Abrahamin kronikka (omakätinen)

[Pekka Hiltunen]

1. kysymys - N.N. Erikintytär, pso kaupunginkirjuri Hannu Hane

Hans Eriksson till Brinkkalan siskon mies oli Hannu Hane.

Mitä tiedetään kyseisestä kirjurista?
Hänhän kuuluu myös Hans nimisten sarjaan.


Kulhon Skotte selvisi, ja kiva tietää tuollainenkin asia Kulhon historiasta.

2. Kysymys- JOS Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi Jeremias Esping-Agricolan tytär, ketä olisivat hänen esi-vanhempansa siinä tapauksessa ja löytyykö näiden jälkeläisiä Ericuksen perheen ja lasten perheiden lähipiiristä.

2:


Taulu 1
1. NN Jeremiae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves) ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Lapset:
Ericus Erici, koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639

Taulu 2
2. Jeremias Eliae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Carin Mattsdotter Carpelan Vanhemmat taulusta 24.
Lapset:
NN Jeremiae. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Elias Simonis Esping
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Karin Eliae
Jeremias Eliae. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Vanhemmat taulusta 5.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 3.

Taulu 5
5. NN
Puoliso: Karin Henrikintytär Tavast Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Kristin. Tauluun 4.

Taulu 6
6. Henrik Tavast Vanhemmat taulusta 7.
1. puoliso: Johanna Bengtintytär Djäkn Vanhemmat Benkt Lydekenpoika Djäkn ja Valborg Jönsintytär.
Lapset:
Måns
2. puoliso: Anna
3. puoliso: Birgitta Jepentytär Kurki Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Kerstin, k. Lemu Manna
Karin. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Nils Olofsson Tavast, Hauhon kihlakunnantuomari, k. 1431. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Ingeborg Knutsdotter, k. Kärknäs Sauvo. Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Olof, ritari, valtaneuvos, k. 23.2.1460
Jöns
Henrik. Tauluun 6.
Katarina Karin, s. 1390 Sydänmaa Karuna
Lucia
Elin Nilsdotter

Taulu 8
8. Olof Tavast, k. 17.3.1402 Mynämäki.
Puoliso: Katarina Fincke
Lapset:
Nils Olofsson. Tauluun 7.
Maunu II, piispa
Lars
Jöns, ratsumies, s. 1400
Margareta
Birgitta
Ragnhild Olofsdotter. Tauluun 37.
Katarina
Ingrid Olavintytär
Kristina

Taulu 9
8. Knut Djäkn (Ormsläkten) Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: NN
Lapset:
Håkan Knutsson, Sääksmäen kihlakunnantuomari
Ingeborg Knutsdotter. Tauluun 7.

Taulu 10
9. NN Djäkn (Ormsläkten)
Lapset:
Inge
Knut. Tauluun 9.

Taulu 11
7. Jeppe Kurki, m. 1418-1455. Vanhemmat taulusta 12.
Puoliso: Karin Klausdotter Djäkn Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Anna Jacobsdotter, k. ennen 1490
Birgitta Jepentytär. Tauluun 6.
Klaus
Karin

Taulu 12
8. NN
Puoliso: NN Hermansdotter Svärd Vanhemmat taulusta 13.
Lapset:
Jeppe. Tauluun 11.

Taulu 13
9. Herman Svärd
Puoliso: noin 1360 Jaakobintytär Kurki, s. noin 1340. Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Peder
Niklis Hermansson, valtaneuvos, k. 1427
NN Hermansdotter. Tauluun 12.

Taulu 14
10. Jacob Kurki, k. jälkeen 1382. Vanhemmat taulusta 15.
Puoliso: Jacobintytär Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Jaakobintytär, s. noin 1340. Tauluun 13.

Taulu 15
11. NN Hermansson Kurck
Lapset:
Jacob. Tauluun 14.

Taulu 16
11. Jacob Adrissasson, laamanni, m. 1331-47, k. jälkeen 1347.
Lapset:
Jacobintytär. Tauluun 14.
Magnus Jacobsson, k. jälkeen 1353

Taulu 17
8. Klas Lydekesson Djäkn, k. 1435. Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: 1400 Kristina Jönsdotter till Letala Storgård (Garp), s. 1375 Laitila, k. 22.1.1435 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Karin Klausdotter. Tauluun 11.
Marta Klasdotter, s. 1410
NN Klasdotter
Birgitta Klasdotter

Taulu 18
9. Lydeke, k. Westfalen.
Lapset:
Benkt, kihlakunnantuomari, valtaneuvos, Hämeenlinnan vouti, k. 14.3.1460
Klas Lydekesson. Tauluun 17.
Katarina

Taulu 19
9. Jöns Andersson Garp, valtaneuvos, kuninkaantuomari, s. 1350 Lepistö Laitila, k. 1407. Vanhemmat taulusta 20.
Puoliso: Ragnhild Erikintytär
Lapset:
Kristina Jönsdotter, s. 1375 Laitila. Tauluun 17.

Taulu 20
10. Anders (Torenpoika?) Garp, omisti mm. Vehmaan Kosken, Taivassalon Viiaisen sekä Laitilan Sytön ja Isotalon, k. 1388. Vanhemmat taulusta 21.
Puoliso: Thiedemannusdotter Vanhemmat taulusta 22.
Lapset:
Jöns Andersson, s. 1350 Lepistö Laitila. Tauluun 19.
Greger Andersson
Katarina Andersdotter. Tauluun 28.

Taulu 21
11. Tore Garper, k. jälkeen 1367.
Lapset:
Anders (Torenpoika?). Tauluun 20.

Taulu 22
11. Thiedemannus Pampa, Mynämäen kirkkoherra (-n veli). Vanhemmat taulusta 23.
Lapset:
Thiedemannusdotter. Tauluun 20.

Taulu 23
12. Ulfhard Pampa, rälssimies, s. noin 1270, k. Kustavi.
Lapset:
Thiedemannus. Tauluun 22.

Taulu 24
3. Matts Michelsson Carpelan, Taivassalon kirkkoherra. Vanhemmat taulusta 25.
Puoliso: Margareta Eriksdotter Krank Vanhemmat taulusta 39.
Lapset:
Carin Mattsdotter. Tauluun 2.

Taulu 25
4. Michael Michaelis Carpelan, Taivassalon kirkkoherra, rovasti. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Margareta Hansdotter Ille
Lapset:
Matts Michelsson. Tauluun 24.

Taulu 26
5. Mikael Remigius
Puoliso: Anna Tordsdotter Karpelain Vanhemmat taulusta 27.
Lapset:
Michael Michaelis. Tauluun 25.

Taulu 27
6. Tord Karpelain Vanhemmat taulusta 28.
Puoliso: Katarina Andersdotter Lindelöf Vanhemmat taulusta 29.
Lapset:
Anna Tordsdotter. Tauluun 26.

Taulu 28
7. Påvel Karpelaen
Puoliso: Katarina Andersdotter Garp, Taulusta 20 Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Tord. Tauluun 27.

Taulu 29
7. Anders Henriksson Lindelöf Vanhemmat taulusta 30.
Puoliso: Ingeborg Frille Vanhemmat taulusta 32.
Lapset:
Erland Andersson
Margareta Andersdotter
Katarina Andersdotter. Tauluun 27.

Taulu 30
8. Henrik Andersson, Sauvon lautamies, s. Lieto, k. Sauvo. Vanhemmat taulusta 31.
Lapset:
Anders Henriksson. Tauluun 29.

Taulu 31
9. Antti Äijönpoika, Liedon tuomari.
Lapset:
Henrik Andersson, s. Lieto. Tauluun 30.

Taulu 32
8. Hagen Christensen Frille, Halikon kihlak.tuomari 1410. Vanhemmat taulusta 33.
Puoliso: Mårtensdotter Diekn Vanhemmat taulusta 37.
Lapset:
Karin Håkansdotter, k. jälkeen 4.1472
Ingeborg. Tauluun 29.
Krister

Taulu 33
9. Kristian Frellesen, ritari, vouti, s. 1346 Tanska, k. 20.1.1418 Tanska. Vanhemmat taulusta 34.
Puoliso: NN
Lapset:
Hagen Christensen. Tauluun 32.

Taulu 34
10. Frellav Frille, ritari, s. 1312 Tanska. Vanhemmat taulusta 35.
Lapset:
Kristian Frellesen, s. 1346 Tanska. Tauluun 33.

Taulu 35
11. Haakon Frellavinpoika, s. 1282 Tanska. Vanhemmat taulusta 36.
Lapset:
Frellav, s. 1312 Tanska. Tauluun 34.

Taulu 36
12. Frellav Thomassen, s. noin 1250 Tanska.
Lapset:
Haakon Frellavinpoika, s. 1282 Tanska. Tauluun 35.

Taulu 37
9. Mårten Abrahaminpoika Djekn, Saatakunnan vouti, asemies, k. 1433. Vanhemmat taulusta 38.
Puoliso: Ragnhild Olofsdotter Tavast, Taulusta 8 Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Mårtensdotter. Tauluun 32.
Margit Mårtenintytär

Taulu 38
10. Abraham Deken, Räävelin tuomari, s. noin 1320, k. Tallinna.
Puoliso: NN
Lapset:
Mårten. Tauluun 37.

Taulu 39
4. Erik Krank, vouti, k. Turku.
Puoliso: Karin
Lapset:
Margareta Eriksdotter. Tauluun 24.

PH

[Pekka Hiltunen]

Jos oikein nuukiksi ruvetaan niin asiahan meni näin: Anders Mattsson osasi maatöitten ohella sepäntyöt. Kun hänellä sen lisäksi oli vielä puusepän ja sorvarin taidot, kykeni hän rakentamaan tuuli- ja vesimyllyjä. Voi olla, että on tullut osakkuuksia ja provisioita niin paljon, että jauhosäkki toisensa jälkeen on kilahtanut Andersin kukkaroon kuparina ja hopeana.

Ja kaikki höpötys ihmeellisistä ja jaloista esivanhemmista on pelkkää humbuukia. Laiskat veljenpoikain pojat ovat ehkä kuvitelleet, että elämä oli ennen muinoin, professori Stodiuksen aikaan, paljon helpompaa, kun oli ylhäisiä tukijoita. Tätä tämmöistä touhua, ihmisten laiskistumista sukupolvi toisensa jälkeen kutsutaan sitten kulttuurievoluutioksi.
PH

[Antti Järvenpää]

......

Uskon, että Henrik Hansinpojan kytkös tässä on tekninen, ei sukukytkentäinen. Eihän tästä selviä sekään, kuka asiaan liittyvä on aikoinaan ja milloin Henrik Hansinpojalta lainannut 60 taalaria vastaavan summan joitakin Ispoisen alaisia panttiparselleja vastaan (varmaankin joku, jonka nimi ilmenee Ispoisesta veroluetteloissa). Verojen maksamista varten se on aika todennäköisesti otettu.


terv Matti Lund

Tässä Kaarinan käräjillä 1624 käsitellyn perinnönjaon osallisina ovat olleet seuraavat sisarukset:

Vainajat: Karin Knutsdotter (isä Knut Henriksson till Kalfnäs), pso 1 Mickel Mattson (Anckarfjell) k.n. 1575, pso II n.1575 Måns Sigfridsson, tallimestari.

Lapset I aviosta (perunkirja ja Ramsay):
- Simon, eli pidempään kuin isänsä, mutta kuoli ennen äitiä
- Jakob, eli pidempään kuin isänsä, mutta kuoli ennen äitiä
- Tomas Mickelsson, till Storgården, pso N.N. Mickelsdotter (Fogelhuvud), pso II Elsa Duwall
- Karin Mickelsdotter, pso Matts Henriksson (Bock af Bukkila)

Lapset II aviosta (Perunkirja ja Ramsay)
- Johan Månsson till Kalfnäs, pso Valborg Jacobsdotter (Svärd)
- Erik Månsson till Ispois, pso I Gunilla Erikintytär, pso II Anna Speitz
- Anna Månsdotter pso Tammisaaren khra Arvid Tomae
- Brita, mainitaan Piikkiön käräjillä 1624

Varsinainen jako oli ilmeisesti tehty 1612 Nils Erikssonin toimesta, jolloin perintö oli jaettu Karin Knutintyttären jälkeen, koska ilmeisesti sitä ennen ei oltu jaettu Måns Sigfridinssonin omaisuutta, mutta kylläkin Mickel Matssonin omaisuus, joka näkyy siinä, että äidin hallussa oli vain kuolleiden veljien osuus Storgårdenista.

Dokumentti alkaa seikkaperäisellä selvityksellä perinnöstä, jossa on käyty läpi pesän omaisuus, ja todettu, että se on jaettu 3 osaan, josta 1 osa on määrätty I avion lapsille äitinsä jälkeen ja 2 osaa on määrätty II avion lapsille äitinsä ja isänsä jälkeen. Tästä myös tavallaan käy esille se, että Tomas ja Karin ovat jo perineet isänsä Mickel Mattsonin jälkeen.

Tässä 1624 perinnön käsittelyssä näkyy, että Årlax oli pantattuna 168 taalarin summasta 1604-1616 ja Ispois 1586 - 1611. Lisäksi pesään oli kohdistunut linnankirjuri Henrik Hanssonin saatava 60 taaleria, josta ei mainita panttia, mutta kuitenkin se, että sisarukset ovat olleet siitä yhteisvastuullisia, ja että tämä velka on maksettu vuoteen 1619 mennessä, jolloin Henrik Hansson kuoli kevät talvella. Ilmeisesti voidaan olettaa, että vuoden 1612 perun jakoa ei oltu voitu laittaa käytäntöön, koska osa omaisuudesta oli pantattu ja pesällä oli lisäksi velkaa.

Mielenkiintoista tässä on Henrik Hanssonin saatava, joka vaikuttaa mielestäni aika kummalliselta. Entisenä linnankirjurina ja sen ajan taloushallinnon asiantuntijana hän tuskin olisi antanut 60 taalerin velkaa kellekään ilman panttia, jota panttia ei kuitenkaan tässä asiakirjassa mainita. Vaikka Erik Monsson sanoo maksaneensa kyseisen velan, niin viitatessa sisarustensa yhteisvastuullisuuteen, uskoisin tässä tarkoitettavan kaikkia sisaruksia - niin täysiä kuin sisaruspuoliakin, jotka olivat olleet yhteisvastuullisia tuosta 60 taalerin velasta. Missään nimessä tässä ei ole kyse yksittäisen tilan tai jonkun pesän osallisen veroveloista. Pesänhoitaja toki olisi voinut tehdä pesää koskevaa velkaa, mutta tässä ei ole kaikki omaisuus ollut yhden hallussa, joten se on poissuljettu ajatus.

Koko pesän yhteisenä tekijänä on äiti Karin Knutintytär, joten tämän velka ehkäpä liittyy häneen. Ilmeisesti Rundt on ajatellut asiaa hiukan pidemmälle. Kun Karin Knuutintyttären isä Knut Henrikinpoika oli Sjundby suvun lapsia ja Malin Henrikintyttären veli, niin tässä lienee se yhtymäkohta muista tutkimuksista, jotka ovat panneet hänet rakentelemaan Malin Henrikintyttärestä linnankirjuri Henrik Hanssonin äitiä. Ilmeisesti Rundt on ajatellut, vaikkakaan ei ole kirjoittanut sitä minnekään esille, että Henrik Hansson olisi saanut tuon 60 taaleria perintö-osana, jostakin jakamattomasta perintö osuudesta Sjundby-suvusta sitä kautta, että tuo osuus olisi ollut jakamattomana Karin Knuutintyttären hallussa. Tämäkään ei tunnu kovin todennäköiseltä, sillä Malinilla oli ainakin Ramsayn mukaan yhteisiä osuuksia veljensä Jakobin kanssa, mutta ei Knutin kanssa.

Sellainen pieni yksityiskohta käy silmääni, että Kalfnäsistä kuolinpesän halussa oli 1/3 osa, ja en oikein osaa pohtia, miten sellainen osa sinne olisi päätynyt.

[Pekka Hiltunen]

8. Petrus Bonh, Joachim Wargentin, Welam W., Henrik Tawastin leski (Margareta Pontusdotter, huomautus ak. PH), Jacob Flachseniuksen v:mo, Johan Tolpon v:moPH

Höpsis, Margareta jätti hopmannin leskeksi ja tämä otti vanhoilla päivillään vielä 3:nnen vaimon.
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166146

Vain huomio Ispoisista, 1571 siellä näkyy Eskill Knutsson Sigfridin lb.
Viimeisen kerran 1596 näkyy Eskill.

Tämä ei voine olla Eskill Månsson.

Voisiko olla Karinin Knudssdr:n veli joka viljelee Ispoista.
Puoliso voisi olla Sigfridin tytär.

Velka 60 olisi silloin Karinin ja veljensä osuuksista perintöihinsä.

[Matti Lund]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166146

Vain huomio Ispoisista, 1571 siellä näkyy Eskill Knutsson Sigfridin lb.
Viimeisen kerran 1596 näkyy Eskill.

Tämä ei voine olla Eskill Månsson.

Voisiko olla Karinin Knudssdr:n veli joka viljelee Ispoista.
Puoliso voisi olla Sigfridin tytär.

Velka 60 olisi silloin Karinin ja veljensä osuuksista perintöihinsä.


Luulisin niin, että paljon puhutun 60 taalarin velan on joutunut ottamaan Ispoisen faktinen viljelijä hädässä talon ylläpitämiseksi ja talon velvoitteista suoriutumiseksi jossain vaikeassa tilanteessa.

Se on saattanut olla aivan hyvin tämä Esko Knuutinpoikakin tai hänen seuraajansa, eli nimi joka seuraa hänen jälkeensä. Mutta tämä Esko vaikuttaa todennäköisemmältä, koska niin pitkään aikaan ja niin sijoittuneena mahtuu enemmän vaikeuksia, jotka ruokkivat velan tarvetta. Tietysti velka on talon velkaa omistusoikeuden haltijan (Kaarina -lesken?) valtuutuksella eikä lampuodin yksityistä velkaa

Tämä Esko Knuutinpoika on paitsi siksi, että on ehkä juuri se henkilö, joka on löytänyt luotottajaksi linnankirjurin Henrik Hansinpojan, myös sikäli mielenkiintoinen, että hänet on otettu ennen Ispoisen panttaamista 1586, mutta hän pysyy pitkään myös pantatun Ispoisen lampuotina, siis kahden suvullisesti aivan vieraan eri omistajan alaisuudessa, luotettuna.

Laitan vielä kerran tuon velka-asian käsittelyn Piikkiön tuomiokirjasta vuodelta 1624 (s. 21):

" The 60 dalr pnr som Erick Monsson enskyltt och af sit egitt betalt hafur, S: Henrich Hansson i Åbo sampttlige syskones geldh efher som Nills Erichzsons bewijs wijdare förmäler. Tilsades och domder Johan Monsson samptt medh andre sysken att Underleggia och betala be:te Erick Monsson samma summa igen uthan någon afkorttningh. "


"Ne 60 taalaria rahaa, jotka Eerik Månsinpoika yksin ja omasta takaa on maksanut autuaalle Henrik Hansinpojalle Turusta kaikkien sisarusten velkaa sen mukaan kuin Nils Eerikinpojan todistus tarkemmin ilmoittaa, määrättiin ja tuomittiin Johan Månsinpoika muine sisaruksineen korvaamaan ja maksamaan takaisin mainitulle Eerik Månsinpojalle samana summana ilman mitään lyhennystä."


Sen verran korjaan aikaisempaa pikalausuntoani, että selvästikin tämän velan suoritus oli jo eroteltu kullekin perilliselle Nils Eerikinpojan toimittamassa vuoden 1612 perinnönjaossa ja oli ollut kaikille yhteisvastuullista velkaa, koska oli erääntynyt Ispoisesta siinä vaiheessa, kun Ispoinen ei ollut vielä yksinomaan Eerik Månsinpojan hallussa, vaan sillä yhteisellä pesällä, jolle se lunastettiin takaisin. Velka näyttäisi olleen edeltäjältä periytyvää velkaa takaisinlunastajien vastuulle. Sitä paitsi takaisinlunastusta seuraavana vuonna Ispoista hallinnoi sen kuolinpesän taholta omavaltaisesti Johan Månsinpoika, joka joutui ennen sen siirtymistä Eerik Månsinpojan hallintaan, hyvittämään saamastaan tuotosta kuolinpesän osakkaita kunkin osuuden mukaan.


Tarkkaa syytä tälle Henrik Hansinpojalta otetulle Ispoisen velalle (melko varmasti se oli sitä, muttei ehdottoman varmasti) tuskin saadaan selville, mutta edelleen olen vankasti siinä uskossa, että se oli jokin niistä yleisimmistä syistä, joiden takia velkaa jouduttiin ottamaan:

Tässä muutamia vaihtoehtoja yleisimmästä päästä (kun kiinteistökauppaa ei lasketa mukaan, vaan keskitytään juokseviin menoihin):

1. Veronmaksu
2. Siemenviljan ym. välttämätön osto aivan akuuttiin tarpeeseen
3. Vanhan velan erääntymisen siirto eteenpäin
4. Erääntyvät kanssaperillisten lunastukset
5. Palkollisten palkanmaksua varten
6. Tilan rakennustöitä varten
7. Herrasväen muut luotot, pikaluotot (opintojen rahoituksesta ei näyttäisi olleen tämän kuolinpesän kohdalla kysymys)

-----------------

Itse en siis pysty näkemään tällä 60 taalarilla mitään yhteyttä perintöön, ei edes tekniseen perinnönmaksun junailuun.

Uskon, että Henrik Hansinpojalle oli muodostunut liikkumavaraa harjoittaa tällaista (joustavaa ja tuottoisaa) luototusta ja tämä ilmitullut tapaus ei ollut suinkaan ainoa, vaan vähintään joitakuita muitakin oli ollut, mutta tuskinpa kovin paisunutta toimintaa se ei liene ollut, kun ei enempää ole toistaiseksi paljastunut.

Lisäksi en näillä tiedoilla usko, että kummallakaan Ispoista hallinneella aivan eri suvuilla olisi ollut pyrkimystä ottaa tilaa hoitavaksi väeksi sukulaisia, vaan sitä ennemminkin kartettiin. Ainakin Kaarina Knuutintytär ja hänen lapsensa eri katraista olivat järjestäneet lukuisat panttinsa aivan suvulle vieraitten kanssa. Ilmeisesti täällä oli tarkoitus ennaltaehkäistä omavaltaisuuksista herkästi syttyviä loputtomia riitoja suvun piirissä. Nythän yhtä sellaista jouduttiin oikeudessa puimaan Johan Månsinpojan osalta, joka oli ilmeisesti saanut yllytettyä Klaus Antinpojan kimppaansa murtamaan Eerik Månsinpojan tilapäisen viljavaraston oven lukon Ispoisessa ja nämä veijarit tuomittiin siitä murtautumisesta sakkoihin.

terv Matti Lund


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Tarkkaa syytä tälle Henrik Hansinpojalta otetulle Ispoisen velalle (melko varmasti se oli sitä, muttei ehdottoman varmasti) tuskin saadaan selville, mutta edelleen olen vankasti siinä uskossa, että se oli jokin niistä yleisimmistä syistä, joiden takia velkaa jouduttiin ottamaan:

Tässä muutamia vaihtoehtoja yleisimmästä päästä (kun kiinteistökauppaa ei lasketa mukaan, vaan keskitytään juokseviin menoihin):

1. Veronmaksu
2. Siemenviljan ym. välttämätön osto aivan akuuttiin tarpeeseen
3. Vanhan velan erääntymisen siirto eteenpäin
4. Erääntyvät kanssaperillisten lunastukset
5. Palkollisten palkanmaksua varten
6. Tilan rakennustöitä varten
7. Herrasväen muut luotot, pikaluotot (opintojen rahoituksesta ei näyttäisi olleen tämän kuolinpesän kohdalla kysymys)

-----------------

Itse en siis pysty näkemään tällä 60 taalarilla mitään yhteyttä perintöön, ei edes tekniseen perinnönmaksun junailuun.

terv Matti Lund

Pidetään tämä mielessä, mutta ei heitetä vielä kirvestä kaivoon muidenkaan vaihtoehtojen osalta.

Kun tuo velka on ollut ymmärtääkseni kaikkien sisarusten vastuulla, niin perintömielessä se ei olisi voinut tulla kuin äidin kautta. Siis kyseessä olisi äidiltä periytynyt velka, olkoon se luonteeltaan millaista hyvänsä. Laitan tästä hiukan pohdintaani, jos vaikka se herättäisi jossakussa jonkun mietteen.

Karin Knutintyttären mahdolliset perimykset (siis vaimon omaisuutta):
- I mies Mickel Matsson till Storgård Harvarö Piikkiö, huomenlahja Tomala
- I miehen äitiä ei tunneta
- II mies Måns Sigfridsson till Ispois Kaarina, huomenlahja Sundwijk (tällainen on Kemiössä Ramsay ilmoittaa tilaksi Sunis joka on Piikkiössä)
- II miehen äiti eli anoppi Valborg Sigfrid kirjurin vaimo eli 1594 Berttalassa Piikkiössä, rouva Kaarinan Maununtyttären seuralainen, voisiko periä jotakin tätä kautta?

- Karinin isä Knut Henrikinpoijalla oli rälssimaana Kalfnäs, Engelsby, Pedersö ja Skäggböle Kemiösssä
- Karinin äiti, voi olla se N.N. joka on kuollut ennen vuotta 1570 tai isän II pso Beata till Liesniemi (taustaa Stålarm suvussa). Ramsay veikkaa toista.

Jos Ramsayn veikkaus on oikein, olisi tämä Beata Olof Erikssonin (Stålarm) sisarentytär, ja äiti Brita? Kun Ramsayta käy läpi, niin jää epämääräinen olo, olisiko joku vuosi väärin tai puuttuisiko välistä joku sukupolvi, sillä muuten päädytään seuraavaan kuvioon Karinin mahdollisen äidin kautta:

Sisarukset (Ramsay):
- Arvid Eriksson (Stålarm)
- Olof Eriksson (Stålarm)
- N.N Eriksdotter (Stålarm),

N.N. Erikintyttären lapsi:
hustru Brita - Beata i Liesniemi joka oli perinnön sovittelussa äidin veljien poikien kanssa, pso Mickel Benktsson (Blåfjeld), pso II 1536 kirjuri Per Matsson, joka antoi Kosken (eli Ladjakosken) huomenlahjaksi vaimolleen (elossa ainakin 1570), (luultavasti) pso III noin 1571 Knut Henriksson.

Oheinen kaavio kuitenkin johtaisi siihen, että avioituessaan Knut Henrikssonin kanssa Beata eli Brita olisi ollut jo yli 50 vuotias, jolloin mahdollisuus siihen, että hän olisi ollut myös Karin Knutintyttären äiti, alkaa olemaan pienet, mutta ei aivan mahdottomat. Todennäköisempää on ilmeisesti se, että Ramsayllä on jokin sekaannus tällä kohdin, ja välistä puuttuu sukupolvi. Hiukan samoin on Karin Knutintyttären osalta. Jos äiti olisi Liesniemen Beata, tarkoittaisi sitä, että lapset olisivat syntyneet aikaisintaan 1585, kun taas hänen miehistään merkinnät ovat lähinnä 1570- ja 1580-luvulta.

- - - - - -

Ramsay on siis viitannut useammassa kohdassa siihen Brita tai Beata Liesniemeen, jonka äiti oli Stålarm veljesten sisko, mutta viittaukset ovat ristiriitaisia. Olen yllä ratkaissut asian niin, että olen laittanut Knut Henrikinpojan tämän Beatan III puolisoksi.

Tuosta velasta vielä sen verran, että vaikka Erik Monsson on sen maksanut henkilökohtaisesti Henrik Hannunpojalle, niin missäänhän ei sanota, että velka olisi koskenut Ispoista, eikä myöskään ole mitään puhetta siitä, että Ispois olisi panttina. Mielestäni tuo kohta pitäisi lukea siten, että yksi pesän osakas on maksanut muiden puolesta pesän velan Henrik Hanssonille ja perii sitä edelleen sisariltaan ja sisarpuoliltaan. Kyse on siis mielestäni pesänvelasta - olkoon se luonteeltaan minkälaista hyvänsä.

Noin ylipäätänsä itselleni tulee mieleen, että Karin Knuutintytär on ilmeisesti jäänyt leskeksi aika nuorena ja monen alaikäisen kanssa. Miehien kuolinvuodet eivät tosin ole tiedossa, mutta nämä panttaukset voisivat viitata tällaiseen asiantilaan. Jos lapset ovat syntyneet joskus 1585 jälkeen, on heistä ensimmäiset olleet täysi-ikäisiä vasta 1600-luvun puolella, joten asioiden hoidossa ja viljelysten ylläpidossa on ollut puutetta miehenpuolesta.

Tästä loppupohdinnasta tulee mieleen sekin, että olisko Henrik Hansson voinut olla holhoojan ominaisuudessa syystä tai toisesta, jota emme tiedä tai siten, että yhteys tulee Henrik Hanssonin I vaimon Biritan kautta.

[Maisa M]

2. Kysymys- JOS Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi Jeremias Esping-Agricolan tytär, ketä olisivat hänen esi-vanhempansa siinä tapauksessa ja löytyykö näiden jälkeläisiä Ericuksen perheen ja lasten perheiden lähipiiristä.


2:

Taulu 1
1. NN Jeremiae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves) ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Lapset:
Ericus Erici, koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639

Taulu 2
2. Jeremias Eliae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Carin Mattsdotter Carpelan Vanhemmat taulusta 24.
Lapset:
NN Jeremiae. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Elias Simonis Esping
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Karin Eliae
Jeremias Eliae. Tauluun 2.
-----------------
PH

Benedictus kysyi (lainaus 1) Ericus Erici Alftanin äitiä, että jos hän olisi tuo Jeremias Esping-Acricolan tytär, niin Pekka Hiltunen vastasi näin (jälkimmäinen lainaus):

Siinä Malin Henriksdr on Hästesko. Toisaalla on jo sanottu Malinin olleen Sjundby-sukua. Eikö tästä jo riittäisi Malinin miehelle Hans Olofssonille sukunimeä, vai eikö tässä olekaan yhdestä ja samasta Malinista kyse?
Kysyy vähän hölmösti
Maisa M :confused:

PS. Millainen oli Hästesko-suvun sinetti? Arvattavasti jotain hevosenkenkää...:p: Tulee mieleen kirjailija Elsa Hästesko-Heporauta.

[Antti Järvenpää]

- Karinin isä Knut Henrikinpoijalla oli rälssimaana Kalfnäs, Engelsby, Pedersö ja Skäggböle Kemiösssä
- Karinin äiti, voi olla se N.N. joka on kuollut ennen vuotta 1570 tai isän II pso Beata till Liesniemi (taustaa Stålarm suvussa). Ramsay veikkaa toista.

Jos Ramsayn veikkaus on oikein, olisi tämä Beata Olof Erikssonin (Stålarm) sisarentytär, ja äiti Brita? Kun Ramsayta käy läpi, niin jää epämääräinen olo, olisiko joku vuosi väärin tai puuttuisiko välistä joku sukupolvi, sillä muuten ............ .

Pitää oikoa itseään.

Ramsayn täytyy olla väärässä sen suhteen, että Beata till Liesniemi olisi Karin Knutintyttären äiti. Syynä yksinkertaisesti se, että Karin oli aviossa jo 1570 luvulla ja toinen mieskin oli Piikkiön Storgårdissa -70 luvun puolivälissä. Joten Karinin äiti on tuntematon N.N., koska Beata on Knut Henriksonin vaimona n. 1571.

Joka tapauksessa SAYn perusteella vaikuttaisi, että Karin on jäänyt leskeksi niihin aikoihin kuin tiiojen panttaukset alkoivat. Vuodella 1588 on SAY:ssa Mons Sigfredssonin kohdalla kirjain S ja Ramsay kertoo hänen olleen 1585 entinen tallimestari.

Se, että Knut Henriksson olisi ollut Beata tai Brita Liesniemen III puoliso, voisi sen sijaan pitää paikkansa, mutta Karin Knutintytär tuskin on perinyt sieltä mitään. Joten palataan siihen, että emme tiedä Karin Knutintyttären äidin nimeä. SAY:n mukaan vaikuttaisi lisäksi siltä, että Knut Henrikinpoika on kuollut n.1604, sillä viimeinen kirjaus on tuolta vuodelta.

Siis Kaarin Knutintytär on leskenä 1588, jolloin ensimmäisen avion lapsista joku voi olla jo täysikäinen, mutta II avion lapset ovat alaikäisiä. Itse asiassa Ispoisin panttaa Kaarinan lankomies, joten se on tuolloin eri sukuhaaran hallinnassa, mutta se lunastetaan tähän sukuhaaraan 1611.

Kun pohdin, olisko Henrik Hansson voinut olla tässä pesässä alaikäisten lasten holhoajana, voisi se selittää hänen rooliaan ainakin 1500-luvun loppupuolella, mutta isoisän kuollessa 1604, ovat jo kaikki lapset olleet vähintäänkin täysi-ikäisyyden kynnyksellä.

[Matti Lund]

...

Kun tuo velka on ollut ymmärtääkseni kaikkien sisarusten vastuulla, niin perintömielessä se ei olisi voinut tulla kuin äidin kautta. Siis kyseessä olisi äidiltä periytynyt velka, olkoon se luonteeltaan millaista hyvänsä. Laitan tästä hiukan pohdintaani, jos vaikka se herättäisi jossakussa jonkun mietteen.



Tätä mieltä olen ollut koko ajan itsekin. Pahoittelen sitä, jos olen hämärtänyt jotenkin tätä seikkaa pohdinnoillani velan mahdollisesta lähteestä tai syntymekanismista.





Tuosta velasta vielä sen verran, että vaikka Erik Monsson on sen maksanut henkilökohtaisesti Henrik Hannunpojalle, niin missäänhän ei sanota, että velka olisi koskenut Ispoista, eikä myöskään ole mitään puhetta siitä, että Ispois olisi panttina. Mielestäni tuo kohta pitäisi lukea siten, että yksi pesän osakas on maksanut muiden puolesta pesän velan Henrik Hanssonille ja perii sitä edelleen sisariltaan ja sisarpuoliltaan. Kyse on siis mielestäni pesänvelasta - olkoon se luonteeltaan minkälaista hyvänsä.


Nimenomaan pesänvelasta.

Vastaanotostasi päätellen olen nähtävästi ilmaissut hämärästi sen, miten se ei ole minun mielestäni perillisen perintövelkaa, vaan pelkkää vieraan henkilön perintävelkaa.

Tottakai Eerik Månsinpoika on joutunut maksamaan muiden osakkaitten puolesta pesän velan ja oikeus julisti tästä hyvityslaskupäätöksen Nils Eerikinpojan vuoden 1612 jakotoimituksen mukaisesti. Tätäkin tarkoitin.

Olen sillä kannalla, että todennäköisimmin se oli rasitteena Ispoisesta, joka lunastettiin takaisin suvulle Mälikkälän Kaarina -lesken ynnä muiden talon tileihin kertyneitten velkojen maksulla pois. Mutta vaikka se oli tullut äidinperintönä pesän osakkaitten vastuulle, Kaarina Knuutintytär ei ollut välttämättä mitenkään osallistunut velan ottamiseen, vaan se saattoi olla aivan hyvin panttaajien ottamaa talon tileihin kertynyttä velkaa.

Vuoden 1624 tuomiokirjasta ei ilmene tarkemmin sitä, milloin Ispoinen siirtyi yksinomaan Eerik Månsinpojalle.

Asiasta voi yrittää kuitenkin tehdä epäsuoran laskun. Ensiksikin tilanhoitajana pesän puolesta (en ole tarkistanut, käyttikö hän vielä lampuotia) oli ensin vuoden Johan Månsinpoika, joka kuitenkin "kääri koko vuoden tuoton omiin liiveihinsä" vuonna 1612, jonka joutui kuitenkin oikeuden edessä hyvittämään osakkaille 1624. Tämän jälkeen seurasi joitakin vuosia Eerik Månsinpoika Ispoisen tilanhoitajana pesän puolesta niin, että ennen siirtoa hänelle yksinomaan, oli kertynyt yhteisvastuullinen 60 tynnyrin tuotto, josta Eerik Månsinpoika oli ottanut oman osuutensa 20 tynnyriä, mutta pakannut muiden sisarustensa osuuden 40 tynnyriä erääseen Ispoisen tyhjänä olleeseen olotupaan ja plommannut sen. Niin asian tulkitsen (aritmeettisesti). Näihin 40 tynnyriin siis kävivät Johan Månsinpoika ja Klaus Antinpoika käsiksi murtamalla Eerik Månsinpojan lukitseman tuvanoven ja Johan Månsinpoika oli "hakenut omansa pois". Klaus Antinpoika oli ollut lähinnä apurina, koskapa joutui maksamaan ainoastaan 40 markan sakot, kun taas sen ohella Johan Månsinpoika joutui korvaamaan veljelleen niin monelta vuodelta kuin tämä oli siinä menettänyt. Tässähän oli ollut kolme lautamiestä silminnäkijätodistajina.

Käsitän siis tuon 60 tynnyrin tuoton vaiheen vielä pesänhallinnon vaiheeksi ja sen jälkeen alkaneen vaiheen Eerik Månsinpojan omana vaiheena Ispoisessa. Myös Henrik Hansinpojan velanmaksun erääntymisen ajoittuminen niin, että Eerik Månsinpoika joutui sen maksamaan, voi merkitä ennen muuta sitä, että Eerik Månsinpoika olisi hoitanut sitä pesän hallinnoinnin roolissa kuin Ispoisen isännän roolissa, vaikkakin se Ispoisen velka, joka oli otettu ennen Ispoisen joutumista yksinomaan Eerik Månsinpojan haltuun, oli joka tapauksessa yhteistä velkaa ja kaikki pesän velka, mistä pesän kartanosta peräisin tahansa, vuoden 1612 perinnönjakoon asti oli tiettyä ja yhteisesti jaettua velkaa.



Noin ylipäätänsä itselleni tulee mieleen, että Karin Knuutintytär on ilmeisesti jäänyt leskeksi aika nuorena ja monen alaikäisen kanssa. Miehien kuolinvuodet eivät tosin ole tiedossa, mutta nämä panttaukset voisivat viitata tällaiseen asiantilaan. Jos lapset ovat syntyneet joskus 1585 jälkeen, on heistä ensimmäiset olleet täysi-ikäisiä vasta 1600-luvun puolella, joten asioiden hoidossa ja viljelysten ylläpidossa on ollut puutetta miehenpuolesta.


Noinhan sitä juolahtelee mieleen. Mutta ilmeisesti myös veljekset Eerikki ja Johan, varsinkin Johan, näyttäisivät olleen hankalanpuoleisia miehiä, eivät tulleet keskenään toimeen, ja näyttäysivät hoitaneen asioitaan aika sekavasti.


Tästä loppupohdinnasta tulee mieleen sekin, että olisko Henrik Hansson voinut olla holhoojan ominaisuudessa syystä tai toisesta, jota emme tiedä tai siten, että yhteys tulee Henrik Hanssonin I vaimon Biritan kautta.

Tuomiokirjasta ei tule suoranaisesti holhoojuuksia esiin, mutta kun pastori Arvid koko ajan edustaa kumpaakin Månsintyttärtä, niin hän tehnee sen naimattoman kälynsä osalta myös laillisena holhoojana.

En ihmettelisi, vaikka kuolinpesän holhooja olisi useammasti vaihtunut ja jonkinlainen "erotuomari" olisi pitänyt asettaa sen suojelemiseksi Johan Månsinpojan pesänrokotuksia vastaan.


terv Matti Lund

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703898
Tuossa ohessa mainittiin, että Sigfrid kirjurin leski Valborg eli Berttalassa Piikkiössä.

1602 näkyy Valborg, Mikä syy Perttalassa oloon?
1606 Simon Eriksson/Ersson

1589 Lasse Prytz vai Prijtz
Lars Olofsson nobilis

Vaikka tämä vetää asian sivusta, uteluttaa, oliko Simon jotain Valborgin sukua, vai miksi oli Berttalassa.
Oheisessa liitteessä on tuo Lars ja Simon mainitut. En oikein tajunnut kumminpäin meni juttu, mutta kai Simo oli Lassen vävy eli oliko Anna Larsdr Simon vaimo.

[Matti Lund]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703898
Tuossa ohessa mainittiin, että Sigfrid kirjurin leski Valborg eli Berttalassa Piikkiössä.

1602 näkyy Valborg, Mikä syy Perttalassa oloon?
1606 Simon Eriksson/Ersson

1589 Lasse Prytz vai Prijtz
Lars Olofsson nobilis

Vaikka tämä vetää asian sivusta, uteluttaa, oliko Simon jotain Valborgin sukua, vai miksi oli Berttalassa.
Oheisessa liitteessä on tuo Lars ja Simon mainitut. En oikein tajunnut kumminpäin meni juttu, mutta kai Simo oli Lassen vävy eli oliko Anna Larsdr Simon vaimo.


Olematta lainkaan perehtynyt asiaan, näen pelkällä luvulla:

Valpuri -niminen nainen on siinä Perttalan omistaja ja on siksi kirjattu Perttalaan.

Kruununtalo. Simuna Eerikinpoika on "ofrälse" eli ei ole rälssimies, mutta on naimisissa rälssimiehen tyttären kanssa. Suorittaa täyttä ratsupalvelusta verotalon puolesta. Rälssimiehen tytär on ollut aikaisemmin naimisissa niin ikään "ofrälsen" miehen nimeltään Lasse Pryss kanssa.

Mainitaan säterinä 1614-15.

Muita nimiä ei tällä sivulla Perttalassa ole.

Sitä onko Valpuri -niminen nainen mahdollisesti viitatun rälssimiehen tytär vai rälssittömien miesten anoppi tai jotain muuta, ei voi tämän sivun perusteella tarkasti päätellä, mutta koska hän on aivan alussa rälssimiehen leski, voi hän olla aivan jompaa kumpaa vain, jos ei ole muuta tarkennusta antaa?


terv Matti Lund

[Benedictus]

Karin Knutintyttären mahdolliset perimykset (siis vaimon omaisuutta):
- I mies Mickel Matsson till Storgård Harvarö Piikkiö, huomenlahja Tomala
- I miehen äitiä ei tunneta
- II mies Måns Sigfridsson till Ispois Kaarina, huomenlahja Sundwijk (tällainen on Kemiössä Ramsay ilmoittaa tilaksi Sunis joka on Piikkiössä)
- II miehen äiti eli anoppi Valborg Sigfrid kirjurin vaimo eli 1594 Berttalassa Piikkiössä, rouva Kaarinan Maununtyttären seuralainen, voisiko periä jotakin tätä kautta?
Mistä tulee tieto, että Valborg on Sigfrid Kirjurin leski?

Jos on, niin kuka on se Berttalan vaimo, jonka 1. mies on Lasse Olofsson Prytz ja toinen Simon Eriksson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702749
Yllä olevan mukaan Lasse Prytz olisi nobilis
Håkan Prytz Turun porvari ? Vai oliko Anders.
Kuitenkaan Lars Olofssonia tai Olofia en löydä nyt äkkiä suvusta.

Jos Valborg omistaa Berttalan, niin onko omaa perintöään.

Mons sigfridsson antaa Karin Knutsdr huomenlahjana Sundwijkin, mikä lienee tuossa oleva:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1305002

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307545

Lienee niin, että Sundwijk tulee Sigfrid kirjurilta. Norrsundvikissä myöhemmin aika mielenkiintoisia nimiä.

[Matti Lund]

Vuoden 1624 tuomiokirjasta ei ilmene tarkemmin sitä, milloin Ispoinen siirtyi yksinomaan Eerik Månsinpojalle.



terv Matti Lund

Tuohon kohtaan olisi annettavana tieto Laguksen teoksesta "Undersökningar om finska adelns godz och ätter" (s. 213), jonka mukaan Eerik Månsinpoika on omistanut Ispoisen 1626-51, joten ei ole ihme, ettei haltuunottoa näy vielä vuoden 1624 tuomiokirjasta. Siten Ispoinen olisi ollut kuolinpesän hallinnassa 1611-25, kokonaista 14 vuotta.

Saman sivun tiedon mukaan veljekset Jaakob, Knut ja Bertil Henrikinpojat olivat saaneet Joh. kastajan päivää edeltävänä torstaina 1559 vahvistuksen heidän isänsä Henrik Östeninpojan aikaisemmin saamalle kuninkaalliselle rälssikirjeelle, jonka kuningas Kristianin joukot olivat vieneet ryöstäessään puhtaaksi Kalmusnäsin. Siis kadonneen kirjeen kautta Henrik Östeninpoika oli saanut Kalmusnäsille kuninkaan rälssikirjeen. Knut -herra omisti tämän tiedon mukaan Kalmusnäsin 1561-1604. Myöhemmin se joutui majuri Johan Kristerinpoika Gyllenhjertalle, jonka tytär Margreta sen peri ja vaihtoi sitten pois. Isonvihan jälkeen omistaja oli kreivi Reinhold Nieroth, joka myi sen kauppakirjalla 8.9.1729 langolleen kapteenille ja vapaaherralle Klas Hermaninpoika Flemingille ja myöhemmin 1700 -luvulla se joutui Bremerin suvulle, joka omisti sitä sitten pitemmän aikaa.

terv Matti Lund

[Benedictus]

Valborg, kirjuri Sigfridin vaimo olisi siis Kaarina Maununtyttären matkaseuruetta.
Henrik Hansson samalla matkalla.
Löytyykö tälle Valborgille missään isännimeä?

Onko näissä matkaseuralaisissa muita henkilöitä, jotka saattaisivat jotenkin liittyä tuohon Ispoisten kartanon ympyrään?

Ajatus Ericus Erici Alftanuksen äidistä Jeremias Espingin tyttärenä on sinänsä kiinnostava Kaarina Maununtyttären suhteen, koska Jeremiaan sisaren Karinin poika Jeremias Petri Paransulkanus oli Kaarinan Liuksialan saarnaajana.
Veljensä Johannes Petri Walstenius taas Loimaan kirkkoherrana, jossa myös Clas Brennerus oli ennen Taivassaloa.

Matts Michelsson Carpelan on vihitty 18.4. 1557 Margareta Eriksdr Krankin kanssa.
Tällöin hänen tyttärensä iän suhteen hyvin voisi olla Ericuksen äiti.

[Antti Järvenpää]

.....Mistä tulee tieto, että Valborg on Sigfrid Kirjurin leski?.....

Epäilisin, että tieto löytyy useasta paikasta. Yleensä leski kirjoitti kuninkaalle kurjuudestaan ja köyhyydestään ja yleensä sai kirjoituspalkkioksi jonkinlaisen lahjakirjeen - elatusta tai verovapautta. Kirjallisissa lähteissä, kuten Ramsayssä Vappu ilmoitetaan Sigfrid kirjurin vaimoksi, joka eli leskenä Berttalassa. Oletettavasti Ramsay on siis törmännyt vähintään yhteen tuollaiseen mainintaan, joita varmaankin on monia. Tässäkin keskustelussa on tullut esille yksi viite, jossa tuo leskeys on mainittu, nimittäin Turun linnan vieraskirjan kohta, jossa luetellaan rouva Kaarinan saattojoukko Liuxialaan http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849053

Toisena tuossa on Henrik Hansson (ei varmaa kuka niistä monesta tuon ajan samannimisestä), ja 14. hustru Walborg S: Sig:d Schriffuers (Edesmenneen Sigfred kirjurin vaimo Walborg).

Miksi Vappu on Berttalassa, on vaikea tai helppo kysymys. Perusvastaus lienee se, että hän omisti sen. Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin tuona aikana aatelisnaisen omaisuus pysyi naisen omaisuutena vaikka hän oli aviossa ja mies halitsi sitä omaisuutta. Mies ei voinut myydä tai hukata vaimon omaisuutta noin vain.

En ole lukenut jokaista tuon ajan perintökaaren osaa niin tarkasti, mutta puolison kuoltua, perivät lapset kuolleen puolison omaisuuden, mutta ei elävän. Vähän samaan tapaan kuin nykyään, kun toinen vanhemmista kuolee, puolet menee lapsille ja toinen puoli on lesken osuus, mikäli omaisuudesta ja perimisestä ei ole tarkempaa tietoa. Tuohonaikaan tiedettiin tarkaan, mikä oli tullut vaimon ja mikä miehen puolelta.

Siis jos Valpuri asui Berttalassa, niin se oli hänen perintörälssiä, kaupan kautta hänelle tullutta, maata johon hän oli saanut rälssivapauden tai mahdollisesti huomenlahja.

[Matti Lund]

...
Ajatus Ericus Erici Alftanuksen äidistä Jeremias Espingin tyttärenä on sinänsä kiinnostava ...

Matts Michelsson Carpelan on vihitty 18.4. 1557 Margareta Eriksdr Krankin kanssa.
Tällöin hänen tyttärensä iän suhteen hyvin voisi olla Ericuksen äiti.


Laguksen "Undersökningar om finska adelns godz och ätter" (G W Lagus) sivuilla 271 ja 304 mainitaan Perttalasta vain muutama seikka, mitkä ilmenevät SAY -luettelostakin, eli yksinäisrustholli Piikkiössä, jota Simuna Eerikinpoika asui itse vuonna 1613. Vuonna 1651 tilukset otettiin Grels Martinpojan (aateloitiin 1634, Lund -sukua) ja vuonna 1672 Niilo Fogelhufwudin säteriksi. (Tarkempia tietoja haltija-ajoista löytynee "Nicander-Jutikkalasta"!).

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Vielä vähän "taustatietoja" kronikkaan.

Jos pitäisi paikkansa aiemmin esittämäni väite, että Taivassalon Fagernäsin vuokraaja Henrik Wärdh, joka oli professori, Taivassalon kkhra Petter Bergiuksen vävy, oli Alftanusten Erik Hanssonin veljen Henrik Hanssonin pojanpoika, niin silloin hänen vaimonsa Anna Petterintytär Bergian äidin äidin äidin äidin isän isä oli Lenan kkhra Canutus Petri Gestricius (1526-1610), kuningas Erik XIV:n hovisaarnaaja.
PH

[Pekka Hiltunen]

Valborg, kirjuri Sigfridin vaimo olisi siis Kaarina Maununtyttären matkaseuruetta.
Henrik Hansson samalla matkalla.
Löytyykö tälle Valborgille missään isännimeä?

Onko näissä matkaseuralaisissa muita henkilöitä, jotka saattaisivat jotenkin liittyä tuohon Ispoisten kartanon ympyrään?

Ajatus Ericus Erici Alftanuksen äidistä Jeremias Espingin tyttärenä on sinänsä kiinnostava Kaarina Maununtyttären suhteen, koska Jeremiaan sisaren Karinin poika Jeremias Petri Paransulkanus oli Kaarinan Liuksialan saarnaajana.
Veljensä Johannes Petri Walstenius taas Loimaan kirkkoherrana, jossa myös Clas Brennerus oli ennen Taivassaloa.

Matts Michelsson Carpelan on vihitty 18.4. 1557 Margareta Eriksdr Krankin kanssa.
Tällöin hänen tyttärensä iän suhteen hyvin voisi olla Ericuksen äiti.

Pappisluettelo - Naantali

Kirkkoherrat

Mikael Henrikinpoika, Raision kirkkoherra (1554-69)
Yrjänä Mikaelinpoika, Raision kirkkoherra (1571-77), Naantalin kirkkoherra (1577-92)
Olaus Eskelinpoika (1562-1612)
Gabriel Petri Melartopæus (1612-33)
Johan Walstenius (1634-40)
Kirkkoherrat ja Akatemian professorit

Juhana Terserus (1640-48)
Georgius Alanus(1648-53)
Martti Stodius (1654-75)

Johan Walstenius (joka otti nimensä Naantalista, lat. Vallis gratiae) siirtyi Loimaalle siis siitä syystä, että Naantalin kkhran virka varattiin perustetun Turun akatemian professoreitten leipätyöksi.

Y.o:n perusteella kronikan suvun kantaisää Erik Hanssonia on vaikeaa erottaa Henrik Hanssonista, joka vääjäämättä nytkin siis näyttäisi osoittautuvan hänen veljekseen.
PH

[Antti Järvenpää]

Laguksen "Undersökningar om finska adelns godz och ätter" (G W Lagus) sivuilla 271 ja 304 mainitaan Perttalasta vain muutama seikka, mitkä ilmenevät SAY -luettelostakin, eli yksinäisrustholli Piikkiössä, jota Simuna Eerikinpoika asui itse vuonna 1613. Vuonna 1651 tilukset otettiin Grels Martinpojan (aateloitiin 1634, Lund -sukua) ja vuonna 1672 Niilo Fogelhufwudin säteriksi. (Tarkempia tietoja haltija-ajoista löytynee "Nicander-Jutikkalasta"!).

terv Matti Lund

Vaikka tämä Berttala ei luultavasti liity mitenkään Abrahamin kroniikkaan, niin kansalaisen karttapaikan mukaan, se sijaitsee Linnunpään kartanon vieressä. Linnunpää on taasen se kartano, joka on mennyt Sigfrid kirjurin toiselle pojalle eli Henrik Sigfridinpojalle.

Berttala on siis aivan Linnunpään naapurissa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=519&map.y=267&e=252366&n=6701764&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Ramsay tietää tästä Berttalasta seuraavaa (tosin pitäjä on ilmeisen väärin).

Grels Mårtensson (tab. II), till Nautela i Pikis socken, f. i Sverige. Egde äfven Berttala i Sagu, "i arf efter Lars Prytz" (8). Inskrefs 1634 på riddarhuset med namnet Lund, ehuru han själf uttryckligen bad att få kallas "Hästesko", efter vapnet.

Eli tuo Lars Pryts on ehkäpä sukuun tullut aateliton vävy, jonka sukulaisia on sitten Lund suvussa. Joka tapauksessa tila on sitten palautunut Fogelhuvud sukuun tuon Matin kaivaman tiedon perusteella.

Minulle tuo Pryts on aivan tuntematon, mutta jotenkin tuntuisi, että tämän nimisiä olisi ollut porvareina ja pappeina.

[Pekka Hiltunen]

Minulle tuo Pryts on aivan tuntematon, mutta jotenkin tuntuisi, että tämän nimisiä olisi ollut porvareina ja pappeina.

Karkun kkhran Jöran Prytzin jälkeläisiä löytyy kyllä yo-matrikkelista useitakin, mutta on tainnut olla näitä eri Prytz-, Pryz- ja Pryss -sukujakin lukuisia ehkä jo 1500-luvun puolella.
PH

[Matti Lund]

Ramsay tietää tästä Berttalasta seuraavaa (tosin pitäjä on ilmeisen väärin).



Eli tuo Lars Pryts on ehkäpä sukuun tullut aateliton vävy, jonka sukulaisia on sitten Lund suvussa. Joka tapauksessa tila on sitten palautunut Fogelhuvud sukuun tuon Matin kaivaman tiedon perusteella.

Minulle tuo Pryts on aivan tuntematon, mutta jotenkin tuntuisi, että tämän nimisiä olisi ollut porvareina ja pappeina.


Jatkan tuon Laguksen siteeraamista (s. 53, s. 271-272) kun kummoisempaakaan ei ole käden ulottuvilla (Laguksella on suuri tietämys, mutta samaan hengenvetoon luetellaan kaikenlaiset versiot sukujuurista, vaikka Lagus itse sitten kannattaa yleensä lähinnä oikeaksi osoittautunutta).

Ruotsin ritarihuoneeseen oli introdusoitu kaksi riikinruotsalaista Prydz -sukua, nro 702 aateloitu 1662 ja nro 1269 aateloitu 1693, joista jälkimmäinen sammui heti kättelyssä ritarin naimattomuuteen.

Vanhin Suomen Prydz / Pryss -suku on Laguksella Yrjänä Prydzin suku, jota ei ole introdusoitu, mutta Yrjänä Prydz sai rälssikirjeen Juhanalta 22.9.1587 tai 22.9.1589 (en osaa sanoa kumpi on oikea vuosi, myös etunimestä on niin kirjaus "Jören" kuin "Jöns"), ja suku omisti kaksi säteriä Ytebyn ja Inderön Satakunnassa. Yrjänän vaakuna on aivan erilainen kuin Ruotsin Prydzeillä. Asepalvelua vastaan Prydz ja hänen perillisensä saivat rälssin kaikkiin kartanoihinsa.



Tämä Yrjänä, joka oli varusmestari 1.3.1593, kun hän vannoi uskollisuudenvalan Sigismundille, oli mukana monissa melskeissä 1590 -luvulla. Laguksen mukaan hän olisi kuollut noin 1609 ja tämän jälkeen hänen leskensä Beata Grelsintytär sai omistukseensa kartanot. Lagus olettaa Prytzin tyttären olleen naimisissa Otto Grothusenin kanssa.

Yrjänän aikalainen Hans Prytz on saanut rälssikirjeen 6.10.1602 Kaarle IX:lta Pouken taloon Viipurin pitäjässä, mutta heidän välisestä sukulaisuudestaan Laguksella ei ole tietoa.


Liittyykö rälssitön Lauri Pryss jotenkin jompaan kumpaan, ei tuosta selvinnyt.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Tämä Pryts on mielenkiintoinen sivujuonne, ja toivottavasti hyödyllinen jollekin, joka etsii esivanhempiaan siltä suunnalta. Luultavasti ei kuitenkaan selitä mitenkään Henrik Hanssonin saatavaa kuolinpesästä, sen paremmin kuin Abrahamin alkuperäistä kroniikkaakaan.

Toisaalta usein etsivä löytää vastauksia näistä sivujuonteista, joten toivottavasti pohditamme tältä osin eivät ole täysin hyödyttömiä. Joka tapuksessa tästäkin näyttää löytyvän yllättävän paljon kaikenlaista.

[Matti Lund]

Tämä Pryts on mielenkiintoinen sivujuonne, ja toivottavasti hyödyllinen jollekin, joka etsii esivanhempiaan siltä suunnalta. Luultavasti ei kuitenkaan selitä mitenkään Henrik Hanssonin saatavaa kuolinpesästä, sen paremmin kuin Abrahamin alkuperäistä kroniikkaakaan.

Toisaalta usein etsivä löytää vastauksia näistä sivujuonteista, joten toivottavasti pohditamme tältä osin eivät ole täysin hyödyttömiä. Joka tapuksessa tästäkin näyttää löytyvän yllättävän paljon kaikenlaista.


Niin,

Näkisin tämän etsinnän Etelä-Suomessa kaksijakoisena:

1. Jokin kiemura jonkin säterinomistajasuvun vaiheissa saattaisi tuoda jonkin johtolangan tai löydöksen Killaisten Henrik Hansinpojan vaimon suvun puolelta ja lisän Stodiuksiin, jos olettamus Killaisten Henrik Hansinpojasta Mårten Stodiuksen isänä pitää paikkansa. - Siis jokin omistusasia ja osallisuus perimykseen saattaa tämän paljastaa.

Killaisten Henrik Hansinpoikahan oli, kuten muistetaan, palvellut jo 1560 -luvulla Flemingiä ja sitten 1570 -luvulla käskynhaltija Tottia, eli hän on saattaanut pian avioitua joskus Helsinglandista 1560 -luvulla saavuttuaan jonkun varsinaissuomalaisen neidon kanssa, jolla on ollut sukuyhteyksiä suomalaisiin rälssisukuihin.

Mielestäni muussa mielessä ei tietoa näistä sätereistä kannata kaivaa Alftan -yhteyksissä, vaan selvittää ensin Alftaneja lähempänä olevat kohteet. Tuskin mitään hyppäyksiä Altanien primaarimpien Helsinglandin yhteyksien yli voidaan tehdä niin onnistuen, että jotain varmistuisi Alftanien suhteen Hämeestä tai Varsinais-Suomesta, vaikka moukantuuriakaan ei koskaan voi jättää laskuista pois.

2. Toinen suunta on Taivassalon varhaisemman papiston sukusuhteitten mahdollisimman täydellinen kartoittaminen Ericus Ericin äidin suvun jäljittämiseksi. Tällöin on lähdettävä vähintäänkin 1400 -luvun lopuilla kirkkoherrana toimineesta Niilo Byskallesta lähtien aina Ericus Ericin edeltäjään, jota jo jotkut povaavat hänen apekseen. Niilo Byskallen alkuperästä ei liene luotettavaa tietoa, mutta käsittääkseni hänen jälkeläisensä tunnetaan hyvin.

Nämä kaikki jäljitettävät suvut on käsittääkseni erittäin ahkerasti tutkittuja, lähes kaikki jo hyvin selvitettyjä 1800 -luvun puolella, joten etsintää voidaan harjoittaa lähes yksinomaan valmiiksi painetuista henkilöhistorioista ja matrikkeleista. Näissä on ilmeisesti enää aukkoja erittäin vähän jäljellä eikä virheitäkään enää kovin paljoa. Vasta kun jonkin kohteen ottaa suurennuslasin alle, tarvitsee arvioida, onko tiedot oikein ja kuinka paljon tarkistuksia tarvitaan primaareista lähteistä.


terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

2. Toinen suunta on Taivassalon varhaisemman papiston sukusuhteitten mahdollisimman täydellinen kartoittaminen Ericus Ericin äidin suvun jäljittämiseksi. Tällöin on lähdettävä vähintäänkin 1400 -luvun lopuilla kirkkoherrana toimineesta Niilo Byskallesta lähtien aina Ericus Ericin edeltäjään, jota jo jotkut povaavat hänen apekseen. Niilo Byskallen alkuperästä ei liene luotettavaa tietoa, mutta käsittääkseni hänen jälkeläisensä tunnetaan hyvin.

terv Matti Lund

Jospa laitan tuohon reposteltavaksi sen, mitä itselläni on näistä tiedossa:

Byskalle Nicolaus Sten Sture vanh. aikana 1470 tai 80-luvuilla

Leinberg on heittänyt esiin ajatuksen, että Nicolaus Nicolai olisi Maunu Särkilahden veli. Kuitenkin 2.5.1465 (FMU 3261) päivätty asiakirja osoittaa selvästi, ettei officiaali Niilo ollut Elina Niilontyttären lapsia. Hänen nimensä on mainittu Tawast-sukuisten henkilöiden välissä, joten hän lienee ollut lähellä tätä sukua, Nicolaus Nicolai ja Hans Nicolai ovat todennäköisesti veljeksiä. Kanunki Nicolaus Nicolain hauta on Taivassalon kirkossa, ja hän käytti samaa vaakunaa kuin Paavali Scheel. Ilmeisesti identtinen Ivar Flemingin maakirjassa mainitun “her Nelz Biiskallen” kanssa. Maakirjan merkityn kertomuksen mukaan tämä Taivassalon khra oli rälssisukuinen ja haudattu Taivassalon kirkon pääkuoriin. Niilo Niilonpoika Byskalle yritti turhaan jättää omaisuutensa lapsilleen, ja kun tämä ei onnistunut, testamenttasi hän Vehaksen tilan Turun tuomiokirkon Pärttylin alttarille. Byskalle-suvussa, joka mainittiin 1300-luvulla Ahvenanmaalla, esiintyy toinenkin pappismies, Rostockin yliopistoon 1445 kirjoitettu Petrus Byschall.

Her Niclis officialis mainitaan 2.5.1455 ja samalla kanunkina 2.5.1465, jolloin hän esiintyy Naantalissa Elina Niilontyttären ja hänen poikansa Maunu Niilonpoika Särkilahden tekemän lahjoituksen todistajana. Tämä officiaali lienee sama kuin kanunki Niels Nielsson joka 1.5.1474 perusti yhdessä Maunu Särkilahden kanssa messun Pyhäinmiesten alttarille Saloisten khra Hans Nicolain sielun puolesta. Dominus Nicolaus Nicolaj on mainittu jonkin verran aikaisemmin myös päiväämättömissä tilimuistiinpanoissa.

Lapsia:
Byskalle Paulus Nicolai, pappismies, joka toimi suomessa Piispojen palveluksessa ja valvoi Kokenmäenkartanon lampuoteja

Lähteitä: Turun tuomikapituli keskiajan lopulla, Kauko Pirinen, Helsinki 1956, siv.257; Seppo Suvanto VSHT 1303-1571 s.1960

Skäl M. Petrus 1497-1506

Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti) 1527-1529

Vht. Turun porvari Nils Pederinpoika, "Kiukku-Niku" ja Kirves Karin Olofintytär.

Uskonpuhdistuksen uranuurtaja; opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvain yliopistoissa; maisteri n.1522-1524; palasi Saksasta naineena pappina, kun uskonpuhdistuksenkin kotimaassa ensimmäiset papit avioituivat vasta 1522, eikä Ruotsin valtakunnassa ollut ainoakaan pappi vapautunut selibaattisäännöstä; Turun tuomiokapitulin kaniikki ja lopulta arkkidiakoni; kuoli 1529. –

Pso Margareta Korneliuksentytär, forsia "kallande henne sin forsije", jolle hän testamenttasi toukokuussa 1524 kaiken irtaimistonsa.

Lapsia:
Malin Persdotter, myi 1545 puolisonsa kanssa Tammisto ja Söderlaks-Vuoris tilat Taivasalosta kuningas Kustaa I:lle 240 mk ja kivitalon Turusta, pso Turkulainen porvari von Aken Peder nuorempi.

Lähteitä: Ramsay; ÄSF

Carpelan Michael 1532-1559

Kuoli n. 1559, vht. Vehmaan lainlukija ja tuomionhaltija Remigius Mikael ja Karpelain Anna Tordintytär.

Otti nimen äitinsä suvusta, oli pyhän Olavin dominikaaniluostarin priori, nimitettiin 1.6.1529 Taivassalon khraksi, maarovasti “landprost” 1541-1558

Omisti Viasin ja Ristinkylä Taivassalon kunnassa, ja osallistui niiden kautta aateliseen ratsumiespalveluun.

Pso. Margareta Hansdotter,joka vanhojen sukukirjojen mukaan kantoi vaakunaan, jossa oli lilja aseistetussa kädessä.

Lapsia:
Carpelan Jakob, eli 1551 Viasissa
Carpelan Anna, pso Nils Larsson, jonka isän nimi oli Dalbo Lars. Häntä kutsuttiin vuoden 1579 rälssikatselmuksessa “till Vuorenpää i Töfsala”.
Carpelan Matts, Vehmaan kihlakunnan rovasti.
Carpelan Karin, mainitaan Anrepissä.

Lähteitä: Ramsay

Carpelan Matthias 1560-1591

Vht. Taivassalon khra Carpelan Michael ja Margareta Hansdotter.

Kutsui itseään Matts Mikaelis Carpelan “till Vias, Vuorenpää och Ristinkylä i Töfsala”. Taivassalon khra 1560. Vangittiin 1563 ja syytettiin Juhana herttuan suosimisesta, tuomittiin kuolemaanm mutta sai todistuksen syyttömyydestään pitäjänmiehiltä ja armahdettiin 2.2.1564. Anoi Kaarle herttualta n.1590 (päiväämätön kirjoitus) vahvistusta aateluuteensa. Eli vielä 1590 syksyllä vanhana ja sokeana ja kuoli luultavasti 1592. Tuntui omistavan Taivassalon Hurunkorven, joka mainitaan hänen autionaan 1600-luvun alussa.

Pso Krank Margareta Eriksdotter, eli leskenä 1606 Viasissa, vht. Turkulainen vouti Krank Erik ja Karin.

