Astrenius

[Pekka Hiltunen]

Yo-matrikkeli tietää Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen (7.9.1691 Järventaka Karkku - 21.4.1755 Kurikka) ja Mouhijärven kappalaisen Erik Astreniuksen (22.4.1694 Järventaka Karkku - 18.2.1760 Mouhijärvi) vanhemmiksi Karkun Järventakan (Järvenpää) rusthollarin Isak Erikssonin ja hänen puolisonsa Helena Martintyttären tämän 2. aviosta).
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274

Rafael Sumeliuksen artikkelissa Genos 37 (1966) käsitellään Svarthafra-sukua,
http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm

Gustaf Hansson Svarthafran mainitaan hallinneen Järventakan rusthollia 1668-1775. SAY:n Karkun Järvenpään 1674 sarakkeessa mainitaan kruununvouti Gustaf Svarthafran alapuolella kirjuri Erich.

Sumelius tietää Gustafin sisarreksi Elisabetin, jonka kerrotaan asuneen Kangasalan Karttilassa vuoteen 1674, ja joka Kangasalan käräjillä 6.-7.3.1682 on "hustru" (taulu 2). Hans Hansson Svarthafran 2. puolison Margareta Abrahansdotter Kollaniuksen väitetään SAY:n mukaan olleen elossa vielä 1678.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440394&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400

1669 Margareta Abrahamintyttären rivissä on em. sivulla 1669 "enka". Samalla sivulla 1674 ovat "inh." Lisbeta ja Margareta. Simelius ei tiedä Hans Hansinpoika Svarthafralla ja Margareta Abrahamintyttärellä olleen Margareta-nimistä tytärtä. Äiti Margareta Abraamintytär haudattiin Karkussa 1668 (HisKi). Hän on saattanut avioitua uudelleen miehensä kuoltua n. 1659, mutta ei olisi tavatonta sekään, että hän esiintyisi vainajana maakirjassa jopa vuosikymmenen kuluttua hautajaisistaan.
Mainittuun SAY:n sivuun 7 on lyijykynällä tehty lisäys, jossa viitataan Finnen kokoelmiin. Lisäksi viitataan tuomiokirjaan 25.10.1675, jonka mukaan Gustaf Hansson Svarthafra on lopulta ostanut (/lunastanut /vaihtanut itselleen) Oravaisten talon.

Karkun Järvenpään rusthollarille Isak Erikssonille ja Helenalle syntyi 1681 Liskin (Elisabet) (kastettu 6.2.1681) ja Ingeborg 1685 (kastettu 15.4.1685) (HisKi). Karkun haudatuissa "1690 Järfwentaka 2:ne barn. Jsak Ersson". Kysessä olivat varmaankin em. tyttäret.

Näyttää siltä, että Järventakan rusthollari Isak Erikssonin vanhemmat olivat Karkun Järventakassa 1674 esiintyvä kirjuri Erich ja Elisabet Hansdotter Svarthafra. Elisabet Svarthafran äiti Margareta Abrahamsdotter näyttäisi kuolleen tyttärensä luona Karkussa.

Kuka sitten oli rusthollari Isak Erikssonin puoliso Helena? Karkussa esiintyy Järvenpäässä 1675 Her Arwidus ja 1677 "Juliana H.". 1679 mainitaan vain "Eleana H." ja 1681 on sama Helena Isak Erikssonin puolisona. Kyseessä näyttäisi olleen rykmentinpastori Arvidus Johannis Frisiuksen (k. n. 1677) leski.

Margareta Abrahamintyttären isän, Karkun kappalaisen Abrahamus Mathiae Kollaniuksen puolison Brita Hansintyttären tiedetään olleen Hämeenkyrön (Ikaalisten) Osarasta. SAY;n mukaan hänen vanhempansa näyttäisivät olleen ratsumies ja katselmuskirjuri Johan (Hans) Hansson (k. <1636? Osara Hämeenkyrö) ja Kirstin Eriksdotter (k.>1638 Osara Hämeenkyrö /Ikaalinen).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41170&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22071

Kukahan oli Järvenpäässä 1674 mainittu kirjuri Erich, joka näyttäisi olleen Astreniusten kantaisä?
Onko rykmentinpastori Arvid Frisiuksen puolison Helena (Juliana) Mårtensdotterin vanhemmat tiedossa.
(http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022)

PH

[Benedictus]

Astreniuksten esipolvet tuntuvat olevan hyvin hankala tutkimuskohde!
Aihetta kon käsitelty sukuhakurin ketjussa 9.4.2009 alkaen,löytyy sanalla astrenius helposti.

Kirjuri Erik ei oikein sovi Järventaan isännän Isak Eriksonin isäksi, sillä Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan hänen tyttärensä Anna Isaksdr. Johan Mårtensson Karvilanderin puoliso olisi syntynyt jo n.1670. Täten Isak olisi syntynyt ennen 1650, mistä seuraa että Erik olisi syntynyt jo ennen 1630- lukua.
Joten tämä Elisabeth Svartshafran puoliso Erik tuskin on Isakin isä. Toisaalta onhan vanhat miehet ennenkin naineet nuoria neitoja.Elisabeth oli syntynyt 1653, koska kuollessaan 1733 Tyrvään Laukulan Lipulla mainitaan 80 vuotiaaksi.
Kirjuri Erik voi siis hyvinkin olla Elisabeth Svartshafran puoliso, koska Laukulan Lipun emäntä on Maria Eriksdr. syntynyt 1679, kuolee 7.2.1748. Hän sopisi hyvin Erikin ja Elisabethin tyttäreksi.(Tietoa:Tuomas Rangvaldinpoika-Ikolan sukuseura. Blogi-sivut:Suomentajan huomioita, 2.11.2005)

Kuka oli siis tämä Erik , jonka poika oli rykmentinkirjuri?
Onko Isak Eriksson sama kuin 1653 sotilasluettelossa mainittu rykmentin kirjuri Isak Eriksson? Samassa luettelossa on myöskin mainittu Erik Stiernkors, Holman kartanon omistaja Orivedeltä.
Astreniusten nimi antaa aihetta pohdintaan, onko se latinan käännös tähti sanasta.
Jos Isak Erikson on tämä luettelon henkilö, on hän silloin jo huomattavasti vanhempi mennessään naimisiin Julianan kanssa.

Julianan nimi on kuollessaan Karkun Järvenpäässä Palm.
Onko lyhenne jostain Palm muotoisesta nimestä? Toisaalta voisi olla yhtähyvin puolison nimi. Pappien merkintätavat eivät tunnu olevan aivan selkeitä.

Löytyykö tietoja ja ajatuksia, keitä Karkun Järventaan Astrenius-suvun kantavanhemmat olisivat olleet?

[Jarmo]

Tuon oman lusikkani tähä soppaan


Barthold Kriander (1711 Karkku-1774 Hämeenkyrö, kappalainen Karkun Järventaan ratsutilalta ja Hämeenkyrön Uskelasta, pso Christina Juliana Astrenia ( 1725-1810) vht Eric Astrenius (1694-1760) ja Elisabeth Johansdotter Wegelius (1698-1750). Bartholdilla ja Christinalla Julianalla oli yhdeksän lasta: Christina, Johannes, Anna Johanna, Kristiina, Hedvig Sofia, Daniel, Maria, Paulus Stadiofus ja Ingrid Catharina.


Christina Juliana Astrenia (1725-1810), kappalaisen vaimo Karkun Järventaan ratsutilalta ja Hämeenkyrön Uskelasta, pso Barthold Kriander (1711-1774) vht Thomas Grelsson Kriander (n. 1660-1750) ja Anna Kothera (1672-?).


Eric Astrenius, Mouhijärvi (1694 Karkku?-1760 Mouhijärvi), Mouhijärven Suodenniemen kappalainen Mouhijärven Uotsolan Hopulta. Omisti Karkun Järventaan ratsutilan. Pso Elisabeth Johansdotter Wegelius (1698-1750). Lapsia Ericillä ja Elisabethillä oli yhdeksän: Christina Juliana, Johannes, Elisabeta, Hedvig, Magdalena, Paulus, Ingrid, Isaacus, Aaron.


Elisabeth Johansdotter Wegelius (1698 Tyrvää-1750 Mouhijärvi), kappalaisen vaimo Karkun Järventaan ratsutilalta ja Mouhijärven Uotsolan Hopulta, pso Eric Astrenius, (1694-1760).

[Jarmo]

Laitan lisää sitä mukaa kun löydän.



Birth: 7 SEP 1691, Karkku
Occupation: Kappalainen Kurikka 1731
Death: 21 APR 1755, Kurikka

Partnership with: Susanna REINIUS
Marriage: (Date and Place unknown)
Child: Johan ASTRÉN Birth: 3 APR 1734, Kurikka


Father: Iisak ASTRÉN ASTRENIUS
Mother: Susanna REINIUS
Birth: 3 APR 1734, Kurikka
Occupation: Komissiomaanmittari Uudenmaan läänissä 1759
Death: 14 MAR 1788, Inkoo



with: Margaretha ROERING
Marriage: (Date and Place unknown)
Child: Abraham Iisak ASTRÉN Birth: 15 SEP 1766, Inkoo
Child: Maria Margaretha ASTRÉN Birth: 20 OCT 1768, Inkoo
Child: Fredrika ASTRÉN Birth: 17 MAR 1771, Inkoo
Child: Hedvig Ingrid ASTRÉN Birth: 28 DEC 1772, Inkoo
Child: Anna Christina ASTRÉN Birth: 28 DEC 1774, Inkoo
Child: Johan ASTRÉN Birth: 20 AUG 1777, Inkoo
Child: Magdalena ASTRÉN Birth: 12 NOV 1779, Inkoo
Child: Fredrik ASTRÉN Birth: 16 NOV 1781, Inkoo

1 Iisak ASTRÉN ASTRENIUS
=Susanna REINIUS
2 Johan ASTRÉN
=Margaretha ROERING
3 Abraham Iisak ASTRÉN
3 Maria Margaretha ASTRÉN
=Gabriel LAGUS Marriage: 27 OCT 1793, Kurikka
3 Fredrika ASTRÉN
3 Hedvig Ingrid ASTRÉN
3 Anna Christina ASTRÉN
=Carl Gustaf PALM Marriage: 26 JUN 1800, Kärkölä
3 Johan ASTRÉN
3 Magdalena ASTRÉN
3 Fredrik ASTRÉN

siinä nyt oli mitä löysin,toivottavasti auttaapi etiäppäin.

[Jarmo]

Vielä löytyi yksi tiedon jyvänen.



1681-1713 II Isac Ericss
402 866 Lena Mårtensd
402 867 1714-27 vä Johan Mauritss Karvilander h 22.9.1731 Karkku
402 868 Anna Isacsd 1670
402 869 1727-49 ^p Eric Isacss Astrenius k 1.5.1694 Karkku 29.9.1724 Tyrvää 18.2.1760 Mouhijärvi
402 870 Elisabet Johansd Wegelius 1.5.1698 Tyrvää 29.9.1724 Tyrvää h 8.9.1750 Suodenniemi
709 763 1749-74 vä Bertil Thomass Kriander k 22.6.1711 Karkku 13.12.1748 Mouhijärvi 16.12.1774 Hämeenkyrö
709 764 Christina Juliana Ericsd Astrén



, Isak
Gender: Male

Astrenius, Isak
Gender: Male
Birth : 7 September 1691 in Karkku
Death : 21 April 1755 in Kurikka
Occupation : Kurikan kappalainen

Palm, Juliana (Helena)
Gender: Female
Death : 1736

Palm Helena Mårtensdr.

[Pekka Hiltunen]

Mårten Erikinpoika Stiernan (lat. aster) puoliso Anna Persdotter syntyi ehkä n 1578 (k 1648). Näiden poika Erik Stiernkors on voinut syntyä n 1600. Omistiko Turun ratsuväkirykmentissä 1653 palvellut kornetti Erik Stiernkors Oriveden Holman tilan? Tapio Vähäkankaan artikkelista Fröjdbölen suku Genoksessa 3/2005 ilmenee, että Stierna-suvulla oli 1600-luvun alussa yhteys mm. Raision Tahvion Friis-sukuun.
Isak Erikinpoika nai Arvid johanneksenpoika Frisiuksen lesken n 1681. Jos kornetti Erik Stiernkors ja rykmentinkirjuri Isak Erikinpoika olivat isä ja poika, on Isak voinut 1653 hyvinkin olla vielä alaikäinen ollen syntynyt 1630-luvun loppupuolella. Isak Erikinpojan ja Elisabet Mårtenintytär Palmin ikäero ei siis välttämättä ole ollut erityisen suuri.

Teoreettisia esipolvia:
Taulu 1
1. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Elisabet Wegelius Vanhemmat Juhana Wegelius (vanhempi) ja Kristina Lauraeus.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Isak Eriksson Stierna, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Mårtensdotter Palm, s. noin 1655.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Erik Stiernkors, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: NN
Lapset:
Isak Eriksson. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Erik. Tauluun 3.
Karin
Elin

Taulu 5
5. Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) Vanhemmat taulusta 6.
1. Puoliso: Brita Fleming Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Mårten. Tauluun 4.
2. Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat Bertil Henriksson (Sjundby-ätt).

Taulu 6
6. Mårten Jönsson i Böle, k. jälkeen 1554. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Brita Mattsdotter Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Erik. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Jöns till Böle
Lapset:
Mårten Jönsson. Tauluun 6.
Klemet, k. ennen 1586

Taulu 8
7. Matts Olofsson till Villilä Vanhemmat Olof till Villilä ja NN Jacobsdotter.
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat Sune Andersinpoika Ille.
Lapset:
Brita Mattsdotter. Tauluun 6.

Taulu 9
6. Per Fleming Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Margareta Ram Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Brita. Tauluun 5.

Taulu 10
7. Erik Fleming Vanhemmat Herman Magnusson Fleming ja Elin.
Puoliso: Anna Engelbrektintytär Vanhemmat Engelbrekt Larsson till Isnäs i Pärnå ja Margareta Tuvesdotter Natt och Dag.
Lapset:
Per. Tauluun 9.

Taulu 11
7. Torsten Salomoninpoika Ram Vanhemmat Salomon Torsteninpoika.
Puoliso: Brita Johansdotter Fleming Vanhemmat Johan Henriksson Fleming ja Märta Erengislesdotter.
Lapset:
Agneta
Margareta. Tauluun 9.

Taulu 12
5. Petrus Johannis, Paraisten kkh, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 4.

Taulu 13
6. Johannes Thomae de Hanjas
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 12.

Taulu 14
6. Elias Simonis Esping Vanhemmat taulusta 15.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 12.

Taulu 15
7. Simon Nils- /Henriksson
Puoliso: Malin Knutintytär Kappe Vanhemmat Knut Kappe ja Margit Nilsdotter.
Lapset:
Elias Simonis. Tauluun 14.

Taulu 16
7. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Vanhemmat NN ja Karin Henrikintytär Tavast.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 14.

PH

[Benedictus]

Isak Erikssonin vaimosta tiedetään nimi Juliana Mårtensdr.Palm hänen kuolinmerkinnästään 12.12.1736 Karkussa 81 vuotiaana.
Julianalla on ollut nimenmerkinnät hyvin monella tapaa Järventaan tiedoissa. Luultavasti nimi voi olla myös Juliana Helena, koska merkinnät ovat Juliana, Elin, Elena,Helena. Isäkin on milloin Mårten, Måns tai Maurits. Juliana on ainakin päänimi,koska hänen jälkeläisensä polvesta toiseen olivat Julianoja.

Monet tutkijat ovat pakonomaisesti pyrkineet saamaan kaksi eri henkilöä Järventaan emännäksi. Jo se, että Julianan 1. puolison Dominus Arvid Frisiuksen tytär oli Juliana kertoo toista.
Juliana oli Kangasalan kirkkoherra Johan Frisiuksen pojan Arvidin vaimo 1677-78 Järventakana. 1681-1713 veronkantokirjuri Isak Erikssonin vaimona Järventakana.

Julianan nimellä Palm ei mistään löydy sopivaa sukua hänen syntymä aikaansa 1655.
Ennen Frisiusta Järventaka kuului Svartshafralle vuodesta1668. Sitä aiemmin ratsutilaa viljeli yhdessä Kosken ratsutilan kanssa Johan Mårtensson Lund Kosken ratsutilalta.
Kosken ratsutilalle on merkitty omistajaksi Henrik Mårtensson, josta on tieto, että oli Rauman pormestari k. 1669.

Eräs tutkija onkin heittänyt ajatuksen, että jos Juliana ei olekaan Palm sukunimeltään vaan Lund.

Olisiko nimi tulkittu väärin ?

Lund-suku sopisi omistuksellisesti. Jopa Svartshafra sopii kuvioon, hänen vaimonsa oli Platsman, jolle suvulle Koski siirtyy käräjien kautta.
Lund suvussa Juliana on suosittu nimi.
Juliana Mårtensdr:n pojan Erikin tyttären Julianan tytär Ingrid Kriander oli naimisissa Aleksander Magnus Lundin kanssa.
Nämä vain tälläin kuriositeettina.

Olisiko sukututkijoissa ketään, jolla olisi mahdollisuus tutkia alkuperälähteestä Julianan sukunimen kirjoitusasun muotoa. Onko Palm vaiko Lund?

Vaikka olisi Lund, niin mistä löytyy isä Mårten? Lundien kantaisä Mårten Bertilsson kuoli jo 1616-1618 välillä.

[Pekka Hiltunen]

Ramsayn, Elgestiernan ja sukukirjan vilkaisu ei kysymystä valaissut:

Juliana (Helena, Elena, Jelena, Elin jne) Mårtenintytär Palmia on turhaa yrittää sekoittaa ainakaan aateliseen Lund-sukuun, joka tunnetaan hyvin. Suvussa kyllä esiintyy Christina Juliana -niminen henkilö 1700-luvun alkupuolella, mutta muuut suvun myöhempien polvien Juliana-nimiset tyttäret näyttäisivät saaneen nimensä äidin puolelta.

Käskynhaltija Måns Mårteninpoika aateloitiin ja sukunsa Palm introdusoitiin Tukholman ritarihuoneeseen, mutta Mons Mårtensson Palm kuoli 1644 jättämättä jälkeläisiä ja sammuttaen samalla oman privaatin sukunsa.

Oulussa tunnetaan Matts Palm -niminen kappalainen joskus 1720-luvun alussa, joten hän voisi olla lähimmillään Julianan veljenpoika. Raahessa oli tullikirjurina Isak Palm, joka solmi avioliiton v 1712, joten hänkin oli Julianaa kaiketi sukupolven nuorempi.

Uudenmaan ratsuväkirykmentin kapteeni Anders Palm puolestaa avioitui 1723.

Isokyrön kkh Israel Alftanuksen sisarentyttären Catharina Palmin (k > 1737) patronyymi voisi ehkä ratkaista pulman.
PH

[Benedictus]

Omaan muistiinsa ei pitäisi liikaa luottaa, tulin sekoittaneeksi Kosken ja Haapaniemen ratsutilojen omistajia. Eli Koskella asustivat Lund suvun jäsenet. Haapaniemessä taasen Cristoffer Platzman jne.

Rauman kaupungin historia 2 osa s.68-69 kertoo Pormestari Henrik Mårtenssonista:Asetettiin virkaan Valpurina 1665.
Kävi jo syyskesällä kotiseudullaan Hämeessä. Kesällä 1666 lomalla hoitamassa tuomarintehtäviä alilaamanni Jägherhornin puolesta.
Maaliskuussa 1669 ilmoitti käyvänsä Hämeessä sairaan vaimonsa luona. Eli Maalin pormestarin vaimo kuoli 1669 Karkun Koskella.
Henrik Mårtensson kuoli 1672 alussa.

[Benedictus]

Tämä Hiltusen mainitsema Catharina Palm Isostakyröstä voisi olla todellakin vastaus Juliana Palmin henkilöllisyyteen. Se, että löytyykö hänen isästään tietoja onkin toinen juttu!
Catharina Palmin äiti oli siis Israel Alftanuksen (Isokyrön kirkkoherra) ja Abraham Alftanuksen (Hattulan kirkkoherra) ym sisarusten sisar.

Tämä Alftanus äiti oli naimisissa Palm nimisen miehen kanssa, josta liitosta tytär Catharina kuollut ennen 1737.

1. Kuka oli tämä äiti?

Onko mahdollisesti Magdalena (Malin) Erikintr. Fortelius, jonka puoliso kuoli 1650.Ylioppilasmatrikkelissa puhutaan 1. vaimosta? Isokyrö paikkana viittaisi Maliniin.
Vai onko joku muu näistä Ericus Erici Alftanuksen tyttäristä?

JOS Juliana tai Helena Mårtensdr. olisi Catharinan sisar ,isä olisi silloin Mårten Palm. Ikänsä suhteen Juliana ja Catharina voisivat olla sisaria.

20.11. 2007 lopetetussa Emerentia Torsk kiistelyssä tuodaan esille myös nimiketjua, jonka mukaan Helena johdannaiset ovat olleet Alftaneiden perusnaisnimiä.

2.Juliana Mårtensdr. Palmin 1. puoliso oli Arvid Johasson Frisius, jonka sisar Sofia oli Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanuksen 1.puoliso.
Siskontyttären naittaminen vaimon veljelle oli kai sääntö enempi kuin poikkeus.

3. 1727 Järventakana mainitaan Clara Alftanus ja poikansa Henrik.

Alftanusten ympärillä on kiuhunut melko runsas väittely. Ottamatta kantaa siihen toivoisinkin kommentteja tässä mainitusta ajatuksesta Julianan isäksi ja äidiksi.

Täällä ja muillakin forumeilla on loistavia sukututkijoita. Ajatus Catharina Palmista on Pekka Hiltuselta täältä ja erään toisen tutkijan, eivät minun tekemiäni. Esi-isissäni vain on monia aukkopaikkoja, joita yritän tutkia. Puskemalla asiaa esille asiantuntijoille, tuntuu pikkuhiljaa löytyvän vastauksia. Omat kyvyt kun eivät ole läheskään riittävät.

Muutenkin forumilla olevat kirjoitukset ovat monipuolisia ja kiinnostavia. Siitä tälläinen kaikille osoitettu kiitos.

[Jari Latva-Rasku]

SukuForumilla on käyty keskustelua Alfthan-suvusta. Siinä yhteydessä on esitetty seuraava Erik Erikssonin lapsikatras:

Lapsia Lindhin mukaan (mukana joitakin korjauksia ja täydennyksiä muista lähteistä):
1. Magdalena Erikintytär, k. ennen 22.6.1664, pso n.1636 Pietarsaaren khra maisteri Ericus Matthiæ Fortelius, s.1602 k.26.6.(4.6.)1650, avioliitosta oli 14 lasta.
2. Joackim Erikinpoika, elänyt 1626, mutta k. ennen 22.6.1664 virsikirjamerkinnän ja perunkirjan perusteella.
3. Erik Erikinpoika, Taivassalon autuaan kirkkoherran poika Erik joutui maksamaan ostamansa pistoolit 18.7.1640 Turussa, korpraali everstiluutnantti Wittenbergin komppaniassa Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1643, siirrettiin 1651 Elias Orrfeltsin komppaniaan samassa rykmentissä, kornetti 1658, osallistui Tanskan sotaan 1644-1645 ja Puolan sotaan 1655-1657, jonka jälkeen oli Tanskan sodassa ja k. helmikuussa 1658 Själlannissa. Oletettavasti naimaton.
4. Henrik Erikinpoika Alftanus, mainitaan 1656,1657 jolloin oli “herr och han hust på säteri”. Mainitaan Taivassalon Huikaisten ratsutilalla (SAY 1656) vaimonsa Britan kanssa. Oletettavasti vanhin veljeksistä ja kun perintöä jaettiin 1664, hän ei ollut osallinen jaossa, koska oli jo aiemmin saanut perintöosansa. Asui ainakin v. 1666 Turussa kirkkokorttelissa, oli Turun suurlukkari, elossa vielä 30.9.1634, mutta kuollut ennen 5.12.1672, on ehkä se “sal Hinricus, joka haudattiin 11.4.1670 Turun tuomiokirkkoon. – pso jo ainakin 1656 (SAY) Brita Christopherintytär Enckell, haud. 21.8.1689 Turun Tuomiokirkkoon.
5. Hans Erikinpoika, manitaan yhdessä veljensä Henrikin kanssa manttaalikirjassa 1657, mutta ei esiinny SAY:ssa. Ei myöhempiä tietoja.
6. Karin Erikintytär, jolla oli vikaa kuulossa, haud. Pusulan kappeliin 18.3.1700 merinnällä “85 år 6 mån gammal, varit gift i 45 år och varit änka i 20 år”. – Pso 1639 jälkeen Pusulan kappalainen Stigelius Jacobus Clementii, k.n.1680.
7. Anna Erikintytär, eli 4.10.1664 Wulfenkloun säterissä Taivassalossa miehenään “ombudsman” Måns Larsson.
8. Abraham Erici Alftanus, s.1630, Hattulan kirkkoherra, rovasti, haud. 3.10.1697. Allekirjoittaa 6.3.1695 tekemänsä Alftan kroniikan. – Pso I 1656 Emerentia Torsk k.1672/3, pso II 1674 Katarina Schrader, joka eli leskenä 1706 Leinilän ratsutilalla.
9. Israel Erici Alftanus, s.1632, Isonkyrön kirkkoherra, k.1712. Myi 6.1.1679 esi-isiensä haudan Munckin kuorista, jonka ylläpuolella olevassa kivessä on Sigfred Mårtenssonin nimi. – Pso I 1662 Sofia Frisius k.1674, pso II 1675 Susanna Echman, s.1656 k.1697, pso III 9.1.1698 Maria Elisabet Lietzen, s.1662 k.30.11.1751.
10. Isak Erikinpoika, korpraali, haud. 28.9.1688, peri Hiukaisten ratsutilan 1664, – pso Valborg Andersdotter, s.1630 k.4.1.1703

Samassa Forumissa ja myös Anbytarforumissa on käsitelty Wulf /Ulfvenklou-sukua, josta myös lainauksia:

Suku Forum
Erik Lindh ilmoittaa Alftan-selvityksensä taulussa 3. Ericus Ericin tyttäreksi Anna Ericsodotterin, joka oli elossa 4.10.1664 ja oli tuolloin aviossa Måns Larssonin kanssa, jonka sanotaan olleen “ombudsmannen hos salig Wulfenklo”.

Tuo edesmennyt Wulfenklo on mitä ilmeisimmin 1.1.1661 kuollut tukholmalainen raatimies Henrik Wulff, joka aateloitiin nimellä Ulfvenklou.

Henrik Ulfvenklou jätti leskekseen Eva Eggertzin, joka oli ollut aviossa aiemmin Bengt Baazin kanssa. Bengt Baaz oli aateloitu nimellä Ekehielm.

Hänen sukulaisensa Hans Thuresson Baaz nai 10.1.1710 Järsnäsissä Elisabeth Klintin, jonka lanko oli Jonas Barck ( Gorvel Klintin puoliso) ja käly Christina Barck (Johannes Klintin puoliso). Christina Barckin veljet Johan sekä Broddo Barck opiskelivat Turussa ja ovat Padasjoen sekä Ruotsinpyhtään Barckien kantaisät. Klintit ovat myös esipolviltaan Baazeja, esäitinsä Kerstin Bengtsdr Baazin kautta.

Johan Barck nai Catharina Alftanan, Ericus Ericin pojantyttären.

Ruotsinpyhtäälle asettunut everstiluutnantti Alexander Modelin oli äitinsä Anna Barckin kautta Christinan, Johanin ja Broddon täysserkku.

Huomionarvoista lienee, että Pyhtään kirkkoon haudataan 15.2.1732 68-vuotiaana 7.2.1732 Ahvenkoskella kuollut leskirouva Catharina Palm.

Eva Eggert avioitui vielä kolmannenkin kerran vuonna 1668 Lars Larssonin kanssa, joka oli tullut aateloiduksi Eldstierna nimellä v. 1662 ja joka yleni myöhemmin (1691) vapaaherralliseen säätyyn . Lars Larssonin edellinen puoliso oli ollut Catharina Standorph, Erik XIV sihteerin Göran Pehrssonin veljen tyttären tytär. Lars Larssonin viimeinen vaimo Catharina Kyle liittyy sukusuhtein, sekä Totteihin, että Barck-Modelin-Lood- sukuryppääseen.

Lars Larssonin veli Samuel Larsson tuli niin ikään aateloiduksi Stierneld-nimellä v. 1694.

On esitetty, että Anna Eriksdotter Alftanan puoliso, Ulfvenkloun ombudsmanina toiminut Måns Larsson voisi kuulua samaan veljessarjaan

Anbytarforum
Måns Larsson var gift (före 1664) med Anna Eriksdotter (Alftana), dotter till kyrkoherden i Tövsala Ericus Erici Alftanus, död 1639 och Elin Mårtensdotter (Brennera), död 1664.

Henrik Wulff- Ulfenklou var ju död 1661; det syns denne "befallningsman Måns Larsson i Hylkilax (Tövsala)" var ombudsmannen till honom.

Måns Larsson bodde på Hylkilax 1664. Men hur kunde jag komma vidare, i Stockholm?

Henrik Ulfvenklou uppges i Elgenstierna som handelsman i Stockholm. Stadsfänrik därst. 1637–1642. Hovkassör 1642. Rådman i nämnda stad 1646. Legat till Ryssland. Han skrivs också "till Vällinge i Salems socken" vilket väl betyder att han hade frälse på detta gods. Några andra uppgifter om ägande anges ej och tydligen inga i Finland. Detta gäller såväl honom själv som barnen. Eftersom det är tydligt att Ulfvenklou var handelsman, kan väl Måns Larsson varit en typ av ombundsman för dennes affärer i Finland/delar av Finland. Eftersom Du funnit honom gift med Tövsalakyrkoherdens dotter, är det väl sannolikt att han mestadels verkade i Finland och var bördig därifrån.

Måns Larsson kommer ut först på Ting Tövsala sommaren 1664 för sin hustru Anna Eriksdotter i arvtvisten efter Elin Mårtensdotter, vilket fortsattes på hösttinget. Vid det senare förlorar han en tvist med Carpelanska gårdet gällande en ängflick, separat från arvtvisten.

Han syns bo hemmanet Hylkilax den tiden, rätt söderom Särkilax säteri, allt i Tövsala.

I HFL 1690-talet ser man en Månsson bland de tre husbönderna i Hylkilax samt en befallningsman Berg. I Åbo vid 1650-60 talen bor Måns Larssons måg, klockaren och borgaren Henrik Eriksson (Alftanus), gift med Brita Enckell, men något vettigt samband hos detta har jag inte kommit åt.

Laurentius Laurentii Bank studerande vid Åbo 1643, som möjligen kunde ha samband med Wulfen, jag tänker...

Åtminstone Henrik den yngre ägde Hylkilax som troligen var ett arv efter fadern, men det har jag inte verifierat.

On vaikea sanoa, miten nämä tiedot auttavat ymmärtämään, kuka oli "Israel Alfthanuksen sisarentytär" sukunimeltään Palm ja vielä vähemmän, kuka oli Juliana Palm.

Yhtymäkohta Palm-sukuun tai oikeastaan nimeen voi löytyä myös seuraavalla tavalla:

Israel Alfthanuksen kolmannen puolison Maria Elisabeth Lietzénin ahvenanmaalaisen isän äidin Clara Utterin osalta mainitaan myös yhtymäkohta Palm-sukuun.

"Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare."

Ei olisi ensimmäinen kerta, kun vaimon sisaruksia tai sukulaisia kutsutaan myös miehen sisaruksiksi. Mielenkiintoista myös on, että Johan Arvidsson Frisiuksen kolmas vaimo oli Karin Grelsdotter Utter.

On myös mahdollista, että Arvid Johansson Frisius on perinyt Järventaan ja Juliana Månsdotter olisi kulkeutunut sinne sotilaspapin ulkomaanreissuilta. Se myös selittäisi, miksi saman henkilön nimeä ei saatu kirjattua samalla tavalla.

[Jari Latva-Rasku]

1. Kapteeni Måns Månsson
Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin rykmentin pappina mainitaan vuonna 1653 Johan (Arvidssson) Frisius. Saman rykmentin 9. komppanian kapteenina on Måns Månsson. Näihin aikoihin Arvid Johansson Frisius on syntynyt, koska hänen äitinsä on jo kuollut. Juliana Måns- tai Mårtensdotter Palm syntyy noin 1655. Tuntuu mahdolliselta ajatukselta, että sotilasyhteyksissä vanhempiensa kautta tutustuneet lapset olisivat myöhemmin voineet avioitua.

Karkun Kiurulan Viikarin ratsutilan isäntänä mainitaan 1646 - 64 Måns Månsson, joka avioituu aikaisemman isännän 1628 - 45 vouti Nils Erikssonin puolison Anna Hansdotterin kanssa.

Olisiko mahdollista, että Måns Månsson voisi olla Palm-sukua ja mahdollisesti Juliana Måns- tai Mårtensdotterin isä? Voisiko tämä Måns Månsson olla Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin yhteydessä mainittu kapteeni Måns Månsson?

2. Sukulaisvyyhti
Toinen asiaa tuntemattoman hatara havainto on, että Karkussa vaikuttaneet veljekset Henrik ja Mårtensson Lund olivat Israel Alftanuksen isän pikkuserkkuja. Järventaan omistaja Arvid Frisiushan oli Israel Alftanuksen lanko. Mårten Henriksson Stodius oli Erik Eriksson Alftanuksen serkku ja Stodiuksen on mainittu olleen Arvid Frisiuksen isoisän Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin sukulainen eli "frände". Kovin etäinen tällainen sukulaisuus ei voi olla. Nämä kaikki henkilöt tunsivat toisensa hyvin, kuten myös Arvidin isä Johan Frisius, joka oli Turun akatemian palveluksessa samaan aikaan Henrik Lundin kanssa.

3. Arveluja omistussuhteista
Järventaka mainitaan autioksi vuosina 1637 ja 1639, mutta sinne on merkitty vuonna 1637 Herr Johan Mathia ja hänen vaimonsa Lisbet. Vuonna 1639 on Järventakaan merkitty leski Susanna Mårtensdotter.

Vuosina 1647 – 1660 omistaa Järventaan kirkkoväärti Clas Johansson, jonka aikana Järventaasta tulee ratsutila. Hänen vaimonsa on nimeltään Susanna Mårtensdotter. Vuonna 1648 haudataan ” Clas Johanssons Stiuf son”, eli Susanna Mårtensdotterin poika aikaisemmasta avioliitosta ja vuonna 1656 ” Hustru Gerttrudh”. Voisiko olla mahdollista, että leski Susanna Mårtensdotter ja Clas Johanssonin puoliso ovat yksi sama henkilö?

Turun pormestari Mårten Sigfredsson mainitaan vuonna 1636 Tyrvään Ritalan omistajana. Sitä ennen hän oli perinyt tilan veljeltään ja myi sen vuonna 1644. Olisiko mahdollista ajatella, että Järventaka liittyisi jotenkin tähän karkkulaisen kanssa tehtyyn kauppaan?

Jospa Mårten Sigfridssonilla olisi ollut aikaisemmin tunnettujen lisäksi tytär Susanna, joka olisi avioitunut toisen kerran Clas Johanssonin kanssa? Tämän jälkeen Järventaka olisi siirtynyt Johan Frisiuksen ensimmäisen vaimon sisarelta hänen ja Johanin pojalle Arvid Frisiukselle? Susanna Mårtensdotter on myös voinut olla ensimmäisen kerran avioliitossa Järventaan aikaisemman omistajasuvun edustajan kanssa, mikä vahvistaisi yhteyttä tilaan?

Lopuksi voisi vielä todeta, että Clas- tai Claes-nimi on ollut tavallinen Munck-suvussa. Israel Alftanus myi vuonna 1679 vaimonsa, ja miksei myös omalle suvulleen kuuluneen haudan Turun tuomiokirkossa:

”Emedan h:r Jsrael Alphtanus en sin förfaders graaf haf:r uthi Munck choren baakom jern häcken, som öf:r skrifften af steen uthwijsar medh Sigfred Mårthenssons nampn oppå; altså kan den samma inlösas igen till kyrckian för 130 d:r koppar:r m:tt, och kan samma graaf brukas till bijsättningars behoff.”

[Benedictus]

Måns Månsson: Viikarin ratsutilan isäntä 1646-1664.
Hiedan ratsutilan isäntä 1665-1668.
Kuolee Viikarilla 1679.

Vaimo Anna Hansdr. Viikarin isännän Vouti Nils Erikssonin (is. 1628-1645) leski.
Anna Hansdr. Nilsin toinen vaimo. 1. Rainion ratsutilan leskiemäntä Beata.
Anna kuolee 1668.
Månssin toinen vaimo Elin.

Hiedan ratsutila siirtyy Månssin pojalle Luutnantti Håkan Månssonille ja vaimolleen Margareta Sigfridsdr:lle. Omistajat 1669-1681.

Håkan Månsson: Mynämäki Kallis(Kalleinen) ratsutila 1664-1669 mainitaan.
Kruununvouti Johan Bertillson isäntä. Kuolee 1662.
Vaimo Karin.
Mynämäen käräjät:stiuffadher corneten Håkan Månsson.

1669-1681 Hieta Karkku.
1682-1693 Köönikkä Kokemäki.

Margareta Sigfrisdr Karhia: isä Kruununvouti Sigfrid Jacobsson Karhia.
äiti Brita Hansdr Kettermannus.

Äidin sisko Margareta Hansdr Kettermannus. Kamariviskaali Anders Äimän 2. puoliso.
Jacob Andersson Aejmelaeus kihlakunnan tuomari Margareta Karhian serkku.
Jacobin vaimo Klara Lietzen.
Jacobin poika Nils Aejmelaeus isokyrön kirkkoherra.
Vaimo Hedvig Israelsdr Alftanus.
Isän Israel Alftanuksen 3. vaimo Maria Lietzen.
1.vaimo Sofia Johansdr Frisius. Juliana Palmin 1.miehen Arvis Frisiuksen sisko.

