Abrahamin kronikka (omakätinen)

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867773

Järvenperän 2. tilalla mainitaan 1581 Lars Larsson

1601 Sigfrid Sigfridsson, onko kamreeri ei auennut minulle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869523

Mainitaan Henrik Jacobsson, mutta ajallisesti tuntuu epäilyttävältä, josko olisi Agricolan lesken Birgitta Olofsdr:n 2. mies?
Acricola kuoli 1557, nai Britan 1550 , joka saattoi olla aika nuori tuolloin.
Vaikka Henrik Jacobsson olisi Birgittaa 10 v. nuorempi, olisi aika vanha 1620.
Eli ei passaa?

[Jari Latva-Rasku]

Onkohan joku lukenut tuon Gunborg Paavalintyttären "Granberg:si"? Tosin minulla on jokin merkintä että Granberg suvun kantaisällä Mathias Laurentiila s. n. 1560 olisi ehkä ollut veli Paavo?

Maininta puolison Granberg-nimestä on peräisin Åbo Stifts Herdaminnesta. Mikäli Gunborg Paavalintytär olisi todella ollut Granberg/Sursill-sukua eikä taittovikaista sisälukua, niin kaniikki Marcus Helsingiuksen seuraajan Joachim Stutaeuksen puoliso olisi ollut suurinpiirtein edeltäjänsä puolison serkku. Marcus Helsingius tuskin kuitenkaan on Rymättylässä mainitun lesken tai jonkin muun Annan yhteydessä esiintyvä Henriksson vaan kyseessä voisi olla tuomiorovasti Henricus Canutin poika Morthen.

Jo vuonna 1685 Rymättylän Järvenkylässä/-perässä mainittu "S. M. Henrichs e.a. Anna" ei myöskään voisi olla Turun kirkkoherran Henricus Jacobin leski, koska tältä Henricukselta jäi leski Birgitta Olofsdotter. Kyseessä lienee epäselvä kirjaus. Tuomiorovasti Henricus Canuti on voinut avioitua leski Annan kanssa vuoden 1585 paikkeilla. Tässä tapauksessa Suikkilassa mainittu Morthen Henriksson voisi olla Henricus Canutin poika aikaisemmasta avioliitosta.

Suikkilaan on vuonna 1600 samaan aikaan kymmenysten maksajaksi merkitty H. Anna ja s. Krankes, minkä jälkeen muutaman vuoden ajan Henrik ja Henrik Simonsson. Olisiko Suikkilassa elänyt samaan aikaan tuomiorovastin poika Morthen Henriksson ja tuomiorovastin lesken Annan poika Henrik Simonsson? Järvenkylän/-perän omistajaksi vuodesta 1572 alkaen, ennen tuomiorovasti Henricus Canutia, oli merkitty Simon Jönsson, joka voisi siten itse tai mahdollinen puolisonsa Anna Mattsdotter? olla Krank-sukua. Henrik Simonssonin olisi pitänyt syntyä viimeistään 1550-luvun alkupuolella, jotta hän voisi olla Sigfrid Sigfridssonin puolison Anna Henriksdotterin isä.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867773

Järvenperän 2. tilalla mainitaan 1581 Lars Larsson

1601 Sigfrid Sigfridsson, onko kamreeri ei auennut minulle.


Olisi mielenkiintoista tietää, mitä alkuperäislähteissä on todella lukenut. SAY:n teksti vaikuttaisi olevan: "crono h.a sckall göres rettigheterna ätt? Sigfr. Sigfredss aff? hele byn"

Teksti voisi tarkoittaa, että Sigfrid Sigfridssonin jälkeläisillä on jotain oikeuksia kylään=Suikkilaan. Sigfridin puoliso ja Mårtenin ja Mattssin äiti Anna Henriksdotter kuoli sopivasti ennen vuotta 1602, jolloin Sigfrid avioitui uudestaan.

Miten sitten Sigfrid Sigfidssonin puoliso olisi Michel Krankin perillinen? Nimi Simon Jönsson Järvenperässä, Henrik Simonssonin mahdollisena isänä, ei oikein viittaisi Krankin sukuun ja tuntuisi iän puolesta mahdottomalta, että Henrik Simonssonin mahdollinen äiti Anna Matsdotter olisi esimerkiksi Michel Krankin sisaren Margaretan ja noin 1530 syntyneen Matts Michaelis Carpelanin tytär.

Kuten Antti Järvenpää arveli, voi olla, että on ollut olemassa kaksi Annaa, tuomiorovasti Henricus Canutin puoliso Anna Mattsdotter, joilla oli poika Morthen, ja Anna, joka on voinut olla Henrik Simonssonin äiti tai puoliso "H. Anna s. Kranks" (Suikkila 1600), "Krankin pojan puoliso Anna". Kenestä itsestään selvästä Krankista voisi olla kysymys muusta kuin pormestari Michel Krankista? Olisiko Sigfrid Sigfridssonin puoliso Anna Henriksdotter Michel Krankin pojan tai poikapuolen tytär? Tässä tapauksessa selittämättä jää, miksi Krankin poika tai pojan puoliso olisi maksanut Suikkilan kymmenykset.

[Antti Järvenpää]

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä alkuperäislähteissä on todella lukenut. SAY:n teksti vaikuttaisi olevan: "crono h.a sckall göres rettigheterna ätt? Sigfr. Sigfredss aff? hele byn"

Teksti voisi tarkoittaa, että Sigfrid Sigfridssonin jälkeläisillä on jotain oikeuksia kylään=Suikkilaan. Sigfridin puoliso ja Mårtenin ja Mattssin äiti Anna Henriksdotter kuoli sopivasti ennen vuotta 1602, jolloin Sigfrid avioitui uudestaan. . . . . . . . . . . .

Käytän nyt tätä viestiä aasinsiltana asiaan, jonka haluaisin mainita, eli en varsinaisesti kommentoi viestiä, mutta vastaan siihen osittain.

SAY on monesti hyvä lähde, mutta sen pohjalta ei pitäisi tehdä sukulaisuus päättelyitä, jos sitä ei erikseen mainita tai jos asiaa ei voi vahvistaa jollakin toisella lähteellä.

Erityisesti Turun lähellä nämä sukulaisuuspäättelyt ilman todellista tietoa ovat vaarallisia, sillä tällä alueella on paljon kruunun tai prebendatiloja (kirkon peruutustiloja) ja nämä kiersivät panttina Turun porvareilla panttitiloina ja/tai anekseina (palkkatiloina) papeilla ja virkamiehillä. Kun sitten maaveron maksaja vaihtuu, seuraava on monesti todennäköisesti seuraava pantinhaltija tai palkannauttija. Anekseissa on lisäksi se piirre, että ne liittyivät usein tiettyyn virkaan, jolloin seuraava veronmaksaja on todennäköisesti seuraava viranhaltija. Siis tuomiorovastilla oli tietyt tilat, katedraalikoulun johtajalla tietyt tilat jne. Näitä tiloja viljeli yleensä lampuoti, oli itse tila sitten kruunun, pantinhaltijan tai viranhaltijan hallinnassa.

Hyvä on myös muistaa, että SAY ohjaa lähteelle, jos vaivautuu sen katsomaan. Jokaisen pitäjän vuosisarjan ensimmäisen sivun ylälaidassa on arkistotunnus siitä lähteestä, mistä tiedot on poimittu, joten esitetyn asian voi käydä tarkastamassa alkuperäisestä lähteestä, jossa voi sitten olla lisätietoa tai ainakin nimet kirjoitettuna täydellisemmin. Jos tämän vaivautuu tekemään, niin ehkäpä vältttyy monelta arvelulta.

Näistä Krankeista sitten viimeisen jälkeen olisi tullut seuraavia havaintoja:
- Mikolla oli ilmeisesti poika Henrik, joka oli ratsumies ja mainitaan ainakin 1601 Kakskerran Myllykylässä. Sama kaiketi on se saman niminen, joka Laguksen kuninkaalisten kirjeiden kokoelman mukaan sai Saarioisista 3 taloa: Brusila, Kinola ja Värkesuo
- KA 1503 s.99 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868188 mainitaan 12.2. 1589 köyhien holhooja fatiges förmyndare Mårten Krank, joka lienee on jonkinlainen pappismies.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002601

Lieto Ketola
Michell Kranks arffingar 1600

Hend. Krank hålles rust. 1603

Sigfrid Sigfridsson 1605

Voisiko Michell Krankilla ja Elisabeth Myllarilla olla niin vanha poika Henrik, että tämän tytär olisi Anna Henriksdr.

Jos Elisabeth olisi vanhin Myllarin lapsista?
Elisabetin siskon Valborgin 1. puoliso Hans Skotte mestattiin 1563.
Olisivat voineet avioitua jo 1550 luvulla.
Elisabeth olisi voinut syntyä 1530 vaihteessa.
Henrik olisi sytynyt 1550 vaihteessa
Anna Henriksdr noin 1570. Jos olisi tehty naimakauppa 16v. ikäisenä .
Olisi mahdollista, että on ollut ostamassa Rymättylän tiloja Michelin kanssa.

Tämä on tietysti aika tiukka aikataulu, mutta jotenkin tuo Krankin perillisyys pitäisi selittyä.

Toinen kiemura on tuo Nils Torkilsson.
Pohdein mahdollisuutta.
Olisiko Erik Henriksson Stodius 1. aviosta Biritan kanssa.
Silloin hänellä olisi hyvinkin voinut olla ennen Julianaa 1. vaimo tai sitten Juliana on saanut lapsia aika vanhana .

Ajatus olisi, että Erikin vaimo olisi Nilsdr. eli Nils olisi appi.
Erikin äitipuoli Valborg Mårtendr nai Nilssin eli poikapuolensa apen.

Erikin tytär nai Mårten Sigfridssonin.

Nils Torkillssonin vaimo olisi Jacob Finnon tytär, minkä vuoksi Caspar Ekman perii tilan Nilsiltä.
Olisin sitä mieltä, että Finnån kaikkia lapsia ei ole löydetty.

[olanyk]

Lienee noihin Turun tuomiorovasteihin paneutuneet löytänyt ja lukenut netuissä olevan yli 400 sivuisen selkokirjoitetun Mikael Agrigolan "tutkimuksen" Turun Tuomiokirkon papiston tuloista 1541-42.

Olavi

[TapioV]

Käytän nyt tätä viestiä aasinsiltana asiaan, jonka haluaisin mainita, eli en varsinaisesti kommentoi viestiä, mutta vastaan siihen osittain.

SAY on monesti hyvä lähde, mutta sen pohjalta ei pitäisi tehdä sukulaisuus päättelyitä, jos sitä ei erikseen mainita tai jos asiaa ei voi vahvistaa jollakin toisella lähteellä.

Erityisesti Turun lähellä nämä sukulaisuuspäättelyt ilman todellista tietoa ovat vaarallisia, sillä tällä alueella on paljon kruunun tai prebendatiloja (kirkon peruutustiloja) ja nämä kiersivät panttina Turun porvareilla panttitiloina ja/tai anekseina (palkkatiloina) papeilla ja virkamiehillä. Kun sitten maaveron maksaja vaihtuu, seuraava on monesti todennäköisesti seuraava pantinhaltija tai palkannauttija. Anekseissa on lisäksi se piirre, että ne liittyivät usein tiettyyn virkaan, jolloin seuraava veronmaksaja on todennäköisesti seuraava viranhaltija. Siis tuomiorovastilla oli tietyt tilat, katedraalikoulun johtajalla tietyt tilat jne. Näitä tiloja viljeli yleensä lampuoti, oli itse tila sitten kruunun, pantinhaltijan tai viranhaltijan hallinnassa.

Hyvä on myös muistaa, että SAY ohjaa lähteelle, jos vaivautuu sen katsomaan. Jokaisen pitäjän vuosisarjan ensimmäisen sivun ylälaidassa on arkistotunnus siitä lähteestä, mistä tiedot on poimittu, joten esitetyn asian voi käydä tarkastamassa alkuperäisestä lähteestä, jossa voi sitten olla lisätietoa tai ainakin nimet kirjoitettuna täydellisemmin. Jos tämän vaivautuu tekemään, niin ehkäpä vältttyy monelta arvelulta.

Näistä Krankeista sitten viimeisen jälkeen olisi tullut seuraavia havaintoja:
- Mikolla oli ilmeisesti poika Henrik, joka oli ratsumies ja mainitaan ainakin 1601 Kakskerran Myllykylässä. Sama kaiketi on se saman niminen, joka Laguksen kuninkaalisten kirjeiden kokoelman mukaan sai Saarioisista 3 taloa: Brusila, Kinola ja Värkesuo
- KA 1503 s.99 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868188 mainitaan 12.2. 1589 köyhien holhooja fatiges förmyndare Mårten Krank, joka lienee on jonkinlainen pappismies.
Erittäin tärkeä huomautus Antilta. Sukukaavailijoiden kannattaa ottaa se huomioon.
T.V.

[Pekka Hellemaa]

Tässä viestiketjussa on jonkin verran pohdiskeltu Turun Kranckien sukulaisuussuhteita. Kopsaan keskustelun mausteeksi Turkuun perehtyneen tutkijan käsityksen asiasta Mikko Kranckin ja hänen jälkeläistensä osalta (J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).

Ja sitten toiseen asiaan

Nils Torkillssonin vaimo olisi Jacob Finnon tytär, minkä vuoksi Caspar Ekman perii tilan Nilsiltä.

Minkä tilan ja milloin Caspar Ekman peri Nils Torkilssonilta? Mikä lähde?

[Maisa M]

Tässä viestiketjussa on jonkin verran pohdiskeltu Turun Kranckien sukulaisuussuhteita. Kopsaan keskustelun mausteeksi Turkuun perehtyneen tutkijan käsityksen asiasta Mikko Kranckin ja hänen jälkeläistensä osalta (J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).

Ja sitten toiseen asiaan

Minkä tilan ja milloin Caspar Ekman peri Nils Torkilssonilta? Mikä lähde?

Tuosta sukulaisuudesta Sigfrid Sigfridssonin ja Mickel Krankin välillä Olav Rundt sanoi, että siitä on vedetty hätiköityjä johtopäätöksiä silläkin perusteella, että Sigfrid mainittiin lietolaisten tilojen Ketola (1603) ja Vangio (1606) omistajana, jotka olivat aikaisemmin olleet Mickel Krankin omistuksessa. Mutta Sigfrid Sigfridsson oli toimiessaan kirjurina ja kamreerina hankkinut itselleen monia muitakin tiloja ja sitäpaitsi nämä Krankin tilat oli Sigfrid hankkinut aikana, joka oli jo hänen III:n vaimonsa Elisabet Isaksdotterin "voimassaoloaikaa", että ne eivät olleet tulleet hänelle perintönä Krankin taholta. Elisabetia ennenhän Sigfridin vaimona oli Anna Henriksdotter, joka oli Sigfridin poikien Mattsin ja Mårtenin äiti. Ehkä ensimmäinen vaimo oli Mickel Krankin tytär tai sitten ei.

Lainaus (Genos 1989, s. 64):

" Ruuth nämner namnet Barbara och tiden 1591-1604. Åtminstone tiden kan inte stämma. Det kunde möjligen ha varit ett gifte före äktenskapet med Anna Henriksdotter. Men det verkar troligare att förhastade slutsatser har dragits av att Sigfrid Sigfridsson uppträdde som ägare av Ketola och Vangio hemman i Lundo 1603 och 1606, vilka tidigare hade ägts av Mickel Krank.10 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#10) Att de inte var arv stöds också av att Sigfrid under sin tid som skrivare och kamrerare lade sig till med åtskilliga hemman. Han idkade också utrikeshandel och sjöfart och hade kanske framgång i affärerna.11 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#11) Genom sina förbindelser och sin verksamhet på Åbo slott och ute i landet kunde han få nys om lämpliga placeringsobjekt. Följande lista över Sigfrid Sigfridssons jordegendomar gör inte anspråk på att vara fullständig, och tillträdesåren anges med reservation för osäkerhet i källorna:12 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#12) Leiklax 1585, Ahteentaka 1585, Peräis 1594 och Ampuminmaa 1603 i Rimito socken, Väbbas 1589 och Haverö 1590 i Nagu, Ruohonpää 1589 och Suikkila 1600 i S:t Marie, Ketola 1603, Vangio 1606 och Ratusta 1606 i Lundo, Tyrvis 1603 och Riddarla 1605 i Tyrvis, Ylistaro i Sagu 1606. Oidentifierade är ett hemman nämnt i Kimito 159513 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#13) och ett i S:t Karins, bevakat av hans änka 1616.14 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#14) "

Terv. Maisa M

[Jari Latva-Rasku]

Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).


Rymättylän Suikkilan kohdalla vuonna 1600 ollut merkintä kymmenysten maksajana "H. Anna s. Kranks" siis tarkoittanee, edesmenneen pormestari Michel Krankin puoliso Anna Mattsdotter. Anna Mattsdotterilla oli edellisen miehensä tuomiorovasti Henricus Canutin jälkeen verovapaus Järvenperään ja Suikkilaan, mistä vielä mainitaan Suikkilan kohdalla vuonna 1601.

Rundtin mukaan Anna Henriksdotter oli 1590-luvulla syntyneiden Mårten ja Matts Sigfridssonin äiti ("Detta framgår av Mårten Sigfridssons berättelse på vintertinget i Rimito 1638"). Uskotaan myös, että Michel Krankin tytär Barbara oli Sigfrid Sigfridssonin puolisona samaan aikaan. Sigfrid Sigfridssonin puoliso olisi voinut olla Michel Krankin perillinen, vaikka Michel Krank olisi ollut Anna Henriksdotterin isoisä tai isäpuoli, tai Sigfred Sigfridssonilla olisi ollut puoliso Barbara Michelsdotter ennen Anna Henriksdotteria, mikä lienee todennäköisin vaihtoehto. Voi olla todella vaikea selvittää, millä tavoin Mårten Sigfridsson on ollut Mårten Stodiuksen frände.

[Jari Latva-Rasku]

Vielä kerran muistopäivän jälkeen, kuolleiden esi-isien kunniaksi...

Mielestäni Benedictuksen mainitsema Sigfrid Sigfridssonin esiintyminen Rymättylän Järvenperässä vuonna 1601,"crono h.a sckall göres rettigheterna ätt? Sigfr. Sigfredss aff? hele byn", kannattaa pitää mielessä. SAY:n maininta on väristä päätellen samasta lähteestä kuin maininnat Mårten Henrikssonista Anna Mattsdotterin yhteydessä, samana vuonna 1601. Lähde ei ole maa- tai henkikirja eikä kymmenysluettelo.

Järvenperän tila oli ilmeisesti tuomiorovasti Henricus Canutin palkkatila, jolle hänen puolisonsa Anna Mattsdotter oli saanut verovapauden. Toisin kuin useita muita Rymättylän tiloja Sigfrid Sigfridsson ei näytä saaneen Järvenperää eikä siihen liittyvää Suikkilaa haltuunsa. Näillä tiloilla tuskin on mitään tekemistä Anna Mattsdotterin toisen puolison Michel Krankin kanssa.

Samana vuonna 1601 mainitaan Anna Mattsdotterin toisella varovapaalla tilalla Suikkilassa "S. Morthen Hendr. domprost udi Åbo" ja toisella Järvenperässä "H. Anna S. Mort Hends." Olisikohan Henricus Canutin ja Anna Mattsdotterin poika Morthen juuri kuollut eli salig? Henricus Canutin lesken Anna Mattsdotterin toinen puoliso pormestari Michel Krank oli kuollut vuonna 1600 ja Sigfrid Sigfridssonin puoliso Anna Henrikdsotter ilmeisesti kuoli vuonna 1601. Ainahan voi kuvitella, että jokin katala kulkutauti olisi vienyt jo nimensä perusteella lähtemään valmiin ikälopun Michel Krankin, hänen poikapuolensa Morthen Henrikssonin ja mahdollisen tytärpuolen Anna Henriksdotterin. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tuomiorovasti Henricus Canutin ja hänen puolisonsa Anna Mattsdotterin esi- tai jälkipolvista mitään tietoa?

Ainakin Michel Krankin jälkeen näyttäisi jääneen tiedot perinnönjaosta, josta ei tunnu löytyvän selitystä Mårten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen sukulaisuudelle ainakaan Michel Krankin, ellei sitten hänen jomman kumman puolison, välityksellä. Perinnönjaosta voisi myös löytyä selitys, mikä oli ja koska syntyi selitys Barbara Michelsdotterin avioliitolle Sigfrid Sigfridssonin kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Äbo Stifts Herdaminne kertoo ilmeisesti ruotsalaisesta Henricus Canutista seuraavaa:

Domprostar.

Efter det Finlands siste domprost från katolska tiden mag. Hans Petri aflidit 1547, lemnades domprosteembetet i Abo under en längre tid alldeles obesatt, intill dess Johan III, nyss blifven konung, år 1568 åter upplifvade denna värdighet, hvilken ock finnes upptagen i 1571 års kyikoordning. Ä dennas blad XL VIII angifves nämligen Biscopens Official eller Prowest" såsom en at de 7 personer, hvilka „åt minsto behöffuas" lör att bilda ett domkapitel. Något längre bestånd egde dock ej denna gång denna ånyo inrättade prelatur, hvilken hann beklädas endast af tvenne män, innan den officielt afskaflfades.

Mester Henrieus Canuti, antagligen samme person, som den Henricus Canuti Svecus, hvilken den ^7i 1^^^ inskrefs vid universitet i Wittenberg. Han synes varit 1568 anställd såsom predikant i Åbo och tituleras fortsättningsvis dels predikant, dels ecclesiastes, dels kyrkotjenare, dels Guds ords tjenare, men måtte för sin lärdom och andra egenskaper ansetts af konung Johan lämplig att tillika bekläda nämnda åter upplifvade embete, ty redan 1568 och allt sedan kallas han jämväl domprost i Åbo (F. S. 483: 118). Åren 1578 och 1579 mottog domprosten Henricus Canuti enligt kon. Johans befallning flere finske kyrkoherdars förbindelse att iakttaga liturgin samt utfärdade deröfver attester, på det att samme prester skulle få åtnjuta sitt underhåll (Lbg I: 169—171 och III: 43). Under biskopsledigheten efter Paual Iwsten (t 1576) blef domprosten Henrik Canuti den 7» 1579 iorordnad till superintendent i Åbo (Lbg I: 180—181), hvilket hau förhlef, tills skolrektorn i Gette, mag. Ericus Erici af kon. Johan fOrordnades till Kpiscopus Aboensis och Administratör Wiburgensis samt äfven tillträdt sitt embete 1583. Härefter qvarstod Honricus Canuti såsom endast domprost och underskref den ^7« 1593 i Åbo med titeln „Praepositus Aboeusis et publicus poenitentiarius,-' Sigill HC, Upsahi mötes beslut. Men den ^7i2 1594 blef han för flerårig sjuklighet entledigad, och i hans ställe insattes till domprost M. Petrus Melartopaeus (Lbg I: 285). Henricus Canuti dog 1595 (En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland, sid. 5). Hans hustru Anna Mattsdotter- lefde såsom enka 1600.

Gardbergin sukuluettelosta http://koti.welho.com/mgardber/kaas-tawast/kaas-tawast.htm löytyy seuraava maininta:

v. Birgitta Henriksdotter Tawast #2966.

Hon gifte sig med (1) Måns Henriksson Spåra #2965, gifta 8.3.1584 i Kokkola Hauho (son till Henrik Nilsson Spåra #3282 och Karin Olofsdotter #3283), Befallningsman på Tavastehus och fogde i Hauho och Övre härad. Befallningsman på Åbo slott 1571. Fogde på Tawastehus slott 1572 och 1574. Fogde även i Hollola härad 1581 och 1583-1584. Han ägde Tirmula från medlet av 1570-talet och Wanantaka (även Vanaantaka) åtminstone under åren 1565-84. (Anrep 4, s 92). Han gjorde Vanaantaka till sätesgård 1582, samt Tirmula i Lampis socken, som han fick genom sitt 1:a gifte. Levde ännu 24.4.1586, då han, liggande på sin sotsäng på Tirmula, stadfäste de morgongåvor han tillsagt sin 2:a hustru, nämligen Vanaantaka gård jämte två frälsegods i Rautalampi socken.

Hon gifte sig med (2) Gustaf Henriksson #3279. Han var son till domprosten i Åbo Henricus Canuti. Efter Måns Henrikssons (#2965) död begynte Birgittas (#2966) broder Arvid Henriksson (#5059) hugga timmer på Måns Henrikssons sätesgård Vanantaka och bortföra spannmålen, varöver barnens mosters man, den ryktbara Hans Hansson till Monikkala, klagade hos hertig Karl.

[Antti Järvenpää]

Vielä kerran muistopäivän jälkeen, kuolleiden esi-isien kunniaksi...

Mielestäni Benedictuksen mainitsema Sigfrid Sigfridssonin esiintyminen Rymättylän Järvenperässä vuonna 1601,"crono h.a sckall göres rettigheterna ätt? Sigfr. Sigfredss aff? hele byn", kannattaa pitää mielessä. SAY:n maininta on väristä päätellen samasta lähteestä kuin maininnat Mårten Henrikssonista Anna Mattsdotterin yhteydessä, samana vuonna 1601. Lähde ei ole maa- tai henkikirja eikä kymmenysluettelo.

Vaikka sanoin, että en vaivaudu tätä katsomaan, niin pakko kai se lopulta on!

Siis tämä SAY:n sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867773 jossa teksti "Crono h. ?? schall göres rettighetena ått Sigfr. Sigfredss aff hele byn", löytää selityksensä hieman vaivaa näkemällä.

Mistä teksti on kotoisin? Katsotaan saman kuva sarjan sivun yksi kertomus, mitä siis violetti tarkoittaa vuonna 1601 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867743, josta sivun ylälaidasta havaitaan, että violetti väri tarkoittaa KA 1604 ja (asteriks) alhaalla vielä tarkennus, että kyse on Rannsakningsregist.

KA 1604 kuuluu Varsinais-Suomen voudin tilien sarjaan. Kun menemme katsomaan tarkemmin, niin kyseessä on KA 1604 Maskun voutikunnan maantarkastusluettelo, josta on tallennettu 155 kuvaa, jotka pitää kahlata lävitse, että haluamansa löytäisi. Nyt tiedämme, että kyseessä on Rymättylän Järvenperä, niin selatessa 155 sivua eteenpäin riittää, että osumme ensin Rymättylään. Muita sivuja ei tässä mielessä kannata tihrustaan tarkemmin.

Rymättylä näyttäisi sitten alkavan sivulta 108 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880470 ja Järvenperä löytyy sivulta 112 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880475 josta tuo SAY:n katkelma on poimittu. Samasta dokumentista nähdään, että SAY 1601 Rymättylä Järvenperän violetti tulkinta: "H. Anna S. Mort. Hends 3 st 4 1/2 ö" on väärä, sillä tuossa alkuperäisessä lähteessä lukee " h: anna S: Mester Hindrichs hafuer 3 st och 4 1/2 ö". Eli ainakin tämän perusteella SAY:n tulkitsija on tehnyt tässä väärän tulkinnan, joten oletaisin, että myös se aiempi Mort. Henriksson on myös virhetulkinta, kuten aiemmin toin esille.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka sanoin, että en vaivaudu tätä katsomaan, niin pakko kai se lopulta on!

Siis tämä SAY:n sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867773 jossa teksti "Crono h. ?? schall göres rettighetena ått Sigfr. Sigfredss aff hele byn", löytää selityksensä hieman vaivaa näkemällä.

Mistä teksti on kotoisin? Katsotaan saman kuva sarjan sivun yksi kertomus, mitä siis violetti tarkoittaa vuonna 1601 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867743, josta sivun ylälaidasta havaitaan, että violetti väri tarkoittaa KA 1604 ja (asteriks) alhaalla vielä tarkennus, että kyse on Rannsakningsregist.

KA 1604 kuuluu Varsinais-Suomen voudin tilien sarjaan. Kun menemme katsomaan tarkemmin, niin kyseessä on KA 1604 Maskun voutikunnan maantarkastusluettelo, josta on tallennettu 155 kuvaa, jotka pitää kahlata lävitse, että haluamansa löytäisi. Nyt tiedämme, että kyseessä on Rymättylän Järvenperä, niin selatessa 155 sivua eteenpäin riittää, että osumme ensin Rymättylään. Muita sivuja ei tässä mielessä kannata tihrustaan tarkemmin.

Rymättylä näyttäisi sitten alkavan sivulta 108 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880470 ja Järvenperä löytyy sivulta 112 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880475 josta tuo SAY:n katkelma on poimittu. Samasta dokumentista nähdään, että SAY 1601 Rymättylä Järvenperän violetti tulkinta: "H. Anna S. Mort. Hends 3 st 4 1/2 ö" on väärä, sillä tuossa alkuperäisessä lähteessä lukee " h: anna S: Mester Hindrichs hafuer 3 st och 4 1/2 ö". Eli ainakin tämän perusteella SAY:n tulkitsija on tehnyt tässä väärän tulkinnan, joten oletaisin, että myös se aiempi Mort. Henriksson on myös virhetulkinta, kuten aiemmin toin esille.

Tässä täytyy kiittää ja kumartaa! Kaikki Rymättylän tilat näyttäisivät olevan kamreeri Sigfridille kauppatavaraa, joko viran puolesta tai muuten. Henricuksella ei myöskään näyttäisi olevan Mårten-nimistä poikaa, ainakaan Rymättylään luetteloituna.

Kiitokset myös selvittämisen prosessin kuvauksesta. Siitä on jatkossa hyötyä.

[Benedictus]

http://books.google.fi/books?id=1awOAAAAYAAJ&pg=PA206&lpg=PA206&dq=lasse+trulsson&source=bl&ots=PpGxY7Msf_&sig=2aM51hsKPVsXUJ0O8vJ8qcPm_K0&hl=fi&ei=juLaTNWxCtGZOtfFyMEJ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=8&ved=0CEIQ6AEwBw#v=onepage&q=lasse%20trulsson&f=false

Dela Gardien arkistossa mainitaan Lasse Trulsson ja Lasse Hordeel.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166629
mainitaan lähes kaikki Michel Krankin vävyt ja poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166196
tuosta en oikein tajunnut. Mitenkä Michel Krank sai Myllykylän?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166211
Kulhon saari mainitaan ja Michel Krank ja Hans Eriksson till Sibbo Karinan khr Mats
-mitähän tuo kaikkiaan tarkoittaa?
Kaarinan khr:t
Jacobus (1309)
Wilken (1363)
Henricus (1549)
Olaus (1554)
Matias Henrici Raukka (1556-)
Jacobus Erici (1589-1603)
Pietari Melartopaeus (1603-), Turun tuomiorovasti.
Simo Antinpoika (1606-16)
Joakim Matiaanpoika Stutæus (1616-40), anneksaatti.
Eskil Olavinpoika Petraeus (1640-48)
Yrjö Alanus (1648-60)
Enevald Svenonius (1660-88)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867855
Rymättylän Antilassa Nilss Torkilsson ja efterleverska, kenelle tila siirtyy ? Joackim ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869566
Anttilassa Caspar Eekman, jonka vaimo Henrik Finnån tytär.

Eräs seikka pitää huomioida, samassa yhteydessä kun Mårten Stodiusta sanotaan Mårten Sigfridssonin frändeksi mainitaan eräitä henkilöitä hänen maamiehikseen.
Huomioiden, että ainakin osa Kyrö suvuista onkin saksalaisia, niin olisiko tuossa jotain selitystä.
Onko jossain Alftanus tarinoissa sanottu, että Hans Eriksson on suomalainen tai ruotsalainen?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1173043

Onkohan tuo Hans Eriksson sama kuin Kulhon yhteydessä mainittu Sibbon Hans ?
Kukahan?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587173

Kysymys lienee Tyrväänkylän Paavista, jossa näkyy 1637 Eskil Jönsson husman. Poika Henrik Jönsson, myöhemmin isäntä.

Isäntänä Jöns Olofsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584985

Eskolassa, joka on Paul Ryssin tila, näkyy Jöns Olofsson. Olisiko niin, että appi on antanut tilan vävylleen Tönnelle, jolta se siirtyy vävy Ryssille.

Eskolan tietoja ei näy tuolta ajalta.
Paavilla on muuta sakkia.
Mielenkiintoista on, että Paavilla näkyy Turun pormestari Nils Torkilsson toisen tilan omistajan. Tila on nimismies ja kestikievari talo.
Samoin nimismies ja kestikievari on myös Eskolassa.


Torkill nimistä ei löydy Tyrväältä?
Kuka on Tönne ,Ryssin appiukko?
Entäpä Jöns Olofsson, jonka isä lienee Eskolassa näkyvä Olof Eskillsson?

Jöns Olofsson sekä Olof Eskilsson mainitaan nimismiehinä Eskolassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587107http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583661
OloF Eskilsson näkyy ekakerran 1581
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584252
Eskill Larsson nimismies
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583495

Eskill larsson näkyy 1540 saakka 1580 asti.
Tästä voisaan päätellä, että poikansa Olof Eskilsson on voinut syntyä jo 1540-luvulla, ellei aiemminkin.
Eli hänellä on ollut mahdollisesti lapsia jo 1560-luvulla.

Latva-Rasku huomautti, että Turun porvari Mårten Persson Kyrön(Onko Rodenborgin jälkeläinen) ja Valborg Olofsdotterin tytär Valborg Mårtensdr. Henrik Hanssonin leski nai Nils Torkilssonin.

Huomiota kiinnittää se, että Valborg Olofsdr ajallisesti voisi olla Eskolan Olof Eskilssonin tytär.
Koska Nils Torkilsson mainitaan Paavilla, jossa näyttäisi olevan Olofin poika Jöns Olofsson isäntänä, voidaan pohtia, onko Paavin osuus mahdollisesti Valborgin peruja.

Eskola on varmaankin saanut nimensä Eskilin mukaan. Kuka tai mistä tämä Eskil on, olisi varmaan kiinnostavaa tietää.

Valborg olofsson ei tämän mukaan sovi Tyrvään khr Casparus Olain 1580-1600 eikä veljensä Kyrön (Häme) khr Henricus Olain 1561-1610 siskoksi.
Tiedetään, että olivat veljiä, siksi pohdin, että olisiko Henricus Olain virkaaika alkupäästä liian aikainen, mahdollisesti sotkettu johonkin toiseen Henrikukseen.
Jos veli on virassa parikymmentä vuotta myöhemmin niin jotenkin ei täsmää.
Benedictus Erici (1574-78)
Ericus de Kalliala (1579)
Nämä Casparuksen edeltäjät voisivat hyvinkin olla Eskill Larsonin jälkeläisiä.

Ylä-Satakunnassa oli useampia tälläisia uskaltaako sanoa suomalais omisteisia ratsutiloja, joiden suvut säätyläistyivät nopeasti.
Esimerkkeinä Karkun Pakkalan Pacchalenius suku, Hämeenkyrön Laitilan Finnå-Laitila suku, Huittisten Tackulan Tacku-Callia suku.

[Antti Järvenpää]

Genos 74 (2003) on Heikki Impolan artikkeli Laivakirjuri Bertil Olofssonista. Kirjoituksen mukaan laivakirjurilla oli vävy nimeltä Klemet, selvästikin sama henkilö kuin Matthias Bartholdin lankona mainittu porvari Klemet Henriksson. Tämä tieto vahvistaa kohtalaisella varmuudella laivakirjuri Bertil Olofssonin Matthias Bartholdin isäksi ja samalla Olof Kyröläisen Bertil Olofssonin isäksi.

Toinen huomio olisi viitteessä: "Olav Rundtin artikkelissa "Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets" kamreerin syntyperä jää avoimeksi (Cenos 1989: 65). Vuoden 1606 voudintileistä ilmenee, että hänen isänsä oli kotoisin Tyrväänkylästä. Hän omisti siellä entisestä suuresta nimismiestalosta osan, joka oli "hans rätta fäderne". KA 2471:27v."

En löytänyt tietoa viiteen dokumentista. Olisikohan joku muu löytänyt, mistä tuo tieto tulee?

[Jari Latva-Rasku]

Genos 74 (2003) on Heikki Impolan artikkeli Laivakirjuri Bertil Olofssonista. Kirjoituksen mukaan laivakirjurilla oli vävy nimeltä Klemet, selvästikin sama henkilö kuin Matthias Bartholdin lankona mainittu porvari Klemet Henriksson. Tämä tieto vahvistaa kohtalaisella varmuudella laivakirjuri Bertil Olofssonin Matthias Bartholdin isäksi ja samalla Olof Kyröläisen Bertil Olofssonin isäksi.

Toinen huomio olisi viitteessä: "Olav Rundtin artikkelissa "Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets" kamreerin syntyperä jää avoimeksi (Cenos 1989: 65). Vuoden 1606 voudintileistä ilmenee, että hänen isänsä oli kotoisin Tyrväänkylästä. Hän omisti siellä entisestä suuresta nimismiestalosta osan, joka oli "hans rätta fäderne". KA 2471:27v."

En löytänyt tietoa viiteen dokumentista. Olisikohan joku muu löytänyt, mistä tuo tieto tulee?

Onhan mielenkiintoinen havainto! Harmi, että "hans rätta fäderne"-tietoa ei löytynyt.

Impolan artikkelissa Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet Genos 66(1995), mainitaan seuraavaa:

Collinusten ja Beata-rouvan välinen sukulaisuus ei ollut näin läheinen, mutta se ei ole voinut olla kovin kaukainenkaan. Beata Sigfridintyttären isä oli Sigfrid Antinpoika, Ylä-Satakunnan kihlakunnan vouti 1582-1583 ja uudelleen 1585-1586, luultavasti sama henkilö, joka mainitaan Ylä-Satakunnan alikirjurina 1593-1596. Hän aloitti Karkun Haapaniemen kylän talojen yhdistämisen, ja hänen leskensä Margareeta sekä tämän toinen mies, Sääksmäen kihlakunnan kirjuri Antti Kaarlenpoika saattoivat sen loppuun. Margareetan toisen leskeyden aikana kylä oli jo yhtenä suurtilana (1606-1611). [6] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#6) Se siirtyi hänen tyttärelleen Beata Sigfridintyttärelle ja tämän miehelle Aksel Martinpojalle ja nautti säterivapautta vuodesta 1621. Margareetalla oli toisessa aviossaan tytär Margareeta Antintytär, Sääksmäen kihlakunnan voudin Mikael Eskilinpojan puoliso ja edellä mainitun Brita Mikaelintyttären äiti.

Tuomiokirjatiedoista (ks. jäljempänä) ilmenee, että Collinukset olivat sukua Rautajoen rouvalle Matthias Bartholdin vaimon Kirstin Hannuntyttären kautta. Mahdollisesti tämä ja vouti Sigfrid Antinpojan vaimo Margareeta, jonka isän nimeä ei tunneta, olivat sisarukset. Toisaalta on syytä panna merkille, että lähteissä ei ole tietoja Collinusten sukulaisuudesta Margareetan ja Antti Kaarlenpojan jälkeläisten kanssa. Tämä viittaisi siihen että Kirstin Hannuntytär olisi ehkä pikemminkin ollut Sigfrid Antinpojan sisarpuoli taikka veljen- tai sisarentytär.

ja myöhemmin samassa artikkelissa:

Taulu 2
II. Bertil (? Olavinpoika, isä Olavi Kyröläinen, taulu 1 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T1)), tunnetaan lastensa patronyymin perusteella.
III. Lapsia:
Matthias Bartholdi, kappalainen, k. 1637. Taulu 3 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T3).
Klaara Bertilintytär, main. 1609. Mahd. se "hustru Clara" Linnankadulta Aningaiskorttelista, joka hukkui haaksirikossa 1637 ja panttisuhteistaan päätellen kuului pormestari Martti Sigfridinpojan lähipiiriin. [46] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#46) - Pso Klemetti Henrikinpoika, porvari Turussa.


Taulu 3
III. Matthias Bartholdi taulu 2[/COLOR] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T2)]. Karkun kappalainen (jo 1604), asui Mäenkylän Mäkelän kappalaistalossa, main. 1619-1621 Tyrvään Kiikoisten kylän toisen talon (myöh. Ylikiikonen) haltijana. K. 1637. - Pso (jo 1604) [I]Kirstin Hannuntytär Gåswiik, k. ennen 1637.
IV. Lapsia:
Johannes Matthiae Collinus, s. 1604, kirkkoherra, k. 1671. Taulu 4 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T4).
Bertil Matinpoika, rälssitilallinen, k. 1681. Taulu 8 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T8). Abraham Matinpoika, talollinen, k. 1691. Taulu 9 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T9).

Sigfrid Sigfridssonille ja Elisabeth Mårtensdotter Kyrölle voisi aivan hyvin löytyä paikka tästä sukupiiristä. Pormestari Mårten Sigfridssonin puolison yhteys Karkun Järventaan tilaan voisi myös saada selityksensä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587108
Tässä näkyy Rauva cameraren Sigfrid Sigfridssonin hallussa.
Onko Rauva ollut osa Eskolan nimismiestaloa ei selviä?

Paavilla on Sigfrid Henriksson Pavi

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583497
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583665

Eskolasta eikä Rauvasta, joka näkyy 1620 - Kallialassa ei ole tietoja

Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa Rauvan tiedot alkavat 1643
Finskalla taas mainitaan 1582-1604 Nils Turesson, SAY:ssä ei näy. Paavilla kylläkin, jossa ei taas Nilssiä mainita.

Vahingossa tuli vastaan myös Pappilan tiedot, jossa 1564-73 Mainitaan kirkkoherra Mårten Olofsson eli Martinus Olai tiedolla kuolee Porissa 10.1.1583 elikä on samakuin Porin kirkkoherra, jolle Pekka Hiltunen antoi Svärd suvun nimen.
Satakunta osioon laitoin eilen juttua, Curnovius..

[Benedictus]

Lainaus:
No joka tapauksessa on veljekset Madz ja Mårten Sigfredinpojat, joiden huoltajina on m. Gabriel ja Bertill Mårteninpoika. Lisäksi käy ilmi, että isä Sigfridillä oli veljet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

Tuo kuvaus mahdollistaa aika monta erillaista sukulaisuussuhdetta, mm. sen että on olemassa poikien vaari Sigfred Mårteninpoika, jonka veljiä ovat em. Gabriel ja Bertill Mårteninpojat, ja että Sigrid Sigfidinpojalla on velipuolet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

VAARI SIGFRED MÅRTENSSON

Antti Järvenpää ajatelma voisi olla ratkaisu tuohon hautaan, elikä tuo kiven nimi Sigfrid Mårtensson on tuo Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä Sigfrid Mårtensson, joka on siis haudattu Brinkkalan kuoriin joskus 1500-luvun jälkipuoliskolla.
Olisiko samaan hautaan haudattu myös Sigfrid Sigfridsson.

Yllä olevan omalaatuinen ratkaisu voisi olla, että Sigfrid Sigfridssonin isä on todella tuo Sigfrid Mårtensson, jonka nimi on seinässä, josta paikasta Israel Alftanus myy haudan.

Sigfrid Mårtenssonin isä olisi mahdollisesti Tyrvään kirkkoherra Martinus Olai Svärd sukua.

Peder Svärdillä ja hänen vävyllään Olof Drakella oli tärke asema, kun Kaarle Knuutinpoika Bonde toteutti offensiiviaan unionikuningasta vastaan asuttamalla Suomen länsirannikon Ulvilasta käsin.

Karl Marsvinin isänäidin suku liittyy monin sitein Peder Olofinpoika Svärdin sukuun. Brita Pederintytär Svärdin pso oli Gustaf Slatte. Heidän tyttärensä pso oli Gödik Nilsson Fincke. Aarlahden ja Vuolteen Henrik Jönsinpojan pso oli Katarina Eriksdotter Sluk, jonka isoisä oli Gödike Fincke ja äidinäiti Katarina Bitz. Peder Svärdin tyttären Kerstinin pson, Olof Draken 1. pso oli Birgitta Henriksdotter Bitz. Karl Marsvinin isosetä, veromestari Hartikka Henrikinpoika oli ollut naimisissa Katarina Slangin kanssa. Tämän äidin vanhemmat olivat Gödike Fincke ja Margareta Gustafsdotter Slatte.

Luulen, että Olof Drake ja Kerstin Svärd voisivat olla aika hyvät ehdokkaat Herr Mårtenin isovanhemmiksi. Täytyy kuitenkin huomata, että Peder Svärdin veljellä Olof Olofinpoika Svärdillä oli Mårten-niminen poika, joka oli pappi. Tämä ei tietenkään voinut olla naimisissa 1400-luvulla, mutta hänelläkin on saattanut olla jälkeläisiä, esim. "taloudenhoitajansa" kanssa.

Olof Pederinpoika Svärdin pso oli muuten Lemun Pennisten Elin Jönsintytär, joka kai, tietääkseni, oli Jöns Bengtsson Galnen tytär. Olof Pederinpoika teki maakauppoja 1427 erään Jönis Horkarlin kanssa (Ramsay s. 461; De la Gardien kok. XVI, 196). Tähän kummalliselta vaikuttavaan nimeen saisi vähän henkeä vaihtamalla "r"-kirjaimen "f":ksi. Oliko tällä henkilöllä sittenkään mitään tekemistä Aarlahden Mattis Anderssonin isoäidin kanssa onkin sitten ihan toinen juttu...

Lisään tähän vielä TV:n Aarlahtea käsittelevän jutun linkin: http://www.genealogia.fi/genos/68/68_163.htm

PH

Oli Martinus Olai Svärd tai ei, hän voisi sopia hyvinkin Sigfrid Mårtenssonin isäksi.
Koska Sigfrid Sigfridsson peri Tyrväänkylästä maata, Rauvan? jota sanotaan isän perinnöksi. Silloin, isä olisi perinyt sen äidiltään tai isältään.
Jos äidiltään, niin silloin äiti kirkkoherran vaimo olisi ollut varmaankin X Eskilssdr Eskolan tytär.
Jos Valborg Olofsdr isä oli Olof Eskillsson Eskola, niin saadaan sukusuhde.
eli Sigfrid Sigfridsson ja Valborg Olofsdr olisivat olleet pikkuserkut.
Valborgin veli Jöns Olofsson olisi antanut Valborgin peruja Paavista, mikä siirtyi Nils Torkilssonille.

Tämä on vain ajatelma. Jos löytyisi tuo lähde miten Sigfrid Sigfridsson perii isän maata tyrväältä olisi moni asia taas selkeämpi.

Jos Israel Alftanus myi Sigfrid Mårtenssonin haudan, joka oli esi-isänsä, niin miten hän olisi ollut esi-isä?
2 vaihtoehtoa.
Joko Ericus Erici Alftanuksen äidin sukua.
Tai Hans Erikssonin vaimon sukua.
Ajallisesti sopisi Ericuksen äidin isäksi?
Jospa Sigfrid Mårtenssonin vaimo oli Brinkalan tytär, mikä selittää hautapaikan.

Tuo on kyllä aika sekasortoista, mutta taas ollaan yhtä palaa lähempänä ratkaisua, tuon Tyrvää yhteyden kautta.
Kuumetautisena saatan sotkea enemmän kuin selvittää. Ehkä tolkummat saa tolkkua juttuun.

[Jari Latva-Rasku]

Impolan, Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet, Genos 66(1995):

"Pyrittäessä selvittämään Kiikoisten asukkaiden turkulaisia yhteyksiä on luotettaviin tuloksiin pääseminen erittäin vaikeata lähteiden niukkuuden johdosta. Turussa oli 1500-luvulla useita Kyrö- ja Kyröläinen-nimisiä porvareita, joista kaksi, Hannu Pietarinpoika Kyrö ja Jaakko Olavinpoika Kyrö, kohosivat pormestareiksi, edellinen 1558 ja jälkimmäinen 1585. [14] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#14) Porvarisnimi Kyrö on tietenkin voinut johtua mistä tahansa länsisuomalaisesta Kyrö-nimestä, mutta jotkut sen kantajat ovat saattaneet kuulua tässä käsiteltyyn sukuun.

[14] J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet, 3. häftet, Bidrag till Åbo stads historia (BÅSH) XII, Helsingfors 1916, s. 177, 179, 239; J. W. Ruuthin kokoelma IX, VA. - Jaakko Olavinpoika Kyrö l. Kyröläinen main. porvarina Turussa vuodesta 1576 (VA 233:14), k. siellä (haud. 2.5.) 1594 (Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1553-1654, BÅSH I, Helsingfors 1884, s. 147. Häntä koskevissa lähteissä ei ole viittauksia tässä käsiteltyyn sukuun, mutta hänen sukulaisillaan oli yhteyksiä Tyrvään suunnalle: hänen poikiensa holhoojan, linnankirjuri Henrik Hannunpojan 2. vaimo Elisabet Martintytär Kyrö oli 2. aviossa pormestari Nils Torkilinpojan kanssa, joka sai 1585 verovapauden 8 äyrin nimismiestaloon Tyrväänkylässä. Utdrag ur Åbo stads dombok 1626-1632, BÅSH IV, Helsingfors 1887, s. 50; Olav Rundt: Släkten Alftans ursprung, Genos 1991, s. 16."

Vaikka muitakin on ehkä ollut, Turun pormestarit näyttäisivät olleen ikäjärjestyksessä: Hannu Pietarinpoika Kyrö 1558-, Jaakko Olavinpoika Kyrö 1585- ja heti sen jälkeen Michel Krank -1600 ja sitten Nils Torkilsson.

Impola olettaa, että Jaakko Olavinpoika Kyrö ja Elisabet Martintytär Kyrö olisivat olleet sukulaisia holhoussuhteen perusteella. Jaakko Olavinpoika olisi voinut olla vaikkapa Elisabet Martintyttären eno.

Nils Torkilsson ilmestyi Tyrväälle jo vuonna 1585, vaikka avioitui Elisabet Martintyttären kanssa vasta 1600-luvun alkupuolella. Nils Torkilssonia on väitetty Henrik Hanssonin puolison isäpuoleksi. Voisi olettaa, että myös Henrik Hanssonin ensimmäisen vaimon Biretan sukujuuret olisivat Tyrväällä. Nils Torkilsson saa verovapauden nimismiehentaloon Tyrväällä sopivasti vuonna 1585, Biretan kuoleman jälkeen. Pormestari Mårten Sigfridsson olisi voinut olla Mårten Stodiuksen sukulainen niin Henrik Hanssonin ensimmäisen kuin toisen puolison kautta.

[Antti Järvenpää]

Lainaus:
No joka tapauksessa on veljekset Madz ja Mårten Sigfredinpojat, joiden huoltajina on m. Gabriel ja Bertill Mårteninpoika. Lisäksi käy ilmi, että isä Sigfridillä oli veljet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

Tuo kuvaus mahdollistaa aika monta erillaista sukulaisuussuhdetta, mm. sen että on olemassa poikien vaari Sigfred Mårteninpoika, jonka veljiä ovat em. Gabriel ja Bertill Mårteninpojat, ja että Sigrid Sigfidinpojalla on velipuolet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

VAARI SIGFRED MÅRTENSSON

Antti Järvenpää ajatelma voisi olla ratkaisu tuohon hautaan, elikä tuo kiven nimi Sigfrid Mårtensson on tuo Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä Sigfrid Mårtensson, joka on siis haudattu Brinkkalan kuoriin joskus 1500-luvun jälkipuoliskolla.
Olisiko samaan hautaan haudattu myös Sigfrid Sigfridsson.

Kapinoisin hiukan tätä ilmaisua vastaan, syystä:
1) En tietääkseni tai muistaakseni oli näin arvellut, vaikka en pane siitä päätäni pantiksi
2) Olen mielestäni kokolailla johdonmukaisesti ollut sitä mieltä, että förfader ilmaisu haudan myynnissä tarkoittaa nimenoman Israelin omia esi-isiä eikä vaimon, koska tällöin olisi käytetty toista ilmaisua
3) Olen etsinyt Sigfrid Mårtenssonia, joka on haudattu tuonne Kijhlin kuoriin, mutta em. syistä olen olettanut, että ko. henkilön pitäisi olla jostain muusta kuin Sigfrid Sigfridinpojan suvusta.

En väitä olevani oikeassa tässä asiassa, mutta olen jaksanut jotakuinkin johdonmukaisesti kiinnittää huomion siihen, että ihminen käyttää eri ilmaisua omista ja vaimonsa esi-isistä. Näin on nykyään ja luultavasti on myös ollut ennnen.

[Benedictus]

Lainasin tuon katkelman joskus kesällä olleesta viestistä.Pahoillani jos sekoittaa poissa aiheyhteydestä.

Olen siis sitä mieltä, että Sigfrid Mårtenssonin nimi, joka mainitaan Brinkalan kuorissa Israelin myyntijutun yhteydessä on Israelin esi-isä.

Esitin tuon ajatuksen Tyrvään kirkkoherrasta Martinus Olaista, ajallisesti se ei vain oikein sovi.

Kopioin Aulis Ojan Brinkalan sukujutun Maakuntakirjasta:
mainitaan s. 122 Turun pormestarin Knut Danssonin tytär Kristina Knutsdr lahjoittaa miehensä Lasse Nilssonin suostumuksella tytärpuolelleen Kristina Larsdr:lle ja tämän miehelle Erik Olofssonille kivitalon (lyhensin) torinreunasta, jonka talon hän oli ostanut edellisen miehensä Mårten Olofssonin kanssa vieraista käsistä.
Mainitaan ettei lahjaa lasketa Kristina Larsdr:n äidinperinnöksi.
Joka perintö tuli pysyä jakamattomana Lars Nilssonin ja Kristina Knutsdr kuolemaan saakka ja vasta siten siirtyy Lars Nilssonin ainoalle lapselle Kristina Larssdr:lle.

Tämän mukaan Kristina Knutsdr sai siis hallita Brinkalaa ja muuta omaisuutta kuolemaansa saakka.
Huomioitavaa on, että Kristina Knutsdr. isä oli Pormestari Knut Dansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583496
Tyrväänkylän Rauvan omistajana näkyy Knut 1540 luvulla, sitten Thomas Knutson.
Voisiko olla, että tässä on taas yksi pormestari lisää Tyrväältä.

Kristina Knutsdr:n 1. mies oli Mårten Olofsson.
Ajallisesti voitaisiin ajatella, että hänellä oli poika Sigfrid Mårtensson, Sigfrid Sigfridssonin isä.
Sigfrid olisi silloin perinyt Rauvan isoäitinsä isältä Knutilta isänsä Sigfrid Mårtenssonin kautta.

Jos Brinkkalan Kristina Knutsdr olisi Sigfrid Mårtenssonin äiti, selittyy että hänet haudattiin Brinkalan kuoriin.

Missä Sifgrid Mårtensson on vaikuttanut?
Kuka oli Kristinan 1. puoliso Mårten Olofsson?
-on siis kuollut ennen vuotta 1544.

Ja se pääkysymys: miten Sigfrid Mårtensson on Israel Alftanuksen esi-isä?

lähde:R.Hausen, Bidrag till Finlands historia III, ss. 156-158.

[Maisa M]

Olen siis sitä mieltä, että Sigfrid Mårtenssonin nimi, joka mainitaan Brinkalan kuorissa Israelin myyntijutun yhteydessä on Israelin esi-isä.
------------------------

Ja se pääkysymys: miten Sigfrid Mårtensson on Israel Alftanuksen esi-isä?

lähde:R.Hausen, Bidrag till Finlands historia III, ss. 156-158.

Eihän siinä Israelin myyntijutun yhteydessä mainita Sigfridin Mårtenssonin nimeä, vaan Mårten Sigfridsson! Kts. Genos 1989, s. 66, Olav Rundt: "Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets".

"Graven i Brinkkala-koret var släktgrav till 1678, då Mårten Sigfridssons svärsons svärson, kyrkoherden i Storkyro Israel Alftan, sålde den till kyrkan.30 (http://www.sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm#30),33 (http://www.sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm#33) "

Terv. Maisa M

[Antti Järvenpää]

Eihän siinä Israelin myyntijutun yhteydessä mainita Sigfridin Mårtenssonin nimeä, vaan Mårten Sigfridsson! Kts. Genos 1989, s. 66, Olav Rundt: "Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets".

"Graven i Brinkkala-koret var släktgrav till 1678, då Mårten Sigfridssons svärsons svärson, kyrkoherden i Storkyro Israel Alftan, sålde den till kyrkan.30 (http://www.sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm#30),33 (http://www.sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm#33) "

Terv. Maisa M

Tämäkin vielä! Miten se osaakin mennä aina väärin päin?

[Heikki Koskela]

Keskustelun pohjaksi kertaisin muutamia jo selvitettyjä seikkoja tai huomioita:
A) Abrahamin äiti ei ole Emerentia Tott vaan Elin Mårtenintytär. Tästä johtuen oletettavasti ”sal moder” on joku toinen Abrahamille läheinen nainen.
B) Tämä alkuperäinen dokumentti ei kerro suvun liittyvän Kaarina Maununtyttäreeseen, vaan tässä puhutaan ainoastaan kuningataren veljestä, jolloin vaihtoehtoja jää useita. Kaikki kiitos tästä huomiosta Jari Latva-Rauskulle.
C) Kroniikassa nimellä mainitut henkilöt on pystytty indentifioimaan Emerentia Tottia lukuunottamatta, mutta virka-asemat eivät näyttäisi pitävän paikkaansa.
D) Suomessa mainitut kuninkaankartanot ” Sundby, Ljusta och Gesterby” eivät tunnu löytyvän mistään tunnetusta lähteestä.

Antti Järvenpään aloittama keksustelu on saavuttanut menestystä SukuForumin käyttäjien keskuudessa. Keskustelun seuraajia lienee kohtsiltään noin 39 000 ja ketjuun kirjoitettuja kannanottoja näyttää olevan huikeat 776. Kannanotot ovat tosin rajoittuneet melko suppeaan kirjoittajien piiriin. Luulen kuitenkin, että he ovat olleet parhaiten perillä Abrahamin omin käsin kirjoittamasta kronikasta.

Itse olin ketjun tilaajana pitkään mutta sitten hermot pettivät ja luovuin sen tilaamisesta sähköpostiini. Nyt käyn satunnaisesti ja oma-aloitteisesti katsomassa montako tuumaa on tekstiä tullut lisää.

Anteeksi nyt kirjoittajat mutta oletteko varmasti tekemässä selvyyttä Antin tekemiin kysymyksiin (A-D) vai onko vain muuten mukava kirjoittaa asiasta ja sen vierestä. Melestäni tämä ketjun aikana on kirjoitettu suuntaan jos toiseenkin ja tämmöinen hieman alimitoitetuilla aivoilla lueskeleva meikäläinen on täydellisesti ulkona Abrahamin kronikan sanomasta. Mitään logiikka en nimittäin enää löydä.

Älkää nyt loukkaantuko minun viestiini ja jatkakaa vain kirjoittelua, jos näette sen tarpeelliseksi. Minä nosta vertauskuvallisesti ja yksinkertaisesti käteni pystyyn.

Hyvää isänpaivää ja syökää lasten laittamat makoisat kakut ja karamellit kuuliaisesti. He turvaavat tulevaisuutensa teihin. MIelenrauhaa.

[Jari Latva-Rasku]

Anteeksi nyt kirjoittajat mutta oletteko varmasti tekemässä selvyyttä Antin tekemiin kysymyksiin (A-D) vai onko vain muuten mukava kirjoittaa asiasta ja sen vierestä. Melestäni tämä ketjun aikana on kirjoitettu suuntaan jos toiseenkin ja tämmöinen hieman alimitoitetuilla aivoilla lueskeleva meikäläinen on täydellisesti ulkona Abrahamin kronikan sanomasta. Mitään logiikka en nimittäin enää löydä.

Hyvä huomio, aina pitäisi kysyä, mihin on pyrkimässä. Miksi-kysymykseen onkin paljon vaikeampi vastata, koska on kysymys keskustelupalstasta.

Mielestäni viimeaikaisen keskustelun keskeinen punainen lanka on ollut unohtaa kronikka ja katsoa, mitä voi selvitä ilman kronikan rajoitteita. Ilmeisesti käytännön syistä Ruotsista mahdollisesti löytyviä lisätietoja ja -oletuksia ei ole voitu penkoa ja on keskitytty käytännön syistä ja pohtimisen halusta Ericus Ericin sedän Henrik Hanssonin kytköksiin. Oma antini tähän keskusteluun on ollut valitettavan olematonta, koska osaamista tarvitaan paljon enemmän, ja jatkossa yhä enemmän. Keskustelu voi päättyä haastavuuden lisääntyessä.

