Abrahamin kronikka (omakätinen)

[Antti Alfthan]

"Abrahamin kronikan" mukaan Hans Eriksson oli Erik-kuninkaan suosikki.
Kantaisän mahdollisesta murhasta ei vihjata lainkaan. Sen sijaan Turun linnan piiritys ja siinä sattunut Henrik Hanssonin jalan menetys on tarkkaan kuvattu.

Sinänsä Jämtlannin Erik Hanssonin vaiheet ja sukulaiset ovat mielenkiintoista selvitettävää. Montako poikaa tällä kosiomiehellä mainitaan olleen?

[Giösling]

"Abrahamin kronikan" mukaan Hans Eriksson oli Erik-kuninkaan suosikki.
Kantaisän mahdollisesta murhasta ei vihjata lainkaan. Sen sijaan Turun linnan piiritys ja siinä sattunut Henrik Hanssonin jalan menetys on tarkkaan kuvattu.

Sinänsä Jämtlannin Erik Hanssonin vaiheet ja sukulaiset ovat mielenkiintoista selvitettävää. Montako poikaa tällä kosiomiehellä mainitaan olleen?

Hans Eriksson Jämpte/Isopedius/Kämpe ei suinkaan ollut Juhana-herttuan miehiä alunperin. Sellainen sensijaan oli "henkeen ja vereen" hänen murhaajansa Johannes Henriksson. Murhan motiivina ei arvatenkaan ollut Anna Magnusdotterin kauneus, tai varallisuus (sillä Johannes Henrikssonilla oli kuninkaan "oikeana kätenä" accessi kenen tahansa vuoteeseen valtakunnassa ja kuninkaan rahakirstuihinkin). Johannes Henriksson noudatti pilkulleen isäntänsä (Juhana-herttua) toiveita, eikä mitään voinut tapahtua ilman herttuan siunausta.

Murha suoritettiin, jotta päästäisiin käsiksi Kaarina-kuningattaren lähipiiriin.
Hans Erikssonin arvokkain ja himotuin "omaisuus" oli tietenkin kuningattaren veljentytär, jota manipuloimalla ja kiristysvälineenä käyttäen voitiin kontrolloida vielä elossa olevan ex-kuninkaan (Erik XIV) vapauttamiseen tähtääviä toimia, sekä niitäkin salaliittoja, jotkä tähtäsivät prinssi Gustafin, vangitun kuninkaan pojan, oikeuksien palautukseen valtakunnassa.

Juhana-herttua, pakkomielteisenä, näki salaliittoja kaikkialla ja niitä sikisikin, varsinkin ex-kuningattaren ympärille ja hänen lähipiirissään. Tunnetuimman vapautusyrityksen vangittu kuningas itse pilasi ja aiheutti huolimattomuudellaan/ pelkuruudellaan Kaarinan lähimpien neuvonantajien teloituksen.

Ei ole sattumaa, että Hans Eriksson (Alftan-suvun kantaisä) tuli murhatuksi elokuussa 1576 ja hänen kuninkaansa Erik XIV puolta vuotta myöhemmin 26.2.1577 saman miehen (Johannes Henriksson) toimesta.

Saman kohtalon saivat kokea myöhemmin myös Sigrid Vasan puoliso Henrik Claesson Tott Riiassa (1601) ja lopulta myös prinssi Gustaf Eriksson (Kashin, Twer 22.2.1607).

Laillisen kuningaslinjan "puhdistus" oli näin loppuunsaatettu vallananastajien toimesta.

Emme tiedä mitään varmaa kansliassa palvelleiden Hans Erikssonien lapsista. Heita toki on ollut. Parhaan listauksen antaa Alftan-kronikka.

Alftan-kronikkatutkimuksessa on jätetty lähes tyystin huomiotta Alftanien Suomesta käsin syntyvät linkit (takaisin) Ruotsiin. Olen kaivanut esille Barckit ja ollut aktiivisesti mukana Ulfenklou-linkin selvityksessä. Kuinka ollakaan; molemmat johtavat vallastasyöstyn kuninkaan jälkeläisiksi väitettyihin. Ei sattuma, vaan trendi. "Soihdunkantajat - eldbärare" pitivät yhtä!

http://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#viite_1

[Antti Alfthan]

Jos Jämtlannin Hans Eriksson olisi murhattu edellä mainitsemastasi syystä, Juhani, niin sillä logiikalla olisi ehdottomasti pitänyt murhauttaa myös hänen poikansa - joita ei tiettävästi ole ollut, kuten ei aikaisempaa puolisoakaan.
Sen sijaan, jos murha on tehty kilpakosijan raivaamiseksi pois tieltä, tulee päättelyyn tolkkua.

Lähtekäämme liikkeelle todennäköisestä.

[Giösling]

Juhana-herttualla ei ollut mitään syytä murhauttaa kuningattaren veljentyttären lapsia. Eiväthän he, talonpoikaiskuningattaren sivusukulaisina, mitenkään uhanneet herttuoitten oikeutta Ruotsin kruunuun. Uhkaajia, sensijanaan, olivat vallastasyösty kuningas, hänen poikansa prinssi Gustaf ja jossain määrin myös Claes Henriksson Tott, vaimonsa prinsessa Sigridin kautta (s.o. laillinen kuningaslinja). Heidät kaikki raivattiin tieltä myrkyttämällä.

Hans Erikssonin (Jämpte/Isopedius/Kämpe?) murhauttamisen syy oli, kuten kerroin, käsiinkäyminen/accessi ex-kuningattaren veljentyttäreen, joka joko informanttina, tai kiristyskeinona, ehkä jopa molemmin tavoin oli arvokas "pantti" valtataistelussa sen ollessa kuumimmillaan.

Se, että kanslisti/sihteeri Hans Erikssonilla (Jämpte/Isopedius/Kämpe?) oli lapsia todistuu tietenkin sillä, että kuninkaankansliassa, isänsä jälkiä seurasivat dokumentoidusti 1570-luvulla Rålamb, Henrik ja Erik Hanssonit, Hans Erikssonin kronikassakin listatu pojat. Rålamb/Roland oli tuolloin niin harvinainen nimi, ettei linkiltä Alftan-kronikassa annettuihin Hansin-poikiin voi mitenkään välttyä!

Kronikka ei, sensijaan, kerro mitään drabantista. Alftaneissa ei varhaisissa polvissa juurikaan ollut aseenkantajia. Paperimiehiä ja pappeja kyllä. Tämä on merkittävä pointti.

[Antti Alfthan]

Henkilöiden olemassaolo tai nimien samankaltaisuus ei todista sukulaisuutta millään muotoa.
Se tiedetään että EH Jämpte oli aikeissa mennä naimisiin.

Ericus Ericin jälkeläisistä olivat sotilaita Erik ja Isak Eriksson. Abrahamin pojista Alexander, Gabriel, ja Abraham Johan.

[Giösling]

Jämpten "naimisiinmenoaikeet" ovat itselleni uutta. Kertoisitko lähteesi?
Hän oli syntynyt v. 1530-1535 tienoilla ja murhattiin v. 1576. Koska Anna Magnusdotterin omaisuudesta käytiin kiistaa oikeudessa ennen Hansin kuolemaa, hän todennäköisimmin oli aviossa Annan kanssa, kuten kaikki aikalaislähteet tietävätkin kertoa. Olen se ainoa henkilö, joka "fästekvinna"-titteliin viitaten on ihmettelyt tällä forumilla, kenen "fästekvinnaksi" Annaa titulleerattiin oikeuden protokollissa? Todennäköisemmin hän oli sieppaajansa s.o. Johannes Henrikssonin "naikkonen" (s.o. avion ulkopuolella yhdessä asuva).

Näyttää siltä, että drabanttitutkimuksella ei pyritä enää osoittamaan linkkiä kronikkaan, koska kaikki sitä (kronikkaa) tukeva aineisto kuitataan merkityksettömänä. Alftanien esi-isät eivät enää palvele kuninkaankansliassa, niinkö? Ovatko Rålamb/Ronald Hanssonin ja veljiensä (Henrik & Erik) palvelukset kansliassa 1570-luvulla näköharhaa, vai eivätkö he ole sen "oikean" Hansin poikia? Se, että kansliassa olisi palvellut joku Alftan-sukuun liittymätön "toinen" Rålamb/Ronald Hansson on taatusti tilastollinen mahdottomuus, niin harvinainen etunimi tuolloin Ruotsin valtakunnassa oli.

Kaikki kuningas Erikin sihteerinä (kronikan mukaan) palvelleen Hans Erikssonin pojat olivat kirjurikoulutuksen saaneita. Ei heissä ollut ainuttakaan drabanttia/sotilasta. On mentävä v. 1658 Själlannissa kuolleeseen Ericus Ericin samannimiseen poikaan, ennenkuin 1. sotilas (korpraali) löytyy Alftan-suvussa. Alkupolvissaan suku oli paperimiehiä, ei aseenkantajia olen todennut useampaankin otteeseen. Pyydän kumoamaan?!

On kuin DNA-tutkimuksen siivittämänä/myötä olisi siirrytty "Kronikan jälkeiseen aikaan". Ollaanko? Tämä ketju kulkee kuitenkin "Abrahamin kronikka (omakätinen)"-otsikolla". Olisiko korkea aika siirtää muunsuuntaiset tutkimukset toisen otsikon alle?

[Antti Alfthan]

Olen ymmärtänyt että HE Jämte olisi ollut aikeissa mennä naimisiin "tyttöystävänsä" kanssa.

Jos kroninkan Hansson-veljekset olisivat Jämten lapsia, seuraisi tästä että kyseinen HE opiskeli ulkomailla perheellisenä miehenä, olisi tullut Jämtlannista Ruotsiin lapsikatras mukanaan, mahdollisesti jo ennen sotaa.
Tämä ei tietenkään ole mahdotonta, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä. Todennäköisempää on, että yliopistoon mennään opiskelemaan nuorena ja naimattomana.

[Giösling]

Olen ymmärtänyt että HE Jämte olisi ollut aikeissa mennä naimisiin "tyttöystävänsä" kanssa.

Jos kroninkan Hansson-veljekset olisivat Jämten lapsia, seuraisi tästä että kyseinen HE opiskeli ulkomailla perheellisenä miehenä, olisi tullut Jämtlannista Ruotsiin lapsikatras mukanaan, mahdollisesti jo ennen sotaa.
Tämä ei tietenkään ole mahdotonta, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä. Todennäköisempää on, että yliopistoon mennään opiskelemaan nuorena ja naimattomana.

En ole nähnyt Hans Erikssonin elämää sivuavissa teksteissä mitään mainintaa avioaikeista "tyttöystävän" kanssa, ellei kyseessä ole sitten Malin-leski?

Johannes Henriksson (Juhana-herttuan "turvallisuuspäällikkö") runnoi kyllä avionsa Anna Magnusdotteriin väkisin läpi. Kun arkkipiispa ei siunannut, sen teki "Klåsterlasse", paavin luvalla. Anna Magnusdotterin taustaan "paavilaisuus" sopii hyvin. Osa Kaarinan sukua oli avoimesti katolilaisia (mm. Anna-nunna), ehkä kuningatar itsekin piilosellainen. Paavilaisille suotiin vain avioliiton peruutus, kuten nykyisinkin. Miksi Johannes Henriksson välttämättä halusi naida Anna Magnusdotterin, kahden miehen jäljiltä? Kyseessä ei ollut raha, sillä Johannes oli lupaustensa vastaisesti ostanut Annan kiinteistön kiinnekirjat jo itselleen ja uhmannut näin lakia. Hän oli sitäpaitsi ennestään upporikas, isäntänsä (Juhana-herttua) avulla.

Olen sijoittanut Hans Erikssonin syntymäajan lähelle vuotta 1530.
Hän on mahdollisesti samainen Grapenbergin vouti, joka vuorotteli tehtävissä Olof Jönssonin kanssa 1555-1560, varsinkin kun olen napannut jostain Olofin puolisoksi Hans Erikssonin sisaren. Nils Olofsson Meldola saattaisi olla parin poika. Kaikki tämä hypoteettisesti kuitenkin, kunnes toisin todistetaan.

Vuonna 1561 Hans Eriksson nautti palkkaa kansliasta. Hänet lähetettiin seuraavana vuonna jatko-opintoihin Rostociin, kanslian piikkiin, kuten lahjakkaiten kanslistien kohdalla oli tapana.

Ei ole lainkaan mahdoton ajatus, että hän olisi ollut perhellinen jo silloin.
Päinvastoin noina aikoina avioiduttiin aikaisin ja kuoltiin nuorena, eikö niin?
Jos kanslia ei kustantanut jatko-opintoja, niitä on voinut sponsoiroida Slemanin varakas leski.

Pakan sekoittaa useamman samannimisen (Hans Eriksson) virkailijan läsnäolo kansliassa noina vitaaleina vuosina. Emme varmuudella tiedä kuka heistä todella opiskeli ulkomailla. Todennäköisemmin kuitenkin murhatuksi tullut ja Lorischin kanssa Puolassa asioinut/vehkeillyt Jämpte, vaiko sittenkin Kämpe, kuten Ahlqvist aiemmin siteeraamassani opuksessa sanoo? Pitkä. vaiko pätkä? Alftanien kantaisä joka tapauksessa, kuten kronikka tietää!

[Antti Alfthan]

Käyn parhaillaan kirjeenvaihtoa uuden sukulaiseni Bo Arnellsin kanssa Alftan suuntaan. Hän on Alftan kotiseutuyhdidtyksen jäsen ja hänen sukunsa on asunut Alftassa "aina".

Nyt näyttää hyvin todennäköiseltä että kronikan vanhin poika, Erik Hansson, asui todellakin Alftassa ja sai siellä lapsia. Kronikassa mainitut Erik Hanssonin toimet ja asema ovat kirjaimellisesti ottaen virheellisiä, mutta niin ovat muidenkin veljesten määritteet. Kuitenkin näissä on viitettä todeksi havaittuun, kun koristelua kaapii pois päältä.
Alftassa ei ollut kuninkaankartanoa, ei rälssimaita. Verovapaita tiloja kruunun miehille saattoi hyvinkin olla. Näillähän palkka maksettiin. Erityisesti kiikarissani on entinen "hövitsman över en fänika knektar från Hälsingland och Norrlanden" Erik Hansson, samoin provossi Jon Persson, joka mahdollisesti joutui luopumaan hänelle Jämtlannin puolelle myönnetystä tilastaan rauhanteon yhteydessä. Drabantin tilalle merkittäväksi kuninkaanmieheksi juuri Alftaan ei ole tiedossani muita tunnettuja ehdokkaita.

Hans Erikssonin suhteesta kuninkaankansliaan kertoo ehkä parhaiten maininta "... Hans Ersson fogde på Stensholm, som drottningen låtit komma hit till Stockholm".
Kyseinen HE oli toiminut kuningatar Katarina Stenbockin elannosta huolehtivana voutina ennen Kustaa-kuninkaan kuolemaa. Tätä aikaisemmin hän oli Garpebergin vouti, alun pitaen Noraskogin hopeavouti, lääninvoudin alaisena (jolloin hänen vaimonsa nimi tunnetaan).
Erik-kuninkaan hallinnon alkuvuosina kyseinen Hans Eriksson näyttäisi toimineen kansliassa, mutta tässä meidän riesanamme ovat samannimiset Hans Erikssonit kanslian tuntumassa. Suunnilleen Erik-kuninkaan ja Kaarinan naimisiin menon aikaan, muistelen, tämä Hans Eriksson nimitetään uudelleen Garpenbergiin, ja siellä hän pääosin pysyy, eläköitymiseensä asti 1590-luvulla. Jälkipolvien silmissä palvelu kuninkaan kansliassa on saattanut vaikuttaa merkittävämmältä kuin palvelu kuninkaan voutina, "befallningsman". Huomaamme kuitenkin että Garpenbergin vouti oli erittäin vaikutusvaltainen mies: hän mm. "ehdottaa" Hedemoran seuraavan kirkkoherran, minkä Erik-kuninkaan neuvosto vahvistaa.

Sekä Garpenbergin vouti Hans Eriksson että drabantti Erik Hansson mainitaan nimeltä Erik-kuninkaan neuvoston pöytäkirjoissa.

[Giösling]

Olen jo aiemmin maininnut sen mahdollisuuden, että Alftassa olisi ollut kuninkaankansliassa työskennelleen Alftan-esi-isan palkkatila. Silloin kyseeseen tulisi kuitenkin Hans Eriksson (Jämpte-Isopedius-Kämpe), tai hänen kansliassa palvellut poikansa Erik Hansson, joka on voinut olla ensimmäinen Alftanus-lisänimeä kantanut esi-isä (vrt. Alptaneus-Celse), ei drabantti.

Tällainen tila annettiin kuitenkin parhaimmillaan "läänitykseksi" vain viranhaltijan eliniäksi. Se ei siis ollut periytyvä sukutila normaalisti, vaan palautui kruunulle, ellei sitten kruunu heltynyt lesken anomuksiin pidemmästä hallinnasta.

Epäilen suuresti, ettei Alftassa tänä päivänä elävän, suhteelisen läheisen geenisukulaisen asuinpaikka ole yhdistettävissä palkkatiloihin, vai onko? En muista lukeneeni Sikeborgilta mitään moiseen (palkkatiloihin) viittaavaa..

Kronikka ei muuten tunne Ericus Ericille veljeä. Toki sellainen mainittaisiin, jos olisi jäänyt Alftaan-asumaan; mainitaanhan
Erik Hanssonin veljetkin (Rålamb ja Henrik). Epäjohdonmukaista!

[Jouni Kaleva]

Loistavaa, että vastaansanomaton geeniyhteys on varmistunut Alftaan. Jonkinasteen läpimurto tässä on tullut.

Ihan muistin virkistämiseksi laitan tähän siteerauksen vanhaa tietoa, joka ei millään muotoa ole ristiriidassa nyt esiintulleiden seikkojen kanssa.
Enligt släktkronikan skulle han (Erik Hansson) ha varit vicelagman i Hälsingland och generallänsman över hela länet samt övertagit de gårdar i Alfta sn, vilka hans far erhållit i förläning. Av samtliga tre bröder framträder Erik Hansson sparsammast i bevarade arkivhandlingar. Men fastän han inte varit vicelagman i Hälsingland, såsom krönikan förmäler, kan man dock ur de fåtaliga arkivhandlingarna, som belysa hans öden, fastslå att han varit en av konungen högtbetrodd ämbetsman i Hälsingland. I en räkenskapsbok av 1567 påträffas en utgiftpost för 22 april över livsmedel levererade åt Erik Hansson, hövidsman för dem som vakt hava hållit uti "herdalerna och Jämtland" och i en nu halvt förmultnad kvittens av samma datum erkännes dessa livsmedel vara mottagna av: Erik Hansson, Kongl.majts vår nådiga herres tjänare och hövidsman över "helsinglandt och nor ---". 31 jan. 1569 erkänner konungen att han mottagit Erik Hanssons skrivelse om att allmogen i Hälsingland redan är uppfordrad till gränsen emot fienden och samma dag skriver konungen till honom, att Hans Kyhle fått fullmakt att uppfordra menige man i Norrlanden. I Älvsborgs lösens handlingar 1571 finnes Erik Hansson upptagen som en av de förmögnaste i Alfta. Konungen skriver åter 11 dec. 1594 till honom och 22 juni 1599 blir han uppmanad att verkställa betalning åt vissa rotekarlar. 1600-1601 finnes Erik Hansson i mantalsregistret för Alfta införd som ägare av en större gård i Näsby. (Lindh: Släktbok I)

[Giösling]

Kuten aeimmin olen todennut, nyt meneillään olevat DNA-testit Alftanien patriarkaalisella linjalla, eivät valitettavasti tuo mitään valaisua Kaarina Maununtyttären juuriin, eikä Alftan-suvun todennäköisiin linkkeihin häneen.

On tyydyttävä (toistaiseksi) konventionaaliseen tutkimuksen keinoihin tältä osin.

Kuriositeettina voitaisiin mainita, se aiemmin ketjuissa esillä olematon fakta, että kenttämarsalkka Ake Tottin kuoltua 1640, hänelle pystytettiin vaikuttava hautamonumentti Turun tuomiokirkkoon. Sen lukuisissa tekstiosuuksissa mainitaan "lumiauran" äidinäidistä (s.o. kuningatar Kaarina Maununtytär) seuraavaa:

"hans excellens' modermoder var drottning Karin, hvilkens föfäder beklädt de högsta charger i Sveriges rike", (huru de varit) riksföreståndare och befryndade med konung Carl Knutsson genom giftermål samt i Finland låtit uppföra Nyslotts åldriga fäste."

Teksti sotii kaikilta olin sitä vastaan, mitä vallananastajien kirjoituttama virallinen historia Kaarinasta kertoo. Onko kaikki kiveenhakattu todella valetta ja "juurien kultausta"? Eikö sentään, edes siteeksi, totta?

Savonlinnan perustajana tunnetaan Erik Axelsson Tott. Olisiko "kivenhakkaajalla", tai tekstin myöhemmällä latojalla menneet "konseptit sekaisin", vai polveutuisiko Kaarina todella Tott-suvusta jotenkin, sillä Ake Tottin esipolviin
Savonlinnan perustaja ei kuulu.

Sitaatit ovat Ahlqvistin Kaarina Maununtytär-elämänkerrasta. Viitteeksi annetaan "Rancken: Handlingar ur Tottska grafchoret i Abo domkyrka (Suomi 1851. s.213).

[Juha]

Otetaas tähän väliin Kaarina Maununtyttären epitafi;


http://juhansuku.blogspot.fi/2007/04/kaarina-maununtyttren-epitafi.html




Juha

[Giösling]

Kuten aeimmin olen todennut, nyt meneillään olevat DNA-testit Alftanien patriarkaalisella linjalla, eivät valitettavasti tuo mitään valaisua Kaarina Maununtyttären juuriin, eikä Alftan-suvun todennäköisiin linkkeihin häneen.

On tyydyttävä (toistaiseksi) konventionaaliseen tutkimuksen keinoihin tältä osin.

Kuriositeettina voitaisiin mainita, se aiemmin ketjuissa esillä olematon fakta, että kenttämarsalkka Ake Tottin kuoltua 1640, hänelle pystytettiin vaikuttava hautamonumentti Turun tuomiokirkkoon. Sen lukuisissa tekstiosuuksissa mainitaan "lumiauran" äidinäidistä (s.o. kuningatar Kaarina Maununtytär) seuraavaa:

"hans excellens' modermoder var drottning Karin, hvilkens föfäder beklädt de högsta charger i Sveriges rike", (huru de varit) riksföreståndare och befryndade med konung Carl Knutsson genom giftermål samt i Finland låtit uppföra Nyslotts åldriga fäste."

Teksti sotii kaikilta olin sitä vastaan, mitä vallananastajien kirjoituttama virallinen historia Kaarinasta kertoo. Onko kaikki kiveenhakattu todella valetta ja "juurien kultausta"? Eikö sentään, edes siteeksi, totta?

Savonlinnan perustajana tunnetaan Erik Axelsson Tott. Olisiko "kivenhakkaajalla", tai tekstin myöhemmällä latojalla menneet "konseptit sekaisin", vai polveutuisiko Kaarina todella Tott-suvusta jotenkin, sillä Ake Tottin esipolviin
Savonlinnan perustaja ei kuulu.

Sitaatit ovat Ahlqvistin Kaarina Maununtytär-elämänkerrasta. Viitteeksi annetaan "Rancken: Handlingar ur Tottska grafchoret i Abo domkyrka (Suomi 1851. s.213).

Voisi olla asialle eduksi, jos tuo Rancken-artikkeli kaivettaisiin esille. En muista nähneeni/lukeneeni sitä. Onko Suomi-lehtiä digitoitu?

[Juha]

on digitoitu; www.archive.org löytyy

Juha

[Giösling]

Haku ei anna kuin vuoden 1850-julkaisun, joka tosin on painettu 1851.

Olisiko Suomi 1851 jäänyt digitoimatta?

Katsoinko huonosti?

[tkukkonen]

Juha: yksityiskohtaisempi linkki Ranckeniin, kiitos!

[Jouni Kaleva]

Sitaatit ovat Ahlqvistin Kaarina Maununtytär-elämänkerrasta. Viitteeksi annetaan "Rancken: Handlingar ur Tottska grafchoret i Abo domkyrka (Suomi 1851. s.213).

Tuolla lukee, että Suomi-lehti on lisenssikäytössä sopimuksen tehneissä yliopistoissa ja yleisissä kirjastoissa. Ei siis ilmeisesti vapaasti netissä luettavissa.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search

Minulla on Ahlqvist: Karin Månsdotter. En monografi. Stockholm 1874. En siitä löydä tuollaista esittämääsi sitaattia taikka mainin ollenkaan. Luemmeko samaa kirjaa?

Sen sijaan Ahlqvistin viitteissä (viite 3, s. 109) on kolme eri lähdettä (ainakin yksi niistä aikalaislähde), joissa toisistaan riippumatta ja eri sanakääntein ilmoitetaan, että Kaarinan isä oli nihti. esim. "hennes fader var "en Tid lan en Lands-Knaegt, oc siden bleff hand en Slutter- oc Stockeknaegt" (-efter den med Erik XIV samtidige Axel Gyldenstiernes Krönike)"

[Antti Alfthan]

Vaikka mikään seikka Kaarina Maununtyttären taustassa ei viittaa aateliseen taustaan - ja tähänhän herttuat vetosivat - ei mielestäni tarina "köyhästä talonpoikaistytöstä" vakuuta.

Kaarina oli orpo, mutta äidin puolelta hänellä oli vankkaa talonpoikaistaustaa ja yksi sukulainen luostarissa. Isän puolelta on puhuttu Medelpadista. Oli tai ei, knihtiasema Tukholman linnassa tai Kustaa kuninkaan henkivartiostossa viittaa ns. "hyvään" taustaan.
Kustaa haki luotetuimmat miehensä mm.
- Taalainmaan vuorimiessuvuista
- pikkuaatelin jokosta yleensä
- suurtalonpoikien suvuista
- porvarisperheistä
Kuten tunnettua, Kustaa ei luottanut suuraateliin, ei myöskään poikansa Eerik. Juhana ja Kaarle taas olivat äitinsä puolelta Ruotsin suuraatelin perillisiä.

Olen aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että Kaarina oli mitä ilmeisimmin erittäin lahjakas ja taitava, älykkyydessä Eerik-kuninkaan veroinen - paitsi rakastettu myös vertainen keskustelukumppani. Tämä on mahtanut kismittää herttuoita ja suuraatelia, heidän joukossaan ei ollut Kaarinan veroista naista.
Kaarinan tausta on "talonpoikainen", mutta kyseessä ovat vapaat ja vaikutusvaltaiset talonpojat. Tavallaan "talonpojat" halltsivat valtakuntaa Kustaa-kuninkaan kuoltua heikkojen hallitsijoiden Eerikin ja Juhanan neuvostojen ja voutihallinnon kautta. Kaarle-herttuan valtaan nousun myötä tähän lienee tullut muutos. Mutta Kaarlekin käytti talonpoikien vahvaa ja perinteisesti itsenäistä asemaa hyväkseen Nuijasodassa. Myöhemmin hän karsi uppiniskaista aatelistoa niskasta käsin kauloja katkomalla.
Kaarina Maununtytär, jos kukaan, edusti vapaita ja vaikutusvaltaisia talonpoikia.

[Juha]

Kyllä se Suomi 1851 löytyy


http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0355-0257?display=THUMB&year=1851




Juha

[Giösling]

Tuolla lukee, että Suomi-lehti on lisenssikäytössä sopimuksen tehneissä yliopistoissa ja yleisissä kirjastoissa. Ei siis ilmeisesti vapaasti netissä luettavissa.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search

Minulla on Ahlqvist: Karin Månsdotter. En monografi. Stockholm 1874. En siitä löydä tuollaista esittämääsi sitaattia taikka mainin ollenkaan. Luemmeko samaa kirjaa?

Sen sijaan Ahlqvistin viitteissä (viite 3, s. 109) on kolme eri lähdettä (ainakin yksi niistä aikalaislähde), joissa toisistaan riippumatta ja eri sanakääntein ilmoitetaan, että Kaarinan isä oli nihti. esim. "hennes fader var "en Tid lan en Lands-Knaegt, oc siden bleff hand en Slutter- oc Stockeknaegt" (-efter den med Erik XIV samtidige Axel Gyldenstiernes Krönike)"

Kyllä. Luemme samaa kirjaa. Siteeraamani kohta löytyy sivulta 1. sen keskiosasta ja viite 1. Rancken-tekstiin sivulta 109.

[Jouni Kaleva]

Kyllä. Luemme samaa kirjaa. Siteeraamani kohta löytyy sivulta 1. sen keskiosasta ja viite 1. Rancken-tekstiin sivulta 109.
Kiitos täsmennyksestä! Nyt kun on esillä myös Ranckenin teksti, niin nähdään, että Ahlqvist on sitä jnkv muokannut tai "pyöristellyt".

Tuossa Ranckenin tekstissä on kyllä jotakin sekaisin! Kun viitataan, että esi-isiin on kuulunut Ruotsin kenraalikuvernöörejä ja kuningas Kaarle Knutinpojan tyttäriä lähisukulaisina ja vielä Nyslottin (Olavinlinnan) perustajakin, niin luonnollisesti viitataan muistomerkin kohteeseen, herra Åke Tottiin, eikä hänen äidinäitiinsä.

Ja pikantti yksityiskohta Ranckenin siteerauksessa, että Nyslåttin rakentaminen (esipolvien toimesta) olisi tapahtunut vuonna 1645. (Åke kuoli 1640 ja ao. muistomerkki pystytettiin (vasta) 1678.

[Giösling]

Kiitos täsmennyksestä! Nyt kun on esillä myös Ranckenin teksti, niin nähdään, että Ahlqvist on sitä jnkv muokannut tai "pyöristellyt".

Tuossa Ranckenin tekstissä on kyllä jotakin sekaisin! Kun viitataan, että esi-isiin on kuulunut Ruotsin kenraalikuvernöörejä ja kuningas Kaarle Knutinpojan tyttäriä lähisukulaisina ja vielä Nyslottin (Olavinlinnan) perustajakin, niin luonnollisesti viitataan muistomerkin kohteeseen, herra Åke Tottiin, eikä hänen äidinäitiinsä.

Ja pikantti yksityiskohta Ranckenin siteerauksessa, että Nyslåttin rakentaminen (esipolvien toimesta) olisi tapahtunut vuonna 1645. (Åke kuoli 1640 ja ao. muistomerkki pystytettiin (vasta) 1678.

Erik Axelsson perusti Olavinlinnan 1475, eikä hän ollut Ake Tottin suora esi-isä, kuten jo aiemmin mainittu.

Kehen viitataan selviäisi Turun tuomiokirkosta latinaa (sillä otaksun, että tekstit ovat sillä kielellä) osaaville. Siihen asti on vain luotettava Ranckenin sanoihin "karvoineen kaikkineen", niinhän?

[Jouni Kaleva]

Kehen viitataan selviäisi Turun tuomiokirkosta latinaa (sillä otaksun, että tekstit ovat sillä kielellä) osaaville. Siihen asti on vain luotettava Ranckenin sanoihin "karvoineen kaikkineen", niinhän?

Juuri näin.

Asiassa auttaisi tämä teos:

Turun latinankieliset piirtokirjoitukset - Latinska inskrifter i Åbo (Raportteja 7) Tekijä: Laaksonen Hannu (http://www.antikvaari.fi/haku.asp?stype=full&tekija=Laaksonen%20Hannu&Submit=Hae)
ISBN:
Tuoteryhmä: Paikallishistoria (http://www.antikvaari.fi/tuotteet_haku.asp?tryhma=29)
Kustantaja:Turun maakuntamuseo
Kieli: suomi, svenska
Painovuosi: 1984

[Jouni Kaleva]

Turun latinankieliset piirtokirjoitukset - Latinska inskrifter i Åbo (Raportteja 7) Tekijä: Laaksonen Hannu (http://www.antikvaari.fi/haku.asp?stype=full&tekija=Laaksonen%20Hannu&Submit=Hae)
ISBN:
Tuoteryhmä: Paikallishistoria (http://www.antikvaari.fi/tuotteet_haku.asp?tryhma=29)
Kustantaja:Turun maakuntamuseo
Kieli: suomi, svenska
Painovuosi: 1984
Kuinkas ollakaan, Tiina Miettinen ystävällisesti lähetti relevantit skannaukset yo. teoksesta.

Käy esiin, että Tottin muistomerkin latinankielinen kirjoitus on lyhennelmä ja pelkistys Åke Tottin hautajaisten muistopuheesta, se originaali mahd. on siis Turun Tuomiokirkon arkistossa? (Laaksonenkin viittaa tässä Ranckenin artikkeliin). Rancken Suomi-lehden artikkelissaan ei tosiaankaan väitäkään, että siteeraisi muistomerkin tekstiä, vaan hänen artikkelissaan on useitakin Tott-suvun asiakirjoja. Siis Ranckenin ruotsinkielistä tekstiä on pidettävä kopiona Åke Tottin hautajaismuistopuheesta. Onko se sitten kopioitunut oikein, edelleen epäilen, että pari ratkaisevaa sanaa puuttuu jostakin, jolloin vaikutelmaksi on jäänyt, että Tottin esipolviin viittavat maineteot ovat virheellisesti Kaarina Maununtyttären esipolviin viittaavina.

PS Ranckenin tekstin lopussa kerrotaan, että ao. teksti (=hautajaispuhe) on aiemmin pääosin julkaistu Åbo Tidningenissä 1771. Kyseessä siis Tidningar Utgifne af ett Sällskap i Åbo. Sitä ilmestyi 24 numeroa vuonna 1771, en ehtinyt selailemaan.

[Jouni Kaleva]

Vielä yksi sivu Laaksosen teoksesta.

[Giösling]

Vielä yksi sivu Laaksosen teoksesta.

Kiitos lisäaineistosta. Tässä tulee uutta infoa suorastaan "tuutintäydeltä".

Onnistuin itse illalla avamaan Suomi-digiversion, katkeilivista ja hitaista yhteyksistä huolimatta. Itselleni jäi se mielikuva, että Rancken esittelee Tottien-kuorista Turun-palon yhteydessä pelastettuja dokumentteja, jotka eivät kuitenkaan ole samoja, kuin Kaarina Maununtyttären haudasta poissiirretyt.

Ake-dokumentit olivat alunperin puurasiassa, joka vaurioitui palossa niin, että jokunen sinettikin suli.

Ihmeellistä kyllä, dokumenttien joukossa on kuningatar Kristiinan ylistyspuhe poismenneelle kenttämarsalkalleen alkuperäisenä? Siinä kerrataan Aken elämänvaiheet lähes kehdosta hautaan, suitsuttavin ylisanoin, kuten ajan tapana oli. Samassa tekstissään kuningatar ylentää Aken ainoan pojan (Claes Akesson Tott) kreiviksi ja kuvailee häntäkin suorastaan "palvovasti".

On kuin Ake Tottin kuolema olisi laukaissut Kristiinassa piilleen syyllisyydentunteen isoisänsä ja isosetänsä vallananastuksesta. Hän kompensoi kirjeessään "laillista kuningaslinjaa" maalla, mammonalla ja titteleillä. Menipä hän lopulta tunnontuskissaan niinkin pitkälle, että tarjosi Ruotsin kruunua Claes Akesonille jälkeensä. Tästä huikentelevainen ja mukavuudenhaluinen Claes kuitenkin kieltäytyi. Laillisen kuningaslinjan viimeinen vesa kuoli Pariisissa 15.7.1674 neljänkymmenenneljän ikäisenä.

Kiristiinan puheen jälkeen seuraa Ake Tottin ura virallisemmin, ikäänkuin toiseen kertaan ja sitten hautajaisjärjestelyt detaljoidusti. Lopuksi saamme poismenneen omakätisen/ sanellun testamentin, valtakunnan vallasherrojen allekirjoituksilla ja sineteillä varustettuna.

Ja sitten - aivan yllättäen, "salamana kirkkaalta taivaalta" myös Sigrid Vasan "jäämistön"! Sigridiä koskeva aineisto on lyhykäisyydessään (ajan tavasta poikkeavuudessaan) hämmentävä ja kysymyksiä herättävä. Missä on esim. hänen testamenttinsa? On kuin dokumentteihin olisi kajottu, eikä suinkaan tulen toimesta.

Sama pantiin aikoinaan merkille Kaarina Maununtyttären kohdalla, vain muistopuhe (metallikirstussa, tällä kertaa) on säilynyt, vaikka dokumentteja tiedettiin olleen alunperin useita (vrt. Aken "paketti")!

Väitän vahvasti, että kuninkaallisten naisten testamentit on tietoisesti poistettu ja hävitetty. Miksi? Siksi, että ne sisälsivät vallanpitäjille ja Ake Tottillekin kiusallista materiaalia, Kaarinan ja Sigridin tomista (salaliitoista) laillisen kuningasvallan palauttamiseksi Ruotsin valtakunnassa, Emerentia Tott-mainintoineen.

Kuningatar Kristiina tavallaan sulki ympyrän; tarjosi "kultalautasella" Totteille sen, mitä Kaarina ja Sigrid niin palavasti olivat halanneet.

Perijä vain ei osoittautunut kaiken vaivan, murheen ja menetysten arvoiseksi.

Historian ilkkua ja ironiaa!

[Giösling]

Laaksonen kiinnittää kommenteissaan piirtokirjoituksiin huomiota Tottien aseman korotukseen kuninkaalliselle tasolle. Esimerkkinä hän antaa "Inclytus" -tittelin, joka antiikissa on varattu vain hallitsijalle. Tätä käytetään Claes Akesson Tottin, Karleborgin kreivin yhteydessä. Valtakunta olisi ollut hänen, kuten isänsä Akenkin, jos vain olisi tartuttu tilaisuuteen (s.o. Claes Kristiinan tarjoukseen ja isänsä Ake sillä mahdilla, jonka asevoimien johto ja verenperimä hänelle soi).

Mutta Ake "aurasi aina vain muitten teitä, ei koskaan omiaan", kuten Kustaa II Adolf, kiitollisena, mutta puolipilkallisesti totesi. Claes Akesson taas asetti lopulta huvitukset velvollisuuden/verenperinnon edelle.

Kaarina ja Sigrid, suvun vahvat naiset, "kääntyivät haudoissaan"!

[Giösling]

Laaksonen ihmettelee kommenteissaan sitä, ettei historiantutkimus/sukututkimus ole paremmin hyödyntänyt Tott-monumentin piirtokirjoituksia. Niin minäkin, sitä suuremmalla syyllä, kun piirtokirjoitukset johdattavat todellisen aarteen äärelle s.o. Tottien jälkeen jääneisiin dokumentteihin. Metalli- ja puurasioihin talletetut "aikakapsulit", tulivat siirretyiksi kuorista toiseen ja lopulta, ainakin osin, arkistoitoiduiksi Turun historiallisen museon kautta Kansallisarkistoon.

Eikö olisi jo aika, suurennuslasin kera?

Kronikassa puhutaan "kuninkaankartanoista", jotka Erik XIV oli (läänityksinä) suonut Alftan-suvulle Ruotsissa ja Suomessa. Herttuoitten kaapattua vallan veljekset myivät tiluksensa hätäpäissään prinsessa Sigridille, nimellishintaan, välttääkseen Kaarle-herttuan toimeenpanemat tutkintakäräjät. Näillä käräjillä jäljitettiin ja takavarikoitiin/ peruutettiin kuningas Erikin suosikeilleen ja aviosukulaisilleen lahjoittamia läänityksiä.

Alftanien manööverin tarkoitus taas oli odotella aikoja parempia s.o. laillisen kuningaslinjan paluuta valtaan, jolloin maaomaisuus olisi luonnollisestikin palautettu suvulle. Kronikan laatimisen aikaan (1695) oli jo täysin selvää, ettei näin tulisi tapahtumaan. Viimeinenkin suvun "toivo" oli kuollut Pariisissa v. 1674 tarttumatta tilaisuteen, jättämättä perillisiä. Alftanien "Karjala" s.o. menetetty maa oli tullut palautetuksi kruunulle ja kronikan "pesämuna" lopullisesti tyhjiinpuhallettu.

Näissä ketjuissa on pidetty suurta meteliä siitä, ettei registratuura tunne Erikin läänityksiä Alftan-suvulle. Eipä tietenkään; suurin osa tämän majesteetin akteista on tullut posipyyhityksi historiasta, kuten vaikkapa kuninkaan suosikeilleen jakamat aateluudet. Esim. läheisimmistä laheisimmälle, Jöran Perssonille n.v.1563 myönnetty aateliskirje, joka vasta 1627 uudelleenvahvistettiin hänen ansioituneelle pojalleen Erik Jöransson Tegelille.

Niin kauan kuin Kaarina Maununtytär ja Sigrid Vasa elivät, Alftaneilla eli toivo, edes käyvästä korvauksesta menetyksistään. Kumpikin suojasi heidän oikeuksiaan testamentissaan.

Vallananastajien urhoollinen lumiaura, Ake Tott, omaa "vitivalkoista" (s.o. vehkeilemätöntä) mainettaan varjellakseen, pelkurimaisesti, hävitti molempien jälkisäädökset jälkipolvilta kajoamalla isoäitinsä ja äitinsä jälkeensäjättämiin dokumentteihin. "Ainoana perijänä", hän katsoi olevansa siihen oikeutettu. Kysymys kuuluu: miksi hävitti, jos oli ainoa?

[HannuT]

Koska satujen kertominen saa näköjään taas jatkua, haluan muistuttaa ettei Henrik Tott, tai hänen jälkeläisensä ole koskaan olleet oikeutettuja Ruotsin kruunuun.

Perintökuninkuus vahvistettiin Vesteråsin valtiopäivillä 1544,
jolloin kuninkaan (avioliitosta syntyneistä) pojista tuli ikäjärjestyksessä
vallan perijöitä.

Vasta 1600-luvulla Vasa-suvun kuihtuminen pakotti valtiopäivät muutoksiin, jotka mahdollistivat kruunun ehdollisen periytymisen ensin 1650 Kristiinalle ja hänen jälkeensä taas kokonaan toiselle suvulle, jossa se taas periytyi mieslinjaisesti...
Ennen 1980-lukua ja Prinsessa Victoriaa ei kruunu ole voinut periytyä naislinjaisesti.

Terveisin Hannu

[Antti Alfthan]

Koska satujen kertominen saa näköjään taas jatkua, haluan muistuttaa ettei Henrik Tott, tai hänen jälkeläisensä ole koskaan olleet oikeutettuja Ruotsin kruunuun.

Perintökuninkuus vahvistettiin Vesteråsin valtiopäivillä 1544,
jolloin kuninkaan (avioliitosta syntyneistä) pojista tuli ikäjärjestyksessä
vallan perijöitä.

Vasta 1600-luvulla Vasa-suvun kuihtuminen pakotti valtiopäivät muutoksiin, jotka mahdollistivat kruunun ehdollisen periytymisen ensin 1650 Kristiinalle ja hänen jälkeensä taas kokonaan toiselle suvulle, jossa se taas periytyi mieslinjaisesti...
Ennen 1980-lukua ja Prinsessa Victoriaa ei kruunu ole voinut periytyä naislinjaisesti.

Terveisin Hannu

En voi lainkaan hyväksyä tahallisen loukkaavaa henkilöön viittaavaa perustelua yllä olevassa kommentissa vaikka itse asia ja siitä kertominen olisi kuinkakin keskustelussa tarpeen ja kohdallaan.

[Anteroinen]

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Ruotsin vallanperimyskuviot eivät enää 1600-luvulla ole varsinaisesti tärkeitä kronikan kannalta. Olivat Giöslingin hypoteesit sitten totta tai ei, niin testamentteja ei löydy, ja Alftanit eivät mitään tiluksia saaneet takaisin, eivätkä olleet asian tiimoilta aktiivisia. Todisteita sukulaisuussuhteista täytyy siis etsiä jostain muualta.

Jos Åke Tott olisi kirjoittanut Alftaneille jonkinlaisen uhkauskirjeen, joka löytyisin jonkun vanhan raamatun välistä, niin sehän olisi jo asia aivan erikseen.

Henkilökohtaisesti on minusta myös hieman asiatonta ruveta moittimaan kuolleita Totteja ja Vaasoja tai heidän henkilökohtaisia päätöksiään.

[Benedictus]

Olisi kiva jos tämä keskustelu NYT pysyisi asiallisella tasolla, vaikka eri henkilöillä onkin omat ajatuskuvionsa asioista.

Olisin aikapaljon antti Alftanuksen linjoilla.

Tuo Gripenbergin vouti Hans Eriksson sopisi sosiaalisesti ja uransa suhteen hyvinkin Alftanusten Hans Erikssoniksi, myös alueet passaisivat.

Toisaalta Erik Hanssonin voisi hyvinkin ajatella olevan tuollainen vähän huono onninen brabantti, joka ajautui pikkuvirkamieheksi ilman kunnon uraa.

Tätä tukee myös seikka, että Erik Hansson on tavallaan kronikassakin sivuutettu vain pienillä maininnoilla, vaikka Henrik Hanssoninsta ja Roland Hanssonista on laajemmat maininnat.
Erik Hansson oli kuitenkin Abraham ja Israel Alftanuksen isoisä eli heillä olisi pitänyt olla Erik Hanssonista paljon enemmän kerrottavaa.

Tuo viittaisi, että isoisää ei pidetty tärkeänä ja koettiin ehkä liian vaatimattomana veljiinsä verrattuna.
Tätä myös korostaa, ettei edes Erik Hanssonin vaimosta ole mitään mainintoja eikä tietoa, vaikka varmasti isoäidin nimi ja suku oli jälkeläisten tiedossa.

Olisiko niin, että Linnakirjuri Henrik Hansson oli suvun ainoa vaurasjäsen, joka kahden onnistuneen avioliiton kautta oli saanut niin paljon varoja, että pystyi kouluttamaan myös veljensä pojan Erik Erikssonin papiksi.

Aiemmin heitin tänne tuota ajatusta, että koska Henrik Hansson lainasi kuningas Juhanalle varoja, jotka kuuluivat hänen ensimmäisen vaimonsa lapsille 1592, olivat nämä lapset tuolloin elossa ja siis on mahdollista, että nuo lapset ovat noita Henrikin lapsia, joita ei ole osattu yhdistää muuhun Henrik Hanssonin perheeseen. Eräänä mahdollisuutena Piikkiön khr Sigfridus Henrici.

[Antti Järvenpää]

Ehkä on hyvä taas laittaa esille kronikan tekstit:

ruotsiksi:
Hans Ericsson, konung Erics Secreterare, hwars hustru war Drottningens Broders dotter, hwilken war Capitaine öfwer konungens Lif-Gardie. Denne Hans Ericsson blef sedan Lagman öfwer helsingland och Medelpad och blef af kongl. Maj:t bencficerad med några kongsgårdar, som woro i Helsingland och Alfta, och här i Finland på åtskilliga orter, nämligen Sundby, Ljusta och Gesterby, med de därunde Bönder.

käännettynä suomeksi:
Hans Ericsson, kuningas Ericin sihteeri, jonka vaimo oli kuningattaren Veljen tytär, joka (veli) oli kuninkaan henkivartiokaartin kapteeni. Tästä Hans Ericssonista tuli sitten Helsinglandin ja Medelpadin laamanni Ja kuningas lahjoitti hänelle joitain kuninkaankartanoita, jotka olivat Helsinglandissa ja Alftassa ja täällä Suomessa useilla paikkakunnilla, nimittäin Sundby, Ljusta ja Gesterby, niihin kuuluvine talonpoikineen.

Tässä kannattaa kiinnittää huomio siihen, että missään ei mainita, minkä kuningattaren veljestä oli kyse, ja toisaalta drabantti ja kuninkaan sihteeri ovat kronikan mukaan kaksi eri henkilöä.

[Giösling]

Koska satujen kertominen saa näköjään taas jatkua, haluan muistuttaa ettei Henrik Tott, tai hänen jälkeläisensä ole koskaan olleet oikeutettuja Ruotsin kruunuun.

Perintökuninkuus vahvistettiin Vesteråsin valtiopäivillä 1544,
jolloin kuninkaan (avioliitosta syntyneistä) pojista tuli ikäjärjestyksessä
vallan perijöitä.

Vasta 1600-luvulla Vasa-suvun kuihtuminen pakotti valtiopäivät muutoksiin, jotka mahdollistivat kruunun ehdollisen periytymisen ensin 1650 Kristiinalle ja hänen jälkeensä taas kokonaan toiselle suvulle, jossa se taas periytyi mieslinjaisesti...
Ennen 1980-lukua ja Prinsessa Victoriaa ei kruunu ole voinut periytyä naislinjaisesti.

Terveisin Hannu

Hannu Tawast tuntuu kuvittelevan, että "satusetä" on ollut hiljennettynä forumilla n. vuoden verran. Hannu Tawast on väärässä.

Vaikenemiseni on ollut täysin vapaaehtoista ja johtui aluperin siitä, että forumin ylläpito kajosi (erään toisen keskustelijan vaatimuksesta) viesteihini, jotka koskivat A.T.G. Oxenstiernan artikkelia Ny illustrerad tidiningin numerossa 5. 1869. s. 12-14. Tämä artikkeli tuhosi Adolf Ludvig Stierneldin maineen pysyvästi ja estää tänäkin päivänä suvun objektiivisen tutkimuksen.

Väliäkö sillä, ettei artikkelin kirjoittaja ollut henkilökohtaisesti edes tutkinut pääargumenttinaan käyttämäänsä "saksalaista Raamattua" ("En tysk bibel") ja oli kaikenkukkuraksi kokonaan väärässä kirjassakin! Vasta Paul Sjögren, artikkelissaan "Laurentius Petris och Karin Månsdotters bibel i Uppsala universitetsbibliotek?" (1982), vaivautui alkuperäislähteelle ja kertoo meille kyseessä olevan n.s. Kustaa Vaasan raamattun (Biblia på Swensko, Uppsala 1540-1541).

Paul Sjögrenin mukaan vapaaherra Stierneldiä ei myöskään voida syyttää sukukronikan keksimisestä, koska merkinnät ovat useamman henkilön tekemiä n. sadan vuoden periodilla. Jos vastainen tutkimus osoittaa merkinnät epäaidoiksi ja toiveajatteluksi, on kysessä yli sukupolvien ulottuva, kollektiivinen syyllisyys.

Tätäkään ei saanut sanoa!

Tuntuu siltä, että riitaa haastetaan jälleen, samoin toivein ja henkilökohtaisin loukkauksin.

Jos sitä ei saada suitsiin, teen Suku Forumin linjasta omat johtopäätökseni ja hiljenen näillä kanavilla lopullisesti.

[Juha]

Ylläpito ei ole kajonnut tai estänyt yhtään mitään....kunhan vain on noudatettu sääntöjä



Suku Forumin ylläpidon puolesta
Juha
mode

[Juha]

Mitään ei ole poistettu ellei se ole rikkonut forumimme sääntöjä tai tekijänoikeuksia.


Arvon keskustelijat jatkakoot nyt aiheesta. Kaikki muut viestit poistetaan automaattisesti.

Suku Forumin ylläpidon puolesta
Juha
mode

[Antti Alfthan]

Tuon tässä taas esiin luotettavana pitämääni tutkimukseen perustuvat seikat koskien "Garpenbergin voutia".

- Hans Eriksson tunnistetaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1554 Noraskogin voudintileissä, jolloin hän saa palkkaa kaivostoiminnasta vastaavana alivoutina. Hänen vaimonsa Elin saa kyseisenä vuonna palkkaa Noraskogin kuninkaankartanon emännöitsijänä. Kyseisen voutiläänin vouti nauttii ylimääräistä drabantin palkkaa. Tänä samana vuonna Hans Eriksson matkustaa piikansa kanssa laajalti alueella minne Garpenbergin voutilääniä myöhemmin laajennetaan ja minne hänet määrätään lääninvoudiksi. Malmeja alueella on louhittu jo keskiajalta lähtien.

- Muutamaa vuotta myöhemmin Hans Eriksson määrätään lääninvoudiksi alueille ja kuninkaankartanoihin mistä kuningatar Katarina Stenbock saa elantonsa. Viimeisin näistä kuninkaankartanoista on Stensholm, mistä kuningatar kutsuu Hans Erikssonin Tukholmaan samaan aikaan kun Eerik XIV tulee hallitsijaksi isänsä jälkeen.

- Hans Eriksson ei toimi voutina muutamaan vuoteen 1560-luvulla. On hyvin todennäköistä että hän jäi palvelemaan kuninkaankansliaan, mihin muutama säilynyt dokumenttikin viittaisi. Henkilön tarkemman identifioinnin tekee kuitenkin vaikeaksi se tosiasia että Tukholman linnassa oli samaan aikaan ainakin kaksi Hans Eriksson-nimistä suunnilleen samoissa tehtävissä.

- Myöhemmin 1560-luvulla samaksi henkilöksi kuin aikaisemmin tunnistettu Hans Eriksson saa uudelleen valtakirjan Garpenbergin voudiksi, ja tässä tehtävässä hän pääasiallisesti pysyy vanhuudenpäiviinsä saakka. Lopuksi hänelle osoitetaan Näsin kuninkaankartano (Falunin läheltä) vanhuutensa elannoksi. Hans Eriksson kuolee noin vuonna 1596.


Kuten havaitsemme, tämän Hans Erikssonin elämään liittyi varsin monia kuninkaankartanoita mistä hän nautti elantonsa, rahapalkkansa lisäksi.

[Giösling]

Tuon tässä taas esiin luotettavana pitämääni tutkimukseen perustuvat seikat koskien "Garpenbergin voutia".

- Hans Eriksson tunnistetaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1554 Noraskogin voudintileissä, jolloin hän saa palkkaa kaivostoiminnasta vastaavana alivoutina. Hänen vaimonsa Elin saa kyseisenä vuonna palkkaa Noraskogin kuninkaankartanon emännöitsijänä. Kyseisen voutiläänin vouti nauttii ylimääräistä drabantin palkkaa. Tänä samana vuonna Hans Eriksson matkustaa piikansa kanssa laajalti alueella minne Garpenbergin voutilääniä myöhemmin laajennetaan ja minne hänet määrätään lääninvoudiksi. Malmeja alueella on louhittu jo keskiajalta lähtien.

- Muutamaa vuotta myöhemmin Hans Eriksson määrätään lääninvoudiksi alueille ja kuninkaankartanoihin mistä kuningatar Katarina Stenbock saa elantonsa. Viimeisin näistä kuninkaankartanoista on Stensholm, mistä kuningatar kutsuu Hans Erikssonin Tukholmaan samaan aikaan kun Eerik XIV tulee hallitsijaksi isänsä jälkeen.

- Hans Eriksson ei toimi voutina muutamaan vuoteen 1560-luvulla. On hyvin todennäköistä että hän jäi palvelemaan kuninkaankansliaan, mihin muutama säilynyt dokumenttikin viittaisi. Henkilön tarkemman identifioinnin tekee kuitenkin vaikeaksi se tosiasia että Tukholman linnassa oli samaan aikaan ainakin kaksi Hans Eriksson-nimistä suunnilleen samoissa tehtävissä.

- Myöhemmin 1560-luvulla samaksi henkilöksi kuin aikaisemmin tunnistettu Hans Eriksson saa uudelleen valtakirjan Garpenbergin voudiksi, ja tässä tehtävässä hän pääasiallisesti pysyy vanhuudenpäiviinsä saakka. Lopuksi hänelle osoitetaan Näsin kuninkaankartano (Falunin läheltä) vanhuutensa elannoksi. Hans Eriksson kuolee noin vuonna 1596.


Kuten havaitsemme, tämän Hans Erikssonin elämään liittyi varsin monia kuninkaankartanoita mistä hän nautti elantonsa, rahapalkkansa lisäksi.

Muutama kommentti:

Hans Eriksson ei 1560-luvulla toiminut voutina, koska hän mitä todennäköisimmin on se kanslisti Hans Eriksson, joka lähetettiin jatko-opintoihin Rostociin 1562-1564. Tämän jälkeen taas kansliassa ainakin vuoteen 1566, ehkä pitemmällekin.

Kronikan kuninkaankartanot eivät olleet "palkkatiloja", vaan "oikeita" läänityksiä, joita peruttiin Kaarle-herttuan "tutkintakäräjillä" (Räfsta ting). Tämä on tärkeä pointti. Abraham (kronikan kirjoittaja) kirjasi käräjät, jotka jo sukupolvia sitten olivat kadonneet aikalaisten muistista ja osin aikakirjoistakin.

Jos läänityksiä ei koskaan olisi ollut, myöskään yksityiskohtainen ("Räfsta ting") tieto niiden peruutuksesta ei olisi "uinut" Abrahamin kronikkaan/uniin.

Palkkatiloja ei tietenkään peruttu. Ne lakkasivat lämmittämästä palkannauttijan kuollessa.

Se, että tilukset "pistettiin piiloon" prinsessa Sigridin taakse, on looginen toimenpide ja osoittaa hyvin läheistä sukuhdetta/luottamusta prinsessaan, kuten kronikka kertookin. Erikin-linjan valtaanpaluuta odotettiin/toivottiin. Se ei koskaan toteutunut.

