Abrahamin kronikka (omakätinen)

[olanyk]

Rälssikirjeitä annettiin 1300-1400-luvulla vaalikunikuuden aikana jolloin kirkollinen valta oli merkittävää. Vanhoina rälsseinä kai pidetään näitä ja 1500-luvn alkupuolella myönnettyjä "verovapauksia". Kyllä Helsingin (Vantaan) rälssisuvut liittyi vahvasti näihin mm. Ille, Tavast, Sjundby, Spåre, Wildeman, Ruuth, Gyllenhjertta jne. Kovin helposti heistä tehdään talonpoikaispurjehtijoita / maakauppiaita millä he vaurastuivat.

Mm noiden "Ruutujen ja Sydämmien" on väitetty periytyvän tanskalaisista "aatelis-suvuista", jolla varmaan Vaasasuvun aikana ei ollut merkitystä. Totteista tanskalaissuus tunnistetaan ehkä parhaiten.

Toisaalta taisi rälssimiehetkin vallan vaihtuessa menettää asemaansa ja jotkut päänsä. 1400 luvulla kuningas vaihtui vaalien myötöäja taas Nuijasodan päättyessä. Saatoi näin käydä jopa kuninkaalisen perheen jäsenille ja tai heidän lehtolapsia salattiin.

Oudoksuttaa sukutaustaltaan tuntemattomien Hans Olofssonin tai Pietari Juustenin luokittelu nousukkaiksi tai rahvaasta nouseeksi tuon ajan luokkayhteiskunnassa. Hyvin voi Erik Hannsonin juuret olla Varsinais-Suomen sijaan Uudellamaalla tai sitten Erik Erikson tuli tuli tunnetun äidin äitipuolensa Malin Henriksson vanhempien sukujen Hästesko ja Sjundby/Dönsby myötä Helsinkiin. Kaikki ovat kai vanhoja rälssisukuja ja luokkayhteiskunnassa ihan rahvaasta ei sinne noustu.

Koulumestariksi tai papiksi tultiin tuohon aikaan yleensä palaten opinnoista sukunsa tai naimalla vaimon suvun "perintövirkoihin" siirtyihän viran mukana tulojen lisäski myös hyvätasoiset talot ja asumismuodot. Uusmaalaisilla / helsinkiläisillä oli hyvä asema myös Turun kirkonhallinnossa mm. Petrus Ragvaldi.

Olavi

[TapioV]

Pitkässä viestiketjussa toistuu varmaan asiat. Alla lainaamani teksti. Sen mukaan Hans Olofinpoika meni Suomesta Ruotsiin. Vaasa-suku on muitakin uusmaalaissukuja nostanut valtaan yksi Lars Olof Björnram, jonka poika palveli ja säilytti aseman kolmen (ei kovin yksimielisen) kuninkaan aikana, ollen lopuksi Suomen käskynhaltija ja veli avioitui kai Nat och Dag sukuun. Onko jollakin luettelo Sääksmäen 1500-luvun voudeista?

En muista olisko lainaus Aklftanien kotisivulta johon minullakin aikoinaan oli tunnukset. On taittu sulkea julkiselta keskustelulta?

Mitä Mårten Simonsonin (Brennerus) suvun Alftaneja korkeampaan säätyasemaan tulee. Häntä pidetään Nurmijärven Kalukkalasta talollisen Simon Eriksson Klocken poikana, joka omisti puolikkaan verotilan siellä. Suku tunnetaan siellä lautamiessukuna 1400-luvulta alkaen. Ja Simon mm. naimisissa mm Simonin täti oli siellä naimisissa (perintö). Mårten oli ensin Porvoon voudin kirjuri (olisko vuosiluvusta päätellen jo Lydik Nilsson Jägerhornin aikana?). Myöhemmin mm. Raseporin läänin lainlukijana.

Tuo erottelu "rahvas-sukuun" ja säätyläisiin 1500-luvulla arveluttaa. Tuliko aateluus vahvemmin esiin vasta Ritarihuoneen seurauksena 1600-luvulla, jolloin kyllä vanhat rälssisuvut nostettiin reduktion yhteydessä arvoonsa.

Maininta Pietari Juustenin kivitalosta herätti kysymyksen? Onhan niin että 1500-luvulta ja aiemmin kirkkojen ja linnojen lisäksi tunnetaan vain n. 20 kivistä asunrakenusta joista puolet taisi olla Kurck ja Horn sukujen.


Olavi

Lainaus:Olofinpoika, Hans ( taulu 19 ; sukupolvi 10 ; lähteet 88, 122 )
k. ehkä 1568. Erik Hannunpojan isä. Oli todennäköisesti Sääksmäen kihlakunnan vouti 1551-1556. Kutsuttiin ehkä myös voudiksi kuninkaan omiin maalaisasuntoihin Suomessa. Tuomittiin kuolemaan veronkavalluksesta 15.12.1556, mutta armahdettiin. Asui sittemmin Alftan pitäjässä Helsinglandissa, missä hän omisti Hansjohnin tilan Näsbyssä, johon hänellä oli verovapaus 1560-luvulla. Asui tilalla ehkä vielä 1568. (Erään tiedon mukaan hänen oleskelunsa Ruotsissa jäi hyvin lyhyeksi.) - Hänen polveutumistaan ei tunneta, mutta hänen otaksutaan olevan lähtöisin Varsinais-Suomen rälssisuvuista. - Puoliso: Malin Henrikintytär.
Henrikintytär, Malin ( taulu 19 ; sukupolvi 10 ; lähteet 84, 88, 89, 125 )
k. 5.3.1588 ja haud. Turun tuomiokirkon Tavastien kuoriin 20.3.1589, vht kemiöläinen rälssitilallinen Henrik Östeninpoika ja Alissa Ragvaldintytär (Sjundbystä Siuntiosta). Omisti verovapaan tilan Alf tässä Helsinglandissa v:een 1572. Luopui 1568 perintösopimuksen kautta veljensä Jakob Henrikinpojan kanssa sisarosuudestaan Kaksungen tilaan Angelniemellä. (Tämän veljen vaimo meni toisiin naimisiin Klaus Tottin kanssa. Heistä tuli myöhemmin Erik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tyttären Sigridin appivanhempia.) - Puoliso sääksmäkelläinen vouti Hans Olofinpoika, joka muutti myöhemmin tilalliseksi Aittaan.
Olenko ymmärtänyt oikein, kun olen luullut Pietari Juustenin kivitalon sijainneen Viipurissa eikä Turussa?
T.V.

[Matti Lund]

...

Toisaalta taisi rälssimiehetkin vallan vaihtuessa menettää asemaansa ja jotkut päänsä. 1400 luvulla kuningas vaihtui vaalien myötöäja taas Nuijasodan päättyessä. Saatoi näin käydä jopa kuninkaalisen perheen jäsenille ja tai heidän lehtolapsia salattiin.
Olavi


Näille "salaliittoteorioille" en näe mitään perusteita. Kuningassuku on tuonut omansa esiin eikä ole kokenut tarvetta salata hairahduksiaan kovin kauaa. Tämä täysin uskomaton teoria perustuu muka satojen vuosien salailuun.


Ei mitään uskottavuutta enkä ole tälle nähnyt muuta kuin perustelematonta toitotusta.


...
Oudoksuttaa sukutaustaltaan tuntemattomien Hans Olofssonin tai Pietari Juustenin luokittelu nousukkaiksi tai rahvaasta nouseeksi tuon ajan luokkayhteiskunnassa. Hyvin voi Erik Hannsonin juuret olla Varsinais-Suomen sijaan Uudellamaalla tai sitten Erik Erikson tuli tuli tunnetun äidin äitipuolensa Malin Henriksson vanhempien sukujen Hästesko ja Sjundby/Dönsby myötä Helsinkiin. Kaikki ovat kai vanhoja rälssisukuja ja luokkayhteiskunnassa ihan rahvaasta ei sinne noustu.

...Olavi


Jatkuvasti tuot esiin ikään kuin täysin pomminvarmana asiana, että Ericus Ericillä (Alftanit) olisi ollut äiti tai isoäiti nimeltään Malin Henrikintytär (Hästesko?).

Miten olet pystynyt tämän itsellesi todistamaan?

Minulle tunnettua on ainoastaan, että tämä nimi esiintyy vain hypoteesina Olav Rundtin kirjoituksessa Alftan -suvun alkuperästä perustuen useaan lähtöoletukseen, jotka on tehty pelkästään ehdollisten aihetodistusten pohjalta.

Mitä lähdetietoja olet löytänyt, jotka vahvistaisivat tämän Rundtin-Kolehmaisen hypoteesin???

En myöskään mitenkään pysty käsittämään, miten liität Henrik Hansinpojan alkuperän Helsingin tai Turun lähialueiden sukuihin, vaikka toistaiseksi hänet on liitetty Ericus Ericin sukuun Alftan pitäjässä Ruotsin Hälsinglandissa eikä kukaan ennen Sinua ole ehdottanut tietääkseni hänen siirtoaan sieltä pois.

Minä uskon, että nimen ottaminen Alftan pitäjästä ei ole sattuma, vaan Alftanien isänpuoliset juuret ovat tukevasti Hälsinglandin kamaralla ja että myös väittämä joistakin juurista Medelpadissa on uskottava ja sen takia ei voida suoralta kädeltä tyrmätä mahdollista sukuyhteyttä Kaarina Maununtyttären joihinkin esi-isiin siellä.

Sanon edelleen, että katseet on ensin suunnattava Alftaan Hälsinglandissa tosiasioita etsien eikä jatkaa pitkäpiimäistä spekulointia pelkän toiveajattelun varassa.


terv Matti Lund

[Sami Lehtonen]

Tämä liittyy aihepiiriin enää löyhästi, mutta käsittääkseni ikiaateliin (uradel) luetaan vain ne suvut, joiden rälssiys on vuotta 1400 vanhempaa.

Vanhan ja uuden rälssin ero taas on niiden ehdoissa, eli 1604 Norrköpingin valtiopäivillä asetettiin uudet ehdot mm. periytyminen vain mieslinjassa.

1500-luku oli monien mahdollisuuksien aikaa - silloin säätykierron hissi veti hyvin ylöspäin, virkoja perustettiin ja kynnelle kykenevät miehet pääsivät koneistossa eteenpäin. Huomattavasti vaikeampaa sosiaalinen nousu oli 1600-luvulla (vaikka 30-vuotisen sodan yhteydessä moni upseeri aatelisarvon saikin) ja jopa aatelissuvuilla oli vaikeuksia ylläpitää suvun asemaa virkakunnassa.

Lisäksi olisi mukavaa, jos Gyllenloodin nimi kirjoitettaisiin oikein - vanhana muotona voi käyttää Gyllenlod tai Gyllenlodh, mutta Gyllenload -nimimuodon ensiesiintyminen taitaa olla SukuForumilla. Kyse on kultaisesta luodista.

[M.Sjostrom]

Tämä liittyy aihepiiriin enää löyhästi, mutta käsittääkseni ikiaateliin (uradel) luetaan vain ne suvut, joiden rälssiys on vuotta 1400 vanhempaa.
Vanhan ja uuden rälssin ero taas on niiden ehdoissa, eli 1604 Norrköpingin valtiopäivillä asetettiin uudet ehdot mm. periytyminen vain mieslinjassa.


1400 ei ole vedenjakaja Pohjolassa, vaan se on vedenjakaja mm Saksassa.

ruotsalaisen imperiumin uradliga sukuihin luetaan kyllä niitä kaikenmoisia jotka nauttivat rälssiä 1500, ja tuntuu niitä ruots uradel olevan joitakin joiden todistettu sukujuuri ei ole ihan niinkään vanha, vaan jokin majesteetin vahvistus tuli vasta 1500-luvun jonain ajankohtana.

On useita sellaisia sukuja jotka ruotsalaisessa (ja suomalaisessa) aateliskulttuurissa luetaan uradeliin vaikka on jopa joillain indikaatioilla näkyvissä että aateluuteen kohottaminen tapahtui vasta jossakin vaiheessa 1400-lukua.
Creutzit tässä tulee ainakin mieleen.



1500-luku oli monien mahdollisuuksien aikaa - silloin säätykierron hissi veti hyvin ylöspäin, virkoja perustettiin ja kynnelle kykenevät miehet pääsivät koneistossa eteenpäin. Huomattavasti vaikeampaa sosiaalinen nousu oli 1600-luvulla (vaikka 30-vuotisen sodan yhteydessä moni upseeri aatelisarvon saikin) ja jopa aatelissuvuilla oli vaikeuksia ylläpitää suvun asemaa virkakunnassa.


Väärin.
1600-luvun mittaan nousukkaiden kohoaminen oli runsasta. Valtakunnan laajeneva sotakoneisto ja sen perässä hallintokoneisto, nostivat aivan pyörryttävän lukumäärän nousukkaita rahvaasta aatelisarvoihin asti.

Sami saattaa yrittää heikosti tarkoittaa jotakin sellaista, että kohoaminen oli tuolloin 1600-luvulla paljon voimakkaammin kiinni kuninkaan suosiosta ja tämän vallassa olevista nimityksistä, kuin monina muina historian kausina.
Mutta se ei tosiaankaan ole sama asia kuin että nousukkaiden lukumäärä olisi jotenkin ollut vähäinen - ja alleviivaan, että 1600-luvulla aateliin korotettujen nousukkaiden lukumäärä päinvastoin oli hyvin suuri, suurempi kuin monina muina historian kausina.
Vain harvat hallitsijat hallinnoivat koneistoaan tuolloin vanhan yläluokan vesojen voimin pääasiassa. Useat monarkit Ruotsissa nimenomaan kohottivat alempisäätyisiä miehiä aika korkeisiinkin asemiin. Viimeisiä tällaisia, joille aateluudenmyöntö oli kovin pajatso, oli Kaarle XI, jonka aikana moni aateliton virkamies sai hienoja aatelisarvoja.

[Benedictus]

Pohdin, että onko sukujen vähyys syynä, että jos mainitaan jokin nimi täällä niin se liittyy jotenkin aiempiin sukuihin.
Olanykin mainitsema Lars Björnram on kuvion osa ja juuri Väster ja Öster bottenissa.

Mielestäni jätetään huomioimatta että suomalaissyntyiseksi oletettu Kustaa Vaasan luotettu Lars Olof Björnram oli Ångermanlandin ja Norbottenin vouti 1551 ennen kuin siirtyi Pohjanmaan voudiksi. Teki sillikauppoja Erikin kansssa? Tuliko Erikistä vouti hänen jälkeensä? Tuliko Björnram Vaasa suvun lähettämänä kehittämään Pohjanmaata? Vielä kun huomioi hänen poikansa "kolme kuninkaan luottamuksen"? Perustuiko se osin periytymiseen Bur ja/tai Grubb suvuista.

Tuo Sursilllien yhteydessä tunnettu Tegin kylä on kartan mukaan yhtäkuin Uumaja noiden läänien rajalla. Maantiede ja väestömäärät unohtuu helposti keksustelussa. Björnramia on sanottu myös Tukholman linnapääliköksi?

Netistä löytyy ilmeisesti kroniikka-hypoteesi tietoa Björnramista (Mikä on faktaa?):
"Björnram) Lars Olofsson, krigare, fogde, död troligen 1572. Framträder i Peder Swarts krönika som betrodd medhjälpare till Gustav Vasa. Säges ha gett dalaalmogen de råd som fick dem att återkalla honom efter att ha nekat honom sitt bistånd. 1521 hövitsman för hälften av GV:s här, deltog verksamt i erövringen av Västerås. Svårt sårad i Stockholm, därför fick han ny befattning i den lokala förvaltningen. Fogde i Norrbotten och Ångermanland till 1526, därefter i Dalarna, 1531-39 i Korsholms län, Österbotten. Senare bosatte han sig i Umeå som underlagsman i Västerbotten. Befallningsman i Västerås. 1555-56 fogde i Västerbotten. Verksam inom rättsskippning, tillhörde Erik XIV:s högste nämnd 1563-67. Gift 1. möjl. Margareta Andersdotter Bärens eller Bure, 2. Anna Andersdotter Grubb. (Svenska män och kvinnor, huvudredaktör Nils Bohman (Sthlm 1942)) Underlagman i Västerbotten 1543-1550 (Jan Erik Almquist, John von Walter).)

Brinkkala Hans Erikssonin kälyn Carin Stålarmin puoliso oli Crister Mattsson Björnram.Ovatko sukua, en tiedä.

Toisaalta Lars Björnramin 2. vaimo oli underlagman Anders Grubben tytär Anna.

Kokemäen Naäyhälässä asuneen underlagman Hans persson Grannen vaimo oli Margareta Andersdr Grubb, ylläolevan Annan veljenpojan tytär.

Hans Grannen äiti oli taas Lars Livländerin tytär , jonka äiti oli Anna Hansdr. Isä oli Hans Eriksson Stensböle sukua. Äiti Bengta Pedersdr Sjunby-sukua, Tämän äiti Brinkalan Valborg Henriksdr Flemingin täti Anna Månsdr ja isä Peder Östensson Sjunby sukua.

Stenböle taas on paikka, josta Flemingit ja Slangit tappelivat, ja jota isännöi Lars Livlander.Eli Brinkkalan Hans Erikssonin äidin serkut olivat kyseessä..

[Matti Lund]

Pohdin, että onko sukujen vähyys syynä, että jos mainitaan jokin nimi täällä niin se liittyy jotenkin aiempiin sukuihin.
Olanykin mainitsema Lars Björnram on kuvion osa ja juuri Väster ja Öster bottenissa.
...

Mielestäni tämä Björnram eivätkä muutkaan mainitut nimet ole osa tämän ketjun tavoittelemaa Aftan -kuvioita, vaan ovat aivan syrjässä siitä, ja on aivan samanarvoista huitoa tyhjää ilmaa melkeinpä kenen tahansa senaikaisen virkamiehen nimellä. Unohtakaa nämä, jos haluatte jotain edistymistä asiassa.

Parempi olisi kääntää katse Alftaan eli Ericus Ericin syntysijoille ja yrittää löytää pallo, joka näyttäisi olevan hukassa.

Voisi tutustua ensi alkuun vaikka netissä Alftan miljööseen ja ominaislaatuun ja kaivaa sieltä esiin jotain konkreettista pointtia Alftanien alkuperään orientoitumiseksi.


terv Matti Lund

[Sami Lehtonen]

1600-luvun mittaan nousukkaiden kohoaminen oli runsasta. Valtakunnan laajeneva sotakoneisto ja sen perässä hallintokoneisto, nostivat aivan pyörryttävän lukumäärän nousukkaita rahvaasta aatelisarvoihin asti.

Sami saattaa yrittää heikosti tarkoittaa jotakin sellaista, että kohoaminen oli tuolloin 1600-luvulla paljon voimakkaammin kiinni kuninkaan suosiosta ja tämän vallassa olevista nimityksistä, kuin monina muina historian kausina.
Mutta se ei tosiaankaan ole sama asia kuin että nousukkaiden lukumäärä olisi jotenkin ollut vähäinen - ja alleviivaan, että 1600-luvulla aateliin korotettujen nousukkaiden lukumäärä päinvastoin oli hyvin suuri, suurempi kuin monina muina historian kausina.
Vain harvat hallitsijat hallinnoivat koneistoaan tuolloin vanhan yläluokan vesojen voimin pääasiassa. Useat monarkit Ruotsissa nimenomaan kohottivat alempisäätyisiä miehiä aika korkeisiinkin asemiin. Viimeisiä tällaisia, joille aateluudenmyöntö oli kovin pajatso, oli Kaarle XI, jonka aikana moni aateliton virkamies sai hienoja aatelisarvoja.

Saatan muistaa ajankohdan hiukan vanhemmaksi, kuin mitä se todellisuudessa on, mutta fakta on se, että säätykierto hidastui viimeistään 1700-luvulla.

Viestini koko pointti ei sen sijaan ollut tämän muutoksen ajoittaminen vaan sen osoittaminen, että 1500-luvulla ei tarvinnut olla kummoisetkaan sukutaustat voidakseen kohota virkakoneistossa hyvinkin pitkälle. Siihen nähden Hansinpoikien kirjurintoimet eivät kyllä edellytä minkäänlaista tavanomaista ylhäisempää taustaa; omaa kyvykkyyttä ja oikeiden ihmisten tuntemista kylläkin.

[olanyk]

Kirjoitin: "Tietoni ovat pääasiassa toissijaisista lähteistä eli paikallishistorian kirjoista sekä muiden tutkimuksista ja jossain määrin omia hypoteeseja." Itsekin ihmettelen mm. että jatkuvasti mm. Hammarstjärna ja Creutshammar sukujen yhteydestä painetuissa historiaa käsittelevissä kirjoissa esitettään virheelistä tietoa. Mahdotomaksi käy keskustelu jos ei voi esittää muuta kuin alkuperäislähteistä tarkistettua tietoa. Mutta en sentään Juusteneja ja Alftaneja nouskkaiksi tai rahvaaseen kuuluvaksi luokittelisi.

Eli mitään pommin varmaa en ole väittänyt. Ja en kovin tarkkaan ole edes kirjannut mistä olen tietojani lainnannut. Omia sukutaulujani en ole koskaan julkisesti esittänyt niiden virheellisyyksien takia.

Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilta Teitin v 1556 Viipurissa tekemässä valitusluettelossa tunnetut 8..9 rälssiä joista yksikään ei ole ennen vuotta 1400. Myöskän Ille suvun, jonka jälkeläiset tulee useissa Helsingin rälseissä vastaan on saanut rälssikirjan: "Sune Ille, Valtaneuvos. Sai kuningas Erik XIII:lta rälssikirjan tiluksiinsa 7.12.1407." Käsittäkseni seuraavan sadan vuoden aikana noita "talonpoikaisratsutiloja" syntyi runsaasti. Helsingissä oli rustholleja 1652 kai noin 55. Sitenhän tuli reduktio jossa valtaosa perutettiin.

Juustilan talo on Viipurissa ja onkohan se lähellä tuomiokirkkoa kuten jostain olen myös lainannut? Toinen tieto: "Juusteen–suku oli Viipurin suomalaisia sukuja. Sen vanhin tunnettu kantaisä on Pietari J., joka oli porvarina Viipurissa omistaen siellä mustainveljesten luostarin äärellä Juustilan nimellä käyvän talon."

Olavi

[olanyk]

Vastaan vielä Matti Lundin komenttiin: "En myöskään mitenkään pysty käsittämään, miten liität Henrik Hansinpojan alkuperän Helsingin tai Turun lähialueiden sukuihin, vaikka toistaiseksi hänet on liitetty Ericus Ericin sukuun Alftan pitäjässä Ruotsin Hälsinglandissa eikä kukaan ennen Sinua ole ehdottanut tietääkseni hänen siirtoaan sieltä pois."

Tarkoitat kai Erik Hansinpoikaa? Kerroin etten edes muista mistä olin nuo lainatut sukutaulut (runsaine lähdeviiteineen) kopioinut, jossa kirjoitettin Hans Olofssonin olleen Sääksmäen vouti ja mahdollisesti Varsinais-suomalaista rälssisukua ja hänen puoliso Malin Henrikintytär Hästesko. Malinin isä ja isän veljet olivat rälssimiehiä, samoin hänen äitinsä Alissa Ragvaldsdr isä. Samoin Alissan äidin isän suku Dönsby suvun veljekset oli saaneet räslssikirjan 1447.

Ericus Erikin tulo Helsingin koulumestariksi voi perustua hyvin yksinomaan avioliittoon Elin Mårtensdr:n kanssa. Tosin tuohon aikaan avioliitoihin liittyi usein jokin sukuyhteys. Siksi pohdin olisko Erikillä ollut sukuyhteyksiä Helsinkiin.

Olet ilmeisesti osoittanut nuo selkeästi Hans Olofssonin liitymisen Alftan sukuun virheellisiksi? Voisi olla hyvä näin pitkän keskustelun jälkeen Teidän Tutkijoiden julkaista oikaistu faktoihin perustuvat Alftan suvun aensimmäisten sukupolvien sukutaulut.

Olavi

[Matti Lund]

Vastaan vielä Matti Lundin komenttiin: "En myöskään mitenkään pysty käsittämään, miten liität Henrik Hansinpojan alkuperän Helsingin tai Turun lähialueiden sukuihin, vaikka toistaiseksi hänet on liitetty Ericus Ericin sukuun Alftan pitäjässä Ruotsin Hälsinglandissa eikä kukaan ennen Sinua ole ehdottanut tietääkseni hänen siirtoaan sieltä pois."

Tarkoitat kai Erik Hansinpoikaa?


M Lu:
Se on ihan samantekevää, jos hyväksytään, että Eerik Hansinpoika (tai Jönsinpoika) oli Henrik Hansinpojan vanhempi veli, joka kuten veljensäkin oli kotoisin Alftasta.


Mutta tarkoitin nimenomaan Henrik Hansinpoikaa, koska Sinä esitit väitteesi nimenomaan Henrik Hansinpoikaa koskien, ja minä esitin sille täsmäytetyn vastaväitteen.



Ericus Erikin tulo Helsingin koulumestariksi voi perustua hyvin yksinomaan avioliittoon Elin Mårtensdr:n kanssa. Tosin tuohon aikaan avioliitoihin liittyi usein jokin sukuyhteys. Siksi pohdin olisko Erikillä ollut sukuyhteyksiä Helsinkiin.

Olet ilmeisesti osoittanut nuo selkeästi Hans Olofssonin liitymisen Alftan sukuun virheellisiksi? Voisi olla hyvä näin pitkän keskustelun jälkeen Teidän Tutkijoiden julkaista oikaistu faktoihin perustuvat Alftan suvun aensimmäisten sukupolvien sukutaulut.

Olavi


M Lu:

Siis Hans Olofinpojan liittyminen Alftan sukuun on Olav Rundtin esittämä toteennäyttämätön hypoteesi, joka perustuu ristiriitaisille tai kiistanalaisille tulkinnoille. Rundt on esittänyt sen sitä varten, että se joko toteennäytettäisiin tarkemmilla tutkimuksilla tai falsifioitaisiin niillä.


Mutta Sinä olet esittänyt Hans Olofinpojan Alftanien esivanhempana ilman mitään varauksia kuten useammasta viestistäsi voidaan nähdä. Samaan vyyhteen liittyy Sinulla Malin Henrikintyttären esittäminen Alftan -sukuun kuuluvaksi ilman mitään varauksia

Näkisin niin, että lähinnä Rundtin hypoteesi on falsifioitavissa keräämällä ja analysoimalla Ericus Ericiin liitettävissä olevia lähdetietoja Alftan pitäjästä (verotietoja ja tuomiokirjatietoja).

Rundtin hypoteesi on teknisesti muuten hyvä yritys, mutta Sjundbyn valinnassa pääargumentiksi on useampi uskottavuuspulma eli sen valinta tukeutuu liikaa kronikan romantisoituun glamouriin, joka ei ole kestänyt tutkintaa reaalihistorian puolelta, ja niin muodoin en itse usko, että Sjundbyssä voisi piillä se totuudensiemen, jota kronikasta haetaan. Se on kuuhun kurkotusta ja mitenkähän siinä on ollut tapana käydä?

Korskeat käskynhaltijat ovat vaihtuneet nöyriksi kirjureiksi, kuuluisat kuninkaankartanot rälssittömän Alftan hyvinpidetyksi verotaloksi. Sitä rataa se on toistaiseksi mennyt.

terv Matti Lund

[Heikki Koskela]

Olet ilmeisesti osoittanut nuo selkeästi Hans Olofssonin liitymisen Alftan sukuun virheellisiksi? Voisi olla hyvä näin pitkän keskustelun jälkeen Teidän Tutkijoiden julkaista oikaistu faktoihin perustuvat Alftan suvun aensimmäisten sukupolvien sukutaulut.

Olavi

Hyvää huomenta!

Tätä minäkin odotan niin kuin kuuta nousemaan. Näkisi vihdoinkin oikean lopputuloksen.

[Jari Latva-Rasku]

Helsinglandin kulttuuriperinnöstä löytyy esimerkiksi seuraava vaikuttava yhteenveto:

http://www.lst.se/NR/rdonlyres/78B1D3AA-1EFF-4EDE-AD88-ABB180653621/134556/swedens_next_world_heritage_site.pdf

[Matti Lund]

Hyvää huomenta!

Tätä minäkin odotan niin kuin kuuta nousemaan. Näkisi vihdoinkin oikean lopputuloksen.


Hei,

Tulos tai uusi entisiä parempi ehdotus on sitten saatavilla, kunhan ensin joku jalkautuu, varaa arkistoaikaa ja rientää Tukholmaan selvittämään perusteellisesti Alftan pään.

Millään nettitutkimuksilla se ei tämän kummemmaksi muutu, koska netistä tarvittavat lähteet eivät ole saatavissa. Lisäksi, kyllähän rullat saa tilattua Tukholmasta lainaan paikalliseen arkistoon, mutta ilmeisesti vaaditaan asian selvittämiseksi Alftan sivujen kuvaaminen omaan henkilökohtaiseen arkistoon noin sadalta arkistofilmirullalta, joten tilaaminen 5 rullaa kerrallaan ja kunkin noin 20 erän odottelu vie aikaa tuhottomasti, joten edullisempaa on viettää aikaa runsas viikko kun. arkistossa Tukholmassa ja kerätä sieltä käsin tarvittava materiaali.

Jos on selvittänyt ennakkoon tarvittavien rullien listan, niitä pystyy käsittelemään noin 10 kpl per päivä a 5 h arkistoaikaa.

Itse lähtisin ottamaan talteen kaikki Hälsinglandin ja Medelpadin veroluettelot vähintään noin vuoteen 1650 ja vastaavat tuomiokirjat Hälsinglandin osalta.


Näin on saatu perusedellytys ponnistaa aikaisempaa parempaan tulokseen, eli:

Olennaista on suorittaa täysin Alftan -sukukronikan lieasta vapaa tutkimus ja katsoa, mikä on tulos.


Kun kaikki tämä on kotona, sitten vain tutkimaan.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Helsinglandin kulttuuriperinnöstä löytyy esimerkiksi seuraava vaikuttava yhteenveto:

http://www.lst.se/NR/rdonlyres/78B1D3AA-1EFF-4EDE-AD88-ABB180653621/134556/swedens_next_world_heritage_site.pdf


Tällaistahan ja muutakin löytyy sinne orientoitumiseksi.

Sinullakin taitaa olla juuria Etelä-Pohjanmaalta, joten huomannet jotain perin kotoisen tuttua näissä otoksissa.

Kun lueskelet historiikkitekstejä eri otoksista, siellä paukutellaan henkseleitä siitä, että ollaan pysytty vuosisatoja juurevasti omilla tolpillaan, ollaan rehellistä rahvaansukua eivätkä aateliset ole olleet tunaroimassa jaloissa. Fiilikset ovat vähän kuin Pohjanmaan raitilla, eikö totta.

Kartanoissa on paljon samaa kuin esi-isien kartanoissa Etelä-Pohjanmaalla, mutta nämä muutamat Hälsingegårdar -ketjun kartanot ovat vielä niitäkin mahtipontisempia.


Jos joku Alftan sinne pitäisi täältä lähettää selvitystyöhön, kannattaisi valita joku ikänsä Pohjanmaalla asunut Israel Alftanuksen tai Eerik Forteliuksen jälkeläinen, jolla ei ole kulttuurikuilua Hälsinglandin miljööseen.


terv Matti Lund

[Jari Latva-Rasku]

Täytyy myöntää. että Helsinglandin rakennettu kulttuuri muistuttaa matkaa 3-tietä tai sen edeltäjiä pitkin Laihian Jokikylästä Mustasaareen. Sisätiloja ei tosin maalattu yhtä juhlavasti, mutta vain sokea ei kutsuisi taloja kartanoiksi. Kun katsoo henkikirjoja, täytyy hämmästellä, miten manttaalin kokoisia viljavia tiloja pystyttiin viljelemään niin pienellä henkiverojen maksajien määrällä...

Synnyin äitini kotitilan Laihian Kestikevarin maalle. Renkejä, torppareita ja mäkitupalaisia kuten myös säätyläisiä kohdeltiin vuosisatojen saatossa tasa-arvoisesti heidän oman ansionsa mukaisesti. Kummankaan talollisista poikkeavan ryhmän kanssa ei kuitenkaan juurikaan avioiduttu vaan pitäydyttiin ilmeisesti sukuomaisuuden säilyttämiseksi talollissäädyn pikkuserkkuihin.

Laihia taisi olla ensimmäisiä kuntia Suomessa, jossa kaikki oppimiskykyiset osasivat lukea. Siihen vaikuttivat Alftanusten sukupiiriin kuuluneet Reiniukset ja myöhemmin edistykselliset talonpojat. Laihia oli ensimmäisiä kuntia, jossa aloitettiin isojako ja myös viimeisiä, jossa se tinkimättömästi saatettiin loppuun.

Kun laitetaan sääty-yhteiskunnan kuvien kumartelu ja omaan näkemykseen pohjautuva suorittaminen samalle janalle, pokkuroinnin origo on voinnut sijaita eri paikoissa, mutta etäisyys keskipisteestä on ollut eri paikalliskulttuureissa vakio.

Kurikkalainen kumartelematon kulttuuri voi myös olla hyvä vastine Helsinglandin juureville talonpojille.

Kurikan kappalainen Isak Astren on puolestaan merkinnyt vuonna 1792 muistiin tiedon jonka mukaan "korkiasti autuas" kuningas Kustaa Aadolf on yöpynyt Vähä-Kurikan talossa tullessaan vuonna 1625 (po. 1626) etelästä matkallaan Tukholmaan. Tämän matkan muistoihin liittynee tuonnempana tarkemmin esille tuleva Markus Kurikan rehvastelu käräjillä vuonna 1651 hänen ilmoittaessaan pitäneensä lakin päässään "kuninkaiden ja ruhtinaiden edessä".

Eräät papit pitivät kurikkalaisia 1600-luvun loppupuoliskolla "kovana, itsepintaisena ja jäykkäniskaisena joukkona". Ilmajoen kirkkoherran Pärttyli Vhaelin tiedetään tuskailleen ettei "tämä kurikkalaisten joukko ollut paljon pakanoita parempaa". Luonnehdinnat eivät voineet pohjautua ainakaan enää 1700-luvun alussa siihen, että kurikkalaiset olisivat olleet esim. tavallista kovempia käräjäpukareita. Jos näet "kovuutta", "itsepintaisuutta" ja "jäykkäniskaisuutta mitattaisiin sabattirikosten, kunnianloukkausten, petosten, siveellisyysrikosten, varkauksien ja tappeluiden määrällä tulokset olisivat kurikkalaisille mairittelevat..... mutta itsepintaista ja jäykkäniskaista joukkoa he olivat kuten seuraavista esimerkeistä voidaan havaita. Siitä mistä todellisuudessa lienee ollut kysymys, saadaan viite Markus Kurikan tömäilyistä oikeuden edessä 20, ja 21 maaliskuuta 1651. Hän tuli ensimmäisenä päivänä tuomarin ja lautakunnan eteen täydessä humalatilassa, myssy päässään ja oikeudelle uhitellen, minkä vuoksi hänet pantiin jalkapuuhun selviämään. Tilanne ei ollut seuraavana päivänä sen kummempi, sillä hän toikkaroi jälleen oikeuden eteen juopuneena ja myssy päässä. Kun voutdin apulainen otti myssyn eli kerpuksen Markukselta, tämä raivostui. Hän puristi kouransa nyrkkiin, löi nyrkkinsä pöytään ja sanoi: "Sellaista ei pitänyt tekemän voudin eikä kenenkään muunkaan, vaan piru hänet perikööt, hänellä oli ollut myssy päässään kuninkaiden ja ruhtinaiden edessä, joko sitten nyt!. Paljon muutakin tapahtui joko sellaista, mitä kirjuri ei ehtinyt pöytäkirjoihin merkitä, tai sellaista, jota ajan "kirjakieli" ei suvainnut merkittäväksi muistiin. Istuessaan ensimmäisenä päivänä jalkapuussa Markus oli lähetellyt voudille ja tuomarille kasapäin herjoja, joita kappalainen Eskil ja autiovouti Heikki Simonpoika auliisti antoivat oikeuden tietoon. Vouti ja tuomari olivat Markuksen mielestä "kelmejä ja varkaita". Kihlakunnanoikeus ei ottanut juttua päättääkseen vaan siirsi sen suoraan hovioikeuden käsiteltäväksi. Mikä sitten lieneekään saattanut Markus Kurikan käyttäytymään siten kuin käräjäpöytäkirjat kertovat, niin ärtymys tuskin johtui hänen juopumustilastaan sinänsä, vaan kenties jostakin hänen kokemastaan vääryydestä. Kuninkaat ja ruhtinaat, joihin Markus viittasi, saattoivat tarkoittaa Kustaa II Aadolfia ja hänen seuruettaan, joka oli käynyt hänen talossaan neljännesvuosisata aikaisemmin. Lakin pitäminen päässä "herrojen edessä" ei ollut varmaankaan epätavallinen ilmiö vaan se lienee ollut paikallinen tapa, josta ei uhallakaan tingitty.

Lisää tätä tarinaa löytyy www.mesterton.net (http://www.mesterton.net) henkilön Markus Juhonpoika Vähä-Kurikan kohdalla.

[K.Salminen]

Teen taas vaihteeksi intervention tähän "debattiin ilman loppua".

Koska Abraham Alftanus oli eräs esi-isistäni, toivoisin nyt faktat ja konkluusion esiin tästä nälkävuosilistasta. Lisäksi keskustelu muistuttaa vanhaa vitsiä kommunistista, joka yritti soveltaa Hegelin dialektiikan triadia:teesi-antiteesi-synteesi tullessaan tienristeykseen. Seurauksena oli että mainittu kaveri löytyi parin päivän kuluttua eksyksistä, harhailemasta yksin metsässä....

1) Mitä on todistettu, vai onko todistettu "ei mitään" (siis sartrelaisittain "Being and Nothingness")
2) Jos on todistettu, mitä on verifioitu ja mitä falsifioitu, ja mihin suuntaan...
3) Millä lähdepohjalla, mitkä ovat primaari- ja mitkä sekudäärilähteitä debatissa
4) Mitä uutta on tuotu aikaisempaan tietoon, mikä on eräs tutkimuksen perusedellytys, jotta sitä voidaan kutsua tutkimukseksi...
5) Miten debatöörit ovat "sammuttaneet" omat esikäsityksensä asiassa, siis luopuneet esiymmärryksestään/käsityksistään, ja pyrkineet neutraaliin käsittelyyn....

Uteliaana

Kari Salminen

[Heikki Koskela]

Hei,

Tulos tai uusi entisiä parempi ehdotus on sitten saatavilla, kunhan ensin joku jalkautuu, varaa arkistoaikaa ja rientää Tukholmaan selvittämään perusteellisesti Alftan pään.

Millään nettitutkimuksilla se ei tämän kummemmaksi muutu, koska netistä tarvittavat lähteet eivät ole saatavissa. Lisäksi, kyllähän rullat saa tilattua Tukholmasta lainaan paikalliseen arkistoon, mutta ilmeisesti vaaditaan asian selvittämiseksi Alftan sivujen kuvaaminen omaan henkilökohtaiseen arkistoon noin sadalta arkistofilmirullalta, joten tilaaminen 5 rullaa kerrallaan ja kunkin noin 20 erän odottelu vie aikaa tuhottomasti, joten edullisempaa on viettää aikaa runsas viikko kun. arkistossa Tukholmassa ja kerätä sieltä käsin tarvittava materiaali.

Jos on selvittänyt ennakkoon tarvittavien rullien listan, niitä pystyy käsittelemään noin 10 kpl per päivä a 5 h arkistoaikaa.

Itse lähtisin ottamaan talteen kaikki Hälsinglandin ja Medelpadin veroluettelot vähintään noin vuoteen 1650 ja vastaavat tuomiokirjat Hälsinglandin osalta.


Näin on saatu perusedellytys ponnistaa aikaisempaa parempaan tulokseen, eli:

Olennaista on suorittaa täysin Alftan -sukukronikan lieasta vapaa tutkimus ja katsoa, mikä on tulos.


Kun kaikki tämä on kotona, sitten vain tutkimaan.


terv Matti Lund

Selvä asiahan tämä on nyt. Luulin vain, että tämänkin ketjun tavoitteena oli saada yhteys edelläolleeseen Emerentia Tott-ketjuun ja sen yhteydessä esitettyjen tieojen varmistaminen tai kumoaminen.

Tunsin erään paikallisen sotaveteraanin, joka kuunneltuaan kavreitten kinaa josta sellaisesta asiasta, jota hän ei käsittänyt, nosti hän kätensä vaakauoraan kämmen ylöspäin ja kysi: "Mutta mikä oli tämän jutun tarkoitus"?

Minulla on nyt tuon jo edesmenneen veteraanin ymmärrys tämän ketjun sisällöstä: "Mikä on tämän ketjun tavoite alunpitäen"? Onko siihen päästy vai vieläkö jotain uutta tulee?

Sinne Ruotsin arkistoon pitäisi siis saada esimerkikisi joku pro gradua tekevä historian opiskelija, jonka aihetta tämä asia edes vähän sivuaisi.

Onko kukaan asiaan perehtynyt hyvin ruotsin kieltä (vanhaa ja uutta) taitava henkilö ollut yhteydessä ruotsalaisiin historian tutkijoihin. Heiltähän voisi saada hyviä vinkkejä asian eteen päin viemiseksi. Ruotsalaisilla tutkijoilla lienee eräänlainen kotikenttäetu mitä tulee todellisen asian ytimen ymmärtämiseksi. Arvelen, että yhteys ruotsalaisiin asiantuntijoihin on ollut koko ajan katkolla?

Jos asia voitaisiin purkaa Ruotsista käsin, voitaisiin Alftan-kronikka unohtaa kokonaan. Sen pyörittäminen edestakaisin on tuottanut kovin vähän itäviä jyviä.

[Matti Lund]

Teen taas vaihteeksi intervention tähän "debattiin ilman loppua".

Koska Abraham Alftanus oli eräs esi-isistäni, toivoisin nyt faktat ja konkluusion esiin tästä nälkävuosilistasta. Lisäksi keskustelu muistuttaa vanhaa vitsiä kommunistista, joka yritti soveltaa Hegelin dialektiikan triadia:teesi-antiteesi-synteesi tullessaan tienristeykseen. Seurauksena oli että mainittu kaveri löytyi parin päivän kuluttua eksyksistä, harhailemasta yksin metsässä....


M Lu:

Osuva vertaus tälle ketjulle.

Ketju avattiin lupaavasti. Mutta yksi jos toinenkin on jäänyt harhailemaan loppumattomaan korpivaellukseen ketjun muutaman aarin mittaiseen pajukkoon kuin Hilman päivien palopäällikkö ikään.

Itse olen sännännyt perään taluttaakseni eksyneitä sieltä turvaan, mutta ne menevät niin kovaa, etten ole vielä saanut ketään kiinni.





1) Mitä on todistettu, vai onko todistettu "ei mitään" (siis sartrelaisittain "Being and Nothingness")



M Lu:
Aika sartrelaisittain on mennyt, mutta ilman inhoa.

Jotain ehkä eksistoisi Alftassa, mutta siitä on ehkä vieraannuttu.


2) Jos on todistettu, mitä on verifioitu ja mitä falsifioitu, ja mihin suuntaan...


M Lu:

Verifioitava ja falsioitava odottavat ottajaansa. Niitä on kyllä otettavissa.


3) Millä lähdepohjalla, mitkä ovat primaari- ja mitkä sekudäärilähteitä debatissa



M Lu:

Huteralla lähdepohjalla, mutta

Ketjun pohjaksi on tuotu muutamia aikaisemmin vähälle huomiolle jääneitä primaarilähteitä (mm. Antti Järvenpää), joista joitakin ei ole aikaisemmin noteerattu, mutta toistaiseksi niistä on saatu vain vahvistuksia sille, että aikaisemmissa Alftan -selvityksissä on ilmennyt sukusuhdelausumia, jotka ovatkin osoittautuneet tulkinnoiksi (osin oikeiksi, osin vääriksi johtopäätöksiksi) tai sekaannuksiksi.

Olen itsekin tuonut esiin joitakin primaarilähteitä, mutta ne ovat vain pientä lisää, jotka eivät auta itse pääasian varmistamisessa.

Ketjuun on tuotu viime aikoina paljon spekulaatioita "ilman päätä ja häntää".


4) Mitä uutta on tuotu aikaisempaan tietoon, mikä on eräs tutkimuksen perusedellytys, jotta sitä voidaan kutsua tutkimukseksi...


M Lu:

On tuotu vähän uutta tietoa avauksessa ja ketjun kuluessa, mutta mitään läpimurtoa ne eivät edusta. Ne ovat jääneet lähinnä jatkoselvitystä auttaviksi tarkennuksiksi, ja osaa tiedoista on tulkittu keskustelijoitten toimesta aivan eri suuntiin johtuen siitä, että kirjauksissa on ollut ilmeisiä kirjurien virheitä.

Viittaan edelliseen tämän ketjun "välitilinpäätökseen", jonka Jouni Kaleva oli todennut tässä ketjussa: eli lähtöruudusta ei ole varsinaisesti päästy irti.


5) Miten debatöörit ovat "sammuttaneet" omat esikäsityksensä asiassa, siis luopuneet esiymmärryksestään/käsityksistään, ja pyrkineet neutraaliin käsittelyyn....

Uteliaana

Kari Salminen


M Lu:

Mielestäni "sammutus" on ollut useimmalle debatöörille ylivoimaista, vaikka siihen tulisi ehdottomasti pyrkiä. Useimmat eivät ole edes yrittäneet sitä, vaan ovat harjoittaneet mielestäni ennakkokäsitystensä mukaista toiveajattelua lakaisemalla olettamuksilleen tylyt seikat maton alle.

On myös muutamia avauksia, joissa on ollut hyvää yritystä "sammutukseen" ja lähtöä neutraalimmalta pöydältä, mutta ne ovat hukkuneet toiveajattelun alle.


terv Matti Lund

[Janne Asplund]

Olisiko nyt siis hyötyä noista lähteistä?

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=71606&postcount=332

Jossiltä näyttää, niin ainakin lähteiden läpikäymistä voisi tehdä omalta kotikoneelta ja pienellä rahalla. http://www.svar.ra.se

[Antti Järvenpää]

Silmääni osui arkistoyksikkö: 215b Suomen läänitysluettelo 1587 seuraava sivu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665582 oikean sivun vasen alalaita.

Kyse on kaiketi lainlukijasta, joka ainakin jossakin lähteissä kulkee nimellä Hans Mortensson (Friis).

Monenmoisia hypoteeseja voi olla tietenkin suuntaan tai toiseen, mutta tässä kiinnittää huomion se, että kyseessä on henkilö, jonka nimi on Hans ja jolla näyttäisi oleen läänitys Killaisissa. Jos nyt tuo olisi sitten periytynyt eteenpäin, seuraava omistaja pitäisi olla Hanssinpoika ja ainakin Henrik Hanssinpoika (Stodiuksella) oli rälssimaata Killaisissa. No voisihan perijä olla vävykin, mutta nyt ainakin patronyymi ja paikka osuisi kohdakkoin.

Nyt oikeastaan kysyisin, kun itselläni ei ole tämän Hans Mortensson Friisin jälkipolvista mitään käsitystä, niin löytyisikö tähän ympärille jotakin spekulaatiota.

[Jari Latva-Rasku]

Ruth Hjorth referoi Tapio Vähäkankaan Pro Gradu-työtä seuraavalla tavalla:

Luostarinkorttelissa maksoi tonttiveroa ainakin vuosina 1561 - 1573 Hans Friis. Hänet tunnetaan raatimiehenä 1575 ja pormestarina 1577 ‑ 1583. Jo vuonna 1554 Turussa asui joku Hans Friis. Hans Friisiä käytettiin jo 1564 inventaarimiehenä Turun linnassa. Hänen sinetissään on nimikirjaimet H:F ja niiden alla kilpi, johon on piirretty puumerkki, joka koostuu kolmesta toisiaan leikkaavasta sauvasta, joiden päissä näyttäisi olevan väkäset.

Edellisestä tulee mieleen pormestari Mårten Sigfridsson, "Mårten Stodius frände". Mårten Sigfrifssonin isän kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuolet olivat Hanssoneita.

[K.Salminen]

Antti, pikainen vilkaisu Y.Blomstedtin lisuriin lainlukijoista (1958), s 383, missä Hannu Martinp Friis, isä Hämeenkyrön kh Magnus Friis, en luettele näitä kaikkia vuotikausia, viimeinen: Ala-Satakunnan vuoti 1585-89; omisti talon Loimaassa Vuolteen kylässä, elossa vielä 1625.

Sitten näistä potentiaalisista jälkeläisistä:
mts 377
Friis, Magnus, Raaseporin kreivikunnan lainlukija 1661-70, Pietarsaaren pormestari 1670-72 (ero 14.10). Kuoli 1674.
Alaviite ks myös Hannu Matinpoika (eli yo. KS)

T. Kari

Silmääni osui arkistoyksikkö: 215b Suomen läänitysluettelo 1587 seuraava sivu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665582 oikean sivun vasen alalaita.

Kyse on kaiketi lainlukijasta, joka ainakin jossakin lähteissä kulkee nimellä Hans Mortensson (Friis).

Monenmoisia hypoteeseja voi olla tietenkin suuntaan tai toiseen, mutta tässä kiinnittää huomion se, että kyseessä on henkilö, jonka nimi on Hans ja jolla näyttäisi oleen läänitys Killaisissa. Jos nyt tuo olisi sitten periytynyt eteenpäin, seuraava omistaja pitäisi olla Hanssinpoika ja ainakin Henrik Hanssinpoika (Stodiuksella) oli rälssimaata Killaisissa. No voisihan perijä olla vävykin, mutta nyt ainakin patronyymi ja paikka osuisi kohdakkoin.

Nyt oikeastaan kysyisin, kun itselläni ei ole tämän Hans Mortensson Friisin jälkipolvista mitään käsitystä, niin löytyisikö tähän ympärille jotakin spekulaatiota.

[Matti Lund]

Hannu Martinpojan sinettihän löytyy myös Blomstedtin kirjasta.

Ohessa leikattu siitä.

t M Lu

[Antti Järvenpää]

Nuo paikat näyttäisi tuossa dokumentissa olevan: Karffuais och Killais.

Anthoni (Finlands medeltida frälse och 1500-tals adel. SLSF 1970) tietäisi seuraavaa: Karviais. HTF 1961, s. 168. K I tskiftas Karin Hansd. (Fleming). Flsk. 6 st. Jöns Månsson. FRA 334:10. Danskila o. K tagna av Mårten Friis, ehuru kl. köpt K.

No eihän tämän tarvitse välttämättä mitenkään liittyä Henrik Hanssoniin (Stodius), mutta kannattanee kuitenkin tarkastaa.

[Ossian]

Hannu Martinpojan sinettihän löytyy myös Blomstedtin kirjasta.

Ohessa leikattu siitä.

t M Lu


Hei,

Kyllä aika rientää!! tuokin (http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm) on ollut yli kahdeksan vuotta netissä
___________________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[Benedictus]

Tapio Vähäkankaan hienossa Peder Dansken jälkeläiset selvityksessä löytyy oheinen selvitys, missä Karviaisen omistajana mainitaan Hans Mårtensson Friis.
Kirsti (Kirstin). Vanhemmat Jöns Paavalinpoika ja Mårten Filpunpojan tytär taulusta 9 (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T9). Isännimeä ei koskaan ilmoiteta. Aatelilta 1569 perityssä hopeaveroluettelossa mainitaan Tahviossa Kirsti-emäntä, jolta saatiin hopeaketju ja sormus, yhteispainoltaan kuusi luotia. Maksoi kymmenysveroa Tahviossa 1567-1580. [71] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#71) Haudattu ilmeisesti Raision kirkon alle muurattuun hautaan, koska hänen pojantyttärensä Kristina Friisin hautauksen jälkeen puhutaan "ikivanhasta hautapaikasta" Raision kirkossa. [72] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#72) Kirsti ei voinut olla Olof Mårteninpojan tytär, sillä Tomas Erikinpoika (Skalm eller Balck) ja Kristina Friis pikkuserkkuina eivät olisi voineet solmia avioliittoa. [73] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#73)
Puoliso vuoteen 1556 mennessä Mårten Jönsinpoika Friis. [74] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#74) Naantalilaiset porvarit Mårten Jönsinpoika ja Mårten Friis ovat yksi ja sama henkilö. Mårten Friis maksoi Turussa 11.9.1551 ja 10.12.1553 kokotullin ja samoin Mårten Jönsson 14.5.1551 naantalilaisiksi tunnistettavien joukossa. [75] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#75) Seppo Suvanto ei ole osannut yhdistää näitä miehiä, koska hän on luottanut Kerttu Innamaan ja Aulis Ojan selvityksiin. Niiden mukaan Hämeenkyrön kirkkoherra Martinus Magni Friis olisi luopunut virastaan ja muuttanut Tahvioon mentyään naimisiin Isonkylän Olof Mårteninpojan tyttären Kirstin kanssa. [76] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#76) Vuoden 1556 rälssintarkastuksessa Isonkylän ratsasvelvollisuudesta vastasivat Mårten Olsson (Jägerhorn) ja Mårten Jönsson. [76a] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#76a)
Mårten Friisin isä on ollut kaiken todennäköisyyden mukaan Merimaskun Karviaisen flöte-veroa maksaneen talon omistaja Jöns Maununpoika, Naantalin pormestarin Magnus Friisin poika. Kirkkoherra Mårten Friis peruutti ennen Västeråsin päätöstä luostarilta Merimaskun Tanskilan ja Karviaisen. [77] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#77) Veljesten kesken suoritetussa perinnönjaossa Tanskila jäi siis kirkkoherralle, ja Karviainen sekä Naantalissa sijainnut kaupunkikiinteistö joutuivat Jöns Maununpojalle. Hänen jälkeensä Karviaisen verotaloksi muuttuneen tilan toisen puoliskon omisti Vilppu Juhonpoika ja toisen puolikkaan edellämainitun kirkkoherran poika Hans Mårteninpoika. Veljekset Martti ja Markku Juhonpojat Friis ovat saaneet kaupunkitalon, sillä tulliluetteloissa heidät mainitaan peräkkäin. [78] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#78)
Vuoden 1557 maakirjan ja saman vuoden aatelin lampuotiluettelon mukaan Mårten Friis ja Mårten Olofinpoika (Jägerhorn) omistivat puoliksi Isonkylän. [79] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#79) Kuinka se oli mahdollista, kun vävy saattoi omistaa vain viidenneksen? Mårten Olofinpojalla oli näet veli Per, ja heille olisi yhteensä kuulunut 4/5. Tilanteeseen päädytään olettamalla, että Kirstin isä, Jöns Paavalinpoika on jo lunastanut vaimonsa sisaren osuuden. Näin hän on tullut puolen säterin omistajaksi. Friisit on merkitty omistajiksi Isossakylässä aina vuoteen 1581 saakka. [80] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#80) Isonkylän puolikas on silloin vaihdettu Isonkylän alaiseen Lemun Raukuiseen, jonne Anders Friis asettui asumaan. Tahvion Tanskilan kohdalle on vuonna 1557 merkitty, että Mårten Friisin vaimo oli perinyt sen isältään. [81] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#81) Tanskila on joutunut Friisille sen vuoksi, että Jöns Paavalinpoika peruutti Kuuslahden ja Brunilan yhdessä Olof Mårteninpojan kanssa, jolle em. tilat jäivät. Mårten Friisin perhe on muuttanut asumaan Raision Tahvioon noin 1560, joka 1540 oli merkitty Olof Mårteninpojan omaksi.
Ratsupalveluluetteloissa Mårten Friisin nimi esiintyy 1556-1562, mutta se puuttuu luettelosta vuonna 1566 ja sen jälkeen. [82] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#82) Vuonna 1561 Mårten Friisiä sakotettiin Raision nimismiehen lyömisestä mustelmille. Mårten Friis on kuollut ennen vuotta 1567, jolloin leski Kirstin maksoi kymmenysveron. [83] (http://genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#83)
Lapsia (sukujohtoa ei viedä tässä tutkimuksessa pidemmälle):
Anders Friis, Lemun Raukuisen herra.
Peder Friis, Raision Tahvion herra.
?Mats Friis.

[Antti Järvenpää]

Täytyy varmaankin vetää takaisin. Tämän Hans Morttenssonin omistus on Meri Maskun Killaisessa ei Nousiaisten Killaisessa, jossa tämä Henrik Hanssonin rälssimaa oli. Joten asiaa ei kannata sen enempää jatkaa.

[TapioV]

Silmääni osui arkistoyksikkö: 215b Suomen läänitysluettelo 1587 seuraava sivu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665582 oikean sivun vasen alalaita.

Kyse on kaiketi lainlukijasta, joka ainakin jossakin lähteissä kulkee nimellä Hans Mortensson (Friis).

Monenmoisia hypoteeseja voi olla tietenkin suuntaan tai toiseen, mutta tässä kiinnittää huomion se, että kyseessä on henkilö, jonka nimi on Hans ja jolla näyttäisi oleen läänitys Killaisissa. Jos nyt tuo olisi sitten periytynyt eteenpäin, seuraava omistaja pitäisi olla Hanssinpoika ja ainakin Henrik Hanssinpoika (Stodiuksella) oli rälssimaata Killaisissa. No voisihan perijä olla vävykin, mutta nyt ainakin patronyymi ja paikka osuisi kohdakkoin.

Nyt oikeastaan kysyisin, kun itselläni ei ole tämän Hans Mortensson Friisin jälkipolvista mitään käsitystä, niin löytyisikö tähän ympärille jotakin spekulaatiota.
Vouti ja lainlukija Hans Mårteninpojasta (ei käyttänyt koskaan sukunimeä) suku jatkui Alastaron Vuolteella talonpoikaistuneena.Hän on eri henkilö kuin Turun pormestari Hans Friis. Johan Hansinpoika k. e. 1628, ratsumies, Ivar Hansinpoika, k. e. 1631, Gustaf Hansinpojasta sukua voidaan seurata Vuolteella 1700-luvun alkuun.
T.V.

[Janne Asplund]

Olisiko nyt siis hyötyä noista lähteistä?

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=71606&postcount=332

Jossiltä näyttää, niin ainakin lähteiden läpikäymistä voisi tehdä omalta kotikoneelta ja pienellä rahalla. http://www.svar.ra.se
________________________

Tässä vain pieni ote esimerkkinä vuodelta 1550:
1492

[Matti Lund]

Näyttää Pentti Söyringinpoika olleen ainakin vanhaa porvari- ja säätyläissukua, ja hänen isänsä veljen tälläkin palstalla esiintyneet jälkeläiset tiennevät tarkemmin, mihin keskiaikaisiin sukuihin hänellä oli juuria, mutta kyllä käsittääkseni juuri tämä Pentti itse oli ensimmäinen Gyllenlood vuodesta 1594 alkaen.

...


terv Matti Lund

Täytyy tähän vielä palata, koska tuo vuosi 1594, jota esiintyy netissä, on väärä.

Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman II (s. 377) ilmoittaa käskynhaltijoiden luettelossaan, että Pentti Söyringinpoika on aateloitu Gyllenlood till Oldsböleksi 13.08.1591.

Tässäkin mainitaan (vrt. Tapio Vähäkangas) että oli Hauhon pitäjän Hämeenmaassa kirkkoherran "Söfring eller Severin Juusten" poika.

Ja aloitti 1596 Turun linnan päällikkönä (höfwidsman).

Vuodelle 1595 kerrotaan Simon Agricola kuningas Sigismundin päälliköksi Turussa.

Antin otteissa esiintullut Turun linnan käskynhaltija (befallningsman) Hans Eerikinpoika, jota kutsutaan myös "Finske samt Hans Eriksson Finne till Brinkalla", aateloitiin 12.10.1576. Oli 15.9.1576 vielä Räävelissä "Slottslåfwen", käskynhaltija Ivanogorodissa 15.7.1584 ja kutsutaan vuoden 1591 registratuurassa "Befallningsman på Åbo" (s. 217), kutsutaan vuonna 1597 "Ståthållare på Åbo".

Klaus Fleming käskynhaltijana Turun linnassa on sen mukaan 14.10.1597.


Turussa vaikuttaa olleen tungosta "käskijöistä".

terv Matti Lund

[Maisa M]

Onko kukaan asiaan perehtynyt hyvin ruotsin kieltä (vanhaa ja uutta) taitava henkilö ollut yhteydessä ruotsalaisiin historian tutkijoihin. Heiltähän voisi saada hyviä vinkkejä asian eteen päin viemiseksi. Ruotsalaisilla tutkijoilla lienee eräänlainen kotikenttäetu mitä tulee todellisen asian ytimen ymmärtämiseksi. Arvelen, että yhteys ruotsalaisiin asiantuntijoihin on ollut koko ajan katkolla?

Jos asia voitaisiin purkaa Ruotsista käsin, voitaisiin Alftan-kronikka unohtaa kokonaan. Sen pyörittäminen edestakaisin on tuottanut kovin vähän itäviä jyviä.

Minulle tuli aivan sama ajatus mieleeni, kuin Heikillä, että onko olenkaan seurattu Ruotsissa tehtyä sukututkimusta Alftan-suvusta, sillä jostain luin, että Alftan-sukua on innokkaasti tutkittu sekä Ruotsin että Suomen puolella. Ovatko ne Ruotsissa päässeet pidemmälle? Miksei niitä ole jo verrattu toisiinsa? Ainahan voi oppia toinen toisiltansa. :confused:

kysyy hämmästyneenä Maisa Martin

[Matti Lund]

Täytyy tähän vielä palata, koska tuo vuosi 1594, jota esiintyy netissä, on väärä.

Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman II (s. 377) ilmoittaa käskynhaltijoiden luettelossaan, että Pentti Söyringinpoika on aateloitu Gyllenlood till Oldsböleksi 13.08.1591.

Tässäkin mainitaan (vrt. Tapio Vähäkangas) että oli Hauhon pitäjän Hämeenmaassa kirkkoherran "Söfring eller Severin Juusten" poika.

Ja aloitti 1596 Turun linnan päällikkönä (höfwidsman).

Vuodelle 1595 kerrotaan Simon Agricola kuningas Sigismundin päälliköksi Turussa.

Antin otteissa esiintullut Turun linnan käskynhaltija (befallningsman) Hans Eerikinpoika, jota kutsutaan myös "Finske samt Hans Eriksson Finne till Brinkalla", aateloitiin 12.10.1576. Oli 15.9.1576 vielä Räävelissä "Slottslåfwen", käskynhaltija Ivanogorodissa 15.7.1584 ja kutsutaan vuoden 1591 registratuurassa "Befallningsman på Åbo" (s. 217), kutsutaan vuonna 1597 "Ståthållare på Åbo".

Klaus Fleming käskynhaltijana Turun linnassa on sen mukaan 14.10.1597.


Turussa vaikuttaa olleen tungosta "käskijöistä".

terv Matti Lund


Tähän Räävelin linnaan annan vielä sellaista tarkennusta, että yllämainittu Hannu Eerikinpoika "till Brinckala" oli allekirjoittanut 27.6.1578 kirjeen, josta käy ilmi ahdinko Räävelin linnassa ja tällöin jo hän nimeää kuninkaan armollisimmin määräämäksi Räävelinlinnan käskynhaltijaksi (befallningsman) "Hans Wardtmanin", siis jo vuonna 1578. Tämän jälkeen voudintileillä on ainakin vuoteen 1585 asti Hans Vartmanin (nimi kylläkin vaikuttaa niissä ennemminkin Vortmanilta ja on kerran kirjattu myös Vochtman) kuitteja, jolloin hän kutsuu itseään Räävelin linnan käskynhaltijaksi (befallningman/ståthållare)

Näin siis Roland Hansinpojan esimiehenä olisi ollut suhteellisen pitkän ajan tämä Hans Vartman/Vortman, ja Pentti Söyringinpoika Juusten olisi jäänyt lyhytaikaisemmaksi.

Kirjeessä kerrotaan mm., että linnan rahtialus (skuutti) oli myrskyssä hajonnut ja kun Hans Vartman oli kipeästi tarvinnut alusta kuninkaallisiin kuljetuksiin, hän oli "ostanut" skuutin Saloisen kirkkoherran rengiltä (?), ja Hannu Eerikinpoika till Brinkkala pyysi Hans Vartmanin puolesta vahvistusta tälle tarpeelliselle hankinnalle eli vetosi, että Hans Vartmanin pyyntöä ei evättäisi, vaan nimettäisiin arviomiehet määräämään hinnan alukselle. Asiaan tuli kuitenkin mutka matkaan, sillä herra Henrikin "i Shalo" (Saloinen) veli ryhtyi vaatimaan skuuttia takaisin, mitä ei voitu evätä ja lisäksi piti myös "pulittaa" rahtimaksut niiltä matkoilta Norbotteniin, joihin linna oli ehtinyt käyttää tätä Saloisen kirkkoherran Henrikin skuuttia.

(lähde voudintilien nide 4752, s. 109, mf ES831)

Herra Henrik Olai, Saloisen kirkkoherra on sen jälkeen, jo 23.6.1578 (!) kuitannut saatavansa skuutin käytöstä Räävelin linnan hyväksi, joka oli yhteensä 12 tynnyriä viljaa.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Ehkäpä kirjoitan itsekin hiukan omia mielipiteitäni siitä, miten tätä aihealuetta voi tutkia tai miten katson sitä itse.

Tuon aikakauden primäärilähteistä on aikamoinen määrä ilmestynyt viimeaikoina nettiin. Tätä aineistoa on valtavat määrät kahlattavaksi niin Alftan tutkimuksiin kuin muihinkin tarpeisiin. Mielestäni tässä on jopa tiedon tulva primääriaineistoa, otan esim. voudintilit http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=36987.KA. Ongelmana ei ehkä niinkään ole aineiston puute, vaan kyse on siitä, mihin kannattasi keskittyä. Pomppimalla sinne tänne on tiedon etsijä sattuman varassa, joskin sitäkin tietä voi joskus löytää jotakin. Pitäisi siis olla tutkimuslinjoja, jotka olettaa hedelmällisemmäksi kuin jotkin muut.

Mielipiteitä oikeista tutkimuslinjoista voi toki olla useita, mutta esittelen tässä omani, koskien tätä alkuperäistä Abrahamin kronikkaa:

Päälinjanani on, että yleensä kannattaa edetä tunnetun ja tiedetyn asian kautta. Tällaisia asioita on:
1. Ericus Erici niminen pappi, sittemmin Taivassalon khra. Ajatus, voisiko jostakin dokumentista löytyä viittaus hänen vanhempiinsa. Missä tällaisia dokumentteja voisi olla. Ilmeisesti teini Turussa 1600-luvun alussa, sitten opettaja Helsingissä jne. Myy esi-isiensä haudan Brinkkalan kuorista.
2. Henrik Hansson, joka "tiedetään" Ericus Ericin sedäksi tai ainakin näin oletetaan. Löytyy runsaasti tietoa voudintileistä sekä tieto hautapaikasta. Lisäksi omistaa rälssimaata Nousiaisten Killaisista.
3. Yleisiä merkittäviä seikkoja:
3.1. Rälssimaa ei kovin helposti mene suvun ulkopuolelle. Killaisten rälssiomistus on tämän vuoksi mielenkiintoinen
3.2. Kirkkoon ja erityisesti tuomiokirkkoon hautaaminen ei ole ollut jokaisen oikeus, vaan se on vaatinut rahaa ja/tai mainetta jossakin suvun vaiheessa. Erityisesti tämä koskee kuoreihin hautaamista. Tällöin kiinnostavaa on itse hautapaikat, mutta myös niiden ympäristö, joka voi viestiä jotakin sukuyhteyksistä, mutta voi olla myös puhdas sattuma.
3.3. Henrik Hanssinpoika omisti talon Turussa. Monasti nämä ovat perittyjä ja tätä seikka ei ole kukaan toistaiseksi tutkinut.
4. Itse kronikka antaa jotakin vihjeitä, mutta sen yksityiskohtien oikeellisuuteen ei voi luottaa. TapioV luonnehti tätä aikaisemmin hyvin. Kronikan Hanssinpoikien isä on Hans, mutta patronyymi jo epävarma. Ovatko kaikki veljekset täysveljeksiä ei ole mitenkään varmaa. Ylipäätänsä sukulaissuhteisiin pitää suhtautua laveasti. Siis esim. Killais on ehkä ollut aiemmin jonkun Hanssin halussa, mutta patronyymi ei kannata lukita.
5. Kun esivanhempien nimistä ja omistuksista ei ole täyttä selvyyttä, niin pelkkien maakirjojen katsominen ei paljasta rälssiomistuksia tai päinvastoin. Lisäksi tämä aineisto kronikassa on jo ajallisesti niin etäistä, että en näe sen tutkimista mitenkään ensisijaisena.