On mahdollista, että esimerkiksi kamreeri Sigfrid Sigfridssonin sukutaustojen selvittäminen ei tuo mitään uutta Alftanusten alkuperän ymmärtämiseen, vaikka hänen poikansa Mårten oli tuntemattomalla tavalla Ericus Ericin serkun Mårten Stodiuksen sukulainen. Suomen kamreeri Sigfrid, tai ainakin hänen isänsä, oli mahdollisesti syntyisin läheltä Ylä- ja Ala-Satakuntalaisten vouti- ja kirjuripiirien tyyssijoja. Siellähän vaikutti samoihin aikoihin esimerkiksi Sääksmäen vouti Hans Olofsson, jota Rundt on arvellut kronikan vastaisesti Alftanusten kantaisäksi. Toisaalta on selvinnyt, että niin Henrik Hanssonin kuin Sigfrid Sigfridssonin puolisot ovat ilmeisesti olleet peräisin Turun porvari- ja pormestaripiireistä. Porvarisvallan keskiöön näyttäisivät liittyvän myös Tyrvään seudulta peräisin olevat Kyrö-sukuiset porvarit. Alftanusten oikeat esi-isät ja -äidit ovat todennäköisesti monet kerrat kätelleet keskustelussa esiintyneitä henkilöitä.

[Benedictus]

Nämä jutut kiertävät ja kaartavat myönnetään, punainen lanka on kuitenkin se, että pyritään rakentamaan se verkosto eli klaani, jonka sisällä toiminta pitkälti tapahtui.

Meidän nykyihmisten on vaikea samaistua tuonajan ihmisen maailmaan.
Sitä hallitsi sukupiiri, koska se oli ainoa sosiaaliturva. Suku käsite oli aivan muuta kuin nykyään.
Koska uskonnollisista syistä avioliitot voitiin solmia vasta pikkuserkkujen lasten välillä, syntyi tarkka kontrolli ketkä olivat sopivia.
Tietysti oli poikkeuksia, erityisesti rikkaat leskinaiset, jotka voivat itse päättää uusista puolisoistaa.
Mielestäni olemme aika hyvin päässeet eteenpäin Henrik Hansson "Stodius" vaimojen suhteen.
Luulisin, että saman verkon toiselta laidalta löydämme Ericus Erici Alftanuksen äidin.
Se mitä jo saatu tieto kertoo osoittaa, että tuo Klaani on ollut silloisen Ruotsi-Suomen mittakaavassa hyvin rikas ja hyvin vaikutusvaltainen Juhana kuninkaan aikana.
Kaarle kuningas veikin osan heidän vauraudestaan, mutta ei nujertanut heitä lopullisesti.
Toivottavasti mestarimme jaksavat vielä tutkia uusia ja vanhoja lähteitä tässä maratoonissa.

Latva-Rasku kirjoitti seuraavaa:Vaikka muitakin on ehkä ollut, Turun pormestarit näyttäisivät olleen ikäjärjestyksessä: Hannu Pietarinpoika Kyrö 1558-, Jaakko Olavinpoika Kyrö 1585- ja heti sen jälkeen Michel Krank -1600 ja sitten Nils Torkilsson.

Impola olettaa, että Jaakko Olavinpoika Kyrö ja Elisabet Martintytär Kyrö olisivat olleet sukulaisia holhoussuhteen perusteella. Jaakko Olavinpoika olisi voinut olla vaikkapa Elisabet Martintyttären eno.

Nils Torkilsson ilmestyi Tyrväälle jo vuonna 1585, vaikka avioitui Elisabet Martintyttären kanssa vasta 1600-luvun alkupuolella. Nils Torkilssonia on väitetty Henrik Hanssonin puolison isäpuoleksi. Voisi olettaa, että myös Henrik Hanssonin ensimmäisen vaimon Biretan sukujuuret olisivat Tyrväällä. Nils Torkilsson saa verovapauden nimismiehentaloon Tyrväällä sopivasti vuonna 1585, Biretan kuoleman jälkeen. Pormestari Mårten Sigfridsson olisi voinut olla Mårten Stodiuksen sukulainen niin Henrik Hanssonin ensimmäisen kuin toisen puolison kautta.

Pohdintaa: Mårten Persson Kyrö ja Hans/Johan? Persson Kyrö pormestari 1558voisivat olla veljeksiä. Eli on Per Kyrö jossain?

Valborg Olosdr oli Mårtenin puoliso, joka Mårtenin aikaisen kuoleman jälkeen hoiti kauppahuonetta menestyksellä(Rinne tutkimus).
Jacob Olofsson Kyrö, pormestari 1585.
Sopisi Valborg Olofsdr veljeksi. MUTTA nimi on Kyrö, jolloin Valborg olisi myös Kyrö.
Luulisin ennemmin, että Jacob Olofsson on Valborgin veli, joka on nainut Hans Persson Kyrön tyttären ja ottanut vaimon suvun tai talon nimen.

Koska Jacob Olofsson on pormestari 1585 vaikuttaisi, että hän on paljonkin Valborgia nuorempi.

Se viittaisi siihen, että isä Olof on ollut kahdesti naimisissa, ensin Valborgin äidin kanssa, sitten Jacobin äidin kanssa.

Olofin kuoltua, nuori leski nai Nils Torkilssonin, jota noin ollen voitaisiin sanoa Valborgin Mårtensdr:n isäpuoleksi. Huomenlahjaksi saatu tila Tyrväällä siirtyy Nilssille.

Kiinnostaisi tietää, kukahan oli Michel Krankin äiti? Olisiko Peersson Kyröjen sisko?

Onko Nils Torkilssonin alkuperästä minkäänlaista arvaustakaan?

Kamreeri Sigfrid Sigfridssonilla oli veli tai veljiä, joiden isännimi oli Hansson.
Olisiko Hans Persson Kyrön vaimo myös Sigfridin isän Sigfridin vaimo?

[Benedictus]

Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).

1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).

Michell Krank mainitaan 1552-1600.
Vaimonsa Elisabeth Myllarin sisko Valborg jää leskeksi 1563, kun miehensä pormestari Hans Skotte mestataan.
Jos Elisabeth olisi vanhempi Valborgia voisi olla naimisissa Michelin kanssa jo 50-luvun alussa.
Tällöin poika Henrik voisi olla aikuinen 70-luvun alussa.
Silloin Henrikillä voisi olla tytär Anna Henriksdr Krank 90-luvun alussa.
Ehkä jo 1585, koska 16-vuotias oli jo hyvinkin naimaikäinen.
Huomioiden Mårten Sigfridssonin väitteen, että kamreeri ja vaimonsa olivat uhdessä hankkineen tiloja 80-luvulla.

Jos Kamreerilla olisi ollut 1. 2. vaimot, niin kuvittelisi, että se olisi tullut esille, koska tilojen hankinnoilla juuri perusteltiin niiden siirtymisen estoa vieraille.

Digiarkisto on erinomainen paikka sekoittaa pakkaa edelleen. Maantieteilijänä en voi vastustaa paikkojen tutkimista, kuten olette huomanneet.Niistä löytyy aina kiinnostavaa tietoa.

KUTEN
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1091238
Saarioisten Brusila läänitetty Henrik Krankille 1593-1604.

Mutta sama tilalla 1586-1590 Israel Pålsson Stiernkors

NameIsrael Påvelsson Stjernkors
i borgläger1567, Hämeenlinna1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
ryttare under Hoffanan15711 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
fogdeBET 1573 AND 1582, Sääksmäki1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
fogde öfver krono och ödeshemman sam tullkvarnar i Tavastehus län15871 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
Deathbef 15891 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
FatherPåvel Nilsson/Paulus Nicolai Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_358.htm) (-1566)



Israelin varhaisimmista vaiheista tiedetään, että hän toimi Horn-suvun kartano- ja läänitysvoutina. Sääksmäellä hänet mainitaan 1571 nimismiehen tehtävässä, mihin tavallisesti valittiin talonpoika. Tämä luottamustoimi oli hänellä kuten monella muullakin samaan ryhmään kuuluvalla miehellä alkuaskelena kruunun palvelijan uralla. Hän sai 1572 kovan kilpailun jälkeen nimityksen Sääksmäen kihlakunnan voudiksi,Israel erotettiin voudin virasta (todennäköisesti 1575), mutta hänelle uskottiin edelleen sotilaallisia johtotehtäviä ja 1586 hänet nimitettiin koko Hämeen läänin autiotilojen ja tuulimyllyjen voudiksi. Jälleen häntä vastaan esitettyjen syytösten vuoksi hänet vietiin Tukholmaan ja teloitettiin siellä.

Jo isä Paulus Nicolai oli omistanut kaksi taloa Sääksmäen Sillantaan kylässä, toisen kenties vaimonsa perintönä.

Israel Paavalinpoika Särkilahti S ehkä 1540-luku, K 1588/1589 Tukholma. V Sääksmäen kirkkoherra, rovasti Paulus Nicolai. P Margareta Matintytär.

URA. Sääksmäen nimismies 1571; Sääksmäen kihlakunnan vouti 1572 - 1575(?); Hämeen läänin autiotilojen ja tuulimyllyjen vouti 1586.

Teloitettu 1588/1589.


Spouses
1Margareta Mårtensdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_086.htm)
Deathaft 16051 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)



ChildrenAbraham Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_307.htm)
Ivar Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_329.htm) (-1620)
Juliana Israelsdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_336.htm)
Klaus Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_341.htm) (-1610)
Kristoffer Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_342.htm) (-1600)
Måns Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_348.htm)

Kristoffer Israelsson Stjernkors
ryttare under adelsfanan15941 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
Death1600, Liivinmaa1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
fänrik för Kasten Schades fana16001 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
FatherIsrael Påvelsson Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_326.htm) (-<1589)
MotherMargareta Mårtensdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_086.htm) (->1605)


Spouses Brita Månsdr Spåra


Nuorin oli ilmeisesti Brita Henrikintytär. Hänet oli vihitty 1584 avioliittoon Janakkalan Vanaantaan herran Måns Henrikinpojan (Spåra) kanssa tämän toisessa avioliitossa. Ramsayn arvelu (s. 417) Måns Henrikinpojan kuolemasta n. 1590 näyttää pitävän paikkansa. Britaa ei mainita vuoden 1595 perintösopimuksessa. Ramsayn tietämän mukaan hän meni uudelleen naimisiin 1595 kuolleen tuomiorovasti Henricus Canutin pojan Gustavin kanssa. Brita ei ilmeisesti asunut 1595 enää Hämeessä. Se lienee syy poisjääntiin perintösopimuksesta. Kummastakaan avioliitosta ei ollut lapsia, koska hän oli perillisikseen testamentannut sisarensa Margaretan ja tämän lapset (Tuuloksen käräjillä 15.7.1611, Jully Ramsayn kokoelma 5, Tawast).





Yllä olevasta voidaan päätellä ettei Brita Månsdr Spåra ollut Brita Tawastin vaan Margareta Eriksdr Boijen tytär.
Brita Tawastin anoppi 2. oli siis Michel Krankin 2 vaimo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1093254
Ivar Israelsson 1606-10
Lainaus Juhanu Pesu:
Kristofferin ja Erik Perssonin (Pistolhjelm) sisar oli Krister Mattson
Melartopaeuksen puoliso.

Uskonpuhdistaja Pietari Särkilahden veljenpoika Israel Påvelsson Stierkors
till Sillantaka oli Sääksmäen voutina ainakin 1572-4. Hänen poikansa,
vänrikki Ivar Israelsson Ståhl nai vouti Kristoffer Pehrssonin (aat.
Pistålhjelm) tyttären Karinin.
Minulle on sukututkimusta muutaman vuoden harrastellessani tullut sellainen
näppituntuma, että voudinvirka yleensä periytyi isältä pojalle tai vävylle.
Joissain sukutauluissa olen huomannut Kristoffer Pehrssonin anoppina
mainitun Malin-nimisen henkilön. Voisikohan kyseessä olla juuri Olav Rundtin
Alftan-selvityksessään (Genos 1991) mainitsema Hans Olofssonin puoliso Malin
Henriksdotter? Tämä ehkä selittäisi, miksi kihlakunnantuomarin pojasta tuli
vouti, edellyttäen, että Kristoffer Pehrssonin (till Viiala, Pistålhjelm)
isä todellakin oli tuomari Per Jönsson, Jöns Brunin poika.

Tämän pitkän Brusilan omitaja jutun jälkeen voidaan kysyä, mikä oli Henrik Krankin suhde Brusilan Stiernkors omistajiin.
Olisiko hänen vaimonsa ollut Israelin tytär? Tai sisar.
Brusilan omistajana aiemmin Michel Matsson. Israelin äiti Matsdr.
Ivar Israelsson mainitaan syntyneen noin 1560.

N.N. Israelsdotter Stjernkors
FatherIsrael Påvelsson Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_326.htm) (-<1589)
MotherMargareta Mårtensdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_086.htm) (->1605)


Spouses
1Göran Jönsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps02/ps02_357.htm)




frälseman till Kangarois.
Poikansa peräsi holhoojaltaan Henrik Hanssonilta(Stodius) jotain peruja?

Tätä kirjoitusta tehdessä tulee mieleen, että onko tässä Ericus Erici Alftanuksen äidin alkuperä.

Israel Stiernkorsin lapset ovat sopivan ikäisiä.
Esimerkiksi Julianasta mainitaan puoliso Olof Henriksson k. 1600.
Mikään ei estä etteikö hänellä olisi voinut olla 1580-luvulla Hans Erikssonia puolisona.
Tai tuntematon tytär.

[Sami Lehtonen]

Muutama korjaus. Käsittääkseni Erik Persson Pistolhjelmin isä on varuskirjuri Per Eriksson päätellen Akaan Hautaan talojen omistuksista.

Kankaroisten Yrjänä Jönsinpojan poika ei perännyt Stodiukselta mitään, vaan TRO 26.7.1639 viitattiin hänen ja äitinsä (po. äitipuolensa) aiemmin todistaneen Stodiuksen ottaneen holhottavalleen kuulunutta omaisuutta. En nyt ulkomuistista muista holhottavan nimeä, mutta ilmeisesti Erik Yrjänänpojan äitipuoli Brita Niilontytär oli tälle sukua. Erikin äitihän oli em. Israel Paavalinpojan tytär.

[Benedictus]

Yöllä rakentelin Brusilan ihmisverkkoa.
Netistä tulee väliin liiankin helposti vastauksia, jotka ovat epävarmoja.Kuten Ivar Israelsson vaimon alkuperä. Pistolhjelmit ja muut eivät ole tuttuja.

Kankaroisen heitin, koska muistelin siihen liittyvän Henrik Hanssonin. Aiemmin josain on sitä käsitelty.
Mutta Yrjänä Jönsinpoika ei ollut rajoittunut vain yhden maakunnan piiriin, jos kohta hänen pyrkimyksensä muualla eivät erityisemmin onnistuneetkaan. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua oli hän, nähtävästi 1600-luvun alkuvuosina, solminut uuden avioliiton. Tämä toinen puoliso, Brita Juhanantytär, oli Turussa 1599 mestatun Niilo livarinpojan (avioton Särkilahti-Stjernkors) leski, joka aikaisemmin oli ollut naimisissa Sauvon kirkkoherran Canutus Johanniksen kanssa [15] (http://genealogia.fi/genos/30/30_33.htm#15). Toisessa avioliitossaan Yrjänä Jönsinpoika sai haltuunsa sekä herra Canutuksen että Niilo livarinpojan maaomaisiuuden. Edellisellä oli ollut tila Sauvon Yli-Paddaisissa (nyk. Paddaisten kartano), jälkimmäisellä mm. Vartsalan säteri Sauvossa ja siihen liittyen Kaltunpään tila. Nämä kaikki tilat mainitaan 1600-luvun alussa Yrjänä Jönsinpojan nimissä, ja Jesper Matinpoika Cruusin tunnetussa rälssintarkastusluettelossa mainitaan nämä tilat edelleenkin rälssittömän Yrjänä Jönsinpojan hallussa [16] (http://genealogia.fi/genos/30/30_33.htm#16). Wilhelm Gabriel Lagus, joka on Cruusin luettelon julkaissut, ei ole pystynyt tunnistamaan Yrjänää, vaan on pitänyt häntä jonakin Kaarle-herttuan kätyreistä, joka on saanut mestatun Niilo Särkilahden tilukset [17] (http://genealogia.fi/genos/30/30_33.htm#17).
Varsin pian joutuvat tilat kuitenkin pois Yrjänä Jönsinpojalta. Tapaa niiden menettämiseen ei tiedetä, mutta ne joutuvat Johan de la Gardielle, joka liittää ne nähtävästi varsin vaivihkaa muuhun maaomaisuuteensa Sauvon seudulla [18] (http://genealogia.fi/genos/30/30_33.htm#18).

Se mitä tuolla Brusila jutulla haluan korostaa on se verkko joka mielenkiintoisesti kiertyy takaisin Turkuun ja Stodiusten ja Krankkien ympärille.

[Benedictus]

Viitaten edelliseen juttuun.

Vanha kommentti Latva-Raskulta:



Keskustelu Abrahamin kronikasta on käynyt yhä mielenkiintoisemmaksi.

Mielestäni on pohdinnan arvoista, miksi Abrahamin isä Ericus Erici ja isä? sekä isän sedät käyttivät tähti ja risti-sinettiä? Roland Hansson taisi käyttää myös pelkkää tähteä.

Rundt eritteli artikkelissaan Mårten Stodiuksen ja hänen isänsä Henrik Hanssonin mahdollisia sukulais- ja ystävyyssuhteita Sääksmäen Stjernkors- ja Fogelhufvud-suvun edustajien kanssa. Fogelhufvud-suvulla oli Måns Sigfridssonin kautta sukuyhteys Perniön Laukan ja hänen puolisonsa Karin Knutsdotterin kautta Kalmusnäsin/Sjundbyn sukuun. Ainakin Stjernkors- ja Laukan suvussa käytettiin tähtiaiheisia sinettejä ja taisi myös Fogelhufvud-suvun sinetti olla sellaisen johdannainen.

Alftanusten sukuun liittyvät Astreniukset käyttivät nimeä, joka oli Astrum-johdannainen, eli tarkoitti tähteä ja tähdistöä. Isak Astrenius käytti nimeä jo ennen avioitumistaan Alftanusten suvusta peräisin olevan Susanna Reiniuksen kanssa.

Abraham Erici oli Henrik Hornin eli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin 7. ja 8. komppanian saarnaaja.

Vuoden 1653 katselmusluettelossa oli 7. komppaniassa Abraham Eriksson-niminen profossi. Olisi mielenkiintoisa tietää, kuka hän on ollut, jos ei saarnaaja Abraham Erici? Saman rykmentin ratsutilan Siuntion Palmgårdin isännän nimi on myös Abraham Eriksson. Tästä Abrahamista ei kuitenkaan löytynyt nimiyhteyden lisäksi merkintää mahdollisesta palveluksesta.

Vuoden 1653 ympärillä ovat 7. komppaniassa palvelleet Christoffer Stjernkors, Hartvig Speitzin pojat Gustaf ja Hartvig, joiden äiti oli Stjernkors ja Isak Johansson Porila, jonka puoliso mahdollisesti oli Christoffer Stjernkorsin sisko ja Speitzin poikien täti. Abraham on ainakin ollut tekemisissä Sääksmäen Stjernkorsien kanssa.

Miten asiaa enemmän tuntevat suhteuttavat Stjernkorsit Erik Hanssonin, Hans Erikssonin ja vieläpä Hans Olofssonin yhteyteen? Eikö todennäköisintä ole, että sinetti/vaakuna on peritty kronikasta mainitulta ja Henrik Hanssonin kuitissa mainitulta Hans Erikssonilta?

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Antti Järvenpää http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=71643#post71643)
..... en malta olla laittamatta esille Tuomiokirkon protokollaa 6 tammikuuta 1679, jossa on seurava teksti:
......
2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.

Tämäkin on jäänyt vaivaamaan, kenestä Sigfridistä tässä on kyse?

Olisiko kyseessä seuraava?
12.4.1590 Siffre Morthensson en af skne skriffuen bleff begraffuen medh Sondags klockor och…..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697983
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä TerhiA http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=73067#post73067)
Ketjun pääasiaan nähden sivuseikkana, mutta linkin henkilöön mahdollisesti liittyen huomasin Kiuasmaalla seuraavanlaista:
Sipi Martinpoika. Käkisalmen (Laatokan) eskaaderissa 1585 laivakirjurina. Etelä-Suomen (Luvian) veistämöillä laivakirjuri 1686-90.
Lieneeköhän kyseessä sama Siffre?
Siffreen liittyen epäiltiin muistaakseni skepps skrivare -ammatin olemassaoloa. Kiuasmaa kuitenkin valistaa: .... laivakirjurien henkilöryhmässä, missä ylintä kerrosta edustivat amiraalinkirjurit ja suurien satamien satamakirjurit. He olivat asemansa puolesta laivanpäälliköiden tasolla - mahdollisesti vieläkin vastuullisemmissa tehtävissä, kun ottaa huomioon heidän toimintansa amiraalin esikunnan pysyväisluonteisena päällikkönä.
Lisäinfona Kiuasmaa kertoo, että 1600-luvun alkupuolella laivakirjurin toimet lakkautettiin. Vuonna 1587 heitä oli palveluksessa 12, mutta v1604 enää vain 7.
Kyösti Kiuasmaa: "Suomen alempi sotilaspäällystö 1500-luvun loppupuolella", Hki 1968.


Itse asiassa kun olen nyt katsellut melkoisen määrän linnan tilejä kursoorisesti lävitse, niin kyseessä on varmaankin laivakirjuri "Skeps Skrivare", sillä monessa kuitissa näyttäisi olevan aivan samannäkoinen titteli.

Tämä Kiuasmaan lainaus vielä vahvistaa asian, että tällainen virka on selkeästi ollut.


Genos 74 (2003) on Heikki Impolan artikkeli Laivakirjuri Bertil Olofssonista. Kirjoituksen mukaan laivakirjurilla oli vävy nimeltä Klemet, selvästikin sama henkilö kuin Matthias Bartholdin lankona mainittu porvari Klemet Henriksson. Tämä tieto vahvistaa kohtalaisella varmuudella laivakirjuri Bertil Olofssonin Matthias Bartholdin isäksi ja samalla Olof Kyröläisen Bertil Olofssonin isäksi.

Toinen huomio olisi viitteessä: "Olav Rundtin artikkelissa "Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets" kamreerin syntyperä jää avoimeksi (Cenos 1989: 65). Vuoden 1606 voudintileistä ilmenee, että hänen isänsä oli kotoisin Tyrväänkylästä. Hän omisti siellä entisestä suuresta nimismiestalosta osan, joka oli "hans rätta fäderne". KA 2471:27v."

En löytänyt tietoa viiteen dokumentista. Olisikohan joku muu löytänyt, mistä tuo tieto tulee?


Koska Matthias Bartholdin sisar oli naimisissa turkulaisen porvarin kanssa, on mahdollista ja jopa todennäköistä, että myös nämä sisarukset olivat kotoisin Turusta. Sieltä ei kuitenkaan löydy ketään Bertil Kyröä tai Kyröläistä. Mikäli sisarusten isä esiintyy asiakirjoissa jollakin muulla porvarisnimellä, saattaa hänen tunnistamisensa olla mahdotonta. Patronyymin perusteella etsittäessä ainoa ajallisesti sopiva Bertil Olavinpoika olisi Aningaisten kaupunginosassa asunut laivakirjuri, joka toimi 1580-luvulla Turun satamapäällikkönä. Hän hoiti vuoden 1586 vaiheilla koko Suomen laivaväen hallintoasioita "amiraalin valtuutettuna". [17] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#17) Hänellä oli palkkatiloiksi tarkoitettuina "pikkuläänityksinä" 4 äyrin talo Lempäälän Innilässä (hänen nimissään maakirjassa 1586-1602) ja suunnilleen samankokoinen talo Rymättylän Äijälässä (1586-1590 ja lesken nimissä 1591-1606). Bertil Olavinpoika kuoli Turussa 1588 (haud. 2.5.) ja hänen leskensä Kaarina Tuomaantytär 1608 (haud. 4.11.). Heillä oli poika, kirjuri Knut Bertilinpoika, joka kuoli Turussa 1610 (haud. 16.4.). [18] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#18)

Sigfrid Mårtensson, joka haudataan tuomiokirkkoon 1590 on siis laivakirjuri.
Samaten laivakirjuri Bertill Olofsson Kyrö, jonka poika on Karkun kappalainen Matias Bartholdi, Collinus suku.
Tässä meillä on nyt kumminkin 2 laivakirjuria samalta ajalta.

Sosiaalisesti ajatellen Sigfrid Mårtensson sopisi hyvinkin kamreeri Sigfridin isäksi. Myös Ajallisesti.

[Pekka Hiltunen]

Vähän asia vierestä: Keskustelussa vilahtaneen lainauksen (Porin Indrenius-Curnovius -ketjusta) "horkarl" -sanan etymologiaa on taidettu käsitellä jossain ketjussa "äskettäin": Ramsayn horkarl on siis selvää ruotsia ja tarkoittaa kuin tarkoittaakin huoripukkia.

Eilen kuultiin mielenkiintoinen radio-ohjelma (Yle, Radio puhe) Ruotsin aateliston elämästä ja tavoista 1600-luvulla. Ohjelmassa haastateltu historiantutkija kuvaili sitä, kuinka paljon aatelisto (ja varsinkin ylhäisaatelisto eli aristokratia) panosti hautajaisiin, kun suvun asemaa haluttiin pönkittää ja lujittaa: jo hautajaisten valmisteluihin saattoi hyvinkin kulua vuoden päivät. Varsinkin Suomen puolelle oli usein vaikeaa saada paikalle toivottuja henkilöitä, siis tuttavapiirin vaikutusvaltaisimpien sukujen edustajia, ja esimerkkinä mainittiin, että mm. maaherra Lorentz Creutz joutui järjestämään kahden tyttärensä häät ja hautajaiset perättäisille päiville...

Voidaan nyt siis ainakin tämän esimerkin valossa luottaa Olav Rundtin arvostelukykyyn liittyen kuoleman ja hautauksen väliseen mahdolliseen aikaeroon, vaikka Henrik Hanssonin äidin Malinin kuolintietoihin (5.3.1588 versus 5.3.1589) nyt oltaisiinkin saatu lisävalaistusta.
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466610
Koska laivakirjuri Bertill Olofsson lienee Karkun Collinusten esi-isä ja mahdollisesti Henrik Hanssonin vaimon Valborg Mårtensson Kyrön eno(?),
laitan tähän eräät kummalliset yhteydet, mitkä tulivat vastaan.

Laivakirjuri Bertilin poika Knut näkyy Rymättylän tilalla.

Bertilin Lempäälän Innilässä olevalla tilalla näkyy Påll Bertillson.
Eli isännimen perusteella voisi ajatella, että on myös Bertilin poika.

Seuraavaksi tilalla näkyy Daniel Hansson.
Innilän kartano sijaitsee Lempäälässä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4) Mäyhäjärven (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=M%C3%A4yh%C3%A4j%C3%A4rvi&action=edit&redlink=1) pohjoispäässä.
Nykyisellä paikallaan kartano on ollut 1600-luvulta lähtien, mutta sen omistajia tunnetaan jo vuodesta 1540 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1540) lähtien. Innilä on Lempäälän kartanoista vanhin. Sen perusti 1620-luvulla ratsumestari Kristoffer Danielsson Floor, mutta talon oli omistanut jo hänen isänsä Daniel Hansson. Innilä oli pitkään 1700- ja 1800-luvuilla naapuriensa Lastusten (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lastusten_kartano) ja Sotavallan kartanoiden (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavallan_kartano) kanssa samoilla omistajilla. Kartanon pitkäaikaisin omistajasuku on ollut von Pfaler (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Von_Pfaler&action=edit&redlink=1). 1880-luvulla Innilän omisti lyhyehkön ajan vapaaherra Carl Otto Alexander Munck (http://fi.wikipedia.org/wiki/Munck_af_Fulkila#Nuorempi_Munck-suku) ja siellä syntyi 1886 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1886) Ruth Munck (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruth_Munck) eli Schwester Ruth. Innilässä asui pikkupoikana myös kansanedustaja ja pormestari Väinö Hakkila (http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Hakkila), jonka isä omisti kartanon myös lyhyehkön ajan 1800-luvun lopulla.


http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II194.html
Tietoja henkilöstä: Elin Kristoffersdr (nainen)

Kristoffer Bertilsson (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II195.html) Elin Kristoffersdr –>Perhetiedot (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/FAMs/FF64.html)
Puoliso Lapsia Jöran Henrikss Speitz (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II196.html)
(–>Perhetiedot (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/FAMs/FF65.html))
Daniel Hansson (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II193.html)
(–>Perhetiedot (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/FAMs/FF63.html)) Kristoffer Danielsson Floor (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II191.html)

Tapahtuma Aika Lisätietoja Kuollut 1651—1668 Paikka: Lempäälä?
Kristoffer Bertilsson
Puoliso Lapsia tuntematon puoliso
(–>Perhetiedot (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/FAMs/FF64.html)) Elin Kristoffersdr (http://ristovir.fidisk.fi/sibelius/Records/INDIs/II194.html)

Ominaisuus Lisätietoja Asuinpaikka Osoite: Sääksmäki, Ritvala Alnäs Ammatti länsman Ammatti lagläsare
Hon påpekade, att Orivesi prästgård i själva verket häftade i skuld till henne; från sin gård i Huittula i Sääksmäki hade hon bl.a. låtit föra dit två oxar och en häst, och på egen bekostnad hade hon där byggt en ria och en bakugn. Kyrkoherdens förnämsta kapitalplacering, Suomasema ryttarhemman, hade hon fått i morgongåva. Ett björnskinn - en speciellt eftertraktad persedel vid arvsskiftet - hade hon låtit flå »med egna pengar». Nämnden imponerades kanske också av hennes penningaffärer med Petter Såger i Åbo och av att hon trakterat församlingsborna med mat och öl. Hon blev i varje fall frikänd i allt väsentligt och tilldömdes ersättning för rian och bakugnen.[1 (http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm#1)]
Av räkenskapshandlingarna från Sääksmäki framgår, att denna påfallande välbärgade prästänka tidigare varit gift med löjtnant Hans Fiting och att den gård hon åberopade var Vittinkilä i Huittula. Hemmanet uppstod i början av 1620-talet så, att länsmansgården, som ännu 1618 var ett av lagläsaren Kristoffer Bertilssons till Alnäs många hemman i Ritvala, flyttades till Huittula 1619 och då skrevs på »hustru Margareta», varefter det sammanslogs med granngården, som Hans Fiting tog till ryttarhemman. Det förstorades ytterligare 1633, då Margareta Kristoffersdotter som änka införlivade Killilä ödeshemman i Huittula med sina ägor.[2 (http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm#2)] För att trygga denna stora jordbesittning vände hon sig 1634 till K. M:t.[3 (http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm#3)]
Löjtnant Fiting och hans hustru nämns emellertid också i Ritvala. Kristoffer Bertilssons närmaste arvinge, sonen Klas, innehade dör bl.a. Vehkala hemman, för vilket Hans Fiting, »löjtnant, är på tåg», skattade 1630 och de närmast följande åren, varefter gården återgår till Klas Kristoffersson, Daniel Hansson (Floor), gift med Kristoffer Bertilssons dotter Elin i hennes andra äktenskap, Margareta Kristoffersdotter och Klas Kristoffersson i vilken sistnämndas ägo det förblir efter 1638, då Margareta flyttade till Orivesi.[4 (http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm#4)] Denna följd av växlande ägare till olika delar av Kristoffer Bertilssons stora ägokomplex, som slutligen skrivs på sonen Klas, tyder på att alla parterna var arvingar och att således Margareta Kristoffersdotter skulle vara en hittills förbisedd medlem av syskonskaran. Ett visst stöd för antagna släktskapen är att både Klas Kristoffersson och Margaret Kristoffersdotter hade en dotter Sofia.[5 (http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm#5)] Och därmed skulle också Margaretas ekonomiska status och rundligt tillmätta morgongåva finna sin förklaring.


Eli voidaan todeta, että Pål Bertillsonin jälkeen Innilän tila siirtyy Daniel Hansson Floorille, jonka vaimo Elin oli lainlukija Kristoffer Bertillsonin tytär jonka ensimmäinen puoliso oli Speitz.
Cristoffer Bertilssonin isäksi mainitaan kuitenkin Kangasalan kirkkoherra Bartholomaeus Johannis.
Koska jokin sukuyhteys on Innilään, niin eräs vaihtoehto on, että Bertili vaimo Karin Thomasdr olisi Liuttulan Thomaksen tytär.



Onko kyseisen Kristoffer Bertilssonin alkuperästä mitään tietoa. Jälkeläisiä kyllä näkyy, laajalti.


Vaikkakin vain nimeen perustuen Innilässä, voisiko olla mahdollista, että Kristoffer Bertillsson olisi laivakirjurin Bertilin poika? Jolloin Elin Kristoffersdr olisi perinyt Innilän sedältään Påvelilta.

9724 Henrik Jaakonpoika Speitz (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-kaavio.htm#I132); hän - k. Sääksmäki, 1609. •
Alilaamanni, Liuttulan isäntä.
Henrik mainitaan 1578 Hogenskild Bjelken kirjurina.
Lainlukija Hauhon- ja Hollolan kihlakunnissa (1588 - 1603).
Pohjois-Suomen alilaamanni.
Sai 13.7.1588 rälssivapauden vaimonsa perintötilaan Sääksmäen Liuttulaan, rälssivapaus vahvistettiin 22.10.1593 ja uudelleen ratsupalvelusta vastaan 19.1.1602.
Oheisteidon lähde kadonnut netistä..
9725 Margareta Tuomaantytär Hufvudsköld (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-kaavio.htm#I133); hän - k.1625. •
Margareta avioitui Henrikin kuoltua uudelleen 1610 turkulaisen kirkkoherran, maisteri Gregorius Martin Teetin (k. 1615) kanssa.
Lapset tästä toisesta avioliitosta ovat: Joackim (k. 1644 ylioppilas), Yrjö (lainlukija) ja Hartvik (lainlukija)..Heidän lapsensa:
Jöran Henrikinpoika Speitz [4862 (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-henkilotiedot.shtml#I128)]
1591 - 1651:
Hartvig Henrikinpoika Speitz
, - k. noin 1615.
9726 Cristoffer Bertilinpoika till Alnäs (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-kaavio.htm#I135); - k. Sääksmäki. •
Lainkukija ja vouti 1585-1616 Ritvalan Alnäs
-Katkelma: Sääksmäen kihlakunnan vouti Kristoffer Perttelinpoika 1597 siirtyi Ylä-Satakunnan lainlukijaksi. Lähde: Kankaroisten suku, Yrjö Blomstedt, http://www.genealogia.fi/genos/30/30_33.htm.
9727 Kirsti Henrikintytär (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-kaavio.htm#I134)Heidän lapsensa:
Elin Helena Kristofferintytär Alnäs [4863 (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-henkilotiedot.shtml#I129)]























































19450 Tomas Pertunpoika Liuttula (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-kaavio.htm#I138); synt. Uskela, - k. ennen 1567. •
Rälssimies. Liuttulan ja Jutikkalan isäntä. (eräs lähde:PH).
19451 Valpuri Henrikintytär Hufvudsköld (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-kaavio.htm#I137); synt. Kokemäki, - k.1600. •
Lähde i: PH
Lähde ii: Else Leanderin sukutaulu (http://www.sukupuu.net/suku/leander-else/gp6020.htm#head1).Heidän lapsensa:
Margareta Tuomaantytär Hufvudsköld [9725 (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-henkilotiedot.shtml#I133)] 19452 Bartholomeus Johannis (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-kaavio.htm#I136) •
Pälkäneen kirkkoherra 1552.
Heidän lapsensa:

Cristoffer Bertilinpoika till Alnäs [9726 (http://www.saunalahti.fi/kimmojan/suku/esipolvitaulu/KO-esipolvet-henkilotiedot.shtml#I135)]

[olanyk]

Keskustelussa (Helsingin) Malmin suvuista tuli esiin talokauppa Suutarilassa joka herätti minulle kysymyksen oliko Helsingissä kaksi Mårten Simonssonia va ielikö Mårten vielä 1643. Keskustelussa esillä ollu Hoppius/Ilonus suku voisi viitata Porvoon lisäksi Huopalahteen johon liittyi Espoon Klobbskog.

Lainaus: Bertil Matsinpoika asui ensin Skomakarbölessä vuodesta 1633 ja osti sitten tilan Malmilta (Philipuses hemman), joka ostotapahtuma on kirjattu Helsingin käräjillä 30.10.1643. Tyhjilleen jääneen Suutarilan tilan osti Mårten Simonpoika ja tämä on kirjattu käräjillä 13.11.1644.

Olavi

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1110794
Pyhtään Hindersbyssä mainitaan Arendt Lapp, suvusta ei ole tietoa. Nimi vain kiinnitti huomiota, koska Torckin vaimo oli Arendtsdr ja tässätapauksessa kylässä oleva Ingemar Torstensson liittynee Ekelöf sukuun?? ja Helsingin seudun tilakiemuroihin ja Brennerus juuriin.

Josko Arendt olisi jotain samaa juurta Sluk suvun Lappien kanssa?

[Maisa M]

Kävin vähän tuolla Ruotsin vastaavalla keskustelupalstalla ja siellä osui silmiini Antti Alfthanin kysely drabantti Eric Hansson Alftanista Helsinglandista, mistä Alftanit olivat sukukronikan mukaan kotoisin. Viestiketju ei tuottanut hänellä tulosta kyselyyn. Ihmettelen, että ei löytynyt Eric Hanssonia, vaikka Olav Rundt sanoi, että siellä tavattiin Hansjohnin tilalla Näsbyssä tilan omistajana Hans Olofssonin leski Malin Henriksdotter miehensä kuoleman jälkeen 1566 tai 1567 ja vuodesta 1573 oli poika Erik Hansson viljelijänä.

Mikä tässä oikein mättää vielä, että ei edistytä yhtään itse Alftaneissa, vaan koko ajan marssitetaan forumille aina vaan uusia ja uusia ihmisiä, joilla ei taida olla mitään tekemistä itse pääasian kanssa! - Antti Järvenpään toive, ettei poiketa muihin aiheisiin, aloittaessaan tämän ketjun, on jo moneen kertaan junnattu yli turhalla rönsyilyllä, sillä eihän tästä saa enää mitään selvää!

Maisa M :(

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/3892.html?946925668

[Pekka Hiltunen]

Marssitetaan tähän nyt sitten vielä yksi täysin asiaan kuulumaton henkilö netistä sattumalta silmään osuneena.
http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt20.html (http://gamma.nic.fi/%7Ewirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt20.html)
Paavali Juustenin kuolinaika
NB
Yksimielisesti yleisissä hakuteoksissa ja kirkkohistorian yleisesityksissä Paavali Juustenin kuolinajaksi on ilmoitettu 22.8.1576. Jukka
Paarma on kuitenkin Teologisessa aikakauskirjassa 1977 osoittanut, että mainittu aikamäärä on virheellinen. Monien suomalaisten
polveutuessa piispan tyttärestä Annasta tämän avioliitoista Henrik Stråhlmanin ja Hans Cröellin kanssa asia kiinnostaa sukututkijaa. Koska harva sukututkija seurannee mainittua aikakauskirjaa, kiinnitetään asiaan tässä huomiota. Vaikka eräissä piispainkronikan käsikirjoituksissa kuolinvuodeksi ilmoitetaan 1575, niin vakiintui Johannes Messeniuksen Scondia Illustratassa ilmoittama täsmällinen aika 22.8.1576 varsinkin Porthanin julkaiseman piispainkronikan kautta. Paarma osoittaa kuitenkin kuninkaan syksyllä 1575 kirjoittaneen kirjeen piispa Paavalin leskelle, ja Juustenia kutsutaan 11.10.1575 vainajaksi. Keväällä 1575 hän osallistui eräisiin tilaisuuksiin Ruotsissa ja oli elossa vielä 10.8.
Paarman mukaan päivämäärä 22.8. täten voi hyvinkin olla oikea, mutta Messenius on jostakin syystä erehtynyt yhdellä vuodella, joten oikea kuolinaika olisi 22.8.1575.
Genos 52(1981), s. 110
http://www.genealogia.fi/genos/52/52_110a.htm


PH

[Jari Latva-Rasku]

Marssitetaan tähän nyt sitten vielä yksi täysin asiaan kuulumaton henkilö netistä sattumalta silmään osuneena.
http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt20.html


Jotta Ericus Ericin sukujuurien selvittämisessä päästäisiin etenemään, pitäisi ehkä eniten osaavien tehdä, mitä on jo ehdotettu, eli esimerkiksi tutkia kauttaaltaan Alftan maanomistusoloja ja niihin liittyviä yhteyksiä. Tuloksena on mitä luultavammin lisää hypoteeseja. Tällainen selvittäminen vaatii matkustamista, aikaa ja rahaa.

Mielestäni Hiltusen viestillä on oma arvonsa, keskustelulla on arvo sinänsä. Jos kaikki keskustelu käytäisiin vain jonkin vuoksi, keskustelu päättyisi varsin lyhyeen.

Ohessa poiminta Digiarkiston keskustelufoorumista. Myös muilla kuin Stiernkorsella on ollut vaakunassaan tähti ja risti. Sigfrid Matssonilla tähti on ainakin kuusisakarainen aivan kuten Henrik ja Roland Hanssonilla. Sigfrid Mattssonin sukulonkerot vievät Tenholaan, Perniöön sekä Viipurin, Helsingin ja Turun vouti-, kirjuri-, pappis- ja porvaripiireihin. Mukaan mahtuvat esimerkiksi Carsteniukset, joita Claes Brenneruksen poika muistaakseni kiitti väitöskirjassaan.

ILOLA (/KÄRSTILÄ) suku,Viipuri

ILOLA Matts(*1475-),elää 1550,Ilolan herra Matti,Viipurin pitäjän Kärstilän omistaja n.1550
lapsia:
MATTSSON Sigfrid (*i slutet på 1400-talet-)-†1551,* ja†Viborg,till Ilola i Mohla,aatelinen,†Viborg,Ilola,Mohla,bebodde köpegodset Ilola i Mohla,underfogde på Viborgs slott 1538,länsman i Jääskis 1545 och i slottssloven på Viborgs slott,adlad av (gustav vasa).kuningas (kustaa I)aateloi Sigfrid Mattssonin.Vaakuna:en stjärna med sex uddar och ett kors.Erhöll på sitt…gods i Ilola i Mohla sn 1545 och på sammagång i slottsloven i Viborg.Var länsman i Jääskis sn 1545.Var länsman i Jääskis sn 1545.Viipurin linnan alivuoti,Jääsken nimismies,title:slottslov,occupation:warden of the castle,sheriff.
puoliso Karin Henriksdotter(*i slutet på 1400-talet-)†(j.)1567/1609* ja †Viborg,Tenala Bergby,2&,omisti Bergbyn Tenalan pitäjässä,
lapsia:
KÄRSTILÄ Anna*n.1516-†j.13.8.1609†Turku,till Bergby (Holm ja Berg) i Tenala,2&.
puoliso JUUSTEEN 58,Påvel*1516-†22.8.1575

[Maisa M]

Kävin vähän tuolla Ruotsin vastaavalla keskustelupalstalla ja siellä osui silmiini Antti Alfthanin kysely drabantti Eric Hansson Alftanista Helsinglandista, mistä Alftanit olivat sukukronikan mukaan kotoisin. Viestiketju ei tuottanut hänellä tulosta kyselyyn. Ihmettelen, että ei löytynyt Eric Hanssonia, vaikka Olav Rundt sanoi, että siellä tavattiin Hansjohnin tilalla Näsbyssä tilan omistajana Hans Olofssonin leski Malin Henriksdotter miehensä kuoleman jälkeen 1566 tai 1567 ja vuodesta 1573 oli poika Erik Hansson viljelijänä.

Mikä tässä oikein mättää vielä, että ei edistytä yhtään itse Alftaneissa, vaan koko ajan marssitetaan forumille aina vaan uusia ja uusia ihmisiä, joilla ei taida olla mitään tekemistä itse pääasian kanssa! - Antti Järvenpään toive, ettei poiketa muihin aiheisiin, aloittaessaan tämän ketjun, on jo moneen kertaan junnattu yli turhalla rönsyilyllä, sillä eihän tästä saa enää mitään selvää!

Maisa M :(

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/3892.html?946925668

Onko tai on tietysti, koska Suomessakin on, Ruotsissa Suomen SAY:tä vastaava tiedosto? Eipäs koskaan olekaan tullut tätä puheeksi, en ainakaan muista, että kukaan olisi siitä maininnut. Jos siis on, pyytäisin saada linkin siihen tiedostoon tänne. Haluaisin tietysti tutkia Alftan Hälsinglandissa olevan Hansjohnin tilan asujaimistoa 1550-luvulla ja sen jälkeen. Jospa Ericus Erici Alftanin äitikin löytyisi. :rolleyes: - Olav Rundt ja Antti Kolehmainen tietysti kävivät itse Ruotsissa tutkimassa paikan päällä ja se tietysti maksoi, mutta kun nykyään melkein kaikki tieto on netissä, on se tietysti nyt paljon vaivattomampaa, mutta kuka tietää linkit?

En vielä haluaisi "heittää pyyhettä kehään". :confused:

terv. Maisa M

[Sami Lehtonen]

Onko tai on tietysti, koska Suomessakin on, Ruotsissa Suomen SAY:tä vastaava tiedosto? Eipäs koskaan olekaan tullut tätä puheeksi, en ainakaan muista, että kukaan olisi siitä maininnut. Jos siis on, pyytäisin saada linkin siihen tiedostoon tänne. Haluaisin tietysti tutkia Alftan Hälsinglandissa olevan Hansjohnin tilan asujaimistoa 1550-luvulla ja sen jälkeen. Jospa Ericus Erici Alftanin äitikin löytyisi. :rolleyes: - Olav Rundt ja Antti Kolehmainen tietysti kävivät itse Ruotsissa tutkimassa paikan päällä ja se tietysti maksoi, mutta kun nykyään melkein kaikki tieto on netissä, on se tietysti nyt paljon vaivattomampaa, mutta kuka tietää linkit?

En vielä haluaisi "heittää pyyhettä kehään". :confused:

terv. Maisa M

Eipä ole tainnut Jalmari Finnen esimerkki toimia länsinaapuriin päin. SAY oli iso - vuosikymmeniä kestänyt - projekti, jonka tekeminen (siis Suomenkin osalta) jäi kesken. Tänä päivänä sen tekemiseen ei varmaankaan enää ryhdyttäisi.

Mielenkiintoinen tuo Juustenin appiukko. Olisiko sovitettavissa samaan sukuryppääseen? Toisaalta, 1500-luvun asiakirja-aineisto on siihen luultavasti aivan liian ohutta.

[Bodniemi37]

Onko tai on tietysti, koska Suomessakin on, Ruotsissa Suomen SAY:tä vastaava tiedosto?

Ainakin Ruotsin verotusasiakirjoihin pääsee nyt tutustumaan myös verkon kautta. RA:n SVAR-yksikön verkkosivuston, http://www.svar.ra.se/, linkin Gå direkt till alta avautuu riippuvalikko, josta voidaan valitaan vaikkapa kohta Landskapshandlingar 1530-1630. Hälsinglandin ko. asiakirjat näyttävät löytyvän skannattuna kuvina vuodesta 1542 alkaen vuoteen 1620 saakka. Kuvien katseluun tarvitaan sivustolta ladattavissa oleva ohjelma ja maksullista katseluaikaa (linkki Kundservice - > Abonnemang).

Terveisin,

[Maisa M]

Ainakin Ruotsin verotusasiakirjoihin pääsee nyt tutustumaan myös verkon kautta. RA:n SVAR-yksikön verkkosivuston, http://www.svar.ra.se/, linkin Gå direkt till alta avautuu riippuvalikko, josta voidaan valitaan vaikkapa kohta Landskapshandlingar 1530-1630. Hälsinglandin ko. asiakirjat näyttävät löytyvän skannattuna kuvina vuodesta 1542 alkaen vuoteen 1620 saakka. Kuvien katseluun tarvitaan sivustolta ladattavissa oleva ohjelma ja maksullista katseluaikaa (linkki Kundservice - > Abonnemang).

Terveisin,

Kiitos, Ritva, avustasi, mutta mä olen niin tyhmä, että en neuvostasi huolimatta osannut sinne Alftan v. 1550 tietoihin. Voitko rautalangasta vääntäen neuvoa, kuinka sinne pääsee käsiksi. Suurkiitokset!

Yst. terv. Maisa M :)

[Bodniemi37]

Kiitos, Ritva, avustasi, mutta mä olen niin tyhmä, että en neuvostasi huolimatta osannut sinne Alftan v. 1550 tietoihin. Voitko rautalangasta vääntäen neuvoa, kuinka sinne pääsee käsiksi. Suurkiitokset!


Wikipedian mukaan "Alfta är en tätort (http://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4tort) och gammal socken (http://sv.wikipedia.org/wiki/Socken) i Ovanåkers kommun (http://sv.wikipedia.org/wiki/Ovan%C3%A5kers_kommun), Hälsingland (http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4lsingland), Gävleborgs län (http://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A4vleborgs_l%C3%A4n). Alfta är beläget i Voxnadalen, som fått sitt namn från älven Voxnan (http://sv.wikipedia.org/wiki/Voxnan), ett biflöde till Ljusnan (http://sv.wikipedia.org/wiki/Ljusnan).", joten oikeata maakuntaa ainakin SVARista tähyilin.

Viestissäni mainitun linkin Landskapshandlingar 1530-1630 alta putkahtaa näkyville hakulomake. Jos laitat hakuehdoiksi (Landskap:) Hälsinglands handlingar ja (Startår, Slutår:) 1550, saat hakutulokseksi

Landskap: Hälsinglands handlingar
Årtal: 1550
Volym: 1550: 3
Anmärkning: Hälsingland
Bild: Bild (linkki)

Kuvaa pääset katselemaan lataamalla sivustolta ilmaisen katseluohjelman ja maksamalla katseluajasta (Kundservice - > Abonnemang).

Linkin Bild alta avautuvien asiakirjojen tietosisällöstä ei itselläni ole minkäänlaista käsitystä. Aiheeseen voi sivuston mukaan perehtyä lukemalla Jan Bruniuksen kirjan Vasatidens samhälle. En vägledning till arkiven 1520-1620 i Riksarkivet, 2010. Nimimerkkinä Sivusta Seuranneena (kuuro Karin Erikintytär Alftana tosin oli esienoni Johan Joakim Sorénin puolison Maria Kristina Baggen ääiä) en itse aio klikata linkkiä...

Terveisn

[Maisa M]

Wikipedian mukaan "Alfta är en tätort (http://sv.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4tort) och gammal socken (http://sv.wikipedia.org/wiki/Socken) i Ovanåkers kommun (http://sv.wikipedia.org/wiki/Ovan%C3%A5kers_kommun), Hälsingland (http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4lsingland), Gävleborgs län (http://sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A4vleborgs_l%C3%A4n). Alfta är beläget i Voxnadalen, som fått sitt namn från älven Voxnan (http://sv.wikipedia.org/wiki/Voxnan), ett biflöde till Ljusnan (http://sv.wikipedia.org/wiki/Ljusnan).", joten oikeata maakuntaa ainakin SVARista tähyilin.

Viestissäni mainitun linkin Landskapshandlingar 1530-1630 alta putkahtaa näkyville hakulomake. Jos laitat hakuehdoiksi (Landskap:) Hälsinglands handlingar ja (Startår, Slutår:) 1550, saat hakutulokseksi

Landskap: Hälsinglands handlingar
Årtal: 1550
Volym: 1550: 3
Anmärkning: Hälsingland
Bild: Bild (linkki)

Kuvaa pääset katselemaan lataamalla sivustolta ilmaisen katseluohjelman ja maksamalla katseluajasta (Kundservice - > Abonnemang).

Linkin Bild alta avautuvien asiakirjojen tietosisällöstä ei itselläni ole minkäänlaista käsitystä. Aiheeseen voi sivuston mukaan perehtyä lukemalla Jan Bruniuksen kirjan Vasatidens samhälle. En vägledning till arkiven 1520-1620 i Riksarkivet, 2010. Nimimerkkinä Sivusta Seuranneena (kuuro Karin Erikintytär Alftana tosin oli esienoni Johan Joakim Sorénin puolison Maria Kristina Baggen ääiä) en itse aio klikata linkkiä...

Terveisn

Kiitos oikein paljon lisäselvityksestäsi, Ritva! Vähän sekavasti on tuo Alftan sijainti esitetty, siitä jo aavistelee, että sukututkimus ei Ruotsissa ole helppoa! Pitänee ensin perehtyä tuohon kirjaan, jonka mainitsit, Jan Brunius: Vasatidens samhälle. En vägledning till arkiven 1520-1620 i Riksarkivet, 2010. Aivan uusi kirja. Ei ihme, että ei ole niin kovin hyvin päästy perille noista Ruotsin kiemuroista! Sen tähden sukututkimus on täällä helpompaa, kun suvut on pitänyt rekisteröidä ja arkistoida tarkemmin, kun Ruotsille oli tärkeätä saada kaikki ihmiset täällä merkityksi ylös, kun verot piti täältä Suomesta tarkkaan kerätä pois. Suomi oli suureksi avuksi Ruotsille silloin, kun kuului Ruotsin vallan alle!

Sinulla on sentään jotain sukulaisuutta näihin Alftaneihin, mutta minulla ei mitään. Ainoastaan ehtymätön uteliaisuuteni on pistänyt minut roikkumaan nämä vuodet tässä aiheessa kiinni. Miehenikin sanoo, että olen niin utelias, ihan varsinainen omakotikyttääjä, niin utelias naapureistani, että esim. herätessäni vaikkapa klo 3.30 aikaan yöllä ja huomatessani naapurin valojen palavan, mainitsen siitä aamulla miehelleni, joka ihmettelee, että kaikki sitä kiinnostaakin. - No, ehkäpä minuakaan ei niin paljon nyt kuitenkaan kiinnosta, että pistäisin vähiä rahojani toisten ihmisten sukututkimukseen, saa nähdä nyt. :cool:

Yst. terv. Maisa M

[Bodniemi37]

Kiitos palautteestasi, Maisa!


Sinulla on sentään jotain sukulaisuutta näihin Alftaneihin,


Mitä lie sukulaisen sukulaisen sukulaisuutta...Olen muuten tainnut joskus aiemminkin mainita näillä palstoilla, että Alftaneja oli Luumäelläkin: Hattulan kirkkoherran A. Alftanuksen ja Katarina Schraderuksen poika Abraham Johan Alftan oli tuon aiemmin mainitsemani Johan Joakim Sorénin isän edeltäjä Kannuskosken sahan kirjurina (tai inspehtorina). Hänen puolisonsa Eva Helena Biströmin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4552, sisar Ulrika Eleonora puolestaan avioitui 16.6.1745 Lappeenrannassa Luumäen Soldan-suvun kantavanhempien (Otto Johan Soldan ja Maria Kristina Rickneck, http://www.genealogia.fi/genos/43/43_29.htm) pojan, nimismies Otto Johan Soldanin kanssa (viimeksi mainitun toinen liitto). Nimismiehen kuoltua Luumäen koulumestarista Erik Strandénista tuli Ulrika Eleonoran puoliso 2:o. Ulrika Eleonora Biström menehtyi Luumäellä 9.2.1794, minkä jälkeen koulumestari meni toiseen avioonsa leskeksi jääneen esiäitini ja Johan Joakim Sorénin sisaren Kristina Elisabetin kanssa.

Lisää sivuosumia: Otto Johan Soldanin ja Ulrika Eleonora Biströmin Sara-tytärtä voitaneen pitää johanneslaisen Örn-suvun kantaäitinä. Myös taitelija Venny (Vendla Irene) Soldan polveutui samasta avioparista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Venny_Soldan-Brofeldt.

Terveisin,

[Matti Lehtiö]

Pienenä etukäteismainoksena kainet uskaltaa mainita, että juuri taittoon menneen Eteläpohjalaiset Juuret julkaisun vuoden viimeisessä lehdessä tulee sukututkimusjuhlavuoden "kunniaksi" julkaistavaksi kronikan ensimmäinenkin sivu, eli se kuuluisa Sursill-kronikka, josta kaikki sai alkunsa. Toivomme kovasti, että lehti saapuisi lukijoille jo ennen joulua, mutta se on vähän kriittistä, mutta ainakin tänä vuonna.

Yst. terv.Matti Lehtiö

[Pekka Hiltunen]

V P Toropaisenkin äsken painosta tulleen Genos-lehden numeron artikkelin perusteella hyvin tunteman Sigfrid Sigfridssonin Turun tuomiokirkon Muncin eli Brinkkalan kuorissa sijaitsevaa hautakiveä pääsee nyt joulun kunniaksi rahvaskin taas tarkastelemaan lähemmin, kun kammioon on sijoitettu Paraisten kirkon perinteinen jouluseimi. Liitän oheen (kehnolaatuisen kännykkäkameralla otetun) valokuvan asianomaisen sinettikuviosta.

Noin kolmen kyynärän korkuisessa ja kyynärän ja parin korttelin levyisessä, kalkkikivisessä lattiahautalaatassa todetaan entisen kamreerin kuolleen 10.6.1612. Sinettikuviota kiertävässä tekstissä lukee: "DENNA STEN OCH RVM HÖR TILL SIGFREDH SIGFREDSONS ARFWINGAR".

PH

[Antti Järvenpää]

Kiitoksia kuvasta.

Oheisen löytymiseen, ei liene toiveita: "2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff."

[Jari Latva-Rasku]

Kiitoksia kuvasta.

Oheisen löytymiseen, ei liene toiveita: "2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff."

Oli tosiaan hienoa saada Sigfrid Sigfridssonin sinetti nähtäville. Sinetti voisi aivan hyvin alunperin olla tyrvääläinen puumerkki.

Toropaisen artikkeli (Genos 4/2010) Pytyn perilliset jättää mielestäni avoimeksi monta kysymystä Mårten Sigfridssonin äidistä. Lienee kuitenkin varsin todennäköistä, että Märtenin äidin äiti on ollut Barbara/Barbro Jönsintytär Pytty Loimaalta. Toropaisen artikkelissa Barbron puolisoksi mainitaan vuonna 1591 kuollut Eskill Markuksenpoika Suikki. Heidän tyttärensä Barbro olisi ollut avioliitossa Sigfrid Sigfridssonin kanssa. Suikki-nimisiä löytyy useammastakin paikasta Suomesta, kuten Tyrväältä ja tässäkin keskustelussa esiintyneenä Rymättylässä.

Joka tapauksessa Mårten Sigfridsson on Rundtin mukaan väittänyt Rymättylan käräjillä vuonna 1638 äidikseen Anna Henriksdotteria? Toisaalta Pekka Hellemaa toi esiin Ruuthin yhteenvedon Michel Krankin jälkeläisistä:

(J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):

Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).

Onkohan täysin varmaa, että Mårten Sigfridssonin äiti olisi ollut Barbro Eskillintytär Suikki?

Sigfrid Sigfridsson oli Michel Krankin perillinen jonkin puolisonsa välityksellä. Löytyisikö Michel Krankin lähipiiristä Henrik, joka olisi ollut avioliitossa Barbro Jönsintytär Pytyn kanssa ennen Eskill Suikkia ja heillä olisi ollut tytär Anna? Tämä Henrik ei voi kuitenkaan olla Michel Krankin poika Henrik, joka oli elossa vielä 1600-luvun alkupuolella. Jöns Pytty oli arveltavasti syntynyt ennen vuotta 1520, joten tilaa kuvitteellisille sukupolville löytyy riittävästi.

Suikin sukua edusti muun muassa:

(1649) Lars Svicherus Laurentius Thomæ, Aboensis 712 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=712). Vht (Suolahti 1946): turkulainen porvari Tomas Suiki ja N.N. Respondentti Turussa 12.12.1649, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). — Pappina Piikkiössä 1653. Turun vaivaistalon saarnaaja 1656, sittemmin hospitaalinsaarnaaja (1661). ‡ Turussa 14.3.1680.

Lars Svicheruksen sukupiiriin liittyvät myöhemmin esimerkiksi Stodiukset ja Karkun Roosit.

