Abrahamin kronikka (omakätinen)

[Antti Alfthan]

Askaroin vähän lisää Alftan kylillä.
Löysin v. 1631 maakirjan, ja ennestään oli v. 1613 hopeaveroluettelo ja 1601 kymmenysluettelo.

Kirkonkylän nimismies Hans Eriksson on v. 1601 vielä voimissaan, ja poikaansa Erik Hanssonia ei luettelossa näy. Matti Lundin selvittämän perintöriitelyn ansiosta tiedämme kuitenkin, että jälkimmäisen kohdalla on kyse aikasemmista herra Olavin maista.
Hans Eriksson tässä, herra Olavi edellisen sivun alussa, toisena listalla.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044160_00101

Knodan kylän kohdalla löytyy v. 1601 vaimo Kirstin, joka on aikaisempien havaintojeni perusteella kyseisen kylän Erik Hanssonin leski https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044160_00190

Näsbyn kohdalla v. 1601 näkyy nimi Erik Hansson, leski Malinin ja ilmeisesti Olof Hanssonin poika (tai vävy). https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044160_00191


Vuonna 1613 Kirkonkylässä on kyseisen kylän Erik Hansson jo paikallaan, listan alkupäässä. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00345

Knodan kylällä näkyy v. 1613 alekkain vaimo Kirstin ja vaimo Kerstin, aukeaman vasemmassa yläosastossa. Olen päätellyt että ylempi Kirstin olisi Erik Hanssonin leski.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00349

Näsbyn kylällä on v. 1613 sikäläinen Erik paikallaan, oikean sivun keskivaiheilla.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00350


Vuonna 1631 havaitaan Kirkonkylällä edelleen Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059617_00025

Knådan kylällä silmään pistää vaimo Kirstin ja tämän yläpuolella Måns Eriksson. Olen päätellyt että Måns olisi tullut aikaisemman (ylemmän) vuoden 1613 vaimo Kirstinin sijaan, ja arvelisin pojakseen - Erik Hanssonin pojaksi.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059617_00025

Näsbobyn kylällä (Näsby) on v. 1631 Jon Eriksson (sivun yläosassa) jonka arvelen sikäläisen Erik Hanssonin pojaksi.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059617_00033

Tässä vaiheessa Alfta käsittää myös myöhemmän Ovanåkerin.
Minua viisaammat pystyvät päättelemään mm. eroja näiden kolmen tarkastaltavan tilan vauraudessa ja taloudessa. Vähennälläkin opilla näkee kuka Erik Hansson on elänyt myöhemmin ja kuka aikaisemmin.

Antti A

[Jouni Kaleva]

Vähennälläkin opilla näkee kuka Erik Hansson on elänyt myöhemmin ja kuka aikaisemmin.

Antti A


Antti


Uskallatko tehdä mitään karkeaa elinkaariarviota näille Erik Hanssoneille?


Kronikan Hansson-veljekset sopinevat kaikki syntyneiksi karkeasti ottaen 1540-luvulla. Ericus Ericin arvioisin syntyneen noin 1585. Jos nyt 1631 on Alftassa Jon Eriksson, niin ikähaitarin puolesta hän voisi olla Ericus Ericin veli (tai velipuoli eri äidistä).

[Antti Alfthan]

Antti


Uskallatko tehdä mitään karkeaa elinkaariarviota näille Erik Hanssoneille?


Kronikan Hansson-veljekset sopinevat kaikki syntyneiksi karkeasti ottaen 1540-luvulla. Ericus Ericin arvioisin syntyneen noin 1585. Jos nyt 1631 on Alftassa Jon Eriksson, niin ikähaitarin puolesta hän voisi olla Ericus Ericin veli (tai velipuoli eri äidistä).

Olen nyt 1660-luvulla näissä selvityksissä ja ikäjärjestystä kyllä näkyy.

Alftan kirkonkylän Erik Hansson on näistä selvästi nuorin. Hän näkyy isäntänä v. 1613, ei vielä 1601, ja hän on isäntänä 1655 mutta ei enää 1560 jolloin hänen tilallaan on Hans Eriksson. Siis suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin Ericus Erici Alftanus.

Alftan Näsbyn Erik Hansson näkyy isäntänä ensimmäisen kerran hopeaveroluettelossa 1571, kymmenysluettelossa samana vuonna tilalle on merkitty hustru Malin, jonka tulkitsen todennäköiseksi äidiksi. Isä olisi tällöin Hans Olofsson. Tämä on ilmeisesti talo mitä Rundt ja Kolehmainen tarkoittivat. Heidän mukaansa Erik Hansson isännöi taloa noin vuoteen 1620 saakka. Vuonna 1613 hän näkyy minulla isäntänä, vuonna 1631 ei.

Alftan, myöhemmin Ovanåkerin kylällä Knåda (vanhat kirjoitusasut vaihtelevat) tulee isännäksi Erik Hansson v. 1568. Paikan aikaisempi isännyys on epäselvä. Vuosisadan loppupuolella Erik Hanssonin rinnalla näkyy toisinaan vaimo Kirstin, ja vuodesta 1601 lähtien talon veroja maksaa Kirstin yksin.

Näsbyn ja Knådan isännyydet tulevat siis vuosina 1571 ja 1568, varsin lähekkäin, mutta Näsbyn Erik Hansson elää kaksikymmentä vuotta pitempään kuin Knådan Erik Hansson.

Aivan ilmeisesti kyse on kolmesta eri henkilöstä nimeltä Erik Hansson, ja näistä kaksi sopii ikänsä puolesta Ericus Ericin mahdolliseksi isäksi.

Ericus Ericin veljeksi/velipuoleksi sopii Näsbyssä Jon Eriksson ja Knådassa Måns Eriksson, mutta tietenkin kandidaatteja saattaa olla vävyinä tai tilan ostaneina muuallakin tällä seudulla. Joudun nyt seuraamaan isäntälinjoja saadakseni tähän runkoa.

[Giösling]

Antti


Uskallatko tehdä mitään karkeaa elinkaariarviota näille Erik Hanssoneille?


Kronikan Hansson-veljekset sopinevat kaikki syntyneiksi karkeasti ottaen 1540-luvulla. Ericus Ericin arvioisin syntyneen noin 1585. Jos nyt 1631 on Alftassa Jon Eriksson, niin ikähaitarin puolesta hän voisi olla Ericus Ericin veli (tai velipuoli eri äidistä).

Sekä Hans Hansson, että Rålamb Hansson toimivat "pikkurenkeinä" Claes Akessonin (Tott) taloudessa v. 1570. He olivat silloin ehkä juuri ja juuri toisella kymmenellä. Heidän syntymäaikansa on siten aikaisintaan 1555.
Olen antanut muutamia päiviä sitten Rålamb Hanssonin tarkemman urakuvauksen.

Mistä ihmeestä nämä "karkeat arviot" tupsahtelevat? Nehän "menevät päin Brinkkalaa"!

[Giösling]

Olen nyt 1660-luvulla näissä selvityksissä ja ikäjärjestystä kyllä näkyy.

Alftan kirkonkylän Erik Hansson on näistä selvästi nuorin. Hän näkyy isäntänä v. 1613, ei vielä 1601, ja hän on isäntänä 1655 mutta ei enää 1560 jolloin hänen tilallaan on Hans Eriksson. Siis suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin Ericus Erici Alftanus.

Alftan Näsbyn Erik Hansson näkyy isäntänä ensimmäisen kerran hopeaveroluettelossa 1571, kymmenysluettelossa samana vuonna tilalle on merkitty hustru Malin, jonka tulkitsen todennäköiseksi äidiksi. Isä olisi tällöin Hans Olofsson. Tämä on ilmeisesti talo mitä Rundt ja Kolehmainen tarkoittivat. Heidän mukaansa Erik Hansson isännöi taloa noin vuoteen 1620 saakka. Vuonna 1613 hän näkyy minulla isäntänä, vuonna 1631 ei.

Alftan, myöhemmin Ovanåkerin kylällä Knåda (vanhat kirjoitusasut vaihtelevat) tulee isännäksi Erik Hansson v. 1568. Paikan aikaisempi isännyys on epäselvä. Vuosisadan loppupuolella Erik Hanssonin rinnalla näkyy toisinaan vaimo Kirstin, ja vuodesta 1601 lähtien talon veroja maksaa Kirstin yksin.

Näsbyn ja Knådan isännyydet tulevat siis vuosina 1571 ja 1568, varsin lähekkäin, mutta Näsbyn Erik Hansson elää kaksikymmentä vuotta pitempään kuin Knådan Erik Hansson.

Aivan ilmeisesti kyse on kolmesta eri henkilöstä nimeltä Erik Hansson, ja näistä kaksi sopii ikänsä puolesta Ericus Ericin mahdolliseksi isäksi.

Ericus Ericin veljeksi/velipuoleksi sopii Näsbyssä Jon Eriksson ja Knådassa Måns Eriksson, mutta tietenkin kandidaatteja saattaa olla vävyinä tai tilan ostaneina muuallakin tällä seudulla. Joudun nyt seuraamaan isäntälinjoja saadakseni tähän runkoa.

Kirkonkylän Erik Hansson on pois pelistä ikänsä tähden. Näsby ja Knåda suvun asuinpaikkoina mahdollisia. Malinin kaksi aviota on todennäköisin scenario ja Näsby se vahvin kandidaatti kantakodiksi, kuten Rundt on oivaltanut. Drabantti putoaa pelistä joka käänteessä. Ericus Ericin Alftaan jääneeseen "veljeen" en usko, eikä kronikkakaan sellaista tunne. Alftaan ajautunut geenisukulainen saattaa olla juuriaan kokonaan muualta.

[Jouni Kaleva]

Sekä Hans Hansson, että Rålamb Hansson toimivat "pikkurenkeinä" Claes Akessonin (Tott) taloudessa v. 1570. He olivat silloin ehkä juuri ja juuri toisella kymmenellä. Heidän syntymäaikansa on siten aikaisintaan 1555.
Olen antanut muutamia päiviä sitten Rålamb Hanssonin tarkemman urakuvauksen.

Mistä ihmeestä nämä "karkeat arviot" tupsahtelevat? Nehän "menevät päin Brinkkalaa"!
Myönnetään! Voidaanko konsensushengessä katsoa, että kronikan Hansson-veljekset olisi syntyneet karkeasti ottaen 1550-luvulla?

[Antti Alfthan]

Jos Hansson-veljekset on merkitty Åke Tottin kanslian palkkauksiin vuoden 1570 kuittauksella ( vai pro Anno 1570?) on heidän täytynyt olla 15 vuotta täyttäneitä.
Jos oletamme että kyse ei ole kaksosista, toinen on tätä vanhempi.
Aikaisin mahdollinen syntymävuosi toiselle näistä olisi siten 1555, todennäköisemmin vähän aikaisemmin, etenkin jos tilinpito on pro Anno, ei siis kalenterivuoden mukaisesti, ja kuittauksesta ei näy kiistatta päivämäärää.
Erik Hanssonin ikäarvioon tämä hänen todennäköisesti nuorempien veljiensä tai velipuoliensa arvio ei vaikuta eikä se käy todisteeksi suuntaan eikä toiseen.

Kaikkein vahvin tieteellinen näyttö mitä tähän mennessä on saatu Ericus Ericin syntyperää ajatellen on kaksi läheistä YDNA-osumaa Alftassa. Kyseessä ei ole uskon asia vaan kiistaton fakta mikä vahvistaa välillisen Ericus Ericin oman viestin hänen käyttäessään lisänimeä Alftanus.

[Giösling]

Veljekset Hans ja Rålamb ovat siirtyneet Totteille mitä ilmeisimmin Malin-äitinsä ja tämän kälyn (Kerstin Henriksdotter Tott o.s. Horn) Helsinglandin lisämaan hankintaa koskevan kirjeenvaihdon siivittämänä. Väitän, että veljekset olivat vain hiukan toisella kymmenellä palvelukseen ja oppiin siirtyessään. Ei pojanjolppeja kotona "makkootettu" 16-17-vuotiaiksi asti, varsinkin kun eliniän odote oli tuolloin puolet nykyisestä. Heti vain maailmalle, kun kynnelle kykenivät!

Tott-rupeaman tarkoitus oli opettaa veljeksille "hovikelpoisuutta', olihan seuraava pesi peräti kuninkaankansliassa. Ei sinne renkejä sianpahnoilta lähetetty!

Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että Olav Rundtin vuosikausia rakentama ja vaalimaa hypoteesi kestää pääosin, varsinkin kun ketjussa on uutena tietona tullut esille se, miten omahyväinen Jakob Henriksson (Hästesko) kohteli sisariaan, nimenomaan kieltäen näiden oikeuden omaisuutensa, jonka hän itse oli hankkinut. Entisestään rikas Kerstin Horn, kantoi sen (perinnön) sitten uuden avionsa myötä Tottien pesään, vain lisäten Alftanien tuntemaa tuskaa menetetyistä maista ja mahdollisuuksista. Alftan periferiaan jouti ja joutui "Suomen rikaimman miehen" sisar, muutaman kantturan hyysääjäksi ja kälynsä armopalojen anelijaksi! Otti Kerstin sentään pojat (Hans & Rålamb) huostaansa, keventäen näin Malinin taakkaa ja huolta!

Jos Alftanien asuinsijaa Alftassa etsitään on Hansjons se ensimmäinen ja oikea osoite, viis siitä sopiiko drabantti ajallisesti pirtaan. Geenitutkimus taas on aivan alkuasteillaan (kymmentuhannen verrokin verran, ketjuun liitettyjen tilastojen/tulosten perusteella). Maltettaisiinko sentään vielä vähän, ennen lopullisten lukkoonlyöntien tekemistä?

[Antti Alfthan]

Mitä fantastisimman tarinan - ilman mitään näyttöjä - edeltä luettuani, olen hyvinkin malttavainen lukkoon lyömisten suhteen ;)

Käyn juuri läpi maakirjoja näissä kolmessa kohteessa tasapuolisesti ja kohta pääsen 1700-luvulle ja mahdollisuuteen verrata isäntäluetteloita kirkonkirjoihin.
Tylsää, ei mitenkään hohdokasta, mutta tehokasta.

[Giösling]

Mitä fantastisimman tarinan - ilman mitään näyttöjä - edeltä luettuani, olen hyvinkin malttavainen lukkoon lyömisten suhteen ;)

Käyn juuri läpi maakirjoja näissä kolmessa kohteessa tasapuolisesti ja kohta pääsen 1700-luvulle ja mahdollisuuteen verrata isäntäluetteloita kirkonkirjoihin.
Tylsää, ei mitenkään hohdokasta, mutta tehokasta.

Mikä "tarinassa" on fantasiaa?

Olav Rundt ja Antti Kolehmainen tekivät vuosikausia arvokasta tutkimustyötä. Hyvää hypoteesia ei kumota, kuin paremmalla. Faktuaalista ja varmaa Alftanien kohdalla ei edes geenitutkimus vielä ole tuonut esille, paitsi yhden/ ehdollisesti kahden verrokin löytymisellä, suhteellisen vaatimattomalla otannalla.

Vai oliko fantasiaa se, että Alftan-veljekset olivat poikaikäisiä Tottien palvelukseen siirtyessään? Sekä Rålambin, että Hansin uraputki puhuu puolestaan.

Jos taas fantasiaa oli Malinin perinnöttäjättäminen veljensä jälkeen, senhän toi esille T.V., alan parhaita asiantuntijoita tällä kanavalla.

Vai hohdokkuusko kiikastaa? Kukin tutkii & kirjoittaa tavallaan.

Suon kaikinmokomin kaipaamasi tutkijarauhan. Tehokkuus mitataan tuloksissa

Drabantille en uhraisi yhtään enempää, vaikka fantasiaa harjoittaisinkin.

Lykkyä tykö!

[Antti Alfthan]

Mikä "tarinassa" on fantasiaa?

Olav Rundt ja Antti Kolehmainen tekivät vuosikausia arvokasta tutkimustyötä. Hyvää hypoteesia ei kumota, kuin paremmalla. Faktuaalista ja varmaa Alftanien kohdalla ei edes geenitutkimus vielä ole tuonut esille, paitsi yhden/ ehdollisesti kahden verrokin löytymisellä, suhteellisen vaatimattomalla otannalla.

Vai oliko fantasiaa se, että Alftan-veljekset olivat poikaikäisiä Tottien palvelukseen siirtyessään? Sekä Rålambin, että Hansin uraputki puhuu puolestaan.

Jos taas fantasiaa oli Malinin perinnöttäjättäminen veljensä jälkeen, senhän toi esille T.V., alan parhaita asiantuntijoita tällä kanavalla.

Vai hohdokkuusko kiikastaa? Kukin tutkii & kirjoittaa tavallaan.

Suon kaikinmokomin kaipaamasi tutkijarauhan. Tehokkuus mitataan tuloksissa

Drabantille en uhraisi yhtään enempää, vaikka fantasiaa harjoittaisinkin.

Lykkyä tykö!

Jos pyörittelee aikansa hypoteeseja, voivat omat ajatukset tuntua näytöiltä.
Kuitenkin, mielenkiintoinen ajatuskulku on edelleen hypoteesi, jos höysteenä on vain muita hypoteeseja.
Primääridokumentti mikä voidaan osoittaa asiayhteydessä validiksi on näyttö. Samoin on dna-tulos, kun se voidaan kytkeä henkilöön.

Perinteinen sukututkimus on osoittanut, että olen Ericus Ericin jälkeläinen suoraan alenevassa miespuolisessa linjassa. DNA-tutkimuksella on selvitetty Y-kromosomini haploryhmä varsin tarkkaan.
Kyseisessä analyysissä otetaan kohdallani tarkasteluun 376211 kyseisen kromosomin emäsparia. Serkullani Alftassa, hänellä joka on tutkittu yhtä tarkasti, on 359467 kanssani yhteiseksi osoitettua emäsparia omassa Y-kromosomissaan. Meillä todettu ero - mutaatioita 400 vuoden matkan varrella - on 17 emäsparissa. Näennäinen ristiriita kokonaistulostemme summien välillä johtuu tilanteista missä riittävän luotettavaa vertailutulosta ei ole tutkimusmenetelmällä saatu.

Väitän että tämä näyttö riittää yhdistämään esi-isäni Ericus Erici Alftanuksen syntyperän Alftaan ja kutsun tätä täydeksi näytöksi.

Sen sijaan en ole väittänyt että joku näistä Erik Hanssoneista olisi välttämättä Ericus Ericin biologinen isä. Katsotaan mitä lisämateriaali tuo tullessaan.

[Antti Alfthan]

Olen nyt käynyt läpi maakirjoista vuoteen 1718 asti nyt kyseessä olevien kolmen Erik Hanssonin tilojen ja isäntien vaiheet ja voin tehdä yhteenvedon tähän astisten havaintojen pohjalta.

Kuten aikaisemmin todettiin, Alftan Kirkonkylän Erik Hansson on Ericus Ericin isäksi nuori. Olen kuitenkin seurannut hänen ja poikansa Hans Erikssonin isännöimien tilojen vaiheita ja ottanut linkit näistä muistiin, koska nämä ovat kaksi ensimmäistä Alftan Kirkonkylällä ja näistä pääsee siten helposti selaamaan koko pitäjää, niitäkin taloja joiden ei vielä tässä vaiheessa tiedetä olevan kiinnostavia.
Molempien talojen isännyys näyttäisi menevän isältä pojalle siten että etunimi Hans ja Erik vuorottelee säännöllisesti, kunnes 1700-luvun alkupuolella ensimmäiseen näistä taloista näyttäisi tulevan vävy - ensin kanssa-asukkaana, åbo, sitten isäntänä.

Alftan Näsbyn talonnimen Hans-Jons tausta selviää isäntäluetteloa seuraamalla. Tämän kylän Erik Hanssonin poika, ilmeisesti, on nimeltään Jon Eriksson, isäntänä vuodesta 1631 alkaen koko tämän tutkitun ajanjakson loppuun. Talo näyttäisi kuitenkin jaetun kahtia vuoden 1663 jälkeen; v. 1679 ja tästä edelleen on listassa isäntä Hans Jonsson, ilmeinen Hans-Jons mistä tila saa nimensä. Kanssa-asukkaina näkyy 1700-luvun puolella Johan Jonsson ja vastaavasti Jon Hansson.
Arvelen että tämän isäntälinjan jälkeläisistä todennäköisesti löytyisi isälinjan ketju nykypäivään, jolloin Y-dna voitaisiin tämän talon ja vanhan Erik Hanssonin osalta määrittää. On hyvinkin mahdollista että "kevyt" Y-testi on tehty paikkakunnalla, Peter Sjölundin ryhmän kiertäessä Ruotsin maakuntia.

Knådan kylän osalta historia vaikuttaisi melko selvältä sekin. Leski Kirstin maksaa veroja usean vuoden ajan, mutta sitten tulee isännäksi luultavasti hänen poikansa Måns Eriksson, isäntänä v. 1631 vuoteen 1651. Vuodesta 1655 isäntänä näkyy Erik Månsson jolle näyttää tulevan kanssa-asuja, todennäköisesti vävy Pär Andersson vuosisadan vaihteen jälkeen. Näin ollen vaikuttaa siltä että Knådan Erik Hanssonin mieslinjan jälkeläisiä on etsittävä muualta kuin Knådan kylältä.

[Giösling]

Jos pyörittelee aikansa hypoteeseja, voivat omat ajatukset tuntua näytöiltä.
Kuitenkin, mielenkiintoinen ajatuskulku on edelleen hypoteesi, jos höysteenä on vain muita hypoteeseja.
Primääridokumentti mikä voidaan osoittaa asiayhteydessä validiksi on näyttö. Samoin on dna-tulos, kun se voidaan kytkeä henkilöön.

Perinteinen sukututkimus on osoittanut, että olen Ericus Ericin jälkeläinen suoraan alenevassa miespuolisessa linjassa. DNA-tutkimuksella on selvitetty Y-kromosomini haploryhmä varsin tarkkaan.
Kyseisessä analyysissä otetaan kohdallani tarkasteluun 376211 kyseisen kromosomin emäsparia. Serkullani Alftassa, hänellä joka on tutkittu yhtä tarkasti, on 359467 kanssani yhteiseksi osoitettua emäsparia omassa Y-kromosomissaan. Meillä todettu ero - mutaatioita 400 vuoden matkan varrella - on 17 emäsparissa. Näennäinen ristiriita kokonaistulostemme summien välillä johtuu tilanteista missä riittävän luotettavaa vertailutulosta ei ole tutkimusmenetelmällä saatu.

Väitän että tämä näyttö riittää yhdistämään esi-isäni Ericus Erici Alftanuksen syntyperän Alftaan ja kutsun tätä täydeksi näytöksi.

Sen sijaan en ole väittänyt että joku näistä Erik Hanssoneista olisi välttämättä Ericus Ericin biologinen isä. Katsotaan mitä lisämateriaali tuo tullessaan.

Olisin varovainen "täyden näytön" suhteen geentitutkimuksen kulkiessa vielä lapsenkengissään (s.o. minimaalinen otanta). Läheisen geenisukulaisen löytyminen Alftan-seudulta voi olla pelkkä sattuma, varsinkin kun mitään linkkiä löydetyn "serkun" ja Alftanien kronikoidun suvun välille ei ole voitu osoittaa. En kapsahtaisi geenitutkimuksen kaulaan, vielä.

Pidän edelleen parhaimpana metodina jatkaa traditionalista tutkimusta Rundtin viitoittamalla tiellä nykypolvista esipolviin, yrittämättä sovittaa esim. "drabanttia" väenväkisin kuvaan.

On aukottomasti todistettu, että Henrik Hansson Stodiuksen äiti on se Malin Henriksdotter, joka 20.3.1589 haudattiin Turun tuomiokirkkoon.

Malin Henriksdotter luopui vuonna 1569 sisarosuudestaan Kaksungen tilaan Angelniemellä kälynsä (Kerstin Henriksdotter o.s. Horn) eduksi, "jotta voisi paremmin hankkia lisämaata lapsilleen jälleen (igen) Hälsinglandista" (uppå det jag desto bättre kunde förskaffa min barn därföre jorde igen i Hälsingeland"). Viite: köpekontrakt daterat Stockholm den 4 juli 1569. Avskrift ur Claes Akessons jordebok, 29a.

Seuraavana vuonna (1570) Malinin nuoremmat pojat (Hans & Rålamb) siirtyvät dokumentoidusti Malinilta Kerstinin huomaan/ palvelukseen, Tott-talouteen Suomessa.

Se, että Malin luopui viimeisestä Suomen maaomaisuudestaan ostaakseen lisämaata Ruotsissa, osoittaa silloisen asuinpaikan (s.o. Ruotsi).

Rundt johdattaa Malin/Hans-parin Hälsinglandin Alftan Näsbyn Hansjonsin tilalle, josta he todistetusti ja dokumentioidusti löytyvät.

Ketjussa on käynyt ilmi, että Malinin heikko taloudellinen tilanne johtui siitä, että hän oli jäänyt veljensä Jakob Henrikssonin testamentin ulkopuolelle, eikä omistanut rälssimaata sen paremmin Suomessa, kuin Ruotsissakaan. Malinin maa oli tavallista veromaata, juuri sellaista jota Alftassakin oli yllinkyllin.

Taru Malinista "suomen rikkaimman miehen" rikkaana sisarena ja rälssinaisena on osoitettu paikkansapitämättömäksi. Vastakkaista ("rälssiperijätärtä") on käytetetty Rundtin hypoteesin alasajossa ja se ei päde!

Eräs toinen alasajon välinen on "drabantti", jonka Antti A on löytänyt aktiivina jo vuonna 1560. Kyseinen drabantti tuskin voisi tulla kyseeseen samana Erik Hanssonina, joka viljeli tilaa Alftan Näsbyssä (Hansjons) vuonna 1620. Mutta miksi pitäisikään? Drabantti Erik Hanssonilla ei ole AINUTTAKAAN TUNNETTUA linkkiä Alftan-sukuun. Antti A parhaiten tietää miksi kyseinen drabantti yhä ratsastaa kronikkatutkimuksissa vuosikymmenien jälkeenkin, millä perustein?

Jos Malin Henrikdotterin Hälsinglannista tavoittelema lisämaa ei ole Alftassa, missä sitten?

Jos Malinin lapset (monikko, heille joille lisämaata halutiin) eivät ole kronikan kuvaamat lapset, keitä sitten?

[Antti Alfthan]

Äh :(

Olisin varovainen "täyden näytön" suhteen geentitutkimuksen kulkiessa vielä lapsenkengissään (s.o. minimaalinen otanta). Läheisen geenisukulaisen löytyminen Alftan-seudulta voi olla pelkkä sattuma, varsinkin kun mitään linkkiä löydetyn "serkun" ja Alftanien kronikoidun suvun välille ei ole voitu osoittaa. En kapsahtaisi geenitutkimuksen kaulaan, vielä.
Missään tapauksessa kyseessä ei voi olla sattuma. Et taida olla perillä tilastotieteestä veliseni ;)

Pidän edelleen parhaimpana metodina jatkaa traditionalista tutkimusta Rundtin viitoittamalla tiellä nykypolvista esipolviin, yrittämättä sovittaa esim. "drabanttia" väenväkisin kuvaan.
Kumpi meistä runttaa väenväkisin?

On aukottomasti todistettu, että Henrik Hansson Stodiuksen äiti on se Malin Henriksdotter, joka 20.3.1589 haudattiin Turun tuomiokirkkoon.
Aukoton todiste, erityisesti patronyymille?

Malin Henriksdotter luopui vuonna 1569 sisarosuudestaan Kaksungen tilaan Angelniemellä kälynsä (Kerstin Henriksdotter o.s. Horn) eduksi, "jotta voisi paremmin hankkia lisämaata lapsilleen jälleen (igen) Hälsinglandista" (uppå det jag desto bättre kunde förskaffa min barn därföre jorde igen i Hälsingeland"). Viite: köpekontrakt daterat Stockholm den 4 juli 1569. Avskrift ur Claes Akessons jordebok, 29a.
Todiste sille että kyseessä oli Alfta mitä hän suunnitteli?

Seuraavana vuonna (1570) Malinin nuoremmat pojat (Hans & Rålamb) siirtyvät dokumentoidusti Malinilta Kerstinin huomaan/ palvelukseen, Tott-talouteen Suomessa.
Dokumentti vaikkapa Kerstinin osuudesta?

Se, että Malin luopui viimeisestä Suomen maaomaisuudestaan ostaakseen lisämaata Ruotsissa, osoittaa silloisen asuinpaikan (s.o. Ruotsi).
Ja Alfta on se ainoa vaihtoehto Ruotsissa?

Rundt johdattaa Malin/Hans-parin Hälsinglandin Alftan Näsbyn Hansjonsin tilalle, josta he todistetusti ja dokumentioidusti löytyvät.
Urban Sikeborg on dokumentoidusti aivan eri mieltä ko. asiasta.

Ketjussa on käynyt ilmi, että Malinin heikko taloudellinen tilanne johtui siitä, että hän oli jäänyt veljensä Jakob Henrikssonin testamentin ulkopuolelle, eikä omistanut rälssimaata sen paremmin Suomessa, kuin Ruotsissakaan. Malinin maa oli tavallista veromaata, juuri sellaista jota Alftassakin oli yllinkyllin.
Kyllä, mutta miten se todistaa Alftan Näsbyn?

Taru Malinista "suomen rikkaimman miehen" rikkaana sisarena ja rälssinaisena on osoitettu paikkansapitämättömäksi. Vastakkaista ("rälssiperijätärtä") on käytetetty Rundtin hypoteesin alasajossa ja se ei päde!
Miten tämä johtaisi Ruotsin takamaille, talonpojan pirttiin?

Eräs toinen alasajon välinen on "drabantti", jonka Antti A on löytänyt aktiivina jo vuonna 1560. Kyseinen drabantti tuskin voisi tulla kyseeseen samana Erik Hanssonina, joka viljeli tilaa Alftan Näsbyssä (Hansjons) vuonna 1620. Mutta miksi pitäisikään? Drabantti Erik Hanssonilla ei ole AINUTTAKAAN TUNNETTUA linkkiä Alftan-sukuun. Antti A parhaiten tietää miksi kyseinen drabantti yhä ratsastaa kronikkatutkimuksissa vuosikymmenien jälkeenkin, millä perustein?
En ole väittänyt drabanttia kyseiseksi henkilöksi. Hypoteesi minulla on, mutta näyttöä ei ole.

Jos Malin Henrikdotterin Hälsinglannista tavoittelema lisämaa ei ole Alftassa, missä sitten? Oletko ajatellut mitään muuta, ehkä tuottoisampaa vaihtoehtoa Hälsinglandin pitkälle yli kolmentuhannen maatilan joukosta. Vaikkapa kelvollisten kulkuyhteyksien päässä?

Jos Malinin lapset (monikko, heille joille lisämaata halutiin) eivät ole kronikan kuvaamat lapset, keitä sitten?
He voivat olla joitakin muita, nimettömäsi jääneitä tuon ajan Ruotsin tuhansien mahdollisten vaihtoehtojen joukosta.


Pyytäisin sinua referoimaan illalla kirjoittamaani primääridokumentteihin perustuvaa katsausta.
Voin toimittaa tähän liittyvät noin 70 uutta linkkiä lähteisiin tarvittaessa. Nyt tuntui että kuormittaisin näillä lähteillä tätä kepeää keskustelua liikaa.

[Jari Latva-Rasku]

Kyseisessä analyysissä otetaan kohdallani tarkasteluun 376211 kyseisen kromosomin emäsparia. Serkullani Alftassa, hänellä joka on tutkittu yhtä tarkasti, on 359467 kanssani yhteiseksi osoitettua emäsparia omassa Y-kromosomissaan. Meillä todettu ero - mutaatioita 400 vuoden matkan varrella - on 17 emäsparissa.

Vertailun vuoksi, minulla on 18 koko YDNA:n analyysissä seulottua "osumaa". He kiistatta ovat kanssani peräisin samasta R1a-haplotyypin esi-isästä. Lähimmän ruotsalaisen osumani kanssa minulla on 358501 yhteistä emäsparia, eli 1000 vähemmän kuin Antti Alfthanilla lähimmän osumansa kanssa. Minulla siis on 0,003% enemmän emäspareja, joiden sisällöstä ei ole olemassa tietoa. Jos revittäisiin Antin ja hänen mutanttiveljensä YDNA-perimä täysin selville, voisi vielä löytyä mutaatioero vajaan yhden emäsparin kohdalla, jos senkään. Vastaavasti minulla mutaatioiden eroa löytyy 14 emäsparin kohdalla. Sehän on ainoastaan 0,004% ero verrattuna Antin peräti 0,005% eroon. Vaikka simpanssi tuntuu kovin inhimilliseltä ja esimerkiksi simpanssin persoonallisuuspiirteet vastaavat ihmistä, ihmisen ja simpanssin Y-kromosomin ero on noin 30%. Simpanssilla ja ihmisellä ei siis todennäköisesti ole yhteistä esi-isää. Miten suuri todennäköisyys on, että Antin alftalaisperäinen geenisukulainen ei ole peräisin samasta vaikkapa 200-600 eli noin 400 vuotta sitten eläneestä esi-isästä. Todennäköisyys on erittäin pieni. Miten suuri on todennäköisyys, että kronikan teksti ei täysin pidä paikkaansa? Se on erittäin suuri. Näin ollen voisi kysyä, onko kronikalla ja Antti Alfthanilla yhteistä esi-isää ja miten se todennäköisimmin voitaisiin selvittää.

[Giösling]

Äh :(



Pyytäisin sinua referoimaan illalla kirjoittamaani primääridokumentteihin perustuvaa katsausta.
Voin toimittaa tähän liittyvät noin 70 uutta linkkiä lähteisiin tarvittaessa. Nyt tuntui että kuormittaisin näillä lähteillä tätä kepeää keskustelua liikaa.

Ystävällisesti ja rakentavasti seuraavaa:

On ilmeistä, ettet salli kannastasi eriäviä tulkintoja. Ne häiritsevät "todellista" ja "hohdotonta" sukututkimusta, jota itse suoritat. Entä drabantti, jota jatkuvasti kuljetat tutkimuksissasi ikäänkuin sovitellen häntä Alftanien kanta-isän rooliin? Miksi hän toistuvasti on esillä "todellisessa" tutkimuksessa, eihän häntä näy löytyvän Alftan annaaleista hakemallakaan?

Kysymyksenasettelusi osoittaa senkin, ettet ole perehtynyt toisten kekoon kantamiin tiedonjyviin, tai että hylkäät ne oikopäätä omaan pirtaasi sopimattomina. Esim. Antti Järvenpään hyvindokumentoitu päätelmäketju Malin Henriksdotterista Alftan-suvun kantaäitinä ei tunnut kelpaavan ja sen myötä menevät kuuroille korville kaikki muutkin relevantit, päätelmää tukevat faktuaaliset huomiot , kuten esim. Alftan-veljesten palvelukseen siirtyyminen Totteille ja Malinin aikeet lisämaan hankinnasta lapsilleen Hälsinglannissa, täysin todellisia ja dokumentoituja tapahtumia molemmat.

Urban Sikeborg vahvistaa Alftan Näsbyn Hansjonsin Hans Olofssonin & Malininin olemassaolon, mutta pitää mm. suomalaisen rälssinaisen asettumista alftalaisen verotalon emännäksi epätodennäköisenä. T.V. on tällä forumilla ja tässä ketjussa tuonut esille sen, ettei Malin itseasiassa ollut rälssimaan omistaja sen paremmin Suomessa, kuin Ruotsissakaan, vaan veljensä kitsauden tähden taloudellisesti ahdingossa. Oletan, että huomasit tämän kommentin sentään?

Urban Sikeborg kysyy mm. "Hur kan man förklara den stora tidskillnaden mellan bonden Erik Hansson och drabantten Erik Hansson?" Mutta miksi tulisi verrata derbanttia ja talollista, eihän mikään liitä heitä toisiinsa? Drabantti Erik Hansson ei suinkaan ole Alftanien kantaisäksi varmennettu, tai kuulutettu, vai onko? Positiivisessa tapauksessa pyydän todistetta.

[Olarra]

Jos jotain uutta tulosta on saavutettavissa, niin se tulee todennäköisesti primäärilähteiden huolellisella läpikäynnillä. Vanhojen sekundäärilähteitten ja kirjallisuuden kertaaminen ja niistä tehtyjen hypoteesien toistaminen pyörittää keskustelua paikallaan. Teet Antti arvokasta työtä!

[Antti Alfthan]

Ystävällisesti ja rakentavasti seuraavaa:

On ilmeistä, ettet salli kannastasi eriäviä tulkintoja. Ne häiritsevät "todellista" ja "hohdotonta" sukututkimusta, jota itse suoritat. Entä drabantti, jota jatkuvasti kuljetat tutkimuksissasi ikäänkuin sovitellen häntä Alftanien kanta-isän rooliin? Miksi hän toistuvasti on esillä "todellisessa" tutkimuksessa, eihän häntä näy löytyvän Alftan annaaleista hakemallakaan?

Voisitko osoittaa miten en salli kannastani eriäviä tulkintoja? Jari Latva-Rasku juuri kantoi kortensa kekoon todistaen paksumman sorttisesta rautatangosta vääntäen miten epäilysi Y-dna tuloksien tilastollisen uskottavuuden suhteen ei - oikein siedä valoa.
Totta kai kuljetan drabanttia tutkimuksissani mukana. Onko se jotenkin kiellettyä
Voisitko nyt sitten osoittaa miten kuljetan drabanttia tutkimuksessani siten että se olisi "ainoa oikea ratkaisu"?

Kysymyksenasettelusi osoittaa senkin, ettet ole perehtynyt toisten kekoon kantamiin tiedonjyviin, tai että hylkäät ne oikopäätä omaan pirtaasi sopimattomina. Esim. Antti Järvenpään hyvindokumentoitu päätelmäketju Malin Henriksdotterista Alftan-suvun kantaäitinä ei tunnut kelpaavan ja sen myötä menevät kuuroille korville kaikki muutkin relevantit, päätelmää tukevat faktuaaliset huomiot , kuten esim. Alftan-veljesten palvelukseen siirtyyminen Totteille ja Malinin aikeet lisämaan hankinnasta lapsilleen Hälsinglannissa, täysin todellisia ja dokumentoituja tapahtumia molemmat.

Kommenttini ja tiedon jakoni osoittaa, että otan jatkuvasti selvityksessäni huomioon Erik Hanssonin Näsbyssä ja hänen ilmeiset jälkeläisensä. Tämä on oleellista selvitettäessä kuka kukin on tai oli. Sen sijaan kirjelmöinnit Malin Henriksdotterin suunnalta eivät vahvista emäntä ja leski Malinin identifioinnissa, kuten Urban Sikeborg on antanut ymmärtää, joten jätän ne toistaiseksi lepäämään.
Nyt oleellista olisi tietää Näsbyn Erik Hanssonin Y-dna haploryhmä, jolloin asiassa voitaisiin edetä.

Meilla

Urban Sikeborg vahvistaa Alftan Näsbyn Hansjonsin Hans Olofssonin & Malininin olemassaolon, mutta pitää mm. suomalaisen rälssinaisen asettumista alftalaisen verotalon emännäksi epätodennäköisenä. T.V. on tällä forumilla ja tässä ketjussa tuonut esille sen, ettei Malin itseasiassa ollut rälssimaan omistaja sen paremmin Suomessa, kuin Ruotsissakaan, vaan veljensä kitsauden tähden taloudellisesti ahdingossa. Oletan, että huomasit tämän kommentin sentään?

Urban Sikeborg kysyy mm. "Hur kan man förklara den stora tidskillnaden mellan bonden Erik Hansson och drabantten Erik Hansson?" Mutta miksi tulisi verrata derbanttia ja talollista, eihän mikään liitä heitä toisiinsa? Drabantti Erik Hansson ei suinkaan ole Alftanien kantaisäksi varmennettu, tai kuulutettu, vai onko? Positiivisessa tapauksessa pyydän todistetta.

En edelleenkään väitä drabantti Erik Hanssonia kantaisäksi. Pidän sen yhtenä huomioon otettavana mahdollisuutena. On aivan totta että Näsbyn Erik Hanssonin eläminen v. 1620 vaiheille ei vahvista olettamusta drabantista joka tunnetaan vuodesta 1561 lähtien.
Pyydän että et laittaisi sanoja suuhuni.


Voisitko ottaa kantaa aikaisemmin mainitsemiini viime yön tuloksiin.
Pidättäydyn edelleen noin 70 uuden linkin julkaisemisesta, mutta toki nämä saattavat tulla ajankohtaisiksi, jolloin pyytäisin sinua perehtymään niihin ja korjaamaan mahdolliset virheeni.

[Giösling]

Sikeborgin kritiikkiin Rundtin hypoteesia kohtaan on vaikuttanut oleellisesti:

a) virhellinen tieto Malinin todellisesta taloudellisesta tilanteesta. Malin ei ollut varakas rälssinainen, päivastoin

b) A. Alftanin tieto drabantista vuodelta 1560, joka sattuu huonosti samannimiseen isäntään Hansjonsissa v. 1620

Ainoa oikea tapa edetä Alftanien juuritutkimuksessa on lähteä liikkeelle nykypolvista taannehtivasti esipolviin. Varhaisin traditionalisen sukutuykimuksen menetelmin dokumentoitu esiäiti on Malin Henriksdotter.

Jos pidämme Alftasta tiukasti kiinni suvun kantakotina ja nimenantajana, on kysyttävä kuinka monta Malinia (ei Hans Erikssonia) löytyy Alftasta relevanttina aikana? Jos nyt ymmärsin keräämäsi tiedot oikein, perkaamissasi taloissa vain Näsbyn Hansjonsissa ja sehän sattuu täysin yksiin Rundtin hypoteesin kanssa. Miksi Hansjons ei kelpaa, drabanttiko taas kummittelee?

[Antti Alfthan]

Sikeborgin kritiikkiin Rundtin hypoteesia kohtaan on vaikuttanut oleellisesti:

a) virhellinen tieto Malinin todellisesta taloudellisesta tilanteesta. Malin ei ollut varakas rälssinainen, päivastoin

b) A. Alftanin tieto drabantista vuodelta 1560, joka sattuu huonosti samannimiseen isäntään Hansjonsissa v. 1620

Ainoa oikea tapa edetä Alftanien juuritutkimuksessa on lähteä liikkeelle nykypolvista taannehtivasti esipolviin. Varhaisin traditionalisen sukutuykimuksen menetelmin dokumentoitu esiäiti on Malin Henriksdotter.

Jos pidämme Alftasta tiukasti kiinni suvun kantakotina ja nimenantajana, on kysyttävä kuinka monta Malinia (ei Hans Erikssonia) löytyy Alftasta relevanttina aikana? Jos nyt ymmärsin keräämäsi tiedot oikein, perkaamissasi taloissa vain Näsbyn Hansjonsissa ja sehän sattuu täysin yksiin Rundtin hypoteesin kanssa. Miksi Hansjons ei kelpaa, drabanttiko taas kummittelee?

Jospa vihdoinkin katsoisit mitä uutta olen esitelllyt.

[Antti Alfthan]

Yhteisön hartaasta pyynnöstä esitän nyt julkistamatta jääneet linkkini Alftasta ja Ovanåkerista, kolmesta Erik Hansson -aiheisesta kohteesta, ajalta 1632 - 1718.

Pyydän Juhani Pesua hillitsemään sanaista arkkuaan, etenkin väitteissään tiettyyn aiheeseen / kylään pitäytymisessä, kunnes hän on tarkasti lukenut näiden linkkien sisältämät tiedot - mielellään vähän lisääkin.


1632 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson början https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059618_00024

Knåda Måns Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059618_00028

Näsbobyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059618_00031


1633 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson början https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059620_00024

Knåda Måns Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059620_00028

Näsbobyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059620_00030


1634 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson början https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059621_00044

Knåda Måns Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059621_00049

Näsbobyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059621_00052


1635 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson början https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059622_00040

Knåda Måns Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059622_00045

Näsbobyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059622_00048


1636 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson början https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059623_00035

Knåda Måns Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059623_00039

Näsbobyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059623_00042



1645 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059628_00042

Ovanåker Knåda Måns Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059628_00049



1651 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059629_00088
Hans Eriksson
Ovanåker Knåda Måns Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0059629_00095



1655 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055861_00069
Hans Eriksson
Näsbyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055861_00072

Ovanåker Knåda Erik Månsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055861_00076



1660 Alfta jordebok Kyrkobyn Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055862_00060

Näsbyn Joen Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055862_00063

Ovanåker Knåda Erik Månsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055862_00067



1663 Alfta jordebok Kyrkobyn Hans Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055863_00063

Näsbyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055863_00067

Ovanåker Knåda Erik Mårtensson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055863_00075



1679 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055864_00205
Hans Eriksson

Näsbyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055864_00217
Hans Jonsson

Ovanåker Knåda Erik Månsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055864_00231



1683 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055866_00200
Hans Eriksson

Näsbyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055866_00213
Hans Jonsson

Ovanåker Knåda Erik Månsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055866_00228



1689 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055867_00205
Hans Eriksson

Näsbyn Jon – https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055867_00215
Hans Jonsson

Ovanåker Knåda https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055867_00230



1690 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055868_00194
-- Eriksson

Näsbyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055868_00205
Hans Jonsson

Ovanåker Knåda https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055868_00219



1696 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055869_00268
Hans Eriksson

Näsbyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055869_00279
Hans Jonsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055869_00280

Ovanåker Knåda Erik Månsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055869_00297

åbo:

1702 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson Lars Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055870_00104
Hans Eriksson Erik Hansson

Näsbyn Jon Eriksson Johan Jonsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055870_00117
Hans Jonsson Jon Hansson

Ovanåker Knåda Erik Månsson Pär Andersson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055870_00136



1705 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson h:u Kerstin https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055871_00186
Hans Eriksson Erik Hansson

Näsbyn Jon Eriksson Johan Jonsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055871_00191
Hans Jonsson Jon Hansson

Ovanåker Knåda Erik Månsson Pär Andersson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055871_00198



1707 Alfta jordebok Kyrkobyn h:u Kirstin Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055872_00189
Hans Eriksson Hans Eriksson

Näsbyn Jon Eriksson Olof Olofsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055872_00193
Hans Jonsson Jon Hansson

Ovanåker Knåda Erik Månsson Pär Andersson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055872_00200



1708 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson Lars Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055873_00917
Hans Eriksson Erik Hansson

Näsbyn Jon Eriksson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055873_00932
Hans Jonsson

Ovanåker Knåda Erik Månsson Pär Andersson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055873_00951



1714 Alfta jordebok Kyrkobyn Erik Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055875_00282
Hans Eriksson Erik Hansson

Näsbyn Jon Eriksson Johan Jonsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055875_00296
Hans Jonsson Jon Hansson

Ovanåker Knåda Erik Månsson Pär Andersson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055875_00315



1718 Alfta jordbok Kyrkobyn https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055877_00052

Näsbyn https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055877_00056

Ovanåker Knåda https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055877_00064


tasapainoisena ja hillittynä
Antti Alfthan

[Juha]

Ylläpidon toive tai oikeastaan käsky;


Jatkossa tähän keskusteluun tuodaan vain uusia todisteita eikä pyöritellä kymmenettä vuotta samoja asioita.


Tarpeettomat viestit tullaan poistamaan


Suku Forumin ylläpidon toimesta


Juha

mode

[Antti Alfthan]

Ylläpidon toive tai oikeastaan käsky;


Jatkossa tähän keskusteluun tuodaan vain uusia todisteita eikä pyöritellä kymmenettä vuotta samoja asioita.


Tarpeettomat viestit tullaan poistamaan


Suku Forumin ylläpidon toimesta


Juha

mode

Kiitos Juha.

Tulen jatkamaan relevantiksi osoittautuvien yhteyksien selvittelyä.
Alftan ja Ovanåkerin kirkonkirjat alkavat todenteolla 1700-luvun puolimaista. Nyt tässä ylempänä esitellyistä kolmen eri kylän Erik Hansson -lähtöisistä isäntäketjuista nuorimmat miehet, ehkä lesketkin tai kanssa-asujat voidaan jo olettaa löytyvän kirkonkirjoista, ainakin heidän välittömät jälkeläisensä.
Kun näistä lähtien jatketaan kirkonkirjojen avulla, sikäli kuin se onnistuu, löytyy epäilemättä myös yhteyksiä jo tehtyihin sukuselvityksiin Alftan ja Ovanåkerin alueella. Tunnetun YDNA-veljeni sukupuu on jo tiedossa ja sen kirkokirjaosa on minulla "kiinni" omissa tutkimuksissani. Kytkös 1500-luvulle on kuitenkin epäselvä ja vaatii tarkastelua.
Näsbyn Hansjons-linja on todennäköisemmin mahdollista saada "kiinni" kirkonkirjaselvitykseen ja siten on hyvä syy olettaa isälinjan löytyvän nykyaikaan saakka. Jatkossa sitten näemme onko tästä linjasta jo valmiina dna-tietoa.
Aikeeni on myös jatkaa Kirkonkylän Erik Hanssonin linjalla, referenssinä. Ruotsin maaseudulla on etenkin vanhojen sukujen kesken kytköksiä mitkä ilmenevät mm. osumina dna-testeissä. Alftan kiinteä asutus on hyvin vanhaa, 1500-luvulla kyseessä on yli kaksisataa verotaloa. Nyt tiedossa oleva dna-kudelma on epäilemättä monimutkainen, mutta yleisiä suuntaviivoja siitä voi luultavasti vetää - kaikki kotiin päin tässä tutkimuksessa.
En ole ollut yhteyksissä Alftan seudun sukututkijoihin - en vielä. Siellä on epäilemättä suuri määrä valmista tietoa, mutta haluan ensin saada tuoreen sukupuiden latvan, mahdollisuuden vertailla tuloksia ristiin.

Katsotaanpa mitä täältä löytyy.

[Antti Alfthan]

Alftan tila Näsbyn 6 ja sen haltijasuku on nyt saatu sikäli pakettiin, että isäntä on Alftan kirkonkirjassa, toisaalta v. 1710 Jon Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00097
toisaalta v. 1718 Hans Jonsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030336_00244
Vuosien 1750-61 rippikirjassa näkyy seuraavan Jon Hanssonin syntymävuosi 1731.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030338_00015

Maakirjojen perusteella kaavailtu isäntäketju taakse päin vaikuttaa mielekkäältä, ehkä jopa todennäköiseltä, ja siten voidaan seurata oletettua sukulinjaa aina 1500-luvulle Hans Olofssoniin ja vaimoonsa Malin saakka, kuten myös todennäköiseen poikaan Erik Hansson.

Tästä eteenpäin kirkonkirjojen seuraaminen on rutiinia, ellei asiakirjoja ole välistä tuhoutunut. Toki v. 1731 Jon Hanssonin jälkeläisiä saattaa olla tuhansia - tai on vielä mahdollista että suku sammuu.

Laitoin Anbytarforumille kyselyn Alftan Näsbyn 6 osalta.

Alftan Kirkonkylän tilojen 1 ja 2 kohdalla sattui v. 1741 maakirjojen puolella yllätys. Aivan vieraat uudet isännät. Jätän sen takia tuon tutkimushaaran selvittelyn toistaiseksi. Minun on välttämättä haettava olennaisinta ja keskityttävä siihen.

[Antti Alfthan]

Ja nyt on sitten Ovanåkerin tila Knåda 6 (myöhemmin Knåda 5) samoin paketoituna, ja Anbytarforumilla on kysely vetämässä.

Isäntälinja saatiin kiinni kirkonkirjatietoihin; Erik Månssonin jälkeen isäntä on v. 1741 Anders Eriksson, vuonna 1749 Erik Andersson s. 1719. Sain siis kirkonkirjoihin kiinni.
Tilan numeroksi vaihtuu Knåda 5 vuonna 1778, ja isäntä vaihtuu v. 1792 kirkonkirjassa: Erik Eriksson s. 1751.

Kirkonkirjoissa näkyy luonnollisesti täydet perheet, mutta tämän metsästyksen kohteena on isälinjat. Numeroon Edsbyn 22 tämä ei johda, ei myöskään Roteberg 11, mutta naapurikylillä ollaan.

HFL 1767- 77 Ovanåker https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031938_00105
HFL 1778-92 Ovanåker https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031939_00083
HFL 1792-1820 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031940_00092

Var så goda!

[PekkaJS]

Alftan tila Näsbyn 6 ja sen haltijasuku on nyt saatu sikäli pakettiin, että isäntä on Alftan kirkonkirjassa, toisaalta v. 1710 Jon Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00097

Onko Antti tuohon lipsahtanut väärä sivu Kirkonkylän puolelta? Oikea on mielestäni tässä
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00130
ja tätä edeltävä 1687 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00059

Tuossa voisi olla Jon Hanssonin ja Karin Pärsdotterin pojan Hansin syntymämerkintä 11.5.1701.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00050

T Pekka

[Giösling]

Osoitteessa:
https://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_8.htm
on annettu valmiiksi listaus Hanjonsin Erik Hanssonista Jon Eriksoniin ja jälkipolvista edelleen viitteellä 13 relevanttiin lähteeseen “ Sveriges släktregister, Släkthistorisk samling från Alfta socken X: 1, Gävleborgs län, 1945, s. 1027, 1028 och 1350”.

Sieltä Rundt on jo löytänyt saman aineiston, jota kirkonkirjoista nyt kaivellaan. Veikkaan, että rupeaman (meneillään oleva projekti) tuloksena on täsmälleen sama scenario (Malin mukaan luettuna), joka on ollut ylläolevan viiteartikkelin vitaaleja rakennuspuita. Mutta kertaus on opintojen äiti! Ja sitten kelaamaan taannehtivasti viestejäni tässä ketjussa, toivon.

Quote:

Erik Hansson, innehade hemmanet Hansjohns i Näsbyn i Alfta från 1573 till 1620. Var en av konungen betrodd ämbetsman och hövitsman i Hälsingland.
Söner:
Erik Eriksson (Ericus Erici Alftanus), möjligen den Ericus Erici Helsingus som inskrevs som student i Uppsala 1599. Enligt Lindh var han djäkne i Åbo skolstuga 1601 och hade alltså troligen avbrutit studierna i Uppsala, skolmästare i Helsingfors 1609, lektor i Åbo katedralskola 1617, kyrkoherde i Tövsala 1623-1639, död 1639. Gift med Helena Mårtensdotter Brenner, d. 12.6.1664, dotter till lagläsaren i Raseborgs län Mårten Simonsson till Brändö i Helsinge och N.N. Andersdotter [23]. Från Erik och Helena härstammar släkten Alftan (Alfthan, von Alfthan) och åtskilliga andra släkter på kvinnosidan. Ericus Erici använde inte själv detta tillnamn då han signerade, men i Tövsala kyrkas inventariebok omnämns att kyrkoherden Ericus Erici Alftanus hade donerat ett svart bårkläde 1627. Hans ättlingar på de manliga linjerna finns i Lindhs utredning [1].
Jon Eriksson, innehade hemmanet i Alfta efter Erik Hansson och var tydligen son till denne. Av efterträdarna i husbondeföljden hette varannan Jon och varannan Hans i flera genrationer [13].
[13] Sveriges släktregister, Släkthistorisk samling från Alfta socken X: 1, Gävleborgs län, 1945, s. 1027, 1028 och 1350.

[Antti Alfthan]

Onko Antti tuohon lipsahtanut väärä sivu Kirkonkylän puolelta? Oikea on mielestäni tässä
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00130
ja tätä edeltävä 1687 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00059

Tuossa voisi olla Jon Hanssonin ja Karin Pärsdotterin pojan Hansin syntymämerkintä 11.5.1701.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00050

T Pekka

On lipsahtanut! Väärä mies ja väärän miehen vaimo. Kiitos korjauksesta, Pekka.
Takaraivoon jäi jotain ihmettelyä "vaimon vaihtumisesta" mutta en sitten huomannut tarkistaa.

[PekkaJS]

Ja nyt on sitten Ovanåkerin tila Knåda 6 (myöhemmin Knåda 5) samoin paketoituna, ja Anbytarforumilla on kysely vetämässä.
...
HFL 1767- 77 Ovanåker https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031938_00105
HFL 1778-92 Ovanåker https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031939_00083
HFL 1792-1820 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031940_00092

Seurasin tätä tilaa ja poikia 1934 saakka. Sataa vuotta nuoremmat tiedot voi käydä katsomassa Riksarkivetin puolelta.

Eric Ersson 1751
- Poika Jonas 1787 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031940_00092
-- Pojanpoika Erik 1815 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031949_00257
--- Pojanpojanpoika Jonas Ersson Holmdahl 1850, k 1927 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031953_00263
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031956_00064,
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030384_00119,
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173691_00159,
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173692_00173,
---- Erik 1872 Muuttaa Amerikkaan 1892
---- Olof 1876 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173703_00257
----- kolme poikaa
---- Jonas 1878 Muuttaa Amerikkaan 1903
---- Per 1881 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173700_00159
----- Bror Jonas Axel 1913
---- Johan 1891 Muuttaa Amerikkaan 1911
---- Nils Emil 1893 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173700_00319
---- Axel 1895 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173701_00014
----- kaksi poikaa
---- Gustaf 1898
--- Pojanpojanpoika Erik 1867 kuolee lapsettomana 1927
- Poika Erik 1790
-- Pojat Olof ja Eric kuolevat lapsena, https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031949_00260 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031949_00260), https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031951_00262 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0031951_00262)


Jos en kadottanut ketään, Jonas Ersson Holmdahl (1850) lienee näitä ainut jonka kautta voi olla mieslinjaisia jälkeläisiä.


T Pekka

[Antti Alfthan]

Kiitos Pekka! Tämähän etenee kuin tanssi.
Tein nopean nimihaun Jonas Ersson Holmdahlille. Ei sattunut, eli vaikuttaisi siltä että häntä ei ole mainittu online-sukutietokannoissa. Amerikan sukulaisten löytäminen taas on kiinni jälkeläisten omasta kiinnostuksesta juuriinsa, aivan samoin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Jos Knåda ei onnistu, pitää varmaan katsoa tarkkaan patronyymi Eriksson 1600-luvun alusta naapurikyliltä, Roteberg ensimmäisenä listalla.

Alftan Näsbyn osalta avasin nettiin tietokannan Hansjons-jälkeläisistä. Toteutin sen Geni-oksana, pyrkimättä vielä hakemaan erityisemmin ison puun yhteyksiä - merkiten lähteet, toki. Pelkillä patronyymeillä joutuu Ruotsissa helposti ojasta allikkoon.
Kovin pitkälle en vielä päässyt. Pitää leppäillä aina joskus.
Tein myös haun paikannimen perusteella. Geneanet antaa sivukaupalla osumia kohteeseen Ovanåker, Alfta, Näsbyn. Talon numerot 5 ja 6 korostuivat, ja korostui patronyymi Jonsdotter. Muutama Jonsson, Hansseja en vielä hakenut.

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos Pekka! Tämähän etenee kuin tanssi.
Tein nopean nimihaun Jonas Ersson Holmdahlille. Ei sattunut, eli vaikuttaisi siltä että häntä ei ole mainittu online-sukutietokannoissa. Amerikan sukulaisten löytäminen taas on kiinni jälkeläisten omasta kiinnostuksesta juuriinsa, aivan samoin Ruotsissa kuin Suomessakin.
Jos Knåda ei onnistu, pitää varmaan katsoa tarkkaan patronyymi Eriksson 1600-luvun alusta naapurikyliltä, Roteberg ensimmäisenä listalla.

Alftan Näsbyn osalta avasin nettiin tietokannan Hansjons-jälkeläisistä. Toteutin sen Geni-oksana, pyrkimättä vielä hakemaan erityisemmin ison puun yhteyksiä - merkiten lähteet, toki. Pelkillä patronyymeillä joutuu Ruotsissa helposti ojasta allikkoon.
Kovin pitkälle en vielä päässyt. Pitää leppäillä aina joskus.
Tein myös haun paikannimen perusteella. Geneanet antaa sivukaupalla osumia kohteeseen Ovanåker, Alfta, Näsbyn. Talon numerot 5 ja 6 korostuivat, ja korostui patronyymi Jonsdotter. Muutama Jonsson, Hansseja en vielä hakenut.

Testaamiskelpoinen sukulinja olisi arvokas löytö, ja aina vain lähempänä oleva mahdollisuus, tai sitten löydetyn osuman alkuperän varmistaminen. Näyttäisi, että Alftan Kirkonkylältä ei verrrokkia löytyisi. Jo testitulos YDNA67 GD1->5 kertoo melko tarkasti ollaanko jäljillä. Poissuljettavaksi todettava sukulinja voi silti olla alun perin oikea, vaikka epäilykset vahvistava on varmempi. Silti suvussa voi esimerkiksi olla samanniminen vävy ja myöhemmissä sukupolvissa isännäksi tulla sopivan patronyymin omaava alkuperäisen isälinjan edustaja. Suhteellisen varhain tulevat Alftassa avuksi rippikirjat ja mahdollisuus nimisekaannuksiin on olematon. Mitä voi pitää varmana, Ericus Ericin isä oli Erik ja suhteellisen varmana voi sedistä päätellen pitää, että Erikin isä oli Hans.

[Antti Alfthan]

Kävin uudestaan läpi lähteitä Rotebergin ja Knådan suunnalla ja jatkankin sitä vielä.
Kävi ilmi, että Knådan Erik Hansson on merkittynä v. 1613 hopeaveroluetteloon samaan aikaan kun siellä on parikin leski Kirstiniä. Mutta tämä Erik Hansson on ensimmäisenä listassa Knådan kylän kohdalla, toisin kuin aikaisemmat havainnot nimesta Erik Hansson. Kuudennella paikalla on Måns Ersson ja vasta myöhemmin ovat leskivaimot Kirstin.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066056_00348

V. 1601 Knådan ykköspaikalla on Oluf Ersson. Samaan aikaan Rotebergan keskivaiheilla on Sven(?) Ersson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044160_00189

Vuoden 1613 hopeaverolista on lisäksi avulias sen suhteen montako aikuista verotettavaa perheessä on. Useimmiten vain pariskunta, hjonelag, mutta toisinaan poikia, tyttäriä tai palkollisia.

Vaimo Kirstinin leskeys on tässä nyt syytä sitten uhohtaa. Tai tietenkin nyt metsästettävällä Erik Hanssonilla oli vaimo, mutta nimestä ei ole varmuutta, ei liioin varmuutta Knådan Erik Hanssonin kuolinvuodesta.

[PekkaJS]

Tässä Näsbyn poikia Jon Hanssonin jälkeen. Huonolta näyttää. Mieslinja sammuu 1800-luvun lopussa. Ainoiksi mahdollisuudeksi rippikirja-ajan pojista jäävät Jon Hanssonin veljet Anders ja Hans Hansson. Yritin pikaisesti etsiä heidän tarkkoja syntymäaikoja syntyneiden luettelosta 1732-1737, mutta ei ainakaan vielä tärpännyt.

Andershttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030336_00244
Hans Hansson 1737?https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030338_00015
Jon Hansson 9.2.1731 k. 1794

- Hans Jonsson 8.3.1756 k. 18261762: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030340_00140
1787: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030342_00024
1794: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030344_00069
1803: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030346_00021
1811: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030348_00064
-- Jonas Hansson 12.9.1783 k. 18501818: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030350_00061
1825: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030352_00062
1831: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030354_00065
1836: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030356_00067
1841: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030359_00069
1850: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030361_00075
1851: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030364_00068
--- Jonas Jonsson 10.11.1816 k. 18731856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030367_00071
1861: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030370_00063
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030373_00064
1871: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030376_00073 => https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030376_00199 --- Hans Jonsson Wästling 15.3.1812 k. 18871876: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030378_00066
1881: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030380_00073
--- Johan 21.5.1819 k. 1821
-- Olof 1788 k. 1797
- Erich 12.12.1759 k. 1762

Knådan osalta tilanne oli siis parempi. Siellä Jonas Ersson Holmdalsin kiinnostavimmat elossa olevat jälkeläiset viimeisessä rippikirjassa ovat:
Olof Jonason (1876), jolla kolme poikaa, nuorimmat 1930-luvulla syntyneitä ja nuorin näistä ollut elossa google-haun perusteella vielä 2014.
Bror Jonas Axel Persson (1913)
Axel Jonsson, jolla kaksi 1918 ja 1920 syntynyttä poikaa1931 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173703_00257
1931 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173700_00159
1931 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173701_00014

[PekkaJS]

Ainoiksi mahdollisuudeksi rippikirja-ajan pojista jäävät Jon Hanssonin veljet Anders ja Hans Hansson. Yritin pikaisesti etsiä heidän tarkkoja syntymäaikoja syntyneiden luettelosta 1732-1737, mutta ei ainakaan vielä tärpännyt.