Maantieteelisesti Viikarin ja Hiedan ratsutilat lähellä Jarvenpäätä.

Måns Månssonin lapsia ei mainita. Anna Hansdr.sopisi kyllä Håkanin äidiksi.
Anna Hansdr. sukua ei tiedä. Voisiko olla Kettermannuksia, jos serkut saivat naida.?

Kuka oli Hans Hermansson Kokemäen Kiettareen isäntä,Kettermannustytärten isä?
Viipurissa Hans Hermansson1594 kamarikirjuri. Ei yhtymäkohtia satakuntaan.

Håkan Månssonin tytär Hedvig peri Köönikän ratsutilan äidiltään.
Hänellä puoliso Johan Henriksson. josta ei ole tietoja.

Jotenkin on sellainen tunne, että nämä Månssonit liittyvät tähän Palm-Frisius-Alftanus-Lietsen klaaniin.

[Jari Latva-Rasku]

Olipa mielenkiintoisia tietoja! Sukuvyyhtejä voi olla enemmänkin.

Turun akatemian voudilla Henrik Mårtenssonilla ja miksei myös notaarilla Johan Frisiuksella oli runsaasti yhteyksia Karkkuun akatemian rahoituksen varmistamiseksi. Siinä käytettiin apuna talonpoikien selkänahkaa. Apuna toimi paikallinen nimismies.

Turun akatemian konsistorin, johon kuului Mårten Stodius, pöytäkirjoissa mainitaan seuraavaa:

24.11.1647

Thet Hendrich Mårthensson beswärar sigh öf:r lenss-
mannen i Karcku, Johan Hansson i Bainiå, den bådhe honom
och Acad. bönder, som wedh Karcku tinget den 5 Nov. wore
försambladhe och hadhe ther någhot at proponera, skulle
hafwa vthwijst såsom hundar aff tingzgården, och hwar the
icke wille packa sigh tedhan, lofwat fölia them vth medh
watnämbaret, och hela tingzlaget hördt derpå och skola till
witnes wara; detta allenast therföre, at han förwägradhe at
ingen aff Acad. bönder skulle löpa i tingz-skiutzningh, at och
the till be:te lenssmannen så mycken hielp-span:ll denne gån-
gon icke hafwa welat gifwa, som före, vthan ämat honom,
Hendrich, tiH extraord. tingzkost; begärar fördenskull derpå
skulle sökias bot. Härpå bleeff aff Senatu swaradt, at eme-
dhan Hendrich Mårthensson allena beswärar sigh öf:r denne

Bainiå tarkoittanee Rainiota. Olisikohan Anna Hansdotter nimismies Johan Hanssonin sisko ja nimismies Hans Johanssonin tytär? Tästä tulee väistämättä mieleen, jospa Järventaan omistanut Clas Johansson olisi Johan Hanssonin poika? Tilan haltuunotto ja kirkkoväärtin tehtävään nimittäminen sopisi kuvioon hyvin. Rainion nimismiessuku oli ns. Rautajoen suku, jolla oli yhteyksiä Tyrväälle ja Turkuun.

Mårten Stodiuksen äiti oli Henrik Hanssonin toinen puoliso Elisabet Mårtensdotter Kyrö. Jotenkin tulee mieleen, voisiko Mårten Stodiuksella olla äitinsä kautta yhteyksiä Järventaan aikoinaan omistaneisiin Karkun Collinuksiin. Collinusten on arveltu olleen alunperin kotoisin Tyrväältä ja nimeltään Kyrö tai Kyröläinen (Genos 66(1995), s. 150-164, 191-192).

Turun akatemialla oli vaikeuksia maksaa Henrik Mårtenssonin ja Johan Frisiuksen palkkoja. Kumpaakin arvostettiin pöytäkirjojen perusteella kovasti ja heille annettiin vastuuta sekä palkkapyyntöihin suhtauduttiin suopeasti.

Arvostusta kuvaa katkelma pöytäkirjoista 18.7.-3.9.1651. Johan Frisius on selvästi tekemisissä akatemian kanssa, vaikka toimi sotilaspappina vuodesta 1645 lähtien.

Proponeradhe Hendrich Mårthensson Fougden, att
General Mnnsterherrar hafwa skrifwidt till alla j landet, be-
synnerlighen till adhelen, att dhe skola comparera j Skenas,
och der skall sedhan dheras beswär om knechtlefwereringen
optaghas och examineras: hwem som försumar, ware hwsbon-
den eller tienaren, han skall swara j Swerighe. DerfÖre skall
och en opå Acad. wegnar dijt förreesa; och eSter han sielff
genom opbördh är förhindradh, begärar han att Senatus wille
en annan dijt förordna. Sent: Här till swarades, att fongden
må lagha här om iket bäst han giter, efftersom ^et är hans
embethe; doch will man tala medh Dn. Johanne Frisio, som
dijt ochså förreeser, att han honom här uthinnan är behielp-
ligh, så mycket han kan.

Pöytäkirjoissa 3-17.9.1651 ratkaistiin Henrik Mårtenssonin palkkaongelmat antamalla Henrikille käyttöön tila Karkussa. Olikohan kyse Kosken tilasta, jota aluksi oltaisiin viljelty lampuotien toimesta?

Dito: Begftradhe Hendrioh Mårthensson att ft niatha ett
hemman uthi — *) beläget under 8kattmaanarettigA«f, effitoraom
han bördzrfttten till sigh handladt liaF:r, och samma hemman
tillförende nembl. 1648 och 1649, eij mehra ähn 18 dal. S.
M:t förmedladt ähr, och han thet andra köSt till sigh; att ho-
nom ochså effterlåtes uthi arendewijss en wiss summa derföre
att nthgiöra, så länge hemmanet kommer i sitt rätta brwk, att
och ingen effter ärende ähren m& trängia honom der uth, der
han eliest haf:r lust ochwil derföre uthlagoma och öf:rbjg-
ningen betala, han mätte hafwa lofif the< honom at försälia.
Sent: Bewilies bet:e Hendrich att niuta och brwka samma
hemman.

Dito: Bewilies — *) att boo och brwka hemmanet j Kit-
tilä och Karckn sochnn till wijdhare ransakningh.

Miten sitten Järventaka liittyy Lundin sukuun? Järventakaahan ilmeisesti hoiti jonkin aikaa vuonna 1668 Kosken ohella Henrik Lundin veli Johan. Olisiko mahdollista, että Järventaassa mainittu Clas Johanssonin puoliso Margareta Mårtenintytär olisi veljesten sisko, joka olisi alunperin ollut avioliitossa Järventaan omistaneen kanssa?

Olisiko mahdollista, että Mårten Stodiuksen ja pormestari Mårten Sigfridssonin keskinäinen sukulaisuus "frände" tulisi Mårtenin Stodiuksen äidin ja Mårten Sigfridssonin isän välityksellä? Kumpikin kuuluisi Collinusten ja Rautajoen sukupiiriin? Siinä olisi riittänyt nostetta Johan Frisiuksen ensimmäisen vaimon isoisälle Sigfrid Sigfridssonille pääsemiseksi Suomen kamreeriksi. Hänen poikansa Mats muutti kaikista mahdollisista paikoista juuri Tyrväälle.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä vielä ote Turun akatemian konsistorin pöytäkirjasta, jossa pormestari Mårten Sigfridsson mainitaan tulevan rehtorin, eli Mårten Stodiuksen sukulaiseksi, eli frendeksi:

6—12 Maj 1646.

Den 8 Maij taalttes in Consistorio om Rectoris convivio,
att thet skulle hoUas efffcer förra ordning, giord den 11 Jun.
1642, allenast till&tes denne gångon såsom extraordinarie der
till kalla twenne vthaff assessoreme. Mag. Rolambium och
Johan Hendersson, futuri Rectoris frende Mårth. Sigfredsson
Bårgm., hans landsmän och gode wenner Johan Hansson Bårgm.,
och bårgare Larss Rådhman, såsom och naboo Elias Book-
hoUare.

Mielenkiintoista on, mitä tarkoitetaan sanalla landsmän, eli maanmiehet? Yksi arvaus on, että suomalaiset olivat Turussa vallanpitäjinä niin harvinaisia, että se piti erikseen mainita... Toinen epäselvä yhteys on, tarkoitetaanko maanmiehillä ja hyvillä ystävillä Mårten Stodiuksen vai Mårten Sigfridssonin maanmiehiä. Kumpikin oli ilmeisesti syntynyt samoihin aikoihin Turussa.

[Jarmo]

Järventaka omistajat vuoteen 1803 asti
402 852 1540-52 Virgilius
402 853 1553-56 Olof Virkko
402 854 1557-72 Per Olofss
404 655 Matts Mårtenss
402 855 1597-1601 Zacarias Mattss 1601 Kark
402 856 02-03 Barbara
402 857 1604-06 Teofilus Mattss
328 10 1607-26 Josef Mattss
404 659 johan Mattss Collinius 1671 Kark
404 660 Elisabet Mårtensd Wessel
402 859 1647-60 Claus Johanss
402 860 Susanna Mårtensd 1651 Kark
402 861 1661-67 Clemet Jacobss
402 862 Margareta
403 361 1668-75 Gustaf Hanss Svarthafra 0.12.1690 24.2.1694 Kark
403 362 Elisabet Larsd 6.1.1673 Mouhijärvi 1690
402 863 1676-78 Arvid Johanss Frisius 1678 Kark
402 864 79-80 Juliana (Mauritsd)
402 865 1681-1713 II Isac Ericss
402 866 Lena Mårtensd
402 867 1714-27 vä Johan Mauritss Karvilander h 22.9.1731 Karkku
402 868 Anna Isacsd 1670
402 869 1727-49 ^p Eric Isacss Astrenius k 1.5.1694 Karkku 29.9.1724 Tyrvää 18.2.1760 Mouhijärvi
402 870 Elisabet Johansd Wegelius 1.5.1698 Tyrvää 29.9.1724 Tyrvää h 8.9.1750 Suodenniemi
709 763 1749-74 vä Bertil Thomass Kriander k 22.6.1711 Karkku 13.12.1748 Mouhijärvi 16.12.1774 Hämeenkyrö
709 764 Christina Juliana Ericsd Astrén 13.10.1725 Tyrvää 13.12.1748 Mouhijärvi 12.1.1810 Karkku
402 871 1788-1803 po Daniel Bertilss Kriander 24.1.1758 Karkku



Tässä olis Kosken tilan omistajia vuoteen 1800 asti


403 452 1540-52 Thomas Teukku
403 453 1553-70 po Lars Thomass
403 454 1571-84 Johan
403 455 1584-1623 po Eric Johanss
403 457 1624-44 Elias Rossi
403 459 1645-57 Per Michelss
403 460 Lisa
403 461 1658-71 Henric Mårtenss Lund Liet
403 462 Magdalena
404 665 1672-86 Henric Johanss Collinius 1647 13.1.1707 Kark
404 666 Elisabet Persd Packalenius
708 219 1687-93 Christofer Arentz
708 220 Susanna Kramer
708 221 1694-1713 Lorenz von Lauterbach 19.2.1714 Isok
708 222 Helena Anna von Krüdener
314 34 vä Johan Michelss Lund 20.7.1667 Piik 2.8.1699 Kark 29.9.1708 Liesna
314 35 Anna Elisabet Lorenzd von Lauterbach 9.12.1684 Riika 1.1.1711 Kark 8.4.1745 Kark
403 463 1726-39 II Gustaf Gabriel Wallenfelt 12.3.1676 1.1.1711 h 20.1.1758 Karkku
326 21 1740-67 po Christer Johan Johanss Lund 18.10.1705 Riika 2.10.1745 Tyrvää h 7.11.1767 Karkku
316 57 Anna Helena Andersd Hästesko 1711 18.9.1737 Karkku 9.7.1738 Karkku
326 22 Maria Elisabet Andersd Revolin 4.4.1716 Huittinen 2.10.1745 Tyrvää 11.10.1790 Karkku
702 381 1791-1800 po Alexander Magnus Christerss Lund 24.11.1759 Karkku 21.10.1794 Karkku 22.12.1837 Karkku
702 382 Ingrid Catarina Bertilsd Kriander 1.2.1766 Karkku 21.10.1794 Karkku 17.1.1840 Karkku

[Jari Latva-Rasku]

Osa Karkun talonhaltijoista on kirjattu puutteellisesti, koska mukana on mitä ilmeisemmin myös lampuoteja ja omistajien lisäksi myös muita väliaikaisia haltijoita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Kosken tilalle ennen Henrik Mårtenssonia merkitty Per Michelsson, joka olisi mahdollisesti hoitanut tilaa jonkin aikaa Henrik Lundin omistajuuden jälkeenkin. Henrik Mårtensson ryhtyi lainlukijaksi ja Rauman pormestariksi noin vuoden 1656 jälkeen, kun hän luopui Turun akatemian voudin tehtävästä. Toinen henkilö, jonka omistajuutta epäilen, on Järventaan Clemet Jacobsson. Olisiko hän ollut lampuoti ja olisiko myös Gustaf Hansson Svarthafra ollut väliaikainen haltija?

Järventaan Juliana Månsdotterin ja Isak Erikssonin syntyperä tuntuu vaikeasti selvitettävältä, mutta voisin esittää Julianan isäksi vielä yhden Turun akatemian matrikkelissa esitetyn varteenotettavan vaihtoehdon:

(1646) Mårten Ancka, myöhemmin (1648) Anchaerus Martinus Jacobi, Aboensis 539 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=539). Kotoisin Turusta, mahdollisesti samaa sukua kuin Kruunuporin kreivikunnan vouti (1653–55) Jakob Ancka. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 24.11.1646 Martinus Jacobi Ancka Aboënsis. — Mouhijärven kappalainen (1650). ‡ Mouhijärvellä 29.3.1678.
Pso: Elisabet Karkuensis († 1711).
Poika: Mouhijärven kappalainen Henrik Anchaerus 2063 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2063) (yo 1669/70, † 1723).
Poika: Tyrvään kappalainen Johan Anchaerus 2913 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2913) (yo 1681, † 1707).

Viittauksia: KA mf. ES 1921 (mm 6) Kokemäen käräjät 14.–15.11.1645 f. 103 (Kärde Martinus Jacobj een Student i Åbo till Thommass Grelsson i Williä om ½ T:a Ströming som hans Farbror Jacob Hasu i Åbo skall hafue wid pass Sex åhr sedan opå betalningh i Åbo lefweret be:te Thommass); KA mf. ES 1538 (z 18) Turun raastuvanoikeuden pöytäkirja 4.3.1648 s. 43 ja 6.3.1648 s. 48 (mainitaan herra Mårthen Anchæruksen sukua, mm. lanko Johan Hassu, edesmennyt sisar Valborg Jakobsdotter ja isäpuoli Matts Ancka). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 28 (VI); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 237 (24.11.1646); Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 489. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 246; E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 178; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #279D.

Ankka ei ole Palmu, mutta Mouhijärven kappalaisena oli myöhemmin Julianan poika Erik Astrenius. Kruunuporin kreivikunnan seudulla, jossa mahdollisia sukulaisia asui, on myös esiintynyt Palm-johdannaisia nimiä. Mårten Ancka oli myös sopivasti kotoisin Turusta. Mårtenin puoliso oli ilmeisesti Karkun kirkkoherran tytär ja yksi Mårtenin tyttäristä oli Collinusten sukuun kuuluvan Johan Abrahamssonin vuonna 1678 kuollut vaimo. Vaikka Mouhijärven SAY:n merkinnät ovat vuosina 1675-1676 hieman puutteelliset, niin Mouhijärven Tervamäen Kahnussa kappalaisen talon asujamisto vähenee kuudesta viiteen. Olisikohan kyseessä avioitunut Juliana?

[Jarmo]

Järventaasta lisää:



JÄRVENTAKA Jerffuentacka mk 1540-42, Jer_entaus mk 1544, Jer_entaka
mk 1546, 1553-59. Maksoi ruokalisän rukiina. Molemmat talot hankki
haltuunsa jo 1573 Karkun kirkkoherra Mathias Martini.

[Benedictus]

Yritän tässä ilman lähdetietoja muistista päivittää Järventaan isäntä ja emäntä luetteloa.

1540-52 Virgilis
1553-56 Olof Virgo
1557-72 Per Olofsson

1573-Herr Matts Mårtensson tai Mattson Kollanus 1.

1597-1601 Zacarias Mattsson Onko Kollanus?
1602-03 Leski Barbro

1604-06 Teofilus Mattsson suku?
1607-26 Josef Mattsson Onko Tyrvään kirkkoherra Josefus Matthiae?

-1637 Johan Mattsson Collinus Karkun kappalainen ja kirkkoherra

1647-60Claus Johansson
-vaimo Susanna Mårtensdr.

1661-67 Clement Jacobsson Juusten? Karkun kirkkoherra?
Tieto sukuforum 12.11.2007 Emerentia ketju.
Sen mukaan Clementin vaimo Krigsöverste Bengt Larssonin(läänitys karkku) vaimon Anna Andersdr:n sisko. Äiti olisi Kaarina Maununtr.sisar Anna Månsdr.?
Huomattavaa, että aatelisen Prytz suvun jälkeläinen Karkunkirkkoherran Georg Prytzin eräs vaimo oli Gunilla Andersdr. olisiko siskoja.
Clemetin vaimo Margareta Clausdr.

1668-75 Gustaf Svarthafra
-äiti Margareta Abrahamsdr Kollanus.Äidinäiti Osarasta.
Vaimo Elisabeth Platzman

1676- Arvid Johansson Frisius
Puoliso Juliana, Helena Mårtensdr Palm
Julianan 2. puoliso Isak Eriksson

Anna Isaksdr s.1670? Isakin 1.N.N. vaimon tytär
puoliso Johan Karvilander

Erik Isaksson Astrenius s.1694 2. vaimon Julianan poika.


Edellisistä viesteistä ajatus: Jos Nils Eriksson Viikarin vaimo Anna Hansdr. olisi ollut Johan Hansson Rainion sisko, miten sopii, että Nilssin 1. vaimo oli Rainion Hans Johanssonin leski Beata. Oliko sallitua äidin jälkeen naida tyttären.? Beata voisi olla äitipuolikin ?
Nilssin veli oli muuten Halikon kruununvouti Simon Eriksson.

[Jarmo]

En tiedä onko näistä tiedoista hyötyä?


5. Margaretha Abrahamintytär Roering (8453), (Taulusta 42) s. 04.08.1738 Turku, kastettu 06.08.1738 Turku, k. 16.12.1792 Loppi, Häme, haudattu 20.12.1792 Loppi, kuolinsyy trånsjuka = riutuminen232.

Puoliso: Vihitty 1762 Inkoo Johan Astrén (24908) Komissiomaanmittari Uudenmaan läänissä 1759, s. 03.04.1734 Kurikka, kastettu 04.04.1734 Kurikka, k. 14.03.1788 Inkoo, haudattu 14.03.1788 Inkoo.
Vanhemmat: Isak Isaksson Astrenius-Astrén, Kurikan kappalainen 1731, s. 07.09.1691 Karkku, Järventaka, k. 21.04.1755 Kurikka, haudattu 12.06.1755 Kurikka. Ylioppilas paon aikana Tukholmassa 1716. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 9.9.1716. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723.- Ilmajoen pitäjänapulainen 1723. Jalasjärven kappalainen 1730, Kurikan 1731. Toinen avioliitto oli lapseton. Susanna Reinius, Astrén, s. 26.02.1705 Laihia, Nystilä, kastettu 02.03.1705 Laihia, k. 27.06.1747 Kurikka, Cohtala, haudattu 24.09.1747 Kurikka. Vihitty 1723 Vaasa. Vaasan triviaalikoulun oppilas 27.2.1745. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1755. Suoritti maanmittaritutkinnon 1755. Asui Inkoossa vuodesta 1763, omisti siellä Ålkilan Dorgersin tilan.233.
Muistiinpanot: L. Holmin mukaan s. 3.08.1734

Lapset:1. Abraham Isak Johaninpoika Astrén s. 15.09.1766 Inkoo, kastettu 18.09.1766 Inkoo, (kaksonen)234.
2. Isaac Johansson Astrén s. 15.09.1766 Inkoo, (kaksonen)235.
3. Maria Margaretha Johanintytär Astrén , s. 20.10.1768 Inkoo. Tauluun 204
4. Fredrika Johanintytär Astrén s. 17.03.1771 Inkoo, kastettu 19.03.1771 Inkoo236.
5. Hedvig Ingrid Johanintytär Astrén s. 28.12.1772 Inkoo, kastettu 31.12.1772 Inkoo. Oli muuttaessa naimaton. Muuttanut: Tukholmaan.237.
6. Anna Christina Johanintytär Astrén , s. 28.12.1774 Inkoo, kastettu 30.12.1774 Inkoo. Tauluun 205
7. Johan Johaninpoika Astrén Kauppa-apulainen, s. 20.08.1777 Inkoo, kastettu 24.08.1777 Inkoo238.
8. Magdalena Johanintytär Astrén , s. 12.11.1779 Inkoo, kastettu 16.11.1779 Inkoo. Tauluun 206
9. Fredrik Johaninpoika Astrén Hattuhuovantekijä, s. 16.11.1781 Inkoo, kastettu 18.11.1781 Inkoo, k. 03.08.1810 Kärkölä, haudattu 05.08.1810 Kärkölä, kuolinsyy venerisk smitta. Naimaton239

[Jarmo]

Tässä on yksi tiedon palanen



1716 Erik Astrenius 5275. * Karkussa 22.4.1694. Vht: Karkun Järventaan rusthollari, veronkantokirjuri Isak Eriksson ja Helena Mårtensdotter Palm tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas paon aikana Tukholmassa 1716 [Astrenius] Eric [_290]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 9.9.1716 [1716. d: 9 September.] Ericus Astrenius Carkuensis. Adj: Minist. in Mouhjerfwi | jam Sacellanus ibid. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723. — Mouhijärven pitäjänapulainen 1723, kappalainen 1738. † Mouhijärvellä 18.2.1760.

Pso: 1724 Elisabet Wegelius († 1750).

Appi: Tyrvään kirkkoherra Johan Wegelius U394 († 1725).

Veli: Kurikan kappalainen Isak Astrenius, myöh. Astreen 5274 (yo 1716, † 1755).

Poika: ylioppilas Paul Astrenius, myöh. Astreen 7984 (yo 1757, † 1776).

Poika: ylioppilas Isak Astrenius, myöh. Astrén 8063 (yo 1758, † 1789).

Poika: Punkalaitumen kirkkoherra Aaron Astrenius, myöh. Astrén 8064 (yo 1758, † 1820).

Tyttärenpoika: Hämeenkyrön pitäjänapulainen (Vampulan nim. kappalainen) Gustaf Tillberg 11222 (yo 1798, † 1824).

Vävy: Hämeenkyrön kappalainen Bertil Kriander 6488 (yo 1738, † 1774).

Vävy: Punkalaitumen kappalainen Johan Gustaf Gammal 6823 (yo 1742, † 1771).

Vävy: Suodenniemen pitäjänapulainen Matias Hagelberg 6951 (yo 1744, † 1780).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 13a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #511. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 356 (LXXIV); A. R. Cederberg, Piispa Herman Witten vihkimien pappien luettelo 1719–1727. SSV 17 (1933) s. 248–258 #41; M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #511. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 246, 247; E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721–1809 I (moniste 1963) Mouhijärvi; A. Oja, Astrén-suvun alkuperä. Kotiseutu 1975 s. 176.

[Jari Latva-Rasku]

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjillä 15-17.2.1666 käsiteltiin tapausta, jossa Klemetti Jaakonpoika Järventaasta oli haastettu tappelusta Kosken rengin Heikki Martinpojan kanssa. Klemetti ei kuitenkaan saapunut käräjille.

Jotenkin tuntuu, että kirkkoherra ei tappelisi rengin kanssa. Jos kirkkoherra näin tekisi, niin tapaus sovittaisiin ilman käräjiä. Jos asia kuitenkin vietäisiin käräjille, kirkkoherra kyllä saapuisi paikalle puolustamaan itseään. Olisi myös varsin todennäköistä, että käräjäpöytäkirjassa mainittaisiin, että kyseessä on kirkkoherra.

[Jari Latva-Rasku]

Tästä Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin mysteeristä voisi yhteenvetona todeta seuraavaa:

1. Se olisi jo selvinnyt, jos se olisi helppo selvittää
2. Isakin tai Julianan suku voi edustaa jotain tähteen=Astrenius liittyvää, kuten Stierna, Sjernkors, Eldstierna tai Stierneld tai muuta vastaavaa, kuten vaikka Tähtelä, mutta Isak ei kuitenkaan käyttänyt sukunimeä
3. Julianan isä, äiti tai aviopuoliso on sukunimeltään Palm
4. Isak on ollut aikaisemmin naimisissa
5. Isak on syntynyt ennen vuotta 1650, ehkä jo paljon aikaisemminkin
6. Juliana on syntynyt noin vuonna 1655
7. Julianan aikaisempi aviopuoliso Arvid Frisius edusti Turun valtapiirejä
8. Kahden pienen lapsen äiti Juliana on hädissään voinut naida kenen tahansa kirjurinretaleen, tai sitten edellisen miehensä kaltaisen
9. Isakilla on ollut varallisuutta, koska hän lunasti lapsipuoltensa osuuden Järventaan tilasta
10. Ratkaisu voi löytyä Järventaan omistusketjusta, eli lähinnä miten tila joutui Arvid Frisiukselle
11. Isakin ja Julianan pojat olivat pappeja ja osa tyttäristä naimisissa pappien kanssa, Isak ja/tai Juliana voivat olla peräisin pappispiireistä
12. Isak oli katselmuskirjuri ja Julianan edellinen mies sotilaspappi
13. Arvid Frisius oli suomalainen, ei ole mitenkään varmaa, että Isak tai Juliana olisivat sodan myllerryksen keskellä eläneinä edes suomalaisia, hämäläisiä tai karkkulaisia

[Jarmo]

Laitanpa lisää tietoa jos näistä vaika jotain hyötyä olis:



27.8.1669 Arvid Frisius Arvidus Johannis, Rigensis 2022. Vht: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (yo (1653), † 1672) ja hänen 1. puolisonsa N.N. († 1652). Ylioppilas Turussa 27.8.1669 [Frisius] Arv. Johannis Rig _ 99. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1669] d. 27. Aug: Arvid Johannis Frisius. Rigensis. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1669/70] Arvidus Frisius. Cangasalensis. | Concionator Castrensis. — Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin (V. Pilar von Pilchaun, myöh. Remb. von Funckenin rykm.) saarnaaja 1674. Siirto Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmenttiin 1677. Omisti Karkun Järventaan ratsutilan. † noin 1678.

Pso: Juliana (Helena) Mårtensdotter Palm tämän 1. avioliitossa († 1736).

Poika(?): Johan Frisius 5261 (yo ‹ajankohta ei ole tiedossa›).

Pson poika: Kurikan kappalainen Isak Astrenius, myöh. Astreen 5274 (yo 1716, † 1755).

Vävy: Lapin kirkkoherra Tomas Betulinus 4685 (yo 1702, † 1732).

Vävy: Lapin kirkkoherra Anders Indrelius 5336 (yo 1722, † 1742).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 67a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #173; HYK ms., Viip. osak. matr. I #76. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 128 (XXX); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. (400); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 307 (H:r Arvidus Fricius); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #173; S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 12. — A. Oja, Astrén-suvun alkuperä. Kotiseutu 1975 s. 176; T. Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset. Genos 69 (1998)



1722 Anders Indrelius 5336. Kastettu Porissa 19.11.1690. Vht: porilainen porvari Matts Simonsson Indrelius († 1723) ja Dorde Henriksdotter Major. Ylioppilas Turussa 1722 Indrelius Andr. Satac _ 298. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 1.8.1722 [1722] d. 1. Augusti Andreas Indrelius Biörneburgensis. Adjunctus Præpositi ibidem 1724 constitutus. | et 1733 Pastor in Lappo. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1724. — Porin kirkkoherran apulainen 1724. Lapin kirkkoherra 1733. † Lapissa 22.10.1742.

Pso: Juliana Frisius tämän 2. avioliitossa (jäi leskeksi).

Appi: sotilaspappi Arvid Frisius 2022 (yo 1669, † ~1678).

Pson edell. aviomies: Lapin kirkkoherra Tomas Betulinus 4685 (yo 1702, † 1732).

Setä: Messukylän kirkkoherra, FM Erik Indrenius 3290 (yo 1685/86, † 1717).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 97a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #522. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 363 (LXXV); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 56 (LXXV); A. R. Cederberg, Piispa Herman Witten vihkimien pappien luettelo 1719–1727. SSV 17 (1933) s. 248–258 #54. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 195; A. Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 671 (Indrenius Taulu 2); E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721–1809 I (moniste 1963) Lappi.

[Jari Latva-Rasku]

Isakin ja Julianan ensimmäinen lapsi Lijskin eli Lisa syntyy 6.2.1681. Järventaassa haudataan vuonna 1690 Isak Eriksssonin kaksi lasta (2:ne barn), jotka eivät ole Lisa eikä 15.4.1685 syntynyt Ingeborg, jotka mainitaan Järventaassa vielä vuonna 1703 ja sen jälkeenkin. Haudatut ovat mahdollisesti Isakin aikaisemmasta avioliitosta, kuten Lasse Iso-iivarin Karkun talonhaltijaluettelon mukaan vuonna 1670 syntynyt Anna, joka avioitui Johan Mårtensson Karvilanderin kanssa. Johan oli Järventaan isäntä vuosina 1714 - 27 ja haudataan siellä nimikkeellä ”Gårdsfogde” 29.9.1731 Vuokraajan leski Anna Astrenia Kutalan kylästä haudataan 9.3.1755. Kyseessä on mahdollisesti Anna Isaksdotter Astrénius. On mahdollista, että Anna on ollut avioliitossa ennen avioitumistaan Johan Karvilanderin kanssa.

Koska sopivan tuntuista äitiä Annalle ei löydy Karkun kuolleiden luettelosta, voidaan olettaa, että Isak Eriksson tuli Karkkuun muualta. Annan kaksi poikaa saavat isoisältä peräisin olevat nimet Isak ja Erik. Annika lienee hänen kutsumanimensä. Samassa yhteydessä hänen sukunimekseen on merkitty Astrenia.

Anna Astréniuksen puolisosta Johan Karvilanderista mainitaan seuraavaa:
” Ombudsmannen» Johan Carvilander sai todistuksen siitä, että hän oli edesmenneen akatemian suutarin Mårten Jaakonpojan sekä tämän uudenvuoden ja loppiaisen välisenä aikana v. 1711 ruttoon kuolleen lesken Elisabet Juhanantyttären poika. Kyseessä oli perinnön nostaminen Tukholmassa Carvilanderin enon suutari Jakob Juhananp. Bonden jälkeen. ” (SSV 9(1925), s. 87-145). Myös Johan Karvilanderin isä liittyy Turun akatemiaan.

Ingeborg Isaksdotter mainitaan Järventaassa vuonna 1712. Ingeborg mainitaan myös Isonvihan jälkeen vuosina 1723 ja 1728-29.

Tiedetään, että noin vuonna 1713 pakeni sotaa pakoon Ruotsiin Gabriel Pihl, myöhemmin (1710) Erichsson. Hänen vanhempansa olivat Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja luultavasti hänen 2. puolisonsa Katarina Thauvonius. Gabriel Pihlin puoliso oli nimeltään Ingrid eli Ingeborg Isaksdotter. On mahdollista, että kyseessä on Järventaan Isak Erikssonin tytär. Ingeborgin (tai Ingridin) isä Isak ja mahdollinen aviopuoliso Gabriel ilmeisesti kuolivat sotapakolaisena Ruotsissa.

Varmasti tiedetään, että Ingeborg Astrenius avioitui 46-vuotiaana vuonna 1731 Lapin kappalaisen Pehr Erchoviusen kanssa hänen toisessa avioliitossaan. Ingeborg haudattiin Karkussa 4.3.1753 maininnalla papin leski Ingeborg Astrenia. Hänen puolisonsa kuoli Lapissa maaliskuussa vuonna 1748.

On todennäköistä, että nimi Astrénius periytyi Isak Erikssonin jälkeläisille juuri häneltä itseltään. Vaikka nimeä ensimmäisen kerran käyttivät Isakin lapset, nimi vakiintui hyvin seuraavien sukupolvien käyttöön. Nimeä käyttivät niin pojat kuin tyttäret. Nimellä oli selvästi satunnaisuutta suurempi merkitys.

Isak Eriksson ostaa 200 taalerilla tytärpuolensa Julianan perintöosuuden Järventaasta poikapuolen Johanin kuoltua vuonna 1705. Jos tyttären perintö on puolet pojan perinnöstä, Julianan ja Johanin osuus Järventaan arvosta olisi ollut 600 taaleria, mikä todennäköisesti vastasi koko tilan arvoa. Tämä tarkoittanee, että Järventaka oli Arvid Frisiuksen perintöä, koska Julianan äiti oli vielä elossa kaupantekohetkellä.

Arvid Frisiuksen isä Johan Frisius omisti useampia ehkä Järventakaakin suurempia maatiloja, kuten käräjillä todetaan osasta hänen omaisuuttaan:

Raision ja Maarian käräjät 22.–23.1.1674 f. 38 "att skatta och wärdera, alla fordom Probstens och Kyrkheerdens i Kangassala, Sal. M:r Johans Frijsij effterfölliande godz i Masko Häradh, som äre Luolala, Pettäsmäki och Kylämäki, både lööst och fast"

Olisiko Järventaka ollut nimenomaan Arvid Frisiuksen perintötila? Miksi hän olisi vanhinpana poikana halunnut kaikista mahdollisista tiloista periä tai ostaa perintörahoilla juuri Järventaan? Uskoisin, että Arvidin mielipiden perintöä jaettaessa oli merkityksellinen. Ehkä syynä oli Juliana Mårtensdotter ja hänen avullaan Karkun seudulla odottava houkuttava virka. Veikkaisin, että Arvid hukkui muun armeijan mukana haaksirikossa Bornholmin edustalla, paluumatkalla sodasta vuonna 1678. Suunnitelmista jäi jäljelle vain Juliana, pari lasta ja Järventaka.

[Benedictus]

Gabriel Pihl voisi olla hyvinkin Ingeborgin puoliso, koska Pihl suvulla läheinen kontakti Karkkuun. Karkun kappalaisen Johan Rajaleniuksen vaimo oli Kirstin Eriksdr Pihl. Kirstinin 2. puoliso oli karkun kappalainen Henrik Fabrinus.

Järventaan isäntä-emäntä omistaja ketjua spekuloin.
Tämä nyt on vain mutua pahimmillaan, mutta jos joku huomaisi jonkin tietämänsä seikan liittyen näihin persooniin.

1639 mainitaan leski Susanna Mårtensdr.
Sitten tilan haltijana kappalainen Collinus ja vaimonsa Elisabeth Johansdr Särki.

1647-60 Clas Johansson
Voisiko olla Elisabeth Särjen veli, Vesilahden kirkkoherran poika?
puoliso Susanna Mårtensdr.

1661-1667 Clement Jacobsson (Juusten??)
Ei löydy kirkkoherroista eikä papeista Karkussa. Sotilaspappeja oli aika runsaasti tuohon aikaan. tappelut taisi olla tuolloin papillekin sopivaa hupia.

Vaimo Margareta (Clasdr.?) Jossain mainitaan Clasdr. Olisiko ollut Jutikkalan Kartanot ja suurtilat kirjassa.

1668-1675 Gustaf Svarthafra

JOS! leski Susanna oli pormestari Mårtenin tytär ja nai Järventaan omistajan x:n sai tilan haltuunsa sen kautta.
Meni naimisiin Clas Johanssonin kanssa, joka oli jo ollut naimisissa.
Clasilla ed. aviosta tytär Kristina Clasdr.

Heillä yhteinen tytär Margareta Clasdr., joka avioituu leski Clement Juustenin kanssa.

Heiltä tila siirtyy Gustaf Hansson Svarthafralle, jonka äiti oli Kristina Clasdr.
Margaretan sisko.

Gustafilta Arvid Frisius ostaa tilan.

Näytäisi hienolta sepustukselta, mutta joka väliin pitää panna kysymysmerkki, eikä vielä kerro Julianasta mitään.

[Pekka Hiltunen]

Järventaka omistajat vuoteen 1803 asti
402 863 1676-78 Arvid Johanss Frisius 1678 Kark
402 864 79-80 Juliana (Mauritsd)
402 865 1681-1713 II Isac Ericss
402 866 Lena Mårtensd
402 867 1714-27 vä Johan Mauritss Karvilander h 22.9.1731 Karkku
402 868 Anna Isacsd 1670
402 869 1727-49 ^p Eric Isacss Astrenius k 1.5.1694 Karkku 29.9.1724 Tyrvää 18.2.1760 Mouhijärvi
402 870 Elisabet Johansd Wegelius 1.5.1698 Tyrvää 29.9.1724 Tyrvää h 8.9.1750 Suodenniemi


Isak Ericssonin ja Lena Mårtensdotter Palmin vävy Johan (Mårtensson) Karvilander oli siis kartanonvouti ja arrendaattori. Karvilander on saattanut olla kotoisin Friis-suvun omistuksissa olleesta Merimaskun Karviaisesta.
http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm

SAY:n 1720-39 mukaan Järventaan ratsutila oli 1727 Clara Alfthanan nimissä; hänen allaan mainitaan poika Henrik ja veli Johan. Keitähän olivat nämä Alfthanukset?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

1728 mainitaan Eric Astrenius ja sisar Ingeborg.