Aikaisempien tutkimusten hyödyntäminen:
1. Lindhin Alftan suvun esitys on toistaiseksi paras ja sen lähdeviitteet perustuvat dokumentteihin, jotka on tarkastettavissa. Joillakin sanavalinnoilla on tosin annettu ymmärtää hiukan enemmän kuin varsinainen primääri lähde kertoo. Lindhin viitteitä kannattaa siis seurata, vaikkakin se on työlästä.
2. Rundhin oletus Alftan suvun juurista on pelkkä oletus, jonka lähdetiedot eivät mitenkään todista oletusta oikeaksi. Heikkoja kohtia ovat:
- Tilojen perimykselle ei ole mitään muuta todisteita, kuin nimien samankaltaisuus kronikan paikkojen nimien kanssa
- Tuomiokirkon Henrik Hanssinpojan äidin haudasta on tehty useita rohkeita oletuksia:
- - Tuomiokirkkoon on haudattu Henrik Hanssinpojan äiti, joka oletettavasti on Stodius suvun esiäiti, mutta voi toki olla jonkun toisenkin Henrik Hanssinpojan äiti, joita oli muitakin Turussa. Päätelmää tukee se, että äiti on haudattu kirkkoon, jossa on todetusti Henrik Hanssinpojan (Stodius) hauta, joka on mitä ilmeisemmin periytynyt aiemmilta sukupolvilta.
- - Rundh yhdistää Turun haudan naiseen, joka on kuollut noin vuosi aiemmin sitä hautausta, joka dokumentoidusti on tapahtunut. Tämä kaikki aikana jolloin rutto on vaivannut Turkua. Ylipäätänsä tämä oletus vaatisi jonkin perusteen, miksi hautaus olisi viivästetty, pelkkä nimiyhteys ei vakuuta ja tältä osin oletus on erittäin pehmeällä pohjalla.
- Rundhin sukujohto ja sukuyhteys perustuu hatariin oletuksiin, joista yhtäkään ei voida todistaa pitäväksi. Toisaalta ei ole olemassa yhtään todistetta, että hänen oletuksensa oli väärä. Jos tilanne on tällainen, ei se kuitenkaan tee Rundhin oletusta yhtään paremmaksi. Se on vain oletus oletusten joukossa. Itseni mielestä se on epäuskottava sillä tavoin, että en katso tarpeelliseksi palata tai tukeutua siihen millään tavoin. Rundh on varmaankin selvittänyt sen, mikä selvitettävissä on ollut, ja sen tutkimuslinjan päätös on Rundhin artikkelissa.

Kaikenlaiset tutkimusideat ovat mielestäni tervetulleita. Itse kuitenkin näen, että tutkimuslinja kannattaa pitää tunnetusta tuntemattomaan. Itse ainakin seuraan sitä jälkeä, enkä vaivaudu selvittämään sellaista, josta puuttuu askeleet välistä:

Keskityn siis itse:
- Hautoihin, ja niistä mahdollisti löytyviin vihjeisiin sukulaissuhteista. Paras lähde tuomiokirkon tilit, mutta lisätietoa voi löytyä muualtakin.
- Tunnetut omistukset: Killais, Turun talo ja huhu että Taivassalossa olisi voinut olla esi-isien maata. Lähteitä läänitysluettelot, tonttirekisteri, Turusta kirjoitetut historiateokset, raastuvan ja kamnäärinoikeuden pöytäkirjat.
- Varmasti tunnistettujen henkilöiden virkatoimet: Niin Henrik Hanssinpojasta kuin Ericus Ericistä on runsaasti mainintoja. Onko ne kaikki käyty lävitse sillä tavoin tarkasti, että kaikki sivulauseetkin on vilkaistu.

Jos joku muu haluaa keskittyä muuhun, laitan erilaisista mahdollista tutkimuslinjoista muutamia kommentteja:
- Jos oletamme Emerentia Tottin olevan todellinen henkilö, niin ainoa tunnettu tämän nimen kantaja, joka toistaiseksi on käynyt silmiini, on Ermegård Tott, josta oletettavasti löytyisi tietoa hiukan lisääkin. Tieto on kuitenkin Ruotsissa ja vaatisi sinne päin suuntautumista. Häntä ja hänen mahdollisia kirjeitä tai asiakirjoja tutkimalla voisi avautua jotakin uutta.
- Hiukan Tapiota mukaellen, sanoisin, että Hans Eriksoniksi kutsutun henkilön sanotaan olleen "konung secreterare" ja "lagman". Vihje siis kertoo, että kyseinen henkilö on ollut Tukholman linnan väkeä ja luultavasti hän on toiminut ainakin lainlukijana. Nimeä siis kannattaisi etsiä kuninkaanlinnan virkamiesten joukosta tai tuomiokirjoista, jos ylipäätänsä on löytyäkseen.
- Se, että Hans Erikssonin sanotaan saaneen tiloja Helsinglandista, Alftasta ja Suomesta ei kerro, missä hän on varsinaisesti asunut. Helsinglandin ja Alftan maakirjat eivät välttämättä ole oikea kohde. Nimeä ehkäpä kannattasi hakea listoista, joissa on lueteltu läänityksiä, jos ja kun sellaisia on säilynyt Ruotsin puolella.
- Räävelin lähteitä ja Roland Hanssonia tuskin on kukaan tutkinut. En itse edes tiedä, mitä lähteitä tuolta linjalta voisi löytyä. Sen verran tiedän, että Jaan Kross on kirjoittanut Uppiniskaisuuden kronikan (2003) tuolta ajalta, mutta se on vain romaani, joskin historialliset tapahtumat ja monet nimetkin tuntuvat olevan paikallaan. Rolandia en muista kirjassa mainitun, mutta kaupungin kirjuri kylläkin useamman kerran. Oletettavasti siis lähteitä olisi, mistä muualta Jaan Kross olisi historiallisen aineiston poiminut.
- Suvun lähes kaikki naiset ovat piiloutuneet kronikan taakse. Heistä vihjeinä voi toimia jotkut omistukset ja toisaalta tunnetut haudat. Toisaalta vaimot ovat voineet hakea kirjeitse jotakin elatuksen jatkoksi, mikäli ovat eläneet miehiään kauemmin. Joissakin tällaisissa kirjediareissa voisi olla jotakin vihjettä, mutta kun lähtötietoja on varsin vähän, on melkoisen sattuman varassa, että heidät tunnistettaisiin.
- Tuomiokirkossa säilynyttä virsikirjaa, jossa on Alftan suvun nimiä, kannattasi ehkäpä vielä tutkailla, mikäli se olisi kulkenut suvussa yleisemmin ja nimet antaisivat jotakin uutta vihjettä.

[olanyk]

En ole missään vaiheessa kovin paljon uskonut kronikan tarinoihin. Kuitenkaan en saa pitkään harrastelijana toimineena selvää mitä nyt on löydetty tai etsitään.

Löysin tuolta tietokoneen syövereistä noin 8 v sitten lainaamani/saamani/ esilläolleet "pitkät sukutaulut" Alftaanien ja Brenneruksien esipolvista. Laitan tähän Erik Hansinpojan osalta. Toivoen että joku korjaa tai täydentää ehkä stilisoikin tekstin, aloitelevampien Alftan tutkijoiden avuksi? Voin laittaa lisää yksi kerallaan jos ehdotus kiinnostaa.

Olavi



Erik Hansinpoika N.Hansson (Alftanus)
Isä: Hans Olofinpoika N. Olof (file:///D:/vanhaD/vanhaC/Alftan%20Magdalena%20EP.htm#Table8) (Taulu 8), Äiti: N Nntytär N. (Maununtyt) (file:///D:/vanhaD/vanhaC/Alftan%20Magdalena%20EP.htm#Table9) (Taulu 9)
* 1577 † 1647

Hannunpoika, Erik ( taulut 6 ja 19 ; sukupolvi 9 ; lähteet 11, 20, 88, 92, 122, 125 ) vht (luultavasti) Sääksmäen kihlakunnan vouti Hans Olofinpoika ja Malin Henrikintytär. (Sukutarinan mukaan hänen isänsä olisi olut kuningas Erik XIV:n sihteeri Hans Erikinpoika, joka olisi myöhemmin ollut laamannina Helsinglandissa ja saanut muutamia tiloja Alftassa läänityksenä. Samoin sukukronikka kertoo, että hän olisi ollut naimisissa Kaarina Maununtyttären veljentyttären Sofian kanssa, mutta mitkään asiakirjat eivät anna vahvistusta tällekään.) Em. sukutarinan mukaan Erik Hannunpoika olisi ollut Helsinglandin laamanni ja koko läänin päänimismies sekä saanut haltuunsa isänsä (Hans Erikinpojan) läänitystilat Alftan pitäjässä. Asiakirjojen mukaan on vain todistettu, että hän omisti tilan Näsbyssä Alftan pitäjässä 1573-1620. Oli kuninkaan uskottu virkamies ja päällikkö ("hövidsman") Helsinglandissa. Hänestä mainitaaneräässä tilikirjassa v:lta 1567: "hövidsman för dem som vakt hava hallit uti herdalerne och jämtland" ja toisessa, puoliksi turmeltuneessa kuitissa: "kungl. majts vär nädige herres tjenare och hövidsman över helsingelandt och norr ...". 31.1.1569 kuningas tunnustaa saaneensa Erik Hannunpojalta kirjeen, jonka mukaan Helsinglannin rahvas on nostettu rajalle vihollista vastaan. 1571 mainitaan eräässä asiakirjassa hänen olleen Alftan varakkaimpia. 1600-1601 hänet on manttaalikirjässä mainittu suurehkon talon isännäksi Näsbyssä .- varalaamanni ja päänimismies Helsinglandissa. asui Alftan pitäjässä iti Ossianilla eri ? Erik Hansson, innehade hemmanet Hansjohns i Näsbyn i Alfta från1573 till 1620. Var en av konungen betrodd ämbetsman och hövitsmmman i Hälsingland. ner: Erik Eriksson (Ericus Erici Alftanus), möjligen den Ericus EricHelsingus som inskrevs som student i Uppsala 1599. Enligt Lindh var han djäkne i Åbo skolstuga 1601 och hade alltså troligen avbrutit studierna i Uppsala, skolmästare i Helsingfors 1609, lektor i Åbo katedralskola 1617, kyrkoherde i Tövsala 1623-1639, död 1639. Gift med Helena Mårtensdotter Brenner, d. 12.6.1664, dotter till lagläsaren i Raseborgs 1än Mårten Simonsson till Brändö iHelsinge och N.N. Andersdotter.(23.) Från Erik och Helena härstammar släkten Alftan (Alfthan, von Alfthan) och åtskilliga andrasläkter på kvinnosidan. Ericus Erici använde inte själv detta tillnamn då han signerade, men i Tövsala kyrkas inventariebok omnämns att kyrkoherden Ericus Erici Alftanus hade donerat ett svart bårkläde 1627. Hans ättlingar på de manliga linjerna finns i Lindhs utredning.(1.) Jon Eriksson, innehade hemmanet i Alfta efter Erik Hansson ochatydligen son till denne. Av efterträdarna i husbondeföljden hette varannan Jon och varannan Hans i flera generationer.(13.) Sekä Kyhle että Soop kytkeytyvät olettamaani Ericus Erici Alftanuksen isään, drabantti Erik Hanssoniin (Alftassa?), mahdollisesti armeijan faktori koko Norrlannissa 1500-luvun loppupuolella (A. Kolehmainen). a) Drabantti Erik Hansson sai ensimmäisenä kuninkaalta käskyn lähteä pelastamaan Claude Collardtia onnettomalta Trondheimin-retkeltään. Myöhemmin käskyn sai Knut Haraldsson Soop, ja yhdessä nämä kaksi ryhtyivät keräämään väkeä. Erik Hansson poikkesi Garpenbergissä hakemassa sotilaita (oletan hänen isänsä olleen silloinen Garpenbergin vouti Hans Ersson) ja Knut Haraldsson ratsasti suoraan Gästriklantiin. b) Samainen drabantti vapautettiin päälliköntehtävästään Jämtlannissa ja Norjan rajalla uuden kuninkaan (Juhana III) käskykirjeellä tammikuussa 1569. Tilalle määrättiin Hans Kyhle. ++++++ Kaarinan isä Mons oli kotoisin Medelpadista, palveli drabanttina eli kuninkaan henkikaartissa (Messenius, "decurio"), oli kuollut Kaarinan tullessa Eerik-kuninkaan hoviin, kuninkaan lasten hoitajaksi Elisabet-prinsessan kamarineitona vuoden 1565 alussa. Antti Kolehmainen on löytänyt drabanttiluetteloista (Wilhelm Ridderstad, Bidrag till Svea Livgardets historia, Sthlm 1898) yhden ja varsin varteenotettavan isäkandidaatin. N:o 67 Måns Helsing vv. 1546-57. Måns Helsing kuoli Tukholmassa huhtikuussa 1561. 24.4. "ringdes stora klockor för vaktmester Måns Helsing, 4:- (kaksinkertainen maksu, tiedot Antti Kolehmainen). Kaarinan äiti oli kotoisin Trögden kihlakunnasta - kuollut jo hänkin kun Kaarina tuli hoviin. Eerik-kuninkaan mukaan Kaarinan äidin nimi olisi ollut Ingrid. Kaarina ei ollut mikä tahansa torikauppiastyttö, kuten panettelijat yrittivät esittää. Hän osasi lukea ja kirjoittaa, mikä ei ollut ylhäisaatelin tyttärillekään päivänselvää, ja hän oli epäilemättä eräs valtakunnan henkevimpiä ja älykkäimpiä naisia. Ei henkevä ja älykäs kuningas olisi häneen muutoin niin pysyvästi kiintynyt. Nyt mahdollisina alftan-kantaisinä olen seurannut kahta Ruotsissa 1500-luvun jälkipuoliskolla vaikuttanutta kuninkaanmiestä. Ensiksikin Hans Ersson, kuten hänen nimensä usein kirjoitetaan, oli v. 1554 Noraskogin kaivoksilla hyttivoutina, hänen vaimonsa Elin on mainitun vuoden tileissä Noraskogin kuninkaankartanon deja, emäntäpiika. Seuraavasta vuodesta lähtien Hans Ersson on Garpenbergin läänin vouti. Garpenberg on aivan itäisintä Taalainmaata, Gestriklannin rajaa vasten. Alueella on kaivoksia ja (muistaakseni) Husby-niminen entinen luostari, ehkä kuninkaankartanona. Vuonna 1559 Hans Ersson on voutina Södermanlannin puolella, Mälarin etelärannalla, "på konungens arvegods Syndby giöll", nykyinen Sundbyholm. Seuraava tehtävä (voudin toimikausi oli tavallisesti kaksi vuotta) oli Mälarin pohjoisrannalla, vastapäätä Sundbyholmia. - Kuningas Kustaa kuoli syyskuussa 1560 - Hans Ersson oli v. 1561 leskikuningatar Katarina Stenbockin voutina Stensholm-nimisessä kartanossa Jädersin pitäjässä, ja täällä on tuo aikaisemmin mainittu Trögden kihlakunta! Syksyllä 1561 Hans Ersson kutsutaan Tukholmaan: "aff Hans Ersson fogte opå Stensholm som Drotningen leet komma hit till Stocholm", ja 22. joulukuuta samana vuonna Hans Erssonin titteli on kammarjunkare. Ajatusleikkinä olen pohtinut sitäkin, olisiko orpo Kaarina asunut (ja opiskellut) Hans Erssonin perheessä. Kuninkaan hovilaulajan Gert Cantorin palveluksessa hän oli ennen muuttoaan hoviin v. 1565. Kaarina ja (Turun linnan) Henrik Hansson olivat suunnilleen saman ikäisiä. Hans Erssonin varsinainen tehtävä Tukholmassa oli käsittääkseni kansliakirjurina. Ilmeisesti sturemurhien ja kuninkaan mielenhäiriön aikaan hän sai kuninkaan lahjana suuren hopeakannun, mikä kulki pitkään suvussa, myytiin 1800-luvun alupuolella Tukholmassa. Garpenbergin voutina Hans Ersson näyttää toimivan joitakin jaksoja kansliatoimensa ohella, pysyvämmin kuningas Erikin vangitsemisen aikaan ja siitä eteenpäin. Kuvaavaa Garpenbergin voudin "ärlig och välförståndig" Hans Erssonin asemalle on, että hän päättää itse alueensa erään seurakunnan kirkkoherrasta, pyytää kuninkaan neuvoston vahvistuksen asialle. Toisin kuin lääninvoudit yleensä, Garpenbergin Hans Ersson toimi alueellaan vanhoille päivilleen asti. Hän sai eläketilakseen läheisen Näsbyn kuninkaankartanon, muistaakseni v. 1596. - Drabantti Erik Hanssonista eri epistolassa! (se toinen kuninkaanmies) Antti


Puoliso
Sofia Månsintytär N Månsdotter (Taulu 5)
*1577, †1647
Lapsi
Erik Alftanus (file:///D:/vanhaD/vanhaC/Alftan%20Magdalena%20EP.htm#Table2) *1597, †1639 (Taulu 2)


Lapsi
1) Jon Hansjon N. Eriksson *1598, †1668

[Matti Lund]

Ehkäpä kirjoitan itsekin hiukan omia mielipiteitäni siitä, miten tätä aihealuetta voi tutkia tai miten katson sitä itse.

Tuon aikakauden primäärilähteistä on aikamoinen määrä ilmestynyt viimeaikoina nettiin. Tätä aineistoa on valtavat määrät kahlattavaksi niin Alftan tutkimuksiin kuin muihinkin tarpeisiin. Mielestäni tässä on jopa tiedon tulva primääriaineistoa, otan esim. voudintilit http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=36987.KA. Ongelmana ei ehkä niinkään ole aineiston puute, vaan kyse on siitä, mihin kannattasi keskittyä. Pomppimalla sinne tänne on tiedon etsijä sattuman varassa, joskin sitäkin tietä voi joskus löytää jotakin. Pitäisi siis olla tutkimuslinjoja, jotka olettaa hedelmällisemmäksi kuin jotkin muut.

Mielipiteitä oikeista tutkimuslinjoista voi toki olla useita, mutta esittelen tässä omani, koskien tätä alkuperäistä Abrahamin kronikkaa:

Päälinjanani on, että yleensä kannattaa edetä tunnetun ja tiedetyn asian kautta. Tällaisia asioita on:
1. Ericus Erici niminen pappi, sittemmin Taivassalon khra. Ajatus, voisiko jostakin dokumentista löytyä viittaus hänen vanhempiinsa. Missä tällaisia dokumentteja voisi olla. Ilmeisesti teini Turussa 1600-luvun alussa, sitten opettaja Helsingissä jne. Myy esi-isiensä haudan Brinkkalan kuorista.
...

Hyvä, että tukeudut "konkretiaan", eli olet sikäli samoilla linjoilla kuin minäkin.


Tämän selvillesaamiseksi on oma neuvoni: Alftan tuomiokirjoistahan se selviää, jos on käynyt niin, että on jäänyt jotain perintörästiä hänen vanhempiensa jälkeen.

Ensin olisi selviteltävä sieltä Tor Carpelanin löytämän Måns Eerikinpojan tekemiset käräjiltä. Måns Eerikinpoika oli joko Ericus Ericin veli tai ei ollut. Se selvinnee vain Alftan käräjiltä.

Joko Måns Eerikinpoika tulee sitä kautta verifioiduksi tai falsifioiduksi Ericus Ericin veljeksi tai muuksi lähisukulaiseksi.

Joka tapauksessa Måns Eerikinpoika asui taloa, josta ennen häntä löytyy ainoa Eerik Hansinpoika Alftan kymmenysluetteloista, ja hän oli velvollinen maksamaan perillisille, Eerik Hansinpojan muille lapsille, heille langenneet osansa tai riitelemään heidän kanssaan, jos jokin seikka oli tämän rutiinin tiellä.

Lisäksi on mahdollista, että kun sitten Måns Eerikinpoika kuoli, hänen sisarustensa lapsilla saattoi olla vielä jotain perintösaatavaa talossa sisällä.

Siis on ensin alettava siitä, kun Måns Eerikinpoika väistyy talosta ja on selvitettävä Alftan käräjiltä, mitä tähän tapahtumaan liittyvää sieltä ilmenee.

Jos Eerik Hansinpojan-Måns Eerikinpojan talosta ei mitään irtoa, täytyy "skannata" kaikki Alftan veroluetteloitten Eerikit, joille on voinut syntyä poika ~1580, ja yritettävä samaa kunkin talon kohdalla, vuorollaan, niin kauan, että "tärppää". Tämä oli se Tapio Vähäkankaan viitoittama tie.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

- Jos oletamme Emerentia Tottin olevan todellinen henkilö, niin ainoa tunnettu tämän nimen kantaja, joka toistaiseksi on käynyt silmiini, on Ermegård Tott, josta oletettavasti löytyisi tietoa hiukan lisääkin. Tieto on kuitenkin Ruotsissa ja vaatisi sinne päin suuntautumista. Häntä ja hänen mahdollisia kirjeitä tai asiakirjoja tutkimalla voisi avautua jotakin uutta.


Jo pariin otteeseen viittaamastani kaksiosaisesta kaikenkattavasta kokoomateoksesta:

FRÄLSEGODSEN I SVERIGE UNDER STORHETSTIDEN av JOH. AX. ALMQUIST

Löytyvät kaikki otsikonmukaiset maaomistukset Ruotsista. Puolet tekstistä on lähdeviitteitä ja niiden kommentointia. Se on aivan valtaisa määrä, tuhansia, joissa on selostettu myös suuri määrä rälssitilusten omistajien sukusuhteita.

Sivuilla 146 ja 281, osa 1, on kerrottu siskosten Ermegård ja Gunilla Tottin yhteiset rälssimaaomistukset.

Lyhykäisesti:

Maskun pitäjästä Turun läänistä oli lahjoitettu 3.12.1566 ja 18.12.1566 maita Henrik Klaunpoika Hornille. Ermegård ja Gunilla olivat saaneet nämä maat haltuunsa ja vaihtoivat niitä vastaan Klaus Flemingin kanssa 7.3.1644 nämä maat seuraaviin Ruotsin Långhundrassa ja Ärlinghundrassa sijaitseviin sätereihin:

Lundan tila ½ manttaalia, jonka Eerik Pärinpoika (Soop) till Malmö oli saavuttanut perintönä takaisin itselleen 6.3.1562 vastineena talolle Sundbyssä, joka oli asetettu Hallkvedin alaisuuteen. Tästä puolitaloa Lunda (myös kutsuttiin Långlundaksi), joka tulee vuotuisveroluetteloihin 1580 -luvulla, jolloin se kuului Anders Eerikinpojalle (Rosenstråle) till Skattna, jonka Ermegård ja Gunilla vaihtoivat Maskun pitäjän tiluksiaan vastaan Klaus Flemingin kanssa 7.3.1644, jotka siis oli 1566 lahjoitettu Henrik Klaunpoika Hornille.

Tämä joutui sitten Krister Svinhufvudille, jolta sen lahjoitusmaaluonne otettiin pois reduktiossa vuoden 1687 verotuksessa. Tämä talo ostettiin verotaloksi kamarikollegion listassa 8.7.1710 ja laitettiin rykmentinkirjurin Johan Nybohmin panttimaaksi samana vuonna.


Heille tuli toinen säteri Tagsta (myös Tackesta) Ärlinghundran kihlakunnasta, ja joka käsitti kaksi kartanoa Knivstasta ja yhden talon Särstassa, samassa vaihdossa Klaus Flemingin kanssa (joka olisi kuollut samana vuonna 1644 tämän tiedon mukaan). Tagstan peri sitten heidän siskonsa tyttären poika Krister Svinhufvud (<-sic!,k. 1694), mutta sen omisti vuoden 1700 jälkeen Olof Rosenstierna. Häneltä se redukoitiin 18.12.1702 erään toisen talon sijasta Ålstassa Järfallan pitäjässä (Sollentunan kihlakunnassa), jonka Klaus Horn vaihtoi kruunun kanssa 21.6.1621 (Schylanderin vaihto nro 43), muttei se maa tullutkaan koskaan kruunun omistukseen, vaan 20 vuoden aution jälkeen se myytiin Schering Rosenhanelle Mårten Wewitzer Rosenstiernan toimesta, jonka tilusten haltuunotto on puolestaan jäänyt tuntemattomaksi seikaksi.

Ermegårdin kuolinaikaa Almquist ei tiedä kertoa, vaan tällä on hänestä havaintoja pitkin 1640 -lukua. Gunillankaan tarkkaa aikaa ei tiedetä, vaan hän on kuollut vuoden 1656 jälkeen (eli löytyy siitä alkaen asiakirjoista autuaana).

Tämän päätteeksi totean omasta puolestani seuraavaa:

En usko saatavan Ermegård Tottista mitään Alftaneja valaisevaa muuten kuin negaatioina, mutta niilläkin kaukaa haetusti. Tuskin kukaan Alftan oli koskaan tätä Ermegårdia edes tavannut, kun sen sijaan Klaus Åkenpojan palvelusväkenä tämän lähipiirin Tottit olivat tuttuja ainakin Stodiusten Henrik Hansinpojalle, mutta tuskin enää tätä kautta Ericus Ericille, koska aika näyttäisi menneen ohi.

Sen sijaan en tyrmää, etteikö "Emerentia Tott" -lausumalla tarkoiteta jotakin historiallista sukupiirin henkilöä ja etteikö etunimikin olisi Emerentia. Sen sijaan en usko alkuunkaan, että Abraham Alftan olisi omassa kertomuksessaan antanut mitään lisänimeä (Tottista puhumattakaan), koska uskon, että Abrhahamin siinä kertomuksessa, jota kronikoitsija ei ole väärentänyt, kaikista henkilöistä on käytetty pelkkiä etunimiä tai patronyymejä. Se oli sen yhdenmukainen tyyli, jolle tämä "Tott" on paha särö. Lisänimi "Tott" on nähdäkseni lisätty kertomukseen joskus 1700 -luvulla, koska joku on halunnut ympätä siihen anakronistisesti lisänimen, joka sointuu paremmin yhteen käskynhaltijoiden, kuninkaankartanoitten, Liuksialan ja Sjundbyn nimien "glamourin" kanssa.







-
- Hiukan Tapiota mukaellen, sanoisin, että Hans Eriksoniksi kutsutun henkilön sanotaan olleen "konung secreterare" ja "lagman". Vihje siis kertoo, että kyseinen henkilö on ollut Tukholman linnan väkeä ja luultavasti hän on toiminut ainakin lainlukijana. Nimeä siis kannattaisi etsiä kuninkaanlinnan virkamiesten joukosta tai tuomiokirjoista, jos ylipäätänsä on löytyäkseen.
- Se, että Hans Erikssonin sanotaan saaneen tiloja Helsinglandista, Alftasta ja Suomesta ei kerro, missä hän on varsinaisesti asunut. Helsinglandin ja Alftan maakirjat eivät välttämättä ole oikea kohde. Nimeä ehkäpä kannattasi hakea listoista, joissa on lueteltu läänityksiä, jos ja kun sellaisia on säilynyt Ruotsin puolella.



Väitän kiven kovaan: ei toiminut lainlukijana.


Nimittäin And. Ant. von Stiernmanin virkamiesten luettelosta (2:ssa osassa) mukaanlukien kaikenlaiset käskynhaltijat, laamannit, lainlukijat, tuomarit ja voudit, ei miestä löydy, joten hän hoiti niitä Lindhin muita nimeämiä nimikkeitä, joilla ei aivan ulottunut von Stiernmanin virkamiesmatrikkeliin asti. Ja luettelo vaikuttaa olevan täydellinen kooste tämän tason virkamiehistä. Hälsinglandin virkamiehet löytyvät siis täältä:

Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman II



Maanomistusasiassa ja sen hyväksikäytettävyydessä olen taas aivan päinvastaisella linjalla:

Olen jo käynyt läpi kaikki viittaamasi mahdollisuudet, koska niistä on hyvin painettuja lähteitä yliopiston kirjastossa (em. Almquistin teos on niistä paras, erittäin huolellista työtä ja pitkän ahkeroinnin tulos) ja tulos on toistaiseksi nolla, enkä muuta ole osannut odottaakaan.


Päinvastoin:

Katse on mielestäni kohdistettava kaikenlaisiin Alftan pitäjän veroluetteloihin, maakirjat mukaanlukien. Muusta en näe toivoa tällä hetkellä asiassa edistymiseksi. Tämä on myös parhaiten linjassa kaiken todenperäisen kanssa, jonka olemme saaneet toistaiseksi selville Alftanien alkuperästä.

On ehkä liian suureellista puhua Alftanien läänityksistä, koska siitä tulee keskustelun seuraajille helposti vääriä mielikuvia rälssisuvuista. Luultavammin Alftanien esi-isä "Hans" on saavuttanut itselleen kuninkaan suopeudella tiettyjä ehtoja vastaan "lahjoituksena" tai palkkatiloina joitakin vapaana olleita kruununhylkyjä. Näitä näytti olevan turhaa etsiä "frälsegods" -luetteloista.


terv Matti Lund

[olanyk]

Jos lisään noista pitkistä vuosien takaisista sukutauluista myös Erik Erikinpojan taulun. Tekstitietoihin olen tainnut lisätä silloista keskustelu ja tutkimustietoa. Juuret ohjelmakin on hukannut kirjaimia tekstistä

Olavi

Erik Erikinpoika Alftanus
Isä: Erik Hansinpoika N.Hansson (Alftanus) (file:///D:/vanhaD/vanhaC/Alftan%20Magdalena%20EP.htm#Table4) (Taulu 4), Äiti: Sofia Månsintytär N Månsdotter (file:///D:/vanhaD/vanhaC/Alftan%20Magdalena%20EP.htm#Table5) (Taulu 5)
* 1597 † 1639

Ericus Erici kontraktsprost Ericus Alftanus ) Alftanus, Erik (Erik Erikinpoika) ( taulu 6 ; sukupolvi 8 ; lähteet 11, 64, 75, 88, 110, 114 ) s. 1585, k. 1639, isä luultavasti Erik Hansinpoika Ruotsin Alftasta. Käytti Alftanus-nimeä ensi kerran Erik Sorolaisen vuoden 1621 suomenkielisessä postillassa olleessa ylistysrunossa. Ylioppilas Upsalassa 1599. Erään tiedon mukaan hän oli teininä Turun koulutuvassa 1601, joten lienee keskeyttänyt opintonsa Upsalassa. Koulumestari Helsingissä 1608-1617. Teologian lehtori Turun katedraalikoulussa 1617 ja samalla Luodon kirkkoherra 1618. Mahdollisesti myös rehtori Porvoon koulussa. Taivassalon kirkkoherra 1623-1639. Turun hiippakunnan papiston edustaja Tukholman valtiopäivillä syksyllä 1635. Jätti jälkeensä erittäin ansioituneen opettajan ja papin maineen. Osti Taivassalossa sijaitsevan Mukaisten ratsutilan. - Puoliso (vih. 1609-1617 välillä) Helena Brennerus. (Sukukronikkaan pohjautuva otaksuma, että hän olisi ollut naimisissa myös Emerentia Tottin, Henrik T:n ja Sigrid Vaasan tyttären kanssa, lienee virheellinen.) Elämäkertakuvaus: Matinolli, E. (1976) Turun tuomiokapitulin metrikkeli. s. 99. syntynyt ehkä 1585 - Alfta? kuollut 1639 - Tövsala haudattu 1639 - Tövsala kyrka sekä kuollessa ehkä 54 vuotta vanha avioliitot ja lapset Puoliso välillä 1609 ja 1614, (Helsingfors?), Helena Mårtensdotter Brenner ca 1590-/1664, lapset Magdalena Eriksdotter Alftana 1612/1617-ca 1647 Joakim Eriksson (Alftanus) 1612/1626-/1650 rik Eriksson (Alftanus) 1612/1620-1658 enrik Eriksson (Alftanus) 1612/1627 ans Eriksson (Alftanus) 1612/1628 atharina Eriksdotter Alftana 1614-1700 nna Eriksdotter (Alftana) 1614/1629 sak Eriksson (Hucais) 1620/1630-1688 braham Erici Allftanus 1630-1697 srael Erici 1632-1712 ukulaisuutta ahdollinen isä: Erik Hansson (i Alfta?) isätietoja

Kanske identisk med Ericus Erici Helsingius, student vid Uppsala 1599. Djäkne i Åbo skolstuga då han 1601 kvitterar på Henrik Hanssonsvägnar livsmedel den 4 mars. Skolmästare i Helsingfors åtminstone redan 28 juli 1608, då han kvitterar 25 tunnor spannmål, omnämnes i handlingarna 28 juli 1609 [EM]. Har omnämnts som skolmästare i Borgå [Leinberg 1903]. Fick konungens konfirmation på sin tjänst som skolmästare i Helsingfors 15 maj 1614 (då konungen vistades i Helsingfors). Ännu 22 okt 1617 innehar han denna befattning, men blir året därpå teologielektor vid Åbo katerdralskola med Lundo sn som prebende. Medlem i domkapitlet 1617-1623. Efter att ännu 26 jan 1623 skött lektoratet i Åbo, utnämnes han s.å. till kyrkoherde i Tövsala. Riksdagsman i Stockholm hösten 1635 föör prästerskapet i Åbo stift. [EM: Eero Matinolli], Köpte Hukais ryttarhemman i Tövsala (som det sades, tillbaka til släkten) och erhöll 16 mars 1627 uppbud och fasta på detta köpp. Fick det eftermäle att ha "varit en väl meriterad man den med bröm fordom tjänt vid gymnasio för en lector theologiæ, suttit i consistorio och sedan varit en trogen pastor och præpositus". nvände strjärnkorsvapnet upp och ned. Det är Ericus som förmodligen påbörjar Tövsala kyrkobok år 1623Boken innehåller bl.a. "Töfsala Prästegårds Inventarium, Ransakat Anno 1623 den 22 Maij." Prästgården hade uppbrunnit år 1618. Därefter "Descriptio possessionum fundi presbyteratis Ecclesia TTöfsalensis." Och "Kyrckios Inventarium Anno 1623 den 22 Maij." "Min Fader war Ericus Erici Alftan 1) en Rector utaf en Gymnasit förordnad på Helsingfors. 2) en Lector Theologiæ uti Åbo Gymnasio, och hade Lundo till Annexe. 3) Pastor och Probst i Töfsala.." (Abraham Allftanus) [Loenbom] Ericus Erici Alftanus is the first ancestor in paternal line ofthe present Alftan, Alfthan, von Alfthan family known unquestionably of contemporary records. Schoolmaster of Helsinki until 1618, lector of thelogy at Turku Gymnasium, since 1623 the vicar annd rural dean of Taivassalo parish, Western Finland. Of the children of Ericus Erici and Helena Brenner the followinare known to have descendats forming family branches accordinglly: - Magdalena Alftana, married with Ericus Matthiæ Frosterus aliaBothniensis, the vicar and rural dean in Pedersöre parish in Osthrobothnia, has at least descendants "Fortell" in later generations. Only two of the fourteen children said to be born in her ffourteen years of marriage are identified this far. - Cavalry underofficer Isak Eriksson, the owner of the Huukaisstate after her mother Helena Brenner, has still descendants in Taivassalo region, but not in paternal line. - The descendants of Israel Erici Alftanus, the vicar of Isokyrparish, form the Osthrobothnian Branch of the family, not carryying the name any more as the paternal line is extinct. - The descendants of Abraham Allftanus are further explained inthe notes at his page. ähteet: - henkilö: Släktbok; IGI; Genos 62 (1991) Olav Rundt (& Antti Kolehmainen) kuolema: Släktbok - perhe: Släktbok; (AA); TV - mahdolisesti Upsalan yliopstoon 1599 (Ericus Erici Helsingius) Turun koulussa 1601 rector pedagogiae Porvoossa. rehtori Helsingin koulu 1609-1617. lehtori Turun koulu 1616 . kirkkoherra Taivassalo 1623-1639 Erik Eriksson (Ericus Erici Alftanus), möjligen den Ericus EricHelsingus som inskrevs som student i Uppsala 1599. Enligt Lindhvar han djäkne i Åbo skolstuga 1601 och hade alltså troligen avbrutit studierna i Uppsala, skolmästare i Helsingfors 1609, lektor i Åbo katedralskola 1617, kyrkoherde i Tövsala 1623-1639, död1639. Gift med Helena Mårtensdotter Brenner, d. 12.6.1664, dotter till lagläsaren i Raseborgs 1än Mårten Simonsson till Brändö i Helsinge och N.N. Andersdotter.(23.) Från Erik och Helena härstammar släkten Alftan (Alfthan, von Alfthan) och åtskilliga andra släkter på kvinnosidan. Ericus Erici använde inte själv detta tillnamn då han signerade, men i Tövsala kyrkas inventariebok omnämns att kyrkoherden Ericus Erici Alftanus hade donerat ett svart bårkläde 1627. Hans ättlingar på de manliga linjerna finns i Lindhs utredning.(1.)

Ericus Erici Alftanus, Helsingin koulumestari, Turun koulun teologian opettaja (siitä johtuen konsistorin jäsen), valtiopäivämies (milloin?) ja Taivassalon kirkkoherra ja rovasti sanoi itseään suomalaiseksi (Sorolaisen postilla), oli asettunut "isiensä maille" Taivassalon Huukaisiin, mutta käytti sukunimeä Alftanus viitaten - sukukronikan mukaan - isänsä asuinpitäjään Helsinglannissa. Sekä Ericus Erici että setänsä, Turun linnankirjuri Henrik Hansson käyttivät stiernkors-tunnusta sinetissään, ilman kypärää. Tämä viittaa yksiselitteisesti Taivassalosta lähtöisin olevaan Särkilahti-sukuun. Myös Tallinnan linnankirjuri Roland Hanssonin käyttämistä sineteistä toinen voidaan tulkita tähti-risti-yhdistelmäksi, toinen on pystyssä oleva kirves. (Bila - RH liittyy Bilefelt-sukuun, mutta miten?) Molemmat linnankirjurit toimivat, virka-asemaansa liittyen, ilmeisesti voudinsijaisina, Henrik 1596, Kaarle-herttuan valloittaessa Turun linnan, Roland vv. 1601-09, kun Tallinnassa ei ollut voutia. Vanhin veli, Erik Hansson, asui kronikan mukaan Alftassa ja oli kruunun palveluksessa/luottomies, mitä säilyneet dokumentit vahvistavat. Veljesten isä, Hans Eriksson, oli kuninkaanmies, ilmeisesti vouti joka myös palveli jossain vaiheessa Erik-kuninkaan kansliakirjurina. Suvussa kulki pitkään perintönä suuri hopeapokaali, kronikan mukaan Erik-kuninkaan lahjoittama, olettaisin että näin tapahtui Sturemurhien jälkeen. Lisäksi kronikka väittää Hans Erikssonin vaimoa Kaarina Maununtyttären sukulaiseksi, mutta sitä en käsittele tässä. Kustaa-kuningas valitsi voutinsa - kasvatti heidät - pääsääntöisesti porvarien pojista. Voudit olivat kohtalaisen varakkaita, heidän piti kyetä omaisuudellaan vastaamaan lääninsä tileistä. Ei ole mitään viitettä siitä että Hans Eriksson olisi toiminut Suomen puolella, mutta hänellä oli kronikan mukaan maaomaisuutta Suomessa - itse asiassa kronikan luettelemat tilat ovat samannimiset ja samassa järjestyksessä kuin on Åke Tottin titulatuurissa. Kronikan mukaan veljekset myivät maansa Sigrid Vasalle, sittemmin "lumiaura" Åke Tottin puolisolle. Hypoteesini mukaan Hans Eriksson oli Särkilahti-sukuinen porvarin poika Turusta, Kustaa-kuninkaan kirjuriksi ja voudiksi kasvattama, ja edelleen oletan että hän on sama kuin Garpenbergin voutina tunnettu, varsin vaikutusvaltainen Hans Eriksson. Hypoteesini mukaan Erik Hansson oli kuningas Erikin drabantti, sittemmin lipustonpäällikkö (hövitsman) joka asui Alftassa. Henrik Hansson perheineen on haudattu Turun tuomiokirkon ns. Tavast-kuoriin, missä Särkilahti-suvulla oli vanhastaan hautapaikka. Nykyisinkin kuorissa esillä oleva Henrik Hanssonin hautapaasi on alun perin ollut vastapäisen seinän lattiassa, kahden muun maahaudan kanssa rivissä - uskaltaisin ehdottaa että kaikki kolme ovat Turun Särkilahti-sukuisen porvariston hautoja. Antti Alfthan Erik-papin vanhemmat Pusulan kappalainen Jacobus Clemntii Stigelius, > k. n. 1680 ja Catharina (Eriksdotter) Alftana, s. ilmeisesti 1614, > haudattu 18.3.1700 (ajanlasku/ svenska stilen!?) Pusulaan 85 vuoden ja > 6 kuukauden ikäisenä, oli sukukirjan mukaan huonokuuloinen. Vanhemmat > Helsingin pedagogi, Turun katedraalikoulun teologian lehtori ja > Taivassalon kirkkoherra Ericus Erici Alftanus (ehkä n. 1585-1639) ja > Helena (Elin) Mårtensdotter Brenner (ehkä n. 1590 - n.1664). > > Muita Ericus Alftanuksen tyttäriä ovat Katariinaa ilmeisesti vanhempi > Magdalena (n. 1611-1647), Pedersören kirkkoherran ja lääninrovasti > Ericus Matthiae Forteliuksen (Bothniensis) (1602-1650) ensimmäinen > puoliso ja arvattavasti nuorempi sisar Anna Eriksdotter, naimisissa > erään Måns Larssonin kanssa, "ombudsman hos salig Wulfenklo" syksyllä > 1664, mistä pariskunnasta halajan lisätietoja. > > Mahdollisen Clement Stigeliuksen jäljille en ole päässyt, vaikka > haluja olisi.

Ote Vekkelaks knaparnas ursprung-sivulta: "Riksföreståndaren Sten Sture nämnar i sitt brev till ärkebiskop Jakob Ulfsson 15.1.1496 (FMU VI:5, nr. 4651) ett brev, som hade skickats från Wiborg till "the godhe men, som lage wijd Kimmene, Jachem Fleminge, Gwdh hanss siel nadhe, och til Clawus Henricson och flere gode men...". Det här brevet skulle tyda på att en Clawus Henricson hade bott där vid Kymmene ån, som ligger vid dåvarande Vekkelaks västra gränser. Om den här Clawus Henricson var Claus Henriksson Horn, kan inte förstärkas från Sten Stures brev, men det ser troligt ut. Det borde speciellt noteras, att enligt Anrep (1858, s. 293) hade Claus Henriksson Horns 2. hustru, Kristina Jacobsdotter, dotter av Jacob Pehrsson (förde tre gula bjälkar i rödt fält i vapnet) med Elin Christiansdotter Frille, också varit gift med "en man af de Wundranck". Korhonen (1981, s. 554) känner den här Wundranck och identifierar honom som Jacob Wundranck, vars son Tönne Jacobsson Wundranck tog hand om Henrik Clausson Horns gods i Strömsby (Salmenkylä, Sundby?) i Vekkelaks. Kerstin Henriksdotter Horn, dotter av den ovannämnda riddaren och lagmannen i Södra Finland Henrik Clausson Horn och Elin Arvidsdotter Stålarm ägde jord i Vekkelaks (Gillingstam och Lundholm, 1989, i Wernstedt-Gillingstam-Möller: Äldre Svenska Frälsesläkter, del I, häfte 3, s. 288). Åtminstone en del av den här jorden hade ursprungligen givits som en pant till riddaren, riksrådet och ståthållare i södra Finland Claus Åkesson Tott , Kerstins make, av Kerstins fader, Henrik Clausson Horn, som hade ärvt jorden från sin fader (Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II, 1982). Ursprungligen ser den här pantjorden ut att ha kommit till släkten Horn i äktenskap mellan Claus Henriksson Horn (1440-1520) och en kvinna, som var barnbarn till Nils Poitz (Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II, 1982). Kerstin Henriksdotter Horns och Claus Åkeson Totts dotter, Anna Tott, ärvde jord, inkl. pantjorden, i Vekkelaks (Gillingstam och Lundholm, 1989, i Wernstedt-Gillingstam- Möller: Äldre Svenska Frälsesläkter, del I, häfte 3, s. 289). Hon gifte sig med Bror Andersson Rålamb (Gillingstam och Lundholm, 1989, i Wernstedt-Gillingstam-Möller: Äldre Svenska Frälsesläkter, del I, häfte 3, s. 290), men pantjorden i Vekkelaks ser ut att ha gått senare via Henrik Clausson Tott till Sigrid Vasa, dotter till Eerik XIV och Karin Månsdotter

(Korhonen: Vehkalahden pitäjän historia II). Se fig. 28d." Kirjallisuuden perusteella Hornien maa Vehkalahdella joutui siis Claus Åkesson Tottille pantiksi ja hänen ja Kerstin Hornin tytär Anna Clausdotter Tott peri sen, mutta sitten se on joutunut Anna Tottin veljen Henrik Clausson Tottin kautta kuitenkin Sigrid Vasalle, joka oli Henrik Clausson Tottin puoliso. Kuinka maa joutui Anna Tottillta Henrik Clausson Tottille, ei ole minulle selvinnyt, mutta kysymyksessä on sisarusten välinen asia, joten varmaankin mahdollinen kaupan tai vaihdon kautta. Maan joutumiseen Sigrid Vasalle ei siis nayttaisi liittyvan mitaan varsinaista juonittelua. Se kulki avioliittojen kautta Horneilta Totteille ja Totteilta edelleen Sigrid Vasalle. Ks. kuva 28d osoitteessa: http://heraldry.husgafvel.net/ERIKLARSSON/ERIKLARSSONsvenska.html Selvittämättä on, kuinka tuo maa alun perin joutui Claus Henriksson Hornille. Korhosen (1981) mukaan ko. maa olisi joutunut Horneille avioliiton kautta Nils Poitzin lapsentyttäreltä. Silloin se lienee kuulunut Vehkalahden suvuille. Jos Lutze Brethskallän tytärpuolen Eskilstunan luostarille v. 1383 luovuttama maa olisi sama kuin Hornien maa Salmenkylässä, silloin tuo maa olisi jotenkin palautunut luostarilta Nils Poitzin lapsentyttärelle tai Claus Henriksson Hornille. Tämä ei liene mahdollista muuten kuin että Nils Poitz tai Claus Henriksson Horn olisi ostanut maan Eskilstunan luostarilta. On mielenkiintoista, että Alfthanien sukukronikan menetettyjen maiden luettelossa on tuo Sundby. Koska kronikan tarinassa vilahtelee samat nimet, Claus Åkesson Tott ja Sigrid Vasa, saattaa kysymyksessä todella olla alun perin Horneilta avioliiton kautta Totteille ja edelleen Sigrid Vasalle siirtynyt maa Salmenkylässä. Ovatko Alfthanit Hornien tai Tottien jälkeläisiä? Hornithan tuon maan tavallaan menettivät, tai sitten nimenomaan Tottit, mutta maa siirtyi kuitenkin laillisesti avioliittojen kautta Sigrid Vasalle. Sigrid Vasalla oli kolme lasta Henrik Clausson Tottin kanssa: Åke, Maria ja Erik. Minun tietämykseni tuon maan kohtalosta rajoittuu kuitenkin tähän: en tiedä kenelle maa joutui Sigrid Vasalta, eikä sillä olekaan merkitystä maan alkuhistoriaa ajatellen. Pasi Pöllästä lainaillen Pekka A.E. Siis olettamastani Ericus Erici Alftanuksen isästä, pääasiassa: Samoin kuin olen seurannut Garpenbergin vouti Hans Erssonia, kantaisäehdokkaana, olen kaivellut tietoja eräästä Erik Hanssonista jota epäilen Ericus Ericimme isäksi. Tämä Erik Hansson on Erik-kuninkaan drabantteja, n:o 109 vv. 1560-66 (A. Kolehmainen) ja hän osallistuu Norjan sotaretkeen 1563 pienen knihtiosaston päällikkönä miehittäen Härjedalenia, mistä väki oli paennut Norjan puolelle. Tämä ilmenee tilityksestä minkä Erik Hansson on myöhemmin luovuttanut Härjedalenista otetusta ja joukon kesken jaetusta sotasaaliista. Vuoden 1564 Claude Collardtin johtamaan sotaretkeen Erik Hansson näkyisi myös osallistuneen, mutta varmistaen selustaa, koskapa hän tuo kuninkaalle tiedon Collardtin ja armeijan surkeasta kohtalosta, ja hän saa ensimmäisenä käskyn ryhtyä kokoamaan pelastusretkikuntaa. Retken päälliköksi katsotaan ja etsitään käsiin Knut Haraldsson Soop, ja näiden kahden johtamat joukot lähtevät pohjoiseen, värväämään tarvittavaa väkeä. Matkalla Erik Hansson poikkeaa Garpenbergissa, syrjään reitiltä, ilmeisesti hakemassa sieltä knihtejä. Gästriklannissa ja itse Helsinglannissa talonpojat kokoontuvat kyllä pitämään käräjiä, mutta kieltäytyvät luovuttamasta enää lisää miehiä, seudulta on nostettu moneen kertaan väkeä. Knut Haraldsson ja Erik Hansson jatkavat joukkonsa kanssa pohjoiseen, Medelpadiin, missä kuuluttavat käräjät. Täällä, tiukan neuvottelun jälkeen, saadaan jonkin verran miehiä koottua ja varustettua, mutta aikaa kuluu ja uudet nostomiehet napisevat retkestä ja muonasta. Lopulta marssitaan kohti Jämtlantia. Alftassa Erik Hansson saa täydennystä ja ilmeisesti myös aseita omaan joukkoonsa niin, että hän tästä lähtien katsotaan olevan "hövitsman över en fänika", lippueen johtaja siis. Jämtlannin rajalla odotellaan taalainmiesten osastoa - loppukesä - ja retki kuivuu omaan mahdottomuuteensa. Osa miehistä päästetään lopulta kotiin, osa jää suojaamaan rajaa. Kuningas haastaa Knut Haraldssonin neuvoston tuomittavaksi "aikaansaamattomuudestaan". Erik Hanssonia ei syytetä. Erik Hansson jää lippueensa kanssa Jämtlantiin, kontrolloimaan reittiä Norjan puolelle, Tröndelageniin. Muistaakseni tällä rajalla vartioi kaikkiaan kolme lippuetta. Vaikuttaa siltä että Erik Hansson vastasi huollosta ja kuormastosta, hänen allekirjoittamiaan kuitteja on useita tallella, alunperin sinetillä varustettuina, mutta valitettavasti yhtään Erik Hanssonin sinettiä ei toistaiseksi ole kirjeenvaihdosta tai kuiteista löytynyt, tietääkseni. Mats Törnen ylipäällikkyyden alaisuudessa palvellut Erik Hansson mainitaan v. 1565 luutnanttina. Vallan vaihtuessa Ruotsin valtakunnassa vuoden 1569 alussa Erik Hansson raportoi kuningas Juhanalle tilanteen Jämtlannissa olevan rauhallinen. Uusi kuningas erottaa Erik Hanssonin tehtävästään, Hans Kyhle on nyt mies jolla on valtuudet nostaa väkeä aseisiin Norrlannissa. Erik Hanssonin "lomautus" johtuu epäilemättä siitä että hän on drabanttina vannonut kuningas Erikille uskollisuutta. Sitä paitsi juuri Helsinglannissa on vangitulla Erik-kuninkaalla aktiivisesti toimivia kannattajia. Vedenpitävää näyttöä siitä että drabantti ja päällysmies Erik Hansson olisi sama henkilö kuin Alftassa asunut, melko varakas Erik Hansson ei ole, mutta Alfta on sijaintinsa puolesta silloisella Norjan rajalla, Härjedalenia vastaan, strategisesti merkittävä paikka. Ja tie Taalainmaasta Helsinglantiin käy Alftan kautta. Samoin, Alfta on sittemmin Hälsinge Regementen luutnantin sijoituspaikkakunta. Mutta sotilasvirkamies Erik Hanssonin ura jatkuu, vaikka hänen asuinpaikkauntaansa ei voida varmistaa. Vuonna 1579 mainitaan Erik Hansson, factor i Hälsingland, asevaraston hoitaja, joka luovuttaa tällöin ja pari vuotta myöhemmin Norrlannin komppanialle aseita.(AK) Hän saa kuninkaalta (kansliasta?) kirjeen joulukuussa 1594, ja kesällä 1599 hän saa määräyksen maksaa (kassastaan) eräitten ruotumiesten saatavat. Maata viljelevä Erik Hansson Alftassa näkyy isäntänä asiakirjoissa vuoteen 1601 saakka (AK). Oletan, kohtalaisesti, että tämä on mainio drabanttimme ja Ericus Erici Alftanuksen isä. - Mitä tulee sukulaisuuteen Kaarina Maununtyttären suuntaan, saattaa olla niinkin että kronikka on epätarkka. Erik Hansson palveli drabanttina, kuten Måns Stolpeknekt, ja Erik oli ainakin kesällä 1564 pitkähkön ajan Medelpadissa. varrelta virran Antti Kun kirkkoherra Ericus Erici Alftanus osti Taivassalon Huukaisten ratsastilan (menikö oikein, Johan?) vuonna 1627, tuli se perimätiedon mukaan takaisin sukuun. (Antti Kolehmainen /Osmo Salminen, Taivassalon ent. kirkkoherra - siteeraan tässä pääasiassa Antti Kolehmaista). Huukaisten isäntäluettelo: (sarja 1) - Olavi Mikonpoika on 18.5.1524 Taivassalon pappilassa Pietari Särkilahden testamentin todistajia. Huukaisten omistaja vuoteen 1556 - Mikko Olavinpoika v. 1558 - Erkki Mikonpoika vuoteen 1585 (sarja 2) - Pekka Pentinpoika ja Pertti Matinpoika usina omistajina vuosisadan loppuun - osittain autiona 1600-luvun alussa, omistajina Heikki Olavinpoika ja seuraavaksi Markus Yrjönpoika, jolta (sarja 3) - Ericus Erici osti tilan v. 1627 (sukuun, vrt. sarja 1) - leski Helena Brenner 1640-1664 - korpraali Isak Eriksson vuoteen 1688 - leski Valpuri Antintytär 1688-1694 - Klaus Isakinpoika 1695-1708 - tämän tytär Elisabet (k.1782) ja miehensä Mikko Juhonpoika (k.1793) - Mikko Mikonpoika (s.1759) - Gabriel Mikonpoika (s.1791) - Gabriel Jonas Gabrielinpoika (1822-1883) - tämän tytär Olga (1858-1916) ja miehensä Henrik Mauritz Henriksson Heino (1850-1932) - näiden poika Aarne Brynolf Huukanen (1891-1954) - leski Ester Österman (1895-1978) ... ja muutakin sukua on ... Nykyisin Huukasessa asuu sen toista puoliskoa perhe joka on sattumalta, Kustavista, naisväen puolelta, Ericus Ericin jälkeläisiä.


Puolisot
A) Helena Mårtenintytär Brenner (Taulu 3)

*1590, Helsinki, †22.06.1664, taivassalo Lapset

1) Magdalena Alftan (file:///D:/vanhaD/vanhaC/Alftan%20Magdalena%20EP.htm#Table1) *1617, †1664 (Taulu 1)

2) Israel Alftanus *1632, † 1712


B) Emerentia Klaksentytär ? Torsk
*1574, †1644

Lapsi

1) Abraham Alftanus *1630, † 1697

[olanyk]

Tuolla voudintileistä lainatussa tekstissä esiintyi Saloisten kirkkoherra Henricus. Pohjanmaan tutkijoita kiinnostaa jos hänen sukutaustansa:

Henricus Olaii Rödh Uhlaträskinsis 1566-82, Saloisten kirkkoherra. Toimi myös voutina (melko erikoinen yhdistelmä?). Hänen talonsa sijaitsi Fordelleista sukuun liittyvien Josef Ollinpojan ja Olli Ollinpojan Juusolat talojen välissä, joiden äiti oli Brita Jönsintytär Fordel ja isä Olli Torkkelinpoika. Henrikus sopisi Juusolan veljesten veljeksi, jotka molemmat toimivat maakauppiaina ja myös nimismiehinä. Saloisten maat Fordellit oli ostanut Sture-suvulta.

Lisänimensä takia häntä on yhdistetty Oulujärvellä toimineeseen ensimmäiseen voutiin Pietari Ollinpoikaan, josta ei tiedetä nimeä enepää.

Samaan aikaan Pyhäjoella oli pappeina Länsi-Pohjasta kotoisin olevat Erik ja (poika) Henrik Rödh.

Olavi

[Matti Lund]

...

FRÄLSEGODSEN I SVERIGE UNDER STORHETSTIDEN av JOH. AX. ALMQUIST

...

Sivuilla 146 ja 281, osa 1, on kerrottu siskosten Ermegård ja Gunilla Tottin yhteiset rälssimaaomistukset.

Lyhykäisesti:

...

Heille tuli toinen säteri Tagsta (myös Tackesta) Ärlinghundran kihlakunnasta, ja joka käsitti kaksi kartanoa Knivstasta ja yhden talon Särstassa, samassa vaihdossa Klaus Flemingin kanssa (joka olisi kuollut samana vuonna 1644 tämän tiedon mukaan). Tagstan peri sitten heidän siskonsa tyttären poika Krister Svinhufvud (<-sic!,k. 1694), mutta sen omisti vuoden 1700 jälkeen Olof Rosenstierna. Häneltä se redukoitiin 18.12.1702 erään toisen talon sijasta Ålstassa Järfallan pitäjässä (Sollentunan kihlakunnassa), jonka Klaus Horn vaihtoi kruunun kanssa 21.6.1621 (Schylanderin vaihto nro 43), muttei se maa tullutkaan koskaan kruunun omistukseen, vaan 20 vuoden aution jälkeen se myytiin Schering Rosenhanelle Mårten Wewitzer Rosenstiernan toimesta, jonka tilusten haltuunotto on puolestaan jäänyt tuntemattomaksi seikaksi.

Ermegårdin kuolinaikaa Almquist ei tiedä kertoa, vaan tällä on hänestä havaintoja pitkin 1640 -lukua. Gunillankaan tarkkaa aikaa ei tiedetä, vaan hän on kuollut vuoden 1656 jälkeen (eli löytyy siitä alkaen asiakirjoista autuaana).

...
terv Matti Lund

Eihän tämän Ermegårdin selvittäminen mitenkään kuuluisi Alftaneihin, mutta kun hänestä on haluttu selkoa, niin pari selvennystä ja täydennystä voidaan edelläolevaan lisätä.

Ensiksikin on muistutettava, että Maskussa olevat Henrik Klaunpoika Hornin maat he olivat kaiketi perineet äitinsä jälkeen, joka oli Brita Henrikintytär, Henrik Klaunpoika Horn af Kackas ja Elin Arvidintyttären (Stålarm) tytär (esim. Elgenstierna, Tott af Skedebo, Taulu 3, s. 343).

Lisäksi Elgerstierna tietää kertoa Ermegårdin esiintyneen Erlinghundran käräjillä 18.02.1642.

Siskot Ermegård ja Gunilla olivat valinneet fyysiseksi asuinpaikakseen Noorin ja Säbyn tilat Knivstan pitäjästä.

Heidän siskopuolensa Brita (jonka äiti oli Elin Johanintytär, Johan Karlinpojan, Måneskiöld af Seglingen tytär) peri (vuonna ?) Gunillalta Noorin ja Säbyn tilat, muttei asunut niissä, vaan leskeksi jäätyään hän asui miehensä everstiluutnantin Västmanlandin rykmentissä William Greyn (k. 5.4.1630, skotlantilaista "aatelia") jälkeen tämän säterikartanossa Bodarnessa Häggebyn pitäjässä, joka oli lahjoitettu miehelle 22.09.1622.

Elgenstiernan mukaan Gunilla oli vielä elossa 1656, mutta kuolleena 1664. Kummallista on, ettei Gunillan elinajasta tiedetä tämänkään tarkempaa, vaikka hänen siskopuolensa Brita, joka kuoli sen mukaan vuonna 1660, peri hänet. (Oliko Gunilla testamentannut jo elinaikanaan omaisuutensa siskopuolelleen, kun ei ole varmuutta siitä, oliko hän elossa tai kuolleena vuonna 1660, ja siis olisi voinut elää vielä siskonsa Britan jälkeen, jolle hänen perintönsä lankesi!).

Ilmeisesti sitten tilojen seuraava omistaja, heidän siskonsa tyttärenpoika Krister Svinhufvud oli perinyt äitinsä kautta ne Britalta.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Tuolla voudintileistä lainatussa tekstissä esiintyi Saloisten kirkkoherra Henricus. Pohjanmaan tutkijoita kiinnostaa jos hänen sukutaustansa:

Henricus Olaii Rödh Uhlaträskinsis 1566-82, Saloisten kirkkoherra. Toimi myös voutina (melko erikoinen yhdistelmä?). Hänen talonsa sijaitsi Fordelleista sukuun liittyvien Josef Ollinpojan ja Olli Ollinpojan Juusolat talojen välissä, joiden äiti oli Brita Jönsintytär Fordel ja isä Olli Torkkelinpoika. Henrikus sopisi Juusolan veljesten veljeksi, jotka molemmat toimivat maakauppiaina ja myös nimismiehinä. Saloisten maat Fordellit oli ostanut Sture-suvulta.

Lisänimensä takia häntä on yhdistetty Oulujärvellä toimineeseen ensimmäiseen voutiin Pietari Ollinpoikaan, josta ei tiedetä nimeä enepää.

Samaan aikaan Pyhäjoella oli pappeina Länsi-Pohjasta kotoisin olevat Erik ja (poika) Henrik Rödh.

Olavi


Taas rönsyää ohi aiheen, mutta sanottakoon ensin itse aiheeseen, eli Räävelin Roland Hansinpoikaan liittyen (siihenkin löysästi), että Hans Vårtmanilta löytyi kuittaus Räävelin linnan käskynhaltijana (befallningsman) jo 18.10.1577.

En löydä mainitsemaasi Pietari Ollinpoikaa voutiluettelosta. Pohjanmaallahan oli yksi yhteinen vouti siihen asti, kunnes 1600 -luvun alkupuolella hallintoa uudistettiin. Pohjanmaa sai käskynhaltijan ja hänellä oli useampi vouti, mutta ei Kajaanissa ollut vielä silloinkaan vielä omaa voutikuntaa, vaan se kuului pohjoisen alueen voudin alaisuuteen, 1620 -luvulla oli sen sektorin voutina Jaakob Burman.

Jo 6.10.1606 kuningas nimitti Isak Behmin käskynhaltijaksi "Ståthållare på Ulighö, nu Uleåborg kalladt, och öfwer Österbotten med Cajanska landet". Eli tässä valtakirjassa mainittiin erikseen myös Kajaanin alue.

1500 -luvun koko Pohjanmaan voudeissa Pietareita ollut, vaan oli vuonna 1591 Pär Bagge "Ståthållare på Uleåborg". Kajaanikin kuului hänen alaisuuteensa.


Eihän Oulujärvellä asunut 1550 -luvulla kuin yksi Olavi, jonka pojaksi voisi kuvitella niinkin "korkean" tason virkamiestä kuin kruununvouti tai jotain toista pappia, varsinkin, jos tämä toimi Saloisissa, eli Oulun erämaapitäjän pastori Olavi Laurinpoika (Rahikainen), joka on poikansa Tapanin kautta meidän lukuisien Paltamon Manamansalon Rahikaisten kantavanhus.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Väitän kiven kovaan: ei toiminut lainlukijana.


Nimittäin And. Ant. von Stiernmanin virkamiesten luettelosta (2:ssa osassa) mukaanlukien kaikenlaiset käskynhaltijat, laamannit, lainlukijat, tuomarit ja voudit, ei miestä löydy, joten hän hoiti niitä Lindhin muita nimeämiä nimikkeitä, joilla ei aivan ulottunut von Stiernmanin virkamiesmatrikkeliin asti. Ja luettelo vaikuttaa olevan täydellinen kooste tämän tason virkamiehistä. Hälsinglandin virkamiehet löytyvät siis täältä:

Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman II
......
terv Matti Lund

Olisin ehkä hieman varovaisempi. Jos olen oikein ymmärtänyt lukemani, niin Helsinglandilla ei ollut tuohon aikaan omaa laamannia, vaan se kuului Upplannin laamannin alaisuuteen. Kun katsoo samaisen Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman I-osasta Upplannin laamannien sarjan, on se kovin aukkoinen. II-osaa ei ole toistaiseksi osunut käteeni, mutta epäilisin senkin olevan vuosiluvuiltaan pätkittäisen.

Nuo Upplannin laamannit tuolta ajalta ovat em. lähteen mukaan seuraavat maininta vuosineen, jos vaikka tämä herättäisi jotakin aatoksia:
- Axel Andersson (Lillie) 1528 ja 1544
- Peder Bragde 1544
- Ture Pedersson (Bielke) 1569 (k. 1577)
- Hogenskild Bielke 1582 1585
- Claes Fleming 1590

Jos kaikesta epäilystä huolimatta lainlukija titteli pitäisi paikkansa, niin näiden tai listasta puutuvien herrojen alaisesta olisi kysymys.

General länsman titteli on ainakin minulle outo. Siis joku yleishallinnollinen vouti tms, jollaisen vastuulla voisi kuvitella olleen jonkin erityistehtävä, kuten Suomessa lampuoti- ja autiotilavoudit, salpietarivoudit, provossit tms. Koko läänin voisi ehkäpä kaiketi tarkoittaa Upplannin laamanni alaista aluetta, Siis Upplanti ja koko Länsipohja.

Tämä vain kommenttina. Aikomuksenani ei ole uppoutua tähän kysymykseen eikä arvailla tätä tämän enempää.

PS. I Kiitoksia Ermegårdiin liittyvistä poiminnoista.
PS. II Tuo Ture Pedersson Bielke liittyy Salsta-linnaan josta oli muutama sivu sitten puhetta, ja lisäsin kuolin vuoden esimerkiksi listan aukkoisuudesta.

[Benedictus]

Saloisten khr Henricus Olai Rödh 1566-1581 mainitaan Tapio Vähäkankaan seikkaperäisessä Genos artikkelissa Jägerhorn Bolstad suvusta. Hän on Inkon nimismies Jacob Olofssonin 1525-43 ja Brita Mattsdr Frillen jälkeläinen.

Rönsy leikkaa aihetta, sillä Henricuksen pojista Johannes Henrici Agricola oli Kangasalan khr 1610-1617, sitä ennen kappalainen 1593-1610.

Hänen veljensä Carolus Henrici Acrigola oli taas Oriveden khr 1616-18.

Kangaslan Liuksialassa asui tuohon aikaan Kaarina Maununtytär k. 1612.Kuvittelisi. että Johannes Henricus on ollut paljonkin tekemisissä Kaarinan kanssa.

Henricus Olai Rödhiä enne Saloisten kirkkoherrana oli Henricus Laurentii Svart, josta mainitaa olleen Fordell sukua. Voisi kuvitella, että Henricus Rödhin vaimo oli Svartin tytär, jos vielä asui mainitussa paikassa.

[Matti Lund]

Olisin ehkä hieman varovaisempi. Jos olen oikein ymmärtänyt lukemani, niin Helsinglandilla ei ollut tuohon aikaan omaa laamannia, vaan se kuului Upplannin laamannin alaisuuteen. Kun katsoo samaisen Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman I-osasta Upplannin laamannien sarjan, on se kovin aukkoinen. II-osaa ei ole toistaiseksi osunut käteeni, mutta epäilisin senkin olevan vuosiluvuiltaan pätkittäisen.
...
Tämä vain kommenttina. Aikomuksenani ei ole uppoutua tähän kysymykseen eikä arvailla tätä tämän enempää.

...

Laitan oheen kuvan von Stiernman II:sta Hälsinglandin laamanneista ja lainlukijoista noin vuodesta 1500 hallintouudistukseen vuonna 1718 asti.

Siinä ilmenee eräs sikäläinen "dynastia" eli useita Lars Nilsinpoika i Finneflon sukulaisia, poikia ja vävyjä, joista osaa Hälsinglandin rahvas on innolla ajanut tehtäviinsä. Lars Nilsinpoika on tullut virkaansa viimeistään 1555.