[Antti Alfthan]

Kommentoin lainauksen väleihin

Muutama kommentti:

Hans Eriksson ei 1560-luvulla toiminut voutina, koska hän mitä todennäköisimmin on se kanslisti Hans Eriksson, joka lähetettiin jatko-opintoihin Rostociin 1562-1564. Tämän jälkeen taas kansliassa ainakin vuoteen 1566, ehkä pitemmällekin.

En pidä todennäköisenä että kyseessä olisi ollut Rostockiin lähetetty Hans Eriksson. Muistaakseni vouti-kanslisti Hans Eriksson ilmestyy takaisin Garpenbergiin sinä aikana kun "tuo toinen" olisi ollut opiskelemassa. Sitä paitsi mies on tässä vaiheessa jo kypsässä iässä ja perheellinen, mitä ilmeisimmin. Profiili täsmää Ovikenin kirkkoherran poikaan, mutta tämän katsoisin selvästi nuoremmaksi kuin Garpenbergin Hans Erikssonin, jolla oli 1560-luvulla jo kolme poikaa, kronikan mukaan päätellen. Erik Hanssonhan sijoitetaan kronikassa vanhimmaksi.

Kronikan kuninkaankartanot eivät olleet "palkkatiloja", vaan "oikeita" läänityksiä, joita peruttiin Kaarle-herttuan "tutkintakäräjillä" (Räfsta ting). Tämä on tärkeä pointti. Abraham (kronikan kirjoittaja) kirjasi käräjät, jotka jo sukupolvia sitten olivat kadonneet aikalaisten muistista ja osin aikakirjoistakin.

Kronikan käskynhaltijat eivät, todistetusti, olleet käskynhaltijoita vaan linnankirjureita. Näin ollen on loogista, että myös palkkatiloista kasvaa läänityksen omaisia toistasataa vuotta myöhemmin pappismiehen ajatuksissa tulkittuina. Etenkin kun kyse oli kruununkartanoista.

Jos läänityksiä ei koskaan olisi ollut, myöskään yksityiskohtainen ("Räfsta ting") tieto niiden peruutuksesta ei olisi "uinut" Abrahamin kronikkaan/uniin.

Kaarle-herttuan käräjät oli varsin tunnettu prosessi myös Suomessa. Onneksi esi-isämme ei menettänyt tässä päätään. Osan omaisuuttaan, ehkä.

Palkkatiloja ei tietenkään peruttu. Ne lakkasivat lämmittämästä palkannauttijan kuollessa.

Se, että tilukset "pistettiin piiloon" prinsessa Sigridin taakse, on looginen toimenpide ja osoittaa hyvin läheistä sukuhdetta/luottamusta prinsessaan, kuten kronikka kertookin. Erikin-linjan valtaanpaluuta odotettiin/toivottiin. Se ei koskaan toteutunut.

Piiloon panemisesta ei ole mitään todisteita, valitettavasti. Vahvasti kuorrutettu sukukronikka viittaa johonkin, tai joihinkin yhteyksiin, mutta emme voi lukea sitä toisaalta kermasta kuorittuna, toisaalta kuin pyhänä kirjoituksena - tietyistä kohdin valikoiden.
On ilmennyt että kronikan kertoma ei ole tuulesta temmattua, mutta on myös ilmennyt että kronikassa on liiottelua ja mahdollisesti sekaannuksia.


täällä itärajalla
Antti A

[Giösling]

Kommentoin lainauksen väleihin



täällä itärajalla
Antti A

Mielenkiintoista! Mistä lähteestä käyvät ilmi Grapebergin-voudin kolme poikaa? Sehän olisi selvä askel eteenpäin identifioinnissa!

Alftanien maaomaisuuden myynti Sigridille on suoraan kronikkatekstistä.
Ei palkkatiloja, eikä muitakaan virkaetuuksia tyrkytetä Ruotsin valtakunnan prinsessalle. Kyseessä ovat tietenkin kuningas Erikin myöntämät läänitykset, jotka veljekset, aatelittomina, pelkäsivät menettävänsä.

"Räfsta ting" on niin "obscure"-ilmaisu, ettei sitä tunne edes kaikkitietävä netti, puhumattakaan Abrahamin aikaisista sukupolvista. Käräjien kohdalla oli kyse Erikin myöntämistä etuuksista aatelittomille - ei kovin laajalle levinnyt ilmiö/tieto, päätellen siitä, etteivä edes pöytäkirjat näistä peruutuksista ole levinneet Suku Forumille, tai muuhunkaan relevanttiin aineistoon.

Kuten jo aiemmin totesin; vouti/drabantti-linja on etääntynyt niin kauas kronikkatekstistä, ettei sillä juurikaan ole napanuoraa otsikkoon, s.o. Abrahamin "uniin".

Sitä tulisi tutkia, selvyyden vuoksi, aivan omana keskuselulinjanaan, DNA-testien tukemana. Järkevää ja sopuisaa, eikö totta?

[Antti Alfthan]

Grapenbergin voudille ei nimetä kolmea poikaa mutta hänelle nimetään vaimo vuonna 1554.
Kronikkateksti taas kertoo kolmesta pojasta, joista Roland olisi ollut nuorin.

Räfsta ting ei ole tässä minulle mitenkään outo tapahtumasarja. Tällä viitataan Kaarle-herttuan järjestämiin oikeudenkäynteihin ja mestauksiin vuoden 1598 voittojensa jälkeen. Päitä putoili välittömästi pikaoikeudenkäyntien jälkeen syksyllä 1599 ensin Viipurissa, sitten Turussa, myöhemmin Jönköpingissä.

sopuisa (ehkä järkevä)
Antti :)

[TapioV]

Grapenbergin voudille ei nimetä kolmea poikaa mutta hänelle nimetään vaimo vuonna 1554.
Kronikkateksti taas kertoo kolmesta pojasta, joista Roland olisi ollut nuorin.

Räfsta ting ei ole tässä minulle mitenkään outo tapahtumasarja. Tällä viitataan Kaarle-herttuan järjestämiin oikeudenkäynteihin ja mestauksiin vuoden 1598 voittojensa jälkeen. Päitä putoili välittömästi pikaoikeudenkäyntien jälkeen syksyllä 1599 ensin Viipurissa, sitten Turussa, myöhemmin Jönköpingissä.

sopuisa (ehkä järkevä)
Antti :)
Onko varmistettu, että Ericus Erici, Henrik Hansson ja Roland Hansson olivat täysveljiä? Heillähän on voinut olla yhteinen äiti mutta ei isä. Silloinkin he olisivat veljiä. Onko ajettu takaa väärää isää?
T.V.

[Antti Alfthan]

Onko varmistettu, että Ericus Erici, Henrik Hansson ja Roland Hansson olivat täysveljiä? Heillähän on voinut olla yhteinen äiti mutta ei isä. Silloinkin he olisivat veljiä. Onko ajettu takaa väärää isää?
T.V.

Tarkoitat varmaan Erik Hanssonia poikansa Ericus Ericin sijaan.

Ei ole mitään varmuutta siitä että kyseessä olisi täysveljekset. Meillä on toistaiseksi vain kronikassa kerrottua tietoa. Oma näppituntumani olisi, että vanhimmalla eli Erik Hanssonilla olisi eri äiti kuin kahdella nuoremmalla veljellä, mutta se on vain arvailua.

Ericus Ericin sukuyhteys Alftaan näyttää nyt kuitenkin varmalta, dna-tulosten perusteella. Tarkempaa testausta ja aikahaarukointia on epäilemättä tulossa. Jos Henrik Hanssonilta löytäisi suoran isälinjan jälkeläisen, olisi syytä isompaankin juhlintaan.

[Bodniemi37]

Räfsta ting ei ole tässä minulle mitenkään outo tapahtumasarja. Tällä viitataan Kaarle-herttuan järjestämiin oikeudenkäynteihin ja mestauksiin vuoden 1598 voittojensa jälkeen. Päitä putoili välittömästi pikaoikeudenkäyntien jälkeen syksyllä 1599 ensin Viipurissa, sitten Turussa, myöhemmin Jönköpingissä.


Satuin havaitsemaan, että käsite räfsteting (SAOBin mukaan varhemmin myös räfsta-) esiintyy ainakin F. Ödbergin artikkelin Om Svenske Konungens Domsrätt sivuilla 191, 214 ja 216. Artikkeli sisältyy Carl Silfverstolpen toimittaman (ja Project Runebergin puitteissa digitoidun) aikakauskirjan Historiskt bibliotek neljänteen osaan, http://runeberg.org/histbib/4/0195.html:

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Jos Henrik Hanssonilta löytäisi suoran isälinjan jälkeläisen, olisi syytä isompaankin juhlintaan.

Antti Kolehmainen totesi Genos 67(1996) "Nykyisten tietojen perusteella Stodius-suku sammui miespuolelta tuomari Hans Petter Stodiuksen mukana 21.7.1873."

[Giösling]

Satuin havaitsemaan, että käsite räfsteting (SAOBin mukaan varhemmin myös räfsta-) esiintyy ainakin F. Ödbergin artikkelin Om Svenske Konungens Domsrätt sivuilla 191, 214 ja 216. Artikkeli sisältyy Carl Silfverstolpen toimittaman (ja Project Runebergin puitteissa digitoidun) aikakauskirjan Historiskt bibliotek neljänteen osaan, http://runeberg.org/histbib/4/0195.html:

Terveisin,

Suurkiitos Ritvalle terävästä huomiosta! Harmillisesti en saanut täällä Riadissa annettua linkkiä auki, joten en voinut tarkistaa mitä noissa viitteissa (Svenske Konungens Domsrätt-artikkelin sivut 191, 214 ja 216) asiasta sanotaan?

Termi ("Räfsta ting") on kuitenkin niin harvinainen (vain kaksi nettiviitettä), etten usko sillä tarkoitettavan Antin mainitsemia Kaarle-herttuan summittaisia opponenttiensa vangitsemisia ja teloituksia, joista kauhukuvina kerrottiin suvuissa ja valtakunnassakin sukupolvien ajan.

"Räfsta ting" on varmaan juuri sitä mitä/mistä Abraham Alftanus kronikassaan kertoo:

"Kun Kaarle-herttua oli vallannut maan ja koko kuningaskunnan, antoi hän tutkintakäräjien kulkea koko maassa siitä, että kuinka kukin omisti kuninkaan- ja aateliskartanoita ja omaisuutta, tällöin liittoutuivat nämä kolme veljestä ja myivät kartanonsa jungfru Sigridille, kuningas Erikin tyttärelle, joka sitten piti ne kaikki jakamattomina jälkeläistensä hallussa.
Mutta Claes Tott myi ne kaikki ja ne kuuluvat nyt olevan redusoitu (palautettu kruunulle)." (Käännös suomeksi poimittu Jouni Kalevan Alftan-artikkelista).

Abraham puhuu pelkästään omaisuudesta, ei esim. teloituksista ja sotasurmista.

Katkelman aikaansaamat kysymykset:

-miksi veljekset "liittoutuivat" keskenään? Miksei menty käräjille individuaaleina? Olisiko maa menetetty käräjillä ilman mitään korvausta?

-mitä liittoutuminen sisälsi? Miksi maan myyntiin juuri Sigridille päädyttiin?

-miksi prinsessa Sigrid piti Alftanien kaikki tilukset jakamattomina "jakeläistensä" hallussa? Huom! monikko - virallisesti Sigridillä oli vain yksi elossaoleva jälkeläinen (s.o. Ake Tott)! Monikko viittaa toisten lasten/perijöitten (s.o. Emerentia Tottin ja veljensä Claesin) olemassaoloon. Miksi tilauksia ei jaettu Sigridin kuoleman jälkeen? Mihin hävisi prinsessan testamentti?

Lopuksi viitataan Aken Claes-pojan (Kristiinan kuningasehdokkaan, "pariisinkreivin") päätökseen myydä kaikki, jonka seurauksena sekä Alftanien, että Tottien omaisuus palautui kruunulle.

Abraham Alftanuksella on kirkas ja katkera kuva sukutilusten vaiheista alusta loppuun! Hän käyttää sanontaa ("Räfsta ting"), joka 1600-luvun loppuun mennessä oli jo pudonnut yleisestä käytöstä. Abraham muisti, koska Kaarle-herttuan tutkintakäräjät olivat suvun taloudellisen tuhon alku.

Hän ei vieläkään kerro kirjallisesti kaikkea, mutta jättää jälkeensä arvoituksen avaimen:

"Näistä edellä mainituista olen minä isäni puolelta polveutunut ja kuulin autuaan äitini EMERENTIA TOTTIN tästä puhuvan ja ylhäisten miesten kanssa neuvottelevan."

[Giösling]

Jäin miettimään, miksi Claes Akesson Tottilla oli sellainen kiiren päästä eroon esivanhempiensa omaisuudesta Suomessa? Hänhän oli upporikas jo muutenkin (vrt. Kristiinan lahjoitukset) ja kuningattaren suosikki.

Olisi luullut, että Tottien- ja erityisesti äidinpuoleinen, Kaarina-kuningattarelta peritty maaomaisuus (esim. Liuksiala) olisi kunnia-asiana pidetty suvussa. Eipä vain!

Mikä poltti käsiä?

[Janne Asplund]

Tässä vielä muutama linkki räfsteting käsitteen selkeyttämiseen:

http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/224/223.html

http://fho.sls.fi/uppslagsord/12852/rafst-och-rattarting/

https://sv.wikipedia.org/wiki/R%C3%A4fsteting

[Giösling]

Tässä vielä muutama linkki räfsteting käsitteen selkeyttämiseen:

http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/224/223.html

http://fho.sls.fi/uppslagsord/12852/rafst-och-rattarting/

https://sv.wikipedia.org/wiki/R%C3%A4fsteting

Kiitos selvennyksestä. Tuntuu siltä, että termi on ollut "vanhanaikainen"/ pois käytöstä jo Abrahamin eläessä. "Tutkintakäräjät" on tässä asiayhteydessä aivan sopiva ja sitähän kronikkasuomennoksissa on käytettykin.

"Räfsta ting"- ei siis viittaa erityisesti tiettyyn individuaalin tapahtumaan, kuten Kaarle-herttuan käymät maakäräjät, vaan historialliseen oikeuskäytäntöön Ruotsissa.

[Anteroinen]

Termi ("Räfsta ting") on kuitenkin niin harvinainen (vain kaksi nettiviitettä), etten usko sillä tarkoitettavan Antin mainitsemia Kaarle-herttuan summittaisia opponenttiensa vangitsemisia ja teloituksia, joista kauhukuvina kerrottiin suvuissa ja valtakunnassakin sukupolvien ajan.


Haulla "räfsteting", kuten modernimpi kirjoitusasu kuuluu, löytyy kuitenkin yli tuhat osumaa. Sanaa on ainakin SAOB:in mukaan käytetty vielä 1800-luvun lopullakin, mutta vaikkei olisikaan, ei ole mitenkään tavatonta, että historiallisiin tapahtumiin viitattaisiin vakiintuneilla vanhahtavilla termeillä.

-miksi veljekset "liittoutuivat" keskenään? Miksei menty käräjille individuaaleina? Olisiko maa menetetty käräjillä ilman mitään korvausta?

-mitä liittoutuminen sisälsi? Miksi maan myyntiin juuri Sigridille päädyttiin?


Tässä on ihan asiallinen kysymys: olivatko Alftanit käräjillä? Jos olivat onko siitä jäänyt jälkeen pöytäkirjoja? Luulisi nyt ainakin pettureidenetsintäpöytäkirjoihin kirjattavan kaikki likaiset yksityiskohdat. Olisihan sen tekemättä jättäminen koko prosessin idean vastaista!


-miksi prinsessa Sigrid piti Alftanien kaikki tilukset jakamattomina "jakeläistensä" hallussa? Huom! monikko - virallisesti Sigridillä oli vain yksi elossaoleva jälkeläinen (s.o. Ake Tott)! Monikko viittaa toisten lasten/perijöitten (s.o. Emerentia Tottin ja veljensä Claesin) olemassaoloon. Miksi tilauksia ei jaettu Sigridin kuoleman jälkeen? Mihin hävisi prinsessan testamentti?


Huomautettakoon, että Åke Tottin lapset olivat yhtä lailla Sigridin jälkeläisiä. Vaikka puhuttaisiin vain Åke ja Claes Totteista, niin heistä voisi, tai olisi jopa luonnollista puhua jälkeläisinä monikossa. Jälkeläinen ei millään muotoa ole yhtenevä sanan lapsi kanssa.

[Antti Alfthan]

Toivottavasti tämä linkki näkyy
https://books.google.fi/books?id=kWBgAgAAQBAJ&pg=PT444&lpg=PT444&dq=hertig+karl+r%C3%A4ttarting&source=bl&ots=RUZEuGbRXk&sig=x-LUV_Mu0bFtGdhsFrPRyFVqAdo&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjPs-6WnZTSAhWlNpoKHbdhBToQ6AEIQjAE#v=onepage&q&f=false

Teoksesta Svensk Historia / Alf Henrikson / Bonniers 2013.
Tässä kerrotaan Kaarle-herttuan käräjistä vuoteen 1599 painottuen "...idelig räfst och ständiga rättarting". Koko valtakunnassa toteutetussa prosessissa ei vain mestattu vaan peruutettiin samoin tein myös omaisuuksia. Nämä eivät olleet mitkään säännöllisessä järjestyksessä toteutetut oikaisukäräjät vaan tässä kiukkkuinen valtionhoitaja raivasi tieltään tärkeimmät vastustajansa ja peloitteli vähäisemmät tottelemaan.

[Giösling]

Haulla "räfsteting", kuten modernimpi kirjoitusasu kuuluu, löytyy kuitenkin yli tuhat osumaa. Sanaa on ainakin SAOB:in mukaan käytetty vielä 1800-luvun lopullakin, mutta vaikkei olisikaan, ei ole mitenkään tavatonta, että historiallisiin tapahtumiin viitattaisiin vakiintuneilla vanhahtavilla termeillä.



Tässä on ihan asiallinen kysymys: olivatko Alftanit käräjillä? Jos olivat onko siitä jäänyt jälkeen pöytäkirjoja? Luulisi nyt ainakin pettureidenetsintäpöytäkirjoihin kirjattavan kaikki likaiset yksityiskohdat. Olisihan sen tekemättä jättäminen koko prosessin idean vastaista!



Huomautettakoon, että Åke Tottin lapset olivat yhtä lailla Sigridin jälkeläisiä. Vaikka puhuttaisiin vain Åke ja Claes Totteista, niin heistä voisi, tai olisi jopa luonnollista puhua jälkeläisinä monikossa. Jälkeläinen ei millään muotoa ole yhtenevä sanan lapsi kanssa.

"Räfsta ting" on nyt tullut täysin selvitetyksi (vrt. yllä), kiitos! Kronikanmukaisella haulla löytyi vain kaksi osumaa netistä, siitä ihmettelyt..

Alftanit eivät joutuneet tutkintakäräjille koskapa, juuri niitä välttääkseen, myivät maaomaisuutensa prinsessa Sigridille, kuten kronikka kertoo.

Ake Tottilla oli todella yksi poika ja perijä, ketjussa juuri esillä ollut Claes Akesson Tott, joka isoäitinsä (Sigrid) kuollessa oli vajaa kolmevuotias. Alftanien maat Sigrid "sedan orubbad behöll under sina Efterkommande" s.o. "piti jakamattomana jälkeläistensä hallussa".

Tämän voisi todella käsittää niin, että Sigridin jälkeläisiin/perijöihin Abrahamin kronikassa laskettiin myös Claes. Teknisesti tosin Sigridin "pitäminen" rajoituu hänen elinaiakaansa s.o. hän piti hallussaan poikansa perintöä, jonka tämä aikanaan siirsi eteenpäin, Tottien kuorissa säilytetyn testamentin mukaisesti.

Abraham tuntuu painottavan erityisesti sitä, ettei Alftanien maita jaettu Sigridin aikana, ikäänkuin odottaen "jakoa" hänen kuoltuaan. Se (Alftanien maiden palautus/kompensointi) ei kuitenkaan toteutunut silloin, eikä myöhemminkään

Oireellisesti kuninkaallisten naisten (Kaarina Maununtytär ja prinsessa Sigrid) testamentteja ei löydy Tottien, eikä Kankaistenkaan kuoreissa säilytetyistä rasioista. Tämä viittaa vahvasti siihen, että dokumentit on tietoisesti hävitetty. Tuli ei niellyt, mutta todennäköisimmin Ake. Miksi hävitti, jos oli ainoa perijä? olen kysynyt.

Ake Tottin testamentti, joka on säilynyt jälkipolville, pitää siten edelleen sisällään Alftanien perintömaat. Olisiko ideaa käydä se (testamentti) suurennuslasilla läpi? Jospa vaikka, pelkällä tuurilla, löytyisi viite/vinkki kronikassa nimettyihin tiluksiin?

[Antti Alfthan]

...
Tässä on ihan asiallinen kysymys: olivatko Alftanit käräjillä? Jos olivat onko siitä jäänyt jälkeen pöytäkirjoja? Luulisi nyt ainakin pettureidenetsintäpöytäkirjoihin kirjattavan kaikki likaiset yksityiskohdat. Olisihan sen tekemättä jättäminen koko prosessin idean vastaista!
...


Olisin tässä kohden taipuvainen tulkitsemaan kronikan ydintekstin melko luotettavaksi, ainakin testaamisen arvoiseksi.

Kronikasta voitaisiin päätellä että kantaisä Hans Eriksson on tässä vaiheessa kuollut. (Ja omaisuutensa on jaettu.) Veljekset tekevät yhteisen päätöksen hankkiutua eroon tietyistä maaomaisuuksista - tulkitsisin että varotoimenpiteenä.

Voutihallinnossa mukana olleilla kanslisteilla, voudeilla ja linnankirjureilla oli leväperäisen hallinnon aikaan mahdollisuuksia hankkia maaomaisuuksia joiden omistusoikeus ei ollut välttämättä kiistaton. Tässä tulisi mieleen ainakin Sigismundin aika, mihin liittyvät vaurastumiset saattaisivat polttaa veljesten näpeissä Kaarle-herttuan tultua valtaan.

Uskoisin että veljeksiä ei näy oikaisukäräjillä, syystä että heillä ei (enää) ole maaomaisuuksia mitkä murentaisivat heidän luotettavuuttaan Kaarle-herttuan hallinnossa.

Pitemmälle meneviä johtopäätöksiä en tässä vaiheessa tekisi. En siitä minne maat päätyivät, en siitä minkä nimisiä kyseiset maaomistukset olivat. Niin vahvalti tämä kronikkakakku on vispikermalla kuorrutettu, vaikka ytimensä olisikin hyvää ja lujaa ohraleipää.

[Giösling]

Olisin tässä kohden taipuvainen tulkitsemaan kronikan ydintekstin melko luotettavaksi, ainakin testaamisen arvoiseksi.

Kronikasta voitaisiin päätellä että kantaisä Hans Eriksson on tässä vaiheessa kuollut. (Ja omaisuutensa on jaettu.) Veljekset tekevät yhteisen päätöksen hankkiutua eroon tietyistä maaomaisuuksista - tulkitsisin että varotoimenpiteenä.

Voutihallinnossa mukana olleilla kanslisteilla, voudeilla ja linnankirjureilla oli leväperäisen hallinnon aikaan mahdollisuuksia hankkia maaomaisuuksia joiden omistusoikeus ei ollut välttämättä kiistaton. Tässä tulisi mieleen ainakin Sigismundin aika, mihin liittyvät vaurastumiset saattaisivat polttaa veljesten näpeissä Kaarle-herttuan tultua valtaan.

Uskoisin että veljeksiä ei näy oikaisukäräjillä, syystä että heillä ei (enää) ole maaomaisuuksia mitkä murentaisivat heidän luotettavuuttaan Kaarle-herttuan hallinnossa.

Pitemmälle meneviä johtopäätöksiä en tässä vaiheessa tekisi. En siitä minne maat päätyivät, en siitä minkä nimisiä kyseiset maaomistukset olivat. Niin vahvalti tämä kronikkakakku on vispikermalla kuorrutettu, vaikka ytimensä olisikin hyvää ja lujaa ohraleipää.

Toki ohraleipäkin maistuu, vaik'ei saatavilla näillä nurkin.

Tunnut olevan vahvasti sitä mieltä (ilmeisesti DNA-tutkimuksen siivittämänä), että Alftanien patriarkaalinen linja vie nimenmukaisesti Alftan "ohraiseen" talonpoikaistoon. Voit olla oikeassakin, mutta testit ovat vielä alkutekijöissään ja verrokit minimissä. Kannattaa odotella rauhassa, jos suinkin maltetaan ja ikää riittää, ennen lopullista johtopäätöstä.

Alftanien kronikan "vispikerma", tai edes sen ydin, ei ole patriarkaalisessa juuressa. Koko sukupuun koonnin liikkeellepaneva virike ei ollut Alftanien
patriarkaalinen juuri sinänsä, vaan se, kuinka mieskantainen- ja myös naiskantainen juuri liityvät Kaarina Maununtyttäreen ja kuningas Erikiin.

Se (linkki) on ollut pohdinnan alla kaikki nämä vuodet ja jatkuu näillä näkymin vielä muutamat, kunnes Kaarina Maununtyttären ja Vasa-suvun DNA-näytteet ovat saatavilla.

En myöskään "osta" sitä, että veljekset jotenkin "vippaskonsteilla" olisivat päässeet käsiksi mittaviin läänityksiin Ruotsissa ja Suomessa (kronikassa nimetyt lukuisat tilukset), sillä läänityksistä todella on kyse, eihän "kuninkaankartanoita" (s.o. kuninkaan/valtionmaata) myydä edes
vippaskonsteilla, eikä varsinkaan ex-kuninkaan tyttärelle.

On mielestäni ilman muuta hyväksyttävä se, että maat olivat kuningas Erikin lahjoittamia. Hänen kukistuttuaan, niiden menettämistä pelättiin, kuten aiheellista olikin (vrt. Kaarlen tutkintakäräjät). Se, että prinsessa suostui järjestelyihin, osoittaa kuinka läheinen ja luottamuksellinen hänen suhteensa
Alftaneihin oli.

Tilusten myöhempien vaiheiden tarkka monitorointi Abrahamin toimesta, osoittaa taas sen, että maaomaisuuden siirtoon liittyi ehtoja, joiden oletettiin täyttyvän (s.o. palautus laillisen kuningaslinjan valtaanpalattua, tai muu sopiva kompensointi).

Väittäisin jopa, että maaomaisuuden seuranta/ kohtalo on kronikan yllyke ja kantava voima, kuninkaallisen sukusuhteen ohella.

Maahan suhtauduttiin yhtä tunnepitoisesti, kuin sukusiteisiinkin.

Kyse oli suvun kunniasta ja selitys sen "taantumisesta" papilliselle tasolle periferiassa (s.o. Hattula).

Uskon vahvasti, että kronikan mainitsemat tilukset ovat löydettävissä.
Niiden "kuittaamiseen" epäselvinä, jotenkin virkaan liittyvinä kaapauksina, ehdottomasti en!

[Antti Alfthan]

Toki ohraleipäkin maistuu, vaik'ei saatavilla näillä nurkin.

Tunnut olevan vahvasti sitä mieltä (ilmeisesti DNA-tutkimuksen siivittämänä), että Alftanien patriarkaalinen linja vie nimenmukaisesti Alftan "ohraiseen" talonpoikaistoon. Voit olla oikeassakin, mutta testit ovat vielä alkutekijöissään ja verrokit minimissä. Kannattaa odotella rauhassa, jos suinkin maltetaan ja ikää riittää, ennen lopullista johtopäätöstä.

Alftanien kronikan "vispikerma", tai edes sen ydin, ei ole patriarkaalisessa juuressa. Koko sukupuun koonnin liikkeellepaneva virike ei ollut Alftanien
patriarkaalinen juuri sinänsä, vaan se, kuinka mieskantainen- ja myös naiskantainen juuri liityvät Kaarina Maununtyttäreen ja kuningas Erikiin.

Se (linkki) on ollut pohdinnan alla kaikki nämä vuodet ja jatkuu näillä näkymin vielä muutamat, kunnes Kaarina Maununtyttären ja Vasa-suvun DNA-näytteet ovat saatavilla.

En myöskään "osta" sitä, että veljekset jotenkin "vippaskonsteilla" olisivat päässeet käsiksi mittaviin läänityksiin Ruotsissa ja Suomessa (kronikassa nimetyt lukuisat tilukset), sillä läänityksistä todella on kyse, eihän "kuninkaankartanoita" (s.o. kuninkaan/valtionmaata) myydä edes
vippaskonsteilla, eikä varsinkaan ex-kuninkaan tyttärelle.

On mielestäni ilman muuta hyväksyttävä se, että maat olivat kuningas Erikin lahjoittamia. Hänen kukistuttuaan, niiden menettämistä pelättiin, kuten aiheellista olikin (vrt. Kaarlen tutkintakäräjät). Se, että prinsessa suostui järjestelyihin, osoittaa kuinka läheinen ja luottamuksellinen hänen suhteensa
Alftaneihin oli.

Tilusten myöhempien vaiheiden tarkka monitorointi Abrahamin toimesta, osoittaa taas sen, että maaomaisuuden siirtoon liittyi ehtoja, joiden oletettiin täyttyvän (s.o. palautus laillisen kuningaslinjan valtaanpalattua, tai muu sopiva kompensointi).

Väittäisin jopa, että maaomaisuuden seuranta/ kohtalo on kronikan yllyke ja kantava voima, kuninkaallisen sukusuhteen ohella.

Maahan suhtauduttiin yhtä tunnepitoisesti, kuin sukusiteisiinkin.

Kyse oli suvun kunniasta ja selitys sen "taantumisesta" papilliselle tasolle periferiassa (s.o. Hattula).

Uskon vahvasti, että kronikan mainitsemat tilukset ovat löydettävissä.
Niiden "kuittaamiseen" epäselvinä, jotenkin virkaan liittyvinä kaapauksina, ehdottomasti en!

Ei, en usko että patriarkaalinen linja veisi Helsinglandin ohraiseen talonpoikaistoon. Sen mitä Alftassa tapahtui uskoisin pikemmin olleen suvun jakautuminen vuosisatoja samalla sedulla asuviin talonpoikiin ja vuosisatoja säätyläisinä pysyneisiin, Suomen puolella.
Patriarkaalisen linjan juurten arvelen löytyvän Kopparbergin vuorimiessuvuista, näistä taalainmiehistä jotka osaltaan auttoivat Kustaa-kuninkaan Ruotsin hallitsijaksi ja joista osa asettui myöhemmin vastustamaan uuden kuninkaan kovia otteita.

Hans Lambrektsson Westfal nai aikoinaan, 1400-luvun loppupuoliskolla, Birgitta Jeppesdotter Svinhufvudin ja sai tämän kanssa vuosisadan vaihteen tienoilla ainakin pojat Jacob ja Erik Hanssonin.
Nämä molemmat pojat olivat kuningas Kustaan tukijoita ja luotettuja, Erik Hansson oli Kopparbergin vuorivouti ja laamanni, Jacob Hansson asettui kuningasta vastaan, julkisesti, ja siinä yhteydessä veljensä Erik Hansson, vuorivouti, menetti kuninkaan luottamuksen ja asemansa, muistaakseni v. 1530 tienoilla.
Erik Hanssonin poika Hans Eriksson omisti Lill-Aspebodan tilan mutta ei ilmeisesti asunut siellä. Käräjäpöytäkirjoista hänet löytää setänsä Jacobin kanssa ajamassa yhdessä Aspebodaan liittyviä asioita. Se tiedetään että tämä Hans Eriksson oli huomattavan varakas.
Hypoteesini mukaan Garpenbergin vouti Hans Eriksson olisi identtinen Aspebodan Hans Erikssonin kanssa. Sama mies. Syntymävuoden arvioisin jonnekin 1520 tienoille.

Kuten olen sanonut, en suhtaudu kronikkaan ja sen kertomaan tunnepitoisesti, sitä ainoana puhtaana oppina tulkiten, vaan analyyttisesti, pyrkien etsimään sen ydintä. Koska kronikassa on tunnetusti virheitä, en sulje pois tunnistamattomien virheiden mahdollisuutta. Vanhan Abrahamin muisteloissa kaksi samannimistä esi-isää, Alftan Erik Hansson ja Kopparbergin Erik Hansson ovat saattaneet tahattomasti sulautua yhteen, esimerkiksi.

Hypoteesini tueksi minulla ei ole esittää dokumentteja, mutta tähänastiset dna-analyysit viittaavat läntisimpään Ruotsiin.

Mitään "ilman muuta hyväksyttävää" en purematta niele. Emme toistaiseksi tiedä mistä kronikassa luetellut maaomistukset olisivat peräisin.

[Giösling]

Ei, en usko että patriarkaalinen linja veisi Helsinglandin ohraiseen talonpoikaistoon. Sen mitä Alftassa tapahtui uskoisin pikemmin olleen suvun jakautuminen vuosisatoja samalla sedulla asuviin talonpoikiin ja vuosisatoja säätyläisinä pysyneisiin, Suomen puolella.
Patriarkaalisen linjan juurten arvelen löytyvän Kopparbergin vuorimiessuvuista, näistä taalainmiehistä jotka osaltaan auttoivat Kustaa-kuninkaan Ruotsin hallitsijaksi ja joista osa asettui myöhemmin vastustamaan uuden kuninkaan kovia otteita.

Hans Lambrektsson Westfal nai aikoinaan, 1400-luvun loppupuoliskolla, Birgitta Jeppesdotter Svinhufvudin ja sai tämän kanssa vuosisadan vaihteen tienoilla ainakin pojat Jacob ja Erik Hanssonin.
Nämä molemmat pojat olivat kuningas Kustaan tukijoita ja luotettuja, Erik Hansson oli Kopparbergin vuorivouti ja laamanni, Jacob Hansson asettui kuningasta vastaan, julkisesti, ja siinä yhteydessä veljensä Erik Hansson, vuorivouti, menetti kuninkaan luottamuksen ja asemansa, muistaakseni v. 1530 tienoilla.
Erik Hanssonin poika Hans Eriksson omisti Lill-Aspebodan tilan mutta ei ilmeisesti asunut siellä. Käräjäpöytäkirjoista hänet löytää setänsä Jacobin kanssa ajamassa yhdessä Aspebodaan liittyviä asioita. Se tiedetään että tämä Hans Eriksson oli huomattavan varakas.
Hypoteesini mukaan Garpenbergin vouti Hans Eriksson olisi identtinen Aspebodan Hans Erikssonin kanssa. Sama mies. Syntymävuoden arvioisin jonnekin 1520 tienoille.

Kuten olen sanonut, en suhtaudu kronikkaan ja sen kertomaan tunnepitoisesti, sitä ainoana puhtaana oppina tulkiten, vaan analyyttisesti, pyrkien etsimään sen ydintä. Koska kronikassa on tunnetusti virheitä, en sulje pois tunnistamattomien virheiden mahdollisuutta. Vanhan Abrahamin muisteloissa kaksi samannimistä esi-isää, Alftan Erik Hansson ja Kopparbergin Erik Hansson ovat saattaneet tahattomasti sulautua yhteen, esimerkiksi.

Hypoteesini tueksi minulla ei ole esittää dokumentteja, mutta tähänastiset dna-analyysit viittaavat läntisimpään Ruotsiin.

Mitään "ilman muuta hyväksyttävää" en purematta niele. Emme toistaiseksi tiedä mistä kronikassa luetellut maaomistukset olisivat peräisin.

Minusta taas tuntuu luontevammalta, että patriarkaalinen juuri on "ohraista", kuin se, että he (patriarkaaliset Alftanit) liittyisivät jotenkin Westfal- ja Svinhufvud-sukuihin. Moinen linkki pitäisi ehdottomasti tulla edille DNA-testeistä, eikö totta?

Fakta on se, että kronikka laadittiin osoittamaan sukusuhdetta Kaarina Maununtyttäreen ja kuningas Erikiin.

Kaarinan talonpoikainen juuri on Ruotsissa niinikään hyväksytty fakta ja jopa eräs syy sille miksi Erik hänet nai, saatuaan rukkaset kaikista eurooppalaisista hoveista. Erik teki, kuten tahtoin, ruotsalaisen aateliston tyystin sivuuttaen ja heitä näin syvästi loukaten!

Jos Kaarina oli talonpoikaista juurta, niin olivat Alftanitkin patriarkaalisesti.
Niputtaisin samaan sukuryppääseen myös Mårten Helsingin, Erikin naima-asioista vastaavan sihteeriin, sekä Jöran Persson Tegelin, Erikin vaikutusvaltaisen prokuraattorin, joka kantoi 'Häradshövding i Trögsds härad"-titteliä. Trögds on se paikkakunta, jossa Kaarina Maununtyttären sukua todistettavasti asui.

Nämä kolme pitivät kaikessa yhtä. Sihteeri Helsing & Kaarina Maununtytär jopa vetosivat yhdessä valtakunnanneuvostoon Peter Wellamsonin, Jöran Perssonin (Tegel) sisarentyttären asiassa.

Olen aiemmin maininnut senkin, että Tegelin pojantytär aviotui danzigilaisen (huom! Brita Karthin danzigilainen tausta) Bastian Salomon Standorphin kanssa. Tästä aviosta syntynyt Catharina S. nai Lars Larsson Eldstiernan (prinssi Gustafin kronikanmukaisen pojanpojan), joka 3. vaimonsa kautta hallitsi ex-Ulfenkloun-tiluksia Taivassalossa. Hänen paikallisia etujaan Suomessa valvoi Måns Larsson, Anna Eriksdr Alftanan puoliso. Lars Larsson Eldstiernan ja Catharina Standorphin poika Gustaf Eldstierna (1663-1695) puolestaan nai Anna Maria Sackensköldin, jonka äidin serkku oli Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck, Katarina Alftanan puoliso.

Kaikki sukuverkostoja tutkineet tietävät niiden merkityksellisyyden ja hyödyn sukututkijoille. Pidän tätä tutkimuslinjaa Westfal- Svinhufvud-hypoteesia huomattavasti hedelmällisempänä.

[Giösling]

Minusta taas tuntuu luontevammalta, että patriarkaalinen juuri on "ohraista", kuin se, että he (patriarkaaliset Alftanit) liittyisivät jotenkin Westfal- ja Svinhufvud-sukuihin. Moinen linkki pitäisi ehdottomasti tulla edille DNA-testeistä, eikö totta?

Fakta on se, että kronikka laadittiin osoittamaan sukusuhdetta Kaarina Maununtyttäreen ja kuningas Erikiin.

Kaarinan talonpoikainen juuri on Ruotsissa niinikään hyväksytty fakta ja jopa eräs syy sille miksi Erik hänet nai, saatuaan rukkaset kaikista eurooppalaisista hoveista. Erik teki, kuten tahtoin, ruotsalaisen aateliston tyystin sivuuttaen ja heitä näin syvästi loukaten!

Jos Kaarina oli talonpoikaista juurta, niin olivat Alftanitkin patriarkaalisesti.
Niputtaisin samaan sukuryppääseen myös Mårten Helsingin, Erikin naima-asioista vastaavan sihteeriin, sekä Jöran Persson Tegelin, Erikin vaikutusvaltaisen prokuraattorin, joka kantoi 'Häradshövding i Trögsds härad"-titteliä. Trögds on se paikkakunta, jossa Kaarina Maununtyttären sukua todistettavasti asui.

Nämä kolme pitivät kaikessa yhtä. Sihteeri Helsing & Kaarina Maununtytär jopa vetosivat yhdessä valtakunnanneuvostoon Peter Wellamsonin, Jöran Perssonin (Tegel) sisarentyttären asiassa.

Olen aiemmin maininnut senkin, että Tegelin pojantytär aviotui danzigilaisen (huom! Brita Karthin danzigilainen tausta) Bastian Salomon Standorphin kanssa. Tästä aviosta syntynyt Catharina S. nai Lars Larsson Eldstiernan (prinssi Gustafin kronikanmukaisen pojanpojan), joka 3. vaimonsa kautta hallitsi ex-Ulfenkloun-tiluksia Taivassalossa. Hänen paikallisia etujaan Suomessa valvoi Måns Larsson, Anna Eriksdr Alftanan puoliso. Lars Larsson Eldstiernan ja Catharina Standorphin poika Gustaf Eldstierna (1663-1695) puolestaan nai Anna Maria Sackensköldin, jonka äidin serkku oli Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck, Katarina Alftanan puoliso.

Kaikki sukuverkostoja tutkineet tietävät niiden merkityksellisyyden ja hyödyn sukututkijoille. Pidän tätä tutkimuslinjaa Westfal- Svinhufvud-hypoteesia huomattavasti hedelmällisempänä.

Korjaus ylläolevaan: Peter Wellamsson oli tietenkin Jöran Perssonin sisarenpoika, eikä -tytär, kuten lipsahti.

Jos kronikkatutkimukseen halutaan tuoda uutta pontta ja "potkua", on tutkimuksen piiriin ehdotomasti sisällytettävä Eldstierna-Stierneld-aineisto, olen todennut.

Heidän sukupuunsa on Alftanien "sirsarkronikka", eikä suinkaan väärennös yhtään sen enempää kuin Abrahamin vastaavakaan.

Voidaan jopa sanoa, että ruotsalaisverrokin dokumentointi on sisarkronikkaansa vahvempi, koska alkuperäiset merkinnät ovat verifioitavissa Uppsalan yliopiston kokoelmissa sijaitsevasta Kustaa Vaasan vv 1540-1541 painetusta raamatusta.

Siinä on, polveutusmislinjan lisäksi, esillä Laurentius Petrin piikkiin meneviä ja Kaarina Maununtyttäreen kohdistuvia omistusmerkintöjä. Sjögren on jo todennut merkinnät eri henkilöiden tekemiksi, huomattavan laajalla "aikahaitarilla". Musteanalyysi ja muut modernit metodit, voisivat tuoda lisätäsmennystä ikäarvioihin.

Suosittelen perehtymistä Paul Sjögrenin artikkeliin "Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen 69" (1982), joka on otsikoitu: "Laurentius Petris och Karin Månsdotters bibel i Uppsala universitetsbibliotek?"

Olen melko "matti" siitä, että Eldstierna-Stierneld-linja tullaan sukutukimusmielessä jälleenkytkemään prinssi Gustafiin. Kun se tapahtuu, muistetaan taas Alftan-kronikkaakin ja vanhat "konsut" kaivetaan esille.

[Giösling]

Muistinvirkistämiseksi:

Eldstierna-Stierneld-perheraamattu sisältää yli TUHAT eripituista noottia/muistiinmerkintää, jotka ulottuvat 1500-luvulta aina 1800-luvulle asti.

Ensimmäisenä (!) tutkijana alkuperäisen sukuraamatun v. 1981 esillekaivanut Sjögren sanoo:

"Den i bibeln äldsta uppgiften om att Karin Månsdotter varit dess ägare, återfinnes på titelsidan av Första Samuelsbok. Här säger sig Lars P. Eldh ha fått bibeln av drottning Karin på Liuksiala. Han ger den i sin tur till sin son Samuel "som nu i Norrköping fyldt sina 21 åhr AC 1658."
--
Om man vågar antaga att Lars Eldh nedskrivit notisen om Karin Månsdotter, grundar sig ju hans utsaga inte på hörsägen eller önsketänkande. Förutsatt att han inte avsiktligt ljuger och vill visleda, måste han ha vetat att han verkiligen fått bibel av drottning Karin. Förhåller det sig så, är notisen intrerssant inte bara beträffande bibelns proveniens utan även för frågan om
ursbrunget för ätterna Stierneld och Eldstierna. Om Karin Månsdotter skänkt sin bibel till Lars Eldh, tyder detta på att dessa båda haft nära personliga relationer."

Tämä teksti on kopioitu suoraan Sjögrenin artikkelista, yllämainitun julkaisun sivulta 68 ja kuvaa hyvin sitä "tunnemyrskyä", jonka merkintöjen julkaisija on, perheraamatun sivuja käännellessään, kokenut. Hän tahtoisi uskoa lukemansa todeksi, mutta empii ja on ehdollinen sen murskaavan kritiikin ja alasajon tähden, jonka vapaaherra Stierndeldin maine oli kokenut A.T.G Oxenstiernan käsittelyssä v. 1869.

Niin lujassa istuu se leima, jonka Oxenstierna löi, pääargumenttiinsa, sen alkuperäisessä muodossa, tutustumatta!

[Giösling]

Huomasin juuri, että lähes kaikki Eldstierna-Stierneld-sukuraamattuun liittyvät artikkelilinkit ovat kadonneet Suku Forumilta.

Kyseessä ovat:

-A.T. G Oxenstierna: Har Vasaätten manssidan fortlevat intill våra dagar?

-Paul Sjögren: Erland Hjärne om Adolf Ludvig Stierneld som historieförfalskare

-Paul Sjögren: Laurentius Petris och Karin Månsdotters bibel i Uppsala universitetsbibliotek?

Nämä artikkelit olivat esillä prinssi Gustaf Erikssonia käsittelevässä ketjussa parisen vuotta sitten. Nyt niitä (linkkejä) ei enää löydy. Onko ketjussa suoritettu suurempikin siivous? Miksi?

Kenties katsoin huonosti? Sattuuko toisten silmiin?

Onneksi otin aikanaan paperiopiot teksteistä talteen, vastaisen varalle..

Nettiarkistointiin ei lainkaan voi luottaa, kuten jokainen kohdallaan on varmasti todennut.

[Juha]

Vielä kerran - mitään ei ole tästä keskustelusta poistettu - liittyen noihin liitteisiin.


Ainoa katkos on muistaakseni vuosi 2010 tai 2011, kun palveluntoimittajan virheen takia backup katosi jne - eli sieltä puuttuu noin 11 kuukauden pätkä koko forumin historiaa.


Liitteet voi laittaa tänne tietysti uudestaan elleivät muuten löydy



Juha

[Antti Järvenpää]

Raamattuun liittyvä linkki on http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=266314&postcount=173, muut ilmeisesti sitten myöhemmin samassa ketjussa.

Tuossa on sitten viittaus yksityiseen dropboxiin, jossa tiedosto varsinaisesti sijaitsee. Kun jokin dokumentti on linkitetty näin, voi se kadota Forumin ylläpidosta riippumatta, koska dropbox on jonkun yksityisen henkilön oma säilytystila, josta hän voi poistaa tiedostoja kuten parhaaksi näkee. Yleensähän nämä tilat ovat kooltaan rajoitettuja, jossa tiedostoja säilytetään vain hetken aikaa, että halukkaat voivat ne sieltä imuroida.

Tässä tapauksessa Sjögrenin juttu on siellä dropboxissa edelleen, mutta yleisesti ottaen, jos on kiinnostunut tällaisisten linkkien takana olevista lähteistä, kannattaa ne ehdottomasti imuroida itselle. Forumin ylläpito voi hallinoida vain forumiin tallennettuja tiedostoja, mutta ei tällaisten linkkien takana olevia sisältöjä.

[Giösling]

Raamattuun liittyvä linkki on http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=266314&postcount=173, muut ilmeisesti sitten myöhemmin samassa ketjussa.

Tuossa on sitten viittaus yksityiseen dropboxiin, jossa tiedosto varsinaisesti sijaitsee. Kun jokin dokumentti on linkitetty näin, voi se kadota Forumin ylläpidosta riippumatta, koska dropbox on jonkun yksityisen henkilön oma säilytystila, josta hän voi poistaa tiedostoja kuten parhaaksi näkee. Yleensähän nämä tilat ovat kooltaan rajoitettuja, jossa tiedostoja säilytetään vain hetken aikaa, että halukkaat voivat ne sieltä imuroida.

Tässä tapauksessa Sjögrenin juttu on siellä dropboxissa edelleen, mutta yleisesti ottaen, jos on kiinnostunut tällaisisten linkkien takana olevista lähteistä, kannattaa ne ehdottomasti imuroida itselle. Forumin ylläpito voi hallinoida vain forumiin tallennettuja tiedostoja, mutta ei tällaisten linkkien takana olevia sisältöjä.

Antille kiitos artikkelin esiinkaivamisesta. Muistelinkin, että Bengt Rostedt oli
se, joka postasi.

Toimin juuri kuten neuvoit, imuroin artikkelit aikanaan ja pärjäilen kyllä.

Huoleni koski lähinnä niitä ketjusta kiinnostuneita, joilta nämä tärkeät tiedot/tekstit ovat menneet ohi.

Dropbox vaatii sisäänkirjautumisen, oliko se näin ennenkin?

[Matti Lund]

Vielä kerran - mitään ei ole tästä keskustelusta poistettu - liittyen noihin liitteisiin.


Ainoa katkos on muistaakseni vuosi 2010 tai 2011, kun palveluntoimittajan virheen takia backup katosi jne - eli sieltä puuttuu noin 11 kuukauden pätkä koko forumin historiaa.


Liitteet voi laittaa tänne tietysti uudestaan elleivät muuten löydy



Juha

Mielestäni Stierneldin tuputtaminen ei kuulu laisinkaan tähän ketjuun. Se on ikään kuin ampumahiihtoa, jossa hiihtäjät ampuvat vääriin tauluihin, joten on täysin tarpeetonta tuoda sellaisia linkkejä tähän ketjuun, jotka eivät liity mitenkään sen aiheeseen.

Nyt kun geenitulosten avulla oltiin aihetta suuntaamassa oikeisiin tauluihin ja täten parantamassa tiedollisesti tätä ketjua, tätä oikeaa suuntausta jo vastustetaan tuputtamalla harhauttavassa tarkoituksessa Stierneld -viittauksia tähän väliin kuten voimakkaita tuulenpuuskia ampumahiihtäjien tähtäyksen tielle.

Kaikkien Stierneld -viittausten poistaminen tästä ketjusta kohottaisi ketjun tasoa huomattavasti. Nyt ne madaltavat tasoa huomattavasti.

Ylläpidolla on erittäin vaikea ellei mahdotonkin tehtävä, kun sillä ei ole mitään kohtuullisia pelisääntöjä jatkuvien vääristelyjen hillitsemiseksi ja vanhojen tutkielmien väärinkäyttämisen ehkäisemiseksi.

terv Matti Lund

[Giösling]

Mielestäni Stierneldin tuputtaminen ei kuulu laisinkaan tähän ketjuun. Se on ikään kuin ampumahiihoa, jossa hiihtäjät ampuvat vääriin tauluihin, joten on täysin tarpeetonta tuoda sellaisia linkkejä tähän ketjuun, jotka eivät liity mitenkään sen aiheeseen.

Kaikkien Stierneld -viittausten poistaminen tästä ketjusta kohottaisi ketjun tasoa huomattavasti. Nyt ne madaltavat tasoa huomattavasti.

Ylläpidolla on erittäin vaikea ellei mahdotonkin tehtävä, kun sillä ei ole mitään kohtuullisia pelisääntöjä jatkuvien vääristelyjen hillitsemiseksi ja vanhojen tutkielmien väärinkäyttämisen ehkäisemiseksi.

terv Matti Lund

Muistaakseni sait edellisen ketjun tukituksi vaatimuksillasi.Yritätkö samaa
jälleen?

Harvinaisen kauan jaksoitkin jauhaa yksin hiljennyttyäni, viikkotolkulla. Miksi, jos aihe ei ollut sen väärtti? Loksutitko kenties tyhjää?

Kaarina Maununtyttären lapsiin (Gustaf ja Sigrid) liittyviä sisarkronikoita on tietenkin tutkittava yhdessä. Ei siinä tarvita lupaasi, vai tarvitaanko?

Alftan-kronikka kiertävänä kopiona on heppoinen, verrattuna prinssi Gustafin jälkeläisten kronikkaan, joka tuhatnoottisena on nyt tutkijoitten käytettävissä. Ruotsissa siihen on jo uhrattu aikaa ja energiaa. Suomalaisten panos puuttuu.

Siinäpä jauhamista, tyhjänloksutuksen asemesta.

[Giösling]

Kun pääsit korjaamaan viestiäsi vielä vastaukseni jälkeen, komentti tähänkin

Lund:
Nyt kun geenitulosten avulla oltiin aihetta suuntaamassa oikeisiin tauluihin ja täten parantamassa tiedollisesti tätä ketjua, tätä oikeaa suuntausta jo vastustetaan tuputtamalla harhauttavassa tarkoituksessa Stierneld -viittauksia tähän väliin kuten voimakkaita tuulenpuuskia ampumahiihtäjien tähtäyksen tielle.

Unquote

Et ilmeisesti ole huomannut, että DNA-tutkimusten "maalitaulu" on eri kuin "Abrahamin kronikka (omakätinen)" s.o. otsikkoaihe.

Patriarkaalinen DNA tuo selvyyttä vain Alftan-suvun mieskantaiseen juureen, joka ei suinkaa ole kaiken kirjoittelun ja kronikan aihe. Sehän on tietenkin sukusuhde Kaarina Maununtyttäreen ja kuningas Erikiin, kuten otsikotkin kertovat.

Alftanien patriarkaalinen DNA kiinnostaa vain harvoja (etupäässä sukua itseään), kuninkaallinen linkki huomattavasti laajempaa lukija/tutkijakuntaa.

Vissi ero, eikö totta?

[mwa]

Olen vähän hämmentyneenä joskus selannut viestiketjua Abrahamin kronikkasta, jossa näyttää olevan yli 2800 viestiä. Ei kai kukaan sellaista määrää pysty hallitsemaan. Silti haluaisin kiinnittää huomiota alkuperäiseen kronikkaan lähdekriittisesti.
Tulin sen vasta lukeneeksi, ja totesin, että sillä on liittymäkohtia omiin virkamiehiä koskeviin tutkimuksiini. Kronikassa on eräitä virheellisiä tietoja. Henrik Hansinpoika ei ollut Turun linnan käskynhaltija eikä Rolamb Hansinpoika Tallinnan linnan. Turussa valtauksen aikana oli Suomen käskynhaltijaksi määrätty Arvid Erikinpoika ja linnanvoutina Mikael Påvalinpoika. Henrik Hansinpoika oli ollut linnankirjurina 1583–1597. Hänen isänsä oli Ala-Satakunnan kruununvoutina toiminut 1574 kuollut Hans Birgenpoika, jonka leskelle Kirstin Nilsintyttärelle jäi neljä lasta. Rolamb Hansinpoikaa ei näy asiakirjoissa mutta Roland kyllä. Tämä toimi kamarikirjurina 1600 ja 1601, vuonna 1603 hän oli linnankirjuri Tallinnassa.
Terveisin
Matti Walta

[Antti Järvenpää]

Olen vähän hämmentyneenä joskus selannut viestiketjua Abrahamin kronikkasta, jossa näyttää olevan yli 2800 viestiä. Ei kai kukaan sellaista määrää pysty hallitsemaan. Silti haluaisin kiinnittää huomiota alkuperäiseen kronikkaan lähdekriittisesti.
Tulin sen vasta lukeneeksi, ja totesin, että sillä on liittymäkohtia omiin virkamiehiä koskeviin tutkimuksiini. Kronikassa on eräitä virheellisiä tietoja. Henrik Hansinpoika ei ollut Turun linnan käskynhaltija eikä Rolamb Hansinpoika Tallinnan linnan. Turussa valtauksen aikana oli Suomen käskynhaltijaksi määrätty Arvid Erikinpoika ja linnanvoutina Mikael Påvalinpoika. Henrik Hansinpoika oli ollut linnankirjurina 1583–1597. Hänen isänsä oli Ala-Satakunnan kruununvoutina toiminut 1574 kuollut Hans Birgenpoika, jonka leskelle Kirstin Nilsintyttärelle jäi neljä lasta. Rolamb Hansinpoikaa ei näy asiakirjoissa mutta Roland kyllä. Tämä toimi kamarikirjurina 1600 ja 1601, vuonna 1603 hän oli linnankirjuri Tallinnassa.
Terveisin
Matti Walta

Kronikan ongelmia on käsitelty aika seikkaperäisesti tässä ja joissakin muissa ketjuissa.

Linnankirjuri Henrik Hanssinpojan vanhemmat tuskin ovat mainitsemasi, jo yksistään siitä syystä, että Henrikin äidin Malin hauta on Turun tuomiokirkossa poikansa vieressä Kankaisten kuorissa.