Arvid Frisius palveli v. 1674 Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentissä ja sai siirron Turun ja Porin ratsuväkirykmenttiin 1677. Hän näyttäisi kuitenkin kiivenneen satulaan jo vuoden 1775 tienoilla, jolloin hänet on merkitty Järventaan ratsutilan omistajaksi nimismies Svarthafran jälkeen. Hr Arfwed mainitaan Järventaassa vielä 1678:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579265&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400

Arvid Frisiuksen ja Eleana Palmin poika Johan ja tytär Elin mainitaan 1697 ja 1698, ja he ovat voineet siis syntyä jopa ennen Karkun aikaa 1675, jolloin SAY mainitsee viisi henkeä (1676 neljä henkeä). Johan Arvidsson haudattiin Karkussa 1705.

Frisiuksen äidin puolen suku on saattanut olla Pöytyältä, missä isä Johannes kuoli. Tämän lanko, Karkun kappalainen Johan Utter toimi aiemmin Pöytyän apulaisena.

Olisikohan 1672 orvoksi jääneelle Arfwedille etsittävä puolisoa lähisukulaisten asuinseuduilta? Alfthana-yhteys on kiinnostava siitäkin syystä, että Merimaskusta oli hyvällä rekikelillä alle tunnin matka Taivassalon kirkolle. Tai ehkäpä vaimo löytyikin jostain Helsingin itäpuolelta: kirkkoherran poikana on vuoden 1669 ylioppilas voinut päästä saarnaajaksi ilman tutkintoakin.

PH

[Jari Latva-Rasku]

Järventaassa mainitut Alftanukset ovat käsittääkseni Matias Reiniuksen puoliso Klara Alftanus, hänen poikansa Ruotsissa kuollut maanmittari Henrik Reinius ja Klaran velipuoli, myöhemmin Lohtajan kirkkoherra Johan Altan. Johan oli näihin aikoihin henkirakuunarykmentin saarnaajana eli hyvinkin sopi mukaan joukkoon.

Jos Arvid Frisiuksen äidin suku olisi Pöytyältä, tarkoittaisi se samalla, että Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin tai hänen vaimonsa suku olisi sieltä. Ainakaan Mårtenin isän kamreeri Sigfrid Sigfridssonin ei tiedetä omistaneen tiloja Pöytyällä.

Hyvä johtolanka Isak Erikssonin löytämiseksi ovat Arvid Frisiuksen vaiheet. On mitä ilmeisintä, että Isak ei asunut Karkun seudulla avioituessaan Juliana Månsdotterin kanssa. Arvid palveli sotilaspappina Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentissä, joten Helsingin itäpuolinen suunta, jopa Narva ja Baltia voisivat olla hedelmällisiä kohteita.

[Jari Latva-Rasku]

Pienenä tarkennuksena todettakoon, että Klara Alftanus oli Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen anoppi. Uskoisin, että Klara oli paikalla valvomassa vävynsä etuja. Tilahan siirtyi Isakin veljelle Erikille.

[Jarmo]

Lisää tiedon palasia


Genoksen numerossa 4/1974 julkaistuun Rymättylän kirkkoherra Simo Matinpojan vaimon Elina Johanneksentyttären sukuselvitykseen voidaan tehdä seuraavat lisäykset:

Maskun kirkkoherra Johannes Paavalinpojalla ja Elsa Niilontyttärellä oli Ojan mainitsemien lisäksi neljäskin ja nimestä päätellen vanhin poika. Maskun Keitilän kohdalle on nimittäin v. 1607-1610 manttaaliluetteloon merkitty »Henrik Brandin rykmentin entinen saarnaaja Paavali Jussinpoika», joka vastasi ratsuvelvollisuudesta. Vuonna 1600 tila oli vielä »vaimo Elssan» verotalo, mutta seuraavasta vuodesta lähtien se nautti verovapautta ratsupalvelua vastaan. Vuodesta 1611 lähtien Arvid Johanneksenpoika vastasi ratsupalvelusta. Näistä tiedoista ja suvun perinteille uskollisesta uran valinnasta päätellen sotilaspastori Paavali Johanneksenpoika kuului tähän perheeseen.

Jaakko de la Gardie myönsi 13.10.1614 päivätyllä kirjeellään pitkään Liivinmaalle sijoitettuna olleen ratsulipullisen saarnaajana toimineelle Paulus Johannikselle verovapauden »Naantalin kirkonkylässä» sijaitsevasta l½ veromarkan suuruisesta Herttualasta. Hänen palvelijansa oli suorittanut ratsupalvelua isäntänsä puolesta ja menettänyt hevosen. Tästä aiheutui niin huomattavia tappioita, ettei mainittu Paavali Johanneksenpoika olisi enää kyennyt ratsupalvelua suorittamaan, ellei hän olisi saanut verovapautta!

Simo Matinpojan vaimon äiti Elsa Niilontytär on mielenkiintoinen henkilö. Hänen toimestaan aloitettiin ratsupalvelun suorittaminen ensin Kajalan sitten myös Keitilän puolesta. Jälkimmäinen talo oli kai hänen perintöään. Polveutuiko hän mahdollisesti keskiaikaisesta Geet-rälssisuvusta? Ratsuperinteiden elvyttäminen tulisi silloin ymmärrettäväksi. Edelleen voidaan kysyä, oliko Tukholman linnanpäällikkö Juhana Niilonpoika hänen veljensä. Silloin puolestaan tulisi ymmärrettäväksi, että Juhana Niilonpojan aikanaan omistama Maskun Kakkarainen tuli takaisin sukuun Arvid Johanneksenpojan saadessa sen lahjoituksena omakseen.

Arvid Johanneksenpojalla ja Elina Friisillä oli tunnetun Johannes Frisiuksen lisäksi toinenkin poika, nimittäin Arvid Arvidi Frisius, joka tuli ylioppilaaksi 1643.

Rovasti Johannes Arvinpoika Frisiusta ei haudattu Turun tuomiokirkkoon vaan Naantalin kirkkoon, jossa hänen hautakivensä vielä nytkin on nähtävänä. Sukuhautapaikan hän oli hankkinut lahjoittamalla kirkolle hienon messukasukan.

Tahvion herran Peer Friisin perintö jaettiin luonnollisesti kahtia kahden tyttären kesken. Kristiina Friis sai Raision Tahvion, puolet Kaarinan (Turussa) Uittamosta ja Vahdon Seppälän. Elina Friisin osuudeksi tuli Naantalin Luolala, puolet Uittamosta ja Vahdon Kylämäki.

Kokoan parhaillaan yleisesitystä Friis-suvuista Suomessa keskiajalta Isovihaan saakka ja otan mielelläni vastaan täydentäviä tietoja tämän nimisistä henkilöistä. Osoitteeni: 40950 Muurame


Lähteet:

VA, SAYL Masku, Raisio, Kaarina.
Helsingin Kaupunginarkisto, A. M. Tallgrenin muistiinpanot Friis-suvuista.
K. G. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 263.
K. G. Leinberg, Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet III, s. 294-295.
Kaarlo Jäntere, Naantalin historia, I s. 88, 359, 369.
Aulis Oja, Maskun historia, s. 182.



Genos 46(1975), s. 79

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[Benedictus]

Isokyrön kirkkoherra oli Jaakko Sigfridinpoika Geet.
Pojaksi mainitaan Pietari Jaakonpoika Gumse: maakauppias, ratsutalollinen Isokyrön Gumsilassa.

Catharina Palmin puoliso Isak Pietarinpoika Gumse.

Pietari Hanssinpoika Gumse kuollut 1685.

Oliko kirkkoherra keskiajan Geet-sukua?

Catharina Palm oli Israel Alftanuksen sisarentytär.
Voisiko olla vaikka isän sisarentytär? Israelin sisaret ei oikein sovi kuvioon.
Silti isä Palmista ei löydy osviittaa.

Kärkölässä vihitään 1800 Carl Gustaf Palm ja Anna Cristina Astrenia.
Isä Nils Palm Kärkölässä.

Mitähän Palmeja ovat?

[Jarmo]

Palmeja tulee tässä Benedictukselle.


V. Anna Sophia Oxenia. Syntynyt 14.11.1698 Vihti,Niuhala. Kastettu 18.11.1698 Vihti. Kuollut vanhuus 11.04.1778 Vihti,Vanhala. Haudattu 10.06.1778 Vihti,Kirkko. Äiti Taulu 16. –Puoliso Johan. Syntynyt 06.04.1699 Vihti,Vanhala. Kastettu 07.04.1699 Vihti. Kuollut 15.11.1774 Vihti,Vanhala. Haudattu 15.12.1774 Vihti,Kirkko. Rusthollari. Vihdin pitäjän Vanhalan kylän Ylöstalon rusthollari.
VI Lapset
Johan Palm. Syntynyt 1725 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuus 15.11.1774 Vihti,Vanhala. Rusthollari. Taulu 74.
Helena Palm. Syntynyt 1726 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuus 17.12.1814 Lohja,Hongisto. Taulu 83.
Christina Palm. Syntynyt 1730 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuuden heikkous 13.07.1805 Vihti,Ollila. Taulu 100.
Ebba Palm. Syntynyt 1733 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuuden heikkous 04.01.1810 Vihti,Vanhala. Taulu 112.
Jacob Palm. Syntynyt 02.07.1739 Vihti,Vanhala. Kastettu 04.07.1739 Vihti.
Catharina-Ingred Palm. Syntynyt 02.07.1739 Vihti,Vanhala. Kastettu 04.07.1739 Vihti. Kuollut keuhkotauti 29.05.1785 Vihti,Vanhala. Haudattu 24.06.1785 Vihti. Nimitetään kuollessa rusthollarin sisareksi.
Hedvig Palm. Syntynyt 03.06.1742 Vihti,Vanhala. Kuollut 1812 Karjaa. Taulu 116.
Taulu 74
(Taulusta 73)

VI. Johan Palm. Syntynyt 1725 Vihti,Vanhala. Kastettu 09.05.1725 Vihti. Kuollut vanhuus 15.11.1774 Vihti,Vanhala. Haudattu 15.12.1774 Vihti,Kirkko. Rusthollari. Isänsä jälkeen Vihdin Vanhalan kylän Ylöstalon rusthollari ainakkin vuosina 1752-1770. ihdin haudattujen luettelon mukaan kuoli 75-vuotiaana. Äiti Taulu 73. –Puoliso 24.09.1751 Tuusula Greta Juliana Enroth. Syntynyt 1727. Kuollut rintatauti 1771 Vihti,Vanhala. Haudattu 29.10.1771. ( i Eggert Johan Enroth. Syntynyt 1693. Kuollut 19.02.1767 Tuusula,Kirkonkylä. Kersantti. ä Regina Hindsberg.)
VII Lapset
Eggert Johan Palm. Syntynyt 15.11.1752 Vihti,Vanhala. Kuollut 04.02.1789 Vihti,Vanhala. Rusthollari. Taulu 75.
Nils Palm. Syntynyt 1755 Vihti,Vanhala. Kastettu 07.10.1755 Vihti.
Anna Christina Palm. Syntynyt 1758 Vihti,Vanhala. Kastettu 03.07.1758 Vihti. Kuollut tuhkarokko 1763 Vihti,Vanhala. Haudattu 02.03.1763 Vihti.
Hedvig Palm. Syntynyt 1761 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuuden heikkous 18.12.1845 Nummi,Sitarla. Taulu 78.
Fredrik Palm. Syntynyt 1764 Vihti,Vanhala. Kastettu 12.08.1764 Vihti. Kuollut 1771 Vihti,Vanhala. Haudattu 19.03.1771 Vihti.
Adolph Palm. Syntynyt 1768 Vihti,Vanhala. Kastettu 01.08.1768 Vihti.
Maria Sophia Palm. Syntynyt 1770 Vihti,Vanhala. Taulu 82.
Taulu 75
(Taulusta 74)

VII. Eggert Johan Palm. Syntynyt 15.11.1752 Vihti,Vanhala. Kastettu 16.11.1752 Vihti. Kuollut 04.02.1789 Vihti,Vanhala. Haudattu 17.02.1789 Vihti,Kirkko. Rusthollari. Vihdin Vanhalan kylän Ylöstalon rusthollari isänsä jälkeen. Isä Taulu 74. –Puoliso Greta Söderholm. Syntynyt 11.05.1762 Nummi,Sitarla. Rusthollarin poika Nummen Sitarlan kylän Pellistä - hänen veljensä oli naimisissa Eggert Johanin siskon kanssa.
VIII Lapset
Maria Margareta Palm. Syntynyt 13.06.1786 Vihti,Vanhala. Taulu 76.
Eva Stina Palm. Syntynyt 24.12.1788 Vihti,Vanhala. Taulu 77.
Taulu 76
(Taulusta 75)

VIII. Maria Margareta Palm. Syntynyt 13.06.1786 Vihti,Vanhala. Kastettu 15.06.1786 Vihti. Isä Taulu 75. –Puoliso Eric Enros. Syntynyt 1774. Kuollut 31.01.1821 Vihti,Vanhala. Rusthollari. Vihdin Vanhalan Ylöstalon rusthollari appensa jälkeen.
IX Lapset
Eric Johan Enros. Syntynyt 02.06.1804 Vihti,Vanhala. Kuollut 23.06.1804 Vihti,Vanhala. Haudattu Vihti.
Maria Charlotta Enros. Syntynyt 30.01.1806 Vihti,Vanhala. Kastettu 02.02.1806 Vihti. Kuollut keuhkotauti 01.09.1836 Vihti,Vanhala. Haudattu 22.09.1836 Vihti. –Puoliso Eric Johan Korkman. Syntynyt 05.10.1798 Kirkkonummi,Medvastö. Kastettu 07.10.1798 Kirkkonummi. Rusthollari. Tuli Vihtiin Kirkkonummen Medvastön kylästä - myöhemmin Vihdin Vanhalan kylän Ylöstalon rusthollari - ensimmäisen vaimonsa kuoltua meni naimisiin tämän sisaren kanssa. Hänen isänsä oli Medvastön rusthollari Daniel Korckman ja äitinsä tämän vaimo Anna Sophia Nyholm.
Agneta Christina Enros. Syntynyt 01.01.1808 Vihti,Vanhala. Kastettu 04.01.1808 Vihti. Kuollut sydänvaivat 07.04.1809 Vihti,Vanhala. Haudattu 16.04.1809 Vihti.
Berndt Abraham Enros. Syntynyt 26.02.1810 Vihti,Vanhala. Kastettu 02.03.1810 Vihti. Kuollut kohtaus 11.02.1811 Vihti,Vanhala. Haudattu 20.03.1811 Vihti.
Edla Vilhelmina Enros. Syntynyt 04.02.1812 Vihti,Vanhala. Kastettu 07.02.1812 Vihti. –Puoliso 03.07.1829 Vihti Fredric Stenberg. Syntynyt 11.07.1799 Lohja, Koski, Mikola. Katso myös 401 , 403 , 403 , 403 , 403 , 403 , 81 , 81 , 81.
Hedvig Lovisa Enros. Syntynyt 15.04.1814 Vihti,Vanhala. Kastettu 21.04.1814 Vihti. –Puoliso 28.06.1837 Vihti Eric Johan Korkman. Syntynyt 05.10.1798 Kirkkonummi,Medvastö. Kastettu 07.10.1798 Kirkkonummi. Rusthollari. Tuli Vihtiin Kirkkonummen Medvastön kylästä - myöhemmin Vihdin Vanhalan kylän Ylöstalon rusthollari - ensimmäisen vaimonsa kuoltua meni naimisiin tämän sisaren kanssa. Hänen isänsä oli Medvastön rusthollari Daniel Korckman ja äitinsä tämän vaimo Anna Sophia Nyholm.
Sophia Carolina Enros. Syntynyt 20.06.1817 Vihti,Vanhala. Kastettu 21.06.1817 Vihti. Kuollut keuhkotauti 07.02.1835 Vihti,Vanhala.
Taulu 77
(Taulusta 75)

VIII. Eva Stina Palm. Syntynyt 24.12.1788 Vihti,Vanhala. Kastettu 27.12.1788 Vihti. Isä Taulu 75. –Puoliso 01.10.1807 Vihti Eric Johan Hacklen. Syntynyt 04.06.1781 Vihti,Pietilä. Nimismies,kappalainen. Kontorist i Tavastehus 1806-1807, Vicelänsman i Vichtis 1807-1812, tituleras kommissarie. Sålde Pietilä Mellangård 1812 åt befallningsmannen Henrik Johan Strandman och flyttade till Ekenäs lfg., där han ägde och bebrukade Odensö rusthåll. ( i Johan Hacklin. Syntynyt 1748 Vihti,Pietilä. ä Anna Kristina Danbom. Syntynyt 09.07.1758 Nummi,Jakova. Kuollut 20.05.1800 Vihti,Pietilä.)
IX Lapset
Johan Gustaf Hacklen. Syntynyt 07.07.1808 Vihti,Pietilä. Kastettu 10.07.1808 Vihti.
Bert Christian Hacklin. Syntynyt 04.06.1810 Vihti,Pietilä. Kastettu 08.06.1810 Vihti.
August Vilhelm Hacklin. Syntynyt 12.03.1812 Vihti,Pietilä. Kastettu 15.03.1812 Vihti. Kuollut 12.09.1841 Tammisaari,Odensö. Rusthollari. Tytär Auroran kohdalla kastettujen luettelossa August on merkitty kuolleeksi. –Puoliso 24.09.1839 Tammisaari Hedvig Desideria Qvarnström. Syntynyt 26.01.1812 Karjaa. Kuollut 27.11.1896 Tammisaari. Herra Kopparströmin leski vihittäessä Augustin kanssa. ( i Henrik Qvarnström. Syntynyt 21.09.1775. Kuollut vesitauti 29.12.1835 Karjaa,Ingvalsby. Nimismies. ä Stina Lisa Rautell. Syntynyt 1776 Pohja,Träbollstad. Kuollut kohtaus 02.04.1846 Karjaa,Ingvalsby. äi Abraham Rautell. Syntynyt 01.12.1737 Pohja,Trädbollstad. Kuollut vanhuus 24.01.1823 Pohja,Trädbollstad. Rusthollari. ää Christina Långström. Syntynyt 30.10.1752 Kirkkonummi,Långstrand. Kuollut vanhuus 15.04.1828 Pohja,Trädbollstad.)
Bror Elis Anton Hacklin. Syntynyt 25.12.1817 Tammisaari.
Sophia Christina Charlotta Hacklin. Syntynyt 01.09.1821 Tammisaari,Danskog.
Eva Erica Lovisa Hacklin. Syntynyt 09.11.1822 Tammisaari,Danskog.
Georg Evert Hacklin. Syntynyt 30.08.1825 Tammisaari,Danskog.
Johanna Christina Hacklen. Syntynyt 12.05.1827 Tammisaari,Danskog.
Taulu 78
(Taulusta 74)

VII. Hedvig Palm. Syntynyt 1761 Vihti,Vanhala. Kastettu Vihti. Kuollut vanhuuden heikkous 18.12.1845 Nummi,Sitarla. Haudattu 05.01.1846 Nummi. Syntymää ei löydy Vihdin kastettujen luettelosta. Isä Taulu 74. –Puoliso 11.10.1785 Vihti Johan Söderholm. Syntynyt 14.08.1749 Nummi,Sitarla. Kastettu 16.08.1749 Nummi. Rusthollari. Nummen pitäjän Sitarlan kylän Pellin talon rusthollari.

[Jarmo]

Gumse tiedon jyvä.

Östen Erikinpoika Sursill. Uumajan vouti. Talonpoika Uumajan Westertegin kylässä 1553-1580. Talonpoikien edustaja 1571 valtiopäivillä.Isä: Erik Ångerman, k. 1550-1553. Talonpoika, lautamies.
Äiti: Dordi.
Puoliso: Magdalena Erikintytär.
Lapsi mm:
Brita. Puoliso: Petter Jakobinpoika Gumse. Isonkyrön nimismies. Isä: Jakob Sigfridinpoika Geet, k. 1586. Isonkyrön kirkkoherra, Pohjanmaan rovasti.

[Jarmo]

Ja pätkä Alftanus


Susanna Eichman; syntynyt 21 marraskuuta 1656 Pori, kuollut 1697 Isokyrö.
Hänen puolisokseen vihittiin 1675 Vöyri Israel Alftanus, syntynyt 6.1632 Taivalsalo, Isokyrön kirkkoherra, kuollut 8.1712 Isokyrö, vanhemmat - Ericus Erici Alftanus ja Helena Brenner. Lapset: 1683: Israel Alftanus [7.255]
1686: Susanna Alftanus [7.256]
1690: Margareta Alftanus [7.257]
1692: Johan Alftanus [7.258]
1694: Hedvig Alftanus [7.259]

[Jarmo]

Ja lisää Alftanusta:


Father: Erik ALFTAN
Mother: Nn
Birth: 1580
Occupation: Taivalsalon kirkkoherra 1623-39
Death: 1639, Taivassalo

Partnership with: Helena BRENNER
Marriage: (Date and Place unknown)
Child: Magdalena ALFTAN Birth: ABT 1611
Child: Karin ALFTANUS Birth: ABT 1614
Child: Abraham ALFTANUS Birth: 1630, Taivassalo
Child: Israel ALFTANUS Birth: 6.1632, Taivalsalo

Erik:

Father: Hans ALFTAN
Mother: Malin SJUNDBYSLÄKTEN
Birth: ABT 1545
Occupation: Varalaamanni

Partnership with: Nn
Marriage: (Date and Place unknown)
Child: Ericus Erici ALFTANUS Birth: 1580

Ja vielä:

Occupation: Sundbyholmin vouti, sihteeri Tukholma, Ruotsin linnassa
Death: 1567

Partnership with: Malin SJUNDBYSLÄKTEN
Marriage: 1567
Child: Erik ALFTAN Birth: ABT 1545
Child: Henrik ALFTAN
Child: Roland ALFTAN

Ancestors of Erik ALFTAN
/-Hans ALFTAN
Erik ALFTAN
| /-Henrik SJUNDBYSLÄKTEN
\-Malin SJUNDBYSLÄKTEN
\-Alissa DÖNSBY-SLÄKTEN I KARIS

[Jarmo]

Petter Gumse


Father: Hans GUMSE
Birth: ABT 1610, Isokyrö
Occupation: Isokyrön nimismies 1654
Death: ABT 1685

Partnership with: Anna PELDANUS
Marriage: (Date and Place unknown)
Child: Jakob GUMSE Birth: 1631, Isokyrö
Child: Johan GUMSE Birth: 1650, Isokyrö

Ancestors of Petter GUMSE
/-Petter GEET
/-Hans GUMSE
| \-Brita SURSILL
Petter GUMSE

Hans Gumse

Father: Petter GEET
Mother: Brita SURSILL
Birth: ABT 1594, Isokyrö
Occupation: Ratsutilallinen, Isokyrö
Death: BEF 1641

Partnership with: (Unknown)
Child: Petter GUMSE Birth: ABT 1610, Isokyrö

Ancestors of Hans GUMSE
/-Jakob GEET
/-Petter GEET
Hans GUMSE
| /-Östen SURSILL
\-Brita SURSILL
\-Malin (Magdalena)

Jacob Geet

Birth: ABT 1530
Occupation: Isokyrön kirkkoherra

Partnership with: (Unknown)
Child: Petter GEET Birth: ABT 1560, Isokyrö, Cumsila eli Komsila

Descendants of Jakob GEET
1 Jakob GEET
=(Unknown)
2 Petter GEET
=Brita SURSILL
3 Hans GUMSE
=(Unknown)

[Jari Latva-Rasku]

Arvid on sotilaspappina ollessaan mitä todennäköisimmin oleskellut Narvassa tai muualla Baltiassa sotajoukkojen palatessa taisteluista Saksasta.

Esimerkkinä sattuman summien summittaisuudesta voisi ottaa esille seuraavan ajatuskulun, eli Isak Eriksson voi olla peräisin melkein mistä vain.

1. Voidaan olettaa, että Isakin tytär Ingeborg mahdollisesti avioitui ensimmäisessä avioliitossaan Gabriel Pihlin kanssa.
2. Gabriel Pihlin äiti oli Katarina Thauvonius, Perniön kirkkoherran Gabriel Thauvoniuksen tytär, isä oli Perniön Laukan vuokraaja Erik Eriksson Pihl
3. Gabriel Thauvonius oli Abraham Thauvoniuksen veli. Abraham nimitettiin vuonna 1667 Narvan superintendentiksi ja vuonna 1672 Viipurin piispaksi
4. Vuonna 1661 on Narvassa mainittu katselmuskirjuri Erik Brotar, ilmeisesti helsinkiläistä Brotherus-sukua ( Genos 33(1962), s. 72). Hän voi olla sama henkilö kuin 14.6.1661 Narvassa kuollut vänrikki Erik Sigfridsson Brotherus, joka oli naimisissa Elin Pietarintyttären kanssa.
5. Erik Brotarin poika Hans Eriksson Brotterus mainitaan vuonna 1682 Uudenmaan rykmentin, josta tuli Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentti, katselmuskirjurina
6. Hans Erikssonista tuli myöhemmin Viipurin kauppapormestari
7. Lainaus Vähäkangas Jeppe Kurjen esivanhemmat s. 52:

”Eräs Jakob Pederinpoika allekirjoitti 16.11.1568 uskollisuudenvalan kuningas Juhana III:lle ja painoi alle sinetin, jossa oli kuu ja tähti
eikä Svärd-vaakuna.Hän asui silloin Kemiön Bränbodassa, ilmeisesti vaimonsa omistamassa kartanossa. Hän oli kotoisin Pohjan Sällvikistä.
Hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimiä Pihl ja Sabelstierna. Pohjan pitäjän Sällvikin ratsupalvelusta näet vastasivat 1554–62 Jakob Pederinpoika ja Lasse Hansinpoika. Samat nimet esiintyvät perintöosakkaina 1571 yhdessä Arvid Mattsinpojan (Fotangel) ja Erik ja Henrik Mårteninpoikien (Stjerna) kanssa. Nämä kaikki näyttävät polveutuvan Maskun Villilästä, sillä jo Arvid Mattsinpojan vaimon isä Matts” .

Jos tätä ajatuskulkua haluaa sekoittaa vielä tai vielä sitäkin enemmän, niin Ruotsissa tunnetaan kolme aatelissukua, jonka vaakunassa on nuolta pitävä käsi (Pil/Pihl). Yksi näistä suvuista on nimeltään Palm.

Kaiken lisäksi Mouhijärven kappalaisen Mårten Jakobsson Anchaeruksen mahdollinen sukulainen tai jopa isä Jakob Ancka toimi voutina Kruunuporissa eli Käkisalmessa, suhteellisen lähellä Viipuria. Käkisalmen läänissä tunnetaan nimet Palm ja Palmqvist jo 1660-luvulta lähtien, myös Måns Palmqvist.

Nimi Astrenius eli tähti=stjärna/stjerna voisi olla peräisin Isak Erikssonin isältä, äidiltä, isovanhemmilta tai kasvattivanhemmilta, mutta ei todennäköisesti ensimmäiseltä vaimolta tai jostain paikannimestä. Vaakunamotiivi tähti on erityisen suomalainen. Nimi on otettu käyttöön Isak Erikssonin kuollessa sotapakolaisena Ruotsissa ja sitä ilmeisesti käyttivät kaikki hänen lapsensa, myös tytär Anna edellisestä avioliitosta.

Nimi Palm voisi olla peräisin Juliana Månsdotterin isältä, äidiltä, isovanhemmilta tai kasvattivanhemmilta, mutta myös aviopuolisolta tai joko suoraan tai lyhennelmänä jostain paikannimestä. Nimi Palm voisi aivan hyvin olla myös ruotsalainen, baltialainen tai saksalainen. Nimi on ilmeisesti mainittu vain Julianan kuollessa. Silloin hänen poikansa Erik eli hyvissä voimissa Järventaassa ja oli Mouhijärvellä papinvirassa. Kirjaus ei ole satunnainen.

Israel Alftanuksella tiedetään olleen sisko, jonka aviopuoliso oli etunimeltään Mårten/Måns. Tämän henkilön käyttämää sukunimeä ei tiedetä eikä edes oliko heillä tytär nimeltään Juliana. Israelin ja hänen siskonsa äidin nimi oli Elin, joka on nimenä samaa perua kuin Juliana. Ei ole mahdotonta, että tämä Måns voisi olla Palm, ellei sitten muuta todeta. Ainakin hänellä oli yhteyksiä Ruotsiin.

[Benedictus]

Jarmo antoi pitkän listan Palmeja Vihdistä. Näyttäisi siltä, että Kärkölän Nils Palm on syntyjään Vihdin Vanhalan Ylöstalon rusthollinpoika. Isänsä Johan Nilsson Palm, joka veljensä kanssa käytti nimeä Palm.

Palttan sukusivuilta löytyy melkoisen perusteellinen selvitys Ylöstalon omistajista.

Ylöstalon suku on Ekestubbe suvun aateliton haara, koska Lars Bertillson antoi Vihdin Olkkalan rälssitilan pojalleen Henrik Ekestubbelle ja osti itselleen ja 2. vaimolleen Vihdin Vanhalan Ylöstalon.

Ylöstalon sai hänen poikansa Johan joka oli naimisissa isänsä 2. vaimon tyttären Kirstin Andersdr:n kanssa.

Heillä oli poika Nils, jonka Ramsey mainitsee olleen lautamies Vihdissä.
Nilssillä poika Johan Nilsson Palm.

Kysymys kuuluu onko Carl Palmin ja Anna Astrenia avioliitto suvun sisäinen,kuten tapana oli?

Say:ssa näkyy Ylöstalossa 1634 Lars Bertillsson vaimoineen ja Johan Larsson vaimoineen.
1637 näkyy Markus Johansson ryttare.

Pohdinkin voisiko olla niin, että Johanilla pojat Markus ja Nils. Nilsistä tulee isäntä, Markus lähtee maailmalle, luultavasti sotimaan.

Voisiko Markus olla Julianan ja ehkä Catharinankin isä Palm avioliitosta Alftanus naisen kanssa.

Myös pitää kysyä voisiko Johanilla olla jo 1637 ryttareksi tarpeeksi vanha poika ?

Ylöstalon suku on voinut ottaa Palm ,palmu,nimen yhteiseen käyttöön pikkuhiljaa.
Sukulaisensa Ekesstubbetkin ovat tammenkantoja.

Sosiaalisesti nämä Palmit olisivat samaa tasoa Alftanusten ja Friisiusten kanssa.

Saako mielipiteitä. Löytyykö Ylöstalon asiantuntijoita ?

[Jari Latva-Rasku]

Pienenä täydennyksenä edelliseen viestiin voisi todeta, että Juliana Månsdotterin yhteydessä on mahdollisesti mainittu Palm-nimi toisenkin kerran.

Kun Isak Eriksson oleili sotapakolaisena Ruotsissa, hänen kohdalleen ei ole merkitty vaimoa tai lapsia, vaikka hänellä on silloin ollut ainakin vaimo Juliana ja mahdollisesti myös alaikäisiä lapsia.

Sotapakolaisten luettelossa mainitaan vuonna 1715 papin leski Palm ilman etunimeä. Hänelle on merkitty neljä lasta, mutta ei aviopuolisoa.

Voisi olla mahdollista, että kyseessä on Juliana, joka hakee tukea erillään puolisostaan. Luettelossa näyttää muutenkin puuttuvan merkintöjä puolisoista. Ehkä näin saatiin mahdollisimman suuri avustus elämistä varten. Papin leski kaikkine lapsineen saa varmasti enemmän avustusta kuin rusthollarin ja veronkantokirjurin puoliso.

[Jari Latva-Rasku]

Onhan se tietenkin myös mahdollista, että joku Julianan lähisukulainen on ottanut nimen käyttöön ennen Julianan kuolemaa. Julianan kohdalle on mahdollisesti ensimmäisen kerran merkitty Palm-nimi Ruotsissa vuonna 1715. Karkun käräjäpöytäkirjassa vuonna 1680 hänen nimensä on Juliana Månsdotter.

Vihdin Olkkalasta peräisin olleen Ekestubbe-suvun kantaisä oli Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomeen alilaamanni vuosina 1616 - 33, Vihdin Olkkalan rälssitilan isäntä Lauri Pertunpoika (s. 1568-74, kuollut vuoden 1640 jälkeen). Hänen muiden jälkeläistensä parissa on käytetty Palm-nimeä, kuten Niilo Jaakonpoika Palm, haudattu Vihdissä 27.12.1710, tai vuonna 1721 kuollut Juho Niilonpoika Palm, jonka isä oli Niilo Juhonpoika. Näiden Palmien suku- ja varsinkin sosiaalinen yhteys Juliana Månsdotteriin on kuitenkin kaukaisempi kuin ehdollinen yhteys Alftanuksiin, jotka ainakin oleilivat Järventaassa ennen Julianan kuolemaa.

[Pekka Hiltunen]

Erik Isakinpoika Astreniuksen Elisabet-tyttären vävy oli Uudenkaupungin kauppias Johan Enrothin (s 15.6.1719) poika. Olen sovitellut Johan Enrothin isäksi turkulaista porvaria Mikael Enrothia. Johan Enroth on syntynyt pakolaisvuosina eikä yo-matrikkeli tunne syntymäpaikkaa.

Vihdin Vanhalan rusthollari Johan Palm on mielenkiintoinen tuttavuus, koska hänen isänsäkin näyttäisi olleen Johan Palm. Nuoremman Johan Palmin appi oli Tuusulassa kuollut kersantti (majoittaja) Eggert Johan Enroth, joka 1693 syntyneenä on voinut olla U:gin kauppias Johan Enrothin isä.

PH

[Pekka Hiltunen]

P.S. Johan Enrothin anopin isä oli kuin olikin Tyrvään nimismies Nils Haraldinpoika Staare, jonka nimi ei voi olla assosioitumatta Astreniukseen...

PH

[Jari Latva-Rasku]

Israel Alftanuksen siskon Anna Erikintyttären, eli 4.10.1664 Wulfenkloun säterissä Taivassalossa, aviopuoliso oli “ombudsman” Måns Larsson. Tämä Måns ei ainakaan voi olla Johanin poika. Voisihan kuitenkin olla mahdollista, että Lars Bertilsson Ekestubbella olisi ollut myöhäisemmällä iällä saatu poika Måns. Aatelismiehen tytär ei välttämättä olisi käyttänyt Ekestubbe-nimeä, mutta tuntuisi oudolta, jos isä ei olisi tehnyt niin vaan ottanut käyttöön Palm-nimen mahdollisesti sukunsa ensimmäisenä.

[Jari Latva-Rasku]

Nyt kun on palattu juurille Karkku, ottaisin mielläni esiin yhden huomion.

Ilmeisesti Kosken vuokraajana olleen Johan Mårtenssonin yhteydessä mainitaan vuonna 1679 itselliset Erich Claesson ja vaimo Brita ja seuraava vuonna vain itsellinen Brita. Vuonna 1682 mainitaan Järventaassa Isak Erikssonin ja vaimonsa Julianan jälkeen vaimo Brita.

Voisiko tämä Järventaassa mainittu vaimo Brita olla Erich Claessonin leski ja nimeltään vaikkapa Brita Nilsdotter Staare?

[Pekka Hiltunen]

Claes ja Nicolaus eli Nils olivat (ainakin toisinaan) yksi ja sama nimi.

Kokemäen Hassalasta löytyy Turun HO:n asessori Elias Haraldi Starensköldin Nils-veljen lisäksi mm. Engelbrecht Staare.
PH

[Benedictus]

Mahdollisesti olisi siis Johan Palm nuoremman serkku naimisissa Erik Astreniuksen tyttärentyttären kanssa. Nils Palmin poika Carl Anna Astreniuksen kanssa.

Lars Bertillssonilla on hyvin voinut olla Måns niminenkin poika papinleskensä kanssa Johanin lisäksi. Silloin hän olisi Måns Larsson eikä Ekestubbe. Nimeä kai käyttivät Henrik Ekesstubben jälkeläiset.Larssin aateliset lapsetkaan eivät näytä olevan täysin selvillä.

Järvenpäässä 1647-60 Clas Johansson ja Susanna Mårtensdr., joka mainitaan leskenä 1639.
Koskella mainittu Erik Classon saattaisi sopia Clasin pojaksi Susannankin kanssa.
Olisi voinut olla n.50 v. 1679.
Jos taas Isak Eriksson on 1653 mainittu rykmentin kirjuri, voisi Erik olla Isänsä aiemmasta liitosta.
Tällöin Isak Eriksson palaisi juurilleen.

Mielenkiintoinen huomio tuo Staare nimi. Millainen suku on kysymyksessä? Minulla ei ole heistä mitään muuta havaintoa kuin että Engelbreck Staare syytti Per Packaleniusta huonosta nimismiehentyöstä.

Per Packaleniuksen äiti oli Brita Nilsdr. suvusta ei ole tietoa.
Hänen poikansa Johan ja kaksi tytärtään naivat Collinuksen kirkkoherran lapset.
Tuntuu oudolta, että Packalenius-Collinukset ja Astreniukset eivät ole naineet toisiaan. Josko Brita Nilsdr. ja Järvenpään Brita olisivatkin molemmat Staare suvusta eli yllämainitut lähisukua keskenään. Tämä vain heitto koska en tunne Staareja.