Lapsia:
Carpelan Mikael, opiskelija Wittenbergissä 1586, Helmstädtissä 1592. Oli läsnä Turun aatelistapaamisessa 1596. Seurasi Klas Flemingiä nuijasodassa ja 24.2.1597 hänet juuri ennen Santavuoren taistelua lähetettiin varoittamaan nuijamiehiä.
Carpelan Lars, s.. 1566, assessori, k. 1648.
Carpelan Hans, (Johan), merkitty rälssikatselmuksessa 1602 “ Kettarsund i Töfsala”.
Carpelan Erik, kuoli nuorena, eli n. 1590.
Carpelan Kristoffer, kuoli nuorena, eli n. 1590.
Carpelan Karin, eli leskenä 1622, pso isänsä seuraaja, Taivassalon khra Agricola Jeremias Eliae tai Esping.

Lähteitä: Ramsay

Agricola Jeremias Eliae 1593-1622

Taivassalon khra Jeremias Eliae Agricola tai Esping, ikiaatelinen, k. 1622.

Turun katedraalikoulun kollega 1588, seurasi appeaan Taivassalon khrana ja allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 19.6.1593. Allekirjoitti 23.2.1594 Upsalassa uskollisuudenvakuutuksen kuningas Sigismundille ja sai 14.5.s.v. kuninkaan vahvistuksen Taivassalon “prästgäll” seurakuntaan.

Pso. edeltäjän tytär Carpelan Karin, eli leskenä 1622.

Lapsia:
Agricola Jeremias Jeremiae, sotilaspappi 1624, oli mm. 1640 palveluksessa Liivinmaalla, pso Elisabet Jakobsdotter, joka 1642 haud. Riikassa.
Esping Elias Jeremiae, k. 1640, kirjottautui Wittenbergin yliopistoon 21.11.1616, asui Kettarsundin säterissä Taivassalossa, jonka omisti hänen enonsa Lars Carpelan, k.n. 1640, pso ennen 1633 Margareta, haud. 12.1.1674 Taivassalon kirkkoon.
Esping Mikael Jeremiasson, ratsumestari, sai 19.10.1650 Loimijoen Mällilän Norrköpingin päätöksen ehdoin. Antoi 1656 Taivassalon kirkkoon hopeisen öylätti rasian, jossa oli hänen nimensä ja vaakuna, k. 1661, aviossa, mutta lapseton, pso N.N.
Agricola Kristianus Jeremiae, Taivassalon “Diaconus” 1622. Esiintyi 1662 kuolleen veljensä Mikaelin pesänselvittäjänä.

Lähteitä: Ramsay

Ericus Erici Alftanus, 1623-1639

S.?, kuoli Taivassalon kirkkoherrana 1639.

Tavataan ensi kerran 4.3.1601 Turussa teininä, kuittaamassa entisen linnakirjuri Henrik Hanssonin palkkasaatavia, sitten Helsingin gymnaasin rehtorina eli koulumestarina mahdollisesti jo 1606 ja vielä 22.10.1617, Turunkoulun teologia lehtori aneksina Liedon srk 1617-1623, Taivassalon khra ja rovasti.

Sukunimi Alftanus otettu käyttöön Turun aikana. Nimiasu vaihtelee Alphtanum, Alphtanus, Alptanum, Alftanus, Alftan. Suvun juurien sanotaan olevan Ruotsin Alftassa mm. Sukukronikkojen mukaan. Turun kirkkoraadin pöytäkirjan mukaan 1.4.1679 kuitenkin Israel Alftan myy esi-isiensä haudan Munkin kuorista (Johanes kastajan eli Brinkkalan kuori). Haudan yläpuolella on teksti Sigfred Mårtensson. Nimi Alphtan voisi myös viitata opettajan työhön ja aakkosiin.

Pso. Elin eli Helena Mårtenintytär, joka oli kotoisin Helsingin Brändöstä. Avioliitto solmittu oletettavasti silloin kun Ericus Erici oli rehtorina Helsingissä. Helena oli perunkirjoituksen mukaan myös miehensä seuraajan sisar. Sukukroniikassa esiintyvä ”sal. moder Emerentia Tott” lienee jokin kunnianarvoisa sukulaisnainen, koska verotuslähteet ja perunkirja osoittavat lasten äidin olevan yksikäsitteisesti em. Helena.

Lapsia:
Joakim Erikinpoika, Turun tuomiokapitulin kirjaston selvitys (Jaakko Gummerus), jossa olevassa laulukirjassa (numero 8) mainitaan ko. perheen jäseneksi. ” Laulukirjassa Nicolaus Martini Brennerus lahjoitti kirjan 1626 sisarenpojalleen ("nepote" nepos oikeastaan tyttärenpoika) Joakim Ericille.”
Erik Erikinpoika, kornetti, k.1.2.1658 Själlandissa, oletettavasti naimaton ja vanhin veljeksistä. TKO 18.7.1640 mukaan joutui tämä autuaan khran poika maksamaan ostamansa pistoolit.
Henrich Eriksson, mainitaan 1664 perinnönjaossa ilman her titteliä, Turun suurlukkari 1677/78, pso Natter Maria.
Alftan Abraham, s.1630 k. 1697, Hattulan kirkkoherrana
Alftan Israel, s.1632, k. 1712, Isonkyrön kirkkoherran sukuhaara sammui 1800-luvun alussa.
Alftan Isak, rykmentin majoitusmestari, ratsutilallinen.
Alftan Magdalena, s.n.1612 k.19.1.1647 Pedersöressa 35 vuotiaana, pso Fortelius Erik, Pietarsaaren khra.
Alftan Karin, s.n. 1614, pso Pusulan kpln Stigelius Jakob.
Alftan Anna, pso Måns Larsson i Hylkilax.

Lähteitä: Sveriges historia del III, Loenbom; Isonkyrön kirkonarkiston Alftan suvun kroniikka; Taivassalon käräjät 1664; Genos 73 3:2002 s.157; HYDYOM; Israel Alftanuksen ja Susan Echmanin epitafin (Isonkyrön vanha kirkko) ylätaulun teksti ja alataulun muistokirjoitus; SAY

1) Kansallinen Elämänkerrasto I, A-E, Suomen Historiallisen Seuran valitsema toimitus, 1927 Osmo Durchman; ALFTHAN-SUKU polveutuu lähinnä varalaamanni Eerik Hannunpojasta Alftan pitäjästä
Helsinglannista, jonka mukaan hänen lapsensa muodostivat nimensä. Hänen isänsä oli Tukholman linnan vahtimestari Hannu Eerikinpoika, jonka vaimona Kaarina Maununtyttären veljentyttären sanotaan olleen, ja vanhimmasta pojasta väitetään Stodius-suvun lähteneen.
2) Genos 1991:1, Olav Rundt; "Släkten Alftans ursprung" osoitetaan Erik Hanssonin isäksi "Hans Olofsson, sannolikt den som var fogde I Sääksmäki härad 1551-1556, kallades också fogde för konungens egna landbor i Finland." Hans Olofssonin vaimoksi mainitaan samassa artikkelissa "Malin Henriksdotter, dotter till frälsemannen Henrik Östensson från Kalmusnäs i Kimito och Alissa Ragvaldsdotter av frälsesläkt på Sjundby i Sjundeå"

[Maisa M]

Benedictus kysyi (lainaus 1) Ericus Erici Alftanin äitiä, että jos hän olisi tuo Jeremias Esping-Acricolan tytär, niin Pekka Hiltunen vastasi näin (jälkimmäinen lainaus):

Siinä Malin Henriksdr on Hästesko. Toisaalla on jo sanottu Malinin olleen Sjundby-sukua. Eikö tästä jo riittäisi Malinin miehelle Hans Olofssonille sukunimeä, vai eikö tässä olekaan yhdestä ja samasta Malinista kyse?
Kysyy vähän hölmösti
Maisa M :confused:

PS. Millainen oli Hästesko-suvun sinetti? Arvattavasti jotain hevosenkenkää...:p: Tulee mieleen kirjailija Elsa Hästesko-Heporauta.

Vastaan itse itselleni, kun te ette vastaa. Malin Henriksdr Hästesko ja Sjundby suku ovat samaa juurta, sen vastauksen sain, kun googlasin aikani netissä, mutta miksi hänen puolisonsa Hans Olofssonin on sanottu Pekka Hiltusen sukuselvityksessä (kats. hänen vastauksensa Benedictukselle edellä eli viestissä #501 27.9.2010 klo 23:02 olevan Stiernkors-Kirves sukua? Mistä tällainen tieto?


2:

Taulu 1
1. NN Jeremiae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves) ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Lapset:
Ericus Erici, koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639


terveisin Maisa M

[Pekka Hiltunen]

Vastaan itse itselleni, kun te ette vastaa. Malin Henriksdr Hästesko ja Sjundby suku ovat samaa juurta, sen vastauksen sain, kun googlasin aikani netissä, mutta miksi hänen puolisonsa Hans Olofssonin on sanottu Pekka Hiltusen sukuselvityksessä (kats. hänen vastauksensa Benedictukselle edellä eli viestissä #501 27.9.2010 klo 23:02 olevan Stiernkors-Kirves sukua? Mistä tällainen tieto?
terveisin Maisa M

Rundtin jutusta Genoksessa

http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm

PH

[Benedictus]

I. Jöran Pryss. Oli v. 1580 Länsi-Göötanmaan lipullisen vt. ratsumestarina. Main. 1583 Suomen aatelislipullisen majoitusmestarina. Omisti useita tiloja Ahlaisten Alakylässä, 4 tilaa Pomarkun kylässä ja Lasse Bredan tilan Kokemäensaaren kylässä. Aateloitiin uudestaan 22.9.1587 nimellä Pryss. Hänelle myönnettiin rälssiksi kaikki hänen tilansa. Kolmesta tilasta muodosti hän Ahlaisten Alakylään säteritilansa. Oli Sigismundin kannattaja. Sai surmansa Ahlaisissa 1599 tehdessään vastarintaa Kaarle herttuan miehille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan. Haudattu Ulvilaan. Hänen tilansa annettiin amiraali Joachim Scheelille. - Puoliso 2. Beata Grelsintytär, joka sai Johan de la Gardien kirjeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehensä entistä tilaa. Asui iäkkäänä (»uthlefwad») Kokemäensaaren tilallansa 1619, mutta oli nähtävästi elossa vielä 1626. Kuoli ennen 1630.
Puoliso 1. Märtta Liliehöök af Fårdala.

II. Lapsia :
Claës, porvari. Taulu 2.

Taulu 2
II. Claës Pryss s. 1585(Jöran Pryssin poika, taulu I). Hoiti äitinsä rälssitilaa Kokemäensaarella. - Muutti Poriin, jossa omisti Malminkorttelin talon n:o 139, asui siinä 1635 – 1650. Porvari. Raatimies, oikeusoppinut.Main. 1648 hovioikeuden presidentti Jöns Kurjen laivan perämiehenä. Oli 1650 vanha ja sairaalloinen, kuoli kohta sen jälkeen. - Puoliso Marketta Laurintytär, main. vaimona 1634 - 1645, eli vielä 1651, isä ratsutilallinen Kokemäensaarella Lauri Heikinpoika Storfinger, Indrenius-sukua. Eräs Marketta Laurintytär haudattiin Porissa 8.2.1679.
III. Lapsia :
Georgius, kirkkoherra. Karkun khr. Poika Korppoon khr.


Göran Prytz mainitaan Juhana Herttuan ystävänä, lasten taposta tuomittiin, muttei rangaistu.
Turun porvari Prytzin pikkuserkku laskujeni mukaan.
Suvussa ei ole ollut Olof ja Lars nimisiä, siksi luulen, ettei tuo Perttalan Prytz ole samaa kaartia tai on aiempaa sukua.


Tuossa mainitaan Linunpään kartano Perttalan naapurina.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=697047

1557 Linnunpäässä Nilis Henriksson
1557 Nils ? jotain Perttalassa

1569 Perttala Mårten Nilsson

1589 Lars Prytz

Grels Mårtensson aateli Lund pyysi nimeä Hästesko
Lars Prytzin perillisiä?

Olisiko niin, että Valborg on alkujaan Linnunpää ja kyseisen Nilssin tai Henrikin tytär, joka on tuonut tilat Ispoisiin. Henrik Sigfridsson saanut äidiltään Linnunpään ja Perttala pysynyt Valborgilla, jonka tytär saanut tilan Lars Prytsin kanssa.


Karkun khr oli Prytz

Karkun Järventaan Juliana Palm kinasteli Lund sukuisten naapurien kanssa, jotka hallinnnoivat välissä Järventaatakin.

[Antti Järvenpää]

Tuossa jonkin aikaa sitten kyselin, että kuka on se toinen Hans Eriksson, kun tätä Brinkkalan Hanssia kutsuttiin tavallisesti finske Hans Eriksson. En saa vieläkään päähäni kuka tuo ruotsalainen Hans Erikson olisi, joka ilmeisesti pitäisi olla se toinen, joka tuolla lisä nimellä halutaan erottaa.

Sen sijaan löysin kyllä Juhan herttuan keittiömestari Hans Erikssonin vuodelta 1559. Mitä lienee tällaisen tittelin omaava teki oikeasti - hänhän ei ollut kokki. Hänelle on annettu elannoksi aika tavalla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1821862 (saisiko joku määrät ja laadut auki). Oletettavassti tällä samalla miehellä oli myös oma hevonen tai ainakin samannimisen hevoselle on annettu heiniä.

[Pekka Hiltunen]

2:


Taulu 1
1. NN Jeremiae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves) ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Lapset:
Ericus Erici, koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639

Taulu 2
2. Jeremias Eliae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Carin Mattsdotter Carpelan Vanhemmat taulusta 24.
PH jne.

Yllä olevat esivanhempien taulut eivät ole kovinkaan informatiivisia kysymyksen kannalta, joten listaan tähän vielä Henrik Tavastin teoreettisia jälkipolvia:

Taulu 1
I Henrik Tavast,.
1. puoliso: Johanna Bengtintytär Djäkn,.
Vanhemmat: Benkt Lydekenpoika Djäkn, k. 14.3.1460 ja Valborg Jönsintytär.
Lapset:
Måns. Tauluun 2.
2. puoliso: Anna,.
3. puoliso: Birgitta Jepentytär Kurki,.
Vanhemmat: Jeppe Kurki ja Karin Klausdotter Djäkn.
Lapset:
Kerstin. Tauluun 3.
Karin. Tauluun 25. Taulu 2
II Måns Henrikinpoika Tavast,.
Puoliso: Margareta Skytte,.
Vanhemmat: Jöns Olofinpoika Skytte, k. ennen 1477 ja Birgitta Jepentytär Kurki. Taulu 3
II Kerstin Tavast, k. Lemu Manna.
Puoliso: Mårten Nilsinpoika,.
Lapset:
Jacob
Michel
NN Mårtensdotter s. Lemu Manna. Tauluun 4. Taulu 4
III NN Mårtensdotter Manna, s. Lemu Manna.
Puoliso: Thomas Jacobsson till Moisio, Spåra, rälssimies, s. Juwa Marttila, k. välillä 1572-1583.
Vanhemmat: Jacob Jeppe Olofsson Spåra, k. ennen 10.11.1568 ja Thomasdotter.
Lapset:
Karin Thomasdotter. Tauluun 5.
Eskil Thomasson. Tauluun 20.
Margareta. Tauluun 24. Taulu 5
IV Karin Thomasdotter Spåre, k. jälkeen 1644.
Puoliso: Bengt Jacobsson Ryökäs, Ryökkään isäntä 1585-1618, lautamies, k. ennen 15.10.1636 Lieto Rähälä Ryökäs.
Vanhemmat: Jacob Thomasson, s. Ryökäs Rähälä Lieto ja NN.
Lapset:
Mathias Bengtsson s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs. Tauluun 6.
Per Bengtsson Taulu 6
V Mathias Bengtsson Ryökäs, Nousiaisten kirkkoherra 1631-1648, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs, k. 1648 Nousiainen.
Puoliso: Walborg Jesperintytär Cruus ?, k. 1651 Nousiainen.
Vanhemmat: Jesper Matsson Cruus af Edeby ja Walborg.
Lapset:
Hebla Mattsdotter s. 1631 Nousiainen. Tauluun 7.
Johannes Vanajan kirkkoherra, lääninrovasti, k. noin 1680.
Per Mattsson. Tauluun 19. Taulu 7
VI Hebla Mattsdotter Rökman, s. 1631 Nousiainen, k. 30.1.1715 Vehmaa Viiainen.
1. puoliso: Gabriel Mattsson Sciurenius, henkikirjuri, k. jälkeen 1652 Lemu Järäinen.
Vanhemmat: Mathias Sigfridi Sciurus ja Margareta Jöransdotter.
Lapset:
Gabriel Johansson Veraisten rusthollari 1690-.
2. puoliso: 1657 Lemu Johan Simonsson, voudinkirjuri, kruununvouti, s. 1626, k. 2.2.1698 Lemu Verainen.
Vanhemmat: Simon Mattsson ja Elsa.
Lapset:
Margareta Johansdotter s. noin 1660 Lemu Järäinen. Tauluun 8. Taulu 8
VII Margareta Johansdotter, s. noin 1660 Lemu Järäinen, k. 13.12.1708 Lemu Vitikainen.
1. puoliso: Isak Bertilsson Sciurus, Veraisten (1673-1689), Vitikaisten (1690-93) rusthollari, s. Lemu Verainen, k. 1693 Lemu Vitikaisten.
Vanhemmat: Bertil Mattsson, s. noin 1570, k. jälkeen 1661 Lemu Verainen ja Lisa Mattsdotter, s. Lemu Verainen, k. 1677 Lemu Verainen.
Lapset:
Isaacus Isaci s. ?.8.1679 Lemu Verainen. Tauluun 9.
Marketta Isakintytär. Tauluun 12.
Erik
2. puoliso: 1694 Lemu Antti Rekonpoika, Vitikaisten rusthollari 1694-1709, laivamies, s. Lemu Toijola, k. 1712 Karlskrona Ruotsi.
Vanhemmat: Grels Simonsson, k. Askainen Paavainen ja Karin Andersdotter, k. 1655.
Lapset:
Kaarina s. 1704 Lemu Vitikainen. Tauluun 13. Taulu 9
VIII Isaacus Isaci Sciurus, Rasilan isäntä, s. ?.8.1679 Lemu Verainen, k. 15.11.1752 Lepistö Rasila.
1. puoliso: Aune Tuomaantytär Härkä, Rasilan leskiemäntä, s. 20.12.1681 Mynämäki Palolainen Härkälä, k. 1721 Lepistö Rasila.
2. puoliso: 28.3.1722 Mynämäki Maria Jörensdotter, s. ?.3.1692 Mynämäki Vihtamäki, k. 1755 Mynämäki Lepistö Rasila.
Vanhemmat: Jöran Johansson, s. Verainen ja Birgitta Henrikintytär.
Lapset:
Maria Isacsdotter s. ?.9.1725 Lepistö Rasila. Tauluun 10. Taulu 10
IX Maria Isacsdotter, talontytär, s. ?.9.1725 Lepistö Rasila, k. Lepistö Rasila.
Puoliso: 9.5.1744 Mynämäki Georgius Sigfridsson, talonpoika, Rasilan vävy, s. ?.3.1718 Mynämäki Aikkinen, k. Mynämäki Lepistö Rasi.
Vanhemmat: Sigfred Mickelsson, s. 1687 Laurila Vehmalainen ja Maria Mattsdotter, s. .3.1680 Tarvainen Junnila.
Lapset:
Isaac s. 1745.
Maria Jöransdotter s. 3.3.1748 Lepistö Rasila. Tauluun 11.
Brita s. 1750.
Walborg s. 1753.
Matts s. 1755.
Henrik s. 1758.
Lisa s. 1760. Taulu 11
X Maria Jöransdotter, talontytär, s. 3.3.1748 Lepistö Rasila.
Puoliso: 6.10.1771 Lepistö Rasila Jacob Andersson Grönholm, Nakkilan Isotalon isäntä, s. 2.3.1742 Mustila, k. Nakkila.
Vanhemmat: Anders Johansson Grönholm, s. .11.1702 Taivassalo, k. 9.2.1764 Mynämäki Mustila ja Maria Jacobsdotter, s. 24.6.1711 Suojoki Henttu, k. 21.9.1787 Mynämäki Mustila. Taulu 12
VIII Marketta Isakintytär,.
Puoliso: Erik Eriksson, rusthollari, s. 1674, k. 20.6.1742 Lempoinen Askainen.
Vanhemmat: Erik Jöransson, s. Tynnilä Livoluoto, k. ennen 1699 Tynnilä Livoluoto ja Karin, k. 1702 jälk Tynnilä Livoluoto. Taulu 13
VIII Kaarina Antintytär Kallela o.s. Vitikainen, s. 1704 Lemu Vitikainen, k. 18.11.1759 Lemu Kallela.
Puoliso: 28.3.1722 Mynämäki Juho Jaakonpoika Kallela e. Hievuinen, Kallelan isäntä, s. 1697, k. 3.7.1780 Lemu Kallela.
Vanhemmat: Jacob Jacobsson Alakylä ja Anna.
Lapset:
Mikko. Tauluun 14.
Johan Johansson s. 27.10.1740 Lemu Kallela. Tauluun 16. Taulu 14
IX Mikko Juhonpoika Kallela,.
Puoliso: Kirsti Tuomaantytär,.
Lapset:
Tuomas. Tauluun 15. Taulu 15
X Tuomas Mikonpoika Kallenius,.
Puoliso: Sofia Pietarintytär,. Taulu 16
IX Johan Johansson Kallela, Lemun Kallelan talonpoika, torppari, tiilitehtaan työnt., karjapaimen, s. 27.10.1740 Lemu Kallela, k. 9.5.1800 Mynämäki Aakula Heikkilä.
1. puoliso: 10.6.1759 Lemu Sophia Carlsdotter, piika Lemun Kallelassa, s. 1736.
Lapset:
Henrik s. 26.12.1759.
Matts s. 1.9.1763.
Simon s. 19.9.1767 Portaanpää Masku, k. 20.9.1767 Portaanpää Masku.
Anna s. 27.3.1769 Portaanpää Masku.
Simon Aakulan karjapaimen, s. 30.9.1771 Portaanpää Masku.
2. puoliso: 4.10.1772 Nousiainen Anna Friedrichsdotter, s. 3.3.1750 Paijula Nousiainen.
Vanhemmat: Friedrich Johansson, s. 1717 Venäjä / Itä-Eurooppa (juutalaista syntyperää?), k. 30.3.1777 Nousiainen Paijula ja Kirsti Matintytär, s. 1719.
Lapset:
Lisa s. 1.5.1773 Kaksonen Sukkinen Nousiainen.
Johan Johansson s. 29.1.1778 Paijula Nousiainen. Tauluun 17.
Jacobus Johansson s. 26.5.1792 Mynämäki Aakula Heikkilä. Tauluun 18. Taulu 17
X Johan Johansson Gröndahl, pitäjänräätäli, sotilas, majoittaja, lippumies, s. 29.1.1778 Paijula Nousiainen.
Puoliso: 22.10.1797 Mynämäki Maria Jacobsdotter Grönholm, talontytär, s. 18.10.1777 Mynämäki Nakkila Isotalo Nummenperä.
Vanhemmat: Jacob Andersson Grönholm, s. 2.3.1742 Mustila, k. Nakkila ja Maria Jöransdotter, s. 3.3.1748 Lepistö Rasila. Taulu 18
X Jacobus Johansson, s. 26.5.1792 Mynämäki Aakula Heikkilä.
Puoliso: Justina Jacobsdotter, s. 1788. Taulu 19
VI Per Mattsson Röökman, ratsumestari, k. Nousiainen Killainen.
Puoliso: Kirstin,. Taulu 20
IV Eskil Thomasson Spåre, rälssimies.
Puoliso: NN,.
Lapset:
? Herman Eskilsson
Matts Eskilsson. Tauluun 21.
Zacharias Eskilsson Taulu 21
V Matts Eskilsson Spåre,.
Puoliso: NN, k. jälkeen 1620.
Lapset:
Lisbet. Tauluun 22.
Jacob Mattsson. Tauluun 23. Taulu 22
VI Lisbet Spåre, k. ennen 2.11.1642.
1. puoliso: NN,.
Lapset:
Dordi
Maria
2. puoliso: Matts Thomasson Ankka, s. Lieto, k. 1657 Lieto. Taulu 23
VI Jacob Mattsson Spåre, Piikkiön kruununvouti.
Puoliso: Alissa Jöransdotter, k. ennen 1671. Taulu 24
IV Margareta,.
Puoliso: Sigfridus Michaelis (Gyllenbögel), Lemun (Askaistae) kappalainen 1615-, k. 1633. Taulu 25
II Karin Henrikintytär Tavast,.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Kristin. Tauluun 26. Taulu 26
III Kristin,.
Puoliso: Klemet Mattsson Esping,.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 27. Taulu 27
IV Agneta Klemetsdotter Esping,.
Puoliso: Elias Simonis Esping,.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 28.
Jeremias Eliae. Tauluun 52. Taulu 28
V Karin Eliae Esping,.
Puoliso: Petrus Johannis, Paraisten kkhra, s. 1550, k. 1620 Parainen.
Isä: Johannes Thomae de Hanjas.
Lapset:
Anna Persdotter s. Parainen. Tauluun 29.
Johannes Petri s. 1595 Parainen. Tauluun 40. Taulu 29
VI Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648.
Puoliso: Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko.
Vanhemmat: Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) ja Brita Fleming.
Lapset:
Erik s. 1600. Tauluun 30.
Karin. Tauluun 31.
Elin. Tauluun 32.
NN Mårtenintytär. Tauluun 34. Taulu 30
VII Erik Mårteninpoika Stiernkors, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653, s. 1600.
Puoliso: NN,. Taulu 31
VII Karin Stierna,.
Puoliso: Erik Hansson Ulf,.
Vanhemmat: Hans Hansson Ulf ja NN Eriksdotter Gjös. Taulu 32
VII Elin Stierna,.
Puoliso: Johan Svensson,.
Lapset:
Per Johansson. Tauluun 33. Taulu 33
VIII Per Johansson Fingerroos, luutnantti.
Puoliso: Brita Sax,. Taulu 34
VII NN Mårtenintytär Stierna,.
Puoliso: David Sigfridsson Gyllenbögel, ratsumestari, majuri, s. 16.2.1603, k. 15.2.1677 Kemiö.
Vanhemmat: Sigfridus Michaelis, k. 1633 ja Margareta Thomasdotter.
Lapset:
Davidsdotter. Tauluun 35.
Beata Davidsdotter. Tauluun 39. Taulu 35
VIII Davidsdotter Gyllenbögel, k. ennen 4.5.1664.
Puoliso: Jacob Moliis,.
Vanhemmat: Wolter Moliis (Skotte), k. ennen 28.11.1636 ja Dorde Tuomaantytär, k. jälkeen 1645.
Lapset:
Jacobintytär. Tauluun 36. Taulu 36
IX Jacobintytär Moliis, k. 1681 Perniö.
Puoliso: Erik Eriksson Pihl, Perniön Melkkilän vuokraaja, k. 1695.
Isä: Erik Olofsson Pihl, s. Länsi-Götanmaa.
Lapset:
Katarina Eriksdotter. Tauluun 37.
Maria Eriksdotter. Tauluun 38. Taulu 37
X Katarina Eriksdotter Pihl,.
Puoliso: Henrik Florinus, Paimion kkh, k. 12.4.1705 Paimio.
Vanhemmat: Mathaeus Florinus, k. 27.2.1669 ja Elisabet Henriksdotter. Taulu 38
X Maria Eriksdotter Pihl, k. 1704.
Puoliso: 1692 Henrik Florinus, Kemiön ent. kkh, k. 28.5.1706 Turku.
Vanhemmat: Henrik Florinus, k. 12.4.1705 Paimio ja Beata Davidsdotter Gyllenbögel. Taulu 39
VIII Beata Davidsdotter Gyllenbögel,.
Puoliso: Henrik Florinus, Paimion kkh, k. 12.4.1705 Paimio.
Vanhemmat: Mathaeus Florinus, k. 27.2.1669 ja Elisabet Henriksdotter.
Lapset:
Henrik. Tauluun 38. Taulu 40
VI Johannes Petri Walstenius, Naantalin kkhra, Loimaan kirkkoherra, s. 1595 Parainen, k. 1658.
Puoliso: Anna Johansdotter Limingius,.
Vanhemmat: Johan Lithovius e. Limingius ja Brita Magdalena Jurvelius.
Lapset:
Margareta. Tauluun 41.
Petter. Tauluun 51. Taulu 41
VII Margareta Walstenius-Wallenius,.
Puoliso: Petter Bergius, kreikan ja heprean kielen professori, akatemian rehtori, lääninrovasti, Liedon, Piikkiön, Taivassalon khra, s. 19.1.1612 Berga Husby Ruotsi, k. 1691 Taivassalo.
Vanhemmat: Anders Mattsson ja Brita Eriksdotter.
Lapset:
Anna s. 29.11.1656. Tauluun 42.
Johan s. 11.5.1659 Turku. Tauluun 48.
Anders s. 21.4.1661 Turku. Tauluun 49.
Petter s. 3.2.1671 Turku. Tauluun 50.
Maria s. 1673.
Brita s. 1677. Taulu 42
VIII Anna Bergia, Ahvenanmaan kruununvouti, s. 29.11.1656, k. 30.3.1738 Kastelholma Sund Ahvenanmaa.
1. puoliso: 18.7.1678 Taivassalo Henrik Henriksson Wärdh, Taivassalon Fagernäsin vuokraaja, nimismies, k. 1695.
Isä: Henrik Wärdh, k. 1677 Taivassalo.
Lapset:
Henrik Henriksson s. noin 1679. Tauluun 43.
Margareta s. noin 1680. Tauluun 47.
2. puoliso: 8.10.1701 Taivassalo Wilhelm Pihl, k. 1741 Kastelholma Sund. Taulu 43
IX Henrik Henriksson Wärdh, Palon Longin ratsumies, luutnantti, ratsumestari, s. noin 1679, k. 1749 Tukholma.
Puoliso: Lisbeta Persdotter Spensenius, s. 1683, k. 5.9.1749 Nousiainen Nummi Viinikka.
Vanhemmat: Per Spensenius, k. 1702 Nousiainen ja Catharina Allenius.
Lapset:
Bertil Henriksson s. 1716. Tauluun 44.
Elisabet s. 2.2.1722 Palo Longi. Tauluun 45.
Anna. Tauluun 46. Taulu 44
X Bertil Henriksson Long, Nousiaisten Palon Lonkin rakuuna, s. 1716, k. 18.2.1791 Nousiainen Palo.
Puoliso: 11.9.1737 Nousiainen Anna Jöransdotter, asui vihittäessä pappilassa, s. 1724 (-14?), k. 14.2.1788 Nousiainen Palo.
Isä: Jöran. Taulu 45
X Elisabet, s. 2.2.1722 Palo Longi, k. Tuori.
Puoliso: Bertil Simonsson Murckman, sotilas Nutturlassa. Taulu 46
X Anna Henrikintytär Wärdh,.
Puoliso: Johan Sigfridsson, Palon Isotalon rusthollari.
Isä: Sigfrid Matsson. Taulu 47
IX Margareta Wärdh, s. noin 1680, k. 1716.
Puoliso: Johan Hacks, Tullitarkastaja. Taulu 48
VIII Johan Bergius, Turun katedraalikoulun lehtori, s. 11.5.1659 Turku, k. 1692 Turku.
Puoliso: Margareta Jöransdotter Ruuth, puutarhurin tytär. Taulu 49
VIII Anders Bergius, s. 21.4.1661 Turku, k. 18.9.1724 Taivassalo.
Puoliso: Sara Wärdh, s. noin 1670.
Vanhemmat: Henrik Henriksson Wärdh, k. 1695 ja Maria Adamin. Taulu 50
VIII Petter Bergius, Rymättylän kappalainen, s. 3.2.1671 Turku, k. 1697 Rymättylä.
Puoliso: Kristina Nilsdotter Fontelius,.
Isä: Nils Fontelius e. Kellmannus. Taulu 51
VII Petter Walstenius,.
Puoliso: Helena Agricola,.
Lapset:
Petter otettu Seilin hospitaaliin. Taulu 52
V Jeremias Eliae Agricola-Esping,.
Puoliso: Carin Mattsdotter Carpelan,.
Vanhemmat: Matts Michelsson Carpelan ja Margareta Eriksdotter Krank.
Lapset:
NN Jeremiae. Tauluun 53. Taulu 53
VI NN Jeremiae Agricola-Esping,.
Puoliso: Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi.
Vanhemmat: Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves), k. 2.3.1568 ja Malin Henriksdotter Hästesko, k. 5.3.1588.
Lapset:
Ericus Erici. Tauluun 54. Taulu 54
VII Ericus Erici Alftanus (Helsingius), koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639.
Puoliso: ennen 1615 Helena Brenner, k. 1664 Taivassalo.
Vanhemmat: Mårten Simonsson (Klock) till Brändö i Helsinge, s. Nurmijärvi Klaukkala ja NN Andersdotter.
Lapset:
Anna Eriksdotter. Tauluun 55.
Abraham. Tauluun 58. Taulu 55
VIII Anna Eriksdotter Alftan,.
Puoliso: Måns Larsson Palm, k. 1676.
Vanhemmat: Lars Henriksson Falck ja Margareta Persdotter.
Lapset:
Helena Månsdotter s. noin 1655. Tauluun 56. Taulu 56
IX Helena Månsdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736.
1. puoliso: Arvid Frisius,.
2. puoliso: Isak Eriksson, Lokalahden Viljaisten lampuoti, Karkun Järventaan rusthollari, s. ennen 1646.
Vanhemmat: Erik Thomasson ja Brita Isaksdotter.
Lapset:
Erik s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 57. Taulu 57
X Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius,.
Vanhemmat: Juhana Wegelius (vanhempi), s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki, k. 3.5.1725 Tyrvää ja Kristina Lauraeus. Taulu 58
VIII Abraham Alftanus,.
Puoliso: Emerentia "Tott"

PH

[K.Salminen]

En ole varma sotkeeko tämä vai viekö keskustelua eteenpäin, mutta heitän tähän jotain Jaakko Heikinp Hästeskon siskosta Elinistä.

KS

Elin Henriksdr=”hustru Elin i Sarfvik.” Levde 1568, då vid vinterting i Kyrkslätt uppvisades förlikningsbrev mellan henne och hennes avlidne brodern Jakob Henriksson. Gm Henrik i Sarfvik i Kykslätt socken, hade sönerne Sigfrid Hneriksson Sarfve, konung Sigismund sekreterare, och Jakob Henriksson Sarfve.


Kurt Antell. Pernå sockens historia 1. 1956,120-121

” I den egentliga skärgården finna vi en gård, vars frälsefrihet troligen är urgammal. Det är Sarvsal gård, som på 1580-talet uppgives vara Elin (2) Henriksdotter Sarfves fäderne gods och som sålunda tillhört hennes fader Henrik Sarfve. Denne ägde även Sarvvik i Kyrkslätt och var gift med Elin, systern till den ryktbare fältherren Jakob Henriksson till Sjundby. Sarfve var troligen bördig från Sarvsalö, varifrån släktnamnet – som även förkommer i Pyttis – kan antagas vara härlett. På grund av sin typ måste Sarvsal vara ett äldre namn, medan Sarvvik, belagt först år 1540, kan tänkas bildat av släktnamnet Sarfve eller Sarv. Elin Henriksdotter (2) gm domhavanden och slottfogden Olof Larsson från ”Eedes-Wäckiärff”, dvs Domargård i Veckjärv i Borgå socken (knaapiaatelia KS), som 1580 fick frihet och frälse på sina gods och 1587 adlades med Stubbe-vapen, varvid frälsefrihet utttryckligen sades omfatta även de gods han genom sitt giftermål bekommit. Då stommen till Sarvsal gård icke upptages i jordboken och Olof Larsson endast återfinnes i tiondelängderna, från år 1581, måste hans hustrus arvgods ha betraktas som säteri, även om hennes och hennes faders, Henrik Sarfve, adliga börd var av obestämmt slag. Hennes bröder brukade ett sigill med en sköld, som visade ett fisknät och en fisk (sarv=sorva), men icke pryddes av någon hjälm. Elin Henriksdotter utökade som änka genom köp och nyröjning av ödesjord gårdens ägor. Hennes son, ståthållaren på Viborg och Åbo Henrik Olofsson Stubbe skrev sig, förutom andra gods, även till Sarvsala, som nämnes som hans sätesgård. Hans dotter Helena, förmäld med ryttmästaren Otto von Berg, ärvde bl.a Sarvsal gård och genom deras dotters, Helena von Bergs, giftermål med den tidigare nämnda ägaren av Lassdal, ryttmästaren Jakob Sabelhjerta kom gården till denna släkt, i vras ägo den stannade till 1723. Gården hade under 1600-talet utvecklat sig till ett storgods.
Huggut och Sarfve voro typiska lågfrälsesläkter av samma slag som släkten Bagge till Kardrag i Borgå socken – som även förekommer i Härkepä – och den från Gästerby i Sibbo härstammade släkt, ur vilken ätterna Ekelöf och Stubbe utgått. Både i Gästerby och i Veckjärv, där dessa ätter hade sin rot, rörde det sig om gamla stadgehemman, såsom fallet var i fråga om den Huggutska possessionen i Fasarby. Stubbarna voro befryndade med den förmögna släkten Båtbäck i Lill-Abbofors i dåvarande Pyttis socken, vilken från Magnus Erikssons och Karl Knutssons tider hade njutit frälsefrihet på sina gods mot erläggande av viss stagdeskatt. Släktförbindelser förekommo också med det medeltida frälset på de små gårdarna i hertonäs i Helsinge.”

[Benedictus]

Kaarina Maununtytär joutui olosuhteiden pakosta Suomen Turkuun ja lopulta Liuksialaan, silloisen Suomen perähikiälle.

Liuksialassa Kaarina pärjäsi hyvin, Kartano oli Suomen tuottavimpia ja paikalliset ja muukin väestö Suomessa kunnioitti häntä.

Pohdin, olisiko niin, että Kaarina olisi ollut myös suomenkielentaitoinen.

1. Ispoisten Valborg on Kaarinan matkaseuraa. Miksi? Sigfrid ei ollut Kaarinan kirjuri ja oli jo kuollut.
2. Valborg omisti Piikkiön Perttalan, mahdollisesti myös Linnunpään, joka meni pojalleen Henrikille.
3. Perttalassa 1557 Nils Smedh tai jotain.
4. Valborg voisi olla Valborg Nilsdr.
5. Kaarinan Maununtyttären äiti Ingrid, veljensä Jacobsoneja(Kaarinan suolatynnyrit lähde) ja Erik Nilsson, eli Kaarinan äidinäidillä 2 miestä, Jacob ja Nils. Kumman tytär Ingrid on? Jospa on Ingrid Nilsson.
6. Alftanus kronikka puhuu Kaarinan veljentyttärestä Hansin vaimona,mutta koska ei ole veljeä, pitää olla enontytär, MUTTA miksei äidin sisko, ajallisesti paljon paremmin sopiva.
7. Valborg Nilsdr ja Ingrid Nilsdr täyssisaret. Eli Valborg Kaarinan täti.
8. Henrik ja Erik ja Rolamb veljeksiä, isä Hans. Kuka voisi olla Hans, joka olisi Valborgin puoliso? Ispoisissa Sigfrid 1560.
9. Valborgilla ollut Hans niminen puoliso ennen Sigfridiä.
10. Petrus Johannis, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat, veli Jeremias Taivassalon khr.
Lapset:
Anna Persdotter. Holman kartonon emäntä Orivedellä, Stiernkorssin vaimo.
Johannes Petri, s. 1595 Parainen, k. 3.1.1658 Loimaa ,Walstenius
Jeremias Paransulkanus, Kaarinan saarnaaja Liuksialassa.


Isä: Johannes Thomae de HanjasMainitaan 1540, 1556.
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550.

11. Valborgin 1. puoliso Johannes eli Hans Thomae de Hanjas

Lapset: Petrus Hansson, Henrik Hansson, Rolamb Hansson ja Erik Hansson.

Kysymys on tietysti , kuka ja mikä oli tuo de Hanjas?

Tällä paketilla liittyvät kaikki henkilöt saman perheen piiriin ja selittyisi miksi Taivassalo tulee Erik Alftanukselle ja miksi hänen äitinsä olisi Jeremiaan tytär.

Pitää huomata tässä, että Valborgin isähän voi silti olla alkujaan Ruotsin puolelta, kuten tuo de Hanjaskin.

[olanyk]

Hei!

Eihän Lars Prytz ole Karin Hansdr Prytz:in poika Lars Preutz (Brask) jonka tytär Maria oli 2. naimisissa (yo-matrikkeli) Kokkolan kirkkoherran Jakob Falanderin (Falunista tullut suku) kanssa, jonka veli oli Erik Tigersted. Käsittäkseni Prytz suku periytyy Uppläning suvun kautta Vaasa-suvusta, samoin Puke Fargalt-suvusita.

Olavi

[Benedictus]

Johannes Prytz (Johannes Nicolai eller Hans Claesson Prytz) (son av Claes Hansson Prytz Tab. 1. (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Prytz_nr_702#TAB_1)). Kyrkoherde i Söderköping. Prost. Född i Örebro 1550 24/6, † 1637 7/11 i Söderköping. Gift 1:o med Margareta Pedersdotter Upplänning (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Uppl%C3%A4nning) i hennes 2:a gifte (änka efter Herr Olof, kyrkoherde i Fors, Strängnäs stift), dotter av kyrkoherden Petrus i Näshulta pastorat av Strängnäs stift.

Lars lieneen siis Margaretan ja Herr Olofin poika, joka on ottanut Prytz nimen.
Johanneksen veli oli tuo Ahlaisten Jöran Classon Prytz, jonka vaimot Märta Liliehöök af Fårdala ja Beata Grelsson.

[Pekka Hiltunen]

jne.
Yllä olevat esivanhempien taulut eivät ole kovinkaan informatiivisia kysymyksen kannalta, joten listaan tähän vielä Henrik Tavastin teoreettisia jälkipolvia....PH

Huomasin, että tiedostostani puuttui Lemun kappalaisen Sigfridus Michaeliin (Gyllenbögel) p:son yhteys esivanhempiinsa. Korjasin tilanteen ja samalla pari näppivirhettä lisäten tauluihin myös yhden jälkipolven:

Taulu 1
I Henrik Tavast,.
1. puoliso: Johanna Bengtintytär Djäkn,.
Vanhemmat: Benkt Lydekenpoika Djäkn, k. 14.3.1460 ja Valborg Jönsintytär.
Lapset:
Måns. Tauluun 2.
2. puoliso: Anna,.
3. puoliso: Birgitta Jepentytär Kurki,.
Vanhemmat: Jeppe Kurki ja Karin Klausdotter Djäkn.
Lapset:
Kerstin. Tauluun 3.
Karin. Tauluun 36. Taulu 2
II Måns Henrikinpoika Tavast,.
Puoliso: Margareta Skytte,.
Vanhemmat: Jöns Olofinpoika Skytte, k. ennen 1477 ja Birgitta Jepentytär Kurki. Taulu 3
II Kerstin Tavast, k. Lemu Manna.
Puoliso: Mårten Nilsinpoika,.
Lapset:
Jacob
Michel
NN Mårtensdotter s. Lemu Manna. Tauluun 4. Taulu 4
III NN Mårtensdotter Manna, s. Lemu Manna.
Puoliso: Thomas Jacobsson till Moisio, Spåra, rälssimies, s. Juwa Marttila, k. välillä 1572-1583.
Vanhemmat: Jacob Jeppe Olofsson Spåra, k. ennen 10.11.1568 ja Thomasdotter.
Lapset:
Karin Thomasdotter. Tauluun 5.
Eskil Thomasson. Tauluun 25.
Margareta. Tauluun 29. Taulu 5
IV Karin Thomasdotter Spåre, k. jälkeen 1644.
Puoliso: Bengt Jacobsson Ryökäs, Ryökkään isäntä 1585-1618, lautamies, k. ennen 15.10.1636 Lieto Rähälä Ryökäs.
Vanhemmat: Jacob Thomasson, s. Ryökäs Rähälä Lieto ja NN.
Lapset:
Mathias Bengtsson s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs. Tauluun 6.
Per Bengtsson Taulu 6
V Mathias Bengtsson Ryökäs, Nousiaisten kirkkoherra 1631-1648, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs, k. 1648 Nousiainen.
Puoliso: Walborg Jesperintytär Cruus ?, k. 1651 Nousiainen.
Vanhemmat: Jesper Matsson Cruus af Edeby ja Walborg.
Lapset:
Hebla Mattsdotter s. 1631 Nousiainen. Tauluun 7.
Johannes Vanajan kirkkoherra, lääninrovasti, k. noin 1680.
Per Mattsson. Tauluun 24. Taulu 7
VI Hebla Mattsdotter Rökman, s. 1631 Nousiainen, k. 30.1.1715 Vehmaa Viiainen.
1. puoliso: Gabriel Mattsson Sciurenius, henkikirjuri, k. jälkeen 1652 Lemu Järäinen.
Vanhemmat: Mathias Sigfridi Sciurus ja Margareta Jöransdotter.
Lapset:
Gabriel Johansson Veraisten rusthollari 1690-.
2. puoliso: 1657 Lemu Johan Simonsson, voudinkirjuri, kruununvouti, s. 1626, k. 2.2.1698 Lemu Verainen.
Vanhemmat: Simon Mattsson ja Elsa.
Lapset:
Margareta Johansdotter s. noin 1660 Lemu Järäinen. Tauluun 8. Taulu 8
VII Margareta Johansdotter, s. noin 1660 Lemu Järäinen, k. 13.12.1708 Lemu Vitikainen.
1. puoliso: Isak Bertilsson Sciurus, Veraisten (1673-1689), Vitikaisten (1690-93) rusthollari, s. Lemu Verainen, k. 1693 Lemu Vitikaisten.
Vanhemmat: Bertil Mattsson, s. noin 1570, k. jälkeen 1661 Lemu Verainen ja Lisa Mattsdotter, s. Lemu Verainen, k. 1677 Lemu Verainen.
Lapset:
Isaacus Isaci s. ?.8.1679 Lemu Verainen. Tauluun 9.
Marketta Isakintytär. Tauluun 13.
Erik
2. puoliso: 1694 Lemu Antti Rekonpoika, Vitikaisten rusthollari 1694-1709, laivamies, s. Lemu Toijola, k. 1712 Karlskrona Ruotsi.
Vanhemmat: Grels Simonsson, k. Askainen Paavainen ja Karin Andersdotter, k. 1655.
Lapset:
Kaarina s. 1704 Lemu Vitikainen. Tauluun 14. Taulu 9
VIII Isaacus Isaci Sciurus, Rasilan isäntä, s. ?.8.1679 Lemu Verainen, k. 15.11.1752 Lepistö Rasila.
1. puoliso: Aune Tuomaantytär Härkä, Rasilan leskiemäntä, s. 20.12.1681 Mynämäki Palolainen Härkälä, k. 1721 Lepistö Rasila.
2. puoliso: 28.3.1722 Mynämäki Maria Jörensdotter, s. ?.3.1692 Mynämäki Vihtamäki, k. 1755 Mynämäki Lepistö Rasila.
Vanhemmat: Jöran Johansson, s. Verainen ja Birgitta Henrikintytär.
Lapset:
Maria Isacsdotter s. ?.9.1725 Lepistö Rasila. Tauluun 10. Taulu 10
IX Maria Isacsdotter, talontytär, s. ?.9.1725 Lepistö Rasila, k. Lepistö Rasila.
Puoliso: 9.5.1744 Mynämäki Georgius Sigfridsson, talonpoika, Rasilan vävy, s. ?.3.1718 Mynämäki Aikkinen, k. Mynämäki Lepistö Rasi.
Vanhemmat: Sigfred Mickelsson, s. 1687 Laurila Vehmalainen ja Maria Mattsdotter, s. .3.1680 Tarvainen Junnila.
Lapset:
Isaac s. 1745.
Maria Jöransdotter s. 3.3.1748 Lepistö Rasila. Tauluun 11.
Brita s. 1750.
Walborg s. 1753.
Matts s. 1755.
Henrik s. 1758.
Lisa s. 1760. Taulu 11
X Maria Jöransdotter, talontytär, s. 3.3.1748 Lepistö Rasila.
Puoliso: 6.10.1771 Lepistö Rasila Jacob Andersson Grönholm, Nakkilan Isotalon isäntä, s. 2.3.1742 Mustila, k. Nakkila.
Vanhemmat: Anders Johansson Grönholm, s. .11.1702 Taivassalo, k. 9.2.1764 Mynämäki Mustila ja Maria Jacobsdotter, s. 24.6.1711 Suojoki Henttu, k. 21.9.1787 Mynämäki Mustila.
Lapset:
Maria Jacobsdotter s. 18.10.1777 Mynämäki Nakkila Isotalo Nummenperä. Tauluun 12. Taulu 12
XI Maria Jacobsdotter Grönholm, talontytär, s. 18.10.1777 Mynämäki Nakkila Isotalo Nummenperä.
Puoliso: 22.10.1797 Mynämäki Johan Johansson Gröndahl, pitäjänräätäli, sotilas, majoittaja, lippumies, s. 29.1.1778 Paijula Nousiainen.
Vanhemmat: Johan Johansson Kallela, s. 27.10.1740 Lemu Kallela, k. 9.5.1800 Mynämäki Aakula Heikkilä ja Anna Friedrichsdotter, s. 3.3.1750 Paijula Nousiainen. Taulu 13
VIII Marketta Isakintytär,.
Puoliso: Erik Eriksson, rusthollari, s. 1674, k. 20.6.1742 Lempoinen Askainen.
Vanhemmat: Erik Jöransson, s. Tynnilä Livoluoto, k. ennen 1699 Tynnilä Livoluoto ja Karin, k. 1702 jälk Tynnilä Livoluoto. Taulu 14
VIII Kaarina Antintytär Kallela o.s. Vitikainen, s. 1704 Lemu Vitikainen, k. 18.11.1759 Lemu Kallela.
Puoliso: 28.3.1722 Mynämäki Juho Jaakonpoika Kallela e. Hievuinen, Kallelan isäntä, s. 1697, k. 3.7.1780 Lemu Kallela.
Vanhemmat: Jacob Jacobsson Alakylä ja Anna.
Lapset:
Mikko. Tauluun 15.
Johan Johansson s. 27.10.1740 Lemu Kallela. Tauluun 18. Taulu 15
IX Mikko Juhonpoika Kallela,.
Puoliso: Kirsti Tuomaantytär,.
Lapset:
Tuomas. Tauluun 16. Taulu 16
X Tuomas Mikonpoika Kallenius,.
Puoliso: Sofia Pietarintytär,.
Lapset:
Peter Wilhelm. Tauluun 17. Taulu 17
XI Peter Wilhelm Galle´n,.
Puoliso: Anna Wahlroos,.
Isä: Bror Wahlroos. Taulu 18
IX Johan Johansson Kallela, Lemun Kallelan talonpoika, torppari, tiilitehtaan työnt., karjapaimen, s. 27.10.1740 Lemu Kallela, k. 9.5.1800 Mynämäki Aakula Heikkilä.
1. puoliso: 10.6.1759 Lemu Sophia Carlsdotter, piika Lemun Kallelassa, s. 1736.
Lapset:
Henrik s. 26.12.1759.
Matts s. 1.9.1763.
Simon s. 19.9.1767 Portaanpää Masku, k. 20.9.1767 Portaanpää Masku.
Anna s. 27.3.1769 Portaanpää Masku.
Simon Aakulan karjapaimen, s. 30.9.1771 Portaanpää Masku.
2. puoliso: 4.10.1772 Nousiainen Anna Friedrichsdotter, s. 3.3.1750 Paijula Nousiainen.
Vanhemmat: Friedrich Johansson, s. 1717 Venäjä / Itä-Eurooppa (juutalaista syntyperää?), k. 30.3.1777 Nousiainen Paijula ja Kirsti Matintytär, s. 1719.
Lapset:
Lisa s. 1.5.1773 Kaksonen Sukkinen Nousiainen.
Johan Johansson s. 29.1.1778 Paijula Nousiainen. Tauluun 12.
Jacobus Johansson s. 26.5.1792 Mynämäki Aakula Heikkilä. Tauluun 22. Taulu 19
XI Gustav Gröndahl, pitäjänräätäli, s. 12.11.1801 Mynämäki Aakula.
Puoliso: 11.11.1827 Mynämäki Maria Mattsdotter Swärd,. Taulu 20
XI Sophia Gröndahl, s. 5.11.1803 Mynämäki Munttinen.
Puoliso: Johan Wilén, sotilas, s. 1782. Taulu 21
XI Maria Johansdotter Gröndahl, sotilaan tytär, s. 13.12.1805 Mynämäki Munttinen.
1. Lapsen isä: NN,.
2. puoliso: 24.3.1833 Mynämäki Anders Thomasinpoika, isäntärenki. Taulu 22
X Jacobus Johansson, s. 26.5.1792 Mynämäki Aakula Heikkilä.
Puoliso: Justina Jacobsdotter, s. 1788.
Lapset:
Maria Jacobsdotter s. 1810. Tauluun 23. Taulu 23
XI Maria Jacobsdotter, s. 1810.
Lapsen isä: NN,. Taulu 24
VI Per Mattsson Röökman, ratsumestari, k. Nousiainen Killainen.
Puoliso: Kirstin,. Taulu 25
IV Eskil Thomasson Spåre, rälssimies.
Puoliso: NN,.
Lapset:
? Herman Eskilsson
Matts Eskilsson. Tauluun 26.
Zacharias Eskilsson Taulu 26
V Matts Eskilsson Spåre,.
Puoliso: NN, k. jälkeen 1620.
Lapset:
Lisbet. Tauluun 27.
Jacob Mattsson. Tauluun 28. Taulu 27
VI Lisbet Spåre, k. ennen 2.11.1642.
1. puoliso: NN,.
Lapset:
Dordi
Maria
2. puoliso: Matts Thomasson Ankka, s. Lieto, k. 1657 Lieto. Taulu 28
VI Jacob Mattsson Spåre, Piikkiön kruununvouti.
Puoliso: Alissa Jöransdotter, k. ennen 1671. Taulu 29
IV Margareta,.
Puoliso: Sigfridus Michaelis (Gyllenbögel), Lemun (Askaisten) kappalainen 1615-, k. 1633.
Lapset:
David Sigfridsson s. 16.2.1603. Tauluun 30. Taulu 30
V David Sigfridsson Gyllenbögel, ratsumestari, majuri, s. 16.2.1603, k. 15.2.1677 Kemiö.
Puoliso: NN Mårtenintytär Stierna,.
Vanhemmat: Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko ja Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648.
Lapset:
Davidsdotter. Tauluun 31.
Beata Davidsdotter. Tauluun 35. Taulu 31
VI Davidsdotter Gyllenbögel, k. ennen 4.5.1664.
Puoliso: Jacob Moliis,.
Vanhemmat: Wolter Moliis (Skotte), k. ennen 28.11.1636 ja Dorde Tuomaantytär, k. jälkeen 1645.
Lapset:
Jacobintytär. Tauluun 32. Taulu 32
VII Jacobintytär Moliis, k. 1681 Perniö.
Puoliso: Erik Eriksson Pihl, Perniön Melkkilän vuokraaja, k. 1695.
Isä: Erik Olofsson Pihl, s. Länsi-Götanmaa.
Lapset:
Katarina Eriksdotter. Tauluun 33.
Maria Eriksdotter. Tauluun 34. Taulu 33
VIII Katarina Eriksdotter Pihl,.
Puoliso: Henrik Florinus, Paimion kkh, k. 12.4.1705 Paimio.
Vanhemmat: Mathaeus Florinus, k. 27.2.1669 ja Elisabet Henriksdotter. Taulu 34
VIII Maria Eriksdotter Pihl, k. 1704.
Puoliso: 1692 Henrik Florinus, Kemiön ent. kkh, k. 28.5.1706 Turku.
Vanhemmat: Henrik Florinus, k. 12.4.1705 Paimio ja Beata Davidsdotter Gyllenbögel. Taulu 35
VI Beata Davidsdotter Gyllenbögel,.
Puoliso: Henrik Florinus, Paimion kkh, k. 12.4.1705 Paimio.
Vanhemmat: Mathaeus Florinus, k. 27.2.1669 ja Elisabet Henriksdotter.
Lapset:
Henrik. Tauluun 34. Taulu 36
II Karin Henrikintytär Tavast,.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Kristin. Tauluun 37. Taulu 37
III Kristin,.
Puoliso: Klemet Mattsson Esping,.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 38. Taulu 38
IV Agneta Klemetsdotter Esping,.
Puoliso: Elias Simonis Esping,.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 39.
Jeremias Eliae. Tauluun 59. Taulu 39
V Karin Eliae Esping,.
Puoliso: Petrus Johannis, Paraisten kkhra, s. 1550, k. 1620 Parainen.
Isä: Johannes Thomae de Hanjas.
Lapset:
Anna Persdotter s. Parainen. Tauluun 40.
Johannes Petri s. 1595 Parainen. Tauluun 45. Taulu 40
VI Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648.
Puoliso: Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko.
Vanhemmat: Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) ja Brita Fleming.
Lapset:
Erik s. 1600. Tauluun 41.
Karin. Tauluun 42.
Elin. Tauluun 43.
NN Mårtenintytär. Tauluun 30. Taulu 41
VII Erik Mårteninpoika Stiernkors, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653, s. 1600.
Puoliso: NN,. Taulu 42
VII Karin Stierna,.
Puoliso: Erik Hansson Ulf,.
Vanhemmat: Hans Hansson Ulf ja NN Eriksdotter Gjös. Taulu 43
VII Elin Stierna,.
Puoliso: Johan Svensson,.
Lapset:
Per Johansson. Tauluun 44. Taulu 44
VIII Per Johansson Fingerroos, luutnantti.
Puoliso: Brita Sax,. Taulu 45
VI Johannes Petri Walstenius, Naantalin kkhra, Loimaan kirkkoherra, s. 1595 Parainen, k. 1658.
Puoliso: Anna Johansdotter Limingius,.
Vanhemmat: Johan Lithovius e. Limingius ja Brita Magdalena Jurvelius.
Lapset:
Margareta. Tauluun 46.
Petter. Tauluun 58. Taulu 46
VII Margareta Walstenius-Wallenius,.
Puoliso: Petter Bergius, kreikan ja heprean kielen professori, akatemian rehtori, lääninrovasti, Liedon, Piikkiön, Taivassalon khra, s. 19.1.1612 Berga Husby Ruotsi, k. 1691 Taivassalo.
Vanhemmat: Anders Mattsson ja Brita Eriksdotter.
Lapset:
Anna s. 29.11.1656. Tauluun 47.
Johan s. 11.5.1659 Turku. Tauluun 55.
Anders s. 21.4.1661 Turku. Tauluun 56.
Petter s. 3.2.1671 Turku. Tauluun 57.
Maria s. 1673.
Brita s. 1677. Taulu 47
VIII Anna Bergia, s. 29.11.1656, k. 30.3.1738 Kastelholma Sund Ahvenanmaa.
1. puoliso: 18.7.1678 Taivassalo Henrik Henriksson Wärdh, Taivassalon Fagernäsin vuokraaja, nimismies, k. 1695.
Isä: Henrik Wärdh, k. 1677 Taivassalo.
Lapset:
Henrik Henriksson s. noin 1679. Tauluun 48.
Margareta s. noin 1680. Tauluun 54.
2. puoliso: 8.10.1701 Taivassalo Wilhelm Pihl, Ahvenanmaan kruununvouti, k. 1741 Kastelholma Sund. Taulu 48
IX Henrik Henriksson Wärdh, Palon Longin ratsumies, luutnantti, ratsumestari, s. noin 1679, k. 1749 Tukholma.
Puoliso: Lisbeta Persdotter Spensenius, s. 1683, k. 5.9.1749 Nousiainen Nummi Viinikka.
Vanhemmat: Per Spensenius, k. 1702 Nousiainen ja Catharina Allenius.
Lapset:
Bertil Henriksson s. 1716. Tauluun 49.
Elisabet s. 2.2.1722 Palo Longi. Tauluun 52.
Anna. Tauluun 53. Taulu 49
X Bertil Henriksson Long, Nousiaisten Palon Lonkin rakuuna, s. 1716, k. 18.2.1791 Nousiainen Palo.
Puoliso: 11.9.1737 Nousiainen Anna Jöransdotter, asui vihittäessä pappilassa, s. 1724 (-14?), k. 14.2.1788 Nousiainen Palo.
Isä: Jöran.
Lapset:
Maria s. 16.6.1738 Nousiainen.
Jacob s. 22.4.1741. Tauluun 50.
Eric s. 10.5.1745 Nousiainen, k. 2.10.1755 Nousiainen.
Matthias s. 30.1.1748 Nousiainen, k. 7.10.1755 Nousiainen.
Henric s. 13.6.1751 Nousiainen.
Anna s. 27.7.1754 Nousiainen. Tauluun 51. Taulu 50
XI Jacob Westerberg, Palon Isotalon rakuuna, s. 22.4.1741, k. 1790 Nousiainen Palo Isotalo.
1. puoliso: 21.10.1764 Nousiainen Maria Johansdotter Allenius, s. 19.4.1735 Valkjärvi, k. 21.10.1788 Nousiainen Palo Isotalo.
Vanhemmat: Johan Allenius, s. 19.1.1699 Nousiainen, k. 30.1.1746 Viipuri ja Sara Stenudd, k. 17.4.1747.
2. puoliso: 17.5.1789 Nousiainen Maria Henriksdotter, Killaisten Tuorin lampuodin tytär. Taulu 51
XI Anna Long, s. 27.7.1754 Nousiainen.
Lapsen isä: Jacob Andersson,.
Vanhemmat: Anders Sigfridsson ja Anna Andersdotter. Taulu 52
X Elisabet, s. 2.2.1722 Palo Longi, k. Tuori.
Puoliso: Bertil Simonsson Murckman, sotilas Nutturlassa. Taulu 53
X Anna Henrikintytär Wärdh,.
Puoliso: Johan Sigfridsson, Palon Isotalon rusthollari.
Isä: Sigfrid Matsson. Taulu 54
IX Margareta Wärdh, s. noin 1680, k. 1716.
Puoliso: Johan Hacks, Tullitarkastaja. Taulu 55
VIII Johan Bergius, Turun katedraalikoulun lehtori, s. 11.5.1659 Turku, k. 1692 Turku.
Puoliso: Margareta Jöransdotter Ruuth, puutarhurin tytär. Taulu 56
VIII Anders Bergius, s. 21.4.1661 Turku, k. 18.9.1724 Taivassalo.
Puoliso: Sara Wärdh, s. noin 1670.
Vanhemmat: Henrik Henriksson Wärdh, k. 1695 ja Maria Adamin. Taulu 57
VIII Petter Bergius, Rymättylän kappalainen, s. 3.2.1671 Turku, k. 1697 Rymättylä.
Puoliso: Kristina Nilsdotter Fontelius,.
Isä: Nils Fontelius e. Kellmannus. Taulu 58
VII Petter Walstenius,.
Puoliso: Helena Agricola,.
Lapset:
Petter otettu Seilin hospitaaliin. Taulu 59
V Jeremias Eliae Agricola-Esping,.
Puoliso: Carin Mattsdotter Carpelan,.
Vanhemmat: Matts Michelsson Carpelan ja Margareta Eriksdotter Krank.
Lapset:
NN Jeremiae. Tauluun 60. Taulu 60
VI NN Jeremiae Agricola-Esping,.
Puoliso: Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi.
Vanhemmat: Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves), k. 2.3.1568 ja Malin Henriksdotter Hästesko, k. 5.3.1588.
Lapset:
Ericus Erici. Tauluun 61. Taulu 61
VII Ericus Erici Alftanus (Helsingius), koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639.
Puoliso: ennen 1615 Helena Brenner, k. 1664 Taivassalo.
Vanhemmat: Mårten Simonsson (Klock) till Brändö i Helsinge, s. Nurmijärvi Klaukkala ja NN Andersdotter.
Lapset:
Anna Eriksdotter. Tauluun 62.
Abraham. Tauluun 66. Taulu 62
VIII Anna Eriksdotter Alftan,.
Puoliso: Måns Larsson Palm, k. 1676.
Vanhemmat: Lars Henriksson Falck ja Margareta Persdotter.
Lapset:
Helena Månsdotter s. noin 1655. Tauluun 63. Taulu 63
IX Helena Månsdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736.
1. puoliso: Arvid Frisius,.
2. puoliso: Isak Eriksson, Lokalahden Viljaisten lampuoti, Karkun Järventaan rusthollari, s. ennen 1646.
Vanhemmat: Erik Thomasson ja Brita Isaksdotter.
Lapset:
Erik s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 64. Taulu 64
X Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius,.
Vanhemmat: Juhana Wegelius (vanhempi), s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki, k. 3.5.1725 Tyrvää ja Kristina Lauraeus.
Lapset:
Elisabet s. 2.1.1729 Suodenniemi. Tauluun 65. Taulu 65
XI Elisabet Astrèn, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi.
Puoliso: Matias Hagelberg, Suodenniemen pitäjänapulainen, s. 17.9.1713 Mouhijärvi, k. 21.5.1780 Suodenniemi.
Vanhemmat: Jöran Knutsson Kyttä, s. 24.6.1687 Lavi, k. 1759 Hahmajärvi ja Maria Henriksdotter Irri, s. 5.3.1694 Mouhijärvi, k. 1717. Taulu 66
VIII Abraham Alftanus,.
Puoliso: Emerentia "Tott",.

PH

[Antti Järvenpää]

10. Petrus Johannis, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat, veli Jeremias Taivassalon khr.
Lapset:
Anna Persdotter. Holman kartonon emäntä Orivedellä, Stiernkorssin vaimo.
Johannes Petri, s. 1595 Parainen, k. 3.1.1658 Loimaa ,Walstenius
Jeremias Paransulkanus, Kaarinan saarnaaja Liuksialassa.



Kiinnitän huomion tähän Paraisten papin sukujohtoon. Sain eräältä listaa seuraavalta yhteenvedon Turun raastuvanoikeuden tapuksesta 1645 ss293, 297 ja 1335. Otsikkona: Elias Göös emot Pargas Isaks enkia.

Herr Elias Simonis fordom Pastor udi Pargas sokn haffer haft tvenne söner Herr Jeremias Eliae pastor i Töffsala och Isak Eliae borgare udi Åbo emot hvilkas barn och arffingar ne agerat vardet och siue döttrar nämbligen
Sara Eliaedotter fordom kyrkieherdens her Jöns hustru i Korpo.
Karin Eliaedotter her Pers hustru i Pargas
Elin Eliaedotter sal. Erich Rutz i Pargas
Margareta Eliaedotter Erich Hugguts i Lemlax
Mårten Torssons moder i Nådendal, namnet på henne visste Elias Göös inte
Agneta Eliaedotter her Thomas enkia i Pargas
Elisabet Eliaedotter her Grelsses i Hattula , denne Elias Gööses moder
Her Per i Pargas på hustru Karins wegnar bekommit --- - annå 1602 till 15 dalar silfvermynt och deras arffinge Mårten Erichsson 1627 bekommit 20 dalar, är allt så bliver på den quota.

Itselläni ei ole tuon ajan pöytäkirjoja, joten en osaa sanoa asiasta enempää. Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että Kaarinalla ja Paraisten khra Perillä ei ollut muuta jälkeläistä kuin tytär Anna, jonka mies tuo Mårten Erikson oli.

Joka tapauksessa tuossa oikeustapauksessa on myös Herra Eliaan tarkka jälkeläisten kuvaus tyttären pojan toimesta, joka ilmeiseti on antanut tuon sukuselvityksen.