Tämä näyttäisi olevan aika kattava, tosin Måns Gaddin vuoden 1535 jälkeen on aukko, jota on vaikea arvioida. Ilmeisesti von Stiernman on sitä mieltä, että Måns Gaddia seurasi Lars Nilsinpoika i Finneflo. Poiminnat lienevät suuntaa antavia eikä ole vaivauduttu aivan joka vuotta läpikäymään, mutta mahdollistahan on, että johonkin pienempään väliin mahtuisi joku tästä listasta puuttuva.

Finneflon "dynastia" näyttäisi päättyvän Lars Kielbjörninpoikaan eli Nerbeliuksiin, mutta kukaties jokin sukusuhde heidänkin välillään saattaa olla?

Aika perusteellinen keräily, suurtyö, tämä von Stiernmaninkin teos on.

Joka tapauksessa, tässäkin listassa saattaa olla todennäköisemmin joku Alftanien sukulainen miespuoliselta linjalta kuin vastaavassa listassa esimerkiksi Varsinais-Suomesta.

Henrik Hansinpojan omistuksia ja hautapaikkoja Turun seudulla olisin taipuvainen aukomaan hänen vaimonsa suvun puolelta, jos saisin sieltä jotain johtolankaa käteen.

En oikein usko siihen, että Alftanit olisivat jonkin pikavisiitin Hälsinglandissa tehneitä varsinaissuomalaisia. Se ei mahdu päähäni. Mutta en kehu päätäni: ehkä se aatos ei mahdu sinne sen takia, että se on niin pieni.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Saloisten khr Henricus Olai Rödh 1566-1581 mainitaan Tapio Vähäkankaan seikkaperäisessä Genos artikkelissa Jägerhorn Bolstad suvusta. Hän on Inkon nimismies Jacob Olofssonin 1525-43 ja Brita Mattsdr Frillen jälkeläinen.

...


Oulujärvisyys lukee tuolla:

De fatis Ostrobothniae notandis

A. R. Cederbergin poimintoja Genoksessa:

Vielä on Forsmanin käsikirjoituksessa tieto, että Salon kirkkoherra Henricus Olai Rödh on Uhlåträskensis, mitä tietoa emme tapaa
Strandbergillä emmekä Leinbergillä.


------------------------------

Tämä vaikuttaisi melko luotettavalta, mutta olisi Inkoon valossa höperehtimistä, koska Inkoon muinoisen nimismiehen pojanpoikaa ei millään voi yhdistää Oulujärvellä asumiseen. Siellähän ei ketään edes pysyvästi asunut ennen vuotta 1550, vaan uudisasukkaat alkoivat sinne tulla vuoden 1550 jälkeen ja ensimmäisiä heistä verotettiin vasta vuonna 1557 ja ensimmäiset todisteet Olavi -papista ovat vuodelta 1559.

Jos Olavi -papin poika olisi lähtenyt opintielle Manamansalosta, hän voisi olla Henricus Olai Uhlåträskensis, muttei Inkoon nimismiehen pojanpoika Länsi-Uudeltamaalta.


Siis " Uhlåträskensis ifrå Ingå " jää oudoksi tiedoksi, joka ei minulle avaudu.

Virkatehtäviensä merkeissä Henricuksen on täytynyt joka tapauksessa joutua vierailemaan joitakin kertoja Manamansalon pappilassa, eli Uhlåträsk ei ole jäänyt hänelle aivan vieraaksi paikaksi.

terv Matti Lund

Ps. Pitää lukea tuo Tapion artikkeli, kun käyn seuraavan kerran yliopistolla. Ehkä tulen sitten vähän viisaammaksi.

[Antti Järvenpää]

Laitan oheen kuvan von Stiernman II:sta Hälsinglandin laamanneista ja lainlukijoista noin vuodesta 1500 hallintouudistukseen vuonna 1718 asti...
....

Aika perusteellinen keräily, suurtyö, tämä von Stiernmaninkin teos on.
......

terv Matti Lund

Kiitoksia omasta ja muidenkin puolesta matrikkelin otteesta. Tämä selventää paljon.

Kun ainakin I osa on julkaistu vuonna 1836, niin en saata olla ihmettelemättä, kuinka kattava luettelo on aikaansaatu.

[olanyk]

Mihinkähän tämä Rödh / Pohjanmaan papit ja voudit keskustelu pitäisi siirtää?

Mielenkiintoinen tieto tai hypoteesi tuo Henricus Röhdin periytyminen. Tuon ajan useiden Pohjanmaan pappien syntyperät ovat selittyksiä vaille. Itse olen mm. pohtinut miten Antti Erikinpoika Kirkkonummelta ajautui Kainuuseen nimismieheksi. Bolstadin suku ja Hjerttojen väitetty omistus Porvoon Tjusterbyhyn kytkisi heidät sukuun. Välillä olen epäillyt tarkoittaako tieto Hjertojen kohdalla jotain Länsi-Uudenmaan Tjusterbyhyn kytkeytyvää ratsutilaa?

Minulla on Pohjanmaan ja paikallishitorian kirjoista koottuna Pohjanmaan voudit ja olen kirjoittanut: Olavi Pietarinpojasta tuli 1555 Olujärven ensimmäinen vouti ja kolme vuotta myöhemmin Olavi Warg. Heidän on oletettu asuneen Paltaniemellä Oulun Paltessa. Fincen ehdotuksesta verot kannettiin kapahaukina ja turkiksina. Kyseessä oli ns. haapio-kalastusaika huippuvuoso 1558. Pian pitäjän liittyessä taas Pohjanmaan Limingan voutikuntaan sai Liminkalaiset taas kalastusoikeuden Oulujärvelle.

Saloisissa selitystä kaipais mm. Ljungo Thomanpojan isän suku. Hailuopdon Sigfrid Canutin suku jne. Noiden ratkaiseminen toisi varmaan toisenlaisen käsityksen Pohjanmaan kehityksestä.

Olen myös esittänyt epäilykseni Lars Olofsson Björnram ja Fordell sukujen yhteydestä. Hyvin sopisi että Knut Fordellin toinen puoliso Katarina Olofsdr olisi Larsin sisar. Hän sai Kustaa Vaasalta turvakirjeen poikapuoliian vastaan.

Olavi

[Matti Lund]

On muutamia kuitteja vuodelta 1576, joista ilmenee, että Hälsinglandin ja Ångermanlandin nihdit majailivat tuolloin Viipurissa ja heidän päällikkönsä, Ångermanlandin Kristoffer Nilsinpoika (höffuetzman öffr ongermanna knechtr) ja Hälsinglandin Lasse Ollenpoika (Lasse Olsson höffuetzman öffr Helsingeo- knechtr) olivat lähteneet keräilemään miehistölleen elintarpeita Pohjanmaalle. He olivat esimerkiksi kuitanneet Limingassa Temmeksellä 4.2.1576 nimismies Erkki Krankalta tynnyrin silakoita.

Tästä siis ilmenee Hälsinglandin nihtien silloisen (1576) päällikön (höffuedzman) Lasse Ollenpojan nimi.
(lähteenä nide 4746, s. 93, mf ES831)

Suurempi kiinnostushan olisi hänen edeltäjiinsä, mutta jostain on aloitettava tätäkin kelaa purkamaan.

terv Matti Lund

[Benedictus]

Saloisten khr Henrikus Olai Genos 4 /2009 s. 143 Jägerhornien juurilla. Tapio Vähäkangas.

[olanyk]

Laitanpa tähän aikoinaan kokoamani Pohjanmaan voudit. Heidän syntyperä on monelta osin selvittämättä kuten Pohjanmaan pappien. Vastaava luettelo Ruotsin länsipohjasta voisi monia asioita valottaa?

Kuten tekstistä käy ilmi paikallishistorioiden mukaan voutikuntaa jaettiin ja yhdistettiin. Hetken aikaa sanotaan olleen seitsemän voutia kun Oulujärvellä oli Olli Pietarinpoika?

Olavi


1.POHJANMAAN VOUDIT (Korsnäsistä käsin) KRUUNUNVOUDIT
-Johan Andersinpoika Rääf 1525-1530, aatelinen Lounais-Suomesta hoiti virkkaa läänityksenä
-Myös Knuuti Fordellin kirkkoherra Johannes Fordellin veljen sanotaan olleen Pohjanmaan voutina.
-Lars Olofinpoika Björnram 1531-1539, Lounais-Suomesta. Pereniöstä oli taistellut vapaussodassa Tanskaa vastaan, oli 1521 Norbottenin ja Ångermanlandin voutina mistä siirtyi Korsholmaan Pohjanmaan voudiksi. Pojasta Hannu Laurinpojasta tuli Kustaa Vaasan sihteeri, Turun Linnan päällikkö ja Suomen ylikäskynhaltija.
-Nils Ottenpoika Hästhufud 1539-1542,
-Henrik Simoninpoika 1543-1545, Lounais-Suomesta Karunan kappelikunnasta
-Rangvald Halvarinpoika 1545-1551
-Joen Hanssinpoika Bagge 1551-1556, päällysmies ja maavouti
-jaettiin kolmeen tasaveroiseen osaan Baggelle jäi vain Korsnäsin kartanovoutikunta
Jaetun Voutikunnan voudit (yhtäaikaa seitsemän voutia)
-Joen Bagge Korsholmassa 1551-
-Joen Larsinpoika 1556-1558 Pinonäs jatkoi Keski-Pohjanmaan voutina 1560
-Olli Pietarinpoika, 1555-1558 asui Oulun paltessa Oulun erämaa , Olavi Warg (1559-60) Olavi Olavinpoika 1563 (Juusola ?)
-Lars Knutinpoika Fordell 1556-1558 Liminka., asui ilmeisesti Pietarsaaressa. Oli 1546 saanut läänityskirjan Pirilön saaresta (kuulunut esi-isille) hän jätti Limingan , Voudin miehinä oli mm. ja lohivouteina Hans Tysk (asettui Ängeslevän Tyyskälään) ja Erik Krank (asettui luostarin tilalle) kolmantena Niilo Pietarinpoika. Myöhemmin Erik ja hänen poikansa Hannu toimi yksin lohivoutina.
-Knuuti Juhonpoika Luulaja ja lapinvoudit Olli Niilonpoika ja Olli Anudinin p.
-Joen Wargille, 1558 joka oli ollut sotaväen päällysmies tullut 1555 Turusta Ouluun mukana 200 sotamiestä, sai myös 1559 Oulun Erämaan ja Lapin. Asui ilmeisesti Limingassa.
-Olli Ollinpoika (Juusola) 1560- Oulun Erämaa 1560-1562 mestattiin Fordell sukua katso http://www.kpnet.fi/kokkola/historia/nuijasota/fordell.htm

).
Pinonäs ja Liminka yhdistettiin 1562
-Per Knutinpoika 1561-1563 sai 1562 yhdistetyn voutikunnan
-
1562 jälkeen Pohjanmaalla kaksi voutikuntaa Korsholm (1500 taloa) sekä Pinonäsin jä Limingan käsittävä (1900 taloa) maakunnan ensimmäinen kahtiajako. 1572 eteläisen osittaisen läänityksen, jälkeen 1573 yhdistettiin yhdeksi. taas 1600 luvulla jaettiin.
-Hans Svenske 1563-1565 ruotsalainen , hän otti ”lapin kirjuriksi” Markus Juhonpoika Fordellin. Svenske asui noin 1563 alkaen Limingassa keskiaikaista luostarin ulkomaata, joka muuttui luostarintaloksi, myöhemmin taloa sui Erik Pietarinpoika Krankka ja talosta tuli Krankkala. Sai huomautuksia leväperäisestä veronkannosta, kuoli 1565. Leski hoiti nimismiehen hommia, joita Svenske oli sivutoimena hoitanut. Myöhemin Daniel Krögerkin sai ko talon autiona!
-Kristofer Blome 1566-1567 tuli Vehmaan Piiloisista tuskin asui Limingassa hänellä lapinvoutina Martti Jaakonpoika, joka viljeli myöhemmin Pyhäjoen Pohjankylän Voudilaan (?)
-Hans Knutinpoika Fordell 1568, sanotaan Pohjanmaan rikkaimaksi mieheksi, hän vehkeili edeltäjiään vastaan ja käskynhaltija entisen voudinpoika Lauri Olavin poika Björnram kanteli Fordellien kaupoista. Hannu ja Lars Fordellilta kiellettiin maakauppa 1563 ja vaadittiin muuttamaan Tukholmaan tai Viipuriin. Taas 1568 Hannu vuodeksi voudiksi taas väärinkäytöksiä. Hyvät suhteet Juhanna III:een säilyi, antoi lainoja ja varusti laivan kruunulle.
-Kristofer Blome uudestaan 1568. Siirtyi Vehmaalta ja edelleen Hämeenlinnaan ja taas Vehmaalle voudiksi.
-Niilo Ollinpoika 1569-1572. Hän nimitti Hannu Fordellia kuvernööriksi ja prokuraattoriksi hänestä kannellessaan. Asui Limingassa johon jäi asumaan (1650 Foudila / Voutila), alkuperää ei tiedetä, apuvoutina Pietarsaaressa. (Riidat koski myös Lappia)

Voutikunta yhdistettiin 1572 yhdeksi
-Eerik Niilonpoika 1573-1577 hoiti jo vuodesta 1568 eteläistä voutikuntaa.
-Niilo Ollinpoika 1578-1581,
-Bertil Matsinpoika Huggut 1582 oli ollut Länsipohjassa kolme vuotta
-Mårten Larsinpoika 1583-1584 Helsinglandista
-Thomas Göraninpoika 1585-1596 maakirjuri 1571-1584 siksi kunnes uusi asetetaan, erosi
-Abraham Melchiorinpoika 1596-1597 Klaus Flemingin nimittämä vouti
-Israel Larsinpoika 1597, Kaarle-herttuan nimittämä sai Oulun-seudun talonpojat Sigismudin kannatajia vastaan.nuijamiehiin, johtajana Hannu Krankka
-Monnikalan Hans Hanssinpoika 1597-1598, Erthel nuijamiehiä kannattanut aatelinen joka kuitenkin siirtyi Sigismundin puolelle ja mestattiin Kaarlen-hertttuan tultua valtaan. Toimi myös Pohjanmaan käskynhaltijana.
-Augustinus Larsinpoika 1598-1602 myös Kaarle-herttuan kannattaja.
-Caspar Forbus 1638-164
-Kaarle Olavinpoika 1653-1656 Limingan vapaaherrakunnan voutina, viljeli Oulunsuun Saarelan taloa.
-Lauri Pietarinpoika 1657-1674, Limingan vapaaherrakunnan vouti, omisti Foudilan talon Limingassa
-Johan Matinpoika Lybeck 1653-1666 Oulun vapaaherrakunnan vouti
-Antti Pietarinpoika 1667-2671, Oulun VK.
-Vitus Casbarus Besoldus 1671-1674, hopmannina Viipurin saksalainen joka asui ainakin 1675 Laitasaaressa vapaaherra Gyllenstiernan ostamalleen kahdelle tilalle rakentamaa taloa. Pian hän muutti Ouluun opettaen ruotsia ja saksaa porvarien lapsille.
-
Muut
-Knutti Niilonpoika ja Knuuti Ingenpoika, Uumaja
-Lapinvoudit pirkkalaisia Olli Heikinpoika, Olli Niilonpoika ja Olli Anudinpoika
-Joen Laurinpoika Keski-Pohjanmaa asui Pinonäsissä (vuokrattu Hannu Knutinp)
edellinen luovutti 1559 saakka

VOUTIKUNNAT !600-luvulla:
1642-1651 Oulu, Kemistä Saloon ja Kokkola Pyhäjoelta Kruunupyyhyn
1652-1674 Pohjois-Pohjanmaa Kemistä Kruunupyyhyn
1675-1680 Pohjanmaa, pohjoinen Kemistä pyhäjoelle, keskeinen Kalajoelta Ilmajoelle (ei kuulunut Kajaanin vapaaherrakunta Salo, Paltamo, Sotkamo)
1681-1682 Pohjois-Pohjanmaa Kemistä Kruunupyyhyn ja Kajaanin lääni Paltamo Sotkamo
1683- (1700) Pohjanmaa pohjoinen Kemistä Saloon, keskeinen Kemistä Lapualle (1691 vain Kruunupyyhyn) ja Kajaanin lääni

2.KRUUNUN VOUDIT 1600-luvulla (vaadittiin hyvää kirjoitus ja laskutaitoa ja taloushallinnon kokemusta 1634-1700 toimineesta 21 voudista noin puolet saksalaisia tai ruotsalaisia). Toimikaudet oli lyhyitä, merkittävimpinä mainitaan:
-Johan Bochmöller 1646-1683 viiteen eri kertaan voutina (n. 10 v). viimeksi 1681 Kajanin voutina.
-Kristian Willinghusen 1664-1671 pohjoisessa, oli syytteissä väkivaltaisesta käytöksestä syytöksiä käsiteltiin myös 1672 valtiopäivillä.
-Juho Juhonpoika Haapaniemi 1672- esitti valtiopäivämiehenä edeltäjäänsä kohtaan syytöksiä.
-Petter Bergenhrmb 1667-1680 Pielisen voutina (Brahe) 1682-1694 pohjoinen
-Peter Scharin –1688 erosi sairauden ja köyhyyden vuoksi
-Sakarias Matinpoika (Uhlbrant kantaisä) 1689-1697 Kajanin kihlakunta oli oululainen porvari, laivanomistaja, raatimies, sijaispormestari Oulussa

[Maisa M]

Tietokoneeni taas reistaili, joten en päässyt tänne mitään lukemaan enkä kirjoittelemaan. Niinpä minulle jäi aikaa ajatustyöhön. :rolleyes: :confused: :p:

Niinpä nyt esitän uuden ehdotuksen, jota ei kai kukaan ole aikaisemmin tehnyt:

Jospa Alftan-suvun kantaisä Hans Erikinpoika oli Kuningas Erik XIV:n avioton poika? Hänhän oli Kaarina Maununtyttären veljentyttären mies, jonka poika Erik Hannunpoika, (varalaamanni Helsinglandissa) oli puolestaan Eric Ericus Alftanus´en (Taivassalon kirkkoherra) isä.

Erik XIV:llahan sanotaan olleen useita "frilloja" ja useita aviottomia lapsia ennen Kaarinaa. Viittaan siihen Ericin lahjoittamaan kuuluisaan ja arvokkaaseen hopeakannuun, joka sitten kulki Alftan-suvun perintönä. Kai hän (Erik) olisi halunnut aviottomalle pojalleen antaa upean häälahjan, eikä sitä vain vaimon Kaarina Maununtyttären ansiosta annettu.

terv. Maisa Martin

[Matti Lund]

...
Niinpä nyt esitän uuden ehdotuksen, jota ei kai kukaan ole aikaisemmin tehnyt:

Jospa Alftan-suvun kantaisä Hans Erikinpoika oli Kuningas Erik XIV:n avioton poika? Hänhän oli Kaarina Maununtyttären veljentyttären mies, jonka poika Erik Hannunpoika, (varalaamanni Helsinglandissa) oli puolestaan Eric Ericus Alftanus´en (Taivassalon kirkkoherra) isä.

...

Jos Alftan -kronikan kantaisänä nimeämällä "Hans Eerikinpojalla" oli kolme kronikan nimeämää poikaa Eerik, Henrik ja Roland Hansinpojat, joille on ehdotettu vastineita historiallisista henkilöistä, jotka ovat esiintyneet kirjurinviroissa 1560 -luvulta alkaen ja siis ovat syntyneet todennäköisesti vuosien 1540-1550 välillä, niin "Hans Eerikinpoika" olisi sen mukaan syntynyt noin 1520 tai ennen. Kuningas Eerik XIV oli syntynyt vuonna 1533 eli noin 15 vuotta "Hans Eerikinpojan" jälkeen.

Tähän suuntaan on arvioitu ja laskeskeltu ja siksi ei ole tähän mennessä sellaista esitetty, että joku olisi vielä syntymättömän poika.

Lisäksi Kaarina Maununtyttäreltä ei tunneta veljeä.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Keskityn siis itse:
- Hautoihin, ja niistä mahdollisti löytyviin vihjeisiin sukulaissuhteista. Paras lähde tuomiokirkon tilit, mutta lisätietoa voi löytyä muualtakin.
- Tunnetut omistukset: Killais, Turun talo ja huhu että Taivassalossa olisi voinut olla esi-isien maata. Lähteitä läänitysluettelot, tonttirekisteri, Turusta kirjoitetut historiateokset, raastuvan ja kamnäärinoikeuden pöytäkirjat.
- Varmasti tunnistettujen henkilöiden virkatoimet: Niin Henrik Hanssinpojasta kuin Ericus Ericistä on runsaasti mainintoja. Onko ne kaikki käyty lävitse sillä tavoin tarkasti, että kaikki sivulauseetkin on vilkaistu.

...


Törmäsin omista arkistoinneistani yhteen sangen mielenkiintoiseen tilityskuittiin, eräänlaiseen pieneen löydökseen asian tiimoilta:

"Minä Henrik Kijll hänen jalosukuisuutensa ja hyväsyntyisyytensä herra Klaus Flemingin palvelija tunnustan vastaaottaneeni mielevältä mieheltä Kristoffer Blomanilta, voudilta Pohjanmaalla vuotta 1567 koskien paimenvoita puoli tynnyriä, siikoja yhden kippunnan ja ahvenia yhden tynnyrin, minkä vahvistukseksi laitan tämän alle sinettini, päivätty Tukholmassa 12. pnä heinäkuuta"
(lähde: vuoden 1568 voudintilinide 4696, s. 29, mf ES827)

Tässä kiinnittää huomiota, että ollaan vuodessa 1568 ja kuittaajana esiintyvä Klaus Flemingin palvelija Henrik Kill vaikuttaisi olevan Killaisten Henrik eli Henrik Hansinpoika.

Tähän mennessä varhaisin havainto Henrik Hansinpojasta on annettu vuodelle 1573 Suomen käskynhaltijan Klaus Åkenpojan palvelijana (mm. Kiuasmaa).

Nyt siirrytään 5 vuotta aikaisempaan ajankohtaan!

Lisäksi kiinnittää huomiota, että Henrik Kill tunnustautuu tässä itse Klaus Flemingin palvelijaksi!


Kun Eerik Lindhin tiedossa oli, että Henrik Hansinpoika oli alikirjurina Turun linnassa 1579-83 ja linnankirjurina Turussa 1584-98, niin onhan hänen korkeimpana esimiehenään siellä tietyillä ajanjaksoilla jälleen myös Klaus Fleming.


- Mutta siis näyttäisi olleen jo viimeistään vuonna 1568!

Tietysti on syytä keskustella siitä, onko tämä yksi ja sama mies, joka tapauksessa Nousiaisen Killaisessa maata omistava mies tämä on.

terv Matti Lund

[Maisa M]

Jos Alftan -kronikan kantaisänä nimeämällä "Hans Eerikinpojalla" oli kolme kronikan nimeämää poikaa Eerik, Henrik ja Roland Hansinpojat, joille on ehdotettu vastineita historiallisista henkilöistä, jotka ovat esiintyneet kirjurinviroissa 1560 -luvulta alkaen ja siis ovat syntyneet todennäköisesti vuosien 1540-1550 välillä, niin "Hans Eerikinpoika" olisi sen mukaan syntynyt noin 1520 tai ennen. Kuningas Eerik XIV oli syntynyt vuonna 1533 eli noin 15 vuotta "Hans Eerikinpojan" jälkeen.

Tähän suuntaan on arvioitu ja laskeskeltu ja siksi ei ole tähän mennessä sellaista esitetty, että joku olisi vielä syntymättömän poika.

Lisäksi Kaarina Maununtyttäreltä ei tunneta veljeä.

terv Matti Lund

Ai, näinkö suoralta kädeltä ammuit ehdotukseni heti alas! Alftan-suvun sukupuun mukaan (Bergholm sivu 31) Eerik, Henrik ja Roland Hansinpojat olivat kyllä kirjurinviroissa 1590 - 1600-luvun alussa! Eli sen mukaan kyllä heidän isänsä olisi passannut olemaan hyvin 1533 syntyneen Erik XIV:n poika.

terv. Maisa M

[Matti Lund]

Saloisten khr Henrikus Olai Genos 4 /2009 s. 143 Jägerhornien juurilla. Tapio Vähäkangas.


Luin TV:n artikkelin läpi.

Olen sen lukenut kerran ennenkin, eli kun lehti on pudonnut luukusta.

Mutta.

Olen entistä enemmän äimistynyt Henricus Olain Uhlåtäskenistä lähteessä "De fatis Ostrobothniae notandis" (Forsman).

Joku Bolstadius miehen olisi pitänyt kaiketi olla, jos jokin viite syntymäpaikkaan olisi odotettavissa lisänimessä?

Toisaalta, kun kirkkoherra Henrikiä edusti korvausasiassa hänen puolestaan hänen veljensä NN Turussaja/tai Räävelissä, ei sen puoleenkaan Uhlåträskensis mahdu kuvaan mukaan.

Kukahan veli on sitten mahtanut olla nimeltään?

Ramsaystä lienee nimettävissä ehdokkaita, joten täytyy sieltäkin vilaista?

terv Matti Lund

Ps. Ko. artikkelin aiheen pitäisi muutenkin minua kiinnostaa, koska lasteni (ei minun) Paimion juurissa saattaa olla yhteys Jägerhorneihin, ja toisen poikani vaimon suku on ikivanhaa inkoolaista sukua.

[Matti Lund]

Ai, näinkö suoralta kädeltä ammuit ehdotukseni heti alas! Alftan-suvun sukupuun mukaan (Bergholm sivu 31) Eerik, Henrik ja Roland Hansinpojat olivat kyllä kirjurinviroissa 1590 - 1600-luvun alussa! Eli sen mukaan kyllä heidän isänsä olisi passannut olemaan hyvin 1533 syntyneen Erik XIV:n poika.

terv. Maisa M


No vielä suoremmaltakin kädeltä sen olisi voinut tehdä, mutta kylmät luvut satuttavat vähiten.

Toiveajatteluasi kuvastaa, että haluaisit mieluimmin laskea nuoruuden niistä vuosista, jolloin veljekset olivat monivuotisissa kirjurintouhuissaan jo aika lailla iltapuolella. Tällainen toiveajattelu pitäisi osata "sammuttaa" ja katsoa eteenpäin.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Törmäsin omista arkistoinneistani yhteen sangen mielenkiintoiseen tilityskuittiin, eräänlaiseen pieneen löydökseen asian tiimoilta:

"Minä Henrik Kijll hänen jalosukuisuutensa ja hyväsyntyisyytensä herra Klaus Flemingin palvelija tunnustan vastaaottaneeni mielevältä mieheltä Kristoffer Blomanilta, voudilta Pohjanmaalla vuotta 1567 koskien paimenvoita puoli tynnyriä, siikoja yhden kippunnan ja ahvenia yhden tynnyrin, minkä vahvistukseksi laitan tämän alle sinettini, päivätty Tukholmassa 12. pnä heinäkuuta"
(lähde: vuoden 1568 voudintilinide 4696, s. 29, mf ES827)

Tässä kiinnittää huomiota, että ollaan vuodessa 1568 ja kuittaajana esiintyvä Klaus Flemingin palvelija Henrik Kill vaikuttaisi olevan Killaisten Henrik eli Henrik Hansinpoika.

Tähän mennessä varhaisin havainto Henrik Hansinpojasta on annettu vuodelle 1573 Suomen käskynhaltijan Klaus Åkenpojan palvelijana (mm. Kiuasmaa).

Nyt siirrytään 5 vuotta aikaisempaan ajankohtaan!

Lisäksi kiinnittää huomiota, että Henrik Kill tunnustautuu tässä itse Klaus Flemingin palvelijaksi!.......
terv Matti Lund

Mielenkiintoinen löytö ja viiteen mukaan löytyy nyt myös digitoituna http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642200

Aikaisemman keskustelun perusteella on mieleeni tullut sellainen kuva, että olet tavannut Henrik Hanssonin siellä täällä pohjanmaan tileissä. Mielenkiintoista olisi kuulla, onko silmiisi käynyt useampia kuitteja, joissa hän käyttää Kill Kijll nimeä. Muistutuksena tuo rälssiluettelo, jossa on tuo paikka yhteys (Killais) linnakirjuriin http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665256

Erityisen kiinnostavaa on tietenkin se, että tässä on tuo yhteys Flemingin palvelijana.

[Antti Järvenpää]

Olisko tässä meidän Henrik Hansson (Stodius tai Kill), joka saa kuninkaan kirjeen, jossa mm. mainitaan ulkomaisista opinnoista, vaiko onko joku toinen samanniminen.

Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) aukeama 44 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850221

Tässä taitaisi olla paikka Matin ja Terhin loistaville tulkkauksille, joista olemme saaneet nauttia jo aiemminkin!

[Sami Lehtonen]

Ai, näinkö suoralta kädeltä ammuit ehdotukseni heti alas! Alftan-suvun sukupuun mukaan (Bergholm sivu 31) Eerik, Henrik ja Roland Hansinpojat olivat kyllä kirjurinviroissa 1590 - 1600-luvun alussa! Eli sen mukaan kyllä heidän isänsä olisi passannut olemaan hyvin 1533 syntyneen Erik XIV:n poika.

terv. Maisa M

Sitten, jos kyse on niistä käskynhaltijoista, joita ei tunneta muista lähteistä ja jotka tulivat näihin virkoihin samannimisten aiemmin kirjureina toimineiden täyskaimojensa jälkeen, niin sitten se on mahdollista.

[Matti Lund]

Sitten, jos kyse on niistä käskynhaltijoista, joita ei tunneta muista lähteistä ja jotka tulivat näihin virkoihin samannimisten aiemmin kirjureina toimineiden täyskaimojensa jälkeen, niin sitten se on mahdollista.


Käskynhaltijoiden, niiden aivan erinimisten ja muista lähteistä löytyvien, joukossa on luonnollisesti kuninkaalle sukua olevia vapaaherroja tai kreivejä, ja taitaapa joukosta löytyä joku Eerikin äpäräpuolinen lapsenlapsikin, ellen väärin muista.

Yritän tämän kautta ymmärtää sitä, että kronikan huijaus niin kovasti joitakin viehättää ja ehkä muutamaa aikakauden ahkeraa tutkijaa "vihastuttaa", koska uskon elätteleminen kronikkaan edellyttää niin reipasta aikalaislähteiden ja historiantutkimuksen halvallapanemista.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Olisko tässä meidän Henrik Hansson (Stodius tai Kill), joka saa kuninkaan kirjeen, jossa mm. mainitaan ulkomaisista opinnoista, vaiko onko joku toinen samanniminen.

Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) aukeama 44 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850221

Tässä taitaisi olla paikka Matin ja Terhin loistaville tulkkauksille, joista olemme saaneet nauttia jo aiemminkin!

Miten tuossa sitten olisi tulkittava "effterlåthe thenne wår tro tienare och Cantzelli förwantt Henrich Hansson"

suomme tälle uskolliselle palvelijallemme ja kanslistin/kansliakirjurin sukulaiselle Henrik Hansinpojalle?

Jos lukisi "Cantzelli Schrifuarenz förwantt", niin silloin se ainakin sitä tarkoittaisi.

Kysymys on 100 taalarin avustuksesta opintoja varten ulkomailla ja kun Henrik ei ole vielä saanut koko summaa, sen loppuun suorittamista tällä
kuninkaallisella kirjeellä patistetaan.

terv Matti Lund

[Bodniemi37]

Cantzelli förwantt Henrich Hansson"


SAOBista poimittua:

"– KANSLI-FÖRVANT, m.
[jfr t. kanzleiverwandter]
(†) tjänsteman i det kungliga kansliet. RA (http://javascript<b></b>:parent.popup('8506')) 1. 2:11 (1561). (Sekreteraren hem- förlovades) och förordnede han En Cantzelj förwant i sitt ställe. RARP (http://javascript<b></b>:parent.popup('6023')) 3: 135 (1640). Cancelli- Betjäningen, som bestod af flere Secreterare, hvilke ock kallades CancelliFörvandter. HALLENBERG Hist. (http://javascript<b></b>:parent.popup('3314')) 1: 270 (1790; i fråga om förh. 1612). HEINRICH (http://javascript<b></b>:parent.popup('4053')) (1828)."

Terveisin,

[Benedictus]

Kiireesä laitan pari ajatusta esille, enkä tarkoita näillä kultajuurien etsintää, vaan samaa, mitä aiemminkin, elikä, että kaikki mahdolliset, jopa mielikuvituksellisetkin vaihtoehdot katsotaan läpi.
On hienoa, että asiakirjoihin pätevät asiantuntijamme ovat pystyneet löytämään näitä uusia kuitteja ja viitteitä.


Tässä viimeaikaisissa viesteissä on tullut esille tavallaan uusi klaani, Kustaa kuninkaan ympärillä olleita virkamiehiä ja vouteja.

Lars Olfsson Björnram, jonka vaimo oli Bure/Grubbe sukua Uumajasta.
Larsin jälkeläisiä lienevät Fordellit ja tämän Henrik Olofssonin Röhdin/Bolstad/Dufvan jälkeläiset Kangassalla.
-Jacob Olofson Stubben-Bolstadin anoppi oli Bengt Dufvan tytär Margareta eli lienee Cesilian sisko.

Eräs Larsin tytär oli Anders Sigfridson Rålamb vaimo Anna Larsdr.
Annan seuraaja oli Anna Brorsdr Buth, joka lienee taas Kaarina Hannuntyttären isoäidin sukua.
Myös Nills Kijlin sukua.

Anders Sigfridssonin isä oli Sigfrid Andersson Rålamb ja Cesilia Bengtdr Dufva.
Cesilian isä oli Bengt Olofsson Dufva
äiti Katariina Danske

Anders Sigfridssonin poika Bror Andrssonin vaimo oli Anna Claesdr Tott.

Viesteissä olleet laamannit Helsinglandista ovat kiinnostavia, erityisesti, koska siellä on myös Rålambien asuinsijat.
Toisaalta nuo Nilssonien suvun jäsenet ovat vallassa pitkään ja varmaankin sekaantuneet Rålambeihin.

Kaarina Maununtyttären äidin etunimi oli Ingrid, isännimi joko Jacob tai Nills, jos on luottaminen, että enot olivat Jacobssoneja ja Nilssoneja.Katso Kaarinan suolatynnyrit.

Jotkut tutkijat ovat pohtineet Alftan veljesten Rolambin etunimeä, joka on aika outo. Toisaalta Jouni Kaleva pohti perusteellisessa Alftan kirjoituksessaan Anders Rålambin ja kronikan jalkapuolitarinan yhteyttä.

Hans Erikssonin vaimosta ei ole mitään viitettä, näin ilmasta temmaten, voisiko ajatella, että hän olisi ollut iältään sopiva Anders Sigfridsson Rålambin sisko, eli Cesilia Dufvan tytär.
Tällöin poikien serkku olisi Bror Andersson ja serkun vaimo olisi Tott.

Lisäksi sihteeri Martin Helsingius lienee Helsingland klaania.

Se mikä panee ajattelemaan syvemmin on Helsinglandin Nilssonit, jos Kaarinan äiti olisi heidän sukuaan, selittäisi hyvinkin Kaarinan koulutuksen, kaikki lienevät sitä mieltä, ettei Kaarina ollut mikään tavallinen toriflikka.

Laamanni listassa näkyy Måns Gaddin nimi, joka on Månsin Gaddin poika, voisi spekuloida, olisiko Månsilla ollut Måns niminen poika joka nai Nilssonin suvun tyttären.
Ruotsalaiset kyllä netin mukaan tehneet aika perusteellista tutkimusta noista suvuista.

Myönnetään, että tässä menee henkilöt väkisin sekaisin.
Se, mitä haluan tuoda esille, on ajatus, että tämä klaani oli lähellä Kustaa kuningasta, voisi ajatella, että kuninkaan vaihtuessa, yritettiin pitää valtaa itsellä jossa eräänä välineenä saattoi olla nuori kaunis suvun neito, jota oli vartavasten koulutettu tehtävään frillana, ei varmaankaan kuningattarena.

Tässä tavallaan yhdyn Matti Lundin käsitykseen, että Alftanus juuret löytyvät Helsinglandista, eivät välttämättä isän puolelta vaan erityisesti äidin.

[Matti Lund]

SAOBista poimittua:

"– KANSLI-FÖRVANT, m.
[jfr t. kanzleiverwandter]
(†) tjänsteman i det kungliga kansliet. RA (http://javascript<b></b>:parent.popup('8506')) 1. 2:11 (1561). (Sekreteraren hem- förlovades) och förordnede han En Cantzelj förwant i sitt ställe. RARP (http://javascript<b></b>:parent.popup('6023')) 3: 135 (1640). Cancelli- Betjäningen, som bestod af flere Secreterare, hvilke ock kallades CancelliFörvandter. HALLENBERG Hist. (http://javascript<b></b>:parent.popup('3314')) 1: 270 (1790; i fråga om förh. 1612). HEINRICH (http://javascript<b></b>:parent.popup('4053')) (1828)."

Terveisin,

Joo, kyllä tämän perusteella Henrik Hansinpojasta saadaan vain kanslian palvelija. Toisaalta sen ajan kun Juhana III oli Turussa, niin se merkitsi niille kirjureille melkoista aseman kohotusta, jotka saivat jäädä linnan palvelukseen Juhanan ollessa siellä isäntänä, ja heihin nähtävästi lukeutui Henrik Hansinpoikakin.

Juhanahan suuntasi katseensa Itämeren eteläpuolelle ja tuona ajankohtana oli rajankäyntiä puolella jos toisellakin, joten hän kipeästi tarvitsi virkamiehillensä kielitaidon kohennusta.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Piti oikein käydä tavaamaan Nuortevan ulkolaisia opinkäyneitä.

Nuorteva käsittelee tuomiorovasti Johannes Petrin poikaa Hencus Johannista, joka ajallisesti sopii tuohon löytymääni dokumenttiin. Tämä mies lähti opiskelemaan 1562 ja kuoli 1582 Turun koulun lehtorina. Nuorteva on ilmaissut nimen seuraavasti; Henricus Johannis (Henrik Hansinpoika) ja mainitsee tämän herran olleen mm. linnan kirjurina 1578 ja käyttää viittenä J.W.Ruuthia.

Tuo löytämäni dokumentti on nyt osa tätä episodia, ja oletettavasti nyt sekä Nuorteva että Ruuth ovat ilmeisesti ainakin tuon alikirjurin osalta sekoittaneen Henricus Johanniksen ja Henrik Hansinpoijan.

[Matti Lund]

Piti oikein käydä tavaamaan Nuortevan ulkolaisia opinkäyneitä.

Nuorteva käsittelee tuomiorovasti Johannes Petrin poikaa Hencus Johannista, joka ajallisesti sopii tuohon löytymääni dokumenttiin. Tämä mies lähti opiskelemaan 1562 ja kuoli 1582 Turun koulun lehtorina. Nuorteva on ilmaissut nimen seuraavasti; Henricus Johannis (Henrik Hansinpoika) ja mainitsee tämän herran olleen mm. linnan kirjurina 1578 ja käyttää viittenä J.W.Ruuthia.

Tuo löytämäni dokumentti on nyt osa tätä episodia, ja oletettavasti nyt sekä Nuorteva että Ruuth ovat ilmeisesti ainakin tuon alikirjurin osalta sekoittaneen Henricus Johanniksen ja Henrik Hansinpoijan.


Näyttäisivät N & R "menneen lankaan".

Nimiasiassa kannattaa olla supervalppaana, koska Hansinpoika on aivan hyvin voitu kirjata myös Johanneksenpojaksi tai Jönsinpojaksi.


Vaikka Turussa ilmeisesti olikin jonkin aikaa yhtä aikaa kaksi eri Henrik Hansinpoikaa, linnassa ja Killaisissa oli vain tämä yksi, eli "esi-Stodius". Kun miehen varhaisin kohtaaminen on vuodelta 1568 ja opiskelua on kymmenisen vuotta myöhemmin, ja Mårten Stodius syntyy tästä yli 10 vuotta myöhemmin, ei mies ole kiirettä pitänyt.

Kiuasmaa on löytänyt Henricus Johanniksen aikalaiskaiman tai paremminkin hänen lähteensä Leinberg II, ss. 405-406, eli Viipurin hospitaalin saarnaajan 1570 -luvulla, hospitaalivoudin 1581-83.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Näyttäisivät N & R "menneen lankaan".

Nimiasiassa kannattaa olla supervalppaana, koska Hansinpoika on aivan hyvin voitu kirjata myös Johanneksenpojaksi tai Jönsinpojaksi.


Vaikka Turussa ilmeisesti olikin jonkin aikaa yhtä aikaa kaksi eri Henrik Hansinpoikaa, linnassa ja Killaisissa oli vain tämä yksi, eli "esi-Stodius". Kun miehen varhaisin kohtaaminen on vuodelta 1568 ja opiskelua on kymmenisen vuotta myöhemmin, ja Mårten Stodius syntyy tästä yli 10 vuotta myöhemmin, ei mies ole kiirettä pitänyt.

Kiuasmaa on löytänyt Henricus Johanniksen aikalaiskaiman tai paremminkin hänen lähteensä Leinberg II, ss. 405-406, eli Viipurin hospitaalin saarnaajan 1570 -luvulla, hospitaalivoudin 1581-83.

terv Matti Lund

Olen käynyt noita Turun linnan tilejä sen verran lävitse, että kyllä tämä meidän Stodius aloittaa siellä aivan niin Lindh esittää. Olen siinä samaa mieltä kanssasi.

Ilmeisesti lisäksi tuo löytämäni ulkomaankoulutus dokumentti kohdistuu nimenomaan tähän Henrik Hanssinpoikaan (Stodius) ja niin Ruuthilla että Nuortevalla on mennyt kaksi Hanssinpoikaa sekaisin.

Sellainen mielenkiintoinen huomio osui myös silmään, että joku Henrik Hanssinpoika on 1600 Nynäsin kartanon kirjurina. Tämä Nynäs taisi peruuntua tuossa vaiheessa kruunulle, ja olisko niin, että tämä meidän Henrik olisi siellä.

Roland Hanssonista löytyisi myös ainakin seuraavia huomioita 1591:
- Suomen peruutettujen rälssitilojen tilit 1591-1591 (129) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659153 oikea alalaita Turun linna,
- kuitti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659155 oikean sivun ylälaita.

[Matti Lund]

Olen käynyt noita Turun linnan tilejä sen verran lävitse, että kyllä tämä meidän Stodius aloittaa siellä aivan niin Lindh esittää. Olen siinä samaa mieltä kanssasi.

Ilmeisesti lisäksi tuo löytämäni ulkomaankoulutus dokumentti kohdistuu nimenomaan tähän Henrik Hanssinpoikaan (Stodius) ja niin Ruuthilla että Nuortevalla on mennyt kaksi Hanssinpoikaa sekaisin.

Sellainen mielenkiintoinen huomio osui myös silmään, että joku Henrik Hanssinpoika on 1600 Nynäsin kartanon kirjurina. Tämä Nynäs taisi peruuntua tuossa vaiheessa kruunulle, ja olisko niin, että tämä meidän Henrik olisi siellä.

Roland Hanssonista löytyisi myös ainakin seuraavia huomioita 1591:
- Suomen peruutettujen rälssitilojen tilit 1591-1591 (129) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659153 oikea alalaita Turun linna,
- kuitti http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659155 oikean sivun ylälaita.


Minullakin on ollut tarkoitus tarkistaa, miten Nynäs on mahtanut periytyä 1600 -luvulla.

Nimittäin se on tullut vastaan omissa tutkimuksissani siten, että kun Gabriel Henrikinpoika Brenneruksen ja Brita Knuutintyttären perilliset riitelivät perinnöstään Närpiön käräjillä 1690 -luvulla, Gabrielin pojanpoika Henrik Brenner lähetti oikeudelle Nynäsissä päivättyjä ja allekirjoitettuja kirjelmiä, joista viimeisimmällä hän muistaakseni kokonaan luopui perintövaatimuksistansa.

Kiinnostaa luonnollisesti se, miten Turun seudulla toimineet "pohjalais -Brennerit" liittyvät Nynäsiin.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Terävä silmäisille pari kirjoitusta lisää, joissa linnakirjuri Henrik Hansson mainitaan 1583.

Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1583-1583 (1415) kirjoitus s.45 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856015 sivu 47 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856017

[Matti Lund]

Terävä silmäisille pari kirjoitusta lisää, joissa linnakirjuri Henrik Hansson mainitaan 1583.

Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1583-1583 (1415) kirjoitus s.45 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856015

Tässä ensimmäisessä kansliakirjuri Sigfrid Henrikinpoika tunnustaa, että on vastaanottanut ja kantanut linnankirjurilta rehelliseltä ja mielevältä Henrik Hansinpojalta 8 lampaannahkaa vaatetusta varten postilähetille nimeltään Joen Andersinpoika, joiden nahkojen hän tunnustaa tulevan toimitettavaksi Tukholmasta herra Pontus De La Gardielle, joka huolehtii siitä, että muut postilähetit saavat ne oikeellisesti vastaanotettua, minkä hän varmuudeksi omalla kädellään ja sinetillään vahvistaa 7. pnä helmikuuta 1583.


Jotenkin pikaisesti tuohon tapaan.

terv Matti Lund

Luulen tämän perusteella, että Tukholman postilaitoksen valvonta oli Pontus -herran käsissä ja hän kuittasi postin palveluskunnan varustehankinnat, joihin kuului mm. Turun linnasta toimitettavia lampaannahkoja heidän vaatetustaan varten.

[Matti Lund]

Kiinnostaa luonnollisesti se, miten Turun seudulla toimineet "pohjalais -Brennerit" liittyvät Nynäsiin.

terv Matti Lund

Liittyvätkin aivan toiseen Nynäsiin, näitä on useampia tässä maassa.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Terävä silmäisille pari kirjoitusta lisää, joissa linnakirjuri Henrik Hansson mainitaan 1583.

Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1583-1583 (1415) sivu 47 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1856017


Tämän jälkimmäisen ymmärtäisin siten, että Spitaalisten köyhien hoitaja Eerik Eerikinpoika on kantanut ja vastaaottanut rehelliseltä ja mielevältä Henrik Hansinpojalta Turun linnassa ruokatarvikkeita sptaalisten jouluateriaa varten 24.12.1583.

Olut, leipä, jänis- ja lintupaisti ne näyttäisivät maistuvan spitaalisillekin.

terv Matti Lund

[Jari Latva-Rasku]

Tämän jälkimmäisen ymmärtäisin siten, että Spitaalisten köyhien hoitaja Eerik Eerikinpoika on kantanut ja vastaaottanut rehelliseltä ja mielevältä Henrik Hansinpojalta Turun linnassa ruokatarvikkeita sptaalisten jouluateriaa varten 24.12.1583.

Olut, leipä, jänis- ja lintupaisti ne näyttäisivät maistuvan spitaalisillekin.

Vaikka spitaalisten kättelystä oli mahdollista jäädä käteen muutakin kuin lämmin muisto:oo:, niin suvussa oli ennnakkoluulottomia yhteyksiä spitaalisiin myöhemminkin. Henrik Hanssonin pojanpoika Ericus Erici Stodius oli Seilin hospitaalisaaren kappalaisena 1674 lähtien.

Isonkyrön Brenneruksista tuli mieleen. että SukuForumilla on käyty keskustelua eri Brenneruksista useamman keskustelun yhteydessä. Isonkyrön Brennerusten on tunnetusti väitetty olleen peräisin Nerpiksen kylästä Marttilasta. Brändöstä kotoisin ollut Claudius Martini Brennerus oli holhoojana Marttilassa. Astrenius-keskustelussa nimimerkki Knaapi totesi aiheesta seuraavaa:

Knaapi
16.12.09, 14:22
Tässä Claudius Martini Brennerukseen liittyvä yksityiskohta, jota en ole Brenner-keskusteluissa havainnut. Hän näyttää olleen Marttilan Yrjäntilän luutnantin Sigfred Bengtssonin lasten holhooja. Holhoojat olivat yleensä lähisukulaisia, mutta osaako joku kertoa, onko tässäkin kyse sukulaisuudesta?

Marttilan Yrjäntilän yksinäistalo

I Bengt Simonsson 1603-1629
Lapsia:
Sigfred Bengtsson, II
N. Bengtsson, jolla 1647 lapsia.
N. Bengtsdr, jonka mies 1647 Henrik Oripäästä

II Sigfred Bengtsson 1629-1633, perikunta 1633-39. Luutnantti, kuoli Saksassa 1633. Klaus Martinpoika Brennerus oli hänen lastensa holhooja 1633-39. Sigfred Bengtsson oli ollut lähtiessään Saksaan 1630 kihloissa Mikkelin Pitkässälahdessa asuneen luutnantti Fredrik Ollenborgin tyttären kanssa, mutta sotaanlähtö ja kuolema olivat estäneet avioliiton. Sigfred Bengtssonin ensimmäinen vaimo on siis kuollut ennen 1630. Jostain (käräjäkirjasta?) olen poiminut tiedon, että hänen anoppinsa nimi olisi ollut Brita, mutta nyt en löydä lähdettä.
Lapsia:
Simon Sigfridsson, ratsuväen korpraali, Saksassa 1643, jolloin kuoli siellä.
Agnes Sigfridsdr, III

III Agnes Sigfridsdr., pso Henrik Mårtensson Winter, 1643-79. Isä luutnantti Mårten Winter (jonka toinen vaimo ehkä Margareta Johansdotter).
Lapsia:
Mårten Henriksson Winter, 1679-1687. Pso: Anna.
Elina Henriksdotter Winter
Krister Henriksson Winter
-----------
Lähteitä:
Marttilan käräjät: 1644:242; 1645:354; 1647:599, 602; 1662:521; 1675:263 jne. Oja: Tarvasjoen historia 149, 199-201.

Knaapi
16.12.09, 14:32

Edellisestä unohtui, että C. M. Brennerus oli 1630-luvun alkupuolella ev.ltn. Nödingin komppaniansaarnaaja jossain Nürnbergissä päin.

Jouni Kaleva arveli, että Bengt Simonsson olisi voinut olla Claudius Martini Brenneruksen isän veli, eli peräisin Nurmijärven Klaukkalasta.

[Jouni Kaleva]

Jouni Kaleva arveli, että Bengt Simonsson olisi voinut olla Claudius Martini Brenneruksen isän veli, eli peräisin Nurmijärven Klaukkalasta.
Se oli minulta vain villi arvaus. Silti aikarajojen puitteissa mahdollinen. Mårten Simonsson sai Brenner-suvun nimen vaimoltaan. Mistä Bengt Simonsson Marttilassa sai Brenner-nimen?

Niin tai näin, tuota Bengt Simonssonin Brenner-sukua en saa mitenkään yhdistettyä siihen Brenner-sukuun, josta polveutui Israel Erikinpk. Alftanin toinen vaimo Susanna Echman.

[Juha]

Kun tässä ketjussa ollaan oltu hyvin tarkkoja kirjoitusasuista, niin todettakoon, että Pohjanmaan Brenner -suvun alkukotina pidetään nykyisen Pöytyän pitäjän puolella oleva Närpin kylää. Kylässä on jäljellä Vanhatalo -niminen tila. Oletan itse, että juuri se olisi ollut Brennerien alkukoti - siis Pohjanmaan suvun

Karttalinkki tässä - nykyisellään tila on tavallinen maalaistalo.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&srs=EPSG%3A3067&y=6730357&x=268556&lang=fi




Juha

[Maisa M]

Tarkistaisin vielä noita syntymäaikoja. Ylioppilasmatrikkelista näin, että Alftan-suvun kantaisän Hannu Erikinpojan yhden pojan Henrik Hannunpojan pojan Martin Henrikinpoika Stodiuksen syntymäaika oli 9.11.1590. Jostain olen saanut tiedon, että hänen serkkunsa Ericus Erici Alftanuksen syntymäaika olisi ollut 1597. Pitääköhän se paikkaansa, nimittäin kun hänen vanhimman lapsensa Magdalenan syntymäajan on sanottu olevan 1614 eli Ericus olisi ollut 17-vuotias isäksi tullessaan. :confused: Milloin Ericus syntyi?

Maisa Martin

[Matti Lund]

Tarkistaisin vielä noita syntymäaikoja. Ylioppilasmatrikkelista näin, että Alftan-suvun kantaisän Hannu Erikinpojan yhden pojan Henrik Hannunpojan pojan Martin Henrikinpoika Stodiuksen syntymäaika oli 9.11.1590. Jostain olen saanut tiedon, että hänen serkkunsa Ericus Erici Alftanuksen syntymäaika olisi ollut 1597. Pitääköhän se paikkaansa, nimittäin kun hänen vanhimman lapsensa Magdalenan syntymäajan on sanottu olevan 1614 eli Ericus olisi ollut 17-vuotias isäksi tullessaan. :confused: Milloin Ericus syntyi?

Maisa Martin


Tässäkin ketjussa ja eräissä artikkeleissa, joihin tässä ketjussa viitataan, on vihjeitä arvioida syntymävuotta, josta ei ole kenelläkään tarkkaa tietoa. Jotenkin olet onnistunut "missaamaan" nämä.

Kun hän on erään tulkinnan mukaan opiskelija Turun koulutuvassa Eerik Eerikinpoika, joka oli kuittaamassa 4.3.1601 tiettyjä elintarpeita, voidaan, jos luotetaan tähän, arvioida, että hän oli tällöin lähellä täysi-ikäisyyttään, joten arvio syntymävuodeksi noin 1580 ei voi heittää kovin paljoa todellisesta.

Taas jos Ericus Ericin isä oli Helsinglandissa vuonna 1567 tavattava Eerik Hansinpoika, niin tämä mies oli nähtävästi syntynyt hyvin lähellä vuotta 1540, eli olisi ollut noin 40 -vuotias Eerikin syntyessä.

Näin olen taipuvainen arvioimaan.

Katso myös Jouni Kalevan Genos -artikkelista aikahaarukkaa, jonka sisään Ericus Ericin esipolvet on rakennettu.


terv Matti Lund

[Jari Latva-Rasku]

...hänen vanhimman lapsensa Magdalenan syntymäajan on sanottu olevan 1614...

Magdalena kuoli Pedersöressä 19.1.1647 35-vuotiaana, eli hän on syntynyt noin 1612. Karin on kuoliniän perusteella syntynyt 1614.

[Jouni Kaleva]

Magdalena kuoli Pedersöressä 19.1.1647 35-vuotiaana, eli hän on syntynyt noin 1612.
Onko tässä joku uusi löytö?
Lindhin mukaan Magdalena Eriksdotter, död före 22 Juni 1664. Gift ca 1636 med kyrkoherden i Pedersöre, magister Ericus Matthiae Fortelius, f. 1602, död 26 juni (4 juli) 1650. Under detta äktenskap som varade fjorton år, föddes fjorton barn.

[Antti Järvenpää]

Hiukan lisää huomioita Turun linnan tilikirjoista asiasta kiinnostuneiden tiedoksi:

- Kaksi Henrik Hanssonin kuittia (oikea alalaita) Turun linnan tilikirja 1584-1584 (1429) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857212, 1 kuitti lisää http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857214 (vasen alalaita)
- 1444 Turun linnan tilikirja 1585-1585 linnankirjurina http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1862702
- Turun linnan tilikirja pro anno 1586 (1458) linnan kirjurina I:stä kuukaudesta alkaen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1810459
- maininta kuitissa 1586 Turun linnan tilikirja 1586-1586 (1459) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1810553

[Jari Latva-Rasku]

Onko tässä joku uusi löytö?
Lindhin mukaan Magdalena Eriksdotter, död före 22 Juni 1664. Gift ca 1636 med kyrkoherden i Pedersöre, magister Ericus Matthiae Fortelius, f. 1602, död 26 juni (4 juli) 1650. Under detta äktenskap som varade fjorton år, föddes fjorton barn.

Lähde ei ole alkuperäinen. Huomasin sen Ericus Erici Alftanus-keskustelun yhteydestä.

http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2006_10_009123.html

Mikäli Magdalena ei olisi kuollut nuorella iällä 14. lapsen synnyttämiseen, hän ehkä olisi menehtynyt niiden kaikkien imettämiseen. Kun katsoo merkintää Ericus Matthiae Forteliuksesta silloisessa teologian lehtorin palkkaseurakunnassaan Liedossa, vaikuttaisi, että hän olisi avioitunut Magdalenan kanssa aikaisemmin kuin vuonna 1636. Pastorille oli merkitty vaimo jo vuonna 1635.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002553

[TerhiA]

12.4.1590 Siffre Morthensson en af skne skriffuen bleff begraffuen medh Sondags klockor och…..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697983

Ketjun pääasiaan nähden sivuseikkana, mutta linkin henkilöön mahdollisesti liittyen huomasin Kiuasmaalla seuraavanlaista:
Sipi Martinpoika. Käkisalmen (Laatokan) eskaaderissa 1585 laivakirjurina. Etelä-Suomen (Luvian) veistämöillä laivakirjuri 1686-90.
Lieneeköhän kyseessä sama Siffre?
Siffreen liittyen epäiltiin muistaakseni skepps skrivare -ammatin olemassaoloa. Kiuasmaa kuitenkin valistaa: .... laivakirjurien henkilöryhmässä, missä ylintä kerrosta edustivat amiraalinkirjurit ja suurien satamien satamakirjurit. He olivat asemansa puolesta laivanpäälliköiden tasolla - mahdollisesti vieläkin vastuullisemmissa tehtävissä, kun ottaa huomioon heidän toimintansa amiraalin esikunnan pysyväisluonteisena päällikkönä.
Lisäinfona Kiuasmaa kertoo, että 1600-luvun alkupuolella laivakirjurin toimet lakkautettiin. Vuonna 1587 heitä oli palveluksessa 12, mutta v1604 enää vain 7.
Kyösti Kiuasmaa: "Suomen alempi sotilaspäällystö 1500-luvun loppupuolella", Hki 1968.

[Jouni Kaleva]

Lähde ei ole alkuperäinen. Huomasin sen Ericus Erici Alftanus-keskustelun yhteydestä.

http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2006_10_009123.html

Mikäli Magdalena ei olisi kuollut nuorella iällä 14. lapsen synnyttämiseen, hän ehkä olisi menehtynyt niiden kaikkien imettämiseen. Kun katsoo merkintää Ericus Matthiae Forteliuksesta silloisessa teologian lehtorin palkkaseurakunnassaan Liedossa, vaikuttaisi, että hän olisi avioitunut Magdalenan kanssa aikaisemmin kuin vuonna 1636. Pastorille oli merkitty vaimo jo vuonna 1635.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002553

Otetaanpa tuo Antti Alfthanin teksti v. 2006 tännekin.

Ilmeisesti Ericus Erici solmi avioliiton Helena Brennerin kanssa Helsingissä
asuessaan. Tytär Magdalena kuoli Pedersöressä 19.1.1647 35 vuoden ikäisenä [AK/
Toini Melander, Personskrifter hänförande sig till Finland 1562-1713, I:223],
eli hän on syntynyt n. 1612. Karin on syntynyt 1614, vanhimpia pojista
näyttäisivät olevan Joakim, Henrik ja Erik, mahdollisesti myös Hans. Tuo "AK" on siis Antti Kolehmainen, joka on kirjoittanut aiheesta Genokseen.

Mutta olisiko kenellään tuo taustalähde, Toini Melander; ja mikä lienee siellä lähdeviitteenä? Näitä viittausketjuja on sitten mukava "paljastaa"!

[Antti Järvenpää]

Ketjun pääasiaan nähden sivuseikkana, mutta linkin henkilöön mahdollisesti liittyen huomasin Kiuasmaalla seuraavanlaista:
Sipi Martinpoika. Käkisalmen (Laatokan) eskaaderissa 1585 laivakirjurina. Etelä-Suomen (Luvian) veistämöillä laivakirjuri 1686-90.
Lieneeköhän kyseessä sama Siffre?
Siffreen liittyen epäiltiin muistaakseni skepps skrivare -ammatin olemassaoloa. Kiuasmaa kuitenkin valistaa: .... laivakirjurien henkilöryhmässä, missä ylintä kerrosta edustivat amiraalinkirjurit ja suurien satamien satamakirjurit. He olivat asemansa puolesta laivanpäälliköiden tasolla - mahdollisesti vieläkin vastuullisemmissa tehtävissä, kun ottaa huomioon heidän toimintansa amiraalin esikunnan pysyväisluonteisena päällikkönä.
Lisäinfona Kiuasmaa kertoo, että 1600-luvun alkupuolella laivakirjurin toimet lakkautettiin. Vuonna 1587 heitä oli palveluksessa 12, mutta v1604 enää vain 7.
Kyösti Kiuasmaa: "Suomen alempi sotilaspäällystö 1500-luvun loppupuolella", Hki 1968.


Itse asiassa kun olen nyt katsellut melkoisen määrän linnan tilejä kursoorisesti lävitse, niin kyseessä on varmaankin laivakirjuri "Skeps Skrivare", sillä monessa kuitissa näyttäisi olevan aivan samannäkoinen titteli.

Tämä Kiuasmaan lainaus vielä vahvistaa asian, että tällainen virka on selkeästi ollut.

[Bodniemi37]

Mutta olisiko kenellään tuo taustalähde, Toini Melander; ja mikä lienee siellä lähdeviitteenä? Näitä viittausketjuja on sitten mukava "paljastaa"!

Teksti jatkuu...."; cujus Umbrae in templo Pedersörensi sequenti 21 Febr. decentèr tumulatae ... Scripta a (kirjaimen päällä circonflexe-merkki) Matthia Johan. Grandel. ...", Melander I, s. 102, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=629.

Terveisin,

[Jouni Kaleva]

Teksti jatkuu...."; cujus Umbrae in templo Pedersörensi sequenti 21 Febr. decentèr tumulatae ... Scripta a (kirjaimen päällä circonflexe-merkki) Matthia Johan. Grandel. ...", Melander I, s. 102, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=629.

Terveisin,
Anteeksi, nyt putosen kärryiltä. Siis mikä teksti jatkuu? Kuinka tämä liittyy Magdalena Alftaniin tai Erik Forteliukseen?

[TapioV]

Miten tuossa sitten olisi tulkittava "effterlåthe thenne wår tro tienare och Cantzelli förwantt Henrich Hansson"

suomme tälle uskolliselle palvelijallemme ja kanslistin/kansliakirjurin sukulaiselle Henrik Hansinpojalle?

Jos lukisi "Cantzelli Schrifuarenz förwantt", niin silloin se ainakin sitä tarkoittaisi.

Kysymys on 100 taalarin avustuksesta opintoja varten ulkomailla ja kun Henrik ei ole vielä saanut koko summaa, sen loppuun suorittamista tällä
kuninkaallisella kirjeellä patistetaan.

terv Matti Lund
Tässä mainittu Henrik Hansinpoika on tuomiorovasti Hans Petrin poika, jonka opintoja ulkomailla Juhana herttua oli avustanut ja toiminut 5 vuotta Juhanan kansliassa ja nimitettiin 1580 Turun katedraalkoulun filosifian lehtoriksi. Hän kuoli naimattomana. Genos 1980:84-86.
T.V.

[TapioV]

Olen ollut poissa netin äärestä viikon verran. Siksi edellä oleva oikaisu tulee näin myöhään.
T.V.

[Bodniemi37]

Anteeksi, nyt putosen kärryiltä. Siis mikä teksti jatkuu? Kuinka tämä liittyy Magdalena Alftaniin tai Erik Forteliukseen?

Matthias Johannis Grandeliuksen kirjoittama personskrift (Melanderin luettelossa n:o 223/vuosi 1647, alaotsikko Övriga skrifter) näyttää löytyneen Upsalan yliopiston kirjastosta. Painaja on Eschillus Matthiae.

Melanderin luettelon teksti:

"[A l f t a n], M a g d a l e n a E r i c i, g.m. Ericus Matthiae [Fortelius]. 223. Threnodia In pios manes ... Matronae, Magdalenae E. ... Domini M. Erici M. Bothn. Praepositi, & Pastoris Pedhersörensis ... Conjugis ... Quae Anno Christi 1647. 19. Januarij, Anno v. Aetatis suae 35. ... obdormivit; cujus Umbrae in templo Pedersörensi sequenti 21 Febr. decentèr tumulatae ... Scripta a (kirjaimen päällä circonflexe-merkki) Matthia Johan. Grandel. Ubsaliae, Imprimebat Eschillus Matthiae. -- A4 --? 4:o. -- U (def.)

Inneh. en dikt på latin och en på svenska.
Typogr.: varje sida inom ram och rössjor.
Biogr.: Matthias Johannis Grandelius Ostrob., inskr. vid univ. i Uppsala 29.IX.1946 (painovirhe), i Åbo 1648."

[Melander, Toini, Personskrifter hänförande sig till Finland 1562-1713: bibliografisk förteckning. Helsinki 1951. 776, [1] s. - Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 22]

Terveisin,

[Antti Järvenpää]

Tässä mainittu Henrik Hansinpoika on tuomiorovasti Hans Petrin poika, jonka opintoja ulkomailla Juhana herttua oli avustanut ja toiminut 5 vuotta Juhanan kansliassa ja nimitettiin 1580 Turun katedraalkoulun filosifian lehtoriksi. Hän kuoli naimattomana. Genos 1980:84-86.
T.V.

Laitampa karkeasti Nuortevan kertomuksen Henrik Johanniksen (Hanssonin) opinkäynnistä siv 182-184 ja 270:

- Henricus Johannis opiskelemaan ulkomaille 1562 /Wilner 1904, 7-21/
- Lokakuussa 1561 herttua Juhana myönsi Henricus Johannikselle maksettavaksi vuosittain 4 tynnyriä voita ja 1/2 lästiä viljaa /HFKP 1892 I n:o 61, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8/
- Kesäkuussa 1562 "Hinricus Ioannis Schvecus Abouensis" merkitään Rostokin matrikkeliin. Wittenbergin yliopistoon hän kirjautui 10.7.1562. /Rostokin ja Wittenbergin matrikkelit/
- opinnoista ja rahoituksesta ei mitään tietoa 1562-1567 (Nuortevan toteamus)
- 1.12.1568 Juhanan määräys Kokenmäen voudille maksaa Henricukselle vuosina 1569-1575 2 lästiä ruista ja 1571-1574 1/2 lästiä voita Ala-Satakunnan veroista /HFKP 1892 I n:o 118, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8-9/
- Ruuthin mukaan oleskeli 1573 kotimaassa eikä ollut suorittanut tutkintoa, sillä häntä kutsutaan opiskelijaksi (student) /J.W. Ruuth 1921, 9 /
- 1577 Henricus Johannis vakuutti hallitsijalle haluavansa saattaa loppuun keskeneräiset opintonsa. Kuningas oli jälleen suopea ja lupasi tukea opiskelua 100 taalerilla vuodessa. / KA 1293 1v "Lasse Larsson Rekenskap för Åbo slott och fyre ladugård för halffe åhredt pro anno 1576: Til Hinrik Hansson student efter K.M:t som honnom war tilskriffuit till Tyskland at (+) 100 daler uidh Åbo slott den 28 Maij Ao 77. Rogh 40 tor. ", /J W. Ruth 1921, 9/ HUOM! Löytyy digitaalisena http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847963
- 6.9.1578 kuningas antoi hänelle oikeuden nostaa Turun linnan varastoista 4 tynniriä voita, 5 tynnyriä maltaita ja 5 tynnyriä ruista opintovelkojensa maksuun /tälle ei ole annettu viitettä, mutta toisaalta se on tuossa alla nyt löydettynä. Ilmeisesti itse asia on kopioitu Ruuthista/
- Henricus palasi Turkuun 1578 ja näyttää todella suorittaneen maisterin tutkinnon, sillä tätä arvoa osoittava M-kirjain komeileen usein hänen nimensä yhteydessä. /J.W.Ruuth 1921, 9/
- 20.11.1580 Henricus Johannis nimitettiin Turun koulun filosofian lehtoriksi /J.W. Ruuth 1921, 6-7, 21 liite I; Paarma 1980, 344/
- Vasta 2 vuotta Turun linnakirjurina toimittuaan, hän sai marraskuussa nimityksen katedraali koulun filosofian lehtoriksi /J.W. Ruuth 1921, 6-7, 21 liite I; Paarma 1980, 344/ ( tämä siis Nuortevan sivulla 270, muuta lainaukset sivuilta 182-184)

Nuortevan lähteiden tarkempi kuvaus:
HFKP 1892-1907 = Handlingar rörande finska kyrkan och prästerskapet. I, VII Utg. sf K.G. Leinberg
Leinberg 1898a = Om finske mäns studiiresor i äldre tid. HArk 15:2 9.11.1897

- - - - - - - -

Edellä olevasta voidaan sanoa, että Nuortevassa (lähteinä Ruuth ja Paarma) on selvä virhe siinä, että Henricus Iohannis on sekoitettu linnan alikirjuriin Henrik Hanssoniin, joka on linnan alikirjurina syyskuussa 1578 ja virka jatkuu katkeamattomana, kunnes hänestä tulee linnankirjuri 1584 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857077. Tämä henkilö on selkeästi eri kuin Henricus Johannis tai vaihtoehtoisesti täysin saman niminen olisi korvannut linnan alikirjurin marraskuussa 1580.