[Pekka Hiltunen]

Jos voudinkirjuri Isak Erikinpojan isoisä oli tyrvään kruununvouti Nicolaus Staare, oli Maria Magdalena Enroth minun taulujeni mukaan isänsä puolelta mainitun kruununvoudin neljännen polven jälkeläinen ja äitinsä puolelta kuudetta polvea:



Taulu 1
1. Maria Magdalena Enroth, k. 1844. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Adolf Wahlberg, Vesilahden pitäjänapulainen, s. 5.2.1775 Hinnerjoki, k. 3.4.1834 Vesilahti. Vanhemmat Jacob Wahlberg ja Johanna Helena Boelius.
Lapset:
Jacob, s. 29.10.1802 Urjala, k. 13.6.1861 Kauvatsa

Taulu 2
2. Wilhelm Johan Enroth, Urjalan kappalainen, k. 12.4.1813 Urjala. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Elisabet Hagelberg, k. 1835. Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Maria Magdalena. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Johan Enroth, Kauppias U:gissa, s. 15.6.1719, k. 21.2.1800 Uusikaupunki.
Puoliso: Kristina Rancken, k. 1770. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Wilhelm Johan. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Wilhelm Rancken, Uudenkaupungin pormestari, k. 11.11.1751 Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Elisabet Staare Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Kristina. Tauluun 3.

Taulu 5
5. Johan Robertsson Rancken, Turun porvari, k. 1710 Turku. Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso: 19.2.1663 Turku Kristina Mårtensdotter Schilling, k. 1712 Ruotsi. Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Wilhelm. Tauluun 4.

Taulu 6
6. Robert Rancken, Turun porvari, raatimies.
Puoliso: Elisabet Klöfverblad Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Johan Robertsson. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Juhana Ottessen Klöfverblad, Suomen kamreeri.
Puoliso: NN
Lapset:
Elisabet. Tauluun 6.

Taulu 8
6. Mårten Johansson Schilling, Turun HO:n asessori, kihlakunnantuomari, k. 1672. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Kristina Henriksdotter Tawast, k. 1671 Turku. Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Kristina Mårtensdotter. Tauluun 5.

Taulu 9
7. Johan Persson, kruununvouti, s. Gävle Ruotsi, k. 29.7.1634 Köping Ruotsi.
Puoliso: Brita Mårtensdotter Schilling, fataburshustru. Vanhemmat Mårten Schilling ja Brita Christoffersdotter.
Lapset:
Mårten Johansson. Tauluun 8.

Taulu 10
7. Henrik Mattsson Tawast, Turun porvari, raatimies, kämneeri. Vanhemmat Matts Tawast ja Brita.
1. Puoliso: NN
Lapset:
Kristina Henriksdotter. Tauluun 8.
2. Puoliso: Margareta Pontusdotter Tawast Vanhemmat Pontus Mattsson ja Margareta Svärd.
Lapset:
Erik

Taulu 11
5. Nils Haraldsson Staare, Tyrvään nimismies. Vanhemmat taulusta 12.
Puoliso: Elisabet Bengtsdotter Hassalenia Vanhemmat taulusta 13.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 4.
Eric. Tauluun 26.

Taulu 12
6. Haraldus Erici Arosiander, kyrkoherden i Tillinge och Svinngarn, kontraktsprost, k. 1658 Ruotsi.
Puoliso: Brita Mårtensdotter, k. Ruotsi.
Lapset:
Nils Haraldsson. Tauluun 11.

Taulu 13
6. Bengt Jönsson, Kokemäen Hassalan rusthollari.
Puoliso: Lisbeta, k. Kokemäki Hassala.
Lapset:
Elisabet Bengtsdotter. Tauluun 11.

Taulu 14
3. Matias Hagelberg, Suodenniemen pitäjänapulainen, s. 17.9.1713 Mouhijärvi, k. 21.5.1780 Suodenniemi. Vanhemmat taulusta 15.
Puoliso: Elisabet Astrèn, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi. Vanhemmat taulusta 24.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 2.

Taulu 15
4. Jöran Knutsson Kyttä, Hahmajärven Laadun isäntä, kirkkoväärti, s. 24.6.1687 Lavi, k. 1759 Hahmajärvi. Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: 25.3.1712 Mouhijärvi Maria Henriksdotter Irri, s. 5.3.1694 Mouhijärvi, k. 1717. Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Matias, s. 17.9.1713 Mouhijärvi. Tauluun 14.

Taulu 16
5. Knut Olofsson Soro, s. 1643 Lavi, k. 1729 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 17.
Puoliso: 1681 Lavi Lastica Eriksdotter Kyttä, s. 1660 Lavi, k. 1732 Mouhijärvi.
Lapset:
Jöran Knutsson, s. 24.6.1687 Lavi. Tauluun 15.

Taulu 17
6. Olof Henriksson Soro, k. 1675 Lavia. Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: Walborg Mattsdotter
Lapset:
Knut Olofsson, s. 1643 Lavi. Tauluun 16.

Taulu 18
7. Henrik Eriksson Sorri, sotilas, Soron isäntä.
Lapset:
Olof Henriksson. Tauluun 17.

Taulu 19
5. Henrik Jöransson Irri, Irrin tilan isäntä, s. 1666 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 20.
Puoliso: 9.2.1690 Mouhijärvi Anna Olofsdotter Laatu, s. 1670 Mouhijärvi, k. 1733 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 22.
Lapset:
Maria Henriksdotter, s. 5.3.1694 Mouhijärvi. Tauluun 15.

Taulu 20
6. Jöran Mattsson Irri, s. noin 1640 Mouhijärvi, k. 1682 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 21.
Puoliso: Margareta Thomasdotter, s. 1645, k. 1715 Mouhijärvi.
Lapset:
Henrik Jöransson, s. 1666 Mouhijärvi. Tauluun 19.

Taulu 21
7. Matts Olofsson, s. noin 1620, k. 22.9.1678 Mouhijärvi.
Puoliso: Brita Michelsdotter Irri, k. 1663 Mouhijärvi. Vanhemmat Michel Jöransson Irri ja Anna Persdotter.
Lapset:
Jöran Mattsson, s. noin 1640 Mouhijärvi. Tauluun 20.

Taulu 22
6. Olof Jöransson Laatu, Laadun isäntä, s. noin 1630, k. 1697 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 23.
Puoliso: 1658 Beata Jöransdotter, s. 1634, k. 1709 Mouhijärvi.
Lapset:
Anna Olofsdotter, s. 1670 Mouhijärvi. Tauluun 19.

Taulu 23
7. Jöran Thomasson, k. 1696 Mouhijärvi.
Puoliso: Sara Henriksdotter
Lapset:
Olof Jöransson, s. noin 1630. Tauluun 22.

Taulu 24
4. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 25.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius Vanhemmat taulusta 27.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi. Tauluun 14.

Taulu 25
5. Isak Eriksson Saare?, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Helena Mårtensdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 24.

Taulu 26
6. Eric Staare? Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: Brita
Lapset:
Isak Eriksson. Tauluun 25.

Taulu 27
5. Juhana Wegelius (vanhempi), Tyrvään kirkkoherra, rovasti, lääninrovasti, s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki, k. 3.5.1725 Tyrvää. Vanhemmat taulusta 28.
Puoliso: Kristina Lauraeus Vanhemmat taulusta 30.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 24.

Taulu 28
6. Tuomas Jaakonpoika Uppa, talollinen, s. noin 1635 Ilmajoki, k. 10.11.1695 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 29.
Puoliso: Catharina Josefsdotter Kärkelä, s. 1632, k. 7.2.1702 Seinäjoki.
Lapset:
Matti Tuomaanpoika, k. 1717 Ilmajoki
Juhana, s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki. Tauluun 27.
Jooseppi, s. 13.3.1663 Ilmajoki Uppa, k. 1.7.1730 Kurikka
Valentin Tuomaanpoika, s. 1669
Henrik Tuomaanpoika, Ilmajoen kappalainen, s. 1672 Ilmajoki
Erkki Tuomaanpoika, s. 1674
Liisa Tuomontytär, s. 28.10.1676, k. 17.12.1743 Ilmajoki
Jaakko Tuomaanpoika
Maria Tuomaantytär

Taulu 29
7. Jaakko Erkinpoika Uppa, majatalon isäntä, talollinen, s. Ilmajoki, k. 31.1.1692 Ilmajoki. Vanhemmat Erkki Niilonpoika Anttila ja Rakel Uppa.
Puoliso: Barbro Mattsdotter Stutaeus, k. 21.11.1684 Ilmajoki. Vanhemmat Matti Stuut ja Sophia.
Lapset:
Sipi Jaakonpoika, nihti, s. n 1620 Ilmajoki
Jaakko Jaakonpoika, s. n 1620 Ilmajoki
Tuomas Jaakonpoika, s. noin 1635 Ilmajoki. Tauluun 28.
Kerttu Jaakontytär, s. 1647 Ilmajoki
Matti

Taulu 30
6. Johan Lauraeus, ylioppilas, k. jälkeen 1701. Vanhemmat taulusta 31.
Puoliso: Maria Kristiansdotter Laibeck Vanhemmat taulusta 32.
Lapset:
Kristina. Tauluun 27.

Taulu 31
7. Olof Sigfridsson Laurila, Kalajoen nimismies.
Puoliso: Sara Petri Arctophilacius Vanhemmat Petrus Michaelis Arctophilacius ja Magdalena Östensdotter Sursill.
Lapset:
Johan. Tauluun 30.

Taulu 32
7. Kristianus Matthiae Chyraeus, Laibeck, Laihian kirkkoherra, k. 1687 Laihia. Vanhemmat Matti Heikkilä ja Kristina Israelsdotter Laibeck.
Puoliso: Ingeborg Arenius Vanhemmat Thomas Olai Arenius ja Anna Perintytär Kalm.
Lapset:
Maria Kristiansdotter. Tauluun 30.



Kuvio näyttäisi kuitenkin päällisin puolin olevan kunnossa, varsinkin jos Uudenmaan Enrothit ja Palmit vielä mahtuisivat samaan potrettiin.
PH

[karisalm]

Hei

Sukupuussa ainakin Taulu 11 on väärin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tyrvaa/rippikirja_1693-1693_mko400-404/31.htm

Engelbrecht Staare ja psonsa Elisabet Hassalenia.

Oikea tieto löytyy Lasse Iso-Iivarin sivuilta
http://users.utu.fi/isoi/talot/tyrvaa.htm
nrot 319 12 ja 319 13.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos oikaisusta, Esko!

Maria Magdalena Enrothin taulut näyttäisivät siis tältä:


Taulu 1
1. Maria Magdalena Enroth, k. 1844. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Adolf Wahlberg, Vesilahden pitäjänapulainen, s. 5.2.1775 Hinnerjoki, k. 3.4.1834 Vesilahti. Vanhemmat Jacob Wahlberg ja Johanna Helena Boelius.
Lapset:
Jacob, s. 29.10.1802 Urjala, k. 13.6.1861 Kauvatsa

Taulu 2
2. Wilhelm Johan Enroth, Urjalan kappalainen, k. 12.4.1813 Urjala. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Elisabet Hagelberg, k. 1835. Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Maria Magdalena. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Johan Enroth, Kauppias U:gissa, s. 15.6.1719, k. 21.2.1800 Uusikaupunki.
Puoliso: Kristina Rancken, k. 1770. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Wilhelm Johan. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Wilhelm Rancken, Uudenkaupungin pormestari, k. 11.11.1751 Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Elisabet Staare Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Kristina. Tauluun 3.

Taulu 5
5. Johan Robertsson Rancken, Turun porvari, k. 1710 Turku. Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso: 19.2.1663 Turku Kristina Mårtensdotter Schilling, k. 1712 Ruotsi. Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Wilhelm. Tauluun 4.

Taulu 6
6. Robert Rancken, Turun porvari, raatimies.
Puoliso: Elisabet Klöfverblad Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Johan Robertsson. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Juhana Ottessen Klöfverblad, Suomen kamreeri.
Puoliso: NN
Lapset:
Elisabet. Tauluun 6.

Taulu 8
6. Mårten Johansson Schilling, Turun HO:n asessori, kihlakunnantuomari, k. 1672. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Kristina Henriksdotter Tawast, k. 1671 Turku. Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Kristina Mårtensdotter. Tauluun 5.

Taulu 9
7. Johan Persson, kruununvouti, s. Gävle Ruotsi, k. 29.7.1634 Köping Ruotsi.
Puoliso: Brita Mårtensdotter Schilling, fataburshustru. Vanhemmat Mårten Schilling ja Brita Christoffersdotter.
Lapset:
Mårten Johansson. Tauluun 8.

Taulu 10
7. Henrik Mattsson Tawast, Turun porvari, raatimies, kämneeri. Vanhemmat Matts Tawast ja Brita.
1. Puoliso: NN
Lapset:
Kristina Henriksdotter. Tauluun 8.
2. Puoliso: Margareta Pontusdotter Tawast Vanhemmat Pontus Mattsson ja Margareta Svärd.
Lapset:
Erik

Taulu 11
5. Engelbrekt Staare, s. 1655, k. 1702 Tyrvää. Vanhemmat taulusta 12.
Puoliso: Elisabet Bengtsdotter Hassalenia, s. 1654, k. 1742 Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 4.

Taulu 12
6. Nils Haraldsson Staare, Tyrvään nimismies. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: NN
Lapset:
Engelbrekt, s. 1655. Tauluun 11.
Eric. Tauluun 27.

Taulu 13
7. Haraldus Erici Arosiander, kyrkoherden i Tillinge och Svinngarn, kontraktsprost, k. 1658 Ruotsi.
Puoliso: Brita Mårtensdotter, k. Ruotsi.
Lapset:
Nils Haraldsson. Tauluun 12.

Taulu 14
6. Bengt Jönsson, Kokemäen Hassalan rusthollari.
Puoliso: Lisbeta, k. Kokemäki Hassala.
Lapset:
Elisabet Bengtsdotter, s. 1654. Tauluun 11.

Taulu 15
3. Matias Hagelberg, Suodenniemen pitäjänapulainen, s. 17.9.1713 Mouhijärvi, k. 21.5.1780 Suodenniemi. Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Elisabet Astrèn, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi. Vanhemmat taulusta 25.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 2.

Taulu 16
4. Jöran Knutsson Kyttä, Hahmajärven Laadun isäntä, kirkkoväärti, s. 24.6.1687 Lavi, k. 1759 Hahmajärvi. Vanhemmat taulusta 17.
Puoliso: 25.3.1712 Mouhijärvi Maria Henriksdotter Irri, s. 5.3.1694 Mouhijärvi, k. 1717. Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Matias, s. 17.9.1713 Mouhijärvi. Tauluun 15.

Taulu 17
5. Knut Olofsson Soro, s. 1643 Lavi, k. 1729 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: 1681 Lavi Lastica Eriksdotter Kyttä, s. 1660 Lavi, k. 1732 Mouhijärvi.
Lapset:
Jöran Knutsson, s. 24.6.1687 Lavi. Tauluun 16.

Taulu 18
6. Olof Henriksson Soro, k. 1675 Lavia. Vanhemmat taulusta 19.
Puoliso: Walborg Mattsdotter
Lapset:
Knut Olofsson, s. 1643 Lavi. Tauluun 17.

Taulu 19
7. Henrik Eriksson Sorri, sotilas, Soron isäntä.
Lapset:
Olof Henriksson. Tauluun 18.

Taulu 20
5. Henrik Jöransson Irri, Irrin tilan isäntä, s. 1666 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 21.
Puoliso: 9.2.1690 Mouhijärvi Anna Olofsdotter Laatu, s. 1670 Mouhijärvi, k. 1733 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 23.
Lapset:
Maria Henriksdotter, s. 5.3.1694 Mouhijärvi. Tauluun 16.

Taulu 21
6. Jöran Mattsson Irri, s. noin 1640 Mouhijärvi, k. 1682 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 22.
Puoliso: Margareta Thomasdotter, s. 1645, k. 1715 Mouhijärvi.
Lapset:
Henrik Jöransson, s. 1666 Mouhijärvi. Tauluun 20.

Taulu 22
7. Matts Olofsson, s. noin 1620, k. 22.9.1678 Mouhijärvi.
Puoliso: Brita Michelsdotter Irri, k. 1663 Mouhijärvi. Vanhemmat Michel Jöransson Irri ja Anna Persdotter.
Lapset:
Jöran Mattsson, s. noin 1640 Mouhijärvi. Tauluun 21.

Taulu 23
6. Olof Jöransson Laatu, Laadun isäntä, s. noin 1630, k. 1697 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 24.
Puoliso: 1658 Beata Jöransdotter, s. 1634, k. 1709 Mouhijärvi.
Lapset:
Anna Olofsdotter, s. 1670 Mouhijärvi. Tauluun 20.

Taulu 24
7. Jöran Thomasson, k. 1696 Mouhijärvi.
Puoliso: Sara Henriksdotter
Lapset:
Olof Jöransson, s. noin 1630. Tauluun 23.

Taulu 25
4. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius Vanhemmat taulusta 28.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi. Tauluun 15.

Taulu 26
5. Isak Eriksson Saare?, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari. Vanhemmat taulusta 27.
Puoliso: Helena Mårtensdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 25.

Taulu 27
6. Eric Staare? Vanhemmat taulusta 12.
Puoliso: Brita
Lapset:
Isak Eriksson. Tauluun 26.

Taulu 28
5. Juhana Wegelius (vanhempi), Tyrvään kirkkoherra, rovasti, lääninrovasti, s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki, k. 3.5.1725 Tyrvää. Vanhemmat taulusta 29.
Puoliso: Kristina Lauraeus Vanhemmat taulusta 31.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 25.

Taulu 29
6. Tuomas Jaakonpoika Uppa, talollinen, s. noin 1635 Ilmajoki, k. 10.11.1695 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 30.
Puoliso: Catharina Josefsdotter Kärkelä, s. 1632, k. 7.2.1702 Seinäjoki.
Lapset:
Matti Tuomaanpoika, k. 1717 Ilmajoki
Juhana, s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki. Tauluun 28.
Jooseppi, s. 13.3.1663 Ilmajoki Uppa, k. 1.7.1730 Kurikka
Valentin Tuomaanpoika, s. 1669
Henrik Tuomaanpoika, Ilmajoen kappalainen, s. 1672 Ilmajoki
Erkki Tuomaanpoika, s. 1674
Liisa Tuomontytär, s. 28.10.1676, k. 17.12.1743 Ilmajoki
Jaakko Tuomaanpoika
Maria Tuomaantytär

Taulu 30
7. Jaakko Erkinpoika Uppa, majatalon isäntä, talollinen, s. Ilmajoki, k. 31.1.1692 Ilmajoki. Vanhemmat Erkki Niilonpoika Anttila ja Rakel Uppa.
Puoliso: Barbro Mattsdotter Stutaeus, k. 21.11.1684 Ilmajoki. Vanhemmat Matti Stuut ja Sophia.
Lapset:
Sipi Jaakonpoika, nihti, s. n 1620 Ilmajoki
Jaakko Jaakonpoika, s. n 1620 Ilmajoki
Tuomas Jaakonpoika, s. noin 1635 Ilmajoki. Tauluun 29.
Kerttu Jaakontytär, s. 1647 Ilmajoki
Matti

Taulu 31
6. Johan Lauraeus, ylioppilas, k. jälkeen 1701. Vanhemmat taulusta 32.
Puoliso: Maria Kristiansdotter Laibeck Vanhemmat taulusta 33.
Lapset:
Kristina. Tauluun 28.

Taulu 32
7. Olof Sigfridsson Laurila, Kalajoen nimismies.
Puoliso: Sara Petri Arctophilacius Vanhemmat Petrus Michaelis Arctophilacius ja Magdalena Östensdotter Sursill.
Lapset:
Johan. Tauluun 31.

Taulu 33
7. Kristianus Matthiae Chyraeus, Laibeck, Laihian kirkkoherra, k. 1687 Laihia. Vanhemmat Matti Heikkilä ja Kristina Israelsdotter Laibeck.
Puoliso: Ingeborg Arenius Vanhemmat Thomas Olai Arenius ja Anna Perintytär Kalm.
Lapset:
Maria Kristiansdotter. Tauluun 31.

Isän puolella hän olisi siis viidennessä ja äidin puolella kuudennessa polvessa Nicolaus Haraldinpoika(?) Staaren jälkeläinen. Nils Staaren puoliso on siis tuntematon? Engelbrekt (Nilsson) Staare main. Kokemäen Hassalassa 1685, p:so Elisabet Bengtsdotter Hassalenia on tosin hustru 1681, ja Tyrvään nimismiehentalossa Leiniälässä vaikutti siis sama Engelbrekt Nilsson Staare. Olen näköjään jossain vaiheessa sekoittanut Tyrvään voudin isäänsä.

Asessori Elias Haraldi Staare (Starensköld) oli yo 1642. Kun Engelbrekt Nilsson on syntynyt 1655, on Nils voinut olla samaa polvea kuin Elias. Tunnetaankohan sukua tarkemmin?
PH

[Jari Latva-Rasku]

Karkun Kiuralan Ollinpojan ratsutilalla mainitaan vuosina 1666-1674 isännän Clas Jacobssonin poika ja isännän Jöns Classonin veli Erik. Hän voisi olla Koskessa mainittu itsellinen Erik Classon.

[Jari Latva-Rasku]

Karkun Kutalan Tarkassa mainitaan vuonna 1667 isännän Henrik Classonin veli Erik, jolla vaimo Brita. Eiköhän tämä ole Koskessa mainittu itsellispariskunta.

[Benedictus]

Hiltusen taulussa 33 mainitaan Ingeborg Arenius, vanhemmat Thomas Olai Arenius ja Anna Kalm.
Oulun Hellmannien sukuseuran sivulla Ingeborgin vanhemmat ovat Olaus Arenius ja Catharina Bachster.
Kummatkohan tiedot ovat paikkansa pitäviä?

Takaisin Staareihin.

Nils Staare oli Tyrvään nimismies, en ole selvillä missä talossa asui. Poika kruununvouti Engelbreck oli Haunian ratsutilan isäntä.

Nilsin isä olisi ollut Haraldus Erici Arosiander Ruotsin Tillingen kirkkoherra 1612-1658.

Nilsin veli Elias Harldsson Staare ad. Starenshöld oli Turun hovioikeuden asessori. Vaimo Anna Mums

Jos sukunimi Arosiander on perheen nimi niin löytyy Eric Matsson Stora Tunasta, Kopparbergista. Mjölnaren på Nykvarn. Borgare i Väster-Rekarne

Poika Mattias Erici Arosiander s. 26.12.1607 Västeros.
Otti nimen Mylonius.
Aateloitiin nimellä Björnklou. k.1671
riksråd, diplomat,lärare...

Ihmettelen miksi Nils oli vain Tyrvään nimismies, jos sedät olivat aatelismiehiä ja hyvin varakkaita.
Esi-Erikin mylly taisi jauhaa kuparia.
Olikohan Nils jonkin skandaalin takia viskattu Tyrväälle.

Huomasin,, että Eliaksen tytär Margareta Ritzin tytär Katarinan anoppi oli Margareta Hästesko-Fortuna, eli lienee Lars Bertillsson tyttären jälkeläinen.
Puoliso Mårten Munck af Fulkkila voisi siis olla Julianan sukulainen jos Måns Larsson oli Lars Bertillsonin poika.
Israel Alftanus taisi myydä haudan ,joka liittyi Munck sukuun.??

Nilsin isoisä oli Erik.
Pojalle se sopisi hyvin.
Tämä Staare nimi lähti ajatuksesta, että Järventaassa näkyvä Brita olisi Nilsdr Staare. Oliko ajatukselle jokin aavistus. Erik Mattsonin vaimo oli Brita Jönsdr., jota nimeä näkyy myös jälkeläisissä.

Se, että Isak Eriksson olisi Staare sukua, tuntuu aika selkeältä vaihtoehdolta. Se selittää kaikkien lasten käyttämän Astrenius nimen.
Jos Isak olisi Nilssin pojanpoika, hän olisi käyttänyt isänsä ja sukunsa tunnettua nimeä, jos hän oli tyttärenpoika niin nimenkäyttö ei ollut selvää.

Isakin poikien latinalaisversio taas ylitti sukurajat sopivasti.

Onkohan Nils Staaren ja Engelbrechtin jäljiltä testamentteja tai käräjäjuttuja, mitkä voisivat valottaa Nilsin mahdollisia tyttäriä ja heidän puolisoitaan.

[Pekka Hiltunen]

Hiltusen taulussa 33 mainitaan Ingeborg Arenius, vanhemmat Thomas Olai Arenius ja Anna Kalm.
Oulun Hellmannien sukuseuran sivulla Ingeborgin vanhemmat ovat Olaus Arenius ja Catharina Bachster.
Kummatkohan tiedot ovat paikkansa pitäviä?

Takaisin Staareihin.

Nils Staare oli Tyrvään nimismies, en ole selvillä missä talossa asui. Poika kruununvouti Engelbreck oli Haunian ratsutilan isäntä.

Nilsin isä olisi ollut Haraldus Erici Arosiander Ruotsin Tillingen kirkkoherra 1612-1658.

Nilsin veli Elias Harldsson Staare ad. Starenshöld oli Turun hovioikeuden asessori. Vaimo Anna Mums

Jos sukunimi Arosiander on perheen nimi niin löytyy Eric Matsson Stora Tunasta, Kopparbergista. Mjölnaren på Nykvarn. Borgare i Väster-Rekarne

Poika Mattias Erici Arosiander s. 26.12.1607 Västeros.
Otti nimen Mylonius.
Aateloitiin nimellä Björnklou. k.1671
riksråd, diplomat,lärare...

Ihmettelen miksi Nils oli vain Tyrvään nimismies, jos sedät olivat aatelismiehiä ja hyvin varakkaita.
Esi-Erikin mylly taisi jauhaa kuparia.
Olikohan Nils jonkin skandaalin takia viskattu Tyrväälle.

Huomasin,, että Eliaksen tytär Margareta Ritzin tytär Katarinan anoppi oli Margareta Hästesko-Fortuna, eli lienee Lars Bertillsson tyttären jälkeläinen.
Puoliso Mårten Munck af Fulkkila voisi siis olla Julianan sukulainen jos Måns Larsson oli Lars Bertillsonin poika.
Israel Alftanus taisi myydä haudan ,joka liittyi Munck sukuun.??

Nilsin isoisä oli Erik.
Pojalle se sopisi hyvin.
Tämä Staare nimi lähti ajatuksesta, että Järventaassa näkyvä Brita olisi Nilsdr Staare. Oliko ajatukselle jokin aavistus. Erik Mattsonin vaimo oli Brita Jönsdr., jota nimeä näkyy myös jälkeläisissä.

Se, että Isak Eriksson olisi Staare sukua, tuntuu aika selkeältä vaihtoehdolta. Se selittää kaikkien lasten käyttämän Astrenius nimen.
Jos Isak olisi Nilssin pojanpoika, hän olisi käyttänyt isänsä ja sukunsa tunnettua nimeä, jos hän oli tyttärenpoika niin nimenkäyttö ei ollut selvää.

Isakin poikien latinalaisversio taas ylitti sukurajat sopivasti.

Onkohan Nils Staaren ja Engelbrechtin jäljiltä testamentteja tai käräjäjuttuja, mitkä voisivat valottaa Nilsin mahdollisia tyttäriä ja heidän puolisoitaan.

- Hellmanien sivustojen tiedot on varmaankin tarkistettu ja näyttää siltä, että olen tehnyt "näppivirheen"

- nimismies ja kruununvouti taisivat toimittaa samaa tehtävää

- Mathias Erici Arosianderin ja Haraldus Erici Arosianderin ikäero vaikuttaa aika suurelta, jollei Harald sitten saanut vastavalmistuneena keltanokkana kkh:n virkaa naimalla edelltäjänsä lesken (ottaen samalla huoltaakseen vainajan lapsikatraan)

- nimismiehen eli kruununvoudin tuloja rajoitti lähinnä vain hänen omatuntonsa ja lojaaliutensa työnantajaansa kohtaan; ei siis ollenkaan hullumpi homma korkeakoulututkintoa suorittamattomalle henkilölle - muista mahdollisista veljistä ja heidän koulutuksestaan ei ainakaan minulla ole muita tietoja kuin se, että opintokustannukset arvioidaan 1600-luvulla keskikokoisen tilan arvon suuruisiksi (on voinut siis mennä tässä mylläriltäkin jauhot suuhun). Saarnaajan, apupapin tai kappalaisenkin tulot ovat voineet olla vain 1/10 kirkkoherran palkasta. Vain kirkkoherrat ja kaikkein varakkaimmat tai toimissaan menestykseikkäimmät porvarit ovat voineet saattaa opintielle useita poikia.

- ainakin Elias Staare sai aatelisarvonsa suoritettuaan ensin akateemisen loppututkinnon ja palveltuaan sitten kuningasta valtakunnan virassa

- Astrenius-nimen olisi tietenkin voinut vääntää Palmistakin, sillä voihan ainakin kumollaan olevan palmun ajatella saattavan tuoda mieleen esim. asteroidin... Nimi on mahdollisesti otettu käyttöön jo kouluvuosina, ja tästähän saattaisi löytyä dokumentaatiotakin. Isä-Iisakilla tuskin on ollut käyttöä sukunimelle, vaikka sellainen perimätiedoissa ehkä olikin. Tytär ei muitta mutkitta ole voinut ottaa käyttöönsä veljiensä nimeä ainakaan siinä tapauksessa, että nimi on vedetty hatusta. Eikohän vaimoväen nimittely ole lähtöisin papin tai hänen kirjurinsa sulkapiirtimestä.

Kaikki sukuhaarat ja lähimmät jälkipolvet ovat intressantteja ja lisäävät tietoa - tai ainakin kaaosta, joka on kai intuitioitten alkulähde. Varsinkin pakolaisvuosina pidettiin suvun piirissä yhtä, ja arvokkaimpia piiriin kuuluneita olivat tietenkin ne, joilla oli tarjottavanaan majapaikka lahden takana. Semmoinenkin näppituntuma on, että veri on vettä sakeampaa, varsinkin väeltään vähäisen säätyläistön avioliitoissa.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Olen samaa mieltä nimismiehenviran arvosta. Tunnen tapauksen, jossa nimismiehentilan irtain varallisuus vastasi muutaman maalaisaatelisen koko varallisuutta.

En myöskään pitäisi täysin mahdottomana, että Isak olisi karkkulaisen talonpojan jälkeläinen. Silloin nimi Astrenius olisi voinut periytyä Julianan kautta, jos ei palmusta niin Alftanusten suvusta, jossa käytettiin tähti-tunnusta.

Kuten aikaisemmin totesin, Kosken tilalla mainitaan vuonna 1679 itselliset Erich Claesson ja vaimo Brita ja seuraava vuonna vain itsellinen Brita. Vuonna 1682 mainitaan Järventaassa Isak Erikssonin ja vaimonsa Julianan jälkeen vaimo Brita. Kyseessä voisi aivan hyvin olla Kutalan Tarkasta peräisin olleen Erik Claessonin toinen puoliso. Ensimmäinen puoliso Liisa viimeistään vuodesta 1656 haudattiin Karkussa vuonna 1661 ja Erik avioitui uudestaan Brita-nimisen kanssa noin vuonna 1667. Erik Claessonin isä Claes Thomasson oli pitkäaikainen lautamies, joka usein mainitaan käräjäpöytäkirjoissa. Erik mainitaan ensimmäisen kerran Tarkassa vuonna 1645.

[Pekka Hiltunen]

Kirkkoherran pojan leski ei ole voinut ylittää säätyrajaa. Toisaalta talonpoikien keskuudessa ei yleensä ollut 1600-luvulla lukutaitoa kirjoitustaidosta puhumattakaan. Verokirjurin on täytynyt saada opetusta, sillä häneltä on edellytetty kaiketi vieläpä jonkinlaista laskutaitoakin. Pelkästään Isak-kirjurin palkkatuloilla ei ole voitu kouluttaa kahta poikaa papeiksi (jotka sitten kappalaisenviroissaan elivät lähinnä kädestä suuhun). Arvid Frisiuksen perintörahoilla on ehkä voitu ylläpitää rusthollin ratsukkoa, mutta myös isännällä on täytynyt olla joko perintörahoja tai varakkaita sukulaisia. Pidän siis poissuljettuna mahdollisuutta, että Isak Erikinpoika tai edes hänen isänsä olisi voinut olla talonpoika.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Eihän se kovin todennäköistä ole, että Isak Eriksson olisi talonpojan poika. Säätyrajat voivat kuitenkin olla häilyviä. Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen tytär Clara avioitui talonpojan Isak Kaukolan kanssa. Aviomiehen isoäiti tosin oli kappalaisen tytär.

Isak Eriksson on myös voinut lunastaa Arvid Frisiuksen tyttären Julianan perintöosuuden Arvidin perintörahoilla.

Vaikeammin selitettävää on, millä varallisuudella Isak pystyi isonvihan aikoina kouluttamaan kaksi poikaansa.

[Jari Latva-Rasku]

Mietin viikonloppuna yhteensattumaa, jolla voi olla merkitystä.

Mynämäen Halismäessä, joka käsittääkseni on kirkollisesti kuulunut tähtien pitäjään Taivassaloon, on seuraavat merkinnät:

Mynämäki, Halismäki

· Arvid Thomasson 1656-1669
· leski Karin 1670-72
· inh Sara 1669-70
· Clas Johansson 1671-1704
· h Lisa 1671-1693
· 1696-1707 h Malin
· dr 1683-84
· dr Mahlin 1685
· 1687 1 s 2 dr
· 1687- s Claes dr Lisa
· 1694 s Johan
· 1685 Clas Johansson katselmuskirjuri everstin omassa komppaniassa
· Clas Class 1705
o H Carin
o Malin mor

Vehmaa vihityt

25.4.1698 Töfsala s:n Halosm. Clas Classon Carin Andersd:r Takala

Vehmaa kastetut

30.11.1698 Takala Claas lapsen nimi puuttuu

Vehmaa, Takala, eversti Rehbinderin rustholli, aikaisemmin latokartano

· 1693-1697 lb Johan Henriksson
· H Karin, mahdollisesti veljen Mårtenin leski
· 1698-1704 lb Clas Classon
· H Karin, ilmeisesti edeltäjän leski

Mielestäni on ennemminkin varmaa kuin todennäköistä, että Isak Eriksson on tuntenut ainakin Mynämäellä vaikuttaneen katselmuskirjurin Clas Johanssonin. On myös mahdollista, että tämä henkilö on sama kuin Järventaassa vaikuttanut kirkkoväärti, joskin Clas Johansson olisi tullut katselmuskirjuriksi varsin vanhalla iällä. Clas on tosin voinut olla katselmuskirjuri jo ennen vuotta 1685. Vaimo Susanna Mårtensdotter, joka mahdollisesti omisti Järventaan, kuoli ja Clas Johansson olisi muuttanut pois Karkusta avioiduttuaan uudestaan. Jos Karkun ja Mynämäen Clas olisi sama henkilö, niin hän ei olisi voinut syntyä paljon ennen 1620-lukua.

[Pekka Hiltunen]

Eihän se kovin todennäköistä ole, että Isak Eriksson olisi talonpojan poika. Säätyrajat voivat kuitenkin olla häilyviä. Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen tytär Clara avioitui talonpojan Isak Kaukolan kanssa. Aviomiehen isoäiti tosin oli kappalaisen tytär.

Isak Eriksson on myös voinut lunastaa Arvid Frisiuksen tyttären Julianan perintöosuuden Arvidin perintörahoilla.

Vaikeammin selitettävää on, millä varallisuudella Isak pystyi isonvihan aikoina kouluttamaan kaksi poikaansa.

Erik Astreniuksen tyttären puoliso oli syntyjään talonpoika Matias Hagelberg. Rovasti Juhana Wegelius vanhemman sekä veljensä, Ilmajoen kappalaisen Henrik Wegeliuksen isä oli talonpoika. Tällä Ilmajoen (Ilmola) Uppalan Tuomas Jaakonpojalla oli kestikievarinpitäjänä varallisuutta kouluttaa peräti kaksi poikaa papiksi.

Arvid Frisius on saanut saarnata sotilaille lähinnä ruokapalkalla. Järvenpään rustholli on siis hankittu perintörahoilla.

Ratsumiehen ylläpito ja varustaminen satulalla, asein ja haarniskalla ei ollut ilmaista lystiä, ja lisäksi piti olla ylimääräinen kaurahalme vain hevosen pureskeltavaksi.

Ylemmän ja alemman papiston välissä oli säätyraja, jonka kappalainen saattoi yleensä ylittää vain naimalla joko kirkkoherran lesken tai tyttären. Toisaalta tulee mieleen eräs kirkkoherra, joka naitti suuren lapsikatraansa paikallisille suurtalollisille hankkien näin huomattavan omaisuuden...

Talonpojalla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta opiskella luku-, kirjoitus-, ja laskutaitoa päätyäkseen vain kirjuriksi. Näyttäisi siis olevan kyseessä ns. säätykierron aleneva vaihe.
PH

[Pekka Hiltunen]

Mietin viikonloppuna yhteensattumaa, jolla voi olla merkitystä.

Mynämäen Halismäessä, joka käsittääkseni on kirkollisesti kuulunut tähtien pitäjään Taivassaloon, on seuraavat merkinnät:

Mynämäki, Halismäki

· Arvid Thomasson 1656-1669
· leski Karin 1670-72
· inh Sara 1669-70
· Clas Johansson 1671-1704
· h Lisa 1671-1693
· 1696-1707 h Malin
· dr 1683-84
· dr Mahlin 1685
· 1687 1 s 2 dr
· 1687- s Claes dr Lisa
· 1694 s Johan
· 1685 Clas Johansson katselmuskirjuri everstin omassa komppaniassa
· Clas Class 1705
o H Carin
o Malin mor

Vehmaa vihityt

25.4.1698 Töfsala s:n Halosm. Clas Classon Carin Andersd:r Takala

Vehmaa kastetut

30.11.1698 Takala Claas lapsen nimi puuttuu

Vehmaa, Takala, eversti Rehbinderin rustholli, aikaisemmin latokartano

· 1693-1697 lb Johan Henriksson
· H Karin, mahdollisesti veljen Mårtenin leski
· 1698-1704 lb Clas Classon
· H Karin, ilmeisesti edeltäjän leski

Mielestäni on ennemminkin varmaa kuin todennäköistä, että Isak Eriksson on tuntenut ainakin Mynämäellä vaikuttaneen katselmuskirjurin Clas Johanssonin. On myös mahdollista, että tämä henkilö on sama kuin Järventaassa vaikuttanut kirkkoväärti, joskin Clas Johansson olisi tullut katselmuskirjuriksi varsin vanhalla iällä. Clas on tosin voinut olla katselmuskirjuri jo ennen vuotta 1685. Vaimo Susanna Mårtensdotter, joka mahdollisesti omisti Järventaan, kuoli ja Clas Johansson olisi muuttanut pois Karkusta avioiduttuaan uudestaan. Jos Karkun ja Mynämäen Clas olisi sama henkilö, niin hän ei olisi voinut syntyä paljon ennen 1620-lukua.