[Pekka Hiltunen]

Alftanus- ja Astrenius -ketjuissa käsiteltyjä rälssisukuja tulee kivasti esille Maria Westerbergin teoreettisissa esipolvissa:



Taulu 1
1. Maria Westerberg, rakuunan tytär, s. 18.7.1765 Nousiainen Palo Isotalo, k. 26.7.1832 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: 1797 Nousiainen Otto Wilhelm Ahrnberg, vanuttajamestari, s. 1.1.1770 Kaarina, k. 23.8.1832 Nousiainen. Vanhemmat Sven Ahrnberg ja Elisabetha Relin.
Lapset:
Carl Wilhelm, vanuttajakisälli, s. 30.1.1798 Palo Aittomäki Nousiainen, k. 17.4.1833 Nousiainen
Gustav Reinhold, vanuttaja, s. 7.2.1800 Nousiainen Palo Aittomäki
Elisabeth Johanna, s. 25.11.1802 Kulola (Valcken) Nousiainen, k. 1806 Kulola Nousiainen

Taulu 2
2. Jacob Westerberg, Palon Isotalon rakuuna, s. 22.4.1741, k. 1790 Nousiainen Palo Isotalo. Vanhemmat taulusta 3.
1. puoliso: 21.10.1764 Nousiainen Maria Johansdotter Allenius, s. 19.4.1735 Valkjärvi, k. 21.10.1788 Nousiainen Palo Isotalo. Vanhemmat taulusta 43.
Lapset:
Maria, s. 18.7.1765 Nousiainen Palo Isotalo. Tauluun 1.
Anders, s. 26.11.1767 Palo
Jacob, s. 6.7.1770 Palo
Carl
Gustav
2. puoliso: 17.5.1789 Nousiainen Maria Henriksdotter, Killaisten Tuorin lampuodin tytär.

Taulu 3
3. Bertil Henriksson Long, Nousiaisten Palon Lonkin rakuuna, s. 1716, k. 18.2.1791 Nousiainen Palo. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: 11.9.1737 Nousiainen Anna Jöransdotter, asui vihittäessä pappilassa, s. 1724 (-14?), k. 14.2.1788 Nousiainen Palo. Vanhemmat taulusta 42.
Lapset:
Maria, s. 16.6.1738 Nousiainen
Jacob, s. 22.4.1741. Tauluun 2.
Eric, s. 10.5.1745 Nousiainen, k. 2.10.1755 Nousiainen
Matthias, s. 30.1.1748 Nousiainen, k. 7.10.1755 Nousiainen
Henric, s. 13.6.1751 Nousiainen
Anna, s. 27.7.1754 Nousiainen

Taulu 4
4. Henrik Henriksson Wärdh, Palon Longin ratsumies, luutnantti, ratsumestari, s. noin 1679, k. 1749 Tukholma. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Lisbeta Persdotter Spensenius, s. 1683, k. 5.9.1749 Nousiainen Nummi Viinikka. Vanhemmat taulusta 38.
Lapset:
Bertil Henriksson, s. 1716. Tauluun 3.
Elisabet, s. 2.2.1722 Palo Longi, k. Tuori
Anna

Taulu 5
5. Henrik Henriksson Wärdh, Taivassalon Fagernäsin vuokraaja, nimismies, k. 1695. Vanhemmat taulusta 6.
1. puoliso: Maria Adamin
Lapset:
Maria, s. 1659, k. 1732 Kalanti
Sara, s. noin 1670
Jacob, pedagogi, Kaprion ja Tuutarin kkhran apulainen
2. puoliso: 18.7.1678 Taivassalo Anna Bergia, s. 29.11.1656, k. 30.3.1738 Kastelholma Sund Ahvenanmaa. Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Henrik Henriksson, s. noin 1679. Tauluun 4.
Margareta, s. noin 1680, k. 1716

Taulu 6
6. Henrik Wärdh, k. 1677 Taivassalo. Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Henrik Henriksson. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Henrik Hansson, linnankirjuri, k. 1619. Vanhemmat taulusta 8.
1. puoliso: Biretta, k. 23.4.1589 Turku.
2. puoliso: Elisabet Mårtensdotter Kyrö Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Mårten Henriksson, professori, Naantalin kkh, s. 9.11.1590, k. 16.1.1676
Henrik. Tauluun 6.

Taulu 8
8. Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves), Sääksmäen kihlakunnanvouti, k. 2.3.1568. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Malin Henriksdotter Hästesko, k. 5.3.1588. Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Rolan Hansson, kirjuri
Henrik Hansson. Tauluun 7.
Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi

Taulu 9
9. Olof (Stiernkors-Kirves)
Lapset:
Hans Olofsson. Tauluun 8.

Taulu 10
9. Henrik Östensson Hästesko i Kalmusnäs i Kimito
Puoliso: Alissa Ragvaldsdotter på Sjundby i Sjundeå Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Bertil Henriksson
Malin Henriksdotter. Tauluun 8.
Margareta
Jacob Henriksson

Taulu 11
10. Ragvald Jönsson på Sjundby i Sjundeå Vanhemmat taulusta 12.
Puoliso: Anna Henrikintytär Vanhemmat taulusta 13.
Lapset:
Alissa Ragvaldsdotter. Tauluun 10.
Petrus Ragvaldi, Turun tuomiokapitulin dekaani, Kemiön kkh
Kerstin Ragvaldsdotter
Henrik Ragvaldsson

Taulu 12
11. Jöns Dyniusson på Sjundby i Sjundeå
Lapset:
Ragvald Jönsson. Tauluun 11.

Taulu 13
11. Henrik Dyniuksenpoika Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Elseby (Ingeborg?)
Lapset:
Anna. Tauluun 11.

Taulu 14
12. Dynius Magnuksenpoika
Puoliso: NN
Lapset:
Henrik. Tauluun 13.

Taulu 15
8. Mårten Persson Kyrö, kauppias Turussa.
Puoliso: Valborg Olofsdotter
Lapset:
Elisabet Mårtensdotter. Tauluun 7.

Taulu 16
6. Petter Bergius, kreikan ja heprean kielen professori, akatemian rehtori, lääninrovasti, Liedon, Piikkiön, Taivassalon khra, s. 19.1.1612 Berga Husby Ruotsi, k. 1691 Taivassalo. Vanhemmat taulusta 17.
Puoliso: Margareta Walstenius-Wallenius Vanhemmat taulusta 18.
Lapset:
Anna, s. 29.11.1656. Tauluun 5.
Johan, Turun katedraalikoulun lehtori, s. 11.5.1659 Turku, k. 1692 Turku
Anders, s. 21.4.1661 Turku, k. 18.9.1724 Taivassalo
Petter, Rymättylän kappalainen, s. 3.2.1671 Turku, k. 1697 Rymättylä
Maria, s. 1673
Brita, s. 1677

Taulu 17
7. Anders Mattsson
Puoliso: Brita Eriksdotter
Lapset:
Petter, s. 19.1.1612 Berga Husby Ruotsi. Tauluun 16.
Mathias

Taulu 18
7. Johannes Petri Walstenius, Naantalin kkhra, Loimaan kirkkoherra, s. 1595 Parainen, k. 1658. Vanhemmat taulusta 19.
Puoliso: Anna Johansdotter Limingius Vanhemmat taulusta 25.
Lapset:
Margareta. Tauluun 16.
Petter

Taulu 19
8. Petrus Johannis, Paraisten kkhra, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat taulusta 20.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 21.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648
Johannes Petri, s. 1595 Parainen. Tauluun 18.

Taulu 20
9. Johannes Thomae de Hanjas
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 19.

Taulu 21
9. Elias Simonis Esping
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 22.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 19.
Jeremias Eliae

Taulu 22
10. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Vanhemmat taulusta 23.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 21.

Taulu 23
11. NN
Puoliso: Karin Henrikintytär Tavast Vanhemmat taulusta 24.
Lapset:
Kristin. Tauluun 22.

Taulu 24
12. Henrik Tavast Vanhemmat Nils Olofsson Tavast ja Ingeborg Knutsdotter.
1. puoliso: Johanna Bengtintytär Djäkn Vanhemmat Benkt Lydekenpoika Djäkn ja Valborg Jönsintytär.
Lapset:
Måns
2. puoliso: Anna
3. puoliso: Birgitta Jepentytär Kurki Vanhemmat Jeppe Kurki ja Karin Klausdotter Djäkn.
Lapset:
Kerstin, k. Lemu Manna
Karin. Tauluun 23.

Taulu 25
8. Johan Limingius, Lithovius, Limingan kappalainen. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Brita Magdalena Jurvelius Vanhemmat taulusta 33.
Lapset:
Anna Johansdotter. Tauluun 18.

Taulu 26
9. Isaacus Josephi Lithovius, Limingan kirkkoherra, k. 1652. Vanhemmat taulusta 27.
Puoliso: NN
Lapset:
Johan. Tauluun 25.

Taulu 27
10. Josephus Henrici Lithovius, Limingan khra, s. 1569 Liminka, k. 1657 Liminka. Vanhemmat taulusta 28.
Puoliso: Anna Larsdotter Sinius Vanhemmat taulusta 31.
Lapset:
Isaacus Josephi. Tauluun 26.

Taulu 28
11. Henrik Larsson Lithovius, Limingan khra, rovasti, k. 1615 Liminka. Vanhemmat taulusta 29.
Puoliso: Thomasdotter Vanhemmat taulusta 30.
Lapset:
Josephus Henrici, s. 1569 Liminka. Tauluun 27.

Taulu 29
12. Lauri Lithovius, tilallinen Littoisissa, s. noin 1500 Littoinen Kaarina.
Lapset:
Henrik Larsson. Tauluun 28.

Taulu 30
12. Thomas Ingonis, Limingan nimismies.
Lapset:
Thomasdotter. Tauluun 28.

Taulu 31
11. Lauri Sinius, talollinen.
Puoliso: Katarina Östenintytär Sursill, s. noin 1565, k. jälkeen 1614. Vanhemmat taulusta 32.
Lapset:
Anna Larsdotter. Tauluun 27.

Taulu 32
12. Östen Eriksson Sursill, Uumajan vouti. Vanhemmat Erik Ångerman ja Dordi.
Puoliso: Magdalena Eriksdotter
Lapset:
Magdalena Östensdotter
Katarina Östenintytär, s. noin 1565. Tauluun 31.

Taulu 33
9. Mikael Jurvelius, akatemian notaari, Oulun kkhra, k. 1670 Oulu.
Puoliso: Brita Andersdotter Ligelius, s. Ruotsi, k. 1701 Oulu. Vanhemmat taulusta 34.
Lapset:
Brita Magdalena. Tauluun 25.

Taulu 34
10. Anders Knutsson Gevaliensis, Luulajan kirkkoherra 1626-49, s. 1590 Gävle Ruotsi, k. 1649 Luulaja Ruotsi. Vanhemmat taulusta 35.
Puoliso: Maria Johansdotter Vanhemmat taulusta 36.
Lapset:
Brita Andersdotter, s. Ruotsi. Tauluun 33.

Taulu 35
11. Canutus Petri Gestricius, Lenan kirkkoherra, Erik XIV:n hovisaarnaaja, s. 1526 Mom Ovansjö Ruotsi, k. 1610 Lena.
Lapset:
Anders Knutsson, s. 1590 Gävle Ruotsi. Tauluun 34.

Taulu 36
11.
Puoliso: Margareta Persdotter, s. 1547 Tukholma Ruotsi. Vanhemmat taulusta 37.
Lapset:
Maria Johansdotter. Tauluun 34.

Taulu 37
12. Per Nilsson, Tukholman porvari.
Lapset:
Margareta Persdotter, s. 1547 Tukholma Ruotsi. Tauluun 36.

Taulu 38
5. Per Spensenius, Nousiaisten kappalainen, k. 1702 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 39.
Puoliso: Catharina Allenius Vanhemmat taulusta 40.
Lapset:
Lisbeta Persdotter, s. 1683. Tauluun 4.
Anna, s. 1691 Nousiainen, k. 26.2.1772 Nousiainen Palo

Taulu 39
6. Albert Davidinpoika Spensenius, Nousiaisten kirkkoherra, k. 1688.
Puoliso: Elisabet
Lapset:
Per. Tauluun 38.
Maria (Margareta) Albertsdotter, k. 13.4.1693
Elisabet

Taulu 40
6. Henrik Jöransson Laukka, Nousiaisten kirkkoherra, k. 1663. Vanhemmat taulusta 41.
Puoliso: Catharina Bertilsdotter
Lapset:
Catharina. Tauluun 38.
Johan, Nousiaisten kkh, k. 1669
Gustaf. Tauluun 45.

Taulu 41
7. Gregorius Henrici, Nousiaisten kkh 1611-, k. 1630.
Lapset:
Henrik Jöransson. Tauluun 40.

Taulu 42
4. Jöran
Lapset:
Anna Jöransdotter, s. 1724 (-14?). Tauluun 3.
Maria Jöransdotter, fru
Brita Jöransdotter, fru

Taulu 43
3. Johan Allenius, Valkjärven kirkkoherra, s. 19.1.1699 Nousiainen, k. 30.1.1746 Viipuri. Vanhemmat taulusta 44.
Puoliso: 1724 Sara Stenudd, k. 17.4.1747. Vanhemmat taulusta 110.
Lapset:
Katarina Susanna, s. 1719, k. 1778
Johan, kappalainen, s. 6.4.1725 Lieto Aura Brunkkala, k. 22.10.1756
Clara, s. 1729
Helena Regina
Maria Johansdotter, s. 19.4.1735 Valkjärvi. Tauluun 2.

Taulu 44
4. Johan Allenius, Nousiaisten kappalainen, s. 7.10.1673 Nousiainen Sontamala, k. 18.3.1735 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 45.
Puoliso: 6.3.1697 Naantali Catharina Fordell, s. 3.6.1679 Nyckelberga Länna Ruotsi, k. 9.4.1751 Turku. Vanhemmat taulusta 109.
Lapset:
Johan, s. 19.1.1699 Nousiainen. Tauluun 43.
Gustav, s. 18.12.1700
Catharina, s. 8.12.1702 Killainen Tuori
Ericus, s. 12.12.1703 Killainen Tuori
Emmanuel, s. 11.2.1706
Susanna, s. 8.7.1708 Killainen Tuori
Jacob, s. 4.2.1711
Christopher, s. 22.2.1713 Killainen tuori
Catharina, s. 2.5.1715
Elias, s. 14.4.1717
Catharina, s. 19.1.1719

Taulu 45
5. Gustaf Allenius, Nousiaisten kirkkoherra, k. 1693 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 40.
Puoliso: 7.1.1673 Naantali Maria Jägerhorn, s. 10.7.1636, k. jälkeen 1709. Vanhemmat taulusta 46.
Lapset:
Johan, s. 7.10.1673 Nousiainen Sontamala. Tauluun 44.

Taulu 46
6. Lars Hansson Jägerhorn, kornetti, k. 1655. Vanhemmat taulusta 47.
Puoliso: Hebla Stiernkors, k. 1680. Vanhemmat taulusta 75.
Lapset:
Maria, s. 10.7.1636. Tauluun 45.

Taulu 47
7. Hans Persson Jägerhorn Vanhemmat taulusta 48.
Puoliso: Margareta Lindelöf Vanhemmat taulusta 62.
Lapset:
Lars Hansson. Tauluun 46.

Taulu 48
8. Per Olofsson Jägerhorn Vanhemmat taulusta 49.
Puoliso: NN
Lapset:
Hans Persson. Tauluun 47.

Taulu 49
9. Olof Mårtensson Jägerhorn Vanhemmat taulusta 50.
Puoliso: Ragnhild Henriksdotter Vanhemmat taulusta 56.
Lapset:
Per Olofsson. Tauluun 48.

Taulu 50
10. Mårten Filipusson Jägerhorn Vanhemmat taulusta 51.
Puoliso: NN Olofintytär Vanhemmat taulusta 54.
Lapset:
Olof Mårtensson. Tauluun 49.
NN Mårtensdotter, kaniikin emännöitsija

Taulu 51
11. Filipus Jönsson Jägerhorn Vanhemmat taulusta 52.
Puoliso: Margareta Pedersdotter Danske Vanhemmat taulusta 53.
Lapset:
Mårten Filipusson. Tauluun 50.
Botilda Filipusdotter
Olof, m 1400-9

Taulu 52
12. Jöns Ingesson Jägerhorn Vanhemmat Inge Rötgersson Jägerhorn af Storby ja NN.
Puoliso: NN Filipusdotter (Folkunga) Vanhemmat Filipus Karlsson Folkunga, oäkta grenen ja Ingeborg Kettilvastadotter.
Lapset:
Filipus Jönsson. Tauluun 51.

Taulu 53
12. Peder Danske
Puoliso: Margareta Pederintytär Svärd Vanhemmat Peder Svärd ja Nilsdotter Högervänd arm, till Suontaka.
Lapset:
Margareta Pedersdotter. Tauluun 51.
Henrik Persson

Taulu 54
11. Olof Djäkn till Brännboda, Naantalin luostarin vouti, k. Kemiö Brännboda.
Puoliso: Birgitta Henrikintytär Svärd Vanhemmat taulusta 55.
Lapset:
NN. Tauluun 50.
NN

Taulu 55
12. Henrik Pederinpoika Svärd till Harviala, valtaneuvos. Vanhemmat Peder Svärd ja Nilsdotter Högervänd arm, till Suontaka.
Puoliso: Birgitta Klasdotter Djäkn Vanhemmat Klas Lydekesson Djäkn ja Kristina Jönsdotter till Letala Storgård (Garp).
Lapset:
Birgitta. Tauluun 54.

Taulu 56
10. Henrik Henrikinpoika Vanhemmat taulusta 57.
Puoliso: Margareta Jönsintytär Garp Vanhemmat taulusta 59.
Lapset:
Ragnhild Henriksdotter. Tauluun 49.

Taulu 57
11. Henrik Dyniusson (Dönsbyätten), k. 1501. Vanhemmat taulusta 58.
Puoliso: Elseby (Ingeborg?)
Lapset:
Marietta Henriksdotter
Henrik. Tauluun 56.

Taulu 58
12. Dynius Magnusson (Dönsbyätten), k. jälkeen 1451. Vanhemmat Magnus Thyniusson.
Lapset:
Henrik Dyniusson. Tauluun 57.

Taulu 59
11. Jöns Andersinpoika Garp Vanhemmat taulusta 60.
Puoliso: Margareta Klasintytär Horn Vanhemmat taulusta 61.
Lapset:
Margareta. Tauluun 56.

Taulu 60
12. Anders Gregersson Garp Vanhemmat Greger Andersson Garp ja Kristina Olofintytär Tavast.
Lapset:
Jöns. Tauluun 59.

Taulu 61
12. Klas Henrikinpoika Horn Vanhemmat Henrik Olavinpoika Horn ja NN Klasdotter Djäkn.
Puoliso: NN Kristerintytär Frille Vanhemmat Krister Frille ja Elina Maununtytär.
Lapset:
Margareta. Tauluun 59.

Taulu 62
8. Hans Persson Lindelöf, k. 1601. Vanhemmat taulusta 63.
Puoliso: Carin Larsdotter Ulf, k. jälkeen 1620. Vanhemmat taulusta 70.
Lapset:
Margareta. Tauluun 47.

Taulu 63
9. Per Henriksson Lindelöf Vanhemmat taulusta 64.
Puoliso: Margareta
Lapset:
Hans Persson. Tauluun 62.

Taulu 64
10. Henrik Erlandsson Lindelöf Vanhemmat taulusta 65.
Puoliso: Christina Olofsdotter (Jägerhorn) Vanhemmat taulusta 67.
Lapset:
Per Henriksson. Tauluun 63.
Anders

Taulu 65
11. Erland Andersson Lindelöf Vanhemmat taulusta 66.
Puoliso: Margareta Sigfridsdotter
Lapset:
Henrik Erlandsson. Tauluun 64.

Taulu 66
12. Anders Henriksson Lindelöf Vanhemmat Henrik Andersson.
Puoliso: Ingeborg Frille Vanhemmat Hagen Christensen Frille ja Mårtensdotter Diekn.
Lapset:
Erland Andersson. Tauluun 65.
Margareta Andersdotter
Katarina Andersdotter

Taulu 67
11. Olof Jacobsson (Jägerhorn, Stubbe), k. jälkeen 1.8.1513. Vanhemmat taulusta 68.
Puoliso: Anna Grelsdotter Silfverpatron Vanhemmat taulusta 69.
Lapset:
Christina Olofsdotter. Tauluun 64.

Taulu 68
12. Jacob Olofsson (Jägerhorn) Vanhemmat Olof Andersinpoika ja Kadrin.
Puoliso: Kirstin
Lapset:
Olof Jacobsson. Tauluun 67.

Taulu 69
12. Greger Jönsson Silfverpatron, Siuntion nimismies.
Puoliso: Margareta Boije af Gennäs Vanhemmat Anders Karlsson Boije af Gennäs ja Brita Rötgersdotter Djäkn.
Lapset:
Anna Grelsdotter. Tauluun 67.

Taulu 70
9. Lars Hansson Ulf Vanhemmat taulusta 71.
Puoliso: Anna
Lapset:
Carin Larsdotter. Tauluun 62.

Taulu 71
10. Hans Hansson Ulf Vanhemmat taulusta 72.
1. puoliso: NN Eriksdotter Gjös Vanhemmat Erik Bertilsson till Skitinbäck ja Anna Grelsdotter Silfverpatron.
Lapset:
Erik Hansson
2. puoliso: NN Pederintytär Vanhemmat taulusta 73.
Lapset:
Lars Hansson. Tauluun 70.

Taulu 72
11. Hans Ulf
Puoliso: NN
Lapset:
Hans Hansson. Tauluun 71.
Ingeborg

Taulu 73
11. Peder Villilä
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat taulusta 74.
Lapset:
NN Pederintytär. Tauluun 71.

Taulu 74
12. Sune Andersinpoika Ille
Lapset:
Margareta. Tauluun 73.

Taulu 75
7. Olof Gustafsson Stiernkors, k. 1622. Vanhemmat taulusta 76.
Puoliso: Cecilia Johansdotter Boga, k. jälkeen 1625. Vanhemmat taulusta 93.
Lapset:
Hebla. Tauluun 46.

Taulu 76
8. Gustaf Nilsson Stiernkors, k. 1588. Vanhemmat taulusta 77.
Puoliso: 1546 Anna Michelsdotter Blåfield Vanhemmat taulusta 84.
Lapset:
Olof Gustafsson. Tauluun 75.

Taulu 77
9. Nils Pedersson, Turun porvari Kiukku-Niku.
Puoliso: Kaarina Olavintytär Kirves Vanhemmat taulusta 78.
Lapset:
Pietari, kaniikki, kirkkoherra
Gustaf Nilsson. Tauluun 76.
Måns Nilsson
Påvel Nilsson, Sääksmäen kkh
Märta Nilsdotter

Taulu 78
10. Olavi Kirves, rälssimies, k. 1476. Vanhemmat taulusta 79.
Puoliso: Märta Nilsdotter Stiernkors Vanhemmat taulusta 81.
Lapset:
Kaarina. Tauluun 77.
Elina, k. jälkeen 1504
Magnus, pappi, k. ennen 1496
Olof Olofsson, k. 1476

Taulu 79
11. Sture Kirves Vanhemmat taulusta 80.
Puoliso: Katarina
Lapset:
Olavi. Tauluun 78.

Taulu 80
12. Olof Kirves
Lapset:
Sture. Tauluun 79.

Taulu 81
11. Nils Olofsson Stiernkors, Riksråd 1435 och 1439. Vanhemmat taulusta 82.
Puoliso: Elin Nilsdotter Tavast Vanhemmat taulusta 83.
Lapset:
Maunu III
Adlitsa
Birgitta
Margareta
Märta Nilsdotter. Tauluun 78.
Botilla Nilsdotter. Tauluun 91.

Taulu 82
12. Olof Petersson Vanhemmat Per i Särkilaks.
Puoliso: Katarina till Nynäs Vanhemmat Lydeke.
Lapset:
Nils Olofsson. Tauluun 81.

Taulu 83
12. Nils Olofsson Tavast, Hauhon kihlakunnantuomari, k. 1431. Vanhemmat Olof Tavast ja Katarina Fincke.
Puoliso: Ingeborg Knutsdotter, k. Kärknäs Sauvo. Vanhemmat Knut Djäkn (Ormsläkten) ja NN.
Lapset:
Olof, ritari, valtaneuvos, k. 23.2.1460
Jöns
Henrik. Tauluun 24.
Katarina Karin, s. 1390 Sydänmaa Karuna
Lucia
Elin Nilsdotter. Tauluun 81.

Taulu 84
9. Michel Bengtsson Blåfield Vanhemmat taulusta 85.
Puoliso: Brita Vanhemmat taulusta 89.
Lapset:
Anna Michelsdotter. Tauluun 76.

Taulu 85
10. Bengt Jönsson Blåfield (Lejonhufvud) Vanhemmat taulusta 86.
Puoliso: Beata Eriksdotter Vanhemmat taulusta 87.
Lapset:
Michel Bengtsson. Tauluun 84.

Taulu 86
11. Jöns Bengtsson
Lapset:
Bengt Jönsson. Tauluun 85.

Taulu 87
11. Erik Abjörnsson, asemies.
Puoliso: Margit Jönsdotter Tavast, k. jälkeen 1479. Vanhemmat taulusta 88.
Lapset:
Beata Eriksdotter. Tauluun 85.

Taulu 88
12. Jöns Tavast, ratsumies, s. 1400. Vanhemmat Olof Tavast ja Katarina Fincke.
Puoliso: Marta Klasdotter Djäkn, s. 1410. Vanhemmat Klas Lydekesson Djäkn ja Kristina Jönsdotter till Letala Storgård (Garp).
Lapset:
Valborg Jönsdotter
Margit Jönsdotter. Tauluun 87.

Taulu 89
10. NN
Puoliso: NN Eriksdotter Vanhemmat taulusta 90.
Lapset:
Brita. Tauluun 84.

Taulu 90
11. Erik Botvidsson Stålarm Vanhemmat taulusta 91.
1. puoliso: Karin Olofsdotter Garp Vanhemmat taulusta 92.
Lapset:
NN Eriksdotter. Tauluun 89.
Olof. Tauluun 102.

Taulu 91
12. Botvid Bengtsson Stålarm
Puoliso: Botilla Nilsdotter Stiernkors, Taulusta 81 Vanhemmat Nils Olofsson Stiernkors ja Elin Nilsdotter Tavast.
Lapset:
Erik Botvidsson. Tauluun 90.

Taulu 92
12. Kristina Jacobsdotter Garp Vanhemmat Jacob Valdemarsson ja Ragnild.
Puoliso: Olof NN
Lapset:
Karin Olofsdotter. Tauluun 90.

Taulu 93
8. Johan Joeninpoika Boga Vanhemmat taulusta 94.
Puoliso: Hebla Johanintytär Stålarm Vanhemmat taulusta 101.
Lapset:
Cecilia Johansdotter. Tauluun 75.

Taulu 94
9. Joen Olofsson
Puoliso: Agneta Torstenintytär (Ram) Vanhemmat taulusta 95.
Lapset:
Johan. Tauluun 93.

Taulu 95
10. Torsten Salomoninpoika Ram Vanhemmat taulusta 96.
Puoliso: Brita Johansdotter Fleming Vanhemmat taulusta 98.
Lapset:
Agneta. Tauluun 94.
Margareta

Taulu 96
11. Salomon Torsteninpoika Vanhemmat taulusta 97.
Lapset:
Torsten. Tauluun 95.
Ingeborg

Taulu 97
12. Torsten Ingenpoika
Lapset:
Salomon. Tauluun 96.

Taulu 98
11. Johan Henriksson Fleming, k. 1514. Vanhemmat taulusta 99.
Puoliso: Märta Erengislesdotter Vanhemmat taulusta 100.
Lapset:
Brita Johansdotter. Tauluun 95.
Cecilia

Taulu 99
12. Henrik Klasson Fleming, asemies, laamanni, k. 1480. Vanhemmat Claus Pedersson Fleming ja Cecilia.
1. puoliso: Valborg Jönsdotter Tavast, Taulusta 88 Vanhemmat Jöns Tavast ja Marta Klasdotter Djäkn.
Lapset:
Joakim Henriksson, valtaneuvos, tuomari, k. 1496
Karin
2. puoliso: Elseby Månsdotter
Lapset:
Johan Henriksson. Tauluun 98.

Taulu 100
12. Erengisle Björninpoika Djekn, asemies, Viipurin linnanvouti, k. jälkeen 1476. Vanhemmat Björn Pedersson Deken ja Ingrid Ingsdotter.
Puoliso: Karin (Karlsdotter??) Vanhemmat ? Kaarle Knuutinpoika Bonde ja NN.
Lapset:
Märta Erengislesdotter. Tauluun 98.

Taulu 101
9. Johan Olofinpoika Stålarm Vanhemmat taulusta 102.
Puoliso: Ragnhild Perintytär Ållongren Vanhemmat taulusta 103.
Lapset:
Hebla. Tauluun 93.

Taulu 102
10. Olof Erikinpoika Stålarm Vanhemmat taulusta 90.
Puoliso: NN Jönsintytär Sjundbyätt
Lapset:
Johan. Tauluun 101.

Taulu 103
10. Per Nilsinpoika Ållongren, Pepotin herra, k. 5.8.1545. Vanhemmat taulusta 104.
Puoliso: Cecilia Engelbrektintytär Vanhemmat taulusta 107.
Lapset:
Nils Persson
Ragnhild. Tauluun 101.

Taulu 104
11. Nils Olofinpoika Ållongren, Porvoon Pepotin herra. Vanhemmat taulusta 105.
Puoliso: Ranghild Bengtintytär Dufva Vanhemmat taulusta 106.
Lapset:
Per. Tauluun 103.

Taulu 105
12. Olof i Pepot, k. Pepot Porvoo.
Lapset:
Nils Olofinpoika. Tauluun 104.

Taulu 106
12. Bengt Olofsson Dufva till Munkby i Borgå sn Vanhemmat Olof Bengtsson Dufva ja Kerstin Stoltefoth.
Puoliso: Katarina Danske (som i vapnet förde två svarta hästskor på en hvit snedbjelke) Vanhemmat Henrik Persson till Dönsby ja Anna Persdotter till Veiby.
Lapset:
Jacob Bengtsson
Ranghild Bengtintytär. Tauluun 104.
Nils Bengtsson
Brita Bengtsdotter
Margareta

Taulu 107
11. Engelbrekt Larsson till Isnäs i Pärnå, rälssimies, k. 10.3.1532.
Puoliso: Margareta Tuvesdotter Natt och Dag, k. 10.3.1532. Vanhemmat taulusta 108.
Lapset:
Cecilia. Tauluun 103.
Anna

Taulu 108
12. Tuve Månsson Natt och Dag, Porvoon vouti, s. Tanska, k. ennen 1491. Vanhemmat Måns Bengtsson (leopard och halv lilja) (Natt och Dag) ? ja NN.
Puoliso: Cecilia Jacobsdotter Horn af Kankais, k. jälkeen 1510. Vanhemmat Jacob Olofsson Horn ja Kristina Ingentytär.
Lapset:
Margareta Tuvesdotter. Tauluun 107.

Taulu 109
5. Johan Mattsson Fordell, Lännan Nyckelbergan kartanonvouti, s. 23.1.1619 Ruotsi, k. 19.1.1691 Merimasku.
Puoliso: Birgitta Jacobsdotter, s. 16.4.1649 Nyckelberg Länna Ruotsi, k. 2.2.1694 Merimasku.
Lapset:
Catharina, s. 3.6.1679 Nyckelberga Länna Ruotsi. Tauluun 44.
Jacob Johansson
Henrik Johansson

Taulu 110
4. Johan Stenudd, kirjuri, Turun hovioikeuden vahtimestari. Vanhemmat taulusta 111.
Puoliso: Karin Yrjänäntytär Hjort, s. Auvainen Pöytyä. Vanhemmat taulusta 112.
Lapset:
Sara. Tauluun 43.

Taulu 111
5. Johan Stenudd, Turun HO:n virkamies.
Lapset:
Johan. Tauluun 110.
Maria, k. Viipuri
Brita, k. Tukholma
Anna, k. Turku

Taulu 112
5. Jöran Hjort, k. ennen 21.4.1700.
Puoliso: NN, k. jälkeen 21.4.1700.
Lapset:
Karin, s. Auvainen Pöytyä. Tauluun 110.
Henrik Jöransson, Auvaisten Uotilan isäntä 1690-


PH

[olanyk]

Hei minulla on melko eriäväisyyttä antmiisii tauluihin?

1. Epäselvyys Karin Stiernan puolison Erik Ulfin vanhemmissa?
VI Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648.
Puoliso: Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko.
Vanhemmat: Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) ja Brita Fleming.
Lapset:
Karin. Tauluun 42.
VII Karin Stierna,.
Puoliso: Erik Hansson Ulf,.
Vanhemmat: Hans Hansson Ulf ja NN Eriksdotter Gjös. Taulu 43

2. Epäselvyys Davidin puolisoissa (minulla David naimississa Jakob Molisin tyttären kanssa ? ja Elisabeth ? Banggen kanssa kuninkaan erivapudella)
V David Sigfridsson Gyllenbögel, ratsumestari, majuri, s. 16.2.1603, k. 15.2.1677 Kemiö.
Puoliso: NN Mårtenintytär Stierna,.
Vanhemmat: Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko ja Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648.
Lapset:
Davidsdotter. Tauluun 31.
Beata Davidsdotter. Tauluun 35. Taulu 31
VI Davidsdotter Gyllenbögel, k. ennen 4.5.1664.
Puoliso: Jacob Moliis,.
Vanhemmat: Wolter Moliis (Skotte), k. ennen 28.11.1636 ja Dorde Tuomaantytär, k. jälkeen 1645.

3. Epäselvyys Anna Limingiuksen vanhemmissa?
VI Johannes Petri Walstenius, Naantalin kkhra, Loimaan kirkkoherra, s. 1595 Parainen, k. 1658.
Puoliso: Anna Johansdotter Limingius,.
Vanhemmat: Johan Lithovius e. Limingius ja Brita Magdalena Jurvelius.
Lapset:
Margareta. Tauluun 46.
Petter. Tauluun 58. Taulu 46

Olavi

[Matti Lund]

Kiinnitän huomion tähän Paraisten papin sukujohtoon. Sain eräältä listaa seuraavalta yhteenvedon Turun raastuvanoikeuden tapuksesta 1645 ss293, 297 ja 1335. Otsikkona: Elias Göös emot Pargas Isaks enkia.


Lainaa:
Herr Elias Simonis fordom Pastor udi Pargas sokn haffer haft tvenne söner Herr Jeremias Eliae pastor i Töffsala och Isak Eliae borgare udi Åbo emot hvilkas barn och arffingar ne agerat vardet och siue döttrar nämbligen
Sara Eliaedotter fordom kyrkieherdens her Jöns hustru i Korpo.
Karin Eliaedotter her Pers hustru i Pargas
Elin Eliaedotter sal. Erich Rutz i Pargas
Margareta Eliaedotter Erich Hugguts i Lemlax
Mårten Torssons moder i Nådendal, namnet på henne visste Elias Göös inte
Agneta Eliaedotter her Thomas enkia i Pargas
Elisabet Eliaedotter her Grelsses i Hattula , denne Elias Gööses moder
Her Per i Pargas på hustru Karins wegnar bekommit --- - annå 1602 till 15 dalar silfvermynt och deras arffinge Mårten Erichsson 1627 bekommit 20 dalar, är allt så bliver på den quota.



Itselläni ei ole tuon ajan pöytäkirjoja, joten en osaa sanoa asiasta enempää. Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että Kaarinalla ja Paraisten khra Perillä ei ollut muuta jälkeläistä kuin tytär Anna, jonka mies tuo Mårten Erikson oli.

Joka tapauksessa tuossa oikeustapauksessa on myös Herra Eliaan tarkka jälkeläisten kuvaus tyttären pojan toimesta, joka ilmeiseti on antanut tuon sukuselvityksen.


Hei, tämähän kaikkien Paraisen pastorin herra Elias Simoniksen rintaperillisten eritteleminen tekee selväksi sen, ettei Taivassalon pastorilla Ericus Ericillä ollut sukusuhdetta lainkaan edeltäjäänsä Taivassalon pastoriin Herra Jeremias Eliaseen päin siten, että Ericus Ericin lapset voisivat olla muinoisen Paraisten pastorin Elias Simoniksen jälkeläisiä.

Lähinnähän olisi ollut sellainen teoreettinen mahdollisuus, että Elias Simoniksella olisi ollut tytär, Jeremiaan vanhempi sisko, joka olisi voinut olla Ericus Ericin äiti. Ericus Ericihän oli syntynyt noin vuonna 1580 (tai vuoden pari aikaisemmin) ja herra Jeremias Elie noin 10-15 vuotta aikaisemmin, ja Ericus Ericin äiti ennen vuotta noin 1560 (todennäköisesti aikaisemminkin, koska Ericuksen isä oli syntynyt noin 1540, jos hän oli virkamiesuransa 1560 -luvulla Flemingin palveluksessa aloittaneen Turun linnankirjurin Henrik Hansinpojan vanhempi veli).

En tältä pohjalta usko, että Ericus Erici olisi voinut olla edes herra Jeremiaan pikkuserkkukaan ja mahdollinen lankopuolinen sukulaisuuskiin menisi näköpiirin yli. Siis ei vaikuta myöskään siltä, että Ericus Ericin äiti olisi voinut olla Paraisen pastorin Elias Simoniksen itsensä tai jonkun hänen tyttärensä/poikansa käly.

Täten voitaneen vetää suuri punainen rasti herra Jeremiaan suvun yli ja ottaa käsittelyyn muut jäljelläolevat.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

En tullut ajatelleksi sitä noin. Mutta näinhän se on. Siis rasti herra Jeremiaan päälle.

[Matti Lund]

En tullut ajatelleksi sitä noin. Mutta näinhän se on. Siis rasti herra Jeremiaan päälle.


Katsastin myös niitä tietoja, mitä on Jeremiaan edeltäjän ja apen Matias Mikaelinpoika Carpelanin sukupiiristä, joka myös näytään aika perusteellisesti tutkitun, eikä sieltäkään näyttäisi olevan mitään johtolankaa löydettävissä, ainakaan miespuolisia pitkin jäljitettäessä, joten painopistettä ja spottia linkin löytämiseksi pitänee siirtää edelliseen vaiheeseen Taivassalon papistossa.

Myös pitää harkita näkökulman käännöstä sen suhteen, että kun Brenner seurasi Alftania, ei lähtisikään niinkään siitä, että Brenner oli Alftanin lanko, vaan päinvastoin siitä, että Alftan oli Brennerin lanko, ja Taivassaloon tulemisessa olisikin Brändöstä tullut suku katsottava etusijalle ennen Alftasta tullutta sukua.


terv Matti Lund

[Benedictus]

Jeremias Esping ei käy, olisi pitänyt osata katsoa syntymäajat, nolottavaa, hatun nosto Matti Lundille.

Matts Michaelis Carpelan *n. 1530 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gifn. 1592 Erhöll av hertig Johan underhållsbrev 1562, inställd för konung Eriks nämnd 1563 anklagad att hava gynnat hertig Johans planer. Dömd till döden men lyckades erhålla intyg om sin oskuld av sina sockenmän, blev benådad. Lantsprost i Vemo 1570. Taivassalon kirkkoherra isänsä jälkeen 1560 Puoliso 18.4.1557 Margareta Krank
Isä Erik Krank Kylänvouti Turussa
Äiti Carin
Ennemminkin voisi ajatella että tämä äiti olisi Matts Carpelanin tytär, häntä ei näy tauluissa, mutta jos on vaikka kuollut synnytykseen ainoan lapsensa tehtyään, voisi olla kadonnut tiedosta. Ainakaan missään ei mainita Ericus Alftanuksella sisaruksia.

Oliko se Crister Larsson Carpelan, joka oli Israelin lasten kummi?
Olisi siinä tapauksessa Israelin serkku. Oliko myös holhoojana Brenneruksen lapsilla?
Abraham Alftanus taisi asua Taivassalossa entisellä Mats Carpelanin tilalla.

Paraisten Petrus Johanniksella lienee ollut 2 vaimoa 1. Karin Eliae ja 2.N.N. jos Johannes Petri on myös hänen jälkeläisensä.

Ainakin tuosta käräjä paperista käy selkeästi ilmi Eliaksen jälkeläiset, mistä on varmaan suuri apu suvun tutkijoille.

Eräs ajatus tuli mieleen, josko Karin Matsdr Carpelan olikin kahdesti aviossa, hän on voinut syntyä 1557-8 ja nainut Erikin isän Erik Hanssonin melko nuorena, joka kuoleen pian lapsen synnyttyä. Sitten nai Jeremias Agricola-Espingin.
En löytänyt tietoa oliko Jeremialla paljon lapsia ja milloin mennyt naimisiin.

[Matti Lund]

...

Eräs ajatus tuli mieleen, josko Karin Matsdr Carpelan olikin kahdesti aviossa, hän on voinut syntyä 1557-8 ja nainut Erikin isän Erik Hanssonin melko nuorena, joka kuoleen pian lapsen synnyttyä. Sitten nai Jeremias Agricola-Espingin.
En löytänyt tietoa oliko Jeremialla paljon lapsia ja milloin mennyt naimisiin.


Näitä myös yrittelin itsekin sovittaa. En vain tällä kohtaa, vaan edellisessäkin vaiheessa , ja en vain raamittaen toisia, vaan kolmansiakin avioliittoja.

Ne mahdollisuudet on pidettävä koko ajan mielessä, koska ne olivat niin tavanomaisia papiston keskuudessa.

Ericus Ericillähän ei tunneta sisaruksia, joten tämä viittaa siihen päin, että isän kuolema olisi keskeyttänyt lyhyeen äidin lasten saannin. Toisaalta, koska Ericuksen isä olisi ollut noin 40 -vuotias Ericuksen syntyessä, voisi taustalla olla, joko myöhäisellä iällä solmittu ensimmäinen avioliitto tai lapsettomaksi jäänyt ensimmäinen avioliitto ja sitten yksi isän jälkeen eloon jäänyt lapsi toisesta aviosta. Toisaalta tällaista päätelmää ei tue kovin hyvin se tieto, että Ericuksen isä olisi elänyt vielä noin 1601, joka ilmenee yhtäläisenä piirteenä muuten erilaisissa Carpelanin ja Lindhin versioissa Ericuksen oletetusta isästä. Nämähän näyttävät olettavan, että Ericuksen isä eli vielä pojan tultua täysi-ikäiseksi.

On myös muutama muu seikka, jotka tekevät mahdollisen Carpelan -yhteyden selittämisyrityksen aika puhdittomaksi!

terv Matti Lund

[olanyk]

Hei!

Joskus väitettiin Erik Erikinpojalla ehkä olleen Jon niminen veli!

Olavi

Jon Eriksson, innehade hemmanet i Alfta efter Erik Hansson ochatydligen son till denne. Av efterträdarna i husbondeföljden hette varannan Jon och varannan Hans i flera generationer

[Matti Lund]

Hei!

Joskus väitettiin Erik Erikinpojalla ehkä olleen Jon niminen veli!

Olavi

Jon Eriksson, innehade hemmanet i Alfta efter Erik Hansson ochatydligen son till denne. Av efterträdarna i husbondeföljden hette varannan Jon och varannan Hans i flera generationer


Taas Tor Carpelanin selvityksen mukaan Alftan talon veronmaksajana Eerik Hansinpojan jälkeen vuodesta 1604 alkaen merkitty Måns Eerikinpoika oli "troligen" Eerik Hansinpojan poika (ja siis Ericus Ericin veli, tai vähintäänkin velipuoli yhteisen isän kautta).

Tätä nyt vain ei ole "otettu onkeen", joten sen sivuutin, kun siitä ollaan niin perin juurin epävarmoja.

Jon Eerikinpoika lienee poimittu jostain "harvalla kammalla poimitusta" otantaluettelosta, joka ei perustune kovin tarkkaan ja kattavaan talonhaltijoiden läpikäyntiin veroluetteloista ja on siksi otettava ehdotelmaksi, jota ei ole vielä mitenkään varmistettu.

Täten pidän tätä Jonia vielä astetta epävarmempana tietona kuin Månsia.

Måns lienee varmistettavissa Alftan tuomiokirjoista, mutta itselläni ei ole niihin pääsyä, jotta voisin sen itse todeta.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

En tullut ajatelleksi sitä noin. Mutta näinhän se on. Siis rasti herra Jeremiaan päälle.

Tarina siis kiskottiin v. 1695 1691 kuolleen vainajan suusta.
PH

[olanyk]

Kukahan olisi Hans Ille jonka tytär Magdalena (? eri nimiä) avioitui Mikael Carpalaisen kanssa? Hansin pitäisi olla syntynyt viimeistääm n 1480..90.

Mahdollisuuksisa olisi:

1. Peder Henrikssonin poika
2. Anders Sunessonin poika
3. Jeppe Sunessonin poika

Ille suvun jälekläiset tulevat useissa Helsingin rälsien omistajina vastaan.

Joskus olen pohtinut olisko tuomari Peder Henriksson (Ille) joka otti vaimonsa äidin sukunimen sama kuin "Herra Halden" joka tuli 1462 Espoon Grässaan puolisonsa Elinin kanssa Talinnasta.

Olavi

[Pekka Hiltunen]

Taas Tor Carpelanin selvityksen mukaan Alftan talon veronmaksajana Eerik Hansinpojan jälkeen vuodesta 1604 alkaen merkitty Måns Eerikinpoika oli "troligen" Eerik Hansinpojan poika (ja siis Ericus Ericin veli, tai vähintäänkin velipuoli yhteisen isän kautta).

Tätä nyt vain ei ole "otettu onkeen", joten sen sivuutin, kun siitä ollaan niin perin juurin epävarmoja.

Jon Eerikinpoika lienee poimittu jostain "harvalla kammalla poimitusta" otantaluettelosta, joka ei perustune kovin tarkkaan ja kattavaan talonhaltijoiden läpikäyntiin veroluetteloista ja on siksi otettava ehdotelmaksi, jota ei ole vielä mitenkään varmistettu.

Täten pidän tätä Jonia vielä astetta epävarmempana tietona kuin Månsia.

Måns lienee varmistettavissa Alftan tuomiokirjoista, mutta itselläni ei ole niihin pääsyä, jotta voisin sen itse todeta.

terv Matti Lund

Ovatko Ruotsissa kaikki veljet yhtäaikaisesti talonhaltijoina?

Jon - Johan - Jöns - Johannes - Hans: on aika epätodennaköistä sekin, että Erik Hansinpojalla EI ollut (missään elämänsä vaiheessa) tämän nimistä veljeä.
PH

[TapioV]

Pekka Hiltunen.
Mahdottoman pitkään sukulistaan on tullut runsaasti perusteettomia tietoja. Niistä on oikaistava ainakin seuraavat:
Ragvald Jösson på Sjundby ei voi olla Jöns Dyniussonin poika, koska Ragvald Jönsson kuului 1494 (FMU 4531) talonpojista koottuun lautakuntaan. Jöns Dyniusson oli saanut rälssioikeudet. Siksi R.J ei voi olla hänen poikansa. R.J näyttää siis myöhemmin tulleen Sjundbyhyn vävyksi.
Taulussa 51 Filpus Jönssonilla (Jägerhorn) ei ollut Olof nimistä poikaa, joka olisi elänyt ennen isäänsä1400-9!
Taulu 52 ei perustu lähteisiin, on poistettava ja siitä taaksepäin.
Taulu 53 Peder Danskella vain 3 tytärtä, ei poikia. Siis Henrik Persson ei kuulu tänne
Taulu 79 Sture Kirves tekaistu henkilö!
Taulu 81 Nils Olofssonilla (Särkilahti) oli poika Maunu ja 4 tytärtä, muttei Botilla nimistä.
T.V.

[Benedictus]

Henrik Myllar.
Puoliso: Agnes (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E1323).
Lapset: Margareta (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E661), k. 1605. Puoliso 1: Jacobus Petri Finno (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E660), k. Turku. Turun koulun rehtori, Räntämäen kirkkoherra. Puoliso 2: Gregorius Martini Teit, k. 1615. Isä: Martti Laurinpoika Teit. Rälssimies Pernajassa. Äiti: Anna Bertilintytär. Valpuri. Puoliso 1: 1558 Turku Hans Skotte, k. 31.7.1563 Västerås, Ruotsi. Juhana-herttuan kamaripalvelija. Puoliso 2: Lasse Mickelsson. Turun linnan vouti. Puoliso 3: Per Rasmusson Brun. Kuninkaan sihteeri. Elisabet. Puoliso: Mikko Erikinpoika Krank. Isä: Erik Krank.

Tuossa joku päivä puhuttiin Kulhon saaren omistajasta Hans Skottesta ja vaimostaan Valborg Henrikdr:sta.

Ylläolevasta käy ilmi, että Valborg oli porvari Henrik Myllarin tytär, Jaakko Finnån käly ja Mats Carpelanin vaimon käly.

Kuka, mikä ja mistä oli tuo Erik Krank?

[Pekka Hiltunen]

Pekka Hiltunen.
Mahdottoman pitkään sukulistaan on tullut runsaasti perusteettomia tietoja. Niistä on oikaistava ainakin seuraavat:
Ragvald Jösson på Sjundby ei voi olla Jöns Dyniussonin poika, koska Ragvald Jönsson kuului 1494 (FMU 4531) talonpojista koottuun lautakuntaan. Jöns Dyniusson oli saanut rälssioikeudet. Siksi R.J ei voi olla hänen poikansa. R.J näyttää siis myöhemmin tulleen Sjundbyhyn vävyksi.
Taulussa 51 Filpus Jönssonilla (Jägerhorn) ei ollut Olof nimistä poikaa, joka olisi elänyt ennen isäänsä1400-9!
Taulu 52 ei perustu lähteisiin, on poistettava ja siitä taaksepäin.
Taulu 53 Peder Danskella vain 3 tytärtä, ei poikia. Siis Henrik Persson ei kuulu tänne
Taulu 79 Sture Kirves tekaistu henkilö!
Taulu 81 Nils Olofssonilla (Särkilahti) oli poika Maunu ja 4 tytärtä, muttei Botilla nimistä.
T.V.

Kiitos oikaisuista, T.V.!

Täytyy nyt vain malttaa pitää näppinsä erossa näistä virheellisistä yhteyksistä ja tyytyä siihen, että teoreettinen lista on näillä korjauksilla saatu vähemmän hypoteettiseksi. Jeremias Agricola-Esping jo ehtikin saada huutia.
PH

[Antti Järvenpää]

Alftan 111 luodin kannu markkerattiin jossakin aiemmassa keskustelussa 1 kg 474g painoiseksi

Turun linnan tilikirjassa inventaarioiden kohdalla 1561-1562 (KA 898) s. 66 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1825254 on kannuissa alimpana suuret kannut, joiden paino olisi 3# 5¥. En tiedä kuinka oikein arvaan nuo laadut, mutta mielestäni paino on 3 naulaa ja 5 unssia, joka tekisi luoteina 106 luotia eli runsaat 1,4 kg.

Olisiko tässä Alftan suvun kannun prototyyppi.

Kun Eerik valtasi Turun linnan, niin se ryöstettiin ja arvoesineet päätyivät Tukholmaan, joten nämäkin kannut ovat voineet sitten kulkeutua sinne, mutta paino tuntuisi olevan aika lähellä Alftanien kannua, mikäli nyt arvasin oikein nuo laadut.

[Maisa M]

Alkuperäinen lähettäjä Maisa M http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=75002#post75002)
Vastaan itse itselleni, kun te ette vastaa. Malin Henriksdr Hästesko ja Sjundby suku ovat samaa juurta, sen vastauksen sain, kun googlasin aikani netissä, mutta miksi hänen puolisonsa Hans Olofssonin on sanottu Pekka Hiltusen sukuselvityksessä (kats. hänen vastauksensa Benedictukselle edellä eli viestissä #501 27.9.2010 klo 23:02 olevan Stiernkors-Kirves sukua? Mistä tällainen tieto?
terveisin Maisa M


Rundtin jutusta Genoksessa

http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm

PH

En saanut tästä Rundtin artikkelista sellaista vastausta, että hän olisi Stiernkors-Kirveen sukua, vaan päinvastoin siellä sanotaan, että "Hans härstamning är inte känd, men indicier antyder anor från frälsesläkter i Egentliga Finland. Gift med Malin Henriksdotter; dotter till frälsemannen Henrik Östensson från Kalmusnäs (Kalvnäs) i Kimito och Alissa Ragvaldsdotter av frälsesläkt på Sjundby i Sjundeå. Hon innehade hemmanet i Alfta med frihet till 1572. Död den 5 mars 1588 och begravd i Tavastkoret i Åbo domkyrka den 20 mars 1589."

Siis Hans Olofssonin syntyperä oli tuntematon. Mutta luultavasti hän oli jotain Varsinais-suomalaista rälssisukua.

terv. Maisa M

[Pekka Hiltunen]

Alkuperäinen lähettäjä Maisa M http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=75002#post75002)
Vastaan itse itselleni, kun te ette vastaa. Malin Henriksdr Hästesko ja Sjundby suku ovat samaa juurta, sen vastauksen sain, kun googlasin aikani netissä, mutta miksi hänen puolisonsa Hans Olofssonin on sanottu Pekka Hiltusen sukuselvityksessä (kats. hänen vastauksensa Benedictukselle edellä eli viestissä #501 27.9.2010 klo 23:02 olevan Stiernkors-Kirves sukua? Mistä tällainen tieto?
terveisin Maisa M




En saanut tästä Rundtin artikkelista sellaista vastausta, että hän olisi Stiernkors-Kirveen sukua, vaan päinvastoin siellä sanotaan, että "Hans härstamning är inte känd, men indicier antyder anor från frälsesläkter i Egentliga Finland. Gift med Malin Henriksdotter; dotter till frälsemannen Henrik Östensson från Kalmusnäs (Kalvnäs) i Kimito och Alissa Ragvaldsdotter av frälsesläkt på Sjundby i Sjundeå. Hon innehade hemmanet i Alfta med frihet till 1572. Död den 5 mars 1588 och begravd i Tavastkoret i Åbo domkyrka den 20 mars 1589."

Siis Hans Olofssonin syntyperä oli tuntematon. Mutta luultavasti hän oli jotain Varsinais-suomalaista rälssisukua.

terv. Maisa M

Niin, itse asiassa vain HH:n vaakuna on tiedossa: "Därtill kommer nämligen också att Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins. På den var bokstäverna HH, stjärnkorsvapnet" ...

PH

[Benedictus]

Viikonlopun ratoksi esitys kuinka kimurantisti nämä tutkitut suvut limittyvät maantieteellisestikin.
http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm

Henrik Skalm omistaa Ispoisten naapuritilat Uittamon ja Korppolaismäen Kaarinassa.

Vävynsä Peser Friis omistaa Uittamon ja Raision Tahvion.

Jälkeläisensä Johannes Arvidi Frisius, Kangasalan kirkkoherra, joka pojan Arvidin vaimo Juliana Månsdr Palm, Karkun Järventakana.

Sivulla näkyy Mårten Larsson maininnalla försvarar Peer Frises efterleverska
-Mitähän tuo ilmaus tarkoittaa.?
-Onko Anna Henriksdr Skalmin mikä?

Anna Alftanuksen puoliso oli Måns Larsson ? voisiko olla pojanpoika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1168061

Yllä näkyy Arvid Johansson ja enka Friis

Myös Arvid Grabbe frelse, Onko tuo niin, että Arvid Johansson on eri kuin Arvid Grabbe vai miten nuo pitää ajatella. Kivasti nimet on ainakin sekaisin.

[Pekka Hiltunen]

Kiinnitän huomion tähän Paraisten papin sukujohtoon. Sain eräältä listaa seuraavalta yhteenvedon Turun raastuvanoikeuden tapuksesta 1645 ss293, 297 ja 1335. Otsikkona: Elias Göös emot Pargas Isaks enkia.



Itselläni ei ole tuon ajan pöytäkirjoja, joten en osaa sanoa asiasta enempää. Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että Kaarinalla ja Paraisten khra Perillä ei ollut muuta jälkeläistä kuin tytär Anna, jonka mies tuo Mårten Erikson oli.

Joka tapauksessa tuossa oikeustapauksessa on myös Herra Eliaan tarkka jälkeläisten kuvaus tyttären pojan toimesta, joka ilmeiseti on antanut tuon sukuselvityksen.

Olen näemmä poiminut Johannes Petri Walsteniuksen isän Carita Hjortin sivuilta

http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:jA2YN16VBe8J:www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Walstenius-suku.doc+walstenius&cd=1&hl=en&ct=clnk&gl=fi

Genealogia Sursillanaa ei nyt ole käsillä. Mitähän siinä asiasta sanotaan?
PH

[olanyk]

Ihan nimitutkimukselle tiedostostani löytyy Arvid Johansson jolla puoliso Elin Friis! Sattuuko ajallisesti kohdalle? Toinen Arvid Johanis on hänen pojan poikansa.

Olavi

Kajalan ratsutilallinen Arvid Johansson (Maskun kirkkoherran poika, † 1637) ja Elin Pettersdotter Friis. Elinin äiti Anna Skalm.

Arvid Frisius Arvidus Johannis, Rigensis 2022. Vht: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius

[Sami Lehtonen]

Kiitos oikaisuista, T.V.!

Täytyy nyt vain malttaa pitää näppinsä erossa näistä virheellisistä yhteyksistä ja tyytyä siihen, että teoreettinen lista on näillä korjauksilla saatu vähemmän hypoteettiseksi. Jeremias Agricola-Esping jo ehtikin saada huutia.
PH

Olisin kysynyt, vaikka ei ihan ketjun aiheeseen enää kuulukaan, millä perusteella olet johtanut Tavasteista Lemun Mannan kautta Spåreihin (mikä kieltämättä on kutkuttava ajatus ja periaatteessa mahdollinenkin). TapioV on meitä vuosikirjassa valaissut (Jeppe Kurki -artikkeli), että Kerstin Tavastin roolia ja osuutta Lemun Mannassa ja toisaalta V-P Toropainen on todennut Tuomas Jaakonpojan puolison olleen _mahdollisesti_ Lemun Mannasta. Mihin tämä hypoteesi pohjaa, ei ole minulle aivan varmaa. Ehkä siitä, että Mannan Tuomas Jaakonpoika voisi ajallisesti sopia Spåraksi. Siinä tapauksessa tosin on mielestäni ilmeistä, että Mannan Mårten Nilsinpojan puoliso on ollut Kerstin Tavastin tytär tämän itsensä sijaan.

Toisaalta millä perusteella Gyllenbögel-suvun kantaäiti ja Lemun kappalaisen Sigfridus Michaeliksen puoliso Margareta kuuluu Spåriin - edes hypoteettisesti?

[TapioV]

Viikonlopun ratoksi esitys kuinka kimurantisti nämä tutkitut suvut limittyvät maantieteellisestikin.
http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm

Henrik Skalm omistaa Ispoisten naapuritilat Uittamon ja Korppolaismäen Kaarinassa.

Vävynsä Peser Friis omistaa Uittamon ja Raision Tahvion.

Jälkeläisensä Johannes Arvidi Frisius, Kangasalan kirkkoherra, joka pojan Arvidin vaimo Juliana Månsdr Palm, Karkun Järventakana.

Sivulla näkyy Mårten Larsson maininnalla försvarar Peer Frises efterleverska
-Mitähän tuo ilmaus tarkoittaa.?
-Onko Anna Henriksdr Skalmin mikä?

Anna Alftanuksen puoliso oli Måns Larsson ? voisiko olla pojanpoika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1168061

Yllä näkyy Arvid Johansson ja enka Friis

Myös Arvid Grabbe frelse, Onko tuo niin, että Arvid Johansson on eri kuin Arvid Grabbe vai miten nuo pitää ajatella. Kivasti nimet on ainakin sekaisin.

Arvid Grabbe oli Kristina Friisin toinen mies. Arvid Johanneksenpoika Kristinan sisaren Elinin mies.

Petrus Johannis Frisiuksen vaimo oli Katarina Herkepaea. Härkäpäät omistivat Hauhon Vuolijoen rusthollin vaihdettuaan sen 1679 Portaan Rekolaan Per Pålinpojan (Paulinus) kanssa. Per Frisiuksen leski eli 1713 saakka Rekolassa, jolta se siirtyi tyttären miehelle Mårten Hallonbergille. (Hauhon historia II:211-214, 452) Jossakin tällä keskustelupalstalla on ilmoitettu, että Per Frisius osti 19.8.1684 Rekolan furiiri Per Pålssonilta. En ole huomannut merkitä lähdettä muistiin. Kuka tietää? Se näkyykin SAY:ssa siitä lähtien. Katselmuskirjuri Henrik Friis osti 26.8.1684 Portaan Alhaisen eli Leppäniemen. Sekin lähde on jäänyt merkitsemätä. Vuolijoen isäntä oli herra Erik Karcku, joka oli Per Pålinpojan äidin Elin Tuomaksentytär Blomin toinen mies ja Johannes Paulinus oli karkuensis. Mitä se selittää?

Skalm suvun selvitys yo:ssa viitteessä menee aivan metsään, sillä kaikki Sklam-nimeä käyttäneet eivät olleet sukulaisia.

[Pekka Hiltunen]

Toisaalta millä perusteella Gyllenbögel-suvun kantaäiti ja Lemun kappalaisen Sigfridus Michaeliksen puoliso Margareta kuuluu Spåriin - edes hypoteettisesti?

Kysymys on kyllä paikallaan. Mahdollisesti kyseessä on oma spekulatiivinen hahmotelmani, jota ei silloin kyllä kannata ottaa liian vakavasti. Kun David syntyi 1603 ja Margaretan isä Thomas Jacobsson till Moisio näyttäisi eläneen vanhuuteen saakka ad 1572-83, voisi Margaretan arvella olleen n 40 v Davidin syntyessä. Paikka kumminkin tuntuisi sopivan ja jostain olen Margareta-nimenkin siepannut. Täytyy varmaankin lähemmin tarkastella Jarl Gallénin paljon parjattua artikkelia Spårar och Silfverspårar, Toropaisen juttuja sekä Tapion em. artikkelia, kuten myös Varsinais-Suomen sukututkijoitten julkaisemia esipolvitauluja.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Petrus Johannis Frisiuksen vaimo oli Katarina Herkepaea. Härkäpäät omistivat Hauhon Vuolijoen rusthollin vaihdettuaan sen 1679 Portaan Rekolaan Per Pålinpojan (Paulinus) kanssa. Per Frisiuksen leski eli 1713 saakka Rekolassa, jolta se siirtyi tyttären miehelle Mårten Hallonbergille. (Hauhon historia II:211-214, 452) Jossakin tällä keskustelupalstalla on ilmoitettu, että Per Frisius osti 19.8.1684 Rekolan furiiri Per Pålssonilta. En ole huomannut merkitä lähdettä muistiin. Kuka tietää? Se näkyykin SAY:ssa siitä lähtien. Katselmuskirjuri Henrik Friis osti 26.8.1684 Portaan Alhaisen eli Leppäniemen. Sekin lähde on jäänyt merkitsemätä. Vuolijoen isäntä oli herra Erik Karcku, joka oli Per Pålinpojan äidin Elin Tuomaksentytär Blomin toinen mies ja Johannes Paulinus oli karkuensis. Mitä se selittää?

kl. 1677 Per Frisius Petrus Johannis, Raumoensis 2521 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2521)

Hauhon ja Tuuloksen käräjät 22.–23.10.1684 s. 152, 153 (Oplystes första resan Per Påhlssons Ryttare Hemman om 7½ öre landh i Pårtas by som han til Capelan H:r Petrum Frisium försåldt, hwar emot ingen klandrade.

Hauhon ja Tuuloksen käräjät 15.–16.3.1687 s. 53 (Kom för Rätta Capelan här i Hauho Sochn Wällärde H:r Peer Frisius och framlade ett medh sin Frendekarl Qwarttermästaren Peer Påhlsson Paulino 237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=237) d: 19 Augusti 1684 oprättade Kiöpe Contract

Hauhon ja Tuuloksen käräjät 26.–27.1.1688 s. 47 (Framlade Mönsterskrifwaren Hindrich Frijs ett medh Rosthållaren Johan Johansson i Pårttas by d: 26 Augusti åhr 1685 oprättade Jordekiöp, i det bem:te Johan har till honom försåldt för Fyrahundrade och Femtijo dal:r Kopp:r myntt sitt bördes och Ryttare hemman der sammestädes om 5 ö: Land, medh huus, Jord, såssom åker, Eng, Skogh medh alle der tillydande ägor och lägenheeter alz intet undantagandes);

Olen tuloksetta yrittänyt jäljittää Henrik Friisiä, mutta muistelisin mielestä jo kadonneesta yhteydestä, että hän voisi olla Kangasalta? Asuinpaikasta ja nimestä päätellen hän voisi tietenkin olla Frisiusten ja Paulinusten sukulaispoika?

Astrenius-keskustelun yhteydessä on Ylioppilasmatrikkeliin tehty seuraava tarkennus:

sl. 1640 Johan Paulinus Johannes Pauli, Carkuensis 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51). * noin 1619. Vht: Hattulan kirkkoherra Påvel Paulinus (Paulus Johannis, † ~1625) ja Elsa Tomasdotter Blom tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Karkun Mouhijärven kappalainen, vuodesta 1639 Mouhijärven ensimmäinen kirkkoherra Ericus Georgii, † 1661).

Johan Paulinus eli nuoruutensa Mouhijärven pappilassa, eli Karkussa. Ericus Georgii on ollut yksi mahdollisista Järventaan Isak Astreniuksen isäkandidaateista.

[Jari Latva-Rasku]

Ericus Georgii on ollut yksi mahdollisista Järventaan Isak Astreniuksen isäkandidaateista.

Anteeksi virhe, tarkoitin tietenkin Isak Eriksson, sillä vasta jälkipolvi otti käyttöön Astrenius-nimen.

Järventaan Isak Erikssonin perhe oli yhteydessä Blom/Florinusten/Pihlien/Gyllenbögeleiden... sukupiireihin, mutta sitä voi Isak Erikssonin ohella selittää myös puolison Juliana Månsdotterin ja hänen 1. aviopuolisonsa Arvid Frisiuksen yhteydet. Asiayhteyksien vyyhti on laajuudessaan ainutlaatuinen. Mielestäni hyvä esimerkki näistä yhteyksistä ovat muiden mukana nämä Abraham Alftanuksen naimapuuhat:

1643/44 Erik Torsche Ericus Claudii, Sudermannus 364 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=364)
Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 434 (20.6.1660, Framträdde Dn Sueno Calliander, Johan Jacobsons [Lund] fulmächtige, emott Dn Abrahamum [Alftanus] sacell. j Töfsala, som segz hafua frijat till Dauid Sigfridsons [Gyllenbögel] dotter ... [Dn Abrahamus] Är altså igenom Gudz försyn kommen i ächtenskap med en annor piga fordoms fiscalens i Kimito på Tolssnäss).

Edellisestä tulee tietenkin mieleen kuka on ollut aateloidun David Gyllenbögelin isä Lemun kirkkoherra Sigfred Michaelis...

[TapioV]

kl. 1677 Per Frisius Petrus Johannis, Raumoensis 2521 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2521)

Hauhon ja Tuuloksen käräjät 22.–23.10.1684 s. 152, 153 (Oplystes första resan Per Påhlssons Ryttare Hemman om 7½ öre landh i Pårtas by som han til Capelan H:r Petrum Frisium försåldt, hwar emot ingen klandrade.

