Abrahamin kronikka (omakätinen)

[Pekka Hiltunen]

Sikeborgin mukaan Alftassa ei ollut rälssimaita. Ei Hälsinglannissa yleensäkään, paitsi Bollnäsissä.

Olav Rundt ja Antti Kolehmainen esittivät hypoteesin. Siinä on useampikin heikko kohta, mm. Henrik Hanssonin äidin nimeäminen Maliniksi, viereisessä haudassa maanneen naisen mukaan, jonka puolisoksi mainitaan joku Hans Olofsson. Ehkä Turun porvareita.
Ylhäisen Malin-rouvan seikkailut Ruotsin pohjoisilla rajamailla Sikeborg on tyrmännyt tylysti. Kovin olisi epäsäätyinen tilanne jos korkea-aatelinen rouva Malin majailisin seppä Olofin leskenä Alftan Näsbyssä, mahdollisesti veromaalla.
Alftan osalta nuo spekulaatiot perustuvat aiemmin julkaistuun materiaaliin Alftan suvuista: päätelmiin päätelmistä.
Nyt olen kaivamassa primäärilähteitä, ennen kaikkea voudintilejä kyseessä olevalta ajanjaksolta.
Kiitän Juhani Pesua, Antti Alftania ja Antti Järvenpäätä oikaisusta! Nyt pääsin minäkin vihdoin "kärryille" - paitsi niitten "Hansinpoikien Stierkors"-leimojen osalta... Minulla on kylläkin piilokarsastusta, mutta ei suurempia harituksia näössäni. Täytyisi vielä löytää selitys omituisille sineteille ja niitten yhteneväisyyksillekin!

PH

[Antti Alfthan]

Hiukan uutta tuli vuodelta 1570 vielä esille.
Drabantti Erik Hanssonhan oli tuolloin mainittu hövitsmanniksi ei enää krigsöverstiksi. Vuonna 1569 hänen tilalleen tuli Hans Kyle. Mutta vuonna 1570 päällikkönä onkin Klaus Fleming. Hän johtaa hävitysretkeä Norjan Tröndelageniin, saa voudeilta siihen varoja ja muonitusta, ja hyvin todennäköisesti "sotaherra" Erik Hansson oli tässä operaatiossa mukana.

Löysin muutaman kuninkaallisen käskyn verovapaudesta, mutta en Erik Hanssonin osalta.

Vuoden 1570 Norjan operaation jälkeen Klaus Fleming käy sotaa Liivinmaalla, pitää jalansijansa Suomen puolella, ja hänelle on määrätty entisen kuninkaan Erikin vartiointi.

Tässä on jonkinlainen kytkös Suomeen, mitä sitten voisi verrata Klaus Åkesson Tottin kirjurirenkien, Henrik Hanssonin ja Rolandin vaiheisiin pari vuotta myöhemmin.

[Antti Järvenpää]

Erik Hansson niminen on drabanttiluetteloissa drabanttina 1560-1566. Alfrtanin Antin mukaan hän olisi sama kuin tämä hövitsman ja krigöffuerst Norjan sodassa. Olisi varmaan hyvä jos lähde tuohon joskus sattuisi silmään. On mennyt ainakin itseltäni ohi, eikä oikein osu silmään ainakaan Erikin registuurasta. On ehkäp jossain muualla.

Sitten vielä tarvittaisiin saman miehen kytkeminen Alftan maanomistajaksi ja varalaamanniksi sekä nimismieheksi.

Palkoista, läänityksistä jne. voisi löytyä jotain täältä
https://sok.riksarkivet.se/amnesomrade?postid=Arkis+a097481b-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&infosida=amnesomrade-skatter&flik=1&s=Balder

[Jari Latva-Rasku]

Erik Hansson niminen on drabanttiluetteloissa drabanttina 1560-1566. Alfrtanin Antin mukaan hän olisi sama kuin tämä hövitsman ja krigöffuerst Norjan sodassa. Olisi varmaan hyvä jos lähde tuohon joskus sattuisi silmään. On mennyt ainakin itseltäni ohi, eikä oikein osu silmään ainakaan Erikin registuurasta. On ehkäp jossain muualla.

Sitten vielä tarvittaisiin saman miehen kytkeminen Alftan maanomistajaksi ja varalaamanniksi sekä nimismieheksi.

Palkoista, läänityksistä jne. voisi löytyä jotain täältä
https://sok.riksarkivet.se/amnesomrade?postid=Arkis+a097481b-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&infosida=amnesomrade-skatter&flik=1&s=Balder
On ollut mielenkiintoista seurata tätä uutta avausta Erik Hanssonin alkuperän määrittämiseksi. On kronikka ja on olemassa Alftassa näihin päiviin asti säilynyt YDNA sekä on Ericus Erici, joka ainakin nimestä Alftanus päätellen oli Alftasta. Mikäli Erik Hanssonin isä oli muualta kuin Alftan seudulta, isälinjaisen geenisukulaisen pitäisi todennäköisesti olla hänen jälkeläisiään. Lisäksi oletetulla kotitilalla oli tähdestä ja rististä muotoiltu puumerkki, jolla ei tarvitse olla mitään tekemistä Stiernkorsien kanssa. Se voi olla tilalta tai tilan haltijoilta tai tila ei edes ole oikea. Edellisten lisäksi on olemassa suhteellisen runsaasti tietoja ainakin jonkin Erik Hanssonin sotaretkistä ja niiden jälkeen ajallisesti yhteen sopivaa elämistä Alftassa samalla nimellä. Asesepän asema kuulostaa houkuttavalta. Rahan säännöllinen lähde olisi olemassa ja riippuvuus maanomistuksen arvaamattomista tuotoista ei olisi niin oleellinen.

Lainlukijan varamiehen ei tarvitse olla kuin ehkä satunnainen hätäapu käräjillä, mutta nimismies on nimismies. Kruununvouteja yleensä kutsuttiin sellaisiksi, mutta paikallisia ja kruununnimismiehiä ei aina nimikkeen avulla pystynyt erottamaan toisistaan. Oli lainlukijoita, joista tuli nimismiehiä ja myös päinvastoin sekä paikallisista nimismiehistä tai kirjureista tuli kruununvouteja. En tiedä, mistä alkaen Alftasta olisi saatavilla tuomiokirjoja, mutta on varsin tavallista, että nimismiehen tapaiset mainitaan käräjillä vielä paljon kuolemansa jälkeen, koska he olivat sekaantuneet myös muihin kuin omiin asioihinsa. Voidaan lisäksi olettaa, että sukua olisi jäänyt Alftaan ja voisi myös olla syitä käräjöidä maanomistuksesta. Jos Erik Hansson olisi kuollut vuoden 1620 paikkeilla, vielä kymmeniä vuosia sen jälkeen voisi mainintoja hänestä löytyä.

[Matti Lund]

On ollut mielenkiintoista seurata --- En tiedä, mistä alkaen Alftasta olisi saatavilla tuomiokirjoja, mutta on varsin tavallista, että nimismiehen tapaiset mainitaan käräjillä vielä paljon kuolemansa jälkeen, koska he olivat sekaantuneet myös muihin kuin omiin asioihinsa. Voidaan lisäksi olettaa, että sukua olisi jäänyt Alftaan ja voisi myös olla syitä käräjöidä maanomistuksesta. ---

Selailin tässä muutamia vuosia sitten Arkiv -digitaalin avoimena päivänä läpi Alftan käräjiä 1600 -luvulta ja jemmasin joitakin mielenkiintoisia pöytäkirjakohtia.

Näistä varhaisin taisi olla vuoden 1601 lailliset käräjät 7. joulukuuta.

Siinä on esillä neljä sukulaisten välistä kiinteistökauppaa.

Samanlaisia nimiä esiintyy Alftassa useampia, eli tarkalla luennalla jotain vihjettä todennäköisesti pakkaa löytymään. Jos ei muuta saa aikaan, niin yhteensopimattomien nimikaimojen ynnä muun poissulkemista ja parempaa keskittymistä vielä noteerattaviin ehdokkaisiin.

Esimerkiksi vuonna 1601 joitakin isäntiä Öndebergistä lueteltiin autuaan Henrik Tyskin velallisiksi yksi taalaria kukin erään velkakirjan mukaan.

Eräs heistä oli Hans Jonsinpoika.

Kun katsotaan esim. vuoden 1615 laillisia käräjiä Alftassa, on lautamiesten joukossa Erik Hansinpoika Öndebergistä.

Siis Öndebergin (myös Onnebergh tai Ondebergh) kylän asujissa oli muun muassa Hanseja ja Erikejä, jotka on selvitettävä, ennen kuin heistä voidaan mitään juuta tai jaata sanoa.

He eivät ole pitäjässä ainoita sellaisia nimiä, joten paljon seulontaa on edessä Alftan tuomiokirjoistakin. Näistä jotkut kyllä käräjöivät perinnöistään jatkossa, joten jotain selkoa heidän osaltaan hän saa, joka näihin täkyihin tarttuu.

Vuoden 1615 käräjillä oli sangen mielenkiintoinen tapaus (niteen sivu 102):

Mainitaan syytettyinä "Thúhúndrademan", jotka ovat niskuroineet kyydityspyyntöjä vastaan sinä aikana, kun "den högborne fúrste och herr Herttigh Carll Philip för reeste här Söder igenom landthett".

Kullekin langetettiin 3 markan sakko, josta kertyi rahaa yhteensä 150 taalaria, ja se piti suorittaa niille, jotka olivat totelleet kyydityspyyntöjä.

Tämä nyt viittaa vahvasti siihen, ettei kuninkaallisesta perheestä ainakaan herttua Karl Filip ollut kovin suuressa suosiossa Helsinglandissa.

Terv M Lu

[Antti Alfthan]

Olen muistaaksni tässä ketjussakin tuonut esille lähdeviitteitä mitkä kytkevät drabantti Erik Hanssonin hövitsman Erik Hanssoniin. Nyt en niitä löydä, pari päivää kaivettuani.
On kuitenkin logiikka.
Useat tuon ajan upseerit ovat taustaltaan drabantteja, voisi jopa ajatella "kadettikoulua" kun kyse on kuninkaallisesta henkivartiokaartista. Kustaa-kuninkaan vaatimuksia oli "hyvä" sukutausta: luotettavuus ja suvun kohtalainen varakkuus. Erik-kuninkaalla vaatimuksiin kuului vielä hänen esteettistä silmäänsä tyydyttävä ulkonäkö: sopusuhtaisuus ja riittävä ruumiinkoko. Drabantit marssivat kaartipalveluksessa jalan, kantoivat haarniskaa ja pertuskaa, joten kovin hentoinen mies ei tähän soveltunut. Ikävaatimus sotilaalle oli 15 vuotta, ja piti olla täyteen mittaansa kasvanut. Osalla drabanteista ja upseereista oli palkkasoturitausta, minkä huomaa mm. henkilön ei-ruotsalaisesta nimestä. Nämä olivat oletettavasti vanhempia miehiä. Vaivaiseksi haavoittuneita sotilaita ja raihnaisia vanhuksia kuninkaalliseen henkikaartiin ei haalittu. Siirto toiseen suuntaan oli mahdollinen: kuninkaan voudilla saattoi olla drabanttitausta.

Erik-kuninkaan neuvoston pöytäkirjoissa (1564) Erik Hansson mainitaan joka kerta vain nimeltä. Neuvosherroille ja kuninkaalle on selvää kenestä Erik Hanssonista on kyse. Tässä vaiheessa, vuoden 1564 touko-kesäkuussa Erik Hansson ei ollut vielä hövitsman, mutta elokuun loppupuolelta alkaen hän oli sitä. Tämäkin käy ilmi kuninkaallisen neuvoston pöytäkirjoista. Kyseessä on koko ajan sama henkilö, Tukholman linnassa, Medelpadissa, Hälsinglannin kuninkaankartanossa ja maakunnassa ristiin rastiin, sitten Jämtlannissa. Jossain vaiheessa Härjedalenissa mutta silloin vain pienehkön knihtijoukon kanssa.

Aikaisemmin on todettu ja toteen näytetty, että "Abrahamin kronikan" tittelit ovat liioiteltuja sekä Henrik Hanssonin että Roland Hanssonin osalta. Olisi siten mielestäni aika yllättävää jos Erik Hanssonin tittelit sattuisivat "nappiin" 1500-luvun puolivälin jälkeiseltä osalta, ylöskirjoitettuina 1700-luvun alussa, isä Abrahamin muistiinpanojen pohjalta. Varalaamanneja ja suurnimismiehiä en siten ensisijaisesti hakisi, vaan yleensä jotain millä hämärä sukutraditio voidaan selittää. "Koko Helsinglannin ja Norrlannin faktori" voisi selittää. Ja Karjaan kirkkoherra tekisi oman päättelynsä. Perintörälssillä ja kuninkaankartanoilla höystettynä. (Esim. kuninkaan voudithan olivat rälssiä, mutta virkansa puolesta, elinajakseen.)
On myös mahdollista että traditiossa on jonkin verran yhteen niputettuna sekä Erik Hanssonin että Hans Erikssonin toimenkuvaa. Tässä kuitenkin keskittyisin Erik Hanssoniin. Hän asui Alftassa, se on nyt varmaa. Välttämättä hänen ei ole tarvinnut asua Alftassa vielä 1569, mutta jostain hänellä on ollut tuloja ja tuotteita millä elää.

[Antti Alfthan]

Selailin tässä muutamia vuosia sitten Arkiv -digitaalin avoimena päivänä läpi Alftan käräjiä 1600 -luvulta ja jemmasin joitakin mielenkiintoisia pöytäkirjakohtia.

Näistä varhaisin taisi olla vuoden 1601 lailliset käräjät 7. joulukuuta.

Siinä on esillä neljä sukulaisten välistä kiinteistökauppaa.

Samanlaisia nimiä esiintyy Alftassa useampia, eli tarkalla luennalla jotain vihjettä todennäköisesti pakkaa löytymään. Jos ei muuta saa aikaan, niin yhteensopimattomien nimikaimojen ynnä muun poissulkemista ja parempaa keskittymistä vielä noteerattaviin ehdokkaisiin.

Esimerkiksi vuonna 1601 joitakin isäntiä Öndebergistä lueteltiin autuaan Henrik Tyskin velallisiksi yksi taalaria kukin erään velkakirjan mukaan.

Eräs heistä oli Hans Jonsinpoika.

Kun katsotaan esim. vuoden 1615 laillisia käräjiä Alftassa, on lautamiesten joukossa Erik Hansinpoika Öndebergistä.

Siis Öndebergin (myös Onnebergh tai Ondebergh) kylän asujissa oli muun muassa Hanseja ja Erikejä, jotka on selvitettävä, ennen kuin heistä voidaan mitään juuta tai jaata sanoa.

He eivät ole pitäjässä ainoita sellaisia nimiä, joten paljon seulontaa on edessä Alftan tuomiokirjoistakin. Näistä jotkut kyllä käräjöivät perinnöistään jatkossa, joten jotain selkoa heidän osaltaan hän saa, joka näihin täkyihin tarttuu.

Vuoden 1615 käräjillä oli sangen mielenkiintoinen tapaus (niteen sivu 102):

Mainitaan syytettyinä "Thúhúndrademan", jotka ovat niskuroineet kyydityspyyntöjä vastaan sinä aikana, kun "den högborne fúrste och herr Herttigh Carll Philip för reeste här Söder igenom landthett".

Kullekin langetettiin 3 markan sakko, josta kertyi rahaa yhteensä 150 taalaria, ja se piti suorittaa niille, jotka olivat totelleet kyydityspyyntöjä.

Tämä nyt viittaa vahvasti siihen, ettei kuninkaallisesta perheestä ainakaan herttua Karl Filip ollut kovin suuressa suosiossa Helsinglandissa.

Terv M Lu

Juuri tätä tarkkaa seulaa ajan minäkin takaa. Nythän tiedämme että suku jatkuu Alftasta, siitä YDNA (kaksi läheistä osumaa) on vastaansanomaton todiste.

Tuomiokirjoja, myös Alftan osalta, on muutaman kerran kokoelmassa Hälsinglands handlingar, mutta ei säännöllisesti. Jossakin ne ovat kaikki, kunhan löytyvät.

Vuoden 1570 maakirjan nimilehdellä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044129_00110 luetellaan maakunnan manttaalit. Alftassa 225 verotalonpoikaa, lisäksi 2 kruunun talonpoikaa. Kun en ole mitenkään asiantuntja, jäin miettimään sitä onko kyseessä uudistilalliset, näissä kahdessa, vai muusta syystä verosta vapautetut.

Kylien / "sköllien" jako ja nimitykset vaihtelevat eri luetteloissa. Esimerkiksi Knuda, nykyisinkin tunnettu kylä, ei näy tällä nimellä maakirjassa mutta näkyy kymmenysluetteloissa. Paljon mainittu Näsbyn on akaisemmin Näsbo by. Aivan erikseen on sitten mm. Näs. Kartalle sijoitettuna Näs(bo)byn on Alftan kirkonkylästä muutama virsta pohjoiseen, Knuda on tästä sitten länteen. Ja myöhemmin merkittäväksi muodostuva Edsbyn on taas Knudasta länteen.

Sitten pitää ottaa huomioon Ovanåkerin pitäjän muodostuminen n. v. 1625 jälkeen. Näsbyn kuuluu edelleen Alftaan, mutta Knuda ja Edsbyn ovat Ovanåkerin pitäjää.

[Antti Alfthan]

No nyt löysin vihdoinkin tämän ketjun sivut missä kerron mm. drabantti Erik Hanssonista - lähteiden kera. Mainitaan Henrik von Saltzwedel, joka näkyy myös v. 1564 Hälsinglannin kuiteissa, ja se miten juuri tämän yksikkö siirtyi syksyllä 1564 Erik Hanssonn komentoon.

Ilmeisesti Erik Hansson sai tiedon vain siitä että Claud Collardt ja jäljelle jääneet joukkonsa olivat epätoivoisessa tilanteessa, piiritettyinä. Ja mitä ilmeisimmin Erik Hansson ratsasti kiiruusti kuninkaansa tykö.

Tiedämme, että kuningas raivostui kuullessaan uutiset. Ja tiedämme, että kuningas halusi pelastaa suosikkinsa pinteestä ja varmaankin vallata jos mahdollista uudestaan Tröndelagin. Mutta Ruotsin maa-armeija oli keskitetty etelään. Puoli vuotta aikaisemmin syrjäytetyn Knut Haraldssonin ja nuoren Erik Hanssonin tehtäväksi tuli kerätä (vielä kerran) uusi armeija ja marssia sen kanssa kiireesti Trondheimiin. Yritykseksi se tietenkin jäi. Kuninkaalla ei ollut käsitystä - tai hän ei halunnut tietää - välimatkoista, vaikeasta ja vaarallisesta reitistä, ei myöskään pohjoisten maakuntien tilasta.

20. syyskuuta 1564 Knut Haraldsson on kuninkaan ja neuvoston edessä syytettynä jos mistäkin: maanpetoksesta, tehtävien laiminlyönnistä, viivyttelystä. [Konung Erik XIV:s Nämnds Dombok, utgifven genom Carl Sirfverstolpe 1884]
Herra Knut oli saanut kuninkaallisen majesteetin Svarstjössä 25. toukokuuta päivätyn käskykirjeen ja valtakirjansa toukokuun 30. päivä ja epäillyt josko on mahdollista kyseiseen maanääreen ehtiä hätiin, mutta kuninkaansa käskyä uskollisena noudattaen hän kuitenkin oli lähtenyt kartanostaan Frötunassa 4. kesäkuuta, minkä hän olisi tehnyt jo aikaisemminkin ellei olisi ollut tarvis odottaa drabantti Erik Hanssonille tulevaa Tanskan suunnalta palaavaa lippuetta Norrlannin knihtejä. Ja sen jälkeen hän kuulutti käräjät 6. kesäkuuta Gestriklantiin, missä väki ei kuitenkaan kokoon tullut kuin vasta muutama päivä myöhemmin ja vain neljästä pitäjästä mutta joidenka kanssa hän kuitenkin käräjät piti. Ja koska Garpenbergin suunnasta ei ollut väkeä tullut, antoi hän Erik Hanssonin lähteä sinne, ja hän lähti itse suoraan Helsinglantiin, missä hän piti 11, kesäkuuta käräjät kansan kanssa.
No, näiltä käräjiltä ei sotaväkeä saatu, koska ei ollut enää kelvollisia miehiä, ei aseita, ja jo kolmasti oli väkeä sieltä sotaan otettu. Ensiksi Claudio (Collardt), toiseksi Tönnes Olsson ja viimeksi Heymer von Soltwedell. Niin eivät saanet hän eikä Erik Hansson sieltä ainuttakaan miestä ...
16. kesäkuuta piti herra Knut kansan kanssa käräjiä Medelpadissa ja 22. päivä Ångermanlannissa, missä hän sai vastauksen että mihinkään ei voida lähteä ennen kuin on saatu jonkin verran satoa pellosta, sillä heillä ei ollut muuta mitä syödä kuin pettua ja olkileipää. Hän ei kuitenkaan tyytynyt tähän vastaukseen vaan esitti että väki kokoaisi kolme ja kolme yhteen ja heittäisi arpaa siitä kenen tulisi lähteä. Näin siksi että väen kesken ei tulisi riitaa ja tappelua eivätkä löisi toinen toisiaan kuoliaiksi. Sen lisäksi hän uhkasi, että jos talossa olisi kaksi miestä, antaisi hän kirjoittaa toisen ulos. (Kertomus pitkistä neuvotteluista jatkuu...)
Lopulta 1. heinäkuuta päästiin liikkeelle - ja Mats Törneltä tuli viesti että joukot kohtaisivat Olavinmessun aikaan Jämtlannissa.
... Drabantti Erik Hanssonia koskevaa tässä kuulustelupöytäkirjassa ei ole sen laajemmin, siitä käy vain ilmi hänen asemansa ja se että hän matkusti kiertotietä, Garpenbergin kautta tai läheltä, Helsinglantiin. Voisi olla aiheellista etsiä tarkemmin syytä tähän mutkaan.

Svea Livgardets Historia II antaa lisävalaisua Erik Hanssonin osuudesta.
(Tiedämme että matkan varrelta kokoon saatu väki ei vielä laadultaan ja määrältään täyttänyt jalkaväkilippueen kriteerejä.)
Alaviitteessä s. 98 arvellaan, että Erik Hansson vastaanotti Henrik von Saltzwedelin hälsingefänikan Alftassa 12. heinäkuuta.
Näin lippue olisi täysi; Hans Eriksson kuvasi asemaansa tästä lähin määritelmällä "hövitsman över (en fänika från) Hälsingland och Norrlanden".

Alftalla oli sijaintinsa puolesta strategista merkitystä tuohon aikaan, ja myöhemmin löydämme sieltä Helsinglannin rykmentin sotilasvirkatalon.
.

Olen näköjään puhunut nyt viime aikoina lokakuusta 1564. Korjataan heinäkuuksi.
Nyt emme siis tiedä tarkalleen järjestystä: olivatko miehet Medelpadista jo tässä vaiheessa mukana, tai yleensä koossa.

Pyydän lukemaan turinani vuodelta 2012, tämän ketjun sivulta 98 lähtien.
Ja pyydän ottamaan huomioon, että elämme nyt vuotta 2018, ja en välttämättä väitä samaa mitä monta vuotta sitten. Mutta kyllä hövitsman Erik Hansson oli taustaltaan kuningas Erikin ruotsalainen drabantti.Ei palkkasoturi, ei Juhana-herttuan drabantti. Kyse on siitä onnistuuko hänen liittämisensä Alftaan. Saiko hän virkatalonsa Alftasta - sen tiedämme että profossi Joen Persson sai virkatalon Jämtlannin puolelta, mutta miten kävi profossille ja hänen talolleen kun sota päättyi ja Jämtlanti siirtyi takaisin Norjalle?

[Giösling]

Kronikan lähtöhenkilönä on Hans Eriksson, kuningas Erik XIV sihteeri ja aviosukulainen. Hans oli näet aviossa kuningatar Kaarina Maununtyttären veljentyttären kanssa, kuten arvon osallistujat/lukijat hyvin muistavat. Suvun kantaisä oli siis "kynämiehiä", jolla on saattanut olla palkkatiloja Alftassa. Palkkatilat lahjoitettiin yleensä edunsaajan eliniäksi, mutta nautintaoikeutta on saatettu poikkeustapauksissa jatkaa leskelle ja jopa lapsille (esim. Michel Skotten tapauksessa, jota olen tutkinut). Se, että kronikka kertoo Erik Hanssonin saaneen haltuunsa isänsä läänityksiä Alftassa, puhuu tämän puolesta. Tilat (huom. monikko) eivät siten olisi Erik Hanssonin omista palveluksista kruunulle, kuten joskus tulkitaan.

Erik Hansson ei ollut ansioiltaan isänsä veroinen, eikä mielestäni ainakaan "sotaeversti", kuten on tulkittu. Kyseessä on ilmiselvästi samannimisten sotketuminen toisiinsa. Tämähän on havaittu jo kuninkaankansliassa, jossa palveli samanaikaisesti ainakin kolme Hans Erikssonia. Heidän palvelutietojaan on marjastettu kulloisenkin tarpeen/tutkijan mukaan estoitta ja luotu näin fiktiivisiä profiileja s.o. yhdistelmäpersoonia, joista mikään ei enää ole aito. Profiilien eroittaminen toisistaan voi olla työlästä ja jopa mahdotonta pelkkien registratuuramerkintöjen perusteella. DNA-tutkimus tuo lopulta tähänkin ongelmaan/ sotkuun ratkaisunsa.

Alftan-suvun juuren etsiminen Alftasta on houkuttelevaa, mutta petollista. Sieltä noukitut Hansit ja Erikit, eivät vääntämälläkään taivu sukukronikan pirtaan. Suku ei suinkaan ollut "seppäsuku", eivätkä suurennuslasin alla olevat tilukset "palkkatiloja". Niillä eli rahvasta (mm. Hans Olofsson ja vaimonsa Malin), poikansa Erik Hansson, rahvasta edelleen jne.

Se, että DNA-testeillä on löydetty kaksi (?) lähes täydellistä verrokkia nyky-Alftan alueelta, osoittaa vain sen, että yhteisestä, ikiaikaisesta kantaisästä on jäänyt jälkiä Alftaankin, monen muun paikkakunnan lisäksi. Kunhan testaus yleistyy, verrokkeja tulee löytymään tuhansia, arvelen, ehkä myös täysin identtisiä, ilman mutaatioita. Silloin vasta Alftan löydöt asettuvat oikeaan perspektiiviinsä ja niiden painoarvoa voi arvuutella tätä päivää paremmin, näin noviisin arvioimana.

Alftan-suku on kiistatta (?) saanut nimensä Alftan-pitäjän mukaan. Heillä oli siellä tiluksia (till Alfta), ei välttämättä läsnäoloa ja jatkuvuutta. Läänittäjänä on ollut Erik XIV (aviosukulainen), jonka maalahjoituksista on jäänyt uskomattoman vähän arkistodokumentointia.

Vertailukohteena nimenotossa voisi toimia vaikkapa von Celse-Celsius suku, jonka varhaisin tunnettu kantaisä Nikolaus Magni toimi kappalaisena Alftassa ja Ovanakerin kirkkoherrana. Hän käytti ajoittain Alptaenus-sukunimeä pestipaikkansa mukaan. Nimi kuitenkin kaunistui jo seuraavissa polvissa Celsiukseksi ja aateloinnin myötä von Celseksi. Sidos Alftaan ei ollut riittävän vahva, ei kiinnipitämisen väärtti.

Alftaneilla nimi esiintyy vasta Suomessa, eikä edes ensipolvessa, vaan vasta seuraavassa ja sielläkin vain osin (vrt. rinnakkaisnimi Stodius).

Arvatenkin linkki Alftaan on ollut Celse-sukuakin heiveröisempi. Kuningattareen ja kuninkaaseen sitäkin mainittavampi/vahvempi.

[Giösling]

Korjaus:

"Hän käytti ajoittain Alptaneus-sukunimeä pestipaikkansa mukaan".
Kyseessä oli tietenkin lisänimi, ei sukunimi.

[Antti Alfthan]

Kiitos Juhani,
Otetaanpa nyt ensin tuo DNA pöydälle, kun tietosi nykytilanteesta tuntuvat perustuvan yleiseen arveluun.

Ruotsissa on isälinjaisen eli YDNA:n tutkimus jo nyt hyvin laajaa, järjestelmällistä ja korkeatasoista. Toiminnan guru on Peter Sjölund, joka on tietoinen tästä Alftanus-linjastakin mitä edustan. Aineisto on niin laajaa, että olisi jo olemassa läheisiä hajaosumia muualla Ruotsissa jos Alftan kaksi lähiosumaa olisivat "taustakohinaa". Alftan osumien läheisyys on Y67-tasolla GD=1, mikä tarkoittaa etäisyyttä todennäköisimmin juuri Ericus Ericin isään - isoisäkin on mahdollinen - ja Ericus Ericin pojat olisivat mahdollisia hekin, mutta meillä ei ole mitään mikä viittaisi poikien asuneen ja saaneen poikia Alftassa.
"Monia muita paikkakuntia" mistä kirjoitat ei ole olemassa tällä nyt kyseessä olevalla geneettisellä etäisyydellä. On toki kaukaisempia osumia, ja näiden kanssa pidämme yhteyttä, mutta silloin on kyse Ericus Ericin isoisän kaukaisemmista juurista Länsi-Ruotsissa ja Norjan puolella. Nämä kaukaisemmat muodostavat ryppään Taalainmaalla ja jonkin verran siitä Norjan puolelle. Kopparbergin (Falunin) Mortzell-suku on samaa juurta, mutta yhteinen esi-isä on kauempaa, välissä on muutama tuntematon sukupolvi.
Juuret Alftassa on näin ollen lähtökohta, ei yksi mahdollisuuksista. On aivan varmaa että Ericus Ericin isä asui Alftassa ainakin siinä määrin että hän siitti siellä poikia jotka puolestaan jatkoivat sukuaan. Ainakin kaksi läheistä isälinjaa on olemassa, toinen Suomessa, toinen Ruotsin Hälsinglannissa, nimenomaan Alftassa ja Ovanåkerissa säilyneenä.

Sen kuka Erik Hanssonin isä oli jättäisi pois tästä tarkasta identifiointipyrkimyksestä juuri nyt. On hyvinkin mahdollista että isä omisti maatiloja Alftassa hänkin, mutta siitä ei ole mitään luotettavaa näyttöä.

Kun sukukronikan koristeet, komeat tittelit ja löytämättä jääneet kruununkartanot on todettu järjestelmällisesti yliampuviksi, en näe mitään syytä ottaa kronikan alkusanoja kirjaimellisesti. En sulje pois jonkinlaista sukulaisuutta Kaarina Maununtyttären kanssa, mutta kronikan muotoilu asiasta on vähintäänkin hämärä ja muut esiin tulleet koristeet huomioon ottaen lähinnä viitteellinen.
Senkin sukulaisuuden spekuloinnin jättäisin nyt tästä pois.

Jospa kerrankin keskittyisimme yhteen asiaan. Kuka oli Ericus Ericin isä Erik Hansson?
Teen juuri nyt töitä tämän asian selvittämiseksi. Käyn läpi Hälsinglannin tietoja. Järjestelmällisesti. Liitän linkkejä dokumentteihin kun olen löytänyt jotain uutta.

sadepäivänä Venäjän rajalla
Antti Aa

[Antti Järvenpää]

Ihan vaan tiedoksi, että kahlaan nyt noita läänitysluetteloja läpi.

Olen katsonut joko nimeä Erik Hansson tai Hans Eriksson ja rouva Malin. Tuossa alla on kaikki mitä näillä lähtökohdilla on tähän asti löytynyt, Nyt on menossa rekisteri 1569-1572.

Näitä katsellessa tulee mieleen, voisiko Erik Hansson kulkea jollakin sukunimellä, jollaisia heitäkin olisi ilman patronyymiä. Esimerkiksi on Erik Helsing jotakin tunnettua sukua, vai tuleeko Helsing jostakin muusta. Siis onko se samanlainen liite kuin vaikkapa Finne, joka ei tarkoita muutakuin suomalainen.



Förlänings register 1562-1568
Fougte ProAnno 1566
Erich Hansson fougte uti i hammarkinds härad https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00353?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=352&z=-17.919%2C688.0238%2C5995.5012%2C3566.6668
Hans Eriksson fogde på garpeberget https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00351?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=350&z=343.374%2C638.6962%2C5551.3898%2C3302.4691
Ruotsalaiset kanslistit ja sihteerit Anno 1566
Hans Eriksson Jämte haffue underhåll https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00346?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=345&z=335.8302%2C423.6238%2C5995.5011%2C3566.6667
Hans Eriksson som är hos Rasmus https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00346?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=345&z=335.8302%2C423.6238%2C5995.5011%2C3566.6667
rekisteri kymmenys viljeoista 1568-1573
24.decm. 1568. Hans Eriksson fogde widh garpeberget https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00033?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=32&z=-935.9417%2C89.0552%2C7739.6013%2C3820
20.July 1569 Hans Garp fougde i Helsingland https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00045?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=44&z=-8.6067%2C246.2534%2C6076.1364%2C2998.9712
28 jann 1570 Erik Hansson bekomm till undhåld för sin gamble tienst …. left vdi hammarkid härad https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00049?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=48&z=408.2652%2C182.5707%2C2930.2355%2C1446.2631
förläning 1569 6 feb. fru Malin till Berguare bekom i förläning till Åseda och Elghulos prestegäld up i Widings Häräd https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00074?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=73&z=-171.5439%2C977.0125%2C5878.1149%2C2901.2346
förläning 1569 15 junij. fru Malin Marcusdotter bekomm Frijt på en gård nämdt Kårlax i Pargas till behageligt tidh https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00082?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=81&z=1069.9353%2C362.9475%2C5878.1149%2C2901.2346
förläning 1570 28 Januari Erich Hansson bekom Frijhet vdi sin och sin Hust. lijfstid på ett hemman benämnd i Wigby ther han bo opå synnerligh för sin gamle tienst https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00090?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=89&z=2657.0836%2C1790.3685%2C3401.6869%2C1678.9552
1568 Hans Eriksson fougde i Garpeberget https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00117?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=116&z=399.9659%2C976.9658%2C4898.4293%2C2914.0291
15xx Erik Hansson som var fougde vdi Hammarkind för sin gamble tienst https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00158?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=157&z=-8.9308%2C1363.618%2C3046.0048%2C2061.1854
1570 Erik Hansson som var fougde vdi Hammarkind vdi sin och sin hustru leffstid h. Wigby i Rinberga sockn
1569 Finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00251?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=250&z=1467.2326%2C203.7562%2C5644.5983%2C3550
1569? hust Malin Marcusdotter frohet ett hus i Pargas https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00255?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=254&z=528.1051%2C410.266%2C5644.5983%2C3550
1569 fru Malin till Bergqvarn https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00271?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=270&z=953.3795%2C867.5375%2C5644.5983%2C3550
1569 Erik Hansson efterluffuer https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00272?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=271&z=668.1994%2C459.435%2C5644.5983%2C3550
1569 Erik Hansson fol 9 som war fogde i hammarkind härad, haffue vdi sin och sin hust liftid ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00288?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=287&z=2720.6382%2C1366.445%2C3919.8599%2C2465.2777
1569 fru Malin oppå Bergqvarn Asenda Elghultz och Helleberga Sockena https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00300?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=299&z=387.2972%2C-114.224%2C5644.5983%2C3550
1569 Finske Hans Eriksson förläning https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00366?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=365&z=692.1448%2C446.3022%2C5644.5983%2C3550 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00432?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=431&z=110.1947%2C255.5196%2C6772.3404%2C4259.2594
1569 fru Malin till Bergqvarn förläning Åseda och Elghultt och Helleborg socken vdi opwidinge härad https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00381?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=380&z=-40.042%2C57.698%2C8126.8082%2C5111.1111 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00449?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=448&z=110.1947%2C255.5196%2C6772.3404%2C4259.2594
1569/70 husfru Malin Marcusdotter haffuer frihet på ett hemman nämd Korlax i Pargas socken https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00458?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=457&z=595.8997%2C605.5418%2C5643.617%2C3549.3828
1569/70 Erik hansson fougde vdi Hammarkind härad…. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070969_00489?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=488&z=746.3433%2C399.581%2C4801.1639%2C3019.5473
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070970_00039?c=0&m=0&s=0&cv=0#?
1572 fru Malin till Bergqvarn förläning Åseda och Älghultt och Helleberg cv=38&z=-66.6409%2C106.0166%2C6338.9105%2C3986.6667
1572 finske Erik Hansson förläning Marttilassa ja Kaarinassa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070970_00055?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=54&z=207.7022%2C-85.3327%2C6338.9105%2C3986.6667
1572 Hans Eriksson fougde på Garpenberg haffuer aff tiende i Helsingland https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070970_00066?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=65&z=1875.3064%2C990.9129%2C3668.351%2C2307.0988 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070970_00072?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=71&z=865.8069%2C230.2733%2C5282.4255%2C3322.2223

[Antti Alfthan]

Olen kahlaamassa nyt järjestelmällisesti läpi Helsinglannin niteitä vuodesta 1570 taakse päin. Tällä hetkellä vuosi 1567 tuli juuri suljettua. Siinä on mm.
1567 Alftan jyväkirjassa kaksi Hans Erikssonia peräkkäin kirkonkylällä joita ei löydy vastaavasti maakirjasta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044126_00017
Nimeä Erik Hansson ei v. 1567 löydy Knudasta.
Garpenbergin vouti Hans Eriksson saa Helsinglannin voudilta Matts Michelssonilta vuotuisen talviannoksen ankeriaita https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044126_00146
Erik Hansson, hövitsman för dem som vakt hava hållit uti Herjedalen och Jämtland saa Helsinglannista annokset ruutia ja lyijyä, mistä on myös kuninkaan käskykirje
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044126_00151
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044126_00274

Vuonna 1568 Hans Erikssonit ovat edelleen Alftan kirkonkylän jyväluettelossa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044127_00075 ja erikseen näkyy lehmien lukumäärä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044127_00080
Erik Hansson on ilmestynyt Knudan kylään, lehmiä neljä: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044127_00081
Garpenbergissä Hans Eriksson saa kuivat ankeriaansa ja suolakalaa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044127_00236

Vuonna 1569 voutina on Hans Garp, ja Alftassa kököttää kaksi Hans Erkssonia kuten ennenkin https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00014
Knudan kylällä Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00016
Maakirjasta näitä ei edelleenkään löydy https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00125
Alftan sakkoluettelokin löytyi vuodelta 1569 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00167
Ohessa on sitten esimerkki voudin, kirjuriensa, huoviensa ja muiden alaistensa palkoista https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00164
Garpenbergin kanssa on ollut toimintaa useamman kerran
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00190
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00231
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00243
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00244

Maakunta tuottaa jo kohtalaisesti "putkia" ja pertuskoita, mutta nämä kulkevat Tukholman kautta sotatantereille.

[Antti Alfthan]

Väliaikatiedote koskien Alftan Näsbyn Erik Hanssonia, eli ilmeisesti myöhempää Hansjonsin tilaa.
Huomasin Näs(bo)byssä asuvan ainakin v. 1567 ja 1568 isännän Hans Olofsson. Vuoden 1569 kymmenysluettelosta en häntä löydä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044125_00157
Myöhemminhän tällä paikalla näyttäisi asuvan isäntä Erik Hansson, mistä käsitykseni mukaan jatkuu isäntäketju mitä Rundt ja Kolehmainen ovat tarkoittaneet.

Päättelen että on varsin mahdollista että kyseessä olisi isä ja poika. Kovin lupaavalta kandidaatilta alftanus-kantaisäksi ei tämä 4 nautaeläimen Olof Hansson vaikuta.

Vähän samaa ongelmaa on Knudan Erik Hanssonin profiilissa. Kovin on vähäinen alku.

Aftan kirkonkylälle tulee "ensimmäisen" Hans Erikssonin seuraksi v. 1567 toinen, aiikaisemman Jon Olssonin tilalle. Saattaisiko siis olla pikemmin niin, että kantavaari Hans Eikssonilla oli maata Alftan kirkonkylällä, missä vuosisadan vaihteessa alkaa näkyä isäntänä Erik Hansson.

aurinko paistaa - silmiin jopa .

[Giösling]

Antti J:
Förlänings register 1562-1568
Fougte ProAnno 1566
Erich Hansson fougte uti i hammarkinds härad https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...12%2C3566.6668
Hans Eriksson fogde på garpeberget https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...98%2C3302.4691
Ruotsalaiset kanslistit ja sihteerit Anno 1566
Hans Eriksson Jämte haffue underhåll https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...11%2C3566.6667
Hans Eriksson som är hos Rasmus https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...11%2C3566.6667
rekisteri kymmenys viljeoista 1568-1573
24.decm. 1568. Hans Eriksson fogde widh garpeberget https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...39.6013%2C3820
20.July 1569 Hans Garp fougde i Helsingland https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...64%2C2998.9712
28 jann 1570 Erik Hansson bekomm till undhåld för sin gamble tienst …. left vdi hammarkid härad https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...55%2C1446.2631
förläning 1569 6 feb. fru Malin till Berguare bekom i förläning till Åseda och Elghulos prestegäld up i Widings Häräd https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...49%2C2901.2346
förläning 1569 15 junij. fru Malin Marcusdotter bekomm Frijt på en gård nämdt Kårlax i Pargas till behageligt tidh https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...49%2C2901.2346
förläning 1570 28 Januari Erich Hansson bekom Frijhet vdi sin och sin Hust. lijfstid på ett hemman benämnd i Wigby ther han bo opå synnerligh för sin gamle tienst https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...69%2C1678.9552
1568 Hans Eriksson fougde i Garpeberget https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...93%2C2914.0291
15xx Erik Hansson som var fougde vdi Hammarkind för sin gamble tienst https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...48%2C2061.1854
1570 Erik Hansson som var fougde vdi Hammarkind vdi sin och sin hustru leffstid h. Wigby i Rinberga sockn
1569 Finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...44.5983%2C3550
1569? hust Malin Marcusdotter frohet ett hus i Pargas https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...44.5983%2C3550
1569 fru Malin till Bergqvarn https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...44.5983%2C3550
1569 Erik Hansson efterluffuer https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...44.5983%2C3550
1569 Erik Hansson fol 9 som war fogde i hammarkind härad, haffue vdi sin och sin hust liftid ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...99%2C2465.2777
1569 fru Malin oppå Bergqvarn Asenda Elghultz och Helleberga Sockena https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...44.5983%2C3550
1569 Finske Hans Eriksson förläning https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...44.5983%2C3550 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...04%2C4259.2594
1569 fru Malin till Bergqvarn förläning Åseda och Elghultt och Helleborg socken vdi opwidinge härad https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...82%2C5111.1111 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...04%2C4259.2594
1569/70 husfru Malin Marcusdotter haffuer frihet på ett hemman nämd Korlax i Pargas socken https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...17%2C3549.3828
1569/70 Erik hansson fougde vdi Hammarkind härad…. https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...39%2C3019.5473
https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...m=0&s=0&cv=0#?
1572 fru Malin till Bergqvarn förläning Åseda och Älghultt och Helleberg cv=38&z=-66.6409%2C106.0166%2C6338.9105%2C3986.6667
1572 finske Erik Hansson förläning Marttilassa ja Kaarinassa https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...05%2C3986.6667
1572 Hans Eriksson fougde på Garpenberg haffuer aff tiende i Helsingland https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...51%2C2307.0988 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...55%2C3322.2223

JP:

Kokoamissasi tiedoissa yllä, erityisesti Malinin osuus on uutta ja tervetullutta. Suurkiitokset! Hämmästyttävästi hän kulkee patronyymillä "Marcusdotter", sekä titteleillä fru, että hustru!

Mistä ihmeestä Olav Rundt on löytänyt tiedon jonka mukaan: "Malin Henriksdotters 1569 dokumenterade avsikt att köpa jord i Hälsingland för SINA BARN; det faktum att Hans Olofsson, hustru Malin och sonen Erik Hansson är nämnda på hemmanet efter varandra (1555-1600); vidare Erik Hanssons verksamhet i Hälsingland enligt olika källor och slutligen hemmanets bomärke med släkthistoriska figurer. Hemmanet i fråga var nr 6 i Näsby i Alfta, kallat Hansjons". (Olav Rundtin vastine Urban Sikeborgille. Släktforskarnas årsbok 2000).

Onko Rundt vain olettanut, että aie ostaa on toteutunut ja, että Hans Olofssonin Malin-vaimon patronyymi on Henriksdotter? Outoa silti, että Malin Marcusdotterilla on verovapauksia sekä Suomessa (Parainen), että Ruotsissa ja sekin, että titteli vaihtelee (epäsäätyisen avionko tähden)? Patronyymivirhe arkistomateriaalissa tuskin tulee kyseeseen, niin monta kertaa Marcusdotter on toistettu. Toisaalta Jully Ramsayn Frälsesläkter ei tunne lainkaan Malin Marcusdotteria, miksi?

Hans Olofsson, Malin ja poikansa Erik Hansson muodostavat kompastuskiven Näsbyn Hansjonsissa kaikille nykyvirityksille post Rundt.

Kun Antti A vahvistaa löytäneensä DNA-verrokkiosumia Alftassa, puhutaan edelleen samasta Hansjonsista, niinhän? Vai voidaanko kahden osuman (ovatko mahdollisesti lähisukua toisilleen?) esipolvipolku johtaa siellä johonkin toiseen tilaan? Tilattomuus Alftassahan lienee poissuljettu? Ovatko osumien sukujuuret ylipäätäänkään Alftasta relevantilta ajalta? Miten ruotsalaiskollegat/ sukulaiset itse näkevät juurensa traditionalisen sukututkimuksen menetelmin/ valossa?

[Giösling]

Huomaan, että Antti A:n kanssa viestimme menivät "päällekkäin" (s.o. suurinpiirtein samanaikaisesti laadittuja). Sama "kivi kengässä" ja sama johtopäätös toki.

[Antti Alfthan]

Huomaan, että Antti A:n kanssa viestimme menivät "päällekkäin" (s.o. suurinpiirtein samanaikaisesti laadittuja). Sama "kivi kengässä" ja sama johtopäätös toki.

Juuri näin. Minusta tuntuu, että Näsby ja Hansjons on väärä jälki. Jatkan toki edelleen myös sen osalta.
Knuda, mikä on jo Carpelanin perua, ei vaikuta kovin lupaavalta sekään.

Mutta Alftan kirkonkylä. Olisiko nyt niin että Erik Hanssonin isä olisi hankkinut Matti Lundin mainitsemia kruununhylkyjä mm. Alftasta omistukseensa, ja Erik Hansson ei välttämättä näy dokumenteissa niin kauan kuin isänsä on elossa.

Erittäin mielenkiintoinen on lautamies Erik Hansson 1600-luvun puolella. Mutta tässä on tätä kahlattavaa.

Kirkonkirjoja myöten "dna-veljeni" jälki johtaa vuoteen 1712, muistaakseni, Edsbyn kylän tilaan n:o 22 nimeltä Näs. Isäntä Nils Jonsson kuoli 1788. Siitä taaksepäin isälinjaa on hahmoteltu, edelleen silloisen Ovanåkerin puolella, isäntälinjaan talossa Roteberg 11 Pallars, Nils Pedersson 1600-luvun alkupuolelta. Tätä aikaisemmin Roteberg kuului Alftan suurpitäjään.

Toisen "dna-veljeni" isälinja jää hämärään, koska kyseessä on parin sukupolven päässä tuntematon isä. Äiti asuu kuitenkin eräässä Alftan kylässä, kuumalla alueellamme, ja äitilinjan puoli on pysynyt paikkakunnalla kauan. Nämä vaikuttavat olevan juurevia, ehkä vankkojakin talonpoikia, ympäristössä missä vaimoja ei haeta kovin kaukaa ja talot periytyvät isältä pojalle.

[Giösling]

Juuri näin. Minusta tuntuu, että Näsby ja Hansjons on väärä jälki. Jatkan toki edelleen myös sen osalta.
Knuda, mikä on jo Carpelanin perua, ei vaikuta kovin lupaavalta sekään.

Mutta Alftan kirkonkylä. Olisiko nyt niin että Erik Hanssonin isä olisi hankkinut Matti Lundin mainitsemia kruununhylkyjä mm. Alftasta omistukseensa, ja Erik Hansson ei välttämättä näy dokumenteissa niin kauan kuin isänsä on elossa.

Erittäin mielenkiintoinen on lautamies Erik Hansson 1600-luvun puolella. Mutta tässä on tätä kahlattavaa.

Kirkonkirjoja myöten "dna-veljeni" jälki johtaa vuoteen 1712, muistaakseni, Edsbyn kylän tilaan n:o 22 nimeltä Näs. Isäntä Nils Jonsson kuoli 1788. Siitä taaksepäin isälinjaa on hahmoteltu, edelleen silloisen Ovanåkerin puolella, isäntälinjaan talossa Roteberg 11 Pallars, Nils Pedersson 1600-luvun alkupuolelta. Tätä aikaisemmin Roteberg kuului Alftan suurpitäjään.

Toisen "dna-veljeni" isälinja jää hämärään, koska kyseessä on parin sukupolven päässä tuntematon isä. Äiti asuu kuitenkin eräässä Alftan kylässä, kuumalla alueellamme, ja äitilinjan puoli on pysynyt paikkakunnalla kauan. Nämä vaikuttavat olevan juurevia, ehkä vankkojakin talonpoikia, ympäristössä missä vaimoja ei haeta kovin kaukaa ja talot periytyvät isältä pojalle.

Hyvästi Hansjons!? Smeds-teoriakin taitaa mennä saman "pesuveden" mukana?

Minustakin maan kulkeminen isän nimellä (Hans Eriksson) on loogista ja mahdollista. Suomessakin tilat saattoivat maakirjoissa maata pitkään jopa kuolleitten ex-isäntiensä nimillä (esim. "Jobst Småpepper"/Stor-Könings Myrskylässä, jota olen tutkinut), varsinkin jos ex-omistajalla oli resonanssia.

"DNA-veljien" kohdalla hämmästelen aivan uusien etunimien kuvaanastumista: Nils, Jon, Peder. Mikään niistä ei näytä periytyvän Alftan-suvussa. Pikemminkin tuntuu, että yhteinen esi-isä ruotsalaisten kanssa etääntyy sukupolvien taa, suorastaan historian hämärään?

Itse nimenotosta on Urban Sikeborg sanonut seuraavaa:
"Vad betyder det för uttolkningen att kopplingen till Alfta görs först omkring 140 års senare av den dentetiöse krönikeförfattaren Abraham själv. som tillsammans med några av sina syskon tagit sig namnet Alftan?"

Siinä se arvoitus, jota jo aiemmin sivusin. Ericus Erici ei käyttänyt sukunimeä tiettävästi missään yhteydessä. Abraham halusi sellaisen. Miksi juuri "Alftan"? Ei arvatenkaan ikiaikaisen talonpoikaisen läsnäolon tähden, vaan läänitysten, tilusten, kunniaksi, jotka Kuningas Erik XIV oli sukulaiselleen suonut. Kronikka ja sukunimi ovat syntyneet saman kuningashuonetta syleilevän mielen/tahdon ilmaisuna.

Kronikka/nimi ei siten ole kunnianosoitus Alftan-seudun rahvaalle, vaan loistaville esi-isille!

[Antti Alfthan]

Kyllä Ericus Erici käytti lisänimeä Alftanus. Siitä on useampikin dokumentti.
Alla on liitteenä Ericus Ericin omakätistä tekstiä: selvitys Taivassalon seurakunnasta, siihen liittyvä pappilan inventaario.
Mielenkiintoinen on mm. kuudennusmiesten luettelo. Pari paikkakunnan aatelismiestä ensimmäisinä.

terveiset Riadiin

[Antti Järvenpää]

Tässä mielenkiintoinen linkki 1560 luvun lopulta tilojen nimistä, jotka esiintyvät sen ajan läänitysluetteloissa.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070968_00009?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=8&z=145.9523%2C169.655%2C2967.7837%2C1866.4981

Voi olla avuksi yhdessä jos toisessa asiassa.

[Antti Alfthan]

Nyt alkaa olla silmät aika sikkaralla eli taidan pitää taukoa näitten lukuharjoitusten suhteen.

Mainittakoon eilisen havainnosta jokunen detalji vuodelta 1564.

Henrik von Saltzwedel kuittaa 12. kesäkuuta ampuma-aseita Helsinglannissa 3 + 13 tuliputkea. Nimitykset snapperör ja svamperör viittaavat kyseisten pyssyjen lukkomekanismiin
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00120
Juuri tämä Saltzwedelin osasto on se mikä historiatietojen mukaan liitetään Erik Hanssonin norrlantilaisiin, todennäköisesti Alftassa.

Drabantti Erik Hansson kirjoittaa itsensä tittelille "förare" vielä 5. elokuuta ilmoittaessaan voudille 51 hevosen saamisesta takaisin Norjan puolelta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00220
9. elokuuta drabantti on "hövtsman", kuitatessaan 5 hevosta vouti Matts Michelssonilta.

Medelpadin puolella Knut Haraldsson Soop saa monessa otteessa elintarpeita tammi-helmikuussa 1564. Tämän ritarin ja Frötunan herran tapa ilmaista itseään on korskeaa, omanarvontuntoista. Poikkeaa suuresti mm. voutien keskinäisestä viestittelystä ja -kuiteista. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044217_00143
Herra Knut on Krigsöverste för Norrlanden, mutta tiettävästi hän ei osallistunut Claude Collardtin sotaretkeen vaan joutui näköjään muonittamaan. Näin ensivaikutelmana.

Mainittakoon vielä Anders Sigfridsson (Rålamb) jonka läänitykset Helsinglannissa merkitään joka vuosi voudintileihin. Parin pitäjän verot ja muuta vähäisempää.
Muita suuria herroja ei maakunnassa vakituisesti näy.

[Giösling]

Nyt alkaa olla silmät aika sikkaralla eli taidan pitää taukoa näitten lukuharjoitusten suhteen.

Mainittakoon eilisen havainnosta jokunen detalji vuodelta 1564.

Henrik von Saltzwedel kuittaa 12. kesäkuuta ampuma-aseita Helsinglannissa 3 + 13 tuliputkea. Nimitykset snapperör ja svamperör viittaavat kyseisten pyssyjen lukkomekanismiin
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00120
Juuri tämä Saltzwedelin osasto on se mikä historiatietojen mukaan liitetään Erik Hanssonin norrlantilaisiin, todennäköisesti Alftassa.

Drabantti Erik Hansson kirjoittaa itsensä tittelille "förare" vielä 5. elokuuta ilmoittaessaan voudille 51 hevosen saamisesta takaisin Norjan puolelta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00220
9. elokuuta drabantti on "hövtsman", kuitatessaan 5 hevosta vouti Matts Michelssonilta.

Medelpadin puolella Knut Haraldsson Soop saa monessa otteessa elintarpeita tammi-helmikuussa 1564. Tämän ritarin ja Frötunan herran tapa ilmaista itseään on korskeaa, omanarvontuntoista. Poikkeaa suuresti mm. voutien keskinäisestä viestittelystä ja -kuiteista. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044217_00143
Herra Knut on Krigsöverste för Norrlanden, mutta tiettävästi hän ei osallistunut Claude Collardtin sotaretkeen vaan joutui näköjään muonittamaan. Näin ensivaikutelmana.

Mainittakoon vielä Anders Sigfridsson (Rålamb) jonka läänitykset Helsinglannissa merkitään joka vuosi voudintileihin. Parin pitäjän verot ja muuta vähäisempää.
Muita suuria herroja ei maakunnassa vakituisesti näy.

Knut Haraldssonin korskeus johtui syntyperästä. Hänen äitinsä oli Carin Hansdr Tott till Bjurum ja isoäitinsä Kerstin Eriksdr Gyllenstierna, prinsessa Kristinan tytär. Knutin Brita-sisar taas avioitui Brodde Eriksson Buthin kanssa. Heidän Anna tyttärensä vuorostaan nai Anders Sigfridsson Rålambin. Piiri pieni pyörii, Alftanit siinä (liepeillä) hyörii... Suomessa harvinaiset etunimet Harald ja Rålamb esiintyvät Alftanien varhaispolvissa. Jokin kytkös ruotsalaiskaimoihin on olemassa, kun vain sen löytäisimme.

[Antti Alfthan]

Knut Haraldssonin korskeus johtui syntyperästä. Hänen äitinsä oli Carin Hansdr Tott till Bjurum ja isoäitinsä Kerstin Eriksdr Gyllenstierna, prinsessa Kristinan tytär. Knutin Brita-sisar taas avioitui Brodde Eriksson Buthin kanssa. Heidän Anna tyttärensä vuorostaan nai Anders Sigfridsson Rålambin. Piiri pieni pyörii, Alftanit siinä (liepeillä) hyörii... Suomessa harvinaiset etunimet Harald ja Rålamb esiintyvät Alftanien varhaispolvissa. Jokin kytkös ruotsalaiskaimoihin on olemassa, kun vain sen löytäisimme.

Drabantti Erik Hanssonilla oli lsäksi yhteys Klaus Flemingiin. Yksi sotaretki vain (1570), mutta haluaisin kääntää kaikki kivet tämän miehen jäljiltä. Aivan tyhjästä tämä yhteys Alftaan ei putkahda.
Harmi kun ns. serkkuvihjeet jäävät hämäriksi näin kaukaisissa dna-yhteyksissä. Joitakin selittämättömiä minulla on, mutta ei niitä pääse tulkitsemaan.

[Antti Järvenpää]

Jos koittaa miettiä, että kronikan tekstissä on asioita mitkä pitää paikkansa, niin yksi tällainen voisi olla, että kenellä Hans Erikssonilla tai Erik Hanssonilla olisi ollut läänityksiä sekä Ruotsin että Suomen puolella.

Tätä voi katsoa katsomalla läänityksiä Pohjanlahden molemmin puolin. Kun olen katsellut jonkin verran näitä molemmin puolin niin silmiin pistää ainakin nimet:

- Hans Eriksson fougte i Garpenberg ja
- Hans Garp fougte i Helsingland

Sitten näissä Suomen läänitysluetteloissa on useita sivuja läänityskirjeitä koskien Jacob Hindersson i Siundby. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00247?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=246&z=3543.3564%2C720.0298%2C2061.1772%2C1356.957

En lähtenyt lukemaan näitä lävitse, mutta joku voisi katsoa, löytyykö näistä jotakin uutta. Tämä aihehan pyörii vahvasti Rundt:n kirjoituksissa.

[Giösling]

Jos koittaa miettiä, että kronikan tekstissä on asioita mitkä pitää paikkansa, niin yksi tällainen voisi olla, että kenellä Hans Erikssonilla tai Erik Hanssonilla olisi ollut läänityksiä sekä Ruotsin että Suomen puolella.

Tätä voi katsoa katsomalla läänityksiä Pohjanlahden molemmin puolin. Kun olen katsellut jonkin verran näitä molemmin puolin niin silmiin pistää ainakin nimet:

- Hans Eriksson fougte i Garpenberg ja
- Hans Garp fougte i Helsingland

Sitten näissä Suomen läänitysluetteloissa on useita sivuja läänityskirjeitä koskien Jacob Hindersson i Siundby. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00247?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=246&z=3543.3564%2C720.0298%2C2061.1772%2C1356.957

En lähtenyt lukemaan näitä lävitse, mutta joku voisi katsoa, löytyykö näistä jotakin uutta. Tämä aihehan pyörii vahvasti Rundt:n kirjoituksissa.

Garp on vanha suomalainen rälssisuku, joka viihtyi mm. Taivassalon-seudulla. Suku kuitenkin katsotaan sammuneeksi mieskannalta Jöns Andersson Garpiin, joka oli elossa vielä v. 1512. Hänen puolisonsa oli Margareta Claesdr Honr af Kanckas, sen Henrik Claesson Hornin sisar, jonka tytär Kerstin Henriksdr Horn af Kanckas oli Sigrid Vasan anoppi.

Olisi siten outoa, jos mainitsemasi Helsinglandin vouti Hans Garp kuuluisi jo sammuneeseen sukuun. Todenäköisempää on se, että Hans Eriksson, Garpenbergin vouti ja Hans Garp Helsinglandin vouti ovat yksi ja sama henkilö, elleivät sitten esiinny päällekkäisesti? Hans olisi vain ottanut lisänimekseen Garpin Garpenbergin mukaan ja hänen pojanpoikansa Ericus Erici Alftanin sukunsa läänitysten/palkkatilojen mukaan Alftassa. Alftan katsottiin kenties sopivammaksi, kuin Garp, koska napanuoraa (?) Taivassalon-seudulla vaikuttaneeseen Garp-sukuun ei ollut. Oletettiin ehkä, että Garpien naiskantaiset- ja Varsinais-Suomessa edelleen vaikuttavat linjat, olisivat nostaneet metelin miekkalinjan "henkiinherättämisestä"?

[Antti Alfthan]

Garp on vanha suomalainen rälssisuku, joka viihtyi mm. Taivassalon-seudulla. Suku kuitenkin katsotaan sammuneeksi mieskannalta Jöns Andersson Garpiin, joka oli elossa vielä v. 1512. Hänen puolisonsa oli Margareta Claesdr Honr af Kanckas, sen Henrik Claesson Hornin sisar, jonka tytär Kerstin Henriksdr Horn af Kanckas oli Sigrid Vasan anoppi.