Frisiusten yhteys Taivassalon Aftaneihin on ilmeinen. Aiemmin keskustelussa vilahtaneella Stierna-suvulla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Taivassalon Särkilahden Stiernkors-suvun kanssa (vaikkakin edellä nimeltä mainitsematon, tytärtensä ja poikiensa naimakaupoilla vaurastunut kirkkoherra sattumoisin kuuluikin juuri tähän sukuun).
PH

[Jari Latva-Rasku]

Olen mielessäni kuvitellut, että Isak Eriksson olisi tähtivaihtoehdon sijaan voinut olla vävynsä Johan Karvilanderin kaltainen kirjoitustaitoinen isäntärenki, joka oli käsityöläisen poika. Selanderin Karkun ratsutilat-kirjassa mainitaan, että joidenkin asiakirjojen mukaan Karvilander olisi vaimoineen asunut isonvihan aikaan jonkin aikaa Pohjanmaalla. En ole tosin löytänyt tällaisia asiakirjoja. Karvilander oli itse ilmeisesti Turusta kotoisin.

Palaisin vielä aivan toiseen aiheeseen.

Karkun Raipion Hulkarissa mainitaan vuosina 1663-1667 Michel Sigfridsson ja hänen allaan vuosina 1664-65 vaimo Maisa, vuonna 1666 itsellinen Malin ja vuonna 1667 vaimo Margeta. Vuosina 1668-69 mainitaan ”kyrckoherdens hemman.” Näihin aikoihin Kurun kirkkoherra oli Johan Matsson Collinus, joka omisti kirkon vieressä sijainneen Hulkarin jo vuodesta 1638. Johan Collinus on mainittu Järventaassa kerran vuonna 1637. Kaikki Hulkarissa tänä aikana mainitut isännät, kuten myös Michel Sigfridsson, lienevät olleet lampuoteja.

Karkun Heinoon Pakasessa mainitaan vuodesta 1674 aina vuoteen 1697 Michel Sigfridsson ja vaimonsa Sara. Mikä mielenkiintoista, 2.9.1676 syntyneen tyttären kohdalla isän nimeksi on merkitty Michel Kijrolainen eli ilmeisesti Kyröläinen. Naapuritalossa Aarikassa mainitaan vävyn Henrik Mårtenssonin vuosiin 1645-1679 ajoittuneen isännyyden aikana vuonna 1660 ”huskona” Karin Kyröläinen.

Ennen Michel Sigfridssonin tuloa Pakaseen, tilan maita ovat viljelleet naapurit Henrik Mårtensson, Sigfrid Jacobsson ja vouti Christopher Enckell.

On arveltu (Genos 66(1995), s. 150-164, 191-192), että Karkun Collinus-suku olisi peräisin tyrvääläisesta tai oikeastaan kiikkalaisesta Kyröläinen-suvusta.

Impolan Collinus-suvusta kertovassa artikkelissa mainitaan taulussa 3:

Klaara Bertilintytär, main. 1609. Mahd. se "hustru Clara" Linnankadulta Aningaiskorttelista, joka hukkui haaksirikossa 1637 ja panttisuhteistaan päätellen kuului pormestari Martti Sigfridinpojan lähipiiriin. - Pso Klemetti Henrikinpoika, porvari Turussa.

Mielestäni ei tunnu täysin mahdottomalta ajatukselta, että Järventaka olisi voinut ajautua Johan Frisiuksen appi-isän Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin haltuun vaikkapa naittamalla mahdollinen tytär Susanna Mårtensdotter Järventaan omistajaksi velan vastineena.

Toinen vaihtoehto voisi olla, että Susanna olisi Collinusten sukulainen Kyröläinen-suvusta, jonka edustajia ilmeisesti vaikutti Karkussa. Karkun käräjäpöytäkirjoissa muistaakseni mainitaan Mårten Kyröläinen Collinusten yhteydessä. Muutenkin karkkulaisten kyröläisten isännimet täsmäävät hyvin tyrvääläisten kanssa.

Mårten Sigfridssonin kanssa panttisuhteissa ollut Clara Kyröläinen hukkui sopivasti vuonna 1637, jolloin Johan Collinus piipahtaa Järventaassa. Mårten Sigfridssonin tiedetään myös olleen suhteissa paikkalliseen Rautajoen mahtisukuun, joka oli yhteyksissä Collinuksiin ja Kyröläisiin.

Tähti-sinettiä käyttäneen Mårten Stodiuksen äiti oli myös Elisabeth Mårtensdotter Kyrö.

Nämä kaikki henkilöt kuitenkin liittyvät Johan ja Arvid Frisiukseen eivätkä Isak Erikssoniin ja Juliana Mårtensdotteriin.

[Rotta]

Astreniuksten esipolvet tuntuvat olevan hyvin hankala tutkimuskohde!
Aihetta kon käsitelty sukuhakurin ketjussa 9.4.2009 alkaen,löytyy sanalla astrenius helposti.

Kirjuri Erik ei oikein sovi Järventaan isännän Isak Eriksonin isäksi, sillä Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan hänen tyttärensä Anna Isaksdr. Johan Mårtensson Karvilanderin puoliso olisi syntynyt jo n.1670. Täten Isak olisi syntynyt ennen 1650, mistä seuraa että Erik olisi syntynyt jo ennen 1630- lukua.
Joten tämä Elisabeth Svartshafran puoliso Erik tuskin on Isakin isä. Toisaalta onhan vanhat miehet ennenkin naineet nuoria neitoja.Elisabeth oli syntynyt 1653, koska kuollessaan 1733 Tyrvään Laukulan Lipulla mainitaan 80 vuotiaaksi.
Kirjuri Erik voi siis hyvinkin olla Elisabeth Svartshafran puoliso, koska Laukulan Lipun emäntä on Maria Eriksdr. syntynyt 1679, kuolee 7.2.1748. Hän sopisi hyvin Erikin ja Elisabethin tyttäreksi.(Tietoa:Tuomas Rangvaldinpoika-Ikolan sukuseura. Blogi-sivut:Suomentajan huomioita, 2.11.2005)

Kuka oli siis tämä Erik , jonka poika oli rykmentinkirjuri?
Onko Isak Eriksson sama kuin 1653 sotilasluettelossa mainittu rykmentin kirjuri Isak Eriksson? Samassa luettelossa on myöskin mainittu Erik Stiernkors, Holman kartanon omistaja Orivedeltä.
Astreniusten nimi antaa aihetta pohdintaan, onko se latinan käännös tähti sanasta.
Jos Isak Erikson on tämä luettelon henkilö, on hän silloin jo huomattavasti vanhempi mennessään naimisiin Julianan kanssa.

Julianan nimi on kuollessaan Karkun Järvenpäässä Palm.
Onko lyhenne jostain Palm muotoisesta nimestä? Toisaalta voisi olla yhtähyvin puolison nimi. Pappien merkintätavat eivät tunnu olevan aivan selkeitä.

Löytyykö tietoja ja ajatuksia, keitä Karkun Järventaan Astrenius-suvun kantavanhemmat olisivat olleet?

Laitetaan nyt tähän tämäkin tieto. Elisabet Svarthafran puoliso oli uppbördsskrivare Erik Thomasson (, joka nähtävästi oli juuri se kirjuri Erkki, joka toimi nimismiehen sijaisena vuosina 1689-97 ja jonka jälkeen sattuneista syistä työtä jatkoi Ragvald Hansson vuosina 1698-1701) Nämä kaksi viimeisintä tietoa Sastamalan historia 2:sta. Ensimmäinen tieto tuomiokirjasta. On jokseenkin otaksuttavaa, että Erkki Tuomaanpoika ja Elisabeth Svarthafra ovat Maria Erkintyttären, myöhemmän Laukkulan Lipun emännän, vanhemmat.

Make

[Benedictus]

Hienoa, selvisi se kirjuri Erikkikin lopulta.

Mårten Sigfridin vaimo Brita Eriksdr.

Impolan mukaan Karkun kappalaisen Mattias Bartoldin isä oli Bertill Olofson.Olavi Kyröläisen poika.

Bertilillä veli Erik Olofson Kyrö, Turkulainen porvari.

Klara Bertilsson oli Matiaksen sisko. Voisiko hän olla Brita Erikdr:n serkku.

Karkkun kirkkoherra Collinus olisi hänen serkunpoikansa. Jos Susanna Mårtensdr. olisi Mårten Sigfridsonin tytär, Collinus olisi pikkuserkku ja Arvid Frisius sisarenpoika.

Kenen leski Susanna oli. D.Josef Mattiae vaiko Severinus Josephi, edellisen poika luulisi? Ovatkohan Tyrveniuksia?

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonista tuli veronkantokirjuri aikana, jolloin Erik Thomasson oli nimismiehen sijaisena eli Isak hoiti Erik Thomassonin virkaa. Sitä ennen Isak oli katselmuskirjuri. Ilmeisesti ei kuitenkaan Porin jalkaväkirykmentissä. Vaihtoehtoja lienevät Porin ja Turun ratsuväkirykmentti ja Hämeenlinnan jalkaväkirykmentti ja aikaisemmin, missä lienee.

Mouhijärven Yliskallon Yli-Pispassa mainitaan vuodesta 1665 Thomas Christersson ja vaimonsa Hebla (Thomasdotter), vuonna veli Jöran ja vaimonsa Karin, vuonna 1673 nimeltä mainitsematon poika, jolla vaimo, vuonna 1677 poika Anders, vuonna 1683 pojat Johan ja Hendrich, vuonna 1685 pojalla Henrik vaimo Maria, vuonna 1693 on isännän paikalle merkitty Anders Thomasson, jolla vaimo Margeta, äiti Hebla, samaan kohtaan on merkitty katselmuskirjurin vaimo Hebla, saman kylän Rossin talossa mainitaan vuosina 1695-98 katselmuskirjuri Tom (Thomas), jolla vaimo Hebla vuoteen 1697 asti ja vuonna 1700 mainitaan katselmuskirjuri Hendrich Tom (Thomasson). Onkohan veronkantokirjuri Erik Thomasson Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin Thomas Christerssonin poika?

Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa on esitetty oletus, että Thomas Christersson olisi Suodenniemen Kouraniemen Pälästä, jossa on samanniminen isäntä vuosina 1635-45. Silloin hänen vaimonaan on Margareta Ericsdotter

On se hämmästyttävää, jos Isak Erikssonia ei jostain löydy, ympärillä vilisee kirjureita, Viikarin ylöskantokirjuri Måns Månsson, Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri Gustaf Svarthafra, Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri Clas Johansson, Yli-Pispan Thomas Christersson, Henrich Thomasson ja veronkantokirjuri Erik Thomasson sekä vieläpä Isak Erikssonin vävy Johan Karvilander, joka oli Selkeen tilanvuokraajan kirjuri.

Ainoa ymmärrettävän lähiseudun ja -ajan kirjuri, jolla on nimi Isak mainitaan Laitilan Uudenkirkon Willilässä, jossa on vuoden 1685 kohdalla maininta "Isak skrifware NB i Rewoi i Wehmo". Vehmaalta ei kuitenkaan Isak-nimistä löydy. Kirjurin isäntä oli Willilän vuokraaja Petter Olofsson Wång.

[Benedictus]

Kyllä tämä meidän Erik vielä löydetään.

Sanoit aiemmin, että Julian ja Isakin alkuperä selviää Järventaan omistajien kautta. Olen niitä tässä yrittänyt selvitellä. Havaitsin erään seikan tänään, voi olla väärä arvio, tuomitkaa.

1639 Susanna mårtensdr enka.
1647 Clas Johansson
Susanna h.
1657 Ei mainintaa Susannasta vain Clas, 1660 Lars Johansson+hakanen alla.
1661 Clement Jacobson
Lisa h.
Thomas son
Maisa dr
1663 Clement Jacobson
Maisa h.
Thomas son
Lisa sr sama 1665+ son Jacob

1639 Prästgård H. Brita enka
alla Susanna Abrahamsdr. dr.

1637 Matts Mattsson Kollanus
vaimo Brita Hansdr.

Miten on? Olisiko joku kirjannut Susannalle väärän isän nimen.

1639 Järventakana Susanna enka. Matts Mattson Kollanuksen isä Mathias Martinus hankki Järventaa itsellee jo 1573 tai jotain näin muistista.

11.3.1656 Hiski kertoo on kuollut kirkkoherran vaimon äiti.
Kirkkoherra Henrikus Arvidi Karkuensis.
Vaimonsa Margareta Staffansdr.

1657 ei Järventaassa ole enään Susannaa vain Clas.Olisiko Susanna tämä äiti?? 1. puoliso Staffan X.

Henrikus Arvidi kuolee 1660.

1661 Järventaassa Clement Jacobson (Olisiko aiemmin mainittu Juusten, ei kirkkoherra vaan hänen leskensä puoliso).
vaimo Lisa, Maisa dr.
1663 taas Clement Jacobson, nyt vaimo Maisa ja sisko Liisa.Sama 1665.

Olisiko kirjuri vain sotkenut henkilöitä. Maisa oli vaimo ja edellisen emännän tytär. Liisa sisko. Korjaantui oikeaksi 1663.

Maisa olisi 1660 leskeksi jäänyt Henrikus Arvidin leski Margareta.

Tämä selittäisi, mistä tulee Gustaf Svarthafra.

Hän olisi Abraham Kollanuksen tyttären Margaretan poika ja Maisa-Margareta hänen serkkunsa.

Täten Järventaa pysyi suvulla koko ajan. Aiemmat Josefit ja Severinukset voivat olla myös tyttärien puolisoita.

Entäs Arvid Frisius?? Mikä sukuyhteys?

Haen sukuyhteyttä, koska aiemmin jopa pikku niityistä tapeltiin käräjillä vuosia, kuinka sitten suuret kartanot olisi vaihdettu suvulta toiselle tuosta vain.

ps. Mistä löytyi tieto Viikarin Måns Månssonista ylöskantokirjurina, oliko muuta tietoa?

[Jari Latva-Rasku]

Tieto Viikarin Måns Månssonista ylöskantokirjurina on Selanderin Karkun ratsutilat-kirjasta sivulta 36. Ylöskantokirjuri tarkoittanee veronkantokirjuria. Käänsihän Selander Mårten-nimenkin Maurits, mistä syntyi tuloksena kaksi eri Julianaa.

Mårten Ulf oli Tenholan Kägrasta peräisin olleen ratsumestari Erik Ulfin poika. Ennen avioitumistaan Erik Ulfin kanssa Karin Måns- tai Mårtensdotter Stierna till Holma avioitui vuonna 1627 Oriveden kappalaisen Jakob Persson Wanaeuksen kanssa. Jakob otti haltuunsa Oriveden Säynäjoen Mattilan.

Jacobin isä Oriveden kappalainen Per omisti Kangasalan Herttualan Eerolan ratsutilan. Per osti vuonna 1623 Oriveden Suomaiseman ratsutilan ja kuoli vuonna 1643. Karkun kirkkoherra Henrik Arvidsson vaihtoi Eerolan vuonna 1650 pienempään tilaan Karkussa.

Tätä jo noin vuonna 1650 tapahtunutta vaihtokauppaa käsiteltiin Kangasalan syyskäräjillä 14.-15.10.1667 (s. 1115) seuraavalla tavalla:

”Matz Matsonn i Hertuala hadhe för 10 åhr sedhan ingåt medh sall. kyrcioherdhen i Carku H:r Hinrich Arvidi et wänligit jorde eller hemmanet byte såleder, at Mats affstååt medh sitt hemman i Hurula by och Carku sochn och igen tagit här i Hertualla (ett hemman), som kyrckioherdens ärffzligit warit hafwer att brucka och besittia, hwilket byte dömbdes nu stadigt. Sal. kyrckioherdens son H:r Johann Henrici samtyckte.”

Sama tapaus Kangasalan syyskäräjillä 30-31.10.1665:

“Uplystes 2 gången dhet bytte, som sal. kyrckioheerden i Karku hafwer giort medh Mats Mattsson i Herttola angående deres hemman, huilcket för 16 åhr sedhan skeedt ähr”

Pöytäkirjasta käy ilmi, että Henrik Arvidsson olisi perinyt Eerolan. Henrikin vaimo oli nimeltään Margaretha Staffansdotter. Eerolassa mainitaan vuonna 1649 ratsumies Staffan ja hänen vaimonsa Kirstin.

Järventaan veroluetteloissa Clemet Jacobssonin yhteydessä mainittu vaimo Lisa voi tarkoittaa Mynämäen/Taivassalon Halismäessä myöhemmin mainittua Clas Johanssonin vaimoa Lisaa.

Jos oletetaan, että Susanna Mårtensdotter olisi 11.3.1656 kuollut kirkkoherran Henrikus Arvidi Karkuensiksen vaimon Margareta Staffansdotterin äiti, niin voidaan myös arvata, että Susanna voisi olla Mårten Ulfin tytär, joka on ollut naimisissa Staffan-nimisen miehen kanssa. Silloin nimenomaan Juliana Månsdotter voisi olla tähtien sukua, eli Karin Månsdotter Stiernan oletetun tyttären Susanna Mårtensdotterin tyttären Mouhijärven kappalaisen Mårten Ancheruksen ja hänen vaimonsa Elisabeth Karkuensiksen tytär Juliana. Tässä tapauksessa Isak Eriksson ei olisi tähti vaan palmu.

Clara Isaksdotter Astreniuksen aviomiehen, kurikkalaisen talollisen Isak Kaukolan, isoäiti oli Harjun kappalaisen tytär Elisabeth Larsdotter Forlundius, jonka serkku omisti Kangasalan Tavelan. Elisabethin isoäiti oli omaa sukua Speitz Sääksmäeltä.

[Jari Latva-Rasku]

Anteeksi kömmähdys ajoituksessa! Järventaan Susanna Mårtensdotter ei ikänsä puolesta voisi olla Mårten Ulfin tytär vaan hänen vaimonsa Karin Mårtensdotterin sisar. Muuten ajatuskulku olisi sama.

[Jari Latva-Rasku]

Järventaassa haudataan vuonna 1656 myös vaimo Gertrud. Oliko tämä vaimo sama kuin kirkkoherran vaimon äiti, Susanna Mårtensdotterin äiti tai aivan joku muu henkilö. Hän ei todennäköisesti ole Clas Johanssonin äiti, koska silloin hänet olisi todennäköisesti merkitty äidiksi. Gertrud voi tietenkin olla Susannan tai Clasin äitipuoli.

Markku Pihlajaniemi on ystävällisesti tarkistanut ja kääntänyt käräjäpöytäkirjoissa olleita mainintoja Järventaan tilasta:

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 8-9.3.1661, sivu 383??

Kangasalan rovasti mr Johan Arvidi (Aruidi) Frisius. Tämän valtuutettu esitti protestin niittyä vastaan jonka turkulainen hattumaakarimestari Samuel xx Jarventaan talosta, jonka rovasti oli hattumaakarilta itselleen hankkinut, oli myynyt.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 13-14.3.1663, sivut 726-727

Maisteri Johannes Frisius, sopimus Turussa 30.8.1660, hattumaakarimestari Samuel Bårsets? oli vaimonsa ja tämän sisarusten suostumuksella myynyt Jarventaan talon

Talo siirtyy pappi maisteri Johannes Frisiukselle, hänen vaimolleen, lapsille ja perillisilleen.

Kinnekirja.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 21-23.2.1665, sivu 880

Järventaan talo..

..jota taloa nyt omistaa Kangasalan rovasti maisteri Johannes Arvidi Frisius

On oletettavissa, että Järventaan on 30.8.1660 lähtien omistanut Johan Frisius ja tila on sen jälkeen ollut hänen ja perillistensä omistuksessa. Clemet olisi ollut lampuoti ja vallan hyvin hänen vaimonsa Clas Johanssonin tytär. Gustaf Svarthafra olisi myös vain hallinnoinut tilaa, ellei muuta muualta ilmene.

Olisi todella arvokasta tietää, kuka tämä turkulainen hattumaakari oli ja varsinkin kuka oli hänen vaimonsa. Vaimo sisaruksineen on ilmeisesti Järventaan omistajasukua. He voivat olla Susanna Mårtensdotterin lapsia tai sisaruksia.

[Pekka Hiltunen]

Karin Mårtenintytär Stierna oli nähtävästi siis aiemmin mainitun Turun ratsuväkirykmentin kornetti Erik Stiernkorsin (Holma-släkten) sisar.

Karinin äidinäiti oli Karin Eliaantytär Esping, jonka äidin, Agneta Klemetintyttären vanhemmat taas olivat Karin Henrikintytär Tavastin tytär Kirstin. Karin Tavastin äitihän oli Birgitta Jepentytär Kurki.

T.V. on kirjoittanut takavuosien Genoksessa paitsi Jeppe Kurjen suvusta myös mm. Holma-suvusta. Muutamien vuosien takaisessa Genoksessa käsiteltiin myös Esping-sukua monine yhteyksineen Turun porvareihin.

Erik Hansson Ulfin äiti lienee ollut Erik Bertilinpojan (Giös) tytär, jonka veli oli Matts Eriksson till Kallela. Matts Erikssonin ja Elisabet Pontuksentyttären (Pontus De la Gardien tytär ennen avioliittoaan Juhan Herttuan ja Kaarina Hannuntyttären Sophia-tyttären kanssa) pojantytär Margareta näyttää olleen Turun porvari ja Jaakko De la Gardien hopmanni Henrik Tawastin 2. puoliso ja Tawastierna-suvun kantaäiti.

Mielenkiintoista on, että Henrik Tawastin 1. aviosta olleen tyttären tyttärenpoika Wilhelm Robertinpoika Rancken avioitui Tyrvään kruununvoudin tyttären Elisabet Staaren kanssa...
PH

[Jari Latva-Rasku]

Edellinen oletus voidaan osittain kumota tämän uuden todennäköisemmän avulla.

On aikoinaan arveltu, että Henrik Arvidsson Karkuensis ja Johan Arvidsson Frisius olisivat veljeksiä. Syyksi on sanottu, että Henrik Arvidssonin jälkeläiset ovat käyttäneet Frisius-nimeä. Syynä tähän arveluun lienee, että on sekoitettu Arvid Johansson Frisius ja Arvid Henriksson Karckuensis, joka oli Lemun kirkkoherra.

Edellä mainittu sekaannus ei silti poista mahdollisuutta, että Henrik ja Johan olisivat veljeksiä. On arveltu, että Henrik Arvidsson-niminen olisi ollut lyhyen ajan Kangasalan kirkkoherrana. Kangasalan pappilassa mainitaan kuitenkin vuosina 1637-39 kappalainen Henrik Arvidsson, jolla oli vaimo Margeta Staffansdotter. Lienee selvää, että Henrik Karkuensis siirtyi Kangasalta Karkkuun. Myöhemmin Kangasalan kirkkoherraksi tuli vuonna 1656 Arvid Frisius. Hänen edeltäjänsä oli 1654 kuollut Josef Melartopeus, jolta jäi leski Elisabeth. Josef Melartopeus oli Turun akatemian perustamisjuhlassa. Siellä hän ainakin tapasi Johan Frisiuksen ja monta kertaa muutenkin. Rundtin mukaan Gabriel Melartopeus oli Johan Frisiuksen appi-isän Mårten Sigfridssonin toinen holhooja nimenomaan isänsä Sigfrid Sigfridssonin toivomuksesta.

Arvid Frisiuksen toinen puoliso Margeta Johansdotter Wenno oli kotoisin Mynämäeltä, jonne Clas Johansson mahdollisesti Karkusta muutti. Mynämäen Clas Johanssonilla oli vaimo Lisa jo mahdollisesti Karkussa. Mieleen tulee, voisiko hän olla Melartopeuksen leski?

Jos Arvid Frisius ja Henrik Karkuensis olisivat olleet veljeksiä, niin silloin Mouhijärven kappalaisen Mårten Anchaeruksen puolison Elisabeth Karkuensiksen setä olisi ollut Johan Frisius. Jos Juliana Månsdotter olisi Mouhijärven kappalaisen tytär, niin silloin Arvid Frisius olisi nainut serkkunsa tyttären, mikä lienee mahdotonta.

Tiedot Kangasalan papeista 1620-30 –luvuilla ovat puutteelliset, joten on vaikea todistaa, olisiko Henrik Karkuensis voinut saada Herttualan Eerolan omistukseensa naimalla edeltäjänsä lesken tai tyttären. Vuonna 1636 Eerolassa mainitaan Her Tomas Mårtensson, joka lienee yksi pappisluettelossa mainitsemattomista papeista. Voisihan Henrikin puoliso olla Tomas Mårtenssonin sisarentytär.

Jos Henrik Arvidsson olisi Johan Frisiuksen veli, niin hän olisi etunimestään päätellen syntynyt myöhemmin kuin Arvid Johanssonin poika Johan Arvidsson Frisius tai hänen veljensä Arvid. Johan Frisius oli syntynyt vuonna 1613, joten voidaan olettaa, että hänen mahdollisen veljensä Henrikin puolisoa ei olisi nuorella iällä tuotu mukana Turun seudulta vaan olisi naitu virka Kangasalta.

Joka tapauksessa voidaan toistaiseksi olettaa, että Henrik Karkuensiksen puolisolla ja hänen äidillään olisi yhteys Kangasalan pappeihin ja Herttualan Eerolan omistukseen. On myös täysin mahdollista, että heillä on yhteys Stierna-sukuun. Johan Frisius olisi ostanut Järventaan veljensä vaimon suvulta.

Pienenä havaintona voisi myös lisätä, että vuonna 1653 mainitaan eversti Frantz Jonstones Rykmentin eli Viipurin itäisen rykmentin everstiluutnantin ja viidennen komppanian katselmuskirjurina Henrik Pållsson Palm.

[Jari Latva-Rasku]

En ehtinyt nähdä varsinaista edellistä viestiä, kun täydensin omaa edellistä viestiäni. Vankempi yhteys Frisiuksien ja Järventaan välillä mahdollistaa, että Juliana ja Isak voivat olla peräisin vaikka millaisesta vallassuvusta, aivan kuten Järventaan Susanna Mårtensdotter ja Clas Johanssonkin. Sukutausta oli Johan Frisiukselle tärkeä, sillä hän käytti väännöstä nimenomaan äitinsä aatelisesta nimestä, miksi ei sitten niin tehnyt myös Isak Erikssonin lapset.

[Pekka Hiltunen]

Lisää tähtijuttua löytyy A.W.Granitin kirjoituksesta Anteckningar om adliga ätten Gjös och frälsesläkten Kallela. Artikkeli on kai taannoin julkaistu SSS:n vuosikirjassa.

Jollen muista väärin, naitti Robert Rancken tyttärensä Viipurin ja sittemmin Turun piispa Melartopaeukselle.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Mielestäni olisi oleellista löytää paikka johon Isak Eriksson on merkitty ennen tuloa Järventakaan, jossa hän perusti ehkä kolmen oman tai yhden oman, aluksi kahden yhteisen ja kahden vaimon lapsen uusperheen. Isakin lapset aikaisemmasta avioliitosta ovat syntyneet Annan tavoin noin 1670, mutta aivan hyvin aikaisemminkin.

Lähin vinkki Isakin aikaisemmasta asemapaikasta on Arvid Frisiuksen ohessa Gustaf Svarthafra ja kappalainen ja myöhemmin kirkkoherra Henrik Collinus. Kumpikin asui Järventaassa vielä Arvid Frisiuksen muutettua kirjansa sinne.

Henrik Collinuksesta on kerrottu seuraavaa (Genos 66(1995), s. 150-164, 191-192):

Henrik Collinus (isä Johannes Collinus, taulu 4 (http://www.genealogia.org/linktoold/genos/66/66_150.htm#T4)), s. 1646, ylioppilas 1663-1664, Karkun kappalainen 1672 ja kirkkoherra 1678. Omisti Karkussa Kosken ratsutilan 1672-1686 ja Vihtiälän Vitikan 1685-1698. K. Karkussa 13.1.1707 60-vuotiaana. [60] (http://www.genealogia.org/linktoold/genos/66/66_150.htm#60).- Pso noin 1672 hänen veljensä käly Elisabet Pacchalenius, elossa 1696, mutta main. vainajana syksyllä 1698 [61] (http://www.genealogia.org/linktoold/genos/66/66_150.htm#61), vht Karkun nimismies, Pakkalan ratsutilallinen Pietari Mikonpoika ja Kristiina Eerikintytär.

Mietin varsin huvittuneena, millainen pommi Henrik Collinuksen vuonna 1693 syntynyt aviottomana pysynyt tytär Katarina on mahtanut olla, jotta Erik Astrenius ei pyrkinyt avioliittoon juuri hänen kanssaan. Isovihan aika on voinut estää aikeet riittävän ajoissa tai sitten Erik ja Katarina ovat voineet olla liian läheisiä sukulaisia.

Johan Frisiuksen appi Mårten Sigfridsson myi veljeltään perimän Tyrvään Ritalan Anders Pacchaleniukselle, jonka veljentyttäret olivat naimisissa Johannes Collinuksen poikien kanssa.

Tiedetään, että vuonna 1694 kruununvouti Engelbrekt Stare, joka jo aikaisemminkin oli osoittanut tyytymättömyyttään Karkun nimismiestä kohtaan, väitti kihlakunnanoikeudessa, että Pietari Mikonpoika hoiti huonosti nimismiehen tointa eikä pystynyt olemaan hänelle miksikään avuksi luku- ja kirjoitustaidostaan huolimatta. Pietari kuitenkin pysyi virassaan, jossa oli 48 vuotta. Jos Engelbrekt yritti nimismiehenvirkaa oletetulle veljenpojalleen, voima ei siihen riittänyt. Pacchaleniusten, Collinusten ja Steniusten lonkerot olivat joka paikassa Ylä-Satakunnassa ja laajemmallakin. Kaikki nämä suvut tunnetaan erittäin hyvin, kuten myös Svarfhafrat, mutta sieltä ei ole tullut vastaan Isakia tai Julianaa.Pietari Pacchaleniuksen poika Johan oli veronkantokirjurina Ylä-Satakunnan alisessa kihlakunnassa 1679–84. Ilmeisesti hän oli Erik Thomassonin ohella Isak Erikssonin edeltäjä. Erityisen kiinnostavaa on, kuka oli nimisnies Pietari Pacchaleniuksen puoliso Kirstin Eriksdotter, joka kuoli vuonna 1697? Olisiko hän vaikkapa Viikarin Nils Erikssonin sisko ja kotoisin Kangasalta Herttualan Eerolan ja Hannulan huitteilta?

[Pekka Hiltunen]

Korjaus edelliseen viestiini: Rancken oli tietenkin Gabriel Melartopaeuksen lanko.
PH

[Benedictus]

Eipä tullut ajateltua tuota Nils Erikssonia Pakkalan yhteydessä. Olen etsiskellyt Perin äitiä Kirstin Eriksdr. ja hänen anoppiaan Brita Nilsdr.jo kauan. Nilshän oli Rainion lesken Beatan puolisona.
Hänen leskensä Anna Hansdr. kirjuri Måns Månssonin vaimona Viikarilla.
Tytärpuolensa Margareeta Hansdr 1624 Bertill Matinpojan vaimo. Eli Henrik Collinuksen serkunvaimo.

Kuten jo aiemmin mainitsin epäilen Packaleniusten ja Astreniusten lähisukulaisuutta.

Netissä Johan Persson Packalenius on laitettu naimisiin Johan Collinuksen tyttären kanssa. En oikein löydä sopivaa tytärtä.
Per Packalenius takasi Halikon Kruunun voudin Erik Larssonin lainoja ja joutui ne maksamaan. Olisiko hän sukulainen?
Nils Erikssonin veli oli Halikon kruununvouti Simo Eriksson.Tytär Karin.Rainion häät-Impola Collinus-suku.

Collinuksen vaimo Elisabeth Johansdr Särjen isän vesilahden kirkkoherran sukua ei ole selvillä. 1400-luvulla on Porvari Särki naimisissa Tawast sukuisen naisen kanssa. Pojat oppineita Euroopassa.

Eräs huomio: Anckaruksen vaimo Tammelinus mestattiin uskottomuuden takia.
Anckarus testamenttasi omaisuutensa, joka oli huomattava, seuraajalleen kappalainen Polvianderille, jonka vaimo oli Sara Wegelius.Erik Astreniuksen vaimon Elisabetin sisko.(Jos en nyt ihan väärin muista).

Oliko niin, että Johannes Wegeliuksen isän äiti oli Ilmajoen Kirkkoherra Mulli-Stutaeuksen tytär. Joku tutkija arveli, että kirkkoherra oli Mulli sukua ja vaimonsa Euran sittemmin Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Stutauksen tytär.Saman suvun eri haaroista. Ja hyvin lähellä Karkkua ja Tyrväätä.

[Pekka Hiltunen]

Tämmöisiä tauluja löytyy netissä:


Taulu 1
1. Barbro Mattsdotter Stutaeus, k. 21.11.1684 Ilmajoki. Father: Matti STUUT
Mother: Sofia
Birth: ABT 1595, Ilmajoki
Death: 21 DEC 1684, Ilmajoki (h)


Partnership with: Jaakko UPPA
Marriage: (Date and Place unknown)

Child: Matti UPPA Birth: 1609, Ilmajoki
Child: Sipi UPPA Birth: ABT 1620, Ilmajoki
Child: Tuomas UPPA Birth: ABT 1635, Ilmajoki
Child: Jaakko UPPA Birth: ABT 1639, Ilmajoki
Child: Kerttu UPPA Birth: 1647, Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Jaakko Erkinpoika Uppa, majatalon isäntä, talollinen, s. Ilmajoki, k. 31.1.1692 Ilmajoki. Ilmolan pitäjän Seinäjoen kylän Uppalan talon ja kestikievarin isäntänä 1628 - 1663. Haudattu Ilmolassa 31.1.1692. Vanhemmat Erkki Niilonpoika Anttila ja Rakel Uppa.
Lapset:
Sipi Jaakonpoika, nihti, s. n 1620 Ilmajoki
Jaakko Jaakonpoika, s. n 1620 Ilmajoki
Tuomas Jaakonpoika, talollinen, s. noin 1635 Ilmajoki, k. 10.11.1695 Ilmajoki
Kerttu Jaakontytär, s. 1647 Ilmajoki
Matti

Taulu 2
2. Matti StuutFather: Laurentius MULLE
Birth: ABT 1550, Lounais-Suomi
Occupation: Ilmajoen2.kirkkoherra1571-97,maakauppias
Death: 24 JAN 1597, Ilmajoki


Partnership with: Sofia
Marriage: (Date and Place unknown)

Child: Jaakkima STUTEUS Birth: ABT 1570, Ilmajoki
Child: Erkki STUTAEUS Birth: ABT 1570, Ilmajoki
Child: Antti STUTAEUS Birth: ABT 1570, Ilmajoki
Child: Matti STUTAEUS Birth: 1583, Ilmajoki
Child: Barbro MULLE STUTAEUS? Birth: ABT 1595, Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Sophia, isäntänä Lahden talossa 1604-7, k. 1607.
Lapset:
Barbro Mattsdotter. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Laurentius Mulle Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: NN Stutaeus Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Matti. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Mathias Johannis Mulle Vanhemmat taulusta 5.
Lapset:
Laurentius. Tauluun 3.

Taulu 5
5. Johannes Mulle
. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Mathias Johannis. Tauluun 4.

Taulu 6
6. Olaf Mulle, s. 1420, k. 1508 Perniö.
Lapset:
Johannes. Tauluun 5.

Taulu 7
4. Matti Stutaeusk. 1597. STUUT (Stutaeus), Matti Laurinpoika, kirkkoherra 1571-97, maakauppias. Ilmajoen toisen kirkkoherran Matti Laurinpoika Stuutin syntyperää ei tunneta, mutta mahdollisesti hän oli kotoisin Lounais-Suomesta niin kuin monet muutkin Pohjanmaan 1500-luvun papit. Ilmajoelle tultuaan hän näyttää valvoneen tarmokkaasti sekä omia että nuoren seurakuntansa etuja. Niinpä hän kävi kesällä 1574 Tukholmassa anomassa viljapalkkaansa korotusta ja saikin Juhana III:n myöntämään puoli lästiä (24 tynnyriä) sen yhden lästin lisäksi mikä hänelle entuudestaan pitäjän viljakymmenyksistä kuului. Nelisen vuotta myöhemmin kirkkoherra Stuut sai hankituksi lisäjyviä kirkon ylläpitoon. Melko usein hän kirjoitti anomuksia ja todistuksia seurakuntalaistensa puolesta. Tukholman matkoillaan hän lienee käynyt ahkerasti kauppaa sillä hänet on merkitty virallisesti mm. vuoden 1591 maakauppiasluetteloon. Hänen hallussaan oli tällöin koko manttaalin talo, jossa oli 2,3 punnanalaa (2,4 ha) peltoa 1 hevonen, 10 lehmää ja 6 eläintä nuorta nautakarjaa.Kuten useimmat Etelä-Pohjanmaan papit kirkkoherra Stuut asettui nuijasodan aikana sanankuulijainsa puolelle, mutta sai maksaa rohkean kannanottonsa hengellään. Helmikuun 5. päivänä 1597 eli vajaat kolme viikkoa ennen Santavuoren taistelua marski Klaus Fleming lähetti Tammerkoskelta Ilmajoelle muutamia huoveja tiedustelemaan ja tuomaan kirkkoherra Stuutille varoitusta, ettei hän johtaisi laumaansa yhtä huonosti, kuin Rautalammin pappi, joka oli joutunut Flemingin vangiksi. Seuranneet tapahtumat osoittavat, ettei Stuut ottanut marskin varoituksesta vaarin. Heti Santavuoren taistelun jälkeen hän joutui perheineen rartsumiesten pahoinpitelyn kohteeksi. Pohjanmaan vanhojen pappisluetteloiden mukaan kuningas Sigismundin puoluelaiset löivät kirkkoherra Stuutin kuoliaaksi hänen tullessaan omassa eteisessään heitä vastaan toisessa kädessään olutkannu ja toisessa kirkonavain. Näyttää siltä kuin hän olisi yrittänyt hyvittää vainoajiaan oluella, mutta ei saanut enää armoa. Eivätpä Flemingin huovit säästäneet hänen vaimoaankaan. Majaillessaan joulukuussa 1601 Turun linnassa Kaarle herttua myönsi kirkkoherra Stuutin leskelle Sofia Grelsintyttärelle kymmenen vuoden verovapauden nimenomaan siksi, ettei hän muuten kyennyt sotamiesten rammaksi lyömänä elättämään pieniä lapsiaan. Myöhemmin eräästä näistä lapsista, Jaakkima Matinpoika Stutaeuksesta tuli Turun koulun rehtori ja kaupungin kirkkoherra.