Hauhon ja Tuuloksen käräjät 15.–16.3.1687 s. 53 (Kom för Rätta Capelan här i Hauho Sochn Wällärde H:r Peer Frisius och framlade ett medh sin Frendekarl Qwarttermästaren Peer Påhlsson Paulino 237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=237) d: 19 Augusti 1684 oprättade Kiöpe Contract

Hauhon ja Tuuloksen käräjät 26.–27.1.1688 s. 47 (Framlade Mönsterskrifwaren Hindrich Frijs ett medh Rosthållaren Johan Johansson i Pårttas by d: 26 Augusti åhr 1685 oprättade Jordekiöp, i det bem:te Johan har till honom försåldt för Fyrahundrade och Femtijo dal:r Kopp:r myntt sitt bördes och Ryttare hemman der sammestädes om 5 ö: Land, medh huus, Jord, såssom åker, Eng, Skogh medh alle der tillydande ägor och lägenheeter alz intet undantagandes);

Olen tuloksetta yrittänyt jäljittää Henrik Friisiä, mutta muistelisin mielestä jo kadonneesta yhteydestä, että hän voisi olla Kangasalta? Asuinpaikasta ja nimestä päätellen hän voisi tietenkin olla Frisiusten ja Paulinusten sukulaispoika?

Astrenius-keskustelun yhteydessä on Ylioppilasmatrikkeliin tehty seuraava tarkennus:

sl. 1640 Johan Paulinus Johannes Pauli, Carkuensis 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51). * noin 1619. Vht: Hattulan kirkkoherra Påvel Paulinus (Paulus Johannis, † ~1625) ja Elsa Tomasdotter Blom tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Karkun Mouhijärven kappalainen, vuodesta 1639 Mouhijärven ensimmäinen kirkkoherra Ericus Georgii, † 1661).

Johan Paulinus eli nuoruutensa Mouhijärven pappilassa, eli Karkussa. Ericus Georgii on ollut yksi mahdollisista Järventaan Isak Astreniuksen isäkandidaateista.

Kiitos tarkoista tiedoista, käräjäpöytäkirjaviitteistä.
Henrik Friisin olen sijoittanut Johannes Arvidi Frisiuksen pojaksi juuri sen perusteella, että hän hankki samasta Portaan kylästä ja saman aikaan kuin Petrus Frisius rusthollin. Kysymyksessä näyttäisi olevan isän kuoleman jälkeen suoritetun perinnönjaon sijoitukset.
T.V.

[Maisa M]

Hei kuulkaa!
Eikö meidän pitäisi saada jo jotain valmista aikaan? Siis ratkaista, oliko Alftan-suvun ensimmäinen tunnettu esi-isä Hans Erikinpoika vai Hans Olofinpoika. - Anoppini olisi jo sanonut, jos eläisi, tähän jahkailuun, että "ei siitä näytä tulevan ei munia eikä poikasia!"

Teitä on täällä ollut nyt niin paljon viisaita pohtimassa tätä asiaa, jota on jo niin monet pohtineet aikaisemmin kymmenien vuosien ajan, että ei kai tätä nyt passaa enää jättää taas seuraavien sukupolvien pohdittavaksi. Minun mielestäni asia kiikastaa enää tästä, oliko Hansin isä Olof vai Erik. Kaikki muu on "todennäköistä". Ja oliko hän sama henkilö kuin Sääksmäen vouti, joka sai verovilpistä kuolemantuomion 15.12.1556, mutta sitten armahdettiin ja asui sen jälkeen Ruotsissa Alftan pitäjän Helsinglandissa Näsbyn tilalla, jossa kuoli n. 1567.

Kuka tämä Urban Sikeborg oli, joka oli Ruotsin puolella myös innokkaasti tutkimassa Alftanin sukua?

terveisin Maisa M

[Pekka Hiltunen]

Hei kuulkaa!
Eikö meidän pitäisi saada jo jotain valmista aikaan? Siis ratkaista, oliko Alftan-suvun ensimmäinen tunnettu esi-isä Hans Erikinpoika vai Hans Olofinpoika. - Anoppini olisi jo sanonut, jos eläisi, tähän jahkailuun, että "ei siitä näytä tulevan ei munia eikä poikasia!"

Teitä on täällä ollut nyt niin paljon viisaita pohtimassa tätä asiaa, jota on jo niin monet pohtineet aikaisemmin kymmenien vuosien ajan, että ei kai tätä nyt passaa enää jättää taas seuraavien sukupolvien pohdittavaksi. Minun mielestäni asia kiikastaa enää tästä, oliko Hansin isä Olof vai Erik. Kaikki muu on "todennäköistä". Ja oliko hän sama henkilö kuin Sääksmäen vouti, joka sai verovilpistä kuolemantuomion 15.12.1556, mutta sitten armahdettiin ja asui sen jälkeen Ruotsissa Alftan pitäjän Helsinglandissa Näsbyn tilalla, jossa kuoli n. 1567.

Kuka tämä Urban Sikeborg oli, joka oli Ruotsin puolella myös innokkaasti tutkimassa Alftanin sukua?

terveisin Maisa M

Niin, enkös minäkin sitä juuri sanonut, että taytyisi ruveta kaivamaan kuvetta dna-tutkimuksiin, niin voitaisiin lopettaa turhat löpinät ja keskittyä oleelliseen.
PH

[Sami Lehtonen]

Niin, enkös minäkin sitä juuri sanonut, että taytyisi ruveta kaivamaan kuvetta dna-tutkimuksiin, niin voitaisiin lopettaa turhat löpinät ja keskittyä oleelliseen.
PH

Ketkähän kaksi henkilöä katsoisit aiheelliseksi testata ja mitä se lopulta kertoisi?

[Pekka Hiltunen]

Ketkähän kaksi henkilöä katsoisit aiheelliseksi testata ja mitä se lopulta kertoisi?

Tekisin ensin mitokondrio-dna-tutkimuksen kyseisissä haudoissa oleville vainajille ja sitten fundeeraisin, että mihin kläpeen se peukalo pitäisi oikeastaan tunkea.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Tekisin ensin mitokondrio-dna-tutkimuksen kyseisissä haudoissa oleville vainajille ja sitten fundeeraisin, että mihin kläpeen se peukalo pitäisi oikeastaan tunkea.
PH

Koska tällainen vaihtoehto on mahdollinen, sitä pitäisi harkita. Hyvässä lykyssä sille voisi saada rahoituksen.

Jos paljastuu, että Malin Henriksdotter on ollut Henrik Hanssonin äiti, niin avoimeksi jää, ovatko Henrik ja Erik Hansson veljeksiä vai velipuolia... Tällä oletuksella pystyttäisiin vähentämään mahdollisuutta kuninkaallisista juurista, mikä olisi melkoinen voitto. Avoimeksi tosin jäisi, kuka Hans Olofsson oikeastaan oli... Melkoinen askel oikeaan suuntaan olisi kuitenkin otettu. Jos paljastuu, että Malin Henriksdotter olisi Henrik Hanssonin puolison äiti, Alftanus-keskustelu voisi jatkua vielä pitkään.

[Antti Järvenpää]

Pulmana vain taitaa olla se, että kukaan ei tiedä, mitkä luut haudoissa ovat kenenkin.

[Pekka Hiltunen]

Pulmana vain taitaa olla se, että kukaan ei tiedä, mitkä luut haudoissa ovat kenenkin.

En usko, että tämä voisi muodostua ongelmaksi, jos tiedetään, että on kaksi aikuista naista, yksi aikuinen mies ja viisi lasta. Lapset kyllä erotetaan aikuisista ja aikuisten sukupuoletkin voidaan määrittää jo luitten morfologian perusteella. Nykytekniikoilla kyettäisiin kaikki luut identifioimaan ja yksilöimään eksaktisti - mihin ei kyllä sitten pelkkä mitokondrio-dna tietenkään riitä. Vahinko vain, että Turun kulttuurikaupunkihankemäärärahat taitavat olla museoviraston osalta lukkoonlyödyt eikä hautoja kaivelemaankaan harrastelijoita päästetä. Ehkä sukututkimusseura voisi kuitenkin jotenkin edesauttaa kulttuuriteon valmistelussa. Tai sulkea koko ketjun ja todeta, että on tärkeämpiäkin parran päristelyn aiheita.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Pulmana vain taitaa olla se, että kukaan ei tiedä, mitkä luut haudoissa ovat kenenkin.

Ehkä miesten, naisten ja lasten luut pystyisi asiantuntija erottamaan.

Tontillamme Kaarinassa on rinnettä täytetty Turun tuomiokirkon puistosta tuodulla täyttömaalla. Mukana tulleista luista ei lääkärivaimoni pystynyt muuta sanomaan kuin, että ne ovat ihmisen luita... Luut peitettiin asiaankuuluvalla kunnioituksella ja täyttömaan mukana kulkeutuneet jalavat kasvavat komeasti luiden keskellä.

[Maisa M]

Koska tällainen vaihtoehto on mahdollinen, sitä pitäisi harkita. Hyvässä lykyssä sille voisi saada rahoituksen.

Jos paljastuu, että Malin Henriksdotter on ollut Henrik Hanssonin äiti, niin avoimeksi jää, ovatko Henrik ja Erik Hansson veljeksiä vai velipuolia... Tällä oletuksella pystyttäisiin vähentämään mahdollisuutta kuninkaallisista juurista, mikä olisi melkoinen voitto. Avoimeksi tosin jäisi, kuka Hans Olofsson oikeastaan oli... Melkoinen askel oikeaan suuntaan olisi kuitenkin otettu. Jos paljastuu, että Malin Henriksdotter olisi Henrik Hanssonin puolison äiti, Alftanus-keskustelu voisi jatkua vielä pitkään.

Olav Rundt kyllä vastasi hyvin varmasti kirjoituksessaan Genos 1991, siv. 11, että Malin Henriksdotter oli Henrik Hanssonin äiti, eikä siis hänen puolisonsa äiti. Katso seur. ote Rundt´in artikkelista:

(Lainaus):
"Vid sökande efter en annan sak i J.W. Ruuths Åbo stads historia fick jag syn på uppgifter om gravar i Tavast-koret i Åbo domkyrka som väckte mitt intresse. Ruuths källa var Adolf Lindmans bok Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]. Där finns en ingående beskrivning av detta gravkor. Enligt denna har en av gravarna haft följande inskrift: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.» En titt i Åbo domkyrkas räkenskaper uppenbarade att Henrik Hanssons mor begravdes i kyrkan den 20 mars 1589 [8 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#8)]. Trots att över ett år hade förflutit sedan hustru Malins död råder det intet tvivel om att hon var Henrik Hanssons mor. Ett så långt uppskov med gravsättningen var inte särskilt ovanligt på den tiden. Därtill kommer nämligen också att Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins. På den var bokstäverna HH, stjärnkorsvapnet och följande inskrift inhuggna: »Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafnven -.» Lindman har antecknat att dessa personer förmodligen hörde till den Tavastska ätten[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]. Till detta återkommer vi längre fram. Att Henrik Hansson var son till Hans Olofsson och Malin Henriksdotter betyder att också Roland Hansson och Erik Hansson var det. Släktkrönikans Hans Eriksson, som genom varierande och obevisbara personuppgifter har verkat tvivelaktig, blir därigenom onödig." (Lainaus loppui)

Alleviivattuun kohtaan olisi kyllä hyvä saada tieto, mitä siellä tuomiokirkon kirjoissa tarkalleen ottaen luki. Eikös Antti Järvenpää ole niitä kirjoja monta kertaa lukenut?

Tässä Rundt myös päättelee, että Roland Hansson ja Erik Hansson olivat myös Malin Henriksdotterin lapsia. En käsitä, mikä tässä olisi vielä epäselvää, näinhan myös Abrahamin kirjoittamassa kronikassa sanotaan, että veljeksiä Henrik, Erik ja Roland olivat. - Ja kuninkaallisia sukulaisia tai sukulaisten sukulaisia siellä kyllä on, sillä Malinin veljen Jakob Henrikssonin 1. vaimo Kristina Horn meni toisen kerran avioliittoon Claes Tott (vanhemman) kanssa, jonka poika Henrik Tott nai Sigrid Eriksdotterin, joka oli Erik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, mutta aikaa myöten he ovat muuttuneet omiksi sukulaisiksi. :)

terveisin Maisa M

[Benedictus]

DNA-tutkimus ei olisi mitenkään hullumpi idea. Teknisesti se varmaan ei ole ihan hetkessä suoritettava, koska varmaan vaatii erilaisia lupia ja valmisteluja.
Museovirasto ja luterinen kirkko ym. tahot varmaan vaaditaan mukaan.

Suomen sukututkimus seura olisi todella varmaankin lookisin instanssi hoitamaan asiaa, koska on kyse noinkin laajasta ja monimutkaisesta kysymyksestä.

Mitä luita sitten tutkittaisiin?
Ensisijaisesti tietysti nuo keskustelun kohteena olevat, mutta koska itse tutkimuksen kuluihin tuskin vaikuttaa niinkään näytteiden lukumäärä, olisi silloin järkevää pyrkiä saamaan mahdollisemman monen yksilön dna esille.

Tarvittaisiin siis selvitystä, ketkä kaikki vainajat voisivat antaa tietoa sukusuhteistaan dna kautta näihin avoimiin kysymyksiin.

Näkisin, että tässä kysymyksessä voisi perustaa toimikunnan, joka selvittäisi asiaa. Jäseniksi ehdottaisin esimerkiksi Pekka Hiltusta, Jouni Kalevaa, Antti Järvenpäätä, Jari Latva-Raskua ja Matti Lundia.

Rahaahan tuollainen tutkimus vaatii. Voisi ajatella, että rahoittajiksi löytyisi erilaisia säätiöitä ja myös yritysmaailman edustajia. Periaateessahan ei niin valtavasta rahasta ole kyse.

Käytännön tutkimuksen voisi hoitaa Turun yliopiston historian laitos poikkitieteellisenä opiskelija työnä.

Varmaan silti menisi parikin vuotta ennen tuloksien saantia, luulen.

[Antti Järvenpää]

Alleviivattuun kohtaan olisi kyllä hyvä saada tieto, mitä siellä tuomiokirkon kirjoissa tarkalleen ottaen luki. Eikös Antti Järvenpää ole niitä kirjoja monta kertaa lukenut?

terveisin Maisa M

Linkki tuohon hautausilmoitukseen on ollut esillä jo monta kertaa, kunhan vain malttaa katsoa. Joka tapauksessa se on seuraava:
- Henrik Hanssonin äidin hautaus ilmoitus 20 martij 1589 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697966

Then 20 Martij blef begrafuen Hendrick Hanssons Moor medh alle klåckor J kyrkien. Siis: "20.3. haudattiin Henrik Hanssonin äiti kaikilla kelloilla kirkkoon," Lopuksi vielä maksut, jotka ovat sieltä kallimmasta päästä hautauskuluja tuohon aikaan.

Huomattavaa on, että äidille ei mainita nimeä. Henrik Hansson niminen henkilö tässä on oletettavasti linnankirjuri, vaikka sitä ei kerrota. Kellon soittoja on yleensä neljän laisia halvemmasta kallimpaa; små, söndag, alle ja dubbel. Eli kellon soitot on kallimman puoleiset. Erikseen on mainittu, että hautaus on kirkon sisälle eikä kirkkotarhaan, josta on maksettu 8 taaleria.

[TapioV]

DNA-tutkimus ei olisi mitenkään hullumpi idea. Teknisesti se varmaan ei ole ihan hetkessä suoritettava, koska varmaan vaatii erilaisia lupia ja valmisteluja.
Museovirasto ja luterinen kirkko ym. tahot varmaan vaaditaan mukaan.

Suomen sukututkimus seura olisi todella varmaankin lookisin instanssi hoitamaan asiaa, koska on kyse noinkin laajasta ja monimutkaisesta kysymyksestä.

Mitä luita sitten tutkittaisiin?
Ensisijaisesti tietysti nuo keskustelun kohteena olevat, mutta koska itse tutkimuksen kuluihin tuskin vaikuttaa niinkään näytteiden lukumäärä, olisi silloin järkevää pyrkiä saamaan mahdollisemman monen yksilön dna esille.

Tarvittaisiin siis selvitystä, ketkä kaikki vainajat voisivat antaa tietoa sukusuhteistaan dna kautta näihin avoimiin kysymyksiin.

Näkisin, että tässä kysymyksessä voisi perustaa toimikunnan, joka selvittäisi asiaa. Jäseniksi ehdottaisin esimerkiksi Pekka Hiltusta, Jouni Kalevaa, Antti Järvenpäätä, Jari Latva-Raskua ja Matti Lundia.

Rahaahan tuollainen tutkimus vaatii. Voisi ajatella, että rahoittajiksi löytyisi erilaisia säätiöitä ja myös yritysmaailman edustajia. Periaateessahan ei niin valtavasta rahasta ole kyse.

Käytännön tutkimuksen voisi hoitaa Turun yliopiston historian laitos poikkitieteellisenä opiskelija työnä.

Varmaan silti menisi parikin vuotta ennen tuloksien saantia, luulen.

Tuskin kannattaa ryhtyä DNA-tutkimuksiin, sillä tuomiokirkon hautapaikat myytiin uudelleen moneen kertaan, ja entisten omistajien luut vietiin pois. Jos luita löytyy, ei niiden "omistajista" kukaan voi olla varma. Joidenkin hallitsijoiden haudat ovat jääneet koskemattomiksi, ja sellaisista voidaan näytteet ottaa, mutta tuskin tästä haudasta.
T.V.

[Matti Lund]

Tuskin kannattaa ryhtyä DNA-tutkimuksiin, sillä tuomiokirkon hautapaikat myytiin uudelleen moneen kertaan, ja entisten omistajien luut vietiin pois. Jos luita löytyy, ei niiden "omistajista" kukaan voi olla varma. Joidenkin hallitsijoiden haudat ovat jääneet koskemattomiksi, ja sellaisista voidaan näytteet ottaa, mutta tuskin tästä haudasta.
T.V.


Eikö olisi järkevämpää ensin selvittää Tor Carpelanin Alftan ehdokkaan Måns Eerikinpojan miespuoliset jälkeläiset. Jos mieslinja nykypäivään löytyy, sitä voisi verrata täältä valittuihin mieslinjan verrokkeihin. Näin ehkä selviäisi se, kuuluuko ainoan aikaansa sopivan Alftan Eerik Hansinpojan todennäköinen poika Måns samaan joukkoon kuin Eerik Eerikinpojan Alftanit Suomessa.

Toki tämäkin asetelma sisältää joitakin epävarmuustekijöitä, kuten moni muukin mieleentuleva.


Mutta toki Alftan tuomiokirjalähteitä tutkimalla sukuyhteys mitä todennäköisimmin paljastunee puoleen tai toiseen eikä DNA:n selvityksen tarve voi johtua siitä, että pitäisi arkistotutkimuksessa tässä vaiheessa, jossa moniin keskeisiin lähteisiin ei ole alkuunkaan tutustuttu, nostaa kädet pystyyn.

Kannattaa ensin katsoa lähteet.

Toki, kun varsinaista arkistotutkimusta Alftanien löytämiseksi ei ole toistaiseksi Alftan päässä suoritettu muuten kuin keräämällä Carpelanin projektin yhteydessä nimet ja manttaalit muutamalta kymmeneltä vuodelta kymmenysluetteloista, niin asia näkymien suhteen on aika lailla avoin.

terv Matti Lund

Ps. Tänään sain jonkinlaisen käsityksen Olof Larsinpojan vuonna 1639 piirtämistä Alftan pitäjän verotalojen yhteisniittyjen tiluskartoista, joita on muutama Riksarkivetin vastikään päivitetyissä karttakokoelmissa.

[Pekka Hiltunen]

Tuskin kannattaa ryhtyä DNA-tutkimuksiin, sillä tuomiokirkon hautapaikat myytiin uudelleen moneen kertaan, ja entisten omistajien luut vietiin pois. Jos luita löytyy, ei niiden "omistajista" kukaan voi olla varma. Joidenkin hallitsijoiden haudat ovat jääneet koskemattomiksi, ja sellaisista voidaan näytteet ottaa, mutta tuskin tästä haudasta.
T.V.

Sami Männistön esityksestä kyllä sain sen kuvan, että muuratuissa haudoissa on aidot luut tunnistettavien kivilaattojen alla. Tavastien kuorissa oleviin Maunu II Tavastin, Evert Hornin, Margareta Fincken, Samuel Cockburnin tai puheena olevien vainajien kivilaatoilla merkittyjä sukuhautoja on vaikeaa uskoa jonkun Miltopaeuksen, Witten, Scarinin tai Thorwösten menneen häpäisemään omilla halpa-arvoisilla luillaan, olkoonkin niin, että v.m:t ovat saaneet suurta maksua vastaan ronkkia jonkinlaisen kolon kyseiseen kuoriin omille tomumajoilleen.
PH

[Pekka Hiltunen]

Olav Rundt kyllä vastasi hyvin varmasti kirjoituksessaan Genos 1991, siv. 11, että Malin Henriksdotter oli Henrik Hanssonin äiti, eikä siis hänen puolisonsa äiti. Katso seur. ote Rundt´in artikkelista:

(Lainaus):
"Vid sökande efter en annan sak i J.W. Ruuths Åbo stads historia fick jag syn på uppgifter om gravar i Tavast-koret i Åbo domkyrka som väckte mitt intresse. Ruuths källa var Adolf Lindmans bok Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]. Där finns en ingående beskrivning av detta gravkor. Enligt denna har en av gravarna haft följande inskrift: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.» En titt i Åbo domkyrkas räkenskaper uppenbarade att Henrik Hanssons mor begravdes i kyrkan den 20 mars 1589 [8 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#8)]. Trots att över ett år hade förflutit sedan hustru Malins död råder det intet tvivel om att hon var Henrik Hanssons mor. Ett så långt uppskov med gravsättningen var inte särskilt ovanligt på den tiden. Därtill kommer nämligen också att Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins. På den var bokstäverna HH, stjärnkorsvapnet och följande inskrift inhuggna: »Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafnven -.» Lindman har antecknat att dessa personer förmodligen hörde till den Tavastska ätten[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]. Till detta återkommer vi längre fram. Att Henrik Hansson var son till Hans Olofsson och Malin Henriksdotter betyder att också Roland Hansson och Erik Hansson var det. Släktkrönikans Hans Eriksson, som genom varierande och obevisbara personuppgifter har verkat tvivelaktig, blir därigenom onödig." (Lainaus loppui)

Alleviivattuun kohtaan olisi kyllä hyvä saada tieto, mitä siellä tuomiokirkon kirjoissa tarkalleen ottaen luki. Eikös Antti Järvenpää ole niitä kirjoja monta kertaa lukenut?

Tässä Rundt myös päättelee, että Roland Hansson ja Erik Hansson olivat myös Malin Henriksdotterin lapsia. En käsitä, mikä tässä olisi vielä epäselvää, näinhan myös Abrahamin kirjoittamassa kronikassa sanotaan, että veljeksiä Henrik, Erik ja Roland olivat. - Ja kuninkaallisia sukulaisia tai sukulaisten sukulaisia siellä kyllä on, sillä Malinin veljen Jakob Henrikssonin 1. vaimo Kristina Horn meni toisen kerran avioliittoon Claes Tott (vanhemman) kanssa, jonka poika Henrik Tott nai Sigrid Eriksdotterin, joka oli Erik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, mutta aikaa myöten he ovat muuttuneet omiksi sukulaisiksi. :)

terveisin Maisa M

Kuten Jari Latva-Rauskukin toisti, on kronikkaa koetettu pitää pystyssä (m.m.) sillä oletuksella, että Malin olisi ollut aviossa kahdesti ja Erik on eri isästä. Mutta, jos luut löytyvät ja niistä saadaan maternaalista, mitokondrioperäistä nukleiinihappoa, niin kyllä niistä sitten pitäisi löytyä myös paternaalinen linja eli y-kromosomaalisia nukleotidisekvenssejä, jolloin vertailtavana olisivat elävät y-kromosomien kantajat Henrik Hanssonin mahdollisen Olof-isän suvusta sekä Erik Hanssonin mahd. Erik-isän suvusta eli Alftaneista. Mutta kuten Matti Lundkin toteaa, on varsinainen genealoginen työ vieä pahasti kesken; aineksia sukusepitelmään kyllä näyttäisi olevan kasassa jo tarpeeksi, jollei ylenpalttisestikin.
PH

[Benedictus]

Josko Karin Matsdr Carpelan olikin kahdesti aviossa, hän on voinut syntyä 1557-8 ja nainut Erikin isän Erik Hanssonin melko nuorena, joka kuoleen pian lapsen synnyttyä. Sitten nai Jeremias Agricola-Espingin.
En löytänyt tietoa oliko Jeremialla paljon lapsia ja milloin mennyt naimisiin.

En pääse irti tuosta ajatuksesta, että Karin voisi olla Ericus Erici Alftanuksen äiti.

Jos spekuloidaan, että niin olisi, miten se vaikuttaisi Ericuksen asemaan Turun yhteisössä tuohon aikaan.
Voisiko tuo teini Erik olla Alftanus, mutta Uppsalan Erik ei.

Eric olisi silloin kasvanut luultavasti Karinin ja Jeremian kotona.

[Maisa M]

Linkki tuohon hautausilmoitukseen on ollut esillä jo monta kertaa, kunhan vain malttaa katsoa. Joka tapauksessa se on seuraava:
- Henrik Hanssonin äidin hautaus ilmoitus 20 martij 1589 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697966

Then 20 Martij blef begrafuen Hendrick Hanssons Moor medh alle klåckor J kyrkien. Siis: "20.3. haudattiin Henrik Hanssonin äiti kaikilla kelloilla kirkkoon," Lopuksi vielä maksut, jotka ovat sieltä kallimmasta päästä hautauskuluja tuohon aikaan.

Huomattavaa on, että äidille ei mainita nimeä. Henrik Hansson niminen henkilö tässä on oletettavasti linnankirjuri, vaikka sitä ei kerrota. Kellon soittoja on yleensä neljän laisia halvemmasta kallimpaa; små, söndag, alle ja dubbel. Eli kellon soitot on kallimman puoleiset. Erikseen on mainittu, että hautaus on kirkon sisälle eikä kirkkotarhaan, josta on maksettu 8 taaleria.

Kiitos, Antti tuosta hautailmoituksesta! Niin minäkin sen suurinpiirtein luin, kun maltoin nyt tavailla niitä muitakin kirjoituksia sieltä. Tämä oli jaksosta 21, joten yritin katsoa sieltä myös Henrik Hanssonin 1. vaimoa Biritaa, mutta en löytänyt, vaikka hänet haudattiin samana vuonna 1589 (23. Aprilis eli 23.4.) samaan kuoriin "strax intill Malins grav", siis aivan Malinin haudan viereen. Entä heidän viisi lastaan? Onko heidän kuolinaikansa vain hautakiveen hakattuina (inskrift inhuggna)? - Tässä kohtaa Olav Rundt viittaa artikkelissaan "Släkten Alftans ursprung" (Genos 1991-1) lähdekohtaan [7] , Adolf Lindman, Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen, Helsingfors 1880. Onko kenelläkään tuota kirjaa? Olisi hyvä tietää, mitä siellä on sanottu näistä Tavast-kuorin haudoista.

Pekka Hiltunen, mitä sinä juuri sanoitkaan tuosta hautaexpertistä? Mikä hänen nimensä olikaan? En uskalla mennä aikaisempaan viestiisi katsomaan sitä, ettei sepustukseni taas karkaa taivaan tuuliin.

vastausta keneltä tahansa odottaen
Maisa M :rolleyes:

[Antti Järvenpää]

Kiitos, Antti tuosta hautailmoituksesta! Niin minäkin sen suurinpiirtein luin, kun maltoin nyt tavailla niitä muitakin kirjoituksia sieltä. Tämä oli jaksosta 21, joten yritin katsoa sieltä myös Henrik Hanssonin 1. vaimoa Biritaa, mutta en löytänyt, vaikka hänet haudattiin samana vuonna 1589 (23. Aprilis eli 23.4.) samaan kuoriin "strax intill Malins grav", siis aivan Malinin haudan viereen.
Maisa M :rolleyes:

Niin! Pulma taitaa olla siinä, että tuomiokirkon kirjanpito tuntee vain tuon Henrik Hanssonin äidin haudan. Mistään Malin haudasta ei ole tavuakaan. Biritan hautauskirjausta ei ole ainakaan nimellä, joten kaikki tuo mitä kirjoitit edellä on vain tulkintaa, jolle ei löydy alkuperäislähdettä.

Ylipäätänsä 1589 haudattuja sellaisia naisia, jotka voisivat tarkoittaa jotenkin Henrik Hanssonin vaimoa, voisi olla seuraavat, jotka on haudattu kaikilla kelloilla:
20.3 Henrick Hanssons Moor
28.3 Een gammal qvinna
29.6 Wilkila Hanses Moder
7.10 Een gammal qvinna

Näistä ehkäpä mielenkiintoisin olisi 28.3, joka nainen oli af Matts skomakars gårdh.

Se että Biritasta on kivi ja siinä päivänmäärä, tarkoittaa, että hänet on kyllä haudattu noihin aikoihin, josta seuraa pari mahdollisuutta:
- Hän on kuollut jossakin muualla ja siunattu siellä, mutta hauta on tuomiokirkossa.
- Hän on joku em. listasta:
- - - Henrik Hanssonin moor olisikin kirjausvirhe, pitäisi olla hustru
- - - on jompi kumpi vanhoista naisista
- - - On Wilkilä Hanssin äiti

Ehkäpä vaihtoehtoja on muitakin, mutta nuo nyt tulivat mieleeni.

[Sami Lehtonen]

Noista DNA-testeistä. Vaikka luut olisivatkin varmasti oletettujen henkilöiden omia, niin muutama asia mutkistaa matkaa.

Ensiksikin mitokondrio-DNA säilyy selvästi kromosomeja pitempään, joten ei ole mitenkään sanottua, että ensimmäisen testaamisen onnistuminen takaisi y-kromosomista onnistunutta tulosta.

Toisekseen, kysymyksenalaista ei nähdäkseni ole se, onko Henrik Hansinpojan haudan vieressä lepäävä Malin hänen äitinsä vai ei, vaan onko kyseinen Malin sama kuin Malin Henrikintytär, Hans Olofinpojan puoliso.

Matti Lundin tavoin toivoisin paluuta takaisin arkistolähteiden pariin - niissä on vielä paljon tarkistamattomia asioita ja jopa mahdollisuus jonkinlaiseen läpimurtoon tässäkin kysymyksessä.

On kovasti ennenaikaista edes pohtia DNA-testien mahdollisuutta ja siihen soveltuvaa kysymyksenasettelua - varsinkin, jos ei ensin vaivaudu miettimään, mikä Rundtinkin esittämässä hypoteesissa on oletusta ja mikä ei.

[Pekka Hiltunen]

Noista DNA-testeistä. Vaikka luut olisivatkin varmasti oletettujen henkilöiden omia, niin muutama asia mutkistaa matkaa.

Ensiksikin mitokondrio-DNA säilyy selvästi kromosomeja pitempään, joten ei ole mitenkään sanottua, että ensimmäisen testaamisen onnistuminen takaisi y-kromosomista onnistunutta tulosta.

Toisekseen, kysymyksenalaista ei nähdäkseni ole se, onko Henrik Hansinpojan haudan vieressä lepäävä Malin hänen äitinsä vai ei, vaan onko kyseinen Malin sama kuin Malin Henrikintytär, Hans Olofinpojan puoliso.

Matti Lundin tavoin toivoisin paluuta takaisin arkistolähteiden pariin - niissä on vielä paljon tarkistamattomia asioita ja jopa mahdollisuus jonkinlaiseen läpimurtoon tässäkin kysymyksessä.

On kovasti ennenaikaista edes pohtia DNA-testien mahdollisuutta ja siihen soveltuvaa kysymyksenasettelua - varsinkin, jos ei ensin vaivaudu miettimään, mikä Rundtinkin esittämässä hypoteesissa on oletusta ja mikä ei.

Puhtaasti genealogisesta näkökulmasta katsottuna on näin. Onneksi foorumilla on tila myös "yleiselle keskustelulle" silloin, kun ei mitään tiedä, mutta on sitäkin enemmän asiaa. Mitä tulee kromosomeihin, niin "geenikoetin" ei kysy, mistä dna on peräisin.
PH

[Benedictus]

Tässä kohtaa voisi laittaa Brikkalan esi-äidin Valpuri Henrikintytär Flemingin jälkeläiset esille, jos vaikka sitä kautta löytyisi jokin selitys, miksi linnankirjuri Henrik Hanssonilla oli Ispoisten pantti. Tässä katraassa on aika monta sellaista, jotka olivat samaan aikaan Turun linnassa.


Valborg Fleming (vht Henrik Klasson Fleming ja Elsby Månsdotter), pso I Håkan Tidemansson, Porvoon läänin vouti, pso II Turun porvari Lauri Niilonpoika (Finne).

Lapsia I aviosta:
- Bertill Håkansson, Porvoon läänin vouti k. ennen 1555, pso Anna Olofsdotter.
- - - Erik Bertilsson, amiraali, käskynhaltija k.1592, pso Karin Eriksdotter k. 1622 (vaimon vaakunassa tähti ja risti). Tämä olisi siis saanut Ispoisiin pantin.; lapsia Klas, Per, Erik, Anna, Hebla, Margareta ja Katarina
- - - Johan Bertilsson, kamarikirjuri, naimaton, k.19.6.1563 Tukholmassa
- - - Klas Bertilsson (till Balkis)
- Erik Håkansson, linnanvouti, k.1579, pso Margareta Fincke
- - - Hebla Eriksdotter, pso Anders Boije
- - - Karin Eriksdotter k. 1602 haud. Turun tuomiokirkkoon, pso 1 ratsumestari Johan Böckler, pso II Hartvik Henriksson (till Voltis)
- Brita Håkansdotter, pso Olof Hansson (i Muurla)

Lapsia II aviosta:
- Kristiina Laurintytär, pso Turun porvari Erik Olavinpoika, omisti Salestan Björklingessa Uppsalan lähellä, tullikirjuri Turussa ja Raumalla, Turun linnankirjuri, Helsingin jyväkirjuri, k. mahdollisesti 1554 ja sama kuin tuomiokirkon haudatuissa mainittu.

Kristiinan ja Erik Olavinpojan lapsia (Ojan mukaan useita lähde Tukholman tänktebok 1576-1578 ss 363-364)
- Hans Eriksson (till Brinkkala), pso Ramsayn mukaan Kristina Eriksdotter Stålarm,
- N.N. Erikintytär, pso kaupunginkirjuri Hannu Hane
Ojan mukaan mahdollisesti myös:
- Pietari Erikinpoika, Turun porvari ja säämiskämaakari k.n. 1571
- Metti Erikinpoika, Etelä-Suomen kihlakunnankirjuri, k. 1599

Antti Järvenpään yllä olevassa Brinkkalan suvun tiedossa kiinnittää huomiota Hans Erikssonin sisaren mies kaupunginkirjuri Hannu Hane.

Sisaren nimeä ei tiedetä ja kirjuri on Hans X Hane.

Henrik Hansson oli linnankirjuri, jotenkin tuossa on aika monta kirjuria.

Tiedetäänkö tuosta Hanesta mitään enempää?

Voisiko tuo pantti tulla tuon kautta, jos Hans Hane olisikin Hans Eriksson Hane?

__________________

[Jari Latva-Rasku]

Ylipäätänsä 1589 haudattuja sellaisia naisia, jotka voisivat tarkoittaa jotenkin Henrik Hanssonin vaimoa, voisi olla seuraavat, jotka on haudattu kaikilla kelloilla:
20.3 Henrick Hanssons Moor
28.3 Een gammal qvinna
29.6 Wilkila Hanses Moder
7.10 Een gammal qvinna

Näistä ehkäpä mielenkiintoisin olisi 28.3, joka nainen oli af Matts skomakars gårdh.

Se että Biritasta on kivi ja siinä päivänmäärä, tarkoittaa, että hänet on kyllä haudattu noihin aikoihin, josta seuraa pari mahdollisuutta:
- Hän on kuollut jossakin muualla ja siunattu siellä, mutta hauta on tuomiokirkossa.
- Hän on joku em. listasta:
- - - Henrik Hanssonin moor olisikin kirjausvirhe, pitäisi olla hustru
- - - on jompi kumpi vanhoista naisista
- - - On Wilkilä Hanssin äiti

Vilkkilöitä oli ainakin Turun Vähä-Heikkilässä, josta Turun Maakuntamuseon sivuilla:

"Nykyisen Vähä-Heikkilän alueella sijainnut kylä, josta varhaisin maininta on vuodelta 1404. Vilkkilä lahjoitettiin aikoinaan Turun tuomiokirkon Pyhän Laurin alttarille, lahjoittajana oli tiettävästi Pisun talon Juha niminen verotalonpoika. Vilkkilä oli Pyhän Laurin lampuotitalona vuoteen 1557 asti, jolloin se takavarikoitiin kruunulle ja liitettiin Korppolaisen eli Heikkilän latokartanon tiluksiin. Virallisesti itsenäisenä talona Vilkkilää ei tämän jälkeen enää ollut, mutta Vilkkilän sijainti on merkitty vielä maanmittari Hannun Hannunpojan vuonna 1650 tekemään karttaan."

Toinen Vilkkilä on tietenkin Vehmaalla, missä Vilkkilän on 1500-luvun alkupuolella omistanut Påvel Karpalainen, jonka jälkeläisiä Taivassalon Carpelan-sukuiset kirkkoherrat olivat.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuka on ollut Hans till Vilkkilä?

[Antti Järvenpää]

Kun puntaroimme kaikenlaista, niin mielestäni tämä vaimo Biritan hauta on mielenkiintoinen monesta syystä.

1) On olemassa hautakivi, jota voidaan pitää luetettavana todisteena, joskin päivänmäärissä jopa nykypäivänäkin voi olla eroa kirkon kirjanpitoon verrattuna. On myös pieni mahdollisuus, että luut ja kivi on tuotu myöhemmin.
2) Tuomiokirkon kirjanpito on taloudellinen dokumentti, jotka periaatteessa ovat luotettavia, koska jo tuohon aikaan kamreerit suorittivat tilintarkastuksia. Mahdollista toki on, että jossakin yksittäistapauksessa olisi tehty petos, mutta todennäköisyys on hyvin pieni.

Nämä kaksi seikkaa mielestäni tarkoittaa, että Biritan hautauksen pitäisi hyvin suurella todennäköisyydellä näkyä tuomiokirkon haudatuissa, mutta me emme kykene yksilöimään sitä, koska:
1) Jotain on kirjattu väärin (moor kun pitäisi olla hustru)
2) Kirjaus peittyy ilmaisun alle (vanha nainen, Wilkilän Hanssin äiti)
3) Hautakivessä on väärä vuosi

Tässä mielessä 1 ja 3 on pelkkää spekulointia, mutta kohtaa 2 voisi tutkia. Mitä siis tiedämme Wilkkilän Hanssista tai vanhoista naisista, joista toinen oli kotoisin: ” af Matts skomakars gårdh” ja toinen: ” på kyrcke gatun aff domprestens gård”. Voisiko nämä viitteet johtaa jonnekin, vaikkakin Turun asukkaiden asunnoista on varsin vähän detalji tietoa.

[Pekka Hiltunen]

Niin! Pulma taitaa olla siinä, että tuomiokirkon kirjanpito tuntee vain tuon Henrik Hanssonin äidin haudan. Mistään Malin haudasta ei ole tavuakaan. Biritan hautauskirjausta ei ole ainakaan nimellä, joten kaikki tuo mitä kirjoitit edellä on vain tulkintaa, jolle ei löydy alkuperäislähdettä.

Ylipäätänsä 1589 haudattuja sellaisia naisia, jotka voisivat tarkoittaa jotenkin Henrik Hanssonin vaimoa, voisi olla seuraavat, jotka on haudattu kaikilla kelloilla:
20.3 Henrick Hanssons Moor
28.3 Een gammal qvinna
29.6 Wilkila Hanses Moder
7.10 Een gammal qvinna

Näistä ehkäpä mielenkiintoisin olisi 28.3, joka nainen oli af Matts skomakars gårdh.

Se että Biritasta on kivi ja siinä päivänmäärä, tarkoittaa, että hänet on kyllä haudattu noihin aikoihin, josta seuraa pari mahdollisuutta:
- Hän on kuollut jossakin muualla ja siunattu siellä, mutta hauta on tuomiokirkossa.
- Hän on joku em. listasta:
- - - Henrik Hanssonin moor olisikin kirjausvirhe, pitäisi olla hustru
- - - on jompi kumpi vanhoista naisista
- - - On Wilkilä Hanssin äiti

Ehkäpä vaihtoehtoja on muitakin, mutta nuo nyt tulivat mieleeni.

Henrik Hanssonin 1. p:son (Brita, Bireta, Birita, Birgitta) kuolinpäivä 23.4.1589 siis tiedetään. Rundt näyttäisi lähtevän siitä, että Malin on haudattu n. vuoden kuluttua kuolemastaan Tavastien kuoriin. Minusta näyttää ilmeiseltä, että kirjaaminen kirkon tilitapahtumiin on tehty siitä syystä, että silloin on hauta vasta muurattu ja työstä laskutettu. Tod.näk. lapsivuoteeseensa kuollut Birita on saatu sopimaan ehkä samaan kammioon tai sen välittömään yhteyteen tai läheisyyteen samalla vaivalla ja ilman lisäkustannuksia muuraustyön vielä kestäessä. Ehkäpä haudankaivajalla tai muurarilla oli enemmänkin töitä rästissä, kun oli tulossa kevät ja lämpimät kelit. Näin ei kirkon tileissä olisi mitään epäselvyyttä. Henrik Hanssons hustru ei ole voinut tulla haudatuksi elävältä Henrik Hanssons moor -nimityksellä.
PH

[Antti Järvenpää]

Henrik Hanssonin 1. p:son (Brita, Bireta, Birita, Birgitta) kuolinpäivä 23.4.1589 siis tiedetään. Rundt näyttäisi lähtevän siitä, että Malin on haudattu n. vuoden kuluttua kuolemastaan Tavastien kuoriin. Minusta näyttää ilmeiseltä, että kirjaaminen kirkon tilitapahtumiin on tehty siitä syystä, että silloin on hauta vasta muurattu ja työstä laskutettu. Tod.näk. lapsivuoteeseensa kuollut Birita on saatu sopimaan ehkä samaan kammioon tai sen välittömään yhteyteen tai läheisyyteen samalla vaivalla ja ilman lisäkustannuksia muuraustyön vielä kestäessä. Ehkäpä haudankaivajalla tai muurarilla oli enemmänkin töitä rästissä, kun oli tulossa kevät ja lämpimät kelit. Näin ei kirkon tileissä olisi mitään epäselvyyttä. Henrik Hanssons hustru ei ole voinut tulla haudatuksi elävältä Henrik Hanssons moor -nimityksellä.
PH

Kirkon tilitapahtumia on turha tulkita kovin monimutkaisesti. Niissä lukee selvästi, että sinä ja sinä päivänä haudattiin se ja se henkilö (mahdollisti tieto omaisista tai asuinpaikasta) joko kirkkoon ja kirkkomaahan, niillä ja niillä kirkonkellon soitoilla. Lopuksi kaikesta on tilitys, mitä kirkko laskutti tästä hautaustoimesta.

Kaikki tuo lukee selvästi, joten kysymys on hautauksesta, eikä mistään muusta. Kyllä nämä ovat suoriteperusteisia kirjauksia. Jos ei ollut varaa maksaa sillä hetkellä, jäi velkaa kirkolle. Kirkon kirjanpidon kannalta oleellista on myös se, että myös ne hautaukset on ilmoitettu, mistä ei ole peritty maksua. Mielestäni sellaiset spekulaatiot, että jotakin olisi tapahtunut kirjanpidon ohi, siis sujautettu samaan hautaan, on turhia, aivan samoin kuin olettaisi, että nykypäivänä jokin julkisyhteisö tekisi jotakin kirjanpidon ohi. On hyvä muistaa, että elämän ja hautaamisen välinen välitila, siis siunaamaton, on yhä vieläkin ihmisille vaikea asia saatikka tuohon aikaan, jolloin uskonnolla oli huomattavan suuri merkitys.

SSS:n palvelimella on jäsenalueella videoita. Sieltä löytyy mm. osoitteesta
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=245&Itemid=359&lang=fi Sukututkimuspäivillä Turussa 2010 Sami Männistön pitämä luento Turun Tuomiokirkon haudat. Se kannattaa katsoa, mikäli on maksanut seuran jäsenmaksut ja omaa tunnukset tuohon palveluun.

Mielikuvitus on monasti hyödyksi tutkimuksessa, mutta jos on pelkästään mielikuvitusta, se ei vie asiaa eteenpäin ja pahimmillaan joku satunnainen lukija pitää mielikuvituksen luomia tarinoita totena.

[Maisa M]

Niin! Pulma taitaa olla siinä, että tuomiokirkon kirjanpito tuntee vain tuon Henrik Hanssonin äidin haudan. Mistään Malin haudasta ei ole tavuakaan. Biritan hautauskirjausta ei ole ainakaan nimellä, joten kaikki tuo mitä kirjoitit edellä on vain tulkintaa, jolle ei löydy alkuperäislähdettä.

Ylipäätänsä 1589 haudattuja sellaisia naisia, jotka voisivat tarkoittaa jotenkin Henrik Hanssonin vaimoa, voisi olla seuraavat, jotka on haudattu kaikilla kelloilla:
20.3 Henrick Hanssons Moor
28.3 Een gammal qvinna
29.6 Wilkila Hanses Moder
7.10 Een gammal qvinna

Näistä ehkäpä mielenkiintoisin olisi 28.3, joka nainen oli af Matts skomakars gårdh.

Se että Biritasta on kivi ja siinä päivänmäärä, tarkoittaa, että hänet on kyllä haudattu noihin aikoihin, josta seuraa pari mahdollisuutta:
- Hän on kuollut jossakin muualla ja siunattu siellä, mutta hauta on tuomiokirkossa.
- Hän on joku em. listasta:
- - - Henrik Hanssonin moor olisikin kirjausvirhe, pitäisi olla hustru
- - - on jompi kumpi vanhoista naisista
- - - On Wilkilä Hanssin äiti

Ehkäpä vaihtoehtoja on muitakin, mutta nuo nyt tulivat mieleeni.

Olet jo saanut Pekka Hiltuselta viestin, jossa hän toteaa, että Henrik Hanssonin vaimo Bireta ei voinut tulla haudatuksi elävältä, siis jo 30.3.1589, kun hänen kuolinpäivänsä oli 23.4.1589! Näinollen tuomiokirkon tilikirjamerkintä on aivan oikea. Vaikka siinä ei äidin, Malinin nimeä mainitakaan, niin onhan siinä selvästi sanottu Henrik Hanssons Moor. Toisaalla eli kiveen hakattuna on ollut kirjoitus: " Åren efter Christi byrd 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -." (Siis hustru Malin, Hans Olofssons, Sami Lehtonen, Huom!)

Jospa se vuosilukuvirhe onkin sattunut tässä kivikirjoituksessa, olisi pitänyt olla 1589, 6.3. ja hautaus tuomiokirkkoon 20.3.1589, silloin ei olisi tapahtunut elävänä hautaamista! Tai sitten on niin, että kivi on tuotu jostain kauempaa, kuten Pekka sanoi.

Biretalla kiveenhakattu teksti on vastaavasti ollut: "Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafwen -."

Nämä kirjoitukset olivat Olav Rundt´in samaisesta kirjoituksesta, josta jo aikaisemmin siteerasin pitkän palan (Genos 1991-1). Rundt myös sanoi, että Adolf Lindmanin kirjassa Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen on tarkka kuvaus näistä Tavast-kuorin haudoista. Lindman oli merkinnyt muistiin, että nämä henkilöt todennäköisesti kuuluivat Tavast-sukuun. Sen vuoksi kysyin aikaisemmin, onko kellään tuota kirjaa, kun sitä ei lainata kirjastosta.

Antti, vielä tuosta ehdokkaastasi, Wilkilän Hanssin äidistä. Hänet haudattiin "till kyrkogården", ei siis kirkkoon, joten hän ei käy, eikä hänenkään nimeä sitäpaitsi ole mainittu.

terveisin Maisa M

[Matti Lund]

Vilkkilöitä oli ainakin Turun Vähä-Heikkilässä, josta Turun Maakuntamuseon sivuilla:

"Nykyisen Vähä-Heikkilän alueella sijainnut kylä, josta varhaisin maininta on vuodelta 1404. Vilkkilä lahjoitettiin aikoinaan Turun tuomiokirkon Pyhän Laurin alttarille, lahjoittajana oli tiettävästi Pisun talon Juha niminen verotalonpoika. Vilkkilä oli Pyhän Laurin lampuotitalona vuoteen 1557 asti, jolloin se takavarikoitiin kruunulle ja liitettiin Korppolaisen eli Heikkilän latokartanon tiluksiin. Virallisesti itsenäisenä talona Vilkkilää ei tämän jälkeen enää ollut, mutta Vilkkilän sijainti on merkitty vielä maanmittari Hannun Hannunpojan vuonna 1650 tekemään karttaan."

Toinen Vilkkilä on tietenkin Vehmaalla, missä Vilkkilän on 1500-luvun alkupuolella omistanut Påvel Karpalainen, jonka jälkeläisiä Taivassalon Carpelan-sukuiset kirkkoherrat olivat.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuka on ollut Hans till Vilkkilä?


Näistä nyt haussa olevista juuristahan on useita iät ajat sitten puhkikulutettuja selvityksiä, joihin ei ole paljoa lisäyksiä tai korjauksia enää tullut.

Oheisena on Kustavi Grotenfeltin puhtaaksikirjoituksesta (Historiallinen arkisto XV s. 94, vuodelta 1897) ottamani Karpelaisten sukupuu, joka on alkuaan ollut jossakin perinnönkäsittelyasiakirjassa, kun on käsitelty Taivassalon herra Mikaelin äidinperintöä.

Paljoa näistä Karpalais -juurista ei taidettaisi nyt irti saada, mutta aivan tarkistamattakaan näitä ei voi sivuuttaa.

Kiinnostaisi etenkin tarkistaa herra Mikaelin aikalaisten, eli Tord Karpelaisen tyttärentyttärien jälkeläiset kuten vaimo Karinin ja Eerik Sunenpojan perhepiirit.


terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Kirkon tilitapahtumia on turha tulkita kovin monimutkaisesti. Niissä lukee selvästi, että sinä ja sinä päivänä haudattiin se ja se henkilö (mahdollisti tieto omaisista tai asuinpaikasta) joko kirkkoon ja kirkkomaahan, niillä ja niillä kirkonkellon soitoilla. Lopuksi kaikesta on tilitys, mitä kirkko laskutti tästä hautaustoimesta.

Kaikki tuo lukee selvästi, joten kysymys on hautauksesta, eikä mistään muusta. Kyllä nämä ovat suoriteperusteisia kirjauksia. Jos ei ollut varaa maksaa sillä hetkellä, jäi velkaa kirkolle. Kirkon kirjanpidon kannalta oleellista on myös se, että myös ne hautaukset on ilmoitettu, mistä ei ole peritty maksua. Mielestäni sellaiset spekulaatiot, että jotakin olisi tapahtunut kirjanpidon ohi, siis sujautettu samaan hautaan, on turhia, aivan samoin kuin olettaisi, että nykypäivänä jokin julkisyhteisö tekisi jotakin kirjanpidon ohi. On hyvä muistaa, että elämän ja hautaamisen välinen välitila, siis siunaamaton, on yhä vieläkin ihmisille vaikea asia saatikka tuohon aikaan, jolloin uskonnolla oli huomattavan suuri merkitys.


Arvelen, että tilikirjassa on vain murto-osa tapahtumista, ja R.Hausenin 1884 julkaisemaan vihkoseen "Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1553 - 1634" on näistä tapahtumista edelleen päätynyt vain osa.

Mm. Biritta on tullut haudatuksi peräti viiden lapsensa kanssa. Arvattavasti näistä nuorin kuoli samoihin aikoihin kuin äitinsäkin ja neljä muuta ehkä edeltävinä, vähintään neljänä vuotena - jollei sitten ollut mukana kaksosia tai useampisikiöisiä raskauksia. Etsipä nyt sitten vaikkapa näistäkin kirjaukset "Utdragista".

Kirkkomaata ei muuten Turun tuomiokirkon sijaintipaikalla, kallioisella Unikankareella ole viljalti, ja siihen hautaamiselle 1600-luvun alussa on täytynyt olla jokin erityinen syy, kun vainajat tavallisesti tulivat haudatuiksi sisälle kirkkoon ja yleensä vieläpä oman penkkinsä ja istuinpaikkansa alle. Syytä kirkon ulkopuolelle hautaamiselle voi vain arvailla. Kirkkoon hautaaminen loppui ja kiellettiin vasta 1700-luvun lopulla.

Yritin katsella Sami Männistön videoluentoa seuran sivuilta, mutta oma kaistanleveyteni ei siihen tunnu riittävän. Sen verran kuitenkin sain filmistä irti, että olin huomaavinani, että tuomiokirkossa rakennushistoriaa ja hautoja esitellyt heppu taisi olla ihan eri henkilö. Tämä nyt ei kuitenkaan itse asiaa miksikään muuta.
PH

[Sami Lehtonen]

Käsittääkseni tuo utdrag sisältää kaikki ne tiedot, joissa on edes jokin tieto, mistä voisi päätellä kuka on kyseessä.

[Antti Järvenpää]

Arvelen, että tilikirjassa on vain murto-osa tapahtumista, ja R.Hausenin 1884 julkaisemaan vihkoseen "Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1553 - 1634" on näistä tapahtumista edelleen päätynyt vain osa....
PH

Hausenin niteet ovat puhtaaksi tulkinnat tilikirjoista. Muita lähteitä ei ole säilynyt, jollei nyt hautakivia ja niissä olevia tekstejä pidetä niinä. Kuolintietoja voi olla muuallakin, mutta oletettavasti heitä ei ole haudattu Turkuun, jos ne joltakin kattavalta jaksolta puuttuvat. Sami Männistö tosin kertoo tuolla videolla, että Turku oli hautauspaikkana kallimpi kuin naapuri kirkot, joten raha siirsi hautaamisia muihin kirkkoihin, joka voi selittää joitakin yksittäis tapauksia.

Tuomiokirkon tilit ovat lisäksi katkonaiset. Vain osa tilikirjoista on säilynyt, mutta niiltä jaksoilta miltä ne ovat, ne tuskin ovat puutteelliset, koska kyseessä on kirjanpito ja tuona aikana väärästä kirjanpidosta katkesi kaula.

No, joka tapauksessa säilyneet tilit ovat seuraavat:
252 Turun tuomiokirkon tilit 1553 - 1553
252a Turun tuomiokirkon tilit 1554 - 1554
253 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
254 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
255 Turun tuomiokirkon tili 1587 - 1591
256 Turun tuomiokirkon tili 1589 - 1591
258 Turun tuomiokirkon tili 1597 - 1597
259 Turun tuomiokirkon tili 1598 - 1598
260 Turun tuomiokirkon tili 1600 - 1600
260a Turun tuomiokirkon tili 1601 - 1601
261 Turun tuomiokirkon tili 1608 - 1615
261a Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1618
262 Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1622
263 Turun tuomiokirkon tili 1623 - 1627
264 Turun tuomiokirkon tili 1627 - 1630
265 Turun tuomiokirkon tili 1630 - 1632
266 Turun tuomiokirkon tili 1633 - 1633
266a Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634 - 1634

Näistä olen kaivanut esille ne kaikkien lapsien hautausmaininnat, joita on kohdistunut Henrik Hanssonille, ja ne ovat tuolla aiemmin tässä keskusteluketjussa, joten en toista niitä.

PS. Olen nyt kirjoittanut melko ehdottomana tuon edellä olevan ja perustana on se, että tuon ajan taloudenhoitajia valvottiin hyvin tarkasti. Ylipäätänsä kaikki voudin aineisto on sen luonteista, että tilien on pitänyt täsmätä, joten sieltä ei voi puuttua satunnaisesti ja vahingossa jotakin, koska siitä olisi tarkastuksissa jäänyt kiinni. Petoksia on toki aina tehty, mutta sen varaan en paljon laskisi, mutta sekin mahdollisuus jää aina jäjelle. Petoksista on myös todisteita, ja siitä että seurauksena saattoi olla kuolemantuomio. Näin kävi esim. Brikkalan Hans erikinpojan isälle.

[Pekka Hiltunen]

Hausenin niteet ovat puhtaaksi tulkinnat tilikirjoista. Muita lähteitä ei ole säilynyt, jollei nyt hautakivia ja niissä olevia tekstejä pidetä niinä. Kuolintietoja voi olla muuallakin, mutta oletettavasti heitä ei ole haudattu Turkuun, jos ne joltakin kattavalta jaksolta puuttuvat. Sami Männistö tosin kertoo tuolla videolla, että Turku oli hautauspaikkana kallimpi kuin naapuri kirkot, joten raha siirsi hautaamisia muihin kirkkoihin, joka voi selittää joitakin yksittäis tapauksia.

Tuomiokirkon tilit ovat lisäksi katkonaiset. Vain osa tilikirjoista on säilynyt, mutta niiltä jaksoilta miltä ne ovat, ne tuskin ovat puutteelliset, koska kyseessä on kirjanpito ja tuona aikana väärästä kirjanpidosta katkesi kaula.

No, joka tapauksessa säilyneet tilit ovat seuraavat:
252 Turun tuomiokirkon tilit 1553 - 1553
252a Turun tuomiokirkon tilit 1554 - 1554
253 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
254 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
255 Turun tuomiokirkon tili 1587 - 1591
256 Turun tuomiokirkon tili 1589 - 1591
258 Turun tuomiokirkon tili 1597 - 1597
259 Turun tuomiokirkon tili 1598 - 1598
260 Turun tuomiokirkon tili 1600 - 1600
260a Turun tuomiokirkon tili 1601 - 1601
261 Turun tuomiokirkon tili 1608 - 1615
261a Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1618
262 Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1622
263 Turun tuomiokirkon tili 1623 - 1627
264 Turun tuomiokirkon tili 1627 - 1630
265 Turun tuomiokirkon tili 1630 - 1632
266 Turun tuomiokirkon tili 1633 - 1633
266a Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634 - 1634

Näistä olen kaivanut esille ne kaikkien lapsien hautausmaininnat, joita on kohdistunut Henrik Hanssonille, ja ne ovat tuolla aiemmin tässä keskusteluketjussa, joten en toista niitä.

PS. Olen nyt kirjoittanut melko ehdottomana tuon edellä olevan ja perustana on se, että tuon ajan taloudenhoitajia valvottiin hyvin tarkasti. Ylipäätänsä kaikki voudin aineisto on sen luonteista, että tilien on pitänyt täsmätä, joten sieltä ei voi puuttua satunnaisesti ja vahingossa jotakin, koska siitä olisi tarkastuksissa jäänyt kiinni. Petoksia on toki aina tehty, mutta sen varaan en paljon laskisi, mutta sekin mahdollisuus jää aina jäjelle. Petoksista on myös todisteita, ja siitä että seurauksena saattoi olla kuolemantuomio. Näin kävi esim. Brikkalan Hans erikinpojan isälle.

Alkuperäiset tilit ovat epäilemättä olleet tarkat. Muste on kuitenkin haihtunut paperista kai aika satunnaisesti, eikä minunkaan tietääkseni "bidragien" rinnalla ole säilynyt edes alkuperäisiä dokumentteja, jotta voitaisiin nähdä edes ne aukot, jotka "bidrageihin" sisältyvät. Biritan hautakiveä on tässä siksi pidettävä ensisijaisena lähteenä, jota "bidrag" sitten täydentää tai tukee eli ei.

Ketjun "nopea läpikäyminen" osoitti, että sivulla 13 on käsitelty Antti Järvenpään toimesta vuoden 1589 tilikirjatapahtumia. HH:n ja Biritan lapsista yksi kuoli tuolloin äitinsä jälkeen kesäkuussa, joten yhteisiä lapsia oli (ollut) ainakin kuusi. Kun HH:lta vaimon lisäksi meni niin renki kuin piikakin, taisi tosiaan rutto käydä vierailulla eikä välttämättä lapsivuodepöpö. Haudan "perustamisen aloittamisen" ajankohta (1. lapsen hautaaminen[?]) voisi osua ehkä 1580- tai 1570-luvulle. Oma vanhojen tekstien lukutaitoni kuitenkin on olematon, niin etten edes yritä kaivaa esille Henrik Hanssoniin liittyviä tilikirjamerkintöjä.

Olikohan hauta alunperin muurattu? Hautojen muurauskäytäntö oli aikanaan uusi ja mullistava keksintö, joka pian saavutti suuren suosion. Osuukohan se juuri Henrik Hanssonin omaisten hautaamisen aikaan? Malinin "hautaaminen" vuoden kuluttua kuolemastaan voisi saada ajateltua vieläkin yksinkertaisemman selityksen.
PH

[Antti Järvenpää]

Olikohan hauta alunperin muurattu? Hautojen muurauskäytäntö oli aikanaan uusi ja mullistava keksintö, joka pian saavutti suuren suosion. Osuukohan se juuri Henrik Hanssonin omaisten hautaamisen aikaan? Malinin "hautaaminen" vuoden kuluttua kuolemastaan voisi saada ajateltua vieläkin yksinkertaisemman selityksen.
PH

Itselläni on osa näistä puhtaaksikirjoitetuista hyllyssä varsinkin myöhemmiltä ajoilta. Mielestäni ne nyt ovat samoja, tosin en pysty vertaamaan noita 1580-luvun kirjoja, kun niitä ei itselläni ole.

Muurihaudoista sen verran, että jossakin vaiheessa tilikirjat alkavat yksilöimään hautoja tarkemmin. Tietoa ei ole noissa varhaisemmissa tilikirjoissa, mutta hauta saattaa ilmetä myöhemmistä tilikirjamerkinnöistä muuratuksi, kun samaan hautaan on haudattu joku ja tällöin mainitaan sen olevan muurattu.

En muista onko niissä Mårten Stodiusta koskevissa maininnoissa mitään muurauksen suhteen. Olettaisin kuitenkin, että näissä kuoreissa olevat haudat olivat muurattuja. Muodista en tiedä mitään, mutta muurihauta oli kyllä kallimpi.

[Benedictus]

Tuolla aiemmin oli mainittuna Hans i Vilkkilä. Vehmaan paikka taitaa olla Vinkkilä, toisaalta Lammilta löytyy Vilkkilä, jossa ei löydy Hanssia, mutta löytyy Vilkkilästä Hannulan talo ja mielenkiintoinen sukuryhmä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=412547
DIEKN Peder Torgilsson suku,(Ruotsi(Benhammar>)Turku>. 1427 (http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=1621&sid=0bca9014924b8ad801f463b8e9e94c90#p5516)


1500 luvulla Hattulan Merviin ilmestyy Casper
Gröning -niminen mies, joka nai suomalaiseen rälssiin
kuuluvan Malin Henrikintyttären. Heidän poikansa
Casper Gröning nai rälssisyntyisen Carin
Pehrintytär Dufvan. Näiden kahden avion kautta
Grön–Gröningen-suku liittyy juuriltaan voimakkaasti
keskiaikaiseen suomalaiseen rälssiin. Eri sukututkimuksissa
Casper Gröningen -nimisiä miehiä
esiintyy 2 tai 3 sukupolvea. On oletettavaa aikamäärityksien
perusteella, että heitä on ollut ainakin
3 peräkkäin: Casper I naimisissa Malin Henrikintyttären
kanssa, Casper II ensin Carin Pehrintytär Dufvan
ja sitten Anna Hanen kanssa ja Casper III Katarina
Wagnerin kanssa.
Onko tuo Anna Hane taasen Brinkkalan tyttären ja Hannu Hanen tytär?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166607

Uittamolla 1600 Mårten Larsson

Uittamo Peder Friisin tyttärien omistama.
Tyttären Elinin mies 1.Arvid Johansson
2. Arvid Grabbe

Brinkkalan Hans Erikssonin vaimo Stålarm, äiti Anna Grabbe.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944582

Uskelan Fulkkila, Munck suvun kantakartano, Johan Munckin omistama.

Siellä Mårten Larsson lb. 1639.

Johan Munck ja vaimonsa haudattu Munckien kuoriin eli Kijk kuoriin.

Johan Munck ilmoitti Arvid Frisiukselle, ettei tämä peri tätinsä aatelismaita.
Johan Munckin äiti oli Erik Bertilsson Slangin tytär.
Slangit taas Brinkkalan Hans Erikssonin isoäidin 1. avioliiton jälkeläisiä.

Israel Alftanus myi esi-isien haudan Munckien kuorista?

Anna Alftanuksen puoliso Måns Larssonin sukua ei tunneta, ja sen hakeminen on ollut täysin tuleksetonta.

Taivassalossa Måns asui eri tiloilla, mutta aiemmat tiedot uupuvat.

Tuo yllä on spekulatiivinen johdanto ajatukseen, olisiko mahdollista, että Uittamon Mårten Larsson olisi Fulkkilan Mårten Larssonin isoisä.

Ajatus lähtee siitä, että Valborg Flemingin 2. puoliso oli Lars Finne.

Fleming, Valborg Henriksdotter, Finne (taulusta 7 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T7). Isä: Fleming, Henrik Klasson) k. 1484 (jälkeen).
Hon ärvde Viurila i Halikko socken, Voltis i Pemars socken, Pyhäranta i Vemo socken och Böle i Uskela socken, varjämte hon lämnade till sina söner Kårlaks i Pargas' socken, Kurkisalo i Sagu socken, Majala i Halikko socken och Perkiö i Lokalaks'. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto Peri Viurilan äidiltään, elossa 1484. Lähde: Tiedosto Aimo Ranta
1. puoliso Finne, Lasse k. 1480 (jälkeen). Borgare, ägde hus i Åbo; porvari, omisti talon Turussa.

2. puoliso Slang, Håkan Tidemansson (eller Magnusson) s. n. 1460. Fogde i Borgå 1519; Porvoon läänin vouti 1519.

Lasse/Lars oli siiis 2. puoliso.
Tytär Hans Erikssonin äiti.

Lars Finnellä oli Valborgin jälkeen 2. puoliso Kirstin.
Kirstin ja Lars Finnen lapsia ei tunneta vai oliko heitä.?

Olisiko tuo Uittamon Mårten Larsson Lasse Finnen poika 2. aviosta.
Brinkkala meni 1. vaimon jälkeläiselle, eli oli Valborgin peruja.

Eräs ajatus Ispoisten Valborgin alkuperäksi, ihan vain nimen perusteella, voisiko olla Brinkkalan Hans Erikssonin sisar?

Spekulationa olemme pohtineet Astrenius ketjussa, että Måns Larsson olisi Måns Persson Utterin, Erik kuninkaan sihteerin, tyttären ja puolisonsa Larssin poika. Koska Måns Månsson Utter sukua aateloitiin nimellä Palm. Joka nimi on Juliana Månsdr Palmilla, Järventaan emännällä Karkussa.
Larssista ei ole tietoa, ja Måns Utterin tytärtä ei tunneta nimeltä.

Tämä Lars voisi hyvin olla Uittamon Mårten Larssonin poika, jolla nimi Lars , ja tämän poika voisi olla Mårten/Måns Larsson Fulkkilassa ja myöhemmin Taivassalossa.
Onko tuosta Fulkkilan Mårten Larssonista muualla tietoa, en löytänyt.

[Maisa M]

Alkuperäiset tilit ovat epäilemättä olleet tarkat.