Olisi siten outoa, jos mainitsemasi Helsinglandin vouti Hans Garp kuuluisi jo sammuneeseen sukuun. Todenäköisempää on se, että Hans Eriksson, Garpenbergin vouti ja Hans Garp Helsinglandin vouti ovat yksi ja sama henkilö, elleivät sitten esiinny päällekkäisesti? Hans olisi vain ottanut lisänimekseen Garpin Garpenbergin mukaan ja hänen pojanpoikansa Ericus Erici Alftanin sukunsa läänitysten/palkkatilojen mukaan Alftassa. Alftan katsottiin kenties sopivammaksi, kuin Garp, koska napanuoraa (?) Taivassalon-seudulla vaikuttaneeseen Garp-sukuun ei ollut. Oletettiin ehkä, että Garpien naiskantaiset- ja Varsinais-Suomessa edelleen vaikuttavat linjat, olisivat nostaneet metelin miekkalinjan "henkiinherättämisestä"?

Minuakin on askarruttanut Hans Garp.
Garpenbergin Hans Eriksson hän ei ole: voudit lähettävät toisilleen tavarakuormia v. 1569, mutta Hans Garpin patronyymiä en ole löytänyt. Helsinglannin voudiksi Hans Garp tulee 1569, kuninkaan vaihtuessa. Samannimisellä Hans Garpilla näyttäisi olleen hallintotehtäviä muissa voutilääneissä aikaisemmin, ja nimi näkyy myös hövitsmannina kunngas Kustaan aikana, muistaakseni.

Kun kerrotaan kuninkaankartanoista - juuri näissä voudit ja kirjurit asuivat ja saivat näistä virkaa hoitaessaan elantonsa. Rahapalkka 1560-luvun puolessa välissä oli 100 taaleria voudille, 50 kirjurille vuodessa, lisäksi viljaa ja muuta läänin tuotteita. Tätä voi verrata Tukholman kansliakirjurin palkkaan, mikä oli kai parhaimmillaan 80 taaleria rahaa. Voudit olivat mahtavia miehiä, heillä oli ja kuului olla paljon omaisuutta, lisää varmasti kartutettiin sopivina maan hankintoina. Pitkään palvelleet voudit saivat läänityksen myös eläkevuosikseen. Garpenbergin Hans Eriksson nautti 1590-luvun loppupuolella Näsin kuninkaankartanon tuottoa (Falunin lähellä) muutaman vuoden, kunnes hän kuoli 1596 tai viimeistään -97. Näs gård oli yhdistetty Garpenbergin hallintoon jokunen vuosi aikaisemmin.

[Matti Lund]

Yksi kuninkaan palvelija Hans Erkinpoika mainitaan vuoden 1559 valtakunnan registratuuran foliolla 70.

Kysymyksessä Kustaa Vaasan kirje Lars Flemingille ja Anders Sigfridinpojalle (Rålamb). Siinä on varoituksen sanoja heidän jollekin matkalleen vaaroista, joista Kustaa on saanut vihiä Tanskasta.

Kirje sitten käsittelee sotaponnistusten lisäämistä. Varustelu ja muonat ovat riittämättömiä, jota varten pitää kerätä ylimääräistä veroa koko valtakunnasta.

Tästä veronkannosta on laadittava tarkat tilikirjat ja rekisteri, jota varten on lähetettävä "någre gode männ, både borgere och aff adelen, effer som vij eder medt vår tiänere Hans Erichsson haffve förstå latett etc."

--------------------------------------------------

Toisin sanoen, saattaa olla, että tämä kuninkaan palvelija Hans Erkinpoika on myös pantu laatimaan ko. tilikirjoja? Jos niin on ja jos tämä suunnitelma on toteutunut, saattaa ko. vuoden 1559-60 tilikirjoista löytä joitain tarkempia merkkejä tästä Hans Erikinpojasta.

Terv Matti Lund

[Matti Lund]

Minuakin on askarruttanut Hans Garp.
Garpenbergin Hans Eriksson hän ei ole: voudit lähettävät toisilleen tavarakuormia v. 1569, mutta Hans Garpin patronyymiä en ole löytänyt. Helsinglannin voudiksi Hans Garp tulee 1569, kuninkaan vaihtuessa. Samannimisellä Hans Garpilla näyttäisi olleen hallintotehtäviä muissa voutilääneissä aikaisemmin, ja nimi näkyy myös hövitsmannina kunngas Kustaan aikana, muistaakseni.

...

Joo näkyy knekthövitsmannina.

Vuoden 1554 registratuuran lähteneitten kirjeiden rekisterissä on kun. avoin kirje 10.1. Hans Garpille:

"att han må beholle ett hemmen, benembd Gransholt, liggiendes i Vestrahäredt udi Smålandh och Solberga sockn, frij (till en behagelig tijdh) till alle årlige utskulder."

Taitaa löytyä tuosta, Granshult:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Granshult

Hans Garpista löytynee lisää merkkejä kameraalisista asiakirjoista sieltä päin, kuiteista ym., ehkä signeerauksiakin.

Terv Matti Lund

[Antti Alfthan]

Tässä muutama päivä sitten sattui silmiini v. 1570 sakkoluettelosta Alftan käräjillä langetettu maksu, missä vintiön nimi jäi mieleen. Erik Dalekarl.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044129_00070

Nyt kun selaan vanhoja jorinoitani tällä foorumilla, löytyi miehelle taustakin.
Kyseessä on ilmeisesti Jämtlannissa sotaan osallistunut ratsumestari, mitähän lienee kylällä riehunut.

"...Elokuun alussa 1564 Jämtlanti oli taas vakaasti ruotsalaisten käsissä. Ylimpänä päällikkönä oli Mats Törne, aikaisempi päällikkö Tönnes Olsson oli siirretty johtamaan Tukholman puolustusta. Joukkoja oli ainakin 4 lipullista vakituista jalkaväkeä ja 4 talonpoikaisfänikkaa, kodinturvajoukot (lantvärnsförband) sekä ratsuväkilippue ratsumestari Erik Dalkarlin johdolla. Hövitsmanneista mainittakoon Juhana-herttuan drabantti Kristoffer Nilsson sekä äskettäin ylennyksen saanut Erik Hansson.
Marraskuun lopulla Mats Törnen joukot, 11 lippuetta, olivat valmiit lähtemään liikkeelle ja joulukuun alussa ne marssivat Trondheimin ja Stenviksholmin edustalle. Norjalaisten puolustus oli kuitenkin hyvin varustettu, ja jo 8. joulukuuta ruotsalaiset alkoivat vetäytyä takaisin Jämtlantiin.

[Matti Lund]

Nyt kun muutamaan otteeseen olen lueskellut Alftan 1600 -luvun käräjäpöytäkirjoja, jonkinlaisia näkökulman avauksia on alkanut mielessä kypsyä.

Yksi asia, johon kiinnitin huomiota, on, että Helsinglannissa mainitaan 1600 -luvun alkupuolella merkillepantava määrä "finnejä" pienten kolttostelijoiden ja uudisasuttajien muodossa. Tämä ei yllättänyt, mutta näitä on jonkin verran enemmän kuin olin tuudittautunut olettamaan. Todennäköisesti nämä "finnet" ovat enimmäkseen pohjalaisia ja savolaisia.

Helsinglandin väkeä on paljolti verrattu Etelä-Pohjanmaan väkeen yhtäläisyyksien merkeissä.

Nyt tuli sellainen vaikutelma, että Helsingandin ja varsinkin Alftan väellä on ollut enemmän kitkaa kruunun virkamiesten kanssa. Aikaisemmin otin esille jutun, jossa ilmeni laajaa nyreyttä osallistua herttua Karl Filipin seurueen kyydityksiin ja ottaa mieluummin vastaan siitä sakot.

Tästä voidaan jatkaa, että erilaisia niskurointitapauksia tulee Alftan käräjillä selvästi enemmän esiin kuin vastaavilla Pohjanmaan käräjillä.

Alftassa kyti jotain laajempaa tyytymättömyyttä kruunun touhuihin ja myös kuningasperheeseen, joka ilmeni uhitteluna viranomaisia kohtaan.

Tämä on nyt pohdituttanut sitä vasten, kun oikeastaan Abrahamin kronikassa ei ole ollut juuri muuta ehkä todesta otettavaa kuin tietynlainen vankkumaton lojaalisuus, kuningasmielisyys ja suuri suopeus niin 1500 -luvun Vaasan kuningasperhettä kuin "kuninkaanmiehiä" kohtaan. Kuinka nyt tämäkään on todenperäistä, kuinka paljon ajan kultaamaa, kuinka paljon vieraskoreaa?

Joka tapauksessa tämä ei istu kovin hyvin Alftan olosuhteisiin 1600 -luvun alussa.

Voi olla, että lähtökohta Alftassa ilmenevälle tyytymöttömyydelle on ollut sama kuin Pohjanmaalla: 1500 -luvun pitkäaikaisen sotatilan ylimääräiset rasitukset, vaikkakaan sotatoimet eivät ole käyneet yli Helsinglannin.

Pohjanlahti tekee kuitenkin yhden merkittävän eron: tyytymättömyys puhkesi Pohjanmaalla nuijasodaksi. Nuijasodassa Pohjanmaan talonpoikaisto peitottiin. Ero johtunee paljolti siitä, että Pohjanmaan nujerrettu väestö ei jaksanut ilmaista enää tyytymättömyyttään, mutta Alftan ja Helsinglannin väki oli tässä suhteessa reippaammassa tilassa.

Tietysti jos Alftanusten esi-isät toimivat Helsinglannissa "kuninkaanmiehinä", he joutuivat ottamaan vastaan roppakaupalla tavallista enemmän nyreyttä väestön taholta. Ajoiko se heidät eroon ja eri leiriin myös paikallisten suurtalonpoikien kanssa? Nämäkin kun ilmaisivat väliin pontevasti tyytymättömyyttään.

Terv Matti Lund

[Antti Alfthan]

Savolaisten reitti Kaarle-herttuan maille kulki Pohjanlanhden yli ja juuri Helsinglannin kautta, minne heitä jäi aina jokunen perhe matkan varrelle, missä vain oli riittävästi tilaa ja hyvät kaskikuusikot.

Nämä "hälsingit", samoin kuin taalainmiehet olivat uppiniskaista ja arvonsa tuntevaa väkeä. Kustaa-kuninkaan valloitusretki alkoi taalaimiesten tuella, mutta myöhemmin kuningas joutui napit vastakkain entisten liittolaistensa kanssa, kun kirkkoa ruvettiin uudistamaan ja sillä rahoittamaan kuninkaan toimia. Kapinointi Taalainmaalla tukahdutettiin kun kuningas mestautti entisen läheisen ystävänsä, marssi sen jälkeen Helsinglantiin missä kuulutti käräjät ja uhkasi upottaa niskurit jään alle. Taalainmaalla yläluokkaa olivat vuorimiehet, Helsinglannissa suurtalonpojat jotka luultavasti olivat samalla maakauppiaita. Aatelisia ei ollut. Vuorimiehillä oli erivapautensa mutta heillä oli myös velvollisuutensa.

Valtakunnan pohjoisosat olivat sitten Eerik-kuninkaan syrjäyttämisen jälkeen jatkuva huolenaihe Juhanalle. Siellä kannatettiin yleisesti laillista kuningasta - jos nyt yleensä jotain kannatettiin. Kaivelen tässä juuri 1570-luvun alkua jolloin verotalonpojille tuli jos mitäkin apuveroa ja hopean ostoa vuosittaisen veron ja muiden ulostekojen päälle. Toisaalta Juhana myönsi verohelpotuksia mm. sodassa taistelleille knihdeille ja ratsumiehille.

Olen nyt löytänyt Näsbon
- Erik Hanssonin 1573 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00123
- leski Malinin mm. 1571 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044130_00017
ja Hans Olofssonin 1568 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044127_00081
Alku ei näytä lupaavalta.

Vuonna 1573 on lisäksi
- Erik Hansson (Knuda) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00122
- Erik Hansson (Långhede) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00124
Näistä ei varakasta maanomistajaa saa, ellei kyse ole samasta henkilöstä useammalla tilalla. Matkaa noiden kylien välillä ei ole paljoa.

Mielenkiintoinen on maakirjasta v. 1573 löytynyt tila
"profoss hemmanet" (Hästö skiöll) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00021
Tämähän viittaisi sotalaitoksen virkataloon.

jatkan ja kaivelen
Antti A

[Antti Järvenpää]

Menevät noin järjestyksessä, jos sillä nyt on merkitystä.

1568.................1571...............1573
Jon Jonsson.......Jon Ionss..........ion ionss
Erich Jonsson.....Erich ionss........Erick ionss
Per Nilsson........Nils Persso.........Nilss Perss
Ol Pßon............Ol Erson.............Ol Erson
Ol Erichsson......H Brita..............H Brita
Per Elffß...........H Malin..............Erik Hans
Nils NIlsso........Nils Nilsson........Nils Nils
Hans Ol
Per Ol..............P Olsson.............H Kirstin
Ol Hinderss......Ol Hender...........Ol Hinterson
Nils Ol.............H Marit..............H Marit
Per Anders.......P Anderss...........P Anders
Jon Engelb ..... Jon An….............Jon Angelbrijt
Hans Larsson...Ol Perss..............Ol Pers
......................Erich Persson
......................Nils Olsson

[Giösling]

Kun tiluksia Hans Erikssonille ja Erik Hanssonille ei lypsämälläkään heru Alftasta registratuuran avustuksella, joudutaan palaamaan siihen jo aiemmin ehdottamaani kuvioon, jossa Abraham Alftanus muisteli esi-isiensä kuningas Erikiltä saamia kuninkaankartanoita. Ne olivat saajansa eliniäksi läänitettyjä palkkatiloja, joita saatettiin jatkaa leskelle ja lapsille, tapauskohtaisesti.

Erikin läänityksistä ei näytä säilyneen juurikaan aineistoa. Vasa-suvun tapaan hän toki jakoi suosiota maaomaisuden merkeissä, sekä omille suosikeilleen, että kuningattareksi korottamansa (sukulaisille).

Missä se pitkä lista luuraa?

[Antti Alfthan]

Kun tiluksia Hans Erikssonille ja Erik Hanssonille ei lypsämälläkään heru Alftasta registratuuran avustuksella, joudutaan palaamaan siihen jo aiemmin ehdottamaani kuvioon, jossa Abraham Alftanus muisteli esi-isiensä kuningas Erikiltä saamia kuninkaankartanoita. Ne olivat saajansa eliniäksi läänitettyjä palkkatiloja, joita saatettiin jatkaa leskelle ja lapsille, tapauskohtaisesti.

Erikin läänityksistä ei näytä säilyneen juurikaan aineistoa. Vasa-suvun tapaan hän toki jakoi suosiota maaomaisuden merkeissä, sekä omille suosikeilleen, että kuningattareksi korottamansa (sukulaisille).

Missä se pitkä lista luuraa?

Yritän hillitä sanaista arkkuani.
Eikö sinulla ole tosiaankaan mitään sanottavaa uusista dokumenteista mitä sinulle on nyt esitelty? Lisää tulee olemaan satoja. Tämä on nyt tutkimusta, ei suun pieksäntää, ja nyt sukelletaan!

[Antti Alfthan]

No niin. Vuoden 1577 tileistä / Hälsingland

Lukeeko tuossa Erik Hansson?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044136_00059

Tässä joka tapauksessa lukee:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044136_00060

[Antti Järvenpää]

Jos koittaa miettiä, että kronikan tekstissä on asioita mitkä pitää paikkansa, niin yksi tällainen voisi olla, että kenellä Hans Erikssonilla tai Erik Hanssonilla olisi ollut läänityksiä sekä Ruotsin että Suomen puolella.

Tätä voi katsoa katsomalla läänityksiä Pohjanlahden molemmin puolin. Kun olen katsellut jonkin verran näitä molemmin puolin niin silmiin pistää ainakin nimet:

- Hans Eriksson fougte i Garpenberg ja
- Hans Garp fougte i Helsingland

Sitten näissä Suomen läänitysluetteloissa on useita sivuja läänityskirjeitä koskien Jacob Hindersson i Siundby. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00247?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=246&z=3543.3564%2C720.0298%2C2061.1772%2C1356.957

En lähtenyt lukemaan näitä lävitse, mutta joku voisi katsoa, löytyykö näistä jotakin uutta. Tämä aihehan pyörii vahvasti Rundt:n kirjoituksissa.

Tähän listaan voisi lisätä kuninkaan sihteeri Hans Eriksson Krantsin

[Antti Alfthan]

No niin. Vuoden 1577 tileistä / Hälsingland

Lukeeko tuossa Erik Hansson?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044136_00059

Tässä joka tapauksessa lukee:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044136_00060

Liitän tähän kuvan sinetistä mikä on ensimmäisen kuitin alla.
Toisen alla on kaksi sinettiä, joista toinen saattaisi olla kaiverrettu "EH"

[Antti Järvenpää]

Mikä tuo tehtävä ( ...töts ) on ennen lueteltuja alueita?

Bekennes iagh Erik Hansson …töts öffer Helsingland
gästrigeland medelpad ångimanland och norsland
att haffua …..

Mielestäni tuossa ensimmäisessä sinetissä on ikäänkuin tähti ylälaidassa ja toisessa on kirjaimet EH.

[Antti Alfthan]

Mikä tuo tehtävä ( ...töts ) on ennen lueteltuja alueita?

Mielestäni tuossa ensimmäisessä sinetissä on ikäänkuin tähti ylälaidassa ja toisessa on kirjaimet EH.

"rörs" eli putkia - Erik Hansson teki sopimuksia aseseppien kanssa Ruotsin pohjoisissa maakunnissa ja hankki sitten pyssyjä kruunulle.
Nuo nimet kuiteissa eri pitäjissä ovat aseppien, sitten on määrä montako "putkea" kukin on tuottanut. Saattaa olla myös tekstiä vahvistamisesta tai korjaamisesta, en ole vielä täysin sisäistänyt.
Mutta tämä on nyt sitä mikä tunnettiin myöhemmin faktoritoimintana. Sopimussepät, voutilääni toimitti rautaa ja terästä näille.

Minäkin olisin näkevinäni tähden tuossa oikeassa ylälaidassa. Yritän löytää parempia sinettikuvia. Näitä kuitteja ilmeisesti löytyy myös muista pohjoisista maakunnista, mutta käyn nyt ensin läpi keskeisintä.
Erik Hanssonin asuinpaikka ei näistä selviä, mutta toinen kuitti on päivätty Järvsöössä 24 marraskuuta 1578 - lista alkaa Alftasta - ja toinen (ensimmäinen) kuitti on päivätty Bollnäsissä 28. marraskuuta 1578

Se on nyt selvää että drabantin uraputki jatkuu. Ja hän tosiaan toimi kaikissa pohjoismaakunnissa, joskaan ei lainlukijana tai nimismiehenä.

jatkan tutkimuksia ;)
kaima A


lisätään:

siis tuossa alussa.
En minäkään saa selvää, mutta toisessa kuitissa on selvä proofoss, eli oli jonkinlainen yliprovossi näiden aseiden suhteen - ymmärtäisin

[Matti Lund]

Mikä tuo tehtävä ( ...töts ) on ennen lueteltuja alueita?



Mielestäni tuossa ensimmäisessä sinetissä on ikäänkuin tähti ylälaidassa ja toisessa on kirjaimet EH.

Tähti näyttää olevan sinetin taulussa noin kello vartin yli yhden kohdalla.

Virkanimike on molemmissa nähdäkseni profossi, sinetin sisältävässä on lueteltu alueet Gestrikeland mukaan lukien ja siitä pohjoiseen (toinen nimi siinä on kruununvoudin: beffall man Siull I möitsiö, jälkimmäisessä putkitoimituksessa aluetta markkeeraa yksin Nordland, siinä selvemmin sitä edeltää proffosse, mutta sinetin sisältävässä se on likimain muodossa broffossz.

Terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Eli menisikö jotenkin näin:

Bekennes iagh Erik Hansson broffötz öffer Helsing…
gästrigeland medelpad ånhemanland och norsland
att haffua ….. årligh och beffalt man Siull
J Mörttsiö tför 6 rör till k.M. wägna
Jnnan helsinge mar….. till ytter ….
wissw trijför iags mitt …….

jos oli Befallningsman siull J Mörtsjo, niin yksi tuollainen järvi olisi aivan Alftan luoteispuolella ja nykyisin siinä on paikka nimeltään Ryggesbo

https://www.hitta.se/kartan/pl/Ryggesbo%2C+Edsbyn!~61.49816,15.79346,11.000000000 000004z/tr!i=qrNLgj0o/search!st=plc!q=Ryggesbo%2C%20Edsbyn!b=61.44701:15 .55897,61.54923:16.02794!t=combined!ai=2000259329! aic=61.49816:15.79346

[Antti Alfthan]

Eli menisikö jotenkin näin:



jos oli Befallningsman siull J Mörtsjo, niin yksi tuollainen järvi olisi aivan Alftan luoteispuolella ja nykyisin siinä on paikka nimeltään Ryggesbo

https://www.hitta.se/kartan/pl/Ryggesbo%2C+Edsbyn!~61.49816,15.79346,11.000000000 000004z/tr!i=qrNLgj0o/search!st=plc!q=Ryggesbo%2C%20Edsbyn!b=61.44701:15 .55897,61.54923:16.02794!t=combined!ai=2000259329! aic=61.49816:15.79346

... ärligh och bestijt man Siull i Mörttsiö ... rehellinen ja mitä parhain mies :)

voisi olla joku markkina-aika mistä sopivat
kuuden putken toimitus joka tapauksessa

Katselen löytyisikö Siul sopivalta kylältä Alftassa

kaima

[Antti Alfthan]

... ärligh och bestijt man Siull i Mörttsiö ... rehellinen ja mitä parhain mies :)

voisi olla joku markkina-aika mistä sopivat
kuuden putken toimitus joka tapauksessa

Katselen löytyisikö Siul sopivalta kylältä Alftassa

kaima

Mitenkähän olisi kolmen kantturan Siul Persson Knudan kylän viimeisenä miehenä tässä listassa: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044137_00067

Nykyään kirjoitetaan Knåda, mikä näkyy kartassakin

[Antti Järvenpää]

Mörtsjön tilalla voisi olla myös Nortsjö. Sellainen olisi heti Alftan alapuolella joessa.

[Giösling]

Muistin virkistämiseksi kerrataanpa vielä kerran se, mitä Abraham Alftanus sanoi kronikassaan suvun maaomaisuuksista (käännös Kalevan Genos-artikkeli mukaan (Genos 2/2008):

“Meidän isänpuoleinen sukulinjamme on au -
tuaan isäni Hattulan rovastin Abraham Alftaniuksen
omakätisen selonteon mukaan näin:
Hans Ericsson, kuningas Erikin sihteeri, jonka
vaimo oli kuningattaren [Kaarina Maununtyttären]
veljen tytär, joka [veli] oli kuninkaan
henkivartiokaartin kapteeni. Tästä Hans
Ericssonista tuli sitten Helsinglandin ja Medelpadin
laamanni, ja kuningas lahjoitti hänelle
joitain kuninkaankartanoita, jotka olivat
Helsinglandissa ja Alftassa ja täällä Suomessa
useilla paikkakunnilla, nimittäin Sundby,
Ljusta ja Gesterby, niihin kuuluvine talonpoikineen.
Hän saattoi maailmaan vaimonsa kera kolme
poikaa 1) Eric Hansson. Tämä oli minun
isäni isä. 2) Henrik Hansson. Tämä oli Mårten
Stodiuksen isä. 3) Rolamb Hansson. Tämä oli
naimaton ja oli Räävelin linnan käskynhaltija.
Minun isäni isä, Helsinglandin varalaamanni
ja koko läänin ylinimismies. Henrik
Hansson oli Turun linnan käskynhaltija. Nä -
mä kolme poikaa jakoivat keskenään tilat isän
kuoleman jälkeen. Eric Hansson piti vanhimpana
poikana Helsinglandissa olevat tilat,
mutta Henric ja Rolamb jakoivat keskenään
Suomessa olevat tilat.
--
Kun Kaarle-herttua oli vallannut maan
ja koko kuningaskunnan, antoi hän tutkintakäräjien
kulkea koko maassa siitä, että kuinka
kukin omisti kuninkaan- ja aateliskartanoita
ja omaisuutta; tällöin liitoutuivat nämä kolme
veljestä ja myivät kartanonsa jungfru Sigridille,
kuningas Erikin tyttärelle, joka sitten
piti ne jakamattomina jälkeläistensä hallussa.
Mutta Claes Tott myi ne kaikki ja ne kuuluvat
nyt olevan redusoitu [palautettu kruunulle].
Näistä edellä kirjoitetuista olen minä isän
puolelta polveutunut ja kuulin autuaan äitini
Emerentia Tottin tästä puhuvan ja neuvottelevan
ylhäisten miesten kanssa.
Päivätty Hattulan pappilassa 6. maaliskuuta
1695.
Abraham Alftanius.
Praepos. & Past. Hattulensis, aetatis 65.”

Kuten huomataan, Abrahamin mukaan Erik XIV lahjoitti Hans Erikssonille joitakin kuninkaankartanoita mm. Hälsinglandissa (ei välttämättä Alftassa), jotka Eric Hansson, vanhimpana poikana, piti. Tällä indikoidaan mahdollisesti sitä, että tilukset Ruotsissa olivat Suomen vastaavia merkittävämmät. Erikin kukistuttua (vangittu 1568, myrkytetty 1577) Kaarle-herttua ryhtyi takavarikoimaan ja peruuttamaan edeltäjänsä suosikeilleen jakamia läänityksiä tutkintakäräjien avulla. Menetyksensä minimoidakseen Alfan-veljekset myivät kartanonsa Sigrid Vasalle, jonka hallussa niiden katsottiin olevan “paremmassa turvassa”.

Koska Alftan maaomistukset on nyt tarkkaan seulottu useamman tutkijapolven uurastuksella, on mielestäni täysin selvää, ettei sieltä löydy Alftanien menetettyjä tiluksia sen paremmin Hans Erikssonin, Erik Hanssonin kuin Sigrid Vasankaan nimissä. Alftassa ei kertakaikkiaan näytä olleen “rälssimaita”. Helsinglannin tilusten paikantamiseksi on turvauduttava Erik XIV läänityksiin. Olen peräänkuuluttanut niitä eilisessä viestissäni. Miksi ei vaihteeksi tutkittaisi niitä? Kävisihän läänityksistä ilmi suosikkien ja mahdollisesti aviosukulaistenkin nimet?

Onko ongelmana se, ettei kattavaa tietoa vallastasyöstyn kuninkaan anteliaisuudesta löydy registratuurasta? Miksi ei, säilyihän jälkipolvillde luettelo jopa kuningattaren (Kaarina Maununtytär) lajoittamista suolatynnyreistä, kuten näissä ketjuissa olen tuonut esille?

Vai onko todellinen syy se, että kronikan kuvaukseen maaomaisuuksista Ruotsissa, sen paremmin kuin Suomessakaan ei uskota? Sopiiko "seppäsuku" paremmin nykytutkimuksen pirtaan? Mielihyvin voitte jatkaa linjallanne ja minä omallani.

[Heikki Särkkä]

Komppaan Matti Lundia: nimike sinettikuitissa on broffosz öffuer (=över) N. jne.

[Antti Alfthan]

Juhani,

Miksi pitäisi vaihteeksi tutkia jotain muuta juuri nyt kun systemaattisella seulomisella alkaa löytyä kiinnostavia tuloksia?

Mitä vikaa on menetelmässä missä keskitytään yhteen asiaan kerrallaan?

[Heikki Särkkä]

ärligh of boffast (=bofast) man Siull I mörttsiö

[Giösling]

Juhani,

Miksi pitäisi vaihteeksi tutkia jotain muuta juuri nyt kun systemaattisella seulomisella alkaa löytyä kiinnostavia tuloksia?

Mitä vikaa on menetelmässä missä keskitytään yhteen asiaan kerrallaan?

Suon mielihyvin, että tutkimustyö etenee toivomallasi tavalla.
Tuloksien kiinnostavuus on sitten subjektiivinen asia.
En henkilökohtaisesti usko seppien, enkä profossien tuovan lisävalaisua Alftan-suvun juureen, tai Abrahamin kronikkaan (otsikkoaihe) , mutta "yrittänyttä ei laiteta". Lykkyä tykö!

Loogisinta, kannaltani, on pysyä kronikalle uskollisena ja hakea sen kautta (esim. Erik XIV läänityksistä) todellisuuspohjaa sen sanomalle. En ole huonossa seurassa, samoin teki mm. Olav Rundt.

Aika näyttää kyllä, kenen linja veti.

[Giösling]

Profossi oli relevanttina aikana etupäässä “piiskuri”. Sopii mielestäni huonosti varalaamanniksi, ylinimismieheksi, eikä oikein drabantiksikaan. Merkittävä uraluisu, positiivisessa tapauksessa.

Svenska Akeademins Ordbok: Profoss?

BETYDELSE: (förr; jfr dock a, c) (i kronans l. en stads l. ett härads o. d. tjänst anställd) befattningshavare som hade att sköta vissa polisiära l. fiskaliska uppgifter (jfr GEVALDIGER 1); särsk. om dylik befattningshavare som hade att värkställa ådömda kroppsstraff (särsk. spöstraff); stundom liktydigt med: bödel, skarprättare.

Wikipedia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Profossi

[Antti Alfthan]

Profossi oli relevanttina aikana etupäässä “piiskuri”. Sopii mielestäni huonosti varalaamanniksi, ylinimismieheksi, eikä oikein drabantiksikaan. Merkittävä uraluisu, positiivisessa tapauksessa.

Svenska Akeademins Ordbok: Profoss?

BETYDELSE: (förr; jfr dock a, c) (i kronans l. en stads l. ett härads o. d. tjänst anställd) befattningshavare som hade att sköta vissa polisiära l. fiskaliska uppgifter (jfr GEVALDIGER 1); särsk. om dylik befattningshavare som hade att värkställa ådömda kroppsstraff (särsk. spöstraff); stundom liktydigt med: bödel, skarprättare.

Wikipedia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Profossi

Tuskinpa satoja ja myöhemmin tuhansia tuliaseita valmistettiin Ruotsin valtakunnassakaan ruoskimalla aseseppiä

[Giösling]

Olen huomannut erässä toisessakin yhteydessä profossi-tittelin yleisen väärinymmärryksen. Siinä ei ollut mitään "gloriaa"! Tehtävä oli "piiskaus". Ehkä todella asetoimituksissakin sellaista tarvittiin, ainakin kuvannollisesti.
Erik Hanssoniin, kuninkaanmieheen, drabantti, tai ei, "piiskuri" istuu huonosti.

[Antti Alfthan]

Olen huomannut erässä toisessakin yhteydessä profossi-tittelin yleisen väärinymmärryksen. Siinä ei ollut mitään "gloriaa"! Tehtävä oli "piiskaus". Ehkä todella asetoimituksissakin sellaista tarvittiin, ainakin kuvannollisesti.
Erik Hanssoniin, kuninkaanmieheen, drabantti, tai ei, "piiskuri" istuu huonosti.

Olemme nyt 1500-luvun puolivälin ympäristössä, emme 1600-luvulla, ja monet muutkin tuolloin käytetyt tehtävänimikkeet ovat muuttuneet/kaventuneet merkitykseltään sotalaitoksen muuttuessa.
Profossi oli toki muiden tehtäviensä ohella myös kurinpitoupseeri, mutta tässä yhteydessä olennaisempaa on toimiminen sotilasvirkamiehenä - Erik Hanssonin kyseessä ollen hyvin laajalla alueella ja siten ilmeisesti myös laajin valtuuksin. Näihin valtuuksiin/tehtäviin saattoi kuulua myös alueen sotilaiden kurinpito tai sen valvonta, mutta tässä tapauksessa kyse on asetuotannosta. Dokumentoidusti.

Notkahdus drabantti n:o 106 Erik Hanssonin uralla tapahtui kuningas Juhanan tultua valtaan. Tästähän on dokumentti myöskin. Aikaisempi peräti "krigsöverste" sai tehdä tilaa Hans Kylelle, ja mainitaan taas jatkossa hövitsmannina. Mielenkiintoista olisi tietää tarkemmin hänen osallisuudestaan Klaus Flemingin alaisena hävitysretkeen Tröndelagenissa v. 1570 ja siitä mitä sitten seurasi - siis seurasiko Erik Hansson Klaus Flemingiä ajanjaksoksi mistä meillä on toistaiseksi aukko? Nythän näemme vain tilanteen v. 1578, ja silloin Erik Hansson ei ole rintamapalveluksessa.

Eikä tämä tarina ole suinkaan tässä vielä taputeltu. Jossakin luuraa kuitti missä Erik Hanssonin titteli on "factor", ja jossain n. v. 1590 tietämissä on Kaarle-herttuan kirje maksuista muutamalle kotiin palaavalle sotilaalle.

[Antti Järvenpää]

Itseäni kiinnostaa aina näiden ammattien sisältö kyseisenä aikakautena.

Profossi on saanut merkityksen piiskuri 1600-luvulla, mutta termin menneisyys on huomattavasti korkeampi. Taitaapa olla Englannin parlamentissa yhä edelleen piiskurit, jonka merkitys on eri asia kuin sananmukainen piiskaus.

Lainausta EN wikipediasta
A prévôt (French pronunciation: ​[pʁeˈvoː]) was a governmental position of varying importance in Ancien Régime France, typically referring to a civil officer, magistrate, head of cathedral or church, often anglicised as provost. A unit of justice or court overseen by a prévôt was known as a prévôté

Etymology[edit]
Prévôt is a Middle French term that comes from the classical Latin praepositus, meaning "person placed in charge" (literally "positioned in the forefront")

Kiuasmaan "Suomen alempi sotilaspäällystö 1500-luvun loppupuolella" kirjassa on varmaankin kymmenillä henkilöillä nimikkeenä provossi niin 1500 kuin 1600 luvulla erilaisissa yhteyksissä.

Ruosinkielinen wikipedia rinnastaa profossin lähinnä kuninkaan voutiin.

Vaikea sanoa, mikä asema on tarkalleen ollut, mutta ei kuitenkaan piiskaaja, siinä merkityksessä, jossa se tunnetaan myöhemmiltä ajoilta.

[Heikki Särkkä]

SAOB antaa myös erikoismerkityksen:


b) (†) i uttr. riksens l. Kungl. Maj:ts profoss, direkt under Kungl. Maj:t lydande profoss; särsk. om dylik profoss med uppgift att vara allmän åklagare. Kong:e M:ttz profoss Peder Gadd .. (anklagade) Hans Wåghals för thet han .. hadhe .. hyst och fridett .. Michel Sigfridzson som slogh Tommes Gulssmedh ihiäll. HH XIII. 1: 27 (1562). Hund E14 439 (1605). jfr RIKS-PROFOSS.

[Antti Järvenpää]

Ihan mielenkiinnon kannalta laitan ruosinkielisen wikipedia kaksi eri selitystä.

Prévôt (av latinets praepositus) var en fransk ämbetsmannatitel, som började användas under 1000-talet och som betecknade konungens representant i del lokala jurisdiktionen och förvaltningen, närmast motsvarande kungens fogde.

I de större städerna, som erhöll självstyrelse, avvecklades institutionen. Ett undantag här var Paris, där prévôten som chef för kastellet och kommunens högste styresman var en man med stort politiskt inflytande. Vid dennes sida stod som den kommunala självstyrelsens högste representant prévôt des marchandes. Även inom militären utbildades ett prévôtämbete, ett slags krigsdomare, som senare även blev polisdomare med militär rang.


Profoss, från latinets praepositus ("överordna", från praeponere, "att sätta i spetsen"), är en historisk benämning inom polisväsendet. Ibland synonym för bödel och gevaldiger. Profoss kunde även vara en äldre militär befattning, lägst rankade underofficeren med eget boställe, motsvarande dagens militärpolis.

Ordet prost har samma bakgrund som ordet profoss.

Kun kaima on kahlannut tätä seppien linjaa, niin tässä on kyseessä ilmeisesti Erik Hansson niminen profossi, jonka tehtävä on valvoa kuninkaan nimissä seppien asetuotantoa - siis tavallaan asetuotannon vouti noilla alueilla. Veikkaisin, että jossakin kirjassa on varmaankin jotakin kuvausta tästä asetuotannon organisoinnista, pitäisi vain osua silmään.

[Antti Alfthan]

Lainaa kaimaa:
"Ordet prost har samma bakgrund som ordet profoss."

Olen seurannut Alftan papin puustellin vaiheita - muistan jo v. 1542 maakirjasta sen verotusarvon olleen 60 yksikköä.
1560-luvulla verotusarvo on koko ajan sama, paikka on sama, nimitys muuttuu vähitellen.
ensin "presti hemmett", sitten vähän muunnellen "prost hemmanett" lopuksi 1570-luvun lopulle mentäessä "profoss hemmanett".
Jää kaivelemaan mieleen seikka, tuleeko tästä tosiaan sotilasvirkatalo? Asukkaan nimeä juuri tällä tilalla ei koskaan näy, on vain tuo määrittely. Kymmenysluetteloista on vaikea saada vertailukohtaa kun niissä käytetään kylännimiä, maakirjassa taas aikoinaan tasattuja "sköllejä"

[Giösling]

Abraham Alftanus puhuu kronikassa isoisästään, josta hänellä todennäköisimmin oli henkilökohtaisia muistikuvia. Erik Hansson toimi kirjurioppilaana laskukamarissa 1576/1577 ja kamarikirjurina 1590.
Jos hän olisi yhdenmukainen nyt käsitellyn profossin kanssa, olisi uran iltatoimi sattunut 1600-luvun alun pintaan. Profossi tuolloin, oli jo pelkkä aliupseeriluontoinen "piiskurin" virka. Abraham toki tunsi ammattinimikkeen ja olisi sitä käyttänyt, jos isoisänsä sellaiseksi olisi alennettu.

Huomasin juuri Agricolassa mielenkiintoisen kirja-arvostelun Herman Lindqvistin hiljattain suomennetusta kirjasta "Villit Vaasat", Arvostelun kuvamateriaaliksi on liitetty mm. otos kuningas Erikin päiväkirjasivusta, joka on täynnä nimiä, koodimaisesti. Asettelusta tuli mieleeni Carolina Redivivassa säilytettävä "Laurentius Petri"-Raamattu, jonka vatsapuoli on koodattu niinikään arvoituksellisesti. Luulen, että kyse päiväkirjassa ei ole mieleltään epävakaan Erikin "höperöinnistä", vaan ajan tavasta (s.o. salakirjoitus). Kuka nyt laveretelisi avoimesti kaiken, varsinkin vankeudessa?

https://agricolaverkko.fi/review/eraan-suvun-tarina/

[Antti Alfthan]

Lainaa Juhania:
"Erik Hansson toimi kirjurioppilaana laskukamarissa 1576/1577 ja kamarikirjurina 1590."

Korjataan: Eräs Erik Hansson toimi kirjurioppilaana laskukamarissa 1576/1577 ja eräs kamarikirjurina 1590.

Minkäänlaisia yhteyksiä Alftan suuntaan näille kahdelle ei ole toistaiseksi osoitettu.
Ericus Ericillä on sinne yhteys.

[Matti Lund]

SAOB antaa myös erikoismerkityksen:


b) (†) i uttr. riksens l. Kungl. Maj:ts profoss, direkt under Kungl. Maj:t lydande profoss; särsk. om dylik profoss med uppgift att vara allmän åklagare. Kong:e M:ttz profoss Peder Gadd .. (anklagade) Hans Wåghals för thet han .. hadhe .. hyst och fridett .. Michel Sigfridzson som slogh Tommes Gulssmedh ihiäll. HH XIII. 1: 27 (1562). Hund E14 439 (1605). jfr RIKS-PROFOSS.

Valtakunnanregistratuurasta saadaan jotain käsitystä Kustaa Vaasan nimittämistä profosseista.

Vuoden 1560 folion 110 mukaan Kustaa Vaasa antoi 21.5. Stensholmissa valtakirjan Joen Vermelle profossiksi Smålantiin "udi den landzenden Smålandt och iblandt thett folck, som vij haffve befalet thenne vår tienere Joen Verme att vare profosz utöffver"

Vapaasti suomentaen kysymyksessä olisi Kustaan sinne suoraan nimittämästä ylimmästä järjestykenvalvojasta, sillä toimenkuvalle annetaan tällaisia määreitä: "dhå göre vij them her med fulmeetighe, att dhe sådane ogerningzmen antaste schole och så laget, att the till osz välförvarede komme måghe och unfange theris förtiente straff"

Tässä siis profossi sai valtuutuksen suoraan kuninkaalta laajaan harkintavaltaan järjestyksenhäiritsijöiden ja pahantekijöiden edesvastuuseen saattamiseksi ja rankaisemiseksi.

Tässähän on aineksia yleisen syyttäjän ja jonkinmoisen inkvisiittorin tehtävistä.

Toinen tapaus oli kuningas Eerikin kirje 1.6.1559, joka koski eräitä nimityksiä puolustusväen ylimpään johtoon. Siinä oli amiraalien ym. nimityksiä ... provianttimestarien jälkeen tulee "öfferste profoss Lasse Jönssonn til Valssnäss".

Tämä eversti profossi Lasse Jönsinpoika oli siis rälssimaan omistaja, jonkinlainen aatelismies.

Edellisessä tapauksessa Joen Verme oli joku kuninkaan luottomies korkein valtuuksin ja raportoiden suoraan kuninkaalle. Ei kuitenkaan aatelismies.

Jälkimmäinen oli aatelismies korkessa sotavirassa.

Nämä olivat tarvittaessa kontaktissa suoraan kuninkaaseen.

Sotaprofossit ja kuninkaan luottoprofossit 1500 -luvun lopulla olivat ylätason toimijoita. Sen sijaan perinteiset piiskuri- ym. profossit 1700 -luvulla olivat lattiatason toimijoita, jotka ottivat toimeksiantoja vastaan kihlakunnankäräjiltä.

Hans Erikinpojan profossiudesta tulee vaikutelma, että hän oli upseeritason sotaprofossi, muttei ylintä kastia.

Terv M Lu

[Antti Alfthan]

Tässä on nyt Erik Hanssonin toimia koskeva kuninkaallinen käskykirje vuodelta 1580.
En ole vielä tiirannut tarkasti, mutta mandaatti vaikuttaisi olevan toistaiseksi jatkuva.
Vastaavia kirjeitä saattaa löytyä aikaisemminkin, mutta eivät ole sattuneet silmään.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044139_00099

Mitä tulee tuohon profossikeskusteluun, lisäisin myös SAOB:ssä vilahtaneen termin intendentti. Erik Hansson huolehti jo varhain Jämtlannissa sen armeijan logistiikasta, nykytermein kuvailtuna.

[Antti Alfthan]

Tässä on vuorostaan nuoren Erik Hanssonin valtakirja kuninkaalta. Päiväys 22. toukokuuta 1564, eli heti kun kuningas oli saanut tietää Claude Collardtin ahdingosta Norjan puolella.
Erik Hanssonin nimi on kirjoitettu muotoon Erich Helsingh, mikä pistää miettimään miehen murrettta ja kotimaakuntaa, mutta myös seuraava käskykirje on osoitettu miehelle Michill Helsingh, Hälsinglandin voudille Michel Mattsonille. Mikähän hänen syntynsä sitten oli...
Näistä voidaan päätellä joko jotain näistä miehistä tai jotain kuninkaan mielentilasta.

Tämän jälkeen käskykirjeitä lähtee vasta kuukauden kuluttua: Knut Haraldsson Soopille että lähde nyt liikkeelle! Herra Knut oli ollut kuninkaan epäsuosiossa muutaman kuukauden ajan.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038535_00184

Erik Hanssonille en ole toistaiseksi löytänyt muita valtakirjoja. Tuo yllä on varsin avoin. Asiayhteydestä ja kootusta historiasta tiedämme että kyseessä on drabantti Erik Hansson. Vaikka eipä tuota haittaisi varmistaa tuotakaan, jos tilaisuus sattuu eteen.

[Giösling]

Tässä on vuorostaan nuoren Erik Hanssonin valtakirja kuninkaalta. Päiväys 22. toukokuuta 1564, eli heti kun kuningas oli saanut tietää Claude Collardtin ahdingosta Norjan puolella.
Erik Hanssonin nimi on kirjoitettu muotoon Erich Helsingh, mikä pistää miettimään miehen murrettta ja kotimaakuntaa, mutta myös seuraava käskykirje on osoitettu miehelle Michill Helsingh, Hälsinglandin voudille Michel Mattsonille. Mikähän hänen syntynsä sitten oli...
Näistä voidaan päätellä joko jotain näistä miehistä tai jotain kuninkaan mielentilasta.

Tämän jälkeen käskykirjeitä lähtee vasta kuukauden kuluttua: Knut Haraldsson Soopille että lähde nyt liikkeelle! Herra Knut oli ollut kuninkaan epäsuosiossa muutaman kuukauden ajan.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038535_00184

Erik Hanssonille en ole toistaiseksi löytänyt muita valtakirjoja. Tuo yllä on varsin avoin. Asiayhteydestä ja kootusta historiasta tiedämme että kyseessä on drabantti Erik Hansson. Vaikka eipä tuota haittaisi varmistaa tuotakaan, jos tilaisuus sattuu eteen.

Koska valtakirja on päivätty jo vuonna 1564 on sen saajan pitänyt olla syntynyt viimeistään vuonna 1546, ehkä jo paljo aiemmin. Hän ei siten mitenkää sovi Alftan-kronikan pirtaan. Valtakirja on annettu Erich Helsinghille, ei suinkaan Erik Hanssonille, puhumattakaan Erik Alftanista.

Hovissa vilisi tuohon aikaan Helsinglandista kotoisin olleita hovimiehiä ja virkailijoita. Sellainen oli esim. kuningas Erikin vaikutusvaltainen sihteeri ja naimakauppojen järjestelijä Mårten Helsing, jonka sukulaiseksi ja suojatiksi olen aiemmissa yhteyksissä esittänyt Kaarina Maununtytärtä (mm. heidän läheisen yhteistyönsä tähden Kaarinan frilla- ja kuningataraikana). Myös kuningattaren isä Magnus Månsson Helsing, drabantti N:o 67, kantoi samaa lisänimeä.

En edelleenkään pidä v. 1580 pinnassa valtuutettua profossia Alftanien esi-isänä. Hän sai valtakirjansa Kaarle-herttualta. Miten ihmeessä Kaarle olisi nimennyt veljensä suosikin ja aviosukulaisen noin merkittävälle vakanssille (s.o. asetoimituksista vastaavaksi henkilöksi)? Silloinhan aseet olisivat todennäköisesti suoraan kulkeutuneet vääriin käsiin (esim. laillisen kuningaslinjan kannattajille). Edelleenkään Abraham Alftanus ei olisi jättänyt kronikassaan mainitsematta Matti Lundin kuvaamin valtaoikeuksin varustettua isoisäänsä niin (s.o. "profossi") tituleeraamatta.

Jäitä hattuun!

[Antti Alfthan]

Koska valtakirja on päivätty jo vuonna 1564 on sen saajan pitänyt olla syntynyt viimeistään vuonna 1546, ehkä jo paljo aiemmin. Hän ei siten mitenkää sovi Alftan-kronikan pirtaan. Valtakirja on annettu Erich Helsinghille, ei suinkaan Erik Hanssonille, puhumattakaan Erik Alftanista.

Hovissa vilisi tuohon aikaan Helsinglandista kotoisin olleita hovimiehiä ja virkailijoita. Sellainen oli esim. kuningas Erikin vaikutusvaltainen sihteeri ja naimakauppojen järjestelijä Mårten Helsing, jonka sukulaiseksi ja suojatiksi olen aiemmissa yhteyksissä esittänyt Kaarina Maununtytärtä (mm. heidän läheisen yhteistyönsä tähden Kaarinan frilla- ja kuningataraikana). Myös kuningattaren isä Magnus Månsson Helsing, drabantti N:o 67, kantoi samaa lisänimeä.

En edelleenkään pidä v. 1580 pinnassa valtuutettua profossia Alftanien esi-isänä. Hän sai valtakirjansa Kaarle-herttualta. Miten ihmeessä Kaarle olisi nimennyt veljensä suosikin ja aviosukulaisen noin merkittävälle vakanssille (s.o. asetoimituksista vastaavaksi henkilöksi)? Silloinhan aseet olisivat todennäköisesti suoraan kulkeutuneet vääriin käsiin (esim. laillisen kuningaslinjan kannattajille). Edelleenkään Abraham Alftanus ei olisi jättänyt kronikassaan mainitsematta Matti Lundin kuvaamin valtaoikeuksin varustettua isoisäänsä niin (s.o. "profossi") tituleeraamatta.

Jäitä hattuun!

Eilen se asetoimituksista vastaava Erik Hansson oli sinun arviossasi kaikkea muuta kuin merkittävä. Surkea piiskuri. Mutta mennään asiaan.

Olisin voinut jättää tuon Erik Helsingille osoitetun valtakirjan esittelemättä, niin tästäkin kirjoittelusta olisi päästy, mutta haluan tuoda esiin kaiken sen primääriaineiston minkä arvelen relevantiksi. Pyrin välttämään rusinoiden noukkimista pullasta.

Drabantti Erik Hanssonin ura 1560-luvun lopulle ei ole suinkaan minun keksintöni, vaan taustalla on vanha historiatutkimus. Olen esittänyt nuo lähteet pariinkin kertaan tässä ketjussa. Jossain määrin uutta on Erik Hansson vuonna 1578 ja 1580, mutta hänen löytymisensä oli odotettavissa, koska Antti Kolehmaisella oli tieto kuitista missä Erik Hanssonin titteli on factor - ja sitten se Norrlannin etc litania. Kiinnekohta on myöskin 1590-luvun kirje mihin Erik Lindh viittaa sukukirjassaan.

Otetaanpa sinun perustelusi.

"Koska valtakirja on päivätty jo vuonna 1564 on sen saajan pitänyt olla syntynyt viimeistään vuonna 1546, ehkä jo paljo aiemmin. Hän ei siten mitenkää sovi Alftan-kronikan pirtaan"
- No miten ihmeessä ei sovi? - Väitätkö että 1540-luvulla syntynyt isä olisi liian vanha 1580-luvulla syntyneelle pojalle? Kronikassa Erik Hansson on esitelty veljeksistä ensimmäisenä. Mikään ei siinä viittaa siihen että hän olisi ollut nuorin.
Henkilöä Erik Alftan 1500-luvulla ei ole koskaan ollut - paitsi joissakin asiantuntemattomissa sukulöpinöissä mitä nykyään maailmalla kiertää. Kronikassa nimi on yksiselitteisesti Erik Hansson.

"Hovissa vilisi tuohon aikaan Helsinglandista kotoisin olleita hovimiehiä ja virkailijoita."
- Kyllä vilisi. Juuri tuon perusteella haluaisin selvittää miksi tuo valtakirja minkä nojalla Erik Hansson kerää pari kuukautta myöhemmin väkeä, varusteita ja hevosia Helsinglannissa on noin otsikoitu. Kuninkaan neuvoston muistiinmerkintöjen mukaan kyseessä on yksiselitteisesti Erik Hansson.

"En edelleenkään pidä v. 1580 pinnassa valtuutettua profossia Alftanien esi-isänä."
- En ole esitellyt tätä enkä drabanttia yleensäkään Alftanien esi-isänä vaan varteenotettavana kandidaattina. Esi-isänä voimme häntä pitää vain jos löytyy selkeä kytkös Alftaan.

Etenen nyt järjestelmällisesti, etsien parhaita dokumentoituja vaihtoehtoja. Materiaalia tässä edesssä valtavasti, mutta juuri siitä seuraa mahdollisuus löytää dokumentoitu ratkaisu. Ja myös selitys 1700-luvun alussa syntyneelle sukukronikalle eri variaatioineen.

[Giösling]

Eilen se asetoimituksista vastaava Erik Hansson oli sinun arviossasia kaikkea muuta kuin merkittävä. Surkea piiskuri. Mutta mennään asiaan.

Olisin voinut jättää tuon Erik Helsingille osoitetun valtakirjan esittelemättä, niin tästäkin kirjoittelusta olisi päästy, mutta haluan tuoda esiin kaiken sen primääriaineiston minkä arvelen relevantiksi. Pyrin välttämään rusinoiden noukkimista pullasta.

Drabantti Erik Hanssonin ura 1560-luvun lopulle ei ole suinkaan minun keksintöni, vaan taustalla on vanha historiatutkimus. Olen esittänyt nuo lähteet pariinkin kertaan tässä ketjussa. Jossain määrin uutta on Erik Hansson vuonna 1578 ja 1580, mutta hänen löytymisensä oli odotettavissa, koska Antti Kolehmaisella oli tieto kuitista missä Erik Hanssonin titteli on factor - ja sitten se Norrlannin etc litania. Kiinnekohta on myöskin 1590-luvun kirje mihin Erik Lindh viittaa sukukirjassaan.

Otetaanpa sinun perustelusi.

"Koska valtakirja on päivätty jo vuonna 1564 on sen saajan pitänyt olla syntynyt viimeistään vuonna 1546, ehkä jo paljo aiemmin. Hän ei siten mitenkää sovi Alftan-kronikan pirtaan"
- No miten ihmeessä ei sovi? - Väitätkö että 1540-luvulla syntynyt isä olisi liian vanha 1580-luvulla syntyneelle pojalle? Kronikassa Erik Hansson on esitelty veljeksistä ensimmäisenä. Mikään ei siinä viittaa siihen että hän olisi ollut nuorin.
Henkilöä Erik Alftan 1500-luvulla ei ole koskaan ollut - paitsi joissakin asiantuntemattomissa sukulöpinöissä mitä nykyään maailmalla kiertää. Kronikassa nimi on yksiselitteisesti Erik Hansson.

"Hovissa vilisi tuohon aikaan Helsinglandista kotoisin olleita hovimiehiä ja virkailijoita."
- Kyllä vilisi. Juuri tuon perusteella haluaisin selvittää miksi tuo valtakirja minkä nojalla Erik Hansson kerää pari kuukautta myöhemmin väkeä, varusteita ja hevosia Helsinglannissa on noin otsikoitu. Kuninkaan neuvoston muistiinmerkintöjen mukaan kyseessä on yksiselitteisesti Erik Hansson.

"En edelleenkään pidä v. 1580 pinnassa valtuutettua profossia Alftanien esi-isänä."
- En ole esitellyt tätä enkä drabanttia yleensäkään Alftanien esi-isänä vaan varteenotettavana kandidaattina. Esi-isänä voimme häntä pitää vain jos löytyy selkeä kytkös Alftaan.

Etenen nyt järjestelmällisesti, etsien parhaita dokumentoituja vaihtoehtoja. Materiaalia tässä edesssä valtavasti, mutta juuri siitä seuraa mahdollisuus löytää dokumentoitu ratkaisu. Ja myös selitys 1700-luvun alussa syntyneelle sukukronikalle eri variaatioineen.

Huomautan, että "surkea" piiskuri "lihoi" vasta Matti Lundin ansiosta.
Pidän edelleen kiinni siitä, että 1600-luvun alussa "profossi" oli aliupseeriin verrattava kurinpitäjä, ei muuta.

Alftan-kronikan henkilöiden "ikähaitari" näyttää varsin venyvältä, tutkijasta riippuen. Varma fakta näyttäisi olevan vain Catharina Eriksdr Alftanuksen syntymä syyskuussa 1614. Sen mukaisesti Ericus Ericin syntymäaika ei juuri painu alle vuoden 1580, ellei hän sitten ollut aviossa kahdesti (joka pontevasti kiistetään nykytutkijoitten toimesta). Erik Hanssonin (mutta ei Erich Helsingin) syntymää voisi arvioida sen tiedon perusteella, että Alftan-veljekset palvelivat Claes Akesson Tottia pikkurenkeinä v. 1570, ennen Erik Hanssonin kirjurioppilasvankanssia laskukamarissa 1576. Sanoisin, että Alftanien Erik Hansson oli syntynyt n.v. 1555-1560.

Kirjurin ja drabantin ristiriita on ilmeinen. Kyseessä ei voi olla yksi ja sama henkilö.

Abraham Alftanuksen kronikan mukaan Erik Hansson oli kynämiehiä (varalaamanni ja ylinimismies). Drabantti kantoi asetta ja profossi "piiskaa". Siinä se ero.

[Antti Alfthan]

Huomautan, että "surkea" piiskuri "lihoi" vasta Matti Lundin ansiosta.
Pidän edelleen kiinni siitä, että 1600-luvun alussa "profossi" oli aliupseeriin verrattava kurinpitäjä, ei muuta.

Alftan-kronikan henkilöiden "ikähaitari" näyttää varsin venyvältä, tutkijasta riippuen. Varma fakta näyttäisi olevan vain Catharina Eriksdr Alftanuksen syntymä syyskuussa 1614. Sen mukaisesti Ericus Ericin syntymäaika ei juuri painu alle vuoden 1580, ellei hän sitten ollut aviossa kahdesti (joka pontevasti kiistetään nykytutkijoitten toimesta). Eric Hanssonin (mutta ei Erich Helsingin) syntymää voisi arvioida sen tiedon perusteella, että Alftan-veljekset palvelivat Claes Akesson Tottia pikkurenkeinä v. 1570, ennen Erik Hanssonin kirjurioppilasvankanssia laskukamarissa 1576. Sanoisin, että Alftanien Erik Hansson oli syntynyt n.v. 1555-1560.

Kirjurin ja drabantin ristiriita on ilmeinen. Kyseessä ei voi olla yksi ja sama henkilö.

Abraham Alftanuksen kronikan mukaan Erik Hansson oli kynämiehiä (varalaamanni ja ylinimismies). Drabantti kantoi asetta ja profossi "piiskaa". Siinä se ero.

Sillä mitä 1600-luvulla käsitettiin profossin tehtävinä ei liene tässä merkitystä, paitsi jos ajatellaan Abrahamin /hänen poikansa näkökulmasta. Nythän on kyse 1500-luvusta.
Kronikassa ei ole esitetty ainuttakaan tehtävänimikettä mikä vastaisi (toistaiseksi) niitä mitä on dokumentoitu. Paitsi on tietysti Ericus Ericin toimet.

Ericus Ericin toimista taas voidaan päätellä hänen ikähaarukkaansa, mikä on tässä oleellinen. Koulumestari Helsingissä suoraan Turun katedraalikoulusta määrättynä. Aikaiseksi arvioksi voisi ajatella vuoden 1610. Vuonna 1614 kuningas vahvistaa nimityksen ja maksattaa jälkikäteen palkkaa. Turun koulun teini Ericus Erici on ilmeisesti v. 1601.

Sanoisin että drabantti Erik Hansson oli syntynyt 1540-luvun alkupuoliskolla.
Olen samaa mieltä siitä että kirjurinsälli 1570-luvulta ei voi olla 1560-luvun drabantti. Käsittääkseni ei ole myöskään viitteitä siitä että kirjurinsälli EH olisi oppivuosiensa aikana saanut poikalapsia Alftassa.

Aseprofossi Erik Hansson on aivan ilmeisesti kynämies. Onhan hän kirjoittanut ja sinetillään kuitannut listansa. Hänen käsialaansa voimme ihailla dokumenteista.
Se mikä on yhdenpitävää kronikan tekstin kanssa on ilmaisu "i Hälsingland och hela Norrlanden".

Tässä nyt lisättäköön huomioni eräästä Erik Hanssonista Alftassa.
Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa Knudan Erik Hanssonilla on taloudessaan hopeaa peräti 60 luotia. Lisäksi on vielä tinaa ja kuparia. Vaikka hänellä ei ole paljoa karjaa, lankeaa hänelle varsin huomattava hopeavero.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00123
Sen että kyseessä on juuri Knudan Erik Hansson päättelin hänen naapureistaan.

Edelleenkään tämä ei todista kyseessä olevan juuri suurennuslasin alla oleva drabantti Erik Hansson, mutta tulevaa kirjurinsälliä Tukholmaan en tässä näkisi.

Drabantti Erik Hanssonin rasite kuningas Juhanan hallinnon alkuaikana oli hänen lähtöasemansa kuningas Erikin henkivartijana. Kun Erik XIV kuoli 1577, ei samaa rasitetta enää ollut.

[Matti Lund]

Huomautan, että "surkea" piiskuri "lihoi" vasta Matti Lundin ansiosta.
Pidän edelleen kiinni siitä, että 1600-luvun alussa "profossi" oli aliupseeriin verrattava kurinpitäjä, ei muuta.
...

Tässä vaiheessa pitäisi totella Paasikiven klausuulia eli tunnustaa tosiasiat.

Profossiasian esiintuomisessa minun roolini on vähäpätöisin: Antti ja Heikki toivat viesteissään esiin selkeästi sen mahdollisuuden, että 1500 -luvulla oli profossin nimikkeellä myös ylemmän virkaportaan edustajia, joiden toimialue oli laaja, ulottui koko maakuntaan ja joissakin tapauksissa sen ylikin. Eräissä tapauksissa profossi oli se mies, jonka raportteihin kuningas luotti enemmän kuin muiden ja kuningas oli tiiviissä kontaktissa sellaiseen profossiinsa. Kuningas myös edellytti, etteivät paikalliset aatelismiehet eikä kruununvouti saa mitenkään vaikeuttaa profossin toimintaa. Smålannin tapauksessa kuningas määräsi sikäläisen armeijan yksikön tukemaan profossi Joen Vermen toimintaa.

Myötäilin tätä puolta asiasta ottamalla pari esimerkkiä valtakunnan registratuurasta. Niitä olisi muutamia lisääkin, mutta jätettäköön, koska nyt asian ydin on yhtä lukuunottamatta selvä.