Jonas 9.5.1731, vanhemmat Hans Jonson & Brita Andersdotter, Näsbyhttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00069

Anders 18.10.1734, vanhemmat Hans Jonson & Brita Andersdotter, Näsbyhttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00090

Hans 22.10.1737, vanhemmat Hans Jonson & Brita Andersdotter, Näsbyhttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00110

[Jari Latva-Rasku]

Jonas 9.5.1731, vanhemmat Hans Jonson & Brita Andersdotter, Näsbyhttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00069

Anders 18.10.1734, vanhemmat Hans Jonson & Brita Andersdotter, Näsbyhttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00090

Hans 22.10.1737, vanhemmat Hans Jonson & Brita Andersdotter, Näsbyhttps://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00110


Näissähän on kummiluettelot, joiden avulla voi päästä eteenpäin. Lisäksi myös asuinkylä on voitu mainita. Vaikka Hansin ensimmäisenä kummina mainittu sotilas Anders Ramberg voi olla kuka vain, yhtä hyvin sellainen voi olla vaikka velipoika.

[PekkaJS]

Tämän rippikirjasivun perusteella Hans Jonssonilla (s. n. 1703) ei ilmeisesti ollut veljiä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00130

Sen sijaan hänen isällään Jon Hanssonilla (s. n. 1664) oli veljet Pehr (s. n. 1668), Erik (s. n. 1671), Hans (s. 1687) ja Olof (s. 1686)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00059

Heitä voisi yrittää etsiä Hansin lasten kummilistoista:
Kirstin 20.8.1693 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00030
Margeta 29.8.1697 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00044
Hans 11.5.1701 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00050
Karin 25.8.1705 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00060

Tai Hansin sisaren Brita Hansdotterin ja tämän miehen Olof Nilssonin lapsien kummeista:
Kirstin 11.11.1704 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00058
Margeta 14.9.1706 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00062
Kirstin 20.2.1709 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00067
Jonas 2.3.1712 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00074
Nils 6.5.1714 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00080
Hans 29.1.1716 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00086
Brita 15.3.1718 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00093
Olof 7.3.1720 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00102

[Antti Alfthan]

Vien näitä viikonlopun aikana tiedostoon ja julkaisen täällä linkin tai parikin.
Kunhan olemme saaneet tämän taustatyön kohtalaiseen malliin, voin pyytää ruotsalaisilta apua haploryhmien määrittelyssä. Peter Sjölundia en tunne muuta kuin nimeltä mutta siellä on toinen tutkija jonka kanssa pidän yhteyttä. Geenisukulainen vieläpä.
Anbytarforum ei ole tuottanut mitään apuja tuolla suunnalla. On niitä kyselyjä luettu mutta ei ole vastattu. Katson mitä tulisi ruotsalaisten FB-ryhmissä.

[Jari Latva-Rasku]

Tämän rippikirjasivun perusteella Hans Jonssonilla (s. n. 1703) ei ilmeisesti ollut veljiä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00130

Sen sijaan hänen isällään Jon Hanssonilla (s. n. 1664) oli veljet Pehr (s. n. 1668), Erik (s. n. 1671), Hans (s. 1687) ja Olof (s. 1686)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00059

Heitä voisi yrittää etsiä Hansin lasten kummilistoista:
Kirstin 20.8.1693 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00030
Margeta 29.8.1697 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00044
Hans 11.5.1701 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00050
Karin 25.8.1705 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00060

Tai Hansin sisaren Brita Hansdotterin ja tämän miehen Olof Nilssonin lapsien kummeista:
Kirstin 11.11.1704 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00058
Margeta 14.9.1706 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00062
Kirstin 20.2.1709 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00067
Jonas 2.3.1712 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00074
Nils 6.5.1714 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00080
Hans 29.1.1716 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00086
Brita 15.3.1718 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00093
Olof 7.3.1720 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00102

Tämähän on lupaavaa, sillä esimerkiksi Kirstinin s. 11.11.1704 kummina on ilmeisesti yllä mainitun Jon Hanssonin veljen Pehr eli kummiluettelossa Pär Jonssonin lisäksi mahdollisesti poika Jon Jonsson. Sukulaisia siis käytettiin kummeina ja kotikylätkin oli mainittu.

[PekkaJS]

Kirstinin s. 11.11.1704 kummina on ilmeisesti yllä mainitun Jon Hanssonin veljen Pehr eli kummiluettelossa Pär Jonssonin lisäksi mahdollisesti poika Jon Jonsson. Sukulaisia siis käytettiin kummeina ja kotikylätkin oli mainittu.
Jon Hanssonin veli pitäsi olla Pär Hansson, ei Jonsson :)

[Jari Latva-Rasku]

Jon Hanssonin veli pitäsi olla Pär Hansson, ei Jonsson :)

Niin tietenkin, eli tässä esimerkissä Jon Hanssonilla voisi olla pari jo 1680-luvun alussa mahdollisesti aikaisemmasta puolisosta syntynyttä poikaa, joista ensimmäisenä kummina mainittu Näsbyn Jon Jonsson olisi vanhempi kuin Pär. Näin Hans Jonssonilla voisi olla veljiä. Toki nämä henkilöt voisivat kummilapsen Kirstinin isänkin puolelta olla tai ilman sukuyhteyttä, mutta joka tapauksessa näistä kummiluetteloista voi olla tarpeen vaatiessa paljonkin hyötyä isälinjojen löytämiseksi. Vertailuhenkilöitä on runsaasti oletusten tekemiseksi. Esimerkiksi Jon Hanssonin 11.5.1701 syntyneen Hans-pojan kummien joukossa oli ensimmäisenä todennäköisesti isän puolelta Pär Larsson Långhedistä puolisoineen ja sitten Jon Pärsson puolisoineen Näsbystä. Tämä Jon voisi olla äidin Karin Pärssonin veli. Kuten Kirstinin tapauksessa taas mainitaan Näsbyn Erich Johansson. Hän voisi olla vaikkapa vävy.

[Antti Alfthan]

Tässä on Näsbyn Hansjons-linja Geni-puuna, irrallaan toistaiseksi.

https://www.geni.com/family-tree/index/6000000082839027943

Tuohon voi sitten lisäillä mitä löytyy, on helppo korjata tarvittaessa. Tietenkin tuon latvan 1500-luvulle voisi lisätä, mutta maakirjojen kanssa voi tulla erreyksiä. Melko todennäköisenä kuitenkin pitäisin, että ketju yltää Näsbyn Hans Olofssoniin asti. Ongelmahan on tuossa aivan lopussa. 1800-luvulla taloa pitää pystyssä joukko naimattomia sisaruksia ja v. 1850 jälkeen tila joutuu vaikeuksiin. Samaa sukua palaa kyllä vielä tilalle, mutta ei ilmeistä isälinjaa. Marta Jonasdotterin poika Jonas Näs on sukua, mutta hänen isän puolensa on tutkimatta.
Saattaa kuitenkin vielä löytyä linja. Nämä Alftan kylien asukkaat naivat naapurikylästä tai peräti omasta, joten sukulaisavioliittoja on aivan varmasti, useitakin.

[Giösling]

Ericus Ericin veljen jälkeäiseksi sanottu "geeniveli" Alftassa ei vain millään istu mihinkään esiinkaivettuun potentiaaliseen Alftan-linjaan "kantakotipaikkakunnalla". Ehkä sen demonstroinniksi ja sovitteluksi olisi hyvä saada jo nyt tiedossa olevat polvet Näsbyn Hansjonsin rinnalle Geniin ( s.o. geneettiseti varman sukulaisen esipolvet). Geenitutkimus ei siten ole oikotie onneen, vielä. Otannan on oltava paljon laajempi johtopäätösten tekoon. Ehkä Benedictuksen ehdotuksellekin kannattaisi kallistaa korvaa:"geeniveli" voi hyvinkin olla avion ulkopuolisen suhteen tuottaman sukulinjan jälkeläinen. Näin traditionalinen sukututkimus ja geenitutkimus eivät kohtaa ilmiselvästi ja heti. Vaaditaan malttia ja sovittelutaitoa. Lycka till!

[Antti Alfthan]

Se geeniveli josta on pitkät isän puolen jäljet olemassa johtaa sukunsa Knådan naapurikylään. Se taas jolla isoisän isä (?) on hukassa on jäljitetty Långhedin kylälle, mikä on Näsbyn naapurikylä. Itse asiassa näistä kylistä muodostuu helminauha: Edsby lännessä, Näsby (ja Långhed) idässä. Välissä on hieman tämän kaaren eteläpuolella Ovanåker, kylänä, mistä havaintoja ei ole. Tässä on siis paljon vaihtoehtoja avoinna, mutta jonkinlainen kohdealue on muodostunut.
Toistaiseksi mitään ei ole suljettu pois, mutta siihen tässä pitäisi pyrkiä, ellei sitten satu täysosumaa jo ensimmäisellä kierroksella.

Ahkeroin seuraavaksi tuon Knådan suunnan, mutta nyt täytyy ensin vähän huokaista ja katsella miltä Näsbyn puoli näyttää. Harmi että varsinainen isäntälinja siellä päätyi umpikujaan, ilmeisesti.

[Jari Latva-Rasku]

Niin tietenkin, eli tässä esimerkissä Jon Hanssonilla voisi olla pari jo 1680-luvun alussa mahdollisesti aikaisemmasta puolisosta syntynyttä poikaa, joista ensimmäisenä kummina mainittu Näsbyn Jon Jonsson olisi vanhempi kuin Pär. Näin Hans Jonssonilla voisi olla veljiä. Toki nämä henkilöt voisivat kummilapsen Kirstinin isänkin puolelta olla tai ilman sukuyhteyttä, mutta joka tapauksessa näistä kummiluetteloista voi olla tarpeen vaatiessa paljonkin hyötyä isälinjojen löytämiseksi. Vertailuhenkilöitä on runsaasti oletusten tekemiseksi. Esimerkiksi Jon Hanssonin 11.5.1701 syntyneen Hans-pojan kummien joukossa oli ensimmäisenä todennäköisesti isän puolelta Pär Larsson Långhedistä puolisoineen ja sitten Jon Pärsson puolisoineen Näsbystä. Tämä Jon voisi olla äidin Karin Pärssonin veli. Kuten Kirstinin tapauksessa taas mainitaan Näsbyn Erich Johansson. Hän voisi olla vaikkapa vävy.

Koska Nordanån Pär Jonsson oli vuonna 1697 syntyneen Jon Hanssonin tyttären Margetan kummina, hän eikä todennäköisesti myöskään Jon Jonsson voi liian suuren ikänsä puolesta olla Jon Hanssonin poikia. Näin oli alunperin myös oletettu. Koska Pär Jonsson on sekä Jon Hanssonin kuin Brita Hansdotterin lapsen kummina, hän voisi silti olla sukulainen, koska ei ole samalta kylältä kotoisin.

Margetasta muutama kastettu eteenpäin mainitaan Kirkonkylästä olleen lapsen kummina Petrus Petri Helsing. Koska tällainen kummi ei ollut kummeista ensimmäisenä, hän voisi olla kenen onkaan kastetun vanhempien sukulainen.

[PekkaJS]

Harmi että varsinainen isäntälinja siellä päätyi umpikujaan, ilmeisesti.
Eipä heitetä vielä kirvestä kaivoon. Tässä nyt hieman puutteellisella lukutaidolla tehty lista kummeista.

Jon Hansson ja Karin Pärsdr
Kirstin 20.8.1693: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00030
Olof Olofson Länghed
Pähr Olofson Länghed
Olof Pärsons hustru Länghed
Nils Larssons hustru Näsby
Barbro Jonsdr Hässja

Margeta 29.8.1697: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00044
Pähr Olofson Hässja
sold Lars Menlös
Pähr Johansson Nordanå
Pähr Olofsons hustru Länghed
Lars Jonsons hustru Länghed
Pig Johan Jonsdr Näsby :)

Hans 11.5.1701: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00050
Pähr Larson & hustru Långhed
Jon Pärson & hustru Näsby
Erik Johanson Näsby
Pig Margeta Johansdr Näsby

Karin 25.8.1705: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00060
Anders Johansson & hustru Näsby
Olof Nilson Näsby
Lars Nilson Näsby
Hans Hanssons hustru i Rönmoo
Brita Nilsdr Näsby

Olof Nilsson ja Brita Hansdr
Kirstin 11.11.1704: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00058
Jon Jonsson Näsby
Erich Johanson Näsby
Pär Jonson Nordanå
H Karin Näsby
Erich Hanssons hustru i Wijken
Pig Margeta Johansdr Näsby

Margeta 14.9.1706: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00062
Jon Larson Långhed
Erich S? Länghed
Pär Jonson & hustru Näsby
Jon Hansson hustru Näsby
Brita Pärsdr Långhed

Kirstin 20.2.1709: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00067
Anders Johansson & hustru Näsby
Pär Pärson & hustru Näsby
Lars Nilson Näsby
Kirstin Larsdr Näsby

Jonas 2.3.1712: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00074
Olof Jonson Långhed
Lars Jonson Långhed
Johan Johanson Näsby
H Margita Jonsdr Gundbo
H Kirstin Olofsdr Rönmoo
Pig Karin Nilsdr Näsby

Nils 6.5.1714: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00080
Per Olofson & hustru S?
Jon Olson & hustru Gäddvik
Jon Person Nordanå
Pig Brita Persdr Näsby

Hans 29.1.1716: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00086
?

Brita 15.3.1718: (osa epäselvää) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00093
Hans Olson
Jan Person Näsby
Anders Persson
Pig Margareta Jonsdr Näsby

Olof 7.3.1720: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00102
Pehr S? Näsby
Erich Mattson Granberg?
Matts Aaronsson Grannääs
H Kirstin Olofsdr
Hans Hansson Rönmoo
Jan Pärsson och H Brita Jonsdr Nordanå
Pigan Kirstin Pehrsdr Nordanå
Pehr Jonsson Nordanå

Listasta löytyi kaksi Hanssonia.

Erik Hansson i Wijken (Kristinin kummi 11.11.1704). Häntä en vielä löytänyt rippikirjasta.
Hans Hansson i Rönmoo. Hän löytyy molempien perheiden kummina ja vaimo Kristin Olofsdr vielä yhden muunkin kerran.

Rippikirjassa perhe on tässä:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00152
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030336_00121

Ja ikäkin 32 v 1711 täsmää v 1678 syntymäajan kanssa.

[Antti Alfthan]

Näsbyn Hans Jonssonilla taitaa olla neljä poikaa. Löysin Olufin kastettujen luettelosta.
Ja Hansin hautajaismerkintä kertoo hänen siittäneen vaimonsa kanssa kahdeksan lasta.
Vaimon hautajaismerkintää en ole vielä löytänyt.

Joka tapauksessa näissä olisi mieslinjojen aihioita, kunhan löytävät paikalleen. Voisi arvella että yksi pojista on ollut sotilas.
https://www.geni.com/family-tree/index/6000000082839027943

[PekkaJS]

Näsbyn Hans Jonssonilla taitaa olla neljä poikaa. Löysin Olufin kastettujen luettelosta.
Ja Hansin hautajaismerkintä kertoo hänen siittäneen vaimonsa kanssa kahdeksan lasta.
Näiden neljän pojan lisäksi mielestäni on vielä
Brita kastettu 16.1.1681 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00009
sekä rippikirjasta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00059 löytyvät
Margeta Hansdr joka 1684 merkitty kymmenvuotiaaksi (s. n. 1674)
Hans Hansson joka 1687 merkitty yhdeksänvuotiaaksi (s. n. 1678).

Kuten aiemmin kirjoitin, tämä Hans todennäköisesti muuttaa kotivävyksi Rönmoon Olof Jonssonin tyttären Kristinin mieheksi. Ainakin Näsbyn Jon Hansson, sisarensa Brita Hansdr ja Rönmoon Hans Hansson kummittelevat ristiin lapsiaan useampaan kertaan. Aiemmin manittujen lisäksi Hansin pojan Olofin (s. 30.9.1704) kummina ovat Näsbystä Olof Nilson (Britan mies) ja Jon Hanson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00058.

[Antti Alfthan]

Nyt sitten Knåda.

Keräilin tiedot ja rakensin puun. Se haara mikä pysyi pitkään Knådan maatilalla (Mångs) johdattaa lopuksi Alftan kirkonkylän puolelle: numero 24 Holmdals, Mossbo.
Jonas Erssonin s. 1850 jälkeläisiä on paljon, perheessä näkyy kymmenen lasta, ja miespuolisia jälkeläisiä on eri haaroissa ainakin 1920- ja 1930-luvuilla syntyneisiin saakka, hyvin todennäköisesti nykyisinkin, osa Amerikan mailla, osa kotiseudullaan tai sieltä lähteneinä.
Y-dna ja sen haploryhmä ei pitäisi olla tässä haarassa ylipääsemätön ongelma.

https://www.geni.com/family-tree/index/6000000082918016887#6000000082917852824

[PekkaJS]

Tässä Rönmo 2:n (Runemo) Hans Hanssonin jälkipolvia ja lähdelinkit. Mieslinja näyttäisi jatkuvan 1900-luvulle saakka. Mieslinjan päät lihavoitu, mikäli mahdollista, että linja jatkuu nykypäivin ja umpikujat merkitty punaisella.

Hans Hansson (1678)
vaimo Kristin Olsdr
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00059 (Hans Hansson ollut 1687 9 v)
ML-1706 Hans Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005624_00149
ML-1734: Hans Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005652_00094- Olof Hansson 30.9.1704 k. n. 1743 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00058
x vaimo Karin Olsdr
ML-1735: Olof Hansson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005653_00081
ML-1743 Olof Hanssonin leski https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005660_00047
ML-1744 Olof Hanssonin leski avioituu Olof Jönssonin kanssa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0005661_00066-- Hans Olsson 2.9.1729 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00060
xx vaimo Margareta Olsdr
1750 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030337_00012
1787 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030341_00018--- Olof Hansson 12.5.1755 k. 1832 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030391_00040
xxx vaimo I Ella Jonsdr, II Margareta Jonsdr
1803: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030345_00020
1811: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030347_00017
1818: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030349_00016---- Hans (Olsson) 4.7.1789 k. 1813, lapseton
---- Jonas Olsson Qvick 17.1.1794 k. 1850
xxxx vaimo Barbro Jonsdr
1825: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030351_00017
1836: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030355_00015
1841: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030358_00016
1846: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030360_00017----- Jonas Jonsson Runell 16.6.1823 k. 1855
xxxxx vaimo Lisa Ersdr
1851: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030363_00015

------ Jonas Jonsson 30.4.1852 (Nygårds)
xxxxxx vaimo Karin Olsdr
1861: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030369_00018
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030372_00016
1871: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030375_00016
1876: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030377_00017
1881: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030379_00016
1886: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030382_00018
1891: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030384_00019
1896: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0013720_00024
1900: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173689_00022
1902: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173691_00021
1906: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173692_00027 -> Söderhamn 1908
1906: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/F0011409_00034 -> Söderala 1919
1916: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/F0010592_00020
1926: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/F0010595_00018------- Jonas (Jonsson) 15.12.1874 todennäköisesti lapseton
----- Olof Jonson 7.11.1835 k. 1865 (Westgårds)
xxxxx vaimo Sara Olsdr
1856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030366_00016
1861: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030369_00017------ Jonas Olsson (Westgårds) 4.3.1863, koko perhe Amerikkaan 1870
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030372_00015
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0013892_00026------ Olof Olsson 14.7.1865, koko perhe Amerikkaan 1870
----- Pehr (Jonsson) Wallin 4.3.1841 Amerikkaan 1867
1861: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030369_00017
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030372_00015---- Olof (Olsson) 15.9.1769 k. 1800
---- Olof (Olsson) 8.11.1801 k. 1813
---- Olof Olsson 5.1.1815 (eri äiti), kuolee lapsettomana 1868
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030372_00016--- Erich Hansson 1759
xxx vaimo Brita Jonsdr
1803: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030345_00071---- Jonas Ahlström 7.7.1786 k. 1848
xxxx vaimo Chersten Hansdr
1811: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030347_00066
1818: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030350_00175
1825: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030352_00170
1831: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030354_00179
1836: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030356_00195
1841: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030359_00205----- Jonas 15.10.1826 (ei etsitty eteenpäin)
1851: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030364_00197
1856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030367_00217----- Eric Ahlström 18.3.1831 k. 1867
xxxxx vaimo Karin Larsdr
1851: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030364_00197
1856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030367_00217
1861: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030370_00191 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030370_00207 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030369_00259
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030372_00265------ Eric Ahlström 17.12.1862 k. 1938
xxxxxx vaimo Kerstin Jonsdr
1871: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030375_00283
1876: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030377_00291
1881: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030379_00301 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030379_00284 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030381_00298 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030380_00060 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030380_00011
1886: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030383_00013 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030383_00075 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030383_00271
1891: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030385_00261
1896: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0013721_00290
1900: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173690_00310
1906: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173693_00313
1911: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173696_00342
1921: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173699_00402------- Jonas Oskar Ahlström 1.12.1896
xxxxxxx vaimo Beda Katrina Persson
1921: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173699_00402
1931: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173703_00168------- poika
----- Anders (Jonsson) 29.6.1835 k. 1849
---- Hans Ersson 18.11.1792 ei löytynyt
---- Eric Ersson Rund 10.9.1795, k. 1833 lapseton
1811: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030347_00128 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030347_00117
1818: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030349_00112 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030349_00124 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030349_00123
1825: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030351_00116 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030351_00117 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030351_00190
1831: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030353_00190---- Anders Ersson Groth 2.8.1798 k. 1872
xxxx vaimo Margeta Jonsdr
1811: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030347_00016
1818: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030349_00016
1825: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030351_00189
1831: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030353_00192
1836: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030355_00199
1841: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030358_00206
1846: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030360_00231
1851: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030363_00227 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030363_00159 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030364_00054
1856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030367_00055
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030373_00051
1871: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030376_00053----- Jonas (Andersson) 15.11.1828 -> Ovanåker 1850 (ei etsitty)
----- Anders Andersson 5.6.1834
xxxxx vaimo Sara Lisa Norling
1851: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030364_00054
1856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030367_00055
1861: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030370_00048
1856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030370_00048
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030373_00051 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030372_00076
1871: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030375_00083
1876: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030377_00088
1881: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030379_00088------ Anders (Andersson) 25.5.1862 k. 1863
------ Erik (Andersson) 25.5.1862
1881: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030380_00310 -> fol 137 ei löytynyt------ Anders Andersson Törnqvist 20.7.1866 Amerikkaan 1903
xxxxxx vaimo Johanna Vilhelmina Bengtson
1881: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030379_00016
1883: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030381_00018
1886: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030382_00019
1891: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030384_00021 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030385_00314 -> Ore 1895 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/F0008800_00066
1900: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00191694_00086------- Allan Andreas 30.6.1900 Amerikkaan 1903
------- Karl Reinhard 9.3.1903 Amerikkaan 1903
----- Eric Andersson 11.4.1831, k. 1924 lapseton
1851: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030364_00035
1856: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030367_00036 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030367_00055
1861: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030370_00048
1866: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030373_00051
1871: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030376_00053
1876: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030378_00052
1881: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030380_00052
1886: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030383_00056
1891: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030385_00054
1896: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0013721_00057
1900: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173690_00051
1906: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173693_00059
1911: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173696_00072 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173694_00227
1921: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/00173697_00270----- Olof (Andersson) 8.12.1839 k. 1840
----- Olof (Andersson) 18.10.1843 k. 1846
---- Olof Ersson Qvick 24.10.1801 (ei etsitty eteenpäin, sivu puuttuu 1836 kirjasta)
xxxx vaimo Christin Olsdr
1811: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030347_00017
1818: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030349_00020
1825: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030351_00017
1831: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030353_00114 -> https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030353_00056--- Jonas (Hansson) 8.1.1788 k. 1788
--- Hans (Hansson) 14.7.1789 -> ?
-- Olof (Olsson) 11.10.1737 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00110
-- Anders (Olsson) 13.5.1741 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030390_00130
- Hans Hansson 4.7.1710 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00069

[Antti Alfthan]

Yritä päivitellä mutta olen jäljessä.

Jotain pientä löytyi:
------ Eric Ahlström 17.12.1862 k. 1938
xxxxxx vaimo Kerstin Jonsdr
Tähän liittyy kysely Anbytarforumilla
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=10143.0

Jälki johtaa mm. Västeråsiin, mutta lupaavalta se näyttää, näin äkkiä katsottuna.

Alftan sukukirja vuodelta 1947 toki näyttäisi yhtä ja toista, mutta toisaalta tulee tarkistettua tietoja ristiin tällä menetelmällä. Lähteet ovat varmaan suunnilleen samat.

[PekkaJS]

Näsbyn Hans Jonssonilla taitaa olla neljä poikaa.
Tässä voisi olla Hans Jonssonin Erkki-poika (1671).

Erik Hansson Fors (Wiken) & Margeta Olsdr
- Olof 25.12.1707: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00065
- Kirstin 27.6.1711: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030388_00071

Olofin kummeina ovat Jon Hansson & hustru (Näsby) ja kuten aiemmin ilmeni Hans Jonssonin tyttären Brita Hansdr tyttären Kirstinin kummeina Erich Hansson & hustru i Wijken.

Jää vähän ilmaan ja merkityksettömäksi, kun en löydä perhettä rippikirjasta.


Hans Hanssonin (1678) jälkeläiskatraaseen löytyi yksi täsmennys.

Hans Hansson (1678)
- Olof Hansson 30.9.1704
-- Olof (Olsson) Ramberg 11.10.1737, vaimo Margeta Nilsdr
1762: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030339_00322--- Olof (Olsson) Wijk 17.12.1761, pojat kuolevat ennen aikuisikää
1762: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030339_00257
1787: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030341_00113
1794: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030343_00136
1803: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030345_00137
1811: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030347_00132
1818: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030349_00129
1824: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030351_00130--- Nils (Olsson) 16.6.1764
--- Hans (Olsson) 5.5.1779

[Antti Alfthan]

Kunnollista rippikirjan sivua en ole löytänyt, mutta armeijan rullista löytyy vuodelle 1712 sotilas n:o 18 (Hälsinge regemente, Alfta kompani) Erik Hansson Fårsman, tosin osoite naapurikylälle, Västanå, mutta ikä sopii.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028667_00182
Muita Erik Hanssoneita en komppaniasta löytänyt, tästä katselmuksesta.

1690-luvun rullissa oli kaksikin Erik Hanssonia, numerot 11 ja 30, mutta v. 1709 Poltavan taistelun jälkeen koko rykmentti meni uusintaan. Tämä Erik Hansson on aloittanut sotilasuransa 38-vuotiaana vuonna 1709.

Voisi ehkä pohtia sitäkin olisiko tämän kyseisen ruodun isäntä Pehr Hansson v. 1709 sotilaaksi joutuneen Erik Hanssonin veli...
Tässä v. 1694 ruodutusta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054325_00130

[Jari Latva-Rasku]

Kunnollista rippikirjan sivua en ole löytänyt, mutta armeijan rullista löytyy vuodelle 1712 sotilas n:o 18 (Hälsinge regemente, Alfta kompani) Erik Hansson Fårsman, tosin osoite naapurikylälle, Västanå, mutta ikä sopii.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028667_00182
Muita Erik Hanssoneita en komppaniasta löytänyt, tästä katselmuksesta.

1690-luvun rullissa oli kaksikin Erik Hanssonia, numerot 11 ja 30, mutta v. 1709 Poltavan taistelun jälkeen koko rykmentti meni uusintaan. Tämä Erik Hansson on aloittanut sotilasuransa 38-vuotiaana vuonna 1709.

Voisi ehkä pohtia sitäkin olisiko tämän kyseisen ruodun isäntä Pehr Hansson v. 1709 sotilaaksi joutuneen Erik Hanssonin veli...
Tässä v. 1694 ruodutusta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054325_00130

Luettelossa mainitaan, että Erik Hansson kuului ryhmään "infödda". Syynä paikallisten rekrytointiin kerrottiin esimerkiksi olleen.

Rekrytering av soldat.
För att minska faran för rymning skulle rekryten vara infödd dalkarl och helst någon som ägde jord i roten. Den, som ville bli soldat, skulle först visa sig för kompanichefen och få intyg på att ingenting fanns att anmärka mot hans antagande. Med detta intyg samt ett frejdebevis från kyrkoherden skulle han sedan inställa sig hos regementsfältskären för att undersökas . Därefter skulle approbation (godkännande) ske av översten och landshövdingen. Rekryten skulle vara stor, stark och frisk och i en ålder mellan 20 och 26 år. Den slutliga approbationen skedde vid generalmönstringen. Kasserades rekryten vid mönstringen infördes i stället någon av rotebönderna i rullan.

jatkuu...
Det blev också stor brist på lämpliga män att rekrytera. Landshövdingen klagade 1704 även över att det inte fanns någon tjänstduglig person i hela Orsa och även i Mora var det folkfattigt. I generalmönsterrullan 1714 syns att man måst frångå regeln att rekrytera infödda soldater. Åldern på rekryterna blev också både yngre och äldre än vad som var sagt.
http://grudin.se/Mora%20kompani/Soldater%20Finne.html

Mikäli Erik Hansson oli paikallisen isännän veli, hän oli ideaali rekrytoitava paitsi ikänsä puolesta, mutta kovat olivat ajat.

[PekkaJS]

Mikäli Erik Hansson oli paikallisen isännän veli, hän oli ideaali rekrytoitava paitsi ikänsä puolesta, mutta kovat olivat ajat.
Kovat olivat, ja taisi Suuri Pohjan sota (Tönningin piiritys?) koitua Erikin kohtaloksi. V 1714 on miehistö vaihtunut kokonaan ja ruodussa 18 Pehr Pehrsson Forsman (s. n. 1676) https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0028667_00330.

Erik löytyi myös kirkonkirjojen v 1711 sotilasluettelosta: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00159

[Antti Alfthan]

No niin, tässä on ollut tuumaustaukoa vilkkaan alkusyksyn jälkeen.
Saanen toivottaa nyt sitten mitä parhainta vuotta 2019 koko sukututkimuspoppoolle, ikään säätyyn tai sukupuoleen katsomatta. Tasapuolisesti.

Nyt sitten asiaan.
En ole (vielä) jatkanut arkistolähteiden penkomista, mutta Ydna-osumissa on tullut esiin uutta pohdittavaa, ennen kaikkea siinä mitä Yfull-puu tällä hetkellä näyttää haploryhmän YP1187 alapuolelta.
https://www.yfull.com/tree/R-YP1187/
Tuo ylimmäinen, id:YF08213 on minun näytteeni (dataa). Sukulaiseni eivät ole vielä lämmenneet riittävästi jotta tuosta saisi jatkoa ja tarkempaa tietoa. Alftan sukulaiseni testi ei tuossa näy. Nämä alemmat haarat ovat kaikki jonkin verran kaukaisempia, sanoisin että peräisin Ericus Ericin isää edeltäviltä polvilta, ehkä ei kuitenkaan kovin kaukaa.

Ryhmä BY30633 on snp-tuloksissani Yfull-tulkinnassa katsottu minua lähimmäksi. Näissä ylin edustaa Jöns Jönssonia joka eli 1685-1732 Valbossa, lähellä Gevleä. Alin kolmesta taas osoittaa eteläisessä Ruotsissa (Skövde) v. 1750 syntyneeseen Nils Janssoniin.
Sitten seuraa haploryhmä YP6060 ja tämän norjalainen alahaplo R-Y107817.
YP1190 on saanut uutta sylkeä (kun ei voi puhua uudesta verestä) ja tässä on mielenkiintoisia tuloksia, etenkin alahaplossa YP6027 missä kantaisä Anders Persson näyttäisi v. 1704 kuolleena olleen vanhempi kuin TMRCA-arvionsa.
Alimpana tässä on sitten ns. Mörtsjöboryhmä Falunista. Vanhastaan tunnettu ja tutkittu tämä. Noin v. 1630 syntyneen Erik Nilssonin jälkeä.

Näin siis snp-tarkastelussa. Mutta STR-tarkastelussa käykin niin, että läheisimmäksi tuleekin tuo Anders Persson ja edustamansa ryhmä, seuraavana norjalaiset. Ero Anders Perssoniin on 389/36, etäisyys 0,093.

Ja näiden kohtalaisen läheisten osumien maantiede on kiinnostava: muodostuu ketju Alftasta Hanebon kautta Mon pitäjään, eli Bollnäsin kautta itään, Söderalan eli maakunnan hallintokeskuksen suuntaan. Hajaosumia on sitten tämän Voxnan-Ljusnan laakson pohjoispuolella yksi, etelämpänä Ruotsissa muutama.

Nyt näiden tulosten perusteella kallistuisin epäilemään, että myös Hans Erikssonin tausta olisi Alftassa, ja tähän liittyen avaisin mahdollisuuden sellaisen, että kronikan mukainen kantaisä voisikin olla Alftan kirkonkylän Hans Eriksson, kestikievarin pitäjä ja länsmanni noin v. 1585 lähtien ainakin vuoteen 1599. Se mitä hän aikaisemmin teki ei selviä maakunnan tileistä, ainakaan vielä.

pähkäilee Antti A

[Antti Alfthan]

Jatkan tähän rinnalle tarkastelun FTDNA-tuloksien pohjalta.
Siinä on nähdäkseni onnistuttu paremmin ratkaisemaan ketju. Näytteeni ei ole YP1187-kategoriassa vaan paljon alempana, ei kuitenkaan kaikkein alimpana näillä oksilla.

Kuvassa jonka liitän, näkyy haara BY27235 mikä YFull-luokittelussa vastaa haploryhmää YP6060.
Seuraava haara on FGC42407 (mitä en tunnista YFull-kuviosta) ja tämän alaryhminä Y9077 (=YFull YP1190), ja tästä jatkuu mm. YP1189 (Mörtsjöbo) ja YP6027 (Anders Persson d. 1704, Mo)
Haara BY30632 on YFull-määrityksissä BY30633.
Sitten tulee ketju (vihreällä) minkä päätteenä olen Bo Arnellsin kanssa.
Alimmaisena on BY48441 mikä on rinnakkainen, melko läheinen, sijainti Hanebo Bollnäsin ja Mon välillä. Voisi edustaa Hans Erikssonia tai tämän läheistä esipolvea.
Ja tähän sitten liite:

[Antti Järvenpää]

Jatkan tähän rinnalle tarkastelun FTDNA-tuloksien pohjalta.
Siinä on nähdäkseni onnistuttu paremmin ratkaisemaan ketju. Näytteeni ei ole YP1187-kategoriassa vaan paljon alempana, ei kuitenkaan kaikkein alimpana näillä oksilla.

Kuvassa jonka liitän, näkyy haara BY27235 mikä YFull-luokittelussa vastaa haploryhmää YP6060.
Seuraava haara on FGC42407 (mitä en tunnista YFull-kuviosta) ja tämän alaryhminä Y9077 (=YFull YP1190), ja tästä jatkuu mm. YP1189 (Mörtsjöbo) ja YP6027 (Anders Persson d. 1704, Mo)
Haara BY30632 on YFull-määrityksissä BY30633.
Sitten tulee ketju (vihreällä) minkä päätteenä olen Bo Arnellsin kanssa.
Alimmaisena on BY48441 mikä on rinnakkainen, melko läheinen, sijainti Hanebo Bollnäsin ja Mon välillä. Voisi edustaa Hans Erikssonia tai tämän läheistä esipolvea.
Ja tähän sitten liite:

Hyvää vuoden alkua minunkin puolesta.

On hienoa, että tämä DNA puolikin on edennyt. Kun on tullut selviteltyä omaa testiä ja mietittyä kaikenlaista DNA liittyvää, niin kannattaa aina pitää mielessä, että DNA:ssa saattaa tapahtua muutoksia (mutaatioita) myös ees taas.

STR tarkastelussa kyse on toistoista, ja niitä verrataan testattujen välillä, mutta kukaan ei voi tietää onko myös kahden haaran välillä tapahtunut edes takaisia toistojen määrien muutoksia. SNP:ssa on kyse pistemutaatiosta, jossa on myös ainakin periaatteessa mahdollista, että emäs on vaihtunut useamman kerran. STR ja SNP testit voivat siis periaatteessa antaa erilaista informaatiota, mutta silloin on vaikea tietää kumpi antaa oikeampaa.

[Jari Latva-Rasku]

Hyvää vuoden alkua minunkin puolesta.

On hienoa, että tämä DNA puolikin on edennyt. Kun on tullut selviteltyä omaa testiä ja mietittyä kaikenlaista DNA liittyvää, niin kannattaa aina pitää mielessä, että DNA:ssa saattaa tapahtua muutoksia (mutaatioita) myös ees taas.

STR tarkastelussa kyse on toistoista, ja niitä verrataan testattujen välillä, mutta kukaan ei voi tietää onko myös kahden haaran välillä tapahtunut edes takaisia toistojen määrien muutoksia. SNP:ssa on kyse pistemutaatiosta, jossa on myös ainakin periaatteessa mahdollista, että emäs on vaihtunut useamman kerran. STR ja SNP testit voivat siis periaatteessa antaa erilaista informaatiota, mutta silloin on vaikea tietää kumpi antaa oikeampaa.

Kun testit lisääntyvät, verkko kiristyy. Minulla on omassa R1a-haarassani 22 mutanttiveljeä, joista suurin osa on Länsipohjan ruotsalaisia. Lähimmällä on sama päätemutaatio kuin minulla ja STR-markkereiden, eli samanlaisten emäksien toistokertoja tietyssä kromosomijakson kohdassa, eroa on 13 kaikkiaan 539:n markkerin osalta, ero on 7 111 markkerin jälkeen. SNP-pistemutaatioiden ero on 4 ja muiden vähemmän yleistyneiden 10. Muutama rinnakkaismutaation kantaja ja pari mutaatiota taaksepäin pysähtynyt mutantti ovat melko lähellä lähintä mutanttiveljeäni. Yhden STR-markkeriero on pienempi kuin lähimmän mutantin, vaikka hän selvästi on kaukaisempi sukulainen. Lähimmälllä ja muilla mutanteilla on jopa samoja pistemutaatioita, joita minulla ei ole. Lähimmän mutanttiveljeni suku oli muuttanut Länsipohjasta Norrköpingin lähistöllä olevalle saarelle. Yhteys hänen esivanhempiinsa voisi olla keskiajan lopulta. Mutanttiveljen kaukaisimpien esivanhempien asumaseutu kertoo paljon ja näkee miten he ovat siirtyneet seudulta toiselle eri aikakerroksissa.

[PekkaJS]

... Hans todennäköisesti muuttaa kotivävyksi Rönmoon Olof Jonssonin tyttären Kristinin mieheksi. Ainakin Näsbyn Jon Hansson, sisarensa Brita Hansdr ja Rönmoon Hans Hansson kummittelevat ristiin lapsiaan useampaan kertaan.

Alftan sukukirja vuodelta 1947 toki näyttäisi yhtä ja toista, mutta toisaalta tulee tarkistettua tietoja ristiin tällä menetelmällä. Lähteet ovat varmaan suunnilleen samat.

Kaivelin Hans Hanssonin taustoja ja hänestä nykyaikaan johtavaa isälinjaa, ja kuten Antti arveli, jotain uuttakin Alftan sukukirjaan nähden on saattanut paljastua. Sukukirjaa minulla ei ole käytössäni, mutta aina luotettavan internetin kätköistä löysin sivuston, joka ilmoittaa lähteekseen "Släkthistorisk Samling från Alfta Socken X1 Gävleborgs Län, AB Sverigesregister, Stockholm, 1947" ja viittaa tähän varsin luotettavan tuntuisesti sivunumeroineen (p.607, 608 & 1075). Sivuston perusteella Runemon Hans Hansson olisi syntynyt 13.11.1687 Alftan kirkonkylässä Hans Erikssonin ja Ingred Andersdotterin poikana. Edelleen pariskunnalla olisi poika Erik Hansson Fors (s. 14.8.1679). Sekä Hansin että Erikin kastemerkinnät löytyvät mainituilta päiviltä Alftan kastettujen luettelosta ja isänä Hans Eriksson Kirkonkylästä. Tiedot ovat siis tältä osin oikein.

Kirkonkylän Hans ja Erik Hansson eivät kuitenkaan syntymäaikojensa puolesta sovi Runemon ja Wikenin veljeksiksi. Etsimämme Hans Hansson on rippikirjan mukaan syntynyt noin 1678 ja hänen esikoisessa syntyy 9/1704. Tämä sopii huonosti yhteen kirkonkylän Hansin syntymäajan (11/1687) kanssa. Samoin Erik Fors on, kuten Antti sotilasrullista löysi syntynyt paremminkin 1670-luvun alku-, kuin loppupuolella. Syntymäajoiltaan paljon paremmin kuvaan sopivat Näsbyn Hans Jonssonin pojat joiden sukulaisuus Näsbyn Jon Hanssoniin ja Brita Hansdotteriin näyttää ilmeiseltä myös lasten kummien perusteella.

Tässä vielä Hans Hanssonin 1900-luvulle johtava linja:
Hans Hansson & Kristin Olofsdotter
Olof Hansson 30.9.1704 & Karin Olofsdotter
Hans Olsson 2.9.1729 & Margareta Olofsdotter
Erich Hansson 1759 & Brita Jonsdotter
Jonas Ahlström 7.7.1786 & Chersten Hansdotter
Eric Ahlström 18.3.1831 & Karin Larsdotter
Eric Ahlström 17.12.1862 & Kerstin Jonsdotter
Jonas Oskar Ahlström 1.12.1896 & Beda Katrina Persson joilla ainakin yksi poika

Tässä toinen haara joka myös näyttää lupaavalta:
Hans Hansson & Kristin Olofsdotter
Olof Hansson 30.9.1704 & Karin Olofsdotter
Hans Olsson 2.9.1729 & Margareta Olofsdotter
Olof Hansson 12.5.1755 & Ella Jonsdotter,
Jonas Olsson Qvick 17.1.1794 & Barbro Jonsdotter
Olof Jonson 7.11.1835 & Sara Olofsdotter
Olof Olsson 14.7.1865, koko perhe Amerikkaan 1870
Suku jatkuu ensin Kansasissa ja sitten ilmeisesti Teksasissa isäpuolen sukunimellä Edling
Olof Edling s 1865 (1875 väestölaskenta, Kansas, Clay, Sherman township https://archive.org/details/populationschedu0430unit/page/n399)
Olaf William Edling 22.1.1884 (k. 1937 Teksas) & Elsa, joilla todennäköisesti ainakin yksi poika

[Antti Järvenpää]

Laitoin kaimalle sähköpostia joskus kuukauden alkupuolella, mutta en tiedä onko posti mennyt koskaan perille.

Kuitenkin, kun olen kaivellut enemmän näitä STR taulukoita, käy sieltä esille, että kaimasta Antti Alftanista on 9 mutaation päässä sellainen testattu, joka on ilmoittanut kaukaisimmaksi tunnetuksi esi-isäksi seuraavan tiedon: "Carl Carlsson, b.1699 and d.1739, Villnäs, Finland".

FTDNA rajaa 9 mutaatiota raporttiensa ulkopuolelle, mutta 9 mutaation vaihtelu väli on 8-35 sukupolven välillä 2 keskihajonnan virherajoilla. Ketään muuta näin lähelle osuvaa ei löydy Suomen puolelta.

Kun katselin tuota noin kuukausi sitten, tuli mieleen, että olisiko tässä nyt sitten jonkun Ericus Ericin muun kuin tunnettujen poikien jälkeläinen. Ehkä jollakin niitä Askaisten nurkkia tutkivalla, voisi olla hajua asiasta.

[Pekka Hiltunen]

Ehkä jollakin niitä Askaisten nurkkia tutkivalla, voisi olla hajua asiasta.
Koska minulla on tutkimattomia sukuja Ruotsiin ja "Askaisten nurkille" liittyen, avasin FTDNA:ssa 16 sp:n gedcomini kaikille näkyväksi. Kiitän jo etukäteen sukujohtoihini liittyvistä korjauksista tai täsmennyksistä!
PH

[raino karl]

Hans Olsson Sääksmäki vouti

Alftanin viestiketjussa on kirjoitettu Sääksmäen voudista Hans Olsson. Olav Rundtin Alftan-tutkielma. Tämä Sääksmäen voudista on ollut aikaisemmin sukufoorumissa.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=275924&highlight=hans+olsson#post275924
https://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_8.htm
Siinä tuli esille että hän kuitenkin löytyy vuonna 1557 Smålannista. Tässä on koottu lisää vuosijärjestyksessä kaikki jotka olen löytänyt ja voivat tulla kysymykseen. Niistä on osa digitoitu. Niitä skannataan koko ajan lisää.

Tässä linkissä kuolemantuomiosta:http://books.google.se/books?id=x1E7AAAAcAAJ&pg=PA328&lpg=PA328&dq=fogde+hans+olsson&source=bl&ots=eQU6uxZ5pk&sig=7mDeBUqXcvzqRVB_uCV4e4QDOR8&hl=sv&sa=X&ei=KyE4VO6nLoe_ywPqzILwCw&ved=0CDkQ6AEwBzgK#v=onepage&q=fogde%20hans%20olsson&f=false
1540-1541 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Kammarens kvittensregister Referenskod SE/RA/5102/5102.02/1 /1.5. Kvittensregister 1540-1541. Hans Olsson Vouti. Nähtävästi Håbo Upsala lääni tai Habo Jönköping lääni.
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+%c3%a4ldre+r%c3%a4kenskaper%2 c+ny+serie&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Alla%3a&FacettState=UiW8Sg%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=6&postid=Arkis+1940a811-2ab0-4dd6-9b1c-00789ea250ce&tab=post&vol=n%2cn%2cn%2cn%2cn%2cn%2cn%2cn%2cn%2cn%2cn%2cn% 2cn%2cn%2cn%2cn%2cn&s=Balder

1551 Konung Gustaf den förstes registratur XXII 1551 Sivut 168, 214, 252, 278, 349, 373, 417. Hans Olsson. Hans Olsson, fogde i Säxmäki h:d och senare öfver K. M:ts egna landbor i Finl., br. t.

1552 Konung Gustaf den förstes registratur XXIII 1552. Hans Olsson Sivu 190.
Vadstena den 21 Juli. Qvitto för Hans Olsson på inlevererade penningar. Sivu 319.
Hans Olsson, fogde öfver K. M:ts egna landbor i Finl., br. t. 190, 1552 qvittobr. (f. dens.?) Sivu 319.

1552 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Kammarens restantieräkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.05/1 /1.4. Restantieregister 1552 Samlingen består av register upprättade i kammaren över fogdarnas restantier, dvs. de skatter som bönderna skulle ha betalt. Hans Olsonn Fogte i Säxmeki Heredhe Pro Anno 52
https://sok.riksarkivet.se/digitala-arkiv?Arkivsok=kammarens+restantier%c3%a4kenskaper&Lan=0&Arkivtyp=Alla&EndastDigitaliserat=false&page=1&postid=Arkis+734c2886-aaee-4961-9e38-a91426db84fc&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fdigitala-arkiv&vol=n%2cn&s=Balder

1553-1554 Konung Gustaf den förstes registratur XXIV 1553-1554
Sivu 12. Till Hans Olsson i Sexmekij häradt. Hans Olsson, fogde i Säxmäki h:d, br. t.

1555 Konung Gustaf den förstes registratur XXV 1555
Sivut 465, 489, 539, 542. Hans Olsson Hans Olsson, fogde i Säxmäki hd, ridfogde i Tavastland, br. t.

1555 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Kammarens restantieräkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.05/3 /3.2. Fogderegister 1562-1568
Allmän anmärkning Samlingen betår av register upprättade i kammaren över fogdarnas restantier, dvs. de skatter som bönderna skulle ha betalt.
Hans Olson som war fougte wtij Sexmekij Herädh pro anno 55
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=5102%2f5102&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+054743b0-c704-4ff9-b500-d8d3c78e72ad&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n%2cn&s=Balder

1555 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Kammarens restantieräkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.05 /3.3. Restantieregister 1564
Hans Olson Som var Fougde uti Sexmekii Händt pro Anno D 55
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=5102%2f5102&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+054743b0-c704-4ff9-b500-d8d3c78e72ad&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n%2cn&s=Balder

1555 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Kammarens restantieräkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.05 /5.1. Restantieregister 1570
Hans Olsonn som war Fougte Uti Säxmechi Häredth pro anno d 55
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=5102%2f5102&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+18ddfa6b-0c32-4abc-a090-1d26c8e9a8f9&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n%2cn&s=Balder

1555 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Kammarens restantieräkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.05 /5.2. Restantieregister
Hanns Olsonn Som war Fougte wdhi Säxmechi häradt pro anno d 55
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=5102%2f5102&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+18ddfa6b-0c32-4abc-a090-1d26c8e9a8f9&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n%2cn&s=Balder

1555 ei löytynyt Smålannista Hans Olsson nimistä voutia.
1556 ei löytynyt Smålannista Hans Olsson nimistä voutia.

1556
https://books.google.se/books?id=arBbAAAAcAAJ&pg=PA23&lpg=PA23&dq=historisk+afhandling+om+mynt+och+warors+värde&source=bl&ots=LUZKqzJfEu&sig=sr0VhR-iCRIRRUaB4ouXcFMgXKE&hl=sv&sa=X&ved=2ahUKEwjywI6UsajeAhUuw4sKHQMjB3YQ6AEwAXoECAkQA Q#v=onepage&q=historisk%20afhandling%20om%20mynt%20och%20waror s%20v%C3%A4rde&f=false
HISTORISK AFHANDLING OM МYNT OCH WARORS WÄRDE i swerige under KONUNG GUSTAF I:s REGERING. АF J. HALLENBERG. Sтоскholm, 1798.
Sivu 228
År 1556 den 15 December hölls en Borgrätt på Åbo slott af 24 lеdamöter, för kvilken Härtig Johan lät anklaga Konungens Fogde i Säxmäki härad, i Hans Olsson och Skrifvaren Thomas Bertilsson, för felaktiga Räkenskaper: De hade uppburit Skattvarorne efter Tawastehus vigt, och lefvererat lika många pund efter Stockholms vigt, och efter thet att ett Íispund Tawastehus wigt wäger uppå Stockholms slotts wåg 1 lisp:d, 7 mr:r och 3 /1 /1 markpund, så är uppå hwart lispund Tawastehus wigt i Stockholm uti öfwerwígt 7 m:kr och 3 /1 /1. _Item uppâ ett Skeppund Tawastehus wigt är i Stockholm uti* öfwerwigt, 7 lisp:d 5 marker och 8 /1/1 markpund.
Sivu 330
För dessa och flera förbrytelser vid uppbörden dömdes de att kläda galge och gren р).

1557 Småland. Täältä löytyy ensimmäisen kerran Smålannista.

1557 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Referenskod SE/RA/5102/5102.10/18 /18.5. Uppbörd av talg och ister 1557 Cronebergs län Hans Olson fougte udi Norvidinga Häred, med Kilbo fierding udi vestre häred
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=10&postid=Arkis+b4cb9d5d-062c-4420-a3b1-14294444dbe8&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

Maakunta arkisto (Landskapshandlingar): Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1557: 8
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f5121%2f5121.05%2f1557%3a+ 8&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+a0974855-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder
1557: 8 Kronobergs slott, gård och ladugård. Eknaholms och Kungs- Osby ladugårdar samt Kronobergs län: Allbo, Konga, Kinnevald och Norrvidinge hd, Växjö stad och Kilbo fierding av Västra hd samt biskops-, domkyrko- och prebendelandbor i Uppvidinge, Östra, Västr Kuvat: 249, 251, 255 Hans Olsons wnder fougter wti Norvidinga Häradh och Kilbo fierding.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0046950_00249#?c=&m=&s=&cv=248&xywh=-2210%2C144%2C8067%2C4437

1557: 21 Norrvidinge hd och tre socknar i Kilbo fjärding av Västra hd Kuvat: 4, 6,

1558: 4 Biskops-, kyrko-, kloster- och prebendelandbor i Kronobergs län (Allbo, Kinnevalds, Konga, Norrvidinge, Uppvidinge, Östra, Ydre, Östbo och Västra hd) Kuvat: 80, 124,

1558: 8 Kalmar slott SE/RA/5121/5121.05/1558: 8 (1558), bildid: A0046975_00001 Kuvat: 24, 37

1558: 17 Norrvidinge hd och Kilbo fjärding av Västra hd SE/RA/5121/5121.05/1558: 17 (1558), bildid: A0046986_00001
Kuvat: 17 Hans Olsson Norvidinga härade, 27 Haffw Hans garp ett frelsett skatte hemman till frijhet Ty han er Kong maijts Höffnsman (hövdingsman) öffwer Knecterna,
Kuva: 30 Haffw Hans garp ett frelsett skatte heman till frijhet ty han är öffer Kongl maist Kneckte Höffninsman, Kuvat: 31, 48 Oluff Garp I Bäckaby, Hans Garp Solberga Sockn, Kuva: 59 Hans Garp Solberga Sockn, Kuvat: 69, 70, 71, 74, 75, 76, 81, 91, 94, 97 Hans Olsson fogteri Norwidinge harede.

1558: 22 Kalmar och Kronobergs län samt Kinda och Ydre hd SE/RA/5121/5121.05/1558: 22 (1558), bildid: A0046991_00001
Kuvat: 4, 37.

1559: 1 Kronobergs slott , gård och ladugårdar samt Eknaholms ladugård SE/RA/5121/5121.05/1559: 1 (1559), bildid: A0046998_00001
Kuvat: 4, 20, 24, 39, 40, 41, 58, 60, 62, 76, 77, 81, 83, 84, 146, 158. Hans Ericksson fougde på Kungs Ospy , Hans Olsson fougde wti Norwidinge härad och Kilbo fr

1559: 11 Norrvidinge hd och Kilbo fjärding av Västra hd SE/RA/5121/5121.05/1559: 11 (1559), bildid: A0047008_00008
Kuvat: 8, 10, 11, 69, 70, 71, 72, 75, 78, 86, 87, 93, 101, 103, 104, 106, 109, 117, 122, 132, 133.

1559: 15 Konga hd SE/RA/5121/5121.05/1559: 15 (1559), bildid: A0047012_00166
Kuva: 166.

1559: 22 Kalmar slott SE/RA/5121/5121.05/1559: 22 (1559), bildid: A0047020_00029
Kuva: 29.

1559: 39 Kalmar slotts byggning SE/RA/5121/5121.05/1559: 39 (1559), bildid: A0047037_00001
Kuva: 118.

1559-1560 Konung Gustaf den förstes registratur XXIX 1559, 1560
1560 Sivu 404. Hans Olsson, lentzman i Näess sochn.
Hans Olsson, länsman i Näs` sn (Bro hd, Uppl.), ö. br. f.
Öpedt breff för Hans Olsson, lentzman i Näess sochn, thet han må beholle sin gård i Tijbbile och en annen gård ther sammestädz, qvitt och frij för alle utskylder, så länge han ähr lenzman
I marginalen: R (asmus) L (udvigsson)

1560 Gustaf I afsomnade på Stockholms slott Michelsmässedagen den 29 Sept 1560 kl 8 om morgonen på sitt 69 ålders och 59 Regeringsår samt begrofs i Upsala d 21 December samma år.

Maakunta arkisto (Landskapshandlingar): Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1557: 8
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f5121%2f5121.05%2f1557%3a+ 8&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+a0974855-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder
1560: 14 Västra och Östra hd SE/RA/5121/5121.05/1560: 14 (1560), bildid: A0047051_00001
Kuvat: 7, 72, 80, 81.

1560: 15 Kalmar slott SE/RA/5121/5121.05/1560: 15 (1560), bildid: A0047052_00001
Kuvat: 10, 24, 25.

1560: 18 Norrvidinge hd och Kilbo fjärding i Västra hd SE/RA/5121/5121.05/1560: 18 (1560), bildid: A0047055_00001
Kuvat: 6, 7, 8, 25, 27, 35, 41, 50, 51, 53, 56, 64.

1560: 20 Kronobergs slott och gård , SE/RA/5121/5121.05/1560: 20 (1560), bildid: A0047057_00001
Kuvat: 11, 12, 68, 71, 74, 75, 90, 91, 96, 107, 130, 131, 132, 160, 162,

1560: 24 Kalmar slotts byggning SE/RA/5121/5121.05/1560: 24 (1560), bildid: A0047061_00001
Kuvat: 49, 140.

1560: 25 Eknaholms ladugård SE/RA/5121/5121.05/1560: 25 (1560), bildid: A0047062_00001
Kuvat: 41, 61, 68, 69, 79, 80, 81.

1560: 32 Kalmar slott SE/RA/5121/5121.05/1560: 32 (1560), bildid: A0047071_00001
Kuvat: 116, 120, 139, 141, 262.

1561: 9 Allbo och Norrvidinge hd samt Kilbo fjärding i Västra hd SE/RA/5121/5121.05/1561: 9 (1561), bildid: A0047083_00001
Kuvat: 79, 133, 134, 136, 143, 147, 155, 156, 162, 174

1561: 14 Förlänta hd: Kinda, Ydre, N. o. S. Vedbo, Västra, Östbo, Tveta, Vista, Mo och Tunaläns hd SE/RA/5121/5121.05/1561: 14 (1561), bildid: A0047088_00001
Kuva: 207.

1561: 22 Kalmar slott SE/RA/5121/5121.05/1561: 22 (1561), bildid: A0047095_00001
Sivut: 21, 44, 45.

1561: 32 Kalmar slotts byggning SE/RA/5121/5121.05/1561: 32 (1561), bildid: A0047106_00001
Kuvat: 62, 112.

1561: 35 Kronobergs slott och gård samt Växjö stad SE/RA/5121/5121.05/1561: 35 (1561), bildid: A0047109_00001
Kuvat: 35, 38, 44, 49, 77, 80, 137, 162.

1562: 1 Kungs-Osby ladugård SE/RA/5121/5121.05/1562: 1 (1562), bildid: A0047114_00001
Kuvat: 11, 13, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 25, 26, 27, 32, 33, 34, 82, 86, 92, 97, 98, 99

1562: 4 Kalmar slott SE/RA/5121/5121.05/1562: 4 (1562), bildid: A0047117_00001
Kuvat: 147, 187, 194, 195.

1562 Förläningsregister Hans Olson fouge uti Albo häradtt haffuer till unnderholld SE/RA/5101/5101.18/4 (1562-1568), bildid: A0070967_00072
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00072#?c=&m=&s=&cv=71&xywh=-2186%2C-224%2C9930%2C5564

1662 Strödda äldre räkenskaper, ny serie. Oxregister. Aff Hanns Olson Landbo Fougte i Smålandh. Aff Hans Oluffsonn Ko: M: Landbofougte i Smålandh. Referenskod SE/RA/5102/5102.06/3 /3.6. Oxregister 1562-1563 (1564)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.06&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=3&postid=Arkis+93fcec5f-b0e1-451a-bbf2-3c29d8c948e9&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2ffritext&vol=n&s=Balder

1562 Landskapshandlingar Smålands handlingar, Arv och eget i Småland och på Öland. Hans Olson fougte i albo. SE/RA/5121/5121.05/1562: 8 bildid: A0047122_00001
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047122_00423#?c=&m=&s=&cv=422&xywh=2988%2C147%2C2922%2C4496

https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f5121%2f5121.05%2f1557%3a+ 8&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+a0974855-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1562: 19 Allbo och Norrvidinge hd samt biskopslandbor i Rydaholms sn i Östbo hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1562: 19
Kuvat: 101, 102, 103, 104, 105, 106, 107, 142, 151, 152, 160, 170, 176, 182, 184, 185.

1562: 20 Hammars gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1562: 20
Kuvat: 12, 16, 19, 20, 31, 36.

1562: 23 Kronobergs slott och gård samt Växjö stad Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1562: 23
Kuvat: 6, 8, 11, 12, 17, 19, 20, 21, 24, 31, 50, 51, 52, 88, 95, 98, 114, 115, 116, 140.

1563: 1 Tveta hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 1
Kuvat: 49, 51.

1563: 2 Strömsrums gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 2
Kuva: 33.

1563: 4 Horns gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 4
Kuvat: 30, 39 Aff Hanns Olsson Konuglige Maiestets Landbo Fougte.

1563: 6 Aspelands och Sevede hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 6
Kuvat: 142, 150.

1563: 17 N. och S. Möre Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 17
Kuva: 349

1563: 19 Arv och eget i Småland och på Öland Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 19
Kuvat: 159, 161, 175, 176.

1563: 20 Handbörds och Stranda hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 20
Kuva: 135

1563: 21 Kalmar slott Referenskod
SE/RA/5121/5121.05/1563: 21
Kuvat: 106, 233, 246, 250, 259, 262, 265, 287, 293, 297

1563: 24 Gärdslösa gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 24
Kuvat: 24, 26, 37

1563: 26 Östra och Uppvidinge hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 26
Kuvat: 265, 270, 273

1563: 27B Västbo hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 27B
Kuvat: 94, 107

1564: 1 N. Vedbo och Vista hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 1
Kuva: 133

1564: 2 Horns gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 2
Kuvat: 79, 99

1564: 7 Gärdslösa gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 7
Kuvat: 26, 40, 71 Henrich Olsson

1564: 9 Förlänta hd: Kinda, Ydre, S. Vedbo, Allbo, Kinnevalds, Norrvidinge, Västra, Östbo och Tunaläns hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 9
Kuva: 151

1564: 10A 1564 Hammars gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 10A
Kuvat: 23, 28, 58

1564: 11 Tveta hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 11
Kuva: 109

1564: 13B Torforsens fiske Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 13B
Kuvat: 13, 27

1564: 15 Strömsrums gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 15
23, 36, 76, 87, 94

1564: 16 N.och S. Möre hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 16
Kuva: 350

1564: 19 Arv och eget i Småland och på Öland Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 19
Kuvat: 134, 135, 136, 138, 142, 143, 144, 146, 150, 164,

1564: 20 Kalmar slott Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 20
Kuvat: 139, 143, 151, 158, 186, 188, 199, 215, 231

1564: 21 Aspelands och Sevede hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 20
Kuvat: 97, 108, 118

1564: 23 Värnanäs gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1564: 23
Kuvat: 44, 73

1564 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Besvär över fogde- m fl räkenskaper
Referenskod SE/RA/5102/5102.18/6 /6.3. Besvärsregister 1566 Kammarens revisionsanmärkningar över fogdarnas och ämbetsmännens räkenskaper Småland Hans Ols Landbofogte i Småland 64 (merkattu kolmeen paikkaan)
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=5102%2f5102%2f18&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=8&postid=Arkis+9d7c5135-976a-46e0-bc94-9517debba920&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1565: 2 N. och S. Möre hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1565: 2
Kuva: 409 Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047206_00001

1565: 4 Strömsrums gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1565: 4
Kuvat: 69, 91, 92

1565: 13 Åby gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1565: 13
Kuva 58

1565: 15 Arv och eget i Småland och på Öland Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1565: 15
Kuva: 163

1565: 16 Förlänta hd: Kinda, Ydre, Västra och Östbo hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1565: 16
Kuva: 137

1565: 17 Konga hd Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1565: 17
Kuva: 69

1565: 19 Gärdslösa gård Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1565: 19
Kuvat: 67, 82, 87, 93

1566: 12A Kalmar slott och ladugårdar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1566: 12A
Kuva: 16 Hans Olss fougte öffr K: M: arffve gods i Småland

1567, 1568 ja 1569 ei löytynyt ketään Hans Olson nimistä voutia Smålannista. 1568 Hans Olsson löytyy kuninkaanlinnan kirjurina. Voi mietiskellä onko kyseessä sama. Myöhemmin hänestä on käytetty lisänimeä Gamla Hans Olsson. Viimeiset tiedot vuonna 1588.