Olikohan hauta alunperin muurattu? Hautojen muurauskäytäntö oli aikanaan uusi ja mullistava keksintö, joka pian saavutti suuren suosion. Osuukohan se juuri Henrik Hanssonin omaisten hautaamisen aikaan? Malinin "hautaaminen" vuoden kuluttua kuolemastaan voisi saada ajateltua vieläkin yksinkertaisemman selityksen.
PH


Voisiko Henrik Hanssonin äidin tapausta tulkita näin:

Hautakivessä oleva kirjoitus on oikea; Malin kuoli 6.3.1588, mutta hautauksesta peritty maksu on kirjattu tuomiokirkon tileihin vasta 20.3.1589. Tällöin hautakiven tieto on ensisijainen tieto ja tilikirjassa oleva tieto on toissijainen tieto. Sehän on vain kirjanpitotieto, ei todellinen hautaustieto!

Terveisin Maisa Martin, :cool:

[Maisa M]

Voisiko Henrik Hanssonin äidin tapausta tulkita näin:

Hautakivessä oleva kirjoitus on oikea; Malin kuoli 6.3.1588, mutta hautauksesta peritty maksu on kirjattu tuomiokirkon tileihin vasta 20.3.1589. Tällöin hautakiven tieto on ensisijainen tieto ja tilikirjassa oleva tieto on toissijainen tieto. Sehän on vain kirjanpitotieto, ei todellinen hautaustieto!

Terveisin Maisa Martin, :cool:

Tähän voisi sanoa lisäyksenä, että hautausmaksu on ollut myöhässä ja kirjattu vasta 1589 saapuneeksi tiliin 1589 tai kirjurilla on ollut rästissä vuoden 1588 tilit.

terv. Maisa M

[Pekka Hiltunen]

Tähän voisi sanoa lisäyksenä, että hautausmaksu on ollut myöhässä ja kirjattu vasta 1589 saapuneeksi tiliin 1589 tai kirjurilla on ollut rästissä vuoden 1588 tilit.

terv. Maisa M
Näinkin voidaan ajatella, mutta kyllä ensiksi tulee mieleen, että on tehty joitain toimenpiteitä 1589 ja niistä on sitten peritty maksu asianmukaisin kirjausmerkinnöin. HH:n perhettä ja taloutta kohdanneet v:n 1589 kuolemantapaukset tukevat olettamusta, että jotain on puuhasteltu Malinin haudan vaiheilla.
PH

[Maisa M]

Näinkin voidaan ajatella, mutta kyllä ensiksi tulee mieleen, että on tehty joitain toimenpiteitä 1589 ja niistä on sitten peritty maksu asianmukaisin kirjausmerkinnöin. HH:n perhettä ja taloutta kohdanneet v:n 1589 kuolemantapaukset tukevat olettamusta, että jotain on puuhasteltu Malinin haudan vaiheilla.
PH

Mitä tarkoitat puuhastelulla, Pekka? Älä puhu tällä tavalla vihjaillen, :rolleyes:

kysyy ymmällään (mitähän loppujen lopuksi tämä tarkoittaa tai mistä murteesta tulee) Maisa M , pyörällä päästään, :confused:

[Pekka Hiltunen]

Mitä tarkoitat puuhastelulla, Pekka? Älä puhu tällä tavalla vihjaillen, :rolleyes:

kysyy ymmällään (mitähän loppujen lopuksi tämä tarkoittaa tai mistä murteesta tulee) Maisa M , pyörällä päästään, :confused:
Kuten olen aiemmin esittänyt, pidän mahdollisena, että kyseisiin haitoihin on 1589 kohdistunut muuraustöitä, joista sitten on kirjattu tuökulut, jotka on viety nimikkeen "hautaus" alle. Uskon, että hautauksella on ymmärretty ruumiin siunaamisen ja kellojen soiton lisäksi myös tällaisia erinäisiä kaivuu- ja muuraustöitä, mukaan lukien luitten siirtelemiset yms. järjestelyt, kun katsellaan kirkon tilejä.
PH

[Pekka Hiltunen]

Mitä tarkoitat puuhastelulla, Pekka? Älä puhu tällä tavalla vihjaillen, :rolleyes:

kysyy ymmällään (mitähän loppujen lopuksi tämä tarkoittaa tai mistä murteesta tulee) Maisa M , pyörällä päästään, :confused:

Ajattelin, että "Anubiksen valtakunnassa" työskennelleet haudankaivajat ja muurarit ovat saaneet koko lailla vapain käsin toimia omissa oloissaan niin, ettei tilinpitäjälläkään ehkä välttämättä aina ollut selkeää kuvaa siitä, mitä siellä lattian alla tarkkaan ottaen tapahtui.

"Puuhastelu" tuli terminä käyttöön ihan yleiskielessä muistaakseni joskus 1980-luvulla, kun yliopiston ulkopuolelta haluttiin esittää, että tutkijanviroissa istuvat henkilöt tekivät työtään usein verkalleen ja ilman tulosvastuuta.

Tämä nyt on vain yksityisajattelua. Voi olla, että niillä kuuluisilla kirkonrotilla on ollut suurempikin rooli luitten sekoittelussa kuin em. ammatinharjoittajilla.
PH

[Maisa M]

Hausenin niteet ovat puhtaaksi tulkinnat tilikirjoista. Muita lähteitä ei ole säilynyt, jollei nyt hautakivia ja niissä olevia tekstejä pidetä niinä.

Tuomiokirkon tilit ovat lisäksi katkonaiset. Vain osa tilikirjoista on säilynyt, mutta niiltä jaksoilta miltä ne ovat, ne tuskin ovat puutteelliset, koska kyseessä on kirjanpito ja tuona aikana väärästä kirjanpidosta katkesi kaula.

No, joka tapauksessa säilyneet tilit ovat seuraavat:
252 Turun tuomiokirkon tilit 1553 - 1553
252a Turun tuomiokirkon tilit 1554 - 1554
253 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
254 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
255 Turun tuomiokirkon tili 1587 - 1591
256 Turun tuomiokirkon tili 1589 - 1591
258 Turun tuomiokirkon tili 1597 - 1597 tästä siis puuttuu tili no 257
259 Turun tuomiokirkon tili 1598 - 1598
260 Turun tuomiokirkon tili 1600 - 1600
260a Turun tuomiokirkon tili 1601 - 1601
261 Turun tuomiokirkon tili 1608 - 1615
261a Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1618
262 Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1622
263 Turun tuomiokirkon tili 1623 - 1627
264 Turun tuomiokirkon tili 1627 - 1630
265 Turun tuomiokirkon tili 1630 - 1632
266 Turun tuomiokirkon tili 1633 - 1633
266a Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634 - 1634

Näistä olen kaivanut esille ne kaikkien lapsien hautausmaininnat, joita on kohdistunut Henrik Hanssonille, ja ne ovat tuolla aiemmin tässä keskusteluketjussa, joten en toista niitä.



Antti, tili 257 puuttuu tästä luettelosta. Tämähän on juuri sitä aikaa, jota käsittelet toisaalla viestissäsi pro Anno . Siinä aivan selvästi olisi ollut Biretan kuolinilmoitus. Onko tässä siirrytty kalenterivuosien mukaiseen tilikirjaukseen?

terveisin Maisa M :oo:

[Maisa M]

Hausenin niteet ovat puhtaaksi tulkinnat tilikirjoista. Muita lähteitä ei ole säilynyt, jollei nyt hautakivia ja niissä olevia tekstejä pidetä niinä.

Tuomiokirkon tilit ovat lisäksi katkonaiset. Vain osa tilikirjoista on säilynyt, mutta niiltä jaksoilta miltä ne ovat, ne tuskin ovat puutteelliset, koska kyseessä on kirjanpito ja tuona aikana väärästä kirjanpidosta katkesi kaula.

No, joka tapauksessa säilyneet tilit ovat seuraavat:
252 Turun tuomiokirkon tilit 1553 - 1553
252a Turun tuomiokirkon tilit 1554 - 1554
253 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
254 Turun tuomiokirkon tili 1556 - 1556
255 Turun tuomiokirkon tili 1587 - 1591
256 Turun tuomiokirkon tili 1589 - 1591
258 Turun tuomiokirkon tili 1597 - 1597 tästä siis puuttuu tili no 257
259 Turun tuomiokirkon tili 1598 - 1598
260 Turun tuomiokirkon tili 1600 - 1600
260a Turun tuomiokirkon tili 1601 - 1601
261 Turun tuomiokirkon tili 1608 - 1615
261a Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1618
262 Turun tuomiokirkon tili 1618 - 1622
263 Turun tuomiokirkon tili 1623 - 1627
264 Turun tuomiokirkon tili 1627 - 1630
265 Turun tuomiokirkon tili 1630 - 1632
266 Turun tuomiokirkon tili 1633 - 1633
266a Turun tuomiokirkon tilien katkelmia 1634 - 1634

Näistä olen kaivanut esille ne kaikkien lapsien hautausmaininnat, joita on kohdistunut Henrik Hanssonille, ja ne ovat tuolla aiemmin tässä keskusteluketjussa, joten en toista niitä.



Antti, tili 257 puuttuu tästä luettelosta. Tämähän on juuri sitä aikaa, jota käsittelet toisaalla viestissäsi pro Anno . Siinä aivan selvästi olisi ollut Biretan kuolinilmoitus. Onko tässä siirrytty kalenterivuosien mukaiseen tilikirjaukseen?

terveisin Maisa M :oo:

[Antti Järvenpää]

Antti, tili 257 puuttuu tästä luettelosta. Tämähän on juuri sitä aikaa, jota käsittelet toisaalla viestissäsi pro Anno . Siinä aivan selvästi olisi ollut Biretan kuolinilmoitus. Onko tässä siirrytty kalenterivuosien mukaiseen tilikirjaukseen?

terveisin Maisa M :oo:

KA 257 näkyy tosiaan puuttuvan, mutta se käsittelee vuosia 1594-95. Jos Bireta on kuollut 1589, niin hänen hautaus tuskin on tässä listassa. Näissä tileissä on kovin mielenkiintoisia ajanmäärityksiä, mistä minä ainakaan en tahdo saada selvää.

[Maisa M]

KA 257 näkyy tosiaan puuttuvan, mutta se käsittelee vuosia 1594-95. Jos Bireta on kuollut 1589, niin hänen hautaus tuskin on tässä listassa. Näissä tileissä on kovin mielenkiintoisia ajanmäärityksiä, mistä minä ainakaan en tahdo saada selvää.


Siis filmi KA 257 on olemassa, mutta sitä ei ole filmattu tuomiokirkon tileihin. Antti, voitko ottaa huoleksesi sen, että tämäkin filmi tulisi filmatuksi.

toivoo Maisa Martin

[Antti Järvenpää]

Siis filmi KA 257 on olemassa, mutta sitä ei ole filmattu tuomiokirkon tileihin. Antti, voitko ottaa huoleksesi sen, että tämäkin filmi tulisi filmatuksi.

toivoo Maisa Martin

Kyllä se filmi löytyy kuvattuna http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698016

Jos ei olisi, niin minun pyynnöilläni tai huolehtimisilla se ei minnekään kuitenkaan ilmeistyisi, sillä ne päätökset tekee aivan jotkut muut. Olen samalainen näiden filmien kiitollinen katselija, kuin kuka muu hyvänsä netin selailija.

[Maisa M]

Kyllä se filmi löytyy kuvattuna http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698016

Jos ei olisi, niin minun pyynnöilläni tai huolehtimisilla se ei minnekään kuitenkaan ilmeistyisi, sillä ne päätökset tekee aivan jotkut muut. Olen samalainen näiden filmien kiitollinen katselija, kuin kuka muu hyvänsä netin selailija.


Ei se nyt ole niin, että jos jonkun filmin todetaan olevan poissa filmatusta materiaalista, että kellään ei muka olisi lupaa pyytää ko. puutosta tulla korjatuksi. Kyllä minä ainakin uskallan pyytää tällaista asiaa korjattavaksi, mutta nythän tämä ko. filmi on kuitenkin jo filmattu. :)

Maisa M

[Benedictus]

Israel Alftanus myi vuonna 1679 haudan Turun tuomiokirkossa:

”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.”

Aiemminkin on pohdittu tätä Israelin hautakauppaa.
Pohdinkin tuota förfaders graaf ilmausta, voitaisiinko sitä käyttää jos kysymys olisi Israelin vaimon suvun haudasta, eikö ilmaus olisi jokin muu.

Vaikka putaan Munck choresta, niin ei liene välttämättä oltava Munck sukua, vaan jotkin muut Muckeihin liittyvät suvutkin lienee haudattu sinne.
Tietämättömänä voi kysyä, onko Munck chorilla muitakin nimiä ja millaisia selvityksiä löytyy siellä olevista haudatuista?

Lahtiettaessa kulkemaan kirkon pohjoisseinan kuoririvia
valimosta paakuoriin pain tulee ensiksi eteen pieni hautakuori,
jota siina olevien hautojen omistajien mukaan kutsuttiin eri
aikoina eri nimilla. 1600-luvun koko alkupuoliskon on sen
eniten kaytettyna nimena "Brinkkalan kuori", koska taman
nimisen talon isanta' oli siella omistanut h a ud a n . ~Jo nkun
kerran nimitetaan sita myos "tornikuoriksi" (tornchoren),
koska se oli tornin jalan ju~ressa.~V uosisadan loppupuolella
nimitetaan sita tavallisimmin "Munkin kuoriksi" Munck-suvun
sinne muuratun haudan m ~ k a a n . ~17 00-iuvulla tulee yleisimmaksi
nimeksi "kuori kastemaljan takana" (koret bakom
funten) tai "kastemalja-kuori" (funtkoret
http://org.utu.fi/yhd/thy/turkuartikkelit/THArk3s77-352.pdf
-oheinen tutkimus on muutenkin erinomaisen antoisa Turun Tuomiokirkon vaiheista.
Antti Järvenpää (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=100421) Vs: Emerentia Torsk
Uskoisin, että Munck kuori olisi sama kuin Johannes kastajan kuori eli Brinkkalan kuori. Perusteena olisi muutamia poimintoja Tuomiokirkon hautakirjanpidosta:

Anno 1637
Februarius 19. B. wälbördig Hans Munck ned sin mohr in i kyrckian i sin egen graff [i] choren baak om dören [i] norr, och 4 1/2 ringningh; allt står obetallt
Hans Munckin äiti
Margareta Thomasdotter Starck http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/images/gno.gif (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/FamilyTree.gno?id=ind02901) http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/images/svg.gif (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/genomaps/genomap0.htm?x=6590,y=-440,highlight=true) http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/images/timeline.gif (http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/timeline.htm?data=timeline0.js,unit=8,pixels=50,da te=31%20Dec%201636)


Anno 1652:
Then 5 Martij. B. m. Johannis Frisij hustru i Brinkala choret hoos sin sal. fader. Mårten Sigfredson, med alla klockorne; obetalt: lagerstelle 10 rijksdlr, klockorne, half fierde ringning, 10 dlr 16 öre, båårkläde 2 dlr 16 öre - 50 dlr § öre
Antti Järvenpää (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=100421)

Vs: Emerentia Torsk
BONSDORFF, CARL VON:Åbostads Dombok 1623-1624. Hfors 1886. 15 s. (Bidrag till Åbo stads historia III) on ollut lähteenä Rundilla. Menemättä sen enempää itse artikkeliin, kiinnitän huomion oikeuden pöytäkirjaan 15.11.1623 ja siinä esiintyviin sukulaisuussuhteisiin, joita myös Rund käyttää lähteenään.

Madz Sigfredsson med sin broder Mårten Sigfredsson tilltaalte sine förmyndare m. Gabriell och Bertill Mårtensson om den gårdh på Norrmallm i Stockholm. . . . . . . . 3. Hwarföre formyndarena icke efterlåt teres fader broder Simon Hansson adt molestere Thomas Hansson s. ......... Der till swarade dhe, adt när s. Sigfred, deres fader, lågh i sin andedrecht, hafwer han bidit och tillbetroodt dem adt wara barnzens målsmän ock icke sin broder, efter han broder någådt för hafwer förharidt för honom.

Rund on tehnyt tuosta omia päätelmiään, esim. sen, että m. Gabriel tarkottaisi Gabriel Melartopæusta, joka oli 1616-1630 ensin Turun koulun lehtorina ja sitten rehtorina, palkkapitäjänään ainakin Raisio. Rundia ei voi tietenkään täysin kumota, mutta muualla noissa pöytäkirjoissa maisteri on merkitty isolla (M.) ja m. vaikuttaisi viittavan mestari sanaan. Joka tapauksessa Rund ei ole ollut lähdeuskollinen, vaan on lisännyt sukunimen Melartopæus perustelematta sitä sen kummemmin.

No joka tapauksessa on veljekset Madz ja Mårten Sigfredinpojat, joiden huoltajina on m. Gabriel ja Bertill Mårteninpoika. Lisäksi käy ilmi, että isä Sigfridillä oli veljet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

Tuo kuvaus mahdollistaa aika monta erillaista sukulaisuussuhdetta, mm. sen että on olemassa poikien vaari Sigfred Mårteninpoika, jonka veljiä ovat em. Gabriel ja Bertill Sigfredinpojat, ja että Sigrid Sigfidinpojalla on velipuolet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

No oli tuo sukusikermä mikä hyvänsä, luultavasti sen selvittäminen edellyttäisi myös Tukholman pöytäkirjojen läpikäyntiä. Joka tapauksessa Israel Alftanin ilmoitusta esi-isiensä haudasta ei pitäisi ohittaa kovin kevyin perustein. Noin yleisesti noissa pöytäkirjoissa on yleensä kyllä eritelty vaimon ja omat sukulaiset, mutta toki vanhoissa asiakirjoissa on löyhiäkin ilmaisuja sisarista, veljistä ja muista sukulaisista.
__________________

Anno 1654
Decembri 10. B. assessorens wälb:dig Swen Swartz son ifrå Kyrkegatan i Brinckala choret i s:ge Hans Muncks graaf men alla klockorna; lagerstelle -, 3 1/2 ringningh, klockorna 10 dlr 16 öre.

Anno 1663
Maij 30. cont. voce præsident her Johan Munckz 3 siällringningar 12 dlr.

Anno 1671
16 Aprilis. B. fordom assesoren sal. her Gustaff Jlle medh welb. Johan Giöses dåtter uthj vice præsidentens sal her Johan Muncks chor medh 4 1/2 ringningh, 24 dlr; lägerstellet 40 dlr, legerstel. för her Giöses dåtter 20 dlr, stoora båhrklädet 8 dlr, 2:ne mindre do 10 dlr, predikstohls-, altars sampt benkiekledning 10 dlr.

Anno 1674
28 Junij. B. öfwerst. sahl herr Gustaff Horn i sahl Munckens graff; för grafwen opnades 45 dlr, 3 1/2 timmes ringning a' 8 dlr - 28 dlr, bårkläden 2 st., 1 om 10 dlr, 2 om 4 dlr, 14 dlrpredikstols och altarkläde 10 dlr, bekläddes 3 manfolkz och 3 qvinfolkz benkier 2 dlr 16 öre, bijsettningen 13 1/2 månad a' 3 dlr - 40 dlr 16 öre, - 140 dlr

anno 1679
Majus 18 b. frw Anna Lillieholm j Munck choren; lägerst. 45 dlr, 4hele tijmars ring. 32 dlr, ett bårkl. 4 dlr, altare och predkstols kläden 10 dlr, bårkläden 2 dlr 16 öre; för ljusen wedh bijsättningen 1 dlr 16 öre, bijsättningen i en chor utj 5 månader, a' 1 dlr 16 öre, belöper 7 dlr 16 öre, - 102 dlr 16 öre.

Muitakin hautauksia vaikuttaisi olevan tuohon kuoriin, mutta noista ainakin rinnastuu toisiinsa Brinkkalan ja Munckin kuori.


7 Carl Gustaf Emil Mannerheim
oo Anastasia Nikolajevna Arapova
8 Hedvig Charlotta Helena Johansdotter von Juli
oo Carl Robert Mannerheim
9 Charlotta Johanna Ottiliana Christersdotter Jägerskiöd
oo Johan Jakob Johansson von Juli
10 Hedvig Gustava Christina Johansdotter Taube
oo Christer Ludvig Jägerskiöd
11 Fredrica Lovisa Sophia Lorentzdotter Göös
oo Johan Reinhold Christoffersson Taube
12 Lorentz Johan Carlsson Göös
oo Johanna Charlotta Posse
13 Carl Gustaf Johansson Göös
oo Sofia Elisabet Klingspor
14 Sofia Gustafsdotter Ille
oo Johan Johansson Göös
15 Gustaf Månsson Ille
oo Anna Hansdotter Boije af Gennäs
16 Hebla Eriksdotter Slang
oo Måns Abrahamsson Ille
Elisabeth Gustafsdotter Fincke
oo Abraham Ille
17 Margareta Gödiksdotter Fincke
oo Erik Håkansson Slang
Märtä Stensdotter Ille
oo Gustaf Gödiksson Fincke
18 Gödik Nilsson Fincke
oo Margareta Gustafsdotter Slatte
Sten Jakobsson Ille
oo Anna Knutsdotter Kurck
19 Johanna Gödekesdotter Fincke
oo Nils Jönsson Rengonen
Märta Olofsdotter Tavast
oo Jakob Persson Ille
20 Karin Nilsdotter Tavast
oo Gödeke Fincke


Gustaf Ille näyttäisi olevan siis Slang sukua äitinsä kautta, kuten Johan Munck myöskin.
Slangit Brinkkalan Hans Erikssonin isoäidin Valborg Flemingin jälkeläisiä.
tämä viittaisi, että Brinkkalan kuori on Slangien ja Brinkkaloiden hauta.
Miten Mårten Sigfridsson sijoittuisi kuvioon?
Hans Eriksson till Brinkkala on varmaankin haudattu sinne.

Kuka on silloin Israel Alftanuksen esiisä?

[Pekka Hiltunen]

Israel Alftanus siis myi esi-isänsä Sigfrid Mårtenssonin haudan Munckin kuorista 130 kuparitaalarilla (?).

Mainittua kuoria kutsutaan nykyään Kiik-suvun hautakammioksi. Sen paikalla olleeseen vanhempaan muurihautaan on haudattu mm. Turun HO:n presidentti Juhana Munck (k. 1663).

1920-luvun restauroinnin yhteydessä laaditun lattianalaisten hautojen kaaviossa on tähän Brinkkalan eli Munckin kuoriin kirjattu Kijkin lisäksi Lillieholm, Starensköld, Gyllenkrook, Laureus, Frisius sekä vielä yksi kirkolle kuuluva hauta.

Kammio sijaitsee siis pohjoissivulla ensimmäisenä vasemmalla nykyisestä pääovesta, kellotornin alta kirkkoon tultaessa. Sitä ennen on kellotornin kohdalla vasemmalla (pohjoisen eli Aurajoen puolella) Tarkka-ampujan kappeli, joka jää kirkon eteisen puolelle, mutta johon on käynti paitsi eteisestä myös kirkkosalista. Kirkkosalin oven suussa vasemmalla on kastemalja ja pohjoisen sivukäytävän alussa p.o. kuorin kohdalla Jacob Allénin hauta. Brinkkalan kuoria vastapäätä eli kirkon eteläsivustalla (ent. muurikoulun ja akatemian puolella) on Torsten Stålhandsken kuori lyijyarkkuineen ja sarkofageineen.
PH

[Jouni Kaleva]

Israel Alftanus myi vuonna 1679 haudan Turun tuomiokirkossa:

”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.”

Aiemminkin on pohdittu tätä Israelin hautakauppaa.
Pohdinkin tuota förfaders graaf ilmausta, voitaisiinko sitä käyttää jos kysymys olisi Israelin vaimon suvun haudasta, eikö ilmaus olisi jokin muu.



Toisaalta tässä on selkeä suhde olemassa: Israelin ensimmäisen vaimon Sofia Frisiuksen äiti on haudattu juuri tähän hautaa 1652.

Sofian isä, Johan Frisius on haudattu Naantaliin, hänellä ei siis ollut mitään osuutta ensimmäisen vaimonsa hautaan.

Johan Frisiuksella oli useita lapsia, mutta ketkä heistä olivat ensimmäisestä aviosta? Olisiko ollut ainoastaan Sofia, joka näin olisi ollut haudan ainoa perijä äitinsä jälkeen?

[Sami Lehtonen]

Edelläolevista kahdesta viestistä voinee vain todeta, ettemme varmuudella tiedä, kenen haudan Israel Alftanus tuolloin myi. Haudattiinko anoppi Israelin omistamaan hautaan vai oliko kyse Frisiuksien omistamasta haudasta, joka avion kautta tuli Israelille, vai onko kyseessä aivan toinen hauta, kuin mihin Sofian äiti haudattiin.

Antti Järvenpään havainnot pro anno -termin käytöstä tuovat sittenkin lisää tuulta Rundtin purjeisiin! Yli vuoden viivästynyt hautaus tai vaihtoehtoisesti jo vuoden sisällä uudelleenhautaus olivat auttamatta ad hoc selityksiä, joita tilikirjamerkinnät eivät edes tukeneet. Sinänsä on mielenkiintoista, ettei Rundt saanut palasia kohdalleen - olisiko niin, että hän oli käynyt tilikirjat jo aiemmin läpi, eikä tullut enää palanneeksi niihin merkittyään mielestään muistiin oikean ajankohdan tilikirjamerkinnälle. Sinänsä olisi vähintäänkin odotettua, että hän olisi myös osannut epäillä tilien päiväyksiä sovittaakseen kuoleman ja hautauksen samalle vuodelle.

Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä hieman lyödä jarrua ja todeta, että Hans Olofinpojasta ja Malin Henrikintyttärestä tiedetään kuitenkin melko vähän. Ei voida täysin poissulkea mahdollisuutta, että Alftanien kantaisä on jommankumman ensimmäisestä avioliitosta. Kenties seuraavaksi asiassa päästään eteenpäin tutkimalla Alftan lähteitä ja sieltä sopivaa Erikiä.

Kronikka antaa täydellisen väärät tiedot Erikin isoisästä ja tämän urasta, jos Hans Olofinpoika tulisi kyseeseen. Tästä voinee vetää johtopäätöksen siitä, että kenties isä on eri tai sitten kronikan sisältö on pahasti vääristynyt. Uskallan väittää, että isänisän patronyymi Erikinpoika saattaa olla korostamassa Erik-nimeä, joka tietysti Alftanusten pirtaan sopii oikein hyvin. Olof-nimi sen sijaan tuntuu jostain syystä Alftaneita välttelevän, joka sekin tietysti viittaa siihen mahdollisuuteen, että kenties Erikin isä ei olekaan linnankirjureiden täysveli.

[Jouni Kaleva]

Edelläolevista kahdesta viestistä voinee vain todeta, ettemme varmuudella tiedä, kenen haudan Israel Alftanus tuolloin myi. Haudattiinko anoppi Israelin omistamaan hautaan vai oliko kyse Frisiuksien omistamasta haudasta, joka avion kautta tuli Israelille, vai onko kyseessä aivan toinen hauta, kuin mihin Sofian äiti haudattiin.

Sami

Juuri nämä asiathan me tiedämme: katsopa edell. Benedictuksen viesti 610.

Johan Frisiuksen vaimo haudattiin isänsä, Mårten Sigfridssonin hautaan. Ja tämä nimi Mårten Sigfridsson on ihan konkreettisesti kiveen hakattuna ollut siinä haudassa, jonka Israel sittemmin möi.

[Antti Järvenpää]

Sami

Juuri nämä asiathan me tiedämme: katsopa edell. Benedictuksen viesti 610.

Johan Frisiuksen vaimo haudattiin isänsä, Mårten Sigfridssonin hautaan. Ja tämä nimi Mårten Sigfridsson on ihan konkreettisesti kiveen hakattuna ollut siinä haudassa, jonka Israel sittemmin möi.

Menee aina itsellänikin välillä väärin päin, mutta hautakivessä luki tuokiokirkon tilin mukaan Sigfrid Mårtensson eikä Mårten Sigfridsson. Rundt on löytänyt Turun Akatemian luetteloista Sigfrid Mårtenssonin, ja kävin sitä itsekin katsomassa. Muistaakseni mainittiin Sigfrid Mårtensson turkulainen, joka ei vielä kiinnitä häntä Frisius joukkoon.

Rundt on mielestäni tehnyt kehäpäätelmän, jonka mukaan hautakiveen hakattu nimi olisi juuri tämän opiskelijan. Ylipäätänsä myynti ajankohta mielestäni viestii sitä, että hautaan on haudattu viimeksi joskus 1650 luvulla. Oletettavasti hauta oli myytävä, koska 30 vuoden käyttämättömyysraja oli tulossa vastaan jolloin Tuomiokirkko olisi ottanut sen haltuunsa. Epäilisin, että tämä olisi myynnin motiviivi. Sinällänsä hautaan olisi voitu haudata joku opiskelija, mutta jotakuinkin nimettömälle opiskelijalle on vaikea kuvitella hankitun kiveä. Olettaisin, että kyseessä on jokin suvun huomattavasti arvokkaampi henkilö.

[Jouni Kaleva]

Menee aina itsellänikin välillä väärin päin, mutta hautakivessä luki tuokiokirkon tilin mukaan Sigfrid Mårtensson eikä Mårten Sigfridsson. Rundt on löytänyt Turun Akatemian luetteloista Sigfrid Mårtenssonin, ja kävin sitä itsekin katsomassa. Muistaakseni mainittiin Sigfrid Mårtensson turkulainen, joka ei vielä kiinnitä häntä Frisius joukkoon.

Rundt on mielestäni tehnyt kehäpäätelmän, jonka mukaan hautakiveen hakattu nimi olisi juuri tämän opiskelijan. Ylipäätänsä myynti ajankohta mielestäni viestii sitä, että hautaan on haudattu viimeksi joskus 1650 luvulla. Oletettavasti hauta oli myytävä, koska 30 vuoden käyttämättömyysraja oli tulossa vastaan jolloin Tuomiokirkko olisi ottanut sen haltuunsa. Epäilisin, että tämä olisi myynnin motiviivi. Sinällänsä hautaan olisi voitu haudata joku opiskelija, mutta jotakuinkin nimettömälle opiskelijalle on vaikea kuvitella hankitun kiveä. Olettaisin, että kyseessä on jokin suvun huomattavasti arvokkaampi henkilö.

Minulla nuo menivät pahasti väärinpäin.
Joka tapauksessa Johan Frisiuksen vaimo on haudattu isänsä, Mårten Sigfridssonin hautaan. Kyseessä ei siis ole Frisius-suvun hauta. Nyt ex tempore tuntuisi, että tuo kiveen hakattu Sigfrid Mårtensson voisi olla em. Mårtenin isä.

Oliko jossakin vanhassa keskusteluketjussa tunnistettukin, mikä suku tässä olisi, hämärästi sellaista muistelen.

[Sami Lehtonen]

Sami

Juuri nämä asiathan me tiedämme: katsopa edell. Benedictuksen viesti 610.

Johan Frisiuksen vaimo haudattiin isänsä, Mårten Sigfridssonin hautaan. Ja tämä nimi Mårten Sigfridsson on ihan konkreettisesti kiveen hakattuna ollut siinä haudassa, jonka Israel sittemmin möi.

Korjataan hieman. Haudalla tosiaan seisoo Sigfred Mårtensson (joka Benedictuksen viestistä selviää). Sen sijaan onko ilman muuta selvää, että Johan Frisiuksen puoliso on tuohon hautaan haudattu - todennäköistä se toki on.

Mårten Sigfridsson oli Turun pormestari:
http://www.genealogia.fi/genos/40/40_51.htm

ja tiettävästi hänen isänsä oli Sigfrid Sigfridsson, joten hautaan lyötä nimi ei ole Mårtenin isän nimi.

Rundtin mukaan Mårten Sigfridssonin Sigfrid-niminen poika ainakin on haudattu Brinkkalan kuoriin. Hänen kuolemansa ajoittaminen ennen 1679 lienee päätelty haudan myyntiajankohdasta.
http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm

[Benedictus]

No joka tapauksessa on veljekset Madz ja Mårten Sigfredinpojat, joiden huoltajina on m. Gabriel ja Bertill Mårteninpoika. Lisäksi käy ilmi, että isä Sigfridillä oli veljet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

Tuo kuvaus mahdollistaa aika monta erillaista sukulaisuussuhdetta, mm. sen että on olemassa poikien vaari Sigfred Mårteninpoika, jonka veljiä ovat em. Gabriel ja Bertill Sigfredinpojat, ja että Sigrid Sigfidinpojalla on velipuolet Simon ja Thomas Hanssinpojat.

VAARI SIGFRED MÅRTENSSON

Antti Järvenpää ajatelma voisi olla ratkaisu tuohon hautaan, elikä tuo kiven nimi Sigfrid Mårtensson on tuo Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä Sigfrid Mårtensson, joka on siis haudattu Brinkkalan kuoriin joskus 1500-luvun jälkipuoliskolla.
Olisiko samaan hautaan haudattu myös Sigfrid Sigfridsson.
Muistanemme, että Mårten Stodius mainitaan Pormestari Mårten Sigfridssonin frändenä. Joten jos oli Ericus Erici Alftanuksen serkku, niin tämäkin oli frände.
Seuraa, että Johan Frisiuksen 1. vaimon lapset olivat myös Alftan frändejä, siis Israelin vaimo oli Pormestarin tyttären tytär kuten myös Juliana Månsdr Palmin 1.puoliso Arvid Johannis Frisius tyttärenpoika, edellisen veli.

Karkun Järventaan ratsutilan emäntä ennen Julianaa oli Susanna Mårtensdr Pormestarin tytär, Johannes Frisiuksen vaimon sisar, Arvidin täti.
(Johannes osti tilan Susannan vävyiltä)
Tämän edeltäjä Susannan 1. puolison Söfringin 1. vaimo oli Pormestari Mårten Sigfridssonin vaimon sisar eli Susannan täti.

Eli tekstistä käy selkeästi ilmi, että Israel Alftanus myi esi-isiensä haudan ei vaimonsa esi-isien hautaa, mikä olisi varmaankin mainittu. Tässä on tämä asian kiemura.
Israelin vaimo oli haudan haltija sukulaisineen, mutta siihen oli oikeus myös Israelilla, joka oli vaimonsa sukulainen.
Koska on Pormestari Mårten Sigfrissonin sukulainen niin esi-isä voisi olla Sigfrid Mårtensson, Kamreerin isä.

Miten noita hautoja käsiteltiin perinnönjaoissa?
Tuntuisi, että Pormestari oli lunastanut muut sukulaiset ulos haudasta, mikä selittäisi, että se meni Israelin vaimon perheelle, pitää huomata, että vaimon veli Järventaan Arvid Johannis oli jo tuolloin kuollut.

[Antti Järvenpää]

...Rundtin mukaan Mårten Sigfridssonin Sigfrid-niminen poika ainakin on haudattu Brinkkalan kuoriin. Hänen kuolemansa ajoittaminen ennen 1679 lienee päätelty haudan myyntiajankohdasta.
http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm

Tämä on juuri se kehäpäätelmä.

Nyt latelen puhtaasti muistin varassa. Katselin ne viitteet kerran kursorisesti. Hän on löytänyt Laguksen Åbo Academien luetteloista erään Sigfrid Mårtenssonin, jonka sanotaan olevan turkulainen. Sitten hän on löytänyt tuon hautakivimaininnan, joista sitten on tehty johtopäätös, että kyseessä on molemmissa tapauksissa pormestarin poika. Eli koko päätelmä on hyvin ohuella pohjalla.

Varmuuden vuoksi vielä tarkat lainaukset:
Genos 60(1989), s. 63-70
Sigfrid Mårtensson, student i Åbo 1641/37/ anklagad i kämnärsrätten 13.4.1641 för dobbleri och i konsistoriet 23.3.1642 för slagsmål. Dog före 1679 och begravdes i Brinkkala-koret./33/
[33] Carl v. Bonsdorff, kyrkorådets i Åbo protokoll, s. 32.
[37] Wilh. Lagus, Åbo Akademis studentmatrikel ånyo upprättad.

Tuo protokolla teksti on ollut usein esillä (yllä esim. Benedictuksen lainauksessa) ja tuossa alla liitteenä on vielä vakuudeksi Laguksen oppilasmatrikkelin maininta ja se mitä protokollassa seisoo. Mielestäni näillä kahdella mainitulla lähteellä Rundt on tehnyt rohkean oletuksen.

[Sami Lehtonen]

Tämä on juuri se kehäpäätelmä.
...
Mielestäni näillä kahdella mainitulla lähteellä Rundt on tehnyt rohkean oletuksen.

Näin on. Tuo Benedictuksen esittämä ajatus siitä, että Sigfrid Mårtensson olisi kamreerin isä on varteenotettava - Isoisän etunimi olisi yksi ensimmäisistä poikalapselle annettavista, joka siis olisi annettu pormestarille.

Uskallan silti epäillä, että tuona aikana förfäder voisi sisältää myös appivanhemmat ja näiden esivanhemmat.

Kun Henrik Hansinpojallakin oli tähti ja risti sinetissään, niin en malta olla ihmettelemättä sitä, että tällä kamreerin suvulla ja Mårten Stodiuksella on myös ilmeisen kiinteät välit Kankaroisten Yrjänä Jönsinpojan sukuun. Olav Rundtin mukaan Mårten Stodius olisi ollut luultavasti Erik Yrjänänpojan hyvä ystävä. Sitä ei voine selittää sillä, että muutoin Hämeessä vaikuttanut Yrjänä Jönsinpoika toimi 1605-1606 Turun linnan voutina, kun Sigfrid Sigfridssonin ura kamreerina oli jo syksyllä 1605 ohitse. Yrjänä Jönsinpojalla taas oli vahvat siteet Särkilahtiin.

[Jouni Kaleva]

Kuka siis piirtäisi kaavion Mårten Stodiuksen "frände" Mårten Sigfridssonin välisestä hypteettisesta sukulaisuudesta? Itse en saanut tolkkua tuosta Rundtin artikkelista - vaikka joku hypoteesi sinne kätkeytynee, kun artikkelin lopussa lukee: "

Om denna hypotes för Mårten Stodius’ härstamning kunde bekräftas..."

[Sami Lehtonen]

Kuka siis piirtäisi kaavion Mårten Stodiuksen "frände" Mårten Sigfridssonin välisestä hypteettisesta sukulaisuudesta? Itse en saanut tolkkua tuosta Rundtin artikkelista - vaikka joku hypoteesi sinne kätkeytynee, kun artikkelin lopussa lukee: "

Om denna hypotes för Mårten Stodius’ härstamning kunde bekräftas..."

Rundt lupaa tuossa artikkelissa paljon, mutta lopulta Mårten Stodiuksen sukulaisuudesta muihin mainittuihin henkilöihin ei sanota juuri mitään - tällä sukulaisuudella kyllä perustellaan sitä, että Erik Månsinpoika olisi maksanut 60 taalaria juuri linnankirjuri Henrik Hansinpojalle. Olisiko linkkiä rakennettava Elisabet Mårtenintytär Kyrön kautta?

Ellei sitten ole tehtävissä päätelmä, että Erik Månsinpojan isoisä Sigfrid i Laukko olisi itse asiassa mystinen Sigfrid Mårtensson ja kamreerin isä. Jos näin olisi, niin miten kamreerista päästään Mårten Stodiukseen?

Vielä sivukysymys - Mårten Stodiukselta sormusta vaatinut Simon Henrikinpoika esittää Brita Nilsintyttären (joka oli hänen sukuaan) ja tämän pojan (poikapuolen) Erik Yrjänänpojan todistuksen. Britan puolisot olivat Canutus Johannis, Nils Ivarinpoika ja Yrjänä Jönsinpoika - millaistahan sukua tuo mahtaisi olla?

[Benedictus]

Erik XIV sihteerinä tunnettu Mårten Helsing oli juuriaan
talonpojan poika Ljusdalin pitäjästä, joka on Hälsinglandissa, aivan Borgsjön
naapurissa.

Alftan-kronikassa suvun kantaisäksi annetaan
kuningas Erikin sihteeri Hans Eriksson, joka omisti kuninkaankartanoita mm.
Hälsinglandissa ja Alftassa, sekä toimi Hälsinglandin & Medelpadin lainlukijana.

Sigfrid Mårtensson voisi olla periaatteessa Mårten Helsingin poika, jolloin kamreeri olisi pojanpoika.
Helsingistä ei löytynyt tietoa, minkä ikäinen oli.

Jos ajatellaan, että Kronikassa on faktaa mukana, niin Sigfrid Mårtenssonin tytär voisi olla silloin Hans Erikssonin vaimo. Eli Kamreerin sisko olisi Hanssin puoliso.
Silloin Pormestari Mårten ja Henrik Hansson olisivat serkut ja Mårten Stodius Frände.
ja hauta Israelin esi-isien.

Jos tämä Sigfrid Mårtensson asuisi Turun suunnalla, hänellä voisi hyvinkin olla Stiernkors vaimo, mistä sinettitunnus.

[Sami Lehtonen]

Nähdäkseni Sigfrid Sigfridinpojan täytyy olla syntynyt n. 1550 tienoilla (viimeistään 1560), jolloin hänen isänsä - hypoteettisen Sigfrid Mårteninpojan on täytynyt syntyä n. 1530. Pitäisin hyvin epätodennäköisenä, että Kuningas Erik XIV:n sihteeri olisi syntynyt n. 1500, jota täytyy pitää kamreerin isoisän syntymän ajankohtana.

Lisäksi Sigfrid Sigfridinpojan nimitti kamreeriksi Kaarle herttua (hyvin tunnettuun tarpeeseen) ja erinäisistä syistä en oikein usko, että juuri veli-vainaan sihteerin pojanpoika olisi ollut tähän tehtävään etusijalla.

Kamreerin mahdolliseksi isäksi tarjoan edelleen ilman parempaa tietoa Laukon Sigfridiä, jonka jälkeläiset tunnetusti käyttivät ristiä ja tähteä. Hän olisi myös varmasti statukseltaan riittävä henkilö, jonka nimi kelpaisi kiveen hakattavaksi.

[Benedictus]

Brinkkalan kuoriin on kyllä myöhemmin haudattu varmaan sukuun kuulumattomiakin henkilöitä.
SILTI Antti Järvenpään listasta voidaan päätellä, että kuoriin haudatut ovat pääsääntöisesti Brinkkala-Slang suvun jäseniä, joilla yhteisenä nimittäjänä Valborg Fleming.

Miksi siellä on vanhoja hautoja, jotka kuuluvat toiselle suvulle.
Sigfrid Sigfridssonin hauta ja Mårten Sigfriduksen hauta ja Israelin myymä hauta, vai ovatko kaikki kolme yksi ja sama hauta?

Voisiko olla mahdollista, että Brinkkalan suvun ja Sigfrid Sigfridssonin suvun välillä on sukusuhde?

[Antti Järvenpää]

Brinkkalan kuoriin on kyllä myöhemmin haudattu varmaan sukuun kuulumattomiakin henkilöitä.
SILTI Antti Järvenpään listasta voidaan päätellä, että kuoriin haudatut ovat pääsääntöisesti Brinkkala-Slang suvun jäseniä, joilla yhteisenä nimittäjänä Valborg Fleming.

Miksi siellä on vanhoja hautoja, jotka kuuluvat toiselle suvulle.
Sigfrid Sigfridssonin hauta ja Mårten Sigfriduksen hauta ja Israelin myymä hauta, vai ovatko kaikki kolme yksi ja sama hauta?

Voisiko olla mahdollista, että Brinkkalan suvun ja Sigfrid Sigfridssonin suvun välillä on sukusuhde?

Kuorit ovat keskiaikaisia sivukappeleita ja niihin on tietenkin myyty niin monta hautapaikkaa kuin mahdollista, eikä tietääkseni yksikään kuori kuulu pelkästään yhdelle suvulle.

Brinkkalan Hans Erikinpojan isä oli Erik Olavinpoika ja kotoisin Ruotsista ja jossakin tuolla edellä jo tapailtiin hänen tilaansa Upsalasta pohjoiseen. Mahdollista tietenkin on, että hänen kauttaan olisi jokin sukuyhteys ruotsissa, mutta sen varaan ei voi paljoa rakentaa. Jälkipolvissa tätä yhteyttä ei tuntuisi olevan.

[Benedictus]

Jully Ramsay:

Hans Eriksson, kallad "finske Hans Eriksson", till Brinkkala i Kakskerta
kapell. Understallmästare 1565. Var 1567 höfvidsman på örlogskeppet Jonas
van Emnden, låg i borgarläger på Kastelholm. Fick 1568 20/6 förläning af
Nyby (Juva) i S:t Mårtens socken. Amiral på de Narviske farvattnen 1570.
slottslofven på Viborg 1573 6/11. Adlad 1576 12/8 med envärdligt frälse på
Brinkkala och förläning af Alastarobol i S:t Mårtens socken. Slottslofven på
Reval 1576 15/9. Innehade häradsrätten i Viborgs län 1581-99. Pelägrade och
intog Padis slot i Livland 1580. Ståthållare på Wittensten 1582 och på
Ivangårod 1584 15/7. Befallningsman på Abo slot 1591, afsatt af hertige
Karl, men åter tillsatt 1593 4/3 jämte Karl Hermansson Fleming. Ståtthållare
på Abo slot 1597, fängslad vid slottets öfvergång 1597 30/9. Befann sig
"åldrig och vanlytt" i fångenskapen med sin hustru ännu 1598 8/10, hvilken
dag Arvid Stålarm hos hertigen anhöll om deras befrielse. Har icke
underskrifvit finska adelns trohetförsäkran 1602 till hertig Karl, torde
dock hafva befunnit sig i landet. D. 1608 på Brinkala, begr. 1608 30/10
i Abo domkyrkan i sede mera Kiiska grafkoret, där hans grafsten ännu synes.
Gift med Kristina Eriksdotter Stålarm, begr. 1611 5/5 i samma graf, dotter
af riksrådet Erik Arvidsson Stålarm, n:r 32 och Beata Grabbe, uradel.


SAY:ssa näkyy Brinkkalassa 1566-1603 Hans Eriksson
1614 Crister Hansson poikansa.

1557 Prinkala alla Torp Lasse Finne
1558 ff Lasse
1559 sama

1560 (hustru Kerstin) Lasse
1561 Lars
1563 Lars
1566 Grels ja Hans Eriksson


Hans Erikssonin aateloi Kuningas Juhana 1576 ja tämä sai Brinkkalan säterikseen.
Vaimonsa oli Kristina Eriksdr Stålarm.
Heidän lapsensa tiedetään: Svante k. 1609
Crister k. 1615
Cristina Finne, + Bengt Börjesson Papegoja

Heitänkin sellaisen ajatuksen, että josko Hans Erikssonilla olikin naimisissa ennenkuin nai Cristina Eriskdr Stålarmin.
Cristinan synytmäaikaa ei löytynyt. Vanhemmat vihittiin 1545.
Hebla syntyi 1546.
Arvid 1549
Axel 1550 ?

Tähän jäisi aukko Elinille k. 1618 ja Cristinalle k. 1611
Beata 1559
Karin 1561
Jos Cristina on syntynyt vasta 1550-luvulla olisi avioliitto solmittu vasta 1570 luvun vaihteessa.

Hans Eriksson on syntynyt varmaankin 1530 luvulla koska on tehnyt jo huomattavan uran 1576. eli saa aateluuden palkaksi.

Ajatus on, että Hans Erikssonilla on hyvinkin ollut vaimo ennen Cristina Stålarmia. Tämän lapset voisivat olla nuo Stiernkors sinettiä käyttäneet Alftan veljekset.

Tämä vaimo voisi olla hyvinkin Sigfrid Mårtenssonin tytär, jolloin appi on haudattu Brinkkalan kuoriin omaan hautaansa.

Jos ajatellaan Alftan kronikan tarinaa, niin Stodiusten puujalka tarina tuntuisi liittyvän paremmin Hans Eriksson Brinkalaan, ja toimisi järkevästi, koska olisi Mårten Stodiuksen isoisä.

1. vaimon lapset olisivat aatelittomia. Tämän takia ottivat käyttöön vaikkapa äidinäidin suvun kuvion.
Toisaalta Hansin isällä voisi hyvinkin olla perintömaita Ruotsissa, joita Erik Hansson peri.

Hans Eriksson passaa pätevämmin Alftan tarinaan, on oikea nimi, oikea aika, oikea hauta.

Rundin Hans Olofsson ei toimi vaikka kuinka kääntäisi.

[Jari Latva-Rasku]

Rundtin artikkelissa kamreeri Sigfrid Sigfridssonista mainitaan seuraavaa:

"Sigfrid Sigfridssons härkomst är obekant. Husbondelängderna för de nämnda jordegendomarna ger ingen vägledning (ehkä kuitenkin pojan Mats Sigfredssonin muuttaminen Tyrväälle, koska Mårten Sigfredssonin ja Mårten Stodiuksen keskinäinen sukulaisuus voisi myös olla peräisin äitien kautta Tyrvään seudulla ja Turun porvareina vaikuttaneesta Kyrö/Kyröläinen-suvusta). Det gör inte heller bomärket på gravstenen. Bomärkesforskaren Paavo 0. Ekko har påträffat ett liknande närmast i Hamburg"

Onkohan kukaan nähnyt tätä hautakiveä ja siinä olevaa puumerkkiä? Miksi tätä vähäistä vinkkiä ei ole avattu sen tarkemmin? Olisiko puumerkki esimerkiksi ollut tuolin kaltainen "kors över kyrkotorn", jollaisia esiintyi Pohjois-Saksassa ja satunnaisesti Turun porvareiden parissa?

[olanyk]

Tuli nimistä mieleen "Seutulam Lasse ja Kerstin" Lasse kuolee kai 1550-luvulla ja Kerstin avioituu uudestaan Jakob Sigfridssonin kanssa ja muuttavat Helsingin Kirkonkylän Riddars taloon jota epäilen aiemmin asuneen Petrus Ragvaldin. Jakobia epäilen Helsingin nimismiehen Seffer Anderssonin pojaksi. Miten nuo Sjundbyn tähdet soveltuisi sukutaustaan.
Haltialan-kirkonkylän-Seutulan suvut liittyi vahvasti uuden Helsingin perustamiseen ja hallintoon mihin koulun perustaminenkin liittyi.

Olavi

[Pekka Hiltunen]

J
Hans Eriksson passaa pätevämmin Alftan tarinaan, on oikea nimi, oikea aika, oikea hauta. Rundin Hans Olofsson ei toimi vaikka kuinka kääntäisi.

Jaa. Kronikan mukaan ensinnäkin Hansinpojilla oli vain yksi isä ja toiseksi vain yksi äiti. Rundtin kirjoituksen mukaan Hans Olofsson asui sen jälkeen, kun oli tuomittu kuolemaan 1556 ja armahdettu, omistamassaan talossa Alftan Näsbyssä, mihin sai verovapauden 1560-luvulla. Hänen kuolemansa jälkeen leskellään Malin Henrikintyttärellä oli verovapaus vuoteen 1572, kunnes isännäksi tuli Erik Hansson, joka on kirjattu Näsbyn Hansjohnin taloon 1573-1620. Kun Henrik Hansson 1573 puolestaan palveli Claes Åkesson Tottia, olivat molemmat veljet kai täysi-ikäisiä.

Kustaa Vaasa hallitsi v. 1560 tapahtuneeseen kuolemaansa asti, jolloin 27-vuotias Erik nousi valtaistuimelle. Jos Erik Hansson ja Henrik Hansson olivat puoliveljiä, on Erikin oletetun isän, kuningas Erik XIV:n kirjurin täytynyt kuolla ennen vuotta 1550 eli vuosikymmenen ennen Erikin valtaannousua. Nuorempi "velipuolista" Henrik Hanssonhan on syntynytyt noin 1550 ollakseen 1573 täysi-ikäinen. Tietenkin voidaan tekemällä tehdä Erik Kustaanpojalle kirjuri jo ennen isänsä kuolemaa.

Kronikka ajautuu sisäiseen ristiriitaan, jos kyseenalaistamme kolmen täysveljen olemassaolon. Mielestäni on aika oireellista, että kronikka "ilmestyi" pian Petter Bergiuksen kuoleman jälkeen.

Alftan pitäjän maakirjat 1540- ja 1570 -lukujen väliltä lienevät tallella, samoin kuin rälssikirjeet.
PH

[Maisa M]

Hans Eriksson passaa pätevämmin Alftan tarinaan, on oikea nimi, oikea aika, oikea hauta.

Rundin Hans Olofsson ei toimi vaikka kuinka kääntäisi.

On se nyt kumma, ettei Hans Eriksson ota löytyäkseen! Katsotaanpas, mitä Google-poika tuumi, kun annoin pahuuttani hänen kääntää Olav Rundt´in ruotsinkielisestä artikkelista "Släkten Alftans ursprung" , otteen sukukronikasta suomeksi:

"Hans Eriksson

Fogde på kungliga gods i Södermanland, kammarjunkare och kansliskrivare på Stockholms slott, godsägare i Alfta socken i Hälsingland, levde 1577."

Google-pojan käännös:

"Hans Eriksson

Ulosottomiehen Royal kartanot Södermanlandin Squire ja toimistolaitteiden Royal Palace, maanomistajien pitäjässä Alfta Helsingland asui 1577th"

Näin helpot ohjeet eikä sittenkään löydy! :p:

Ja edelleen suomennoksessa Ericus Erici Alftan oli Googlen mielestä: "1) rehtori utaf opiskelija toimii Helsingissä. 2) Lukija Theologiae virtsatieinfektion Turun Gymnasio, ja oli Lieto ja lisärakennus. 3) Pastori ja Probst vuonna Taivassalo."

kun piti olla sukukronikan mukaan "min fader war Ericus Erici Alftan 1) en Rector utaf en Gymnasist förordnad på Helsingfors. 2) en Lector Theologiae uti Åbo Gymnasio, och hade Lundo till Annexe. 3) en Pastor och Probst i Töfsala."

Emme taida ikinä saada Alftanien mysteriota ratkaistuksi! :cool:

terv. Maisa M

[Pekka Hiltunen]

Ja edelleen suomennoksessa Ericus Erici Alftan oli Googlen mielestä: "1) rehtori utaf opiskelija toimii Helsingissä. 2) Lukija Theologiae virtsatieinfektion Turun Gymnasio, ja oli Lieto ja lisärakennus. 3) Pastori ja Probst vuonna Taivassalo."

kun piti olla sukukronikan mukaan "min fader war Ericus Erici Alftan 1) en Rector utaf en Gymnasist förordnad på Helsingfors. 2) en Lector Theologiae uti Åbo Gymnasio, och hade Lundo till Annexe. 3) en Pastor och Probst i Töfsala."


No, koetan vastata kysymyksen luonnontieteelliseen osaan puuttumatta lainkaan probleemin teologiseen puoleen, jolla silläkin epäilemättä ovat omat ulottuvuutensa. Nyt siis uti on lyhenne sanasta urethritis, joka on siis uretriitti eli virtsaputken tulehdus. Ilmaisu "virtsatieinfektio" on kyllä aika epätarkka, kun on kyse anatomisesti tarkasti määritellyn elimen tulehduksesta: "virtsatieinfektiohan" kattaa myös mm. pyelonefriitin eli munuaisaltaan tulehduksen, joka voi hoitamattomana olla tappava tauti, päin vastoin kuin yleensä - siis venereologiaa lukuunottamatta - jokseenkin harmiton "pissavaiva" eli uretriitti.
PH

[Jouni Kaleva]

No, koetan vastata kysymyksen luonnontieteelliseen osaan puuttumatta lainkaan probleemin teologiseen puoleen, jolla silläkin epäilemättä ovat omat ulottuvuutensa. Nyt siis uti on lyhenne sanasta urethritis, joka on siis uretriitti eli virtsaputken tulehdus. Ilmaisu "virtsatieinfektio" on kyllä aika epätarkka, kun on kyse anatomisesti tarkasti määritellyn elimen tulehduksesta: "virtsatieinfektiohan" kattaa myös mm. pyelonefriitin eli munuaisaltaan tulehduksen, joka voi hoitamattomana olla tappava tauti, päin vastoin kuin yleensä - siis venereologiaa lukuunottamatta - jokseenkin harmiton "pissavaiva" eli uretriitti.
PH

Vähän sinnepäin, mutta varsinaisesti UTI tulee englannin slangista, urinary tract infection, eli siis ihan prikulleen virtsatietulehdus. Ja tämähän kattaa mitä tahansa munuaisaltaan ja virtsaputken suun väliltä.

[Pekka Hiltunen]

Vähän sinnepäin, mutta varsinaisesti UTI tulee englannin slangista, urinary tract infection, eli siis ihan prikulleen virtsatietulehdus. Ja tämähän kattaa mitä tahansa munuaisaltaan ja virtsaputken suun väliltä.

Taidat, Jouni, nyt olla oikeassa. Vastasin kysymykseen ex tempore katsomatta Googlella. Tässä taitaa teologia toden totta sittenkin vetää pitemmän korren. Pikku kutina ei nyt ollut tiedon väärtti.
PH

[Antti Järvenpää]

Kun virtsatietulehdus on kai käsitelty, niin palataan varsinaiseen aiheeseen.

Kun tuomiokirkon uudelle dateeraus tulkintaa ei ole tullut sitä kumoavaa kritiikkiä, niin voimme kaiketi tulkita, että Henrik Hanssonin haudatuksi äidiksi voidaan identifioida se hautakivessä mainittu Malin, jonka puoliso oli Hans Olofsson.

Vaikka emme tiedä, kenestä Malinista on kyse ja onko Hans Olofsson oikea Hanssinpoikien isä, niin voisin laittaa tuohon esille kaavion Rundtin oletuksen, että kyseessä oli Sjundbyn Malin Henriksdotter.

Oheinen kaavio on piirretty Ramsayn Sjundby suvun esityksen mukaan.

[Antti Järvenpää]

Jos laittaisin joitakin ajatuksiani tuosta Henrik Östenssonin pesästä.
- pesä on jakaantunut 10 osaan, joista 6 on veljenosaa ja neljä siskon osaa
- tunnetusti pesässä on ollut Kalmusnäs ja Sjundby
- Jakob Henrikssonin omistuksia katsellessa, kiinnittyy huomio Gerknäsin ja valtavaan Saarijärven erämaahan, joka käsitti osia Saarijärvestä, Pylkönmäen ja Karstulan - ylipäätänsä valtavan suuret erämaat Soinista itään, ja joitakin kappaleita Keuruulla
- Tuon valtavan ison erämaan periytyminen kiinnostaisi, sillä se on vanha perintö ja luultavasti tullut sukuun monta sukupolvea ennen Jakob Henrikssonia
- Nämä rälssin erämaat Saarijärven suunnalla on mielenkiintoisesti Hämeen ja Satakunnan ikiaikaisten erämaiden takana, joka kertonee jotakin niiden ajallisesta kerrostuneisuudesta.
- Kun Henrik Östenssonin pesä on jaettu, ovat pojat saaneet tilat, ja ilmeisesti tytöille on jäänyt niistä sisarenosuudet, jotka on ehkä myöhemmin lunastettu pois. Samoin on tuon valtavan erämaan osalta. Niitä ei yleensä jaettu, vaan ne olivat jonkun suvun jäsenen hallinnassa, mutta perikunta on ollut osakkaana.

[Jari Latva-Rasku]

Oheinen kaavio on piirretty Ramsayn Sjundby suvun esityksen mukaan.

Oliko niin, että tyttären N,N,= Margaretan? puolison olisi väitetty olleen Erik Olofsson till Pojoby i Bjärnå? Jossain yhteydessä on muistaakseni myös sovitettu Hans Olofssonia Erik Olofssonin veljeksi.

[Bodniemi37]

Oliko niin, että tyttären N,N,= Margaretan? puolison olisi väitetty olleen Erik Olofsson till Pojoby i Bjärnå?

Love Kurtén kirjoittaa Genos-artikkelissaan Jakob Ruuths släktanteckningar, että "Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärno..." [Jakob Ruuths släktanteckningar, Genos 49(1978), s. 113-116, http://www.genealogia.fi/genos/49/49_113.htm]:

"Det finns ingen anledning att betvivla riktigheten i upplysningarna om syskonen och föräldrarna. Däremot kan naturligtvis minnesfel eller missuppfattningar förekomma i uppgifterna om mera avlägsna släktled. Oriktigt förefaller påståendet att Jakob Henriksson "blev bördig på Sjundby" - i själva verket härstammade han ju från den helt anspråkslösa frälsegården Kalmusnäs i Kimito, och då han föddes ägdes Sjundby ännu av hans morbror Henrik Ragvaldsson. Den vedertagna utredningen av Jakob Henrikssons släkt ger intet stöd åt uppgiften att ståthållaren haft en svåger Sigfrid som kunde ha varit far till Enevald Sigfridi. Framställningen i Frälsesläkter är visserligen delvis felaktig: hustru Elin i Sarvvik var inte syster till Jakob Henriksson utan till dennes kusin Lasse Henriksson, Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärnå och Bertel Henrikssons hustru, som måste ha varit född på 1520-talet, kan inte ha varit dotter till Enevald Sigfridi.[1] Det sistnämnda misstaget, som Jully Ramsay i likhet med de två föregående citerat ur Palmskölds samling på svenska Riddarhuset, tyder på att upphovsmannen till denna äldre källa varit medveten om att Enevald på något sätt var befryndad med Sjundbysläkten och därför placerat honom på ett "ledigt" ställe i släkttabellen. Men han är uppenbarligen inte heller, som Jakob Ruuth menar, systerson till Jakob Henriksson."

Terveisin,

[Antti Järvenpää]

Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että hautakiven kirjoitus: "Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons", kertoo, että Henrik Hanssonin äidin nimi oli Malin ja hänellä oli ollut ainakin Hans Olofsson niminen mies. Loppu on sitten Rundtin oletusta, jolle ei ole vahvistusta lähteissä.

Jos kuitenkin lähdemme Rundtin maalaamaan kuvaan, niin mielestäni pohtimisen arvoista on se, millaisen perinnön Malin olisi saanut isänsä pesästä, ja onko siitä mitään merkkejä. Tässä kiinnittäisin itse huomion kahteen tiedossamme olevaan asiaan:
1) Suuri yli sadan luodin hopeakannu, joka voisi olla osa perinnön kuittausta
2) Edesmenneen Henrik Hanssonin maininta Kaarinan käräjillä 1624 ja hänen saamansa 60 taaleria Karin Knutintyttären (Kalfnäs) pesästä.

Osaisiko joku muuttaa tuon hopeakannun arvon taalareiksi.

[Antti Järvenpää]

Love Kurtén kirjoittaa Genos-artikkelissaan Jakob Ruuths släktanteckningar, että "Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärno..." [Jakob Ruuths släktanteckningar, Genos 49(1978), s. 113-116, http://www.genealogia.fi/genos/49/49_113.htm]

Terveisin,

Tuossa Love Kurténin Jaakob Ruuthin artikkelissa on seuraava kritiikki Ramsaytä vastaan, jos oivallan oikein:

1: Elin i Sarvik ei ollut Jakob Henrikssonin sisar
2: Margareta oli oletettavasti Erik Olssonin (Pojoby i Bjärnå) puoliso
3: Bertel Henrikssonin vaimo, jonka olisi pitänyt syntyä 1520-luvulla, ei voinut olla Enevald Sigfridin tytär

Eli Ramsayn Sjundby kaaviosta poistuu yksi sisar ja Bertel Henrikssonin vaimo jää tuntemattomaksi.

Per Eriksonin Ramsaylle tuntemattomaksi äidiksi asetetaan Margareta, jonka mies olisi Erik Olsson i Pojoby. Ramsayssa tämä mies on asetettu Muurla sukuun ja tiedoissa sekoitettu Brikkalan Hans Erikssonin isään Erik Olssoniin ja äitiin Krisiina Laurintyttäreeseen, joista Aulis Ojalla on seikkaperäinen sukuselvitys, jota on jo aiemmin komentoitu tässä keskustelussa.

Kun en tunne asiaa sen tarkemmin, niin Erik Olssonin julistaminen N.N. (Margareta) Henrikintyttären mieheksi, ei oikein aukea minulle, enkä tiedä mihin se perustuisi. Ehkäpä jossakin on perusteet, mutta Ramsay ei siihen käy, koska siellä on aivan selvästi vääriä päätelmiä - väärät henkilöt väärässä suvussa.

Kohdat 1 ja 2 sen sijaan tuntuisivat loogisilta. Eli tämän perusteella Henrik Östenssonin pesässä oli 9 osaa. 6 veljen osaa ja 3 sisaren osaa.

[Antti Järvenpää]

Jos kuitenkin lähdemme Rundtin maalaamaan kuvaan, niin mielestäni pohtimisen arvoista on se, millaisen perinnön Malin olisi saanut isänsä pesästä, ja onko siitä mitään merkkejä. Tässä kiinnittäisin itse huomion kahteen tiedossamme olevaan asiaan:
1) Suuri yli sadan luodin hopeakannu, joka voisi olla osa perinnön kuittausta
2) Edesmenneen Henrik Hanssonin maininta Kaarinan käräjillä 1624 ja hänen saamansa 60 taaleria Karin Knutintyttären (Kalfnäs) pesästä.

Osaisiko joku muuttaa tuon hopeakannun arvon taalareiksi.

Vastaampa tuohon itse. Jos kannu arvioitaisiin hopeassa, niin 111 luotia hopeaa olisi maksanut tuohon aikaan 52,3 hopeataaleria tai 56,4 riikintaaleria /hopeataaleri oli 28g ja riikintaaleri 26g hopeata/

Eli ilman hopeasepän desiginin arvostamista, olisi nuo em. summat aika samalla linjalla.

[Benedictus]

Kiuasmaa kallar honom Henrik Hansson Kill. I vilket sammanhang detta tillnamn har förekommit är oss obekant, men det kan nämnas att en Henrik Hansson är nämnd i längderna på Kila i Kimito 1600-1616 [25 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#25)].

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939904
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826

Paraisten Bollbölestä löytyy Henrik KIJLL rälssimies 1556-1569, jolloin merkinnät sivuilta puuttuvat.

Olisiko mahdollisesti Hans Skalmin poika ?
Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 4, isä Lasse Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%204) Tilanomistaja, s. 1465 Arvio, k. 1549 Parainen. Omisti Bollbölen ja Kårlaxin kartanot Paraisilla.

Voisiko olla niin, että tämä Henrik Hansson Kijll Bollbölestä on se Henrik Hansson, josta Kiusmaa puhuu?

Periaatteessa voisi olla se Henrik Hansson, jonka äiti ja vaimo haudataan 1589 Tuomiokirkkoon.

Skalmit ovat kumma sotku. He omistavat myös Paraisten Soupån, joka on Kiukku-Niku Stiernkors perheen pojan Jönssin nimissä, sitten siskon Märtan ja menee Skalmeille.

Perniön Laukan naapurista Heikkilästä löyttyy lisää Lars Skalmin jälkeläisiä.
Ispoisten naapurissa Uittamolla Per Friisin vaimo on isännän Henrik Skalmin tytär.

Siellä on myös Anders PALM, mahdollisesti Måns Larsson i Hylkilaxin sukua, tietoa näistä Astrenius ketjun puolella.

[Antti Järvenpää]

Kiuasmaa kallar honom Henrik Hansson Kill. I vilket sammanhang detta tillnamn har förekommit är oss obekant, men det kan nämnas att en Henrik Hansson är nämnd i längderna på Kila i Kimito 1600-1616 [25 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#25)].

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939904
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203826

Paraisten Bollbölestä löytyy Henrik KIJLL rälssimies 1556-1569, jolloin merkinnät sivuilta puuttuvat.


En ole löytänyt viitettä, jonka perusteella Kiuasmaa on tehnyt tuon nimen päättelyn, sen sijaan olen laittanut esille rälssiluettelon linkin, jossa linnankirjuri Henrik Hanssonilla on ollut jokin läänitys Nousiaisten Killaisissa.