[Giösling]

Olen vähän hämmentyneenä joskus selannut viestiketjua Abrahamin kronikkasta, jossa näyttää olevan yli 2800 viestiä. Ei kai kukaan sellaista määrää pysty hallitsemaan. Silti haluaisin kiinnittää huomiota alkuperäiseen kronikkaan lähdekriittisesti.
Tulin sen vasta lukeneeksi, ja totesin, että sillä on liittymäkohtia omiin virkamiehiä koskeviin tutkimuksiini. Kronikassa on eräitä virheellisiä tietoja. Henrik Hansinpoika ei ollut Turun linnan käskynhaltija eikä Rolamb Hansinpoika Tallinnan linnan. Turussa valtauksen aikana oli Suomen käskynhaltijaksi määrätty Arvid Erikinpoika ja linnanvoutina Mikael Påvalinpoika. Henrik Hansinpoika oli ollut linnankirjurina 1583–1597. Hänen isänsä oli Ala-Satakunnan kruununvoutina toiminut 1574 kuollut Hans Birgenpoika, jonka leskelle Kirstin Nilsintyttärelle jäi neljä lasta. Rolamb Hansinpoikaa ei näy asiakirjoissa mutta Roland kyllä. Tämä toimi kamarikirjurina 1600 ja 1601, vuonna 1603 hän oli linnankirjuri Tallinnassa.
Terveisin
Matti Walta

Tässäpä uutinen, joka suistaa Alftan-kronikkatutkimuksen aivan uusille urille.
Miten linnankirjuri Henrik Hanssonin kuuluminen Ala-Satakunnan kruununvoutina toimineen Hans Birgerinpojan lapsikatraaseen on todistettu/dokumentoitu? Henrik Hansson (Stodius) on kronikan avainhenkilöitä. Jos hänen isänsä oli Hans Birgerinpoika, putoaa kronikan kantaisä Hans Erikssonin pää, kertaheitolla.

Ihmettelen kyllä, miksei Birger nimenä periydy sen paremmin Alftaneilla, kuin Stodiuksillakaan?

[mwa]

Henrik Hansinpojan isän kohdalla viittaan tähän lauseeseen, joka löytyy vuoden 1639 Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjasta: ”Så wäll som och någon gelld, Hinrich Hansson haffuer A:1589 den 7 Novemb. giffuit sin shrift Uth att svara till, opå hans fadhers Hans Börgellssons wegna,” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475085

Matti Walta

[Giösling]

Henrik Hansinpojan isän kohdalla viittaan tähän lauseeseen, joka löytyy vuoden 1639 Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjasta: ”Så wäll som och någon gelld, Hinrich Hansson haffuer A:1589 den 7 Novemb. giffuit sin shrift Uth att svara till, opå hans fadhers Hans Börgellssons wegna,” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475085

Matti Walta

Turun-seudulla eli tuona aikana useita Henrik Hanssoneita. Tuleeko tämä sitaatti sitovasti niputetuksi linnankirjuriin?

[mwa]

Mielestäni kyllä, sillä jutussa on vastaajana Mårten Stodius, jonka isä ko. Henrik Hansinpoika oli.

Matti Walta

[Matti Lund]

Olen vähän hämmentyneenä joskus selannut viestiketjua Abrahamin kronikkasta, jossa näyttää olevan yli 2800 viestiä. Ei kai kukaan sellaista määrää pysty hallitsemaan. Silti haluaisin kiinnittää huomiota alkuperäiseen kronikkaan lähdekriittisesti.
Tulin sen vasta lukeneeksi, ja totesin, että sillä on liittymäkohtia omiin virkamiehiä koskeviin tutkimuksiini. Kronikassa on eräitä virheellisiä tietoja. Henrik Hansinpoika ei ollut Turun linnan käskynhaltija eikä Rolamb Hansinpoika Tallinnan linnan. Turussa valtauksen aikana oli Suomen käskynhaltijaksi määrätty Arvid Erikinpoika ja linnanvoutina Mikael Påvalinpoika. Henrik Hansinpoika oli ollut linnankirjurina 1583–1597. Hänen isänsä oli Ala-Satakunnan kruununvoutina toiminut 1574 kuollut Hans Birgenpoika, jonka leskelle Kirstin Nilsintyttärelle jäi neljä lasta. Rolamb Hansinpoikaa ei näy asiakirjoissa mutta Roland kyllä. Tämä toimi kamarikirjurina 1600 ja 1601, vuonna 1603 hän oli linnankirjuri Tallinnassa.
Terveisin
Matti Walta

Kutakuinkin näinhän se on.

Jos nyt ajatellaan kahden keskenään ristiriitaisen genealogisen väittämän plausibiliteettia, yhden joka on esitetty kameraalisessa aikalaisasiakirjassa jotain virallista henkilöön kohdistettua toimenpidettä varten ja toisen, joka on ns. muistiinmerkittyä perimätietoa, jonka synnyn tarkaksi ajoittamiseksi ei ole tiedollisia edellytyksiä ja jonka synty on epämääräinen, ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä siitä, että kameraalisessa asiakirjassa esitetty henkilötieto on plausiibelimpi.

Tietysti myös kameraalisen asiakirjan plausibiliteettia tulee erikseenkin koetella, koska kirjausvirheitten mahdollisuuskin on aina olemassa.

Lisäksi Stierneld -problematiikassa tulee esille sekin, että kameraalisia asiakirjoja on voitu väärentää. Tosin todennäköistä on, että vain sellainen henkilö on voinut väärentää esimerkiksi Kustaa Vaasan tai hänen poikansa Eerikin kuninkaallisessa arkistossa säilytettyä registratuuraa, jolla on ollut vapaa pääsy niihin. Juuri Stierneldin tapauksessa on ollut sellainen epäily, että Stierneld olisi saattanut stipuloida arkistossa säilytettyjä Kustaa Vaasan avoimia kirjeitä tai olisi laatinut kirjelmiä kuningas Eerikin nimissä. Skissejä jälkimmäisistä on löydetty. Koska Stierneld on "saatu kiinni" muista väärennyksistä ja nähtävästi myös sinetin tai vaakunoitten väärennöksistä, voimakkaita epäilyjä on häneen kohdistunut.

Jos Kansallisarkistosta löydettäisiin vastaavanlaista, ensiksihän pitäisi esimerkiksi käydä läpi kaikki ne konservaattorit, joiden avaimien takana ko. asiakirja on ollut säilytettävänä, ja selvittää kenen aikana ja miten kontrolli on voinut niin hyvin valvotussa ja rajoitetussa sellaisessa virkavastuullisessa yhteydessä niin pahasti pettää, että asiakirja on kontaminoitunut!

Tässä ketjussa on jatkuvasti yritetty kyseenalaistaa kameraalisissa asiakirjoissa esiintyvien henkilötietojen plausibiliteettia sillä, että niiden kanssa ristiriitaiset henkilötiedot olisi tahallaan hävitetty niistä arkistoyksiköistä, joissa asiaan liittyviä kameraalisia asiakirjoja on säilytetty. Tällä väitteellä itsellään ei ole kuitenkaan mitään plausibiliteettia, koska sen esittäjä ei ole pystynyt eikä edes halunnut osoittaa mitään todisteita, jotka sellaista tukisivat. Väittäjä on vain yrittänyt vetää vaikuttamisyritystensä kohteet täysin todistamattomien hokemiensa noidankehään keksimällä uusia todistamattomia väitteitä yrittämällä todistella niitä aikaisemmin täysin todistamattomiksi jääneillä väittämillään.

Huomattava osa tämän ketjun tekstipuurosta on tätä hokemavelliä, jota ei ole ollut tarkoituskaan mitenkään todistaa.

Kun otin esille plausibiliteetin, en tarkoittanut retorista plausibiliteettia, vaan traktatiivista plausibiliteettia genealogisessa katsannossa, jolle eri lähdetyyppien tarkastelu tulee ankarasti alistaa, jos oikeaa tietoa yritetään tavoitella.

terv Matti Lund

[Giösling]

Mielestäni kyllä, sillä jutussa on vastaajana Mårten Stodius, jonka isä ko. Henrik Hansinpoika oli.

Matti Walta

Mielestäni kronikan kantaisä vaihtuu nyt kolmannen kerran. Abraham Alftanuksen alkuperäisen, mutta vain kopioina säilyneen kronikan mukaan, hän oli Hans ERIKSSON, kuningas Erikin sihteeri, jonka vaimo oli kuningattaren veljentytär.

Olof Rundtin kattavien tutkimusten perusteella kantaisän patronyymi on OLOFSSON, Sääksmäen kihlakunnan vouti.

Nyt saamme Hans BIRGERSSONIN.

Jos Vallan dokumenttilöytö on aukoton ja Stodiusten linkki Alftan-sukuun, kuten kronikka väittää, on Birgerin metsästys se seurava rupeama.

Rothovius-suvun juuri tuntuu menevän erään Birgerin kautta Ruotsiin ja Saksaan. Olisiko muita Birger-ehdokkaita suurennuslasin alle?

[Antti Alfthan]

Henrik Hansinpojan isän kohdalla viittaan tähän lauseeseen, joka löytyy vuoden 1639 Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjasta: ”Så wäll som och någon gelld, Hinrich Hansson haffuer A:1589 den 7 Novemb. giffuit sin shrift Uth att svara till, opå hans fadhers Hans Börgellssons wegna,” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475085

Matti Walta

Mielenkiintoista.
Kuka oli jutussa toisena osapuolena mainittu Simon Hansson?

Edit:
lauserakenne tuossa viittaisi äkkilukemalla siihen että Hans Börgelsson oli Simon Hanssonin isä. Muuten siinä pitäisi lukea ...opå sin faders HB vägnar

[Jouni Kaleva]

Mielenkiintoista.
Kuka oli jutussa toisena osapuolena mainittu Simon Hansson?

Edit:
lauserakenne tuossa viittaisi äkkilukemalla siihen että Hans Börgelsson oli Simon Hanssonin isä. Muuten siinä pitäisi lukea ...opå sin faders HB vägnar
Jutussa oli kantajana Simon Hansson joka omasta ja kuolleen veljensä Nills Hanssonin puolesta vaatii herra Martin/Mårten Stodiukselta sitä perintöä, joka oli ollut säilytettävänä Martinin isällä, Henrik Hanssonilla (joka on nyt vainaja), joka oli ollut Simonin ja Nilsin huoltaja (förmyndare).

Herra Martinus kykenee dokumentein osoittamaan, että Simon itse on jo 1.8.1592 allekirjoittanut saaneensa Henrik Hanssonilta kaiken perintönsä. Näin siis koko juttu kuivuu kokoon. Näyttää, että Simon olisi viimeistään 1592 saavuttanut täysi-ikäisyyden - ja siitä on kulunut nyt 1639 jo 47 vuotta!

Luen että tuossa kriittisessä kohdassa on "... Hans Börgellsons wegnar..." ja tulkitsen, että tuolloin 1589 Henrik Hansson on antanut kirjeensä Hans Börgellsonin vaatimuksesta/toiveesta/puolesta ja lauserakenne osoittaa, että Hans Börgellson oli tuolloin elossa ja että Hans Börgelsson on Simon Hanssonin isä (eikä Henrik Hanssonin isä).

[Jouni Kaleva]

Jutussa mainitaan myös Simon Hanssonin täti (Moorsyster) Brita Nilsdotter, joka on antanut kirjallisen todistuksen 28.7.1629 siitä, että Simon on todellakin saanut perintönsä ulos Henrik Hanssonilta jo 1598.

Simon Hanssonin äiti siis on NN Nilsdotter ja isä Hans Börgellson, joka olisi kuollut noin 1589-1592. Sopiiko kuvioihin?

[Jouni Kaleva]

Jutussa mainitaan myös Simon Hanssonin täti (Moorsyster) Brita Nilsdotter, joka on antanut kirjallisen todistuksen 28.7.1629 siitä, että Simon on todellakin saanut perintönsä ulos Henrik Hanssonilta jo 1598.

Simon Hanssonin äiti siis on NN Nilsdotter ja isä Hans Börgellson, joka olisi kuollut noin 1589-1592. Sopiiko kuvioihin?

Vastaan itse sitaatilla aiemmasta viestistä:
"Hänen isänsä oli Ala-Satakunnan kruununvoutina toiminut 1574 kuollut Hans Birgenpoika, jonka leskelle Kirstin Nilsintyttärelle jäi neljä lasta."

Sopii muuten kuvioon, mutta Hans Birgenpoika onkin kuollut jo aiemmin kuin 1589, joten Henrik Hanssonin 1589 antama kirje "..opå (Hans) wegnar..." ei sido siihen, että Hans Birgenpoika olisi enää silloin ollut elossa.

[P-L H]

Hei

Tässä on pari edellistä käsittelyä 1639 Tuomiokirjasta.

Mainitaan M. Martini fadher Hindric Hansson ja
Simon Hanson …. hans fadher Hindric Hanson ….....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475078

kuva 151
2.9.1639 Simon Hanson och M. Mårten Stodius
Mainitaan M. Martini fadher Hindric Hansson.......
till att på hans fadher Hans Börgelsons vägnar …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475082

Paremman lukutaidon omaavat saavat varmaankin paremmin tekstistä
selvyyden. Molemmilla on kuitenkin mainittu isänä Hindrik Hansson.

t. Pirkko

[Jouni Kaleva]

kuva 151
2.9.1639 Simon Hanson och M. Mårten Stodius
Mainitaan M. Martini fadher Hindric Hansson.......
till att på hans fadher Hans Börgelsons vägnar …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475082

t. Pirkko
Tuo juttu (aukeaman oik. puolen ylhäältä alkava juttu) on tätä samaa. Tässä Simon Hansson esittää sen Henrik Hanssonin originaalin kirjeen (vuodelta 1589), jolla viimeksimainittu lupaa vastata Hans Börgellsonin laillisista veloista. Sanamuoto "..på hans fadhers, Hans Börgellsons wegnar..." on mielestäni tässä vielä yksiselitteisempi: kyseessä on tietysti Simon Hanssonin isä, jonka veloista vainajan lasten huoltajana (ja pesänhoitajana) Henrik Hansson ottaa vastuun. Eihän olisi mitään logiikkaa, että Henrik Hansson antaisi tässä kontekstissa tällaisen kirjeen oman isänsä velkojen puolesta.

[Antti Alfthan]

Jos Hans Börgelsson on kuollut ja kuopattu Henrik Hanssonin sitoutuessa v. 1589 vastaamaan tämän laillisista veloista (alaikäisten lasten puolesta?) - ja Simon Hansson kuittaa saaneensa (Henrik Hanssonin kautta) perintönsä v. 1598, haiskahtaisi tämä järjestely naimakauppoihin liittyvältä aikaisemman avion lasten huoltajuudelta... Mutta onko Henrik Hansson tässä uskottuna miehenä vai menemässä itse avioon vuonna 1589?

[Matti Lund]

Tuo juttu (aukeaman oik. puolen ylhäältä alkava juttu) on tätä samaa. Tässä Simon Hansson esittää sen Henrik Hanssonin originaalin kirjeen (vuodelta 1589), jolla viimeksimainittu lupaa vastata Hans Börgellsonin laillisista veloista. Sanamuoto "..på hans fadhers, Hans Börgellsons wegnar..." on mielestäni tässä vielä yksiselitteisempi: kyseessä on tietysti Simon Hanssonin isä, jonka veloista vainajan lasten huoltajana (ja pesänhoitajana) Henrik Hansson ottaa vastuun. Eihän olisi mitään logiikkaa, että Henrik Hansson antaisi tässä kontekstissa tällaisen kirjeen oman isänsä velkojen puolesta.

Joo, noissa kahdessa muussa käsittelyssä ennen tätä viimeistä käsittelyä, se, että oli kysymys Simon Hansinpojan ynnä muiden sisarustensa isästä Hans Birgerinpojasta, on sanottu selkeämmin.

Se vaikutelma tosiaan tulee, että Stodiuksen isä Henrik Hansinpoika on ollut takaamassa Hans Birgerinpoikaa. Siihen ei sinänsä tarvita muuta kuin luotettavaksi uskottu mies, joka ei satu olemaan täysin puilla paljailla.

Toisaalta Henrik Hansinpoika vaikuttaisi olleen Hans Birgerinpojan lasten laillinen holhooja näiden alaikäisyyden vuosina, joista ainakaan Simon Hansinpoika ei ollut alaikäinen enää vuonna 1592, mutta lienee ollut sitä vielä vuonna 1589.

Koska lailliseksi holhoojaksi tuli määrätä mies, jonka pitäisi olla hyvin läheistä sukua vainajalle eikä ollut ajanut parhaillaan omaa etuaan vainajan omaisuuden saavuttamiseksi, saattoi Henrik Hansinpoika olla hyvinkin läheistä sukua holhoteilleen, todennäköisemmin näiden isän puolelta, jos oli määrätty tehtäväänsä siinä vaiheessa, kun lasten isä oli juuri kuollut, mutta äiti vielä elossa.

Tietystikään ei voida sulkea ulos sitä mahdollisuutta, ettei lapsilla ollut elossa niin läheistä sukulaismiestä.

terv Matti Lund

[rostebe]

"Antille kiitos artikkelin esiinkaivamisesta. Muistelinkin, että Bengt Rostedt oli se, joka postasi."
Hei, ovathan nuo syksyllä 2015 keräämäni dokumentit vielä dropboxissani. Tässä linkki tuohon mappiin jos vielä kiinnostaa.
https://www.dropbox.com/sh/4l0bukd227o5ua6/AAB7ryqnhIg27w4EqmoyPUyWa?dl=0
Kevättalven terveisin
Bengt

[Giösling]

"Antille kiitos artikkelin esiinkaivamisesta. Muistelinkin, että Bengt Rostedt oli se, joka postasi."
Hei, ovathan nuo syksyllä 2015 keräämäni dokumentit vielä dropboxissani. Tässä linkki tuohon mappiin jos vielä kiinnostaa.
https://www.dropbox.com/sh/4l0bukd227o5ua6/AAB7ryqnhIg27w4EqmoyPUyWa?dl=0
Kevättalven terveisin
Bengt

Suurkiitokset, Bengt!

Tässä on nyt oiva tilaisuus itsekullakin, muistinvirkistämiseen.
Kannattaa huomioida erityisesti se, kuinka heppoisin eväin vapaaherra Stierneldin maine tuhottiin (s.o. Oxenstiernan artikkeli vuodelta 1869). Ei viitteitä, ei referenssejä, ei edes pääargumentin ("En tysk bibe"l) henkilökohtaista läpikäyntiä! "En tysk bibel" ei sekään ole sitä mitä sanotaan, vaan Kustaa Vaasan raamattu, Biblia på Swensko, Uppsala 1540-1541, kuten Paul Sjögren omassa artikkelissaan (sekin nyt nähtävillä) niin vakuuttavasti todistaa.

Oxenstiernan artikkelia ei taatusti julkaistaisi tässä asussa missään nykypäivän tieteellisessä julkaisussa, ajanvietelehdissä ehkä ja sellainen Ny Illustrerad Tidning lienee ollutkin.

Tragedia on siinä, että myöhemmät historioitsijat ja tutkijat ovat tarttuneet täkyyn, vaivautumatta tutkimaan Oxenstiernan aineistoa/lähteitä. Vasta Paul Sjögren sen teki, niinkin myöhään kuin v. 1982.

Lukuiloa!

[Giösling]

Ilmoitusluontoisesti:

-Olav Rundtin ja Urban Sikeborgin kärjekäs sananvaihto Alftan-kronikasta (Släktforskarnas årsbok (2000) ss. 315-331) ja

-A.G. Peterssonin pamfletti Släkten Eldh (15 A5-kokoista sivua), jota on käytetty Eldstierna-Stierneldien kronikan alasajossa “lähteenä”, ovat nyt onnellisesti löytyneet Riadin kirjastosta.

Jos kysyttävää niistä, vastaan mielelläni.

[Giösling]

Uutuutena Bengtin "dropboxissa" huomaan selvityksen aatelittomasta Eld-suvusta (poislukien aateloidut Eldstierna ja Stierneld). Tätäkin olen kaivannut!

Lähdeaineistona on ilmeisimmin käytetty edellisessä viestissäni mainittua A.G Peterssonin pamflettia, joka millään muotoa ei ole referenssikelpoinen, siitäkin kun puuttuvat kaikki verifioitavissa olevat viitteet historiakirjoihin. Häveliäästi paikallinen muistelma kätketään "Nrkpgs minne"-referenssin alle. Uskomatonta, mutta totta!

Katsokaa esim. selvityksen ensimmäisiä rivejä:

"Enl. andra källor (Nrkpgs minne,m.m.) var han (stamfadern) torp(are) i Eldstorpet, & bör hafva hetat Nils. Men på grund af hvad här nedan skall visas, hette han antagligast Björn".

1:-1 Lars (sannolikast Björnsson, möjligen Nilsson, minst trolig Gustafsson)"

Meteorimaisesti ruotsalaisen eliitin kermaan kohonneitten vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan ja veljensä, niinikään aateloidun, Samuel Larsson Stierneldin isoisäksi on aivan liian monta ehdokasta!

Kaiken kukkuraksi (Oxenstiernan mukaan) aateloidut veljet itse ilmoittivat vastaukseksi Ruotsin ritarihuoneen kyselyyn suvun "ensimmäisestä tunnetusta esi-isästä" Lars SVENSSON Eldhin.

Nils, Björn, Gustaf, vaiko Sven? Siinäpä dilemma!

Ei millään muotoa selvä sukujohto, sanoisin, vaikka niin väitetäänkin!

[Anteroinen]

Tämä Stierneldin kronikka on toki käsittelyn arvoinen asia, mutta lienee tässä yhteydessä asian vierestä. Abrahamin kronikkahan ei heitä käsittele, eivätkä suvut vaikuta olleen missään suureellisessa kansakäymisessä keskenään relevanttina aikana. Abrahamin kronikan päätarkoitushan on selvästi omien suorien esi-isien, ja erityisesti heidän jossain määrin (suvulle nyt ainakin) legendaaristen tilustensa tarinan muistiin merkitseminen.

Sukulaisuus kuninkaallisiin esitetään yllättävänkin mitäänsanomattomasti sivulauseessa. Ei mainita vaimon nimeä tai edes hänen isäänsä, eikä oikeastaan edes kuningattaren nimeä (vaikka se lienee kontekstista selvä). Jos tarkoitus oli juuri korostaa sukulaisuutta Kaarina Maununtyttäreen, niin toteutus oli kyllä sangen huono. Ehkä Abraham ei yksinkertaisesti muistanut tai tiennyt esiäitinsä nimeä, mutta silloin herää kysymys onko "Drottningens Broders dotter" sekään ihan tarkasti oikein.

[Matti Lund]

Tämä Stierneldin kronikka on toki käsittelyn arvoinen asia, mutta lienee tässä yhteydessä asian vierestä. Abrahamin kronikkahan ei heitä käsittele, eivätkä suvut vaikuta olleen missään suureellisessa kansakäymisessä keskenään relevanttina aikana. Abrahamin kronikan päätarkoitushan on selvästi omien suorien esi-isien, ja erityisesti heidän jossain määrin (suvulle nyt ainakin) legendaaristen tilustensa tarinan muistiin merkitseminen.

Sukulaisuus kuninkaallisiin esitetään yllättävänkin mitäänsanomattomasti sivulauseessa. Ei mainita vaimon nimeä tai edes hänen isäänsä, eikä oikeastaan edes kuningattaren nimeä (vaikka se lienee kontekstista selvä). Jos tarkoitus oli juuri korostaa sukulaisuutta Kaarina Maununtyttäreen, niin toteutus oli kyllä sangen huono. Ehkä Abraham ei yksinkertaisesti muistanut tai tiennyt esiäitinsä nimeä, mutta silloin herää kysymys onko "Drottningens Broders dotter" sekään ihan tarkasti oikein.

Omasta mielestäni Stierneldiin ei voida toistaiseksi tällä forumilla muuten viitata kuin siinä mielessä, että se muistuttaa meitä vastuumme tuntevia tutkijoita siitä, ettei mihinkään ilmiselvän luotettavalta ja luotettaviksi tunnetuilla nimillä todistettuun viralliseen asiakirjaankaan voida aina ilman muuta luottaa, vaan sen väärentämisenkin mahdollisuus on aina huomioitava. - Muisto Stierneldistä siis voi parantaa meidän kriittisyyttämme ja edistää tutkimusta, vaikka Stierneld itse on mm. sepittänyt oman sukutarinansa, joka ei vastaa niitä tietoja, joita hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on saatavissa Norrköpingin kirkonkirjoista ja muista kameraalisista asiakirjoista. - Tämä on hyvä muistaa, kun kohdataan sellaisia ristiriitatilanteita.

Stierneldiä voitaisiin tietysti käsitellä aivan omassa ketjussaan ja on jotenkin käsiteltykin, mutta silloin pitäisi kyetä tuomaan esiin jotain aiheeseen liittyvää kontribuutiota todistuskelvottomien hokemien sijaan.

Itseäni kiusaa kovasti esimerkiksi se, että olen itse pyrkinyt profiloimaan ja luomaan Kustaa Vaasan kirjeistä henkilökuvan tästä miehestä, mutta on esitetty myös väite, että juuri Stierneld olisi saattanut päästä "repostelemaan" väliin ja vaikuttamaan joihinkin ilmaisuihin? - Täten syntyy kiusallinen epävarmuus siitä, kykenenkö profiloimaan Kustaa Vaasaa niin, että ikään kuin vain Kustaa Vaasan oma ääni jää kuultaville siten kuin kirjeet oikein antavat siihen edellytyksen. En ole tässä epävarmuudessa yksin, vaan tämä on nyt laajasti tunnustettu probleema historioitsijoitten piirissä ja jotkut vahvasti jo epäilevät, että yleinen käsitys Kustaa Vaasan persoonasta on tämän takia jonkin verran vääristynyt!

Muunlainen esiintuonti Stierneldistä tässä ketjussa on paitsi itse aiheesta täysin ulkona myös aiheeseen liittyvien asiaankuuluvien lähdetietojen käytön periaatteellista peittelyä ja välttelyä, kun aivan ilmeisestikin tavoitellaan sellaista virtuaalista mielikuvaa, joka ei vastaa alkuunkaan niitä.


terv Matti Lund

[Giösling]

Olet väärässä. Molemmat Alftan-kronikat, sekä patriarkaalinen-, että matriarkaalinen-, ovat nimenomaan otsikoitu osoittamaan sukusuhdetta Kaarina Maununtyttäreen ja kuningas Erikiin.

Kuvallinen demonstrointi dokumentteihin viitelinkissä:

http://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#viite_1

Se on se ainoa syy, miksi kronikat laadittiin. Alftanien suora mieslinja kiinnostaa vain harvoja (s.o. sukua itseään). Sukulinjat hallitsijapariin sitä vastoin laajempaakin lukija-/tutkijakuntaa. Näin taisin sanoa viimeksi eilen.

Vasta eilen totesin senkin, että sisarkronikkoina, s.o. Kaarina Maununtyttären pojasta (Gustaf) ja tyttärestä (Sigrid) polveutuvia, on tutkittava yhdessä. Olen myös demonstroinut useampaan otteeseen sen, kuinka näiden kahden
jälkeläistö muodostaa mielenkiintoisen sukuverkoston.

Verkostonrakennus on tällähetkellä se ainoa "kyntämätön" sarka traditionaalisessa kronikkatutkimuksessa.

DNA-tutkimus ei tule tuomaan "valonhäivääkään" yleisesti kiinnostavaan kronikanosaan.

Jos Abrahamin kronikka-ketjusta on jotain siirrettävä toisen otsikon alle, se on juuri meneillään oleva DNA-tutkimus, eikö niin?

[Antti Järvenpää]

Keskustelu Stierneldistä on viestiketjussa "Gustaf Eriksson Vasa, Prince de Suede "

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=268730#post268730

Tuolla on aika seikkaperäisesti käyty keskustelua ja kritiikkiä suvun alkuperästä.

Jos jotakin uusia lähteitä sitten Bengtin laittamien on ilmennyt, ne olisi varmaankin hyvä käsitellä tuossa ketjussa.

[Jouni Kaleva]

Palataanpa Henrik Hanssoniin (Mårten Stodiuksen isään). Onko meillä minkäänlaista konsensusta hänen perheestään ja virkaurastaan? Onko hän sama kuin Henrik Hansson Kill?

Lainaan tähän Forum-viestin reilun vuoden takaa. Onko tullut uutta, puolesta tai vastaan?

Olav Rundt on kirjoittanut Genos 60(1989), s. 63-70 artikkeli Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets, jossa on mielenkiintoinen viittaus siihen, että Erik Månsson till Ispois oli maksanut eräälle edesmenneelle Henrik Hanssonille Turusta 60 taaleria. Rundt on kirjoittanut asian ympäriltä varsin laajasti ja esim. Mainitun Erik Månssonin äiti oli se Valpuri kirjuri Sigfridin leski, joka seurasi 1577 rouva Kaarinaa Liuxilalaan samoin kuin eräs Henrik Hansson. Tämän perintötapauksen pöytäkirjat löytyy Kaarinan käräjäpöytäkirjoista aukeamalta 19 alkaen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784814 jatkuen aukeamalle 22. Tuo Rundtin mainitsema 60 taalerin sisaren osuus on aukeamalla 21. Rundt herättää tuossa artikkelissa epäilyn, että mainittu Henrik Hansson olisi linnankirjuri Henrik Hansson, joka oli tuota käräjätapausta käytäessä jo edesmennyt, mutta elossa, jolloin 60 taaleria maksettiin. Rundt esittää arvelun, että kyseessä olisi voinut olla perintöosuus. Jos nyt meidän hyviä tulkitsijoita kiinnostaa tuon käräjäpöytäkirjan läpikäynti, niin yllä olisi suora linkki siihen. Jos Rundtin aavistus olisi oikein, niin kyseessä voisi olla esim. perintöosa, joka olisi tullut Henrik Hanssonin vaimon kautta..."Henrik Hansson, begr. 4.4.1619 i Åbo domkyrka [8]. Tjänade hos ståthållaren, Sjundby-herren Claes Åkesson Tott från 1673 [21] (Vuosiluvun kai pitäisi olla 1573. PH). På 1580- och 1590-talet var han skrivare på Åbo slott. Idkade skeppsfart. Ingick 1577 i det sällskap som följde Karin Månsdotter till Liuksiala [24]. Kiuasmaa kallar honom Henrik Hansson Kill. I vilket sammanhang detta tillnamn har förekommit är oss obekant, men det kan nämnas att en Henrik Hansson är nämnd i längderna på Kila i Kimito 1600-1616 [25]. Enligt Kiuasmaa var han gårdsfogde hos Klas Fleming 1595. Att det kan ha varit samma person stöds av att Sjundby var granne till Flemings friherrskap Vik i Sjundeå. Han var gift 1: o med Biretta, d. 23.4.1589 och begraven i Tavast-koret i Åbo domkyrka [7], 2: o med Elisabet Mårtensdotter Kyrö [26], levde 1529 [15], dotter till köpmannen i Åbo Mårten Persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson [27]." Nousiaisten Killaisista en Henrik Hanssonia löydä, mutta sensijaan Kemiön Kilassa näyttää hänen nimissään olleen kuuden tangon maatilkku. Haluaisinpa tietää kuinka Killainen on saatu sotketuksi tähän kuvioon.... (SukuForum 4.10. 2015 nimim. Benedictus)

[Jouni Kaleva]

Keskustelu Stierneldistä on viestiketjussa "Gustaf Eriksson Vasa, Prince de Suede "

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=268730#post268730

Tuolla on aika seikkaperäisesti käyty keskustelua ja kritiikkiä suvun alkuperästä.

Jos jotakin uusia lähteitä sitten Bengtin laittamien on ilmennyt, ne olisi varmaankin hyvä käsitellä tuossa ketjussa.

Moderaattorin ominaisuudessa ilmoitan, että Stierneld-aihetta ei käsitellä tässä Alftan-aiheisessa keskustelussa. Jatkossa ne yksinkertaisesti poistetaan, koska ylläpidolla ei ole resursseja eikä kiinnostusta lähteä lajittelemaan viestejä niiden sisällön mukaisiin ketjuihin. Tämä ketju on niin laaja, että rönsyt on pakko tästä leikata pois.

Tästä ketjusta on (jälleen) poistettu sellaisia viestejä, joiden ydintarkoituksena on ollut toisen/toisten keskustelijoiden loukkaaminen. Näin tehdään jatkossakin nollatoleranssilla.

Keskustelua moderoinnista ei myöskään sallita tässä ketjussa. Sellaiset viestit poistetaan.

Jouni Kaleva
Forumin moderaattori

[Benedictus]

Aiempi yhteenveto:
Laitan tähän aluksi keskustelun ensimmäisen viestin osoitteen, jonka Antti Järvenpää kirjoitti 6.4.2013.
http://suku.genealogia.fi/showthread...n#pos t214607 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=214607&highlight=Garpenbergin#post214607)

Tässä Matti Lundin käännös:
Jotenkin tähän tapaan se mennee:

"Siitä, ettei hänen hovimiehensä, tämä meidän palvelijamme ja kirjurimme Turun linnassa Henrik Hansinpoika ei ole saanut kolmeen vuoteen vastaanottaa palkkaansa vaatteissa ja rahoissa eikä yhtä hyvin viljanakaan, jonka me olemme hänelle hänen elinajakseen itse allekirjoittamallamme avoimella kirjeelläämme vuotuisesti tunnustaneet ja suoneet, mistä täällä myös meidän kuninkaallinen laskukamarimme todistaa, niin tämän johdosta käskemme me tämän kautta, että millä vain mikä voidaan keinoksi siitä ylipääsemiseksi löytää, täytyy hänelle hyvittää joko ulosmaksujen ja verojen muodossa siitä talosta, jonka hänen vaimonsa isäpuoli Niiles Torkkelinpoika omistaa Ruskon kappelikunnassa, tai muuten korvata, ja varsinkin, kun hänellä on sitä paitsi tämän palkkansa lisäksi vaadittavana ne hänen lastensa äidinperintö- ja muut rahat, jotka hän on linnan välttämättömiä menoja varten lainannut, ja omaksi lainakseen ottanut ja niiden maksusta takuuseen mennyt. Ja teemme me täten tämän kautta tiettäväksi, mikä tahtomme on, meidän oikealla sinetillämme varustettuna Kuninkaansaarella (Konungs öö = Kungsö?) elokuun 3. pnä 1592.

Me Juhana kolmas Jumalan Armosta."
--------------------------------------------

tuo teksti kohta menee "han af sins barnes möder och andre Barne peningar till Åbo slotts"

Kyllä minusta Matin tulkinta on oikea, että tässä puhutaan lasten äidin perinnöstä. Jos puhuttaisiin elävän vaimon rahoista, ei siihen tarvitsisi yhteisiä lapsia sekoittaa. Kun sitten sanotaan lasten muista rahoista, niin sitä voidaan tietenkin pohtia, mitä ne ovat. Ovatko lapset perineet jotakin jostain muualta äidin kuoleman jälkeen tms.

Kyllä minä lähtisin siitä, että tässä on kyse Biretan ja Henrik lasten äidin perinnöstä. __________________
terveisin
Antti Järvenpää
------------------------------------
Antti Alftan:
-> 1.
Jos lapset ovat kuolleet, vaimo Bireta on kuollut - ja jos vaimon äiti sattuisi olemaan Malin-vainaja, kuka perii vai periikö kukaan?

Ja milloin tulikaan Henrik Hanssonista Turun 1. linnankirjuri? Muistelen että hänellä olisi ollut taloudellinen ongelma tuon aseman saavuttamiseksi. Jos hän lainasi kruunulle (linnalle), eteneminen uralla kenties helpottui?

-----------------------------------------------------------------

Biretan hautakivessä lukee seuraavasti: "Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafnven -"

Tuomiokirkon haudatuissa on yksi Henrik Hanssonin lapsi, mutta vuoden 1588-89 haudatut puuttuvat syyskuusta elokuuhun. Tuolla ajalla on voinut tietenkin kuolla lisää lapsia, mutta tuon kuninkaan kirjeen mukaan ei kaikki, jolloin joku tai jotkut lapset ovat perineet äidin perinnön.

Kun kivessä lukee 5 lasta, niin onko siinä kaikki lapset. Jos on, niin kivi on laitettu joskus myöhemmin. Mårten Stodius on taasen toisesta aviosta saamoin kuin 2 muuta poikaa, jotka Antti Kolehmainen esittelee.

Biretta on kuollut -89 ja häneltä on jäänyt lapsia, jotka ovat edelleen elossa -92. Tuomiokirkon haudatuissa ei ole välillä 9/1589 - 4/1591 yhtään Henrik Hanssonin lasta.

En nyt jaksa katsoaa Kristofferin maanlakia, mutta perintökaaressa lapsi perii vanhempansa ja vanhemmat lapsensa. Jos ja kun kaikki Biretan lapset ovat kuolleet, on varallisuus jäänyt Henrikille.

Se, että Biretta on haudattuna Tavastien kuoriin, niin olisiko tämä sittenkin enemmänkin perua hänen juuristaan kuin Henrik Hanssonin. __________________
terveisin
Antti Järvenpää
-----------------------------------------------------
Antti Alftan:
Jos kruunu on velkaa linnankirjurille kolmen vuoden takaa ja tämän vaimo on kuollut kolme tuotta sitten - niin käsittääkseni kyseessä on Biretan ja lastensa perintö.
Jos "äiti Malin" on Henrik Hanssonin äiti, odottaisi kuninkaan päätöksessä olevan mukana myös tämän perinnöstä kruunulle lainattua ja nyt vähitellen takaisin maksettavaa - mutta ei ole.
Ounastelen Malinin olleen Biretan äiti, jolloin tuo periminen loksahtaisi kohdalleen.
-----------------------------------------------------
Kaikenlaisille vaihtoehdoille pitäisi pitää ovet auki, jos ei ole pitävää asiakirja näyttöä. Tämä kuninkaan kirje tekee selväksi, että Biretalta jäi perintöä lapsilleen, jota kirjeessä käsitellään, ja lisäksi jotkut lapset ovat elossa 1592, kenties myöhemminkin.

Tuomiokirkon haudatuissa on "Henrik Hanssons moor". Vaikka tämä tekee mieli tulkita siten, että kyseessä on Henrikin oma äiti, niin pois ei voi sulkea sitäkään vaihtoehtoa, että kyseessä olisi Biretan äiti. Henrik Hansson asuu kirkon takana kirkkokorttelissa ilmeisesti omassa tai perimässään talossa, joten ehkä Henrikin oma omaisuus ei ollut aivan helposti irroitettavissa eikä myöskään sellaisessa muodossa, jota vastaan kuningas olisi voinut antaa verohelpotuksia.

Kun Matti tuossa aikaisemmin kuvailee varsin ilmeikkäästi rahan vivutuksia 1500-luvulla, niin ilmeisesti linnalle on lainattu aika tavalla Biretan poismenon jälkeen, aivan kuten päättelet. Lisäksi lainaaminen on tarkoittanut sitä, että tämä perintö on ollut irroitettavissa, eikä esim. maaomaisuuteen tai johonkin perikuntaan sidottuna. Tässä on mielestäni vinkki siitä, että meidän pitäisi etsiä Birettaa/Birgittaa ja/tai Malinia, jolla on ollut merkittävästi rahaa joko omaisuuden poismyynnin tai perinnönjaon seurauksena.


------------------------------------------------------------------

Yllä tärkeimmät kohdat keskustelusta, joka jäi kesken.

Tuon mukaan olisi Henrik Hanssonilla ollut Biritan kanssa lapsia, joiden äidinperintö lainattiin kuninkaalle.

Henrik Hanssonin poika Mårten Stodius on mainittu syntyneeksi 1590 eli olisi varmaankin vanhin Henrik Hanssonin ja Elisabeth Kyrön lapsista, koska Birita on kuollut huhtikuussa 1589.
-------------------------------------------------------
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Jouni Kaleva http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=286038#post286038)
Tuo juttu (aukeaman oik. puolen ylhäältä alkava juttu) on tätä samaa. Tässä Simon Hansson esittää sen Henrik Hanssonin originaalin kirjeen (vuodelta 1589), jolla viimeksimainittu lupaa vastata Hans Börgellsonin laillisista veloista. Sanamuoto "..på hans fadhers, Hans Börgellsons wegnar..." on mielestäni tässä vielä yksiselitteisempi: kyseessä on tietysti Simon Hanssonin isä, jonka veloista vainajan lasten huoltajana (ja pesänhoitajana) Henrik Hansson ottaa vastuun. Eihän olisi mitään logiikkaa, että Henrik Hansson antaisi tässä kontekstissa tällaisen kirjeen oman isänsä velkojen puolesta.

Joo, noissa kahdessa muussa käsittelyssä ennen tätä viimeistä käsittelyä, se, että oli kysymys Simon Hansinpojan ynnä muiden sisarustensa isästä Hans Birgerinpojasta, on sanottu selkeämmin.

Se vaikutelma tosiaan tulee, että Stodiuksen isä Henrik Hansinpoika on ollut takaamassa Hans Birgerinpoikaa. Siihen ei sinänsä tarvita muuta kuin luotettavaksi uskottu mies, joka ei satu olemaan täysin puilla paljailla.

Toisaalta Henrik Hansinpoika vaikuttaisi olleen Hans Birgerinpojan lasten laillinen holhooja näiden alaikäisyyden vuosina, joista ainakaan Simon Hansinpoika ei ollut alaikäinen enää vuonna 1592, mutta lienee ollut sitä vielä vuonna 1589.

Koska lailliseksi holhoojaksi tuli määrätä mies, jonka pitäisi olla hyvin läheistä sukua vainajalle eikä ollut ajanut parhaillaan omaa etuaan vainajan omaisuuden saavuttamiseksi, saattoi Henrik Hansinpoika olla hyvinkin läheistä sukua holhoteilleen, todennäköisemmin näiden isän puolelta, jos oli määrätty tehtäväänsä siinä vaiheessa, kun lasten isä oli juuri kuollut, mutta äiti vielä elossa.

Tietystikään ei voida sulkea ulos sitä mahdollisuutta, ettei lapsilla ollut elossa niin läheistä sukulaismiestä.

terv Matti Lund
__________________
M Lund
------------------------------------------------

Yllä on hyvin mielenkiintoinen asia, jossa osuu silmään eräs kummallinen seikka.
Yllä olevaan Mårten Stodiusta koskavassa oikeudenkäynnissä tuodaan esiin 1589 tehty velkasitoumus ja seikka, että Simon Hansson oli täysi-ikäinen 1592.

Ei vaikuttaisi sattumalta, että linnankirjuri Henrik Hanssonin vaimo Birita kuoli 23.4.1589, eikä se, että 3.8.1592 tämä sai kuningas Juhanalta lainaamistaan varoista verovapautuksen appensa tiloihin.
------------------------------------------------------------
Jutussa oli kantajana Simon Hansson joka omasta ja kuolleen veljensä Nills Hanssonin puolesta vaatii herra Martin/Mårten Stodiukselta sitä perintöä, joka oli ollut säilytettävänä Martinin isällä, Henrik Hanssonilla (joka on nyt vainaja), joka oli ollut Simonin ja Nilsin huoltaja (förmyndare).

Herra Martinus kykenee dokumentein osoittamaan, että Simon itse on jo 1.8.1592 allekirjoittanut saaneensa Henrik Hanssonilta kaiken perintönsä. Näin siis koko juttu kuivuu kokoon. Näyttää, että Simon olisi viimeistään 1592 saavuttanut täysi-ikäisyyden - ja siitä on kulunut nyt 1639 jo 47 vuotta!

Luen että tuossa kriittisessä kohdassa on "... Hans Börgellsons wegnar..." ja tulkitsen, että tuolloin 1589 Henrik Hansson on antanut kirjeensä Hans Börgellsonin vaatimuksesta/toiveesta/puolesta ja lauserakenne osoittaa, että Hans Börgellson oli tuolloin elossa ja että Hans Börgelsson on Simon Hanssonin isä (eikä Henrik Hanssonin isä). __________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Yllä mainitaan Simon Hanssonin saaneen perintönsä 1.8.1592.
------------------------------------------------------------------------
Lainaus Kaleva:
Jutussa mainitaan myös Simon Hanssonin täti (Moorsyster) Brita Nilsdotter, joka on antanut kirjallisen todistuksen 28.7.1629 siitä, että Simon on todellakin saanut perintönsä ulos Henrik Hanssonilta jo 1598.

Onko yllä virhe vai miksi on tädin todistuksessa 1598 kun aiemmassa on 1592?

Se mitä ajan takaa on ajatus, jonka Antti Alftan heitti!

Jos Hans Börgelsson on kuollut ja kuopattu Henrik Hanssonin sitoutuessa v. 1589 vastaamaan tämän laillisista veloista (alaikäisten lasten puolesta?) - ja Simon Hansson kuittaa saaneensa (Henrik Hanssonin kautta) perintönsä v. 1598, haiskahtaisi tämä järjestely naimakauppoihin liittyvältä aikaisemman avion lasten huoltajuudelta... Mutta onko Henrik Hansson tässä uskottuna miehenä vai menemässä itse avioon vuonna 1589?

Kysymys:
Onko kyseessä linnakirjuri Henrik Hanssonin vaimon Biritan sisaruspuolista, joiden holhooja Henrik Hansson olisi ollut?

Jos Simon Hansson olisi ollut aikuinen 1592, olisi ollut varmaankin 18-20 vuotias, eli syntynyt 1570-luvulla, kuten myös veljensä Nils Hansson.

Koska Henrik Hanssonin vaimolla oli 5 lasta haudassa ja mitä ilmeisimmin pari elossakin 1592, olisi Birita avioitunut joskus 1570-80 vaihteessa.

Heitän tähän ajatuksen, joka yhdistäisi monta seikkaa.
http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm

Tiedetään, että kamreeri Sigfrid Sigfridssonilla oli velipuoli Simon Hansson, jota tämä ei halunnut lastensa Mårten Sigfridssonin ja Mats Sigfridssonin holhoojaksi.
Kamreeri Sigfrid Sigfridsson on ollut aviossa jo 1580-luvulla eli samaan aikaan Biritan kanssa.
Enligt hans redogörelse hade föräldrarna köpt Leiklax och Peräis tillsammans. Då Sigfrid står nämnd som ägare av Leiklax 1585 kan man anta att äktenskapet då redan var ingått.
Olisiko mahdollista, että kamreeri Sigfrid Sigfridsson ja Birita olivat säyssisaret ja heidän äitinsä oli N. Nilsdotter, Brita Nilsdotterin sisar?
------------------------
Jutussa mainitaan myös Simon Hanssonin täti (Moorsyster) Brita Nilsdotter, joka on antanut kirjallisen todistuksen 28.7.1629 siitä, että Simon on todellakin saanut perintönsä ulos Henrik Hanssonilta jo 1598.

Simon Hanssonin äiti siis on N. Nilsdotter ja isä Hans Börgellson, joka olisi kuollut noin 1589-1592. Sopiiko kuvioihin?
__________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Tiedetään, että professori Mårten Stodius ja kamreeri Sigfridin poika pormestari Mårten Sigfridsson olivat frändejä.

Toisaalta Mårten Sigfridsson myi Tyrvään Ritarilan ratsutilan Anders Michelsson Pacchaleniukselle, jonka äiti oli nimeltään Brita Nilsdotter.

Packalan Brita Nilsdotterin lapset olivat syntyneet noin 1610 eteenpäin eli olisiko kamreeri Sigfrid Sigfridssonin äiti voinut olla syntynyt jo noin 1540-50 välillä ja sisar noin 1570-80-luvulla?
---------------------------------------------------

Kaikesta ylä tulee yhteenvetona mieleen kysymys:
Olisiko Sigfrid Sigfridssonin äiti se Valborg, Ispoisten kirjuri Sigfrid Matssonin vaimo, joka yhdessä linnakirjuri Henrik Hanssonin kanssa seurasi Kaarina Maununtytärtä Liuksialan matkalla.
Olisiko tämä Valborg siis Valborg Nilsdotter myös Henrik Hanssonin anoppi?

Kuka voisi silloin olla tuo Nils eli Nicolaus?

Henrik Hanssonin vaimon isäpuoli oli pormestari Nils Torkilsson, jonka viimeinen vaimo oli Valborg Olofsdotter, porvari Mårten Kyrön leski.

"han af sins barnes möder och andre Barne peningar till Åbo slotts"

Voisiko tuon tulkita lastensa äidin Biritan ja muiden lasten eli Biritan sisarusten rahat?

[Jouni Kaleva]

Yllä mainitaan Simon Hanssonin saaneen perintönsä 1.8.1592.
------------------------------------------------------------------------
Lainaus Kaleva:
Jutussa mainitaan myös Simon Hanssonin täti (Moorsyster) Brita Nilsdotter, joka on antanut kirjallisen todistuksen 28.7.1629 siitä, että Simon on todellakin saanut perintönsä ulos Henrik Hanssonilta jo 1598.

Onko yllä virhe vai miksi on tädin todistuksessa 1598 kun aiemmassa on 1592?



Erinomaista, Benedictus! Verkko kiristyy!

Tuossa yllä minulla oli todella huolimaton tekstin luku. Kyllä Brita Nilsdotter todisti, että (samoin kuin muussa näytössä) Simon Hansson oli saanut (oman ja sukulaistensa) perinnön ulos nimenomaan 1592.

Asia on tuossa aukeaman oik. puolen sivulla, alakolmanneksessa, missä ainakin vuosiluku 1629 erottuu selkeästi. "...om det samma, att Simon Hansson så wäll som hans andra slägtingar be.te Anno 1592 alt sitt arff ifrån Henric Hansson uthtagit hadhe;..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475085

--edelleen ihmettelen Simon Hanssonin sitkeyttä, että nyt 47 vuoden kuluttua ukkoiässä lähtee peräämään isänperintöään - eikä muista sen jo aikapäivää ulos kuitanneensa. Henrik Hansson on ollut kaukaa viisas, kun on dokumetit säilyttänyt ihmisiän ja ylikin!

[Antti Alfthan]

Niin että tässä olisi Nilsdotterit, sisarukset, toinen vaimona Hans Börgelssonille, toinen vaimona Sigfrid Mattsonille?

Seuraavassa polvessa Simon ja Nils Hansson, jotka jäävät orvoiksi, ja Sigfrid Sigfridsson ja Bireta (Sigfridsdotter)?

Henrik Hansson sitten naisi Biretan ja saisi tämän kuoltua tämän ja vaimovainaan tädin elossa olevat lapset huollettavakseen. Ynnä näiden äidinperintöjä. Tapahtuu vuonna 1589.

Kysymyksiä: Olisiko mahdollista että jompi kumpi Nilsdotter olisi etunimeltään Malin, asuen Henrik Hanssonin huushollissa kuollessaan? Tiedätte mitä ajan takaa.
Ja olisiko mahdollista että nämä Nilsdotterit olisivat Särkilahtien sukua?

[Jouni Kaleva]

Niin että tässä olisi Nilsdotterit, sisarukset, toinen vaimona Hans Börgelssonille, toinen vaimona Sigfrid Mattsonille?

Seuraavassa polvessa Simon ja Nils Hansson, jotka jäävät orvoiksi, ja Sigfrid Sigfridsson ja Bireta (Sigfridsdotter)?

Henrik Hansson sitten naisi Biretan ja saisi tämän kuoltua tämän ja vaimovainaan tädin elossa olevat lapset huollettavakseen. Ynnä näiden äidinperintöjä. Tapahtuu vuonna 1589.

Kysymyksiä: Olisiko mahdollista että jompi kumpi Nilsdotter olisi etunimeltään Malin, asuen Henrik Hanssonin huushollissa kuollessaan? Tiedätte mitä ajan takaa.
Ja olisiko mahdollista että nämä Nilsdotterit olisivat Särkilahtien sukua?
Tämän ainakin tiedämme, siteeraan aiempaa tästä ketjusta: "Hänen (nyt todistettu, että Simon ja Nils Hanssonin/JK) isänsä oli Ala-Satakunnan kruununvoutina toiminut 1574 kuollut Hans Birgenpoika, jonka leskelle Kirstin Nilsintyttärelle jäi neljä lasta."

[Benedictus]

Jatkan vielä hieman tätä Henrik Hanssonin velkaselvittelyä.

täytyy hänelle hyvittää joko ulosmaksujen ja verojen muodossa siitä talosta, jonka hänen vaimonsa isäpuoli Niiles Torkkelinpoika omistaa Ruskon kappelikunnassa, tai muuten korvata, ja varsinkin, kun hänellä on sitä paitsi tämän palkkansa lisäksi vaadittavana ne hänen lastensa äidinperintö- ja muut rahat, jotka hän on linnan välttämättömiä menoja varten lainannut, ja omaksi lainakseen ottanut ja niiden maksusta takuuseen mennyt.

Yllä on selvästi sanottu, että Nils Torskilsson oli Henrik Hanssonin vaimon Elisabeth Mårtensdotterin isäpuoli.

Onko missä virhe, koska Henrik Impola pitää Nils Torkilssonia Elisabetin äidin Valborg Olofsdotterin vävynä?

Koska tuon velan maksuna oleva tila kuului pormestari Nils Torkilssonille, vaikuttaisi, että tämä velka, jonka Henrik Hansson on ottanut nimiinsä 1589, liittyisi jotenkin Nils Torkilssoniin.

Olisiko mahdollista, että Hans Börielssonin vaimo, Simon ja Nils Hanssonin äiti olisi ollut Nils Torkilssonin 1.vaimon tytär?

Pormestari Nils Torkilsson lienee kuollut noin 1600 paikkeilla.
Simon Hansson olisi ollut 1592 aikuinen eli noin 15 vuotias? eli syntynyt viimeistään 1577.
Äitinsä olisi silloin syntynyt viimeistään 1560, jos oli vaikka 17 vuotias.

Jouni Kaleva mainitsi aiemmin Ala-Satakunnan vouti Hans Börielssonin ja vaimonsa Kirstin Nilsdotterin. Vouti olisi kuollut 1574 aikaan.

Sinänsä tämä vouti sopisi Simon Hanssonin isäksi, mutta ei oikein Henrik Hanssonin vaimon Biritan isäksi, koska tulisi liian suuri ero ikäpolville.

Enemmin voisi pohtia olisiko Birita Nils Torkilssonin tytär ja mondollisesti tuon Kirstin Nilsdotterin sisar?

Olisiko Nils Torkilssonin 1. vaimo ollut Ispoisten kirjuri Sigfridin tytär?

Tämä on nyt pohdintaa vaihtoehdoista, mutta vaikuttaisi, että nuo lainatut rahat liittyvät niin Hans Börielssoniin, kuin Henrik Hanssonin 1. vaimoon Biritaan.

[Benedictus]

Tuntuisi, että Nils Torkilsson olisi liian nuori vouti Hans Börielssonin vaimon isäksi.

Joku Särkilahtinen Nils voisi olla sopivampi.

[Anteroinen]

Eli ollaan kokoamassa kokoon jotain tämän tapaista, vai? (Jos nyt liite toimii).

Eikö tässä nyt vaihdu Mårten Sigfridssonin farbror Simon Hansson serkuksi, vai olenko ymmärtänyt kuvion päin honkia? Vai eikö näitä Simon Hanssoneita yritetäkään leipoa yhteen?

[Antti Järvenpää]

Muutama kommentti:
- Liuksialaan menon saattajana oli eräs Henrik Hansson. Saman nimisiä oli 3 tuohon aikaan Turussa, eikä asiayhteydestä käy esille kuka heistä saattoi Kaarina Maununtytärtä
- Antti Alftanin mainitsema kommentti Henrik Hansssonin äidistä, että hän voisi olla myös anoppi, voi olla varteenotettava, jolloin Biretan isälle tai isäpuolelle tulisi nimi.
- Mitenkä se Ipoisten oikeustapaus, missä myös oli linnankirjuri Henrik Hansson mukana menikään. Sitä pyöriteltiin jokunen vuosi sitten ja tultiin jotekin johtopäätökseen, ettei kyse olisi ollut sukulaisuudesta.

[Jari Latva-Rasku]

Eli ollaan kokoamassa kokoon jotain tämän tapaista, vai? (Jos nyt liite toimii).

Eikö tässä nyt vaihdu Mårten Sigfridssonin farbror Simon Hansson serkuksi, vai olenko ymmärtänyt kuvion päin honkia? Vai eikö näitä Simon Hanssoneita yritetäkään leipoa yhteen?

Kuvio selkiyttää sukulaissuhteita, joita voi lopuksi olla keskenään enemmänkin. Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin poikien Mattsin ja Mårtenin äidin on todistettu olleen Barbro Eskelintytär Suikki, eli Sigfridillä näyttäisi olleen kolme puolisoa.

http://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset

Barbro Suikin siskonmies ja Turun pormestari Bertil Mårteninpoika toimi ennen vuotta 1623 kamreeri Sigfrid Sigfridinpojan poikien Mårtenin ja Mattsin holhoojana. Toinen holhooja oli Gabriel Melartopaeus. Kamreeri ei kuten tunnettua halunnut velipuoltaan Simon Hanssonia holhoojaksi.

[Antti Alfthan]

Juohtui tässä asiaa aamun kähmässä pyöritellessäni, mahdollinen asetelma

Lääninvoutihan vastasi tileistään omaisuudellaan (Kiuasmaa). Myös voudin kirjurille lankesi tätä vastuuta voutihallintosysteemin kehittyessä 1500-luvun lopulla.

Ala-Satakunnan vouti Hans Birgersson kuolee v. 1574. Tällöin hänen tilinsä ovat luultavasti tarkastamatta ja jos hän on sairastellut, mahdollisesti myös rempallaan. Osavastuu tileistä lankeaisi hänen/voutiläänin kirjurille, osa hänen pesälleen.