Turussa on, mikäli Ruuthin havaintoihin M kirjainta (Mestari) käyttävästä Henricus Johanniksesta voidaan luottaa, ainakin kaksi eri Henrik Hanssonia - nimittäin mestari Hericus Johannis ja linnan alikirjuri Henrik Hansson, jotka ainakin jossakin määrin näyttävät menevän sekaisin. Muihin mahdollisiin Henrik Hanssoneihin en ota tässä kantaa.

Itse kiinnitän huomioni siihen, että löytämissäni kuiteissa ja kirjauksissa puhutaan toisaalta opiskelijasta ja toisaalta uskollisesta kanslian palvelijasta. Onko siis kyseessä sama henkilö vai eri henkilöt. Vuonna 1577 opiskelija Henrik Hansson on saanut 28.5. linnan tilien mukaan "100 daler ja Rogh 40 tor" ja sitten seuraa seuraavat dokumentit syksyllä 1577 ja syksyllä 1578, joissa puhutaan kanslian palvelijasta.

- Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) aukeama 44 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850221 kanslian palvelijalle Henrik Hansinpojalle? Kysymys on 100 taalarin avustuksesta opintoja varten ulkomailla - päiväys 2.9.1577
- Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850218 oikea alalaita. Henrik Hansson velkojen maksu Saksaan 6.10.1578

Kummassakaan em. ei puhuta opiskelijasta, ei mestarista eikä linnankirjurista. Lisäksi tiedot vuodelta 1577 on ristiriitaiset - keväällä on rahaa anettu ja samaan asiaan palataan uudestaan syksyllä. Laitan tuohon alle oman tulkintani tuosta 2.9.1577 dokumentista, jossa on, että tälle kansiliapalvelijalle on kuluvaksi seuraavaksi vuodeksi suotu 100 taaleria ulkomaisten opintojensa loppuun saattamiseen ja painotetaan sitä, että samoja rahoja hän ei enää tule saamaan.

Tämä sanamuoto toisaalta vaikuttaisi siltä, että kyseessä olisi niinkuin Tapio tuossa aiemmin sanoo Henricus Johannis, mutta toisaalta haluaisin vielä tuosta useamman silmän tulkinnan suomeksi, että asiasta tulisi täysi varmuus, eikä dokumentti jäisi enää kummittelemaan.

Lisäksi tulee mieleen kysyä Tapiolta, onko viitisen vuotta kanslian palveluksessa laskettu arvio, vai onko sille löytynyt joitakin dokumentteja?

Wår gunsts och nådige wilie tilförnne wij
lathe ty förstå Bertill Erichsson, att wij ud
thet nästh förledne åhr effterlåthe thenne wår tro tiena
" re och Cantßelli förwantt henrich hansson Eetthundra
" dhe daler till hielpp att p…ouert och fwlfölis sijnt
studia medh udi fremmende Lanß, och effter wij för
" minnes att han samme pgr icke ennu tiilfylleste be
" kåmmidt haffe, derföre är wår wilis och be
" fakningh att tu Lather honom bekåmme betalnings än
i ware ett annedh hwad tu kantt haffe nådh till
att Leffure synnerlig få mykit som bewjsligit
att honum ännu på samme swnne rester opå thß ha
wke skall nodge -ttum samme ärede åffeere bekin…
" bre Thee tu må wethe tij effter rätte, Det på
wart konunge slot Stocholm, then 2 septembri
anno 1577 udì wårtt Regementtß tijdß påthß Nijende

Johan then Tride medh gudß Nåde
Swerige, Göthes och Wendes konung

[Maisa M]

Onko Ericus Erici Alftanuksesta yliopistotietoa, mistä hän on päässyt ylioppilaaksi, Rostockista vai Wittenbergistä vai mistä ja milloin? Kysyn sen vuoksi, jos niistä ylioppilasmatrikkeleista löytyisi hänestä vähän enemmän tietoa kuin mitä on saatu tähän mennessä. - Serkku Martin Stodius oli ylioppilas 6.1623 Rostockissa ja yo Wittenbergissä 28.6.1623.

Mitkä ovat linkit noihin yliopistomatrikkeleihin? Entä Uppsalaan?

terv. Maisa Martin

[TapioV]

Laitampa karkeasti Nuortevan kertomuksen Henrik Johanniksen (Hanssonin) opinkäynnistä siv 182-184 ja 270:

- Henricus Johannis opiskelemaan ulkomaille 1562 /Wilner 1904, 7-21/
- Lokakuussa 1561 herttua Juhana myönsi Henricus Johannikselle maksettavaksi vuosittain 4 tynnyriä voita ja 1/2 lästiä viljaa /HFKP 1892 I n:o 61, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8/
- Kesäkuussa 1562 "Hinricus Ioannis Schvecus Abouensis" merkitään Rostokin matrikkeliin. Wittenbergin yliopistoon hän kirjautui 10.7.1562. /Rostokin ja Wittenbergin matrikkelit/
- opinnoista ja rahoituksesta ei mitään tietoa 1562-1567 (Nuortevan toteamus)
- 1.12.1568 Juhanan määräys Kokenmäen voudille maksaa Henricukselle vuosina 1569-1575 2 lästiä ruista ja 1571-1574 1/2 lästiä voita Ala-Satakunnan veroista /HFKP 1892 I n:o 118, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8-9/
- Ruuthin mukaan oleskeli 1573 kotimaassa eikä ollut suorittanut tutkintoa, sillä häntä kutsutaan opiskelijaksi (student) /J.W. Ruuth 1921, 9 /
- 1577 Henricus Johannis vakuutti hallitsijalle haluavansa saattaa loppuun keskeneräiset opintonsa. Kuningas oli jälleen suopea ja lupasi tukea opiskelua 100 taalerilla vuodessa. / KA 1293 1v "Lasse Larsson Rekenskap för Åbo slott och fyre ladugård för halffe åhredt pro anno 1576: Til Hinrik Hansson student efter K.M:t som honnom war tilskriffuit till Tyskland at (+) 100 daler uidh Åbo slott den 28 Maij Ao 77. Rogh 40 tor. ", /J W. Ruth 1921, 9/ HUOM! Löytyy digitaalisena http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847963
- 6.9.1578 kuningas antoi hänelle oikeuden nostaa Turun linnan varastoista 4 tynniriä voita, 5 tynnyriä maltaita ja 5 tynnyriä ruista opintovelkojensa maksuun /tälle ei ole annettu viitettä, mutta toisaalta se on tuossa alla nyt löydettynä. Ilmeisesti itse asia on kopioitu Ruuthista/
- Henricus palasi Turkuun 1578 ja näyttää todella suorittaneen maisterin tutkinnon, sillä tätä arvoa osoittava M-kirjain komeileen usein hänen nimensä yhteydessä. /J.W.Ruuth 1921, 9/
- 20.11.1580 Henricus Johannis nimitettiin Turun koulun filosofian lehtoriksi /J.W. Ruuth 1921, 6-7, 21 liite I; Paarma 1980, 344/
- Vasta 2 vuotta Turun linnakirjurina toimittuaan, hän sai marraskuussa nimityksen katedraali koulun filosofian lehtoriksi /J.W. Ruuth 1921, 6-7, 21 liite I; Paarma 1980, 344/ ( tämä siis Nuortevan sivulla 270, muuta lainaukset sivuilta 182-184)

Nuortevan lähteiden tarkempi kuvaus:
HFKP 1892-1907 = Handlingar rörande finska kyrkan och prästerskapet. I, VII Utg. sf K.G. Leinberg
Leinberg 1898a = Om finske mäns studiiresor i äldre tid. HArk 15:2 9.11.1897

- - - - - - - -

Edellä olevasta voidaan sanoa, että Nuortevassa (lähteinä Ruuth ja Paarma) on selvä virhe siinä, että Henricus Iohannis on sekoitettu linnan alikirjuriin Henrik Hanssoniin, joka on linnan alikirjurina syyskuussa 1578 ja virka jatkuu katkeamattomana, kunnes hänestä tulee linnankirjuri 1584 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1857077. Tämä henkilö on selkeästi eri kuin Henricus Johannis tai vaihtoehtoisesti täysin saman niminen olisi korvannut linnan alikirjurin marraskuussa 1580.

Turussa on, mikäli Ruuthin havaintoihin M kirjainta (Mestari) käyttävästä Henricus Johanniksesta voidaan luottaa, ainakin kaksi eri Henrik Hanssonia - nimittäin mestari Hericus Johannis ja linnan alikirjuri Henrik Hansson, jotka ainakin jossakin määrin näyttävät menevän sekaisin. Muihin mahdollisiin Henrik Hanssoneihin en ota tässä kantaa.

Itse kiinnitän huomioni siihen, että löytämissäni kuiteissa ja kirjauksissa puhutaan toisaalta opiskelijasta ja toisaalta uskollisesta kanslian palvelijasta. Onko siis kyseessä sama henkilö vai eri henkilöt. Vuonna 1577 opiskelija Henrik Hansson on saanut 28.5. linnan tilien mukaan "100 daler ja Rogh 40 tor" ja sitten seuraa seuraavat dokumentit syksyllä 1577 ja syksyllä 1578, joissa puhutaan kanslian palvelijasta.

- Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) aukeama 44 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850221 kanslian palvelijalle Henrik Hansinpojalle? Kysymys on 100 taalarin avustuksesta opintoja varten ulkomailla - päiväys 2.9.1577
- Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850218 oikea alalaita. Henrik Hansson velkojen maksu Saksaan 6.10.1578

Kummassakaan em. ei puhuta opiskelijasta, ei mestarista eikä linnankirjurista. Lisäksi tiedot vuodelta 1577 on ristiriitaiset - keväällä on rahaa anettu ja samaan asiaan palataan uudestaan syksyllä. Laitan tuohon alle oman tulkintani tuosta 2.9.1577 dokumentista, jossa on, että tälle kansiliapalvelijalle on kuluvaksi seuraavaksi vuodeksi suotu 100 taaleria ulkomaisten opintojensa loppuun saattamiseen ja painotetaan sitä, että samoja rahoja hän ei enää tule saamaan.

Tämä sanamuoto toisaalta vaikuttaisi siltä, että kyseessä olisi niinkuin Tapio tuossa aiemmin sanoo Henricus Johannis, mutta toisaalta haluaisin vielä tuosta useamman silmän tulkinnan suomeksi, että asiasta tulisi täysi varmuus, eikä dokumentti jäisi enää kummittelemaan.

Lisäksi tulee mieleen kysyä Tapiolta, onko viitisen vuotta kanslian palveluksessa laskettu arvio, vai onko sille löytynyt joitakin dokumentteja?

Wår gunsts och nådige wilie tilförnne wij
lathe ty förstå Bertill Erichsson, att wij ud
thet nästh förledne åhr effterlåthe thenne wår tro tiena
" re och Cantßelli förwantt henrich hansson Eetthundra
" dhe daler till hielpp att p…ouert och fwlfölis sijnt
studia medh udi fremmende Lanß, och effter wij för
" minnes att han samme pgr icke ennu tiilfylleste be
" kåmmidt haffe, derföre är wår wilis och be
" fakningh att tu Lather honom bekåmme betalnings än
i ware ett annedh hwad tu kantt haffe nådh till
att Leffure synnerlig få mykit som bewjsligit
att honum ännu på samme swnne rester opå thß ha
wke skall nodge -ttum samme ärede åffeere bekin…
" bre Thee tu må wethe tij effter rätte, Det på
wart konunge slot Stocholm, then 2 septembri
anno 1577 udì wårtt Regementtß tijdß påthß Nijende

Johan then Tride medh gudß Nåde
Swerige, Göthes och Wendes konung

Kaksi samannimistä Henrik Hansinpoikaa menevät helposti sekaisin, mutta olen J.W.Ruuthin kanssa samaa mieltä, että opiskelumaksuja koskevat tiedot tarkoittavat tuomiorovastin poikaa. Niistä käy ilmi myös, että hän palveli kuninkaan kansliassa. Ruuth ilmoittaa hänen toimineen kansliassa noin 5 vuotta. Lähde on tässä Ruuthilta. Ruuth arveli, että Henricus Johannis olisi ollut naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen naisen kanssa, mutta Hans Petrin syntyperää koskevassa artikkelissani kumosin käsityksen. Lehtori kuoli oltuaan virassa vain puolitoista vuotta siis 1581/1582 ja hänet peri serkku Hebla Magnuksentytär (Stjernkors). Hän oli siis naimaton. 1582 lähtien olevat tiedot linnankirjurista tarkoittavat siis Stodius-suvun esi-isää.
T.V.

[Antti Järvenpää]

Onko Ericus Erici Alftanuksesta yliopistotietoa, mistä hän on päässyt ylioppilaaksi, Rostockista vai Wittenbergistä vai mistä ja milloin? Kysyn sen vuoksi, jos niistä ylioppilasmatrikkeleista löytyisi hänestä vähän enemmän tietoa kuin mitä on saatu tähän mennessä. - Serkku Martin Stodius oli ylioppilas 6.1623 Rostockissa ja yo Wittenbergissä 28.6.1623.

Mitkä ovat linkit noihin yliopistomatrikkeleihin? Entä Uppsalaan?

terv. Maisa Martin

Jussi Nuorteva on tutkinut nämä suomalaisten ulkomaiset opinkäynnit ja Ericus Erici ei ole heidän joukossaan, joten tiettävästi hänellä ei ole yliopisto opintoja ainakaan Ruotsin ulkopuolella.

[Jouni Kaleva]

Matthias Johannis Grandeliuksen kirjoittama personskrift (Melanderin luettelossa n:o 223/vuosi 1647, alaotsikko Övriga skrifter) näyttää löytyneen Upsalan yliopiston kirjastosta. Painaja on Eschillus Matthiae.

Melanderin luettelon teksti:

"[A l f t a n], M a g d a l e n a E r i c i, g.m. Ericus Matthiae [Fortelius]. 223. Threnodia In pios manes ... Matronae, Magdalenae E. ... Domini M. Erici M. Bothn. Praepositi, & Pastoris Pedhersörensis ... Conjugis ... Quae Anno Christi 1647. 19. Januarij, Anno v. Aetatis suae 35. ... obdormivit; cujus Umbrae in templo Pedersörensi sequenti 21 Febr. decentèr tumulatae ... Scripta a (kirjaimen päällä circonflexe-merkki) Matthia Johan. Grandel. Ubsaliae, Imprimebat Eschillus Matthiae. -- A4 --? 4:o. -- U (def.)

Inneh. en dikt på latin och en på svenska.
Typogr.: varje sida inom ram och rössjor.
Biogr.: Matthias Johannis Grandelius Ostrob., inskr. vid univ. i Uppsala 29.IX.1946 (painovirhe), i Åbo 1648."

[Melander, Toini, Personskrifter hänförande sig till Finland 1562-1713: bibliografisk förteckning. Helsinki 1951. 776, [1] s. - Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 22]

Terveisin,
Tuhannet kiitokset! Tässä varsin luotettava todistus Magdalenan kuolemasta 19.1.1647, jolloin hän oli 35-vuotias.

Siis Magdalena synt. n. 1611. Ja on tässä valossa Ericus Alftanin lapsista todennäk. vanhin. Jos pitää ottaa todesta (ja miksi ei pitäisi) 14 avioliittovuotta ja 14 lasta, niin avioliitto solmittu (jo) 1632-33, jolloin morsian n. 20-21-vuotias.

Tämä täsmennys lienee lopullinen niitti laivuri Mårten Simonssonin piilottamalle Emerentia Henrikintr. Tottille. Tällainen Emerentia olisi voinut syntyä teoretisoitujen vanhempiensa avioliitosta aikaisintaan 1599 ja olisi siis ollut max. 12- vuotias tämän Magdalenan synnyttäessään.

[Maisa M]

Jussi Nuorteva on tutkinut nämä suomalaisten ulkomaiset opinkäynnit ja Ericus Erici ei ole heidän joukossaan, joten tiettävästi hänellä ei ole yliopisto opintoja ainakaan Ruotsin ulkopuolella.

Antti, jos Ericus Erici ei ollut Ruotsin ulkopuolella tullut ylioppilaaksi, niin Ruotsissa kai sitten, esim. Uppsalassa. Voitko tarkistaa sen, kun tiedät nuo linkit sinne. Helsingin ylioppilasmatrikkelista häntä ei löydy, mutta kyllähän hänen on täytynyt ylioppilas vähintään olla, kun kerran oli pappi !

terv. Maisa Martin

[Olarra]

Antti, jos Ericus Erici ei ollut Ruotsin ulkopuolella tullut ylioppilaaksi, niin Ruotsissa kai sitten, esim. Uppsalassa. Voitko tarkistaa sen, kun tiedät nuo linkit sinne. Helsingin ylioppilasmatrikkelista häntä ei löydy, mutta kyllähän hänen on täytynyt ylioppilas vähintään olla, kun kerran oli pappi ! terv. Maisa Martin

Ylioppilasmatrikkeli pitää sisällään tiedot yliopistossa opiskelleista, joita kutsutaan ylioppilaiksi. Turun katedraalikoulusta valmistunut saattoi käsittääkseni tulla papiksi vielä 1600-luvullakin ilman yliopistollisia opintoja, jolloin häntä ei ylioppilasmatrikkelissa näy. Ylioppilaaksi ei siis tultu samalla tavoin koulun päättyessä kuin nykyisin, vaan ylioppilaaksi kutsuttiin yliopistoon otettua. Muistaakseni Nuortevan väitöskirjassa on tästäkin (pappiskoulutuksesta) jotain kerrottu, mutta valitettavasti oma kappaleeni ko. mainiosta teoksesta ei ole tässä käsilläni.
t. Olavi A.

[Sami Lehtonen]

Ylioppilasmatrikkeli pitää sisällään tiedot yliopistossa opiskelleista, joita kutsutaan ylioppilaiksi. Turun katedraalikoulusta valmistunut saattoi käsittääkseni tulla papiksi vielä 1600-luvullakin ilman yliopistollisia opintoja, jolloin häntä ei ylioppilasmatrikkelissa näy. Ylioppilaaksi ei siis tultu samalla tavoin koulun päättyessä kuin nykyisin, vaan ylioppilaaksi kutsuttiin yliopistoon otettua. Muistaakseni Nuortevan väitöskirjassa on tästäkin (pappiskoulutuksesta) jotain kerrottu, mutta valitettavasti oma kappaleeni ko. mainiosta teoksesta ei ole tässä käsilläni.
t. Olavi A.

On hyvä muistaa myös, että nykyinenkin ylioppilastutkinto on alkujaan Helsingin yliopiston pääsykoe.

Kaikki papit eivät aina ole olleet maistereita.

[Antti Järvenpää]

Antti, jos Ericus Erici ei ollut Ruotsin ulkopuolella tullut ylioppilaaksi, niin Ruotsissa kai sitten, esim. Uppsalassa. Voitko tarkistaa sen, kun tiedät nuo linkit sinne. Helsingin ylioppilasmatrikkelista häntä ei löydy, mutta kyllähän hänen on täytynyt ylioppilas vähintään olla, kun kerran oli pappi !

terv. Maisa Martin

Valitettavasti minulla ei ole käytössä sellaista lähdettä, joka kertoisi Uppsalassa opiskelleet ja sellaista ei tietääkseni ole myöskään verkossa. Se hänestä tiedetään, että hän on käynyt Turun katedraali koulua ja mainitaan teiniksi 1601 kirjatussa kuitissa. Lindh tietää hänen sitten olleen Helsingin koulun opettajana kesällä 1609.

[olanyk]

Onhan Erikistä kirjoitettu allaolevasti, eli lienee Ericus Eric Helsingus löytynee Upsalasta:

Olavi

" Ylioppilas Upsalassa 1599. Erään tiedon mukaan hän oli teininä Turun koulutuvassa 1601, joten lienee keskeyttänyt opintonsa Upsalassa. Koulumestari Helsingissä 1608-1617....."

"Erik Eriksson (Ericus Erici Alftanus), möjligen den Ericus Eric Helsingus som inskrevs som student i Uppsala 1599. "

[Benedictus]

Pikaista taustaa luutnantti Sigfrid Bengtssonista.
Omisti Yriäntilän ratsutilan
Lisäksi 1615 Sutarlan
Horilan Nikulan tai koko kylän? Mainitaan nimellä ja vaimoineen 1631.
Kalelan ja Närpin ja ehkä muitakin tiloja.
Närpiin kuului niittyjä jotka oli underpant vouti ja Turun borgarille Lars Jöranssonille.

Bengt Simonsson näissä paikoissa myös.

Yrjäntilä 1573 Herr Simon Canuti
Madliner Marcusdr 3 års frii 1576-78

Simon Canuti Paljaspää Marttilan khr 1563-85

1571 herr Simon Kyrkoherde, Kallela
1564 Kallela, Knut Tavast
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362324

Tämä vilaisu oli aika hätäinen, mutta näyttäisi, että Knut Tavast voisi olla khr Simon Canutin isä ja Bengt Simonsson poika.

Koska meillä on tämä Claes Mårtensson Brennerus yhteys, niin olisiko mahdotonta, että Mårten Simonsson olisi Bengtin veli?
Äitihän olisi Mårtensdr.
Silloin Sigfrid ja Claes olisivat serkkuja.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363147

Yrjäntilä on Kuningas Juhanan kirjeellä Simon Canutille, joka asui varsinaisesti Mäntsälän ratsutilalla, jonka netti laittaa hänen isänsä ja isoisänsä tilaksi. Netin mukaan edeltäjät olivat tavallisia talonpoikia.

Yrjäntilä on pred. hus K.M. lb mainitaan Marcus Matzon. Tarkoittaako, että tila oli kuninkaan omatila, jolla kuninkaan lb Marcus, jolla lb Povell.Tämä Marcus voisi olla Simon Canutin appi, koska 1576-8 frii Madliner Marcusdr Simon Canuti hustru.

Sigfrid Bengtssonin hallussa on aika iso maaomaisuus, joista osa on varmaankin suvunmaita.
Toisaalta Claes Martinus Brenneruksen 1. vaimon syntyperää ei tunneta.
Olisiko täältä päin?

[TapioV]

Onhan Erikistä kirjoitettu allaolevasti, eli lienee Ericus Eric Helsingus löytynee Upsalasta:

Olavi

" Ylioppilas Upsalassa 1599. Erään tiedon mukaan hän oli teininä Turun koulutuvassa 1601, joten lienee keskeyttänyt opintonsa Upsalassa. Koulumestari Helsingissä 1608-1617....."

"Erik Eriksson (Ericus Erici Alftanus), möjligen den Ericus Eric Helsingus som inskrevs som student i Uppsala 1599. "
Ei ole mitään varmuutta, että Ericus Erici Helsingius olisi sama kuin Turun katedraalikoulun oppilas. Helsinglandista lähtöisin voi olla muitakin saman nimisiä.
T.V.

[olanyk]

Näin on ja Helsingin kaupungin lisäksi tarvitsee huomioida Ruotsin Helsingland. Onko niin että Upsalan tiedot on palanut yliopiston kirjaston palossa, ja mitään hyviä alkuperäislähteitä ei ole ilmaantunut? Aikoinaan yritin kysellä tuloksetta Ruotsistakin Oulussa Messeniuksen historiaa tutkineen ja suomenkielen sanakirjaa tehneen Ericus Schroderuksen syntyperää tai tietoja opiskelusta?

Olavi

[Helena V.]

SSS:n kirjastosta löytyy osia Uppsalan yliopiston matrikkelisarjasta "sisäänkirjoittautuneet" 1595-1817, painettu 1900-1971.
M.m.
Uppsala universitets matrikel. 1. bandet : 1595-1700 (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=1432&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
på uppdrag av universitetets rektor utgifven
Uppsala : [Uppsala universitet], 1900-1911. - 405 s.
Uppsala universitets årsskrift ; 1-5

Koko sarja koostuu pääosin eri maakuntien opiskelijoista tehtyihin erillisiin matrikkeleihin, joista on olemassa on myös hlö-rekisteri (mutta tätä ei taida SSS:n kirjastossa olla):
Uppsala universitets matrikel 1595-1817, personregister, utgivet av S Otto Brenner och Gösta Thimon (1971).

t. Helena V.

[Benedictus]

Marttilan Huovaristossa on 3 taloa 1540-45 Oleff Tavast
1557 Knuuth
1575 Oleff Tavast
Simon Larsson
1576 Simon Knudss=Simon Canuti
1584 Oloff Tavast
1589 Matts Simonsson Brukas tilla Mantseila(Simon Canutin asuintalo)

Huovariston 2. talo 1540 Oluff Brennar 1540-45
1556 Henrik Larsson
1559 Grells Henriksson
1573 Staffan Grelsson
1575 Oleff Brenneri
1584 Oleff Brennerj
1586 Staffan Grelsson

Tässä Marttilan Sigfrid Bengtsson jutussa taisimme törmätä mielenkiintoiseen sukukoosteeseen.
Olof ja Knut Tavast nimiin.
Brenneri nimeen, joka johtaa Brennerukseen, voisi ajatella, että on pohjanmaan Brennerusten alkukoti.
Pappi Simon Knutsson, joka ei taida olla Mäntsilän Knutin, vaan Huovarin Knut Oloffsson Tavastin poika.Tämä on vain arvaus.
Kuka taas on tämä Tavast-Hämäläinen?

Jos Claes Mårtensson Brennerus olisi holhoojana, ei asiassa olisi ongelmaa.

Brenneruksen nimen sanotaan tulevan Brändön nimestä, noin sanateksnisesti Bränndö - Brennerus on aika kiemura muutos.
Toisaalta Brenneri - Brennerus on melkein yksyhteen.

[Antti Järvenpää]

Onhan Erikistä kirjoitettu allaolevasti, eli lienee Ericus Eric Helsingus löytynee Upsalasta:

Olavi

" Ylioppilas Upsalassa 1599. Erään tiedon mukaan hän oli teininä Turun koulutuvassa 1601, joten lienee keskeyttänyt opintonsa Upsalassa. Koulumestari Helsingissä 1608-1617....."

"Erik Eriksson (Ericus Erici Alftanus), möjligen den Ericus Eric Helsingus som inskrevs som student i Uppsala 1599. "

Se, että joku palaisi yliopistosta takaisin katedraalikouluun ei tunnut kovin uskottavalta, eikä erityisesti Ericus Ericin osalta, joka sittemmin katsottiin oppineisuudeltaan sellaiseen tasoon, että kelpasi lehtoriksi Turun kouluun.

Nuorteva tarkastelee vain suomalaisia opinkäyneitä ulkomailla, joten Ericus Ericillä (Alftan jos kotoisin ruotsista) kyllä voisi olla yliopisto-opintoja, johon viittaa myös hänen opettajana toimiminen. Toisaalta hän ei ole ollut maisterikaan, koska ei ole sitä titteliä käyttänyt.

Kun Helena viittaa SSS:n kirjastossa olevaan Uppsalan matrikkeliin, niin joku tietenkin voisi sitä vilkaista. Toisaalta Ericus Erici on voinut opiskella muuallakin ja on hyvä muistaa, että samaan aikaan vaikutti Ericus Erici (Sorolainen) niminen opiskelija, joka mm. kirjoittautui 1599 Uppsalan yliopistoon ja esim. Sigismundin hovista Puolasta löytyy sihteeri Erik Erkinpoika Bris Helsingistä. Eli näitä samannimisiä on liikkunut tuohon samaan jonkin verran.

[JHissa]

Se, että joku palaisi yliopistosta takaisin katedraalikouluun ei tunnut kovin uskottavalta, eikä erityisesti Ericus Ericin osalta, joka sittemmin katsottiin oppineisuudeltaan sellaiseen tasoon, että kelpasi lehtoriksi Turun kouluun.

Nuorteva tarkastelee vain suomalaisia opinkäyneitä ulkomailla, joten Ericus Ericillä (Alftan jos kotoisin ruotsista) kyllä voisi olla yliopisto-opintoja, johon viittaa myös hänen opettajana toimiminen. Toisaalta hän ei ole ollut maisterikaan, koska ei ole sitä titteliä käyttänyt.

Kun Helena viittaa SSS:n kirjastossa olevaan Uppsalan matrikkeliin, niin joku tietenkin voisi sitä vilkaista. Toisaalta Ericus Erici on voinut opiskella muuallakin ja on hyvä muistaa, että samaan aikaan vaikutti Ericus Erici (Sorolainen) niminen opiskelija, joka mm. kirjoittautui 1599 Uppsalan yliopistoon ja esim. Sigismundin hovista Puolasta löytyy sihteeri Erik Erkinpoika Bris Helsingistä. Eli näitä samannimisiä on liikkunut tuohon samaan jonkin verran.
Sivulta
http://www.wangensteen.net/bibliotek/andre-ting.html
näyttää löytyvän joukko ylioppilasmatrikkeleita mm. teos
Nordiske Studerende ved fremmede Universiteter (http://wangensteen.net/Studentmatrikler/Ludvig%20Dae.pdf) (Prag, Erfurt og Rostock fra år 1372 til slutten av 1700-tallet), jonka sivun 111 vuoden 1600 ylioppilas Ericus Erici Abuensis Suec. Finland taitaa olla juuri Ericus Erici (Sorolainen) niminen opiskelija.

[olanyk]

Hei!

Onko joku katsonut alkuperäistä "Sorolaisen Postillaa 1621" jossa sanotaan Ericuksen ensimmäisen kerran käyttäneensä Alftanus nimeä. Joku kirjoittaa että hän sanoisi nimen olevan peräisin isiensä maalta mutta olevansa suomalainen? Aiemmin laitamani "pitkän keräillyn sukutaulun" mukaan jossa lienee yksi osuus Alftanien kotisivulta. Tuo syntymäaika 1585 tuntuu varhaiselta perustuen kuolinikänä pidetyyn 54 v. (1639). Alla tuo "urateksti" Nuorena opinnot aloitettiin mutta mentiinkö Upsalaan 14 vuotiaina? Sopisko yliopistossa käynti ennen Helsinkiin koulumestariksi tuloa?

Olavi


Ericus Erici kontraktsprost Ericus Alftanus ) Alftanus, Erik (Erik Erikinpoika) ( taulu 6 ; sukupolvi 8 ; lähteet 11, 64, 75, 88, 110, 114 ) s. 1585, k. 1639, isä luultavasti Erik Hansinpoika Ruotsin Alftasta. Käytti Alftanus-nimeä ensi kerran Erik Sorolaisen vuoden 1621 suomenkielisessä postillassa olleessa ylistysrunossa. Ylioppilas Upsalassa 1599. Erään tiedon mukaan hän oli teininä Turun koulutuvassa 1601, joten lienee keskeyttänyt opintonsa Upsalassa. Koulumestari Helsingissä 1608-1617. Teologian lehtori Turun katedraalikoulussa 1617 ja samalla Luodon kirkkoherra 1618. Mahdollisesti myös rehtori Porvoon koulussa. Taivassalon kirkkoherra 1623-1639. Turun hiippakunnan papiston edustaja Tukholman valtiopäivillä syksyllä 1635

[olanyk]

Lainaus: Simon Canuti Paljaspää Marttilan khr 1563-85

Noista Pohjanmaan Brennereistä alla lainaukset. Nuo Pohjanmaan papit Tavstit tiedetään Turun porvarisuvusta periytyvän. Ja Henricus Erici ja Eric Rödh:in on mm tähtiä käsittävän vaakunan perusteella arveltu liittyvän Tavasteihin. Aina tulee Hailuodon kirkkoherran Sigfrid Canutin avoin syntyperä mieleen vaimoksi on arveltu Brita Eriksdr Bångia.

Olavi

Suomessa tunnetaan kaksi Brenner sukua. Toinen on lähtöisin Uudeltamaalta ja sen jäseniä on vielä jäljellä. Toinen, Pohjanmaan haara, joka on sammunut mieslinjalta, on lähtöisin Matti nimisestä talonpojasta Marttilan pitäjässä. Hänet mainitaan 1480—1516.
Hänen poikansa Martinus Matthaei (k. 1595), Mustasaaren kirkkoherra, otti nimen Brenner. Mustasaarelaiset valittivat, ettei hän osannut ruotsia "niin että he voivat ymmärtää vain joka toisen sanan hänen puheestaan"

Bonde i Nerpis by, St.Mårtens sn, nämnd 1480-1516. (Sylvin 3552)).
Närpin alunperin yksinäistalo (myöh. Närppi eli Närpin kylä) siaitsee nykyisisessä Karinaisissa ja Karinainen taas oli ennen itsenäistymistään Marttilan srk:n kappelisrk.

[Matti Lund]

Hei!

Tuo syntymäaika 1585 tuntuu varhaiselta perustuen kuolinikänä pidetyyn 54 v. (1639). Alla tuo "urateksti" Nuorena opinnot aloitettiin mutta mentiinkö Upsalaan 14 vuotiaina? Sopisko yliopistossa käynti ennen Helsinkiin koulumestariksi tuloa?

Olavi

...


Ericus Ericit Turussa ovat tietysti tulkintojen tuloksia. Siis sekin että Ericus Erici Turun koulutuvassa 1601 olisi myöhempi Alftanus.

Eräs vaikuttava tekijähän oli se, että se Ericus Erici, joka oli suorittanut tarvikekuittauksen 4.3.1601 Henrik Hansinpojan puolesta, olisi myöhempi Ericus Alftanus ja toiminut siinä setänsä puolesta.

Taas se, että tämä Ericus Erici Turussa suoritti kuittauksen omalla nimellään linnankirjurin valtuuttamana, osoittaa, että hän olisi täysivaltainen, siis jo täysi-ikäinenkin.

Siis jos olettaa tämän Turun koulutuvan ja transaktion suorittajan olevan myöhempi Alftanus, pitää olettaa, että Ericus Erici Alftanus oli syntynyt hyvin lähellä vuotta 1580.

Jos tätä pitää mahdottomana, tulee silloin hyljänneeksi sen mahdollisuuden, että koulutuvan Ericus Erici on myöhempi Alftanus ja asettaa samalla suuresti epäiltäväksi sen, oliko Alftanus edes oleskellut Turussa.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

...
Suomessa tunnetaan kaksi Brenner sukua. Toinen on lähtöisin Uudeltamaalta ja sen jäseniä on vielä jäljellä. Toinen, Pohjanmaan haara, joka on sammunut mieslinjalta, on lähtöisin Matti nimisestä talonpojasta Marttilan pitäjässä. Hänet mainitaan 1480—1516.
Hänen poikansa Martinus Matthaei (k. 1595), Mustasaaren kirkkoherra, otti nimen Brenner. Mustasaarelaiset valittivat, ettei hän osannut ruotsia "niin että he voivat ymmärtää vain joka toisen sanan hänen puheestaan"

Bonde i Nerpis by, St.Mårtens sn, nämnd 1480-1516. (Sylvin 3552)).
Närpin alunperin yksinäistalo (myöh. Närppi eli Närpin kylä) siaitsee nykyisisessä Karinaisissa ja Karinainen taas oli ennen itsenäistymistään Marttilan srk:n kappelisrk.


Virhe!

Tätä vain toistetaan, vaikka olen toistamista toistanut aivan päinvastaista, ettei Mustasaaren kirkkoherra, Martinus Mathei koskaan käyttänyt nimeä Brenner, mikä ilmenee myös hänen sinetistään: siinä ei ole B -kirjainta, vaan "M M".


Martinuksen poika Henrik otti käyttöön Brenner -nimen, muttei vielä nuoruudessaan, vaan hänenkin sinetissään on alkuvuosina vain kirjaimet "H M". Myöhemmin sinettiin tulee B, josta on kaksi versiota:

"H B"
"HMB"

Siis tähän Brenner -nimeen liitty se "mutka", ettei Martinus Mathein tiedetä sitä lainkaan käyttäneen ja vasta hänen Mustasaaressa syntynyt poikansa Henrik otti sen käyttöön vasta (jonkin aikaa) sen jälkeen, kun oli 1599 nimitetty kirkkoherraksi.

terv Matti Lund

[Juha]

Olaville,


Karinaisten pitäjää ei ole enää olemassa. Närpin kylä on, kuten tuossa muutama viesti aiemmin kerroin, Pöytyän pitäjässä.

Olen tainnut ennenkin mainostaa, että minultakin löytyy Slägterna Brenner i Finland -kirjanen vuodelta 1911.

Se käsittelee molempia Brenner -sukuja, mutta ei valitettavasti sisällä lähdeviitteitä.

Juha

[Benedictus]

1540 Närpin kylässä mainitaan 3 talon isännät:
Markus Mortensson 1540
Matts Clemetsson 1557
Michel Mattzon 1558

Clemet Jopsson 1540
Erik Clemetsson 1556

Matz Mareuss 1540
Matz Mareuss 1556
Matz Hypiä 1558
Matz Hypijä 1566
1571 Eskill Matzon
1595 Eskill Matzon

Myöhemmin Olof Eskilsson ja Eskill Olofsson, jonka jälkeen tila siirtyy Bengt Simonssonille.

Mustasaaren kirkkoherra oli Mårten Mattsson eli Martinus Matthiae (virassa 1567-95).

Tuntuisi oudolta, että hän olisi Matti talonpojan poika, joka Matti mainitaan viimeksi 1516.
Ennemmin hän olisi Matz Mareussonin poika, joka mainitaan vielä 1566.
Mattzin liikanimi Hypiä voisi olla hiipijä tai vastaavaa. Voisi olla vaikka porvari nimi. Sillä esim. Närppiin kuuluvat niittyalueet oli underpant Turun porvari Lars Jöranssonille eli olisiko Lars Grelsson , Jöran on kai myös Grels.

Huovarin Brenneri talossa oli Staffan Grelsson.

Toisaalta Huovarin Säterin eli Bergin talossa, myöhemmin Huovarin kartano, oli Olof Tavast joka lienee sama kuin Turun porvari Olof Tavast joka ostaa nahkoja Hämeenkyröläisiltä 1567.

Khr Martinuksen äiti tai vaimo voisi hyvinkin olla Olof Brennerin sukua.

Näissä menee aika perusteellisesti sekaisin, joku joka paremmin hallitsee alueen sukuja voisi selvittää verkon.

Koska kaikki nämä tilat tavalla tai toisella siirtyvät khr Simon Canutille, Bengt Simonssonille ja Sigfrid Bengtssonille, voisi ajatella, että ne ovat isien ja äitien maita.

[Ilona Kaski]

Mattzin liikanimi Hypiä voisi olla hiipijä tai vastaavaa. Voisi olla vaikka porvari nimi.


hyypiä = huuhkaja

[Juha]

Huovaristosta;
Huovaristossa oli vuonna 1540 kolme nimiltään tuntematonta taloa. Tällaisena kylä säilyi vuoteen 1665, jolloin everstiluutnantti Friedrich von Ellert liitti kaikki kolme taloa Huovariston kartanoksi. Kartano säilyi sitten isona yksinäistilana aina vuoteen 1733, jolloin se jaettiin uudelleen kahdeksi taloksi. Aikaa myöten kumpikin talo sai nimekseen omistajansa sukunimen. Näin toisesta talosta tuli Berg ja toisesta Broman. Edellinen halottiin sittemmin vuonna 1809 Iso-Berg ja Vähä-Berg -nimisiin osiin. Kaikkien rekisterinumerona oli 1. (Marttilan pitäjän historia)



Tämä nyt kommenttina siihen, että Berg -niminen talo oli olemassa mielestäni vasta vuodesta 1733 lähtien. Tämä on nyt nipottamista, mutta eikös tässä nyt etsitä nimenomaan pilkuntarkkaa faktaa.




Juha

[Benedictus]

Olet oikeassa, olisi pitänyt jaksaa mainita tilan myöhemmin olleen nimeltään..

Kartaliite, jonka laitoit tässä aiemmin kertoo paljon.
Mäntsälä ja Huovari ovat naapureita Marttilan keskustassa kirkosta ylävirtaan.
taasen Yrjäntilä, Kallela, Närppi ja Suutarla ovat peräkkäin pienellä alueella, nykyisen Tarvasjoen kirkonkylän eli onko Eurankylä, yläpuolella Karinaisiin päin.

[Antti Järvenpää]

Ericus Ericit Turussa ovat tietysti tulkintojen tuloksia. Siis sekin että Ericus Erici Turun koulutuvassa 1601 olisi myöhempi Alftanus.

Eräs vaikuttava tekijähän oli se, että se Ericus Erici, joka oli suorittanut tarvikekuittauksen 4.3.1601 Henrik Hansinpojan puolesta, olisi myöhempi Ericus Alftanus ja toiminut siinä setänsä puolesta.

Taas se, että tämä Ericus Erici Turussa suoritti kuittauksen omalla nimellään linnankirjurin valtuuttamana, osoittaa, että hän olisi täysivaltainen, siis jo täysi-ikäinenkin.

Siis jos olettaa tämän Turun koulutuvan ja transaktion suorittajan olevan myöhempi Alftanus, pitää olettaa, että Ericus Erici Alftanus oli syntynyt hyvin lähellä vuotta 1580.

Jos tätä pitää mahdottomana, tulee silloin hyljänneeksi sen mahdollisuuden, että koulutuvan Ericus Erici on myöhempi Alftanus ja asettaa samalla suuresti epäiltäväksi sen, oliko Alftanus edes oleskellut Turussa.

terv Matti Lund

Oikeastaan tätä lukiessa tuli mieleen, että Ericus Ericiä kutsutaan kuitissa teiniksi (oli varmaankin teinin ikäinen), ja Henrikin poika oli varmaankin aika nuori. Henrikin vaimonkin sanotaan kuolleen jo aikoja sitten. Kukahan näiden huoltajan oikein oli tuohon aikaan ja missä nämä asuivat. Luultavasti kuittaus on tehty tarpeeseen

Miespuolista edusmiestä ei varmaankaan ollut, sillä muuten hän olisi kuitannut Henrik Hanssonin saatavat. Olisko Henrik mennyt uuteen avioon tai olisko Turussa asunut myös Ericin äiti?

[Benedictus]

Bengt Severinsson Juusteen-Gyllenloodin veli oli Clement Juusteen, Hollolan kihlakunnan vouti ja Viipurin pormestari 1600-1625. Tiedot kerätty netistä, enkä vanno niiden oikeellisuuteen.

Clemettiin liittyy tämä netti juttu.

Sukulaiseksi (sisar) on tulkittava myös Hammarstorpin Husebyssä asunut Anna Månsadotther, joka on yhdenmukainen sen Hammarstorpin Anna Månsdotterin kanssa, joka toimi kuningatar Katarina Jagellonican kamarineitona samanaikaisesti Sigrid Vasan kanssa. Joissain yhteyksissä on esitetty (hypoteettisesti, ilman sitovia todisteita), että tämä Anna olisi Clement Juustenin ja Bengt Larsson Sabelhjertan vaimojen äiti.

Hauskaa on, että tässä taas sotkeutuu Hämeen takamaat piispoihin ja amiraaleihin ja Kaarinan sukulaisiin.

[Maisa M]

SSS:n kirjastosta löytyy osia Uppsalan yliopiston matrikkelisarjasta "sisäänkirjoittautuneet" 1595-1817, painettu 1900-1971.
M.m.
Uppsala universitets matrikel. 1. bandet : 1595-1700 (http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=1432&DATABASE=1&MAX=100&FILETYPE=HTML&PL=0&PROFILESET=FIN&SORT=3)
på uppdrag av universitetets rektor utgifven
Uppsala : [Uppsala universitet], 1900-1911. - 405 s.
Uppsala universitets årsskrift ; 1-5

Koko sarja koostuu pääosin eri maakuntien opiskelijoista tehtyihin erillisiin matrikkeleihin, joista on olemassa on myös hlö-rekisteri (mutta tätä ei taida SSS:n kirjastossa olla):
Uppsala universitets matrikel 1595-1817, personregister, utgivet av S Otto Brenner och Gösta Thimon (1971).

t. Helena V.


Kiitos kaikille, jotka autoitte minua "yliopisto-opinnoissani", mutta valitettavasti sen kautta ei Ericus Erici Alftanuksesta tullut mitään uutta esille. Toivoin, että sieltä olisi tullut tietoja yhtä helposti kuin serkusta Martin Stodiuksesta saatiin, nim. syntymäaika 9.11.1590 ja vht: Turun linnan kirjuri Henrik Hansson (k. 1619) ja luultavasti hänen 2. puolisonsa Elisabet Mårtendotter Kyrö.
Helena, en saanut mitään esille Ericuksesta yllä olevalla linkillä. Saatko sinä tai muut? - Entä Tarton yliopisto?

terv. Maisa Martin

[Helena V.]

Kiitos kaikille, jotka autoitte minua "yliopisto-opinnoissani", mutta valitettavasti sen kautta ei Ericus Erici Alftanuksesta tullut mitään uutta esille. Toivoin, että sieltä olisi tullut tietoja yhtä helposti kuin serkusta Martin Stodiuksesta saatiin, nim. syntymäaika 9.11.1590 ja vht: Turun linnan kirjuri Henrik Hansson (k. 1619) ja luultavasti hänen 2. puolisonsa Elisabet Mårtendotter Kyrö.
Helena, en saanut mitään esille Ericuksesta yllä olevalla linkillä. Saatko sinä tai muut? - Entä Tarton yliopisto?

terv. Maisa Martin

Hei Maisa,

Kaikki ei vielä ole digitoituna...

Tuo linkki oli vain SSS:n kirjaston teoksen kuvaukseen. Teosta ei tietääkseni löydy netistä digitoituna = pitää mennä paikan päälle lukemaan, sitä ei myöskään lainata.

Tarton yo-matrikkeli löytyy niin ikään SSS:n kirjastosta, jossa sitä voi tutkia (ja kopioida, kuvata...) - tosin se käsittelee vasta vuosia 1632-1710.

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Tarton yo-matrikkeli löytyy niin ikään SSS:n kirjastosta, jossa sitä voi tutkia (ja kopioida, kuvata...) - tosin se käsittelee vasta vuosia 1632-1710.


Myös A. R. Cederberg eli Saarenseppä on tutkaillut Tarton matrikkelia: Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632-1710. SSV XXIII(1939), s. 8-132.

Terveisin,

[Maisa M]

Vieläkään en malta jättää Ericus Erici Alftanusta "rauhaan"! Eihän asia vieläkään ole tullut selväksi. Me askartelemme aina vaan tämän suvun ympärillä, mutta lopullista selvyyttä ei ole saatu. Luulen, että jos heidän juurensa todella menisivät Ruotsin kuninkaaseen Eric XIV:een, olisi tutkimus jo aikoja sitten saanut päätöksensä.

On etsitty epätoivon vimmalla Alftanusten juuria Ruotsin puolelta Alftasta ja Medelpadista, mutta katsotaanpa, mitä mielestäni paras Alftan-asiantuntija Antti Alfthan lakkautetulla Suku-postilistalla 29.10.2006 arveli suvun alkuperästä:

"Antti Kolehmaisen tietojen mukaan Ericus Erici osti Huukaisten tilan v. 1627 Markus Yrjönpojalta. Kirkkoherra Osmo Salmisen välittämän perimätiedon mukaan Huukainen oli sukutila, myyty perheen Ruotsiin muuton takia, ja palautui tässä takaisin sukuun.
--------------------
Huukaisten Olavi Mikonpoika oli 18.5.1524 Taivassalon pappilassa Pietari
Särkilahden testamentin todistajia. Huukaisten omistaja hän oli vuoteen 1556.
Sen jälkeen mainitaan 1558 Mikko Olavinpoika ja vuoteen 1585 Erkki Mikonpoika.
Ilmeisesti uudet omistajat, Pekka Pentinpoika ja Pertti Matinpoika mainitaan
vuosisadan loppuvuosiin, ja 1600-luvun alussa tila oli osin autiona. Omistajina
mainitaan sitten Heikki Olavinpoika ja mainittu Markus Yrjönpoika. [AK,
ilmeisesti lähteinään Varsinais-Suomen maakirjat ja Vehmaan kihlakunnan
veroluettelot: VA vvol. 787, 1208-12, 1438, 1486, 1565].

Huukainen oli ratsastila. Arvelen, että Joakim Eriksson katosi 30-vuotiseen
sotaan ratsumiehenä ja että Erik Eriksson aloitti sotilasuransa Huukaisten
ratsastajana. Se tiedetään, että Isak Eriksson oli aluksi Huukaisten ratsastaja.

Ericus Ericin nuorempia lapsia ovat, Hansista jatkaen, Anna, Isak, Abraham ja
Israel, joista ainakin kaksi nuorinta ovat syntyneet Taivassalossa.

Kirkkoherran vaimo Elin mainitaan lähteissä ainakin jo 1626 [Åbo stads Dombok,
s. 4]. Taivassalon manttaaliluetteloissa on vv. 1640-60 usein Elin, kirkkoherran
leski. Aikaisemmat merkinnät Turun ja mahdollisesti Helsingin puolesta
valaisisivat merkittävästi hänen historiaansa.

Ericus Erici Alftanus piti itseään suomalaisena, hän ilmeisesti saarnasi
suomeksi ja hänellä näyttäisi olevan suomalaiset sukujuuret. Tuohon kyseiseen
aikaan "Suomi" jaettiin pohjois- ja eteläosaan, Aurajoen kummallekin puolen.
Pohjanmaalla oli kiinteät siteet lahden yli ja Tukholmaan, mutta se kuului Turun
hiippakuntaan, Kemiin saakka. Ericus Erici Alftanus oli jäsenenä piispa E.E.
Sorolaisen raamatunsuomennoskomiteassa, mikä tukee sekin hänen
suomalaisuuttaan. Tämä "suomalainen" Ericus käytti kuitenkin sukunimeä Alftanus,
mikä aivan ilmeisesti viittaa Etelä-Hälsinglannin Alftaan, vanhaan rajapitäjään.
Rajan takana lännessä oli Härjedalen, lounaassa metsien takana Taalainmaa.
Toistaiseksi ei ole löytänyt mitään Alfta-lähtöisyyttä kiistatta vahvistavaa, on
vain ilmeinen yhteys.


Kemijoen varrella, lumisena lokakuun 29. päivänä 2006

Antti Alfthan "

Siis perhe oli välillä Ruotsissa, jota ennen myivät Huukaisten sukutilan, mutta se palautui takaisin sukuun, kun he palasivat Ruotsista. Ja Antti Alftan sanoo viimeisessä kappaleessa, että Ericus Alftanus piti itseään suomalaisena, hän ilmeisesti saarnasi suomeksi ja hänellä näyttäisi olevan suomalaiset sukujuuret. Heillä oli siis ennen Ruotsiin lähtöään Huukaisten sukutila Taivassalossa, joka palautui heille takaisin Ruotsista tulon jälkeen. Mietitään tätä nyt seuraavaksi. :rolleyes:

terv. Maisa M

[olanyk]

Hei!

Julkistin saman teksitin jo kesällä (kirjoitusvirheitä sisältävässä ja stilisoimattomassa) "pitkässä sukutaulussa" jonka olin lainannut tuosta aikinaan käydystä keskustelusta.

Olavi

Lainaus:
- Mitä tulee sukulaisuuteen Kaarina Maununtyttären suuntaan, saattaa olla niinkin että kronikka on epätarkka. Erik Hansson palveli drabanttina, kuten Måns Stolpeknekt, ja Erik oli ainakin kesällä 1564 pitkähkön ajan Medelpadissa. varrelta virran Antti Kun kirkkoherra Ericus Erici Alftanus osti Taivassalon Huukaisten ratsastilan (menikö oikein, Johan?) vuonna 1627, tuli se perimätiedon mukaan takaisin sukuun. (Antti Kolehmainen /Osmo Salminen, Taivassalon ent. kirkkoherra - siteeraan tässä pääasiassa Antti Kolehmaista). Huukaisten isäntäluettelo: (sarja 1) - Olavi Mikonpoika on 18.5.1524 Taivassalon pappilassa Pietari Särkilahden testamentin todistajia. Huukaisten omistaja vuoteen 1556 - Mikko Olavinpoika v. 1558 - Erkki Mikonpoika vuoteen 1585 (sarja 2) - Pekka Pentinpoika ja Pertti Matinpoika usina omistajina vuosisadan loppuun - osittain autiona 1600-luvun alussa, omistajina Heikki Olavinpoika ja seuraavaksi Markus Yrjönpoika, jolta (sarja 3) - Ericus Erici osti tilan v. 1627 (sukuun, vrt. sarja 1) - leski Helena Brenner 1640-1664 - korpraali Isak Eriksson vuoteen 1688 - leski Valpuri Antintytär 1688-1694 - Klaus Isakinpoika 1695-1708 - tämän tytär Elisabet (k.1782) ja miehensä Mikko Juhonpoika (k.1793) - Mikko Mikonpoika (s.1759) - Gabriel Mikonpoika (s.1791) - Gabriel Jonas Gabrielinpoika (1822-1883) - tämän tytär Olga (1858-1916) ja miehensä Henrik Mauritz Henriksson Heino (1850-1932) - näiden poika Aarne Brynolf Huukanen (1891-1954) - leski Ester Österman (1895-1978) ... ja muutakin sukua on ... Nykyisin Huukasessa asuu sen toista puoliskoa perhe joka on sattumalta, Kustavista, naisväen puolelta, Ericus Ericin jälkeläisiä.

[Antti Järvenpää]

Kaksi samannimistä Henrik Hansinpoikaa menevät helposti sekaisin, mutta olen J.W.Ruuthin kanssa samaa mieltä, että opiskelumaksuja koskevat tiedot tarkoittavat tuomiorovastin poikaa. Niistä käy ilmi myös, että hän palveli kuninkaan kansliassa. Ruuth ilmoittaa hänen toimineen kansliassa noin 5 vuotta. Lähde on tässä Ruuthilta. Ruuth arveli, että Henricus Johannis olisi ollut naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen naisen kanssa, mutta Hans Petrin syntyperää koskevassa artikkelissani kumosin käsityksen. Lehtori kuoli oltuaan virassa vain puolitoista vuotta siis 1581/1582 ja hänet peri serkku Hebla Magnuksentytär (Stjernkors). Hän oli siis naimaton. 1582 lähtien olevat tiedot linnankirjurista tarkoittavat siis Stodius-suvun esi-isää.
T.V.

Olisin hieman epäileväinen tämän saman asian suhteen. Tuossa alla on viitteet voudintileihin, josta löytyy dokumentit joihin viittaan.

1. Kuiteissa on mitä ilmeisemmin haluttu erottaa kaksi saman nimistä Henrik Hanssonia, nimittäin - student ja Cantzelij förwant
2. per 6.9.1578 omakätinen kuitti on vahvistettu sinetillä, ja vaikka sinetin jälki on epäselvä, muodostuu se kilvestä, joka on jaettu kahteen osaan. Samalla tavalla jaettu sinetti on tunnetusti linnan sihteeri Henrik Hanssonilla. Ilmeisesti Henricus Johanniksella ei ollut omaa sinettiä tai sellaista ei ainakaan ole osunut silmiini. Käsialaa voisi verrata johonkin sellaiseen paperiin, joka on varmuudella linnan kirjurin käsialaa.
3. Vuoden 1578 kuiteissa puhutaan Cantzelii förwantista, vaikka Ruth mainitsee Henricus Johanniksen käyttäneen tuolloin M. titteliä.
4. Ruthin mukaan Henricus Johannista kutsuttiin 1573 opiskelijaksi samoin kuin kuitissa vuonna 1577, jolloin oletettavasti hän ei ole voinut olla samaan aikaan kuninkaan kanslian palveluksessa.


Koska kuitenkaan ei koskaan voi olla täysin varma, näkisin mielelläni Leinbergin lähteet, joita ei ole itselläni käytössä. Jos jollakin siis on käsillä "Handlingar rörande finska kyrkan och prästerskapet. I, VII Utg. sf K.G. Leinberg", niin olisi mukava kuulla mitä on numeroissa 61 ja 118 :
- Lokakuussa 1561 herttua Juhana myönsi Henricus Johannikselle maksettavaksi vuosittain 4 tynnyriä voita ja 1/2 lästiä viljaa /HFKP 1892 I n:o 61, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8/
- 1.12.1568 Juhanan määräys Kokemäen voudille maksaa Henricukselle vuosina 1569-1575 2 lästiä ruista ja 1571-1574 1/2 lästiä voita Ala-Satakunnan veroista /HFKP 1892 I n:o 118, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8-9/

- - - - - - - -

- Mainitaan Henrik Hansson (student) Saksan opiskeluja varten per 28.5.1577 / Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1576-1576 (1293) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847963 /
- vasemmalla puolella Henrik Hansson kuittaa 28.5.1577 / Turun linnan tilikirja 1576-1576 (1297) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1848103 /
- Henrik Hanssonin (Cantzelii förwant) saksan opintojen maksu pvm 2.9.1577 / Turun linnan tilikirja 1576-1577 (1314a) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849089 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849090 /
- Henrik Hansson Turun linnan vieraslistassa / Turun linnan tilikirja 1577-1577 (1314) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849048 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849051 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849052 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849053 / viimeisessä viitataan rouva Kaarinan saattojoukkoon. Edelleen / http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849057
- Henrik Hanssonin (Cantzelii förwant) saksan opintojen maksusta per 2.9.1977 / Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) aukeama 44 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850221
- Henrik Hanssonin (i Cantzelii) saksan opintojen maksuista per 1578 / Turun linnan ja Ruissalon latokartanon tilikirja 1578-1578 (1332) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850135 sama aihe ja samat maksut 6.9.1578 / http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850146
- Henrik Hanssonin (i Cantzelii) omakätinen kuitti ja sinetti saksan opintojen maksuista per 6.9.1578 / Turun linnan ja Ruissalon latokartanon tilikirja 1578-1578 (1332) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850158 /
- Henrik Hanssonin (i Cantzelii) saksan opintojen maksuista per 6.10.1578 / Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850218 oikea alalaita /

[Benedictus]

Hebla Månsdotter (Stiernkors?), Turku 1564
Heblan lähettämä kirje Jöran Perssonille 28.12.1564 on julkaistu teoksessa Bidrag till Finlands Historia IV 275. Löytyykö muitakin kuin aikakauden yleisretorisia syitä sille, miksi Hebla Månsdotter kutsui Erik XIV:n luottomiestä isäkseen ja tämän lapsia sisaruksikseen? Kaikki vihjeettervetulleita.

Oheinen liite on Anu Lahtisen Vita Historica Wanted nettisivulta 2008

Aihe ei varsinaisesti liity Alftaneihin, mutta Erikin lähipiirin osana tuntuu mielenkiintoiselta kysymykseltä liittyen Stiernkorseihin.
Heblan puoliso oli Nils Pedersson Ållogren i Finland
Järvenpään tilikirja kuvan sinetti on harmikyllä hämärä, mutta selkeästi kaksiosainen.
Oliko Stiernkorsien vaakuna samanlailla kaksiosainen, vai onko kyse omasta erityylisestä sinetistä, jossa on yhdistetty erilliset tähti ja risti?
-onko kyse siis kahden eri aiheen ja teeman yhdistelmästä? Siis ei Stierkorssien symbolista.
Olen käsittänyt, että Stiernkorssien vaakunassa kuviot ovat yhdessä kentässä? Aihe minulle outo, jossa tunnustan tietämättömyyteni.

[Antti Järvenpää]

Kun näihin sinetteihin viitataan usein, ajattelin laittaa ne esille. Eli numeroittain sinetit olisivat seuraavat:

1. Mauno Niilonpoika Särkilahden 1 sinetti neljästä erityyppisestä
2. Olavi Kirveen sinetti
3. Henrik Hanssonin (linnankirjuri ) sinetti
4 ja 5 Roland Hanssonin 2 erilaista sinettiä


Sineteissä on mielenkiintoista yhtäläisyyttä, joka on aina silloin tällöin tullut esille eri artikkeleissa.

[Antti Järvenpää]

Hebla Månsdotter (Stiernkors?), Turku 1564
Heblan lähettämä kirje Jöran Perssonille 28.12.1564 on julkaistu teoksessa Bidrag till Finlands Historia IV 275. Löytyykö muitakin kuin aikakauden yleisretorisia syitä sille, miksi Hebla Månsdotter kutsui Erik XIV:n luottomiestä isäkseen ja tämän lapsia sisaruksikseen? Kaikki vihjeettervetulleita.

Oheinen liite on Anu Lahtisen Vita Historica Wanted nettisivulta 2008

Aihe ei varsinaisesti liity Alftaneihin, mutta Erikin lähipiirin osana tuntuu mielenkiintoiselta kysymykseltä liittyen Stiernkorseihin.
Heblan puoliso oli Nils Pedersson Ållogren i Finland
Järvenpään tilikirja kuvan sinetti on harmikyllä hämärä, mutta selkeästi kaksiosainen.
Oliko Stiernkorsien vaakuna samanlailla kaksiosainen, vai onko kyse omasta erityylisestä sinetistä, jossa on yhdistetty erilliset tähti ja risti?
-onko kyse siis kahden eri aiheen ja teeman yhdistelmästä? Siis ei Stierkorssien symbolista.
Olen käsittänyt, että Stiernkorssien vaakunassa kuviot ovat yhdessä kentässä? Aihe minulle outo, jossa tunnustan tietämättömyyteni.

Ramsayn tulkinta tuohon ensimmäiseen kysymykseesi on seuraava: "Hon skref 1564 till konung Erik XIV:s sekreterare, Göran Persson, och anhöll om tionden af Borgå län för sin man, Nils Persson. I denna skrifvelse kallar hon Göran Persson "hjärtekäre far", och hälsar till hans hustru "sin älskelig mor", hvilka benämningar dock icke syftat på andra band än vänskap, och måhända frändskap."

Kun sitten mielenkiinnosta katselin muuten tätä Måns Nilssonia, jonka I vaimoksi Ramsay antaa: "Karin, måhända dotter af Hans Persson Starck (n:r 222) till Fulkila, och Karin Boije (af Gennäs, n:r 16). Hennes son Ivar Månsson gjorde 1567 adlig rusttjänst för Fulkila."

Kun sitten katsotaan Starck sukua, antaa Ramsay seuraavat tiedot:

Hans Persson Starck till Fulkila i Uskela socken. Sålde 1530 Hulta hemman i Sund socken. Åland, till adelsmannen Henrik Jönsson. - Gift med Karin i Pojo by
Barn:
Anna Hansdotter till Fulkila. Gjorde sitt testamente 1573, i hvilket hon öfver allt skifte gaf sin morbroder Nils Boijes enka, fru Birgit, ett sitt arfgods i Tenala socken, och bestämde sin graf i Salo kyrka, "under min egen bänk". Gift med befallningsmannen på Åbo slott, Simon Tomasson, af adl. Borstböle-släkten, d. 1561, barnlös.
? Karin Hansdotter. Gift med Måns Nilsson Stjernkors (n:r 39) i hans 2:a gifte. Hennes son, Ivar Månsson Stjernkors. skref sig 1567 till Fulkila.
? Henrik Hansson, skollärare i Åbo, d. 1586. Kallas "morbroder" af Hebla Månsdotter (Stjernkors, n:r 39), - Sannolikt var han egare till den grafsten i Tawastska grafkoret i Åbo domkyrka, som är märkt med H. H. och Stjernkorska vapnet, samt har till inskrift: "Åren efter Kristi börd 1589 23/4 afsomnade i Gudi salig hustru Bireta Henrik Hanssons . . . . och ligger här med sina fem barn begrafven".

Tässä viimeisessä huomiota kiinnittää Turun koulun opettaja Henrik Hansson, jonka sanotaan tässä kuoleen 1586. Todellisuudessa hän kuoli 1582, mikäli kysymys olisi Tuomiorovasti Hans Petrin pojasta, jolla oletettavasti ei ollut sisaria. Itse tuomiorovasti isän sanotaan ollen pappi ja äidin "prästedeija" Valborg, joka sittemmin oli Johan Flemingin II pso. Tällä Hans Petrillä oli sisar Birgitta, joka oli Naantalin luostarin abbedissa.

Eli Ramsayn kertomus ontuu joiltakin osin, mutta tässä Ramsaynkin kertomuksessa kummittelee meidän linnankirjuriin liitetyt tiedot. Mielenkiintoista tässä olisi tietää se, mitä Ramsay on oikeasti nähnyt lähteistä Henrik Hanssonista ja mikä tuossa em. sukutaulussa on hänen tulkintaansa. Itse Starck suvusta en tiedä juurikaan mitään ja kenties tätä solmua on avattu jossakin Genoksessa.


PS. Tuosta Kankaisten kuorin haudasta tuli mieleen, että olisko mahdollista, että joku Turkulainen kävisi sen kuvaamassa, niin että vaakuna ja tekstit näkyisivät?

[Benedictus]

Nämä sinetit ovat siis vanha Särkilahti sinetti ja Olof Kirves vanhemman sinetti.
Jos katselee niitä ja Erik ja Rolamb Hanssonin sinettejä ei voi tulla kuin siihen päätelmään, että ne ovat samaa alkuperää.

Koska Rolamb käytti kirves sympolia, se viittaisi Olof Kirveen jälkeläisiin.

Olof Kirves (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm#taulu2)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/212p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/212.gif), rälssimies; luovutti äitinsä ja vaimonsa suostumuksella, langolleen Turun tuomiorovastille Maunu Särkilahdelle, isiltään perimänsä Nousiaisten Nummen Kirvelän saaden vastineeksi Taivassalon Särkilahden kartanon 4; sai 1. vaimonsa vanhempien jälkeen tehdyssä perinnönjaossa Niaston? Taivassalosta ja Pankkion Vehmaalta 5; lautamies Turun maaoikeudessa 1476 6 ja vielä 1484 5; kuoli ennen 1496, jolloin hänen jälkeensä suoritettiin perinnönjako 5. - 1. puoliso Marta Nilsintytär, elossa 1469, vanhemmat valtaneuvos Nils Olofinpoika (Katso Stiernkors, vanhempi suku,taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisv.htm#taulu3)) ja Elin Nilsintytär Tavast.5

Lapset:

Elin Olofintytär, elossa 1504; peri Taivassalon Tammiston ja Kemiön Maakilan ja luovutti Sauvon Ylistaron langolleen Nils Pederinpojalle, vaivojen palkaksi, joita hänellä oli usein ollut asioidessaaan Ruotsin valtaneuvoston kanssa 7; myi 1504 tilat Virmon Lankista, jotka olivat kuuluneet hänen enolleen piispa Maunu Särkilahdelle 5. - Puoliso Turun porvari Hans Pederinpoika 5.
Karin Olofintytär, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm#taulu4).
Olof Kirves nuorempi. - Puoliso Margareta Från Finskala toisessa aviossaan 8; (1. Måns Balk Vehmaan ”Hirmuisista”) 5.
Magnus ?Kaikissa jutuissa tulee esille Karin Olofsdr ja Olof Kirves nuorempi.
Missään ei näy yllä olevaa Elin OLofsdr:a.

Oheisen tiedon mukaan hän peri Taivassalon Tammiston.

Sieltä löytyy mielenkiintoisia nimiä.
Biritta enkie, Konungs lb 1571
Friisejä
Sigfrid Olsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379850

Koska Taivassalossa on Friisilän kylä ja Tammisto on täynnä Friisejä, niin katse Friisilään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204921
Friisilässä on Sifgrid Olsson 1568
Sigfrid Olsson 1582
Sigfrid Tawast 1584

Elin Olofssonin isoäiti oli Elin Nilsdr Tawast

Voisivatko Henrik ja Rolamb sekä Erikin Hanssonin isä tai äiti olla täältä.

Koska en tunne näitä kiemuroita, en tiedä oliko Elin Olofsdrilla jälkeläisiä, joku asiantuntijoista varmaankin tietää tilojen hiostoriaa.

Tammiston leski Biritta saa pohtimaan, josko hän oli Franz Sigfridin leski ja Henrik Hanssonin 1. vaimo Biritta.

Toisaalta hän voisi olla Sigfrid Olofsson Tavastin vaimo, joiden tytär olisi ollut Hansson poikien äiti.

Turussa vaikutti 1560-luvulla myös Olof Tavast porvari, jonka tiluksia oli Marttilassa.