Antti A:n liittämien lähteiden mukaan faktori ja profossi Erik Hansinpojat ovat todennäköisesti sama henkilö, samoja vastuita samannimisellä keskikastin upseerimiehellä Helsinglannissa ja Alftan pitäjässä kuninkaan suomilla erikoisvaltuuksilla.

Lisäksi on mahdollisuuksien rajoissa, että kohteena oleva Erik Hansinpoika on saattanut toimia enemmän kuin yhden kuninkaan luottomiehenä, mikä vaikuttaa jopa melkeinpä uskomattomalta ottaen huomioon kuningasperheen julmat sisäiset ristiriidat. Mikäli niin olisi, Erik Hansinpojan pätevyys asioiden hoidossa entisestään korostuisi.

Ennemminkin profossi Erik Hansinpoika nyt esiintulleitten kuninkaallisten asiakirjojen valossa alkaa kuulostaa liian hyvältä Abrahamin kronikan kannalta. Kronikka kun on osoitettavissa enimmäkseen palturiksi, mutta tämä profossi Erik Hansinpoika tai joku muu saman kaliberin kuninkaan luottomies Erik Hansinpoika, jolla on jotakin parempaa tekoa myös Alftan kanssa, antaisikin siihen uutta itua.

Antti A nyt tekee sitä, mikä on jäänyt jäljelle mahdollisuuksista: etsii kameraalisista asiakirjoista jotenkin sopivia ehdokkaita ja yrittää sitten seuloa niistä sopivinta entistä enemmän suurentavan lasin alle! - Lycka till.

Terv M Lu

[Giösling]

Juuri tätä ajoin takaa; kerrankin Matti Lund tekee "myönnytyksiä" kronikan suuntaan. Melkein "lehmilauluksihan" se tuli teilattua vuosikymmen ja toista sitten, jos nyt muistan oikein.

Kahden kuninkaan palvelijakin tuntuu nyt mahdolliselta! Kas kun ei Kaarle-herttua oikopäätä lahjoittanut mahtavalle profossilleen takaisin niitä tiluksia, jotka raukat (mukaanlukien "pfofossi") hätäpäissään menivät myymään pilkkahintaan Sigridille?

On suorastaan absurdia olettaa, että Erikin surmavuonna 1577 hänen luottomiehensä ja aviosukulaisensa olisi asetettu Kaarle-herttuan (Erikin murhauttajan) toimesta asetuotannon valvojaksi valtakunnan kriittisillä alueilla, jossa jo Lundinkin mukaan esiintyi levottomuutta kuningashuonetta vastaan (vrt ketjun hiljattaiset viestit).

Maakuntien liikehdintä oli Kaarle-herttuaa vastaan ja laillisen kuningaslinjan puolesta.

Erik Hansson, Alftan-suvun kantaisiä, ei suinkaan ollut kahden herran palvelija, eikä valanrikkoja, sen suvun jatkuva taloudellinen alamäki vallankaapanneiden hallitusaikana selkeästi osoittaa.

[Antti Alfthan]

Juuri tätä ajoin takaa; kerrankin Matti Lund tekee "myönnytyksiä" kronikan suuntaan. Melkein "lehmilauluksihan" se tuli teilattua vuosikymmen ja toista sitten, jos nyt muistan oikein.

Kahden kuninkaan palvelijakin tuntuu nyt mahdolliselta! Kas kun ei Kaarle-herttua oikopäätä lahjoittanut mahtavalle profossilleen takaisin niitä tiluksia, jotka raukat (mukaanlukien "pfofossi") hätäpäissään menivät myymään pilkkahintaan Sigridille?

On suorastaan absurdia olettaa, että Erikin surmavuonna 1577 hänen luottomiehensä ja aviosukulaisensa olisi asetettu Kaarle-herttuan (Erikin murhauttajan) toimesta asetuotannon valvojaksi valtakunnan kriittisillä alueilla, jossa jo Lundinkin mukaan esiintyi levottomuutta kuningashuonetta vastaan (vrt ketjun hiljattaiset viestit).

Maakuntien liikehdintä oli Kaarle-herttuaa vastaan ja laillisen kuningaslinjan puolesta.

Erik Hansson, Alftan-suvun kantaisiä, ei suinkaan ollut kahden herran palvelija, eikä valanrikkoja, sen suvun jatkuva taloudellinen alamäki vallankaapanneiden hallitusaikana selkeästi osoittaa.

Viime aikoina on todistettu Bure-sukujohto dna-tutkimuksin päteväksi, myös hämäriin sukupolviin, ei kuitenkaan Ukko Nooan poikiin jotka hekin sinne on tietääkseni liitetty. Samalla on todistettu aatelisen sukuhaaran mieslinja paikkansa pitämättömäsi. Siellä on ollut Bureuksen itsensä tekemä väärennys. Syytä ei tiedetä mutta arvailla sitä voi.

Kuningas Erikin surmavuonna 1577 ja pitkään tämän jälkeenkin Ruotsin kuninkaana oli Juhana III, ei Kaarle-herttua jonka vuoro tulee vasta myöhemmin. Erikin murhauttaja oli hänen veljensä Juhana. Ei Kaarle.
Nyt tarkasteltu Erik Hansson sai valtuutensa v. 1578, surmavuoden jälkeen. Ei samana vuonna, havaintojeni mukaan.

Aviosukulaisuuksista sinne sun tänne en ole toistaiseksi löytänyt minkään valtakunnan näyttöä. Pyrin pitämään faktan ja fiktion tässä erillään.

[Antti Järvenpää]

Identifioiminen samaksi on vaikea asia, jos ei ole selvää dokumenttia tai asia yhteyttä, mistä samuus selviää.

Keräilin ilman sen suurempaa kritiikkiä linkkejä läänitysluetteloista nimille Hans ja Erik tai Erik Hansson ja Hans Eriksson. Näissä itseäni pohdituttaa, että kun on selkeästi finske Hans Eriksson till Brinkala, niin kuka on se ruotsalainen Hans Eriksson johon ero halutaan tehdä. Nämä keräilyt niin Ruotsin kuin Suomen läänitysluetteloista on tuossa alla, jos vaikka jonkun silmään osuisi jotakin. Mielenkiintoista on se, että on kolme Hans Olssonia jolla on läänityksiä. Yksi niistä on venemies, toinen Helsingin porvari ja kolmas vouti Jääskessä.

Olen katsonut muutaman kerran myös Erik Helsingin jonka sanotaan olevan vänrikki ja jolla on läänitys Hammarkindissä. Keräsin muutaman kerran 1572 ja jätin sitten keräämättä. On myös eräs nimismies Erik i Killinge, joka osui silmään kaikkien jo edeltä tunnettujen lisäksi.

Tuohon factori ja brofossi asiaan voisi sanoa, että kyseessä voi olla tulkkaus erokin. Noin ylipäätänsä koko asejuttu on mielenkiintoinen teknologian kehittymisen kannalta. Muskettien teko oli paljolti käsityötä, koska ei ollut vielä oikein teollisia menetelmiä, mutta sotaisi Ruotsi tarvitsi aseita, joten niiden valmistaminen piti jotenkin organisoida ja tekemistä valvoa. Itselläni on jokunen ruotsin teollistumisesta kertova kirja/tutkimus, mutta käsittääkseni teollisia menetelmiaä ei ollut vielä 1500 - luvun puolella. Jos joku olisi perehtynyt tähän puoleen, niin asia voisi saada lisävalaistusta.

Kun ei ollut teollisia menetelmiä, niin tehokkaan tuotannon organisoiminen, edellytti, että kruunulla oli tahto teettää aseita ja toimittaa raaka-aineita sopiville asesepille. Seppälle sopimus kruunun kanssa oli varmaankin hyvä asia. Harva tulee miettineeksi, että esim. Husgvanan logo on aseen piipussa oleva tähtäin, joka kertoo hiukan firman alkutaipaleista.


Ruotsin läänitys luetteloista
1572 Erih Helsing https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070970_00102?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=101&z=-589.6346%2C-458.3705%2C6701.6723%2C4214.8148&c=0&m=0&s=0
1572 Fru Malin till Borchqvarn ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00022?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=21&z=-86.9377%2C-211.5359%2C6288.1626%2C3954.7503&c=0&m=0&s=0
1572 finske Hans Eriksson ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00036?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=35&z=-86.9377%2C-211.5359%2C6288.1626%2C3954.7503&c=0&m=0&s=0
1572 fougde Hans Erikson på Garpenberg …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00054?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=53&z=-86.9377%2C-211.5359%2C6288.1626%2C3954.7503&c=0&m=0&s=0
1572 Erich Helsing fänrich haffue friheet oppå ett K.M. arffuegods vdi Hammarkind … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00075?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=74&z=-86.9377%2C-211.5359%2C6288.1626%2C3954.7503&c=0&m=0&s=0
1574 Hans Eriksson (fougde) …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00112?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=111&z=793.1129%2C428.418%2C5240.1355%2C3295.6253&c=0&m=0&s=0
1572 Erih Helsing Fendrich ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00125?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=124&z=1054.3981%2C105.0188%2C3932.8103%2C2473.4225&c=0&m=0&s=0
1572 fru Malin till Bergquarn ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00136?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=135&z=273.0432%2C105.978%2C5663.2468%2C3561.7284&c=0&m=0&s=0
1572 finske Hans Erikkson …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00208?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=207&z=125.5226%2C-488.8365%2C8098.5411%2C5093.3333&c=0&m=0&s=0
1572 Hans Eriksson …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00238?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=237&z=-74.3543%2C119.0244%2C6748.7842%2C4244.4444&c=0&m=0&s=0
1576 Hens Eriksson fougde vide Karpenberg ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00124?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=123&z=-264.5203%2C40.8002%2C8395.3463%2C5280 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00128?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=127&z=-1420.5375%2C-240.0554%2C8508.4149%2C5351.1111
1576 Erik J Killinge Lensman haffue fritt förutan sitt hemma ha besitta ett Schatte hemma n:ta i Romfortuna Socken ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00140?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=139&z=1434.8397%2C1350.5646%2C1978.7854%2C1244.4974
1576 Hans Eriksoon fougde vid Garpeberg … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00217?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=216&z=438.5979%2C354.6483%2C5820.2866%2C3660.4938
1576 Erik ij Killinge Lendzman haffuer fritt … sit egen hemma …. (ilmeisesti Romfartuna) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00335?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=334&z=-143.7732%2C-716.5551%2C7314.1274%2C4600
1576 En kort summa nimi luettelo läänityksistä …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00359?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=358&z=136.096%2C-138.6699%2C6634.7646%2C4172.7352
30.3.1573 Hans Garp som var fougde i Helsingland …….. förlänings 1573 …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070964_00231?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=230&z=1244.6799%2C3.5691%2C7738.1348%2C4866.6667
1560-luvun tilojen nimiä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070968_00008?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=7&z=-321.423%2C-355.1857%2C6153.9963%2C3870.3705
1546-58 Hans Garp knecht hövitsman haffua J Kilbo fierdig an hemman frit https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070966_00172?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=171&z=3519.756%2C1673.2822%2C1804.163%2C1134.6739
1584/86 Hans Garp haffuer fritt opå schattehem …Helsingland …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00030?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=29&z=-549.259%2C-46.0278%2C6309.2301%2C3968.0001
1584 Hans Eriksson härand rentan vti Jonåker härad https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00072?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=71&z=-929.1486%2C-118.0886%2C7292.57%2C4586.4421
1584 Erik Hansson fougde på Eskilstuna https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00109?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=108&z=-321.4344%2C264.1149%2C6077.1417%2C3822.0351
1585 Erik i Kiislinge lendzman …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00167?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=166&z=905.4244%2C-347.8687%2C6077.1418%2C3822.0352
1585 Erik i Kiislinge lendzman …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00193?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=192&z=2288.4509%2C382.5363%2C4220.2374%2C2654.1911
1585 Hans i Walsta i Glans hammar …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00195?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=194&z=148.6287%2C191.2286%2C6077.1419%2C3822.0352
1585 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00206?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=205&z=702.4371%2C1352.8923%2C3111.3221%2C1932.3804 Emerentia Gunnar Olofsson 25, Erich i Holm 32, Erich i Hesundha 33, Erich i Rågstadh 33, Erich i Ramfrll 34, Erich Hansson clokare il Upsala 34, Hans Bwgg i Helsingeland 13, Hans i Mörkby een bonde 22 ja gamle her Hans i Stockholm 32
1586 Hans Biugg fougde i Helsingland https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00215?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=214&z=1878.6034%2C1696.3193%2C4480.3039%2C2782.6278
1586 Hans Kranch secreterare haffuer wij förlänin k.m. arffgods vdi Risna vdi Spånga Socken
1586 Hans Biug fougde i Helsingland https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00229?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=228&z=-293.5947%2C91.1355%2C6451.6378%2C4006.9841
1586 Ländzman Erich i Kislinge …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070979_00371?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=370&z=1875.3814%2C284.2712%2C5408.4059%2C3359.0535


Suomen läänitys luetteloista
1570 Finske Hans Ersson till Brinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00079?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=78&z=-63.3555%2C-115.1076%2C6413.4298%2C4222.2223
1572 Hans Finbo ryttar under Finske fanan …..ilmeisesti läänitys Raumalla https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00095?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=94&z=2336.5025%2C-128.2451%2C3711.4756%2C2443.4157
1569 Erich Krantz borgare vdi Åbo ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00099?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=98&z=2087.4596%2C-233.7954%2C3711.4756%2C2443.4157
1568 Hans Eriksson på gapeborgia … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00129?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=128&z=1875.786%2C1734.3103%2C4422.5163%2C2911.5228
156? Hans Garp fougte i helsinland https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00130?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=129&z=1631.9755%2C214.6375%2C4422.5163%2C2911.5228
1574 f. Hans Ersson till Brinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00172?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=171&z=861.6222%2C149.3962%2C5307.0198%2C3493.8275
1574 Hans Skalm ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00174?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=173&z=293.5202%2C2.6365%2C5307.0198%2C3493.8275
1573 Hans Garp fougte i helsinland https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00188?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=187&z=293.5202%2C2.6365%2C5307.0198%2C3493.8275
1573 Hans Eriksson f. på garpeberg ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00189?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=188&z=-1424.0847%2C156.1647%2C7493.5863%2C4933.3333
1573 Hans Skotte borgare i Åbo ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00194?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=193&z=-1123.2716%2C-244.9193%2C7493.5863%2C4933.3333
1559 rälssikirje Jacob Henriksson till Siundby useita sivuja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00247?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=246&z=3543.3564%2C720.0298%2C2061.1772%2C1356.957
156x ryttare Erik Hansson i Ekenäs https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00256?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=255&z=2451.2737%2C2020.5671%2C3009.6203%2C1981.3557
1573 Finske Hans Ersson ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00264?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=263&z=397.7622%2C165.9321%2C5200.624%2C3423.7828
1577 finske Hans Eriksson i Princhala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00019?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=18&z=-1357.3486%2C-1037.0924%2C8249.6959%2C5431.1111
1577 Hans Skalm ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00019?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=18&z=-1357.3486%2C-1037.0924%2C8249.6959%2C5431.1111
1577 Hans Skalm ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00076?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=75&z=-125.5296%2C110.387%2C6942.2564%2C4570.3704
1576 finske Hans Eriksson i Prinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00090?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=89&z=-125.5296%2C110.387%2C6942.2564%2C4570.3704
1576 Hans Skalm ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00091?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=90&z=-197.1651%2C111.2204%2C8195.688%2C5395.5556
1576 Han Skotte i Åbo https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00111?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=110&z=-156.6594%2C137.8871%2C8114.6763%2C5342.2222
157x härads fougde Erih Hanss https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00152?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=151&z=548.5412%2C340.5178%2C2622.6314%2C1726.5852
157x Hans Eriksoon i Prinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00153?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=152&z=2937.2179%2C1657.6824%2C2622.6314%2C1726.5852
1579 Finske Hans Eriksoon i Prinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00199?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=198&z=103.6349%2C148.1207%2C5653.9446%2C3722.2222
1579 Hans Olsson båtsman …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00222?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=221&z=468.2916%2C-27.3988%2C5653.9447%2C3722.2223
1579 h Malin s Mes. Johann v. p…rens …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00230?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=229&z=3435.994%2C154.6418%2C2654.2838%2C1747.4232
1578 Finske Hans Eriksoon i Prinkala …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00256?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=255&z=2341.4047%2C1423.9055%2C3179.7144%2C2093.3356
1578 Hans Olsson f. i. Jesjis https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00257?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=256&z=441.444%2C416.6912%2C3141.7315%2C2068.3299
1578 Hans Olsson båtsman som är brent ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00259?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=258&z=643.2323%2C1394.8038%2C3141.7315%2C2068.3299
1578 h Malin M Johan v……. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00260?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=259&z=582.3082%2C468.8713%2C3168.8621%2C2086.1911
157x finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00267?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=266&z=3296.2465%2C205.4671%2C3141.7315%2C2068.3299
1580 finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00273?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=272&z=908.5033%2C253.0785%2C4524.0934%2C2978.3951
1580 Hans Olsson båtsman https://sok.rihttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00022?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=21&z=549.5687%2C408.0262%2C5907.1063%2C3888.8889ksark ivet.se/bildvisning/A0070993_00273?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=272&z=908.5033%2C253.0785%2C4524.0934%2C2978.3951
1580 finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00290?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=289&z=-209.6461%2C129.9068%2C6514.6945%2C4288.889
1580 Hans Olsson fougde vdi Säckiierfui https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00293?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=292&z=-118.021%2C77.796%2C8195.688%2C5395.5556
1580 Hans Olsson båtsman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00312?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=311&z=606.0777%2C267.4772%2C5691.4501%2C3746.9136
1580 h Malin s. Mester Johan v efterleffuerka i Räffle ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070993_00320?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=319&z=942.0137%2C314.8636%2C4742.8751%2C3122.428
1581 Hans Skalm https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00019?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=18&z=549.5687%2C408.0262%2C5907.1063%2C3888.8889
1581 finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00022?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=21&z=549.5687%2C408.0262%2C5907.1063%2C3888.8889
1581 Hans Olsson båtsman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00045?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=44&z=-2342.9312%2C-785.9287%2C9127.3231%2C6008.8889
1582 Hans Skalm, Hans Eriksson till Prinkala ja Hans Olsson bådzman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00065?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=64&z=2410.7568%2C540.7186%2C3056.7222%2C2113.7582
1582 finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00083?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=82&z=549.2321%2C106.516%2C5531.6279%2C3704.5756
1582 Hans Skalm https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00084?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=83&z=549.2321%2C106.516%2C5531.6279%2C3704.5756
1582 Hans Olsson … vti Helsinge https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00105?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=104&z=-361.6163%2C-127.7539%2C6637.9536%2C4445.4908
1582 Hans Skalm, finske Hans Eriksson till Prinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00180?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=179&z=2424.0496%2C1602.0574%2C3841.4083%2C2572.622
1582 Hans Olsson borgare i Helsinfors ja Hans Olsson båtsman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00185?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=184&z=1172.0869%2C959.9534%2C4609.69%2C3087.1464
1584 finske Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00204?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=203&z=705.2296%2C1002.0126%2C4609.69%2C3087.1464
1584 Malin s Mest Johan v: Gyllers https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00207?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=206&z=562.2283%2C779.0988%2C4609.69%2C3087.1464
1584 2 eri Hans Olssonia https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00204?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=203&z=854.624%2C595.3841%2C4609.69%2C3087.1464
1584 finske Hans Eriksson till Prinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00225?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=224&z=-236.0754%2C282.7193%2C6647.4518%2C4451.8519
1584 Hans Skalm https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00227?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=226&z=-236.0754%2C282.7193%2C6647.4519%2C4451.8519
1584 Han Olsson fougde vdi Jwkin ….https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00235?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=234&z=403.971%2C414.2329%2C5539.5433%2C3709.8766
1584 Hans Olsson båtsman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00263?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=262&z=403.971%2C414.2329%2C5539.5433%2C3709.8766
1584 h Malin Salig Mest Johan v Gtyleers efterlevuerska https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00277?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=276&z=403.971%2C414.2329%2C5539.5433%2C3709.8766
1584 mestari Jakob https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070994_00280?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=279&z=757.7739%2C479.9391%2C5539.5433%2C3709.8766
1586 finske Hans Eriksson till Prinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00012?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=11&z=510.8585%2C913.4975%2C3935.7487%2C2635.8025
1586 Hans Olsson båtsman, Hans Olsson borgare ja Hans Olsson fougde https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00012?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=11&z=1742.5755%2C723.1739%2C3935.7487%2C2635.8025
1586 Hans Kranck ja Hans Skalm https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00013?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=12&z=783.7753%2C399.9828%2C3935.7487%2C2635.8025
1586 mestari Jacob https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00013?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=12&z=724.1646%2C392.8008%2C4722.8984%2C3162.963
1586 finske Hans Eriksson till Prinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00034?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=33&z=1353.3094%2C319.5441%2C4722.8984%2C3162.963
1586 Hans Skalm https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00036?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=35&z=581.9601%2C379.8731%2C4722.8984%2C3162.963
1586 Hans Kranck secretere https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00038?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=37&z=1254.1975%2C366.9455%2C4722.8984%2C3162.963
1586 Hans Olsson fogde i Jeskis https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00046?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=45&z=1323.1449%2C703.0641%2C4722.8984%2C3162.963
1586 Hans Olsson båtsman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00089?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=88&z=1189.5591%2C448.8204%2C4722.8984%2C3162.963
1586 Hans Olson borgare i Helsinfors https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00095?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=94&z=1189.5591%2C448.8204%2C4722.8984%2C3162.963
1586 h Malin s mest Johan v kellers efterlev….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00110?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=109&z=1424.7258%2C537.2547%2C1898.027%2C1271.1239
1588 Hans Eriksson till Brinkala, Hans Krank secreterare, Hans Olsson fougde vdi Jäskis https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00150?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=149&z=468.492%2C2002.9627%2C3279.7906%2C2196.5021
1588 Hans Kranck https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00174?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=173&z=261.8411%2C276.9307%2C5667.4783%2C3795.5557
1588 Hans Olsson fougde vdi Jäskis … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00182?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=181&z=221.0951%2C178.2257%2C5667.4783%2C3795.5557
1588 Hans Olsson båtsman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00251?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=250&z=221.0951%2C178.2257%2C5667.4783%2C3795.5557
1588 Hans Erikson till Brinkala https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00297?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=296&z=490.4251%2C94.0138%2C4639.329%2C3106.9959
1588 Malin Marcusdotter salige her Simons efterlefwerska i sankt Mårten socken https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00299?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=298&z=1058.2855%2C468.8789%2C2237.3308%2C1498.3584
1588 Hans Eriksson till Brinkala …… https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00332?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=331&z=2826.2874%2C297.5295%2C3866.1076%2C2589.1633
1588 Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00335?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=334&z=328.8383%2C784.3203%2C3866.1076%2C2589.1633
1588 Hans (Eriksson) Kranck secreterers https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00335?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=334&z=328.8383%2C784.3203%2C3866.1076%2C2589.1633
1588 Hans Olsson i Jäskis … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00335?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=334&z=2647.3229%2C1560.7433%2C3344.439%2C2239.7977

[Giösling]

Viime aikoina on todistettu Bure-sukujohto dna-tutkimuksin päteväksi, myös hämäriin sukupolviin, ei kuitenkaan Ukko Nooan poikiin jotka hekin sinne on tietääkseni liitetty. Sanalla on todistettu aatelisen sukuhaaran mieslinja paikkansa pitämättömäsi. Siellä on ollut Bureuksen itsensä tekemä väärennys. Syytä ei tiedetä mutta arvailla sitä voi.

Kuningas Erikin surmavuonna 1577 ja pitkään tämän jälkeenkin Ruotsin kuninkaana oli Juhana III, ei Kaarle-herttua jonka vuoro tulee vasta myöhemmin. Erikin murhauttaja oli hänen veljensä Juhana. Ei Kaarle.
Nyt tarkasteltu Erik Hansson sai valtuutensa v. 1578, surmavuoden jälkeen. Ei samana vuonna, havaintojeni mukaan.

Aviosukulaisuuksista sinne sun tänne en ole toistaiseksi löytänyt minkään valtakunnan näyttöä. Pyrin pitämään faktan ja fiktion tässä erillään.

Sekä Juhana-, että Kaarle-herttua olivat veljensä murhan takana. Siitä sovittiin veljesten kesken etukäteen. Saivartelua sekin saiko profossi valtuutensa murhavuonna 1577, vaiko seuraavana. Fakta on se, ettei Erik Hansson, profossiksi nyt soviteltu, ollut "herttuoitten" miehiä. Sen osoittaa jo maaomaisuuden piiloitus Sigrid Vasan taakse. Toki mahtava profossi olisi palkittu "takinkäännöstään" ja "valtakunnalle vitaalin asetuotannon valvonnasta", suorastaan sen "ylipäällikkyydestä" runsain mitoin Erikin murhauttajien toimesta. Alftan suku menetti maansa ja pysyi köyhänä. Se on se fakta, joka keskustelussa tietoisesti (?) unohdetaan.

Profossin "sisäänkirjoituksessa", ei tulkita enää kronikkaa vaan sukuhistoria kirjoitetaan kokonaan uusiksi. En osta!

[Giösling]

Identifioiminen samaksi on vaikea asia, jos ei ole selvää dokumenttia tai asia yhteyttä, mistä samuus selviää.

Keräilin ilman sen suurempaa kritiikkiä linkkejä läänitysluetteloista nimille Hans ja Erik tai Erik Hansson ja Hans Eriksson. Näissä itseäni pohdituttaa, että kun on selkeästi finske Hans Eriksson till Brinkala, niin kuka on se ruotsalainen Hans Eriksson johon ero halutaan tehdä. Nämä keräilyt niin Ruotsin kuin Suomen läänitysluetteloista on tuossa alla, jos vaikka jonkun silmään osuisi jotakin. Mielenkiintoista on se, että on kolme Hans Olssonia jolla on läänityksiä. Yksi niistä on venemies, toinen Helsingin porvari ja kolmas vouti Jääskessä.

Olen katsonut muutaman kerran myös Erik Helsingin jonka sanotaan olevan vänrikki ja jolla on läänitys Hammarkindissä. Keräsin muutaman kerran 1572 ja jätin sitten keräämättä. On myös eräs nimismies Erik i Killinge, joka osui silmään kaikkien jo edeltä tunnettujen lisäksi.

Tuohon factori ja brofossi asiaan voisi sanoa, että kyseessä voi olla tulkkaus erokin. Noin ylipäätänsä koko asejuttu on mielenkiintoinen teknologian kehittymisen kannalta. Muskettien teko oli paljolti käsityötä, koska ei ollut vielä oikein teollisia menetelmiä, mutta sotaisi Ruotsi tarvitsi aseita, joten niiden valmistaminen piti jotenkin organisoida ja tekemistä valvoa. Itselläni on jokunen ruotsin teollistumisesta kertova kirja/tutkimus, mutta käsittääkseni teollisia menetelmiaä ei ollut vielä 1500 - luvun puolella. Jos joku olisi perehtynyt tähän puoleen, niin asia voisi saada lisävalaistusta.

Kun ei ollut teollisia menetelmiä, niin tehokkaan tuotannon organisoiminen, edellytti, että kruunulla oli tahto teettää aseita ja toimittaa raaka-aineita sopiville asesepille. Seppälle sopimus kruunun kanssa oli varmaankin hyvä asia. Harva tulee miettineeksi, että esim. Husgvanan logo on aseen piipussa oleva tähtäin, joka kertoo hiukan firman alkutaipaleista.


Ruotsin läänitys luetteloista



Suomen läänitys luetteloista

Kiitos kattavasta listauksesta.

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen opukseen nimeltä "Skeppshövidsmän vid örlogsflottan under 1500-talet", jossa tulee vastaan monia tuttuja nimiä suppeine urakuvauksineen. Joukossa on mm. Brinkkalan Hans Eriksson ja sitten Hans Eriksson Västgöte, jota tituleerataan "store Hans"-tittelillä. Hyödyllinen hakemisto 1500-1600-luvuilla liikkuville:

https://sjohistoriskasamfundet.files.wordpress.com/2017/08/skrift04.pdf

[Antti Järvenpää]

Kiitos kattavasta listauksesta.

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen opukseen nimeltä "Skeppshövidsmän vid örlogsflottan under 1500-talet", jossa tulee vastaan monia tuttuja nimiä suppeine urakuvauksineen. Joukossa on mm. Brinkkalan Hans Eriksson ja sitten Hans Eriksson Västgöte, jota tituleerataan "store Hans"-tittelillä. Hyödyllinen hakemisto 1500-1600-luvuilla liikkuville:

https://sjohistoriskasamfundet.files.wordpress.com/2017/08/skrift04.pdf

Todella mielenkiintoinen hakemisto!

[Antti Alfthan]

Vuoden 1583 Helsinglannin tileissä on listaus maakunnan asesepistä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044141_00163

Jo aikaisempina vuosina on mainittu kyseisten seppien verovapauksista ja lueteltu heidän määräänsä, mutta tässä on nyt selvä luettelo itse tilikirjassa. Alkaa Alftasta.

Pyssysepät ovat eri kastia kuin hilparisepät, mutta molempaa lajia sotimiseen tarvitaan.

[Giösling]

Vuoden 1583 Helsinglannin tileissä on listaus maakunnan asesepistä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044141_00163

Jo aikaisempina vuosina on mainittu kyseisten seppien verovapauksista ja lueteltu heidän määräänsä, mutta tässä on nyt selvä luettelo itse tilikirjassa. Alkaa Alftasta.

Pyssysepät ovat eri kastia kuin hilparisepät, mutta molempaa lajia sotimiseen tarvitaan.

Kiitos linkistä! Siinäpä se seisoo, Alftan seppien viimeisenä; "Erich Hanssonn".
Tällä viitataan mitä ilmeisimmin Näsbyn tilalla nr 6 (Hansjons) asuvaan Erik Hanssoniin, jonka vanhemmat olivat Hans Olofsson ja vaimonsa Malin. Tämän Erikin Olav Rundt on identifionut Alftan-suvun kantaisäksi ja Uraban Sikeborg sen torjunut, varsinkin äiti-Malinin rälssitaustan osalta.

Asiasta on käyty kiivasta sananvaihtoa Släktforskarnas årsbok 2000 sivuilla.

Rundt sanoo mm:

"Möjligheten att Hans Olofsson på Näsbyhemmanet skulle ha varit fogde förnekas av Sikeborg på den grund att han i längderna gavs tillnamnet Smed. Han var inte fogde då längre. Det är ändå märkligt att det fanns många fogdar som hade Smed eller Skräddare som tillnamn. Detta argument saknar alltså relevans. Sikeborg ser inte heller något värde i hemmanets bomärke, som mycket väl kan symbolisera stjärna och kors, de figurer som användes av efterkommande till Hans och Malin i deras sigill. Samband mellan bomärken och sigillfigurer har allmänt konstateras i Finland.

Sikeborg erkänner att namnet Alftan i kombination med Malin Henriksdotters eventuella köp av jord i Hälsingland pekar på någon slags förbindelse med Alfta socken. Han är införstådd med att en Hans Olofsson en hustru Malin och Erik Hansson har förekommit på hemmanet i Näsby på angivna tider, men han betvivlar att den sukulle vara fråga om släkten Alftans äldsta anor därför att, enligt honom, adels- eller frälsekvinnan Malin Henriksdotter knappast skulle ha valt att bosätta sig på ett medelstort skattehemman i Hälsingland. Man torde dock kunna betvivla att hon skulle ha gjort anspråk på frälserättigheter efter att länge ha varit gift med ofrälse. Och hennes ekonomi tillät säkert inte några extravaganser. Norrlandsvistelsen var kanske avsedd som tillfällig och hon återvände till Finland dit också de yngre sönerna flyttat i medlet på 1570-talet. Erik Hansson stannade kvar och kan sannolikt identifieras som den drabant, hövitsman, löjtnant och FAKTOR med detta namn som nämns tidigast 1563, inte 1567 som Sikeborg anför. Hans karriär kan i någon mån ha gett impuls till krönikans överdrivna titlar."

Rundt liputtaa siis vahvasti Hansjonsin isäntäväen puolesta Alftanien kantavanhempina. Tämäkin kuulostaa loogisemmalta, kuin nyt esillä oleva mahtava profossi, joka piiskuroi Ruotsin asetuotantoa herttuoitten luottomiehenä ja selittää myös suvun Ruotsista Suomeen siirtymisen luonnollisella tavalla.

Antti Järvenpään kokoamassa listassa ei näy Malin Herkiksdotteria. Mihin hänen Alftassa/Hälsinglannissa ostetut tiluksensa katosivat? Eikö niistä jäänyt jälkeä registratuuraan? Oliko Malinin aie toteutumaton, kuten aiemmin aprikoin?

[Jari Latva-Rasku]

Alftanusten suvun myöhemmät vaiheet eivät viimeaikaiseen keskusteluun liity kuin välillisesti, mutta Ericus Ericin vanhempiin poikiin kuuluneet Erik Eriksson ja Isak Eriksson olivat kumpikin mahdollisen isoisänsä Erik Hanssonin sotilasammatin tavoin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin palveluksessa. Vasta nuoremmista pojista tuli pappeja ja heitä vanhemmasta Henrikistä lukkari Turkuun.

Selasin aikoinaan sotilasrullia, joista löytyy ilmeisesti Tanskan sodassa kuollut korpraali Erik Eriksson. Kun Erik oli kuollut, Isak Eriksson ilmestyi sotilasrulliin. Vuonna 1654 oli Isak Eriksson-niminen ratsuväkirykmentin Taivassalon komppanian eli rykmentin katselmuskirjurina samaan aikaan, kun Isak Eriksson oli itse leski Elinin Hukaisten ratsumiehenä. Kuitenkin jo vuoden 1658 katselmuksessa Isak Eriksson oli huoltoaliupseerina eli furiirina. Isak Eriksson mainitaan ensimmäisen kerran korpraalien ryhmässä vuonna 1669. Vaikka Isak Eriksson oli henkikirjoissa vuosina 1664-68 mainittu neljännesmestariksi (kvartermästare), sellaisesta ei sotilasrullissa ole mainintaa. Voidaan kuitenkin olettaa, että Isak oli rykmentin ylin huoltoaliupseeri, koska oli neljännesmestari/furiiri rykmentin komentajan komppaniassa. Eiköhän Isak ne putketkin hankkinut.

Ohessa on maininta Isakista vuoden 1671 katselmuksesta. Vuonna 1677 ei Isakia enää mainita. Isakilla oli Hukaisissa ainakin pojat Israel, Claes ja Gabriel. Hukaisissa kuolee vuonna 1777 Gabriel Gabrielsson, jonka jälkeen Hukainen näyttäisi siirtyvän isäpuolen suvulle. Tyttäriäkin Taivassalon sukuhaarassa oli.

[Antti Alfthan]

Kiitos linkistä! Siinäpä se seisoo, Alftan seppien viimeisenä; "Erich Hanssonn".
Tällä viitataan mitä ilmeisimmin Näsbyn tilalla nr 6 (Hansjons) asuvaan Erik Hanssoniin, jonka vanhemmat olivat Hans Olofsson ja vaimonsa Malin. Tämän Erikin Olav Rundt on identifionut Alftan-suvun kantaisäksi ja Uraban Sikeborg sen torjunut, varsinkin äiti-Malinin rälssitaustan osalta.

Asiasta on käyty kiivasta sananvaihtoa Släktforskarnas årsbok 2000 sivuilla.

Rundt sanoo mm:

"Möjligheten att Hans Olofsson på Näsbyhemmanet skulle ha varit fogde förnekas av Sikeborg på den grund att han i längderna gavs tillnamnet Smed. Han var inte fogde då längre. Det är ändå märkligt att det fanns många fogdar som hade Smed eller Skräddare som tillnamn. Detta argument saknar alltså relevans. Sikeborg ser inte heller något värde i hemmanets bomärke, som mycket väl kan symbolisera stjärna och kors, de figurer som användes av efterkommande till Hans och Malin i deras sigill. Samband mellan bomärken och sigillfigurer har allmänt konstateras i Finland.

Sikeborg erkänner att namnet Alftan i kombination med Malin Henriksdotters eventuella köp av jord i Hälsingland pekar på någon slags förbindelse med Alfta socken. Han är införstådd med att en Hans Olofsson en hustru Malin och Erik Hansson har förekommit på hemmanet i Näsby på angivna tider, men han betvivlar att den sukulle vara fråga om släkten Alftans äldsta anor därför att, enligt honom, adels- eller frälsekvinnan Malin Henriksdotter knappast skulle ha valt att bosätta sig på ett medelstort skattehemman i Hälsingland. Man torde dock kunna betvivla att hon skulle ha gjort anspråk på frälserättigheter efter att länge ha varit gift med ofrälse. Och hennes ekonomi tillät säkert inte några extravaganser. Norrlandsvistelsen var kanske avsedd som tillfällig och hon återvände till Finland dit också de yngre sönerna flyttat i medlet på 1570-talet. Erik Hansson stannade kvar och kan sannolikt identifieras som den drabant, hövitsman, löjtnant och FAKTOR med detta namn som nämns tidigast 1563, inte 1567 som Sikeborg anför. Hans karriär kan i någon mån ha gett impuls till krönikans överdrivna titlar."

Rundt liputtaa siis vahvasti Hansjonsin isäntäväen puolesta Alftanien kantavanhempina. Tämäkin kuulostaa loogisemmalta, kuin nyt esillä oleva mahtava profossi, joka piiskuroi Ruotsin asetuotantoa herttuoitten luottomiehenä ja selittää myös suvun Ruotsista Suomeen siirtymisen luonnollisella tavalla.

Antti Järvenpään kokoamassa listassa ei näy Malin Herkiksdotteria. Mihin hänen Alftassa/Hälsinglannissa ostetut tiluksensa katosivat? Eikö niistä jäänyt jälkeä registratuuraan? Oliko Malinin aie toteutumaton, kuten aiemmin aprikoin?

Olemme jäljillä - mutta

Vilkaisin minäkin pari kertaa, mutta viimeisellä rivillä lukee kyllä Erik Jönsson. Voit vertailla Järvsön seppiin missä on kolmantena Nils Hansson, jonkin verran alempana Olaf Hansson.

Aseprofossi Erik Hanssonin kiertomatka Helsinglannissa näyttäisi alkavan Alftasta. Tällä voi olla merkitystä identifioinnin kannalta, mutta yksinään se ei ole vahva näyttö, ei etenkään sen suhteen mikä Erik Hansson kymmenysluetteloista ja mikä talo olisi kyseessä. Mutta viitettä tässä on.

Listat asesepistä jatkuvat vuosittain. Parhaimmillaan pyssyseppiä on 30, sitten 1580-luvun kuluessa määrä vähän laskee. Tässä koontia:
1584 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044143_00113
1585 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00098
1586 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044145_00157
1587 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044146_00155
1588 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044147_00084

pitemmälle en ole vielä päässyt

vuonna 1585 alkaa lista maakunnan kestikievareista
Alftan vakituinen kestikievarin pitäjä on Hans Eriksson, arvaisin että kirkonkylästä, koska siellä tärkeät matkareitit risteävät
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00100
- En oleta kievarinpitäjää etsimämme Erik Hanssonin sukulaiseksi. Pelkkien nimien perusteella päätelmiä ei voi tehdä. Aikaisemmin Alftan kirkonkylässä on näkynyt kaksi Hans Erikssonia, milloin alekkain, milloin muuta väkeä välissä.

Nyt tässähän pitäisi pystyä sulkemaan samannnimisiä eri sukulaisuusehdokkaita pois.
Toistaiseksi vaikuttaisi siltä, että Näsbobyn Erik Hansson on se mitä Olav Rundt ja Antti Kolehmainen ovat tarkoittaneet. Knudan Erik Hansson taas olisi se mitä Tor Carpelanin julkaisussa on tarkoitettu. Molemmat ovat tukevasti hengissä vuonna 1588.

Korostan, että olen vasta vuodessa 1588. Kovin paljoa emme edelleenkään tiedä. Jonkinlainen kuva maakunnan oloista tässä alkaa hahmottua.

[Giösling]

Kiitos linkistä! Siinäpä se seisoo, Alftan seppien viimeisenä; "Erich Hanssonn".
Tällä viitataan mitä ilmeisimmin Näsbyn tilalla nr 6 (Hansjons) asuvaan Erik Hanssoniin, jonka vanhemmat olivat Hans Olofsson ja vaimonsa Malin. Tämän Erikin Olav Rundt on identifionut Alftan-suvun kantaisäksi ja Uraban Sikeborg sen torjunut, varsinkin äiti-Malinin rälssitaustan osalta.

Asiasta on käyty kiivasta sananvaihtoa Släktforskarnas årsbok 2000 sivuilla.

Rundt sanoo mm:

"Möjligheten att Hans Olofsson på Näsbyhemmanet skulle ha varit fogde förnekas av Sikeborg på den grund att han i längderna gavs tillnamnet Smed. Han var inte fogde då längre. Det är ändå märkligt att det fanns många fogdar som hade Smed eller Skräddare som tillnamn. Detta argument saknar alltså relevans. Sikeborg ser inte heller något värde i hemmanets bomärke, som mycket väl kan symbolisera stjärna och kors, de figurer som användes av efterkommande till Hans och Malin i deras sigill. Samband mellan bomärken och sigillfigurer har allmänt konstateras i Finland.

Sikeborg erkänner att namnet Alftan i kombination med Malin Henriksdotters eventuella köp av jord i Hälsingland pekar på någon slags förbindelse med Alfta socken. Han är införstådd med att en Hans Olofsson en hustru Malin och Erik Hansson har förekommit på hemmanet i Näsby på angivna tider, men han betvivlar att den sukulle vara fråga om släkten Alftans äldsta anor därför att, enligt honom, adels- eller frälsekvinnan Malin Henriksdotter knappast skulle ha valt att bosätta sig på ett medelstort skattehemman i Hälsingland. Man torde dock kunna betvivla att hon skulle ha gjort anspråk på frälserättigheter efter att länge ha varit gift med ofrälse. Och hennes ekonomi tillät säkert inte några extravaganser. Norrlandsvistelsen var kanske avsedd som tillfällig och hon återvände till Finland dit också de yngre sönerna flyttat i medlet på 1570-talet. Erik Hansson stannade kvar och kan sannolikt identifieras som den drabant, hövitsman, löjtnant och FAKTOR med detta namn som nämns tidigast 1563, inte 1567 som Sikeborg anför. Hans karriär kan i någon mån ha gett impuls till krönikans överdrivna titlar."

Rundt liputtaa siis vahvasti Hansjonsin isäntäväen puolesta Alftanien kantavanhempina. Tämäkin kuulostaa loogisemmalta, kuin nyt esillä oleva mahtava profossi, joka piiskuroi Ruotsin asetuotantoa herttuoitten luottomiehenä ja selittää myös suvun Ruotsista Suomeen siirtymisen luonnollisella tavalla.

Antti Järvenpään kokoamassa listassa ei näy Malin Herkiksdotteria. Mihin hänen Alftassa/Hälsinglannissa ostetut tiluksensa katosivat? Eikö niistä jäänyt jälkeä registratuuraan? Oliko Malinin aie toteutumaton, kuten aiemmin aprikoin?

Jatkoa; Olav Rundt Hans Olofssonista (lähde sama):

"Hans (Olofs) levnadsbana var av allt att döma militär. Flera indikationer och omständigheter har övertygat mig om identifieringen som fogde och make till Malin Henriksdotter. Malins bror Jakob kunde genom sin ställning och sina kontakter i många avseenden påverka parets öden. Flyttningen till Hälsingland, som kanske förvånat, kan initierats av Jakob och släkten. Fränden Anders Sigfridsson Rålamb var 1554 fogdetjänare där och fogde 1555/1556. Han kan varit behjälplig i detta sammanhang. Att Malins yngsta son döptes till Rolamb är något att tänka på. Anders Sigfridssons svåger amiralen Hans Larsson till Isnäs (Björnram) ställde up som godeman och sigillant då Malin 1569 gjorde en fastightetsaffär med sin svägerska Kerstin Horn för att få råd att köpa jord för sina barn i Hälsingland."

Tunnustelu ja aie maanostoon/vaihtoon Malinin lapsille Alftassa tapahtui siis vuonna 1569. Edellisessä otteessa mainittiin Erik Hansson Ruotsissa aikaisintaan v. 1563. Ristiriitako? Ei välttämättä.

[Giösling]

Ja "nooteissa" se tuli:

sivu 320, nootti 2):

"Köpekontrakt daterat Stockholm den 4 juli 1659. Avskrift ur Claes åkessons jordebok, 29a. Jag tackar Antti Kolehmainen, åbo, för xeroxkopian".
Ostosopimus, vaiko aie? Onkohan Claes åkessonin (Tott?) jordebok skannattu jo nettiin?

[Giösling]

Ja vielä tämäkin:

s. 327, sama lähde kuin yllä.

Olav Rundt:

Erik Hansson kan "sannolikt identifieras som den drabant, hövitsman, löjtnant och faktor, med detta namn som nämns tidigast 1563, inte 1567 som Sikeborg anför."

Urban Sikeborg:

"Hur kan man förklara den stora tidsskillnaden mellan bonden Erik Hansson och drabantten Erik Hansson? Uppgiften 1567 i min recension är direkt hämtad från ditt utdrag ur Lindhs genealogi. Det nya årtal du anför utan källhänvisning gör dock din identifiering än mer problemfylld. Som framgår av såväl din egen artikel som min granskning var skattebonden Erik Hansson
i Näsby aktiv hemmansbrukare ännu så sent som 1620. Enligt Antti Alfthan nämns drabanten Erik Hansson så tidigt som 1560. Under kriget mot dansken på 1560-talet ska han ha fungerat som hövitsman och varit aktiv i flera norrländska landskap, bland dem Hälsingland. Denne Erik Hansson bör därför ha varit en beprövad man i vuxen ålder vid 1560-talets början. Ar det rimligt att hävda att bonden Erik Hansson 1620 är samma person som en drabant som nämns redan 1563 och kanske tidigare än så, utan att ens reflektera över den stora tidsskillnaden?"

Nooteissa annetaan Antin kohdalla referenssiksi:
A. Alfthan, inlägg i diskussionen Drabanten Erik Hansson och Hansjons i Alfta på Nättidningen RÖTTERs Anbytarforum (utgiven av Sveriges släktforskarförbund), http://www.genealogi.se, inlägg 1999-06-09. 1999-06-18.

[Antti Alfthan]

Ja "nooteissa" se tuli:

sivu 320, nootti 2):

"Köpekontrakt daterat Stockholm den 4 juli 1659. Avskrift ur Claes åkessons jordebok, 29a. Jag tackar Antti Kolehmainen, åbo, för xeroxkopian".
Ostosopimus, vaiko aie? Onkohan Claes åkessonin (Tott?) jordebok skannattu jo nettiin?

Viiden lehmänkantturan farmari Hans Olsson näkyy Alftan kymmenysluetteloissa v. 1564 tässä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044123_00236
Hänen aikaisempia vaiheitaan en ole toistaiseksi kaivellut.
Vuonna 1566 Hans Olsson kaksine lehmineen näkyy tässä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044125_00013
Saattoi hyvinkin olla seppä, kun karjaa on kovin vähän, mutta voudilta tämä mies ei näyttäisi.
Vuonna 1567 Hans Olssonin lehmäluku on neljä : https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044126_00020
Vuoden 1568 jyväkirjassa mies näkyy edelleen, karjasta ei tässä luettelossa ole tietoa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044127_00081
Vuoden 1569 jyväkirjassa on Näsbobyn kohdalla hämärä H Olf, mikä kyllä sopisi https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00016
Vuoden 1570 kymmenysluettelossa sitten Hansia ei enää näy, mutta on hustru Malin ja neljä kantturaa: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044129_00164
Vuonna 1571 leski Malinilla on viisi nautaeläintä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044130_00017
V. 1572 nautakarjaa on kuusi päätä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044131_00015
Vuonna 1573 leski Malin ei enää näy, mutta näkyy poika tai vävy (tai joku muu) Erik Hansson - ja kolme luupäätä navetassa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044132_00085
Tästä eteenpäin ainakin v. 1588 saakka Erik Hansson näkyy joka kerta kymmenyksiä verotettaessa tällä kyseisellä kylällä.

Leski Malinin aateliudesta ei ole sanan puolikasta voudin kirjanpidossa. Kovaa oli elämänsä, jos joutui sinnittelemään pientä karjaa hoitaen ja lehtikerppuja näille talveksi keräten. Pojalla tai vävyllä Erik Hanssonilla karjanpito onnistui jo paremmin, mutta siitä oma selvityksensä, jos tarvitaan.

[Antti Alfthan]

Olen nyt käynyt läpi Helsinglannin voutien asiakirjoja vuoteen 1590 asti, ja huomasin pari seikkaa.

Aseprofossi Erik Hansson katoaa vuoden 1580 jälkeen Helsinglannin kartalta.
Aseiden valmistus maakunnassa kyllä vakiintuu ja voudin hallinnon seuraamaksi toiminnaksi tulee myös maakunnan sahalaitokset.
Nyt näille kahdelle toiminnalle ilmestyy maakunnassa toimiva erityisvirkamies, faktori, jonka toimenkuva selkiää kuninkaallisesta käskykirjeestä minkä löysin v. 1590 tileistä.
Miehen nimi on Stig Hansson, ja hänelle näkyy tulevan verohelpotuksia, aivan kuten on odotettavissakin. Sen sijaan kenellekään henkilölle nimeltä Erik Hansson ei verohelpotuksia tämän kymmenen vuoden aikana näy.

Oikealla ylhäällä: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044149_00121

En päättele tästä että aseprofossi Erik Hansson olisi kuolla kupsahtanut. Toisista lähteistähän on tietoa kuitista missä hän esiintyy nimityksellä faktori. Ja on olemassa kuninkaan kanslian käsky Kaarle-herttuan ajalta maksusta muutamalle sotilaalle.

Kun otetaan huomioon aseprofossi Erik Hanssonin toiminta-alue v. 1580, Gestrikland, Helsingland, Medelpad, Ångermanland, Norrlantia vielä päälle, niin alkaisikin näyttää siltä että hänellä on nautittavanaan tila tai parikin - ainakin verohelpotuksia - jossain muussa maakunnassa kuin Helsinglannissa. Ja jossakin Ruotsin voutihallinninnon syövereissä on hänen kirjanpitonsa ja tilityksensä.

Jokin selitys Alftalla Ericus Ericin kotipaikkakuntana varmaan on. Mutta se ei ole vielä selvinnyt.

[Antti Järvenpää]

Katselin tuossa palkkarekisterejä, joista esimerkkinä vouti Hans Eriksson oppå Garpeberg:

1568 Hans Ersson fougde opå Gapeberg https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070954_00039?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=38&z=1849.8837%2C211.5634%2C3897.8455%2C2559.1564
1568 Hans Ersson fougde opå Gapeberg https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070954_00076?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=75&z=2094.881%2C130.8944%2C3897.8456%2C2559.1564
1569 Hans Ersson fougde opå Gapeberg https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070954_00080?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=79&z=2469.9137%2C542.3861%2C3812.9679%2C2503.4294
1569 Hans Ersson fougde opå Gapeberg https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070954_00115?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=114&z=2509.0909%2C634.2237%2C3812.9679%2C2503.4294
1569 Hans Ersson fougde opå Gapeberg https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070954_00144?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=143&z=1778.2913%2C461.115%2C4575.5615%2C3004.1153
1572 Hans Ersson fougde opå Gapeberg https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070954_00190?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=189&z=356.5896%2C1317.2597%2C3177.4734%2C2086.1913

Tästä nyt näkee, että nämä kaivospaikat olivat melkoisia hoveja ja palkatkaan eivät olleet huonoja. Nimestään huolimatta tämä Garpebergin vouti ei varmaankaan ole etsimämme.

Ainakaan Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregisterissä ei löydy pohjoisten maakuntien palkkarekisterejä joten profossiakaan ei näy. Koitin katsoa hovista, mutta niissä rekistereissä ei ole kuin hovin väkeä.

[Giösling]

Olen nyt käynyt läpi Helsinglannin voutien asiakirjoja vuoteen 1590 asti, ja huomasin pari seikkaa.

Aseprofossi Erik Hansson katoaa vuoden 1580 jälkeen Helsinglannin kartalta.
Aseiden valmistus maakunnassa kyllä vakiintuu ja voudin hallinnon seuraamaksi toiminnaksi tulee myös maakunnan sahalaitokset.
Nyt näille kahdelle toiminnalle ilmestyy maakunnassa toimiva erityisvirkamies, faktori, jonka toimenkuva selkiää kuninkaallisesta käskykirjeestä minkä löysin v. 1590 tileistä.
Miehen nimi on Stig Hansson, ja hänelle näkyy tulevan verohelpotuksia, aivan kuten on odotettavissakin. Sen sijaan kenellekään henkilölle nimeltä Erik Hansson ei verohelpotuksia tämän kymmenen vuoden aikana näy.

Oikealla ylhäällä: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044149_00121

En päättele tästä että aseprofossi Erik Hansson olisi kuolla kupsahtanut. Toisista lähteistähän on tietoa kuitista missä hän esiintyy nimityksellä faktori. Ja on olemassa kuninkaan kanslian käsky Kaarle-herttuan ajalta maksusta muutamalle sotilaalle.

Kun otetaan huomioon aseprofossi Erik Hanssonin toiminta-alue v. 1580, Gestrikland, Helsingland, Medelpad, Ångermanland, Norrlantia vielä päälle, niin alkaisikin näyttää siltä että hänellä on nautittavanaan tila tai parikin - ainakin verohelpotuksia - jossain muussa maakunnassa kuin Helsinglannissa. Ja jossakin Ruotsin voutihallinninnon syövereissä on hänen kirjanpitonsa ja tilityksensä.

Jokin selitys Alftalla Ericus Ericin kotipaikkakuntana varmaan on. Mutta se ei ole vielä selvinnyt.

Ja jossain on selitys sillekin, miksi mieskantaisesti ruotsalaiseksi luokiteltava suku siirtyi/vaikutti Suomessa?
Jos "profossi" osoittautuisi kantaisäksi, kysymys on silloinkin validi.

Olav Rundt on päätellyt loogisesti, että Alftan-veljesten (Eric, Rålamb, Henrik) äiti on ollut suomalaista rälssisukua. Hän on tukenut hyoteesiaan sillä, että Henrik Hanssonin perhe ja Malin-äitinsä on haudattu Turun tuomiokirkon Tavast-kuoriin. Se, että kyseessä on todella Alftanien Henrik Hanssonin suvun hauta todentuu sillä, että Henrik, Henrikin äiti, Henrikin Biretta-vaimo, sekä viisi heidän lastaan on haudattu samaan hautaan/kuoriin, kuten myös poikansa Mårten Stodiuksen perhe.

Haudalla on tänäänkin kivipaasi , johon on hakattu kirjaimet HH ja Stiernkorsien vaakuna. Malin Henriksdr ("Mor") kuoli 5.3.1588 ja haudattiin 20.3.1589, Biretta samana vuonna (1589), Henrik Hansson itse v. 1619 (hautaus 4.4.1619). Nämä kaikki tiedot löytyvät Turun tuomiokirkon rekistereistä.

Malin Henriksdotterin MAANHANKINTA Alfasta on fakta. Annoin eilen registratuurareferenssin kauppakirjalle. Valitettavasti näyttää siltä, ettei aineistoa ole vielä digitoitu, en ainakaan löytänyt pikaisella etsinnällä.

Tiedetään, että Malin hankki LISäMAATA LAPSILLEEN.

Miksi nyt läpikäydyt Alfta-dokumentit eivät sitä tunne?

Olen jo pitkään epäillyt registratuuran puutteellisuutta ja tässä se taas tulee todistetuksi.

Tässä on se konkreettinen linkki Turun tuomiokirkon Alftan-hautojen ja Alftan välillä. Se selittää täydellisesti suvun
suomeensiirtymisen. Mitään muutta linkkiä/ syytä ei toistaiseksi tunneta.

[Antti Alfthan]

Malin Henriksdotterin maanhankinta Alftasta on fakta vasta sitten kun se on näytetty toteen.
Olav Rundtilla koko rakennelma on hänen mukaansa hypoteesi.

Faktoja ovat Alftan kymmenysluettelot ja maarekisterit.
Samoin faktoja ovat voutien tilitykset kaikkine liitteineen.

Toistaiseksi ajatukset aatelisrouva Malinista sepän leskenä Alftassa ovat fiktiota.

[Giösling]

Jatkan vielä erillisen viestin muodossa seuraavaa:

Maakauppaan pieni lisätieto: "Malin Henriksdotter av Sjundbysläkten Hästesko, änka efter Hans Olofsson, säljer 1569 arvejord till svägerskan Kerstin Henriksotter (Horn) (Sigrid Vasan anoppi ja kronikan mukaisen Emerentia Tottin isoäiti) "uppå det jag desto bättre kunde förskaffa min barn därföre jord IGEN i Hälsingeland" (Olav Rundt). Samassa yhteydessä Urban Sikeborg huomauttaa, että Jully Ramsayn tulkinta Hans Olofssonista kuolemaantuomittuna voutina on ehdollinen (måhända). Ramsay ei ole kyennyt dokumentoimaan arvaustaan mitenkään. Yhtä hyvin voimme arvailla, olisiko joku Antti Järvenpään esillekaivamista Hans Olofsoneista/ Malinin puolisosta, se "oikea"?

[Giösling]

Malin Henriksdotterin maanhankinta Alftasta on fakta vasta sitten kun se on näytetty toteen.


Menikö tämä ohi?

"Köpekontrakt daterat Stockholm den 4 juli 1569. Avskrift ur Claes åkessons jordebok, 29a. Jag tackar Antti Kolehmainen, åbo, för xeroxkopian".
Ostosopimus, vaiko aie? Onkohan Claes åkessonin (Tott?) jordebok skannattu jo nettiin?". Harmittava näppäilyvirhe aiemmassa viestissäni (1659 p.o. 1569), mutta tulipa korjattua!

Antti Kolehmaisella dokumentti on ollut ja hän on jopa toimittanut xeroxkopion Urban Sikeborgille. Claes Akessonilla tarkoitettaan Claes Akesson Tottia, se selvisi netistä. Kyseisen vuoden jordebok-referenssiä ei nähdäkseni vielä ole digitoitu.

[Antti Alfthan]

Jatkan vielä erillisen viestin muodossa seuraavaa:

Maakauppaan pieni lisätieto: "Malin Henriksdotter av Sjundbysläkten Hästesko, änka efter Hans Olofsson, säljer 1569 arvejord till svägerskan Kerstin Henriksotter (Horn) (Sigrid Vasan anoppi ja kronikan mukaisen Emerentia Tottin isoäiti) "uppå det jag desto bättre kunde förskaffa min barn därföre jord IGEN i Hälsingeland" (Olav Rundt). Samassa yhteydessä Urban Sikeborg
huomatuttaa, että Jully Ramsayn tulinta Hans Olofssonista kuolemaantuomittuna voutina on ehdollinen (måhända). Ramsay ei ole kyennyt dokumentoimaan arvaustaan mitenkään. Yhtä hyvin voimme arvailla, olisiko
joku Antti Järvenpään esillekaivamista Hans Olofsoneista/ Malinin puolisosta, se "oikea"?

Rouva Malinin kirjeessä on tulkittu väärin ainakin kohta "min barn". Ei voi ajatella että rva Malin ei olisi osannut kunnolla ruotsia. Kyseessä voi olla vain joko "mina barn" (monikko) tai "mitt barn" (yksikkö). Missä kohden kirjeessä lukee "Alfta"?

[Antti Alfthan]

Alftassa on suurennuslasini alla kaksi miestä nimeltä Erik Hansson.
Ensin tulee v. 1568 Knudan kylälle Erik Hansson, varsin pienelle tilalle: muutama lehmä.
Sitten v. 1571 tulee Näsbobyn kylälle toinen Erik Hansson, pienelle tilalle hänkin.

Kyseessä saattaisi olla sama henkilö, mutta siitä ei ole mitään näyttöä eikä kompetenssini riitä tulkitsemaan kymmenysluetteloiden sanomaa tehdäkseni näistä päätelmiä.

Merkittävä ero näiden kahden Erik Hanssonin välillä on, kun tarkastelee hopeaveroluetteloa (Älvsborgs lösen) vuodelta 1571. Tässä Erik Hansson i Knuda on hopean suhteen yksi pitäjän rikkaimmista, ellei peräti rikkain, 60 luotia. Erik Hansson i Näsbobyn ei ole köyhä poika hänkään, 20 luotia hopeaa, mutta hyvin selvä ero näille miehille / tiloille syntyy.

HE i Knuda : https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00123

HE i Näsbobyn: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065563_00129

Vertailua voi tehdä myös tinan, kuparin, karjan ja hevosten suhteen.

vertailin : ei sentään rikkaimpia, mutta kymmenen kärkeen tuo 60 luotia taitaa kiiveta Alftassa

[Giösling]

Rouva Malinin kirjeessä on tulkittu väärin ainakin kohta "min barn". Ei voi ajatella että rva Malin ei olisi osannut kunnolla ruotsia. Kyseessä voi olla vain joko "mina barn" (monikko) tai "mitt barn" (yksikkö). Missä kohden kirjeessä lukee "Alfta"?

"Min barn" on suoraan mainitsemastani teoksesta, jonka referenssi on mainittu kauppakirja. Ei 1500-luvulla välttämättä muutenkaan noudatettu nykyruotsia ja sen kielioppia.

Alftaa ei mainita tässä referaatissa, mutta mitä ilmeisimmin itse ostosopimuksessa ("köpekontrakt"), joka on ollut sekä Rundtin, Kolehmaisen, että Sikeborgin käytössä.