1568-1569 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Referenskod SE/RA/5102/5102.01 Mantalsregister för hertigarna Johans (Johan III) och Karls hov 1569 Camarskriffware Hans Olson, Cansli Schriffare Hans Olss, merkattu kahdesti
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=str%c3%b6dda+%c3%a4ldre+r%c3%a4kenskape r%2cny+serie&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+65b1fc9a-3255-4cb9-ad78-4baa53e41821&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n%2cn&s=Balder

1569 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister, Referenskod SE/RA/5101/5101.18/1 (1565-1598), bildid: A0070964_00185 Hans Olsson fenrich under Oluf Helsingz fennke bekomidt i frihz opå en behagelig ____ Ett heman benemgd Konungz gården i Hyseby Sochen i Dalezne Doch skal få mykedt affkorttas i hans Betalning som Rentan aff hemaneds kan beläge Log Rentan
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070964_00185

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00220 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00220

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00228 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00228

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00235 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00235

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00242 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00242

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00250 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Cammarschriffre Hanns Olsonn
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00250

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00257 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Cammarschriffre Hanns Olsn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00257

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00280 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Cammarschriffre Hanns Olsonn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00280

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00116 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammerschriffuare Hanns Olssonn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00116

1574 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00123 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammerschriffuare Hanns Olssonn
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00123

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00130 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00130

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00138 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffwere Hanns Hannsson
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00138

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00148 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffuere Hans Olson
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00148

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00156 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olssonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00156

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00162 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffuere Hans Olson
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00162

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00173 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00173

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 bildid: A0070945_00185 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00185

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00192 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammarschriffre Hanns Olssonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00192

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00210 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Cammerschriffuare Hanns Olsson
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00210

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Beställningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 1.7. Beställningsregister 1575 Cammerschriffuere Hans Olsonn
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Bildid A0070965_00068 Datering 1573-1590 Återkallade förläningar Hans Olsson Camerschr
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00068

1575 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Referenskod SE/RA/5102/5102.10/9 Datering 1574 – 1577 9.1. Årlig ränta av Småland, Östergötland och Uppland 1574 Cammererere och Cammerskriffuere Hans Olsonn
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.10%2F9&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+74E6012E-C8ED-4DD4-AD2F-71D52B592F39&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Bildid A0070945_00202 Löningsregister, hovet 1574-1575 Camerschriffvare Hans Olssonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00202

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Bildid A0070965_00075 Återkallade förläningar Hans Oluffsonn Cammarskriff
Länk:
http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00075

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Beställningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 Datering 1562 – 1579 1.8. Beställningsregister 1576 Cammarerer Hans Oluffzon
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Bildid A0070946_00087 Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 Cammarschriffuere Hanns Olsonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00087

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Bildid A0070946_00091 2.3. Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 Camarschriffuere Hans Olsson
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00091

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Bildid A0070946_00100 2.3. Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 Camarschriffuere Hans Olofsonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00100

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Bildid A0070946_00110 2.3. Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 Cammarschriffuere Hans Olofsonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00110
1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Bildid A0070946_00120 2.3. Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 2.3. Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 Camarshriffuere Hanns Olsonn
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00120

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Bildid A0070946_00131 2.3. Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 Camarshriffuere Hanns Olssonn Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00131

1676 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Bildid A0070946_00001 2.5. Löningsregister, hovet 1576-1577 Cammarschriffuare Hans Olsson (löytyy monesta paikasta. Niitä ei löydy digitoituna.)
Länk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00001

1579 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Oxregister Referenskod SE/RA/5102/5102.06/4 Datering 1572 – 1601 4.5. Oxregister 1579 Cammar Schriffre Hans Olson
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.06%2f4&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+969a1161-ed98-4f22-81a3-00731e23e9ab&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1579 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Beställningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 Datering 1562 – 1579 1.9. Beställningsregister 1579 Cammarshriwer Hans Olson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder

1581 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/6 Datering 1580 – 1581 3. Månadskost- och utspisningsregister 1580-1581. Med pergamentsomslag
Till Hans Olss Cammarskiffvars på hans K: Månads Kost Datum then 13 Now https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304%2f56304.01%2fI+A%2f 6+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+6ee591a7-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder
1585 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01 1568 – 1621 1.6. Mantalsregister för hovet 1585 Maj Camarerer och Camarschriff:er Hanns Olssonn https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.01+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+A0974830-9AB7-11D5-A700-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1585 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 2. Mantalsregister för hovförtäringen 1585 December. Med pergamentsomslag Cammarschriffver Hans Olsson (merkitty useasti)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304%2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 2. Mantalsregister för hovförtäringen. Med pergamentsomslag Cammarschriffuer Hanss Olsson (merkitty useasti) 29 Januarij 86 (Sivut 65, 81), feb. 86 (Sivut 43, 99), 26 Martij (Sivu 118), 30 Aprilis 86 (sivut 84, 139), 28 Maij (sivu 157), 27 augusti (sivu 209)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304 2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 4. Månadskost- och utspisningsregister samt räkenskap. Med pergamentsomslag (merkitty useasti) (Sivu 84)Thenn 9 Maij a 86 til Hans Ollsonn Camar schr på hans ______ m: kost 20 Junij 86.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304 2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1587 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01 1.7 Mantalsregister för hovet 1587 Cammarskriffwere Hans Olsson (merkitty useasti)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.01+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+A0974830-9AB7-11D5-A700-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1588 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/7 7.3. Förslag på månadskost 1587-1592. 1981 från Röda nummer 128, 225, Kungl. arkiv K 14 samt Hertig Karls hov. Cammarerer 0ch Cammarschiffer G: Hanns Olsonn
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a8-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn%2cn%2cn&s=Balder

1588 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01 1.8. Utspisningsregister för hovet 1588 Abrilis Cammarerer och Cammarschriffre G: Hans Olssonn. (Merkattu kahdesti.) Ei löydy enempää tästä vanhemmasta Hans Olssonista.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+A0974830-9AB7-11D5-A700-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab



Hans Olsson Yngre

Tässä seuraavaksi tämä Hans Olsson Ungre. On tullut myöhemmin kuvioihin.

1585 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01 1568 – 1621 1.6. Mantalsregister för hovet 1585 Maj Läredrengiar udij Rechninge Camaren Hanns Olsson https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.01+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+A0974830-9AB7-11D5-A700-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 2. Mantalsregister för hovförtäringen. Med pergamentsomslag 29 Januarij 86 Cammarschriffuer Hanss Olsson
(Sivut 65 ja 81. Nähtävästi sama Hans Olsson. Kaksi samannimistä. Merkattu kahteen paikkaan.)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304%2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 (sivu 43) 2. Mantalsregister för hovförtäringen. Med pergamentsomslag 26 feb. 86 Läredrenger Hanss Olsson (Sivut 43 ja 99)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304%2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 2. Mantalsregister för hovförtäringen. Med pergamentsomslag 26 Martij Cammarschriffuer Hanss Olsson (Sivu 118. Nähtävästi sama Hans Olsson. Kaksi samannimistä.)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304%2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 2. Mantalsregister för hovförtäringen. Med pergamentsomslag 30 Aprilis 86 Cammarschriffuer Hanss Olsson (Sivu 139. Nähtävästi sama Hans Olsson. Kaksi samannimistä.)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304 2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 2. Mantalsregister för hovförtäringen. Med pergamentsomslag 28 Maij Cammarschriffuer Hanss Olsson (Sivu 157. Nähtävästi sama Hans Olsson. Kaksi samannimistä.)
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304 2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1586 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 2. Mantalsregister för hovförtäringen. Med pergamentsomslag 27 augusti Camarskriffuere U Hanss Olsson
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304 2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1588 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/7 7.3. Förslag på månadskost 1587-1592. 1981 från Röda nummer 128, 225, Kungl. arkiv K 14 samt Hertig Karls hov. Cammarerer 0ch Cammarschiffer W: Hans Olson
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a8-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn%2cn%2cn&s=Balder

1588 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01 1.8. Utspisningsregister för hovet 1588 Abrilis Cammarerer och Cammarschriffre W: Hans Olssonn.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+A0974830-9AB7-11D5-A700-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1588 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/1 Stockholms slott. Diverse räkenskaper och register 1/25. Räkenskaper (div. varor) 1588. Lasse Persson. Löst blad med rev.-anteckningar, löst brev från L.P. till Torkel Birgersson. Hans Olsonn Cammarskriwuer för Augusti och Septeb: Månadh Bildid A0071012_00682 Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071012_00682

1589-90 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01/1 1.9. Mantalsregister för hovet 1589-1593 Cammererese och Cammarschriffuere Hans Olsson (volyymissä monessa paikassa) https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=str%c3%b6dda+%c3%a4ldre+r%c3%a4kenskape r+ny+serie&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+65b1fc9a-3255-4cb9-ad78-4baa53e41821&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n&s=Balder

1590 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630, Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister, SE/RA/5101/5101.18/2 (1573-1590), bildid: A0070965_00255 Hans Olson mynteschriffvere
Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00215 Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00255 Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00257

1594-95 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01/1 1.10. Mantalsregister för hovet 1594-1595 Cammrerere och Cammerskriwere Hans Olufsson (volyymissä monessa paikassa) https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=str%c3%b6dda+%c3%a4ldre+r%c3%a4kenskape r+ny+serie&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+65b1fc9a-3255-4cb9-ad78-4baa53e41821&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n&s=Balder

1594 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01/1 1.10. Mantalsregister för hovet 1594-1595 Register Upå Konglige Maits Anno 1594 Cammererere och Cantslijshrifwere Hans Olsson (Volyymissä näkyy kolmessa eri paikassa).
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=str%c3%b6dda+%c3%a4ldre+r%c3%a4kenskape r+ny+serie&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+65b1fc9a-3255-4cb9-ad78-4baa53e41821&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n%2cn%2cn&s=Balder

[Jouni Kaleva]

Kiitos raino karl!


Olet tehnyt vakuuttavan perusteellista työtä originaalidokumenttien etsimiseksi.


Minua on vuosia vaivannut tässä asiassa peruskysymys:


Sääksmäen vouti Hans Olsson tuomitaan 1556.


Kuten nytkin osoitetaan, tulee esiin Smålannissa vouti Hans Olsson 1557 alkaen.


Onko meillä mitään positiivista todistetta siitä, että kyseessä olisi yksi ja sama mies?

[Jari Latva-Rasku]

HISTORISK AFHANDLING OM МYNT OCH WARORS WÄRDE i swerige under KONUNG GUSTAF I:s REGERING. АF J. HALLENBERG. Sтоскholm, 1798.
Sivu 228
År 1556 den 15 December hölls en Borgrätt på Åbo slott af 24 lеdamöter, för kvilken Härtig Johan lät anklaga Konungens Fogde i Säxmäki härad, i Hans Olsson och Skrifvaren Thomas Bertilsson, för felaktiga Räkenskaper: De hade uppburit Skattvarorne efter Tawastehus vigt, och lefvererat lika många pund efter Stockholms vigt, och efter thet att ett Íispund Tawastehus wigt wäger uppå Stockholms slotts wåg 1 lisp:d, 7 mr:r och 3 /1 /1 markpund, så är uppå hwart lispund Tawastehus wigt i Stockholm uti öfwerwígt 7 m:kr och 3 /1 /1. _Item uppâ ett Skeppund Tawastehus wigt är i Stockholm uti* öfwerwigt, 7 lisp:d 5 marker och 8 /1/1 markpund.
Sivu 330
För dessa och flera förbrytelser vid uppbörden dömdes de att kläda galge och gren р).


Olihan kattava katsaus! Vaikka tekemisten päällekkäisyyttä ei Hans Olofssonien välillä ole löydetty, Jouni Kaleva esitti varteenotettavan kysymyksen, voisiko olla kyse samasta henkilöstä.

Hans Olofsson ja Thomas Bertilsson määrättiin "kläda galge och gren"-käsittelyyn, jota on yksityiskohtaisemmin kuvattu alla olevassa linkissä.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Galge_(bestraffningsinstrument)

Tietääkseni Thomas Bertilsson selvisi rangaistuksesta hengissä ja voisi olettaa, että myös ehkä suurempi rötösherra Hans Olofsson. Voisi kysyä, olisiko sellaisen rangaistuksen jälkeen mahdollista päästä välittömästi takaisin voudinhommiin, vaikka saisi armahduksen, maksaisi vajeet tai pystyisi osoittamaan, että tuomio olisi väärä. Matti Walta on matrikkelliinsa kirjannut, että Hans Olofsson olisi hirttämisestä selvittyään toiminut suomalaisen nihtijoukkueen johtajana, vai olisiko kyse kolmannesta Hans Olofssonista.

[Benedictus]

Lainaus:
Olihan kattava katsaus! Vaikka tekemisten päällekkäisyyttä ei Hans Olofssonien välillä ole löydetty, Jouni Kaleva esitti varteenotettavan kysymyksen, voisiko olla kyse samasta henkilöstä.
-------
Ajatus kysymys.


JOS tuo Hans Olodsson olisi sama henkilö, voisiko sillä olla merkitystä Alftanus-kronikan tulkitsemisessa?

[Jouni Kaleva]

Lainaus:
Olihan kattava katsaus! Vaikka tekemisten päällekkäisyyttä ei Hans Olofssonien välillä ole löydetty, Jouni Kaleva esitti varteenotettavan kysymyksen, voisiko olla kyse samasta henkilöstä.
-------
Ajatus kysymys.


JOS tuo Hans Olodsson olisi sama henkilö, voisiko sillä olla merkitystä Alftanus-kronikan tulkitsemisessa?


Sanoisin toisin päin: varsinkin sen perusteella mitä Antti Alftan on täällä tuonut esiin geenilöydösten pohjalta, viittaa paremmin siihen, että Alftan-kantaisä on Hans Eriksson, kuten myös kronikka kertoo. Hän on voinut olla vouti ja/tai muuta.


Jos voitaisiin osoittaa, että Sääksmäen vouti jatkoi tuomionsa jälkeen voutina Ruotsin puolella, niin sitten taas alettaisiin miettiä, että saattoiko hän kaikesta huolimatta olla Alftan-kantaisä...


Nyt kun tämä Ruotsissa toiminut vouti Hans Olofsson on monin tavoin dokumentoitu, niin kysyisin, löytyykö samalta aikakaudelta samoilta seuduilta eri vouti Hans Eriksson? Antti Alftan on toki jo tämmöisen virkamiehen tuonut esiin relevanttina aikana ja relevantilla alueella.

[Benedictus]

Onko missän tullut selville, mistä ja mitä sukua tuo Sääksmäen vouti Hans Olofsson mahtoi olla.

Onko hänen sinettiän säilynyt?


Missä vaiheessa Israel Påhlsson Stiernkors tuli Sääksmäen voudiksi?

[Benedictus]

Vähän kiusallakin pohdfin tuota vanhaa ajatusta, että Sääksmäen vouuti Hans Olofsson voisi olla mahdollinen Alftanus pappa.


Hans Olofsson voisi olla tuo Smålandin vouti, joka ajallisesti passaisi kuvioon.


Tällöin hänen oliis pitänyt olla risti-tähti sukuinen tai hänen vaimonsa.


Kirves-suvun Stiernkors nuorempi haara on hyvin tutkittu, mutta Olof Kirveen poika Olof on kuittailtu monella tapaa sivupersoonaksi.

Magnuskin mainitaan, muttei enempää tietoa.



Jos ajatellaan ajallisesti, niin Olof Olofsson Kirves voisi olla sopiva vouti Hans Olofssonin isäksi.

Tähän sopisi myös Alftanus veljesten käyttämät sinetit, erityisesti Rolandin Kirves-sinetti.

[Giösling]

Kaikkein luonnollisin ja todennäköisin selitys olisi tietenkin se, että Hans Olofsson olisi Malin Henriksdotterin 2. puoliso ja Magdalenan (Malin) pojat ensiaviosta Hans Erikssonin kanssa. Tätä olen tarjonnut jo vuosia sitten, ei tunnu kelpaavan..
Se, että Magdalena todella oli Alftan-esiäiti todentuu paitsi Turun tuomiokirkon hautajärjestelyjen ansiosta, myös siksi, että Ericus Ericin vanhin tytär kastettiin Magdalenaksi, ajan tavan (etunimien "periytyminen" suvussa) mukaisesti.

[Pekka Hiltunen]

Kaikkein luonnollisin ja todennäköisin selitys olisi tietenkin se, että Hans Olofsson olisi Malin Henriksdotterin 2. puoliso ja Magdalenan (Malin) pojat ensiaviosta Hans Erikssonin kanssa. Tätä olen tarjonnut jo vuosia sitten, ei tunnu kelpaavan..
Se, että Magdalena todella oli Alftan-esiäiti todentuu paitsi Turun tuomiokirkon hautajärjestelyjen ansiosta, myös siksi, että Ericus Ericin vanhin tytär kastettiin Magdalenaksi, ajan tavan (etunimien "periytyminen" suvussa) mukaisesti.
Ei kai tätä ajatusta kukaan ole suoralta kädeltä hylännyt - Malinin omistukset kuitenkin ovat kai eittämättömät.
Sääksmäen vouti Hans Olofsson on voinut joutua tuomiolle siitäkin syystä, että on vetänyt liikaa kruunulle (ja ehkä samalla hiukan itselleenkin), jolloin on sitten lopulta tullut armahdetuksi ja saanut jopa edellistä paremmankin pestin Ruotsin puolella. En siis näe ristiriitaa patronyymissä

PH

[Jouni Kaleva]

Ei kai tätä ajatusta kukaan ole suoralta kädeltä hylännyt - Malinin omistukset kuitenkin ovat kai eittämättömät.
Sääksmäen vouti Hans Olofsson on voinut joutua tuomiolle siitäkin syystä, että on vetänyt liikaa kruunulle (ja ehkä samalla hiukan itselleenkin), jolloin on sitten lopulta tullut armahdetuksi ja saanut jopa edellistä paremmankin pestin Ruotsin puolella. En siis näe ristiriitaa patronyymissä

PH


Tuomion siteerauksesta käy selvästi ilmi, että Hans Olofson on temppuilut eripainosilla leivisköillä ja vetänyt kotiinpäin. Hän oli perinyt veroja Hämeenlinnan leiviskämitalla (lispund) ja tilittänyt kuninkaalle Tukholman mitalla, joka oli keveämpi. Erotuksen hän piti itsellään.



Vastaavaan menettelyyn olivat syyllistyneet muutkin voudit.

[Benedictus]

Hans Olofsson tai Hans Eriksson.


Voiko pitää varmana, että Alftanus-mronikan kirjoittaja olisi varmasti muistanut isoisänsä isän patronyymin.

Tämä Sääksmäen Hans Olofsson sopiis ajallisesti ja jos oli Olof Olofsson Kirves-Stiernkorsin poika Ruotsinmaalta, niin teknisesti myös passaa.


Antti Alftanuksen geenilöydöt myös sopivat, koska voivat olla myös Hans Olofssonin veljien jälkeläisiä.


Giöslingin ajatus kahdesta vaimosta myös toimisi, koska vain Erik Hanssonin äidin kronikka mainitsee.

[TapioV]

Tuomion siteerauksesta käy selvästi ilmi, että Hans Olofson on temppuilut eripainosilla leivisköillä ja vetänyt kotiinpäin. Hän oli perinyt veroja Hämeenlinnan leiviskämitalla (lispund) ja tilittänyt kuninkaalle Tukholman mitalla, joka oli keveämpi. Erotuksen hän piti itsellään.



Vastaavaan menettelyyn olivat syyllistyneet muutkin voudit.


Eri suuruiset mitat olivat ainainen kiistan aihe. Kruunu itse oli siihen syypää, kun se ei toimittanut eri puolille valtakuntaa saman vetoisia mittoja. Voudit olivat perillä siitä, että Tukholman mitta oli pienempi. Kun viljaa mitattiin, pantiin säkkeihin, mitattiin uudelleen, syntyi hävikkiä jyvien vieriessä minne sattui. Voudit olivat siitä selvillä ja mittasivat sen vuoksi varmuuden vuoksi enemmän kuin olisi kuulunut. Heitä ei pitäisi syyttää varastelusta, jollei erikseen sitä voitaisi osoittaa. Vouti ei ehkä toiminnallaan saanut mitään voittoa itselleen. Hyvä jos pääsi omilleen! Mutta kun mittaus todettiin vääräksi, tuli kuolemantuomio kuninkaanvarkaudesta. Han Olofinpojan kanssarikollinen Thomas Bertilinpoika säilytti henkensä, koska hän oli elossa vielä 1565 (Genos 2011:9) Hans Olofinpoika on hyvinkin voinut perustella kuninkaalle toimintansa motiivin, saanut armahduksen ja uuden pestin.
T.v.

[Pekka Hiltunen]

Ilman sidoksia Suomeen olisi hiukan omituista veljesten/ velipuolten hankkiutuminen Åke Tottin palvelijoina tänne Turkuun ja Taivassaloon. Kun kilpi tai muu tunnus viittasi tilaan eikä sukuun, on 1. isästä ja 1. ja 1. äidistä syntynyt voinut käyttää tämmöistä sinettiä. Kuitenkin tulee ehkä kyseeseen sekä 2. isä että 2.äiti lapsineen.
PH

[Pekka Hiltunen]

Ilman sidoksia Suomeen olisi hiukan omituista veljesten/ velipuolten hankkiutuminen Åke Tottin palvelijoina tänne Turkuun ja Taivassaloon. Kun kilpi tai muu tunnus viittasi tilaan eikä sukuun, on 1. isästä ja 1. ja 1. äidistä syntynyt voinut käyttää tämmöistä sinettiä. Kuitenkin tulee ehkä kyseeseen sekä 2. isä että 2.äiti lapsineen.
PH
En nyt lähde fiilaamaan oman tekstini pilkkuja, mutta haluan vielä tähdentää sitä, että mitä ahnaampi vouti toimi "Itämaassa" eli Suomen puolella, niin sitä tarkempaa tietoa sai kruunu suomalaisen talonpojan todellisesta veronmaksukystä. Maisemat Ruotsissa ovat aivan erilaiset Suomeen verrattuna: Ancylus-järven alla sijainnut maamme on varsinkin rannikkojensa osalta ollut koko Ruotsin valtakunnan vilja-aitta. Voudeilla ei ollut aatelisten tapaan oikeutta nauttia ylenmäärin toimeentuloa ja ylellisyyttä osakseen, mutta tiettyyn määrään ulottuva kovapintaisuus verotettavia kohtaan tuotti aina lisää kruunun loppumattomiin tarpeisiin, ja tietenkin myös suurempia osuuksia viljaa ja muita elintarvikkeita taalereiksi vaihtaneille veron kokoajille. Voudit olivatkin aikoinaan "puolisäätyisiä" ja näin muodoin lojaaleja niin talonpoikaisille kuin aatelisillekin esivanhemmilleen ja tasapuolisesti kaikille sukujensa jäsenille. 1600-luvulla tuli sitten pyrkimys ruotsalaistaa Suomenkin voudit, kun veronmaksukyvystä oltiin päästy riittävän hyvin selville Tukholmassakin. Ken on kulkenut esim. Tukholman esikaupunkialueitten maastoissa tietää, että viljelykelpoinen maa-alue rajoittui Skooneen ja muualle rannikolle - samoin kuin Lounais-Suomen ja esim. Raaseporin vaiheitten rantalaihot tuottivat pääosan koko Itämaan verotuksen arvosta (kuten ne tekevät edelleenkin viljakasvien viljelyn suomalaisen tuoton osalta). Tämä selittää DNA-etäserkkujemme löytymisen n.s. metsäsuomalaisten keskuudesta, kun ruotsalaisilla ei ollut perinteitä kaskiviljelystä ja kuusimetsien happamen maan muokkaamisesta polttamalla emäksemmiksi ja viljakasveille suotuisammiksi.
En olisi mitenkään siis yllättynyt siitä, jos Suomen puolella kiskuriksi ja roistoksi leimattu vouti Ruotsin puolella olisi saavuttanut jopa rikolliseksi täällä tuomittuna jopa entistä paremman toimeentulon ja aseman sen sijaan että olisi tullut siellä päätään lyhyemmäksi.
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei Herrat,

Laittakaas herra A.Alftanin tulos tuohon samaan SNP-Trackeriin, niin nähdään mistä son kierrelly Suomeen ja Suomessa ja sittenkö Ruotsiin?
Kirjoittakaa vain se haploryhmän nimi siihen hakukentään.

Ompahan mielenkiintoinen reitti!!!

Jos tulos on edelleen sama, jonka löysin ketjusta, niin kartalle saadaan mielenkiintoinen reitti eteläiseen Ruotsiin Göteborgin lähettyville.
Nyt pitäs vain saada joku muukin samasta suvusta testattavaksi.
Mutaation R-YP1187 ikä on noin 2000 vuotta.

http://scaledinnovation.com/gg/snpTracker.html

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei Herrat,

Laittakaas herra A.Alftanin tulos tuohon samaan SNP-Trackeriin, niin nähdään mistä son kierrelly Suomeen ja Suomessa ja sittenkö Ruotsiin?
Kirjoittakaa vain se haploryhmän nimi siihen hakukentään.

Ompahan mielenkiintoinen reitti!!!

Jos tulos on edelleen sama, jonka löysin ketjusta, niin kartalle saadaan mielenkiintoinen reitti eteläiseen Ruotsiin Göteborgin lähettyville.
Nyt pitäs vain saada joku muukin samasta suvusta testattavaksi.
Mutaation R-YP1187 ikä on noin 2000 vuotta.

http://scaledinnovation.com/gg/snpTracker.html

Taitaa olla käyttäjäs vika, ku korjaus/täydennys-toiminto tökkii.


Siis uudelleen ja lisää reittiin pituutta.

Herra Testatun tarkka tulos löyty sukulaasen FTDNA-tiedoista ja tulos on noin 420 vuotta vanha. Edelleen eteläisessä Ruotsissa.
Norrköpingin, Eskilstunan ja Katrineholmin nurkilla sekä Örebron itäpuolella.

Nyt tarttis saada se toinen tarkentavaa tulosta varten tehty BigY700 tulos.
Päästäs lähemmäs Suomea.
Nyt ollaa vieläkin etelä Ruattis asti.

[Calonius]

Tämä SNP Tracker on mielenkiintoinen ohjelma, mutta sen tulokset pitää ottaa hyvin varauksella. Sehän perustuu pääosin testattujen itse ilmoittamiin kaukaisimpien esi-isien (tai esiäitien) olinpaikkoihin (tai esim. synnyinpaikkoihin) FTDNA-palvelussa. Vanhimmat snipit perustuvat ilmeisesti myös eri tieteellisiin tutkimuksiin ja niiden johtopäätöksiin. Etenkin nämä nuorimmat snipit siis perustuvat testattujen omiin tietoihin ja sijainti on niiden ilmoitusten geometrinen keskiarvo.

Moni tietää isälinjansa vain parisataa vuotta taaksepäin ja silti niiden tietojen perusteella arvioidaan esim. tuhat vuotta sitten syntyneen snipin synnyinpaikka. Keskiarvon ymmärtää jo siitä, että osa snippien synnyinpaikoista ovat keskellä merta. Lisäksi osa ilmoittaa paikaksi vain esim. Suomi, jolloin FTDNA pistää paikaksi suurin piirtein Jyväskylän.

[Calonius]

Oma tuorein snippini on I-A6182, joka on YFullin mukaan noin 700 vuotta vanha. Sekä FTDNA:n että YFullin mukaan tätä ennen on muutama noin parituhatta vuotta vanha pääosin "brittiläinen" snippi. Ne eivät näy kuitenkaan mitenkään tässä SNP Trackerissa, jonka mukaan reitti kulkee Anatoliasta Keski-Euroopan läpi Juuttein maalle ja sieltä suoraa reittiä Suomeen. A6182:a edeltävä snippi A6172 on Itämerellä jossain Tukholman ja Porin välillä.

Voi tietysti oikeasti olla, että nämä Brittein saarten osumat ovat esim. viikinkien jälkeläisiä ja siinä mielessä haarapolkua, mutta mielestäni tätä ei voida vielä sanoa varmasti. Voi olla, että oma isälinjani on oikeasti koukannut Brittein saarten kautta.

Aika-arviot ovat näissä vielä alustavia. Sen näkee jo siitä, että YFullissa tällä reitillä on snippejä, jotka ovat esim. formed 3700 ybp, TMRCA 2300 ybp. Mielestäni myös STR-tulokset eivät käy yhteen snippien perusteella tehtyihin aika-arvioihin. Lähimmät brittiläiset osumat minulla ovat STR-tuloksissa noin 0.06, mutta YTreen mukaan britit ovat jossain parin tuhannen vuoden päässä. Lähin brittiosuma FTDNA:n Y-paneeleissa on Y37 GD3.

Ruotsalaisia osumia minulla on yllättävän vähän ja tarkastelujeni mukaan hyvin monella näistä isälinja on tullut Suomesta Ruotsiin. Näyttää siis siltä, että isälinjani on jossain vaiheessa ohittanut suoraan Ruotsin ja tullut esim. laivalla suoraan Suomeen.

[Pekka Hiltunen]

Oma tuorein snippini on I-A6182, joka on YFullin mukaan noin 700 vuotta vanha. Sekä FTDNA:n että YFullin mukaan tätä ennen on muutama noin parituhatta vuotta vanha pääosin "brittiläinen" snippi. Ne eivät näy kuitenkaan mitenkään tässä SNP Trackerissa, jonka mukaan reitti kulkee Anatoliasta Keski-Euroopan läpi Juuttein maalle ja sieltä suoraa reittiä Suomeen. A6182:a edeltävä snippi A6172 on Itämerellä jossain Tukholman ja Porin välillä.

Voi tietysti oikeasti olla, että nämä Brittein saarten osumat ovat esim. viikinkien jälkeläisiä ja siinä mielessä haarapolkua, mutta mielestäni tätä ei voida vielä sanoa varmasti. Voi olla, että oma isälinjani on oikeasti koukannut Brittein saarten kautta.

Aika-arviot ovat näissä vielä alustavia. Sen näkee jo siitä, että YFullissa tällä reitillä on snippejä, jotka ovat esim. formed 3700 ybp, TMRCA 2300 ybp. Mielestäni myös STR-tulokset eivät käy yhteen snippien perusteella tehtyihin aika-arvioihin. Lähimmät brittiläiset osumat minulla ovat STR-tuloksissa noin 0.06, mutta YTreen mukaan britit ovat jossain parin tuhannen vuoden päässä. Lähin brittiosuma FTDNA:n Y-paneeleissa on Y37 GD3.

Ruotsalaisia osumia minulla on yllättävän vähän ja tarkastelujeni mukaan hyvin monella näistä isälinja on tullut Suomesta Ruotsiin. Näyttää siis siltä, että isälinjani on jossain vaiheessa ohittanut suoraan Ruotsin ja tullut esim. laivalla suoraan Suomeen.
Useimmat ymmärtävät enemmän aritmetiikkaa kuin geometriaa: aikoinaan pyrittiin "joukko-opin" avulla lapsia kasvattamaan loogiseen ajatteluun...

Tässä nyt tuli kuitenkin minun mieleeni tietenkin (johtuen savolaisesta ja itäisestä isälinjastani viimeistään 1400-l:n lopulta) autosomien analyysi, joka on geometrisen ja aritmeettisen tarkastelun meta-analyysi: Y-haplo kun lisäksi on aina (vai pitäisikö sanoa "viimeistään"?) tiettyjä epävarmuuksia sisältävä - samoin kuin "varmat päivätkin".

- Jollain tämänkin foorumin sivulla on kerrottu, että "tanskalainen Rurik Sigurtinpoika, Novgorodin perustaja" oli Y-haploa. Kaikkien meidän kovin vajavaista sukupuolta olevien miehenpuolien Y-kromosomeista on kumminkin enin osa äideiltämme tai isiemme äideiltä perittyä geneettistä materiaalia, paitsi meioosin rekombinaatioon osallistumattoman, pistemäisen ja vain isältä perityn markkeritunnisteen osalta. Kaikki muut "isiemme perinnöt" tulet autoisomeista ja todennäköisemmin äideiltä kuin isiltä.
PH

[raino karl]

Hans Eriksson. Alftan suvun alkulähteestä

Tässä Alftanin viestiketjussa on mainittu tämä Hans Eriksson. Tässä on koottu vuosijärjestyksessä kaikki löytämäni ja mitkä voisivat tulla kysymykseen. Osa on digitoitu. Siinä listan lopussa näkyy tutkittuja aatelissukuja Ramsvärd, Ulfsparre, Ekelöf.
Geni-sivustolla näkyy kirjoittajan omassa hypoteesissa samoja tietoja: vouti Hans Eriksson Noraskogin hopeavouti ja hänen puolisonsa Elin. Tässä listassa alempana on vuonna 1560 tämä sama vouti ja voudin puoliso Elin merkattuna Strömsholm (Strömsholms län) Stensholm gård.

1557 Konung Gustaf den förstes registratur XXVII 1557. 1557 Olika orter i augusti. Sivu 268. Fullmacht för Hans Erichson att upforda 2 fänikor knechter och dem sedan till Finland anföra. Glija. Hans Eriksson, knekthöfvidsman, fullmakt f. hm.

1558 Konung Gustaf den förstes registratur XXVIII 1558 Sivut 86, 262, 355, 126. Hans Erssonn, fougten på Biursundh Hans Ersson, fogde på Björsund. F.; br. t. 126
(Bjursund (sund) Bjursund (uttalas med betoning på sund) är ett sund mellan Gudingen och Syrsan nära Loftahammar i Västerviks kommun, Kalmar län.)

1558 Konung Gustaf den förstes registratur: 1558. 1558 Ulfsund den 8 juni. Öppet bref för Hans Eriksson (Ekelöf) på frälsefrihet för uppräknade gårdar. Sivut 216, 603, 616, 618. Hans Eriksson (Ekelöf) till Gesterby, hert. Johans br.

1558 Stockholms slott. Spannmålsräkenskaper 3. Uppbördsregister 1558. Måns Jönsson. Uppbörd efter leverantör summeringar. Strödda kamerala handlingar, SE/RA/5103/19 (1558), bildid: A0071030_00127 Söderman Landh Aff Hans Ersonn fougt På Sundby giöls gårdh http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071030_00127

1558 Stockholms slott. Spannmålsräkenskaper 1. Räkenskaper, spannmål 1558. Måns kornskrivare. Strödda kamerala handlingar, Strödda kamerala handlingar, SE/RA/5103/19 (1558), bildid: A0071030_00014 Södermaneland Hans Erichss Sundby Giöll http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071030_00014 SE/RA/5103/19 (1558), bildid: A0071030_00010 Nykiöpings Länn Hans Erik Willåttingen med Södra kill och hålgarne sochner wnder Sundby Bööl http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071030_00010

1558 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper (-1818) 4. Uppbörd till Kungl. Maj:ts skafferi 1557-1558. Med pergamentsomslag Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/1 Datering 1551 – 1562 Hans Ersson fougetthe på Biörsunds gård. 18 juni aff Hans Ersson Fougetther på Norby. Merkattu kahdesti.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a2-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1558 Strödda kamerala handlingar Stockholms slott. Diverse räkenskaper och register Referenskod SE/RA/5103/1 Datering 1549 – 1589 8. Uppbördsregister, div. varor 1558. Aff Hans Erickson Fougte Wdhij Wilottingen https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071012_00087

1558 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Referenskod SE/RA/5102/5102.10/16 Datering 1556 – 1601 16.3. Uppbörd av spannmål av Södermanland och Närke 1558 Hans Erichson Sundbo Holm 1558 Fougte Hans Erichsonn Willåttingen. Löytyy useasta paikasta.
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.10%2F16&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+463DBF4F-21C8-4863-96E7-575256AF66B5&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1559-1560. Konung Gustaf den förstes registratur XXIX 1559, 1560. 1560 Sivu 470. Ulfsund den 7 mars. Häretzhöffdinge breff för Hans Ersson på Snäffvingz härede. Hans Ersson, häradshöfding i Snäfringe hd, fullmakt f. hm. Sivut 758, 759. Kalmar den 21 mars. Hans Eriksson, fogde på Kungs-Ösby gård, utv. Kon. Eriks br. t.

1559 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Referenskod SE/RA/5102/5102.10/12 Datering 1557 – 1559 12.2. Uppbörd till slott och gårdar 1559 Södermanna Landh Upborden Hans Erickson Till Sundby Giöll https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=%2F5102%2F5102.10%2F12&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+F7273F3D-125B-4E3A-9752-5C8E2B42E8E4&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2268.pdf

1559 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/1 Datering 1549 – 1589 12. Kvittensregister (fisk, ägg, frukt, båtar), 1559. Erik Johansson, "färsk fiskskrivare" eller "äggskrivare". Hans Erikson på Sundby giöll. Södermannaland Aff Hans Erickson konung mats fougte påå Sundbygiöll. Aff Hans Erhen? Fougte på Westerås Rijdöön. Useammassa paikassa. http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071012_00001 https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=se%2Fra%2F5103%2F1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+AA343529-0FCC-4FDE-A0E0-03D6D15AA37F&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C Merkattuna useaan paikkaan. Tätä kirjaa ei ole löytynyt skannattuna.

1559 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1559: 1 Datering 1559 Hans Ericksson fougde på Kungs Ospy Sivut 24, 27, 34, 35, 37-39, 41-45, 47, 49-51, 53, 54, 58, 61, 63, 64, 67, 69, 73-76, 83, 85, 86, 113, 153, 155, 156, 158-163, 165, 167. Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0046998_00024

1559 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1559: 19 Datering 1559 Hans Ericksson Till Osby Affuelsgård Sivut 130, 131, 135, 140, 141, 142, 153. Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047016_00130

1559 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1559: 34 Datering 1559 Kungs- Osby ladugård Hans Erichsons haffuer giordt rekenskap Sivut 6, 8, 10, 37, 64, 68. Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047032_00006

1559 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1559: 39 Datering 1559 Kalmar slotts byggning Hans Erics fougte opå Osby Ladugårdh Sivu 115
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047037_00115

1560-1568 Konung Eric XIV (Regeringstid 29 september 1560–29 september 1568)

1560 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/1 Datering 1549-1589 Stockholms slott. Diverse räkenskaper och register 14. Kvittensregister (tyger) 1560. Lasse Andersson, klädesskrivare. Hans Erss fougde på Strömsholm
Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071012_00249

1560 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/20 Datering 1559-1560 3. Uppbördsregister 1560. Rasmus Nilsson. Tillmalning; länsregister; inventarium, uppbörd. Den 23 martij aå 60 Hanns Erickson fogthe på Stennsholms gårdh
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071031_00126

1560 Kammarkollegiet Ämnessamlingar Arkivinstitution Riksarkivet Referenskod SE/RA/522/23/~/25 Strömsholm 1557 (inventarium), 1559-60 (mantalsregister),
Tämä hyvinsäilynyt vihko on kansiossa jonka selustassa on henkilökunnan lyijykynämerkintä Strömsholm https://sv.wikipedia.org/wiki/Strömsholms_län
Ensimmäisellä sivulla merkintä ”manttaali Stenholms gård”. https://sv.wikipedia.org/wiki/Stensholms_säteri#Gårdens_historia

Vihon ensimmäisellä sivulla:
Mantaled på Stenzholms gård, till anno 60 förtecningh
fört Fougtenn Hans Erichzon
Målare Ands Larhzon http://sv.wikipedia.org/wiki/Anders_m%C3%A5lare
Gårdzsriffre Ands Erichzon
Under skriffre Hendr Hendrichzon
Under Fougdenn Niels Pszonn
Heräd skriffre Jöns Pszonn, Knut Hendrichszon

Sisäsivulla:
Fatteburz qwfolk
Hustru Anna fattaburz hustru
Hustru Elin fougte hustru
Rijde gårdz qwna
Hustru Gertrud

Tuossa ylhäällä on mainittu Hustru Elin fougte hustru. On uskottavaa että tämä on Vouti Hans Erikssonin puoliso. Elin-nimi on mainittu Alftanin kronikassa joissakin kohdissa (Emerentia).
https://www.geni.com/people/Hans/2597981
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2268.pdf
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=se%2fra%2f522%2f23&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+6399a38c-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2fnad&vol=n%2cn&s=Balder

1560 Räntekammarböcker 1526-1630 Referenskod SE/RA/51306/38 Datering 1558 – 1560. Räntekammaren var kammarens kassa, förlagd till Stockholms slott och ledd av en räntmästare. Hit var fogdarna skyldiga att insända all skatteuppbörd i pengar. 8. Okt. 1559.-maj 1560. Räkenskap för utgift på penningar, daler och silver i räntekammaren (Anders Nilsson). Cantselij Hans Erichss Länk https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=se%2fra%2f51306&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&page=1&postid=Arkis+7b607993-89ea-4f87-8003-39e6f913bdaa&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1560 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1560: 16 Datering 1560 Konga och Kinnevalds hd Räkenskaper Hans Eriksons qwittr Sivut 195, 198, 229, 230, 238, 239, 240, 253, 311.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047053_00195

1560 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1560: 24 Datering 1560 Kalmar slotts byggning Hans Erson Tall Osby gårdh Hans Erichs fogte på Osby gård Hans Erichs Cantzlii schrffr Sivut 93, 155, 161.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047061_00093
Tuossa edellä mainitaan ”Hans Erichs Cantzlii schrffr”. Tästä Erik Lind kirjoittaa: 1561 är han fogde på Stensholms i Jäders sn i Södermanland. I räkenskaperna finnes för detta år följande marginalanteckning: ”Aff Hans Ersson fogte opå Stensholm som Drotningenn leet komma hitt till Stockholm”.

1560 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1560: 28 Datering 1560 Kungs-Osby ladugård Hans Erichson fougte på Osby gård Sivut 36, 40, 42, 74, 78, 91, 92, 95, 100, 121
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047065_00001

1560 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1560: 34 Datering 1560 Allbo hd samt några biskops- och kyrkolandbor i Östbo och Sunnerbo hd Hans Erichsson Anno 60 Leffvereratt till Osby gård Sivut 102, 103, 129, 130, 133, 136-140, 148-150.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047073_00001

1561 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper (-1818) Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/1 Datering 1551 – 1562 (Tidsomfång) 4. Uppbörd till Kungl. Maj:ts skafferi 1557-1558. Med pergamentsomslag Hans Ersson fougetthe på Biörsunds gård. 18 juni aff Hans Ersson Fougetther på Norby. Merkattu kahdesti.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a2-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1561 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper (-1818) I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/1 Datering 1551 – 1562 (Tidsomfång) 5. Uppbörd till Kung. Maj:ts skafferi 1560-1561. Med pergamentomslag 4 april ifrånn Strömsholm aff Hanss Erssonn
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a2-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1561 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper (-1818) I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/2 Datering 1557 – 1568 4. Sven Larssons räkenskap för humle på Stockholms slott 1561. Med pergamentsomslag. (merkattu kolmessa kohtaa) Hanns Ersonn anno 61 Till Steensholm och Fijholme. Hanns Erh Till Ridöö gård.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a3-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn&s=Balder

1561 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/21 Datering 1561-1563 Stockholms slott. Spannmålsräkenskaper. 9 Maunus Nilsons Rekenskap för then spannmål han opburitt haffwer påå Stocholms slott pro Anno. Hanns Erichson anno 61 Till Reffle ther påå Hanns Ericksonns qwijtentie ij Sibbo Det 22 Maij Anno 61. (Ekelöf). Cantzelij Schriffware Hans Ericksons hestar. Merkattu kolmessa kohdassa. Ei ole löytynyt internetistä – ei kuvattu.
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=se%2fra%2f5103&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+af763db3-5fe3-4adf-8468-ec7ff800e22c&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071032_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=1214%2C-1585%2C3896%2C5648

1561 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/21.11 Datering 1561-1563 Stockholms slott. Spannmålsräkenskaper. Tideman Ericksons leng på hans utgift pro anno 1561. Ei ole löytynyt internetistä. Till Hans Ericksonn Ij Sibbo för thenn Spann mååll Han förde till Reffle. (Ekelöf).
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071032_00001
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F5103%2F21&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+AF763DB3-5FE3-4ADF-8468-EC7FF800E22C&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ekelöf_nr_217

1561-1563 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/21.12 Datering 1561 – 1563 Stockholms slott. Tideman Ericksons Spannmålsräkenskaper. Merkattu useaan paikkaan, ei löydy digitoituna, ei skannattu. Med Hans Erichsonns skiep. Hanns Erikson i Sipbbo Sochen För Spannmåll hann förde till Reffle Anno 61. Hanns Erichsonn till gesterby i Sibbo Socken. (Ekelöf).
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F5103%2F21&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+AF763DB3-5FE3-4ADF-8468-EC7FF800E22C&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1561 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1561: 1 Datering 1561 Konga och Kinnevalds hd Hans Erichsson å Konungz Osby. Hans Erichson Leffvererat till Konungz Osby gård Sivut 153, 177, 180, 192, 197
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047075_00001

1561 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1561: 31 Datering 1561 Kungs-Osby ladugård Hans Erichsons Opbördh Leffwerering och uthgifftt påå Konungz Osby gårdh. Hanns Erichs skyllige partzeler på Konugz Osby gårdh anno 1561 Sivut 20, 23, 25, 66, 67
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047105_00020

1561 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1561: 32 Datering 1561 Kalmar slotts byggning Hans Erichson Leffvererett Till Osby gårdh. Hans Erichson fougte på Konunghe Matz Ladugård Osby Sivut 8, 143, 162
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047106_00008

1562 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/4 Datering 1562-1568 Hans Erichsonn Cancelis Haff till underhålls. Hans Erichson Rasmus Lodwijksons substitut (Rasmus Ludviksonin sijainen 1562) Sivut 6, 9, 55, 227
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00055

1562 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1562: 1 Datering 1562 Hans Ericsons räkenskap Kungs-Osby ladugård Sivut 56, 57
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047114_00057

1563 Landskapshandlingar Smålands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.05/1563: 21 Datering 1563 Hans Erichson Kalmar slott Sivut 180, 181, 311
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0047163_00322

1565 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/4 Datering 1556-1567 6. Räkenskap för öl och bröd 1565. Måns Jönsson, bröd- och ölskrivare. Med MJ:s försäkran 1566 21/12, att räkenskapen är korrekt. Hans Erichsonn Till Nykiöpings Anno 65 Sivu 131
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071015_00131

1565-71 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/1 Datering 1565-1598 Allmän anmärkning 1.1. Strödda handlingar ang. förläningar 1565-1598. F: Hans Erichson Haffer bekommitt frelsse opå Prinnkala by 4 bönnd och S: Karin Sochenn. Fougde Hans Erichson Ulffwesundz gåårds. Hans Erichson fougte wid Garpeberget effter Konunge Maittz Breff aff årlige Rentan. Fougde Hans Erichson Garpebergs Gåårdh Underhåldh Hans Erichson fougdenn. Sivut 132, 191, 192, 218
http://runeberg.org/frfinl/0061.html
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070964_00132

1566 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/4 Datering 1562-1568 4.4. Förläningsregister 1568. Hans Erichson Fougde på garpenbergit. Erich Hannson Fougte uti Hammarkinds heredt. Haffuer frit ett hemman som hann boor opå. Sivut 351, 353
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00351 Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00353

1566 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/4 Datering 1562-1568 4.4. Förläningsregister 1568. Hans Erickson som är hos Rasmus Lådwichsonn. Hans Ersonn Jempte student haffwer underhåldh Spanmåll 6 lester. Sivut 237, 285, 344, 346
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00237 Länk https://sv.wikipedia.org/wiki/Rasmus_Ludvigsson

1568 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Kammarens restantieräkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.05/4 Datering 1566–1570 4.3. Skuldregister 1568 Hans Erichsson Profås i Upland. Thetta forsriffve inget haffver Hans Erichson tagitt, som war profås i Upland, same tidt, Och när som Kung Erich bleff fången, thå bleff same ingett repport ifrå Hans Erichson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.05%2F4&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+FBF2AD90-2305-4678-A1E3-326C0F27FBB8&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1568 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Besvär över fogde- m fl räkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.18/7 Datering 1600 – 1630 Kammarens revisionsanmärkningar över fogdarnas och ämbetsmännens räkenskaper.
fatas Hans Erichsons breff opå 4 hakaland, medh Saulepz Hoff, som han haffuer förländt Oloff Erichsonn Knechöffvesman, efter han haffuer fårt Jören finckes effterleffwerska, sädan skulle han och beholla förläningen medh som schriffuare berätter
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.18%2f7&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+cf5189c5-4e10-42cf-9559-9203863a7309&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder

1569 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01 Datering 1568 – 1621 Allmän anmärkning Mantals-, lönings- och förtäringsregister för hovets personal 1.1. Mantalsregister för hertigarna Johans (Johan III) och Karls hov 1569. Canselij skriffere Hans Erichson. Merkattu kahdessa paikassa.
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.01+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+65B1FC9A-3255-4CB9-AD78-4BAA53E41821&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1569 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 Datering 1562 – 1579 1.4. Beställningsregister 1569. Hans Erichsson hos Rasmus Lodvichsson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder
Länk https://sv.wikipedia.org/wiki/Rasmus_Ludvigsson

1569 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Beställningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 Datering 1562 – 1579 Arkivinstitution Riksarkivet 1.5. Beställningsregister 1569. Hans Erichsonn är med Rasmus Lodwichsson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder
Länk https://sv.wikipedia.org/wiki/Rasmus_Ludvigsson

1571 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01 Datering 1568 – 1621 Arkivinstitution Riksarkivet (depå: Marieberg) 1569 – 1621 1.2. Mantalsregister för hovet 1571 Cantzellij Schriffwere Hans Erichsson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.01+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+65b1fc9a-3255-4cb9-ad78-4baa53e41821&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n&s=Balder

1574-1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Datering 1553 – 1575 1.8. Register på månadspenningar 1574-1575 Swenske Cantzelischriff Hans Erichsonn. Sivut 220, 227, 241, 249, 257, 271, 280, 287
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00220

1574-1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Datering 1553 – 1575 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Swenska Canchelijschriffwar Hanns Erichsson Sivut 115, 122, 130, 138, 148, 156, 162, 173, 185, 192, 209
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00115

1575 Strödda kamerala handlingar Referenskod SE/RA/5103/1 Datering 1549-1589 23.5. Räkenskaper för oxar 1575-1576. Aff Hans Erichsonn Fougte på Ulffesund
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0071012_00583

1575-1577 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/1 Datering 1565-1598 1.1. Strödda handlingar ang. förläningar 1565-1598 Fougde Hans Erichson Ulffwesunds gåårds
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070964_00191#?c=&m=&s=&cv=190&xywh=-2271%2C-1%2C10562%2C5135

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 Anmärkning Återkallade förläningar Finske Hans Erichsson
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00066

1575 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Beställningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 Datering 1562 – 1579 1.7. Beställningsregister 1575 Canceliförwanter Hans Erichson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/1 Datering 1553 – 1575 Allmän anmärkning 1.7. Löningsregister, hovet 1574-1575 Swenske Cantchelischriffre Hanns Erichss
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070945_00201

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Datering 1576 – 1614 2.3. Joen Larssons räkenskap för hovlöner 1576 Swenske Cantzelischriffuere Hans Erichsonn Sivut 91, 100, 110, 120, 131.
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00091

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister, hovet 1576-1577 Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Datering 1576 – 1614 Ei löydy skannatuista. 2.5. Löningsregister, hovet 1576-1577 Candzelij Schriffuare Hanns Erichsson
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00001

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Löningsregister, hovet 1576-1577 Referenskod SE/RA/5101/5101.17/2 Datering 1576 – 1614 Ei löydy skannatuista. Merkattu useaan paikkaan. 2.5. Löningsregister, hovet 1576-1577 Candzelij föruanter Hanns Erssonn
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070946_00001

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Beställningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 Datering 1562 – 1579 1.8. Beställningsregister 1576 Canceli Föruanter Hans Erichsson
Länk: https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder

1576 Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/3 Datering 1573–1577 Merkattu kahdesti. 2. Joen Larssons räkenskap 1576-1577. Med pergamentsomslag Hans Erichsson fougte på Wlffwesunds gård Anno 76
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F56304%2F56304.01%2FI+A%2F3+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+6EE591A4-9B8A-11D5-A701-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1577 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Spanmål hela riket Referenskod SE/RA/5102/5102.10/9 Datering 1574–1577 Secreterere och Cantselij Skriffwere Hanns Erichsonn
Länk: https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.10%2f9&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+a0974839-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1577 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/1 Datering 1565-1598 1.1. Strödda handlingar ang. förläningar 1565-1598 Fougde Hans Erichson Ulffwesunds gåårds
Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070964_00191

1577-1581 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper Reviderade räkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/7 Datering 1577–1592 2. Leveranser till hovförtäringen 1577-1581 Östgiöte Hans Erichsson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F56304%2F56304.01%2FI+A%2F7+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+6EE591A8-9B8A-11D5-A701-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1578 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 Återkallade förläningar Hans Ericsson Cancelijschriff
Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00198

1579 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Beställningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.16/1 Datering 1562 – 1579 1.9. Beställningsregister 1579 Cantzelij Schriffuare Hans Erichson
Länk: https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=str%c3%b6dda+r%c3%a4kenskaper+och+handling ar&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=2&postid=Arkis+29ba1910-8a76-44a9-ad53-5676f1bf8481&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n%2cn&s=Balder

1579 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 Återkallade förläningar Hans Erichsson Fougderij. Sivut 86, 92, 95, 100.
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00086

1584 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 Återkallade förläningar Hans Erichsson Seffuedhe och Asboland (Ramsvärd)
Länk: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ramsvärd_nr_402 Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00140

1584 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/7 Datering 1577 – 1592 1. Leveransregister till Kungl. Maj:ts skafferi och hovförtäring 1581-1590. Med pergamentsomslag Smålandh 84 Aff Hans Erichson fougte wdij Sewede och Asboland (Ramsvärd)
Länk: https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f56304%2f56304.01%2fI+A%2f7+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+6ee591a8-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1584 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 Återkallade förläningar Hans Erichsson Seffwede och Asbolandh (Ramsvärd)
Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00194

1585 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 Datering 1585 – 1586 Arkivinstitution Riksarkivet (depå: Slottsarkivet) 1. Mats Bengtssons räkenskap för hovförtäringen Af Hanns Erichsson fougde öfr Säfvedhe och Asboolanz häredher som hans 85 åhrs rekenskap. (Ramsvärd) Länk: https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a9-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn%2cn%2cn&s=Balder

1586 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper (-1818) Hovförtäringsräkenskaper Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/8 Datering 1585 – 1586 Arkivinstitution Riksarkivet (depå: Slottsarkivet) 3. Förtäringsregister och kvittensregister (med kungliga brev). Med pergamentsomslag Hanns Erichson Anno 86 fogde i Seffvede och Asbolandz härad. (Ramsvärd) Länk: https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F56304%2F56304.01%2FI+A%2F 8+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+6EE591A9-9B8A-11D5-A701-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1588 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/7 Datering 1577 – 1592 (Tidsomfång) 1. Leveransregister till Kungl. Maj:ts skafferi och hovförtäring 1581-1590. Med pergamentsomslag Småland aff Hans Erichson fougte wdij Sefwede och Asbolandh. (Ramsvärd) Länk: https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F56304%2F56304.01%2FI+A%2F 7+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+6EE591A8-9B8A-11D5-A701-0002440207BB&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1590 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 Återkallade förläningar Hans Erichson Fougte uti Seffuede och Aspoland. (Ramsvärd)
Länk: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00203 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00234

1590 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/7 1. Leveransregister till Kungl. Maj:ts skafferi och hovförtäring 1581-1590. Med pergamentsomslag Hans Erichson Fougte vdi Risinge, Regna, Finspånga gård, Sevede, Asboland. Useammassa paikassa. (Ramsvärd)
Länk: https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2fRA%2f56304+2f56304.01&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&FacettFilter=arkis_ark_typ_facet%24Arkiv%3a&FacettState=gG8Klw%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&postid=Arkis+6ee591a8-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&prependUrl=%2ffritext&vol=n%2cn%2cn%2cn&s=Balder

1590 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 Återkallade förläningar Hans Erichsson förläning till Brinkkala. (Ekelöv)
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00228 Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00215

1591 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Räkenskaper över hovförtäringen i Östergötland Referenskod SE/RA/5102/5102.14/1 Datering 1589 – 1594 Räkenskaper över uppbörd i Östergötland till hovets behov 3. Erik Perssons och Olof Jönssons hovprovianträkenskap för Östergötland 159. Med kungl. Brev Hans Erichson Befalningsman På Linköpings hus med dhes Län. Nills Bijrgiessn Wnderfougte utij Hans Erichsons Befalning. Merkattu kahdesti.
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.14%2F1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+262A3F14-743E-49F5-9B05-AE45ED094640&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab
Ramsvärd nr 402 http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ramsv%C3%A4rd_nr_402

1591 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Hovordningen Referenskod SE/RA/5102/5102.13/1 Datering 1580 – 1617. 1572 – 1617 Föreskrifter om medel till hovstaten 8. Hovordning och leveranser 1590-1591 Aff Hans Erichsson Befalningzman på Linköpingz hus (Ramsvärd)
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.14%2f1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+a097483c-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1592 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Räkenskaper över hovförtäringen i Östergötland Referenskod SE/RA/5102/5102.14/1 Datering 1589 – 1594 Räkenskaper över uppbörd i Östergötland till hovets behov 4. Olof Jönssons hovprovianträkenskap för Östergötland 1592. Med kungl. Brev. Hanns Erichsonn Befalningsman på Linköpings hus med dhes länn. Löytyy useasta paikasta. (Ramsvärd)
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.14%2f1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+a097483d-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ramsv%C3%A4rd_nr_402

1592 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Besvär över fogde- m fl räkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.18/4 Datering 1600 – 1630 (Tidsomfång) Innehåll Allmän anmärkning 4.2. F. 74- F. 110 Kammarens revisionsanmärkningar över fogdarnas och ämbetsmännens räkenskaper. Till Minnes Wdij Hans Erichsons For Walchebo och Hammarkinds hereder Anno 92. Aff Hanns Erichson fougte på Linköping. Merkattu useampaan paikkaan. (Ramsvärd)
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=se%2fra%2f5102%2f5102%2f.18%2f4&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+a097482f-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1593 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Räkenskaper över hovförtäringen i Östergötland Referenskod SE/RA/5102/5102.14/1 Datering 1589 – 1594 Räkenskaper över uppbörd i Östergötland till hovets behov 5. Olof Jönssons hovprovianträkenskap för Östergötland 1593. Med kungl. Brev. Hans Erichson Oppå Linkiöpings huus. Löytyy useasta paikasta. (Ramsvärd)
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=se%2Fra%2F5102%2F5102.14%2F1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+262A3F14-743E-49F5-9B05-AE45ED094640&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1594 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Hovordningen Referenskod SE/RA/5102/5102.13/1 Datering 1580 – 1617. 1572 – 1617 Föreskrifter om medel till hovstaten 10. Hovordning och leveranser 1594-1595 Ösgiöte fougter lefwerere Hans Erichson. Merkattu kahdesti. (Ramsvärd)
https://sok.riksarkivet.se/amnesomrade?postid=Arkis+a2c79dcb-02be-4926-95b9-76009d18095c&infosida=amnesomrade-skatter&flik=1&vol=n&s=Balder

1594 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Räkenskaper över hovförtäringen i Östergötland Referenskod SE/RA/5102/5102.14/1 Datering 1589 – 1594 Räkenskaper över uppbörd i Östergötland till hovets behov 6. Olof Jönssons hovprovianträkenskap för Östergötland 1594. Med kungl. Brev. Aff Hans Ericksonn Befalningsmann på Lijnköpings huus med thes Länn. Merkattu kahdesti. (Ramsvärd)
https://sok.riksarkivet.se/amnesomrade?postid=Arkis+262a3f14-743e-49f5-9b05-ae45ed094640&infosida=amnesomrade-skatter&flik=1&vol=n%2cn&s=Balder

1595 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Mantalsregister: Hovet Referenskod SE/RA/5102/5102.01/1 Datering 1569–1621 Arkivinstitution Riksarkivet 1.10. Mantalsregister för hovet 1594-1595. Mantal på min N: herres sampt Hans F: N: Efterföliandes hoff Den 2 decembris Anno 95 Hans Erichsson
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.01+&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+65b1fc9a-3255-4cb9-ad78-4baa53e41821&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n&s=Balder

1613 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Besvär över fogde- m fl räkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.18/1 Datering 1608 – 1614 1.4. Besvärsbok för Småland 1610-1614 Kammarens revisionsanmärkningar över fogdarnas och ämbetsmännens räkenskaper Hans Erichson Ståthollare på Callmare. Löytyy useasta paikasta. (Ulfsparre)
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulfsparre_af_Broxvik_nr_9
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.18%2f1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+a0974841-9ab7-11d5-a700-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1617 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Besvär över fogde- m fl räkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.18/7 Datering 1600 – 1630 Kammarens revisionsanmärkningar över fogdarnas och ämbetsmännens räkenskaper 7.1. F. 221 - F.264. 7.2. F. 265 - F.421 Hans Erichsson trumeteren Haff et skatte hemmen säker sigh haffve hest under nylands fanen och munsterskriff Neker dertill skall fougden opbure Ränten
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.18%2f1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+cf5189c5-4e10-42cf-9559-9203863a7309&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n&s=Balder

1618 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Besvär över fogde- m fl räkenskaper Referenskod SE/RA/5102/5102.18/3. Datering 1600 – 1630. Allmän anmärkning 3.2. F. 15- F. 50. Kammarens revisionsanmärkningar över fogdarnas och ämbetsmännens räkenskaper. Grelss Olofsons Räst och beswär för Rasbo och Norundha Härader.
Efter H:r Gabriel l Oxenstiernes Hedell den 3. Octobris 621 hafue 2 Cronehemman Grödinge hoga? I Funbo Soken, bekommet den friheet, at den för et? Mantal Rechnas skulle till des Jorderefnjng åhr warden hollen.
Hedelan? Förmälar att the skolle wara Frij så länge Heredz Fougden Hanss Erichson hafwar warit i Stokholm Och tagit beskied den opå aff Räkninge Cammaren.
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2fRA%2f5102%2f5102.18%2f1&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+33d9b382-3e4e-4cc2-be97-7b3c9cc5b859&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&vol=n&s=Balder

[Giösling]

Mahtava kokoomatyö! Suurkiitokset! Tästä joukosta veikkaan Alftanien kantaisän löytyvän.

Henkilökohtaisesti kiinnitin ensimmäiseksi huomiota Rasmus Ludvigssonin sijaiseksi v. 1566 ylennettyä Hans Eriksson Jempteä koskeviin merkintöihin. Rasmus Ludvigssonia pidetään "Ruotsin ensimmäisenä genealogina". Vuonna 1567 häntä syytettiin kirjanpitoväärennyksestä ja tuomitiin kuolemaan, mutta armahdettiin. Ehkä Jempten sijaisuus liittyy tähän episodiin. Se näyttää jatkuvan usean vuoden ajan ja muuttuvan vakinaiseksi Jempten Saksan-vakoilukomennuksen (1570-1573) jälkeen. Koska tiedetään, että Hans Eriksson Jempte tuli murhatuksi elokuussa 1576 Juhana III:n sihteerin ja "turvallisuuspäällikön", Johan Henrikssonin toimesta, näyttäisi siltä, että palkkaetu on ulotettu koskemaan myös leskeä ja perhettä ainakin vuoteen 1579 asti.

Vuoden 1575 ja 1576 merkinnöissä on merkillepantavaa "Finske Hans Erichssonin" ja "Swenske Cantchelischriffe" Hans Erichssonin yhtaikainen esiintyminen kansliassa. Sekaannuttavaa kerrakseen!