Nyt, pyrkisin jotenkin tutkimaan tai arvioimaan, toimiko v. 1574 kyseisen voutiläänin kirjurina myöhemmin Turun linnankirjurina tunnettu Henrik Hansson. Jos toimi, voisi olettaa että Hans Birgersson-vainajan vastuita lankesi Henrik Hanssonille.

Toisaalta, jos tilit jäivät auki, vastattavaa jäi Hans Birgerssonin pesälle, s.o. leskelle ja lapsille. Tilanteen selvittäisi, jos kirjuri hoitaisi tilityksen, mutta siihen hänellä täytyy olla riittävästi varoja takanaan. Osa tulisi vainajan pesästä, loppua helpottaisi suuresti jos kirjurilla olisi varakas vaimo. Erityisen selkeäksi tilanteen hoitelu tulisi, jos voudin leski ja kirjurin vaimo olisivat sisarukset.

Näin siis Herran vuonna 1574. Entä sitten vuonna 1589, 15 vuotta myöhemmin.

Voutivainajan alaikäiset lapset ovat kasvaneet (vuonna 1592 Simon Hansson on täysi-ikäinen). Jostain syystä tulee tarve hakea voutivainajan lapsille holhooja v. 1589. Syy saattaa olla voutivainajan lesken tilanteessa: ehkä hän kuolee tai/ja seuraava miehensä kuolee. Kirjataan v. 1589, että Henrik Hansson vastaa Hans Birgersson-vainajan mahdollisista veloista.
Sen tiedämme että linnankirjuri Henrik Hanssonin vaimo Birita kuolee v. 1589 keväällä.
Henrik Hanssonilla on käytössään varoja, ja kruunu on sen tuhannen veloissa, Turun linnan varastot ovat vähissä. Henrik Hansson satsaa asemaansa ja tulevaisuuteensa.

Hans Birgerssonin lasten perintö on saattanut 17 vuoden aikana kuivua vähiin vuoteen 1592 tultaessa. Voutivainajalla oli velkoja, lapset on pitänyt elättää ja kouluttaa k.o. perinnöstä.

Vanhoilla päivillään (ehkä kelvotonta elämää viettänyt) Simon Hansson pyrkii perimään mielestään saataviaan Henrik Hanssonin pojalta (jota on koulutettu pitkälle), mutta Simonille jää luu kouraan.

[Benedictus]

Simon Hanssonin äidin sisareksi mainittiin Brita Nilsdotter, joka 1629 kertoi Simon saaneen perintönsä kokonaan.

Tämän Brita Nilsdotterin perhe, vaikka ei suku tuleekin kummasti esille, sillä Olof Rundtin Kamreeri Sigfrid Sigfridssonia käsittelevässä kirjoituksessa kerrotaan Britan perheestä.
Kirjoituksessa vaikuttaa olevan virhe, koska siinä puhutaan Simon Henrikssonista, vaikka aivan ilmeisesti on kyse Simon Hanssonista.

Henrik Hansson hade varit förmyndare för en Simon Henriksson, som i Åbo kämnärsrätt den 26.7.1639 kräver Mårten Stodius på en guldring, som Mårtens far hade haft till förvaring. Mårten tillbakavisar kravet och hänvisar till Simons egen släkt, salig hustru Brita Nilsdotter till Kangarois och hennes son Erik Jöransson, lagläsare.50 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#50) Brita Nilsdotter hade i sitt andra äktenskap varit gift med Nils Ivarsson, oäkta Stjernkors, från Vartsala i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#7) Hennes tredje man var Jöran Jönsson till Kangarois i Sääksmäki, bl.a. fogde på Åbo slott och vicelagman i Österbotten. Han hade tidigare varit gift med en dotter till fogden Israel Påvelsson i Sääksmäki, av släkten Stjernkors från Särkilaks i Töfsala. Ovannämnda lagläsare Erik Jöransson var Jöran Jönssons son i första giftet.51 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#51) Mårten Stodius var tydligen god vän med Erik, eftersom han på 1630-talet gick i borgen för honom, då han hade svårigheter att fullgöra sina förpliktelser till häradshövdingen Per Banér i fråga om uppbörden.52 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#52) En annan god vän till Mårten Stodius var lagläsaren Hartvig Henriksson Speitz på Liuttula i Sääksmäki, som var gift med Anna Ivarsdotter Stjernkors, kusin till Erik Jöransson. Tillsammans med några andra personer gick Stodius i borgen för att Speitz, skulle inställa sig i rätten den 10.7.1645.53 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#53) En annan av borgesmännen var Erik Månsson till Ispois i S:t Karins. Denna Erik Månsson gifte sig på gamla dagar med Hartvig Speitz’ dotter Anna. Morgongåvobrevet underskrevs av Per Brahe och Mårten Stodius.7 (http://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm#7) Enligt Jully Ramsay har Erik Månsson i detta och i andra sammanhang kallat sig Stjernkors, vilket hon finner oförklarligt.

Kyseessä vaikuttaa olevan sama käräjäjuttu 1639 vuodelta.

Brita Nilsdotterilla on kiinnostavat aviot.

1. puoliso Sauvon khr Canutus Johannis.
2. puoliso on Nils Ivarsson .
3. Jöran Jönsson, kummatkin liittyen Stiernkors sukuun.

Tässä Blomstedtin Kankaroisten suku artikkelin tiedot:
http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm

Mutta Yrjänä Jönsinpoika ei ollut rajoittunut vain yhden maakunnan piiriin, jos kohta hänen pyrkimyksensä muualla eivät erityisemmin onnistuneetkaan. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua oli hän, nähtävästi 1600-luvun alkuvuosina, solminut uuden avioliiton. Tämä toinen puoliso, Brita Juhanantytär,

-yllä ilmeisesti virhe patronyymissä.


oli Turussa 1599 mestatun Niilo livarinpojan (avioton Särkilahti-Stjernkors) leski, joka aikaisemmin oli ollut naimisissa Sauvon kirkkoherran Canutus Johanniksen kanssa [15] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#15). Toisessa avioliitossaan Yrjänä Jönsinpoika sai haltuunsa sekä herra Canutuksen että Niilo livarinpojan maaomaisiuuden. Edellisellä oli ollut tila Sauvon Yli-Paddaisissa (nyk. Paddaisten kartano), jälkimmäisellä mm. Vartsalan säteri Sauvossa ja siihen liittyen Kaltunpään tila. Nämä kaikki tilat mainitaan 1600-luvun alussa Yrjänä Jönsinpojan nimissä, ja Jesper Matinpoika Cruusin tunnetussa rälssintarkastusluettelossa mainitaan nämä tilat edelleenkin rälssittömän Yrjänä Jönsinpojan hallussa [16] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#16). Wilhelm Gabriel Lagus, joka on Cruusin luettelon julkaissut, ei ole pystynyt tunnistamaan Yrjänää, vaan on pitänyt häntä jonakin Kaarle-herttuan kätyreistä, joka on saanut mestatun Niilo Särkilahden tilukset [17] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#17).
Varsin pian joutuvat tilat kuitenkin pois Yrjänä Jönsinpojalta. Tapaa niiden menettämiseen ei tiedetä, mutta ne joutuvat Johan de la Gardielle, joka liittää ne nähtävästi varsin vaivihkaa muuhun maaomaisuuteensa Sauvon seudulla [18] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#18).



Knuth / Knutth Joannis, Knut Johannis / Johansson
Luultavasti rälssisukua.
Turun tuomiokirkon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) taloudenhoitaja ainakin jo 20.7.1569, virassa vielä syksyllä 1576;Sauvon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5095) kirkkoherra kuningas Juhana III:n kollaatiokirjeellä 23.9.1575, astui virkaan kaiketi vasta 1577.
Canutus Johannis oli mukana tuomiorovasti Henricus Canutin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=955) Ala-Satakunnan seurakuntiin suuntautuneella tarkastusmatkalla heinä-elokuussa 1573. Hän oli kenties sama henkilö kuin 1576 Turun linnansaarnaajana mainittu Canutus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=367).
Allekirjoitti (”Canutus Joannis Savens.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Canutus Johannis (”Her Knut i Sagw”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Turun kaupungin vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Canutus Johannis (”Kyrckitienare och prester: Her Knutth”) maksoi hopeaveroa 2 ½ markkaa (Toropainen, Genos 2005). Hän (”Her Knuth Kijrckeherde vdi Safw”) sai Länsi-Suomen käskynhaltijan, Raaseporin kreivi Axel Stensson Leijonhufvudin kirjeellä 5.2.1589 ylimääräisen veron tuoton korvaukseksi vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa aiheuttamista kuluista. Hän sai 25.5.1590 kuningas Juhana III:lta verovapauskirjeen erääseen maatilaan, ja kuningas Sigismundin kirjeellä 27.6.1594 verovapauskirjeen omistamalleen maatilalle, koska joutui sairauden ja heikkouden takia luopumaan virastaan.
K Sauvo 1594/1595.
P ”välbördig qvinna” Brita Nilsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Brita Nilsdotterin P2 22.2.1596 Nils Stiernkors, joka kuningas Sigismundin kannattajiin kuuluneena tuomittiin Kaarle-herttuan käskystä kuolemaan ja mestattiin 1599.


Kiinnostava kysymys: Kuka oli Britan isä Nils?

[mwa]

Ketjussa on pyydetty selvittämän Hans Birgenpoijan kirjuri. Se on jo tehty. Tiedot löytyvät kotisivultani https://sites.google.com/site/mattiwalta/home. Siellä ovat matrikkeli ja virkaluettelot noin vuoteen 1600 asti

Matti Walta

[Jari Latva-Rasku]

Ketjussa on pyydetty selvittämän Hans Birgenpoijan kirjuri. Se on jo tehty. Tiedot löytyvät kotisivultani https://sites.google.com/site/mattiwalta/home. Siellä ovat matrikkeli ja virkaluettelot noin vuoteen 1600 asti

Matti Walta

Olihan kattava matrikkeli! Onko mahdollista, että Ala-Satakunnan peräkkäiset voudit Hans Birgenpoika ja Hans Biörninpoika olisivat sama henkilö? Hans Birgenpoika on kirjattu myös Börielinpojaksi.

[Antti Alfthan]

Olihan kattava matrikkeli! Onko mahdollista, että Ala-Satakunnan peräkkäiset voudit Hans Birgenpoika ja Hans Biörninpoika olisivat sama henkilö? Hans Birgenpoika on kirjattu myös Börielinpojaksi.

Hans Biörninpoika ja Hans Birgenpoika eivät ole aivan peräkkäiset. Välillä on Lasse Eerikinpojan 4-5 vuotta. Mutta Hans Biörninpoika on kirjurina ennen palveluaan 1562-63 Ala-Satakunnan voutina.

Hans Birgenpojan aikaan kirjurina on pitkään Ala-Satakunnassa palvellut Clemet Olofinpoika.

Henrik Hanssonista ei jälkeä ainakaan näiden lähteiden mukaan.

[Benedictus]

Valta mainitsee Hans Börielssonin kuolleen 1574 ja vaimonsa Kirstin Nilsdotterin saaneen hänen 4 Eurassa ollutta tilansa.

Jouni Kaleva taisi jossain viestissä kertoa, että Kirstin Nilsdotterille olisi jäänyt 4 lasta.

Jos tämä Hans Börielsson on sama kuin Simon Hanssonin isä ja Simon Hansson sama kuin Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuoli, olisi Kirstin Nilsdotter siis myös Kamreeri Sigfridin äiti.
Koska Sigfrid Sigfridson mainitaan olleen aviossa jo 1585, olisi hän silloin syntynyt noin 1560-65.
Jos Birita, Henrik Hanssonin vaimo noin 1580, olisi ollut Sigfridin sisar, olisi tämä ajallisesti myös Sigfridintytär, koska Simon Hansson ja Nils Hansson olisivat selvästi nuorempia.

Kirstin Nilsdotter olisi tämän mukaan syntynyt noin 1540 aikoihin.
Kuka tämä Sigfridin isä Sigfrid olisi voinut olla, koska Henrik Impola mainitsee Kamreerin isän ja Valborg Olofsdotterin, Henrik Hanssonin anopin olleen serkkuja.

Koska Kirstin Nilsdotterin sisaren Brita Nilsdotterin mainitaan pappismatrikkelissa olleen ”välbördig qvinna” Brita Nilsdotterin sisar Kirstin Nilsdotter olisi siis myös hyväsyntyinen eli rälssisukuinen.
Canutus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=364) ainakin 1554–1568
Sigfridus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2283) 1568–1573
Canutus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=366) 1575 † 1594/95
Vaikuttaisi vahvasti siltä, että yllä on sama Canutus Johannis, joka oli välissä Turussa.
Brita Nilsdotter oli siis elossa vielä 1629, mutta lienee sisartaan nuorempi.

Lieneekö Canutus johannis Someron khr Johanniksen poika, jonka poika Bartoldus taisi käyttää tähti-risti sinettiä?

Lainaus Henrik Impola:
Panttaus on tietenkin eri asia kuin omistus. Ratkaisevia ovat kuitenkin sanat: "till släkten igen", jotka osoittavat että Karin Eriksdotter ei kuulunut Ispoisten perillisiin.

Ramsayn käsitystä, jonka mukaan Laukon Sigfrid oli sama henkilö kuin Ispoisten Sigfrid Mattsson, on mielestäni vaikea kumota, kun otetaan huomioon Laukon, Osalan, Oorlahden ja Ispoisten omistussuhteet. Omasta puolestani olen koettanut saada selvyyttä näihin omistussuhteisiin otaksumalla Sigfridin olleen kolmesti naimisissa. Kaikki tämä on kuitenkin vain todennäköisyyspohjaista teoriaa, joten Ispoisten sukua kannattaa edelleen tutkia.

Sigfrid-kirjurin on todellakin täytynyt olla varsin nuori 1530, mutta hän näyttää kuitenkin jo solmineen toisen avioliittonsa. Lähteissä oleva aukko 1537-1551 herättää kyllä huomiota mutta tuskin riittää kumoamaan Ramsayn teoriaa. Almquistin teoksesta (Den civila lokalförvaltningen IV) saa hyvän kuvan siitä miten vähän tiedetään voudeista ennen 1550-lukua. Kirjureista tiedetään tietenkin vielä paljon vähemmän.

Tuossa yllä on huomio, joka pitäisi selvittää.

Eli oliko kaksi Sigfrid Matssonia , ensimmäinen joka oli vanhempi ja kirjuri Sigfrid, joka oli nuorempi, vaikkapa pojanpoika, tai sitten vävy.

Brita Nilsdotter omisti tai peri Sauvon Vartsalan, Kaltunpään ja Paddaisen.
Kiinnostavaa pohtia allaolevia nimiä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069059
Kaltunpää 1540 Sigfrid Matsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069217
Vartsalo Nils Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069872
Kaltunpää Sigfrid Olsson, Sigfrid Matsson ja 1572 Ivar Månsson(Stiernkors)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070086
Nils Jacobsson, Nils i Vartsalo, Ivar Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=900057
Kaltunpää Sigfrid Matsson, Nils Ivarsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=900154
Vartsalo Nils Ivarsson 1582

[Antti Alfthan]

Pieni huomio:
"välbördig qvinna" kalskahtaa. Ikään kuin olisi avioton lapsi jossakin vaiheessa, kun ei ole "fru", ei ole "jungfru" vaikka on välbördig.

[Jouni Kaleva]

Valta mainitsee Hans Börielssonin kuolleen 1574 ja vaimonsa Kirstin Nilsdotterin saaneen hänen 4 Eurassa ollutta tilansa.

Jouni Kaleva taisi jossain viestissä kertoa, että Kirstin Nilsdotterille olisi jäänyt 4 lasta.


Minä ainoastaan siteerasin Valtaa. Nuo tiedot viittaavat, että jossakin on säilynyt Hans Börielssonin perinnönjakodokumentti. Siinähän luulisi olevan myös tieto siitä, että Henrik Hansson olisi määrätty lasten holhoojaksi.

[Benedictus]

blef af kongl. Maj:t bencficerad med några kongsgårdar, som woro i Helsingland och Alfta, och här i Finland på åtskilliga orter, nämligen Sundby, Ljusta och Gesterby, med de därunde Bönder.

. Hwilka tre Söner efter fadrens död bytte Godsen sig imellan. Eric Hansson behölt de Godsen, såsom den äldsta Son som lågo i Helsingland; men Henric och Rolamb delte sig imellan Finska Godsen.
-------------------------------------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322705
tässä Sassöö säteri eli Ljusta Luvialla.
Omistaja Nils Bielke, Sigfrid Bielken isä.

Åke Henriksson Tott (son av Henrik Claesson Tott (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Tott#TAB_18) och Sigrid Eriksdotter (Vasa (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Vasa))). Född 1598-06-04 på Gerknäs. Överste 1627-10-10. Generalmajor av kavalleriet. Riksråd 1630-05-19. Fältmarskalk 1631-11-26. Ledsagade konungens lik till Sverige 1633. Död 1640-07-15 på Lavila. Gift 1:o 1628-06-03 i Åbo med friherrinnan Sigrid Bielke, dotter av presidenten Nils Bielke (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_nr_6) och friherrinnan Ingeborg Oxenstierna (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Oxenstierna_af_Eka_och_Lind%C3%B6_nr_1).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322736
Sjundby säteri Aghatus/Åke Tott
---------------------------------------
Alkuperäinen Vuojoen kartano, joka oli Sjundbyn ydin, muodostettiin seitsemästä Vuohijoen kylän tilasta, jotka lahjoitettiin everstiluutnantti Gottfrid von Falkenbergille 1626.

Sitten näin muodostunut Vuojoen rälssi lahjoitettiin 1630 ja paljon lisämaita lahjoitettiin 1630 Åke Tottille kuten kaikki Irjanteen kylän 10 taloa, lisäksi 15 taloa Kirkonkylässä, neljä Ilavaisissa, yksi Tarvolassa, kaksi Linnamaan kylässä ja neljä Auvisten kylässä. Tätä kokonaisuutta, jossa oli syntynyt kuusi uutta tilaa jonkin verran vuoden 1630 jälkeen, sitten Jutikkala-Nikander (II, s. 521) nimittää Tottbyholmiksi ja Sjundbyksi kuten nimet näyttävät vaihtoehtoina olevan luettelossakin. Ja tämä siis peruutettiin 1683 ja muodostettiin kolminkertaisesti ratsuvelvolliseksi säteriratsutilaksi ja useat Sjundbyhyn Tott -lahjoituksessa yhdistetyt maat palasteltiin nyt, kuten mm. Irjanteen kylän talot, tämän uudeksi muodostuneen Vuojoen säteriratsutilan augmenteiksi. Osasta entisiä Tottin maita tuli myös erinäisiä Lavilan ja Irjanteen augmentteja.

Siis tämän Tottien Sjundbyn elinkaari oli tämän mukaan noin 50 vuotta syntyneenä vähän vuoden 1630 jälkeen ja kuollen pois 1683.

Toisin sanoen tämä Tottien Sjundby tuli tähän maailmaan aika lähellä Abraham Alftanuksen syntymäaikaa ja poistui vähän ennen Abrahamia.

Hauska sattuma.

terv Matti Lund
-----------------------------------------------
Yllä on aiemmin olleet jutut liittyen Luvian Ljutan ja Eurajoen Sjunbyhyn.

Viimeaikainen keskustelu Linnakirjuri Henrik Hanssonin holhousjutussa tuo kuitenkin eräitä yllättäviä seikkoja esille, jotka liittyvät kuin kiusalla juuri tuohon alueeseen ja osin samoihin tiloihin.

Pitää muistaa, että Luvian vieressä oli vanha Ulvilan kaupunki, myös, että Luvialla oli suuri kruunun laivanveistämö.
----------------------------------------------
https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxtYXR0aXdhbHRhfGd4OjdhYzky YzIxZDZjNDNjYWM

https://sites.google.com/site/mattiwalta/httpssitesgooglecomsitemattiwaltavirkamiehet
Yritin tuohon ylös kopioida Matti Wallan Hans Böriellsonia koskevan sivun.

Ensiksi suuret kiitokset ja arvostuksen osoitukset Matti Wallalle hänen tekemästään suunnattomasta urakastaan, johon hän on kerännyt nuo virkamiehet. Aivan käsittämätöttömän iso työ!

Kuten Hans Börielssonin kohdalla huomataan, on joissain tiedoissa hieman virheitäkin tai tullut jotain epätarkkuuksia, mikä on ymmärrettävää, kun ajatellaan työn laajuutta.

Tässä Hans Böriellsonin tapauksessa, ei linnankirjuri Hanrik Hansson voi olla poikansa, vaan oli pojan Simon Hanssonin holhooja.
Samassa yhteydessä mainitaan lesken Kerstin Nilsdotterille jääneen Eurassa olleet 4 panttitilaa nautintaansa.

Hain lävitse kaikki SAY Euran tilat tuolta ajalta, mutta ei löytynyt kyseisiä tiloja, mutta kun siirryin Eurajoen SAY tietoihin niin aika pian löytyivät tiedot.

Kuten aiemmin selvisi oli Hans Börielssonin vaimo Kerstin Nilsdotter, jolla oli sisar Brita Nilsdotter, joka oli kolmesti naimisissa. Viimeinen puoliso oli vouti ym. Jören Jönsson Sääksmäen Kankaroisista.
----------------------------------------------
Vielä kolmannellakin suunnalla hän viimeisinä vuosinaan käy kartuttamaan maaomaisuuttaan, nimittäin Ala-Satakunnassa. Sieltä hän hankkii v:n 1616 maantarkastuksen yhteydessä neljä tilaa Eurajoen Norbystä (nyk. Luvian Niemenkylää) ja ryhtyy muodostamaan sinnekin itselleen tilaa [19] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#19). Vaikka hän saikin verovapauden näille autiosta ottamilleen tiloille, ei hänen silti onnistu suorittaa suurtilanmuodostusta loppuun esim. samalla tavoin kuin Kankaroisissa. Nähtävästi on kuolema pannut pisteen hänen suunnitelmilleen; vielä vuoden 1624 oli hän nähtävästi elossa, mutta vuoden 1626 verokirjassa mainitaan hänen leskensä [20] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#20). Norbyn kartano - jota tuskin oli olemassa kuin paperilla - joutui aluksi Ylä-Satakunnan voudille Eskel Matinpojalle, joka kenties oli jotain sukua Yrjänä Jönsinpojalle, ja muuttuu sitten jälleen tavalliseksi talonpoikaiskyläksi [21] (http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm#21).

[20] Euran käräjillä 15.11.1625 hänet mainitaan vainajana. (VA: mm 2:223). Vuonna 1625 verokirjassa, joka näyttää laaditun 1626, on merkintä »S. Jören Jönssons wnderlagmans Eeffterlefwerska brukar alle fyre hemman» (VA: 2559:6).

[19] VA: 2548:11. Näihin tilanmuodostushankkeisiin liittyy sekin kauppa, josta Eurajoen käräjien 12.8.1622 pöytäkirja (VA: mm 1:165v - 166) kertoo seuraavasti: »Brijtta Jönssdotter ifrån Bottzkyrka Sochn i Swerige Oplyste och gaff tillkiänna för sittiande Rätt, att hon till fullo åttnöije haffwer bekommit och opburrit af Ehrlig och Wähl achtigh Jöran Jönnsson uthij Peningher och Peningzwärdhe 40 dlr for sijn faste lhått och Andell hon hadhe uthij Ährnäss (!) heman. Och der medh afhändhe för:ne sijn andell (i) Arnäss ifrån sigh och sijnna arfwa och tillägnadhe Wellbe:te Jöran Jönnsson och hans arffwa».
------------------------------------------
Hyvin kiinnostava seikka on se, että tämä Eurajoen Luvian Norrbyn 4 tilaa ovat samat tilat kuin Hans Börielssonin leski Jören Jönssonin lanko omisti kuollessaan 1574.

SAY ei ole kovin selvä tiedoiltaan, mutta silti riittävä antamaan varmistuksen, että niin todella on ollut.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=319934
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=319935
1576 Jöns Bertilsson ja ?Hans Bertilsson
Jöns ja Hans ovat saman nimen muunnokset
merkitty Kartano-Säteri eli sopii ajallisesti hans Börielssonin toimintaaikaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322357
Jöns Bertilsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322358
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322360
Arnäs liittyy samaan Niemenkylään kuin Norrby

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345022
Norrby eli Luodonkylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345024
tilat jotka kuuluneet tuohon kartano nimeen ovat olleet autioina 20 vuotta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=345068
Irjanteen 2 taloa Baltzar Hansson, joka nimensä perusteella voisi olla Hans Börielssonin poika. Oli saksalainen suvultaan.
Irjanteeseen kuului keskiaikainen Moision suurtila, joka oli Sjunbyn kartanon perustiloja.
Baltzar Hansson mainitaan Johan Pontusson Dela Gardien tienarena.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322428
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322429
Jören Jönsson ja leskensä, ostaja vanha vouti Eskil Matsson.
1634 Sassöö säteri Erik Eskilsson vouti.
her Gubernatorens säteri, oliko kyseessä Nils Bielke?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322447
Irjanne Sjunby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322468
Lavila -Åke Tott
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322469
Kiinnostavaa, että osa Lavilasta ja Irjanteesta oli kuulunut 30 vuotta Rauman pormestari Jören Hanssonille, joka voisi ajallisesti olla myös Hans Börielssonin poika.
Nämä pormestari Jören Hanssonin tilat näyttäisivät olevan Sjunbyn Säterin perusta Eurajoella.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322702
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322704
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322705
Yllä näkyy Ljustadin kartano eli Norrby ja Sassöö yhdessä latokartanona.
Ljusta tai Ljustad lienee Luotosanan muotoilu.

Åke Tott:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322736
Irjanne
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322768
Lavila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=322771
Vuohijoki
------------------------------------
Sorry, että tuli taas hieman iso juttu kerättyä.

Tiedetään, että Alftanus kronikka kertoo suvun kuninkaan kartanoista Ljustasta, Sjundbystä ja Gesterbystä.

Näkisin, että Henrik Hansson on ilmeisesti hallinnut holhottiensa Simon ja Nils Hanssonin vanhempien tiluksia Luvialla. Ne ovat olleet ödejä, mikä lienee veronkiertoa.
Olisiko liiaksi yhteensattuma, että noista tiloista tuli sitten Ljustadin latokartano.
Samoin on Irjanteen ja Lavilan tilojen yhtyminen Sjunby nimiseksi kartanoksi, joka kuului Åke Tottille.
Olivatko tilat myös jotenkin aiemmin vouti Hans Börielssonin hallussa ei selviä, mutta jos Rauman pormestari Jören Hansson olisi ollut yksi Hans Börielssonin pojista, se liittäisi Sjunbyn hyvinkin kronikkaan.

Eli yllä olevan perusteella olisi kronikan tarinassa hitunen todellisuutta. Kuninkaankartanoita ja Åke Tott, mutta vain kauniisti yhteen sotkettuna.

Joku taitava voisi tietysti vielä selvitellä, miten nuo omistukset ja hallinnat olivat 1574-1639 välillä.
Linnakirjuri Henrik Hansson ei varmaan päästänyt isoja tiloja käsistään, mikä lienee holhotin Simon Hanssonin kräväämisen peruste.

Jos kamreeri Sigfrid Sigfridsson oli Henrik Hanssonin 1. vaimon Biritan veli olisi tuo pormestari Mårten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen Frände suhde selitettävissä paremmin kuin 3 polven serkkuus äidin kautta.

[Liisa R]

Lisää kuninkaiden lahjakirjeitä löytyy netistä esimerkiksi näin hakemalla:

digihakemisto.appspot.com/
Yleisiä asiakirjoja/ läänintilit - Asiakirjoja

Suomen kopiokirja 1440 - 1683 (6812)
Suomen kopiokirja 1451 -1681 (6811)
Suomen kopiokirja 1456 - 1638 (6808)
Suomen kopiokirja 1569 - 1669 (6810)
Suomen kopiokirja 1624 - 1655 (6809)

Kuten näkyy, paljon löytyy. Hakemisto on useissa, kirjan alussa.
Kuningas Erik XIV kirjeitä on esim. kirjassa 6808 heti alussa Jakob Henriksson
Hästeskolle ja vaimolleen Kristina Heikintyttärelle.

Kirjeet eivät ole aikajärjestyksessä, vaan vähän kuinka sattuu.
Valitettavasti en osaa antaa tarkempia ohjeita, mutta kannattaa yrittää!

Liisa R

[Benedictus]

Heitän vielä pari ajatusta lisää tähän sukusotkuun.

Minusta moneen kertaan esillä olleet lähteet tukevat sitä, että Barbro oli Sigfrid Sigfridinpojan anoppi.
Pytyn perinnönjaoissa (KA Loimaan käräjät 5.6.1626: 166v) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846091 ja (KA Loimaan käräjät 6.-8.1638: 275) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846946 puhutaan äidin äidin ja äidinpuoleisista perinnöistä. Veli Pekka Toropainen mainitsee käännöksissään Barbron patronyymiksi Jönsintytär, mitä näissä alkuperäisteksteissä ei sanota (eikä kai missään muussakaan esitetyssä alkuperäislähteessä), mutta Barbron sanotaan olleen Eskil Suikin vaimo kummassakin tekstissä. (Toropaisen teksti Genos 4/2010 kohdassa Pytyn perinnönjaot sivu 147 sekä taulu 7, sivu 152–153, myös https://www.academia.edu/11864271/Lo...tyn_perilliset (https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset ) ) Mihinkään muuhun puolisoon ei ole pienintäkään viitettä. Toropainen on tauluun 7 kirjannut alkuperäistekstin pätkän (viite väärille käräjille). Minusta 1626 (taulu 7) kyse oli kaikkien kolmen tekstissä mainittujen äidinäidin perinnöstä, joskaan kaikki eivät ilmeisesti olleet paikalla käräjillä. (Toropaisen tekstissä lähdeviitteet taitavat olla väärin päin molemmissa kohdissa).

Voudintileissä (joiden viitteet ja linkit lienen antanut moneen kertaan) vuonna 1591 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882 sanotaan ...Sigfridid Sigfridinsson med sin SWÄRE hustru Barbro framledne Eskil Suicks… ja 1592 Barbro MICHELINtyttären, edesmenneen Eskil Suickin lesken kuitissa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 ... MIN MÅGH Sigfrid Sigfriddson… Tämä kait ainoa, missä tähän mennessä esitetty Barbron patronyymi. Eikön näistä kahdesta lähteestä käy ilmi, että kyse on vävystä, vaikka mågh-sanalla onkin muitakin avioliiton kautta sukulaismerkityksiä.

Virpi Nissilä
----------------------------
Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin anoppi tulee yllä aukottomasti todetuksi Barbro Michelsdotteriksi, jonka ainakin viimeinen puoliso oli 1591 kuollut Eskil Suikki.
---------------------------
Kamreerin poikien holhoojana toimi Turun pormestari Bertill Mårtensson, jonka vaimo olisi ollut kamreerin poikien täti, Barbro Michelsdotterin tytär.

Olen kaivanut esille Paimion Breitilän sukua, siitä olen saanut ajatuksen, että pormestari Bertill Mårtensson voisi olla Paimion khr Martinus Johanniksen poika.
Tämän poika Simon Mårtensson oli Liedon kirkkoherra.
Kuten Henrik Impola on selvittänyt oli pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo N. Simonsdotter, jonka sisar Cecilia Simonsdotter oli Karkun Järventaan Söfring Josphin 1. puoliso.

Olisin sitä mieltä, että pormestari Mårtenin vaimo oli Liedon khr Simon tytär ja siis pormestari Bertil Mårtenssonin veljentytär.

Tämä myös selittää Ruohonpään kaupat, koska Tamelan khr Ericus Mathiaen vaimo Brita Henriksdotter oli Liedon khr Simon veljen Henricus Martinin tytär.
Ruohonpään myöhemmin omistanut linnankirjuri Clemet Sigfridsson lienee ollut Paimion Silkkilän omistaneen Brita Mårtensdotterin ja puolisonsa Sigfridin poika eli edellämainittujen siskonpoika.
------------------
Tämä pohdinta menee vähän ohi ketjun aiheesta, mutta koska henkilöt kuuluivat Henrik Hanssonin ja Mårten Stodiuksen lähipiiriin laitoin sen tähän.

[Antti Järvenpää]

Kuten olen usein sanonut - vaikka arvelut ja erilaiset hypoteesit muuttuvat todeksi vasta kuin ne voidaan asiakirjoilla todistaa, on niillä kaikessa tutkimuksessa merkittävä arvo useaa kautta.

- Kun hypoteeseja on riittävästi, on niistä mahdollisti joku täysin oikea.
- Vääräkin hypoteesi on hyödyllinen, sillä se sulkee joitakin vaihtoehtoja ja sisältää usein uutta tietoa, mutta johonkin toiseen asiaan.
- Totuuden siemen voi monasti olla kätkettynä ja sen havaitseminen voi olla kiinni jopa lauserakenteen oikeasta tulkinnasta.
- Mikään tulkinta ei korvaa alkuperäisellä lähteellä käymistä, vaikka usein joudumme luottamaan aikaisempiin tutkija sukupolviin, sillä kaikkea ei voi aina tarkastaa.

Minulla ei kuitenkaan ole annettavaa näihin viimeisiin, luen vain näitä suurella mielenkiinnolla. Linnankirjuri Henrik Hanssonista löytyy yllättävän paljon kaikenlaisia mainintoja, jotka kertovat sukulaissuhteista, mutta harmittavasti ilmaisut ovat sillä tavoin avoimia, että sukulaisuus suhde ei ole aivan yksikäsitteinen. Lisäksi Turussa on hänen aikanaan elänyt ainakin kaksi muuta samannimistä, joten on sekaantumisen vaarakin.

[Pekka Hiltunen]

"välbördig qvinna" kalskahtaa.
Kalske voisi kajahtaa historiastakin ajalta, jolloin 1. puolisonsa menetti omaisuutensa, arvonsa ja oikeutensa - eli tuli päätään lyhyemmäksi asetuttuaan väärälle puolelle. Mikähän on alkuperäislähde nimitykselle?
PH

[Benedictus]

Välbördig näyttää olevan rälssisukuisten henkilöiden tittelinä, kun hakee hakusanana.
-----------------------
http://www.academia.edu/11862939/Luvian_talonpoikaispurjehdus_1600-luvulla
Yllä Toropaisen Luvian 1600-luvun kartta, joka kertoo paljon enemmän kuin monet sanat.

Sassöö ja Luodonkylä ovat yksi saari, johon näyttäisi menevän jonkinlainen tie pohjoispuolen Niemenkylästä.

Norrby lienee tuo Niemenkylä, jonka tiloista muodostui kuninkaan latokartano.
Sassööstä tuli kartano, jonka nimenä oli Ljustad, tosin vaikuttaisi, että nimeä käytettiin myös Latokartanosta.

Toropaisen jutussa tulee esille, että Sassöön voutina oli Erik Eskilsson, jonka isä lienee se vanha Satakunnan vouti Eskil Matsson, joka 1624 osti Norrbyn tilat lainlukija Jöran Jönssonilta, Brita Nilsdotterin puolisolta, jonka sisaren lasten holhooja Henrik Hansson oli.

Toropaisen jutusta käy myös ilmi, että Sassöö kuului Nils Bielken perillisille.
Åke Tottin vaimohan oli Nils Bielken tytär Sigfrid.

Irjanti ja Lavila siirtyivät Åke Tottille 1629 aikoihin.

Koska Abraham Alftanus oli syntynyt 1630, voidaan ajatella, että noista tilamuodostuksista ja omistaja vaihdoksista on puhuttu hänen ollessaan pikkupoika, koska tuntuu uskottavalta, että Norrbyn tilat ovat olleet Henrik Hanssonin hallussa hänen hoitaessaan holhottiensa perintöä.
Erityisesti jos myös 1. vaimollaan oli osuus tiloihin.

Koska Irjante ja Lavila olivat osin Rauman pormestari Jören Hanssonin hallussa, vaikuttaisi hyvin mahdolliselta, että Jören Hansson olisi voinut olla myös Simon Hanssonin veli, mikä vielä enemmän selittäisi tuota kronikan tarinaa tilojen siirtymisestä Äke Tottille.
-----------------------
Noiden Nisldotterien isästä ei ole tietoa, mutta kun ajatellaan Brita Nilsdotterin avioituneen 2 Sternkors sukuun liittyvän miehen kanssa, voisi epäillä, että hän oli myös suvun jäsen.

Nils Ivarsson ja Brita Nilsson eivät voineet olla kuin pikkuserkun lapsia, sopivan etäisinä sukulaisina naimaan toisensa.

Missä kohtaa he olisivat silloin samaa sukua?

Koska Britan isä oli Nils, se viittaa samaan esi-isään.
Jos Linnakirjurin vaimon Biritan isoisä oli samainen Nils kuin Kirstin ja Brita Nilsdotterien isä, ja Biritan arkussa oli tähtiristi tunnus, voidaan pohtia, miten tämä Nils olisi tähtiristi sukuinen.

[Benedictus]

http://runeberg.org/frfinl/0122.html

Yllä Ramseyn Finskilä suvun selvitys.

Tiedetään, että kamreeri Sigfrid Sigfridsson nai Finskilän Isak Henrikssonin tyttären Elisabetin.

Toisaalta tuossa yllä näkyy Ramseyllä Henrik Jönsson Finskilällä veli Nils, josta ei ole kuin nimi.

Jos tuo Nils olisi Kirstin Nilsdotterin isä ja Kirstin Kamreerin äiti, olisivat kamreeri ja Elisabeth Finskilä olleet pikkuserkut.

Ajallisesti sopii erittäin hyvin kokonaisuuteen.

Nils olisi siis vaikuttanut 1540-50 luvulla, joten vaimonsa voisi olla Stiernkors suvusta.

[Benedictus]

Vanhoja vietejä selatessa vastaan tuli tämä Antti Järvenpään viesti, joka vaikuttaa ohitetun kaikessa pohdinnassa.
Epäilen, että tässä on eräs ydinvastaus moniin ongelmallisiin kysymyksiin.

Antti Järvenpää (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=100421)

Vs: Emerentia Torsk
BONSDORFF, CARL VON:Åbostads Dombok 1623-1624. Hfors 1886. 15 s. (Bidrag till Åbo stads historia III) on ollut lähteenä Rundilla. Menemättä sen enempää itse artikkeliin, kiinnitän huomion oikeuden pöytäkirjaan 15.11.1623 ja siinä esiintyviin sukulaisuussuhteisiin, joita myös Rund käyttää lähteenään.

Madz Sigfredsson med sin broder Mårten Sigfredsson tilltaalte sine förmyndare m. Gabriell och Bertill Mårtensson om den gårdh på Norrmallm i Stockholm. . . . . . . . 3. Hwarföre formyndarena icke efterlåt teres fader broder Simon Hansson adt molestere Thomas Hansson s. ......... Der till swarade dhe, adt när s. Sigfred, deres fader, lågh i sin andedrecht, hafwer han bidit och tillbetroodt dem adt wara barnzens målsmän ock icke sin broder, efter han broder någådt för hafwer förharidt för honom.

Rund on tehnyt tuosta omia päätelmiään, esim. sen, että m. Gabriel tarkottaisi Gabriel Melartopæusta, joka oli 1616-1630 ensin Turun koulun lehtorina ja sitten rehtorina, palkkapitäjänään ainakin Raisio. Rundia ei voi tietenkään täysin kumota, mutta muualla noissa pöytäkirjoissa maisteri on merkitty isolla (M.) ja m. vaikuttaisi viittavan mestari sanaan. Joka tapauksessa Rund ei ole ollut lähdeuskollinen, vaan on lisännyt sukunimen Melartopæus perustelematta sitä sen kummemmin.

No joka tapauksessa on veljekset Madz ja Mårten Sigfredinpojat, joiden huoltajina on m. Gabriel ja Bertill Mårteninpoika. Lisäksi käy ilmi, että isä Sigfridillä oli veljet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

Tuo kuvaus mahdollistaa aika monta erillaista sukulaisuussuhdetta, mm. sen että on olemassa poikien vaari Sigfred Mårteninpoika, jonka veljiä ovat em. Gabriel ja Bertill Sigfredinpojat, ja että Sigrid Sigfidinpojalla on velipuolet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

No oli tuo sukusikermä mikä hyvänsä, luultavasti sen selvittäminen edellyttäisi myös Tukholman pöytäkirjojen läpikäyntiä. Joka tapauksessa Israel Alftanin ilmoitusta esi-isiensä haudasta ei pitäisi ohittaa kovin kevyin perustein. Noin yleisesti noissa pöytäkirjoissa on yleensä kyllä eritelty vaimon ja omat sukulaiset, mutta toki vanhoissa asiakirjoissa on löyhiäkin ilmaisuja sisarista, veljistä ja muista sukulaisista.
---------------

Mitenkähän tuo alkuperäinen käräjäkirja todella sanoo noista sukulaisista.
Yllä olevan mukaan holhoojat olisivat mestari Gabriel Mårtensson ja pormestari Bertill Mårtensson.

Isän kamreeri Sigfrid Sigfridssonin velipuolia Simon Hansson, myös veli Nils Hansson ja ilmeisesti linnavouti tai kirjuri Thomas Hansson-onko veli ei varmaa.

Koska veljesten perintöön kuului myös talo Tukholmassa, vaikuttaisi, että kamreerin isä olisi vaikuttanut siellä.

[Benedictus]

Israel Alftanus myi vuonna 1679 haudan Turun tuomiokirkossa:

”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.”

Yllä siis on kyse esi-isien haudasta Munckien eli Brinkkalan kuorissa.

Hautakiven päällä lukee Sigfrid Mårtenssonin nimi.

Kyse ei siis ole kamreeri Sigfrid Sigfridssonin haudasta, johon oli haudattu niin pormestari Mårten Sigfridsson kuin tyttärensä, khr Johannes Frisiuksen vaimo, Israel Alftanuksen anoppi.
--------------
Aiemmin jo pohdittiin onko kyse tuosta anopin esi-isien haudasta vai Israel Alftanuksen esi-isien haudasta.
Jälkimmäisessä tapauksessa kyseeseen voisi tulla vain Ericus Erici Alftanuksen äidin suvun hauta, koska nimi ei viittaa Alftanuksiin.
------------
Lainaus Järvenpää:

Tuo kuvaus mahdollistaa aika monta erillaista sukulaisuussuhdetta, mm. sen että on olemassa poikien vaari Sigfred Mårteninpoika, jonka veljiä ovat em. Gabriel ja Bertill Sigfredinpojat, ja että Sigrid Sigfidinpojalla on velipuolet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

Onko yllä oleva Antti Järvenpään toteamus se oikea vastaus.

Oliko Sigfrid Mårtensson kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä?

-------------------------------
Porvari Mårten Persson Kyröläinen mainitaan lähteissä 1530-1563, oli siis kuollut 1563 aikoihin.

Vaimonsa Valborg Olofsdotter johti kauppahuonettaan, kuten aikalaisensa Valborg Innamaa ja Valborg Myllar.

Tiedetään, että Valborgilla ja Mårten Persson Kyröläisellä oli tytär Elisabeth Mårtensdotter Kyrö, jonka puoliso oli linnankirjuri Henrik Hansson, tämän toisessa aviossa. Heidän poikansa professori Mårten Stodius syntyi 9.11.1590.
Henrik Impolan mukaan Valborgin toisen tyttären puoliso oli Turun pormestari Nils Torkilsson.
Impolan tieto ei välttämättä saata olla oikea, koska Juhana kuninkaan lainajutussa mainitaan, että verovapaus annetaan Henrik Hanssonin vaimon isäpuolelle, Nils Torkilssonille.
Tuota myös vahvistaa, että jo 1582 sai Nils Torkilsson verovapauden Tyrvään taloihin, eli oli jo tuolloin aviossa Valborg Olofsdotterin kanssa.

Koska Mårten Persson oli kuollut 1563 aikoihin, oli hänen tyttärensä Elisabeth syntynyt sitä ennen, ollen avioituessaan Henrik Hanssonin kanssa jo 27v. tai enemmän.

Henrik Impola kyllä arvelee, että Mårten Persson olisi kuollut myöhemmin, koska kuningas on häneltä lainannut huomattavia rahamääriä.

Lainaus Impola:
Kun Benedictus tiedusteli Juhana III:n kirjeestä, annan tässä kirjetekstin sellaisena kuin olen sen
saanut vuoden 1584 tilitositteista, jotka eivät ole löytyneet digitoituina.

”Efter det vår tro undersåte borgare i Åbo Mårten Kyröläinen i sin lifstid har försträckt till vår och Riksens nödtorft en summa penningar, och arfvingarna ej ännu fått någon betalning, har vi fördenskull af gunst och nåde undt och efterlåtit Mårten Kyröläinens efterlefverska hustru Valborg Olofsdotter och deras arfvingar 25 (? numero epäselvä) års frihet för alla årliga utskylder som dem bör göra af de två hemman som dem tillkommer i Tyrvis by i Övre Satakunda, dock med den besked att samma Renta skall afreknas i den summa som han af oss och crono hafver till att krefva. Vår tillförordnade ståthållare i Finland, cammererare och befallningsmän bör ej göra härvidlag något hinder för Mårten Kyröläinens arfvingar.”

Lopussa oli päiväys 21.7.1582 ja alussa voudin päällekirjoitus ”Nils Torkilsson borgare i Åbo”, joka tarkoittaa että myönnetty verovapaus koskee häntä. Perikunta oli siis sopinut että läänitys siirtyy hänelle ja hänet on sen mukaisesti merkitty veroluetteloihin.

Kun näissä asioissa joskus luottaa liikaa muistiinsa, olen aikaisemmassa viestissä antanut
väärän tiedon, että verovapaus olisi ollut määräämättömäksi ajaksi. Kirjetekstistä näkyy että se oli määrätyiksi vuosiksi, vaikka numero on kopiossa epäselvä.

Mårten Kyröläisen kuoleman on täytynyt tapahtua Juhana III:n aikana, koska laina oli annettu hänelle (till vår - - nödtorft). Jos se olisi annettu edellisille kuninkaille, niin sanamuoto olisi ollut ”till vår saliga fader” tai ”till vår saliga broder ”.
---------------------
Yllä tulee selväksi, että porvari Mårten Persson Kyröläinen mainitaan lähteissä jo 1530 alkaen.
Voidaan siis arvella, että hänellä olisi ollut jo 1530 vaimo, koska porvarin toimi ei varmaankaan olisi sujunut ilman vaimoa.
Valborg Olofsdotter ei siis ole 1. vaimo vaan vasta 2. vaimo. Voidaan arvella, että Mårten Persson lienee syntynyt 1500-luvun alussa.

Kuten Järvenpää esitti olisi kamreeri Sigfrid Sigfridssonin veljiä Gabriel Mårtensson ja Bertill Mårtensson, sekä isänsä Sigfrid Mårtensson.

Koska Turun tuolloinen sosieti oli erittäin pieni ja sisään lämpiävä, ei liene mahdoton ajatus, että nuo Mårtenin pojat ovatkin kaikki porvari Mårten Perssonin 1. avion lapsia.
Ajallisesti sopii hyvin, koska jos Sigfrid Mårtensson olisi syntynyt 1530 aikoihin olisi Sigfrid Sigfridsson hyvinkin voinut syntyä 1550 ja 60-lukujen taitteessa, koska mainitaan jo 1583 lähteissä.

Koska tiedetään Sigfrid Sigfridssonilla olleen veljen Simon Hanssonin ja koska tämä ilmeisesti on sama kuin linnakirjuri Henrik Hanssonin holhotti Simon Hansson, olisi tämä Sigrid Mårtensson kamreerin isä ollut aviossa Kirstin Nilsdotterin kanssa, joka Sigfrid Mårtenssonin kuoltua nai vouti Hans Börielssonin, Simon Hanssonin isän.
-efterlåtit Mårten Kyröläinens efterlefverska hustru Valborg Olofsdotter och deras arfvingar.
Kuten yllä näkyy puhuu Kuningas Juhana useista perillisistä.
-arfvingarna ej ännu fått någon betalning

1. perillinen oli Elisabeth Mårtensdotter Henrik Hanssonin vaimo.
2. perilliset eivät olleet saaneet 1582 vielä mitään maksua velasta, tuo määrittely perilliset korostaa, että he olivat jo aikuisia, eivätkä Valborg Olofsdotterin holhottavina.
------------------------------------
Harmi kyllä en osaa tehdä tänne verkkokuviota, josta nuo sukusuhteet tulevat esille, käsin sen tein ja kuvio on kiinnostava.

Henrik Impola on myös maininnut, että Valborg Olofsdotter ja kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä olisivat olleet serkut.

Porvari Mårten Persson, jolla vaimo 1.N.N., joka on ollut Tyrvään nimismies Olof Jacobssonin tai vaimonsa sisar, jos Impolan ajatus on oikein.
Siis 1. vaimo oli Valborg Olofsdotterin täti.
2. vaimo Valborg Olofsdotter.

Lapset 1. aviosta:
a.Sigfrid Mårtensson
b.Bertil Mårtensson
c.Gabriel Mårtensson
d.Mahdollisesti tytär N.Mårtensdotter, Ericus Erici Alftanuksen äiti.

2. avionlapset:
Elisabeth Mårtensdotter.

Mahdollisesti 2.vaimolla Valborg Olofsdotterilla ja 2.puolisolla Nils Torkilssonilla myös tytär Brita Nilsdotter, Karkun Michel Andersson Pacchaleniuksen vaimo, ja alilaamanni Anders Pacchaleniuksen äiti.

a.Sigfrid Mårtensson
vaimo Kirstin Nilsdotter, jolla sisar Brita Nilsdotter.
Lapset:
kamreeri Sigfrid Sigfridsson
Biritta, linnakirjurin vaimo 1.?
-olisiko Henrik Hansson voinut naida vaimonsa tätipuolta Elisabeth Mårtensdotteria?
asui ehkä Tukholmassa, koska poikansa pojat perivät talon sieltä.

Lesken Kirstin Nilsdotterin 2. puoliso vouti Hans Börielsson
Lapset:
Simon Hansson
Nils Hansson
Thomas Hansson?Turun linnan räntmestare
Jöran Hansson?Rauman pormestari.
Holhooja linnakirjuri Henrik Hansson.

Sigfrid Sigfridssonin lasten holhoojat:
pormestari Bertil Mårtensson
mestari Gabriel Mårtensson
-olisivat täten kamreerin täyssetiä.

Lainat kuninkaalle:
porvari Mårtens Persson, kuninkaan kirje 1582
Verovapaus Tyrvään Tyrväänkylän kahteen tilaan Nils Torkilssonille.

Linnankirjuri Henrik Hansson lasten äidin perintö ja muu raha.
Kuninkaan kirje 1592.
Verovapaus Ruskon tilaan Nils Torkilssonille.
-----------------------
Jos Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi ollut esitetty, ei olisi niin mahdoton yhtälö, koska silloin sekä Henrik Hansson ja Erik Hansson olisivat maineet sisarpuolet.

Israel Alftanus olisi siis nainut pikkuserkkunsa tyttären.

[Benedictus]

Lainaus Impola:
Tyrväänkylän yhden kokokoukun suuruista nimismiestaloa viljeltiin 1500-luvun puolivälin jälkeen kahtena talona, mutta se oli perikunnan yhteisomistuksessa ja Valborg Olofsdotter oli yksi omistajista, kun Juhana III läänitti sen verot Mårten Kyröläisen perikunnalle maksuksi suuresta lainasta, jonka Kyröläinen oli antanut ”Meidän ja Valtakunnan hätätarpeeseen”, kuten kuningas sanoo kirjeessään 21.7.1582 (KA 2363:24). Perikunta siirsi läänityksen yhdelle jäsenelleen, vävylle pormestari Nils Torkilssonille, joka on veroluetteloissa merkitty toisen talon omistajaksi siksi kunnes koko läänitys hänen kuoltuaan siirtyi kamreeri Sigfrid Sigfridssonille.

Rauvan talo (1/4 koukkua) oli kantaisän pojan Ragvald Olofssonin (main. 1469, 1482, 1487) osuus kantatalosta. Se siirtyi hänen jälkeläisiltään 1601 kamreeri Sigfrid Sigfridssonille, jonka ”oikeaa isänperintöä” se oli (KA 2470:27v). Tämä tieto sulkee pois spekulaatiot, joita eri viestiketjuissa on esitetty kamreerin syntyperästä. Kamreeri ja hänen isänsä kuuluivat Tyrväänkylän nimismiessukuun, mutta heidän asemansa siinä on toistaiseksi epäselvä.

[Antti Alfthan]

Vertailin tuossa ylempänä mainittua Mårten Persson Kyröläisen lainaa Juhanalle ja ynnäilin että herttualla oli erityistä rahan tarvetta v. 1562, jolloin hän meni naimisiin Katarina Jagellonican kanssa Vilnassa (lokakuun 4. 1564). Juhanallahan oli läheiset välit Turun rikkaitten porvareitten kanssa jo frillansa Kaarina Hannuntyttären kautta, mutta varmaan Turun linnan laitto resessanssihoviksi oli mahtiporvareiden eduksi jossain määrin koska se käsittääkseni nosti huomattavasti kaupungin statusta ja vilkastutti kauppaa.

Jos nyt ajatellaan että Erik Hansson (Alftassa) oli Erik-kuninkaan miehiä, niin voisi päätellä että veljensä Henrik Hansson oli yhteyksiensä ja lainojensa kanssa Juhanan miehiä.

Yhteydet Kaarle-herttuan veljiin ja kuningas Sigismundiin olivat sitten vallankeikauksen aikaan rasite näiden hallintovirkamiesveljesten uralla. Rolandin yhteyksistä ei vielä ole selkeää kuvaa, mutta oli hän ainakin Sigismundin aikaisen hallinnon yksi lenkki - ennen kuin hänestä tuli Kaarle-herttuan edustaja Räävelissä.

[Antti Järvenpää]

Olisiko kaavio suunnilleen näin

[Antti Järvenpää]

Kiitoksia Benedictus, kun kaivelit näitä vanhoja viestejä. Oli jo aivan unohtunut tuo Israel Alftanin haudan myynti jutun, joka saa tässä uuden sisällön.

Olisiko niin tosiaan, että kun hän puhuu esi-isiensä haudasta, niin olisiko hänen mummonsa ollut Sigf. Mårtenssonin tytär, joka siis olisi ollut Eric Hanssonin vaimo. Oikein muuta tietähän tästä olisi vaikea päätellä, jos muu kaavio menisi kuten piirsin.

[Benedictus]

Kysyisin Henrik Impolalta seuraavaa:

Nils Torkilsson sai kaksi taloa Tyrväänkylästä läänitykseksi, jotka olivat Impolan mukaan vanhan nimismiestalon kaksi osaa, joita viljeltiin kahtena, vaikka omistettiin yhtenä, niin eikö tuo tarkoittaisi, että tuo virallisesti yksi talo olisi ollut toinen kahdesta verotalosta, jotka perikunnan edustaja Nils Torkilsson sai haltuunsa.
Olisiko mahdollista, että Rauva, Sigfrid Sigfridssonin oikea isänperintö olisi todellisuudessa ollut tuo toinen verotalo?

Rauva siirtyi Nils Torkilssonin kuoltua kamreerille perintöoikeudella.
Kenelle nimismiestalon osat siirtyivät. SAY ei sitä selitä merkinnöillään.

Olen ehdottanut, että kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä olisi Sigfrid Mårtensson, porvari Mårten Kyröläisen poika, jolloin Sigfrid Sigfridsson olisi ollut myös 1582 kuningas Juhanan velan osakas isänsä Sigfid Mårtenssonin tilalla, kuten myös isoisänsä 2. vaimo Valborg Olofsdotter ja muut perilliset.

Tällöin velanantajan Mårten Kyröläisen 1. vaimon perilliset olisivat olleet Rauvan osakkaita ja 2. vaimon Valborg Olofssonin perillinen Elisabeth Mårtensdotter nimismiestalon osakas äitinsä kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Kysyisin Henrik Impolalta seuraavaa:

Nils Torkilsson sai kaksi taloa Tyrväänkylästä läänitykseksi, jotka olivat Impolan mukaan vanhan nimismiestalon kaksi osaa, joita viljeltiin kahtena, vaikka omistettiin yhtenä, niin eikö tuo tarkoittaisi, että tuo virallisesti yksi talo olisi ollut toinen kahdesta verotalosta, jotka perikunnan edustaja Nils Torkilsson sai haltuunsa.
Olisiko mahdollista, että Rauva, Sigfrid Sigfridssonin oikea isänperintö olisi todellisuudessa ollut tuo toinen verotalo?

Rauva siirtyi Nils Torkilssonin kuoltua kamreerille perintöoikeudella.
Kenelle nimismiestalon osat siirtyivät. SAY ei sitä selitä merkinnöillään.

Olen ehdottanut, että kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä olisi Sigfrid Mårtensson, porvari Mårten Kyröläisen poika, jolloin Sigfrid Sigfridsson olisi ollut myös 1582 kuningas Juhanan velan osakas isänsä Sigfid Mårtenssonin tilalla, kuten myös isoisänsä 2. vaimo Valborg Olofsdotter ja muut perilliset.