Mielestäni tämän dokumentin esillekaivaminen olisi hyödyllistä. Tulisihan Alftan-suku Suomessa sen välityksellä väkisinkin linkityksi Alftaan. Se olisi jo jotain!

Jos Magdalena Henriksdotter ei ollut Alftan-veljesten äiti, kuka sitten? Kuka lepää Henrik Hanssonin vieressä "Mor"-merkinnällä ja kenelle kellot soivat, jolleivät juuri Henrik Hanssonin äidille (Magdalena Henrikdotter), kuten kirjat kertovat.

[Antti Alfthan]

"Min barn" on suoraan mainitsemastani teoksesta, jonka referenssi on mainittu kauppakirja. Ei 1500-luvulla välttämättä muutenkaan noudatettu nykyruotsia ja sen kielioppia.

Alftaa ei mainita tässä referaatissa, mutta mitä ilmeisimmin itse ostosopimuksessa ("köpekontrakt"), joka on ollut sekä Rundtin, Kolehmaisen, että Sikeborgin käytössä.

Mielestäni tämän dokumentin esillekaivaminen olisi hyödyllistä. Tulisihan Alftan-suku Suomessa sen välityksellä väkisinkin linkityksi Alftaan. Se olisi jo jotain!

Jos Magdalena Henriksdotter ei ollut Alftan-veljesten äiti, kuka sitten? Kuka lepää Henrik Hanssonin vieressä "Mor"-merkinnällä ja kenelle kellot soivat, jolleivät juuri Henrik Hanssonin äidille (Magdalena Henrikdotter), kuten kirjat kertovat.

Ongelma on siinä, että loppujen lopuksi Malin-yhteys Alftaan on kovin monen arvailun takana eikä olosuhteisiin nähden mitenkään todennäköinen.
Malin-rouvalla toki oli ilmeisiä aikeita Helsinglannin suuntaan, mutta ainoa mahdollinen myyjä maakunnassa olisi nähdäkseni Anders Sigfridsson, ja silloin kyseeseen tulisi Norralan lähiseudun maat, ei rajapitäjä Alfta. Mitään tietoa kauppojen toteutumisesta ei tietääkseni ole. Läänitys näkyisi myöhemmissä maakunnan vuositilityksissä jos seudulle olisi tullut ylhäisaatelinen rouva asumaan.
Tuohon aikaan ainoa pysyvää läänitystä nauttiva Helsinglannissa on sen entinen vouti Anders Sigfridsson. Myöhemmin tileihin tulee lisää eläkevouteja. Myös eläkesotilaita tulee kirjanpitoon - jos ovat perheellisiä ja omistavat maata. Nyt v. 1592 tuohon luetteloon tulee myös armeijan päällystöä.
Katsotaan mitä perästä kuuluu.

[Giösling]

Ongelma on siinä, että loppujen lopuksi Malin-yhteys Alftaan on kovin monen arvailun takana eikä olosuhteisiin nähden mitenkään todennäköinen.
Malin-rouvalla toki oli ilmeisiä aikeita Helsinglannin suuntaan, mutta ainoa mahdollinen myyjä maakunnassa olisi nähdäkseni Anders Sigfridsson, ja silloin kyseeseen tulisi Norralan lähiseudun maat, ei rajapitäjä Alfta. Mitään tietoa kauppojen toteutumisesta ei tietääkseni ole. Läänitys näkyisi myöhemmissä maakunnan vuositilityksissä jos seudulle olisi tullut ylhäisaatelinen rouva asumaan.
Tuohon aikaan ainoa pysyvää läänitystä nauttiva Helsinglannissa on sen entinen vouti Anders Sigfridsson. Myöhemmin tileihin tulee lisää eläkevouteja. Myös eläkesotilaita tulee kirjanpitoon - jos ovat perheellisiä ja omistavat maata. Nyt v. 1592 tuohon luetteloon tulee myös armeijan päällystöä.
Katsotaan mitä perästä kuuluu.

"Köpekontrakt" on juuri sitä mitä sanotaan "ostosopimus", arvelen. Se on kirjallinen ja arkistoitu Claes Akessonin (Tott) "jordekokissa". Sopimuksen päiväys annetaan ( 4.7.1569) ja referenssi 29a. Tutkijatandem Rundt-Kolehmainen on hankkinut kopion siitä ja sen on myös Rundt saanut Kolehmaiselta.

Malin myi perintömaitaan kälylleen (Kerstin Henriksdotter Tott o.s. Horn), jotta voisi jälleen (igen) ostaa lisämaata lapsilleen Helsinglandissa.

Sanamuoto kertoo, että Malin oli jo aiemmin hankkinut maata (s.o. toteutunut kauppa) samasta paikasta (Helsingland) ja halusi lisätä tiluksiaan siellä lapsiaan varten. Rälssirouva, Tott-käly, aviossa, lapsia Helsinglandissa; kaikki kellot soivat, kuten Rundtillakin!

Jos maaomaisuutta Helsinglannissa ei voida osoittaa Malin Henriksdr nimellä, johtunee se siitä, että reksisterit kulkivat tilojen nimien osalta "jälkijunassa", kuten ketjussa aiemmin on todettu.

Malin Henriksdotterin toteutunut ostos ja aie, joka kenties sekin toteutui, ovat tarraamisenarvoisia tosiasiota, vapaasti vellovan spekuloinnin ohessa.

[Giösling]

"Köpekontrakt" on juuri sitä mitä sanotaan "ostosopimus", arvelen. Se on kirjallinen ja arkistoitu Claes Akessonin (Tott) "jordekokissa". Sopimuksen päiväys annetaan ( 4.7.1569) ja referenssi 29a. Tutkijatandem Rundt-Kolehmainen on hankkinut kopion siitä ja sen on myös SIKEBORG saanut Kolehmaiselta.

Malin myi perintömaitaan kälylleen (Kerstin Henriksdotter Tott o.s. Horn), jotta voisi jälleen (igen) ostaa lisämaata lapsilleen Helsinglandissa.

Sanamuoto kertoo, että Malin oli jo aiemmin hankkinut maata (s.o. toteutunut kauppa) samasta paikasta (Helsingland) ja halusi lisätä tiluksiaan siellä lapsiaan varten. Rälssirouva, Tott-käly, aviossa, lapsia Helsinglandissa; kaikki kellot soivat, kuten Rundtillakin!

Jos maaomaisuutta Helsinglannissa ei voida osoittaa Malin Henriksdr nimellä, johtunee se siitä, että reksisterit kulkivat tilojen nimien osalta "jälkijunassa", kuten ketjussa aiemmin on todettu.

Malin Henriksdotterin toteutunut ostos ja aie, joka kenties sekin toteutui, ovat tarraamisenarvoisia tosiasiota, vapaasti vellovan spekuloinnin ohessa.

Korjaus tuonne tekstin sisään; kopion saaja oli tietenkin Sikeborg ei Rundt, kuten tarkkaavaisimmat huomasivatkin.
Huomautan vielä, että Malinin tilushankinta lapsilleen v. 1569 sopii täydellisesti Alftan-veljesten arvioituihin syntymäaikoihin
(v. 1560 molemmin puolin).

[Antti Alfthan]

Malin Henriksdotterhan oli mutkan kautta sukua Anders Sigfridssonin suuntaankin, joten ei ole lainkaan ihme jos maat Helsinglannissa kiinnostivat. Ihme sen sijaan olisi jos kiinnostuksen kohteena olisi tölli rajapitäjästä missä ei ole mitään manufaktuuria, ei merkittäviä vuoriesiintymiä, tuottavin bisnes on suutarointi, maakirjoista päätellen. Alfta oli risteyspaikkkunta, ympärillä oli suurpitäjä, matka suunnattiin joko Taalainmaalle, itään ja rannikolle, tai pohjoiseen Ljusdaliin, mistä pääsi joko Jämtlannin kautta Norjaan tai itään matkaamalla rannikolle. Kenkiä kului.
Alftalla oli strateginen merkitys, samoin kuin Ljusdalilla, mutta ei tuotannollista ja siten kaupallista merkitystä lainkaan noina aikoina. Ja totta vissiin rouva Malin toivoi lastensa vaurastuva, ei riutuvan Alftan sivukylällä?
Anders Sigfridsson hallitsi Norralan seudulla (->Söderala), toinen merkittäväksi muodostuva satama Hudiksvall. Nuo saattoivat rouvaa kiinnostaa sijoituskohteina.

lisäys:
Mitenkäs täydellisesti me synnytämme vaikkapa Henrik Hanssonin joka on jo 1570-luvun alussa kirjurirenkinä?

[Giösling]

Malin Henriksdotterhan oli mutkan kautta sukua Anders Sigfridssonin suuntaankin, joten ei ole lainkaan ihme jos maat Helsinglannissa kiinnostivat. Ihme sen sijaan olisi jos kiinnostuksen kohteena olisi tölli rajapitäjästä missä ei ole mitään manufaktuuria, ei merkittäviä vuoriesiintymiä, tuottavin bisnes on suutarointi, maakirjoista päätellen. Alfta oli risteyspaikkkunta, ympärillä oli suurpitäjä, matka suunnattiin joko Taalainmaalle, itään ja rannikolle, tai pohjoiseen Ljusdaliin, mistä pääsi joko Jämtlannin kautta Norjaan tai itään matkaamalla rannikolle. Kenkiä kului.
Alftalla oli strateginen merkitys, samoin kuin Ljusdalilla, mutta ei tuotannollista ja siten kaupallista merkitystä lainkaan noina aikoina. Ja totta vissiin rouva Malin toivoi lastensa vaurastuva, ei riutuvan Alftan sivukylällä?
Anders Sigfridsson hallitsi Norralan seudulla (->Söderala), toinen merkittäväksi muodostuva satama Hudiksvall. Nuo saattoivat rouvaa kiinnostaa sijoituskohteina.

lisäys:
Mitenkäs täydellisesti me synnytämme vaikkapa Henrik Hanssonin joka on jo 1570-luvun alussa kirjurirenkinä?

Malin hankki lapsilleen lisämaita Helsinglannista 1569. Henrik Hansson oli tuolloin ehkä hiukan toisella kymmenellä, sillä hänet tunnetaan Claes Akesson Tottin (huom. "jordebok") kirjurinrenkinä vuonna 1570. Ehkäpä hänen sijoituksensa Tottien talouteen sai alkunsa juuri kälysten (Kerstin Henriksdotter Tott o.s. Horn & Malin Henriksdotter) kirjeenvaihdosta maa-asioissa vuotta aiemmin. Potentiaalinen syy suomeensiirtymiselle ( s.o. kälysten kirjeenvaihto) taisi tupsahtaa ihan vahingossa esille?!

[Antti Alfthan]

Malin hankki lapsilleen lisämaita Helsinglannista 1569. Henrik Hansson oli tuolloin ehkä hiukan toisella kymmenellä, sillä hänet tunnetaan Claes Akesson Tottin (huom. "jordebok") kirjurinrenkinä vuonna 1570. Ehkäpä hänen sijoituksensa Tottien talouteen sai alkunsa juuri kälysten (Kerstin Henriksdotter Tott o.s. Horn & Malin Henriksdotter) kirjeenvaihdosta maa-asioissa vuotta aiemmin. Potentiaalinen syy suomeensiirtymiselle ( s.o. kälysten kirjeenvaihto) taisi tupsahtaa ihan vahingossa esille?!

Onhan näitä hupaisaa pyöritellä, mutta kun mikään näistä "sukuyhteyksistä" ei kestä kriittistä tarkastelua. Paitsi tämä aatelisrouvien välinen, tietysti.

Koko himmeli perustuu olettamuksille
- muori Malin mikä makaa Henrik Hanssonin suvun haudan vieressä olisi naapurivainajan äiti
- Malin-vainajan puolisoksi merkitty Hans Olofsson olisi Sääksmäen entinen vouti, ei kukaan toinen Hans Olofsson joita kyllä on tarjolla Turussa ja vaikkapa Ahvenanmaalla
- Sääksmäen vouti olisi paennut mestauskirvestä Helsinglannin korpeen ja ryhtynyt sepäksi
- sepänmuori Malin olisi valepukuinen aatelisrouva
- "Abrahamin kronikka" on taivahan totta sanasta sanaan, mutta hups! Hans Erikssonin isännimi on vaihtunut ja Erik Hansson olisikin nuorin pojista
- Sääksmäen vouti - Näsbobyn seppä on aivan takuulla kuningatar Kaarina Maununtyttären tuntemattoman veljen lapsuudessaan siittämän perillisen sisarentytär, vai miten se meni.

Ja Olav Rundtin ja Antti Kolehmaisen esittämä hypoteesi on jossain välissä vahvistettu?

[Giösling]

Olav Rundt ja tutkijakollegansa Antti Kolehmainen tekivät vuosikausia systemaattista tutkimustyötä Alftan-kronikan parissa. Sen (työn) arvoa ei silmissäni laske Urban Sikeborgin tutkimustulosta kriittisesti arvosteleva artikkeli, eikä sen jälkeen käyty kiivas polemiikki, jota eilen sivusin. Rundtilla on "hetkensä" ("moments"). Eräs niistä on Tavast-kuorin haudat, toinen varmuudella Helsinglandiin johtava Malinin maahankinta, kolmas suvun Ruotsista Suomeen siirtymisen syy jne. Ei pidä heittää "lasta pesuveden mukana", sanotaan.

Hyoteesin suurin heikkous on Hans Olofssonin identifiointi kuolemaantuomituksi voudiksi, joka sitten olisi sukusuhteilla armahdettu ja siirtynyt maanpakoon Ruotsiin. Tätä tähdentää myös Urban Sikkeborg kritiikissään ja toteaa, että Jully Ramsayn tulkinta Hans Olofsonista on ehdollinen:"Måhända"!

Jospa Malinin ensimmäinen, tai toinen puoliso olisikin joku Antti Järvenpään taannoin listaamista?

Mielestäni Rundtin Genos-artikkeli on otettava uuudelleen suurennuslasin alle ja Malinin maahankinnat Ruotsissa verifioitava.

Siinä se ensiaskel oikeaan suuntaan.

P.S. Muistaakseni Malinin hauta todentuu Henrik Hanssonin äidin haudaksi, paitsi itse kiven "Mor"-merkinnällä, myös kirkonkirjoista, joissa hautauksen, tai kellonsoittojen yhteydessä mainitaan "Henrik Hanssons mor" 20.3.1589, tai jopa Tavastkoret. En suoralta kädeltä muista varmasti. Korjatkaa, jos olen väärässä.

[Antti Alfthan]

Tein monta vuotta yhteistyötä Antti Kolehmaisen kanssa ja tapasin hänet henkilökohtaisesti. Minä taisin löytää ensimmäisen vihjeen drabantista, Antti K. löysi loppupään vihjeen faktorista. Arkistoja penkoessaan Rundt ja Kolehmainen olivat löytäneet drabantin kuitin Jämtlannin rintamalta, mutta kuitissa ollutta sinettiä ei löytynyt. Ericus Ericin sinetti sen sijaan on Antti K:n peruja, samoin Erik Hanssonin ja Måns (Helsingin?) drabanttinumerot.
Kun sitten tuli julkaisu Hans Olofssonista ja äiti Malinista, tuntui siltä että siihen asti vakaasti ravanneet ystävykset olivat lähteneet laukalle. Rinnastettiin "hautausmerkintä Henrik Hanssons moor" ja hautakivi "hustru Malin, Olof Hanssons" päätellen että kiven alla on Henrik Hanssonin äiti.
Ja sitten lähti Sundby-spekulointi. Hustru Malinista tuli Fru Malin Henriksdotter. Vielä villimpää oli aatelisrouvan sijoittaminen talonpoikaiseen taloon Alftassa, kun vuosiluvut täsmäsivät ja talon nimi antoi jotakin vihjettä.

Olav Rundt ja Antti Kolehmainen esittivät hypoteesin, ja sen hypoteesin perusoletukset eivät nähdäkseni kestä. Silloin olisi mielestäni syytä lähteä puhtaalta pöydältä, etenkin nyt kun käytettävissä on valtava määrä primääridokumentteja.

Nyt juuri tuli vastaan Knudan Erik Hanssonin "hustru Kirstin" vastaamassa yhdessä kirkon kymmenyksistä. Näsbon Erik Hanssonilla ei näy ketään toista rinnallaan. Tileissä näkyy myös veljeksinä tai langoksina pidettäviä pareja maksamassa kymmenyksiä.

Profossi Erik Hansson on kadonnut kuin tina tuhkaan. Mutta nyt juuri (1593) vaihtui hallinto: herttua Kaarle johtaa Ruotsia, ainakin kirjeitse.

[Antti Alfthan]

Eipä kadonnut kuin tina tuhkaan.
Tässä on selvitys vuoden 1592 puolelta, v. 1593 tileissä Helsinglannissa.

Nyt vain ei silmä riitä. Parempi että en tulkitse vaan pyydän lukuapua

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044152_00177

Ohessa kuva sinetistä.

[Antti Järvenpää]

Tuomiokirkon kivessä lukee: “Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons” ja toisaalta tuomiokirkon haudatuissa on kirjaus, että Henrik Hanssons äiti haudattiin kirkkoon 20.3.1588 kaikilla kelloilla ja 3 suurimmilla maksuilla, mitä tuolloin maksettiin.

Rundt on tulkinnut kirjoituksessaan väärin pro anno temiä ja ihmettelee artikkelissaan, kuoleman ja hautauksen eroa, jota hänen mukaansa on yli vuoden. Virhe johtuu osittain siitä, että tuomiokirkon haudattujen sivuille on jälkeenpäin lisätty harhaanjohtavia vuosilukuja. Olen kirjoittanut dokumentissa olevasta pro Anno termistä Genos tiedonannon 2/2013 ja rouva Malin on aivan selvästi kirjausten perusteella Henrik Hanssonin äiti (siis kuollut ja haudattu samana vuonna) ja kuolleessaan jonkun Hans Olssonin vaimo. Ketään muuta sopivaa ei niihin kahteen kirjaukseen voi sovittaa.

Mitä sitten tulee Rundt muihin oletuksiin Hans Olssonista tai Malinin patronyymistä, niin niistä ei ole mieletäni mitään näyttöä, vaan ne ovat oletuksia ja teorioita. Läänityksiä Suomessa katsomalla tuohon Malin kuoleman aikaan löytyy 3 Hans Olssonia, joista yksi on Jääsken vouti, toinen Helsingin porvari ja kolmas laivuri Turusta. Toki Hans Olsson voi olla kuka hyvänsä, myös vaikkapa ruotsalainen.

Maalinia ei myöskään löydy läänitysluetteloista ja jos hänellä olisi rälssimaata, pitäisi se löytyä mainitun Hans Olssonin alta joko Suomen tai Ruotsin puolelta, mutta tällainen ei ole käynyt ainakaan minun silmiin toistaiseksi.

Näistä muista asioista voisin sanoa, että kun olen kahlannut tuota RA:ta eri tavoin läpi, niin vaikkapa palkkaluetteloja ei löydy sopivalta ajalta Helsinglandista ja Norlandista, joten profossi Erik Hanssonia ei voi olemattomista dokumenteista löytyä. On ehkä niin, että lähteet ovat tuolta osin aukolliset, mutta varmaankin jälkiä löytyy lisää sitä mukaan kuin arkistoja digitoidaan ja voihan olla niin, että emme ole vielä osuneet oikeaan dokumenttiin.

[Matti Lund]

Eipä kadonnut kuin tina tuhkaan.
Tässä on selvitys vuoden 1592 puolelta, v. 1593 tileissä Helsinglannissa.

Nyt vain ei silmä riitä. Parempi että en tulkitse vaan pyydän lukuapua

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044152_00177

Ohessa kuva sinetistä.

Tämän mukaan Erik Hansinpoika "Karkhåff", tahtoo tehdä tiettäväksi, että on ollut toimittelemassa kuninkaan asioita Liivinmaalla ja joutunut todistamaan siinä yhteydessä sen, että Anders Hansinpojan laiva, jossa on toimitettu Hensinglannin voudilta Olof Andersinpojalta saatuja veroparselleja, on syttynyt palamaan Porkkalan edustalla ja uponnut meren pohjaan. Laivan lastista on saatu pelastettua vain hyvin vähän, ei ollenkaan sen viljalastia, ja melkein kaikki muu ruumasta ja kannelta irronnut on ajautunut merelle. Se vähä mitä on parselleja saatu kerättyä, on toimitettu Helsinkiin.

Siinä 27.11.1592 Porkkalassa päivätyn todistuskirjoituksen ydin.

Terv M Lu

[Antti Alfthan]

Kiitokset Matille lukuavusta ja pahoittelut koko porukalle eilisestä purkauksestani.
Aseprofossi Erik Hansson on edelleen kadoksissa; Alftassa isännöi kaksi Erik Hanssonia ja "länsmanni-kestikievarinpitäjä" Hans Eriksson. Selvää viitettä suuntaan että nämä olisivat kuninkaanmiehiä ei vuoden 1580 jälkeen näy.

Kävin äsken läpi tilejä ajalta 1597-1601 otsikolta "Hälsinglands faktori", ja mitään jälkeä ei siellä löydy Erik Hanssonista. Gästrikland ja pohjoiset maakunnat näkyisivät toimittavan aseita tähän alueelliseen keskusvarastoon, eli v. 1578 ja 1580 havaittu toiminta (tai sen aie) pohjoismaakunnissa jatkuu, keskittyen Hälsinglantiin. Listat asesepistä eivät ala enää Alftasta.

Stig Hansson on toiminnassa v. 1597 jälkeenkin mukana, mutta faktorilaitoksen tilit tekevät uudet miehet, maakunnan voutien avustamana.

[Giösling]

Tein monta vuotta yhteistyötä Antti Kolehmaisen kanssa ja tapasin hänet henkilökohtaisesti. Minä taisin löytää ensimmäisen vihjeen drabantista, Antti K. löysi loppupään vihjeen faktorista. Arkistoja penkoessaan Rundt ja Kolehmainen olivat löytäneet drabantin kuitin Jämtlannin rintamalta, mutta kuitissa ollutta sinettiä ei löytynyt. Ericus Ericin sinetti sen sijaan on Antti K:n peruja, samoin Erik Hanssonin ja Måns (Helsingin?) drabanttinumerot.
Kun sitten tuli julkaisu Hans Olofssonista ja äiti Malinista, tuntui siltä että siihen asti vakaasti ravanneet ystävykset olivat lähteneet laukalle. Rinnastettiin "hautausmerkintä Henrik Hanssons moor" ja hautakivi "hustru Malin, Olof Hanssons" päätellen että kiven alla on Henrik Hanssonin äiti.
Ja sitten lähti Sundby-spekulointi. Hustru Malinista tuli Fru Malin Henriksdotter. Vielä villimpää oli aatelisrouvan sijoittaminen talonpoikaiseen taloon Alftassa, kun vuosiluvut täsmäsivät ja talon nimi antoi jotakin vihjettä.

Olav Rundt ja Antti Kolehmainen esittivät hypoteesin, ja sen hypoteesin perusoletukset eivät nähdäkseni kestä. Silloin olisi mielestäni syytä lähteä puhtaalta pöydältä, etenkin nyt kun käytettävissä on valtava määrä primääridokumentteja.

Nyt juuri tuli vastaan Knudan Erik Hanssonin "hustru Kirstin" vastaamassa yhdessä kirkon kymmenyksistä. Näsbon Erik Hanssonilla ei näy ketään toista rinnallaan. Tileissä näkyy myös veljeksinä tai langoksina pidettäviä pareja maksamassa kymmenyksiä.

Profossi Erik Hansson on kadonnut kuin tina tuhkaan. Mutta nyt juuri (1593) vaihtui hallinto: herttua Kaarle johtaa Ruotsia, ainakin kirjeitse.

"Puhtaalta pöydältä" lähteminen edellyttäisi myös luopumista drabantti-hypoteesista. Ei niin mikään referenssi/todiste yhdistä häntä genealogisesti Alftaan, puhumattakaan Alftan-suvusta Suomessa. Eihän?

Moderni sukututkimus lähtee nykypäivästä eiliseen ja taaemmas. Ainoa vama alku on Rundtin tarjoilema Hans Hanssonin äiti-Malinin-tapaus. Kuten Antti Järvenpää on toisaalla todennut se pitää, kuten myös Malinin avioliitto Hans Olofsson-nimisen miehen kanssa.

Kuinka monta Hans Olofsson-Malin-pariskuntaa esiintyi Varsinais-Suomessa relevanttina aikana dokumenttien valossa? Veikkaisin, että vain YKSI. Täten voidaan todeta, että kyseessä on Alftanien Hans Olofsson ja Malin HENRIKSDOTTER, jonka Jully Ramsay identifioi yhdenmukaiseksi sen Malin Henriksdotterin kanssa, jonka veli eli aviossa Kerstin Henriksdotter Hornin kanssa. Kerstin Henriksdr avioitui leskeydyttyään Claes Akesson Tottin puolisoksi. Kerstinin kautta Malinin-suvun valtaisa maaomaisuus (mukaanlukien kronikassa mainitut tilukset esim. Sjundby) siirtyivät Tott-lapsille, ennenmuuta Henrik Claesson Tottille, Sigrid Vasan puolisolle ja kronikan mukaisen Emerentia Tottin isälle. Henrikin murhan jälkeen Sigirid-rouva hallitsi näitä tiluksia ja hänen pojanpoikansa ne sitten hävittivät, jättäen Malinin Alftan-jälkeläiset huomiotta (so. köyhyyteen), kuten Abraham kronikassaan sumeasti haikailee.

Täysin johdonmukaisesti Malin Henriksdr, Alftan-suvun kantaäiti, käy vuonna 1569 kirjeenvaihtoa kälynsä (Kerstin Tott o.s. Horn) kanssa 130 markan lisäjärjestelyistä, jotta Malin voisi helpommin hankkia maata lapsilleen Helsinglannissa. Tämäkin dokumentti on faktuaalinen ja tarkistettavissa.

Näin kulkee Olav Rundtin ajatuksenjuoksu ja näin myös Alftan-sukujohto todellisuudessa, vain faktuaaliset todisteet huomioiden.

Se kuka oli Hans Olofsson miehiään, kuin myös se oliko Malin mahdollisesti ensiaviossaan nainut Hans Erikssonin, kuninkaan sihteerin ja se kuinka heidät on yhdistettävissä Alftaan, on ainoa oikea focus. Ehkä Erik Hansson, vanhin poika, oli ensiaviosta ja nuoremmat pojat, joiden toimeentulosta Malin kantoi huolta, jälkimmäisestä. Aika näyttää!

[Jari Latva-Rasku]

Kiitokset Matille lukuavusta ja pahoittelut koko porukalle eilisestä purkauksestani.
Aseprofossi Erik Hansson on edelleen kadoksissa; Alftassa isännöi kaksi Erik Hanssonia ja "länsmanni-kestikievarinpitäjä" Hans Eriksson. Selvää viitettä suuntaan että nämä olisivat kuninkaanmiehiä ei vuoden 1580 jälkeen näy.

Kävin äsken läpi tilejä ajalta 1597-1601 otsikolta "Hälsinglands faktori", ja mitään jälkeä ei siellä löydy Erik Hanssonista. Gästrikland ja pohjoiset maakunnat näkyisivät toimittavan aseita tähän alueelliseen keskusvarastoon, eli v. 1578 ja 1580 havaittu toiminta (tai sen aie) pohjoismaakunnissa jatkuu, keskittyen Hälsinglantiin. Listat asesepistä eivät ala enää Alftasta.

Stig Hansson on toiminnassa v. 1597 jälkeenkin mukana, mutta faktorilaitoksen tilit tekevät uudet miehet, maakunnan voutien avustamana.

Selasin teosta ULF LUNDSTRÖM, Bönder och gårdar i Skellefteå socken 1539 -1650, jossa oli kattavasti kerrottu maanomistajista ja muista Suur-Skellefteån asukkaista sekä myös muuttoliikkeestä eri puolille. Alue oli vaurasta hopeakaivoksineen, riistoineen sekä kaloineen ja kaupallisine yhteyksineen Tukholmaan, mitä hoiti Kustaa Vaasan virkamiesjärjestelmäksi muutttama yrittäjävetoinen Birkarl-järjestelmä. Tietoja oli tunnistettu runsaasti osaksi myös, koska Johannes Bureuksella oli henkilökohtaisia yhteyksiä alueelle. En pystynyt tunnistamaan yhtään sopivaa Erik Hanssonia.

[Antti Alfthan]

Drabantti on edelleen hyvä kandidaatti, mutta mikään selkeä todiste ei yhdistä häntä nimenomaisesti Alftaan. Maakuntaan kyllä, mutta se ei tässä riitä.

Kaikkein vahvin viite Ericus Ericin kotiseudusta on hänen oma valintansa "Alftanus" lisänimekseen yhdistettynä tietoon hänen Ydna-haploryhmästään ja läheisistä Ydna-sukulaisistaan Alftan suurpitäjän alueella. Voimme pitää myös varmana että hänen isänsä etunimi oli Erik, todennäköisesti Erik Hansson.

Sitten mennään jo vaihtoehtoihin.
Alftassa on kaksi Erik Hanssonia nyt kyseessä olevana aikana.
Viimeinen havainto drabantti Erik Hanssonista on vuodelta 1580, ainakin toistaiseksi.

Dna-sukulaisen isälinja Alftassa johtaa kohtalaisella varmuudella Edsbyhyn. Siitä taaksepäin on seurattu tilaa Roteberga 11, Ovanåkerin pitäjä. Tämä on Knådan naapurikylä, mutta ei Näsbykään ole mahdottoman kaukana.

Tarvitaan lisää tietoa.
Pääsen Hälsinglands handlingar-sarjan kautta noin vuoteen 1620.
Muita hyviä lähteitä on paljon, mutta niiden kaivelu on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

[Giösling]

Drabantti on samantyyppinen hypoteesi, jota olen kehitellyt Hans Eriksson Jämpten kohdalla. Huomaan kyllä, niin houkuttelevalta kuin se tuntuukin, ettei luotettavaa sukupuuta, ei edes hypoteettista-, voida rakentaa Alftaneille nurinkurisesti esi-isistä jälkipolviin, vaan ainoastaan jälkipolvista esipolviin.

Alftan-kronikan kohdalla voidaan tutkimuksessa edetä traditionalisin menetelmin vain Hans Hansson-Malin-linjalla taannehtivasti, kuten totesin. Hans Olofsson on jo "ehdollinen esi-isä", sillä emme varmuudella tiedä, oliko Malin aviossa useamman kerran ja mistä avioista lapset (kolme poikaa) syntyivät.

Kaikki muu on irrallista "spekulointia", profossit ja faktoritkin.

Eri juttu on sitten DNA-tutkimus, jolloin täydellisten "matchien" kohdalla voidaan yrittää genealogisen "kaulan" umpeenkuromista konventionalisesti, sillä DNA-tutkimus ei vielä siihen kykene (s.o. rakentamaan sukupuita automaattisesti).

Alfta-osumat (yksi, tai ehdollisesti kaksi) voivat palvella jonkinmoisina johtolankoina, mutta nekin kertovat vain sen, että tietty yhteys kahden eri testin/testatun välillä on olemassa, mutta ei mitenkään sitä miten ja milloin testatut testipaikkakunnilleen ajautuivat. Taas tarvitaan arkistoja ja paperien selaamista.

Kannustan tutkimuksen jatkamista Rundtin avaamalla linjalla Malin johtotähtenään.

[Antti Järvenpää]

Jos katsoo Rundtin sukupuuta, joka lähtee Hans Olssonista, niin se perustuu melko hatarille olettamuksille ja Malinin kuolin hetkeen nähden kovin kaukaisille tiedoille.

Nyt kun on mahdollisuus katsoa läänityksiä tuolta ajalta kun Malin kuolee, niin sieltä ei löydy mitään Rundtin esiintuomaa Hans Olssonia.

Tuolta ajalta löytyy ne aiemmin mainitsemaani 3 Suomen puolella olevaa Hans Olssonia ja Ruotsin puolelta Hans Olsson Svarte. Suomen puolella olivat siis laivuri, Helsingin porvari ja Jääsken vouti.

Kun Malin on haudattu kuoriin, voisi kuvitella, vaikka ei pakolla, että hänellä olisi voinut olla läänityksiä, joita hänen miehensä hallitsi. Toinen vaihtoehto on vain se, että hänellä oli vauraus porvaristausta joka toi hautapaikan kuorista.

Mikään ei lisäksi liitä Hans Olssonia Henrik, Erik ja Roland Hanssonin isäksi. Malinin hautaaja ei ole Hans Olsson, vaan tuomiokirkon haudatuissa puhutaan Henrik Hanssonin äidistä ja hautakivessä mainitaan Malinin olleen kuollessaan Hans Olssonin vaimo. Jotenkin nämä sananvalinnat viittaavat minusta siihen, että Hans Olsson ei voinut olla veljesten isä, vaan Malinin myöhempi aviomies, sillä muussa tapauksessa hänet olisi mainittu lähimpänä omaisena tuomiokirkon haudatuissa.

Osui silmään, että tuohon aikaan Norlandin ja Uplannin laamanni oli Claus Fleming, joten siitä voi ajatella varalaaminnin pestiä, jota joku olisi hoitanut Flemingin puolesta. Jos näitä laamannin tuomioita on tuolta ajalta tallessa, niin sieltä pitäisi näkyä vice lagmannin nimi.


1584 Hans Olsson Svarte ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070980_00018?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=17&z=2422.367%2C266.3414%2C4141.486%2C2755.5556
158x Hans Biugh fougde vdi Helsing … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070980_00068?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=67&z=2266.1509%2C953.6258%2C3451.2384%2C2296.2964
1588 Hans Olsson Svarte gamla knechte hövidsman … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070980_00236?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=235&z=336.6698%2C230.8429%2C5501.5706%2C3660.4938
1588 Hans Karp i Helsingland … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070980_00373?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=372&z=3394.4952%2C2044.5403%2C1985.3879%2C1320.9865
158x Hans Krank ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070980_00401?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=400&z=15.222%2C2613.7493%2C2858.9586%2C1902.2205 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070980_00408?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=407&z=-102.3757%2C484.0093%2C3054.9249%2C2032.6075
1589 Hans profos under Lasse Olsson fänika https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00041?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=40&z=339.6425%2C83.7445%2C3451.2384%2C2296.2964
1589 Hans Eriksson Fougde …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00151?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=150&z=-1047.4606%2C90.3701%2C5863.394%2C3901.2346 ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00235?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=234&z=1880.078%2C-206.4958%2C4453.2538%2C3113.4127
1589 Hans Erikson …. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00262?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=261&z=1262.164%2C447.5225%2C2058.0101%2C1438.821
1591 Her Claes Fleming Uplannin, Norlannin laamanni ja Pohjanmaan härädsrätten https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00287?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=286&z=2765.1761%2C280.1408%2C2963.5348%2C2071.9023
1591 Hans Krank secretera ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00296?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=295&z=947.4785%2C179.8149%2C2469.6123%2C1726.5853
1589/91 H Malin Hans Skalm ….. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00308?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=307&z=1133.8231%2C772.6164%2C4635.3768%2C3240.7408 Tämä Malin on ilmeisesti se Kårlaxin Paraisten leski, joka löytyy läänitysluetteloissa usietakertoja. Kyseinen Hans Skalm on joko se vanha Hans Skalm joka on Skalm suvun kantaisä tai sitten joku tunetematon tai kolmenneksi Ramsayllä ja Ruotsin ritarihuoneella on Hans Skalmin vaimot väärin.
1591 H Malin Marcusdotter … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00321?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=320&z=-222.4007%2C-157.5008%2C5818.5015%2C4067.9012
1591 Hans Olsson Borgare i Helsingfors https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070981_00321?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=320&z=-222.4007%2C-157.5008%2C5818.5015%2C4067.9012
1588 Hans Olsson fougde vdi Jäskis … https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00182?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=181&z=221.0951%2C178.2257%2C5667.4783%2C3795.5557
1588 Hans Olsson båtsman https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070995_00251?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=250&z=221.0951%2C178.2257%2C5667.4783%2C3795.5557

[Antti Alfthan]

Huomasin juuri, että isälinjainen serkkuni Alftasta on saanut BigY-tuloksensa kolme päivää sitten. Aikaisemmin hänellä oli Y111-tulos mitä voimme verrata.

Syötin Y111-eromme GD=5 ohjelmaan mikä laskee todennäköisen sukupolvien eron keskenämme, ja tulos on 8-9 polvea. Tämä vahvistaa samaa minkä olen saanut Y67-erolla GD=1. Nyt tässä viimeisimmässä laskelmassa käytin ohjemaa osoitteessa https://clandonaldusa.org/

Nyt on mielenkiintoista nähdä miten venäläiset tutkijat sijoittavat uuden tuloksen haploryhmäämme. Siellä se näkyy ehkä puolen vuoden kuluttua.

Koska sukulaiseni isät ovat asuneet Ovanåkerissa todistettavasti 1700-luvun alkupuolelta lähtien, arvioiden mukaan 1500-luvulta kun alue oli vielä Alftan suurpitäjää, on meillä tässä kivenkova todiste sukulaisuudestamme.
Ei ole tietoa eikä todennäköisyyttäkään että Ericus Ericin jälkeläinen olisi käynyt siittämässä poikia Alftan suuntaan, joten kyseessä täytyy olla joko Ericus Ericin isä tai hänen setänsä mikä meillä on yhteinen.
Kahden Alftan suunnan sukulaisen lisäksi minulla on muutama "läheinen" Ruotsissa 15-18 sukupolven päässä yhteisestä esi-isästä.

[Giösling]

Jos katsoo Rundtin sukupuuta, joka lähtee Hans Olssonista, niin se perustuu melko hatarille olettamuksille ja Malinin kuolin hetkeen nähden kovin kaukaisille tiedoille.

Nyt kun on mahdollisuus katsoa läänityksiä tuolta ajalta kun Malin kuolee, niin sieltä ei löydy mitään Rundtin esiintuomaa Hans Olssonia.

Tuolta ajalta löytyy ne aiemmin mainitsemaani 3 Suomen puolella olevaa Hans Olssonia ja Ruotsin puolelta Hans Olsson Svarte. Suomen puolella olivat siis laivuri, Helsingin porvari ja Jääsken vouti.

Kun Malin on haudattu kuoriin, voisi kuvitella, vaikka ei pakolla, että hänellä olisi voinut olla läänityksiä, joita hänen miehensä hallitsi. Toinen vaihtoehto on vain se, että hänellä oli vauraus porvaristausta joka toi hautapaikan kuorista.

Mikään ei lisäksi liitä Hans Olssonia Henrik, Erik ja Roland Hanssonin isäksi. Malinin hautaaja ei ole Hans Olsson, vaan tuomiokirkon haudatuissa puhutaan Henrik Hanssonin äidistä ja hautakivessä mainitaan Malinin olleen kuollessaan Hans Olssonin vaimo. Jotenkin nämä sananvalinnat viittaavat minusta siihen, että Hans Olsson ei voinut olla veljesten isä, vaan Malinin myöhempi aviomies, sillä muussa tapauksessa hänet olisi mainittu lähimpänä omaisena tuomiokirkon haudatuissa.

Osui silmään, että tuohon aikaan Norlandin ja Uplannin laamanni oli Claus Fleming, joten siitä voi ajatella varalaaminnin pestiä, jota joku olisi hoitanut Flemingin puolesta. Jos näitä laamannin tuomioita on tuolta ajalta tallessa, niin sieltä pitäisi näkyä vice lagmannin nimi.

Minäkin olen taipuvainen uskomaan, että Hans Olsson oli Malinin toinen puoliso. Lisäksi Hans Olsson ei ollut rälssimies, kuten Malinin "hustru"-titteli indikoi. Malin oli siis nainut alle oman säätynsä. Luotan myös siihen, että Jully Ramsay on oikeassa Malinin patronyymin (Henriksdotter) suhteen. Niin moni seikka liittää hänet sellaisena Alftanien-sukupiiriin. Kuten aiemmin totesin: jos Varsinais-Suomessa, tai Suomessa yleensä olisi vaikuttanut toinen samanniminen pari (Hans Olsson-Malin), se olisi tullut jo Rundtin & Kolehmaisen toimesta esille. Malinin mukaan kastettiin myös Ericus Ericin vanhin(?) tytär Magdalena, silloisen "nimien peritymissäännön" mukaisesti.

Malinin Olofia kutsutaan "Sääksmäen voudiksi". Se sopii huonosti löytöihisi yllä, ellei hän sitten ole yhdenmukainen Jääsken ja Säkkijärven voudin kanssa?

Eikö kenelläkään keskustelijoista/lukijoista ole accessia tuohon Malinin Helsinglandia koskevaan dokumenttiin? Siitä voisi olla arvaamaton apu!

[Antti Alfthan]

Alftassa on näkynyt kymmenysluetteloissa kaksi Erik Hanssonia.
Vuonna 1566 alkoi näkyä Erik Hansson kylällä Knuda, nykyisin Knåda, ja v. 1571 luetteloihin tuli Erik Hansson kylälle Näsbobyn, myöhemmin lyhemmässä muodossa Näsbyn.

Knudan Erik Hansson ei koskaan pitänyt paljoa karjaa, sen sijaan hänellä oli hopeaa ja muuta arvometalleja, samoin hevosia. Näsbyn Erik Hansson menestyi karjanhoidossa paremmin, ei kuitenkaan noussut kaikkein varakkaimpien joukkoon. Olen nyt vuodessa 1601.

Vuodesta 1593 alkaen Knudan Erik Hanssonin rinnalla alkoi luetteloissa näkyä vaimo Kirstin. Silloin tällöin.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044152_00017
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044157_00059
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044158_00141
Arvelin ensin että mies on kaatumassa hautaan. Nyt tulkitsen että mies on ollut matkoilla ja vaimo on vastannut taloudesta ja veroista. Ehkä mies on ollut raihnainenkin. Jostain syystä v. 1599 tileissä näkyy kaksi taloutta. Aina välillä näkyy vain Erik Hanssonin nimi.

Nyt sitten vuonna 1601 Erik Hansson on kadonnut, ja vaimo Kirstinin karja lasketaan 12 pääksi! Tulkitsen että Erik Hansson on kuollut, perinnöt on jaettu, omaisuutta keskitetty. Ja tämä on se vuosi kun Ericus Erici näkyy kuittaamassa Henrik Hanssonin saatavia Turussa. Päättelen että tämä Knudan talo olisi Ericus Erici Alftanuksen kotipaikka. - Ellei jotain muuhun suuntaan viittaavaa jatkossa ilmene.

Sivun vasemmalla ylälaidalla. Kylän nimi näkyy edellisellä sivulla.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044160_00190

(Toivokaamme että Erik Hansson ei nouse haudasta vuoden 1602 puolella)

[Matti Lund]

Olen kahlaamassa nyt järjestelmällisesti läpi Helsinglannin niteitä vuodesta 1570 taakse päin. Tällä hetkellä vuosi 1567 tuli juuri suljettua. Siinä on mm.
1567 Alftan jyväkirjassa kaksi Hans Erikssonia peräkkäin kirkonkylällä joita ei löydy vastaavasti maakirjasta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044126_00017
...

Tuosta Alftan Kirkonkylän Erik Hansinpojasta löytyy Alftan käräjiltä marraskuussa 1648 (ko. niteen folio 236) sellaista tietoa, että on tällöin jo autuas, mikä tietysti hyvin sopii jo 80 vuotta aikaisemmin veroluettelossa esiintymiseen.

Autuas Erik Hansinpoika on myynyt oman osuutensa kalavedestä järvestä nimeltään Flöötsjön eräälle finnelle nimeltään Jöran Erikinpoika "i Flööt". Mainitun Erik Hansinpojan poika Hans Erikinpoika kuitenkin huomauttaa, että kauppasummasta on jäänyt maksamatta osa, muttei suuren suuri, kaksi tynn rukiita. Hans tahtoo sen lunastaa takaisin ja katsoo, että siihen riittää 1 tynnyrillinen rukiita.

Aikamääreet kaupanteon ja Erik Hansinpojan kuolinajan kohdan suhteen jäävät kovasti auki, mutta poika Hans Erikinpoika hyvin löytynee hänen talostaan myöhemmin.

Terv M Lu

[Antti Järvenpää]

"Köpekontrakt" on juuri sitä mitä sanotaan "ostosopimus", arvelen. Se on kirjallinen ja arkistoitu Claes Akessonin (Tott) "jordekokissa". Sopimuksen päiväys annetaan ( 4.7.1569) ja referenssi 29a. Tutkijatandem Rundt-Kolehmainen on hankkinut kopion siitä ja sen on myös Rundt saanut Kolehmaiselta.

Malin myi perintömaitaan kälylleen (Kerstin Henriksdotter Tott o.s. Horn), jotta voisi jälleen (igen) ostaa lisämaata lapsilleen Helsinglandissa.

Sanamuoto kertoo, että Malin oli jo aiemmin hankkinut maata (s.o. toteutunut kauppa) samasta paikasta (Helsingland) ja halusi lisätä tiluksiaan siellä lapsiaan varten. Rälssirouva, Tott-käly, aviossa, lapsia Helsinglandissa; kaikki kellot soivat, kuten Rundtillakin!

Jos maaomaisuutta Helsinglannissa ei voida osoittaa Malin Henriksdr nimellä, johtunee se siitä, että reksisterit kulkivat tilojen nimien osalta "jälkijunassa", kuten ketjussa aiemmin on todettu.

Malin Henriksdotterin toteutunut ostos ja aie, joka kenties sekin toteutui, ovat tarraamisenarvoisia tosiasiota, vapaasti vellovan spekuloinnin ohessa.

En ole kuullut Claes Åkesson Tottin maakirjasta, joten koitin hiukan metsästää.

Linkki jos näkyy
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&hakuNimi=&hakuVapaaSana=Tott&hakuAsiaSana=&hakuNimiLaji=keski&hakuAmLuokka=MikaTahansa&hakuKuvailuTasot=AM&hakuTekstiTyypit=KA.10&hakuTekstiTyypit=KA.20&hakuTekstiTyypit=KA.40&hakuTekstiTyypit=KA.140&hakuTekstiTyypit=KA.120&hakuTekstiTyypit=KA.130&hakuArkistoTyypit=V&hakuArkistoTyypit=Y&hakuSailArkisto=MikaTahansa&hakuAlkuVuosi=&hakuLoppuVuosi=&search=Tee+haku

pitäisi olla viite KA:n Kirkenniemen arkistoon, joka voisi olla paikka, jossa olisi jotain Tott suvun maaomistusten papereita.

Arkistonmuodostaja: Kirkniemi (kartano, Lohja)
Arkisto: Kirkniemen kartanon arkisto - Sarjat
Sarja: AINEISTO
Arkistoyksikkö: Asiakirjat
Alkuvuosi - loppuvuosi
1558 - 1758
Arkistoyksikkökohtaiset kuvailutiedot: Tietosisältö: Kartanon maaomistuksiin liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja (1558-1758) sekä asiakirjojen jäljennöksiä (1382-1760).

Säilytysyksikkö / tilaustiedot/ Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö/Arkisto KA, Kirkniemen kartanon arkisto 1 kotelo

Näitä ei siis ole digitoitu, eli pitäisi käydä kansallisarkistossa etsintämatkalla. Toisaalta jollakulla toisella voisi olla jotakin hajua, mitä tällä Clas Åkesson Tottin maakirjalla tarkoitetaan.

[Antti Alfthan]

Tuosta Alftan Kirkonkylän Erik Hansinpojasta löytyy Alftan käräjiltä marraskuussa 1648 (ko. niteen folio 236) sellaista tietoa, että on tällöin jo autuas, mikä tietysti hyvin sopii jo 80 vuotta aikaisemmin veroluettelossa esiintymiseen.

Autuas Erik Hansinpoika on myynyt oman osuutensa kalavedestä järvestä nimeltään Flöötsjön eräälle finnelle nimeltään Jöran Erikinpoika "i Flööt". Mainitun Erik Hansinpojan poika Hans Erikinpoika kuitenkin huomauttaa, että kauppasummasta on jäänyt maksamatta osa, muttei suuren suuri, kaksi tynn rukiita. Hans tahtoo sen lunastaa takaisin ja katsoo, että siihen riittää 1 tynnyrillinen rukiita.

Aikamääreet kaupanteon ja Erik Hansinpojan kuolinajan kohdan suhteen jäävät kovasti auki, mutta poika Hans Erikinpoika hyvin löytynee hänen talostaan myöhemmin.

Terv M Lu

Alftan kirkonkylällä asuu vuoden 1565 tienoilla kaksi Hans Erssonia ja yksi Siul Ersson. Lähellä toisiaan ainakin kirjanpidon riveillä. Myöhemmin toinen Hans ja Siul katoavat, jäljelle jää Hans Ersson josta kehkeytyy pitäjän nimismies ja kestikievarin pitäjä. Muistelen että Kirkonkylälle tulee Hans Erssonin jälkeen Erik Hansson 1600-luvun alussa, ja tämä sopisi olemaan kyseinen autuas, kun kerran on Kirkonkylältä. Isä Hans Ersson toimi muitten töittensä ohella kruunun turkistenhankkijana, voudin kirjanpidosta päätelleen.


lisätään
Alftan maakirja vaikuttaisi Kyösti-kuninkaan aikaiselta. Kymmenysluettelot vähän eri versioineen sen sijaan pitänevät suunnilleen kutinsa.

[Antti Järvenpää]

Sitten löytyisi tällainen viite Tottien maaomaisuuteen

RA, Tottska samligen, Clas Tott, Godshandlingar, Gerknäs, Sjundby
m.fl., E 5818 (vol. 38, KA, FR 219)

pääsisikö joku tästä kiinni, mihin tämä viite veisi.

Löytyy tutkimuksesta https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/4616/kruunu_aateli_talonpojat.pdf?sequence=3 eli
Antti Kujala
Kruunu, aateli ja talonpojat 1630–1713
Verot, vuokrat ja valtasuhteet

[Matti Lund]

Alftan kirkonkylällä asuu vuoden 1565 tienoilla kaksi Hans Erssonia ja yksi Siul Ersson. Lähellä toisiaan ainakin kirjanpidon riveillä. Myöhemmin toinen Hans ja Siul katoavat, jäljelle jää Hans Ersson josta kehkeytyy pitäjän nimismies ja kestikievarin pitäjä. Muistelen että Kirkonkylälle tulee Hans Erssonin jälkeen Erik Hansson 1600-luvun alussa, ja tämä sopisi olemaan kyseinen autuas, kun kerran on Kirkonkylältä. Isä Hans Ersson toimi muitten töittensä ohella kruunun turkistenhankkijana, voudin kirjanpidosta päätelleen.


lisätään
Alftan maakirja vaikuttaisi Kyösti-kuninkaan aikaiselta. Kymmenysluettelot vähän eri versioineen sen sijaan pitänevät suunnilleen kutinsa.

Autuaan Erik Hansinpojan poika Hans Erikinpoika toi Alftan käräjille 20.5.1650 saman kalavesiasian vielä kahden vuoden päästä uudestaan (fol. 273). Nyt hänellä oli valalle menevien kuuden vieraan miehen kirjalliset todistukset ja meni myös omalle valalleen siitä, että hänen autuas isänsä ei ollut saanut kuin yhden tynnyrillisen rukiita Jöran Erikinpojalta. Järvi on nyt Fläätsjö ja Jöranin kylä Fläät.

Samoilla käräjillä tämä "finne" Jöran Erikinpoika Fläätistä esitti kuninkaan kirjeen, päivätty Tukholmassa 30.5.1649, joka oli vastaus hänen valitukseensa siitä, kun hänen naapurinsa ovat estäneet hänen pääsynsä kalavesilleen. Kuningas oli ohjannut valituksen maaherralle, joka puolestaan pyytää oikeutta tutkimaan sen, onko valituksessa perää.

Tutkinnan mukaan ko. vedet ja laitumet ovat vanhoja kylän yhteisnautintoja, joissa myös Jöranilla on oma osuutensa, mutta tutkinta myös katsoo, etteivät naapuri-isännät ole särkeneet Jöranin pyydyksiä, vaan "löösfinnar", jotka ovat siellä laittomasti kalastaneet.

Tämä Hans Erikinpojan kiistakumppani ja "finne" Jöran ei ollut enää kovin nuori mies, sillä hänen poikansa salavuoteustapaus oli myös esillä yksillä Alftan käräjillä.

Näillä 1640- ja 1650 -luvun Alftan käräjillä on muuten lautamiesten joukossa Olof Erikinpoika Knudasta. Varmaan on suotavaa katsoa sekin, onko hänellä mitään tekemistä Knudan Erik Hansinpojan kanssa?

Terv M Lu

[Antti Alfthan]

Autuaan Erik Hansinpojan poika Hans Erikinpoika toi Alftan käräjille 20.5.1650 saman kalavesiasian vielä kahden vuoden päästä uudestaan (fol. 273). Nyt hänellä oli valalle menevien kuuden vieraan miehen kirjalliset todistukset ja meni myös omalle valalleen siitä, että hänen autuas isänsä ei ollut saanut kuin yhden tynnyrillisen rukiita Jöran Erikinpojalta. Järvi on nyt Fläätsjö ja Jöranin kylä Fläät.

Samoilla käräjillä tämä "finne" Jöran Erikinpoika Fläätistä esitti kuninkaan kirjeen, päivätty Tukholmassa 30.5.1649, joka oli vastaus hänen valitukseensa siitä, kun hänen naapurinsa ovat estäneet hänen pääsynsä kalavesilleen. Kuningas oli ohjannut valituksen maaherralle, joka puolestaan pyytää oikeutta tutkimaan sen, onko valituksessa perää.

Tutkinnan mukaan ko. vedet ja laitumet ovat vanhoja kylän yhteisnautintoja, joissa myös Jöranilla on oma osuutensa, mutta tutkinta myös katsoo, etteivät naapuri-isännät ole särkeneet Jöranin pyydyksiä, vaan "löösfinnar", jotka ovat siellä laittomasti kalastaneet.

Tämä Hans Erikinpojan kiistakumppani ja "finne" Jöran ei ollut enää kovin nuori mies, sillä hänen poikansa salavuoteustapaus oli myös esillä yksillä Alftan käräjillä.

Näillä 1640- ja 1650 -luvun Alftan käräjillä on muuten lautamiesten joukossa Olof Erikinpoika Knudasta. Varmaan on suotavaa katsoa sekin, onko hänellä mitään tekemistä Knudan Erik Hansinpojan kanssa?

Terv M Lu

Totta varmaan on suotavaa :)
Katsoin juuri vuoden 1600 ja 1601 tilanteet.
Jälkimmäisena vuonna Erkkejä ei kylällä näy. Edellisenä on vielä tuo Erik Hansson ja on Erik Erikssonkin. Tuo lautamies sopisi iältään aivan mainiosti Knudan Erkin pojaksi.

Alftan tuomiokirja vuodelta 1601 on tallella noitten niteiden mukana. Vuosi 1602 on vaillinainen ja Alfta ei siinä näy.
Siihen loppuu muutenkin tuön arkistosarjam anti Helsinglannin osalta.

[Matti Lund]

Alftan kirkonkylällä asuu vuoden 1565 tienoilla kaksi Hans Erssonia ja yksi Siul Ersson. Lähellä toisiaan ainakin kirjanpidon riveillä. Myöhemmin toinen Hans ja Siul katoavat, jäljelle jää Hans Ersson josta kehkeytyy pitäjän nimismies ja kestikievarin pitäjä. Muistelen että Kirkonkylälle tulee Hans Erssonin jälkeen Erik Hansson 1600-luvun alussa, ja tämä sopisi olemaan kyseinen autuas, kun kerran on Kirkonkylältä. Isä Hans Ersson toimi muitten töittensä ohella kruunun turkistenhankkijana, voudin kirjanpidosta päätelleen.


lisätään
Alftan maakirja vaikuttaisi Kyösti-kuninkaan aikaiselta. Kymmenysluettelot vähän eri versioineen sen sijaan pitänevät suunnilleen kutinsa.

Vuosien 1659 ja 1660 Alftan käräjien mukaan vaikuttaa siltä, se talo, jota Erik Hansinpojan poika Hans Erikinpoika asui 1600 -luvulla Alftan Kirkonkylässä oli ollut muinoisen pastorin herra Olofin perintömaata, jonka perilliset olivat myyneet, josta kaupasta Hans Erikinpojalla oli mm. 10.1.1620 päivätty autuaan Annan todistus, että hänen miehensä veljen vaimo Sara autuaan herra Olofin efterlefverska Alftassa oli antanut hänen miehelleen täyden maksun talosta. Tätä taloa, jota Hans Erikinpoika nyt asu, nimitettiin Bööleksi Alftan Kirkonkylässä. Perinnönjako autuaan hra Olofin jälkeen oli ollut vuonna 1599.

Terv M Lu

[Antti Järvenpää]

Sitten löytyisi tällainen viite Tottien maaomaisuuteen

RA, Tottska samligen, Clas Tott, Godshandlingar, Gerknäs, Sjundby
m.fl., E 5818 (vol. 38, KA, FR 219)

pääsisikö joku tästä kiinni, mihin tämä viite veisi.

Löytyy tutkimuksesta https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/4616/kruunu_aateli_talonpojat.pdf?sequence=3 eli
Antti Kujala
Kruunu, aateli ja talonpojat 1630–1713
Verot, vuokrat ja valtasuhteet

Ilmeisesti on kyse lopultakin tästä arkistosta, jota ei ole digitoitu

Arkiv: Tottska samlingen

Referenskod SE/RA/720874
ExtraID E 5781-5913
Omfång 12 Hyllmeter, 133 Volymer
Sökmedel Arkivförteckning (godkänd): F häfte, F-exp/pärm, Se Holm-Carlsson
Arkivinstitution Riksarkivet (depå: Marieberg)
Arkivbildare/upphov Tott

Antti Kujala viittaa kirjoituksessaan E 5818, mutta em. maakirja ja ostosopimus 4.7.1569 voi olla missä hyvänsä tuota 12 hyllymetriä.

[Giösling]

En ole kuullut Claes Åkesson Tottin maakirjasta, joten koitin hiukan metsästää.

Linkki jos näkyy
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&hakuNimi=&hakuVapaaSana=Tott&hakuAsiaSana=&hakuNimiLaji=keski&hakuAmLuokka=MikaTahansa&hakuKuvailuTasot=AM&hakuTekstiTyypit=KA.10&hakuTekstiTyypit=KA.20&hakuTekstiTyypit=KA.40&hakuTekstiTyypit=KA.140&hakuTekstiTyypit=KA.120&hakuTekstiTyypit=KA.130&hakuArkistoTyypit=V&hakuArkistoTyypit=Y&hakuSailArkisto=MikaTahansa&hakuAlkuVuosi=&hakuLoppuVuosi=&search=Tee+haku

pitäisi olla viite KA:n Kirkenniemen arkistoon, joka voisi olla paikka, jossa olisi jotain Tott suvun maaomistusten papereita.

Arkistonmuodostaja: Kirkniemi (kartano, Lohja)
Arkisto: Kirkniemen kartanon arkisto - Sarjat
Sarja: AINEISTO
Arkistoyksikkö: Asiakirjat
Alkuvuosi - loppuvuosi
1558 - 1758
Arkistoyksikkökohtaiset kuvailutiedot: Tietosisältö: Kartanon maaomistuksiin liittyviä alkuperäisiä asiakirjoja (1558-1758) sekä asiakirjojen jäljennöksiä (1382-1760).

Säilytysyksikkö / tilaustiedot/ Säilyttävä arkistolaitoksen yksikkö/Arkisto KA, Kirkniemen kartanon arkisto 1 kotelo

Näitä ei siis ole digitoitu, eli pitäisi käydä kansallisarkistossa etsintämatkalla. Toisaalta jollakulla toisella voisi olla jotakin hajua, mitä tällä Clas Åkesson Tottin maakirjalla tarkoitetaan.

Minä taas törmäsin netissä "Claes åkesson jordebok"-haulla osoitteessa:

https://sok.riksarkivet.se/amnesomrade?postid=Arkis+a097484b-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&infosida=amnesomrade-skatter&flik=1&s=Balder

kyseiseen opukseen, mutta vaikuttaisi siltä, ettei relevanttia vuosia ole skannattu, vai onko?

Kaula Alftaan on "kurottava umpeen" ja k.o. dokumentti on olemassa, kuten Rundt ja Kolehmainen vahvistavat. Jos Malinin maa ei ollut Alftassa, missä Helsinglandissa sitten?

Siteeratussa kirjeessään hän vahvistaa hankkivansa lisämaata lapsilleen. Lapset olivat mitä ilmeisimmin jotenkin Helsinglandiin liitoksissa, todennäköisimmin asuivat siellä. Jos Malinin poikue olisi ollut Suomessa, kai lisätiluksetkin olisi hankittu Suomesta.

Kirjeenvaihdon seurauksena sitten vasta Hans Hansson ja Rålamb-veljensä siirtyivät Suomen puolelle sukulaisensa Claes Akesson Tottin ("jordbok Tott") oppiin ja sieltä takaisin Ruotsiin kuninkaan kanslian laskukamariin kirjurioppilaiksi. Kaikki todellisia tapahtumia, ei hypoteeseja, tai mielikuvitusta.