Ilmeisesti juuri Lars Svicheruksesta löytyy seuraava viite:

Piikkiön ja Kaarinan käräjät 31.5.–1.6.1647 f. 222v (Kom för rätta en Studiosus D:nus Laurentius Thomæ ben:dh och kierde till Hendrich Eskelsån i Rungå och Pijckie Sochn, om gammall arf uthj löös ören såm är fallen Sextiå åhr sedan efter bem:de Laurentij Fars faders Broder Matz ben:dh på berörde Rungåby; hwar till Hendrich Eskelsån swarar ...

Henrik Eskellssonin isä Piikkiön Rungolla ei kuitenkaan ollut nimeltään Eskell Marcusson vaan Eskell Mattsson.

Lienee pelkkää sattumaa, että Laurentius Thomae Svicheruksen nimikaima oli Lokalahden kirkkoherra Laurentius Thomae, joka ilmeisesti oli hieman vanhempi.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587108

cameraren Sigfrid Sigfridsson , Rauva, Tyrvääkylä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587109

pormestari Nils Torkilsson, Paavi, Tyrväänkylä

-puoliso Valborg Mårtensdr Kyrö, Henrik Hansson (Stodius) leski.

[Benedictus]

Kiitos Toropaisen, että homma vain mutkistuu!

Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).

1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).

Michell Krank mainitaan 1552-1600.
Vaimonsa Elisabeth Myllarin sisko Valborg jää leskeksi 1563, kun miehensä pormestari Hans Skotte mestataan.
Jos Elisabeth olisi vanhempi Valborgia voisi olla naimisissa Michelin kanssa jo 50-luvun alussa.
Tällöin poika Henrik voisi olla aikuinen 70-luvun alussa.
Silloin Henrikillä voisi olla tytär Anna Henriksdr Krank 90-luvun alussa.
Ehkä jo 1585, koska 16-vuotias oli jo hyvinkin naimaikäinen.
Huomioiden Mårten Sigfridssonin väitteen, että kamreeri ja vaimonsa olivat uhdessä hankkineen tiloja 80-luvulla.

Jos Kamreerilla olisi ollut 1. 2. vaimot, niin kuvittelisi, että se olisi tullut esille, koska tilojen hankinnoilla juuri perusteltiin niiden siirtymisen estoa vieraille.

On melkein mahdoton synnyttää perintölinjaa, jolla voisi perustella, miten Krankin tiloja siirtyy Sigfrid Sigfridssonille, jos samaan rakenteeseen pitää laittaa myös Suikkila.
Ainoa järkevä rakenne on, että Suikkilan Eskilillä ja Barbrolla on tytär Barbara? Eskilsdr, joka nai Michel Krankin pojan Henrikin.
Henrikillä ja Barbara? Eskilsdr:lla on tytär Anna Henriksdr. jonka kautta Suikkila ja Liedon tilat periytyvät Sigfrid Sigfridssonille

[Maisa M]

Kiitos Toropaisen, että homma vain mutkistuu!

Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).

1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).

Michell Krank mainitaan 1552-1600.
Vaimonsa Elisabeth Myllarin sisko Valborg jää leskeksi 1563, kun miehensä pormestari Hans Skotte mestataan.
Jos Elisabeth olisi vanhempi Valborgia voisi olla naimisissa Michelin kanssa jo 50-luvun alussa.
Tällöin poika Henrik voisi olla aikuinen 70-luvun alussa.
Silloin Henrikillä voisi olla tytär Anna Henriksdr Krank 90-luvun alussa.
Ehkä jo 1585, koska 16-vuotias oli jo hyvinkin naimaikäinen.
Huomioiden Mårten Sigfridssonin väitteen, että kamreeri ja vaimonsa olivat uhdessä hankkineen tiloja 80-luvulla.

Jos Kamreerilla olisi ollut 1. 2. vaimot, niin kuvittelisi, että se olisi tullut esille, koska tilojen hankinnoilla juuri perusteltiin niiden siirtymisen estoa vieraille.

On melkein mahdoton synnyttää perintölinjaa, jolla voisi perustella, miten Krankin tiloja siirtyy Sigfrid Sigfridssonille, jos samaan rakenteeseen pitää laittaa myös Suikkila.
Ainoa järkevä rakenne on, että Suikkilan Eskilillä ja Barbrolla on tytär Barbara? Eskilsdr, joka nai Michel Krankin pojan Henrikin.
Henrikillä ja Barbara? Eskilsdr:lla on tytär Anna Henriksdr. jonka kautta Suikkila ja Liedon tilat periytyvät Sigfrid Sigfridssonille

Terve!
Lainasin kirjastosta kirjan "Turun kaupungin historia 1521-1600". Siinä aivan selvästi sanotaan:
" Pormestari Mikko Krank oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Elisabet sai surmansa v:n 1593 palossa. Hänet haudattiin tuomiokirkkoon 1.kesäkuuta 1594. Toinen vaimo oli Anna Matintytär, tuomiorovasti Henricus Canutin leski.
Mikko Krankilla oli ainakin kuusi lasta: Henrik, Markus, Barbara, Agneta ja kaksi tytärtä, joiden nimiä emme tunne.
------
Barbara meni naimisiin Sigfrid Sigfridinpojan (1591-!604) kanssa. Sigfrid Sigfridinpoika oli 1590-luvulla kamarikirjurina Turun linnassa. Hän sai v. 1600 vaihtokaupan kautta itselleen talon Turun Karjakadulta.

Elikkä Mikko Krank oli kamreeri Sigfrid Sigfridinpojan appiukko!

terv. Maisa M

[Benedictus]

Toropaisen hienosta Genos artikkelista käy selville eräs lisäkiemura tuohon Turun pormestarien kasautumaan, jota tässä on ihmetelty jo pitkään.

Genos 4(2010) s.154 Pormestari Bertill Mårtenssonin pojan langoksi mainitaan Mynämäen khr Johannes Nikolai Wenno, jonka vaimona nimetään Brita.

Johanneksen isä on Nils Eriksson, Turun pormestari, äiti N. Laurentiuksen tr Venno.
Lainaus: Vähäkangas
Johannes Nicolai Wenno. Vanhemmat Nils Erikinpoika ja N.N. Laurentiuksentytär Wenno taulusta 18 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T18). Tunnetaan 1623-1667, lopulta Mynämäen kirkkoherra. [111] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#111) Hänen ja sisarensa Karinin liittymistä Wenne-sukuun ei voida osoittaa, mutta se vaikuttaa todennäköiseltä edellä esitetyn selvityksen perusteella. - Puoliso Brita, k. (BERTILLDR? )1667. [112] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#112) [113] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#113)
Lapsia:
Johan.
Karin.
Maria.
Annika.
Margareta. [112] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#112)
Joku tyttäristä (Margareta?) kuoli 1658 Kangasalla rovasti, maisteri Johannes Arvidi Frisiuksen toisena vaimona. Avioliitto on solmittu 1652 jälkeen, jolloin Johannes Frisiuksen ensimmäinen vaimo oli haudattu. [113] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#113) Tästä toisesta avioliitosta lienevät lapset: Johannes Frisius, joka kirjoittautui 1669 Turun Akatemiaan veljensä Arvidin kanssa. Arvidia kutsuttiin "riikalaiseksi", mutta Johannesta "mynämäkiseksi". [114] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#114) Arvid on siis syntynyt isän ollessa vuosina 1645-1654 rykmentin saarnaajana Riiassa ja on siis Frisiuksen ensimmäisestä avioliitosta. Johannes taas on syntynyt äitinsä isän pappilassa Mynämäellä, mikä todistaa hänet toisen avioliiton lapseksi. Lienee kuollut nuorena; ?Maria Frisius, k. 1733. Puoliso Lempäälän nimismies ja Hietaniemen ratsutilan omistaja Jeremias Sten. Heidän poikansa Johannes Sten oli syntynyt 1674, joten Maria näyttää syntyneen toisen avioliiton aikana [115] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#115); ?Kristina Frisius. Saattoi myös olla Johannes Frisiuksen toisesta avioliitosta. Näyttää avioituneen n. 1676 Jacob Haustramniuksen kanssa.


Huomattava, että Frisiuksen 1. vaimo oli Pormestari Mårten Sigfridssonin tytär N. Mårtensdr., jonka sisar oli Karkun Järventaan emäntä Tyrvään kappalaisen Söfring Josephin 2.vaimo, jonka 1.vaimo oli Mårtenin vaimon Brita Eriksdr:n sisar.

[Benedictus]

Näin lauantain iloksi kääntelin tuota Mårten Stodiuksen ja Mårten Sigfridssonin sukulaisuutta.

Olivatko Henrik Hanssonin vaimo Valborg Mårtensson Kyrö ja Pormestari Bertill Mårtensson sisaruksia?

Bertill Mårtenssonin vävy oli Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai Wenno, jonka vävy Johannes Frisius.

Johannes Nicolai Wennon eno oli Porin ja Ulvilan kirkkoherra Ericus Laurentii Wenno. Mainitaan 1571 (Genis 81,2010/4) merkitty khr 1587-1616.

Friis-Frisius ja Steen Stenius, Lainaus:Hiltunen Vesilahden kirkkoherra Mårten Steniuksen tunnetut pojat olivat Pirkkalan kirkkoherra ja lääninrovasti Isak Stenius ja Vesilahden pitäjänapulainen Johan Stenius. Miten Lempäälän Hietaniemi on tullut hänen omistukseensa?

Pirkkalan kirkkoherra Johannes Stenonis (Tawast) peri isältään Sten Henrikinpojalta Hietaniemen 1631 (Ramsay). Hän on nähtävästi kuollut 1536, koska virkaan astui seuraavana vuonna Jacobus Pauli Raumannus, jota sitten seurasi Mårten Thomasson Steniuksen poika Isacus Stenius (1679-). Mårten Thomasson Stenius syntyi ennen vuotta 1610. Hänen puolisokseen tuli joskus 1630-luvun alussa Anna Eriksdotter. Hänestä mainitaan tulleen Vesilahden kirkkoherra 1645, mutta pappisluettelossa (HisKi) ei häntä mainita.

Vaikuttaa siltä, että Mårten Thomasson Stenius on nainut Johannes Stenoniin perillisen (tai lesken). Perimätieto Mårten Thomasson Steniuksen isän nimestä Steen voi tietenkin olla virheellinen. Voisiko olla niin, että Johannes Stenonis (Tawast) on ollut isänsä perinnönjaossa sukunsa päämiehenä edustamassa perikuntaa, johon kuului sisar Brita, josta sitten tuli Mårten Thomasson Steniuksen isän, Thomas Steenin puoliso? Brita on syntynyt joskus 1580-luvulla. Hietaniemen omistaja hänestä on voinut tulla 1636. Johannes Stenonis oli ylioppilas Rostockissa 1599, joten hän on syntynyt ~1580. Sten Henrikinpojan puoliso oli 1599 teloitetun veromestari Hartvig Henrikinpojan sisar Agnis, jonka isä oli Naantalin porvari Mårten Jönsinpoika Friisin puolison Kirsti Jönsintyttären velipuoli.

Sten Henrikinpojalla oli Jöns Henrikinpoika -niminen veli, joka kuoli ennen 1588 ja jonka leski Margareta omisti hänen jälkeensä Hietaniemen kaksi rälssitilaa. Hänen tyttärensä oli ilmeisesti Jacob Sigfridsson Nuckarin puoliso, joka omisti Hietaniemeä1631. Heillä oli tytär Brita, joka 1654 oli vainaja, kun Jacob Nucker testamenttasi jäämistönsä tämän leskelle Bered Riggertsson Munsterhjelmille.

Hietaniemen perillisiä olivat lisäksi Dionisius Henrici Tawastiuksen pojat Henrik ja Johannes sekä Turun porvari Matts Tawastin lapset. Heihin lukeutuivat Elisabet ja BRITA, jotka omistivat veljiensä kanssa neljänneksen Hietaniemestä. Matts Tawast haudattiin 10.1.1610 Turun tuomiokirkkoon med alla klockor.

Näyttäisi siltä, että Mårten Steniuksen vaimo Anna Eriksdr on ollut ensin naimisissa Johannes Stenoniksen kanssa ja nainut sitten Mårten Steniuksen.

Mårten oli kotoisin Porista ja huomioiden Annan jälkeläisten yhteydet sinne ja erityisesti Porin Tuorsniemeen, arvelisin, että Anna olisi Ericus Laurentii Wennon tytär.

Annan ja Mårten Steniuksen tytär Sofia nai alilaamanni Anders Pacchaleniuksen, jolle Mårten Sigfridsson myi Ritarilan tilan Tyrväältä.

Tuosta tulee yhtälöön kysymys syystä, vastaus lienee, että pormestari Mårten Sigfridssonin vaimo oli Brita Eriksdr, joka voisi olla suvultaan Wenno ja Annan sisar.
Eli Anders Pacchalenius olisi ollut Mårtenin vaimon sisarentyttären mies.

Tällöin myös Tyrvään kappalaisen Söfring Josephuksen Järventaan omistajan 1. vaimo on samoja sisaria, koska mainitaan Mårtenin vaimon siskoksi.
Mårtenin tytär Susanna Mårtensdr oli Söfringin 2. vaimo.
Susanna olikin jäänyt pois Toropaisen muuten erinomaisesta Pytty/Suikki suvun kirjoituksesta.

Toropaisen kirjoituksessa mainitaan myös, että Eskill Suikin tytär olisi ollut serkkunsa Thomas Mattson Suikin vaimo.
Appensa olisi ollut porvari Matts Mårtensson Suikki.

Mårten Sigfridsson myy Ruohonpään ja Suikilan tilat Ericus Matthiae Aboigukselle, Tammelan kirkkoherralle.
Olisiko Ericus Matthiae, Matts Suikin poika? Eli Mårten Sigfridssonin tädinmiehen veli?

Vaikka ärsytän yleistä ajatusta, niin epäilen, ettei tuo Anna Henriksdr ole Mårten Sigfridssonin äiti, vaikka hän niin esittää. Jos olisi niin nuo tilat, jotka joutuvat Sigfrid Sigfridssonin 2. vaimolle, olisi tuomittu tietysti Mårtenille, isän ja äidin perintönä. Nyt ne menivät vieraalle huomenlahja nimellä. Ne tilat jotka liittyvät Suikkien sukuun siirtyvät Mårtenille ja veljelleen Mattsille.
Eli. että Barbro Eskilsdr Suikki olisi kamreeri Sigfrid Sigfridssonin vaimo ja poikien äiti, kuten Toropainen esittää.

[Antti Järvenpää]

Palataampa tähän aiheeseen pitkän tauon jälkeen.

Ajatuksenani olisi etsiä, mitä Taivassalon khra Erik Erikssonista löytyisi ennen Taivassalon aikaa.

Lindh antaa ensimmäiseksi viitteeksi Helsingissä VA 3546 kuitin 154, mistä hän löytyykin, mutta samalta vuodelta pienen hakemisen jälkeen löytyi muutama muukin kuitti ja maininta. Ajattelin jos jollekulle tulee Ericus Erici vastaan, niin tähän samaa ketjuun voisi laittaa mainintoja hänestä.

- Kokemäenkartanon, Hämeen, Raaseporin, Porvoon ja Viipurin läänien verotili 1609-1609 (358) - mainitaan ilman nimeä Helsingin koulumestari http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1703776 s. 158 kuva 174
- Porvoon läänin tilikirja 1609-1609 (3546) kuva 86 kuitti 84; mainitaan Helsingin kaupungin kirkkoherra ja koulumestari http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2030578
- Porvoon läänin tilikirja 1609-1609 (3546) kuva 87 kuitti 85; Helsingin kaupungin koulumestari her Erik http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2030579
- Porvoon läänin tilikirja 1609-1609 (3546) kuva 156 kuitti 152; Helsingin kaupungin koulumestari her Erik Eriksson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2030666
- Porvoon läänin tilikirja 1609-1609 (3546) kuva 158 kuitti 154; Helsingin kaupungin koulumestari her Erik Eriksson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2030667

Saisiko joku näistä kuiteista irti jotakin uutta?

[karisalm]

Hei

Hänen tyttärensä oli ilmeisesti Jacob Sigfridsson Nuckarin puoliso, joka omisti Hietaniemeä1631. Heillä oli tytär Brita, joka 1654 oli vainaja, kun Jacob Nucker testamenttasi jäämistönsä tämän leskelle Bered Riggertsson Munsterhjelmille.Jacob Sigfridsson Nukarin puoliso oli nimeltään Margareta Simonsdotter, vanhemmat Hattulan Pelkolan Simon Eskilsson ja Vanajan kirkkoherra Olaus Martini Krookin tytär Anna Olofsdotter Krook. Margaretan sisar Brita Simonsdotter oli aviossa Hollolan voudin Daniel Nilssonin kanssa.

[Antti Järvenpää]

Kiitoksia kuvasta.

Oheisen löytymiseen, ei liene toiveita: - Tuomiokirkon protokollaa 6 tammikuuta 1679, jossa on seurava teksti: "2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff."

Palaan tähän aiheeseen pitkän tovin jälkeen.

Olen koittanut haravaoida sopivia Sigfrid Martinpoikia haku-ammunnalla. Nyt viimeksi silmääni kävi Liedon khra Sigfrid Martinpoikia 1557-1567. Mahtaisiko tästä miehestä ja hänen jäkeläisistään olla mitään tietoa. Pappina sopisi Alftan pappissuvun erääksi esi-isäksi (esim. Ericus Ericin äidin isä) ja hautapaikkakin voisi olla tuomiokirkossa. Onko tämän pappismiehen haudasta mitään tietoa, joka poissulkisi sen, ettei hän voisi olla Israelin mainitsema esi-isä.

[Benedictus]

Sigfridus Martini ei näy paljoa itsestään kertovan netissä.

Antti Järvenpään ajatus ei tunnu yhtään huonolta.

Uskallan esittää siihen liittyen spekulaation.

Jospa tämä Sigfrid Mårtensson olisi myös camariviskaali Sigfrid Sigfridssonin isä, jonka sanotaan omistaneen osuuden ratsutilaan Tyrvään Tyrväänkylässä (Rauva).
Sigfrid Sigfridsson haudattu Brinkalan kuoriin, missä myös tuo Israelin esi-isän Sigfrid Mårtenssonin hauta.

Turussa erittäin rikas ja vaikutusvaltainen porvarissuku Kyrö, jonka jäsenet olivat raatimiehiä ja pormestareita.

1. Nils Torkilsson mainitaan s. 142 nimellä Kyröläinen ja mainitaan myös Hans Persson Kyrön sukulaisena, joka haki 1582 verovapauden vanhalle sukutilalleen Tyrväässä.
Nils oli raatimies 1582-88
Pormestari 1588-99
2. Nils Torkilssonin 1. vaimo oli Walborg Olofsdr. joka kuoli ennen 1586, jolloin Nils menee uusiin naimisiin Margaretan kanssa.

Walborgin 1. puoliso oli Mårten Persson Kyrö, Hans Persson Kyrön veli, joka mainitaan kuoleeksi 1559.

Walborgin tytär Elisabeth Mårtensson Kyrö oli siis Alftanus veljen Henrik Hanssonin vaimo.
Elisabeth ei siis ollut Nils Torkilssonin vaimo vaan tytärpuoli.
Rundt mainitsee lähteenä juuri Oskar Nikulan Åbo stads historia 1521-1600, s. 142.

Turun 1549 tullitileissä mainitaan 5 Kyrö nimistä porvaria.

Hans Persson, Mårten Persson, Sigfrid, Thomas, Staffan.

Hans Persson 1549-61, pormestari 1558-62.
Hans Persson omisti Aninkaisen korttelissa Kyröläisen talon, joka on myöhemmin Jacob Olofsson Kyrön hallussa.Jacob kuolee 1594.
Kyröläisen talo mainitaan 1500-luvun lopussa Nils Torkilssonin hallussa.

Laskeskelin, että jos Mårten Persson Kyrö olisi ollut vanhempi veli Hans Perssonille, joka mainitaan 1549-62, niin Mårten voisi hyvinkin olla ajallisesti Sigfridus Martinin isä.

Mårten Kyrön tytär siis nai Ericus Erici Alftanuksen serkun Henrik Hanssonin, Vanhempi sisko N.N. olisi voinut olla hyvinkin Ericuksen äiti.

Ikähaarukka on aika iso, mutta Mårten Kyröllä on voinut olla jo 1. vaimo ennen Valborg Olofsdr:a.

Jos Ericus Alftanuksen äiti
Elisabeth Mårtensdr Kyrö
Sigfrid Mårtensson
olisivat sisaruksia, olisi esim Mårten Stodius pormestari Mårten Sigfridssonin isän serkku, samaten Ericus Alftanuksen äidin serkku, serkunpoika isän kautta.
Pitää muistaa, että Ericus Erici Alftanuksella oli taloja Turussa, ne olisivat voineet hyvinkin olla haudan lisäksi äidin perintöä Kyrö-suvulta.

[Jari Latva-Rasku]

Lienee pelkkää sattumaa, että myös Sauvon kirkkoherrana mainitaan Sigfridus Martini. Hänestä kerrotaan Biografiakeskuksen yhteenvedossa seuraavaa:

Sigfridus Martini (mainitaan 1568–1573)

Sigfrid Mårtensson

Sauvon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/paimenmuisto/?pid=5095) kirkkoherra ainakin jo 26.11.1568, jolloin sinetöi Sauvon pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle, oli virassa vielä 1573.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan "Hr Sigfred kyrkoherde Sagu socken" omisti 2 hevosta arvoltaan 50 markkaa, 3 härkää, 2 lehmää, 21 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 20 lammasta ja 6 sikaa. Metallivarallisuutta hänellä oli leiviskä ja 10 naulaa messinkiä, 10 naulaa tinaa, leiviskä kuparia, 10 luotia hopeaa ja 40 markkaa rahaa. Omaisuuden arvo rahassa oli 347 markkaa ja hopeaveroa tuli maksettavaksi 35 markkaa, 2 äyriä.

Sigfridus Martinista polveutuu sauvolainen Forsskålin pappis- ja nimismiessuku.

P N.N. Henriksdotter, PV Sauvon Karunan Kärkkisten herra, asemies Henrik Erlandsson (Lindelöf) ja Kristina Olofsdotter.

Mestertonin kotisivuilla (http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm) on yhteenveto lainlukijoista, mnkä yhteydessä mainitaan Sigfrid Mårtensson:

Sigfridus Martini, Piikkiön tuomarinsijainen 1564. Luult. sama kuin Sauvon kirkkoherrana 1568-73 mainittu Sigfridus Martini. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 184.

[Antti Järvenpää]

Jatkan hiukan lisää edellistä hakuammuntaa, jos kohta joku tarkkaavainen silmä näkisi tai muistaisi jotakin.

1. Lieto oli tuohon aikaan Turun tuomiokirkon tuomiorovastin prebendana.
2. Kustaa Vaasa ja hänen poikansa eivät täyttäneet tuota tuomiorovastin virkaa tai ainakaan ketään ei tunneta siinä virassa vuosien 1547-1568 välillä.
3. Toisena merkittävänä miehittämättömänä virkana tai ainakaan viran hoitajaa ei tunneta oli tuomiokirkon taloudenhoitajan virka vuosien 1556-1568 välillä
4. Kijkin eli Brinkkalan kuoriin haudattu Sigfrid Mårtenssonin on täytynyt olla jokseenkin merkittävä mies, sillä kuorien nimetyt haudat olivat statukseltaan korkeampia. Samoihin hautoihin sitten saatettiin nimimiehen lisäksi haudata muitakin perheenjäseniä.
5. Liedon khraksi merkitty Sigfrid Martini 1557-1568 ei löydy Liedon SAYL:sta, mutta hänen seuraajansa herra Matti löytyy. Tältä pohjalta voisi olettaa, että Sigrid Martini ei asunut eikä maksanut veroja Liedossa, vaan jossakin muualla. Lähin oletus olisi, että herra Sigfrid asui Turussa.
6. Tuomiorovastin virasta katolliselta ajalta mainitaan, että se oli piispata seuraava ja hän johti tuomiokapitulia piispan ollessa poissa. Hän vastasi tuomiokapitulin sisäisestä työskentelyn järjestelystä ja sen lisäksi tuomiokirkon hallinnosta ja taloudesta.

Mainittakoon, että tuona aikana Turun piispana 1558-1563 oli Petrus Follingius ja 1563-1576 Paavali Juusten. Kun tuomiorovastia ei ollut 1547-1568 välillä, niin oletettavasti joku tai jotkut hoitivat vastaavia tehtäviä.

PS. Saattaisi tosiaankin olla sama kuin Sauvossa?

[Giösling]

Lienee pelkkää sattumaa, että myös Sauvon kirkkoherrana mainitaan Sigfridus Martini. Hänestä kerrotaan Biografiakeskuksen yhteenvedossa seuraavaa:

Sigfridus Martini (mainitaan 1568–1573)

Sigfrid Mårtensson

Sauvon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/paimenmuisto/?pid=5095) kirkkoherra ainakin jo 26.11.1568, jolloin sinetöi Sauvon pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle, oli virassa vielä 1573.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan "Hr Sigfred kyrkoherde Sagu socken" omisti 2 hevosta arvoltaan 50 markkaa, 3 härkää, 2 lehmää, 21 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 20 lammasta ja 6 sikaa. Metallivarallisuutta hänellä oli leiviskä ja 10 naulaa messinkiä, 10 naulaa tinaa, leiviskä kuparia, 10 luotia hopeaa ja 40 markkaa rahaa. Omaisuuden arvo rahassa oli 347 markkaa ja hopeaveroa tuli maksettavaksi 35 markkaa, 2 äyriä.

Sigfridus Martinista polveutuu sauvolainen Forsskålin pappis- ja nimismiessuku.

P N.N. Henriksdotter, PV Sauvon Karunan Kärkkisten herra, asemies Henrik Erlandsson (Lindelöf) ja Kristina Olofsdotter.

Mestertonin kotisivuilla (http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm) on yhteenveto lainlukijoista, mnkä yhteydessä mainitaan Sigfrid Mårtensson:

Sigfridus Martini, Piikkiön tuomarinsijainen 1564. Luult. sama kuin Sauvon kirkkoherrana 1568-73 mainittu Sigfridus Martini. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 184.

Tuonne väliin pieni tarkennus:

Forsskål-suku ei suinkaan ole juuriaan sauvolainen, vaan Pernajan
Forsbystä lähtöisin.

Olen jo vuosia tutkinut Petrus Forsskålin elämää, hän kun on pysyvästi
kumppaninani täällä Arabian niemimaalla.

Rupeaman tuloksia on kirjattu oheisessa nettiosoitteessa:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1297&hilit=Petrus

[Benedictus]

Olisiko liian rohkeaa esittää, että tämä sama Sigfrid Mårtensson olisi myös tämä Uskelan pappi.
Sigfridus Martini (mainitaan 1552–1556)

Sigfrid Mårtensson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra valtakirjalla 19.5.1552, oli virassa vielä 1556.



Sigfridus Martini (mainitaan 1552–1556) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2281)
Sigfridus Martini (mainitaan 1557–1567) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2282)
Sigfridus Martini (mainitaan 1568–1573) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2283)Sama nimi ja urat vuosien mukaan jatkuvia, voi olla sattumaakin, mutta...

[Benedictus]

lähde: Sinivaara

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/otsikot/ralot19.gif
Bolstadin suku

Tämä Inkoosta lähtöisin oleva suku käytti vaakunassaan metsästäjän torvea ja kantoa (ruots. Stubbe).
TAULU 1
Jeppe Olofinpoika, oli 1471 Raaseporin vouti; laamanni Inkoon pitäjässä vielä syksyllä 1479 2; jolloin myi huutokaupalla kaikki isältä perimäänsä neljä verotilaa Bolstadissa; laamanninkäräjillä Inkoon pitäjässä 1472 vahvistettiin vaihto, jonka hän teki Raaseporin kihlakunnantuomarin Björn Ragvaldinpojan kanssa, ja jossa hän luovutti Torpan tilan, 3/4 markan veroa vastaan Bolstadissa1. - Puoliso Kristin, joka sai mieheltään Inkoossa 1479 testamentilla kolme uutta niittyä Lånvikissa, ja poika Olof sai kolme talvea vanhan varsan 3.
Poika:

Olof Jakobinpoika, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssist.htm#taulu2).TAULU 2
Olof Jakobinpoika (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssist.htm#taulu1), Inkoon Bolstadin herra; kävi 10.1.1457 laamanninkäräjillä "Degerön talosta Hästholmenista ja kalavesistä tämän ympärillä" 4; sai hoitoonsa 21.1149 Inkoossa maakaupan Grottebackassa 5 ja 29.3.1501 maata Bredslättissä, Siggbölessä Inkoossa ja Strandissa Degerbyn kappelipitäjässä 6; eli vielä 1.8.1513, jolloin valtionhoitaja myönsi hänelle oikeuden itse kantaa kruunun verot tiloiltaan Yttebolstadista ja Överbolstadista, samoinkuin Bredslättistä ja Siggebölestä ja Stubbölestä Degerbyssä.1, 7
Lapset:

Jakob Olofinpoika, Bolstadin herra; nimismies Inkoossa; sai laillisen kiinnityksen 1532, tankoon maata Bredlätissä, ja 1534 tiloilleen Ålkilassa ja Siggbölessä Inkoossa; osti takaisin 1536 Bredlätissä neljäsosan veromaata; lunasti 1536 sukuun, "tasa-arvoinen Västeråsin sopimus", Ramsön Inkoossa, jonka saaren hänen vanhempansa olivat antaneet Inkoon kirkolle; suoritti inventaarion 1541 Raaseporin linnassa, Arvid Olofinpoika Wildemanin tullessa vouti Hans Jönsinpojan tilalle. - Puoliso Brita Mattsintytär Frille.
Olof Olofinpoika, Kirkkonummen Lånstrandin herra 1540-1556; peri myös Siggbölen Inkoon pitäjässä, mutta tuomittiin nuoruudessaan kerettiläisyydestä, ja tämän vuoksi hänen täytyi luovuttaa Siggböle ulosotossa; hänen veljensä, Jakob Olofinpoika, lunasti myöhemmin em. tilan ja sai siihen kiinnityksen 1534. - Puoliso N.N., heidän tyttärensä oli Stubbe till Ny Bolstad suvun ja Trafverhjelm aatelissuvun kantaäiti.
Kristina Olofintytär, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssist.htm#taulu3).
Margareta Olofintytär, eli 1539. - Puoliso Nils Pederinpoika (Ekelöf), Sipoon Gästerbyn herra; hän vaihtoi maata 1539 lankonsa Jakob Olofinpojan kanssa, niin että Jakob sai Margaretan osan Bolstadista, neljää aidattua maata vastaan Porvoon Tjusterbystä, jotka Jakob oli vaihtanut vaimonsa sisarelta Valborg Mattsintyttäreltä.TAULU 31
Kristina Olofintytär (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssist.htm#taulu2), eli 1537. - Puoliso asemies Henrik Erlandinpoika (Katso Lindelöf-suku, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssili.htm#taulu4)); myi 1537 Inkoon Bredslätin tilansa Kristinan veljelle Jakobille ja hankki tilalle Estbölen Sauvosta.



Katso Genos 4/2009 Tapio Vähäkangas:Jägerhornien juurilla.Inkoon Bolstad-suku.


Turun historiassa mainitaan Krank suvusta seuraavaa;
Pormestari Michel Eriksson Krankin isä mainitaan syntyneeksi porvari Hans Krankin poikana Inkoon Bolstadissa.HUOM!

Erik Hansson Krankin vaimo Kaarina mainitaan Taivassalon Kettarsundin omistajana 1550-60 luvulla, sitten vävynsä Mats Carpalan.


Liittykö oheinen Hans Krank jotenkin Kristina Olofsdr:n sukuun?

[Antti Järvenpää]

Olisiko liian rohkeaa esittää, että tämä sama Sigfrid Mårtensson olisi myös tämä Uskelan pappi.
Sigfridus Martini (mainitaan 1552–1556)

Sigfrid Mårtensson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra valtakirjalla 19.5.1552, oli virassa vielä 1556.



Sigfridus Martini (mainitaan 1552–1556) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2281)
Sigfridus Martini (mainitaan 1557–1567) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2282)
Sigfridus Martini (mainitaan 1568–1573) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2283)Sama nimi ja urat vuosien mukaan jatkuvia, voi olla sattumaakin, mutta...

Laitetaampa tähän Leinbergin paimenmuistion kirjaukset samoista henkilöistä. Osuvat sen verran hyvin, että ei tuntuisi aivan sattumalta.

[Pekka Hiltunen]

Tuonne väliin pieni tarkennus:

Forsskål-suku ei suinkaan ole juuriaan sauvolainen, vaan Pernajan
Forsbystä lähtöisin.

Olen jo vuosia tutkinut Petrus Forsskålin elämää, hän kun on pysyvästi
kumppaninani täällä Arabian niemimaalla.

Rupeaman tuloksia on kirjattu oheisessa nettiosoitteessa:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1297&hilit=Petrus

En tiedä Helsingin khran asuinpaikkaa, mutta hän, Johan Forsskåhl oli tosiaankin Sauvosta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Forssk%C3%A5l

PH

[Pekka Hiltunen]

Laitetaampa tähän Leinbergin paimenmuistion kirjaukset samoista henkilöistä. Osuvat sen verran hyvin, että ei tuntuisi aivan sattumalta.

Juu, todennäköisyys sille, että olisi Kustaa I:n aikana ollut Suomessa kaksi tai useampia kyseisessä asemassa olleita Sipi Martinpoikia ilman, että olisi kirjallisiin lähteisiin jäänyt lisämääreitä heidän erottamiseksi toisistaan, on varmasti jota kuinkin nolla.
PH

[Giösling]

Juu, todennäköisyys sille, että olisi Kustaa I:n aikana ollut Suomessa kaksi tai useampia kyseisessä asemassa olleita Sipi Martinpoikia ilman, että olisi kirjallisiin lähteisiin jäänyt lisämääreitä heidän erottamiseksi toisistaan, on varmasti jota kuinkin nolla.
PH

Wikipedia ei ole sukututkimusteos, eikä "kotoisin oleva" sama kuin "syntyään".

Olisipa mielenkiintoista tietää mitä Helsingfors Släktforskare r.f., vuosikirja 36 (2010/2) sanoo Petruksen juurista?

http://www.hsf.webbhuset.fi/publikationer/slaktforskaren/2010/

Onko opus forumilaisten käsillä?

[Giösling]

En tiedä Helsingin khran asuinpaikkaa, mutta hän, Johan Forsskåhl oli tosiaankin Sauvosta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter_Forssk%C3%A5l

PH

Wikipedia ei ole sukututkimusteos, eikä "kotoisin oleva" sama kuin "syntyään".

Olisipa mielenkiintoista tietää mitä Helsingfors Släktforskare r.f., vuosikirja 36 (2010/2) sanoo Petruksen juurista?

http://www.hsf.webbhuset.fi/publikat...orskaren/2010/ (http://www.hsf.webbhuset.fi/publikationer/slaktforskaren/2010/)

Onko opus forumilaisten käsillä?

[Antti Järvenpää]

Juhani! Sinulla oli joskus aloitus Emerentia Tott/Peter Forsskåhl, mutta en löytänyt minne se oikein johti.

Jos muistat tuon ajatuksen, olisi mukava kuulla, oliko sinulla jokin ajatus, mikä näitä yhdistäisi.

Nythän tämä Sigfridus Martini on vain arvaus siihen hautaan, jonka Israel Alftan myi. Mitään näyttöä tai muuta vihjettähän asialle ei kaiketi ole. Jos löytyisi jokin oikeustapaus tai jonkin muu, mikä näitä yhdistäisi tai ylipäätänsä joitakin dokumentteja joissa SM mainitaan. Voudinkirjoissa on kyllä mainintoja Sigfridus Martinin palkkauksesta, mutta ei sitä kautta oikein pääse eteen eikä taakse.

[Giösling]

Avasin joitakin vuosia sitten Emerentia TORSK-nimisen ketjun, jossa
pohdin Torsk-suvun ja Alftanien välisiä sukulinkkejä. Ketju löytyy edelleen
forumin arkistosta, mutta on suljettu moderaattoreiden toimesta.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1088&highlight=Emerentia+Torsk


Sittemmin, ansiostasi, on käynyt ilmi, ettei Lindhin esittelemä Abraham Alftanin vaimon (Emerentia "Torsk") isä voinutkaan olla Torsk, koskapa fiskaalin ainoa tytär oleskeli Hattulan pappilan sijasta Räävelissä.

Näin ollen sukulinkkiä Torskeihin ei synny tätä kautta, mutta kenties
sellainen löytyisi aiemmista sukupolvista, kuten aamuinen Gabriel-täkyni saattaisi povailla..

Kannattaa muistaa sekin, että Claes Eriksson Torsk valvoi Claes Akesson Tottin ja Axel Oxenstiernan omaisuutta Suomessa; saman Claes Akessonin (Tott) palveluksessa olivat myös lähes lapsina Henrik Hansson Stodius
(Alftan) ja veljensä Rålamb Hansson (Alftan).

Nämä suvut (Tott, Torsk ja Alftan) näyttävät kietoutuvan toisiinsa
jännittävällä tavalla ja Alftan-sukukronikassa seisoo "kiusanamme"
esiäitinä ikuisesti Emerentia TOTT.

Emerentia Torskia on käytetty "piilukirveenä" ( s.o. "nimisekaannus" ) Emerentia Totille. Se ei enää päde! On löydettävä jokin toinen, luonnollisempi selitys..

[Antti Järvenpää]

Juu, todennäköisyys sille, että olisi Kustaa I:n aikana ollut Suomessa kaksi tai useampia kyseisessä asemassa olleita Sipi Martinpoikia ilman, että olisi kirjallisiin lähteisiin jäänyt lisämääreitä heidän erottamiseksi toisistaan, on varmasti jota kuinkin nolla.
PH

Houkuttaisi tehdä tämä johtopäätös. Tekstiin olisi kuitenkin pakko laittaa, että oletettavasti kyseessä on sama Sigfridus Marci niin Uskelassa, Liedossa kuin Sauvossakin. Kyllähän monasti on lisämääreitäkin, mutta jotakuinkin yhtä monesti ne puuttuvatkin, jolloin erehtymisen vaara on olemassa.

Tässä SM:n tapauksessa samuuttaa vahvistaa peräkkäiset virka-ajat, joiden loksahtaminen kohdalleen vahvistaa todennäköisyyttä, että kyseessä on yksi ja sama henkilö. Olen katsonut joitakin voudin tilejä, jossa on tämä Sigfridus Martinpoika. Yleensä voudin tileissä asia on ilmoitettu tuolta ajalta vain etunimellä, että herra Sigfridus on saanut lukkari vakat tms. tai sitten on lisätty määre seurakuntaan - "herra Sigfridus Liedosta".

Jos mietin virkauraa, niin virkaurana ei tuntuisi kovin todennäköiseltä, että Uskelan kirkkoheran virasta lähdettäisiin Lietoon varakirkkoherraksi, joka oli tuomiorovastin prebenda ja sieltä edelleen Sauvoon, joka vaikuttaisi itsenäiseltä seurakunnalta tuohon aikaan. Jos kyseessä on sama henkilö, niin Liedon olisi pitänyt olla hänen palkkapitäjänään ja silloin herää kysymys mitä ylempää virkaa hän on hoitanut, että hän olisi saanut Liedon prebendakseen. Sauvossa kiinnittää huomiota se, että SM:n seuraaja Canutus Johannis tuli Sauvoon nimenomaan tuomiokirkon taloudenhoitajan tehtävästä.

[Maisa M]

Juhani! Sinulla oli joskus aloitus Emerentia Tott/Peter Forsskåhl, mutta en löytänyt minne se oikein johti.

Jos muistat tuon ajatuksen, olisi mukava kuulla, oliko sinulla jokin ajatus, mikä näitä yhdistäisi.

Nythän tämä Sigfridus Martini on vain arvaus siihen hautaan, jonka Israel Alftan myi. Mitään näyttöä tai muuta vihjettähän asialle ei kaiketi ole. Jos löytyisi jokin oikeustapaus tai jonkin muu, mikä näitä yhdistäisi tai ylipäätänsä joitakin dokumentteja joissa SM mainitaan. Voudinkirjoissa on kyllä mainintoja Sigfridus Martinin palkkauksesta, mutta ei sitä kautta oikein pääse eteen eikä taakse.

Antti! Mahtaisitkohan tarkoittaa Mårten Sigfridssonin hautaa, jonka Israel Alftan myi kirkolle v. 1678. Seuraava ote on Genos 60-1989, siv. 66, Olav Rundt: Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets:

" Graven i Brinkkala-koret var släktgrav till 1678, då Mårten Sigfridssons svärsons svärson, kyrkoherden i Storkyro Israel Alftan, sålde den till kyrkan."

[Antti Järvenpää]

Antti! Mahtaisitkohan tarkoittaa Mårten Sigfridssonin hautaa, jonka Israel Alftan myi kirkolle v. 1678. Seuraava ote on Genos 60-1989, siv. 66, Olav Rundt: Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets:

" Graven i Brinkkala-koret var släktgrav till 1678, då Mårten Sigfridssons svärsons svärson, kyrkoherden i Storkyro Israel Alftan, sålde den till kyrkan."

Rundt on tehnyt omat päätelmänsä. Tuomiokirkon protokollassa 6 tammikuuta 1679 on kuitenkin seuraava teksti:
......
2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.

Haudassa siis luki Sigfred Mårtensson eikä Mårten Sigfredsson. Tätä tietenkin on pyöritelty jo aika kauan, ja Rundhin lähestysmistapa tarkoittaisi, että kyseessä olisi Israel Alftanin vaimon sukulaisten hauta. Tuomiokirkon protokollan sanamuoto kuitenkin puhuu Israelin esi-isistä ja olen taipuvainen uskomaan, että jos kyse olisi vaimon puoleisesta suvusta, se olisi myös siten ilmaistu tuomiokirkonprotokollassa.

[Maisa M]

Rundt on tehnyt omat päätelmänsä. Tuomiokirkon protokollassa 6 tammikuuta 1679 on kuitenkin seuraava teksti:
......
2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.

Haudassa siis luki Sigfred Mårtensson eikä Mårten Sigfredsson. Tätä tietenkin on pyöritelty jo aika kauan, ja Rundhin lähestysmistapa tarkoittaisi, että kyseessä olisi Israel Alftanin vaimon sukulaisten hauta. Tuomiokirkon protokollan sanamuoto kuitenkin puhuu Israelin esi-isistä ja olen taipuvainen uskomaan, että jos kyse olisi vaimon puoleisesta suvusta, se olisi myös siten ilmaistu tuomiokirkonprotokollassa.

En osaa sanoa, mitä haudan päällä luki, mutta ko. otteessa luki kyllä, että Mårten Sigfridsson on siihen hautaan haudattu. Sivulla 65 samassa artikkelissa sanotaan MÅRTEN SIGFRIDSSONista näin:
(Isä oli Sigfrid Sigfridsson, tämä kamrerare, joka oli Olav Rundt`in artikkelin nimenä)
MÅRTEN SIGFRIDSSON, f. senast 1596, d. 1650, begravd i släktgraven i Brinkkala-koret i Åbo domkyrka. Köpman i Åbo, idkade utrikeshandel. Rådman1628-1635, borgmästare1635-1650, ledde drätsel- och byggnadskollegiet. Anhöll om avsked 23.2.1650 på grund av ålderdom och beviljades 100 daler kopparmynt i pension. jne...

Tämä Rundt`in artikkeli ei ole netissä, mutta minulla sattui olemaan tämä Genos itselläni. Paras olisi, jos itse näkisit tämän artikkelin. Se on aika pitkä ja toivottavasti en tehnyt virheitä kirjoitukseeni.

Siellä sanotaan vielä, että "han blev utan tvivel begravd i familjegraven i Brinkkala-koret. Detta bekräftas av Åbo domkyrkas räkenskaper för år 1652, enligt vilka hans dotter, Johannis Frisii hustru, begravdes hos sin salig fader Mårten Sigfridsson i Brinkkala-koret. (viite 31, R. Hausen, Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1700, s. 128)."

Maisa Martin

[Bodniemi37]

Tämä Rundt`in artikkeli ei ole netissä,

Rundtin artikkelin nettiosoite on http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm.

Terveisin,

[Antti Järvenpää]

En osaa sanoa, mitä haudan päällä luki, mutta ko. otteessa luki kyllä, että Mårten Sigfridsson on siihen hautaan haudattu. Sivulla 65 samassa artikkelissa sanotaan MÅRTEN SIGFRIDSSONista näin:
(Isä oli Sigfrid Sigfridsson, tämä kamrerare, joka oli Olav Rundt`in artikkelin nimenä)
MÅRTEN SIGFRIDSSON, f. senast 1596, d. 1650, begravd i släktgraven i Brinkkala-koret i Åbo domkyrka. Köpman i Åbo, idkade utrikeshandel. Rådman1628-1635, borgmästare1635-1650, ledde drätsel- och byggnadskollegiet. Anhöll om avsked 23.2.1650 på grund av ålderdom och beviljades 100 daler kopparmynt i pension. jne...

Tämä Rundt`in artikkeli ei ole netissä, mutta minulla sattui olemaan tämä Genos itselläni. Paras olisi, jos itse näkisit tämän artikkelin. Se on aika pitkä ja toivottavasti en tehnyt virheitä kirjoitukseeni.

Siellä sanotaan vielä, että "han blev utan tvivel begravd i familjegraven i Brinkkala-koret. Detta bekräftas av Åbo domkyrkas räkenskaper för år 1652, enligt vilka hans dotter, Johannis Frisii hustru, begravdes hos sin salig fader Mårten Sigfridsson i Brinkkala-koret. (viite 31, R. Hausen, Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1700, s. 128)."

Maisa Martin

Ritva tuossa jo laittoi viitteen mainitsemaasi Genoksen artikkeliin, jota on pyöritelty jo aiemmin kaiketi tässäkin ketjussa. Kiinnittäisin nyt huomion siihen, että Pekka Hiltunen on ystävällisesti kuvannut tuon kamreerin Sigfrid Sigfridinpojan sukuhaudan kiven http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=79487&postcount=800 Uskoakseni tähän sukuhautaan on haudattu kaikki kamreerin jälkeläiset Turussa.

Kun Israel Alftan myy esi-isiensä hautaa, jos se olisi ollut kamreerin sukuhauta, olisi kuvaus ollut varsin eri ja tuskin silloin olisi kirjattu, että kivessä lukee Sigfred Mårthensson vaan silloin olisi kuvattu tuo Pekka Hiltusen kuvaaman kiven teksti ja mahdollisesti myös sinettikuvio.

[Maisa M]

Ritva tuossa jo laittoi viitteen mainitsemaasi Genoksen artikkeliin, jota on pyöritelty jo aiemmin kaiketi tässäkin ketjussa. Kiinnittäisin nyt huomion siihen, että Pekka Hiltunen on ystävällisesti kuvannut tuon kamreerin Sigfrid Sigfridinpojan sukuhaudan kiven http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=79487&postcount=800 Uskoakseni tähän sukuhautaan on haudattu kaikki kamreerin jälkeläiset Turussa.

Kun Israel Alftan myy esi-isiensä hautaa, jos se olisi ollut kamreerin sukuhauta, olisi kuvaus ollut varsin eri ja tuskin silloin olisi kirjattu, että kivessä lukee Sigfred Mårthensson vaan silloin olisi kuvattu tuo Pekka Hiltusen kuvaaman kiven teksti ja mahdollisesti myös sinettikuvio.

Kysyn vielä Antilta, millainen se Israelin tekemä "haudan myynti-ilmoitus" oli?

Sigfrid Sigfridssonilla sanotaan tuossa Rundt`in artikkelissa olleen kaksi poikaa, Matts ja Mårten Sigfridssonit. Onko siinä kaikki, eikö ollut tyttäriä ja onko todella kaikki Sigfrid Sigfridssonin jälkeläiset haudattu siihen Pekka Hiltusen kuvaamaan hautaan?

Maisa Martin

[Benedictus]

Sauvo (Sagu)


preb reg (1575, 1663, 1693)
Sauvo mainitaan 1335 itsenäisenä kirkkopitäjänä (Saw), jolla oli oma kirkkoherra (curatus). Sauvon kirkkoherrakunta oli 1630–1640 Turun lukion ja seuraavan vuosikymmenen Turun akatemian prebendana ja 1659–1661 ja 1690–1779 enimmäkseen Turun hiippakunnan piispan palkkapitäjänä.

Kirkkoherrat
Canutus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=364) ainakin 1554–1568
Sigfridus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2283) 1568–1573
Canutus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=366) 1575 † 1594/95
Johannes Thomae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1212) ainakin 1595–1614
Simon Sigfridi Forsskål (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=709) 1614 † 1629
Aeschillus Olai Petraeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1948) 1630–1634
Sveno Laurentii Vigelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2677) 1634–1650
Nicolaus Laurentii Nycopensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1835) 1652–1658
Abrahamus Georgii Thauvonius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2467) 1659 (ei astunut virkaan)
Johannes Elai Terserus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2461) 1659–1661
Ericus Pauli Ketarenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1301) 1661 † 1664
Jonas Johannis Wanzonius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2621) 1663 † 1688
Johannes Johannis Gezelius /a> (junior) 1688–1711
(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=799)Johannes Johannis Gezelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=800) (nepos) 1711–1721 (pakolaisena Ruotsissa vuodesta 171


Canutus Johannis (K 1595) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=366)
Canutus Johannis (mainitaan 1554–1568) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=364)
Canutus Johannis (mainitaan 1557) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=365)
Canutus Johannis (mainitaan 1576) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=367)
Canutus Johannis (noin 1505–1564) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=363)

[Antti Järvenpää]

Kysyn vielä Antilta, millainen se Israelin tekemä "haudan myynti-ilmoitus" oli?

Sigfrid Sigfridssonilla sanotaan tuossa Rundt`in artikkelissa olleen kaksi poikaa, Matts ja Mårten Sigfridssonit. Onko siinä kaikki, eikö ollut tyttäriä ja onko todella kaikki Sigfrid Sigfridssonin jälkeläiset haudattu siihen Pekka Hiltusen kuvaamaan hautaan?

Maisa Martin

Tuomiokirkon protokollassa 6 tammikuuta 1679 on jo useasti mainittu seuraava teksti:

...... 2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.

Tuo on siis se, mikä on kirjattu tuomiokirkon kirjanpitoon ja sama löytynee alkuperäisenä digiarkistosta, jota en nyt lähde kaivamaan esille. Kyse ei ole "myynti-ilmoituksesta", vaan tuomiokirkon taloudenpitoon tehty merkintä haudan myynnistä, joka vastaa nykypäivän kirjanpidon tositetta. Kirjauksen on siis tehnyt tuomiokirkon kirjanpidosta vastannut taloudenhoitaja - siis nykytermeillä tuomiokirkon talousjohtaja.

Tuosta kamreeri SS:n haudasta voisi todeta, että se oli sukuhauta, siis kammio johon voitiin haudata useampia vainajia. Ketä kaikkia siihen on haudattu ei varmankaan selviä koskaan, mutta olisi erikoista, jos kamreeri SS:n jälkeläiset olisi haudattu muualle, jos heidät ylipäätänsä on haudattu Turkuun. Tuomiokirkon kirjanpito ei kerro mihin yksittäiseen hautaan joku on haudattu, mutta kertoo karkeasti paikan. Eli tässä tapauksessa ilmaisu olisi Brinkkalan kuoriin tai jokin muu samasta kuorista käytetty ilmaisu. Kun kirjanpito on katkonaista ja monia vuosia puuttuu, emme tiedä kaikkia tuomiokirkkoon haudattuja.

Lähtöoletus kuitenkin on, että kaikki kamreeri SS:n jälkeläiset, jotka on ilmoitettu haudatun Brinkkalan kuoriin, on haudattu tuohon sukuhautaan, jonka hautakiven Pekka Hiltunen on kuvannut. Sille, että joku olisi haudattu johonkin toiseen hautaan samassa kuorissa, pitäisi olla painavat perusteet. Olettaisin Olav R:n tehneen päätelmänsä tuomiokirkon kirjanpidon perusteella näkemättä ja tuntematta kamreerin hautakiveä.

Jos sitten miettii tuota kamreeri SS:n hautakiveä, niin jos israel Alftan olisi ollut myymässä sitä, olisi tuo kivi varmasti ollut jo silloin paikalla, sillä haudan uudet haltijat eivät olisi sitä siihen tehneet. Jos hauta olisi siis ollut SS:n hauta, olisi hauta kuvattu toisin kuin tuossa yllä tuomiokirkon protokollassa.

[Maisa M]

Tuomiokirkon protokollassa 6 tammikuuta 1679 on jo useasti mainittu seuraava teksti:

...... 2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.

Tuo on siis se, mikä on kirjattu tuomiokirkon kirjanpitoon ja sama löytynee alkuperäisenä digiarkistosta, jota en nyt lähde kaivamaan esille. Kyse ei ole "myynti-ilmoituksesta", vaan tuomiokirkon taloudenpitoon tehty merkintä haudan myynnistä, joka vastaa nykypäivän kirjanpidon tositetta. Kirjauksen on siis tehnyt tuomiokirkon kirjanpidosta vastannut taloudenhoitaja - siis nykytermeillä tuomiokirkon talousjohtaja.

Tuosta kamreeri SS:n haudasta voisi todeta, että se oli sukuhauta, siis kammio johon voitiin haudata useampia vainajia. Ketä kaikkia siihen on haudattu ei varmankaan selviä koskaan, mutta olisi erikoista, jos kamreeri SS:n jälkeläiset olisi haudattu muualle, jos heidät ylipäätänsä on haudattu Turkuun. Tuomiokirkon kirjanpito ei kerro mihin yksittäiseen hautaan joku on haudattu, mutta kertoo karkeasti paikan. Eli tässä tapauksessa ilmaisu olisi Brinkkalan kuoriin tai jokin muu samasta kuorista käytetty ilmaisu. Kun kirjanpito on katkonaista ja monia vuosia puuttuu, emme tiedä kaikkia tuomiokirkkoon haudattuja.

Lähtöoletus kuitenkin on, että kaikki kamreeri SS:n jälkeläiset, jotka on ilmoitettu haudatun Brinkkalan kuoriin, on haudattu tuohon sukuhautaan, jonka hautakiven Pekka Hiltunen on kuvannut. Sille, että joku olisi haudattu johonkin toiseen hautaan samassa kuorissa, pitäisi olla painavat perusteet. Olettaisin Olav R:n tehneen päätelmänsä tuomiokirkon kirjanpidon perusteella näkemättä ja tuntematta kamreerin hautakiveä.

Jos sitten miettii tuota kamreeri SS:n hautakiveä, niin jos israel Alftan olisi ollut myymässä sitä, olisi tuo kivi varmasti ollut jo silloin paikalla, sillä haudan uudet haltijat eivät olisi sitä siihen tehneet. Jos hauta olisi siis ollut SS:n hauta, olisi hauta kuvattu toisin kuin tuossa yllä tuomiokirkon protokollassa.

Meinaatko, ettei Israel Alftan siis myynyt kyseistä hautaa, johon on haudattu mm. Sigfrid Sigfridsson? Hautakiven päällä oli siis nimi Sigfrid Mårtensson. Luulenpa, että tämä tarkoitti Mårten Sigfridssonin poikaa, sillä samaisessa Olav Rundt`in artikkelissa on mainittu siv. 66 oikeanpuoleisessa sarakkeessa Mårtenin lapset:
ANNA MÅRTENSDOTTER, levde 1679 ... jne ja seuraavana
SIGFRID MÅRTENSSON, student i Åbo 1641, (viite 37, Wilh. Lagus, Åbo Akademis studentmatrikel ånyo upprättad), anklagad i kämnärsrätten 13.4.1641 för dobbleri och i konsistoriet 23.3.1642 för slagsmål. Dog före 1679 och begravdes i Brinkkala-koret. (viite 33, Carl v. Bonsdorff, Kyrkorådets i Åbo protokoll, s. 32).

terveisin Maisa Martin

[Antti Järvenpää]

Meinaatko, ettei Israel Alftan siis myynyt kyseistä hautaa, johon on haudattu mm. Sigfrid Sigfridsson? Hautakiven päällä oli siis nimi Sigfrid Mårtensson. Luulenpa, että tämä tarkoitti Mårten Sigfridssonin poikaa, sillä samaisessa Olav Rundt`in artikkelissa on mainittu siv. 66 oikeanpuoleisessa sarakkeessa Mårtenin lapset:
ANNA MÅRTENSDOTTER, levde 1679 ... jne ja seuraavana
SIGFRID MÅRTENSSON, student i Åbo 1641, (viite 37, Wilh. Lagus, Åbo Akademis studentmatrikel ånyo upprättad), anklagad i kämnärsrätten 13.4.1641 för dobbleri och i konsistoriet 23.3.1642 för slagsmål. Dog före 1679 och begravdes i Brinkkala-koret. (viite 33, Carl v. Bonsdorff, Kyrkorådets i Åbo protokoll, s. 32).

terveisin Maisa Martin

Olen käynyt melko tarkka läpi tuomiokirkon haudattujen luettelot ja muistaakseni siellä ei ilmoiteta hautapaikka kuorin nimeä tarkemmin, paitsi siinä tapauksessa, että vainaja on mainittu haudatun isänsä tms. sukulaisen hautaan tai viereen. Muistaakseni näissä kamreeri SS:n jälkeläisissä ilmaisu on kuorin tarkkuudella.

Jokaisessa kuorissa on useita hautakammioita, mutta ei käsittääkseni yksittäisiä hautapaikkoja. Joku voi toki oikaista minua tässä. Muurattuja hautakammioita on myös kirkon puolella ja jos ihminen on haudattu muurihaudan ulkopuolelle, on hänen haudattu kirkon multiin kirkon sisälle sen paremmin paikkaa määrittelemättä.

Kun kamreeri SS:n pojan poika on haudattu Brinkkalan kuoriin, on hänet haudattu käsitykseni mukaan varmasti johonkin hautakammioon. Jos tämä Sigfrid Sigfridin pojanpoika Sigfrid Mårtensson olisi haudattu jostakin kummasta syystä omaan hautaholviin suvun haudan sijasta ja siihen olisi laitettu nimi Sigfrid Mårtensson, niin en oikein ymmärrä, miten Israel Alftan voisi pitää tätä tällä tavoin nimettyä hautaa esi-isiensä hautana.

Tuo tuomiokirkon protokolla kyllä viittaa vähintäänkin Israelin isoisän ikäisiin henkilöihin, jollei kauempiin ikäpolviin. Jos Israel olisi ollut myymässä kamreeri SS hautakammiota olisi asia kuvattu toisin kiveä myöten.

Olav Rundtin artikkelit ovat arvokkaita ja hänellä on ollut erittäin hyvä tutkijan vaisto, mutta se ei tarkoita sitä, että hän olisi ollut jokaisessa asiassa oikeassa. Muistan kyllä, että Maisa jankasit Henrik Hansonin äidin haudan suhteen ja olin sitä vastaan sen takia, että ruumista ei ole voitu säilyttää liki vuotta ilman hautausta. Rundtilla oli tässä asiassa perusteensa, mutta hänkään ei ollut ymmärtänyt, että tuo tuomiokirkon haudattujen luettelo on ilmeisesti tulkittu jotakuinkin kaikissa lähteissä väärälle vuodelle. Kun se vaihesiirto todettiin, loksahti Rundtin oivallus ja vaisto kohdalleen. Hyvä näin, sillä se ratkaisee myös monia muita pulmia.

Voihan toki olla, että tässäkin asiassa jostakin sivusta tulee tälläinen loksahdus, mutta nyt näkyvillä olevilla tosiasioilla Israel Alftan ei ole voinut tarkoittaa sen paremmin kamreeri SS:n sukuhautaa kuin hänen pojanpoikansa oletettua tai arveltua hautaa. Myydyn haudan kivessä mainittu Sigfid Mårtensson on vanhempi henkilö kuin kamreeri SS ja myyty hautaholvi oli eri kuin kamreeri SS:n hautaholvi.

[Jari Latva-Rasku]

Kronikka ei ainakaan ole ääni- tai sähkökirja, koska se on ollut kovin hiljainen pari viime kuukautta.

Olen ihmetellyt yhtä herra Iisakkia. Taivassalon Salmitun osa oli ratsutila, jonka ratsupalveluksesta vastasi katselmusluettelon mukaan leski Elisabeth, sitten 1660-luvulla "her Isach" ja sitten Israel Alftanus. Israel vaihtoi Salmitun ratsutilan "Kurielaxin" tilaan, jonka hän myöhemmin myi Lokalahden Tammiston Erik Perssonille. Lokalahden Tammiston ratsupalveluksesta oli 1670-luvun alkupuolelta lähtien vastannut mielenkiintoista kyllä Måns Larsson, jonka leski Anna oli merkitty Tammistoon juuri oikeaan aikaan ollakseen Anna Alftana tai ainakin "befallningsman" Måns Larssonin leski.