[Antti Järvenpää]

Suomea koskevissa kuninkaallissa kirjeissä on seuraava Henrik Hanssonia koskeva dokumentti, jossa puhutaan hänen vaimonsa isäpuolen Nils Torkkelinpojan tilasta Ruskon kappelissa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719273

Kukahan tämä Nils Torkelinpoika on?

[Jari Latva-Rasku]

Hans Persson Starck till Fulkila i Uskela socken. Sålde 1530 Hulta hemman i Sund socken. Åland, till adelsmannen Henrik Jönsson. - Gift med Karin i Pojo by
Barn:
Anna Hansdotter till Fulkila. Gjorde sitt testamente 1573, i hvilket hon öfver allt skifte gaf sin morbroder Nils Boijes enka, fru Birgit, ett sitt arfgods i Tenala socken, och bestämde sin graf i Salo kyrka, "under min egen bänk". Gift med befallningsmannen på Åbo slott, Simon Tomasson, af adl. Borstböle-släkten, d. 1561, barnlös.
? Karin Hansdotter. Gift med Måns Nilsson Stjernkors (n:r 39) i hans 2:a gifte. Hennes son, Ivar Månsson Stjernkors. skref sig 1567 till Fulkila.
? Henrik Hansson, skollärare i Åbo, d. 1586. Kallas "morbroder" af Hebla Månsdotter (Stjernkors, n:r 39), - Sannolikt var han egare till den grafsten i Tawastska grafkoret i Åbo domkyrka, som är märkt med H. H. och Stjernkorska vapnet, samt har till inskrift: "Åren efter Kristi börd 1589 23/4 afsomnade i Gudi salig hustru Bireta Henrik Hanssons . . . . och ligger här med sina fem barn begrafven".
...

Eli Ramsayn kertomus ontuu joiltakin osin, mutta tässä Ramsaynkin kertomuksessa kummittelee meidän linnankirjuriin liitetyt tiedot. Mielenkiintoista tässä olisi tietää se, mitä Ramsay on oikeasti nähnyt lähteistä Henrik Hanssonista ja mikä tuossa em. sukutaulussa on hänen tulkintaansa. Itse Starck suvusta en tiedä juurikaan mitään ja kenties tätä solmua on avattu jossakin Genoksessa.

Maallikon mietteenä voisi todeta, että olihan mielenkiintoinen havainto, vaikka sen perustana voi ollakin Ramsayn arvaus, johon on sekoittunut kaksi eri Henrik Hanssonia.

Munck till Fulkilat ja Starck till Fulkilat näyttävät olleen vahvoissa sukusiteissä keskenään.

http://www.kolumbus.fi/mika.siivola/schavon/pdf/Starck.pdf

Johan Frisiuksen täti oli sukua Johan Munck till Fulkilalle, jonka äiti oli Catharina Slang, äitinsä kautta Perniön Sigfrid till Laukan jälkeläinen.

Kangasalan ja Oriveden käräjät 9.–11.2.1665 f. 862v (gifwandes tilkenna att såsom Vice Præsidenten [Saligh Welb: Johan Munk] På sin Moders wäghnar war j skyldhskap medh Frisens 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) Sal: Modersyster, och han således hennes blodz förwanth).

Israel Alftanus myi "esi-isiensä" haudan Munckin kuorista. Hauta oli ilmeisesti periytynyt hänen ensimmäiseltä puolisoltaan, eli pormestari Mårten Sigfridssonin tyttären kautta.

Pormestari Mårten Sigfridsson mainitaan konsistorin pöytäkirjassa Mårten Stodiuksen sikulaiseksi, eli "frände".

Mårten Sigfridssonin setäpuolet olivat Hanssoneita.

Rundt mainitsee Henrik Hanssonin puolison vanhemmista seuraavaa:

2: o med Elisabet Mårtensdotter Kyrö [26 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#26)], levde 1529 [15 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#15)], dotter till köpmannen i Åbo Mårten Persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson [27 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#27)].

[Pekka Hiltunen]

PS. Tuosta Kankaisten kuorin haudasta tuli mieleen, että olisko mahdollista, että joku Turkulainen kävisi sen kuvaamassa, niin että vaakuna ja tekstit näkyisivät?

Kts. Turun Tuomiokirkko, Wikipedia, mistä alla oleva katkelma:

Tuomiokirkossa on useita hautakammioita, joista merkittävimmät ovat:
Horn (http://fi.wikipedia.org/wiki/Horn-suku)- ja Kurki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurki-suku)-sukujen eli Kankaisten sukukammio, jossa on kuningatar Kaarina Maununtyttären (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Maununtyt%C3%A4r) sarkofagi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarkofagi) sekä hänen marmorikuvansa. Lattian alle on haudattu Turun hovioikeuden presidentti, valtioneuvos Juho Kurki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kurki) (k. 1652) sekä Evert Kustaanpoika Horn (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Evert_Kustaanpoika_Horn&action=edit&redlink=1) (k. 1687 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1687)).
Tavast (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tavast&action=edit&redlink=1)-suvun hautakammio eli entinen Pyhän ruumiin kappeli on hautakammioista suurin. Sen rakennutti piispa Maunu Tavast (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maunu_Tavast) (k. 1452 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1452)). Hänen hautansa on hautakammion keskellä. Hänen vasemmalla puolellaan on haudattuna hänen seuraajansa Olavi Tavast (http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Tavast) (k. 1460 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1460)) sekä oikealla puolella piispa Maunu Stjernkors (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maunu_Stjernkors&action=edit&redlink=1) (k. 1500 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1500)). Kammioon on haudattu myös piispa Martti Skytte (http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Skytte) (k. 1550) sekä skotlantilainen kenraalimajuri Samuel Cobron[8] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_tuomiokirkko#cite_note-7) (1574 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1574) - 1621 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1621)). Kammion ympärillä on rautainen aitaus, johon on kuvattu Tavast-suvun vaakunoita sekä vuosiluku 1425 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1425).Horn- ja Kurki-sukujen omistamassa Kankaisten kuorissa ei siis ole juuri muuta ihmeteltävää kuin Kaarina Maununtyttären 1800-luvun lopulla veistetty marmorisarkofagi, joka kuulemma kätkee sisälleen vain kuningattaren luut, jotka siihen on siirretty aiemmin Tottien haudassa olleesta kirstusta. Aiemmissa keskusteluissa mainittujen, alkuperäisessä arkussa erillisessä kuparilippaassa olleitten dokumenttien pitäisi siis löytyä Kansallisarkistosta.

Tawastien kuoriin eli kappeliin sen sijaan on haudattu Malin Henriksdotter (Hästesko), Kemiön Kalmusnäsin Henrik Östenssonin ja Sjundby-sukuisen Alissa Ragvaldintyttären tytär, joka ed.m. puolisonsa Hans Olofssonin, k ~1567, jälkeen omisti Hälsinglandin Alftan pitäjän tilan rälssivapaudella vuoteen 1572, Malin kuoli 5. maaliskuuta 1588 ja haudattiin kirkkoon 20. maaliskuuta 1589.

Hans Olofssonista on todettu, että "Hans Olofsson, sannolikt den som var fogde i Sääksmäki härad 1551-1556, kallades också fogde för konungens egna landbor i Finland. Blev den 15.12.1556 dömd till döden för skatteförsnillning, men benådades. Bodde sedermera i Alfta socken i Hälsingland, där han ägde ett hemman i Näsbyn, för vilket han hade skattefrihet på 1560-talet. Död ca 1567. Hans härstamning är inte känd, men indicier antyder anor från frälsesläkter i Egentliga Finland."

Malin Henrikintyttären haudan sijainnista on siis päätelty hänen edesmenneen miehensä syntyperä. Kuten Wikipedian kuvauksesta ilmenee, on Tawastien kappeli suljettu rauta-aidalla, joten lattian hautakivilaattoja ei pääse hinkaamaan ja kuvaamaan. Oletettavasti dokumentaatiot löytyisivät historiallisen museon arkistoista, mutta niistä tuskin saadaan mitään lisävalaistusta. Tawastien kuorin seiniä luonnollisesti koristelevat mm. Tawast- ja Stiernkors-sukujen piispojen vaakunat.

Mielenkiinto kohdistuu nyt siis Sääksmäen vouti Hans Olofssonin sinettiin, johon kaiketikin on kuvattu risti, tähti ja kirves.
PH

[Benedictus]

1498
Särkilahden kartanon omistajuus siirtyy Turun pormestari Nicolaus Särkilahdelle, jonka pappispoika, tuomiorovasti Pietari Särkilahti rikkoi pappien naimattomuussäädöksen ja anasti Tammiston säteritilan Naantalin luostarilta. Tuomiorovastin kuoltua leski lapsineen oli menehtyä lumikinokseen, kun tyly ja pahansuopainen kartanonhoitaja ei antanut ruokaa ja lämmikettä, vaikka kartanon isäntä oli niin käskenyt.
Onko tämä pormestari Nicolaus siis Kiukkuniku.

Ketä olivat Pietari Särkilahden lapset?
Siirtyikö Tammisto Elin Olofsdr:lta Naantalin Luostarille ja sitten Pietarille vai Pietarilta Elinille?

Pietarin testamentin vahvistajana oli 1524 Olof Huukaisista Taivassalon pappilassa.

[Pekka Hiltunen]

1498
Särkilahden kartanon omistajuus siirtyy Turun pormestari Nicolaus Särkilahdelle, jonka pappispoika, tuomiorovasti Pietari Särkilahti rikkoi pappien naimattomuussäädöksen ja anasti Tammiston säteritilan Naantalin luostarilta. Tuomiorovastin kuoltua leski lapsineen oli menehtyä lumikinokseen, kun tyly ja pahansuopainen kartanonhoitaja ei antanut ruokaa ja lämmikettä, vaikka kartanon isäntä oli niin käskenyt.
Onko tämä pormestari Nicolaus siis Kiukkuniku.

Ketä olivat Pietari Särkilahden lapset?
Siirtyikö Tammisto Elin Olofsdr:lta Naantalin Luostarille ja sitten Pietarille vai Pietarilta Elinille?

Pietarin testamentin vahvistajana oli 1524 Olof Huukaisista Taivassalon pappilassa.

Pietari Särkilahti "bördade efter Västerås recess från Nådendals kloster Tammisto gods, som hans moster Elin Kirves donerat till klostret." Pietari vihittiin avioon Saksassa, mahdollisesti ennen pappisvihkimystä, Margareta Korneliuksentyttären kanssa. Tytär Malin avioitui Turun porvari Peder von Akenin kanssa. (Ramsay)

PH

[Matti Lund]

Vieläkään en malta jättää Ericus Erici Alftanusta "rauhaan"! Eihän asia vieläkään ole tullut selväksi. Me askartelemme aina vaan tämän suvun ympärillä, mutta lopullista selvyyttä ei ole saatu. Luulen, että jos heidän juurensa todella menisivät Ruotsin kuninkaaseen Eric XIV:een, olisi tutkimus jo aikoja sitten saanut päätöksensä.

On etsitty epätoivon vimmalla Alftanusten juuria Ruotsin puolelta Alftasta ja Medelpadista, mutta katsotaanpa, mitä mielestäni paras Alftan-asiantuntija Antti Alfthan lakkautetulla Suku-postilistalla 29.10.2006 arveli suvun alkuperästä:

"Antti Kolehmaisen tietojen mukaan Ericus Erici osti Huukaisten tilan v. 1627 Markus Yrjönpojalta. Kirkkoherra Osmo Salmisen välittämän perimätiedon mukaan Huukainen oli sukutila, myyty perheen Ruotsiin muuton takia, ja palautui tässä takaisin sukuun.
...

Siis perhe oli välillä Ruotsissa, jota ennen myivät Huukaisten sukutilan, mutta se palautui takaisin sukuun, kun he palasivat Ruotsista. Ja Antti Alftan sanoo viimeisessä kappaleessa, että Ericus Alftanus piti itseään suomalaisena, hän ilmeisesti saarnasi suomeksi ja hänellä näyttäisi olevan suomalaiset sukujuuret. Heillä oli siis ennen Ruotsiin lähtöään Huukaisten sukutila Taivassalossa, joka palautui heille takaisin Ruotsista tulon jälkeen. Mietitään tätä nyt seuraavaksi. :rolleyes:

terv. Maisa M

Jälleen kerran perimätieto vaikuttaa "huuhaalta".

Näille spekulaatioille tai hypoteeseille ei ole löydetty asiakirjoista mitään vahvistusta.

Katsotaan tuota Huukaisen ostoa 1627 tarkemmin:


Alasatakunta_tuomiokunta_TaivassalonKäräjät_V16 27_s250(KhraEricusEriciOstanutHuukaisen_Huudatus)
Taivassalon talvikäräjät 16.03.1627
:250-251
Astui oikeuden eteen kunniallinen ja hyvin oppinut mies herra Eerik Erici täkäläinen kirkkoherra ja teki tiettäväksi kuten hän on jo aikaisemmin monilla käräjillä kuuluvasti tehnyt tiettäväksi, että Markku Yrjänänpoika Huukaisesta on oikeudessa laillisella kaupalla luovuttanut herra Eerik Ericille 18 veroäyrin hankintamaansa (aflinge godz), joka sijaitsee samassa paikassa (Huukaisessa), jonka talon Markku on saanut laillisella kaupalla Heikki Ollinpojalta. Tällöin astui oikeuden eteen myös edellä mainitun Markun poika nimeltään Pietari Markunpoika ja kannatti isänsä kauppaa ja tunnusti, että hänen isänsä on täysin tullut tyydytetyksi ja ottanut vastaan herra Eerik Ericiltä rahaa 23½ taalaria eli viidestä (5) tynnyristä viljaa, jotka hän oli sinä aikana kylvänyt. Ja kun kauppa tehtiin, oli hän saanut vastaanottaa 15½ taalaria. Lisäksi astui oikeuden eteen Kirsti Ollintytär, joka lastensa puolesta tunnusti samaisen kaupan ja ainoastaan pyysi jo mainittujen lastensa puolesta päästä osalliseksi niihin 28 taalariin (selvästi 18 jäljempänä), jotka Heikki Ollinpoika on saanut maan myynnillä, koska hänen lapsensa olivat saamassa perintöä juuri samaisesta talosta. Sen johdosta määrättiin Erkki Koroisesta ja Lasse Munkki tasaamaan nämä 18 taalaria kaikkien sisarusten välillä; siitäkin huolimatta, että Markku oli sillä välin nauttinut ja omistanut talon, ja oli suorittanut parannuksia sille, sekä pystyttämällä uusia rakennuksia että ojittamalla sen peltosarkoja ynnä muilla parannuksilla. Mutta Heikki on saanut häneltä täyden maksun niin rakennuksista kuin maastakin, ja oli sitä kautta luovuttanut edellämainitulle Pietari Markunpojalle samaisen isänsä hankintamaan itseltään ja perijöiltään ja siirtänyt sen mainitun herra Eerikin omistukseen ja tämän jälkeentuleville perillisille ilman mitään vastaansanomista nautittavaksi ja omana pidettäväksi kaikkine rakennuksineen, peltoineen, niittyineen, metsineen ja kalavesineen, myllyineen ja myllynpaikkoineen niin vedessä kuin kuivalla maallakin, lähikylillä ja kaukanakin mitään poislukematta ja velvoitettiin suorittamaan ulos kruunulle sen oikeudet kuten ne pitää vuotuisesti suorittaa. Joten tuomittiin tämä edellämainittu maakauppa ja saanto laillisesti huudatetuksi ja lailliseksi, ja tapahtui sen lainvoimaistus pysyväksi ja peruuttamattomaksi lautamiesten tutkinnan nojalla.

--------------------------------------------------------------

KOMMENTOINTIA EDELLISEN JOHDOSTA (M Lundin toimesta):
Se, että Huukainen "palautui sukuun" on mielestäni keksittyä toiveajattelua, jolle ei ole löydettävissä mitään vahvistusta asiakirjoista edes väljällä tulkinnalla. Ketjussa näyttää nyt vallitsevan romanttisen fantasian vahvistelu, jolle joudun olemaan jälleen ilonpilaajana.
Lisäksi näytään täysin hyljätyn Alftan ja Helsinglandin suunta, josta suunnasta ainoastaan jotain valaisevaa löytämällä Alftanien alkuperän selvitykseen on saatavissa jotain edistystä.
On usein tässäkin ketjussa ylimalkaisesti ja vain ohimennen viitattu Eerik Eerikinpojan Huukaisen ostoon sekoittaen siihen mielikuvia, joille talokaupan oikeusprosessissa esitetyt tiedot eivät anna mitään tukea, vaan päinvastoin, asettavat nämä mielikuvat täysin kyseenalaisiksi.


Tästä Huukaisten kauppaan liittyvästä käräjäpöytäkirjasta voidaan todeta monia kylmiä tosiasioita, jotka sotivat jyrkästi sitä vastaan, että Huukainen olisi joskus tätä ennen ollut Eerik Ericin suvun omistuksessa tai että Eerik Ericus olisi ostanut talon takaisin suvulle.
　
Taustaksi sellaiselle oikeudelliselle transaktiolle, jossa entinen perintötalo ostetaan takaisin suvulle, vaikka se olisi vajonnutkin välillä kruununtaloksi tai pelkästään pitkään asumattomaksi veroautioksi, on, että vanha sukuoikeus siihen tuodaan oikeudessa ilmi, ja jos talo on joutunut sukuun nähden vieraan henkilön omistukseen, oikeus suorittaa sitten tutkinnan, jossa selvitetään se, voidaanko talon entiselle omistajasuvulle enää antaa etuosto-oikeus talon lunastamiseksi. Lopullista käsittelyä yleensä edeltää se, että taloa kuulutetaan suvulle lunastettavaksi vähintään kolmilla käräjillä, jotta kaikilla etuosto-oikeuden piiriin kuuluvilla on tilaisuus ottaa kantaa talon lunastamiseksi itselleen.
Tässä suhteessa Eerik Ericuksella ei näytä olevan kerrassaan mitään siteitä Huukaiseen, vaan päinvastoin, asiakirjasta käy hyvin ilmi, että se Huukainen, jonka Ericus Erici osti Markku Yrjänänpojalta, on ollut ensin Heikki Ollinpoika -nimisen miehen omistuksessa, joka oli myynyt perintömaansa tälle Markku Yrjänänpoika -nimiselle miehelle ja tämä prosessi kuvaa ennemminkin Heikki Ollinpojan suvun perintömiesten oikeuden lopullista erottamista Huukaisen omistusoikeudesta ja sen pesäeroa Eerik Eerikinpojan Huukaisen taloon tuomasta täysin uudesta suvusta.


Sanon nyt, että tuskin Taivassaloon kirkkoherraksi tulleella Eerik Eerikinpojalla oli mitään vanhoja siteitä Taivassalon maahan ja mantuun, vaan avautunut virka oli ajanut hänet sinne ja hänen täytyi "löytää katto pään päälle". Ja tämä talonosto muistuttaa hyvin paljon niitä monia muita tapauksia, joissa pitäjään saapuu uusi kirkkoherra sen ulkopuolelta. Joko Eerik Eerkinpoika oli pitäjälle ventovieras tai, mikä on todennäköisempää, hän "peri viran" vaimonsa kautta, eli joku hänen edeltäjänsä oli ehkä lähisukua hänen vaimollensa ja hänen vaimonsa alkuperää kannattaisi etsiä heidän avullaan.


Kun yrittää etsiä aikaisempien tutkimusten (Carpelan, Lagus, Lindh jne.) kannanottoja Huukaisten joutumisesta Eerik Eerikinpojalle, ei niistä tule esiin mitään pitemmälle menevää johtopäätöstä. Luulisin syyn olevan siinä, että Huukaisen aikaisempi omistus on koluttu läpi ja on jäänyt vain tyhjää käteen Alftanien osalta.


Mutta mennäksemme taas itse asiakirjaan siitä käy ensiksikin ilmi se, että Huukaisen talon omistajan Markun poika Pietari Markunpoika täysin yhtyy kauppaan ja vähän jäljempää ilmenee, että vaikka talo on siirretty Heikki Ollinpojan nimistä Markku Yrjänänpojan nimiin, itse asiassa talon isännyyden on fyysisesti vastaanottanut Markun poika Pietari Markunpoika (nähtävästi isä Markku on ollut iäkäs ja jo poikansa tarjoamalla syytingillä ja auttanut poikaa talon töissä sen minkä on pystynyt). Tällä tavalla Huukaisen tilasta on tullut Markku Yrjänänpojan nimiin hankintamaata (ei perintömaata), johon Markulla itsellään on ollut täysi määräysvalta yli hänen rintaperillistensä. Se että hänen poikansa haluaa ilmoittaa yhtymisensä isänsä kauppaan, ei varsinaisesti merkitse perintöoikeuden luovuttamista, vaan sitä, että hän tunnustaa olevansa "sujut" Huukaisen ansaintaan liittyvissä seikoissa eikä hänellä ole enää vaatimuksia liittyen talossa suorittamiensa parannusten ja työn arvoon. Täten hän vapautti herra Eerikin omalta osaltaan vaatimuksistaan.


Toiseksi käy ilmi, että jo aikaisemman kaupan lisäksi, jossa Markku Yrjänänpoika on ostanut Huukaisen Heikki Ollinpojalta, joka on saanut heti täyden maksun, on syntynyt lisää arvoa 18 taalaria maakaupoista Heikki Ollinpojalle. Tämä viedään siihen kanssaperillisten yhteiseen pesään Huukaisen talosta, jota osaa ei ole vielä jaettu perillisten kesken. Tätä varten tulee oikeuden eteen Kirsti Ollintytär -niminen leskivaimo, joka muuten yhtyy kauppaan talon vanhan suvun perillisenä, mutta esittää 18 taalarin jakoa lastensa kesken ja sen tasaamista varten nimitetään kaksi selvitysmiestä sisarusten välille. Kun Kirsti Ollintytär esiintyy vain lastensa perintöoikeuden puolesta, se ei ole suinkaan turhaa kainostelua. Nähtävästi hän ei ole Heikki Ollinpojan sisko, vaan käly. Vaikuttaa siltä, että Kirsti Ollintyttären mies on perinyt lähimpänä omaisena lapsettomaksi jääneen Heikki Ollinpojan ja sitä kautta Heikin jäämistön loppu lankeaa tässä Kirsti Ollintyttären lapsille. Tässä annetaan kylläkin armon käydä oikeudesta, sillä nähtävästi kaupanteon kaaren nojalla Markku Yrjänänpoika olisi oikeutetumpi saamaan hyvitystä maakaupan hyödystä itselleen, sillä hän oli ilmeisesti laittanut nämä maat uudelleen tuottamaan.

Joka tapauksessa tällä Kirsti Ollintyttären lasten tyydyttämisellä varmistetaan se, ettei Huukaisen vanhemman omistajasuvun perillisillä voi olla enää mitään oikeutettuja vaatimuksia herra Eerikiä vastaan, joten Eerik Erici on nyt täysin vapaa kaikista Huukaisiin kohdistuvista vaatimuksista paitsi kruunun taholta.
Nimittäin kaikkialla on tuotu esiin, että Huukainen olisi puhdas ratsastila, rustholli. Niin ei kuitenkaan ole, kuten tämä Huukaisen kaupan käsittely oikeuden edessä selkeästi osoittaa:

Huukainen oli jaettu kahteen yhden manttaalin osataloon, joista toinen oli ratsastila, jonka velvollisuuteena oli verovapautta vastaan ylläpitää ratsumiestä. Sen sijaan Huukaisen toinen yhden mantaalin osa oli kruununtalo, josta sen haltijoiden tuli suorittaa kaikki asiaankuuluvat kruunun vuotuiset ulosmaksut suoraan kruunun edustajalle.


Kun tutkitaan Huukaisen SAY -tietoja aikavälillä 1560-1639, nähdään, että tämä jako kahtia ratsastilan ja kruununtalon välillä, on ollut käytäntönä jo kauan aikaa. - Miksihän tästä seikasta on näissä Alftan -yhteyksissä vaiettu? Lisäksi käy hyvin ilmi se, mikä jää vuoden 1627 tuomiokirjassa hämäräksi: Huukainen on ollut lähes koko sen ajan, kun Heikki Ollinpojan nimi vuonna 1595 tulee luetteloon veroautiona, noin 20 vuotta täysin maksukyvyttömänä, siihen asti, kunnes Markku Yrjänänpoika on sen ostanut. Markun nimi tulee listaan vasta 1623, joten hän on todennäköisesti ostanut Huukaisen 1622 (Yritin etsiä ostoa tuomiokirjasta aikavälillä 1622-25, mutten vielä sitä löytänyt. Etsintä on työlästä eikä minulla ole siihen tällä hetkellä tarvittavaa aikaa.)

Huukainen näyttää vajonneen aivan retuperälle ja täysin puille paljaille, mutta kruunu vaikuttaa olleen erittäin pitkämielinen, vaikka se on tuottanut sille vain tappiota. Ehkä talon suvusta on miehiä mennyt sen verran tiuhaan tahtiin sotapalvelukseen, että kruunulla on ylenmäärin pitkämielisyyttä riittänyt. Talon suku on sitten tehnyt omat johtopäätöksensä ja on myynyt sen pilkkahinnalla Markku Yrjänänpojalle, kun on vielä voinut ja ulosmitannut siitä "viimeiset siemenperunatkin" (aivan kuvaannollinen ilmaisu, ei anakronismiksi tarkoitettu).
　
　
　
Myös SAY -luettelossa jaksolla 1620-39 vahvistetaan se, mikä on sovittu kruunun kanssa, kun herra Eerik on ostanut talon:
"Herra Eerik ylläpitää ratsupalvelua yhdeltä manttaalilta ja toiselta manttaalilta hän suorittaa kruunun oikeuden."
　
--------------------------------------------------------------
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1560-79, s. 17
18 ä
Erkki Mikonp. 1560-79
Matti Ollinp. 1576-78
Pertteli Matinp., 1579
-----------------------------------
18 ä
Heikki Laurinp. 1560-79
Pietari Pentinp., 1577-79
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1580-96, s. 17
Pertteli Matinp., 1580-96, 18 ä, 12 st.
Erkki Mikonp. 1581-84
--------------------------------
Pietari Pentinp., 1580, 1581-85, 1585-89, -91, -96 18 ä, 12 st.
Heikki Laurinp. 1581-84
Heikki Ollinp. 1595-96
　
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1600-19, s. 15
Pertteli Matinp., 1600-02, 1605-06, 1614, 1616, 1618-19, autio 00-19, 18 ä
Vo Valpuri 1602
------------------------
Heikki Ollinp. , 1600-02, 1605-06, 1612, 1614-19
Pietari Pentinp. 1600-02, 18 ä
Hust utgl. 1617-19
SAY, Taivassalo, Huukais, j 1620-39, s. 15
Pertteli Matinp., 1620-27, 18 ä, 1625 opt.
Sipi Rekonp. 1620, 18 ä
Ratsumiehelle pidätetty 1620, ratsut. Stålhansken alaisena 1
Heikki Ollinp. 1620, 1622, 1628-30
Markku Jaakonpoika 1623 (patronyymi virheellinen tuomiokirjan valossa)
Maina leski 1625
Hra Eerik 1627 R. 18 ä, Hra Eerik 1629, her Erik ratsut. 1631-39
Herra Eerik ylläpitää ratsupalvelua yhdeltä manttaalilta ja toiselta manttaalilta hän suorittaa kruunun oikeuden.
Matti Sipinp. 1630

---------------------

terv Matti Lund

[olanyk]

Yritin Googlata lähdettä jossa olisi lueteltu 1500-luvun Turun Tuomiokapitulin jäsenet. En oikein hyvää löytänyt, mutta Agrigolan 400 v juhlan kunniaksi tehdyn tutkimuksen hänen selvityksetsä;Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541–1542 - Arkistolaitos ... (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/Muita%20tietokantoja%20ja%20hakemistoja/agricola%20facsi_3.pdf) joka kokonaisuutena löytyy netistä. Siellä on kyllä mm. kaniikkeja lueteltu muttei "selkokielellä" heidän sukutaustoja.

Tiedetäänkö sukutaustaa esimekiksi : Martinus Skytten muodollisen sijaisesta, kapitulin dekaanista Petrus Johannis Sild (arkkiteinina eli arkkidiakonina ainakin 1529–1541).

Olavi

[Benedictus]

Kiitoksia ja kehuja Matti Lundille ylläolevasta Huukais artikkelista.
Se on juuri sellaista selkeää ja oikeaa tietoa jota täällä kaivataan. Onhan Huukaisista ollut ohimennen kommentteja, mutta tuo selvitys kauppasta ja myyjistä selvittää asian perusteellisesti ja yksinkertaisella selkokielellä.

Jos Ericus Ericillä oli Taivassalo yhteyksiä lienevät ne hänen Äitinsä kautta, jota siis ei vieläkään tunneta.

[olanyk]

Usein on Taivassalon yhteydessä (vanhana seurakuntana) tullut mieleen oliko se "lyhemmän" merimatkan ja suoran yhteyden takia varhaisella keskiajalla kulkutie Ruotsiin ja paikkakuntana sekä seurakuntana merkittävä? Merenkulku välineet oli vielä tuolloin vaatimattomia.

Samoinhan on Pikkalasta Tallinnaan lyhyt yhteys. Suuren Rantatien (Kuninkaantien) yleensä sanotaan kulkeneen Turusta Viipuriin. Ja mielestäni Uudellamaallkaan liian vähän tuodaan esiin sen linjalla kulkeneen vanhan sisävesireitin Pikkala-Kirkkonummi-Vantaankoski merkitystä. Pyöräähän ei ollut keksitty ja ratsain tai hevosen vetämänä ennen "makean veden" jäätymistä (vertaa mereen) ei tavaraa kuljetettu.

Olavi

[Benedictus]

Kenelle Tammisto siirtyy Pietari Särkilahdelta?
Ketä ovat Leski Biritta ja Sigfridus Olsson Tavast?

Oliko Pietari myös Taivassalon khr, koska testamentti vahvistettii Taivassalon pappilassa 1524?

[olanyk]

Minulla on allaolevaa tekstiä, voisiko päätellä Tammiston siirtyneen Paavali Särkilahdelle ja perilisille. Yksi Sigfrid Sigfridsson mainitaan mutta heti en keksi kuka hänon?

Olavi

Rapolan omistajina olivat Särkilahti-sukuun kuuluneen Sääksmäen kirkkoherran Paulus Nicolain, uskonpuhdistaja Pietari Särkilahden veljen jälkeläiset

Pietari Särkilahden veli Paavali Särkilahti (kirkkoherrana 1536-66), joka jo aikaisemmassa virkapaikassaan Taivassalossa oli tullut kuuluisaksi ahneudestaan ja häikäilemättömyydestään. Juuri parempia eivät olleet hänen poikansa Timoteus Paavalinpoika Särkilahti ja vävynsä ja seuraajansa Dionysius Matinpoika. Yhdessä he hankkivat maa-alueita lähes kaikista kylistä ostamalla ahdinkoon joutuneiden talonpoikien tilat pilkkahintaan ja panivat näin alulle erään Suomen suurista perheomaisuuksista.

Eräällä seuraajista, Sigfrid Sigfridinpojalla, jonka mukaan monet pitäjäläiset varmaankin saivat tuon vanhan ruotsalaisen pyhimysnimen, oli ehkä hänen harrastuksian kuvaava sukunimi Wijnaparda. Hän oli kirkkoherrana 1601-34.

[Matti Lund]

..
Se on juuri sellaista selkeää ja oikeaa tietoa jota täällä kaivataan. Onhan Huukaisista ollut ohimennen kommentteja, mutta tuo selvitys kauppasta ja myyjistä selvittää asian perusteellisesti ja yksinkertaisella selkokielellä.

Jos Ericus Ericillä oli Taivassalo yhteyksiä lienevät ne hänen Äitinsä kautta, jota siis ei vieläkään tunneta.


Juuri tätä tarkoitin ja ajattelin mielessäni, mutta jäi kiireessä pois lauseen lopusta. Vaimon juuriahan hyvin tunnetaan.

Hattuni olen jo syönyt, mutta huopa ei estäisi sitä, että jauhot menisivät pahasti suuhuni, jos joku osoittaisi, ettei Herra Eerikin äiti olisikaan jonkun rovastin tytär, jolla on jotain kytköstä Taivassalon seurakuntaan.

Toisaalta Henrik Hansinpojan sinetti antaa vihjeen etsiä yhtymäkohtaa jo polvea aikaisemmastakin. Tosin sinetin symbolit ovat "kovin inflatoriset", eli antavat vihjettä vähän sinne sun tänne.

terv Matti Lund

[TapioV]

Kun näihin sinetteihin viitataan usein, ajattelin laittaa ne esille. Eli numeroittain sinetit olisivat seuraavat:

1. Mauno Niilonpoika Särkilahden 1 sinetti neljästä erityyppisestä
2. Olavi Kirveen sinetti
3. Henrik Hanssonin (linnankirjuri ) sinetti
4 ja 5 Roland Hanssonin 2 erilaista sinettiä


Sineteissä on mielenkiintoista yhtäläisyyttä, joka on aina silloin tällöin tullut esille eri artikkeleissa.

Tuomiorovasti Hans Petrin sinetissä oli orsi ja sen yläpuolella jokin lintu ja orren alla 3 tähteä. Hänen sisarensa Brita Pederintyttären sinetissä oli kaksi ortta. Genos 1980:79. Katkoinen kilpi voi viitata myös tähän suuntaan.
T.V.

[Maisa M]

Jälleen kerran perimätieto vaikuttaa "huuhaalta".

Näille spekulaatioille tai hypoteeseille ei ole löydetty asiakirjoista mitään vahvistusta.



--------------------------------------------------------------

KOMMENTOINTIA EDELLISEN JOHDOSTA (M Lundin toimesta):
Se, että Huukainen "palautui sukuun" on mielestäni keksittyä toiveajattelua, jolle ei ole löydettävissä mitään vahvistusta asiakirjoista edes väljällä tulkinnalla. Ketjussa näyttää nyt vallitsevan romanttisen fantasian vahvistelu, jolle joudun olemaan jälleen ilonpilaajana.
Lisäksi näytään täysin hyljätyn Alftan ja Helsinglandin suunta, josta suunnasta ainoastaan jotain valaisevaa löytämällä Alftanien alkuperän selvitykseen on saatavissa jotain edistystä.
On usein tässäkin ketjussa ylimalkaisesti ja vain ohimennen viitattu Eerik Eerikinpojan Huukaisen ostoon sekoittaen siihen mielikuvia, joille talokaupan oikeusprosessissa esitetyt tiedot eivät anna mitään tukea, vaan päinvastoin, asettavat nämä mielikuvat täysin kyseenalaisiksi.

---------------------

terv Matti Lund

Hei, Matti!

Sanot tuossa, että "Lisäksi näytään täysin hyljätyn Alftan ja Helsinglandin suunta, josta suunnasta ainoastaan jotain valaisevaa löytämällä Alftanien alkuperän selvitykseen on saatavissa jotain edistystä."

Katsotaan, mitä Antti Alfthan sanoo viestissään 29.10.2006 (SSS Arkisto):

"Ericus Erici Alftanus piti itseään suomalaisena, hän ilmeisesti saarnasi
suomeksi ja hänellä näyttäisi olevan suomalaiset sukujuuret. Tuohon kyseiseen
aikaan "Suomi" jaettiin pohjois- ja eteläosaan, Aurajoen kummallekin puolen.
Pohjanmaalla oli kiinteät siteet lahden yli ja Tukholmaan, mutta se kuului Turun
hiippakuntaan, Kemiin saakka. Ericus Erici Alftanus oli jäsenenä piispa E.E.
Sorolaisen raamatunsuomennoskomiteassa, mikä tukee sekin hänen
suomalaisuuttaan. Tämä "suomalainen" Ericus käytti kuitenkin sukunimeä Alftanus,
mikä aivan ilmeisesti viittaa Etelä-Hälsinglannin Alftaan, vanhaan rajapitäjään.
Rajan takana lännessä oli Härjedalen, lounaassa metsien takana Taalainmaa.
Toistaiseksi ei ole löytynyt mitään Alfta-lähtöisyyttä kiistatta vahvistavaa, on vain ilmeinen yhteys.


Kemijoen varrella, lumisena lokakuun 29. päivänä 2006

Antti Alfthan "

Onko tämän jälkeen löytynyt mitään Alfta-lähtöisyyttä kiistatta vahvistavaa tutkimusaineistoa? - Ericus Erici otti tai rupesi käyttämään sukunimeä Alftanus vasta myöhemmin, kuten tässä viestiketjussa aikaisemmin sanottiin.

kysyy ihmetellen
Maisa Martin :confused:

[Matti Lund]

Hei, Matti!

Sanot tuossa, että "Lisäksi näytään täysin hyljätyn Alftan ja Helsinglandin suunta, josta suunnasta ainoastaan jotain valaisevaa löytämällä Alftanien alkuperän selvitykseen on saatavissa jotain edistystä."

...

Onko tämän jälkeen löytynyt mitään Alfta-lähtöisyyttä kiistatta vahvistavaa tutkimusaineistoa? - Ericus Erici otti tai rupesi käyttämään sukunimeä Alftanus vasta myöhemmin, kuten tässä viestiketjussa aikaisemmin sanottiin.

kysyy ihmetellen
Maisa Martin :confused:


Sanoisin niin, että

Mitään kiistatonta tutkimusaineistoa ei ole, koska mitään Alfta -lähtöistä tutkimusta ei ole vielä edes suoritettu.

Ainoa varteenotettava selvitysyritys Alftan päästä on ollut toistaiseksi Tor Carpelanin Tukholman yhteyshenkilönsä avulla keräämät kymmenysluettelotietojen otannat Alftasta. Niiden ongelmana kiistattomuuden kannalta on se, että tehtäväksi on otettu se, että on löydettävä ennen muuta nimi, joka sopii Alftan -kronikan nimeämäksi henkilöksi Eerik Hansinpojaksi. Yksi sellainen nimi on löydetty, mutta sen kiistattomuutta horjuttaa se, että nimikriteeri ei ole riippumaton sangen epäluotettavaksi osoittautuneesta Alftan -kronikasta. Ei ole pomminvarmaa, että Ericus Ericin isän Eerikin patronyymi olisi nimenomaan Hansinpoika tai Johanneksenpoika.

Etunimi Eerik on ainoa aikalaisdokumenttien vahvistama tieto Eerik Eerikinpojan isän nimestä, mutta patronyymi on osoittautunut epävarmana tai tulkinnanvaraisena pidettäväksi tiedoksi, joka on sukukronikan nimitiedon varassa ja nojautuu sinänsä luotettavista dokumenteista vedettyihin epäsuoriin nimiviittauksiin Henrik Hansinpojan (Stodiukset) ja Roland Hansinpojan yhteydestä Eerik Eerikinpojan isään.

Mitä tulee Alftan -lisänimen todistusvoimaan, se on varteenotettava niin kauan ja siihen pisteeseen, kunnes Alfta -lähtöisyys on kyetty kiistattomasti falsifioimaan ja siis osoittamaan, että Alftanusten nimivalinta poikkeaa täysin muista Ruotsista Suomeen siirtyneitten virkamiessukujen paikkakuntaa osoittavista nimivalinnoista (vrt. esim Litzlena -> Litzenit, Gävle -> Gaveliukset, Willstad -> Willstadiukset jne.) tahi että Alftanit eivät olisi lainkaan Hälsinglandin Alftasta lähtöisin.

Sinulla näyttäisi olevan kyltymätön halu falsifioida kaikki Alftaan johtava, mutta halun lisäksi Sinulla pitäisi olla tietoja, jotka ampuvat kuin hyppivät haupitsit alas tämän Alfta -lähtöisyyden.


Mitä Ericus Ericin kotikieliympäristöön tulee, lähtisin ennemminkin siitä, että se on saattanut olla kaksikielinen ja joka tapauksessa Ericuksen tultua Suomeen ja naituaan Elin Mårtenintyttären Brändöstä perhe muodostui kaksikieliseksi, mutta uskon että Ericus Ericin äiti saattoi olla suomalaista syntyperää ja ehkä suomenkielistäkin, joten sikäli jo hänen lapsuudenkodissaan saattoi olla suomen kieliharrastusta ja kirjallisuutta, vaikka se sijaitsikin Alftassa.

Aivan ruotsalaisia pappeja kyllä pistettiin 1600 -luvun alkupuolella aivan suomalaisiin seurakuntiin ja päinvastoin. Päinvastaisesta olkoon esimekkinä Mustasaareen kirkkoherraksi tullut marttilalainen (kotitorpan paikka Närpissä nykyään Karinaisen puolella kuten Juha on meille demonstroinut) Martinus Mathei, jonka poika Henrik otti myöhemmin Brenner -lisänimen. Hänellä oli ongelmia seurakuntalaistensa kanssa, koska oli äidinkieleltään suomalainen ja hänen puutteellinen ruotsinsa ei aina tyydyttänyt mustasaarelaisia sanankuulijoita.

terv Matti Lund

[Maisa M]

Sanoisin niin, että

Mitään kiistatonta tutkimusaineistoa ei ole, koska mitään Alfta -lähtöistä tutkimusta ei ole vielä edes suoritettu.

--------------

Sinulla näyttäisi olevan kyltymätön halu falsifioida kaikki Alftaan johtava, mutta halun lisäksi Sinulla pitäisi olla tietoja, jotka ampuvat kuin hyppivät haupitsit alas tämän Alfta -lähtöisyyden.
---------------
Ei minulla mitään "kyltymätöntä halua ole falsifioida kaikki Alftaan johtava", olen vain jotenkin pitäytynyt Antti Alfthanin näkemykseen, että Ericus Erici oli Suomesta lähtöisin, koska kuului tähän Sorolaisen suomennosryhmäänkin. Antti Alfhan ei vaan halua enää osallistua näihin pohdintoihin, mitä kaipaisin kovasti. - Muistan vaan hänen tokaisunsa Emerentia Tott´in mysteeriin, että "vanhaa hapatusta" eli Emerentia ei ollut hänen mielestään totta.


Mitä Ericus Ericin kotikieliympäristöön tulee, lähtisin ennemminkin siitä, että se on saattanut olla kaksikielinen ja joka tapauksessa Ericuksen tultua Suomeen ja naituaan Elin Mårtenintyttären Brändöstä perhe muodostui kaksikieliseksi, mutta uskon että Ericus Ericin äiti saattoi olla suomalaista syntyperää ja ehkä suomenkielistäkin, joten sikäli jo hänen lapsuudenkodissaan saattoi olla suomen kieliharrastusta ja kirjallisuutta, vaikka se sijaitsikin Alftassa.

terv Matti Lund
------------------

Google-haulla löysin muuten seuraavan tiedoston:
Ericus (Erik) Eriksson Alftanus (ALFTAN)'s Details

Birthdate: 1585 Birthplace: Alfta?, Sweden Death: Died 1639 in Tövsala Occupation: teolog, Taivassalon kirkkoherra, kyrkoherde, riksdagsman Added by: Rune Nyman (http://www.geni.com/genealogy/people/Rune-Nyman/2568775) on March 4, 2007 Managed by: Eero Gustaf Ignatius (http://www.geni.com/genealogy/people/Eero-Ignatius/4124989147770122182) Last Updated: July 30, 2010 Ericus (Erik) Eriksson Alftanus (ALFTAN)'s Family

Immediate Family: Son of Erik ALFTAN (http://www.geni.com/genealogy/people/Erik-ALFTAN/2595508) and ? ? (http://www.geni.com/genealogy/people/no-name/2595514)
Husband of Helena (Elin) Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Helena-Elin-Alftanus/6000000001745320671) and Emerentia Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Emerentia-Alftanus/6000000007208738922)
Father of Israel Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Israel-Alftanus/6000000000800581044), Malin Ericdotter Alfthanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Malin-Ericdotter-Alfthanus/2595424), Magdalena Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Magdalena-Alftanus/6000000001646204484), Karin Alftana (http://www.geni.com/genealogy/people/Karin-Alftana/6000000001745738410), Erik Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Erik-Alftanus/6000000001745848645), Henrik Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Henrik-Alftanus/6000000001745868421), Hans Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Hans-Alftanus/6000000001745727977), Anna Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Anna-Alftanus/6000000001745790828), Isak Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Isak-Alftanus/6000000001745991048), Joakim Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Joakim-Alftanus/6000000001745873420), Abraham Erici Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Abraham-Erici-Alftanus/6000000001679456065), Magdalena Fortelius (http://www.geni.com/genealogy/people/Magdalena-Fortelius/6000000004140202211), Karin Stigelius (http://www.geni.com/genealogy/people/Karin-Stigelius/6000000004140202217), Joakim Eriksson (http://www.geni.com/genealogy/people/Joakim-Eriksson/6000000004140202223), Erik Eriksson (http://www.geni.com/genealogy/people/Erik-Eriksson/6000000004140202229), Henrik Eriksson (http://www.geni.com/genealogy/people/Henrik-Eriksson/6000000004140202236), Hans, Anna, Isak Eriksson (http://www.geni.com/genealogy/people/Isak-Eriksson/6000000004140202253) and Abraham Alftanus (http://www.geni.com/genealogy/people/Abraham-Alftanus/6000000004140202263)
Ericus (Erik) Eriksson Alftanus (ALFTAN)'
----------------------

Siinä Ericuksen syntymäajaksi sanotaan v.1585, mutta syntymäpaikan, Birthplace, Alfta, Sweden jälkeen on kysymysmerkki ( ? ).

terv. Maisa

[Antti Järvenpää]

Olisin hieman epäileväinen tämän saman asian suhteen. Tuossa alla on viitteet voudintileihin, josta löytyy dokumentit joihin viittaan.

1. Kuiteissa on mitä ilmeisemmin haluttu erottaa kaksi saman nimistä Henrik Hanssonia, nimittäin - student ja Cantzelij förwant
2. per 6.9.1578 omakätinen kuitti on vahvistettu sinetillä, ja vaikka sinetin jälki on epäselvä, muodostuu se kilvestä, joka on jaettu kahteen osaan. Samalla tavalla jaettu sinetti on tunnetusti linnan sihteeri Henrik Hanssonilla. Ilmeisesti Henricus Johanniksella ei ollut omaa sinettiä tai sellaista ei ainakaan ole osunut silmiini. Käsialaa voisi verrata johonkin sellaiseen paperiin, joka on varmuudella linnan kirjurin käsialaa.
3. Vuoden 1578 kuiteissa puhutaan Cantzelii förwantista, vaikka Ruth mainitsee Henricus Johanniksen käyttäneen tuolloin M. titteliä.
4. Ruthin mukaan Henricus Johannista kutsuttiin 1573 opiskelijaksi samoin kuin kuitissa vuonna 1577, jolloin oletettavasti hän ei ole voinut olla samaan aikaan kuninkaan kanslian palveluksessa.

Edellä osittain lainattu pitkä viesti on kokonaan linkissä http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=73718&postcount=374

Itse itseään lainaten pitää jatkaa tästä samasta aiheesta, sillä tarkkasilmäinen listan lukija saattoi tietooni Juhana kuninkaan antaman palkkauskirjauksen kansliatoimihenkilö Henrik Hanssonille, joka löytyy kuninkaan kirjeistä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719361 alkaen vasemman sivun alalaidasta.

Ilman edellä mainitun kirjekopion tietoa Kiuasmaa on päätynyt siihen tulkintaan, että Henrik Hansson oli kanslia-apulainen (Cantzelii förwant), tosin Kiuasmaa on ajoittanut tämän tehtävän vuosien 1578-1579 välille, mutta tuo edellä mainittu kuitti kertoo, että Henrik Hansson niminen henkilö on ollut kansliatoimihenkilönä jo 1573. Tuon Kiuasmaan tiedon Henrik Hanssonin urasta löytää Matti Lundin viestiin http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=70812&postcount=23 laittamista kopioista Kiuasmaan henkilöhakemistosta

Mielestäni tämä viimeinen palkkauskuitti löydös vahvistaa voimakkaasti niin Kiuasmaan kuin omaanikin tulkintaa, että kansliatoimihenkilö ja opiskelija Henrik Hansson ovat kaksi eri henkilöä. Tämä kysymys on hyvin tärkeä, sillä kansliatoimihenkilö Henrik Hanssonilla olisi ulkomaisia opintoja. Luultavasti ei kovin paljoa, mutta kuitenkin jonkin verran, ja tämä seikka antaa Henrik Hanssonista aivan toisenlaisen kuvan oppineena henkilönä.

Koska kuitenkaan ei koskaan voi olla täysin varma, toistaisin sen, että näkisin mielelläni Leinbergin lähteet, joita ei ole itselläni käytössä. Jos jollakin siis on käsillä "Handlingar rörande finska kyrkan och prästerskapet. I, VII Utg. sf K.G. Leinberg", niin olisi mukava kuulla mitä on numeroissa 61 ja 118 :
- Lokakuussa 1561 herttua Juhana myönsi Henricus Johannikselle maksettavaksi vuosittain 4 tynnyriä voita ja 1/2 lästiä viljaa /HFKP 1892 I n:o 61, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8/
- 1.12.1568 Juhanan määräys Kokemäen voudille maksaa Henricukselle vuosina 1569-1575 2 lästiä ruista ja 1571-1574 1/2 lästiä voita Ala-Satakunnan veroista /HFKP 1892 I n:o 118, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8-9/

[KariKK]

Sanoisin niin, että

Mitään kiistatonta tutkimusaineistoa ei ole, koska mitään Alfta -lähtöistä tutkimusta ei ole vielä edes suoritettu.
-----
Mitä Ericus Ericin kotikieliympäristöön tulee, lähtisin ennemminkin siitä, että se on saattanut olla kaksikielinen ja joka tapauksessa Ericuksen tultua Suomeen ja naituaan Elin Mårtenintyttären Brändöstä perhe muodostui kaksikieliseksi, mutta uskon että Ericus Ericin äiti saattoi olla suomalaista syntyperää ja ehkä suomenkielistäkin, joten sikäli jo hänen lapsuudenkodissaan saattoi olla suomen kieliharrastusta ja kirjallisuutta, vaikka se sijaitsikin Alftassa.

terv Matti Lund

Tuntematta Alftanusten taustoja ja jaksamatta niihin perehtyäkään, esitän vain tyhmän kysymyksen. Yllä on nyt se oletus, että nimi on mieslinjaista perua. Entäpä jos se periytyy jollakin tavalla äitilinjalta? Jos sieltä on saatu yhteys hienompiin sukuihin? Kun ei tiedetä isää, ei äidistäkään voi olla tietoja. Jos nimen tausta on jollakin tavalla äitilinjaista perua, voipi olla vaikea löytää siitä näyttöjä.

Terv. Kari

[Matti Lund]

Tuntematta Alftanusten taustoja ja jaksamatta niihin perehtyäkään, esitän vain tyhmän kysymyksen. Yllä on nyt se oletus, että nimi on mieslinjaista perua. Entäpä jos se periytyy jollakin tavalla äitilinjalta? Jos sieltä on saatu yhteys hienompiin sukuihin? Kun ei tiedetä isää, ei äidistäkään voi olla tietoja. Jos nimen tausta on jollakin tavalla äitilinjaista perua, voipi olla vaikea löytää siitä näyttöjä.

Terv. Kari

No, tuo oma kommentointinihan on vain eri vaihtoehtojen todennäköisyyksillä "pelaamista" ja siis pohdinnan tiivistyessä samalla ehto-oletuksetkin kasaantuvat yhteen.

Onhan omissa juurissanikin äitilinjaista perua olevia virkamiessukuja kuten Backmanit. On vaikea tätä kuvitella vaikeaksi puhtaalta pöydältä, mutta kysymyksessähän oli tapaus, että kaikki pojat kahdesta Liisa Filpuksentyttären avioliitosta, siis eri miesten, Pertteli Antinpoika Vaismaan ja Laihian Käyppälän Viikin pojan Mathias Paavalinpojan, kanssa, ottivat Backman -lisänimen, mutta kummankaan katraan isät, Pertteli tai Mathias, eivät koskaan käyttäneet itse tätä lisänimeä, vaikka Mathias sentään asui taloa (Pertteli kaatui sodassa Saksassa sillä välin, kun Liisa alkoi huudattelemaan talokauppaansa eikä ehtinyt fyysisesti lastensa talossa asua). Tässä tapauksessa nimen identifoivuutta lisäävä seikka on se, että nimi tuli taloyksiköstä, Pakkalasta.

Näkisin niin, että jäljittämisongelma syntyisi vastaavasti Eerik Eerikinp. Alftanin tapauksessa lähinnä siten, että Alftaan olisivat tulleet vävyiksi niin oma isä kuin isäpuolikin jostain muualta Alftan ulkopuolelta asumaan äidin isäintaloa, jossa isä ei ehtisi niin asua, että siitä jälkiä jäisi, vaan isäpuoli. Ja lisäksi nimi tulisi pitäjästä, eli edustaisi jonkinmoista talojoukkoa eikä tiettyä taloa. Tässähän olisi jo joltistakin vaikeutta sikäli, jos Eerikin isä Eerik osoittautuisi joksikin muuksi kuin Eerik Lindhin olettamaksi hövitsmaniksi Eerik Hansinpojaksi Helsinglandissa tai Carpelanin Eerik Hansinpojaksi Alftan kymmenysluetteloissa.

Tietysti jäljitys vielä entisestään vaikeutuisi, mitä enemmän Eerikin äidin paikallista taustaa onnistuttaisiin häivyttämään, mutta pian tällainen ajatusleikki on ajautunut kaiken todennäköisyyden ulkopuolelle ja kaikki naispuoliset vetovoimat, jotka olisivat tuoneet Alftanit Suomen puolelle, olisivat aivan kadonneet näköpiiristä.

Tietysti sitäkään ei voida täysin sulkea näiden hypoteesien ulkopuolelle, että Eerikin isä Eerik olisi voinut tulla Suomesta avioitumaan ja asumaan Alftaan, jonka seurauksena poika varttuisi siellä ja muodostaisi nimensäkin siitä, mutta kyllähän muilla vaihtoehdoilla on säätykierron näkökulmasta parempi todennäköisyys ja suurempi uskottavuus.

Nythän mitään dokumenttia Alftanien esivanhemmista Suomessa ennen Ericus Ericiä ei ole toistaiseksi tullut vastaan, kun kronikassakin nimettyjen Ericus Ericin isoisän Suomen kartanoitten omistusoikeus on todistettu täysin perättömäksi. Toki linnankirjurin Henrik Hansinpojan pitämisellä Ericus Ericin setänä ja hänen liikkeittensä selvittämisellä pyritään osaksi myös osumaan niihin ennakoiviin tekijöihin, jotka vetivät Eerikin Alftasta ennen pitkää Taivassalon kirkkoherraksi.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Koska kuitenkaan ei koskaan voi olla täysin varma, toistaisin sen, että näkisin mielelläni Leinbergin lähteet, joita ei ole itselläni käytössä. Jos jollakin siis on käsillä "Handlingar rörande finska kyrkan och prästerskapet. I, VII Utg. sf K.G. Leinberg", niin olisi mukava kuulla mitä on numeroissa 61 ja 118 :
- Lokakuussa 1561 herttua Juhana myönsi Henricus Johannikselle maksettavaksi vuosittain 4 tynnyriä voita ja 1/2 lästiä viljaa /HFKP 1892 I n:o 61, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8/
- 1.12.1568 Juhanan määräys Kokemäen voudille maksaa Henricukselle vuosina 1569-1575 2 lästiä ruista ja 1571-1574 1/2 lästiä voita Ala-Satakunnan veroista /HFKP 1892 I n:o 118, Leinberg 1898a 280; J.W. Ruth 1921, 8-9/

Hei, Antti

Ohessa tarkasteluusi leikekuvat koko ko. Leinbergin teksteistä:

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Hei, Antti

Ohessa tarkasteluusi leikekuvat koko ko. Leinbergin teksteistä:

terv Matti Lund

Kiitoksia oikein paljon. Tuo jälkimmäinen 1568 dokumentti löytyy (nyt ohjattuna) digitoitunakin seuraavasti, ja edelleen löytyy myös tilikirja vienti, jossa Henricus Johannista kutsutaan opiskelijaksi.

her Henrich Iohannis Ala-Satakunnan maakirja ja lampuotiluettelo 1573-1573 (2259) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1765459 ja sama tilikirjassa (Henrich Hansson student) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1765527

[Benedictus]

Israel Alftanus myi vuonna 1679 vaimonsa, ja miksei myös omalle suvulleen kuuluneen haudan Turun tuomiokirkossa:

”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.”

Aiemminkin on pohdittu tätä Israelin hautakauppaa.
Pohdinkin tuota förfaders graaf ilmausta, voitaisiinko sitä käyttää jos kysymys olisi Israelin vaimon suvun haudasta, eikö ilmaus olisi jokin muu.

Vaikka putaan Munck choresta, niin ei liene välttämättä oltava Munck sukua, vaan jotkin muut Muckeihin liittyvät suvutkin lienee haudattu sinne.
Tietämättömänä voi kysyä, onko Munck chorilla muitakin nimiä ja millaisia selvityksiä löytyy siellä olevista haudatuista?

Tästäkin aiheesta on varmaan aikaisempaa juttua, mutta vedän sitä esille, koska tarkkasilmäiset mestarit saattavat kuitenkin huomata jotain uutta asiassa.
Joku täällä jo aiemmin esittikin, että nämä haudat voisivat olla mahdollinen kanava saada tietoja lisää. Onkohan nuo kaikki vanhat arkut tutkittu kuinka hyvin mahdollisten nimien ja merkkien löytämiseksi?

[Juha]

http://juhansuku.blogspot.com/2009/02/kijkin-kuori-tuomiokirkossa.html

Tuo Munckien kuori on siis ollut myös Kijkien hautapaikkana



Juha

[Maisa M]

Ericus Erici Alftanuksen äidin nimeä ei tunneta (isä oli Eric Hansson, godsägare och ämbetsman i Alfta, nämnd 1567-1601), mutta Ericus Ericin isovanhemmat olivat Hans Olofsson, Sääksmäen vouti ja Malin Henriksdotter Sjundbyn sukua, k. 1567, sillä Ericuksen isä Erik Hansson oli näiden poika. - Tiedot Genos 1991/1 sivu 8, Släkten Alftans Ursprung, dipl.ing Olav Rundt, Åbo. ---
Ericus Erici Alftanin isänisä olikin Hans Olofsson eikä Hans Eriksson.

Pitääkö tämä edelleen paikkaansa?

Terv. Maisa Martin

[Benedictus]

Kijk sai viimeisen leposijan Perniön kirkosta saman kuun 24. päivänä. Itseasiassa Kijk oli lunastanut Turun Tuomiokirkosta aikoinaan Munck af Fulkila -suvulle kuuluneen hautapaikan. Siihen vuorineuvos Kijk rakennutti sukunsa hautakammion ja sieltä hän lopulta itsekin sai hautansa. Kammion sisälle on Kijkien lisäksi haudattu ainakin rouva Elisabet Bure vuonna 1668.

Rouvan Buren arkussa on kuparinen päällysarkku, jonka sisällä on ollut varsinainen puuarkku. Kanteen ja sivuille on maalattu raamatunlauseita erilaisten koristekehysten sisään. Kannessa on maalattu risti, jonka päällä on ollut ristiinnaulitun kuva. Arkun päässä, pääpuolella, ovat vainajien vanhempien Bure ja Bagge af Boo sukujen vaakunat sekä seuraava kirjoitus;

"Den Edle och Wällborne Frun S. Elisabetha Bure till Boo, Fulkela, Nuhiala och Rågöö ähr Född hijt till werdene åhr 1615 D. 23 Januari och Sahl I Herr. affsomnand Åhr 1668. Gudh förlähne henne en Frögdf: upståndelse"

Suomennettuna "Jalo ja hyväsukuinen Rouva vainaja Elisabet Bure, Boon, Fulkkilan, Nuhjalan ja Rågön omistaja, on syntynyt tähän maailmaan vuonna 1615 tammikuun 23 päivänä ja autuaasti nukkunut Herrassa vuonna 1668. Jumala suokoon hänelle riemullisen ylösnousemisen".
Johan Munck af Fulkila http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/images/gno.gif (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/FamilyTree.gno?id=ind02863) http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/images/svg.gif (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/genomaps/genomap0.htm?x=6790,y=-200,highlight=true) http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/images/timeline.gif (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/timeline.htm?data=timeline0.js,unit=8,pixels=50,da te=31%20Dec%201613)

Johan was born in 1614. Johan's father was Hans Michaelsson Munck af Fulkila (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/MunckAfFulkila-HansMichaelsson-ind02900.htm) and his mother was Katarina Eriksdotter Slang (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Slang-KatarinaEriksdotter-ind02903.htm). His paternal grandparents were Mikael Påvelsson Munck (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Munck-MikaelPavelsson-ind02902.htm) and Margareta Thomasdotter Starck (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Starck-MargaretaThomasdotter-ind02901.htm); his maternal grandparents were Erik Bertilsson Slang (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Slang-ErikBertilsson-ind02932.htm) and Karin Eriksdotter Spora (?) (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Spora-KarinEriksdotter-ind02933.htm). He was an only child. He died at the age of 49 in 1663.
Elisabeth Bure, jonka isä Olavi Bure oli ensiksi henkilääkäri ja sittemmin Tukholman pormestari ja Turun hovioikeuden varapresidentti, joka sitä paitsi teki Tornion, Kokkolan ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien ja samoin useiden Pohjanlanden länsipuolen kaupunkien pohjapiirrokset. Bure-suvun vaiheet johtavat Ruotsissa hyvin kauas, Anrepin teoksen mukaan jopa vuoden l000 toiselle puolelle, jolloin ensimmäinen Bure olisi kastettu kristinuskoon. Näin pitkältä ajalta tulee naisten puolelta vastaan miltei lukemattomia sekä tunnettuja että vähemmän tunnettuja sukuja, kuten Bagge af Boo, Svinkulla eli Svinhufvud ja Fleming. Silfversparrein esiäideistä tulevat vastaan m. m. suku Månesköld af Seglinge ja Soop, muita mainitsematta.Lainaus Genos 2 (1931) Leo Harmaja:Genetz...
Vaikka johan Muck ja Elisabeth Bure eivät voi olla Israel Alftanuksen förfaders, on mielenkiintoista, että Buret ovat vahvasti Väster Bottenin ja Helsinglandin mahtisukua Grubbejen kanssa, mikä nimi näyttäisi olevan myös vuorineuvos Kijkin 3. vaimolla.
Burejen ja Grubbejen nainista keskenään ei taas ota mikään selvää, koska nimet ovat samoja vuosisadasta toiseen.
Kysymys onkin, mitä on jäljellä vanhaa tässä kuorissa, koska Kijkin hauta tehtiin aika myöhään 1700-luvulla?

[Benedictus]

Järvenpään kirjoitus 9.9. lainasin siitä osan tähän koskien Stark sukua.
Hans Persson Starck till Fulkila i Uskela socken. Sålde 1530 Hulta hemman i Sund socken. Åland, till adelsmannen Henrik Jönsson. - Gift med Karin i Pojo by
Barn:
Anna Hansdotter till Fulkila. Gjorde sitt testamente 1573, i hvilket hon öfver allt skifte gaf sin morbroder Nils Boijes enka, fru Birgit, ett sitt arfgods i Tenala socken, och bestämde sin graf i Salo kyrka, "under min egen bänk". Gift med befallningsmannen på Åbo slott, Simon Tomasson, af adl. Borstböle-släkten, d. 1561, barnlös.
? Karin Hansdotter. Gift med Måns Nilsson Stjernkors (n:r 39) i hans 2:a gifte. Hennes son, Ivar Månsson Stjernkors. skref sig 1567 till Fulkila.
? Henrik Hansson, skollärare i Åbo, d. 1586. Kallas "morbroder" af Hebla Månsdotter (Stjernkors, n:r 39), - Sannolikt var han egare till den grafsten i Tawastska grafkoret i Åbo domkyrka, som är märkt med H. H. och Stjernkorska vapnet, samt har till inskrift: "Åren efter Kristi börd 1589 23/4 afsomnade i Gudi salig hustru Bireta Henrik Hanssons . . . . och ligger här med sina fem barn begrafven".

Tässä viimeisessä huomiota kiinnittää Turun koulun opettaja Henrik Hansson, jonka sanotaan tässä kuoleen 1586. Todellisuudessa hän kuoli 1582, mikäli kysymys olisi Tuomiorovasti Hans Petrin pojasta, jolla oletettavasti ei ollut sisaria. Itse tuomiorovasti isän sanotaan ollen pappi ja äidin "prästedeija" Valborg, joka sittemmin oli Johan Flemingin II pso. Tällä Hans Petrillä oli sisar Birgitta, joka oli Naantalin luostarin abbedissa.

[Antti Järvenpää]

Järvenpään kirjoitus 9.9. lainasin siitä osan tähän koskien Stark sukua.
Hans Persson Starck till Fulkila i Uskela socken. Sålde 1530 Hulta hemman i Sund socken. Åland, till adelsmannen Henrik Jönsson. - Gift med Karin i Pojo by
Barn:
Anna Hansdotter till Fulkila. Gjorde sitt testamente 1573, i hvilket hon öfver allt skifte gaf sin morbroder Nils Boijes enka, fru Birgit, ett sitt arfgods i Tenala socken, och bestämde sin graf i Salo kyrka, "under min egen bänk". Gift med befallningsmannen på Åbo slott, Simon Tomasson, af adl. Borstböle-släkten, d. 1561, barnlös.
? Karin Hansdotter. Gift med Måns Nilsson Stjernkors (n:r 39) i hans 2:a gifte. Hennes son, Ivar Månsson Stjernkors. skref sig 1567 till Fulkila.
? Henrik Hansson, skollärare i Åbo, d. 1586. Kallas "morbroder" af Hebla Månsdotter (Stjernkors, n:r 39), - Sannolikt var han egare till den grafsten i Tawastska grafkoret i Åbo domkyrka, som är märkt med H. H. och Stjernkorska vapnet, samt har till inskrift: "Åren efter Kristi börd 1589 23/4 afsomnade i Gudi salig hustru Bireta Henrik Hanssons . . . . och ligger här med sina fem barn begrafven".

Tässä viimeisessä huomiota kiinnittää Turun koulun opettaja Henrik Hansson, jonka sanotaan tässä kuoleen 1586. Todellisuudessa hän kuoli 1582, mikäli kysymys olisi Tuomiorovasti Hans Petrin pojasta, jolla oletettavasti ei ollut sisaria. Itse tuomiorovasti isän sanotaan ollen pappi ja äidin "prästedeija" Valborg, joka sittemmin oli Johan Flemingin II pso. Tällä Hans Petrillä oli sisar Birgitta, joka oli Naantalin luostarin abbedissa.

Tarkennan, että musta on minun kirjoittamaani ja sininen lainausta Jully Ramsaystä. Ramsay on siis jostakin kaivanut tiedon, että Henrik Hanssonia niminen mies oli Hebla Månsintyttären (Särkijärven) eno. Tämä eno Henrik ei voi olla Johannes Petrin poika, Henricus Iohannis (Turun koulun opettaja), koska tällä opettajalla ei ollut sisaruksia, vaan hänet peri kauemmat sukulaiset.

Tämä on ehkäpä aika tyypillinen tapaus pikku tiedosta Ramsaysta, jossa perusasia, tässä ilmeisesti se, että Henrik Hansson niminen mies oli Heblan eno, pitää paikkansa. Asia on luultavasti jossakin lähteessä, mutta Ramsayn viitteet ovat kovin ylimalkaiset. Se, että kyse olisi Turun koulun opettajasta on jo ilmeisesti tulkintaa, koska ainakin nykyisin tiedetään, että opettaja Henrikillä ei ollut sisaruksia. Kun sitten linnankirjurin sinetti näyttäisi olevan Särkijärvi (tähti-risti) tyyppinen, vaikuttaisi, että tässä voisi olla jokin yhteys, joka voisi olla tarkemman tutkimisen tai pohtimisen arvoinen.

Tästä Hebla asiasta voisi nimittäin tehdä sen oletuksen, että Måns Niilonpoika (Särkijärven) puoliso Kaarina Hanssintytär oli Alftan veljesten sisar, ja ilmeisesti koko Särkijärvi yhteys perustuu osittain tähän Ramsayn kirjaukseen Henrik Hanssonin käyttämän sinetin lisäksi.