Kijll ja Kill on mielestäni eri nimimuodot, vaikka se ei sinällänsä todista mitään ja Antohonin teos keskiaikaisesta rälssistä kestoo Bollbölestä seuraavat tiedot:

Bollböle. FMU 903. 1381. Fr f. B av Bo Jonsson. Saknas. HTF 1963, s. 78 f. 1549 får Jakob Hansson 3 1/2 st 1 aln, Peder Skalms barn 6 st, Lasse o. Markus i Kärlax 4 aln o. Jöns Anderssons hu Karin 10 aln i B. Rusttj. 1554 Jakob Hansson, Henr. Kil; 1562 Hu Anna, Henr. Kil.

Anthonilla on siis nimimuoto Kil, ja näyttäisi että hän ja Jakob Hansson olisivat tehneet ratsupalvelusta. Ramsayn mukaan tuo Jakob Hansson olisi Skalm sukuinen, mutta hänellä ei näyttäisi olevan Henrik nimistä veljeä, mutta Peder lienee veli.

Pulmana tässä on perimmältään se, että puuttuu tieto, jolla Bollbölen Henrik voitaisiin yhdistää linnankirjuriin tai voitaisiin osoittaa joksikin aivan muuksi. Mielestäni tämä havainto kannattaa pitää mielessä, mutta pidemmälle menevää johtopäätöstä tästä ei voi tehdä.

[Olarra]

Onneksi olkoon, ketju on huippunopeasti ylittänyt 30 tuhannen katsomisen rajan. Viestien määrä on melkoinen ja aktiivisia kirjoittajiakin paljon. Kun itse kykenen vain vaihtelevasti seuraamaan ketjun kirjoittelua jään miettimään mitä uutta on asiasta saatu selville.

Sivuston eniten katsottu ketju taitaa edelleen olla hämäläisiä Astrenuksia ja Svarthafroja käsitellyt ketju, jota on katsottu yli 36 tuhatta kertaa. Jään miettimään sitä, mitkä tekijät saavat jotkut ketjut näin kukoistamaan ja toiset vaipumaan nopeastikin passiiviseen tilaan uutta ylösnousemusta odottamaan.
t. Olavi A.

[Juha]

Eikös kyse ole puhtaasti siitä, että jossain ketjussa asia selviää. Esitetään selkeä kysymys ja saadaan yksiselitteinen vastaus.


Joissain tapauksissa siirrytään laajempiin kokonaisuuksiin ja mukaan tulee mahdollisesti kymmeniä epävarmuustekijöitä. Näitä sitten tutkitaan yksi kerrallaan.

Aivan mahtavaa, että Forumilla on innokkaita kirjoittajia.



Juha
Suku Forumin mode

[Olarra]

Aivan mahtavaa, että Forumilla on innokkaita kirjoittajia. Juha Suku Forumin mode

Tähän juuri halusin itsekin kiinnittää huomiota havaitessani ketjun (kolmantena?) ylittäneen 30 tuhannen katsomisen rajan.Vielä kerran, onneksi olkoon.
t. Olavi A.

[Benedictus]

Ei yksin ketjun koko ole merkittävä seikka, vaan myös sen sisältö, joka saa lukijat kiinnostumaan ja haluamaan lisää tietoa.

Tähän vaikuttaa erittäin paljon se, että tutkimiseen ja kirjoittamiseen osallistuvat henkilöt tuovat uusia ja mielenkiintoisia havaintoja pääasian ja sivuasioiden ympärille, luoden siten uusia ulottuvuuksia asian tiimoilta.

Siksi haluankin korostaa näiden hienojen ja asiantuntevien tutkijoiden työpanosta tälläisen nettitutkimuksen kannalta.
Nämä tutkijat käyttävät omaa aikaansa runsainmitoin etsiessään, tutkiessaan, tulkitessaan ja muokatessaan noita ikivanhoja dokumentteja ja niiden usein hankaliakin tekstejä.

Itse ollen vain innokas amatööri, nostan hattua näille Experteille, joiden ansiosta niin tämä Abrahamin Kronikka ketju, kuin Astrenius ketjukin ovat paisuneet tälläisiksi megatietopankeiksi.

Tässä samalla kiitän Genoksen Tiina Miettistä tuosta hienosta Sursill artikkelista.

Laitan kiitoksen tänne, koska tuossa viimeaikoina olemme kaivaneet auki Brinkkalan kuorin hautoja Turun Tuomiokirkossa.
Brinkalan eli Munckin kuorissa lepää myös Miettisen artikkelissa mainittu Elisabeth Olofsdr Bureus, Johan Munckin vaimo.
Olof Bureuksen serkku Johannes Bureus oli tuo kuuluisa ruotsalainen sukututkija.

[Antti Järvenpää]

..... Kun itse kykenen vain vaihtelevasti seuraamaan ketjun kirjoittelua jään miettimään mitä uutta on asiasta saatu selville.....
t. Olavi A.


On vaikea vastata, mitä uutta olisi löytynyt, sillä jotakuinkin kaikki, mitä on käsitelty, on ollut jo aiemmin oletuksena ja osittain tiedossa. Matti Lundille täytyy antaa iso kunnia siitä, että hän on painottanut viitteiden läpikäyntiä, ja niitä on melko kattavasti tarkastettu, mutta edelleenkin olisi tarkastettavaa. Merkittävää on se, että KA on julkistanut nettiin voudintilit, joka on mahdollistanut sellaisen, joka aikaisemmin olisi vaatinut arkisto työskentelyä.

Viitteiden läpikäynti on sitten osittain vahvistanut vanhoja tietoja tai oletuksia. Toisaalta on löydetty jotakin sellaistakin, että lähteiden kertoma ei ole aivan sitä, mitä on annettu ymmärtää.

Ylipäätänsä voisi löydöksiä tai vahvistuksia kerätä muutamalle viivalle:
- on olemassa viitteitä, joiden mukaan voidaan olettaa myöhemmän linnankirjurin Henrik Hanssonin esiintyneen jo 1560-luvulla
- 1573 eteenpäin esiintyvä kansliapalvelija Henrik Hansson on oletettavasti sama kuin myöhempi linnan alikirjuri. Samainen kansliapalvelija on ollut opiskelemassa ulkomailla. Kiuasmaa on yhdistänyt hänen linnankirjuriin, mutta Nuorteva Hans Petrin poikaan, kuitenkin niin, että Nuorteva sekoittaa selvästi 2 eri Henrik Hanssinpoikaa.
- Alikirjuri ja linnankirjuri vaihe on tunnettu ennenkin. Tältä ajalta on kaivettu esiin useita kuitteja ja mainintoja, mm. linnankirjurin läänitys Nousiaisten Killaisissa. Kuitit sinällään eivät kerro henkilösuhteista mitään - kertovat vain virkatoimista.
- Linnankirjuri kuolee 4.4.1619 ja hänet mainitaan edesmenneenä eräässä perinnönjaossa (Kalmusnäs, Ispois, Årlax, Storgård) Kaarinan käräjillä 1624, jossa mainitaan pesän osakkaiden maksaneen hänelle 60 taaleria. Maksun varsinainen syy ei selviä pöytäkirjasta.
- Linnankirjuri ajan päättyminen Kaarle-herttua valtaantuloon hävittää Henrik Hanssonin lähteistä, mutta hän esiintyy useammassa Turun kaupungin tonttiäyri luettelossa ennen kuolemaansa. Aika 1590-luvun lopusta noin 1610 asti on kuitenkin hämärän peitossa, joskin Lindhin mukaan hän on ainakin osittain Tukholmassa. Lisäksi Ericus Erici niminen Turun teini kuittaa hänen palkkansa 1600-luvun alussa Turun linnasta. Lindh antaa ymmärtää, että kyseessä oli veljenpoika, joka on ilmeinen johtopäätös, mutta kuitti ei kuitenkaan kerro tätä sukulaisuus suhdetta.
- Viimeisin löydös tai oivallus (kiitos tästä kuuluu opponoijille, jotka sitkeästi kiinnittivät huomion 1588 haudattuun Maliniin) on se, että ne Turun tuomiokirkon tilit, jotka on aiemmin tulkittu tarkoittavan vuosia 1587-1589 ovatkin vuotta aikaisemmat. Tämä uusi tulkinta selvittää haudattujen listaan liittyviä pulmia Alftan-Stodius sukujen ulkopuoleltakin. Tämä tulkinta vahvistaa sen, että Henrik Hanssonin äiti oli haudattu 20 martij 1588, ja äiti on sama jonka hautakivessä lukee: "Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons" Rundt jo oletti tätä, mutta kun haudattujen lista oli perinteisesti ajoitettu vuotta myöhemmäksi, ei oletus ollut uskottava. Uusi ajoitus selittää sen, miksi haudatuista ei löydy Henrik Hanssonin vaimon hautausta keväällä 1589 tai esim. Turun koulun rehtorin Jaakko Suomalaisen hautausta syksyllä 1588, jotka molemmat pitäisi haudatuissa esiintyä. Uuden tulkinnan mukaan juuri tuo jakso puuttuu tuomiokirkon haudatuista, jossa mainitut henkilöt pitäisi esiintyä. Tämä uusi tuomiokirkon haudattujen ajoitus voi tuoda moneen muuhunkin pulmaan ratkaisun, mutta voi myös osoittaa jonkun aiemman oletuksen vääräksi.
- Linnankirjuri voi olla myös se Henrik Hansson, joka esiintyy rouva Kaarinan saattojoukoissa Liuksialaan, mutta tämä ei ole varma tunnistus, koska tuohon aikaan Turussa on esiintynyt ainakin neljä eri Henrik Hanssonia.
- Kaiken kaikkiaan nyt tiedetään, että linnankirjuri oli ilmeisen varakas ja arvostettu henkilö, jolla mitä ilmeisemmin oli takanaan joitakin ulkomaisia opintoja. Hänen äidin nimeksi tiedetään varmasti rouva Malin, joka oli ollut aviossa Hans Olofssonin kanssa. Se onko tämä Hans Olofsson myös Erik, Henrik ja Roland Hanssinpojan isä, on edelleen arvelujen varassa, kuten myös se liittyvätkö Malin Ja Hans Olofsson Sjundby sukuun. Mikäli liittyvät, niin silloin Kaarinan käräjillä on käsitelty linnankirjuri Henrik Hanssonin serkun kuolinpesää.

Viitteet näihin tulkintoihin löytyvät pitkin tätä pitkähköä keskustelua, jossa linnankirjuri Henrik Hanssonin elämä on täsmentynyt, saanut varmistuksia ja joitakin lisiä pienin askelin. Kaiken edellä mainitun lisäksi, olemme nyt tilanteessa, jossa voidaan tehdä täsmällisemmin uusia oletuksia, jotka voivat koskea myös Henrik Hanssonin veljiä Erickiä ja Rolandia.

[Benedictus]

"Minä Henrik Kijll hänen jalosukuisuutensa ja hyväsyntyisyytensä herra Klaus Flemingin palvelija tunnustan vastaaottaneeni mielevältä mieheltä Kristoffer Blomanilta, voudilta Pohjanmaalla vuotta 1567 koskien paimenvoita puoli tynnyriä, siikoja yhden kippunnan ja ahvenia yhden tynnyrin, minkä vahvistukseksi laitan tämän alle sinettini, päivätty Tukholmassa 12. pnä heinäkuuta"
(lähde: vuoden 1568 voudintilinide 4696, s. 29, mf ES827)

Tässä kiinnittää huomiota, että ollaan vuodessa 1568 ja kuittaajana esiintyvä Klaus Flemingin palvelija Henrik Kill vaikuttaisi olevan Killaisten Henrik eli Henrik Hansinpoika.


Tähän mennessä varhaisin havainto Henrik Hansinpojasta on annettu vuodelle 1573 Suomen käskynhaltijan Klaus Åkenpojan palvelijana (mm. Kiuasmaa).

Nyt siirrytään 5 vuotta aikaisempaan ajankohtaan!

Lisäksi kiinnittää huomiota, että Henrik Kill tunnustautuu tässä itse Klaus Flemingin palvelijaksi!.......
terv Matti Lund

Tässä tapauksessa näkyisi Henrikin nimi aivan samala tavalla kirjoitettuna kuin Bollbölen Henrik mainitaan SAY:ssa. Nimi on siis hänen itsensä kirjoittam eli vaikuttaisi siltä, että tämä Kijll Henrik on Bollbölestä
viite digitoituna http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642200

[Jari Latva-Rasku]

, jossa voidaan tehdä täsmällisemmin uusia oletuksia, jotka voivat koskea myös Henrik Hanssonin veljiä Erickiä ja Rolandia.

Kiitos Antti Järvenpäälle erinomaisesti mietitystä yhteenvedosta.

Henrik Hansson oli ilmeisesti syntynyt sen verran aikaisin 1540-luvulla, että hän ei välttämättä ole koskaan asunut Alftassa. Jos Hans Olofsson edes on veljesten isä, hän olisi muuttanut Alftaan mahdollisen pojan Erik Hanssonin ollessa tukevasti aikuinen. Rundtin olettamaa Hans Olofssonia tuskin olisi palkittu maaomaisuudella Alftassa, joten muuttamisen syy olisi voinut olla vaikkapa Erik Hanssonin avioliitto, virka, parin sukupolven yli periytynyt sukuomaisuus tai nämä kaikki yhdessä. Onko Alftalainen syntyperä kuitenkaan kovin todennäköinen?

Vaikka Henrik Hanssonilla jonkin verran maaomaisuutta olikin, ei vaikuta, että mahdolliset veljekset olisivat kiinteällä varallisuudella pullistelleet. Ainakin Henrik ja Roland olivat melko osattomia tai jääneet sellaisiksi, mutta he kuitenkin pystyivät sijoittautumaan suhteellisen tukevalle virkamieskunnan oksalle. Henrikin äidin hautapaikka on vinkki osittain perityistä ansioista. Vastausta Alftanusten alkuperästä on ehkä mahdoton selvittää ilman parempaa ymmärrystä Alftan maanomistusoloista ja virkamieskunnasta sekä suhteista Suomeen. Kuten tässä keskustelussa on aikaisemmin todettu, sellaiseen tarkasteluun ei saisi sekoittaa kronikkaa laisinkaan.

Olisi hämmästyttävä sattuma, jos Nousiaisten ja Bollbölen Henrik olisi sama henkilö.

[Antti Järvenpää]

..Olisi hämmästyttävä sattuma, jos Nousiaisten ja Bollbölen Henrik olisi sama henkilö.

En tiedä tuoko tämä mitään uutta Bollbölen Henrikkiin, mutta laitan kuitenkin esille.

Hark.11 s.330 mukaan Bollböleä omisti 2 Skalm-veljestä.
- Jakob Skalm, jonka tytär Elisabet oli naimisissa Ture Johansson Stålarmin kanssa. Heillä tytär Anna Turesdotter.
- Per Skalm, jonka tytär oli naimisissa jonkun Henrikin kanssa. Heillä 2 poikaa Albrecht ja Jöran. Albrechtilla vo Kaarina Pentintytär. Heidän tyttäriään olivat Brita ja Anna. Britan pso oli Matti Erkinpoika ja heidän poikansa Tuomas Matinpoika.

Artikkelissa ei ole lähteitä eikä vuosilukuja, mutta selvitystä tukee tuomiokirja Paraisten käräjiltä 2.11.1637 (Es 1746); joka menee seuraavasti:

Företrädde å satte ting ädle välbördige fru Anna Turesdotter välborne Nils Boyes älskelige käre hustru och kärte till Thomas Mattsson i Bolböle om 6 ½ stångs och ½ alnar frälsis jord som han besitter efter s. Albrecht Hendersson, som var Per Schalmes dotter son och af bemälte Thomas Mattssons fader Matts Erichsson såsom en ofrälsis man var dömd ifrån frälse och under skatten anno 1626.
Emedan välborne Anna Turesdotter är Jacob Schalmes dotterdotter, som ärfinge aff andra brodern förmenar hon sig som neste bördeman att igen vinna bemälte jord under frälse igen.
Så medhan den högloflige konunglige hofräts doom som förbemälte är, är der å gången, haffer denne rätten inthet kunnat göra till saken, utan i underdånighet remitteras under höga överhets nådiga deliberation.

[TapioV]

On vaikea vastata, mitä uutta olisi löytynyt, sillä jotakuinkin kaikki, mitä on käsitelty, on ollut jo aiemmin oletuksena ja osittain tiedossa. Matti Lundille täytyy antaa iso kunnia siitä, että hän on painottanut viitteiden läpikäyntiä, ja niitä on melko kattavasti tarkastettu, mutta edelleenkin olisi tarkastettavaa. Merkittävää on se, että KA on julkistanut nettiin voudintilit, joka on mahdollistanut sellaisen, joka aikaisemmin olisi vaatinut arkisto työskentelyä.

Viitteiden läpikäynti on sitten osittain vahvistanut vanhoja tietoja tai oletuksia. Toisaalta on löydetty jotakin sellaistakin, että lähteiden kertoma ei ole aivan sitä, mitä on annettu ymmärtää.

Ylipäätänsä voisi löydöksiä tai vahvistuksia kerätä muutamalle viivalle:
- on olemassa viitteitä, joiden mukaan voidaan olettaa myöhemmän linnankirjurin Henrik Hanssonin esiintyneen jo 1560-luvulla
- 1573 eteenpäin esiintyvä kansliapalvelija Henrik Hansson on oletettavasti sama kuin myöhempi linnan alikirjuri. Samainen kansliapalvelija on ollut opiskelemassa ulkomailla. Kiuasmaa on yhdistänyt hänen linnankirjuriin, mutta Nuorteva Hans Petrin poikaan, kuitenkin niin, että Nuorteva sekoittaa selvästi 2 eri Henrik Hanssinpoikaa.
- Alikirjuri ja linnankirjuri vaihe on tunnettu ennenkin. Tältä ajalta on kaivettu esiin useita kuitteja ja mainintoja, mm. linnankirjurin läänitys Nousiaisten Killaisissa. Kuitit sinällään eivät kerro henkilösuhteista mitään - kertovat vain virkatoimista.
- Linnankirjuri kuolee 4.4.1619 ja hänet mainitaan edesmenneenä eräässä perinnönjaossa (Kalmusnäs, Ispois, Årlax, Storgård) Kaarinan käräjillä 1624, jossa mainitaan pesän osakkaiden maksaneen hänelle 60 taaleria. Maksun varsinainen syy ei selviä pöytäkirjasta.
- Linnankirjuri ajan päättyminen Kaarle-herttua valtaantuloon hävittää Henrik Hanssonin lähteistä, mutta hän esiintyy useammassa Turun kaupungin tonttiäyri luettelossa ennen kuolemaansa. Aika 1590-luvun lopusta noin 1610 asti on kuitenkin hämärän peitossa, joskin Lindhin mukaan hän on ainakin osittain Tukholmassa. Lisäksi Ericus Erici niminen Turun teini kuittaa hänen palkkansa 1600-luvun alussa Turun linnasta. Lindh antaa ymmärtää, että kyseessä oli veljenpoika, joka on ilmeinen johtopäätös, mutta kuitti ei kuitenkaan kerro tätä sukulaisuus suhdetta.
- Viimeisin löydös tai oivallus (kiitos tästä kuuluu opponoijille, jotka sitkeästi kiinnittivät huomion 1588 haudattuun Maliniin) on se, että ne Turun tuomiokirkon tilit, jotka on aiemmin tulkittu tarkoittavan vuosia 1587-1589 ovatkin vuotta aikaisemmat. Tämä uusi tulkinta selvittää haudattujen listaan liittyviä pulmia Alftan-Stodius sukujen ulkopuoleltakin. Tämä tulkinta vahvistaa sen, että Henrik Hanssonin äiti oli haudattu 20 martij 1588, ja äiti on sama jonka hautakivessä lukee: "Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons" Rundt jo oletti tätä, mutta kun haudattujen lista oli perinteisesti ajoitettu vuotta myöhemmäksi, ei oletus ollut uskottava. Uusi ajoitus selittää sen, miksi haudatuista ei löydy Henrik Hanssonin vaimon hautausta keväällä 1589 tai esim. Turun koulun rehtorin Jaakko Suomalaisen hautausta syksyllä 1588, jotka molemmat pitäisi haudatuissa esiintyä. Uuden tulkinnan mukaan juuri tuo jakso puuttuu tuomiokirkon haudatuista, jossa mainitut henkilöt pitäisi esiintyä. Tämä uusi tuomiokirkon haudattujen ajoitus voi tuoda moneen muuhunkin pulmaan ratkaisun, mutta voi myös osoittaa jonkun aiemman oletuksen vääräksi.
- Linnankirjuri voi olla myös se Henrik Hansson, joka esiintyy rouva Kaarinan saattojoukoissa Liuksialaan, mutta tämä ei ole varma tunnistus, koska tuohon aikaan Turussa on esiintynyt ainakin neljä eri Henrik Hanssonia.
- Kaiken kaikkiaan nyt tiedetään, että linnankirjuri oli ilmeisen varakas ja arvostettu henkilö, jolla mitä ilmeisemmin oli takanaan joitakin ulkomaisia opintoja. Hänen äidin nimeksi tiedetään varmasti rouva Malin, joka oli ollut aviossa Hans Olofssonin kanssa. Se onko tämä Hans Olofsson myös Erik, Henrik ja Roland Hanssinpojan isä, on edelleen arvelujen varassa, kuten myös se liittyvätkö Malin Ja Hans Olofsson Sjundby sukuun. Mikäli liittyvät, niin silloin Kaarinan käräjillä on käsitelty linnankirjuri Henrik Hanssonin serkun kuolinpesää.

Viitteet näihin tulkintoihin löytyvät pitkin tätä pitkähköä keskustelua, jossa linnankirjuri Henrik Hanssonin elämä on täsmentynyt, saanut varmistuksia ja joitakin lisiä pienin askelin. Kaiken edellä mainitun lisäksi, olemme nyt tilanteessa, jossa voidaan tehdä täsmällisemmin uusia oletuksia, jotka voivat koskea myös Henrik Hanssonin veljiä Erickiä ja Rolandia.

Kyllä ulkomaisia opintoja varten kruunun varoista avustusta saanut Henrik Hansson oli tuomiorovasti Hans Petrin poika. Ei häntä ilman opintoja olisi voitu nimittää filosifian lehtoriksi. Kruunu valvoi etuaan lehtorin perinnönjaossa. Se todistaa, että hän oli saanut avustusta kruunulta. Viranhoito jäi kovin lyhyeksi. Siksi kuningas katsoi, että "sijoitus" oli mennyt hukkaan, ja haki rahoja takaisin. J.W.Ruuthin perustelut kestävät kyllä arvostelun. Onko hän palvellut myös kuninkaan kansliassa, on jo epävarmempaa. En ole kenekään verohallinnon alalla palvelleen huomannut
harjoittaneen ulkomaisia opintoja. Siksi en sekoittaisi tätä etäsukulaistani ulkomaisia opintoja varten avusta saaneeseen mieheen.
T.V.

[Antti Järvenpää]

Kyllä ulkomaisia opintoja varten kruunun varoista avustusta saanut Henrik Hansson oli tuomiorovasti Hans Petrin poika. Ei häntä ilman opintoja olisi voitu nimittää filosifian lehtoriksi. Kruunu valvoi etuaan lehtorin perinnönjaossa. Se todistaa, että hän oli saanut avustusta kruunulta. Viranhoito jäi kovin lyhyeksi. Siksi kuningas katsoi, että "sijoitus" oli mennyt hukkaan, ja haki rahoja takaisin. J.W.Ruuthin perustelut kestävät kyllä arvostelun. Onko hän palvellut myös kuninkaan kansliassa, on jo epävarmempaa. En ole kenekään verohallinnon alalla palvelleen huomannut
harjoittaneen ulkomaisia opintoja. Siksi en sekoittaisi tätä etäsukulaistani ulkomaisia opintoja varten avusta saaneeseen mieheen.
T.V.

En ole tietääkseni kieltänyt Henricus Iohanniksen ulkomaan opintoja, vaan painottanut sitä, että lähteissä tuntuisi olevan kaksi eri Henrik Hanssonia. Ohessa kaksi vuodelle 1573 liittyvää tapausta, josta toinen koskee her Henrich Iohannista … student Henrich Hanssonia (opiskelu) ja toinen kansliatoimihenkilö Henrik Hanssonia (palkka).
-her Henrich Johannis Ala-Satakunnan maakirja ja lampuotiluettelo 1573-1573 (2259) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1765459 ja sama tilikirjassa (Henrich Hansson student) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1765527 maksut 1573 perustuvat kuninkaalliseen kirjeeseen 1.12.1568
- Henrik Hansson niminen henkilö on ollut kansliatoimihenkilönä jo 5.11.1573 / Suomea koskevia kuninkaallisia kirjeitä 1540-1634 (483a) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719361 /

Sitten toinen havainto, jossa myös samana vuona esiintyy student ja Cantzellii förwant. Toiset kirjaukset toukokuun lopusta ja toiset syyskuun alusta, mutta nyt molemmat kirjaukset koskevat ulkomaan opintoja.
- Mainitaan Henrik Hansson (student) Saksan opiskeluja varten per 28.5.1577 / Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1576-1576 (1293) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847963 /
- vasemmalla puolella Henrik Hansson kuittaa 28.5.1577 / Turun linnan tilikirja 1576-1576 (1297) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1848103 /
- Henrik Hanssonin (Cantzelii förwant) saksan opintojen maksu pvm 2.9.1577 / Turun linnan tilikirja 1576-1577 (1314a) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849089 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1849090 /
- Henrik Hanssonin (Cantzelii förwant) saksan opintojen maksusta per 2.9.1977 / Turun linnan tilikirja 1578-1578 (1333) aukeama 44 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1850221

Mielestäni jo nämä ovat melko vahvoja näyttöjä siitä, että on olemassa 2 eri Henrik Hanssonia, jotka on haluttu erottaa toisistaan nimenomaan kuvauksilla. Toinen on kansliapalvelija, joka saa ensin palkkaa, ja myöhemmin korvauksia ulkomaan opintojen maksamiseksi. Toinen kulkee määritteillä her tai student ja joskus ilman määritettä.

[Jari Latva-Rasku]

Hark.11 s.330 mukaan Bollböleä omisti 2 Skalm-veljestä.
- Jakob Skalm, jonka tytär Elisabet oli naimisissa Ture Johansson Stålarmin kanssa. Heillä tytär Anna Turesdotter.
- Per Skalm, jonka tytär oli naimisissa jonkun Henrikin kanssa. Heillä 2 poikaa Albrecht ja Jöran. Albrechtilla vo Kaarina Pentintytär. Heidän tyttäriään olivat Brita ja Anna. Britan pso oli Matti Erkinpoika ja heidän poikansa Tuomas Matinpoika.

Kotisivuille http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm oli jostain saatu seuraava sukusikermä, jossa yhdistyy Perniön Heikkilä ja Paraisten Bollböle. Oli Henrik Kijl kuka hyvänsä, hän olisi 1540 luvulla syntyneenä ehtinyt olla avioliitossa kolmekin kertaa.

Taulu 308VI Pietari (Peder) Skalm, (Taulusta 31, isä Hannu Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu 31) s. 1500 Arvio.
Lapset:
Hannu (Hans) Skalm . Tauluun 309 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu 309)
Anna Skalm . Tauluun 310 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu 310)

Taulu 309VII Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 308, isä Pietari Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu 308) Tilanomistaja. Professori Eric Anthonin mukaan Juhana Skalmin isä olisi ollut Hannu Pietarinpoika Skalm eikä hänen serkkunsa Hannu Lassenpoika Skalm. Joka tapauksessa Juhana Skalmin (1520-1586) isoisän isä oli vuonna 1549 kuollut Hannu Skalm.
Puoliso: Malin Larsson Anthonin tutkimusten mukaan Hans Skalm sai Heikkilän kartanon avioliiton kautta, joten on todennäköistä, että Malin on Heikkilän herran Lars Hanssonin tytär. Tällöin Heikkilän herra olisi Juhana Skalmin äidinisä.
Hans Skalmin toinen vaimo oli Karin Dufva.
Lapset:
Påvel Skalm Tilanomistaja (Heikkilän tila Perniössä).
Johan Skalm = Juhana Skalm taulusta 23.
Lars Skalm Tilanomistaja (Heikkilän tila Perniössä).
Anna Skalm = Anna Skalm taulusta 23.

Taulu 310VII Anna Skalm, (Taulusta 308, isä Pietari Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu 308)
Puoliso: Henrik Kijl

Olisi mielenkiintoista tietää, keitä seuraavat henkilöt ovat olleet:

"Heillä 2 poikaa Albrecht ja Jöran. Albrechtilla vo Kaarina Pentintytär. Heidän tyttäriään olivat Brita ja Anna. Britan pso oli Matti Erkinpoika ja heidän poikansa Tuomas Matinpoika."

[Antti Järvenpää]

Olisi mielenkiintoista tietää, keitä seuraavat henkilöt ovat olleet:

"Heillä 2 poikaa Albrecht ja Jöran. Albrechtilla vo Kaarina Pentintytär. Heidän tyttäriään olivat Brita ja Anna. Britan pso oli Matti Erkinpoika ja heidän poikansa Tuomas Matinpoika."

Eikö tuo oikeuden pöytäkirjan sukuselvitys anna melko selkeän kuvan. Muuten en tiedä tästä suvusta enempää, paitsi että Ramsayssä veljekset on kuvattu seuraavasti:

TAB. VII.

Jakob Hansson Skalm (tab. I) nämnes i den arfsförening, som hans barn 1549 ingingo med sina syskonbarn om Bollböle och Kårlaks i Pargas socken, och var densamme som Jakob Hansson Juthe, vid denna tid frälseegare i Bollböle. Sannolikt var han också den Jakob Hansson, som 1557 redovisat för Rimito, Töfsala och Korpo socknar. - Gift 1:o med Karin Fleming, dotter af Johan Fleming, (n:r 4) till Tjusterby och Gammelby i Borgå socken, och hans andra hustru, Valborg; - 2:o med Agnis Hindersdotter, som 1570, "salig Jakob Juthes efterlefverska", åtnjöt räntan af ett skattehemman Smörvik i Sagu socken.

Barn:
1. Elisabet Jakobsdotter Skalm, lefde enka 1584. Gift med rysstolken Bertil Göransson Mjöhund, d. 1580. Han erhöll 1559, då han blef adlad, rätt till hennes andel i frälsegodsen: Bollböle i Pargas, - Gäddrag, Sondby, Ekenäs, Vålaks, Munkby, Torp och Grännäs i Borgå socken.

TAB. VIII.

Peder Hansson Skalm (tab. I), till Bollböle. Kallas väpnare 1530. Hade flere barn vid förlikningen om Bollböle 1549, men endast nedanstående återfinns i handlingar:

Barn:
Anna Persdotter Skalm. Gift med Henrik Kijl, som med henne fick frälserätt till Bollböle. Deras efterkommande förblefvo bosatta på Bollböle in på 1600-talet.

Jos siis Ramsay on oikeassa, niin tämä Henrik Kijl on kyllä eri mies kuin linnankirjuri Henrik Hansson.

[Pekka Hiltunen]

Voitaisiin ajatella, että Paraisten Henrik Hansson Kijll on saanut liikanimensä, jotta häntä ei yhdistettäisi toiseen saman nimiseen, paremmin tunnettuun henkilöön. Toisaalta on vaikeaa kuvitella, että Nousiaisten Killaisten kylässä vieraspaikkakuntalainen, vain maata omistanut henkilö nimettäisiin paikan mukaan.
PH

[TapioV]

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, kanslia- ja kamarihallinto poikkesivat toisistaan. Kamari oli keskittynyt verohallintoon, kanslia toimi yleishallintoelimenä kuninkaan alaisena. Se tarvitsi kirjekaavioihin perehtyneitä kirjureita. Kirjeenvaihtoa oli myös ulkomaiden kanssa. Siksi sinne tarvittiin vieraita kieliä osaavia miehiä. J.W.Ruuthin käsitys on hyvin perusteltu: tuomiorovastin poika oli opiskellut ulkomailla, mutta opinnot olivat keskytyneet ja hän tuli kanslian palvelukseen vieraita kieliä osaavana. Hän halusi jatkaa opintoja ja pyysi kuninkaalta avustusta tätä varten. Tulkitsen kuninkaan kirjeen ja maksumääräykset juuri päinvastaisesti kuin Järvenpää. Niissä on kysymys juuri tuomiorovastin pojasta eikä myöhemmästä Turun linnan alikirjurista. Kanslian palveluksesta alikirjuriksi joutuminenhan olisi ollut arvon alennus!
T.V.

[Benedictus]

Kijll nimi ei välttämättä ole vain liikanimi, koska oli myös Kijl suku, jonka jäsen Nils Kijl liittyy läheisesti Turkuun ja Suomeen.

Lainaus:
Olen selvitellyt herra Nils Kijlin toimia ja taustoja.
Nils Kijl oli Kaarle-herttuan miehiä (Kaarlen hovijunkkari 1593) kuten veljensä Knut Kijl k 1603,Tuhkolman nimismies 1594-98 ja 1602 sotaeversti Suomessa, 1604-08 Savonlinnan ja 1609-11 Turun käskynhaltija. Hänen aikanaan Olavinlinnaan rakennettiin torni, jota kutsutaan kiilintorniksi. Nils Kijl oli myös Piikkiön kihlakunnantuomari 1614-19 (Blomstedt 1958), ja v 1609 jälkeen Suomen rahastonhoitaja.

Hän oli naimisissa Benkt Johan Görtzhagenin ja Karin Björnsdr Lepaan tyttären Anna Görtzhagenin k. 1634 kanssa, ja omisti Suomessa useita kartanoita esim. Vanajanlinnan eli Äikäälän sekä Kaarlen suorittaman peruutuksen jälkeen 1604-1613 Claes Eriksson Flemingin aikaisemmin omistaman Ylänteen kartanon. Heinolassa olevissa rälssimaissa hänet mainitaan merkinnällä Nils Kijl till Lepas. Nils Kijl kuoli v 1636.

Hänen vanhempansa olivat sotaeversti Per Severinsson Kijl (n 1525-27.9.1588) ja Agneta Adrvidr Drake k. 1616/18.

Isänisä oli Kijl-suvun kantaisänä pidetty Severin/Söyring Kijl, mainitaan 1. kerran "hovimiehenä" Kustaa I:n sotaretkellä Hallannissa 1523, oli Elvsborgin linnakkeen päälikkö ja Länsi-Götanmaan "ridtmästare" eli poliisipäällikkö, kuoli 1558.
Severin vaimo oli Malin Knutsdr Ribbing.

Elgenstiernan mukaan Severin Kijl oli lähtöisin Holsteinista Saksasta. Mutta Ruotsissa ilmestyneessä Personalhistorisk Tidskriftissa on v. 1972 artikkeli "Severin Kijl och Stockholms blodbad", jossa todetaan hänen olleen lähtöisin Sjellannista porvarisäädystä. Lisäksi norjalaisissa lähteissä on spekuloitu hänen olleen jossain yhteydessä, kilven ym. perusteella, norjalaiseen soturiin Erik Kijliin (mainittu 1550-82).

Onko jollakin enemmän tietoa Kijl-suvusta ja sen lähtöpaikasta?

Terv. Kari Salminen

Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 4, isä Lasse Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%204) Tilanomistaja, s. 1465 Arvio, k. 1549 Parainen. Omisti Bollbölen ja Kårlaxin kartanot Paraisilla.
Hans Skalmin Kårlaxin omistajana 1567 mainitaan Erik Flemingin leski Hebla Sparre ja myöhemmin Claus Fleming.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325924

Henrik Kijll kirjeessä painotetaan olevan Claus Flemningin uskollinen palvelija.

Erik Flemingin tilanhoitajana Siuntion Suitiassa oli serkkunsa Erik Håkansson Slang.
Klaus Fleming 1535-1597, s.parainen Kuitia


Isä: Erik Joakimsson Fleming
Äiti: Hebla Siggesdotter Sparre af Rossvik
Isoisä: Joakim Henriksson Fleming
Isoäiti: Elin Björnsdotter till Svidja
http://timo54.suntuubi.com/datafiles/userfiles/Image/klaus_fleming.jpg
Kårlahden ja Kuitian välimatka vesitse on melko lyhyt, tuohon aikaan 1500- luvulla vedenpinta oli noin 2,5 metriä ylempänä eli nyt umpeutuneiden salmien kautta taisi päästä suorempaan kuin nykyisin.

Eräs seikka on se, että Bollbölen pohjoispuolella on Kuusiston saari, jonka itäpäässä sijaitsi Kuusiston piipanlinna, jonka Gustaa Vasa hävitti.
Paraisten ja muidenkin alueen kartanoiden historiaa pitää katsoa suhteessa Kuusiston linnaan, ei Turun linnaan. Valta tuolloin taisi olla enemmänkin Kuusistossa kuin Turussa.

[Maisa M]

Kiitos Antti Järvenpäälle erinomaisesti mietitystä yhteenvedosta.

Onko Alftalainen syntyperä kuitenkaan kovin todennäköinen?

Vaikka Henrik Hanssonilla jonkin verran maaomaisuutta olikin, ei vaikuta, että mahdolliset veljekset olisivat kiinteällä varallisuudella pullistelleet. Ainakin Henrik ja Roland olivat melko osattomia tai jääneet sellaisiksi, mutta he kuitenkin pystyivät sijoittautumaan suhteellisen tukevalle virkamieskunnan oksalle. Henrikin äidin hautapaikka on vinkki osittain perityistä ansioista. Vastausta Alftanusten alkuperästä on ehkä mahdoton selvittää ilman parempaa ymmärrystä Alftan maanomistusoloista ja virkamieskunnasta sekä suhteista Suomeen. Kuten tässä keskustelussa on aikaisemmin todettu, sellaiseen tarkasteluun ei saisi sekoittaa kronikkaa laisinkaan.


Minä taas sanoisin, että Alftanien sukukronikka on otettava mukaan, mutta tarpeen tullen karsitaan siitä vääriä tietoja pois. - Selvää on, että Alftanit olivat kotoisin Ruotsista Alftan pitäjän Helsinglandista , missä he omistivat Näsbyssä sijaitsevan Hansjohn-nimisen tilan. Siellä Hans Olofssonilla oli rälssioikeus 1560-luvulla. Hans kuoli n. 1567. Hänen jälkeensä myös leski Malin Henriksdotterilla ja myös pojalla Erik Hanssonilla oli rälssioikeus tilaan.

Sanoisin, että kun Hans Olofsson, jonka otaksutaan olleen täällä Suomessa Sääksmäen vouti 1551-1556 ja tulleen täällä tuomituksi veropetoksesta, muutti Ruotsiin e.m. tilalle, niin hänet ilmeisesti haudattiin Ruotsiin. Tämän vuoksi hänestä ei ole pahemmin tietoja Suomen aikakirjoissa. Hänen arvellaan olleen kotoisin joko Helsinglandista Ruotsista tai kuten Suomessa arvellaan jostain varsinais-suomalaisesta rälssisuvusta.

Kyllä olen nyt sitä mieltä, että Hans Olofsson on seuraavaksi tutkittava.

Tässä Olav Rundt´in tutkimuksessa on eniten sukukronikan elementtejä mukana. On maatilat Suomessa, Sjundby, Gerknäs, Liuksiala suvussa mainittu ja Malin Henriksdr:n omistama tila Ruotsissa Alftassa. Lisäksi Malin osti lisää maata Näsbystä ilmeisesti poikiaan varten perinnöksi.

Miksi siis aina vaan marssitetaan uusia epäolennaisia Hanseja forumille? Tutkitaan nyt tämä Hans Olofsson Ruotsin genealogiasta ensin. - Mutta minä en ole valitettavasti mitään Ruotsista tutkinut, se on taitavampien tehtävä. :)

Lisäksi pitää mainita, että Antti Järvenpään Turun tuomiokirkon tilien ajanlaskentaa koskevan uuden tulkinnan mukaan Henrik Hanssonin Malin-äidin hautaustieto on korjattu vuotta aikaisemmaksi eli se on nyt 20.3.1588, mikä myös nyt poistaa sen epäröinnin, millä on suhtauduttu Rundt´n tutkimukseen.

P.s.
Laamanniluettelosta löysin, että Malin Henriksdotterin veli Jacob Henriksson oli myös mm.Sääksmäen vouti 1562-1567. Kyllä sekin taitaa sukuun kuuluvuutta tarkoittaa.

http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm

Lisäksi vielä sanoisin, että ne vanhimmat tiedot eivät välttämättä pidä kronikassa paikkaansa. Ihminen pyrkii unohtamaan vanhimmat tiedot. Siis tämä vanhin esi-isä Hans, hänet varmaan muistetaan Hansina, mutta ei enää hänen isäänsä, että se oli Olof eli patronyymi oli Olofsson, kun käytettiin varmaan aina vaan etunimeä.

Terveisin Maisa M

[Jari Latva-Rasku]

Kyllä olen nyt sitä mieltä, että Hans Olofsson on seuraavaksi tutkittava.

Kronikan ja sen tulkintojen unohtaminen antaa tutkimukselle lisää vapauksia ja lisää vaihtoehtojen määrää.

Käsittääkseni ainoat tunnetut yhteydet Ericus Ericin esivanhempiin ovat patronyymin mukainen isä Erik ja sukunimestä oletettu alftalainen syntyperä. Lienee myös suhteellisen varmaa, että Ericus Erici ja Mårten Stodius ovat olleet serkuksia. Ilman kronikan rajoitteita voisi olla mahdollista, että sukulaisuus heidän välillään muodostuisi yhtä hyvin äitien kuin isien välityksellä.

Jos antaa mielikuvituksen laukata...

Voisi olla epätodennäköistä, että Ericus Ericin äiti olisi satakuntalais-turkulaista Kyrö/Kyröläinen-sukua, mutta ei mahdotonta, koska Mårten Stodiuksen ja Mårten Sigfridssonin keskinäinen sukulaisuus voisi olla peräisin Kyrö-suvusta.

Ei ole täysin mahdotonta, etteikö Ericus Ericin sukulainen voisi olla Henrik Hanssonin ensimmäinen puoliso Bireta. Tämä ei kuitenkaan tunnu varsin todennäköiseltä selitykseltä.

Miksi nimeltään tuntematon Ericus Ericin äiti ei voisi olla Henrik Hanssonin sisko ja näin ollen Ericuksen isä olisi Henrikin äidin Malinin vävy. Tällainen mahdollistaisi suuren määrän isävaihtoehtoja säätylaukalle lähteneistä alftalaisista talonpojista lähtien. Myös tässä tapauksessa tähti- ja ristisinettien käyttö olisi riittävästi selitettävissä.

Vaikka Ericus Ericin lasten nimet puoltaisivat oletusta, että Ericuksen suvussa esiintyy Malin/Magdalena ja Hans, niin olisiko nimenomaan etsittävä alftalaista Erik N.-nimistä isäkandidaattia?

[Benedictus]

http://www.veljeskunta.info/noverope/index.php/MagiaNaturali/Stodius

Yllä aika kattava elämäkerta Mårten Stodiuksesta.

Bollbölen Henrik Hansson ei voine olla sama kuin Henrik Hansson ,joka kuolee 1619, koska Bollbölen Henrik näkyy siellä jo 1556. Olisi tuolloin jo 80-90 v.

Toisaalta Henrik olisi silloin syntynyt noin 1535, kronikan isänä Hans Eriksson olisi silloin syntynyt 1515 aikoihin, eli ei oikein sovi kronikkaan.

Hautapaikkaa, avio-ja sukusuhteita ajatellen, huomioiden nimi Kijll, epäilisin, että tuo Henrik Hansson Kjill on se Henrik Hansson, jonka äiti Malin ja vaimo Biritta on haudattu Tavastien eli Kankaisten vanhaan kuoriiin Tuomiokirkossa.
Tällöin Malin ja Hans Olofsson ovat vain Rundhin sovittelemia palasia.

Eli tuo linnankirjuri Henrik Hansson on Mårten Stodiuksen isä, huomattavasti nuoremman Hans Erikssonin poika. Huomioiden Brinkkalan kuorin hautauksia, niin etsisin yhä sieltä päin Alftanusten juuria.
Koska vain Ericus Erici käytti Alftanus nimeä ja aika myöhään vieläpä, kallistuisin sille kannalle, että se on Aakkos-nimike, eikä paikka nimi. Tällöin päästään eroon koko Alftasta.
Jos Hans Erikssonin vaimo olisi ollut kuningattaren bror tai farbror dotter, olisi tietenkin mahdollista, että olisi jokin Helsingland yhteys, vaikka Alftaan.

Tuo Sigfrid Mårtensson, Sigfrid Sigfridin mahdollinen isähän voisi olla Måns Mårtensson veli, eli Kaarina Maununtyttären setä.
Kaarinan isän sukulaisista ei liene mitään tarkempaa tietoa?

Spekulaation tulos olisi, että Henrik Hansson ja Kaarina olisivat serkut, kuten kamreeeri Sigfrid Sigfridssonkin.

[Antti Järvenpää]

Päivitetään nyt tuo Sjundby-kuvaus niillä korjauksilla, jotka ovat tulleet esille. Tämä on kaiketi hyvä olla esillä, jos vaikka herättäisi joitakin uusia ajatuksia.

[olanyk]

Vähän ulkona olen tässä keskustelussa. Jos täysin kysenalaistettiin Erik Ericuksen isä kannattaisi katsoa ensimmäisen tunnetun virkapaikan Helsingin seutu. Toisaalta nimitutkimustakin kannataisi vilkaista.

Sukutaustaltaan tuntematon pormestari Erik Sigfridsson on liian iäkäs. Mutta kun katsoo esimerkiksi Israel ja Abraham nimiä tulee esiin Kirkkonummen kirkkoherrra suvut Hermaiset (ja heidän kautta mm. Abraham nimi periytyy Falunista tuleeseen Falander sukuun).

Kirkonummella oli kirkkoherrana lienee Abraham Petrin jälkeen ilmeiseti vävy Ericus Mathia jonka tytär avioitui Abraham Hermaisen kanssa. Olen pohtinut olisko Helsingin pitäjän kappalinen ? 1608 ja kirkkoherra 1611-40 Mathias Ericus edellisen poika. Hermainen suku liittyy Tavia Thauvonius sukuun jossa Abraham nimi toistuu. Georg Thavonius avioitui Johan Paavlinpoika Juustenin tyttären kanssa.

Israeleista voisi katsoa miten vouti Israel Paavlinpoika Särkilahti istuisi kuvaan.

Olavi

[Sami Lehtonen]

Vähän ulkona olen tässä keskustelussa. Jos täysin kysenalaistettiin Erik Ericuksen isä kannattaisi katsoa ensimmäisen tunnetun virkapaikan Helsingin seutu. Toisaalta nimitutkimustakin kannataisi vilkaista.

Sukutaustaltaan tuntematon pormestari Erik Sigfridsson on liian iäkäs. Mutta kun katsoo esimerkiksi Israel ja Abraham nimiä tulee esiin Kirkkonummen kirkkoherrra suvut Hermaiset (ja heidän kautta mm. Abraham nimi periytyy Falunista tuleeseen Falander sukuun).

Kirkonummella oli kirkkoherrana lienee Abraham Petrin jälkeen ilmeiseti vävy Ericus Mathia jonka tytär avioitui Abraham Hermaisen kanssa. Olen pohtinut olisko Helsingin pitäjän kappalinen ? 1608 ja kirkkoherra 1611-40 Mathias Ericus edellisen poika. Hermainen suku liittyy Tavia Thauvonius sukuun jossa Abraham nimi toistuu. Georg Thavonius avioitui Johan Paavlinpoika Juustenin tyttären kanssa.

Israeleista voisi katsoa miten vouti Israel Paavlinpoika Särkilahti istuisi kuvaan.

Olavi

Isael Paavalinpojan tyttärenpoika Erik Yrjänänpoika on tullut Stodiusten tiimoilta esiin jo muutamaankin otteeseen tässä ketjussa.

Muutamaa tarkennusta ja erinomaista oivallusta (kiitokset Antille taas kerran hyvästä yhteenvedosta) lukuun ottamatta olemme vaarassa alkaa kiertää kehää. Kaikenlaisia henkilöitä on sekä maantieteellisesti että jonkin toisen sukulinkin kautta yhdistettävissä Alftaneihin. Ilman minkäänlaista siihen suuntaan osoittavaa viitettä se on hieman vaarallista - nämä spekulaatiot löytyvät äkkiä jostakin netin sukutaulusta, jos ne jollekulle sellaisenaan kelpaavat.

Benedictuksen tavoin pitäisin suurimman osan kronikan nykyisin tunnettua versiota poissa tästä keskustelusta. Sen sijaan en lainkaan epäile, etteikö Hans Olofsson ja Malin olisi Stodiusten kantaisän Henrik Hansinpojan vanhemmat tai kasvattivanhemmat (ts. toinen heistä). Ericus Ericin isästä tämäkään tieto ei kerro mitään.

Aihetodisteet Alftan suuntaan ovat sikäli selvät, että Erik-isän pitäisi sieltä löytyä. Jos näin ei ole, voidaan nimispekulaatioille laittaa piste.

[Jari Latva-Rasku]

Päivitetään nyt tuo Sjundby-kuvaus niillä korjauksilla, jotka ovat tulleet esille. Tämä on kaiketi hyvä olla esillä, jos vaikka herättäisi joitakin uusia ajatuksia.

Bertill Henriksson taisi olla myöhemmin aateloidun lietolaisen Lund-suvun kantaisä. Bertillin pojanpojat Henrik ja Johan Mårtensson asuivat Karkussa, josta Johan Frisiuksen työkaveri entinen Turun akatemian vouti myöhempi Rauman pormestari Henrik Lund sai ansioistaan haltuunsa Kosken tilan. Veli Johan jopa viljeli Järventaan tilaa vuoden 1667 paikkeilla Johan Frisiuksen jo ostettua tilan.

[Sami Lehtonen]

Bertill Henriksson taisi olla myöhemmin aateloidun lietolaisen Lund-suvun kantaisä. Bertillin pojanpojat Henrik ja Johan Mårtensson asuivat Karkussa, josta Johan Frisiuksen työkaveri entinen Turun akatemian vouti myöhempi Rauman pormestari Henrik Lund sai ansioistaan haltuunsa Kosken tilan. Veli Johan jopa viljeli Järventaan tilaa vuoden 1667 paikkeilla Johan Frisiuksen jo ostettua tilan.

Tuosta perheestä löytyy tietoa mm. Genos 1991:1 s.15, jos se joltakulta on mennyt ohi.

[Maisa M]

Vastatkaapa , miksi Malin Henriksdotterin (Sjundbyn sukua) miestä Hans Olofssonia ei nyt voida ruveta tutkimaan?! -Se aina sivuutetaan noin vaan! Eikö kukaan osaa tutkia Ruotsin tietoja? Kysyn vaan. Tuntuu siltä, että kaikki karttavat tätä asiaa. Itse olen tunnustanut, että en ole tutkinut mitään Ruotsin puolelta, että se on viisaampien tehtävä. Onhan täällä tutkittu monia Hansseja, mutta he ovat kaikki olleet Suomesta. Ja haaskattu aikaa aivan turhaan. :mad:

Antti Kolehmainen taisi olla ainoa, joka uskaltautui Ruotsin arkistoihin!

Viimeisessä viestissäni sanoin vähän kehnosti, että ihminen pyrkii unohtamaan kaikkein vanhimmat tiedot suvustansa, mutta tarkoitin, että yleensä ihmiset tuppaavat unohtamaan kaikkein vanhimmat tiedot, varsinkin, jos esi-isän kuolemasta on jo monta kymmentä vuotta. - Minäkään en tiennyt iso-isäni isän nimeä eikä äitinikään sitä muistanut, mutta asia selvisi, kun rupesin tutkimaan sukuani. En tarkoita, että tämä nyt koskee kaikkia, mutta näin vaan taitaa olla suurimmassa osassa meidän ihmisten kohdalla.

terv. Maisa M

[Sami Lehtonen]

Vastatkaapa , miksi Malin Henriksdotterin (Sjundbyn sukua) miestä Hans Olofssonia ei nyt voida ruveta tutkimaan?! -Se aina sivuutetaan noin vaan! Eikö kukaan osaa tutkia Ruotsin tietoja? Kysyn vaan. Tuntuu siltä, että kaikki karttavat tätä asiaa. Itse olen tunnustanut, että en ole tutkinut mitään Ruotsin puolelta, että se on viisaampien tehtävä. Onhan täällä tutkittu monia Hansseja, mutta he ovat kaikki olleet Suomesta. Ja haaskattu aikaa aivan turhaan. :mad:

Antti Kolehmainen taisi olla ainoa, joka uskaltautui Ruotsin arkistoihin!


Käsitellessämme Claes Torskin osuutta Alftaneihin, kävi mm. Janne Asplund Tukholman arkistoissa ja kuvasi siellä erinäisiä lähteitä uudelleentarkastelua varten.

Hans Olofinpojan toimet Suomen puolella on kartoitettu melko hyvin ja käsittääkseni Antti Kolehmainenkin tuli osaltaan tarkistaneeksi Alftan lähteitä ajalta, jolloin Hansin on oletettu asuneen siellä. Sen sijaan etsinnän pitäisi keskittyä Alftan osalta Erikiin - oli hän sitten Hansinpoika eli ei.

Hyppäät yhden oleellisen asian yli koko ajan. Mikään asiakirja ei vahvista Turun Tuomiokirkkoon haudattua Malinia Sjundbyn sukuun kuuluneeksi Malin Henrikintyttäreksi. Ainoa asia, joka siihen viittaa on mainittu miehen nimi Hans Olofinpoika. Kumpikaan noista nimistä (eikä edes ne yhdessä) ole niin harvinainen, että voisimme ilman muuta olettaa kyseessä olleen samat henkilöt.

Jonkinlaista lisäturvaa kenties tulee Henrik Hansinpojan kuittaamasta 60 taalerista, jotka selittyisivät serkussuhteella. Valitettavasti vain siinäkään yhteydessä ei mainita, mistä hyvästä ne 60 taaleria hänelle kuuluivat, joten liikumme edelleen aihetodisteissa.

[Maisa M]

Hans Olofinpojan toimet Suomen puolella on kartoitettu melko hyvin ja käsittääkseni Antti Kolehmainenkin tuli osaltaan tarkistaneeksi Alftan lähteitä ajalta, jolloin Hansin on oletettu asuneen siellä. Sen sijaan etsinnän pitäisi keskittyä Alftan osalta Erikiin - oli hän sitten Hansinpoika eli ei.

Hyppäät yhden oleellisen asian yli koko ajan. Mikään asiakirja ei vahvista Turun Tuomiokirkkoon haudattua Malinia Sjundbyn sukuun kuuluneeksi Malin Henrikintyttäreksi. Ainoa asia, joka siihen viittaa on mainittu miehen nimi Hans Olofinpoika. Kumpikaan noista nimistä (eikä edes ne yhdessä) ole niin harvinainen, että voisimme ilman muuta olettaa kyseessä olleen samat henkilöt.


Niin mutta olihan Alftan Erik Hansinpoika vai eikö muka? Oletko lukenut Olav Rundt´isi vai ? - Ja mikä se tuomiokirkon hautakuori taas onkaan?

Kysyy hämmästyneenä Maisa M :confused:

[Antti Järvenpää]

Bertill Henriksson taisi olla myöhemmin aateloidun lietolaisen Lund-suvun kantaisä. Bertillin pojanpojat Henrik ja Johan Mårtensson asuivat Karkussa, josta Johan Frisiuksen työkaveri entinen Turun akatemian vouti myöhempi Rauman pormestari Henrik Lund sai ansioistaan haltuunsa Kosken tilan. Veli Johan jopa viljeli Järventaan tilaa vuoden 1667 paikkeilla Johan Frisiuksen jo ostettua tilan.

Tuosta perheestä löytyy tietoa mm. Genos 1991:1 s.15, jos se joltakulta on mennyt ohi.

Ohi on mennyt! En nyt saa oikein kiinni. Ramsayssa on kyllä Lund suku, jonka esi-isä on Bertill, mutta pojanpojat olisiva Grels ja ?Henrik. Samin linkissä Alftan suvussa on tämä oletus, mutta toisaalta Ramsay mainitsee johdannossa, että oletus on uskalias.

Olisiko tästä Lund suvusta jossakin uudenmpi selvitys, jossa tämä polveutuminen olisi osoitettu jotakuinkin aukottomasti.

[Jari Latva-Rasku]

Olisiko tästä Lund suvusta jossakin uudenmpi selvitys, jossa tämä polveutuminen olisi osoitettu jotakuinkin aukottomasti.

Nyt ollaan vieläkin muistinvaraisessa tiedossa. Lund-suvun sukunimeksi haettiin ensin Hästesko-nimeä, mutta nimeksi lopulta hyväksyttiin Liedon ruotsinkielisestä nimestä muodostettu Lund. Tästä tapahtumasta lienee jäänyt muistiinpanoja.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 18.–22.2.1675 f. 36 (qwarn), 40v, Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–24.9.1675 f. 107 (Befallningzmannen Wäl:t Johan Persson Hackz (katso 3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725)) förekom nu och inladhe Senatus Academici skrifft aff den 11 Septembris 1675, Hwaruthinnan honom tillåtes Academiæ Hemmanet i Kåskisby och Carku Sochn, som Sahl: Pastor i Ikalis Mag: Abrahamus effter sin Swåger Borgmestaren Henrich Mårthensson på någon tijdh innehafft, att antaga och dherföre skatta, begärandes han Befallningzman, dett samma hemman honom nu inrymmas måtte; Här till swaradhe Henrich Mårthenssons brodher Johan Mårthensson på Kåskis och sadhe samma hemman wara Bördzrättz hemman. Befall:n sadhe dhet inthet kunna wara, emedan dett wed hållet Arfskiffte Henrich Mårthenssons barn emellan icke bleff skifftat),

[Maisa M]

Päivitetään nyt tuo Sjundby-kuvaus niillä korjauksilla, jotka ovat tulleet esille. Tämä on kaiketi hyvä olla esillä, jos vaikka herättäisi joitakin uusia ajatuksia.

Antti, sinulla on oheisessa sukukaaviossa Bertil Henriksson vedetty yli, miksi? Hän on juuri se Lund-suvun kanta-isä, josta kysyit tuolla aikaisemmin tässä ketjussa. Olav Rundt´in artikkelissa (Genos 1991-1, sivu 10.) Sillä sivulla olevassa Sjundby:n sukukaaviossa on keskivaiheilla Bertil Henriksson ja vieressä lukee: Stamfar för frälsesläkten Lund på Nautela i Lundo.

terv. Maisa M :)

http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=1571&d=1287241051v

[Antti Järvenpää]

Antti, sinulla on oheisessa sukukaaviossa Bertil Henriksson vedetty yli, miksi? Hän on juuri se Lund-suvun kanta-isä, josta kysyit tuolla aikaisemmin tässä ketjussa. Olav Rundt´in artikkelissa (Genos 1991-1, sivu 10.) Sillä sivulla olevassa Sjundby:n sukukaaviossa on keskivaiheilla Bertil Henriksson ja vieressä lukee: Stamfar för frälsesläkten Lund på Nautela i Lundo.

terv. Maisa M :)

http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=1571&d=1287241051v

Bertiliä ei ole vedetty yli, vaan hänen avionsa N.N. Enevaldintyttären kanssa. Rundtin oletus on vain oletus. Viitaus tähän on vastauksessa http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=76207&postcount=670 jossa kysyn onko olemassa jotakin uudempaa tutkimusta, joka osoittaa aukottomasti, että Lund suku on lähtöisin Sjundby suvun Bertil Henrikssonista. Ramsay ei ole uskaltanut tehdä tätä johtopäätöstä, jonka hän mainitsee olevan uskalias.

Toistaiseksi ei siis sellaista näyttöä ole. Rundtin piirroksen merkintä ei riitä, varsinkaan kun sille ei ole esitetty perustetta.

Kysyin tuossa viestissäni, josko sellainen tutkimus olisi jossakin myöhemmässä lähteessä, mutta toistaiseksi kukaan ei ole sellaista esittänyt.

[Sami Lehtonen]

Bertiliä ei ole vedetty yli, vaan hänen avionsa N.N. Enevaldintyttären kanssa. Rundtin oletus on vain oletus. Viitaus tähän on vastauksessa http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=76207&postcount=670 jossa kysyn onko olemassa jotakin uudempaa tutkimusta, joka osoittaa aukottomasti, että Lund suku on lähtöisin Sjundby suvun Bertil Henrikssonista. Ramsay ei ole uskaltanut tehdä tätä johtopäätöstä, jonka hän mainitsee olevan uskalias.

Toistaiseksi ei siis sellaista näyttöä ole. Rundtin piirroksen merkintä ei riitä, varsinkaan kun sille ei ole esitetty perustetta.

Kysyin tuossa viestissäni, josko sellainen tutkimus olisi jossakin myöhemmässä lähteessä, mutta toistaiseksi kukaan ei ole sellaista esittänyt.

Ilmeisesti sellaista ei ole olemassakaan. Nähdäkseni Ramsay on itse asiassa jyrkempikin sen suhteen, onko Lundin kantaisä Bertiliä pidettävä Sjundby-suvun Bertil Henrikinpoikana vai ei.

Jostakin juuri luin, että esteenä Lundin Hästesko-nimelle olisi ollut se, että nimi olisi ollut jo kolmella suvulla (niin millä?) Grels Mårteninpoika Lundin kirjoittautuessa 1634. Hästesko-Fortuna introdusoitiin 1642 nimellä Fortuna. Klas Lindvedinpojista kaksi muuta eli Mårten Klasinpoika ja Lindved Klasinpoika nuorempi aateloitiin 1602, joka suku käyttää nimeä Hästesko af Målagård. Tämä on siis selvästi nuorempi, kuin muun Sjundby-suvun piirissä käytetty Hästesko-nimi; Jakob Henrikinpoika veljineen kun sai konfirmaatiokirjeen 1559.

Tästäkin huolimatta Grels Mårteninpoika Lund käytti sukunsa ritarihuoneelle kirjoittamiseen Erik pommerilaisen rälssikirjettä vuodelta 1412. Kyseistä sukujohtoa Liedon Jöns Jakobinpoikaan ei tunneta.

Miksi ihmeessä Grels Mårteninpoika olisi käyttänyt yli 200 vuotta vanhaa rälssikirjettä, jossa Hästesko-nimeä ei mainita, eikä sen puoleen vaakunaakaan, kun kerran vain 75 vuotta aiemmin Jakob Henrikinpoika oli veljineen (Bertil mukaanlukien) saanut uuden vahvistuskirjeen ja aateliskirjeen vuonna 1561 vaakunakuvauksineen. Tämä jälkimmäinen kirje ei myöskään ole kateissa. Kuva:
http://www.heraldik.se/artiklar/skoldebrev_1.html

Kaikesta päätellen kolme Hästesko-nimeä käyttävää sukua olisivat Hästesko (Jakob Henrikinpoika), Hästesko af Målagård ja Hästesko-Fortuna. Viime mainittu introdusoitiin pelkällä Fortuna-nimellä ja vieläpä 6 vuotta Lundin jälkeen, joten esteenä se ei olisi ollut. Sen sijaan Jakob Henrikinpojan veljen Bertilin pojanpoikana (ja ensimmäisen Hästesko-nimeä käyttäneen suvun edustajana) Grels Mårteninpojalla olisi mielestäni ilman muuta ollut kaikki oikeus nimen käyttöön. Introdusointiin olisi kaiken järjen mukaan myös käytetty isänisän ja tämän veljien saamaa aateliskirjettä. Ei ainakaan vanhempaa kirjettä, jonka sukulinja ei ollut osoitettavissa ilmeisesti tuolloinkaan, koska sitä ei ole ritarihuoneelle kirjattu.

[Antti Järvenpää]

Ilmeisesti sellaista ei ole olemassakaan. Nähdäkseni Ramsay on itse asiassa jyrkempikin sen suhteen, onko Lundin kantaisä Bertiliä pidettävä Sjundby-suvun Bertil Henrikinpoikana vai ei.
....

Oli nyt niin tai näin, niin tuon kaavioni tarkoitus on nähdä Sjundby sukua mahdollisten perintö-oletusten suhteen.

Meillä ei kai ole mitään dokumenttia, jossa Hanssinpojat esiintyisivät Lund suvun yhteydessä, joten en näe toistaiseksi suurempaa syytä pohtia tätä linjaa.

Jos joku olisi oikein kiinostunut kaivamaan tietoa, olisi sellainen vinkki, että kuuleman mukaan Hämeenkyrön kirkontileissä on maininta, että Mårten Henriksson Stodius sai sieltä merkittävän suuret teinirahat. Olisi kiinnostavaa tietää missä tuo maininta on, ja mahtaisiko sen taakse liittyä jotakin lisätietoa.

[Sami Lehtonen]

Oli nyt niin tai näin, niin tuon kaavioni tarkoitus on nähdä Sjundby sukua mahdollisten perintö-oletusten suhteen.

Meillä ei kai ole mitään dokumenttia, jossa Hanssinpojat esiintyisivät Lund suvun yhteydessä, joten en näe toistaiseksi suurempaa syytä pohtia tätä linjaa.

Jos joku olisi oikein kiinostunut kaivamaan tietoa, olisi sellainen vinkki, että kuuleman mukaan Hämeenkyrön kirkontileissä on maininta, että Mårten Henriksson Stodius sai sieltä merkittävän suuret teinirahat. Olisi kiinnostavaa tietää missä tuo maininta on, ja mahtaisiko sen taakse liittyä jotakin lisätietoa.

Ensinmainitun osalta tilanne lienee nyt se, ettei Bertil Henrikinpojasta ole luotettavaa tietoa, kun aiemmin esitetty tieto aviostakin osoittautui pitämättömäksi.

Valitettavasti sen enempää digitaaliarkistossa kuin digiarkistossakaan ei ole Hämeenkyrön tilikirjaa, joka seurakuntatietokannan mukaan alkaa vuodesta 1620.

Edellämainittu tieto teinirahoista voisi esimerkiksi olla seurausta siitä, että Henrik Hansinpojan appiukko turkulainen Mårten Perinpoika Kyrö olisi ollut Hämeenkyröstä kotoisin; Hämeenkyröhän on aito ja alkuperäinen Kyrö. Näin ollen tällä tiedolla tuskin on annettavaa Alftan-juurille.

[Benedictus]

Pappisluettelo - Hämeenkyrö

Kirkkoherrat

Thomas Francisci Keijoij (1539-46)
Gregorius (1551-59)
Martinus Friis (1557 ?)
Henricus Olai (1561-1610)
Abrahamus Henrici (1611-14)
Henric Jacobi Finno (1621-51)
Thuro Theodori (1652-60)
Johannes Thuronius (1660)
Johannes Gregorii Favorinus (1668-72)
Johannes Rubellius (1673-87)
Gregorius Kulhovius (1687-95)
Arvidas Rothovius (1695-1732)
Johan Georgi Taulerus (1732-57)
Arvid Johansson Taulerus (1758-82)
Mikael Polviander (1782-1819)
Fredrik Sacklinius (1822-30)
Erik Johan Friberg (1832-41)
Georg Jakob Forsman (1845-75)
Matias Hellstèn (1877-89)
Johan Henrik Ilvonen (1891-)
Kappalaiset

Ambrosius Marci
Henricus Jacobi
Philippus Laurentii, Ikaalisissa.
Abrahamus Henrici (1600-11)
Gregorius Erici Mojerus (1615-39)
Abrahamus Jacobi (1639)
Thuro Theodori (1640-52)
Hemming Josephi Ollonius (-1661)
Johan Gregorii Favorinus (1661-68)
Abraham Colkonius (1669-1706)

Tuo Stodiuksen teiniraha on sinänsä kiinnostava, sillä vaikka Hämeenkyrö tuntui olevan muutenkin erittäin varakas seurakunta, niin tuskin tuolloin ihan ilman syytä jaeltiin rahaa vieraille teineille. Eli piti olla syy tai suhde.