Puoliso: Sofia Gregoriuksentytär. (Taulu 36)


Lapset:
Jaakkima Stutaeus, Pappi, Turku, k. 1633 Turku

Matti Stutaeus. Tauluun 36
.
Puoliso: Sofia
Lapset:
NN. Tauluun 3.

PH

[Jari Latva-Rasku]

Gustaf Svarthafrasta mainitaan, että hän on ollut Hämeen läänin, eli Jurgen Anton Brakelsin rykmentin rykmentinkirjurina 14.8.1680 alkaen aina vuoteen 1685 (Genos 42(1971), s. 29)

Arvid Frisius oli Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin (V. Pilar von Pilchaun, myöh. Remb. von Funckenin rykm.) saarnaaja 1674. Siirto Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmenttiin 1677. Kuten tässä keskustelussa on todettu, hän on voinut kuulua ratsuväkirykmenttiin jo aikaisemmin

Arvid Frisiuksen velipuoli Johan oli vähän päälle parikymppisenä Gustaf Creutzin rakuunaeskadroonan katselmuskirjuri 1675–78. Johan Arviuksen täyssiskon Kristina Frisiuksen aviopuoliso oli Jeremias Mårtensson Stenius, joka mainitaan vuonna 1675 kaselmuskirjurina Porin läänin jalkaväkirykmentissä.

Clas Johansson mainitaan Mynämäellä Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi ainakin vuonna 1685 ellei hän sitä ollut jo aikaisemmin 1670-luvun alkupuolelta.

Mynämäen Mäen talossa mainitaan vuodesta Simon Jöransson ja vaimonsa Elin. Vuosina 1663-64 hänen kohdalleen on merkitty katselmuskirjuri kenraalimajurin omassa komppaniassa. Samaan aikaan mainitaan saman sivun Hannulan talossa rummunlyöjä Jöran Jöransson, mutta vuonna Jöran Jöransson kenraalimajuri Fersenin oman komppanian katselmuskirjurina. Vuosina 1684-86 mainataan Jöran Turun jalkaväkirykmentin rykmentinkirjurina.

Mynämäen Haukan talossa mainitaan vuonna 1674 Jacob Bentsson Liewenin rykmentin ratsumestari Åke Mårtenssonin komppanian katselmuskirjurina Mats Peerssonin ja Thomas Staffanssonin isännöimällä tilalla. Edeltavällä sivulla, jolla ei ole tilan nimeä, mainitaan isännän paikalla ilmeisesti sama Mats Peersson ja Jacob Jöransson. Heidän alapuolellaan mainitaan ilmeisesti omistaja rouva Karin Stiernkors.

Haukan talon jälkeisellä sivulla mainitaan Grels Simonsson vuonna 1674 Liewenin eli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin oman komppanian katselmuskirjurina. Grelsin vaimo mainitaan leskenä vuonna 1682.

Olisikohan mahdollista, että Isak Eriksson tulee väliaikaisesti vuodesta 1683 vuoteen 1685 Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi. Hän olisi siihen kykenevä ja aikaisemmin tehtävässä ollut, mahdollisesti juuri Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentissä sen ollessa Baltiassa ja nimenomaan samaan aikaan yhdessä Arvid Frisiuksen kanssa. Onkohan kellään tietoja Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin päällystöstä 1670-luvun ensimmäisellä puoliskolla?

Edellisen täydennykseksi todettakoon, että veronkantokirjuri Erik Thomassonin mahdollinen isä oli Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri. Ellei Isak olisi ollut jonkin yksittäisen komppanian katselmuskirjuri, niin edellisen perusteella ainakin vaihtoehdot ovat vähentyneet.

Olisiko Isak Eriksson kuitenkin sukusyherön ulkopuolinen henkilö ja rihmastoon kuuluisi ennemminkin Juliana. Isakia yhdistäisi Julianaan ammattiin liittyvä satunnainen kohtaaminen ja leskeksi joutuminen samaan aikaan Julianan kanssa. Julianalla on voinut olla melkein yhtä vahva kiinnitys Järventakaan ja Isak on varmistanut työpanoksellaan tilan pysymisen suvulla.

Kuka olisi voinut Julianaa mentoroida, kun mies makasi hiekan tai veden alla ja lapset huusivat pirtin perällä? Kun Isak ja Juliana avioituivat, niin Johan Frisius ja Henrik Karkuensis olivat jo kuolleita. Johanin pojat ja tyttäret olivat silloin vielä nuoria, mutta Henrikin pojat olivat voimissaan. Toinen konsulttivaihtoehto oli tietenkin Arvid Frisiuksen vuonna 1674 kuolleen siskon puoliso Israel Alftanus, joka oli tähtien sukua, aivan kuten Julianakin voisi olla, ja kaiken lisäksi vielä Palm, jos Juliana olisi Israelin siskon tytär.

Svarthafrat, Pachaleniukset, Steenit ja Collinukset olisivat ottaneet Järventaan haltuunsa ja siirtäneet Julianan peräkamariin synkistelemään. Gustaf Svarthafra jo melkein aikeissaan onnistui, ellei sitten pettyneenä Arvidin paluuseen auttanut häntä oikealle tielle tähtien tarhaan. Israel Alftanus olisi aivan hyvin voinut toimia rekrytointikonsulttina ja naittaa Julianan sopivaksi katsomalleen hyvämaineiselle ratsutilan toimitusjohtajalle. Silloin rekryytti voisi olla Pohjanmaalta, jonne Isakin tytär miehineen meni isoa vihaa pakoon. Kaikki Isakin ja Julianan lapset menivät Ruotsiin.

[Jari Latva-Rasku]

Pieni täydennys edelliseen viestiini:

Ikaalisten Osaran isäntänä ja edellisen isännän puolison toisena aviomiehenä oli aikoinaan Israel Alfthanuksen isän siskonpoika Gabriel Fortelius ja hieman myöhemmin Arvid Frisiuksen siskopuoli aviopuolisoineen ja jopa Johan Henriksson Rein Kauhajoelta.

Johan Henriksson Rein oli Kurikan kappalaisen Isak Astréniuksen puolison Susanna Matsdotter Reiniuksen isänpuoleinen serkku. Äitihän oli Clara Alftanus. Johan Henriksson Reinin ja Elisabeth Jeremiasdotter Steniuksen tytär Maria Rein vihitään Kauhajoella 1.9.1723 Abraham Gumsen kanssa. Samoihin aikoihin ovat avioituneet Isak Astrenius ja Susanna Matsdotter Reinius. Abraham oli Isak Pettersson Gumsen ja Israel Alftanuksen sisarentyttären Catharina Palmin poika. Johan Rein oli tätä ennen Osaran isäntänä vuosina 1708 - 1722. Elisabeth Steniuksen äiti oli Maria Johansdotter Frisius isänsä toisesta avioliitosta.

Jos Juliana ja Catharina Palm olisivat sisaruksia, Isak Astrenius olisi avioitunut pikkuserkkunsa kanssa.

[Benedictus]

Osaran 1. isäntä, joka rakensi tiloista suurtilan, oli Karkun kappalaisen Abraham Kollinuksen vaimon isä Hans Roth, jonka aatelis kirjat oli Venäläiset hävittäneet, mistä käytiin oikeutta.

1639 Kollasella Matts Mattiasson Kollanus kuolee. Mainitaan 1637 Brita ja 1639 Brita Hansdr ja Susanna Abrahamsdr. Miksi tytär ja tyttärentytär?Olisiko jotain sekaannusta henkilöissä ja nimissä?

Sastamalan kaupungin sivuilla on historiaa, jossa mainitaan 1600-luvun alussa Karkussa vouti Staffan Eriksson. Oli voutina välissä Ahvenanmaallakin. Voisiko olla yksi ehdokas Margareta Staffansdr isäksi?

Spekuloin ajatusta: jos Nils Eriksson Viikari ja Kirstin Eriksdr Packalasta olisivat sisarukset, voisiko heillä olla veli Erik Eriksson tai velipuoli Erik x, silloin Isak Eriksson olisi lähisukulainen Klaanin sisältä.

[Jari Latva-Rasku]

Jotenkin tuntuu, että kirjurit eivät olisi kovinkaan usein kirjanneet väärin hyvin tuntemiensa keskeisten säätyläisten nimiä.

Pienenä huomiona voisi todeta, että Kangasalan Herttualan Hannulassa mainitaan vuonna 1620 katselmuskirjuri Erik Hansson.

Arno Forsius on artikkelissaan "Wanaeus-, Gummerus- ja Mulinus-sukujen papit Orivedellä 1600- ja 1700-luvuilla" maininnut seuraavaa:

"Oriveden kappalaisen virkaa hoiti, mahdollisesti jo vuodesta 1607, Petrus Jacobi Wanaeus. Hänen isänsä oli Jakob Erikinpoika... Jakob Erikinpojan isä Erik omisti Kangasalla Herttualan kylän Eerolan talon ja toimi ainakin ajoittain pitäjän nimismiehenä... Petrus Jacobi Wanaeus kuoli vuonna 1643."

Näihin aikoihin Eerolan omistajaksi tuli Henrik Karkuensis

Eerolassa on mainittu vuoteen 1609 asti Mats Eriksson, joka ilmeisesti oli Jacob Erikinpojan veli. Vuonna 1609 ilmeisesti juuri hänestä käytetään nimeä Panu ja Panula. Olisiko yksi veljessarjan edustaja Staffan Eriksson?

Nämä veljekset kuitenkin olivat syntyneet pitkälti 1500-luvun puolella. Jos Karkun ja Mynämäen Clas Johansson on sama henkilö, niin Clas on todennäköisesti syntynyt vasta 1620-luvulla. On tietenkin täysin mahdollista, että leski Susanna Mårtensdotter olisi häntä vanhempi ja syntynyt vaikkapa 1610-luvulla. Vuonna 1637 mainitaan Eerolassa itsellinen Gertrud Mårtensdotter. Olisiko hän vuonna 1656 Karkun Järventaassa kuollut vaimo Gertrud? Ennemminkin voisi tosin olettaa, että kirkkoherran vaimon äiti olisi ollut juuri Susanna Mårtensdotter ja hän olisi kuollut samana vuotena siskonsa Gertrudin kanssa vaikkapa johonkin kulkutautiin. Siihen aikaan sai ruton, vaikka ei tarvinnut rottia syödäkään.

Aivan keskeinen tieto tietenkin olisi, kuka on voinut olla mahdollisten sisarusten Eerolassa mainitun pappismies Tomas Mårtenssonin sekä Susanna ja Gertrud Mårtensdotterin isä? Yksi vaihtoehto voisi olla noin vuonna 1600 kuollut Tyrvään Rautajoen Mårten Jacobsson Wessel. Hänen miniänsä Beata Sigfridintyttären on tiedetty olleen yhteyksissä Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin kanssa ja olleen jollakin tavalla sukua Collinuksille. Mårten Wessel voi kuitenkin olla liian vanha mahdollisten sisarusten isäksi ja olisi vaikea uskoa, jos Mårten Sigfridssonilla olisi näin monta tuntemattomaksi jäänyttä lasta.

Miten kirkon läheisyydessä sijainnut Järventaka on voinut olla Susanna Mårtensdotterin aikana jonkin aikaa veronmaksukyvytön? Myöhemmin jopa manttaaliluku korotettiin 1 1/4 mantaalin suuruiseksi ja veronmaksuvaikeuksia oli vain isonvihan aikaan, jolloin tilalla ei ilmeisesti ketään asunutkaan. Järventaka on voinut olla yhteisviljelyksessä pappilan kanssa tai sitten leski Susanna Mårtensdotter ei ole pystynyt veroja maksamaan, vaikka on tilalla asunutkin.

Susanna Mårtensdotter on voinut avioitua Karkun nimismiehen Staffan Erikssonin kanssa vasta myöhemmin ja Henrik Karkuensiksen vaimo Margareta Staffansdotter olisi hänen tytärpuolensa.

[Jari Latva-Rasku]

Isak ja Juliana taitavat jäädä kellumaan menneiden ja tulevien sukupolvien tyhjiöön. Heidät olisi löydettävä jostain, jotta sidokset heitä edeltäneiden ja tulevien sukupolvien välillä saataisiin aikaan. Etsintää helpottaa Isakin aikaisempi avioliitto ja Julianan aikaisemman aviopuolison elämänvaiheet. Siitä onkin saatu monia mielenkiitoisia yhteyksiä viisaampien tutkittavaksi.

Lähipiirin sukuyhteyksistä tiedetään:

1. Isakin tytär Anna avioitui ilmeisesti Turussa lapsuutensa viettäneen kirjurin ja isäntärengin Johan Karvilanderin kanssa. Johanista on varmasti ollut hyötyä tilanpidossa, mutta ei Isakin löytämisessä.
2. Julianan tytär Juliana avioitui 200 taalerin turvin kirkkoherraksi edenneen Tomas Betulinuksen kanssa. Tomas oli Turusta, mutta suku voi olla peräisin Pöytyän Koivistosta, josta saman sukunimisiä on tullut myöhemmin. Tomas voi liittyä Isakin piireihin ja Tomaksen ja Julianan ensimmäinen lapsi syntyi alkuvuodesta 1707 Ilmajoella, joka on ollut Israel Alftanuksen vaikutusvallassa.
3. Isakin tytär Ingeborg ilmeisesti avioitui ensimmäisen kerran Perniöläisen tilanvuokraajan pojan kappalainen Gabriel Pihlin kanssa. Vaikka Gabrielilla oli yhteyksiä tähtisukuisiin, niin hän voi ennemminkin liittyä Isakin elämänvaiheisiin.
4. Isakin tytär Lisa katosi jonnekin eli ilmeisesti kuoli jo Järventaassa tai Ruotsissa sotapakolaisena.
5. Isakin poika Isak avioitui Alftanien sukua olevan Laihin kappalaisen Susanna Reiniuksen kanssa, mahdollisesti jopa pikkuserkkunsa kanssa. Puolison isä Matias Reinius oli vaikutusvaltaisesta isokyröläisestä talonpoikaissuvusta peräisin.
6. Isakin poika Erik avioitui Tyrvään kirkkoherran Johan Wegeliuksen tyttären Elisabetin kanssa. Vaikka Johan Wegelius ei ollut vaikutusvaltaisen vaan aivan tavallisen ilmajokelaisen talonpojan poika, hän pystyi kuninkaan avustuksella kumoamaan piispa Gezelius vanhemman tekemän viraltapanon ja säilyi silti väleissä nuoremman kanssa. Elisabetin äiti liittyy mutkan kautta Ilmajoelta peräisin olleen Ilkenin ja laihialaisista talonpojista peräisin olleen Laihian kirkkoherran Laibäckin sukupiireihin.

Lienee varsin todennäköistä, että Juliana on ollut Israel Alftanuksen sisarentytär ja siten sekä palmujen ja tähtien sukua.

Isakin elämänvaiheiden löytäminen on jo paljon hankalampaa. Siinä auttaisi 1600-luvun puolivälin jälkeisten sotilasrullien läpikäynti. Olen tarkistanut, että Isak Erikssonia ei mainita Ruotsin sota-arkiston päällystöstä tehdyssä kortistossa, jossa on pääosin aatelisia tai muiden valtapiirien edustajia. Isak ei siten liene Stierna. Läänintileissä on myös mainittu palkkatilat ja mahdollisesti palkan nauttijan nimi. Ainakaan Turun seudulta Isakia ei löydy. Hän on muualta tai sitten hän on palkkatilaa tarvitsematon tilanomistaja tai sellaisen perillinen. Tutkittava alue on suuri, sillä Isak voi olla Uudeltamaalta, Turun ympäristöstä, Satakunnasta tai Pohjanmaalta sekä nimiyhdistelmästä päätellen myös Ruotsista. SAY:n selaaminen olisi järkevää, jos samalla olisi kiinnostunut tietämään, millaisia nimiä missäkin on.

[kaarina]

Hej. Tulen tähän väliin ja olen kans seurannut keskustelua. Astrenius & Storfinger/Suursormi jälkeläinen.

2. Julianan tytär Juliana avioitui 200 taalerin turvin kirkkoherraksi edenneen Tomas Betulinuksen kanssa. Tomas oli Turusta, mutta suku voi olla peräisin Pöytyän Koivistosta, josta saman sukunimisiä on tullut myöhemmin. Tomas voi liittyä Isakin piireihin ja Tomaksen ja Julianan ensimmäinen lapsi syntyi alkuvuodesta 1707 Ilmajoella, joka on ollut Israel Alftanuksen vaikutusvallassa.

Julianan 2. puoliso mainittu tässä.


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4685

[Jari Latva-Rasku]

Jos ajatellaan näitä Isakin ja Julianan jälkeläisten aviopuolisoita, niin Annan puoliso Johan Karvilander oli muuten vaan hyödyllinen, Ingeborgin todennäköinen ensimmäinen puoliso Gabriel Pihl liittyi Karkun kirkkoherran Johan Enckellin puolison Thruronius-sukuun, kuten myös Erikin puoliso oli Johan Enckellin pojan aviopuolison sisko. Ehkä kumpikin kappalainen halusi Tyrvään kirkkoherraksi ja Ingeborg törmäsi hyväksyttävissä olevaan Gabrieliin sattumalta Karkun pappilassa. Isakin aviopuolisolle löytyy selityksensä sukulaisuudesta, vaikka Israel Alftanus oli silloin jo kuolllut.

Tomas Betulinus on mielenkiintoinen henkilö vanhimman eloon jääneen lapsen ensimmäisenä aviopuolisona, oli hän sitten kotoisin Pöytyältä tai ei. Kun selasin Pöytyän Koiviston SAY:a, niin vuoden 1647 kohdalle oli merkitty "Fordeel". Ilmeisesti ei ollut kyse tilan asukkaasta, mutta sitten ajattelin, mikä yhdistää niin Itä- kuin Länsipohjaa, Israel Alftanusta, Osaraa, Pöytyää, niin mieleen tuli Fordeel, Fordell ja Fortelius.

[Pekka Hiltunen]

Jos ajatellaan näitä Isakin ja Julianan jälkeläisten aviopuolisoita, niin Annan puoliso Johan Karvilander oli muuten vaan hyödyllinen, Ingeborgin todennäköinen ensimmäinen puoliso Gabriel Pihl liittyi Karkun kirkkoherran Johan Enckellin puolison Thruronius-sukuun, kuten myös Erikin puoliso oli Johan Enckellin pojan aviopuolison sisko. Ehkä kumpikin kappalainen halusi Tyrvään kirkkoherraksi ja Ingeborg törmäsi hyväksyttävissä olevaan Gabrieliin sattumalta Karkun pappilassa. Isakin aviopuolisolle löytyy selityksensä sukulaisuudesta, vaikka Israel Alftanus oli silloin jo kuolllut.

Tomas Betulinus on mielenkiintoinen henkilö vanhimman eloon jääneen lapsen ensimmäisenä aviopuolisona, oli hän sitten kotoisin Pöytyältä tai ei. Kun selasin Pöytyän Koiviston SAY:a, niin vuoden 1647 kohdalle oli merkitty "Fordeel". Ilmeisesti ei ollut kyse tilan asukkaasta, mutta sitten ajattelin, mikä yhdistää niin Itä- kuin Länsipohjaa, Israel Alftanusta, Osaraa, Pöytyää, niin mieleen tuli Fordeel, Fordell ja Fortelius.

Ensisilmäyksellä kyllä ajattelin, että kyse on ratsumestari Bengt Bengtsson Fordellista, joka esiintyy esim. Spensenius-suvun yhteydessä Nousiaisissa:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=41
PH

[Jari Latva-Rasku]

Haluaisin hieman selventää, mitä Forteliuksella tarkoitin.

Uskon myös, että Fordeel-merkintä Koiviston talossa on ratsumestarin kavionjälki. Koivujohdannaiset Betula-nimet voivat myös olla mistä vain, kuten Betulinusten alkuperä. Näyttää, että Pöytyän seudulta olisi voinut tulla useampikin erillinen Betula-johdanainen nimi ja suku.

Fordeelin nimi Koivistossa on silkkaa sattumaa, mutta kenelle Israel Alftan naittaisi mahdollisen sisarentyttärensä?

Järventaassa asui kahden pienen lapsen äiti Juliana, joka olisi voinut hädissään ja nälissään tulla Israelin ruokapöytään. Järventaka oli jo siirtynyt lesken miehelle isänperintönä, joten pesässä ei ollut miehen suvulle jaettavaa. Kuollut mies kaiken lisäksi sattui olemaan Israelin ensimmäisen puolison veli ja lastensa eno. Israel oli selvästi keskeinen vastuuhenkilö.

Israelin tyttären Helenan vävy Ilmajoen kappalainen Henrik Peldanus kuolee maaliskuussa 1706 ja Tomas Betulinille ja Juliana Arvidsdotterille syntyy Ilmajoella helmikuussa 1707 esikoispoika, josta tulee äitinsä isän kaima Arvid. Tomas oli vihitty papiksi toukokuussa 1706 ja hänestä tulee samana vuonna apulaispappi Ilmajoella. Vaikka Tomas ei emäseurakunnan kappalaisen virkaan ehtinytkään Tyrvään kirkkoherran veljen ja ilmajokelaisen Henrik Wegeliuksen otettua sen vastaan, niin hän pääsi kappalaiseksi Ilmajoen kappeliseurakuntaan Alavudelle.

Israel olisi aivan hyvin voinut pelastaa lähisukulaisensa tulevaisuuden naittamalla hänet lähipiiriinsä kuuluvalle miehelle. Jos tällaista etsitään mahdollisimman läheltä ja ennen vuotta 1680, niin vaihtoehtoja voisivat olla hänen vävynsä Matias Reiniuksen, sisarenmiehensä Isak Gumsen tai sitten tätinsä miehen ja kasvatti-isänsä Pietarsaaren kirkkoherran Gabriel Forteliuksen sidosryhmät sekä tietenkin Israelin toisen puolison vuonna 1675 Susanna Filipsdotter Eichmanin lähipiirit. Reiniuksen ja Gumsen ainakin suorat sukulaiset voi poissulkea, mutta olisiko erityisesti Forteliusten piirissä leskeksi joutunutta papin, kirjurin tai nimismiehen poikaa, jonka nimi olisi Isak Eriksson.

[Benedictus]

Kaarina mainitsi Juliana Arviddr:n 2. puolison Anders Indreliuksen Porista.

Siispä!

Gabriel Pihl eli Erichsson.
Puoliso: Ingrid Isaksdr. Astrenius, uskottavaa.

Erik Eriksson Pihl k.1696 Melkkilän kartanon vuokraaja, kruununvouti.
puolisot: 1. N.N. Davidsdr.Gyllenbögel, aatelinen.
-isä David Sigfridsson aatel. Gyllenbögel.
-Margareta Jacobsdr. Moliis. (Oliko Porin Wolter Moliisin pojantytär.)?

2.Katarina Gabrielsdr. Thauvonius

Erik Olofson/Olsson Pihl. Halikon Vartsalan vouti/vuokraaja
- syntynyt Krömsskogeby socken,Habo Härad i Västergötland1618.
- kuollut 1669
Puoliso: Karin Eriksdr. maaomistuksia Kemiö,Halikko?
-vihitty 1644
-kuollut 1690-luvun loppupuoli

Erik Olofssonilla oli 6 poikaa ja 6 tytärtä.
--------------------------------------------
David Erici /Maria von Torck
--------------------------------------------
Erik Eriksson Pihl nuorempi/Liisa Bange
- lapset syntyvät Pöytyällä.
-veli Nils Bange/ Anna Thauvonia
--------------------------------------------

Gabriel Georgiusson Thauvonius/1.Elisabeth Josefdr. Melartopaeus
-isä Josef Melartopaeus, Kangasalan kirkkoherra.
---------------------------------------------
Georgius Mathiae Thauvonius Halikon kirkkoherra.
puoliso:Katarina Hansdr. Juusten
----------------------------------------------
Brita Gabrielsdr. Thauvonius/ Erik Simonsson Indrenius Porista
-vävy Lilius-Rainenius-Rainio
-Nils Eriksson Viikari-veli Simo Eriksson Halikon kruununvouti!Tytär Karin.
?voisiko olla Karin Erikssonin veljiä??

isä: Simon Andersson, syntynyt Tammela 2.puoliso

äiti: Agneta Thomasdr. Indrenius
-1.puoliso ? Karl Marsvin
-poika Anreas Caroli Indrenius/Elisabeth Teet
------------------------------------------------------
Matts Simonsson Indrenius/Dorde Henriksdr. Major

Anders Mattsson Indrelius Juliana Friisiuksen 2. Puoliso

Kysymys pohdittavaksi?
Voisiko Ingridin ja Julianan liitot olla suvun sisällä.

Tuossa yllä on aikamoinen kasa Erikeitä ja hyvinkin vaikutusvaltaisia ja rahakkaita sukuja.
Mistä Isak Eriksson sai vaurautensa? Sitä on jo aiemmin kysytty täällä.

Arentaattori Erik Eriksson nai aatelisnaisen ja veljensä samantasoisia vauraita tyttäriä.

Erik Olsson oli varakas kartanonvouti ja vuokraaja. Hänen vaimonsa maanomistajia(minulla huonosti tietoa)
Erikillä paljon poikia ja tyttäriä.
Isak Eriksson ei voi olla Erik Olofssonin poika, koska Ingrid olisi nainut isänpuoleisen serkkunsa, mikä ei aiemmin kai ollut mahdollista.

Entäpä jos Isak Eriksson onkin Karin Erikssonin veli. Silloin Gabriel olisi serkunpoika äidinpuolelta.?
Jos Isak olisi huomattavasti Siskoaan nuorempi ja sotaretkillä, lankomies otti tilat ja Isak sai rahoja perintönä.

Ainakin ylläolevasta selviää, että vyyhti on aika mutkikas.Kaarinan iloksi vedin Indreniuksetkin mukaan. Itse olen myös Storfingerin jälkeläisiä.
Julianan eka puoliso taitaa olla äitinsä puolelta ja toinen Isakin sukua.

[Jari Latva-Rasku]

Olipa mielenkiintoisia tietoja Pihl-sukuun liittyen.

Mielestäni voi olla merkityksellistä, että Gabriel Pihl asui Helsingissä. Isak Erikssonilla voi olla yhteys sinne. Ainakin Israel Alftanuksen äiti oli Kulosaaresta ja eno ja hänen jälkeläisensä olivat Espoon kirkkoherroina ja kappalaisina useammassa sukupolvessa. Kun katsoo heidän jälkeensä tulleita pappeja, herää monta ajatusta myös Karkun suuntaan.

Isak ostaa vaimonsa tyttären ulos Järventaasta vuonna 1705. Hinta 200 taaleria ei ole kohtuuton, vaikka sillä olisi voinut ostaa mukavan kokoisen maatilan. Osto tapahtui ilmeisesti Julianan ylioppilasveljen kuoltua hieman alle 30 vuoden iässä hänen ilmeisesti asuessaan Järventaassa. Olikohan Johan Arvidsson Frisiuksesta tulossa Järventaan omistaja? Veljen peri äiti, joten voisi kysyä ostiko Julianan osuuden itse asiassa hänen äitinsä? Seuraavana vuonna Juliana avioituu Betuliininsa kanssa ja muuttaa hoitamaan ilmeisesti Israel Alftanuksen järjestämää virkaa Ilmajoelle.

Kun Isak ostaa vaimonsa tyttären osuuden, hän ehtinyt viljellä Järventakaa jo 25 vuotta. Mielestäni on mielenkiintoista, että Isak ei juurikaan esiinny käräjillä, joten ainakaan kauppaa tekemällä hän ei ole varoja kerännyt. Toinen mielenkiintoinen havainto on, että Isak ilmeisesti isännöi tilaa itse ilman lampuoteja. Eiköhän kirjurinviroista voinut saada veroetuja.

Jos oletetaan, että Israel Alftanus on keskeinen henkilö Isakin naittamisessa Julianan kanssa, niin on mielestäni mielenkiintoista, että Israelin lasten avioliitot tapahtuvat yleensä sukupiirien ulkopuolelle. Hänen lapsensa naitetaan ammattipiireihin. Mihin Pohjanmaalla asuva pitkäaikainen kirkkoherra Israel sukuaan tarvitsi.

Ei ole todennäköistä, että Juliana sai Betuliininsa ennen Tomaksen pappisvihkimystä vuonna 1706. Juliana mainitaan Järventaassa viimeisen kerran vuonna 1698, jolloin hän on todennäköisesti ollut jo yli 20-vuotias. Kun Juliana avioituu Tomaksen kanssa, hän on mahdollisesti jo 30-vuotias. Missä Juliana on ollut vuoden 1698 - 1706 välisen ajan? Olisiko mahdollista, että Julianalla olisi ollut aviopuoliso ennen Betuliinia. Toinen kysymyksen arvoinen on, missä Isak Eriksson on ollut 1705-1711 välisen ajan? Miksi Julianaa ei ole merkitty Järventaan tilalle vuonna 1712? Isakin jälkeen on merkitty mahdollisesti tytär Anna epämääräisellä nimikkeellä, joka voisi olla tarkoittaa matmoria, mutta myös aivan jotain muuta jopa Isakin äitiä Annaa.

Kun Clara Alftanus on merkitty Järventaan tilalle vuonna 1727, onkohan mahdollista, että tilan omistussuhteet eivät vielä siinä vaiheessa ole ratkenneet? Clara oli Johan Frisiuksen tyttären tytär, eli Arvid Frisiuksen täyssiskon tytär. Perinnönjaosta voisi löytyä mainintoja tuomiokirjoista.

[Benedictus]

Juliana Mårtensdr:n juuria pohtiessani ja Pihlejäkin hakiessani törmäsin Lammin kirkkoherraan Mårten Thomasson eli Martinus Thomae Florinukseen.

Hän oli 1651-1669 Lammin kirkkoherrana.
Vaimonsa oli Karin Kristoffersdr.

Martinuksen isäksi on ilmoitettu Turun linnankirjuri Thomas Eskilsson Blome.

Thomaksen lapsia on koko pivollinen joka ison pitäjän kirkkoherrana.

Oleellista on, että Thomas Blomen äiti oli Kaniikki Jacob Blomen tytär joka äitinsä (isä Mårten Filpusson Jägerhorn) kautta oli Friisiusten sukua. Sukujohto oli hieman sekavaa, mutta Mårten Friis peri juuri nämä Thomas Eskilssonin äidinäidin maat.

Siispä, olemmeko menneet merta edemmäs kalaan. Juliana ja Arvid olisivat tätäkautta kohtuu läheisiä sukulaisia. Julianalla olleet erilaiset isännimet menisivät tässä myös paikalleen.Mårten tai Martinus.

Pohdinkin tuota Blum nimeä, voisiko sen sekoittaa Palm nimeen?
Florinukset käyttivät Blum ja Florinus nimeä sekaisesti.

Se mikä ei mielestäni sovi on tämä Martinus Thomaen ikä. Tiedostojen mukaan hän olisi syntynyt 1572 ja kuollut 1669. Lapset ovat yliopistossa 1650-luvulla.Hän ei mielestäni voi olla 97 vuotias kuollessaan ja 70v. lapsia tehdessään.
-tietysti mahdollista, mutta ei luultavaa.

Itse arvelisin hänet Mustasaaren kirkkoherra Thomas Thomasson Florinuksen pojaksi. Ikä passaisi paremmin.

Florinukset ja Pihlitkin ovat naineet keskenään. Jos tehtäisiin Isakista Pihl sukuinen, toimisi verkko Julianankin suuntaan.
Myös suhteet Pohjanmaalle olisivat Florinusten kautta suoria.
Varakkuudessa Florinukset olivat myös Friisiusten luokkaa.

Oliko Martinus Thomaella tytärtä nimeltä Juliana,Elin tai Helena onkin kysymys, joka täytyy ratkaista.

Tässä kuitenkin yksi pohdinta lisää.

[Jari Latva-Rasku]

On todella harmittavaa, että Isak Erikssonia tai Juliana Mårtensdotteria ei ole esiintynyt kirjattuna missään mahdollisten sukulaisten pesäpaikassa ennen siirtymistään Järventakaan. Varsinkin aikaisemmin avioitunut Isak pitäisi olla helpompi löytää. Juliana avioitui Arvidin kanssa niin nuorella iällä, että hänen tunnistetietojensa löytäminen voi olla mahdotonta. Isakin tiedetään olleen katselmus- ja veronkantokirjuri. Pahimmassa tapauksessa hänen kirjurin allekirjoituksensa kyllä löytyy, siinä lukee "Isaac Erichsson" ja mahdollisesti IE-kirjaimet rengastettuna. Mistä yhteydestä tällainen merkintä löytyy, on oleellista. Jos merkintä löytyy Karkun veroluettelosta, siitä ei ole mitään hyötyä, mutta rykmentin ja komppanian tunnistaminen voi olla avuksi.

Seuraavaksi esimerkki, joka jättää monta kysymystä vastaamatta.

Jostain Turun tai Turun seudun koivikosta tai koivistosta kotoisin ollut Tomas Jöransson Betulinus ja Juliana Frisius asettautuivat Ilmajolle vuonna 1706. Tomaksesta tuli aluksi armovuoden saarnaaja ja seuraavana vuonna Alavuden kappalainen. Aluksi he asuivat kappalaisen talossa Peuralassa ja sitten muuttivat Alavuden kappalaisenpappilaan. Suuren Ilmajoen alueella näitä kappalaisia voitaneen pitää omissa virkataloissaan kappeliseurakunnan kirkkoherroina. Kappelit sijaitsivat suhteellisen etäällä emäpitäjän kirkonkylästä.

Peuralan pappilassa asui emäseurakunnan kappalainen Henrik Peldanus ja vielä hänen kuolemansa jälkeen puolisonsa Margareta Alftanus. Margareta oli vähintäänkin Julianan yksinkertainen serkku. Ilmajoen kirkkoherrana oli Bertil Vhael ja vaimonsa Margareta Fordell, mutta he asuivat kirkkoherran pappilassa.

Sitten varsinaiseen asiaan.

Ohessa merkintä Tomaksesta ja Julianasta Peuralassa:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippikirja_1706-1721_ik408/40.htm

Heidän alapuolelleen on kirjattu koululainen Chr. Alcenius.

Ohessa merkintä Tomaksesta ja Julianasta Alavudella:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70709

Heidän alapuolelleen on kirjattu Studiosus Dn Christiern Allsenius, jonka mainitaan menneen akatemiaan.

Tämä Alcenius oli merkinnästä päätelleen pappisuralle haluava noin parikymmentä vuotta vanha mies, joka nimestä päätellen oli Hirvestä tai Hirvelästä kotoisin. Hirvihän on latinaksi Alces Alces.

Christer, Christiern tai Christopher Alceniusta tai ketään muutakaan ei Turun akatemiasta löydy. Matrikkelista löytyy ensimmäisenä mainittuna Alceniuksena Someron Hirvelästä kotoisin ollut Lars Alcenius. Hänen jälkeläisensä tuli tunnetuksi Sursillin sukukirjan koostajana.

Kun katsoo varsinkin Larsin puolison sukuja, paljastuu sukuvyyhti, joka sekoittaa ajatuksia vielä enemmän. Lars itse oli talonpojan poika. On hyvä muistaa, että Hirvi-Risto voi olla mistä vain Hirvelästä kotoisin. Hän on todennäköisesti talonpojan poika, sillä muuten nimi olisi esiintynyt aikaisemmin jossain yhteydessä.

Hirvi-Risto voi olla täysin ulkopuolinen henkilö, joka on annettu Tomaksen ja Julianan vaivoiksi ja opetettavaksi, mutta hän voi myös olla Tomaksen tai Julianan sukulainen. Voisi olla hyvä tunnistaa tai löytää tämä henkilö jostain. Varsinkin muuttaminen Alavudelle yhdessä Tomaksen ja Julianan kanssa osoittaa jonkinlaista sidettä. Lähinnä tulee mieleen veli tai veljen- tai siskonpoika, mikä Julianan osalta on mahdotonta. Jos Hirvi-Risto olisi Betuliinin veli tai veljenpoika, häntä olisi kyllä kutsuttu Koivu-Ristoksi. Seuraavaksi sitten voisi vaihtoehtona olla jomman kumman varsinkin äidinpuoleinen serkku. Julianan isänpuoleinen voidaan poissulkea.