En jaksa uskoa, että "her Isach" olisi Hukaisten korpraali Isak Eriksson, koska häntä ei missään yhteydessä herraksi tituleerata. Ratsuväkirykmentin rykmentinkirjurina oli 1650-luvun puolivälin paikkeilla Isak Eriksson, joka ei mitä ilmeisimmin ole Hukaisten ratsumies Isak Eriksson. Rykmentinkirjuri voisi olla aatelinen herra, mutta kaikki Taivassalossa ratsupalveluksesta vastanneet herrat ovat olleet pappeja "her Erich", "her Claes", "her David Matthia" (Sciurus Vehmaalta) ja "her Israel". Mietin kuka voisi olla Salmitun yhteydessä mainittu pappi Isak ja kenellä voisi olla yhteys Alftanuksiin. Muitakin vaihtoehtoja voisi olla, mutta hyvä arvaus voisi olla opinnoissaan 1660-luvulla pitkälle edennyt Isak Florinus, joka oli Hattulan kirkkoherra ennen Abraham Alftanusta.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=663

Isak Florinuksen isovanhemmat olivat Lemun kirkkoherra Ericus Henrici ja Kristina Tomasdotter Blom, Turun linnankirjurin tytär. Tästä tietenkin tulee mieleen hypoteesi voisiko Alftanusten ja Blom/Florinusten välillä olla sukuyhteys varhaisemmissa sukupolvissa.

Toisin kuin kansallisbiografiassa väitetään Kangasalan käräjien 30.–31.3.1693 f. 181v mukaan maisteri Isak Florinus oli Längelmäen kirkkoherran Arvid Florinuksen lesken Elin Knutsdotter Wisiuksen poikapuoli.

[Sami Lehtonen]

Käsittääkseni herr tuohon aikaan tarkoitti aina ja poikkeuksetta pappismiestä. Luulen, että olet otaksunnassasi Isak Florinuksesta hyvinkin oikeilla jäljillä.

[Benedictus]

Lokalahden Tammiston ratsupalveluksesta oli 1670-luvun alkupuolelta lähtien vastannut mielenkiintoista kyllä Måns Larsson, jonka leski Anna oli merkitty Tammistoon juuri oikeaan aikaan ollakseen Anna Alftana tai ainakin "befallningsman" Måns Larssonin leski.

Ombusman Måns Larsson toimi Tukholmalaisen porvarin ja aateloidun Wulfenkloun edustajana ja asioiden hoitajan Taivassalossa tai muuallakin Suomessa. Yksin Taivassalossa oli kymmenkunta suurta tilaa Wulfenkloun perheen hallussa.

Måns Larsson näyttää olleen paljon luultua toimeliaampi ja toimineen myös muissa rooleissa.
Tässä linkki Måns Larssonin korttiin tuomiokirjakortistossa. Myös pari edeltävää korttia koskee samaa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1649171

Hukaisten Iisakin kortti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1639277
TÄSSÄ MAINITAAN ISAK ERIKSSON HUKAISISTA JA LANKONSA MÅNS LARSSON I FAGERNÄS.
SE, MITÄ MÅNS LARSSON TEKI FAKERNÄSISSÄ EI SELVIÄ, KOSKA TILALLA NÄKYY SAY.SSÄ VAIN TALONPOIKIEN LUETTELO.
FAGERNÄS OLI FLEMINGIEN PAIKKA, ELI MÅNS ON OLLUT MYÖS KELVOLLINEN HEIDÄN PALVELUKSEENSA.
HARMI KYLLÄ TUOTA MAINITTUA PÖYTÄKIRJAA EI OLE DIGITOITUNA, VAAN JONKUN PITÄISI SE KAIVAA ESIIN, JOSKO SIELTÄ LÖYTYISI JOTAIN UUTTA MÅNS LARSSONISTA.

PIKKU HILJAA RUPEAA TAAS EPÄILYTTÄMÄÄN, ETTÄ LARS MÅNSSON STIERNKORSILLA JA MÅNS LARSSONILLA ON KUN ONKIN JOKIN YHTEYS.

Ja toinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1639240
Lisää käräjätapauksia viereisissä korteissa

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325953

Tässä mainitaan Kumilasta, että on Wulfenkloun Ladugård under Hylkilax ja viljelijät, ei mitään mainintaa, että olisi Måns Larsson viljelijänä, vaikka edellisen viestin tiedostossa niin väitetään.

Tuo viittaus Ladugård under Hylkilax saa aiheen epäillä, että Måns Larsson isännöi sekä Hylkilaxia, että Kummilaa, jossa oli 6 tilaa Wulfenkloulla.

[Benedictus]

Sigfrid Mårtensson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra valtakirjalla 19.5.1552, oli virassa vielä 1556.


Sigfridus Martini (mainitaan 1552–1556) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2281)
Sigfridus Martini (mainitaan 1557–1567) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2282)
Sigfridus Martini (mainitaan 1568–1573) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2283)Sama nimi ja urat vuosien mukaan jatkuvia, voi olla sattumaakin, mutta... Laitetaampa tähän Leinbergin paimenmuistion kirjaukset samoista henkilöistä. Osuvat sen verran hyvin, että ei tuntuisi aivan sattumalta. Attached Thumbnails http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2030&stc=1&thumb=1&d=1315501228 (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2030&d=1315501228)



Tässä aiemmin tuotiin esille ajatus, että Sauvon khr Sigfridus Mårtensson saattaisi olla tuo henkilö, jonka haudan Israel Alftanus myi nimikkeellä esi-isien hauta Brinkala-kuorissa.
Nyt kaivelin noita aiempia juttuja, joloin löytyi tämä vanha asia.

Voitaisiinko tuoksi haudatuksi päätellä Sigfrid Mårtensson, jonka tausta olisi Brinkalan suvun reunalla, vaikka ei olekaan Brinkala, mikä selittää hautapaikan kuorissa.

Kopioin Aulis Ojan Brinkalan sukujutun Maakuntakirjasta:
mainitaan s. 122, että Turun pormestarin Knut Danssonin tytär Kristina Knutsdr lahjoittaa miehensä Lasse Nilssonin suostumuksella tytärpuolelleen Kristina Larsdr:lle BRINKALALLE ja tämän miehelle Erik Olofssonille kivitalon (lyhensin) torinreunasta, jonka talon hän oli ostanut edellisen miehensä Mårten Olofssonin kanssa vieraista käsistä.

Mainitaan ettei lahjaa lasketa Kristina Larsdr:n äidinperinnöksi.
Joka perintö tuli pysyä jakamattomana Lars Nilssonin ja Kristina Knutsdr kuolemaan saakka ja vasta siten siirtyy Lars Nilssonin ainoalle lapselle Kristina Larssdr:lle (BRINKALA).

Tämän mukaan Kristina Knutsdr sai siis hallita Brinkalaa ja muuta omaisuutta kuolemaansa saakka.
Huomioitavaa on, että Kristina Knutsdr. isä oli Pormestari Knut Dansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583496
Tyrväänkylän Rauvan omistajana näkyy Knut 1540 luvulla, sitten Thomas Knutson.
Voisiko olla, että tässä on taas yksi pormestari lisää Tyrväältä.

Kristina Knutsdr:n 1. mies oli Mårten Olofsson.
Ajallisesti voitaisiin ajatella, että hänellä oli poika Sigfrid Mårtensson, Sigfrid Sigfridssonin isä.
Sigfrid olisi silloin perinyt Rauvan isoäitinsä isältä Knutilta isänsä Sigfrid Mårtenssonin kautta.

Jos Brinkkalan Kristina Knutsdr olisi Sigfrid Mårtenssonin äiti, selittyy että Sigfrid Mårtensson haudattiin Brinkalan kuoriin.

Missä Sifgrid Mårtensson on vaikuttanut?
Kuka oli Kristinan 1. puoliso Mårten Olofsson?
-on siis kuollut ennen vuotta 1544.

Ja se pääkysymys: miten Sigfrid Mårtensson on Israel Alftanuksen esi-isä?

lähde:R.Hausen, Bidrag till Finlands historia III, ss. 156-158.

Alla lainaus Antti Järvenpään viestistä

Oheisen löytymiseen, ei liene toiveita: - Tuomiokirkon protokollaa 6 tammikuuta 1679, jossa on seurava teksti: "2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff." Palaan tähän aiheeseen pitkän tovin jälkeen.

Olen koittanut haravaoida sopivia Sigfrid Martinpoikia haku-ammunnalla. Nyt viimeksi silmääni kävi Liedon khra Sigfrid Martinpoikia 1557-1567. Mahtaisiko tästä miehestä ja hänen jäkeläisistään olla mitään tietoa. Pappina sopisi Alftan pappissuvun erääksi esi-isäksi (esim. Ericus Ericin äidin isä) ja hautapaikkakin voisi olla tuomiokirkossa. Onko tämän pappismiehen haudasta mitään tietoa, joka poissulkisi sen, ettei hän voisi olla Israelin mainitsema esi-isä. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Kiinnostava lisä on, että kamreeri Sigfrid Sigfridsson ostaa 1606 Sauvon Ylistaron. Myyjänä on Henrik Mårtensson Stiernkors Oriveden Holmasta.

[Antti Järvenpää]

Tiina Miettisen viesti tulevasta Genoksesta antaa odottaa aika tavalla uusia uutisia. Se, että kirjoittajana on myös Urban Sikeborg, antaa odottaa, että saamme kuulla nyt jotain aivan uutta tämän keskustelun jatkoksi. Ko. nimi antaa olettaa, että nyt kuulemme jotakin, joka ei ole vain kotisuomea koskevaa.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista, että jostain on nyt löytynyt isonvihan aikaan kuolleen Abraham Alftanin pojan (jos nyt oikein ymmärsin sukupolven) Johanin sukukroniikka. Itse ainakin odotan suurella jännityksellä, mitä uutta tulemme kuulemaan. Tiinahan on aiemminkin avannut näitä solmuja tarkkasilmäisellä arkistotutkimuksella, josta suuri kiitos.

Epäilempä, että uuden Genoksen tipahtaessa postiluukusta tämäkin ketju aktivoituu, ja kenties joku arvelu saa vahvistuksen tai vaihtoehtoisesti tulee jokin aivan uusi arvaaton asia esille.

[Giösling]

Tiina Miettisen viesti tulevasta Genoksesta antaa odottaa aika tavalla uusia uutisia. Se, että kirjoittajana on myös Urban Sikeborg, antaa odottaa, että saamme kuulla nyt jotain aivan uutta tämän keskustelun jatkoksi. Ko. nimi antaa olettaa, että nyt kuulemme jotakin, joka ei ole vain kotisuomea koskevaa.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista, että jostain on nyt löytynyt isonvihan aikaan kuolleen Abraham Alftanin pojan (jos nyt oikein ymmärsin sukupolven) Johanin sukukroniikka. Itse ainakin odotan suurella jännityksellä, mitä uutta tulemme kuulemaan. Tiinahan on aiemminkin avannut näitä solmuja tarkkasilmäisellä arkistotutkimuksella, josta suuri kiitos.

Epäilempä, että uuden Genoksen tipahtaessa postiluukusta tämäkin ketju aktivoituu, ja kenties joku arvelu saa vahvistuksen tai vaihtoehtoisesti tulee jokin aivan uusi arvaaton asia esille.

Minusta taas, kuten tuolla "Johanin kronikka"-ketjussa jo eilen tarjoilin,
Urban Sikeborgin mukana olo viittaa siihen, että kronikkateksti seisoo juuri
niinkuin Loenbom sen vuonna 1773 julkaisi "Upplysningar i Svenska Historien"-sarjassaan, Emerentinoineen kaikkineen!

Jos uusi arkistolöytö vahvistaisi mm. Kalevan Genoksessa tarjoileman
"nimisekaannusteorian", mihin silloin tarvittaisiin ruotsalaisen huippututkijan panosta?

Jos ja kun paljastuu, että Abraham Alftanuksen viimeinen kronikkavirke "Af dessa ofwanskrefne är jag på Fäderne utkommen, och hörde ofta min sal. Moder EMERENTIA TOTT, här om tala, och med färnämliga Män conferera", seisoo sellaisenaan hänen oman poikansa käsin kirjoittamassa sukuselvityksessä, silloinhan toki kaikki apu on kullankallis.

Muistutan tässä yhteydessä, että olen ollut se kiivain kronikkatekstin
puolustaja ja saanut satikutia, sekä Suomessa, että kansainvälisilläkin
sukutukimusareenoilla "jakkauksestani ja itsepäisyydestäni", suorastaan "naurunalaistanut itseni"!
Olen jääräpäisesti esittänyt, ettei kronikkatekstiä tule muuttaa piiruakaan, kunnes toisin todistetaan.

Onko nyt tullut se hetki? Epäilen!

[Giösling]

Kun katsotaan tarkkaan mitä Loenbomin julkaisema teksti on syönyt, edeltää varsinaista "leipätekstiä" Israel Johansson Alftanin kuvaus kronikan varhaisemmista vaiheista. Hän kertoo mm. kopioineensa tekstin isänsä, Karjaan rovastin, herra Johan Alftanin KIRJASTA.

Olisiko kyseessä samantapainen kirkon inventaarikirja, joka Isossakyrössä kätki sisäänsä mm. sikäläisen Alftan-kronikkaversion?

Isonkyrön materiaali toimitettiin, löytymisensä jälkeen, välittömästi jakoon kaikille Alftan-tutkimuksesta kiinnostuneille, kuten "vanhat konkarit" kyllä muistavat.
Siitä sitten sikisi loputon keskustelujen ketju, jokaisen omin silmin verifioitavissa vielä tänäkin päivänä.

[Antti Järvenpää]

Tänään tipahti postilaatikkooni Genos 4/2011, jonka Alftan artikkelia odotin mielenkiinnolla. Se mitä löytyi, ei oikeastaan tuonut juurikaan mitään lisävaloa, näin nopeana kommenttina. Artikkelin tärkein anti on itse kroniikka, jota Tiina Miettinen on kommentoinut.

Mielestäni tämän löydön perusteella voidaan todeta, muutama asia, joita myös Tiina sivuaa.

1. Tämä vahvistaa Loenbomin julkaiseman kroniikan tiedot valtaosaltaan, ja kun tämä versio on mitä todennäköisemmin kulkenut omia teitään, niin sanamuotojen samanlaisuus ja asiasisältö vahvistaa sen, että tiedot ovat kaiketi niitä joita Abraham on kirjannut.

2. Tämä versio tuo esille, että esipolvia koskevat tiedot ovat Alftan suvun vanhan kirjan kansista, joka on mielenkiintoinen tieto. Tämän tiedon perusteella niin nämä kuin Abrahamin kroniikankin tiedot olisivat siis jonkin aiemman sukupolven kirjaamia, jotka on kopioitu niin Abrahamin kuin Johanin kroniikaan.

3. Tiinan tulkinta, että kuninkaan kartano voitaisiin tulkita myös kuninkaan lahjoituksia koskevaksi, laajentaa aika tavalla näkökulmaa. Samalla lailla voidaan sanoa, että Ruotsin lahjoituksia ei suinkaan kohdenneta vain Alftaan vaan koko Helsinglandiin, joten aiemmat tulkinnat ovat kenties kohdistuneet aivan liian pienelle alueelle.

Tuossa on päällimmäiset tuntoni. En puutu Tiinan muihin tulkintoihin, jotka ovat tulkintoja tässä tulkintojen pitkässä sarjassa.

[Matti Lund]

Tänään tipahti postilaatikkooni Genos 4/2011, jonka Alftan artikkelia odotin mielenkiinnolla. Se mitä löytyi, ei oikeastaan tuonut juurikaan mitään lisävaloa, näin nopeana kommenttina. Artikkelin tärkein anti on itse kroniikka, jota Tiina Miettinen on kommentoinut.

Mielestäni tämän löydön perusteella voidaan todeta, muutama asia, joita myös Tiina sivuaa.

1. Tämä vahvistaa Loenbomin julkaiseman kroniikan tiedot valtaosaltaan, ja kun tämä versio on mitä todennäköisemmin kulkenut omia teitään, niin sanamuotojen samanlaisuus ja asiasisältö vahvistaa sen, että tiedot ovat kaiketi niitä joita Abraham on kirjannut.

2. Tämä versio tuo esille, että esipolvia koskevat tiedot ovat Alftan suvun vanhan kirjan kansista, joka on mielenkiintoinen tieto. Tämän tiedon perusteella niin nämä kuin Abrahamin kroniikankin tiedot olisivat siis jonkin aiemman sukupolven kirjaamia, jotka on kopioitu niin Abrahamin kuin Johanin kroniikaan.

3. Tiinan tulkinta, että kuninkaan kartano voitaisiin tulkita myös kuninkaan lahjoituksia koskevaksi, laajentaa aika tavalla näkökulmaa. Samalla lailla voidaan sanoa, että Ruotsin lahjoituksia ei suinkaan kohdenneta vain Alftaan vaan koko Helsinglandiin, joten aiemmat tulkinnat ovat kenties kohdistuneet aivan liian pienelle alueelle.

Tuossa on päällimmäiset tuntoni. En puutu Tiinan muihin tulkintoihin, jotka ovat tulkintoja tässä tulkintojen pitkässä sarjassa.


Siis Johan Alftan ilmoittaa, että on ottanut kirjoituksensa alkuun isänsä Abraham Erici Alftanin kirjauksen isiensä sukulinjoista vanhoista kirjan kansista. Se on Abrahamin versio siitä, miten on johduttu häneen itseensä.

Tämä Johanin kirjoitus osoittaa, että hänen vanhoista kirjankansista siirtämänsä teksti on ollut hänelle ongelmallinen epäselvyytensä tai huonokuntoisuutensa takia, joten ne kohdat, jotka hän on hyppinyt yli, jäävät tuntemattoiksi ja johtavat päätelmään, ettei tässä ensimmäisessä siirrossa ole voitu päästä yksi yhteen kopioon Abrahamin tekstiin nähden, vaan se on Johanin versio siitä, minkä hän on uskonut voivansa siitä kirjata vääristämättä sitä.

Itse tarina kantaisästä Erik Hansinpojasta ja hänen kolmesta pojastaan Erikistä, Henrikistä ja Rolandista eikä lahjoitusmaiden siirtotarina poikkea olennaisesti Loenbomin julkaisemasta versiosta, mutta Loenbomin versiossa on kyllä muuta matkan varrella tarttunutta ainesta, jolla Johanin version katkelmallisuutta on yritetty paikata ja tehostaa tarinan uskottavuutta.

Siten veljesten yhteydessä esiintyvät väärät tiedot heidän titteleistään ja sellaisista heidän lahjoitusmaistaan, jotka eivät todellisuudessa olleet heidän hallussaan, ovat esillä jo tässä versiossa eivätkä ole muuntuneet enää myöhemmissä kopioinneissa. Tämä on itselleni tämän tekstin lukemisen tärkein tulos tällä ensimmäisellä lukukerralla ja muuttaa jonkin verran käsitystäni tarinan syntytavasta.

Sikeborgin panos kiteytyy siinä, ettei koko Helsinglandista olisi löydettävissä sellaista lahjoitusmaata, joka voitaisiin mitenkään yhdistää Alftaneihin, joten Olav Rundtin hypoteesilta siltä osin putoaa pohja pois.

Alftanien Tott -yhteydestä ei enempää voine jäädä käteen, mitä Tiina hyvin tuo esiin.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Ehkäpä sen verran kommentoin tuota artikkelia, että kun mainitaan, että asiakirja lähteistä ei löydy Hans Eriksson nimistä Helsinglandin laamannia, olisi hyvä kyllä samalla mainita, että asiakirjalähteet ovat tältä osin kovin aukolliset. Julkaistu laamanni luettelo on nimittäin seuraava:

Sven Persson main.1500 Helsinglandin laamanniksi
Peder Rålamb main. 1526 Helsinglandin laamanniksi
Måns Gadd main.1532 ja 1535 Helsinglandin alilaamanniksi
Lars Nilsson main 1555 Helsinglandin alilaamanniksi
Michel Nilsson main 1560 Helsinglandin alilaamanniksi
Lars Nilsson main. 1561 Helsinglandin alilaamanniksi
Gülich Michelsson main. 1563 Helsinglandin alilaamanniksi
Peder Larsson main 1572 ja 1582 Helsinglandin alilaamanniksi
Peder Nilsson main. main 1583 Helsinglandin alilaamanniksi
Lars Larsson main. 1584 Helsinglandin alilaamanniksi
Anders Eriksson main 1584 lainlukijaksi ja voudiksi Helsinglandissa
Jöns Claesson main 1590 Helsinglandin alilaamanniksi
Anders Eriksson main 1598 Helsinglandin alilaamanniksi

Jokainen voi nähdä, että nämä asiakirjalähteistä kerätyt tiedot ovat mainintoja, eivätkä virkavuosia, jolloin tuo aukollisuus mahdollistaa kovin monen uuden nimen tuohon listaan. Vaikka tämä ei sinällänsä todista sitä, että Hans Eriksson niminen laamanni olisi ollut olemassa, mutta ei myöskään sulje sitä pois, jollainen tulkinta olisi nyt aistitavissa artikkelista.

- - - - - - - - - - - -

Tiinan artikkelissa sen sijaan on mielenkiintoista se, että siinä on tuotu esille se, että ilmeisesti myöhemmillä kopioijilla on ollut vaikuksia käsialan tulkitsemisessa paikka paikoin. Oikeastaan tämän vuoksi ja Loenbomin version perusteella jäin pohtimaan sitä, onko viittaus salig moderiin Abrahamin maininta vai onko tuo teksti ollut jo Alftanin suvun kirjan sivuilla ja jonkun toisen kuin Abrahamin kirjoittamana. Loenbomin versiossa se on yhdistetty Abrahamin allekirjoitukseen ja päiväykseen, mutta voisiko sen tulkita myös toisin. Siis olisko niin, että Abrahamkin olisi vain kopioinut jotakin aiempaa sukukirjan kannesta ja laittanut alle vain kopiointi päivänmäärän.

Mielenkiintoinen asia on myös maininta suvun talon omistuksesta Turussa, jokka kaiketi on se kirkkokorttelin talo, josta Henrik Hansson maksaa tonttiäyrejä. Periaatteessa tämä tieto voisi johtaa johonkin, jota emme vielä tiedä. Tuomiokirjon hautausluettelojen dateerausten oikein ymmärtämisen kautta tiedämme, että ainakin Henrik Hanssonin äidin nimi oli Malin Henrikintytär, joka on haudattu tuomiokirkkoon. Periaatteessa kroniikkatekstin mukaan tuo Turun talo olisi ollut Henrik ja Rolambin omistusta ja oletettavasti aiemmin heidän isänsä omistama, joka omistus voisi putkahtaa esille jostakin lähteestä.

[Antti Järvenpää]

Siis Johan Alftan ilmoittaa, että on ottanut kirjoituksensa alkuun isänsä Abraham Erici Alftanin kirjauksen isiensä sukulinjoista vanhoista kirjan kansista. Se on Abrahamin versio siitä, miten on johduttu häneen itseensä......
terv Matti Lund

Tiina on kyllä tulkinnut tuossa artikkelissa, että tämä ei ole Johanin itsensä kirjoittama versio, vaan myöhemmin tehty kopio, jossa on jokunen kopiokerta mukana.

Tuo kroniikan uusi alkuteksti, jossa viitataan Altan suvun vanhan sukukirjan kansiin, tekee kyllä sen tulkinnan, että Abrahamin kroniikka olisi hänen kirjoittama alusta loppuun hieman kinkkiseksi tai tavallaan sellaiseksi, että emme taida lopulta tietää, mikä on Abrahamin kirjoittamaa ja mikä hänen kopioimaa. Loenbomhan antaa ymmärtää, että kyseessä olisi Abrahamin teksti, mutta tämä Tiinan esiintuoma versio antaa asiasta hieman toisenlaisen kuvan - tai ainakin itselleni tulee sellainen vaikutelma.

Voihan toki olla niin kuin tulkitset, että itse asiassa Abraham olisi kirjoittanut kroniikkansa tuon vanhan sukukirjan kanteen. Ei tämäkään varmaan ole mahdoton tulkinta. Pitää varmaan maistella vaihtoehtoja.

[Benedictus]

Kiitoksia Tiinalle erinomaisesta artikkelista, siinä tulevat upeasti esille faktat ja löydön sisältö, samalla se antaa uutta pohdittavaa, mutta ei pane ajatuksia valmiiksi lukijan päähän.

Nuo Satakunnan tilat, josta Ljustan toin esille jo viime talvena, saavat mielikuvituksen lentämään: mistä ne tulivat Tottin omistukseen?

Tiina Miettinen mainitsee Kuningas Juhanan sihteerin Hans Eriksson Krankin, lisäten ettei tällä ollut yhteyttä Alftanuksiin.

Tuo on ehkä hieman nopea johtopäätös ja pohdinnan arvoinen ajatus, sillä Hans Eriksson Krank lienee Turun pormestarin Michel Eriksson Krankin veli.

Heillä oli myös sisar, joka tässä lainauksessa:
Jacob Finnon puoliso Margeta Henriksdr Myllar.

Margetan isä porvari Henrik Henriksson Myllar -äiti Agnes

Sisar Elisabeth Henriksdr Myllar
Puoliso Michel Eriksson Krank

Michelin sisar Margareta Eriksdr Krank
Puoliso Matts Micaelis Carpelan vih. 1557,Taivassalo

Matthias Michaelis Carpelan anoi 1591 Kaarle-herttualta aateluutensa vahvistamista ja avustusta kahden poikansa opiskeluun ulkomailla. Hän oli elossa iäkkäänä ja sokeana vielä keväällä 1592.
K luultavasti 1592.
P Turku 18.4.1557 Margareta Eriksdotter Krank, asui leskenä Viiaksen kartanossa Taivassalossa 1606, PV kylävouti Turussa Erik Krank ja Karin N.N.


Mathias Carpelanin vävy:


Agricola, Jeremias Eliae (K 1622) Jeremias Eliasson
S oletettavasti Parainen. V Paraisten kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja rälssimies Klemet Mattsson Espingin tytär Agneta Klemetsdotter.
Turun katedraalikoulun kollega (apuopettaja, hypodidascalus), mainitaan 1588; Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kirkkoherra appensa Matthias Michaelis Carpelanin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=401) jälkeen ainakin jo kesällä 1593,
K Taivassalo 1622 (ennen 31.10.).
P Karin Mattsdotter Carpelan eli leskenä miehensä jälkeen (hänen elatustaan koski Kustaa II Aadolfin 31.10.1622 päivätty kirje), PV Taivassalon edellinen kirkkoherra Matthias Michaelis Carpelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=401) ja Margareta Eriksdotter Krank.
Taivassalon kirkkoherrat:

Michael Michaelis Carpelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=402) 1529 † noin 1561-ISÄ
Matthias Michaelis Carpelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=401) viimeistään 1562 † noin 1592-POIKA
Jeremias Eliae Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=39) ainakin jo 1593 † 1622-VÄVY
Ericus Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=73) 1623 † 1639-SERKUNPOIKA?
Claudius Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=282) 1640 † 1671-LANKO
Petrus Andreae Bergius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=222) 1671 † 1691-MAHDOLLISESTI SUKUA?

Voidaankin kysyä: onko varmaa ettei Hans Eriksson Krank ole Alftanus suvun kantaisä Hans Eriksson.
Ajallisesti ainakin sopisi hyvin, jos verrataan sisaren naimaikään.

Toisaalta sisaren vävyn seuraaja Taivassalon kirkkoherrana oli Ericus Alftanus.

[Matti Lund]

Tiina on kyllä tulkinnut tuossa artikkelissa, että tämä ei ole Johanin itsensä kirjoittama versio, vaan myöhemmin tehty kopio, jossa on jokunen kopiokerta mukana.

Tuo kroniikan uusi alkuteksti, jossa viitataan Altan suvun vanhan sukukirjan kansiin, tekee kyllä sen tulkinnan, että Abrahamin kroniikka olisi hänen kirjoittama alusta loppuun hieman kinkkiseksi tai tavallaan sellaiseksi, että emme taida lopulta tietää, mikä on Abrahamin kirjoittamaa ja mikä hänen kopioimaa. Loenbomhan antaa ymmärtää, että kyseessä olisi Abrahamin teksti, mutta tämä Tiinan esiintuoma versio antaa asiasta hieman toisenlaisen kuvan - tai ainakin itselleni tulee sellainen vaikutelma.

Voihan toki olla niin kuin tulkitset, että itse asiassa Abraham olisi kirjoittanut kroniikkansa tuon vanhan sukukirjan kanteen. Ei tämäkään varmaan ole mahdoton tulkinta. Pitää varmaan maistella vaihtoehtoja.

Niin, eikö siitä voi päätellä, että tämä olisi kopio sellaisesta Johan Alftanin omasta kirjoituksesta, joka ei ole mennyt ja muuntunut reittiä Eskolin-Indrenius-von Celse-Loenbom. Se olisi mennyt suorempaa reittiä Alceniukselle, eli kun se on mennyt Johanilta jollekin sukulaiselle, jolle Johan ei ole sitä varsinaisesti tarkoittanut, tämä on tehnyt siitä kopion, jonka Alcenius olisi saanut käytettäväkseen.

Johan Alftanin ja Alceniuksen välissä olisi mahdollisesti vain yksi kopiointivaihe.

Siinähän on selvästi kaksi minää. Introssa on Johan Alftanin oman minä, jolla hän haluaa kertoa jälkeläisilleen sen, miten on tultu hänen omaan elämäntarinaansa ja merkitsee sen jälkeen tärkeimpiä tapahtumia kirjoitukseensa. Mutta Johan antaa ennen niitä merkintöjä isänsä Abrahamin minän puhua sen, mitä tämä on uskonut tietävänsä esi-isiensä sukulinjasta, ja tämä on Abrahamin tekstiä niistä vanhoista kirjankansista siirrettynä.

Tarkoitus on selvästi Johan Alftanin oma elämäntarina omille lapsilleen ja esi-isien tiedot kopioituina siihen mukaan omalta isältään.

Loenbomin versioon johtavalla reitillä nämä Johan Alftanin oman tarkoituksen ainekset on sitten siivottu tai kuorittu kokonaan pois ja jätetty esi-isien sukulinjan tarina tehostettuna erinäisillä vakuutteluilla siitä, että se olisi Abrahamin aito kertomus.

Se onko kertomuksen ydin Abrahamin kirjaus suoraan suullisista kertomuksista vai Abrahamin keräämistä kirjauksista, ei varsinaisesti avaudu millään teknisellä tunnusmerkillä. Toisaalta, kun Abrahamin kronikan eräät tiedot ovat vääriä, ja jos oletetaan, että ne ovat siirtyneet autenttisesti Abrahamin kirjauksesta tähän Johanin kirjaukseen, niin tuskin Abraham on siihen saanut kirjauksia esimerkiksi isältään, koska luulisi tämän tietäneen, mitä virkoja hänen oma isänsä joutui hoitamaan. Toisin sanoen, jos häneltä olisi periytynyt näitä virheellisiä virkanimiketietoja, sopisi kovasti epäillä hänen motiivejaan niiden synnyttämisessä. Tähän en kuitenkaan lähtisi.


terv Matti Lund

[olanyk]

Jostain olen kopioinut tällaisen "arvelun": Pormestari Michel Eriksson Krankin isä mainitaan syntyneeksi porvari Hans Kranckin poikana Inkoon Bolstadissa.

Bolstadin sukua katselessa tuli vataan maininta: Arvid Olofinpoika Wildemanin tuli Raaseporin linnaan vouti Hans Jönsinpojan tilalle 1541. Tiedetäänkö kuka oli tuo Hans Jönsipoika?

Olavi

[Pekka Hiltunen]

Mielestäni Johan Abrahaminpoika Alftanin kronikkatekstin alkusanoista voidaan päätellä seuraavaa:
Kirjoitus on kopioitu, ei suinkaan minkään "sukukirjan" kansista saati niiden välistä, vaan suvussa isältä pojalle periytyneen, vanhan kirjan, esim. psalmikirjan kansipahveista. Johan on oman isänsä käsialan tuntien tiennyt kopioivansa Abraham Alftanin omakätistä tuherrusta. Mitä lisättävää tähän enää voisi olla?
On jo todettu, että Petrus Bergiuksen apen äiti oli Karin Eliae Esping (Petrus Johanniksen vaimon nimi ilmenee v:n 2007 Genoksesta V P Toropaisen tekstistä), mistä syntyy sukuyhteys mm. Carpelaneihin. Bergiuksen anopin äidin esi-isä oli Lenan Khra ja Erik XIV:n hovisaarnaaja Canutus Petri Gestricius. Petrus Bergiuksen vävy oli Henrik Henrikinpoika Wärdh nuorempi, jonka isä , Henrik Flemingin "kartanonvouti" Henrik Henrikinpoika Wärdh otti käyttöönsä sukunimensä saatuaan lahjoituksena Taivassalon Fagernäsin Henrik Flemingin leskeltä. On mahdollista, että kyseessä oli Mårten Stodiuksen veli ja linnankirjuri Henrik Hanssonin poika. Abrahamin kronikka näki päivänvalon pian Petrus Bergiuksen kuoleman jälkeen.
PH

[Benedictus]

Anbytarforumilta löytyi tuollainen mielenkiintoinen keskustelu, jossa näkyy rikskansliet Hans Eriksson Kranck, virassa 1578-1598.

Esitimme aiemmin Anna Alftanan puolison Måns Larssonin, jonka lapset käyttivät Palm-nimeä, suvuksi Utter-Palm sukua, jopa Måns Palmia, jolla oli ainakin 2 ellei 3 vaimoa, joista viimeinen oli Wildemanin tytär.

Tuossa ambytarforum, jutussa kiinnostavasti Hans Kranck liittyy Uttereihin, tosin luultavasti vasta 2. aviossaan, joka tapahtuu vasta 1578 jälkeen.

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/203389.html?1229527937

Utter släkten: Nils Jönsson Sluk och Carin Henriksdotter Flemings dotter heter "Carin Nilsdotter Sluk". Carin sägs ha levt ca 1490 på Ytterby i Jomala sn och ägde jord i Grelsby, Finnströms sn, år 1544. Hon var gift med bonden Måns Pedersson d ä (d. ca 1578), vilken möjligen med obekräftade uppgifter varit kh i Jomala fs, under mitten av 1500-talet.

Måns skulle ha haft ett skattehemman nr; 6 i Jomala by och uppges som arrendator där åren 1551-1555, samt år 1552 innehade Måns 120 jordmarker och år 1554 var han en av skattebönderna i Jomala by. Hans andra gifte skulle varit med Ursilie Jönsdotter och som änka gifte hon sig med Hans Eriksson Kranck, rikskanslist åren 1578-1598. Måns och Carins kända barn var Ingrid Månsdotter, gift med Simon Danielsson på Lumparby i Lumparlands sn, på Åland, Per Månsson och N N Månsdotter (källa: Rikskansliet i Sverige 1560-1592, av Ivan Svanelius, FA 2643, folie 9; Ål. H I, sid. 66, 77, 175, 176, 198; Bidrag till Finlands historia, del II, sid. 127, av Reinhold Hausén; Arv. VIII:124; Erik XIV Gustafssons Nämnds dombok, sid. 114-115; Finska biskopsstiftets herdaminne, av K G Leinberg, år 1895).

Alla vain kuriositeettina todella mielenkiintoinen Täyssinän-rauhansopimus.
siinä toisena sihteerinä, Kuningas Sigismundin edustajana ja allekirjoittajana Hans Kranck.

http://www.histdoc.net/historia/teusina.html

[Knaapi]

Onko Taivassalon Fagernäsin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh sama kuin Marttilan Juutilan Naapurin eli Isontuvan "kartanonvuokraaja Heikki Heikinpoika Wärdh 1647-1681"? (Aulis Oja, Marttilan historia s. 406) Selasin paria keskusteluketjua mutta en löytänyt Taivassalon Wärdhin yhteydestä mitään mainintaa Marttilasta. Wärdhin edeltäjä Naapurissa oli Heikki Hannunpoika 1641-1647.

Kari K.

[Antti Järvenpää]

Niin, eikö siitä voi päätellä, että tämä olisi kopio sellaisesta Johan Alftanin omasta kirjoituksesta, joka ei ole mennyt ja muuntunut reittiä Eskolin-Indrenius-von Celse-Loenbom. Se olisi mennyt suorempaa reittiä Alceniukselle, eli kun se on mennyt Johanilta jollekin sukulaiselle, jolle Johan ei ole sitä varsinaisesti tarkoittanut, tämä on tehnyt siitä kopion, jonka Alcenius olisi saanut käytettäväkseen.

.......

Se onko kertomuksen ydin Abrahamin kirjaus suoraan suullisista kertomuksista vai Abrahamin keräämistä kirjauksista, ei varsinaisesti avaudu millään teknisellä tunnusmerkillä. Toisaalta, kun Abrahamin kronikan eräät tiedot ovat vääriä, ja jos oletetaan, että ne ovat siirtyneet autenttisesti Abrahamin kirjauksesta tähän Johanin kirjaukseen, niin tuskin Abraham on siihen saanut kirjauksia esimerkiksi isältään, koska luulisi tämän tietäneen, mitä virkoja hänen oma isänsä joutui hoitamaan. Toisin sanoen, jos häneltä olisi periytynyt näitä virheellisiä virkanimiketietoja, sopisi kovasti epäillä hänen motiivejaan niiden synnyttämisessä. Tähän en kuitenkaan lähtisi.


terv Matti Lund


Johan Abrahamsson Alftanin alkulause
Afskrift af Annotation på gamla bok parmar om Alftanska slägten

Israel Johansson Alftanin alkulause Loenbomin versiosta
Utdrag af min salig Faders bok

Isonkyrön kronikan alkulause
Alftanska Slachtens Uhrsrång på Fädernet
Afskrifvit af Israel (ylivaavattu) Abrahams (kirjoitettu ylle) Egna anteckningen

Tuossa olisi näiden kolmen eri kronikka version alkulauseet, jotka ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia, ja kertonevat jotakin versioiden reiteistä.

Johan Abrahamsson ei kerro tietojen olevan isältään, vaan vanhan sukukirjan kansista, ottamatta kantaa niiden merkitsijään, joka voi olla kuka hyvänsä.

Israel Johanssonin Loenbom versio kertoo, että tiedot olisivat hänen isänsä Johan Abrahamssonin kirjasta, jotka ilmeisesti isä oli kopioinut jonnekin tai kyseessä oli ehkä sama kirja, mutta nyt Johan Abrahamssonin hallussa.

Isonkyrön version kopioija ei ole oikein ollut varma, onko tiedot Israelin vai Abrahamin omin käsin kirjoittamia, mutta jossain vaiheessa on päädytty siihen, että tiedot ovat tulleet Abrahamilta.

Mikähän tuo Alftan suvulle kuulunut kirja olisi voinut olla ja kenelle se on mahdollisesti kulkeutunut.

Abrahamille ei varmaankaan ole isänsä kautta paljoakaan siirtynyt muistitietoja, koska Abraham oli isänsä kuollessa noin 9 vuotias. Tiedot hän on joko kuullut puheina tai sitten ne tai osa niistä on ollut kirjoitettuna ylös vaikkapa mainitun kirjan kansiin.

[Pekka Hiltunen]

Johan Abrahamsson Alftanin alkulause
Afskrift af Annotation på gamla bok parmar om Alftanska slägten

Israel Johansson Alftanin alkulause Loenbomin versiosta
Utdrag af min salig Faders bok

Isonkyrön kronikan alkulause
Alftanska Slachtens Uhrsrång på Fädernet
Afskrifvit af Israel (ylivaavattu) Abrahams (kirjoitettu ylle) Egna anteckningen

Tuossa olisi näiden kolmen eri kronikka version alkulauseet, jotka ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia, ja kertonevat jotakin versioiden reiteistä.

Johan Abrahamsson ei kerro tietojen olevan isältään, vaan vanhan sukukirjan kansista, ottamatta kantaa niiden merkitsijään, joka voi olla kuka hyvänsä.

Israel Johanssonin Loenbom versio kertoo, että tiedot olisivat hänen isänsä Johan Abrahamssonin kirjasta, jotka ilmeisesti isä oli kopioinut jonnekin tai kyseessä oli ehkä sama kirja, mutta nyt Johan Abrahamssonin hallussa.

Isonkyrön version kopioija ei ole oikein ollut varma, onko tiedot Israelin vai Abrahamin omin käsin kirjoittamia, mutta jossain vaiheessa on päädytty siihen, että tiedot ovat tulleet Abrahamilta.

Mikähän tuo Alftan suvulle kuulunut kirja olisi voinut olla ja kenelle se on mahdollisesti kulkeutunut.

Abrahamille ei varmaankaan ole isänsä kautta paljoakaan siirtynyt muistitietoja, koska Abraham oli isänsä kuollessa noin 9 vuotias. Tiedot hän on joko kuullut puheina tai sitten ne tai osa niistä on ollut kirjoitettuna ylös vaikkapa mainitun kirjan kansiin.

Luin Tiina Miettisen jutun liitteestä Genoksen sivulta 181: "... min avlidene fars, ..., egenhändiga beskrivning följande:". En tiedä, kuninka sana "bokpärmar" tulisi kääntää, joten luotin vain oman kielikorvaani ja käänsin sen "kansipahveiksi".
PH

[Pekka Hiltunen]

Onko Taivassalon Fagernäsin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh sama kuin Marttilan Juutilan Naapurin eli Isontuvan "kartanonvuokraaja Heikki Heikinpoika Wärdh 1647-1681"? (Aulis Oja, Marttilan historia s. 406) Selasin paria keskusteluketjua mutta en löytänyt Taivassalon Wärdhin yhteydestä mitään mainintaa Marttilasta. Wärdhin edeltäjä Naapurissa oli Heikki Hannunpoika 1641-1647.

Kari K.

Kyllä Aulis Oja on Ojan pienrälssisuvun vesana tuntenut Kustavin Kunnaraisten eli Fagernäsin vuokraajan, mutta sukunimeään Wärdh ei tämä varmastikaan ole käyttänyt ennen kuin jossain Saksanmaalla elellyt leskirouva Kurtzel hänelle vanhoilla päivillään lahjoitti mainitun maapläntin ikiomaksi palkkiona hyvin hoidetusta hopmanninhommasta täällä Flemingien kotiseuduilla. Kyse on varmuudella samasta henkilöstä, jos vain löytyy SAY:sta merkintöjä p.o. pariskunnan omistuksista Marttilassa.
PH

[Antti Järvenpää]

Luin Tiina Miettisen jutun liitteestä Genoksen sivulta 181: "... min avlidene fars, ..., egenhändiga beskrivning följande:". En tiedä, kuninka sana "bokpärmar" tulisi kääntää, joten luotin vain oman kielikorvaani ja käänsin sen "kansipahveiksi".
PH

No noinhan siellä s.181 lukee. Eli olisko tämä nyt tulkittavissa niin, että Abraham olisi kirjoittanut tekstinsä Alftan suvun vanhan kirjan (olisko raamattu) kansipahville tai ainakin seuraava polvi on olettanut, että kirjoitus oli Abrahamin kädestä.

Sinällään tämä ei kai olisi tavatonta. Tätähän tapaa nykyäänkin. Vanhoissa raamatuissa on aina silloin tällöin sukujen kuvauksia.

[Pekka Hiltunen]

No noinhan siellä s.181 lukee. Eli olisko tämä nyt tulkittavissa niin, että Abraham olisi kirjoittanut tekstinsä Alftan suvun vanhan kirjan (olisko raamattu) kansipahville tai ainakin seuraava polvi on olettanut, että kirjoitus oli Abrahamin kädestä.

Sinällään tämä ei kai olisi tavatonta. Tätähän tapaa nykyäänkin. Vanhoissa raamatuissa on aina silloin tällöin sukujen kuvauksia.

Niin, kuten jo kirjoitinkin, olisi tavatonta, ellei Johan olisi tuntenut oman isänsä käsialaa.
PH

[Sami Lehtonen]

Niin, kuten jo kirjoitinkin, olisi tavatonta, ellei Johan olisi tuntenut oman isänsä käsialaa.
PH

Nojaa. Ihmisen käsiala voi vaihdella melko suurestikin iän ja terveydentilan muutosten myötä. Lisäksi, jos kirjaan on merkintöjä tehnyt tiettävästi useampi, mahdollisesti hyvinkin samanlaisen käsialan omaava henkilö eri aikoina, tekisi suvun nuorempi jäsen hyvin todennäköisesti rationaalisen päätelmän, ettei voi olla varma minkään yksittäisen - mahdollisesti vain muutaman sanan pituisen - merkinnän kirjoittajasta saati merkinnän tekemisen ajankohdasta.

[Knaapi]

Tämä menee hiukan varsinaisen keskustelunaiheen vierestä, mutta tässä kommentti Pekka Hiltuselle. Yksi maininta Fagernäsistä löytyy Marttilan SAY:stä vuodelta 1676: "Henric Peerss betalas af Henrick i Fagernäs hemmanets börtsrätt." Tämä on kuitenkin Juutin eikä Naapurin kohdalla.
SAY 1669 Naapuri: "Simon Henrichss i Jåenperä o. Låimj. sockn närmast börda dett hmt i Jutila, som Hendr. Hendrichss under sin Rustienst hafwer, emedan hans hustru samma hmts dotter ähr."

Laajemminkin Marttilasta, koska tätä tietoa ei ole vielä näkynyt foorumissa: Henrik Impolan teoksesta "Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet" selviää, että Marttilan Rekoisten isännän Martti Pietarinpojan (1540-1558) vaimo oli Nousiaisten Soraisten Johan Jakobinpojan (Görtzhagen) tytär. Heidän poikansa Pietarin vävyjä olivat Liedon Nautelan Mårten Bertilinpoika ja Piikkiön Perttalan Lars Prytz, joita on käsitelty tässä tai Astrenius-ketjussa, en muista kummassa.

Tarvasjoen Knaapin isännäksi 1591 tulleen aatelismiehen Pertteli Antinpojan tausta jää harmikseni yhä hämäräksi, sillä kyse on isälinjani varhaisimman esi-isän apesta. Marttilalaisilla kuitenkin näyttäisi olevan selvästi enemmän yhteyksiä rälssi- ja säätyläissukuihin kuin vanhemmissa painetuissa lähteissä on esitetty. Samaa osoittaa Astrenius-ketjun keskustelu viime viikkoina.

Kari K.

[Benedictus]

Hans Eriksson Krankista ei oikein löydy tietoja, mutta veljestään Turun pormestari Michel Krankista siten, että pystyy päättelemäään sisarusten elinaikoja.

Lainaus Pekka Hellemaa:
Tässä viestiketjussa on jonkin verran pohdiskeltu Turun Kranckien sukulaisuussuhteita. Kopsaan keskustelun mausteeksi Turkuun perehtyneen tutkijan käsityksen asiasta Mikko Kranckin ja hänen jälkeläistensä osalta (J. W. Ruuth: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Borgerskap och näringarna. Tredje häftet. Helsingfors 1916.):


Mickel Kranck. Nämnd 1552–1600. Bormästare 1581–1600. Åbo stads främste man på sin tid och ofta berörd i texten framdeles. Död 1600. Kallar 1582 sal. Hans Skotte "sin svåger". Gift, 1:o med Elisabet (n:s 1581), (trol. den hustru, som omkom vid Åbo brand 1593), 2:o med Anna Mattsdotter, änka efter domprosten Henricus Canuti (d. 1595).
1. Henrik Krank. Ryttare. Egde Brusila m. m. i Saaris socken (Tavastland).
2. Markus Krank. Borgare i Åbo 1592.
3. Barbara Krank. Gift med kamreraren Sigfrid Sigfridsson (1591–1604).
4. Agneta Krank. Gift (1588) med åbohandlanden Jonatas Weck (d. 1598).
5. En dotter. Gift med åboborgaren Henrik Isaksson (1626).
6. En dotter. Gift med åbohandlanden Jokim Libstorp (1626).
(?) Bland Mickel Kranks arfvingar, måhända ock gifta med hans döttrar, nämnas i handlingarna: kansliskrifvaren Lasse Trulsson (kallar Mickel Krank "käre far" och Mickel Carpelan "vår frände" [1597]) och Hans "Schippere" i Åbo (1608).

Valborg Henriksdotter Myllar, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.

Valborg Myllarin lankoja olivat rikskansliet Hans Eriksson Kranck ja Turun pormestari Michel Eriksson Kranck.

Hans Eriksson täyttäisi hyvin Alftanus-kronikan tiedon esi-isästä Hans Erikssonista, joka oli kuninkaan sihteeri.
Kuningas on tosin väärä, mutta se on normaalia vanhoissa jutuissa.
Ajallisesti Hans on varmastikin vaikuttanut jo 1550-luvulla jossakin päin.

Hans Kranckista luulisi löytyvän tietoja hyvinkin, sillä hän vaikutti sen verran pitkään Tukholmassa.

Jos leikki suvaitaan, niin Tiina Miettinen voisi kipasta kansallisarkistoon ja vilaista mihin lååraan tuo Alftanusten kirja on pistetty.

On upeaa, että sieltä on ruvennut löytymään näitä aarteita.
-Kaarina Maununtyttären ruumissaarna
-Bureuksen kirja
-Johan Alftanuksen käsikirjoitus

Mitä kaikkea sieltä vielä löytyykään!

[Antti Järvenpää]

Itseäni ainakin kiehtoo tässä Tiinan löydöksessä tieto vanhasta sukukirjasta, jonka sivuilta on kopioitu. Tätä voi maistella omakohtaisesti, pohtimalla millaista kirjaa itse kutsuisin oman sukuni vanhaksi kirjaksi. Jos kirja olisi isäni, todennäköisesti kutsuisin sitä isäni kirjaksi, mutta jo polvea vanhempaa tai sitä vanhempaa suvun kirjaksi.

Kun Johan Abrahamsson Alftan kutsuu kirjaa suvun vanhaksi kirjaksi, on se varmaankin periytynyt ainakin Ericus Ericiltä, kenties kauempaakin. Tällöin voisi kuvitella, että se ei olisi ollut aivan ilman merkintöjä. Itselläni olevissa lähes jokaisessa vanhemmassa kirjassa on vähintäänkin kirjan jonkn omistajan nimi ja joskus enemmänkin kirjoitusta.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on tämä omin käsin kirjoittaminen. Mikä sisältö sille pitäisi antaa. Itselläni on kaikenlaisia aikaisempien sukupolvien kirjoituksia, jotka on pääsäntöisesti ominkäsin kirjoitettuja, mutta siitä huolimatta tiedot ovat kotoisin jostain aivan muualta. Kirjoittaja on pikemminkin ollut ylöskirjaaja kuin tiedon esiinkaivaja.

Kun nyt meillä on kolmas kroniikkaversio käsissä, voidaan melko luotettavasti sanoa, että oli se alkuperäinen kenen sepittämä hyvänsä, niin nämä kaikki versiot ovat keskeisiltä osiltaa hyvin saman sisältöisiä, ja niiden alkulähde on varmaankin tuo vanha suvun hallussa ollut kirja, jonka kansiin tiedot on kirjoitettu, oli kirjoittaja kuka hyvänsä. Mielessä myös häilyy, olisko tuo kirja säilynyt ja edelleen jonkun hallussa.

Kun Lundin Matti jaksaa muistutella vääristä virka-asemista ja muista epätarkkuuksista, tulee itselleni ainakin mieleen, että tällaisen tekstin kirjoittajalla on ollut taipumus kaunistella asioita. En voi välttää ajatusta, että tekstin olisi kirjoittanut tai sanellut alunperin joku muu kuin Abraham. Tekstin tai tiedon luoja on tehnyt linnan sihteereistä linnan käskynhaltijoita, ja olisiko niin, että kuninkaan sihteerikin olisi pikemminkin jokin kirjuri ja laamanni ehkäpä lainlukija tms. alimpi virkamies, joka tapauksessa pykälän, kaksi tai muutaman alempana virkahierarkkiassa ainakin siltä osin kuin olemme pystyneet identifiomaan näitä henkilöitä.

Mielestäni tämän Tiinan esiintuoman dokumentin pohjalta emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Abrahamin kronikka olisikin vanhempaa kuin Abrahamin perua. Hän on varmasti välittänyt sen jälkipolville, mutta itse teksti voi alun perin olla aivan muun henkilön käsistä, jonka hän on vain kopioinut sanatarkasti eteenpäin, ja päivännyt tekemänsä kopion Hattulassa.

On harmi, että tästä uudesta kopiosta puuttuu Ericus Ericin osuus, joka muistin virkistämiseksi on seuraava kahdessa tuntemassamme versiossa:

Isonkyrön kronikan Ericus Ericia koskeva kohta
Ericus Erici Alftan
Först Rector af en Gymnasist förade med på Helsingfors, Socken, Lector Theologid i Åbo Gumnasium, sidst Pastor och Probst i Töfsala, af dessan öfren skrifne är jag på fäderna utkommen och höre ofta min saliga moder Emerentia Tott härom tala och med förnämliga Männ conferera. Datum Hattula Prästegård D. 6 Martii 1695


Loenbomin toimittaman Abrahamin kronikan Ericus Ericia koskeva kohta
Min Fader war Ericus Erici Alftan 1) en rector utaf en Gymnasist förordnad på helsingforss. 2) en Lector Theologiæ uti Åbo Gymnasia, och hade Lundo till Anexe. 3.) en Pastor och Probst i Töfsala.
Aff dessa ofwanskrefne är jag på fäderne utkommen, och hörde ofta min sal Moder Emerentia Tott, här om tala, och med förnämliga Män conferera. Datum Hattula Prästegård den 6 Martii 1695

Abraham Alftanius
Præpos.& Past. Hattulensis, ætatis 65.

Nämä ovat kovin samanlaisia, mutta pientä eroa on näissäkin.

[Jouni Kaleva]

Itseäni ainakin kiehtoo tässä Tiinan löydöksessä tieto vanhasta sukukirjasta, jonka sivuilta on kopioitu. Tätä voi maistella omakohtaisesti, pohtimalla millaista kirjaa itse kutsuisin oman sukuni vanhaksi kirjaksi. Jos kirja olisi isäni, todennäköisesti kutsuisin sitä isäni kirjaksi, mutta jo polvea vanhempaa tai sitä vanhempaa suvun kirjaksi.

Kun Johan Abrahamsson Alftan kutsuu kirjaa suvun vanhaksi kirjaksi, on se varmaankin periytynyt ainakin Ericus Ericiltä, kenties kauempaakin.


»Avskrift av anteckning på gamla bokpärmar om Alftanska släkten: Som redogörelse för min barn om hur jag har levt och hur jag tagit mig fram genom vidriga förhållanden och genom svåra prov på [min] duglighet. Om vår släktlinje på fädernet berättar min avlidne fars, prostens i Hattula Abraham Alftans, egenhändiga beskrivning följande:
Tuossa siis Johanin kronikan alkulause nykyruotsiksi tulkittuna.

Tuostahan ei mitenkään tule esiin, että olisi ollut olemassa Alftanin vanha sukukirja. On ollut vain (satunnainen) vanha kirja, jonka kansiin on Abraham Alftan omakätisesti kirjannut merkintöjään suvustansa.

Tulkitsen, että Abraham on ottanut hyllystään sellaisen, ehkäpä vähempiarvoisen, kirjan, jonka kansissa sattui olemaan tilaa kirjoittaa. Jos se olisi ollut esim. perheraamattu, niin ehkäpä Johan olisi sen erikseen maininnut.

Niin tai näin, alkulause ei siis oikeuta spekuloimaan mitään sukukirjaa, taikka että kirjaukset olisivat Abrahamia vanhempia.

[Pekka Hiltunen]

»Avskrift av anteckning på gamla bokpärmar om Alftanska släkten: Som redogörelse för min barn om hur jag har levt och hur jag tagit mig fram genom vidriga förhållanden och genom svåra prov på [min] duglighet. Om vår släktlinje på fädernet berättar min avlidne fars, prostens i Hattula Abraham Alftans, egenhändiga beskrivning följande:Tuossa siis Johanin kronikan alkulause nykyruotsiksi tulkittuna.

Tuostahan ei mitenkään tule esiin, että olisi ollut olemassa Alftanin vanha sukukirja. On ollut vain (satunnainen) vanha kirja, jonka kansiin on Abraham Alftan omakätisesti kirjannut merkintöjään suvustansa.

Tulkitsen, että Abraham on ottanut hyllystään sellaisen, ehkäpä vähempiarvoisen, kirjan, jonka kansissa sattui olemaan tilaa kirjoittaa. Jos se olisi ollut esim. perheraamattu, niin ehkäpä Johan olisi sen erikseen maininnut.

Niin tai näin, alkulause ei siis oikeuta spekuloimaan mitään sukukirjaa, taikka että kirjaukset olisivat Abrahamia vanhempia.

Näin minäkin asian näen: missään kohdin eri kronikoitten kokoelmaa ei näyttäisi esiintyvän Ericus Ericin omaa "käsialaa".
On hyvin inhimillistä ja järkeenkäypää, että 10-vuotias poika on ollut kiinnostunut isävainajansa suvusta. Ja mistäpähän hän olisikaan tietonsa ammentanut kuin omalta rakkaalta äidiltään Helena Brenneriltä. Johanin kronikkaversio näyttää tyhjentävän koko pajatson ja jäljelle jäävät vain Abrahamin aikaiset ja sitäkin vanhemmat spekulaatiot edeltävistä polvista.
PH

[Pekka Hiltunen]

Onko Taivassalon Fagernäsin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh sama kuin Marttilan Juutilan Naapurin eli Isontuvan "kartanonvuokraaja Heikki Heikinpoika Wärdh 1647-1681"? (Aulis Oja, Marttilan historia s. 406) Selasin paria keskusteluketjua mutta en löytänyt Taivassalon Wärdhin yhteydestä mitään mainintaa Marttilasta. Wärdhin edeltäjä Naapurissa oli Heikki Hannunpoika 1641-1647.

Kari K.

Kiitos, Kari, hienoista huomioista ja tärkeistä tiedonannoistasi!
PH

[Jouni Kaleva]

Hans Eriksson Krankista ei oikein löydy tietoja, mutta veljestään Turun pormestari Michel Krankista siten, että pystyy päättelemäään sisarusten elinaikoja.


.....

Valborg Myllarin lankoja olivat rikskansliet Hans Eriksson Kranck ja Turun pormestari Michel Eriksson Kranck.

Hans Eriksson täyttäisi hyvin Alftanus-kronikan tiedon esi-isästä Hans Erikssonista, joka oli kuninkaan sihteeri.
Kuningas on tosin väärä, mutta se on normaalia vanhoissa jutuissa.
Ajallisesti Hans on varmastikin vaikuttanut jo 1550-luvulla jossakin päin.

Hans Kranckista luulisi löytyvän tietoja hyvinkin, sillä hän vaikutti sen verran pitkään Tukholmassa.


Perusajatus on mielenkiintoinen. Jos Hans Eriksson Kranck olisi se oikea kuninkaan sihteeri ja kantaisä, niin edelleen jää sama ajoitusongelma, kuin aeimminkin.

Hansin voi siis arvioida vaikuttaneen jo 1550-luvulla. Sisar Margareta oli vihitty 1557. OK: oletetaan, että myös Hans vihittiin 1550-luvulla. Hansin vaimo NN olisi kronikan mukaan henkikaartin kapteenin tytär. Vaimo NN olisi synt. sanokaamme 1530-luvulla ja isä-kapteeni 1510-luvulla. Kapteenin sisar, Kaarina Maununtytär taas on varman tiedon mukaan synt. 1550. Näiden sisarusten ikäeroksi jää tässäkin tapauksessa 40 vuotta. Ei oikein tunnu palikat loksahtavan kohdalleen.

[Jouni Kaleva]

Perusajatus on mielenkiintoinen. Jos Hans Eriksson Kranck olisi se oikea kuninkaan sihteeri ja kantaisä, niin edelleen jää sama ajoitusongelma, kuin aeimminkin.