Tuossa yllä kiinnittää huomiota kaksi nimeä.
Henrikus Olai, josta ei tiedetä sukua, erittäin rikas khr.
Olen spekuloinut, että tytär olisi Valborg Henriksdr Henrik Finnån vaimo.

Henrik kuolee 1610 eli olisiko ollut jakamassa rahaa teinille?

Abraham Henrici 1600-11 kappalainen,1611-14 kirkkoherra.

Ei liene tutkimusten mukaan Henricus Olain poika.

Sukua ei tunneta, mutta olisi varmaankin rahanjakajana.

Kysymys onkin, missä lähteissä on määritelty, ettei Henrik Hanssonilla olisi ollut lasta ensimmäisestä avioliitosta Biretan kanssa, jos tämä nyt on Alftan Henrikin vaimo.

Ajallisesti Abraham Henrici voisi hyvinkin olla Henrik Hanssonin vanhempi poika 1. aviosta. eli Mårtenin serkku.

Israel Alftanuksen Eichman vaimo ei taida olla Henrik Finnån tyttären ja puolisonsa Caspar Eichmanin (Ekman)jälkeläinen?

[Pekka Hiltunen]

Mårten Stodiuksen isovanhemmathan lienevät olleet kauppias Mårten Persson Kyrö ja Valborg Olofsdotter. Teinirahat ovat voineet olla peräisin mahdolliselta isosedältä, Hämeenkyrön kkhra Henricus Olailta. Mahdollinen velipuoli Abrahamus Henrici olisi ehtinyt nauttia kirkkoherran palkkaa vain 4 vuotta (nähtävästi ennen kuolemaansa 1614).
PH

[Sami Lehtonen]

Kysymys onkin, missä lähteissä on määritelty, ettei Henrik Hanssonilla olisi ollut lasta ensimmäisestä avioliitosta Biretan kanssa, jos tämä nyt on Alftan Henrikin vaimo.

Ajallisesti Abraham Henrici voisi hyvinkin olla Henrik Hanssonin vanhempi poika 1. aviosta. eli Mårtenin serkku.

Israel Alftanuksen Eichman vaimo ei taida olla Henrik Finnån tyttären ja puolisonsa Caspar Eichmanin (Ekman)jälkeläinen?

Ainaakaan Stodius-sukua käsittelevä artikkeli Genoksessa:
http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm
ei väitä, että kaikki pojat olisivat olleet toisesta avioliitosta. Sitä vain pidetään todennäköisenä. Nimen perusteella Mårten on ilman muuta toisesta avioliitosta ja jälkeläisten perusteella Erik vaikuttaa häntä nuoremmalta.

Ilmeisestikään aikalaisdokumenteissa ei edellämainittuja teinirahoja lukuun ottamatta ole linkkejä hämeenkyröläisiin sukulaisiin. Itse uskoisin linkin olevan Henrikin toisen vaimon kautta. Sukulaiset ovat ilman muuta olleet varakkaita, mutta eivät välttämättä kirkonisiä.

Israel Alftanuksen vaimo Susanna Philipintytär Eichman oli ns. raamatun Eichmaneja:
http://www.genealogia.fi/genos/16/16_4.htm

On hyvin luultavaa, että raamatun Eichmanit ovat sukua Henrik Finnon vävylle Caspar Eichmanille, mutta minkäänlaisia vihjeitä sukulaisuuden laadusta ei ole. Caspar Eichmania on käsitelty toisaalla forumilla.

[olanyk]

Tuosta Henricus Olaista tuli mieleen olisko hän ollu 50 vuotta hämeenkyrössä tai välillä käynyt Saloisissa 1666.

Toiseksi Jämsän kirkkoherra Henricus Olain poikana pidetään Helsingin kaupungin kirkkoherraa 1592-97 Henricus Henrici Wittingiusta. Suku liittyy Helsingin sen aikaisiin rikkaisiin pormestarisukuihin.

Wittingiuksen jälkeen kirkkoherrana oli Samuel Savonius. Mitä hänestä tiedetään, olihan Ericus Erici opettajana noihin aikoihin.

Olavi

[Bodniemi37]

Wittingiuksen jälkeen kirkkoherrana oli Samuel Savonius. Mitä hänestä tiedetään, olihan Ericus Erici opettajana noihin aikoihin.


Göran Söderlund mainitsee hänet artikkelissaan En släkthärva i Helsinge på 1500-talet. Genos 55(1984), s. 49-59, http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm:

"Krister Eriksson var först rådman och senare borgmästare i Helsingfors; han dog 1634. Hans första hustru Anna Henriksdotter (Jägerhorn) var änka efter Hans van Sanden, död ca 1590. Omkring 1630 gifte Krister om sig med Elisabet Samuelsdotter, änka efter kyrkoherden i Helsingfors Samuel Andreae Savonius. Hon levde som änka på hemmanet i Massby ännu 1644.[55 (http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm#55)]

Krister Erikssons senare gifte var barnlöst, men med Anna Henriksdotter hade han en son Johan Kristersson, som tjänade i flottan och avancerade till skeppslöjtnant. Han övertog efter faderns död stadgehemmanet i Massby och innehade dessutom ett hemman i Härtsby (Sibbo). År 1635 bodde han enligt mantalslängden med sin hustru Anna Nilsdotter på sin svärfars, majoren Nils Dubblares hemman Matbacka i Sibbo. Johan dog 1637, sannolikt barnlös. Hemmanet i Massby innehades ännu 1639 av hans änka och 1640 av hans styvmor. Det övergick sedan i ätten Blåfields ägo.[56 (http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm#56)] Johan Kristerssons änka Anna Nilsdotter var 1642 omgift med lagläsaren Hans Mårtensson (Brenner) i hans andra gifte."

Verkkosivuilta http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/12_kouluhistoriaa/01_opetus_ennen_kansakoulua on luettavissa, että Samuel Savonius oli Mikkelin kirkkoherran Andreas Sigfridin poika.

Terveisin,

[Maisa M]

Pappisluettelo - Hämeenkyrö

Kirkkoherrat

Thomas Francisci Keijoij (1539-46)
Gregorius (1551-59)
Martinus Friis (1557 ?)
Henricus Olai (1561-1610)
Abrahamus Henrici (1611-14)
Henric Jacobi Finno (1621-51)
Thuro Theodori (1652-60)
Johannes Thuronius (1660)
Johannes Gregorii Favorinus (1668-72)
Johannes Rubellius (1673-87)
Gregorius Kulhovius (1687-95)
Arvidas Rothovius (1695-1732)
Johan Georgi Taulerus (1732-57)
Arvid Johansson Taulerus (1758-82)
Mikael Polviander (1782-1819)
Fredrik Sacklinius (1822-30)
Erik Johan Friberg (1832-41)
Georg Jakob Forsman (1845-75)
Matias Hellstèn (1877-89)
Johan Henrik Ilvonen (1891-)
Kappalaiset

Ambrosius Marci
Henricus Jacobi
Philippus Laurentii, Ikaalisissa.
Abrahamus Henrici (1600-11)
Gregorius Erici Mojerus (1615-39)
Abrahamus Jacobi (1639)
Thuro Theodori (1640-52)
Hemming Josephi Ollonius (-1661)
Johan Gregorii Favorinus (1661-68)
Abraham Colkonius (1669-1706)

---

Tuossa yllä kiinnittää huomiota kaksi nimeä.
Henrikus Olai, josta ei tiedetä sukua, erittäin rikas khr.
Olen spekuloinut, että tytär olisi Valborg Henriksdr Henrik Finnån vaimo.

Henrik kuolee 1610 eli olisiko ollut jakamassa rahaa teinille?

Abraham Henrici 1600-11 kappalainen,1611-14 kirkkoherra.

Ei liene tutkimusten mukaan Henricus Olain poika.

Sukua ei tunneta, mutta olisi varmaankin rahanjakajana.

Kysymys onkin, missä lähteissä on määritelty, ettei Henrik Hanssonilla olisi ollut lasta ensimmäisestä avioliitosta Biretan kanssa, jos tämä nyt on Alftan Henrikin vaimo.

Ajallisesti Abraham Henrici voisi hyvinkin olla Henrik Hanssonin vanhempi poika 1. aviosta. eli Mårtenin serkku.
------------------
Israel Alftanuksen Eichman vaimo ei taida olla Henrik Finnån tyttären ja Abraham Henrici 1600-11 kappalainen oli kyllä Hnric puolisonsa Caspar Eichmanin (Ekman)jälkeläinen?

Hämeenkyrön Historia I:n mukaan Abrahamus Henrici (1611-1614) oli kyllä Henrik Olain, ed. kirkkoherran poika! (Hämeenkyrön Historia I, s.350) Eikä siis ilmeisesti Henrik Hansson Stodiuksen poika Turusta. - Henrik Olaista sanotaan, että hän oli luultavasti Tyrvään kirkkoherran Kasper Olavinpojan veli, sillä kuitatessaan saataviaan hän erään kerran mainitsi pyytävänsä veljeään herra Kasperia panemaan sinettinsä asiakirjan alle, koska hänen oma sinettinsä ei ollut tuolloin (1567) saatavilla. Henrik Olavinpoikaa seurasi virassa aikanaan hänen oma poikansa, siis Abraham Henrikinpoika ja hänestä polveutui tunnettu Thuroniuksen pappis- ja sivistyssuku. Abraham oli kappalainen 1600-1610, jolloin viljeli Hämeenkyrössä Kuotilan Kuukkaa ja Tuokkolan Naskia. Kirkkoherra 1611-1614. 1. vaimo Riitta Martintytär Wessel, ratsumiehen tytär Tyrvään Rautajoelta ja 2. vaimo Riitta Eerikintytär, k. Hämeenkyrössä 1653.

Viimeiseen lauseeseesi sanoisin, että ilmeisesti tässä on kaksi Kasperia sekoitettu toisiinsa, Tyrvään kirkkoherra Kasper Olavinpoika ja Kasper Eichman!

terv. Maisa M

[Sami Lehtonen]

Viimeiseen lauseeseesi sanoisin, että ilmeisesti tässä on kaksi Kasperia sekoitettu toisiinsa, Tyrvään kirkkoherra Kasper Olavinpoika ja Kasper Eichman!

terv. Maisa M

Lainaamasi teksti oli tuon viimeisen rivin kohdalta sekaisin. Ei Benedictus ollut sekoittanut noita Caspereita keskenään - hän vain pohti, oliko Israel Alftanuksen Eichman-sukuinen puoliso Casper Eichmanin jälkeläistöä, johon vastasin ettei ole.

Abrahamus Henriciä ei tarvitse sovitella Henrin Hansinpojan jälkeläistöön, jos lähdemme oletuksesta, että teinirahojen syy ja alkulähde on Henrikin appivanhempien linkit Hämeenkyrön, jota myös nimi Kyrö indikoi. Valborg Olofintytär voisi hyvinkin olla Henricus Olain sisar, mutta myös muut sukulaisuussuhteet ovat toki mahdollisia.

[Benedictus]

Pappisluettelo - Tyrvää

Kirkkoherrat

Jacobus Kuris (1520)
Matthias Canuti (1553-64)
Mårten Olai (1564-73)
Benedictus Erici (1574-78)
Ericus de Kalliala (1579)
Casparus Olaui eli Caspar Oluffsson (1580-1600)
Josephus Matthiæ (1600-21)
Josephus Caspari (1626-56)
Abrahamus Josephi Tyrvenius (1657)
Thomas Bartholdi Rajalenius (1665-88)
Olaus Samuelis Haartman (1688-95)
Johan Rungius (1696)
Johannes Thomæ Wegelius (1697-1725)

Kappalaiset

Eschillus Clementis (1576)
Laurentius Olavi (1593-1608)
Josephus Caspari (1608-26)
Severinus Josephi (1628-30)

Tuossa taulussa tulee eteen mielenkiintoinen asia.
Casparus Olain jälkeen khr:na on Josephus Mathiae, jonka poika Severinus eli Söfring oli kappalainen, jonka 1. puoliso oli Turun pormestari Mårten Sigfridin vaimon sisar, 2. vaimo oli Mårten Sigfridin tytär Susanna eli Kangasalan khr Johannes Frisiuksen 1. vaimon sisar.

Susannan omisti Järventaan ratsutilan Karkussa ym. lisää tietoa voi kaivaa Astrenius ketjusta.

Kysymys onkin miten selittyy tuo yhteys?

Maisa oikeastaan antoi arvokkaan vinkin, kiitos.

Tyrvään khr Casparus Olain tytär voisi olla seuraajan Josephus Mathiaen vaimo. Jolloin Severinuksen vaimot ovat samaa sukua kuin hänkin, jos ajatellaan, että Valborg Olofsdr on Casparin ja Henricin sisko.

Isoin kysymys tällöin olisikin, kuka on tuo Olof?
Millainen mahtoi olla Casparin sinetti, Henrikin on tyylitelty H.

[Antti Järvenpää]

Tuohon teinirahaan liityvä kirjaus pitäisi löytyä rullalta JK655 sivulta 19. Jos nyt jollakin sattuu tuo mf-rulla olemaan jostakin syystä käsillä, niin siitä voisi ottaa kuvan eli kopion.

Sitten Suomea koskevissa kuninkaallisissa kirjeissä 1540-1634 (483a) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719273 Juhana III näyttää olevan linnakirjurin asialla ja kovistelee 3.8.-92 vouti Hans Hoffmannia, kun kirjuri Henrik Hanssonille Turun linnasta on jäänyt maksamatta vaaterahat ja palkka kolmelta vuodelta. Tuossa käytetään mainittavan vaimon isäpuolikin.

Tässä voisi olla tulkintaharjoitusten paikka, jos kohta tuosta löytyisi muutakin oleellista.

[TapioV]

Tuohon teinirahaan liityvä kirjaus pitäisi löytyä rullalta JK655 sivulta 19. Jos nyt jollakin sattuu tuo mf-rulla olemaan jostakin syystä käsillä, niin siitä voisi ottaa kuvan eli kopion.

Sitten Suomea koskevissa kuninkaallisissa kirjeissä 1540-1634 (483a) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719273 Juhana III näyttää olevan linnakirjurin asialla ja kovistelee 3.8.-92 vouti Hans Hoffmannia, kun kirjuri Henrik Hanssonille Turun linnasta on jäänyt maksamatta vaaterahat ja palkka kolmelta vuodelta. Tuossa käytetään mainittavan vaimon isäpuolikin.

Tässä voisi olla tulkintaharjoitusten paikka, jos kohta tuosta löytyisi muutakin oleellista.

Nyt siis etsimään Nils Torkilssonia ja hänen omistustaan Ruskossa 1590-luvulla. Sieltä siis pitäisi löytyä Henrik Hansinpojan vaimon äidinperintö edellisltä vuosikymmeniltä ja siis isänkin nimi. Kuka käy SAY:ta läpi?
T.V.

[Juha]

Nilsiä löytyis täältä vuonna 1585-1595 - muuta en katsonut

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1519059


Juha

[Antti Järvenpää]

Ruskon Mäkikylä talossa ennen Nils Torkilssonia on ollut 1540-luvulta asti Jacob Larss. Walli.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1518864

Makikylässä näkyy myös Peder Tavast

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1518916

Mäkikylässä läänitetty Lars Larssonille 1 talo

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1519060

Hustru Brita sahl. Lars Larssons 1580

Nisl Torkilsson 1585

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1519281

Matts Sigfridsson 1604-5 pitää yhtä taloa. Onko Mårten Sigfridssonin veli?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1519376

1633 Nils Torkilsson ja Mårten Sigfridsson Åbo borgar.

Osakohan joku päätellä tuosta, kuka kukin on ja mitkä sukusuhteet?

Taivassalon Tammiston ja Friisilän nimistössä samaa, lienevätkö silti samoja?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379850

[Benedictus]

Jari Latva-Rasku (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=104833)



Tässä vielä ote Turun akatemian konsistorin pöytäkirjasta, jossa pormestari Mårten Sigfridsson mainitaan tulevan rehtorin, eli Mårten Stodiuksen sukulaiseksi, eli frendeksi:

6—12 Maj 1646.

Den 8 Maij taalttes in Consistorio om Rectoris convivio,
att thet skulle hoUas efffcer förra ordning, giord den 11 Jun.
1642, allenast till&tes denne gångon såsom extraordinarie der
till kalla twenne vthaff assessoreme. Mag. Rolambium och
Johan Hendersson, futuri Rectoris frende Mårth. Sigfredsson
Bårgm., hans landsmän och gode wenner Johan Hansson Bårgm.,
och bårgare Larss Rådhman, såsom och naboo Elias Book-
hoUare.

Mielenkiintoista on, mitä tarkoitetaan sanalla landsmän, eli maanmiehet? Yksi arvaus on, että suomalaiset olivat Turussa vallanpitäjinä niin harvinaisia, että se piti erikseen mainita... Toinen epäselvä yhteys on, tarkoitetaanko maanmiehillä ja hyvillä ystävillä Mårten Stodiuksen vai Mårten Sigfridssonin maanmiehiä. Kumpikin oli ilmeisesti syntynyt samoihin aikoihin Turussa.

Tuossa eräs kummastelun aihe liittyen Mårten Stodiukseen.

[TapioV]

Voi kun harmittaa, että vastaukseni Benedictukselle häipyi bittimaailmaan, kun sen kirjoittaminen kesti niin pitkään. Ei kannata siis olla perusteellinen! Olkoon.
T.V.

[Jari Latva-Rasku]

Makikylässä näkyy myös Peder Tavast

Mäkikylässä läänitetty Lars Larssonille 1 talo

Hustru Brita sahl. Lars Larssons 1580

Nisl Torkilsson 1585

Matts Sigfridsson 1604-5 pitää yhtä taloa. Onko Mårten Sigfridssonin veli?

1633 Nils Torkilsson ja Mårten Sigfridsson Åbo borgar.

Osakohan joku päätellä tuosta, kuka kukin on ja mitkä sukusuhteet?

Taivassalon Tammiston ja Friisilän nimistössä samaa, lienevätkö silti samoja?

Olisi mielenkiintoista tietää, voisiko Ruskon Mäkikylässä 1580-luvulla mainittu Nils Torkilsson olla sama kuin Henrik Hanssonin toisen puolison Elisabet Mårtensdotter Kyrön toinen puoliso pormestari Nils Torkilsson? Toisaalta tuntuisi hieman vähemmän todennäköiseltä, että Mäkikylässä vuonna 1633 mainitut Turun porvarit Mårten Sigfridsson ja Nils Torkilsson voisivat olla samat kuin samannimiset pormestarit, vaikka 1580-luvulla mainittu Nils Torkilsson voisi silloin lähennellä 80-vuotispäiväänsä.

Rundtin mukaan veljekset Mårten ja Mats Sigfridsson olivat syntyneet 1590-luvulla. Mats Sigfridsson mainitaan isänsä jälkeen Tyrvään Ritalassa 1610-luvun puolivälissä, mikä sopisi 1590-luvun alussa syntyneelle. Ruskon Mäkikylässä 1600-alussa mainitut Mats ja Mårten Sigfridsson voisivat olla eri henkilöitä kuin kamreerin poikia ellei sitten heitä olisi merkitty tilalle tuntemattomista omistuksellisista syistä.

Mielenkiintoinen henkilö on Lars Larsson, jolle Mäkikylä oli annettu kuninkaan määräyksellä vuonna 1569 ja sitten hänen leskelleen vuonna 1578. Tällaisen henkilön henkilollisyys voisi paljastua suhteellisen kivuttomasti.

Kun ajatellaan Mårten Sigfridssonin ja Nils Torkilssonin esiintymistä yhdessä Mäkikylässä, yhteyttä Henrik Hanssonin perheeseen, pormestarinvirkoja, Henrik Hanssonin aikuisikää jo 1560-luvulla, mieleen tulee, että on mahdollista, että Mårten ja Mats Sigfridsson mahtuisivat olemaan kamreerin Sigfrid Sigfridssonin poikia mahdollisesta avioliitosta Henrik Hanssonin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Biretan/Britan tyttären? Annan kanssa.

Rundt mainitsee Sigfrid Sigfridssonin uran alusta:

Sigfrid Sigfridsson var första underskrivare i Masku och Vemo härad 1583-1587 och kammarskrivare på Åbo slott 1587-1601, möjligen med något avbrott på 1590-talet.1 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#1) Han blev utnämnd till kamrerare av hertig Karl, av allt att döma då denne från december 1601 till februari 1602 vistades i Åbo. Efter att ha besegrat sin brorson Sigismunds anhängare i Finland försökte hertigen stärka sin auktoritet i landet och få bättre kontroll över dess förvaltning. I samband därmed fick ståthållaren på Åbo slott och hans stab, med kamreraren i spetsen, större ansvar och ökade befogenheter, som i vissa avseenden berörde också de övriga slottslänen.2 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#2) Ståthållare i Åbo var då Tönne Jöransson till Högsjögård.

Joka tapauksessa Mäkikylässä esiintyvä Lars Larsson on mielenkiintoa herättävä henkilö, jos hänellä vaikka olisi yhteys esimerkiksi Henrik Hanssonin ensimmäiseen puolisoon.

[Benedictus]

Lainaus sivu 24:
Lasse Larsson oli Juhanan luottomies, vouti ja kihlak.tuomari. Hän sai läänityksiä. Hänen vaimonsa oli tuomiorovasti Hans Petrin tytär Brita. (Genos 1980:85) Hän ei mitenkään liity Brinkkalan sukuun. Alftanuksia on turhaa yrittää liittää Brinkkalan sukuun. Pelkkien nimien perusteella ei pidä tehdä sukujohtoja.
T.V.
Mielenkiintoinen lisä on Biskopsböle alue, joka on niittyalueita, jotka kuuluivat Turun linnan Heikkilän latokartanon alaisuuteen.
Mainitaan wihd jufva gods.

1575 mainitaan Lars Larsson t. underpant Biskopsböle
1578 Lasse Larsson hustru underpant
1584 hustru Berita sal. Lars Larsson haft till underpant.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363234

Kummallisia kiemuroita nuo omistukset!

Pohdinkin olisiko mahdollista, että tuo Leski Bireta on sama kuin Henrik Hanssonin kuollut vaimo 5 lapsensa kanssa, koska 1578 Lars Larsson hustru underpant, meinaa, että Lasse on kuollut jo aiemmin.
Tuolloin Henrikillä aikaa tehdä lapsia Biretalle.

http://www.genealogia.fi/genos/51/51_73.htm

[TapioV]

Olisi mielenkiintoista tietää, voisiko Ruskon Mäkikylässä 1580-luvulla mainittu Nils Torkilsson olla sama kuin Henrik Hanssonin toisen puolison Elisabet Mårtensdotter Kyrön toinen puoliso pormestari Nils Torkilsson? Toisaalta tuntuisi hieman vähemmän todennäköiseltä, että Mäkikylässä vuonna 1633 mainitut Turun porvarit Mårten Sigfridsson ja Nils Torkilsson voisivat olla samat kuin samannimiset pormestarit, vaikka 1580-luvulla mainittu Nils Torkilsson voisi silloin lähennellä 80-vuotispäiväänsä.

Rundtin mukaan veljekset Mårten ja Mats Sigfridsson olivat syntyneet 1590-luvulla. Mats Sigfridsson mainitaan isänsä jälkeen Tyrvään Ritalassa 1610-luvun puolivälissä, mikä sopisi 1590-luvun alussa syntyneelle. Ruskon Mäkikylässä 1600-alussa mainitut Mats ja Mårten Sigfridsson voisivat olla eri henkilöitä kuin kamreerin poikia ellei sitten heitä olisi merkitty tilalle tuntemattomista omistuksellisista syistä.

Mielenkiintoinen henkilö on Lars Larsson, jolle Mäkikylä oli annettu kuninkaan määräyksellä vuonna 1569 ja sitten hänen leskelleen vuonna 1578. Tällaisen henkilön henkilollisyys voisi paljastua suhteellisen kivuttomasti.

Kun ajatellaan Mårten Sigfridssonin ja Nils Torkilssonin esiintymistä yhdessä Mäkikylässä, yhteyttä Henrik Hanssonin perheeseen, pormestarinvirkoja, Henrik Hanssonin aikuisikää jo 1560-luvulla, mieleen tulee, että on mahdollista, että Mårten ja Mats Sigfridsson mahtuisivat olemaan kamreerin Sigfrid Sigfridssonin poikia mahdollisesta avioliitosta Henrik Hanssonin ja hänen ensimmäisen puolisonsa Biretan/Britan tyttären? Annan kanssa.

Rundt mainitsee Sigfrid Sigfridssonin uran alusta:

Sigfrid Sigfridsson var första underskrivare i Masku och Vemo härad 1583-1587 och kammarskrivare på Åbo slott 1587-1601, möjligen med något avbrott på 1590-talet.1 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#1) Han blev utnämnd till kamrerare av hertig Karl, av allt att döma då denne från december 1601 till februari 1602 vistades i Åbo. Efter att ha besegrat sin brorson Sigismunds anhängare i Finland försökte hertigen stärka sin auktoritet i landet och få bättre kontroll över dess förvaltning. I samband därmed fick ståthållaren på Åbo slott och hans stab, med kamreraren i spetsen, större ansvar och ökade befogenheter, som i vissa avseenden berörde också de övriga slottslänen.2 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#2) Ståthållare i Åbo var då Tönne Jöransson till Högsjögård.

Joka tapauksessa Mäkikylässä esiintyvä Lars Larsson on mielenkiintoa herättävä henkilö, jos hänellä vaikka olisi yhteys esimerkiksi Henrik
Hanssonin ensimmäiseen puolisoon.

Yritin eilen vastata, että Lasse Larsson oli tuomiorovasti Hans Petrin vävy. Tuomiorovasti hankki Ruskosta Monittulan ja sai sille osittaisen verovapauden. Hänen tyttärensä Birita sai kuninkaalta vahvistuksen omistukselleen. Hänen toinen miehensä vouti ja kihlakunnantuomari Lasse Larsson sai sen läänityksenä. Tuomiorovasti lapsilta ei jäänyt rintaperillisiä. Siksi tila läänitettiin uudelleen.
T.V.

[Antti Järvenpää]

....

Sitten Suomea koskevissa kuninkaallisissa kirjeissä 1540-1634 (483a) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719273 Juhana III näyttää olevan linnakirjurin asialla ja kovistelee 3.8.-92 vouti Hans Hoffmannia, kun kirjuri Henrik Hanssonille Turun linnasta on jäänyt maksamatta vaaterahat ja palkka kolmelta vuodelta. Tuossa käytetään mainittavan vaimon isäpuolikin.

Tässä voisi olla tulkintaharjoitusten paikka, jos kohta tuosta löytyisi muutakin oleellista.

Täytyy koittaa aina yrittää itsekin tehdä tulkkausta näistä vanhoista dokumenteista, vaikka taidot ovat valovuoden päässä listan taitajien taidoista. Ei voi kuin ihailla heitä, jotka dokumenttia katsomalla saavat keskeisen sanoman esille.

Itselläni nämä ottavat aikaa, ja siitäkin huolimatta jää aina jotakin epäselväksi ja jotain väärin tulkituksi. Laitan nyt kuitenkin oman tulkkaukseni tuosta em. dokumentista esille, jos vaikkapa joku täydentäisi ja korjaisi.

Efter thet Hans Hofman thenne -wor tiennare och schrifuare
På abo Slott Henrich Hannson icke hafuer på Trij års
tijdh bekommidh wth sin Lönn wdi Cläde och Penningar Tef-
slickas wdi ths Spann:ll som wij honom wthi hans lijffs
tijd mds wårtt öpne wnderschrifue bref åhrlig:n undt af
Efterlatidh hafwe, efwr som här J wår konung k - - - -
Camnär bewistar, derföre behale wij tigh här medh
att thu efter som rådh och - - - - der till finnas k - - slott
honom tilfrids anting:n med wthlagerne af Rentten wtaf
ths hiemann hans hustrues stiufader Nils Torckilss:n
ägar i Rusko Capell gield, eller och -lliest halft medan
han af för:de Liönn för uthan haf:r mhre till att kråfittie
för ths han af sins barnes möder och andre Barne Penniger
till abo slotts Nödtorfttige wthgifuer förstr - -ht och lantt
so och till lånes tagidt och för bittalningen J borgarn
gåått haf:r här wdinan gör thu ths wår willie är
och wort tigh af rette Sch:tt på Konungh öö then 3
Augusti Anno -92

[Jari Latva-Rasku]

Rentten wtaf ths hiemann hans hustrues stiufader Nils Torckilss:n ägar i Rusko Capell gield, ... then Augusti Anno -92

Puitu pelto on täynnä olkia. Tämä oljenkorsi erottuu muiden joukosta. Olisi käsittämätöntä, että pormestari Nils Torkilsson olisi Henrik Hanssonin toisen puolison Elisabet Kyrön isäpuoli ja Henrik Hanssonin kuoltua myös puoliso. Olisiko mahdollista, että Nils Torkilsson olisi ollut Henrik Hanssonin jo aikaisemmin kuolleen ensimmäisen puolison Biretan suhteellisen nuori isäpuoli ja silti toisen puolison suhteellisen vanha toinen puoliso?

Nils Torkilsson mainitaan Mäkikylässä ensimmäisen kerran jo vuonna 1585. Siksi olisi houkuttavaa liittää hänet Lars Larssonin lesken puolisoksi, mikä lienee Nils Torkilssonin iän puolesta mahdollista, mutta muuten epätodennäköistä:

Tapio V. ... Lasse Larsson oli tuomiorovasti Hans Petrin vävy. Tuomiorovasti hankki Ruskosta Monittulan ja sai sille osittaisen verovapauden. Hänen tyttärensä Birita sai kuninkaalta vahvistuksen omistukselleen. Hänen toinen miehensä vouti ja kihlakunnantuomari Lasse Larsson sai sen läänityksenä. Tuomiorovasti lapsilta ei jäänyt rintaperillisiä. Siksi tila läänitettiin uudelleen.

Jos ajatellaan oikein monimutkaisesti...

Olisiko mahdollista, että Lars Larssonilla olisi ollut tytär Bireta aikaisemmasta avioliitosta? Mäkikylän omistusta olisi siirtynyt pitkään eläneelle Nils Torkilssonille hänen avioiduttuaan tuomiorovasti Hans Petrin tyttären Biritan/Britan kolmanteen, lapsettomaan, avioliittoon. Nilsistä olisi tullut Biretan äitipuolen puoliso, eli isäpuoli, ja Mäkikylä olisi periytynyt Lars Larsonilta.

Niin Ericus Ericillä kuin Mårten Stodiuksella oli vahva yhteys Turun kirkollisiin piireihin. Tuntuisi oudolta, että he olisivat pelkästään osaamisensa avulla saaneet virkansa.

[Jari Latva-Rasku]

han af sins barnes möder och andre Barne Penniger till abo slotts Nödtorfttige wthgifuer förstr

Näyttäisi, että Henrik Hanssonin lasten äitien ja muiden lasten rahoista ensin annettaisiin Turun linnan puutteessa oleville?

Tämän voisi tulkita, että Henrik Hanssonilla on ollut lapsia kummastakin avioliitostaan ja lisäksi muita lapsia vaikkapa vaimojensa muista avioliitoista.

Tällainen mahdollistaisi muutaman monimutkaisen sukulaisuussuhteen lisää.

[Antti Järvenpää]

Puitu pelto on täynnä olkia. Tämä oljenkorsi erottuu muiden joukosta. Olisi käsittämätöntä, että pormestari Nils Torkilsson olisi Henrik Hanssonin toisen puolison Elisabet Kyrön isäpuoli ja Henrik Hanssonin kuoltua myös puoliso. Olisiko mahdollista, että Nils Torkilsson olisi ollut Henrik Hanssonin jo aikaisemmin kuolleen ensimmäisen puolison Biretan suhteellisen nuori isäpuoli ja silti toisen puolison suhteellisen vanha toinen puoliso?

Nils Torkilsson mainitaan Mäkikylässä ensimmäisen kerran jo vuonna 1585. Siksi olisi houkuttavaa liittää hänet Lars Larssonin lesken puolisoksi, mikä lienee Nils Torkilssonin iän puolesta mahdollista, mutta muuten epätodennäköistä:

Tapio V. ... Lasse Larsson oli tuomiorovasti Hans Petrin vävy. Tuomiorovasti hankki Ruskosta Monittulan ja sai sille osittaisen verovapauden. Hänen tyttärensä Birita sai kuninkaalta vahvistuksen omistukselleen. Hänen toinen miehensä vouti ja kihlakunnantuomari Lasse Larsson sai sen läänityksenä. Tuomiorovasti lapsilta ei jäänyt rintaperillisiä. Siksi tila läänitettiin uudelleen.

Jos ajatellaan oikein monimutkaisesti...

Olisiko mahdollista, että Lars Larssonilla olisi ollut tytär Bireta aikaisemmasta avioliitosta? Mäkikylän omistusta olisi siirtynyt pitkään eläneelle Nils Torkilssonille hänen avioiduttuaan tuomiorovasti Hans Petrin tyttären Biritan/Britan kolmanteen, lapsettomaan, avioliittoon. Nilsistä olisi tullut Biretan äitipuolen puoliso, eli isäpuoli, ja Mäkikylä olisi periytynyt Lars Larsonilta.

Niin Ericus Ericillä kuin Mårten Stodiuksella oli vahva yhteys Turun kirkollisiin piireihin. Tuntuisi oudolta, että he olisivat pelkästään osaamisensa avulla saaneet virkansa.

Mäkikylässä on ollut useampi talo. Olen tässä ihmetellyt, mistä tämä Lasse Lassenpoika tuli, sillä Nils Torkilssonin talossa edeltäjänä oli 1540-luvulta asti Jacob Larss. Walli.

Lasse Lassenpoika varmaankin oli jossakin Mäkikylän talossa, mutta juuri nyt on KA:n digiarkisto alhaalla, joten asiaa ei pääse tarkastamaan. Joka tapauksessa hän ei esiintynyt siinä talossa, jossa myöhemmin oli Nils Torkilsson. Saman kylän talojen omistuksen tausta toki voi olla yhteinen, mutta mahdollista on myös se, että talojen omistajilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Kun katsoin tuon Jaakko Lassenpoika Wallin, oli samassa talosssa väliaikaisesti muitakin nimiä, ja se ohjasi minut katsomaan papeista Wallius sukuisia. Minulle jäi jotenkin sellainen etiäinen, että jos kohta jollakin on juuria Wallius sukuisissa papeissa, niin tätä Ruskon Mäkikylää kannattaisi tutkia.

[Benedictus]

Spekulointi on aina innostavaa. Siksipä seuraava.

Tuomiorovasti Hans Petri 2 vaimoa. Hans Kuolee 1547
-N.N.
-Malin xdr

Nils Torkilsson Henrik Hanssonin vaimon isäpuoli

1.Siispä puhutaankin entisestä vaimosta Birita Hansdr:sta.
-Nils Torkilsson ja vaimonsa Malin, Hans Petrin leski.

Elisabeth Mårtensson Kyrö nai leski Nils Torkilssonin vanhoilla päivillään Henrikin kuoltua.

2. Elisabeth Mårtensdr:n äiti Valborg Olofsdr nai pormestari Nils Torkilssonin Mårten Kyrön kuoltua,
-Elisabeth nai äitinsä lesken jäätyään leskeksi.

Tuo yllä ei taida onnistua tuon ajan moraaliopin mukaan. Tytär ei voi naida äitinsä miestä.

Eli ykkösvaihtoehto on toimiva.

Eräs huomio.
Latva-Raskun ajatus, että Sigfridus Sigfridssonin vaimo Anna Henriksdr olisi Henrik Hanssonin tytär olisi pätevä selitys sukusuhteille.

Lisä huomiona. Mårten Sigfidsson myi Ritarilan Anders Pacchaleniukselle, jonka äiti oli Brita Nilsdr.
Herää ajatus, että voisi ajallisesti hyvinkin olla Nils Torkilssonin ja Malinin tytär.

Andersin veljen Per Pacchaleniuksen vaimo oli Kirstin Eriksdr. vihitty 1650 .
Ajallisesti ei voine olla Mårten Sigfridssonin vaimon Brita Erisdr:n sisko

Toisaalta ei kai tiedetä kuka tuo Erik oli.

[Benedictus]

Eräs seikka pohdituttaa.

Mårten Stodius mainitaan pormestari Mårten Sigfridssonin frändena.

Miksi ei mainita sukusuhdetta, mikä yleeensä tuolloin oli tapana.

Mårtenin vaimo oli Brita Eriksdr.

Mårtenilla oli veli Erik Henrik Stodius, Turun porvari.

Jos Erik oli Biretan poika niin hänen olisi hyvinkin voinut olla tytär Brita äidin mukaan, joka oli Mårtenin vaimona.

Astrenius ketjun puolella pohdin tuota vaihtoehtoa, että Erikillä olisi myös poika Isak Eriksson, Juliana Månsdr Palmin puoliso.

Erikillä mainitaan vaimo Juliana yomatrikkelissa. Tiedetäänkö Erikistä tai vaimosta, vaimoista mitään muuta.

Toisaalta Erikin tytär voisi hyvinkin olla tuo Packalan emäntä Kirstin Ertiksdr Per Pacchaleniuksen vaimo.
Ainakin poika Ericus Erici Stodius oli syntynyt noin 1640, koska on yo 1658.

Tuo selittäisi sen, jos Isak on myös Erikin poika, ettei Pacchaleniusten ja Astreniusten välillä ollut aviosuhteita sukupolviin, mikä on kummastuttanut Karkun ahtaita naimapiirejä ajatellen.

[Maisa M]

Lainaus sivu 24:
Lasse Larsson oli Juhanan luottomies, vouti ja kihlak.tuomari. Hän sai läänityksiä. Hänen vaimonsa oli tuomiorovasti Hans Petrin tytär Brita. (Genos 1980:85) Hän ei mitenkään liity Brinkkalan sukuun. Alftanuksia on turhaa yrittää liittää Brinkkalan sukuun. Pelkkien nimien perusteella ei pidä tehdä sukujohtoja.
T.V.
Mielenkiintoinen lisä on Biskopsböle alue, joka on niittyalueita, jotka kuuluivat Turun linnan Heikkilän latokartanon alaisuuteen.
Mainitaan wihd jufva gods.

1575 mainitaan Lars Larsson t. underpant Biskopsböle
1578 Lasse Larsson hustru underpant
1584 hustru Berita sal. Lars Larsson haft till underpant.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363234

Kummallisia kiemuroita nuo omistukset!

Pohdinkin olisiko mahdollista, että tuo Leski Bireta on sama kuin Henrik Hanssonin kuollut vaimo 5 lapsensa kanssa, koska 1578 Lars Larsson hustru underpant, meinaa, että Lasse on kuollut jo aiemmin.
Tuolloin Henrikillä aikaa tehdä lapsia Biretalle.

http://www.genealogia.fi/genos/51/51_73.htm
Lainaus:
Tapio Vähäkangas (Genos 51 (1980), s. 73-87:
J. W. Ruuthin mielestä Henrik Hannunpoika on ollut naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen Britan kanssa, joka kuoli 23.3.1589 ja haudattiin viiden lapsensa kanssa Turun tuomiokirkon lattian alle (Ruuth, s. 16), mutta hänen miehensä Henrik Hannunpoika oli se linnankirjuri, joka tunnetaan vuodelta 1590 ja jonka sinettikuviona oli Särkilahtien vaakuna (J. W. Ruuth, Suomen rälssimiesten sineteistä, HArk 11, s. 337, sinetti 279). Kumma, ettei Ruuth ole tätä huomannut. Lehtori sen sijaan on selvästi ollut naimaton mies.
Hans Petrin suku siis sammui v. 1582 kuolleeseen Henrik Hannunpoikaan.

Tuossa lainauksessa Tapio Vähäkangas sanoo Henrik Hannunpojan olleen naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen Britan kanssa, joka kuoli 23.3.1589 ja haudattiin viiden lapsensa kanssa Turun tuomiokirkkoon. Hänhän on juuri sama Bireta, Henrik Hanssonin 1. vaimo, jonka suvusta ei ole tässä ketjussa mitään aikaisemmin mainittu. Kuka mahtoi olla hänen isänsä Särkilahden suvusta? Bireta ja Brita ovat siis saman nimen eri muotoja.

terv. Maisa M

[Sami Lehtonen]

Lainaus:
Tapio Vähäkangas (Genos 51 (1980), s. 73-87:
J. W. Ruuthin mielestä Henrik Hannunpoika on ollut naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen Britan kanssa, joka kuoli 23.3.1589 ja haudattiin viiden lapsensa kanssa Turun tuomiokirkon lattian alle (Ruuth, s. 16), mutta hänen miehensä Henrik Hannunpoika oli se linnankirjuri, joka tunnetaan vuodelta 1590 ja jonka sinettikuviona oli Särkilahtien vaakuna (J. W. Ruuth, Suomen rälssimiesten sineteistä, HArk 11, s. 337, sinetti 279). Kumma, ettei Ruuth ole tätä huomannut. Lehtori sen sijaan on selvästi ollut naimaton mies.
Hans Petrin suku siis sammui v. 1582 kuolleeseen Henrik Hannunpoikaan.

Tuossa lainauksessa Tapio Vähäkangas sanoo Henrik Hannunpojan olleen naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen Britan kanssa, joka kuoli 23.3.1589 ja haudattiin viiden lapsensa kanssa Turun tuomiokirkkoon. Hänhän on juuri sama Bireta, Henrik Hanssonin 1. vaimo, jonka suvusta ei ole tässä ketjussa mitään aikaisemmin mainittu. Kuka mahtoi olla hänen isänsä Särkilahden suvusta? Bireta ja Brita ovat siis saman nimen eri muotoja.

terv. Maisa M

Sittemmin on tilanne sikäli muuttunut, ettei tähti ja risti -sinettiä käyttäneitä henkilöitä enää automaattisesti pidetä Särkilahti-suvun edustajina. Tapio Vähäkangas on esittänyt varsin uskottavan selityksen kuvion syntymisen puumerkistä ja että kyseisiä symboleja olisivat käyttäneet useammatkin suvut.

Käsittääkseni tuossa on oletettu, että Henrik Hansinpoika olisi omaksunut tähden ja ristin 1. vaimonsa suvulta. Asianlaitaa ei tarkemmin tunneta.

[TapioV]

Mäkikylässä on ollut useampi talo. Olen tässä ihmetellyt, mistä tämä Lasse Lassenpoika tuli, sillä Nils Torkilssonin talossa edeltäjänä oli 1540-luvulta asti Jacob Larss. Walli.

Lasse Lassenpoika varmaankin oli jossakin Mäkikylän talossa, mutta juuri nyt on KA:n digiarkisto alhaalla, joten asiaa ei pääse tarkastamaan. Joka tapauksessa hän ei esiintynyt siinä talossa, jossa myöhemmin oli Nils Torkilsson. Saman kylän talojen omistuksen tausta toki voi olla yhteinen, mutta mahdollista on myös se, että talojen omistajilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Kun katsoin tuon Jaakko Lassenpoika Wallin, oli samassa talosssa väliaikaisesti muitakin nimiä, ja se ohjasi minut katsomaan papeista Wallius sukuisia. Minulle jäi jotenkin sellainen etiäinen, että jos kohta jollakin on juuria Wallius sukuisissa papeissa, niin tätä Ruskon Mäkikylää kannattaisi tutkia.

Niin minäkin ajattelen. Lasse Larsinpojan vaimon perimä talo oli Monittula (Munittula). Oliko sellainen Mäkikylässä? Juhana-kuninkaan suosikki on voinut saada läänityksiä muuallekin kuin vaimonsa perimille omistuksille.
T.V.

[TapioV]

Lainaus:
Tapio Vähäkangas (Genos 51 (1980), s. 73-87:
J. W. Ruuthin mielestä Henrik Hannunpoika on ollut naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen Britan kanssa, joka kuoli 23.3.1589 ja haudattiin viiden lapsensa kanssa Turun tuomiokirkon lattian alle (Ruuth, s. 16), mutta hänen miehensä Henrik Hannunpoika oli se linnankirjuri, joka tunnetaan vuodelta 1590 ja jonka sinettikuviona oli Särkilahtien vaakuna (J. W. Ruuth, Suomen rälssimiesten sineteistä, HArk 11, s. 337, sinetti 279). Kumma, ettei Ruuth ole tätä huomannut. Lehtori sen sijaan on selvästi ollut naimaton mies.
Hans Petrin suku siis sammui v. 1582 kuolleeseen Henrik Hannunpoikaan.

Tuossa lainauksessa Tapio Vähäkangas sanoo Henrik Hannunpojan olleen naimisissa Särkilahti-sukuun kuuluneen Britan kanssa, joka kuoli 23.3.1589 ja haudattiin viiden lapsensa kanssa Turun tuomiokirkkoon. Hänhän on juuri sama Bireta, Henrik Hanssonin 1. vaimo, jonka suvusta ei ole tässä ketjussa mitään aikaisemmin mainittu. Kuka mahtoi olla hänen isänsä Särkilahden suvusta? Bireta ja Brita ovat siis saman nimen eri muotoja.
terv. Maisa M

Lainauksessa totean, että Ruuth on sekoittanut lehtorin ja linnankirjurin. Jälkimmäisen vaimo oli tuo Pirita. Oliko sinettikuvio vaimon puolelta vai miehen oma, sitä en osaa sanoa. Tähti ja risti-aihe on niin yleinen, ettei pelkästään sen perusteella sukulaisuuksia voida ratkaista.
T.V.

[Matti Lund]

Niin minäkin ajattelen. Lasse Larsinpojan vaimon perimä talo oli Monittula (Munittula). Oliko sellainen Mäkikylässä? Juhana-kuninkaan suosikki on voinut saada läänityksiä muuallekin kuin vaimonsa perimille omistuksille.
T.V.


Ainakin nykymaisemassa, joka on minulle kovin tuttu lukuisien pyöräilylenkkien vuoksi, Mäkkylä ja Munittula ovat liki kiinni toinen toisissaan. Mäkkylässä on kohtalaisen perinteinen maalaismaisema vieläkin. Siinä on tienhaara, jossa Turusta tullessa Mäkkylän vanha talorykelmä on vasemmalla tien viertä myötäilevän kummun päällä ja sen takaa näkyy kivenheiton päässä Ruskon vanha kirkko ja pappila ja tie vie siitä eteenpäin Maskun Palttaan, josta taas pienen matkan päässä onkin jo Nousiaisen kirkko ja Killainen. Taas tienhaarasta Turusta päin oikealle avautuvat Munittulan pellot ja niiden välistä tie vie toisaalta Moisioon ja toisaalta Kreivilään. Siinä suunnassa ei ole alussa paljoa asutusta, vaan Munittulan peltojen jälkeen tulee pieni metsäinen osuus ja sen jälkeen vasta alkavat omakotitaloalueet tien viertä pitkin ja tiivistyvät Moisioon.

Taas suoraan eteenpäin Ruskon nykyiseen keskukseen tästä risteyksestä on matkaa, ei nyt ihan kahta kilometriä, muttei yksi taida vielä aivan riittää.



Tämä on minun näkömuistikuvani paikasta nykyisellään.

Muutenkin nämä Henrik Hansinpojan yhteydessä esiintulleet kaikki paikannimet ovat minulle nykyisellään kovin tuttuja, koska olen sattumalta mieltynyt lenkkeilemään niillä main.



terv Matti Lund

[Maisa M]

Lainauksessa totean, että Ruuth on sekoittanut lehtorin ja linnankirjurin. Jälkimmäisen vaimo oli tuo Pirita. Oliko sinettikuvio vaimon puolelta vai miehen oma, sitä en osaa sanoa. Tähti ja risti-aihe on niin yleinen, ettei pelkästään sen perusteella sukulaisuuksia voida ratkaista.
T.V.

Tuosta sinettikuviosta vielä: Genos 2001, s. 49-50, Olav Rundt: "Alftan i Alfta", ei ole netissä, mutta minäpä näpyttelen sen tänne, sillä haluan saada selvän, mitä se oikein tarkoittaa.

" -----
Bomärket, som Sveriges Släktregister för Alfta socken presenterar för ifrågavarande hemman i Näsbyn kan utan svårighet och fantasi tolkas som symboliserade stjärna och kors. Dessa symboler återfinns i sigill och på gravstenar som använts i Finland av släkterna Alftans och Stodius äldsta medlemmar. Detta beaktansvärda indicium för identifieringen av familjen på Näsbyhemmanet förkastas av Sikeborg med motiveringen att källan antagligen avser ett bomärke som användes på 1700-talet och därför inte kan tänkas ha något samband med ett från 1500-talet. Han menar att det inte är troligt att samma släkt skulle ha ägt hemmanet så lång tid och att bomärket i stora delar av Sverige byttes när en ny släkt flyttade in. Enligt min mening stämmer detta inte med förhållandena i Finland. Här kunde det gamla bomärket även övertas av en ny släkt och att det bibehölls över hundra år var ingenting ovanligt. Då Sikeborg framhåller att ett bomärke svårligen kan tolkas som en stiliserad vapenbild undrar man vad det har med saken att göra. Man vet att Hans Olofsson hade en sigillstamp men tyvärr har vi inte hittat något avtryck. Bomärket på hemmanet i Näsbyn kan hans son Erik Hansson tagit i bruk kring sekelskiftet 1600, medan brodern Henrik Hansson i Åbo lanserat stjärna och kors som sina sigillbilder. Dessa var ju sedan gammalt kända i Åbotrakten."

Oliko se niin, että tähti ja risti - sinetti otettiin Ruotsissa käyttöön vasta 1700-luvulla, kun se oli jo pari sataa vuotta ollut Suomessa käytössä?

Tämä Urban Sikeborghan oli ruotsalainen tutkija, mutta oliko se Rundt vai joku muu, joka sanoi, että hän, siis Sikeborg, ei oikein hallinnut tätä asiaa.

Terveisin, Maisa M

[Sami Lehtonen]

Tuosta sinettikuviosta vielä: Genos 2001, s. 49-50, Olav Rundt: "Alftan i Alfta", ei ole netissä, mutta minäpä näpyttelen sen tänne, sillä haluan saada selvän, mitä se oikein tarkoittaa.

" -----
Bomärket, som Sveriges Släktregister för Alfta socken presenterar för ifrågavarande hemman i Näsbyn kan utan svårighet och fantasi tolkas som symboliserade stjärna och kors. Dessa symboler återfinns i sigill och på gravstenar som använts i Finland av släkterna Alftans och Stodius äldsta medlemmar. Detta beaktansvärda indicium för identifieringen av familjen på Näsbyhemmanet förkastas av Sikeborg med motiveringen att källan antagligen avser ett bomärke som användes på 1700-talet och därför inte kan tänkas ha något samband med ett från 1500-talet. Han menar att det inte är troligt att samma släkt skulle ha ägt hemmanet så lång tid och att bomärket i stora delar av Sverige byttes när en ny släkt flyttade in. Enligt min mening stämmer detta inte med förhållandena i Finland. Här kunde det gamla bomärket även övertas av en ny släkt och att det bibehölls över hundra år var ingenting ovanligt. Då Sikeborg framhåller att ett bomärke svårligen kan tolkas som en stiliserad vapenbild undrar man vad det har med saken att göra. Man vet att Hans Olofsson hade en sigillstamp men tyvärr har vi inte hittat något avtryck. Bomärket på hemmanet i Näsbyn kan hans son Erik Hansson tagit i bruk kring sekelskiftet 1600, medan brodern Henrik Hansson i Åbo lanserat stjärna och kors som sina sigillbilder. Dessa var ju sedan gammalt kända i Åbotrakten."

Oliko se niin, että tähti ja risti - sinetti otettiin Ruotsissa käyttöön vasta 1700-luvulla, kun se oli jo pari sataa vuotta ollut Suomessa käytössä?

Tämä Urban Sikeborghan oli ruotsalainen tutkija, mutta oliko se Rundt vai joku muu, joka sanoi, että hän, siis Sikeborg, ei oikein hallinnut tätä asiaa.

Terveisin, Maisa M

Tuossa lainauksessahan todetaan, että Sikeborg piti epätodennäköisenä, että merkki olisi pysynyt muuttumattomana noin pitkän aikaa ja että Ruotsissa puumerkki vaihtui, kun suku vaihtui. Rundt taas toteaa, että Suomessa puumerkit ovat säilyneet hyvinkin pitkän aikaa ja että usein uusi suku omaksui talon vanhan puumerkin. Nyt on tietysti hyvä huomata, että tosiaankin Alftan Näsbystä ei liene merkkiä tallella ennen 1700-lukua, ja päätelmä siitä, että kyse on Hans Olofinpojan sinetistä edellyttää jonkinlaista rusinat pullasta -teoriaa. Hans Olofinpoika siis vei mennessään uuden sinetin (myöhemmin puumerkin - ruotsalaisen perinteen mukaisesti suku toi merkin mukanaan) Alftan Näsbyn taloonsa ja joka siitä eteenpäin säilyi talossa muuttumattonana (suomalaisen perinteen mukaan).

Sikäli kuin koko vaakunakuvion juuret ovat vanhassa - ilmeisen yleisessä - puumerkissä, ei tuolla tiedolla 1700-luvulla käytöstä olleesta tyylitellystä puumerkistä juuri ole todistusvoimaa yksinään suuntaan eikä toiseen.

[Maisa M]

Tuossa lainauksessahan todetaan, että Sikeborg piti epätodennäköisenä, että merkki olisi pysynyt muuttumattomana noin pitkän aikaa ja että Ruotsissa puumerkki vaihtui, kun suku vaihtui. Rundt taas toteaa, että Suomessa puumerkit ovat säilyneet hyvinkin pitkän aikaa ja että usein uusi suku omaksui talon vanhan puumerkin. Nyt on tietysti hyvä huomata, että tosiaankin Alftan Näsbystä ei liene merkkiä tallella ennen 1700-lukua, ja päätelmä siitä, että kyse on Hans Olofinpojan sinetistä edellyttää jonkinlaista rusinat pullasta -teoriaa. Hans Olofinpoika siis vei mennessään uuden sinetin (myöhemmin puumerkin - ruotsalaisen perinteen mukaisesti suku toi merkin mukanaan) Alftan Näsbyn taloonsa ja joka siitä eteenpäin säilyi talossa muuttumattonana (suomalaisen perinteen mukaan).

Sikäli kuin koko vaakunakuvion juuret ovat vanhassa - ilmeisen yleisessä - puumerkissä, ei tuolla tiedolla 1700-luvulla käytöstä olleesta tyylitellystä puumerkistä juuri ole todistusvoimaa yksinään suuntaan eikä toiseen.
Sanot tuossa, että puumerkkiä ei liene Alftan Näsbyn talosta, jonka nimi muuten oli Hansjohn, tallella ennen 1700-lukua. Olihan ainakin silloin kun Alftanit sinne Ruotsiin muuttivat v. 1555 tai siis Hans Olofsson vei sen merkin täältä Suomesta mennessään. - Kts. Genos 1991, s. 12. Siinä Olav Rundt kirjoittaa, että tilalla oli käytössä puumerkki, " ett förenklat stjärnkorsemblem, en fyruddig stjärna i vilken har inritats ett kors", nelikulmainen tähti-risti-puumerkki.

http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

Ja mitä väliä sillä on enää 1700-luvulla, koska Hans Olofsson kuoli Ruotsissa 1566 tai 1567 ja pojista tuli Suomeen ensin Henrik Hansson, joka ryhtyi virkamiesuralle Suomessa 1573 ja veli Roland hiukan myöhemmin. Ja Rundt sanoo, että voidaan olettaa, että äiti Malin tuli myös silloin Suomeen ja myöhemmin tuli vielä Erik Hanssonin poika Erik Eriksson, josta tuli Taivassalon kirkkoherra ja Alftan-suvun kantaisä.

Olivatko pojat syntyneet Ruotsissa? Jos olivat, oli Erik Hansson, siis Ericus Erici Alftanin isä ehkä naimisissa ruotsalaisen naisen kanssa. Erikin äitiähän ei tunneta. ;)

terv. Maisa M

[Benedictus]

Sigfrid Sigfridsson var på 1690-talet gift med Anna Henriksdotter, som blev mor till hans söner Mårten och Matts. Efter hennes död gifte han 1602 om sig med Elisabet Isaksdotter,6 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#6) dotter till Isak Henriksson av en frälsesläkt från Finskilä i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#7) Detta framgår av Mårten Sigfridssons berättelse på vintertinget i Rimito 1638. Han försöker då återvinna Leiklax och Peräis hemman som hans styvmor hade fått i morgongåva. Då hon 1618 gifte om sig med ryttmästaren Hans Bagge gick dessa gårdar ur släkten och Mårten lyckades inte återbörda dem. Enligt hans redogörelse hade föräldrarna köpt Leiklax och Peräis tillsammans. Då Sigfrid står nämnd som ägare av Leiklax 1585 kan man anta att äktenskapet då redan var ingått.8 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#8) Åbo-historikerna uppger att Sigfrid skulle ha varit gift med en dotter till Åbo-borgaren Mickel Krank.9 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#9) Ruuth nämner namnet Barbara och tiden 1591-1604. Åtminstone tiden kan inte stämma. Det kunde möjligen ha varit ett gifte före äktenskapet med Anna Henriksdotter. Men det verkar troligare att förhastade slutsatser har dragits av att Sigfrid Sigfridsson uppträdde som ägare av Ketola och Vangio hemman i Lundo 1603 och 1606, vilka tidigare hade ägts av Mickel Krank.10 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#10) Att de inte var arv stöds också av att Sigfrid under sin tid som skrivare och kamrerare lade sig till med åtskilliga hemman. Han idkade också utrikeshandel och sjöfart och hade kanske framgång i affärerna.11 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#11) Genom sina förbindelser och sin verksamhet på Åbo slott och ute i landet kunde han få nys om lämpliga placeringsobjekt.

Yllä mainitaan Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin vaimona Anna Henriksdr.
Samalla puhutaan mahdollisesta Michel Krankin tyttärestä vaimona, johtuen Liedon tilojen omistuksesta.

Olisiko Anna Henriksdr kumminkin Kranck, Michelin pojantytär.
1603 näkyy Liedon Ketolassa Henrik Krank ja senjälkeen Sigfrid Sigfridsson.


Muistista poimien, eikös Mats Carpalanin vaimo ollut Erik Krankin tytär ja Michel taisi olla veljensä.

[Benedictus]

Sigfrid Sigfridssonin ja Nils Torkilssonin välillä on selvästi vallinnut jokin kuvio.

Kameraren Sigfrid Sigfridsson omisti Tyrväällä Ritarilan ja Tyrvään talot.

Tyrvään kylässä on useita taloja, jotka on kaikki monessa osassa.
Sigfrid omisti Rauvan talon toisen tilan.
Rauvaa ei näy 1620 jälkeen, lienee liitetty muihin.

MUTTA, Paavin talon osan omistaa jo 1582 Nils Torkilsson, tila on kestikievari ja nimismies talo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583665.

Olisiko Nilsin juuret täältä.
Mutta mitä varten Sigfrid on siellä?

Ja miksi Sigfrid Sigfridsson omistaa Ritarilan joka myöhemmin myydään Anders Pacchaleniukselle.
Kuka on tämä Ritarilassa näkyvä Ericus, joka 1597 ryttar.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583669
Voisiko olla Mårtenin vaimon isä, ehkä myös Per Pachaleniuksen vaimon isä?

Luulen, että jos Sigfridin ja poikien suhteet Henrik Hanssoniin ja vaimoihinsa saadaan selville, se avaa paljon uutta käsitystä Alftan veljeksistä.

[Antti Järvenpää]

Sigfrid Sigfridsson var på 1690-talet gift med Anna Henriksdotter, som blev mor till hans söner Mårten och Matts. Efter hennes död gifte han 1602 om sig med Elisabet Isaksdotter,6 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#6) dotter till Isak Henriksson av en frälsesläkt från Finskilä i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#7) Detta framgår av Mårten Sigfridssons berättelse på vintertinget i Rimito 1638. Han försöker då återvinna Leiklax och Peräis hemman som hans styvmor hade fått i morgongåva. Då hon 1618 gifte om sig med ryttmästaren Hans Bagge gick dessa gårdar ur släkten och Mårten lyckades inte återbörda dem. Enligt hans redogörelse hade föräldrarna köpt Leiklax och Peräis tillsammans. Då Sigfrid står nämnd som ägare av Leiklax 1585 kan man anta att äktenskapet då redan var ingått.8 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#8) Åbo-historikerna uppger att Sigfrid skulle ha varit gift med en dotter till Åbo-borgaren Mickel Krank.9 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#9) Ruuth nämner namnet Barbara och tiden 1591-1604. Åtminstone tiden kan inte stämma. Det kunde möjligen ha varit ett gifte före äktenskapet med Anna Henriksdotter. Men det verkar troligare att förhastade slutsatser har dragits av att Sigfrid Sigfridsson uppträdde som ägare av Ketola och Vangio hemman i Lundo 1603 och 1606, vilka tidigare hade ägts av Mickel Krank.10 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#10) Att de inte var arv stöds också av att Sigfrid under sin tid som skrivare och kamrerare lade sig till med åtskilliga hemman. Han idkade också utrikeshandel och sjöfart och hade kanske framgång i affärerna.11 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#11) Genom sina förbindelser och sin verksamhet på Åbo slott och ute i landet kunde han få nys om lämpliga placeringsobjekt.

Yllä mainitaan Kamreeri Sigfrid Sigfridssonin vaimona Anna Henriksdr.
Samalla puhutaan mahdollisesta Michel Krankin tyttärestä vaimona, johtuen Liedon tilojen omistuksesta.

Olisiko Anna Henriksdr kumminkin Kranck, Michelin pojantytär.
1603 näkyy Liedon Ketolassa Henrik Krank ja senjälkeen Sigfrid Sigfridsson.


Muistista poimien, eikös Mats Carpalanin vaimo ollut Erik Krankin tytär ja Michel taisi olla veljensä.

Tuo Rundtin mainitsema sukuyhteys Pormestari Mikko Krankiin käy esille KA 1611 s.17 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1886560 jossa lukee selvästi "och Sigfre Sigfridsson camrerare är bilffen hans arffinge opå sin hustrus vegnar". Eli siis Sigfrid Sigfridsson oli pormestarin perillisiä vaimonsa kautta voudin tilien kuitin mukaan, mutta miten?

[Jari Latva-Rasku]

Tuo Rundtin mainitsema sukuyhteys Pormestari Mikko Krankiin käy esille KA 1611 s.17 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1886560 jossa lukee selvästi "och Sigfre Sigfridsson camrerare är bilffen hans arffinge opå sin hustrus vegnar". Eli siis Sigfrid Sigfridsson oli pormestarin perillisiä vaimonsa kautta voudin tilien kuitin mukaan, mutta miten?

Onhan mielenkiintoinen, niin selvitys- kuin päättelytehtävä:

1. Pormestari Mårten Sigfridsson on ollut Mårten Stodiuksen sukulainen eli "frände", eli serkku, siskon- tai veljenpoika, hieman kaukaisempi verisukulainen tai jonkinlainen sukulaispuoli, mutta silloin peräisin lähisuvusta
2. Sigfrid Sigfridsson on ollut pormestari Mickel Krankin perillinen Mårten ja Mats Sigfridssonin äidin Anna Henriksdotterin tai sitten häntä edeltävän puolison kautta. Sigfrid Sigfridsson oli tukevasti virassa jo 1580-luvulla, joten aikaisempi puoliso on ollut mahdollinen. Voisiko Anna olla esimerkiksi Anna Henriksdotter Krank?
3. Pormestarit Mårten Sigfridsson ja ikäloppu Nils Torkilsson esiintyvät mahdollisesti yhdessä Ruskon Mäkkylässä vuonna 1633. Merkintä SAY:ssa on peräisin muusta lähteestä kuin maa- tai henkikirjasta tai kymmenysluettelosta. Maakirjan mukaan Mäkkylän omisti silloin Nils Torkilsson
4. Nils Torkilsson on Henrik Hanssonin ensimmäisen puolison Biretan tai toisen puolison Elisabet Mårtensdotter Kyrön isäpuoli
5. Nils Torkilsson avioitui Elisabet Kyrön kanssa Henrik Hanssonin kuoleman jälkeen eli ei todennäköisesti ole Elisabet Kyrön isäpuoli. Voisiko Henrik Hanssonin ensimmäinen puoliso Bireta/Brita Hansdotter? näin ollen olla esimerkiksi Sigfrid Sigfridssonin sisarpuoli eli Mårten Sigfridsson ei olisi ollut Mårten Stodiuksen "verifrände" ellei sitten samalla jollain muulla tavalla?
6. Nils Torkilsson mainitaan Tyrväällä jo 1580-luvulla samoilla seuduilla, jossa myöhemmin omisti tiloja Sigfrid Sigfridsson ja hänen poikansa Mats. Näin ollen Mårten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen keskinäinen sukulaisuus voisi olla peräisin Tyrvään seudulta muunkin kuin Kyrö-suvun kautta.
7. Sigfrid Sigfridssonilla oli velipuolet Simon ja Thomas Hansson

Olisi hämmästyttävää, jos ei ainakaan Märten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen keskinäinen sukulaisuus selviäisi, jos tähän verkostoon vielä liitetään:

1. Johan Frisius avioitui Mårten Sigfridssonin tyttären kanssa ja Israel Alftanus heidän tyttärensä kanssa. Israelin avioliitto ei vaikuta mitenkään satunnaiselta. Jos Mårten Sigfridssonin äiti olisi ollut esimerkiksi kuvitteellinen Henrik Hanssonin tytär, Israelin ensimmäinen puoliso olisi ollut Israelin pikkuserkun tytär
2. Johan Frisius osti Karkun Järventaan tilan ensimmäisen puoisonsa N N Mårtensdotterin äidinpuoleisten lähisukulaisten perillisiltä
3. Yioppilasmatrikkelin viitteistä löytyy pitkät viitteet Arvid Frisius Arvidus Johannis, Rigensis 2022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022)- kohdalla Israel Alftanuksen langon Arvid Frisiuksen äidin äidinpuoleisesta suvusta ja sukulaisten puolisoista, joilla vaikuttaa olevaan yhteyksiä niin Turkuun, Karkkuun kuin Tyrväälle

Kun katsotaan yllä olevaa vyyhtiä, on täysin mahdollista, että sen selvittäminen ei lisää tietämystä Ericus Ericin esipolvista, vaikka muuten tietämystä rikastaisikin.

[olanyk]

Jos ottaa lähtökohdaksi että Ericus Erici tuli kotiseudulleen Helsinkiin opettajaksi ja katsoo ketä Sigfridejä sieltä löytyy 1500-luvulta.

1. tulan Meilbystä löyty Sigfrid larsson jonka puoliso oli Sjundbysukua.

2. Helsngin pormestarina ja hopeaveron aikaan eräänä varakaimpana suomalaisena oli Erik Sigfridsson.

3. Krkkoherra Sigfrid Stepahani Broteherus Helsingin pitäjän kirkkoherra.

Olavi

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867903

1605 Sigfrid Sigfridsson myy Rymättylän Ahteentaan tilan Her Anders i Korpo.

Ostaja luultavasti Andreas Thomae Petraeus 1596-1612 khr.

Yo Uppsalassa Eskil Petraeus Æschillus Olai, Vermlandus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). * Grumsissa noin 1593. Vht: Filipstadin kirkkoherra Olof (Olaus Æschilli, † ~1635) ja Katarina.
Mitenkä mahtaa liittyä piispa Petraeukseen?