[Antti Järvenpää]

Tuossa kai kohta, jossa dokumentti voisi olla. Tämäkin on digitoimaton


Röda nummer (Oordnade handlingar före 1630)
Grunddata

Referenskod SE/RA/5105/35
Datering 1500 – 1647 (Tidsomfång)
Arkivinstitution Riksarkivet
Dölj detaljer
Innehåll

Allmän anmärkning Nr 298. Adeln och dess gods
a. Bielke. Arvsskifte mellan Anna Turesdotter (Liljesparre), henns morbror Ture Pedersson (Bielke) och hennes moster Margareta Pedersdotter (Bielke) o. 1550. Jordebok över Erik Turessons (Bielke) gods 1600. Jordeböcker över Ture Pederssons (Bielke) gods, Peder Turesssons (Bielke) köpegods, och hans hustru Karin Nilsdotters arvegods, 1500-t:s början. Häradshövdingegästning för Nils Pedersson (Bielke) 1548. Sigrid Stures förläning 1603.
b. Brahe. Per Brahes gods, odat. Räkenskap för Per Brahe d.y.:s grevskap 1647.
c. Tott. Jordebok över Claes Åkesons (Tott) gods, odat. Jordebok över Ingeborg Claesdotters (Tott) gods 1617.
d. Strödda räkenskaper och jordeböcker. Jordebok över Birgitta Bengtsdotters gods, g.m. Bengt Pedersson (Gylta), odat. Jordebok över Nils Krummes och Jakob Krummes gods. Längder av Rasmus Ludvigsson över frälsegods. Carl Carlssons (Gyllenhielm) gods 1616. Ivar Tavasts gods i Finland 1595. Harald Knutssons gods 1580.

[Giösling]

Ja vaihteeksi spekuloinnin puolelle. Jos, kuten näyttää todennäköiseltä, Malinin puoliso Hans Olofsson, ei ollut Sääksmäen kuolemaantuomittu vouti, olisiko hän mahdollisesti Hälsinglannista? Samassa maakunnassa, samaan sukupiiriin kun kuului kuuluisa Lasse (Lars) Olsson (potentiaali Hans Olofssonin veli), jonka mitava ura on kartoitettu Wikipediassa osoitteessa:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Lasse_Olsson.

Artikkeli suorastaan vilisee tuttuja nimiä, Rålamb etunenässä. Anders Sigfridsson (Rålamb) oli paitsi Lars Olssonin vävy, myös Jöran Perssonin (kuningas Erikin kaikkivoipa prokuraattori) förtrogne "kumpan".

Jöran Perssoniin liittyen erityisesti pisti silmiini itselleni uusi tieto, jonka mukaan Lasse Olofssonin poika Hans Larsson till Isnäs "hade genom sin första hustru kommit i släktförhållande med Jöran Persson". Mitenkä sukusuhde muodostui? Hansin 1. vaimo oli tietääkseni Anna Persdr Allongren till Haiko, sen Hebla Månsdr Stjernkorsin pojantytär, joka kutsui Jöran Perssonia (Tegel) "sin hjärtekäre far". Siinäkö se ("sukulaisuus")?

Lars Olofsson näyttää noottitietojen mukaan mahdollisesti pitäneen hallussaan varalaamannin virkaa Hälsinglannissa 1521, jonka Erik Hansson (Alftan) kronikan mukaan kuuluu miehittäneen paria sukupolvea myöhemmin. Molemmat tiedot ilman varmoja kirjallisia lähteitä.

Tuolloin viroilla (esim. pappis-) oli taipumus "periytyä". Olisiko Lars Olofssonilla (k.n.v. 1572) ollut esimerkinkaltaista vaikutusta suvussa?

[Jari Latva-Rasku]

Ansiokas tarina vilistää niin nopeasti eteenpäin, että en muista, oliko esillä Matti Valtan virkamiesluettelossa oleva maininta Sääksmäen Hans Olofssonin sotilasurasta. Viitteenä oli voudintilit.

Hans Olofinpoika
kruununvouti Sääksmäen voutikunta 1551–1555
Tuomittiin kirjurinsa kanssa 15.12.1556 linnaoikeudessa Turussa kuolemaan, ellei kuningas armahda. Toimi 1550-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alkupuolella suomalaisen nihtijoukkueen johtajana.

[Antti Alfthan]

Muistan Helsinglannin tileissä vilahtaneen 1590-luvulla jonkun varalaamannin läänityksen. Nimi ei kalkatuttanut kelloja. Noista linkeistänihän pääsee helposti tarkistamaan.

Joudun nyt elämään viikon verran normaalia elämää, vuotta 2018, joten arkistojen pöly laskeutuu osaltani joksikin aikaa.

vielä tänään itärajalta
Antti A

[Antti Järvenpää]

Oheisessa linkissä
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=Pergament-+och+pappersbrevsamlingen&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=100&page=2&postid=Arkis+D3023956-0B2F-46F1-ABBE-5CA6C52E05A3&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

on alkuperäisiä pergamentti- ja paperidokumentteja.

Näissä näkyy joissakin kuinka laamannin tuomioita on annettu varsinaisen laamannin nimissä toisen toimesta. Nämä ovat lienee niitä under lagmanneja.

[Giösling]

Erityisen mielenkiintoista Rundtin hypotesissa on Altan-veljesten maaomaisuuden "selitys". Hänen mukaansahan Abraham haikaili sumeasti isoisänsä menettämiä rälssimaita, jotka Rundtin mukaan itseasiassa tulivatkin isoisän äidin (Malin Henriksdotter) takaa, eikä suinkaan isoisä isän (Hans Eriksson), kuten Abraham muisti. Maat oli menetetty Totteille (ei siis myyty Sigridille) Malininin veljen (Jakob Henriksson) avion myötä, Kerstin Henriksdotter Hornin kautta. Leskeydyttyään Kerstin avioitui uudelleen Claes Akesson Tottin kanssa ja vei mennessään Hästesko-suvun mittavat tilukset. Parin poika Henric Claesson nai prinsessa Sigrid Vasan. Heidän tyttärekseen n.s. Isonkyrön kronikka tuntee Abrahamin äidin, Emerentia Tottin. Koska Henrik murhattiin nuorena, tilukset siirtyivät Sigridin hallintaan. Hän on todennäköisesti stipuloinut provisioita (sekä anoppinsa tuliaisista, että omalta kohdaltaankin) Alftaneille, joita Ake Tott ja poikansa Claes Akesson Tott, Karlebon kreivi, eivät panneet toimeen/ kunnioittaneet, vaan kaikki kaipailtu maa palautui kruunulle jälkimmäisen toimesta. Karlebon kreivin Suomessa sijaitsevien tilusten valvojana toimi Claes Eriksson Torche (Torsk), holhoojien nimityksellä. Samainen Torche (Torsk) asui Kemiössä ja on Abraham Alftanuksen apeksi arveltu.

Keitä olivat kreivi Claesin holhojat? Tiesivätkö he mahdollisesti Alftan-suvulle luvatuista provisioista? Tiesikö Claes Eriksson Torske? Siksikö tarjosi (?) tytärtään köyhän papin vaimoksi? Vai naiko Abraham fiskaalin palkkapiian, tämän raskaaksi saatettuaan, kuten aiemmin olen arvellut?

Miten 1500-1600-luvuilla noudatetun perintökaaren mukaan oli mahdollista, että Jakob Henrikssonin leski peri Malinin-suvun perintömaat kokonaisuudessaan, vai liittyikö perintöön ehtoja ja provisioita, kuten Malinin ja kälynsä käymä kirjeenvaihto jotenkin indikoi?

[Antti Järvenpää]

Rundtin teorian keskeiset lähteet lienevät seuraavat:
- 1559 rälssikirje Jacob Henriksson till Siundby useita sivuja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00247?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=246&z=3543.3564%2C720.0298%2C2061.1772%2C1356.957
- Jully Ramsay Sjundby suku http://runeberg.org/frfinl/0412.html
- Tuomiokirkon kivessä lukee: “Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons”
- Tuomiokirkon haurattujen luettelossa lukee “then 20 martij 1588 blef begraffuen Henrik Hanssons moor med alle klockor j kyrkien” 8 dlr + 15 öre

Nuo Jacob Henrikssonin rälssikirjeet kannattaa vilkaista. Niissä puhutaan kolmesta veljeksestä. Sisaria tai sisarten miehiä ei mainita missään kohdin, joka on huomion arvoinen asia.

Rundt on varmaankin yhdistänyt Hans Olssonin ja Sjundby ajatuksen aika pitkälti Ramsayhin perustuen. Kun Alftan kronikassa mainitaan Sundby ja toisaalta Henrik Hansonin äiti on Malin, niin palaset ikään kuin loksahtavat paikalle. Sopiva Malin, Hans Olsoon ja Sjundby Ramsayssä, niin mikäpä ettei!

Kun Malin hautakivessä lukee hustru, niin se kuvaa ylhäisönaista. Kun ei lue s. tai salig Hans Olsson, niin se mielestäni tarkoittaa, että Hans Olsson on kuolleen rouvan leski. Tällöin kyseessä ei kaiketi oli vouti, josta viimeiset elonmerkit ovat 30 vuoden takaa.

Rundt sitten ihmettelee hautakiven dateerausta, jonka hän on tulkinnut artikkelissaan vuoden verran väärin, johtuen varhaankin siitä, että joku on mennyt lisäilevmään vuosilukuja alkuperäiseen dokumenttiin. Pro anno 1588 tarkoittaa että tilivuosi päättyy vuoteen 1588 eikä vuoteen 1589. Hautakiven Malin on Henrik Manssonin moor, kukaan muu asiayhteyteen sopiva ei ole kuollut tuohon aikaan.

Hautaus on kolmanneksi kallein hautaus, mitä löytyy tuomiokirkon haudatuista säilyneestä kirjanpidosta 1500-luvun lopulta, joka ei ole vähäpätöinen asia.

[Giösling]

Minustakin päättelyketju Malin Henriksdotterista Altan-suvun kantaäitinä on vakuuttava. Näin näyttää tulkineen moni muukin, netissä vellovien sukupuiden mukaan. Bongasin niitä useita eilisellä haulla. Malinin kohdalla koen edelleen "hustru"-merkinnän häiritsevänä. Aatelisnaiselle kuuluisi ainakin myöhempinä vuosisatoina "fru"-titteli. Siis esim. "Fru Malin, Hans Olssons hustru" tms.

Ehkä "hustru" indikoi, ettei Hans Olsson ollut aatelinen, ei ollut "Lasse Olsonkaan", mahtavasta urastaan huolimatta.

Malinin mammonaalinen onni näyttää jotenkin sidotuilta Totteihin, miksi muuten Kerstiniä olisi konsultoitu? Ehkä Jakob Henrikssonin sisarille oli luvassa "armopaloja" pesästä, kuten vielä 1900-luvun alussa pulaan joutuneille talontyttärille Suomen maaseudulla, myötäjäisten mentyä harakoille.

[Antti Alfthan]

Sen verran asiasta:
Kun Malinin kivessä lukee "hustru", se viittaa porvarisvaimoon jos ei peräti talonpoikaiseen (mikä hautapaikka huomioon ottaen voitaneen sulkea pois).
Jos kyseessä olisi aatelisrouva, lukisi kivessä "fru". Onko mahdollista saada selvää mitä kivessä on tarkkaan ottaen lukenut? H:u tai Fru.

Itse kivet on pystytetty jälkeenpäin, mutta kuka on ollut asialla. Biretan kiven kohdalla veikkaisin Mårten Stodiusta, kun on tuota värssyäkin hakattu pitkästi. Mutta miten samankaltainen tuo on Malinin kiven kanssa? Ehkä kiven antoi pystyttää juuri Hans Olofsson, kuka sitten lieneekään ollut.

[Antti Järvenpää]

Jos katsoo tuolta ajalta Suomen läänitysluetteloa, niin:
- fru tittelillä on Kaarina Maununtytär ja 2 aatelisrouvaa
- muut aatelisrouvat ovat hust. tittelillä mukaan lukien Karina Hannuntytär till Wäxiö

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070996_00108?c=0&m=0&s=0&cv=0#?cv=107&z=423.2052%2C302.5874%2C5606.7182%2C2976

Joten varaisin tuohon aikaan fru tittelin aika kapea-alaisesti. Vastaavasti hustru voi toki tarkoittaa myös varakasta porvarisrouvaa, papinleskeä tms.

[Antti Alfthan]

Käsittääkseni "hustru" on naineen naisen yleisnimitys, säädystä riippumatta.
Selasin tuossa männä viikolla läpi luetteloita missä oli sadoittain hustruja: kaikki talonpoikien lesket jotka merkittiin talosta vastaavaksi kun isäntää ei ollut.

Toisaalta "fru" epäilemättä edellyttää aivan erityistä asemaa.

[Giösling]

Tot(t)eista ei tunnuta päästävän eroon:

-Claes Akessonin (Tott) ja kälynsä Kerstinin (o.s. Horn) hoiviin Malin uskoi kalleimpansa (s.o. kaksi poikaansa; Henrikin ja Rålambin) näiden ollessa hädin tuskin toisella kymmenellä

-Tottien (Kerstin) puoleen kääntyi Malin huolehtiakseen samojen poikien tulevaisuudesta lisämaanoston merkeissä Helsinglannissa

-Totteihin johtaa kronikan "äidin" (Abraham Alftanuksen äidin) Emerentia Tottin sukupuu, Isonkyrön inventaarikirjan mukaan

-Tottien hallussa Alftanien perintömaa hupeni

-samoja Tottien maita Suomessa valvoi Claes Torche, Abraham Alftanuksen oletettu appi jne

Suunta, suorastaan fixaatio, ei sattuma.

[TapioV]

Erityisen mielenkiintoista Rundtin hypotesissa on Altan-veljesten maaomaisuuden "selitys". Hänen mukaansahan Abraham haikaili sumeasti isoisänsä menettämiä rälssimaita, jotka Rundtin mukaan itseasiassa tulivatkin isoisän äidin (Malin Henriksdotter) takaa, eikä suinkaan isoisä isän (Hans Eriksson), kuten Abraham muisti. Maat oli menetetty Totteille (ei siis myyty Sigridille) Malininin veljen (Jakob Henriksson) avion myötä, Kerstin Henriksdotter Hornin kautta. Leskeydyttyään Kerstin avioitui uudelleen Claes Akesson Tottin kanssa ja vei mennessään Hästesko-suvun mittavat tilukset. Parin poika Henric Claesson nai prinsessa Sigrid Vasan. Heidän tyttärekseen n.s. Isonkyrön kronikka tuntee Abrahamin äidin, Emerentia Tottin. Koska Henrik murhattiin nuorena, tilukset siirtyivät Sigridin hallintaan. Hän on todennäköisesti stipuloinut provisioita (sekä anoppinsa tuliaisista, että omalta kohdaltaankin) Alftaneille, joita Ake Tott ja poikansa Claes Akesson Tott, Karlebon kreivi, eivät panneet toimeen/ kunnioittaneet, vaan kaikki kaipailtu maa palautui kruunulle jälkimmäisen toimesta. Karlebon kreivin Suomessa sijaitsevien tilusten valvojana toimi Claes Eriksson Torche (Torsk), holhoojien nimityksellä. Samainen Torche (Torsk) asui Kemiössä ja on Abraham Alftanuksen apeksi arveltu.

Keitä olivat kreivi Claesin holhojat? Tiesivätkö he mahdollisesti Alftan-suvulle luvatuista provisioista? Tiesikö Claes Eriksson Torske? Siksikö tarjosi (?) tytärtään köyhän papin vaimoksi? Vai naiko Abraham fiskaalin palkkapiian, tämän raskaaksi saatettuaan, kuten aiemmin olen arvellut?

Miten 1500-1600-luvuilla noudatetun perintökaaren mukaan oli mahdollista, että Jakob Henrikssonin leski peri Malinin-suvun perintömaat kokonaisuudessaan, vai liittyikö perintöön ehtoja ja provisioita, kuten Malinin ja kälynsä käymä kirjeenvaihto jotenkin indikoi?


Ei ole syytä puhua Malin Henrikintyttären kautta tulleesta suuresta perinnöstä, sillä Jakob Henrikinpojalla oli kaksi veljeä ja neljä sisarta. Malin Henrikintyttärelle on kuului siis vain 1/10 vanhempiensa periinnöstä. Malin kirjallisesti ilmoitti saaneensa sisarosuutensa Haliko Kaxungan verotilan, josta veljen leski maksoi hänelle 50 mk.(BFH IV:363) Hän ei siis omistanut mitään rälssimaata. Siksi hän ei kuulunut rälssisäätyyn eikä miehensäkään. Jakob Henrikinpoika itse ilmaisee, ettei hän ole perinnyt paljon mitään, vaan on hankkinut omaisuuden omilla ansiollaan. Siksi sisarusten vaatimukset ansiomaahan ovat perusteetomat. Perintömaista hän oli maksanut kullekin kuuluvan maksun. Ne olivat siksi ansiomaata.
T.V.

[Jari Latva-Rasku]

Ei ole syytä puhua Malin Henrikintyttären kautta tulleesta suuresta perinnöstä, sillä Jakob Henrikinpojalla oli kaksi veljeä ja neljä sisarta. Malin Henrikintyttärelle on kuului siis vain 1/10 vanhempiensa periinnöstä. Malin kirjallisesti ilmoitti saaneensa sisarosuutensa Haliko Kaxungan verotilan, josta veljen leski maksoi hänelle 50 mk.(BFH IV:363) Hän ei siis omistanut mitään rälssimaata. Siksi hän ei kuulunut rälssisäätyyn eikä miehensäkään. Jakob Henrikinpoika itse ilmaisee, ettei hän ole perinnyt paljon mitään, vaan on hankkinut omaisuuden omilla ansiollaan. Siksi sisarusten vaatimukset ansiomaahan ovat perusteetomat. Perintömaista hän oli maksanut kullekin kuuluvan maksun. Ne olivat siksi ansiomaata.
T.V.

Sääksmäen Israel Paavalinpojan omaisuus arvioitiin yli 700 markan arvoiseksi ja esimerkiksi Skellefteån seudun suurimmilla talollisilla se oli 1500-luvun puolivälin jälkeen samaa luokkaa. Voisi kuvitella, että tilanne oli sama Alftan seudulla tai ainakin lähempänä rannikkoa.

[Giösling]

Ei ole syytä puhua Malin Henrikintyttären kautta tulleesta suuresta perinnöstä, sillä Jakob Henrikinpojalla oli kaksi veljeä ja neljä sisarta. Malin Henrikintyttärelle on kuului siis vain 1/10 vanhempiensa periinnöstä. Malin kirjallisesti ilmoitti saaneensa sisarosuutensa Haliko Kaxungan verotilan, josta veljen leski maksoi hänelle 50 mk.(BFH IV:363) Hän ei siis omistanut mitään rälssimaata. Siksi hän ei kuulunut rälssisäätyyn eikä miehensäkään. Jakob Henrikinpoika itse ilmaisee, ettei hän ole perinnyt paljon mitään, vaan on hankkinut omaisuuden omilla ansiollaan. Siksi sisarusten vaatimukset ansiomaahan ovat perusteetomat. Perintömaista hän oli maksanut kullekin kuuluvan maksun. Ne olivat siksi ansiomaata.
T.V.

Todella valaiseva tieto, kiitos!
Jakob Henriksson, "Suomen rikkain mies", osoittautuu harvinaisen itsekeskeiseksi ja kitsaaksi mieheksi, joka mieluummin jätti hankkimansa omaisuuden (mm. Sjundby) jo rikkaalle Horn-vaimolleen ja tämän toisen avion myötä vielä rikkaampaan Tott-sukuun, kuin omalle lähisuvulleen, kieltäen kirjaimellisesti ja alleviivatusti sisartensa vaateet!

Moderni mies!

Sisarukset ja erityisesti sisaret, kuten Malin, alistettiin armopalojen anelijoiksi veljensä pesästä, kuten eilisessä viestissäni jo uumoilinkin.

Näin kylvettiin Malinin jälkeläisiin se katkeruus, joka kuvastuu Abrahamin kronikan sanojen välistä. Abraham ei tuntenut yksityiskohtia tarkalleen, mutta "menetys" kirveli ja kiteytyi tarunomaisiin tiluksiin kuten Sjundby, Gesterby (Gerknäs) ja Ljusta (Liuksiala), joita hän kronikassaan halaa. Näistä Sjundby nimenomaan tuli Malinin veljeltä ja kaksi muuta Tott-suvun takaa.

"Suomen rikkaimman miehen sisar" on ilmiselvästi johtanut virhepäätelmiin, joiden mukaan myös Malin itse olisi varakas (vrt. Rundt-Sikeborg- Depatt och Replik, Släktforskarnas årsbok, 2000 ss 315-331). Ehkä jopa Näsbyn Hanjonsin vaatimattomasti elävä perhe on jälleen fokuksessa?

[Jari Latva-Rasku]

Näin kylvettiin Malinin jälkeläisiin se katkeruus, joka kuvastuu Abrahamin kronikan sanojen välistä. Abraham ei tuntenut yksityiskohtia tarkalleen, mutta "menetys" kirveli ja kiteytyi tarunomaisiin tiluksiin kuten Sjundby, Gesterby (Gerknäs) ja Ljusta (Liuksiala), joita hän kronikassaan halaa. Näistä Sjundby nimenomaan tuli Malinin veljeltä ja kaksi muuta Tott-suvun takaa.

"Suomen rikkaimman miehen sisar" on ilmiselvästi johtanut virhepäätelmiin, joiden mukaan myös Malin itse olisi varakas (vrt. Rundt-Sikeborg- Depatt och Replik, Släktforskarnas årsbok, 2000 ss 315-331). Ehkä jopa Näsbyn Hanjonsin vaatimattomasti elävä perhe on jälleen fokuksessa?

Yllä oleva kuulostaa varteen otettavalta selitykseltä, keitä nämä Malinit ja Hans Olofssonit sitten ovatkaan.

Rundtin artikkelissa mainitaan Hansjonin puumerkistä seuraavaa.

Hemmanet, som kallas Hansjohn, hade också ett för vår utredning intressant bomärke. Det kan tolkas som ett förenklat stjärnkorsemblem, en fyruddig stjärna i vilken har inritats ett kors. Till Hans Olofssons efterkommandes användning av stjärnkors-insignierna skall vi återkomma längre fram.

Asevarusteluvouti Erik Hanssonin sinetissä vaikuttaisi olevan tähti. Kun selaa esimerkiksi talollisten puumerkkejä, mistä sitten niitä onkaan 1500-luvulta saatavilla, puumerkin tähteen voi liittyä kirkkoväärtin tehtävä. Tehtävänsä vakasti ottava seksmanni voisi brändätä itsensa samalla tavalla tai ainakin pappi. Kun esimerkiksi kapinapäällikkö Jaakko Ilkan isältä peritty ristin sisältävä puumerkki ja Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin sinetti muistuttavat toisiaan, syy samankaltaisuuteen voi olla kristillinen, mutta eri syystä. Paljon ei tarvita, jotta nelisakarainen puumerkki muuttuu Suomessa kuusisakaraiseksi ja siihen lisätään risti, varsinkin, kun verrokkeja on nähtävillä. Ericus Ericille se ainakin olisi luonnollista pelkästään papin ammatin ja Taivassalossa asumisen vuoksi.

[Giösling]

Puumerkkiasia tulee esille ketjussa jo aiemmin esillä olleessa Rundt/ Sikeborg-kalvanväännössä mm. seuraavasti:

Rundt:

"Bomärket för hemmanet i Näsby kan tolkas som ett förenklat stjärnkorsemblem, en fyruddig stjärna med ett inritat kors. Eftersom åtminstone tre av Hans Olofssons nära avkomlingar använde bland annat en sexuddig stjärna med ett inritat kors i sina sigill, visar det att identifieringen med Hans Olsson i Näsby är korrekt. "Samband mellan bomärke och sigillfigurer har allmänt konstateras i Finland."

Sikeborg:

"Vilka slutsatser är man berättigad att dra av ett bomärke? Du har hämtat bomärket från verket Sveriges släktregister. Inget årtal finns angivet för belägget men det är troligen från 1700- eller 1800-talet. Bomärken har använts på olika sätt i olika delar av Sverige. I större delen av egentliga Sverige var bomärket knutet till familjen, inte gården. Det innebär att om en gård gick ur släkten användes också ett annat bomärke. Du har inga belägg för att hemmansbrukarna på 1500-talet har någon som helst släktförbindelse med de senare brukarna, det vill säga det finns ingen känd koppling mellan bomärket och Hans Olofssons familj. Vad kan man säga om bomärken i Hälsingland utifrån att en koppling ska finns mellan bomärken och sigillfigurer i Finland - jag bortser från att du inte ger något belägg för ditt påstående - i synnerhet med tanke på de stora regionala skillnaderna vid denna tid?"

(Lähde: Släktforskarnas årsbok 2000, Depatt och Repliker; Om den Alftanska släktkrönikan s.325)

[Jari Latva-Rasku]

Puumerkkiasia tulee esille ketjussa jo aiemmin esillä olleessa Rundt/ Sikeborg-kalvanväännössä mm. seuraavasti:

Rundt:

"Bomärket för hemmanet i Näsby kan tolkas som ett förenklat stjärnkorsemblem, en fyruddig stjärna med ett inritat kors. Eftersom åtminstone tre av Hans Olofssons nära avkomlingar använde bland annat en sexuddig stjärna med ett inritat kors i sina sigill, visar det att identifieringen med Hans Olsson i Näsby är korrekt. "Samband mellan bomärke och sigillfigurer har allmänt konstateras i Finland."

Sikeborg:

"Vilka slutsatser är man berättigad att dra av ett bomärke? Du har hämtat bomärket från verket Sveriges släktregister. Inget årtal finns angivet för belägget men det är troligen från 1700- eller 1800-talet. Bomärken har använts på olika sätt i olika delar av Sverige. I större delen av egentliga Sverige var bomärket knutet till familjen, inte gården. Det innebär att om en gård gick ur släkten användes också ett annat bomärke. Du har inga belägg för att hemmansbrukarna på 1500-talet har någon som helst släktförbindelse med de senare brukarna, det vill säga det finns ingen känd koppling mellan bomärket och Hans Olofssons familj. Vad kan man säga om bomärken i Hälsingland utifrån att en koppling ska finns mellan bomärken och sigillfigurer i Finland - jag bortser från att du inte ger något belägg för ditt påstående - i synnerhet med tanke på de stora regionala skillnaderna vid denna tid?"

(Lähde: Släktforskarnas årsbok 2000, Depatt och Repliker; Om den Alftanska släktkrönikan s.325)

Selasin Skellefteån talollisten puumerkkejä, sillä sellaisia oli saatavilla, kylläkin vasta 1600-luvun alkupuolelta. Puumerkkejä säilyi sukupolven yli, mistä ei pysty sanomaan oliko puumerkki talon vai isännän. Joukossa oli yksi tähti-puumerkki, useampia Jaakko Ilkan tyyppisiä "tuoleja", joko kirkkoa muistuttavalla ristisakaralla varustettuna tai ilman ristiä, ja myös tuoli väärinpäin oli tarjolla. Ristisakaraisia puumerkkejä oli valtiopäivä-, lauta- ja kuudennusmiehillä, kirkkoväärteillä ja eritysesti Piteån hopeakaivoksilla työskenneillä. Syynä esiintymistiheyteen voisi olla lähde, mistä puumerkit oli poimittu. En tiedä, mutta ristin käyttö voisi myös liittyä jumalan varjelukseen, koska yhteisöllisissä tehtävissä tai hopeaa käsiteltäessä oli mahdollista joutua teloitettavaksi tai ainakin syytetyksi.

[Giösling]

Rundt/Sikeborg-sananvaihdon tiimoilta jäi itseäni askarruttamaan puumerkkien käytöstä syntynyt erimielisyys. Eikö asiasta ole ilmestynyt mitään kattavaa tutkimusta Ruotsissa, tai Suomessa? Vaikeaa uskoa, ettei puumerkkejä olisi käytetty Ruotsissa (ainakaan yleisesti) ennen 1600-lukua, jos itämaassa (s.o. Suomessa) se olisi ollut yleistä. Kerrankin olisi "provinssi" ollut emämaata edellä?!

Puumerkin (sinetin) "periytyminen" Alftan-suvussa on mielestäni fakta, kuten Rundt kirjoittaa. Koska puumerkki kulki suvun, eikä talon mukana, kuvattu tähti-risti-yhdistelmä on varsin hyvin voinut esiintyä Hansjonsissa 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa (s.o. Hans Olofssonin ja Erik Hanssonin aikana) ja olla suomalaista alkuperää.

Malinin osoitettu tukala taloudellinen asema on jälleen tuonut kuvaan Rundtin hypoteesin Hansjonsinkin osalta. "Asemanpalautus" eliminoi vain drabantin, jonka status Alftanien kantaisänä tähänkin asti on ollut pelkkää spekulointia, s.o. hypoteettinen ilman todisteita.

[Pekka Hiltunen]

Rundt/Sikeborg-sananvaihdon tiimoilta jäi itseäni askarruttamaan puumerkkien käytöstä syntynyt erimielisyys. Eikö asiasta ole ilmestynyt mitään kattavaa tutkimusta Ruotsissa, tai Suomessa? Vaikeaa uskoa, ettei puumerkkejä olisi käytetty Ruotsissa (ainakaan yleisesti) ennen 1600-lukua, jos itämaassa (s.o. Suomessa) se olisi ollut yleistä. Kerrankin olisi "provinssi" ollut emämaata edellä?!

Puumerkin (sinetin) "periytyminen" Alftan-suvussa on mielestäni fakta, kuten Rundt kirjoittaa. Koska puumerkki kulki suvun, eikä talon mukana, kuvattu tähti-risti-yhdistelmä on varsin hyvin voinut esiintyä Hansjonsissa 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa (s.o. Hans Olofssonin ja Erik Hanssonin aikana) ja olla suomalaista alkuperää.

Malinin osoitettu tukala taloudellinen asema on jälleen tuonut kuvaan Rundtin hypoteesin Hansjonsinkin osalta. "Asemanpalautus" eliminoi vain drabantin, jonka status Alftanien kantaisänä tähänkin asti on ollut pelkkää spekulointia, s.o. hypoteettinen ilman todisteita.


Olen taipumassa sille kannalle, että Stiernkors-tunnus on kehittynyt puumerkistä, mutta että myös jo pitkään käytössä ollut vaakunatunnus on sinetin puuttuessa saatettu korvata "puumerkillä", joka on muodostettavissa neljällä suoralla viivalla siten, että yläpuolelle syntyy kuusisakarainen "tähti" ja alapuolelle risti, jotka yhteinen, pitempi pystyviiva yhdistää toisiinsa. "Hansinpoikien" kohdalla näyttäisi mahdollisesti kuitenkin olevan kyse jo 1400-luvun alkupuolella vaikutusvaltaisen Stiernkors-suvun nuorempi sukuhaara, kun Rolamb Hanssonilla - jollen nyt väärin muista - nähdään sinetissä kirveenterää muistuttava kuvio. Olavi Olavinpoika (Kirves-Stiernkors) mainitaan 1486, mutta hän kuoli tiettävästi ennen vuotta 1496.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Rundt/Sikeborg-sananvaihdon tiimoilta jäi itseäni askarruttamaan puumerkkien käytöstä syntynyt erimielisyys. Eikö asiasta ole ilmestynyt mitään kattavaa tutkimusta Ruotsissa, tai Suomessa? Vaikeaa uskoa, ettei puumerkkejä olisi käytetty Ruotsissa (ainakaan yleisesti) ennen 1600-lukua, jos itämaassa (s.o. Suomessa) se olisi ollut yleistä. Kerrankin olisi "provinssi" ollut emämaata edellä?!

Puumerkin (sinetin) "periytyminen" Alftan-suvussa on mielestäni fakta, kuten Rundt kirjoittaa. Koska puumerkki kulki suvun, eikä talon mukana, kuvattu tähti-risti-yhdistelmä on varsin hyvin voinut esiintyä Hansjonsissa 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa (s.o. Hans Olofssonin ja Erik Hanssonin aikana) ja olla suomalaista alkuperää.

Malinin osoitettu tukala taloudellinen asema on jälleen tuonut kuvaan Rundtin hypoteesin Hansjonsinkin osalta. "Asemanpalautus" eliminoi vain drabantin, jonka status Alftanien kantaisänä tähänkin asti on ollut pelkkää spekulointia, s.o. hypoteettinen ilman todisteita.

Ruotsista löytyy kattava yhteenveto puumerkeistä.
BIBLIOTHECA HISTORICO-ECCLESIASTICA LUNDENSIS 45
Glömda gudstecken
Från fornkyrklig dopliturgi
till allmogens bomärken
Tuve Skånberg
http://portal.research.lu.se/ws/files/4864212/1472234.pdf

Puumerkit voivat Ruotsissa muuntua sukupolvesta toiseen. Siitä oli kirjassa esimerkkejä. Joskus puumerkit säilyvät sellaisenaan. Tähtipuumerkkejä Hiltusen esimerkin mukaan piirrettynä löytyy neli-, viisi- ja kuusisakaraisena. Viisisakaraisia on ollut jo rauta- ja viikinkiajalla. Jaakko Ilkan puumerkki eli ristiselkänojallinen tuoli voisi olla Ruotsissa tavallisempi kuin Suomessa, jossa sitä on vaikea löytää. Sen merkitykseksi mainitaan "Kröning" eli kruunajaiset. Ristisakaraiset puumerkit voisivat aikaisemmasta viisastuneena olla Piteån hopeakaivoksen spesialiteetti.

Äitini laihialaisessa kestikievarisuvussa ei ole ylvästelty eikä myöskään kuvia kumarreltu, ehkä siksi puumerkki oli X. Se on helppo oppia, käyttää ja muistaa sekä on joka pääilmansuunnasta samanlainen.

[TapioV]

Olen taipumassa sille kannalle, että Stiernkors-tunnus on kehittynyt puumerkistä, mutta että myös jo pitkään käytössä ollut vaakunatunnus on sinetin puuttuessa saatettu korvata "puumerkillä", joka on muodostettavissa neljällä suoralla viivalla siten, että yläpuolelle syntyy kuusisakarainen "tähti" ja alapuolelle risti, jotka yhteinen, pitempi pystyviiva yhdistää toisiinsa. "Hansinpoikien" kohdalla näyttäisi mahdollisesti kuitenkin olevan kyse jo 1400-luvun alkupuolella vaikutusvaltaisen Stiernkors-suvun nuorempi sukuhaara, kun Rolamb Hanssonilla - jollen nyt väärin muista - nähdään sinetissä kirveenterää muistuttava kuvio. Olavi Olavinpoika (Kirves-Stiernkors) mainitaan 1486, mutta hän kuoli tiettävästi ennen vuotta 1496.
PH
Esitin 10-12 vuotta sitten jollakin keskustelupalstlla samanlaisen teorian kuin Pekka Hiltunen tässä. Velä aikaisemmin esitin teorian, että tähti+risti olisi alkunn kuulunut piispan aseseurueen kilpitunnukseksi, kun se esiintyy Turun lähellä syntyneiden rälssisukujen vaakunatunnuksena. Vastaavasti Starck suvun vaakuna, kaksi pystysuuntaist tähteä, olisi syntynyt puumerkistä: pysy viiva ja molemmissa päissä x. Havaintojeni mukaan isältä perittyyn puumerkkiin lisättiin jokin lisäys, jolloin siitä tuli henkilökohtainen puumerkki.
T.V.

[Antti Alfthan]

Päivää alfta-rintamalle. Olen taas paikalla.

Puumerkkejä näen Alftan lautamiesten kuittauksina mm. kymmenysluetteloissa tai muina vahvistuksina miltei joka vuodelle aikaan 1601 asti näistä Helsinglanniin tileistä. Ongelma on puumerkkien yhdistäminen taloihin ja isäntiin. Materiaalia on.

Meillä on siis laskujeni mukaan nyt Alftaan selvästi kytkettyjä kandidaatteja Ericus Ericin isäksi nieltä Erik Hansson kolme:
- Knudan Erik Hansson joka kuolee joko vuonna 1601 tai vähän sitä ennen, kymmenyslyetteloista päätellen. Leskensä nimi olisi Kirstin. Tämä on se henkilö mitä Tor Carpelanin selvityksessä on tarkoitettu.
- Näsbyn Erik Hansson, se henkilö jota Olav Rundtin julkaisussa on tarkoitettu. Kymmenysluetteloiden mukaan taloa emännöi muutaman vuoden v. 1671 saakka leski Malin. Aikaisempi isäntä olisi nimeltään Hans Olofsson.
- Kirkonkylän Erik Hansson joka tulee välillisesti ilmi Matti Lundin tutkimista käräjäpöytäkirjoista. Lienee kohtuullista olettaa miehen isäksi Alftan nimismies Hans Eriksson 1500-luvun loppupuolelta ja 1600-luvun alusta. Talon isäntänä tämä Erik Hansson ei näy kymmenysluetteloissa vuoteen 1601 mennesssä.

Käärin hihani ja yritän saada näistä lisää tolkkua.

[Matti Lund]

Päivää alfta-rintamalle. Olen taas paikalla.

Puumerkkejä näen Alftan lautamiesten kuittauksina mm. kymmenysluetteloissa tai muina vahvistuksina miltei joka vuodelle aikaan 1601 asti näistä Helsinglanniin tileistä. Ongelma on puumerkkien yhdistäminen taloihin ja isäntiin. Materiaalia on.

Meillä on siis laskujeni mukaan nyt Alftaan selvästi kytkettyjä kandidaatteja Ericus Ericin isäksi nieltä Erik Hansson kolme:
- Knudan Erik Hansson joka kuolee joko vuonna 1601 tai vähän sitä ennen, kymmenyslyetteloista päätellen. Leskensä nimi olisi Kirstin. Tämä on se henkilö mitä Tor Carpelanin selvityksessä on tarkoitettu.
- Näsbyn Erik Hansson, se henkilö jota Olav Rundtin julkaisussa on tarkoitettu. Kymmenysluetteloiden mukaan taloa emännöi muutaman vuoden v. 1671 saakka leski Malin. Aikaisempi isäntä olisi nimeltään Hans Olofsson.
- Kirkonkylän Erik Hansson joka tulee välillisesti ilmi Matti Lundin tutkimista käräjäpöytäkirjoista. Lienee kohtuullista olettaa miehen isäksi Alftan nimismies Hans Eriksson 1500-luvun loppupuolelta ja 1600-luvun alusta. Talon isäntänä tämä Erik Hansson ei näy kymmenysluetteloissa vuoteen 1601 mennesssä.

Käärin hihani ja yritän saada näistä lisää tolkkua.

Tuosta viime mainitusta voin antaa vielä joitain täsmennyksiä pyrkimättä puoltamaan sitä mitenkään muiden edelle, vaan antamalla lisäinformaatiota niin, että sitä voidaan yhtä hyvin vetää sisäänpäin kuin työntää ulospäinkin.

Eli Kirkonkylän taloa nimeltään Bööle asui Hans Erikinpoika (ja näyttäisi asuneen pitkäänkin), jonka isä oli aikaisemmin antamani tuomiokirjakohdan mukaan Erik Hansinpoika.

Alftan käräjillä 24.11.1659 tämän talon perintöoikeudesta kantoi Hans Erikinpoikaa vastaan entinen rykmentinkirjuri Lars Joninpoika omasta ja kahden siskonsa puolesta.

Hän väitti että Kirkonkylän talo oli hänen isänsä autuaan herra Jonin Delsbosta ja hänen veljensä autuaan herra Olofin Alftasta perintömaata. Lisäksi näillä herroilla oli ainakin kaksi siskoa Ingeborg ja Lisbetha, joiden perintöä ei olisi maksettu sieltä ulos.

... heidän autuas isänsä "skulle hafúa inlöst och nú bem:te Hans Ersson skall obetalt innehafúa Wthaf Bööles hemmanet som han nú besitter, bewisandes dett medh sine sal. moders Hústro Annas skrift af den 31. Jan: 1629 Wnderskrifwen hennes mågh Sal. H. Peder Andræ i Rijahla att hennes Sal. mans Jordepartt eij skúlle wara betalt" ... tätä vastaan Hans Erkinpojalla oli todistuskirjoitus 10.1.1620, jossa oli neljän uskotun miehen allekirjoitukset, jotka kaikki olivat nyt edesmenneitä, jossa em. Anna tunnusti, että hänen autuaan miehensä veljen autuaan Olofin leski Sara Alftassa oli suorittanut täyden maksun parsellien muodossa jotka (... lueteltu erinäisiä hopeita ja nahkoja...), mutta että kun siitä ei ollut esitetty kirjettä oikeudessa, johtui osin vaimo Saran laiminlyönnistä ja osin hänen kuolemansa sattumisesta.

Lisäksi siinä tuodaan esiin maanvaihtokauppoja tai perinnönjako vuonna 1599 pian autuaan herra Olofin Alftasta kuoleman jälkeen, jossa on mukana yhtenä osapuolena Hans Erikinpoika Alftasta (joka ei nähtävästi ollut herra Olofin perillinen).

Lopuksi tuodaan vielä yksi perillinen vaimo Malin, jonka osuus olisi suoritettu 8.3.1610 päivätyn kirjoituksen mukaan.

Nämä tunnustukset kantaja Lars Joninpoika katsoi epäilyttäviksi.

Terv M Lu

[Giösling]

Tuosta viime mainitusta voin antaa vielä joitain täsmennyksiä pyrkimättä puoltamaan sitä mitenkään muiden edelle, vaan antamalla lisäinformaatiota niin, että sitä voidaan yhtä hyvin vetää sisäänpäin kuin työntää ulospäinkin.

Eli Kirkonkylän taloa nimeltään Bööle asui Hans Erikinpoika (ja näyttäisi asuneen pitkäänkin), jonka isä oli aikaisemmin antamani tuomiokirjakohdan mukaan Erik Hansinpoika.

Alftan käräjillä 24.11.1659 tämän talon perintöoikeudesta kantoi Hans Erikinpoikaa vastaan entinen rykmentinkirjuri Lars Joninpoika omasta ja kahden siskonsa puolesta.

Hän väitti että Kirkonkylän talo oli hänen isänsä autuaan herra Jonin Delsbosta ja hänen veljensä autuaan herra Olofin Alftasta perintömaata. Lisäksi näillä herroilla oli ainakin kaksi siskoa Ingeborg ja Lisbetha, joiden perintöä ei olisi maksettu sieltä ulos.

... heidän autuas isänsä "skulle hafúa inlöst och nú bem:te Hans Ersson skall obetalt innehafúa Wthaf Bööles hemmanet som han nú besitter, bewisandes dett medh sine sal. moders Hústro Annas skrift af den 31. Jan: 1629 Wnderskrifwen hennes mågh Sal. H. Peder Andræ i Rijahla att hennes Sal. mans Jordepartt eij skúlle wara betalt" ... tätä vastaan Hans Erkinpojalla oli todistuskirjoitus 10.1.1620, jossa oli neljän uskotun miehen allekirjoitukset, jotka kaikki olivat nyt edesmenneitä, jossa em. Anna tunnusti, että hänen autuaan miehensä veljen autuaan Olofin leski Sara Alftassa oli suorittanut täyden maksun parsellien muodossa jotka (... lueteltu erinäisiä hopeita ja nahkoja...), mutta että kun siitä ei ollut esitetty kirjettä oikeudessa, johtui osin vaimo Saran laiminlyönnistä ja osin hänen kuolemansa sattumisesta.

Lisäksi siinä tuodaan esiin maanvaihtokauppoja tai perinnönjako vuonna 1599 pian autuaan herra Olofin Alftasta kuoleman jälkeen, jossa on mukana yhtenä osapuolena Hans Erikinpoika Alftasta (joka ei nähtävästi ollut herra Olofin perillinen).

Lopuksi tuodaan vielä yksi perillinen vaimo Malin, jonka osuus olisi suoritettu 8.3.1610 päivätyn kirjoituksen mukaan.

Nämä tunnustukset kantaja Lars Joninpoika katsoi epäilyttäviksi.

Terv M Lu
Mielenkiintoinen kokoelma nimiä, jotka eivät kuitenkaan ajallisesti sovi Alftan-kronikan pirtaan. Rundtin mukaan "hustru Malin , Hans Olofssons", kuoli 6.3.1588. Hän ei siten voinut olla osuudenjakaja 8.3.1610 päivätyssä kirjoituksessa, ellei tämä sitten käsittele sukupolven takaisia tapahtumia.

Koska kiistaa käydään Alftan käräjillä vielä 24.11.1659, tämä on sangen epätodennäköistä.

Hans Erikssonin (Böle) elossa olo v. 1659, jolloin Abraham Alftanus oli jo liki 30-vuotias, ei sekään satu kokonaiskuvaan, edes sovittelemalla, paitsi jos Ericus Ericillä olisi ollut sen niminen veli. Sellaista (veljeä) kronikka ei tunne.

Ainoa joka sattuu, taitaa olla Hansjonsin isäntäväki, kuten Rundt kuvaa.

[Jari Latva-Rasku]

Alftan käräjillä 24.11.1659 tämän talon perintöoikeudesta kantoi Hans Erikinpoikaa vastaan entinen rykmentinkirjuri Lars Joninpoika omasta ja kahden siskonsa puolesta.

Hän väitti että Kirkonkylän talo oli hänen isänsä autuaan herra Jonin Delsbosta ja hänen veljensä autuaan herra Olofin Alftasta perintömaata. Lisäksi näillä herroilla oli ainakin kaksi siskoa Ingeborg ja Lisbetha, joiden perintöä ei olisi maksettu sieltä ulos.

... heidän autuas isänsä "skulle hafúa inlöst och nú bem:te Hans Ersson skall obetalt innehafúa Wthaf Bööles hemmanet som han nú besitter, bewisandes dett medh sine sal. moders Hústro Annas skrift af den 31. Jan: 1629 Wnderskrifwen hennes mågh Sal. H. Peder Andræ i Rijahla att hennes Sal. mans Jordepartt eij skúlle wara betalt" ... tätä vastaan Hans Erkinpojalla oli todistuskirjoitus 10.1.1620, jossa oli neljän uskotun miehen allekirjoitukset, jotka kaikki olivat nyt edesmenneitä, jossa em. Anna tunnusti, että hänen autuaan miehensä veljen autuaan Olofin leski Sara Alftassa oli suorittanut täyden maksun parsellien muodossa jotka (... lueteltu erinäisiä hopeita ja nahkoja...), mutta että kun siitä ei ollut esitetty kirjettä oikeudessa, johtui osin vaimo Saran laiminlyönnistä ja osin hänen kuolemansa sattumisesta.

Lisäksi siinä tuodaan esiin maanvaihtokauppoja tai perinnönjako vuonna 1599 pian autuaan herra Olofin Alftasta kuoleman jälkeen, jossa on mukana yhtenä osapuolena Hans Erikinpoika Alftasta (joka ei nähtävästi ollut herra Olofin perillinen).

Lopuksi tuodaan vielä yksi perillinen vaimo Malin, jonka osuus olisi suoritettu 8.3.1610 päivätyn kirjoituksen mukaan.

Nämä tunnustukset kantaja Lars Joninpoika katsoi epäilyttäviksi.

Terv M Lu

Olipa hieno löytö!

Näyttäisi, että nämä Alftan talolliset eivät mitään tavallisia talliaisia olleet, koska sukupiiristä löytyy rykmentinkirjuri ja pappi. Heistä voisi löytyä enemmänkin tietoa. Lisäksi jää epäilys, että Erik Hansson/Hans Erikssonit Alfan seudulla voisivat olla sama henkilö eli yhteys voisi olla ainakin maahan vaikka ei sukuun.

[Antti Alfthan]

Tuosta viime mainitusta voin antaa vielä joitain täsmennyksiä pyrkimättä puoltamaan sitä mitenkään muiden edelle, vaan antamalla lisäinformaatiota niin, että sitä voidaan yhtä hyvin vetää sisäänpäin kuin työntää ulospäinkin.

Eli Kirkonkylän taloa nimeltään Bööle asui Hans Erikinpoika (ja näyttäisi asuneen pitkäänkin), jonka isä oli aikaisemmin antamani tuomiokirjakohdan mukaan Erik Hansinpoika.

Alftan käräjillä 24.11.1659 tämän talon perintöoikeudesta kantoi Hans Erikinpoikaa vastaan entinen rykmentinkirjuri Lars Joninpoika omasta ja kahden siskonsa puolesta.

Hän väitti että Kirkonkylän talo oli hänen isänsä autuaan herra Jonin Delsbosta ja hänen veljensä autuaan herra Olofin Alftasta perintömaata. Lisäksi näillä herroilla oli ainakin kaksi siskoa Ingeborg ja Lisbetha, joiden perintöä ei olisi maksettu sieltä ulos.

... heidän autuas isänsä "skulle hafúa inlöst och nú bem:te Hans Ersson skall obetalt innehafúa Wthaf Bööles hemmanet som han nú besitter, bewisandes dett medh sine sal. moders Hústro Annas skrift af den 31. Jan: 1629 Wnderskrifwen hennes mågh Sal. H. Peder Andræ i Rijahla att hennes Sal. mans Jordepartt eij skúlle wara betalt" ... tätä vastaan Hans Erkinpojalla oli todistuskirjoitus 10.1.1620, jossa oli neljän uskotun miehen allekirjoitukset, jotka kaikki olivat nyt edesmenneitä, jossa em. Anna tunnusti, että hänen autuaan miehensä veljen autuaan Olofin leski Sara Alftassa oli suorittanut täyden maksun parsellien muodossa jotka (... lueteltu erinäisiä hopeita ja nahkoja...), mutta että kun siitä ei ollut esitetty kirjettä oikeudessa, johtui osin vaimo Saran laiminlyönnistä ja osin hänen kuolemansa sattumisesta.

Lisäksi siinä tuodaan esiin maanvaihtokauppoja tai perinnönjako vuonna 1599 pian autuaan herra Olofin Alftasta kuoleman jälkeen, jossa on mukana yhtenä osapuolena Hans Erikinpoika Alftasta (joka ei nähtävästi ollut herra Olofin perillinen).

Lopuksi tuodaan vielä yksi perillinen vaimo Malin, jonka osuus olisi suoritettu 8.3.1610 päivätyn kirjoituksen mukaan.

Nämä tunnustukset kantaja Lars Joninpoika katsoi epäilyttäviksi.

Terv M Lu

Rakennetaanpa kuvaa...
Rykmentinkirjuri Lars Joninpoika elossa v. 1659 oli siis Delsbon autuaan kirkkoherran Jonin poika. Tällä herra Jonilla oli veli autuas herra Olof Alftan kirkkoherra (tarkistan) joka oli tehnyt kauppoja perintömaastaan Alftan kirkonkylässä (nimismiehen) Hans Eriksson kanssa ennen kuolemaansa ja joissa kaupoissa oli rykmentinkirjurin mukaan moitittavaa.

Olenko kärryillä?

Saan luultavasti selville Delsbon herra Jonin ja Alftan herra Olofin isännimet maakunnan tileistä 1500-luvun lopulla ja ehkä vihjeen herra Olofin poisnukkumisen vuodesta.
Tileissä on nimittäin kirkon kymmenysten kohdalla eriteltynä pappismiehet jotka osuuttaan kymmenyksistä nauttivat. Ja ylläolevan perusteella toteamme herra Jonin ja herra Olofin veljeksiksi joiden perintömaat ovat Alftassa, ehkä synnyinkotinsakin.
Miehen jolla riittää varoja (ainakin) kahden poikansa kouluttamiseen papiksi on täytynyt olla varakas. Vanhimmissa Alftan verotusluetteloissa v. 1542 on muistaakseni suurtalonpoika Erik Olofsson Alftan kirkonkylässä joka saattaisi sopia. Ei nyt aivan kaikkein rikkaimpia maakunnassa, mutta kärkijoukossa kamppailee. Alftan Edsbyssä on lisäksi toinen suurtalonpoika, muiden verotus on "kohtalaista" tai "vähäisempää".

[Giösling]

Relevanttina aikana Alftan papistossa toimi ainakin Nicolaus Magni (Alptaneus), joka oli talonpojan poika åsbystä. Hän toimi aluksi koulupappina Gävlessä, sittemmin Alftan kappalaisena ja Ovanåkerin kirkkoherrana. Nicolaus kuoli 15.8.1658. Hänen Magnus Nicolai (Alptaneus-Helsingus) -poikansa (1621-1679) päätti uransa Vanhan Uppsalan kirkkoherrana ja pojanpoika Olof Celsius (1670-1756) Uppsalan tuomiorovastina.

Olofin poika olikin sitten itse valtakunnanhistorioitsija Magnus von Celse, joka henkilökohtaisesti poimi Alftan-kronikan veljensä (Olof von Celse, Lundin piispa) apen, Anders Anton von Stiernmanin, kokoelmista painoopistettäväksi.
Olisi luullut, että valtakunnanhistorioitsija, jos kuka, olisi varmistanut tiedot kronikan paikkansapitävyydestä, tai kenties ollut sille jopa ennestäänkin henkilökohtaisesti "privy", päästäessään kuningashuonetta koskevaa tietoa painoon, maineensa uhallakin.

[Janne Asplund]

Ohessa Alftan ja Delsbon paimenmuistiosta (kts. liitteet)

[Antti Alfthan]

Rakennetaanpa kuvaa...
Rykmentinkirjuri Lars Joninpoika elossa v. 1659 oli siis Delsbon autuaan kirkkoherran Jonin poika. Tällä herra Jonilla oli veli autuas herra Olof Alftan kirkkoherra (tarkistan) joka oli tehnyt kauppoja perintömaastaan Alftan kirkonkylässä (nimismiehen) Hans Eriksson kanssa ennen kuolemaansa ja joissa kaupoissa oli rykmentinkirjurin mukaan moitittavaa.

Olenko kärryillä?

Saan luultavasti selville Delsbon herra Jonin ja Alftan herra Olofin isännimet maakunnan tileistä 1500-luvun lopulla ja ehkä vihjeen herra Olofin poisnukkumisen vuodesta.
Tileissä on nimittäin kirkon kymmenysten kohdalla eriteltynä pappismiehet jotka osuuttaan kymmenyksistä nauttivat. Ja ylläolevan perusteella toteamme herra Jonin ja herra Olofin veljeksiksi joiden perintömaat ovat Alftassa, ehkä synnyinkotinsakin.
Miehen jolla riittää varoja (ainakin) kahden poikansa kouluttamiseen papiksi on täytynyt olla varakas. Vanhimmissa Alftan verotusluetteloissa v. 1542 on muistaakseni suurtalonpoika Erik Olofsson Alftan kirkonkylässä joka saattaisi sopia. Ei nyt aivan kaikkein rikkaimpia maakunnassa, mutta kärkijoukossa kamppailee. Alftan Edsbyssä on lisäksi toinen suurtalonpoika, muiden verotus on "kohtalaista" tai "vähäisempää".

Tähän kartoituksen lähtökohdaksi Alftan jyväkirja v. 1595 Kirkonkylän osalta.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044154_00013
Luettelon alkupäässä on "Olaus Petri" - päättelen kyseessä olevan sen kirkonmiehen jonka perintömaiden kaupoista tässä on kyse.
Sivun alaosassa on "Hans Erikson". Päättelen tämän henkilöksi joka kirkkoherran maita ostaa.
Sivu on selkeä, kunhan olisin tottuneempi tulkitsemaan näitä merkintöjä. Kaariviivoilla on yhdistelty useampia isäntiä/leskiemäntiä ja saatu vertailuluku. Isännän nimen edessä on karjan määrä, Hans Erikssonilla 12 päätä. Sitten on roomalaisella tyylillä iiii - nokkaluku? Merkintä "sp"? "K" niinkuin korn, ohra. Lopussa "R" kuin råg, ruis. Olen havainnut että parseelina oli lisäksi herneet, vanhalla kirjoituksella "erter", mutta tuosta on sitä tunnista.

Haen vertailumateriaalia.

[Antti Alfthan]

Tähän kartoituksen lähtökohdaksi Alftan jyväkirja v. 1595 Kirkonkylän osalta.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044154_00013
Luettelon alkupäässä on "Olaus Petri" - päättelen kyseessä olevan sen kirkonmiehen jonka perintömaiden kaupoista tässä on kyse.
Sivun alaosassa on "Hans Erikson". Päättelen tämän henkilöksi joka kirkkoherran maita ostaa.
Sivu on selkeä, kunhan olisin tottuneempi tulkitsemaan näitä merkintöjä. Kaariviivoilla on yhdistelty useampia isäntiä/leskiemäntiä ja saatu vertailuluku. Isännän nimen edessä on karjan määrä, Hans Erikssonilla 12 päätä. Sitten on roomalaisella tyylillä iiii - nokkaluku? Merkintä "sp"? "K" niinkuin korn, ohra. Lopussa "R" kuin råg, ruis. Olen havainnut että parseelina oli lisäksi herneet, vanhalla kirjoituksella "erter", mutta tuosta on sitä tunnista.

Haen vertailumateriaalia.

Jatkan tästä taakse päin tarkastellen.
Olaus Petri on välillä näissä "siviilinimellään" Olaf Persson. Ennen häntä samalla paikalla näkyy Per Persson, tulkintani mukaan pastori Petrus P. Alftanus, Olaus Petrin isä.
Listan keskivaiheilla on Daniel Siulsson, joka näkyy toisaalla veroista vapaana entisenä knihtinä.
Kirkonkylän listan loppupuolella on sitten vuorollaan Hans Eriksson (Hans Ersson) jonka tunnistaa mm. melkoisesta karjastaan. Mielestäni hän on uusia tulokkaita kylällä. Etunimi Hans ei ole ollenkaan perinteinen Alftassa eikä koko maakunnassa yleensäkään.

- 1594 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044153_00091
- 1593 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044152_00015
- 1592 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044151_00215
- 1591 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044150_00015
- 1590 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044149_00155
- 1589 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044148_00172
- 1588 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044147_00014
- 1587 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044146_00075
- 1586 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044145_00085
- 1585 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00140

[Antti Alfthan]

Taisin löytää taustaa tilan-/kylännimelle Böle Alftassa.

Tässä on linkki vuoden 1542 veroluetteloon - siihen vanhimpaan - ja sivull missä näkyy Alftan Böle skiöll. Edellisellä sivulla on Kyrkby skiöll.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044097_00040
Nämähän eivät ole luonnostaan muodostuneita kyläkokonaisuuksia, vaan verotusuudistuksessa syntynyt jaottelu: pyritään "skölleihin" joiden veronmaksukyky on yhteensä 512 yksikköä, mål, suurempia ja pienempiä taloja.

Alftassa luettelo alkaa lännestä, ensimmäisenä on Edsby, siirtyen itään, kirkonkylän suuntaan.

Tässä sanan ett böle etymologiaa:
SAOB
BÖLE, sbst.1, n.; pl. -en.
Etymologi
(†) gård, hemman. Lipola böle. HFinlKamF 2: 123 (c. 1575; namn på gård). Et litz böle, mest enges land. Därs. 3: 80 (c. 1577). — jfr PREBENDE-, ÖDES-BÖLE m. fl.

[Matti Lund]

Taisin löytää taustaa tilan-/kylännimelle Böle Alftassa.

Tässä on linkki vuoden 1542 veroluetteloon - siihen vanhimpaan - ja sivull missä näkyy Alftan Böle skiöll. Edellisellä sivulla on Kyrkby skiöll.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044097_00040
Nämähän eivät ole luonnostaan muodostuneita kyläkokonaisuuksia, vaan verotusuudistuksessa syntynyt jaottelu: pyritään "skölleihin" joiden veronmaksukyky on yhteensä 512 yksikköä, mål, suurempia ja pienempiä taloja.

Alftassa luettelo alkaa lännestä, ensimmäisenä on Edsby, siirtyen itään, kirkonkylän suuntaan.

Tässä sanan ett böle etymologiaa:
SAOB
BÖLE, sbst.1, n.; pl. -en.
Etymologi
(†) gård, hemman. Lipola böle. HFinlKamF 2: 123 (c. 1575; namn på gård). Et litz böle, mest enges land. Därs. 3: 80 (c. 1577). — jfr PREBENDE-, ÖDES-BÖLE m. fl.

Noista nimistä jäi sanomatta, että rykmentinkirjurin Lars Joninpojan lisänimenä esiintyy Bergh, siis hänen, joka oli Böölen talon herra Petruksen ("Alphtanus" Uppsalan hiippakunnan paimenmuistossa) pojanpoika.

Bergh on muuten inflatorinen lisänimi, ei ensimmäinen eikä viimeinen armeijankaan rullissa, mutta tässä tapauksessa, kun on kysymys aliupseerista ja ammattisoturista, sillä saattaa olla taustaa Antin viittaamissa vuorimieskuvioissa. Itsellänikin on yksi esivanhempi lisänimeltään Bergh, joka on jäljitetty Vaasasta Uumajan kautta Faluniin.

Oli sitten kysymys sukusuhteista tai ei, Alftan papistoa ei voi jättää täysin vaille huomiota. Tässä "Böölen suvussa" Alftasta on pappismiehiä useammassa polvessa ja useammassa seurakunnassa (mm. Alfta, Delsbo, Riala). Tämä suku näyttää olleen lukuisa.

Jos kuitenkin oletetaan, että kenellä pappismiehellä on saattanut olla myötävaikutusta Ericus Ericin pappisuran valintaan, tullaan Alftan pitkäaikaiseen kirkkoherraan herra Henricukseen (jolle herdaminnessa oli lisänimi Zynthius, tulleeko salmesta samaan tapaan kuin Pedersören Westerzynthiuksilla?). Herra Henricus oli paimenmuiston mukaan lähtöisin laamannin (huom!) poika Ångermanlannista.

Herra Henricus kävi käräjillä tuon tuostakin. Hän huudatteli vähän ennen kuolemaansa taloa nimeltään Buller. Hänen kuoltuaan hänen leskensä Kirstin ja muutamat perillisensä alkoivat myydä vaihtokaupoilla hänen vanhempaa kartanoaan suvun ulkopuolelle. Osa perillisistä alkoi riidellä näistä kaupoista. Niistä on muutama kanne Alftan käräjillä. Yksi perillisistähän oli Alftan kappalainen ja sitten Ovanåkerin pastori herra Jons Olai.