Hansin voi siis arvioida vaikuttaneen jo 1550-luvulla. Sisar Margareta oli vihitty 1557. OK: oletetaan, että myös Hans vihittiin 1550-luvulla. Hansin vaimo NN olisi kronikan mukaan henkikaartin kapteenin tytär. Vaimo NN olisi synt. sanokaamme 1530-luvulla ja isä-kapteeni 1510-luvulla. Kapteenin sisar, Kaarina Maununtytär taas on varman tiedon mukaan synt. 1550. Näiden sisarusten ikäeroksi jää tässäkin tapauksessa 40 vuotta. Ei oikein tunnu palikat loksahtavan kohdalleen.
Täsmennän vielä, että kantaisä-Hansin pojat Henrik ja Rolamb tunnetaan aktiivisina eri viroissansa jo 1570-luvulla, joten Hansin avioliittoa ei voida edes ajatusleikkinä siirtää 1560-luvulle tai 1570-luvulle (jotta kapteenin ja Kaarina Maununtyttären keskinäistä ikäeroa voitaisiin kaventaa...).

[Benedictus]

Noin Uuden Vuoden pohdintona, toistan muiden kuin itseni esiintuoman ajatuksen, ettei Hans Erikssonin vaimon missään mainita olleen Kaarina Maununtyttären veljen tytär ainoastaan Kuningattaren veljentytär. Näitä taas sattuuu olemaan useampikin sopiva tarjolla 1540-50-luvuilla.

Hans Krankin sukutausta lienee osin aatelinen ja toisaalta erinomaisen rikas valtaporvari suku-klaani Itämeren alueella.

Tuollaiselle ehdokkaalle voidaan aina naittaa tytär likviditeettien varmistamiseksi.

Kuitenkin tärkeintä:

Oikein Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille Forumin lukijoille ja tekijöille.

Pentti Kamberg eli Benedictus.

[Jouni Kaleva]

Noin Uuden Vuoden pohdintona, toistan muiden kuin itseni esiintuoman ajatuksen, ettei Hans Erikssonin vaimon missään mainita olleen Kaarina Maununtyttären veljen tytär ainoastaan Kuningattaren veljentytär. Näitä taas sattuuu olemaan useampikin sopiva tarjolla 1540-50-luvuilla.

Hans Krankin sukutausta lienee osin aatelinen ja toisaalta erinomaisen rikas valtaporvari suku-klaani Itämeren alueella.

Tuollaiselle ehdokkaalle voidaan aina naittaa tytär likviditeettien varmistamiseksi.

Kuitenkin tärkeintä:

Oikein Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille Forumin lukijoille ja tekijöille.

Pentti Kamberg eli Benedictus.Erinomaisen terävä huomio, Benedictus!

Hans Ericsson, Konung ERICS Secreterare, hwars Hustru war Drottningens Broders Dotter, hwilken war Capitaine öfwer Konungens Lif-Guardie

Tuossa lauseessa on kuningas Erikin sihteeri ja samassa lauseessa kuningattaren veljen jne.. Siis kontekstin mukaan kyllä ymmärtäisi puhuttuvan juuri Erikin kuningattaresta. Mutta jos kuningas olikin Juhana, jonka puoliso oli Katarina Jagellonica, niin Puolastako lähdemme etsimään kuningattaren veljeä, joka toimi kaartin kapteenina...

Huuli ymmyrkäisenä ja hienoa uutta vuotta toivottaen

[TapioV]

Perusajatus on mielenkiintoinen. Jos Hans Eriksson Kranck olisi se oikea kuninkaan sihteeri ja kantaisä, niin edelleen jää sama ajoitusongelma, kuin aeimminkin.

Hansin voi siis arvioida vaikuttaneen jo 1550-luvulla. Sisar Margareta oli vihitty 1557. OK: oletetaan, että myös Hans vihittiin 1550-luvulla. Hansin vaimo NN olisi kronikan mukaan henkikaartin kapteenin tytär. Vaimo NN olisi synt. sanokaamme 1530-luvulla ja isä-kapteeni 1510-luvulla. Kapteenin sisar, Kaarina Maununtytär taas on varman tiedon mukaan synt. 1550. Näiden sisarusten ikäeroksi jää tässäkin tapauksessa 40 vuotta. Ei oikein tunnu palikat loksahtavan kohdalleen.

Mitä tarkoittaa ilmaus: Åbogårdar som Abrai Encka efter fader Stodium besitter? Kenestä Abrahamista puhutaan? Abraham Erici Alftanuksesta vai jostakin muusta? Abraham Alftanuksen 2. vaimo oli kai Katarina Erikintr. Schrader. Tekstin mukaan hän olisi Martinus Stodiuksen tytär. Abraham A. olisi sen mukaan nainut pikkuserkkunsa. Omasta äidistä ei sanota "Abrahamin leski", äitipuolestakin vain, jos välit olivat huonot. Miten nämä tiedot sopivat entisiin tietoihin? Kertokaa paremmin tuntevat, miten asiat olivat. Itse liityn Alftanuksiin Ericus Ericin tyttären Magdalenan, pso Ericus Mathiae (Fortelius) välityksellä, enkä tunne tarkasti sisarusten jälkeläisiä.
Tapio Vähäkangas

[Jouni Kaleva]

Mitä tarkoittaa ilmaus: Åbogårdar som Abrai Encka efter fader Stodium besitter? Kenestä Abrahamista puhutaan? Abraham Erici Alftanuksesta vai jostakin muusta? Abraham Alftanuksen 2. vaimo oli kai Katarina Erikintr. Schrader. Tekstin mukaan hän olisi Martinus Stodiuksen tytär. Abraham A. olisi sen mukaan nainut pikkuserkkunsa. Omasta äidistä ei sanota "Abrahamin leski", äitipuolestakin vain, jos välit olivat huonot. Miten nämä tiedot sopivat entisiin tietoihin? Kertokaa paremmin tuntevat, miten asiat olivat. Itse liityn Alftanuksiin Ericus Ericin tyttären Magdalenan, pso Ericus Mathiae (Fortelius) välityksellä, enkä tunne tarkasti sisarusten jälkeläisiä.
Tapio Vähäkangas
Hei
Asia on selitetty Miettisen artikkelissa. Leskellä tarkoitetaan Elisabet Mårtensdotter Stodiusta, jona puoliso rehtori Anders Petreus oli kuollut 1694. Elisabet itse kuoli 1712. Siis faktoihin nähden kuuluisi kronikassa lukea "Anders Encka" jne. Johanin lipsahdus, siis.

[Antti Järvenpää]

Erinomaisen terävä huomio, Benedictus!


Tuossa lauseessa on kuningas Erikin sihteeri ja samassa lauseessa kuningattaren veljen jne.. Siis kontekstin mukaan kyllä ymmärtäisi puhuttuvan juuri Erikin kuningattaresta. Mutta jos kuningas olikin Juhana, jonka puoliso oli Katarina Jagellonica, niin Puolastako lähdemme etsimään kuningattaren veljeä, joka toimi kaartin kapteenina...

Huuli ymmyrkäisenä ja hienoa uutta vuotta toivottaen

Hyvää uutta vuotta 2012 vain kaikille!

Tästä lauseestahan on puhuttu aiemminkin.
Hans Ericsson, Konung ERICS Secreterare, hwars Hustru war Drottningens Broders Dotter

Jos kirjoittasimme sen vaikka muotoon: Hans Eriksson, Turun porvari, jonka vaimo oli kuningataren veljen poika, niin huomaamme, että vaimo ei suinkaan viittaa sen paremmin Turun porvariin kuin kuningas Eerikkiin.

Periaatteessa siis kyse voi olla minkä hyvänsä kuningataren veljen tyttärestä, jos nyt ylipäätänsä koko tarina pitää paikkansa.

[Pekka Hiltunen]

Hyvää uutta vuotta 2012 vain kaikille!

Tästä lauseestahan on puhuttu aiemminkin.


Jos kirjoittasimme sen vaikka muotoon: Hans Eriksson, Turun porvari, jonka vaimo oli kuningataren veljen poika, niin huomaamme, että vaimo ei suinkaan viittaa sen paremmin Turun porvariin kuin kuningas Eerikkiin.

Periaatteessa siis kyse voi olla minkä hyvänsä kuningataren veljen tyttärestä, jos nyt ylipäätänsä koko tarina pitää paikkansa.

Jospas nyt otettaisiin huomioon vallinneet olosuhteet. Skitsofreniaa sairastaneella Erikillä oli hovissaan kokonainen haaremi jalkavaimoja ym. yhden illan suhteita Agda Perintyttären lisäksi. Catharina Magnuksentyttären tiedetään, jos oikein olen ymmätänyt, tulleen hoviin hyvin nuorena, ehkä juuri ja juuri sukukypsän iän saavuttaneena, eli noin 14-16 -vuotiaana. Hänen isänsä kerrotaan olleen tukholmalainen knaapi. Eikös tämän knaapin kaikki läheiset virkaveljet ole olleet myös Kaarina Maununtyttären "veljiä" ja suojelijoita?
On mielestäni turhaa kehitellä enempiä kronikoita, kun jo "alkuperäisetkin" ovat osoittautuneet perin epätieteellisiksi. Johanin kronikkaversio, siis "utdrag" eli repäisy jostain loppuun kuluneen katekismuksen takakannen pahvista, joka nyttemmin on jo muuttunut tomuksi, tarjoaa kyllä hyvät lähtökohdat jatkotutkimuksille, kunhan sille annetaan sama luotettavuusarvo joka suhteessa tunnetut virheet ja vääristelyt mielessä pitäen.
PH

[Antti Järvenpää]

Kieli tuo aina silloin tällöin ongelmia, ja itsekin luin tuon ensimmäisen lauseen aikoinaan, aivan kuten Jouni sen tuossa aiemmin esittää. Kieli kuitenkin tuottaa aina silloin tällöin väärinymmärryksiä, ja tässä lauseessa on appositioattribuutti rakenne hämäävällä tavalla. Melkein mikä hyvänsä muu asiasisältö johtaisi siihen, että sitä ei ymmärrettäisi väärin, mutta nyt on sattunut tällainen sisältö. Kaikki kunnia tästä havainnosta Jari Latva-Rauskulle, joka sen alunperin teki.

Siis: Substantiivi, atribuutti edelliseen, lause jatkuu....... Tässä rakenteessa tuo atribuutti liittyy substantiiviin ja sillä ei ole mitään tekemistä jäljessä seuraavan lauseen kanssa.

Eli lauseessa: Hans Ericsson, Konung ERICS Secreterare, hwars Hustru war Drottningens Broders Dotter;
1. Hans Erikson on substantiivi, johon määrite "kuningas Eerikin sihteeri" viittaa
2. jatko; jonka vaimo oli kuningattaren veljen tytär, liittyy ainoastaan ja vain Hans Eriksoniin, ja sillä ei ole lauserakenteellisesti mitään tekemistä tuon määritteen kanssa.


Eli tuo Benedictuksen kommentti, tuolla aiemmin, on aivan oikea, siinä mielessä, että kyseessä voi lauserakenteen mukaan olla minkä hyvänsä 1500-luvun alkupuolen kuningataren veli. Itse asiassa on jopa väärin tulkita, että kyseessä olisi vain ja ainoastaan Katarina Maununtyttären veli, joka sitä paitsi, kuten Benefictus huomauttaa, tuntuu jotakuinkin ajallisesti mahdottomalta.,

Sinällänsä mielenkiintoista, Pekka, että olemme käyneet tämän keskustelun viimeksi 31.7.2010, jota kuinkin samoin sanakääntein tässä samassa ketjussa.

Lainaus 31.7.2010
Kun tekstissä mainitaan vain yksi ainoa kuningas, on tarpeetonta ottaa esille muita kuninkaita tai heidän vaimojaan. Jos niin tehdään, tulee tietenkin huomioida katarina Stenbockin lisäksi myös Ruotsin kuningass Sigismundin puoliso Anna habsburgilainen.......
PH


Tarve tai ei. Otetaan tuosta lauseesta muutama muu esimerkki, muuttaen työtehtävää elikkä virkaa, ja pohditaan mihin viitataan.

Siis alkuperäinen menee:
-Hans Erikinpoika, kuningas Erikin sihteeri, jonka vaimo oli kuningattaren veljen tytär.

korvataanpa se vaikkapa seuraavilla ammateilla:
- Hans Erikinpoika, Västeråsin porvari, jonka vaimo oli kuningattaren veljen tytär.
- Hans Erikinpoika, ratsumies, jonka vaimo oli kuningattaren veljen tytär.
- Hans Erikinpoika, Upsalan nimismies, jonka vaimo oli kuningattaren veljen tytär.

Jokaisessa ylläolevassa on kyse samasta lauserakenteesta, eikä rakenteen tulkinnan pitäisi muuttua sen mukaan mainitaanko kuningasta tai ei.

[Antti Järvenpää]

Hiukan asian sivusta, mutta kun tätä Hans Erikinpoikaa on etsitty, niin silmiini on Turun tonttiäyri luettelosta osunut eräs majoitusmestari Jons tai Jöns 1570-luvulla kirkkokorttelista ja en saa mieleeni kenestä on kyse. Joka tapauksessa tämä Jons on yksi suurimmista tönttiäyrien maksajista.

Siis tunnistaako joku hänet joksikin tunnetuksi 1500-luvun henkilöksi?

[Giösling]

Kieli tuo aina silloin tällöin ongelmia, ja itsekin luin tuon ensimmäisen lauseen aikoinaan, aivan kuten Jouni sen tuossa aiemmin esittää. Kieli kuitenkin tuottaa aina silloin tällöin väärinymmärryksiä, ja tässä lauseessa on appositioattribuutti rakenne hämäävällä tavalla. Melkein mikä hyvänsä muu asiasisältö johtaisi siihen, että sitä ei ymmärrettäisi väärin, mutta nyt on sattunut tällainen sisältö. Kaikki kunnia tästä havainnosta Jari Latva-Rauskulle, joka sen alunperin teki.

Siis: Substantiivi, atribuutti edelliseen, lause jatkuu....... Tässä rakenteessa tuo atribuutti liittyy substantiiviin ja sillä ei ole mitään tekemistä jäljessä seuraavan lauseen kanssa.

Eli lauseessa: Hans Ericsson, Konung ERICS Secreterare, hwars Hustru war Drottningens Broders Dotter;
1. Hans Erikson on substantiivi, johon määrite "kuningas Eerikin sihteeri" viittaa
2. jatko; jonka vaimo oli kuningattaren veljen tytär, liittyy ainoastaan ja vain Hans Eriksoniin, ja sillä ei ole lauserakenteellisesti mitään tekemistä tuon määritteen kanssa.


Eli tuo Benedictuksen kommentti, tuolla aiemmin, on aivan oikea, siinä mielessä, että kyseessä voi lauserakenteen mukaan olla minkä hyvänsä 1500-luvun alkupuolen kuningataren veli. Itse asiassa on jopa väärin tulkita, että kyseessä olisi vain ja ainoastaan Katarina Maununtyttären veli, joka sitä paitsi, kuten Benefictus huomauttaa, tuntuu jotakuinkin ajallisesti mahdottomalta.,

Sinällänsä mielenkiintoista, Pekka, että olemme käyneet tämän keskustelun viimeksi 31.7.2010, jota kuinkin samoin sanakääntein tässä samassa ketjussa.

Lainaus 31.7.2010

Harmittavasti tämän päivän lauserakenteilla ei ole mitään relevanssia
1600-luvulla kirjoitettuun tekstiin. Alftanien kronikka on suvun sukulaisuudesta Kaarina Maununtyttäreeseen ja kuningas Erikiin, piste!

Kaikki muu (s.o. "joku toinen kuningas") on hakoteille menoa ja sivuasian tyhjänpäiväistä vatkamista, joka ei johda positiiviseen tulokseen.

Astrenius-ketju on mainio esimerkki siitä, kuinka "taikina voi paisua", jos
sitä ei tarmokkaasti karsita, toivottavasti tämän ketjun kohdalla ei käy samoin.

Oma tietokoneohjelmani suorastaan pakottaa katkomaan rönsyjä. Tiedostolleni mahtuu vain 30 000 nimeä. Maksimikapasiteetti on saavutettu jo vuosia sitten.

Aina halutessani lisätä uuden henkilön on jonkun poistuttava. Joudun jatkuvasti punnitsemaan ja uudelleenarvioimaan sisäänkirjoitettujen painoarvoa kokonaisuuteen nähden. Hyvää aivovoimistelua ikäihmiselle!

[Benedictus]

Hans Eriksson Kranck mainitaan rikskasliet nimikkeellä 1678-98 eli kaksikymmentä vuotta hän toimi erittäin korkeassa virassa, jos tuo nimike oli koko ajan sama, koska hän oli laatimassa Täyssinän rauhansopimustakin, se osoittaa hänen asemansa olleen erittäin tärkeä.

Tuohon asemaan ei varmaan päässyt yhdellä hyppäyksellä vaan vaadittiin vuosien ellei vuosikymmenien kokemus asioiden hoidosta.

Tällöin mielestäni voidaan ajatella, että Hans Eriksson on jo nuorena miehenä siirtynyt Tukholmaan ja päässyt kuningas Kustaa Vaasan palvelukseen, siirtyen siitä Erikin palvelukseen ja kohoten sitten lopulta Juhanan rikskanslistiksi.

JOS, Hans Eriksson on nuorena nainut jonkun Kustaa Vaasan kuningattaren sukuisen naisen, niin silloin hänellä on vaimonsa kautta ollut sukusuhde kuninkaisiin, tämä vaimo olisi siis ollut Juhanan sukulainen eli selittäisi Hans Krankin aseman vakautta.

Se, mikä pitää muistaa on seikka, että Kranckeilla oli rahaa, jota ei välttämättä ollut edes tuolloisella ylhäisaatelilla. Kustaa Vaasalla sitä oli, mutta jakoi varojaan todella kitsaasti kirstuistaan.
Eli naittamalla tyttären rikkaaseen porvarisukuun saattoi saada talouden kuntoon, mikä olisi ollut hyvinkin syy naimakaupalle.

Vaikka tämä on vain ideointia, niin jotenkin tämä malli passaa paremmin kronikan linjaan kuin tuo veljentytär, joka ei passaa ajallisesti, vaan edellyttäisi että tuo veljentytär olisi enintään kuningattaren serkku eli enon tai sedän tytär, eli silloin oltaisiin aika kaukana Erikistä.

[Giösling]

Hans Eriksson Kranck mainitaan rikskasliet nimikkeellä 1678-98 eli kaksikymmentä vuotta hän toimi erittäin korkeassa virassa, jos tuo nimike oli koko ajan sama, koska hän oli laatimassa Täyssinän rauhansopimustakin, se osoittaa hänen asemansa olleen erittäin tärkeä.

Tuohon asemaan ei varmaan päässyt yhdellä hyppäyksellä vaan vaadittiin vuosien ellei vuosikymmenien kokemus asioiden hoidosta.

Tällöin mielestäni voidaan ajatella, että Hans Eriksson on jo nuorena miehenä siirtynyt Tukholmaan ja päässyt kuningas Kustaa Vaasan palvelukseen, siirtyen siitä Erikin palvelukseen ja kohoten sitten lopulta Juhanan rikskanslistiksi.

JOS, Hans Eriksson on nuorena nainut jonkun Kustaa Vaasan kuningattaren sukuisen naisen, niin silloin hänellä on vaimonsa kautta ollut sukusuhde kuninkaisiin, tämä vaimo olisi siis ollut Juhanan sukulainen eli selittäisi Hans Krankin aseman vakautta.

Se, mikä pitää muistaa on seikka, että Kranckeilla oli rahaa, jota ei välttämättä ollut edes tuolloisella ylhäisaatelilla. Kustaa Vaasalla sitä oli, mutta jakoi varojaan todella kitsaasti kirstuistaan.
Eli naittamalla tyttären rikkaaseen porvarisukuun saattoi saada talouden kuntoon, mikä olisi ollut hyvinkin syy naimakaupalle.

Vaikka tämä on vain ideointia, niin jotenkin tämä malli passaa paremmin kronikan linjaan kuin tuo veljentytär, joka ei passaa ajallisesti, vaan edellyttäisi että tuo veljentytär olisi enintään kuningattaren serkku eli enon tai sedän tytär, eli silloin oltaisiin aika kaukana Erikistä.

Krank on juuri tuollainen tarpeeton rönsy, josta edellisessä viestissäni varoittelin. Tiedoksenne: Alftanit olivat köyhiä varhaisissa polvissa. Rahat olivat huvenneet tilustenmyynnissä Sigridille, kuten kronikka kertoo, eikä niitä takaisin saatu!

[Juha]

Tiedoksi keskustelijoille ja varsinkin Giöslingille;

Tässä keskustelussa ei ole yhtään turhaa rönsyä. Suku Forum on aina vapaa asialliselle debatilla. Se, että ei itse pidä jotain asiaa relevanttina, ei oikeuta kieltämään muiden keskustelua aiheesta.


Jatketaanpa Uuden Vuoden kunniaksi toisiamme kuunnelleen ja kunnioittaen.


Suomen Sukututkimusseura
Suku Forumin ylläpidon psta
Juha Vuorela

[Matti Lund]

Hei
Asia on selitetty Miettisen artikkelissa. Leskellä tarkoitetaan Elisabet Mårtensdotter Stodiusta, jona puoliso rehtori Anders Petreus oli kuollut 1694. Elisabet itse kuoli 1712. Siis faktoihin nähden kuuluisi kronikassa lukea "Anders Encka" jne. Johanin lipsahdus, siis.


Tämä on yksi keskeinen pikku yksityiskohta, jota vasten tätä Johanin tiliin pantavaa kronikkaversiota pitää peilata, kun sen todistusvoiman luonnetta, kykyä ja ajoitusta arvioidaan.


Vaikka tämän Johanin version kopion virhesisältö ei kovin poikkeakaan Loenbomin version virhesisällöstä, voidaan näiden virheiden syntymisajankohta nyt varmistaa viimeistään tähän Johanin yrityksen hetkeen jäljentää Abraham Alftanuksen muistiinmerkitsemää sukutarinaa, jos hyväksymme sen Johanin omana kertomuksena oman uskomuksensa mukaan.

Kun aikaisemmin piti yrittää arvioida virheellisyyksien syntyajankohtaa, täytyi se ulottaa Loenbomin version toimitukseen asti, siis 1770 -luvulle ja sen mahdollisuuden huomioonottamiseen, että kronikkaan olisi pujahtanut virheitä monissa kopiointivaiheissa, kun taas nyt voidaan keskeisten virhetietojen syntyakankohta ajoittaa jo ennen Johan Alftanin kuolinajan ajankohtaa ja siis poistaa se mahdollisuus, että jokin olemattomia lahjoitusmaita ja Abraham Alftanin isoisän ja hänen veljiensä vääriä virka-asemia koskeneista virhetiedoista olisi luotu Johan Alftanin kuoleman jälkeen. Aikaisemmat arvioinnit epäilivät vakavasti Israel Eskolinin kopiointivaihetta pahimpien virheitten syntymisajankohdaksi, mutta jos luotamme siihen, että tämän Johanin kronikan kopio on sellainen, ettei siinä kertomus ole missään kohtaan merkitsevästi muuttunut Johanin omasta kirjauksesta, olemme saavuttaneet sukukronikan eräässä osassa tason, jota 3-4 eri kopiointivaihetta eivät ole enää mitenkään muuttaneet. Eskolinin kopiointivaiheessa on nähtävästi tullut eräitä virheitä, muttei enää lisää virheitä itse ydinkertomukseen Abrahamin isoisän omistuksista ja veljesten virkatehtävistä. Siis Israel Eskolinin roolia virheitten lähteenä on aikaisemmista arvioista radikaalisti korjattava.

Tämä on tietysti pienoinen yllätys, koska Loenbomin version ja tämän väliin mahtui pitkä aika-alusta ja kopiointiketju virheitten synnyttämiseksi, ja koska nämä virhetiedot ovat jo niin lähellä sellaista ajankohtaa, jolloin ei pitäisi olla niiden kohteista epäselvyyttä.

Ja lisäksi niitä ei voida pitää erillisinä detaljivirheinä, vaan selvässä linjassa olevana toisiinsa sovitettuina virheinä, joille on todennäköisesti yksi ja sama lähde.

Ja vaikuttaa siltä, ettei Johan Alftan ole lainkaan näiden virheiden linjaan asettamisen takana, vaan kun hänellä on selvästikin ollut suuria vaikeuksia tekstin kopioinnissa, hän näyttäisi hypänneen näitten vaikeimpien kohtien yli yrittämättäkään niitä jäljentää,ja siten vaikuttaa siltä, että hän on sikäli pyrkinyt välttämään kopiointivirheitä, mikä ei tietystikään täysin takaa sitä, etteikö hänkin olisi jostain väärinkäsityksestä johtunutta tulkintavirhettä tuonut tähän kronikkaversioonsa.

Siis korostettakoon vielä, että Johan Alftan on Lindhin matrikkelin mukaan s. 14.12.1661 k. 3.2.1721. Eli kun hänen isänsä Abraham haudattiin 3.10.1697, Johan oli melkein 36 -vuotias. Toisaalta hänen isoisänsä oli kuollut jo 1639 Johanin isän Abrahamin ollessa vasta pieni poikanen, 8- tai 9-vuotias.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Aivan. Tämä kronikka versio vahvistaa, että on ollut hyvin saman muotoinen lähtökohta kaikille niille versioille jotka näemme. Juuri tämän vuoksi kysyinkin tuossa aikaisemmin, kenellä olisi ollut tarve kullata muistoja tai paremminkin millainen luonne tekee niin. Olisi vaikea uskoa, että sen paremmin isä kuin poikakaan olisi tehnyt näin - siis kirjaten pari kolme pykälää parempia virka-asemia.

Jounin vastaushan oli Tapion kysymykseen: "Mitä tarkoittaa ilmaus: Åbogårdar som Abrai Encka efter fader Stodium besitter? Kenestä Abrahamista puhutaan?"

Mahdollisuuksiahan voi olla monia ja siinä mielessä Tapion kysymys kannattaa pitää mielessä kaikkine huomioineen. Itse asiassa siinä kuvassa lukee seuraavasti: "som Abrai Encka fader Stodium än besitter". Lisäksi ennen Abrai sanaa edellisellä rivillä on lopussa yliviivattuna Ab ja sitten rivin yläpuolelle lisätty korjaus efter sin - jossa Abrain leski isä Stodius (yläpuolisella lisäyksellä: isänsä Stodiuksen jälkeen) yhä asuu. (Huom! Olisi muuten mukavaa saada tuo dokumentti selvempänä kuvana jonnekin). Jos vielä olettaisi, että nuo yläpuolen lisäykset ovat vääriä (ei kuitenkaan todennäköistä), niin sivulause olisi jotkuinkin seuraava: jossa Abrain lesken isä Stodius yhä asuu. Tälle lauseelle olisi kuitenkin vaikea löytää selitystä.

Moinen lisäys on erona niin Isonkyrön kuin Loenbomin kronikkaan, mutta onko tämä Johanin lisäys ja miten se ajoittuu. Nyt Tiina on ajoittanut sen vuoteen 1712 ja päätynyt nimisekaannukseen, mutta missäänhän ei ole tuota ajoitusta, se on vain tulkinta.

Mårtten Stodiuksellahan oli myös ainakin veljet Jeronimus ja Erich, joista ainakin jälkimmäinen oli aviossa, ja nämä molemmat veljet kuolivat 1650-luvulla. Antti Kolehmainen on käsitellyt Genos 67 (1996) Stodius sukua, ja siellä mainitaan Erik Henriksonin pojan Ericus Ericin lesken Elisabeth Roosin asuneen 1710 Turun kirkkokorttelissa. Stodiuksen talo oli juuri kirkkokorttelissa. En ole tarkastanut Kolehmaisen lähteitä, mutta voisi hyvinkin kuvitella, että tässä olisi yksi Stodiuksen talossa asuva 1710-luvulla. Tämä Elisabeth jäi leskeksi 1702 Ericus Erici Stodiuksesta. No tästäkin puuttuu Abraham ja lisäksi yksi Stodius oli appi.

Asiaa voi myös lähestyä siten, että Abrain leski (Abraham Ericin leski) Katarina Eriksdotter Schraderus, olikin ollut Katarina Eriksdotter Stodius – siis mahdollisesti Eric Henriksson Stodiuksen tytär. Tässä tullaan siihen, mitä tiedämme Katarinan sukunimestä ja palaamme samaan todistusketjuun, joka oli jo tuolla aiemmin, sillä Lindh viittaa viitteeseen 27, jossa hän mainitsee lähteikseen Carpelanin, Bergholmin ja Wilskmannin muistiinpanot. Lindillä on sitten toinenkin viite Katariinaan Hattulan ajoilta, mutta olettaisin, että siellä ei ole sukunimeä.

Eli tuon Katarinan sukunimen osalta olemme ilmeiseti siinä samassa epävarmassa lähdeviitteettömässä todistusketjussa, jossa viimeiseksi tiedon antajaksi todettiin aiemmin Bruno Alarik A, jollei sitten Wilskmannin muistinpanoissa ole jotakin oleellista. Pitäisiköhän jonkun kaivaa ne esille, jos ovat löytyäkseen. Sukunimelle Schraderius ei nimittäin taida löytyä oikeaa primäärilähdettä, mutta tässä meillä olisi uudenlainen lähde uudelle tulkinnalle, jonka totuusarvoa pitäisi punnita kunnolla.

Jos nyt lähtee pohtimaan todennäköisyyksiä, niin kallistuvatko ne sen puoleen, että Katarina ei ollutkaan Schredurus vaan Stodius, vai sille, että on olemassa jonkun Stodiuksen tytär, joka on jonkun Abrahamin puoliso, vai sille, että kyseessä olisi Mårten Stodiuksen tytär ja Abrai olisi väärinkirjoitus, vai olisiko vielä jokin muukin tulkinta?

Mielestäni nämä kaikki ovat pohtimisen arvoisia kysymyksiä, josta mielestäni Tapio esitti aivan aiheellisen kysymyksen. Vähättelemättä nyt yhtään Tiinan tulkintaa, mielestäni tätä kohtaa ei voi kuitenkaan ohittaa vain siihen viittaamalla.

[Leo Suomaa]

"Aivan. Tämä kronikka versio vahvistaa, että on ollut hyvin saman muotoinen lähtökohta kaikille niille versioille jotka näemme. Juuri tämän vuoksi kysyinkin tuossa aikaisemmin, kenellä olisi ollut tarve kullata muistoja tai paremminkin millainen luonne tekee niin. Olisi vaikea uskoa, että sen paremmin isä kuin poikakaan olisi tehnyt näin - siis kirjaten pari kolme pykälää parempia virka-asemia."

1. Eri versiot ja asiakirjat voivat ehkä vahvistaa, että on ollut jokin yhteinen asia, josta ne kertovat, mutta niiden ei tarvitse vahvistaa, että olisi yksi alkuperäinen kirjoitus, josta ne on jäljennetty. Vrt. teologien pohtimaan Q-lähde -teoriaan.

2. Jos lähtökohdaksi otetaan Giöslingin eri yhteyksissä esittämiä näkökohtia, jollakulla oli ehkä tarve vaikuttaa siten, että saatiin hämärtymään Kustaa Vaasan poikain kruununperimysjärjestys (joka sitten ratkottiin veljessodalla, jota Suomessa sanotaan Nuijasodaksi). Tarinoilla on iät ajat toisia nostettu ja toisia laskettu; viime vuosisadalla joissakin maissa valokuviin lisättiin tai niistä poistettiin kasvoja tilanteen mukaan. On sekin vaihtoehto, että isällä tai pojalla oli edes perhepiirissä tarve kertoa ja ymmärtää asioita niin kuin ne olivat todellisuudessa, "zu verstehen, was geschehen ist".

[Antti Järvenpää]

1. Eri versiot ja asiakirjat voivat ehkä vahvistaa, että on ollut jokin yhteinen asia, josta ne kertovat, mutta niiden ei tarvitse vahvistaa, että olisi yksi alkuperäinen kirjoitus, josta ne on jäljennetty. Vrt. teologien pohtimaan Q-lähde -teoriaan.

2. Jos lähtökohdaksi otetaan Giöslingin eri yhteyksissä esittämiä näkökohtia, jollakulla oli ehkä tarve vaikuttaa siten, että saatiin hämärtymään Kustaa Vaasan poikain kruununperimysjärjestys (joka sitten ratkottiin veljessodalla, jota Suomessa sanotaan Nuijasodaksi). Tarinoilla on iät ajat toisia nostettu ja toisia laskettu; viime vuosisadalla joissakin maissa valokuviin lisättiin tai niistä poistettiin kasvoja tilanteen mukaan. On sekin vaihtoehto, että isällä tai pojalla oli edes perhepiirissä tarve kertoa ja ymmärtää asioita niin kuin ne olivat todellisuudessa, "zu verstehen, was geschehen ist".

En ollut kuullut Q-lähde teoriasta aiemmin. Kävin lukasemassa ja voisi varmaankin sopia tähän. Joka tapauksessa kroniikan tarinan on joku luonut siihen muotoon, mistä nyt näemme näitä kirjoitettuja lähteitä (olisiko projektioita) ja kiistattomasti tämä välittäjä on nähnyt asiat paremmassa valossa kuin ne ovat olleet, ainakin sen suhteen mitä tulee virka-asemiin.

[Matti Lund]

"Aivan. Tämä kronikka versio vahvistaa, että on ollut hyvin saman muotoinen lähtökohta kaikille niille versioille jotka näemme. Juuri tämän vuoksi kysyinkin tuossa aikaisemmin, kenellä olisi ollut tarve kullata muistoja tai paremminkin millainen luonne tekee niin. Olisi vaikea uskoa, että sen paremmin isä kuin poikakaan olisi tehnyt näin - siis kirjaten pari kolme pykälää parempia virka-asemia."

1. Eri versiot ja asiakirjat voivat ehkä vahvistaa, että on ollut jokin yhteinen asia, josta ne kertovat, mutta niiden ei tarvitse vahvistaa, että olisi yksi alkuperäinen kirjoitus, josta ne on jäljennetty. Vrt. teologien pohtimaan Q-lähde -teoriaan.

2. Jos lähtökohdaksi otetaan Giöslingin eri yhteyksissä esittämiä näkökohtia, jollakulla oli ehkä tarve vaikuttaa siten, että saatiin hämärtymään Kustaa Vaasan poikain kruununperimysjärjestys (joka sitten ratkottiin veljessodalla, jota Suomessa sanotaan Nuijasodaksi). Tarinoilla on iät ajat toisia nostettu ja toisia laskettu; viime vuosisadalla joissakin maissa valokuviin lisättiin tai niistä poistettiin kasvoja tilanteen mukaan. On sekin vaihtoehto, että isällä tai pojalla oli edes perhepiirissä tarve kertoa ja ymmärtää asioita niin kuin ne olivat todellisuudessa, "zu verstehen, was geschehen ist".


Tällaisille spekulaatioille ei ole mielestäni mitään perusteita.

On aivan kaukaa haettua ja huonosti 1500 -luvun ja 1600 -luvun taitteen yhteiskuntaan sopivaa yrittää puolustaa jotenkin Alftan -kronikoiden virhetietoja sotkemalla sen ymmärrettäväksi tekemiseen Vaasa -suvun kruununperimysriitoja. Se on erittäin hämärää hommaa.

Sitä paitsi Vaasa -suvulla ei ollut mitään tarvetta mihinkään salailuun Tottien tai muidenkaan suhteen sen jälkeen, kun Kaarle oli vakiinnuttanut asemansa. Kun Kaarle oli pitänyt kuuluisan jeremiaadipuheensa säädyille, hän normalisoi ja rehabilitoi nopeasti tilanteen, koska hänellä oli siihen akuutti tarve, eli saattaa hallintonsa normaaliin toimintavalmiuteen ja toteuttaakseen taloudelliset suunnitelmansa. Siihen hän tarvitsi kipeästi entisten vihamiestensäkin ammattitaitoa ja apua. Kaarle toimi tässä hyvin järjestelmällisesti, onnistui torjumaan asemaansa kohdistuvat sisäiset uhat, jonka jälkeen joutui nöyrtymään oman kostonhalunsa edessä ja tukahduttamaan sen.


Ei myöskään asioita voida kääntää niin päälaelleen, että epäillään laajaa Tott -sukuun liittyvien 1600 -luvun virallisten asiakirjojen vääristävää manipulointia ja hävittämistä, kun kuitenkaan mitään perusteita ei sellaiseen ilmiselvästikään ollut eikä sellaista kulttuuria harjoitettu Ruotsin hovissa (vrt. esim. Iivana Julma Venäjällä). Eivät Alftan -kronikoiden virhetiedot anna mitään aihetta epäillä tahallista virallisten asiakirjojen väärentämistä, vaan ne ovat yksinkertaisesti virheitä ja niiden kanssa ristiriitaiset tiedot virallisissa asiakirjoissa totuudenmukaisia.


terv Matti Lund

[Giösling]

Auta armias! Onko suomalaisten ajattelu ja oma harkintakykykin jo "normalisoitu" suomalaiskansallisten nimien malliin?

[Leo Suomaa]

Kustaa Vaasa sai Ruotsin kruunun vallankaappauksella. Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX olivat Kustaa Vaasan poikia. Juhana III kaappasi vallan velipuoleltaan Eerik XIV:ltä. Kaarle-herttua eli Kaarle IX kaappasi vallan Juhanan pojalta Sigismundilta. Kaarle IX:n poika Kustaa II Aadolf peri vallan isältään, mutta Sigismund ei koskaan luopunut vaateistaan Ruotsin kruunuun: Sigismund kävi sotaa setäänsä Kaarle IX ja serkkuaan Kustaa II Aadolfia vastaan. Luterilaisuuden puolesta sotineen ja kaatuneen Kustaa II Aadolfin tytär Kristiina tuli kuningattareksi kuusi vuotta vanhana ja luopui sitten kruunusta kääntyäkseen katoliseen uskoon. Näin vakiintunutta oli Vaasa-suvun aika. Kristiinan jälkeen Ruotsin kruunu siirtyi pfalzilaiselle suvulle, kun Kaarle X Kustaa tuli kuninkaaksi.

[K.Salminen]

Hyvät debatöörit,

Minulle ei tule tänne Viimsiin, Viroon, Genosta vaan se kääntyy vanhasta Helsingin osoitteestani takaisin SSS:lle, joten en ole päässyt käsiksi tähän viimeiseen numeroon, jossa tätä A-kronikkaa on käsitelty. Minua kiinnostaa erityisesti Urban Sikeborgin kontribuutio tähän keskusteluun lehdessä.

Voisiko joku tehdä ystävällisesti yhteenvedon siitä, mitkä olivat Sikeborgin relevantit tulokset tämän Alftan-keskustelun kannalta.

T. Kari Salminen
Haabneeme allevik
Viimsi vald

[Giösling]

Kari,

Ei tullut minullekaan Genosta tänne Riadiin, mutta artikkelin teksti sentään; lähettäjälle kiitos!

Minusta Sikeborgin panos on jäänyt ruotsinkielisen kronikkatekstin puhtaaksikirjoitukseen (transkription) Tiina Miettisen ottamasta kuvasta ja normalisointiin nykyruotsiksi.

Nähdäkseni hän ei kommentoi itse tekstiä. Sikeborgin tutkimuksiin viitataan Olav Rundtin hypoteesin yhteydessä, mutta nämä (kommentit) muistan lukeneeni pääosin jo aiemmin. Korjatkaa, jos olen väärässä.

[Pekka Hiltunen]

Kustaa Vaasa sai Ruotsin kruunun vallankaappauksella. Eerik XIV, Juhana III ja Kaarle IX olivat Kustaa Vaasan poikia.

Keneltä Kustaa Vaasa anasti kruunun? Hän ja isänsä tukivat Sten Sture nuoremman käynnistämää kapinaliikettä Tanskan unionikuningasta vastaan ja vasta myöhemmin Kustaan paettua Tanskasta vankeudestaan hänet lopulta liikkeen johtohahmona huudettiin Ruotsin kuninkaaksi. Poikiin (siis eloon jääneisiin) muuten lukeutui vielä Magnus Herttua.
PH

[Benedictus]

Keskustelua seuratessa ja uutta kronikka versiota lukiessa on tullut vahva ajatus, joka täällä jo on esitetty, että Johan Abrahamsson Alftanus on kirjoittanut ylös suvun vanhaan kirjaan kirjoitetut perinnetiedot.
Ovatko isänsä Abraham Alftanuksen vai jo aiempien polvien kädenjälkeä ei selviä, mutta kuten todettiin aiemmin, kysymys kuuluisi; miksi olisivat muokanneet noin oudon tarinan, vain omia jälkeläisiä varten.

Jälkeläiset kuitenkin noin suurpiirteisesti olisivat selvillä faktoista. Mitä hyötyä tai iloa olisi ollut noista kultauksista.

Ennemmin tulee mieleen, että tiedot voivat ola suurpiirteisesti oikeita.

Jos, siis jos Hans Eriksson olisi sama kuin Hans Eriksson Kranck, olisi Kronikan alku aivan oikein.
Kuninkaan mahtava sihteeri, ei olisi yhtään kultausta, vain fakta.

Rålambista tiedetään melko varmasti, missä on vaikuttanut, oudon nimen takia.Noina aikoina ihmisen roolit saattoivat varmaan muuttua ihan tilanteen mukaan, titteli ei aina vastannut asemaa.
Henrik Hanssonista ei välttämättä voi olla varma, saman nimisiä on useampia. Tuo tarkasti tutkittu Malin tuomiokirkon haudastakaan ei ole mitenkään varmasti osoitettu juuri Stodiuksen isän äidiksi.

Jos tuo Kirkkokortelin talon omistukset selviäisivät, se voisi auttaa.
Pitäämuistaa, että myös Ericus Erici Alftanuksella oli taloja Turussa, mistä ne tulivat.
Silloin kyllä palaa Kranck mahdollisuus ekana mieleen.

Missä sitten oli tuo Erik Hansson?

Genos artikkeli ainakin poisti Rundtin Alftanpitäjän jutun kuvioista.

Nyt voidaan pohtia Erik Hanssonia ja veljiään puhtaalta pöydältä.

[Giösling]

Keskustelua seuratessa ja uutta kronikka versiota lukiessa on tullut vahva ajatus, joka täällä jo on esitetty, että Johan Abrahamsson Alftanus on kirjoittanut ylös suvun vanhaan kirjaan kirjoitetut perinnetiedot.
Ovatko isänsä Abraham Alftanuksen vai jo aiempien polvien kädenjälkeä ei selviä, mutta kuten todettiin aiemmin, kysymys kuuluisi; miksi olisivat muokanneet noin oudon tarinan, vain omia jälkeläisiä varten.

Jälkeläiset kuitenkin noin suurpiirteisesti olisivat selvillä faktoista. Mitä hyötyä tai iloa olisi ollut noista kultauksista.

Ennemmin tulee mieleen, että tiedot voivat ola suurpiirteisesti oikeita.

Jos, siis jos Hans Eriksson olisi sama kuin Hans Eriksson Kranck, olisi Kronikan alku aivan oikein.
Kuninkaan mahtava sihteeri, ei olisi yhtään kultausta, vain fakta.

Rålambista tiedetään melko varmasti, missä on vaikuttanut, oudon nimen takia.Noina aikoina ihmisen roolit saattoivat varmaan muuttua ihan tilanteen mukaan, titteli ei aina vastannut asemaa.
Henrik Hanssonista ei välttämättä voi olla varma, saman nimisiä on useampia. Tuo tarkasti tutkittu Malin tuomiokirkon haudastakaan ei ole mitenkään varmasti osoitettu juuri Stodiuksen isän äidiksi.

Jos tuo Kirkkokortelin talon omistukset selviäisivät, se voisi auttaa.
Pitäämuistaa, että myös Ericus Erici Alftanuksella oli taloja Turussa, mistä ne tulivat.
Silloin kyllä palaa Kranck mahdollisuus ekana mieleen.

Missä sitten oli tuo Erik Hansson?

Genos artikkeli ainakin poisti Rundtin Alftanpitäjän jutun kuvioista.

Nyt voidaan pohtia Erik Hanssonia ja veljiään puhtaalta pöydältä.

Johanin-kronikka ei tuonut mitään merkittävästi uutta Alftan-kronikka-
tutkimukseen. Se on pääosin Johanin oman "curriculum vitaen" läpikäyntiä.
Uudessa versiossa ei myöskään puhuta Kranckeista mitään; nimi vain pulpahtaa
Tiina Miettisen lauseessa Hans Erikssonista:

" Myöskään kuningas Erik XIV:n sihteerinä ei tunneta kyseisen nimistä henkilöä, mutta sen sijaan myöhemmin kuningas Juhana III aikana sihteerinä toimi Hans Erikinpoika Kranck, joka oli syntyisin Turusta. Hän ei kuitenkaan tiettävästi liity Alftan-sukuun."

Tämän Miettisen toteamuksen olen toistanut hieman toisessa muodossa, ilmoittamalla, että mielestäni Kranck-rönsy on tarpeeton Alftan-tutkimuksen kannalta: Kranck on Kranck, ei Alftan; rikas mies - Alftanit olivat köyhiä ja nimensä ruotsalaisen Alftan pitäjän mukaan saaneita. Toivoisin, ettei keskustelu menisi kokonaan hakoteille!

Toiveeseeni vastattiin poistamalla koko viesti!

[Giösling]

Lisäys: tuhon Miettisen toteamukseen siitä, ettei kuningas Erikin sihteerinä TUNNETA Hans Eriksson-nimistä, voisi lisätä senkin, ettei Erikin KAIKKIA sihteereitä (heitä oli hänen uransa aikana läjäpäittäin) tunneta!

Esimerkiksi siitä, kuinka vähän Erikin ajasta todella tiedämme, olen nostanut mm. sen, ettei edes hänen POJASTAAN, prinssi Gustafista, tiedetä juuri mitään; puhumattakaan Erikin lapsenlapsista, Akea lukuunottamatta.

Mihin katosi koko Kaarina Maununtyttären aateloitu suku?

[Antti Järvenpää]

............
Asiaa voi myös lähestyä siten, että Abrain leski (Abraham Ericin leski) Katarina Eriksdotter Schraderus, olikin ollut Katarina Eriksdotter Stodius – siis mahdollisesti Eric Henriksson Stodiuksen tytär. Tässä tullaan siihen, mitä tiedämme Katarinan sukunimestä ja palaamme samaan todistusketjuun, joka oli jo tuolla aiemmin, sillä Lindh viittaa viitteeseen 27, jossa hän mainitsee lähteikseen Carpelanin, Bergholmin ja Wilskmannin muistiinpanot. Lindillä on sitten toinenkin viite Katariinaan Hattulan ajoilta, mutta olettaisin, että siellä ei ole sukunimeä.

Eli tuon Katarinan sukunimen osalta olemme ilmeiseti siinä samassa epävarmassa lähdeviitteettömässä todistusketjussa, jossa viimeiseksi tiedon antajaksi todettiin aiemmin Bruno Alarik A, jollei sitten Wilskmannin muistinpanoissa ole jotakin oleellista. Pitäisiköhän jonkun kaivaa ne esille, jos ovat löytyäkseen. Sukunimelle Schraderius ei nimittäin taida löytyä oikeaa primäärilähdettä, mutta tässä meillä olisi uudenlainen lähde uudelle tulkinnalle, jonka totuusarvoa pitäisi punnita kunnolla.

.......

Todettakoon nyt, että Bergholm kirjoittaa Abraham Ericin vaimoista seuraavasti:

" 1:o Emerentia Torsk; 2:o Katarina (Scheuden?) Schrader, Lokalahden kkhan Ericus Schraderus'n tytär."

Eli tästä käy esille, että Bergholmilla on ollut erilaista ja epävarmaa tietoa, mutta jo Carpelan on katsonut tarpeettomaksi laittaa (Scheuden?) esille. Ilmeisesti Carpelan yhdessä Lindhin kanssa ovat todeneet tuon huomautuksen tarpeettomaksi, mutta tyhjästä se ei kai ole tullut Bergholmille. Lähde viitteitä ei ole sen paremmin Carpelanilla kuin Bergholmillakaan tältä osin.

[Ossian]

Todettakoon nyt, että Bergholm kirjoittaa Abraham Ericin vaimoista seuraavasti:



Eli tästä käy esille, että Bergholmilla on ollut erilaista ja epävarmaa tietoa, mutta jo Carpelan on katsonut tarpeettomaksi laittaa (Scheuden?) esille. Ilmeisesti Carpelan yhdessä Lindhin kanssa ovat todeneet tuon huomautuksen tarpeettomaksi, mutta tyhjästä se ei kai ole tullut Bergholmille. Lähde viitteitä ei ole sen paremmin Carpelanilla kuin Bergholmillakaan tältä osin.

Hei,

Släktbok Ny följd I:1:ssä on tuo kohta esitetty oheisen kuvan mukaisesti. Siihen liittyvät lähdeviittaukset ovat tuolla (http://www.mesterton.net/viitteet.pdf)
_____________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

[Leo Suomaa]

No sovitaan nyt vaikka niin, että Kustaa Eerikinpoika eli kuninkaana Kustaa I Vaasa ei ollut ainakaan kruununperillinen; kirjallisuudessa kerrotaan hänen nostattaneen Taalainmaan kapinaan. Tämä ei kuitenkaan ole keskustelun kannalta asian ydin. Aiheen kannalta keskeistä on, että kukaan Vaasa-suvun hallitsija ei voinut olla varma asemastaan. Kaiken lisäksi uhka tuli suvun sisältä. Erityisesti Juhanalla ja Kaarlella oli Eerikiin nähden ja sitten taas Kaarlella, Kustaa II Aadolfilla ja Kristiinan holhoajilla Sigismundiin nähden yhteinen intressi saada asiat näyttämään itselleen edullisilta. Jos on sitten tehty vähän kynätöitä yhden eduksi ja toisen tappioksi, niin olisiko tuo ihme? Toisin tietävien henkilöiden asemaa ja kohtaloita noissa oloissa voi kukin pohtia tykönään.

[Antti Järvenpää]

Hei,

Släktbok Ny följd I:1:ssä on tuo kohta esitetty oheisen kuvan mukaisesti. Siihen liittyvät lähdeviittaukset ovat tuolla (http://www.mesterton.net/viitteet.pdf)
_____________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk


Kiitokset. Nyt ne Lindhin viiteeet ovat esillä ja kaikkien katseltavissa. Muita viitteitä en näiltä osin ole muualla tavannut. Hassua tässä on, että Lindh viittaa Carpelaniin, joka oikeasti ilmestyi myöhemmin. Oletettavasti he kuitenkin olivat hyvin tietoisia toistensa samanaikaisesta työstä.

PS. Muistan takavuosilta, kuinka jaksoit olla tiukkana lähdeviitteiden kanssa. Olen koittanut ottaa opikseni ja varmaankin tuo koulutus on osaltaan syynä tähänkin ketjuun ja keskusteluun viitteiden tosiasiallisesta sisällöstä.

[Jouni Kaleva]

Hans Eriksson Kranck mainitaan rikskasliet nimikkeellä 1678-98 eli kaksikymmentä vuotta hän toimi erittäin korkeassa virassa, jos tuo nimike oli koko ajan sama, koska hän oli laatimassa Täyssinän rauhansopimustakin, se osoittaa hänen asemansa olleen erittäin tärkeä.

Tuohon asemaan ei varmaan päässyt yhdellä hyppäyksellä vaan vaadittiin vuosien ellei vuosikymmenien kokemus asioiden hoidosta.

Tällöin mielestäni voidaan ajatella, että Hans Eriksson on jo nuorena miehenä siirtynyt Tukholmaan ja päässyt kuningas Kustaa Vaasan palvelukseen, siirtyen siitä Erikin palvelukseen ja kohoten sitten lopulta Juhanan rikskanslistiksi.

JOS, Hans Eriksson on nuorena nainut jonkun Kustaa Vaasan kuningattaren sukuisen naisen, niin silloin hänellä on vaimonsa kautta ollut sukusuhde kuninkaisiin, tämä vaimo olisi siis ollut Juhanan sukulainen eli selittäisi Hans Krankin aseman vakautta.

Se, mikä pitää muistaa on seikka, että Kranckeilla oli rahaa, jota ei välttämättä ollut edes tuolloisella ylhäisaatelilla. Kustaa Vaasalla sitä oli, mutta jakoi varojaan todella kitsaasti kirstuistaan.
Eli naittamalla tyttären rikkaaseen porvarisukuun saattoi saada talouden kuntoon, mikä olisi ollut hyvinkin syy naimakaupalle.

Vaikka tämä on vain ideointia, niin jotenkin tämä malli passaa paremmin kronikan linjaan kuin tuo veljentytär, joka ei passaa ajallisesti, vaan edellyttäisi että tuo veljentytär olisi enintään kuningattaren serkku eli enon tai sedän tytär, eli silloin oltaisiin aika kaukana Erikistä.Mielenkiintoista spekulointia.

Tarkastellaanpa Kustaa Vaasan kuningattaria. Olisiko näistä joku sellainen, jonka veli olisi ollut henkikaartin kapteeni ja kantaisä Hans Erikssonin appiukko? Edelleen lähden siitä, että Hans Eriksson olisi vihitty 1550-luvun alussa viimeistään. Appiukko-kapteeni olisi synt. 1510-luvun alussa viimeistään.

1. avio 24.9.1551: Katariina, Saksi-Lauenburgin herttuan Magnus I:n tytär, s.n. 1513. Ikähaarukassa mahdollinen. Nuori kuningas olisi voinut ottaa henkikaartinsa kapteeniksi lankonsa. Tässä tapauksessa sitten sihteeri Hans Eriksson olisi ollut naimisissa prinssi Erikin aatelissukuisen serkun kanssa.

2. avio 1536: Margareta Erikintr. Leijonhufvud, s. 1516. Leijonhufvud-suku tunnettaneen hyvin: löytyykö Margaretan mahd. veljistä henkikaartin kapteenia. Tässä tapauksessa sitten sihteeri Hans Eriksson olisi ollut naimisissa prinssien Juhanan ja Kaarlen ym. aatelissukuisen Leijonhufvud-serkun kanssa. (Margaretan äiti oli Vaasa-sukuinen, oliko Kustaan serkku tai pikkuserkku??)

3. avio 1552 Katariina Kustaantr. Stenbock, s. 1535. Löytyykö Margaretan mahd. veljistä henkikaartin kapteenia?

[Pekka Hiltunen]

No sovitaan nyt vaikka niin, että Kustaa Eerikinpoika eli kuninkaana Kustaa I Vaasa ei ollut ainakaan kruununperillinen; kirjallisuudessa kerrotaan hänen nostattaneen Taalainmaan kapinaan. Tämä ei kuitenkaan ole keskustelun kannalta asian ydin. Aiheen kannalta keskeistä on, että kukaan Vaasa-suvun hallitsija ei voinut olla varma asemastaan. Kaiken lisäksi uhka tuli suvun sisältä. Erityisesti Juhanalla ja Kaarlella oli Eerikiin nähden ja sitten taas Kaarlella, Kustaa II Aadolfilla ja Kristiinan holhoajilla Sigismundiin nähden yhteinen intressi saada asiat näyttämään itselleen edullisilta. Jos on sitten tehty vähän kynätöitä yhden eduksi ja toisen tappioksi, niin olisiko tuo ihme? Toisin tietävien henkilöiden asemaa ja kohtaloita noissa oloissa voi kukin pohtia tykönään.

Niin, juuri näinhän oli: Juhana III:n poliittisen avion myötä - ja Erik XIV:n liittoutumiskaavailujen vastaisesti - Ruotsin kruunu joutui Puolalaisen kuningassuvun haltuun, ja ilman Kaarle Herttuan toimia olisi se epäilemättä sinne jäänytkin.
PH

[Jouni Kaleva]

Mielenkiintoista spekulointia.

Tarkastellaanpa Kustaa Vaasan kuningattaria. Olisiko näistä joku sellainen, jonka veli olisi ollut henkikaartin kapteeni ja kantaisä Hans Erikssonin appiukko? Edelleen lähden siitä, että Hans Eriksson olisi vihitty 1550-luvun alussa viimeistään. Appiukko-kapteeni olisi synt. 1510-luvun alussa viimeistään.

1. avio 24.9.1551: Katariina, Saksi-Lauenburgin herttuan Magnus I:n tytär, s.n. 1513. Ikähaarukassa mahdollinen. Nuori kuningas olisi voinut ottaa henkikaartinsa kapteeniksi lankonsa. Tässä tapauksessa sitten sihteeri Hans Eriksson olisi ollut naimisissa prinssi Erikin aatelissukuisen serkun kanssa.

2. avio 1536: Margareta Erikintr. Leijonhufvud, s. 1516. Leijonhufvud-suku tunnettaneen hyvin: löytyykö Margaretan mahd. veljistä henkikaartin kapteenia. Tässä tapauksessa sitten sihteeri Hans Eriksson olisi ollut naimisissa prinssien Juhanan ja Kaarlen ym. aatelissukuisen Leijonhufvud-serkun kanssa. (Margaretan äiti oli Vaasa-sukuinen, oliko Kustaan serkku tai pikkuserkku??)

3. avio 1552 Katariina Kustaantr. Stenbock, s. 1535. Löytyykö Margaretan mahd. veljistä henkikaartin kapteenia?

Kohta 2: Margereta Leijonhufvudilla oli 2 veljeä: (lähde näissä Riddarhuset genealogiska tabeller, versio 3.0 2002)

1. Abraham Eriksson, född 1512 el. 1513. Riksråd och ståthållare. Död 1556
Riksråd i slutet av 1539. Ståthållare på Stockholms slott 1540-07-04. jne jne... Överste för allt krigsfolket i Viborg 1555-10-27. Tillika ståthållare i Viborg. 1556. Haudattu Viipuriin.
Gift 1:o 1538-02-22 i Stockholm med Anna Åkesdotter Tott,död 1552.
Gift 2:o 1555-02-24 i Arboga med Emerentia Gera, levde 1566, men var död 1568.
Mainitaan tyttäret Märta, Brita, Ebba, levde möjligen 1565.

2.Sten Eriksson, friherre och greve född 1518. Se grevl. ätten Lewenhaupt, tab 1.

[Leo Suomaa]

Tämä on pelkkää spekulointia, ehkä kaukaa haettua.

Tästä on lähdetty: “Hans Ericsson, konung Erics Secreterare, hwars hustru war Drottningens Broders dotter, hwilken war Capitaine öfwer konungens Lif-Gardie.”

Nimeltä mainitaan Hans Ericsson ja kuningas Eric. Kapteenin erisnimeä ei mainita, eikä mainita ”Kuningattarenkaan” erisnimeä. Lukijat ovat olettaneet kuningattaren nimeksi Kaarina Maununtytär. "Se lauserakenne, jossa on ensin konung Erik ja heti perään Drottningen, ei voi viitata muihin kuin Erikin vaimoon, siis Kaarina Maununtyttäreen. Muu tulkinta vaikuttaisi liian kaukaa haetulta." Tämä kohta voidaan kuitenkin lukea myös toisella tavalla, häveliäisyysnäkökulmasta. Pappismiehen kirjoittamassa selostuksessa jokaista kuninkaan lasten äitiä sopii varmaankin kutsua Kuningattareksi sen sijaan että nimittäisi tätä konkubiiniksi tai frillaksi. Kuningas Ericin eli Eerik XIV:n tiedetään olleen viriili mies. Vihityn vaimonsa Kaarina Maununtyttären lisäksi hänellä tiedetään olleen lapsia ainakin kahden frillan eli Kaarina Jaakontyttären ja Agda Perintyttären kanssa.

Kaarina Maununtyttären (s. 6.11.1550) suvusta ei paljoa tiedetä. Nihti Maunu (Måns eli Magnus) ja tämän vaimo Ingrid lienevät olleet hänen vanhempansa, jotka olivat kotoisin Uplannista. Ingridin kolme veljeä olivat talonpoikia. Agda Perintyttärestä on tietosanakirjan artikkeli http://runeberg.org/sqvinnor/0012.html . Agda Perintyttären (s. n. 1537) isä oli Per Klemetinpoika (Peder Klemetsson). Hän oli kahdesti aviossa, ensin 1516 Joakim Flemingin kanssa ja myöhemmin Kristoffer Olavinpoika Stråhlen kanssa. Kaisa Jaakontyttärestä (s. n. 1542) tiedetään vielä vähemmän. Tässä on kuitenkin kolme Eerikin sydämen kuningatarta, joista kenties yhden veljen tytär oli Hans Eerikinpojan vaimo.

[Pauli]

Magdalena Alftanuksen pojanpoika, Paltamon kappalaisen Erik Forteliuksen poika Erik Fortell toimi Sursillin suku-kirjan mukaan kuninkaallisen henkivartioston vääpelinä ennen siirtymistään Kalajoen nimismieheksi ja nai Maria Schönströmin, joka luultavasti oli vuorikollegion asessorin Petter Danielinpoika Svedberg-Schönströmin tytär.