[Antti Järvenpää]

Siis ei Särkijärvi vaan Särkilahti (Sjernkors) tuossa yllä

[Merja Ylismäki-N]

http://juhansuku.blogspot.com/2009/02/kijkin-kuori-tuomiokirkossa.html

Tuo Munckien kuori on siis ollut myös Kijkien hautapaikkana



Juha

Hei Juha
Koskeeko tuo Elisabeth Bure till Boon arkun päällä oleva teksti, jossa mainitaan Nuhiala, Vehmaan Nuhjalaa vai jotain toista?
Terveisin
Merja, Vehmaan Nuhjalasta

[Benedictus]

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/214710.html?1240519297


http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/215587.jpg

Ylläoleva tietue kertoo Sluk suvun Hulta Hemman i Sund socken omistajista.
Hans Persson Stark myi kyseisen tilan Henrik Jönssonille, joka tuossa yllä lienee Henrisson Lapp poikien isä, Anna Nilsdr puoliso.??

Onko Hans Perssonin vaimo Katarina Eriksdr? vai onko Hans Persson Stark Per Månsson Utterin poika?
Per Månssonin poika Måns Persson oli kuninkaan sihteeri, jonka jälkeläiseksi olemme pohtineet Anna Alftanin puolisoa Måns Larssonia.

Måns Persson (Ålänning), vht Bastön Per Månsson ja Anna Eriksdotter. Kuninkaan kansliassa Eerik XIV:n aikana; kunink. sihteeri. Håbon kihlakunnantuomari 1567-73. Södra Mören ja Handbördin lainlukija 1575-77, Kongan 1576, Östran 1594-95, Ahvenanmaan 1607, Trögdin 1609. Asui Kalmarissa. Vangittuna Nyköpingissä 1600. Vainaja 1616.
Gillingstam, Rasmus Ludvigssons och hans hustrurs släktförbindelser, ss. 86-88. Hausen, Bastö gård och dess ägare, ss. 4-9.

Tässä mennään nyt aika kummaan asiayhteyteen.
On Henrik Hansson, joka Stiernkors eno.
Mahdollinen setä kuninkaan sihteeri
Mahdollinen sedän tyttärenpojanpoika Anna Alftanan puoliso.

Kronikassa puhutaan Hans Erikssonista, Ehrsson vai millain ruotsiksi menee.
Entäpä jos olisikin Hans Pehrsson?

Myönnetään, että tässä on iso mahdollisesti, huutomerkillä.

[Sami Lehtonen]

Tuohan vaikuttaa lupaavalta - enää pitää selvittää, mikä on ollut Ramsayn lähde eno Henrik Hansinpojalle. Ko. henkilön kohdalla viitataan vain "Lindman Bidrag", eikä ole ollenkaan varmaa, mitä tietoa sekin lähde koskee.

[Antti Järvenpää]

Tuohan vaikuttaa lupaavalta - enää pitää selvittää, mikä on ollut Ramsayn lähde eno Henrik Hansinpojalle. Ko. henkilön kohdalla viitataan vain "Lindman Bidrag", eikä ole ollenkaan varmaa, mitä tietoa sekin lähde koskee.

Tuo lähde on ehkäpä Bidrag till Åbo stads historia; Adolf Lindman; 1869. Jos se sattusi olemaan jollakin hyllyssä niin olisi mielenkiintoista tietää, onko siellä kyseinen asia, missä muodossa ja onko asialle tarkempaa primääri lähdettä.

[TapioV]

Tarkennan, että musta on minun kirjoittamaani ja sininen lainausta Jully Ramsaystä. Ramsay on siis jostakin kaivanut tiedon, että Henrik Hanssonia niminen mies oli Hebla Månsintyttären (Särkijärven) eno. Tämä eno Henrik ei voi olla Johannes Petrin poika, Henricus Iohannis (Turun koulun opettaja), koska tällä opettajalla ei ollut sisaruksia, vaan hänet peri kauemmat sukulaiset.

Tämä on ehkäpä aika tyypillinen tapaus pikku tiedosta Ramsaysta, jossa perusasia, tässä ilmeisesti se, että Henrik Hansson niminen mies oli Heblan eno, pitää paikkansa. Asia on luultavasti jossakin lähteessä, mutta Ramsayn viitteet ovat kovin ylimalkaiset. Se, että kyse olisi Turun koulun opettajasta on jo ilmeisesti tulkintaa, koska ainakin nykyisin tiedetään, että opettaja Henrikillä ei ollut sisaruksia. Kun sitten linnankirjurin sinetti näyttäisi olevan Särkijärvi (tähti-risti) tyyppinen, vaikuttaisi, että tässä voisi olla jokin yhteys, joka voisi olla tarkemman tutkimisen tai pohtimisen arvoinen.

Tästä Hebla asiasta voisi nimittäin tehdä sen oletuksen, että Måns Niilonpoika (Särkijärven) puoliso Kaarina Hanssintytär oli Alftan veljesten sisar, ja ilmeisesti koko Särkijärvi yhteys perustuu osittain tähän Ramsayn kirjaukseen Henrik Hanssonin käyttämän sinetin lisäksi.

Hans Petrillä oli kolme lasta: Brita Hansintytär, joka oli ensin naimisissa Turun pormestari Olof Brunin, mutta viimeistään 1562 linnanvouti ja kihlakunnantuomari Lasse Larsinpojan kanssa. Brita oli elossa 1578, mutta oli kuollut 1582 mennessä. Hänet peri veli Henrik Hansinpoika, joten Britalla ei ollut lapsia. Toinen poika "Lasse Hansson, domprostens son" on ollut mallina Turun linnan "Tuhlaajapoika" tauluun. Lassen elämä näyttää siis joutuneen hunningolle. Henrik Hansinpojan perinnön selvittelyssä Hebla Månsintytär (Stiernkors) oli osallisena serkkuna, koska Henrikilläkään ei ollut lapsia.
Tapio Vähäkangas

[Antti Järvenpää]

Hans Petrillä oli kolme lasta: Brita Hansintytär, joka oli ensin naimisissa Turun pormestari Olof Brunin, mutta viimeistään 1562 linnanvouti ja kihlakunnantuomari Lasse Larsinpojan kanssa. Brita oli elossa 1578, mutta oli kuollut 1582 mennessä. Hänet peri veli Henrik Hansinpoika, joten Britalla ei ollut lapsia. Toinen poika "Lasse Hansson, domprostens son" on ollut mallina Turun linnan "Tuhlaajapoika" tauluun. Lassen elämä näyttää siis joutuneen hunningolle. Henrik Hansinpojan perinnön selvittelyssä Hebla Månsintytär (Stiernkors) oli osallisena serkkuna, koska Henrikilläkään ei ollut lapsia.
Tapio Vähäkangas

Ymmärränkö oikein, että tuo Ramsayn kirjoitus:

Henrik Hansson, skollärare i Åbo, d. 1586. Kallas "morbroder" af Hebla Månsdotter (Stjernkors, n:r 39), - Sannolikt var han egare till den grafsten i Tawastska grafkoret i Åbo domkyrka, som är märkt med H. H. och Stjernkorska vapnet, samt har till inskrift: "Åren efter Kristi börd 1589 23/4 afsomnade i Gudi salig hustru Bireta Henrik Hanssons . . . . och ligger här med sina fem barn begrafven".

tulee siitä, että jossakin on olemassa asiakirja opettaja Henricus Iohanniksen perinnönjaosta, jossa Hebla Månssintytär on perijänä.

Olen kyllä lukenut Genoksen artikkelisi Hans Petristä useammankin kerran, mutta en ole perehtynyt asiaan sen enempää. Ne ristiriidat, jotka esiintyvät Ramsayn sukutauluissa ovat edelleen tänäpäivänä Ruotsin ritarihuoneen esityksissä Fleming suvusta.

Jos siis tuollainen perunkirja on olemassa, se selvittäisi sen, että tällä asialla ei ole mitään tekemistä linnankirjuri Henrik Hanssonin kanssa. Toisaalta sen paremmin Ramsay kuin ei myöskään artikkeli Genos 51(1980), s. 73-87 "Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset; Tapio Vähäkangas" kerro lähdettä, perinnönjako asiakirjalle. Jos siis tällainen on olemassa ja siinä Hebla mainitaan opettajan perilliseksi, voimme unohtaa tämän Ramsayn katkelman kokonaan linnunkirjurin yhteydessä.

Kun aina palaan Pentti Renvallin kirjan ”Kuninkaanmiehiä ja kapinoitsijoita” äärelle, niin huomiotani kiinnittää se, että Renvall kertoo Sigismundin ja Kaarlen välienselvittelyn seurauksena olleen sen, että Suomen voudin tilien tarkastus Ruotsissa keskeytyi ja tilintarkastus siirtyi Viipuriin. Kun katselen Kiuasmaata, hän eriyttää linnankirjuri Henrik Hanssonin ja Viipurissa toimineen Henrik Hanssinpoika Careelin, jotka varmaankin ovat eri henkilöitä, mutta esimerkiksi Kymin kartanon voudinkirjurin virka-aika 1599-1603 kyllä sopisi linnankirjurillekin (esiintyy turussa viimeksi 1598), ja ne maininnat, joita tuosta Kymenkartanon voudinkirjurista olen huomannut, eivät sisällä lisänimeä Careel.

Näistä muista saman nimisistä on silmääni käynyt 1580-luvulla Turun linnassa vaikuttanut bysseskytare Henrik Hansson, joka kaiketi on myös eri henkilö. Kuninkaan miehinä toimineita Henrik Hanssoneita on siis melkoinen määrä, ja oletettavasti tuon ajan kirjurien on pitänyt erottaa heidät tuon ajan asiakirjoissa jollakin kuvauksella, kuten opiskelija, mestari, opettaja, linnankirjuri, Careel, bysseskytare jne.

[TapioV]

Ymmärränkö oikein, että tuo Ramsayn kirjoitus:

Henrik Hansson, skollärare i Åbo, d. 1586. Kallas "morbroder" af Hebla Månsdotter (Stjernkors, n:r 39), - Sannolikt var han egare till den grafsten i Tawastska grafkoret i Åbo domkyrka, som är märkt med H. H. och Stjernkorska vapnet, samt har till inskrift: "Åren efter Kristi börd 1589 23/4 afsomnade i Gudi salig hustru Bireta Henrik Hanssons . . . . och ligger här med sina fem barn begrafven".

tulee siitä, että jossakin on olemassa asiakirja opettaja Henricus Iohanniksen perinnönjaosta, jossa Hebla Månssintytär on perijänä.

Olen kyllä lukenut Genoksen artikkelisi Hans Petristä useammankin kerran, mutta en ole perehtynyt asiaan sen enempää. Ne ristiriidat, jotka esiintyvät Ramsayn sukutauluissa ovat edelleen tänäpäivänä Ruotsin ritarihuoneen esityksissä Fleming suvusta.

Jos siis tuollainen perunkirja on olemassa, se selvittäisi sen, että tällä asialla ei ole mitään tekemistä linnankirjuri Henrik Hanssonin kanssa. Toisaalta sen paremmin Ramsay kuin ei myöskään artikkeli Genos 51(1980), s. 73-87 "Tuomiorovasti Hans Petrin syntyperä ja perilliset; Tapio Vähäkangas" kerro lähdettä, perinnönjako asiakirjalle. Jos siis tällainen on olemassa ja siinä Hebla mainitaan opettajan perilliseksi, voimme unohtaa tämän Ramsayn katkelman kokonaan linnunkirjurin yhteydessä.

Kun aina palaan Pentti Renvallin kirjan ”Kuninkaanmiehiä ja kapinoitsijoita” äärelle, niin huomiotani kiinnittää se, että Renvall kertoo Sigismundin ja Kaarlen välienselvittelyn seurauksena olleen sen, että Suomen voudin tilien tarkastus Ruotsissa keskeytyi ja tilintarkastus siirtyi Viipuriin. Kun katselen Kiuasmaata, hän eriyttää linnankirjuri Henrik Hanssonin ja Viipurissa toimineen Henrik Hanssinpoika Careelin, jotka varmaankin ovat eri henkilöitä, mutta esimerkiksi Kymin kartanon voudinkirjurin virka-aika 1599-1603 kyllä sopisi linnankirjurillekin (esiintyy turussa viimeksi 1598), ja ne maininnat, joita tuosta Kymenkartanon voudinkirjurista olen huomannut, eivät sisällä lisänimeä Careel.

Näistä muista saman nimisistä on silmääni käynyt 1580-luvulla Turun linnassa vaikuttanut bysseskytare Henrik Hansson, joka kaiketi on myös eri henkilö. Kuninkaan miehinä toimineita Henrik Hanssoneita on siis melkoinen määrä, ja oletettavasti tuon ajan kirjurien on pitänyt erottaa heidät tuon ajan asiakirjoissa jollakin kuvauksella, kuten opiskelija, mestari, opettaja, linnankirjuri, Careel, bysseskytare jne.

Tiedot Hans Petrin lapsista olen ottanut J.W.Ruuthin artikkelista (HArk 29) Muutamia humanistisen ajan ilmauksista...
T.V.

[Maisa M]

Järvenpään kirjoitus 9.9. lainasin siitä osan tähän koskien Stark sukua.
Hans Persson Starck till Fulkila i Uskela socken. Sålde 1530 Hulta hemman i Sund socken. Åland, till adelsmannen Henrik Jönsson. - Gift med Karin i Pojo by
Barn:
Anna Hansdotter till Fulkila. Gjorde sitt testamente 1573, i hvilket hon öfver allt skifte gaf sin morbroder Nils Boijes enka, fru Birgit, ett sitt arfgods i Tenala socken, och bestämde sin graf i Salo kyrka, "under min egen bänk". Gift med befallningsmannen på Åbo slott, Simon Tomasson, af adl. Borstböle-släkten, d. 1561, barnlös.
? Karin Hansdotter. Gift med Måns Nilsson Stjernkors (n:r 39) i hans 2:a gifte. Hennes son, Ivar Månsson Stjernkors. skref sig 1567 till Fulkila.
? Henrik Hansson, skollärare i Åbo, d. 1586. Kallas "morbroder" af Hebla Månsdotter (Stjernkors, n:r 39), - Sannolikt var han egare till den grafsten i Tawastska grafkoret i Åbo domkyrka, som är märkt med H. H. och Stjernkorska vapnet, samt har till inskrift: "Åren efter Kristi börd 1589 23/4 afsomnade i Gudi salig hustru Bireta Henrik Hanssons . . . . och ligger här med sina fem barn begrafven".

Tässä viimeisessä huomiota kiinnittää Turun koulun opettaja Henrik Hansson, jonka sanotaan tässä kuoleen 1586. Todellisuudessa hän kuoli 1582, mikäli kysymys olisi Tuomiorovasti Hans Petrin pojasta, jolla oletettavasti ei ollut sisaria. Itse tuomiorovasti isän sanotaan ollen pappi ja äidin "prästedeija" Valborg, joka sittemmin oli Johan Flemingin II pso. Tällä Hans Petrillä oli sisar Birgitta, joka oli Naantalin luostarin abbedissa.

Ette vastanneet viestiini 402 , joten yllä mainitun Biretan, Henrik Hanssons (k. 23.4.1589), alkuperä jäi toteamatta: Hän oli Olav Rundt´in mukaan Henrik Hanssonin 1. vaimo. Lukekaa Genos 1991-1, sivu 8 eteenpäin: http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

Siellä on myös selostettu, että Ericus Erici Alftanuksen isoäiti oli Malin Henriksdotter gift med Hans Olofsson fogde i Sääksmäki härad (?), d. 1567.

Terv. Maisa M

[Antti Järvenpää]

Ette vastanneet viestiini 402 , joten yllä mainitun Biretan, Henrik Hanssons (k. 23.4.1589), alkuperä jäi toteamatta: Hän oli Olav Rundt´in mukaan Henrik Hanssonin 1. vaimo. Lukekaa Genos 1991-1, sivu 8 eteenpäin: http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

Siellä on myös selostettu, että Ericus Erici Alftanuksen isoäiti oli Malin Henriksdotter gift med Hans Olofsson fogde i Sääksmäki härad (?), d. 1567.

Terv. Maisa M

Viittaat Maisa Rundhin artikkeliin, jota on kommentoitu tuolla edellä ja mm. Matti Lund on tuonut esille, että tuo tutkimus sukujohto perustuu kahteen melko löyhään oletukseen:
1. Henrik Hanssonin äiti, joka haudattiin "20 martij 1589" olisi sama kuin Hans Olssonin vaimo, joka kuoli 5 mars 1588. Oletuksena on siis, että ruumis haudattiin Turussa noin vuoden päästä kuolemasta
2. On koitettu löytää kronikassa mainituille tiloille "Sundby, Ljusta och Gesterby" vastine Sjundbystä jolla on yhteys Sigfrid Tottiin. Ylipäänsä tässä rakennelmassa yhteys tilaan ei kuitenkaan ole kronikan mukainen. Ei siis isiltä pojille periytyvä vaan yhteys olisi äidin äidin kautta.

Rundh on esittänyt siis löyhän oletuksen, joka ei ainakaan itseni mielestä mm. em. seikkojen vuoksi ole kovin todennäköinen, eikä sille löydy mitään aukottomia asiakirja todisteita. Rundh ei siis ole mitenkään vedenpitävästi todistanut mitään Ericus Ericin isovanhemmista sen paremmin kuin sellaista, joka todistaisi alkuperäisen Abrahamin kronikan sukuselvityksen henkilötietojen osalta perättömäksi.

Jos Rundh olisi aukottomasti osoittanut Abrahamin omakätiseksi väitetyn kirjoituksen vääräksi, niin koko tätä keskustelua ei olisi aloitettu.

[Benedictus]

Väliin yksinkertaisen asien selvittäminen on yksinkertaisen vaikeaa, jos yksinkertaisesti on yksinkertaistettu ja tekijä on ollut hieman tässä tapauksessa yksinkertain.
Yllä olevan sunnuntai aamu huumorin jälkeen asia.

Julli Ramsey ja Rundt, eivät ole huomanneet erästä seikkaa, mimittäin meillä on todella kaksi Henrik Hanssonia samassa perheessä.
Hebla Månsdr Stiernkorsin serkku, Tuomiorovasti Hans Petrin poika, jonka täti Valborg Johansdr Fleming, oli Måns Nilsson Stiernkorsin vaimo.

Mutta. Måns Nilsson Stiernkors oli kolmesti naimisissa.
Nils Pederinpoika, "Kiukku-Niku", Turun porvari; peri Taivassalon Särkilahden vaimonsa kanssa, ja sai perintösopimuksen kautta Turussa 7.6.1496 appivanhemmiltaan kuusi saarta Taivassalossa ja Perniön Broändan tilan 2; sai myös vaimonsa sisarelta Sauvon Ylistaron. - Puoliso Karin Olofintytär, vanhemmat rälssimies Olof Kirves (Katso Kirves-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm#taulu3)) ja Marta Nilsintytär, vanhempaa Stiernkors-sukua.1, 4.
Pojat:
Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78.gif), uskonpuhdistuksen uranuurtaja; opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvain yliopistoissa; maisteri n.1522-1524; palasi Saksasta naineena pappina, kun uskonpuhdistuksenkin kotimaassa ensimmäiset papit avioituivat vasta 1522, eikä Ruotsin valtakunnassa ollut ainoakaan pappi vapautunut selibaattisäännöstä; Turun tuomiokapitulin kanunki ja lopulta arkkidiakoni; kuoli 1529. - Puoliso Margareta Korneliuksentytär.3, 4.
? Jöns, mainittiin ratsupalveluluettelossa "länge Jöns i Åbo", Väitettiin 1537, että piti yllä knihtiä yhdessä "Götstaffin" kanssa. Omisti rälssimaata Sorpon kylässä Paraisilla, ei mainita enää 1543.4
Gustaf Nilsinpoika, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisn.htm#taulu2).
Måns Nilsinpoika, Karunan Kärknäsin herra ja omisti myös Sauvon Ristniemen; asemies 1535; suoritti aatelin ratsupalvelua 1562, eli 1567. - 1. puoliso Karin, mahdollisesti Hans Perinpojan (Starck) ja Karin Boijen (Boije-suku, taulu 1 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibj.htm#taulu1)) tytär. - 2. puoliso Valborg Fleming (Fleming-suku, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu4)). - 3. puoliso Margareta Sunentytär hänen 1. aviossaan, isä Sune Andersintytär (Ille).1, 4.
Påvel (Paavali) Nilsinpoika Särkilahti, Sääksmäen kirkkoherra 1536-66, rovasti Hattulan ja Sääksmäen kihlakunnassa 1541-1552.
Märta Nilsintytär, elossa 1572, omisti rälssitalon Paraisilla Sorponkylässä. - Puoliso Erik Skalm, joka 1529 sai oikeuden peruuttaa Vääntelän talon.(Tapio Vähäkängas pitää Erikin puolisona Måns Nilsinpojan tätiä) 4, 5.Kuten näkyy yllä, Måns Nilsonin vaimo 1. oli Karin Hansdr Starck, jonka veli siis oli Henrik Hansson, jota kutsutaan Hebla Månsdr Stiernkorsin enoksi.

Tuon ajan sukusuhteiden kannalta ei ollut varmaan niin merkityksellistä vaikka tässä tapauksessa olikin kysymys enopuolesta. Isän lanko hän kuitenkin oli, kuten Hans Petrikin.

Starck suvusta löytyy netissä huonosti muinaistietoa.
Tämä Johan Munckin äidin isä Thomas Starckin isä oli Olof Persson, joka ajallisesti voisi olla Hans Persson Starckin veli.
Per Starckista on vain eräs maininta, että olisi Per Persson?
Voisiko olla, että Munck Kuori onkin alkuaan Starck suvun hauta, ketä muinais Starcit ovat?
Hulta Hemman Ålandissa antaa viitettä.

Yllä on myös Pietari Särkilahden tiedot, joka oli Måns Nilsson Stiernkorsin veli, ja omisti Taivassalon Tammiston, jossa näkyy leski Biretta.
Toisaalta joko Tammistossa tai Friisbyyssä näkyi myös Thomas Ålanning, myöhemmin mainitaan Turkulaisena porvarina.Olisiko Johan Muncin isoäidin isä?
http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/images/gender_M.gif Johan Munck

Johan was born in 1614. Johan's father was Hans Michaelsson Munck af Fulkila (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/MunckAfFulkila-HansMichaelsson-ind02900.htm) and his mother was Katarina Eriksdotter Slang (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Slang-KatarinaEriksdotter-ind02903.htm). His paternal grandparents were Mikael Påvelsson Munck (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Munck-MikaelPavelsson-ind02902.htm) and Margareta Thomasdotter Starck (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Starck-MargaretaThomasdotter-ind02901.htm); his maternal grandparents were Erik Bertilsson Slang (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Slang-ErikBertilsson-ind02932.htm) and Karin Eriksdotter Spora (?) (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/Spora-KarinEriksdotter-ind02933.htm). He was an only child. He died at the age of 49 in 1663.

Tähän pitää lisätä muistutus, että Iliana Stiernan, Claus Brennerin 2. vaimon sisar Margareta oli naimisissa Micael Sölfverarmin kanssa, joka peri äidiltään Brita Ivarsdr Stiernkorsilta Särkilahden kartanon. Ivarhan oli Månsin poika ja Heblan sisar, oliko Karin Starckin poika?

[Benedictus]

Lisäys. Ivar taisi kylläkin olla Heblan serkku.

[Maisa M]

Viittaat Maisa Rundhin artikkeliin, jota on kommentoitu tuolla edellä ja mm. Matti Lund on tuonut esille, että tuo tutkimus sukujohto perustuu kahteen melko löyhään oletukseen:
1. Henrik Hanssonin äiti, joka haudattiin "20 martij 1589" olisi sama kuin Hans Olssonin vaimo, joka kuoli 5 mars 1588. Oletuksena on siis, että ruumis haudattiin Turussa noin vuoden päästä kuolemasta
2. On koitettu löytää kronikassa mainituille tiloille "Sundby, Ljusta och Gesterby" vastine Sjundbystä jolla on yhteys Sigfrid Tottiin. Ylipäänsä tässä rakennelmassa yhteys tilaan ei kuitenkaan ole kronikan mukainen. Ei siis isiltä pojille periytyvä vaan yhteys olisi äidin äidin kautta.

Rundh on esittänyt siis löyhän oletuksen, joka ei ainakaan itseni mielestä mm. em. seikkojen vuoksi ole kovin todennäköinen, eikä sille löydy mitään aukottomia asiakirja todisteita. Rundh ei siis ole mitenkään vedenpitävästi todistanut mitään Ericus Ericin isovanhemmista sen paremmin kuin sellaista, joka todistaisi alkuperäisen Abrahamin kronikan sukuselvityksen henkilötietojen osalta perättömäksi.

Jos Rundh olisi aukottomasti osoittanut Abrahamin omakätiseksi väitetyn kirjoituksen vääräksi, niin koko tätä keskustelua ei olisi aloitettu.

Voisitko, Antti, sanoa sen viestin numeron, missä on perusteltu se, että Rundt´in tutkimus ei voi olla "vedenpitävä", sillä en jaksa millään etsiä sitä viestiä "tuolta edeltä", niinkuin sanoit. Haluan omin silmin katsoa sitä viestiä vielä.

Ja 2. kohtaa en ymmärrä lainkaan. Onko kronikassa nimenomaan mainittu, että nämä tilat olisi pitänyt periytyä isiltä pojille. Onhan käynyt niinkin, että tila on periytynyt äidiltä tai äidin äidiltä lapsille. Ja vielä, jospa nuo tilat ovatkin Ruotsissa? Onko siitä otettu selvää?

terv. Maisa M

[Sami Lehtonen]

Voisitko, Antti, sanoa sen viestin numeron, missä on perusteltu se, että Rundt´in tutkimus ei voi olla "vedenpitävä", sillä en jaksa millään etsiä sitä viestiä "tuolta edeltä", niinkuin sanoit. Haluan omin silmin katsoa sitä viestiä vielä.

Ja 2. kohtaa en ymmärrä lainkaan. Onko kronikassa nimenomaan mainittu, että nämä tilat olisi pitänyt periytyä isiltä pojille. Onhan käynyt niinkin, että tila on periytynyt äidiltä tai äidin äidiltä lapsille. Ja vielä, jospa nuo tilat ovatkin Ruotsissa? Onko siitä otettu selvää?

terv. Maisa M

Harva 1600-lukua koskeva ja vielä harvempi 1500-lukua koskeva tutkimus on vedenpitävä. Päätelmiä sukulaisuussuhteista on tehty melko ohkaistenkin vihjeiden perusteella. Antti selitti varsin tiivistetysti, millä perusteella Rundt on sukujohtonsa esittänyt. Se todellakin perustuu siihen, ettei Turussa yli vuoden viive hautaamisessa olisi ollut epätavallista ja vähän sinnepäin olevaan tilannimeen, joka voisi olla ehkä sama, kuin kronikassa mainittu. Lähtökohta on ollut siis se, että tilan olemassaolo ja nimi olisi varmuudella oikein, kun lähestulkoon kaikki tiedot kronikassa ovat vääristyneitä. Rundtin esittämää sukujohtoa ei voi miltään kantilta pitää vedenpitävänä - sitä ei tee edes Rundt itse.

[Matti Lund]

Voisitko, Antti, sanoa sen viestin numeron, missä on perusteltu se, että Rundt´in tutkimus ei voi olla "vedenpitävä", sillä en jaksa millään etsiä sitä viestiä "tuolta edeltä", niinkuin sanoit. Haluan omin silmin katsoa sitä viestiä vielä.

Ja 2. kohtaa en ymmärrä lainkaan. Onko kronikassa nimenomaan mainittu, että nämä tilat olisi pitänyt periytyä isiltä pojille. Onhan käynyt niinkin, että tila on periytynyt äidiltä tai äidin äidiltä lapsille. Ja vielä, jospa nuo tilat ovatkin Ruotsissa? Onko siitä otettu selvää?

terv. Maisa M


Paras perusteluhan on Olav Rundtilta itseltään artikkelin ingressissä:

Hän haluaa vain esittää hypoteesin pohdinnan alle ja toivoo, että sitä kautta hypoteesille löytyisi joko vahvistus tahi hylkäys etsimällä ja löytämällä sitä lähtökohtana pitäen asiakirjoista jonkin uuden tiedon, joka toteennäyttäisi jotain sen puolesta tahi sitä vastaan.

Siis tietojen viitekehyksenä on, ettei niitä saa ottaa päätäpahkaa todesta kuten monet ovat kaikesta huolimatta tehneet, vaan ainoastaan ottaa tiedot arvioitaviksi ja koeteltaviksi.

Lähtökohtanahan hypoteesin esittämiselle oli, että tutkiessaan aivan toisia henkilöitä Olav Rundt ja Antti Kolehmainen törmäsivät usean kerran samoissa asiakirjoissa sellaisiin henkilöihin kuin Henrik Hansinpoikaan Turussa ja hautakirjoituksiin, jotka liittyivät Sjundbyn omistajasukuun, ja näistä tuli mielleyhtymiä Alftan -sukukronikan eräisiin vihjetietoihin kuten kuninkaankartanoihin Suomessa ja Hansinpoika -veljeksiin.

Tämän jälkeen Rundt sai herätteen lähteä rakentelemaan Genos -artikkelissa esitettyä hypoteesia.


Pohjaoletuksia asettaessaan Rundt näyttää toisaalta kiistäneen eräät nimet sellaisina kuin ne tulivat esiin Alftan -sukukronikassa kuten Sundbyn nimen ja Hansinpoikien isoisän nimen. Lisäksi koska lähes kaikkien Suomen säterikartanoitten periytyminen oli Rundtilla hyvin tiedossa ja niiden tietojen perusteella sukukronikassa esiintuotu kartanoitten periytyminen mieskannassa osoitettu aivan perättömäksi, hän yritti löytää hypoteesillaan sellaisen mahdollisuuden, että Alftan -suvussa olisi naishenkilö, joka kuuluisi Sjundbyn kartanon perintömiehiin ja jolla voisi olla omistusoikeus myös johonkin Helsinglandissa sijaitsevaan kartanoon.


Se mikä kiinnittää erityisesti huomiota Rundtin hypoteesissa, on pyrkimys löytää mahdollisimman korkeasäätyinen sukulinkki jostain Suomen vanhasta rälssisuvusta Alftaneihin päin, joka antaisi jotain oikeutusta sukukronikan glorianmuodostukselle. Kun tiedot oletetuista suvun miespuolisista edustajsta eivät ole mitenkään tätä sääty-yhteyttä tukeneet, on toivo käännetty suvun niiden naispuolisten edustajien puoleen, jotka edustavat suurta tuntemattomuutta.


Tämä tuo monia ristiriitaisuuksia hypoteesiin, joiden kanssa Rundt kamppailee. Rundt itse uskoo, että hänen havainnoillaan on jokin yhteys Alftaneihin, mutta on ilmeistä, että eräät hänen esittämistään havainnoista eivät kuulu lainkaan Alftan -yhteyteen.


Eräs haavoittuva kohta näissä Rundtin olettamissa ovat Turun Henrik Hansinpojat. Vaikuttaa siltä, että Rundt on tulkinnut muita Henrik Hansinpoikia Stodiusten Henrik Hansinpojaksi ja päätynyt sitä kautta osaan johtopäätöksistään.


On myös ilmennyt muita kuin Rundtin mainintoja, joissa on ollut vaikeuksia erottaa Turun eri Henrik Hansinpoikia toisistansa. Osittain tämä johtunee siitä, että kiinnostusta ei ole osoitettu eri selvityksissä niinkään Stodiusten Henrik Hansinpoikaan, vaan tuomiorovastin Ioannis Petrin samannimiseen poikaan.


Stodiusten Henrik Hansinpoika on selvästi jäänyt tämän toisen varjoon, vaikka esiintyykin osittain samana aikana, samassa paikassa tai lähellä samaa paikkaa eikä ole kovin kaukana tästä säätyasemaltansakaan. Lisäksi likimäärin samassa ajassa ja paikassa on kolmaskin Henrik Hansinpoika, ellei peräti neljäskin?


Itse asiassa yritämme vasta nyt ensi kertaa kerätä detaljitietoja vähän kattavammin tästä Stodiusten Henrik Hansinpojasta ja kuva hänestä onkin jo vähän tarkentunut.



terv Matti Lund

Ps. todennäköisyyksiin ja hypoteeseihin nojaavia tutkielmia pitäisi malttaa lukea mitä suurimmalla maltillisuudella ja terveellä epäilevyydellä, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Nyt ei ole vältytty! Mielestäni Rundtin yritykselle on tehty karhunpalvelus kopioimalla hänen toteennäyttämätön hypoteesinsa nettisukupuiksi, joita aivan kritiikittömästi kopioidaan ikään kuin viimeisenä totuutena Alftan -suvun alkuperästä - tässäkin ketjussa jo useaan otteeseen, siitä huolimatta, että varoituksen sanoja on jatkuvasti tuputettu.

[Antti Järvenpää]

Voisitko, Antti, sanoa sen viestin numeron, missä on perusteltu se, että Rundt´in tutkimus ei voi olla "vedenpitävä", sillä en jaksa millään etsiä sitä viestiä "tuolta edeltä", niinkuin sanoit. Haluan omin silmin katsoa sitä viestiä vielä.

Ja 2. kohtaa en ymmärrä lainkaan. Onko kronikassa nimenomaan mainittu, että nämä tilat olisi pitänyt periytyä isiltä pojille. Onhan käynyt niinkin, että tila on periytynyt äidiltä tai äidin äidiltä lapsille. Ja vielä, jospa nuo tilat ovatkin Ruotsissa? Onko siitä otettu selvää?

terv. Maisa M

Niin Sami kuin Mattikin vastasi kysymykseesi jo varsin seikkaperäisesti, joten minulla ei ole tähän mitään lisättävää. Laitan kuitenkin linkit kronikan alkuperäiseen tekstiin, sekä siihen tekstin suomennokseen, jonka Jouni Kaleva on esittänyt niin tällä palstalla kuin Genos artikkelissaan.

Tämän viestiketjun ensimmäinen viesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=70684&postcount=1 kertoo miten maintut tilat olisivat periytyneet. Sama suomennettuna viestissä http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=71194&postcount=94

Kronikan mukaan Kuningas lahjoitti Hans Erikssonille joitain kuninkaankartanoita, jotka olivat Helsinglandissa ja Alftassa ja täällä Suomessa useilla paikkakunnilla, nimittäin Sundby, Ljusta ja Gesterby, niihin kuuluvine talonpoikineen.

Edelleen kronikan mukaan isänsä kuoleman jälkeen kolme poikaa (Erick, Henrik ja Rolamb) jakoivat tilat keskenään. Eric Hansson piti vanhimpana poikana Helsinglandissa olevat tilat, mutta Henric ja Rolamb jakoivat keskenään Suomessa olevat tilat.

Eli Rundh on hylännyt alkuperäisen kronikan kertomuksen, miten kuningas ensin lahjoitti ko. tilat ja kuinka ne periytyivät isältä pojille, luoden oman oletuksen, jossa selittävän tilankin nimi on hiukan toinen kuin alkuperäisessä kronikassa, sen lisäksi että periytyminen ei olisikaan tapahtunut isälinjaa vaan äitilinjaa pitkin.

[Pekka Hiltunen]

Harva 1600-lukua koskeva ja vielä harvempi 1500-lukua koskeva tutkimus on vedenpitävä. Päätelmiä sukulaisuussuhteista on tehty melko ohkaistenkin vihjeiden perusteella. Antti selitti varsin tiivistetysti, millä perusteella Rundt on sukujohtonsa esittänyt. Se todellakin perustuu siihen, ettei Turussa yli vuoden viive hautaamisessa olisi ollut epätavallista ja vähän sinnepäin olevaan tilannimeen, joka voisi olla ehkä sama, kuin kronikassa mainittu. Lähtökohta on ollut siis se, että tilan olemassaolo ja nimi olisi varmuudella oikein, kun lähestulkoon kaikki tiedot kronikassa ovat vääristyneitä. Rundtin esittämää sukujohtoa ei voi miltään kantilta pitää vedenpitävänä - sitä ei tee edes Rundt itse.

Kyse ei tietenkään ole kuoleman ja hautauksen välisestä "viiveestä". Kirkon lattian alla ovat vainajien luut vaellelleet vuosisatojen ajan paikasta toiseen. Ei ollut epätavallista 1600-luvulla se, että poika eli vävy siirrätti mamman eli anopin luut suurella rahalla sukua varten hankkimaansa erityiseen, lattian alle tiilistä muurattuun hautaholviin lapsensa, vaimonsa taikka oman kuolemansa yhteydessä tai jälkeen.
PH

[Sami Lehtonen]

Kyse ei tietenkään ole kuoleman ja hautauksen välisestä "viiveestä". Kirkon lattian alla ovat vainajien luut vaellelleet vuosisatojen ajan paikasta toiseen. Ei ollut epätavallista 1600-luvulla se, että poika eli vävy siirrätti mamman eli anopin luut suurella rahalla sukua varten hankkimaansa erityiseen, lattian alle tiilistä muurattuun hautaholviin lapsensa, vaimonsa taikka oman kuolemansa yhteydessä tai jälkeen.
PH

Käsittääkseni ko. hauta ei ole hankittu 1588-1589 välisenä aikana - kyse oli vanhasta sukuhaudasta. Loogisin selitys tässä tapauksessa on se, että kyse oli kahdesta eri henkilöstä ja näin Rundtin hypoteesilta putoaa puoli pohjaa pois.

En omaa tarkempaa tietoa, mutta jos olet tarkastellut useita kuvaamiasi esimerkkejä, niin monessako niistä luita siirrettiin vuoden sisällä kuolemasta?

[Maisa M]

Käsittääkseni ko. hauta ei ole hankittu 1588-1589 välisenä aikana - kyse oli vanhasta sukuhaudasta. Loogisin selitys tässä tapauksessa on se, että kyse oli kahdesta eri henkilöstä ja näin Rundtin hypoteesilta putoaa puoli pohjaa pois.

En omaa tarkempaa tietoa, mutta jos olet tarkastellut useita kuvaamiasi esimerkkejä, niin monessako niistä luita siirrettiin vuoden sisällä kuolemasta?

Niin, mutta jos olisi ollut kyse kahdesta eri henkilöstä, niin olisi kai tuomiokirkon tilikirjoista (Åbo domkyrkas räkenskaper) selvinnyt molempien henkilöiden nimet ja hautaamisajankohdat. Ja kyllä kirjoitusvirheitä osattiin silloinkin tehdä. :p:

terv. Maisa M

[Pekka Hiltunen]

Käsittääkseni ko. hauta ei ole hankittu 1588-1589 välisenä aikana - kyse oli vanhasta sukuhaudasta. Loogisin selitys tässä tapauksessa on se, että kyse oli kahdesta eri henkilöstä ja näin Rundtin hypoteesilta putoaa puoli pohjaa pois.

En omaa tarkempaa tietoa, mutta jos olet tarkastellut useita kuvaamiasi esimerkkejä, niin monessako niistä luita siirrettiin vuoden sisällä kuolemasta?

Todella mielenkiintoista! Voisitko, Sami, nyt tarkentaa, mistä, kenen ja milloin muurauttamasta "vanhasta sukuhaudasta" tässä voisi olla kysymys.

En ole maininnut "useita esimerkkejä", vaan vain todennut yleisesti vallinneen käytännön. Ruumis kuopattiin jonkin penkin alle tai johonkin vapaaseen nurkkaan - odottelemaan, että mätäni tai muumioitui niin, että sitten heti pikimmiten voitiin siirtää luut ja ehkä nahkakin oman porukan keskuuteen. En näkisi tässä mitään kummallista, ja Tuomiokirkon historiaa ja hautaamiskäytänteitä itseäni epäilemättä paremmin tunteneen henkilön pidättyminen puuttumasta tällaiseen epäolennaisuuteen ei kyllä aiheuta ainakaan omassa hauenmädissäni oman kulmaluuni takana mitään erityistä hämmennystä ja epäjärjestystä ilman e.m. tietoja.
PH

[Antti Järvenpää]

Vaikka en ole sen kummemmin perehtynyt tähän hautaamisasiaan 1500-luvulla, kuin tuomiokirkon tilikirjoja tutkimalla, niin käsittääkseni tilikirjoihin viety tapahtuma on nimenomaan ruumiin siunaus, josta on sitten laskutettu pienien, sunnuntai tai kaikkien kellojen soitosta jne. muista hautaukseen liittyneistä suorituksista. Tässä on tavallaan kyse tuomiokirkon taloudenpidosta, jossa on laskettu ruumiiden siunaamisesta saadut tulot tilivuosittain.

Luiden siirtäminen, mitä sitäkin tapahtui, ei käsittääkseni aiheuttanut kirjauksia hautauslistaan. Mielestäni nuo kaikki hautausten alla olevat kirjaukset ovat ruumiin siunauksia. Jos nyt oikein muistan, niin hautojen avaamisesta on kyllä kirjauksia, mutta muualla kuin hautauslistassa ja näissä tapauksissa kirjauksissa ei juurikaan mainita nimiä ja valtaosassa varmaankin on kysymys haudan kunnostamisesta. Olettaisin erään omankin esi-isäni siunatun muualla, ja hänen hauta löytyy tuomiokirkosta, mutta ei hautauskirjausta.

Kun hautoja on sitten avattu kirkon kunnossapitotöissä, niin niissä on havaittu, että hautojen sisällä luita on siirretty, joka oletettavasti johtuu siitä, että uusille haudatuille on tehty tilaa. Vanhat luut on kerätty yhteen jolloin tilaa on vapautunut myöhemmin haudatuille. Käsittääkseni Rinteen muistiinpanoissa on käsitelty tällaisia asioita.

Olisi tietenkin mielenkiintoista, jos joku meistä olisi sillä lailla perehtynyt tähän 1500-luvun hautauskulttuuriin, että voisi kertoa meille seikkaperäisesti, kuinka asiat hoidettiin hautausten osalta tuohon aikaan. En ole kuitenkaan ainakaan itse törmännyt kirjallisuudessa tällaisiin kuvauksiin ja olen tässä asiassa hyvin nöyrä kuuntelija.

Oma käsitykseni perustuu siihen, että Suomessa on aina pyritty hautaamaan vainaja säällisessä ajassa, koska ruumis ei kestä ilman kylmäsäilytystä kovinkaan pitkään. Talvi ja kelirikot ovat tietenkin aiheuttaneet viiveitä, joille ei ole voitu mitään. Muuten käsittääkseni ruumiit on pyritty hautaamaan mahdollisimman nopeasti. Sitten kun on ollut kulkutauteja, on pyritty vielä nopeampaan toimintaan, sillä tauteja pelättiin.

Joitakin vainajia on tuotu kauempaakin omiin kirkkoihin haudattavaksi, ja kun tällaisia hautoja on jälkeenpäin tutkittu, olen antanut itseni ymmärtää, että näissä tapauksissa ruumis on palsamoitu, jotta se on kestänyt kuljetuksen. Oletettavasti palsamointeja on tehty muutenkin, mutta ainakin silloin, jos ruumis on tuotu kaukaa ja kun kuoleman ja siunaamisen välillä on kulunut pitkä aika.

Ehkäpä olen ollut itse hiukan liian jyrkkä lausumissani Hans Olofinpojan ja Malin Henrikintyttären vanhemmuudesta Hanssinpoikien suhteen. Kyse on kuitenkin siitä, että meillä on Abrahamin omankätiseksi väitetty kronikka vastaan Rundhin oletus. Kumpaakaan näistä ei ole voitu aukottomasta osoittaa oikeaksi ja jokainen voi arvottaa kumpaa pitää suuremassa arvossa.

Jokainen sukutukija tietenkin valitsee, mitä jälkiä pyrkii seuraamaan toivoen löytävänsä ratkaisun itseään askarruttavaan pulmaan. Oleellista tässä tapauksessa on kuitenkin sillä, että mitään lopullista totuutta, joka voitaisiin todentaa asiakirjoista ei ole löytynyt, eikä edes vahvaa todennäköisyyttä ole näkyvissä. Tämä ei kuitenkaan pienennä Rundhin artikkelin arvoa uutena avauksena ja tämä ei suinkaan ole ainoa samankaltainen Rundhin kirjoitus.

Tämän keskustelun otsikko on avattu nimenomaan Abrahamin alkuperäisen kronikan kertomuksen tarkastamiseksi. Jos jostakin löytyy tieto, että se on täysin turhaa, niin keskustelu voidaan lopettaa siihen. Rundhin artikkeli ei kuitenkaan ole sellainen, joka osoittaisi Abrahamin omakätiseksi väitetyn kronikan vääräksi. En kuitenkaan väitä, etteikö Rundhinkin osoittamasta polusta voisi löytyä ratkaisua, mutta sen löytymiseksi pitäisi vielä tehdä paljon tutkimusta. Itse katson hedelmällisemmäksi tutkia muita vihjeitä, seuraamalla niitä nimiä ja tiedettyjä asioita, jotka ovat sopusoinnussa alkuperäisen Abrahamin kroniikan kanssa ja kuten tämäkin ketju osoittaa, niin sielläkin on vielä löydettävää ja tulkittavaa.

[Heikki Koskela]

Vaikka en ole sen kummemmin perehtynyt tähän hautaamisasiaan 1500-luvulla, kuin tuomiokirkon tilikirjoja tutkimalla, niin käsittääkseni tilikirjoihin viety tapahtuma on nimenomaan ruumiin siunaus, josta on sitten laskutettu pienien, sunnuntai tai kaikkien kellojen soitosta jne. muista hautaukseen liittyneistä suorituksista. Tässä on tavallaan kyse tuomiokirkon taloudenpidosta, jossa on laskettu ruumiiden siunaamisesta saadut tulot tilivuosittain.

Luiden siirtäminen, mitä sitäkin tapahtui, ei käsittääkseni aiheuttanut kirjauksia hautauslistaan. Mielestäni nuo kaikki hautausten alla olevat kirjaukset ovat ruumiin siunauksia. Jos nyt oikein muistan, niin hautojen avaamisesta on kyllä kirjauksia, mutta muualla kuin hautauslistassa ja näissä tapauksissa kirjauksissa ei juurikaan mainita nimiä ja valtaosassa varmaankin on kysymys haudan kunnostamisesta. Olettaisin erään omankin esi-isäni siunatun muualla, ja hänen hauta löytyy tuomiokirkosta, mutta ei hautauskirjausta.

Kun hautoja on sitten avattu kirkon kunnossapitotöissä, niin niissä on havaittu, että hautojen sisällä luita on siirretty, joka oletettavasti johtuu siitä, että uusille haudatuille on tehty tilaa. Vanhat luut on kerätty yhteen jolloin tilaa on vapautunut myöhemmin haudatuille. Käsittääkseni Rinteen muistiinpanoissa on käsitelty tällaisia asioita.

Olisi tietenkin mielenkiintoista, jos joku meistä olisi sillä lailla perehtynyt tähän 1500-luvun hautauskulttuuriin, että voisi kertoa meille seikkaperäisesti, kuinka asiat hoidettiin hautausten osalta tuohon aikaan. En ole kuitenkaan ainakaan itse törmännyt kirjallisuudessa tällaisiin kuvauksiin ja olen tässä asiassa hyvin nöyrä kuuntelija.

Oma käsitykseni perustuu siihen, että Suomessa on aina pyritty hautaamaan vainaja säällisessä ajassa, koska ruumis ei kestä ilman kylmäsäilytystä kovinkaan pitkään. Talvi ja kelirikot ovat tietenkin aiheuttaneet viiveitä, joille ei ole voitu mitään. Muuten käsittääkseni ruumiit on pyritty hautaamaan mahdollisimman nopeasti. Sitten kun on ollut kulkutauteja, on pyritty vielä nopeampaan toimintaan, sillä tauteja pelättiin.

Joitakin vainajia on tuotu kauempaakin omiin kirkkoihin haudattavaksi, ja kun tällaisia hautoja on jälkeenpäin tutkittu, olen antanut itseni ymmärtää, että näissä tapauksissa ruumis on palsamoitu, jotta se on kestänyt kuljetuksen. Oletettavasti palsamointeja on tehty muutenkin, mutta ainakin silloin, jos ruumis on tuotu kaukaa ja kun kuoleman ja siunaamisen välillä on kulunut pitkä aika.

Ehkäpä olen ollut itse hiukan liian jyrkkä lausumissani Hans Olofinpojan ja Malin Henrikintyttären vanhemmuudesta Hanssinpoikien suhteen. Kyse on kuitenkin siitä, että meillä on Abrahamin omankätiseksi väitetty kronikka vastaan Rundhin oletus. Kumpaakaan näistä ei ole voitu aukottomasta osoittaa oikeaksi ja jokainen voi arvottaa kumpaa pitää suuremassa arvossa.

Jokainen sukutukija tietenkin valitsee, mitä jälkiä pyrkii seuraamaan toivoen löytävänsä ratkaisun itseään askarruttavaan pulmaan. Oleellista tässä tapauksessa on kuitenkin sillä, että mitään lopullista totuutta, joka voitaisiin todentaa asiakirjoista ei ole löytynyt, eikä edes vahvaa todennäköisyyttä ole näkyvissä. Tämä ei kuitenkaan pienennä Rundhin artikkelin arvoa uutena avauksena ja tämä ei suinkaan ole ainoa samankaltainen Rundhin kirjoitus.

Tämän keskustelun otsikko on avattu nimenomaan Abrahamin alkuperäisen kronikan kertomuksen tarkastamiseksi. Jos jostakin löytyy tieto, että se on täysin turhaa, niin keskustelu voidaan lopettaa siihen. Rundhin artikkeli ei kuitenkaan ole sellainen, joka osoittaisi Abrahamin omakätiseksi väitetyn kronikan vääräksi.

Antin pyytämään laajaan selvitykseen hautauskäytännöistä laajassa mitassa en osaa sanoa mitään. Mutta tiedän mm., että eräissä seurakunnissa oli käytössä nk. luuhuone, jonne koottiin vanhoista avatuista haudoista luita talteen. Mm. Pedersören kirkkomaalla on tällainen luuhuone, josta mainitaan tässä. (http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1632)

Myös muutamilla muilla hautausmailla on olemassa luuhuone. Vainajia voitiin säilyttää varsinkin talvisaikaan talvihaudoissa tietyissä paikoissa kappeliseurakuntaa jos matka pääkirkon hautausmaalle oli vaikea suoritta ennen kesäkelejä. Tällainen talvihautauspaikka löytyy mm. Alajärveltä Möksyn kylästä, jossa vieläkin on nähtävissä talvihautoja muutama kappale.

Tieto talvihaudoista perustuu kirjallisuudesta löytyviin tietoihin - ei omaan näkemykseen.

Asiasta siis löytyy monia erilaisia käytäntöjä.

[TerhiA]

Vanhoja lehtiä tässä poistellessani vastaan tuli Sukuviesti 5/1995, jossa Sami Männistön artikkeli "Sukututkija Turun tuomiokirkossa", 3½ sivua. Männistön mainitaan valmistelevan pro gradua Turun tuomiokirkosta hautapaikkana.

[JHissa]

Vanhoja lehtiä tässä poistellessani vastaan tuli Sukuviesti 5/1995, jossa Sami Männistön artikkeli "Sukututkija Turun tuomiokirkossa", 3½ sivua. Männistön mainitaan valmistelevan pro gradua Turun tuomiokirkosta hautapaikkana.
Sami Männistö (http://kultut-arkistot.utu.fi/tyklgradut/kk2004.jpg), Maunu-piispasta Barbara Witfootiin - Turun tuomiokirkko hautapaikkana. 1996, 122 s., 4 liites.

[Sami Lehtonen]

En ole maininnut "useita esimerkkejä", vaan vain todennut yleisesti vallinneen käytännön. Ruumis kuopattiin jonkin penkin alle tai johonkin vapaaseen nurkkaan - odottelemaan, että mätäni tai muumioitui niin, että sitten heti pikimmiten voitiin siirtää luut ja ehkä nahkakin oman porukan keskuuteen. En näkisi tässä mitään kummallista, ja Tuomiokirkon historiaa ja hautaamiskäytänteitä itseäni epäilemättä paremmin tunteneen henkilön pidättyminen puuttumasta tällaiseen epäolennaisuuteen ei kyllä aiheuta ainakaan omassa hauenmädissäni oman kulmaluuni takana mitään erityistä hämmennystä ja epäjärjestystä ilman e.m. tietoja.
PH

Tuossa vajaassa vuodessa se ruumis on kyllä korkeintaan vielä huonommassa hapessa siirrellä tarpeettomasti paikasta toiseen. Jos taas ajatellaan, että Henrik Hanssonilla oli varaa parempaan sijoittamiseen 1589, olisi hänellä ollut varaa siihen myös 1588. Lisäksi käsitykseni on sama kuin Antti Järvenpään, eli tileissä näkyy ruumiiden siunaamiset, jota ei siis toistamiseen suoritettu.

Heikille toteaisin, että luuhuone taitaa löytyä jokaisesta kirkosta, jonka lattian alle on joskus haudattu.

Tämä jankkaaminen Rundtin esittämästä hypoteesista voitaisiin pikkuhiljaa lopettaa, ja palata takaisin pohtimaan, mitä rakennusaineita Abrahamin väitetty kronikka vielä sisältää. Itselleni on ollut yllätys se, että tuohon aikaan Etelä-Suomessa on eri viroissa vaikuttanut noinkin monta Henrik Hansinpoikaa.

[Pekka Hiltunen]

Sami Männistö (http://kultut-arkistot.utu.fi/tyklgradut/kk2004.jpg), Maunu-piispasta Barbara Witfootiin - Turun tuomiokirkko hautapaikkana. 1996, 122 s., 4 liites.



Turun Sukututkimuspäivillä oli halukkailla mahdollisuus travata läpi kirkon haudat ja tilaisuus vielä esittää lopuksi kysymyksiäkin Sami Männistölle. Kysyin Kaarina Maununtyttären haudasta ja vastaus oli, että pohjoissivun Kankaisten kuorin suuressa, mustassa marmosisarkofagissa on vain luut, kun muu sälä Tottien kammiossa olleesta kirstusta eteläsivustalta, s.o. muurikoulun eli akatemian puolelta on toimitettu Kansallisarkistoon. En kyllä muista, olisiko mielessäni ollut muitakin tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joihin en voisi saada vastausta vaikkapa lukemalla Olav Rundtin Alftanus-selvityksen Genoksesta eli netistä

http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm

tai Rundtin kirjoitusta Katariinasta

http://sukututkimusseura.fi/genos/69/69_119.htm

Se kuitenkin tuli selväksi, että vain muuratuissa hautakammioissa luut ovat aitoja. Tämähän tarkoittaa sitä, että jos esim haudattiin kuolleena syntynyt sikiö tai pikkulapsi, voitiin kammiota "kunnostaa" irroittamalla pari tiiltä, jotta saatiin tungetuksi vainaja omiensa tykö ja muurata sitten tiilet takaisin paikoilleen sekä periä asianmukainen toimenpidepalkkio. Luitten kanssa on voinut olla sama peli.

Tuomiokirkon oppaan kanssa kyllä voisi päristellä partaansa molemmilla kotimaisilla haudoista, mutta miksei jostain vähän vähemmän vakavastakin asiasta. Täytyypä ottaa puheeksi se Tavastien kappelin rautaportin lukon avainasia, kun käyn kävelyllä tois pual jokke tai kun tulee muuta asiaa siihen suuntaan. Viimeksi jäi käteeni 1920-luvun restauroinnin yhteydessä tehty kaaviokuva kirkon lattianalaisten hautojen sijainnista, ja saamani kopion alareunassa on merkintä "museoviraston tutkija Heikki Ahvenisto".
PH

[Pekka Hiltunen]

Tuossa vajaassa vuodessa se ruumis on kyllä korkeintaan vielä huonommassa hapessa siirrellä tarpeettomasti paikasta toiseen. Jos taas ajatellaan, että Henrik Hanssonilla oli varaa parempaan sijoittamiseen 1589, olisi hänellä ollut varaa siihen myös 1588. Lisäksi käsitykseni on sama kuin Antti Järvenpään, eli tileissä näkyy ruumiiden siunaamiset, jota ei siis toistamiseen suoritettu.

Heikille toteaisin, että luuhuone taitaa löytyä jokaisesta kirkosta, jonka lattian alle on joskus haudattu.

Tämä jankkaaminen Rundtin esittämästä hypoteesista voitaisiin pikkuhiljaa lopettaa, ja palata takaisin pohtimaan, mitä rakennusaineita Abrahamin väitetty kronikka vielä sisältää. Itselleni on ollut yllätys se, että tuohon aikaan Etelä-Suomessa on eri viroissa vaikuttanut noinkin monta Henrik Hansinpoikaa.

Koetan yrittää vastata lihavoituihin kohtiin. 1. virke on totuuden vastainen: kirkon lattian alusta oli täynnä rottia, jotka söivät ruumiin muutamissa viikoissa.

Tileissä tosiaankin näkyvät vain kirkon saamat suoritukset. Muutamat näyttävät saavan maksuttoman hautauksen tänäkin päivänä.

Kyse ei kai sentään voi olla jankkaamisesta, jos todetaaan, ettei Rundtin hypoteseja voida ohittaa omilla, jotka perustuvat ehkä vieläkin vähäisempään tietoon kuin hänen.

Emme voi tehdä päätelmiä HH:n käteisvaroista eri aikoina, ja vielä vähemmän hänen varainkäytöstään eri aikoina.

Nuoremman Stierkors-suvun vaakunatunnuksen löytyminen suvusta voisi liittyä edellä todettuun ilmeiseen suomalaiseen syntyperään. Itse en ole asettunut minkään teorian tai hypoteesin kannalle, mutta Rundtin esittämää en kykene kumoamaan ja tyydynkin tässä asemassa ja tilanteessa nostamaan käteni ylös otsikon kysymyksen tiimoilla.

Kukaties vielä joskus pääsemme koluamaan Tavastien kappelin jokaisen kolon ja raapimaan DNA:ta jokaisesta luusta.
PH

[Benedictus]

6. sukupolvi Sluk, Brita Nilsdotter (taulusta 19 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T19). Äiti: Fleming, Karin Henriksdotter) Perhesuhteet: Hon var troligen gift med frälsemannen Henrik.
Hon var troligen gift med frälsemannen Henrik som var i kungens tjänst som ryttare och återvände från en beskickning till Ryssland sent om sider. Deras son Johan Henriksson fick ärva Britas moster på Cobolstad och ägde därefter 1/3 av detta gods. Harald Tyrilsson Stålhandske köpte denna tredjedel 1580. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Henrik Frälseman, ryttare.
Henrik som var i kungens tjänst som ryttare och återvände från beskickning till Ryssland sent om sider. Deras son var Johan Henriksson fick ärva Britas moster på Cobolstad och ägde därefter 1/3 av dettagods. Harald Tyrilsson Stålhandske köpte denna tredjedel 1580. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta



Starckeista, Hans olisi syntynyt Hultassa.
http://www.kolumbus.fi/mika.siivola/schavon/pdf/Starck.pdf

Hulta Hemman osti rälssimies Henrik Jönsson, Lapp


Ajattelisin, että koska on niin monta Henrik Hanssonia, niin pitäisi kaivaa kaikista esille, onko yhteys Siernkors sinetteihin selitettävissä esivanhemmilla.
Eli äidin tai isän pitää olla tähtiristi sukua.



Hans Petrin poika lienee poissa kisasta.

[Pekka Hiltunen]

6. sukupolvi Sluk, Brita Nilsdotter (taulusta 19 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T19). Äiti: Fleming, Karin Henriksdotter) Perhesuhteet: Hon var troligen gift med frälsemannen Henrik.
Hon var troligen gift med frälsemannen Henrik som var i kungens tjänst som ryttare och återvände från en beskickning till Ryssland sent om sider. Deras son Johan Henriksson fick ärva Britas moster på Cobolstad och ägde därefter 1/3 av detta gods. Harald Tyrilsson Stålhandske köpte denna tredjedel 1580. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Henrik Frälseman, ryttare.
Henrik som var i kungens tjänst som ryttare och återvände från beskickning till Ryssland sent om sider. Deras son var Johan Henriksson fick ärva Britas moster på Cobolstad och ägde därefter 1/3 av dettagods. Harald Tyrilsson Stålhandske köpte denna tredjedel 1580. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta



Starckeista, Hans olisi syntynyt Hultassa.
http://www.kolumbus.fi/mika.siivola/schavon/pdf/Starck.pdf

Hulta Hemman osti rälssimies Henrik Jönsson, Lapp


Ajattelisin, että koska on niin monta Henrik Hanssonia, niin pitäisi kaivaa kaikista esille, onko yhteys Siernkors sinetteihin selitettävissä esivanhemmilla.
Eli äidin tai isän pitää olla tähtiristi sukua.



Hans Petrin poika lienee poissa kisasta.

Olav Rundtin mielestä tähti ja risti eivät kyllä vielä riitä, vaan tarvitaan lisäksi kirves.
PH

[Benedictus]

Kirves merkki oli esillä vain Rolambilla, mutta sekin kuuluu siis yhdistelmään.
Koska en ole perehtynyt aatelissukuihin, niin kysyn, oliko muita sukuja joilla oli kirves tyyppinen kuvio vaakunassaan, kuin tämä Kirves-suvuksi mainittu?

Ketä Henrik Hanssoneita nyt on listalla.

1. Stodiusten Henrik Hansson

2. Linnankirjuri Henrik Hansson, onko sama kuin Stodius, ei vielä varma?

3. Henrik Hansson Starck, Hebla Stiernkorssin enopuoli.

4. Henrik Hansson, rälssimaata Nousiaisissa,muistinko oikein?

5.

6.

[Antti Järvenpää]

Jos laittaisin löydetyt Henrik Hanssonit esille tuolta 1500-luvun loppupuolelta, niin heitä löytyy ainakin seuraavat:

1. opiskelija Henrik Hanssson eli Henricus Iohannis; Turun koulun opettaja, tuomiorovasti Hans Petrin poika, k. 1582
2. linnankirjuri Henrik Hansson (Stodius); Linnan ali- ja pääkirjurina 1570-luvun lopusta 1598 asti, jonka jälkeen ei näy Turun linnan mantaleissa, omisti maata Nousiaisten Killaisissa ja löytyy 1600 Turun tonttiäyriluettelosta linnankirjuriksi tai entiseksi sellaiseksi mainittuna; mahdollisesti sama kuin 1573 palkkaa saanut kansliatoimihenkilö, joka sama (kansliatoimihenkilöksi [Canzellij förwant] mainittu) oli ollut 1570-lopulla opiskelemassa ulkomailla. Mahdollisesti sama kuin Henrik Hansson Kill, jolla nimellä löytyy kuitteja.
3. Henrik Hansson Careel jolla allekirjoituksella löytyy kuitteja 1590 luvulta esim. Turussa. Kiuasmaa sitoo henkilön toimet Itä-Suomeen, mutta esimerkiksi Kymenkartanonläänin voudinkirjurista käytetään vain nimeä Henrik Hansson. Kiuasmaassa H.H. Careel on merkitty tuoksi voudinkirjuriksi ja Kiuasmaalla on samalle miehelle useita muitakin toimia.
4. Turun linnan tileistä löytyy bysseskytare Henrik Hansson 1570-luvulta alkaen, joka on palkkauksessa 3-4 sijalla näistä asemiehistä. En ole seurannut kuinka kauan hän kulkee linnan tileissä.

Lisäksi löytyy Henrik Hanssoneita esim. Turun tuonti ja vientiluetteloista ja esim. kuningatar Kaarinan saattojoukosta Liuksialaan. Näistä on vaikea päätellä kenestä em. on kyse. Lisäksi esim. Blomstedt mainitsee Niilo Kijhlin toimien valittajien joukossa erään Henrik Hanssonin (1617 -162?), joka vaikuttaisi olevan Sauvon nimismies Henrik Hansson (Kingell http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1904441), mutta voi olla joku muukin.

Lisäksi Henrik Hanssoneita löytyy esim. Ramsaysta vaikkapa Starck suvun yhteydessä.

Tähti-risti tunnus ei ole pelkästään Särkilahtien tunnus, vaan tunnusta löytyy myös muilta, josta seuraava sikermä liitteenä.

[Matti Lund]

Tähti-risti tunnus ei ole pelkästään Särkilahtien tunnus, vaan tunnusta löytyy myös muilta, josta seuraava sikermä liitteenä.

Yritin perustella jo eräässä aikaisemmassa viestissäni, että tähdestä tai tähtisikermästä oli virkamiestunnuksissa sellainen inflaatio, että tuskin tähden esiintymisen perusteella vaakunoissa tai sineteissä voidaan tehdä mitään sukuun liittyvää johtopäätöstä.

Antin esittämien esimerkkien lisäksi löytyy paljon lisää. Selailin eilen yliopistolla vanhoja painettuja lähdekokoelmia, joissa törmäsin useampaan, joita ei ole Antin esimerkeissä. Se pisti silmään tämän keskustelun muistuttamana.


Tähti 1500 -luvun tunnuksessa näyttää olevan ilmiönä kuin Virtaset ja Lahtiset sukunimien suomennosbuumin yhteydessä sata vuotta sitten: otetaan sitä, mitä naapurillakin näyttää olevan.

Vanhojen Suomen sukujen ohella sitä tulee pilvin pimein vastaan Etelä-Ruotsissakin.

Miksi suosia juuri tähteä? - Tätä ryhdyin miettimään.

Itse kullakin sen ottaneella on tietysti ollut oma ideansa siitä, miksi liittää se omiin tunnuksiinsa. Mutta osa jonkinlaista sopuli-ilmiötä se on myös ollut.

Siitä tuli itselleni se mielleyhtymä, että sitä voisi pitää jonkinlaisena nousukkuuden merkkinä: kun on kohottanut itsensä yhden pykälän ylemmäs säätyasteikolla, tuntuu oikeutetulta ottaa tähti taivaan korkeuksista kohoamisen merkiksi ja antaa samalla jälkipolville velvoite myös pysyä ylempänä, kun kerran sinne on päässyt. Tähti luonnollisesti tuikkii myös ihan tervettä omanarvontuntoa, joka ehkä usean pontimena on ollut.

Joka tapauksessa, sukututkimuksen harmiksi se on, koska se mitätöi yhden aihetodisteen mahdollisuuden!

terv Matti Lund

[Benedictus]

Anders Sigfridsson nämns första gången i historiska källor 1550 och var 1554 tjänare hos Lars Olofsson (Björnram) (http://sv.wikipedia.org/wiki/Lars_Olofsson_%28Bj%C3%B6rnram%29), fogde i Hälsingland och Anders blivande svärfar. Anders Sigfridsson efterträdde Lasse som hälsingefogde och innehade tjänsten 1555-56. Därefter nämns han 1557-58 som fogde i Ångermanland (http://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%85ngermanland) och 1558-63 som slottsfogde i Stockholm. Någon gång under denna period gifte Anders sig med Lasse Olssons dotter Anna som troligen dog 1565.
Anders gjorde snabb karriär i Erik XIV (http://sv.wikipedia.org/wiki/Erik_XIV):s tjänst och nämns 1561 som ledamot i Erik XIV:s nämnd (http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6ga_n%C3%A4mnden). Under fälttåget mot hertig Johan (http://sv.wikipedia.org/wiki/Johan_III) 1563 utsågs Anders till hövitsman (http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6vitsman) över Finland och 30 december samma år till lagman (http://sv.wikipedia.org/wiki/Lagman) över hela Norrland, en befattning som han innehade ännu 1568. Under Nordiska sjuårskriget (http://sv.wikipedia.org/wiki/Nordiska_sju%C3%A5rskriget) utsågs han även till överste arklimästare (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=%C3%96verste_arklim%C3%A4stare&action=edit&redlink=1) och tygmästare (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=Tygm%C3%A4stare&action=edit&redlink=1). Han blev 1568 sårad (skottskada i ett ben) i en strid mot danskarna vid Ängelholm (http://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%84ngelholm).
Sin historiskt mest uppmärksammade insats gjorde Anders Sigfridsson i samband med avsättningen av kung Erik, då Anders öppnade Söderport (http://sv.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6derport) i Stockholm för hertigarnas män. I samband med det tumult som då uppstod sårades Anders igen då en drabant i Erik XIV:s livvakt stack honom i ryggen med en hillebard (http://sv.wikipedia.org/wiki/Hillebard).
Anders Sigfridsson bodde från 1563 i Husby (nu Brogård (http://sv.wikipedia.org/wiki/Brog%C3%A5rd)) i Bro socken (http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_socken) som han erhållit som förläning (http://sv.wikipedia.org/wiki/F%C3%B6rl%C3%A4ning) på tjänst. I Husby hade han senast 1565 byggt sig en sätesgård (http://sv.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4tesg%C3%A5rd) som han döpte till Brogård (http://sv.wikipedia.org/wiki/Brog%C3%A5rd) och som formellt donerades till honom av kungen 10 oktober 1565. Redan 1563 hade Anders börjat använda ett sköldemärke i sigillet utan att vara formellt adlad. Han gjorde aldrig rusttjänst under Erik XIV:s regeringstid och förekommer inte i 1568 års adelsregister. Han gifte sig dock 1569 med en adlig kvinna, Anna Brorsdotter (Buth).
Anders Sigfridsson blev med tiden mycket förmögen på de affärer han gjorde i kronans tjänst och kunde därför i praktiken leva som en adelsman. Hans ståndsmässiga leverne på Brogård, hans adliga gifte och mångåriga statstjänst på hög nivå ledde till att han så småningom av sina samtida började betraktas som en adelsman och många levde i den felaktiga föreställningen att han hade adlats av kung Erik. Anders använde sig åtminstone en gång, 1573, av den falska titeln väpnare (http://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4pnare).
Anders Sigfridsson gifte sig på 1550-talet med Anna Larsdotter, dotter till fogden och ledamoten i Erik XIV:s nämnd Lasse Olsson och dennes hustru Anna Andersdotter från Grubbe (http://sv.wikipedia.org/wiki/Grubbe) i Umeå landsförsamling (http://sv.wikipedia.org/wiki/Ume%C3%A5_landsf%C3%B6rsamling). I detta äktenskap föddes barnen Lars (http://sv.wikipedia.org/wiki/Lars_Andersson_R%C3%A5lamb), Sigfrid och Anna. Anna Larsdotter dog enligt en sentida, något osäker, uppgift 19 oktober 1565. Båda sönerna inskrevs 1577 vid universitetet i Greifswald (http://sv.wikipedia.org/wiki/Greifswald) med släktnamnet Rålamb.
Anders ingick 1569 sitt andra äktenskap med Anna Brorsdotter (även hennes andra), dotter till häradshövdingen Bror Eriksson (Buth) (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=Bror_Eriksson_%28Buth%29&action=edit&redlink=1) och dennes hustru Brita Haraldsdotter (Soop (http://sv.wikipedia.org/wiki/Soop)). I detta äktenskap föddes barnen Bror (http://sv.wikipedia.org/w/index.php?title=Bror_Andersson_R%C3%A5lamb&action=edit&redlink=1),[källa behövs] (http://sv.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:K%C3%A4llh%C3%A4nvisningar) Cecilia och Åke. Anna Brorsdotter överlevde maken och dog 1594.