Terv M Lu

[Jari Latva-Rasku]

Taisin löytää taustaa tilan-/kylännimelle Böle Alftassa.

Tässä on linkki vuoden 1542 veroluetteloon - siihen vanhimpaan - ja sivull missä näkyy Alftan Böle skiöll. Edellisellä sivulla on Kyrkby skiöll.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044097_00040
Nämähän eivät ole luonnostaan muodostuneita kyläkokonaisuuksia, vaan verotusuudistuksessa syntynyt jaottelu: pyritään "skölleihin" joiden veronmaksukyky on yhteensä 512 yksikköä, mål, suurempia ja pienempiä taloja.

Alftassa luettelo alkaa lännestä, ensimmäisenä on Edsby, siirtyen itään, kirkonkylän suuntaan.

Tässä sanan ett böle etymologiaa:
SAOB
BÖLE, sbst.1, n.; pl. -en.
Etymologi
(†) gård, hemman. Lipola böle. HFinlKamF 2: 123 (c. 1575; namn på gård). Et litz böle, mest enges land. Därs. 3: 80 (c. 1577). — jfr PREBENDE-, ÖDES-BÖLE m. fl.
Tein pitkään töitä Uudenmaan ruotsinkielisten kanssa. Heille böle tarkoitti kylää eli samaa kuin by. Böle-nimen väitettiin tulleen ruotsalaisten mukana Pohjois-Ruotsista, kun he pakenivat kurjuutta Etelä-Suomeen. Taitaa se Elin Brennerinkin suku olla mtDNA:n perusteella yksi niistä.

[Pekka Hiltunen]

Tein pitkään töitä Uudenmaan ruotsinkielisten kanssa. Heille böle tarkoitti kylää eli samaa kuin by. Böle-nimen väitettiin tulleen ruotsalaisten mukana Pohjois-Ruotsista, kun he pakenivat kurjuutta Etelä-Suomeen.
Suomenkielinen wikipedia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%B6le
Och samma på svenska:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Böl
Näin nyt...
PH

[Jari Latva-Rasku]

Jos kuitenkin oletetaan, että kenellä pappismiehellä on saattanut olla myötävaikutusta Ericus Ericin pappisuran valintaan, tullaan Alftan pitkäaikaiseen kirkkoherraan herra Henricukseen (jolle herdaminnessa oli lisänimi Zynthius, tulleeko salmesta samaan tapaan kuin Pedersören Westerzynthiuksilla?). Herra Henricus oli paimenmuiston mukaan lähtöisin laamannin (huom!) poika Ångermanlannista.

Terv M Lu

Genin nettisukutaulussa väitetään, että herra Henricuksen puoliso olisi Kerstin Eriksdotter 1580-1670 ja isä olisi Evert Henriksson, "Fogde, Underlagman, fr Holm i Ytterlännäs i Överlännäs sn".

[Matti Lund]

Genin nettisukutaulussa väitetään, että herra Henricuksen puoliso olisi Kerstin Eriksdotter 1580-1670 ja isä olisi Evert Henriksson, "Fogde, Underlagman, fr Holm i Ytterlännäs i Överlännäs sn".

Tuossa paimenmuistossahan hra Henricuksen vaimo siis "Christina" ilman patronyymiä ja isän nimi normaalistettu "Edvard" Henrikinpoika, ali-laamanni.

Ant. von Stiernmanin "Höfdinga-Minne II, s. 326":

"EVERT HENRIKSSON, kallas år 1582 Under-Lagman i Ångermanland (Reg. 9); item år 1584 den 24 Jan.; år 1593 Lagläsare och Fogde i Ångermanland; item år 1598; men år 1600 (pag. 52) åter Under-Lagman"

Von Stiernman käyttää siis etunimestä vähän eri muotoa. Ehkä se on lähempänä sitä noissa hänen käyttämissään lähteissä.

Tuliko Sinulle Genistä mielleyhtymä, että Alftan kirkkoherran hra Henricuksen vaimo Kirstin ehkäpä Erikintytär eikä ehkä niin kovin kaukana siitä ikäluokasta kuin on Ericus Ericin kohdalla?

On tietysti kysyttävä lähdettä Erikintyttärelle.

Käräjäpöytäkirjoista en hoksannut patronyymiä.

Terv M Lu

[Jari Latva-Rasku]

Tuliko Sinulle Genistä mielleyhtymä, että Alftan kirkkoherran hra Henricuksen vaimo Kirstin ehkäpä Erikintytär eikä ehkä niin kovin kaukana siitä ikäluokasta kuin on Ericus Ericin kohdalla?

On tietysti kysyttävä lähdettä Erikintyttärelle.

Käräjäpöytäkirjoista en hoksannut patronyymiä.

Terv M Lu

Erik on tavallinen nimi. Jostain on ainakin arvaus saatu, koska kuoliniäksi on saatu 89 vuotta ja kuolinpaikaksi Holm, Överlännäs. Ainakaan minä en löytänyt Överlännäsin seurakunnasta näin aikaisia kuolleiden ja haudattujen rekistereitä, mutta onhan sitä hautaamisesta maksettukin. Veroluetteloita en etsinyt.

[Antti Alfthan]

Tuossa paimenmuistossahan hra Henricuksen vaimo siis "Christina" ilman patronyymiä ja isän nimi normaalistettu "Edvard" Henrikinpoika, ali-laamanni.

Ant. von Stiernmanin "Höfdinga-Minne II, s. 326":

"EVERT HENRIKSSON, kallas år 1582 Under-Lagman i Ångermanland (Reg. 9); item år 1584 den 24 Jan.; år 1593 Lagläsare och Fogde i Ångermanland; item år 1598; men år 1600 (pag. 52) åter Under-Lagman"

Von Stiernman käyttää siis etunimestä vähän eri muotoa. Ehkä se on lähempänä sitä noissa hänen käyttämissään lähteissä.

Tuliko Sinulle Genistä mielleyhtymä, että Alftan kirkkoherran hra Henricuksen vaimo Kirstin ehkäpä Erikintytär eikä ehkä niin kovin kaukana siitä ikäluokasta kuin on Ericus Ericin kohdalla?

On tietysti kysyttävä lähdettä Erikintyttärelle.

Käräjäpöytäkirjoista en hoksannut patronyymiä.

Terv M Lu

"Evert Henriksson. Underlagman i Jämtland 1564-71"
https://www.geni.com/people/Evert-Henriksson/6000000003800080519
Ja drabantti Erik Hansson oli sotahommissa, välillä komentavana upseerina, tuolla alueella juuri samaan aikaan.

Kuriositeettina mainittakoon, että Garpenbergin voudin Hans Erikssonin ura "oikeana voutina" alkoi tutkimusmatkasta mm. Torsåkerin puolelle Gästriklannissa, minkä jälkeen hänet määrättiin Garpenbergin (vuorialueen) voudiksi 1555.
Mutta en nyt mitenkään korosta tätä sattumaa - vielä. Ericus Ericin isän selvittäminen on päällimmäisenä mielessäni.

Pitää oikaista. Meni päällekkäin kaksi Torsåkeria. Nythän on siis kyse pohjoisesta, ei Gästriklannin puolesta.

[Antti Alfthan]

Kun keskustelussa on ollut spekulaatioita Hans Eriksson Jämtestä, alias Isopedius, Ovikenin kirkkoherran pojasta, niin tässä vähän taustaa.

Vastaani tuli v. 1565 myönnetty läänitys herra Nilsille, Jämtlannin rovastille Ovikenistä
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044370_00099

Tämä taas vei minua kaivelemaan tarkemmin. Tässä hänen virkaurastaan.
https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=8885

Mutta nimensä ei ole Erik. Sen sijaan edeltäjänsä nimi on: Erik Andersson.
http://jamtstorscha.blogspot.com/2018/03/prasterna.html
Saattaisi hyvinkin orvoksi 1563 jäänyt poikansa päätyä sotatoimien runtelemasta kotipitäjästään Tukholmaan ja Ruotsin kruunun leipiin Jämtlannin miehityksen aikana, ennen vuotta 1571.

[Giösling]

Ovikenin kirkkoherrasta Ericus Andreaesta on myös Wikipedia-artikkeli:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Ericus_Andre%C3%A6_(J%C3%A4mtlands_reformator)

On täysin dokumentoitua, että hänen poikansa oli mm. kunikaankansliassa työskennellyt Hans Eriksson Jämpte (Isopedius), joka sai isänperinnökseen v.1562 kuolleelta Ericus Andrealta 600 taalaria. Ericuksen vävy ( Nicolaus Andreae) toimitti rahat edelleen Tukholman pormestari Hans Gammalille talletettaviksi, koska perinnönsaaja opiskeli juuri tuolloin Rostockissa. Pojan lisäksi Ericuksella oli kolme tytärtä.

Hans Erikssonin (Jämpte/Isopedius) ura oli pähkinänkuoressa seuraava:

kulki lisäninmellä "Lång Hans". Ei pidä sekoittaa "Lille Hans" Erikssoniin, joka toimi Osbyn latokartanon voutina ja Kalmarissa 1559-1564. Lille-Hans EI OPISKELLUT Rostockissa.


1559 "tienare", folio 70, 1559 registratuurassa
1561 kanslian palkkalistoilla
1562-1564 opiskeli Rostockissa
1564-1569 kansliassa? Mahdollisia voutiuksia?
1570 tiedustelutehtävissä ("kunglig agent") Anders Lorichsin legaatissa Puolassa. Anders Lorichs on se henkilö joka oli asetettu prinssi Gustaf Erikssonin, kuningas Erik XIV ja Kaarina Maununtyttären pojan "silmälläpitäjäksi", mutta joka, kuten myöhempi oikeudenkäynti ja kuolemantuomio todistavat, itseasiassa vehkeili mannermaisten monarkkien kanssa prinssi Gustafin valtaistuimelle saattamiseksi.
1573 kutsuttiin kotiin Puolasta. Tukholmassa hän sai huomata menettäneensä vaimonsa ja talonsa poissaollessaan Juhana-herttuan suosikille ja "tiedustelupäällikölle" Johan Henriksonille. Kiista talosta vietiin oikeuteen, jossa Johan Henriksson lupasi olla kajoamatta taloon (mutta ei vaimoon). Röyhkenä miehenä ja Juhana-herttuan kannustamana/rahoittamana, hän osti k.o. talon kiinnekirjat ja sai siten lainhuudon kiinteistöön elokuussa 1576. Myöhemmin samana vuonna Johan Henriksson toimitti renkinsä murhaamaan Hans Erikssonin ja hieman sen jälkeen hoiti henkilökohtaisesti, omin käsin kuningas Erikin pois päiviltä myrkyttämällä.

Olen aiemmissa yhteyksissä spekuloinut sillä, ettei "talo" suinkaan ollut syy Johan Henrikssonin toimille, vaan todellinen "saalis" oli Hans Erikssonin vaimo, vallastasyöstyn kuningattaren veljentytär ja Lorichsin vehkeilyjenvälineenään käyttämän prinssi Gustafin serkku. Kuningattaren veljentyttären kanssa aviossa olleen Hans Erikssonin uskottiin olevan juuri sopiva vakoilija Lorichsin epäilyttäville puuhille. Panttina ja kiristysvälineenä Hans Eriksoniin nähden käytettiin hänen vaimoaan. Surullisen episodin jäljet peitettiin murhauttamalla tehtävässään tietoisesti (?) epäonnistunut agentti. Noinko se meni? Osattiin sitä ennenkin!

[Giösling]

Jostain syystä annettu linkki Wikiartikkeliin ei toimi:

Alla sisältö kopioituna. Erityisesti annetut referenssit ovat mielenkiintoisia.

Quote:

Ericus Andreæ (Jämtlands reformator)
Hoppa till navigeringHoppa till sök

Minnesstenen vid Ovikens gamla kyrka.
Erik Andersson, död 1563, var en svensk reformator i Jämtland, och prost i Oviken.


Innehåll
1 Biografi
1.1 Minnesstenen
2 Referenser
2.1 Tryckta källor
2.2 Noter
3 Externa länkar
Biografi
Erik Andersson studerade vid Uppsala universitet och Rostocks universitet,[1] och utnämndes 1525 av ärkebiskopen i Uppsala till kyrkoherde i Ovikens församling och prost över Jämtland. I Jämtland, som då politiskt hörde under Norge men kyrkligt under Uppsala ärkestift, arbetade Erik Andersson i samförstånd med Gustav Vasa för reformationens genomförande.[2]

Minnesstenen
Han vilar i en grav i Ovikens gamla kyrka. Den gamla gravhällen är försvunnen, men 1957 restes en minnessten i kyrkogårdens sydvästra hörn.[3]

Referenser
Tryckta källor
Erik Andersson, präst, reformator i Svenskt biografiskt lexikon, Band 14 (1953)
Bromé Janrik, red (1945). Jämtlands och Härjedalens historia. D. 2, 1537-1645. Stockholm: Norstedts förlag. Libris 418317
Noter
^ Se inskrivning av Ericus Andree i Rostocker Matrikelportal
^ Svensk uppslagsbok, Malmö 1931
^ Bildarkivet - Jämtlands läns museum
Externa länkar
Landsprosten Erik Anderssons minnesfond
Landsprost Erik Andersson (släktforskarsida)
Ulf Jonasson: "Erik Andersson – prästen från Oviken som tjänade kungen Gustav I (Eriksson) Vasa"

[Antti Alfthan]

Selasin eilen Jämtlannin tilejä vuosilta 1564 ja 1565, tarkemmin katsellen, ja loin itselleni kuvaa siitä mitä juuri vallatussa maakunnassa tapahtui.

Jonas Jönsson ei ehkä ollut kovin kokenut voutina, mutta hän osasi johtaa käytännön toimia, ensiksi kuninkaankartanon ja sen aputilan toimintaan saattamiseksi.
Helsinglannista oli tuotu veneentekijä rakentamaan järvikuljetuksiin sopiva vene, ei mikään pieni, vaan muutaman lästin kantava - en tässä muista varmuudella oliko enemmän kuin 2 lästiä. Kuninkaankartano oli Frösössä, aputilan sijaintia en ole saanut, mutta voisi ajatella sen olleen järven luoteispäässä, lähellä strategisesti merkittävää paikkaa Mörsil.
Kummallakin tilalla oli isäntärenki ja pari vähäisempää renkiä, samoin oli emännöitsijä ja piikoja. Karjaa oli alun toistakymmentä nautaa, näille "iso" piika, pikkupiika vastasi lampaista ja vuohista, erikseen oli sikopiika ja hänellä paljon sikoja. Talveksi suurin osa karjasta, suuret ja pienet, teurastettiin. Työväen lisäksi voudilla oli muutama huovi, ja ruokittavia vieraita kartanoissa kävi takuulla aika usein.
Helsinglannista oli myös hankittu muurari joka korjasi yhteensä neljä uunia käyttökuntoon.

Maakunnan veronmaksajat kartoitettiin ja veroa yritettiin periä. Tämä liittyi ehkä käräjiin, missä yhteydessä kerättiin laamannin maksuja. Samoin kirkon kymmenyksiä kerättiin ja tilitettiin kirkkojen ylläpitoon. Suuria summia Hänen Majesteettinsa aarrekammioon maakunnasta ei irronnut.

Vertailin kuninkaankartanon alkutaivalta maatiloihin Alftassa. Osa on sielläkin suuria karjatiloja, mistä lehmikarja vietiin luultavasti kesäksi kaukaisille laitumille, sikäläisen perinteen mukaan.

Katsoin myös kartasta reitit toisaalta Ångermanjoelta Jämtlantiin, toisaalta Alftan länsiosista, mikä reitti käy Härjedalenin kautta. Molemmista on suhteellisen hyvät ja luonnolliset yhteydet, jälkimmäinen tunnetaan lisäksi pyhiinvaellusreittinä.

[Jari Latva-Rasku]

En muista, onko alla oleva maininta Erik Hanssonista vuodelta 1599 ollut jo esillä. Sivun alareunassa mainitaan hänen olleen faktori.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0051946_00006#?c=&m=&s=&cv=5&xywh=930%2C2454%2C2223%2C1284
Myöhemmin mainitaan myös tilityksiä voudeille. Aseenvalmistuksen mittasuhde oli melkoinen ja faktorin tehtävä vaati erityisiä sosiaalisia taitoja Tukholman rahakamarin, lukuisten seppien, voutien ja armeijan yksiköiden suuntaan. Tilejä on pitänyt pitää, niistä omilla persuksillaan vastata ja tavaraa kuljettaa. Varmasti on käynyt mielessä, että muutakin voisi tehdä. Kun sitten 1580-luvun lopulla tuli käsittääkseni epäonnistunut määräys keskittää sepät vuonna 1582 perustettuun Hudiksvalliin, oli faktorin tehtävä erityisen haastava. Piti monta kertaa sanoa eri puolille "men kan vi ändå tänka oss att...". Kymmenien seppien suostuttelu pajan takana tuskin onnistui, koska sepät yleensä toimivat oman toimen ohella. Kun toimintatapa muutetaan, sitä varten yleensä nimitetään uusi henkilö, jolla ei ole hidastavia sidoksia.

[Antti Alfthan]

En muista, onko alla oleva maininta Erik Hanssonista vuodelta 1599 ollut jo esillä. Sivun alareunassa mainitaan hänen olleen faktori.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0051946_00006#?c=&m=&s=&cv=5&xywh=930%2C2454%2C2223%2C1284
Myöhemmin mainitaan myös tilityksiä voudeille. Aseenvalmistuksen mittasuhde oli melkoinen ja faktorin tehtävä vaati erityisiä sosiaalisia taitoja Tukholman rahakamarin, lukuisten seppien, voutien ja armeijan yksiköiden suuntaan. Tilejä on pitänyt pitää, niistä omilla persuksillaan vastata ja tavaraa kuljettaa. Varmasti on käynyt mielessä, että muutakin voisi tehdä. Kun sitten 1580-luvun lopulla tuli käsittääkseni epäonnistunut määräys keskittää sepät vuonna 1582 perustettuun Hudiksvalliin, oli faktorin tehtävä erityisen haastava. Piti monta kertaa sanoa eri puolille "men kan vi ändå tänka oss att...". Kymmenien seppien suostuttelu pajan takana tuskin onnistui, koska sepät yleensä toimivat oman toimen ohella. Kun toimintatapa muutetaan, sitä varten yleensä nimitetään uusi henkilö, jolla ei ole hidastavia sidoksia.

Jos katsot tarkkaan, alla lukee "Stigh Hansson".
Tämä oli Hälsinglandin alueen faktori ja tulee säännöllisesti esiin alueen tilityksissä aika pian Erik Hanssonin esiintymisen jälkeen 1580-luvulla. Erik Hanssonin valtakirja oli alueelle joka alkoi Gästriklannista, käsittäen koko pohjoisen Ruotsin. Stig Hanssonin toimialue oli kuiteista päätellen vain tämä yksi mutta varmaan keskeinen maakunta. Hän saa myös voutiläänin varoista palkkiota ja läänitystä - ehkä Bollnäsiin, en ole muististani aina täysin varma ;)

Ei ole kokonaan pois suljettua, että Porkkalasta 1592 raporttiaan Helsinglannin voudille antava Erik Hansson Karkhoff olisi sama kuninkaan asioilla liikkuva virkamies kuin aikaisemmin tavattu drabantti -> hövitsman -> aseprofossi EH, mutta lisää tietoa tarvitaan. Joka tapauksessa Porkkalan edustalla menetetty laiva oli ilmeisesti kruunun käytössä, ellei peräti omaisuutta Helsinglannista ja palaamassa kotisatamaan myöhään syksyllä. Maakunnassa rakennettiin uusi laiva, se näkyy tileissä selvästi.

[Giösling]

Erik Hansson ei ollut kronikan mukaisesti sen paremmin profossi, kuin faktorikaan. Eikä ketjussa esiinkaivetuilla böhle-henkilöillä ole mitään tekemistä Alftan-suvun juuren kanssa. Jos ja kun pappeja haetaan esipolviin, paras ehdokas kantaisäksi on edelleen Ericus Andreae, Jämtlannin reformaattori.

Eräänlainen "reformaattori" oli myös Ericus Erici, joka voimakkaasti ajoi suomenkieltä kirkkoliturgiaan ja taisipa sponsoroida ensimmäistä suomenkielistä postillaakin, jos nyt suinkin muistan oikein. Uudistusmielisyys ja hengen voima siis kulki suvussa, ei piiskuruus ja asetuontanto, varsinkaan herttuoitten hyväksi.

[Antti Alfthan]

Jos v. 1563 kuolleen Jämtlannin rovastin Rostockissa opiskellut poika haetaan Ericus Ericin isoisäksi, on näiden esi-isien täytynyt lisääntyä kuin kanit, kaikella kunnioituksella.
Ericus Erici on mitä ilmeisimmin syntynyt v. 1580 tienoilla ja luultavasti Alftassa.

Mikään kronikassa esitetyistä titteleistä ei ole tähän päivään mennessä pitänyt paikkaansa. Miksi nyt sitten pitäisi?

[Jari Latva-Rasku]

Jos katsot tarkkaan, alla lukee "Stigh Hansson".
Tämä oli Hälsinglandin alueen faktori ja tulee säännöllisesti esiin alueen tilityksissä aika pian Erik Hanssonin esiintymisen jälkeen 1580-luvulla. Erik Hanssonin valtakirja oli alueelle joka alkoi Gästriklannista, käsittäen koko pohjoisen Ruotsin. Stig Hanssonin toimialue oli kuiteista päätellen vain tämä yksi mutta varmaan keskeinen maakunta. Hän saa myös voutiläänin varoista palkkiota ja läänitystä - ehkä Bollnäsiin, en ole muististani aina täysin varma ;)

Ei ole kokonaan pois suljettua, että Porkkalasta 1592 raporttiaan Helsinglannin voudille antava Erik Hansson Karkhoff olisi sama kuninkaan asioilla liikkuva virkamies kuin aikaisemmin tavattu drabantti -> hövitsman -> aseprofossi EH, mutta lisää tietoa tarvitaan. Joka tapauksessa Porkkalan edustalla menetetty laiva oli ilmeisesti kruunun käytössä, ellei peräti omaisuutta Helsinglannista ja palaamassa kotisatamaan myöhään syksyllä. Maakunnassa rakennettiin uusi laiva, se näkyy tileissä selvästi.


Kiitos tarkennuksesta, kyllä siinä selvästi lukee Stigh! Lisäksi mainitaan faktori Jon Olsson. Tämä Stig Hansson sopisi ajallisesti hyvin seppien tuotannon konsolidoinnin airueksi. Hudiksvallista olisi ollut käteva kuljettaa aseet meriteitse niitä eniten tarvitseville. Rekryytti ei välttämättä tarkoita, että aikaisempi vouti olisi jäänyt hyödyntämättä. Uudelle saa tilaa, kun tarjotaan edeltäjälle jokin muu houkuttava tehtävä.

Esivanhempani Ahlaisten Inbergit olivat syntyisin Hudiksvallin Idenorista, jossa on vanhoissa valokuvissa samanlaisia pulleita maalaiskartanoita kuin Alftan seudulla. Vaikka Erik Olsson "Idenberg" muutti Tukholmaan merikapteeniksi Itä-Aasian kauppakomppanian palvelukseen, veroluettelon perusteella sukua jäi Idenoriin. Seudulta tupsahtelee silloin tällöin etäisiä geenisukulaisia, joiden sukutauluissa kaikki ovat jonkinpoikia. Erik Inbergin Ahlaisista ostama rälssimaa vastasi arvoltaan noin 70:n tavallisen kokoisen maatilan arvoa.

[Giösling]

Jos v. 1563 kuolleen Jämtlannin rovastin Rostockissa opiskellut poika haetaan Ericus Ericin isoisäksi, on näiden esi-isien täytynyt lisääntyä kuin kanit, kaikella kunnioituksella.
Ericus Erici on mitä ilmeisimmin syntynyt v. 1580 tienoilla ja luultavasti Alftassa.

Mikään kronikassa esitetyistä titteleistä ei ole tähän päivään mennessä pitänyt paikkaansa. Miksi nyt sitten pitäisi?

Jämtlannin rovasti Ericus Andre eli vuosina 1498-1562. Hänen varma poikansa Hans Eriksson Jämte (Isopedius) surmattiin 1576.

Hans Erikssonin pojista mm. Rålamb Hansson toimi Claes Aksessonin (Tott) palvelijana v. 1570 ja on tuolloin ollut toisellakymmenellä (s.n. 1558). Erik Hansson oli vanhin ja syntynyt siten aiemmin, ehkä vuoden 1550-1555 tietämillä. Ericus Ericin varmaa syntymäaikaa ei tunneta. Se on voinut olla niinkin myöhäinen, kuin 1590, varsinkin kun vaimonsa Elin-Emerentia oli syntynyt vuoden 1600-pinnassa.
On myös mahdollista, etteivät Erik Hansson ja hänen kaksi veljeään olleet samasta aviosta, vaan vanhin eri äidistä. Mikään ei toistaiseksi ole "kirkossa kuulutettua".

Kronikan "punainen lanka" on kuninkaankanslia ja kirjurius. Niin suku profiloitui varhaispolvissaan. Drabanttius, profossius, tai faktorina toimiminen eivät kertakaikkiaan kuuluneet kuvaan. Sitä eivät hetkauta "böhlen"-arkistolöydötkään, varsinkaan kun ne ajallisesti eivät satu lainkaan kronikan pirtaan.

[Antti Alfthan]

Jämtlannin rovasti Ericus Andre eli vuosina 1498-1562. Hänen varma poikansa Hans Eriksson Jämte (Isopedius) surmattiin 1576.

Hans Erikssonin pojista mm. Rålamb Hansson toimi Claes Aksessonin (Tott) palvelijana v. 1570 ja on tuolloin ollut toisellakymmenellä (s.n. 1558). Erik Hansson oli vanhin ja syntynyt siten aiemmin, ehkä vuoden 1550-1555 tietämillä. Ericus Ericin varmaa syntymäaikaa ei tunneta. Se on voinut olla niinkin myöhäinen, kuin 1590, varsinkin kun vaimonsa Elin-Emerentia oli syntynyt vuoden 1600-pinnassa.
On myös mahdollista, etteivät Erik Hansson ja hänen kaksi veljeään olleet samasta aviosta, vaan vanhin eri äidistä. Mikään ei toistaiseksi ole "kirkossa kuulutettua".

Kronikan "punainen lanka" on kuninkaankanslia ja kirjurius. Niin suku profiloitui varhaispolvissaan. Drabanttius, profossius, tai faktorina toimiminen eivät kertakaikkiaan kuuluneet kuvaan. Sitä eivät hetkauta "böhlen"-arkistolöydötkään, varsinkaan kun ne ajallisesti eivät satu lainkaan kronikan pirtaan.

"Varma poika" oli tiettävästi kihlautunut. Mitään merkkejä jälkeläisistä en ole kuullut enkä ole havainnut. Hän on eräänä tämän draaman hahmoista kiinnostava, mutta ei ajatellen isää linnankirjureille Henrik ja Rolamb, Erik Hanssonista puhumattakaan (joka oli ilmeisesti suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin tämä Jämtlannin rovastin poika Hans Eriksson).

Olen samaa mieltä siitä että Erik Hansson saattaa olla Henrikin velipuoli, mutta kun emme tiedä. Kronikan punainen lanka ei välttämättä heijasta todellista historiaa. Ihmisen muisti on valikoiva, ja tarinoissa korostuvat kohokohdat. Uskon kyllä että kronikan Hans Eriksson on jossain elämänsä vaiheessa palvellut Tukholman linnassa. 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun kruununvouti oli asemaltaan paljon vähäisempi kuin Kustaa-kuninkaan ja poikiensa lääninvoudit ja linnankirjurit joten se ei tarinassa säväytä.
Pitää muistaa että etenkin Kustaan poikien aikaan voutihallinto pyöritti valtakuntaa, koko se koneisto. Käytän termiä kuninkaanmiehet - ja etenkin Kustaa tunsi henkilökohtaisesti kaikki tärkeimmät miehensä.
Meidän pitäisi näitä jäljitteäessämme pyrkiä kirjanpitäjän näkökulmaan: tunnetuimmat miehet kirjataan vain nimeltään, sitten jos on mahdollisuus sekaannuksiin annetaan kirjaukseen lisänimi.

Bölen arkistolöydöillä on oma merkityksensä niilläkin. Emme voi polkaista Ericus Ericin isää taikakeinoin maasta, meidän on kartoitettava, haettava lihaa luiden päälle, luotava ympäristöä, mahdollisia kytköksiä.
Toistaiseksi Alftasta löytyy kolme isäkandidaattia. Tarvitaan lisää tietoa tuon maankolkan kuvioista. Jos jostain pääsisi käsiksi perintöriitoihin olisi se sukututkimuksen kannalta herkkua.

[TapioV]

"Varma poika" oli tiettävästi kihlautunut. Mitään merkkejä jälkeläisistä en ole kuullut enkä ole havainnut. Hän on eräänä tämän draaman hahmoista kiinnostava, mutta ei ajatellen isää linnankirjureille Henrik ja Rolamb, Erik Hanssonista puhumattakaan (joka oli ilmeisesti suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin tämä Jämtlannin rovastin poika Hans Eriksson).

Olen samaa mieltä siitä että Erik Hansson saattaa olla Henrikin velipuoli, mutta kun emme tiedä. Kronikan punainen lanka ei välttämättä heijasta todellista historiaa. Ihmisen muisti on valikoiva, ja tarinoissa korostuvat kohokohdat. Uskon kyllä että kronikan Hans Eriksson on jossain elämänsä vaiheessa palvellut Tukholman linnassa. 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun kruununvouti oli asemaltaan paljon vähäisempi kuin Kustaa-kuninkaan ja poikiensa lääninvoudit ja linnankirjurit joten se ei tarinassa säväytä.
Pitää muistaa että etenkin Kustaan poikien aikaan voutihallinto pyöritti valtakuntaa, koko se koneisto. Käytän termiä kuninkaanmiehet - ja etenkin Kustaa tunsi henkilökohtaisesti kaikki tärkeimmät miehensä.
Meidän pitäisi näitä jäljitteäessämme pyrkiä kirjanpitäjän näkökulmaan: tunnetuimmat miehet kirjataan vain nimeltään, sitten jos on mahdollisuus sekaannuksiin annetaan kirjaukseen lisänimi.

Bölen arkistolöydöillä on oma merkityksensä niilläkin. Emme voi polkaista Ericus Ericin isää taikakeinoin maasta, meidän on kartoitettava, haettava lihaa luiden päälle, luotava ympäristöä, mahdollisia kytköksiä.
Toistaiseksi Alftasta löytyy kolme isäkandidaattia. Tarvitaan lisää tietoa tuon maankolkan kuvioista. Jos jostain pääsisi käsiksi perintöriitoihin olisi se sukututkimuksen kannalta herkkua.


Onko riittävästi kiinnitetty huomiota mahdollisuuteen, että Abraham ei välttämättä ollut tietoinen isoisänsä isän nimestä, vaan on olettanut veljessarjan toisten veljien patronyymin kuuluneen myös Ericus Ericin isälle. Siksi Alftasta ja lähiseudulta muutkin Erikit pitäisi poimia esiin.
T.V.

[Giösling]

"Varma poika" oli tiettävästi kihlautunut. Mitään merkkejä jälkeläisistä en ole kuullut enkä ole havainnut. Hän on eräänä tämän draaman hahmoista kiinnostava, mutta ei ajatellen isää linnankirjureille Henrik ja Rolamb, Erik Hanssonista puhumattakaan (joka oli ilmeisesti suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin tämä Jämtlannin rovastin poika Hans Eriksson).

Olen samaa mieltä siitä että Erik Hansson saattaa olla Henrikin velipuoli, mutta kun emme tiedä. Kronikan punainen lanka ei välttämättä heijasta todellista historiaa. Ihmisen muisti on valikoiva, ja tarinoissa korostuvat kohokohdat. Uskon kyllä että kronikan Hans Eriksson on jossain elämänsä vaiheessa palvellut Tukholman linnassa. 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun kruununvouti oli asemaltaan paljon vähäisempi kuin Kustaa-kuninkaan ja poikiensa lääninvoudit ja linnankirjurit joten se ei tarinassa säväytä.
Pitää muistaa että etenkin Kustaan poikien aikaan voutihallinto pyöritti valtakuntaa, koko se koneisto. Käytän termiä kuninkaanmiehet - ja etenkin Kustaa tunsi henkilökohtaisesti kaikki tärkeimmät miehensä.
Meidän pitäisi näitä jäljitteäessämme pyrkiä kirjanpitäjän näkökulmaan: tunnetuimmat miehet kirjataan vain nimeltään, sitten jos on mahdollisuus sekaannuksiin annetaan kirjaukseen lisänimi.

Bölen arkistolöydöillä on oma merkityksensä niilläkin. Emme voi polkaista Ericus Ericin isää taikakeinoin maasta, meidän on kartoitettava, haettava lihaa luiden päälle, luotava ympäristöä, mahdollisia kytköksiä.
Toistaiseksi Alftasta löytyy kolme isäkandidaattia. Tarvitaan lisää tietoa tuon maankolkan kuvioista. Jos jostain pääsisi käsiksi perintöriitoihin olisi se sukututkimuksen kannalta herkkua.

Jos tarkoitat "kihlauksella" sitä, että Anna Magnusdotterista käytettiin oikeudenkäyntien yhteydessä kerran "fästekvinna"-titteliä, se todistaa vain sen, että hän teki aviorikoksen Johan Henrikssonin (Juhana-herttuan "turvallisuuspäällikkö") kanssa. Hän oli alleviivatusti porvari Jacob Slemanin ja Hans Erikssonin leski, joutuessaan pakkoavioon Johan Henrikssonin kanssa, kirkon vastutuksesta huolimatta. Viimeisestä liitosta ei tullut pitkä, sillä Johan Henriksson ehti vielä avioon Cordelia Nilsdotterin kanssa, joka oli häntä ennen ollut aviossa kolmasti; Axel Bengtssonin, kansliförvanten Bengt Teitin ja kamreeri Jöns Månssonin kanssa. Kanslian kiertopalkinto! Ehkäpä Johan Henriksson surmasi Anna Magnusdotterin, kuten tämän ex-puolison ja oman kuninkaansakin (Erik XIV), sarjamurhaaja kun oli. Talo josta kiisteltiin oikeudessa oli "hans (Hans Erikssons) HUSTRUNS HUS vid S:t Nicolai kyrkogård".

"Jämtlannin rovastin poika" (Hans Eriksson Jämpte) ei suinkaan ollut Erik Hanssonin ikäluokkaa. Hän nautti palkaa kuninkaankansliassa jo vuonna 1561, toimittuaan sitä ennen registratuurassa. Hän oli siten syntynyt vv. 1535-1538 pinnassa. Hänet lähetettiin kanslian toimesta jatko-opintoihin Rostockiin vuosiksi 1562-1564. Hyväpäiselle sihteerille haluttiin mannermaista silausta, tulevia tehtäviä (kuninkaallinen agentti) silmälläpitäen. Hans oli jo tuolloin aviossa ja ainakin yhden pojan isä.

Kronikka alkaa nimenomaisella johdatuksella kuninkaan kansliaan ja kuninkaan kansliaan liittyvät myös kantaisän poikien urat. Fakta ei "visio"! Murentamalla kronikan perussanoma kynällä kuningastaan palvelleesta suvusta, kirjoitetaan Alftanien kronikka kokonaan uusiksi. En usko, en osta!

[Antti Alfthan]

"Hans oli jo tuolloin aviossa ja ainakin yhden pojan isä."

Juhani, mistä ilmenee että Rostockiin opiskelemaan v. 1562 lähtenyt Hans Eriksson oli lähtiessään aviossa ja ainakin yhden pojan isä?

[Giösling]

"Hans oli jo tuolloin aviossa ja ainakin yhden pojan isä."

Juhani, mistä ilmenee että Rostockiin opiskelemaan v. 1562 lähtenyt Hans Eriksson oli lähtiessään aviossa ja ainakin yhden pojan isä?

"Mahdollisesti" sana jäi uupumaan. Ikänsä puolesta kyllä, sitähän edellisessä viestissäsi kyseenalaistit. Tiedämme Hans Eriksson Jämptestä huomattavasti enemmän kuin muista "kantaisäehdokkaista". Emme kaikkea sentään.

Kuten aiemmin totesin, olen oppinut kantapään kautta sen, ettei sukua voi tutkia Alftanien kohdalla siten, että lähdettäisiin liikkeelle Hans Erikssonista jälkipolviin, vaan ainoa oikea tapa on edetä dokumentoiduista historiallisista esivanhemmista esipolviin. Kaikki spekuloinnit Jämptestä ja drabantista ovat turhia, jos (kuten näyttää) Hans Hansson Stodiuksen äiti oli Magdalena. Magdalena ei korostetusti voi olla Hans Eriksson Jämpten vaimo missään olosuhteissa. Sillä tämän ainoa vaimo oli Anna Magnusdotter, joka jäi hänestä leskeksi joutuessaan pakkoavioon Johan Henrikssonin kanssa. Hans Erikssonin ja Anna Magnusdotterin potentiaalit lapset jäivät täysorvoiksi serkä murhatusta isästään, että äidistään. Malin voisi täten tulla kyseeseen vain "ottoäitinä" tms, jos lainkaan.

Toinen mahdollisuus on toki se, ettei Malin Alftan-veljesten äitinä sittenkään ole 100 % varma ja "kirkossa kuulutettu". Turun seudulla vaikutti relevanttina aikana muitakin Hans Hanssoneita, joiden profiili on osittain päällekkäinen Alftan-veljestöön kuuluvan Hansin kanssa. Kellot soivat Hansin äidille & Hans Olofssonin vaimolle ja hautajaiset olivat kalliit, siinä se saalis. Alftan-tutkimus ei voi edetetä tuumakkaan, ennenkuin Ericus Ericin äiti ja isoäiti ovat selvillä, tuumin. Onko konsensus saavutettu?

Geenitutkimus tuo kyllä tuloksen aikanaan. Ei kenties kuitenkaan meidän päivinämme.

Saitko muuten lähiosumia Jämtlannista, Alftan ohella?

[Antti Alfthan]

"Mahdollisesti" sana jäi uupumaan. Ikänsä puolesta kyllä, sitähän edellisessä viestissäsi kyseenalaistit. Tiedämme Hans Eriksson Jämptestä huomattavasti enemmän kuin muista "kantaisäehdokkaista". Emme kaikkea sentään.

Kuten aiemmin totesin, olen oppinut kantapään kautta sen, ettei sukua voi tutkia Alftanien kohdalla siten, että lähdettäisiin liikkeelle Hans Erikssonista jälkipolviin, vaan ainoa oikea tapa on edetä dokumentoiduista historiallisista esivanhemmista esipolviin. Kaikki spekuloinnit Jämptestä ja drabantista ovat turhia, jos (kuten näyttää) Hans Hansson Stodiuksen äiti oli Magdalena. Magdalena ei korostetusti voi olla Hans Eriksson Jämpten vaimo missään olosuhteissa. Sillä tämän ainoa vaimo oli Anna Magnusdotter, joka jäi hänestä leskeksi joutuessaan pakkoavioon Johan Henrikssonin kanssa. Hans Erikssonin ja Anna Magnusdotterin potentiaalit lapset jäivät täysorvoiksi serkä murhatusta isästään, että äidistään. Malin voisi täten tulla kyseeseen vain "ottoäitinä" tms, jos lainkaan.

Toinen mahdollisuus on toki se, ettei Malin Alftan-veljesten äitinä sittenkään ole 100 % varma ja "kirkossa kuulutettu". Turun seudulla vaikutti relevanttina aikana muitakin Hans Hanssoneita, joiden profiili on osittain päällekkäinen Alftan-veljestöön kuuluvan Hansin kanssa. Kellot soivat Hansin äidille & Hans Olofssonin vaimolle ja hautajaiset olivat kalliit, siinä se saalis. Alftan-tutkimus ei voi edetetä tuumakkaan, ennenkuin Ericus Ericin äiti ja isoäiti ovat selvillä, tuumin. Onko konsensus saavutettu?

Geenitutkimus tuo kyllä tuloksen aikanaan. Ei kenties kuitenkaan meidän päivinämme.

Saitko muuten lähiosumia Jämtlannista, Alftan ohella?

Niin, katsos laskeskelen että opiskelemaan lähtenyt mies on nuori ja tuskin vielä naimisissa.

Äitien suhteen olisin toistaiseksi hyvin varovainen. Nimiä tulee esille vain harvoin, silloin esimerkiksi leskenä tai jonkin perintöriidan yhteydessä.

DNA-osumia Jämtlannin suuntaan minulla ei ole. Mutta kaukaisia "serkkuosumia" on Ångermanlannin suuntaan, sellaisia mitkä eivät selity äitini sukuyhteydellä Kalixiin. On myös mystisiä osumia Bohuslänin suuntaan, mutta eteläisen Ruotsin osumat saattavat selittyä isäni äidin sukuyhteyksien kautta. Tosin siellä ketjut ovat juurevasti joko Smoolannissa tai Blekingessä, ei lännempänä.
Y-DNA minulla taas viittaa Taalainmaalle, sen Norjan puolelle ja ehkä myös Länsi-Göötanmaalle. Pohjoisimpia ovat nuo Alftan kaksi lähiosumaa, yksi vähän kaukaisempi on Hanebossa, ei kovin kaukana Alftasta kaakkoon.

Olen myös välillä korostanut etunimen Hans esiintymistä Alftassa. Vanhassa maakirjassa Hansseja ei ole lainkaan. Myöhemmin alkaa kuitenkin näkyä Hanssoneita ja jokunen Hans. Minulla on sellainen tuntu että nämä ovat lähinnä Taalainmaan suunnalta tulleita, vävyjä tai uusia asukkaita.

[Giösling]

Niin, katsos laskeskelen että opiskelemaan lähtenyt mies on nuori ja tuskin vielä naimisissa.

Äitien suhteen olisin toistaiseksi hyvin varovainen. Nimiä tulee esille vain harvoin, silloin esimerkiksi leskenä tai jonkin perintöriidan yhteydessä.

DNA-osumia Jämtlannin suuntaan minulla ei ole. Mutta kaukaisia "serkkuosumia" on Ångermanlannin suuntaan, sellaisia mitkä eivät selity äitini sukuyhteydellä Kalixiin. On myös mystisiä osumia Bohuslänin suuntaan, mutta eteläisen Ruotsin osumat saattavat selittyä isäni äidin sukuyhteyksien kautta. Tosin siellä ketjut ovat juurevasti joko Smoolannissa tai Blekingessä, ei lännempänä.
Y-DNA minulla taas viittaa Taalainmaalle, sen Norjan puolelle ja ehkä myös Länsi-Göötanmaalle. Pohjoisimpia ovat nuo Alftan kaksi lähiosumaa, yksi vähän kaukaisempi on Hanebossa, ei kovin kaukana Alftasta kaakkoon.

Olen myös välillä korostanut etunimen Hans esiintymistä Alftassa. Vanhassa maakirjassa Hansseja ei ole lainkaan. Myöhemmin alkaa kuitenkin näkyä Hanssoneita ja jokunen Hans. Minulla on sellainen tuntu että nämä ovat lähinnä Taalainmaan suunnalta tulleita, vävyjä tai uusia asukkaita.

Hans, tuolloin, oli useinkin lyhennelmä Johanneksesta. Esim. Hans Eriksson Jäm(p)te oli itseasiassa Johannes; "kunskapare, spion, sekreterare". Pidän edelleen kiinni siitä, että hän oli Rostockiin lähetettäessä jo aikuinen mies ja isä. Kuninkaankanslia näki Johanneksessa potentiaalin agentin ja rahoitti jatko-opinnot. Se, että hän (mahdollisesti) oli vallastasyöstyn kuninkaan (Erik XIV) aviosukulainen teki Hansista arvokkaan urkkijan Lorichsiin nähden, varsinkin kun pantiksi/ kiristysvälineeksi Ruotsiin jäi Hansin vaimo, prinssi Gustafin serkku, Anna Magnusdotter (huom. patronyymi Mangnus, Måns).

Arvelen edelleen, ettei Hans toteuttanut toimeksiantajiensa toiveita, vaan "vuoti" suunnitelman Lorichsille. Koston hän sai tuta palattuaan Ruotsiin. Ensin vietiin vaimo, sitten talo ja lopulta henkikultakin.Mikä sen parempi todiste agentin lojaallisuudesta lailliselle kuningaslinjalle? Lorichsin kohtalo oli vielä astetta kovempi. Hänet teilattiin myöhemmin julmasti ja päänsä ripustettiin Tukholman eteläisen sisääntuloportin yläpuolelle, jossa se vuosikaudet roikkui peloitteena ja varoituksensa majesteettia vastaan vehkeileville.

Kun Ruotsin silloinen arkkipiispa Laurentius Petri (Erikin ja Kaarinan vihki- & kruunauspappi ja sen raamatun alkuperäinen omistaja, jota on hiljattain laajasti käsitelty prinssi Gustafin nimikkoketjussa annetussa osoitteessa
http://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#redidiva ) kieltäytyi jääräpäisesti vihkimistä leski Anna Magnusdotteria Johan Henrikssonin (Juhanan turvallisuuspäällikkö) kanssa, kääntyi murhamies jesuiittojen "Kloster Lassen" (Laurentius Nicolai) puoleen. Tämä avuliaasti hankki paavilta legaatti Antonio Posseviton avustuksella syyninpäästön sulhaselle ja siunasi liiton. Vihkimisestä suivaantuneena Laurentius Petri katsoi erivapauden pätemättömäksi ja "Kloster Lassen" papinvirkaan sopimattomaksi. Luterilaisen kirkon silmissä avio oli pätemätön ja Anna "kuolemaantuomittu"!

"Kloster Lasse" esitteli Johan Henrikssonin jesuiittaveljeskunnalle "som i hög grad inflytelserik man, konungens gunstling (suosikki), en skräck för lutheranerna och sin personlige vän".

Tilannetta mutkistaa vielä sellainenkin paimenmuistoissa esiintyvä tieto , jonka mukaan "Kloster Lasse" olisi ollut Hans Ericsson Jämten Merta-sisaren poika tämän aviosta Offerdalin rovastin (Nicolaus Andreae) kanssa. Sisarenpoika siis ajoi enonsa murhaajan asiaa! Todellinen "pirunpolska", jossa "vanha kehno" itse toimi kapellimestarina.

Skandaali sai sellaiset mittasuhteet Ruotsissa, etten hetkeäkään usko, että se olisi onnistunut ilman Anna Magnusdotterin kuninkaallista linkkiä. Enää ei taisteltu lesken talosta, vaan laillisen kuningaslinjan palautuksesta Ruotsiin, vehkeilyssä, jossa Annalla ja Hans Eriksson-miehellään oli merkittävä sivurooli.

[Antti Alfthan]

Mutta Juhani, onko dokumentoitua näyttöä siitä että opiskelemaan lähtenyt/lähetetty Hans Eriksson olisi ollut naimisissa ja kypsällä iällä?

Sikäli kuin ymmärrän, näyttöä on siitä mitä tapahtui hänen palattuaan myöhemmin komennukseltaan ulkomaille. Ja silloinkaan ei kyseessä ollut käsitykseni mukaan vielä avioliitto vaan sen lupaus, kihlautumiseen liittyvät omaisuuden järjestelyt mitkä sitten menivät mynkään kun yksin jäänyt leskimorsio ryhtyikin toiseen mieheen.

Saisinko siis nähdä dokumentin mikä osoittaa Hans Eriksson Jämpten olleen naimisissa?

Minulla on täysi näyttö siitä että Ericus Ericin suku liittyy Alftaan.
Miten Hans Eriksson Jämpte, joka murhattiin Tukholmassa, liittyy mitenkään Alftaan? Todista se minulle.

[Giösling]

Mutta Juhani, onko dokumentoitua näyttöä siitä että opiskelemaan lähtenyt/lähetetty Hans Eriksson olisi ollut naimisissa ja kypsällä iällä?

Sikäli kuin ymmärrän, näyttöä on siitä mitä tapahtui hänen palattuaan myöhemmin komennukseltaan ulkomaille. Ja silloinkaan ei kyseessä ollut käsitykseni mukaan vielä avioliitto vaan sen lupaus, kihlautumiseen liittyvät omaisuuden järjestelyt mitkä sitten menivät mynkään kun yksin jäänyt leskimorsio ryhtyikin toiseen mieheen.

Saisinko siis nähdä dokumentin mikä osoittaa Hans Eriksson Jämpten olleen naimisissa?

Minulla on täysi näyttö siitä että Ericus Ericin suku liittyy Alftaan.
Miten Hans Eriksson Jämpte, joka murhattiin Tukholmassa, liittyy mitenkään Alftaan? Todista se minulle.
Minusta se, mitä Hans Eriksson Jämtestä tiedetään, on harvinaisen paljon verrattuna esiteltyihin "sukulaisiinsa" Alftassa.

Ericus Andreae, Jämtlannin reformaattori, oli syntynyt 1400-luvun puolella ja hänen poikansa Hans Eriksson Jämte n.v. 1535 pinnassa. Tarkkaa vuotta on turha odottaa/ vaatia, eihän sellaisia ole säästynyt muiltakaan kansliavirkailijoilta relevantilta ajalta. Duuni on juuri kuten kronikka kuvaa, nimi täsmää, samoin kuninkaallinen "safääri", sukulaisuus, jossa liikutaan.

Drabantti taas ei istu mitenkään kuvaan, puhumattakaan piiskurista ja faktorista, jotka palvelivat suvun vihamiehiä (s.o. herttuoita). Kontrastia kerrakseen!

Olen useaan otteeseen oikonut väärinkäsityksesi Anna Månsdotterista jonkimoisena "pullahiirenä". Hän oli Hans Erikssonin vihitty ja laillinen vaimo, kuten jälkipolville säilyneet tuomiokirjaotteet todistavat:

"Item är ock en ynklig handel tilldragen med Johannes Eriksson Jämte, hwilkenblef slagen med sten af en Johannes Henriksson sekreterares dräng, som väl 24 år gammal och hade derpå Johannes Henriksson, som själfva roten är till saken och befallning hade utgifvit, sitter fången i vaktmästarekammaren; de fråntog honom(Johannes Eriksson Jämte) hans laggifta hustru, sedan ock ägodelar, och när de andre talade på sin rätt, vet han (Johannes Henriksson) besked, och nu på det sista tagit lifvet af honom, därföre är både Guds och verldslig lag honom under ögonen, och tränger slik en fast på straff….

"laggifta hustru" -taidatko sen selvemmin sanoa?

Alftassa asuvien "matchien" juuri voi mainiosti olla Jämtlannissa, tai vaihtoehtoisesti Jämtlannin reformaattorin juuret Alftassa. Ei siinä sen kummempaa trafiikkia tarvita, naapurimaakuntien miehistä kun on kyse.

Suurin ongelmani on saattaa Malin "pois päiviltä". Kaikki apu on lämpimästi tervetullutta!

[Antti Alfthan]

Minusta se, mitä Hans Eriksson Jämtestä tiedetään, on harvinaisen paljon verrattuna esiteltyihin "sukulaisiinsa" Alftassa.

Ericus Andreae, Jämtlannin reformaattori, oli syntynyt 1400-luvun puolella ja hänen poikansa Hans Eriksson Jämte n.v. 1535 pinnassa. Tarkkaa vuotta on turha odottaa/ vaatia, eihän sellaisia ole säästynyt muiltakaan kansliavirkailijoilta relevantilta ajalta. Duuni on juuri kuten kronikka kuvaa, nimi täsmää, samoin kuninkaallinen "safääri", sukulaisuus, jossa liikutaan.

Drabantti taas ei istu mitenkään kuvaan, puhumattakaan piiskurista ja faktorista, jotka palvelivat suvun vihamiehiä (s.o. herttuoita). Kontrastia kerrakseen!

Olen useaan otteeseen oikonut väärinkäsityksesi Anna Månsdotterista jonkimoisena "pullahiirenä". Hän oli Hans Erikssonin vihitty ja laillinen vaimo, kuten jälkipolville säilyneet tuomiokirjaotteet todistavat:

"Item är ock en ynklig handel tilldragen med Johannes Eriksson Jämte, hwilkenblef slagen med sten af en Johannes Henriksson sekreterares dräng, som väl 24 år gammal och hade derpå Johannes Henriksson, som själfva roten är till saken och befallning hade utgifvit, sitter fången i vaktmästarekammaren; de fråntog honom(Johannes Eriksson Jämte) hans laggifta hustru, sedan ock ägodelar, och när de andre talade på sin rätt, vet han (Johannes Henriksson) besked, och nu på det sista tagit lifvet af honom, därföre är både Guds och verldslig lag honom under ögonen, och tränger slik en fast på straff….

"laggifta hustru" -taidatko sen selvemmin sanoa?

Alftassa asuvien "matchien" juuri voi mainiosti olla Jämtlannissa, tai vaihtoehtoisesti Jämtlannin reformaattorin juuret Alftassa. Ei siinä sen kummempaa trafiikkia tarvita, naapurimaakuntien miehistä kun on kyse.

Suurin ongelmani on saattaa Malin "pois päiviltä". Kaikki apu on lämpimästi tervetullutta!

"laggifta hustru" pätee
- montako ahdinkoon joutunutta lasta mainitaan?

[Matti Lund]

---

Drabantti taas ei istu mitenkään kuvaan, puhumattakaan piiskurista ja faktorista, jotka palvelivat suvun vihamiehiä (s.o. herttuoita). Kontrastia kerrakseen!

---

Tämä "piiskuri" -nimitys tässä on epäasiallisuutta, mitä on jatkunut jo viikkoja. Se on yhtä karkea tai todellisuutta halveksiva virheellisyys kuin nimittää piispaa suntioksi tai everstiä korpraaliksi.

Toivon, että se loppuu nyt.

Viittaan nyt Heikki Särkän ja Antti Järvenpään valistuneisiin viesteihin siitä, mikä toimivallan laajuus, todellinen säätyranking ja minkä luokan käskyvaltasuhteet on rinnastettava tähän aseprofossin tapaukseen.

Ja lisäksi siitä saadaan oikea käsitys Antti A:n löytämistä kameraalisista lähteistä. - Tutustu niihin, vaikutat täysin tietämättömältä niistä!

Lisäksi ei ole vähäisimpiäkään todisteita siitä, että tarkoitetut tai ketkään muutkaan herttuat olisivat olleet erikoisesti Alftan -suvun vihamiehiä, ei edes oletettavien mutta todistamattomien suvun edustajienkaan kohdalla, joten pitäisi osata varoa sensuuntaisia ilmaisuja.

Terv M Lu

[Antti Alfthan]

Kävin taas Alftassa, siis virtuaalisesti.
Vuoden 1613 hopeaveroluettelosta löytyy muutama kohta jotka jossain määrin valaisevat, mutta eivät osoita nähdäkseni mitään ratkaisevaa.

Alftan Kirkonkylällä näkyy nyt Erik Hansson - sijoilla missä aikaisemmin näkyi pastori jonka jälkeläisten perinnöistä riitoja oli.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00345
Tämän Erik Hanssonin veron suuruudessa ei ole mitään erityistä suuntaan tai toiseen, mutta se on jaettu kahteen osaan, ruokakunnan päämiehelle ja kahdelle piialle.
Hans Erikssonia ei kylällä enää näy.

Rotebergassa asuu Peer Eriksson, kylän keskikvaiheilla, johon en ole aikaisemmin tullut kiinnittäneeksi huomiota. Tämä saattaisi olla sukulaismiehiä; kiikarissa on ollut tila Roteberga 11, mistä Alftan sukulaisuuteni mahdollisesti juontaa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00348
Kokonaisuudessaan tila maksaa veroa tavallista enemmän, mukana on aikuiset poika ja tytär.

Knodan kylällä (aikaisempi muoto Knuda) on ensimmäisenä nimi Erik Hansson. Ja kulän loppupuolella, siellä missä oli vuoteen 1600 saakka Erik Hansson, on edelleen leski Kirstin (on myös leski Kerstin). Lesken vero on pieni, tämän uuden? Erik Hanssonin vero on varsin tavallinen vakaalle talolle. Näissä Knodan kylän Erik Hansson-löydöissä oli epäsäännöllisyyksiä 1590-luvulla.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00348 oikean sivun alaosa ja seuraava sivu.

Näsbyn Erik Hansson näkyy siellä missä pitääkin. Myös poikansa maksaa veroa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00350

Listan lopulla näkyy kirkkoherra Hinricus, joka maksaa kymmenkertaisen veron pitäjän vankkoihin talonpoikiin verrattuna. Hänellä on renki ja kaksi piikaa.

Kappalainen maksaa saman verran mitä talonpoikakin.

Ja pitäjän lensmanni on nyt sitten Hans Persson Vestanån kylältä, ja hän on huomattavan varakas.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00352

Jos katsomme lautamiesten puumerkkejä seuraavalta sivulta, voimme kyllä päätellä yllä olevasta nimiluettelosta kuka kukin on - mutta ketään Erik Hanssonien tai Hans Erikssonin tilaan tai henkilöön viittaavaa ei nimissä ja puumerkeissä mielestäni näy.

Sen tiedämme, että eräs Erik Eriksson, hienommalta nimeltään Ericus Erici, on tältä seudulta muuttanut Suomen puolelle ja hänellä on Alftassa lähisukua. Joku tässä hopeaveroluettelossa.

[Giösling]

"laggifta hustru" pätee
- montako ahdinkoon joutunutta lasta mainitaan?

Ylensä avioliitosta oli lapsia, varsinkin 1600-luvulla. Käräjäjuttu koskee kiistaa talosta, ei lapsenelatuksesta.

Kun Alftanien kohdalla etsitään veljeksille vanhempia ja Jämten taloudessa lapsia aviossa olleille vanhemmille, siinähän "vakka kantensa kohtaa", niinhän?

Mitä tapahtui Jämten merkittävälle omaisuudelle? Hänhän peri 600 taalaria isältään, Jämtlannin reformaattorilta ja sitten voitti Anna Maununtyttären talosta käydyn kiistan, vaikkakin Johannes Henriksson sen sitten kaappasi toisin keinoin. Epäilemättä hänellä oli vaimonsa kautta, tai omista ansioistaan myös tiluksia/palkkatiloja Alftassa, josta tuonnempana.

Alftan-seudulta ei sitten millään näytä löytyvän sopivaa pariskuntaa vanhemmiksi, huomaan. Kyse ei ole ainoastaan Ericus Ericin Suomeen siirtymisestä, Itämaahanahan siirtyivät myös setänsä Hans Hansson ja Rålamb Hansson, tai ainakin Rääveliin pestinsä mukana. Kaikki nämä henkilöt tulisi löytyä Alftasta jossain elämänsä vaiheessa, varsinkin jos suku geenikantaisesti olisi "paikallisia", kuten ahtaasti tunnutaan tulkitsevan.

Oma kantani on se, että sukunimi Alftan on otettu niiden läänitysten mukaan, joita Erik XIV aviosukulaisilleenkin jakeli. Ne tilukset siirrettiin Sigrid Vasan nimiin, jotta vältyttäisiin Kaarle-herttuan tutkintakäräjiltä ja maan peruutukselta kruunulle/ takavarikolta, kuten kronikka kertoo.

Sukunimen otto "till Alfta"-tyylisesti, ei edellyttänyt läsnäoloa Alftassa. Koska perheestä ei löydy jälkeäkään niiltä tienoin, on tämä varsin huomionarvoinen vaihtoehto.

[Antti Alfthan]

En voi muuta kuin nauraa. Eihän tässä itkeäkään kannata.

"Kun perheestä ei löydy jälkeäkään" - ja perheestä löytyy kiistattomat jäljet juuri nimenomaan Alftaan.

Hupaisaa päivän jatkoa

Antti A

[Giösling]

En voi muuta kuin nauraa. Eihän tässä itkeäkään kannata.

"Kun perheestä ei löydy jälkeäkään" - ja perheestä löytyy kiistattomat jäljet juuri nimenomaan Alftaan.

Hupaisaa päivän jatkoa

Antti A

Esittelisitkö ne "kiistattomat jäjet" Hans Erikssonista, Hans Hansonista, Rålamb Hanssonista, Erik Hanssonista, tai edes Ericus Ericistä, jotka Alftasta olet löytänyt? En huomaa suurennuslasillakaan. On vain eräs geeniosuma (elossa oleva henkilö) paikkakunnalla, jota ei oman kertomasi mukaan, ole voitu johdattaa traditionalisin menetelmin s.o. kirkonkirjojen, maakirjojen, tai tuomiokirjadokumenttien perusteella Alftanien Hans Erikssonin sukuun.

Sanot, että Hans oli harvinainen etunimi paikkakunnalla. Se ei vielä riitä, varsinkin kun Hans tunnetusti tuolloin oli lyhennelmä tuikiyleisestä Johannes-nimestä.

Annat mielestäni ylisuuren painon "geeniosumalle" geenitutkimuksen tässä vaiheessa. Se ei ole "oikotie onneen", ainakaan vielä. Ymmärrän, että haluaisit ratkaista Alftan-arvoituksen ensitilassa, niin minäkin. Mutta tässäkin (s.o. geentutkimuksessa) "hyvä hiljaa tulee". "Jäitä hattuun", olen toivonut ja toivon edelleen.