[Giösling]

Peiniä tarkennuksia ja lisähuomioita eiliseen:

Jempten vuoden 1561 siirto Rasmus Ludwigssonin alaisuuteen (s.o. sijaiseksi nimitys), näyttää käytännössä merkinneen sitä, että Rasmus lähettää välittömästi Hans Erikssonin jatko-opintoihin Rostociin, joka oli ollut myös hänen oma opinahjonsa. Jempten opinnot päättyivät v. 1564. Vuoden 1566 tileissä hän on jo takaisin Rasmus Luwigssonin luona: "Hans Erickson som är hos Rasmus Lådwichsonn. Hans Ersonn Jempte STUDENT haffer underhåldh Spanmåll 6 lester."

Merkintä Rasmus Ludwigssonin luona olemisesta jatkuu 1569.
1570-luvun alussa Jempte on jo tiedustelutehtävissä Anders Lorichsin legaatissa Puolassa (ei Saksassa, kuten eilen erheellisesti mainitsin).

Mutta, kuka onkaan sitten se Hans Eriksson, profossi Uplannissa, joka jättää raportoimatta kuningas Erikin vangitsemisvuonna 1568? Uplantihan on Kaarina Maununtyttären synnyinseutu ja siellä lienee sukunsakin etupäässä.

[Antti Järvenpää]

Raunolle iso kiitos suuresta vaivasta joka tämän luettelon eteen on tehty.

[Jouni Kaleva]

Samoin, erittäin lämmin kiitos isosta urakasta! Ellei tästä löydy Alftan-esi-isä niin ei mistään.

[Pekka Hiltunen]

Samoin, erittäin lämmin kiitos isosta urakasta! Ellei tästä löydy Alftan-esi-isä niin ei mistään.
Samat sanat - mutta hiukan lisäsävelin:
Jos nyt Hans Erikssonin vaimo olikin vaikkapa joku Elin, niin seuraava kysymys koskee tietenkin hänen poikansa Erik Hanssonin vaimoa. Pelkästä etunimestä ei ole paljoa iloa, kun poika sentään oli kirkkoherra ja siis ylempää papistoa, joka yhteiskunnalliselta statukseltaan rinnastettiin aateliin. Rovastin äidin pysyminen tuntemattomana ohjailee ainakin minua haikailemaan DNA-tutkimusten ja Ruotsin aateliston äpärälinjojen autosomaali-sekvenssien mahdollisesti tuomiin viitteisiin. No, tästä saattaa nykytiedoin saada parhaimmillaan kokoon sukuryppään ja moniakin "sukunimiä", mutta aikoinaan salattua tietoa etunimestä eivät sekvenssitkään ehkä koskaan voi paljastaa...
PH

[raino karl]

Hans Eriksson Garbenberg

Tässä Alftanin viestiketjussa on mainittu Hans Eriksson. Tässä on koottu vuosijärjestyksessä kaikki löytämäni Hans Erikson Garpenberg mikä voisi tulla kysymykseen. Osa on digitoitu. Kaikista vanhasta tekstistä en ole saanut selvää. Siinä listan lopussa on linkitetty jo tutkittuihin. On Alftanin tutkimuksiin yhtäläisyyksiä, ollut voutina Helsinglandissa, asuinpaikkana jos ei ihan Alftanissa niin ainakin ympäristössä. Tämä Garpenberg on myös voinut olla kuninkaan sihteerinä eikä ole käytetty Garpenberg-nimeä.

1555 Konung Gustaf den förstes registratur XXV 1555 Sivut 55, br. t. 231, 564, 601 ”Hans Erichson på Garpebergitt. Hans Eriksson Garpenberg” utvald kon. Eriks br. t.

1556 Konung Gustaf den förstes registratur XXVI 1556. 1556 Stockholm den 22 juli. Sivut 408, 410, 544, 690, 701, 730, 732. ”Hans Eriksson vid Garpenberg”.

1556 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Referenskod SE/RA/5102/5102.10/16 16.2. ”Uppbörd av spannmål över hela riket 1556 Garpebergith Fougte Hans Erichsonn”.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=str%c3%b6dda+%c3%a4ldre+r%c3%a4kens kaper+ny+serie+sammandrag&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+463dbf4f-21c8-4863-96e7-575256af66b5&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2ffritext&vol=n&s=Balder

1556 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Referenskod SE/RA/5102/5102.10/17 17.2. Uppbörd av smör av Södermanland, Närke, Västmanland, Dalarna , Uppland, Norrland och Finland 1556 ”Wäsmannalandh Hans Ersonn fougte påå Garbenberg”.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=str%c3%b6dda+%c3%a4ldre+r%c3%a4kens kaper+ny+serie+sammandrag&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+d7b50592-e0d1-49c9-a08b-d53f979792d0&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&prependUrl=%2ffritext&vol=n&s=Balder

1557 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Referenskod SE/RA/5102/5102.10/12 12.3. Uppbörd till slott och gårdar 1557 ”Hans Erichson Garpeberget”. https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.10%2F12&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=1&postid=Arkis+F7273F3D-125B-4E3A-9752-5C8E2B42E8E4&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1558 Konung Gustaf den förstes registratur XXVIII 1558 1558 Kalmar den 13 december. Till Hans Oloffsson sampt medh ”Hans Garp” lefverera tijenden till skytternes aflöning, som dem her till hafver varit förlänt. Sivut 586, 588. ”Hans Olofsson, utv. Kon. Eriks br. t.
https://www.geni.com/people/Hans/2597981

1565-71 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/1 Datering 1565-1598 Allmän anmärkning 1.1. Strödda handlingar ang. förläningar 1565-1598. F: Hans Erichson Haffer bekommitt frelsse opå Prinnkala by 4 bönnd och S: Karin Sochenn. Fougde Hans Erichson Ulffwesundz gåårds. ”Fougde Hans Erichson Garpebergs Gåårdh Underhåldh” Hans Erichson fougdenn. ”Hans Erichson fougte wid Garpeberget effter Konunge Maittz Breff aff årlige Rentan”. Sivut 132, 191, 192, 218
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070964_00132

1566 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/4 Datering 1562-1568 4.4. Förläningsregister 1568. ”Hans Erichson Fougde på garpenbergit”.
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070967_00351

1575-1577 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/1 Datering 1500t–1730 1.1. Strödda handlingar ang. förläningar 1565-1598 ”Fougde Hans Erichson Garpebergs Gåårdh Underhåldh Hans Erichson fougdenn”.
Länk: http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070964_00192

1576 Strödda äldre räkenskaper, ny serie Sammandrag över årliga räntan m m Spanmål hela riket Referenskod SE/RA/5102/5102.10/9 Datering 1574 – 1577 ”Fougter och Häredzskreffuere Hans Garp på Westerås”.
https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=SE%2FRA%2F5102%2F5102.10%2F9&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+74E6012E-C8ED-4DD4-AD2F-71D52B592F39&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C#tab

1576 Strödda räkenskaper och handlingar t o m 1630 Förläningsregister Referenskod SE/RA/5101/5101.18/2 Datering 1573-1590 ”Återkallade förläningar”. ”Hans Garp som war fougte i Helsingeland”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00070
”Hans Erichsonn fougde på Garpeberg”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00072
”Hans Erichsonn fougde på Garpeberg”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070965_00076

1576 Kungl Maj:ts hovförtäringsräkenskaper (-1818) I A Reviderade räkenskaper, Kungl. Maj:t Referenskod SE/RA/56304/56304.01/I A/3 Datering 1573 – 1577 2. ”Joen Larssons räkenskap 1576-1577. Med pergamentsomslag” ”Hans Garp fougte på Westerås slott Anno 76”. https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=se%2fra%2f56304%2f56304.01%2fI+A%2f3&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=False&page=1&postid=Arkis+6ee591a4-9b8a-11d5-a701-0002440207bb&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

1580 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1580:4. Datering 1580. Sivut 30, 79.
”Haffer KM: gunsteligenn frigiffvet Hans Garp som war fougte udi Helsingeland. Effter thet han låther sigh bruche i Westerbottnenn i wacht i grenssen emott Ryssen och är affkorttat”.
”Haffver Km: förlent Hans Garp fördom fougte udi Helsingelandh Ther på Km breff Datum thed 12 November Anno 79”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044139_00030
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044139_00039#?c=&m=&s=&cv=38&xywh=1238%2C-32%2C3065%2C2557

1585 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1585: 1 Datering 1585. Sivut 10, 14, 224.
”Hans Garp Besitt twå torp I Skogs sochen N. Kultte Boden och Sielestugun och Konung maijtz breff förmält till Ewerlige ägor, Jihven haffve han ett Lapz fiske Benempd Kultte Skattann wtij Sowala Sochn som han haffr Rijtt (Bytt?) sig till anno 86 thall? wtgiöra alle pertzeler”.
”Hawer Konung Maijtz förlänt Hans Garp effter hann haffwer waritt waann? och lotitt sigh Bruka i Westerboten i waktt i grensenn emott Rydzenn och haffwer hann thvo hemann fritt för alle årlige wtskylder och enn öö Benempdt Helgönn och Bruckar hann 68 måll”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00010

1585 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1585: 1 Datering 1585 ”haver Hans Garp bortte? och hawer bytt sig till och haffver ilfärde? Rentatt”
”Widh Kulthebo schattenn? Haffuer Hans Garp Bruchatt a d 85”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00014

1585 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1585: 1 Datering 1585. Sivut 40, 224.
”Hans Garp. Opå K: M: N: behag haffuer hans Garp warit fri för sin longlige tiänist och fattigdom sk? 2 hemma uti Skogh Sochen som han brukar fje? affvell opå och ingen gerdh utgiordt”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00040
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00224
http://runeberg.org/hgsl/6/0171.html

1590 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1590: 5 Datering 1590
”Hans Garp till behageligh tidh Taxeradz enn _______”
”Hawer K M gunsteligenn och Efterlåtitt Hanns Garp fri Sin Laglige tienst ifrån sinn Wngdom till enn behagelig tidh 2 hemmann N: Sielestugun i schogs S: och Kulteboda wdi Söderala Sochen dhehslikes enn Holma Hägönn Wedh nampe fritt för alle åhrlige wtshylder Den på KM breff then 19 Januarij anno 87 Och brukar hann __ måll”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044149_00009
”Hans Garp till En behageligh tidh”
”Haffuer KM efter låtitt Hans Garp frit en hemma Som han brukar affuell på N: Siellestugunn i Skogz soken och Kultteboda wdi Söderalla Sochenn til? En behageligh tidh och haffe ingen gerdh wtgierdh och är manttall 2”
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044149_00047

1595 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1595: 3 Datering 1595
”Hans Garp Gamal fougte frijdt E i sin Lefztijdh”.
”Hawer saligh K: M: gunsteligenn Undt och Eterlotid Hans Garp, för sinn långlige tienst ifrån sinn wngdom frihett wdi sin lifztidh på 2 hemma N: Siellestugun udi Skogh Sochen desslikes Kultebod i Söderala Sochenn och en holma Helge önn wedh namp för alle åhrlige wtskylder der på högte Salige K: M.Breff den 19 januarij a d 87? och Brukar han 68 Mål”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044154_00078

1595 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1595: 3 Datering 1595
Söderala Sochen
”Hafver Hans Garp och haver Byth sig till och till förne? Rentade? __ ___ som förmelez wti a d 85 åhrs Rechennskap Anno 95”
”Widh Kulttebo I Ketzen? (Skatten?) hafver ingen brukath”
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044154_00083

1595 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1595: 3 Datering 1595
”Hans Garp hawer S: K: M. gunstligen wndt Hans Garp Gammll Fougte till hielp och wnderholdh i sin Lifztidh och för sin Longlige tienst Skuldh Ifrånn Sin wngdomd: D: på H S KM: bref den 19 Januarij a d 87 som 94 åhrs R: förmeler”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044154_00106

1595 Landskapshandlingar Hälsinglands handlingar Referenskod SE/RA/5121/5121.12/1595: 3 Datering 1595. ”Sieleskären Wti Helsingeland Anno d 95” ”hafr: Hans Garp af Jungfrunn”.
Länk https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044154_00149
http://runeberg.org/stf/1899/0223.html
http://runeberg.org/hgsl/6/0171.html
https://www.geni.com/people/Hans/2597981

[Giösling]

Kiitos jälleen mittavasta kokoomatyöstä!

Osoitteessa:

http://runeberg.org/hgsl/6/0171.html

mainitaan Hans Garpin saamasta läänityksestä elinajakseen (Själstuga) Skogin-pitäjässä v. 1592. Vuonna 1597 hän on jo "salighe".

Vaikeutena on yhdistää häntä mitenkään Alftaan, jonka mukaan suvun nimi on otettu.

1590-luvun alussa sekä Rålamb Hansson, että Henrik Hansson olivat jo Turussa. Erik jäi Ruotsiin ja vaikutti Alftan-seudulla.

Miksi Alftan-kronikka ei tunne Garpenbergin ansioitunutta voutia, joka käytti lisänimeä Garp, vaan puhuu vain kuninkaan sihteeristä, joka nai kuningattaren veljentyttären? Garp-suku on kyllä tunnettu Suomessa, sillä v. 1484 Rostockissa opiskellut Jona/Jons Garp eli aviossa Margareta Claesdr Hornin kanssa. Margaretan Henrik Claesson-veli on sen Kerstin Henriksdr Hornin isä, joka nai Claes Akesson Tottin. Kerstin on Sigrid Vasan anoppi.

[Giösling]

Ohjeistettuna (Kadonneet Tott-lapset-ketjusta):

Muistin virkistämiseksi:

Uusinta tietoa alallaan edustava Äldre svenska frälsesläkter, Häfte III Stockholm 1989, hätkähdyttävästi, ilmoittaa Hans Gillingstamin ja Kjell-Gunnar Lundholmin kokoamassa Tott-selvityksessä Henrik Claesson Tottin ja Sigrid Vasan lapsista seuraavaa:

Barn (Rålamb Fol. vol. 137. KB: Gen 38, f. 29v. RA; Anna, Åke och Erik födda i angivet äktenskap enl. förstnämnda källa; de övrigas mödernebörd ej angiven: den av A. G. Ahlqvist, Karin Månsdotter. 1874. s. 103. nämnda uppgiften om en dotter Emerentia beror på förväxling enligt E. Lindh. Släktbok (s. 35-39).

Claus och Kerstin (Gen 38. f. 29v. RA).

Jouni Kaleva on Genos-artikkelissaan ansiokkaasti kaivanut esille tuon annetun referenssin Claesille ja Kerstinille. Se ohjaa Ruotsin Valtionarkiston Genealogia-kokoelmaan, jossa varhaisen Sture-sukupuun yhteydessä on käsitelty kaavamaisessa muodossa (“sukupallot”) myös Henrikin ja Sigridin lapset, kuten yllä.

Merkillepantavaa on se, ettei Claesin ja Kerstinin äidistäsyntymää (“mödernebörd”) ole voitu todeta. Tämä tarkoittaa sitä, että lapset näkivät päivänvalon Tukholman hovin “radarin” ulkopuolella. Kuninkaallisten lasten maailmantulo oli tapahtuma silloin, kuten nytkin ja kastetilaisuuksista muodostui näyttävä spektaakkeli. Mainitut lapset ovat syntyneet siten Henrikin ja Sigridin pakomatkan aikana ja heidän syntymänsä tarkoituksellisesti ja mitä ilmeisimmin salattiin vihamieliseltä hovilta.

Tiedetään, että kuninkaallinen pari pakeni vuoden 1599 pinnassa Suomesta Liivinmaalle ja sieltä edelleen Riikaan, jossa Henrik Tott tuli myrkytetyksi Kaarle-hertuan toimesta vuoden 1601-1602 vaihteessa. Perheen herttuaa kohtaan tuntema pelko osoittautui aiheelliseksi!

On pääteltävissä, että kuopusten syntymän salaamisen lisäksi, heille haluttiin löytää myös turvapaikka herttuan joukkojen ulottumattomista, ainakin tilapäisesti. Tott-Vasa-pari vaihtoi maata Henrik Tottin Kerstin-äidin enon, Arvid Eriksson Stålarmin, (Turun käskynhaltija) aluksella, jonka laivurina toimi Mårten Simonsson, sittemmin Raaseporin läänin lainlukija (1609-1627) ja jälkimaailman Brennerus-lisänimellä tuntema.

Sattumaako vain, että samaisen laivurin pesueeseen ilmestyy v. 1700 pinnassa Claes- ja Elin-nimiset lapset, joiden jälkipolvien kirjoittama kronikka identifioi kantaäidiksi laivurin “tyttären”, mutta sukunimellä Tott? Pähkinää kerrakseen nykynörttien ratkaistavaksi.

[Giösling]

Ja jatkoa:

Laivurin (Mårten Simonsson) hekilöhistoria:


"Martti Simonpoika Klook (pidetty Kalukkalassa vaikuttaneen lautamies talonpoikaissuvun jälkeläisenä josta tunnettan neljä edellistä sukupolvea). Palveli laivurina lippulaivalla 1586, aluksella Uttern. Käkisalmen laivastossa 1590-luvun alussa, satama- ja aselaivanrakennuskirjuri (myös tykistön kopiokirjuri) 1592-99 (1603-04) toimipaikkanaan Helsingin satama, Klaus Flemingin lippulaivalla 1593, Arvid Eerikinpojan 1598. Helsingin satamakapteeni 1604. Raaseporin lainlukija 1609-27 .Elossa vielä 1629. Maaomaisuutta Helsingin pitäjässä, mm. appensa, Erkki Filipuksenpojan, omistama tila.
VA, 1573:39, 1573:40, 1575:109, 3455:117, 3469:55; KA, HaF, 8, Skgh 1604/3/Helsingfors sk.g.; Kiuasmaa 1962, 546; ks. s. 129."

Merkillepantavasti Mårten toimi ensin Klaus Flemingin lippulaivan kapteenina ja sitten, kriittisenä ajankohtana (1598-1599), Arvid Eriksson Stålarmin. Edelleen, merkillepantavasti, Mårten ei elinaikanaan käyttänyt Brenner/Brennerus-sukunimeä, vaikka sellaista väkisin hänelle sälytetään nykytutkijoitten toimesta. Elin "Brennerus" sukupuissa on virheellinen jo pelkästään tästä syystä. Pyydän korjaamaan.

[Giösling]

Miksi Claes, laivurinpojaksi väitetty, ei käyttänyt Mårten Simonssoni Klook-lisänimeä, vaan Nylandensis ja Brennerus lisänimiä? Synnyinpaikkako sen saneli ja pesäero Klook-sukuun?

Hänen värikäs uransa kertoo erikoislaatuisesta persoonasta, joka nautti Kristiina-kuningattaren hohoojahallituksen (Axel Oxenstierna) kuottamusta ja huolenpitoa. Mittavat vaateet kuolleen sisaren pesästä pistävät niinikään silmään, kuten myös kirjurin sekoilu vaimon ja sisaren välillä käräjäprotokolloissa. Ehkä kirjuri käsitti vaateet "tasingoksi" ja suhteen jotenkin "rutsaiseksi"? Miksi Mårten Simonssonin aidoiksi lapsiksi tiedetyt eivät esittäneet samansuuntaisia vaateita, tai osoittaneet samanlaista huolenpitoa "sisarensa" asioista?

Pieni korjaus aamuiseen aloitusviestiin:

"Sattumaako vain, että samaisen laivurin pesueeseen ilmestyy v. 1700 pinnassa Claes- ja Elin-nimiset lapset, joiden jälkipolvien kirjoittama kronikka identifioi kantaäidiksi laivurin “tyttären”, mutta sukunimellä Tott? Pähkinää kerrakseen nykynörttien ratkaistavaksi." Lapset laivurinperheeseen ilmestyivä tietetenkin 1600-luvun pinnassa, eli juuri silloin kun
Mårten Simonsson "kuskasi" arvokasta lastiaan yli Suomenlahden Liivinmaan puolelle.

[Giösling]

Osoitteessa:

https://popularhistoria.se/sveriges-historia/kungar-drottningar/erik-xiv-bildad-och-grym

on kauniita kuvia Erik XIV:sta ja sitten lopussa vähemmän kaunis- s.o. kuva kuninkaan muumiosta 1958-1961, Västerosin tuomiokirkon korjausten yhteydessä suoritetun haudanavauksen tuloksena.

Teksti vahvistaa kuninkaan kuolemansyyksi arsenikkimyrkytyksen ja syyllinenkin tarjoillaan; Juhana-herttuan sihteeri ja "turvallisuuspäällikkö", Johan Henriksson, joka "lääkitsi" ja riensi sitten välittömästi kuninkaan kuoltua informoimaan isäntäänsä (Juhana-herttua) ilouutisella. Kuten muistetaan Johan Henriksson oli jo muutamaa kuukautta aiemmin (1576) murhauttanut Anna Magnusdotterin Hans Eriksson Jempte-puolison ja Alftan-suvun potentiaalin esi-isän. Herttuat täydensivät murhien sarjan myrkyttämällä vielä Sigrid Vasan puolison, Henrik Claesson Tottin Riiassa, kuten yllä on esitetty. Ei sattuma, vaan tendenssi, kilpailevan linjan poisraivaamiseksi!

[Giösling]

Lisää uhreja:

Eirkin vallastasyöksemisen (1568) jälkeisenä vuonna (1569), paljastui Kaarina-kuningattaren lähipiirin salajuoni kuninkaan vapauttamiseksi. Siihen kuuluivat mm. kuningattaren luotettu hovimestarinna Elin Andersdotter ja kuningattaren "sukulaiseksi" sanottu Thomas Jacobsson, hänen henkilökohtainen sihteerinsä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Elin_Andersdotter

Molemmat eivät edes kidutettuina pajastaneet isäntäparinsa salaisuuksia ja
joutuivat mestauspölkylle.

Kaarina Maununtyttäreen, joka varmuudella tiesi salaliitosta, ei uskallettu koskea.

Thomas Jacobsson oli todennäköisimmin kuningattaren äidin (Ingrid Jacobsdr) veli. Tähän sisaruskatraaseen kuuluivat e.m. lisäksi ehkä Kaarinan lahjansaajiin (vrt. aiemmassa keskustelussa esillä ollut luettelo) lukeutunut Hans Jacobsson, samoinpalkittu Jacob Jacobsson, sekä Lars Jacobsson, joka Erikin valtakautena sai läänityksenä "eth skattehemmen liggendis vid Bothe kyrke Sochnn Aleby benempd (Rancken: S. 39).

[Pekka Hiltunen]

Osoitteessa:

https://popularhistoria.se/sveriges-historia/kungar-drottningar/erik-xiv-bildad-och-grym

on kauniita kuvia Erik XIV:sta ja sitten lopussa vähemmän kaunis- s.o. kuva kuninkaan muumiosta 1958-1961, Västerosin tuomiokirkon korjausten yhteydessä suoritetun haudanavauksen tuloksena.

Teksti vahvistaa kuninkaan kuolemansyyksi arsenikkimyrkytyksen ja syyllinenkin tarjoillaan; Juhana-herttuan sihteeri ja "turvallisuuspäällikkö", Johan Henriksson, joka "lääkitsi" ja riensi sitten välittömästi kuninkaan kuoltua informoimaan isäntäänsä (Juhana-herttua) ilouutisella. Kuten muistetaan Johan Henriksson oli jo muutamaa kuukautta aiemmin (1576) murhauttanut Anna Magnusdotterin Hans Eriksson Jempte-puolison ja Alftan-suvun potentiaalin esi-isän. Herttuat täydensivät murhien sarjan myrkyttämällä vielä Sigrid Vasan puolison, Henrik Claesson Tottin Riiassa, kuten yllä on esitetty. Ei sattuma, vaan tendenssi, kilpailevan linjan poisraivaamiseksi!
Olet täysin oikeassa. Mutta eiköhän tässä nyt kuitenkin ollut aivan tavanmukainen, yleiseurooppalainen meininki. Juhana III pyrki jopa palauttamaan katolilaisuuden "jossain määrin" takaisin Ruotsiin voidakseen ehkä saattaa Pohjolan helpommin osaksi yleistä pohjois- ja keskieurooppalaista kulttuuria. Kukaties olisimme vähemmän perifeerisiä ja "suomettuneita", jollei Kaarle olisi tarttunut toimeen, joten lienemme jäävejä arvostelemaan 1500-luvun hallitsijaamme; reformaatio ei tullut yksin Ruotsiin, joskin se täällä omaksuttiinkin vähemmän uskonnollisista vaikuttimista lähtien.
Omat sigismundilaiset esivanhempani lienevät mahd. valokuvien kannalta kyllä vieläkin vähemmän filmaattisia. Kauneus on katsojan silmässä, mutta siitä, että oliko Vaasojen punahiuksisuus neanderthalilaista perimää käydään nyt kai vilkastakin keskustelua. - No, hiusten alla oli kumminkin "serkuilta" peritty, tilava kallo.
Olin jo löytävinäni Hans Erikssonin vaimon nimeksi "Elinan", mutta eiköhän "Nannakin" Annaksi olisi voinut muuntua jo 1500-lla.
PH

[Giösling]

Lisää uhreja:

Eirkin vallastasyöksemisen (1568) jälkeisenä vuonna (1569), paljastui Kaarina-kuningattaren lähipiirin salajuoni kuninkaan vapauttamiseksi. Siihen kuuluivat mm. kuningattaren luotettu hovimestarinna Elin Andersdotter ja kuningattaren "sukulaiseksi" sanottu Thomas Jacobsson, hänen henkilökohtainen sihteerinsä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Elin_Andersdotter

Molemmat eivät edes kidutettuina pajastaneet isäntäparinsa salaisuuksia ja
joutuivat mestauspölkylle.

Kaarina Maununtyttäreen, joka varmuudella tiesi salaliitosta, ei uskallettu koskea.

Thomas Jacobsson oli todennäköisimmin kuningattaren äidin (Ingrid Jacobsdr) veli. Tähän sisaruskatraaseen kuuluivat e.m. lisäksi ehkä Kaarinan lahjansaajiin (vrt. aiemmassa keskustelussa esillä ollut luettelo) lukeutunut Hans Jacobsson, samoinpalkittu Jacob Jacobsson, sekä Lars Jacobsson, joka Erikin valtakautena sai läänityksenä "eth skattehemmen liggendis vid Bothe kyrke Sochnn Aleby benempd (Rancken: S. 39).

Olen Skotte-ketjussa kommentoinut hiljattain seuraavaa:

“Erityisellä mielenkiinnolla luin skottien sekaantumisesta Juhana-herttuan vastaiseen salaliittoon, vallastasyöstyn Erik-kuninkaan puolesta v. 1574. Juhanan murha oli tarkoitus toteuttaa "skottilaisten aseleikkien" varjolla. Kun miekat näin oli saatu kuninkaan läheisyyteen, piti kuningas surmata, sovitusta merkistä. Merkkiä ei kuitenkaan koskaan annettu ja tilaisuus meni sivu suun. Salaliiton paljastuttua skottikomentajat Archibald Ruthven ja Gilbert Balfour vangittiin. Jälkimmäinen mestattiin v. 1576, yritettyään sitä ennen "ostaa aikaa" sepityksellään Erik-kuninkaan kätketystä kulta-aarteesta. Erik itse murhattiin ehkä juuri tämän salaliiton seurauksena/peloittamana 26.2.1577 örbyhusissa.”

Mutta oliko kyseessä todella “sepitys”?

Kuningas Erikin kulta-aarre on muuallakin valjastettu aisapariksi herttuoitten vallankaappaussunnitelmille. Se suorastaan roikkui niiden "porkkanana"! Valtion kultavaranto oli salaperäisesti vajennut Eikin aikana, sen herttuat tiesivät. Varoja oli mitä ilmeisimmin siirretty sivuun “pahojen päivien” varalle, mutta minne?

Gilbert Balfour, salaliittolainen, ostaakseen lisäaikaa itselleen, sanoi tietävänsä (1574), mutta ehkei tiennytkään, ainakaan varmuudella. Merkillepantavasti kuningatar Kaarinan enoa ja sihteeriä Thomas Jacobssonia ja kuningattaren hovimestarinnaa Elin Andersdotteria kidutettiin jo v. 1569 samasta syystä. Kuningasparille uskolliset veivät hekin salaisuutensa mestauspölkylle.

Mitä ilmeisimmin salaliittojen ja kadonneen kulta-aarteen keskipisteenä toimi kuningatar Kaarina Maununtytär ja mitä todennäköisimmin kulta-aarre, jos sellainen oli olemassa, oli kätketty hovin ulkopuolelle ja ulottumattomiin, kuningattaren suvun taakse, periferiaan.

Miksi Johan Henriksson, Juhana-herttuan oikea käsi, kuningas Erikin murhaaja, oli väkisin ottanut Hans Erikssonin (Alftanien kantaisän) Anna Magnusdotter-vaimon itselleen, tämän puolison puolankomennuksen aikana (1572/3)? Vain siksi, että Anna oli valastasyöstyn Kaarina-kuningattaren veljentytär ja oletetusti “privy” vehkeilyistä Erik-kuninkaan vapauttamiseksi, kätketty kulta-aare mukaanlukien. Kidutustaidon ammattilaisena Johan Henriksson (Juhana-herttuan yllytyksestä ja häntä miellyttääkseen) yritti kidutuspenkin asemesta vuodetta, salaisuuksia pumpatakseen. Ehkä Hans Eriksoon tuli näin palajastetuksi “kaksoisagentiksi”, joka näennäisesti Juhanan asialla, vehkelikin Erik-sukulaisensa vapauttamiseksi? Myös Hans Eriksson surmattiin Johan Henrikssonin toimesta, kuten Erik-kuningaskin. Anna Magnusdotterin poismenosta eivät aikakirjat kerro. Ehkä hän koki saman kohtalon kuin edellisetkin, loppuunkäytettynä?

Herttuat voittivat valtataistelun, mutta eivät koskaan saaneet käsiinsä huhuttua aarretta. Missä se piilee? Liittyykö piiloleikkiin Erikin-linjan perijöitten (Claes & Kerstin) mystinen katoaminen vanhempiensa (prinsessa Sigrid & Henrik Claesson Tott) pakomatkan aikana ja esiinpulpahtaminen “laivurinlapsina” kuninkaallista paria kuljettaneen lippulaivan kapteenin, Mårten Simonsson Klookin (Brennerus) taloudessa?

Joko tutkitiin Liusialan kellarit? Entä Taivassalon kirkon krypta, tai Siuntion-? Jalkimmäisessähän prinsessa Sigrid palavasti rukoili, viimeiseen asti, oikeutta itselleen ja suvulleen, samanaikaisesti vannoen kostoa herttuoille! Ehkä hänellä oli salaisuuden avaimet ja välineet hallussaan. Poikansa åkeko esti äitinsä aikeet? Mihin perustui Claes åkessonin (1630-1674), Sigridin pojanpojan, ruhtinaallinen omaisuus ja lykky? Jopa kuningatar Kristiina tarjosi hänelle Ruotsin kruunua, siihen itse väsyttyään. Sigridin kosto oli toteutumassa, mutta kumpikaan hänen jälkeläisistään ei tarttunut tilaisuuteen, ei edes tyrkytettäessä! Raukat, sanoisi äitinsä!

[Giösling]

Eldstierna-Stierneld-kronikan vapaaehtoiseksi lynkkaajaksi tarjoutunut A.T.G. Oxenstierna mainitsee Katarina Stierneldin muistiinmerkintöihin vedoten seuraavaa (suomennos ruotsista):

“Sen jälkeen kun vanhin poika Laurentius oli syntynyt Troppaussa, itävaltaisessa Sleesiassa 1.9.1596, tuli hän Katarina Eldhin jatkuvan kertomuksen mukaan – ei vielä vuoden vanhana - isänsä viemäksi tämän äidin , kuningatar Kaarina Maununtyttären luo, sekä hänen luonaan kasvatetuksi ja puolalaiseksi aatelismieheksi esitetellyksi. Laurentius oli läsnä kuningattaren kuollessa vuonna 1612. Tätä ennen Kaarina oli kertonut Laurentiukselle tämän todellisen syntyperän ja vannottanut pitämään sen salassa, jotta sen kautta pelastaisi henkensä.”
Myös Kaarinan vihkiraamattu siirtyi kuningattaren lahjana Laurentiukselle ja hänen kauttaan Eldstierna-Stierneld-suvulle. Sen nykytilasta Carolina Redivivassa on kuvitettu raportti osoitteessa:

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#redidiva

Oxenstiernan vastalauseista huolimatta, pidän tätä varsin loogisena ja jopa todennäköisenä. Kuningatar oli saanut kokea miehensä, poikansa, lankonsa ja sukulaistensa murhat ja joutunut jokaisena elinpäivänään pelkäämään herttuoitten vainoa, joka suuntatui erityisesti hänen miespuolisia jälkeläisiään kohtaan. On totta että Ake Tott oli edelleen elossa, mutta hänen jokaista liikettään seurattiin hovissa suurennuslasilla. Pieninkin epälojaalisuuden osoitus olisi tulkittu vallananastusyritykseksi. Siksipä Ake esiintyi ultrauskollisena “lumiaurana”. “Aurasi vain muitten teitä, mutta ei koskaan omiaan”, kuten majesteetti Tukholmassa mielihyvällä ja sarkastisesti pisti merkille. Sekä prinssi Gustafin, että prinsessa Sigridin salassapidetyt jälkeläiset, muodostivat Erikin-linjan “salaisen aseen”, jota pidettiin kätkössä, sen tilaisuuden varalle, että vallananastajien linja Tukholmassa ryhtyisi lisäoffensiiviin. Tämä ei toteutunut. Kaarinan ja Sigridin kuoltua, salaisuuksiin “privy” Ake Tott, “hautasi” pikimiten sukulaisensa ja salaliitot, oman putipuhtoisen maineensa vaarantajina/ pilaajina.

Mutta salaisuus oli mitä ilmeisimmin jo harvojen ja valittujen tiedossa. Sture-sukupuuhun ilmestyvät vaivihkaa kadonneet Tott-lapset ja Axel Oxenstierna “de facto” Ruotsin hallitsija kuningatar Kristiinan alaikäisyyden aikana, antaa 13/7/1633 (huom. välittömästi Sigrid Vasan kuoleman jälkeen, mutta ennen tämän hautausta) ohjeet pitää “hyvää huolta”, terveydellisistä syistä kenttäpappiudesta eronneesta nuorukaisesta nimeltä Claes, Abraham Alftanuksen enokseen kutsumasta. Aidikseen Abraham nimeää Emerentia Tottin.

1600-luvun lähetessä loppuaan, "elävältä haudatut" antoivat lähes saamanaikaisesti kuulua itsestään Alftan- ja Eldstierna-Stierneld-kronikojen muodossa, ensin suvun sisäisinä dokumentteina ja sitten 1700-luvun puolessavälissä julkisuuteen päästettyinä.

Täysin looginen ja perusteltu tapahtumaketju.

[Giösling]

Pieni korjaus: Kaarinan murhattuihin sukulaisiin lipsahti "lanko" p.o. vävy s.o. Henrik Claesson Tott, Sigridin puoliso.

Painotan vielä: Laurentius oli isoäitinsä kuollessa vain 16-vuotias. Samanikäinen kuin isänsä prinssi Gustaf, paetessaan ensikerran vangitsijoitaan Puolassa. Kaarina tunsi tarkalleen poikansa kokeman hirvittävän kujanjuoksun ja vääryyden, joka päätyi koivulehtoon Kashinissa, Venäjällä. Samanmoista kohtaloa hän ei toki toivonut lapsenlapselleen. Siksi sukusuhde oli ehdottomasti pidettävä salassa.

[Giösling]

Kuka ratkaisisi aamuviestissäni annetussa osoitteessa olevan arvoituksen?

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#redidiva

Carolina Redivivassa säilytettävän sukuraamatun "vatsapuolelle" on annetun kuvan mukaisesti kirjoitettu koodaus. Mitä se tahtoo sanoa? Mihin sillä pyritään?

[PekkaJS]

Kuka ratkaisisi aamuviestissäni annetussa osoitteessa olevan arvoituksen?

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#redidiva

Carolina Redivivassa säilytettävän sukuraamatun "vatsapuolelle" on annetun kuvan mukaisesti kirjoitettu koodaus. Mitä se tahtoo sanoa? Mihin sillä pyritään?
Tarkoitatko kirjan sivussa näkyviä kirjaimia? Voisiko olla sisällysluettelo? Pikaisesti katsoen ainakin joissakin kohdin kirjaimet sopisivat kirjojen nimiin.



T Pekka

[Anteroinen]

Samaa veikkaisin, että kyseessä on "Books of the Latin Vulgate" (https://en.wikipedia.org/wiki/Books_of_the_Latin_Vulgate):

Genesis
Exodus
Leviticus
Numeri
Deuteronomium
Iosue
Iudices
Ruth
Samuelis (1 ja 2)
Regnum (1 ja 2)
C - varmaankin sama kuin Kronikat 1 ja 2
Esdræ
Nehemiæ
(Puuttuu Tobiæ ja Judith)
Esther
Iob
H - ?
Psalmi
O - ?
Proverbia
(Ecclesiastes)
H - ? (Canticum Canticorum eli Höga Visan?)
(Sapientiæ)
Ecclesiasticus
Isaiæ ja Ieremiæ
(Lamentationes ja Baruch)
Hezechielis
Danielis
Hosee
Ioel
Amos ja Abdiæ
Ionæ
Michææ
Nahum
Habacuc
Sophoniae
(Aggæi ja Zachariæ)
Malachiæ ja Machabæorum
I - ?
W - ?
T - ?
S - ?
E - ?

Ja lopulta

secundum Matthæum
secundum MaRcum ??
secundum Lucam
secundum Ioannem
Actus
ad Romanos
ad Corinthinos

Ja sitten loppuikin tila. Jotkut kirjaimet jäivät ilman selitystä, mutta päällekkäisyyttä on ihan liikaa, että kyse olisi sattumasta.

[Giösling]

Kiitos arvoituksen ratkaisusta! Pohdin itsekin sisällysluettelomahdollisuutta, mutta hylkäsin sen siitä syystä, että esim. kirjainsarja:

H (ezechielis)
D (anielis)
H (osee)
I (oel)
A (mos) ja A (bdiæ)
I (onæ)
M (ichææ)
N (ahum)
H (abacuc)
S (ophoniae)
(Aggæi ja Zachariæ)
M (alachiæ) ja M(achabæorum)
I - ?
W - ?
T - ?
S - ?
E - ?

on vertikaalisesti täysin samassa linjassa. Miten näin syntyvän pystysuoran alkujanan avulla päästään oikeaan aukeamaan? Entä tulkitsematta jääneet kirjaimet ja hajakirjaimet joita on edelleen useita?
Harmillisesti, itse Raamattu on edelleen Carolina Redivivan arkistoihin haudattuna, emmekä näin ollen pääse käytännössä testaamaan indeksin toimivuutta.

[Giösling]

Palaan vielä hetkeksi tuohon outoon episodiin Claes "Brenneruksen" curriculumissa: Hän siis eroaa "terveydellisistä syistä" Suomalaisen
ratsuväen kenttäsaarnaajan postilta, Sigrid Vasan kuolinvuonna (1933). Jo ennen Sigridin hautausta, kiirehtii valtakunnandrotsi Axel Oxenstierna, kuningatar Kristiinan hohoojahallituksen nimissä, piispa Rothoviusta pitämään "hyvää huolta" nuoresta pikkupapista periferiassa! Ennenkuulumatonta! Mikä sai valtakunnan mahtavimman kiinnostumaan Claesista? Oliko pikkupappi alkanut puhua "levottomia" sotilassaarnojensa yhteydessä? Kuvitteliko hän kenties olevansa prinsessa Sigridin poika ja rintaperillinen vastakuolleen äitinsä pesästä? Tiesikö Oxenstierna asioiden oikean laidan? Ratkaistiinko tilanne lähettämällä Claes lepoon ja palkitsemalla hänet sitten Turun tuomiokirkon taloudenhoitajuudella, suun kiinni pitämiseksi? Hämmästyttävä uraponnahdus, joka tapauksessa.

Huomionarvoista lisäksi on se, että Axel Oxenstiernan pojantytär, Anna Margareta Oxenstierna, avioitui Claes Akesson Tottin kanssa v. 1665. Claes Tott oli Aken hummaileva ainut lapsi, jolle kuningatar Kristiina tarjosi Ruotsin kruunua ja joka kuoli Pariisissa 15.7.1674 "makeaan elämään". Claes Akaesson Tott oli, Alftan-kronikan mukaan, myös "rauhoittumaan pistetyn" pataljoonasaarnaaja Claes "Brenneruksen" veljenpoika!

Kenen pussiin lopulta päätyi kuningas Erikin kadonnut kulta-aarre?

[Giösling]

Sigridin kuolinvuosi ja Claesin armeijastaerovuosi on tietenkin 1633, ei kolmesataa vuotta myöhemmin, kuten lipsahti!

[Pekka Hiltunen]

Kiitos arvoituksen ratkaisusta! Pohdin itsekin sisällysluettelomahdollisuutta, mutta hylkäsin sen siitä syystä, että esim. kirjainsarja:

H (ezechielis)
D (anielis)
H (osee)
I (oel)
A (mos) ja A (bdiæ)
I (onæ)
M (ichææ)
N (ahum)
H (abacuc)
S (ophoniae)
(Aggæi ja Zachariæ)
M (alachiæ) ja M(achabæorum)
I - ?
W - ?
T - ?
S - ?
E - ?

on vertikaalisesti täysin samassa linjassa. Miten näin syntyvän pystysuoran alkujanan avulla päästään oikeaan aukeamaan? Entä tulkitsematta jääneet kirjaimet ja hajakirjaimet joita on edelleen useita?
Harmillisesti, itse Raamattu on edelleen Carolina Redivivan arkistoihin haudattuna, emmekä näin ollen pääse käytännössä testaamaan indeksin toimivuutta.
Eiköhän kuitenkin kyseessä ole kreikaksi "oikaistu" heprean "Machzor" eli septuaginta tai sen englanninnos ("Tora nevi´im ketuvim" ynnä UT; "The Holy Sctiptures" etc), jonka jostain versiosta sitten Keskiajan jo päätyttyä väsättiin Kustaan aikoina ruotsinnonnes, minkä jälkeen Suomeen sitten lähetettiin piispan virkaa toimittamaan eräs pappi Isak Rothovius käännättämään juttu suoraan ruotsista suomeen - samalla negletisoiden enin osa Mikael Agricolan, Paavali Juustenin ja heidän oppilaittensa työstä.
PH

[Anteroinen]

Joo, tosiaan ehkä linkki Vulgataan oli ehkä hiukan ontuva. Pointti oli lähinnä, että kirjainten takana on luultavasti mukava sekametelisoppa latinankielisiä/tyylisiä ja ruotsalaisia kirjojen nimiä.

Juhanille tästä rivin pystysuoruudesta sanon vaan sen verran että rivi kuitenkin on hiukan oikealle viettävä. Hyvin vähän toki, mutta sen ymmärtää kun muistaa, että kyseisissä kirjoissa voi olla vaikka vain kolme lyhyttä lukua. Tunnistamatta jääneet kirjaimet lienevät eri apokryfikirjoja, mutta kun itse en Raamatun tuntija ole sitten ollenkaan, niin jätän niiden arvuuttelun muille.

Systeemin toimivuuden arvelen kokeilemattakin aika huonoksi, mutta luultavasti edes hiukan auttavaksi.

[Giösling]

Miten mahtaa muhia Kaarina Maununtyttären DNA-tutkimus Suomessa?
Muistini mukaan sitä (tutkimusta) kaavailtiin väitöskirjan (?) apuvälineeksi taannoin. Turun Maakuntamuseossa säilytettävä Kaarinan hammas, joka todistettavasti irtosi haudanavauksen yhteydessä ja siirrettiin aluksi Turun Historiallisen museon suojiin, on oiva tallenne & väline siihen.

Elin Mårtensdr DNA on jo tiedossa. Se viittasi, muistini mukaan Ruotsin keski- ja pohjoisosiin, eli juuri niille alueille, tai liepeille josta Kaarinan suvun tiedetään olleen lähtöisin ja vähemmän, jos ollenkaan Helsingin-tienoon saaristoon, jossa Brennerus-suvun matriarkaalisella linjalla on vahva historiallinen juuri.

Vertaamalla näitä kahta saadaan välittömästi tietää, onko Alftan-kronikan Tott-kytkennällä todellisuuspohja, vaiko ei ja asian
pohdinta keskustelulistoilla voidaan lopettaa.

[Giösling]

Aina valistumme!

Vauhdikas Wikipedia-artikkeli Kaarina Maununtyttärestä osoitteessa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Maununtyt%C3%A4r sanoo:

“Hänen vanhempansa olivat suomalaiset vaikka syntyisin Uplannista.”

Tietääkö Wikipedia jotain sellaista, joka ei ole kantautunut korviini? Onko DNA-tutkimus valmistunut ja julkaistu?!
Huomionarvoista on lisäksi se, etteivät vastaavata artikkelit Kaarinasta ruotsiksi ja englanniksi esitä suomalaisuusväitettä!
Todisteita pyydän!

Lähteeksi annetaan:
C. J. Cardberg: Turun linnan kolme Katarinaa. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08575-1.
Viitteet Cardberg s. 117

Sanooko Cardberg todella sivulla 117 Kaarinan vanhempia suomalaisiksi, millä perustein, vai onko arvailusta tullut fakta?

[Anteroinen]

Muokkauksen on tehnyt jo 24.3.2019 käyttäjä Stoljaroff (https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Stoljaroff), joka vaikuttaa lähinnä keskittyvän erikielisten nimen ja venäläisten iskelmäartistien artikkelien muokkaukseen. Kuten muokkaushistoriasta näkyy (https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarina_Maununtyt%C3%A4r&type=revision&diff=18026282&oldid=18025126), viite on ollut kappaleessa jo ennen tätä mainintaa. Pidän kyseenalaisena sitä onko suomalaisuus kirjasta lainkaan.

[Jouni Kaleva]

Lähteeksi annetaan:
C. J. Cardberg: Turun linnan kolme Katarinaa. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08575-1.
Viitteet Cardberg s. 117

Sanooko Cardberg todella sivulla 117 Kaarinan vanhempia suomalaisiksi, millä perustein, vai onko arvailusta tullut fakta?


Gardbergin sanoo: "Kaarina Maununtyttären syntyperästä tiedetään hyvin vähän, isä oli nihti ja nimeltään Måns (Maunu) ja äidin nimi oli Ingrid. Pariskunta oli syntyisin Upplannista mutta muutti jo varhain Tukholmaan, missä Kaarina syntyi 6. marraskuuta 1550."

[Pekka Hiltunen]

Gardbergin sanoo: "Kaarina Maununtyttären syntyperästä tiedetään hyvin vähän, isä oli nihti ja nimeltään Måns (Maunu) ja äidin nimi oli Ingrid. Pariskunta oli syntyisin Upplannista mutta muutti jo varhain Tukholmaan, missä Kaarina syntyi 6. marraskuuta 1550."
Tässä vähemmän Ruotsin historiaan perehtynyt henkilö on saattanut sekoittaa Erikin "jalkavaimot" keskenäänkin: Agda Pietarintyttären isän - ja kenties äidinkin - lähtökohta oli Turku (vaikk´ei tämäkään vielä edellytä päättelemään suomalaisuudesta mitään, kun Turun porvaristo oli enimmäkseen aivan muualta).

Jo Kaarinan hampaan sijainnin selvittäminen edellyttäisi kai "korkean tason" yhteyksiä ehkä Turun Museoviraston lisäksi Turun Yliopiston arkeologian laitoksen esimiestasoon, kenties Sukututkimusseuran johdon toimesta. Lähtökohtaisesti olen skeptinen: mikä takaa sen, ettei joku työntekijä vuosisatojen saatossa ole vaihtanut hammasta toiseen tai yksinkertaisesti vain "lainannut" sitä oman piironkinsa päälle pölyyntymään ja siitä joutumaan tuntemattomille teille: hampaanhan mahdollisesti siitä saatavine DNA-tietoineen voisi myydä maailman markkinoilla ja huutokaupassa suureenkin hintaan... Kaarinan sargofagista sen sijaan saisi näytteen useastakin hampaasta, kun se sijaitsee korokkeella ja ehkä hyvinkin suojassa homeilta y.m.s. Toisin on kai Sigridin jäänteitten laita, kun Tottien hautaa on jouduttu homeitten takia välillä tuulettelemaan viikkokausiakin.
https://www.turuntuomiokirkko.fi/tuomiokirkonovet/pohjolan-lumiauran-haudan-ovi
On todennäköistä, että jälkipolvet joskus otattavatkin DNA-näytteet kaikista mahdollisista, vähänkin merkityksellisempien henkilöitten jäänteistä, mutta tuskin vielä meidän elinaikoinamme.
PH

[Giösling]

“Sen jälkeen kun vanhin poika Laurentius oli syntynyt Troppaussa, itävaltaisessa Sleesiassa 1.9.1596, tuli hän Katarina Eldhin jatkuvan kertomuksen mukaan – ei vielä vuoden vanhana - isänsä viemäksi tämän äidin , kuningatar Kaarina Maununtyttären luo, sekä hänen luonaan kasvatetuksi ja puolalaiseksi aatelismieheksi esitetellyksi. Laurentius oli läsnä kuningattaren kuollessa vuonna 1612. Tätä ennen Kaarina oli kertonut Laurentiukselle tämän todellisen syntyperän ja vannottanut pitämään sen , jotta sen kautta pelastaisi henkensä".

Tuo sitaatissa mainittu tieto Laurentiuksen syntymästä Troppaussa 1.9.1596 ja luovutuksesta Kaarina Maununtyttärelle alle vuoden ikäisenä on eräs A.T.G. Oxenstiernan pääargumenteista Eldstierna-Stierneld-kronikan alasajamisessa. Hän jatkaa (käännös ruotsista suomeksi):

"Kun toisista lähteistä tiedetään. että 1596 paikkeilla prinssi Gustaf Räävelissä tapasi viimeisen kerran elossa äitinsä, antaa tämä tieto historiallisen vaikutelman. Tämä "harha" katoaa kuitenkin asiaa lähemmin tarkasteltaessa. Kahdesta Riksarkivetissa säilytettävästä, yksiselitteisen alkuperäisestä kirjeestä prinssi Gustafilta kuingas Sigismundille, joista ensimmäinen on päivätty Räävelissä 13. toukokuuta 1596 ja toinen Danzigissa 3. syyskuuta samana vuonna, selviää että prinssi jo tämän vuoden keväällä teki epäonnistuneen yrityksen tunkeutua Suomeen, tullakseen vain estetyksi kuvernööri Flemingin toimesta, joka lähetti häntä vastaan Johan Näesin. Saman Näesin välityksellä prinssi toimitti ensimmäisen kirjeensä kuninkaalle pyynnöllä, että hän saisi tavata äitinsä. Kun kuningas ainoastaan lupasi, että Kaarina Maununtytär saisi käydä Gustafin luona Räävelissä, pitkitti prinssi oleskeluaan siten, että hän vielä 3. syyskuuta (1596) ei ollut tullut Danzigia pitemmälle. Hän anoo kirjeessään sieltä "saada heittäytyä kuninkaan jalkoihin" ennen matkansa jatkamista. Näin näyttää niin ikävästi siltä, että Katarina Eldhin tieto n.s. isänisänsä syntymästä etelä-Sleesiassa vähintään PUOLI VUOTTA SEN JALKEEN, kun prinssi Gustaf ryhtyi pitkälle matkalleen pohjoiseen tavatakseen äitinsä Suomessa ja arvioitu aika sen jälkeen kun hän oli lähtenyt äitinsä luota, tuntuu vähemmän uskottavalta, että hän olisi nähnyt sen suuren ja vaikean vaivan, että olisi koko tämän pitkän matkan kuljettanut mukanaan ei vielä vuoden vanhaa lasta, jota hän itse kutsuu "aviottomaksi".

Kun tiedetään , ettei Oxenstiernalla (oman tunnustuksensa mukaan) ollut käytettävissään alkuperäisaineistoa hyökkäykseen lähtiessään, vaan hän nojautui "Upsalassa olevaan vahvistettuun jäljennökseen", josta tiedot hänelle olivat siivilöityneet kenties välikäsien kautta, ei ole ihme, että jo tässä offensiivin kärkipommissa ollaan hakoteillä.

Nordisk tidskrift för bok- och bibioteksväsen numerossa 69 vuodelta 1982, Paul Sjögren-niminen asioitunut ruotsalaistutkija, julkaisee Oxenstiernan "lahtauksessa" mainittua lähdeaineistoa. Hänen tekstinsä perustuu alkuperäisdokumenttien henkilökohtaiseen läpikäyntiin Upsalassa. Paul Sjögren vahvistaa tekstissään Laurentiuksen syntymävuodeksi annetun 1586, joka käy ilmi mm. Uuden Testamentin nimisivulle kirjoitetusta tekstistä, sekä laskutoimituksella muualla tekstissä ilmoitetuista vuosiluvuista. Viime vuonna, toimeksiannostani, Carolina Redivivaan suoritettu tutkimusmatka, vahvistaa samaan niin tekstinä, kuin valokuvien muodossa

Onko siis todettava, että koko "lumivyöry" on lähtenyt liikkeelle väärinluetusta/tulkitusta vuosiluvusta Oxenstiernan kopiopapereissa?

Täten kumoutuu "alle yksivuotiaan" kuljetus läpi Baltian Rääveliin, isoäidilleen luovutettavaksi. Kyseessä on todellisuudessa ollut jo 10-vuotias poika, joka oli syntynyt ennen vanhempiensa virallisen avion solmimista, kuten prinssi itse kertookin. Saatuaan tietää olevansa "persona non grata" Suomessa, prinssi Gustaf päättää sen sijaan lähettää turvaan (s.o. Liuksialaan) esikoisensa. Päätyen ratkaisussaan samaan kuin sisarensa Sigridkin, joka pakomatkansa aikana v. 1599, jätti nuorimmat lapsensa (Claes & Kerstin) lippulaivansa kapteenin haltuun, turvassa toistaiseksi kasvatettaviksi. “Ei kaikkia munia samaan koriin”, sanoo vanha suomalainen sananlaskukin! Kenties Kaarinan lapsilla oli vahva “maalaisjärki” äitinsä peruina.

Se, että prinssi Gustafin edellä mainituista kirjeistä jälkimmäinen on päivätty Danzigissa 3.9.1596, todistaa, että prinssi Gustaf on palannut vaimonsa annettuun kotikapunkiin (Danzig) noutamaan poikaansa. Muussa tapauksessahan hän olisi pysynyt Räävelissä äitinsä saapumiseen asti, eikö totta?

Näin Oxenstiernan "kopiotutkimuksen" ydinkärki kääntyykin hänen omaa todistustaan vastaan. Se tuhoutuu tyystin!

Turhaa lie mainita, ettei kukaan arvostetuista ruotsalaisista historiatutkijoista kysenalaistanut Oxenstiernan artikkelia ja vaivautunut alkuperäislähteille yli sataan vuoteen. Paul Sjögrenille kaikki kunnia! Hänen v. 1980-luvun pioneerityönsä tuli varmennetuksi toistamiseen, valokuvatodistein, toimeksiannostani v. 2018.

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#redidiva

Osattiin sitä ennenkin "munia", jos myös "koria"!

[Pekka Hiltunen]

Voisitko, Juhani, panna vaikka yksityisviestillä sukujohdon syntymä- ym. -aikoineen minulle. Vaikuttaa siltä, ettei tarina ole kokonaan tuulesta temmattua.
PH

[Giösling]

Kiitos kommentista, Pekka.

Tuo Oxenstiernan väärintulkinta Laurentiuksen synnyinvuodesta “kopiopapereissaan” on todellinen kardinaalimunaus, sillä sen avulla
on tuhottu Adolf Ludvig Stierneldin maine ja saatettu suvun, Katariina Maununtyttären Raamattuun tekemät polveutumismerkinnät
naurunalaisiksi.

Osoitteessa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Gustav_of_Sweden_(1568%E2%80%931607)

on kuvattu prinssi Gustafin elämänvaiheita, sellaisena kuin ne nähtiin mannermaalla ENNEN Oxenstiernan ydiniskua.

Tähänkin on jo hiipinyt häntään & nootteihin itse leipätekstin miinoittava viite, joka johtaa Bengt Hildebrandin kautta A.T. G. Oxenstiernan lahtipenkkiin.

Näin historiantutkimus “korjaa” itse itseään, niinhän?

Huomattavaa on lisäksi se, että “nootti” kontaminoi myös tiedot prinssin Moskovan-periodista, jotka eivät sisälly Upsala-aineistoon, vaan ovat peräisin itsenäisistä venäläislähteistä. Eikö Oxenstiernan liikkeellelykkimällä lumivyöryllä ole mitään rajaa?

Miksi A.T.G. Oxenstierna ryhtyi Eldstiernojen perhesagan kukistajaksi? Oliko hänellä siihen jokin polttava, henkilökohtainen syy? Huomasin nettireferensseistä, että hän, elämänsä eräässä vaiheessa, oli ollut toimittamassa Adolf Ludvig Stierneldin v. 1816 perustaman "Samfundet för utgivande av handlingar rörande Skandinaviens historia" julkaisua. Vapaaherra Stierneld ja kreivi Oxenstierna eivät kuitenkaan olleet toistensa aikalaisia. Ehkä suvustaan ylpeä kreivi vain halusi näyttää vapaaherroille näiden todellisen paikan ritarihuoneprotokollassa?

Yritin selvittää myös lapsettomana kuolleen suvunsulkija Claes Akesson Tottin jälkeensä jättämän mittavan omaisuuden kohtaloa. Kenelle se kulkeutui? Hyötyikö vaimon Oxenstierna-suku? Eivät ainakaan Eldstierna-Stierneldit, Alftaneista puhumattakaan. Kenties kaikki palautui valtiolle, perijöitten puuttuessa?

Rinnakkaisena teemana tutkin Laurentiuksen ainoan sisaren vaiheita. Hänestä Eldstierna- Stierneldien-kronikka mainitsee vain sen, että Catharina Sigrid tuli "kasvatetuksi ruhtinatar Sapiehan hovissa". Seulomalla mahtavan Sapieha-suvun jäseniä, päädyin lopulta ruhtinas Jan Piotr Sapiehan perheeseen:

Jan Sapieha oli prinssi Gustafin aikalainen (s. 1569, prinssi Gustaf 1568) ja opiskelutoveri Paduan yliopistosta. Hän oli se Kirkholman sankari, jonka komentamat joukot, ihmeenomaisesti, torjuivat prinssi Gustafin arkkivihollisen, Kaarle-herttuan, henkilökohtaisesti johtamat joukot. Janin voitto oli samalla Gustafin, haluan uskoa! Jan Sapieah on se henkilö, joka kostaa myös prinssin kuoleman (1607) hänen liittoutuneille murhaajilleen (Vasili Suiski-Kaarle-herttua) lyömällä Suiskin joukot 2.10.1609. Ruhtinas Jan Sapiehan kuoli Moskovan Kremlin palatsissa 15.11.1611, tehtävänsä loppuunsuoritettuaan. Mikä loistava ura! Mikä jutunjuuri ja tarina, prinssin legendamaiseen elämänkaareen liitettynä! Multimedia-laitos! Missä se viipyy?

Ylläesitetyn perusteella on perusteltua olettaa, että Catharina Sigrid sai suojan Jan Piotr Sapiehan lesken, ruhtinatar Zofian luota, kuten kronikka indikoi.

[Giösling]

Koska edellisessä viestissä annettu Wikipedia-linkki ei avaudu, useista yrityksistä huolimatta, kopioin alle Prinssi Gustafia koskevan Wikipedia-artikkelin:

Gustav of Sweden (1568–1607)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jump to navigationJump to search
For other Swedish royalty named Gustav, see Gustav of Sweden.
Swedish Royalty
House of Vasa
Arms of the House of Vasa.svg
Gustav I
Parents Erik JohanssonCecilia Månsdotter
Children Eric XIVJohn IIICatherineCeciliaMagnusAnnaSophiaElizabethCharle s IX
Eric XIV
Children SigridGustav
John III
Children SigismundAnnaJohn
Sigismund
Children Władysław IVJohn II CasimirJohn AlbertCharles FerdinandAlexander CharlesAnna Catherine Constance
Charles IX
Children CatherineGustav II AdolfMaria ElizabethChristinaCharles Philip
Grandson Charles X Gustav
Gustav II Adolf
Children Christina
Christina
vte
Gustav (January 28, 1568 – February, 1607) was a Swedish prince,[1] the son of Eric XIV and Karin Månsdotter.

The infant Gustav was present at his mother's wedding to the King of Sweden in 1568 and at her coronation, together with his sister Sigrid. The presence of the children was a way to demonstrate their new status: both of them were officially confirmed as legitimate, and Gustav and his sister were given all the privileges of a royal prince and princess.

After his father's dethronement, Gustav was sent to live outside of Sweden in 1575, to protect him from King John III who feared that the supporters of Eric would try to deprive his son of the crown. Gustav came to Poland where he lived in poverty and despair. At some time during his stay he became a Catholic.

Ivan IV of Russia attempted to persuade Gustav to help him in his political ambitions around the Baltic, but these attempts (which included both promises and several years exile) failed.

In August 1599 Gustav arrived in Moscow for a proposed marriage to the Tsar Boris Godunov's daughter Ksenia. But there, he lived a self-indulgent life. As a consequence, he invited his old lover Brita and their children to stay in his Russian home, and showing them in public in a carriage harnessed as though it was meant for the tsarina. As a result, the Tsar eventually broke off the engagement of his beloved daughter.

As compensation, the homeless Gustav received the principality of Uglich, where he lived until the beginning of the reign of the False Dmitry, who ordered his arrest by the demands of his ally — Sigismund III Vasa (cousin of Gustav and son of King John III) and sent him to Yaroslavl jail. After the death of the False Dmitry, the new tsar, Vasili IV of Russia, released Gustav and sent him to live in the small city of Kashin, Russia.

Gustav Eriksson Vasa died in February 1607 in Kashin and was buried there February 22. He was in elder history writing thought to have had four children with a certain Brita Karth and perhaps even have married her.[2] This has however been refuted by modern historians.[3]

Gustav is the main character of the famous Polish novel "Gwiazda spadająca" by Jadwiga Żylińska.

References
Bonniers konversationslexikon Stockholm 1949 p 311-312
The alleged story of Brita Karth in Wilhelmina Stålberg & P.G. Berg Anteckningar om svenska qvinnor (Stockholm 1864-66)
See for example Bengt Hildebrands article "Eldstierna" in Svenskt biografiskt lexikon, vol. XIII (Stockholm 1950) and Ulf Sundberg: Kungliga släktband (Lund 2004)

[Olarra]

Viestin poisto ei onnistu, jokin ei toimi. Tyhjensin tekstin, tämä viesti on aiheeton. Pahoittelen, kenties moderaattori pystyy poistamaan tämän viestin?

[Giösling]

Jan Piotr Sapieha puolustaa ystäväänsä vielä haudankin takaa:

Bengt Hildebrand lyö löylyä Stierneld-saunaan toteamalla Svenskt Biografisk Lexikon Eldstierna, släkt-entryssään mm. seuraavaa:

"Den kuriösa namnformen " Karthetskij", som skulle anspela på modern, verkar också högst osannolik, liksom de för dåtiden ovanliga dubbla förnamnen "Carl Gustaf" och "Catharina Sigrid" för barnen."

Ruotsalaistutkijat tuntuvat totaalisesti ignoroivan, sen, että Puolassa ja muuallakin mannermaalla, kaksoisnimet (kuten esim. Jan Piotr yllä) olivat prinssi Gustafin lasten kastamisaikaan vakiokäytäntö. Prinssi oli kääntynyt katoliseksi ja hänen lapsensa kastettiin katolisiksi!