Bartholome Skotte, joka myöhemmin omistaa Rymättylän Leikelaxin ja Ahteentaan ja Peräisen tilat.
Aiemmin tuli esille Kulhon saaren omistaja Hans Skotte ja vaimonsa Valborg, porvarinainen.
Henrik Myllar.
Puoliso: Agnes (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E1323).
Lapset: Margareta (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E661), k. 1605. Puoliso 1: Jacobus Petri Finno (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E660), k. Turku. Turun koulun rehtori, Räntämäen kirkkoherra. Puoliso 2: Gregorius Martini Teit, k. 1615. Isä: Martti Laurinpoika Teit. Rälssimies Pernajassa. Äiti: Anna Bertilintytär. Valpuri. Puoliso 1: 1558 Turku Hans Skotte, k. 31.7.1563 Västerås, Ruotsi. Juhana-herttuan kamaripalvelija. Puoliso 2: Lasse Mickelsson. Turun linnan vouti. Puoliso 3: Per Rasmusson Brun. Kuninkaan sihteeri. Elisabet. Puoliso: Mikko Erikinpoika Krank. Isä: Erik Krank. Lähteet: Matinolli, Eero (toim): Turun tuomiokapitulin matrikkeli. Turku 1976. s. 79, 96. Järvenpää, Antti: Papit0110.01.pdf. Kaunisto, Jari: Hedvig Lietzen. 7.9.2001. http://groups.yahoo.com/group/Sukututkijat/message/11802. s. 502. Tarkiainen, Viljo: Suomalainen, Jaakko. Kansallinen elämäkerrasto. V osa. Porvoo 1934. Appelberg, K. A. (K. A. A.): Finno l. Suomalainen, Jacobus Petri. Finsk biografisk handbok. Förtsa bandet. Helsingfors 1903.
Yllä näkyy, että Valborg on Henrik Henriksson Myllarin tytär ja sisarensa Elisabeth on pormestari Michel Eriksson Kranckin vaimo.
Bartholome Skotte on varmaankin Hanssin poika.

Kuka on tuo Valborgin 2. puoliso linnanvouti Lars Michelsson?

Voisivatko nämä noin 1605 tehdyt omistusjärjestelyt liittyä Michel Kranckin perinnön selvittämiseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=769904
Nauvon omistukset eivät kerro mitään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1001795
Ratu Lieto
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902172
Ylistaro Sauvo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742752
Bartholome Skotte Suikkila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742662
Ruohonpää

Osaisiko joku päätellä näistä tiedoista jotain selkeää?

[Jari Latva-Rasku]

Voisivatko nämä noin 1605 tehdyt omistusjärjestelyt liittyä Michel Kranckin perinnön selvittämiseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=769904
Nauvon omistukset eivät kerro mitään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1001795
Ratu Lieto
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902172
Ylistaro Sauvo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742752
Bartholome Skotte Suikkila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742662
Ruohonpää

Osaisiko joku päätellä näistä tiedoista jotain selkeää?

Näyttää, että Sigfrid Sigfridssonin omistukselle tai esiintymiselle lukuisten tilojen yhteydessä voisi olla ainakin kolme syytä. Sigfrid hoitaa tiloja virkansa puolesta, hän on ottanut autiotilan haltuunsa tai sitten hän on ollut perillinen. Neljäs syy voisi olla, että Sigfrid on ottanut veronmaksukyvyttömän tilan haltuun perillisenä. Näitä tiloja löytynee enemmänkin kuin Rundtin artikkelissa mainitut.

On mielenkiintoista, että pormestarin virka on mahdollisesti voinut periytyä Mickel Krankin, Nils Torkilssonin ja Mårten Sigfridssonin matriarkaalisessa sukuketjussa. Niin edellä mainitut, Sigfrid Sigfridsson kuin Henrik Hansson ovat edustaneet toisiinsa kytköksissä olevaa virkamieseliittiä, joka lopuksi ulotti vallankäyttönsä myös hengellisiin piireihin viimeistään Ericus Ericin ja Mårten Stodiuksen avulla. Olisi hämmästyttävää, jos Ericuksen äiti ei olisi (Turun) kirkollisista piireistä tai sitten maallinen vallankäyttö on ulottunut 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun hajaannuksen aikana myös sakastin puolelle.

[Benedictus]

Jeremias Eliae Agricola-Esping Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Carin Mattsdotter Carpelan Vanhemmat taulusta 24.
3. Matts Michelsson Carpelan, Taivassalon kirkkoherra. Vanhemmat taulusta 25.
Puoliso: Margareta Eriksdotter Krank Vanhemmat taulusta 39.
Lapset:
Carin Mattsdotter. Tauluun 2.

Taulu 25
4. Michael Michaelis Carpelan, Taivassalon kirkkoherra, rovasti. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Margareta Hansdotter Ille
Lapset:
Matts Michelsson. Tauluun 24.
Kirkkoherrat

Michael Michaelis Carpelan (1529-58)
Matthias Michaelis Carpelan (1560-91)
Jeremias Eliæ Agricola (1593-1622)
Ericus Erici Alftanus (1623-39)
Claudius Martini Brennerus (1639-70)
Petrus Bergius (1671-91)
Andreas Bergius (1692-1724)

Kuinka tarkasti tunnetaan Taivassalon kirkkoherran Mats Mikaelis Carpelanin lapset?
Tytär Carin oli kirkkoherra Jeremias Esping-Agricolan vaimo.

Mielestäni olisi melko vahvasti epäiltävä, että Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi joko Espingin vaimo Carin aiemmasta liitosta Erik Hanssonin kanssa.
Tai 2. vaihtoehto, että Mats Carpelanilla on toinen tytär joka on Erikin vaimo.
Koska Ericus tulee kirkkoherraksi heti Jeremian jälkeen ja vielä hänenkin jälkeensä tulee Clas Brennerus, niin voitaisiin päätellä, että Taivassalon kirkkoherran virka on jyvitetty Carpelan suvun jäsenille.

Carpelanien vaakunassahan on tähti ja sarvi tai jotain.
Clas Brennerus ei varsinaisesti täytä ehtoa, mutta toisaalta ei tunneta hänen 1. vaimoaan.
Bergius on myös iso kysymysmerkki.

Mats Carpelanin vaimo oli Margareta Eriksdr Krank, pormestari Michel Krankin sisko.
Michel Krankin kälyn Valborg Myllarin kautta perheellä oli varmaankin suorat suhteet Kuningas Juhanaan.
Jos Juhanan suosikin Lars Larssonin leski Biritta Hansdr on sama kuin Henrik Hanssonin 1. vaimo niin kuningas suosiot senkun paranevat.

Olisiko tuo 1605 aikainen omaisuuden järjestely liittynyt enemmänkin Henrik Myllarin perntöjen selvittelyyn, koska mukana on myös Bartolome Skotte.
Petraeus voi hyvinkin olla Valborg Myllarin vävy.

Voisiko tuo Henrik Myllar olla Hollantilainen? Ainakin hänen tyttären poikansa Henrik Jacobsson Finnå sijoitti rahojaan Itäintian kauppakomppaniaan, mikä kait oli Hollantilaisten Bisness?

[Maisa M]

Onhan mielenkiintoinen, niin selvitys- kuin päättelytehtävä:

1. Pormestari Mårten Sigfridsson on ollut Mårten Stodiuksen sukulainen eli "frände", eli serkku, siskon- tai veljenpoika, hieman kaukaisempi verisukulainen tai jonkinlainen sukulaispuoli, mutta silloin peräisin lähisuvusta
2. Sigfrid Sigfridsson on ollut pormestari Mickel Krankin perillinen Mårten ja Mats Sigfridssonin äidin Anna Henriksdotterin tai sitten häntä edeltävän puolison kautta. Sigfrid Sigfridsson oli tukevasti virassa jo 1580-luvulla, joten aikaisempi puoliso on ollut mahdollinen. Voisiko Anna olla esimerkiksi Anna Henriksdotter Krank?
3. Pormestarit Mårten Sigfridsson ja ikäloppu Nils Torkilsson esiintyvät mahdollisesti yhdessä Ruskon Mäkkylässä vuonna 1633. Merkintä SAY:ssa on peräisin muusta lähteestä kuin maa- tai henkikirjasta tai kymmenysluettelosta. Maakirjan mukaan Mäkkylän omisti silloin Nils Torkilsson
4. Nils Torkilsson on Henrik Hanssonin ensimmäisen puolison Biretan tai toisen puolison Elisabet Mårtensdotter Kyrön isäpuoli
5. Nils Torkilsson avioitui Elisabet Kyrön kanssa Henrik Hanssonin kuoleman jälkeen eli ei todennäköisesti ole Elisabet Kyrön isäpuoli. Voisiko Henrik Hanssonin ensimmäinen puoliso Bireta/Brita Hansdotter? näin ollen olla esimerkiksi Sigfrid Sigfridssonin sisarpuoli eli Mårten Sigfridsson ei olisi ollut Mårten Stodiuksen "verifrände" ellei sitten samalla jollain muulla tavalla?
6. Nils Torkilsson mainitaan Tyrväällä jo 1580-luvulla samoilla seuduilla, jossa myöhemmin omisti tiloja Sigfrid Sigfridsson ja hänen poikansa Mats. Näin ollen Mårten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen keskinäinen sukulaisuus voisi olla peräisin Tyrvään seudulta muunkin kuin Kyrö-suvun kautta.
7. Sigfrid Sigfridssonilla oli velipuolet Simon ja Thomas Hansson

Olisi hämmästyttävää, jos ei ainakaan Märten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen keskinäinen sukulaisuus selviäisi, jos tähän verkostoon vielä liitetään:

1. Johan Frisius avioitui Mårten Sigfridssonin tyttären kanssa ja Israel Alftanus heidän tyttärensä kanssa. Israelin avioliitto ei vaikuta mitenkään satunnaiselta. Jos Mårten Sigfridssonin äiti olisi ollut esimerkiksi kuvitteellinen Henrik Hanssonin tytär, Israelin ensimmäinen puoliso olisi ollut Israelin pikkuserkun tytär
2. Johan Frisius osti Karkun Järventaan tilan ensimmäisen puoisonsa N N Mårtensdotterin äidinpuoleisten lähisukulaisten perillisiltä
3. Yioppilasmatrikkelin viitteistä löytyy pitkät viitteet Arvid Frisius Arvidus Johannis, Rigensis 2022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022)- kohdalla Israel Alftanuksen langon Arvid Frisiuksen äidin äidinpuoleisesta suvusta ja sukulaisten puolisoista, joilla vaikuttaa olevaan yhteyksiä niin Turkuun, Karkkuun kuin Tyrväälle

Kun katsotaan yllä olevaa vyyhtiä, on täysin mahdollista, että sen selvittäminen ei lisää tietämystä Ericus Ericin esipolvista, vaikka muuten tietämystä rikastaisikin.

Minäkin yritin kovasti tarkastella Mårten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen välistä sukulaisuutta, mutta lähemmäksi en päässyt kuin että Mårten Sigfridssonin tyttärentytär, Sofia Frisius oli Israel Erici Alftanuksen vaimo ja Israelhan oli puolestaan Ericus Erici Alftanuksen poika. Ericus taas oli Mårten Stodiuksen serkku, joten kyseessä oli sukulaisen sukulainen. Vähän niinkuin isän äidin kummin kaima!

Ericus Ericin isä Eric Hansson ei käsittääkseni tullut ollenkaan Ruotsista Suomeen. Hänhän vanhimpana poikana sai Näsbyn tilan Ruotsissa omistukseensa ja nuoremmat veljet vain tulivat Suomeen. Esitin jo aikaisemmin, että hänen vaimonsa, siis Ericuksen äiti taisi olla ruotsalainen.

Mårten Sigfridssonin isän, kamreeri Sigfrid Sigfridssonin syntyperä oli myös tuntematon, (kts. Olav Rundt , Genos 1989, s. 65) , joten sukulaisuutta Mårten Sigfridssonin ja Mårten Henriksson Stodiuksen välillä täytyy varmaan yrittää löytää Ruotsin arkistoista.

Terveisin Maisa M

[Jari Latva-Rasku]

Mårten Sigfridssonin isän, kamreeri Sigfrid Sigfridssonin syntyperä oli myös tuntematon, (kts. Olav Rundt , Genos 1989, s. 65) , joten sukulaisuutta Mårten Sigfridssonin ja Mårten Henriksson Stodiuksen välillä täytyy varmaan yrittää löytää Ruotsin arkistoista.

Terveisin Maisa M

Henrik Hanssonin sukupiirissä on jo nyt pormestarit Mickel Krank, Nils Torkilsson ja Mårten Sigfridsson ja kuviteltu esi-isä Kiukku-Niku "Särkilahti", valtaporvari hänkin. Olisiko Sigfrid Sigfridsson "Siegfried" tai ainakin hänen puolisonsa "Isolde"? Turun porvareiden ja pormestareiden joukossa oli saksalaisia tai hollantilaisia, kuten Platz ja Schaefer sekä heihin liittyneitä, kuten Såger, ja on vaikea sanoa, mistä Stork on ollut peräisin. Olisiko Mårten Stodiuksen ja Mårten Sigfridssonin keskinäinen sukulaisuus löydettävissä Turun germaanikauppiaiden keskinäisistä kaupoista. Tällaisessa tapauksessa merkillisintä olisi, miksi sukulaisuudet eivät olisi jo tulleet esille porvareiden tarkkaan varjeltujen perinnönjakojen tai maallisten kauppojen yhteydessä.

Kauppiaiden yhteydet Tukholmaan ovat toki enemmän kuin todennäköisiä.

[Benedictus]

Henrik Hansson hade varit förmyndare för en Simon Henriksson, som i Åbo kämnärsrätt den 26.7.1639 kräver Mårten Stodius på en guldring, som Mårtens far hade haft till förvaring. Mårten tillbakavisar kravet och hänvisar till Simons egen släkt, salig hustru Brita Nilsdotter till Kangarois och hennes son Erik Jöransson, lagläsare.50 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#50) Brita Nilsdotter hade i sitt andra äktenskap varit gift med Nils Ivarsson, oäkta Stjernkors, från Vartsala i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#7) Hennes tredje man var Jöran Jönsson till Kangarois i Sääksmäki, bl.a. fogde på Åbo slott och vicelagman i Österbotten. Han hade tidigare varit gift med en dotter till fogden Israel Påvelsson i Sääksmäki, av släkten Stjernkors från Särkilaks i Töfsala. Ovannämnda lagläsare Erik Jöransson var Jöran Jönssons son i första giftet.5 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#51)

Yllä olevasta selviää, että Henrik Hansson oli Simon Henrikssonin holhooja.
Äitinsä lienee ollut tuo Brita Nilsdr.
1. puoliso Henrik ? X (olisiko Henrik Michelsson Krank)
2. puoliso Nils Ivarson öäkta Stjernkors
3. Jöran Jönsson till Kankarois.

Kukahan oli tuo Henrik Britan 1. mies.?
Nimen perusteella voisi ajatella, että Brita oli Pormestari Nils Torskilssonin tytär.
Jos Simon Henrikssonin holhooja oli lähin mies sukulainen, miksi oli Henrik Hansson?
Mutta Yrjänä Jönsinpoika ei ollut rajoittunut vain yhden maakunnan piiriin, jos kohta hänen pyrkimyksensä muualla eivät erityisemmin onnistuneetkaan. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua oli hän, nähtävästi 1600-luvun alkuvuosina, solminut uuden avioliiton. Tämä toinen puoliso, Brita Juhanantytär, oli Turussa 1599 mestatun Niilo livarinpojan (avioton Särkilahti-Stjernkors) leski, joka aikaisemmin oli ollut naimisissa Sauvon kirkkoherran Canutus Johanniksen kanssa [15] (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/30/30_33.htm#15). Toisessa avioliitossaan Yrjänä Jönsinpoika sai haltuunsa sekä herra Canutuksen että Niilo livarinpojan maaomaisiuuden. Edellisellä oli ollut tila Sauvon Yli-Paddaisissa (nyk. Paddaisten kartano), jälkimmäisellä mm. Vartsalan säteri Sauvossa ja siihen liittyen Kaltunpään tila. Nämä kaikki tilat mainitaan 1600-luvun alussa Yrjänä Jönsinpojan nimissä, ja Jesper Matinpoika Cruusin tunnetussa rälssintarkastusluettelossa mainitaan nämä tilat edelleenkin rälssittömän Yrjänä Jönsinpojan hallussa [16] (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/30/30_33.htm#16). Wilhelm Gabriel Lagus, joka on Cruusin luettelon julkaissut, ei ole pystynyt tunnistamaan Yrjänää, vaan on pitänyt häntä jonakin Kaarle-herttuan kätyreistä, joka on saanut mestatun Niilo Särkilahden tilukset

Yllä olevissa lainauksissa on huomattava ristiriita.
Puhutaan Brita Nilsdr ja Brita Juhanantyttärestä.

Puolisot ovat samat Niilo Särkilahti ja Jöran Jönsson.
1. puoliso on Canutus Johannis eli Knut Johansson tai Hansson.

Kenen poika on Simon? Mikä huoltajuus suhde?

[Antti Järvenpää]

Jospa kuva auttaisi ajattelemaan?

Siis piirsin kuvan (ohessa liitteenä), jossa on Hanssinpojat ja kirjuri Sigfrid Sigfridinpojan sukua. Jos jotakin pitäisi korjata, odotan ehdotuksia.

Itseäni kiinnostaa, miksi Mårten Henrksonin ja Mårten Sigfridssonin sanottiin olevan "frände". Siis vanhan ruotsin mukaan sukulaisia tai lankoja ja jopa jossakin tapauksessa sana voisi tarkoittaa vain ystäviä.

Se, että Israel Alftan avioitui Sofia Frisiuksen kanssa, tarkoittaa, että sukuyhteys ei voi ainakaan tulla Hanssinpoikien tasolta, mutta Sigfrid Sigfridinpojan suvulla voisi olla sukuyhteyksiä Henrik Hanssinpojan jälkeläisten tai vaimojen kautta. Jos yhteys tulisi tätä kauempaa, niin Israel Alftan ei olisi voinut avioitua Sofia Frisiuksen kanssa - vai mitä sanovat meidän asiantuntijat kanonisesta oikeuden avioliittosäännöksistä.

Kun sukuyhteys ei näy tulevan miesten kautta, niin mitkä vaimot tässä vosivat olla sisaruksia, vai tulisiko yhteys jostakin etäämpää vaimojen kautta?

[olanyk]

Joku kaipasi tietoa Henrik Storkista. Olen talentanut allaolevan lainatun arvelun:

Olavi

- kauppias Tarto
Joidenkin tietojeni mukaan Brita Henrikintytär Stork oli tallinalaiisen kauppiaan tytär. Tietoni perustuu Markku Kuorilehdolta tilaamaani maksulliseen tutkimukseen. Yritän tarkistaa asiaa Markulta. Stork tarkoittaa haikaraa (saksaksi Storch). Suku voi siis nimen perusteella olla alkuperältään saksalaista tai ruotsalaista.

Aiemminkin listalla on ollut keskustelua Turun pormestari Hans
Platzista, joka avioitui leskenä n. 1596 Brita Henriksdr Storkin kanssa.
Britan isäksi on ehdolla tallinnalainen kauppias Henrik Stork,jonka
sanotaan olevan wermlantilaista rälssisukua Ramstadin tilalta Nyn
pitäjästä.
Onko jollekin tuttu Pakarisen Witali-suvusta tehty selvitys, siellä
lmeisesti sivutaan asiaa...entä tuo Stork-släkt från Ramstad?

[Benedictus]

Antti Järvenpään tauluun pitänee lisätä puuttuvat hahmot.

Mårten Sigfridssonin tytär Susanna Mårtensdr. Karkun Järventaan emäntä.
Puoliso 1. Söfring Josephi Tyrvään kappalainen
puoliso 2. Clas Johansson Särki, Lempääläm khr Johannes Mathiae Särjen poika.

Sekä Söfring Josephin 1. vaimo. Mårten Sigfridssonin vaimon Brita Eriksdr:n sisar N. Eriksdr.
Tietoa:27.8.1669 Arvid Frisius Arvidus Johannis, Rigensis 2022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022).

Erikus Erici Stodiuksen vaimon Kristiina Thomae Pacchaleniuksen serkku oli Alilaamanni Anders Pacchalenius, joka osti Tyrvään Ritarilan Mårten Sigfridssonilta.

Miten taulu muotoutuisi jos siihen lisätään myös Michel Krankin isän Erik Krankin jälkeläiset sekä Michelin vaimon Elisabeth Myllarin sisarukset.

[Antti Järvenpää]

Antti Järvenpään tauluun pitänee lisätä puuttuvat hahmot.

Mårten Sigfridssonin tytär Susanna Mårtensdr. Karkun Järventaan emäntä.
Puoliso 1. Söfring Josephi Tyrvään kappalainen
puoliso 2. Clas Johansson Särki, Lempääläm khr Johannes Mathiae Särjen poika.

Sekä Söfring Josephin 1. vaimo. Mårten Sigfridssonin vaimon Brita Eriksdr:n sisar N. Eriksdr.
Tietoa:27.8.1669 Arvid Frisius Arvidus Johannis, Rigensis 2022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022).

Erikus Erici Stodiuksen vaimon Kristiina Thomae Pacchaleniuksen serkku oli Alilaamanni Anders Pacchalenius, joka osti Tyrvään Ritarilan Mårten Sigfridssonilta.

Miten taulu muotoutuisi jos siihen lisätään myös Michel Krankin isän Erik Krankin jälkeläiset sekä Michelin vaimon Elisabeth Myllarin sisarukset.

Susanna on hyvä lisäys, mutta Henrik Myllärin muut tyttäret menevät mielestäni liian kauas frände-käsitteen kannalta, joten en laita niitä sekoittamaan kuvaa. Laitan kuitenkin sanallisesti sen, mikä on tiedossani, mutta en näe siitä mitään yhteyttä Hanssonin veljeksiin:

Elisabeth Heikintytär, k.1593 Turun palossa, pso Mickel Krank Turun porvari.
Valborg Heikintytär, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.
Margareta Heikintytär, k. 1605, pso I Jacobus Petri Finno, k.1588, pso II Gregorius Martini Teit, miehen II puoliso Margareta Tuomaantytär.

Jos nämä jotenkin liittyisivät Hanssonin veljeksiin, yhteys pitäisi olla joko Henrik Hanssonin vaimoihin tai myöhempiin miniöihin, mutta ainakaan minulla ei ole sellaista tietoa. Jos yhteys olisi aiemmin, niin Israel Alftanin avio ei olisi ollut mahdollinen.

[Benedictus]

Brita Hannuntytär lienee lapsista vanhin, koska hänestä on tietoja muita aikaisemmin. Hän on ollut naimisissa Turun pormestarin Olavi Brunin kanssa (tunnetaan 1536-1558), mutta viimeistään v. 1562 hän on uudelleen avioitunut Juhana-herttuan tallimestarin, myöhemmän linnanvuodin ja kihlakunnantuomarin Lasse Laurinpojan kanssa (tunnetaan 1543-77, kuoli 1577, A. Oja, Kaarinan historia I, s. 224; Kyösti Kiuasmaa, Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet, s. 537; Pentti Renvall, Kuninkaanmiehiä ja kapinoitsijoita, s. 69-70). Brita Hannuntytär on elänyt toisen miehensäkin kuoleman jälkeen, sillä 6.8.1578 kruunu panttasi hänelle lukuisia taloja miehensä saatavien maksuksi (Johan A. Almquist, Den civila lokalförvaltningen i Sverige IV, s. 143), mutta hän on kuollut ennen vuotta 1582, koska hänen veljensä Henrik oli perinyt hänet. Kahdesta avioliitostaan huolimatta hänellä ei siis ollut lapsia.

Lehtori sen sijaan on selvästi ollut naimaton mies. Edes kuninkaallisella mahtikäskyllä ei lapsia olisi voitu sulkea perintöoikeuden ulkopuolelle, niin kuin tässä tapauksessa olisi käynyt, sillä Henrikin lähimmäksi perilliseksi osoittautuu hänen serkkunsa Hebla Maununtytär (Särkilahti) kanssaperillisineen, joilla tarkoitettiin Hans Petrin sisarpuolien lapsia Heblan lisäksi. Tämä käy selvästi ilmi Ruuthin julkaisemista dokumenteista (s. 22-24). Kuningas on ollut selvillä suosikkinsa perheolosuhteista, kun hän käski pian lehtorin kuoleman jälkeen ottaa kruunun haltuun kuolinpesän käteisvarat, jalometallit ja maatilat hänen koulutukseensa uhrattujen varojen takaisinsaamiseksi, tietoisena siitä, ettei lähiperillisiä ollut olemassa. Peruutuksen ulkopuolelle hän suostui jättämään vainajan kaupunkikiinteistöt, vähempiarvoisen irtaimiston ja kirjat Lasse Laurinpojan sisaren ja vaimon (=Brita Hannuntytär) perillisten pyynnöstä. Perillisillä tarkoitettiin Hans Petrin sisaruspuolten lapsia, mikä käy ilmi siitä, että juuri Hebla Maununtytär sai periä perimysmaan Paaskunnassa.

Sovittelin Brita Hansdr:a Henrik Hanssonin 1. vaimoksi, mutta kuten yllä käy ilmi, on Brita kuollut ennen 1582, koska silloin kuollut veljensä Henrik Hansson on perinyt hänet sitä ennen.

Tämä ilmaus kiinnostaa, eli mitä sillä tarkoitetaan: Lasse Laurinpojan sisaren ja vaimon (=Brita Hansdr) perillisten pyynnöstä.
Oliko 2 eri pyytäjä tahoa?
-Britan perilliset-Hebla Månsdr ym
- Lars Larssonin sisaren perilliset, ?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166050
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166118
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166187

Henrik Hanssonin perintö meni Hebla Månsdr:lle ja tämän mies NIls Olofsson on Paaskunnassa näkyvä Nils Olofss
Kuka on tuo Mestar Hans -Tuomiorovasti Hans Petrikö?
Entä Lars Larsson lb.

[Jari Latva-Rasku]

Susanna on hyvä lisäys, mutta Henrik Myllärin muut tyttäret menevät mielestäni liian kauas frände-käsitteen kannalta, joten en laita niitä sekoittamaan kuvaa. Laitan kuitenkin sanallisesti sen, mikä on tiedossani, mutta en näe siitä mitään yhteyttä Hanssonin veljeksiin:

Elisabeth Heikintytär, k.1593 Turun palossa, pso Mickel Krank Turun porvari.
Valborg Heikintytär, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.
Margareta Heikintytär, k. 1605, pso I Jacobus Petri Finno, k.1588, pso II Gregorius Martini Teit, miehen II puoliso Margareta Tuomaantytär.

Jos nämä jotenkin liittyisivät Hanssonin veljeksiin, yhteys pitäisi olla joko Henrik Hanssonin vaimoihin tai myöhempiin miniöihin, mutta ainakaan minulla ei ole sellaista tietoa. Jos yhteys olisi aiemmin, niin Israel Alftanin avio ei olisi ollut mahdollinen.

Hieman lähemmäs frände-käsitettä Myllarin suvun kautta päästäisiin, jos Mickel Krankin Sigfrid Sigfridssonin puolisolle kuulunut perintö olisikin alunperin peräisin Krankin vuonna 1593 kuolleen puolison Elisabeth Henriksdotter Myllarin suvun aikaisemmin jakamattomasta pesästä.

Joka tapauksessa mielenkiintoista on, miten Nils Torkilsson löytää paikkansa Henrik Hanssonin puolison isäpuolena. Voisiko Nils Torkilsson olla jonkun Myllarin tai Krankin sisaruksen 2., 3. tai 4. puoliso? Hieman vähemmän mielenkiintosta on, kuka on ollut Sigfrid Sigfridssonin isäpuoli Hans.

Tuomiokapitulin jäsenelle Ericus Ericille olisi ehkä riittänyt Taivassalon kirkkoherraksi pääsemiseksi vähäisempikin kuin suora sukulaisyhteys. Riittävä, mutta ei välttämätön, yhteys olisi voinut olla sedän ja serkkujen äitienpuoleinen sukulaisuus Carpelanien kanssa. Tuomiokapitulin tukemaa jo osaamisensa osoittanutta Ericus Ericiä olisi ollut vaikea Taivassalon kirkkoherran valinnassa ohittaa.

[Antti Järvenpää]

Mieleen tietenkin tulee, että jos 1588 haudattu Malin (kuvassa vahingossa mukana patronyymi, jota emme tiedä varmasti) olisi vaikkapa Myllärin tytär, tai Anna Henrikintyttären sisar.

Mutta kuten aiemmin jo sanon, ei sukuyhteys voi tulla 1588 kuolleesta Malinista, koska tällöin Israelin avio Sofian kanssa olisi ollut liian läheinen, joten Malin ei edes teoriassa voisi olla Mikko Krankin tai Sipi Sipinpojan käly. Sukuyhteyden siis pitää tulla Henrik Hanssonin vaimojen tai lasten vaimojen kautta. Mielestäni tällöin mahdolliset vaihtoehdot ovat seuraavat:
1.) Henrik Hanssonin vaimojen Biritan tai Valborg Kyrön sukulaiset
2.) Henrik Hanssonin poikien vaimojen sukulaiset, siis Julianan tai Elisabet Peterintytär Dryanderin sukulaiset

Mielestäni yhteys ei oikein voisi tulla Henrik Hanssonin lasten lasten avioliittojen kautta, jotka lienevät liian myöhäisiä tuon frände ilmaisun kannalta.

Joten vaihtoehtoja on kaiketi neljä, ja niistäkin kaiketi voidaan sulkea osa pois. Lähinnä mieleeni tulee, että yhteys on joko vaimo Biritan tai vaimo Julianan kautta, joiden suvuista emme taida tietää juuri mitään ja he ovat kahden eri ikäpolven naisia. Birita olisi kaiketi viimeistään 1560-luvulla syntynyt ja Juliana kaiketi 1590-luvulla tai 1600-luvun alussa.

Kun en tunne Mikko Krankin lapsia, niin periaatteessa ajallisesti Birita voisi olla Krankin lapsia tai yhtälailla Sipi Sipinpojan muiden vaimojen Anna Henrikintyttären tai Elisabet Isakintyttären sisar. Jos Juliana (Erik Henriksson Stodiuksen vaimo) olisi yhteytenä, hän kaiketi olisi sitten Brita Erkintyttären sisar.

Voihan näitä kuvioita olla muitakin, mutta ainakin tuolle ylläolevalle löytyy perusteensa. Valpuri Kyrön tiputan pois patronyymin sopimattomuuden takia (ei edes sisarpuoli tulisi kyseeseen (Nils Torkilsson)). Samoin Elisabet Dryander ei tuntuisi sopivan sen paremmin patronyymin kuin sukunimensä puolesta mahdollisten joukkoon.

Periaatteessa sukulaisuusilmaisu voisi tulla myös Erik Hanssonin nimeltä tuntemattoman vaimon kautta, mutta senkin tapauksen sitten sulkisi pois Israelin ja Sofian liian läheinen avioliitto, joten veikkaisin sukuyhteyttä Biritan tai Julianan kautta, jos jotakin pitäisi veikata.

Mielestäni Nils Torkilsson ei sovi yhdenkään Myllärin tyttären mieheksi, koska miehet tunnetaan melko hyvin. Mahdollista toki olisi jokin kuvaustani aiempi puoliso, mutta silloin miehen pitäisi olla edesmennyt, jota Nils Torkilsson ei ollut.

[Benedictus]

Hietaniemen perillisiä olivat lisäksi Dionisius Henrici Tawastiuksen pojat Henrik ja Johannes sekä Turun porvari Matts Tawastin lapset. Heihin lukeutuivat Elisabet ja BRITA, jotka omistivat veljiensä kanssa neljänneksen Hietaniemestä. Matts Tawast haudattiin 10.1.1610 Turun tuomiokirkkoon med alla klockor.

Heitän tähän soppaan tuon Tawast suvun.
Mårten Sigfridi myi Ruohonpään ja Suikkilan Ericus Mathiae Åboigukselle, Tammelan kirkkoherralle.
Voisiko Erik olla Matias Tawastin poika?

Tawastit olivat rikkaita samaan aikaan eläneitä porvareita. Käsittääkseni kuuluvat Tawast sukuun. Voisiko Birita olla Henriksdr ja Anna Henriksdr:n sisar ja ovat siis Matsin sisaria?
Tämä selittäisi tuon Tavast kuorin hautapaikan??

[TapioV]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166050
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166118
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166187

Henrik Hanssonin perintö meni Hebla Månsdr:lle ja tämän mies NIls Olofsson on Paaskunnassa näkyvä Nils Olofss
Kuka on tuo Mestar Hans -Tuomiorovasti Hans Petrikö?
Entä Lars Larsson lb.

1540 lähtien näkyvä Mester Hans tarkoittaa tuomiorovasti Hans Petriä. Hänen vävynsä Lars Larsinpojan lampuodista on kysymys.
Lasse Larsinpojan sisarta ja hänen perillisiään ei tunneta (en aiankaan minä).
T.V.

[Maisa M]

Mieleen tietenkin tulee, että jos 1588 haudattu Malin (kuvassa vahingossa mukana patronyymi, jota emme tiedä varmasti) olisi vaikkapa Myllärin tytär, tai Anna Henrikintyttären sisar.

Mutta kuten aiemmin jo sanon, ei sukuyhteys voi tulla 1588 kuolleesta Malinista, koska tällöin Israelin avio Sofian kanssa olisi ollut liian läheinen, joten Malin ei edes teoriassa voisi olla Mikko Krankin tai Sipi Sipinpojan käly. Sukuyhteyden siis pitää tulla Henrik Hanssonin vaimojen tai lasten vaimojen kautta. Mielestäni tällöin mahdolliset vaihtoehdot ovat seuraavat:
1.) Henrik Hanssonin vaimojen Biritan tai Valborg Kyrön sukulaiset
2.) Henrik Hanssonin poikien vaimojen sukulaiset, siis Julianan tai Elisabet Peterintytär Dryanderin sukulaiset

Mielestäni yhteys ei oikein voisi tulla Henrik Hanssonin lasten lasten avioliittojen kautta, jotka lienevät liian myöhäisiä tuon frände ilmaisun kannalta.

Joten vaihtoehtoja on kaiketi neljä, ja niistäkin kaiketi voidaan sulkea osa pois. Lähinnä mieleeni tulee, että yhteys on joko vaimo Biritan tai vaimo Julianan kautta, joiden suvuista emme taida tietää juuri mitään ja he ovat kahden eri ikäpolven naisia. Birita olisi kaiketi viimeistään 1560-luvulla syntynyt ja Juliana kaiketi 1590-luvulla tai 1600-luvun alussa.

Kun en tunne Mikko Krankin lapsia, niin periaatteessa ajallisesti Birita voisi olla Krankin lapsia tai yhtälailla Sipi Sipinpojan muiden vaimojen Anna Henrikintyttären tai Elisabet Isakintyttären sisar. Jos Juliana (Erik Henriksson Stodiuksen vaimo) olisi yhteytenä, hän kaiketi olisi sitten Brita Erkintyttären sisar.

Voihan näitä kuvioita olla muitakin, mutta ainakin tuolle ylläolevalle löytyy perusteensa. Valpuri Kyrön tiputan pois patronyymin sopimattomuuden takia (ei edes sisarpuoli tulisi kyseeseen (Nils Torkilsson)). Samoin Elisabet Dryander ei tuntuisi sopivan sen paremmin patronyymin kuin sukunimensä puolesta mahdollisten joukkoon.

Periaatteessa sukulaisuusilmaisu voisi tulla myös Erik Hanssonin nimeltä tuntemattoman vaimon kautta, mutta senkin tapauksen sitten sulkisi pois Israelin ja Sofian liian läheinen avioliitto, joten veikkaisin sukuyhteyttä Biritan tai Julianan kautta, jos jotakin pitäisi veikata.

Mielestäni Nils Torkilsson ei sovi yhdenkään Myllärin tyttären mieheksi, koska miehet tunnetaan melko hyvin. Mahdollista toki olisi jokin kuvaustani aiempi puoliso, mutta silloin miehen pitäisi olla edesmennyt, jota Nils Torkilsson ei ollut.

Mielestäni laittamastasi kaaviosta voisi poistaa turhina Mickael Krankin puolisoineen ja tyttären N.N. Mickelsdr Krankin, Sigfrid Sigfridssonin 1. puolison, sillä Sigfridin 2. puoliso Anna Henriksson nimenomaan oli Mårten ja Matts Sigfridssonien äiti.

Voisiko hän olla Henrik Hanssonin tytär?
Kaipaisin kyllä Antin taulukkoon enemmän vuosilukuja, sillä on vaikeaa arvioida henkilöiden välisiä suhteita oikeasti.

Terveisin Maisa M

[Benedictus]

Alla katkelma Astrenius ketjuun laittamastani Särki suvun kiemurasta.
Siitä käy ilmi . että Walborg Myllar omisti Liedon Hiidenalan ratsutilan.

Toisaalta hänen 3.miehensä Per Rasmusson mainitaan vielä 1624 Hiidenalalla.
Ruskon Mäkikylän Nils Torkilssonin tilalla näkyy Nils 1648 ja 1649 Hinders Rasmusson. Voi olla sattumaa tai sitten Hinders on Perin veli.

Jacob HiisiLundensis kotoisin Liedon Hiidenalan ratsutilalta, jolla näkyy 1560-1571 Jacob Matts.Piispan landb.
1556 Matts Laerss

1572-80 Lasse Michelsson
1586 Per Rasmusson
1592 hust. Walborg Per Rasmusson
1624 haver Per Rasmusson underpant
Tästä voidaan päätellä, että Hiidenala on kuulunut Walborg Henriksdr Myllarille
Valborg Heikintytär, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.

Järventaan Susanna Mårtensdr ja 2. miehensä Claes johansson Särki olivat varmaankin sukua. mutta mikä on se lenkki .
Tuon mukaan ei Anna Henriksdr olisikaan välttämättä MårtenSigfridssonin äiti vaan X Kranksdr. Ellei Michel Krankin pojalla Henrikillä ollut jo naimaikäistä tytärtä 1590 luvun alussa?

[Pekka Hiltunen]

Hietaniemen perillisiä olivat lisäksi Dionisius Henrici Tawastiuksen pojat Henrik ja Johannes sekä Turun porvari Matts Tawastin lapset. Heihin lukeutuivat Elisabet ja BRITA, jotka omistivat veljiensä kanssa neljänneksen Hietaniemestä. Matts Tawast haudattiin 10.1.1610 Turun tuomiokirkkoon med alla klockor.

Heitän tähän soppaan tuon Tawast suvun.
Mårten Sigfridi myi Ruohonpään ja Suikkilan Ericus Mathiae Åboigukselle, Tammelan kirkkoherralle.
Voisiko Erik olla Matias Tawastin poika?

Tawastit olivat rikkaita samaan aikaan eläneitä porvareita. Käsittääkseni kuuluvat Tawast sukuun. Voisiko Birita olla Henriksdr ja Anna Henriksdr:n sisar ja ovat siis Matsin sisaria?
Tämä selittäisi tuon Tavast kuorin hautapaikan??

Turkulaisen Tawast-porvarisuvun (josta polveutuvat myös Tawasten- ja Tawastierna-suvut) kantavanhemmat olivat kruununvouti Henrik Jönsson Hietaniemestä ja Karin Persdotter. Suvulla ei tiedetä olleen mitään yhteyttä Keskiaikaiseen Tavast-sukuun. Jaakko De la Gardien hopmanni Henrik Mattsson Tawastin hauta sijaitsee tuomiokirkon saarnastuolin portaitten juuressa pohjoiskäytävällä.
PH

[Maisa M]

Järventaan Susanna Mårtensdr ja 2. miehensä Claes johansson Särki olivat varmaankin sukua. mutta mikä on se lenkki .
Tuon mukaan ei Anna Henriksdr olisikaan välttämättä MårtenSigfridssonin äiti vaan X Kranksdr. Ellei Michel Krankin pojalla Henrikillä ollut jo naimaikäistä tytärtä 1590 luvun alussa?

Kyllä Olav Rundt sanoo artikkelissaan "KamrerarenSigfrid Sigfridsson och hans släktkräns" (Kts. Genos 1989-2, s.64), että Sigfrid Sigfridsson oli 1690-luvulla naimisissa Anna Henriksdotterin kanssa, josta tuli hänen (Sigfridin) poikiensa Mårtenin ja Mattsin äiti. Annan kuoleman jälkeen meni Sigfrid 1602 uudelleen naimisiin Elisabet Isaksdotterin kanssa, jonka isä oli Isak Henriksson Finskilän rälssisuvusta Sauvosta. - Sitten Rundt sanoo, että Turku-historioitsijat mainitsevat Sigfridin voineen olla Annaa ennen naimisissa turkulaisen porvarin Mickel Krankin tyttären kanssa, mutta aika 1591-1604 ei Rundtin mukaan ainakaan pidä paikkaansa. Linkki ko. Genokseen:

http://sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm

Terv. Maisa M

[Maisa M]

Kyllä Olav Rundt sanoo artikkelissaan "KamrerarenSigfrid Sigfridsson och hans släktkräns" (Kts. Genos 1989-2, s.64), että Sigfrid Sigfridsson oli 1690-luvulla naimisissa Anna Henriksdotterin kanssa, josta tuli hänen (Sigfridin) poikiensa Mårtenin ja Mattsin äiti. Annan kuoleman jälkeen meni Sigfrid 1602 uudelleen naimisiin Elisabet Isaksdotterin kanssa, jonka isä oli Isak Henriksson Finskilän rälssisuvusta Sauvosta. - Sitten Rundt sanoo, että Turku-historioitsijat mainitsevat Sigfridin voineen olla Annaa ennen naimisissa turkulaisen porvarin Mickel Krankin tyttären kanssa, mutta aika 1591-1604 ei Rundtin mukaan ainakaan pidä paikkaansa. Linkki ko. Genokseen:

http://sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm

Terv. Maisa M

Korjaus: Pitää tietenkin olla: ...släktkrets...

Maisa M :oo:

[Maisa M]

Kyllä Olav Rundt sanoo artikkelissaan "KamrerarenSigfrid Sigfridsson och hans släktkräns" (Kts. Genos 1989-2, s.64), että Sigfrid Sigfridsson oli 1690-luvulla naimisissa Anna Henriksdotterin kanssa, josta tuli hänen (Sigfridin) poikiensa Mårtenin ja Mattsin äiti. Annan kuoleman jälkeen meni Sigfrid 1602 uudelleen naimisiin Elisabet Isaksdotterin kanssa, jonka isä oli Isak Henriksson Finskilän rälssisuvusta Sauvosta. - Sitten Rundt sanoo, että Turku-historioitsijat mainitsevat Sigfridin voineen olla Annaa ennen naimisissa turkulaisen porvarin Mickel Krankin tyttären kanssa, mutta aika 1591-1604 ei Rundtin mukaan ainakaan pidä paikkaansa. Linkki ko. Genokseen:

http://sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm

Terv. Maisa M

Hei, nyt huomasin Rundt´in artikkelissa myös kirjoitusvirheen: siellä s. 64 sanotaan, että Sigfrid Sigfridsson oli 1690-luvulla naimisissa Anna Henriksdotterin kanssa, pitää kai olla 1590-luvulla. :cool:

[Benedictus]

http://org.utu.fi/yhd/thy/turkuartikkelit/THArk18s57-84.pdf

Toivo T. Rinteen kirjoitus Turku uudenajan alussa sisältää keskustelulle mielenkiintoisia asioita.
Eräs merkittävä kommentti on, että saksalaissukuinen porvari Henrik Rodenburg siirtyi käyttämään sukunimenään Kyrö nimeä.

Voisiko tämä Henrik Kyrö olla Mårten kyrön isä tai isoisä.

Jutussa mainitaan myös naisporvarit Valborg Myllar ja Valborg Olofsdr Mårten Kyrön leski ja Valborg Henrik Innamaan leski.

Koska 2 eka Valborgia on sotkeentunut tarinaan, niin voisiko Sigfrid Sigfridssonin vaimo Anna Henriksdr olla Innamaan tytär.
Olisi ainakin pormestareita tarpeeksi.

Jutun mukaan Valborg Myllarin 1. puoliso pormestari Hans Skotte mestattiin Erik kuninkaan vangitessa Juhana herttuan.

Valborg Olofsdr taas hoiteli kauppahuonetta miehensä kuoltua.

Mielenkiintoista on, että kaikki kolme Valborgia tunsivat Kuningas Juhanan henkilökohtaisesti ja olivat suhteissa häneen.

Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner. Bröderna hade redan fått pengar av försäljningen, så det var tydligen ett arv.16 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#16) Tillsättningen av förmyndare 1612 tyder på att bröderna var födda efter 1592. Mårten Sigfridsson nämns första gången i mantalslängden för Älvsborgs lösen 1617 och var alltså född senast 1596.17 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#17)

Mårten ja Mats Sigfridssonin förmyntarina mainitaan borgmästaren Bertel Mårtenssån.
Onkohan hänestä tietoa? Ajallisesti voisi kuvitella olevan Mårten Kyrön poika eli Henrik Hanssonin vaimon veli.
Thomas Hansson voisi olla Hans Skotten poika.

Kolmas kysymystä herättävä henkilö on Henrik Matsson Turun porvari joka edusti 1607 Sigfrif Sigfridssonia oikeudessa Tukholmassa.

Voisiko Hämäläisiksi kuviteltu Kyrö suku ollakin saksalais suku , joka suometti itsensä, koska Kustaa Kuningas vastusti saksalaisporvareita?
Mahtaisivatko Innamaat olla samanlaisia?

[Jari Latva-Rasku]

Googlen tallentamasta, DelaGardiska archivet-kokoelmasta löytyvät sivuilta 198 ja 199 seuraavat aikaansa kuvaavat maininnat Michel Krankista:

...Laurentius Henrici tili Wexöö Btfallningtman öfvtr Kumugàrdi län Ar 1587 var Han Befallningsman pâ Abo Slott enligt följande Then 24 Junü 1587 hafve vij eftersknne rarit kallede vittne som äi e Michel Erixss Krank (man mins Hans Kranck Bondanföraren i Osterbönen 1597.) Borgmestere i Åbo. ...

... Under denna tid skref han Jören Olofs Jag haffver förstatt att nägre haffue lagtt borglege tili min landboar i Garsinemi Jag tviflar att thett skett utan Michel Hanssons (Krank, Borgmästare i Abo) råd Men iag skall giffva HKM tilkenna thet öffvervald mich skeer En part skal surt mich betala är ick frelse som jag Vale aft Abo slât th 19 Marti A 91 Lasse Henss A tergo Til ärlig förrtlndig Jören Olofs Ländzman hvilken thet ta tilhanda Venligen ...

Kirja ja poiminnat löytyvät Googlen avulla hakusanoilla "krank borgmästare". Järjettömiltä vaikuttavat kirjoitusmuodot ovat peräisin Googlen pdf-käännöksestä. Korjasin niistä vain muutaman, koska teksti oli aivan ymmärrettävää.

Mielestäni mielenkiintoista on, että Michel Krankin kuulemista pidettiin tärkeänä näissä Lasse Henriksson Hordelia ja Karin Hansdotteria koskevissa asioissa. Pormestarillakin oli siten jotain arvovaltaa. Toinen mielenkiintoinen seikka oli, että Krankin patronyymiksi oli merkitty sekä Hans, että Erik.

Mickel Krank ja Henrik Hansson lienevät samaa ikäluokkaa ennen 1500-luvun puoltaväliä syntyneinä ja Sigfrid Sigfridsson ja Nils Torkilsson ehkä vähintäänkin kymmenisen vuotta nuorempia. Silti tuntuisi mahdolliselta, että Krankin perintö kamreeri Sigfridin puolisolle voisi olla peräisin jonkinlaisesta sisaruussuhteesta.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866926

Rymättylän Anttilassa näkyy Nils Torkilsson
Myöhemmin omistajana on Caspar Ekman, jonka vaimo oli Henrik Finnån tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867855
Tilanyhteydessä omalaatuinen joukko Turun porvareita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866802
Nils Torkilsson ja Paul Larsson

Tajuaisiko joku mitä henkilöitä tuossa on ja miten voisivat liittyä yhteen.

Rymättylä tuntuisi olevan aika täynnä Turkulaishenkilöitä.
Valborg Myllar omistaa Koisaaren ja Raulan
Pakinassa Matts Skott olisiko Hans Skotten poika, Bartolome Skotte omisttaa monta tilaa
Suikkila Henrik domprost
Viljainen Cristianus Agricola . Kukahan on siellä näkyvä Morten Cristiansson?
Ja muitakin riittää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867777

Tuossa on kimuranttia tietoa, mainitaan Morten Henrik Krank domprost ja vaimo Anna. Onko nimi Henrik vai Morten?

[Antti Järvenpää]

.....
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867777

Tuossa on kimuranttia tietoa, mainitaan Morten Henrik Krank domprost ja vaimo Anna. Onko nimi Henrik vai Morten?

Kannattaa katsoa ne värikoodit aina sivulta 1. Siellä ylälaidassa on voudintilien numero, mistä mikin väri on kotoisin. Tämän sivun osalta johon on linkki tuolla ylhäällä, niin värit vasemmassa laidassa on seuravat:

- Maakirja ja lampuotilueteloiden tiedot sinisellä musteella
- Apuverot punaisella
- Maantarkastusluettelot ruskealla
- Maantarkastusluettelot violetti

En ole näitä paljoa tulkinnut, joten joku joka tuntee asiaa paremmin, voi sitten oikaista, mutta seuraavassa tulkinta vasemmalta:

- Suichala kylän verotalon maaverot on maksanut Tuomiorovasti Henrich (sininen)
- samalla kylällä on apuveroja maksanut H. Anna S. Kranks (punanen)
- maantarkastusluetteloissa esiintyy h Anna Mort Hinds. (violetti)
- katovahinko luettelosta esiintyy S. Mesther Henr. domprost udi i Åbo ja H Anna jolla on kaksi verovapaata taloa kylässä (ruskea)

Tuohon aikaan kuitenkaan ei ollut elossa mitään Henrik nimistä tuomiorovastia, vaan tuomiorovasti Henrik Canuti oli kuollut jo 1595 ja hänellä oli Anna Matintytär niminen leski, joka oli elossa ainakin 1604.

Esim. Paarman Hiippakuntahallinto Suomessa ei tunne Morthen Henriksson nimistä tuomiorovastia tuolta ajalta, vaan tuomiorovastina oli Petrus Henrici Melartopaeus. Olenkin itse lukevinani katovahinkotietona, että siinä puhutaan edesmenneestä mestari Henrikistä tuomiorovastista (ei siis Mortehenista). Ilmeisesti myös maantarkastusluetteloissa on Mest. Hind. eikä Mort Hinds. vaikka se tässä SAY:ssa näyttäisi nimeltä Mort. En nyt vitsi sitä tarkastaa alkuperäisistä, mutta epäilisin tällaista kopiointivirhettä.

Eli kokonaisuutena tuolla kylällä taisi olla kaksi Anna, nimittäin tuomiorovastin leski ja S. Krankin leski Anna ja 1604 tuomiorovastin verotalo siirtyy Hans Wulffille.

Krankin leski Anna jää mietityttämään. Mikko Krankin vaimo Elisabeth Henrikintytär kuoli 1593 Turun palossa, joten ehkäpä Mikko meni uuteen avioon, jos nyt on kyse ylipäätään samasta Mikosta.

[Jari Latva-Rasku]

Tuossa on kimuranttia tietoa, mainitaan Morten Henrik Krank domprost ja vaimo Anna. Onko nimi Henrik vai Morten?

Mainittu tuomiorovasti (1594-1610) lienee Mester Petrus Henrici Melartopaeus.

Toinen Mårten ja Mats Sigfridssonin holhoojista lienee ollut Gabriel Melartopaeus, joka edeltäjästään Joachim Stutaeuksesta alkaneen käytännön mukaisesti hoiti teologian lehtorin viran ohessa tuomiorovastin virkaa (prost i Åbo), tai sellaiseksi kutsuttiin. Käytännöt kuitenkin muuttuivat Turun akatemian perustamisen jälkeen.

Joka tapauksessa Joachim Stutaeus, Gabriel Melartopaeus, Ericus Erici, Mårten Stodius ja Ericuksen vävy Erik Fortelius olivat kaikki joko Turun koulun tai akatemian teologian lehtoreita tai professoreita. Ericus Ericin äidin sukupiiri sopisi vallan hyvin Turun lehtoreiden pariin. Åbo Stifts Herdaminnesta ilmenee, että Kemiön kirkkoherran Paulus Melartopaeuksen pojanpoika Mester Petrus Henrici vaikutti myös Ruotsin Strängnäsissä ja Mariestadissa.

Mester Petrus Henricin puoliso oli Elsa Salomonsdotter, joten Rymättylässä mainittu vaimo Anna liittynee johonkin muuhun henkilöön.

[Jari Latva-Rasku]

Esim. Paarman Hiippakuntahallinto Suomessa ei tunne Morthen Henriksson nimistä tuomiorovastia tuolta ajalta, vaan tuomiorovastina oli Petrus Henrici Melartopaeus. Olenkin itse lukevinani katovahinkotietona, että siinä puhutaan edesmenneestä mestari Henrikistä tuomiorovastista (ei siis Mortehenista). Ilmeisesti myös maantarkastusluetteloissa on Mest. Hind. eikä Mort Hinds. vaikka se tässä SAY:ssa näyttäisi nimeltä Mort. En nyt vitsi sitä tarkastaa alkuperäisistä, mutta epäilisin tällaista kopiointivirhettä.

Eli kokonaisuutena tuolla kylällä taisi olla kaksi Anna, nimittäin tuomiorovastin leski ja S. Krankin leski Anna ja 1604 tuomiorovastin verotalo siirtyy Hans Wulffille.

Krankin leski Anna jää mietityttämään. Mikko Krankin vaimo Elisabeth Henrikintytär kuoli 1593 Turun palossa, joten ehkäpä Mikko meni uuteen avioon, jos nyt on kyse ylipäätään samasta Mikosta.

En valitettavasti ehtinyt lukea Antti Järvenpään ansiokasta vastausta ennen omaani. Joka tapauksessa verkko Henrik Hanssonin ja Sigfrid Sigfridssonin puolisoiden ympärillä on tiivistynyt ja litistymään voisi myös pulahtaa Ericus Ericuksen äiti.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866759
lisää tuomiorovastia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867773

Tuon mukaan tuomiorovastin leski on Anna.
Mort morten näkyy nimenä. voisiko silti olla mestari ?

Olisiko Viljaisen Morten Christianusson tarkoittanut tuota mestaria vai oliko piispa Cristian Agricolalla poika Morten?

[Maisa M]

http://org.utu.fi/yhd/thy/turkuartikkelit/THArk18s57-84.pdf

Toivo T. Rinteen kirjoitus Turku uudenajan alussa sisältää keskustelulle mielenkiintoisia asioita.
Eräs merkittävä kommentti on, että saksalaissukuinen porvari Henrik Rodenburg siirtyi käyttämään sukunimenään Kyrö nimeä.

Voisiko tämä Henrik Kyrö olla Mårten kyrön isä tai isoisä.
---------------------------
Voisiko Hämäläisiksi kuviteltu Kyrö suku ollakin saksalais suku , joka suometti itsensä, koska Kustaa Kuningas vastusti saksalaisporvareita?
Mahtaisivatko Innamaat olla samanlaisia?

Voisi kuvitella, että tämä Kyrö-suku tosiaan olisi saksalaisperäinen suku, sillä Olav Rundt sanoo tuossa Genoksessa 1989-2 olevassa kirjoituksessaan "Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets" s. 65 näin:

<Sigfrid Sigfridssons härkomst är obekant. Husbondelängderna för de nämnda jordegendomarna ger ingen vägledning. Det gör inte heller bomärket på gravstenen. Bomärkesforskaren Paavo 0. Ekko har påträffat ett liknande närmast i Hamburg.15 (http://sukututkimusseura.fi/genos/60/60_63.htm#15)


Siis Sigfridin käyttämä puumerkki tai vaakuna muistutti eniten sellaista, jonka tuo edellä mainittu tutkija Paavo Ekko oli tavannut Hampurissa. Millainen sitten se mahtoi olla?

terv. Maisa M

[Antti Järvenpää]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866759
lisää tuomiorovastia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867773

Tuon mukaan tuomiorovastin leski on Anna.
Mort morten näkyy nimenä. voisiko silti olla mestari ?

Olisiko Viljaisen Morten Christianusson tarkoittanut tuota mestaria vai oliko piispa Cristian Agricolalla poika Morten?

Olet löytänyt mielenkiintoisia kohtia. Tuon Järvenperä tai Järvenpään kylässä oleva Anna, näyttäisi olevan tuomiorovastin leski jo 1584, kun Henrik Canuti eli vuoteen 1594 tai ainakin allekirjoitti Upsalan päätökset 1593. Netistä löytyy esim. Väinö Perälän kirjoitus tuomiorovasteista, mutta tällaista herraa ei hänkään tunne http://org.utu.fi/yhd/thy/turkuartikkelit/THArk14s73-89.pdf

Kun Juhana kuningas siirteli pappeja virassaan melko ahkerasti, ei tietenkään ole mahdotonta, että olisi joku tuomiorovastin virkaa hetken hoitanut, joka on aikaisemmilta tutkijoilta jäänyt huomaamatta, mutta kuka tämä jo 1585 edesmennyt olisi, joka sitten kummittelisi maakirjoissa pitkän aikaa.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867777

Nuo värit sotkee, mutta jospa on vain niin,että tuomiorovastilla oli vaimo anna ja hänet mainitaan Suikilassa ja Järvenperässä.

Ja tuo Annan puoliso on todella Henrik Krank.

Tällöin olisi aika selvää laittaa Sigfrid Sigfridssonin vaimo Anna Henriksdr tuomiorovasti Henrik Krankin tyttäreksi.
Tämä selittäisi Sigrid Sigfridssonin Rymättylä yhteydet ja myös Liedon tilat.

Ajallisesti laittaisin Henrik Krankin sukupolvea aikaisemmaksi eli hän voisi olla Erik Krankin veli. Eli Anna Henriksdr olisi Michelin serkku.

Rymättylästä puheenollen siellä on ollut kirkkoherrana eräs kumman niminen henkilö.
Pappisluettelo - Rymättylä

Kirkkoherrat

Ericus Johannis (-1554-77)
Henricus Andreae (1578-1600)
Benedictus Thomae Melartopaeus (1600-11)

Puhetta oli jo Melartopaeuksista. -tuolta löytyy pari,mutta..

Kuka on tuo kirkkoherra Ericus Johannis, kirjoitettu myös Kuralan ja Atilan tiloille, nimillä Jönss ja Jonss.

Ericus Johannis on myös kai sama kuin Erik Hansson.

Meidän Erik Hanssoniksemme ehkä hieman aikaisin kuollut, mutta mehän emme tiedä Ericus Erici Alftanuksen syntymäaikaa.
Kuolin ajan perusteella voisi hyvinkin olla Carin Carpelanin 1. puoliso.

Tällöin Erik hansson olisi syntynyt jo joskus 1530-luvulla.

Toisaalta on tapeltu tuosta Hans Olofssonista ja Malin Henriksdr:n 1. miehestä Hans Erikssonista.

[Antti Järvenpää]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867777

Nuo värit sotkee, mutta jospa on vain niin,että tuomiorovastilla oli vaimo anna ja hänet mainitaan Suikilassa ja Järvenperässä.

Ja tuo Annan puoliso on todella Henrik Krank.

Tällöin olisi aika selvää laittaa Sigfrid Sigfridssonin vaimo Anna Henriksdr tuomiorovasti Henrik Krankin tyttäreksi.
Tämä selittäisi Sigrid Sigfridssonin Rymättylä yhteydet ja myös Liedon tilat.

Ajallisesti laittaisin Henrik Krankin sukupolvea aikaisemmaksi eli hän voisi olla Erik Krankin veli. Eli Anna Henriksdr olisi Michelin serkku.

Päätit siis muodostaa täysin fiktiivisen henkilön! Hieroin jo silmiä muutaman kerran, mistä tällainen Henrik Krank syntyy, mutta hänhän on täysin keksitty.

En usko, että mikään tuomiorovasti voisi olla sellainen henkilö, josta ei aiemmin ole ollut mitään tietoa. Kaiken lisäksi Sigfid Sigfridinpoika oli nimenomaan Mikko Krankin perillinen vaimonsa kautta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1886560.

Kyllä niitä Annoja on ollut kaksi eri Annaa - niin erilaisia nuo kirjaukset ovat. Ei niistä yhtä saa kuin väkivalloin.

[Jari Latva-Rasku]

Kyllä niitä Annoja on ollut kaksi eri Annaa - niin erilaisia nuo kirjaukset ovat. Ei niistä yhtä saa kuin väkivalloin.

Mieleeni tuli vuonna 1609 kuollut kaniikki ja myös Turun koulun teologian lehtori Marcus Henrici Helsingius, jonka jälkeen kaniikiksi tuli myöhempi tuomiorovasti Joachim Stutaeus. SAY:ssa lukee Annan kohdalla Mort? tai M(ehkä Mester) Henrichs eli voisi olla Henrikinpoika? Helsingiuksen puolisoksi väitetään Åbo Stifts Herdaminnessa etunimeltään tuntematonta Granberg-nimistä, joka myöhemmin avioitui Gabriel Petri Melartopaeuksen kanssa. Melartopaeuksen toinen puoliso oli vuonna 1642 kuollut Emerentia Klöfverblad. Nimi Granberg voisi liittyä Sursill-sukuun. Joachim Stutaeuksen ensimmäinen puoliso oli Sursill-sukua.

[Jari Latva-Rasku]

Kyllä niitä Annoja on ollut kaksi eri Annaa - niin erilaisia nuo kirjaukset ovat. Ei niistä yhtä saa kuin väkivalloin.

Mieleeni tuli vuonna 1609 kuollut kaniikki ja myös Turun koulun teologian lehtori Marcus Henrici Helsingius, jonka jälkeen kaniikiksi tuli myöhempi tuomiorovasti Joachim Stutaeus. SAY:ssa lukee Annan kohdalla Mort? tai M(ehkä Mester) Henrichs eli voisi olla Henrikinpoika? Helsingiuksen puolisoksi väitetään Åbo Stifts Herdaminnessa etunimeltään tuntematonta Granberg-nimistä, joka myöhemmin avioitui Gabriel Petri Melartopaeuksen kanssa. Melartopaeuksen toinen puoliso oli vuonna 1642 kuollut Emerentia Klöfverblad. Nimi Granberg voisi liittyä Sursill-sukuun. Joachim Stitaeuksen ensimmäinen puoliso oli Sursill-sukua.

Toinen vielä parempi arvaus on, että jo kuolleella tuomiorovastilla ja hänen puolisollaan Annalla on ollut poika Mårten "S. Morthen Henr. domprost udi Åbo"

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867777

[Antti Järvenpää]

Mieleeni tuli vuonna 1609 kuollut kaniikki ja myös Turun koulun teologian lehtori Marcus Henrici Helsingius, jonka jälkeen kaniikiksi tuli myöhempi tuomiorovasti Joachim Stutaeus. SAY:ssa lukee Annan kohdalla Mort? tai M(ehkä Mester) Henrichs eli voisi olla Henrikinpoika? Helsingiuksen puolisoksi väitetään Åbo Stifts Herdaminnessa etunimeltään tuntematonta Granberg-nimistä, joka myöhemmin avioitui Gabriel Petri Melartopaeuksen kanssa. Melartopaeuksen toinen puoliso oli vuonna 1642 kuollut Emerentia Klöfverblad. Nimi Granberg voisi liittyä Sursill-sukuun. Joachim Stitaeuksen ensimmäinen puoliso oli Sursill-sukua.

Toinen vielä parempi arvaus on, että jo kuolleella tuomiorovastilla ja hänen puolisollaan Annalla on ollut poika Mårten "S. Morthen Henr. domprost udi Åbo"

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867777

Helsingiuksesta tiedetään suunnilleen seuraavan verran:

Helsingius Marcus Henrici 1595-1609

Syntyisin Uudeltamaalta, todennäk. Helsingistä.

Papiksi vihittynä apuopettajana Turun koulussa jo 1589. Kirjoittautui 14.3.1592 Wittenbergin yliopistoon. Väitteli siellä 10.8.1593, maisteriksi 17.3.1594. Palasi saman vuoden aikana kotimaahan. Teologian lehtori Turussa 1594. Koulumestari eli Turun katedraalikoulun rehtori1595. Raamatunsuomennoskomitean jäsen 4.7.1602. Merkittävä kirjallinen tuotanto, tosin pääosin painamatonta. Kuoli 31.1.1609.

Pso 1596 Gunborg Paavalintytär, k. 7.4.1623, sai 16.7. 1609 kruunulta verovapauden omistamaansa tilaan korvaukseksi miesvainajansa rästiin jääneistä saatavista. Mainitaan leskenä vielä helmikuussa 1610, vmon II pso n.1610 rehtori, sittemmin Viipurin ja Inkerinmaan piispa Melartopaeus Gabriel Petri.

Lapsia:
Helsingius N.N., haud. 26.7.1598 Turun tuomiokirkon kuoriin.
Helsingius Tuomas, mainitaan isänsä kuoleman jälkeen tonttiäyriluettelossa “skolmesters Tomas”. Helsingiuksen perijänä mainitaan Tomas Tomaksenpoika, joka kutsuu Peter Plagmania langokseen.
?Helsingius Georgi, nimi päätelty seuraavien sukupolvien patronyymien mukaan.
Helsingius tytär, pso I Turun pormestari Plagman Peter, haud.1626, pso II Stamer Herman.
Helsingius N.N., haudattu tammikuu 1612
Helsingius N.N., haudattu joulukuu 1612
Helsingius Margareta, haud. 1.5.1614
Helsingius N.N., haudattu marraskuu 1621
Helsingius Johan, kirjoittautuu Upsalan yliopistoon 8.9.1625 Johan Marci Abamneus Finno, myy 1627 ylioppilaana isaltään perimänsä raamatun ja käsinkirjoitetun laulukirjan.tuomiokirkkon


Lähteitä: Jukka Paarma: Hiippakuntahallinto Suomessa 1554-2604 SKHS 116, Helsinki 1980; Genos 39(1968), s. 1-4, Plagman, Love Kurtén, Helsingfors; Genos 39(1968), s. 74-75 Plagman och Reyer, Georg Luther; Marcus Henrici Helsingius, humanisti ja teologi varhaisortodoksian Suomessa, Simo Heininen, SKHS 1974;

[olanyk]

Onkohan joku lukenut tuon Gunborg Paavalintyttären "Granberg:si"? Tosin minulla on jokin merkintä että Granberg suvun kantaisällä Mathias Laurentiila s. n. 1560 olisi ehkä ollut veli Paavo?

Joskus olen esittänyt lähinnä nimiin ja "loogiseen" ajatteluun perustuvan arveluna:
Voisiko Marcus Helsingius olla Porvoon ja Turun kirkkoherran Henricus Jakobin ja Mikael Agricolan lesken Birgitan poika? Toisaalta olen Henricuksen syntyperää arvelessani tullut esiin Helsigin kauppias laivanomistaja kirkkoherra Jakob Sigfridi, joka väkivaltaisesti kuoli 1516.

Jakobille läheisenä ehkä sukulaisena pidän kirkkoherra Helsingissä Petrus Ragvaldia joka oli Turussa kaniikina ja sen jälkeen kirkoherrana Kemiössä.

Olavi