[Antti Alfthan]

Esittelisitkö ne "kiistattomat jäjet" Hans Erikssonista, Hans Hansonista, Rålamb Hanssonista, Erik Hanssonista, tai edes Ericus Ericistä, jotka Alftasta olet löytänyt? En huomaa suurennuslasillakaan. On vain eräs geeniosuma (elossa oleva henkilö) paikkakunnalla, jota ei oman kertomasi mukaan, ole voitu johdattaa traditionalisin menetelmin s.o. kirkonkirjojen, maakirjojen, tai tuomiokirjadokumenttien perusteella Alftanien Hans Erikssonin sukuun.

Sanot, että Hans oli harvinainen etunimi paikkakunnalla. Se ei vielä riitä, varsinkin kun Hans tunnetusti tuolloin oli lyhennelmä tuikiyleisestä Johannes-nimestä.

Annat mielestäni ylisuuren painon "geeniosumalle" geenitutkimuksen tässä vaiheessa. Se ei ole "oikotie onneen", ainakaan vielä. Ymmärrän, että haluaisit ratkaista Alftan-arvoituksen ensitilassa, niin minäkin. Mutta tässäkin (s.o. geentutkimuksessa) "hyvä hiljaa tulee". "Jäitä hattuun", olen toivonut ja toivon edelleen.

Kuka tahansa alaan vähänkin perehtynyt tutkija antaa ratkaisevan painon Y-kromosomin geeniosumille etenkin tilanteessa missä perinteinen menetelmä on jo antanut selkeät viitteet mistä etsiä.
Nyt tässä tapauksessa YDNA-tulos on osoittanut että Ericus Ericin veli (tai veljet) on mitä todennäköisimmin jäänyt asumaan paikkakunnalle ja suku on siellä jatkunut näihin päiviin saakka. Kyse on vain siitä että dokumenteissa on aukkoja, jolloin kokonaiskuva on työläs hakea, ja toistaiseksi on vaikea löytää "oikea" sijainti 1500-luvun lopun dokumenteista.

Aivan varmana voidaan pitää, että Ericus Erici on kasvanut Alftassa. Ilmeisenä voidaan myöskin pitää, että hän ei ollut perheen ainoa poika. Sen sijaan ei ole merkkejä siitä että suvulla olisi syvät juuret Alftassa, pikemmin päin vastoin. Kaukaisemmat juuret ovat Länsi-Ruotsissa ja Norjan puolella, Alftan etelä- ja lounaispuolella missä tuota kyseistä mieslinjaa on asunut vuosisatojen ajan.

Siitä että Ericus Erici asui lapsuutensa Alftassa ei tarvitse seurata että hänen isänsä olisi paikkakunnalta kotoisin, isoisästä puhumattakaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä että hänen veljensä on juurtunut Alftaan - myöhemmän Ovanåkerin puolelle - asumaan talollisena, ja on viitteitä siitä että kyseessä olisi vanhan suurpitäjän läntiset osat, vaikka tätä ei voida tietenkään pitää vielä varmana. Edes Erik Hanssonin taloa ei voida pitää varmana Alftassa, riittää se, että veli asettui sinne ja että Ericus Erici tunsi Alftan kotiseudukseen, kasvoi siellä.

Se että tässä ei olla vielä kaikkia ovia saatu auki ei merkitse sitä että tutkimus olisi umpikujassa. Päin vastoin, nyt on edetty lupaavasti, on löydetty uutta. Se vain vaatii aivan oikeaa, hikistä työtä, se ei etene lörpöttelmällä joutavia.

On osoitettu, että Ericus Erici oli kotoisin Alftasta, aivan kuten kronikassa on kerrottu. Seuraavaksi olisi syytä löytää missä hän asui ja kuka oli hänen isänsä.

Valitan sitä surkeaa tosiasiaa että en voi taikoa kaikkea valmiina pöytään.


--------------------
täydennetään vielä
Ericus Ericin sedillä tuskin on mitään tekemistä Alftan kanssa - toistan: tuskin mitään ;)

[Giösling]

On osoitettu, että Ericus Erici oli kotoisin Alftasta, aivan kuten kronikassa on kerrottu. Seuraavaksi olisi syytä löytää missä hän asui ja kuka oli hänen isänsä.

Valitan sitä surkeaa tosiasiaa että en voi taikoa kaikkea valmiina pöytään.


--------------------
täydennetään vielä
Ericus Ericin sedillä tuskin on mitään tekemistä Alftan kanssa - toistan: tuskin mitään ;)

Kronikka sanoo Ericus Ericistä vain seuraavaa:

"Min fader var Ericus Erici Alftan 1) en Rector utaf en Gymnasist förordnad på Helsingfors. 2) en Lector Theologiae uti Abo Gymnasio, och hade Lundo till Annexe. 3) en Pastor och Probst i Töfsala." Siinä kaikki! Ei mitään mainintaa Alftasta kotoisinolemisesta. Missä se osoitus? Vain suku/lisänimi on MAHDOLLISESTI otettu Alfta-nimisen paikkakunnan mukaisesti. Jos Ericus Erici oli paikkakuntalaisia (s.o. alftalaisia), milloin hän oli syntynyt? Missä kouluissa hän Ruotsissa opiskeli? Milloin ja miksi hän siirtyi Suomeen? Ketkä olivat hänen vanhempansa? Jos hänen VELJENSA (jonka/jotka näyt tuntevan/tietävän, VAIKKA KRONIKKA EI TUNNE AINUTTAKAAN) jäivät Alftaan, kuten indikoit (sedillähän "ei ole mitään tekemistä Alftan kanssa"), miksi "osumasi" Alftassa (s.o. elossa oleva henkilö) ei ole kyennyt osoittamaan polveutumistaan Hans Erikssonista?

Aivan liikaa avoimia kysymyksiä ja tuskin yhtään vastausta!

[Antti Alfthan]

Kronikka sanoo Ericus Ericistä vain seuraavaa:

"Min fader var Ericus Erici Alftan 1) en Rector utaf en Gymnasist förordnad på Helsingfors. 2) en Lector Theologiae uti Abo Gymnasio, och hade Lundo till Annexe. 3) en Pastor och Probst i Töfsala." Siinä kaikki! Ei mitään mainintaa Alftasta kotoisinolemisesta. Missä se osoitus? Vain suku/lisänimi on MAHDOLLISESTI otettu Alfta-nimisen paikkakunnan mukaisesti. Jos Ericus Erici oli paikkakuntalaisia (s.o. alftalaisia), milloin hän oli syntynyt? Missä kouluissa hän Ruotsissa opiskeli? Milloin ja miksi hän siirtyi Suomeen? Ketkä olivat hänen vanhempansa? Jos hänen VELJENSA (jonka/jotka näyt tuntevan/tietävän, VAIKKA KRONIKKA EI TUNNE AINUTTAKAAN) jäivät Alftaan, kuten indikoit (sedillähän "ei ole mitään tekemistä Alftan kanssa"), miksi "osumasi" Alftassa (s.o. elossa oleva henkilö) ei ole kyennyt osoittamaan polveutumistaan Hans Erikssonista?

Aivan liikaa avoimia kysymyksiä ja tuskin yhtään vastausta!

Miksi pyrit provosoimaan?
Tarvitsisin työrauhan. Teen tutkimusta.

[Giösling]

Miksi pyrit provosoimaan?
Tarvitsisin työrauhan. Teen tutkimusta.

Suon sen mielihyvin. Esitin vain samansuuntaisia kysymyksiä, joita eilen kuulin Jämteihin liittyen. Toivon todella, että tutkimus liikahtaa eteenpäin. Geenisukulaisen Alftan-sukupuuhun liittäminen olisi ensiarvoisen tärkeä asia, muuten mennään "aataminaikuisuuteen", sanovat expertit mitä hyvänsä sukulaisuuden tasosta.

[Antti Alfthan]

Suon sen mielihyvin. Esitin vain samansuuntaisia kysymyksiä, joita eilen kuulin Jämteihin liittyen. Toivon todella, että tutkimus liikahtaa eteenpäin. Geenisukulaisen Alftan-sukupuuhun liittäminen olisi ensiarvoisen tärkeä asia, muuten mennään "aataminaikuisuuteen", sanovat expertit mitä hyvänsä sukulaisuuden tasosta.

Jospa nyt vihdoinkin perehtyisit läpikotaisin niihin lähteisiin mitä tässä on viime aikoina tähän keskusteluun kannettu! Minua ainakin loukkaa se, että vähättelet työtäni ja sen tuloksia. Paitsi että se on työni aliarvioimista, on siitä aika isosti haittaa keskittymiselle kun pitäisi jatkuvasti jankata ja todistella vaikkapa syntymäaikoja ikään kuin tässä oltaisiin aukottomassa kirkonkirjaketjussa missä tuloksia napsitaan kuin keksejä.

Arvostaisin suuresti jos tutustuisit näihin primäärilähteisiin, oikaisisit mahdollisia lukuvirheitäni, ottaisit kantaa juuri näiden dokumenttien sisältöön ja merkitykseen. Näiden jotka ovat nyt uusia ja kaipaavat lähilukua, samoin kuin niihin liittyvää historiallista perskepektiiviä ja tarkastelua.

[Giösling]

Jospa nyt vihdoinkin perehtyisit läpikotaisin niihin lähteisiin mitä tässä on viime aikoina tähän keskusteluun kannettu! Minua ainakin loukkaa se, että vähättelet työtäni ja sen tuloksia. Paitsi että se on työni aliarvioimista, on siitä aika isosti haittaa keskittymiselle kun pitäisi jatkuvasti jankata ja todistella vaikkapa syntymäaikoja ikään kuin tässä oltaisiin aukottomassa kirkonkirjaketjussa missä tuloksia napsitaan kuin keksejä.

Arvostaisin suuresti jos tutustuisit näihin primäärilähteisiin, oikaisisit mahdollisia lukuvirheitäni, ottaisit kantaa juuri näiden dokumenttien sisältöön ja merkitykseen. Näiden jotka ovat nyt uusia ja kaipaavat lähilukua, samoin kuin niihin liittyvää historiallista perskepektiiviä ja tarkastelua.

Olen lukenut tarkkaan ketjuun toimittamasi aineiston. Se luo mielenkiintoisen kuvan ajan tapahtumista ja valoittaa esim. valtakunnan asevarustelun organisatorista puolta. Se mitä en edelleenkään löydä, edes alkuperäisdokumenteista, on Alftan-suvun juuri. Vain samaltakuulostavia nimiä, sopimattomin aikakytkennöin, valitettavasti. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Kenties uurastus palkitaan hyvinkin pian, ainakin toivon niin.

Henkilökohtaisesti pidän parhaimpana etenemistapana alftalaisen "matchin" juurien mahdollisimman tarkan seulonnan. Missä ja milloin löytyy se yhteinen esi-isä? Kertomasi mukaan tulos viittaa Ericus Ericin veljen jälkeläisiin. Silloinhan ratkaisu on aivan käden ulottuvilla. Kohtaavatko veljesten suvut jo Erik Hanssonissa, tai Hans Eriksonissa viimeistään, kuten kronikka kertoo, vai onko "kantataatto" aivan jotain muuta?

[Antti Alfthan]

Olen lukenut tarkkaan ketjuun toimittamasi aineiston. Se luo mielenkiintoisen kuvan ajan tapahtumista ja valoittaa esim. valtakunnan asevarustelun organisatorista puolta. Se mitä en edelleenkään löydä, edes alkuperäisdokumenteista, on Alftan-suvun juuri. Vain samaltakuulostavia nimiä, sopimattomin aikakytkennöin, valitettavasti. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Kenties uurastus palkitaan hyvinkin pian, ainakin toivon niin.

Henkilökohtaisesti pidän parhaimpana etenemistapana alftalaisen "matchin" juurien mahdollisimman tarkan seulonnan. Missä ja milloin löytyy se yhteinen esi-isä? Kertomasi mukaan tulos viittaa Ericus Ericin veljen jälkeläisiin. Silloinhan ratkaisu on aivan käden ulottuvilla. Kohtaavatko veljesten suvut Hans Erikssonissa, kuten kronikka kertoo, vai onko "kantataatto" aivan jotain muuta?

Pidän todennäköisimpänä kohtaamisena näille "veljeksille" Erik Hanssonia. Hans Eriksson on jo hieman kauempana, todennäköisimmäksi yhteiseksi isäksi, mutaationopeuden perusteella laskettuna. Useampi alftan-näyte valaisisi tätä mutaationopeutta.

Tämän matchini varman tuntuinen isälinja vie, kuten kerroin Edsbyn taloon 22 nimeltä Näs, minkä isäntä Nils Jonsson on kuollut 1788. Siitä taaksepäin seurataan isäntälinjaa talossa Roteberg 11 Pallars, ja vanhin kaavailtu isä on Peder Larsson s. 1575, ei mihinkään taloon merkitty.
Nyt näissä isäntälinjoissahan on aina mahdollisuus että samanniminen vävy tulee sekoittamaan kaavailua, ja toinen mahdollisuus on se, että merkitty isä ei ole pojan biologinen isä. Mutta Roteberg Pallars on tämän linjan kotitila liki sadan vuoden ajan.
Vertasin tällä kertaa hopeaveroluetteloon 1613. Knodan kohdalla sattui lukuvirhe, se korjattakoon tässä: ei ollut enää Erik Hanssonia vaan oli Lars Hansson.
Rotebergassa en tunnista sukulaiseni ilmoittamaa isäntää, mutta 1613 saattaa olla vielä aikainen. Ongelmallista on sekin että näitä Pallarsin isäntiä on mielestäni liikaa, enemmän kuin ajanjaksoon olettaisi, jolloin tila on saattanut vaihtaa omistajaa, näin jälkikäteen huomaamatta.
Mutta sen perusteella että Roteberg ja Knoda ovat vierekkäisiä kyliä, pidän tätä Erik Hansson-vaihtoehdoista ensimmäisenä. Samoin kuin minulla pisti silmään irtaimen omaisuuden määrä v. 1571 hopeaveroluettelossa, talossa missä karjanpito oli vähäistä.

Kuriositeettina mainittakoon, että juuri Knodasta lähtee pyhiinvaellustie Härjedalenin kautta Nidaråsiin (Trondheim).

[Jari Latva-Rasku]

Mutta sen perusteella että Roteberg ja Knoda ovat vierekkäisiä kyliä, pidän tätä Erik Hansson-vaihtoehdoista ensimmäisenä. Samoin kuin minulla pisti silmään irtaimen omaisuuden määrä v. 1571 hopeaveroluettelossa, talossa missä karjanpito oli vähäistä.


Samoihin aikoihin näytti vauraan skellefteålaisen talollisen omaisuus seuraavalta. Tässä sukupiirissä oli yhteyksiä Bureån Bure-sukuun ja myös nimismiehiä sekä Birkarl-kauppiaita. Lähellä sijaitsi Piteån hopeakaivos. Sääksmäen aatelittomien Stiernkorsien omaisuuden arvo oli samaa luokkaa, eli nälissään piti kuninkaan kalatkin syödä.

Vid Älvsborgs lösen 1571 hade Olof Hansson 57 lod silver, 25 mark i pengar, 1 skålpund och 15 mark tenn, 3,5 skålpund koppar, 9 kor, 1 stut om 2 år, 1 stut om 1 år, 10 får, 16 bockar och getter, 3 svin samt 2 hästar för 17,5 mark. Egendomen värderades till 669 mark och 2 öre. På sommartinget 1583 fick han tillsammans med 3 andra personer böta 4 mark för att de hade"skövlat fisk som Kunglig Majt tillkom".

[Jouni Kaleva]

Kuka tahansa alaan vähänkin perehtynyt tutkija antaa ratkaisevan painon Y-kromosomin geeniosumille etenkin tilanteessa missä perinteinen menetelmä on jo antanut selkeät viitteet mistä etsiä.
Nyt tässä tapauksessa YDNA-tulos on osoittanut että Ericus Ericin veli (tai veljet) on mitä todennäköisimmin jäänyt asumaan paikkakunnalle ja suku on siellä jatkunut näihin päiviin saakka. Kyse on vain siitä että dokumenteissa on aukkoja, jolloin kokonaiskuva on työläs hakea, ja toistaiseksi on vaikea löytää "oikea" sijainti 1500-luvun lopun dokumenteista.

Aivan varmana voidaan pitää, että Ericus Erici on kasvanut Alftassa. Ilmeisenä voidaan myöskin pitää, että hän ei ollut perheen ainoa poika. Sen sijaan ei ole merkkejä siitä että suvulla olisi syvät juuret Alftassa, pikemmin päin vastoin. Kaukaisemmat juuret ovat Länsi-Ruotsissa ja Norjan puolella, Alftan etelä- ja lounaispuolella missä tuota kyseistä mieslinjaa on asunut vuosisatojen ajan.

Siitä että Ericus Erici asui lapsuutensa Alftassa ei tarvitse seurata että hänen isänsä olisi paikkakunnalta kotoisin, isoisästä puhumattakaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä että hänen veljensä on juurtunut Alftaan - myöhemmän Ovanåkerin puolelle - asumaan talollisena, ja on viitteitä siitä että kyseessä olisi vanhan suurpitäjän läntiset osat, vaikka tätä ei voida tietenkään pitää vielä varmana. Edes Erik Hanssonin taloa ei voida pitää varmana Alftassa, riittää se, että veli asettui sinne ja että Ericus Erici tunsi Alftan kotiseudukseen, kasvoi siellä.

Se että tässä ei olla vielä kaikkia ovia saatu auki ei merkitse sitä että tutkimus olisi umpikujassa. Päin vastoin, nyt on edetty lupaavasti, on löydetty uutta. Se vain vaatii aivan oikeaa, hikistä työtä, se ei etene lörpöttelmällä joutavia.

On osoitettu, että Ericus Erici oli kotoisin Alftasta, aivan kuten kronikassa on kerrottu. Seuraavaksi olisi syytä löytää missä hän asui ja kuka oli hänen isänsä.

Valitan sitä surkeaa tosiasiaa että en voi taikoa kaikkea valmiina pöytään.


--------------------
täydennetään vielä
Ericus Ericin sedillä tuskin on mitään tekemistä Alftan kanssa - toistan: tuskin mitään ;)


Antti


Olen ihastuksella seurannut viimeisten viikkojen viestejäsi, löytöjäsi, logiikkaasi sekä kaiken avointa ja pohtivaa esittämistä täällä.


Ehkä läpimurto Ericus Ericin isän suhteen on jo lähellä.



Tsemppiä!

[Antti Alfthan]

Antti

Ehkä läpimurto Ericus Ericin isän suhteen on jo lähellä.


Toivotaan, toivotaan :)

Yritin äsken rakentaa puuta Edsbyn tunnetusta sukulaisesta taakse päin. Ruokakunta löytyi, keräsin väen kokoon, äitivanhaa myöten. Sitten yritin tihrustaa tilannetta veroluetteloiden avulla. Rotebergin talo ja siellä isoisä löytyy, mutta alkaa mennä kovin arvausleikiksi kun pitäisi päästä 1600-luvun alkuun, ja juuri siellä on aukko. Ruodutusluetteloita samoin, 1600-luvun puoliväli aukeaa kun ahertaa, mutta ei aukea se alku.
Eivätkö nämä saamarin sukulaiset ole ollenkaan riidelleet perinnöistään, aivan kelvollisia talojahan nuo näkyisivät olevan!
Jossain on se avain, mutta tuntuu taas että se olisi jossain kanslian kuitissa pikemmin kuin katkenneissa kymmenysluetteloissa. Nimiä kyllä löytyy, mutta löytyy jokunen liikaa ;)

[Jari Latva-Rasku]

Antti


Olen ihastuksella seurannut viimeisten viikkojen viestejäsi, löytöjäsi, logiikkaasi sekä kaiken avointa ja pohtivaa esittämistä täällä.


Ehkä läpimurto Ericus Ericin isän suhteen on jo lähellä.



Tsemppiä!

En voisi olla enempää samaa mieltä! Mahdottomasta on tulossa mahdollista. Ei riitä pelkästään tiedonjyvä, vaan myös sen oivaltava tulkinta.

[Antti Alfthan]

Taisin päästä uusien lähteitten - ei nyt äärelle mutta ovelle.

Adressatregister till Riksregistraturet
- tässä on tieto siitä mistä löytyy kuningas Erikin ohjeet kesällä 1563 kolmikolle Knut Haraldsson (Soop), Jonas Jönsson ja drabantti Erik - mitä heidän pitää pohjan perillä tekemän
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0039227_00177

Tämä on siis vuotta aikaisemmin kuin Claude Collartin retki ja suosikin pelastusyritys.
Nyt kun vielä löytäisi kyseisen kirjeen ja yleensäkin pääsisi tämän ohjeistuksen jäljille. Kuningas Erik oli ahkera kirjoittelemaan ja ohjeistamaan.

Se tiedetään nyt suunnilleen mitä drabantti Erik Hansson teki Jämtlannin rintamalla vv. 1564-71, vaikka lisä ei haittaisi. Mutta mikä oli komennus vuoden 1571 jälkeen? Lähtikö Klaus Flemingin mukana Suomeen ja Liivinmaalle?

Näitä seuraamalla uskoisin saavani yhtenäisen kuvan drabantin urasta, mihin tuo seuraaminen sitten johtaneekin. Syteen tai saveen.

[rostebe]

On todella iloa seurata tätä keskustelua, johon sen alkuvaiheissa osallistuin tuomalla joitakin lähteitä näyteille. Antti Alftahnin työskentelyä on ihaltavaa!

Muidenkin kommentit rikastuttavat tiedonkärytymistä.

Ruotsin arkistojen nettiaukaisun jälkeen on avautunut uusia mahdollisuuksia Eric Ericuksen alkuperän löytämiseen. Mutta se vaatii ehkä tuhansien nettisivujen kahlaamisen/lukemisen - siis sitä mitä Antilla on tekeillä.
Onnea ! Kyllä se siitä joskus ratkeaa!
Bengt

[Benedictus]

Yhdyn edellisiin tsemppi toivotuksiin.



Haluisin tuoda erään seikan esille liittyen Alftan geeneihin.


Fakta on, että alueella on Ericus Erici Alftanuksen sukua eli nimi ilmeisesti tulee sieltä.
Toivottavasti Antti ja kumppanit löytävät perheen johon Ericus voisi liittyä.


Pitää kuitenkin muistaa näinä geeniaikoina, että tuo löydetty Alfta yhteys voi olla myös Ericus Ericin isän Erikin ei-aviosta syntyneen pojan jälkeläinen eli silloin sitä kautta tuota Ericuksen perhettä ei löydä.
Isä Erikhän on voinut olla virkamies tai muu vastaava Alftassa pojan lähtiessä opintielle ja ottaessa tai keksiessään nimen itselleen.


Ericus Erici Alftanus oli teininä Turussa opiskelemassa. Miksi ei Ruotsin puolen yliopistoissa, oliko hänellä täällä perheen jäseniä tai lähiomaisia joiden kautta Turku oli järkevämpi.
Linnankirjuri setä Henrik Hansson tietysti ensimmäisenä. Hänellähän vaikuttaa olleen aika iso määrä erilaisia lapsia huollossaan.

[Antti Alfthan]

Taisin päästä uusien lähteitten - ei nyt äärelle mutta ovelle.

Adressatregister till Riksregistraturet
- tässä on tieto siitä mistä löytyy kuningas Erikin ohjeet kesällä 1563 kolmikolle Knut Haraldsson (Soop), Jonas Jönsson ja drabantti Erik - mitä heidän pitää pohjan perillä tekemän
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0039227_00177

Tämä on siis vuotta aikaisemmin kuin Claude Collartin retki ja suosikin pelastusyritys.
Nyt kun vielä löytäisi kyseisen kirjeen ja yleensäkin pääsisi tämän ohjeistuksen jäljille. Kuningas Erik oli ahkera kirjoittelemaan ja ohjeistamaan.

Se tiedetään nyt suunnilleen mitä drabantti Erik Hansson teki Jämtlannin rintamalla vv. 1564-71, vaikka lisä ei haittaisi. Mutta mikä oli komennus vuoden 1571 jälkeen? Lähtikö Klaus Flemingin mukana Suomeen ja Liivinmaalle?

Näitä seuraamalla uskoisin saavani yhtenäisen kuvan drabantin urasta, mihin tuo seuraaminen sitten johtaneekin. Syteen tai saveen.

Sain erään sukulaiseni kautta linkin nyt kyseessä olevaan kuninkaalliseen kirjeeseen, päivätty 14 elokuuta 1563. Siinä on ohjeet mitä tehdä: neuvotella ja nostaa väkeä Gestriklannissa, Helsinglannissa, Medelpadissa ja Ångermanlannissa. Mutta siellä on myös esittely drabantti Erikistä, ensimmäisen sivun alaosassa. Ymmärrän asian mutta en osaa pukea sitä tällä osaamisellani sanoiksi, joten huutelen apua.

Nyt tämä dokumentti on toistaiseksi vanhin löytämäni missä drabantti Erik Hanssonin asema ja tehtävä sotatoimissa määritellään. Isännimeä ei mainita, mutta kirjallisista lähteistä käy selvästi ilmi kenestä drabantista tässä ja myöhemmin on kyse.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038532_00334

[Matti Lund]

Sain erään sukulaiseni kautta linkin nyt kyseessä olevaan kuninkaalliseen kirjeeseen, päivätty 14 elokuuta 1563. Siinä on ohjeet mitä tehdä: neuvotella ja nostaa väkeä Gestriklannissa, Helsinglannissa, Medelpadissa ja Ångermanlannissa. Mutta siellä on myös esittely drabantti Erikistä, ensimmäisen sivun alaosassa. Ymmärrän asian mutta en osaa pukea sitä tällä osaamisellani sanoiksi, joten huutelen apua.

Nyt tämä dokumentti on toistaiseksi vanhin löytämäni missä drabantti Erik Hanssonin asema ja tehtävä sotatoimissa määritellään. Isännimeä ei mainita, mutta kirjallisista lähteistä käy selvästi ilmi kenestä drabantista tässä ja myöhemmin on kyse.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038532_00334

Joo, pitää valmistautua ja varustautua mahdollisen norjalaisten hyökkäyksen varalta, kun joukkoja on tullut tunturien yli ja Jämptlannin kautta
helsinglantilaisten ja koko Norrlannin uhaksi.

Siinä on mielenkiintoisin kohta kuninkaallisen majesteetin kaksi palvelijaa (joiden nimiä ei esiinny) ja drabantti, joka on pitkään toiminut kuninkaallisen majesteetin palveluksessa ja sota-asioissa, nimeltään Erik, jotka kuninkaallinen majesteetti on tähän asettanut, jotta he lähtisivät ylös ja käsittelisivät kaikkea rahvasta, niin hyvin pappeja, porvareita kuin talonpoikiakin Antti A:n aikaisemmin kertomissa maakunnissa vastarinnan kohottamiseksi maahantunkeutujia eli jääriä (bagger) vastaan...

Siis vielä toistaen "drabantt som länge är brükat i H. K Mtz tiänsth och öffüerh ṽthi krigzsacher benempt Erich"

Tästä pitkästä palvelusajasta tullee seuraava kiistakapula, josta arviot huomattavasti vaihtelevat riippuen siitä, kuka tätä "diggaa" tai kuka tätä hylkii pasmoihinsa sopimattomana.

Siis nyt eletään vuotta 1563, jolloin Erik XIV ei ollut vielä pitkään palvellut kuninkaana!

Terv M Lu

[Antti Alfthan]

Joo, pitää valmistautua ja varustautua mahdollisen norjalaisten hyökkäyksen varalta, kun joukkoja on tullut tunturien yli ja Jämptlannin kautta
helsinglantilaisten ja koko Norrlannin uhaksi.

Siinä on mielenkiintoisin kohta kuninkaallisen majesteetin kaksi palvelijaa (joiden nimiä ei esiinny) ja drabantti, joka on pitkään toiminut kuninkaallisen majesteetin palveluksessa ja sota-asioissa, nimeltään Erik, jotka kuninkaallinen majesteetti on tähän asettanut, jotta he lähtisivät ylös ja käsittelisivät kaikkea rahvasta, niin hyvin pappeja, porvareita kuin talonpoikiakin Antti A:n aikaisemmin kertomissa maakunnissa vastarinnan kohottamiseksi maahantunkeutujia eli jääriä (bagger) vastaan...

Siis vielä toistaen "drabantt som länge är brükat i H. K Mtz tiänsth och öffüerh ṽthi krigzsacher benempt Erich"

Tästä pitkästä palvelusajasta tullee seuraava kiistakapula, josta arviot huomattavasti vaihtelevat riippuen siitä, kuka tätä "diggaa" tai kuka tätä hylkii pasmoihinsa sopimattomana.

Siis nyt eletään vuotta 1563, jolloin Erik XIV ei ollut vielä pitkään palvellut kuninkaana!

Terv M Lu

Kiitos Matti!

Täällä itsekseni nauraa hekottelen. Huomasin tuon drabantin kokemuksen maininnan minäkin.
Vallitsevan käsitykseni mukaan tuo drabantti kirjattiin luetteloihin samana vuonna kun Erik kruunattiin juhlallisesti, eli 1561. On tietenkin mahdollista että hän olisi ollut jonakin jo Erikin herttuallisessa hovissa - minusta tässä on koulutetun suosikin makua, miehen ansioita selitellään herra Knutille. Seuraavana vuonnahan Erik-kuningas lähetti matkaan ranskalaisen palkkasoturin jolle kävi kovasti köpelösti valloitusyrityksessään. Taas tarvittiin Mats Törne taalainmiehineen ja silloin parivaljakkona toimineet herra Knut ja drabantti Erik - joka jälkimmäinen alkoi menestyä. Näin nykytermein sanoisin että sodankäyntiin liittyvä logistiikka oli hänen vahvaa alaansa.

Tekstin jatkossa pisti silmään kuninkaan käyttämä "man ur huse". Ottaen huomioon että Erik kävi hyökkäyssotaa, ja talonpojat hyvin tiesivät että "lantvärn" velvoitteineen on puolustusta varten tuo tuntuu aika uskalletulta. Ilmeisesti tämän kirjeen perusteella herra Knutilla oli kuitenkin vuotta myöhemmin mahdollisuus ärähtää samalla uhkauksella - ainakin kertomansa mukaan. Eivät tietenkään saaneet "man ur huse" mutta saivat muistaakseni parhaimmillaan "man ur var tredje" mikä on hyvin sekin.

[Jari Latva-Rasku]

Vallitsevan käsitykseni mukaan tuo drabantti kirjattiin luetteloihin samana vuonna kun Erik kruunattiin juhlallisesti, eli 1561. On tietenkin mahdollista että hän olisi ollut jonakin jo Erikin herttuallisessa hovissa - minusta tässä on koulutetun suosikin makua, miehen ansioita selitellään herra Knutille. Seuraavana vuonnahan Erik-kuningas lähetti matkaan ranskalaisen palkkasoturin jolle kävi kovasti köpelösti valloitusyrityksessään. Taas tarvittiin Mats Törne taalainmiehineen ja silloin parivaljakkona toimineet herra Knut ja drabantti Erik - joka jälkimmäinen alkoi menestyä. Näin nykytermein sanoisin että sodankäyntiin liittyvä logistiikka oli hänen vahvaa alaansa.


Paljon saa, kun osaa. Oli Erik Hansson samaa sarjaa tai ei, myös Ericus Erici ja Morten Stodius ottivat tekemisissään riskejä. Myös Israelin ja Abrahamin lisäksi velipoika logistiikkapäällikkö Isak Eriksson olivat pystyviä miehiä.

[Jari Latva-Rasku]

Paljon saa, kun osaa. Oli Erik Hansson samaa sarjaa tai ei, myös Ericus Erici ja Morten Stodius ottivat tekemisissään riskejä. Myös Israelin ja Abrahamin lisäksi velipoika logistiikkapäällikkö Isak Eriksson olivat pystyviä miehiä.

Ainakin Erik Hanssonin mahdollinen veljenpoika Morten Stodius ei kovin sovinnaiselta vaikuttanut. Tällaiset ihmiset yleensä saavat aikaan, sillä aikaansaaminen tarkoittaa muuttamista.

Men genom vidskeplighet och damionomagiska griller ådrog
han sig ett vanrykte, som af ven, dels fort j en t, delsofÖr-
tjent, drabbade flera andra i Österländsk och Rabbinsk
lärdom bevandrade samtida Theologer. I sjelfva verket
hade genom bekantskapen med Orientens religiösa fore-
ställningar och läror en ny kabbalistisk mystik fram al-
strats, ]i vilken i skilda gestalter uppträdde. En hufvud-
riktning deraf geck ilt på bekantskap med de ytlre tingens
förborgade krafter. Åt detta håll synes Stodius traktat,
men skördade dermed inga lagrar, utan blott misstankar
och anklagelser, som han genom sina i hemlighet bedref-
na, orediga och ytliga naturalistiska åsigter sjelf hade
vållat, ehuru dessa tillika utgöra prof af hela samtidens
-brister. Såsom hans inhemska föregångare på denna bana
af mysteriÖs naturbetraktelse kan nämnas den bekante
Sigfrid Aron Forsius, som dock förnämligast odlade andra
grenar deraf eller Alchemi och Astrologi. Men Stodius
har, förmodligen hindrad af den stränga censur, som Irån
kyrkans sida utöfvades, alls icke i skrift efterleinnat prof
af sina theoretiska åsigter öfver dylika ämnen,
https://archive.org/details/bub_gb_HkABAAAAYAAJ

[Antti Alfthan]

Kolusin juuri läpi ja taulukoin lähteet mistä voi etsiä registratuuran viitteitä herroihin mimeltä Erik Hansson ja Hans Eriksson.

Edellinen, eli tämä alkujaan drabanttipersoona, ei tule mainituksi montaa kertaa. Aikaisemmat olen jo täällä esittänyt, mutta nimi esiintyy myös v. 1586, 1590, 1594 ja ehkä viimeisen kerran vuonna 1599.
Tässä linkki: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038583_00275 Vasen yläreuna.
Edelleenkään ei selviä missä mies asuu, mutta kruunun rahakirstua näkyy valvovan.

Nimi Erik Hansson on taas niitä missä joudun vielä pitkään selvittämään kuka kukin on. Sadoittain viitteitä. Hans Eriksson till Brinkkala eli "på Åbo" on paljon esillä, samoin on vuosisadan lopulla Hans Eriksson (Ulfsparre) till Broxvik. Nämä eivät tule kyseeseen esi-isinä, mutta sitten jää vielä pari voudinketaletta ja ehkä jokunen irto-Hans.

Vielä pitäisi koluta luetteloista kirjain F eli erityisesti "fullmakt" ja "fogde" joiden taakse saattaa jäädä nimiä mitä ei ole luetteloitu.

[Antti Alfthan]

Ja sitten tämä.
Kuningas Juhana määrää v. 1590 miehen nimeltä Erik Hansson Turun linnan vahtimestariksi. Palkka on samaa luokka kuin paremmilla kirjureilla, näin näppituntumalta.
Varmaan pitäisi saada jotain kautta taustaa, muutakin kuin registratuura.
Ja olisi hyvä löytää ajankohta milloin mies lähtee.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038574_00035
Aivan alhaalta oikeasta alareunasta. Suurin osa tekstiä on seuraavalla sivulla.

Tässä nyt on selvästi paikka, ja linnassa on työssään mies nimeltä Henrik Hansson.

[Antti Alfthan]

Kolusin juuri läpi ja taulukoin lähteet mistä voi etsiä registratuuran viitteitä herroihin mimeltä Erik Hansson ja Hans Eriksson.

Edellinen, eli tämä alkujaan drabanttipersoona, ei tule mainituksi montaa kertaa. Aikaisemmat olen jo täällä esittänyt, mutta nimi esiintyy myös v. 1586, 1590, 1594 ja ehkä viimeisen kerran vuonna 1599.
Tässä linkki: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038583_00275 Vasen yläreuna.
Edelleenkään ei selviä missä mies asuu, mutta kruunun rahakirstua näkyy valvovan.

Nimi Erik Hansson on taas niitä missä joudun vielä pitkään selvittämään kuka kukin on. Sadoittain viitteitä. Hans Eriksson till Brinkkala eli "på Åbo" on paljon esillä, samoin on vuosisadan lopulla Hans Eriksson (Ulfsparre) till Broxvik. Nämä eivät tule kyseeseen esi-isinä, mutta sitten jää vielä pari voudinketaletta ja ehkä jokunen irto-Hans.

Vielä pitäisi koluta luetteloista kirjain F eli erityisesti "fullmakt" ja "fogde" joiden taakse saattaa jäädä nimiä mitä ei ole luetteloitu.

Äh. Sadoittain on nimiä Hans Eriksson. Pahoittelen virhettäni :(

[Jari Latva-Rasku]

Ja sitten tämä.
Kuningas Juhana määrää v. 1590 miehen nimeltä Erik Hansson Turun linnan vahtimestariksi. Palkka on samaa luokka kuin paremmilla kirjureilla, näin näppituntumalta.
Varmaan pitäisi saada jotain kautta taustaa, muutakin kuin registratuura.
Ja olisi hyvä löytää ajankohta milloin mies lähtee.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038574_00035
Aivan alhaalta oikeasta alareunasta. Suurin osa tekstiä on seuraavalla sivulla.

Tässä nyt on selvästi paikka, ja linnassa on työssään mies nimeltä Henrik Hansson.

Hieno löytö sitkeällä työllä! Ericus Erici kävi Turun katedraalikoulua. Koulutus olisi tullut halvemmaksi kuin jossain Ruotsin kouluista, koska setä oli sopivasti Turussa. Parempi turva koulunkäynnille Turussa olisi kuitenkin ollut myös vanhempien muuttaminen Turkuun. Aikuisia sisaruksia olisi jäänyt Alftaan. Mikäli monessa mukana ollut Erik Hansson olisi kuivunut kuoliaaksi Alftassa, sitä olisi pitänyt edeltää väärinkäytös, loppuun palaminen tai pitkäaikainen sairaus. Linnan vahtimestari voisi jostain vielä löytyä.

[Antti Alfthan]

Hieno löytö sitkeällä työllä! Ericus Erici kävi Turun katedraalikoulua. Koulutus olisi tullut halvemmaksi kuin jossain Ruotsin kouluista, koska setä oli sopivasti Turussa. Parempi turva koulunkäynnille Turussa olisi kuitenkin ollut myös vanhempien muuttaminen Turkuun. Aikuisia sisaruksia olisi jäänyt Alftaan. Mikäli monessa mukana ollut Erik Hansson olisi kuivunut kuoliaaksi Alftassa, sitä olisi pitänyt edeltää väärinkäytös, loppuun palaminen tai pitkäaikainen sairaus. Linnan vahtimestari voisi jostain vielä löytyä.

Kiinnitin aikaisemmin huomiotani siihen, että Alftan Knudan (Knåda) maatilan kymmenyksistä vastasi miehen Erik Hansson rinnalla vaimo Kirstin, vuosina 1593, 1598 ja 1599, kunnes vaimo Kirstin on yksin emännöimässä v. 1601. Pitemmälle Alftan voudintileistä kokoelmassa Hälsinglands handlingar ei pääse näkemään.
Tämä vaimon nimen mukana olo olisi loogista jos mies on pitkiä aikoja tai pysyvästi poissa voudin näköpiiristä. Tosin luettelot taidettiin tehdä itse pitäjässä, lautamiesten vahvistamina.

Jos tässä on edelleen sama Erik Hansson kuin Jämtlannin aikoina, voisi tätä Turun linnan vartiopäällikön tointa pitää vanhenevan sotilaan eläkekomennuksena, mielestäni.

Se mihin olen näissä kaivauksissani törmännyt, on Erik Hanssonia koskevien mainintojen vähäisyys. Mieleen tulee v. 1570 Jämtlannissa operoiva Klaus Fleming; olisi aika loogista jos knihtipäällikkö EH olisi seurannut tätä sinne missä sotaa käytiin.

Kuningas Juhana näkyy kirjoittavan avoimia valtakirjoja. Tämä antaa mahdollisuuden hänen alaisilleen sotapäälliköille / käskynhaltijoille tehdä päätöksiä ja nimityksiä itsenäisesti, kaukana Liivinmaalla ja Inkerinmaalla kun ovat.

[Antti Alfthan]

Drabantti Erik Hanssonin osalta olen löytänyt hieman tarkentavaa tietoa hänen uransa alkuvaiheeseen liittyen.

Meillä on siis kuningas Erikin ohjeistus v. 1563 kolmikolle jota johtaa herra Knut (Haraldsson), toisina jäseninä Jonas Jönsson ja Eric Drabant. Epäilemättä näillä on asemiehet mukanaan.
Tiedämme että herra Knut matkusti pohjoismaakunnissa. Mats Törne lienee vallannut osan Jämtlantia mutta on vetäytynyt varmuuden vuoksi takaisin.
Vuoden 1564 alussa kuningas määräsi Claude Collartin valtaamaan Jämtlannin ja Härjedalenin. Mats Törne taisi joutua epäsuosioon, herra Knut seurueineen joutuu auttelemaan Collartin armeijan varustelussa. - Ja Claude Collartin retki päättyy katastrofiin kevään 1564 aikana.

Toukokuun lopulla 1564 Erik Hansson saa sitten valtakirjansa sotaväen ottoon pohjoismaakunnissa. Herra Knut määrätään samalle asialle: pelastamaan Claude Collart. Valtakirja hänellä on jo vuodelta 1563. Hengissä selvinnyt armeija on Norjassa hajallaan ja palailemassa itään. Uuden fenikan kokoaminen kestää koko kesän, lopulta Jämtlantiin marssitaan syksyllä 1564 Mats Törnen johdolla. Herra Knut on kuninkaan vihastuksen kohteena, määrätään muihin tehtäviin, eikä hän elä enää pitkään tämän jälkeen.

Mats Törnen johtaman operaation kustannuksista on tilitys vuodelta 1565.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0063515_00021
Valitsin tähän sivun missä mainitaan Erik Hansson ja hänen asemansa Mats Törnen alaisuudessa. Käytetään termiä everstin luutnantti. Tulkitsen tämän niin, että Mats Törne on ottanut merisotilailla vahvistetun suurfenikan ylipäällikkyyden, hövitsman on Sven Gestring ja Erik Hansson toimii Mats Törnen adjutanttina. Fenikka on täysi, noin viisisataa sotilasta, ja lisäksi on mainitut (Turusta lähetetyt?) merisotilaat.

Näitä palkanmaksuselvityksiä on säilynyt myöhemmiltä vuosiltakin, mm. Sven Gestringiltä, mutta Erik Hanssonin olen löytänyt näistä vain kerran. Muista lähteistä kyllä selviää hänen toimintaansa ja asemaansakin kyseisessä sodassa.

[Jari Latva-Rasku]

Mats Törnen johtaman operaation kustannuksista on tilitys vuodelta 1565.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0063515_00021
Valitsin tähän sivun missä mainitaan Erik Hansson ja hänen asemansa Mats Törnen alaisuudessa. Käytetään termiä everstin luutnantti. Tulkitsen tämän niin, että Mats Törne on ottanut merisotilailla vahvistetun suurfenikan ylipäällikkyyden, hövitsman on Sven Gestring ja Erik Hansson toimii Mats Törnen adjutanttina. Fenikka on täysi, noin viisisataa sotilasta, ja lisäksi on mainitut (Turusta lähetetyt?) merisotilaat.


Tulkinta vaikuttaa yksiselitteisen osuvalta, jos kapteenikin mainitaan myöhemmin. Ratkaisevaa oli, kenen luutnantti oli. Tässä tapauksessa kyseessä oli komentaja. Tällainen henkilö taitaa vastata kaikesta, joka muuten olisi jäänyt tekemättä. Hän voi myös olla kuninkaan takuumies. Kuningas vaikutti olevan sodankäynnin asiantuntija. Vaikka vastuu annetiin, voihan toteutusta hieman valvoa.

1) vid krigsmakten: ställföreträdare (o. närmaste medhjälpare), i sht för högre befälhavare, utom i fråga om ä. förh. numera bl. ss. senare led i ssgr betecknande innehavare av den militära graden närmast under den som första ssgsleden anger. så skal och Göstaff bliffue på slottet (Viborg) hoss tigh fför en lutinant. HFinlH 1:246 (1545). Gilbert öffuerstens lutinant. StallrSthm 1572–73, s. 10. Prophossens Lutenamptt. KlädKamRSthm 1592 C, s. 23 b. General-Gewaldigern eller desz Lieutenant. LMil. 1:251 (1683). SvH 4:305 1904; om förh. i slutet av 1500_talet). jfr (†): Ath hans (dvs. dr Anders olssons) lutinanth, doctor hans Tommeszonn, bruker och sijnn gamble konst, thätt ytterste och bäste som hann kann. G1R 28: 240 (1558). – jfr AMIRAL(S)-, FÄLTMARSKALKS-, FÄNRIKS-, GENERAL-, GEVALDIGER-, KAPTEN-, ÖVERSTE-LÖJTNANT m. fl.

[Antti Alfthan]

Tulkinta vaikuttaa yksiselitteisen osuvalta, jos kapteenikin mainitaan myöhemmin. Ratkaisevaa oli, kenen luutnantti oli. Tässä tapauksessa kyseessä oli komentaja. Tällainen henkilö taitaa vastata kaikesta, joka muuten olisi jäänyt tekemättä. Hän voi myös olla kuninkaan takuumies. Kuningas vaikutti olevan sodankäynnin asiantuntija. Vaikka vastuu annetiin, voihan toteutusta hieman valvoa.

1) vid krigsmakten: ställföreträdare (o. närmaste medhjälpare), i sht för högre befälhavare, utom i fråga om ä. förh. numera bl. ss. senare led i ssgr betecknande innehavare av den militära graden närmast under den som första ssgsleden anger. så skal och Göstaff bliffue på slottet (Viborg) hoss tigh fför en lutinant. HFinlH 1:246 (1545). Gilbert öffuerstens lutinant. StallrSthm 1572–73, s. 10. Prophossens Lutenamptt. KlädKamRSthm 1592 C, s. 23 b. General-Gewaldigern eller desz Lieutenant. LMil. 1:251 (1683). SvH 4:305 1904; om förh. i slutet av 1500_talet). jfr (†): Ath hans (dvs. dr Anders olssons) lutinanth, doctor hans Tommeszonn, bruker och sijnn gamble konst, thätt ytterste och bäste som hann kann. G1R 28: 240 (1558). – jfr AMIRAL(S)-, FÄLTMARSKALKS-, FÄNRIKS-, GENERAL-, GEVALDIGER-, KAPTEN-, ÖVERSTE-LÖJTNANT m. fl.

Uskoisin että Erik Hansson oli tuolla Mats Törnen vuosien 1564-65 sotaretkellä arvoasteikolla kolmas mies - Sven Gestring sai suurempaa palkkaa. Minulla on edelleen se käsitys että hän oli aika nuori ja hän yleni nopeasti, sai kokemusta sota-aikana.
Sitten kuningas Erikin vangitseminen ja syrjäyttäminen on ollut hänelle kriittistä aikaa, ehkä taloudellisestikin.

Minulla on tuolla aikaisemmin virhe eräässä linkissä. Vuoden 1580 valtakirja on Stig Hanssonille. Erik Hansson on hukassa. Lisää saattaa toki löytyä kun kerkiän selata naapurimaakuntien läänintilejä. Naapuriksi luettakoon myös Ångermanland, missä sotaväkeä kerättiin sielläkin.

[Giösling]

Kuten ketjussa aiemmin on dokumentoidusti esitetty, drabantti Erik oli jo vuonna 1563 "pitkään toiminut kuninkaallisen majesteetin palveluksessa ja sota-asioissa". "Pitkään" ei suinkaan tarkoita vuotta, tai kahta, vaan nolla perään! Drabantin syntymäaika painuu siten vuoden 1530 pintaan, kenties alemmaksikin. Drabantti ei siten mitenkään sovi Alftan-kronikan pirtaan, varsinkaan kun mikään mukaan todiste, tai perimätieto ei puhu hänen puolestaan. Alftanien kronikka kertoo kynämiehistä, ei drabanteista, profosseista, eikä faktoreistakaan. Kun kuulemamme mukaan "profossi" oli niin mahtava herra, että "piiskuriksi" kutsuminen on suorastaan loukkaus, toki moinen titeli olisi Erik Hanssonille kronikassa mainittu nimismiehyyden ja vara-laamanniuden asemesta, eikö totta?

Jo vuonna 1563 pitkäänpalvellut drabantti olisi vuonna 1590 suorastaan "kehäraakki" Turun linnan vahtimestariksinimityksen yhteydessä. Ehkä on niin, että drabantista on luovuttava, mutta Turun linnan vahtimestarius pistettävä korvan taa. Se selittäisi suvun Suomeen siirtymisen, mutta ei edelleenkään Alftaan jäänyttä nimetöntä poikaa, jota kronikka ei muista, tunnista, vaikka kirjaa setänsäkin tarkoin, uratietoineen.

[Antti Alfthan]

Turun linnan vahtimestari on toki hyvinkin avoin asia, mutta ei se sulje pois mahdollisuutta yhtenäisestä urasta yhden henkilön kohdalla.

Kun otamme huomioon että drabantti oli tietojemme mukaan palvellut henkivartiokaartissa yhtä pitkään kuin mitä kuninkaansa oli hallinnut kruunauksensa jälkeen, saa tuo kuninkaan "pitkä" mittasuhteensa. Kuningas Erik käyttää näissä yhteyksissä muutenkin oman sorttistansa määrittelyä. "Jämtlannista oli hyökkäilty Ruotsin puolelle, nuo kelvottomat. " Tosiasiassa Ruotsi oli yrittänyt hyökätä mutta oli kohdannut vastarintaa.

Alaikärajan me voimme asettaa drabantille. Sotilaan piti olla viisitoista vuotta täyttänyt.
Yläikäraja taas, tuskin vanhempi kuin Sven Gestring, Mats Törnestä puhumattakaan. Erik-drabantilla ei ollut v. 1563 sotaan lähtiessään käytännön sotakokemusta. Hän oli perehtynyt alaan.

Kuningas Erik, teoreetikko kun oli, rakensi joutilaana aikanaan tarkan mallin sotilasyksiköistä mitä hän halusi. Sotapäälliköt kentällä näitä sitten sovelsivat kokemuksensa ja ymmärryksensä mukaan, pyrkien välttämään kuitenkin epäsuosiota mikä saattoi kolahtaa kohdalle.

Voisi ajatella että drabantilla oli urallaan kaksi valoisampaa vaihetta.
Ensin oman fenikan saaminen v. 1564 ja seuraavina sotavuosina lisää vastuuta, jopa väliaikaiseksi krigsöverstiksi asti. Tuossa vaiheessa joukkoja ei ehkä ollut komennettavana paljoa. Puhuttiin tilanteesta "lantvärn", suomentaisin tässä puolustus ja varmistus. Hyökkäysvaiheessa v. 1570 asialla olikin sitten Klaus Fleming.
Toinen valoisa vaihe olisi sitten ollut tuo nimitys alueelliseksi asetuotannon profossiksi. Valtakirjaa en ole toistaiseksi löytänyt, mutta muuten käy ilmi että alueena on kaikki pohjoiset maakunnat. Tämä poikkeaa selvästi Stig Hanssonin valtakirjasta v. 1580 jolloin alueena on Hälsingland, ei laajemmin. Mehän emme sitten tiedä miten tuo koko pohjoisen alueen asetuotanto otti onnistuakseen.

Tässä on nyt juuri se ongelma, että Erik Hanssoneita, toisin kuin Hans Erikssoneja, ei ole näissä dokumenteissa tarjolla useita. Hahmotelma on katkonainen, mutta se on kohtalaisen looginen.

Turun linnan vahtimestari on taustaltaan sotilas. Hän ilmestyy Turun linnan vahvuuteen muutama vuosi aikaisemmin, saa valtakirjansa v. 1590 ja katoaa v. 1593 muistaakseni. Ericus Ericin tulon Turkuun ja kouluun hänen palveluksensa selittäisi vallan hyvin.
Jos hän oli Ericus Ericin etsitty isä, hänellä pitäisi olla taustansa Alftassa - ja Alftassa meillä on kolme kandidaattia nimeltä Erik Hansson.

- Alftan kievarinpitäjän ja nimismiehen Hans Erikssonin poika Erik Hansson, myöhemmin (1613) isäntänä Kirkonkylällä
- Alftan Näsbyn Erik Hansson elää tiettävästi v. 1620
Alftan Knudan (Knåda) Erik Hansson, kuolee noin v. 1600

Joku näistä kolmesta.

Mitä kronikkaan tulee, ei siellä taideta panna paljoa arvoa maata viljelemään jääneille sukulaisille, ei myöskään kolmen veljeksen sisarille, joita todennäköisesti oli heitäkin.

[Giösling]

Turun linnan vahtimestari on toki hyvinkin avoin asia, mutta ei se sulje pois mahdollisuutta yhtenäisestä urasta yhden henkilön kohdalla.

Kun otamme huomioon että drabantti oli tietojemme mukaan palvellut henkivartiokaartissa yhtä pitkään kuin mitä kuninkaansa oli hallinnut kruunauksensa jälkeen, saa tuo kuninkaan "pitkä" mittasuhteensa. Kuningas Erik käyttää näissä yhteyksissä muutenkin oman sorttistansa määrittelyä. "Jämtlannista oli hyökkäilty Ruotsin puolelle, nuo kelvottomat. " Tosiasiassa Ruotsi oli yrittänyt hyökätä mutta oli kohdannut vastarintaa.

Alaikärajan me voimme asettaa drabantille. Sotilaan piti olla viisitoista vuotta täyttänyt.
Yläikäraja taas, tuskin vanhempi kuin Sven Gestring, Mats Törnestä puhumattakaan. Erik-drabantilla ei ollut v. 1563 sotaan lähtiessään käytännön sotakokemusta. Hän oli perehtynyt alaan.

Kuningas Erik, teoreetikko kun oli, rakensi joutilaana aikanaan tarkan mallin sotilasyksiköistä mitä hän halusi. Sotapäälliköt kentällä näitä sitten sovelsivat kokemuksensa ja ymmärryksensä mukaan, pyrkien välttämään kuitenkin epäsuosiota mikä saattoi kolahtaa kohdalle.

Voisi ajatella että drabantilla oli urallaan kaksi valoisampaa vaihetta.
Ensin oman fenikan saaminen v. 1564 ja seuraavina sotavuosina lisää vastuuta, jopa väliaikaiseksi krigsöverstiksi asti. Tuossa vaiheessa joukkoja ei ehkä ollut komennettavana paljoa. Puhuttiin tilanteesta "lantvärn", suomentaisin tässä puolustus ja varmistus. Hyökkäysvaiheessa v. 1570 asialla olikin sitten Klaus Fleming.
Toinen valoisa vaihe olisi sitten ollut tuo nimitys alueelliseksi asetuotannon profossiksi. Valtakirjaa en ole toistaiseksi löytänyt, mutta muuten käy ilmi että alueena on kaikki pohjoiset maakunnat. Tämä poikkeaa selvästi Stig Hanssonin valtakirjasta v. 1580 jolloin alueena on Hälsingland, ei laajemmin. Mehän emme sitten tiedä miten tuo koko pohjoisen alueen asetuotanto otti onnistuakseen.

Tässä on nyt juuri se ongelma, että Erik Hanssoneita, toisin kuin Hans Erikssoneja, ei ole näissä dokumenteissa tarjolla useita. Hahmotelma on katkonainen, mutta se on kohtalaisen looginen.

Turun linnan vahtimestari on taustaltaan sotilas. Hän ilmestyy Turun linnan vahvuuteen muutama vuosi aikaisemmin, saa valtakirjansa v. 1590 ja katoaa v. 1593 muistaakseni. Ericus Ericin tulon Turkuun ja kouluun hänen palveluksensa selittäisi vallan hyvin.
Jos hän oli Ericus Ericin etsitty isä, hänellä pitäisi olla taustansa Alftassa - ja Alftassa meillä on kolme kandidaattia nimeltä Erik Hansson.

- Alftan kievarinpitäjän ja nimismiehen Hans Erikssonin poika Erik Hansson, myöhemmin (1613) isäntänä Kirkonkylällä
- Alftan Näsbyn Erik Hansson elää tiettävästi v. 1620
Alftan Knudan (Knåda) Erik Hansson, kuolee noin v. 1600

Joku näistä kolmesta.

Mitä kronikkaan tulee, ei siellä taideta panna paljoa arvoa maata viljelemään jääneille sukulaisille, ei myöskään kolmen veljeksen sisarille, joita todennäköisesti oli heitäkin.
En kirjoittaisi kronikkaan sellaista mitä siellä ei ole. Eräs puuttuva titteli on drabantti, toinen vahtimestari. Ensimmäistä ei olisi tarvinut hävetä, toinen on sillä ja rajalla. Maan mahtihenkilöihin korotetun profossin, tai sotaeverstin esi-isänä kirjaisin epäilemättä, mutta eipä vain muistunut Abrahamin mieleen.

Ymmärrän varsin hyvin, että drabantti on itsellesi rakas ja ratsastanut tutkimuksissasi vuosikymmenet. Mutta viimeisimmät löydöt eivät kertakaikkiaan tue fenikan johtajaa, tai "sotaeverstiä" Alftanien juuriin.

On vain kaksi mahdollisuutta, joko hylätä drabantti kokonaisuuteen sopimattomana, tai siirtyä kronikasta traditionaliseen sukututkimukseen, geenitutkimuksen tukemana. Jälkimmäisessäkin vaihtoehdossa drabantin Suomeen sitominen ontuu, tuskin "sotaeverstistä" koskaan tuli vahtimestaria, edes herttuoitten aikana.

[Antti Alfthan]

En kirjoittaisi kronikkaan sellaista mitä siellä ei ole. Eräs puuttuva titteli on drabantti, toinen vahtimestari. Ensimmäistä ei olisi tarvinut hävetä, toinen on sillä ja rajalla. Maan mahtihenkilöihin korotetun profossin, tai sotaeverstin esi-isänä kirjaisin epäilemättä, mutta eipä vain muistunut Abrahamin mieleen.

Ymmärrän varsin hyvin, että drabantti on itsellesi rakas ja ratsastanut tutkimuksissasi vuosikymmenet. Mutta viimeisimmät löydöt eivät kertakaikkiaan tue fenikan johtajaa, tai "sotaeverstiä" Alftanien juuriin.

On vain kaksi mahdollisuutta, joko hylätä drabantti kokonaisuuteen sopimattomana, tai siirtyä kronikasta traditionaliseen sukututkimukseen, geenitutkimuksen tukemana. Jälkimmäisessäkin vaihtoehdossa drabantin Suomeen sitominen ontuu, tuskin "sotaeverstistä" koskaan tuli vahtimestaria, edes herttuoitten aikana.

Kronikkaan ei tarvitse kirjoittaa sellaista mitä siellä ei ole. Sen sijaan siitä on välttämättä karsittava se mikä on osoitettu erheelliseksi, liioittelevaksi, anakronistiseksi, ilmeiseksi arveluksi tai peräti fantasiaksi.
Kronikka on oman aikansa tuote, ei 1500-luvun loppupuoliskon vaan 1700-luvun alun tuote missä on mukana perimätietoa ja vanhempien mm. Abraham Alftanuksen merkintöjen kirjausta ja tulkintaa. Se on syntynyt heti Ison Vihan jälkeen, oloissa missä valtakunta oli pahasti sekaisin, etenkin Suomen puolella, ja siten myös maanomistusolot olivat epäselvät, olosuhteissa missä hyvin saattoi kokeilla kepillä jäätä ja tarinoida läänityksistä.
Todellisuuden Hansson-veljekset olivat keskinkertaisesti menestyneitä herttuahallinnon käskyläisiä, jotka parhaimmillaan onnistuivat kartuttamaan jonkin verran omaisuuttaan, ei kuitenkaan niin paljoa että heillä olisi ollut varoja esimerkiksi voudin tehtäviin. Osaamista ehkä oli.
Veljesten isä tuskin oli Alftan nimismies, vielä vähemmän tavallinen verotalonpoika. Mutta kovin rikas hänkään ei ollut. Muuten pojille olisi jäänyt enemmän.

[Giösling]

Kronikkaan ei tarvitse kirjoittaa sellaista mitä siellä ei ole. Sen sijaan siitä on välttämättä karsittava se mikä on osoitettu erheelliseksi, liioittelevaksi, anakronistiseksi, ilmeiseksi arveluksi tai peräti fantasiaksi.
Kronikka on oman aikansa tuote, ei 1500-luvun loppupuoliskon vaan 1700-luvun alun tuote missä on mukana perimätietoa ja vanhempien mm. Abraham Alftanuksen merkintöjen kirjausta ja tulkintaa. Se on syntynyt heti Ison Vihan jälkeen, oloissa missä valtakunta oli pahasti sekaisin, etenkin Suomen puolella, ja siten myös maanomistusolot olivat epäselvät, olosuhteissa missä hyvin saattoi kokeilla kepillä jäätä ja tarinoida läänityksistä.
Todellisuuden Hansson-veljekset olivat keskinkertaisesti menestyneitä herttuahallinnon käskyläisiä, jotka parhaimmillaan onnistuivat kartuttamaan jonkin verran omaisuuttaan, ei kuitenkaan niin paljoa että heillä olisi ollut varoja esimerkiksi voudin tehtäviin. Osaamista ehkä oli.
Veljesten isä tuskin oli Alftan nimismies, vielä vähemmän tavallinen verotalonpoika. Mutta kovin rikas hänkään ei ollut. Muuten pojille olisi jäänyt enemmän.

Olen huomattavasti optimistisempi kronikan suhteen. Sen runko ja henkilöt ovat oikein. Kronikan tittelistöön eivät varmuudella kuulu drabantti, profossi, eikä sotaeverstikään. Niitä nyt kuitenkin on keskustelussa tarjottu "korvikkeeksi" Abrahamin hourahteluille. Miksi, millä todisteilla? Mennäänkö "ojasta allikkoon", kuten suomalainen sananlasku sanoo?