Anders haavoittui jalkaan 1568! Kummallista?


Erikin sihteeri Måns Perssonin tytär Helena Månsdr nai Teet- sukuisen miehen, jonka vaimon vanhemmista Julli Ramseyn frälsebook kertoo Teet suvun yhteydessä, Sekreterare Måns Persson ja Karin? Andersdr .
Jos spekuloidaan, nin tuolloin tuossa ympyrässä, Anders voisi olla tuo jalkapuoli, ja Linnanvouti Tukholmassa, josta kronikka kertoo, jonka tytär oli Månsin vaimo.



Måns Persson (Ålänning), vht Bastön Per Månsson(ÄITI KARIN NILSDR. SLUK HENRIK JÖNSSON LAPPIN VAIMON ANNAN SISAR. JOLLE HANS STARCK MÖI HULTAN.RAMSEYN STARCK SUVUN ALUSSA MAINITAAN OLOF STARCK, 1450 LAPPI TL. LAPPJOELTA?) ja Anna Eriksdotter . Kuninkaan kansliassa Eerik XIV:n aikana; kunink. sihteeri. Håbon kihlakunnantuomari 1567-73. Södra Mören ja Handbördin lainlukija 1575-77, Kongan 1576, Östran 1594-95, Ahvenanmaan 1607, Trögdin 1609. Asui Kalmarissa. Vangittuna Nyköpingissä 1600. Vainaja 1616.


Ongelma on, ettei ajallisesti Månsin tytär sopisi Alftanveljesten äidiksi.

Mutta hän sopisi erinomaisesti Erikus Erici Alftanuksen Äidiksi.

Kronikan ovat rustanneet Israel ja Abraham, jos he ovatkin onnistuneesti sotkeneet erisukupolvet.

Jotenkin Tuo Starck suku taitaa tulla kuvioon, koska ovat luultavasti Slukien sukua.kUKA OMISTI HULTAN ENNEN HANS STARCKIA?
Ja mitä kummempaa, heidän vaakunansa on 2-3 tähteä, vaikka kuten Matti Lund totesikin niitä riittävän joka suvulle.
HUOMATTAVA MYÖS, ETTÄ JOHAN MUNCKIN VAIMO ON ANDERS SIGFRID RÅLAMBIN 2.VAIMON SUKUA.

TUNTUU JOTENKIN, ETTÄ NÄMÄ SUVUT KIETOUTUU LIIAKSI YHTEEN, JOTTA VOISI OLLA ENÄÄ SATTUMAA.

[Sami Lehtonen]

Kyse ei kai sentään voi olla jankkaamisesta, jos todetaaan, ettei Rundtin hypoteseja voida ohittaa omilla, jotka perustuvat ehkä vieläkin vähäisempään tietoon kuin hänen.

Emme voi tehdä päätelmiä HH:n käteisvaroista eri aikoina, ja vielä vähemmän hänen varainkäytöstään eri aikoina.


Tässä ketjussa käsittääkseni pyritään rakentaamaan uusia hypoteeseja Abrahamin kronikan pohjalta, joista voisi olla apua arvoituksen ratkaisemisessa. Rundt esitti oman hypoteesinsa siinä toivossa, että sen tueksi löytyisi uusia tietoja - näin ei ole yrityksistä huolimatta käynyt, joten voidaan sanoa, että sen hypoteesin aika oli ja meni. Hypoteeseja ei myöskään tarvitse kumota ennen kuin uuden voi rakentaa, joten siinäkin mielessä kommenttisi ei ole mitään muuta kuin jankkaamista Rundtin hypoteesista ketjussa, jossa yritetään saada uutta aikaiseksi.

Käteisvarat eivät merkitse hautauksessa mitään. Linnankirjuri Henrik Hansinpoika olisi varmasti löytänyt tukuittain henkilöitä, jotka olisivat voineet luotottaa vuonna 1588 asianmukaiset hautajaiset asianmukaiseen leposijaan siinä tapauksessa, että Henrikillä olisi ollut akuutti likviditeettiongelma. Jos hän olisi ollut yksinkertaisesti vähävarainen, hän tuskin olisi jotakin satunnaista rahaerää käyttänyt samaan tarkoitukseen heti seuraavana vuonna - maksimoiden kustannukset. Selitys vainajan myöhemmästä siirrosta "parempaan paikkaan" on puhtaasti ad hoc.

Antille suuret kiitokset uusien tietojen kaivamisesta esiin. On hyvä huomata, kuinka monta eri Henrik Hansinpoikaa tuohon aikaan Etelä-Suomessa vaikutti ja kuinka sama nimi on monelle ansioituneellekin tutkijalle tehnyt tepposet.

Rististä ja tähdestä sinettitunnuksessa sanoisin, ettei sen todistusvoima aivan olematon ole. Siihen vain pätee sama, kuin moniin muihinkin aihetodisteisiin (kuten vaikkapa perintönimet) - se voi antaa osviittaa, muttei vahvistaa sukulinkkiä.

Minusta ei silti ole lainkaan mahdotonta, että suurin osa ristiä ja tähteä käyttäneistä ovat tavalla tai toisella olleet keskenään sukua. Kirves- ja Särkilahti-suvuilla on parikin tunnettua sukulinkkiä keskenään - lienee jopa todennäköistä, että tällaisen sukulinkin yhteydessä Kirveen suvun edustaja on alkanut käyttää tähteä, ristiä ja kirvestä sinetissään. Peder Karpalaisella oli äitinsä kautta maaomaisuutta Taivassalossa, josta Paimio ei muutenkaan ole kovin kaukana, joten hänellä voi aivan hyvin olla tuntematon sukuyhteys Särkilahtiin.

[TapioV]

Yritin perustella jo eräässä aikaisemmassa viestissäni, että tähdestä tai tähtisikermästä oli virkamiestunnuksissa sellainen inflaatio, että tuskin tähden esiintymisen perusteella vaakunoissa tai sineteissä voidaan tehdä mitään sukuun liittyvää johtopäätöstä.

Antin esittämien esimerkkien lisäksi löytyy paljon lisää. Selailin eilen yliopistolla vanhoja painettuja lähdekokoelmia, joissa törmäsin useampaan, joita ei ole Antin esimerkeissä. Se pisti silmään tämän keskustelun muistuttamana.


Tähti 1500 -luvun tunnuksessa näyttää olevan ilmiönä kuin Virtaset ja Lahtiset sukunimien suomennosbuumin yhteydessä sata vuotta sitten: otetaan sitä, mitä naapurillakin näyttää olevan.

Vanhojen Suomen sukujen ohella sitä tulee pilvin pimein vastaan Etelä-Ruotsissakin.

Miksi suosia juuri tähteä? - Tätä ryhdyin miettimään.

Itse kullakin sen ottaneella on tietysti ollut oma ideansa siitä, miksi liittää se omiin tunnuksiinsa. Mutta osa jonkinlaista sopuli-ilmiötä se on myös ollut.

Siitä tuli itselleni se mielleyhtymä, että sitä voisi pitää jonkinlaisena nousukkuuden merkkinä: kun on kohottanut itsensä yhden pykälän ylemmäs säätyasteikolla, tuntuu oikeutetulta ottaa tähti taivaan korkeuksista kohoamisen merkiksi ja antaa samalla jälkipolville velvoite myös pysyä ylempänä, kun kerran sinne on päässyt. Tähti luonnollisesti tuikkii myös ihan tervettä omanarvontuntoa, joka ehkä usean pontimena on ollut.

Joka tapauksessa, sukututkimuksen harmiksi se on, koska se mitätöi yhden aihetodisteen mahdollisuuden!

terv Matti Lund
Tähti ja risti-yhdistelmä on saattanut syntyä puumerkistä, kun pystyviivan yläosaan on piirretty x ja alaosaan poikkiviiva. Kun ne erotetaan, syntyy vaakunakuvio tähti ja risti. Siksi se saattoi olla niin yleinen. Olen aikaisemmin esittänyt ajatuksen, että yleinen tähti-risti-vaakuna olisi Turun piispan asemiesten tunnus ja jäi sitten sukutunnukseksi. Starck-suvun tunnus: kaksi tähteä on sekin saattanut syntyä puumerkistä, kun pystyviivan ylä- ja alapäähän on piirreetty x ja sitten irrotettu päällekkäisiksi tähdiksi. Erityisesti tähti on niin yleinen vaakunakuvio Suomessa, ettei sen perusteella kannata lähteä sukulaisuuksia etsimään.
Tapio Vähäkangas

[TapioV]

Benedictus kysyi, kuka omisti Hultan. Anthonin Finlands medeltida frälse, s. 30 käy ilmi, että Sundin Hultan lahjoitti 1386 Peder Ålänning P. Erikin prebendalle (6 tankoa, 2 kyynärää), joka Uuden ajan alussa oli 200 mk arvoinen.Han Persson i Fulkilan myymä oli vai 80 mk:n arvoinen. Sen hän oli ostanut Hans i Hulta ja Knut Mickelssonilta. Hultassa on siis ollut useita taloja.
T.V.

[Matti Lund]

Tähti ja risti-yhdistelmä on saattanut syntyä puumerkistä, kun pystyviivan yläosaan on piirretty x ja alaosaan poikkiviiva. Kun ne erotetaan, syntyy vaakunakuvio tähti ja risti. Siksi se saattoi olla niin yleinen. Olen aikaisemmin esittänyt ajatuksen, että yleinen tähti-risti-vaakuna olisi Turun piispan asemiesten tunnus ja jäi sitten sukutunnukseksi. Starck-suvun tunnus: kaksi tähteä on sekin saattanut syntyä puumerkistä, kun pystyviivan ylä- ja alapäähän on piirreetty x ja sitten irrotettu päällekkäisiksi tähdiksi. Erityisesti tähti on niin yleinen vaakunakuvio Suomessa, ettei sen perusteella kannata lähteä sukulaisuuksia etsimään.
Tapio Vähäkangas


Tämä puumerkkijohdannaisuus vaikuttaa maanläheiseltä ja realistiselta selitykseltä tähtien yleisyydelle. Siis se tulisi eräänlaisena jatkojalostuksena ennemminkin rahvaan syvistä riveistä kuin kurkotettuna taivaalta.


Tuo oma aivoitukseni oli jo lähtökohtaisesti liian lennokas ollakseen jonkinlainen realistinen vaihtoehto enkä ollut sitä tarkoittanutkaan niin, että sillä olisi jotain vastaavuutta käyttäjien todellisten motiivien kanssa.


terv Matti Lund

[Maisa M]

Tähti ja risti-yhdistelmä on saattanut syntyä puumerkistä, kun pystyviivan yläosaan on piirretty x ja alaosaan poikkiviiva. Kun ne erotetaan, syntyy vaakunakuvio tähti ja risti. Siksi se saattoi olla niin yleinen. Olen aikaisemmin esittänyt ajatuksen, että yleinen tähti-risti-vaakuna olisi Turun piispan asemiesten tunnus ja jäi sitten sukutunnukseksi. Starck-suvun tunnus: kaksi tähteä on sekin saattanut syntyä puumerkistä, kun pystyviivan ylä- ja alapäähän on piirreetty x ja sitten irrotettu päällekkäisiksi tähdiksi. Erityisesti tähti on niin yleinen vaakunakuvio Suomessa, ettei sen perusteella kannata lähteä sukulaisuuksia etsimään.
Tapio Vähäkangas

Eikö Tähti ja risti -yhdistelmä ole syntynyt suoraan Stiernkorsín nimestä? Stiern = tähti (stjärn) ja kors = risti ?

terv. Maisa M

[Sami Lehtonen]

Eikö Tähti ja risti -yhdistelmä ole syntynyt suoraan Stiernkorsín nimestä? Stiern = tähti (stjärn) ja kors = risti ?

terv. Maisa M

Ei kun nimi tulee vaakuna-aiheesta, niinkuin monilla muillakin suvuilla. Sukunimiä ei yleensä käytetty.

Pelkkiä tähtiä on yksinään, ryhmissä tai osana muuta kokonaisuutta, niinkuin mointa Stiern- ja -stierna -nimistä voi päätellä.

[Maisa M]

Koetan yrittää vastata lihavoituihin kohtiin. 1. virke on totuuden vastainen: kirkon lattian alusta oli täynnä rottia, jotka söivät ruumiin muutamissa viikoissa.

Tileissä tosiaankin näkyvät vain kirkon saamat suoritukset. Muutamat näyttävät saavan maksuttoman hautauksen tänäkin päivänä.

Kyse ei kai sentään voi olla jankkaamisesta, jos todetaaan, ettei Rundtin hypoteseja voida ohittaa omilla, jotka perustuvat ehkä vieläkin vähäisempään tietoon kuin hänen.

Emme voi tehdä päätelmiä HH:n käteisvaroista eri aikoina, ja vielä vähemmän hänen varainkäytöstään eri aikoina.

Nuoremman Stierkors-suvun vaakunatunnuksen löytyminen suvusta voisi liittyä edellä todettuun ilmeiseen suomalaiseen syntyperään. Itse en ole asettunut minkään teorian tai hypoteesin kannalle, mutta Rundtin esittämää en kykene kumoamaan ja tyydynkin tässä asemassa ja tilanteessa nostamaan käteni ylös otsikon kysymyksen tiimoilla.

Kukaties vielä joskus pääsemme koluamaan Tavastien kappelin jokaisen kolon ja raapimaan DNA:ta jokaisesta luusta.
PH
Ei minunkaan mielestäni kyse ole mistään "jankkaamisesta", vaan Matti Lundin sanoin hän, Olav Rundt, haluaa saada tietoa, joka puhuisi joko puolesta tai vastaan tätä hänen esittämäänsä hypoteesia. Jatketaan siis probleeman ratkomista.

Onko niin varmaa, että Abraham Ericinpoika Alftanus olisi muistanut isoisänsä Erik Hannunpojan isän nimen oikein. Hans hän kai oli, mutta oliko Erikinpoika vai Olofinpoika? Ei sitä yleensä ole muistettu tai tiedetty isoisän patronyymiä.

terv. Maisa M

[quote=Matti Lund Paras perusteluhan on Olav Rundtilta itseltään artikkelin ingressissä:

Hän haluaa vain esittää hypoteesin pohdinnan alle ja toivoo, että sitä kautta hypoteesille löytyisi joko vahvistus tahi hylkäys etsimällä ja löytämällä sitä lähtökohtana pitäen asiakirjoista jonkin uuden tiedon, joka toteennäyttäisi jotain sen puolesta tahi sitä vastaan.

Siis tietojen viitekehyksenä on, ettei niitä saa ottaa päätäpahkaa todesta kuten monet ovat kaikesta huolimatta tehneet, vaan ainoastaan ottaa tiedot arvioitaviksi ja koeteltaviksi.

Lähtökohtanahan hypoteesin esittämiselle oli, että tutkiessaan aivan toisia henkilöitä Olav Rundt ja Antti Kolehmainen törmäsivät usean kerran samoissa asiakirjoissa sellaisiin henkilöihin kuin Henrik Hansinpoikaan Turussa ja hautakirjoituksiin, jotka liittyivät Sjundbyn omistajasukuun, ja näistä tuli mielleyhtymiä Alftan -sukukronikan eräisiin vihjetietoihin kuten kuninkaankartanoihin Suomessa ja Hansinpoika -veljeksiin.

Tämän jälkeen Rundt sai herätteen lähteä rakentelemaan Genos -artikkelissa esitettyä hypoteesia.[/quote] terv.Matti Lund

terv. Maisa M

PS Mikähän siinä on, kun en osaa tätä kahden eri viestin lainausta?

[Matti Lund]

Tässä ketjussa käsittääkseni pyritään rakentaamaan uusia hypoteeseja Abrahamin kronikan pohjalta, joista voisi olla apua arvoituksen ratkaisemisessa. Rundt esitti oman hypoteesinsa siinä toivossa, että sen tueksi löytyisi uusia tietoja - näin ei ole yrityksistä huolimatta käynyt, joten voidaan sanoa, että sen hypoteesin aika oli ja meni. Hypoteeseja ei myöskään tarvitse kumota ennen kuin uuden voi rakentaa, joten siinäkin mielessä kommenttisi ei ole mitään muuta kuin jankkaamista Rundtin hypoteesista ketjussa, jossa yritetään saada uutta aikaiseksi.

...



Abrahamin suuhun pannussa Alftan -kronikassa törmätään useaan vaikeaan myyttiin, joista vaikein sanomaltaan ehkä on "kartanomyytti".

Kartanomyytti sisältyy siihen Abrahamin lausumaksi pantuun sanomaan, että kuningas lahjoitti Hälsinglandissa asuneelle kantaisälle Hansille kuninkaankartanoita talonpoikineen, ja nimenomaan useita kartanoita Ruotsin lisäksi useilla paikkakunnilla Suomessa, joista annetaan nimet Sundby, Ljusta ja Gesterby, jotka Suomen kartanot olisivat "käskynhaltijaveljet" Henrik ja Roland Hansinpojat jakaneet keskenään, kun taas kolmas veli Eerik olisi saanut pitää kaikki Ruotsissa sijaitsevat kartanot.


Myytin vaikeus on siinä, että se on osoittaunut kaikilta osiltaan täysin perättömäksi, mutta sitkeästi eläväksi, vaikka tietoa asian tarkistamiseksi on ollut helposti saatavilla, sillä lähes kaikki vanhan rälssin omistamat kartanot ja maat ovat olleet hyvin tiedossa ja tarkistettavissa painetuista matrikkeleista jo 1800 -luvulta saakka.

Kronikasta syntyy voimakkaita mielleyhtymiä sen puolesta, että hälsinglantilaissuvun lahjoitusmaat Suomessa ovat olleet se tärkeä vetovoima, joka on osaltaan vetänyt alftalaisia Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen ja johtaneet heidän etabloitumiseensa sinne.


Järjestys kronikassa on asetettu niin päin, että ensin lahjoitettiin kartanot ja miehet tulivat perässä, kun olivat saaneet sovittua maiden jakamisesta keskenään. Siten omistuksilla on ollut kronikan mukaan suurempi vetovoima kuin virkojen hakemisella.


Maa-asiakirjojen tutkimusten mukaan tältä asetelmalta on viety täydellisesti pohja pois: itse kukin tähän alftalaissukuun katsottavista miehistä, ensin Henrik ja Roland Hansinpojat ja sittemmin heidän veljenpoikansa Ericus Erici ovat saapuneet Suomen kamaralle täysin maattomina miehinä, jotka ovat tänne vakiintuakseen joutuneet ensi töikseen ostamaan jonkin tontin, jossa asua.

Aivan ensimmäinen suvun omistus lienee ollut Henrik Hansinpojan ostama tontti Turusta ja toinen Henrik Hansinpojan hallintaansa saama kruununmaa Nousiaisen Killaisissa. Tässä tai muussakaan ketjussa en muista tulleen ilmi Ericus Ericin kiinteistöomistuksia ennen Huukaisen ostoa 1627.

Kaikki muut tilukset paitsi Killainen ovat pelkkää ostomaata. Hankintamaansa Alftanit ovat saaneet enimmäkseen haltuunsa provinsiaalisen virkakunnan tavanomaisimpaan tapaan: ottamalla vastaan tarjolla olevia kruunun verohylkyjä. Varsinkin Huukainen on saatu aivan pilkkahinnalla, mutta tilojen kohentamisessa kuntoon ovat olleet omat rasituksensa ja kustannuksensa, kun mittavat parannustyöt on täytynyt suorittaa.

Kartanomyytin vaikeus on siinä, että Alftanien "rantautuminen Suomeen" on mennyt asiakirjojen valossa tasan tarkkaan aivan päinvastaisesti kuin Alftan -kronikka yrittää kertoa.

Tämä umpikuja, kun mitään tietoja suvun aikaisemmista omistuksista Suomessa ei ole tavoitettu, on mielestäni poikinut toisen vaikean perimätiedoksi väitetyn myytin: suku ei olisikaan ruotsalainen, vaan ainoastaan pikavisiitin Alftassa tehnyt suku, jonka miehet olisivat muinoin olleet Suomessa korkealle arvostettuja virkamiehiä ja kartanonomistajia.

Tämäkin myytti on joutunut umpikujaan ja vaikuttaa ennemminkin hätävalheelta, kun mitään todisteita aikaisemmista suomalaisesta alkuperästä, viroista ja omistuksista ei ole saavutettu. Sitä paitsi tämä myytti on aivan päälaellaan Abrahamin suuhun pannun sanoman kanssa, jossa ei ole vähäisintäkään merkkiä suomalaisesta alkuperästä.


Kysymys kuuluukin, että mitä sukukronikasta jää jäljelle, kun nämä kronikan peruslähtökohdat joudutaan hylkäämään?


Voidaanko kronikan sanomisista enää ylipäänsä ponnistaa jotakin tavoittelemaan, vai onko tämä ketju, jossa on otettu tavaksi vähän väliä pudota enoina kronikan veneestä, kronikan lennon lopun alku?


terv Matti Lund

[Sami Lehtonen]

Voidaanko kronikan sanomisista enää ylipäänsä ponnistaa jotakin tavoittelemaan, vai onko tämä ketju, jossa on otettu tavaksi vähän väliä pudota enoina kronikan veneestä, kronikan lennon lopun alku?


terv Matti Lund

Tämä on kyllä hyvä kysymys. Itselläni ei ole sen kummempia odotuksia herrojen esipolvien selviämisen suhteen. Mielenkiinnolla olen kuitenkin odottanut, josko jotakin tietoa olisi vielä löydettävissä. Kun vihdoin olemme päässeet neliskulmaisen tapin (Emerentia) hakkaamisesta pyöreään reikään, voitaisiin kenties seuraavaksi jättää sen kahdeksankulmaisen tapin (Hans Olofsson ja Malin Henrikintytär) hakkaaminenkin.

Kysymyksenalaiseksi tuleekin mm. se, onko viimeinenkään tieto kronikassa eli Hansinpojat ja heidän sukulaisuutensa totta. Erik Hansinpojan kohdalta on jo todettu, ettei tämä välttämättä ole täysveli eli patronyymiltään Hansinpoika, mutta kertooko mikään lähde Rolandin ja Henrikinkään olevan veljiä keskenään. Ericus Ericin ja Henrik Hansinpojankin taitaa yhdistää vain yksi aiemmin mainittu kuittaus, jossa siinäkään ei ole halaistua sanaa miesten sukulaisuudesta - jos edes olivat sukua.

[Maisa M]

Tarkoitin kyllä: Ei sitä yleensä muistettu tai tiedetty isoisän isän patronyymiä.

terv. Maisa M :oo:

[Benedictus]

Pohdin tuota samaa kysymystä kuin Matti Lund, osin samoin johtopäätöksin.

Kuitenkin olen oppinut vuosien mittaan, että tarinoilla ja muisteluksilla on usein todellinen lähtökohta, usein yllättävänkin oikeilla tiedoilla, se mikä usein ei sovi onkin juuri henkilögalleria.
Eli tarinat ovat monesti tosia, mutta ajat ja ihmiset eriä, siis sukulaisten kyseessä ollen sukulaisia,mutta eri kuin tarinassa.
Laitoin tuossa aiemmin otteen suvusta, jossa kerrottiin oltavan piispa Geseliuksen jälkeläisiä. Totuus oli oikea, mutta olivatkin paljon kauempaa Juusteenien ja kumppanien porukkaa.

Siksi laitoin tänään tuon Måns Person Rålamb kartoituksen, koska taas oli jalkavammanen henkilö(kuinka monta jalkapuolta jo on kasassa?) ja kuninkaan sihteeri.

Toisaalta Anna Alftanán puoliso Måns Larssonia olemme Astrenius sivuilla pohtineet juuri Måns Persson Utterin jälkeläiseksi, johtuen Palm nimestä, joka oli Måns Månsson Palmilla.Jos Per Månsson ja Anders Sigfridsson Rålamb olisivat Alftanusten esiisä, sopisivat tarinaan, ja Måns Larssonkin olisi nainut sukulaisensa.

Tämä ei vielä kerro kuka oli Hans, mutta tuosta voisi saada äidin ja isoäidin Alftanuksille.
Eli Hanssin vaimo voisi olla Anders Rålambin tytär, jolloin Rolamb Hansson saanut äidin suvun nimen ja Tott sukulaisia, ja Erik Hanssonin vaimo Måns Perssonin tytär, josta tieto kuninkaan sihteeristä, entäs kuningattaren veljentytär?

Tietenkin tämä on speculaatiota, ei edes hypoteesin rakentamista. Nuo henkilöt vain sattuvat sopimaan kronikan teemaan, ja ovat osin niitä nousukkaita, joita Matti Lund tuossa määritteli.

[Pekka Hiltunen]

Tässä ketjussa käsittääkseni pyritään rakentaamaan uusia hypoteeseja Abrahamin kronikan pohjalta, joista voisi olla apua arvoituksen ratkaisemisessa. Rundt esitti oman hypoteesinsa siinä toivossa, että sen tueksi löytyisi uusia tietoja - näin ei ole yrityksistä huolimatta käynyt, joten voidaan sanoa, että sen hypoteesin aika oli ja meni. Hypoteeseja ei myöskään tarvitse kumota ennen kuin uuden voi rakentaa, joten siinäkin mielessä kommenttisi ei ole mitään muuta kuin jankkaamista Rundtin hypoteesista ketjussa, jossa yritetään saada uutta aikaiseksi.

Käteisvarat eivät merkitse hautauksessa mitään. Linnankirjuri Henrik Hansinpoika olisi varmasti löytänyt tukuittain henkilöitä, jotka olisivat voineet luotottaa vuonna 1588 asianmukaiset hautajaiset asianmukaiseen leposijaan siinä tapauksessa, että Henrikillä olisi ollut akuutti likviditeettiongelma. Jos hän olisi ollut yksinkertaisesti vähävarainen, hän tuskin olisi jotakin satunnaista rahaerää käyttänyt samaan tarkoitukseen heti seuraavana vuonna - maksimoiden kustannukset. Selitys vainajan myöhemmästä siirrosta "parempaan paikkaan" on puhtaasti ad hoc.


Tjaah.

Selvennän vielä edellistä viestiäni: muurattuja hautoja ruvettiin siis rakentamaan, jotta rotat eivät kuljettelisi luita ympäriinsä.

Katsotaan nyt, mitä Rundt on kirjoittanut:

"Ruuths källa var Adolf Lindmans bok Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen[7 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#7)]. Där finns en ingående beskrivning av detta gravkor. Enligt denna har en av gravarna haft följande inskrift: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.» En titt i Åbo domkyrkas räkenskaper uppenbarade att Henrik Hanssons mor begravdes i kyrkan den 20 mars 1589 [8 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#8)]. Trots att över ett år hade förflutit sedan hustru Malins död råder det intet tvivel om att hon var Henrik Hanssons mor. Ett så långt uppskov med gravsättningen var inte särskilt ovanligt på den tiden. Därtill kommer nämligen också att Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins. På den var bokstäverna HH, stjärnkorsvapnet och följande inskrift inhuggna: »Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafnven -.» Lindman har antecknat att dessa personer förmodligen hörde till den Tavastska ätten[7 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#7)]."

Ymmärrän kyllä, ettei neliskanttista tappia saa sopimaan pyöreään reikään. Mutta kun O.R. torkottaa näinkin upeaa nuijaaa tulevien sukututkijoitten kouraan hypoteesinsa testauttamiseksi, niin mikähän piru siinäkin täytyy olla takana, kun näitten täytyy käyttää kalua koko nuoruutensa voimalla saadakseen pyöreän tappinsa upotettua neliskanttiseen kläpeen. No, totesin jo nostaneeni käteni ylös otsikon kysymyksen osalta ja jään nyt toistaiseksi vain fundeeramaan Rundtin kuviota, koska en sitä ole vielä saanut hajalle. Otan kyllä sitten vastuun ihan omalle kontolleni, kun on neliö saatu ympyröidyksi - tai päin vastoin.
PH

[Pekka Hiltunen]

Jos laittaisin löydetyt Henrik Hanssonit esille tuolta 1500-luvun loppupuolelta, niin heitä löytyy ainakin seuraavat:

1. opiskelija Henrik Hanssson eli Henricus Iohannis; Turun koulun opettaja, tuomiorovasti Hans Petrin poika, k. 1582
2. linnankirjuri Henrik Hansson (Stodius); Linnan ali- ja pääkirjurina 1570-luvun lopusta 1598 asti, jonka jälkeen ei näy Turun linnan mantaleissa, omisti maata Nousiaisten Killaisissa ja löytyy 1600 Turun tonttiäyriluettelosta linnankirjuriksi tai entiseksi sellaiseksi mainittuna; mahdollisesti sama kuin 1573 palkkaa saanut kansliatoimihenkilö, joka sama (kansliatoimihenkilöksi [Canzellij förwant] mainittu) oli ollut 1570-lopulla opiskelemassa ulkomailla. Mahdollisesti sama kuin Henrik Hansson Kill, jolla nimellä löytyy kuitteja.
3. Henrik Hansson Careel jolla allekirjoituksella löytyy kuitteja 1590 luvulta esim. Turussa. Kiuasmaa sitoo henkilön toimet Itä-Suomeen, mutta esimerkiksi Kymenkartanonläänin voudinkirjurista käytetään vain nimeä Henrik Hansson. Kiuasmaassa H.H. Careel on merkitty tuoksi voudinkirjuriksi ja Kiuasmaalla on samalle miehelle useita muitakin toimia.
4. Turun linnan tileistä löytyy bysseskytare Henrik Hansson 1570-luvulta alkaen, joka on palkkauksessa 3-4 sijalla näistä asemiehistä. En ole seurannut kuinka kauan hän kulkee linnan tileissä.

Lisäksi löytyy Henrik Hanssoneita esim. Turun tuonti ja vientiluetteloista ja esim. kuningatar Kaarinan saattojoukosta Liuksialaan. Näistä on vaikea päätellä kenestä em. on kyse. Lisäksi esim. Blomstedt mainitsee Niilo Kijhlin toimien valittajien joukossa erään Henrik Hanssonin (1617 -162?), joka vaikuttaisi olevan Sauvon nimismies Henrik Hansson (Kingell http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1904441), mutta voi olla joku muukin.

Lisäksi Henrik Hanssoneita löytyy esim. Ramsaysta vaikkapa Starck suvun yhteydessä.

Tähti-risti tunnus ei ole pelkästään Särkilahtien tunnus, vaan tunnusta löytyy myös muilta, josta seuraava sikermä liitteenä.

Olav Rundt:

"Henrik Hansson, begr. 4.4.1619 i Åbo domkyrka [8]. Tjänade hos ståthållaren, Sjundby-herren Claes Åkesson Tott från 1673 [21] (Vuosiluvun kai pitäisi olla 1573. PH). På 1580- och 1590-talet var han skrivare på Åbo slott. Idkade skeppsfart. Ingick 1577 i det sällskap som följde Karin Månsdotter till Liuksiala [24]. Kiuasmaa kallar honom Henrik Hansson Kill. I vilket sammanhang detta tillnamn har förekommit är oss obekant, men det kan nämnas att en Henrik Hansson är nämnd i längderna på Kila i Kimito 1600-1616 [25]. Enligt Kiuasmaa var han gårdsfogde hos Klas Fleming 1595. Att det kan ha varit samma person stöds av att Sjundby var granne till Flemings friherrskap Vik i Sjundeå. Han var gift 1: o med Biretta, d. 23.4.1589 och begraven i Tavast-koret i Åbo domkyrka [7], 2: o med Elisabet Mårtensdotter Kyrö [26], levde 1529 [15], dotter till köpmannen i Åbo Mårten Persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson [27]."

Nousiaisten Killaisista en Henrik Hanssonia löydä, mutta sensijaan Kemiön Kilassa näyttää hänen nimissään olleen kuuden tangon maatilkku. Haluaisinpa tietää kuinka Killainen on saatu sotketuksi tähän kuvioon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1318851

Henrik Hanssonilla ja Biretalla oli siis ollut viisi lasta, joiden kaikkien jäänteitten nyt sitten pitäisi löytyä Tavastien kuorista. Vuotta ennen Biretan kuolemaa kuoli siis Malin Henríkintytär. Eikös näytä aika ilmeiseltä, että äitivainaja Malin on ensin saanut nukkua rotilta rauhassa neljän pojantyttärensä ruumiin seurassa. Hänet on haudattu 20.3.1589, ehkä saman aikaisesti Henrik Hanssonin ja Biretan (kuolleena syntyneen?) kuopuksen kanssa, kunnes sitten miniä Biretan kuoltua 23.4.1589 on tälle muurattu oma hauta anoppinsa viereen ("Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins") ja lasten luut on kaiketikin siirretty äitinsä keralle. Fertiili-ikäisenä kuolleen Biretan viimeinen synnytys oli suurella todennäköisyydellä komplisoitunut. Jos sikiö on syntynyt kuolleena, ovat Biretan jälkeiset (istukka, napanuora) jääneet syntymättä ja hän on kuollut kuukauden kuluttua lapsivuoteeseensa istukan infektoiduttua ja aiheutettua sepsiksen eli verenmyrkytyksen (mikä varmaankin oli tässä ikäryhmässä naisilla yksi yleisimmistä kuolinsyistä).

E.m. artikkkeliaan (Genos 1991) kirjoittaessaan ovat Olav Rundtilta epäilemättä puuttuneet gynekologisen anatomian, obstetriikan, neonatologian ja perinatologian perustiedot muista lääkärintaidoista puhumattakaan, mutta siitäkin huolimatta näyttäisi DI:llä värkki otsaluunsa takana tehneen tavallisen tarkkaa työtä. Jään kuitenkin kaipaamaan dokumentaatiota Malin Henrikintyttären rälssivapaudesta Alftan Näsbyn kylässä sijainneeseen tilaan miehensä jälkeen. Sääksmäen vouti Hans Olofssonhan asui Alftassa, tultuaan ensin tuomituksi verovilpistä kuolemaan 1556.

Elina Olavintytär Kirves (elossa vielä 1504) siis palkitsi lankonsa Kiukku-Nikun, koska tämä oli nähnyt vaivaa asioidessaan usein valtaneuvoston kanssa Elinan tai miehensä, Turun porvari Hans Perssonin (tai heidän poikansa/tyttärensä) puolesta. Jos Hans Olofsson olisi ollut vaikkapa Elin Kirveen lapsenlapsi, selittyisi hänen syntyperänsä hämäryys erinomaisen hyvin esim. sillä, että hänen vanhemmistaan jompikumpi oli kotoisin Ruotsin puolelta. Erik XIV:n frillan (ennen Katarina Maununtytärtä) Agda Pederintyttären isä, Tukholman porvari Peder "i Porten" oli alkujaan Turun porvareita. Agda avioitui Claus Flemingin veljen Joachimin kanssa. Emme tiedä kuinka paljon tässä liitossa oli sairaan Erik-kuninkaan leikittelyä, kun hovissa palvellut Joachim sai kohdata kuolemansa taistelukentällä Anna-tyttären syntymää seuraavana vuonna. Turun porvareitten, "hovikelpoisten" Flemingien ja kruunua palvelleitten Alftanus-suvun esi-isien väliset suhteet vaikuttavat kyllä maallikkoa kiehtovilta ilman Abrahamin "omakätistä" kronikkaakin.
PH

[Benedictus]

Maunu Juhananpojan, Viurilan kartanon omistajan, tiedetään käyttäneen liljaa vaakunassaan. Häneltä sekä vaakuna että kartano siirtyivät Slang suvulle Håkan Tidemaninpojan vaimon Valborg Flemingin kautta, joka oli mainitun Maunun tyttärentytär. Håkan Tidemaninpojan pojat Bertil ja Eerik käyttivät liljaa vaakunassaan, mutta edellisen poika Eerik Bertilinpoika, k. 1592, käytti jo toista vaakunaa nim. pyhää "Mikaelia lohikäärmettä polkevana. Paitsi häntä käyttivät tähän aikaan vain kaksi muuta henkilöä mainittua vaakunaa, nim. Pietari Eerikinpoika, Pohjan kartanon omistaja, vanhaa Muurlan sukua, sekä Erik Bertilinpojan anoppi Margareta Pietarintytär. Asiakirjoissa esiintyvät Eerik Bertilinpoika ja Pietari Eerikinpoika usein yhdessä, joka viittaa läheiseen sukulaisuuteen. JULLY RAMSAY mainitsee Margaretan ensimmäisen miehen olleen erään Eerikin, josta häneltä puuttuu lähempiä tietoja, mutta kirjoittaja otaksuu hänen olleen Pietari Eerikinpojan isän Eerik Olavinpojan Muurlan sukua, minkä suvun vaakuna on tuntematon. Margaretan toinen mies oli Pietari Spore. LUND pitää luultavana, että Eerik Bertilinpoika Slang olisi anopiltaan perinyt uuden vaakunansa, mutta koska Margaretan tytär Kaarina käytti toista vaakunaa, RISTIÄ JA TÄHTEÄ(Holman Stjernkors suvun) ei ole mahdotonta, etteikö juuri tämä ollut Muurlan suvun vanha vaakuna. Margaretan lukuisat tilukset Perniössä periytyivät Pietari Eerikinpojalle ja Eerik Bertilinpojalle, joista edellinen olisi LUNDin otaksuman mukaan hänen poikansa ja jälkimmäinen oli varmasti hänen tyttärensä mies. Johtuen tästä sukulaisuudesta, arvelee kirjoittaja, käyttivät molemmat samaa vaakunaa. Eerik Bertilinpojan pojanpoika, 30-vuotisen sodan tunnettu sankari Eerik Slang käytti suvun kolmatta vaakunaa, marsalkansauvaa.

Genos 8(1937), s. 116-120


Eräs mahdollinen tähtiristi vaakuna tässä, joka liittyy Slangeihin ja Muncheihin.

[Pekka Hiltunen]

Eikö Tähti ja risti -yhdistelmä ole syntynyt suoraan Stiernkorsín nimestä? Stiern = tähti (stjärn) ja kors = risti ?

terv. Maisa M

"På stamgodeset Särkilaks nämnes Mielivalta, Melevaldus 1332, och Melevaltae 1374." (Jully Ramsay)

"Per, Taivassalon Särkilahden herra.
Olof Perinpoika, Suur-Särkilahden herra; palveli hovissa ja sai verovapauden; ansaitsi, ritarihuoneen taulun mukaan, 8.11.1410 "Pyhän Mårteninpäivää edeltävänä lauantaina" Flensburgissa, rälssikirjeen kuningas Erik XIII:lta 8; katselmusmies Taivassalossa 9.6.1417 4. - Puoliso "Karin till Nynäs". 1
Nils Olofinpoikahttp://www.juhasinivaara.fi/sinetit/150p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/150.gif), Taivassalon herra; asemies; allekirjoitti valtaneuvosten joukossa liiton kuningas Erik XIII:tta vastaan 1; kuninkaantuomari Itämaassa (Suomessa) 1437-1447 9; allekirjoitti valtaneuvosten joukossa Kalmarissa 1441 rauhansopimuksen Ruotsin ja Norjan välillä 1; osti 1427 Taivassalon Sjusholman Ragvald Ragvaldinpojalta 10, ja 1433 Kaarinan Kuralan porvari Gunnar Trollelta 11, osti 1438 vielä kolme autiotilaa Vähä-Särkilahdesta vaimo Lucia Nilsintyttäreltä ja tämän vävyltä Anders Balkilta 12; suoritti 1443 perinnönjaon, vaimonsa sisarusten kannssa, appensa kuoltua; kuoli 1450-luvun alussa; 28.6.1458 pidettiin perinnönjako hänen jälkeensä Särkilahdessa. - Puoliso Elin Nilsintytär, isä Nils Olofinpoika (Katso Tavast-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssita.htm#taulu2)); sai kihlajaislahjana isänsä veljeltä piispa Maunu Tavastilta Vahdon kappelipitäjän Kautrannan, ja sai 1467 13, veljenpoikansa Nils Tavastin kanssa tehdyn sovinnon kautta, Liedon Vääntelän; hänen jälkeensä suoritettiin perinnönjako 1468.14 " (Juha Sinivaara)
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

Omissa tauluissani olen vedellyt mutkat suoriksi sillä viisiin, että Karin till Nynäs on saanut veljiksen Bengt ja Klas Lydekenpojat (Djäkn) ja isäkseen niin muodoin tiettävästi aikoinaan Westfalenissa kuolleen Lydeken.

Tapio Vähäkankaan esitys Pietari Mielivallan mahdollisesta puumerkkikuviosta on kekseliäs ja vaikuttaa järkeenkäyvältä, kun näyttäisi olleen kyseessä ikivanha suomalaissuku.

Kirves tulee mukaan kuvioon Martta Niilontyttären avioiduttua Nousiaisten Kirvelän rälssimiehen Olavin (kirves) kanssa. Näitten tytär Karin nai porvari Kiukku-Nikun (Arg Nisse) ja tästä sitten pääsemmekin rakkaaseen aiheeseemme eli Turun Tuomiokirkon Tavastien köörin hautoihin, jotka odottavat, että löytyisi jostain muutamia kymppitonneja luitten DNA-tutkimuksiin. Kun piispa Hemmingin jäänteet ynnä muut samaan lippaaseen kootut, Keskiajan menoissa käytetyt luut nyt kaiketikin on tutkittu, täytyisi käydä nykäisemässä asianomaisia hihasta, koskapa ainakin genealogian kannalta on rahat toistaiseksi kulutettu turhuuksiin; saisimme sitten pisteen tällekin aiheelle.
PH

[Antti Järvenpää]

Nousiaisten Killaisista en Henrik Hanssonia löydä, mutta sensijaan Kemiön Kilassa näyttää hänen nimissään olleen kuuden tangon maatilkku. Haluaisinpa tietää kuinka Killainen on saatu sotketuksi tähän kuvioon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1318851

....
PH

SAY:sta löytyy varmaankin paljon verotalollisia Henrik Hanssoneita, joista yksi on tuo Kemiön Kila. SAY:ssa näkyvät veronmaksajat ovat vielä tuohon aikaan vain verotalollisia ja rälssin maat ilmestyvät SAY:n myöhemmin (tai näin on ainakin SAYn oppaan mukaan http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf ). Esimerkiksi tämä Kemiön Kilan Henrik Hansson on kynävärien perusteella maksanut kaikki veronsa Kilassa, siis: maa-, henki- ja kymmenysverot, sekä jotakin erityisveroja. Kun linnankirjuri tavataan samoihin aikoihin myös Turussa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898788 (toinen ylhäältä vasen sarake), tuntuisi siltä, että kyseessä on eri henkilö. Kaikesta huolimatta Kilan Henrik Hansson voisi olla sama kuin linnankirjuri, mutta mikään dokumentti ei kerro sitä (siis näytä yhteyttä), ja aihe todisteetkin olisivat sitä vastaan. Pelkkä nimien samankaltaisuus ei ole riittävä todiste ja Rundhkin vain toteaa erään Henrik Hanssonin olevan Kemiön Kilassa, väittämättä, että kyseessä olisi linnankirjuri. Sen sijaan Nousiaisten Killaisten Henrik Hansson on v.1606 rälssitarkastuspöytäkirjan mukaan nimenomaan linnakirjuri Henrik Hansson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665256 Tätä kirjausta Rundh ei ole koskaan löytänyt, sillä muutoin hän olisi muotoillut tekstinsä toisin.

[Pekka Hiltunen]

SAY:sta löytyy varmaankin paljon verotalollisia Henrik Hanssoneita, joista yksi on tuo Kemiön Kila. SAY:ssa näkyvät veronmaksajat ovat vielä tuohon aikaan vain verotalollisia ja rälssin maat ilmestyvät SAY:n myöhemmin (tai näin on ainakin SAYn oppaan mukaan http://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/SAY_opas.pdf ). Esimerkiksi tämä Kemiön Kilan Henrik Hansson on kynävärien perusteella maksanut kaikki veronsa Kilassa, siis: maa-, henki- ja kymmenysverot, sekä jotakin erityisveroja. Kun linnankirjuri tavataan samoihin aikoihin myös Turussa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898788 (toinen ylhäältä vasen sarake), tuntuisi siltä, että kyseessä on eri henkilö. Kaikesta huolimatta Kilan Henrik Hansson voisi olla sama kuin linnankirjuri, mutta mikään dokumentti ei kerro sitä (siis näytä yhteyttä), ja aihe todisteetkin olisivat sitä vastaan. Pelkkä nimien samankaltaisuus ei ole riittävä todiste ja Rundhkin vain toteaa erään Henrik Hanssonin olevan Kemiön Kilassa, väittämättä, että kyseessä olisi linnankirjuri. Sen sijaan Nousiaisten Killaisten Henrik Hansson on v.1606 rälssitarkastuspöytäkirjan mukaan nimenomaan linnakirjuri Henrik Hansson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665256 Tätä kirjausta Rundh ei ole koskaan löytänyt, sillä muutoin hän olisi muotoillut tekstinsä toisin.

Juuri tätä olin itsekin sanomassa: "Kemiön Kilassa NÄYTTÄÄ OLLEEN HÄNEN NIMISSÄÄN... ."

Men, i alla falla: suurkiitokset tiedosta, Antti! Nyt on toivoa saada Taivassalon nimismiehen ja Fagernäsin vuokraajan Henrik Henrikinpoika Wärdhin Taivassaloon 1677 haudatulle isälle esivanhempia Suomesta. Henrik Henrikinpojan poika palveli ratsumiehenä Nousiaisten Palon Longissa ja nimi löytyy Killaisistakin.

Palon Kartanonvuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdin (k.1695) leski oli Anna Bergia, Taivassalon kkh Andreas Bergiuksen sisar.

"kl. 1703 Henrik Wärdh Henricus Henrici, Australis 4757. Vht: Taivassalon Fagernäsin vuokraaja, nimismies Henrik Henriksson Wärdh († 1695) ja hänen 2. puolisonsa Anna Pettersdotter Bergius tämän 1. avioliitossa (pso 2:o 1701 kruununvouti Vilhelm Pihl tämän 2. avioliitossa). Ylioppilas Turussa kl. 1703 Wærd. Henr. Austr. _ 249. — Majoitusmestari henkiratsuväkirykmentissä 1710, 2-kornetti 1711, 1-kornetti 1713, luutnantti 1718, ero 1722. Ratsumestarin arvo 1740. † Tukholmassa 6.2.1749." (yo-matrikkeli)

Huomattakoon, että pyhien kielten professori Petter Bergiuksen apen äiti oli Karin Eliae Esping.
PH

[Pekka Hiltunen]

P.S. Äkkäsin kyllä kuvasta, että Korppoon jälkeen tulee Nousiainen, missä lukee Henrik Hansson ja Killais, mutta muu on noviisille jotain ulkomaan kieltä, joka ei kyllä ole hepreaa eikä kreikkaa, joitten puukstaavit ovat tuttuja. Voisitko, Antti, kääntää paperin k.o. kohdan kirjain kirjaimelta nykykieleen.
item

[Antti Järvenpää]

Olav Rundt on kirjoittanut Genos 60(1989), s. 63-70 artikkeli Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets, jossa on mielenkiintoinen viittaus siihen, että Erik Månsson till Ispois oli maksanut eräälle edesmenneelle Henrik Hanssonille Turusta 60 taaleria. Rundt on kirjoittanut asian ympäriltä varsin laajasti ja esim. Mainitun Erik Månssonin äiti oli se Valpuri kirjuri Sigfridin leski, joka seurasi 1577 rouva Kaarinaa Liuxilalaan samoin kuin eräs Henrik Hansson.

Tämän perintötapauksen pöytäkirjat löytyy Kaarinan käräjäpöytäkirjoista aukeamalta 19 alkaen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784814 jatkuen aukeamalle 22. Tuo Rundtin mainitsema 60 taalerin sisaren osuus on aukeamalla 21.

Rundt herättää tuossa artikkelissa epäilyn, että mainittu Henrik Hansson olisi linnankirjuri Henrik Hansson, joka oli tuota käräjätapausta käytäessä jo edesmennyt, mutta elossa, jolloin 60 taaleria maksettiin. Rundt esittää arvelun, että kyseessä olisi voinut olla perintöosuus.

Jos nyt meidän hyviä tulkitsijoita kiinnostaa tuon käräjäpöytäkirjan läpikäynti, niin yllä olisi suora linkki siihen. Jos Rundtin aavistus olisi oikein, niin kyseessä voisi olla esim. perintöosa, joka olisi tullut Henrik Hanssonin vaimon kautta.

[Benedictus]

Kemiön Kilan sivulla Henrik Hanssonin tilan alla mainitaan nimeltä Erik Hako 1604.
Kaksi sivua taapäin löytyy kiinnostava tilannimi Tawastruna, eri tavoin kirjattuna.
Siellä on Hust. Karin i Åbo 1601
Hackus Matts Borgmestare.

1606 Erik Haku

1611 hust. Karin Haku Karin näkyy jo 1580 luvulla. Oliko Spåra?

Tämä lienee ihan sattumaa, vaikka nimi Tawast voi viitata omistajasukuun.
Runa sanaa en ihan tunnista, on vain jokin hämärä kuvitelma, että tarkoittaa jotain kapeaa salmea tai jotain ?
1540 Kilassa Henrik Hanssonin tilan omistajana Hans Persson. Henrik mainitaan 1583.Voisiko ajallisesti olla Elin Nilsdr Stiernkorsin puoliso porvari Hans Persson.
Turun porvareita Kemiö näkyy kiinnostavan.

Toisaalta Hans Persson ajallisesti ei liene sopiva olemaan Hans Persson Starck Pojobystä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307429

[Maisa M]

Nils Olofinpoikahttp://www.juhasinivaara.fi/sinetit/150p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/150.gif), Taivassalon herra; asemies; allekirjoitti valtaneuvosten joukossa liiton kuningas Erik XIII:tta vastaan 1; kuninkaantuomari Itämaassa (Suomessa) 1437-1447 9; allekirjoitti valtaneuvosten joukossa Kalmarissa 1441 rauhansopimuksen Ruotsin ja Norjan välillä 1; osti 1427 Taivassalon Sjusholman Ragvald Ragvaldinpojalta 10, ja 1433 Kaarinan Kuralan porvari Gunnar Trollelta 11, osti 1438 vielä kolme autiotilaa Vähä-Särkilahdesta vaimo Lucia Nilsintyttäreltä ja tämän vävyltä Anders Balkilta 12; suoritti 1443 perinnönjaon, vaimonsa sisarusten kannssa, appensa kuoltua; kuoli 1450-luvun alussa; 28.6.1458 pidettiin perinnönjako hänen jälkeensä Särkilahdessa. - Puoliso Elin Nilsintytär, isä Nils Olofinpoika (Katso Tavast-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssita.htm#taulu2)); sai kihlajaislahjana isänsä veljeltä piispa Maunu Tavastilta Vahdon kappelipitäjän Kautrannan, ja sai 1467 13, veljenpoikansa Nils Tavastin kanssa tehdyn sovinnon kautta, Liedon Vääntelän ; hänen jälkeensä suoritettiin perinnönjako 1468.14 " (Juha Sinivaara)
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

--------------------

Tapio Vähäkankaan esitys Pietari Mielivallan mahdollisesta puumerkkikuviosta on kekseliäs ja vaikuttaa järkeenkäyvältä, kun näyttäisi olleen kyseessä ikivanha suomalaissuku.

PH

Liippaa läheltä! Tuttuja maisemia! Tiedä, vaikka nämä meidänkin "rusthållin tilukset" olisivat tuota entistä rälssimaata! Maathan eivät mihinkään häviä, vaikka ihmiset poistuvat. Surullista ...

Mutta Hans Olofsson. Hänelläkin oli Alftan pitäjässä (veroton) maatila, niinkuin Abrahamin kronikassa sanottiin Hans Ericsonista. Aikaisemmin sanoin, että muistikohan Abraham Erici Alftan isänisänisänsä Hansin patronyymin oikein, Ericsson vai Olofsson. Ihmisiltä tuppaa unohtumaan näin kaukainen asia, varsinkin jos esi-isä on kuollut jo monta kymmentä vuotta aikaisemmin. Hyvin hän on voinut olla Hans Olofsson, (Malin Henriksdotterin puoliso), joka asui sittemmin Ruotsissa jouduttuaan täällä Suomessa tuomituksi kuolemaan 15.12.1556 veronkavallusten vuoksi, mutta armahdettiin ilmeisesti sitten kuitenkin. (Olav Rundt: Släkten Alftans ursprung /Genos 1991-1, s.15.)
Ruotsissa hän oli oikeutettu verovapauteen, samoin kuin hänen kuolemansa jälkeen leski Malin ja poika Erik. (ks. Rundt, sama kirj. siv. 12.) Tästä verovapaudesta viitteenä Rundt´illa on Erik Lindh, Alftan, Alfthan, von Alfthan: Ny följd I, 1, 1942.

terv. Maisa M

[Benedictus]

Det är emellertid möjligt att finna en förklaring. Erik Månssons farfar enligt Ramsay,7 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#7) Sigfrid i Laukko, som bördade Årlax i Pikis från Nådendals kloster, borde väl vara densamma som Sigfrid i Laukko i Bjärnå, vilken förekommer i Eric Anthonis uppsats En godsträta på 1500-talet.54 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#54) Anthoni nämner också att han bördat Årlax med händvisning till Teitts klagomålsregister. Han skriver också: "Möjligen har Sigfrid i Laukko liksom sondottern Karin Eriksdotter i sitt vapen fört en stjärna och ett kors på hjälmen, men om släktskap förelegat med andra Stiernkorsätter, så har den varit avlägsen. Närmast kunde man tänka sig släktskap med Holmasläkten från Kimito" Att Karin Eriksdotter förde Stjernkorsvapnet är ett faktum 7 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#7),55 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#55) och det var inte annekterat från hennes man Erik Bertilsson Slang. Frändskapen mellan henne och Ispoissläkten stöds av att Erik Månssons farbror Henrik Sigfridsson hade pantsatt Ispois till henne och hennes man och att gården återlöstes av Erik Månsson och hans syskon 1611.56 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#56)
Mellan syskonen förrättades 1612 ett arvskifte och 1624 en arvjämkning på tinget i S:t Karins.56 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#56) Protokollet från den senare förrättningen finns bevarat i form av ett referat, men är ändå mycket upplysande. Delägare i boet var Erik Månsson till Ispois i S:t Karins, hans bror Johan Månsson till Kalmusnäs i Kimito och hans systrar Anna och Brita, representerade av den förstnämndas man kyrkoherden Arvid Tomae i Ekenäs. De egendomar som hade ärvts av föräldrarna, Måns Sigfridsson och Karin Knutsdotter, var på faderns sida Ispois i S:t Karins och Årlax i Pikis samt på moderns sida Kalmusnäs och Engelsby i Kimito och Storgården i Pikis. Dessutom nämns att fadern givit Sundvik till morgongåva åt sin hustru och att detta hemman nu ägdes av Clas Andersson. Härmed avses tydligen Sundvik i Kimito. I generalregistret för bosättningen står att Clas Andersson hade Norrsundvik i Kimito som Frälse 1604.57 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#57) Uppgiften i Ramsays Frälsesläkter att morgongåvan gällde Sunis hemman på Harvarön i Pikis måste bero på ett misstag. Clas Andersson torde ha varit identisk med den som ägde Storgården i Pargas vid samma tid och hörde till en släkt Skalm från Attu i samma socken.
Den kanske intressantaste uppgiften för vårt aktuella ämne, Mårten Stodius härkomst, är att Erik Månsson hade betalat 60 daler åt salig Henrik Hansson i Åbo, och att detta var samtliga syskons gäld i vilken de ålades delta utan avkortning. Med beaktande av Mårten Stodius vänskap med Erik Månsson, yppar sig osökt tanken att denna Henrik Hansson var densamma som slottsskrivaren, Mårten Stodius far. Han hade dött 1619 och alltså levat vid det tidigare arvskiftet. Att summan togs upp i detta sammanhang tyder på att det kan ha varit fråga om en arvslott. En eventuell släktskap stöds ju därtill av att Henrik Hansson använde Stjernkors-emblemet, att Erik Månsson använde namnet Stjernkors, att hans kusin Karin Eriksdotter till Mälkilä förde ett Stjernkorsvapen och någon gång kallades fru Karin Stjernkors. Därtill kommer att släkten Fogelhufvud, som härstammade från Erik Månssons farbror Henrik Sigfridsson, i sitt vapen hade en stjärna och ett kors på hjälmen.58 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#58) Vi har här alltså accepterat Anthonis hypotes att Karin Eriksdotters far var en i bevarade handlingar inte nämnd Erik Sigfridsson, en bror till Måns Sigfridsson och Henrik Sigfridsson och son till Sigfrid i Laukko och Årlax.54 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#54) Den av Lund framförda tanken att Karin Eriksdotters vapenbild kan ha kommit från Muurla-släkten förlorar då sitt stöd.
Karin Erikssonin vaakunasta tuossa eilisessä Muurla lainauksessa.

Kummallista, että yllä mainitaan Kemiön Kalmusnäs, joka on kirjattuna parin sivun päähän Kilan sivusta.


Tuo Karin Tavastrunasta on kait porvari Hakola-Spåran vaimo.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166146
Ispoisissanäkyy 1560 Sigfrid, myöhemmin Sigfrid skriff. ja Sigfrid Mattss.

Olisiko mahdollisesti Sigfrid Sigfridssonin isä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166146

Ispois under Mälkilä 1606

1615 Sigfrid Sigfridsson

[Pekka Hiltunen]

Paraisten kkhra Elias Simonis Espingin pojan Jeremiaan ja tyttären Karinin jälkeläisillä näyttäisi olevan mielenkiintoisia sukuyhteyksiä lähimmisssä jälkipolvissaan.

Jeremias Eliae Esping-Agricolan tyttärenpojaksi olemme Astrenius-ketjussa sovitelleet Taivassalon kkhra Ericus Erici Alftania.

Karin Eliaantytär Esping jätti puolisonsa, Paraisten kkhra Petrus Johanniksen kanssa jälkeensä Annan, jonka jälkeläisiä taulujeni mukaan olivat mm. Karin, p:so Erik Hansson Ulf, sekä Karinin nimeltä tuntematon sisar, jonka p;so näyttäisi olleen Lemun kappalaisen poika David Sigfridsson Gyllenbögel.

Annan veli oli Naantalin kkhra Johannes Petri Walstenius (p:so Anna Johansdotter Limingius). Näitten vävy oli pyhien kielten professori Petter Bergius, joka kuoli 1691 lääninrovastina ja Taivassalon kirkkoherrana.

Petter Bergiuksen vanhemmat olivat peltomies, seppä ja puuseppä Anders Mattsson ja Brita Eriksdotter Husbyn Bergasta. Mm. akatemian rehtorina toimineen Petter Bergiuksen ja Margareta Walstenius-Walleniuksen poikia olivat Turun katedraalikoulun lehtori Johan Bergius (p:so puutarhurin tytär Margareta Göransdotter Ruuth), Rymätylän kappalainen Petter Bergius, p:so Kristina Nilsdotter Fontelius, jonka 2. p:son Kristiern Sevoniuksen puolisoihin lukeutui mm. eräs e.m. Agricola-suvun jäsen, ja Anders Bergius, jonka puoliso oli Sara Henrikintytär Wärdh. Petter Bergiuksen tyttäristä Anna eli aikuiseksi ja hänelle tuli puolisoksi ensin Taivassalon Fagernäsin ja Palon Longin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh ja sitten Kastelholman kruununvouti Wilhelm Pihl.

E.m. Sara Henrikintytär Wärdh oli Henrik Henrikinpoika Wärdhin 1. aviosta Maria Adanimin kanssa. Sara Wärdhin äitipuolen Anna Bergian poika oli Palon Longin rakuuna, luutnantti ja ratsumestari Henrik Henriksson Wärdh d.y., joka kuoli Tukholmassa 1749.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6565
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=400

PH

[Pekka Hiltunen]

Vedän nyt tässä pari mutkaa suoraksi, kun e.o. kirjoitus voi vaikuttaa hankalalta heti sisäistää:

Väite 1. Arrendaattori Henrik Henrikinpoika Wärdhin setä oli professori ja Naantalin kirkkoherra Mårten Henrikinpoika Stodius, Henrik Hanssonin poika.

Väite 2. Nousiaisten Palon Lonkin rakuuna Bertil Henrikinpoika Longin vanhemmat olivat Henrik Henrikinpoika Wärdh nuorempi, joka haudattiin ratsumestarina 6.2.1749 Tukholmassa, ja Lisbeta Persdotter Spensenia, josta Nousiaisten haudatuissa todetaan, että oli kuollessaan 5.9.1749 Nummen Wiinikan vanha emäntä ("gl. värd:").

Esi- ja jälkipolvienkin yhteydet Ruotsiin ovat aika mielenkiintoisia. Saa sitten nähdä, kuinka lähelle osuin oikeaa. Jos tulee asiaa maakunta-arkiston suuntaan... Nousiaisten Nummen Kirvelässä eli Wiinikassa näyttää joka tapauksessa olleen sukua ja Bertil Longin lasten kummeja. Hänen puolisolleen, vihittäessä pappilassa asuneelle Anna Jöransdotterille (s 1714?) en ole löytänyt vanhempia enkä edes ehdokkaita.
PH

[Pekka Hiltunen]

Vielä edellisiin liittyen:

Petter Bergiuksen vanhemmat olivat siis peltomies eli renki Anders Mattsson ja Brita Eriksdotter Södermanlandista. Vaikka Anders Mattsson on ollut käsistään kätevä ja monipuolinen henkilö, ei hän ole omin avuin voinut poikaansa kouluttaa. Tästä tulee helposti mieleen ajatus, että Alftan-suvun kronikan liioittelut ja tahallisilta vaikuttavat virheet saattaisivat perustua veljien Henrik ja Erik Hansinpoikien jälkeläisten väliseen kilpailuun sukujensa arvostettavuudessa. Erik Hanssinpojan puoliso näyttäisi olleen lähtöisin aatelistosta, kun taas professoriksi päätyneen Mårten Henrikinpoika Stodiuksen äiti oli "vain kauppiaan tytär".
PH

[Pekka Hiltunen]

Taivassalon kirkkoherroja:

Michael Michaelis Carpelan (1529-58)
Matthias Michaelis Carpelan (1560-91)
Jeremias Eliæ Agricola (1593-1622)
Ericus Erici Alftanus (1623-39)
Claudius Martini Brennerus (1639-70)
Petrus Bergius (1671-91)
Andreas Bergius (1692-1724), isoavihaa paossa Tukholmassa.
Martinus Johannis Gråå (1725-36)
Johan Thorvöst (1736-50)
Martinus Martini Gråå (1752-58)
Johan Gråå (1758-63)
Carl Johan Beckman (1765-77)
Hans Henrik Bark (1778-86)

Ehkäpä olikin peräti niin, että Petter Bergiuksen äiti oli kuninkaantytär. No, Bergiuksen langon, Naantalin kirkkoherra Johannes Petriin (Wallenius-Walstenius) ja Helena Agricolan poika Petter otettiin Seilin hospitaaliin. Kyseessähän oli Paraisten kirkkoherra Petrus Johanniksen ja Karin Eliae Espingin jälkeläinen, kun Alftanusten Ericus Erici näyttää olleen Karinin veljen Jeremiaan jälkipolvia...
PH

[Benedictus]

Kuten sanottu, en tunne noita aatelissukuja, joten alla oleva voi olla ihan päin mäntyä.

Ispoisten suvusta kuvittelin seuraavanlaista rakennelmaa.

1.Kirjuri Sigfrid Mattson-onko sama kuin Sigfrid Laukko

Vaimonsa Valborg, jolla myös puoliso Hans(poika Simon ja kait Thomas)

2. Sigfrid Sigfridsson, kamreeri,pormestari Mårten Sigfridssonin isä.

Måns Sigfridsson, Erik Månssonin i Ispois isä.

Henrik Sigfridsson mainitaan Månsin veljenä, järjesti Ispoisen Karin Eriksdr ja Erik Bertilsson Slangille. Slangit kotoisin Brinkkalasta, toiselta puolen pitkääsalmea, välimatka Ispoiseen noin 3 km meritse.
Mikä olisi Karin Eriksdr suhde Ispoisiin?

N. Sigfridsdr, Henrik Hanssonin äiti, jonka peruja Erik Månsson maksoi 80 rahaa.

Jos tuohon upotetaan Alftan Kronikka, olisi siis Henrik Hanssonin äiti oltava Kaarina Maununtyttären veljentytär.
Se tarkoittaisi, että Sigfrid kirjuri olisi Kaarinan veli.Hänellä on kylläkin Matts isännimenä.

Toisaalta mainitaan Sigfrid kirjurin vaimon Valborgin ja Henrik Hanssonin olleen Kaarinan Liuksiala matkueessa.
Jos Valborg olisi Ispoisten Sigfridin vaimo olisi tämän mukaan isoäiti Henrik Hanssonille.

[olanyk]

Kemiön 1500-luku aina herättää minulla kysymyksen oliko Petrus Ragvaldi (Sjundby) naimisissa ja asuiko Kemiössä kirkkoherra-aikana 1554-67. Kovin paljoa ei hänestä taida olla tietoa Tuomiokapituli-ajalta 1533-54.

Joskus olen kehitellyt hypoteesia että hän olisi ollut Helsingissä nimismies Seffer Anderssonin vävy (yhteinen laiva) ja vielä voisiko Seffer olla Anders Pehrsson (Björnramin) poika?

Vielä etsiessäni mahdollista isää Porvoon kirkkoherralle 1560-79 Ericus Petrille on Petrus tullut mieleen?

Etsittinkö Kemiöstä Hans Pehrssonille sukutaustaa?

Olavi

[Benedictus]

Näin perjantain ratoksi ja expertien kiusaksi kääntelin Alftanien kronikkaa.

Ispoisten sukuun liittyen.

Sigfrid Mattsson Ispoisista. Kuvitellaan Karin Månsdr:n veljeksi, koska on Mattsson, olisi siis Ingridin, Karinin äidin eka miehen Mattsin poika. Matts Stiernkors sukua-seuraa tähti- risti vaakuna ja sinetti.
-kritiikki, miten olisi jäänyt tietämättömiin?
-oli vanhempi, asui Itämaassa.

Kirjuri Sigfridillä useita lapsia, myös Erik Sigfridsson, jolla vaimo Martgareta Persdr.Puoliso Erik Sigfridsson, ei Erik Olofsson, jolta Stiernkors vaakuna.