[Pekka Hiltunen]

Koska edellisessä viestissä annettu Wikipedia-linkki ei avaudu, useista yrityksistä huolimatta
Hei, Löysin lopulta aiemmin pyytämiäni tietoja ohjelmastani. Olin sovitellut Karkun Järventaan Arvid Friisin ja Isak Erikssonin (Astrenius) vaimon Juliana Månsdotter Palmin isää Laurentiuksen pojaksi.

antamassasi linkissä oli pikkuvirhe: otsikon elinaikaa ilmaisevien vuosiluvun jäljestä puuttui sulkumerkki...
Tästä aukeaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gustav_of_Sweden_(1568%E2%80%931607)

"Ombudsman" on englantia ja tarkoitti Henrik Wulfin/ Ulfenkloun aikana asiamiestä, välittäjää, neuvonantajaa ja kielenkääntäjää. Listaan voisi ehkä vielä lisätä "tiedustelija"-merkityksen. Måns Larsson, Karkun Juliana Palmin isä toimi siis aateloidun Wulf/ Wolf -suvun jäsenen kartanonvoutina eli läänitysten voutina, "hopmannina". Eräs toinenkin Pohjois-Euroopasta Suomeen (Ruotsiin) siirtynyt ja aateloiduksi tullut henkilö, joka kytkeytyi Espoon Gräsan Hammarstierna-sukuun on saattanut toimia samoissa tehtävissä. Johan Gyldenärin tytär Ingeborg naitiin luvattomasti serkulleen, Halikon Joensuun Arvid Hornille toisessa aviossaa, mutta tuolloin toki Astreniusten Isak Eriksson taisi olla jo ylioppilas. M.m. Konrad Güldenerin oletetun pojan tytär tuomittiin aikanaan maanpakoon hänen esiinnyttyään kuningatar Kristinana - en tiedä, toteutuiko karkoitus koskaan. Isak Erikssonin isän puolen liikanimen puuttuminen voisi joka tapauksessa viitata tavalla tai toisella johonkiin kiellettyyn liittoon tai arkaluonteiseen henkilönimeen. Astreniusten arvoituksen kytkeminen p.o. Laurentiukseen on tietenkin pelkkää arvailua sekin.
PH

[Giösling]

Hei, Löysin lopulta aiemmin pyytämiäni tietoja ohjelmastani. Olin sovitellut Karkun Järventaan Arvid Friisin ja Isak Erikssonin (Astrenius) vaimon Juliana Månsdotter Palmin isää Laurentiuksen pojaksi.

antamassasi linkissä oli pikkuvirhe: otsikon elinaikaa ilmaisevien vuosiluvun jäljestä puuttui sulkumerkki...
Tästä aukeaa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gustav_of_Sweden_(1568%E2%80%931607)

"Ombudsman" on englantia ja tarkoitti Henrik Wulfin/ Ulfenkloun aikana asiamiestä, välittäjää, neuvonantajaa ja kielenkääntäjää. Listaan voisi ehkä vielä lisätä "tiedustelija"-merkityksen. Måns Larsson, Karkun Juliana Palmin isä toimi siis aateloidun Wulf/ Wolf -suvun jäsenen kartanonvoutina eli läänitysten voutina, "hopmannina". Eräs toinenkin Pohjois-Euroopasta Suomeen (Ruotsiin) siirtynyt ja aateloiduksi tullut henkilö, joka kytkeytyi Espoon Gräsan Hammarstierna-sukuun on saattanut toimia samoissa tehtävissä. Johan Gyldenärin tytär Ingeborg naitiin luvattomasti serkulleen, Halikon Joensuun Arvid Hornille toisessa aviossaa, mutta tuolloin toki Astreniusten Isak Eriksson taisi olla jo ylioppilas. M.m. Konrad Güldenerin oletetun pojan tytär tuomittiin aikanaan maanpakoon hänen esiinnyttyään kuningatar Kristinana - en tiedä, toteutuiko karkoitus koskaan. Isak Erikssonin isän puolen liikanimen puuttuminen voisi joka tapauksessa viitata tavalla tai toisella johonkiin kiellettyyn liittoon tai arkaluonteiseen henkilönimeen. Astreniusten arvoituksen kytkeminen p.o. Laurentiukseen on tietenkin pelkkää arvailua sekin.
PH

Olen kirjoittanut tästä samasta muissa ketjuissa. Alftan-vävy Magnus (Måns) Larssonin toimiminen Ulfenkloun tilusten valvojana Taivassalossa on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että tilukset olivat hänen toimikautenaan joutuneet Ulfenkloun lesken (Eva Eggertz) kautta tämän kolmannen aviopuolison, vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan hallintaan. Oliko jopa niin, että Måns Larsson olisi ollut vitaali tämän avion vasuhdittamisessa? Raha oli rakkain silloinkin ja sitten suku! Magnus Larssonin sukujuurta on jahdattu Suomessa Astrenius-ketjussa vuosikausia siinä onnistumatta. Olisiko siis aika vihdoin käätää huomio Pohjanlahden toiselle puolelle - Ulfenkloun sukupiiriin, jossa hetimiten tulee vastaan toinen Alftan-vävy, Johan Barck, Katarina Abrahamsdr Alftanan puoliso. Johan Barckin täysserkku (Elisabet Jacobsdr Amberg) oli näet vapaaherra Gustaf Larsson Eldstiernan anoppi. Aviot solmittiin tuolloin ei niinkään rakkaudesta, kuin rahasta. Etupäässä maaomistuksen säilyttämikseksi laajennetun sukupiirin hallinnassa.

[Pekka Hiltunen]

Viestin poisto ei onnistu, jokin ei toimi. Tyhjensin tekstin, tämä viesti on aiheeton. Pahoittelen, kenties moderaattori pystyy poistamaan tämän viestin?
Ei minunkaan lähettämäni linkki näytä toimivan sellaisenaan, mutta se ehdottaa valikkoa, jossa esiintyy elinaika (sulkeissa). Klikkaamalla tätä pääsee tavoitetulle sivulle. SSS:n - tai vielä vähemmän SukuForumin moderaattori voi tuskin vaikuttaa ominaisuudessaan Wikipedian tökkimiseen...

PH

[Pekka Hiltunen]

Olen kirjoittanut tästä samasta muissa ketjuissa. Alftan-vävy Magnus (Måns) Larssonin toimiminen Ulfenkloun tilusten valvojana Taivassalossa on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että tilukset olivat hänen toimikautenaan joutuneet Ulfenkloun lesken (Eva Eggertz) kautta tämän kolmannen aviopuolison, vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan hallintaan. Oliko jopa niin, että Måns Larsson olisi ollut vitaali tämän avion vasuhdittamisessa? Raha oli rakkain silloinkin ja sitten suku! Magnus Larssonin sukujuurta on jahdattu Suomessa Astrenius-ketjussa vuosikausia siinä onnistumatta. Olisiko siis aika vihdoin käätää huomio Pohjanlahden toiselle puolelle - Ulfenkloun sukupiiriin, jossa hetimiten tulee vastaan toinen Alftan-vävy, Johan Barck, Katarina Abrahamsdr Alftanan puoliso. Johan Barckin täysserkku (Elisabet Jacobsdr Amberg) oli näet vapaaherra Gustaf Larsson Eldstiernan anoppi. Aviot solmittiin tuolloin ei niinkään rakkaudesta, kuin rahasta. Etupäässä maaomistuksen säilyttämikseksi laajennetun sukupiirin hallinnassa.
Minä taas olen jossain ehkä voinut jo vihjaillakin, että jo Kustaa I:n aikana (viimeistään) tuli Ruotsinkin hoviin n.s. hovijuutalaiset, joita näyttäisi m.m. muusikko (ja krouvari) Gert Cantorin lisäksi edustaneen ehkä yhtä monilahjainen Wulf/ Wolf- eli Ulfenklou. Nyt näyttää siltä, että "Eggertz", siis ehkä jokun Suomessakin tunnetun Eckert-suvun muinainen edustaja, on voinut lukeutua jomman kumman tai molempien vanhempiensa osalta näihin kielitaitoisiin "sekulaarijuutalaisiin", jotka ovat ansainneet elantonsa pienempien ja vähän suurempienkin ruhtinaitten ja hovien palveluksissa. En tiedä, voisiko (")väärennökset(") ehkä liittyä pyrkimyksiin kätkeä todelliset sukujuuret ja varsinkin juutalaisen perimän, joka vaikkapa kristillisen kasteen ottamisesta riippumatta oli myrkkyä 1600-luvulla jo edellisellä vuosisadalla vaikutusvaltaa saaneelle Tukholman porvaristolle, jolta kaupanteossa taidokkaat ja suhdeverkostoltaan voittamattomat juutalaiset uhkasivat riistää heidän elikeinonsa ja viedä leivän heidän lastensa ruokapöydästä. Tämmöiseen "Siperiaan karkoittamiseen" viittaisi älymystöön ainakin Pohjanmaalle jo paljon ennen Isovihaa ja hameväen joukkoraiskauksia kertyneet ja tunnistettavat, autosomaaliset DNA-jaksot

Meillä suomalaisilla on suurella osalla ja varsinkin rajaseuduilla koko laillakin askenaashi-juutalaista genetiikkaa - tietenkin kaiken muun ohella - mutta jotkut henkilöt nyt vain tuntuvat olevan kyvyttömiä erottamaan isiltä perittyjä ideologioita ja geneettisiä ominaisuuksia tai "biologista sukutarinaa" toisistaan...
PH

[Giösling]

Eva Eggertzin isän juutalaisuudesta on vaikea sanoa varmuudella mitään. Hänen isäkseen tiedetään med.dr. Herman Eggertz. Varmuudella tiedetään myös se, että Eva Eggertzin vävy aviosta Bengt Baazin nobil. Ekehielmin kanssa, aatelismies Crispin Flygge kaksintaisteli Lars Larsson Eldstiernan (Sigrid-vaimonsa isäpuolen kanssa) v. 1672. Varmaankin Ulfenkloun omaisuudesta, sillä Eva Eggertz, Ulfenkloun leski ja Eldstiernan vaimo oli kuolemankielissä ja erkani tästä elämästä 28.1.1674. Sitä ennen aika ehti jättää myös Crispin Flyggestä, joka kuoli 1673, ei ilmeisesti kuitenkaan kaksintaistelussa saamiinsa vammoihin. Lars Lasson Eldstierna, sensijaan, porskutti vielä pitkää naimalla Eva Eggertzin jälkeen Catharina Kyle till Fortunan, jonka Margareta-tädin anoppi oli Elin Claesdr Tott, Sigrid Vasan käly.

Uskoisin, että vapaaherra Lars Eldstierna avioitui itseään huomattavasti vanhemman Eva Eggertzin kanssa pelkästään Ulfenkloun mittavan omaisuuden tähden. Kuinka hyvin hän sen "silitti" kuusi vuotta kestäneen avionsa aikana, jää arvailujen varaan? Ehkäpä potentiaali veli (Måns Larsson) Taivassalossa avitti osaltaan käteistystä. Taistelu omaisuudesta on ollut tuima, kuten kaksintaistelu yllä osoittaa.

Eva Eggertzin ensiavio Bengt Baazin nobil. Ekehielm kanssa, on kuitenkin genealogisesti kannaltani mielenkiintoisin. Baazius-Baaz-Angermannus-sukurypäs "poikii" useita läheisiä sukulinkkejä Eldstierna-Stierneldien ja Barckien välille. Barckit taas ovat omia esipolviani Johan Barckin ja Catharina Abrahamsdr Alftanan avion kautta. Näin Abraham Alftanuksen kuulu kronikka saa kaikupohjaa sisarkronikastaan Ruotsissa; sisarusten (Gustaf ja Sigrid) jalkipolvistahan on kyse.

[Giösling]

Tämä samainen Lars Larsson Eldstierna (k. 1701) sai kaikki lapsensa 1. aviostaan Catharina Standorphin kanssa, joka oli Erik XIV "oikean käden", prokuraattori Jöran Persson Tegelin pojantytär.

Parin lapsista:

-Catharina Sofia Eldstierna (1661-1689) nai asessori Robert Kinninmundtin, joka vaikutti Suomessakin (mm. Valkean käräjillä 14-19.6.1690)

-Brita Eldstierna (1662-1743), avioitui Hans Billingsköldin kanssa ja tytär Magdalena Charlotta Billingsköld Cantherus-Canterhielmeihin

-Gustaf Eldstierna (1663-1695), asessori, nai Anna Maria Sackensköldin Johan Barckin (kts. edellinen viesti) täysserkun tyttären

Merkillepantavasti etunimet Catharina Sofia, Brita ja Gustaf viittaavat vahvasti Laurentius Karthetskijn vanhempiin (prinssi Gustaf ja Brita Karth), sekä Kaarina Maununyttäreen, että ruhtinatar Sophia Sapiehaan, suvun hyvätekijään.

[Giösling]

Katsotaanpa vielä Oxenstiernan “valttikortteja” lisää:

Hän sanoo, kopiopapereitten perusteella laatimassaan lahtiartikkelissa seuraavaa (käännös ruotsista suomeksi):

“Vuonna 1764, kenttämarsalkka Samuel Stjerneld ja tämän veli varapresidentti Lars Stjerneld, Ritarihuoneen nimenomaisesta kehoituksesta, jonka mukaan jokaisen aatelissuvun olisi niin ehdoitta tehtävä, ilmoittivat ja allekirjoittivat sukuselvityksessään ensimmäiseksi tunnetuksi esi-isäkseen “Lars Svensson Eldhin, norrlantilaisen pehtoorin” (kts. kokoelma alkuperäisgenealogeja Ritarihuoneella).Näin ollen he tiesivät , että hänen nimensä ei edes ollut Lars Gustafsson, jonka kautta mahdollisesti sekaannus Lars Gustafsson Kartetskyn kanssa olisi voinut tapahtua. HEIDAN TIETONSA OIKEELLISUUS ON TUNNETUN TUTKIJAN JA GENEALOGISTIN DANIEL TILAKSEN VAHVISTAMA.”

Wow! Tämähän sekoittaa koko pakan ja pöydän! Kuuluisa Daniel Tilas lyö valttiässänä eteemme Eldstierna-Stierneld-suvun kantaisän ja tittelin! Kantaisä ei siis suinkaan ole prinssi Gustafin poika Lars Gustafsson, eikä myöskään nykytutkijoitten (mm. Elgenstierna) esittelelmät vaihtoehdot Lars Nilsson/ Lars Björnsson! Taisiko/ tiesikö Tilas, jotain sellaista mikä nykytutkijoilta on jäänyt pimentoon?

Ei ole ajateltavissa, etteivät kenttämarsalkka Samuel Gustaf (huom! jälleen tuo “kiusallinen” kaksoisetunimi) ja varapresidentti Lars olisi tieneet yhteisen isoisänsä Samuel Larssonin isän patronyymiä ja ammattia. Daniel Tilaksen tutkimus tilattiin ja se palveli tarkoitusta. Suku nousi kuin tuhkasta “Lars Svensson Eldhin” kupeista!

Kuka oli Daniel Tilas?

Ei suinkaan vähempi kuin vapaaherra, maaherra, valtakunnanheraldikko, genealogi, vuorineuvos ja piirtäjä, kuten Wikipedia-entry osoitteessa:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Daniel_Tilas kertoo.

Lisäksi hän, mitä ilmeisimmin, oli Samuel Gustaf Stierneldin, vapaaherran, parhaita ystäviä niin ritarihuoneella, kuin “siviilissäkin”. Lisäksi Samuel Gustaf ja Tilas olivat käytännössä “Ruotsin Ritarihuone”, sen kunnioitettuja jäseniä, suorastaan “primus motoreita”.

Sanoiko Samuel: “Veli hyvä, hoidatko tämä, kuten parhaaksi näet?" ja Daniel näki ja teki?

Miksi kuuluisan genealogin (Tilas) anti ei kelpaa Elgenstiernalle, sen paremmin kuin Bengt Hildebrandillekaan? Miksi tyrkyttää tilalle Lars Nilssoneita ja Björnssoneja, hoippuen eri vaihtoehtojen välillä?

Olisiko sittenkin parempi palata alkuperäiseen esitykseen Kaarina Maununtyttären vihkiraamatun marginaalimerkinnöissä?

[Giösling]

Ja vielä viimeisenä naulana Oxenstiernan kopiotutkimuksen arkkuun sekin, mitä alkuperäisaineiston henkilökohtaisesti Upsalassa tutkinut Paul Sjögren lopputulemassaan sanoo (käännös ruotsista suomeksi)?

Quote:

"Raamatun vanhin tieto siitä, että Kaarina Maununtytär on ollut sen omistaja, on myös Ensimmäisen Samuelinkirjan nimisivulla. Tässä Lars P. Eldh sanoo saaneensa Raamatun kuningatar Kaarinalta Liuksialassa. Hän antaa sen vuorostaan pojalleen Samuelille, "joka nyt Norrköpingissä on täyttänyt 21 vuotta AC 1658". Laurentius Petriä ei mainita.

On tuskin syytä epäillä, mutta ei myöskään voitane todistaa, että Norrköpingissä asuva ja toimiva Lars Eldh on todella se, joka on laatinut ja ehkä myös omakätisesti muistiinkirjoittanut sukutiedonannon ja viittauksella poikansa nimeen, sijoittanut sen Samuelinkirjan nimilehdelle. Poika Samuel on syntynyt 1637, niin ollen 21-vuotias 1658, kuten Lars Eldh ilmoittaa yllä esitetyssä lainauksessa. Edellyttäen, että hän ei tahallisesti valehdellut ja halua viedä harhaan, on hänen täytynyt tietää, että hän todella sai Raamatun kuningatar Kaarinalta. Jos asianlaita on näin, on huomio kiinnostava, ei vain koskien Raamatun alkuperää, vaan myös koskien kysymystä Stierneld- ja Eldstierna-sukujen alkuperästä. Jos Kaarina Maununtytär lahjoitti Raamattunsa Lars Eldhille, viittaa tämä siihen, että näillä molemmilla on ollut läheiset henkilökohtaiset suhteet.

Unquote

Miellä on siten vastakkain kreivi A.T.G Oxenstiernan v. 1869 laattima amatööritutkimus kopioista ja ammattitutkija Paul Sjögrenin yli sataa vuotta nuorempi, vuonna 1982 julkisuuteen saatettu, alkuperäisaineiston hekilökohtaiseen läpikäyntiin perustuvaa analyysi Eldstierna-Stierneldien perintöraamatusta. Onko epäilystä, kenen taa linnoittaudun?

[Pekka Hiltunen]

Jos Kaarina Maununtytär lahjoitti Raamattunsa Lars Eldhille...
Henkilökohtaisesti, minun on vaikeaa mieltää Kaarina Maununtyttären lahjoittaneen omaa, perin henkilökohtaista Raamattuaan omana elinaikanaan kenellekään. Näyttäisi näillä lähtökohdilla siis siltä, että joku on rikkonut p.o opuksen "seitsemättä käskyä".
PH

[Antti Alfthan]

No niin. Aivan ensin ja ylimpänä, suuret kiitokset raino karl! Palaan näihin ja kommentoin kunhan pääsen perehtymään noihin pinkkoihin tarkemmin.
Ja vanhoille aseveljilleni tässä taistelossa: tässä sitä taas ollaan! Kesäkausi meni muissa aktiviteeteissa, toki sukututkeilin jonkin verran, mutta toisiin suuntiin.

Jonkin verran uutta on tullut vastaan. Ei mitään käänteentekevää, mutta kortta kekoon.
YDNA-puolella on kaksi kohtalaisen läheistä sukulaista lisää, molemmat Taalainmaalta. Ja on selvinnyt paitsi oma terminaalisnippini FTDNA:n puolella BY100541, myös YFullin määrittämä terminaali Y110560 • BY30937 mikä on edellisen "isäsnippi", portaan verran ylempänä askelmissa.

Alftasta on mielenkiintoista tietoa Näsbyn tilanteista. Kommentoin tätä erillisenä.

itäiseltä rajalta
Antti A

[Antti Alfthan]

Vapaata pohdintaa.

Hans Garp ja Garpenbergin Hans Eriksson eivät nähdäkseni ole sama henkilö. Minun on tarkistettava tämä vielä, mutta käsityksni mukaan Garpenbergin HE palveli pitkään tuossa läänissään, eläköityi 1590-luvulla Näsin kartanoon Falunin lähellä ja kuoli pari vuotta myöhemmin. Hans Garp sen sijaan toimi Hälsinglandin voutina ja eläköityi tästä, muistelen. Itse asiassa en ole huomannut mikä olisi Hans Garpin isännimi.

Alftan pitäjässä on kievarinpitäjä ja nimismies Hans Ersson ainakin v. 1585 lähtien https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044144_00100
Olen pohtinut mahtaisiko tässä olla se entinen kansliakirjuri. Tosin Alftan kymmenysluettelot eivät erityisemmin häikäise kirjanpidon käsialan suhteen. No, tällä oli poika Erik Hansson.

Sitäkin olen pohtinut että mahtoiko Erik Hanssonistamme jäädä jälkeä Alftan veroluetteloihin jos/kun oli kruunun miehiä. Alftan Näsbyssä on Hansjonsin naapurina tila nimellä Kungsgården, alun perin papin puustelli, sitten kruunulle otettu jo Kustaa-kuninkaan aikaan. Maitakin siinä on Hansjonsin kanssa vaihdettu, ja numeroa, ilmeisesti. Myöhemmin tämä vaikuttaisi sotalaitoksen puustellilta, ja se on muodostettu 1600-luvun alkupuolella ratsutilaksi, ainakin joksikin aikaa. Kirkonkirjoissa siitä on merkintä https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0030335_00085
Sjundby-ongelman ja rouva Malinista kirjoitetun innoittamana tuossa on joskus tulkittu lukevan "Schundby". Lukisin kuitenkin "Schulty'n", armoton kun joskus olen. Herrasväkeä nämä rouvat ovat. Asuvat ilmeisesti tuossa, ex familia propria.

[Antti Alfthan]

Jonkin verran uutta on tullut vastaan. Ei mitään käänteentekevää, mutta kortta kekoon.
YDNA-puolella on kaksi kohtalaisen läheistä sukulaista lisää, molemmat Taalainmaalta. Ja on selvinnyt paitsi oma terminaalisnippini FTDNA:n puolella BY100541, myös YFullin määrittämä terminaali Y110560 • BY30937 mikä on edellisen "isäsnippi", portaan verran ylempänä askelmissa.

Antti A

Tästä tuli nyt uutta. YFull määrittelee haploryhmän R-BY30937 ja siihen kaksi edustajaa, missä Ericus Ericin linja on toinen, toinen vie Taalainmaalle henkilöön Gum Lars Larsson 1615-1675. http://www.stjerneholm.se/slkt2/start.php?ID=908-652&P=lm
Minulla on siis yhteinen esi-isä erään ruotsalaisen sukututkijan vävyn kanssa. Keskustelimme taannoin ja katsoimme tuon sukujohdon luotettavuuden. - Ja tietenkin mukana ovat sukuveljeni Alftassa ja Ericus Erici Alftanuksen säilyneiden mieslinjojen jälkeläiset.
Tämä R-BY30937 on vanhempi kuin Alftan porras yli 400 vuotta sitten, YFullin arvio: 1000 vuotta on kattona.
https://www.yfull.com/tree/R-YP1187/

[Benedictus]

Vanhoja tekstejä selatessa osui tuo Järvenpään viesti silmään.


Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Antti Järvenpää http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=79493#post79493)
Kiitoksia kuvasta.

Oheisen löytymiseen, ei liene toiveita: - Tuomiokirkon protokollaa 6 tammikuuta 1679, jossa on seurava teksti: "2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff."

Palaan tähän aiheeseen pitkän tovin jälkeen.

Olen koittanut haravaoida sopivia Sigfrid Martinpoikia haku-ammunnalla. Nyt viimeksi silmääni kävi Liedon khra Sigfrid Martinpoikia 1557-1567. Mahtaisiko tästä miehestä ja hänen jäkeläisistään olla mitään tietoa. Pappina sopisi Alftan pappissuvun erääksi esi-isäksi (esim. Ericus Ericin äidin isä) ja hautapaikkakin voisi olla tuomiokirkossa. Onko tämän pappismiehen haudasta mitään tietoa, joka poissulkisi sen, ettei hän voisi olla Israelin mainitsema esi-isä.
__________________
terveisin
Antti Järvenpää
isälinja I1a1b1a4a1a1h1c tai I-Y19843 Suur-Jämsä
äitilinja H1q1 Alavus

Jatkan hiukan lisää edellistä hakuammuntaa, jos kohta joku tarkkaavainen silmä näkisi tai muistaisi jotakin.

1. Lieto oli tuohon aikaan Turun tuomiokirkon tuomiorovastin prebendana.
2. Kustaa Vaasa ja hänen poikansa eivät täyttäneet tuota tuomiorovastin virkaa tai ainakaan ketään ei tunneta siinä virassa vuosien 1547-1568 välillä.
3. Toisena merkittävänä miehittämättömänä virkana tai ainakaan viran hoitajaa ei tunneta oli tuomiokirkon taloudenhoitajan virka vuosien 1556-1568 välillä
4. Kijkin eli Brinkkalan kuoriin haudattu Sigfrid Mårtenssonin on täytynyt olla jokseenkin merkittävä mies, sillä kuorien nimetyt haudat olivat statukseltaan korkeampia. Samoihin hautoihin sitten saatettiin nimimiehen lisäksi haudata muitakin perheenjäseniä.
5. Liedon khraksi merkitty Sigfrid Martini 1557-1568 ei löydy Liedon SAYL:sta, mutta hänen seuraajansa herra Matti löytyy. Tältä pohjalta voisi olettaa, että Sigrid Martini ei asunut eikä maksanut veroja Liedossa, vaan jossakin muualla. Lähin oletus olisi, että herra Sigfrid asui Turussa.
6. Tuomiorovastin virasta katolliselta ajalta mainitaan, että se oli piispata seuraava ja hän johti tuomiokapitulia piispan ollessa poissa. Hän vastasi tuomiokapitulin sisäisestä työskentelyn järjestelystä ja sen lisäksi tuomiokirkon hallinnosta ja taloudesta.

Mainittakoon, että tuona aikana Turun piispana 1558-1563 oli Petrus Follingius ja 1563-1576 Paavali Juusten. Kun tuomiorovastia ei ollut 1547-1568 välillä, niin oletettavasti joku tai jotkut hoitivat vastaavia tehtäviä.

PS. Saattaisi tosiaankin olla sama kuin Sauvossa?


Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=97835#post97835)
Olisiko liian rohkeaa esittää, että tämä sama Sigfrid Mårtensson olisi myös tämä Uskelan pappi.
Sigfridus Martini (mainitaan 1552–1556)

Sigfrid Mårtensson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra valtakirjalla 19.5.1552, oli virassa vielä 1556.


Sigfridus Martini (mainitaan 1552–1556) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2281)
Sigfridus Martini (mainitaan 1557–1567) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2282)
Sigfridus Martini (mainitaan 1568–1573) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2283)Sama nimi ja urat vuosien mukaan jatkuvia, voi olla sattumaakin, mutta...

Laitetaampa tähän Leinbergin paimenmuistion kirjaukset samoista henkilöistä. Osuvat sen verran hyvin, että ei tuntuisi aivan sattumalta.
Attached Thumbnails http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2030&stc=1&thumb=1&d=1315501228 (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2030&d=1315501228)

__________________
terveisin
Antti Järvenpää
isälinja I1a1b1a4a1a1h1c tai I-Y19843 Suur-Jämsä
äitilinja H1q1 Alavus

-----------------


Olisiko tuossa yllä antti Järvenpään pohdinnan tuloksena löydettävissä Ericus Erici Alftanuksen äidinisä?


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=36847&highlight=paimion


Miten mahtaisi liittyä Paimion Bretilän sukuun.
Simon Martini (mainitaan 1589–1616)

Simon Mårtensson

V Paimion kirkkoherra Martinus Johannis (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1588) ja Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter.
Paimion (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075) kappalainen kirkkoherraksi siirtyneen veljensä Henricus Martinin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) jälkeen 1589; Liedon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5052) kirkkoherra, mainitaan 1609–1616.
Allekirjoitti (”Simon Martini sacellanus Pemarensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan- ja Etelän-Suomenmasa. – – Simon Martini Paimiosa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Simon Martini viljeli yhtä Paimion Moision tilaa 1592–1595 ja asui Toikkalan Ylistalon tilalla 1594–1608. Hän menetti karjaruton takia kaiken karjansa 1604, ja hänen (”i Pemar Her Simon Caplan här i Sochnen”) verohelpotuksiaan käsittelevä Turun linnan käskynhaltijan Tönne Jörenssonin kirje on päivätty Paimion nimismiehen talossa 3.4.1605.

[Giösling]

Tuossa Benedictuksen viestissä korostetaan Turun tuomiokirkon taloudenhoitajanviran "tärkeyttä". Kuinka sitten on selitettävissä, että eräs nuorimies, terveydeltään horjuva, nimitetään tähän virkaan "pystymetsästä", ilman mitään asiaankuuluvaa koulutusta/kokemusta 26/4/1636?

Samainen "pikkupappi" perii paria vuotta myohemmin kuolleen lankonsa Taivassalon kirkkoherran viran 28/10 1640.

Kyse on tietenkin Claes Martini Nylandensiksesta, joka tunnetaan myös Brennerus-nimellä.

Onko Axel Oxenstiernan (kuingatar Kristiinan holhoojahallituksen nimissa) antamilla ohjeilla piispa Rothoviukselle tekemistä asian kanssa?

Sigrid Vasan kuolinvuonna (1633) kenttäsaarnaaja Claes "sairastuu" ja saarnaa kenties "sopimattomia". Holhoojahallitus Tukholmassa huolestuu ja kehoittaa Rothoviusta pitämään Claudiuksesta "hyvää huolta". Pikkupappi eroaa virastaan ja tulee palkituksi tuomiokirkon taloudenhoitajuudella ja lihavalla palkkapussilla. Omituinen ja täysin selittämätön tapahtumaketju, ellei sitten Oxenstierna tiennyt, että pikkupapin taustassa ja siihen liittyvissä hourahteluissa olikin "vinha perä"?

[Benedictus]

Oheisen löytymiseen, ei liene toiveita: - Tuomiokirkon protokollaa 6 tammikuuta 1679, jossa on seurava teksti: "2. Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff."

Tuota tekstiä on moneen kertaan pohdittu ja yritetty selittää.

1. JOS, Sigfrid Mårtensson olisi ollut tuo kirkkoherra, niin miksi hänen nimensä olisi kirjoitettu tuohon kuorin seinään Sigfrid Mårtenssonina, kun yleensä pappien nimet olivat latinaa ja siinä pitäisi lukea Sigfridus Martini. Vai oliko hän kuollessaan jotain muuta kuin pappi?

2. Jos Sigfrid Mårtensson oli tuo kirkkoherra ja hänen hautansa oli tuo Brinkkalan kuorissa, oliis Israel Alftanuksen ilmaus esi-isien haudasta lookinen, koska olisi ollut isänsä äidin isä eli selkeä esi-isä.

3. Brinkalan kuorissa on kamreeri _Sigfrid Sigfridssonin hauta. Kamreerin isä Sigfridiä ei tunneta, kuitenkin kamreerin uraa ajatellen isän on pitänyt olla merkittävä ja varakas henkilö.
Liedon khr täyttäisi tuon vaatimuksen.
Eli ajatus olisi, että kamreeri Sigfrid Sigfridsson olisi ollut khr Sigfrid Mårtenssonin poika, mikä ajallisesti ja sosiaalisesti sopii hyvin kuvioon.

Tämä tarkoittaisi, että kamreeri Sigfrid Sigfridsson olisi ollut Ericus Erici Alftanuksen serkku.
Pormestari Mårten Sigfridsson taasen Israel Alftanuksen pikkuserkku.

Koska Israel Alftanus nai Sofia Frisiuksen , jonka äiti oli pormestari Mårten Sigfridssonin tytär, olisi hän nainut pikkuserkkunsa tyttärentyttären, mikä sopii tuonajan sukunainti tapaan.
----------
Khr Sigfrid Mårtenssonin sinettiä ei kai tunneta?

Ericus Alftanus oli myös virkaetunaan Liedon kirkkoherra.

Koulumestari Porvoossa (Leinbergin mukaan); koulumestari Helsingissä ainakin 28.7.1609, jolloin kuittasi palkkana vastaanottaneensa 25 tynnyriä viljaa, sai kuninkaan vahvistuskirjeen virkaan 15.5.1614 ja oli siinä vielä 22.10.1617; Turun katedraalikoulun teologian lehtori vuodesta 1618 (mahdollisesti nimitetty virkaan jo 1616) ainakin 26.11.1623 asti sekä lehtoraatin prebendaseurakunnan Liedon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5052) kirkkoherra 1618; Turun tuomiokapitulin jäsen 1617–1623; Taivassalon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5103) kirkkoherra 1623;

[P-L H]

Hei

Tuo Munkin kuorissa ollut hauta minkä myynnin 1678 Israel Alftan hoiti, oli hänen vaimonsa suvun hauta, ei Israelin oman suvun.

Tämä tieto on jo vuodelta 2017.
Aikaisemmin mietitty Sigfred Mårtensonin hautakivi sai myös selityksensä.
Johan Frisiuksen Brita puolison veli oli Sigfred Mårtenson (k.nuorena.)

Ylioppilasmatrikkeli Sigfrid (Sigfridus) Martini, Aboensis
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=255

t. Pirkko

[Benedictus]

Niiín. Mutta ko tosta asiasta ei ole päästy varmuuteen.



Miksi Israel olisi selittänyt vaimonsa suvun haudan olevan esi-isiensä hauta?


Toisaalta tuota ei ole varmistettu, että olisi pormestarin pojan nimi, koska hänet olisi tietysti haudattu isoisänsä kamreerin hautaan, jonne myös kai isä pormestari Mårten Sigfridssonkin haudattiin.
-------
Jos Ericus Erici Alftanuksen äidin isä olisi ollut Liedon kirkkoherra Sigfrid Mårtensson, hän sopisi ajallisesti kuvioon.


Maunu Tavastin piispana ollessa se kuitenkin näyttää päässeen irti piispanpöydästä ja sillä oli oma ”kirkio herre” 1444. Agricolan luettelossa 1541 Lieto esiintyy Pitäjänalttariin inkorporoituna. 1610–1630-luvulla tämä kirkkopitäjä oli ensin Turun katedraalikoulun ja Turun lukion teologian lehtorien.


Kiinnostavaa, ettei noin suuren ja lähellä Turkua olevan pitäjän kirkkoherrasta ole enempää tietoa?

[Pekka Hiltunen]

Tuossa Benedictuksen viestissä korostetaan Turun tuomiokirkon taloudenhoitajanviran "tärkeyttä". Kuinka sitten on selitettävissä, että eräs nuorimies, terveydeltään horjuva, nimitetään tähän virkaan "pystymetsästä", ilman mitään asiaankuuluvaa koulutusta/kokemusta 26/4/1636?

Samainen "pikkupappi" perii paria vuotta myohemmin kuolleen lankonsa Taivassalon kirkkoherran viran 28/10 1640.

Kyse on tietenkin Claes Martini Nylandensiksesta, joka tunnetaan myös Brennerus-nimellä.

Onko Axel Oxenstiernan (kuingatar Kristiinan holhoojahallituksen nimissa) antamilla ohjeilla piispa Rothoviukselle tekemistä asian kanssa?

Sigrid Vasan kuolinvuonna (1633) kenttäsaarnaaja Claes "sairastuu" ja saarnaa kenties "sopimattomia". Holhoojahallitus Tukholmassa huolestuu ja kehoittaa Rothoviusta pitämään Claudiuksesta "hyvää huolta". Pikkupappi eroaa virastaan ja tulee palkituksi tuomiokirkon taloudenhoitajuudella ja lihavalla palkkapussilla. Omituinen ja täysin selittämätön tapahtumaketju, ellei sitten Oxenstierna tiennyt, että pikkupapin taustassa ja siihen liittyvissä hourahteluissa olikin "vinha perä"?
Seilin saaressa "pidettiin hyvää huolta" hourailevista "pikkupapeista" ja säädyttömästi käyttäytyneistä (nais-)henkilöistä. Pitaali on heprealaisessa käärössä rinnastettu sitä seuraavaan käskystöön heti seuraavassa "viikkojaksossa", joka liittyy sukupuolisiveyteen. Hepr. termien alkukirjaimet ovat samat ja kirjainten yhteenlasketut lukuarvotkin täsmäävät...(Toora luetaan 1x/v alusta loppuun niin, että jokaiselle päivälle on tekstiosuutensa ja viikoille näin jaksonsa).
Kirkkoherra oli yleensä pitäjänsä varakkain henkilö: esim. kappalaisen tulot saattoivat olla Turun seudulla 1/9 khra:n ansioista. On syytä olettaa, että p.o. khra:n tulot lisääntyivät eivätkä vähentyneet. Periaatteessa taloudenhoitaja on nauttinut huomattavaa luottamasta, sillä hän olisi voinut itse määritellä ansiotasonsa.
Benediktuksen huomiot ovat todella mielenkiintoisia ja ansaitsevat lisätarkasteluja ja varmistuksia.
Nimim. Giösling irvailee oman esivanhempansa suvulla; "hourailu" saarnojen yhteydessä on varmaankin todettu myös lähteissä? Kuten edellä totesin, oli mieleltään sairaille olemassa erityinen sijoituskohde aivan Turun ja Taivassalon lähettyvillä ja soutumatkan päässä molemmista niin, ettei piispakaan voinut olla siitä tietämätön.
PH

[Antti Alfthan]

Tässä lämpimikseni spekuloin minäkin, vaihteeksi.

Alftan Erik Hansson ja toistaiseksi eri ehdokkuuksilla suvussa luuraava isänsä Hans Eriksson ovat suoraa isänpuolen sukua Taalainmaan Älvdalenin Gum Lars Larssonin kanssa. Ericus Erici Alftanuksen juuret näyttävät johtavan alueelle missä on vielä nykyäänkin hengissä oma "kielensä", älvdalska (övalska), Ruotsin ja Norjan välisellä rajaseudulla.
Seutu ja sen asukkaat liittyvät Ruotsin historiaan aikana jolloin Kustaa Vaasa haki tukea taalainmiehistä. Nykyään hiihtokisa Vasaloppet käydään tuolla. Morasta lähdettyään Kustaa majaili Älvdalenin eteläpuolella, Evertsbergissä. Tällä välin taalainmiehet tulivat Morassa siihen tulokseen, että kyllä ne tanskalaiset on ajettava pois Ruotsista. Ja siitä se sitten alkoi.
Kustaa Vaasan ensimmäiset joukot olivat taalainmiehiä, omanarvontuntoisia, itsenäisiä, vuorimiehet alueen eliittinä, ja näiden poikia tai yleensä suurtalonpoikien varustamia tämän pienen armeijan ydin oli, kunnes aatelisia alkoi liittyä Kustaan joukkoihin. Ja kuninkaan henkikaarti muodostui alun perin taalainmiehistä.

Täältä uumoilisin myös Hans Erssonin juuria. Kustaa-kuningas koulutti myöhemmin nuoria miehiä hovissaan, uskollisiksi palvelijoiksi kruunulle. Eikä sovi unohtaa vanhaa tapaa ottaa hallittavan alueen merkkimiesten poikia "kasvateiksi" siinä sivussa uskollisuuden panteiksi.

https://www.yfull.com/tree/R-YP1187/

Kustaan retki Taalainmaalla: https://www.google.com/maps/dir/Rankhyttan,+Falun,+Ruotsi/Orn%C3%A4s,+Ruotsi/Sv%C3%A4rdsj%C3%B6,+Ruotsi/Isala,+Ruotsi/R%C3%A4ttvik,+Ruotsi/Mora,+Ruotsi/Evertsberg,+Ruotsi/S%C3%A4len,+Ruotsi/*60.8509733,13.2095016,8z/data=!4m50!4m49!1m5!1m1!1s0x4667639367bbf531:0x4eb 7ae7af44796d8!2m2!1d15.722239!2d60.475768!1m5!1m1! 1s0x46677c7dbda59a4b:0xa03450952110c10!2m2!1d15.54 10887!2d60.5095715!1m5!1m1!1s0x46676cb8e4f45465:0x a03450952114850!2m2!1d15.9049242!2d60.7408098!1m5! 1m1!1s0x466713459dd9bb1b:0x2a16b3ff7a5a7d3c!2m2!1d 15.9333329!2d60.766667!1m5!1m1!1s0x4667bda38086943 1:0xaf5f2e5518bf7a95!2m2!1d15.1233731!2d60.889025! 1m5!1m1!1s0x4667db4479a069a5:0x14f914049025c5f9!2m 2!1d14.537003!2d61.004878!1m5!1m1!1s0x46686fa27c28 a363:0x6623feb4f2fce2c5!2m2!1d13.956154!2d61.13457 09!1m5!1m1!1s0x46684e916226d831:0x543c50e7a000be3c !2m2!1d13.2630156!2d61.1613853!3e2

[Olarra]

Kuulostaa loogiselta. Joko Peder Svartin kronikka on käyty läpi?

https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Peder_Svarts_krönika

https://www.so-rummet.se/fakta-artiklar/gustav-vasas-aventyr-i-dalarna

[P-L H]

Hei

Tässä kirjeessä jonka Israel Alftanus on itse allekirjoittanut, mainitaan vaimonsa esipolvia kyseiseen hautaan haudattuna. Linkki ko. kirjeeseen on uudelleen tässä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897334

Kolmannella rivillä Israel mainitsee omat lapset joiden esivanhempia
alla luetellut henkilöt ovat.
Autuas äiti (anoppi) Britha Mårtensdotterin hauta. Entinen (kamreeri?)
Sigfred Sigfredson minun autuaan anopin isän isä, hänen poikansa
entinen pormestari Mårten Sigfredson, kuollut 13.12.1651

Mainitaan myös autuas appi Maisteri Johan Frisij.

Turun Tuomiokirkon tileissä on merkintä siitä, kun Israel Alftanus on saanut maksun 130 kupari taaleria Frisiuksen haudan myynnistä.

Turun Tuomiokirkon hautaluettelo

I Chors baak bänken
Nro 53 Sahl Probsten i Kangasala Mag Joh: Frisi graf, ---- ----
---- ---- till Kyrkan 1678 för 130,-
(Israel Alftanin nimi merkitty sivun vasempaan reunaan)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9897317

t. Pirkko

[Benedictus]

Eikös Johannes Frisius ole haudattu Naantalin kirkkoon?

[Giösling]

Seilin saaressa "pidettiin hyvää huolta" hourailevista "pikkupapeista" ja säädyttömästi käyttäytyneistä (nais-)henkilöistä. Pitaali on heprealaisessa käärössä rinnastettu sitä seuraavaan käskystöön heti seuraavassa "viikkojaksossa", joka liittyy sukupuolisiveyteen. Hepr. termien alkukirjaimet ovat samat ja kirjainten yhteenlasketut lukuarvotkin täsmäävät...(Toora luetaan 1x/v alusta loppuun niin, että jokaiselle päivälle on tekstiosuutensa ja viikoille näin jaksonsa).
Kirkkoherra oli yleensä pitäjänsä varakkain henkilö: esim. kappalaisen tulot saattoivat olla Turun seudulla 1/9 khra:n ansioista. On syytä olettaa, että p.o. khra:n tulot lisääntyivät eivätkä vähentyneet. Periaatteessa taloudenhoitaja on nauttinut huomattavaa luottamasta, sillä hän olisi voinut itse määritellä ansiotasonsa.
Benediktuksen huomiot ovat todella mielenkiintoisia ja ansaitsevat lisätarkasteluja ja varmistuksia.
Nimim. Giösling irvailee oman esivanhempansa suvulla; "hourailu" saarnojen yhteydessä on varmaankin todettu myös lähteissä? Kuten edellä totesin, oli mieleltään sairaille olemassa erityinen sijoituskohde aivan Turun ja Taivassalon lähettyvillä ja soutumatkan päässä molemmista niin, ettei piispakaan voinut olla siitä tietämätön.
PH

Claudius Brenneruksesta tiedetään suhteellisen vähän ja se mikä säilyneistä asiakirjoista käy ilmi, kertoo poikkeuksellisesta ja lahjakkaasta persoonasta, joka herätti jopa Tukholman hovin huolenpitoa/ huolestumista.

Ohessa hänen elämänkaarensa nykytietojen valossa:

-1599 syntyi vanhempiensa pakomatkan aikana mahdollisesti Helsingissä, kuten Nylandensis-lisänimi indikoi
-1627 on mahdollisesti yhdenmukainen Upsalassa tuolloin opiskelleen Nicolaus Martinin kanssa
-1629 valmistui maisteriksi
-1630-1633 rykmentinsaarnaaja Suomalaisessa ratsuväessä
-1633 erosi "terveydellisistä syistä" armeijasta äitinsä, Sigrid Vasan, kuolinvuonna
- 1633 Sigridin kuoleman vanavedessä, kuningatar Kristiinan holhoojahallitus (Axel Oxenstierna ohjaimissa) kehoittaa kirjeessään piispa Rothoviusta "pitämään hyvää huolta" Claudiuksesta. Rothovius tottelee hämmentyneenä! Yleensä trafiikki oli toisinpäin - hän anoi pappisasioissa kruunua!
-1633 Claudius nimitetään Turun tuomiokirkon taloudenhoitajaksi
-1636/1637 avio Brita Henriksdr (Carstenius?) kanssa
-1639 nimitys Loimaan kirkkoherraksi
-1640 nimitys Taivassalon kirkkoherraksi, lankonsa Ericus Erici Alftanuksen jälkeen. Kirkkohistoriassa, kenties ensimmäisen ja ainoan kerran, veli saa vakanssin "sisarensa siivellä". Yleensä kirkkoherraksi nimitettiin se, joka suostui naimaan edeltäjänsä lesken. Miksi Elin ei kelvannut kenellekään? Oliko hän suunnattoman ruma, tai pahansisuinen? Vai oliko niin, ettei hänen sallittu avioitua sukupiirinsä ulkopuolelle, vaa veli asetettiin sisarensa "hohoajaksi"?
1640 nimitys Taivassalon (Vehmaan) rovastikunnan lääninrovastiksi
1640-1671 36 rovastintarkastusta
1643-1661 10 väitöskirjan dedikaatiota
1650 toinen avio Juliana Arendsdr Stiernan kanssa (k. 1656)
1658 kolmas avio Ingrid Jacobsdr von Bilangin kanssa (k. 1681)
1664 Elin-sisar kuolee Taivassalossa
1664 Claesin ylimitoitetu vaateet sisarensa pesästä (60 tynnyriä viljaa ja 100 kuparitaalaria). Kärjäkirjuri sekoilee syystä (?) vaimon ja sisaren välillä, niin merkillinen ja "tasinkoluontoisuudessaan rutsainen" Claesin vaade on
1670 Claes kuolee Taivassalossa 70 vuoden ikäisenä.

Vasa-suvussa esiintyi lahjakkuuden rinnalla henkistä tasapainottomuutta.
Kustaa Vaasa oli nero, mutta samalla hullu. Kuningas Erikin tasapainottomuus on vakuuttavasti kronikoitu, samoin hänen Magnus-veljensä "seinähulluus". Jälkimmäisissä tapauksissa sairauden ensioireet ilmenivät vasta nuorukaisiässä. Alftan-kronikkaa on pidetty suvun eri jäsenten "höperehtimisenä" ja "suuruudenhulluutena". Israel Alftan esim. rakensi mahtavan epitafionsa "kuninkaanportiksi" Isonkyrön kirkon sakastin oven yläpuolelle, josta se harmillisesti on sittemmin siirretty vatimattomammalle paikalle. Claudius väläytteli "hulluuttaan" satunnaisesti. mutta enimmäkseen loisti nerona, kääntöpuolellaan.

"Suuruudenhulluja" olivat myös kaikki varhaiset Stierneldit ja Eldstiernat, jotka väittivät polveutuvansa prinssi Gustafista, introvertista alkemistista, joka sai raivokohtauksia. Mutta oliko se heidän syynsä, vaiko perimän?

[Pekka Hiltunen]

Claudius Brenneruksesta tiedetään suhteellisen vähän ja se mikä säilyneistä asiakirjoista käy ilmi, kertoo poikkeuksellisesta ja lahjakkaasta persoonasta, joka herätti jopa Tukholman hovin huolenpitoa/ huolestumista.

Ohessa hänen elämänkaarensa nykytietojen valossa:

-1599 syntyi vanhempiensa pakomatkan aikana mahdollisesti Helsingissä, kuten Nylandensis-lisänimi indikoi
-1627 on mahdollisesti yhdenmukainen Upsalassa tuolloin opiskelleen Nicolaus Martinin kanssa
-1629 valmistui maisteriksi
-1630-1633 rykmentinsaarnaaja Suomalaisessa ratsuväessä
-1633 erosi "terveydellisistä syistä" armeijasta äitinsä, Sigrid Vasan, kuolinvuonna
- 1633 Sigridin kuoleman vanavedessä, kuningatar Kristiinan holhoojahallitus (Axel Oxenstierna ohjaimissa) kehoittaa kirjeessään piispa Rothoviusta "pitämään hyvää huolta" Claudiuksesta. Rothovius tottelee hämmentyneenä! Yleensä trafiikki oli toisinpäin - hän anoi pappisasioissa kruunua!
-1633 Claudius nimitetään Turun tuomiokirkon taloudenhoitajaksi
-1636/1637 avio Brita Henriksdr (Carstenius?) kanssa
-1639 nimitys Loimaan kirkkoherraksi
-1640 nimitys Taivassalon kirkkoherraksi, lankonsa Ericus Erici Alftanuksen jälkeen. Kirkkohistoriassa, kenties ensimmäisen ja ainoan kerran, veli saa vakanssin "sisarensa siivellä". Yleensä kirkkoherraksi nimitettiin se, joka suostui naimaan edeltäjänsä lesken. Miksi Elin ei kelvannut kenellekään? Oliko hän suunnattoman ruma, tai pahansisuinen? Vai oliko niin, ettei hänen sallittu avioitua sukupiirinsä ulkopuolelle, vaa veli asetettiin sisarensa "hohoajaksi"?
1640 nimitys Taivassalon (Vehmaan) rovastikunnan lääninrovastiksi
1640-1671 36 rovastintarkastusta
1643-1661 10 väitöskirjan dedikaatiota
1650 toinen avio Juliana Arendsdr Stiernan kanssa (k. 1656)
1658 kolmas avio Ingrid Jacobsdr von Bilangin kanssa (k. 1681)
1664 Elin-sisar kuolee Taivassalossa
1664 Claesin ylimitoitetu vaateet sisarensa pesästä (60 tynnyriä viljaa ja 100 kuparitaalaria). Kärjäkirjuri sekoilee syystä (?) vaimon ja sisaren välillä, niin merkillinen ja "tasinkoluontoisuudessaan rutsainen" Claesin vaade on
1670 Claes kuolee Taivassalossa 70 vuoden ikäisenä.

Vasa-suvussa esiintyi lahjakkuuden rinnalla henkistä tasapainottomuutta.
Kustaa Vaasa oli nero, mutta samalla hullu. Kuningas Erikin tasapainottomuus on vakuuttavasti kronikoitu, samoin hänen Magnus-veljensä "seinähulluus". Jälkimmäisissä tapauksissa sairauden ensioireet ilmenivät vasta nuorukaisiässä. Alftan-kronikkaa on pidetty suvun eri jäsenten "höperehtimisenä" ja "suuruudenhulluutena". Israel Alftan esim. rakensi mahtavan epitafionsa "kuninkaanportiksi" Isonkyrön kirkon sakastin oven yläpuolelle, josta se harmillisesti on sittemmin siirretty vatimattomammalle paikalle. Claudius väläytteli "hulluuttaan" satunnaisesti. mutta enimmäkseen loisti nerona, kääntöpuolellaan.

"Suuruudenhulluja" olivat myös kaikki varhaiset Stierneldit ja Eldstiernat, jotka väittivät polveutuvansa prinssi Gustafista, introvertista alkemistista, joka sai raivokohtauksia. Mutta oliko se heidän syynsä, vaiko perimän?
Maininta rykmentinsaarnaaja Claudius Brenneruksesta kreivitär Sigrid Vaasan poikana on käsittämätön. Brennerus-sukua on selvitelty laajoin artikkeleinkin m.m. Genos-lehdessä.
Keskustelu Claus Brennerin syntyperästä päättyy minun osaltani tähän.
PH

[Giösling]

Maininta rykmentinsaarnaaja Claudius Brenneruksesta kreivitär Sigrid Vaasan poikana on käsittämätön. Brennerus-sukua on selvitelty laajoin artikkeleinkin m.m. Genos-lehdessä.
Keskustelu Claus Brennerin syntyperästä päättyy minun osaltani tähän.
PH

Sigrid Vasa ei suinkaan ollut "kreivitär", vaan Ruotsin prinsessa, kuningas Erikin ja Kaarina Maununtyttären tytär.

Claudiuksen esipolvet loytyvät Isonkyrön kirkon Inventaarikirjaan sisällytetystä sukupuusta, joka on ollut esillä erinäisiä kertoja tässäkin ketjussa. Sukupuuhun saa näköhavainnon mm. osoitteessa:

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#isokyro


Ruotsin valtionarkistossa säilytetään lisäksi erillistä sukupuuta, joka antaa Tott-parin (Henrik & Sigrid) lapseksi myös Claesin (vrt. Jouni Kalevan Alftan-partikkeli Genoksessa).

[Anteroinen]

Lisäksi täytyy sanoa, ettei tuosta listauksesta ainakaan minun silmiini tullut mitään merkkiä mielisairaudesta, saati siitä, että Claus Brenner olisi erotettu saarnattuaan kuningas Erikin puolesta.

En jaksa uskoa sitäkään, ettei kukaan muu pappi olisi saanut virkaansa lankouden kautta. Ja milläs muulla perusteella se olisi annettu? Jonkun paljon kaukaisemman, salatun, salaliitto-sukulaisuuden kautta? En osta tätä teoriaa, kai nyt lanko on läheisempi kuin... pikkupikkuserkun poika, jos en mennyt sekaisin.

Lisäksi, minun käsittääkseni kysymyksessäolevaa Clausia ei mainita ollenkaan sen paremmin Isonkyrön tilikirjassa tai Ruotsin valtionarkiston sukupuussakaan. Onhan tilikirjassa Claes Tott, mutta tämähän on eri henkilö, ja valtionarkistossa muistaakseni arvaillaan epämääräisesti, että Sigridillä oli lapset nimeltä Claes ja Kirstin, joista ei tiedetä yhtään mitään muuta. Tämä ei käy todisteeksi mistään, ja on kovin hatara peruste hypoteesillekin.

[Pekka Hiltunen]

Sigrid Vasa ei suinkaan ollut "kreivitär", vaan Ruotsin prinsessa, kuningas Erikin ja Kaarina Maununtyttären tytär.

Claudiuksen esipolvet loytyvät Isonkyrön kirkon Inventaarikirjaan sisällytetystä sukupuusta, joka on ollut esillä erinäisiä kertoja tässäkin ketjussa. Sukupuuhun saa näköhavainnon mm. osoitteessa:

https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#isokyro


Ruotsin valtionarkistossa säilytetään lisäksi erillistä sukupuuta, joka antaa Tott-parin (Henrik & Sigrid) lapseksi myös Claesin (vrt. Jouni Kalevan Alftan-partikkeli Genoksessa).
Lukijakunnan ja yleisen intressin hyväksi joudun, vaikkakin tunnetuista syista vastentahtoisestikin, vielä kerran palaamaan tähän aiheeseen oikaistaakseni puutteellisen tekstini ja nimimerkin samoilta osin erheellisen väittämän: Sigrid Vaasa oli prinsessa syntymästään asti, mutta vain noin kolmivuotiaaksi saakka, minkä jälkeen hänen isänsä menetti kruunun. Tästä lähtien oli Sigrid Vaasa kreivitär elämänsä loppuun saakka. Edelleen on siis absurdia kuvitella kreivittären pojan toimineen alemman papiston edustajana ja rykmentinsaarnaajana.
PH

[Pekka Hiltunen]

Mårten Simonsson "Klocke", joka taisi olla maanomistaja, varvinkirjuri, lainlukija sekä laivuri, ja kai Klaukkalasta lähtöisin, nai ensiksi nähtävästi saksalaista vanhaa aatelia edustaneen, Pukinmäen ja Kulosaaren omistaneen rälssimiehen tyttären, ja sitten jonkun Margareta Knutintyttären. Molemmista avioista syntyneillä lapsilla näyttää olleen liikanimenään "Brenner(us)". Ericus Erici Alftanuksen p:so Helena Mårtenintytär Brennera oli Mårten Simoninpojan ensiaviosta, kun Espoon kpl ja Brotherus-suvun vaimon puolen Per Brennerus ja Claes Martini Brennerus olivat 2:o aviosta mainitun Margareta Knutintyttären kanssa.

Jo 1600-luvulle tultaessa oli Tukholman porvaristo saanut varallisuutensa ja sen takia hyödyllisyytensä perusteella aikaiseksi lain, jonka perusteella juutalaisilta kiellettiin asettuminen asumaaan Ruotsin maaperälle - koska Tukholman porvarit kokivat tulevansa "kynityiksi" näitten liiketoimissaan taidokkaitten maahanmuuttajien toimesta. Lisäksi oli Kustaa Vaasa kohdannut kirkon osalta kritiikkiä 3. aviostaan edellisen vaimonsa sisarentyttären kanssa, mikä oli juutalaisen lain vastaista, mihin kuningas kommentoi, että k.o. sukurutsasääntö koskee vain juutalaisia...

On mielenkiintoista, ettei vaikutusvaltaisista Brändön suvuista tiedetä enempää, mutta vielkäkin mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että niin Suomessa kuin Israelissakin tunnetaan juutalaisperäinen Brenner-suku. Voikin olla niin, että salaperäisyys Alftanien alkuperään liittyen perustuukin aivan toisiin seikkoihin kuin vallasta syöstyn Erik-kuninkaan oletettuihin tai todellisiin jälkeläisiin ja vallantavoittelijoihin.
PH

[Giösling]

Lukijakunnan ja yleisen intressin hyväksi joudun, vaikkakin tunnetuista syista vastentahtoisestikin, vielä kerran palaamaan tähän aiheeseen oikaistaakseni puutteellisen tekstini ja nimimerkin samoilta osin erheellisen väittämän: Sigrid Vaasa oli prinsessa syntymästään asti, mutta vain noin kolmivuotiaaksi saakka, minkä jälkeen hänen isänsä menetti kruunun. Tästä lähtien oli Sigrid Vaasa kreivitär elämänsä loppuun saakka. Edelleen on siis absurdia kuvitella kreivittären pojan toimineen alemman papiston edustajana ja rykmentinsaarnaajana.
PH

Kruunun menetys ei tiedä tittelin menetystä vielä tänäkään päivänä monarkioissa. "Valtaistuin" ja "maa" vain menevät, kuten kukin valistunut lukija ymmärtää. Sigrid pysyi siis prinsessana, eikä varsinkaan kreivittärenä, sillä vasta hänen Claes-pojanpoikansa (1630-1674) nostettiin kreivilliseen säätyyn.

Hypoteettisen "kreivittären" pojan toimimista rykmentinsaarnaajana en tunne, mutta "historian tiet" ovat ihmeellisiä, kuten Hiltunen on niin lahjakkaasti ja laveasti meille kertonut omissa contributioissaan.

[Giösling]

Mårten Simonsson "Klocke", joka taisi olla maanomistaja, varvinkirjuri, lainlukija sekä laivuri, ja kai Klaukkalasta lähtöisin, nai ensiksi nähtävästi saksalaista vanhaa aatelia edustaneen, Pukinmäen ja Kulosaaren omistaneen rälssimiehen tyttären, ja sitten jonkun Margareta Knutintyttären. Molemmista avioista syntyneillä lapsilla näyttää olleen liikanimenään "Brenner(us)". Ericus Erici Alftanuksen p:so Helena Mårtenintytär Brennera oli Mårten Simoninpojan ensiaviosta, kun Espoon kpl ja Brotherus-suvun vaimon puolen Per Brennerus ja Claes Martini Brennerus olivat 2:o aviosta mainitun Margareta Knutintyttären kanssa.

Jo 1600-luvulle tultaessa oli Tukholman porvaristo saanut varallisuutensa ja sen takia hyödyllisyytensä perusteella aikaiseksi lain, jonka perusteella juutalaisilta kiellettiin asettuminen asumaaan Ruotsin maaperälle - koska Tukholman porvarit kokivat tulevansa "kynityiksi" näitten liiketoimissaan taidokkaitten maahanmuuttajien toimesta. Lisäksi oli Kustaa Vaasa kohdannut kirkon osalta kritiikkiä 3. aviostaan edellisen vaimonsa sisarentyttären kanssa, mikä oli juutalaisen lain vastaista, mihin kuningas kommentoi, että k.o. sukurutsasääntö koskee vain juutalaisia...

On mielenkiintoista, ettei vaikutusvaltaisista Brändön suvuista tiedetä enempää, mutta vielkäkin mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että niin Suomessa kuin Israelissakin tunnetaan juutalaisperäinen Brenner-suku. Voikin olla niin, että salaperäisyys Alftanien alkuperään liittyen perustuukin aivan toisiin seikkoihin kuin vallasta syöstyn Erik-kuninkaan oletettuihin tai todellisiin jälkeläisiin ja vallantavoittelijoihin.
PH

Mårten Simonsson Klook (ei koskaan aikalaisdokumenteissa "Brennerus") oli myös se laivuri, joka Arvid Eriksson Stålarmin lippulaivan kapteenina kuljetti Sigrid Vasan ja Henrik Claesson Tottin Liivinmaalle Kaarle-herttuan vihamielisten joukkojen alta v. 1599. Mårten Simonssonin huostaan uskottiin myös pakomatkan aikana syntyneet Tott-lapset, joiden syntymän vahvistaa RA:n Sture-suvun sivutaulu ja olemassaolon Isonkyrön matriarkaalinen Alftan-kronikka, esillä aamuviestini linkissä.

[Pekka Hiltunen]

... "kreivittären" pojan toimimista rykmentinsaarnaajana en tunne, mutta "historian tiet" ovat ihmeellisiä, kuten Hiltunen on niin lahjakkaasti ja laveasti meille kertonut omissa contributioissaan.
En tiedä, mihin "laveisiin kontribuutioihin" nimimerkki Giösling tässä nyt viittaa, mutta kun en ole tarkkaan vaivautunut nimimerkin todisteluun omasta polveutumisestaan "kuninkaallisista" eli Erik XIV:n vihitystä vaimosta (ja Ruotsin hovin kannalta frillasta) Kaarina Maununtyttärestä, menevät minulta kieltämättä sekaisin (tahi jäävät huomioitta) niin Claesit (Brenner/ Tott) kuin Brennerat eli Helenat ja Emerentiatkin kaikkine epitafimaalaukseen lisättyine töherryksineen.
Kaikella kunnioituksella myös p.o. nimimerkin osalle
PH

[Pekka Hiltunen]

Mårten Simonssonin huostaan uskottiin myös pakomatkan aikana syntyneet Tott-lapset, joiden syntymän vahvistaa RA:n Sture-suvun sivutaulu ja olemassaolon Isonkyrön matriarkaalinen Alftan-kronikka, esillä aamuviestini linkissä.
"Aamuvirkku on illan torkku", sanotaan. Pakomatka Helsingistä Tallinnaan tuskin kesti vuosia. Olisi ehkä kaikkien muittenkin kannalta taas kerran syytä
lopettaa hedelmätön vääntö Tott- ja Vaasa -sukujuurista, jollei löydy "lihaa luitten päälle" sillä ne ilmenevät nykyään DNA-testeissä. Esiinnyn FamilyTreeDNA:ssa omalla nimelläni ja serkkutesteissäni on noin 11 000 matchia, joihin mahtuu niin Vaasaa kuin Tottiakin. Tervetuloa mukaan - ja mieluimmin omalla nimellä.
tv Pekka Hiltunen

[Giösling]

Lisäksi täytyy sanoa, ettei tuosta listauksesta ainakaan minun silmiini tullut mitään merkkiä mielisairaudesta, saati siitä, että Claus Brenner olisi erotettu saarnattuaan kuningas Erikin puolesta.

En jaksa uskoa sitäkään, ettei kukaan muu pappi olisi saanut virkaansa lankouden kautta. Ja milläs muulla perusteella se olisi annettu? Jonkun paljon kaukaisemman, salatun, salaliitto-sukulaisuuden kautta? En osta tätä teoriaa, kai nyt lanko on läheisempi kuin... pikkupikkuserkun poika, jos en mennyt sekaisin.