Tällöin velanantajan Mårten Kyröläisen 1. vaimon perilliset olisivat olleet Rauvan osakkaita ja 2. vaimon Valborg Olofssonin perillinen Elisabeth Mårtensdotter nimismiestalon osakas äitinsä kanssa.
Jossain yhteydessä on katseltu Suvannon keräämiä merkintöjä Tyrväänkylältä.

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0001-0190_ALA-SASTAMALA_ELI_TYRVAA.pdf

Rauva on sivulla 70 ja nimismies Olavi esiintyy myöhemmin. Jos kulkureitti sattuu Sastamalan suunnalle, kannattaa käydä katsomassa Tyrväänkylän hämmästyttävän hyvin säilynyttä ikiaikaista maalaismaisemaa matkalla kohti Karkkua.

[Benedictus]

Yhdyn Latva-Raskun kommenttiin. Tyrväänkylän kokonaisuus ansaitsee huomiota, sillä tuollaisia maisemia ei enää paljoa ole jäljellä.

Jos en väärin muista, olisi tuo vanha nimismiestalo Eskola sama kuin nykyinen Ryssäntalo.
Ryssäntalo kuuluu yhä äidinäitini suvulle. Merkittävää on, että rakennukset ovat osin ilmeisesti peräisin 1600-luvulta.

Kysyin Henrik Impolan näkemystä Rauvan ja nimismiestalon omistuksesta, koska se voisi ratkaista, oliko kamreeri Sigfrid Sigfridsson porvari Mårten Kyröläisen perillinen.

Mitä pohdin, on nimismies Olof Jacobssonin lasten ikä, sillä Suvanto mainitsee tämän vain 1522 saakka.
Olof Jacobssonilla oli ollut vaimo 1500.
OLAVI JAAKONPOIKA 1500 Olaus Iacobi de Tyrwæiæ maksoi 3 markkaa vai-
monsa hautapaikasta, BFH I s. 398

Eli vaimoja pitää olla myös toinen, joka olisi Porin khr Martinus Olain ja porvari Valborg Olofsdotterin äiti.
Jotenkin tuntuisi, että jos nimismies Olof Jacobsson on kuollut 1522 aikoihin, ei Valborg eikä khr Martinus Olaikaan ajallisesti oikein passaa Olof Jacobssonin lapsiksi.
Valborgin tytär Elisabeth avioitui linnakirjuri Henrik Hanssonin kanssa 1589, eli jos isänsä kuoli 1563 olisi ollut 27 vuotias, jos taas porvari Mårten Kyröläinen eli vanhemmaksi Elisabeth nuortuu.
Vaikuttaisi, että Olof Jacobsson olisi elänyt paljon myöhempään, eli lapset olisivat syntyneet 1530-luvulla?

[Benedictus]

Hypoteesejä voi laatia pohdittavaksi, josko niistä aukeisi jokin oikea suunta tutkimukselle, joka löytäisi varmentevat lähteet.

Pohdin, onkohan kukaan aiemmin ajatellut kuka oli Sääksmäen vouti Israel Påhlsson Stiernkorsin vaimo Margareta Mårtensdotter suvultaan.
Margareta mainitaan kuolleen 1605.

Tiedetään Turun porvari Mårten Kyrön olleen jo 1530 luvulla porvarina.
Vouti Israel Påhlssonin arvellaan syntyneen n. 1535.

Olisiko mahdollista, että Israel Påhlsson Siernkorsin vaimo Margareta Mårtensdotter olisi ollut porvari Mårten Kyrön vanhimpia tyttäriä.

Tiedetään, että linnakirjuri Henrik Hanssonin 2. vaimo oli porvari Mårten Kyrön tytär Elisabeth Mårtensdotter Kyrö.

Olisiko 1. vaimo Birita, joka mainitaan kuoleeksi 1589, ollut Israel Stiernkorsin ja Margareta Mårtensdotter Kyrön tytär.

Tiedetään Henrik Hanssonin lainanneen kuninkaalle lastensa äidinperintöä 1589, mikä olisi sama vuosi kuin vouti Israel Stiernkors mestattiin Tukholmassa.
Voisiko kyseessä olla pakkolaina apen perinnöistä?

[Harri Saastamoinen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668552

Luettuani ketjun voisin esittää tänne kysymyksen kyseistä tuomiokirjasta vuodelta 1601, joka on Rautalammilta.

Ketä tässä mainitut Hans Erickson, Mons Larsson jne ovat? Ja mikä on tuon Markuksen perässä oleva sana "Nillpö"? Ja mikä Markuksen asema tässä asiassa on?

[karisalm]

Hei

Matts Larsson (Cruus) til Harviala https://www.adelsvapen.com/genealogi/Cruus_af_Edeby_nr_69
Hans Eriksson (Finne) til Kuurila http://runeberg.org/frfinl/0264.html

Marcus on Matts Larssonin tienare eli palvelija joka edustaa isäntäänsä käräjillä.

[Harri Saastamoinen]

Hei

Matts Larsson (Cruus) til Harviala https://www.adelsvapen.com/genealogi/Cruus_af_Edeby_nr_69
Hans Eriksson (Finne) til Kuurila http://runeberg.org/frfinl/0264.html

Marcus on Matts Larssonin tienare eli palvelija joka edustaa isäntäänsä käräjillä.

Kiitos vastauksesta. Herää kysymys mahtaako tuo Markus olla sitten Saastamoisten kantaisä.

[Pekka Hiltunen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668552

Luettuani ketjun voisin esittää tänne kysymyksen kyseistä tuomiokirjasta vuodelta 1601, joka on Rautalammilta.

Ketä tässä mainitut Hans Erickson, Mons Larsson jne ovat? Ja mikä on tuon Markuksen perässä oleva sana "Nillpö"? Ja mikä Markuksen asema tässä asiassa on?
Ällini ei kyllä riitä tekstin lukemiseen ainakaan ihan oikopäätä, mutta sen verran on näitä Savon sukuja koetettu kartoittaa, että voi sanoa vain harvojen, lähinnä vain säätyläissukujen edustajien päätyneen lähteisiin.Ylhäissyntyistä Måns Larssonia tai Hans Erikssonia voisi ehkä koettaa etsiä kenties lähinnä Hämeestä. "Nillpö" voisi olla jokin paikka eli asujaimisto, kuten Nilsiä (vaikka ei nyt varmuudella ole synonyymi).
1600-luvulla oli Savossa väkeä metsälappalaisten, idästä tulleitten (Vienan-?) karjalaisten, eteläkarjalaisten ja vallankin hämäläisten lisäksi Kustaa I:n varovapaudella houkuttelemia porvareittern jälkeläisiä, kun piti saada "rautaa" olemattomalle rajalle. Yleisesti voisi maallikkona sanoa, että vain patronyymillä Savossa esiintyneet voidaan lukea säätyläistöön, jollei muuta ilmene. Aika monta Måns Larssonia tai Hans Erikssonia mahtuu tauluihin, mutta kaikila on sukunimi ja vain harvat ovat näin varhaisilta ajoilta. Jos on tuomiokirja, niin sitten puuttuu maakirja - ja rajat, varsinkin idän suuntaan.
Melkein jokaisella lautamiehellä on tässä savolainen suku- eli liikanimi, mutta niinhän oli jo paria vuosisataa aiemmin, kun tuomari Utriaisen ohella mainittiin 12 savolaista lautamiestä.

Tässä on mielenkiintoinen tuomiokirjaote, jota sopisi verrata paitsi edeltäviin, myös seuraaviin, joissa jo pitäisi näkyä tuttujakin nimiä lautamiesten joukossa. Sitä en tiedä, että miten tämä liittyy Abrahamin kronikkaan - paitsi että on ken ties saman tyyppisiä nimiä molemmissa. V-S:n alueelta löytyy kyllä Måns Larssoneita, Hans Erikssoneja ja Erik Hanssoneja aivan riittävästi ilman, että savolaisia tämmöisillä seikoilla suotta kuisataan.
PH

[Harri Saastamoinen]

Ällini ei kyllä riitä tekstin lukemiseen ainakaan ihan oikopäätä, mutta sen verran on näitä Savon sukuja koetettu kartoittaa, että voi sanoa vain harvojen, lähinnä vain säätyläissukujen edustajien päätyneen lähteisiin.Ylhäissyntyistä Måns Larssonia tai Hans Erikssonia voisi ehkä koettaa etsiä kenties lähinnä Hämeestä. "Nillpö" voisi olla jokin paikka eli asujaimisto, kuten Nilsiä (vaikka ei nyt varmuudella ole synonyymi).
1600-luvulla oli Savossa väkeä metsälappalaisten, idästä tulleitten (Vienan-?) karjalaisten, eteläkarjalaisten ja vallankin hämäläisten lisäksi Kustaa I:n varovapaudella houkuttelemia porvareittern jälkeläisiä, kun piti saada "rautaa" olemattomalle rajalle. Yleisesti voisi maallikkona sanoa, että vain patronyymillä Savossa esiintyneet voidaan lukea säätyläistöön, jollei muuta ilmene. Aika monta Måns Larssonia tai Hans Erikssonia mahtuu tauluihin, mutta kaikila on sukunimi ja vain harvat ovat näin varhaisilta ajoilta. Jos on tuomiokirja, niin sitten puuttuu maakirja - ja rajat, varsinkin idän suuntaan.
Melkein jokaiasella lautamiehellä on tässä savolainen suku- eli liikanimi, mutta niinhän oli jo paria vuosisataa aiemmin, kun tuomari Utriaisen ohella mainittiin 12 savolaista lautamiestä.

Tässä on mielenkiintoinen tuomiokirjaote, jota sopisi verrata paitsi edeltäviin, myös seuraaviin, joissa jo pitäisi näkyä tuttujakin nimiä lautamiesten joukossa. Sitä en tiedä, että miten tämä liittyy Abrahamin kronikkaan - paitsi että on ken ties saman tyyppisiä nimiä molemmissa.
PH

Ketju on jo niin pitkä ettei saa käsitystä kuinka hyvin kaikilla sivuilla on käsitelty itse aloitusta. Kommentoin sen verran että meidän sukumme liittyy Hagner sukuun joka liittyy 1600 luvun lopulla Melkkilään. Melkkilähän vilahtaa monessa kohtaa vastauksissa. Se että kysyin tuosta tuomiokirjasta täällä on kyllä oikea paikka, minulle. Meillä on aiheeseen monta juonnetta joita täällä pitkässä keskustelussa koko ajan sivutaan, mutta en pysty Hiltuselle osoittamaan mihin kohtaa oman sukumme sinne laitan.

[Matti Lund]

Hei

Matts Larsson (Cruus) til Harviala https://www.adelsvapen.com/genealogi/Cruus_af_Edeby_nr_69
Hans Eriksson (Finne) til Kuurila http://runeberg.org/frfinl/0264.html

Marcus on Matts Larssonin tienare eli palvelija joka edustaa isäntäänsä käräjillä.

Siis Matti Laurinpojan palvelijan nimi on Markku Niileksenpoika.

Niileksenpoikaa osoittaa "Nils" etunimen perässä oleva patronymikonin lyhenne, jota lyhennettä merkkaa se aalto kirjaimen päällä.

Hannu Eerikinpoika taas kuulutteli aivan eri jutussa vanhoja maakauppojaan, eli oli ostanut Pielaveden suunnalta kalavesiä ja metsäpalstoja, joista vanhimmassa vuodelta 1545 tuomarinsijainen Olavi Laurinpoika on julistanut käräjätuomion läänitysherransa Klaes Åkenpojan puolesta.

terv M Lund

[Harri Saastamoinen]

Siis Matti Laurinpojan palvelijan nimi on Markku Niileksenpoika.

Niileksenpoikaa osoittaa "Nils" etunimen perässä oleva patronymikonin lyhenne, jota lyhennettä merkkaa se aalto kirjaimen päällä.

terv M Lund

Kiitos Matille tästäkin selvennöksestä. Voi olla että olen jo vaikka kuinka monetta kertaa ihan väärässä Markuksessa, mutta tämäkin pitää selvittää.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos Matille tästäkin selvennöksestä. Voi olla että olen jo vaikka kuinka monetta kertaa ihan väärässä Markuksessa, mutta tämäkin pitää selvittää.
Kannattaa seurata ja perehtyä Savo-ketjiuihin, joissa nämä tiedot saattavat osoittautua kultajyviksi. Pyhimys-nimi Marcus ei ohjaa ketään oikeille linjoille ilman lisätietoja. Henk. koht. uskon, ettei olla missään tekemisissä Alftanusten syntyjen kanssa. Siis soattaapi olla mutta soattaapi olla olemattakin.
PH

[Harri Saastamoinen]

Kannattaa seurata ja perehtyä Savo-ketjiuihin, joissa nämä tiedot saattavat osoittautua kultajyviksi. Pyhimys-nimi Marcus ei ohjaa ketään oikeille linjoille ilman lisätietoja. Henk. koht. uskon, ettei olla missään tekemisissä Alftanusten syntyjen kanssa. Siis soattaapi olla mutta soattaapi olla olemattakin.
PH

Pyhimysnimen perusteella kukaan ei tietenkään tee mitään johtopäätöksiä. Rautalammin Vuonamon alueen maat myytiin Harvialan Karinille 1578, joten aluella on Harvialaan yhteys. DNA testi viittaa Tenhola/Perniö-Turku-Merikarvia aluelle ja Hagnerit Tenhola/Perniö alueelle. Tuskin Marcus jota etsin asusti Kuopion torin kupeella ja muikkukukkoa syödessä päätti siirtyä Rautalammille.

[Pekka Hiltunen]

Pyhimysnimen perusteella kukaan ei tietenkään tee mitään johtopäätöksiä. Rautalammin Vuonamon alueen maat myytiin Harvialan Karinille 1578, joten aluella on Harvialaan yhteys. DNA testi viittaa Tenhola/Perniö-Turku-Merikarvia aluelle ja Hagnerit Tenhola/Perniö alueelle. Tuskin Marcus jota etsin asusti Kuopion torin kupeella ja muikkukukkoa syödessä päätti siirtyä Rautalammille.
Lampuoti (tjenare) on hyvinkin voinut olla isännälleen sukua, mutta voi olla, että kukkokin on nuorempi (ja venäläisperäinen) innovaatio kuin kyseisten käräjien ajankohta. DNA-yhteyden liittäminen henkilönimeen onkin sitten koko lailla hankalampi tehtävä, vaikka Marcus voitaisiinkin asettaa Saastamoisten kantaisäksi. Löytö on hieno, mutta valitettavasti on odoteltava, kunnes saadaan riittävästi DNA-materiaalia päätelmien tekemiseen: markkeritesti on kuin atrain tai heinähanko, kun tarvittaisiin haarukkaa tai täikampaa... Henk. koht. en usko, että historiatiedot antavat mitään "tjänaren" statuksesta, vaikka olisi vävy tai veljen vävy. Jälkeläisten jääminen paikoilleen Savoon viittaa siihen, että asianomainen tai hänen lähisukulaisensa ovat viljelleet Harvialan maita menestyksellisesti, mutta Marcus saattaa olla vain suvun lukutaitoinen jäsen, jolla ei välttämättä ole yhteyttä Kallaveden kalansaaliisiin. Rautalammilta käsin Kustaa I kaiketikin asutti koko Savon verovapautuksia mm. turkulaisille porvarinpojille myöntäen, ja viipurilaisesta Kauhasesta tehtiin Tavinsalmen, myöh. Kuopion khra heti alkajaisiksi Paavin omaisuuden siirtämisessä kruunulle 1500-luvun alkupuolella. Vehmaskylän Pekosten rusthollarin 1. p:so oli Finne-sukua, vaikakin 1600-luvulla. En ole löytänyt näitä Finnejä isäehdokkaiksi, mutta eiköhän kuitenkin liikuta samoilla vaiheilla maantieteellisesti eli Etelä-Savon puolella.
"Saastamoinen" voisi liittyä Sastamalaan eli ehkä Merikarviankin seutuihin.
PH

[Harri Saastamoinen]

Lampuoti (tjenare) on hyvinkin voinut olla isännälleen sukua, mutta voi olla, että kukkokin on nuorempi (ja venäläisperäinen) innovaatio kuin kyseisten käräjien ajankohta. DNA-yhteyden liittäminen henkilönimeen onkin sitten koko lailla hankalampi tehtävä, vaikka Marcus voitaisiinkin asettaa Saastamoisten kantaisäksi. Löytö on hieno, mutta valitettavasti on odoteltava, kunnes saadaan riittävästi DNA-materiaalia päätelmien tekemiseen: markkeritesti on kuin atrain tai heinähanko, kun tarvittaisiin haarukkaa tai täikampaa... Henk. koht. en usko, että historiatiedot antavat mitään "tjänaren" statuksesta, vaikka olisi vävy tai veljen vävy. Jälkeläisten jääminen paikoilleen Savoon viittaa siihen, että asianomainen tai hänen lähisukulaisensa ovat viljelleet Harvialan maita menestyksellisesti, mutta Marcus saattaa olla vain suvun lukutaitoinen jäsen, jolla ei välttämättä ole yhteyttä Kallaveden kalansaaliisiin. Rautalammilta käsin Kustaa I kaiketikin asutti koko Savon verovapautuksia mm. turkulaisille porvarinpojille myöntäen, ja viipurilaisesta Kauhasesta tehtiin Tavinsalmen, myöh. Kuopion khra heti alkajaisiksi Paavin omaisuuden siirtämisessä kruunulle 1500-luvun alkupuolella. Vehmaskylän Pekosten rusthollarin 1. p:so oli Finne-sukua, vaikakin 1600-luvulla. En ole löytänyt näitä Finnejä isäehdokkaiksi, mutta eiköhän kuitenkin liikuta samoilla vaiheilla maantieteellisesti eli Etelä-Savon puolella.
"Saastamoinen" voisi liittyä Sastamalaan eli ehkä Merikarviankin seutuihin.
PH

Mielenkiintoinen keskustelu? Enhän väittänyt Markuksen olevan Harvialan sukua vaan että Harvialalla on alueelle yhteys ennestäänkin ja mietin tuliko Marcus alueelle nimenomaan Harvialan kautta. Ja se miksi suku asettui Savoon johtunee ihan siitä, että Vuonamolla oli vaimo. DNA puolestaan sijoittaa sukumme alkuperän aivan muualle kuin savoon edellä mainituista syistä johtuen.

Tässä koetetaan kirjallisin lähtein ja DNAn avulla löytää ratkaisua.

[Pekka Hiltunen]

Mielenkiintoinen keskustelu? Enhän väittänyt Markuksen olevan Harvialan sukua vaan että Harvialalla on alueelle yhteys ennestäänkin ja mietin tuliko Marcus alueelle nimenomaan Harvialan kautta. Ja se miksi suku asettui Savoon johtunee ihan siitä, että Vuonamolla oli vaimo. DNA puolestaan sijoittaa sukumme alkuperän aivan muualle kuin savoon edellä mainituista syistä johtuen.

Tässä koetetaan kirjallisin lähtein ja DNAn avulla löytää ratkaisua.
No juu. Jos on tieto Marcus-nimen esiintymisestä Savon Saastamoisten alkupolvissa, on tämä tietenkin vihje joko 1. siitä, että kys. tjänare itse asettui Savoon, tai 2. hänen jälkeläisensä jäi sinne taloa pitämään, tai 3. joku Saastamoisten kantaisistä on saanut kummikseen tämän ilmeisesti lukutaitoisen Markun, ja 4. nimi esiintyy täysin sattumalta Saastamoisten suvussa. Lukutaitoinen henkilö on kyseisenä aikana ollut tietenkin toivottu kummi, eikä ole poissuljettua, että geenit tulevatkin aivan toisaalta - ehkä Harvialan piiristä tai kenties Satakunnasta. En lukenut (aiempia?) tekstejäsi huolella: siis harvinainen Marcus-nimi on ilmaantunut tjänarea myöhemmin Savoon, ehkä juuri Kustaa I:n asutustoimiin liittyen. Toisaalta Saastamoinen, alkujaan ilmeisesti "Sastamoin" kyllä aika selvästi ilmaisee henkilön olevan lähtöisin Sastamalasta ("sastamoinen" = sastamalalainen). Saastamoisten sukukirjan uusi laitos on näemmä työn alla eikä vanhasta ketjusta ollut hyötyä. Täytyy vain toivottaa menestystä DNA-tutkimuksissa, vaikkakin tarvittava matchien määrä on toivottoman suuri, jos sen varaan rakentaa. Olisi joka tapauksessa melkoinen yhteensattuma, jollei asiamies-Markulla olisi mitään tekemistä suvun Savon-haaran mahdollisen kantaisän kanssa. Jos on harvinainen isä- tai äiti-linja, kannattaisi ehkä teettää autosomeihin perustuva testi: olen itse onnistunut löytämään aviottoman esiäitini hänen (jo epäiltävänä olleen) isänsä dna-sukulaisten avulla, kun tunnetun suvun jäsenen esivanhemmat löytyivät kaikki sukukirjoista eivätkä isovanhempieni sukujen muut jäsenet voineet selittää tiettyjen paikkakuntien matchejä. T.s. horisontaalinen selvittelykin voisi tulla kyseeseen - niin työläältä kuin se kuulostaakin...
PH

[Harri Saastamoinen]

No juu. Jos on tieto Marcus-nimen esiintymisestä Savon Saastamoisten alkupolvissa, on tämä tietenkin vihje joko 1. siitä, että kys. tjänare itse asettui Savoon, tai 2. hänen jälkeläisensä jäi sinne taloa pitämään, tai 3. joku Saastamoisten kantaisistä on saanut kummikseen tämän ilmeisesti lukutaitoisen Markun, ja 4. nimi esiintyy täysin sattumalta Saastamoisten suvussa. Lukutaitoinen henkilö on kyseisenä aikana ollut tietenkin toivottu kummi, eikä ole poissuljettua, että geenit tulevatkin aivan toisaalta - ehkä Harvialan piiristä tai kenties Satakunnasta. En lukenut (aiempia?) tekstejäsi huolella: siis harvinainen Marcus-nimi on ilmaantunut tjänarea myöhemmin Savoon, ehkä juuri Kustaa I:n asutustoimiin liittyen. Toisaalta Saastamoinen, alkujaan ilmeisesti "Sastamoin" kyllä aika selvästi ilmaisee henkilön olevan lähtöisin Sastamalasta ("sastamoinen" = sastamalalainen). Saastamoisten sukukirjan uusi laitos on näemmä työn alla eikä vanhasta ketjusta ollut hyötyä. Täytyy vain toivottaa menestystä DNA-tutkimuksissa, vaikkakin tarvittava matchien määrä on toivottoman suuri, jos sen varaan rakentaa. Olisi joka tapauksessa melkoinen yhteensattuma, jollei asiamies-Markulla olisi mitään tekemistä suvun Savon-haaran mahdollisen kantaisän kanssa. Jos on harvinainen isä- tai äiti-linja, kannattaisi ehkä teettää autosomeihin perustuva testi: olen itse onnistunut löytämään aviottoman esiäitini hänen (jo epäiltävänä olleen) isänsä dna-sukulaisten avulla, kun tunnetun suvun jäsenen esivanhemmat löytyivät kaikki sukukirjoista eivätkä isovanhempieni sukujen muut jäsenet voineet selittää tiettyjen paikkakuntien matchejä. T.s. horisontaalinen selvittelykin voisi tulla kyseeseen - niin työläältä kuin se kuulostaakin...
PH

Kantaisä on siis Marcus ja hänen jälkipolvillaan esiintyy sama nimi patronyymina. On syntynyt noin 1560-1570. Mutta sain tästä tarvittavan tiedon.

[Julle]

< Pyhimysnimen perusteella kukaan ei tietenkään tee mitään johtopäätöksiä. Rautalammin Vuonamon alueen maat myytiin Harvialan Karinille 1578, joten aluella on Harvialaan yhteys. DNA testi viittaa Tenhola/Perniö-Turku-Merikarvia aluelle ja Hagnerit Tenhola/Perniö alueelle. Tuskin Marcus jota etsin asusti Kuopion torin kupeella ja muikkukukkoa syödessä päätti siirtyä Rautalammille. >

Kannattanee pikemminkin seurata maa-alueiden omistuksia tai kuulumisia jollekin ennen omistusta. Vuonamonlahti alkanee tästä tai hieman aikaisemmin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1292793

Se kyllä viittaa Katriinan osalta Lepaalle ja Antti Jussinpojan osalta Juttilaan tai Jussilaan?

Tutkimisiin

[Benedictus]

Tässä on tullut pähkäiltyä Simon Hanssonia, joka oli linnakirjuri Henrik Hanssonin holhotti, joka käräjöi vanhaa perintöä.
Simon Hanssonin täti oli Brita Nilsdotter.

Simon Hansssonin äiti oli ilmeisesti Kertin Nilsdotter, jonka puoliso oli Hans Börielsson, ilmeisesti Simon isä.

Kamreeri Sigfrid Sigfridssonille oli velipuoli Simon Hansson, joka voisi olla juuri edellämainittu Simon Hansson.

Tällöin kamreerinkin äiti olisi Kerstin Nilsdotter.

Kamreerin pojan pormestari Mårten Stodiuksen tytär oli kangasalan khr Johannes Arvidi Frisiuksen 1. vaimo.

Miten olisi, jos Kerstin Nilsdotterin ja Brita Nilsdotterin sisar on myös Elsa Nilsdotter Maskun Kaijalasta, Johannes Frisiuksen isoäiti?

Elsa Nilsdotterin alkuperästä ei vaikuta olevan mitään täyttä varmuutta.
Jos Kerstin ja Elsa Nilsdotterit olisivat sisaria, olisi Johannes Frisius nainut pikkuserkkunsa tyttären.

Jos, kuten ehdotin, olisi kamreeri Sigfridus Sigfridin sisar ollut Ericus Erici Alftanuksen äiti, olisivat Ericin tyttären Anna Alftanan tytär Juliana ja 1. puolisonsa Arvid Johansson Frisius olleet 3.serkut Arvidin äidin Brita Mårtensdotterin kautta ja kait 4. serkut isän Johannes Frisiuksen kautta.

Arvellaan, että Elsa Nilsdotter olisi perinyt osan Maskun Geitilästä ja Kaijalan kokonaan.
Keneltä Elsa ne silloin olisi perinyt?

[Benedictus]

http://www.genealogia.fi/genos-old/50/50_94.htm

Tässä vanhassa Vähäkankaan tutkimuksesa Geetit ja Karpelanit liittyvät yhteen jotenkin.

Liitttykö Elsa Nilsdotter Keitilästä jotenkin näihin henkilöihin?

[Benedictus]

Olen viimeaikoina pyrkinyt tuomaan esiin uusia näkökulmia Alftanus pohdintaan, erityisesti Kronikan paikoista ja Brinkalan kurin osalta.

Eräs seikka on sellainen, jota ei mielestäni ole pohdittu perusteellisesti.

Ericus Erici Alftanus valittiin Taivassalon kirkkoherraksi, pitkän Carpelan aatelis-suvun jäsenten kirkkoherraketjun jälkeen.

Toisalta Alftanuksilla oli useissa lähteissä kontakteja erityisesti majuri Lars Larsson Carpelanin kanssa.

Onko mahdollista, että Alftanusten ja Carpelanien välillä oli sukuside?

Joissain lähteissä, joita en nyt tähän löydä, on mainittu, että Turun kylänvouti Erik Hansson Krankin vaimo olisi ollut Kahiluoto-sukuinen nainen.

Erik Krankin tytär Margareta oli Taivassalon khr Mathias Michaelis Carpelanin vaimo eli majuri Lars Carpelanin isoäiti.Margareta mainitaan avioituneen 1557.

Margaretan veli oli Turun pormestari Michel Krank ja toinen veli Hans ? Eriksson Krank oli pitkäaikainen kuninkaan kanslian kirjuri Tukholmassa.

Eräs mahdollisuus Alftanus-Carpelan sukulaisuuteen olisi, että Erik Krankilla olisi myös toinen tytär, joka olisi ollut mahdollisesti Ericus Erici Alftanuksen isoäiti. Ajallisesti ei oikein sovi äidiksi.

Tällöin Ericus Alftanus olisi ollut melko läheistä sukua Taivassalon edellisille papeille.

[Pekka Hiltunen]

Olen viimeaikoina pyrkinyt tuomaan esiin uusia näkökulmia Alftanus pohdintaan, erityisesti Kronikan paikoista ja Brinkalan kurin osalta.

Eräs seikka on sellainen, jota ei mielestäni ole pohdittu perusteellisesti.

Ericus Erici Alftanus valittiin Taivassalon kirkkoherraksi, pitkän Carpelan aatelis-suvun jäsenten kirkkoherraketjun jälkeen.

Toisalta Alftanuksilla oli useissa lähteissä kontakteja erityisesti majuri Lars Larsson Carpelanin kanssa.

Onko mahdollista, että Alftanusten ja Carpelanien välillä oli sukuside?

Joissain lähteissä, joita en nyt tähän löydä, on mainittu, että Turun kylänvouti Erik Hansson Krankin vaimo olisi ollut Kahiluoto-sukuinen nainen.

Erik Krankin tytär Margareta oli Taivassalon khr Mathias Michaelis Carpelanin vaimo eli majuri Lars Carpelanin isoäiti.Margareta mainitaan avioituneen 1557.

Margaretan veli oli Turun pormestari Michel Krank ja toinen veli Hans ? Eriksson Krank oli pitkäaikainen kuninkaan kanslian kirjuri Tukholmassa.

Eräs mahdollisuus Alftanus-Carpelan sukulaisuuteen olisi, että Erik Krankilla olisi myös toinen tytär, joka olisi ollut mahdollisesti Ericus Erici Alftanuksen isoäiti. Ajallisesti ei oikein sovi äidiksi.

Tällöin Ericus Alftanus olisi ollut melko läheistä sukua Taivassalon edellisille papeille.
Minulle taas tuli mieleen se ed. viestisi Henrik Hanssonin holhokki Simon: olisikohan hän voinut olla Birettan, Henrikin 1. vaimon eli Britan sisarenpoika? HH oli itse Stiernkors-sukua eikä välttämättä vaimonsa - ainakaan ihan samaa sukuhaaraa - kun tähti-risti -kuvio on liitetty "HH"-nimikirjaimiin.
PH

[Benedictus]

BONSDORFF, CARL VON:Åbostads Dombok 1623-1624. Hfors 1886. 15 s. (Bidrag till Åbo stads historia III) on ollut lähteenä Rundilla. Menemättä sen enempää itse artikkeliin, kiinnitän huomion oikeuden pöytäkirjaan 15.11.1623 ja siinä esiintyviin sukulaisuussuhteisiin, joita myös Rund käyttää lähteenään.

Madz Sigfredsson med sin broder Mårten Sigfredsson tilltaalte sine förmyndare m. Gabriell och Bertill Mårtensson om den gårdh på Norrmallm i Stockholm. . . . . . . . 3. Hwarföre formyndarena icke efterlåt teres fader broder Simon Hansson adt molestere Thomas Hansson s. ......... Der till swarade dhe, adt när s. Sigfred, deres fader, lågh i sin andedrecht, hafwer han bidit och tillbetroodt dem adt wara barnzens målsmän ock icke sin broder, efter han broder någådt för hafwer förharidt för honom.

Järvenpää lainasi tuossa yllä tuota käräjäkirjaotetta.

Onkohan tuota käräjäkirjaa kokonaisuutena koskaan esitetty. Eli mitä kaikkea muuta se sisältää, kuin nuo sukusuhteet?

[Benedictus]

Lainaus:
PS. Olen jo pitkän aikaa vilkuillut kaniikki Peder Nilsson Särkilahden (Taivassalo prebendana ja khra siellä) ja Margareta Korneliantyttären yhteistä tytärtä, josta Jully Ramsay tietää seuraavaa:
Lainaa:
Malin Persdotter, sålde 1545, med sin make, Tammisto och Söderlaks-Vuoris i Töfsala socken, till konung Gustaf I för 240 mk ortiger och ett stenhus i Åbo. Mot denna handel gjordes inspråk af hennes farbroder, Gustaf Nilsson, som påstod att Peder Särkilaks icke varit lagligen gift med hennes moder och hon därför icke arfsberättigad. Konung Johan III anbefallde 1571 undersökning i denna tvist (5). - Gift med Peder von Aken, kallad "unge Peder von Aken", borgare i Åbo stad.
Hist.Ark. XII on tuossa tuo Ramsayn viite (5). Mahtaisiko jollakin olla tuo. Tässä olisi viitteitä Särkilahti sukuun ja toisaalta rahaa, joka tosin olisi ajallisesti väärään aikaan. Toisaalta kun asiaa on käsitelty vielä 1571 niin perintö on ollut pitkään epäselvä samoinkuin tuo raha. Milloinhan Peder von Aken on kuollut ja voisiko Malinilla olla ollut toinen mies.

Oli asia niin tai näin, niin jokin tämän kaltainen on mielessäni. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Matti Lund http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=74990#post74990)
2. Toinen suunta on Taivassalon varhaisemman papiston sukusuhteitten mahdollisimman täydellinen kartoittaminen Ericus Ericin äidin suvun jäljittämiseksi. Tällöin on lähdettävä vähintäänkin 1400 -luvun lopuilla kirkkoherrana toimineesta Niilo Byskallesta lähtien aina Ericus Ericin edeltäjään, jota jo jotkut povaavat hänen apekseen. Niilo Byskallen alkuperästä ei liene luotettavaa tietoa, mutta käsittääkseni hänen jälkeläisensä tunnetaan hyvin.

terv Matti Lund

Jospa laitan tuohon reposteltavaksi sen, mitä itselläni on näistä tiedossa:

Byskalle Nicolaus Sten Sture vanh. aikana 1470 tai 80-luvuilla

Leinberg on heittänyt esiin ajatuksen, että Nicolaus Nicolai olisi Maunu Särkilahden veli. Kuitenkin 2.5.1465 (FMU 3261) päivätty asiakirja osoittaa selvästi, ettei officiaali Niilo ollut Elina Niilontyttären lapsia. Hänen nimensä on mainittu Tawast-sukuisten henkilöiden välissä, joten hän lienee ollut lähellä tätä sukua, Nicolaus Nicolai ja Hans Nicolai ovat todennäköisesti veljeksiä. Kanunki Nicolaus Nicolain hauta on Taivassalon kirkossa, ja hän käytti samaa vaakunaa kuin Paavali Scheel. Ilmeisesti identtinen Ivar Flemingin maakirjassa mainitun “her Nelz Biiskallen” kanssa. Maakirjan merkityn kertomuksen mukaan tämä Taivassalon khra oli rälssisukuinen ja haudattu Taivassalon kirkon pääkuoriin. Niilo Niilonpoika Byskalle yritti turhaan jättää omaisuutensa lapsilleen, ja kun tämä ei onnistunut, testamenttasi hän Vehaksen tilan Turun tuomiokirkon Pärttylin alttarille. Byskalle-suvussa, joka mainittiin 1300-luvulla Ahvenanmaalla, esiintyy toinenkin pappismies, Rostockin yliopistoon 1445 kirjoitettu Petrus Byschall.

Her Niclis officialis mainitaan 2.5.1455 ja samalla kanunkina 2.5.1465, jolloin hän esiintyy Naantalissa Elina Niilontyttären ja hänen poikansa Maunu Niilonpoika Särkilahden tekemän lahjoituksen todistajana. Tämä officiaali lienee sama kuin kanunki Niels Nielsson joka 1.5.1474 perusti yhdessä Maunu Särkilahden kanssa messun Pyhäinmiesten alttarille Saloisten khra Hans Nicolain sielun puolesta. Dominus Nicolaus Nicolaj on mainittu jonkin verran aikaisemmin myös päiväämättömissä tilimuistiinpanoissa.

Lapsia:
Byskalle Paulus Nicolai, pappismies, joka toimi suomessa Piispojen palveluksessa ja valvoi Kokenmäenkartanon lampuoteja

Lähteitä: Turun tuomikapituli keskiajan lopulla, Kauko Pirinen, Helsinki 1956, siv.257; Seppo Suvanto VSHT 1303-1571 s.1960

Skäl M. Petrus 1497-1506

Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti) 1527-1529

Vht. Turun porvari Nils Pederinpoika, "Kiukku-Niku" ja Kirves Karin Olofintytär.

Uskonpuhdistuksen uranuurtaja; opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvain yliopistoissa; maisteri n.1522-1524; palasi Saksasta naineena pappina, kun uskonpuhdistuksenkin kotimaassa ensimmäiset papit avioituivat vasta 1522, eikä Ruotsin valtakunnassa ollut ainoakaan pappi vapautunut selibaattisäännöstä; Turun tuomiokapitulin kaniikki ja lopulta arkkidiakoni; kuoli 1529. –

Pso Margareta Korneliuksentytär, forsia "kallande henne sin forsije", jolle hän testamenttasi toukokuussa 1524 kaiken irtaimistonsa.

Lapsia:
Malin Persdotter, myi 1545 puolisonsa kanssa Tammisto ja Söderlaks-Vuoris tilat Taivasalosta kuningas Kustaa I:lle 240 mk ja kivitalon Turusta, pso Turkulainen porvari von Aken Peder nuorempi.

Lähteitä: Ramsay; ÄSF

Carpelan Michael 1532-1559

Kuoli n. 1559, vht. Vehmaan lainlukija ja tuomionhaltija Remigius Mikael ja Karpelain Anna Tordintytär.

Otti nimen äitinsä suvusta, oli pyhän Olavin dominikaaniluostarin priori, nimitettiin 1.6.1529 Taivassalon khraksi, maarovasti “landprost” 1541-1558

Omisti Viasin ja Ristinkylä Taivassalon kunnassa, ja osallistui niiden kautta aateliseen ratsumiespalveluun.

Pso. Margareta Hansdotter,joka vanhojen sukukirjojen mukaan kantoi vaakunaan, jossa oli lilja aseistetussa kädessä.

Lapsia:
Carpelan Jakob, eli 1551 Viasissa
Carpelan Anna, pso Nils Larsson, jonka isän nimi oli Dalbo Lars. Häntä kutsuttiin vuoden 1579 rälssikatselmuksessa “till Vuorenpää i Töfsala”.
Carpelan Matts, Vehmaan kihlakunnan rovasti.
Carpelan Karin, mainitaan Anrepissä.

Lähteitä: Ramsay

Carpelan Matthias 1560-1591

Vht. Taivassalon khra Carpelan Michael ja Margareta Hansdotter.

Kutsui itseään Matts Mikaelis Carpelan “till Vias, Vuorenpää och Ristinkylä i Töfsala”. Taivassalon khra 1560. Vangittiin 1563 ja syytettiin Juhana herttuan suosimisesta, tuomittiin kuolemaanm mutta sai todistuksen syyttömyydestään pitäjänmiehiltä ja armahdettiin 2.2.1564. Anoi Kaarle herttualta n.1590 (päiväämätön kirjoitus) vahvistusta aateluuteensa. Eli vielä 1590 syksyllä vanhana ja sokeana ja kuoli luultavasti 1592. Tuntui omistavan Taivassalon Hurunkorven, joka mainitaan hänen autionaan 1600-luvun alussa.

Pso Krank Margareta Eriksdotter, eli leskenä 1606 Viasissa, vht. Turkulainen vouti Krank Erik ja Karin.

Lapsia:
Carpelan Mikael, opiskelija Wittenbergissä 1586, Helmstädtissä 1592. Oli läsnä Turun aatelistapaamisessa 1596. Seurasi Klas Flemingiä nuijasodassa ja 24.2.1597 hänet juuri ennen Santavuoren taistelua lähetettiin varoittamaan nuijamiehiä.
Carpelan Lars, s.. 1566, assessori, k. 1648.
Carpelan Hans, (Johan), merkitty rälssikatselmuksessa 1602 “ Kettarsund i Töfsala”.
Carpelan Erik, kuoli nuorena, eli n. 1590.
Carpelan Kristoffer, kuoli nuorena, eli n. 1590.
Carpelan Karin, eli leskenä 1622, pso isänsä seuraaja, Taivassalon khra Agricola Jeremias Eliae tai Esping.

Lähteitä: Ramsay

Agricola Jeremias Eliae 1593-1622

Taivassalon khra Jeremias Eliae Agricola tai Esping, ikiaatelinen, k. 1622.

Turun katedraalikoulun kollega 1588, seurasi appeaan Taivassalon khrana ja allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 19.6.1593. Allekirjoitti 23.2.1594 Upsalassa uskollisuudenvakuutuksen kuningas Sigismundille ja sai 14.5.s.v. kuninkaan vahvistuksen Taivassalon “prästgäll” seurakuntaan.

Pso. edeltäjän tytär Carpelan Karin, eli leskenä 1622.

Lapsia:
Agricola Jeremias Jeremiae, sotilaspappi 1624, oli mm. 1640 palveluksessa Liivinmaalla, pso Elisabet Jakobsdotter, joka 1642 haud. Riikassa.
Esping Elias Jeremiae, k. 1640, kirjottautui Wittenbergin yliopistoon 21.11.1616, asui Kettarsundin säterissä Taivassalossa, jonka omisti hänen enonsa Lars Carpelan, k.n. 1640, pso ennen 1633 Margareta, haud. 12.1.1674 Taivassalon kirkkoon.
Esping Mikael Jeremiasson, ratsumestari, sai 19.10.1650 Loimijoen Mällilän Norrköpingin päätöksen ehdoin. Antoi 1656 Taivassalon kirkkoon hopeisen öylätti rasian, jossa oli hänen nimensä ja vaakuna, k. 1661, aviossa, mutta lapseton, pso N.N.
Agricola Kristianus Jeremiae, Taivassalon “Diaconus” 1622. Esiintyi 1662 kuolleen veljensä Mikaelin pesänselvittäjänä.

Lähteitä: Ramsay

Ericus Erici Alftanus, 1623-1639

S.?, kuoli Taivassalon kirkkoherrana 1639.

Tavataan ensi kerran 4.3.1601 Turussa teininä, kuittaamassa entisen linnakirjuri Henrik Hanssonin palkkasaatavia, sitten Helsingin gymnaasin rehtorina eli koulumestarina mahdollisesti jo 1606 ja vielä 22.10.1617, Turunkoulun teologia lehtori aneksina Liedon srk 1617-1623, Taivassalon khra ja rovasti.

Sukunimi Alftanus otettu käyttöön Turun aikana. Nimiasu vaihtelee Alphtanum, Alphtanus, Alptanum, Alftanus, Alftan. Suvun juurien sanotaan olevan Ruotsin Alftassa mm. Sukukronikkojen mukaan. Turun kirkkoraadin pöytäkirjan mukaan 1.4.1679 kuitenkin Israel Alftan myy esi-isiensä haudan Munkin kuorista (Johanes kastajan eli Brinkkalan kuori). Haudan yläpuolella on teksti Sigfred Mårtensson. Nimi Alphtan voisi myös viitata opettajan työhön ja aakkosiin.

Pso. Elin eli Helena Mårtenintytär, joka oli kotoisin Helsingin Brändöstä. Avioliitto solmittu oletettavasti silloin kun Ericus Erici oli rehtorina Helsingissä. Helena oli perunkirjoituksen mukaan myös miehensä seuraajan sisar. Sukukroniikassa esiintyvä ”sal. moder Emerentia Tott” lienee jokin kunnianarvoisa sukulaisnainen, koska verotuslähteet ja perunkirja osoittavat lasten äidin olevan yksikäsitteisesti em. Helena.

Lapsia:
Joakim Erikinpoika, Turun tuomiokapitulin kirjaston selvitys (Jaakko Gummerus), jossa olevassa laulukirjassa (numero 8) mainitaan ko. perheen jäseneksi. ” Laulukirjassa Nicolaus Martini Brennerus lahjoitti kirjan 1626 sisarenpojalleen ("nepote" nepos oikeastaan tyttärenpoika) Joakim Ericille.”
Erik Erikinpoika, kornetti, k.1.2.1658 Själlandissa, oletettavasti naimaton ja vanhin veljeksistä. TKO 18.7.1640 mukaan joutui tämä autuaan khran poika maksamaan ostamansa pistoolit.
Henrich Eriksson, mainitaan 1664 perinnönjaossa ilman her titteliä, Turun suurlukkari 1677/78, pso Natter Maria.
Alftan Abraham, s.1630 k. 1697, Hattulan kirkkoherrana
Alftan Israel, s.1632, k. 1712, Isonkyrön kirkkoherran sukuhaara sammui 1800-luvun alussa.
Alftan Isak, rykmentin majoitusmestari, ratsutilallinen.
Alftan Magdalena, s.n.1612 k.19.1.1647 Pedersöressa 35 vuotiaana, pso Fortelius Erik, Pietarsaaren khra.
Alftan Karin, s.n. 1614, pso Pusulan kpln Stigelius Jakob.
Alftan Anna, pso Måns Larsson i Hylkilax.

Lähteitä: Sveriges historia del III, Loenbom; Isonkyrön kirkonarkiston Alftan suvun kroniikka; Taivassalon käräjät 1664; Genos 73 3:2002 s.157; HYDYOM; Israel Alftanuksen ja Susan Echmanin epitafin (Isonkyrön vanha kirkko) ylätaulun teksti ja alataulun muistokirjoitus; SAY

1) Kansallinen Elämänkerrasto I, A-E, Suomen Historiallisen Seuran valitsema toimitus, 1927 Osmo Durchman; ALFTHAN-SUKU polveutuu lähinnä varalaamanni Eerik Hannunpojasta Alftan pitäjästä
Helsinglannista, jonka mukaan hänen lapsensa muodostivat nimensä. Hänen isänsä oli Tukholman linnan vahtimestari Hannu Eerikinpoika, jonka vaimona Kaarina Maununtyttären veljentyttären sanotaan olleen, ja vanhimmasta pojasta väitetään Stodius-suvun lähteneen.
2) Genos 1991:1, Olav Rundt; "Släkten Alftans ursprung" osoitetaan Erik Hanssonin isäksi "Hans Olofsson, sannolikt den som var fogde I Sääksmäki härad 1551-1556, kallades också fogde för konungens egna landbor i Finland." Hans Olofssonin vaimoksi mainitaan samassa artikkelissa "Malin Henriksdotter, dotter till frälsemannen Henrik Östensson från Kalmusnäs i Kimito och Alissa Ragvaldsdotter av frälsesläkt på Sjundby i Sjundeå"
__________________
terveisin
Antti Järvenpää

Malin Persdotter, sålde 1545, med sin make, Tammisto och Söderlaks-Vuoris i Töfsala socken, till konung Gustaf I för 240 mk ortiger och ett stenhus i Åbo.
HMM.. Tarkoittaako yllä oleva, että myi maatilat ja kivitalon kuninkas Gustafille vai, että myi maatilat ja sai rahaa ja kivitalon Turusta?
-------------------------
Lainaus Hiltunen:
Vielä Pietari Särkilahteen:

Ramsay toteaa, että hänet todennäköisesti oli vihitty Saksassa opintojensa yhteydessä. Pietarin veli Gustaf Nilsson kuoli vasta 1588, kun oli kaniikki-veljensä arkkiteiniaikana aikana ehtinyt kähmia ("rappade") useita omistuksia Tuomiokirkolta.

Kun todetaan, että Peder von Aken oli vetäytynyt sivuun jo 1543, ja kun tiedetään, että Malin Pietarintytär yhdessä hänen kanssaan möi v. 1545 Kustaa Vaasalle mm. Tammiston, näyttää siltä, että Gustaf Nilsson Stjernkors on ryhtynyt kyselemään Tammiston perään vasta Peder von Akenin kuoleman jälkeen, ja Jaakko Teitti on sitten 1571 antanut selvityksen, jonka mukaan kyseiseen aikaan, siis ennen 1527, ei yksikään kaniikki, prebendantti tai pappi ole voinut olla laillisesti ("äkta") aviossa. Tässä on sitten näköjään päädytty siihen, että avioliitto on ollut mahdollinen, koska se on solmittu Saksassa (missä ensimmäiset aviot aiemmin selibaatissa eläneen papiston osalta solmittiin joskus 1522 vaiheilla).

Pietari Särkilahti on laatinut testamentin Taivassalon pappilassa 1524 (eli noin viisi vuotta ennen kuolemaansa 1529). Testamentissa hän sanoo - jos oikein tulkitsen Ramsayta - jättävänsä kaiken irtaimen omaisuutensa vaimolleen Margareta Korneliaantyttärelle, joka kai on ollut aateliton(?), mutta maaomaisuus on siis ollut hänen hallussaan perintöön oikeutetun tyttären Malinin varalle. SAY:n mukaan on Tammisto joka tapauksessa 1557 "Kuninkaallisen Majesteetin perintöä ja omaisuutta".

Taivassalon kirkkoherranvirka oli arkkiteinin prebendi ja Tammisto taas palautui Pietari Särkilahdelle Västeråsin valtiopäivien 1527 päätöksen perusteella, koska se oli lahjoitettu Naantalin luostarille hänen tätinsä Elina Kirveen toimesta.

Elina Kirveen puoliso oli Turun porvari Hans Persson

Elina Kirveestä Ramsay tietää:

"Elin Olofsdotter, lefde 1504. Gift med borgaren i Åbo, Hans Pedersson (5), Ärfde Tammisto i Töfsala och Maakila i Kimito socken. Afstod Ylistaro gods i Sagu till sin svåger Nils Persson (Stjernkors, n:r 39) för hans „ stora omak och svåra trälning som han ofta hafver haft till Sverige inför riksens råd" (4). Sålde 1504 godset Lankis i Virmo, hvilket tillhört hennes morbroder, biskop Magnus Stjernkors (5).

[Benedictus]

Minulle taas tuli mieleen se ed. viestisi Henrik Hanssonin holhokki Simon: olisikohan hän voinut olla Birettan, Henrikin 1. vaimon eli Britan sisarenpoika? HH oli itse Stiernkors-sukua eikä välttämättä vaimonsa - ainakaan ihan samaa sukuhaaraa - kun tähti-risti -kuvio on liitetty "HH"-nimikirjaimiin.
PH

Simon Hanssonin äidin Kerstin Nilsdotterin sisar Brita Nilsdotter oli naimisissa kahden Stiernkors sukuun liittyvän miehen kanssa.

Ei olisi siis outoa, jos myös Kerstinin toinekin sisar olisi naitu samaan sukuryhmään.
Ongelma onkin nimi, sillä Brita ja Biritta ovat kai sama nimi, vai voisiko olla kaksi saman nimistä tytärtä. Tuohon aikaan se ei ollut mitenkään outoa.

Jos Birita olisi myös Nisldotter, niin ongelma on kysymys, mistä tulivat ne lasten perintörahat, jotka puoliso linnakirjuri Henrik Hansson lainasi kruunulle?
Linnakirjuri oli melko varaton, eli varat tulleet avion kautta.

Kuka olisi ollut tuo Nils, jonka lapsilla varoja.
---------------------------

Kronikassa mainitaan Hans Erikssonin vaimon olleen kuningattaren veljen sisarentytär.

Lainaus Järvenpää:
PS. Olen jo pitkän aikaa vilkuillut kaniikki Peder Nilsson Särkilahden (Taivassalo prebendana ja khra siellä) ja Margareta Korneliantyttären yhteistä tytärtä.

Margareta Korneliantytär oli saksalaisnainen, jonka Peder Särkilahti nai opiskelleessan Saksassa.
Tiedetäänkö Margaretasta mitään?
Spekuloiden tässä olisi yksi ehdokas kuningattaren veljen tyttäreksi. Saksalaisherroilla lienee ollut äpäriä muillekin jakaa, eli Kornelius voisi hyvinkin olla Kustaa Vaasan 1. vaimon äpäräveli, jonka tyttären Peder Särkilahti nai.

Hans Ericsson, konung Erics Secreterare, hwars hustru war Drottningens Broders dotter, hwilken war Capitaine öfwer konungens Lif-Gardie.

Yllä ei mainita kenen kuninkaan henkivartio, eli voi olla saksalaisenkin kuninkaan.
Toisaalta vaimo voi olla myös veljen tyttärentytär.

Täksi vaimoksi sopisi ajallisesti Margareta Persdotter Särkilahti 2. aviossa.

Pso Margareta Korneliuksentytär, forsia "kallande henne sin forsije", jolle hän testamenttasi toukokuussa 1524 kaiken irtaimistonsa.

Tarkoittaako yllä oleva, että Margareta Korneliuksen tytär kuoli 1524?

[Kivipää]

Jos Birita olisi myös Nisldotter, niin ongelma on kysymys, mistä tulivat ne lasten perintörahat, jotka puoliso linnakirjuri Henrik Hansson lainasi kruunulle?
Linnakirjuri oli melko varaton, eli varat tulleet avion kautta.

Linnankirjuri Henrik Hanssonilla oli velkasuhde myös Ispoisten sukuun sillä hänellä oli saatavia ent. tallimestari Måns Sigfridssonin perikunnalta.

[Pekka Hiltunen]

Simon Hanssonin äidin Kerstin Nilsdotterin sisar Brita Nilsdotter oli naimisissa kahden Stiernkors sukuun liittyvän miehen kanssa.

Ei olisi siis outoa, jos myös Kerstinin toinekin sisar olisi naitu samaan sukuryhmään.
Ongelma onkin nimi, sillä Brita ja Biritta ovat kai sama nimi, vai voisiko olla kaksi saman nimistä tytärtä.
Kyllä Brita, Birgitta, Birgit, Biritta tai Biretta ovat yksi ja sama nimi. Niitten pitäisi siis olla myös yksi ja sama henkilö, jos muut tiedot siihen riittävästi viittaavat. Muinoin on kyllä voinut olla kaksi saman nimistä poikaa/ tytärtä, mutta kyllä vaimo näitten välissä sitten on myös näissä harvinaisissa tapauksissa mitä ilmeisimmin vaihtumut.
Mieleeni tulee vain yksi toinen Pietari, Särkilahden lisäksi, nimittäin "Pikipöksy-Pietari", Kalajoen tervakauppias ja laivanvarustaja, joka liiketoimiensa lisäksi saattoi "jostain syystä" säilyttää Kalajoen khra:n-viran ja tulipa nimitetyksi rovastiksikin. Kruunu tarvitsi tervaa laivastoonsa ja Arctophilaciuksella oli kipeästi tarvittua tavaraa. Ehkä myös Särkilahdella oli sellaisia avuja, jotka eivät välttämättä näy asiakirjoista - paitsi siten, että yhtä ahne, Olavi Kirveen tyttärenpoika Gustaf Nilsson tavoitteli enemmän tai vähemmän laillisin keinoin sitä varallisuutta, joka tupsahti ilmoille kuin taivaasta, kun Paavile ja aneisiin sijoitettu varallisuus palautettiin kiertoon ylhäisaateliston palvelijan ja koetellun soturin, Kustaa I:n toimesta.

Ei oikein avautunut lainaamasi tuomiokirjateksti tällä saralla kouliintumattomassa lärvissäni, mutta olisikohan siinä ollut veljeksillä eri förmyndaret, joitten sedät tietenkin yhtä aktiivisesti pyrkivät osallistumaan "hedelmäpeliin" eli oikeuslaitoksen manipulointiin.

Tapio V:n artikkeli Lindelöfien varhaisvaiheista hautuu jossain takaraivossa. Jokseenkin varmaa on se, että myös kaniikki jätti jälkeläisiä - vaikkakin "laittomia", jo katolisena aikana (piispasta puhumattakaan). K.o. artikkelissa esiintyy, paitsi tuntemattoman nuoremman Stiernkors-suvun tyttären yhtä tuntemattomat jälkeläiset, myös käsittämätön lahjoitus lahden toiselle puolelle. Kunpa olisi saatavilla selkokielinen esitys kaikista resessin mukaisista palautuksista Uskonpuhdistuksen yhteydessä ja siihen sekä luostarilaitoksen lakkauttamiseen liittyen!
PH

[Benedictus]

Ajatus, että Margareta Pedersdotter Stiernkors/Särkilahti olisi ollut toisessa aviossa Peder von Akenin jälkeen Alftansu isän Hans Erikssonin kanssa, ei olisi mitenkään hullumpi.
Ajatus yhdistäisi hyvin Stiernkors-Kirves sympolit.
Toisaalta siinä tulisi saksalainen yhteys, koska Margaretan äiti oli saksalainen.
Alftanus veli Rolandin nimikin taitaa viitata hyvin saksaan.
Toimisi ajallisestikin, koska Hans Erikssonin lasten on ajateltu syntyneen noin 1550-luvulla.
Maakaupat viittaavat omaisuuden realisointiin eli muuttoon pois Turusta.
Jopa kronikan kuningattaren veljentytär sopii tavallaan, jos ei olle tarkkoja sukupolvista ja maasta ja kuninkaasta.
Saksastahan noita pikkukuninkaita löytyisi isompikin annos.
Margareta Korneliuksentytär ei voinut olla aivan tavallinen hutsu, koska Särkilahtien suku oli estänyt liiton, eikä sitä olisi varmastikaan hyväksytty oikeaksi avioliitoksi jos kyseessä olisi ollut liian alasäätyinen nainen.
Juuri avioliiton hyväksyntä riitaisista väitteistä huolimatta viittaa, että kysessä saattoi todella olla jopa kuninkaan äpärän jälkeläinen.
Jos huomioidaan miten Erikin ja Juhanan äpärät hoideltiin, niin tuollainnen tilanne sopisi myös Peder Särkilahteen.
Alftanus kronikka on melko hyvin sävelletty, kuten olemme huomanneet, mutta silti siinä on jotain totuuden runkoa, tosin aika rajusti muuteltuna.