Näin äkkiä ajateltuna tuntuu varsin odottamattomalta asemalta Paltamon kappalaisen pojalle, joten tulee mieleen, voisiko Erik Fortellin pääsy kuninkaalliseen henkivartiostoon ja korkeasäätyisen puolison saaminen selittyä Alftanusten kautta tulevan ylhäisaateliyhteyden kautta?

[Antti Järvenpää]

Hiukan asian sivusta, mutta kun tätä Hans Erkinpoikaa on etsitty, niin silmiini on Turun tonttiäyri luettelosta osunut eräs majoitusmestari Jons tai Jöns 1570-luvulla kirkkokorttelista ja en saa mieleeni kenestä on kyse. Joka tapauksessa tämä Jons on yksi suurimmista tönttiäyrien maksajista.

Siis tunnistaako joku hänet joksikin tunnetuksi 1500-luvun henkilöksi?

Tässä Johanin kronikassa puhutaan, että Hans Eriksson olisi omistanut talon Turussa, joka sitten päätyi Henrik ja Roland Hanssonille ja jossa sittemmin joskus asui Abrain leski.

Tässä on selkeä johtolanka, jota voi yrittää seurata. Siis sama kiinteistö, joka on yhä Stodius suvun hallussa 1700-luvun korvilla. Vaikeutena on tietenkin se, että mitään kunnollista ja kattavaa tonttirekisteriä ei ole olemassa, mutta 1500 ja 1600-lukujen taitteen molemmin puolin löytyy erilaisia äyri- ja manttaaliluetteloita, joissa on luetteloitu äyrien maksajat, mutta ei muita asukkaita.

Näistä luetteloista löytyy mm. entinen linnankirjuri Henrik Hansson Turun kirkkokorttelista, joka antaa uuden jäljen siitä, että tämä talo on ollut Turun kirkkokorttelissa. Tämän jälkeen pitäisi olla helppoa etsiä aikaisemmista äyriluetteloista sopiva Hans Eriksson, niin olisimme lopputuloksessa.

Aikaisemmista luetteloista ei löydy yhtään Hans Erikssonia. Mahdollista tietenkin on, että talossa on asunut joku muu, joka on myös maksanut talon äyrit. Toisaalta Turussa on tuolla ajalla joitakin Hansseja, Jönssejä ja Johaneita. Periaatteessa kronikka kuitenkin kertoo ajoituksesta jotakin. Kaarlen rälssin peruutusten pelossa veljekset myyvät kuninkaankartanonsa Sigridille.

Kronikka lainaus:
"Nämä kolme poikaa jakoivat keskenään tilat isän kuoleman jälkeen. Eric Hansson piti vanhimpana poikana Helsinglandissa olevat tilat, mutta Henric ja Rolamb jakoivat keskenään Suomessa olevat tilat." ja edelleen "Kun herttua Carl oli vallannut maan koko kuningaskunnan kera, antoi hän tutkintakäräjien kulkea koko maassa siitä, että kuinka kukin omisti kuninkaan- ja aateliskartanoita ja omaisuutta; tällöin liitoutuivat nämä kolme veljestä ja myivät kartanonsa jungfru Sigridille, kuningas Ericin tyttärelle."

Tuon kronikkatekstin mukaan tilat on jossakin vaiheessa jaettu veljesten kesken ja myyty edelleen Kaarlen reduktioiden aikana. Kaarlen kruunaus tapahtui 1607. En saa nyt päähäni, mitä kaikkia reduktioita hän teki, mutta ainakin vuodelta 1616 on valitusluettelot kenties näitä on jo aiemmin.

Kun katsotaan, miten Henrik Hansson esiintyy tonttiäyri- tai manttaaliluetteloissa, hänestä ei ole mainintaakaan 1500-luvun puolella, ja olisiko niin, että nimi Henrik Hansson esiintyy ensi kerran n.1610 paikkeilla, mutta tämä voisi olla myös joku muu Henrik Hansson. Varmasti hän esiintyy 1614 alkaen entisenä linnankirjurina Turun kirkkokorttelissa. Eli tästä tulee sellainen vaikutelma, että kun Henrik Hansson asuu tunnetusti hautauskirjausten mukaan Turussa jo 1580-luvulla renkeineen ja äiteineen, niin jää miettimään kuka tuota Turun taloa hallitsee. Toisaalta äidin hautauskirjaus, jossa äiti Malin mainitaan Henrikin äidiksi, antaisi olettaa, että mies olisi jo kuollut, mutta ei häntä kenenkään leskeksikään mainita. Toisaalta se, että Henrik Hansson ei ilmesty talon haltijaksi äitinsä kuoleman jälkeen, viittaisi siihen, että perintöä ei ole jaettu ja isä on edelleen hengissä.

Eli edellisen pohjalta vaikuttaisi siltä, että taloa on aiemmin hallinnut joku muu, mahdollisesti isä. Mielenkiinnosta olen käynyt läpi noita äyriluetteloja melkoisen määrän ja mielenkiintoni on kohdistunut kahteen nimeen, joka tosin voi olla vain hakuammuntaa.

Eli vuodesta 1572 Turussa kirkkokorttelissa mainitaan eräs majoitusmestari (Qwarttermestare) Jöns ja vielä 1595. Hän on siis pitkäaikainen talon omistaja Turun kirkkokorttelissa ja jos nyt oikein tulkitsen jostakin aiemmasta keskustelusta Tapio Vähäkankaan selvityksiä, niin neljännesmestari oli ratsuväessä lähes poikkeuksetta aatelismies, mutta jalkaväessä harvoin. Itselläni ei ole aavistustakaan kuka tämä majoitusmestari Jöns eli Hans oli, mutta hän voisi olla tarkemman tarkastelun aihe.

Toinen silmääni käynyt on Jöns Töffuesala, joka taitaa esiintyä vielä äyri luetteloissa 1610, mutta en ole tavannut häntä ennen 1590-lukua. Tässä kuitenkin tuo nimi kiinnittää huomion. Majoitusmestari asui 4 äyrin eli puolen markan talossa ja tämä Taivassalolainen 9 äyrin eli markan ja 1 äyrin talossa, mutta hän on vielä talonomistajana samassa luettelossa, jossa olen tavannut nimen Henrik Hansson ensi kerran kirkkokorttelissa eli 1610.

Tämä on tietenkin hakuammuntaa, mutta jos nyt joku osaisi haarukoida pois tuon majoitusmestarin, niin voisimme unohtaa hänet.

Toisaalta jos jollakin on ajatuksia siitä, mitä nimeä pitäisi etsiä, otan ehdotuksia vastaan mielenkiinnolla.

[Kivipää]

Tapio Vähäkankaan kirjoittamassa artikkelissa "Suomen aateli 1581" (Genos 2, 2005) on muutamia henkilöitä, joiden etunimi kirjattiin tuolloin Jöns-muodossa. Etelä- ja Pohjois-Suomen läänissä (= Varsinais-Suomi) he olivat Jöns Andersson till Storgård (Paraisten pitäjä), Jöns Pålsson till Gunnila (Uudenkirkon pitäjä/Vehmaa), Jöns Hendersson till Kiimakallio (Uudenkirkon pitäjä/Vehmaa), Jöns Albrechtsson till Koifvulax (Taivassalon pitäjä).

Hanseja/Johaneja oli samalla alueella useampia eli Johan Tyrilsson till Sjölax (Kemiön pitäjä), Hans Eriksson till Brinkkala (Kaarinan pitäjä), Hans Mårtensson till Bussila (Piikkiön pitäjä), Johan Mårtensson till Hepojoki (Piikkiön pitäjä), Johan Boson till Karuna (Sauvon pitäjä), Hans pson till Kärkis (Sauvon pitäjä), Johan Böchlar till Wiurila (Halikon pitäjä), Jon Johansson till Suckis (Nousiaisten pitäjä), Hans Johansson till Sorais (Lemun pitäjä), Hans Henriksson till Kahiluoto (Taivassalon pitäjä).
________________
Matti Pesola
Turku

[Antti Järvenpää]

Itse katselin Jully Ramsayn majoitusmestarit läpi, joita siellä on melkoisesti, mutta ei oikeastaan yksikään osu kohdalleen tämän Turun majoitusmestarin kanssa. Jotenkin se, että hän on majoitusmestarin tittelillä ainakin neljännes vuosisadan, tuntuisi siltä, että hän on pikemminkin eläkkeellä tai ylipäätänsä uransa huipulla, vaikka häntä ei kutsuta entiseksi majoitusmestariksi.

Linnan tilejä en ole katsellut tällä silmällä, ja voisi kuvitella, että hän esiintyy siellä ainakin joskus ja hyvällä tuurilla voisi tulla esille patronyymikin.

Katselin tuossa tätä uutta Impolan kirjaakin, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole sattunut mitään sopivaa majoitusmestaria löytynyt. Kun mies näkyy vielä 90-luvulla, mutta ei 1600 luvulla, niin se tuo mieleen ajatuksen, että olisi menehtynyt joko nuijasodan tai Kaarlen valtaan nousun tiimellyksessä.

[Antti Järvenpää]

No nyt osui Impolasta silmään jotakin mielenkiintoista. Siis ne joilla on tuo Impola, voisivat katsoa Hans Kijl till Bolböle, josta on hyvin lyhyt ja vähätietoinen selvitys, joka päättyy lauseeseen: "Torde ha efterlämnat åtminstone en son, skrivaren Henrik Hansson Kill

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939904
Tässä Bollböle, Parainen

http://www.mesterton.net/skalm.pdf

Tässä Ossianin arkistosta Skalm sukua käsittelevä osio, jossa mainitaan Jöns Bengtsson, kuningas Kustaan uskottu.
Lainaus Tapio V.
Jöns Bengtinpoika ei käyttänyt sukunimeä Skalm eikä tietääkseni jälkeläisetkään. Siksi ei pidä käyttää sukunimeä. Skalm-nimisiä esiintyy useita 1500-luvun alkupuolelta lähtien eikä heidän keskinäistä sukulaisuuttaan voida osoittaa, kuten jo Ramsay Skalm suvun johdannossa korostaa.
Koko ketju:http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15008

Jöns Bengtsson mainitaan Taivassalon Kahiluodon omistajana.

En nyt vanno, enkä yhtään luota muistiini, mutta jossain Abraham tai Astrenius ketjun kiemurassa on tullut esille, että Hans Krankin vaimo, Turun kylävoudin Erik Krankin äiti olisi ollut N.N. till Kahiluoto.

Tuota muistijälkeä en nyt alleviivaa. Tila oli kuitenkin Taivassalossa.

[Matti Lund]

Jos halutaan palata Johanin kronikkaversion Abraham Alftanuksen vuoden 1695 kertomuksesta kopioituun hämärään kohtaan "med Åbogården som Abrahami Encka efter sin Fader Stodium än besitter", niin jos se olisi oikein todettu asia, niin sen mukaan yksinkertaisesti Stodiuksen tytär asui leskenä miehensä Abrahamin jälkeen vuonna 1695 yhä Stodiuksen kaupunkikartanon tiloissa Turussa.

Nyt vaan asiakirjoista ei ole kyetty tai ehditty jäljittämään tarkalleen sellaista tilannetta. Ensinnäkään ei ole kyetty osoittamaan Stodiukselle Abraham -nimistä vävyä. Ei liene ilmennyt myöskään tytärtä, joka olisi asunut juuri vuonna 1695 Stodiuksen kaupunkikartanossa ja vielä leskenä ja "än" adverbi viittaa, että hän olisi asunut siellä aikaisemminkin ja asui yhä 1695 ja pitäisi voida tarkastaa, asuiko hän siellä vielä vuonna 1696 ja vuonna 1697 jne.

Sen sijaan on Stodiukselta on tunnettu yksi tytär Elisabeth?, joka olisi jäänyt leskeksi Naantalin kirkkoherran Andreas Petraeuksen jälkeen elokuussa 1694.

Muita vuonna 1695 leskenä olevia Stodiuksen tyttäriä ei ole tullut toistaiseksi ilmi.

Turussa ei olle aukottomasti saatavissa luetteloita sen asukkaitten kartano-omistuksista ja henkiveroista, mutta esimerkiksi Naantalista ja Raisiosta lienee niitä kattavammin saatavissa.

Olisi yritettävä selvittää tilanne siellä ja katsottava, antaako se jotain selventävää informaatiota asiaan (siitäkin huolimatta, että myös Naantalin tiedoissa näyttäisi olevan kirjausvirheitä).

Muuten jää jäljelle vain se vaihtoehto, että Johan Aftan on kopioinut tällä kohtaa nimien ja vähän muunkin kannalta väärin Abrahamin kirjaamaa tekstiä.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Jos halutaan palata Johanin kronikkaversion Abraham Alftanuksen vuoden 1695 kertomuksesta kopioituun hämärään kohtaan "med Åbogården som Abrahami Encka efter sin Fader Stodium än besitter", niin jos se olisi oikein todettu asia, niin sen mukaan yksinkertaisesti Stodiuksen tytär asui leskenä miehensä Abrahamin jälkeen vuonna 1695 yhä Stodiuksen kaupunkikartanon tiloissa Turussa.

Nyt vaan asiakirjoista ei ole kyetty tai ehditty jäljittämään tarkalleen sellaista tilannetta. Ensinnäkään ei ole kyetty osoittamaan Stodiukselle Abraham -nimistä vävyä. Ei liene ilmennyt myöskään tytärtä, joka olisi asunut juuri vuonna 1695 Stodiuksen kaupunkikartanossa ja vielä leskenä ja "än" adverbi viittaa, että hän olisi asunut siellä aikaisemminkin ja asui yhä 1695 ja pitäisi voida tarkastaa, asuiko hän siellä vielä vuonna 1696 ja vuonna 1697 jne.

Sen sijaan on Stodiukselta on tunnettu yksi tytär Elisabeth?, joka olisi jäänyt leskeksi Naantalin kirkkoherran Andreas Petraeuksen jälkeen elokuussa 1694.

Muita vuonna 1695 leskenä olevia Stodiuksen tyttäriä ei ole tullut toistaiseksi ilmi.

Turussa ei olle aukottomasti saatavissa luetteloita sen asukkaitten kartano-omistuksista ja henkiveroista, mutta esimerkiksi Naantalista ja Raisiosta lienee niitä kattavammin saatavissa.

Olisi yritettävä selvittää tilanne siellä ja katsottava, antaako se jotain selventävää informaatiota asiaan (siitäkin huolimatta, että myös Naantalin tiedoissa näyttäisi olevan kirjausvirheitä).

Muuten jää jäljelle vain se vaihtoehto, että Johan Aftan on kopioinut tällä kohtaa nimien ja vähän muunkin kannalta väärin Abrahamin kirjaamaa tekstiä.


terv Matti Lund


Laajennan äskeistä kohtaa pohdintaan siitä, olisiko Johanin luomassa kronikkaversiossa tai sen ensikäden kopiossa syntynyt muitakin virhetietoja ja miten se olisi voinut teknisesti mahdollistua.


Muutenkin kronikan virheiden syntyjuurista jää edelleen paljon spekuloitavaa, eli mikä periytyy suullisista kertomuksista suoraan, ylösmerkitsijän Abraham Alftanuksen väärintulkinnoista ja Johan Alftanin väärintulkinnoista. Jos nyt pysähdytään tähän Johanin kronikkaversioon ja oletetaan, ettei sen kopiointi ole enää merkitsevästi muuttunut seuraavassa vaiheessa, joka saattaa olla se tulos, jonka me nyt voimme nähdä?


Eli onko ja mikä osa virheistä esimerkiksi Johanin tahattomia kopiointivirheitä. Nyt vaikuttaa siltä, että tämä Stodius -kohta saattaisi olla sellainen.


Toinen mahdollinen, mikä tulee mieleen, on, että linnankirjurikin saattaa muuttua ihan teknisestikin käskynhaltijaksi, kun huomiodaan yleinen tapa kirjata titteleitä mitä kummallisimpina lyhenteinä ja ja jos Abrahamin kirjaus on ollut lyhenne ja vielä suttuinenkin. Siis täydellisinä sanoina esim. ståthållarea ja esim. slåtzschrifwarea on erittäin vaikeaa saada sekoittumaan, mutta jos Abrahamin tekstissä nämä tittelit olisivatkin olleet lyhenteinä, voidaan saada tulos, että käskynhaltija ja linnankirjuri eroavat toisistaan yhdellä ainoalla kirjaimella ja jos sekin on epäselvä, on tekninen väärintulkinta kenelle tahansa tyrkyllä, ellei jo aivan valmis. Emme varsinaisesti tiedä sitä, onko Abrahamin tekstissä lyhenteitä vai ei, mutta sen tiedämme, että niitä viljalti silloin harrastettiin ja tämä tapa on aiheuttanut paljon päänvaivaa tutkimukselle. Nyt yritämme kovasti uskoa, kun tittelit ovat Johanin jälkeen kopioidussa kronikkaversiossa lyhentämättömiä, että ne olisivat sitä olleet Abrahamillakin. Mutta se on ennemminkin meidän hyväuskoisuuttamme.


Taas, jos pää on auki tämänkaltaisen teknisen väärintulkinnan kautta, se voi helposti johtaa taipumukseen ottaa siitä skaalaustapa, jolla tulkita muitakin epäselviä tai vaikeita kohtia.

En väitä, että juuri näin olisi tapahtunut, mutta en kykene nyt tätä mahdollisuutta pätevästi poissulkemaankaan, ainakaan itseltäni. Mutta sehän voi johtua siitä, että olen liian yksinkertainen.


terv Matti Lund

[Kivipää]

Juha Sinivaaran sinettisivuilta osui silmiini neljännesmestari Joen Anderssonin sinetti vuodelta 1594. Liitän sen tähän oheen.
______________
Matti Pesola

[Antti Järvenpää]

Jäin miettimään tätä Matin lyhennysten ja väärin tulkintojen ketjua.

Nämä kaikki meille käteen päätyneet versiot ovat käyneet läpi useamman kopioketjun ja emme voi tietää missä muodossa se tai ne alkuperäiset ovat olleet ja onko niissä ollut lyhenteitä. Tämä viimeinenkään ei ole Johanin käsialaa, vaan kopio siitä. Tulee myös mieleen, onko Loenbomin versio voinut vaikuttaa tähänkin kopioon, sillä jos jostakin on yksi julkinen tulkinta, on sillä taipumus vaikuttaa kaikkeen muuhun.

Joka tapauksessa tein liimaa leikkaa periaatteella kirjain kijaimelta harjoitelman tästä lisäyksestä Johanin kronikassa. Siis pätkä Åbogårdar som Abrai Encka efter fader Stodium, niin että varioin hiukan tuota Stodium sanaa. Yritelmä on tuossa liitteenä.

Erityisesti tulee mieleen, että Abrai voi aivan hyvin olla kirjoitettu alunperin Abram ja Schrader, Scheuden ja Stodiuskaan ei välttämättä ole kauhean erilaisia.

Tuo ajatelma myös siitä, että siinä alkuperäisessä kirjassa, mistä näitä on lähdetty kopioimaan on aivan hyvin voinut olla lyhenteitä, joiden tulkinta voi olla vaikeaa. Ja jos yksi on tulkinnut jonkun väärin, alkaa se helposti ohjaamaan myös muiden tulkintoja, vaikka sama alkuperäinen olisi muidenkin nähtävillä.

[TerhiA]

Täytyy sanoa, etten ollenkaan osaa lukea tuota sinun leikkaa+liimaa -tekstiäsi.
Yritän laittaa samaa liitteenä Sütterlin-fontilla.

[Pekka Hiltunen]

Kyllä koulua käyneen miehen pitäisi tietää, kuinka muodostetaan genetiivi Abraham-nimestä. Voimme vielä ottaa huomioon senkin, että Abrahamia on voitu kutsua Abramiksi (joka oli patriarkan nimi [Avram] muine ennen kuin [pyhitetty olkoon hänen nimensä] sen tahtoi muuttaa. Ainakaan itse en edes heprean kielellä monikkoa muodastaessani pääse eroon m-kirjaimesta.

Voisivatko nyt 1600-luvun pränttiin ja puukstaaveihin paremmin perehtyneet kuvata, miltä näyttää Andreaan genetiivi Andrei latinan kielellä. Jos oletamme, että Anders ja Abraham on sekoitettu toisiinsa, joudumme myös toteamaan, ettei Johan Alftanus tiennyt tai muistanut isänsä serkun puolison nimeä. Voisikohan se olla mahdollista tai edes tavatonta?
PH

[Kimmo Kemppainen]

Parhaan kirkkolatinantaitoni mukaan genetiivi Abrahamista on Abrahae ja Andreaksesta Andreae. Kyllä se m katoaa.
Kimmo Kemppainen



Kyllä koulua käyneen miehen pitäisi tietää, kuinka muodostetaan genetiivi Abraham-nimestä. Voimme vielä ottaa huomioon senkin, että Abrahamia on voitu kutsua Abramiksi (joka oli patriarkan nimi [Avram] muine ennen kuin [pyhitetty olkoon hänen nimensä] sen tahtoi muuttaa. Ainakaan itse en edes heprean kielellä monikkoa muodastaessani pääse eroon m-kirjaimesta.

Voisivatko nyt 1600-luvun pränttiin ja puukstaaveihin paremmin perehtyneet kuvata, miltä näyttää Andreaan genetiivi Andrei latinan kielellä. Jos oletamme, että Anders ja Abraham on sekoitettu toisiinsa, joudumme myös toteamaan, ettei Johan Alftanus tiennyt tai muistanut isänsä serkun puolison nimeä. Voisikohan se olla mahdollista tai edes tavatonta?
PH

[Pekka Hiltunen]

Parhaan kirkkolatinantaitoni mukaan genetiivi Abrahamista on Abrahae ja Andreaksesta Andreae. Kyllä se m katoaa.
Kimmo Kemppainen

Hienoa! Silloinhan "Abrai" tulee täysin mahdolliseksi. Siis ainakin vähemmän kirkkolatinaa taitavalle "munkkilatinistille".
PH

[Movitz]

Nuo heprealaiset nimet ovat siitä jännittäviä, että Hieronymus ei raamatunkäännöksessään taivuttanut niitä yleensä lainkaan. Niinpä Iisak oli "filius Abraam". Tästä johtuen myöhemmissäkin teksteissä käytännöt horjuvat. Tavallisin genetiivi on kieltämättä Abraae 1 deklinaation maskuliinien mönsteeriin, mutta myös uusmuodoste Abrahamus, gen. Abrahami esiintyy. Genetiivi Abrai olisi aika anomalia, mutta kai sekin täytyy hyväksyä, ellei sillä haeta 3 deklinaation datiivinpäätettä (dativus possessoris). Mutta merkityshän on tässä kuitenkin selvä, mikä lienee tärkeintä.

Jens

[Pekka Hiltunen]

Nuo heprealaiset nimet ovat siitä jännittäviä, että Hieronymus ei raamatunkäännöksessään taivuttanut niitä yleensä lainkaan. Niinpä Iisak oli "filius Abraam". Tästä johtuen myöhemmissäkin teksteissä käytännöt horjuvat. Tavallisin genetiivi on kieltämättä Abraae 1 deklinaation maskuliinien mönsteeriin, mutta myös uusmuodoste Abrahamus, gen. Abrahami esiintyy. Genetiivi Abrai olisi aika anomalia, mutta kai sekin täytyy hyväksyä, ellei sillä haeta 3 deklinaation datiivinpäätettä (dativus possessoris). Mutta merkityshän on tässä kuitenkin selvä, mikä lienee tärkeintä.

Jens

M-hm. Makarooneilla varmaankin oli pulmia, kun heprealaiset muodostivat genetiivinsä sanajärjestyksellä. Ilman tukeutumista vielä tässä vaiheessa kreikkaan olisi kuitenkin mielenkiintoista nähdä vielä kaikki latinalaiset muodot ja sudenkuopat sen Antinkin osalta, jotta päästäisiin vertailemaan niitä kuvia.
PH

[Kimmo Kemppainen]

Jätän monikkomuodot pois, kun erisnimille ne ovat epäolennaisia:

Andreas, Abraham (nom., voc.)
Andream, Abraham (acc.)
Andreae, Abrahae (gen., dat.)
Andrea, Abraha (abl.)



Kimmo Kemppainen (gen. Kimmonis Kemppaisis)

[Pekka Hiltunen]

Jätän monikkomuodot pois, kun erisnimille ne ovat epäolennaisia:

Andreas, Abraham (nom., voc.)
Andream, Abraham (acc.)
Andreae, Abrahae (gen., dat.)
Andrea, Abraha (abl.)



Kimmo Kemppainen (gen. Kimmonis Kemppaisis)

Siis "i":tä ei ole, vaikka lähtisimme Abrahamin hellittelynimestä "Abram"?
PH

[Kimmo Kemppainen]

Ei, jos taivutamme nimiä normatiivisesti. Kaikenlaisia variantteja voi esiintyä, eihän ihmisiä voi estää taivuttamasta väärin.

Tarkistin, taipuuko Abram samoin kuin Abraham, ja kyllä näin näyttäisi olevan.
Toisin sanoen taivutus ei muuttunut, kun mainitsemasi BaruchhaShem muutti nimen Abramista Abrahamiksi. Abramin genetiivi on siis Abrae.
Kimmo Kemppainen



Siis "i":tä ei ole, vaikka lähtisimme Abrahamin hellittelynimestä "Abram"?
PH

[Pekka Hiltunen]

On siis tapahtunut virheellinen kirjaus.
PH

[Matti Lund]

Ei, jos taivutamme nimiä normatiivisesti. Kaikenlaisia variantteja voi esiintyä, eihän ihmisiä voi estää taivuttamasta väärin.

Tarkistin, taipuuko Abram samoin kuin Abraham, ja kyllä näin näyttäisi olevan.
Toisin sanoen taivutus ei muuttunut, kun mainitsemasi BaruchhaShem muutti nimen Abramista Abrahamiksi. Abramin genetiivi on siis Abrae.
Kimmo Kemppainen


Juuri näin.

Virallisissa asiakirjoissa esiintyy paljon mielestäni kirjurien, yleensä pappien latinan kirjoituksen ja taivutuksen kirjausvirheitä, vaikka kirjaajat ovat toisaalta saaneet kynsiä särkevän teho-opetuksen latinaansa ja periaatteessa taitavat sen hyvin. Mutta näköjään vauhdissa sattuu, eli asiakirjat ovat täynnä huolimattomuusvirheitä taivutuksissa. En ole asiantuntija latinassa, mutta tämä on kokemukseni, kun minulla on kuitenkin useampia latinan ja myös keskiaikaisen latinan käsikirjoja, joista tulee silloin tällöin näitä kirjoitusasuja tarkastettua eikä niistä löydy vastaavia muotoja, kun ne herättävät jo kättelyssä epäilyksiä näin sangen heikollekin "taitajalle".

Tuskin kronikkakirjaukset ovat sen huolellisempia kuin asiakirjat, joiden perusteella tehdään oikeuden päätöksiä.

Täten mahdolliset latinan tekstikohdat ja niiden konvertiot kotiruotsiksi saattavat olla myös kronikan virheitten lähteitä. Toisaalta perhepiiriin tarkoitetussa ja läheisiä puhuttelevassa tekstissä ei latina välttämättä kuki! Luulisi, että on saatettu päinvastoin myöhemmissä versioissa konvertoida kotiruotsista latinaksi.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Kun tässä yhteydessä on tullut vilkuiltua Turun linnan vieraslistoja, niin silmään kävi maininta, jota en muista havaitun aiemmin:

Linnan vieraat Kuva 59 1579-1580; Siunde Månad Andre Weckan then 19 Martij; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852525

Herra Clas Åkesonin kirjuri Roland Hansson

Eli Roland näyttäisi olleen Clas Åkeson Tottin kirjuri.

[Jouni Kaleva]

Kun tässä yhteydessä on tullut vilkuiltua Turun linnan vieraslistoja, niin silmään kävi maininta, jota en muista havaitun aiemmin:

Linnan vieraat Kuva 59 1579-1580; Siunde Månad Andre Weckan then 19 Martij; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852525

Herra Clas Åkesonin kirjuri Roland Hansson

Eli Roland näyttäisi olleen Clas Åkeson Tottin kirjuri.

Hei

Tämähän oli tiedossa jo ennestään.

Rolamb Hansinpojan virkaura noudatteli Henrik-veljen uraa. Hänkin palveli Klaus Åkenpoika Tottin kirjurina 1576-89, sitten Turun linnan kirjurina ja 1600-luvun alussa Räävelin linnassa. Rundt pitää mahdollisena, että hän oli Räävelin linnan voudin tehtävässä 1604-1611.

[Giösling]

Kun tässä yhteydessä on tullut vilkuiltua Turun linnan vieraslistoja, niin silmään kävi maininta, jota en muista havaitun aiemmin:

Linnan vieraat Kuva 59 1579-1580; Siunde Månad Andre Weckan then 19 Martij; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852525

Herra Clas Åkesonin kirjuri Roland Hansson

Eli Roland näyttäisi olleen Clas Åkeson Tottin kirjuri.

Kronikkaan liittyvissä ketjuissa on jo aiemmin tullut esille se, että sekä Rålamb (Roland), että veljensä toimivat Claes Akesson Tottin palveluksessa jo hyvin nuorina poikina (mm. havainto vuonna 1570) ja Rålamb sitten hänen (Claes Akesson Tott) kirjurinaan vv. 1576-1589, jonka jälkeen Turun linnan kirjurina ja Räävelin ståthållarina (kronikan mukaisesti). Hän oli myös naimaton. Uraputki puhuu puolestaan; vimmatuista alasajoyrityksistä huolimatta!

Kannattaa huomioda sekin, että Claes Akesson Tott kuoli 29.3.1590, varmistettuaan sitä ennen sopivan vakanssin
suojatilleen.

[Benedictus]

Kohta 2: Margereta Leijonhufvudilla oli 2 veljeä: (lähde näissä Riddarhuset genealogiska tabeller, versio 3.0 2002)

1. Abraham Eriksson, född 1512 el. 1513. Riksråd och ståthållare. Död 1556
Riksråd i slutet av 1539. Ståthållare på Stockholms slott 1540-07-04. jne jne... Överste för allt krigsfolket i Viborg 1555-10-27. Tillika ståthållare i Viborg. 1556. Haudattu Viipuriin.
Gift 1:o 1538-02-22 i Stockholm med Anna Åkesdotter Tott,död 1552.
Gift 2:o 1555-02-24 i Arboga med Emerentia Gera, levde 1566, men var död 1568.
Mainitaan tyttäret Märta, Brita, Ebba, levde möjligen 1565.

Rolamb Hansinpojan virkaura noudatteli Henrik-veljen uraa. Hänkin palveli Klaus Åkenpoika Tottin kirjurina 1576-89, sitten Turun linnan kirjurina ja 1600-luvun alussa Räävelin linnassa. Rundt pitää mahdollisena, että hän oli Räävelin linnan voudin tehtävässä 1604-1611.

Ovatko nuo Anna Åkesdotter Tott ja Claus Åkesson Tott sisarukset?

[Giösling]

[quote=Benedictus;106731]

Rolamb Hansinpojan virkaura noudatteli Henrik-veljen uraa. Hänkin palveli Klaus Åkenpoika Tottin kirjurina 1576-89, sitten Turun linnan kirjurina ja 1600-luvun alussa Räävelin linnassa. Rundt pitää mahdollisena, että hän oli Räävelin linnan voudin tehtävässä 1604-1611.

Ovatko nuo Anna Åkesdotter Tott ja Claus Åkesson Tott sisarukset?

Unquote

Eivät ole. Abraham Leijonhufvudin puolison (Anna Tott) isä oli Ake Göransson Tott till Eka, hyvin kaukaista sukua kaimalleen.

Hyvin läheistä sukua (tytär) Claes Akessonille on sen sijaan se Anna Tott
joka nai Bror Andersson Rålambin, Porvoon läänin maaherran.

[Matti Lund]

Hei

Tämähän oli tiedossa jo ennestään.

... [/font]


Kyllä niin, mutta tämä lähde ei ollut selvä keskustelijoille, eli kiitos Antti siitä.

Nähtävästi aikaisemmat painetut maininnat perustuvat mm. tähän lähteeseen, toivottavasti.

terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Kyllä niin, mutta tämä lähde ei ollut selvä keskustelijoille, eli kiitos Antti siitä.

Nähtävästi aikaisemmat painetut maininnat perustuvat mm. tähän lähteeseen, toivottavasti.

terv Matti Lund
Hei

Tässä asiassa Rundtin Genos-artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm viittaa (viite 21) Kiuasmaahan.

Kiuasmaan viite on VA 5911:16. Lieneekö se tämä Antin havaitsema dokumentti?

Lisäksi sekä Rundt että Kiuasmaa viittaavat Almquistiin. Siihen en ole tutustunut.

[Matti Lund]

Tuon vielä esiin HistoriallinenAikakauskirja -sarjassa taltioimastani "Virkamiehet 1500 -luvun jälkipuolella" luettelosta artikkelista:
"Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet ja niiden hoito 1500 -luvun jälkipuolella (vv. 1560-1600), Hallinto- ja yheiskuntahistoriallinen tutkimus", Kyösti Kiuasmaan käsitykset.

Ks. oheiset kuvat leikkeinä ko. artikkelista. - Saattaa olla lähdeviitteitä, joita ei ole näissä ketjuissa vielä tuotu esiin?

...

terv Matti Lund


Niin, itse toin tässä ketjussa oheisen viestin liitteissä esiin nämä Kiuasmaan lähteet, eli kolmannessa liitteessä Roland Hannunpoika "Suomen käskynhaltijan, Klaus Åkenpojan kirjuri 1570 -luvulla" ja maininnan lähteenä: VA, 5911:16.

Oli tarkoitus tarkastaa tuo lähde, mutta se jäi silloin ainakin itseltäni tekemättä.

Ennakoin, että nämä voisivat aiheuttaa vilkastakin keskustelua, mutta sitä ei syntynyt. Ehkä ne menivät useimmilla ohi noin vain.

Vasta nyt näistä syntyi keskustelua Antin löydöksen perusteella.

Antti nyt pääsi kiinni yhteen lähteeseen, jota Kiuasmaakin on saattanut käyttää toteamansa tueksi.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Hei

Tässä asiassa Rundtin Genos-artikkeli http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm viittaa (viite 21) Kiuasmaahan.

Kiuasmaan viite on VA 5911:16. Lieneekö se tämä Antin havaitsema dokumentti?

Lisäksi sekä Rundt että Kiuasmaa viittaavat Almquistiin. Siihen en ole tutustunut.

Ohessa olisi ensin tuo minun viite ja sitten tuo Kiuasmaan viite.

VA 1369 Turun linnan tilikirja 1579-80 siv.57 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852525

VA 5911 Viipurin linnan tilikirja 1609 - 1609 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2522693

Periaatteessa olisi ehkä hyvä keräillä myös nämä Rolandin viitteet alkuperäisdokumentteihin. Tuossa Juhanin lainauksessa Benedictukselta sanotaan Rolandin olleen kirjurina myös Turussa, mutta ainakaan toistaiseksi tuollainen ei ole käynyt silmääni.

PS: Tuollainenkin kuitti löytyisi Turusta

VA 1639 Turun linnan tilikirja 1604-1604 (1639) kuitti 41 kuva 42 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1884104

[Jouni Kaleva]

PS: Tuollainenkin kuitti löytyisi Turusta

VA 1639 Turun linnan tilikirja 1604-1604 (1639) kuitti 41 kuva 42 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1884104

Hienoa työtä Antti! Tässä siis Roland Hanson slottskrifwaren i Räfle, joka kuittaa jotakin Turun linnassa.

Sivumennen, tässä on kaksi aikalaisdokumenttia, jossa miehen nimi on Roland, ei Rålamb. Olen ajatellut, että kuinka paljon tässä on (tahattomasti?) sekaannuttu Rålamb-sukuun, kuten se Anders Rålambin tarina jalkaan ampumisesta ja avainten luovutuksesta.

[Giösling]

Hienoa työtä Antti! Tässä siis Roland Hanson slottskrifwaren i Räfle, joka kuittaa jotakin Turun linnassa.

Sivumennen, tässä on kaksi aikalaisdokumenttia, jossa miehen nimi on Roland, ei Rålamb. Olen ajatellut, että kuinka paljon tässä on (tahattomasti?) sekaannuttu Rålamb-sukuun, kuten se Anders Rålambin tarina jalkaan ampumisesta ja avainten luovutuksesta.

Roland ja Rålamb on katsottava saman nimen variaatioiksi. Ei ole olemassa mitään "Anders Rålambin tarinaa jalkaan ampumisesta ja avainten luovutuksesta" - se rinnakkainen versio (tapahtumaketju) TURUSSA liittyy BRINKKALAN Hans Erikssoniin.

Kronikan kertomus Rålambin uraputkesta on tullut aika hyvin dokumentoiduksi. Rålambhan siellä (Räävelissä) luovutti avaimet Kaarle-herttualle, KUNINGAS SIGISMUNDILLE EDELLEEN ANNETTAVIKSI!

Se, että Rålamb on toiminut linnan de facto "ståthållarina" luovutusvaiheessa, ei olisi mitenkään ihmeellistä, niin nopeasti tilanne ja miehet "tuulisella paikalla" vaihtuivat.

[Jouni Kaleva]

Roland ja Rålamb on katsottava saman nimen variaatioiksi. Ei ole olemassa mitään "Anders Rålambin tarinaa jalkaan ampumisesta ja avainten luovutuksesta" - se rinnakkainen versio (tapahtumaketju) TURUSSA liittyy BRINKKALAN Hans Erikssoniin.

Kronikan kertomus Rålambin uraputkesta on tullut aika hyvin dokumentoiduksi. Rålambhan siellä (Räävelissä) luovutti avaimet Kaarle-herttualle, KUNINGAS SIGISMUNDILLE EDELLEEN ANNETTAVIKSI!

Se, että Rålamb on toiminut linnan de facto "ståthållarina" luovutusvaiheessa, ei olisi mitenkään ihmeellistä, niin nopeasti tilanne ja miehet "tuulisella paikalla" vaihtuivat.
Kyllä se on myös Johanin kronikassa selkeästi Roland.

Nyt kun meillä on uudessa Genos-artikkelissa Urban Sikeborgin täsmällinen tulkinta nykyruotsiksi, niin täsmennetäänpä tämäkin yksityiskohta:

Suomennos ei kuuluisikaan " kuningas Sigismundille edelleen luovutettavaksi" vaan "...vilka de fram till dess hade haft för kung Sigismunds räkning = joita he olivat tähän saakka pitäneet kuningas Sigismundin lukuun".

Siis veljekset pitivät tähän saakka linnojen avaimia kuningas Sigismundin (virallisen hallitsijan) lukuun, ja olivat nyt pakotetut ne luovuttamaan Kaarle-herttualle.

[Benedictus]

Mainitsin aiemmin Krankeista muisti tietoa, nyt visiteerasin Turun kirjastossa katsomassa Turun historiasta, kuinka väärin muistin asiat.

Porvari Hans Kranck mainitaan alemannina, eli lienee noita saksalaisporvareita.

Poikansa Erik Kranck mainitaan syntyneeksi Inkoon Bolstadissa.
Vaimonsa Karin mainitaan siten, että ilmeisesti hänen perujaan on Erikin omistama Taivassalon Kettarsundin tila.

Kettarsund siirtyy leski Karinilta vävylle Matts Michelsson Carpelanille, Taivasslon kirkkoherralle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379855

Erikin poika Hans Eriksson Kranck mainitaan Juhanan kanslistina, jolla oli lukuisia maatiloja Ruotsisa ja Suomessa, sekä talo Tukholman suurtorin varrella. Mainitaan menneen Sigismundin luo Puolaan.
Erikin toisen tyttären miehen mainitaan olleen Juhana Tidemanssonin, Juhana kuninkaan kirjurin.

Hans Erikssonilla mainitaan poika Botvid, joka oli Oxerstiernan kirjuri, tämän leski käräjöi 1632 miehensä äidin perintöjä. Tämä viittaisi, että Botvidin äiti oli tuo aiemmin mainittu Ursila Jönsdotter.

Jotenkin kallistun Jouni Kalevan ajatukseen, että Kronikka voi ollakin yhdistelmä eri henkilöhistorioita.

Alkuperäinen isä Alftanus voisi hyvinkin olla Hans Eriksson Kranck, kuninkaiden sihteeri, jolla oli maatiloja laajalti, osa varmaankin kuninkaiden lahjoittamia. Äitikin saattoi olla todella mahtisukua, koska Krankit luettiin isorikkaisiin.

Turun linnan käskynhaltijaksi kronikka on maininnut Henrik Hanssonin, mutta sotkenut siinä Isän Hans Erikssonin nimen Hans Eriksson Brinkalaan, tästä tehden koosteen, jossa päätekijä avainten luovuttajana onkin Henrik Hansson.

Henrik Hanssonin veli Rålamb-roland on hyvinkin voinut olla linnanpomona Virossa, kun Kaarle valtasi sen, siitä on laitettu Henrikille sama rooli Suomessa.

Isältä periytyneet lahjamaat saatettiin todella luovuttaa Totteille, jos perheiden välillä oli jokin sukusuhde, Kaarle olisi ne kuitenkin vienyt.

Jos Abraham Alftanus on lapsena kuunnellut naisten tarinoita suvustaan, niin on helppo sekoittaa asioita ja samannimisiä henkilöitä toisiinsa.

Silti jos osa tiedoista on vanhasta suvun kirjasta, sen tiedot voivat olla todellisia.

Silti tuntuu kummalta, että esimerkiksi ei mainita Ericus Erici Alftanuksen äitiä, jonka tiedon luulisi olevan hyvinkin keskeisesti esillä sellaisen kirjan sivuilla, mihin on kirjattu perheen historiaa.

[Giösling]

Kyllä se on myös Johanin kronikassa selkeästi Roland.

Nyt kun meillä on uudessa Genos-artikkelissa Urban Sikeborgin täsmällinen tulkinta nykyruotsiksi, niin täsmennetäänpä tämäkin yksityiskohta:

Suomennos ei kuuluisikaan " kuningas Sigismundille edelleen luovutettavaksi" vaan "...vilka de fram till dess hade haft för kung Sigismunds räkning = joita he olivat tähän saakka pitäneet kuningas Sigismundin lukuun".

Siis veljekset pitivät tähän saakka linnojen avaimia kuningas Sigismundin (virallisen hallitsijan) lukuun, ja olivat nyt pakotetut ne luovuttamaan Kaarle-herttualle.

Olen niin vanha ja kalkkeutunut, että luen mieluummin vanhaa ruotsia kuin
tätä nykykielelle normalisoitua.

Kuten Alftan-kronikasta Genokseen kirjoittanut arvon keskustelija varsin
hyvin muistaa, kaikissa aiemmin julkaistuissa kronikkaversioissa puhutaan
Rålambista; ei Johanin vääntämäksi sanottu fragmentti sitä kumoa, kuten ei myöskään kronikkatekstiä, jonka mukaan:

"När Rolamb Hansson fick höra, hwad Brodren war skedt, och huru han gjorde, updrog och han sammanledes Refwelska Dom-Nycklerne Hertigen, dem de förr innehade, Konung SIGISMUND till handa."(kopioitu sanasta sanaan Kalevan omasta artikkelista)."

On erinomaisen tärkeää säilyttää kronikan "henki"; veljekset pitivät Sigismundia edelleen kuninkaanaan ja luovuttivat vain vastentahtoisesti/pakolla Räävelin ja Turun avaimet herttualle, jonka todelliset motiivit (vallananastushankkeeet) he kyllä tunsivat, mutta VAIN TODELLISELLE KUNINKAALLE toimitettaviksi.

Mitä tulee kronikan tekstiin Stodiuksen saamasta vammasta; sen todenperäisyydestähän puhuu jo hänen lisänimensä/sukunimensä "stodius".
Se, että historioitsijat ovat sotkeneet kaksi samannimistä (Hans Eriksson) toisiinsa, ei toki ole Alftan-kronikan häpeä.

Krankien asettamista, edes hypoteettisesti, Alftanien esi-isäksi pidän hilpeänä leikinlaskuna, enkä tule tosissani moista kommentoimaan.

[Pekka Hiltunen]

Ylhäisaatelisto (säädyt) hylkäsi Sigismundin Ruotsin kuninkaana 24. heinäkuuta 1599 asettaen samalla valtionhoitajaksi Kaarle Herttuan, joka julistautui kuninkaaksi 1604.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_regenter#Vasa.C3.A4tten

Kun en millään viitsisi lukea läpi koko ketjua, haluaisin vain kysyä, että tiesivätkö Turun ja Räävelin käskynhaltijat säätyjen päätöksen e.m. ajankohdan. Käykö tämä ilmi kronikasta? Luulisi, että Kaarlen maihinnousun jälkeen Puolan Sigismundia kuninkaanaan pitäneet ruotsalaiset olisivat tulleet päätään lyhyemmiksi pitemmittä puheitta.
PH

[jokinti]

Kiinnitän huomion tähän Paraisten papin sukujohtoon.
Sain eräältä listaa seuraavalta yhteenvedon Turun raastuvanoikeuden tapuksesta 1645 ss293, 297 ja 1335.
Otsikkona: Elias Göös emot Pargas Isaks enkia.


Alkuperäinen lähettäjä Benedictus Lue viesti
10. Petrus Johannis, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat, veli Jeremias Taivassalon khr.
Lapset:
Anna Persdotter. Holman kartonon emäntä Orivedellä, Stiernkorssin vaimo.
Johannes Petri, s. 1595 Parainen, k. 3.1.1658 Loimaa ,Walstenius
Jeremias Paransulkanus, Kaarinan saarnaaja Liuksialassa.

Herr Elias Simonis fordom Pastor udi Pargas sokn haffer haft tvenne söner Herr Jeremias Eliae pastor
i Töffsala och Isak Eliae borgare udi Åbo emot hvilkas barn och arffingar ne agerat vardet och siue döttrar nämbligen
Sara Eliaedotter fordom kyrkieherdens her Jöns hustru i Korpo.
Karin Eliaedotter her Pers hustru i Pargas
Elin Eliaedotter sal. Erich Rutz i Pargas
Margareta Eliaedotter Erich Hugguts i Lemlax
Mårten Torssons moder i Nådendal, namnet på henne visste Elias Göös inte
Agneta Eliaedotter her Thomas enkia i Pargas
Elisabet Eliaedotter her Grelsses i Hattula , denne Elias Gööses moder
Her Per i Pargas på hustru Karins wegnar bekommit --- - annå 1602 till 15 dalar silfvermynt och deras
arffinge Mårten Erichsson 1627 bekommit 20 dalar, är allt så bliver på den quota.
Itselläni ei ole tuon ajan pöytäkirjoja, joten en osaa sanoa asiasta enempää.
Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että Kaarinalla ja Paraisten khra Perillä
ei ollut muuta jälkeläistä kuin tytär Anna, jonka mies tuo Mårten Erikson oli.

Joka tapauksessa tuossa oikeustapauksessa on myös Herra Eliaan tarkka jälkeläisten
kuvaus tyttären pojan toimesta, joka ilmeiseti on antanut tuon sukuselvityksen.

Tärkeintä tuossa on että "Karin Eliaedotter her Pers hustru i Pargas", mutta
toki on hieman raskauttava tekijä sitä vastaan että Kaarinalla ja khra Perillä
olisi myös muita lapsia kuin Anna, siis esim Johannes Petri, mutta erään asiantuntijan lausunto ko raastuvanoikeuden tapauksesta on seuraava:


Mitä sitten tulee tuohon herra Perin perillisten määrään, niin tuon
mukaan näyttää, että hänellä on ollut vain yksi tytär. Miestäkin voisi
tietysti hakea Dahlströmistä. Mutta tuon jutun perusteella ei
mielestäni ole suljettu pois, etteikö hänellä olisi ollut lisääkin
lapsia. Perintöä saattoi hakea kerrallaan vain osa lapsista. Muut
hakivat lisää myöhemmin tai olivat jo saaneet mielestään tarpeeksi.
Onko mahdollista että muut sisarukset olisivat hakeneet aikaisemmin (tai myöhemmin) osuutensa käräjillä tai he olisivat saaneet osuutensa ilman käräjiä? Ym Dahlströmin kortistossa on n. 300 000
turkulaisia koskevaa korttia, pääosin 1600-luvulta. Sieltä voisi hakea
nimihakuna vaikkapa Walsteniuksia.

Itse en osaa lukea vanhoja tuomiokirjoja, mutta Johannes Walsteniuksesta
taitaa olla juttua Loimaan tuomiokirjoissa, jotka löytyvät myös arkisto.fi sekä Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilta kohdasta RAHAD -
Ala-Satakunnan tuomiokirjat. Olisi hienoa, jos joku näkisi vaivan ja selkolukisi ko jutut.

Olen tehnyt hieman vertailua Esping-sukujen sukujen ja Johannes Petri Walsteniuksen sinettien välillä:


Esping:

Ramsayn mukaan Esping eli Glad -suvun vaakunakuviossa esiintyy
kaksi-airoparinen soutuvene,jonka kokassa on kuusisakarainen tähti.
Suku oli Erik XIV:n aateloima.

"Esping. Pargassläkten" on Ramsayn mukaan oletettavasti yhteydessä e.m. sukuun,
mitä ei kuitenkaan ole voitu hänen mukaansa osoittaa.

"Esping eller Agricola" polveutuu Paraisten suvun Agneta
Klemetintyttärestä ja khra Elias Simoniksesta.
Suvun jäsen kapteeni Mikael Jeremiasson Esping on 1656 jättänyt
Taivassalon kirkkoon vaakunakuvion,
jossa kuvataan kolmi-airoparinen soutuvene ilman tähteä.
Johannes Petri Walsteniuksen sinetti muistuttaa paljon Esping -
sukujen sinettiä ja se löytyy mm. täältä:


http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2830.htm
335. Johannes Petri, Raision kirkkoherra, 1634. (Åbo 1:s R. B. 1635; 95.).
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies335.jpg

Lähde: Historiallinen arkisto XI, Suomen rälssimiesten sineteistä
lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua. J.W. Ruuth. Helsingfors 1891.
Koska myös Johannes Petrin sinetissä on vene, niin jospa Johannes Petri Walstenius olisi ottanut äitinsä, Esping-suvun sinetin ? Jään odottamaan kommentteja.

-Timo

[Pekka Hiltunen]

On siis nähty, että Ramsayn "Esping eller Glad" -vaakunan mukainen sinetti, joka esiintyy paljon ennen "Esping eller Agricola" -vaakunaa (tai sukutunnusta), ja että kuusi-sakaraisen tähden sijainti ja sen koko olemassaolo, samoin kuin suvulle tunnusomaisen venekuvion erityisominaisuudet, kuten hankainten luku, näyttävät olevan sidoksissa kulloiseenkin vuosisataan tai -kymmeneen, on ollut omiaan aiheuttamaan erinäisiä kysymyksiä kyseisten sukuhaarojen yhteyksistä. Tästä voidaan tietenkin päätellä sukutraditioitten todennäköinen suullinen ominaislaatu; yleensähän vain kirjallinen traditio herättää suuria intohimoja: jäljelle kun usein jää aina niin monia "kirjoittamattomia tarinoita".

Eikös totuus tässä nyt kumminkin ole se, että "onneton" Petrus Johannis (kukaties tänne "protestanttien onnelaan" Kreetan Haniasta tulleen Juhani Tuomaanpojan poika / pojanpoika) onnistui naittamaan jälkeläisistään vain yhden, nimittäin tyttärensä Annan, aateliseen sukuun - joskin sitten Annan lanko, ehkä vain satumoisin, joutui toimittamaan (kukaties omasta tahdostaan riippumatta ja vain Liuksialan saarnaajan ominaisuudessaan) rouva Kaarina Maununtuttären rippi-isän tehtävän ja velvollisuuden?

Jos vain Annan ja hänen puolisonsa Mårten Erikinpoika Stiernan raha-asioilla on vaivattu herra tuomaria, ei se totisesti voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei Annalla ole voinut olla sisauksia, joitten perintö on käytetty jo vuosia sitten opintoihin, kuten yleensä on ollut ja ehkä vieläkin on.
PH

[Giösling]

Ylhäisaatelisto (säädyt) hylkäsi Sigismundin Ruotsin kuninkaana 24. heinäkuuta 1599 asettaen samalla valtionhoitajaksi Kaarle Herttuan, joka julistautui kuninkaaksi 1604.

http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_regenter#Vasa.C3.A4tten

Kun en millään viitsisi lukea läpi koko ketjua, haluaisin vain kysyä, että tiesivätkö Turun ja Räävelin käskynhaltijat säätyjen päätöksen e.m. ajankohdan. Käykö tämä ilmi kronikasta? Luulisi, että Kaarlen maihinnousun jälkeen Puolan Sigismundia kuninkaanaan pitäneet ruotsalaiset olisivat tulleet päätään lyhyemmiksi pitemmittä puheitta.
PH

Olen kirjoittanut Kaarle-herttuan maihinnousuista mm. seuraavaa:

Quote:

Henrik Tott on vedenjakajalla. Kaarle-herttuan “hännymiehestä” sukeutuu tuona vuonna, Turun linnassa Kaarle-kuninkaan haastaja & aktiivi vallantavaoittelija lankonsa ja vaimonsa nimissä. Sigrid synnyttää vuonna 1598 Ake-nimisen pojan. Nyt Henrik taistelee myös lapsensa ja tulevien lastensa perintöoikeudesta.

Kuningas Sigismund oli vuonna 1598 paennut Ruotsista setänsä Kaarle-herttuan nujertamana, eikä palannut Tukholmaan enää koskaan. Kaarle julistettiin vuoden 1599 pidetyillä herrainpäivillä Ruotsin hallitsevaksi perintöruhtinaaksi.

Suomen ja Viron aatelisto vastusti säätyjen päätöstä. Koko valtakunta natisi liitoksissaan.

Kaarle-herttua, vihansa sokaisemana, ryhtyi kostoretkeen pettureitten kukistamiseksi heti ja harkitsematta. Hänen missionsa oli mitä suurimmassa määrin henkilökohtainen ja kaksitavoitteinen: kukistaa katolisen Sigismundin vallanpalautusaikeet lopullisesti ja katkaista pää Venäjän tsaarin hautomalta juonilta Erik-kuninkaan elokuussa 1599 Moskovaan saapuneen Gustaf-pojan ja “laillisen kuningaslinjan” palautuksesta Ruotsin valtaistuimelle.

Tsaari Boris Godunov oli jo pitkään mielihyvällä seurannut Kaarlen ja Sigismundin keskinäistä kamppailua ja laskenut hyötyvänsä epäsovusta & verenhukasta.


Godunovin toiveena oli antaa ruotsalaisten ja puolalaisten vallantavoittelijoiden näännyyttää toisensa ja marsittaa sitten omien joukkojensa kärjessä vallastasyöstyn kuningas Erikin ainut poika, kruununprinssi Gustaf Liivinmaan ja Viron kautta Suomeen ja suotuisimmassa tapauksessa Ruosinkin valtaistuimelle. Gustaf olisi tuolloin Venäjän tsaarin “nukkehallitsija” ja häneen sidottu sukusitein naittamalla Gustaf Boris Godunovin omalle tyttärelle Xenialle.

Muodollisena syynä ja virityksenä aktiin olisi käytetty Kaarlen ajattelematonta lupausta Narvan luovutuksesta Venäjälle, jonka toteutumatta jääminen antoi tsaarille tekosyyn olla allekirjoittamatta Täyssinässä tehtyä rauhaa.

Boris Godunov yllytti prinssi Gustafia haastamaan suoraan setänsä vaatimalla tätä luovuttamaan Viron ja Suomen itselleen. Jos herttua, kuten varmaa oli, kieltäytyisi, antaisi tsaari venäläisiä joukko-osastoja prinssin käyttöön tavoitteen toteuttamiseksi sotilaallisesti.

Boris Godunovin loistava taktinen veto sammahti prinssi Gustafin itsepäiseen vastustukseen. Gustaf systemaattisesti kieltäytyi pettämästä isänmaataan asettumalla sen arkkivihollisen saappaisiin. Prinssistä tuli valttikortin asemesta vanki. Kuningas Erikin-linjan lojalistien ja Kaarle-herttuan huomio kiintyi nyt entistä ilmeisimmin Henrik Tottin suuntaan.

Mutta missä oli Henrik?

Jo ennen kuin herttua jyskytti kanuunankuulilla Turun linnan pääporttia, oli Henrik Tott paennut Helsinkiin ja sieltä edelleen Arvid Tönnesonin hätäisesti kokoamien laivojen mukana perheineen Tallinaan. Oliko Henrik Tottin laivurina eräs Mårten-niminen, lainukijanakin tunnettu Brändöstä?, etsii vielä todistettaan.

Linnan puolustuksen Henrik oli delegoinut Henrik Hanssonille (Alftan-sukua), joka jalka sitten kronikan mukaan” blef med en stycke-kula afskutit igenom järnporten Ifrån Tallinmäki, ståndandes sig till olycka, på slotts Borggården, då Hertig Carl intog Abo slot och hela Finland, af hwilken skada han förorsakades låta sig bära på en stol ut, och lefwerera Honom Slotts Nycklarne, och brukade sedan en trä-fot, unde filius cognomen obtinebat Stodii.

Todellista saalistaan paitsi jäänyt Kaarle-herttua antoi hurjan luontonsa tuta:

Kostonhimoisena han mestautti heti paikalla kymmeniä henkilöitä, erityisesti sellaisia joita kohtaan hän kantoi yksityistä vihaa. Hän jopa herjaa kuolleita, kuten kertomus Klaus Fleminigin ruumiin häpäisemisestä osoittaa.

Niitä ruotsalaisia ja suomalaisia, jotka olivat onnistuneet pakenemaan Viroon hän vaatii lähettinsä välityksellä saapumaan Ruotsiin “koska he useiden muiden rauhattomien henkilöiden kanssa olivat myrkyllisillä juoneillaan saattaneet valtakunnan vaikeaan tilaan”. Ehkä päällimmäisenä hänen privaattilistassaan on “pettureista petturein” Henrik Claesson Tott.

Henkilökohtaisen uhkan sokaisemana hän kiirehtii pakolaisten kannoilla valloittamaan Suomen jälkeen Viroa.

Matkan varrella hän herjaa ja runoo ympärilleen milloin Sigismundin-, milloin Moskovan-, tai Erikin-linjan lojalisteiksi kokemiaan.

Osansa saa esim. Narvan linnapäällikkö Otto Yxkull:

“Huomaan, että tuo kunniaton Otto Yxkull on vanginnut lähettimme ja varastanut postimme. Hän on siis pelastaakseen Narvan puolalaisille liittynyt Suomesta paenneiden kavaltajien joukkoon”.

Tallinan käskynhaltija Georg Boije af Gennäs (kirjeessä hänelle):

“Sinä senkin siellä Liivinmaalla, samanlainen kuin kavaltajat Suomessakin, joiden kanssa väijytte henkeäni! Jätä ruikutuksesi; sillä teen sinulle samaa, jota itse olit aikonut minulle. Miksi annoit apuasi paavilaisille saattaa Liivinmaa Puolan valtaan?!

Tallinnan varuskunnan avainten luovuttajaksi (antautumisen merkiksi) osoittautuu Alftan-kronikan mukaan Turun Henrik Hanssonin veli , Rålamb Hansson, joka merkillepantavasti ojentaa avaimet “kuningas Sigismundille luovutettavaksi”, Kaarle kun kruunattiin virallisesti kuninkaaksi vasta vuonna 1607.

Henrik Tott ja muut “kavaltajat” joutuivat pakenemaan linna linnalta Viroa valloittavin Kaarlen joukkojen alta, tai alentumaan anomaan armoa.

Armonanojiin kuuluivat mm. Puotilan Anders Larsson ja Pernajan Arvid Tönnesson Wildeman. Anojiin ei alleviivatusti kuulunut Henrik Claesson Tott!

Vuoden 1599 lopulla Henrik & Sigrid perheineen ovat jo tilapäisessä turvassa Kuurinmaan herttuan Friedrichin hovissa.