Niin Betuliinin kuin Hirvi-Riston nimi on latinalaistettu paikannimestä. Siitä tulee mieleen, että isoveli Isak ja pikkuveli Erik ovat myös voineet latinalaistaan nimensä paikannimestä. Jos Isak Erikssonilla olisi aatelinen sukunimi, sitä ei olisi latinalaistettu vaan käytetty sellaisenaan. Siten on todennäköisempää, että nimi olisi muunnos Isakin äidin nimestä.

[Pekka Hiltunen]

Perniön Melkkilän vuokraaja Erik Erikinpoika Pihlin puoliso oli siis NN Jacobintytär Moliis. Kts. Pihleistä esim.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3143&highlight=ekfors

Kiskon kappalaisen (-1640-) Jacob Moliisin isän on täytynyt olla Ulvilan nimismies Wolter Skotte eli Moliis (s Skotlanti?, k < 28.11.1636; p:so Porissa 1619 Dorde Tuomaantytär, k > 1645). Jacob Moliisin käly veljensä Alexanderin 2. aviosta oli Brita Påhlsdotter Callia, joka varmaankin oli lähtöisin Karkun Kallialasta. Alexander Moliisin 1. p:sosta Susanna Henrikintytär Indreniuksesta kts.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1000&highlight=curnovius

Susanna Indreniuksen taulut näyttäisivät siis tällaisilta


Taulu 1
1. Susanna Heikintytär Indrenius Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Alexander Moliis, k. 1673 Ulvila Holkeri. Vanhemmat Wolter Moliis (Skotte) ja Dorde Tuomaantytär.
Lapset:
Johan Alexandersson, kaupunginnotaari, k. 1716

Taulu 2
2. Henrik Thomasson Curnovius (Indrenius), Porin pormestari, lainlukija, s. Kokemäensaari, k. 1646 Pori. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Gertrud Simonsdr, k. jälkeen 1648.
Lapset:
Susanna Heikintytär. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Thomas Olavinpoika Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: Margareta Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Henrik Thomasson, s. Kokemäensaari. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Olavi Pentinpoika, raatimies, valtiopäivämies, k. 1686 Pori. Vanhemmat taulusta 5.
Lapset:
Thomas Olavinpoika. Tauluun 3.

Taulu 5
5. Pentti Heikinpoika, Harjunpään rusthollari. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Olavi Pentinpoika. Tauluun 4.

Taulu 6
6. Heikki Olavinpoika, Kokemäensaaren ja Harjunpään rusthollari, lautamies. Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Pentti Heikinpoika. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Olavi Laurinpoika, Kokemäensaaren ja Harjunpään rusthollari, lautamies, k. jälkeen 1548.
Lapset:
Heikki Olavinpoika. Tauluun 6.

Taulu 8
4. NN
Puoliso: Mårtenintytär Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Margareta. Tauluun 3.

Taulu 9
5. Mårten Olofsson Svärd, Porin kirkkoherra 1574-83, k. Pori.
Puoliso: NN
Lapset:
Mårtenintytär. Tauluun 8.

Jacob Moliisin Puoliso oli ratsumestari David Gyllenbögelin tytär. Kts.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6378&highlight=gyllenb%F6gel

Turun ratsuväkirykmentissä palvellut David Sigfridinpoika Gyllenbögel sai kornettina 21.4.1629 elinikäisen rälssivapauden vaimonsa omistamiin osuuksiin Perniön Torkkilassa ja Kemiön Träskbyssä (Ramsay).

SAY:n perusteella näyttäisi Gyllenbögelin puoliso olleen NN Mårtenintytär Stierna. David Gyllenbögelin lankoja olivat siis Turun ratsuväkirykmentin kornetti Erik Stiernkors, Erik Hansson Ulf sekä kartanonvouti Johan Svensson (jonka poika oli luutnantti Per Johansson Fingerroos, kts. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6260&highlight=fingerroos). Erik Eriksson Pihlin kälyihin taas lukeutui mm. Margareta Davidsdotter, jolla puolisona oli Uudenmaan ratsuväkirykmentin kirjuri Johan Johansson Lund ( joka kyllä taisi vilahtaa Inkoossa, mistä etsiskelin HisKissä mainittua, 2.10. 1698 haudattua vainajaa Dorothea Elisabet Palmia).

Edellä olevan perusteella Astrenius-suvun kantaisän Isak Erikinpojan esipolvet näyttäisivät tältä:

Taulu 1
1. Isak Eriksson, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Helena Mårtensdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736.
Lapset:
Erik, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi

Taulu 2
2. Erik Eriksson Pihl, Perniön Melkkilän vuokraaja, k. 1695. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Jacobintytär Moliis, k. 1681 Perniö. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Isak Eriksson. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Erik Olofsson Pihl, Halikon Vartsalan vouti, s. Länsi-Götanmaa.
Lapset:
Erik Eriksson. Tauluun 2.

Taulu 4
3. Jacob Moliis Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Davidsdotter Gyllenbögel, k. ennen 4.5.1664. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Jacobintytär. Tauluun 2.

Taulu 5
4. Wolter Moliis (Skotte), Ulvilan nimismies, valtiopäivämies, k. ennen 28.11.1636.
Puoliso: 1619 Dorde Tuomaantytär, k. jälkeen 1645.
Lapset:
Alexander, k. 1673 Ulvila Holkeri
Jacob. Tauluun 4.

Taulu 6
4. David Sigfridsson Gyllenbögel, ratsumestari, majuri, s. 16.2.1603, k. 15.2.1677 Kemiö. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Mårtenintytär Stierna Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Davidsdotter. Tauluun 4.

Taulu 7
5. Sigfridus Michaelis, Lemun (Askaisten) kappalainen, k. 1633.
Puoliso: Margareta Thomasdotter
Lapset:
David Sigfridsson, s. 16.2.1603. Tauluun 6.

Taulu 8
5. Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 22.
Lapset:
Erik, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653, s. noin 1600
Karin
Elin
Mårtenintytär. Tauluun 6.

Taulu 9
6. Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) Vanhemmat taulusta 10.
1. Puoliso: Brita Fleming Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Mårten. Tauluun 8.
2. Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat Bertil Henriksson (Sjundby-ätt).

Taulu 10
7. Mårten Jönsson i Böle, k. jälkeen 1554. Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: Brita Mattsdotter Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Erik. Tauluun 9.

Taulu 11
8. Jöns till Böle
Lapset:
Mårten Jönsson. Tauluun 10.
Klemet, k. ennen 1586

Taulu 12
8. Matts Olofsson till Villilä Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Brita Mattsdotter. Tauluun 10.

Taulu 13
9. Olof till Villilä
Puoliso: NN Jacobsdotter
Lapset:
Matts Olofsson. Tauluun 12.

Taulu 14
9. Sune Andersinpoika Ille
Lapset:
Margareta. Tauluun 12.

Taulu 15
7. Per Fleming Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Margareta Ram Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Brita. Tauluun 9.

Taulu 16
8. Erik Fleming Vanhemmat taulusta 17.
Puoliso: Anna Engelbrektintytär Vanhemmat taulusta 18.
Lapset:
Per. Tauluun 15.

Taulu 17
9. Herman Magnusson Fleming, k. välillä 1490-1499. Vanhemmat Magnus Klasson Fleming ja Elin Rötgersdotter Djäkn.
Puoliso: Elin Vanhemmat Filpus ja Elin Fincke.
Lapset:
Erik. Tauluun 16.

Taulu 18
9. Engelbrekt Larsson till Isnäs i Pärnå, rälssimies, k. 10.3.1532.
Puoliso: Margareta Tuvesdotter Natt och Dag, k. 10.3.1532. Vanhemmat Tuve Månsson Natt och Dag ja Cecilia Jacobsdotter Horn af Kankais.
Lapset:
Cecilia
Anna. Tauluun 16.

Taulu 19
8. Torsten Salomoninpoika Ram Vanhemmat taulusta 20.
Puoliso: Brita Johansdotter Fleming Vanhemmat taulusta 21.
Lapset:
Agneta
Margareta. Tauluun 15.

Taulu 20
9. Salomon Torsteninpoika Vanhemmat Torsten Ingenpoika.
Lapset:
Torsten. Tauluun 19.
Ingeborg

Taulu 21
9. Johan Henriksson Fleming, k. 1514. Vanhemmat Henrik Klasson Fleming ja Elseby Månsdotter.
Puoliso: Märta Erengislesdotter Vanhemmat Erengisle Björninpoika Djekn ja Karin (Karlsdotter??) (Bonde?!?).
Lapset:
Brita Johansdotter. Tauluun 19.
Cecilia

Taulu 22
6. Petrus Johannis, Paraisten kkh, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat taulusta 23.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 24.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 8.

Taulu 23
7. Johannes Thomae de Hanjas
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 22.

Taulu 24
7. Elias Simonis Esping Vanhemmat taulusta 25.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 27.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 22.

Taulu 25
8. Simon Nils- /Henriksson
Puoliso: Malin Knutintytär Kappe Vanhemmat taulusta 26.
Lapset:
Elias Simonis. Tauluun 24.

Taulu 26
9. Knut Kappe
Puoliso: Margit Nilsdotter
Lapset:
Malin. Tauluun 25.

Taulu 27
8. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Vanhemmat taulusta 28.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 24.

Taulu 28
9. NN
Puoliso: Karin Henrikintytär Tavast Vanhemmat Henrik Tavast ja Birgitta Jepentytär Kurki.
Lapset:
Kristin. Tauluun 27.

PH

[Benedictus]

Jäin pohtimaan Florinusten hedelmällistä sukua. Sekaannuttuaan Herkepaeusten kanssa, heitä tuntuuu olevan joka paikassa.

Lammin kirkkoherra Mårten Thomasson Florinuksesta tietoa.

Sanotaan syntyneen 1572 Linnankirjuri Thomas Eskilssonin poikana.
1. poika olisi Paimion kirkkoherra Jacob Thomasson s. 1569
Tytär Kristiina Thomasdr Blom s.1575 Lemun kirkkoherran vaimo k.1635.
Puoliso Ericus Henrici Björnburgensis s.1560 k. 1636

Seuraavat lapset syntyneet aina 1500-luvun loppuun asti.

Jos Mårten on Thomas Eskilssonin poika , n1in hän on luultavasti syntynyt 1590 luvulla. Hän on mennyt naimisiin joskus 1630-luvulla, koska lapsien opiskeluiän perusteella he ovat syntyneet aikaisintaan silloin.

Mårtenin vaimo on Karin Kristoffersdr. Tällä alueella ei ole kuin yksi varteenotettava isä ehdokas Karinille. Kristoffer Andersson Herkepaeus Hauhon kirkkoherra 1615-1631.

Hänen poikansa Andreas Cristophori Hauhon kirkkoherran vaimo oli tietysti Karin Thomasdr Blom.

Eli Andrean sisko nai Karinin veljen Mårtenin.

Kristoffer kuolee 1631 maissa. Karinin pitää olla syntynyt aika myöhään, koska hänen viimeiset lapsensa ovat syntyneet luultavasti 1650-luvulla.

Mårten Florinukselle löysin seuraavat lapset:
1.Johan yo 1652/53 k.1675
puol.Kaarina Nilsdr. Lindormi k.1701
Kymin kirkkoherra
2.Thomas yo, 1652/53 k.1722
puol.Maria Johansdr.Svanstupe k.1694
Lammin kirkkoherra.
3.Kristoffer yo 1654
puol.Brita Johansdr. Svanstupe
Jämsän kirkkoherra.
4. Katarina k.1705
vih. 1658 Axel Orraeus
5.Margaret k.1712
puol.Mårten Etholenius, Lammin kirkkoherra. yo 1674/75
6.Elisabeth
vihitty ennen 1675 Jacob Cupraeus
poikansa yo 1699/00

Ylläolevasta voi päätellä, että pojat ovat syntyneet jo 1630-luvulla, jos olivat n.20v.tai alle akatemiassa.
Katarina noin 40-luvun taitteessa.
Margaret 50-luvulla,jos puoliso noin samaa ikää.
Elisabeth 50-luvulla, avio ajasta ja pojan yo ajasta päätellen.

Lapsia voi olla muitakin, nämä yo-matrikkelista reväistyjä.

Eli ei ole tässä mielessä mitään estettä, etteikö Juliana Mårtensdr voisi olla Mårten Florinuksen tytär ajallisesti. Syntymä aika 1655, menisi tyttärien kanssa yhteen.
Juliana olisi jäänyt alaikäiseksi Mårtenin kuollessa 1669.

Julianan tyttären myymä osuus Järvenpäästä ollaan voitu maksaa Juliana myöhemmin veljiltään saamalla isän tai äidin perinnöllä.Vaikka Juliana peri varmaankin poikansa Arvidin, niin ei taloa varmaan pantattu tyttären perinnön maksuksi. Jostain Isak Eriksson sai ison tollon käteistä. Ja lisää, kuten on huomautettu,koska pojat kävivät koulua isonvihan aikaan Ruotsissa. Talosta ei rahaa saanut irti.

Eräs seikka liittyen Florinuksiin on erikoinen yhteensattuma.

Paimion kirkkoherran Mattias Erici Florinuksen (isä ja äiti yllämainittu Lemun kirkkoherra Erici/Kristiina Blom, edeltäjä Kristiinan veli Jacob Florinus) poika Henrik oli kolmesti aviossa:1.Walborg Larsdr.Tammelinus
-äiti aiemmin mainittu Lars Bertillsonin tytär Ekestubbe sukua.
2. Beata Davidsdr. Gyllenbögel
3.Katarina Eriksdr Pihl.

Henrikillä oli veli Erik pataljoonasaarnaaja yo 1650 kuolee sodassa 1654.
Erikillä ei ole merkitty vaimoa. Teoriassa hänkin voisi olla Isakin tuntematon isä. Jos olisi vaimo, niin Isak olisi jäänyt pienenä orvoksi. Hänet olisi kasvattanut isäpuoli, isän suku tai äidinsuku.
Mårtenin tyttärenä Juliana olisi serkun tytär, äidinpuolelta.
Myönnetään, että tämä on jo iso spekulaatio!

Esimerkiksi Kristoffer Andersson Herkepaeuksen vaimo oli hänen setänsä Thomas Laurentii Herkepaeuksen tytär Walborg.

Ei se aiemmin aina tainnut olla niin tarkkaa suvunnaintikaan.
Ratsumestari Jöran Prytz nai omaa siskontytärtään ja tappoi syntyneet pari lasta. Myöhemmin kuitenkin tämä siskontytär on Jöranin vaimona. Heidän poikansa Claes Prytsin poika Georg Prytz oli Karkun kirkkoherrana. Tämä vaimo oli siis N.N. Clasdr.Prytzin ja Grels Jonkun?tytär Beata Grelsdr.Muistanko väärin, että Jöran Prytzillä oli läänityksiä Karkussa?
Tämä nyt aiheen vierestä.

[Jari Latva-Rasku]

Mietin vielä tätä Perniön Melkkilän ja Laukon vuokraajaa Erik Eriksson Pihliä, jonka viimeinen puoliso oli Catharina Thauvonius. Onkohan Erik hieman liian nuori Isak Erikssonin isäksi? Erik Eriksson ja "Carin Gabrielsdr: Thauvoia" saavat vielä 27.5.1697 Laukossa tyttären. Jos Erik olisi myös Isakin isä, tytär olisi syntynyt Erikin ollessa vähintäänkin 70 vuotta vanha.

Toinen asia, mikä askarruttaa, on mahdollinen Isakin tyttären Ingeborgin avioituminen Gabriel Eriksson Pihlin kanssa. Voihan toki olla, että Gabrielin puoliso on ollut joku muu Isakintytär, vaikka Gabriel sopisi hyvin kuvioon.

[Benedictus]

Pekka Hiltusen selvitykseen sivutietoa.Forumin Satakunta osiossa on ketju Pentzelstierna.
Erik Jacobsson Pentzelstierna on Henrik Sassin voutina ym. Kokemäellä ja hänen tiloillaan Perniössä.

Hänellä kaksi tytärtä.
1. Elisabeth: puoliso Wolter Alexandrsson Moliis, räätälimestari. Äimälän ratsutilan omistaja Kokemäeltä.
Alexanderin 1.vaimo Curnovius-Indrenius
2. vaimo Brita Påvelsdr Callia.
-isä Linnankirjuri Påhl Callia
-äiti Huittisten Tackuja
2. Katariina: puoliso 1. kenttävääpeli Simon Raija, omisti Tyrvään Pohjolan ratsutilan.2. Sven Fontelius
-miten Simon Raija menee Rajaleniusten sukuun?

Ketä Pentzelstiernat olivat. sitä pähkäillään yhä.

[Jari Latva-Rasku]

Mielenkiintoinen havainto tämä Penzelstierna. Israel Alftanuksen vävy Nils Jacobsson Aejmelaeus oli Äimän sukua ja Pohjala oli tila, jonka Beata Sigfridsdotter lahjoitti myöhäisempinä aikoina Johan Collinukselle. Beatahan oli tekemisissä pormestari Mårten Sigfridssonin kanssa.

Koskahan tämä Erik Penzelstierna on elänyt? Hän on ilmeisesti liian vanha Isak Erikssonin isäksi?

[Jari Latva-Rasku]

Olin liian hätäinen vastauksessani ja luin Penzelstierna-viestiketjun vasta nyt. Erik Penzelstierna sopii ikänsä ja taustansa puolesta varsin hyvin Isak Erikssonin isäksi. Penzelstiernasta saisi myös väännettyä Astrum-Astreniuksen.

Erik oli elämänsä varrella ilmeisesti Kokemäen Vuolteen voutina. Huvittavana huomiona voisi todeta, että Isak Astreniuksen tyttären Claran puoliso, kurikkalainen talollinen Isak Kaukola, oli isoäitinsä kautta Sääksmäen Speitzin ja sitä kautta Kokemäen Vuolteen sukua.

[Jari Latva-Rasku]

Pentzelstierna-keskustelussa mainitaan seuraavaa:

"Erich Penselstiernan hautauspäiväksi mainitaan 16.9.1694 (Hiski) SAY mukaan Nikkon talossa vuosina 1680-1685, vaimon nimeksi mainitaan Liisa (Kokemäki SAY 1674-85 s.26). Joissain sukutauluissa Simon Göös'in (1592-24.5.1674) Kokemäen kirkkoherra (aatelinen) ja Elisabeth Moijeruksen kymmenen lapsen joukossa on Elisabeth, jonka mies ehkä Erich. Jos kyseessä on Erich Penselstierna voisi vaimon aatelinen syntyperä selittää Erich in nimeä ja tämä asetelma selittäisi myös yhteyden Huittisiin."

Simon Göösin poika oli Elias Gjös, joka käsittääkseni oli Karkun Kosken omistaneen Henrik Mårtensson Lundin jälkeen Rauman pormestarina. Henrikin veli Johan hoiti lyhyen ajan Järventakaa Clemeth Jacobsonin siirtyessä sieltä pois, kumpikin ilmeisesti Johan Frisiuksen omistaessa Järventakaa.

Simon Göösin tiedetään olleen Turun akatemian vihkiäisissä vuonna 1640, eli samoilla kokkareilla akatemian sihteerin Johan Frisiuksen ja voudin Henrik Lundin kanssa.

[Pekka Hiltunen]

En tullut panneeksi merkille, ettei Isak Erikinpoika ajallisesti voinut olla Erik Pihlin poika, kun sukulaissuhteet yhteydet tuntuivat muuten täsmäävän..

Gjös-suvun papit käyttivät Gardiaster-nimeä, koska vaakunakuviossa oli sydän ja tähti.

Ogilwien vouti ei ole ollut tyhjätasku, sillä Nils Assersson Mannersköldin vävy, ratsumestari, eversti ja Käkisalmen maaherra peri osansa lapsettomaksi jääneen Suomen veromestari Hartikka Henrikinpojan (kts. Tapio Vähäkankaan artikkeli Aarlahden säterin periytymisestä Genoksessa) suunnattomasta omaisuudesta tämän tultua menettäneeksi omaisuutensa ja henkensä Kaarle Herttuan puhdistuksissa. Perijatär, Hartvig Henrikinpojan puolison (Halikon Viurilan Slang-sukua) 1. avioliitosta Johan Böcklerin kanssa ollut tytär oli näet Patrik Ogilwien anoppi.

Ogilwie menetti läänityksensä reduktiossa kruunulle, mutta jo irtaimiston arvon on täytynyt olla hyvin merkittävä.

Kokemäen Vuolteen omisti Hartwig Henrikinpojan Agneta-sisaren jälkeläinen Karl Marsvin (aat. Delphin - olikohan Laguksen kirjaama Ilmalan Sigfrid Sigfridsson vanhaa Delphin-sukua?). Hartikka Henrikinpojan lanko sai osansa ed.m. veromestarin omaisuudesta hänen osallistuttuaan tämän vangitsemiseen. Teivaalan ja Ilmalan Matts Sigfridssonin poika Karl Marsvin muutti Vuolteelta 1640-luvun alussa nuijasodassa tuhotuksi tulleeseen ja uudelleen rakennettuun Teivaalaan.

Inderön Karl Marsvinin puoliso oli kirkkoherra Mårten Svärdin Margareta-tytär, mikä voisi liittyä Curnovius-suvun jäsenten yhteydessä käytettyyn Indrenius-nimeen.

Maalari Pentzelstierna on hyvinkin voinut pensselöidä vaimonsa suvun vaakunakuvaa.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Nyt näyttää löytyvän ainakin lapselle vanhemmat, jotka ovat samanaikaisesti isäntärenkejä, kirjureita, käsityöläisiä ja aatelisia ja joilla kaiken lisäksi on tähti nimessään ja vieläpä vaakunassaan. Olisi jopa mahdollista, että sukunimensä Stiernaksi lyhentänyt kirjoitustaitoinen, mutta maalauskyvytön Isak Eriksson olisi tuntenut Julianan ja ollut niin sydämetön äitinsä vaakunasta huolimatta, että hän olisi kaapannut avioitumalla Järventaan ja jättänyt vaakunaan vain tähden jäljelle.

Pienenä havaintona voisi todeta, että Isak Erikssonin mahdollinen äiti Elisabeth Simonsdotter Göösin sisko Catharina oli naimisissa Huittisten kirkkoherran Andreas Johannis Keckoniuksen kanssa. Andreas oli Ruoveden kirkkoherran Johannes Keckoniuksen poika.

Johannes Keckoniuksen veli oli Heikki Juhonpoika Kekkonen, joka oli ratsutilallinen Ruoveden Haukkaniemen Kekkosessa 1604-45 ja Ruoveden nimismies noin 1606-12. Heikki Kekkosen tyttärenpoika oli Lapuan pitäjänräätälinä 1690-luvulta lähtien toiminut Vilppu Tuomaanpoika Keckonius. Vilpun puoliso oli Ilmajoen nimismiehen Valentin Hannunpoika Peltoniemen tytär Maalin, jonka serkunpojan Henrik Peldanuksen kappalaisenpappilaan Tomas Betulinus ja Juliana Frisius tulivat yhteistä elämäänsä aloittamaan.

Maalin Peltoniemen äiti oli Aune Mikontytär Ilkka, jonka serkun Kalajoen nimiesmiehen Isak Josefsson Ilkenin toinen puoliso oli Laihian kirkkoherran Kristian Laibäckin tytär Elisabeth. Isak Astrenius avioitui Laihian kappalaisen Mathias Reiniuksen ja hänen toisen puolisonsa Clara Alftanuksen tyttären kanssa. Matias Reiniuksen ensimmäinen puoliso oli Elisabeth Laibäckin sisko Susanna. Isak Ilkenin isä Josef Ilken taisi olla Henrik Mårtensson Lundin edeltäjä Rauman pormestarina.

Isak Eriksson voisi aivan hyvin olla Erik Pentzelstiernan poika, jolla oli yhteyksiä Pohjanmaalle ja ei pelkästään Israel Alftanuksen välityksellä. Israel olisi kyllä hyväksynyt vähinkäänkin vaimonsa veljen- ellei peräti siskonsa tyttären avioitumisen Pensseli-Erkin pojan kanssa.

Nyt täytyisi löytää yhteys Isakin ja Erik Pentzelstiernan välillä. Erikin suvusta on jäänyt paljon käräjäpöytäkirjoja.

[Benedictus]

Erik Jacobsson Penszelstierna tavataan siis Perniössä. Henrik Sass myy Perniön omaisuutensa ja muuttaa Ruotsiin. Sen jälkeen Erikistä on huonosti havaintoja. Arvelisin, että hän seuraa Sassia Ruotsin puolelle. En muista milloin Sass kuoli, mutta sen jälkeen Erik palaa Kokemäelle.

Kokemäellä Erik ja jälkeläiset esiintyvät nimillä Paistilan kylässä Kupilla, Linderillä ja Köönikässä.
Kupin Jacob Mårtensson oli nimismies. Ulvilan Trumetarilla oli myös trumslagare Jacob Mårtensson Moliisien aikaan? Tämä ihan muistin varaista.

Linderi oli Simon Polvianderin hallussa.Arveluni Pentzelstierna sivulla Satakunta.

Köönikkällä vanha Elisabeth. Onko oikea henkilö.

Tällä palstalla aiemmin selvitin Karkun Viikarin ja Hiedan isäntien Måns Månssonin ja Håkan Månssonin sukua. Håkan oli Köönikän omistajan Margareta Sigfridsdr puoliso.
Appi oli Sigfrid Jacobson Karhia Kruununvouti.
Anoppi Brita Hansdr Kettermannus, jonka sisko Antti Äimän vaimo, joka testamenttasi kartanonsa Klara Lietzenille. Sen jälkeen Äimälä siirtyy Wolter Moliisille ja Elisabeth Pentzelstiernalle.

Erik Jacobson Pentzelstierna oli syntynyt viimeistään noin 1635, koska hän oli 1655 Wuoltisten voutina. Tuskin alle parikymppisenä.

Kruununvouti Sigfrid Jacobsson Karhiasta ei tiedetä alkuperää, eikä Erik Jacobsson Pentzelstiernasta.
Sama isän nimi.
Ajallisesti voisivat olla veljeksiä.
Kiertyvät Paistilan kylän ympärille.

He voisivat olla muualta tulleita, koska Kokemäen verkostosta ei oikein löydy sopivia. Perniön suunta olisi yksi vaihtoehto. Ulvila/Pori toinen. Pohjanmaa kolmas.

Jos Isak olisi Erikin poika, ja Erik Sigfridin veli, olisi Månssonien kautta suora yhteys Järventaakse karkkuun. Hieta ja Viikari ovat Järventaan naapuri tiloja.

Kuten olen aiemmin maininnut Köönikän vävy isännät Johan Henriksson ja Simo Jacobsson ovat tuntemattomia juuriltaa.
Verkko tivistyisi jos tietäisi keitä he ovat.
Johan Henriksson mainitaan kerran Köönikällä, muuten vain Hedvig h. Olisiko sotilas henkilö ja ulkomailla.
Anna Johansdr. puoliso Simo Jacobsson on yhtä tuntematon. Mainitaan 1722 vävynä. Olikohan Simon Göösilla Jacob poikaa.

Erinomaista Erikissä on, että oli täysin varaton kuollessaan.
Voisiko olla niin, että hän siirsi varansa Ruotsiin ja antoi ne pojalleen Isakille, joka ehkä hoiteli niitä ollessaan poissa Järventakaa.
Tämä selittäisi mahdollisuuden kouluttaa pojat isonvihan aikaan.

Silti luulisi, että jossain käräjillä puhuttaisiin pojastakin?

[Knaapi]

Heitän laajaan nimijoukkoon vielä yhden: Sven Maununpoika (Månsson), Juvan kartanon vouti Euran kappelissa (nyk. Tarvasjoella) 1652 alkaen. Alkoi käyttää nimeä Juvallenius. Puoliso tuntematon. Barbara-tytär (s. n. 1646) avioitui Marttilan naantalilaissyntyisen kirkkoherran Petrus Henrici Walliuksen kanssa. Muiden siskojen puolisot sotilaita, kuten Håkan Ekelund ja Johan Hammar.

Tutkiessani Tuokko-kortiston perusteella Sven Månssoneja päädyin vuosia sitten juuri Kokemäen suuntaan. Voisiko tämä vouti kuulua samaan Månssonien sukuun? Juva oli muistaakseni kuninkaankartano, samoin kai Kokemäenkartano.

Aloin seurata tätä keskustelua Svarthafran takia, koska loimaalainen esi-isäni Hannu Ragvaldinpoika oli tyrvääläisen Ragvald Hannunpojan (pso Marketta Erikintytär, äiti Elisabet Svarthafra) isä. Hannu Ragvaldinpojan arvellaan olleen armeijan kirjuri Rehbinderin rykmentissä kapteeni Per Anderssonin komppaniassa, mutta hänen taustansa on minulle tuntematon. Johonkin säätyläissukuun hänkin on saattanut kuulua.

Kari

[Benedictus]

Sattuipa sopivasti, että genos-lehti tuli juuri kirjoitukseni jälkeen.
Sieltä löytyy uskomatoin kertomus Äimälän rusthollin vaiheilta.

Eli Erik ei ollut Jacobson vaan Jöransson.
Lapsia kolme tytärtä. Poika olis varmaan tullut jo esille tutkijoille.

Eli Isak ei saa maalarijuuria!

Se, mikä oli mielestäni oleellista, on kirjoituksessa esiin tullut sukuverkko. Se kertoo samaa mitä me olemme havainneet tässä Astrenius etsinnässämme. Sukuverkko oli laaja ja siihen turvauduttiin voimakkaasti.

Samalla se tuo esille seikan, joka on hyvin tärkeä. Sen, että naiset ovat avainasemassa.
Olen kritisoinut pitkään näitä vanhoja sukututkijoita, kaikki arvostus heidän työlleen, mutta he ovat vanhan roomalaisen näkemyksen mukaan olleet isäntälinjalaisia ja unohtaneet, että erityisesti Suomessa matriarkkaalisuus on hyvin voimakasta. Kalevalasta sen jo näkee.
Isäntä linjoja tutkitaan, mutta naiset sivuutetaan.
-loistava esimerkki on Kokemäen Paistilan Köönikkä.
-suku vaihtuu kuulemma Anna Johansdr. ja Simon Jabobsonia ennen.
-todellisuudessa Anna Johansdr. perii ratsutilan äidiltään Hedvig Håkansdr:lta, joka oli perinyt sen äidiltään Margareta Sigridsdr:lta, joka taas peri sen tavallaan (kiinteistö vaihto) äidiltään Brita Kettermannukselta, joka peri vaihdetun tilan Kiettreen siskonsa kanssa luultavasti äidiltään Margareta Sigfidsdr:lta, jonka arvelen olleen Tackusukuinen, joka peri sen, koska Hans Hermansson lienee tullut muualta.

Naisista on tietysti vähemmän tietoa, mutta myös syynä tuntuisi olevan kultturiilmiö.

Aiempi Genoksen kirjoitus Euran Laihian suvusta ja tämä Äimälä ovat loistava osoitus sukututkimuksesta, joka avaa kaikki saatavat tiedot tutkimukselle, ei vain toista puolta.

Harmi kyllä Isakin isä on yhä karkuteillä.
En usko, että tämä työ menee silti hukkaan, koska luulen aikamonen tutkijan saaneet tästä kirjoitussarjasta uusia vinkkejä tutkimuksiinsa.

Kyllä tämä Erikkikin jostain löytyy. uskon!

Ps. Wolter Aleksandersson Moliisilla oli veli Påhl Harjavallan Mämminmäki Hutulla ja näkyy jopa Äimälässä vaimonsa kanssa. Jos joku tietää hänen vaiheistaan niin olisi kiinnostavaa, onko hänen poikansa tai pojanpoikansa Hutulla näkyvä siltavouti Påhlsson.

Kiettareella näkyy myös Anna Moliis. Kukahan on. Kokemäen Moliisit tuntuvan puuttuvan kokonaan Moliis tutkimuksista.

[Knaapi]

Tarkistin tuon Sven Månsson Juvalleniuksen. Tuomiokirjakortiston mukaan Eurajoella mainitaan 1648 (6:409, 6:411-v) Kristiina Brahen lampuotivouti Sven Månsson. Ei siis Kokemäellä, kuten muistin, eikä lampuotivouti ole sama kuin vouti, mutta patronyymi on Måns ja jotain voudintehtävää hän on tehnyt. Eurajoella mainittu voisi olla sama mies kuin Juvallenius, mutta en tiedä onko hänellä yhteyttä teidän Månseihinne ja vouteihinne. Tiedoksi kuitenkin.

Terv. Kari

[Jari Latva-Rasku]

Genoksen artikkelissa ollut oletus, että Erik Penselstierna ei olisi aikaisemmin ollut avioliitossa on varsin hatara. Hän ei ollut syytettynä salavuoteudesta käräjillä, jossa hänet mainittiin todistajanlausunnossa, jonka sisältö oli lainattu pöytäkirjaan. Miksi todistaja olisi maininnut, missä siviilisäädyssä Erik oli? Todistajanlausunnosta päätellen Erik ei edes ollut paikalla. Hätävalheelta vaikuttavan todistajanlausunnon antoi syytetyn isä ja sitä ei tuomion perusteella uskottu. Onhan Erik kaiken lisäksi voinut olla oikeudenkäynnin aikaan myös leski.

Oletukset viimeistään 1630-luvun aivan alussa syntyneen Erikin avioitumisajasta Elisabet Gjösin kanssa ovat uskottavampia, mutta Erik Penselstiernan perinnönjaosta ei voi päätellä mitään, sillä sitä ei ilmeisesti tehty köyhyyden tai oikeastaan velkojen vuoksi. Köyhää ei kannata periä, sillä samalla perii hänen olevat ja tuntemattomat velkansa. On olemassa mahdollisuus, että Erikillä olisi ollut myös muita lapsia, mutta valitettavasti heitä ei ilmeisesti mainita missään.

Genoksen artikkelissa mainitaan sivulla 88, että Järventaassakin vaikuttanut Johan (Mårtensson) Lund asui Kokemäen Paistilan Kupin talossa, jossa Erik Penselstierna kuoli vuonna 1694. Naapuitalossa Köönikässä asuu samaan aikaan luutnantti Håkan Månsson, karkkulaisia hänkin.

Kyllä Erik Penselstiernan tarinaa kannattaa vielä penkoa, sillä hän Isak Erikssonia ajatellen vastaa kysymykseen miksi tähti, miksi ammatti, miksi Israel Alftanus. Hän ei ole paras vaihtoehto, vaan tähänastisista ehdottomasti sopivin, aivan kuten Isak Eriksson. Isakin ei tarvinnut liittyä Järventakaan juuri mitenkään ennen avioitumistaan Julianan kanssa ja silti hän oli tilanteeseen sopiva. Alkuperäinen tarkoitus lienee ollut siirtää Järventaka ja muu mahdollinen omaisuus Arvid Frisiuksen perillisille eikä missään tapauksessa Karkun seudun valtapiireille.

Minua myös askarruttaa, kuka oli Tomas Betulinuksen ja Juliana Frisiuksen kanssa Ilmajoella ja Alavudella mainittu ja jonnekin kadonnut Christiern Alcenius?

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka Pensseli-Erkki kannattaa hetkeksi unohtaa, mieleeni tuli vielä yksi miksi-kysymys, johon seutuja ja sukuja tuntemattomana on vaikea vastata.

Georgius Nicolai Prytz oli vanha ja uransa loppupuolella oleva Karkun kirkkoherra, joka oli ollut Porin kappalaisena jo 1640-luvun alkupuolelta lähtien. Hänen edeltäjänsä pojasta tuli hänen seuraajansa.

Arvid Frisius asettui 1670-luvun puolivälissä asumaan vähän aikaisemmin perimälleen Järventaan tilalle, josta lampuodit ja väliaikaiset viljelijät olivat huolehtineet. Arvid ei välttämättä ollut edes käynyt kovin montaa kertaa tilalla, jossa hänen isänsä ei koskaan asunut. Arvidilla ja hänen vaimollaan ei välttämättä ollut mitään kovin läheistä sukuyhteyttä Karkkuun.

Arvaisin, että Arvid halusi Prytzin jälkeen Karkun kirkkoherraksi ja siitä oli mahdollisesti jo sovittu ennenkuin Prytz yllättäen kuoli vuonna 1677. Kirkkoherraksi tuli kappalainen Henrik Collinus samana vuonna, jolloin Arvid Frisius kuoli.

Vaikka Arvidilla oli vahvat taustavoimat, niin hän tarvitsi pyrkimykselleen erityisesti Prytzin tukea. Mikä mahtoi olla Prytzin ja Frisiusten välinen yhteys? Frisiukset tuntuivat voivan taloudellisesti riippumattomina sukkuloida ympäri maata ilman sen suurempaa tukiverkostoa, mikä voisi selittää Arvidin ennakkoluulotonta pyrkimystä. Arvidin isä omisti lukuisia esimerkiksi Äimälään verrattavia tiloja. Äimälästä kiistelleet eivät pystyneet maksamaan edes Äimälän kauppahintaa. Arvid Frisiuksen omistama Järventaka oli melkein Äimälän arvoinen eikä Arvidin todennäköisesti tarvinnut maksaa siitä mitään. Myös Arvid pystyi toimimaan ilman sidoksia.

[Benedictus]

Pentzelstiernasta sen verran, että Genoksen maininta Havingin Horpun isännyydestä on kiinnostava. Horpun edellinen isänta sattuu olemaan Jöran Andersson jo 1638 mainitaan. Erikin jälkeen tilaa pitää kirjureita ym. Sven Rusk yhtenä, joka oli vouti Karhia vävy käsittääkseni.

Havingissa on myös Hammas tila, jonka omistaja on 1621 Erich Peersson, mainitaan lainlukijana. Tytär Brita, Horpun Jöranilla vaimo Brita.

Hieman sekavaa, mutta näyttäisi ilmeiseltä, että Erik Jöranssonin isä olisi Horpun isäntä Jöran, ja äiti lainlukija Erikin tytär Brita.