-----------------
Miten on, osaisiko joku etsiä ja kääntää yleis kielelle tuon 1623 vuoden Sigfrid Sigfridssonin perintöjuttu käräjäkirjan.

[Antti Järvenpää]

Hans Ericsson, konung Erics Secreterare, hwars hustru war Drottningens Broders dotter, hwilken war Capitaine öfwer konungens Lif-Gardie.

Tämä on se mielenkiintoinen lause, jonka sanamuotoon Jari Latva-Rausku kiinnitti aikoinaan huomion.

- Eli kanta-isä Hans Erikson, joka oli kuningas Erikin sihteeri,
- jonka vaimo oli kuningattaren veljen tytär (Ei mainintaan kuka kuningatar tai veli tai oliko tytär aviosta vai avion ulkopuolelta)
- joka oli kapteeni kuninkaan henkivartiokaartissa (siis viitataan kuningattaren veljen asemaan)

Kun sitten tullaan Alftan sukuun, jonka jälkipolvissa on Särkilahti tyyppisiä sinettejä, herää kysymys, minkä Särkilahti sukuisen naisen jälkeläisistä voisi olla kyse. Jos oletetaan, että kaikkien veljesten äiti oli sama, olisi kyse siitä Malinista (Henrik Hanssonin äiti), jonka hauta on Turun tuomiokirkossa.

Kun katsoo Särkilahti sukuisia naisia, ei oikein kukaan tuntuisi sopivan em. rooliin. Lähin tällainen olisi Pietari Särkilahden ja Margareta Korneliuksentyttären tytär Malin. Ajallisesti olisi mahdollista, että tämä Malin olisi ollut Ruotsin hovissa ja mahdollista olisi, että hänelle olisi syntynyt avioton lapsi jonkun drabantin kanssa (karkeasti 1540 paikkeilla), joka drabantti olisi voinut olla jonkun kuningattaren veli.

Tunnettua on, että tämä Malin Pietarintytär myi 1545 miehensä Turun porvari Peder von Akenin kanssa Kustaa Vaasalle kivitalon Turusta ja Tammiston sekä Söderlaks-Vuoriksen Taivassalosta. Ajallisesti hänellä voisi olla avioton lapsi ennen aviotaan Peder von Akenin kanssa. Se, että tiluskauppoja on tehty itse kuninkaan kanssa, kuvaa, että Malin Pietarintyttärellä on ollut hyvä yhteys Ruotsin hoviin, jota ei varmaankaan tavallisella Turun porvarin vaimolla ollut ja jostain (meille ehkä tuntemattomasta) syystä itse kuningas on halunnut auttaa Malinia lailliseen omistusoikeuteen liittyvässä asiassa.

[Antti Järvenpää]

BONSDORFF, CARL VON:Åbostads Dombok 1623-1624. Hfors 1886. 15 s. (Bidrag till Åbo stads historia III) on ollut lähteenä Rundilla. Menemättä sen enempää itse artikkeliin, kiinnitän huomion oikeuden pöytäkirjaan 15.11.1623 ja siinä esiintyviin sukulaisuussuhteisiin, joita myös Rund käyttää lähteenään.

Madz Sigfredsson med sin broder Mårten Sigfredsson tilltaalte sine förmyndare m. Gabriell och Bertill Mårtensson om den gårdh på Norrmallm i Stockholm. . . . . . . . 3. Hwarföre formyndarena icke efterlåt teres fader broder Simon Hansson adt molestere Thomas Hansson s. ......... Der till swarade dhe, adt när s. Sigfred, deres fader, lågh i sin andedrecht, hafwer han bidit och tillbetroodt dem adt wara barnzens målsmän ock icke sin broder, efter han broder någådt för hafwer förharidt för honom.

Järvenpää lainasi tuossa yllä tuota käräjäkirjaotetta.

Onkohan tuota käräjäkirjaa kokonaisuutena koskaan esitetty. Eli mitä kaikkea muuta se sisältää, kuin nuo sukusuhteet?



Linkki puhtaaksikirjoitettuun alkuperäisdokumenttiin

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483581

[Benedictus]

Kiitos dokumentista, mahtaisiko joku pystyä muuttamaan nuo hienot hieroglyfiltä vaikuttavat koukerot nykykirjoitukseksi, meikäläisen kyvyt kun eivät tekstin tajuamiseen pysty, vaikka teksti vaikuttaa melko selvältä.

Tämä Peder Särkilahti kysymys vaikuttaa niin tärkeältä, että siihen toivoisi paneuduttavan syvemmin.

Onkohan tietoa mikä oli tuo kivitalo, josta on maininta. Tuohon aikaan Turun keskustassa ei ollut montaa kivitaloa.

[Pekka Hiltunen]

Onkohan tietoa mikä oli tuo kivitalo, josta on maininta. Tuohon aikaan Turun keskustassa ei ollut montaa kivitaloa.
Merkittävällä paikalla sijainneet kivitalot 1500-1600 -luvuilla olivat joen itäpuolella ja Luostarin Välikadun välisellä vaiheilla; joen ranta ja paalutukset ovat olleet nykyisen It. Rantakadun paikkeilla. Aboa Vetuksen museoiduissa kaivauksissa on joittenkin talojen omistajista paljonkin tietoa. Ehkä YO:n arkeologit voisivat tulostaa valmiin listan. Käynnistä museossa voisi olla saaliina ainakin yhteystietoja, jolleivät paikalla olevat oppaat, opiskelijat, assistentit ja amanuenssit kykene vastaamaan suoralta kädeltä. Kaivauksethan tiettävästi jatkuvat kohti Aurasiltaa.

Puuttuisin vielä O.Rundtin Alftan-artikkeliin: moneen kertaan laskettu Malin Henrikintyttären hautauspäivä käsitteli siis yksiselitteisesti vouti Hans Olofssonin leskeä/ vaimoa (jollei ole kirjausvirhettä patronyymissä). Hänen hautansa mainitaan sijainneen Tavastien kuorissa HH:n 1. vaimon Birettan ja tämän viiden lapsen haudan vieressä. Kuori oli kuitenkin niin ahdas, ettei se olisi kai siksi voinut sijaita muuallakaan, minkä voi tarkistaa käymällä vilkaisemassa kuorin kaakkoisnurkassa silloin ollutta vapaata tilaa, jossa nykyään on yhden ainoan henkilön sargofagi... Toisaalta, kun on hankittu arvokas holvihauta, on siihen yleensä sitten haudattu jokseenkin koko suku.

Birettan ja lastensa (sekä HH:n [?]) hautalaatan tekstissä ei muistaakseni mainita ketään Malinia.
PH

[Antti Järvenpää]

Korjattakoon nyt, että:

- Malin hautakivessä on teksti: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.»
- Tuomiokirkon haudattujen luettelossa lukee 20.3.1588 on kuollut Henrick Hanssons Moor.

Ei siis nimeä eikä patronyymiä Malinille. Soitettu kaikkia kelloja ja hautauskulut ovat olleet tuomiokirkon suurimmasta päästä 8 taaleria 15 äyriä. Tuolta ajalta löytyy kirjattuna vain kaksi kalliimpaa hautausta.

Eli tuohon Rundtin artikkelin nähden eroa on, että missään alkuperäislähteessä ei mainita Malinin patronyymia. Patronyymi on ainoastaan Rundtin oletus.

Toinen ero on se, että Rundt samoin kuin moni muukin on tulkinnut vuoden verran väärin pro anno merkintää tuon ajan dokumenteissa. Tosiasiallisesti hautakiveen merkitty kuolinpäivä ja hautausluettelon päiväys osuu samalle vuodelle ja kuukaudelle.

Hautakiven mukaan Malin on ollut jonkun tuon ajan Hans Olofssonin vaimo. Eli hän ollut viimeksi aviossa Hans Olofssonin kanssa. Muutahan tästä ei voida päätellä.

[Pekka Hiltunen]

Korjattakoon nyt, että:

- Malin hautakivessä on teksti: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.»
- Tuomiokirkon haudattujen luettelossa lukee 20.3.1588 on kuollut Henrick Hanssons Moor.

Ei siis nimeä eikä patronyymiä Malinille. Soitettu kaikkia kelloja ja hautauskulut ovat olleet tuomiokirkon suurimmasta päästä 8 taaleria 15 äyriä. Tuolta ajalta löytyy kirjattuna vain kaksi kalliimpaa hautausta.

Eli tuohon Rundtin artikkelin nähden eroa on, että missään alkuperäislähteessä ei mainita Malinin patronyymia. Patronyymi on ainoastaan Rundtin oletus.

Toinen ero on se, että Rundt samoin kuin moni muukin on tulkinnut vuoden verran väärin pro anno merkintää tuon ajan dokumenteissa. Tosiasiallisesti hautakiveen merkitty kuolinpäivä ja hautausluettelon päiväys osuu samalle vuodelle ja kuukaudelle.

Hautakiven mukaan Malin on ollut jonkun tuon ajan Hans Olofssonin vaimo. Eli hän ollut viimeksi aviossa Hans Olofssonin kanssa. Muutahan tästä ei voida päätellä.
Jos on kaksi eri kuolinaikaa niin yleensä on myös kaksi eri henkilöä. Onkohan kuormasta syönyt vouti tehnyt palveluksia niin, että on saanut säilyttää ns. omaisuutensa eli henkensä ja saanut vieläpä asuinsijankin Alftasta: jospa hän on ollut Stiernkorsien puolisäätyinen jäsen ja Malin Henriksdotter Siuntiosta on laskettu hänen luittensa päälle vähin äänin kellojen jälkeen?
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Israels Alpthani. Törmäsin tällaiseen tietoon 11.5.1686 Turun kämnerioikeuden tuomiokirjojen rekistereitä 1686-1686 lukiessani oikean puoleisella sivulla.
Onko tuttu asia?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12177155

[Matti Lund]

Israels Alpthani. Törmäsin tällaiseen tietoon 11.5.1686 Turun kämnerioikeuden tuomiokirjojen rekistereitä 1686-1686 lukiessani oikean puoleisella sivulla.
Onko tuttu asia?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12177155

Israel Alftanushan oli jo myynyt Kurjalahden rälssitilan pois kauppakirjalla 18.6.1683, mutta näyttää nyt perivän Wernbergin välityksellä asianajaja Petter Bladhilta 86 taalarin Kurjalahden arentisaatavaa kontrahdin 9.8.1679 nojalla.

Bladh näyttää vältelleen maksamista vedoten kämnerioikeuden katsannossa tekosyihin, eli sisällyttää siihen hyvityksenään omaa saatavaansa Kurjalahden karanneelta ratsumieheltä Jaakolta ja katsoo, että loppusumman tulisi kihlakunnantuomarin Erik Tavastin maksaa. Oikeus siis ei näihin syihin sula, vaan velvoittaa Bladhin maksamaan Alftanukselle koko summan ja voi halutessaan hakea 17 taalarin 7 äyrin hyvitystä ratsumieheltään.

Minkä takia Bladh sotkee tähän herra Erik Tavastin, ei suoraan selviä. Ehkä kontrahti 9.8.1679 sen saattaisi kertoa tai sitten jälleen kerran niitä laittomia Erik Tavastin hämärähommia.

terv Matti Lund

[Antti Alfthan]

Selasin vaihteeksi etsien Abrahamin pojan Gabrielin jälkiä.

Vuoden 1712 Hämeen läänin pääkatselmusluettelosta löytyy Sääksmäen komppanian numero 15 Gabriel Alfthan. Ruotu on muodostettu ilmeisesti Akaan pitäjän taloista Saviniemi, Talola ja Ahlajärvi (Safwinemi, Tallåla, Alhajärfwi).
Jäin miettimään miksi varakas maanomistaja Gabriel A. on Akaalla, ei Hattulassa, ja miksi ruotusotilaana. Ehkä kyse on hänen hankkimastaan maaomaisuudesta?

Tämä nyt kuitenkin tekee ymmärrettäväksi Karkun Tojolassa asuneen Maria (Gabrielsdotter) Alftanin olemassaolon. Matka Akaalta Karkkuun ei ole pitkä. Maria oli ilmeisesti Gabrielin tytär ja hän jäi orvoksi vuonna 1714, Napuen taistelun aikaan.

[karisalm]

Hei

Ruotu on muodostettu ilmeisesti Akaan pitäjän taloista Saviniemi, Talola ja Ahlajärvi (Safwinemi, Tallåla, Alhajärfwi). Saviniemi on kylä Akaan Kylmäkoskella, Talola on kylä Sääksmäellä ja Ahlajärvi kylä Kalvolassa.

[Antti Alfthan]

Hei

Saviniemi on kylä Akaan Kylmäkoskella, Talola on kylä Sääksmäellä ja Ahlajärvi kylä Kalvolassa.

Kiitos.
Paikallistuntemukseni korjautui kertaheitolla.

Nyt näin "keräilyeränä" muodostettu ruotu saattaisi kuvastaa Gabriel Alftanin suhdetta joihinkin tiloihin noissa kolmessa kylässä. Hän ei välttämättä omistanut, vaan saattoi toimia tilanhoitajana.

[karisalm]

Hei

Tarkistin ruodun nimet myöhemmistä katselmuksista ja korjataan Gabrielin ruodun kylät jotka ovat kaikki Kalvolassa Saviniemi, Taljala ja Ahlajärvi. Omistuksia Gabrielilla ei em kylissä ollut.

[Antti Alfthan]

Hei

Tarkistin ruodun nimet myöhemmistä katselmuksista ja korjataan Gabrielin ruodun kylät jotka ovat kaikki Kalvolassa Saviniemi, Taljala ja Ahlajärvi. Omistuksia Gabrielilla ei em kylissä ollut.

Tulee loogisempaa.
Katson Kalvolan rippikirjaa vv 1731-45. Ahlajärven rustholli, Taljalan kylä ja Saviniemen talo ovat kohtalaisen peräkkäin luettelossa.

Muistelen Gabrielin veljen Abraham Johanin hoitaneen jonkin aikaa Ahlajärveä sotavankeudesta palattuaan, olisiko 1720-luvun lopulla, kruunun pehtoorina.
Voisiko olla että Ahlajärvi oli jo vuoden 1710 tienoilla kruunun rustholli ja Gabriel sitten tuon tilan hoitaja?

[Giösling]

Selasin vaihteeksi etsien Abrahamin pojan Gabrielin jälkiä.

Vuoden 1712 Hämeen läänin pääkatselmusluettelosta löytyy Sääksmäen komppanian numero 15 Gabriel Alfthan. Ruotu on muodostettu ilmeisesti Akaan pitäjän taloista Saviniemi, Talola ja Ahlajärvi (Safwinemi, Tallåla, Alhajärfwi).
Jäin miettimään miksi varakas maanomistaja Gabriel A. on Akaalla, ei Hattulassa, ja miksi ruotusotilaana. Ehkä kyse on hänen hankkimastaan maaomaisuudesta?

Tämä nyt kuitenkin tekee ymmärrettäväksi Karkun Tojolassa asuneen Maria (Gabrielsdotter) Alftanin olemassaolon. Matka Akaalta Karkkuun ei ole pitkä. Maria oli ilmeisesti Gabrielin tytär ja hän jäi orvoksi vuonna 1714, Napuen taistelun aikaan.

On kuin kyseessä olisi kaksi eri Gabriel Alftania. Voiko veronkantokirjurista, joka omisti vv 1703-1706 tilan Katinalassa, toimi rusthollarinna Leinilässä 1707 ja sitten Vesundan säterin tilanhoitajana v 1710, tulla yhtäkkiä ruotusotilas?!

Sama "tupla"-tunne on vaivannut itseäni myös Abraham Alftanuksen kohdalla (s.o. yhteensovittamattomat äidit).

Ericus Ericillä on voinut olla veli, jonka jälkeläisiä on sekoitettu Ericuksen katraaseen, tai sitten ei.

[Antti Alfthan]

On kuin kyseessä olisi kaksi eri Gabriel Alftania. Voiko veronkantokirjurista, joka omisti vv 1703-1706 tilan Katinalassa, toimi rusthollarinna Leinilässä 1707 ja sitten Vesundan säterin tilanhoitajana v 1710, tulla yhtäkkiä ruotusotilas?!

Sama "tupla"-tunne on vaivannut itseäni myös Abraham Alftanuksen kohdalla (s.o. yhteensovittamattomat äidit).

Ericus Ericillä on voinut olla veli, jonka jälkeläisiä on sekoitettu Ericuksen katraaseen, tai sitten ei.

Hyvää pääsiäistä!

Tämä Gabrielin lyhyt ura sotilaana ei ole sinänsä yllätys, hänestä on Lindhillä maininta korpraalina Sääksmäen komppaniassa, samoin katoamisensa Napuen taistelussa 1714. Nyt pääkatselmusrullassa 1712 Gabriel Alfthan n:o 15 on ruotusotilaana, ei vielä korpraalina, ja sukunimi esiintyy ilmeisesti ensimmäisen kerran muodossa "Alfthan".

Vuoden 1710 jälkeiset olot ovat Suomessa hyvin poikkeukselliset. Hämeen jalkaväki on ollut tätä ennen taistelemassa Viipurista - ja hävinnyt. Suurin osa Suomenkin sotilaista on vangittu Poltavassa 1709, marssitettu Moskovan kautta Siperiaan, ne jotka marssin hengissä selvisivät.
Kotimaassa sotakuntoisia miehiä oli vähän jäljellä, ja v. 1712 katselmusta voitaisiin ehkä pitää pikemmin nostoväen hakemisena kriisitilanteessa kuin normaalina ruotuarmeijan täydennyksenä.
Gabrielin oli ehkä pakko lähteä, tai sitten hän oli vapaaehtoinen, kahden veljensä jälkiä seuraten. Hänhän ei luultavasti tiennyt nuorimman veljen olevan hengissä, vaikka vankeudessa.

Napuen taistelun aattona Gabrielin serkku Israel Alftan (nuorempi) oli, mahdollisesti juopoteltuaan kotiarmeijan upseerien kanssa Isonkyrön pappilassa, vimmattua sotaintoa puhkuen lähdössä taistelukentälle, mutta talon naiset lukitsivat apupappi Israelin pappilan aittaan. Samaan aikaan Gabriel Alftan eli ilmeisesti viimeistä päiväänsä tässä maailmassa. Emme tiedä, tapasivatko serkukset, mutta ajatus on kiehtova.
Israel toimi sittemmin alueen ainoana pappina isonvihan ajan, myöhemmin Ylistaron kappalaisena.

[Giösling]

Hyvää pääsiäistä!

Tämä Gabrielin lyhyt ura sotilaana ei ole sinänsä yllätys, hänestä on Lindhillä maininta korpraalina Sääksmäen komppaniassa, samoin katoamisensa Napuen taistelussa 1714. Nyt pääkatselmusrullassa 1712 Gabriel Alfthan n:o 15 on ruotusotilaana, ei vielä korpraalina, ja sukunimi esiintyy ilmeisesti ensimmäisen kerran muodossa "Alfthan".

Vuoden 1710 jälkeiset olot ovat Suomessa hyvin poikkeukselliset. Hämeen jalkaväki on ollut tätä ennen taistelemassa Viipurista - ja hävinnyt. Suurin osa Suomenkin sotilaista on vangittu Poltavassa 1709, marssitettu Moskovan kautta Siperiaan, ne jotka marssin hengissä selvisivät.
Kotimaassa sotakuntoisia miehiä oli vähän jäljellä, ja v. 1712 katselmusta voitaisiin ehkä pitää pikemmin nostoväen hakemisena kriisitilanteessa kuin normaalina ruotuarmeijan täydennyksenä.
Gabrielin oli ehkä pakko lähteä, tai sitten hän oli vapaaehtoinen, kahden veljensä jälkiä seuraten. Hänhän ei luultavasti tiennyt nuorimman veljen olevan hengissä, vaikka vankeudessa.

Napuen taistelun aattona Gabrielin serkku Israel Alftan (nuorempi) oli, mahdollisesti juopoteltuaan kotiarmeijan upseerien kanssa Isonkyrön pappilassa, vimmattua sotaintoa puhkuen lähdössä taistelukentälle, mutta talon naiset lukitsivat apupappi Israelin pappilan aittaan. Samaan aikaan Gabriel Alftan eli ilmeisesti viimeistä päiväänsä tässä maailmassa. Emme tiedä, tapasivatko serkukset, mutta ajatus on kiehtova.
Israel toimi sittemmin alueen ainoana pappina isonvihan ajan, myöhemmin Ylistaron kappalaisena.

Samoin sinne Suomeen; Hyvää Pääsiäistä!
Riadin pääsiäissää on helteinen (liki neljäkymmentä mittarissa), hiukan hiekkaa ilmassa, ei häiritsevästi sentään.

"Sotainto" on voinut olla se päällimmäisin syy ruotusotilaaksi ryhtymiseen.
Gabrielin sisarenpoika Abraham Johansson Barck (1707-1771) toimi tovin ruotusotilaana hänkin, mutta tilanne liittyi silloin välirikkoon evl Alexander Modelinin kanssa. Abraham oli saattanut lähestulkoon heti kylään saavuttuaan Christina Henriksdr raskaaksi, josta Modelin raivostui. Abraham joutui muuttamaan tulevan vaimonsa kotitaloon (Flinckas) ja palkkautui sieltä käsin riviin. Hänelle tarjottiin ensin ruodun sukunimeä, se ei Abrahamille kelvannut, olihan hänellä jo omakin! Rekrytoija joutui harmikseen käyttämään ylisuttausta muuten niin siistissä rullassaan.

Pestista tuli lyhytaikainen ja Abraham palasi Pappilaan, kaapatakseen sen omakseen Modelinin kuoltua.

Alftanit ja Barckit olivat pääsääntöisesti pappeja ja kynämiehiä varhaispolvissaan. Abraham Johan Alfthan toimi tosin majoitusmestarina nuoruudessaan, samoin kuin sisarenpoikansa poika Abraham Abrahamsson Barck. Viimeinen elonmerkki jälkimmäisestä saatiin Post-Tidningar-lehden sivuilla 30/8/1773, jolloin suku Suomessa peräänkuulutti häntä pesänjakoon isänsä rusthollari Abraham Johansson Barckin jälkeen. Mitään ei kuulunut. Mies jäi taistelukentille.

http://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#AbrahamJohannisBarck

Sittemmin Alfthanit ovat toki kunnostautuneet sotilaina tsaarin armeijassa aina kenraalikuntaan asti. Rohkeutta ei koskaan puuttunut!

[Antti Alfthan]

Samoin sinne Suomeen; Hyvää Pääsiäistä!
Riadin pääsiäissää on helteinen (liki neljäkymmentä mittarissa), hiukan hiekkaa ilmassa, ei häiritsevästi sentään.

"Sotainto" on voinut olla se päällimmäisin syy ruotsusotilaaksi ryhtymiseen.
Gabrielin sisarenpoika Abraham Johansson Barck (1707-1771) toimi tovin ruotusotilaana hänkin, mutta tilanne liittyi silloin välirikkoon evl Alexander Modelinin kanssa. Abraham oli saattanut lähestulkoon heti kylään saavuttuaan Christina Henriksdr raskaaksi, josta Modelin raivostui. Abraham joutui muuttamaan tulevan vaimonsa kotitaloon (Flinckas) ja palkkautui sieltä käsin riviin. Hänelle tarjottiin ensin ruodun sukunimeä, se ei Abrahamille kelvannut, olihan hänellä jo omakin! Rekrytoija joutui harmikseen käyttämään ylisuttausta muuten niin siistissä rullassaan.

Pestista tuli lyhytaikainen ja Abraham palasi Pappilaan, kaapatakseen sen omakseen Modelinin kuoltua.

Alftanit ja Barckit olivat pääsääntöisesti pappeja ja kynämiehiä varhaispolvissaan. Abraham Johan Alfthan toimi tosin majoitusmestarina nuoruudessaan, samoin kuin sisarenpoikansa poika Abraham Abrahamsson Barck. Viimeinen elonmerkki jälkimmäisestä saatiin Post-Tidningar-lehden sivuilla 30/8/1773, jolloin suku Suomessa peräänkuulutti häntä pesänjakoon isänsä rusthollari Abraham Johansson Barckin jälkeen. Mitään ei kuulunut. Mies jäi taistelukentille.

http://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#AbrahamJohannisBarck

Sittemmin Alftanit ovat toki kunnostautuneet sotilaina tsaarin armeijassa aina kenraalikuntaan asti. Rohkeutta ei koskaan puuttunut!

Älkäämme unohtako Alexander Alftania, Johan Barckin opiskelutoveria. Hän palveli v. 1701 lähtien Turun ja Porin läänin ratsurykmentissä, kaatui tai katosi elokuussa v. 1704 kun venäläiset valtasivat Narvan takaisin.
Sitä emme tiedä oliko Gabriel Alftan leski vuonna 1712, mutta päätelmieni mukaan hänellä oli tytär joka mainitaan Karkun rippikirjoissa merkinnällä g:la mor. Maria Alftan; k. 3. syyskuuta 1772.

[Antti Alfthan]

Sitä emme tiedä oliko Gabriel Alftan leski vuonna 1712, mutta päätelmieni mukaan hänellä oli tytär joka mainitaan Karkun rippikirjoissa merkinnällä g:la mor. Maria Alftan; k. 3. syyskuuta 1772.

Korjataan ja täydennetään.
Maria Alftan näkyy Karkun rippikirjassa Tojolan kohdalla v. 1763 lähtien.
Hän kuolee maaliskuun alussa 1772, Hiskissä löytyy hautaus 14. maaliskuuta, mutta kirkontileissä on merkintä Martii 9. Tojola Barnmors grafopning - tre klockor tre gånger - Kläde. Hautaus on siis ollut komea ja kallis. Ja nyt varmistuu Marian toimi ja asema yhteisössä: hän oli "barnmor".

[Seppo Niinioja]

Korjataan ja täydennetään.
Maria Alftan näkyy Karkun rippikirjassa Tojolan kohdalla v. 1763 lähtien.
Hän kuolee maaliskuun alussa 1772, Hiskissä löytyy hautaus 14. maaliskuuta, mutta kirkontileissä on merkintä Martii 9. Tojola Barnmors grafopning - tre klockor tre gånger - Kläde. Hautaus on siis ollut komea ja kallis. Ja nyt varmistuu Marian toimi ja asema yhteisössä: hän oli "barnmor".

Perehtymättä seremoniohin tarkemmin tuossa kiinnitti huomiota sana grafopning, nykykielellä ilmeisesti gravöppning. Maallikkojärjellä tuntuisi oudolta, että kelloja soitetaan hautaa kaivettaessa, mutta varmaan tähän on selitys. Laitan alle SAOBin antamat merkitykset, joita en jaksa näin varhain aamulla ruveta paremmin tulkitsemaan, mutta olikohan kyse b-kohdan mukaisesta vanhan haudan avaamisesta? Ehkä ei ollut kuitenkaan tukan värin selvittäminen kyseessä, kuten Petrarcan tapauksessa, vaan mistä sen tietää.
Alftanit ovat arvoituksellista väkeä!
---------------------------------
[GRAV]-ÖPPNING. (grav- 1668 osv. grave- 1669. gravs- 1680) 1) abstr.
a) om upptagande (grävande) av en grav (på kyrkogården). BoupptSthm 2/9 1668, s. 41 Bil. (Klockaren) bör .. tilse, at Dödgräfvaren .. ej tilstädier någon graf-öpning, utan Kyrkoherdens lof och Värdarnes Sedel. PH 5: 3124 (1751).
b) om öppnande av en gammal grav. Brunius Resa 1838 98 (1839). Ett faktum är att Petrarcas hår, vid två olika graföppningar, 1630 och 1873, .. befanns vara rikligt och af rödaktig färg. Wulff Petrarcab. 29 (1905).
2) konkret: mynning av en grav. Weste (1807). Ssg (till -ÖPPNING 1 a): gravöppnings-sedel. gravsedel. —
-ÖVERGÅNG ~002. särsk. till 2 b, mil. framryckning över en grav; äv. konkret: tvärs över en fästningsgrav anlagt bröstvärn jämte bakomliggande grav, utgörande en betäckt förbindelse från gravnedgången (ytterbranten) till bräschen. Hazelius Bef. 338 (1836). KrigVAT 1852, s. 711.
B (†): GRAVE-BACKE, -BRÄDD, -PLATS, -STEN, -STÄLLE, -ÖPPNING, se A.
C (†): GRAVS-BRÄDD, -ÖPPNING, se A.

[Antti Alfthan]

Perehtymättä seremoniohin tarkemmin tuossa kiinnitti huomiota sana grafopning, nykykielellä ilmeisesti gravöppning. Maallikkojärjellä tuntuisi oudolta, että kelloja soitetaan hautaa kaivettaessa, mutta varmaan tähän on selitys. Laitan alle SAOBin antamat merkitykset, joita en jaksa näin varhain aamulla ruveta paremmin tulkitsemaan, mutta olikohan kyse b-kohdan mukaisesta vanhan haudan avaamisesta? Ehkä ei ollut kuitenkaan tukan värin selvittäminen kyseessä, kuten Petrarcan tapauksessa, vaan mistä sen tietää.
Alftanit ovat arvoituksellista väkeä!

Kyllä. Näyttää siltä että Maria Alftan haudattiin muurattuun sukuhautaan, Karkussa.
Gabriel Alftanin tytär oli mm. Isaac Isaacsson Astreenin pikkuserkku, mutta löytyykö jostain erityistä syytä Tojolassa asumiseen, kun luonnollisin sukulaistalo olisi Järventaka?

Se mikä kiinnittää huomiotani täällä on Enckel-suku Karkussa. Ericus Ericin poika Henrik, Turun suurlukkari, oli tiettävästi naimisissa Brita Enckelin kanssa, ja muistaakseni lapsen hautauksesta on merkintä Karkussa.
Kaivelen.

[Pekka Hiltunen]

Kyllä. Näyttää siltä että Maria Alftan haudattiin muurattuun sukuhautaan, Karkussa.
Gabriel Alftanin tytär oli mm. Isaac Isaacsson Astreenin pikkuserkku, mutta löytyykö jostain erityistä syytä Tojolassa asumiseen, kun luonnollisin sukulaistalo olisi Järventaka?

Se mikä kiinnittää huomiotani täällä on Enckel-suku Karkussa. Ericus Ericin poika Henrik, Turun suurlukkari, oli tiettävästi naimisissa Brita Enckelin kanssa, ja muistaakseni lapsen hautauksesta on merkintä Karkussa.
Kaivelen.
Eikös Lemun Toijola Astrenius-ketjun viimeisten käänteitten ja tulkintojen mukaan ollut joskus Spåra-suvun omistuksissa - vai mistä Toijolasta tässä sitten on kysymys?
PH

[Antti Alfthan]

Lämmintä keskäkuun alkua itärajalta!

Tiedoksi: Olen nyt saanut toisen Y-lähisukulaisen Alftassa asuvan "serkun" lisäksi. Geneettinen etäisyys on sama, GD1 67-tasolla, ja arvelen tätä uutta ensimmäisen osuman kaltaiseksi, ehkä jopa Alftassa tai Ovanåkerissa, mutta en ole onnistunut saamaan häneen yhteyttä sähköpostilla. Nimen tiedän kyllä.
Uusia BigY-sattumia ei ole vielä tullut, joten tarkempi ajoitus puuttuu edelleen, mutta vertailemalla mm. Morzell-ryhmään, saa sen käsityksen että kyse on muutamasta sadasta vuodesta.

Mutta toiseen asiaan: etsin tästä keskusteluketjusta kohtaa missä yhteisesti toteamme O. Rundtin päätelmäketjun Olof Hanssonista kantaisänä virheelliseksi, vaan en nyt löydä. Tarvitsisin tiedon eteenpäin välitettäväksi uuden sukukirjan toimitukselle, eli asiani on tärkeä ja kiireellinenkin.

koivujen täyttä lehteä odotellessa

Antti A

[Giösling]

Lämmintä keskäkuun alkua itärajalta!

Tiedoksi: Olen nyt saanut toisen Y-lähisukulaisen Alftassa asuvan "serkun" lisäksi. Geneettinen etäisyys on sama, GD1 67-tasolla, ja arvelen tätä uutta ensimmäisen osuman kaltaiseksi, ehkä jopa Alftassa tai Ovanåkerissa, mutta en ole onnistunut saamaan häneen yhteyttä sähköpostilla. Nimen tiedän kyllä.
Uusia BigY-sattumia ei ole vielä tullut, joten tarkempi ajoitus puuttuu edelleen, mutta vertailemalla mm. Morzell-ryhmään, saa sen käsityksen että kyse on muutamasta sadasta vuodesta.

Mutta toiseen asiaan: etsin tästä keskusteluketjusta kohtaa missä yhteisesti toteamme O. Rundtin päätelmäketjun Olof Hanssonista kantaisänä virheelliseksi, vaan en nyt löydä. Tarvitsisin tiedon eteenpäin välitettäväksi uuden sukukirjan toimitukselle, eli asiani on tärkeä ja kiireellinenkin.

koivujen täyttä lehteä odotellessa

Antti A

Kenties huomasit Geet-Gumse-Sursill-Alftan-ketjussa Elin/Emerentian kahdenlaisen DNA-tuloksen? Jompikumpi on siis väärin päätelty konventionaalisin keinoin. Yllätyin siitäkin, ettei täsmälleen sama, mutaatioton mtDNA haploryhmä-tulos takaa lähisukulaisuuttaa, vaan voi viitata ammoiseen yhteyteen, jopa vuosituhansien taakse. Niin kai sitten mieskantaisissa testeissäkin?

Rundtin päättelyketju on asiokas, eikä kevyesti ohitettavissa. Keskustelussa ei syntynyt mitään yleisesti hyväksyttyä "raakkausta", tuotiinpa vain esille Urban Sikeborgin artikkelin murskatuomio ja sen pääargumentit, jotka tulevat esille esim. allekopioidusta viestistäni:

Pääsisikö tästä jäljille:

Den Alftanska släktkrönikan - av vilket värde?. Sikeborg, Urban, 1963- (recensent) Svenska. Ingår i: Släktforskarnas årsbok. - Stockholm : Sveriges släktforskarförbund, 1995-. - (Släkthistoriskt forum, 0280-3984). ; 1995, s. 253-260

S. 315-319: Om den Alftanska släktkrönikan / Olav Rundt, s. 319-331: Tål Alftanska krönikan en källkritisk granskning? / Urban Sikeborg. Replikskiftet följer på Urban Sikeborgs recension (i: Släktforskarnas årsbok, 1995) av Olav Rundts artikel "Släkten Alftans ursprung" (i: Genos, 1991).

Kiitos artikkelivinkeistä.

Onnistuinkin eilen paikallistamaan jälkimmäisen kirjastostani; Släktforskarnas årsbok 2000, jossa on mukana Olav Rundtin vastine Urban Sikeborgin murskaavaan artikkelikritiikkiin, sekä kohta kohdalta Rundtin väittämät/ vastineen kyseenalaistava Sikeborgin esitys. Sananvaihto on sijoitettu “Depatt och Repliker”-osioon ja käsittää peräti 17 sivua (ss 315-331).

Sikeborgin kritiikki kohdistuu Rundtin Genos-artikkeliin “Släkten Alftans ursbrung (Genos 1991:1), joka aiemmin on ollut luettavissa netissä, mutta sittemmin ilmeisesti poistettu, koskapa esim. Wikipedian Alfta-sivulla oleva linkki artikkeliin, ei enää toimi. Harmi!

Ruotsalaistutkijan kriittiset huomiot ovat lähestulkoon samoja, joihin tässäkin ketjussa on puututtu, esimerkiksi:

-olisiko todella mahdollista, että suomalainen rälssinainen, eräästä Suomen tuolloin rikkaimmista suvuista, itsekin merkittävien perintöjen haltija, olisi asettunut syrjäisen Alftan Näsbyn, täysin ympäristöstään erottumattomalle tilalle, jonka “verovapauksista” ei ole esitetty näyttöä? Ja vielä kärjistetymmin: Hans Olofsson-nimisen talonpojan puolisoksi, jonka yhteydessä manttaalikirjoissa käytetään kolmasti lisänimeä “Smed” (Hans Smed), indikoiden joko tämän itsen, tai isänsä kuuluneen käsityöläisiin?!

-voisiko Suomessa vuonna 1556 erotettu ja kuolemaantuomittu vouti Hans Olofsson todella esiintyä talonpoikana Alftassa jo vuotta aiemmin (1555)?

-voisiko Alftan Näsbyssä talonisännäksi vielä vuonna 1620 merkitty Erik Hansson olla yhdenmukainen, esim. Antti Alfthanin jo v. 1560 drabantiksi sijoittaman Erk Hanssonin kanssa, s.o. aikaerot Alftan-kronikan henkilöiden ja Hansjon-tilan isäntäväen välillä?

Sikeborg epäilee kaikkia näitä, kuten myös lukuisia muita Rundtin artikkelin hypoteeseja, joita en tässä yhteydessä käy toistamaan.

Asiasta kiinnostuneiden kannattaisi henkilökohtaisesti tutustua k.o. sananvaihtoon. SSS:n kirjastosta jutun sisältävä opus varmaankin löytyy.

[JHissa]

Kenties huomasit Geet-Gumse-Sursill-Alftan-ketjussa Elin/Emerentian kahdenlaisen DNA-tuloksen? Jompikumpi on siis väärin päätelty konventionaalisin keinoin. Yllätyin siitäkin, ettei täsmälleen sama, mutaatioton mtDNA haploryhmä-tulos takaa lähisukulaisuuttaa, vaan voi viitata ammoiseen yhteyteen, jopa vuosituhansien taakse. Niin kai sitten mieskantaisissa testeissäkin?
...
Sikeborgin kritiikki kohdistuu Rundtin Genos-artikkeliin “Släkten Alftans ursbrung (Genos 1991:1), joka aiemmin on ollut luettavissa netissä, mutta sittemmin ilmeisesti poistettu, koskapa esim. Wikipedian Alfta-sivulla oleva linkki artikkeliin, ei enää toimi. Harmi!
...

Sinulta unohtui, että vanhoihin linkkeihin pitää nykyään /genos/-kohtaan kirjoittaa /genos-old/
Olav Rundt, Släkten Alftans ursprung, Genos 62(1991), s. 8-17, 42 (http://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_8.htm)
http://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_8.htm

[Giösling]

Sinulta unohtui, että vanhoihin linkkeihin pitää nykyään /genos/-kohtaan kirjoittaa /genos-old/
Olav Rundt, Släkten Alftans ursprung, Genos 62(1991), s. 8-17, 42 (http://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_8.htm)
http://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_8.htm

Suurkiitokset, tätä olen kaivannut! Heti printtiin ja vanhanaikaiseen mappii!
Säilyy kenties siellä paremmin, kuin netissä..

[Giösling]

Itseasiassa Rundtin hypoteesi, uudelleen luettuna, on niin oivaltavasti kirjoitettu, ettei moiseen kykene kukaan kollegoista Pohjanlahden tällä, tai tuolla puolen.

Se ansaitsisi tulla uudelleen analysoiduksi kohta kohdalta tällä forumilla, ennen Alftan-suvun varhaishistorian revisiota.

Pikaisella silmäilyllä huomiota kiinnitti jälleen kerran seuraava lause:
"Ingenting tydde på att Malin tidigare hade varit gift med en Erik".

Jully Ramsayn Frälsesläkter-opus on nyt digitoituna netissä:

Siellä sanotaan mm. seuraavaa:

Malin Henriksdotter, afstod 1568 genom
arfsförlikning med sin broders Jakob
Henrikssons enka, sin systerdel i Kaksunge gods i
Angelniemi kapellsocken. — Gift med Hans
Olofsson, † före 1568, — måhända samme Hans
Olofsson, som 1551 — 1556 var fogde i
Sääksmäki härad och 1556 blef sagd från halsen för
falsk räkenskap (7).

Elin Henriksdotter, = „hustru Elin i
Sarf-vikH (2). Lefde 1568, då vid vinterting i
Kyrkslätt uppvisades förlikningsbref mellan henne
och hennes aflidne broder, Jakob Henriksson
(1). Gift med Henrik i Sarfvik i Kyrkslätt
socken, hade Sönerne, Sigfrid Henriksson Sarfve,
konung Sigismunds sekreterare, och Jakob
Henriksson Sarfve (6).

? . . . . Henriksdotter, — i Jakob
Henrikssons testamente nämnes hans systerson Per
Eriksson, hvars moder likvisst kan varit en af
ofvanstående systrar, i något tidigare gifte med
Erik ....

Malinin Jakob-veljen tetamentissaa nimeomaan mainitaan Per ERIKSSON-NIMINEN SISARENPOIKA, jonka äidin nimeä ei tunneta. Eikö tämä viittaa suoraan Maliniin, jonka 1. puoliso Erik olisi ollut?

Tuliko tämä jotenkin kumotuksi käydyssä keskustelussa? Kuka muistaisi?

[Antti Alfthan]

Alftanus-suvun miespuolinen linja on mitä ilmeisimmin länsiruotsalainen, Ydna-haploryhmää R-YP1187. Y-Fullin https://www.yfull.com/tree/R-S7759/ STRS-vertailussa lähin nimeltä tunnettu Y-geenisukulainen on Morsbo Erik Nilsson b. ~1630, lived in Mörtsjöbo, haploryhmä R-YP1189, ryhmän ikäarvio TMRCA 325 ybp. Alftanus-haara lienee tätä jonkin verran vanhempi, aikaisemmin ryhmästä YP1187* eronnut, toistaiseksi vailla selvää päätemutaatiota.
SNP- tuloksia tarkastellen lähelle sattuu kaksi muuta YP1187*-osumaa, yksi YP6027-osuma, yksi YP1188*-osuma, ja tämän jälkeen tulevat (Mörtsjö) YP1189-osumat, kolme kappaletta. Kaikki nämä ovat ryhmän YP1187 derivatiiveja (jos rohkenen tuota ilmaisua käyttää).

Se että takuulla suomenkieltä täysin osaamaton Taalain suunnan vuorimies pölähtäisi Suomeen Sääksmäen voudiksi, saisi Kyösti-kuninkaalta hirttotuomion, ilmestyisi sen jälkeen Helsinglannin Alftaan, seppänä, länsiruotsalaista sukua Alftassa jatkaen, ei vaikuta mitenkään todennäköiseltä. Rundtin päättelyketju on mielenkiintoinen, mutta hän esittää sen itsekin hypoteesina, tietoisena näytön puuttumisesta.
Alftanus-suvun ruotsalainen alkuperä on tieteellisesti todistettu fakta. Hans Olofsson kantaisänä perustuu pitkään päättelyketjuun, herätteenä Malin-muorin hauta Turun tuomiokirkossa. Hypoteeseja tarvitaan tutkimuksessa, mutta niihin ei ole mielekästä hirttäytyä.

Antti A

[Giösling]

Hain poistamassani viestissä selitystä sille, kuka oli Kirkniemen Marieth Henrikssonin (Hästesko) Hans Eriksson-niminen poika patriarkaalisilta juuriltaan? Voisiko hän, uudelleen ajateltuna, olla Alftanien kantaisä? Kirkniemen Hans Eriksson on maakaupan yhteydessä (1556) ollut todennäköisimmin naimaton, ei kuitenkaan alaikäinen, mahdollisesti kuninkaan kanslian kirjuri.

Rundtin tavoin "kierrän kuin kissa kuumaa puuroa". Olen melko "matti", että Alftan-mysteerin avain on Rundtin jakamissa korteissa. Ne on vain katsottava oikein.

[Antti Alfthan]

Hain poistamassani viestissä selitystä sille, kuka oli Kirkniemen Marieth
Henrikssonin (Hästesko) Hans Eriksson-niminen poika? Voisiko hän, uudelleen ajateltuna, olla Alftanien kantaisä? Kirkniemen myynti tapahtui v. 1556, samana vuonna jolloin Hans Olofsson tuomittiin kavalluksesta kuolemaan.
Onko näillä kahdella tapahtumalla jokin yhteys, vai onko kyseessä puhdas sattuma? Kirkniemen Hans Eriksson on maakaupan yhteydessä ollut todennäköisimmin naimaton, ei kuitenkaan alaikäinen, mahdollisesti kuninkaan kanslian kirjuri.

Kyllä minä Juhani ystäväni arvostan ponnistelujasi suuresti, mutta nyt lähtökohtanani on tilanne missä isän puoleiset sukujuuret Suomessa on pois suljettu. Tämä sen takia koska kaikki viittaa läntiseen Ruotsiin, ja minulla on suoran linjan geenisukulainen Alftassa, mahdollisesti kaksi. Yhteys suomalaiseen rälssiin ei suinkaan ole mielestäni pois suljettu, mutta silloin liikutaan vaimojen puolella, mistä emme juurikaan tiedä ja missä dna-tutkimus ei kaukaisten tapauksien kyseessä ollen juurikaan auta. Jokin selitys pitäisi mielestäni olla stiernkors-tunnukselle, mutta mikä? Muunnelmaa tästä tunnuksesta käytti myös Ericus Erici, joten aika johdonmukaista on.
Löytämäsi Hans Eriksson ... ongelma lienee siinä että v. 1556 mennessä kantaisän pitäisi olla jo hyvästi naimisissa, ottaen huomioon Henrikin ja Rolandin palvelusvuodet, ensin kirjurirenkeinä.

[Giösling]

Mikään ei estä v. 1556 maakauppoja tehneen leski (?) Marieth Henriksdotterin Erik-puolison olleen valtakunnan länsiosasta, vaikkapa Hälsinglandista tai Jämtlandista, vai estääkö? Ericus Andreae de Upsala ei ole lainkaan poissuljettu.

Minusta kaikki Hans Erikssonin pojat ovat syntyneet kaupantekovuoden tuntumassa, nuorimmat lähempänä vuotta 1560.
Hans Erikssonin ikää, tai aviostatusta Kirkniemeen liittyvät dokumentit eivät anna. Voi toki olla ollut aviossa ja jo isä silloin. Mikä estäisi? Rålamb palveli kuninkaankansliassa harjoittelijana todistettavasti vasta 1570-luvulla.

Rundt on koonnut Alftan-langat taitavasti yhteen. "Ei lasta pesuveden mukana hukkaan" tms. sanoo vanha sananlaskukin...

[Antti Järvenpää]

Lämmintä keskäkuun alkua itärajalta!

Tiedoksi: Olen nyt saanut toisen Y-lähisukulaisen Alftassa asuvan "serkun" lisäksi. Geneettinen etäisyys on sama, GD1 67-tasolla, ja arvelen tätä uutta ensimmäisen osuman kaltaiseksi, ehkä jopa Alftassa tai Ovanåkerissa, mutta en ole onnistunut saamaan häneen yhteyttä sähköpostilla. Nimen tiedän kyllä.
Uusia BigY-sattumia ei ole vielä tullut, joten tarkempi ajoitus puuttuu edelleen, mutta vertailemalla mm. Morzell-ryhmään, saa sen käsityksen että kyse on muutamasta sadasta vuodesta.

Mutta toiseen asiaan: etsin tästä keskusteluketjusta kohtaa missä yhteisesti toteamme O. Rundtin päätelmäketjun Olof Hanssonista kantaisänä virheelliseksi, vaan en nyt löydä. Tarvitsisin tiedon eteenpäin välitettäväksi uuden sukukirjan toimitukselle, eli asiani on tärkeä ja kiireellinenkin.

koivujen täyttä lehteä odotellessa

Antti A


Katselin ketjua taaksepäin ja ainoa minkä löysin on oma kirjoitukseni http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=72607&postcount=284

Oleellista Rudhtin artikkelissa on, että se on oletus jota mainitut viitteet eivät todista todeksi. On siis oletus oletusten joukossa. Olof Hansson niminen mies toki on todellinen, mutta mikään ei takaa että hän olisi se joksi Rundt on hänet olettanut.

Tuon kirjoitukseni jälkeen on tullut sitten Pro Anno juttu, jossa todetaan, että nuo tuomiokirkon hautaukset oli tulkittu mm. Rundtin toimesta vuoden pieleen. Malin on tosiasiallisesti haudattu säällisessä ajassa.

Eli varsinainen vastaus lienee, että Rundtin päätelmä ketju Olof Hanssonista kantaisänä ei ole lähteillä todennettavissa, vaan oletus oletusten joukossa.

[Antti Alfthan]

Kiitos, kaima,
tämän tapaista muistelin.

Juhanille ym. tietoon: katselin nyt naisenpuolten ketjun. Kaksi haploryhmää tosiaan. Vain toinen voi olla se oikea.

[Antti Järvenpää]

Kenties huomasit Geet-Gumse-Sursill-Alftan-ketjussa Elin/Emerentian kahdenlaisen DNA-tuloksen? Jompikumpi on siis väärin päätelty konventionaalisin keinoin. Yllätyin siitäkin, ettei täsmälleen sama, mutaatioton mtDNA haploryhmä-tulos takaa lähisukulaisuuttaa, vaan voi viitata ammoiseen yhteyteen, jopa vuosituhansien taakse. Niin kai sitten mieskantaisissa testeissäkin?
.....


Miesten Y-DNA testit ovat huomattavasti tarkempia kuin naisten mtDNA testit.

Ahti Kurrin sivuilla https://www.kurrinsuku.net on aika seikkaperäinen selvitys tästäkin.

Vaikka miesten testit ovat tarkempia, niin kuitenkin niissäkin on tilastollista vaihtelua, mutta riittävästi SNP:tä testaamalla, voidaan päästä hyvinkin tarkkaan tulokseen.

DNA testien varmaankin tärkein ominaisuus on, että niillä voidaan poissulkea vaihtoehtoja ja toisaalta nähdä, ketkä kuuluvat samaan ryhmään (vaikka ei tiedetä varmasti miten).

[Sami Lehtonen]

DNA testien varmaankin tärkein ominaisuus on, että niillä voidaan poissulkea vaihtoehtoja ja toisaalta nähdä, ketkä kuuluvat samaan ryhmään (vaikka ei tiedetä varmasti miten).

Tuossa poissulkevuudessakin on se ongelma, ettei tiedetä, missä kohtaa pitkiä ketjuja "vika" piilee. Jos sukuseura testauttaa kantaisästään polveutuneita haaroja ja näistä joku ei olekaan osuma muiden kanssa, on mahdollisia virheen lähteitä aina välissä olevien sukupolvien määrä. Näin jos tämän päivän henkilöistä testatessa kaksi sukulaisiksi osoitettua henkilöä eivät olisikaan toistensa kanssa samaa haploryhmää, ei siitä voida päätellä mitään oletetusta kantaisästä tai -äidistä. Ainoastaan voidaan todeta, ettei tulokset tue sukulaisuutta, mutta missään tapauksessa ei voida sanoa, että ne poissulkisivat sitä. Ellei sitten voida osoittaa, että välittömästi tai pian kantaparin jälkeen kahdesta haarautuvan ketjun päästä löytyisi "sopimaton" osuma, jotka olisivat vielä keskenään samat.

[Antti Alfthan]

Mieskantaisten testien ja naiskantaisten testien tarkkuusero on varsin suuri, koska naislinjan testit perustuvat solun mitokondrian perimäainekseen, mitä on varsin vähän verrattuna miesten Y-kromosomin sisältämään määrään - mikä on vähän sekin muihin kromosomeihin verrattyna, koska Y-kromosomi on pieni.

Opiskelin tässä, että mitokondria-dna sisältää n. 16 500 emäsparia, kun taas Y-kromosomissa niitä on yli 59 miljoonaa. Tästä syystä muutaation todennäköisyys vaikkapa kymmenen sukupolven aikana on aivan eri luokkaa näissä kahdessa.
Oma mtDNA-haploryhmäni on H3, osumia geneettiselle etäisyydelle nolla on Family Treen tietokannassa neljätoista, lähes kaikki alueelle Kokemäenjoen tuntumasta Etelä-Pohjanmaan kautta Perämeren pohjaan, mikä saattaisi kuvastaa muuttoliikettä Länsi-Suomesta Perämeren pohjoisrannoille, Tornioon etenkin, tuhatkunta vuotta sitten. Täysin identtinen perimä Kemin puolella ilmeisesti syntyneen Beata Pillin kanssa on eräällä Margarethe Knudsdotterilla Torniosta, molemmat 1600-luvun lopulla syntyneitä.

Y-kromosomin suhteen minulla on kaksi osumaa geneettiselle etäisyydelle yksi, kun otetaan huomioon 67 "snipsiä". Analysoituina nämä viittaavat yhteiseen esi-isään 7-9 sukupolven takana, ja Erik Hansson Alftassa on juuri kahdeksan polven päässä kohdallani! Toisen näistä lähiosumistani tiedän asuvan nykyäänkin Alftassa, ja ovat hänen juurensa Entisen Alftan suurpitäjän alueelta, vanhin tunnettu (varma) suora esi-isä Nils Jonsson 1721-88 Edsbyn 22, Näs. Tästä taakse päin mennään ilmeisesti tilan Roteberg 11, Pallars isäntäketjulla viisi sukupolvea, mikä johtaa henkilöön Peder Larsson s. 1575 . Tämähän ei sovi kuvaan Erik Hanssonista, mutta isäntäluetteloon saattaa lipsahtaa huomaamatta vävyjä, kuten tiedämme. Ei vaikuta todennäköiseltä että Ericus Erici ja Peder Larsson olisivat veljeksiä, eivät ainakaan patronyymin perusteella, mutta syntymäajat sattuvat sopivasti. Toki Erik Hansson saattaa olla vaikkapa Peder Larssonin biologinen isä.

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos, kaima,
tämän tapaista muistelin.

Juhanille ym. tietoon: katselin nyt naisenpuolten ketjun. Kaksi haploryhmää tosiaan. Vain toinen voi olla se oikea.

Kaksi potentiaalista mtDNA-haploryhmää Helena Mårtensdotter Brennerin haploryhmäksi olivat H1-C16239T ja J1c7a1. Ensin mainittu on suhteellisen helppo tulkita. Se on erityisesti vähemmän skandinaavinen ja enemmän anglosaksinen. Jälkimmäisestä ryhmästä saa jonkinlaisen käsityksen otoksesta, jonka pitäisi avautua oheisesta linkistä,

www.cell.com/cms/attachment/2007964853/2030746901/mmc2.xls

Avautuvaan Excel-taulukkoon on poimittu lähes 30.000 J-haploryhmän tulosta koko tunnetusta maailmasta. Erityisesti J1c7a1- mutta myös J1c7a1a-ryhmään kuuluu varsin vähän näytteitä. Niitä löytyy tässä otoksessa satunnaisia Espanjasta, Italiasta Sveitsistä ja Ruotsista, mutta erityisesti Venäjältä ja Valko-Venäjältä sekä myös Ukrainasta ja Ashkenazi-juutalaisten parista. Näyttäisi, että J1c7a1-ryhmään kuuluva olisi aikoina ammoisina mennyt itään mutatoitumaan. Skellefteå oli aikoinaan Novgorodin rajakaupunki. H1-C16239T "Alftanus"-äitilinjan lähin geenisukulainen taisi olla peräisin tältä seudulta, kuten ovat Sursillitkin.

En tiedä, mistä Östen Eriksson "Sursillin" puolison syntymäpaikaksi on joissakin yhteyksissä saatu Laihia tai Vaasa tai oikeastaan alun perin Mustasaari/Korsholm, josta erotettiin puoli Laihiaa. Tällä ei liene merkitystä ruotsalaisuuden määrittämiseksi, sillä alue on yksi Suomen suurimpia skandinaavisten hautakumpujen esiintymisalueita. Meren yli muutettiin edestakaisin.

[Sami Lehtonen]

Mieskantaisten testien ja naiskantaisten testien tarkkuusero on varsin suuri, koska naislinjan testit perustuvat solun mitokondrian perimäainekseen, mitä on varsin vähän verrattuna miesten Y-kromosomin sisältämään määrään - mikä on vähän sekin muihin kromosomeihin verrattyna, koska Y-kromosomi on pieni.


Okei, nyt ymmärrän, mitä tarkoitatte tarkkuuserolla. Itse kutsuisin tuota vaikkapa erottelevuudeksi, sillä itse testin tarkkuudessa (so. tuloksien oikeellisuudessa) ei ole ratkaisevaa eroa. Testattavaa dataa on vain paljon vähemmän. Mitokondrion DNA:ssa on huomioitava vielä sekin, että HVR1 ja HVR2 alueita lukuun ottamatta siihen tulevat mutaatiot ovat usein letaaleja, joka kasvattaa eroa Y-DNA:n hyväksi.

[Matti Lund]

...

En tiedä, mistä Östen Eriksson "Sursillin" puolison syntymäpaikaksi on joissakin yhteyksissä saatu Laihia tai Vaasa tai oikeastaan alun perin Mustasaari/Korsholm, josta erotettiin puoli Laihiaa. Tällä ei liene merkitystä ruotsalaisuuden määrittämiseksi, sillä alue on yksi Suomen suurimpia skandinaavisten hautakumpujen esiintymisalueita. Meren yli muutettiin edestakaisin.