Lisäksi, minun käsittääkseni kysymyksessäolevaa Clausia ei mainita ollenkaan sen paremmin Isonkyrön tilikirjassa tai Ruotsin valtionarkiston sukupuussakaan. Onhan tilikirjassa Claes Tott, mutta tämähän on eri henkilö, ja valtionarkistossa muistaakseni arvaillaan epämääräisesti, että Sigridillä oli lapset nimeltä Claes ja Kirstin, joista ei tiedetä yhtään mitään muuta. Tämä ei käy todisteeksi mistään, ja on kovin hatara peruste hypoteesillekin.

Claes Brennerusta ei eroitettu virastaan, hän itse erosi. Eikä hän myöskään ollut isoisänsä Erik XIV aikalainen, eikä siten voinut "saarnata hänen puolestaan". Claes, sensijaan, on saattanut laverrella syntyperästään Sigrid Vasan kuolinvuonna, johon ero armeijasta ajoittuu. Rangaistuksen sijasta hänet palkittiin Turun tuomiokirkon taloudenhoitajuudella! Kenties eroon liittyy myös intressien hoito Sigridin pesästä.

Kirkkohistoriaa tuntevat tietävät, että pappien palkkauksessa otettiin huomioon ehdokkaan halukkuus naida edeltäjänsä leski. Miksi siis Taivassalon leskellä ei ollut ottajia, miksi "holhojaksi' palkattiin oma veli?
Tiedossani ei ole ainuttakaan vastaavaa tapausta, eikä vuosikausia jatkunut peräänkuulutuskaan vastaavasta, ole kantanut tulosta. Jos tiedätte verrokin, kertokaa ensitilassa!

Koska Elin ja Claes olivat varmuudella sisaruksia, Claesin sukupuuksi pätee Elin/Emerentian sukupuu, joka on annettu Isonkyrön kirkon inventaarikirjassa kaikkien katseltavaksi. Siellä se seisoo, visuaalinen, suora linkki kuningaspariin!

Ruotsin Valtionarkisto (RA) ei arvaile mitään, se vain säilyttää ja konservoi alkuperäisdokumentteja. Claes on kiistatta mainittu Sigridin pojaksi RA:n Genealogia kokoelmassa, Sture-suvun sukupuun yhteydessä. Sen todistusarvo on yhtäsuuri, kuin kaikkien muidenkin Genealogia-sarjan sukupuiden. Ruotsin rälssisukujen "raamattu", Aldre svenska frälsesläkter, Häfte III mainitsee sekin Claesin ja SRA Gen 38. f.29.v. viitteen myös uusimmassa versiossaan, jossa Sigridin lapset jaetaan syntymän perusteella hovin vahvistamiin/ vahvistamattomiin. Korostan, ettei viitettä ja sukupuuta ole kyetty mitenkään falsifoimaan, vaan se pysyy, kunnes toisin todistetaan.

[Giösling]

"Aamuvirkku on illan torkku", sanotaan. Pakomatka Helsingistä Tallinnaan tuskin kesti vuosia. Olisi ehkä kaikkien muittenkin kannalta taas kerran syytä
lopettaa hedelmätön vääntö Tott- ja Vaasa -sukujuurista, jollei löydy "lihaa luitten päälle" sillä ne ilmenevät nykyään DNA-testeissä. Esiinnyn FamilyTreeDNA:ssa omalla nimelläni ja serkkutesteissäni on noin 11 000 matchia, joihin mahtuu niin Vaasaa kuin Tottiakin. Tervetuloa mukaan - ja mieluimmin omalla nimellä.
tv Pekka Hiltunen

Itseasiassa pakomatka kesti vuosia. Henrik Tott ei koskaan palannut kotiin.
Hänet myrkytettiin Riiassa, Kaarle-herttuan kolkutellessa sen portteja v. 1601.

Se, että kuninkaallisia pakolaisia kuljettaneen lippulaivan kapteeniksi paljastuu Mårten Simonsson, Elinin ja Claesin isäksi sanottu, on kyllä jymyjuttu ja tarkemman pohdiskelun arvoinen. Huomattavasti kiinnostavampi, kuin esim. juutalaissukuja Suomessa koskevat hypoteesisi.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että DNA-testit tämänkin kiistan ratkaisevat, puoleen, tai toiseen. Toivon näkeväni sen päivän.

[Pekka Hiltunen]

Eikä hän myöskään ollut isoisänsä Erik XIV aikalainen, eikä siten voinut "saarnata hänen puolestaan".
"Isoisänsä?".

Claes, sensijaan, on saattanut laverrella syntyperästään
Mistä lähtien lavertelu on liittynyt sykyselvityksiin?
Rangaistuksen sijasta hänet palkittiin
Minkä rangaistuksen?
pappien palkkauksessa otettiin huomioon ehdokkaan halukkuus naida edeltäjänsä leski. Miksi siis Taivassalon leskellä ei ollut ottajia
Talonpojat eivät halunneet ylläpitää sijaisia, kun leski nautti kirkkoherraneläkettä saman aikaisesti. Taivassalo - samoin kuin muutkin lähipitäjien kirkkoherrakkunnat - lukeutuivat lähinnä Turun Akatemian professoreitten palkkavirkoihin.

Koska Elin ja Claes olivat varmuudella sisaruksia, Claesin sukupuuksi pätee Elin/Emerentian sukupuu, joka on annettu Isonkyrön kirkon inventaarikirjassa kaikkien katseltavaksi. Siellä se seisoo, visuaalinen, suora linkki kuningaspariin!
Millä varmuudella? Missä ovat DNA-näytteet? Miksi jätätät ne teettämättä? Minä tiedän varmuudella, DNA:han perusruen, ettei Alftanien sukuun lukeudu aunuttakaan kuningasta tai edes kreiviä ainakaan ennen Ericus Eici Alftanusta.


Korostan, ettei viitettä ja sukupuuta ole kyetty mitenkään falsifoimaan, vaan se pysyy, kunnes toisin todistetaan.
Ainuttakaan Ruotsinvallan ajan Alftaneihin kytkeytyvää, kreivillisiin sukuihin liittyvää matcia ei ole löytynyt yli 11 000:n "etäserkun" DNA:sta eli esivanhemmistani - kreivitkin mukaan lukien.

Luulen, että sinä, Juhani Pesu, nyt joudut luopumaan "ritarillisesta taistelustasi Emerentiasi puolesta" ja heittäytymään omaan miekkaasi.
Ystävällisin terveisin
PH

[Giösling]

Sinuna en olisi ollenkaan varma asiasta.
Alftanien mieskantaisella Y-DNA-tuloksella ei ole mitään tekemistä Vasa-suvun kanssa, suvun potentiaali linkki heihin perustuu Elin/Emerentian takaisiin juuriin. Elinin kohdalla testi on jo suoritettu naiskantaisella linjalla. Nyt vain odottelemme näytettä Kaarina Maununtyttärestä, kuten lehtikirjoittelun perusteella on luvassa.

Jos tiedossasi on Vasojen haploryhmä, näkisin sen toki mielelläni, vaikka käytyyn keskusteluun sillä ei ole relevanssia.

Tulet turhaan odottamaan vahvistuksia ja "värinöitä" Family Finderillä, niin etäisistä "serkuista" on kyse.

[Pekka Hiltunen]

Sinuna en olisi ollenkaan varma asiasta.
Alftanien mieskantaisella Y-DNA-tuloksella ei ole mitään tekemistä Vasa-suvun kanssa, suvun potentiaali linkki heihin perustuu Elin/Emerentian takaisiin juuriin. Elinin kohdalla testi on jo suoritettu naiskantaisella linjalla. Nyt vain odottelemme näytettä Kaarina Maununtyttärestä, kuten lehtikirjoittelun perusteella on luvassa.

Jos tiedossasi on Vasojen haploryhmä, näkisin sen toki mielelläni, vaikka käytyyn keskusteluun sillä ei ole relevanssia.

Tulet turhaan odottamaan vahvistuksia ja "värinöitä" Family Finderillä, niin etäisistä "serkuista" on kyse.
Minä puhuin autosomaalitesteistä (FamilyTreessä n.s. "serkkutestit"). Y-kromosomi- tai mitokondriaaliset äitilinjatestit ovat aivan liian "laveita", mutta autosomeihin eli kaikkiin 45:een ei-sukukromosomeihin (ja myös X-kromosomiin & Y-kromosomin pitkään haaraaan) perustuvat testitulokset ovat erittäin valaisevia, ja niillä kyllä voidaan poissulkea nykyaikaisin, nonparametrisin tilastollisin metodein vuosisadan ja jopa sukupolvenkin tarkkuudella niin Tottit kuin Vaasatkin.
PH

[Antti Alfthan]

Rauha olkoon teidän kanssanne!

Minähän olen Ericus Ericin ja myös isänsä jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa isälinjassa. Jos minulla olisi sukukytköksiä korkeaan aateliin Ruotsissa se myös näkyisi, kaukaisina DNA-osumina. Mitään siihen viittaavaa ei näy. Sen sijaan näkyy kytköksiä Norrbotteniin, äitini kautta, Pohjanlahden rannikosta sisämaahan noin Vaasan korkeudelta, joko äitini tai isäni kautta. Osumia Ruotsin länsirannikolta, todennäköisesti isäni kautta. Osumia Smoolannista ja Blekingestä. isän äitini kautta, osa näistä on paperilla selvitetty.

Viipurin porvareiden kautta olen kyllä tekemisissä monenkin aatelissuvun kanssa, ei vähiten idän Tavastien, mutta niissä jäljet eivät vie Ruotsiin vaan pikemmin Tanskaan. Kuninkaallisiakin siellä on, mutta ei mitään Vaasoihin viittaavaa. Jokin yhteys Kaarina Maununtyttäreen saattaisi olla, ainakin jos Kaarinan isä oli Medelpadista, kuten jossain on esitetty.

itärajalta
Antti A

[Antti Alfthan]

Rauha olkoon teidän kanssanne!

Minähän olen Ericus Ericin ja myös isänsä jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa isälinjassa. Jos minulla olisi sukukytköksiä korkeaan aateliin Ruotsissa se myös näkyisi, kaukaisina DNA-osumina. Mitään siihen viittaavaa ei näy. Sen sijaan näkyy kytköksiä Norrbotteniin, äitini kautta, Pohjanlahden rannikosta sisämaahan noin Vaasan korkeudelta, joko äitini tai isäni kautta. Osumia Ruotsin länsirannikolta, todennäköisesti isäni kautta. Osumia Smoolannista ja Blekingestä. isän äitini kautta, osa näistä on paperilla selvitetty.

Viipurin porvareiden kautta olen kyllä tekemisissä monenkin aatelissuvun kanssa, ei vähiten idän Tavastien, mutta niissä jäljet eivät vie Ruotsiin vaan pikemmin Tanskaan. Kuninkaallisiakin siellä on, mutta ei mitään Vaasoihin viittaavaa. Jokin yhteys Kaarina Maununtyttäreen saattaisi olla, ainakin jos Kaarinan isä oli Medelpadista, kuten jossain on esitetty.

itärajalta
Antti A

Kävin tuossa noita vähäisen pään osumia läpi muutaman missä oli riittävästi tietoa.
- Bureträsk. Burejoen latvajärvi Uumajan Lapin rajoilla. Liittyy toki jotenkin myös Bure-sukuun, mutta itse en tietääkseni liity.
- Mora. Tässä on muutenkin jo tungosta, mutta nyt on kyseessä toisaalta suurtalonpojat Taalainmaalla, toisaalta etenkin Moran seudun säätyläissuvut. Esimerkkinä hovisaarnaaja Engelbertus Olai Helsingius 1520-1602 "Prosten i Dalom". Myös (Erik) Ångerman tuntuu liittyvän näihin haaroihin.

Arveisin että pikemmin kuin jokin helposti jäljitettävä haara, tässä saattaisi olla kyseessä kudos: merkittäviä vaan ei aatelisia Taalainmaalta, Helsinglannista ja pohjoisempaakin 1500-luvulta. Sitä joukkoa mistä Kustaa Vaasa sai luotettavimmat tukijansa ja jotka myös hyötyivät kuninkaan hallintotavasta. Yhteys Suomen puolelle ei mielestäni ole kovin mystinen. Meri yhdisti, ja samaa valtakuntaa oltiin. Myöhemmin sodat toisaalta Liivinmaalla ja toisaalta Novgorodia/Venäjää vastaan saivat aikaan lisää liikettä.

[Giösling]

Minä puhuin autosomaalitesteistä (FamilyTreessä n.s. "serkkutestit"). Y-kromosomi- tai mitokondriaaliset äitilinjatestit ovat aivan liian "laveita", mutta autosomeihin eli kaikkiin 45:een ei-sukukromosomeihin (ja myös X-kromosomiin & Y-kromosomin pitkään haaraaan) perustuvat testitulokset ovat erittäin valaisevia, ja niillä kyllä voidaan poissulkea nykyaikaisin, nonparametrisin tilastollisin metodein vuosisadan ja jopa sukupolvenkin tarkkuudella niin Tottit kuin Vaasatkin.
PH

Onnittelut "autosomaalitesti"-eksperttiydestäsi, varsinkin kun vasta hiljattain oltiin aivan alkeissa. En ole vakuuttunut! DNA-testaus kulkee vielä lapsenkengissään ja otanta on kapea. Erityisesti historiallinen aateli, korkea-aatelista puhumattakaan, ei tunne tarvetta "serkkutesteihin", ilmiselvistä syistä. Omalla nimellään testattava joutuisi pahimmassa tapauksessa todistetuksi "käenpoikalinjaiseksi" ja parhaimmassakin "etaserkkujen" piirittämäksi, jotka vimmalla yrittäisivät päästä "piireihin". Kolkuttelijoiden osuma, mitä todennäköisimmin, kun johtaa aatelisserkun "maatiaisjuuriin", joista vastapuoli ei vähimmässäkään määrin ole kiinnostunut.

"Autosomaliuden" lyö laudalta koska tahansa selkeä äitilinjan vertailu tässä nimenomaisessa tapauksessa. Jo olemassaolevaa Elin/Emerentian testitulosta tulee vain verrata Kaarina Maununtyttären vastaavaan. Jos haploryhmissä on ero, voidaan sukulaisuus hetimiten poissulkea. Jos taas tulos on yhdemukainen, kaikki ovet jatkotutkimukselle ovat auki ja hypoteesi vahvistuu entisestään. Sitä päivää odotan, autosomalitarjoilusi asemesta.

[Antti Alfthan]

No. Elin Mårtensdotter Brenneran mtDna-haploryhmä on H1-C16239T
Tämä on selvitetty, ja siinä samalla tuli korjattua pari virhettä vanhoissa sukujuohteissa.

Muutama haplosisar papinmuori Elinille löytyy jo nykyisin. Tässä eräs, tuntuu liittyvän Värmlantiin. https://www.geni.com/people/Brita-Carlsdotter/314770351850003093?through=314770171370002578
Tässä sitten toinen. Puolaan mennään. https://www.geni.com/people/Maria-Mendon/6000000050177250831?from_flash=1&fsession_id=1572516173154&through=6000000044118829449
Ja tällä mennään Skotlantiin. https://www.geni.com/people/Mary-Grace/6000000024890946909?through=6000000020543486797

Kaikkiaan näitä osumia löysin 679 kappaletta, eri puolilta maailmaa.

Hyvää itärajalta
Antti A

[Giösling]

Tämä testitulos on ollut esillä ketjussa jo aiemmin. Totesin silloin, että tulos viittaa pikemminkin Pohjanlahden tuolle puolen, kuin itäiseen (esim. suomalaiseen) perimään. Tiedämme Mårten Simonssonin vaimosta vain sen, että hänen sanotaan olleen Erik Philipussonin tyttärenpojantytär. Etnisesti tämä sukurypäs voi olla vaikka mistä, toki myös Ruotsista. Missään ei ole varmistettu sitäkään, että laivurin vaimo olisi todella Claesin ja Elin/Emerentian lihallinen äiti.
Pitää aina muistaa sekin, että mtDNA-testejä on tehty äärimmäisen vähän, huomattavasti vähemmän kuin miesten puolella.

Kaarina Maununtyttären suku oli tiettävästi valmiiksi riikinruotsalainen ja Ruotsissa hän myös syntyi. Pisteet Kaarinalle, tutkimuksen tässä vaiheessa!

Hänen geenitestinsä piti valmistua jonkin väitöskirjan tueksi, jos nyt muistan oikein. Saatiinko se (näyte) hampaasta, vai jäikö testi tekemättä?

[Antti Alfthan]

Tämä testitulos on ollut esillä ketjussa jo aiemmin. Totesin silloin, että tulos viittaa pikemminkin Pohjanlahden tuolle puolen, kuin itäiseen (esim. suomalaiseen) perimään. Tiedämme Mårten Simonssonin vaimosta vain sen, että hänen sanotaan olleen Erik Philipussonin tyttärenpojantytär. Etnisesti tämä sukurypäs voi olla vaikka mistä, toki myös Ruotsista. Missään ei ole varmistettu sitäkään, että laivurin vaimo olisi todella Claesin ja Elin/Emerentian lihallinen äiti.
Pitää aina muistaa sekin, että mtDNA-testejä on tehty äärimmäisen vähän, huomattavasti vähemmän kuin miesten puolella.

Kaarina Maununtyttären suku oli tiettävästi valmiiksi riikinruotsalainen ja Ruotsissa hän myös syntyi. Pisteet Kaarinalle, tutkimuksen tässä vaiheessa!

Hänen geenitestinsä piti valmistua jonkin väitöskirjan tueksi, jos nyt muistan oikein. Saatiinko se (näyte) hampaasta, vai jäikö testi tekemättä?

Kaarina Maununtyttären enot olivat Trögden kihlakunnasta. Sama seutu tulee vastaan kuningas Kustaan sodan alkuvaiheessa. Taalainmiehet kohtavat mm. erään aatelismiehen Trögdestä. Nyt ulkomuistista ei tule sen tarkempaa.

Voinemme kuitenkin pitää totena sen, että Sigrid Vasa oli Kaarina Maununtyttären tytär. Jos vain löytyisi äitilinja.

Tuo haploryhmän jakautuma tuo ensimmäisenä mieleen Hansan vaikutusalueen. Mutta eipä hätäillä.

P.S. Claes ja Elin olivat puolisisaruksia. Heillä oli nimenomaan eri äiti!

[Giösling]

Kaarina Maununtyttären enot olivat Trögden kihlakunnasta. Sama seutu tulee vastaan kuningas Kustaan sodan alkuvaiheessa. Taalainmiehet kohtavat mm. erään aatelismiehen Trögdestä. Nyt ulkomuistista ei tule sen tarkempaa.

Voinemme kuitenkin pitää totena sen, että Sigrid Vasa oli Kaarina Maununtyttären tytär. Jos vain löytyisi äitilinja.

Tuo haploryhmän jakautuma tuo ensimmäisenä mieleen Hansan vaikutusalueen. Mutta eipä hätäillä.

P.S. Claes ja Elin olivat puolisisaruksia. Heillä oli nimenomaan eri äiti!

Mårten Simonssonin lasten äitejä on käsitelty ketjuissa jo aiemminkin. Tuoreinta tietoa edustanee Tapio Vähäkankaan Genos-tiedonanto "Kulosaaren Brennerien sukujuuret" (Genos 70 (1999)), kahdenkymmenen vuoden takaa.

Koska kyseisten lasten syntymäaikoja, tai heihin liittyvää perukirja-aineistoa ei ole käytettävissä, joudutaan katraat jakamaan äideilleen arvailujen ja "uraputkien" perusteella. Vähäkangas on ajoittanut esim. Claudiuksen syntymän jälkimmäisellä metodilla 1600-luvun alkuun.

Käsiteltävän hypoteesin kannalta asia on irrelevantti, sillä sen mukaisesti Elin ja Claes, eivät olleet laivurinlapsia lainkaan, vaan hänen huostaansa uskottu Henrik Tottin ja Sigrid Vasan pakomatkan aikana, kuten RA:n Geneologica-viite SRA Gen 38, f. 29v. ja Isonkyrön matriarkaalinen sukukronikka (Israel Alftans, pastoris i Storkyrö uhrsprång på Modernet, efter hans egna antekningar) indikoivat.

Claesin ja Elinin elämänkohtalot eroittavat heidät selkeästi omaksi ryhmäkseen, Mårtenin lihallisiin lapsiin nähden. Myöskään Mårten ja Simon etunimet eivät kertaakaan periydy/esiinny Elinin ja Claesin jälkeläistössä, olen todennut.

[Giösling]

Kiitos käynnistä! Huomaan, että liki 300 vierailijaa on kahden viime päivän aikana käynyt tutustumassa Isonkyrön kuva-aineistoon osoitteessa:
https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en#isokyro
Huomautan vielä, että kaikki kuvat ovat suurennuskelpoisia, kiitos Kalervo Mieltyn!

[Giösling]

Annetussa osoitteessa esilläoleva Alftanien naiskantainen kronikka on arvattavasti kuulunut myös Abraham Alftanuksen alkuperäiseen kronikkaan, mutta irroitettu siitä sen julkaisemisen yhteydessä Ruotsissa.

Inventaarikirjan teksti on Isonkyrön kirkkoherrana käytännössä vuodesta 1747 vuoteen 1797 asti toimineen Johan Aeimelaeuksen kynästä, joka oli "perinyt" virkansa isältään Nils Aiemelaeukselta (puoliso Hedvig Israelsdr Alfan) ja isoisältään Israel Alftanukselta. Isonkyrön kirkosta oli siten muodostunut Alftanien "sukutemppeli" 150 vuoden ajaksi. Johan on ilmeisimmin tehnyt merkinnät inventaarikirjaan ollessaan isänsä sijaisena vuonna 1747, nuoruuden innolla.

Hän on otsikoinut matriarkaalisen kronikkasivun seuraavasti:
"Israel Alftans, Pastoris i Storkyrö Uhrsprång på Modernet, AFSKRIVIT AF HANS EGNA ANTEKNINGAR" - Israel Alftanin, Isonkyrön pastorin alkuperä äidinpuolelta, hänen omien muistiinpanojensa mukaan. Sukuselvitys jakautuu kahteen osaan, Israelin antamaan polveutumiskaavaan ja sitten Johan Aeimelaeuksen kommenttiosuuteen, jossa hän on pohtivaan sävyyn analysoinut sen eri henkilöitä.

Sukuselvityksen Johan on sijoittanut arvokkaaseen seuraan. Sitä edeltää
Sursill-suvun kronikan prototyyppi ja seuraa Isonkyrön seurakunnan pappisluettelo, kuten Kalervo Mieltyn kuvista selkeästi käy ilmi.

Isonkyrön matriarkaalinen kronikka on sukututkimuksessa yritetty vaientaa kuoliaaksi, sillä siinäkin esiintyy tuo epämiellyttävä ja kiusallinen Emerentia Tott-nimi ja jopa kuninkaallisen sukupuun osana! Enää ei siis ole kyse Abraham Alftanuksen kronikan kohdalla sattuneesta "virheestä", vaan hänen Israel-veljensä, omissa merkinnöissään, vahvistaa itsenäisesti saman!!

Israel sijoittelee lisävinkkejä suvustaan epitafioonsa, jonka hän antoi pysytyttää sakastin oven yläpuolelle, parhaalle paraatipaikalle alttarin jälkeen. Sen teksteissä hän kertoo äitinsä syntymäpaikaksi Brändön, mutta jättää merkittävästi mainitsematta tämän vanhemmista, tai sukujuurista mitään. Kuin vihjeeksi hän jättää kruunatun, viiksekkään mihen kasvokuvan epitafion talukehyksen alaosan keskelle (selvästi identifioitavissa suurentamalla) ja kaksi identtistä kruunattua naishahmoa sivukehysten yläosaan.

Se miksi vihjaillaan, mutta ei kerrota kirkkokansalle täyttä totutta johtuu täsmälleen samasta syystä, kuin Eldstierna-Stierneld-suvun vaikeneminen polveutumisestaan Sigridin Gustaf-veljestä Ruotsissa. Valtakunnan valtaapitävät olivat saavuttaneet asemansa kaappaamalla ja murhaamalla Ruotsin laillisen kuinkaan Erik XIV. Heidän käsiään tahri majesteetin, hänen poikansa (prinssi Gustaf) ja vävynsä (Sigrid Tottin puoliso Henrik Tott) veri. Israel itse oli syntynyt v. 1632, jolloin Sigrid Vasa vielä oli elossa. Murhenäytemästä oli kulunut liian lyhyt aika anteeksiannolle ja avoimuudelle, puolin ja toisin!

Itseasiassa aika-akseli on lyhyempi kuin Suomen sisällissodasta tähän päivään. Vuoden 1918 tapahtumista ei vieläkään puhuta suvuissa avoimesti ja ääneen, vai puhutaanko?

Claudius Martini Nylandensis, rykmentinsaarnaaja, koetteli kenties "kepillä jäätä" äitinsä kuolinvuonna (1633). Hämmästyksekseen, odotetun rangaistuksen (majesteettirikos) asemesta, hän saikin ylennyksen Turun Tuomiokirkon taloudenhoitajaksi, Axel Oxenstiernan henkilökohtaisella peliinpuuttumisella.

[Antti Alfthan]

Voitaisiinko nämä uusinnat aiheesta "Emerentia" viedä johonkin omaan osastoonsa?
Tätä ketjua on jo ennestäänkin hyvin vaikea kenenkään asiaan vihkiytymättömän lukea ja seurata, ja nyt nämä samojen vanhojen kiistojen kertaukset vain hankaloittavat uusien näkökulmien löytämistä.

[Giösling]

Tästä ketjusta on muodostunut Astrenius-ketjun tavoin, kaikkea Alftan-kronikka-aihetta jotenkin sivuavien tekstien "kaatopaikka". Uusien ketjujen avaaminen detaljeista olisi toki paikallaan ja toivottavaa. Miten olisi Alftan-DNA, asiaankuuluvassa osiossa? Kertaamisessa ei sinänsä ole mitään moitittavaa, onhan aiheen avauksesta kulunut jo liki parikymmentä vuotta, jos ei yli. Paljon on tullut uuttaa väkeä ja vanhat siirtyneet muille metsästysmaille. Itsekin hiljenen, luonnollisesti, kunhan maltatte odottaa vielä vähän.

[Antti Alfthan]

Alftan-DNA saattaisi olla yksi haaroista, mutta sen määrittäminen on oma ongelmansa sekin. Ehkä kaikki rönsyjen genetiikkaan liittyvä, niin sisältöäkin alkaisi kertyä.

Toinen haara voisi liittyä henkilöihin ennen Abraham Erici Alftanusta... 1500-luvulta on yhtä ja toista primääriaineistoa sekä koskien hypoteesejä Erik Hanssonin henkilöstä että näitä koskien oletettua isäänsä Erik Hanssonia. Meillä on ehdokkaita, aikalaisdokumenteissa, mutta näiden toisiinsa liittäminen on haastavaa ja vaatii tarkkaa työtä.
Emerentialle taas on jo olemassa oma osastonsa.

Alftassa on kolme ehdokasta Erik Hanssoniksi. Ja saattapi olla että "meidän" Erik Hanssonia ei näy pitäjän verotiedoissa lainkaan.
Stensholmin vouti Hans Eriksson on aika hyvin dokumentoitu Noraskogista lähtien Tukholman linnaan asti, ja vaimonsakin nimi tiedetään. Mutta ehdokkaita on myös muita, ja ei ole näyttöä siitä kenen poika Ericus Ericin isä Erik Hansson suurella todennäköisyydellä olisi. Yksi ketju voisi lähteä Noraskogista - katsoen miten pitkälle uusilla eväillä ja Ruotsin valtakunnanarkiston kaivelulla voidaan päästä.
Hyppiminen eri alueilla ja aiheissa Abrahamin kronikan tittelin alla vaikeuttaa keskittymistä osa-aiheisiin, mutta toisaalta tämä puolustaa edelleen paikkkaansa yleisenä keskustelualueena.

[Pekka Hiltunen]

Tästä ketjusta on muodostunut Astrenius-ketjun tavoin, kaikkea Alftan-kronikka-aihetta jotenkin sivuavien tekstien "kaatopaikka". Uusien ketjujen avaaminen detaljeista olisi toki paikallaan ja toivottavaa. Miten olisi Alftan-DNA, asiaankuuluvassa osiossa? Kertaamisessa ei sinänsä ole mitään moitittavaa, onhan aiheen avauksesta kulunut jo liki parikymmentä vuotta, jos ei yli. Paljon on tullut uuttaa väkeä ja vanhat siirtyneet muille metsästysmaille. Itsekin hiljenen, luonnollisesti, kunhan maltatte odottaa vielä vähän.
Olen DNA-tutkimusten tarpeesta aivan samaa mieltä - vaikkakin Brenner-sukuun liittyvä salamyhkäisyys voi ehkä selittyä aivan muulla tavoin kuin "Emerentia Tott" -versiolla. Se, mikä on haluttu salata aikalaisilta tuskin avautuu nykytutkijoillekaan ilman DNA-tutkimuksia. Vanhan kertaus ei minunkaan mielestäni avarra tietämystämme. Aiheesta voitaisiin todellakin aloittaa uusi otsikko "DNA ja sukututkimus" -osiossa. Päättäkäämme Emerentia Tott/ Helena Brennera - vääntö siis tähän.
PH

[Juha]

Tuokaas keskustelijat jotain oikeasti uutta (kuten Antti Alftan ansiokkaasti on tuonut) tähän keskusteluun. On täysin tarpeetonta pyöritellä yhä uudelleen jo vuosia sitten kumottuja argumentteja ja oletuksia.

Faktoja kehiin, ei pelkkiä oletuksia.




Suku Forumin ylläpidon puolesta
Juha
mode

[Giösling]

Olen DNA-tutkimusten tarpeesta aivan samaa mieltä - vaikkakin Brenner-sukuun liittyvä salamyhkäisyys voi ehkä selittyä aivan muulla tavoin kuin "Emerentia Tott" -versiolla. Se, mikä on haluttu salata aikalaisilta tuskin avautuu nykytutkijoillekaan ilman DNA-tutkimuksia. Vanhan kertaus ei minunkaan mielestäni avarra tietämystämme. Aiheesta voitaisiin todellakin aloittaa uusi otsikko "DNA ja sukututkimus" -osiossa. Päättäkäämme Emerentia Tott/ Helena Brennera - vääntö siis tähän.
PH

Tarkoitatko vihjailuillasi jotain etnistä "semiittistä" salattavaa? En usko, että "Emerentia Tott/ Helena Brennerus"-vääntö päätty, ennenkuin Kaarina Maununtyttären DNA on julkaistu. Sehän se paras päätepiste keskustelulle, eikö totta? Juhla joillekin ja pettymys toisaalla. Ei sen kummempaa!

[P-L H]

Hei

Onko tuo Genos 70 vuodelta 1999 digitoitu. Haluaisin lukea sen artikkelin ja katsoa mitkä asiakirjat siinä mainitaan viitetiedoissa.

Siitä on jo aikaa, ehkä pari vuotta kun selasin Uudenmaan Voudintilejä ja sieltä löytyi myös Brändön tietoja. Erik Philpussonista mainittiin että on kuollut ja samassa asiakirjassa oli merkintä hans mågen Mårten (Simonson).
Jossakin ketjussa siitäkin asiakirjasta on linkki, en nyt muista missä.

Mårten Simonsonin maininta Erikin vävynä saikin sitten täys tyrmäyksen vaikka asiakirjassa se oli aivan selkeästi mainittu, Erik Philpusonin nimen jälkeen.

Löytyi myös luettelo missä mainittiin Erik Philpussonilla olevan poika ja tytär, mutta heidän nimiään ei kerrottu.

Erikin pojan Andersin? tytärtä on pidetty Mårten Simonsonin vaimona.
Missä tämä mainittu Anders? on perheineen asunut. Helsinki, Helsingin pitäjä, Porvoo ja muutkin lähialueet tuli silloin etsittyä ja mistään ei löytynyt Anders Erikson nimistä henkilöä jota olisi voinut pitää Erikin poikana.

SAY 1560-1579 Brändö kuva 102
1563 Erik Philpusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204372

SAY 1580-1599 Brändö kuva 102
1581 Erik Philpusson 1588 Mårten Simonsson, maksanut kymmennykset
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200848
Kirjeen sisällöstä löytyy maininta myös tilikirjasta.

Piti hakea nämä uudelleen esille.

Helsingin kartanon ja Porvoon läänin tilikirja 1586 (3418)

Erik Philpusson i Brändö ähr död underskriff hoos Thomas Henrikson
fordom fougt i Bårgo län benampt Mårten Simonson ---- -----

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011675

Tositekirja 1587 (3424) kuva 22
Erik Philpusson är dödh men hans Mågh Mårten som ---- underskif
hoos Thomas Henrikson fougt i Bårgo län behåller --- ---- ---

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2012156

t. Pirkko




Vuoden 1586 kohdalla mainittua kuninkaallista kirjettä en ole etsinyt.

[Juha]

Kaikki Genokset on digitoitu ja löytyvät seuramme jäsenpalvelusta Sukuhaku sukuhaku.genealogia.fi



t Juha

[Anteroinen]

Lähteet ovat seuraavat:

https://media.discordapp.net/attachments/493538842645889064/640190820758061056/unknown.png?width=275&height=670

Näistä viite 8 on se joka viittaa Mårten Simonsson Klookiin, erityisesti lisänimeen. Edellisessä lauseessa sanotaan vaimon olleen Erikin pojantytär.

Myöhemmin samassa artikkelissa esitetään tosiaan, että Helena ja Claus ovat eri avioista. Tästä ei anneta viitteitä, viite 14 viittaa Helenan avioliittoon.

[Antti Alfthan]

Hans Garp ja Garpenbergin Hans Eriksson eivät nähdäkseni ole sama henkilö. Minun on tarkistettava tämä vielä, mutta käsityksni mukaan Garpenbergin HE palveli pitkään tuossa läänissään, eläköityi 1590-luvulla Näsin kartanoon Falunin lähellä ja kuoli pari vuotta myöhemmin. Hans Garp sen sijaan toimi Hälsinglandin voutina ja eläköityi tästä, muistelen. Itse asiassa en ole huomannut mikä olisi Hans Garpin isännimi.


Mainitsin taannoin, että Garpenbergin vouti Hans Eriksson ja Helsinglandin vouti Hans Garp olisivat eri henkilö, ja näin näkyy olevan.
Hans Garp tulee suuren, kahden hallintoläänin Helsinglandin voudiksi Matts Michelssonin jälkeen v. 1569 lähtien, vuoteen 1572 saakka. Läänin tileissä on säännöllisesti kuitteja (kopioita) suorituksista Garpenbergiin ja siellä vouti Hans Erikssonille. Tyypillisesti Garpenbergiin lähetetään elintarpeita kuten kuivaa kalaa.
Tässä jokunen linkki. Lähteenä sarja Landskapshandlingar / Hälsinglands handlingar
SE/RA/5121/5121.12/1569: 9 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044128_00190
SE/RA/5121/5121.12/1570: 5 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044129_00090
SE/RA/5121/5121.12/1571: 5 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044130_00192
"Bekennes migh Hans Erichsonn foughte uppå Garppenbergitt hijttegårdh, att migh hafva annammath aff ....." Kuitattu Garpenbergissä v. 1571 lopulla.

Vuoden 1570 merkillepantaviin kuuluu useampi suoritus Klaus Flemingin sotaväelle.
Mielenkiintoinen on eräs sakko Alftan käräjillä samana vuonna: Erich Dallekarl. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0044129_00070

[P-L H]

Hei

Kiitos linkistä. Lähdeluettelo on pitkä ja artikkelin tiedot näyttävät olevan eri tutkimuksista kerättyjä. Osa voisi löytyä Seuran kirjastosta ja osa Kansallisarkistosta. Genoksen kirjoituksen mukaan Mårten olisi Anders Eriksonin tyttären puoliso ja Tilikirjan antaman tiedon mukaan Erik Philpussonin vävy. Omasta mielestä Voudintileistä löytyvät merkinnät ovat luotettavia.

Erik Philpussonin saama kuninkaallinen kirje on päivätty Juni 1585. Kirjettä en ole etsinyt ja päiväys löytyi toisesta asiakirjasta.

Silloin pari vuotta sitten kun viimeksi noita vanhoja asiakirjoja selasin, löytyi yhdestä luettelosta Peter Klook niminen henkilö. Mårten Simonson ei ollutkaan ainoa jolle kyseinen lisänimi on merkitty.

t. Pirkko

[Benedictus]

Genoksen kirjoituksen mukaan Mårten olisi Anders Eriksonin tyttären puoliso ja Tilikirjan antaman tiedon mukaan Erik Philpussonin vävy. Omasta mielestä Voudintileistä löytyvät merkinnät ovat luotettavia.
---

Tuo lainauksen ajatus on harkittava asia, koska missään ei ole löytynyt Anders Erikssonia tai hänen perhettään eli vaikuttaisi, että tuo Anders Eriksson on joko kuollut tai kadonnut jonnekin maailmalle ja vain sisarensa N.Eriksdotter on jäänyt jäljelle ja tämän puoliso Mårten Simonsson on hoidellut apen jälkeiset kuviot.
Ajallisesti sopii hyvin ja myös omistusten siirtymiset on lookisempia.


Tuota Mårten Simonssonin alkuperää olen joskus aikoinaan esittänyt muuksi kuin väkisin Hesan seudulle änketyksi Klaukkalalaiseksi.
Miksei Mårten Simonsson voi olla yksinkertaisesti Marttilan khr Simon Canuti Paljaspään poika.
Tähän mahdollisuuteen antaisi selitystä, että Loimijoen khr oli Claes Mårtensson Brennerus oli jotenkin mukana Marttilan Yrjäntylän ratsutilallisen lasten perinnön selvittelyissä.
Yrjäntylä oli Simon Paljaspään omistama tila ja lasten isä oli tämän pojanpoika, eli olisi ollut serkkun lasten asialla.

Aiheesta on pitkät selvitykset ilmeisesti Astrenius ketjussa.


Paljaspää, Simon Canuti (K 1585)

Paliaspä, Simon Knutsson

S Marttila. V Marttilan Mäntsälän talollinen Nuutti Jaakonpoika / Knut Jakobsson ja N.N.
Marttilan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5062) kirkkoherra ainakin jo 1563.
Joutui 1564 maksamaan 50 markkaa sakkoja Juhana-herttualle edellisenä vuonna vannomastaan uskollisuudenvalasta. Sinetöi Marttilan pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 26.11.1568.
Herra Simon (”her Simon i Nyby”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan "Hr Simon kyrkoherde Sancte Morthens socken" omisti 2 hevosta arvoltaan 30 markkaa, 4 härkää, 8 lehmää, nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja) 11 päätä, 5 vuohta, 15 lammmasta ja 4 sikaa. Hänellä oli metallivarallisuutta 10 naulaa tinaa, 2 leiviskää kuparia ja 10 luotia hopeaa. Omaisuuden arvo oli 297 markkaa, 4 äyriä ja hopeaveroa siitä kannettiin 31 markkaa, 2 äyriä.
Sai kuninkaalta läänityksekseen Marttilan Tarvasjoen Yrjäntylän tilan 1573 ja omisti isänsä jälkeen Marttilan Mäntsälän tilan vuodesta 1581.
K Marttila 1585.
P Magdalena (Malin) Markusdotter, eli leskenä miehensä jälkeen Marttilassa ainakin vielä 1594. Kuningas Juhana III myönsi ”suureen köyhyyteen” joutuneelle leskelle (”Malin Marcusdotter framlidne her Simons Effterlefwerske i Sanct Mortens Sochn”) helpotusta veronmaksuun kirjeellään 19.6.1588 ja kuningas Sigismund verovapauden hänen (”Madelinn Marckus dotter”) asumalleen ja viljelemälleen Mäntsälän tilalle kirjeellään 12.7.1594.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362324
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358533
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350818
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350120

[Antti Alfthan]

Hans Garpista vielä sen verran, että v. 1564 hän on Medelpadissa, kuninkaallisena Norrlannin provossina luovuttaen Knut Haralssonille ja Erik Hanssonille tarvikkeita näiden sotaretkikomennukseen. V. 1569 lähtien hän on siis Hälsinglandin vouti, mistä virasta hän jää eläkkeelle - hyvin palkittuna - asettuen ilmeisesti tulevan Söderhamnin alueelle. V. 1597 hänet mainitaan autuaaksi.

Nyt kuitenkin kiinnitin huomioni kaiman tuossa reilu vuosi sitten löytämiin Garpenbergin Hans Erikssonin palkkausmerkintöihin. Niihin kuuluu v. 1574 tai tätä aikaisemmin Suomen puolelta jotain mistä en saa selvää. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00189
Vuonna 1572 tämä vouti saa Ruotsin puolella kaksi lästiä viljaa, mikä, jos ymmärrän oikein lasketaan vastaamaan 96 taaleria rahassa. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00054
Vuodelle 1676 sama määrä viljaa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00124

[Matti Lund]

Hans Garpista vielä sen verran, että v. 1564 hän on Medelpadissa, kuninkaallisena Norrlannin provossina luovuttaen Knut Haralssonille ja Erik Hanssonille tarvikkeita näiden sotaretkikomennukseen. V. 1569 lähtien hän on siis Hälsinglandin vouti, mistä virasta hän jää eläkkeelle - hyvin palkittuna - asettuen ilmeisesti tulevan Söderhamnin alueelle. V. 1597 hänet mainitaan autuaaksi.

Nyt kuitenkin kiinnitin huomioni kaiman tuossa reilu vuosi sitten löytämiin Garpenbergin Hans Erikssonin palkkausmerkintöihin. Niihin kuuluu v. 1574 tai tätä aikaisemmin Suomen puolelta jotain mistä en saa selvää. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070992_00189
Vuonna 1572 tämä vouti saa Ruotsin puolella kaksi lästiä viljaa, mikä, jos ymmärrän oikein lasketaan vastaamaan 96 taaleria rahassa. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070971_00054
Vuodelle 1676 sama määrä viljaa https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0070973_00124

Eiköhän tuo vuoden 1574 selvene tässä:

f: på garpenbergett haffûr I gestrigelandh till en behagelig tidh

Tiende spanmoll - 2 lester.

Siis nautti noita viljalästejä Gestrikelandista niin kauan kuin armo soi.

Terv M Lu

[Antti Alfthan]

Eiköhän tuo vuoden 1574 selvene tässä:

f: på garpenbergett haffûr I gestrigelandh till en behagelig tidh

Tiende spanmoll - 2 lester.

Siis nautti noita viljalästejä Gestrikelandista niin kauan kuin armo soi.

Terv M Lu

Kiitos Matti. Tuo gestrigelandh ei hahmottunut silmääni kun nide oli Sumen puolen asioista.
Mitään uutta ei siis kirkastunut. Vouti nautti viljalästejä tasaiseen tahtiin.

[Antti Alfthan]

Seurailen nyt jonkin aikaa Garpenbergin Hans Erikssonin jälkiä. Muihin Ericus Erci Alftanuksen isoisäkandidaatteihin toki vertaillen.
Ensimmäinen tietoni miehestä on vuodelta 1554, Noraskogin voutiläänistä.
Siellä hänen vuosipalkkansa on 30 markkaa, eli saman verran kuin voudinkirjurilla.
Merkinnöistä näkee että hyttivouti on ollut osan vuodesta matkoilla mutta palkan hän saa täydeltä 52 viikolta.
SE/RA/5121/5121.09/1554: 2 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0050559_00123
Pari sivua edempänä on tilitys kuninkaankartanon naisväen palkkauksesta. Hans Erssonin vaimo Elin näkyy toisena, tehtävänä deja eli emäntä, 33 viikon ajan, ja palkkansa tästä on 10 markkaa. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0050559_00125
Täytyy myös mainita kellaripiika Ingrid joka palkitaan 33 viikon kartanopalvelusta ja 19 viikon palvelusta Hans Erssonin mukana tämän matkalla - 8 markkaa.

[Pekka Hiltunen]

Tarkoitatko vihjailuillasi jotain etnistä "semiittistä" salattavaa? En usko, että "Emerentia Tott/ Helena Brennerus"-vääntö päätty, ennenkuin Kaarina Maununtyttären DNA on julkaistu. Sehän se paras päätepiste keskustelulle, eikö totta? Juhla joillekin ja pettymys toisaalla. Ei sen kummempaa!
Tarkoitan.

Uskon, että sinä, Juhani, niin paljon kuin arvostankin sukututkimuseen liittyvää työtäsi ja tietojasi erehdyt, jos arvioit kaikkien muittenkin etsivän suvuistaan pääasiallisesti aatelistoa ja kuninkaallisia hyläten kokonaan talonpoikaisten esivanhempihaarojensa tutkimisen. Kuninkaallisissa ei ole mitään tutkittavaa - ennen DNA-testejä (minkä osoitti Englannissa parkkipaikan alle luostarihautaan jääneen Henrik-kuninkaan polveutuminen jostain aivan toisesta miehestä kuin kuin skotti Duncanista...).
Ei minulle tuottaisi sen enempää juhlia kuin pettymysksiäkään, jos osoittautuisi, että polveudun Erik XIV:stä näköjään toisessakin/ kolmennessakin sukuhaarassa - Kaarina Maununtyttären & Britta-frillan (ja Bergiusten) lisäksi - vaikkakin jälkeläisteni mielenterveyden kannalta tällainen tieto saattaisi minut saada korkkaamaan vielä yhden pullollisen halpaa skumppaa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Eiköhän tuo vuoden 1574 selvene tässä:

f: på garpenbergett haffûr I gestrigelandh till en behagelig tidh

Tiende spanmoll - 2 lester.

Siis nautti noita viljalästejä Gestrikelandista niin kauan kuin armo soi.

Terv M Lu
Varsinaiseen asiaan liittymättä, mutta mahdollisiin DNA-tutkimuksiin liittyen, oli muuan khra Martinus Olai Gestrigius synytnyt Gävlessä eli Gestrigelandin keskuksessa. Hänen anoppinsa äiti oli Vaasa-sukua ja Christiern Johanssonin tytär. Martinus Olai liittyy (muistaakseni) Wallenius-Walstenius -suvun kautta m.m. Sursilleihin.
PH

[KariKK]

Varsinaiseen asiaan liittymättä, mutta mahdollisiin DNA-tutkimuksiin liittyen, oli muuan khra Martinus Olai Gestrigius synytnyt Gävlessä eli Gestrigelandin keskuksessa. Hänen anoppinsa äiti oli Vaasa-sukua ja Christiern Johanssonin tytär. Martinus Olai liittyy (muistaakseni) Wallenius-Walstenius -suvun kautta m.m. Sursilleihin.
PH

Asiaan edelleen liittymättä ja Vaasa sukukaan tuntematta, niin käsittääkseni Martinus Olai (n. 1528- 6.1585) oli Nyköpingin piispa ja liittyi Bure-sukuun, mutta läheistä yhteyttä Sursilleihin en tiedä.
Häen vaimonsa Kristina Månsdotterin sanotaan olleen Forsan kirkkoherran Måns Ericin tytär. Mutta Martinuksen anopista ja anopin äidistä en tiedä mitään.

[Pekka Hiltunen]

Asiaan edelleen liittymättä ja Vaasa sukukaan tuntematta, niin käsittääkseni Martinus Olai (n. 1528- 6.1585) oli Nyköpingin piispa ja liittyi Bure-sukuun, mutta läheistä yhteyttä Sursilleihin en tiedä.
Häen vaimonsa Kristina Månsdotterin sanotaan olleen Forsan kirkkoherran Måns Ericin tytär. Mutta Martinuksen anopista ja anopin äidistä en tiedä mitään.
Minäkin lainaan itseäni vanhempien ja kenties viisaampienkin tietoja:
4631
PH

[P-L H]

Hei

Erik Philpussonin vaimon kerrotaan olevan Boxbakasta (Pukinmäki). SAYn tiedoista tai tilikirjoista ei löydy 1500 luvulta kuin Sonaby joka kartasta katsottuna on Pukinmäen kohdilla. Siellä on ollut muutama tila jotka vaikuttavat olevan aivan tavallisia taloja.
SAY 1540-1559 Helsingin pitäjä kuvasta 117 eteenpäin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=201443

1560-1579 Malm och Sonaby kuva 117
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204390
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204391
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204392
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=204393

1580-1599 Malm och Sonaby kuva 117
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200863
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200864
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200865
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200866

1500 luvulta löytyy kyllä Boxby joka onkin vähän kauempana, eli Sipoossa.

Porvoon ja Kyminkartanon läänien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1613 (483Dc)
kuva 65 ja sieltä Boxbacka
Frelse Rytt: Sigfred Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722902

samalla aukeamalla Brendöö
Mårten Simonson 1.1.0.0.2.2.

Sarakkeiden merkitykset löytyy luettelon alusta.
Brendössä on ollut Isäntä, vaimo, 2 renkiä, 2 piikaa vuonna 1613
lapsia ei ole merkitty, kun verotusikä on ollut 15 vuotta.
pv 26.3.1613 Helsingfors Stad

Porvoon läänin tilikirja 1599 (3478) kuva 20
Mårthen Simonson till Brendö i Helsing socken bekommit gref Axels
bref? på K.M. --- digh be----- till behagelig tijd datum –- 18 Juni 1585
Skatte 1
Rök 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2000509

Brendö oli 1500 luvulla Skatte hem (asumakartano), mistä on löytynyt maininta että Erik Philpusson olisi ollut rälssimies? Aateluus ei periytynyt naisten kautta ja noista vähäisistä tiedoista mitä Asutusluettelot sisältää, ei voi lähteä edes arvailemaan mistä talosta vaimonsa oli lähtöisin.

SAY 1600-1619 Helsingin pitäjä Brendö
1600 Mårten Simonson
Gör rusttienst utaff ? und (K:L:J)
1606 Rytt under Jöns Perssons phana
1618 Henrik Mårtenson Munsterskrifare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200262

Porvoon läänin maakirja ja tilikirja 1600 (3486) kuva 2
Brendö
Mårten Simonson gör Rust---- ---- –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2021593

Jos Mårten Simonson olisikin ollut Arvid Erikson Stålarmin laivan kapteenina kuljettamassa Tottin perhettä Liivinmaalle 1599, niin 1599 on Mårten Simonson jo ollut maakrapuna Brendössä.

t. Pirkko

[KariKK]

Asiaan edelleen liittymättä ja Vaasa sukukaan tuntematta, niin käsittääkseni Martinus Olai (n. 1528- 6.1585) oli Nyköpingin piispa ja liittyi Bure-sukuun, mutta läheistä yhteyttä Sursilleihin en tiedä.
Häen vaimonsa Kristina Månsdotterin sanotaan olleen Forsan kirkkoherran Måns Ericin tytär. Mutta Martinuksen anopista ja anopin äidistä en tiedä mitään.

Kun nyt tulin kirjoittaneeksi, niin korjaan hieman edellistä katsottuani Svenskt Biografiskt Lexiconin ja Johannes Buren sukukirjan tietoja.

Martinus Olai oli Linköpingin piispana 1571-1580 ja sitten Nyköpingin kirkkoherrana 13.4.1581 alkaen kuolemaansa asti.

Nimimuotoa Gestrigius ei löytynyt eikä Lars Nericiuksen tyttäriä tämän
Nyköpingin kirkkoherran yhteydessä.

[P-L H]

Hei

Lainaus Pekka Hiltusen viestistä 30.10.2019
”Mårten Simonson ”Klocke” joka taisi olla maanomistaja,varvinkirjuri,lainlukija sekä laivuri ja kai Klaukkalasta lähtöisin, nai ensiksi nähtävästi saksalaista vanhaa aatelia edustaneen Pukinmäen ja Kulosaaren omistaneen rälssimiehen tyttären -----”

Erik Philpusson ei ollut rälssimies ja ainakaan vielä ei ole löytynyt maakirjoista merkkejä siitä että Erik Philpussonilla olisi ollut maa-omistuksia Pukinmäessä. Mainitaan kyllä samaan aikaan Kulosaaressa asuessaan Herttoniemessä ulkokylänmiesten joukossa.

Kulosaari on kallioinen saari josta ei mainittavammin ole viljelysmaita löytynyt. Erikin viljelysmaat ovat ilmeisesti sijainneet Herttoniemessä.

Erik Philpussonin vaimosta on ollut maininta että olisi aatelista sukua Pukinmäestä. Ihmetellä kyllä täytyy miten vanhoissa tutkimuksissa on
saatu vedettyä juuret vuoteen 1435 ja silloin eläneeseen Nisse Pedersoniin. Arvelu vanhasta saksalaisesta aateluudesta lienee ”hatusta vedetty”.

Erik Philpusson esiintyy maakirjoissa ensimmäisen kerran Brendössä vuonna 1540. Sitä edeltävältä ajalta ei digitoituja maakirjoja ole ja Voudintilien yleisten asiakirjojen arkistoluettelon mukaan vanhimmat asiakirjat ovat vuodelta 1538
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10183465

Porvoon läänin maakirja 1540 (2920)
Brendöö by
Erik Philpusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1767920

Kun on esitetty noin ”hulppeita” tietoja Erik Philpusonista ja vaimostaan, ilman linkkejä asiaa tukeviin alkuperäisiin asiakirjoihin, niin heräsi mielenkiinto asiaa kohtaan. Osa Forumin lukijoista voi ottaa täytenä totena lukemansa kirjoitukset.

Asutusluettelosta löytyvät Malmin ja Sonabyn tilojen tiedot ovat yhdessä niin kuin alkuperäisissä maakirjoissakin ja niistä pitäisi pystyä erottelemaan 1500 luvulta Bockin tilan tiedot, voidakseen varmuudella kertoa mistä talosta Erik Philpussonin vaimon suku on.


Boxbacka
https://pukinmaki.fi/19-kotikaupunkipolku/390-25-pukinmaen-kartano

Lainaus
”Varhaisin maininta Pukinmäestä on vuodelta 1435, jolloin Nisse Pederson af Boxbacka sai rälssioikeuden Ruotsin valtaneuvostolta palkkiona sotapalveluksesta unionikiistojen aikaan. Myöhemmin Bockin nimellä aatelisarvo periytyi vuoteen 1710 saakka jolloin”

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Hei

Lainaus Pekka Hiltusen viestistä 30.10.2019
”Mårten Simonson ”Klocke” joka taisi olla maanomistaja,varvinkirjuri,lainlukija sekä laivuri ja kai Klaukkalasta lähtöisin, nai ensiksi nähtävästi saksalaista vanhaa aatelia edustaneen Pukinmäen ja Kulosaaren omistaneen rälssimiehen tyttären -----”

Erik Philpusson ei ollut rälssimies ja ainakaan vielä ei ole löytynyt maakirjoista merkkejä siitä että Erik Philpussonilla olisi ollut maa-omistuksia Pukinmäessä. Mainitaan kyllä samaan aikaan Kulosaaressa asuessaan Herttoniemessä ulkokylänmiesten joukossa.

Kulosaari on kallioinen saari josta ei mainittavammin ole viljelysmaita löytynyt. Erikin viljelysmaat ovat ilmeisesti sijainneet Herttoniemessä.

Erik Philpussonin vaimosta on ollut maininta että olisi aatelista sukua Pukinmäestä. Ihmetellä kyllä täytyy miten vanhoissa tutkimuksissa on
saatu vedettyä juuret vuoteen 1435 ja silloin eläneeseen Nisse Pedersoniin. Arvelu vanhasta saksalaisesta aateluudesta lienee ”hatusta vedetty”.

Erik Philpusson esiintyy maakirjoissa ensimmäisen kerran Brendössä vuonna 1540. Sitä edeltävältä ajalta ei digitoituja maakirjoja ole ja Voudintilien yleisten asiakirjojen arkistoluettelon mukaan vanhimmat asiakirjat ovat vuodelta 1538
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10183465

Porvoon läänin maakirja 1540 (2920)
Brendöö by
Erik Philpusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1767920

Kun on esitetty noin ”hulppeita” tietoja Erik Philpusonista ja vaimostaan, ilman linkkejä asiaa tukeviin alkuperäisiin asiakirjoihin, niin heräsi mielenkiinto asiaa kohtaan. Osa Forumin lukijoista voi ottaa täytenä totena lukemansa kirjoitukset.

Asutusluettelosta löytyvät Malmin ja Sonabyn tilojen tiedot ovat yhdessä niin kuin alkuperäisissä maakirjoissakin ja niistä pitäisi pystyä erottelemaan 1500 luvulta Bockin tilan tiedot, voidakseen varmuudella kertoa mistä talosta Erik Philpussonin vaimon suku on.


Boxbacka
https://pukinmaki.fi/19-kotikaupunkipolku/390-25-pukinmaen-kartano

Lainaus
”Varhaisin maininta Pukinmäestä on vuodelta 1435, jolloin Nisse Pederson af Boxbacka sai rälssioikeuden Ruotsin valtaneuvostolta palkkiona sotapalveluksesta unionikiistojen aikaan. Myöhemmin Bockin nimellä aatelisarvo periytyi vuoteen 1710 saakka jolloin”

Ystävällisin terveisin Pirkko
On kai yleisessä tiedossa se, ettei Pukinmäestä löytynyt ennen 1400-lukua ruotsalaista aatelia. Jotta esim. saksalaisperäinen kauppias saattoi varustaa Itämerelle purjehduskelpoisen kauppalaivan miehistöineen ja kauppatavaroineen, oli hänen yleensä ollut oltava lähtöisin poikkeuksellisen varakkaasta suvusta; "vanhaa saksalaista aatelia" täytyykin tulkita: "edesmennyttä saksalaista aatelia" t.m.s. tavalla, kun Saksalais-Roomalainen keisarikuntakin syntyi meidän esihistoriallisena aikanamme - ehkä Turkua ja lounaisinta Suomea lukuunottamatta. Emme taitane tuntea saksalaisia, keskiaikaisia kauppapurjehtijoita, joilla ei olisi ollut sukuperintöä porvariston taustalla, joka sekin sääty suurella todennäköisyydellä oli lähtöisin "vanhasta aatelista".

Valitan ilmaisujeni laveutta ja monimerkityksellisyyttä: oletin perusteettomasti, että kaikki lukijat tavoittavat ideani...

PH

[rostebe]

"Kulosaari on kallioinen saari josta ei mainittavammin ole viljelysmaita löytynyt. Erikin viljelysmaat ovat ilmeisesti sijainneet Herttoniemessä."
Mainittakkon että nimi Brändö alunperin kuului saarelle, joka nyttemmin on niemi ja missä Erik Filpussonin Kulosaaren kartano, Brändö gård edelleen sijaitsee. Nykyinen Kulosaari Brändö on Ivar Westmanin mukaan 1700 luvulla ollut Stuguön tai Stugulandet, kartoilla 1791 (Kuninkaallinen merikartasto 1791-1796) ja 1880 (K. G. Ekebom) se on Brändöholmen. Nillä Brändö on tuon niemen nimi.

Erikillä oli viljelysmaata sillä Brändöllä joka nykyään on osa Herttoniemeä.
Terveisin,
Bengt

[TapioV]

Hei

Lainaus Pekka Hiltusen viestistä 30.10.2019
”Mårten Simonson ”Klocke” joka taisi olla maanomistaja,varvinkirjuri,lainlukija sekä laivuri ja kai Klaukkalasta lähtöisin, nai ensiksi nähtävästi saksalaista vanhaa aatelia edustaneen Pukinmäen ja Kulosaaren omistaneen rälssimiehen tyttären -----”

Erik Philpusson ei ollut rälssimies ja ainakaan vielä ei ole löytynyt maakirjoista merkkejä siitä että Erik Philpussonilla olisi ollut maa-omistuksia Pukinmäessä. Mainitaan kyllä samaan aikaan Kulosaaressa asuessaan Herttoniemessä ulkokylänmiesten joukossa.

Kulosaari on kallioinen saari josta ei mainittavammin ole viljelysmaita löytynyt. Erikin viljelysmaat ovat ilmeisesti sijainneet Herttoniemessä.

Erik Philpussonin vaimosta on ollut maininta että olisi aatelista sukua Pukinmäestä. Ihmetellä kyllä täytyy miten vanhoissa tutkimuksissa on
saatu vedettyä juuret vuoteen 1435 ja silloin eläneeseen Nisse Pedersoniin. Arvelu vanhasta saksalaisesta aateluudesta lienee ”hatusta vedetty”.

Erik Philpusson esiintyy maakirjoissa ensimmäisen kerran Brendössä vuonna 1540. Sitä edeltävältä ajalta ei digitoituja maakirjoja ole ja Voudintilien yleisten asiakirjojen arkistoluettelon mukaan vanhimmat asiakirjat ovat vuodelta 1538
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10183465

Porvoon läänin maakirja 1540 (2920)
Brendöö by
Erik Philpusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1767920

Kun on esitetty noin ”hulppeita” tietoja Erik Philpusonista ja vaimostaan, ilman linkkejä asiaa tukeviin alkuperäisiin asiakirjoihin, niin heräsi mielenkiinto asiaa kohtaan. Osa Forumin lukijoista voi ottaa täytenä totena lukemansa kirjoitukset.

Asutusluettelosta löytyvät Malmin ja Sonabyn tilojen tiedot ovat yhdessä niin kuin alkuperäisissä maakirjoissakin ja niistä pitäisi pystyä erottelemaan 1500 luvulta Bockin tilan tiedot, voidakseen varmuudella kertoa mistä talosta Erik Philpussonin vaimon suku on.


Boxbacka
https://pukinmaki.fi/19-kotikaupunkipolku/390-25-pukinmaen-kartano

Lainaus
”Varhaisin maininta Pukinmäestä on vuodelta 1435, jolloin Nisse Pederson af Boxbacka sai rälssioikeuden Ruotsin valtaneuvostolta palkkiona sotapalveluksesta unionikiistojen aikaan. Myöhemmin Bockin nimellä aatelisarvo periytyi vuoteen 1710 saakka jolloin”

Ystävällisin terveisin Pirkko
Mielestäni tutkijat ovat selvästi sanoneet, että Erik Filpusson i Brändö oli verotalonpoika. Jaakko Teitti selvitti 1555 rälssioikeuksia ja totesi silloin edellä olevan. Hän liitti tähän samaan yhteyteen Bogxbackan ja ehdotti rälssioikeuden peruuttamista (Bocksbackasta). Jaakko Teitin valitusluettelo, s.80. Tämän perusteella on tehty johtopäätös, että hänen vaimonsa oli yhden Bocksbackan osan perijä. Rälssitiloista ei ole mitään tietoa kuin poikkeustapauksissa ennen vuotta 1557 Länsi-Suomesta. Helsingin pitäjä kuului Porvoon lääniin, joka puolestaan oli Viipurin linnan alainen. Tällä alueella näyttää olevan rälssimaan tiedot niukempia kuin Länsi-Suomesta.
T.V.