Mitaussa Henrik Tott tarttuu kynään ja tiivistää haaveensa paperille:

Ensin koukeroisin kirjaimin: Heinrich Tått zu Siudeby” ja sen alle neljään kenttään jaettu vaakunakilpi; sen ensimmäiseen ja neljänteen osaan hän piirtää Ruotsin kolme kruunua, toiseen Göta-vaakunan; leijonan kolmen virran yllä ja vain kolmanteen entisen omansa, Tott-suvun vaakunan. Kilpi on katettu sydänvaakunalla, joka kuvaa Vasa-suvun sukuvaakunaa . Kypärän kruunaa majesteetillinen Ruotsin kruunu.

Vielä kesällä 1600 tavataan Henrik Riiassa. Ennen vuoden loppua (14.12.) 1601 on hän jo kuollut.

Mitä tapahtui?

Ehkä osa vastauksesta on löydettävissä edellä mainituista, Biaudetin kokoamista, Vatikaanin salaisistakin salaisimman jesuiitta-arkiston dokumenteista, joiden varaan Biaudet on rakentanut prinssi Gustafia käsittelevän elämänkertaansa.

Varmuudella tiedämme, että tuossa, Suomessa liki tuntemattomaksi jäänneessä opuksessa on tallella “hävinneitten historia”, sellaisena kuin se Vatikaanin arkistoista välittyy.

[Jouni Kaleva]

Kun en millään viitsisi lukea läpi koko ketjua, haluaisin vain kysyä, että tiesivätkö Turun ja Räävelin käskynhaltijat säätyjen päätöksen e.m. ajankohdan. Käykö tämä ilmi kronikasta? Luulisi, että Kaarlen maihinnousun jälkeen Puolan Sigismundia kuninkaanaan pitäneet ruotsalaiset olisivat tulleet päätään lyhyemmiksi pitemmittä puheitta.
PH
Kronikasta ei käy ilmi mitään tästä kysymyksestä, ei puolesta eikä vastaan.

[Jouni Kaleva]

Tallinnan varuskunnan avainten luovuttajaksi (antautumisen merkiksi) osoittautuu Alftan-kronikan mukaan Turun Henrik Hanssonin veli , Rålamb Hansson, joka merkillepantavasti ojentaa avaimet “kuningas Sigismundille luovutettavaksi”, Kaarle kun kruunattiin virallisesti kuninkaaksi vasta vuonna 1607.


Tämän suomennoksen "Sigismundille luovutettavaksi" kirjoitin minä Genos-artikkelissani. Olen tehnyt tuossa virheen. Oikean tulkinnan on meille antanut Urban Sikeborg, ruotsalainen sukututkija, tottunut vanhan ruotsin ymmärtäjä, vieläpä ammatiltaan kielenkääntäjä.

Oikea tulkinta on että veljekset tahoillaan luovuttivat avaimet, joita he olivat siihen saakka säilyttäneet Sigismundin lukuun. Tämähän on jopa asiayhteyteen sijoitettuna ihan järkevä ja ymmärrettävä lause.

On syytä uskoa, että kyseessä oli Turku 1599 ja Tallinna 1600. Näin säätyjen päätös oli jo tehty, eikä ole syytä epäillä, etteikö se olisi pikaisesti välittynyt näihin linnoihin.

Jääköhän nyt elämään kanonisoituna totuutena tuo artikkelissani julkaistu lause, jonka minä tässä sen kirjoittana totean virheelliseksi...??

[Antti Järvenpää]

...
Jääköhän nyt elämään kanonisoituna totuutena tuo artikkelissani julkaistu lause, jonka minä tässä sen kirjoittana totean virheelliseksi...??

Tuollainen vaarahan on aina olemassa. Kirjoitettua ja julkaistua sanaa kunnioitetaan ihan omalla tavallaan vielä vuosikymmentenkin jälkeen.

Itse asiassa itse katselin tuossa Jaakko Teitin valitusluetteloja ja silmään osui http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666854 tuolta toiseksi alimmaisena Hans Ersson till Gesterby.

Tässä olisi sekä Hans Ersson että Gesterby, mutta esim. Ramsay yhdistää tämän viitteen Ekelöf suvun Hans Erikssoniin seuraavasti:

Hans Eriksson (tab. III) till Gästerby och Söderkulla i Sibbo socken. Länsman. Införd 1556 i ett register öfver "frälsemän i Finland, skickliga att brukas till befallningsmän för Kungl. m:sts krigsfolk både till lands och vatten" (5). Adlad 1558 8/6 af konung Gustaf 1 (6). Gift med Brita Larsdotter, som var ståthållaren Nils Grabbes systerdotters dotter (3), och 1539 i arfsförlikning af honom erhöll hans frälsegods i Hindhår i Borgå socken.

Källor: (1) Riddarhusstamtaflan. Creutz. - (2) Grönblad Nya Källor: 514. - (3) Hausen, Bidrag III. - (4) Borgå D 1593 28/3. - (5) Jakob Teits klagomåls reg. - (6) L. - (7)

No pahahan tuohon on mennä mitään sanomaan ja valitettavasti tuo viite 6 on jäänyt mainitsematta. Teitin viite (5) menee aivan tuon linkin mukaisesti, joskin sanajärjestystä on hieman paranneltu.

Toinen Hans Eriksson osui silmääni seuraavasti Turun linnan kirjanpidosta:
1583 kuva 44 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1855957
Her Clas Åkesons tiener Hans Eriksson f:2 bcdef
thå han någre borgens hest til stocholm föörde

Tässä jälkimmäisessä on selvästi ruotsalainen kaveri, joka on Clas Åkeson Tottin palveluksessa. Tässä voisi tulla mieleen, että isä ja poika olisi saman herran palvelijoita, mutta "tiener" on kyllä aika kaukana laamannista tai jopa lainlukijasta.

[Antti Järvenpää]

Jatkan tuohon edelliseen sen verran, että Teit ei kerro, mistä Hans Eriksonista on kysymys, vaan ainoastaan ilmoittaa till Gesterby, jollaisia paikkoja Suomessa on useampia.

Ramsay on yhdistänyt tämän Sipoon mieheen. Silmään tässä pistää se, että länsman ei tainut olla 1500-luvulla tavallisti rälssimies, vaan hiukan alemmasta säädystä. Kun Teit puhuu kuninkaan käskynhaltioista sotaväen suhteen, niin tulee mieleen, onkohan Ramsay yhdistänyt Teitin listan oikeaan henkilöön, kun toisaalta on nimimies ja toisaalta käskynhaltija. Ihan kuin jompi kumpi olisi väärin.

Sanottakoon nyt, että en ole alkuunkaan perillä Sipoon asioista sen paremmin kuin Ekelöf suvustakaan.

[Benedictus]

Turun Kulhon saaren omisti Valborg Myllarin puoliso Valtaporvari Hans Skotte, Juhana herttuan lähipiiriläinen, joka menetti päänsä Erikin pidättäessä Juhanan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166211

Tässä Kulhon SAY:n sivulla mainitaan Hans Eriksson from Sibbo, jos nyt käsittäisin rosvoilemassa, eli viittaisi, että oli Erikin miehiä.

Kuka muuten oli Nils Grabben siskon mies?

[Giösling]

Tämän suomennoksen "Sigismundille luovutettavaksi" kirjoitin minä Genos-artikkelissani. Olen tehnyt tuossa virheen. Oikean tulkinnan on meille antanut Urban Sikeborg, ruotsalainen sukututkija, tottunut vanhan ruotsin ymmärtäjä, vieläpä ammatiltaan kielenkääntäjä.

Oikea tulkinta on että veljekset tahoillaan luovuttivat avaimet, joita he olivat siihen saakka säilyttäneet Sigismundin lukuun. Tämähän on jopa asiayhteyteen sijoitettuna ihan järkevä ja ymmärrettävä lause.

On syytä uskoa, että kyseessä oli Turku 1599 ja Tallinna 1600. Näin säätyjen päätös oli jo tehty, eikä ole syytä epäillä, etteikö se olisi pikaisesti välittynyt näihin linnoihin.

Jääköhän nyt elämään kanonisoituna totuutena tuo artikkelissani julkaistu lause, jonka minä tässä sen kirjoittana totean virheelliseksi...??

Emme ilmeisesti puhu samaa kieltä, toivottavasti sentään samasta kronikasta.

Kyseinen kappale kronikassa kuuluu:

"När Rolamb Hansson fick höra, hwad Brodren war skedt, och huru han gjorde, updrog och han sammanledes Refwelska Dom-Nycklarne Hertigen, dem de förr innehade, Konung SIGISMUND till handa", jonka olet suomentanut Genos-artikkelissasi seuraavasti:

Quote:

Kun Rolamb Hansson sai kuulla mitä veljelle oli tapahtunut ja mitä hän oli tehnyt, määräsi hän samoin luovuttamaan Räävelin tuomioavaimet herttualle, joka ne aiemmin omisti, annettavaksi kuningas Sigismundille.

Unquote

Mielestäni käännöksesi ainoa virhe on kohdistaa avainten aiempi omistus herttualle. Ruotsinkielinen teksti kun puhuu Alftan-veljesten hallussaan pitämistä avaimista, jotka he luovuttivat herttualle edelleen ojennettaviksi
(till handa) kuningas Sigismundille.

Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja tästä, erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvilta. Kuinka kääntäisitte tekstinpätkän suomeksi?
Laajempi otanta ei koskaan ole pahitteeksi.

[Antti Järvenpää]

Turun Kulhon saaren omisti Valborg Myllarin puoliso Valtaporvari Hans Skotte, Juhana herttuan lähipiiriläinen, joka menetti päänsä Erikin pidättäessä Juhanan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166211

Tässä Kulhon SAY:n sivulla mainitaan Hans Eriksson from Sibbo, jos nyt käsittäisin rosvoilemassa, eli viittaisi, että oli Erikin miehiä.

Kuka muuten oli Nils Grabben siskon mies?

Kun katson tuon SAY:n, niin viite siinä on VA 1747 s,44v, mutta kun katson vastaavaa digiarkistosta, niin folioita on luettelon mukaan 1-42 ja kun katsoin niin viimeinen numeroitu kuitti oli 43.

Ilmaisesti SAY:n kirjoittaja on laittanut tähän väärän viitteen. Jos joku sattuisi tietämään oikean olisi se ihan mielenkiintoista katsoa sitä alkuperäistä. Tämä Valpurihan taisi käydä useammankin tämän kaltaisen episodin läpi, sillä Erikin kannattajat rosvosivat laajalti hänen omaisuuttaan muuallakin kuin Kulhossa. Valpuri taisi sitten myöhemmin laittaa rosvot kuriin.

[Ossian]

Turun Kulhon saaren omisti Valborg Myllarin puoliso Valtaporvari Hans Skotte, Juhana herttuan lähipiiriläinen, joka menetti päänsä Erikin pidättäessä Juhanan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166211

Tässä Kulhon SAY:n sivulla mainitaan Hans Eriksson from Sibbo, jos nyt käsittäisin rosvoilemassa, eli viittaisi, että oli Erikin miehiä.

Kuka muuten oli Nils Grabben siskon mies?


Hei,

Olisiko kyseessä Sune Persson Ille?

Riddarhusets stamtavlor på CD-ROM:

Adliga ätten ILLE, nr 60 †
Introducerad 1625, utdöd 1670-04-23.
Ätten härstammar på mödernet från Sune Sunesson till Heinlaks (= Prästkulla) i
Tenala socken i Finland. Denne Sune Sunesson, som förde Illevapnet och
genom arv innehade Prästkulla, var 1390 domhavande i Vemo härad, fick 1407-
12-07 av konung Erik XIII frälsebrev på sina gods, var riksråd 1435 samt
lagman i Norra Finland 1437–1446 och levde ännu 1447. Hans dotter Valborg
Sunesdotter, som vid arvskiftet efter föräldrarna 1463-01-02 på sin del fick
Prästkulla, var två gånger gift, först med väpnaren Per Axelsson, sedan med
underlagmannen i Norra Finland Bengt Mårtensson. Barnen i båda giftena
upptogo mödernevapnet och deras ättlingar kallade sig Ille. Dottern i andra
giftet Ingrid Bengtsdotter ärvde Prästkulla och blev gift med stamfadern för den
introducerade ätten Ille, nr 60, häradshövdingen Per Henriksson. – Per Axelsson
och hans ätt, Porkkala-ätten Ille, har felaktigt införts på riddarhusgenealogien
såsom stamfader för den introducerade ätten [Rf].
TAB. 1.(Rf.)
Per Henriksson. Var 1462 landsfogde på hövidsmannen på Åbo, riddaren
Christiern Bengtssons vägnar. Häradshövding i Raseborgs västra härad 1490
och ännu 1508, men var död 1515. Gift med Ingrid Bengtsdotter, som levde
änka 1538, dotter av underlagmannen i Norra Finland Bengt Mårtensson och
Valborg Sunesdotter a Ille, v finsk uradel. Hon ägde Prästkulla i Tenala socken,
vilket tillhört hennes morfader och 1463 genom arvskifte tillfallit hennes moder.
Barn:
Sune Persson. Se Tab. 2.
Anna Persdotter, död före 1527. Gift med knapen Jöns Mickelsson, till
Moisio (halv oxe), i hans 1:a gifte (gift 2:o med »hustru Carin till Kurjala, Hans
Viborgs efterleverska ». Gift 3:o före 1532 med Anna Engelbrektsdotter, i
hennes 2:a gifte, dotter av frälsemannen Engelbrekt Larson till Isnäs [björnram]
och Margareta Tuvesdotter [natt och dag]).
TAB. 2.(Rf.)
Sune Persson (son av Per Henriksson, Tab. 1), till Prästkulla i Tenala socken.
Bisittare vid lagmansting i Lojo härad 1510. Död före 1538, ihjälslagen av
fienden. Gift med Margareta Månsdotter, dotter av häradshövdingen Måns
Andersson och syster till ståthållaren Nils Månsson Grabbe (finsk frälsesläkt, ej
introducerad).
__________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[TapioV]

Jatkan tuohon edelliseen sen verran, että Teit ei kerro, mistä Hans Eriksonista on kysymys, vaan ainoastaan ilmoittaa till Gesterby, jollaisia paikkoja Suomessa on useampia.

Ramsay on yhdistänyt tämän Sipoon mieheen. Silmään tässä pistää se, että länsman ei tainut olla 1500-luvulla tavallisti rälssimies, vaan hiukan alemmasta säädystä. Kun Teit puhuu kuninkaan käskynhaltioista sotaväen suhteen, niin tulee mieleen, onkohan Ramsay yhdistänyt Teitin listan oikeaan henkilöön, kun toisaalta on nimimies ja toisaalta käskynhaltija. Ihan kuin jompi kumpi olisi väärin.

Sanottakoon nyt, että en ole alkuunkaan perillä Sipoon asioista sen paremmin kuin Ekelöf suvustakaan.
Sipoon Gästerbyn suvussa nimismiehen tehtävät kulivat sukupolvesta toiseen. Hans Erikinpoikakin hoiti tätä virkaa vaikka aateloitiin. Hänen vaimonsa Brita Larsintyttären isä näyttää olleen Helsingin Tuomarinkylässä asunut laivuri Lars Nilsinpoika, joka omisti siellä rälssimaata mutta joka peruutettiin veromaaksi. Genos 1999:82-96.
T.V.

[Svidis]

"När Rolamb Hansson fick höra, hwad Brodren war skedt, och huru han gjorde, updrog och han sammanledes Refwelska Dom-Nycklarne Hertigen, dem de förr innehade, Konung SIGISMUND till handa"


För att texten som den är skriven här skall ha en egentlig betydelse, måste "dem de förr innehade" hänvisa på de två bröderna, inte Hertigen.

Gammal-svenska är ju inte riktigt lika som ny-svenska, men om man bor på det område i Finland, där språket har förändrats minst över tiderna, enligt många, det vill säga Östra Nyland, så har man kanske lite lättare att förstå innebörden än många andra. Meningen med många kommatecken var avsedd.

Min åsikt är inte annat än min åsikt, men detta är hur jag tolkar texten. Även de tidigare tolkningsproblem som varit aktuella angående denna krönika, har enligt min språkliga uppfattning inte varit problem överhuvudtaget.

Ja niin, vastasin pääasiassa ruotsiksi tähän viestiin, kun haluttiin ruotsinkielisten näkökantaa asiaan/tulkintaan.

[Jouni Kaleva]

För att texten som den är skriven här skall ha en egentlig betydelse, måste "dem de förr innehade" hänvisa på de två bröderna, inte Hertigen.

Gammal-svenska är ju inte riktigt lika som ny-svenska, men om man bor på det område i Finland, där språket har förändrats minst över tiderna, enligt många, det vill säga Östra Nyland, så har man kanske lite lättare att förstå innebörden än många andra. Meningen med många kommatecken var avsedd.

Min åsikt är inte annat än min åsikt, men detta är hur jag tolkar texten. Även de tidigare tolkningsproblem som varit aktuella angående denna krönika, har enligt min språkliga uppfattning inte varit problem överhuvudtaget.

Ja niin, vastasin pääasiassa ruotsiksi tähän viestiin, kun haluttiin ruotsinkielisten näkökantaa asiaan/tulkintaan.
Tack så mycket!

Här är detsamma i Johans krönika (Tiina Miettinen: Genos 4/2011)

när Roland Hansson fick höra hvad brodren skedt och huru han gjorde updrog och han sammaledes Revelska dörars Nycklarne Hertigen, dem de tillförene innehadde Konung Sigismund tilhanda.

Här är Urban Sikeborgs transkription:

När Roland Hansson fick höra vad som hänt brodern och vad han gjort, lämnade han på samma sätt över dörrnycklarna till Revals slott till hertigen; de hade fram till dess haft nycklarna för kung Sigismunds räkning.

Hur skulle man befatta ordet "tilhanda"? Tycker du att Sikeborg har det rätt?

[Svidis]

Jag tycker att Sikeborgs text är ganska så riktig, men att han har skilt åt en mening i två delmeningar med semikolon är jag inte riktigt övertygad om.

Men även i hans text hänvisar "de hade fram till dess haft nycklarna för kung Sigismunds räkning" på Hanssönerna. Enligt min mening, hade inte hertigen haft nycklarna vid ett tidigare skede, utan Rolamb och hans bror (antagligen menar man väl nycklarna till två skilda städer).

Semikolonet får den andra delmeningen att innebära att bröderna haft nycklarna till kungens förfogande.

Men, semikolonet finns inte i den text som varit i grunden av denna diskussionskedja: "dem de förr innehade, Konung SIGISMUND till handa", det var ett kommatecken!

Med ett kommatecken så förstås "dem de förr innehade" som en bisats, med hänvisning på nycklarna och bröderna. Då är nog innebörden den att man gav nycklarna åt hertigen för att han skulle leverera dem till kungen.

"Till handa" motsvaras antagligen av ordet "tillhandahålla" idag. Vilket gör saken lite tvetydig, eftersom det kan betyda att "ställa till förfogande" eller "leverera".
Därför skulle det vara viktigt att se orginaldokumentet. Är där ett kommatecken eller semikolon?

[Svidis]

Hej igen.

Hade litet bråttom tidigare när jag skrev. Så en sak blev bort:
"Till handa", betyder alltså också att "leverera" eller "ge till hands".

Vilkendera av dessa två olika betydelser som skall användas beror på hur meningen ifråga är uppbyggd.
Därför är det skillnad på om det är en mening med bisatser, eller två delmeningar.

Så som texten var skriven i gammal form i denna kedja, så är min mening att översättningen som Giösling gav är närmast sanningen. Men jag kan ju ha fel.

[Benedictus]

Laitan tähän alle erään käräjäkirjan otteen, koska tässä aiemmin mainittiin Paraisten Bolböle Henrik Hansson Kijlin asuinpaikkana. Tuo nyt menee sivusta, mutta kertonee silloisista sukusuhteista. Joku joka hallitsee tuota tekstiä voi sen kääntää jos intoa riittää, jos se sitä jo jossain ole tulkattuna.

Paraisten käräjät 2.11.1637

Fru Anna Hor??, Nils Boijen armas ja rakas kotirouva (elskelige och käre huusfru) riitelee Thomas Matssonin (i Bollbole) 6 ja puoli tankoa maasta, jonka hän omistaa edesmenneen Albrecht Henderssonin jälkeen. Tämä on Peer Skalmin tyttären poika. Anna Hor?? on Jacob Skalmin tyttären tytär. Jotain sukusuhteita vielä, mutta turhan vaikeaa tekstiä.

linkki Boijen juttuun.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786221

[Jouni Kaleva]

Kun nyt vertaillaan eri kronikoiden totuusarvoja syntyhetkellänsä, niin kuinkas sattuikin silmiin aivan vastaava pappismiehen muistelus suvustaan, vieläpä tästä samaisesta Alftan-suvusta täällä, vuodelta 1792.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=3&action=entryPage&id=408995&pageFrame_currPage=1

Tuossa jutussa referoidaan Gabriel Henrikinpk. Peldanuksen omakätisiä muistelmia, jotka säilytetään Kuninkaallisen Akatemian Kirjastossa.

Gabriel tämän mukaan omakätisesti ilmoittaa, että hänen äitinsä, Helena Israelintr. Alftanin, äiti oli joku Margareta Raumanna. On siis jälleen syntynyt virtuaalinainen tähän sukuun? Vai onko tässä tähän saakka tuntematon Israel Erikinpk. Alftanin neljäs vaimo?

[Juha]

Hetkinen Jouni,

Eikös Israel Alftan kuollut 1712 ja hänen kolmas vaimonsa Maria Lietzen vasta 1751 - heidät vihittiin 1698.


Mihis väliin se neljäs vaimo olisi voinut mahtua???

Eikös tuo sekaannus selviä tästä;
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3012

[Ingeborg Palmén]

Jag ville ännu kommentera "till handa" i texten. Det kunde också avses att "de (bröderna) hade dem(nycklarna) om hand. Dvs hade hand om nycklarna, besatt dem, för kungens räkning. Jag ser inget konstigt i den transkripitionen.
Godnatt !
Ingeborg

[Giösling]

Kun nyt vertaillaan eri kronikoiden totuusarvoja syntyhetkellänsä, niin kuinkas sattuikin silmiin aivan vastaava pappismiehen muistelus suvustaan, vieläpä tästä samaisesta Alftan-suvusta täällä, vuodelta 1792.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=3&action=entryPage&id=408995&pageFrame_currPage=1

Tuossa jutussa referoidaan Gabriel Henrikinpk. Peldanuksen omakätisiä muistelmia, jotka säilytetään Kuninkaallisen Akatemian Kirjastossa.

Gabriel tämän mukaan omakätisesti ilmoittaa, että hänen äitinsä, Helena Israelintr. Alftanin, äiti oli joku Margareta Raumanna. On siis jälleen syntynyt virtuaalinainen tähän sukuun? Vai onko tässä tähän saakka tuntematon Israel Erikinpk. Alftanin neljäs vaimo?

Niin, se edellinen "virtuaalinainen" taisikin olla Emerentia TORSK, jonka
Genos-artikkelissasi, epäonnisesti, todistelit kronikan "äidiksi".

[Tiina Miettinen]

Koska Genoksen tämän vuoden ensimmäisen numeron ilmestymistä on hallituksen päätöksellä lykätty normaalia myöhemmäksi, niin välitän täällä tiedoksi oheisen:

Jag har blivit informerad om att den transkription av krönikan jag gjorde för Tiina Miettinens räkning diskuteras här. Jag talar inte och förstår inte finska själv, trots många finska förfäder på mödernet, så jag ber om ursäkt om jag har missuppfattat diskussionen. (Google Translate klarar inte av översättningen så bra.)

Den text i Johan Alftans krönika som berättar om brödernas innehav av nycklar upplevde jag inte som entydig. Utifrån sammanhanget – att det inte var troligt att hertig Karl skulle överlämna nycklarna till sin motståndare kung Sigismund – valde jag den läsning som finns i Genos-artikeln. Strax därefter kontaktade jag Tiina Miettinen och bad att få införa ett påpekande om att texten alternativt också kan förstås som att det var hertig Karl som skulle se till att nycklarna skulle komma i kungens händer. Då låg dock artikeln redan i tryckeriet. Därför bad jag Tiina att införa påpekandet som ett förtydligande i nästa nummer av Genos.

Vänliga hälsningar
Urban Sikeborg

------------------------------------

[Jouni Kaleva]

Hetkinen Jouni,

Eikös Israel Alftan kuollut 1712 ja hänen kolmas vaimonsa Maria Lietzen vasta 1751 - heidät vihittiin 1698.


Mihis väliin se neljäs vaimo olisi voinut mahtua???

Eikös tuo sekaannus selviä tästä;
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3012
Juha

Tietysti kyseessä on sekaannus, jota yritin (huonolla) huumorilla tuoda esiin.

Tuossa ao. lehtijutussa lukee:

"Modren Helena Alftana war dotter af Kyrkoh. Israel Alftanus i Stor-Kyro och dess hustru Margereta Raumanna."

Lause on sinänsä ihan selvä. Jos se myös kirjaimellisesti luetaan, niin metsään mennään.

Pointtini oli näyttää esimerkki, että jo käsikirjoituksen eka kopioinnissa voidaan lähteä lipsumaan ja saadaan luoduksi olemattomia henkilöitä tai vääriä kytkentöjä.

[Juha]

No minä jo ajattelin :)


Ihan hyvä opetus itsellekin - kaikkea ei pidä uskoa, mitä lehdessä lukee


Juha

[Matti Lund]

Juha

Tietysti kyseessä on sekaannus, jota yritin (huonolla) huumorilla tuoda esiin.

Tuossa ao. lehtijutussa lukee:

"Modren Helena Alftana war dotter af Kyrkoh. Israel Alftanus i Stor-Kyro och dess hustru Margereta Raumanna."

Lause on sinänsä ihan selvä. Jos se myös kirjaimellisesti luetaan, niin metsään mennään.

Pointtini oli näyttää esimerkki, että jo käsikirjoituksen eka kopioinnissa voidaan lähteä lipsumaan ja saadaan luoduksi olemattomia henkilöitä tai vääriä kytkentöjä.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066528


Ylempänä ohessahan on "ikuistettu" Helena (Israelintytär) Alftanan syntymäajaksi 24.6.1669 Peuralan talon rippikirjaan. Juhannuslapsi siis.

Hänen anoppinsa siis oli Margareta Gregoriuksentytär Raumanna.


Mutta tietysti on mielenkiintoista huomioida, että artikkelinkirjoittaja viittaa Peldanin omaan latinankieliseen kirjoitukseen, jonka mukaan hän on laatinut kirjoituksen.

Kirjoittaja yrittää vakuuttaa tällä tavalla kirjoituksensa todenperäisyyden, koska Peldanin elämänvaiheissa on niin uskomattomia käänteitä.

Mutta sama vaakuuttelu on saanut varmaankin pauloihinsa silloiset lukijat myös pieleen menneestä Peldanin äidinpuoleisten sukujuurten johtamisesta.

Jos ei pohjalla ole oikeaa tietoa, on erittäin vaikea uskoa niin tuoretta omien juurten tunnustusta kuin oma äitinsä, virheelliseksi (jo tietojen kopioinnin ensi vaiheessa!).


Abraham Alftanuksen kronikan tekstin kielimuodosta emme tiedä varmuudella läheskään niin paljon. Emme voi olla varmoja siitäkään, olemmeko jo pystyneet löytämään sen kopioissa olevat kaikki virheet. - Suurimman osan luultavasti kuitenkin.


terv Matti Lund

[Giösling]

Nyt, kun avaintenluovutukseen liittyvä käännös on saatu onnellisesti alkuperäiseen asuunsa ja kronikan “henki” palautettua, kiinnitän jälleen kerran huomiota Abraham Erici Alftanuksen vuonna 1695 muistiin merkitsemien sukutietojen “tuoreuteen”.

Abraham ei puhu muinaisista “viikinkiajoista”, eikä edes vuosisata sitten eläneistä sukulaisistaan, vaan henkilöistä jotka vaikuttivat osin hänen ELINAIKANAAN.

Tämän havainnollistamiseksi olen siirtänyt kronikan “aikakoneella” tähän päivään:

-Päiväys 2012 (1695).

-Elin/Emerentia oli kuollut vuonna 1981 (1664)

-Sigrid Vasa oli kuollut v. 1950 (1633)

-Kaarina Maununtytär oli kuollut v. 1929 (1612)

-Kaarle-herttuan vallankaapaus tapahtui vuonna 1916 (1599).

Pyydän soveltamaan itsekunkin omaan “aikapirtaan”.

Henkilökohtaisesti muistan vallan hyvin alle viisikymmentä vuotta sitten tapahtuneet perheen sisäiset merkkipaalut, alle kuusikymmentävuotta sitten sattuneistakin ne dramaattisimmat (isoisovanhempien kuolemat jne).

Abraham Erici Alftanus oli kronikkaa kirjoittaessaan 67-vuotias, eikä tiettävästi seniili.

Pitäkääpä mielessä!

[Antti Järvenpää]

Kun näitä kronikassa esiintyviä nimiä etsitään, kävin läpi Turun linnan manttaali luetteloja jonkinlaisen pätkän vuoden 1580 syksyyn asti, katsoen linnan johtavan henkilökunnan, vieraat ja slåtsliggierit (miten tuo nyt pitäisi kääntää suomeksi). Lista on ohessa.

En nyt ota kantaa ketä nämä ihmiset ovat alikirjuri Henrik Hanssonia lukuunottamatta, joka on Stodius suvun esi-isä. Hänen kaimansa on kanslia kirjurina, ja aivan ilmeisesti eri mies. Saman nimisenä esiintyy myös canzeli förwantt, josta aiemmin kinasimme Tapion kanssa. En nyt muista tältä istumalta tilikirjojoissa mainittuja päivänmääriä, ja miten nämä henkilöt sijoittuvat ja ajoitukset menevät joissakin aiemmissa artikkeleissa ja julkaisuissa, mutta tässä olisi nyt päivänmäärät viikon tarkuudella jatkokeskustelua varten.

Sitten olen kerännyt kaikki maininnat Hans Erikinpojista, koska ainakin minua häiritsee se, että Brinkkalan Hanssia kutsutaan selkeästi lisämääreellä finske tai myöhemmin HE till Brinkala. Kun jotakin kutsutaan nimelle finske, täytyy myös olla svenske HE, vaikkakaan emme tapaa sillä tavalla nimettyä. Sitten meillä on Sipoon Hans Erikson till Gesterby ja Abrahamin kroniikan Hans Eriksson. Eli tässä nyt on useita mainintoja Turun linnassa tavatuista Hans Erikinpojista, joista osa on selkeästi yksilöitävissä, mutta noin nopeasti katsoen näistä kaikista ei voi välttämättä sanoa, kenestä Hans Eriksonista on kyse.


Turun linnan tilikirja pro anno 1572 1571-1572 (1189); http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1841209
- Slåtsliggiere, Hans Ersson, thienere, 30.9. - 23.12.1571
- Fremmande Hanns Ersson 11.5.1572, päivän
- Fremmander Hanns Ers. from i reffuel 12.7.1572, 3 päivää

Turun linnan tilikirja pro anno 1573 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1844554
- Fremannder Finsk Hans Erichsson 4.4.1573, päivä
- Fremannder Finske Hanns Erichsson 11.4.1573, 2 päivää
- Fremmander Finsk Hanns Erss 19.9.1573, päivän

Turun linnan tilikirja anno 1576 http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=43746
- Fremmander Hanns Erss 21.7.1576, päivän
- Fremmander Hans Erichsson 11.8.1576, 2 päivää

Turun linnan tilikirja pro anno 1577-1578 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850282
- Fremmendhe Hans Eichsson til Brinkala 23.8.1578, 3 päivää
- Fremmendhe Hans Eichsson til Brinkala 6.9.1578, 2 päivää

Turun linnan tilikirja pro anno 1579 1578-1579 (1349) siv.2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1851365
- Undershr. Hinrich Hansson, alakaen 27.9.1578 - koko vuosi
- fremendhe hans Erichsson 15.11.1578, 7 päivää
- fremendhe Erich hansson fåugde 29.11.1578, 6 päivää
- fremendhe Hin Hansson Canzelischrfr. 13.12.1578, päivän
- fremendhe Hin Hansson Canzelischrfr. 20.12.1578, 2 päivää
- fremendhe Hin. Hansson Canzelischrfr. 21.3.1579, 2 päivää
- fremendhe Hin. Hansson canzeli förwantt 9.5.1579, 2 päivää
- fremendhe Hin. Hansson canzeli förwantt 23.5.1579, päivä

Turun linnan tilikirja 1579-1580 (1369) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1852501
- Underschr. Hinrich Hansson 26.9.1579 - läpi tilivuoden
- fremendhe Hans Erichsson till Brinckala Schr. Jören Eskillson 20.2.1580, 2 päivää
- fremendhe Herra Clas Åkesonin kirjuri Roland Hansson 19.3.1580, 3 päivää

PS: tuo päivänmäärä nimen perässä on käsittääkseni aina alkavan viikon ensimmäinen päivä, sillä mantaalikirjat ovat viikkotasolla ja viikonpäivät on kirjanpidossa kirjaimilla abcdefg. En tiedä, mistä viikonpäivästä linnan viikko alkoi, mutta noilla päivänmäärillä sen voisi varmaankin selvittää jonkin ikuisen kalenterin avulla.

[Giösling]

Kerrataanpa vielä muistinvirkistämiseksi kronikkatekstin takana seisovista ja sen julkistamiseen vaikuttaneista henkilöistä ne tunnetuimmat:

-Abraham Erici Alftanus (1630-1697), kronikan kirjoittaja, Hattulan rovasti. Arvostettu ja selväjärkinen kirkonmies

-Israel Escholin (1700-1742, Siuntion (huom. Sigrid Vasan “kotikirkko”, jossa myös Kaarina Maununtytär rukoili) kirkkoherra, saarnaajana pappeinkokouksessa Turussa 1739

-Henrik Indréen (1710-1798), armovuodensaarnaaja Siuntiossa, rykmentinpastori, saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1759

-Anders Anton von Stiernman (1695-1765), Ruotsin kansallisarkiston aktuaari ja myöhempi johtaja, Ruotsin tiedeakatemian jäsen ja sihteeri,
toimi uransa alussa Gustaf Rålambin opettajana, jolloin Rålambien kirjastot ja kokoelmat olivat hänen käytettävissään. Aateloitu ansioistaan

-Magnus von Celse (1709-1784), Ruotsin valtakunnanhistorioitsija, kanslianeuvos. von Celse toimitti hekilökohtaisesti
Alftan-kronikan jo edesmenneen von Stiernmanin kokoelmista edelleen julkaistavaksi “Uplysningar i Svenska Historien”-sarjassa . Aateloitu
ansioistaan 1756

-Samuel Loenbom (1725-1776), ruotsalainen historioitsija, valtakunnahistorioitsijoitten Dalin & von Celse amanuenssi, joka julkaisi mm. laajan kokoomateoksen “Handlingar till Konung Carl XI’s Historia” (1763-1774)

-Oscar Wasastjerna, suomalainen historioitsija, ritarihuonegenealogi, julkaisuja mm.” Attar taflor öfver den på Finlands riddarhus introducerade adeln” (1880) ja “ Finlands Adelskalender” (1917).

Kaikki nämä herrat tunnetaan rehellisinä kunnianmiehinä. Erityisesti von Stiernmanillen & von Celselle historiaan syventyminen oli lisäksi ammatti & elämäntyö; se josta heidät aateloitiin!

En epäile hetkeäkään heidän ammattitaitoaan, näkemystään ja harkintakykyään; sillä niin suvereeni oli kaksikon aitiopaikka Ruotsin arkistojen & valtiosalaisuuksien ääressä.

[jokinti]

On siis nähty, että Ramsayn "Esping eller Glad" -vaakunan mukainen sinetti, joka esiintyy paljon ennen "Esping eller Agricola" -vaakunaa (tai sukutunnusta), ja että kuusi-sakaraisen tähden sijainti ja sen koko olemassaolo, samoin kuin suvulle tunnusomaisen venekuvion erityisominaisuudet, kuten hankainten luku, näyttävät olevan sidoksissa kulloiseenkin vuosisataan tai -kymmeneen, on ollut omiaan aiheuttamaan erinäisiä kysymyksiä kyseisten sukuhaarojen yhteyksistä. Tästä voidaan tietenkin päätellä sukutraditioitten todennäköinen suullinen ominaislaatu; yleensähän vain kirjallinen traditio herättää suuria intohimoja: jäljelle kun usein jää aina niin monia "kirjoittamattomia tarinoita".

Eikös totuus tässä nyt kumminkin ole se, että "onneton" Petrus Johannis (kukaties tänne "protestanttien onnelaan" Kreetan Haniasta tulleen Juhani Tuomaanpojan poika / pojanpoika) onnistui naittamaan jälkeläisistään vain yhden, nimittäin tyttärensä Annan, aateliseen sukuun - joskin sitten Annan lanko, ehkä vain satumoisin, joutui toimittamaan (kukaties omasta tahdostaan riippumatta ja vain Liuksialan saarnaajan ominaisuudessaan) rouva Kaarina Maununtuttären rippi-isän tehtävän ja velvollisuuden?

Jos vain Annan ja hänen puolisonsa Mårten Erikinpoika Stiernan raha-asioilla on vaivattu herra tuomaria, ei se totisesti voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei Annalla ole voinut olla sisauksia, joitten perintö on käytetty jo vuosia sitten opintoihin, kuten yleensä on ollut ja ehkä vieläkin on.
PH

Tervehdys !

Tässä vielä vertailuna 1) kapteeni Mikael Jeremiasson Espingin vuonna 1656 Taivassalon kirkkoon kiinnitetty vaakuna ja 2) Johannes Petri Valsteniuksen, Raision kirkkoherra, 1634 (Åbo 1:s R. B. 1635; 95.) - sinetti.
Mikael Jeremiassonin isän isä oli siis Elias Simonis, Paraisten kirkkoherra.

Lähteet:
1) Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden.
2) Historiallinen arkisto XI, Suomen rälssimiesten sineteistä lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua. J.W. Ruuth. Helsingfors 1891.

[Antti Alfthan]

- fremendhe Erich hansson fåugde 29.11.1578, 6 päivää

Ja päivää asianosaisille - ei enää varrelta virran vaan syvältä idästä, Lieksan eteläisiltä saloilta, Pielisen tuntumasta. Itse asiassa nyt on myöhäinen yö, joten pitemmät jutut sikseen, tuonnemmaksi.

Olen kahlannut pari vuorokautta läpi viestiketjuja, Emerentiaa ja tätä Abrahamia, hyvin kiinnostuneena ja mielissäni. Tarkkaa ja perusteellista työtä.

Nyt en ota kantaa vielä mihinkään esitetyistä uusista löydöistä ja näkökannoista. Totean vain, että yllä kopioimani mies vaikuttaa tutulta.

Antti Alfthan

[Antti Alfthan]

- fremendhe Erich hansson fåugde 29.11.1578, 6 päivää ...

...Totean vain, että yllä kopioimani mies vaikuttaa tutulta.

Antti Alfthan

Ja heti jatkoon täytyy todeta, että valkeus nauraa pimeyden töille. Luulin tavanneeni aaveen, eli vouti Hans Erssonin kummittelemassa Turussa.

Nyt sitten Alftaan.
Kun aikoinaan aloittelin Hansson-veljesten ja heidän kronikan mukaisen isänsä etsimistä, en kovin murehtinut heidän tittleittensä oikeellisuutta, mutta kiinnitin huomion heidän ammattiinsa ja yhteiskunnalliseen asemaansa, todennäköiseen toimialaan. Vouteja, voudinsijaisia, kirjureita useimmat, "ärlige och förståndige men" - kuninkaanmiehiä.
Opiskelin Kustaan ajan historiaa suurennuslasin kanssa, tutkin Kiuasmaata.
Toki tunsin Sukukirjan: siitä voi päätellä että Hans Eriksson ilmeisesti toimi a) voutina ja b) kuninkaan kansliassa.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että Hans Erikssonin juuret saattaisivat löytyä Alftasta. Toinen ajatukseni, että Hans Eriksson olisi niitä nuoria "hyviä" miehiä joita Kustaa koulutti tulevaksi virkakunnakseen. Kuningas joutui valtaansa vakiinnuttaessaan marssimaan sotajoukon kanssa Taalainmaalta Helsinglantiin - tie kulkee Alftan kautta. Ajattelin että Hans Eriksson sattaisi olla suurtalonpojan poika, kuninkaan mukaansa ottama, koulutettavaksi toki, mutta myös varmistamaan Alftan miesten uskollisuutta kuninkaalle. - Testasin.
Hankin käsiini vuoden 1542 (?) - kirjoitan tässä hatarasta ulkomuistista - verollepanoluettelon koskien Helsinglantia. Se on hyvin seikkaperäinen kirja tiedoissaan: maakunnan kaikki veroa maksavat talot ja niiden verotusperusteet löytyvät, samoin isännät, mukana muutama leski. Erik-niminen kandidaatti Hans Erikssonin isäksi löytyi kyllä Alftasta. Se mikä ällistytti minut oli nimi Hans. Näitä on koko maakunnassakin vain muutama, Alftassa ei ketään, Bollnäsissä lähin. Jönssejä ja Jonsseja en tuolloin osannutt ottaa huomioon. Käteen ei siis jäänyt mitään konkreettista, tulipahan vai tutustuttua maakuntaan ja etenkin Alftaan 1540-luvulla.

Hans Erikssonin juuret jäivät siis hämäriksi. Sen sijaan minulla on melko tarkka oma käsitykseni hänen virkaurastaan. Mutta tästä myöhemmin. Varmaan minun olisi syytä kaivaa paperipinojani saadakseni tänne lähdeviitteitä.

Antti - ei Rovaniemellä vaan Kelvällä

[Antti Järvenpää]

Mukava kuulla, sinusta kaima, pitkään aikaan.

Olisi todella mukava, jos saisimme lisää lähdeviitteitä ja alkuperäisten dokumenttikopioita ripustettuna jollekin saitille. Monastihan sukututkimuksessa sanotaan, että jotakin ei tavata lähteissä. Yleensä tämä tarkoittaa vähintäänkin sitä, että ei löydy aukkoisista lähteistä tai sitä että ei löydy niistä lähteistä, jotka joku on vaivautunut käymään kammalla lävitse.

Tavallaan mitenkään tähän asiaan liittyen, voisi ajatella tuon edellisen asian kääntöpuolta. Nimittäin sukutukijan vankkumattoman uskon kääntöpuoli on pelko, jos jostakin löytyy lähde, joka romahduttaa koko hienon teorian.

Näin on tietenkin vain tilanteessa, jossa lähdetiedot ovat hatarat ja nimille, asemille ja polveutumiselle löytyy vain aihetodisteita eikä faktisia asiakirjoja. Täytyy tässä tietenkin tunnustaa, että itselläkin on näitä tällaisia luurankoja kaapissa ja aika ajoin käy mielessä, olenko tullut kirjoittaneeksi jotain sellaista varmana tietona, joka oikeasti ei ole sitä.

Jossakin vaiheessa olisi tarkoitus käydä lisää läpi noita vieraslistoja, kunhan aika antaa myöten. Mutta jo nyt esiin kaiveituissa Hans Eriksoneissa on varmasti useampia eri henkilöitä ja mahdollisesti myös se, joka liittyy Alfran sukuun. Jään mielenkiinnolla seuraamaan, mitä arkistoistasi mahdollisesti löytyy.

[Giösling]

Ja heti jatkoon täytyy todeta, että valkeus nauraa pimeyden töille. Luulin tavanneeni aaveen, eli vouti Hans Erssonin kummittelemassa Turussa.

Nyt sitten Alftaan.
Kun aikoinaan aloittelin Hansson-veljesten ja heidän kronikan mukaisen isänsä etsimistä, en kovin murehtinut heidän tittleittensä oikeellisuutta, mutta kiinnitin huomion heidän ammattiinsa ja yhteiskunnalliseen asemaansa, todennäköiseen toimialaan. Vouteja, voudinsijaisia, kirjureita useimmat, "ärlige och förståndige men" - kuninkaanmiehiä.
Opiskelin Kustaan ajan historiaa suurennuslasin kanssa, tutkin Kiuasmaata.
Toki tunsin Sukukirjan: siitä voi päätellä että Hans Eriksson ilmeisesti toimi a) voutina ja b) kuninkaan kansliassa.

Ensimmäinen ajatukseni oli, että Hans Erikssonin juuret saattaisivat löytyä Alftasta. Toinen ajatukseni, että Hans Eriksson olisi niitä nuoria "hyviä" miehiä joita Kustaa koulutti tulevaksi virkakunnakseen. Kuningas joutui valtaansa vakiinnuttaessaan marssimaan sotajoukon kanssa Taalainmaalta Helsinglantiin - tie kulkee Alftan kautta. Ajattelin että Hans Eriksson sattaisi olla suurtalonpojan poika, kuninkaan mukaansa ottama, koulutettavaksi toki, mutta myös varmistamaan Alftan miesten uskollisuutta kuninkaalle. - Testasin.
Hankin käsiini vuoden 1542 (?) - kirjoitan tässä hatarasta ulkomuistista - verollepanoluettelon koskien Helsinglantia. Se on hyvin seikkaperäinen kirja tiedoissaan: maakunnan kaikki veroa maksavat talot ja niiden verotusperusteet löytyvät, samoin isännät, mukana muutama leski. Erik-niminen kandidaatti Hans Erikssonin isäksi löytyi kyllä Alftasta. Se mikä ällistytti minut oli nimi Hans. Näitä on koko maakunnassakin vain muutama, Alftassa ei ketään, Bollnäsissä lähin. Jönssejä ja Jonsseja en tuolloin osannutt ottaa huomioon. Käteen ei siis jäänyt mitään konkreettista, tulipahan vai tutustuttua maakuntaan ja etenkin Alftaan 1540-luvulla.

Hans Erikssonin juuret jäivät siis hämäriksi. Sen sijaan minulla on melko tarkka oma käsitykseni hänen virkaurastaan. Mutta tästä myöhemmin. Varmaan minun olisi syytä kaivaa paperipinojani saadakseni tänne lähdeviitteitä.

Antti - ei Rovaniemellä vaan Kelvällä

Tervetuloa "messiin" minunkin puolestani, Antti! Edellisestä rupeamastasi onkin jo "ikuisuus" aikaa!

Poissaollessasi se merkittävin tapahtuma "kronikkarintamalla" on ollut Alftan-kronikkaan väkisin ympätyn Torskin tyttären osoittautuminen "virtuaalihenkilöksi". Se AINUT Torskin tytär kun hääräili Hattulan pappilan sijasta Räävelissä! Sellaista se - sukututkimuksen petollisuus, kuten tuo toinen Anttikin edellisessä viestissään jo mainitsi.

Olen myös muistellut mainintaasi Anbytarforumilla, jonka mukaan eräs drabantti Erik Hansson toimi aikanaan läheisessä yhteistyössä Knut Haraldsson Soopin kanssa. Paitsi sitä, että nimi Harald esiintyy pariinkin otteeseen Alftan-suvun varhaisissa polvissa (mm. "kummittelee" molemmissa käsinkirjoitetuissa kronikkaversioissa), voisi muistella sitäkin, että Knutin äiti oli sattumalta (?) Carin Hansdr Tott ja sitäkin, ettemme todellakaan tiedä kenen/keiden kanssa Erik Hansson avioitui. Jos hänen äitinsä oli todella kuningattaren veljentytär, kuten kronikka kertoo, voisi vaimo hyvinkin olla aatelistosta, vaikkapa Soop, tai Tott. Etunimiäkin voisi ehdotella (esim. Ermegard, tai Emerentia). Eräs idea, muitten mukana..

[Antti Alfthan]

Tervetuloa "messiin" minunkin puolestani, Antti! Edellisestä rupeamastasi onkin jo "ikuisuus" aikaa!

Poissaollessasi se merkittävin tapahtuma "kronikkarintamalla" on ollut Alftan-kronikkaan väkisin ympätyn Torskin tyttären osoittautuminen "virtuaalihenkilöksi". Se AINUT Torskin tytär kun hääräili Hattulan pappilan sijasta Räävelissä! Sellaista se - sukututkimuksen petollisuus, kuten tuo toinen Anttikin edellisessä viestissään jo mainitsi.

Olen myös muistellut mainintaasi Anbytarforumilla, jonka mukaan eräs drabantti Erik Hansson toimi aikanaan läheisessä yhteistyössä Knut Haraldsson Soopin kanssa. Paitsi sitä, että nimi Harald esiintyy pariinkin otteeseen Alftan-suvun varhaisissa polvissa (mm. "kummittelee" molemmissa käsinkirjoitetuissa kronikkaversioissa), voisi muistella sitäkin, että Knutin äiti oli sattumalta (?) Carin Hansdr Tott ja sitäkin, ettemme todellakaan tiedä kenen/keiden kanssa Erik Hansson avioitui. Jos hänen äitinsä oli todella kuningattaren veljentytär, kuten kronikka kertoo, voisi vaimo hyvinkin olla aatelistosta, vaikkapa Soop, tai Tott. Etunimiäkin voisi ehdotella (esim. Ermegard, tai Emerentia). Eräs idea, muitten mukana..

Tässä sitä ollaan, Juhani! Mukava nähdä ja kuulla sinua.
Luin hartaana Emerentia-ketjun ja pitipä siinä vain uskoa että Torsk-oletukselta putosi pohja.
Drabantti Erik Hanssonin otan piakkoin tarkasteluun, sitä ennen kuitenkin kerron, ensin yhteenvetona, mitä löysin siitä "Ruotsin" Hans Erikssonista josta arvelen tässä olevan kyse.

Vertasin ensiksi Sukukirjan (Erik Lindh) tietoihin, mitkä tällä foorumilla hyvin tunnetaan. Muistiinpanoistani löydän historiatietoja: Kustaa-kuninkaan voutilääniuudistus 1556. Sukukirjastakin löytyvien viitteiden mukaan meillä on tiedossa vuodelta 1559 Hans Eriksson "fogde på konungens arvegods Sundby giöll" - Kustaa-kuningas kuoli syyskuussa 1560. [Slottsarkivet Sthlm Erik Johanssons räkenskap 1559]
Vuonna 1561 Hans Eriksson on leskikuningatar Katarina Stenbockin elantoon kuuluvan Stensholmin vouti Jädersin pitäjässä. Sundby on Mälarin etelärannalla, Stensholm pohjoisrannalla. Kuriositeettina mainittakoon, että Kaarina Maununtyttären enot Trögden kihlakunnasta ovat melko läheltä Stensholmia.
Samana vuonna 1561 kuningatar kutsuu voutinsa Tukholmaan. Emme tiedä onko kyseessä normaali joka toinen vuosi tehtävä voudintilien tarkastus vaiko jokin muu syy. [Slottsarkivet Sthlm Rasmus Olssons räkenskap 1561].
Tunnemme siis ainakin yhden Ruotsissa toimivan voudin jonka nimi on Hans Eriksson. Itse asiassa toista samannimistä nimenomaan voutia johon hänet voitaisiin sekoittaa en muista tavanneeni. Kuninkaan kansliassa (tai rahakamarissa) toimineita samannimisiä kirjureita sen sijaan on, muistaakseni. Nämä olisi syytä tarkistaa.
Noraskogissa on vuonna 1554 hyttivouti Hans Eriksson, lääninvoudin alaisena. Hänen vaimonsa Elin on kuninkaankartanon emännöitsijä, saa siitä asemansa mukaista palkkaa. Loppuvuodesta 1554 Hans Eriksson tekee piikansa Ingridin kanssa pitkän matkan Gästriklannin puolelle. Seuraavana vuonna, 1555, perustetaan Garpenbergin lääni ja Hans Eriksson nimitetään kyseisen läänin voudiksi. Vuosina 1556-57 Garpenbergin voutina on (vanha?) vuorimiessukuinen Olof Jönsson. Hans Eriksson toimii muistaakseni Södermanlannissa, järjestelemässä jonkin (retuperällä olevan?) voutikunnan asioita. - Käsissäni ei nyt ole Almquistin teosta Den civila lokalförvaltningen i Sverige 1523-1630, ei myöskään Noraskogin paikallishistoriaa, mutta käsitykseni mukaan jatkumo hyttivoudista leskikuningattaren voutiin on selkeä.
Tämä vouti Hans Eriksson oli ilmeisesti kaivostyön / -verotuksen asiantuntija; hänellä oli v. 1554 vaimo nimeltä Elin joka oli kyllin pystyvä huolehtimaan kuninkaankartanon taloudesta.

jatkuu...

[Antti Alfthan]

Vertasin ensiksi Sukukirjan (Erik Lindh) tietoihin, mitkä tällä foorumilla hyvin tunnetaan. Muistiinpanoistani löydän historiatietoja: Kustaa-kuninkaan voutilääniuudistus 1556. Sukukirjastakin löytyvien viitteiden mukaan meillä on tiedossa vuodelta 1559 Hans Eriksson "fogde på konungens arvegods Sundby giöll" - Kustaa-kuningas kuoli syyskuussa 1560. [Slottsarkivet Sthlm Erik Johanssons räkenskap 1559]
... Tunnemme siis ainakin yhden Ruotsissa toimivan voudin jonka nimi on Hans Eriksson. Itse asiassa toista samannimistä nimenomaan voutia johon hänet voitaisiin sekoittaa en muista tavanneeni. Kuninkaan kansliassa (tai rahakamarissa) toimineita samannimisiä kirjureita sen sijaan on, muistaakseni. Nämä olisi syytä tarkistaa.
Noraskogissa on vuonna 1554 hyttivouti Hans Eriksson, lääninvoudin alaisena. Hänen vaimonsa Elin on kuninkaankartanon emännöitsijä, saa siitä asemansa mukaista palkkaa. Loppuvuodesta 1554 Hans Eriksson tekee piikansa Ingridin kanssa pitkän matkan Gästriklannin puolelle. Seuraavana vuonna, 1555, perustetaan Garpenbergin lääni ja Hans Eriksson nimitetään kyseisen läänin voudiksi. Vuosina 1556-57 Garpenbergin voutina on (vanha?) vuorimiessukuinen Olof Jönsson. Hans Eriksson toimii muistaakseni Södermanlannissa, järjestelemässä jonkin (retuperällä olevan?) voutikunnan asioita. - Käsissäni ei nyt ole Almquistin teosta Den civila lokalförvaltningen i Sverige 1523-1630, ei myöskään Noraskogin paikallishistoriaa, mutta käsitykseni mukaan jatkumo hyttivoudista leskikuningattaren voutiin on selkeä.
Tämä vouti Hans Eriksson oli ilmeisesti kaivostyön / -verotuksen asiantuntija; hänellä oli v. 1554 vaimo nimeltä Elin joka oli kyllin pystyvä huolehtimaan kuninkaankartanon taloudesta.


Tarkennetaan tuo mainitsemani kihlakunnan nimi: Trögd.
Erik-kuninkaan tunnetun sihteerin Göran Perssonin tiedoissa on myös maininnat Jädersin pitäjästä sekä kihlakunnasta Trögd.
Stensholmin vouti ennen Hans Erikssonia lienee ollut Erik Persson (Soop) på Malma, joka sittemmin oli eräs Erik-kuninkaan neuvoston jäseniä.
http://www.archive.org/stream/historisktidskr27frgoog/historisktidskr27frgoog_djvu.txt

Sukukirjan (Erik Lindh) tulkinnan mukaan Hans Eriksson olisi 22. joulukuuta 1561 Tukholman linnassa tittelillä "kammarjunkare", viikkoa myöhemmin "cantzeley schriffare". Erik-kuninkaan vilkkaisiin ja vaihteleviin kaavailuihin tuo sopisi. Tai kyseessä on kaksi eri henkilöä.

Jos vouti Hans Eriksson on sama henkilö kuin kansliakirjuri Hans Eriksson, voisimme ajatella miehen eläneen - jälkeläistensä näkökulmasta - uransa kohokohtia. Hänen tittelinsä ei ole tosin linnassa sihteeri vaan kirjuri (loppuvaiheissa 1. kirjuri muistaakseni) - ja hallintomiehenä hän ei ollut "lagman" vaan "befallningsman". Mutta hieman karsittuna kuvaus täsmää.

Voudin vuosipalkka rahassa oli v. 1554 60 taalaria; kirjuri Hans Erikssonin palkka näkyisi olleen 1560-luvulla kaksi lästiä viljaa ynnä 70 taalaria rahaa, vuodesta -66 lähtien lisäksi kaksi vaatekertaa.

Edelleen, jos kyseessä on yksi ja sama henkilö, tapaamme hänet silloin tällöin myös Garpenbergin voutina Erik-kuninkaan hallitusaikanakin. Vuorotteluvapaita?

Aivan erityistä Garpenbergin voudissa Hans Erikssonissa on se, että hän toimii samassa läänissä vuosikymmenien ajan, ja sieltä hän lopulta pääsee eläkkeelle n. 1594 muistaisin, läheinen Näsbyn kartano palkkatilanaan.

Yleensä lääninvouteja kierrätettiin eri toimialueilla, väärinkäytösten minimoimiseksi. Joka toinen vuosi vouti toi Tukholman laskukamariin lääninsä tilit - ja ne tarkastettiin. Vouti odotti kunnes tilit oli tarkastettu ja hyväksytty. Jos tileissä oli virheitä... maksoi vouti kruunun saatavat omasta pussistaan. Tästä syystä voudiksi pääsemisen edellytys oli työn osaamisen lisäksi riittävä varallisuus.

Voudin vaikutusvallasta ja asemasta kertoo sekin, että juuri tämä Hans Eriksson esittää Erik-kuninkaan neuvostolle uutta kirkkoherraa Hedemoraan, ja neuvosto päättää asian nuijan kopautuksella.

Entä Alfta? Vuonna 1565 Hans Eriksson-nimisellä miehellä on tila Alftassa, seuraavasta vuodesta lähtien kaksi. Kymmenysluetteloiden mukaan. Mitään selkeää kytköstä Garpenbergin voudilla Hans Erikssonilla ei ole Alftan pitäjään. Ellei hän nyt sitten sattunut olemaan suurtalollisen Erik Olssonin poika (verotus 1542).

Sen sijaan, jos edellä mainittu drabantti Erik Hansson on sukukronikan esittämä vanhin poika, löytyy hänen kohdaltaan viitteet, välilliset tosin, Alftaan, ja kerran kytkös Garpenbergiin.

siis jatketaan ...

[Giösling]

Kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista, Antti!

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, ettei Kaarina Maununtytär suinkaan ollut sattumalta kuninkaan silmään osunut pähkinänmyyjä tukholmalaisella torilla, vaan valtapelin nappula, jota siirtelivät Erikin lähipiirin prokuraattori/takapiru Jöran Persson (Tegel) ja seniorisihteeri Mårten Helsing. Olen jopa ehdottanut läheistä sukusuhdetta Kaarinan ja Mårtenin välille, perustuen mm. heidän synkronoituun kirjeenvaihtoonsa ja siihenkin, että Mårten Helsing oli tiettävästi samoilta seuduilta lähtöisin, kuin Kaarinankin suku.

Olen edelleen sitä mieltä, että Erikin "klaani" piti yhtä vielä kuninkaan kukistuttuakin ja elätteli haaveita valtaanpaluusta. Tässä yhteydessä olen kiinnittänyt huomiota mm. Jöran Perssonin lähisuvun aviolinkkeihin Eldstierna-Stierneld-sukuun, jonka, Alftan-kronikan tavoin "lyttyynlyöty" sukutarina, liittää suoraan prinssi Gustaf Erikssonin (Sigrid Vasan veljen) jälkeläistöön, huomattavin sukulinkein Suomeenkin (Ulfenklou jne).

[Antti Alfthan]

Kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista, Antti!

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, ettei Kaarina Maununtytär suinkaan ollut sattumalta kuninkaan silmään osunut pähkinänmyyjä tukholmalaisella torilla, vaan valtapelin nappula, jota siirtelivät Erikin lähipiirin prokuraattori/takapiru Jöran Persson (Tegel) ja seniorisihteeri Mårten Helsing. Olen jopa ehdottanut läheistä sukusuhdetta Kaarinan ja Mårtenin välille, perustuen mm. heidän synkronoituun kirjeenvaihtoonsa ja siihenkin, että Mårten Helsing oli tiettävästi samoilta seuduilta lähtöisin, kuin Kaarinankin suku.

Olen edelleen sitä mieltä, että Erikin "klaani" piti yhtä vielä kuninkaan kukistuttuakin ja elätteli haaveita valtaanpaluusta. Tässä yhteydessä olen kiinnittänyt huomiota mm. Jöran Perssonin lähisuvun aviolinkkeihin Eldstierna-Stierneld-sukuun, jonka, Alftan-kronikan tavoin "lyttyynlyöty" sukutarina, liittää suoraan prinssi Gustaf Erikssonin (Sigrid Vasan veljen) jälkeläistöön, huomattavin sukulinkein Suomeenkin (Ulfenklou jne).