Tarkoittanet vanhempaa Östen Erikinpoikaa, joka on asunut pysyvästi Tegbyssä, vaikka on varmaankin kierrellyt elämänsä aikana Pohjanlahden muitakin rantoja. - Eli olet ehkäpä yrittänyt pohdiskella, millä konstilla hänen lapsensa on saatu syntymään aivan jossakin muualla kuin kotipaikalla.

En ole hoksannut inventoida sitä, kuinka paljon vääriä syntymäpaikkoja Genealogia Sursillianan eri laitoksissa on, mutta luulisin, että niistä kopioiduissa nettiesityksissä syntymäpaikkavirheitä on huomattavasti enemmän.

Sen olen havainnut, että joissakin suuria henkilömääriä sisältävissä nettipresentaatioissa on hirvittävästi syntymäpaikkavirheitä. Niitä on joissakin moninkertainen määrä muihin virhetietoihin verrattuna. Tietoja on kopioitu niihin enimmäkseen vanhoista painatteista, mekaanisesti, ilman mitään harkintaa eli niin sanotusti naula päässä. Jonkin verran virheitä on vanhoissa painatteissakin, mutta virheet rikastuvat kopiointien yhteydessä eikä niitä välitetä lainkaan tarkastaa (aika usein presentaation laatijalla ei näytä olevan mitään kykyäkään mitään tietoa tarkastaa!).

Syntymäpaikka näyttää olevan sukupresentaatioissa se tieto, jonka oikeellisuudesta on kaikkein suurin välinpitämättömyys!

Siihen, minkä mekanismin kautta Pohjanlahden länsipuolella asuvien lapset laitetaan syntymään Pohjanlahden itäpuolella, en osaa tarkasti ottaa kantaa.

Mutta sen olen huomannut, että on joukko suku"tutkijoita", joilla on suuri kotiseuturakkaus ja suuri rakkaus jotain pitäjää tai kylää kohtaan, mikä on edesauttanut sitä, että ilman harkintaa laitetaan tämä rakas paikka esimerkiksi naimakauppojen ja muiden muuttojen myötä niiden muukalaistenkin syntymäpaikaksi, joilla on ollut jotain kanssakäymistä tämän rakkaan paikkakunnan kanssa. Nämä ilman mitään tietoa keksityt syntymäpaikkatiedot sitten näyttävät leviävän erittäin tehokkaasti, kun oikeellisuudesta ei välitetä ja vielä vähemmän logiikasta.

Varsinainen heräte, jonka sain tästä viestistäsi, oli selata 1590 -luvulla Tegbyssä syntyneen nuoremman Östen Eerikinpojan, sen jonka lapset ovat todellakin syntyneet Laihialla, ja hänen vaimonsa Karin Håkanintyttären tyttären Karinin naisista polveutumisen linjaa kohden nykyaikaa. Näyttäisi siltä, että Murhun sukuhaarassa on muutamia naislinjoja lähelle nykyaikaa, eli omissa tiedostoissanikin muutamia 1900 -luvun puolelle yltäviä tapauksia.

Taas Vaasan raastuvan pöytäkirjoistahan käy ilmi, että paitsi Östen Eerikinpoika, myös hänen vaimonsa Karin Håkanintytär oli syntynyt Uumajan maapitäjässä (selvimmin paikka tulee esille jutussa, jossa Karinin sisko karkoitettiin takaisin Uumajaan, kun katsottiin, että hänen lankonsa Jaakko Skiöring vain hyysäsi häntä) ja oli todennäköisesti ihan Östenin naapurityttäriä.

Tästähän voisi olla mahdollisuus saada verrokki siitä, kuinka lähellä Karin Håkanintyttären haploryhmä olisi "Sursill -tyttäriä".

terv Matti Lund

[Giösling]

Kaksi potentiaalista mtDNA-haploryhmää Helena Mårtensdotter Brennerin haploryhmäksi olivat H1-C16239T ja J1c7a1. Ensin mainittu on suhteellisen helppo tulkita. Se on erityisesti vähemmän skandinaavinen ja enemmän anglosaksinen. Jälkimmäisestä ryhmästä saa jonkinlaisen käsityksen otoksesta, jonka pitäisi avautua oheisesta linkistä,

www.cell.com/cms/attachment/2007964853/2030746901/mmc2.xls

Avautuvaan Excel-taulukkoon on poimittu lähes 30.000 J-haploryhmän tulosta koko tunnetusta maailmasta. Erityisesti J1c7a1- mutta myös J1c7a1a-ryhmään kuuluu varsin vähän näytteitä. Niitä löytyy tässä otoksessa satunnaisia Espanjasta, Italiasta Sveitsistä ja Ruotsista, mutta erityisesti Venäjältä ja Valko-Venäjältä sekä myös Ukrainasta ja Ashkenazi-juutalaisten parista. Näyttäisi, että J1c7a1-ryhmään kuuluva olisi aikoina ammoisina mennyt itään mutatoitumaan. Skellefteå oli aikoinaan Novgorodin rajakaupunki. H1-C16239T "Alftanus"-äitilinjan lähin geenisukulainen taisi olla peräisin tältä seudulta, kuten ovat Sursillitkin.

En tiedä, mistä Östen Eriksson "Sursillin" puolison syntymäpaikaksi on joissakin yhteyksissä saatu Laihia tai Vaasa tai oikeastaan alun perin Mustasaari/Korsholm, josta erotettiin puoli Laihiaa. Tällä ei liene merkitystä ruotsalaisuuden määrittämiseksi, sillä alue on yksi Suomen suurimpia skandinaavisten hautakumpujen esiintymisalueita. Meren yli muutettiin edestakaisin.


Jos Elin/Emerentian lukumääräisesti runsaimmat verrokit ovat näillä nurkin, (s.o. Lähi-Idässä) lienemme vielä kovin kaukana mysteerin ratkaisusta geenitutkimuksen avulla, suorastaan vuosituhansien päässä.

En myöskään povaa välitöntä oikotietä onneen patriarkaalisella linjalla, pelkästään yhden alftalaisen verrokin perusteella. Kyseessähän voi olla puhdas sattuma. En kirjoittaisi Alftan-suvun historiaa uusiksi näillä eväin, jopa Rundtin hypoteesi maistuu paremmalta!

Ainoa välitön apu voisi olla Kaarina Maununtyttären, tai Sigrid Vasan DNA-näyte. Senhän saisi nykykeinoin helposti esim. Turun historiallisessa museossa säilytettävää Kaarinan hammasta testaamalla.
Jos näin irroitettu mtDNA haploryhmä on eri kuin jompikumpi Elin/Emerentialle annetuista, voidaan lopullisesti eliminoida Isonkyrön kronikan matriarkaalinen linja. Halas! kuten täällä sanotaan. Patriarkaalisella linjalla epävamuus jatkuu...

[Jari Latva-Rasku]

Tarkoittanet vanhempaa Östen Erikinpoikaa, joka on asunut pysyvästi Tegbyssä, vaikka on varmaankin kierrellyt elämänsä aikana Pohjanlahden muitakin rantoja. - Eli olet ehkäpä yrittänyt pohdiskella, millä konstilla hänen lapsensa on saatu syntymään aivan jossakin muualla kuin kotipaikalla.

En ole hoksannut inventoida sitä, kuinka paljon vääriä syntymäpaikkoja Genealogia Sursillianan eri laitoksissa on, mutta luulisin, että niistä kopioiduissa nettiesityksissä syntymäpaikkavirheitä on huomattavasti enemmän.

Sen olen havainnut, että joissakin suuria henkilömääriä sisältävissä nettipresentaatioissa on hirvittävästi syntymäpaikkavirheitä. Niitä on joissakin moninkertainen määrä muihin virhetietoihin verrattuna. Tietoja on kopioitu niihin enimmäkseen vanhoista painatteista, mekaanisesti, ilman mitään harkintaa eli niin sanotusti naula päässä. Jonkin verran virheitä on vanhoissa painatteissakin, mutta virheet rikastuvat kopiointien yhteydessä eikä niitä välitetä lainkaan tarkastaa (aika usein presentaation laatijalla ei näytä olevan mitään kykyäkään mitään tietoa tarkastaa!).

Syntymäpaikka näyttää olevan sukupresentaatioissa se tieto, jonka oikeellisuudesta on kaikkein suurin välinpitämättömyys!

Siihen, minkä mekanismin kautta Pohjanlahden länsipuolella asuvien lapset laitetaan syntymään Pohjanlahden itäpuolella, en osaa tarkasti ottaa kantaa.

Mutta sen olen huomannut, että on joukko suku"tutkijoita", joilla on suuri kotiseuturakkaus ja suuri rakkaus jotain pitäjää tai kylää kohtaan, mikä on edesauttanut sitä, että ilman harkintaa laitetaan tämä rakas paikka esimerkiksi naimakauppojen ja muiden muuttojen myötä niiden muukalaistenkin syntymäpaikaksi, joilla on ollut jotain kanssakäymistä tämän rakkaan paikkakunnan kanssa. Nämä ilman mitään tietoa keksityt syntymäpaikkatiedot sitten näyttävät leviävän erittäin tehokkaasti, kun oikeellisuudesta ei välitetä ja vielä vähemmän logiikasta.

Varsinainen heräte, jonka sain tästä viestistäsi, oli selata 1590 -luvulla Tegbyssä syntyneen nuoremman Östen Eerikinpojan, sen jonka lapset ovat todellakin syntyneet Laihialla, ja hänen vaimonsa Karin Håkanintyttären tyttären Karinin naisista polveutumisen linjaa kohden nykyaikaa. Näyttäisi siltä, että Murhun sukuhaarassa on muutamia naislinjoja lähelle nykyaikaa, eli omissa tiedostoissanikin muutamia 1900 -luvun puolelle yltäviä tapauksia.

Taas Vaasan raastuvan pöytäkirjoistahan käy ilmi, että paitsi Östen Eerikinpoika, myös hänen vaimonsa Karin Håkanintytär oli syntynyt Uumajan maapitäjässä (selvimmin paikka tulee esille jutussa, jossa Karinin sisko karkoitettiin takaisin Uumajaan, kun katsottiin, että hänen lankonsa Jaakko Skiöring vain hyysäsi häntä) ja oli todennäköisesti ihan Östenin naapurityttäriä.

Tästähän voisi olla mahdollisuus saada verrokki siitä, kuinka lähellä Karin Håkanintyttären haploryhmä olisi "Sursill -tyttäriä".

terv Matti Lund

Kyllä kyseessä oli nimenomaan Öster Eriksson vanhempi, koska hänen puolisostaan alkaa/päättyy Sursillin sisarusten harvinainen äitilinjainen haplotyyppi. Haplotyyppi oli löytänyt uuden kodin Alftanusten vaihtoehtoisena äitilinjana, mistä Erkki Nenonen muiden mukana lienee ihmeissään. Muuta yhteistä en ole Alftanusten ainakin aikaisemmasta haploryhmästä H1-C16239T ja Sursillin sisarusten ainakin nykyisestä J1c7a1 löytänyt, kuin mahdollisen länsipohjalaisen alkuperän ja G3010A-mutaation kautta saadun alttiuden sarjapäänsärkyihin. Kun Östenin puolisoksi väitetty Malin/Magdalena Eriksdotter syntyi, Laihia jo oli olemassa, mutta Vaasa syntyi syntymäpaikaksi yli puoli vuosisataa myöhemmin.

Oli paljon mielenkiintoisempi havainto, että Murhusta tosiaan voisi olla useampikin naislinja elänyt nykypäivään lähtien esivanhempieni Östen Eriksson nuoremman puolisosta Karinista. Viimeksi ihmettelin länsipohjalaisia talollissukuja, kun huomasin, miten yleistä oli käyttää Länsipohjan alueella pirkkalais- ja maakauppiaspiireissä Jaakko ja Pentti "Ilkan" tyyppisiä puumerkkejä. Se ei välttämättä tarkoita mitään.

[Olarra]

Jos Elin/Emerentian lukumääräisesti runsaimmat verrokit ovat näillä nurkin, (s.o. Lähi-Idässä) lienemme vielä kovin kaukana mysteerin ratkaisusta geenitutkimuksen avulla, suorastaan vuosituhansien päässä.

En myöskään povaa välitöntä oikotietä onneen patriarkaalisella linjalla, pelkästään yhden alftalaisen verrokin perusteella. Kyseessähän voi olla puhdas sattuma. En kirjoittaisi Alftan-suvun historiaa uusiksi näillä eväin, jopa Rundtin hypoteesi maistuu paremmalta!

Ainoa välitön apu voisi olla Kaarina Maununtyttären, tai Sigrid Vasan DNA-näyte. Senhän saisi nykykeinoin helposti esim. Turun historiallisessa museossa säilytettävää Kaarinan hammasta testaamalla.
Jos näin irroitettu mtDNA haploryhmä on eri kuin jompikumpi Elin/Emerentialle annetuista, voidaan lopullisesti eliminoida Isonkyrön kronikan matriarkaalinen linja. Halas! kuten täällä sanotaan. Patriarkaalisella linjalla epävamuus jatkuu...

https://kalmistopiiri.wordpress.com/2017/05/07/kaarina-maununtyttaren-kauniit-nilkat-havaintoja-kuningattaren-jaannoksista/

[Antti Järvenpää]

https://kalmistopiiri.wordpress.com/2017/05/07/kaarina-maununtyttaren-kauniit-nilkat-havaintoja-kuningattaren-jaannoksista/

Mielenkiintoinen kirjoitus, etenkin se osuus, että harkitaan DNA tutkimusta Kaarina Maununtyttärestä.

Vaikka DNA tutkimukset eivät kerro mitään eksaktia, niin se, että ne sulkevat pois vääriä vaihtoehtoja, on arvokas sukututkimukselle. Enkä tässä ajattele vain Kaarina Maununtytärtä, vaan jotakuinkin jokaisella paikkakunnalla olisi hyvä, että pitkäikäisistä isä- ja äitilinjoista saataisiin DNA tutkimustulokset. Tässä jokainen voi antaa oman lahjansa tuleville sukututkija sukupolville.

[Giösling]

https://kalmistopiiri.wordpress.com/2017/05/07/kaarina-maununtyttaren-kauniit-nilkat-havaintoja-kuningattaren-jaannoksista/

Hieno ja runsaasti kuvitettu teksti! Siellähän on suurennettu kuva hampaastakin!!

Eipä olisi kummoinenkaan rupeama eristää kuningattaren DNA hammasytimestä.

Toivon, että se tapahtuu lähitulevaisuudessa. Kaukana ei myöskään ole Vasa-suvun mieskantainen vastaava. Luvassa on siis runsaasti materiaalia sukutukijoittenkin ihmeteltäväksi. Upeaa - kiitokset etukäteen!

[Antti Alfthan]

Hieno ja runsaasti kuvitettu teksti! Siellähän on suurennettu kuva hampaastakin!!

Eipä olisi kummoinenkaan rupeama eristää kuningattaren DNA hammasytimestä.

Toivon, että se tapahtuu lähitulevaisuudessa. Kaukana ei myöskään ole Vasa-suvun mieskantainen vastaava. Luvassa on siis runsaasti materiaalia sukutukijoittenkin ihmeteltäväksi. Upeaa - kiitokset etukäteen!

Erittäin mielenkiintoista.
DNA-analyysistä en odottaisi kovin mullistavaa, koska autosomaliset yhteydet ovat kaukana ja saattavat kadota "taustahälyyn". MT-dna taas näyttää kyllä ryhmän, mutta kovin pitkälle siitä tuskin päästään.
Sen sijaan isotooppitutkimukset. Voidaan selvittää millä seudulla Kaarina eli lapsuutensa, mm. tiettyjen luiden ja paikallisen kallioperän erityspiirteitä vertailemalla. Esimerkiksi, asuiko hän Trögden kihlakunnassa lapsena - vai peräti Medelpadissa. Toisaalta sitten saadaan tietoa siitä miltä seudulta hankittua ravintoa hän nautii viimeisinä elinvuosinaan, mutta tämä tieto on ennakoitavissa.
Olennaista tässä on Kaarinan lapsuus ja varhaisnuooruus, ennen muuttoa Tukholmaan (mikä varmaan myös näkyy analyysituloksissa).

[Giösling]

Erittäin mielenkiintoista.
DNA-analyysistä en odottaisi kovin mullistavaa, koska autosomaliset yhteydet ovat kaukana ja saattavat kadota "taustahälyyn". MT-dna taas näyttää kyllä ryhmän, mutta kovin pitkälle siitä tuskin päästään.
Sen sijaan isotooppitutkimukset. Voidaan selvittää millä seudulla Kaarina eli lapsuutensa, mm. tiettyjen luiden ja paikallisen kallioperän erityspiirteitä vertailemalla. Esimerkiksi, asuiko hän Trögden kihlakunnassa lapsena - vai peräti Medelpadissa. Toisaalta sitten saadaan tietoa siitä miltä seudulta hankittua ravintoa hän nautii viimeisinä elinvuosinaan, mutta tämä tieto on ennakoitavissa.
Olennaista tässä on Kaarinan lapsuus ja varhaisnuooruus, ennen muuttoa Tukholmaan (mikä varmaan myös näkyy analyysituloksissa).

DNA-testit nykyisellään palvelevat sukututkimusta ensisijassa poissulkevassa mielessä. Eli hypoteeseista karsiutuvat geneettisesti mahdottomat, konventionaalisen tutkimuksen avulla kootut sukupuut. Kaarinan DNA:n eristys (esim. hampaasta), lyö lopullisesti lukkoon Isonkyrön matriarkaalisen kronikan kohtalon; tottako, vai tarua?!

Meillä on nyt kaksi, keskenään ristiriitaista, mtDNA-versiota Kaarina Maununtyttären tyttärentyttäreksi Isonkyron kronikassa mainitusta Elin/Emerentiasta. Jos Kaarinasta saatu näyte poikkeaa molemmista, on kronikka haudattava lopullisesti. Jos taas tulos on yhdenmukainen toisen, vertailtavan näytteen kanssa, kronikassa todennäköisimmin on vinha perä.
Näinhän se menee..

Se, olisiko Kaarina Maununtyttären DNA:sta hyötyä Alftanien patriarkaalisessa tutkimuksessa, ei itselleni avaudu. Alftanit polveutuvat patriarkaalisen kronikkansa mukaan kuningattaren veljentyttärestä.
Heijastuisiko Kaarinan tulos mitenkään Alftanien mieslinjalla saatuihin testituloksiin, vai onko kyseessä mahdoton vertailu?

[Antti Alfthan]

DNA-testit nykyisellään palvelevat sukututkimusta ensisijassa poissulkevassa mielessä. Eli hypoteeseista karsiutuvat geneettisesti mahdottomat, konventionaalisen tutkimuksen avulla kootut sukupuut. Kaarinan DNA:n eristys (esim. hampaasta), lyö lopullisesti lukkoon Isonkyrön matriarkaalisen kronikan kohtalon; tottako, vai tarua?!

Meillä on nyt kaksi, keskenään ristiriitaista, mtDNA-versiota Kaarina Maununtyttären tyttärentyttäreksi Isonkyron kronikassa mainitusta Elin/Emerentiasta. Jos Kaarinasta saatu näyte poikkeaa molemmista, on kronikka haudattava lopullisesti. Jos taas tulos on yhdenmukainen toisen, vertailtavan näytteen kanssa, kronikassa todennäköisimmin on vinha perä.
Näinhän se menee..

Se, olisiko Kaarina Maununtyttären DNA:sta hyötyä Alftanien patriarkaalisessa tutkimuksessa, ei itselleni avaudu. Alftanit polveutuvat patriarkaalisen kronikkansa mukaan kuningattaren veljentyttärestä.
Heijastuisiko Kaarinan tulos mitenkään Alftanien mieslinjalla saatuihin testituloksiin, vai onko kyseessä mahdoton vertailu?

Suoria isä- tai äitilinjoja edellyttävät Ydna- ja mtDNA-tulokset ovat poissulkevina varsin yksiselitteisiä, yleisesti ottaen. Tavallisimmin sukulaissuhteissa on kuitenkin kyse polveilevista linjoista, mikä näkyy yhtäläisyyksinä tuman dna:n kromosomeissa, yhteisinä pätkinä siellä täällä, tavallisimmin muutamassa kromosomissa. Tällä tavoin olen löytänyt mm. 6. serkkuni Pohjois-Norjasta, tarkka sukulaisuus selvisi perinteisellä sukupuun rakentamisella. Olen kuullut, että dna-vertailusta saatujen vihjeiden perusteella on löydetty jopa 8. serkkuja, mutta nämä ovat poikkeustapauksia, tavallisimmin sukulaisuus peittyy satunnaisten pienten yhtäläisyyksien alle, taustahälyyn.
Minulla ja sinulla, Juhani, sukulaisuus saattaisi näkyä yhteisinä pätkinä, mehän pystymme laskemaan sukulaisuutemme (tosin en ole tullut ynnänneeksi), jolloin voisimme tunnistaa ehkä muutaman pätkän jotka ovat joko Abraham Alftanukselta tai Katarina Schraderilta. Minulla on sukulaisia jotka ovat Abrahamin ensimmäisestä avioliitosta, eli taas näitä ja meitä vertailemalla voisimme mahdollisesti tunnistaa Abrahamin jäljen. Mutta toisaalta on mahdollista että jäljet ovat kromosomien "risteillessä" monen polven aikana kadonneet meiltä, vaikka ei välttämättä joiltakin toisilta saman tason sukulaisiltamme.
Kaarina Maununtytär on kuitenkin aika monen polven takana, jos on, eli yhtäläisyydet ovat kiven takana ja vaativat luultavasti laajan vertailumateriaalin. Paljon näytteitä eri henkilöiltä, niin paljon että niiden perusteella voidaan tehdä tilastollista analyysiä.

[Giösling]

Kiitos, nyt ymmärsin. Olet mitä ilmeisimmin paneutunut geentitutkimukseen syvällisesti. Hatunnosto! Olosuhteista johtuen, olen siirtänyt omaa DNA-testaustani otollisempaan ajankohtaan. Lähisuvussa Suomessa testejä on vireillä, pelkästään mtDNA-linjalla tosin. Abraham Johansson Barckin (Catharina Alftanan poika) mieskantainen linja sammui Abraham-esikoisen kadotessa taistelukentille Stralsundissa ja Johan & Alexander veljiensä jättäessä jälkeensä pelkkiä tyttäriä. Sekalinjat jatkuvat näihin päiviin, mutta niiden apu Alftan-DNA-tutkimukselle on kertomasi perusteella sangen hypoteettinen ja "herrassaan". Uteliaisuuttani testaan kuitenkin, jos Herra suo!

[Antti Alfthan]

Kaarina Maununtyttären jäännösten isotooppitutkimukset saattavat ratkaista muutamia avoimia kysymyksiä. Muistaakseni hiuksista voidaan mitata hivenainepitoisuudet joidenka perusteella voidaan päätellä mitä vainaja on syönyt hiustensa kasvun aikoihin, eli suunnilleen viimeisenä elinvuotenaan. Se mitä on syönyt, heijastaa paitsi ravintoa, myös paikallista maaperää, itse asiassa kallioperää - ja sen koostumus tunnetaan nykyään tarkasti.
Kasvavalla lapsella taas kasvavat tietyt luut pituutta tietyillä alueilla - ja eivät kasvun loputtua enää muutu. Sama taitaa koskea hampaita: ratkaisevat hivenainepitoisuudet heijastavat ravintoa pysyvien hampaiden kasvun aikaan, ei enää myöhemmin. Ja, hivenaineet, tässä mm. strontium, heijastavat kasvuympäristön kallioperää, ravintoketjun välittämänä.
Täten voidaan esimerkiksi päätellä kasvoiko Kaarina vaikkapa
- Tukholman seudulla
- Trögden kihlakunnassa
- Medelpadissa
- jossain muualla, ja se joku voidaan hyvässä lykyssä löytää
Vertailun lähtökohtana arvelen olevan Tukholman seutu, koska siellä Kaarinan tiedetään asuneen noin 15-vuotiaasta lähtien ainakin. Toisaalta hovi hankki ruokavaransa laajemmalta alueelta, joten pitäisi päästä varhaisen murrosiän ja lapsuuden vuosiin, kunnon tuloksia ajatellen.

[Pekka Hiltunen]

Kaarina Maununtyttären jäännösten isotooppitutkimukset saattavat ratkaista muutamia avoimia kysymyksiä. Muistaakseni hiuksista voidaan mitata hivenainepitoisuudet joidenka perusteella voidaan päätellä mitä vainaja on syönyt hiustensa kasvun aikoihin, eli suunnilleen viimeisenä elinvuotenaan. Se mitä on syönyt, heijastaa paitsi ravintoa, myös paikallista maaperää, itse asiassa kallioperää - ja sen koostumus tunnetaan nykyään tarkasti.
Kasvavalla lapsella taas kasvavat tietyt luut pituutta tietyillä alueilla - ja eivät kasvun loputtua enää muutu. Sama taitaa koskea hampaita: ratkaisevat hivenainepitoisuudet heijastavat ravintoa pysyvien hampaiden kasvun aikaan, ei enää myöhemmin. Ja, hivenaineet, tässä mm. strontium, heijastavat kasvuympäristön kallioperää, ravintoketjun välittämänä.
Täten voidaan esimerkiksi päätellä kasvoiko Kaarina vaikkapa
- Tukholman seudulla
- Trögden kihlakunnassa
- Medelpadissa
- jossain muualla, ja se joku voidaan hyvässä lykyssä löytää
Vertailun lähtökohtana arvelen olevan Tukholman seutu, koska siellä Kaarinan tiedetään asuneen noin 15-vuotiaasta lähtien ainakin. Toisaalta hovi hankki ruokavaransa laajemmalta alueelta, joten pitäisi päästä varhaisen murrosiän ja lapsuuden vuosiin, kunnon tuloksia ajatellen.
Kaarina Maununtyttären arkkua avattaessa ja hänen jäännöksiään sargofagiin aseteltaessa osoittautui ruumiin muumioituneen niin, että oli nahka lihojen ja luitten päällä, t.s. oli harvinaisen hyvin säilynyt. On jokseenkin ilmeistä, että hänen jäännöksistään saataisin nykytekniikoilla helpostikin DNA, koska se on saatu kymmeniä vuosituhansia vanhoista Neanderthalin Ihmisistäkin, ja aivan täydellisenä. Kyse on nyt lähinnä arkeologisista ja historiallisista intresseistä, joitten on perustuttava puhtaasti tieteelliseen tutkimukseen eikä sukuharrasteluun tai edes -tutkimukseen. En henk. koht. usko, että Suomen tiedeyhteisöstä - tai ehkä vielä vähemmän Ruotsin... - voisi löytyä mitään erityistä motiivia DNA-tutkimukseen ihan näillä vuosikymmenillä. Ehkä sitten ensi vuosisadan puolella? - Tai, jos löytyy riittävän ponnekas rahoitustaho, joka on valmis muutenkin tukemaan Turun Museovirastoa ja suomalaista historiantutkimusta yleensä...

Nimim. Giöslingille suosittelisin n.s. serkkutestejä eli autosomaalista DNA-markkeritestiä (esim. FamilytreeDNA:ssa), jonka avulla saattaa löytää kronikkakuvioon sopivia tai sitten sopimattomia geenisukulaisia, joitten pitäisi olla kylläkin aika kaukaisia: siis 5.+ serkkuja ollakseen "matchejä" 1500-luvulta. Minulla on sellaisia esim. Skotlannissa, Irlannissa ja Englannissa kyllä pilvin pimein, mutta ruotsalaisia sekoittavat 1700-luvun yhteydet (metsäsuomalaisista puhumattakaan) niin, että turmelevat kokonaan näkymät 1500-luvulle ja Keskiajalle.
PH

[Benedictus]

Heitän tähän kesän lämmikkeeksi hieman vanhaa pormestari Mårten Sigfridssonin äidin problematiikkaa.

Tässä Virpi Nissilän vistit:
Kuten aina, löytyy kuitenkin jotakin uuttakin. Hakiessani aivan muuta löysin voudintileistä vahvistuksen siihen, että Barbro, Eskil Suikin leski, on kamarikirjuri (kamreeri) Sigfrid Sigfridinpojan anoppi http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869882 KA 1520: 131
Samalla sitten tuli ongelmakin. Barbron sanotan olevan Michelintytär, ei Jönsintytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1870548 KA 1527: 5v. (vrt. Toropaisen artikkeli taulu 7). Lienee kuitenkin Pytyn sukua perintöjutuista päätellen.

Pytyn jälkeläisistä ovat, mutta minusta ei ole ollenkaan selvää, että kyse olisi Jönsin lapsista, kuten V. P. Toropainen on tulkinnut. Onko kyse jonkun varhaisessa vaiheessa Turkuun menneen Michelin jälkeläisistä? Ajallisesti voisi esim. olla Jönsin veli. Vuonna 1592 kirjurin kirjoittamassa kuitissa (KA 1527: 5v.) lienee kyse Barbron (Barbaran) itse antamista tiedoista, kun se on kirjoitettu minä-muodossa. Voi tietysti silti olla kyse kirjurin virheestäkin patronyymin osalta.

Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin anoppi oli siis Barbro Michelsdotter, Eskil Suikin puoliso.

Tuolloin nimi tuli yleensä talon mukaan porvarille, eli Eskil Suikki lienee saanut nimensä Suikin talon mukaan.

Onko niin, että Barbro Michelsdotter on Suikin talon tytär ja Eskil hänen viimeinen puolisonsa?
Tätä ajatusta tukee Ruohonpään tilan SAY historia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053766
Henrik Skreddare, Michel Henriksson, Michel Matsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742662
Michel Matsson, Sigfrid Sigfridsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742721
Michel Matsson , Sigfrid Sigfridsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742779
Mårten Sigfridsson , 1634 Ericus Kyrkoherre i Tammela
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749865
Mårten Sigfridsson, Ericus Abogius, Clemet Sigfridsson
Mats Suiki 1634 -1639 husman
-kuka on tämä Mats Suiki?

Kysymyksiä:
Onko Henrik Skreddare kamreeri Sigfrid Sigfridssonin vaimon Anna Henriksdotterin isä, ajallisesti sopii hyvin.
Onko Michel Matsson kamreerin anopin Barbro Michelsdotterin isä?

Suikkila underfougde Per Grelsson, näkyy myös Ruohonpäässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749903
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742809
Mats Michelsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742752
Sigfrid Sigridsson, Mats Michelsson, Michel , Peder Gregersson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742695

[Benedictus]

Ruohonpää on kiinnostava tila, sillä pormestari Mårten Sigfridsson myi tuon isältään perimänsä tilan Tammelan khr Ericus Mathiae Abogiukselle.

Kiinnostavaa on, että tila siirtyi Ericus Abogiuksen perillisiltä linnankirjuuri Clemet Sigfridssonille ja myöhemmin mainitaan Turun kaupungin tilana.

Mielenkiintoista on se, että tilan mainitaan olevan pormestari Petter Jesenhausin hallussa 1664.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749935
Peder Jesenhausin tuolloinen vaimo oli pormestari Mårten Sigfrdssonin tytär Anna Mårtensdotter toisessa aviossaan.

Ajallisesti vaikuttais, että Annan äiti olisi ollut Brita Eriksdotter, jonka isäksi olen esittänyt Ericus Abogiusta.

[Benedictus]

Kaisa Kyläkosken blogijutussa tulee esille kivalteri Petter Ahlströmin poika Jacob joka annetaan Harald Alftanin huostaan.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/
lainaus:
Petter Ahlström mainitaan kivalterina 1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30899607), 1737 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30899610), 1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30899613) ja 1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30899621). Sitten Seilin inspehtoorina 1747 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30899618) ja samana vuonna kuolleena (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30899624). Myös vaimonsa on kuollut ja 19-vuotias poika Jacob Ahlström annettiin Harald Alftanin huostaan ja 12-vuotias Petter Fagervikiin Jacob Starckoun luo. Petter ehdittiin merkitä Fagervikin kirkonkirjaan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/fagervik/rippikirja_1747-1753_es137/2.htm) ja vetää yli, ennenkuin holhoojansa kuoli vuonna 1755.

Kuka on tuo Harald Alftan 1749?

kl. 1690 Harald Alftan Haraldus Abrahami, Tavastensis 3656 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3656).
26.1.1756 Harald Alftan 7905 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7905). * Inkoossa 17.4.1738. Vht: Inkoon kappalainen Johan Alftan 5269 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5269)

Hain 1749 sopivaa Harald Alftania, mutta ketään sopivaa ei tunnu löytyvän.

[Antti Järvenpää]

Olisiko Harald Alftan s.26.4.1711 Nauvo k.1791 (isä Harald A ja Gertrud Krook), pso 1744 Eva Magdalena Brunow

[Janne Asplund]

Ei ehkä liity juuri tähän tapaukseen, mutta ohessa on Riksarkivetissa aiemmin kuvaamani dokumentti, josta saattaa olla iloa Alftaneja tutkiville - ehkä siis sopii tähän ketjuun:

https://1drv.ms/f/s!Ai9ELiJLmLjuyjN9jGKwPd1e6dfy

Skoklostersamlingen E 8159

[Janne Asplund]

Ja tässä vielä toinen, en muista olenko laittanut tätä aiemmin jakoon:


https://1drv.ms/f/s!Ai9ELiJLmLjuhHsaTEyoj1z_0rpR

SRA, Kammarkollegiet,Ämnessamlingar, Likvidationer, 95-96 serier, vol 1-2

[Benedictus]

Olisiko Harald Alftan s.26.4.1711 Nauvo k.1791 (isä Harald A ja Gertrud Krook), pso 1744 Eva Magdalena Brunow
__________________
terveisin
Antti Järvenpää
----------
Kiitos tuo Harald vaikuttaa oikealta henkilöltä.

Seuraavaksi tuleekin kysymys, miksi Harald Haraldsson Alftan sai vastuulleen Jacob Pettersson Ahlströmin, kivalterin pojan, isän kuoltua?

Olof Ednerin vanhoilla päivillään vuonna 1762 antaman todistuksen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31013641)mukaan Elsan ja Annan äiti oli ollut kolmasti naimisissa ja kaikki aviomiehet olivat olleet "linnankivaltereita". Ensimmäinen näistä oli Starkou, jonka isäkin oli ollut kivalteri. Toinen oli Erik Månsson, jonka tytär Elsa oli. Vaikka Elsa käytti nimeä Medelplan, joka kuului äitnsä kolmannelle aviomiehelle Jacob Medelplanille. Todistuksesta ei käy ilmi kuka Annan isä oli.

Yleensä holhoojat olivat lähisukua eli löytyykö Harald Alftanin ja Jacob Ahlströmin välille sukuside?

[Benedictus]

Lainaus Tapio Vähäkangas:
Vanhin nimeltä tuntemattomista Tord Karpalaisen tyttäristä näyttää olleen avioliitossa Peder Nilsinpoika Geetin kanssa (tunnetaan 1491-93), koska pojat Tord ja Sigfrid olivat jo vuonna 1515 täysikäisiä. Harvinainen ristimänimi Tord on siis saatu äidin isältä.[8 (http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm#8)] Tämän tyttären perintö sijaitsi Kuusivuoressa. Siksi hänen jälkeläisiään ei mainita em. Ukkilan poisluovutusten yhteydessä.

http://www.genealogia.fi/genos-old/71/71_18.htm

Onkohan aiemmin pohdittu Altanus isän Ericus Ericin äidin sukua ylläolevan tiedon valossa?

Ericus Alftanus tuli Taivassalon kirkkoherraksi Jeremias Agricolan jälkeen. Tämän vaimo oli Karin Matsdotter Carpelan.

Kuten havaitaan oli Isonkyrön khr Jacobus Sigfridi Geetin isänäiti N. Tordsdotter Karpalainen, jonka sisar Anna oli Taivassalon khr Michel Carpelanin äiti.
Sigfrid Pedersson Geet ja Michel Carpelan olivat serkut.
Jacobus Sigfridi Geet ja Mathias Michaelis Carpelan pikkuserkut.

Jacobus Geetin tyttäret olivat siis Karin Carpelanin 3. serkkuja.

Ajallisesti sopisi, että Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi ollut Jacobus Geetin tytär, jolloin khr:n virka olisi periaatteessa mennyt vielä suvun sisällä.

Kun huomioidaan, että Israel Erici Alftanus valittiin Isonkyrön kirkkoherraksi, olisi hän ollut Isonkyrön khr Jacobus Geetin tyttären pojanpoika.

Ilmeisesti Keitilän omistajan ollut Elsa Nilsdotter oli Jacobus Geetin sisarentytär. Elsa oli siis Geetin tyttärien serkku. Poikansa Arvid Johansson Joachim Stutaeuksen vaimon Brita Henriksdotterin pikkuserkku.

Esittämäni teorian mukaan olisi Ericus Alftanuksen äiti ollut myös Elsa Nilsdotterin serkku. Arvid Johansson ja Ericus Alftanus pikkuserkkuja.

Anna Eriksdotter Alftanus ja Johannes Frisius 3. serkut.

Juliana Månsdotter Palm-Alftanus ja Arvid Johansson Frisius 4. serkut.

Yllä on siis vain arvelua ja sukuverkon hahmottelua.
Olisiko siinä kuitenkin oikea juoni, voi pohtia.

Mihin sukuihin voi Jacobus Geetin sinetin metsästystorvi ja 3 tähteä viitata, ilmeisesti äitinsä sukuun?

[Benedictus]

Edelliseen viestiin jatkoa.

Israel Alftanuksen 1. vaimo oli Johannes Frisiuksen tytär, Juliana Palm-Alftanuksen miehen Arvidin täyssisar.

Julianan sisar Catarina Månsdotter Palm taasen Isokyrön Isak Pettersson Gumsen vaimo.
Isak Gumsen suku polveutuu Jacobus Sigfridi Geetin pojasta Pederistä.

Kiinno0stavaa on, että Jacobus Geet käytti sinettiä, jossa oli Jägerhornien metsästystorvi ja Svärd-suvun kolme tähteä.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=284178&highlight=br%E4nnboda#post284178

Lainaus Vähäkangas:
Seppo Suvanto on arvellut Mårten Filpuksenpojan liittyneen Bitzien sukupiiriin Knut Bitzin äidin kautta, mutta se ei selitä, miksi hän oli todistajana myös Knut Bitzin serkun, Henrik Bitzin maanvaihdossa. [46] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#46) Kummassakin tilaisuudessa esiintyy sinettitodistajia, joilla ei ollut sukulaisuutta Bitzeihin. Siksi Mårten Filpuksenpojankaan ei välttämättä tarvinnut kuulua sukuun. Jos Mårten Filpuksenpojan ja Bitzien välillä on ollut sukulaisuus, niin se voi löytyä Bitzien isoäidin Anna Klauntyttären (Djäkn) ja tämän sisaren Birgitan välityksellä. [47] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#47) Birgitan vävy oli Olof Diegn. Koska Mårten Filpunpojan ainut poika oli nimeltään Olof, on syytä olettaa hänen saaneen ristimänimensä äidinisän mukaan, sillä suvussa ei aikaisemmin tunneta ketään Olofia. Aikaetäisyyden ja topografian puolesta hän sopii hyvin Mårten Filpuksenpojan apeksi. Olof Diegn asui Naantalissa 1480- ja 1490-luvuilla ja toimi luostarin voutina. [48] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#48) Jägerhornien polveutumista Olof Diegnistä on vaikea todistaa, sillä hänet tunnetaan etupäässä maan poisluovuttajana. Henrik Svärdin vävy oli kotoisin Kemiön Brännbodasta, mutta hän näyttää siirtyneen myöhemmin Naantalin luostarin taloudenhoitajaksi. [49] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#49)
https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm

Kiinnostavaa, että Ispoisten Sigfrid Matsson liittyy myös Brändbodaan.

[Kivipää]

Naantalin luostarin taloudenhoitajan Olof Diegnin (Djäkn) tyttärentytär Valborg Ragvaldsdotter peri Kemiön Brännbodan (=Norrsundvikin) Mellangårdin (8 tankoa). Aivan sen naapurissa (päärakennukset samalla mäellä sijaiten) oli 4 tangon Vestergård, johon liittyi viimeistään 1550-luvun lopulla Ispoisten Sigfrid Mattson ja sen jälkeen hänen veljekseen sopiva Olof Mattson. Tämä Vestergård oli se, jonka Ispoisten Sigfridin pojan Måns Sigfridssonin (Piikkiön Storgården) mainittiin antaneen huomenlahjaksi vaimolleen.

Se, miten Vestergård (tankoluku ½ Mellangårdista) oli tullut Ispoisten Sigfrid Kirjurin haltuun, ei ole tiedossa. Jacob Geetin tapaan Sigfrid Mattsonilla oli myös sinetissään kolme tähteä (Svärd-suvun malliin). Tähtien lisäksi Geetillä oli metsästystorvi (Jägerhornien tapaan) ja Sigfridillä linnunpää.

[Benedictus]

Ilmeisesti Jacobus Sigfridi Geetin äiti olisi ollut Jägerhorn af Isokylä sukua, jolla Swärd yhteys.

Koska Ispoisten Sigfrid Matsson käytti myös 3 tähtiä mutta linnunpäätä, olisiko mahdollista, että loppujenlopuksi Sigfrid Matsson olisikin ollut Jacobus Geetin velipuoli äidin 1. avoista jonkun Mats Linnunpään kanssa, ajallisesti sopisivat silloin yhteen. Tällöin kyllä Henrik Sigfridsson Ispoinen ei sovi Geetin vävyksi.
Ispoista kai sanottiin Linnunpääksi.

[Kivipää]

Jacobus Geetin sinettikuvio voisi viitata Jägerhorn-juuriin. Kolme tähteä taisi olla monen suvun sinetti- ja vaakunakuviossa, joten tuskin ne kaikki suvut olivat Svärdeistä polveutuvia. Kemiön Brännbodan eli Norrsundvikin Olof Djäknin puoliso polveutui sekä Svärdeistä että Lydekenpoikien Djäkn-suvusta. Siinä voisi olla selityspohjaa sekä Sigfrid Mattsonin sinettikuviolle että lähinaapureiden Norrsundvikin Mellangårdin (Djäkn- ja Svärd-suvut) ja Vestergårdin (Sigfrid Mattson) omistushistorialle.

Se on totta, että Ispoinen tunnettiin myös Linnunpäänä. Mutta oliko tuo rinnakkaisnimitys käytössä jo ennen Sigfridin aikaa vai onko se tullut seuraavan polven myötä. Nimittäin Henrik Impola on arvioinut, että Sigfridin tytär olisi avioitunut Linnunpään Nils Henrikssonin kanssa. V. 1580 Ispoisten Henrik Sigfridsson varusti ratsun yhdessä em. Linnunpään Nils Henrikssonin kanssa. Myös Piikkiön Oorlahden omistussuhteissa näkyy jonkinlainen Ispoisten ja Linnunpään sukujen läheisyys.

[Benedictus]

Jos ajatellaan noita sukukytköksiä, joita löytyy Geet-sukuisten ja Alftanusten välillä, tuntuu, että se ylittää reilusti sattumien mahdollisuuden.
Tuohon aikaan pyrittiin naimaan aina verkon sisältä ja mieluusti suvun sisäisestä verkosta.

Linnankirjuri Henrik Hanssonin 1. vaimo ilmeisesti oli Ispoisten Sigfrid Matssonin tytär, jos Erik Hanssonin, veljensä, vaimo olisi ollut Jacobus Geetin tytär ja kuten ehdotin Sigfrid Matssonilla ja Jacobus Geetillä olisi yhteinen äiti, niiin vaimot olisivat serkut.

[Antti Järvenpää]

Ei ehkä liity juuri tähän tapaukseen, mutta ohessa on Riksarkivetissa aiemmin kuvaamani dokumentti, josta saattaa olla iloa Alftaneja tutkiville - ehkä siis sopii tähän ketjuun:

https://1drv.ms/f/s!Ai9ELiJLmLjuyjN9jGKwPd1e6dfy

Skoklostersamlingen E 8159


Tuossa olisi tämä tulkattuna. Ymmärsinko oikein, että Abraham olisi halunnut Nauvoon


Skoklostersamlingen E 8159

Höghwelborne Nådige Greffwe Rijkßdrotß
höghmehtega herre och Patron

Wtt iagh Ehr Höghfrehl .... Ex:ß medh denne min wnderdånige
skrifwelse ansööker fordrar min plich 1 skyhligheet C. hof: E:ß på
deth ödms gör C. Sdh: E:ß höghgunstige Recommendation min ringa
person till Nagu pastoradt att betacka såsom oth berömma som
medh sin Höghdstte ..ynnist hafwer altijdh behagat Landßens barn
befrämmia i sijnnerhß min ringa person förmedelst trogne
Mediaterers andragande som wedh een bifwärligh hägenhß nu i
Otto åhrs tijdh hafwer wthärdat förwthan deth wißh tillhörende ..
Militia statin vis 1 welb:ne Gen: Leutenanten H Hendrich Horn för
håfpredekanti 5 åhr och näst för detta een Coadjuntor i 2 åhr
cerat hafwer huilka min ringa person Merita .. hdf: A.E
fiwer aller nådigast anseedt och migh så mychit mehra mßtewenne
commentationer benefieerat dhet migh af den 17 Augustij den 26
ankomme ährö och strag den 28 deth Högwärd:ohn Consistorio ins
nierat befunnit ingen ännu wara der till Consirmation ehuru..
dhr ath killege ähro som sigh der hän afsectera deels 10 Annexa
deels under andra pratexter och inwenningar såsom iagh wij..
.. Hdh: E:s Håfmestare Welb. Carplan Consistorij Sentens och den
gångß resolution andragit hafwer förmodelgen .. Hdh. ….
pro Authoritate sin högtberömmeliga Nöde ännu wijdare
moot migh owärdigan Effective påskijna gunsteligaha behaga..
Löhn förewentandes afdsudj ander huilkens melderijka wplysnig..
och skerm iagh … SdH. N. E… mß heela den höghdhre … Familia på
deth ödml dth troligast recommenderar
medh förblikudhe

ders höghdhrehte … och …..


Abo den 28 Augustij
Å: 1663

Troogliehtige föreb…
och Servitor

Abrah: E: Alphtanus
Lecteh: se Töfsala
….

[Benedictus]

Abraham Alftanus siis halusi Nauvon kirkkoherraksi, kuolleen Lars Liliewanin tilalle.
1642/43 Lars Liliewan Laurentius Jacobi, Naguensis 304 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=304). Vht: Nauvon kirkkoherra Jakob Petrejus (Jacobus Petri, myös Liliewan, † 1655) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1642/43 Lilievan Laur Jacobi Nagu _ 18. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1642/43] Laurentius Jacobi Liljewahn, Naguensis. — Nauvon kappalainen (1656), kirkkoherra 1657, samalla Seilin hospitaalin tarkastaja 1658. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1660. † 1663/64. Pso: Anna Muur (jäi leskeksi).


Valituksi näyttää tulleen veljensä Johan Liliewan:

1648/49 Johan Liliewan vanhempi Johannes Jacobi, Nagovius 684 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=684). Vht: Nauvon kirkkoherra Jakob Petrejus (Jacobus Petri, myös Liliewan, † 1655) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1648/49 Nagovius Joh. Jacobi _ 34. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1648/49] Johannes Jacobi Liljewahn Nagovius. Respondentti 11.5.1650, pr. Eskil Petraeus U1 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1). Respondentti 29.10.1651, pr. Nils Nycopensis U20 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U20). Alimman luokan stipendiaatti sl. 1651 – sl. 1652. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1653 – kl. 1654. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1654 – sl. 1655. Respondentti 5.1656 pro gradu, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U8). FM 5.6.1656. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1657 – sl. 1657. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1659. — Boreaalisen osakunnan kuraattori. — Mainitaan virassa Ahvenanmaan pedagogiossa 1658. Saltvikin kirkkoherran apulainen (1660). Ahvenanmaan pedagogion rehtori 1660. Vt. lääninrovasti (1664). Nauvon kirkkoherra 1665. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1665. † Nauvossa 1668.
Pso: 1656 Katarina Murenius († 1709).


Jotta sukuverkkojen tiheys tulee esille alla poikansa Bo Liliewan.
Tämän Anoppi Karin Eriksdotter Alftanus, Abrahamin sisar.


1686/87 Bo Liljewahn Boetius Johannis, Borealis 3356 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3356). Vht: Nauvon kirkkoherra, FM Johan Liliewan 684 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=684) (yo 1648/49, † 1668) ja Katarina Murenius. Turun katedraalikoulun oppilas 7.1682 (in cl. rect., Boetius Johannis Liliewaan). Ylioppilas Turussa 1686/87. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1686/87] Boëtius Johannis Liljewahn. | Telonus in Eknäs. +. — Tammisaaren tullinhoitaja 1694. Elossa 1714.
Pso: 1:o 1690 Beata Jakobsdotter Stigelius († 1710); 2:o N.N..
Appi: Pusulan kappalainen Jakob Stigelius 67 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=67) (yo 1640, † 1679).

[Janne Asplund]

Kyllä hän on tainnut Nauvoon siis haluta. Mielenkiintoista myös tuo Stigelius-Liliewan-Alftanus -yhteys. Antaako Abraham Aplhtanus ymmärtää meriittejä luetellessaan, että hän on toiminut myös hovisaarnaajana?

[Benedictus]

1663:
som wedh een bifwärligh hägenhß nu i
Otto åhrs tijdh hafwer wthärdat förwthan deth wißh tillhörende ..
Militia statin vis 1 welb:ne Gen: Leutenanten H Hendrich Horn för
håfpredekanti 5 åhr och näst för detta een Coadjuntor i 2 åhr
cerat hafwer huilka min ringa person Merita .

Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Henr. Hornin rykm.) saarnaaja 1651. Taivassalon kappalainen 1656

Miten ylläolevat ajat sopivat toisiinsa?

[Kivipää]

Turun tuomiokapituliin kuuluivat vuosina 1618-23 seuraavat henkilöt. Piispa Ericus Erici (Sorolainen), joka oli myös Maarian kirkkoherra, Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus, katedraalikoulun rehtori Gabriel Petri Melartopaeus, joka oli myös Naantalin kirkkoherra, teologian lehtori Ericus Erici Alftanus, joka oli myös Liedon kirkkoherra, konrehtori Sigfridus Henrici sekä tuomiokirkon taloudenhoitaja Sigfridus Jacobi Helsing.

Keskiajalta lähtien tuomiokapitulin jäsenillä oli prebendaseurakuntia palkkaetunaan. Näin oli Turussakin, kuten tuossa ylempänä mainittiin. Poikkeuksina olivat konrehtori ja taloudenhoitaja, joiden tehtävät olivatkin hallinnollispainotteisia. Heille ei prebendaseurakuntaa osoitettu, mutta tuomiokapitulijäsenyyden jälkeen kumpikin sai merkittävän seurakunnan kirkkoherran pestin. Sigfridus Jacobi siirtyi Kemiön kirkkoherraksi ja Sigfridus Henrici Piikkiön kirkkoherraksi.

Tuomiokapitulin jäsenillä oli moninaisia verkostoja. Nimitysten taustalla oli tuohon aikaan vahvaa verkostotyötä ja vaikuttamista. Avio-, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteet olivat käyttökelpoisia urakehitykselle. Stutaeus oli piispa Sorolaisen pojan ystävä. Hän sai piispan määräyksestä taloudellista tukea opiskeluunsa Wittenbergissä. Wittenbergissä Stutaeuksen tuttavapiiriin kuuluivat mm. Axel Oxenstierna, Isaacus Rothovius, Johannes Raumannus ja Johannes Bothvidi.

Gabriel Melartopaeus oli myös piispa Sorolaisen suosikki. Saattoi olla, että piispa kaavaili Melartopaeusta seuraajakseen. Sorolaisen, Stutaeuksen ja Melartopaeuksen tuki oli varmaan tarpeen Ericus Alftanuksen, Sigfridus Henricin ja Sigfridus Jacobin noustessa tehtäviinsä. Sigfridusten ensimmäisten puolisoiden nimiä ja sukuyhteyksiä ei tunneta, mutta esimerkiksi Sigfridus Jacobin toinen puoliso oli Paimion kirkkoherran Henricus Martinin tytär.

[Antti Järvenpää]

1663:
som wedh een bifwärligh hägenhß nu i
Otto åhrs tijdh hafwer wthärdat förwthan deth wißh tillhörende ..
Militia statin vis 1 welb:ne Gen: Leutenanten H Hendrich Horn för
håfpredekanti 5 åhr och näst för detta een Coadjuntor i 2 åhr
cerat hafwer huilka min ringa person Merita .

Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Henr. Hornin rykm.) saarnaaja 1651. Taivassalon kappalainen 1656

Miten ylläolevat ajat sopivat toisiinsa?


Katsoin että siinä olisi numero kaksi, katsokaa voisiko se olla jotain muuta.

Abraham taitaa ilmestyä Taivassalon SAYLn 1657 ja Emerentia 1660.

[Benedictus]

Lainaus Kivipää:
Turun tuomiokapituliin kuuluivat vuosina 1618-23 seuraavat henkilöt. Piispa Ericus Erici (Sorolainen), joka oli myös Maarian kirkkoherra, Turun kirkkoherra Joachim Stutaeus, katedraalikoulun rehtori Gabriel Petri Melartopaeus, joka oli myös Naantalin kirkkoherra, teologian lehtori Ericus Erici Alftanus, joka oli myös Liedon kirkkoherra, konrehtori Sigfridus Henrici sekä tuomiokirkon taloudenhoitaja Sigfridus Jacobi Helsing.

Keskiajalta lähtien tuomiokapitulin jäsenillä oli prebendaseurakuntia palkkaetunaan. Näin oli Turussakin, kuten tuossa ylempänä mainittiin. Poikkeuksina olivat konrehtori ja taloudenhoitaja, joiden tehtävät olivatkin hallinnollispainotteisia. Heille ei prebendaseurakuntaa osoitettu, mutta tuomiokapitulijäsenyyden jälkeen kumpikin sai merkittävän seurakunnan kirkkoherran pestin. Sigfridus Jacobi siirtyi Kemiön kirkkoherraksi ja Sigfridus Henrici Piikkiön kirkkoherraksi.

. Sigfridusten ensimmäisten puolisoiden nimiä ja sukuyhteyksiä ei tunneta, mutta esimerkiksi Sigfridus Jacobin toinen puoliso oli Paimion kirkkoherran Henricus Martinin tytär.

Simon Mårtensson
V Paimion kirkkoherra Martinus Johannis (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1588) ja Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter.
Paimion (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075) kappalainen kirkkoherraksi siirtyneen veljensä Henricus Martinin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) jälkeen 1589; Liedon (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5052) kirkkoherra, mainitaan 1609–1616.


Kiinnostavaa, että Ericus Erici Alftanusta ennen Liedon khr oli Sigfridus Jacobi Helsingin 2. vaimo N. Henriksdotterin setä Simonus Martini.

Oliko hän myös teologian lehtori?


P1 N.N.; P2 N.N. Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen, P2 V Paimion kirkkoherra Henricus Martini (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.
N.N. Henriksdotterin P1 Ericus N.N.

[Antti Järvenpää]

Kyllä hän on tainnut Nauvoon siis haluta. Mielenkiintoista myös tuo Stigelius-Liliewan-Alftanus -yhteys. Antaako Abraham Aplhtanus ymmärtää meriittejä luetellessaan, että hän on toiminut myös hovisaarnaajana?

Jos nyt ymmärrän oikein, hän puhuu Otto Åhrs eli kahdeksan vuoden periodista, josta olisi ollut 5 vuotta hovisaarnaajana Henrik Hornilla ja sitten apulaisena (viitataanko numerolla kaksi vuosiin vain siihen että toiseksi oli apulaisena).

[Kivipää]

Simon Mårtensson
V Paimion kirkkoherra Martinus Johannis (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1588) ja Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter.
Paimion (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075) kappalainen kirkkoherraksi siirtyneen veljensä Henricus Martinin (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) jälkeen 1589; Liedon (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5052) kirkkoherra, mainitaan 1609–1616.


Kiinnostavaa, että Ericus Erici Alftanusta ennen Liedon khr oli Sigfridus Jacobi Helsingin 2. vaimo N. Henriksdotterin setä Simonus Martini.

Oliko hän myös teologian lehtori?


P1 N.N.; P2 N.N. Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen, P2 V Paimion kirkkoherra Henricus Martini (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.
N.N. Henriksdotterin P1 Ericus N.N.

Ennen Ericus Alftanusta Turun koulun teologian lehtorina toimivat Gabriel Petri Melartopaeus, Joachim Stutaeus, Marcus Henrici Helsingius ja Jacob Petri Finno. Eli teologian lehtorista tuli yleensä koulumestari. Alftanuksen ja hänen seuraajiensa kohdalla tämä käytäntö katkesi.