[Julle]

< Kronikan tittelistöön eivät varmuudella kuulu drabantti, profossi, eikä sotaeverstikään. Niitä nyt kuitenkin on keskustelussa tarjottu "korvikkeeksi" Abrahamin hourahteluille. Miksi, millä todisteilla? Mennäänkö "ojasta allikkoon", kuten suomalainen sananlasku sanoo? >

Taitaa olla se tavallinen yleismaailmallinen ilmiö, mistä jotkut tykkää.

Otetaanpa voimaketju:

Tavallinen myyntimies, joka on myyntieuvottelija. Tavallinen myyntineuvottelija, joka on myyntipäällikkö. Tavallinen myyntipäällikkö, joka on myyntijohtaja jne. eli mistä ilmiöstä onkaan kysymys?
Miksi myynnin tittelit ovat aina yhtä korkeampia kuin muun vastaavan tason henkilöiden?

Sellainen on myös Suomi!

Titteleitä karttava!

[Jari Latva-Rasku]

Kronikan oikeellisuudesta käytiin aikoinaan pitkä keskustelu. Kronikka näyttäisi perustuvan Abraham Alftanuksen kaksi vuotta ennen kuolemaansa, maaliskuun alussa vuonna 1695, 65-vuotiaana kirjoittamaan lyhyeen muistioon, jonka hänen poikansa myöhemmin jäljensi. Ei tiedetä, olisiko poika lisännyt tai poistanut jotain tekstistä tai käyttänyt myös muita lähteitä. Abraham oli korkeintaan 9-vuotias, kun hänen isänsä kuoli, mutta oli jo noin 36-vuotias, kun hänen serkkunsa tai serkkupuolensa Mårten Stodius kuoli. Voi vain arvella, mikä vaikutus tällä oli kronikan sisältöön aikana, jolloin muisti usein oli kuulopuheiden varassa.

Maininta "överstens löjtnantista" Erik Hanssonista oli vuodelta 1563. Ainakin hän on hyvä arvaus Ericus Ericin isäksi, vaikka lopulta osoittautuisi, että hän olisi väärä henkilö. Tämä on kronikan tulkintaa ajatellen oleellista.

Jos vaikka oletettaisiin, että Erik Hansson olisi syntynyt vasta noin vuonna 1540 ja mennyt sotilasoppiin noin 15-vuotiaana, hän olisi ollut vuonna 1563 noin 23-vuotias. Jos vielä oletetaan, että hän olisi ainakin kronikan mukaan kuninkaan ammattikirjurin poika, hän olisi ollut luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen. Sellaisesta voi olla tuntemattomuudesta tulleiden oppimattomien keskellä apua uralla etenemisessä. On oletettu, että Erik XIV olisi tavannut 15-vuotiaan Karin Månsdotterin vuonna 1565, eli kaksi vuotta Erik Hanssonin vuoden 1563 sotaretken jälkeen. Mikäli Erik Hanssonin isä olisi ollut kuninkaan kirjuri, olisiko hän ollut ainakin aluksi kuningas Kustaan kirjuri, koska Erik XIV tuli kuninkaaksi vasta vuonna 1560. Voi myös miettiä ajoitusta ajatellen, kenen henkivartioston kapteenin tytär oli kronikan mukaan Hans Erikssonin puoliso. Tällainen tytär olisi yllä mainitulla johdattelutavalla syntynyt ehkä vuoden 1520 jälkeen. Mikäli oletettaisiin, että Hans Erikssonin puoliso olisi Karin Månsdotterin veljentytär, Karinin ja hänen veljensä ikäero voisi olla jopa 50 vuotta. Tietenkin on myös mahdollista, että Hans Erikssonin puoliso olisi ollut jonkin kuningattaren veljentytär, mutta hän ei olisi ainakaan Erik Hanssonin äiti. Kuningattaren veljillä on voinut olla myös aviottomia tyttäriä, joita voi olla mahdotonta jäljittää.

[Giösling]

< Kronikan tittelistöön eivät varmuudella kuulu drabantti, profossi, eikä sotaeverstikään. Niitä nyt kuitenkin on keskustelussa tarjottu "korvikkeeksi" Abrahamin hourahteluille. Miksi, millä todisteilla? Mennäänkö "ojasta allikkoon", kuten suomalainen sananlasku sanoo? >

Taitaa olla se tavallinen yleismaailmallinen ilmiö, mistä jotkut tykkää.

Otetaanpa voimaketju:

Tavallinen myyntimies, joka on myyntieuvottelija. Tavallinen myyntineuvottelija, joka on myyntipäällikkö. Tavallinen myyntipäällikkö, joka on myyntijohtaja jne. eli mistä ilmiöstä onkaan kysymys?
Miksi myynnin tittelit ovat aina yhtä korkeampia kuin muun vastaavan tason henkilöiden?

Sellainen on myös Suomi!

Titteleitä karttava!

Mutta ei Abrahamin kronikka, jos katsotaan tarkemmin. Siellähän titteleitä olisi Eric Hanssonin kohdalla rukattu alaspäin, jos viimeisimpiin väitöksiin on uskominen. Kronikan mukaan Erik Hansson oli nimismies ja varalaamanni.
Nyt ketjussa häntä on soviteltu mm. "sotaeverstiksi ja profossiksi"! Se ei istu hyvin väitettyihin samanaikaisiin "tittelinkorotuksiin" kronikan muitten hekilöitten kohdalla. Siitä ristiriita ja epäuskottavuus.

[Antti Alfthan]

Mutta ei Abrahamin kronikka, jos katsotaan tarkemmin. Siellähän titteleitä olisi Eric Hanssonin kohdalla rukattu alaspäin, jos viimeisimpiin väitöksiin on uskominen. Kronikan mukaan Erik Hansson oli nimismies ja varalaamanni.
Nyt ketjussa häntä on soviteltu mm. "sotaeverstiksi ja profossiksi"! Se ei istu hyvin väitettyihin samanaikaisiin "tittelinkorotuksiin" kronikan muitten hekilöitten kohdalla. Siitä ristiriita ja epäuskottavuus.

Ollaanpa tarkkoja! Ei "nimismies" vaan "general länsman" ja muistaakseni "under lagman".
Heittelmällä määritelmiä kielestä toiseen ja jättämällä alkuperäisestä osan pois voi vääntää ja kääntää, mutta asialle tämän kaltainen opponointi ei ole hyväksi. Toisen kaltainen olisi.

Erik Hanssonin tittelit on syytä katsoa tilanteen ja tehtävän mukaisiksi - omana aikanaan. On aika erikoista vaatia että kronikoitsija olisi 150 vuotta myöhemmin tiennyt tarkalleen mitä voudintileihin on aikoinaan merkitty. Kronikoitsijalla on ollut oma käsityksensä, mitä hän on pyrkinyt välittämään oman aikakautensa ja oman käsityksensä kautta, mieluimmin parhain päin.
Ja meidän on syytä ottaa huomioon sekin mahdollisuus että isän ja pojan tehtävämääritelmiä on ehkä mennyt muutaman sukupolven muistojen aikana ristiin. Ehkä jopa kauempaakin on jotain muistumaa periytynyt.

[Giösling]

Jokainen muistaa/ tietää oman isoisänsä toimet ja tittelit melko tarkaan, toivoakseni. Niin Abraham Alftanuskin. Hän sanoo sanatarkasti: " Min Fader Fader, en V(ice) Lagman i Helsingland och General Länsman öfver hela länet". Jos isoisä olisi ollut "sotaeversti" , tai maan mahtavaksi kuvattu "profossi", totta maar Abraham olisi hänet niin maininnut ja vielä tendenssinomaisesti liioitellutkin (esim. kenraaliksi), kuten on annettu ymmärtää muiden titteleiden kohdalla. Kuinka nyt noin päin mokasi, jälkipolvien kiusaksi?

Selitys on harvinaisen simppeli. Erik Hansson ei ollut sen paremmin sotaeversti, kuin (ase-)profossikaan, vaan juuri sellainen "keskitason" virkamies, kuin kronikka kuvaakin. Siihen on tyytyminen.

[Antti Alfthan]

Kronikan oikeellisuudesta käytiin aikoinaan pitkä keskustelu. Kronikka näyttäisi perustuvan Abraham Alftanuksen kaksi vuotta ennen kuolemaansa, maaliskuun alussa vuonna 1695, 65-vuotiaana kirjoittamaan lyhyeen muistioon, jonka hänen poikansa myöhemmin jäljensi. Ei tiedetä, olisiko poika lisännyt tai poistanut jotain tekstistä tai käyttänyt myös muita lähteitä. Abraham oli korkeintaan 9-vuotias, kun hänen isänsä kuoli, mutta oli jo noin 36-vuotias, kun hänen serkkunsa tai serkkupuolensa Mårten Stodius kuoli. Voi vain arvella, mikä vaikutus tällä oli kronikan sisältöön aikana, jolloin muisti usein oli kuulopuheiden varassa.

Maininta "överstens löjtnantista" Erik Hanssonista oli vuodelta 1563. Ainakin hän on hyvä arvaus Ericus Ericin isäksi, vaikka lopulta osoittautuisi, että hän olisi väärä henkilö. Tämä on kronikan tulkintaa ajatellen oleellista.

Jos vaikka oletettaisiin, että Erik Hansson olisi syntynyt vasta noin vuonna 1540 ja mennyt sotilasoppiin noin 15-vuotiaana, hän olisi ollut vuonna 1563 noin 23-vuotias. Jos vielä oletetaan, että hän olisi ainakin kronikan mukaan kuninkaan ammattikirjurin poika, hän olisi ollut luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen. Sellaisesta voi olla tuntemattomuudesta tulleiden oppimattomien keskellä apua uralla etenemisessä. On oletettu, että Erik XIV olisi tavannut 15-vuotiaan Karin Månsdotterin vuonna 1565, eli kaksi vuotta Erik Hanssonin vuoden 1563 sotaretken jälkeen. Mikäli Erik Hanssonin isä olisi ollut kuninkaan kirjuri, olisiko hän ollut ainakin aluksi kuningas Kustaan kirjuri, koska Erik XIV tuli kuninkaaksi vasta vuonna 1560. Voi myös miettiä ajoitusta ajatellen, kenen henkivartioston kapteenin tytär oli kronikan mukaan Hans Erikssonin puoliso. Tällainen tytär olisi yllä mainitulla johdattelutavalla syntynyt ehkä vuoden 1520 jälkeen. Mikäli oletettaisiin, että Hans Erikssonin puoliso olisi Karin Månsdotterin veljentytär, Karinin ja hänen veljensä ikäero voisi olla jopa 50 vuotta. Tietenkin on myös mahdollista, että Hans Erikssonin puoliso olisi ollut jonkin kuningattaren veljentytär, mutta hän ei olisi ainakaan Erik Hanssonin äiti. Kuningattaren veljillä on voinut olla myös aviottomia tyttäriä, joita voi olla mahdotonta jäljittää.

Tarkennan noita vuosilukuja.
Tuo Mats Törnen tilitys on vuodelle 1565, siinä on käytetty tuota määritelmää "everstin luutnantti" (ei everstiluutnantti). Kuninkaan ja Karin Månsdotterin romanssi sattuu samalle vuodelle.
Vuonna 1564 Erik Hansson oli yhdessä Knut Haraldssonin kanssa värväämässä väkeä Medelpadissa ja Ångermanlannissa. Heitän pohdittavaksi ajatuksen olisiko Erik Hanssonin vaimo tuolta suunnalta ja mahdollisesti Karin Månsdotterin sukua isän puolelta, kuten Karinin isän suvusta on arveltu.
Vuonna 1563 Erik Hansson määrätään Knut Haraldssonin ja Jonas Jönssonin kanssa pohjoismaakuntiin, mutta oman valtakirjansa väenottoon hän saa toukokuun lopulla 1564.

Antti Kolehmaisen löytöjen mukaan Erik Hansson kirjataan kuninkaan drabantiksi vuonna 1561. Samoihin löytöihin liittyy useaa vuotta aikaisempi drabantti Måns Helsing, jota Antti Kolehmainen arvelee Karin Månsdotterin isäksi.
Sen tiedämme että Karin Månsdotterin isä oli kuollut ja tyttö oli orpo vuonna 1565, aluksi prinsessa Elisabetin lastenhoitajana, muistelen.

[Olarra]

Jokainen muistaa/ tietää oman isoisänsä toimet ja tittelit melko tarkaan, toivoakseni. Niin Abraham Alftanuskin. Hän sanoo sanatarkasti: " Min Fader Fader, en V(ice) Lagman i Helsingland och General Länsman öfver hela länet". Jos isoisä olisi ollut "sotaeversti" , tai maan mahtavaksi kuvattu "profossi", totta maar Abraham olisi hänet niin maininnut ja vielä tendenssinomaisesti liioitellutkin (esim. kenraaliksi), kuten on annettu ymmärtää muiden titteleiden kohdalla. Kuinka nyt noin päin mokasi, jälkipolvien kiusaksi?

Selitys on harvinaisen simppeli. Erik Hansson ei ollut sen paremmin sotaeversti, kuin (ase-)profossikaan, vaan juuri sellainen "keskitason" virkamies, kuin kronikka kuvaakin. Siihen on tyytyminen.

Kun profossi-sanan merkitys oli ajan kuluessa muuttunut, ja kun kronikan teksti oli luultavasti suunnattu jälkipolville, niin on myös otettava huomioon sellainenkin mahdollisuus, että tekstin kirjoittaja on kronikassa enemmänkin pyrkinyt kuvaamaan tehtävää ja asemaa kuin käyttämään tarkkaa titteliä, joka oli kokenut arvon alenemisen. Tarkan tittelin käyttö olisi antanut myöhempinä aikoina mielikuvan "piiskurista" ja sitähän on jo täälläkin ehditty kavahtaa
t. Olavi A.

[Giösling]

Piiskuri on piiskuri aikakaudesta riippumatta. "Piiskattavien" kohde vain evoluoitui. "Piiskattiin" esim. asetuotantoa ja sittemmin rikollisten selkänahkaa. "Sotaeversti" ei sentään kutistu läänin varanimismieheksi, varsinkaan Abrahamin teksteissä, häntähän nykytutkimus suomii titteleiden kroonisesta suurentelemisesta, kuten ketjussa huomataan.

Sitäpaitsi sotaeversti ja profossi ovat vain erään drabantin jatkumoa, joka henkilönä jo ajallisesti on todettu mahdottomaksi Alftan-kronikan pirtaan. Sinnikäästipä vain ratsastaa "haamuhenkilönä", vaikka ei ole edes kronikan roolistossa, toisin kuin esim. Emerentia Tott.

[Jari Latva-Rasku]

Vuonna 1564 Erik Hansson oli yhdessä Knut Haraldssonin kanssa värväämässä väkeä Medelpadissa ja Ångermanlannissa. Heitän pohdittavaksi ajatuksen olisiko Erik Hanssonin vaimo tuolta suunnalta ja mahdollisesti Karin Månsdotterin sukua isän puolelta, kuten Karinin isän suvusta on arveltu.
Vuonna 1563 Erik Hansson määrätään Knut Haraldssonin ja Jonas Jönssonin kanssa pohjoismaakuntiin, mutta oman valtakirjansa väenottoon hän saa toukokuun lopulla 1564.

Antti Kolehmaisen löytöjen mukaan Erik Hansson kirjataan kuninkaan drabantiksi vuonna 1561. Samoihin löytöihin liittyy useaa vuotta aikaisempi drabantti Måns Helsing, jota Antti Kolehmainen arvelee Karin Månsdotterin isäksi.
Sen tiedämme että Karin Månsdotterin isä oli kuollut ja tyttö oli orpo vuonna 1565, aluksi prinsessa Elisabetin lastenhoitajana, muistelen.

Näinhän se tietenkin voisi olla, että kronikan muisteluissa olisi voinut 150 vuoden loputtomien kertaamisten jälkeen sattua ainoastaan yhden sukupolven sekaannus. Sehän ei lopputulosta varsinaisesti muuttaisi. Erik Hansson päällikkötason drabanttina muistuttaa kronikan kuvausta Hans Erikssonin puolison isästä. Toisaalta on myös ollut olemassa kuninkaan sihteeri Mårten Helsing.

[Leo Suomaa]

..., siinä on käytetty tuota määritelmää "everstin luutnantti" (ei everstiluutnantti).

"Lieu tenant" taitavat olla ne sanat joista luutnantti on saatu ja asiallisesti everstin luutnantti ja everstiluutnantti taitavat tarkoittaa suunnilleen samaa asiaa, arvelen.

[Olarra]

Piiskuri on piiskuri aikakaudesta riippumatta. "Piiskattavien" kohde vain evoluoitui. "Piiskattiin" esim. asetuotantoa ja sittemmin rikollisten selkänahkaa. "Sotaeversti" ei sentään kutistu läänin varanimismieheksi, varsinkaan Abrahamin teksteissä, häntähän nykytutkimus suomii titteleiden kroonisesta suurentelemisesta, kuten ketjussa huomataan.

Sitäpaitsi sotaeversti ja profossi ovat vain erään drabantin jatkumoa, joka henkilönä jo ajallisesti on todettu mahdottomaksi Alftan-kronikan pirtaan. Sinnikäästipä vain ratsastaa "haamuhenkilönä", vaikka ei ole edes kronikan roolistossa, toisin kuin esim. Emerentia Tott.

Muitakin nimikkeitä on, joissa arvostus on alentunut. Ratsuväen korpraali johti parinkymmenen miehen ratsujoukkoa 1600-luvulla, mutta 1700-luvulla tilanne oli muuttunut. Turun linnasta löytynee vahtimestari tänäänkin, mutta 1500-luvulla hänen asemansa oli hieman toisenlainen :) Tärkeämpää kuin tarkka virkanimike on kuvaus asemasta ja tehtävistä.
t. Olavi A.

[Antti Alfthan]

Kuningas Erikin ajan "fänika" käsitti kuninkaan kaavailemassa muodossa 500 sotilasta, viiteen kvarteeriin jaettuna. Käytännössä sitten vajaalla fänikalla riittää neljä tai kolmekin kvarteerimestaria. Yksikön hallinnossa näillä saattoi olla muita tehtäviä, kvarteerimestari (vanhan suomen sadanpäämies) liittyy käsittääkseni taistelujärjestykseen.
Alempi taistelevan fänikan aliupseeri, nykyisillä termeillämme, oli ruotumestari - ruotuun kuului täytenä kymmenen knihtiä. Myöhemmässä ruotuväkilaitoksen armeijassa näitä miehistöön kuuluvia korpraaleja oli joka viides jalkaväen sotilas.

Viidensadan sotilaan lippueelle tarvittiin toki päällikkö, hövitsman (myöhemmin kapteeni), ja hänen lähin miehensä lippueen profossi, jonka täytyi olla kirjoitustaitoinen, kuten myös esimiehensä. Tavallinen virkatie päälliköksi oli profossista hövitsmanniksi. Mats Törne (1534-91) lienee käynyt läpi nämä kaikki, hänen uransa sekä sotilaana että sittemmin korkeana virkamiehenä on loistava: knihdistä kamarimestariksi.

Kronikan tekstissä lukee toki Erik Hanssonin kohdalla General länsman ja V. lagman. Ja on jo ammoin todettu että näillä titteleillä miestä ei historian dokumenteista löydy. Ei ole löytynyt, Juhani Pesu! ;) Sen takia tässä nyt selvitellään.
Ja kun ei ole löytynyt, täytyy etsiä muita vaihtoehtoja. Ja nyt ei oikein riitä piiskurista jankkaaminen, olihan myös Ericus Erici Alftanus rovasti, eli Juhanin logiikalla piiskuri. Sana provossi ja rovasti ovat aivan samaa kantaa. Toivoisin tässä asiallisempaa argumentointia. Ei sanoilla kikkaillen vaan valideilla argumenteilla keskusteluun osallistuen.

Siitä en ole lainkaan vakuuttunut riittääkö tähän astinen henkilön jäljitys koko kyseessä olevalle ajanjaksolle kohtalaisen luotettavan arvioinnin pohjaksi. Käyn nyt juuri läpi Turun linnan manttaaleja v. 1601. Siitä selviää ainakin virkamiesten keskinäinen arvojärjestys.
- Ståthållare (käskynhaltija)
- Befallningsman (linnanvouti)
- Predikant (linnansaarnaaja)
- Slottskrivare (linnankirjuri)
- Underskrivare (alikirjuri, näitä oli tuolloin kaksi)
- Underfogde (alivouti)
- Wachtmestare (vahtipäällikkö, näitä oli tuolloin kaksi)
- Arklimestare (tykkipäällikkö)
Erik Hanssonia ei loppuvuonna 1601 linnassa näy. Ei myöskään näy Henrik Hansson.

[Julle]

< Muitakin nimikkeitä on, joissa arvostus on alentunut. Ratsuväen korpraali johti parinkymmenen miehen ratsujoukkoa 1600-luvulla, mutta 1700-luvulla tilanne oli muuttunut. Turun linnasta löytynee vahtimestari tänäänkin, mutta 1500-luvulla hänen asemansa oli hieman toisenlainen :) Tärkeämpää kuin tarkka virkanimike on kuvaus asemasta ja tehtävistä.
>
Niin kun olisikin kuvaus ammateista tai nimikkeistä. Eipä näitäkään kaikkia osaa kuvitella tähän päivään sopiviksi kun ovat keskiaikaisia, mutta mielenkiintoisia ammatteja kyllä. Kuten sotilaista huovi, pertuskamies sekä erilaiset jousi- ja keihäsmiehet?

http://www.katajala.net/keskiaika/elama/ammatit.html
Drabantti näyttäisi olevan lähellä trubaduuria?

[Antti Alfthan]

< Muitakin nimikkeitä on, joissa arvostus on alentunut. Ratsuväen korpraali johti parinkymmenen miehen ratsujoukkoa 1600-luvulla, mutta 1700-luvulla tilanne oli muuttunut. Turun linnasta löytynee vahtimestari tänäänkin, mutta 1500-luvulla hänen asemansa oli hieman toisenlainen :) Tärkeämpää kuin tarkka virkanimike on kuvaus asemasta ja tehtävistä.
>
Niin kun olisikin kuvaus ammateista tai nimikkeistä. Eipä näitäkään kaikkia osaa kuvitella tähän päivään sopiviksi kun ovat keskiaikaisia, mutta mielenkiintoisia ammatteja kyllä. Kuten sotilaista huovi, pertuskamies sekä erilaiset jousi- ja keihäsmiehet?

http://www.katajala.net/keskiaika/elama/ammatit.html
Drabantti näyttäisi olevan lähellä trubaduuria?

Tuo lista ei ole kovin hyvä kuvaamaan tilannetta 1500-luvulla.
Kuninkaallinen vouti on valtuuksiltaan befallningsman, englanniksi kääntäisin Sheriff, mutta tuo linnan alivouti on ilmeinen bailiff. Myöhemmin voudin merkitys on sitten Bailiff.

Pertuskamies on ilmeinen knihti. Pertuska oli raskaan jalkaväen perusase, tuossa Erikin hahmotelmassa ainakin ruotumestareilla. Miehistöllä oli lisäksi ampuma-aseita: stålbåg (varsijousi) sitten enemmän ja enemmän tuliluikkuja (svamperör ja snapperör). Englanninkielinen järjestelmä tuntee edelleen sotilasarvon lance corporal.

Huovi tulee ruotsin sanasta hovman ja tarkoittaa aseistettua ratsumiestä hallinnon virkamiesten käytössä. Hälsinglandissa oli 1560-luvun puolimaissa voudin huovien lukumäärä 13, myöhemmin 12, lopulta kymmenkunta. Asemiehiä tarvittiin turvaamaan mm. arvokkaita kuljetuksia ja itse voutia. Hälsingland koostui kahdesta voutikunnasta ja voudin kirjurin asema ja palkka oli siellä merkittävä. Matkustava voudin tai kirjurin seurue käsitti korkeintaan kuusi asemiestä, talonpoikien vaatimuksesta. Voudin arvovallan merkki oli keskiajalta periytyvä sotavasara.

[Benedictus]

Kronikan mukaan Hans Erikssonilla oli vaimona kuningattaren veljentytär.


Koska vaikuttaisi, että Erik Hansson olisi syntynyt jo melko kaukaisessa ajassa, tulee mieleen josko tuo "kuningatar" olisikin joku 1500 alkupuolen valtionhoitajien vaimoista, joita voisi kansanmielissä pitää kuningattarina.



Heidän veljiään taitaisi riittää enemmänkin tähän tarpeeseen.

[Antti Alfthan]

Kronikan mukaan Hans Erikssonilla oli vaimona kuningattaren veljentytär.


Koska vaikuttaisi, että Erik Hansson olisi syntynyt jo melko kaukaisessa ajassa, tulee mieleen josko tuo "kuningatar" olisikin joku 1500 alkupuolen valtionhoitajien vaimoista, joita voisi kansanmielissä pitää kuningattarina.



Heidän veljiään taitaisi riittää enemmänkin tähän tarpeeseen.

Mikään, ei edes kronikassa, viittaa siihen että Erik Hansson, veljensä, isänsä Hans Eriksson tai suku yleensä olisi ollut aatelinen. Kaikki Ruotsin valtionhoitajat sukuineen ja taustoineen olivat korkeaa aatelia, maan mahtavimpia sukuja. Noissa oloissa naiminen johonkin vähäpätöiseen sukuun, olkootkin vaikka suurtalonpoikia, vuorimiehiä tai knaapeja, oli sula mahdottomuus.
Kronikan kuningattarella voidaan mielestäni tarkoittaa yksiselitteisesti vain Kaarina Maununtytärtä.

Kuningas Kustaa oli hänkin korkeaa aatelia, vaikka ei Sture-suvun veroista asemaltaan ja maineeltaan. Mutta Kustaa ottikin, Ruotsin historiaa kerraten, tuekseen taalainmiehet, käytännössä vuorimiessuvut, joista kohosi suuri joukko merkittäviä vaikuttajia.
Kustaa koulutti itse hovissaan lupaavia nuoria miehiä, vuorimiesten, suurtalonpoikien ja ehkä pikkuaatelista ja porvareistakin kerättyjä, saadakseen näistä taitavan ja ehdottoman uskollisen virkakunnan. Osa pojista saattoi olla samalla pantteja, takaamassa vastahakoisten taalainmiesten tai Helsinglannin suurtalonpoikien uskollisuutta. Tämä tapahan oli vanha ja hyväksi koettu. Kustaa itsekin oli ollut kasvattina/panttina Tanskassa.

[Antti Alfthan]

Olen nyt katsonut jonkin verran Turun linnan tilejä vuodesta 1590 lähtien, ja tiedon hitusia mielestäni löysin. Kuukausittaisia manttaalilistoja, sen tilalle vuoden 1591 palkkauslistan. Päivämääriä näissä ei ole, kirjanpito kulkee pro anno, ja en ole vielä perillä siitä miten kirjanpitovuosi vaihtuu.

V. 1590 ensimmäisen kuukauden manttaalissa on
- linnanvouti Lars Henriksson, 3 henkeä
- kamarikirjuri Henrik Mattsson, joka näkyy vain tämän kerran
- linnansaarnaaja herra Erik Jacobi, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, yksin
- alikirjuri Simon Hansson
- alivoudit Stefan ja Thomas
- tykkimestari (arklimästare) Michel Mårtensson
Vahtimestaria ei siis ole. Vaikuttaisi siltä että Henrik Hansson ei ole naimisissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868531

v. 1591 palkkausrekisterin mukaan löytyy
- linnanvouti (befallningsman) Lars Henriksson
- linnansaarnaaja herra Martti
- linnankirjuri Henrik Hansson
- alikirjurit Simon Hansson 2/3 vuodelle ja Roland Hansson 1/2 vuodelle
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson, jonka palkkauksesta on pitkä erittely.
Erik Hanssonia koskevasta osasta voisi saada kukaties osviittaa sukulaisuuksien suhteen, mutta en luota omaan lukutaitooni tässä ehkä tärkeässä tekstinpätkässä.
Joka tapauksessa linnassa on jonkin aikaa kaksi Hansson-veljestä, mahdollisesti jopa kolme.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869041

V. 1592 1, kuukauden manttaalilrekisterissä on
- linnanvouti Hans Eriksson (till Brinkkala), 4 henkeä
- linnansaarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alivouti Jacob, 1 henki
- tykkimestari Michel Mårtensson, 1 henki
- vahtimestari Erik Hansson, 1 henki


v: 1593 tiedot vastaavasti
- linnanvouti Hans Eriksson, 4 henkeä
- linnansaarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alivouti Jacob
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

V. 1594 sitten
- linnanvouti Hans Eriksson, 4 henkeä
- saarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alikirjuri on otsikoitu mutta ei anneta nimeä
- alivouti Jören
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

Vuonna 1595 vahtimestarina on sitten toinen mies.

Ymmärrykseni mukaan linnankirjuri olisi mennyt naimisiin ennen vuotta 1592, jälkeen vuoden 1590.

[Antti Alfthan]

Olen nyt katsonut jonkin verran Turun linnan tilejä vuodesta 1590 lähtien, ja tiedon hitusia mielestäni löysin. Kuukausittaisia manttaalilistoja, sen tilalle vuoden 1591 palkkauslistan. Päivämääriä näissä ei ole, kirjanpito kulkee pro anno, ja en ole vielä perillä siitä miten kirjanpitovuosi vaihtuu.

V. 1590 ensimmäisen kuukauden manttaalissa on
- linnanvouti Lars Henriksson, 3 henkeä
- kamarikirjuri Henrik Mattsson, joka näkyy vain tämän kerran
- linnansaarnaaja herra Erik Jacobi, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, yksin
- alikirjuri Simon Hansson
- alivoudit Stefan ja Thomas
- tykkimestari (arklimästare) Michel Mårtensson
Vahtimestaria ei siis ole. Vaikuttaisi siltä että Henrik Hansson ei ole naimisissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868531

v. 1591 palkkausrekisterin mukaan löytyy
- linnanvouti (befallningsman) Lars Henriksson
- linnansaarnaaja herra Martti
- linnankirjuri Henrik Hansson
- alikirjurit Simon Hansson 2/3 vuodelle ja Roland Hansson 1/2 vuodelle
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson, jonka palkkauksesta on pitkä erittely.
Erik Hanssonia koskevasta osasta voisi saada kukaties osviittaa sukulaisuuksien suhteen, mutta en luota omaan lukutaitooni tässä ehkä tärkeässä tekstinpätkässä.
Joka tapauksessa linnassa on jonkin aikaa kaksi Hansson-veljestä, mahdollisesti jopa kolme.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869041

V. 1592 1, kuukauden manttaalilrekisterissä on
- linnanvouti Hans Eriksson (till Brinkkala), 4 henkeä
- linnansaarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alivouti Jacob, 1 henki
- tykkimestari Michel Mårtensson, 1 henki
- vahtimestari Erik Hansson, 1 henki


v: 1593 tiedot vastaavasti
- linnanvouti Hans Eriksson, 4 henkeä
- linnansaarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alivouti Jacob
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

V. 1594 sitten
- linnanvouti Hans Eriksson, 4 henkeä
- saarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alikirjuri on otsikoitu mutta ei anneta nimeä
- alivouti Jören
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

Vuonna 1595 vahtimestarina on sitten toinen mies.

Ymmärrykseni mukaan linnankirjuri olisi mennyt naimisiin ennen vuotta 1592, jälkeen vuoden 1590.

Täytyy korjata: vuoden 1592 tietoja ei ole käsillä. Tehdään siis näin:


Olen nyt katsonut jonkin verran Turun linnan tilejä vuodesta 1590 lähtien, ja tiedon hitusia mielestäni löysin. Kuukausittaisia manttaalilistoja, sen tilalle vuoden 1591 palkkauslistan. Päivämääriä näissä ei ole, kirjanpito kulkee pro anno, ja en ole vielä perillä siitä miten kirjanpitovuosi vaihtuu.

V. 1590 ensimmäisen kuukauden manttaalissa on
- linnanvouti Lars Henriksson, 3 henkeä
- kamarikirjuri Henrik Mattsson, joka näkyy vain tämän kerran
- linnansaarnaaja herra Erik Jacobi, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, yksin
- alikirjuri Simon Hansson
- alivoudit Stefan ja Thomas
- tykkimestari (arklimästare) Michel Mårtensson
Vahtimestaria ei siis ole. Vaikuttaisi siltä että Henrik Hansson ei ole naimisissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868531

v. 1591 palkkausrekisterin mukaan löytyy
- linnanvouti (befallningsman) Lars Henriksson
- linnansaarnaaja herra Martti
- linnankirjuri Henrik Hansson
- alikirjurit Simon Hansson 2/3 vuodelle ja Roland Hansson 1/2 vuodelle
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson, jonka palkkauksesta on pitkä erittely.
Erik Hanssonia koskevasta osasta voisi saada kukaties osviittaa sukulaisuuksien suhteen, mutta en luota omaan lukutaitooni tässä ehkä tärkeässä tekstinpätkässä.
Joka tapauksessa linnassa on jonkin aikaa kaksi Hansson-veljestä, mahdollisesti jopa kolme.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869041

v. 1592 puuttuu

v: 1593 tiedot vastaavasti
- linnanvouti Hans Eriksson (till Brinkkala), 4 henkeä
- linnansaarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alivouti Jacob
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

V. 1594 sitten
- linnanvouti Hans Eriksson, 4 henkeä
- saarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alikirjuri on otsikoitu mutta ei anneta nimeä
- alivouti Jören
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

Vuonna 1595 vahtimestarina on sitten toinen mies.

Ymmärrykseni mukaan linnankirjuri olisi mennyt naimisiin ennen vuotta 1593, jälkeen vuoden 1590.

[Jari Latva-Rasku]

Ymmärrykseni mukaan linnankirjuri olisi mennyt naimisiin ennen vuotta 1593, jälkeen vuoden 1590.

Matti Waltan virkamiesluettelon mukaan kukaan linnankirjureista ei ollut virassaan lähellekään niin pitkään kuin Henrik Hansson, eli vuosina 1583-1597. Uskollisen ja ilmeisen uskotun Juhana III ja Sigismundin palvelijan ura päättyi Nuijasodan aikaan. Samoihin aikoihin, kun linnankirjuri olisi perustanut perheen, Juhana III kuoli vuonna 1592. Sen jälkeen, kun Erik XIV oli myrkytetty vuonna 1577, ilmeisesti sama Henrik Hansson oli Turussa kansliakirjurina vuosina 1578-80.

[Antti Alfthan]

Matti Waltan virkamiesluettelon mukaan kukaan linnankirjureista ei ollut virassaan lähellekään niin pitkään kuin Henrik Hansson, eli vuosina 1583-1597. Uskollisen ja ilmeisen uskotun Juhana III ja Sigismundin palvelijan ura päättyi Nuijasodan aikaan. Samoihin aikoihin, kun linnankirjuri olisi perustanut perheen, Juhana III kuoli vuonna 1592. Sen jälkeen, kun Erik XIV oli myrkytetty vuonna 1577, ilmeisesti sama Henrik Hansson oli Turussa kansliakirjurina vuosina 1578-80.

Kronikan mukaan Henrik Hansson menetti jalkansa herttuan piirittäessä linnaa, eli vuonna 1597. Tätä samaa tarinaa sitten kerrotaan myös hänen esimieheensä sovitettuna, Brinkkalan Hans Erikssoniin.
Jalan menettäminen olisi kyllä pätevä syy virkauran katkeamiseen. Toisaalta Turun linna antautui, joten virkamiehiä vaihdettiin myös tästä syystä.

[Giösling]

Täytyy korjata: vuoden 1592 tietoja ei ole käsillä. Tehdään siis näin:


Olen nyt katsonut jonkin verran Turun linnan tilejä vuodesta 1590 lähtien, ja tiedon hitusia mielestäni löysin. Kuukausittaisia manttaalilistoja, sen tilalle vuoden 1591 palkkauslistan. Päivämääriä näissä ei ole, kirjanpito kulkee pro anno, ja en ole vielä perillä siitä miten kirjanpitovuosi vaihtuu.

V. 1590 ensimmäisen kuukauden manttaalissa on
- linnanvouti Lars Henriksson, 3 henkeä
- kamarikirjuri Henrik Mattsson, joka näkyy vain tämän kerran
- linnansaarnaaja herra Erik Jacobi, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, yksin
- alikirjuri Simon Hansson
- alivoudit Stefan ja Thomas
- tykkimestari (arklimästare) Michel Mårtensson
Vahtimestaria ei siis ole. Vaikuttaisi siltä että Henrik Hansson ei ole naimisissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1868531

v. 1591 palkkausrekisterin mukaan löytyy
- linnanvouti (befallningsman) Lars Henriksson
- linnansaarnaaja herra Martti
- linnankirjuri Henrik Hansson
- alikirjurit Simon Hansson 2/3 vuodelle ja Roland Hansson 1/2 vuodelle
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson, jonka palkkauksesta on pitkä erittely.
Erik Hanssonia koskevasta osasta voisi saada kukaties osviittaa sukulaisuuksien suhteen, mutta en luota omaan lukutaitooni tässä ehkä tärkeässä tekstinpätkässä.
Joka tapauksessa linnassa on jonkin aikaa kaksi Hansson-veljestä, mahdollisesti jopa kolme.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1869041

v. 1592 puuttuu

v: 1593 tiedot vastaavasti
- linnanvouti Hans Eriksson (till Brinkkala), 4 henkeä
- linnansaarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alivouti Jacob
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

V. 1594 sitten
- linnanvouti Hans Eriksson, 4 henkeä
- saarnaaja herra Martti, 2 henkeä
- linnankirjuri Henrik Hansson, 2 henkeä
- alikirjuri on otsikoitu mutta ei anneta nimeä
- alivouti Jören
- tykkimestari Michel Mårtensson
- vahtimestari Erik Hansson

Vuonna 1595 vahtimestarina on sitten toinen mies.

Ymmärrykseni mukaan linnankirjuri olisi mennyt naimisiin ennen vuotta 1593, jälkeen vuoden 1590.

Kiitos mielenkiintoisista tiedoista. Erityisesti Rålamb (Roland) Hanssonin puolen vuoden pesti veljensä alikirjurina vuonna 1591 on uutta. Se sattuu ajallisesti tismalleen Claes Akesson Tottin kuoleman kanssa yksiin .

Jos, kuten ketjussa toisaalla sanotaan, Henrik Hansson oli uskollinen kuninkaanmies, Rålamb taas oli uskollinen ensisijassa Claes Akessonille.

Hän aloitti uransa Tottin pikkurenkinä v. 1570 alussa yhdessä Hans-veljensä kanssa. Siirtyi sitten hetkeksi kuninkaankansliaan palatakseen takaisin Tottien talouteen v. 1576, jolloin Claes sai nimityksen Suomen käskynhaltijaksi, Eestin ylipäällikkyyden jälkeen. Rålamb siis asetti Tottin kuninkaansa edelle, eikä Tott tullut toimeen ilman Rålambia Suomessa. Miten tämä luottamuksellinen side oli syntynyt? Liittyikö siihen sukukytkentöjä? Vanhan sotaratsun ja hänen nuoren suosikkinsa yhteinen taival jatkui aina Tottin kuolemaan (29.3.1590), jonka jälkeen seuraa v. 1591 tuo Rålambin pesti Turun linnaan veljensä alikirjuriksi. Seuraavan kerran tapaamme Rålambin Räävelissä, jossa hän hoiti linnankirjuriutta ja v.t. voutiutta vv, 1604-1611. Missä hän toimi periodilla 1592-1603? Olisiko varmin veikkaus paluu Toteille, jossa nuori Henrik oli tuonut talouteen nuorikkonsa Sigrid Vasan?

Koska Rålamb ansioluettelonsa mukaan oli syntynyt n.v. 1558, ei ketjussa prominentisti esillä ollut drabantti/sotaeversti/profossi Erik Hansson mitenkään sovi hänen veljekseen. Drabantin syntymäaika painuu ketjussa esitettyjen todisteiden mukaan v. 1530 pintaan, ehkä jopa sen alle. Veljesten ikäero olisi siten kokonaista kolmekymmentä vuotta!

Drabantti/sotaeversti/profossi ei myöskään voi olla yhdenmukainen Turun linnan vahtimestarin (s.o. "kolmen veljen hypoteesi") kanssa. Paitsi valtavaa ikäeroa linnassa samanaikaisesti toimiviin Hansoneihin nähden, myös se, että Erik Hansson, vahtimestari, kirjataan linnan tileihin yksin, ilman perhettä, sotii Alftan-kytkentää vastaan. Se siitä ja drabantti "hautaan"!

[mwa]

Vahtimestari Turussa 1500-luvun lopulla kuului linnan hierarkiassa samaan ryhmään kuin alivoudit tai -kirjurit, siis selvästi linnan- tai kamarikirjuria alempaan.
Henrik tai Roland Hansinpojalla ei kummallakaan ollut verovapaita tiloja Suomessa 1500-luvun lopulla. Ainoa löytämäni on linnankirjurin Henrik Hansinpojan omistama niitty Nousiaisissa, joka löytyy vuoden 1606 tarkastuspöytäkirjasta.
Matti Walta

[Giösling]

Kronikan mukaan Henrik Hansson menetti jalkansa herttuan piirittäessä linnaa, eli vuonna 1597. Tätä samaa tarinaa sitten kerrotaan myös hänen esimieheensä sovitettuna, Brinkkalan Hans Erikssoniin.
Jalan menettäminen olisi kyllä pätevä syy virkauran katkeamiseen. Toisaalta Turun linna antautui, joten virkamiehiä vaihdettiin myös tästä syystä.

Nimisekaannukset olivat yleisiä esim. kuninkaankansliassa, jossa samannimisiä eroiteltiin lisänimillä (Hans Eriksson Jämte, Hans Eriksson Kämpe, Lång Hans Eriksson ja Lille Hans E. jne). Alftanien Henrik Hanssonin lisänimi taas oli Stodius (puujalka), joten hänen claiminsa jalanmenetykseen on vahvempi, kuin Brinkkalan Hansin, elleivät sitten molemmat olleet samalla tapaa, samassa yhteydessä vammautuneita.

[Antti Alfthan]

Kiitos Juhani yhteenvedosta Rolandin vaiheiden suhteen.
Aivan ilmeisesti tässä ovat nyt veljekset samassa linnassa, sen verran harvinainen toisen etunimi on, ja virkakin täsmää. Se taas, kuka vahtimestari Erik Hansson on, ei tästä toistaiseksi selviä. Perheen ei välttämättä tarvitse olla mukana, mutta tuo asema linnassa ei lupaa paljoa. Ehkä pitäisi verrata toisiin samassa asemassa palvelleisiin. Turun linna oli tärkein aluehallinnon keskus Suomen puolella.

Ikäero Rolandin ja drabanttimme välillä ei ole mahdoton. Saman äidin pojiksi heitä sen sijaan on vaikeampi kaavailla. Itse olen kaavaillut drabantin syntymäajaksi vuoden 1540 tuntumaa pikemmin kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tämä etenkin jos drabantti menee naimisiin ja hankkii Alftasta talon vuodelle 1568, mikä on aikaisin havaittu "osuma".
Mutta tästä lienee hedelmätöntä kiistellä.

Jos Turun linnan vahtimestari vv. 1591-94 on sama henkilö kuin hövitsman Jämtlannissa vv. 1564-70, on miehellä ura ollut loppuvaiheessa alamäkeä. Tämä tietenkin on mahdollista jos omaisuutta ei ole paljoa, ei liioin suosiota, ja terveys reistaa. Mietin vain sitä, määrättäisiinkö kehäraakki enää Turkuun. Ja mielessäni on jokin muistikuva kuningas Juhanan drabantista jolle olisi annettu erityistehtäviä Suomen puolella. Täytyy kaivella.

Sen sijaan v. 1599 määräys Erik Hanssonille tietyistä korvauksista knihdeille sopisi kuvaan. Harmi kun paikanmääritys ei ota onnistuakseen.

[Kivipää]

Matti Waltan virkamiesluettelon mukaan kukaan linnankirjureista ei ollut virassaan lähellekään niin pitkään kuin Henrik Hansson, eli vuosina 1583-1597. Uskollisen ja ilmeisen uskotun Juhana III ja Sigismundin palvelijan ura päättyi Nuijasodan aikaan. Samoihin aikoihin, kun linnankirjuri olisi perustanut perheen, Juhana III kuoli vuonna 1592. Sen jälkeen, kun Erik XIV oli myrkytetty vuonna 1577, ilmeisesti sama Henrik Hansson oli Turussa kansliakirjurina vuosina 1578-80.


Henrik Hansson oli v. 1577 mukana Kaarina Maununtyttären Liuksialaan matkanneessa seurueessa. Samassa ryhmässä oli myös mm. Ispoisten Sigfrid Mattsonin leski Valborg. Sigfrid oli aikanaan Turun linnankirjurina. Sigfridin pojan Månsin perikunta oli Henrik Hanssonille velkaa 60 "taalaa". Måns Sigfridsson oli Juhanan hallitsijakaudella (Suomen) tallimestari ja Turun linnaoikeuden jäsen. Isä Sigfrid oli samaisen oikeuden jäsen Juhanan herttuakaudella. Eräs Måns Sigfridsson löytyy muistaakseni hovin drabanttiluettelosta. Voisi olla sama mies.
_______________
Matti Pesola

[Antti Järvenpää]

Olen nyt katsonut jonkin verran Turun linnan tilejä vuodesta 1590 lähtien, ja tiedon hitusia mielestäni löysin. Kuukausittaisia manttaalilistoja, sen tilalle vuoden 1591 palkkauslistan. Päivämääriä näissä ei ole, kirjanpito kulkee pro anno, ja en ole vielä perillä siitä miten kirjanpitovuosi vaihtuu.

Pro Anno tarkoittaa sitä vuotta mihin kirjanpito päättyy. Joissakin vanhemmissa mantaalikirjoissa on kerrottu todellinen kuukausi, mutta näissä vain ensimmäinen, toinen jne kuukausi. Pitäisi käydä pitkältä ajalta läpi, niin näkisi mistä kalenterikuukaudesta nämä alkavat.

Ainakin 1582 mennään vielä syyskuusta syyskuulle oikein kuukaudet mainiten ja huomion arvoista on että 52 viikosta saadaan 13 kuukautta kun joka kuukaudessa on 4 viikkoa.

Sitten 1583 puhutaan vain kuukausista mutta ei mainita kuukausia. Eli pitäisi mennä nämä kaikki läpi ja katsoa miten seuraava vuosi jatkuu niin saisi kokonaiskuvan missä mennään 1590-luvulla.

[Antti Alfthan]

Pro Anno tarkoittaa sitä vuotta mihin kirjanpito päättyy. Joissakin vanhemmissa mantaalikirjoissa on kerrottu todellinen kuukausi, mutta näissä vain ensimmäinen, toinen jne kuukausi. Pitäisi käydä pitkältä ajalta läpi, niin näkisi mistä kalenterikuukaudesta nämä alkavat.

Ainakin 1582 mennään vielä syyskuusta syyskuulle oikein kuukaudet mainiten ja huomion arvoista on että 52 viikosta saadaan 13 kuukautta kun joka kuukaudessa on 4 viikkoa.

Sitten 1583 puhutaan vain kuukausista mutta ei mainita kuukausia. Eli pitäisi mennä nämä kaikki läpi ja katsoa miten seuraava vuosi jatkuu niin saisi kokonaiskuvan missä mennään 1590-luvulla.

Kiitos kaima!
Katsoin pro anno 1594 kaikki 13 kuukautta, mutta en saanut selvää milloin vahtimestari olisi vaihtunut, kun ensimmäisen kuukauden jälkeen listattiin vain virkoja, ei nimiä.

Mutta kun tämän Erik Hanssonin valtakirja on päivätty v. 1590 puolella vaikuttaa siltä että hän on ollut vahtimestarina syksystä 1590 lähtien, ja lopettaisi ennen syksyä 1594.

Pro Anno 1601 manttaalikirjanpito menee viikko viikolta, mutta eipä heru päivämäärää.
Ja kuitteja en mielelläni näistä kaiken himputin latokartanoista vielä kaivele.
Joka tapauksessa näistä pääsee haarukoimaan tapahtumia suunnilleen.

Kirjanpidon voudin palvelijat (3-6) ja kaiken maailman slottliggaret olen jättänyt vähälle huomiolle. Merkittävin naisenpuolen virka on fataburin emäntä, hänellä sitten muutama linnan piika.

[Antti Järvenpää]

Kävin nyt läpi nuo Turun linnan tilikirjat, ja ne menevät mielestäni aina 1500-luvun loppuun asti periaatteella pro Anno. Eli tilivuosi alkaa joskus syyskuun tienoilla.

1580 luvun alussa jokaiselle viikon alulle on annettu päivänmäärät, joilla pääsee kalenteriin kiinni. Sitten edetään sillä periaatteella pro Anno 1591 asti niin, että kirjanpidossa on kolmetoista 4 viikkoista kuukautta. 1592 tilikirjoja en ole löytänyt.

Sitten tulee 1593 alkaen sellaisia tilejä joissa on vain kk-tasoinen kirjanpito 13 kuukauden vuodella, josta voisi olettaa, että ne ovat 4 viikkoisia. Sitten pro Anno 1597 ensimmäisellä viikolla on päiväys 2 lokakuuta. Jotta se voisi alkaa 2 lokakuuta, on jonkun aikaisemman vuoden pitänyt olla 14 kuukautinen ja kun mikään sellainen josta on kirjanpito ei ole 14 kuukautinen niin ilmeisesti se puuttuva 1592 tilikirja on sellainen.

Ongelma tilikirjoissa tulee siitä, että jos vuodet on 52 viikkoisia niin niihin tulee vain 364 päivää, kun päiviä pitäisi olla 365 ja karkausvuosina 366. Eli tämä linnan tilit jätättää koko ajan 13 kuukauden ja 4 viikon periaatteella.

Sitten pro Anno 1598 alkaen kirjanpito on viikottainen ja viikkoja on sinä vuonna 53 ja seuraavana vuotena 51. Tämän pidemmälle en näitä katsonut.

Tästä syntyisi seuraava taulukko tilikausien aluille Ensin pro Anno ja sitten päivänmäärä milloin tilikausi olisi alkanut (vvvv/kk/pp)):

pro anno alku
1582 1581 / 9 / 23
1583 1582 / 9 / 22
1584 1583 / 9 / 21
1585 1584 / 9 / 19
1586 1585 / 9 / 18
1587 1586 / 9 / 17
1588 1587 / 9 / 16
1589 1588 / 9 / 14
1590 1589 / 9 / 13
1591 1590 / 9 / 12
1592 1591 / 9 / 11
1593 1592 / 10 / 7
1594 1593 / 10 / 6
1595 1594 / 10 / 5
1596 1595 / 10 / 4
1597 1596 / 10 / 2
1598 1597 / 10 / 2
1599 1598 / 10 / 8

Kuten tuossa tekstissä mainitsen, jossain kohtaa on 14 kuukauden tilikausi ja oletan sen olevan 1592.

Kaiken kaikkiaan, jos tämä menee näin, niin oletan, että aika moni sellainen sukututkimus tai historiallinen tutkimus, joka on olettanut vaikkapa pro Annon vuodeksi, niin dateeraukset eivät osu kohdalle.

Harmittavaa on, että tuossa mennään vuosikausia ilman yhtään tarkkaa päivänmäärää.

[Giösling]

Olen pohtinut hartaasti tuota Alftan-suvun Tott-fixaatiota.
Se alkaa jo ennen aviosukulaisuuden syntyä prinsessa Sigridin kautta v. 1597. Ensimmäinen tunnettu linkki syntyy Malinin kirjeestä (1569) kälylleen Kerstin Henriksdotter Hornille (Claes Akesson Tottin puoliso, Sigrid Vasan anoppi) lisämaan hankkimiseksi lapsilleen Hälsinglandista ja lähes samanaikaisella nuorimpien Alftan-poikien (Henrik & Rålamb) siirtymisellä pinkkurenkiyteen Tottien talouteen v. 1570. Sopivatko kälykset poikien Suomeen siirtymisestä maa-asioita koskevan kirjeenvaihtonsa yhteydessä?

Rålamb Hanssonin uskollisuudesta Claes Akessonille (Tott) kirjoitin eilen. Se suhde kesti aina Claesin kuolemaan (1590) asti.

Seuraavaksi tulee maininta Alftanien maaomaisuuden kätkemisestä prinsessa Sigridin taa, Kaarle-herttuan tutkintakäräjiltä. Tämän on täytynyt tapahtua jo ennen Sigridin v. 1597 aviota Henrik Claesson Tottin kanssa ja perustua läheiseen sukulaisuuteen Kaarina Maununtyttären kautta.

Ajallisesti seuraavaksi Tott-linkiksi on kirjattava kronikan maininta Emerentia Tottista Abraham Alftanuksen äitinä itse kronikkatekstissä. Abrahamin äidin on katsottu syntyneen 1600-luvun toisen vuosikymmenen alussa.

Lopuksi on mainittava Abraham Alftanuksen apen (Claes Torsk) Tott-tilusten valvonta Suomessa vuodesta 1640-aina kuolemaansa 1650 asti, Karleborgin kreivin alaikäisyyden aikana.

Näin syntyy satavuotinen vakuuttava suhde kahden suvun välille, jonka voi selittää vain likeinen sukulaisuus. Se voi olla pelkästään yllämainitun kälyyden liikkeellelykkimä, mutta todennäköisimmin todellinen verisukulaisuus, suoran Tott-Alftan-avion seurauksena.

Jos Emerentia Tott, Abraham Alftanuksen äitinä kronikan kuvaamassa muodossa, on mahdotonta hyväksyä, on tutkittava vakavissaan sitä mahdollisuutta, että Erik Hansson olisi avioitunut esim. Taivassalossakin vaikuttaneen Tott-suvun haaran (Tott af Skedebo?) Emerentia-tyttären kanssa. Kronikan "mor" olisi näin laajemmin isoäitiyttäkin syleilevä hellittelynimi, kuten Antti Järvenpää on aiemmin esittänyt. Tämänkaltainen käytäntö ei ollut tavatonta relevanttina aikana, onhan ketjussa esitetty vastaava tapaus, jossa sukupolvien takainen, Tegeleihin liittyvä naishenkilö, kutsui vihattua prokuraattoria kirjeessään "rakkaaksi isäsekseen", vaikka todistettavasti ei ollut Jöran Perssonin lihallinen tytär.

"Aamupähkinä", olkaa hyvä!

[Giösling]

Jatkoa:

Edellisessä viestissäni hain sumeasti Taivassalossakin vaikuttanutta Tott-sukua.
Se ei ollut Tott af Skedebo vaan tämä; ratsumestari Berti Ivarssonin (Thott) suku ( Jully Ramsay):

2. Elin Jönsdotter, lefde 1609 (21).
Återfick 160114/i2 genom hertig Karls bref Kärknäs
i Sagu socken, hvilket varit hennes förste mans
morgongåfva, men vederkänts till kronan,
emedan två af hennes söner ur första giftet och
hennes senare man hörde till konung Sigismunds
anhängare (6). Gift l:o under 1560-talet med
fältöfversten Ivar Månsson (Stjernkors, n:r 39),
† 1573; — 2:o 1575 eller 1576 med
ryttmästaren Bertil Ivarsson Thott, sannolikt af dansk
adel, † 1620 (24). Elin Jönsdotter med sin
senare man förärade till Sagu kyrka utsirade
kyrkhåfvar med sina vapen och initialer, samt
inskrift: ,,Gud vände bägges vårt elände till en
god ände. Hjälp Gud utaf all vår nöd" (25).
Denna deras åkallan var föranledd af förföljelse
efter hertig Karls tillträde till regeringen (se
detta arbete: Thott).

Siis Bertil Ivarsson Thott. Tiedetäänkö hänestä muuta, kuin se, että hän omisti Järppilän Taivassalossa?

[Antti Alfthan]

Kiitokset kaimalle pro anno-kalenterista ja Juhanille aamupähkinästä.
Mietin pitäisikö tämän massiivisen ketjun aiheisiin, henkilöihin ja linkkeihin saada jonkinlainen hakemisto. Nyt vanhoja kommentteja on työläs hakea.

Kahlatessani registratuuran hakemistoa tuli silloin tällöin vastaan nimi Emerentia, mutta olin tuossa haussa keskittynyt nimiin Erik ja Hans. Kirjain E ei ole kovin vaikea hakea ja sen kohdalla on kyse nimistä, ei juuri muusta, toisin kuin F-kirjaimen kohdalla (fougde, fullmakt).

Drabantin alkutaipaleen historia antaa jonkin verran aihetta arveluun Erik-kuninkaan suosikista, ja tätä taustaa vasten avio "yläkerrokseen" ei ole pois suljettu mahdollisuus.
Ongelma tulee asumisesta Alftassa. Ericus Ericin isällä Erik Hanssonilla oli ainakin kaksi poikaa jotka vaikuttivat Alftassa, toinen ainakin miehuudessaan ja sukua jatkaen, toinen lapsuudessaan/ nuoruudessaan, muuttaen sitten Turkuun.
Erik Hanssonin ei ollut välttämätöntä asua Alftassa, mutta hyvin todennäköisesti hänellä oli siellä talo, ja melko todennäköisesti hän asui siellä ainakin jonkin verran, koska jälkeläisensä asuivat.
Jos oletamme, hypoteesina, Ericus Ericin veljen tätä huomattavasti vanhemmaksi, aukeaa mahdollisuus siihen että EE asui Alftassa veljensä taloudessa. Myönnän että tämä on aika kaukaa haettua.

Ehkä lisää ymmärrystä voisi saada penkomalla Alftan maatilan Roteberga 11 varhaista historiaa. Kuten Tapio Vähäkangas on sanonut, kaikki Erikinpojat pitäisi tarkistaa.

[Giösling]

Katsoin netistä viitteitä Järppilään. Sieltähän paljastuu komea kivilinna, jonka perustuksia ja kellareita parhaillaan kaivetaan esille.

https://www.ts.fi/lukemisto/1074069471/Jarppilan+linnaaarre+avataan

Tosin kuin artikkelissa kerrotaan, linna hävitettiin Kaarle-herttuan puhdistuksissa, Bertil Ivarsson (Tott) oli näet Sigismundin miehiä, kuten hänen poikapuolensakin Elin Kurjen ensiaviosta Ivar Månsson Stiernkorsin kanssa. Carl Ivarsson pysyi maanpaossa kuolemaansa asti. Muistan joskus ehdotetun, että Henrik Hansson Stodiuksen Biretta-vaimo olisi Ivar Månssonin tytär, tai avioton tytär. Ingeborg Ivarsdr Stiernkors taas nai Arvid Henriksson Hornin (af Kanckas) Claes Akesson Tottin ja Malin Henriksdotterin langon. "Sukusumaa" kerrakseen!

[Giösling]

Onko kenelläkään hallussaan Jully Ramsayn artikkelia:

"Bertil Ivarsson till Järppilä och hans släkt, Historiallinen arkisto 26, Suomen historiallinen seura, Helsinki 1916."?

Olisipa mielenkiintoista tietää mitä artikkeli sisältää?

[Antti Alfthan]

Laitan väliaikatiedot YDNA-tilanteesta. Haploryhmää määrittelee toisaalta YFull.com ja toisaalta FTDNA, mikä jälkimmäinen on tehnyt suurimman osan testeistä.

YFull näärittelee edelleen vain haploryhmän R-YP1187. Alftassa asuvan serkkuni tuloksia sinne ei ole vielä saatu.
https://www.yfull.com/tree/R-YP1187/

FTDNA on pitemmällä määrittelyssään. Nyt Alftanus-alahaploryhmä olisi R-BY100541 ja tässä on serkku Alftasta mukana. Sitten vähän kaukaisempia isälinjan sukulaisia, tätä puuta pitkin ylöspäin.
https://www.familytreedna.com/public/y-dna-haplotree/R;name=R-BY100541

[Jari Latva-Rasku]

Laitan väliaikatiedot YDNA-tilanteesta. Haploryhmää määrittelee toisaalta YFull.com ja toisaalta FTDNA, mikä jälkimmäinen on tehnyt suurimman osan testeistä.

YFull näärittelee edelleen vain haploryhmän R-YP1187. Alftassa asuvan serkkuni tuloksia sinne ei ole vielä saatu.
https://www.yfull.com/tree/R-YP1187/

FTDNA on pitemmällä määrittelyssään. Nyt Alftanus-alahaploryhmä olisi R-BY100541 ja tässä on serkku Alftasta mukana. Sitten vähän kaukaisempia isälinjan sukulaisia, tätä puuta pitkin ylöspäin.
https://www.familytreedna.com/public/y-dna-haplotree/R;name=R-BY100541

Huomasin myös, että FTDNA oli avannut isälinjat nähtäväksi maittain. Selkeydestä ei heitä ainakaan voi moittia, kunhan vain tietää, mistä maiden liput ovat peräisin. Koska sinulla on sama päätemutaatio Alftasta peräisin olevan kanssa ja Y111-ero on olematon, Erik Hanssonin yhteyksiä Alftaan kannattaa kyllä penkoa. Kuvitelmista ei ole kyse.

Oma R1a-haplotyyppini, Alftanusten tyyppi ja myös Johan III aviottomaksi pojaksi väitetyn Kemiön Påvalsbystä kotoisin olleen Sven Månsson Rospigg/Eketrän R1a-haplotyyppi ovat kaikki alun perin Norjaan hevosen selässä saapuneiden indoeurooppalaisten jälkeisiä. Sigismundista en tiedä. Omasta tyypistäni erkani ensin Alftanukset ja Rospigg joskus rauta-ajalla. Vielä ei oltu viikinkejä.