Garpenbergin voudin, "ruotsalaisen Hans Erikssonin", kuten häntä ehkä voisi myös nimittää, liittyminen Kaarina Maununtyttäreen jää näillä näkymin samanaikaisuuksiin: v. 1559 Stenshom i Jäders vs. Trögd härad, palvelujaksot Tukholman linnassa 1561-68 (sikäli kuin HE saadaan identifioitua ja kronologiansa tarkennettua). Kansliakirjuri tietenkin tunsi kuninkaan rakastetun, mutta tässä vaiheessa varoisin päättelemästä sen perusteella - sen enempää.

Drabantti Erik Hansson ilmeisesti tunsi Kaarina Maununtyttären isän, samassa kaartissa kun palvelivat, Erik Hansson vähän nuorempana palvelusiältään. Ja yhdessä Knut Haraldsson Soopin kanssa Erik Hansson keräsi miehiä kesällä 1564 Medelpadista. Eräs entinen Erik-kuninkaan drabantti, Sven Gestring, oli tuolloin Medelpadin voutina. [Brunman: Svea livgardets historia II, Nordiska sjuårskriget.]

"Erikin klaani", eli laillisen kuninkaan kannattajajoukko, oli todellakin olemassa, ja Juhana kuninkaana oli syystä heistä huolissaan. Erikin entisten drabanttien en tiedä osallistuneen vallankaappaushankkeisiin, mutta sen sijaan muistelen muutaman Gästriklannin ja Helsinglannin porvarin olleen tässä aktiivisia, tutkitun ja tuomitun. Mutta sekä vouti Hans Erikssonin että erityisesti drabantti Erik Hanssonin tilanne kävi ongelmalliseksi vallan vaihtuessa - jälkimmäinen erotettiin uuden kuninkaan toimesta hövitsmannina, mutta hän näyttää pysyneen sotalaitoksen jonkinlaisena virkamiehenä tämän jälkeen, aina Kaarle-herttuan valtaan tuloon asti.

Tässä yhteydessä käsittelisin kuninkaan voutien asemaa Kustaa-kuninkaan ja hänen poikiensa hallinnossa. Voutiläänejä oli valtakunnassa runsas viisikymmentä, näissä voudit olivat valtakirjallaan suoraan kuninkaan edustajia. Kuningas tunsi henkilökohtaisesti kaikki voutinsa ja pääsääntöisesti luotti heihin, toisin kuin ylempään aatelistoon. Voudit olivat kohtalaisen varakkaita - heidän piti olla - ja virkansa takia heidät laskettiin rälssiin; heillä oli erivapauksia mutta myös velvollisuuksia. Vouti saattoi erityistilanteessa toimia sotaväenosaston päällikkönä, valtuudet siihen hänellä oli, mutta tällaisia tilanteita sattui harvoin. Voudin alaisia oli lähimpänä miehenä kirjuri (voudinsijainen voudin ollessa esim. matkoilla), mahdolliset kirjurinrengit (harjoittelijat), kuninkaankartanon emännöitsijä, isäntärenki, kartanon piiat ja rengit - lisäksi tai muun toimensa ohella asemiehet. Voudin seurueen matkustaessa läänissä tämän aseistetun seurueen maksimikooksi oli määrätty kuusi, talonpojat kun joutuivat kustantamaan näiden majoituksen.

Drabantit - en käytä heistä nimitystä knihti - olivat henkivartiokaarteissa palvelevia ammattisotilaita, valiojoukkoa. Heidän piti olla "hyvästä" perheestä, käytännössä suurtalonpoikien, porvarien, pikkurälssin tai virkarälssin poikia. Erik-kuningas edellytti lisäksi hyvää ulkonäköä omiltaan. Sota-aikana drabantit palvelivat usein upseereina. Norjan sotaretkellä 1564 heitä oli päällystössä yhdeksäntoista. (12 entistä Juhana-herttuan drabanttia, 4 saksalaista, ja 3 ruotsalaista - Erik Hansson, Sven Helsing ja Hans Nilsson.) Monet ikääntyneet tai muuten asepalvelukseen heikosti sopivat entiset drabantit toimivat vouteina. Noraskogin vouti v. 1554 oli entinen drabantti, mikä käy ilmi hänen palkkatilityksestään.

... jatkunee ;)

[Antti Alfthan]

Lisäilen tähän karttalinkkejä, niin tiedämme missä mennään.

Ensiksi Noraskog, eli Nora
http://maps.google.fi/maps?q=Nora+Kyrka,+Nora,+Sverige&hl=fi&ll=60.023697,16.072998&spn=2.04487,8.278198&sll=59.272177,15.209617&sspn=1.045555,4.139099&oq=+Nora,+Sverige&hq=Nora+Kyrka,+Nora,+Sverige&t=m&z=8

Garpenberg, nykyisin Hedemoran kuntaa:
http://maps.google.fi/maps?q=Garpenberg,+Hedemora,+Sverige&hl=fi&ie=UTF8&ll=60.318789,16.199341&spn=2.026588,8.278198&sll=60.023697,16.072998&sspn=2.04487,8.278198&oq=Garpenberg,+Hedemora,+Sverige&hnear=Garpenberg,+Taalainmaan+l%C3%A4%C3%A4ni,+Ruo tsi&t=m&z=8

"Sundby giöll" = Sundby slott, Södermanland:
http://maps.google.fi/maps?q=Sundbyholms+Slott+AB,+Eskilstuna,+Sweden&hl=fi&ll=59.494606,16.588669&spn=0.259672,1.034775&sll=60.318789,16.199341&sspn=2.026588,8.278198&oq=Sundbyholm&hq=Sundbyholms+Slott+AB,+Eskilstuna,+Sweden&t=m&z=11

- katsotaanpa toimiiko ...

[Antti Alfthan]

Nyt, enemmän sotkun välttämiseksi, korjaan Stensholmin kartanon, nykyisin ilmeisesti maatilan, sijainnin. Paikka on varsin lähellä Sundbyn kuninkaankartanoa, siitä kaakkoon (ei Mälarin toisella puolella!)
http://maps.google.fi/maps?q=J%C3%A4der+kyrka,+Sverige&hl=fi&ie=UTF8&ll=59.411898,16.684799&spn=0.130154,0.517387&sll=59.438966,16.637764&sspn=0.13005,0.517387&oq=J&hnear=J%C3%A4der+kyrka&t=m&z=12

Trögd on asia erikseen. Unohdetaan se tässä vaiheessa :oo:

[Antti Alfthan]

Vouti (kansliakirjuri) Hans Erikssonin henkilöön liittyvä v. 1554 lähteeni on ilmeisesti ollut: Johansson, Johan: Noraskog, anteckningar och bidrag till Örebro läns historia och topografi. (1884)
Kirjassa pitäisi oleman kopio voudintileistä, mistä löytyy mm. kyseinen, silloin hyttivouti Hans Eriksson sekä vaimonsa Elin.

Kuten kerroin, seuraavasta vuodesta lähtien Hans Eriksson toimii voutina. Kansliakirjuri Hans Erikssonin olemassaolosta ei ole epäilystä, mutta hänen nimikaimojensa poissulkeminen Tukholman linnan tilejä ja kuitteja selaamalla tulee olemaan haastavaa. Ja tietenkin pitää moneen kertaan testata onko vouti HE ja kansliakirjuri HE sama henkilö.

Nyt siirryn drabantti Erik Hanssonin vaiheisiin.

Teoksesta [Tvenne härledningskedjor, Bidrag till Svea livgardets historia. Wilhelm Ridderstad, Sthlm 1898] löytyy, Antti Kolehmaisen mukaan, drabanttiluettelosta numerolla 109 Erik Hansson vv. 1560-1566.
(Samassa luettelossa on Måns Helsing, nr 67, vv. 1546-1557.)
Militärregister [MR 56] 1565. Erik Hansson (löjtn) i Mats Törnes norrlandsfänika. (Antti Kolehmainen)

Erik Hansson näkyy osallistuneen pohjoismaiseen seitsenvuotiseen sotaan Norjan suunnalla. Syksyllä 1563 Knut Haraldsson Soopin johtamat joukot valtasivat Jämtlannin ja Härjedalenin.

Julkaisusta Herjedalen på Erik XIV:s tid, af Johan Nordlanden. Herjedalen och Jämtland komma under Sverige (julkaisuvuotta en löydä kopiostani) selviää, että Erik Hansson operoi - ehkä juuri syksyllä ja talvella 1563-64 - omaa osastoa johtaen Härjedalenissa, ei Jämtlannissa kuten pääosa Norjan suunnan sotavoimista.
Jälkipolville on säilynyt "Register på rappadt godz... oppå the ägodelar som tagne äro i wemdalenn och hede sochnn i herriedal, effther the Bönder som Römdt haffua." Seuraa hyvin yksikohtainen tilitys (annettu vuoden 1566 puolella) kaikesta otetusta sotasaaliista ja miten se on kullekin jaettu. Ensimmäisenä luettelossa on Erich Hansson - hän saa parhaat ja arvokkaimmat kappaleet, vaatteita ja astioita. Seuraavana listassa on Joenn profåss - sama Jon Persson prophoss i Jämpteland saa v. 1565 kuninkaalta maatilan "i Fågelstada - fritt". 5-6 knihtiä voidaan arvella ammattisotilaiksi, he eivät ota paljon, mutta hyvää tavaraa, loput 30 vaikuttavat nostomiehiltä ja lähimaakunnan talonpojilta - muutamat vievät paljon painavaa tavaraa.

Ruotsalaisten eteneminen pysähtyi Jämtlantiin. Kuningas lähetti silloin nuoren ranskalasen suosikkinsa Claude Collardtin Norjan armeijan päälliköksi, tehtävänä vallata Trondheim ja koko Tröndelagen, katkaista Norja. Knut Haraldsson ilmeisesti palasi Ruotsiin. Tämä uusi sotaretki päättyi täydelliseen tappioon. Tosin marssi Trondheimiin onnistui, mutta sen jälkeen Collardt aliarvioi pahasti vihollisen kyvyt, mm. lähetti maaliskuun lopulla 1564 kotiin 1800 miestä suuren sotasaaliin kanssa. Toukokuun 22. Claude Collardt antautui, hänet vangittiin ja vietiin Bergenin kautta Tanskaan. Armeijan rippeet palailivat tunturien yli takaisin Ruotsiin. [Angrepene mot Tröndelag under den nordiske syvårskrig, av Wilhelm K. Stören.]

Kuningas Erikille vei tiedon tästä tappiosta Erik Hansson.

[Antti Alfthan]

Kuningas Erikille vei tiedon tästä tappiosta Erik Hansson.

Ilmeisesti Erik Hansson sai tiedon vain siitä että Claud Collardt ja jäljelle jääneet joukkonsa olivat epätoivoisessa tilanteessa, piiritettyinä. Ja mitä ilmeisimmin Erik Hansson ratsasti kiiruusti kuninkaansa tykö.

Tiedämme, että kuningas raivostui kuullessaan uutiset. Ja tiedämme, että kuningas halusi pelastaa suosikkinsa pinteestä ja varmaankin vallata jos mahdollista uudestaan Tröndelagin. Mutta Ruotsin maa-armeija oli keskitetty etelään. Puoli vuotta aikaisemmin syrjäytetyn Knut Haraldssonin ja nuoren Erik Hanssonin tehtäväksi tuli kerätä (vielä kerran) uusi armeija ja marssia sen kanssa kiireesti Trondheimiin. Yritykseksi se tietenkin jäi. Kuninkaalla ei ollut käsitystä - tai hän ei halunnut tietää - välimatkoista, vaikeasta ja vaarallisesta reitistä, ei myöskään pohjoisten maakuntien tilasta.

20. syyskuuta 1564 Knut Haraldsson on kuninkaan ja neuvoston edessä syytettynä jos mistäkin: maanpetoksesta, tehtävien laiminlyönnistä, viivyttelystä. [Konung Erik XIV:s Nämnds Dombok, utgifven genom Carl Sirfverstolpe 1884]
Herra Knut oli saanut kuninkaallisen majesteetin Svarstjössä 25. toukokuuta päivätyn käskykirjeen ja valtakirjansa toukokuun 30. päivä ja epäillyt josko on mahdollista kyseiseen maanääreen ehtiä hätiin, mutta kuninkaansa käskyä uskollisena noudattaen hän kuitenkin oli lähtenyt kartanostaan Frötunassa 4. kesäkuuta, minkä hän olisi tehnyt jo aikaisemminkin ellei olisi ollut tarvis odottaa drabantti Erik Hanssonille tulevaa Tanskan suunnalta palaavaa lippuetta Norrlannin knihtejä. Ja sen jälkeen hän kuulutti käräjät 6. kesäkuuta Gestriklantiin, missä väki ei kuitenkaan kokoon tullut kuin vasta muutama päivä myöhemmin ja vain neljästä pitäjästä mutta joidenka kanssa hän kuitenkin käräjät piti. Ja koska Garpenbergin suunnasta ei ollut väkeä tullut, antoi hän Erik Hanssonin lähteä sinne, ja hän lähti itse suoraan Helsinglantiin, missä hän piti 11, kesäkuuta käräjät kansan kanssa.
No, näiltä käräjiltä ei sotaväkeä saatu, koska ei ollut enää kelvollisia miehiä, ei aseita, ja jo kolmasti oli väkeä sieltä sotaan otettu. Ensiksi Claudio (Collardt), toiseksi Tönnes Olsson ja viimeksi Heymer von Soltwedell. Niin eivät saanet hän eikä Erik Hansson sieltä ainuttakaan miestä ...
16. kesäkuuta piti herra Knut kansan kanssa käräjiä Medelpadissa ja 22. päivä Ångermanlannissa, missä hän sai vastauksen että mihinkään ei voida lähteä ennen kuin on saatu jonkin verran satoa pellosta, sillä heillä ei ollut muuta mitä syödä kuin pettua ja olkileipää. Hän ei kuitenkaan tyytynyt tähän vastaukseen vaan esitti että väki kokoaisi kolme ja kolme yhteen ja heittäisi arpaa siitä kenen tulisi lähteä. Näin siksi että väen kesken ei tulisi riitaa ja tappelua eivätkä löisi toinen toisiaan kuoliaiksi. Sen lisäksi hän uhkasi, että jos talossa olisi kaksi miestä, antaisi hän kirjoittaa toisen ulos. (Kertomus pitkistä neuvotteluista jatkuu...)
Lopulta 1. heinäkuuta päästiin liikkeelle - ja Mats Törneltä tuli viesti että joukot kohtaisivat Olavinmessun aikaan Jämtlannissa.
... Drabantti Erik Hanssonia koskevaa tässä kuulustelupöytäkirjassa ei ole sen laajemmin, siitä käy vain ilmi hänen asemansa ja se että hän matkusti kiertotietä, Garpenbergin kautta tai läheltä, Helsinglantiin. Voisi olla aiheellista etsiä tarkemmin syytä tähän mutkaan.

Svea Livgardets Historia II antaa lisävalaisua Erik Hanssonin osuudesta.
(Tiedämme että matkan varrelta kokoon saatu väki ei vielä laadultaan ja määrältään täyttänyt jalkaväkilippueen kriteerejä.)
Alaviitteessä s. 98 arvellaan, että Erik Hansson vastaanotti Henrik von Saltzwedelin hälsingefänikan Alftassa 12. heinäkuuta.
Näin lippue olisi täysi; Hans Eriksson kuvasi asemaansa tästä lähin määritelmällä "hövitsman över (en fänika från) Hälsingland och Norrlanden".

Alftalla oli sijaintinsa puolesta strategista merkitystä tuohon aikaan, ja myöhemmin löydämme sieltä Helsinglannin rykmentin sotilasvirkatalon.

jatkan vielä Erik Hanssonista jonkin verran - pyydän kärsivällisyyttä ...

[Antti Alfthan]

Elokuun alussa 1564 Jämtlanti oli taas vakaasti ruotsalaisten käsissä. Ylimpänä päällikkönä oli Mats Törne, aikaisempi päällikkö Tönnes Olsson oli siirretty johtamaan Tukholman puolustusta. Joukkoja oli ainakin 4 lipullista vakituista jalkaväkeä ja 4 talonpoikaisfänikkaa, kodinturvajoukot (lantvärnsförband) sekä ratsuväkilippue ratsumestari Erik Dalkarlin johdolla. Hövitsmanneista mainittakoon Juhana-herttuan drabantti Kristoffer Nilsson sekä äskettäin ylenyksen saanut Erik Hansson.
Marraskuun lopulla Mats Törnen joukot, 11 lippuetta, olivat valmiit lähtemään liikkeelle ja joulukuun alussa ne marssivat Trondheimin ja Stenviksholmin edustalle. Norjalaisten puolustus oli kuitenkin hyvin varustettu, ja jo 8. joulukuuta ruotsalaiset alkoivat vetäytyä takaisin Jämtlantiin.

Tämä oli todennäköisesti nuoren Erik Hanssonin ensimmäinen, ehkä ainoa, "oikea" sotaretki. Ja tämän retken osallistujia kuningas kiitti, kirjoittaen heidän "innokkaina ja kuuliaisina käyttäytyneen kuten uskollisten ja oikeamielisten sotilaiden tulee".

Erik Hansson näkyy johtaneen sotajoukon huoltoa. Hän kuittaa 20. marraskuuta vastaanotetuksi mm. 51 hevosta, mitkä aikaisemmin olivat Collardtin joukolla. Kyseisessä kuitissa on ollut allekirjoituksen lisäksi hänen sinettinsä, mikä valitettavasti on myöhemmin kadonnut.

Vuodelta 1567, 22. huhtikuuta on tallessa Erik Hanssonin tilitys, "hövitsman för dem som vakt hava hållit uti Herdalarne och Jämtland", minkä hän vahvistaa "som Kongl. Majts vå nådiga herres tjänare och hövitsman över "Helsingelandt och Nor..." [Kammararkivet Sthlm, årliga räntan 1567]

Vuoden lopussa 1568 tapahtuu sitten vallankaappaus. Juhana on nyt uusi kuningas.
21. tammikuuta kuningas vastaanottaa Erik Hanssonin kirjeen, missä vakuutetaan että rahvas on jo nostatettu rajalle vihollista (juutteja) vastaan. Samana päivänä kuningas kirjoittaa, että Hans Kyhle on saanut valtakirjan nostaa väkeä Norrlannissa. [Riksarkivet Sthlm Missiver 1569, riksregist. 31. jan. 1569]
Eli Erik Hansson vapautetaan tehtävistään uuden kuninkaan toimesta.

Mutta asuiko Erik Hansson, drabantti ja hövitsmanni, Alftassa. Pitäisin sitä suuresti mahdollisena, vaikka suoraa näyttöä siitä ei (toistaiseksi) ole.

Jos asui, hänen virkatalonsa ei käsittääkseni näkyisi vuosittaisissa veroluetteloissa. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa on eräs Erik Hansson, Alftan vauraimpia, ei upporikas sentään. Sittemmin muodostetun Helsinglannin rykmentin (Hälsingeregementet) Alftan komppanian kapteenin virkatalo oli aluksi Kyrkby nr 19, (tillfört kronan 1695 såsom öde). Ensimmäinen vänrikin puustelli oli Nordanå nr 4. [Hälsingeregemetets historia, kopieutdrag]

Näyttää siltä, että Erik Hanssonilla oli edelleen tehtäviä Ruotsin sotalaitoksessa. 22. heinäkuuta hän saa kuninkaankansliasta määräyksen maksaa tiettyjen knihtien saatavat [Riksarkivet Sthlm, Missiver 1599]
Antti Kolehmaisen tietojen mukaan Erik Hanssonin asema määriteltiin termillä factor.

En puutu tässä Erik Hansson nimiseen maanomistajaan Alftassa - tai useampaan. En myöskään Hans-Jons -nimiseen tilaan. Pitäisi saada selvä kytkös drabantti-upseeri-sotilasvirkamies Erik Hanssonin ja samannimisen veroamaksavan talonisännän kesken - Alftassa.

Ja nyt yritän malttaa antaa toisille suunvuoron.

[Giösling]

Onnittelut, Antti! Oletpa onnistunut kaivamaan esille mittavan määrän lisätietoa drabantti Erik Hanssonista!

Kuten jo aiemmassa viestissäni mainitsin, olen omalla tahollanikin tuntenut vetoa häneen ja pyrkinyt eteenpäin mm. penkomalla Knut Haraldssonin (Soop) taustoja. Knut oli selvästi esimiesasemassa Erik Hanssoniin nähden ja varmaankin häntä huomattavasti vanhempi.

Se, että hiljattain löydetyssä “Johanin kronikan” käsikirjoituksessa pulpahtaa, Isonkyrön vastaavan tavoin, esiin melkoisen harvinainen
Harald-etunimi , joka sittemmin periytyi ajalle tavanomaisesti seuraaviinkin polviin, antaa olettaa, että suvun matriarkaalisissa kantaisissä
olisi sen niminen henkilö.

Harald-etunimi Soop-suvussa juontuu Knut Haraldssonin isoäidin Birgitta Haraldsdotterin takaa, joka oli Harald Jacobssonin ja Sigrid Pedersdotterin tytär. Birgitta Haraldsdotter peri vuonna 1517 jo leskenä ollessaan kolmanneksen Frötunasta Rasbon pitäjässä , Uppsalan läänissä, tätinsä Ingeborg Pedersdotterin jälkeen. Harald-nimi kulki sittemmin “perintönä” Soopeilla useammassa polvessa.

Alftanien Harald-esi-isän metsästyksessä, katse kohdistuisi loogisesti ensimmäisenä Ericus Ericin äidin taustaan. Voisiko hän olla Soop-suvusta?

Knut Haraldsson ei tiettävästi (Elgenstierna) jättänyt aikuisikään selvinneitä tyttäriä. Mutta onko tämä varmaa?

Knutin sisarista tunnetaan nimeltään vain Märta Haraldsdotter, joka avioitui Erik Gustafssonin (Roos af Hjelmsäter) kanssa ja Brita Haraldsdotter, joka nai Brodde Eriksson Butzin. Olen tässä vetänyt yhtäläisyysmerkin Brodde Eriksson Buthiin. Heidän tyttärensä olisi siten se Anna Brorsdotter Buth, joka avioitui Helsinglandin voutina toimineen Anders Sigfridsson Rålambin kanssa. Oliko muita sisaria?

Käytettävissäni on ollut ainoastaan Elegenstiernan puutteelliset taulut. Olisikohan Aldre svenska frälsesläkter-opuksen tuoreimmassa painoksessa täydentävää lisätietoa Knut Haraldssonin lapsista ja hänen sisaruksistaan?

Tekstissäsi mainittu Tönne Olofsson on varmaankin Wildeman-suvun Pernajaan haudattu kantaisä. Hänen poikansa Arvid Tönneson oli se kuningas Sigismundin kannattaja, joka laivasi Kaarle-herttuaa vastustaneen ydinjoukon Rääveliin kohtalonvuonna 1599. Arvidin tyttärentytär Anna nai laskujeni mukaan Claes Broddoson Rålambin, jonka äiti oli Sigrid Vasan käly Anna Claesdr Tott.

Siinäpä se “Erikin-klaani” alkaa hahmottua.

Palaan vielä Mårten Helsingiin, Erikin seniorisihteeriin. Hän oli se henkilö, joka matkusti mm. Englantiin tunnustelemaan aviomahdollisuuksia Erikin ja Elisabet I välille. Kuten tunnettua, hankkeista ei tullut mitään. Kustaa Vasa kuoli ja Erik peri kruunun. Vastedes hän itse oli niin mahtava, ettei tarvinnut enää “neitsytkuningattaren” kättä, näin varmaankin Mårten asian ovelasti esitteli, ja lykki samalla esille suojattiaan/sukulaistaan kaunista Kaarinaa; ensin frillaksi ja sitten, Ruotsin aateliston suureksi nöyryytykseksi, vihkipallille asti.

[Giösling]

Drabantti Erik Hanssonin sijoittaminen Alftan-sukupuuhun vaikeutuu, tai tulee suorastaan mahdottomaksi, kun otetaan huomioon hänen varhainen esiintymisensä drabanttien luettelossa vv. 1560-66.
Hän on tuolloin ollut vähintään 20-vuotias, jolloin synnyinaika painuu 1540-luvulle.

Kuningatar Kaarina Maununtytär oli syntynyt 6.11.1550.

Alftanien Erik Hanssonin äidin sanotaan olleen kuningattaren veljentyttären. Veli on toki voinut olla huomattavasti Kaarinaa vanhempi, tai kokonaa eri äidistäkin (s.o. velipuoli), mutta silloinkin ikäerot ovat aivan liian suuret, jotta veljentytär voisi olla n.v. 1540 syntyneen Erik Hanssonin äiti, vai mitä tuumaatte?

[Benedictus]

Drabantti Erik Hanssonin uraa ajatellen, lienee vanhempi kuin parikymppinen 1560, eli lienee syntynyt ennemminkin 1530-luvun puolivälin aikoihin.

Täällä ketjussa on tuotu esille ajatus, että kronikan sanamuoto mahdollistaisi myös muun kuningattaren veljentyttären kuin Kaarina Maununtyttären, semmitinkin, kun Kaarinalla ei ole missään tiedettyä veljeä vain enoja.

Drabantti Erikin iän perusteella olisi tuo kuningattaren veljentytär syntynyt 1510-25 välillä.

[Giösling]

Minusta taas kronikka on tältä osin harvinaisen selvä, puhutaan siis kuningatar Kaarina Maununtyttärestä, yksiselitteisesti.

Se, ettei Kaarinan veljen nimeä mainita esim. häävieraitten luettelossa,
voi johtua pelkätään siitä, että veli oli jo tuolloin kuollut. Hän on vallan mainiosti voinut silti jättää jälkeläisiä...

Kuningattaren hautajaisruno on säilynyt jälkipolville; siinä mainitaan hänen
aateloitu sukunsa. Tulkitsen tämän siten, että puhutaan juuri patriarkaalisesta suvusta. Mihin he hävisivät? Missä on aateliskirja?
Peruttiinko/ hävisikö/hävitettinkö se, kuten niin moni muukin vallastasyöstyn kuninkaan akti, läänityksistä lähtien.

Jos on valittava kronikan Erik Hanssonin ja drabantti Erikin välillä, joudun kaipauksella jättämään jäähyväiset drabantille!

[Antti Alfthan]

Onnittelut, Antti! Oletpa onnistunut kaivamaan esille mittavan määrän lisätietoa drabantti Erik Hanssonista!

Kuten jo aiemmassa viestissäni mainitsin, olen omalla tahollanikin tuntenut vetoa häneen ja pyrkinyt eteenpäin mm. penkomalla Knut Haraldssonin (Soop) taustoja. Knut oli selvästi esimiesasemassa Erik Hanssoniin nähden ja varmaankin häntä huomattavasti vanhempi.

Se, että hiljattain löydetyssä “Johanin kronikan” käsikirjoituksessa pulpahtaa, Isonkyrön vastaavan tavoin, esiin melkoisen harvinainen
Harald-etunimi , joka sittemmin periytyi ajalle tavanomaisesti seuraaviinkin polviin, antaa olettaa, että suvun matriarkaalisissa kantaisissä
olisi sen niminen henkilö.

Harald-etunimi Soop-suvussa juontuu Knut Haraldssonin isoäidin Birgitta Haraldsdotterin takaa, joka oli Harald Jacobssonin ja Sigrid Pedersdotterin tytär. Birgitta Haraldsdotter peri vuonna 1517 jo leskenä ollessaan kolmanneksen Frötunasta Rasbon pitäjässä , Uppsalan läänissä, tätinsä Ingeborg Pedersdotterin jälkeen. Harald-nimi kulki sittemmin “perintönä” Soopeilla useammassa polvessa.

Alftanien Harald-esi-isän metsästyksessä, katse kohdistuisi loogisesti ensimmäisenä Ericus Ericin äidin taustaan. Voisiko hän olla Soop-suvusta?

Knut Haraldsson ei tiettävästi (Elgenstierna) jättänyt aikuisikään selvinneitä tyttäriä. Mutta onko tämä varmaa?

Knutin sisarista tunnetaan nimeltään vain Märta Haraldsdotter, joka avioitui Erik Gustafssonin (Roos af Hjelmsäter) kanssa ja Brita Haraldsdotter, joka nai Brodde Eriksson Butzin. Olen tässä vetänyt yhtäläisyysmerkin Brodde Eriksson Buthiin. Heidän tyttärensä olisi siten se Anna Brorsdotter Buth, joka avioitui Helsinglandin voutina toimineen Anders Sigfridsson Rålambin kanssa. Oliko muita sisaria?

Käytettävissäni on ollut ainoastaan Elegenstiernan puutteelliset taulut. Olisikohan Aldre svenska frälsesläkter-opuksen tuoreimmassa painoksessa täydentävää lisätietoa Knut Haraldssonin lapsista ja hänen sisaruksistaan?

Tekstissäsi mainittu Tönne Olofsson on varmaankin Wildeman-suvun Pernajaan haudattu kantaisä. Hänen poikansa Arvid Tönneson oli se kuningas Sigismundin kannattaja, joka laivasi Kaarle-herttuaa vastustaneen ydinjoukon Rääveliin kohtalonvuonna 1599. Arvidin tyttärentytär Anna nai laskujeni mukaan Claes Broddoson Rålambin, jonka äiti oli Sigrid Vasan käly Anna Claesdr Tott.

Siinäpä se “Erikin-klaani” alkaa hahmottua.

Palaan vielä Mårten Helsingiin, Erikin seniorisihteeriin. Hän oli se henkilö, joka matkusti mm. Englantiin tunnustelemaan aviomahdollisuuksia Erikin ja Elisabet I välille. Kuten tunnettua, hankkeista ei tullut mitään. Kustaa Vasa kuoli ja Erik peri kruunun. Vastedes hän itse oli niin mahtava, ettei tarvinnut enää “neitsytkuningattaren” kättä, näin varmaankin Mårten asian ovelasti esitteli, ja lykki samalla esille suojattiaan/sukulaistaan kaunista Kaarinaa; ensin frillaksi ja sitten, Ruotsin aateliston suureksi nöyryytykseksi, vihkipallille asti.

Niinpä niin.

Knut Haraldsson (Soop) till Frötuna johti syksyn 1563 Jämtlannin offensiivia, mikä aluksi menestyi, mutta kerättyään vahvan sotajoukon - ja kiukkuisten jämttien avustuksella - tanskalais/norjalaiset joukot pakottivat ruotsalaiset perääntymään. Tästä kuningas pahastui.
Erik Hanssonilla oli noin 40 miehen osasto Härjedalenissa, Alftan länsirajan takana.
Kesällä 1564 Hans Eriksson toimi Knut Haraldssonin lähimpänä alaisena kunnes sai oman fänikan ja hövitsmannin valtakirjan - ilmeisesti Knut Haraldssonilta, koska tämä oli vielä tuolloin ylipäällikkö.
En tunne vielä kronikan Johan-versiota muuten kuin kommentoituna, joten sen suhteen en paljoa taida. --- mutta oliko niin, että tuossa ei ole Ericus Ericiä? - Jos näin on, niin kuulemme ehkä siinä hänen äänensä. Ja mahdollisesti paljon puhuttu sal. moder Emerentia on hänen äitinsä.
Tämä ei tarkoita sitä, että Claes Åkesson Tott vanhemman perintöjä pitäisi etsiä jostain Alftan sotilasvirkatalosta, vaan ehkäpä "frillobarn"-tyttären naimista. Löytyykö ehdokkaita? Samoin herra Knutin syrjähyppyjä voisi tarkastella, jos mahdollista. Eniten minua Ericus Ericin lapsien nimissä kuitenkin askarruttaa Joachim.

Tönne Olofsson oli Juhana-herttuan drabantti ja Tukholman puolustuksessa hän komensi nimenomaan suomalaisia osastoja.

[Giösling]

Niinpä niin.

Knut Haraldsson (Soop) till Frötuna johti syksyn 1563 Jämtlannin offensiivia, mikä aluksi menestyi, mutta kerättyään vahvan sotajoukon - ja kiukkuisten jämttien avustuksella - tanskalais/norjalaiset joukot pakottivat ruotsalaiset perääntymään. Tästä kuningas pahastui.
Erik Hanssonilla oli noin 40 miehen osasto Härjedalenissa, Alftan länsirajan takana.
Kesällä 1564 Hans Eriksson toimi Knut Haraldssonin lähimpänä alaisena kunnes sai oman fänikan ja hövitsmannin valtakirjan - ilmeisesti Knut Haraldssonilta, koska tämä oli vielä tuolloin ylipäällikkö.
En tunne vielä kronikan Johan-versiota muuten kuin kommentoituna, joten sen suhteen en paljoa taida. --- mutta oliko niin, että tuossa ei ole Ericus Ericiä? - Jos näin on, niin kuulemme ehkä siinä hänen äänensä. Ja mahdollisesti paljon puhuttu sal. moder Emerentia on hänen äitinsä.
Tämä ei tarkoita sitä, että Claes Åkesson Tott vanhemman perintöjä pitäisi etsiä jostain Alftan sotilasvirkatalosta, vaan ehkäpä "frillobarn"-tyttären naimista. Löytyykö ehdokkaita? Samoin herra Knutin syrjähyppyjä voisi tarkastella, jos mahdollista. Eniten minua Ericus Ericin lapsien nimissä kuitenkin askarruttaa Joachim.

Tönne Olofsson oli Juhana-herttuan drabantti ja Tukholman puolustuksessa hän komensi nimenomaan suomalaisia osastoja.

Pelkkää sattumaako vain; Knut Haraldssonin (Soop) 2. puolison (Anna Arvidsdr Trolle) vanhemmat olivat Arvid JOAKIMSSON Trolle ja Hillevi Knutsdotter (Sparre af Rossvik)?!

Johanin kronikasta (s.o. Genoksessa hiljattain kuvana julkaistusta käsikirjoituksesta) on kopiointivaiheessa pudonnut pois "jatkosivu", jossa Ericus Ericin tiedot esiintyvät. Siis juuri se mielenkiintoisin kappale! Että pitikin!!

Etunimien lähes systemaattinen periytyminen kronikan aikakaudella on fakta. Siksi Haraldilla ja Joakimilla on merkityksensä, eikä vähäinen sellainen!

Kuningas Erik suhtautui suurella epäluulolla ja ylenkatseella ruotsalaiseen ikiaateliin, kuten hänen oma avionsakin osoittaa.
Hän nojautui itseluomaansa "klaaniin", jonka aviojärjestelyt ovat voineet olla aivan yhtä "epäortodokseja". Suhtautuisin ennakkoluulottomasti hänen sponsoroimiinsa aviolinkkeihin; joiden tarkoituksena oli hajoittaa ja hallita!

[Antti Alfthan]

Drabantti Erik Hansson vaikuttaa perin nuorelta mieheltä saamiinsa tehtäviin nähden. Tämä korostuu mielestäni Härjedalenissa, missä vain 30-40 miehen osaston - vajaan kvarteerin - johtajana on hänen lisäkseen provossi. Tuplamiehitys ja vielä näin pieneen yksikköön.
Myöhemmin tämä samainen provossi saa kuninkaalta verovapaan palkkatilan Jämtlannista.

Syksyn 1564 sotaretkellä Erik Hanssonilla on jo oma lippue, ehkä vähän sekalainen, mutta tehtävä on sitäkin tärkeämpi: huolto. Arvaisin provossi Jon Perssonin olevan edelleen hänen oikeana kätenään; seuraavana vuonna provossi palkitaan. Erik Hanssonin palkitsemisesta ei ole näyttöä. Loogista olisi että hän saisi vaikkapa kotitilansa verovapaaksi.

Mielenkiintoista olisi myös etsiä merkkejä provossi Jon/Joenn Perssonin myöhemmistä vaiheista. Jämtlati nimittäin luovutetaan takaisin rauhanteossa 1570.

[Giösling]

Drabantti Erik Hansson vaikuttaa perin nuorelta mieheltä saamiinsa tehtäviin nähden. Tämä korostuu mielestäni Härjedalenissa, missä vain 30-40 miehen osaston - vajaan kvarteerin - johtajana on hänen lisäkseen provossi. Tuplamiehitys ja vielä näin pieneen yksikköön.
Myöhemmin tämä samainen provossi saa kuninkaalta verovapaan palkkatilan Jämtlannista.

Syksyn 1564 sotaretkellä Erik Hanssonilla on jo oma lippue, ehkä vähän sekalainen, mutta tehtävä on sitäkin tärkeämpi: huolto. Arvaisin provossi Jon Perssonin olevan edelleen hänen oikeana kätenään; seuraavana vuonna provossi palkitaan. Erik Hanssonin palkitsemisesta ei ole näyttöä. Loogista olisi että hän saisi vaikkapa kotitilansa verovapaaksi.

Mielenkiintoista olisi myös etsiä merkkejä provossi Jon/Joenn Perssonin myöhemmistä vaiheista. Jämtlati nimittäin luovutetaan takaisin rauhanteossa 1570.

Oletko sovitellut tätä mainittua Joenn Perssonia Jöran "takapiru" Perssonin veljeksi? Itselleni se ainakin tuli mieleen. Prokuraattorilla oli mm. Peter Wellamsson -niminen sisarenpoika, jonka tueksi sekä Kaarina Maununtytär, että Mårten Helsing lähettivät merkillepantavan synkronoidusti suositukset valtakunnanneuvostolle. Tämä rypäs piti ilmiselvästi yhtä! Prokuraattori itse oli papinpoika Salasta. Hänen pojantyttärensä Brita Andersdr avioitui Danzigista kotoisin olleen Bastian Salomon Standorphin kanssa. Jälkimmäisen parin tytär Catharina Standorph sitten nai Lars Larsson Eldstiernan (prinssi Gustafin suoraksi jälkeläiseksi sanotun), joka kolmannessa aviossaan vei vihille Henrik Wulfin (nob. Ulfenklou) lesken Eva Eggertzin. Ulfenkloun/ Eldstiernan maaomaisuuksia Taivassalossa valvoi Magnus Laurentii (Måns Larsson), Anna Eriksdr Alftanuksen puoliso ja Ericus Ericin vävy. Näinhän se meni, muistaakseni..

[Antti Alfthan]

Oletko sovitellut tätä mainittua Joenn Perssonia Jöran "takapiru" Perssonin veljeksi? Itselleni se ainakin tuli mieleen. Prokuraattorilla oli mm. Peter Wellamsson -niminen sisarenpoika, jonka tueksi sekä Kaarina Maununtytär, että Mårten Helsing lähettivät merkillepantavan synkronoidusti suositukset valtakunnanneuvostolle. Tämä rypäs piti ilmiselvästi yhtä! Prokuraattori itse oli papinpoika Salasta. Hänen pojantyttärensä Brita Andersdr avioitui Danzigista kotoisin olleen Bastian Salomon Standorphin kanssa. Jälkimmäisen parin tytär Catharina Standorph sitten nai Lars Larsson Eldstiernan (prinssi Gustafin suoraksi jälkeläiseksi sanotun), joka kolmannessa aviossaan vei vihille Henrik Wulfin (nob. Ulfenklou) lesken Eva Eggertzin. Ulfenkloun/ Eldstiernan maaomaisuuksia Taivassalossa valvoi Magnus Laurentii (Måns Larsson), Anna Eriksdr Alftanuksen puoliso ja Ericus Ericin vävy. Näinhän se meni, muistaakseni..

Aika nihkeästi saisin Göran tp Perssonin veljen sopimaan provossiksi, pikemmin hänen silloin pitäisi olla hövitsman. Yleensä tuon ajan armeijassa(kin) edettiin kahta tietä: suhteiden avulla suht. nopeasti tai kuntoisuuden kautta pitkällä kaavalla. Jon Persson sopisi jälkimmäiseen, mutta provossina hänen on täytynyt olla luku- kirjoitus- ja laskutaitoinen.

Mats Törne kulki käsittääkseni tuon pitemmän tien (ehkä siinäkin pääsi vähän oikomaan mutkia): aloitti knihtinä, lopetti sotaeverstinä. Väliin ajattelisin juuri provossin ja hövitsmannin pallit.

Ombudsman Måns Larsson - yhdet hyvät housut kulutin miehen jälkiä etsiessäni. Kiitos mielenkiintoisesta taustan yhteenvedosta!

- Mitä kronikan kuningattareen tulee, ymmärrän sen ilman muuta viittaavan Kaarina Maununtyttäreen. Sen sijaan sukulaisuusselvitys siinä perässä on monimutkainen eikä juurikaan looginen.
Drabanttiluettelossahan on eräs Måns Helsing, nr 67, vv 1546-57. Sitten on linnan vahtipäällikkö jonka kuolinkelloja soitetaan... joka tapauksessa jokunen vuosi ennen pikku Kaarinan ilmestymistä hoviin.

Yleensähän ajatellaan että Kaarinen isän suku on pohjoisesta, mainitaan Medelpad. Näiden seutujen jokisuiden mahtavimmat talonpojat olivat hyvinkin eteläisen Ruotsin monen kohtalaisen vankan rälssimiehen veroisia vaikutusvallaltaan ja omaisuudeltaan. Privilegiot - näitä oli talonpojilla joilla oli ikivanha birkarla-oikeus. Yksinoikeus veronkantoon ja kauppaan tietyllä alueella. Torniosta lähtien alas (ainakin) Skellefteåån.

- Ohessa karttalinkki missä on merkitty Alfta
http://maps.google.fi/maps?q=alfta,+ovan%C3%A5ker,+sverige&hl=fi&ie=UTF8&ll=61.49387,15.507202&spn=1.953256,8.278198&sll=63.076694,30.077787&sspn=0.014477,0.064673&hnear=Alfta,+G%C3%A4vleborgin+l%C3%A4%C3%A4ni,+Ruo tsi&t=m&z=8

[olanyk]

Vastikään Presidentti keskustelussa oli linkki "sursill-sivulle" sielä Paavo Arhinmäen esipolvi sukupuussa oli mielestäni erilainen esipolvikaavio Alftaneille. Siellä Erik Hansonille ei ollut tunnetua puolisoa, Sofia Eriksdr oli Hans (Alftanin puolisoa), Hänen isä oli N Maununpoika jonka äiti Ingrin ja isä Maunu?

http://www.sursill.net/peaped.htm

Tuntuu että kannataisi pohtia mikä toi Eriicus Erikin opettajaksi Helsinkiin. Yleensähän nuo virat täytettiin "suvusta". Helsingin koulun konrehtorina 1619 alkaen oli Martinus Laurentii Tamelin (Forssman), puolisot N Gustafsdr Blåfeld ja Nrita Larsdr Olkkala Ekenstub, Hän siirtyi Lohajan kirkkoherraksi.

Harald nimi toi mieleen Harald Tyrgilsson Stålhandsken.

Olavi

[Antti Alfthan]

Tuntuu että kannataisi pohtia mikä toi Eriicus Erikin opettajaksi Helsinkiin. Yleensähän nuo virat täytettiin "suvusta". Helsingin koulun konrehtorina 1619 alkaen oli Martinus Laurentii Tamelin (Forssman), puolisot N Gustafsdr Blåfeld ja Nrita Larsdr Olkkala Ekenstub, Hän siirtyi Lohajan kirkkoherraksi.

Harald nimi toi mieleen Harald Tyrgilsson Stålhandsken.

Olavi

Ericus Erici ei hakenut vaan hänet määrättiin Helsingin koulumestariksi suoraan koulun penkiltä, kronikan mukaan. Ilmeisesti nuorimies oli hyväpäinen (sukuunsa tullut? :P ) koskapa seuraava pesti oli Turun katdraalikoulussa, teologian lehtorina (mihin virkaan hän jo varmaan haki). Konsistorin jäsen hän oli sitten virkansa puolesta.

[Kivipää]

Turun koulun teologian lehtorin Ericus Ericin opettajakollegoja olivat rehtori Gabriel Petri Melartopaeus ja konrehtori Sigfridus Henrici (Raumannus, oletan). Gabrielin urakehitys vei hänet sittemmin Viipurin piispaksi, Ericuksen Taivassalon kirkkoherraksi ja Sigfriduksen Piikkiön kirkkoherraksi eli pääsääntöisesti Turun koulun opettajakuntaan kuuluminen oli hyväksi pappisuralle.

[Antti Alfthan]

Pieni syrjähyppy Hansson-veljeksiin.

Ensimmäinen linnankirjuri, Turussa ja Räävelissä, oli aika merkittävä mies. Tavallisen lääninvoudin kirjurihan toimi voudinsijaisena voudin ollessa poissa. Sama käytäntö - ja valtuudet - päti linnaläänin voudinsijaiseen eli linnan 1. kirjuriin. Jos voutia ei ollut, pääkirjuri oli de facto vouti. Tosin hänellä ei välttämättä ollut sitä varallisuutta ja taustaa mitä "oikealta" linnanvoudilta edellytettiin.

Rålamb Hansson oli vuosikymmenen ajan Räävelin linnankirjuri. Voutia ei ollut, vasta 1609 tai 1610, muistaakseni, Lorentz Bilefeldt nimitettiin k.o. linnan voudiksi.

Henrik Hansson oli Turun linnankirjuri silloin kun Kaarle-herttua piiritti linnaa. Tietääkseni linnanisännät ja vouti olivat ymmärtäneet lähteä ajoissa livohkaan, säilyttääkseen päänsä, joten linnan luovutti herttualle voudinsijainen. Tähän pyytäisin täsmennyksiä tai korjauksia.

Ståthållare on suureellinen termi, mutta kyllä tarinassa kyseisten linnojen päällikkyydestä on vinha perä, Tallinnan suunnalla ainakin.

[Giösling]

Pieni syrjähyppy Hansson-veljeksiin.

Ensimmäinen linnankirjuri, Turussa ja Räävelissä, oli aika merkittävä mies. Tavallisen lääninvoudin kirjurihan toimi voudinsijaisena voudin ollessa poissa. Sama käytäntö - ja valtuudet - päti linnaläänin voudinsijaiseen eli linnan 1. kirjuriin. Jos voutia ei ollut, pääkirjuri oli de facto vouti. Tosin hänellä ei välttämättä ollut sitä varallisuutta ja taustaa mitä "oikealta" linnanvoudilta edellytettiin.

Rålamb Hansson oli vuosikymmenen ajan Räävelin linnankirjuri. Voutia ei ollut, vasta 1609 tai 1610, muistaakseni, Lorentz Bilefeldt nimitettiin k.o. linnan voudiksi.

Henrik Hansson oli Turun linnankirjuri silloin kun Kaarle-herttua piiritti linnaa. Tietääkseni linnanisännät ja vouti olivat ymmärtäneet lähteä ajoissa livohkaan, säilyttääkseen päänsä, joten linnan luovutti herttualle voudinsijainen. Tähän pyytäisin täsmennyksiä tai korjauksia.

Ståthållare on suureellinen termi, mutta kyllä tarinassa kyseisten linnojen päällikkyydestä on vinha perä, Tallinnan suunnalla ainakin.


Juuri näin, Antti!

Näin olen itsekin tuumiskellut ja sanonutkin ääneen jossain lukuisista, kronikkaa käsittelevistä ketjuista. Mieleeni on jäänyt tästä asiasta myös eräitä vähätteleviä ja niin "asiantuntevia" kommentteja eräältä toiselta kirjoittajalta. Astuisikohan nyt areenalle näkemystään puolustamaan?

[Giösling]

Ja jottei vahingossa menisi ohi:

tämän forumin ketjussa "Kaarinan suolatynnyrit" on käsitelty viimeksi tänään Kaarina Maununtyttären kuningataraikanaan jakamia lahjoja. Lahjansaajissa esiintyy esim. yllä, Antin teksteissä Erik Hanssonin drabanttiaseveljenä mainittu Sven Helsing.

Lisäksi mainitaan kuningas Erikin vankeusaikanaan viipaloineen Tellusta kannattajiensa kesken (edellytyksellä että Juhana tulisi kukistetuksi) siten, että esim. Erik Dalekarl (hänkin manittu yllä) tulisi nimitetyksi Saban kuninkaaksi ("Rex Sabe"). Pyydän tutustumaan.

[Antti Alfthan]

Antti Järvenpää on löytänyt allaolevan (Emerentia-ketju), missä on vientejä Turun linnan tileihin lokakuussa 1597, eli juuri sen jälkeen kun linna antautui Kaarle-herttualle (syyskuun 30. 1597).

Ensiksi Anders Nilsson kuittaa ruismaltaita ja voita (luinko oikein?).

Seuraavasta en saa omilla taidoillani selvää, mutta arvelen sillä olevan merkitystä linnankirjuri Henrik Hanssonin asemaa ja tilannetta tarkasteltaessa. Päiväys 5 (octo)bris /97

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876635

[Matti Lund]

Antti Järvenpää on löytänyt allaolevan (Emerentia-ketju), missä on vientejä Turun linnan tileihin lokakuussa 1597, eli juuri sen jälkeen kun linna antautui Kaarle-herttualle (syyskuun 30. 1597).

Ensiksi Anders Nilsson kuittaa ruismaltaita ja voita (luinko oikein?).

Seuraavasta en saa omilla taidoillani selvää, mutta arvelen sillä olevan merkitystä linnankirjuri Henrik Hanssonin asemaa ja tilannetta tarkasteltaessa. Päiväys 5 (octo)bris /97

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876635


Tämän kuitin mukaan kippari Henrik Hechter/Hächter on vastaanottanut linnankirjurilta Henrik Hansinpojalta laivanvarustuksen ja nahkapussien (Pungar Läder = kukkaro, pussinahkaa) tekoon tarvittavaa valmista nahkaa 4 ?:öä (yksikkö peittyy reunukseen) ja lisäksi tyykimestarin Jochim Skälen käskystä parkittua lehmännahkaa 1 kpl, keittiörasvaa 6 mk. (Tyykimestari tarkoittanee tässä isoa herraa, varustelupäällikköä, mutta onko hän vain linnan tai koko valtakunnan palvelija, ei tästä ilmene.)

Olennaista siis tässä se, että Turun linnan kirjuri nimeltään Henrik Hansinpoika on ollut toimessaan lokakuun 5. pnä 1597.



terv Matti Lund

[Giösling]

Henrik Hansson palveli Turun linnankirjurina vuodesta 1584 lähtien. Vuonna 1600 hänet kutsuttiin Tukholmaan mukanaan linnantilit neljältä edeltävältä vuodelta. Sai sitten potkut, tai erosi itse, koskapa kutsutaan entiseksi linnankirjuriksi 4.3.1601.

[Antti Alfthan]

Tämän kuitin mukaan kippari Henrik Hechter/Hächter on vastaanottanut linnankirjurilta Henrik Hansinpojalta laivanvarustuksen ja nahkapussien (Pungar Läder = kukkaro, pussinahkaa) tekoon tarvittavaa valmista nahkaa 4 ?:öä (yksikkö peittyy reunukseen) ja lisäksi tyykimestarin Jochim Skälen käskystä parkittua lehmännahkaa 1 kpl, keittiörasvaa 6 mk. (Tyykimestari tarkoittanee tässä isoa herraa, varustelupäällikköä, mutta onko hän vain linnan tai koko valtakunnan palvelija, ei tästä ilmene.)

Olennaista siis tässä se, että Turun linnan kirjuri nimeltään Henrik Hansinpoika on ollut toimessaan lokakuun 5. pnä 1597.



terv Matti Lund

Kiitoksia!

Henrik Hansson siis jatkoi toimessaan ainakin tuolloin...
"Nahkapusseja" voisi ajatella tarvittavan tykkien lataamiseen. Tai sitten kipparin laivasta/laivoista nahka ja laardi on noin yleisesti lopussa.

Kaarle-Herttua lähti Turusta kiireesti takaisin Ruotsiin syksyllä 1597.
Kyseessä voisi olla herttuan laivaston kippari - tai sitten ei. Joka tapauksessa tavarat luovutetaan korvauksetta ja linnan silloisen päällystön toimesta.

[Matti Lund]

Juuri näin, Antti!

Näin olen itsekin tuumiskellut ja sanonutkin ääneen jossain lukuisista, kronikkaa käsittelevistä ketjuista. Mieleeni on jäänyt tästä asiasta myös eräitä vähätteleviä ja niin "asiantuntevia" kommentteja eräältä toiselta kirjoittajalta. Astuisikohan nyt areenalle näkemystään puolustamaan?


Jos tarkoitat minua, joka on aikaisemmin tässä ketjussa korostanut linnankirjurin ja linnanpäällikön tittelien erottamisen tärkeää merkitystä sääty-yhteiskunnassa, ei se merkitse välttämättä sellaista infantiilia asennoitumista tittelien imagoon kuin annat tällä vihjailullasi ymmärtää.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että joku näistä puheenaolevista linnankirjureina toimineista Hansinpojista on saattanut olla hyvinkin vaikutusvaltainen ja pitänyt jossain vaiheessa ja otollista tilannetta hyväksikäyttäen monenlaisia naruja hallinnassaan ja toiminut jossain vaiheessa faktisesti ikään kuin itse se linnanpäällikkö tai käskynhaltija, joka on ollut hänen muodollinen esimiehensä ja aatelismies.

Tässä mielessä allekirjoitan sen viestin, minkä Antti on mielipiteessään tuonut esiin.

On kuitenkin niin, että silloisen sääty-yhteiskunnan jyrkästi eriyttävässä hierarkiassa Hansinpojat ovat olleet vain ja ainoastaan linnankirjurin tai sitä ennen palvelijan asemassa. Tästä asemasta saattoi siihen aikaan kohota säätyasemassa lähinnä vain, jos itse kuningas antoi sitä auttavan pukkauksen selkään, joka tapahtuikin eräiden Hansinpoikien läheisten kollegojen kohdalla, muttei jostain syystä Hansinpoikien. Jos Hansinpojilla olisivat olleet niin läheiset suhteet valtakunnan vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin kuin Juhani spekuloi, niin olisi pitänytkin käydä. - Mutta ei käynyt.


Ei pidä mennä tässä kohdassa laittamaan sääty-yhteiskunnan muodollisen hierarkian puuroja ja vellejä sekaisin sen takia, että saattaa olla mahdollista, että esimerkiksi Roland Hansinpoika on saattanut faktisesti toimia yli omien muodollisten valtuuksiensa ja että linnankirjurin titteli ei tee täyttä oikeutta hänen vaikutusvallalleen ja ehkä hänen arvonannolleen ainakin toisten linnankirjurien silmissä ja tämä olisi voinut välittyä suvun piiriin Rolandin veljen jälkipolville uskona, että Roland oli aikanaan mahtava mies.

-------------

Muuten Antin pohdiskelu on tervetullutta, koska siinä pyritään kiinnittämään huomiota sinne, niihin piireihin ja paikkakuntiin, mistä jotain valaisua voidaan vielä löytää puolesta tai vastaan.

Toisin sanoen Ruotsin puolen voudintileistä ja varsinkin niissä olevista sotilastiedoista saattaa löytyä jotain lisävalaisua Alftanien silloisesta esi-isästä, ehkä se kuninkaan kirjekin, jolla hänelle olisi lahjoitettu jostain päin valtakuntaa (ehkä Alftasta?) joitakin maita, mikä oli niin tavallinen toimenpide niihin aikoihin, että olisi kummalista, jos niin ei olisi tapahtunut.


terv Matti Lund

[Antti Alfthan]

Dominum sanctorum!
Turun linnan tilit päätetään kirjanpitokaudelta -97 inventaarioon (s. 30)

jatketaan ;)

[Giösling]

Jos tarkoitat minua, joka on aikaisemmin tässä ketjussa korostanut linnankirjurin ja linnanpäällikön tittelien erottamisen tärkeää merkitystä sääty-yhteiskunnassa, ei se merkitse välttämättä sellaista infantiilia asennoitumista tittelien imagoon kuin annat tällä vihjailullasi ymmärtää.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että joku näistä puheenaolevista linnankirjureina toimineista Hansinpojista on saattanut olla hyvinkin vaikutusvaltainen ja pitänyt jossain vaiheessa ja otollista tilannetta hyväksikäyttäen monenlaisia naruja hallinnassaan ja toiminut jossain vaiheessa faktisesti ikään kuin itse se linnanpäällikkö tai käskynhaltija, joka on ollut hänen muodollinen esimiehensä ja aatelismies.

Tässä mielessä allekirjoitan sen viestin, minkä Antti on mielipiteessään tuonut esiin.

On kuitenkin niin, että silloisen sääty-yhteiskunnan jyrkästi eriyttävässä hierarkiassa Hansinpojat ovat olleet vain ja ainoastaan linnankirjurin tai sitä ennen palvelijan asemassa. Tästä asemasta saattoi siihen aikaan kohota säätyasemassa lähinnä vain, jos itse kuningas antoi sitä auttavan pukkauksen selkään, joka tapahtuikin eräiden Hansinpoikien läheisten kollegojen kohdalla, muttei jostain syystä Hansinpoikien. Jos Hansinpojilla olisivat olleet niin läheiset suhteet valtakunnan vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin kuin Juhani spekuloi, niin olisi pitänytkin käydä. - Mutta ei käynyt.


Ei pidä mennä tässä kohdassa laittamaan sääty-yhteiskunnan muodollisen hierarkian puuroja ja vellejä sekaisin sen takia, että saattaa olla mahdollista, että esimerkiksi Roland Hansinpoika on saattanut faktisesti toimia yli omien muodollisten valtuuksiensa ja että linnankirjurin titteli ei tee täyttä oikeutta hänen vaikutusvallalleen ja ehkä hänen arvonannolleen ainakin toisten linnankirjurien silmissä ja tämä olisi voinut välittyä suvun piiriin Rolandin veljen jälkipolville uskona, että Roland oli aikanaan mahtava mies.

-------------

Muuten Antin pohdiskelu on tervetullutta, koska siinä pyritään kiinnittämään huomiota sinne, niihin piireihin ja paikkakuntiin, mistä jotain valaisua voidaan vielä löytää puolesta tai vastaan.

Toisin sanoen Ruotsin puolen voudintileistä ja varsinkin niissä olevista sotilastiedoista saattaa löytyä jotain lisävalaisua Alftanien silloisesta esi-isästä, ehkä se kuninkaan kirjekin, jolla hänelle olisi lahjoitettu jostain päin valtakuntaa (ehkä Alftasta?) joitakin maita, mikä oli niin tavallinen toimenpide niihin aikoihin, että olisi kummalista, jos niin ei olisi tapahtunut.


terv Matti Lund

Miksiköhän Matti Lund arvelee olevansa "vihjailun" kohde?

Kaikkihan toki tunnemme hänen syvällisen perehtymisensä käsiteltävän ajan historiaan!

Moni muistaa senkin, kuinka Lund aloitti Alftan-kronikka-opintonsa,
kertaamalla, mutta kunnialla!

[Antti Alfthan]

Dominum sanctorum!
Turun linnan tilit päätetään kirjanpitokaudelta -97 inventaarioon (s. 30)


Itse asiassa inventaario alkaa vasta sivulta 31.

Sivun 27 nahka & rasva -merkinnässä on jostain syystä erityisen koristeellinen alkukirjain. Ja sitä ei ole allekirjoitettu, on vain ilmoitettu tileihin vietäväksi.

Sivulla 29 on ensi kertaa Henrik Hanssonin itsensä allekirjoittama vienti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1876637
viimeisenä ennen yliviivattuja tekstejä.

Noin yleensäkin, ajattelen että pitäisi pyrkiä tutkimiemme henkilöiden "ihon alle" niin hyvin kuin mahdollista. Mitä he söivät ja joivat, miten elivät ja ajattelivat.

Kronikan teksti on barokin, tarkasti säännellyn sääty-yhteiskunnan ajalta. Siinä kuvatut henkilöt elivät Ruotsin renessanssiaikaa, eivät suuren suurina mutta eivät vallan vähäisinäkään. Vimmaisina, kuten ruhtinaansa, ehkä ennakkoluulottomampina kuin jälkeläisensä. Omana aikanaan he edustivat uutta, mielestään varmaan edistystä (sikäli kun kerkesivät asiaa pohtia). Uuteen Ruotsin valtakuntaan syntyi uusi yhteiskuntaluokka, vouteja, kirjureita, sotilaita, joiden menestys tai tappio riippui kuninkaasta, ei juurikaan vanhoista mahtisuvuista, kuten aikaisemmin oli ollut laita - ja kuten taas myöhemmin kävi, etenkin Kristiina-kuningattaren aikaan.

Nostan kahvikuppini heitä kunnioituksella muistellen.