[Pekka Hiltunen]

Mielestäni tutkijat ovat selvästi sanoneet, että Erik Filpusson i Brändö oli verotalonpoika. Jaakko Teitti selvitti 1555 rälssioikeuksia ja totesi silloin edellä olevan. Hän liitti tähän samaan yhteyteen Bogxbackan ja ehdotti rälssioikeuden peruuttamista (Bocksbackasta). Jaakko Teitin valitusluettelo, s.80. Tämän perusteella on tehty johtopäätös, että hänen vaimonsa oli yhden Bocksbackan osan perijä. Rälssitiloista ei ole mitään tietoa kuin poikkeustapauksissa ennen vuotta 1557 Länsi-Suomesta. Helsingin pitäjä kuului Porvoon lääniin, joka puolestaan oli Viipurin linnan alainen. Tällä alueella näyttää olevan rälssimaan tiedot niukempia kuin Länsi-Suomesta.
T.V.
Selvä. Tästä voitaneen siis pääätellä, että kyseessä on aiemmin ollut rälssitila tai sellaisen perillinen - tai muulla tavalla rälssin oikeudekseen nähnyt - joka ei siis kuitenkaan ole saanut koskaan rälssioikeutta p.o. tilaan.
PH

[Antti Alfthan]

Tästä on keskusteltu kierros jos toinenkin - Antti Alfthan 23.05.16, 13:08

"Erik Filpussonin lapset, poika ja tytär, olivat v. 1550 paikkeilla täyttäneet 15 vuotta, muuten heitä ei veroluettelossa mainittaisi, käsittääkseni.
Vuonna 1579 he olisivat vastaavasti yli 44-vuotiaita.
Jos Mårten Simonsson nai Erik Filpussonin nyt tässä tarkoitetun tyttären, ei heillä mitä todennäköisimmin olisi useita yhteisiä lapsia, vaimon kypsän iän takia.
Jos Anders Eriksson oli tuossa tarkoitettu poika, oli hän v. 1579 yli 44-vuotias: hänellä on aivan hyvin voinut olla vaimo ja noin 20-vuotias tytär, mutta isänsä (ja äitinsä) maita hän ei ole perinyt, koska hän päätelmän mukaan kuoli ennen isäänsä. Sitä missä Anders Eriksson asui, emme tiedä.
Pukinmäen rälssi tuli Erikin vaimon puolelta, suvussa se oli äidin perintöä. Erik oli riittävän varakas voidakseen edustaa tuota rälssiä, mutta perinnönjaossa juuri tuo rälssimaa menisi käsittääkseni tyttärelle. Päättelen että myös Erikin tytär kuoli ennen isäänsä, koska muuten kyseistä rälssimaata ei näkyisi Henrik Mårtenssonin perusteluissa.
Ergo: Pukinmäen rälssi meni Erikin kuoltua pojan tyttärelle, jonka suunnilleen saman ikäinen Mårten Simonsson oli nainut, ja tämä Mårten oli riittävän varakas voidakseen edelleen jatkaa rälssiä."

[P-L H]

Hei

Onko tuota Mårten Simonsonin saamaa gref Axels bref, joka on mainittu vuoden 1599 tilikirjassa etsitty/löydetty.
Mårten Simonson sai läänityskirjeen Claes Eriksonilta Brendön ja Staffansbyn tiloihin, joka myöhemmin uudistettiin Henrik Mårtenson Brennerille.

Porvoon läänin maakirja ja tilikirja 1600 (3486) kuva 2
Brendöö
Mårten Simonson gör Rust---- ---- –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2021593

Mårten Simonson on tehnyt ratsupalvelusta ja Henrik Mårtenson Brenner oli itse sotilaana. Pari katselmusrullaa on jo löytynyt, haku on vielä kesken.

Johonkin Forumin ketjuun olen laittanut linkin siitä läänityskirjeestä mikä löytyi Kansallisarkiston digikuvista. Vanha kone sanoi yllättäen ylös ystävyyden ja en ole varma saatiinko kaikki tiedot pelastettua.
Samassa ketjussa on myös linkki ihan vahingossa löytyneeseen kirjeeseen missä mainittiin Erik Philpussonin vaimo. Sisällöstä ei ole jäänyt mieleen muuta kuin maininta morgongåva.


Ystävällisin terveisin Pirkko

[Benedictus]

Tässä lienee Pirkon kaipailemat tiedot.


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11267&highlight=philpusson&page=262


Kiitos Pirkolle muutenkin tarkasta ja asiantuntevasta työstä.



On hienoa saada Brennerusten kiemuroita selviksi.

[Juha]

Tuli muuten mieleeni, että "Slägterna Brenner i Finland" -kirjanen löytyy nykyään Sukuhausta;
https://sukuhaku.genealogia.fi/#bookid=12




Juha

[P-L H]

Hei

Kiitos nim. Benedictus vanhojen viestien esillekaivamisesta.

Porvoon läänin maantarkastuskirja 1586 (3419a)
Malm och Sonaby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011723

Tuosta luettelosta pääsee vertailemaan tietoja SAYn merkintöjen kanssa.
Yhdessä noista Malmin tiloista oli myös Mårten Simonson 1600 luvun puolella. Löytyi myös Älvsborgin lunnasluettelosta perheensä kanssa. Jossakin luettelossa Malmilla mainittiin saman niminen myös Lampuotina.
Samaan aikaan Mårten Simonson oli Brändössä.

Mårtenin ikä ei taida olla tiedossa. O. Rundt on artikkelissaan arvellut ca 1560-1630. Mårten on maksanut kymmennykset vielä 1622 (SAY) ja sen jälkeen Henrik on ollut verojen maksajana.

Porvoon läänin karja-ja kylvöluettelo 1623 (3623a)
Brändöö Henrik Mårtenson Rytt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2037920

Porvoon läänin Maakirja ja tilikirja 1624 (3627)
Brändöö
Henrik Mårtenson ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2038293

Pekka Hiltusen viestissä oli maininta että Mårtenin toinen vaimo oli Margareta Knutintytär. Oliko Henrik ensimmäisestä aviosta?

Noissa vanhoissa viesteissä oli Tapio V. vastannut että Henrik Mårtensonin oman ilmoituksen mukaan äiti oli Anders Eriksonin tytär. Sen verran utelias olen että missä asiakirjassa Henrik on sen Ilmoittanut.

Helsingin pitäjässä oli kaksi Henrik Mårtenson nimistä sotilasta samaan aikaan. Henrik Mårtenson Brennerus Brändössä

SAY Helsingin pitäjä Brändö
1620 Henrik Mårtenson Ryttare
1622 Munsterskrifare Henrik Mårtenson
1627-28 Fändrik und A.N.
1629 Fändrik und R.W.
1631 Leutenant und R.W.
1633 Rytt H.Larson
1635 frii till lifstid
1637 för länt til lifstid
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199835

Nylands Regementte 1624 Claes Bengtsons comppani
Munsterskrifare Henrik Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053025_00031#?c=&m=&s=&cv=30&xywh=2660%2C534%2C3363%2C1912

1634-1653 Brändö
1642 Ryttmestare Henrik Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=215707
Henrikin vaimon patronyymi ei ole Matsdtr. Oikea löytyi alkuperäisistä asiakirjoista.
Uudenmaan läänintili- maa ja tositekirja 1644 (7926)
Brändöö Bde Henrik Mårtenson, hustru Lisbetta Hansdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10995413

Toinen Munsterskrifarena aloittanut Henrik Mårtenson Malmilla

SAY 1620-1639 Malmi
1621-22 Munsterskrifare Henrik Mårtenson
1631 Rytt und C:B:
1633 Rytt H. Nödigt
1636 för länt till lifstid
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199852

1634 Överst. Lutt. Henrik Nödigs kompani
Helsing socken
-----? Henrik Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053242_00282#?c=&m=&s=&cv=281&xywh=2715%2C2922%2C3057%2C1736

Rullor på Kavalleri och infanteri i Finland 1634
Överst. Lutt. Henrik Nödig komp 1634
-----------? Henrik Mårtenson (sotilasarvo jäänyt osittain piiloon)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053243_00009#?c=&m=&s=&cv=8&xywh=2380%2C197%2C3363%2C1912


Ylioppilasmatrikkeli Samuel Brennerus
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1189

Lainaus
”20.10.1646 f. 593 (Öpet bref för Hindrich Mårtenssonn att niuta ett hemman Malm be:dh som honom klandras oqwaldh vnder frälsse ... Wij Christina etc. Göre witterligit, att Oss hafwer wår troo Tiänare och fordom Leutenant vnder det Finske Rytterijet Hindrich Mårthenson vnderdånigst gifwit tillkenna, huruledes honom nu aff wår Cammar Fiscal i Finlandh skall klandras ett hans frelse Arfwegodz, Malm benembdh, uthi Borgolähn och Hälsing Soken beläget, aff orsak, att hans framledne Moder för 70 åhr sedan haffwer trätt uthi Ofrälse gifft”

Tuota vähän epäilen että tuo teksti ei kuuluisi Samuel Brenneruksen matrikkeliin. Kirjeen päiväys on vuodelta 1646 ja kerrotaan että Henrik Mårtenson on entinen Luutnantti.

Brändön Henrik Mårtenson Brennerus oli jo vuonna 1642 Ryttmestare.(SAY)

Malmilla Henrik Mårtenson entinen Luutnantti 1646. (kirjeen mukaan)

Olisiko mahdollista näillä tiedoilla saada nämä kaksi Henrik Mårtensonia eroteltua toisistaan?

Ystävällisin terveisin Pirkko

[TapioV]

Hei

Kiitos nim. Benedictus vanhojen viestien esillekaivamisesta.

Porvoon läänin maantarkastuskirja 1586 (3419a)
Malm och Sonaby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011723

Tuosta luettelosta pääsee vertailemaan tietoja SAYn merkintöjen kanssa.
Yhdessä noista Malmin tiloista oli myös Mårten Simonson 1600 luvun puolella. Löytyi myös Älvsborgin lunnasluettelosta perheensä kanssa. Jossakin luettelossa Malmilla mainittiin saman niminen myös Lampuotina.
Samaan aikaan Mårten Simonson oli Brändössä.

Mårtenin ikä ei taida olla tiedossa. O. Rundt on artikkelissaan arvellut ca 1560-1630. Mårten on maksanut kymmennykset vielä 1622 (SAY) ja sen jälkeen Henrik on ollut verojen maksajana.

Porvoon läänin karja-ja kylvöluettelo 1623 (3623a)
Brändöö Henrik Mårtenson Rytt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2037920

Porvoon läänin Maakirja ja tilikirja 1624 (3627)
Brändöö
Henrik Mårtenson ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2038293

Pekka Hiltusen viestissä oli maininta että Mårtenin toinen vaimo oli Margareta Knutintytär. Oliko Henrik ensimmäisestä aviosta?

Noissa vanhoissa viesteissä oli Tapio V. vastannut että Henrik Mårtensonin oman ilmoituksen mukaan äiti oli Anders Eriksonin tytär. Sen verran utelias olen että missä asiakirjassa Henrik on sen Ilmoittanut.

Helsingin pitäjässä oli kaksi Henrik Mårtenson nimistä sotilasta samaan aikaan. Henrik Mårtenson Brennerus Brändössä

SAY Helsingin pitäjä Brändö
1620 Henrik Mårtenson Ryttare
1622 Munsterskrifare Henrik Mårtenson
1627-28 Fändrik und A.N.
1629 Fändrik und R.W.
1631 Leutenant und R.W.
1633 Rytt H.Larson
1635 frii till lifstid
1637 för länt til lifstid
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199835

Nylands Regementte 1624 Claes Bengtsons comppani
Munsterskrifare Henrik Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053025_00031#?c=&m=&s=&cv=30&xywh=2660%2C534%2C3363%2C1912

1634-1653 Brändö
1642 Ryttmestare Henrik Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=215707
Henrikin vaimon patronyymi ei ole Matsdtr. Oikea löytyi alkuperäisistä asiakirjoista.
Uudenmaan läänintili- maa ja tositekirja 1644 (7926)
Brändöö Bde Henrik Mårtenson, hustru Lisbetta Hansdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10995413

Toinen Munsterskrifarena aloittanut Henrik Mårtenson Malmilla

SAY 1620-1639 Malmi
1621-22 Munsterskrifare Henrik Mårtenson
1631 Rytt und C:B:
1633 Rytt H. Nödigt
1636 för länt till lifstid
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199852

1634 Överst. Lutt. Henrik Nödigs kompani
Helsing socken
-----? Henrik Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053242_00282#?c=&m=&s=&cv=281&xywh=2715%2C2922%2C3057%2C1736

Rullor på Kavalleri och infanteri i Finland 1634
Överst. Lutt. Henrik Nödig komp 1634
-----------? Henrik Mårtenson (sotilasarvo jäänyt osittain piiloon)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053243_00009#?c=&m=&s=&cv=8&xywh=2380%2C197%2C3363%2C1912


Ylioppilasmatrikkeli Samuel Brennerus
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1189

Lainaus
”20.10.1646 f. 593 (Öpet bref för Hindrich Mårtenssonn att niuta ett hemman Malm be:dh som honom klandras oqwaldh vnder frälsse ... Wij Christina etc. Göre witterligit, att Oss hafwer wår troo Tiänare och fordom Leutenant vnder det Finske Rytterijet Hindrich Mårthenson vnderdånigst gifwit tillkenna, huruledes honom nu aff wår Cammar Fiscal i Finlandh skall klandras ett hans frelse Arfwegodz, Malm benembdh, uthi Borgolähn och Hälsing Soken beläget, aff orsak, att hans framledne Moder för 70 åhr sedan haffwer trätt uthi Ofrälse gifft”

Tuota vähän epäilen että tuo teksti ei kuuluisi Samuel Brenneruksen matrikkeliin. Kirjeen päiväys on vuodelta 1646 ja kerrotaan että Henrik Mårtenson on entinen Luutnantti.

Brändön Henrik Mårtenson Brennerus oli jo vuonna 1642 Ryttmestare.(SAY)

Malmilla Henrik Mårtenson entinen Luutnantti 1646. (kirjeen mukaan)

Olisiko mahdollista näillä tiedoilla saada nämä kaksi Henrik Mårtensonia eroteltua toisistaan?

Ystävällisin terveisin Pirkko
Katso Olav Rundtin artikkeli. Siellä se on sanottu.
T.V.

[P-L H]

Hei

Kiitos vastauksesta. Kun en ole seuran jäsen niin pitäisi mennä Kansallisarkistoon lukemaan Genoksen vuosikirjoja ko. tiedon saamiseksi.

Yo matrikkeli Samuel Brennerus
Lainaus

”29.4.1648 f. 510 (Expectance för fordom Fiscalen Claes Erichsson på 2 hemman vthi Finlandh ... i detta wårt öpne brefs krafft, vnne, skänkie och gifwe honom Expectancen af effterskrefne Wåre och Chronones hemman vthi Nylandh, Borgo lähn och Helsing Sokn, som Leutenanten Hinrich Mårtensson medh behageligh tijdhz frijheet nu innehafwer och brukar, Nembl. Staffansby, Hinrich Mårtensson Skattar 2, hemman 1, Mantal 2/3. Brändöö, Hinrich Mårthensson Skatt Een, hem Ett Mantal 2/3”

Henrikin isä Mårten Simonson sai ensin läänityskirjeen näihin samoihin tiloihin. Olen lukenut sen Mårten Simonsonin saaman kirjeen ja siinä mainitaan samat tilat Staffansby ja Brändöö. Asiakirja on digitoitu, siihen pitäisi olla myös linkki Kansallisarkiston asiakirjoihin. Jos ei löydy omalta koneelta niin voihan sen hakea uudelleen esille.

Vuoden 1599 tilikirjassa Mårten Simonsonin tiedoissa mainittiin Gref Axels bref, oletan että kyseessä on Oxenstiernan kirje.

Tuossa matrikkelin tiedoissa joka on vain lyhennelmä kirjeen koko sivun sisältämistä tiedoista, lukee Luutnantti Henrik Mårtenson, mutta SAYn tietojen mukaan Henrik oli jo 1642 Ryttmestare. Ehkä löytyy vielä Ruotsin arkiston myöhemmistä sotilasrullista.

Ruodutusluettelo 1626-1630 kuva 143
Bårgo län af Helsinge socken
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055043_00148#?c=&m=&s=&cv=147&xywh=1290%2C359%2C5162%2C2935

Mantals lengd för åhr 1626 af Pojo socken = Pohjan pitäjä
3 Rotan
Bocksbodha
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055043_00188#?c=&m=&s=&cv=187&xywh=2131%2C1665%2C4348%2C2469

Mantals lengd på Ryttare hemman aff Helsing sokken 1629
Brändöö
Henrik Mårtenson Fändrik
Erik Larson dreng
Erik Jöranson dreng
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055044_00085#?c=&m=&s=&cv=84&xywh=360%2C3162%2C2037%2C1158

Suomen rälssitarkastuspöytäkirja 1618 (212e)
kuva 48
Sigfred Bock i ---? Bocksbodha och Johan------? I Stu-------?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665324

Sitä en tiedä milloin Sigfred Bock on Helsingin pitäjään tullut. Löysin Sigfredin kyllä vuoden 1600 Maakirjasta, Register upå alla --- gårds, som skall ---- kuva 281. Samalla sivulla myös Lampuoti Mårten Simonson.

Sukunimi Boc voi olla myös Pohjan pitäjän Bockbodasta johdettu.

kuva 67
Frelse efter aff Adell
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1665343

Seuraavilla sivuilla ei Malmia tai Sonabytä mainita. Eivät olleet vuonna 1618 tuossa luettelossa.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Bodniemi37]

Hei

Kiitos vastauksesta. Kun en ole seuran jäsen niin pitäisi mennä Kansallisarkistoon lukemaan Genoksen vuosikirjoja ko. tiedon saamiseksi.


Otaksun, että foorumimme jäsen TapioV tarkoittaa täältä https://www.genealogia.fi/genos-old/59/59_55.htm löytyvää Rundtin artikkelia?

Terveisin,

[Benedictus]

Pirkon mukaan Henrik Mårtensson Brenneruksen vaimon oikea nimi oli Lisbeta Hansdotter.
Tämä lienee selitys sille, että Henrik Mårtensson Brennerus hallitsi suurta tilaa Staffansbyssä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=214335


Kuten näkyy tilalla on ensin Ivar Gustafsson Stiernkors, jolla 27 alnarin tila, sitten tilalle tulee Henrik Mårtensson 36 alnarin pinta-alalle.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211801
Tässä näkyy, että Ivar Gustafsson Stiernkorsin tila kuului aiemmin 45 alnarin kokoisena Helsingin pormestari Hans Olofssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211569


Voinee päätellä, että Henrik Mårtensson Brenneruksen vaimo Lisbeta Hansdotter on ollut Helsingin pormestari Hans Olofssonin tytär ja sitä kautta tila on tullut hänelle.
Miksi Ivar Gustafsson Stiernkors on myös tilalla? Oliko myös vävy ? On kai kuollut 1622.

Onko jossain oikeasti mainittu Mårten Simonsson Staffansbyn tilojen omistajana?
-----------
Mårten Simonssonin 2. vaimoksi mainitaan

Gift 2:o med Margareta Knutsdotter, d. 1645 i Esbo
Mårten Simonsson hankki myöhemmin haltuunsa myös Puotilan eli Bothbyn.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211584
Tässä mainitaan Knut Eriksson Bothbyssä tai Medlungsby tai jotain sellaista.
Onko tässä Mårten Simonssonin 2. vaimon isä?

---------------------------------


Lainaus
”20.10.1646 f. 593 (Öpet bref för Hindrich Mårtenssonn att niuta ett hemman Malm be:dh som honom klandras oqwaldh vnder frälsse ... Wij Christina etc. Göre witterligit, att Oss hafwer wår troo Tiänare och fordom Leutenant vnder det Finske Rytterijet Hindrich Mårthenson vnderdånigst gifwit tillkenna, huruledes honom nu aff wår Cammar Fiscal i Finlandh skall klandras ett hans frelse Arfwegodz, Malm benembdh, uthi Borgolähn och Hälsing Soken beläget, aff orsak, att hans framledne Moder för 70 åhr sedan haffwer trätt uthi Ofrälse gifft”

Ylläolevan mukaan Henrik Mårtensson olisi syntynyt jälkeen 1576 joihin aikoihin äitinsä oli avioitunut.

Äiti oli syntynyt noin 1556 paikkeilla, jos oli parikymppinen avioituessaan.

[Benedictus]

Kumpikohan on oikein:
Henrik Mårtenssonin äiti nainut ei aatelisen, siksi maat menee vieraalle.


Henrik Mårtensson mainitsee äitinsä isän äidin olleen aatelinen.


Jotenkin tuntuu ajallisesti olevan aika tiukilla jos Erik Philpussonin pojan tytär oli Henrik Mårtensonin äiti.

[Antti Alfthan]

Kumpikohan on oikein:
Henrik Mårtenssonin äiti nainut ei aatelisen, siksi maat menee vieraalle.


Henrik Mårtensson mainitsee äitinsä isän äidin olleen aatelinen.


Jotenkin tuntuu ajallisesti olevan aika tiukilla jos Erik Philpussonin pojan tytär oli Henrik Mårtensonin äiti.

Erik Philpusson oli sotakuntoinen laivanpäällikkö osallistuessaan meritaisteluun Öölannin pohjoispuolella kesällä 1564. Tämän jälkeen hän osallistui Narvan merisaartoon 25-vuotisen sodan aikana 1570 lähtien, mutta 1580-luvulla hänet mainitaan vanhana ja melkein sokeana, ansioituneena laivanpäällikkönä. Anders Erikinpoika taas mainitaan rälssiluettelossa v. 1575.
Jos Erik olisi ollut 80-vuotias v. 1580, olisi hän syntynyt noin v. 1500 - jos 70-vuotias, olisi syntynyt v. 1510. 1560-luvulla hän on ollut "parhaassa iässään", jos n. 1510 syntynyt niin suunnilleen 50-vuotias. Meni niin tai näin, kyllä tähän mahtuu helposti Andersia edustava sukupolvi väliin ja Andersille tytär Henrik Mårtenssonin äidiksi.

[P-L H]

Hei

Kiitos Ritva tuosta Genoksen artikkelin linkistä.

O.Rundt on tehnyt laajan tutkimuksen. Luin sen kertaalleen ja huomio kiinnittyi Rundtin useampaan kertaan mainitsema Malmby. Ennen Helsingin pitäjään kuulunut, nykyisin Helsingin kaupunginosa Malmi on vanhoissa asiakirjoissakin aina Malm. En ole kuullut kenenkään nimittävän Malmia Malmikyläksi.
Hiski haulla löytyy kyllä Malmby Porvoosta, Tuusulasta, Pernajasta ja Inkoosta.
Helsingin pitäjän kylät on noissa 1600 luvun asiakirjoissa monessa pätkässä. Kirjaus järjestyskään ei ole aina samanlainen.

Henrik Mårtensonin syntymävuotta voi arvioida ehkä sen mukaan, kun on maksanut kirkon kymmennykset (SAY) ainakin vuoteen 1651 saakka.
Olisiko syntynyt 1580 luvun lopulla tai 1590 luvun alussa. Verotusikä on vaihdellut 1600 luvullakin Kruunun rahantarpeen mukaan.
Henrik mainitaan 1618 olevan Munsterskrifare ja sotilasura on jatkunut ainakin vuoteen 1642.

Erik Philpusson mainittiin kuolleeksi jo 1586 tilikirjassa.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Benedictus]

Palaisin tuohon Henrik Mårtensson Brenneruksen omistukseen Staffansbyssä.


Jos jo Mårten Simonssonilla oli läänityksenä nuo samat tilat, miksi niillä näkyy Ivar Gustafsson Stiernkors ja Helsingin pormestari Hans Olofsson ennen Henrikiä?
Ennen Hans Olofssonia osa tiloista kuului pormestari Mats Bertilssonille.


Jos Anders Eriksson oli Henrikin äidin isä, niin äidin äiti on tuntematon eli saattaisi hyvinkin liittyä noihin Staffansbyn henkilöihin, koska Erik Philpussonilla ei kai ollut tekemistä Staffansbyn kanssa.

[P-L H]

Hei

Kansallisarkiston digikuvista löytyi tämä tieto.

Suomen peruutettujen rälsssitilojen tilit 1591 (129) kuva 20

Hans Ollson Borgmestare i Helsingfors stad
--- --- hemman i Staffansby
Skatt ---- 2 ¼
Mantal ---- 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659048

SAY 1580-1599 Helsingin pitäjä Staffansby kuvasta 124 eteenpäin
Pormestari Hans Olofsonille merkittyjä tiloja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200870

SAY 1600-1619 Staffansby kuva 124
1600 Hans Olofson
1619 Ivar Gustafson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200284

ja muutama sivu eteenpäin mainitaan vielä Hans Olofson kuva 127
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200287

SAY 1620-1639 Staffansby kuva 124
1620 Ivar Gustafson
1626-1639 Henrik Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199857

1580-1599 Helsingin pitäjä, Nurmijärvi
Staffansby on merkitty vain kymmennykset
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211585

Tuota kirjettä mikä mainittiin 29.4.1648 f. 510 fordom Fiskalen Claes
Erichsson ----- (Samuel Brenneruksen matrikkeli) en vielä löytänyt. Jos Brändöö olisi ollut perintömaata täydellä omistus oikeudella, niin ei olisi siirtynyt Rosendahlin hallintaan.

Helsingin pitäjässä on ollut samaan aikaan Henrik Mårtenson Brändöö, toinen Munsterskrifarena aloittanut Henrik Mårtenson Malmilla, kolmas Henrik Mårtenson ryttare Helsingin komppaniassa.

Henrik Mårtenson i Brändö on ollut käräjillä 1628 ja samoilla käräjillä on ollut myös Sigfred Erikson i Boxbacka ja häntä ei aateliseksi mainita (oikea sivu).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789714

Malmilla Henrik Mårtenson on ostanut/ostamassa syntymäkodin, vuoden 1630 asiakirjasta löytynyt tieto.

Samoin on samaan aikaan Mårten Simonson Brändöö, Malmilla Lampuoti Mårten Simonson ja Malmilla 1603 Mårten Simonson rytt under Anders Larsson.

O.Rundtin artikkelissa mainitaan Brändön Mårten Simonsonin tiedoissa, ryttmästaren för adelsfanan Anders Larsson den 29.1.1602.
Nimikaimat ovat kohdanneet toisensa samassa komppaniassa.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Palaisin tuohon Henrik Mårtensson Brenneruksen omistukseen Staffansbyssä.


Jos jo Mårten Simonssonilla oli läänityksenä nuo samat tilat, miksi niillä näkyy Ivar Gustafsson Stiernkors ja Helsingin pormestari Hans Olofsson ennen Henrikiä?
Ennen Hans Olofssonia osa tiloista kuului pormestari Mats Bertilssonille.


Jos Anders Eriksson oli Henrikin äidin isä, niin äidin äiti on tuntematon eli saattaisi hyvinkin liittyä noihin Staffansbyn henkilöihin, koska Erik Philpussonilla ei kai ollut tekemistä Staffansbyn kanssa.
Ivar Gustafssonin pyrkimys "kähmiä" sukulaistensa tiloja haltuunsa on tunnettu, ja Philipus-nimi liittyy Taivassalon Särkilahden naapuruston, Luonnonmaan Isokylän Jägerhornien kautta Stiernkors-sukuunkin.
PH

[Pekka Hiltunen]

DNA-vertailu: Henkilöt, joilla sukunimi Alftan(us) nimilistoillaan, on 32 (+ minä)/ ~11 000 henkilöä. Kromosomin 22 pitkän pään keskivaiheilla 1-5 cM:n jaksoja oli neljä henkilöä, joitten ohella yhdellä oli kanssani yhteinen jakso p.o. "Wasa"-kromosomin 22 pitkänpään keskivaiheen lisäksi yhteinen jakso k.o. kromosomin pitkän haaran alkupäässä. Näitten neljän (4/ 32) lisäksi oli yhdellä henkilöllä yhteinen jakso vain k.o. kromosomin pitemmän haaran alkupäässä (noin 5 cM).
Päätelmä: Alftanin suvun kantavanhemmilla ei ollut geeneissään Vaasa-sukua. (Kts. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8778&page=3)
PH

[Antti Alfthan]

Tuohon kromosomin 22 vertailuun.
Katsoin mitä näkyy serkkuni suhteen - meillä on tietenkin paljon yhteistä, mutta katsoin tuon kromosomin 22 tilanteen, missä meillä on yhteinen jakso "pitkän pään keskivaiheen oikealla puolella".
Hänen äitinsä oli siis isäni sisar. (Tulokset FTDNA)

kromosomi 22 alkaa 35991234 päättyy 44314928 cM 17.27 snp määrä 2369

[Pekka Hiltunen]

Tuohon kromosomin 22 vertailuun.
Katsoin mitä näkyy serkkuni suhteen - meillä on tietenkin paljon yhteistä, mutta katsoin tuon kromosomin 22 tilanteen, missä meillä on yhteinen jakso "pitkän pään keskivaiheen oikealla puolella".
Hänen äitinsä oli siis isäni sisar. (Tulokset FTDNA)

kromosomi 22 alkaa 35991234 päättyy 44314928 cM 17.27 snp määrä 2369
Poimimani matchit osuvat aika laajalti pitkän haaran keskivaiheille. Tästä voisin kuvitella Wasa-nimeen kytkeytyvän jakson omassa kromisssani olevan ehkä 10 cM:a, kun kelpuutin positiivisiin löydöksiin kaikki ne, joilla jakso oli 1+ cM. Oletko kirjoittanut hakuun kaikki nimiluetteloissaan Alftanit tai Alftanukset maininneet matchisi? P.o. kr:n sentromeerin jälkeinen, noin 5:n cM:n jakso voisi sopia Alftaneihin, mutta se ei sovi "Wasoihin".

PH

[Pekka Hiltunen]

Poimimani matchit osuvat aika laajalti pitkän haaran keskivaiheille. Tästä voisin kuvitella Wasa-nimeen kytkeytyvän jakson omassa kromisssani olevan ehkä 10 cM:a, kun kelpuutin positiivisiin löydöksiin kaikki ne, joilla jakso oli 1+ cM. Oletko kirjoittanut hakuun kaikki nimiluetteloissaan Alftanit tai Alftanukset maininneet matchisi? P.o. kr:n sentromeerin jälkeinen, noin 5:n cM:n jakso voisi sopia Alftaneihin, mutta se ei sovi "Wasoihin". PH
Kun yli 11 000:n matchini joukossa on sukunimilistoilla Alftan(us) 32:lla ja tulokseksi tulee "Wasa"-sekvenssin kriteereillä 4/ 32, on todettava, ettei matchieni (tai oman) Alftanien sekvenssit ole samoja kuin "Wasojen".
item

[Benedictus]

Lainaus Pirkko:
Hans Ollson Borgmestare i Helsingfors stad
--- --- hemman i Staffansby
Skatt ---- 2 ¼
Mantal ---- 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659048

SAY 1580-1599 Helsingin pitäjä Staffansby kuvasta 124 eteenpäin
Pormestari Hans Olofsonille merkittyjä tiloja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200870

SAY 1600-1619 Staffansby kuva 124
1600 Hans Olofson
1619 Ivar Gustafson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200284

ja muutama sivu eteenpäin mainitaan vielä Hans Olofson kuva 127
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200287

SAY 1620-1639 Staffansby kuva 124
1620 Ivar Gustafson
1626-1639 Henrik Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199857

1580-1599 Helsingin pitäjä, Nurmijärvi
Staffansby on merkitty vain kymmennykset
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211585
-----------------------
Staffansbyn tilat kuuluivat ennen pormestari Hans Olofssonia edelliselle pormestari Matts Bertilssonille.


Onkin pohdittavaa, että oliko Anders Erikssonin vaimo Matts Bertilssonin tytär. Ajallisesti ei sovi Hans Olofssonin tyttäreksi. Toisaalta Henrik Mårtenssonin vaimo Lisbeta Hansdotter lienee pormestari Hans Olofssonin tytär, mikä kyllä selittäisi tilojen siirtymisen Henrikille.
Mitkä tilat taasen olivat Mårten Simonssonin hallussa Staffansbyssä?


Toisaalta tietysti on mahdollista, että pormestareiden vaimo oli Erik Philpussonin tytär ja sitä kautta tilat saattoivat siirtyä perheiden kesken.
Tällöin ei Henrikin vaimo voisi olla Hansin tytär ainakaan tästä aviosta.


Mielestäni tätä Staffansbyyn kiemuraa kannattaisi selvitellä , koska kaikki viittaa, että se olisi Anders Erikssonin vaimon peruja Brenneruksilla.


Brenneruksistahan on tehty äitilinjan DNA selvitys ja siinä kai mentiin jonnekin keskieuroopan puolelle. Eli kyseessä olisi Anders Erikssonin vaimon esi-äidit.

[Pekka Hiltunen]

Tuohon kromosomin 22 vertailuun.
Katsoin mitä näkyy serkkuni suhteen - meillä on tietenkin paljon yhteistä, mutta katsoin tuon kromosomin 22 tilanteen, missä meillä on yhteinen jakso "pitkän pään keskivaiheen oikealla puolella".
Hänen äitinsä oli siis isäni sisar. (Tulokset FTDNA)

kromosomi 22 alkaa 35991234 päättyy 44314928 cM 17.27 snp määrä 2369
Minulla on siis yksi ja vain yksi Alftan-niminen henkilö suvuissani (Anna Eriksdotter). Wasoja etsiessäni "Alftanien" keskuudesta (joita löysin 32 henkilöä) löysin yhden, jolla oli jakso (~5cM) kromos. 22:n pitkän haaran alkupäässä sentromeeria kuvaavan tiimalasin jälkeen, ja toisen, jolla oli sekä e.m. jakso että keskivaiheille sijoittuva noin 5cM:n jakso. Tämän jälkimmäisen laskin "Wasoihin", mutta kyseessä saattaakin olla vaikkapa Alftanien jakso. Ei ole poissuljettua se, etteikö Wasat voisi olla kauempana Alftaneissa tai vaimoissaan, mutta kun Bonde sopi "Wasoihin". ja tiedetään, että Kaarle Knuutinpojan isoäiti oli Ramborg Nilsdotter Wasa, joka syntyi 1300-luvulla, mennään mahdollisissa Wasoissa Alftanien osalta nähtävästi tätä varhaisempiin aikoihin, jos sellaisia esivanhempia on ollut olemassa. Kun 4/32=1/8, voidaan tämän tarkastelun reliabiliteettia verrata lantinheittoon, jossa 1/8 on kruunuja ja 7/8 klaavoja. Päätelmän täytyy tällöin olla se, että lantti ei ole reilu. Aineiston "ohuus" saattaa asettaa "testin" validiteetin kyseenalaiseksi. Ehkä lanttia pitäisi heittää 100 kertaa 8:n heiton sarjoja, jolloin voisi osoittautua, että sekä kruunuja että klaavoja on noin neljä sataa...

PH

[Antti Alfthan]

Laitoin tällä kertaa vertailuun mainitun serkkuni ja sen lisäksi kolme kaukaisempaa sukulaista, kaikki nämä etäisyydellä 3C1R, joista yksi on sukua vain isoäidin kautta eli sukua minulle ja serkulleni mutta ei näille kahdelle isänpuolen kaikaisemmalle.

Älä masennu Pekka, mutta kromosomi 22 ei antanut mitään tolkullista uutta. Sukulaisuus isoäitini puoleen Ruotsiin näkyy kromosomeissa kyllä, samoin mahdollinen merkitsevä jakso "niiden kahden" suhteen, kromosomin 6 lyhyessä päässä. Kokeilin myös 1 cM tarkkuudella, mutta kromosomi 22 ei "natsannut" Alftanus-puolella.

terveisin Antti A

[P-L H]

Hei Benedictus

Huomasitko että tällä Staffansbyn sivulla Hans Olsson on maksanut kymmennykset 1602. Vuodet 1603-1607 puuttuu tiedoista ja 1608 on merkitty maksajaksi Mårten Hansson. Myöskään vuosien 1609-1618 tietoja ei ole. (Kirkon kymmennykset)
Ivar Gustafson on tullut tilalle vasta 1619.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200284

Tälle samalle tilalle tuli Ivarin jälkeen Henrik Mårtenson.
Tuosta Mårten Hanssonista ei taida olla mitään lisätietoja, oletan että on pormestari Hans Olofsonin poika.

Vuoden 1628 käräjäkirjan käsialasta en oikein saanut selvyyttä.
Kom för ---- Henrik Mårtenson till Brändöö, --- till Erik Thomason i Skomakarsböle om ¼ ---- ----- ---
------ ------
hemmanet som Henrik Mårtenson i Staffansby ---- -----

vastakkain on olleet, Erik Thomasson i Skomakarsböle ja Henrik Mårtenson i Staffansby för pliktat ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789714

Vuodesta 1626 Staffanbyssä oli Henrik Mårtenson. Onko Brändön Henrik eri henkilö?

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Laitoin tällä kertaa vertailuun mainitun serkkuni ja sen lisäksi kolme kaukaisempaa sukulaista, kaikki nämä etäisyydellä 3C1R, joista yksi on sukua vain isoäidin kautta eli sukua minulle ja serkulleni mutta ei näille kahdelle isänpuolen kaikaisemmalle.

Älä masennu Pekka, mutta kromosomi 22 ei antanut mitään tolkullista uutta. Sukulaisuus isoäitini puoleen Ruotsiin näkyy kromosomeissa kyllä, samoin mahdollinen merkitsevä jakso "niiden kahden" suhteen, kromosomin 6 lyhyessä päässä. Kokeilin myös 1 cM tarkkuudella, mutta kromosomi 22 ei "natsannut" Alftanus-puolella.

terveisin Antti A
Ei kannata heittää sotakirvestä kaivoon. Joskus jauhettiin kuningattaresta. En muista, että oliko Kustaa I:n 3. vaimo mukana. Hänen mainitaan käyneen useasti Ahvenanmaalla - ja jonkun tarinan mukaan olisi siellä saanut keskenmenonkin Kustaan ollessa elossa(?!). Miksi raskaana oleva kuningatar lähtisi hankalalle merimatkalle?
Magnus Herttuasta ei tunnuta tiedettävän mitään. Leskikuningattaren hovihankkijana (fataburs hustru) toimi Scillingien äiti. Sekä Svean, Turun että Tarton hovioikeuksiin asetettiin asessorin virkaan Schilling. Oliko Magnuksella ehkä tytär serkkunsa kanssa? Onko pyritty varmistamaan, että hovioikeudet toimivat, jos joku avaa suunsa väärässä paikassa...

Olivatkohan Antti, hänen isoäitinsä ja kaksi serkkuaan mukana niissä poimimissani 32:ssa, jotka mainitsivat nimen listoillaan? No, 8/32 olisi vain 1/4 ja "lantti edelleen epäreilu". Toisaalta mutatoituvilla jaksoilla on varmaankin ollut erittäin suuri merkitys ihmisen evoluutiossa. Luultavasti tarkastelemiamme jaksoja oli jo Homo Erectuksella, ja tod. näk. niitä löytyy myös bonobolta ja simpanssiltakin. Autosomaalitestin luotettavuus vähenee mentäessä sukupolvissa historiaan, kun p.o. segmenteissä (jotka edustavat ehkä miljoonasosaa genomistamme) tapahtuu alinomaa mutaatioita ja takaisinmutaatioita siitä syystä, että tarvittavat nukleiinihapot ovat aina saatavissa omalla metabolialla rakennettuina. Sen sijaan DNA:nkin entsymaattisiin prosesseihin tarvitaan aminohappoja, joista eräät ovat essentiellejä eli ne on saatava ravinnosta. Nämä kymmenen aminohappoa saadaan määrällisesti riippuvasti ainakin ihmisen elinkelpoisuudesta (muita kädellisiä en tunne), joka aiemmin on tarkoittanut kykyä hankkia lihaa pöytään eli nuotion ääreen. Vaikuttaa kuitenkin uskottavalta, että 1+ senttiMorganinkin jaksot näkyvät 1400- ja jopa 1300 -luvuille saakka: kuinka muuten on selitettävissä, että noin 11 100:n henkilön joukossa pari-kolme viimeistä sivua eli "5+ serkut" ovat jokseenkin kaikki brittejä tai venäläisiä, jollei kyseessä ole lähinnä skotti-peräisten palkkasotilaitten keskiaikaiset esivanhemmat tai vastaavasti idässä venäläisten - ja Vienan-karjalaisten - ryöstöretket Pähkinäsaaren Rauhan rahojen ulkopuolella ja Keskiajalla?
PH

[Pekka Hiltunen]

Laitoin tällä kertaa vertailuun mainitun serkkuni ja sen lisäksi kolme kaukaisempaa sukulaista, kaikki nämä etäisyydellä 3C1R, joista yksi on sukua vain isoäidin kautta eli sukua minulle ja serkulleni mutta ei näille kahdelle isänpuolen kaikaisemmalle.

Älä masennu Pekka, mutta kromosomi 22 ei antanut mitään tolkullista uutta. Sukulaisuus isoäitini puoleen Ruotsiin näkyy kromosomeissa kyllä, samoin mahdollinen merkitsevä jakso "niiden kahden" suhteen, kromosomin 6 lyhyessä päässä. Kokeilin myös 1 cM tarkkuudella, mutta kromosomi 22 ei "natsannut" Alftanus-puolella.

terveisin Antti A
Ei kannata heittää sotakirvestä kaivoon. Joskus jauhettiin kuningattaresta. En muista, että oliko Kustaa I:n 3. vaimo mukana. Hänen mainitaan käyneen useasti Ahvenanmaalla - ja jonkun tarinan mukaan olisi siellä saanut keskenmenonkin Kustaan ollessa elossa(?!). Miksi raskaana oleva kuningatar lähtisi hankalalle merimatkalle?
Magnus Herttuasta ei tunnuta tiedettävän mitään. Leskikuningattaren hovihankkijana (fataburs hustru) toimi Scillingien äiti. Sekä Svean, Turun että Tarton hovioikeuksiin asetettiin asessorin virkaan Schilling. Oliko Magnuksella ehkä tytär serkkunsa kanssa? Onko pyritty varmistamaan, että hovioikeudet toimivat, jos joku avaa suunsa väärässä paikassa...
Olivatkohan Antti, hänen isoäitinsä ja kaksi serkkuaan mukana niissä poimimissani 32:ssa, jotka mainitsivat nimen listoillaan? No, 8/32 olisi vain 1/4 ja "lantti edelleen epäreilu". Toisaalta mutatoituvilla jaksoilla on varmaankin ollut erittäin suuri merkitys ihmisen evoluutiossa. Luultavasti tarkastelemiamme jaksoja oli jo Homo Erectuksella, ja tod. näk. niitä löytyy myös bonobolta ja simpanssiltakin. Autosomaalitestin luotettavuus vähenee mentäessä sukupolvissa historiaan, kun p.o. segmenteissä (jotka edustavat ehkä miljoonasosaa genomistamme) tapahtuu alinomaa mutaatioita ja takaisinmutaatioita siitä syystä, että tarvittavat nukleiinihapot ovat aina saatavissa omalla metabolialla rakennettuina, mutta sen sijaan DNA:nkin entsymaattisiin prosesseihin tarvitaan aminohappoja, joista eräät ovat essentiellejä eli ne on saatava ravinnosta. Nämä kymmenen aminohappoa saadaan kvantiteetiltaan riippuvasti elinkelpoisuudesta, joka aiemmin on tarkoittanut kykyä hankkia lihaa pöytään eli nuotion ääreen. Vaikuttaa kuitenkin uskottavalta, että 1+ senttiMorganinkin jaksot näkyvät 1400- ja jopa 1300 -luvuille saakka: kuinka muuten on selitettävissä, että noin 11 100:n henkilön joukossa pari-kolme viimeistä sivua eli "5+ serkut" ovat jokseenkin kaikki brittejä tai venäläisiä, jollei kyseessä ole lähinnä skotti-peräisten palkkasotilaitten keskiaikaiset esivanhemmat tai vastaavasti idässä venäläisten - ja Vienan-karjalaisten - ryöstöretket Pähkinäsaaren Rauhan rahojen ulkopuolella ja Keskiajalla?
PH

[Olarra]

Ei kannata heittää sotakirvestä kaivoon. Joskus jauhettiin kuningattaresta. En muista, että oliko Kustaa I:n 3. vaimo mukana. Hänen mainitaan käyneen useasti Ahvenanmaalla - ja jonkun tarinan mukaan olisi siellä saanut keskenmenonkin Kustaan ollessa elossa(?!). Miksi raskaana oleva kuningatar lähtisi hankalalle merimatkalle?PH

Satun parhaillaan lukemaan Herman Lindqvistin mainiota teosta Villit Vaasat. Siinä kerrotaan Kustaa Eerikinpojan (Kustaa I Vaasa) kolmannen vaimon, Katariina Stenbockin olleen ”ilmeisesti raskaana” ja olleen Kustaan mukana Ahvenanmaalla, jossa asuivat joitakin viikkoja Kastelholman linnassa. Kustaa pyysi hovilääkäriään toimittamaan kuningattarelle lääkettä äkillisiin äitiysvaivoihin ja siksi on ajateltu tämän ”ehkä saaneen keskenmenon”. Todettakoon, että Katariina oli avioituessaan 17 ja Kustaa 56 vuotta. Lindqvistin teos riisuu mainiosti Kustaa Vaasan yltä sen Ruotsin kansallisen historiankirjoituksen myytin, joka on ollut tutkimuksen rasitteena 1800-luvun lopulta alkaen. Teos keskittyy paljon ihmissuhteiden ja yksilöiden persoonallisten piirteiden valottamiseen. Hyvä perusteos nopean ajankuvan saamiselle.

[Matti Lund]

Satun parhaillaan lukemaan Herman Lindqvistin mainiota teosta Villit Vaasat. Siinä kerrotaan Kustaa Eerikinpojan (Kustaa I Vaasa) kolmannen vaimon, Katariina Stenbockin olleen ”ilmeisesti raskaana” ja olleen Kustaan mukana Ahvenanmaalla, jossa asuivat joitakin viikkoja Kastelholman linnassa. Kustaa pyysi hovilääkäriään toimittamaan kuningattarelle lääkettä äkillisiin äitiysvaivoihin ja siksi on ajateltu tämän ”ehkä saaneen keskenmenon”. Todettakoon, että Katariina oli avioituessaan 17 ja Kustaa 56 vuotta. Lindqvistin teos riisuu mainiosti Kustaa Vaasan yltä sen Ruotsin kansallisen historiankirjoituksen myytin, joka on ollut tutkimuksen rasitteena 1800-luvun lopulta alkaen. Teos keskittyy paljon ihmissuhteiden ja yksilöiden persoonallisten piirteiden valottamiseen. Hyvä perusteos nopean ajankuvan saamiselle.

Hyvä oivallus tuoda tähän ketjuun myös Lindqvistin käsitykset Kustaa Vaasasta ja hänen perillisistään.

Teoksen lopussahan ovat myös hyvin havainnolliset sukukaaviot, joissa on tutkimuksen (hovigenealogia) viimeinen sana siitä, keitä kaiken kaikkiaan Kustaa Vaasan jälkeläiset olivat ja missä suhteessa he olivat majesteetillisen kruunun "perimykseen" (perimys ei ollut sattuneista syistä suoraviivainen juttu!).

En osaa sitä sanoa, mitä myyttejä Lindqvist murtaa ensimmäistä kertaa, mutta muutamille vanhoille myyteille siinä annetaan kovaakin kyytiä. Joka tapauksessa Lindqvist muotoilee jotkin niistä aika iskevästi (mitä suomennoksen takaa voidaan olettaa).

Lisäksi Lindqvist popularisoi oivasti historian ymmärtämistä, mikä on sukututkijoille hyvin tarpeen, vaikkakin sangen vaikea asia.

Huomattakoon, että Lindqvist on historiankirjoittaja, joka ei katso, että olisi syytä peitellä mitään asiaa, joka on selvästi vaikuttanut Vaasoihin ja Ruotsin historiaan. Se pätee myös niin suvun polveutumiseen kruununperimyslinjoja pitkin kuin "frillojen" sukulinjoja.

Terv M Lu

[Olarra]

Hyvä oivallus tuoda tähän ketjuun myös Lindqvistin käsitykset Kustaa Vaasasta ja hänen perillisistään.

Teoksen lopussahan ovat myös hyvin havainnolliset sukukaaviot, joissa on tutkimuksen (hovigenealogia) viimeinen sana siitä, keitä kaiken kaikkiaan Kustaa Vaasan jälkeläiset olivat ja missä suhteessa he olivat majesteetillisen kruunun "perimykseen" (perimys ei ollut sattuneista syistä suoraviivainen juttu!).

En osaa sitä sanoa, mitä myyttejä Lindqvist murtaa ensimmäistä kertaa, mutta muutamille vanhoille myyteille siinä annetaan kovaakin kyytiä. Joka tapauksessa Lindqvist muotoilee jotkin niistä aika iskevästi (mitä suomennoksen takaa voidaan olettaa).

Lisäksi Lindqvist popularisoi oivasti historian ymmärtämistä, mikä on sukututkijoille hyvin tarpeen, vaikkakin sangen vaikea asia.

Huomattakoon, että Lindqvist on historiankirjoittaja, joka ei katso, että olisi syytä peitellä mitään asiaa, joka on selvästi vaikuttanut Vaasoihin ja Ruotsin historiaan. Se pätee myös niin suvun polveutumiseen kruununperimyslinjoja pitkin kuin "frillojen" sukulinjoja. Terv M Lu

Jo Peder Svartin kronikasta alkunsa saanut myytti Kustaa-kuninkaasta pyyteettömänä vapaussankarina on epäilemättä aiemmin romuttunut useissa tutkimuksissa, joita Lindqvist on yleisesitystään varten käynyt lävitse. Lindqvistin kirja on eräänlainen synteesi Vaasojen ajasta ja tulkinta nykytutkimuksen näkemyksistä.

Teos ei siis ole varsinainen tutkimus, eikä siinä ole esim. lähdeviitteitä. Teos kuitenkin sisältää hyvän luettelon lähdekirjallisuudesta, josta on varmasti iloa niille, jotka haluavat mennä aiheessa syvemmälle ja katsoa, mitä uusia tutkimuksia aihepiiristä löytyy. Matti jo mainitsikin liitteenä olevat sukupuut. Puolassa on näköjään julkaistu useitakin aihepiiriin liittyviä kirjoja.

Ruotsissa julkaistujen historioiden ongelma on usein valtakunnan itäpuoliskon unohtaminen. Suomessa taas usein sivuutetaan se fakta, ettei itäraja ollut tärkein asia, vaan eteläraja. Lindqvistin ansioksi on luettava sekin, että Suomi on mukana aina, kun se aiheeseen sopii. Ja sopiihan se, kun Kustaa täällä enemmän aikaa vietti kuin kukaan muu Ruotsin kuningas. Lindqvistin näkökulmaa selittänee se, että hän asui kouluvuosinaan Suomessa.

[Olarra]

Magnus Herttuasta ei tunnuta tiedettävän mitään. Leskikuningattaren hovihankkijana (fataburs hustru) toimi Scillingien äiti. Sekä Svean, Turun että Tarton hovioikeuksiin asetettiin asessorin virkaan Schilling. Oliko Magnuksella ehkä tytär serkkunsa kanssa? PH

Kustaa-kuninkaan Maunu-pojasta kertoo Lindqvist, että herttua Maunun perhe-elämä Vadstenan linnassa hajosi hänen sairastuttuaan. Rakastajatar Valpuri Eerikintytär muutti pois ja avioitui ensin ”Mestari Hansiksi” kutsutun miehen kanssa ja sitten Robert Skotten kanssa, joka ilmeisesti oli skotlantilainen palkkasoturi. PING! Skott-Skotte-ketjuja seuraavat!.

Maunun toinen tunnettu rakastajatar oli Anna von Haugwitz, joka synnytti tälle Helena tyttären. Maunun ja Valpurin tytär Virginia kuoli pienenä, mutta Maunun muut tyttäret pääsivät hyviin naimisiin: Lucretia meclenburgilaisen Christoffer von Warnstedtin kanssa ja Helena liivinmaalaisen Wollmar von Yxkullin kanssa. Muita lapsia ei Lindqvist mainitse.

Ilmeisesti Maunu otti raskaasti Eerikin ja Juhanan välisen riidan, mutta varmaan myös sukurasite painoi Eerikin tavoin ja johti lopulta Maunun sairastumiseen.

[Olarra]

Se även: https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Magnus,_hertig_av_Östergötland

[Benedictus]

Hei Benedictus

Huomasitko että tällä Staffansbyn sivulla Hans Olsson on maksanut kymmennykset 1602. Vuodet 1603-1607 puuttuu tiedoista ja 1608 on merkitty maksajaksi Mårten Hansson. Myöskään vuosien 1609-1618 tietoja ei ole. (Kirkon kymmennykset)
Ivar Gustafson on tullut tilalle vasta 1619.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200284

Tälle samalle tilalle tuli Ivarin jälkeen Henrik Mårtenson.
Tuosta Mårten Hanssonista ei taida olla mitään lisätietoja, oletan että on pormestari Hans Olofsonin poika.

Vuoden 1628 käräjäkirjan käsialasta en oikein saanut selvyyttä.
Kom för ---- Henrik Mårtenson till Brändöö, --- till Erik Thomason i Skomakarsböle om ¼ ---- ----- ---
------ ------
hemmanet som Henrik Mårtenson i Staffansby ---- -----

vastakkain on olleet, Erik Thomasson i Skomakarsböle ja Henrik Mårtenson i Staffansby för pliktat ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789714

Vuodesta 1626 Staffanbyssä oli Henrik Mårtenson. Onko Brändön Henrik eri henkilö?

Ystävällisin terveisin Pirkko
--------------
Hei Pirkko, kiva kun jaksat kaivaa näitä tietoja. Vaikuttaa, ettei muuta porukkaa nyt kovasti kiinnosta tämä tutkimushaara.


Yritän kaivaa tätä Staffansbytä esille, koska JOS Anders Erikson oli Mårten Simonssonin vaimon isä, silloin tuo ANOPPI voisi olla juuri tuolta Staffansbyn omistajista lähtöisin.


Oliko niin, että Mårten Simonssonilal oli Staffansby läänitettynä, mutta ettei siellä ollut Erik Philpussonilla omistuksia?
Jos niin, silloin se viittaa, että juuri Andersin vaimo toi tilat mukanaan.


Yleisesti ottaen olen aina vetänyt linjaa, että maaomistukset menivät aina kun hiukankin mahdollista suvun tai ainakin Klaanin sisällä.
Tämä näkemys tulee todistetuksi hyvin kun lukee uudesta Genoksesta Euran Lähteenojan rälssin omistusten vaihtumisia.Se pysyi koko ajan Klaanin sisällä, vaikka sukulaisuudet olivatkin hyvinkin monimutkaisia.


Siksi näkisin, että tutkimalla noita Brennerusten omistuksia olisi mahdollista selvitää juuri vaimojen alkuperää.
---------------
Sinänsä on kiinnostavaa, että Claudius Brenneruksen 1. vaimo oli Brita Henriksdotter, jonka poika Samuel omisti väitös? työnsä Carsteniuksille, jotka ilmeisesti olivat hänen lähisukuaan eli Claudius Brenneruksen vaimo olisi ilmeisesti ollut Helsingin pormestari Henrik Carsteniuksen tytär.
Tässä olisi siis 3 Helsingin pormestaria Brennerusten piirin sisällä. 2. vaimohan oli Iliana Stierna aatelisnainen ja 3. Ingrid Bilang, aatelisnainen myös.

[P-L H]

Hei

Tuota Henrik Mårtensonin saamaa kirjettä, päivätty 29.4.1648 en vielä löytänyt. Jossakin myöhemmässä maakirjassa oli maininta tuosta läänityksestä Norrköpingin sopimuksella.

Kruunun antamia läänityskirjeitä on paljon ja Helsingin pitäjässä on ainakin nämä kaksi Munsterskrifarena aloittanutta Henrik Mårtensonia. Onneksi eivät olleet samassa komppaniassa joten heidät pystyy erottelemaan.

Olisi toiveena jos nämä vanhat tiedot luettaisiin uudelleen.

Porvoon läänin maantarkastuskirja 1586 (3419a)
Wiks fierdning
Brendöö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011722

Malm och Sonaby kuva 71
Myöhemmin 1620 luvulla mainitaan Malmilla rälsissä Hans (Johan) Bengtson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011723

Helsing socken kuva 85
alimmaisena luettelossa on
Erik Philppuson i Brändöö
Mats Thomason i Boxbacka
Mats Erikson i Boxbacka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2011737

Sivun vasemmassa reunassa mainitaan Kuninkaallisen Majesteetin kirjeestä.
Brukat opå eli mainitut henkilöt ovat saaneet kirjeellä oikeuden viljellä
ja Boxbacka oli jaettu kolmeen osa alueeseen.

Myös 1639 Rälssitarkastus luettelossa Boxbacka oli merkitty kolmelle henkilölle.

Erik Philppusonin saama kirje päivätty 18 Juni 1585, (mainittu myös maakirjan tiedoissa lyhennettynä) löytyi ja siinä on toisella sivulla maininta myös Malmista.

Paremman vanhan käsialan lukutaidon omaavat saavat varmaan tästäkin
selvyyden.

Erik Philpusson i Brändö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2013406
kuva 118
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2013529

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Benedictus]

About Hans Olsson


Hans Olsson, "som äger Jakob Greeks dotter till sin äkta hustru", för den arvsrätt han med sin hustru hade på hennes fars och farbrors vägnar inlöste ett hemman i Staffansby. Det hade "för en tid sedan" köpts av Hans Greek och efter hans död försvarats av Jakob Greek, men sedan också han avlidit hade ingen skatt betalts för gården. Det är således helt klart att Hans Olssons hustru Oletta inte var dotter till Jakob Svart i Åbo, en uppgift som förekommer i tryckta källor. Hon dog omkring år 1620, och hennes ansenliga kvarlåtenskap ärvdes till stor del av systerbarnen.


About Oletta Jakobsdotter Greek


Oletta Jakobsdotter Greek. Född senast år 1558, eftersom hon redan 1573 var gift med sedermera borgmästaren i Helsingfors Hans Olsson, styvson till hennes morbror Matts Bertilsson och enda arvtagare till dennes stora förmögenhet.


Brita Bertilsdotter

Syntynyt: arviolta 1505–1551 Syntymäpaikka: Finland Kuollut: noin 1593
Helsinki? https://www.geni.com/projects/Helsingin-Vanhankaupungin-asukkaat-ja-virkamiehet-vuosina-1551-1644/42329
Vanhemmat: Bertil Mattsson (https://www.geni.com/people/Bertil/6000000007618389406) ja Margareta Eriksdotter, till Gästerby (https://www.geni.com/people/Margareta-Eriksdotter-till-G%C3%A4sterby/6000000002438425364)
Puolisot: Jakob Greek (https://www.geni.com/people/Jakob-Greek/6000000011152107535)
Lapset: Jesper Jakobsson Greek (https://www.geni.com/people/Jesper-Greek/6000000011543922002); Bertel Jakobsson Greek (https://www.geni.com/people/Bertel-Greek/6000000011151766132); Peter Jakobsson Greek (https://www.geni.com/people/Peter-Greek/6000000011151982650); Oletta Jakobsdotter Greek (https://www.geni.com/people/Oletta-Greek/6000000011151982645) ja Brita Jakobsdotter Greek (Svart) (https://www.geni.com/people/Brita/6000000011151982655)
Sisarukset: Gertrud Bertilsdotter Grönfelt (https://www.geni.com/people/Gertrud-Ruuth/6000000006579008473); Margareta Bertilsdotter (Ekelöf) (https://www.geni.com/people/Margareta-Bertilsdotter-Ekel%C3%B6f/6000000001353083165) ja Matts Bertilsson (https://www.geni.com/people/Matts/6000000011450460044)
Puolisisarukset: Anna Margaretasdotter (https://www.geni.com/people/Anna/6000000032301876488)


pormestarit

Henrik Persson Pakila —1553—1560—
Erik Lille - 1554 -
Matts Bertilsson —1554—1581. Matts Bertilsson (https://www.geni.com/people/Matts/6000000011450460044)
Hans Olsson —1582—1583. Hans Olsson (https://www.geni.com/people/Hans/6000000011537749272)
Lars Michelsson —1584—1593— Lars Michelsson (https://www.geni.com/people/Lars/6000000009233727303)
Erik Sigfridsson 1862 - 1581—1584—1588. Erik Sigfridsson (https://www.geni.com/people/Erik/6000000008178097534)
Hans Olsson —1597—1599—1604. Hans Olsson (https://www.geni.com/people/Hans/6000000011537749272)
Henrik Karsten —1608—1610— 1614 Henrik Fredriksson Carstens (https://www.geni.com/people/Henrik-Carstens/373073841810002408)
Kasper Reijer —1616—1617— 1620? Casper Caspersson Reiher, Jr. (https://www.geni.com/people/Casper-Reiher-Jr/6000000009233824255)
Krister Eriksson —1623—1631. Krister Eriksson (https://www.geni.com/people/Krister/6000000008176473467)
Henrik Fredriksson 1631—1634. Henrik (Fredriksson) Carstens (https://www.geni.com/people/Henrik-Fredriksson-Carstens/6000000058150110029)
Heidhen Wilcken 1634—1637. Heidhen Wilcken (https://www.geni.com/people/Heidhen-Wilcken/6000000016649647046)
Arvid Larsson 1637—1639. Arvid Larsson (https://www.geni.com/people/Arvid/6000000024652656959)
Anders Larsson Ehrendt 1639—1642. Anders Larsson (https://www.geni.com/people/Anders-Larsson/6000000029997042259)
Sigfrid Mattsson (vt.) 1642—1643.
Johan Greek —1644—1647. Johan Bertelsson Greek (https://www.geni.com/people/Johan-Greek/6000000011148468370)

[Benedictus]

Pahoittelut, että edellisen viestin osoite Geniin meni tekstin joukkoon, kun systeemi tuntuu olevan aika sotkuinen käyttää.
--

Hon dog omkring år 1620, och hennes ansenliga kvarlåtenskap ärvdes till stor del av systerbarnen.


Jos ymärsin oikein niin nuo Staffansbynkin omistukset olivat Oletan perua ja menivät sisarten lapsille, eli tarkoittaisiko että myös Henrik Mårtensson Brennerus tai vaimonsa olivat näitä?

[P-L H]

Hei

Porvoon ja Kyminkartanon läänien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614 (483Dd)

Staffansby
Hans Olson isäntä,vaimo, 1 piika

Malm och Sonaby
Mårten Simonson isäntä, 1 piika (Mårten on voudin lampuotina)

Boxbacka
Rytt Frelse Sigfred Erikson isäntä,vaimo, 1 renki 1 piika

Brendöö
Ryttare Mårten Simonson isäntä,vaimo 1 renki 1 piika
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722987

Tuossa lunnas luettelossa Sigfred Erikson on Rytt. ja vuonna 1628 ja 1636 käräjillä ei ole minkäänlaista mainintaa että olisi aatelinen, ei ole wälb.
Jossakin kuitissa kerrottiin Sigfred Bockin ratsumiehestä, ilman nimeä.
Jos 1/3 osa Boxbakasta olisi ollut Sigfredin perintömaata niin ei kruunu olisi voinut läänittää sitä Gert Skyttelle (SAY 1642 G.Skytz frelse).

Lainaus vanhastä viestistä 16.5.16 ”mainitaan Henrik Mårtensonin hankkineen maata Malmilta ja saaneensa sille rälssioikeuden kuningas Sigismundilta. Vain tämä, kuten Rundtkin totesi, oli liioittelua. Kysymys ei ollut täydellisestä rälssistä vaan verovapaudesta. Muu hänen antamansa tieto on vahvistettavissa lähteistä.”

Oliko noissa vanhoissa lähteissä myös maininta, että kyseessä on nimenomaan Henrik Mårtenson Brändöstä?

Onko Mårten Simonson asunut Malmilla Henrikin syntymän aikoihin sillä vuonna 1630 eräs Henrik Mårtenson Malmilla kertoi ostavansa, köpt bördz---
Munsterskifare Henrik Mårtenson oli Malmilla ja Ratsumiehenä Helsingin komppaniassa ollut Henrik Mårtenson oli myös Malmilla.

Porvoon läänin Ruodutusluettelo 1630 (3648)
Malm
Mats Marcusson bonde
Mats Matson son

sivun reunassa merkintä
Henrik Mårtenson haf--- köp bördz------ af --- bonde --- ----- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2040923

Seuraavilla sivuilla Ruodutusluettelossa on myös mukana aatelisten rälssit.

Pahoittelen jos tämä selvittely aiheuttaa hämminkiä, mutta Helsingin pitäjässä on asunut monta Henrik Mårtensonia samaan aikaan ja on mahdollista että on yhdistetty useamman henkilön tietoja Brändön Henrik Mårtesonille kuuluviksi.

Pari Henrik Mårtensonia löytyi vielä lisää, yksi Vuosaaresta ja toinen Santahaminasta.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Oliko noissa vanhoissa lähteissä myös maininta, että kyseessä on nimenomaan Henrik Mårtenson Brändöstä?