Kirjuri Sigfridillä vaimo Valborg, joka kälynä seuraa Karinia Liuksialaan, Henrikin Kanssa.

Valborg mahdollisesti Rålamb sukua, mistä tyttärenpojan Rolambin kumma etunimi.Sisar mahdollisesti Måns Persson Utterin vaimo=Lars Månssonin suku.

Ispoista vastapäätä Kakskerrassa Hans Eriksson asuu Brinkkalaa puujalkoineen.
Nai Naapurin Sigfrid Mattsonin tyttären N. ja tuotta 3 Hanssin poikaa.
Henrik nai sukulaisensa Biritta Stiernkorssin Taivassalon Tammistosta, joka saa vain heikkoja lapsia.
Erik Hansson nai Taivassalon khr Jeremias Espingin-Agricolan tyttären, jonka poika Erik seuraa isoisäänsä pappina taivassalossa.Karin Månsdr:n rippipappi on Jeremias Agricolan siskonpoika.Kangasalan ja Oriveden pappeina ovat veljekset Agricola, joiden suku on Dufvia, kuten Rålambienkin äidinpuoli.
Erik Hansson itse vaikuttaa Ruotsin puolella isoäitinsä Valborgin Helsinglandin mailla.

Erikin pojan Erikin tyttärentytär Juliana Månsdr Palm nai pormestari Mårten Sigfridssonin tyttärenpojan, sukulaisensa Arvid Frisiuksen.Serkkunsa Israel Alftanus nai tämän sisaren.
Arvid Frisius asuu karkun Järvenpäässä Juliana Palmin kanssa, jonka tilan omisti aiemmin pormestari Mårten Sigfridin tytär Susanna, Arvid Frisiuksen
täti.

Eikös tämä ole melkein uskottavampi esitys kuin Rundtin Sjunby tarina?

[Pekka Hiltunen]

Henrik nai sukulaisensa Biritta Stiernkorssin Taivassalon Tammistosta

Eikös tämä ole melkein uskottavampi esitys kuin Rundtin Sjunby tarina?

Hautojen osalta voidaan asettaa kaksi premissiä: 1. Biretta tai Henrik Hansson (tai molemmat eli heidän kuolleet lapsensa) olivat Särkilahti/Tavast -sukua, ja 2. Malin Henrikintytär (Sjundbyn sukua) oli H.H:n äiti.

Petter Bergius sai kai Taivassalon kirkkoherran viran palkakseen työstään akatemiassa / tuomiokapitulissa. FM Anders Bergius tuli kkhraksi isänsä vielä eläessä. Onkohan kirkkoherran valintaan liittyvää dokumentaatiota olemassa, ja jos on, niin voidaanko siitä ehkä nähdä Ericus Ericin jälkeläisen pyrkimystä virkaan.
PH

[Benedictus]

Siis illalla laittamani kirjoitelma oli huumorilla sävytetty ajatelma, miten voisi olla, koska mielestäni suhtautuminen noihin vanhoihin tutkijoihin ja heidän kehitelmiinsä on liian uskovaista.
He ovat tehneet hienoa tutkimusta ja uskomattoman määrän työtä perusasioiden selvittämiseksi.
Mutta. Heillä ei ollut resursseja eikä tietokoneita, eikä digikanavia, siksi tietoa oli vähän ja se saattoi heittää ajatelman väärään suuntaan

Oikea ja ainoa polku on tämä mitä arvoisat tutkijat nyt tekevät, eli analysoimalla eri vaihtoehtoja noista aikakauden henkilöistä poistetaan vaihtoehtoja ja päästään kohti mahdollista osumaa.

Henrik Hansson Nousiaisten Kilasta, linnankirjuriksi mainittu viittaa oikeaan suuntaan.
Huomioiden Hiltusen korostama tieto, että Kirves-suku on sieltäpäin kotoisin.
Toisaalta esittämäni ajatusrakennelma, vaikka ei tietysti oikea, mutta viittaa sukusuhteisiin Ispoisten kartanon suvun suhteen, selittäisi Henrik Hanssonin äitiä, ennemmin kuin hänen vaimoaan perimässä suvulta osuutta.
Tämä yhteys toisi myös tähti-risti sinetin.
Tässä vaiheessa tutkisin ilman ennakko asennetta, löytyisikö joku N.Sigfridsdr, joka sopisi Henrikin äidiksi.

Tällöin voidaan jo pohtia Henrik Hanssonin isääkin.

Jos ajatusrakennelmani on oikean suuntainen, olisi siis pormestari Mårten Sigfridsson Henrik Hanssonin serkku ja silloin Mårten Stodius serkunpoika ja voisi käyttää sanaa frände pormestarista.

Onko siis mitään näkemystä, kuka voisi olla tuo Sigfrid kirjuri joka näkyy Ispoisissa.
Myös tutkijoiden kannattaa katsoa SAY:stä noita naapuritiloja.
Ispoisten vieressä on Uittamo, missä näkyy mielenkiintoisia henkilöitä.
Vastapäätä salmea on Friskala eli Frese ja Fleming-suvun paikka, välimatka noin 2 km. Luulisin, että tuolloin oli näköyhteys yli meren papinsaaren ohitse.

Liioin ei välttämättä ole vääräsuunta tutkia mahdollisuutta, että Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi Jeremias Esping-Agricolan tytär.
Erilaiset aihetodisteet viittaavat kyseiseen suuntaan.
Jeremiaan vaimohan oli Michel Carpalanin tytär, taivassalon khr. ennen Jeremiasta.

[Pekka Hiltunen]

Tämä on kyllä hyvä kysymys. Itselläni ei ole sen kummempia odotuksia herrojen esipolvien selviämisen suhteen. Mielenkiinnolla olen kuitenkin odottanut, josko jotakin tietoa olisi vielä löydettävissä. Kun vihdoin olemme päässeet neliskulmaisen tapin (Emerentia) hakkaamisesta pyöreään reikään, voitaisiin kenties seuraavaksi jättää sen kahdeksankulmaisen tapin (Hans Olofsson ja Malin Henrikintytär) hakkaaminenkin.

Kysymyksenalaiseksi tuleekin mm. se, onko viimeinenkään tieto kronikassa eli Hansinpojat ja heidän sukulaisuutensa totta. Erik Hansinpojan kohdalta on jo todettu, ettei tämä välttämättä ole täysveli eli patronyymiltään Hansinpoika, mutta kertooko mikään lähde Rolandin ja Henrikinkään olevan veljiä keskenään. Ericus Ericin ja Henrik Hansinpojankin taitaa yhdistää vain yksi aiemmin mainittu kuittaus, jossa siinäkään ei ole halaistua sanaa miesten sukulaisuudesta - jos edes olivat sukua.

Pelkkä partojen päristeleminen asian tiimoilla on tietenkin hedelmätöntä, vaikkakin joskus aika viihdyttävää. Kronikan mukainen Hansinpoikien veljeys voidaan ja täytyy asettaa kyseenalaiseksi. Malin Henrikintyttären tomumajan joutuminen Henrik Hansinpojan lasten ja 1. p:son kanssa käytännöllisesti katsoen samaan koloon kirkon lattian alle voisi tietenkin viitata siihenkin, että vävy ja veli, samoin kuin anoppi ja äiti ovat molemmat saaneet saman kaunokielisen veli- ja äiti -määreen. Tähän probleemiin löytyy kuitenkin hyvä ja halpa lääke: mitokondrio-DNA p.o. hautojen luista. Voimmekin sitten hyvillä mielin jäädä odottelemaan tutkimustulosta, kun ei tarvitse jännittää sitä, että ovatko omat killingit ehkä heitetty väärälle hevoselle.

Oma ei niin vakava sukututkimusharrasteluni on vain eräänlainen jännittävä seikkailu menneisyydessä, ja välillä ihan vieraittenkin vainajien parissa, kunnes sitten jokin mitättömän pieneltä pikkuseikalta vaikuttanut tiedonmurunen on kääntänyt kurssin taas ihka-omien esivanhempien pariin. Ällistyttävällä tavalla kuitenkin on aatelisten kohdalla monet suvut ja henkilöt palautuneet omiin tauluihini jossain toisessa suuhaarassa. Arvelenkin, että jos itselleni on voinut käydä näin, niin monien kohdalla varmaankin on samoin: humanum errare est. Kun kaikkien sukujaan selvittelevien henkilöitten taulujen kohdalla tapahtuu jatkuvaa korjausliikettä, niin informaation alinomaa lisääntyessä lähestytään koko väestön absoluuttisen oikeita, vielä kirjoittamattomia sukutauluja niin, että Abrahamin "omakätinen" kronikkakin aikanaan kalpenee ja paljastaa kirjottaja(i)nsa kaikki hyvät ja pahat tiedot ja teot.

Kun ihmispolo viimeisellä tuomiolla asettuu luojansa silmien eteen kädessään pitkä lista oikeita tietoja ja hyviä tekoja, täytyy sitten muistaa pitää naama pokerilla: jos Kaikkeuden Herra lukee kasvoiltasi hiukkaakaan ylpeyttä, nykäisee hän listan näpeistäsi ja vilkaisemattakaan siihen rypistää sen, pyörittää kämmeniensä välissä pieneksi palloksi ja heittää tyhjyyteen...

PH

[Heikki Koskela]

Kun vihdoin olemme päässeet neliskulmaisen tapin (Emerentia) hakkaamisesta pyöreään reikään, voitaisiin kenties seuraavaksi jättää sen kahdeksankulmaisen tapin (Hans Olofsson ja Malin Henrikintytär) hakkaaminenkin.

Itse aihe on karannut minulta yhtä kauaksi kuin itä on lännestä eikä hedelmääkään ole nähtävästi tuottanut kovin paljon. Mutta kokemuksesta sanon, että neliskulmainen tappi sopivan kokoisena hirsikehikon kokoamisessa on selvästi parempi kuin pyöreä tappi vaikka reikä olisi pyöreä. On meinaan kokemusta.:D:

[Pekka Hiltunen]

Laitan tähän Bergiuksen matrikkelitietojen viittaukset pyhäpäivän ratoksi:

Viittauksia: HYK ms., Index s. 20a; KA mf. ES 1844 (kk 7) Taivassalon käräjät 22.–23.6.1664 s. 138 (Fordom Pastorens i Töfsala H: Erici Erici [Alftanus] barn ... Professoren M:r Peer Bergius och hans broder H: Mattz i Pöitis, måtte hafwa någon wetskap här om, eftersom de wid samma tijd då deras Sal: fader afleed [1639], woro förhanden, och elliest præceptorerade Bergius för Sönerna); KA mf. ES 1847 (kk 10) Taivassalon käräjät 16.–17.6.1691 f. 95v (Probstens härsammastädes Hög Ehrewyrdige och höglärde Mag:r Petri Bergij hustru Sahl. Margaretha Wallstenia ... Arrendatoren Wählbetrodde Henrich Werdh berättade, be:de dess Sahl. Swärmoder hafwa sagdt); KA mf. ES 1924 (mm 11) Taivassalon käräjät 15.–17.12.1677 f. 47v (een Studentz Sahl: Erici Lidenij 1924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1924) Qwarlåtenskap); KA mf. ES 1925 (mm 12) Taivassalon käräjät 22.–24.5.1680 f. 34, 35v; KA mf. ES 1927 (mm 17) Taivassalon käräjät 22.–25.10.1688 f. 113 (een Högmåls Saak, angående Obönen och Trulldom som een Hustru Margetha Hansdotter if:n Hylkilä är angifwen före, och Suspect hållen att hafwa warit Orsaaken till Probstens här sammastädes Hög Ehrewyrdige och Höglärde Mag:r Petri Bergij Sahlig Hustrus dygdesamma Matronas Margarethæ Wallsteniæ särdeles och owahnlige åkombne Siuukdom). — R. Hausen (utg.), Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1880–82) s. 141, 153, 162, 217, 233, 239; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 2 (I); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 19, 33 (9.6.1641, in 2 cl. stip.), 178, 232, 241, 243, 251, 304, 306, 397, 422, 423, 425, 467, 521, 526, 530, 542, 547, 548, 550, 563, 565, 571, 599, 600; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 4 passim, 319 (veli); Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 8 passim; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet IV (1900) s. 320 (18.10.1670), 355; C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi I. Per Brahes brev. SSLS 164 (1922) s. 177–178 #189 (30.7.1669), 193 #209 (12.5.1671); C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 1: 1639–1662. SSLS 230 (1932) s. 72 passim; C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 2: 1662–1680. SSLS 264 (1938) s. 35 passim; A. Jörgensen (toim.), Kuninkaalliset ja kanslerin kirjeet 1640–1713 (1940) s. 52 passim; H. Petersson (utg.), Matricula Regii Collegii Strengnensis I 1628–1699 (1947) p. 16. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 78, 127, 170; J. J. Tengström, Chronologiska förteckningar och anteckningar... (1836) s. 139; A. Maliniemi, Turun professorin ja Taivassalon kirkkoherran Petrus Bergiuksen († 1691) omaelämäkerta. SKHSV 21 (1931) s. 354–370; Uusi sukukirja II. SSJ 19 (toim. O. Wanne et al., 1947–51) s. 79 (Bergius Taulu 2); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #171D, 243–252P, 987D, 2168D, 2680R, 3720D, 3985D, 4013D, 4014D, 4193D, 4236D, 4239D, 4359R, 4381G; Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #7492; E. Matinolli, Turun tuomiokapitulin matrikkeli (1976) s. 106; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 42; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #321G, 625–634, 804, 809, 810, 1018G, 1040, 1360H (vih. 4.2.1652), 1397, 1650R, 2113G, 2115G, 2236, 2258, 2758R, 3302, 3421G, 3992, 3993, 4016, 4025, 4262, 4463.


Abraham ja Israel Alftanus olivat siis Bergiuksen oppilaita. Mutta minulle ei kyllä tästä täysin aukea, mitä asiaa Taivassalon käräjillä 22.–23.6.1664 tarkkaan ottaen käsiteltiin.

Entä, mihin voisi perustua Tengströmin erehtyminen Anders Petri Bergiuksen vaimon suhteen:

Tengströmin (1836) mukaan Bergius olisi ollut naimisissa professori Martinus Henrici Stodiuksen († 1675) tyttären kanssa (vrt. Släktbok, Ny följd I sp. 90, Alftan Tab. 113).

PH

[Antti Järvenpää]

Tuomiokirkon protokollassa 6 tammikuuta 1679 on seuraava teksti: "2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff."

Tuo tuomiokirkon protokollan kohta on pohdituttanut ainakin itseäni. Hautaahan on yritetty yhdistää Israelin vaimon Frisiusten haudaksi, mutta hautakivessä oleva nimi "Sigfred Mårthensson" sopii tuohon huonosti. Nimen hakkaaminen kiveen ei ollut aivan ilmaista, jolloin oletettavasti henkilö, jonka nimi on jossakin kivessä, oli jotenkin nimekäs.

Rundt ilmoittaa (Genos 60(1989), s. 63-70) tosin tuon nimisen pojan olleen Mårten Sigfridssonilla, ja tämän niminen, maininnalla Sigridus Martini Aboensis, löytyy Laguksen oppilas matrikkelista 1640-luvulla, ja esim. Toropaisen mukaan TRO:ssa on 3.4.1641 tapaus, jossa S.M:n takaajana on isäpuolensa Thomas Vanttila. Rundt viittaa johonkin 13.4.1641 raastuvan oikeuden tapaukseen ja saman asian käsittelyyn 23.3.1642 konsistorissa. Itselläni ei satu olemaan tuon ajan TRO:n pöytäkirjoja, että voisin tarkastaa nuo viitteet. Sen sijaan Frisius suvun S.M:n kuolema ennen v.1679 on siinä mielessä kehäpäätelmä, että, että se perustuu Israel Alftanin esi-isien haudan myynti ilmoitukseen, jossa kiveen on hakattu nimi "Sigfred Mårthensson".

Tarkastamalla 13.4.1641 TRO:n tapauksen, jota on käsitelty myös konsistorissa 23.3.1642, voisi tarkastaa, onko kyseinen Sigfrid Mårtensson vain nimi maininta, vai sisältääkö nuo viitteet jotakin tosiasiallisia yhteyksiä Frisius sukuun. Jos niitä ei ole, niin koko ajatus Sigfrid Mårtenssonista, Mårten Sigfridssonin poikana, makaa sen oletuksen varassa, että israel Alftan olisi myynyt vaimonsa suvun haudan, vaikka protokollassa puhutaan hänen esi-isien haudasta.

SSS:n palvelimella olevissa videoissa on Sami Männistön Turun sukututkimuspäivillä pitämä luento tuomiokirkon haudoista, ja siinä muistaakseni mainitaan (tai jossakin muualla), että mikäli hauta oli käyttämättä 30 vuotta (siis ilman hautausta), niin se palautui tuomiokirkolle.

Uskoisin, että tuo tuomiokirkon 30 vuoden sääntö on ollut syynä, että Israel oli myymässä suvun hautaa. Ilmeisesti oli niin, että hautaa ei oltu käytetty lähes 30 vuoteen, eikä käyttäjiä ollut näköpiirissä, jolloin hautapaikka päätettiin realisoida, koska muuten se uhkasi mennä ilmaiseksi tuomiokirkolle.

Jos tämä oletus pitäisi paikkansa, niin joku Israelin sukulainen pitäisi olla haudattu tuohon hautaan 1649 ja sanotaan vaikkapa 1659 välillä. Tällaisen hautauksen ja henkilön nimen löytyminen, voisi ehkä viedä asiaa eteen päin. Ongelmana vain on, että tuolta ajalta puuttuu ainakin puolet haudatuista, sillä kirjat alkavat toukokuussa 1654, puuttuen sitä edeltävältä ajalta lähes täydellisesti.

[Antti Järvenpää]

Näin perjantain ratoksi ja expertien kiusaksi kääntelin Alftanien kronikkaa.
....

Eikös tämä ole melkein uskottavampi esitys kuin Rundtin Sjunby tarina?

Kun on paljon oletuksia, niin uskottavuus katoaa heti ensimmäiseen epäilyttävään oletukseen.

Tällainen tuossa on Brikkalan Hans Eriksonin vaimo, jonka tiedetään olleen Kristiina Erikintyrär (Stålarm). Lisäksi tämän Hanssin pojat tunnetaan melko hyvin ja yipäätänsä Brinkkalan periytyminen.

Mutta kun otit asian aiheeksi, minua kiinostaisi kuka on se toinen Hans Erikinpoika, koska tätä Prinkkalan miestä kutsuttiin monessa dokumentissa finske Hans Eriksson till Brinkkala. Minun ehkä pitäisi tietää, kuka se oletettavasti svenske Hans Erkiksson oli, mutta en saa vaan sitä millään pähäni.

PS. Tässä mielessä sukutukimus on yhtä ikävää kuin matematiikka. Matematiikassahan tunnetusti mutkikkaissakin probleemoissa riittää, että osoittaa yhdenkin tapauksen, jossa lauseke ei ole tosi, niin heti voi väittää, että koko lauseke on epätosi. Sukutukimuksessahan tämä on melko samoin. Kun katsoo nykyisiä väitöskirjoja alalta kuin alalta, niin niissä todeksi väitetään kaikkea, jossa on edes lievä korrelaatio. Kummastuttaa!

[Maisa M]

Näin perjantain ratoksi ja expertien kiusaksi kääntelin Alftanien kronikkaa.

Ispoisten sukuun liittyen.
------
Ispoista vastapäätä Kakskerrassa Hans Eriksson asuu Brinkkalaa puujalkoineen.
Kuka tämä oli? Jalkapuoli oli myös Hans Hansson, Stodius-suvun kantaisä.



Nai Naapurin Sigfrid Mattsonin tyttären N. ja tuotta 3 Hanssin poikaa.
Henrik nai sukulaisensa Biritta Stiernkorssin Taivassalon Tammistosta, joka saa vain heikkoja lapsia.
Erik Hansson nai Taivassalon khr Jeremias Espingin-Agricolan tyttären, jonka poika Erik seuraa isoisäänsä pappina taivassalossa.

Eikös tämä ole melkein uskottavampi esitys kuin Rundtin Sjunby tarina?
Onko tämä Biritta sama kuin Henrik Hannunpojan vaimo Biretta, joka haudattiin Turun tuomiokirkkoon 23.4.1589 viiden lapsensa kanssa?

terv. Maisa M

[Maisa M]

Kuka tämä oli? Jalkapuoli oli myös Hans Hansson, Stodius-suvun kantaisä.


Onko tämä Biritta sama kuin Henrik Hannunpojan vaimo Biretta, joka haudattiin Turun tuomiokirkkoon 23.4.1589 viiden lapsensa kanssa?

terv. Maisa M

Minun on korjattava: Jalkapuoli oli myös Henric Hansson, Stodius-suvun kantaisä. :oo:

Maisa M

[Antti Järvenpää]

Tuomiokirkon tileissä on hautauskirjaus 4.4.1619 Henrik Hansson meds duppellringning m.i. kyrckian http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698242 jota on pidetty linnankirjurin hautauskirjauksena melko monesta syystä, mutta asiaan on liittynyt vielä pientä epävarmuutta, koska kirjauksessa ei mainita, että kyseessä olisi entinen linnan kirjuri.

Käytyäni läpi Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloita 1614-1619, voin sanoa, että tuo em. kuolinkirjaus koskee nimenomaan linnankirjuria, sillä entinen linnankirjuri esiintyy näissä luetteloissa vuosien 1614-1618 välillä, mutta vuoden 1619 kirjauksessa Henrik Hansson on kirjattu edesmenneeksi ja hänen tilallaan Turun kirkkokorttelissa on hänen leskensä. Kun nämä listat on laadittu vuosittain päiväämättömänä, niin oletettavaa, on, että vuoden 1619 lista on tehty 4.4.1619 jälkeen, jolloin tilalle on tullut leski.

Yksityiskohtaisesti nuo kirjaukset löytyvät seuraavista linkeistä Henrik Hansson gamble slotts schiriff. 1615 Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba) sivu 58 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719861 1616 sivu 73 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719876 sivu 75 fordom slotts sch:re http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719904 sivu 83 fordom slotts schiffuare http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719886 sivu 91 Henrik Hansson fordom slotts schiffuers Enckia http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719895

Tämän perusteella voisi sanoa, että viestissäni http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=74509&postcount=457 mainitsemani Kaarinan käräjien oikeustapaus, näyttäisi erittäin todennäköisesti koskevan linnankirjuri Henrikkiä maininnan Henrik Hansson i Åbo osalta.

Perintötapauksen pöytäkirjat löytyy Kaarinan käräjäpöytäkirjoista aukeamalta 19 alkaen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784814 jatkuen aukeamalle 22. Tuo Rundtin mainitsema 60 taalerin sisaren osuus on aukeamalla 21. Toivoisin, että meidän loistavat tulkitsijat ja vanhan Ruotsin taitajat katselisivat tuota käräjäkirjaa tarkemmin ajatuksella, voisiko siitä irrota enemmän kuin mitä Rundt on maininnut. Toisin sanoen, antaisiko joku dokumentin kohta olettaa, että linnankirjuri Henrik Hanssonilla tai hänen jollakin vaimollaan oli sukuyhteys Kaarinan Ispoisiin, ja että mainittu 60 taaleria oli nimenomaan perintö-osuus joka oli kotoisin jostakin aiemmasta jakamattomasta pesästä.

Tuosta sivun 21 kohdasta olisi ehkäpä hyvä ensin saada tulkkaus useamman toimesta!

[Matti Lund]

Perintötapauksen pöytäkirjat löytyy Kaarinan käräjäpöytäkirjoista aukeamalta 19 alkaen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784814 jatkuen aukeamalle 22. Tuo Rundtin mainitsema 60 taalerin sisaren osuus on aukeamalla 21. Toivoisin, että meidän loistavat tulkitsijat ja vanhan Ruotsin taitajat katselisivat tuota käräjäkirjaa tarkemmin ajatuksella, voisiko siitä irrota enemmän kuin mitä Rundt on maininnut. Toisin sanoen, antaisiko joku dokumentin kohta olettaa, että linnankirjuri Henrik Hanssonilla tai hänen jollakin vaimollaan oli sukuyhteys Kaarinan Ispoisiin, ja että mainittu 60 taaleria oli nimenomaan perintö-osuus joka oli kotoisin jostakin aiemmasta jakamattomasta pesästä.

Tuosta sivun 21 kohdasta olisi ehkäpä hyvä ensin saada tulkkaus useamman toimesta!


Hei, kunhan ehdin syventyä tähän, kääntelen, mitä tarvitaan.

Mutta ensi lukemalta voin pikatulkintana sivun 21 maininnan ottaa erilleen:

The 60 dalr pnr som Erick Monsson enskyltt och af sit egitt betalt hafur, Sr Henrich Hansson i Åbo sampttlige syskones geldh efher som Nills Erichsons bewijs wijdare förmäler.

Eli suomeksi:

Eerik Månsinpoika on maksanut yksin omasta "pussistaan" ne 60 taalaria herra Henrik Hansinpojalle Turussa, joka oli kaikkien sisarusten velka (yhteisesti muodostunut) siten kuin Nils Eerikinpojan todistus laajemmin ilmoittaa.

Tästä sivun 21 ei voi erikseen mielestäni päätellä muuta kuin, että kuolinpesä oli syystä tai toisesta jäänyt velkaa Henrik Hansinpojalle yhteensä 60 taalaria, jonka Eerik Månsinpoika oli joutunut alustavasti yksin suorittamaan (koska kuolinpesän velka oli ilmeisestikin langennut maksettavaksi takaisin ennen kuin perinnönjakoa oli suoritettu).

Mitä sitten voisi piillä Nils Eerikinpojan todistuksessa? Jos se liittyi perinnönjakoon, jonka Nils Eerikinpoika oli nimenomaan toimittanut kuten muusta osasta hyvin ilmenee, niin ehkä siitä ei ilmene muuta kuin jakolasku, että kaksi veljeä ja kaksi siskoa jakoivat velkaosuudet 20+20+10+10 = 60 taalaria ja siten muitten sisarusten oli maksettava omista osuuksistansa Eerik Månsinpojalle 20+10+10 = 40 taalaria, jotta tilit menisivät tasan.

Tietysti jos sattumoin Nils Eerikinpoika olisi antanut todistuksen velasta muuten vain, siitä saattaisi ilmetä, mikä velan tarkoitus oli ollut.


Siis velan luonne paljastuu kunnollisesti vain Nils Eerikinpojan todistuksesta.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Hei, kunhan ehdin syventyä tähän, kääntelen, mitä tarvitaan.

Mutta ensi lukemalta voin pikatulkintana sivun 21 maininnan ottaa erilleen:

The 60 dalr pnr som Erick Monsson enskyltt och af sit egitt betalt hafur, Sr Henrich Hansson i Åbo sampttlige syskones geldh efher som Nills Erichsons bewijs wijdare förmäler.

Eli suomeksi:

Eerik Månsinpoika on maksanut yksin omasta "pussistaan" ne 60 taalaria herra Henrik Hansinpojalle Turussa, joka oli kaikkien sisarusten velka (yhteisesti muodostunut) siten kuin Nils Eerikinpojan todistus laajemmin ilmoittaa.

terv Matti Lund

Tuossa on omaa tulkintaani:

The 60 dal:r pnn:r som Erich Monsson enskyltt och af för
egitt betalat hafuir S. Henrich Hansson i Åbå sampttlige
syskones geldh efthr som Nills Carlssons bewijs wijdre
förmälar. Tilsades och domdes Johan Monsson samptt
med andre syskon att bed… leggia af betala be:te Erick
Monsson samma Summa igen uthan någån afkorttningh.

Ifrå åhr 1612 sedan S. Nills Erichson hål(tt)e Ransaknigh
och arf Jämknig med alla slektingarne witnade och be
kende be:tte Erick Monsson medh en Sevär… Engh, för sine
rätta, att han (de)t sedhan, en till thenne dagh ….. (mehren)
åhm - 20 Lm span:ll af Ispois gårds Rentta upburit
och handfougitt hafur Och - 40 Lm som

Tuossa jäljessä kaiketi on edesmennyt Nills Erichsson (ei siis Carlsson) tehnyt pesänjakoa jonka kaikki sukulaiset ovat todistaneet.

Joka tapauksessa jäin itsekin miettimään, että oliko Henrik Hansson maksettu ulos pesästä vai oliko pesä vain ollut hänelle velkaa, joka sitten oli maksettu.

[Matti Lund]

Tuossa on omaa tulkintaani:

The 60 dal:r pnn:r som Erich Monsson enskyltt och af för
egitt betalat hafuir S. Henrich Hansson i Åbå sampttlige
syskones geldh efthr som Nills Carlssons bewijs wijdre
förmälar. Tilsades och domdes Johan Monsson samptt
med andre syskon att bed… leggia af betala be:te Erick
Monsson samma Summa igen uthan någån afkorttningh.

Ifrå åhr 1612 sedan S. Nills Erichson hål(tt)e Ransaknigh
och arf Jämknig med alla slektingarne witnade och be
kende be:tte Erick Monsson medh en Sevär… Engh, för sine
rätta, att han (de)t sedhan, en till thenne dagh ….. (mehren)
åhm - 20 Lm span:ll af Ispois gårds Rentta upburit
och handfougitt hafur Och - 40 Lm som

Tuossa jäljessä kaiketi on edesmennyt Nills Erichsson (ei siis Carlsson) tehnyt pesänjakoa jonka kaikki sukulaiset ovat todistaneet.

Joka tapauksessa jäin itsekin miettimään, että oliko Henrik Hansson maksettu ulos pesästä vai oliko pesä vain ollut hänelle velkaa, joka sitten oli maksettu.


Ihan muuten OK, mutta siinä lukee "Swuren Eedh", ja nimi on kyllä Nils Eerikinpoika molemmissa, ensin genetiivi "Nills Erichzsons" ja "S: Nills Erichsson".


Tässä kirjattuna lopputekstiä (muutama lyöntivirhe saattaa olla pikaa pikaa tulleina, joten isonnan fonttia, jotta ne on helpompi havaita ja korjata)

Ifrå Åhr 1612 sedhan S: Nills Erichsson Hultte Ransakningh och arf Jämkning medh alle Slechtningarne witnade ch bekende be:tte Erick Monsson medh en Swuren Eedh, här rätta, att han altt sedhan, en till thenne dagh inthz mehra ähn - 20 Capr Span:ll af Ispois gårdz Rentta upburitt och handfongitt hafur . Och - 40 Capr som war Inlacht Udi ett wisthuss der upå gården. Och Erich Monsson hade den Lååse och Nyjkeller till, dett hafur ofcha b:tte Johan Monsson samptt medh Class Andersson medh wåldh afhemt emott Her Jören Båijes och Gref Jacobs Lagmans doombref och bruthitt Märlan och af dörr tråån och spilkatt något af storken, att Määrlan skulle thesse lättatt gå och, efche som tre af Nemden, som är Simon i Saluela, Bertill i Littois, och Henrich i Hofrinda fulkomligen Wittnade och bekende, så wara skedt som förschrifuitt ähr, the der dijtt blefuo sende, att syna och Ransaka ther om. Ty för sådant Wåldhwärk och orätt som nu be.tt ähr och efher 12 manna Rskan felttis Johan Monsson, och Class Andersson hwardere till - 40 mk saak, Och be:tte Johan Monsson till adt betala sin broder Erick Månsson Renttan för Ispois för så månge åhr, som han dett mist haffuer, Efher den 9 Cap. Jor.B och 28 udi Kong: B. att thetta således har Ransakatt, Uitnat, bekent och beswuritt är Udi Parterne gengen Wändlighett, dess till ytermera wisso, och Wijdare Witnesbördh hafur Jag detta medh egin hendh Undertecknadt, och Signett försiglatt datum Ut supra.



terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Joka tapauksessa jäin itsekin miettimään, että oliko Henrik Hansson maksettu ulos pesästä vai oliko pesä vain ollut hänelle velkaa, joka sitten oli maksettu.
Näillä kirjauksilla näyttää selvältä, että kyseessä vain joku pesän velka Henrik Hanssonille, ei minkäänlaista indikaatiota, että Henrik olisi ollut pesän osakas.

[Matti Lund]

Näillä kirjauksilla näyttää selvältä, että kyseessä vain joku pesän velka Henrik Hanssonille, ei minkäänlaista indikaatiota, että Henrik olisi ollut pesän osakas.


Oma kommenttini oli vähän laveammin ilmaistu.


Mutta kun tässä on kovasti spekuloitu

(Se on parempi sana tähän kuin hypoteesien rakentelu, koska hypoteesi ei lähde arvausten arvauksista, vaan pyrkii lähtemään faktoista, joiden liitoksia se koettelee: jos hypoteesin kaikki liitokset onnistutaan de-falsifioimaan, hypoteesi pysyy, muttei todista mitään pätevästi, jos liitokset eivät muodosta täydellisen aukotonta yhdistelmää. Jos hypoteesin jokin fataali liitos pettää, koko hypoteesi kaatuu. Hypoteesiin on voitu rakentaa sekundaareja liitoksia, joiden kaatuminen ei välttämättä kaada sitä, vaikkakin horjuttaa sen uskottavuutta. Jos hypoteesin liitokset ovat riittävät, ja ne kaikki onnistutaan verifioimaan, hypoteesi kyllä todistaa silloin jotain, ja voi todistaa itse pääasiankin, jos hypoteesin liitokset on asetettu relevantisti. Nämä yritän pitää vähintään mielessä, kun itse laadin hypoteeseja.)

... siis spekuloin Ispoisen kartanossa toimitetun perinnönjaon tiimoilta. Eli arvuuttelen, että Henrik Hansinpojan velka oli sitouduttu maksamaan ennen vuoden 1612 perinnönjakoa ja oli todennäköisimmin muodostunut siitä, että Henrik Hansinpoika olisi omalla vastuullaan sopinut joidenkin Turun linnalle toimitettavien Ispoisen veroparsellien kannosta velalla kartanon maksukykyongelmien takia joinakin vuosina jonkin takaisinmaksuohjelman mukaan, ja nämä olisivat erääntyneet ennen vuoden 1612 perinnönjakoa, jolloin Eerik Monsinpoika oli joutunut ne hoitamaan vaiheessa, ennen kuin suorituksia voitiin ottaa ulos kuolinpesästä.

Olav Rundt taas ottaa tämän 60 taalarin velan yhdeksi liitokseksi hypoteesiinsa, jolla yrittää rakentaa ohuen aihetodisteen Henrik Hansinpojan sukulaisuudesta Ispoisen kartanon sukuun Kaarinassa. Tämä kyllä muodostuu yhdeksi hänen heikoimmista lenkeistään hypoteesikudelmassa olettamalla saatavan jäänteeksi vanhasta äidinperinnöstä, joka vanha rästi olisi tullut eteen Nils Eerikinpojan laatiessa inventaaria vuoden 1612 perinnönjakoa varten. Rundtilla kyllä hypoteesi loppuu ennen tätä ja spekulaatio alkaa tästä.

terv Matti Lund

[Benedictus]

Antti Järvenpää (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=100421)





Olav Rundt on kirjoittanut Genos 60(1989), s. 63-70 artikkeli Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets, jossa on mielenkiintoinen viittaus siihen, että Erik Månsson till Ispois oli maksanut eräälle edesmenneelle Henrik Hanssonille Turusta 60 taaleria. Rundt on kirjoittanut asian ympäriltä varsin laajasti ja esim. Mainitun Erik Månssonin äiti oli se Valpuri kirjuri Sigfridin leski, joka seurasi 1577 rouva Kaarinaa Liuxilalaan samoin kuin eräs Henrik Hansson.
Mahtaako tuo maininta Valborgista tarkoittaa isoäitiä? Eikö Erik Månssonin isä ollut Måns Sigfridsson?

Kuitenkin Ispoisten sivuilla SAY:ssä mainitaan 1560 Sigfrid ja 1563 Sigfrid Skriff.

Kaarinan Kulhon sivulla (Kulhon n. 100 ha saari Satavan, Hirvensalon ja mantereen välissä, juuri vastapäätä Ispoista)mainitaan 1557 Hans Thomasson

1563 Hans Skåtte friihet

1564 Efterleverska Valborg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166142

Voisiko olla niin, että Valborg on sama kuin Kaarinan matkaseura Valborg, kirjuri Sigfridin vaimo, jolla Henrik Hansson mukanaan

Ispoisten Kirjuri Sigfrid nai leski Valborgin, jolla Hansson lapsia.

Sigfridillä jo aiemmasta liitosta lapsia, kuten Henrik Sigfridsson, Fogelhuvud suvun isä.

Yhteisiä Valborgin kanssa, kuten Måns Sigfridsson ja Sigfrid Sigfridsson.

Sigfrid Sigfridssonin pojillahan oli setä Simon Hansson ja luultavasti myös Thomas Hansson, Turun linnan räntmestare.

Jos pohditaan Alftan kronikkaa, niin siinä puhutaan Tukholman linnan vahtipäälliköstä ja Karinan veljentyttärestä.

Tuo Hans Skotte, siis skottlantilainen alkujaan, voisi olla hyvinkin jokin tuollainen vartioupseeri, koska tiedetään ainakin Juhana Herttualla olleen skottilaisen henkivartiokaartin, miksei Kustaa Vaasalla ja Erikilläkin.
Englannin Elisabetin toimet ainakin ajoi heitä runsain mitoin pitkin Eurooppaa.
Yhtä hyvin jokin Turun porvareista.

Tuo 60 rahaa Erik Månssonilta Henrik Hanssonille, voi siis olla velka joka on järkätty sukulaisen avulla, ei perintö.

Ajallisesti Valborg sopisi Henrikin äidiksi.

Hans Skotte, Thomasson luultavasti, toisi uuden ulottuvuuden koska Tarinan Hans Erikssonin isästä ei ole sukuselvitystä taapäin, mikä voisi hyvinkin selittyä jos on vierasmaalainen.

Karin Erikssonin isäksi on arveltu Erik Sigfridssonia tai Olssonia, voisiko ollakin Erik Hansson, Kulhon Valborgin ja Hans Skotten poika.
Henrik Sigfridssonin lisäksi Ispoisten sivuilla näkyy Eskill, ilman isänimeä.

Kulhossa näkyy myös Hansin jälkeen Raual/Rafhul/Ravalde/Rawaldh Hallbearss
Onko kyse mistä etunumestä? Voisiko jopa Rolamb olla muunnos?
Mikä on tuo isänimi tai lisänimi?
En oikein tajunnut kirjoitusta.
Sivuilla 1580 eteenpäin myös selitelmiä, joita en ymmärrä.

[Matti Lund]

...
Kaarinan Kulhon sivulla (Kulhon n. 100 ha saari Satavan, Hirvensalon ja mantereen välissä, juuri vastapäätä Ispoista)mainitaan 1557 Hans Thomasson

...

Tuo 60 rahaa Erik Månssonilta Henrik Hanssonille, voi siis olla velka joka on järkätty sukulaisen avulla, ei perintö.

...
Kulhossa näkyy myös Hansin jälkeen Raual/Rafhul/Ravalde/Rawaldh Hallbearss
Onko kyse mistä etunumestä? Voisiko jopa Rolamb olla muunnos?
Mikä on tuo isänimi tai lisänimi?
En oikein tajunnut kirjoitusta.
Sivuilla 1580 eteenpäin myös selitelmiä, joita en ymmärrä.


En näe kyllä mitään itua vetää tätä Kulhon tilaa tähän ketjuun. En näe mitään yhteyttä.


Kulho oli aikaisemmin Magnus Flemingin omistuksessa, joka lahjoitti sen Turun luostarin munkkien haltuun.

Magnuksen poika Herman Fleming sai sen otettua itselleen, mutta munkit kontrasivat ja saivat Kulhon lopullisesti liitettyä Turun luostarin maihin. (Näin kertoo Anthoni teoksessaan "Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel", s. 329.)

Luostarin maana se näkyy SAY -sivullakin.

Jotain syytinki- tai palkkiomaata siitä näyttään lohkaistun Ragvald Halvarinpojalle myöhemmälle elinajalleen. Tämä Ragvald Halvarinpoika lienee sama mies, joka on ollut Pohjanmaan voutina vuosien 1546-50 välisenä aikana. Hän ei ollut rälssimiehiä. von Stiernmanin Höfdingaminnen mukaan (s. 401) hän oli Örneramin isä; ja avioitunut Märtha Ramin kanssa, vaimon vanhemmat Ahvenanmaan kruununvouti Thorsten Salmoninpoika ja Brita Johanintytär Fleming.


Ispoisen 60 taalarin velan järjestämiseen ei mielestäni tarvittu sukulaisuutta, vaan se oli sellaista joustoluottoa taikka tipottaista veroluottoa, mitä siihen aikaan yleisesti harrastettiin.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Kulhossa näkyy myös Hansin jälkeen Raual/Rafhul/Ravalde/Rawaldh Hallbearss
Onko kyse mistä etunumestä? Voisiko jopa Rolamb olla muunnos?
Mikä on tuo isänimi tai lisänimi?
En oikein tajunnut kirjoitusta.


Ragvald Halvarsson on kyllä tuttu nimi.
PH

[Benedictus]

Milloin Turun luostari lopetettiin ?

Kenelle Kuningas antoi Luostarin maat tai paremminkin miten Luostarin maaalueet jaettin eteenpäin?

1560-luvulla munkeilla ei tainnut olla enää paljoa sanomista asioihin.

Kukahan oli Hans Skotte?

Henrik Hanssonin isä on ollut Hans, tämä lienee fakta, joten jokainen potentiaalinen Hans tuolta ajalta on tutkimisen väärti.
Isän nimi ei liene niinkään fakta, koska ainut lähde on Alftan kronikka ja silloin voidaan olla epäileviä.

[Antti Järvenpää]

1563 Hans Skåtte friihet

1564 Efterleverska Valborg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166142

Voisiko olla niin, että Valborg on sama kuin Kaarinan matkaseura Valborg, kirjuri Sigfridin vaimo, jolla Henrik Hansson mukanaan


Hans Skoten leskessä on se ongelma, että hän ei ollut Sigfrid kirjurin vaimo vaan yksi Turun rikkaimmista porvarisnaisista ja hänellä oli Hanssin jälkeen kaksi muuta miestä, jotka valitettavasti olivat muita kuin Ispoisten Sigfrid kirjuri.

Tämä Hans Skoten leski kulkee kaikissa Turun historioissa Walborg Henrikintytär nimisenä varakkaana porvarisnaisena.

[Pekka Hiltunen]

Ragvald Halvarsson on kyllä tuttu nimi.
PH
En ollut näköjään huomannut Matti Lundin vastausta. Ragvald Halvarsson taitaa liittyä Vuolteen sukuun eli Karl Marswinin (Delphin) esipolviin. Ramsaysta löytyy myös Aarlahden suku (jossa virheitä, kts. Vähäkangas) sekä Ram-Örneram ynnä Teivaalan Sigfrid (tai Matts Sigfridsson), siis Turun verilöylyssä päätään lyhyemmäksi tulleen veromestari Hartikka Henrikinpojan kanssaperillisiä. Olen joskus aprikoinut, että oliko kyseessä ehkä Laguksenkin (W. G. Lagus, Finska adelns gods och ätter) tunteman Sigfrid Sigfridssonin poika.
PH

[Antti Järvenpää]

Vielä hiukan Ispoisten suvusta; ohessa muutama poiminta Ramsayn perusteella:

Sigfrid Mattson kirjuri, pso Valborg
- Måns Sigfridsson, tallimestari, pso Karin Knutsdotter
- - - Johan Månsson till Kalfnäs, pso Valborg Jacobsdotter (Svärd)
- - - Erik Månsson till Ispois, pso I Gunilla Erikintytär, pso II Anna Speitz
- - - Anna Månsdotter pso Tammisaaren khra Arvid Tomae
- - - Brita, mainitaan Piikkiön käräjillä 1624
- Henrik Sigfridsson, omisti Ispoisin, jonka hän panttasi 1586 Erik Bertilssonille (Slang), pso Anna
- - - Nils Henriksson, omisti Piikkiön Linnunpäätä 1599, pso I Valborg Jaakontytär, pso II Karin Martintytär
- - - Karin eli 1594, aviossa /viite Anrepp, jossa mainitaan -94 leskeksi till Ellesby/
- - - Brita, 1594. - aviossa /viite Anrepp, jossa mainitaan -94 leskeksi till Kowala/
- Lapsi, haudattu 1556 Turun tuomiokirkkoon


Erik Månsson, till Ispois i St. Karins socken. Ispois hade 1586 af Erik Månssons farbroder blifvit pantsatt och återlöstes 1611 till släkten (7); d. 1658. - Gift 1:o med Gunilla Eriksdotter (13); - 2:o 1651 21/6 med Anna Speitz, dotter af lagläsaren Hartvig Henriksson Speitz och Anna Ivarsdotter (Stjernkors, se Ståhl).

(7) Pikis D 1624. Eli lähteenä tässä sama käräjäkirja, jota olemme katselleet.


Nyt oikeastaan mietityttää, että jos Henrik Hanssonin saama 60 taaleria on tuo sama panttaussumma, niin miten se olisi voinut päätyä linnankirjuri Henrik Hanssonille. Oletettavasti Ramsay on jostakin sanut selville tuon 1586 panttauksen ja on yhdistänyt sen tuohon Henrik Hanssonin saamaan 60 taaleriin.

[Antti Järvenpää]

Tässä kohtaa voisi laittaa Brikkalan esi-äidin Valpuri Henrikintytär Flemingin jälkeläiset esille, jos vaikka sitä kautta löytyisi jokin selitys, miksi linnankirjuri Henrik Hanssonilla oli Ispoisten pantti. Tässä katraassa on aika monta sellaista, jotka olivat samaan aikaan Turun linnassa.


Valborg Fleming (vht Henrik Klasson Fleming ja Elsby Månsdotter), pso I Håkan Tidemansson, Porvoon läänin vouti, pso II Turun porvari Lauri Niilonpoika (Finne).

Lapsia I aviosta:
- Bertill Håkansson, Porvoon läänin vouti k. ennen 1555, pso Anna Olofsdotter.
- - - Erik Bertilsson, amiraali, käskynhaltija k.1592, pso Karin Eriksdotter k. 1622 (vaimon vaakunassa tähti ja risti). Tämä olisi siis saanut Ispoisiin pantin.; lapsia Klas, Per, Erik, Anna, Hebla, Margareta ja Katarina
- - - Johan Bertilsson, kamarikirjuri, naimaton, k.19.6.1563 Tukholmassa
- - - Klas Bertilsson (till Balkis)
- Erik Håkansson, linnanvouti, k.1579, pso Margareta Fincke
- - - Hebla Eriksdotter, pso Anders Boije
- - - Karin Eriksdotter k. 1602 haud. Turun tuomiokirkkoon, pso 1 ratsumestari Johan Böckler, pso II Hartvik Henriksson (till Voltis)
- Brita Håkansdotter, pso Olof Hansson (i Muurla)

Lapsia II aviosta:
- Kristiina Laurintytär, pso Turun porvari Erik Olavinpoika, omisti Salestan Björklingessa Uppsalan lähellä, tullikirjuri Turussa ja Raumalla, Turun linnankirjuri, Helsingin jyväkirjuri, k. mahdollisesti 1554 ja sama kuin tuomiokirkon haudatuissa mainittu.

Kristiinan ja Erik Olavinpojan lapsia (Ojan mukaan useita lähde Tukholman tänktebok 1576-1578 ss 363-364)
- Hans Eriksson (till Brinkkala), pso Ramsayn mukaan Kristina Eriksdotter Stålarm,
- N.N. Erikintytär, pso kaupunginkirjuri Hannu Hane
Ojan mukaan mahdollisesti myös:
- Pietari Erikinpoika, Turun porvari ja säämiskämaakari k.n. 1571
- Metti Erikinpoika, Etelä-Suomen kihlakunnankirjuri, k. 1599

[Matti Lund]

Vielä hiukan Ispoisten suvusta; ohessa muutama poiminta Ramsayn perusteella:

Sigfrid Mattson kirjuri, pso Valborg
- Måns Sigfridsson, tallimestari, pso Karin Knutsdotter
- - - Johan Månsson till Kalfnäs, pso Valborg Jacobsdotter (Svärd)
- - - Erik Månsson till Ispois, pso I Gunilla Erikintytär, pso II Anna Speitz
- - - Anna Månsdotter pso Tammisaaren khra Arvid Tomae
- - - Brita, mainitaan Piikkiön käräjillä 1624
- Henrik Sigfridsson, omisti Ispoisin, jonka hän panttasi 1586 Erik Bertilssonille (Slang), pso Anna
- - - Nils Henriksson, omisti Piikkiön Linnunpäätä 1599, pso I Valborg Jaakontytär, pso II Karin Martintytär
- - - Karin eli 1594, aviossa /viite Anrepp, jossa mainitaan -94 leskeksi till Ellesby/
- - - Brita, 1594. - aviossa /viite Anrepp, jossa mainitaan -94 leskeksi till Kowala/
- Lapsi, haudattu 1556 Turun tuomiokirkkoon





Nyt oikeastaan mietityttää, että jos Henrik Hanssonin saama 60 taaleria on tuo sama panttaussumma, niin miten se olisi voinut päätyä linnankirjuri Henrik Hanssonille. Oletettavasti Ramsay on jostakin sanut selville tuon 1586 panttauksen ja on yhdistänyt sen tuohon Henrik Hanssonin saamaan 60 taaleriin.


Tästä Isposen keisistä tuskin mitään kostutaan nimenomaan Henrik Hansinpojan taustan selvittämiseksi. Uskon, että Henrik Hansinpojalla on ennemminkin ollut tässä tilaisuus operoida ja saada voittoa.

Nythän näiden veljesten Eerik ja Johan Månsinpoikien taloudenhoito on tainnut olla sitä sun tätä tai heidän talonpitoaan on muuten kohdannut ennaltaarvaamattomia katastrofeja, joiden takia heidän on täytynyt turvautua useaan kertaan kokonaisten kartanoitten panttaamisiin eivätkä he ole toipuneet näistä vaikeuksistansa vielä vuoden 1624 käräjiä käydessäkään, vaan yksi kartanoista näyttäisi jääneen aika tiukasti Klaus Antinpojan omistukseen, jossa on ollut huomattava osa veljesten ja heidän siskojensa oikeuksia toistaiseksi saavuttamattomissa.

Näyttää siis siltä käräjäjutun valossa, että melko lailla vippauksen varassa veljekset ovat elelleet ja Johan Monsinpoika on jopa joutunut vippaamaan, jotta saisi järkättyä syytinkijauhot vanhalle vaarilleen Kalmusnäsissä. Ispoisen lisäksi myös isien talo Årlax on ollut pantattuna 168 taalarin summaa vastaan vuodesta 1604 vuoteen 1616.

Siis rahapula on ollut ainaisena vieraana näissä kartanoissa ja siihen on oman apunsa tuonut myös linnankirjuri Henrik Hansinpoika 60 taalarilla.

Ispoisen takaisinlunastamisesta ei löytyne muuta kuin tämä samaisilta käräjiltä:

"Åhr 1611 bleff Ispois godz igen löste aff E. Karin till Mälkilä och kom under Slechten igen och hafur Ränttat dett åhredt inthz mehra ähnn till S.
Spanmoll ---- 9 T nor.
Huilket Spanll be:tte Johan Monsson sielf behollit hafur. Men nu för rätta tilsade han Erich Monsson att vela underleggia och bettala deraff - 3 T nor Sammaledes och her Arfuidt på huar syster delen.
Spanll ---- 3 T nor."

Eli vuonna 1611 tuli Ispoinen lunastetuksi takaisin suvulle Mälikkälän leski Kaarinalta eikä Johan Månsinpoika ollut tuottanut siltä vuodelta veroviljaa enempää kuin 9 tynnyriä, minkä viljan Johan oli itse pidättänyt, mutta haluaa nyt oikeuden edessä maksaa siitä Eerikille 3 tynnyriä ja herra Arvidille kummankin siskon osan yhteensä 3 tynnyriä.

Ispoisen panttaamisesta taas muualta ilmeni, että tässä esiintulevan Mälikkälän Kaarina -lesken mies oli sen ottanut panttina jo 1586.

Tuo tarkoittanee, että lunastaessaan Ispoisen pantin leski Kaarinalta 1611, Eerik Monsinpoika joutuessaan selvittämään tilit "pantinhallinnon" ja kruunun kanssa, on samalla kohdannut tämän Henrik Hansinpojankin 60 taalarin velan ja on joutunut kartanon lunastamiseksi kuittaamaan senkin pois ja vielä omasta pussistaan, jotta saa pesän tilit kohdalleen. Paitsi että suvulle takaisinsaavuttamiseksi periaatteessa, se on jouduttu ilmeisesti juuri tähän hetkeen lunastamaan, jotta sen kautta on voitu tyydyttää perillisiä perinnönjaossa.

Uskon, että Henrik Hansinpojan kytkös tässä on tekninen, ei sukukytkentäinen. Eihän tästä selviä sekään, kuka asiaan liittyvä on aikoinaan ja milloin Henrik Hansinpojalta lainannut 60 taalaria vastaavan summan joitakin Ispoisen alaisia panttiparselleja vastaan (varmaankin joku, jonka nimi ilmenee Ispoisesta veroluetteloissa). Verojen maksamista varten se on aika todennäköisesti otettu.


terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Laitan tähän vähän hajatietoja Petter Bergiuksen omaelämänkerrasta, mm. lasten kummit.

Motiivia Hansinpoikien keskinäiseen kissanhännänvetoon en kyllä näistä tiedoista löytänyt, mutta en löytänyt myöskään syytä luopua hypoteesistani. En ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Petter Bergiuksella oli vanhempi veli. "Tuhattaituri" Anders Mattssonilla on täytynyt olla pojilleen mesenaatti, jolta eivät killingit ja taalerit heti loppuneet kesken. Katseeni kiinnittyy väkisinkin Brita Erikintyttären patronyymiin.


Petter Bergiuksen vanhempi Mathias-veli opiskeli Turussa 1628, jolloin 15-v. Petter tuli Turkuun veljensä kutsumana. Tuolloin Mathias Bergius oli kuitenkin jostain syystä Hämeessä, mistä palasi 6 vkn kuluttua veljensä saapumisesta Turkuun.

Mathias vihittiin papiksi 1629 ja tuli Henrik Flemingin kotisaarnaajaksi Lehtisten linnaan.

1631 Mathias nouti veljensä Ruotsista, missä tämä opiskeli Nyköpingissä, Lehtisiin siinä tarkoituksesa, että voisi siellä opettaa veljeään.

1632 Mathias lähetti Petterin Herman Flemingin luo Hannulaan, missä muuan teini Erik Joonaanpoika opetti häntä.

Petterin opiskeltua välillä Strengnäsissä, nouti Mathias hänet Taivassaloon, missä itse toimi kappalaisena. Siellä Petter opetti Ericus Ericiin lapsia (kuin myös Turun lukiossa) aina tämän kuolemaan asti sekä sen jälkeen hänen vävynsä Claus Brennerin lapsia. Akatemia perustettiin 1640, jolloin Petter sai 1. virkansa.

P.B:n 1. p:so oli Elin Carsten, jonka äiti oli Anna Witikka, Helsingin kkhra Henrikin tytär.

1. lapsen (1. aviosta) kummeja: Georgius Alanus, Nicolaus Nycopensis, Petrus Giers, Carolus Rothovius, piiispa Rothoviuksen p:so, prof. Hartmanin leski, Abr. Thauvoniuksen vaimo sekä tullisyökäri Jacob Andersinpojan v:mo

2. l.(2. aviosta) k:t: Jacob Andersson Gyllenstake, Simon Kexlerus, Petrus Gers, Jacob Walstenius, rehtorin (Nicolaus. N.) v:mo, Turun pastori Georgiuksen v:mo, asessori Olof Samuelssonin v:mo sekä Mårten Stodiuksen ttr, neito Elisabeta.

3. Erik Sparre, Erik von den Linde, pres. Johan Munck, asess. Olof Samuelsson, Johan Grijmsteen, Mårten Stodiuksen v:mo, pormestari Brochiuksen v:mo, P. Gersin v:mo ja Anders Thauvoniuksen v:mo.

4. Abr. Thauvonius, Anders Nycopensis (reht. p:ka), Taivassalon pastori Claudius, Henrik Skeper, piispa Terseruksen v:mo, Axel Kempen v:mo, inspehtori Peer G. Broobergin v:mo, Claudius Holstiuksen v:mo

5. Anders Thuronius, Martinus Miltopaeus, Mathias Rothovius, Laurentius Brochius, Johannes Schepher, Simon Kexleruksen v:mo, Joachim Wargentinin v:mo, Johannes Baxterin v:mo, asessori Anders Anderssonin tytär Barbro

6. Johannes Allenius (Nousiaisten kkhra), Joachim Wargentin, Joachim Witfhoot, Jacob Walstenin v:mo, Joh. Schepherin v:mo, Loimijoen pastorin tytär Christina Pedersdotter

7. Johannes Gezelius, Enevaldus Svenonis, Nicolaus Tunander, Albrekt Rooskampin v:mo, Bertil Festingin v:mo, Ericus Falanderin v:mo

8. Petrus Bonh, Joachim Wargentin, Welam W., Henrik Tawastin leski (Margareta Pontusdotter, huomautus ak. PH), Jacob Flachseniuksen v:mo, Johan Tolpon v:mo

9. Kahiluodon Harald Footangel, Alexander Thomasson Harfwe, rouva Margareta Stiärna till Särkelax, matruuna Maria Adamina arrendaattorska, arrend, Henrik Henrikinpojan tytär Maria

10. Fagernäsin arrend. Henrik Wärdh, Magnus Laghe Smolandus, Sophia Skalm till Kettarsund, Elisabeta Sternkors till Paltvuori, Augusta
Johansdotter Walstenia.

Näyttää joka tapauksessa siltä, ettei Petter Bergiuksella ole ollut aihetta ainakaan omien sukujuuriensa kultaukseen. En kyllä sitten tiedä, mikä oli hänen antamansa opetuksen osuus asiassa. Vielä yksi tyhmä kysymys: julkaistiinko Alftanus-kronikka Petter Bergiuksen eläessä ja tieten?
PH

[Pekka Hiltunen]

P.S.
Lasten syntymävuodet:

1. Annna 1652
2. Anna 1653
3. Johannes 1659
4. Anders 1661
5. Petrus 1664
6. Margareta 1666
7. Nicolaus 1669
8. Petrus 1671
9. Maria 1673
10. Brita 1677.

PH

[Matti Lund]

...alla oleva voi olla ihan päin mäntyä.


Olet tässä kohtaa kohtalaisen oikeassa.



Henrik Sigfridsson mainitaan Månsin veljenä, järjesti Ispoisen Karin Eriksdr ja Erik Bertilsson Slangille. Slangit kotoisin Brinkkalasta, toiselta puolen pitkääsalmea, välimatka Ispoiseen noin 3 km meritse.

Mikä olisi Karin Eriksdr suhde Ispoisiin?


Se oli tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi pantiksi, mutta venyi 25 vuodeksi ilmeisten maksuvaikeuksien takia sen takaisin lunastamiseksi.

Kaarina Eerikintyttären suhdetta Ispoisen sukuun kuvaa parhaiten se, että kun Ispoinen on hänen hallussaan panttina se on perinnönjakoa käsittelevässä vuoden 1624 tuomiokirjassa "udi fremmande hender", eli siis suvulle vieraan hallussa.


Jos tuohon upotetaan Alftan Kronikka, olisi siis Henrik Hanssonin äiti oltava Kaarina Maununtyttären veljentytär.


Mielestäni sovittiin, että koska Kaarina Maununtyttäreltä ei tunneta ketään veljeä, ei anneta sotkea tämän velimahdollisuuden mitenkään enää mitään hypoteesia eikä edes mitään spekulaatioitakaan, olivat nämä miten villejä tahansa. Yritetään pitää spekulaatiotkin olevaisen puolella.


terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Vielä yksi tyhmä kysymys: julkaistiinko Alftanus-kronikka Petter Bergiuksen eläessä ja tieten?
PH

Vastaan itse tyhmään kysymykseeni: Abrahamin omakätinen kronikka julkaistiin 1695, kun Petter Bergius oli ehtinyt maata haudassaan kolme vuotta!
PH

[Matti Lund]

Vastaan itse tyhmään kysymykseeni: Abrahamin omakätinen kronikka julkaistiin 1695, kun Petter Bergius oli ehtinyt maata haudassaan kolme vuotta!
PH


Ei se ihan noin mennyt. Tietysti riippuu siitä, mitä tarkoitetaan julkaisemisella ja niin edelleen.

Mieluummin sanoisin, että se Alftan -sukukronikka, jota on väitetty Abrahamin "omakätiseksi", muttei voi alkuunkaan sitä olla, julkaistiin ensi kerran 1774 Loenbohmin toimesta Henrik Indrenin 1761 yhteenkeräämistä merkinnöistä, joiden Indren uskoi olevan Abrahamin omakätisistä merkinnöistä ja/tai niiden kopioista syntyneitä, joista yhdessä lapussa Abraham Alftanin väitetään itse vakuuttaneen ja allekirjoittaneen vuonna 1695 kertomuksen omiin nimiinsä.

Ennen tätä julkaisua ilmeisesti vain aika harvat olivat sattuneet tutustumaan näihin merkintöihin ja ne olivat nähtävästi maanneet kenenkään kajoamatta pitkiä aikoja eikä mitään kopioita niistä ole ilmennyt suvun piirissä otetun.

Esimerkiksi, kun Indren oli vuonna 1761 postittanut paperit von Celselle, kronikasta ei liene ollut muuta versiota käytettävissä ennen vuoden 1774 Loenbohmin julkaisua (tuli ilmeisesti painosta jo vuoden 1773 lopuilla) kuin Indrenin oma suullinen versio.

Käsittääkseni Viipurin Alfthanien ja von Alfthanien sukuhaara, jossa oli ollut oma erillinen sukutietojen keruunsa aivan eri pohjalta, sai tilaisuuden tutustua siihen vasta Loenbohmin julkaistua sen, mutta vaikuttaa siltä, etteivät he silloinkaan olleet siihen tutustuneet, vaan vasta 1800 -luvulla asian saatua isompaa julkisuutta.

Entistä enemmän olen alkanut vakuuttua siitä, että Loenbohmille lähetetty kronikkaversio on myöhemmissä vaiheissa niin pilattu pseudogenealogisilla ja pseudohistoriallisilla keksinnöillä, että siitä on entistäkin vaikeampi päätellä, mitä Abraham Alftan on todellisuudessa tietänyt esivanhemmistansa, heidän viroistaan ja tiluksistaan.

Uskon, että Abraham on tiennyt aika paljon niistä, mutta se tieto on kadonnut lopullisesti.

Kronikan karkeita historiallisia virheellisyyksiä en usko Abrahamista lähteneiksi, vaikkakaan en liioin usko, että Abrahamin oma kirjoitus, jos sitä on ensinkään ollut, olisi ollut täysin virheetön, vaikka mistään vapaasta muistista sitä ei ole kerrottu kuin marginaalisilta osiltaan, vaan muuten se on koottu elämän varrella kertyneistä muistilapuista, joita on säilytetty piirongissa.


terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Mathias Bergius tuli Turkuun opiskelemaan 1628. Miksi? Oliko hänellä sukua itämaassa? Hän lienee syntynyt 1600-luvun 1. vuosikymmenellä, ehkä jo n. 1603. Hänen äitinsä on siis syntynyt tod.näk. 1570-luvulla. Kuningas Erikin frilloista tunnetaan kolme hänelle synnyttänyttä, mutta heitä on ollut mahdollisesti - ainakin August Strindbergin kuvauksen mukaan - useita niin kuin Turkin sultaanilla haaremissaan. Ehkä Bergiusten vanhemmista jompi kumpi oli ylhäisaatelistosta, mikä on voinut innoittaa Alftaneja lainaamaan sukutarinaa rakkaalta edesmenneeltä sukulaiseltaan? Ruokahalu on ehkä kasvanut syödessä ja lopulta on päädytty jopa itseensä Hänen Majesteettiinsa kuningas Eerikkiin (kun tämäkin jo oli poissa päiviltä ja tieltä kuleksimasta) - kuitenkin kaiketikin ilman tämän skitsofrenialle altistavaa geenipakettia? Vai onko Alftanuksien suvussa tullut tautia esille?

Kustaa Vaasan lapsista eri äideistä olleet Erik ja Magnus-herttua potivat varmuudella skitsofreniaa. Juhanaa ja Kaarlea on kuvattu vain epäluuloisiksi ja vaikealuontoisiksi. Sairaus näyttää periytyneen siis isän puolelta. Tautiin liittyvään geenipakettiin kytkeytyy skitsifrenian ohella poikkeuksellista luovuutta (joka ominaisuus lienee syynä skitsofrenian säilymiseen evoluutiossa), mutta myös mm. impulssikontrollin alentumisena ilmeneviä persoonallisuushäiriöitä, taipumusta väkivaltaisuuteen tai itsetuhokäyttäytymiseen sekä mm. alkoholismia. Pappissuvuissa tällaiset ominaisuudet kyllä ovat yleensä tulleet ilmi vuosisatojen kuluessa ja yo-matrikkelista tapaillaan mm. entisiä pappeja. Löytyykö Alftanuksista ehkä juoppoja ja hankalia persoonia?
PH

[Benedictus]

1. kysymys - N.N. Erikintytär, pso kaupunginkirjuri Hannu Hane

Hans Eriksson till Brinkkalan siskon mies oli Hannu Hane.

Mitä tiedetään kyseisestä kirjurista?
Hänhän kuuluu myös Hans nimisten sarjaan.


Kulhon Skotte selvisi, ja kiva tietää tuollainenkin asia Kulhon historiasta.

2. Kysymys- JOS Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi Jeremias Esping-Agricolan tytär, ketä olisivat hänen esi-vanhempansa siinä tapauksessa ja löytyykö näiden jälkeläisiä Ericuksen perheen ja lasten perheiden lähipiiristä.

[Pekka Hiltunen]

Jaksan yhä vain jankata Hansinpoikien asiaa, koska arvelen, että heidän jälkeläisensä, jolleivät peräti ratkaise kronikan avoimia kysymyksiä, niin ainakin valaisevat sen taustoja.

Mathias Bergius oli opinnoissa siis huomattavasti Petteriä edistyneempi, ja arvelin syynä olleen suurehkon ikäeron. Petterin omaelämänkerta paljastaa kuitenkin erään mielenkiintoisen seikan: hän oli taloudellisesti täysin veljestään riippuvainen: Petterin saapuessa Turkuun ja Mathias-veljen ollessa sattumalta silloin Hämeessä (missä siellä ja miksi?) Petter kertoo kuuden viikon ajan syöneensä vain kaalinkantoja, jotka oli heitetty pois kaalimaan laitaan. Samoin matkallaan Ruotsiin vanhempiaan tapaamaan hänellä ei matkaeväikseen ollut "edes silakan päätä". Kun sitten Kumlingessa jouduttiin kahdeksaksi päiväksi vastatuuleen, piti tulla toimeen mustikoilla. Arvellessaan, etteivät venemiehet olisi ottaneet häntä matkaan mukaansa, jollei hänellä olisi ollut tarvittavia matkaeväitä, naamioi hän varavaatemyttynsä eväspussiksi. Eräs venemies antoi hänelle kuitenkin kaksi palaa kuivaa lihaa ja neljä leipäkakkua, joilla sitten piti pärjätä kaksi viikkoa, kunnes Föglön kirkkoherran (v. 1632) Olofin vaimo antoi vielä leipäkakun. Tukholman ja Söderteljen välisellä metsätaipaleella sai sitten pelätä henkensä edestä rosvoja.

Vaikuttaakin siltä, että Mathias on yksin saanut ulkopuolisen rahoituksen - jos lähdetään siitä, ettei ilmeisesti maaton käsityöläinen Anders Mattsson ole poikiaan omin neuvoin kyennyt kouluttamaan - ja nuorempi veli on sitten lorvinut hänen siivellään. Toki on huomattava, että Petter välillä opiskeli Ruotsissakin, mikä sekään ei ollut ilmaista lystiä. Joka tapauksessa voidaan päätellä, että mahdollinen rahoittaja ei ollut ajan tasalla. Johtuiko tämä Anders Mattssonin luonteenlaadusta: hänhän näyttää kyenneen tulemaan toimeen peltomiehenä, seppänä, puuseppänä ja sorvarina, eikä varmaankaan ollut ilmeisen kouluttamattomana henkilönä helposti taivuteltavissa alisteiseen ja avuttomaankin asemaan poikiensa kouluttamisen suhteen?
PH