Voi olla, että Alftanuksesta olisi tullut koulumestari jos Melartopaeus olisi valittu Sorolaisen seuraajaksi. Sorolainen ehdotti v. 1624 Melartopaeusta piispan apulaiseksi. Näin ei käynyt, koska Melartopaeus taisteli saman aikaan oman virkansa puolesta aina kuningasta myöten Turun hovioikeuden erotettua hänet virasta. Sorolaisen kuoleman jälkeen Turussa ei ollut piispaa kahteen vuoteen (1625-27), vaan Stutaeus johti tuomiokapitulia. Samaan aikaan myös Sigfridus Henrici taisteli virkansa puolesta saaden sen takaisin. Voi olla, että Turun koulun asioiden hoito ei ollut parhaalla mahdollisella tolalla noihin aikoihin kun sekä rehtori että konrehtori olivat (olleet) erottamisprosessissa.

Isaacus Rothoviuksen tultua piispaksi hän ilmeisen päättäväisesti ajoi uusia kasvoja Turun koulun ja lukion vastuuhenkilöiksi. Sen seurauksena Sigfridus Henrici siirtyi Piikkiön kirkkoherraksi ja Gabriel Melartopaeus Viipurin piispaksi.

[pekjyl]

Minä olen tuon Johannes Astrenin s 8.10.1872 jälkeläinen. Hän oli isoisäni isä.
Olen vielä ns. mieslinjainen jälkeläinen.

[Antti Alfthan]

Minä olen tuon Johannes Astrenin s 8.10.1872 jälkeläinen. Hän oli isoisäni isä.
Olen vielä ns. mieslinjainen jälkeläinen.

Tuohan on erittäin mielenkiintoista. Ehdottomasti kannattaa selvittää YDNA.
Mielessäni on mm. Stierna-suku Taalainmaalta, minkä juuret ja taustat on äskettäin selvitetty nykyaikaisin menetelmin.

[Pekka Hiltunen]

Tuohan on erittäin mielenkiintoista. Ehdottomasti kannattaa selvittää YDNA.
Mielessäni on mm. Stierna-suku Taalainmaalta, minkä juuret ja taustat on äskettäin selvitetty nykyaikaisin menetelmin.
Oma Astrenius-mieslinja loppuu lyhyeen, mutta kun kantaisästä tiedot ovat kovin niukat, ja kun ainakin omaan Isak Erikssonin jälkeläishaaraani sijoittui useitakin ruotsalaislähtöisiä virkamies- ja pappissukuja, odotan surella mielenkiinnolla Y-dna -tietoja, vaikka vain 37:n markkerin perustestin muodossa. Olen omalta osaltani valmis myös jakamaan kustannuksia tältä osin!
PH

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä pekjyl http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=293232#post293232)
Minä olen tuon Johannes Astrenin s 8.10.1872 jälkeläinen. Hän oli isoisäni isä.
Olen vielä ns. mieslinjainen jälkeläinen.

Tuohan on erittäin mielenkiintoista. Ehdottomasti kannattaa selvittää YDNA.
Mielessäni on mm. Stierna-suku Taalainmaalta, minkä juuret ja taustat on äskettäin selvitetty nykyaikaisin menetelmin.

Hyvin innostavaa.
Olen omalta osaltani valmis osallistumaan DNA testin kustannuksiin, kuten Pekka Hiltunenkin lupasi, jotta Astrenius-suvun juuret avautuisivat.

[Janne Asplund]

Jos nyt ymmärrän oikein, hän puhuu Otto Åhrs eli kahdeksan vuoden periodista, josta olisi ollut 5 vuotta hovisaarnaajana Henrik Hornilla ja sitten apulaisena (viitataanko numerolla kaksi vuosiin vain siihen että toiseksi oli apulaisena).

Kuulostaa ihan loogiselle tuo päätelmäsi. Eri asia on sitten pätevätkö tunnetut vuosiluvut kussakin tehtävässä tähän, vai onko jossakin tullut sekaannusta.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Minä olen tuon Johannes Astrenin s 8.10.1872 jälkeläinen. Hän oli isoisäni isä.
Olen vielä ns. mieslinjainen jälkeläinen.

Meitä on täällä sekalinjalaisia aikas monta.
Gyllenforsin jälkeläisiä.
Kappalaisten Isak Isaksson Astrén vanhemman ja nuoremman jälkeläisiä.
Minuakin kiinnostaa, jos saadaan isälinjan DNA-testi tehtyä.
On tullut sen verran erikoisia osumia omiin testeihin, että kiinnostaa.
Äidin serkku on tehnyt hienoa sukututkimusta ja tämä tieto olisi hieno lisä.

[Benedictus]

Täällä ketjussa on tutkittu kamreeri Sigfrid Sigfridssonin sukua ja syytä miksi professori Mårten Stodius kutsui hänen poikaansa pormestari Mårten Sigfridssonia frändeksi.
https://www.genealogia.fi/genos-old/60/60_63.htm

Tiedetään, että Sigfrid Sigfridssonilla on ollut velipuoli Simon Hansson,jota tämä ei halunnut poikiensa holhoojaksi.
Eli Sigfrid Sigfridssonin äidillä on ollut 1. puolisona joku Hans.

Aiemmin on käsitelty Turkulaisen merkittävän porvarin Sigfrid Kantajan toimintaa.
Kukaan ei liene huomioinut, että tämä Sigfrid Kantaja nai erään Hans Kukolan lesken, eli voisi hyvinkin perustellusti olla juuri Sigfrid Sigfridssonin isä.
Aikajana vaikuttaisi aika hyvin sopivan kokonaisuuteen.
Lainaus Lars Olof:
1. Sigfrid Kantaja, who bougth the House of King Gustaf.
The royal letter:
”1553 odateradt (i maj ?) Vij Gustaff etc. göre vitterligitt, att vij haffve uplatijdt och såldt och nu med thetta vårtt öpne breff uplate och sälie thenne breffvisere Seffredt Kantaia, borgare udi Åbo, en vår och cronones tompt liggiendes udi för:ne Åbo emellem Jöns Beltares och Matz Brenneres gårder, som holler udi lengden emellem Seffredz Kandias och Matz Brenneres gårder trettije siu alner, item emellem Seffredz Kandias och Jöns Beltares gårder trettije en alen, item udi bredden fyretie halffnijende [48,5] alen, och emellem Jöns Beltares och Matz Brenneres gårder holler bredden emott kyrcke gatun trettije halffempte [34,5] alen, hvilcken tompt under sielegårdz prebenden udi för:ne Åbo tilförende legett haffver. [uppskattningsvis 450 m2]. Och haffve vij upburidt udi betalning för för:ne tompt fyretie fem mark ortuger etc. Gustavus”

2. Sigfrid Kantajas stepdotter N. Hansdotter Kucola(Kucola is a old Gård in Hirvensalo
Onko Turussa ollut myös Kukolan talo?

3.Sigfrid Kantajas wife was vidow of Hans Kucola.

1571 there was a Walborg Kandaja paying Älvsborgs lösen. Was she Hans Kucola’s widow ?

4. Jacob Kantaja, whose wife was. N.Hansdotter Kucola.

5. Jacob Kantaja used name Kantaja, means that he supposly lived in kantaja House with his wife.

6. There were 3 dotters as inherit the House.
-Morten Olofssons mother(vouti Mårten Olofssonin lapset tunnetaan nimellä Gråå)
-Morten Sigfridsson mother
-Henrik Olofsson mother
------------------------------

Porvari Mårten Persson Kyröläinen mainitaan lähteissä 1530-1563, oli siis kuollut 1563 aikoihin.

Vaimonsa Valborg Olofsdotter johti kauppahuonettaan, kuten aikalaisensa Valborg Innamaa ja Valborg Myllar.

Tiedetään, että Valborgilla ja Mårten Persson Kyröläisellä oli tytär Elisabeth Mårtensdotter Kyrö, jonka puoliso oli linnankirjuri Henrik Hansson, tämän toisessa aviossa. Heidän poikansa professori Mårten Stodius syntyi 9.11.1590.
Henrik Impolan mukaan Valborgin toisen tyttären puoliso oli Turun pormestari Nils Torkilsson.
Impolan tieto ei välttämättä saata olla oikea, koska Juhana kuninkaan lainajutussa mainitaan, että verovapaus annetaan Henrik Hanssonin vaimon isäpuolelle, Nils Torkilssonille.
Tuota myös vahvistaa, että jo 1582 sai Nils Torkilsson verovapauden Tyrvään taloihin, eli oli jo tuolloin aviossa Valborg Olofsdotterin kanssa.

Koska Mårten Persson oli kuollut 1563 aikoihin, oli hänen tyttärensä Elisabeth syntynyt sitä ennen, ollen avioituessaan Henrik Hanssonin kanssa jo 27v. tai enemmän.

Henrik Impola kyllä arvelee, että Mårten Persson olisi kuollut myöhemmin, koska kuningas on häneltä lainannut huomattavia rahamääriä.

Lainaus Impola:
Kun Benedictus tiedusteli Juhana III:n kirjeestä, annan tässä kirjetekstin sellaisena kuin olen sen
saanut vuoden 1584 tilitositteista, jotka eivät ole löytyneet digitoituina.

”Efter det vår tro undersåte borgare i Åbo Mårten Kyröläinen i sin lifstid har försträckt till vår och Riksens nödtorft en summa penningar, och arfvingarna ej ännu fått någon betalning, har vi fördenskull af gunst och nåde undt och efterlåtit Mårten Kyröläinens efterlefverska hustru Valborg Olofsdotter och deras arfvingar 25 (? numero epäselvä) års frihet för alla årliga utskylder som dem bör göra af de två hemman som dem tillkommer i Tyrvis by i Övre Satakunda, dock med den besked att samma Renta skall afreknas i den summa som han af oss och crono hafver till att krefva. Vår tillförordnade ståthållare i Finland, cammererare och befallningsmän bör ej göra härvidlag något hinder för Mårten Kyröläinens arfvingar.”

Lopussa oli päiväys 21.7.1582 ja alussa voudin päällekirjoitus ”Nils Torkilsson borgare i Åbo”, joka tarkoittaa että myönnetty verovapaus koskee häntä. Perikunta oli siis sopinut että läänitys siirtyy hänelle ja hänet on sen mukaisesti merkitty veroluetteloihin.

Kun näissä asioissa joskus luottaa liikaa muistiinsa, olen aikaisemmassa viestissä antanut
väärän tiedon, että verovapaus olisi ollut määräämättömäksi ajaksi. Kirjetekstistä näkyy että se oli määrätyiksi vuosiksi, vaikka numero on kopiossa epäselvä.

Mårten Kyröläisen kuoleman on täytynyt tapahtua Juhana III:n aikana, koska laina oli annettu hänelle (till vår - - nödtorft). Jos se olisi annettu edellisille kuninkaille, niin sanamuoto olisi ollut ”till vår saliga fader” tai ”till vår saliga broder ”.

Sigfrid Sigfridsson lienee syntynyt ennen 1565, koska jo 1585 osti vaimonsa kanssa tiloja Rymättylästä poikansa Mårten Sigfridssonin mukaan.
Enligt hans redogörelse hade föräldrarna köpt Leiklax och Peräis tillsammans. Då Sigfrid står nämnd som ägare av Leiklax 1585 kan man anta att äktenskapet då redan var ingått.

------------------------------------
Pohdittavaa:
1. Onko Sigfrid Kantaja kamreerin isä.

2. Onko Kantajan talosaa 1571 mainittu Walborg Sigfridin äiti?

3. Onko kyseessä Walborg Olofsdotter porvari Mårten Kyrön leski ja linnakirjuri Henrik Hanssonin anoppi?

4.Olisiko Walborg Olofsdotter ehtinyt olla aviossa Hans Kukolan kanssa ja saada 2 lasta ennen Sigfrid Kantajaa. Mårten Kyrö on kuollut ilmeisesti 1563.

5. Kuka oli tuo Hans Kukola?

[Giösling]

Olisiko, johdonmukaisuuden vuoksi, suljettava sekä Alftan-, että Astrenius ketjut? Nehän ovat olleet vuosikausia saman asian vatkausta, ilman suoranaista ja selvää edistystä. Kannattaisiko vain kärsivällisesti odotella geenitutkimuksen tuloksia, kuten toisaalla viittaan? Alftan-kronikan osalta saa tähänastisista tapahtumista parhaan kuvan & yhteenvedon Jouni Kalevan Genos-artikkelista: "Alftan-kronikka - varhainen sukupuu ja muistojen kultanauha", jota lämpimästi suosittelen.

[Antti Alfthan]

Olisiko, johdonmukaisuuden vuoksi, suljettava sekä Alftan-, että Astrenius ketjut? Nehän ovat olleet vuosikausia saman asian vatkausta, ilman suoranaista ja selvää edistystä. Kannattaisiko vain kärsivällisesti odotella geenitutkimuksen tuloksia, kuten toisaalla viittaan? Alftan-kronikan osalta saa tähänastisista tapahtumista parhaan kuvan & yhteenvedon Jouni Kalevan Genos-artikkelista: "Alftan-kronikka - varhainen sukupuu ja muistojen kultanauha", jota lämpimästi suosittelen.

Tämä ketju on niin massiivinen, että jonkin aikaisemmin mainitun ehdotuksen tai tiedon hakeminen, omankin maininnan, on erittäin työlästä.
Olen nykyään mukana facebook-ryhmissä, useassa. Niissäkin aikaisemmin sanottu katoaa, mutta keskustelu on vilkasta, erityisesti dna-puolella.

Aivan merkillinen on parin päivän takainen havaintoni kaukaisista geenisukulaisista toisaalta Ångermanlannissa, toisaalta eteläisellä Taalainmaalla. Äidin puolen sukuni ei millään tavoin viittaa noihin, Norrbotteniin kylläkin.
Alftan yhteys alkaa olla jo kohtalaisen selvää. Samaan haploryhmään kuuluu, vaan ei loppuun asti analysoituna, sukulinja Alftassa missä kantaisä on nimeltään Peder Erichsson, s.n. 1580. Nyt ei yllättäisi, jos kyseessä olisi Ericus Ericin veli. http://dna.scangen.se/index.php?show=tree&lang=sv&person_id=7093

Mutta Ångermanland! Sursillit kyllä, mutta kun minulla ei pitäisi olla näihin verisukulaisuutta. Olisiko Erik Hansson hakenut vaimonsa siltä suunnalta? DNA-jälki on vähäinen, mikä viittaisi aika monen sukupolven takaiseen yhteyteen. Parilla muulla suunnalla geneettinen yhteys on näkynyt 9. serkun ollessa kyseessä.

Tässä viimeisin kuvio haploryhmästäni R-YP1187 ja sen alle tulevista.
https://www.yfull.com/tree/R-YP1187/

idästä tuulee ;)
Antti A

[Giösling]

Tämä ketju on niin massiivinen, että jonkin aikaisemmin mainitun ehdotuksen tai tiedon hakeminen, omankin maininnan, on erittäin työlästä.
Olen nykyään mukana facebook-ryhmissä, useassa. Niissäkin aikaisemmin sanottu katoaa, mutta keskustelu on vilkasta, erityisesti dna-puolella.

Aivan merkillinen on parin päivän takainen havaintoni kaukaisista geenisukulaisista toisaalta Ångermanlannissa, toisaalta eteläisellä Taalainmaalla. Äidin puolen sukuni ei millään tavoin viittaa noihin, Norrbotteniin kylläkin.
Alftan yhteys alkaa olla jo kohtalaisen selvää. Samaan haploryhmään kuuluu, vaan ei loppuun asti analysoituna, sukulinja Alftassa missä kantaisä on nimeltään Peder Erichsson, s.n. 1580. Nyt ei yllättäisi, jos kyseessä olisi Ericus Ericin veli. http://dna.scangen.se/index.php?show=tree&lang=sv&person_id=7093

Mutta Ångermanland! Sursillit kyllä, mutta kun minulla ei pitäisi olla näihin verisukulaisuutta. Olisiko Erik Hansson hakenut vaimonsa siltä suunnalta? DNA-jälki on vähäinen, mikä viittaisi aika monen sukupolven takaiseen yhteyteen. Parilla muulla suunnalla geneettinen yhteys on näkynyt 9. serkun ollessa kyseessä.

Tässä viimeisin kuvio haploryhmästäni R-YP1187 ja sen alle tulevista.
https://www.yfull.com/tree/R-YP1187/

idästä tuulee ;)
Antti A

Juuri, facebook on päivän sana! Oletko huomannut, että Emerentia Tottkin on saanut siellä oman profiilinsa?

Geenitutkimus lyö laudalta perinteisen sukututkimuksen aivan lähivuosina.
Emme tarvitse mammuttiketjuja, mysteerit ratkeavat ilman suunsoittoakin!
Odotan sitä päivää!

[OSTFRESEWESTFRESE]

Juuri, facebook on päivän sana! Oletko huomannut, että Emerentia Tottkin on saanut siellä oman profiilinsa?

Geenitutkimus lyö laudalta perinteisen sukututkimuksen aivan lähivuosina.
Emme tarvitse mammuttiketjuja, mysteerit ratkeavat ilman suunsoittoakin!
Odotan sitä päivää!

Mahtaakohan mennä ihan tuolla tavalla. Suunta on mielenkiintoinen.
Mitähän tapahtuu tulevaisuudessa nykyisille kirkon historiakirjoille, jos nekin alkavat olla kohta puoliin pitti- ja pikselimössöä?
Toivottavasti ne kuitenkin tehdään edelleen myös paperiversioina.
Löytyy sieltä varmaankin myös itse kullekin mieluisia siniverisiä himmeleitä.

[Antti Alfthan]

Ericus Erici Alftanuksen Y-linjan haploryhmä on tarkentunut.
Eilen tuli FTDNA-sivulleni tieto että uusi ryhmä on R-BY30937

Aikaisemmin määritellystä on edetty kaksi askelmaa pitemmälle, malliin:
YP1187>FGC42407>BY30937

Lisää tietoa tulee varmaan sitä mukaa kuin vanhaa analysoidaan uudestaa ja uutta kertyy.
BigY-tasolla on nyt kaverinani samassa ryhmässä mies Hanebosta. Sekalaisemmasta kokoelmasta missä on paljon alkuvaiheeseen jääneitä nääritelmiä on jokunen mielenkiintoinen, mm. Edsbystä mikä oli aikoinaan osa Alftaan.
Mitään aikaisempia päätelmiä pois sulkevia ei ole tullut ilmi. Ei myöskään mitään mullistavaa muuta uutta.

[jokinti]

Kiinnitän huomion tähän Paraisten papin sukujohtoon. Sain eräältä listaa seuraavalta yhteenvedon Turun raastuvanoikeuden tapuksesta 1645 ss293, 297 ja 1335. Otsikkona: Elias Göös emot Pargas Isaks enkia.



Itselläni ei ole tuon ajan pöytäkirjoja, joten en osaa sanoa asiasta enempää. Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että Kaarinalla ja Paraisten khra Perillä ei ollut muuta jälkeläistä kuin tytär Anna, jonka mies tuo Mårten Erikson oli.

Joka tapauksessa tuossa oikeustapauksessa on myös Herra Eliaan tarkka jälkeläisten kuvaus tyttären pojan toimesta, joka ilmeiseti on antanut tuon sukuselvityksen.


Terve,

Turun raastuvan oikeikeudesta löytyy vuotta aikaisempi (kuin tuo yllämainittu Turun raastuvanoikeuden tapuksesta 1645 oleva) pöytäkirja, kirjattu 22.7.1644.
Ko. pöytäkirjassa mainitaan Elias Simoniksen lailliseksi perilliseksi mm. Loimaan kirkkoherra Johan:

Genos nro 1/2007, vuosikerta 78, Tietoja 1600-luvun Turkulaisten sukulaisuussuhteista:

907. TRO 22.7.1644: Elias Grelsinpoika Giösenstrierna toimi valtuutettuna jutussa, jossa Hattulan kirkkoherra Grels, Loimaan
kirkkoherra Johan, Johan Knuutinpoika Bladh, edesmenneen Paraisten herra Thomaksen leski Agneta Eliaksentytär, vaimo Agneta Erikintytär
ja Mårten Thorinpoika esiintyvät edesmenneen Pargas Isakin turkulaisen talon perillisinä. He olivat oikeutettuja perintöön edesmenneen
Paraisten kirkkoherran Elias Simoniksen jälkeen. TRO 17.5.1645: Pargas Isakin pojat Abrahamus Isaci ja Elias Isaci esiintyvät.
Isak Pargas oli Elias Giösenstirnan eno. Pargas Isak oli saanut osan talosta vaihtamalla sen edesmenneen Isak Eliaen kanssa perheen rälssimaahan
Paraisten Kaitsorissa. Toukokuun 13. päivänä annetun kiinnekirjan mukaan Abrahamuksen isä Isak Eliasson oli kirkkoherra Elias Simoniksen poika.
Elias Simoniksen muut lapset olivat Jeremias Eliae Taivassalon kirkkoherra, Sara Eliaksentytär, Korppoon edesmenneen kirkkoherra Jönsin vaimo,
Karin Eliaksentytär, Paraisten herra Perin vaimo, Elin Eliaksentytär, edesmenneen Paraisten Erik Kutin leski, Margareta Eliaksentytär, Lemlahden
Erik Bertilinpoika Huggutin vaimo, tytär, joka oli Märten Thorinpojan äiti Naantalissa, Agneta Eliaksentytär, Paraisten herra Thomaksen leski sekä
Elisabeth Eliaksentytär, Hattulan herra Grelsin vaimo ja Elias Giösenstiernan äiti. Elin Eliaksentyttären vävy oli Knut Nilsinpoika Gladh ja
tämän poika Johan Gladh.

---
Edelläolevassa mainittu Loimaan kirkkoherra on siis Johan on Walstenius, Johannes Petri:
Kansallisbiografia / Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721

Walstenius, Johannes Petri (K 1658)
Parginsulanus, Johan Persson

S todennäköisesti Parainen. V Paraisten kirkkoherra Petrus Johannis ja N.N.

Paraisten kappalainen ainakin jo 1622, sijaiskirkkoherra (vicepastor) 1631; Naantalin ja Raision kirkkoherra 1634; Loimaan kirkkoherra 1640.
Walsteniuksen kirkkoherrana ollessa Loimaan kirkko maalattiin sisältä 1645–1646, ja hän lahjoitti kirkolle messupaidan.
---

Edelläolevan mukaan Loimaan kirkkoherra Johan, joka oli Elias Simoniksen laillinen perillinen, olisi saanut (tai ainakin hakenut) Espingin perintöä jo vuotta ennen (siskoaan ?) Annaa, ja olisi Paraisten kirkkoherra Perin ja Karin Simonis Espingin poika.

Ystävällisin terveisin,
jokinti

[Antti Alfthan]

Päivitetään tilannetta Erik Hanssonin osalta.
Olen viime päivinä kaivellut arkistoja Hälsinglannin ja Jämptannin voudintilien osalta ennen kaikkea, pyrkien rajaamaan näiden lähteiden osalta toisaalta maanomistaja Erik Hanssonin vaiheita Alftassa, toisaalta drabantti Erik Hanssonin vaiheita Jämtlannissa.

Olen päätynyt havantoihin joiden mukaan Alftan maakirjassa ja siten vuotuista veroa maksamassa ei esiinny Erik Hanssonia tarkastelemanani ajanjaksona. Sen sijaan nimi löytyy kymmenysluetteloista ja manttaaliluetteloista, jopa kahden tilan kohdalla, useimmiten. Tulkitsisin tämän seuraavasti:
- Kyseessä on mahdollisesti sama maanomistaja, kaksi eri maatilaa.
- Erik Hanssonin maatila(t) Alftassa oli vapautettu vuotuisesta verosta.
Ensimmäisen kerran löydän Erik Hanssonin Alftasta v. 1569 jyväkirjasta (kymmenysluettelo), Knudan kylän kohdalta.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00016
Esimerkiksi 1573 Erik Hansson näkyy sekä Knudassa (4 lehmää) että Näsbyssä kolmine lehmineen (Näsbybo).
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00122
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00123
Viimeisen kerran löydän Erik Hanssonin nimen v. 1619. Toisaalta Kirkonkylästä, toisaalta epäselvänä Näsbyn talojen joukosta.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044189_00175
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044189_00178
En ole käynyt kaikkia k.o. voudintilejä tarkkaan läpi. Olen yrittänyt kartoittaa tilannetta Alftassa yleisemmin.

Drabantti Erik Hansson näkyy v. 1564 kuittaamassa hevosia, tittelillä "hövitsman", mitkä kuittien jäljennökset talletetaan Hälsinglannin voudintilileihin.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00221
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00220
Vuonna 1566 drabantti on tittelilla "krigsöverste". Ilmeisesti hän vastaa Jämtlannin puolustuksesta. Hyökkäyssotaa siellä ei tuohon aikaan käydä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00010
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00011
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00012
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00085
Viimeisen kerran drabantti Erik Hansson näkyy Jämtlannin voudintileissä v. 1570, tittelillä "hövitsman".
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044378_00053

Viittaan Abrahamin kronikan kertomaan Erik Hanssonin merkittävästä asemasta. Ainakin hänellä on ollut tähtihetkensä.

[Antti Järvenpää]

Kun nämä RA arkistot aukesivat julkiseksi, katselin keväällä aika laajasta Ruosin länsipuoleen liittyviä dokumentteja Eerikin ajan lopulta.

Homma jäi kesken kun tuli muita murheita. Nämä löytösi Erik Hanssonista ovat samankaltaisia mitä itse löysin. Näissä näyttää olevan Johan Siggeson fältöffuerstinä ja Erik Hansson hänen alaisenaan. Ei siis aivan mitätön mies ja sitten myös tittelillä hövitsmän joissakin dokumenteissa.

Kun aiemmin toisaalla oli keskustelua fälöffuersteistä, niin kävin aivan tietoisesti läpi tiettyä aika väliä etsien kaikki Erikin ajan fältöffuerstit. Homma jäi kesken ja täytyy palata siihen, mutta muutamia huomioita asiasta.

En ole mitenkään sotaväen asiantuntija etenkään 1500-luvulta, mutta ylipäätänsä eversti nimityksen etymologia alkoi kiinnostaa kun kirjoitus asu viittasi ylimpään - öffuerst. Näinhän se sitten selitetään, että eversti on ylin jossakin. Kenttäeversti -fältöffuers on siis ylin komentaja jollakin rintamalla ja vallankin Kuningas Erikin aikana nimityksiä tuli paljon. Eli näitä kenttäeverstejä on siten ollut paljon enemmän kuin keskusteluissa on annettu ymmärtää.

Ilmeisesti näissä titteleissä on ollut horjuvuutta. Esim. Charles de Mornay näkyy aiemmin tittelillä krigsöffuers ja sitten fältöffuers. Aika usein aiemmin Erikin aikana everstin asema kuvataan öffuerst för wårt krigsfolk udi jossain ja sitten 1566 paikkeilla alkaa vakiintua nimitys fältöffuerst.

Kaikesta tästä päätellen Erik Hanssonin titteli krigsöffuerstinä kuvaa hyvin korkeaa vastuu aluetta. On mielenkiintoista, että kun useammat silmät käy läpi näitä avautuneita RA:n aarteita, löytyy sieltä paljon sellaista, joka ei ole päätynyt kirjoihin ja kansiin aiemmin.



5.1.1566 Brynte Byrgesson fältöversten Westergötland https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038540_00009?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=8&z=207.946%2C857.8989%2C3178.7077%2C2079.0466&c=0&m=0&s=0
13.1.1566 fältöffuerst Jacob Henriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038540_00016?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=15&z=1221.6842%2C735.8772%2C3673.0813%2C2402.3937&c=0&m=0&s=0
23.1.1566 fältöffuerst Jacob Henriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038540_00028?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=27&z=709.993%2C1026.946%2C1982.596%2C1296.725&c=0&m=0&s=0
30.1.1566 fältöffuerst Jacob Henriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038540_00035?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=34&z=1111.9048%2C547.7808%2C2130.0085%2C1393.1407&c=0&m=0&s=0
1.3.1566 wår tilförordande fältöffuerst Nils Boije https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038540_00099?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=98&z=3142.0444%2C707.5713%2C1778.6594%2C1163.3394&c=0&m=0&s=0
2.3.1566 fältöffuerst her Nils Boije https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038540_00100?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=99&z=3158.3122%2C918.0292%2C1679.4718%2C1098.4654&c=0&m=0&s=0
x.10.1566 kerrotaan, että fältöversten Charles de Mornay Jacob Henrikssonin kanssa tuli vangituksi ja vietiin Tanskaa. Vaikkapa wikipedian mukaan vangitseminen tapahtui 20.9.1566
7.10.1566 fältöverstiksi on nimitetty Johan Siggesson Norjalaisia vastaan (olisiko till Svartingstorp och Stäflö i Åby socken, Kalmar län, fältöverste och befallningsman på Vadstena slott, vilken adlades 1572, död barnlös och begraven i Åby kyrka.) 21.10.1566 mainitaan Fältöversten Johan Siggeson ( en ole aivan varma onko nimitetty Charles de Mornay tlalle vai hieman pohjoisemmaksi Norjalaisia vastaan).
19.11.1566 Johan Siggesson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038541_00248?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=247&z=1132.4838%2C2264.4626%2C1983.6581%2C1297.4196&c=0&m=0&s=0
3.12.1566 Johan Siggeson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038541_00257?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=256&z=1607.3663%2C1321.6493%2C1983.658%2C1297.4196&c=0&m=0&s=0
11.12.1566 puhutaan kenttäeveerstien toimesta
9.1.1567 fältöverstiksi on nimitetty Tönne Olofsson till Westergötland och sedena frandelis Bohus slått

[Antti Alfthan]

Tässä kuningas Erikin kirjeessä vuodelta 1567 mainitaan myös Erik Hansson, ja ymmärtäisin että kyseessä on nimenomaan (Jämtlannin) puolustus ja hallussapito, mistä hän on vastuussa.
Kirjeessä on mainittuna myös mm. Mats Törne, joka oli Erik Hanssonin aikaisempi esimies, krigsöverste, syksyllä 1564 kun Jämlanti otettiin osittain ruotsalaisten joukkojen haltuun. Koko Jämtlanti vallattiin ilmeisesti seuraavan vuoden aikana.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044373_00160

Joukothan kulkivat yleensä johtajansa nimellä. Ymmärtäisin että näiden "tittelien" käyttö kuvasi asemaa organisaatiossa pikemmin kuin upseeriarvoa. Korkea-aateliset, kuten Knut Haraldsson Soop eivät ehkä esittelyä tarvinneet, mutta kun Mats Törne tuli hänen tilalleen, tuli myös titteli. Mats Törnehän ei ollut mitään suurta sukua, vaan oli saavuttanut asemansa ansioillaan sotilaana.
Erik Hanssonin tulkitsisin Erik-kuninkaan nuoreksi suosikiksi - joka ei sitten ollutkaan enää seuraavan kuninkaan suosikki. Toimi kuitenkin Jämtlannissa sodan loppuun asti, suunnilleen.

[virpinissila]

Ja tässä yksi dokumentti: Taivassalon edesmenneen kirkkoherra Erikin leski Elin Mårtensdotterhan se siinä Huukaisissa vuonna 1646.http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16275105 KA 6812: 334v. On voinut olla esillä ennenkin, mahdotonta tarkistaa viestitulvasta...


Virpi Nissilä

[Jouni Kaleva]

Ja tässä yksi dokumentti: Taivassalon edesmenneen kirkkoherra Erikin leski Elin Mårtensdotterhan se siinä Huukaisissa vuonna 1646.http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16275105 KA 6812: 334v. On voinut olla esillä ennenkin, mahdotonta tarkistaa viestitulvasta...


Virpi Nissilä
Hei

Nähdäkseni tämä dokumentti ei ole ollut esillä. Rouva Elin esittää, että ko. tila on heikko eikä hän kykene pitämään ratsupalvelusta ja pyytää vapautusta Yhtään mainintaa sukulaisuuksista ei sattunut silmääni.

[Antti Alfthan]

Päivitetään tilannetta Erik Hanssonin osalta.
Olen viime päivinä kaivellut arkistoja Hälsinglannin ja Jämptannin voudintilien osalta ennen kaikkea, pyrkien rajaamaan näiden lähteiden osalta toisaalta maanomistaja Erik Hanssonin vaiheita Alftassa, toisaalta drabantti Erik Hanssonin vaiheita Jämtlannissa.

Olen päätynyt havantoihin joiden mukaan Alftan maakirjassa ja siten vuotuista veroa maksamassa ei esiinny Erik Hanssonia tarkastelemanani ajanjaksona. Sen sijaan nimi löytyy kymmenysluetteloista ja manttaaliluetteloista, jopa kahden tilan kohdalla, useimmiten. Tulkitsisin tämän seuraavasti:
- Kyseessä on mahdollisesti sama maanomistaja, kaksi eri maatilaa.
- Erik Hanssonin maatila(t) Alftassa oli vapautettu vuotuisesta verosta.
Ensimmäisen kerran löydän Erik Hanssonin Alftasta v. 1569 jyväkirjasta (kymmenysluettelo), Knudan kylän kohdalta.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00016
Esimerkiksi 1573 Erik Hansson näkyy sekä Knudassa (4 lehmää) että Näsbyssä kolmine lehmineen (Näsbybo).
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00122
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00123
Viimeisen kerran löydän Erik Hanssonin nimen v. 1619. Toisaalta Kirkonkylästä, toisaalta epäselvänä Näsbyn talojen joukosta.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044189_00175
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044189_00178
En ole käynyt kaikkia k.o. voudintilejä tarkkaan läpi. Olen yrittänyt kartoittaa tilannetta Alftassa yleisemmin.

Drabantti Erik Hansson näkyy v. 1564 kuittaamassa hevosia, tittelillä "hövitsman", mitkä kuittien jäljennökset talletetaan Hälsinglannin voudintilileihin.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00221
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00220
Vuonna 1566 drabantti on tittelilla "krigsöverste". Ilmeisesti hän vastaa Jämtlannin puolustuksesta. Hyökkäyssotaa siellä ei tuohon aikaan käydä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00010
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00011
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00012
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00085
Viimeisen kerran drabantti Erik Hansson näkyy Jämtlannin voudintileissä v. 1570, tittelillä "hövitsman".
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044378_00053

Viittaan Abrahamin kronikan kertomaan Erik Hanssonin merkittävästä asemasta. Ainakin hänellä on ollut tähtihetkensä.

Täydennän aikaisempaa otteilla vuodelta 1571, kysessä Älvsborgs lösen
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00123
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00129

Drabantti Erik Hansson siis tulee säännöllisesti näkyväksi v. 1564, vaiheissa mitkä on tarkkaan dokumentoitu kuningas Erikin neuvoston kirjauksissa. Asema "krigsöverste" on vuodelta 1568, muulloin eli v. 1570 saakka "hövitsman". Joka tapauksessa tämä tukisi osaltaan tarinaa kantaisän merkittävästä asemasta. Ongelma on yhdistäminen Alftaan.

Alftassa taas on maanomistaja (tai kaksi) Hans Eriksson vuodesta 1569 lähtien, eli samana vuonna kuin drabantti menetti ylipäällikkyytensä Jämtlannissa. Jatkossa sitten on kaksi maatilaa tai eri henkilöt. Verovapaus sopisi juuri kruunun mieheen, oli epäsuosiossa tai ei.
Hopeaveroluettelon mukaan k.o. tilat eivät ole huomattavan suuria, mutta kiinnitin huomioni hopean, kuparin ja raudan määrään näissä taloissa.

Veisin asian nyt vertaisarvioon: kuinka todennäköisenä pidätte tämän esitetyn nojalla sitä että kyseessä olisi yksi ja sama henkilö? - DNA-kytkökseni Alftaan on jo aikaisemmin osoitettu.

[Giösling]

Täydennän aikaisempaa otteilla vuodelta 1571, kysessä Älvsborgs lösen
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00123
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00129

Drabantti Erik Hansson siis tulee säännöllisesti näkyväksi v. 1564, vaiheissa mitkä on tarkkaan dokumentoitu kuningas Erikin neuvoston kirjauksissa. Asema "krigsöverste" on vuodelta 1568, muulloin eli v. 1570 saakka "hövitsman". Joka tapauksessa tämä tukisi osaltaan tarinaa kantaisän merkittävästä asemasta. Ongelma on yhdistäminen Alftaan.

Alftassa taas on maanomistaja (tai kaksi) Hans Eriksson vuodesta 1569 lähtien, eli samana vuonna kuin drabantti menetti ylipäällikkyytensä Jämtlannissa. Jatkossa sitten on kaksi maatilaa tai eri henkilöt. Verovapaus sopisi juuri kruunun mieheen, oli epäsuosiossa tai ei.
Hopeaveroluettelon mukaan k.o. tilat eivät ole huomattavan suuria, mutta kiinnitin huomioni hopean, kuparin ja raudan määrään näissä taloissa.

Veisin asian nyt vertaisarvioon: kuinka todennäköisenä pidätte tämän esitetyn nojalla sitä että kyseessä olisi yksi ja sama henkilö? - DNA-kytkökseni Alftaan on jo aikaisemmin osoitettu.

Kiitos mielenkiintoisesta hypoteesista. Sen suurin heikkous on drabantin korkea hallinnollinen asema kontra
Alftan "läänitysten" mitättömyys. "Krigsöfverste"- status edellyttää toki mittavampaa palkintaa majesteetilta. Sitäpaitsi oleskelu Alftassa on jo ristiriidassa "höfvitsman 1570"-merkintään muualla.

Olen edelleen sitä mieltä, että Alftan-suvun kantaisää on etsittävä hovikirjureiden/sihteerien joukosta, kuten kronikka kertoo. Sen mukaisesti Hans Eriksson oli kuninkaan sihteeri, ei drabantti, puhumattakaan "krigsöfverstistä". Toki sukukronikka olisi muistanut korkean sotilaallisen/hallinnollisen aseman/viran, jo sellainen olisi ollut.

En myöskään sijoittaisi kantaisää Alftaan. Palkkatilan nautintaoikeus ei välttämättä edellyttänyt paikkakunnalla asumista. Ehkä poikansa Erik Hansson majaili kuitenkin siellä elämänsä jossain vaiheessa, kuten kronikka kertoo. Jostainhan sukunimi Alftanus on temmattu.

Kuninkaankansilassa vaikutti relevanttina aikana useita Hans Eriksson-nimisiä, heissä on vara valita.

DNA-tutkimus on vasta lapsenkengissä. Yhden verrokin (etäosuman) löytyminen Alftan-seudulta ei vielä "taloa rakenna". Kyseessä voi olla pelkkä sattuma.

Pitkällä tähtäimellä Alftan-arvoituksen ratkaisu löytyy kuitenkin juuri DNA-vertailun avulla, kunhan maltamme odotella.

[Giösling]

Pieni lisäkomentti havaintoon metallien (mm. raudan) runsaudesta Alftan mainituissa talouksissa: Urban S:n mukaan, muistaakseni, Alftan Hans Erikssonin suku kantoi lisänimeä "Smed(s)".

[Pekka Hiltunen]

Pieni lisäkomentti havaintoon metallien (mm. raudan) runsaudesta Alftan mainituissa talouksissa: Urban S:n mukaan, muistaakseni, Alftan Hans Erikssonin suku kantoi lisänimeä "Smed(s)".
Ruotsissa osattiin valmistaa rautaa jo ennen Kiirunan malmion löytymistä - samoin kuin Suomessakin rautakaudella ja esihistoriallisella ajalla. Malmion löydyttyä takomot konevasaroineen perustettiin nykyisen Strängnäsin kaupungin vuolaitten koskien partaille - ja "vasarasepät" tuotettiin suurelta osin frisiiläisten asuttamilta alueilta Belgian ja Hollannin vaiheilta. 1500-luvulla olivat käsityöläissepät kuitenkin arvossaan - samoin kuin muutkin käsityöläiset.
Minua ketju(i)ssa askarruttaa eniten se, että kuinka joku Malin, jonka Stiernkors-tunnuksen Turun Tuomiokirkon hautalaattaan on poikansa, Åke Tottin palvelija Henrik Hansson (HH) hakkauttanut, on saanut läänityksekseen juuri Ruotsin puolella ja Alftan kylässä sijainneen tilapahaisen - ottaen huomioon, että kaikki kolme tunnettua "Hansinpoikaa" muodossa tai toisessa käyttivät Ruotsissa tuntematonta tähti-risti -tunnusta.
PH

[Giösling]

Kas kun tuota Hästesko-sukuisen Malinin "Alftan-tilusten" sijaintia ei ole pystytty tarkasti osoittamaan? Eivätkö Antit sitä löytäneet?

Tiedämme varmasti vain, että Malin pyysi v. 1560 kälyltään Kerstin Hornilta ( sittemmin Claes Akesson Tottin puoliso ja Sigrid Vasan anoppi), varoja lisämaan ostamiseksi Hälsinglandissa. Olisiko tässä nyt vain tehty maakunnan mukaan rohkea johtopäätös?

Alftan kyseessä olevat tilat olivat "seppäsuvun" hallinassa. Ei siellä ollut emäntänä "Suomen rikkaimman miehen" sisarta, eikä Sääksmäen kihlakunnan kuolemaan tuomittu vouti tiettävästi ollut seppä, vai oliko? Nimien samankaltaisuus vain hämää. Hans Olofsson kummittelisi sitäpaitsi, jos tuomionsa (1556) jälkeen, vielä 1560-luvulla vaikuttaisi Alftassa...

[Antti Alfthan]

Kiitos mielenkiintoisesta hypoteesista. Sen suurin heikkous on drabantin korkea hallinnollinen asema kontra
Alftan "läänitysten" mitättömyys. "Krigsöfverste"- status edellyttää toki mittavampaa palkintaa majesteetilta. Sitäpaitsi oleskelu Alftassa on jo ristiriidassa "höfvitsman 1570"-merkintään muualla.

Olen edelleen sitä mieltä, että Alftan-suvun kantaisää on etsittävä hovikirjureiden/sihteerien joukosta, kuten kronikka kertoo. Sen mukaisesti Hans Eriksson oli kuninkaan sihteeri, ei drabantti, puhumattakaan "krigsöfverstistä". Toki sukukronikka olisi muistanut korkean sotilaallisen/hallinnollisen aseman/viran, jo sellainen olisi ollut.

En myöskään sijoittaisi kantaisää Alftaan. Palkkatilan nautintaoikeus ei välttämättä edellyttänyt paikkakunnalla asumista. Ehkä poikansa Erik Hansson majaili kuitenkin siellä elämänsä jossain vaiheessa, kuten kronikka kertoo. Jostainhan sukunimi Alftanus on temmattu.

Kuninkaankansilassa vaikutti relevanttina aikana useita Hans Eriksson-nimisiä, heissä on vara valita.

DNA-tutkimus on vasta lapsenkengissä. Yhden verrokin (etäosuman) löytyminen Alftan-seudulta ei vielä "taloa rakenna". Kyseessä voi olla pelkkä sattuma.

Pitkällä tähtäimellä Alftan-arvoituksen ratkaisu löytyy kuitenkin juuri DNA-vertailun avulla, kunhan maltamme odotella.

Kiitos Juhani,

tässä korostaisin, että on jo todistettu Ericus Ericin isän asuneen nimenomaan Alftassa - dna nimenomaan ei valehtele - ja ei ole nähdäkseni mitään syytä epäillä etteikö hänen nimensä olisi ollut Erik Hansson. Minun lähimmät Ydna-"veljeni" asuvat edelleen Alftassa, meillä on todistetusti yhteinen kantaisä. Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Kyseinen kantaisä on joko Knudan Erik Hansson tai Näsbyn Erik Hansson tai kyseessä on sama henkilö kahden talon omistajana. 1600-luvun alun jälkeen Erik Hansson ei esiinny enää Knudassa mutta nimi on sen sijaan Alftan kirkonkylän kymmenysluetteloissa. Ja maakirjoissa nimeä Erik Hansson ei löydy. Kyseessä ei ollut verotalonpoika.

Drabantti Erik Hansson toimii sotaeverstinä vuonna 1568, eli hän vastaa kyseisestä rintamalohkosta, nykytermein ilmaistuna. Mutta tultuaan hallitsijaksi herttua Juhana määrää hänen tilalleen Hans Kylen. Jatkossa Erik Hansson on taas "vain" hövitsman. Ottaen huomioon että kyseessä on Erik-kuninkaan henkivartija, tulee Juhana-kuninkaan toiminta ymmärrettäväksi.
Toistaiseksi ainoa tiedossa oleva kytkös drabantti Hans Erikssonin ja Alftan pitäjän välillä on se seikka, että hän vastaanottaa joukon Hälsinglannin knihtejä ilmeisesti Alftassa syksyllä 1564 ja liittää nämä fenikkaansa. Edellinen johtaja, Stoltwedel nimeltään, näkyy alkukesän kirjauksissa voudin luetteloissa, ja Hans Eriksson näkyy näissä loppukesällä, parissa kuittauksessa.
Olisi varsin luontevaa jos hövitsman Hans Erikssonin virkatalo olisi ollut Alftassa. Eikä olsi mitenkään yllättävää jos hänellä ollsi ollut varaa ja tilaisuus hankkia hallintansa myös toinen tila. Ongelma on tämän hypoteesin kiistattomassa vahvistamisessa.

Joka tapauksessa Ericus Erici Alftanuksen koti ja syntymäseutu oli Alfta. Ja sukutarina muistelee merkittävää asemaa myös Erik Hanssonille.

lisätään

Arvelen että aiheen Malin voi haudata. Rälssimaita Alftassa ei ollut.
Nyt tekemäni löydöt ovat suoraan voudintileistä, mutta materiaalia on paljon. Määrittely Erik Hanssonin kuolinvuodeksi n. 1620 vaikuttaa todennäköiseltä. Nyt olisi mielenkiintoista tutkia, tuleeko Erik Hansson-vainajan taloista verotiloja.

[Pekka Hiltunen]

Kas kun tuota Malinin "Alftan-tilusten" sijaintia ei ole pystytty tarkasti osoittamaan? Eivätkö Antit sitä löytäneet?

Tiedämme varmasti vain, että Malin pyysi v. 1560 kälyltään Kerstin Hornilta ( sittemmin Claes Akesson Tottin puoliso ja Sigrid Vasan anoppi), varoja lisämaan ostamiseksi Hälsinglandissa. Olisiko tässä nyt vain tehty maakunnan mukaan rohkea johtopäätös?

Alftan kyseessä olevat tilat olivat "seppäsuvun" hallinassa. Ei siellä ollut emäntänä "Suomen rikkaimman miehen" sisarta, eikä Sääksmäen kihlakunnan kuolemaan tuomittu vouti tiettävästi ollut seppä, vai oliko? Kummittelisi sitäpaitsi, jos tuomion (1556) jälkeen, vielä 1560-luvulla vaikuttaisi Alftassa...

Luulisi, että Malinin "rälssimaa" ja ostos olisivat paikannettavissa, mutta löytyikö?
Sano muuta, J.P.! Malin on voinut vaihtaa kuninkaan eli kruunun kanssa maita, jotka aivan sattumalta osuvat Alftan pitäjään, mutta toisaalta tiedetään olevan "kadoksissa" erään Kirves-Stiernkors -suvun jäsenen, joka tiettävästi joutui Tukholmaan tuomiolle väärästä menettelystä, mutta jonka kohtaloita ei kai ole dokumentoitu. - Ja dokumentoimattomien tapahtimien taustalla voi olla kaksi syytä, joko kuolemantuomio (joka kansanhuvina oli yleensä toki pakostakin kirjattava, mutta joka on voinut toteutua myös vankeudessa ja hiljaisuudessa) tai kuninkaan hyväksi toimineen henkilön armahtaminen ilman suurempaa julkisuutta. Joka tapauksessa on Malinin rälssimaa fakta, joka on yksi harvoja lähtökohtia Alftaan liittyvän sukumme selvittämisessä.
Mitä tulee "seppä"-nimeen, on se voinut juontua esihistoriallisilta ajoilta, joten emme voine arvottaa sukua nimensä perusteella: onko "Alfta"-nimi "Seppää" parempi?

PH

[Pekka Hiltunen]

...aiheen Malin voi haudata. Rälssimaita Alftassa ei ollut.
Onko kyseessä Olav Rundtin kuvitelma tai harhakäsitys? Kyllä kai rälssitilaan tai vallankin säteriin saatettiin lisätä tai siitä kulloisenkin tarpeen mukaan vähentää pinta-alaa tai aputiloja. En ole perehtynyt Rundtin lähteisiin; toivoisin, että aiheeseen paremmin perehtyneet voisivat selvittää sen, että mihin kollegani, sukututkimusharrastelija Olav Rundt on kompastunut - vai onko hän suorastaan syyllistynyt historian vääristelyyn!

PH

[Antti Alfthan]

Onko kyseessä Olav Rundtin kuvitelma tai harhakäsitys? Kyllä kai rälssitilaan tai vallankin säteriin saatettiin lisätä tai siitä kulloisenkin tarpeen mukaan vähentää pinta-alaa tai aputiloja. En ole perehtynyt Rundtin lähteisiin; toivoisin, että aiheeseen paremmin perehtyneet voisivat selvittää sen, että mihin kollegani, sukututkimusharrastelija Olav Rundt on kompastunut - vai onko hän suorastaan syyllistynyt historian vääristelyyn!

PH

Sikeborgin mukaan Alftassa ei ollut rälssimaita. Ei Hälsinglannissa yleensäkään, paitsi Bollnäsissä.

Olav Rundt ja Antti Kolehmainen esittivät hypoteesin. Siinä on useampikin heikko kohta, mm. Henrik Hanssonin äidin nimeäminen Maliniksi, viereisessä haudassa maanneen naisen mukaan, jonka puolisoksi mainitaan joku Hans Olofsson. Ehkä Turun porvareita.
Ylhäisen Malin-rouvan seikkailut Ruotsin pohjoisilla rajamailla Sikeborg on tyrmännyt tylysti. Kovin olisi epäsäätyinen tilanne jos korkea-aatelinen rouva Malin majailisin seppä Olofin leskenä Alftan Näsbyssä, mahdollisesti veromaalla.
Alftan osalta nuo spekulaatiot perustuvat aiemmin julkaistuun materiaaliin Alftan suvuista: päätelmiin päätelmistä.
Nyt olen kaivamassa primäärilähteitä, ennen kaikkea voudintilejä kyseessä olevalta ajanjaksolta.

[Antti Järvenpää]

Ilman sarvia ja hampaita, voisi sanoa, että tässä on hyvä ja mielenkiintoinen alku, mutta se, että nimiä ja patronyymejä alkaa yhdistämään tai esittämään jotakin todennäköisyyksiä siitä, edellyttäisi mielestäni jotakin sellaista kirjausta, jossa suuri sotaherra kytketään jollakin tavoin näihin tiloihin. Siis läänitys palkkatilaksi tms. Nythän nuo Erik Hanssonien tilat vaikuttaa enemmänkin ihan tavallisilta talonpoikaistiloilta.

Toinen seikka mihin kiinnitän huomiota on se, että sanot drabantti Erik Hansson tulevan säännöllisesti näkyväksi v. 1564. Ensinnäkään näissä alla olevissa viitteissä ei puhuta mitään drabantista ja toiseksi kronikan drabantti olisi Erik Hansson isä Hans Eriksson. Ei kai Erik Hansson ollut missään vaiheessa drabantti, vai onko minulta mennyt jotain ohi?

Kroniikka myös sanoo, että: Min fader Fader, en V. Lagman i Helsingland och General Länsman öfwer hela Länet. Tähän voisi sopia kuva sotapäälliköstä, josta tulee myöhemmin laamanni ja Helsinglandin nimismies, mutta tästä pitäisi löytyä jotakin viitteitä ja nimen pitäisi kaiketi näkyä ainakin joillakin läänityslistoilla tai palkkalistoilla joilla on jaettu elintarvikkeita tms. ko. virkamiehelle.

DNA on vahva näyttö ja se menee pitkälti ohi kaiken muun. Jos DNA asettaa jonkun henkilön jollekin alueelle, niin kyllä hän sieltä tulee vaikkei julkaistut tutkimukset olekaan vielä löytäneet sopivia lähteitä.

RA:ssa on valtava määrä materiaalia josta on toisaalta vain osa digitoitu joten joka päivä tulee esille jotain uutta.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00220 Erik Hansson kuitannut hevosia thet Nordlänske krig 5 augustij 1564
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00221 Erik Hansson höffvitsman över the Norlands knehter 1564
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00010 23.1.1566 Erik Hansson saa elintarvikkeita joukolleen
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00011 4 aprillis 1566 Erik Hansson krigsöffuers i Jämptland lisäksi 3 febr 1766 mainitaan Erik Hansson ja Swen Gestrings
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00012 27 augusti 1566 Erik Hansson on kuitti Jämtlandissa Jonas Jönssonilta
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044371_00085 Erik Hansson on kuitannut ohraa kahdesti 23 january 1566 sotajoukoille 15 tynnyriä ja 4 apprillis 1566 4 tynnyriä effter Matts Törnes befallnings
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044378_00053 70 then 9 aprillis, kuittaus Erik Hansson höffuedsman

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00123 Alfftan pitäjän Ellfsborg lunnaiden apulista 1771 Nimi Erik Hansson osuus hopeaa 6 luotia ja rahaa 19 & 5 ör
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00129 Alfftan pitäjän Ellfsborg lunnaiden apulista 1771 Nimi Erik Hansson osuus hopeaa 2 luotia ja rahaa 9 & 2 ör
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00016 1568 ja 69 kirkon jyväkirja Kunda Erik Hansson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00122 Alftan 1573 jyväkirja Kunda Erik Hansson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00123 Alftan 1573 jyväkirja Näsby Erik Hansson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044189_00175 Pro Anno 1620 Kirkonkylässä Erik Hansson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044189_00178 Pro Anno 1620 Näsby Erik Hansson

[Antti Alfthan]

Kiitos kaima,

On aivan totta että maanomistajan ja sotaherran yhdistäminen ei ole tässä ollenkaan mutkatonta.
Sotaherra Erik Hansson on kuningas Erikin drabantti, sen tiedämme muista lähteistä. Samoin tiedämme että hän on sama henkilö joka oli mukana Claude Collartin Norjan-retkellä talvella 1564 ja joka toi kuninkaalle sanan sotaretken epäonnistumisesta ja Claudion joutumisesta vangiksi, toukokuun lopulla 1564. Tämä on kerrottu kuninkaan neuvoston pöytäkirjoissa, samoin kuin mitä seurasi, aina siihen saakka kun Knut Haralsson Soop joutui kuninkaan eteen vastaamaan kuninkan vaatiman pelastusretken epäonnistumisesta.
Mutta tämän pelastusretken aikana drabantti EH sai oman fenikkansa ja tittelin hövitsman. Jo elokuun lopulla hänellä näkyy olleen komennossaan Medelpadista nostetut miehet "i Norrlanden", mutta Hälsinglannin knihdit tulevat mukaan vasta lokakuussa: "i Hälsingland och Norrlanden". Koska Knut Haraldsson joutui kuninkaan eteen, tehtiin uusi hyökkäys Mats Törnen johdolla, sitten kun hän oli tullut mukaan taalainmiestensä kanssa.

Kovin suuri sotaherra Erik Hansson ei loppujen lopuksi ollut. Hänelle oli jätetty rintamavastuu v. 1568, kyse oli maakunnan pitämisestä Ruotsin hallussa ja puolustuksen varmistamisesta. Ja sotaherruus katkesi lyhyeen kun Erik-kuningas syrjäytettiin. Vuoden 1569 helmikuusta lähtien EH oli Hans Kylen alainen hövitsman. Sai sentään pitää henkensä, vaikka oli entisen kuninkaan drabantti ja tälle valansa vannonut.
Myöhemmin huomataan, että EH sai jonkin verran vastuuta sotilasvirkamiehenä.

Hopeaveroluettelossa vuodelta 1571 löytyy Erik Hanssonin nimi kahdesti. Löytyy myös nimi Hans Ersson, kahdesti ja allekkain, ehkä kirkonkylän kohdalta. Nyt, näitä miehiä ei löydy verotalonpoikina. Tässä on vuoden 1573 maakirja ja vuotuiset verot. Nimiä Erik Hansson ja Hans Eriksson en tästä löydä. Jälkimmäistä en ole etsinyt systemaattisesti muiden vuosien maakirjoista. Alfta alkaa tästä oikean sivun alaosasta:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00020

Antti Kolehmainen on aikoinaan löytänyt kuitin missä Erik Hansson on nimityksellä faktori. Kyseessä on silloin henkilö joka koordinoi aseseppien toiminnan (tässä tapauksessa Helsinglannissa ja pohjoismaakunnissa). Kruunun lukuun faktori ostaa aseseppien tuotteet ja toimittaa nämä edelleen. Kyse on hyvin suurimittaisesta asetuotannosta nimenomaan Helsinglannissa.

Mielenkiintoinen havainto on tekemäni vuodelta 1620. Alftan viidestä asesepästä kolmen isännimi on Eriksson. Tuohon aikaan tehtiin jo raskaita musketteja, ja näitä Joenn Eriksson oli valmistanut 26, toiset Alftan asesepät 21 kukin, näissä mukana nimet Pär Eriksson ja Oluf Eriksson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044191_00062