Onko Mårten Simonson asunut Malmilla Henrikin syntymän aikoihin sillä vuonna 1630 eräs Henrik Mårtenson Malmilla kertoi ostavansa, köpt bördz---
Munsterskifare Henrik Mårtenson oli Malmilla ja Ratsumiehenä Helsingin komppaniassa ollut Henrik Mårtenson oli myös Malmilla.

Porvoon läänin Ruodutusluettelo 1630 (3648)
Malm
Mats Marcusson bonde
Mats Matson son

sivun reunassa merkintä
Henrik Mårtenson haf--- köp bördz------ af --- bonde --- ----- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2040923

Ystävällisin terveisin Pirkko

Eikö ruodutusluettelossa mainita, että vänrikki Henrik Mårtensson on ostanut/lunastanut Malmin perintöoikeuden Mats Marcussonilta ja hänen pojaltaan Matsilta? Henrikillä on ollut siihen oikeus.

Tässä ketjussa on aikaisemmin ollut esillä seuraava:

KA valtakunnanregistratuura 20.10.1646 f. 593 (Öpet bref för Hindrich Mårtenssonn att niuta ett hemman Malm be:dh som honom klandras oqwaldh vnder frälsse ... Wij Christina etc. Göre witterligit, att Oss hafwer wår troo Tiänare och fordom Leutenant vnder det Finske Rytterijet Hindrich Mårthenson vnderdånigst gifwit tillkenna, huruledes honom nu aff wår Cammar Fiscal (Claes Eriksson) i Finlandh skall klandras ett hans frelse Arfwegodz, Malm benembdh, uthi Borgolähn och Hälsing Soken beläget, aff orsak, att hans framledne Moder för 70 åhr sedan haffwer trätt uthi Ofrälse gifft)

Malmi, joka oli todistettavasti Henrik Mårtenssonin perintömaa, ja jolle Henrikillä oli elinikäinen verovapaus sotilasansioistaan, periytyi Henrikin tyttärelle ja vävylle ratsuväen korpraali Mats Thomassonille. Claes Eriksson ei onnistunut pyrkimyksessään kaapata Malmi.

Sitten kamariviskaali Claes Eriksson vaati haltuunsa Henrik Mårtenssonin kahta tilaa Tapaninkylässä ja yhtä tilaa Kulosaaren kallioilla. Claes Eriksson tällä kertaa onnistui pyrkimyksessään.

Asiaa käsitellään myöhemmin Henrik Mårtenssonin tyttären toimesta.

KA valtakunnanregistratuura 16.8.1665 f. 193 (Till Gen. Gouverneuren H. Herman Fleming, för Hust. Anna Hindrichzdotter, att förhielpas till dhe hemman som henne på orätt berättelse afhende ähre ... brefwijserscha H:o Anna Hinrichzdotter i vnderdånigheet ansökt att blifwa skyddat wed sine Skattehemman Brendöö och Staffansby i Nyland och Helsinge Sokn belägne der på hon berättar Höglofl. i åminnelse Konung Gustaf Adolphs bref wara gifwit, att Hennes Sahl. Fader Hinrich Mårthensson skulle niuta dem i sin lijfztijdh, och hans arfwingar rusta derföre effter hans dödh som tillförende af ålder skall wara skedt och hon beropar sig på åthskillige gamble breef, men bem:te Konung Gustaff Adolphs bref föregifwer hon, att dhet ähr igenom wådeldh opbrendt, och här i Archivo finnes inthet beskied om samme breff efter dhet ähr extraderat i Tyskland, der ifrån dhe vthlandske Acter eij ähre alle här inlefwererade. Och een be:dh Claes Erichsson Tårsk fordom Cammar Fischal der i Finland, säger hon oppå orätt berättelse hafwa wthwerkat sig Hennes M:tz Drottning Christinæ bref på be:te hemman vnder Norkiöpingz Beslutz wilckor, dhet och hans Enkia här i Wårt Reductions Collegio tilldombdt ähr, der dhe eij hafwa wetat af högstbe:te Sahl. K. Gustaf Adolphs bref, huru såsom nu medh hennes angifwande om dhet Kongl. brefwet och den rättigheet hon påstår egentelig förewetter, ähr oss inthet wijdare kunnigt, än som hon hafwer refererat och förmält, derföre ähre wij wordne förorsakade till Edher henne att remittera, det I noga inquirere och ransake om alle omstendigheeter, så eens och annans witne, som andre skähl, dhe dher in loco kunna bäst erfahras, och så frampt hon äger Skatträttigheeten, och hafwer rättmätigh prætension, I då henne wed sine hemman och Bördzrätt, sampt annan tillhörig rättigheet handhaffwe och försware)

Eli Henrik Mårtenssonin perintömaa, jolle Henrikille oli sotilasansioistaan todistamattomasti Kustaa Adolfin hyväksymänä myönnetty elinikäinen verovapaus, oli peruutettu kruunulle ja Norrköpingin päätökseen vetoamalla Claes Erikssonin haltuun, aivan kuten lahjoitusmaa. Claes Erikssonin leski myi maat eteenpäin Henrikin suvun tavoittamattomiin. Suomen tiloista oli 1650-luvun alussa lahjoitusmaita neljännes eli oli ymmärrettävää, että tilanne oli karannut viranomaisten käsittelykyvyn tai -halun ulottumattomiin.

[P-L H]

Hei Jari

Tuossa kirjeessä vuodelta 1646 Henrik Mårtenson mainitaan entisenä Luutnanttina.
Henrik Mårtenson Brenner oli jo vuonna 1642 Ryttmestare.

Malmilla oli Henrik Mårtenson 1633 H. Nödigin komppaniassa
SAY 1620-39 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199852

Brändössä Henrik Mårtenson 1633 H. Larsonin komppaniassa.
SAY 1620-39 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199835

Miten 1646 voidaan Ryttmestare Henrik Mårtensonia nimittää entiseksi Luutnantiksi ?

Helsingin pitäjässä oli samaan aikaan 2 Henrik Mårtensonia joilla molemmilla sotilasura ja molemmat aloittivat Munsterskrifarena.

Anna Henriksdotter asui miehensä korpraali Mats Thomassonin kanssa vielä 1656 Brändössä ja Mats Thomasson on merkitty kuolleeksi 1656.
Ovat ainakin veroluettelossa merkitty Brändön kohdalle.

SAY 1654-1673 Brändöö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=216070

Maakirja 1650 Malm och Sonaby
Henrik Mårtenson 22 ½ aln Ryttmestare Henrik Mårtenson för lähning
till behagelig tids
Mats Markusson 13 ½ aln
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12306070

Tositekirja 1650 (7949)
Förläning till Behagelig Helsing socken
Hindrich Mårtenson
Staffansby 2
Malm 1
Brändöö 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11857613

Henkikirja 1650 Brändöö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11857927

Maakirja 1651 (7951)
Brändöö
Henrik Mårtenson 36 aln Henrik Mårtenson för länt till behagelig tiid
Henrik Mårtenson 18 aln ---- Claes Erikson den å frelses Expectans –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12306287

Malm och Sonaby Skatte
Henrik Mårtenson 22 ½ ---- ------ ----- ------
Edelleen on maakirjassa Mats Markusson 13 ½
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12306283

SAYn tiedoissa 1634-1653 Malmi
1634-1639 Mats Markusson ja 1640 on merkintä 2/3 m fougden före gifven att Bertil Matson hafves köpt detta hemman och icke det -----
1644 merkintä Mats Markusson 2/3 m upst. detta hemmanet haf. ---- --
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=215645

Samalla sivulla mainitaan Henrik Mårtensson joka on maksanut kirkon kymmennyksiä vuosina 1644-1653
ja Herttoniemen rälssiin on merkitty 1638 Henrik Mårtensson vaimonsa? kanssa. (veroluettelon tieto)

O.Rundt ei ole ilmeisesti huomannut että on kaksi Henrik Mårtenssonia.

Ehkä joku lukijoista huomioi nuo yllä esitetyt tiedot.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei Jari

Tuossa kirjeessä vuodelta 1646 Henrik Mårtenson mainitaan entisenä Luutnanttina.
Henrik Mårtenson Brenner oli jo vuonna 1642 Ryttmestare.

Malmilla oli Henrik Mårtenson 1633 H. Nödigin komppaniassa
SAY 1620-39 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199852

Brändössä Henrik Mårtenson 1633 H. Larsonin komppaniassa.
SAY 1620-39 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199835

Miten 1646 voidaan Ryttmestare Henrik Mårtensonia nimittää entiseksi Luutnantiksi ?

Helsingin pitäjässä oli samaan aikaan 2 Henrik Mårtensonia joilla molemmilla sotilasura ja molemmat aloittivat Munsterskrifarena.

Anna Henriksdotter asui miehensä korpraali Mats Thomassonin kanssa vielä 1656 Brändössä ja Mats Thomasson on merkitty kuolleeksi 1656.
Ovat ainakin veroluettelossa merkitty Brändön kohdalle.

SAY 1654-1673 Brändöö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=216070

Maakirja 1650 Malm och Sonaby
Henrik Mårtenson 22 ½ aln Ryttmestare Henrik Mårtenson för lähning
till behagelig tids
Mats Markusson 13 ½ aln
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12306070

Tositekirja 1650 (7949)
Förläning till Behagelig Helsing socken
Hindrich Mårtenson
Staffansby 2
Malm 1
Brändöö 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11857613

Henkikirja 1650 Brändöö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11857927

Maakirja 1651 (7951)
Brändöö
Henrik Mårtenson 36 aln Henrik Mårtenson för länt till behagelig tiid
Henrik Mårtenson 18 aln ---- Claes Erikson den å frelses Expectans –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12306287

Malm och Sonaby Skatte
Henrik Mårtenson 22 ½ ---- ------ ----- ------
Edelleen on maakirjassa Mats Markusson 13 ½
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12306283

SAYn tiedoissa 1634-1653 Malmi
1634-1639 Mats Markusson ja 1640 on merkintä 2/3 m fougden före gifven att Bertil Matson hafves köpt detta hemman och icke det -----
1644 merkintä Mats Markusson 2/3 m upst. detta hemmanet haf. ---- --
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=215645

Samalla sivulla mainitaan Henrik Mårtensson joka on maksanut kirkon kymmennyksiä vuosina 1644-1653
ja Herttoniemen rälssiin on merkitty 1638 Henrik Mårtensson vaimonsa? kanssa. (veroluettelon tieto)

O.Rundt ei ole ilmeisesti huomannut että on kaksi Henrik Mårtenssonia.

Ehkä joku lukijoista huomioi nuo yllä esitetyt tiedot.

Ystävällisin terveisin Pirkko

En ole Henrik Mårtenssonin tarinaan sen suuremmin perehtynyt enkä muutenkaan mikään asiantuntija. Kiinnostuin lähinnä Claes Erikssonin heppoisilta tuntuneista, epäonnistuneista ja ihme kyllä myös onnistuneista omaisuuden kaappausyrityksistä. Veikko Vennamo olisi kutsunut tällaista virkamiestä rötösherraksi. Henrik Mårtenssonille oli myönnetty verovapaus hänen alun perin omistamilleen tiloille, mikä ei tarkoittanut, että hän olisi aatelinen. Hänen ei edes tarvinnut olla, koska veroja ei maksettu muutenkaan. Se ei kuitenkaan tee häntä rötösherraksi vaan ansioituneeksi sotilaaksi.

Olisiko mahdollista, että kirjeen kirjoittaja ei muistanut, että Henrik Mårtensson oli ehtinyt toimia ratsumestarina, jos kapteenia vastaavalla arvo-asemalla ei siinä yhteydessä ollut merkitystä sen suuremmin kuin luutnantin arvolla? Toisaalta piti paikkansa, että hän oli entinen luutnantti.

Jos Malmi kuului Nödigin komppaniaan ja Kulosaari Larssonin komppaniaan, eikö se vain ollut niin, vaikka tilojen omistaja olisi sama henkilö?

Eikö ole mahdollista, että Henrik Mårtensson omistaa eri tiloja (vrt Claes Erikssonin tapaus) Helsingin seudulla ja niille myönnetään verovapaus Henrik Mårtenssonille, eli hänelle itselleen? Henrikille ei lahjoitettu maata vaan verovapaus hänen jo omistamaansa maahan. Vastaavasti katselmuskirjuri Henrik Mårtensson voi omistaa maata useammassa paikassa. Harvemmin kuitenkaan henkikirjoihin merkittyjä henkilöitä merkittiin samaan aikaan kahteen eri paikkaan, mutta sellaisestahan ei ole kysymys, vaan kuka omistaa, ja erikseen verovapaudesta? Tilojen isännäksi on myös voitu merkitä koko tilan vuokraviljelijöitä ja lampuoteja, vaikka he eivät omista tiloja. Kun tila lunastetaan tai ostetaan ulkopuoliselta, sitä ei hankita vuokraajalta, joka näkyy tilalla jatkossakin tai häipyy sieltä. Aina ei veroluetteloihin jaksettu tai muistettu omistajanmuutoksia merkitä.

Vaikka Kulosaari on maaperältään onneton maatalouden harjoittamiseen, vaikuttaisi kuitenkin, että sitä on hyödynnetty asumapaikkana. Meri on rannassa ja yhteydet muutenkin hyvät.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuka oli Herttoniemen rälssiin vaimonsa kanssa merkitty Henrik Mårtensson. Ainakaan nykyisin ei Herttoniemi tosin kovin kaukana Kulosaaresta sijaitse.

[rostebe]

Jari Latva-Rasku (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=104833)

"Vaikka Kulosaari on maaperältään onneton maatalouden harjoittamiseen, vaikuttaisi kuitenkin, että sitä on hyödynnetty asumapaikkana. Meri on rannassa ja yhteydet muutenkin hyvät."


Vittaan viestiini 8.11.
Brändö oli noihin aikoihin saari joka nykyään on niemi Herttoniemessä Kulosaaren koillispuolella. Siellä on edelleen Brändön kartano ja siellä on ollut maatalouden harjoittamiseen sopivia alueita. Nykyinen Kulosaari oli kyllä asuttu nimeltään Stuguholmen, myöhemminen Brändöholmen.
Terveisin
Bengt

[Jari Latva-Rasku]

Jari Latva-Rasku (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=104833)

"Vaikka Kulosaari on maaperältään onneton maatalouden harjoittamiseen, vaikuttaisi kuitenkin, että sitä on hyödynnetty asumapaikkana. Meri on rannassa ja yhteydet muutenkin hyvät."


Vittaan viestiini 8.11.
Brändö oli noihin aikoihin saari joka nykyään on niemi Herttoniemessä Kulosaaren koillispuolella. Siellä on edelleen Brändön kartano ja siellä on ollut maatalouden harjoittamiseen sopivia alueita. Nykyinen Kulosaari oli kyllä asuttu nimeltään Stuguholmen, myöhemminen Brändöholmen.
Terveisin
Bengt

Kiitokset, eli Kulosaaren asumakartano sijaitsi/sijaitsee salmen toisella puolella verrattuna nykyiseen Kulosaareen. Sillä puolella on viljelykelpoista maata ja jopa tänä päivänä Herttoniemen siirtolapuutarha Henrik Mårtenssonin pelloilla. Stuguholmeniin verrattuna Herttoniemen kartanoon oli Brändöstä moninkertainen matka, mutta silti voisi olla ymmärrettävää, miksi Henrik Mårtensson oli merkitty Herttoniemen rälssin yhteyteen.

[Jari Latva-Rasku]

Miten 1646 voidaan Ryttmestare Henrik Mårtensonia nimittää entiseksi Luutnantiksi ?



Pirkko on ennenkin monessa muussa yhteydessä ollut kiitettävän sinnikäs ja titteliongelmaan pitää antaa kunnon selitys.

Kysymyksen lähtökohta on Claes Erikssonin tai hänen puolestaan tehty vedätysyritys.

KA valtakunnanregistratuura 20.10.1646 f. 593 (Öpet bref för Hindrich Mårtenssonn att niuta ett hemman Malm be:dh som honom klandras oqwaldh vnder frälsse ... Wij Christina etc. Göre witterligit, att Oss hafwer wår troo Tiänare och fordom Leutenant vnder det Finske Rytterijet Hindrich Mårthenson vnderdånigst gifwit tillkenna, huruledes honom nu aff wår Cammar Fiscal (Claes Eriksson) i Finlandh skall klandras ett hans frelse Arfwegodz, Malm benembdh, uthi Borgolähn och Hälsing Soken beläget, aff orsak, att hans framledne Moder för 70 åhr sedan haffwer trätt uthi Ofrälse gifft)

Näyttäisi, että Henrik Mårtensson oli ollut ainakin vuodesta 1633 Larssonin komppanian luutnantti ja Brändö olisi ollut Larssonin komppanian ratsutila. Vuoden 1635 kohdalla on maininta elinikäisestä läänityksestä. Toisaalta Malmin kohdalla on vuonna 1633 maininta, että se on Nödighin ratsutila ja myös vuonna 1635 maininta verovapaudesta. Vuonna 1635 kuningatar Kristiina oli 9-vuotias ja Axel Oxenstierna käytännössä Ruotsin hallitsija Kustaa II Adolfin kuoleman jälkeen.

Olisiko selitys tittelisotkuun, että Henrik Mårtensson oli verovapauden myöntämisen aikoihin luutnantti ja Claes Erikssonin valtausyrityksen aikoihin siis oli "fordom Leutenant". Asialla ei ollut tekemistä Henrik Mårtenssonin ratsumestarin tittelin kanssa. Vetoaminen tällaisessa yhteydessä 70 vuotta aikaisemmin tapahtuneeseen Henrikin vanhempien avioliittoon tuntuu oudolta, koska Henrik oli viimeistään vuonna 1630 lunastanut Malmin perintöoikeuden. Mieleen tulee, että Claes Eriksson tai hänen apulaisensa olisi nähnyt luutnantti Henrik Mårtenssonin läänityskirjeen. Henrikin tytär Anna myöhemmin muisteli Kustaa Adolfin palanutta kirjettä verovapaudesta, joka kaiken lisäksi oli "här i Archivo finnes inthet beskied om samme breff". Olisiko kuitenkin kyse Axel Oxenstiernan kirjeestä ennen kuningatar Kristiinan valtaan tuloa? Claes Erikssonille oli eduksi, että läänityskirjettä ei löytynyt, sillä vanhan sukutilan Brändön perintöoikeutta ei ollut tarvinnut lunastaa edes todisteeksi talonpoikaisuudesta.

[Benedictus]

Voisiko Herroniemi liittyä jotenkin pormestari Hans Olofssoniin, sillä tuossa aiemmin laittamassani selvityksessä jokin haara Greek perheestä tai jotain sinnepäin oli myös herttoniemen omistajia.

[P-L H]

Hei Jari

Tarkoititko sitä että Henrik Mårtenson oli itse sotilaana Brändössä ja olisi ylläpitänyt toista sotilasta Malmin tilalta ?

Olen siinä käsityksessä että SAYn mustalla merkityt tiedot ovat henkikirjoista, punaisella merkityt kymmennysluettelosta ja ruskealla merkityt maakirjatietoja joita ei näissä luetteloissa ole.

Sotilaiden verovapaus tuli vasta 1700 luvulla.

Christinan läänityskirje neljästä tilasta Henrik Mårtensonille oli vasta vuonna 1634. Sen kopio löytyi arkiston digikuvista, kuvaajalla on tainnut olla kynttilät vähissä kun on niin tumma.

SAY 1620-1639 Helsingin pitäjä Malm och Sonaby
1620 Hans Markuson
1622 Markus Matson
1624 Markus Matson Tilldelt und C:B: profoss
1631 Markus Matson R:W: Leutenante
1633 Henrik Mårtenson olisiko väärällä sivulla?
1635-39 Markus Matson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199850

Malm och Sonaby
1620 Mats Markusson 13 ½ aln
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199853

Porvoon läänin Ruodutusluettelo 1630 (3648)
Malm
Mats Marcusson bonde
Mats Matson son
sivun reunassa merkintä
Henrik Mårtenson haf--- köp börz ----- af bonde ---- ---- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2040923

Ei taida kukaan tietää onko tuo merkintä varmasti oikean talon kohdalla?

Brändöö
Rijder? Sielf och ----- Fändrics Henrik Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2040928

Henrik Mårtenson oli Brändön veroluettelossa 1638 m 3 q 2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=215707

joten ei voi olla Herttoniemessä samaan aikaan ollut Henrik Mårtenson.

Tämä on vielä yhtä sekavaa kuin aloittaessa. Olisiko palkkaluetteloista apua tähän selvittelyyn. Ruotsin arkistossa on vasta myöhemmältä ajalta digitoituna.
Kansallisarkistossa on ainakin 1700 luvulta joita olen siellä katsonut, 1600 luvusta en tiedä löytyykö.


Hei Rostebe
Kyllä Kulosaari on edelleen saari. Sinne pääsee Kulosaaren siltaa pitkin ja sieltä poistutaan Itäväylää Naurissaaren siltaa pitkin Herttoniemen puolelle. Metrolla on oma silta.
Laita vaikka Googlen hakuun Naurissaaren silta niin saat paikasta näkyvän kartan.

Olen viettänyt kesät teini-ikään saakka Kulosaarta vastapäätä olevassa Hålvikissa perheen kesäpaikassa. Bussilla pääsi Kulosaareen vanhaa natisevaa puusiltaa pitkin joka oli niin huonokuntoinen että liikenne sallittiin vain vuorotellen yhtä kaistaa pitkin suuntaansa. Mäkeä alas käveltiin rantaan josta paikallinen yrittäjä vei moottoriveneellä matkustajat vastarannan laiturille.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Olarra]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kulosaari

[Jari Latva-Rasku]

Hei Jari

Tarkoititko sitä että Henrik Mårtenson oli itse sotilaana Brändössä ja olisi ylläpitänyt toista sotilasta Malmin tilalta ?

Olen siinä käsityksessä että SAYn mustalla merkityt tiedot ovat henkikirjoista, punaisella merkityt kymmennysluettelosta ja ruskealla merkityt maakirjatietoja joita ei näissä luetteloissa ole.

Sotilaiden verovapaus tuli vasta 1700 luvulla.

Christinan läänityskirje neljästä tilasta Henrik Mårtensonille oli vasta vuonna 1634. Sen kopio löytyi arkiston digikuvista, kuvaajalla on tainnut olla kynttilät vähissä kun on niin tumma.

Ystävällisin terveisin Pirkko

En ole Brändön ja Malmin välisiä ratsupalvelusuhteita tarkistanut, mutta olen olettanut veroluettelon merkintöjen perusteella, että Henrik olisi palvellut komppaniassa, johon Brändö kuului. Silti Brändössä ja Malmilla voi olla erillinen ratsumies tai -miehiä, vaikka Henrik aikaisemmin itse ratsasti Brändön puolesta.

Henkikirjat alkoivat vuonna 1634 ja niitä kutsuttiin myllytulleiksi eli viljaa syövien veroksi. Vero aluksi maksettiin kaikista yli 12-vuotiaista. Ei vaikuta, että Henrik Mårtenssonin tiloilla olisi viljaa syöviä lueteltu ainakaan henkikirjojen alkuaikoina eikä ole tarvinnut edes luetella, sillä niille oli myönnetty verovapaus.

Onko sinulla tiedossa läänityskirjeen osoite? Sitä voisi yrittää käsitellä selvemmäksi.

[Hannu Virttaalainen]

Brändö Rustholl -kartta 1754 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13563142

1692 kartta, jossa ilmansuunnat väärin? (katso kompassiruususta oikealle tehty korjausnuoli ja teksti norr :D:) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13563137

[P-L H]

Hei Jari

Ennen Läänintilejä oli käytössä Voudintilit jotka on erikseen digitoituna Kansallisarkiston kuvissa. Voudintileissä on myös Yleisiä asiakirjoja vuodesta 1540
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271568.KA

toivottavasti nämä linkit toimii

Uudenmaan peruutettujen rälssitilojen verotili 1600 (211a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1664561
Luettelossa on myös henkilöiden nimiä joilta tilat on peruttu.

Munster rulla 1623 Claes Bertilsons comppani
Munsterskrifare Henrik Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053018_00037#?c=&m=&s=&cv=36&xywh=2245%2C393%2C4032%2C2293

Porvoon läänin maa ja tilikirja 1624 (3627)
Sotilasmaakirja
Clas Bertilsons comppani
Munsterskrifare opå sin hoos i Helsing socken
Brändöö Henrik Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2038364

Porvoon läänin tilikirja 1634 (3663)
Christinan kirje 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2042644
tuossa kirjeessä on maininta sin och sin hustru lifstid
Ensimmäisen tilan nimi on omituisesti kirjoitettu Brendsöö tai Brendhöö

seuraavalla sivulla on toinen kirje jossa mainitaan befalningsmanin protestista
päiväys on 11 Juli 1635
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2042646

sekä kolmas kirje vuodelta 1635

Jos noista kirjeistä saisi kuvankäsittelyllä vähän vaaleampia, niin niitä olisi helpompi lukea.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[rostebe]

Hei Pirkko!
En ole koskaan väittänyt että nykyinen suomenkieliseltä nimeltään oleva Kulosaari olisi muuta kuin saari. Olen huomauttanut että vanha nimi Brändö on alunperin ollut nykyään Kulosaaren koillispuolella olevan, nyt Herttoniemeen kuuluvan niemen nimi, joka on aiemmin ollut saari. Lainaan teoksesta Ivar Westman: Nyländska önamn, 1935, s 85. ”Brändö(n) … Brändö n:r 7 [joka on brendö invid Helsingfors] hette ännu på 1700-talet Stuguön eller Stugulandet efter ett fiskartorp, som varit beläget där. På en karta av år 1808 bär det dock redan sitt nuvarande namn. Detta är överfört från Brändö gård strax bredvid. Den plats där gårdens marker ligga, äro nu fastland, men har för ett par hundra år sedan varit en ö, Brändö. Det är detta namn, som bl.a. med formerna Brendöö 1543 etc. (55 gr); Brendö 1544 etc. (7 gr); Brändöö 1547 etc. (7 gr) är belagt hos Greta Hausen (s. 185)”
Olarran ja Hannu Virttaalaisen äskeiset viestit valaisevat myös tätä.
Liitteenä kuva 1880 Ekebomin julkaistusta merikartasta (Genimap 2006).
Ystävällisin terveisin
Bengt

[Jari Latva-Rasku]

Hei Jari

Ennen Läänintilejä oli käytössä Voudintilit jotka on erikseen digitoituna Kansallisarkiston kuvissa. Voudintileissä on myös Yleisiä asiakirjoja vuodesta 1540
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=271568.KA

toivottavasti nämä linkit toimii

Uudenmaan peruutettujen rälssitilojen verotili 1600 (211a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1664561
Luettelossa on myös henkilöiden nimiä joilta tilat on peruttu.

Munster rulla 1623 Claes Bertilsons comppani
Munsterskrifare Henrik Mårtenson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053018_00037#?c=&m=&s=&cv=36&xywh=2245%2C393%2C4032%2C2293

Porvoon läänin maa ja tilikirja 1624 (3627)
Sotilasmaakirja
Clas Bertilsons comppani
Munsterskrifare opå sin hoos i Helsing socken
Brändöö Henrik Mårtenson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2038364

Porvoon läänin tilikirja 1634 (3663)
Christinan kirje 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2042644
tuossa kirjeessä on maininta sin och sin hustru lifstid
Ensimmäisen tilan nimi on omituisesti kirjoitettu Brendsöö tai Brendhöö

seuraavalla sivulla on toinen kirje jossa mainitaan befalningsmanin protestista
päiväys on 11 Juli 1635
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2042646

sekä kolmas kirje vuodelta 1635

Jos noista kirjeistä saisi kuvankäsittelyllä vähän vaaleampia, niin niitä olisi helpompi lukea.

Ystävällisin terveisin Pirkko

Kiitokset! Kuningattaren kirje ja voudin protesti ovat suhteellisen helposti luettavissa. Kirjeessä mainitaan, "att han=Henrik Mårtensson har gods", joita hän ja hänen vaimonsa saa nauttia elinikänsä ajan ja tilat ovat "Brändhöö, Mallm, Staffansby ja Bootby". Vouti valittaa Puotilan kuulumisesta joukkoon.
Kun elinikä on ohi, nautintaoikeus palautuu kruunulle.

Av kungen med donationsbrev utfärdad ärftlig förläning eller förläning ”på evärdlig tid”, vilka skilde sig från tidsbundna förläningar ”på behaglig tid” eller ”på livstid”. Förläningen bestod ofta av rätten att uppbära grundskatterna inom ett visst område och att utnyttja kronans dagsverken av donationsgodsets bönder. Donationen medförde som motprestation av donatarien eller donataren alltid en tjänsteförpliktelse som dock ofta saknade annan konkretiserad skyldighet än att mottagaren skulle visa kronan trohet och tjänstvilja.
http://fho.sls.fi/kalla/566/grunddragen-av-det-svenska-statsskickets-historia/

Etu Henrik Mårtenssonin osalta ei ollut, että hän olisi kerännyt lahjoitusmaan veroja, ellei nyt vuokria Puotilan osalta, vaan vapautus omistamiensa tilojen veroista. Kun läänitys päättyi, vaihtoehtoina suvun näkökulmasta taisivat olla, ei perintöoikeuden palauttaminen vaan, perintöoikeuden lunastaminen tai aikaisemmin omistettujen kruununtilojen viljeleminen. Lisäksi oli erikseen mahdollista ratsupalvelus. Malmin osalta Claes Eriksson vetosi aatelismaan joutumiseen talonpojan haltuun, mikä oli kestämätön peruste. Muilta osin täytyy ihmetellä, miksi aikaisemmin omistetut tilat eivät tulleet suvun vaan Claes Erikssonin haltuun. Kuitenkin Brändössä asui vielä pitkään Henrik Mårtenssonin jälkeläisiä, jopa Malmin haltuun saanut tytär puolisoineen, vaikka Brändön omistus oli siirtynyt heiltä pois. Kun Anna Henriksdotter vetosi Kustaa Adolfin myöntämään suvun omistusoikeuteen läänityksen jälkeen, voisi arvailla, että myös Anna olisi rötösrouva, mutta oikeudenmukaisemmasta syystä kuin Claes Eriksson oli rötösherra. Oliko koskaan ollut mitään palanutta marraskuussa vuonna 1632 kuolleen Kustaa Adolfin lahjoituskirjettä? Eihän se täysin mahdotonta ollut, koska läänitys kuitenkin melko pian myönnettiin. Läänityksestä ei ollut merkkejä ennen vuotta 1634. Kuukaudesta ja päivästä ei saa selvää.

[P-L H]

Hei

Helsingin ja Viikin kartanoiden tilikirja ja Porvoon läänin maakirja ja tilikirja 1589 (3441)
Kirjekopio aukeaman oikea sivulla, näyttäisi että mainitaa tvo skatt – ---- Staffansby
Hans Olofson Borgmästare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2014720
jatkuu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2014723
päiväys 22 Juli 1589

Helsingin ja Viikin kartanoiden ja Porvoon läänin tilikirja 1589 (3440)

Hans Olofson Borgmestare i Helsingfors udi för lifstid
K:M: bref 10 Juni 1581
Skatt 2 Rök 1 i Staffansby udi Helsing socken
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2014641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2014642

Kruunu antoi ja otti takaisin.
Suomen peruutettujen rälssitilojen tilit 1591 (129)

Hans Ollson Borgmestare i Helsingfors stad
--- --- hemman i Staffansby
Skatt ---- 2 ¼
Mantal ---- 1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659048
Seuraavilla sivuilla on lisää Pormestari Hans Olofsonin peruutettuja tiloja.

Porvoon läänin maa-ja tilikirja 1624 (3627)

hustru Oleta Persdotter af ---- ---- bref donatt? --- 22 Juli 1624
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2038281
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2038282

Tuossa vuoden 1624 maa-ja tilikirjassa ei ollut Oleta Persdotterin saaman kirjeen kopiota.

Malmin rälssiin on saanut läänityskirjeen Hans (Johan) Bengtson ja
tämän kirjeen olen nähnyt mutta en ottanut siihen linkkiä.

Porvoon läänin maakirja 1599 (3479)
Brendöö
Mårten Simonson 18 onko kirjoitettu Mårtenin nimen jälkeen skipp gård skriffare,
siltä se ainakin näyttää
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2020129

Porvoon läänin tilikirja 1599 (3478)
Mårthen Simonson till Brändö i Helsing socken bekommit gref Axels
bref?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2000509
Tuota Mårtenin nimen jälkeen mainittua kreivi Akselin kirjettä en vielä
ole löytänyt. Sisältö voisi olla mielenkiintoinen ja valaiseva.

Pienenä kevennyksenä.
Melkein ensi-esittelyssä tällä Forumilla alkuperäinen Ruodutusluettelo Ruotsin arkistosta.

Mantals och Roteringslengder 1629
Mantals lengd på Ryttare hemman aff Helsing sokken
Brändö
Henrik Mårtenson Fändrik / Erik Larson dreng, Erik Jöranson dreng

Malm
Mats Person Rytt / Hendrik Person broder, Jacob Matson dreng

Sigfred Hinderson Rytt / Jören Thomasson fader broder, Thomas Hinderson son

under Henrik Mattson? / Matts Markusson Bonde, Matts Matson son

Hans Markusson Rytt / Markus Matson Bonde

Markus Jönsson Rytt / Erik Henderson Bonde

Simon Anderson Rytt / Anders Jöranson Bonde, Matts Matson dreng

under Hendrik Mårtenson / Markus Michelson Landbonde, Thomas Erikson dreng

Sonaby
under Casper Reijer / Tuure Nilson Landbonde
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055044_00085#?c=&m=&s=&cv=84&xywh=360%2C3162%2C2037%2C1158

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Mantals och Roteringslengder 1629
Mantals lengd på Ryttare hemman aff Helsing sokken
Brändö
Henrik Mårtenson Fändrik / Erik Larson dreng, Erik Jöranson dreng

Malm
Mats Person Rytt / Hendrik Person broder, Jacob Matson dreng

Sigfred Hinderson Rytt / Jören Thomasson fader broder, Thomas Hinderson son

under Henrik Mattson? / Matts Markusson Bonde, Matts Matson son

Hans Markusson Rytt / Markus Matson Bonde

Markus Jönsson Rytt / Erik Henderson Bonde

Simon Anderson Rytt / Anders Jöranson Bonde, Matts Matson dreng

under Hendrik Mårtenson / Markus Michelson Landbonde, Thomas Erikson dreng

Sonaby
under Casper Reijer / Tuure Nilson Landbonde
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055044_00085#?c=&m=&s=&cv=84&xywh=360%2C3162%2C2037%2C1158

Ystävällisin terveisin Pirkko

Tässähän ne Henrik Mårtenssonin tilat näkyvät, vuonna 1629 vänrikki Henrik Mårtenssonin Brändö sekä hänelle kuuluvat tilat Puotilasta, Malmilta ja Tapaninkylästä, jotka kaikki mainitaan Kristiinan lahjoituskirjeessä vuonna 1634. Voisi kuvitella, että mahdollinen tyttären Annan mainitsema Kustaa Aadolfin lahjoituskirje voisi liittyä Henrik Mårtenssonin nimittämseen luutnantiksi, mistä ei Kristiinan lahjoituskirjeessä mainita. Kuitenkin Claes Erikssonin haltuunottoprosessin yhteydessä ratsumestari Henrik Mårtensson muuttuu entiseksi luutnantiksi.

[Pekka Hiltunen]

Sinänsä on kiinnostavaa, että Claudius Brenneruksen 1. vaimo oli Brita Henriksdotter, jonka poika Samuel omisti väitös? työnsä Carsteniuksille, jotka ilmeisesti olivat hänen lähisukuaan eli Claudius Brenneruksen vaimo olisi ilmeisesti ollut Helsingin pormestari Henrik Carsteniuksen tytär.
Tässä olisi siis 3 Helsingin pormestaria Brennerusten piirin sisällä. 2. vaimohan oli Iliana Stierna aatelisnainen ja 3. Ingrid Bilang, aatelisnainen myös.
Oliko Helsingin pormestari Henrik Carsten, s~1590(?) ehkä edeltäjänsä Henrik Fredriksson Carsten(s)in, s. <1550 Lübeck, k. n. 1615, p:so (vai äiti??) Maria Schinkel, s. Lübeck) poika? Elin Carstenin (p:so Petrus Bergius) ja Brita Henrikintyttären (p:so Claudius Martini Brennerus) täti olisi silloin ollut Johanna Henriksdotter Carstenia, jonka puoliso oli Mikkelin khra ja lääninrovasti Johannes Sigfridi. Johannes Sigfridin isä oli Helsinginpitäjän khra Sigfridus Stephani (Brotherus). Erik Sigfridsson Brotheruksen puolisohan oli Elin Persdotter Brennera, jonka äiti lienee ollut Anna Bengtsdotter Hammarstierna. Isac Erikssonin (joka on käyttänyt Hammarstierna-nimeä) lapset käyttivät Astrenius-nimeä.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Oliko Helsingin pormestari Henrik Carsten, s~1590(?) ehkä edeltäjänsä Henrik Fredriksson Carsten(s)in, s. <1550 Lübeck, k. n. 1615, p:so (vai äiti??) Maria Schinkel, s. Lübeck) poika? Elin Carstenin (p:so Petrus Bergius) ja Brita Henrikintyttären (p:so Claudius Martini Brennerus) täti olisi silloin ollut Johanna Henriksdotter Carstenia, jonka puoliso oli Mikkelin khra ja lääninrovasti Johannes Sigfridi. Johannes Sigfridin isä oli Helsinginpitäjän khra Sigfridus Stephani (Brotherus). Erik Sigfridsson Brotheruksen puolisohan oli Elin Persdotter Brennera, jonka äiti lienee ollut Anna Bengtsdotter Hammarstierna. Isac Erikssonin (joka on käyttänyt Hammarstierna-nimeä) lapset käyttivät Astrenius-nimeä.
PH

Espoon kappalaisen vuosina 1620-1647 Petrus Martini Brenneruksen puoliso viimeistään vuonna 1627 oli Anna Bengtsdotter Hammarstierna. Heillä tiedetään olleen poika Henrik. Vuonna 1664 mainitaan Henrik Perssonin luona Espoon Gumbölen Storgårdissa sisko Elin ja seuraavana vuonna veli Mårten, ja vielä lampuodin yhteydessä mainittuna vuonna 1672.

Erik Sigfridsson Brennerus kuoli vuonna 1661. Erik Sigfridsson Brenneruksella tiedetään olleen puoliso Elin Persdotter ja heillä mainittiin olleen kolme lasta. Gustaf oli syntynyt vuonna 1654, lisäksi oli ilmeisesti nuoremmat lapset Hans, jolla tiedetään olleen sisko Anna.

On vain arveltu, että Erik Brotheruksen puoliso olisi Elin Persson Hammarstierna, eikä joku muu Elin Persdotter. Heillä ei tunneta Isak-nimistä poikaa.

Ei tiedetä, että Astrenius-suvun kantaisä, aluksi katselmuskirjuri, Isak Eriksson olisi käyttänyt nimeä Hammarstierna, tai Karkussa ollessaan mitään muutakaan sukunimeä. Turun kämnerinoikeudessa ajaa velka-asiaansa sukunimetön Isak Eriksson 1680-luvulla. Hän oli aikaisemmin isänsä jälkeen uskelalainen rusthollari ja ylioppilas myös sukunimellä Kentzer. Saman käsialan ja Turun henkikirjan perusteella on päätelty, että Turun lääninrahaston aluksi kirjuriharjoittelija ja myöhemmin lyhytaikainen sukunimetön kirjuri Isak Eriksson olisi sama kuin Astrenius-suvun kantaisä. Lääninrahaston hoitajan lanko osti uskelalaisen ylioppilaan Isak Erikssonin ratsutilan. Lisäksi oli samoihin aikoihin 1670-luvun puolivälin jälkeen useammassakin katselmuskirjurin toimessa ilman todistettavaa päällekkäisyyttä suku-tai lisänimetön Isak Eriksson.

[Jari Latva-Rasku]

Erik Sigfridsson Brennerus=Brotherus kuoli vuonna 1661. Erik Sigfridsson Brenneruksella=Brotheruksella tiedetään olleen puoliso Elin Persdotter ja heillä mainittiin olleen kolme lasta. Gustaf oli syntynyt vuonna 1654, lisäksi oli ilmeisesti nuoremmat lapset Hans, jolla tiedetään olleen sisko Anna.

On vain arveltu, että Erik Brotheruksen puoliso olisi Elin Persson Hammarstierna=Brennera, eikä...



Kömmähdys korjattu yllä punaisella.

[P-L H]

Hei

Mårten Simonsonille on mainittu monta ammattia jotka menevät vuosissa osittain päällekkäin.

Mårten Simonson oli jo 1588 merkitty Brendön kohdalle tilikirjoissa, mutta kirkon kymmennyksiä ei Brendöstä ole maksettu.

Helsingin kartanon tilikirja 1588 (3432)
L:R amtfall opå ---- sjöfolk följ- som förä--- --- vid – af --- skipgård
till --- Och man nöd--- ---- ----
Skippar luettelossa 7 henkilöä joista yksi on Mårten Simonson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2013284

Helsingin kartanon tilikirja 1588-1589 (3433)
till Winterkåt Skippare
Haffua Mårten Simonson bekomm do? till hela årkåt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2013361

Porvoon läänin maakirja ja tilikirja 1592 (3455)
Brendöö
Mårten Simonson 18 gör rustjenst
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2017218

Helsingin ja Viikin kartanoiden ja Porvoon läänin tilikirja 1592 (3454)
Uthgiften och lefferingen på förr ärliga ränttan
Mårten Simonson skipsgård skriffare --- Helsingfors bekommit --- på
qvitens? Datum 22 Juni 1595
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2017019

Porvoon läänin tilikirja 1601 (3494)
--- haffua --- ---Ryttaren udi Helsing och Sibbo socken --- ---
---- K.M. Bref
luettelossa on 12 nimeä joista yksi
Mårten Simonson i Brendö 2 skatt ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2023288
Ovatko saaneet yhteisen kirjeen vai jokainen omansa? Olisi taas yksi
kirje lisää haettavaksi.

Edellisessä viestissä kyselin onko Mårten Simonsonin nimen jälkeen
kirjoitettu skip gård skrifare. Vastaus löytyi tilikirjoista ja näitä kuitteja
on vielä useampia.

Maa ja tilikirja 1599
---Jag Mårthen Simonson ----- ----- ---- skips skrifare Helsingfors
skipsgård ---- skips bygmestare Mats ---son ---- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2020152
Helsingfors 29 November ---

--- Jag Mårten Simonson skipsbygning skrifare --- Norsjö Bark--- ----
gård – Anno 1599 blef ---- ---- --- Arfvid Erikson befalning ---- --- på
---- skipz --- –
Helsingfors den 10 --- Anno 1600
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2021396

--- --- jag Mårten Simonson i Kong Maj: ---- – och Skips Gård --- –
Helsingfors Stad Skips Gård --- -----
till nya Skip---- ----- Lars Nilson ---- ---Helsingfors stad den 2 Juni Anno
1599
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2020218

Helsingin pitäjässä on samaan aikaan ollut useampia Mårten Simonson
nimisiä ja en ole enää varma onko sama Mårten Simonson joka 1586
mainittiin tilikirjassa Brendön kohdalla. Vuonna 1587 mainittiin vävynä.

Tositekirja 1642
Bårgo län Afkortnings Lengds A 1642 frelse till emederlig egendom
Bårgo socken
Niels Michelson erfvingar ¼ Sonaby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10993544

Frelsse efter Norkiöpings beslut Bårgo Socken
Tårsten Ståhlhanske, monta tilaa ja yhtenä niistä mainitaan
2 Sonaby 18 aln
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10993547

SAYn tiedoissa oli 1642, ennen Sigfred Erikson Bockin hallussa ollut
Sonabyn osa meni läänityksenä Gert Skytelle.

Tuossa 1642 Tositekirjassa on kylät/tilat jaoteltu maanluonnon mukaan
selkeästi. Kun en ole vieläkään löytänyt sitä Lokakuussa 1646 päivättyä
kirjettä mistä joku Henrik Mårtenson on maininnut niin ehkä joku löytää
sen mainitun Malmin rälssinkin ja tiedon kenen hallussa se on.

Se Malmilla ollut 13 ½ alnin tila mikä oli Mats Markusonin hallussa ja
jonka kohdalle oli merkitty 1630 että Henrik Mårtenson ostaa, niin sitä
tilaa en ole nähnyt rälssiksi mainittavan.

Toisesta seurakunnasta on tarkistettava muutama tieto ja sen jälkeen
voin kertoa todellisen syyn miksi aloitin tämän selvityksen.

Ystävällisin terveisin Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Ei tiedetä, että Astrenius-suvun kantaisä, aluksi katselmuskirjuri, Isak Eriksson olisi käyttänyt nimeä Hammarstierna, tai Karkussa ollessaan mitään muutakaan sukunimeä. Turun kämnerinoikeudessa ajaa velka-asiaansa sukunimetön Isak Eriksson 1680-luvulla. Hän oli aikaisemmin isänsä jälkeen uskelalainen rusthollari ja ylioppilas myös sukunimellä Kentzer. Saman käsialan ja Turun henkikirjan perusteella on päätelty, että Turun lääninrahaston aluksi kirjuriharjoittelija ja myöhemmin lyhytaikainen sukunimetön kirjuri Isak Eriksson olisi sama kuin Astrenius-suvun kantaisä. Lääninrahaston hoitajan lanko osti uskelalaisen ylioppilaan Isak Erikssonin ratsutilan. Lisäksi oli samoihin aikoihin 1670-luvun puolivälin jälkeen useammassakin katselmuskirjurin toimessa ilman todistettavaa päällekkäisyyttä suku-tai lisänimetön Isak Eriksson.
No, Anna Bengtsdotter Hammarstierna taitaisi olla liian nuori Uskelan Kantorin Erik Jacobssonin isä-Jaakopin vaimoksi. Mahdollisen "Isak Eriksson Hammarstiernan" täytyisikin olla Anna Bengtsdotter Hammarstiernan tiedetystä 1. aviosta tuntemattoman kanssa, jonka nimi on voinut olla vaikkapa Erik Jacobsson. Oliko Uskelan Äijälän Erik Jacobsson varmuudella tilansa omistaja vai lampuoti? Isak Eriksson, joka on kirjattu Kantorin isännäksi ylioppilaana möi tilan heti täysi-ikäiseksi tultuaan. Espoon kpl Per Mårtenssonista (Brennerus, Erik Eriksson Alftanuksen lanko) sanotaan: "Brennerus harjoitti yhdessä vanhemman veljensä (velipuolensa? -AK) kirkkoherra Johannes Martini Brenneruksen kanssa tavaraliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä, osti veljensä tavoin autiotiloja ja köyhtyneiden talollisten maita ja muodosti 1627 hankkimistaan tiluksista Espoon suurimpiin maatiloihin kuuluvan Storgårdsin ratsutilan." Ei siis ole mahdotonta, että hankittuihin tiloihin sisältyi Uskelan Äijälä/ Kantor-Kanttori. On kai sen sijaan mahdollista, että Isak Eriksson Hammarstierna on perinyt Kanttorin osana äitinsä tai muun sukunsa omaisuutta. Sekä khra Johannes Martini Bernnerus että kpl Per Mårtensson Brennerus (jotka kai olivat velipuolia keskenään) kuolivat ilmeisesti ennen Isak Erikssonin (Hammarstierna/ Kenzer/ NN) syntymää. Anna Bengtsdotter Hammarstiernan 3. p:so Isak Olofsson "teloitettiin raskaaseen siveellisyysrikokseen syylliseksi todettuna" nähtävästi 18.11.1671 (mahdollisesti Isak Olofsson on saattanut raskaaksi vaimonsa tyttären hänen jommasta kummasta aiemmasta aviostaan...). Anna Bengtsdotter Hammarstierna oli kaiketikin elossa ainakin vielä 1672. Kuinkahan hänen omaisuutensa jaettiin?
Per Mårtenssonin täysveli (ja Helena-Elin Mårtenintyttären velipuoli) oli kaiketi siis Martinus Stodius:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2394
Professori Stodius on saattanut toimia Isak Erikssonin opettajana ja tukijana.
Joka tapauksessa on kai ilmeistä, ettei vast´ikään introdusoidun aatelissuvun nimeä ole voitu käyttää Turun Akatemiassa ilman ainakin jomman kumman vanhemman yhteyttä kyseiseen sukuun.

PH

[Pekka Hiltunen]

Hei

Mårten Simonsonille on mainittu monta ammattia jotka menevät vuosissa osittain päällekkäin.

Mårten Simonson oli jo 1588 merkitty Brendön kohdalle tilikirjoissa, mutta kirkon kymmennyksiä ei Brendöstä ole maksettu.

Helsingin kartanon tilikirja 1588 (3432)
L:R amtfall opå ---- sjöfolk följ- som förä--- --- vid – af --- skipgård
till --- Och man nöd--- ---- ----
Skippar luettelossa 7 henkilöä joista yksi on Mårten Simonson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2013284

Helsingin kartanon tilikirja 1588-1589 (3433)
till Winterkåt Skippare
Haffua Mårten Simonson bekomm do? till hela årkåt
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2013361

Porvoon läänin maakirja ja tilikirja 1592 (3455)
Brendöö
Mårten Simonson 18 gör rustjenst
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2017218

Helsingin ja Viikin kartanoiden ja Porvoon läänin tilikirja 1592 (3454)
Uthgiften och lefferingen på förr ärliga ränttan
Mårten Simonson skipsgård skriffare --- Helsingfors bekommit --- på
qvitens? Datum 22 Juni 1595
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2017019

Porvoon läänin tilikirja 1601 (3494)
--- haffua --- ---Ryttaren udi Helsing och Sibbo socken --- ---
---- K.M. Bref
luettelossa on 12 nimeä joista yksi
Mårten Simonson i Brendö 2 skatt ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2023288
Ovatko saaneet yhteisen kirjeen vai jokainen omansa? Olisi taas yksi
kirje lisää haettavaksi.

Edellisessä viestissä kyselin onko Mårten Simonsonin nimen jälkeen
kirjoitettu skip gård skrifare. Vastaus löytyi tilikirjoista ja näitä kuitteja
on vielä useampia.

Maa ja tilikirja 1599
---Jag Mårthen Simonson ----- ----- ---- skips skrifare Helsingfors
skipsgård ---- skips bygmestare Mats ---son ---- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2020152
Helsingfors 29 November ---

--- Jag Mårten Simonson skipsbygning skrifare --- Norsjö Bark--- ----
gård – Anno 1599 blef ---- ---- --- Arfvid Erikson befalning ---- --- på
---- skipz --- –
Helsingfors den 10 --- Anno 1600
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2021396

--- --- jag Mårten Simonson i Kong Maj: ---- – och Skips Gård --- –
Helsingfors Stad Skips Gård --- -----
till nya Skip---- ----- Lars Nilson ---- ---Helsingfors stad den 2 Juni Anno
1599
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2020218

Helsingin pitäjässä on samaan aikaan ollut useampia Mårten Simonson
nimisiä ja en ole enää varma onko sama Mårten Simonson joka 1586
mainittiin tilikirjassa Brendön kohdalla. Vuonna 1587 mainittiin vävynä.

Tositekirja 1642
Bårgo län Afkortnings Lengds A 1642 frelse till emederlig egendom
Bårgo socken
Niels Michelson erfvingar ¼ Sonaby
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10993544

Frelsse efter Norkiöpings beslut Bårgo Socken
Tårsten Ståhlhanske, monta tilaa ja yhtenä niistä mainitaan
2 Sonaby 18 aln
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10993547

SAYn tiedoissa oli 1642, ennen Sigfred Erikson Bockin hallussa ollut
Sonabyn osa meni läänityksenä Gert Skytelle.

Tuossa 1642 Tositekirjassa on kylät/tilat jaoteltu maanluonnon mukaan
selkeästi. Kun en ole vieläkään löytänyt sitä Lokakuussa 1646 päivättyä
kirjettä mistä joku Henrik Mårtenson on maininnut niin ehkä joku löytää
sen mainitun Malmin rälssinkin ja tiedon kenen hallussa se on.

Se Malmilla ollut 13 ½ alnin tila mikä oli Mats Markusonin hallussa ja
jonka kohdalle oli merkitty 1630 että Henrik Mårtenson ostaa, niin sitä
tilaa en ole nähnyt rälssiksi mainittavan.

Toisesta seurakunnasta on tarkistettava muutama tieto ja sen jälkeen
voin kertoa todellisen syyn miksi aloitin tämän selvityksen.

Ystävällisin terveisin Pirkko
Olisikohan kippari toiminut talvisaikaan varvinkirjurina? Jotain piti merimiehenkin puuhailla, kun oli jäät tai pläkä.
PH

[Jari Latva-Rasku]

SAYn tiedoissa oli 1642, ennen Sigfred Erikson Bockin hallussa ollut
Sonabyn osa meni läänityksenä Gert Skytelle.

Tuossa 1642 Tositekirjassa on kylät/tilat jaoteltu maanluonnon mukaan
selkeästi. Kun en ole vieläkään löytänyt sitä Lokakuussa 1646 päivättyä
kirjettä mistä joku Henrik Mårtenson on maininnut niin ehkä joku löytää
sen mainitun Malmin rälssinkin ja tiedon kenen hallussa se on.

Se Malmilla ollut 13 ½ alnin tila mikä oli Mats Markusonin hallussa ja
jonka kohdalle oli merkitty 1630 että Henrik Mårtenson ostaa, niin sitä
tilaa en ole nähnyt rälssiksi mainittavan.

Ystävällisin terveisin Pirkko

Pirkko oli jälleen kiitettävästi kerännyt lähteitä. Ne määrittävät Ericus Erici Alftanuksen puolison Elin Brenneran ja hänen kirkkoherraveljensä ja puolisonsa seuraajan Claes Brenneruksen suhteellisen merkittävää sosioekonomista asemaa.

Henrik Mårtensson sai vuonna 1634 lapsikuningatar Kristiinan sijaiselta verovapauden Malmilla sijaitsevalle tilalleen, jonka perintöoikeuden hän oli ostanut viimeistään vuonna 1630. Tila näkyy aikaisemman viestin yhteydessä olleessa ruodutusluettelossa ja Henrik tilan yhteydessä esimerkiksi kymmenysten maksajana. Ei käynyt ilmi, ostiko hän kruununtilan vai perintöoikeuden aikaisemmalta omistajalta. SAY:ssa on vuoden 1644 kohdalla mainittu, että Mats Markusson olisi yrittänyt ottaa tilaa haltuunsa, vaikka se ei koskaan ollut autio.
Matts Marcuss. 2/3 m. uppt., detta hemmanet hafv. falla andrig warit öde utan dock igenom lagläsarens orätta bevis förmått landshofdingens frihetsbref, ja erikseen till sk. 647

Sitten on kuningatar Kristiinan kirje 20.10.1646, jossa myönnetään Henrik Mårtenssonin Malmin tilan verovapauden jatko Henrikin vävylle Matts Thomassonille (KA valtakunnanregistratuura 20.10.1646 f. 593)

Wij Christina etc. Giöre witterligit, att såsom Wij för detta, nembl. d. 20 octobr. 1646 nådigst monde vnna och Confirmera framledne Lieutnanten Hindrich Mårtensson ett hans Arfwegodz Malm ben:dh uthi Borgo Lähn och Hälsing Sochn at niuta under frelses Frijheet till wijdare wår förordningh framdeles, Altså hafwe och nu i anseende af den långlige och trogne Kriegstienst, som Oss och S. Chrono han i sin lijfztijdh jämwähl och hans Mågh wår troo Tiänare och Corporal till häst, Ehrligh och Manhafftigh Matz Thomesson Oss och S. Chrono giordt och bewijst haffwer, och den han än ytterligare och så länge han leffwer och förmår Oss och S. Chrono trol. att giöra och bewijsa förplichtadt wara skall, undt, confirmerat och bekräfftadt, som Wij härmedh och i detta wårt öpne breefs krafft vnne, Confirmere och bekräffte honom förberörde sin Swärfaders Arfwegodz Malm, medh alle dess tillhörige ägor och lägenheeter

Malmilla mainitaan vuonna 1654 kammareraren Erik Anderssonin yhteydessä, että Erik Eriksson ja hänen puolisonsa Malin olivat kuuluneet "salig Hindr. Mårtensson till Brendöö". Vuotta aikaisemmin mainitaan, että kyse olisi krigskammarerare Erik Anderssonin rälssistä. Erik Andersson (Rosendahl) osti Claes Erikssonin leskeltä Brändön ja silloin jo Henrik Mattssonin Tapaninkylän tilat vasta kauppakirjalla 4.10.1664. Nämä tilat oli Kristiina lahjoittanut Claes Erikssonille 29.4.1648.

Koska Mats Markussonin on täytynyt olla lampuoti, tiedon kulku omistussuhteista ei kovin vikkelää tai yksiselitteistä ollut. Kun Claes Eriksson yritti ottaa haltuun Henrik Mårtenssonille veroista vuonna 1634 vapaaksi myönnetyn ja hänelle aikaisemmin kuuluneen tilan Malmilla, hän vetosi "aatelisen" äitinsä aatelismaan joutumisesta lopulta aatelittoman poikansa Henrik Mårtenssonin haltuun Malmilla. Olisiko kyse Malmilta kivenheiton päässä vieläkin sijaitsevasta Sonabyn Bocksbackasta?

En tiedä, miksi kuningatar Kristiina kääntyi katoliseksi ja Vatikaaniin meni, mutta veikkaisin, että hän pyysi varjelusta hänen puolestaan lahjoituksia tehtailleista kirjoitustaitoisista hallintovirkamiehistä. Koko Ruotsin näkökulmasta mittasuhde oli valtava. Pian Ruotsin suurvaltakausi jo päättyi ja kirjureita tarvittiin vähemmän.

Kaiken sekavuuden keskellä, tai sen vuoksi, vaikuttaisi, että oli vain yksi Henrik Mårtensson.

[Jari Latva-Rasku]

No, Anna Bengtsdotter Hammarstierna taitaisi olla liian nuori Uskelan Kantorin Erik Jacobssonin isä-Jaakopin vaimoksi. Mahdollisen "Isak Eriksson Hammarstiernan" täytyisikin olla Anna Bengtsdotter Hammarstiernan tiedetystä 1. aviosta tuntemattoman kanssa, jonka nimi on voinut olla vaikkapa Erik Jacobsson. Oliko Uskelan Äijälän Erik Jacobsson varmuudella tilansa omistaja vai lampuoti? Isak Eriksson, joka on kirjattu Kantorin isännäksi ylioppilaana möi tilan heti täysi-ikäiseksi tultuaan. Espoon kpl Per Mårtenssonista (Brennerus, Erik Eriksson Alftanuksen lanko) sanotaan: "Brennerus harjoitti yhdessä vanhemman veljensä (velipuolensa? -AK) kirkkoherra Johannes Martini Brenneruksen kanssa tavaraliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä, osti veljensä tavoin autiotiloja ja köyhtyneiden talollisten maita ja muodosti 1627 hankkimistaan tiluksista Espoon suurimpiin maatiloihin kuuluvan Storgårdsin ratsutilan." Ei siis ole mahdotonta, että hankittuihin tiloihin sisältyi Uskelan Äijälä/ Kantor-Kanttori. On kai sen sijaan mahdollista, että Isak Eriksson Hammarstierna on perinyt Kanttorin osana äitinsä tai muun sukunsa omaisuutta. Sekä khra Johannes Martini Bernnerus että kpl Per Mårtensson Brennerus (jotka kai olivat velipuolia keskenään) kuolivat ilmeisesti ennen Isak Erikssonin (Hammarstierna/ Kenzer/ NN) syntymää. Anna Bengtsdotter Hammarstiernan 3. p:so Isak Olofsson "teloitettiin raskaaseen siveellisyysrikokseen syylliseksi todettuna" nähtävästi 18.11.1671 (mahdollisesti Isak Olofsson on saattanut raskaaksi vaimonsa tyttären hänen jommasta kummasta aiemmasta aviostaan...). Anna Bengtsdotter Hammarstierna oli kaiketikin elossa ainakin vielä 1672. Kuinkahan hänen omaisuutensa jaettiin?
Per Mårtenssonin täysveli (ja Helena-Elin Mårtenintyttären velipuoli) oli kaiketi siis Martinus Stodius:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2394
Professori Stodius on saattanut toimia Isak Erikssonin opettajana ja tukijana.
Joka tapauksessa on kai ilmeistä, ettei vast´ikään introdusoidun aatelissuvun nimeä ole voitu käyttää Turun Akatemiassa ilman ainakin jomman kumman vanhemman yhteyttä kyseiseen sukuun.

PH

Mitään merkkejä Karkun Järventaan katselmus-, veronkanto- ja pitäjänkirjurin Isak Erikssonin ja hänen puolisonsa Juliana Månsdotterin, Anna Alftanan tyttären, suorasta tai välillisestä sukulaisuudesta ei ole mittavissa selvityksissä ilmennyt.

Uskelan Äijälä kuului aikoinaan Muurlan rälssiin, mutta se oli perintötila ainakin jo Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isoisän Jakob Thomassonin (Känsär) aikoihin. Maakirjoja on tuhoutunut, mutta vaikuttaisi, että Jakob Thomasson oli vävy Äijälässä, jossa suku olisi ollut jo pitkään 1500-luvun puolella. Isak Erikssonin isä Mauritz Hornin rälssivouti Erik Jakobsson lunasti Äijälän muilta perillisiltä ja varusti Äijälän ratsutilaksi. SAY:n merkinnöissä on Äijälä ja Kantor sekoitettu keskenään. Pahasti velkaantuneen Erik Jakobssonin ja Äijälän hoidettavakseen saatuaan isänsä velat perineen ylioppilas Isak Erikssonin tila oli koko ajan Äijälä. Menetettyään Äijälän Erik Jakobssonin velipuoli Simon Jakobsson otti haltuunsa huonoon kuntoon päässeen verohylyn Kantorin.

Turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna mainitaan ylioppilaaksi vuonna 1668 Turun Akatemian matrikkelin yhteydessä. Hänen ei tiedetä opiskelleen Akatemiassa. "Studenten Isaacum Erici i Äijälä" mainitaan ensimmäisen kerran ylioppilaaksi Halikon ja Uskelan käräjillä 7.–9.10.1673. Hänen ei tiedetä opiskelleen Akatemiassa, mutta tiedetään vuokranmaksuun liittyneen kiistan vuoksi, että Erik Jakobssonin "pojat" kävivät Turussa koulua, olisiko Isak, Axell ja/tai Jakob. Turun Katedraalikoulusta pääsi suoraan ylioppilaaksi parhaimmillaan jo 16 vuoden iässä. Voisi ilman parempaa tietoa olettaa, että oli erikseen Akatemian pääsykokeen, eli ylioppilastutkinnon, suorittanut tai sinne ylioppilaana kirjautunut Isak Hammarstierna ja häntä viitisen vuotta nuorempi myöhemmin matrikkeliin liitetty Turun Katedraalikoulusta ylioppilaaksi päässyt Isak "Kentzer". On mahdollista, että Hammarstierna ei liity Astreniusten kantaisään Isak Erikssoniin mitenkään.

[Pekka Hiltunen]

Mitään merkkejä ...
Siirrän aiheen Hämeen Astrenius-ketjuun.
PH

[Antti Alfthan]

Olisikohan kippari toiminut talvisaikaan varvinkirjurina? Jotain piti merimiehenkin puuhailla, kun oli jäät tai pläkä.
PH

Juuri tuollaisen toimenkuvan olen mielessäni Mårten Simonsonille ajatellut.
Helsinki oli kaupunkina tuolloin mitätön, vastapäätä mahtavaa Rääveliä, mutta sotasatamana se oli itäisen Ruotsin tärkein. Laivanpäällikkö, varvinkirjuri, tarvittaessa lakia lukemassa. Tärkeä kruununmies, ja vaimon kautta oli sitä rälssiä mikä ei ollut haitaksi sekään.