Huomioitavaa, että Näyhälän omistaja oli lainlukija Hans Peersson Granne.Peersonit voisivat olla veljeksiä.

[Jari Latva-Rasku]

Voihan se Isakin äitikin olla tähtien sukua. Koskessa mainitaan vuonnan 1679 Johan Mårtenssonin yhteydessä itselliset Erik Claesson ja vaimonsa Brita. Tämä merkintä on ennen Isakin asettautumista Järventakaan. Vuonna 1682 Järventaassa mainitaan Isakin ja Julianan jälkeen vaimo Brita. Seuraavana vuotena Isak on merkitty katselmuskirjuriksi.

Taulu 2
II. Claës Pryss (Jöran Pryssin poika, taulu I). Hoiti äitinsä rälssitilaa Kokemäensaarella. - Muutti Poriin, jossa omisti Malminkorttelin talon n:o 139, asui siinä 1635 – 1650. Porvari. Main. 1648 hovioikeuden presidentti Jöns Kurjen laivan perämiehenä. Oli 1650 vanha ja sairaalloinen, kuoli kohta sen jälkeen. - Puoliso Marketta Laurintytär, main. vaimona 1634 - 1645, eli vielä 1651, isä ratsutilallinen Kokemäensaarella Lauri Heikinpoika Storfinger, Indrenius-sukua. Eräs Marketta Laurintytär haudattiin Porissa 8.2.1679.

Genos 27(1956), s. 10-16

Olisiko Claes Pryssillä joku yhteys Koskella mainittuun Erik Claessoniin?

[Pekka Hiltunen]

Claes Prytz (Pryss) oli ehkä Korppoon kirkkoherran setä:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1395

PH

[Jari Latva-Rasku]

Jos oletetaan, että Karkun kirkkoherra Henrik Karkuensis on ollut Arvid Frisiuksen setä, on helppo ymmärtää, miksi Arvid kyttäisi Karkussa kirkkoherran virkaan ja miksi Johan Frisius osti Järventaan. Ennen Karkun kirkkoherraa Jöran Claesson Prytziä on kuitenkin Johan Collinus ollut samassa virassa ja hänen poikansa Henrik odottaa kappalaisena leveämpää leipää. Jos Arvid Frisius olisi murhattu ja minä olisin tutkinnan johtaja, menisin ensimmäisenä kysymään Henrik Collinukselta, missä hän on ollut kuoleman aikaan.

Mielestäni Collinusten ja Frisiusten valtapiirit ovat erillisiä ja Isak Eriksson kuuluu ehdottomasti Frisiusten piiriin, kuten Prytzitkin. Vaikka Pensseli-Erkki ei Isakin isä olisikaan, hän olisi siihen virkaan sopiva, kuten myös Staaret. Penselstierna on mielenkiintoinen esimerkki, koska se avasi uuden todennäköisemmän piirin.

[Benedictus]

Yritän kutoa kiinni Järventaan ympärillä olevan verkon reikiä.

Kirjoitin Satakunta osioon Pentzelstiernoista kirjoituksen, sieltä löytyy tähtiä taasen.
Mikä tulee esille, niin lainlukija Erik Peerssonilla Kokemäen Havingista, on toinenkin poika nimeltään Erik, joka mainitaan isäntänä 1651, äitipuolensa alla mor. seuraavana vuonna äitipuoli Walb.h.

Jos arvioini olisi oikein, että Erik Pentzelstiernan äiti on lainlukijan tytär, olisi tämä Erik Eriksson Pentzelstiernan serkku. Erik Erikssonin veljen Alexanderin anoppi on Äimälästä.

Alexanderin tyttären anoppi on taas Maria Jägerhorn af Spurila. Jonka tytär on karkkulaisen Alex Packaleniuksen vaimo.
Pentzelstiernan vaimo Göös sukua.

Miten tämä Erik Eriksson voisi liittyä Karkkuun?

Latva-Rasku huomautti, että Paistilan Kopilla mainitaan kirjuri Johan Lund Genoksen artikkelissa sivulla 88.
Tämä on sama kuin Karkun Koskella ja Järventakana mainittu Johan Mårtensson. Mutta mitä hän tekee Kokemäellä? Miksi?

Köönikällä on isäntänä ollut Håkan Månsson karkkulaissukuinen.
Håkan Månsson ja vaimonsa omistavat Karkun Hiedan 1682 asti.

Håkanin vävy on nimeltään Johan Henriksson, josta ei ole tarkempaa tietoa.
Hänet mainitaan Köönikällä muistaakseni 1696,Seuraavan kerran Johan Henriksson niminen kuolee 1713. Muulloin Köönikällä mainitaan Hedvig hust.

Pekka Hiltunen on expertti aatelissuvuista, siispä kysymys.
Voisiko tämä Johan Henriksson olla Rauman pormestari Henrik Mårtensson Lundin poika? Löytyykö Lundeista sopivaa poikaa?
Kuvittelisin, että Köönikän Johan olisi jokin sotilas tai sotilasvirkamies, koska häntä ei näy Köönikällä vuosikausiin. Tytär Anna on syntynyt n.1698.Kuitenkin Hedvig on hust. eikä enka.
1713 hän palaa kuolemaan kotio perheen luokse.

Jos Johan Henriksson on Lund, niin sen kautta myös Erik Eriksson ja Erik Pentzelstierna olisivat lähikontaktissa Karkun Järventaakse.

Spekulaation yksi hatara kohta on se, mihin Erik Eriksson joutuu Havingista?Kuoleeko vai muuttaako muualle. Jos hänellä on poikia, niin voisiko Eräs olla Isak Eriksson? Lainlukijan pojanpoika voisi olla kirjuri, koska poika Alexander oli manttaalikomissaari.

Tähtiä saisi, jos lain lukija Erik Peerson ja lainliukija Hans Peersson olisivat veljeksiä, koska Hanssin sinetissä on 4 tähteä ja sydän.
Onko se virkamies sinetti vai mahdollisesti jonkin suvun merkki?

Tässä tuntisi itsensä jo pian pakkomielteiseksi, jollei tuota Genoksen kirjoitusta olisi ilmestynyt. Siitä näkyy, että todellinen suku verkko oli erittäin mutkikas ja monipolvinen !

[Jari Latva-Rasku]

Johan Frisius peri mittavan omaisuutensa isältään ja äitinsä aateliselta suvulta. Kangasalla tapahtunut pienempi talokauppa ja 1 1/4 manttaalin Järventaan osto ovat ainoat muut tilahankinnat, jotka minä tiedän. Voihan niitä enemmänkin olla. Johanin isä Arvid Johanneksenpoika ja Johanin ensimmäisen puolison isoisä Sigfrid Sigfridinpoika tulivat riippumattomaksi myös seuraavissa sukupolvissa hankkimalla maatiloja voudin- ja muissa toimissaan ottamalla autiotiloja omakseen, organisoimalla ne tuottaviksi ja maksamalla näistä tiloista sen jälkeen verot. Ei riittänyt, että otti tilan, oli myös osattava tehdä se tuottavaksi lampuotien avulla. Edelliset omistajat eivät siihen olleet kyenneet, olosuhteet eivät olleet otolliset tai tilasta oli liikaa velkaa. Autiotilan sai ilmaiseksi, kunhan vain tiesi, mitä tehdä. Isak Eriksson naitettiin Julianalle, koska Isak tiesi, mitä tehdä ja myös Juliana ja hänen sidosryhmänsä tiesivät sen. Voisi mukaillen sanoa it is good to be a king tai an assistant to a sheriff.

Johan Frisiuksen sisko oli aviossa Kemiön kirkkoherran Anders Pryssin kanssa, joka oli eri Pryssejä kuin Karkun kirkkokerra Georgius Nicolai tai Jöran Claesson Prytz. Kumpikin suku ilmeisesti oli alunperin Götanmaalta Ruotsista. Frisiukset olivat tekemissä ihmisten kanssa, joilla oli paljon omaisuutta ja valtaa sekä myös vaativia virkatehtäviä, joihin tarvittiin oikeata eikä perittyä osaamista. Näissä piireissä osattiin hyödyntää myös säädyn ulkopuolta tullutta osaamista, jos siitä oli hyötyä tehtävien hoidossa. Olisikohan Isak Eriksson näissä piireissä työtä tekemässä ennen avioitumistaan Julianan kanssa? Kun Isak merkittiin Järventaassa katselmuskirjuriksi vuonna 1683, se on voinut olla sattumaa, koska on tarvittu osaavaa henkilöä, jollainen sattui olemaan tarjolla.

Sitten pieni kommentti Christiern Alceniuksesta.

Christiern Alcenius oli merkitty Tomas Belulinuksen ja Juliana Frisiuksen yhteyteen Ilmajoen Peuralan rippikirjaan. Häntä tuskin on istutettu kirjan sivulle Tomaksen ja Julianan yhteyteen sattumalta, vaan on erittäin mahdollista, että Christiern on tullut Ilmajoelle heidän mukanaan, vaikka auttamaan 200 taalerin kantamisessa.

Selasin muutamia Hirvoiloita ja Hirvelöitä Suomessa ja sopivaa paikkaa ei Christiernille löytynyt. Ensimmäinen tunnettu Alcenius oli Lars Alcenius. Olisiko Christiern ollut hänen veljensä, jota Tomas valmisteli Turun akatemiaan? Ikänsä puolestä ei kuitenkaan ehkä poika, koska Lars vihittiin papiksi vasta vuonna 1697. Lars oli Lempäälän kappalainen http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3842

Kun katsoo Lars Alceniuksen appi-isän sukupiirejä, sillä on monia kytköksiä Karkkuun. Tämän lisäksi Larsin vaimon veli Gabriel oli Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Liewenin rykmentin) pataljoonansaarnaaja Liivinmaalla 1679, eli mahdollisesti Arvin Frisiuksen välitön ja väliaikainen seuraaja, koska Gabriel tuli jo seuraavana vuonna Lempäälän kirkkoherraksi. Saman rykmentin rykmentinkirjurina mainitaan vuonna 1685 Mynämäen/Taivassalon Halismäessä Claes Johansson, joka voi olla Järventaasta sinne ajautunut.

[Benedictus]

Latva-Raskun huomio Cristiern Alceniuksesta innosti kaivelemaan asiaa.

Mitään sukuyhteyttä ei näytäisi olevan Alceniuksilla ja Astreniuksilla, vielä vähemmän Juliana Frisiuksella.
Yhdynkin näkemykseen, että Christiern olisi Lars Alceniuksen veli ja Betulinuksen oppilas.

Mutta eräs seikka tuli ohessa esille. Lars Alceniuksen vaimo oli Maexmontanus.
Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanuksen tytär. Johanin sisko Valburg oli taasen Tyrvännön kappalaisen1632-76 Ericus Johannis Särjen eli Mörtin eli Rubelliuksen puoliso.
Erikin sisko Elisabethan oli Karkunkirkkoherra Johannes Mattiae Collinuksen vaimo.

Ericuksen isä oli Johannes Mattiae Särki Janakkalan 1599-1616 ja Lempäälän 1618-23 kirkkoherra.

Michel Martini Maexmontanus syntyjään Maskun Mäksmäestä oli Lempäälän kirkkoherra 1626-50. Sitä ennen Nokialla kappalaisena.k. 17.1. 1650.
Vaimonsa Gertrud Jacobsdr.

Erikin pojat olivat sotilaspappeja.
Johan yo 1653/54 Hämeenkyrön khr ,3 vaimoa. 1? 2. Thuronius 3. Tyrvenius

Micael yo 1662 Tyrvännön kappalainen, vaimo Martta Ollonius. Isä Hattulan khr Hemminki Ollonius jonka 2. vaimo Elisabeth Eriksdr Särki.

Gabriel yo 1667/68 Lohusuun khr Liivinmaa, vaimo Katarina Bock.

Järventaan ratsutilalla oli Johannes Collinus vaimonsa Elisabeth Särjen kanssa.
Seuraavaksi siellä oli Claes Johansson 1647-1660. Arvuuttelin jo aiemmin, että jos tämä kirkkoväärti olisi Johannes Särjen poika.
-eräs lisä on se, että 1656 haudataan Järvenpäässä Hustru Gertrud. Hän voisi olla 1650 kuolleen Michel Maexmontanuksen leski, joka olisi asunut vävynsä veljen luona. Tosin Johannes Särjen vaimosta ei ole tietoa, Gertrud voisi olla sitäkin sukua lähempää.

Se, mitä nyt haen aiheeseen on Erik Särki. Isak Erikson voisi hyvinkin olla myös Särki.
Veljet sotilaita ja pappeja. Suhteita Karkkuun paljon.
Ja Alcenius.
Jos Erik on Särki, niin hän on Alceniuksen apen serkku. Kirkkoherrat eivät varmaan vaivautuisi opettamaan nuorta poikaa. Serkun tytärpuolen nuori pappimies voisi sen tehdä.

Jos Isak olisi Särki,niin hän olisi silloin Collinuksia ja Packaleniuksia.

Kuka oli Johannes Särki?1599 hän tulee varakkaan Janakkalan kirkkoherraksi tyhjästä.
Ainoat Särjet eli Mörtit ovat yli satavuotta aiempaa Turun porvari Henrik Mörtin ja Katarina Olofsdr Tavastin jälkeläisiä, Mörttejä ulkomaisissa yliopistoissa.

[Pekka Hiltunen]

Mielenkiintoista on, että uskonpuhdistaja Pietari Särkilahden (Stiernkors) veljenpoika Israel Påvelsson vaikutti Hattulan vaiheilla. Sääksmäen kruununvouti Ivar Israelinpoika käytti Ståhl-nimeä. Tyrvännön kappalaisen Ericus Johannis Särjen Johan-pojan 1. vaimohan oli tuntematon.

Maskun Mäksmäki oli liitettynä Kankaisten kartanoon 1620-luvun lopulta, kun Michael Martiniin isä Mårten Michelsson oli SAY:n mukaan elossa vielä 1625. Kankaisissa mainitaan kirkkoherra Henrik Hoffman 1630-luvun alusta. Henricus Johannis Hoffmanin p:so oli Hebla Pedersdotter Galle aikana, jolloin Galle-suvun jäsenten vaakunakuvioissa oli muodin mukaisesti perinteisen liekehtivän sydämen yläpuolella yksi tai useampia tähtiä. Samoina aikoina Gjösit vaihtoivat sydämen uivaan kuhaan (gös) lisäten samalla sen yläpuolelle vielä toisenkin tähden. A.W. Granit mainitsee (SSS:n vuosikirja n:o 10, 1926) Mietoisten Saaristen kartanon voudin (1614) Hans Hoffmanin käyttäneen porvaris-sinetissään 6-sakaraista tähteä, jonka kuitenkin voidaan arvella muotoutuneen puumerkkinä käytetyn H-kirjaimen kehystämisestä sakarat yhdistävin viivoin (kun kirjaimen poikkiviiva on piirretty symmetrisesti ylittämään pystyviivat).
PH

[Jari Latva-Rasku]

Aina, kun kuulen nimen Johan Särki, mieleeni tulee ristiriitainen ajatus, että Järventaka alunperin omistettiin Kollaniusten eikä Collinusten suvussa. Siitäkin huolimatta, että Johan Collinus avioitui Särjen kanssa. Kollaniuksiin sopii paremmin myös yhteys Ikaalisten Osaraan, jossa Frisiustenkin piirit vaikuttivat.

Johan Särjen eli Lopen ja Janakkalan seudulla on myös Hirvoilan kylä (Alces), seudulla vaikutti Samuel Nicolai eli Nils- tai Claesson Frisius, jonka isoisä oli turkulainen porvari Mårten Friis, jolla myös oli kaupallisia suhteita Ruovedelle ja Kangasalle. Karkun apulaispappi vuonna 1702 eli Erik Christersson Orenius oli myös Lopelta. Christer Alcenius voisi vaihtoehtoisesti olla vaikkapa Erik Oreniuksen veli tai muu sukulainen, vaikka sukunimi ei tosin täsmää.

Jos Samuel ja Johan Frisius ja Henrik Karkuensis olisivat sukua keskenään, moni palanen Järventaan omistuksessa voisi loksahtaa paikalleen. Tuli jopa mieleen Kangasalan Herttualan Eerolassa mainittu pappismies Tomas Mårtensson ja samassa paikassa ollut itsellinen Gertrud Mårtensdotter ja Järventaan Susanna Mårtensdotter. Jospa he liittyisivät suoraan Frisiuksiin ja Johan Frisius olisi lunastanut tilan oman sukunsa haaralta?

Olen aikaisemmin ihmetellyt, miksi väitetään, että Sääksmäen Maatialan Porilan suku olisi Speitzejä. Porilassa mainitaan 1650-luvun puolivälin jälkeen kaksi isäntää, toinen on Simon Månsson eli ilmeisesti Borre=Porila ja toinen Isak Johansson, joka oli furiiri ja korpraali. Isakin vaimo oli Karin Ivarsdotter ja Isakin poikaa on kerran ilmeisesti erehdyksessä nimitetty Israelssoniksi. Olisiko Isak Johanssonin puoliso Stiernkors ja yksi näistä tähdellä merkityistä? Hartvik Speitzin puoliso oli Stiernkors. Olisikohan sukulaisväittämä syntynyt kälysuhteesta?

[Jari Latva-Rasku]

Seuraava lisäys edelliseen viestiini ei varmastikaan liity aiheeseen mitenkään. Sääksmäen Maatialan Porilasta häviää vuonna 1605 Nils Eriksson-niminen. Nils Eriksson-niminen ilmestyy Karkun Rainioon vuonna 1611 ja sieltä sitten Kiuralan Viikariin. En tiedä, miten monta Nils Erikssonia lähiseudulta löytyy. Porila merkittiin vuonna 1633 1 1/3 manttaalin kokoiseksi ratsutilaksi, joten sieltä olisi joku vallashenkilökin voinut lähteä. Nils Erikssonin jälkeen Porilaan ilmeisesti tulee uusi suku. Nimiä ovat Johan Isaksson Bårre, Simon Henriksson (Speitz??) ja Simon Magnus- tai Månsson Bårre sekä ilmeisesti väärin kirjattuna Simon Ohlsson.

[Jari Latva-Rasku]

Sääksmäen Kyässä vaikutti myös yksi muu suku, jolla oli yhteys tähtiin. Genoksen artikkelissa (Genos 30(1959), s. 33-45) kerrotaan Kankaroisten suvusta, jonka lainlukijana toimineen Erik Jöranssonin äiti oli ilmeisesti Stiernkors-sukua. Erik kuoli 1650-luvun alussa ja häneltä jäi leski Brita Bengtsdotter. Erikin pojasta Gustafista tuli nimismies.

[Pekka Hiltunen]

Ivar Israelinpoika Ståhl tunnettiin julmuudestaan talonpoikia kohtaan. Hänen kerrotaan surmauttaneen erään raskaaseen rikokseen syyllistyneen henkilön, vaikka kuolemantuomion saattoi 1500-luvun lopulla langettaa vain kuningas, s.o. hovioikeus. Laittomasti kuninkaanvaltaa käyttänyt Ivar Israelsson kuoli Kaarle-Herttuan teloituttamana Tukholmassa. On luultavaa, että hänen jälkeläisensä ovat 1600-luvun alussa pyrkineet olemaan kuuluttelematta julki syntyperäänsä.
PH

[Pekka Hiltunen]

Sorry, sotkin sukupolvet: tietenkin isä Israel oli se vouti, joka joutui lainkäytönoppiin Tukholmaan; poika Ivar oli sotilas ja isä Paavali pappi.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Akatemian matrikkelista löytyy pari mielenkiintoista katkelmaa käräjäpöytäkirjoista, joissa on aineksia Frisiusten suvun kytkösten laajentumiselle. Toisaalta myös saa mittasuhteen tilojen hinnoista. Isak Eriksson on maksanut tytärpuolensa osuudesta Järventakaan käyvän hinnan.

Hauhon Porras-nimisestä kylästä haudataan 30.11.1693 Hindrich Frijs.

Sitä ennen vielä elossa ollut katselmuskirjuri Henrik Friis oli ostanut 26.8.1685 Portaan kylän Alhaisen ratsutilan 450 taalerin hinnalla.

Hauhon kappalaisena oli samaan aikaan Johan Frisiuksen poika Per, joka osti 19.8.1684 samalta kylältä 300 taalerilla Rekolan ratsutilan.

On varsin todennäköistä, että Henrik Friis ja Per Frisius ovat asumapaikasta ja nimistä päätellen vaikkapa Johan Frisiuksen äidinpuoleisia sukulaisia?

Joka tapauksessa jälkimmäisessä pöytäkirjassa mainitaan, että Rekolan tilan myynyt majoitusmestari Per Påhlsson oli kaimansa Per Frisiuksen sukulainen. Per Pålsson oli Hattulan kirkkoherran Påvel Johanneksenpojan (Paulus Johannis, † ~1625) ja Elin Tomasdotter Blomin (liittyy Florinuksiin) poika. Påvelin veli oli Iitin kirkkoherra Johan Paulinus. Påvel Johanneksenpoika sopisi muiden vaihtoehtojen ohella Johan Frisiuksen sedäksi eli Maskun kirkkoherran pojaksi.

Henrik Friisin yhteydessä mainitaan vuonna 1691 vänrikki Matthias Stare vaimoineen!

Kun seuraa vaikkapa yllämainittujen henkilöiden avulla Frisiusten lonkeroita, ne ovat laajalla alueella ja ainakin niistä löytyy loputtomasti vaihtoehtoja Isak Erikssonin alkuperäksi. Jos näistä piireistä löytyy Isak Eriksson, joka on tähtien sukua, niin kannattaa varmasti pysähtyä miettimään, sillä Järventaka oli nimenomaan Frisiusten perintötila. Jos Isak ei olisi ollut Frisiusten/Alftanusten hyväksymä, käräjät olisivat käynnistyneet.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Eriksson on pysynyt hämäryydessä harvinaisen sitkeästi. Hänellä on kuitenkin 1670 syntynyt tytär ja hän on avioitunut noin vuonna 1682 Juliana Månsdotterin kanssa. Näiden säätyläisten vihkimispaikaksi ei voi todistaa Karkkua, koska luetteloa ei ole säilynyt. Heidät on myös voitu vihkiä jossain merkityksellisemmässä paikassa. Karkusta ja lähiseudulta on kiitettävästi säilynyt syntyneiden luetteloita, joista ei Isakin aikaisempia lapsia löydy, joten voidaan olettaa, että Isak on muualta. Tähtien suvut ovat kuitenkin yleensä suomalaisia. On lähes varmaa, että Isakin tapainen kirjoitustaitoinen on merkitty jonnekin 10 vuoden ajan, kunhan vain pystytään paikallistamaan hänen sidoksensa. Jos sidokset liittyvät Frisiuksiin tai Alftanuksiin, niin piiri ei rajoitu Suomeen.

Etunimi Isak on hyvä vinkki, sillä niitä on Suomessa ilmennyt harvinaisen vähän. Kun vielä tiedetään, että isä on ollut Erik, piiri on vielä pienempi. Isak-nimeä on ilmennyt esimerkiksi Sursill-suvun haaroissa.

Nimiyhdistelmä Isak Eriksson kalskahtaa ruotsalaiselta. Kun esimerkiksi katsotaan Tukholman suurkirkossa mainittuja Isaac- tai Isak-nimiä etu- tai isännimenä, niin luettelosta löytyy ennen vuotta 1690 vain muutama merkitä:

1. 1613-11-14 Schrifwer Isaac Larson Kirstinn Bengtzdotter

2. 1620-05-27 Slottzfougten Erich Anderson Hust Mariia Simonsdotter En Erik Andersson, adl Trana blev 1609 proviantmästare och slottsfogde på Sthlmsslott. Det är dock tvivelaktigt om han är identisk med ovanst, då hans hustruenl Sv Adelns Ättartavlor skulle hetat Margareta (forts övr.2)Svensdotter (Eketrä). Möjligt är dock atthär nämnda Maria Simonsdotter var Erik Tranas hustru i ett föregående gifte

1620-05-27 Secreteraren Oluf Erichson Hust Helena Isaachzdotter Olof Eriksson, sekretetare i Kammarkollegium, d 1639, var 1612 sekreterare hos hertig Johan av Östergötland, men redan 1623 sekreterare i Kammarkollegium. Begravdes 1639-03-06 i Sthlm. Helena Isaksdotter (forts övr.2) d 1641, dotter av kommendanten på Uppsala slott Isak Nilsson samt syster till Richard Isaksson, adl Rosencrantz af Granhammar. Hon var tidigare gift med Bertil Börjesson Canthersten, samt giftför tredje gången med (forts övr3) livmed. Andreas Sparrman, adl Palmcrona, i hans förstagifte.

3. 1670-10-16 Isaac Erichson Malin Erichsdotter

4. 1673-11-09 Kammartienare hos Hr Öfversten Beno Isak Tynnesson Hustru Bryta Jönssdotter

[TerhiA]

Etunimi Isak on hyvä vinkki, sillä niitä on Suomessa ilmennyt harvinaisen vähän. Nimiyhdistelmä Isak Eriksson kalskahtaa ruotsalaiselta. Kun esimerkiksi katsotaan Tukholman suurkirkossa mainittuja Isaac- tai Isak-nimiä etu- tai isännimenä, niin luettelosta löytyy ennen vuotta 1690 vain muutama merkitä.

Sivukommentti, nimistöistä alati kiinnostuneena:
en ollut tullut ajatelleeksi, että Isak olisi ollut jotenkin harvinainen nimi, mutta tarkistin tilanteen Suur-Rautalammin henkikirjoista - näin näyttää todella olleen.
v1662 1
v1664 2
v1670 4
v1680 6
v1706 14
Lisäksi näkyi muutama Isaksson-merkintä ja yksi "Isaks hustru".
Ei siis todellakaan kovin yleinen nimi keskisessä Suomessa tuolloin! Muista alueista en tilannetta tunne.

[Jari Latva-Rasku]

Varsinkin 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla Iisakkeja ei kovinkaan montaa löydy. Olen tarkistanut, että esimerkiksi Mustasaaren ja Lappajärven jopa Isak Erikssonit eivät tule kyseeseen. Myös muistaakseni Mynämäellä mainittu kirjuri Isak ei ole sama kuin Järventaan Isak Eriksson. Näyttää myös, että vuonna 1653 katselmuskirjurina mainittu Isak Eriksson ei olisi sama henkilö, mutta siitä ei voi eikä kannata olla täysin varma. Hän ainakin oli tekemisissä tähtien suvun kanssa. Myös Narvassa vuonna 1661 mainittu Erik Sigfridsson Brotar (Brotherus) on varteenotettava henkilö, sillä hän oli vänrikki ja katselmuskirjuri, kuten myös hänen poikansa Hans. Jos Hansille löytyisi veli Isak, kannattaisi varmasti aloittaa mietintä ja yhteyksien löytäminen tai poissulkeminen.

Jos jossain tulee vastaan Isak Eriksson ennen vuotta 1682, niin kannattaa varmasti pysähtyä miettimään, varsinkin, jos yhteyksiä löytyy Friisiuksiin ja kirjoitustaitoon. Isak Eriksson ei ilmeisesti ole oppinut taitojaan koulussa, vaan hänet on opettanut esimerkiksi jompikumpi vanhemmistaan, kirjuri, vouti tai pappi, tai näiden puoliso, jolla on vastaava tausta. Isakin on myös täytynyt hallita ruotsinkieli tai jopa olla ruotsinkielinen. Kirjurin- ja kielitaito rajoittaa mahdollisia sopivia henkilöitä ainakin Sisä-Suomessa. Erityisesti Turun henkikirjat pitäisi käydä läpi.

[Pekka Hiltunen]

Tarkistin Ramsaysta hataria muistikuviani Sääksmäen Särkilahdista.

Israel Påvelssonista J.R. kirjoittaa: "Afsatt 1582 från sitt ämbete för grymhet - han hade till ex. låtit afrätta EN VANFÖR MAN, som hotat begifva sig till kungs för att berätta `huru otillbörligen Israel handlar`. - `Item sade Israel till den gamle, förran han lät rätta honom: `Dig görs ingen behof din krymplig draga till kungl. majst. Jag vill här vara din konung`."

"Vanför" on kai rujo, rampa tai raukka. Kyseessä oli siis tämän tarinan perusteella "vanha miespolo".

Israel Påvelinpoika oli kuitenkin vielä Hämeen läänin kruunun- ja autiotilojen sekä yksityismyllyjen ("tullkvarnar") vouti 1587. Jossain (jonkun nettisivuilla) olen nähnyt kuolinpaikaksi merkityn Tukholma, ja olen tästä saattanut tehdä perusteettoman pitkälle menevän päätelmän..
PH

[Bodniemi37]

Myös Narvassa vuonna 1661 mainittu Erik Sigfridsson Brotar (Brotherus) on varteenotettava henkilö, sillä hän oli vänrikki ja katselmuskirjuri, kuten myös hänen poikansa Hans. Jos Hansille löytyisi veli Isak, kannattaisi varmasti aloittaa mietintä ja yhteyksien löytäminen tai poissulkeminen.


Olet varmaankin tutustunut Heikki Soininvaaran tekemään Brotherus-suvun selvitykseen [Uusi sukukirja III, SSJ 20(1952-70)]? Sukuselvityksestä tekemieni muistiinpanojen mukaan Hans Brotteruksella oli Gustaf-niminen veli ja sisar Anna, puoliso katselmuskirjuri Anders Hobin. Viimeksi mainittu aviopari kuuluu oman tutkimuksemme piriin.

Gustaf-veli toimi Laitilan Kaukolan kartanon voutina ja osti 1696 Laitilan Korven kylän Nakkilan ratsutilan. Hän oli myös Laitilan kirkonisäntä ja majatalonpitäjä. Nakkilan rusthollissa oli jo pitkään sijainnut kievari, jonka Brotherus sai haltuunsa 1690-luvulla suurten nälkävuosien tienoilla ja hääti entisen isäntäväen (Mikko Heikinpoika) pois talosta.

[Benedictus]

Särki-särkilahti-hollo-hiisi-masku

Jokunen päivä Siikaisten Isojärvellä, ei särkiä, vanhalla Packaleniusten eräalueella lisäsi vyyhtiä!
JANAKKALA:
Johannes Mattiae Särki 1599-16 Janakkalan khr.
1618-23 Lempäälän khr. Kysymys Miksi?? Vanhana!

Janakkala kappalainen Mathias Olai 1586-1606.
Onko sama, Hattula Khr Mattheus Olai 1604-1615??

Janakkala Khr Olaus Martini Crock 1556-1574.

Voisiko olla perheen isälinja.

LEMPÄÄLÄ: 1591-1609 kappalainen Nicolaus Eriki Aboensis
Khr 1601-1616

Kappalainen Martinus Erici 1615-1616
Khr 1618
Johannes Mattiae Särki Khr 1618-1623
-lempäälän kappalainen Thomas Johanssson 1634-1654

?Nicolaus kuolee 1616, veli Martinus jatkaa.

Siskonpoika Johannes JATKAA Lempäälässä.

Jatkaa Johannes Nicolai 1622-44!!

Noin päättelyllä nimien perusteella, ja koska oli kysymys isoista rahoista ja vallasta. Tuntuisi siltä, että Johannes Matthiai Särki hyppäsi Lempäälän kirkkoherraksi, jotta saatiin äidin N.N. Ericintyttären suvun paikka varattua äidin veljen Nicolauksen pojalle eli suvulle.

Janakkalassa Johanneksen jälkeen tulee kirkkoherraksi Ericus Thomae 1614-22, etunimi viittaisi vahvasti edellisten sukuun.

HUOM!. Karkun kirkkoväärti Claes (Nicolaus muunnos) Johansson voisi olla siis Särki.
Lempäälän kappalainen Thomas Johansson voisi olla poika , jolla isänisän nimi.
?! Hattulan kirkkoherrana Matheus Olai 1604-1615.
Johanneksen poika Erik Johansson Hattula-Tyrvännön kappalainen.
vaimo: Valborg Michelsdr.Maexmontanus !!

(miten nämä tuomakset, matit ja matteukset menee nimiöllisesti?)

Jotta saadaan kunnon vyyhtiin lisää niin :
Hattulan khr Grels Mattiae Favorinus
vaimo 2. avio Alisa Jacobsdr.


Hattulan Khr Hemminki Josefus Ollonius( HOLLONIUS)
vaimo 2. Elisabeth Ericsdr Särki.
vävy Micael Ericsson Särki puoliso Martta Ollonius

isä: Josephus Hemmingii K.1625 Maskun khr.
vaimo 1. avio Alisa Jacobsdr. !!!!!

isä: Hemminki Maskulainen ,Hemmingius Henriki 1587-1619 Maskun khr
isä porvari Henrik Hollo Turku.

Hattulan papit: Gregorius Cardiaster (Göös-Petzelstierna)
Favorinus
Florinus
Friisius, Abraham


Lempäälä:
Lempäälän khr Micael Maexmontanus 1626-1650
-syntynyt Masku Mäksmäki, osa Kankaista.

Vaimo:Gertrud Jacobsdr.
Edeltäjä: Johannes Särjen jälkeen. Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis
- kotoisin Liedon Hiidenalan ratsutilalta, jolla näkyy 1560-1571 Jacob Matts.Piispan landb.
1556 Matts Laess
Kuka piispa? Kuka piispan lampuoti?Onko piispan sukua myös?

Ovatko Alisa, Gertdud ja Jacob sisaruksia ? Liedosta.
Karkun Kosken Lundit kotoisin Liedon Nautelasta.

Ajatus voisivatko Särjet olla Friisius- Alftanus suvun haara.

Lieto oli akatemian lehtorin palkkapitäjä. Löytyy Alfanus, Stodius, Florinus, ym ilman sukua olevia.

Jos Isak olisi Erik Johansson Särjen poika, joka olisi Friisius klaania,niin ei olisi käräjiä.

Voisiko Johanneksen vaimo olla Tähti, hänestä ei ole tietoa?

[Jari Latva-Rasku]

Särki-ajatusketjussa on kyllä järkeä. Tuntuisi oudolta, että Johan Frisius ostaisi juuri Järventaan aivan sattumalta ilman mitään siteitä tilaan. Olihan tiloja tarjolla Kangasallakin taalerit taskussa saarnaajalle. Kangasalle ilmeisesti kuljettiin kätevästi vesireittiä, joka kuitenkin oli melko pitkä.

Olen pyrkinyt tunnistamaan Isak Erikssoneja eri puolilta. Kiinnitin huomion erääseen Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa mainittuun. Kun henkilö on mainittu pöytäkirjassa, uskoisin hänen olleen akatemian opiskelija.

26.5.-6.7.1660

Den 30 Maji, in aedibos Rectoris Magnif., prsesente DD.
Alano, blef Isaac Erichsson för lägersmåhl med Lisbetha Mår-
tenssdotter saakfeltt til 40 mk. s. m:t.

eli Järventaan isännän kaima sai maksaa sakkoja salavuoteudesta.

Vielä paljon mielenkiintoisempi oli maininta Maalari-Erkin vävystä 7.6.1660.

Dito : Frågadhe Rector Magnif. om Erich Målares mågh
Josephus Wargios, som skal hafwa tagit sigh tienst hos Johan
Stålhansk, skal ännu förwaras under Academiens jurisdiction.
Voterades : M:r Axelius, at han inthet blifwer excluderat, uthan
må citeras. M:r Thuronius, at han inthet inaudita causa ex-
cluderas, uthan om Rector weet, at han är i stadhen, så må
han arrestera honom. M:r Enevaldus, at han må excluderas.
M:r Abrahamus, att han må först citeras och sedhan, efftersom
saken är, handteras. M:r Olaus Wex., om thet är wist, att
han hafwer tagit sigh tienst hoos Stålhansken, så hafwer han
excluderat sigh sielff. M:r Stodius, att han må citeras etc.
Sedhan sendes Cursor til hans hustro att fråga, om han haf-
wer tagit sigh tienst hoos Johan Stålhansk, hwilcken kom
igen och sadhe, att Wargij hustro hafwer bekendt honom hafwa
tagit sigh tienst hoos Stålhansken. Blef altså beslwtit, att han
är uthslwten ifrån Acad. jurisdiction och der på gifwes en
skrifft ex actis til stadz magistraten.

eli Maalari-Erkillä on vävy Joseph Wargius, joka oli mennyt Johan Ståhlhandsken palvelukseen.

Edellisestä tulee mieleen, olisiko mahdollisesti kyse Erik Penselstiernasta vai jostain muusta Maalari-Erkistä? Genoksen artikkelissa on mainittu sivulla 87, että Erik on vain kaksi kertaa mainittu käräjillä maalari-nimikkeellä. Oisiko kuitenkin kolmannenkin kerran konsistorin pöytäkirjassa?

Jos kyse on samasta Maalari-Erkistä, hänellä olisi ollut lapsia aikaisemmasta avioliitosta ja myös ainakin vävy Pohjanmaalta. Joseph Wargiuksesta kerrotaan Akatemian matrikkelissa.

sl. 1655 Josef Wargius Josephus Josephi, Ostrobotniensis 1097 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1097). Kotoisin Pohjanmaalta. Ylioppilas Turussa sl. 1655 Wargius Joseph. Josephi Ostrob _ 58‹¿›. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1655] Josephus Jos: Wargius. Näytteli Kolmodinin ylioppilasnäytelmässä 9.1.1659. — Johan Stålhandsken palvelukseen (kirjurina?) 1660.
Pso: (jo 1658) N.N. Eriksdotter.

Myös Oriveden käräjillä mainitaan vuonna 1680 ilmeisesti talonpoikainen Isaak Erichsson.

[Benedictus]

Salavuoteudesta tuomittu Isak sopisi hyvin meidän Isakiksi. Voisiko tuollainen teko olla syy erottaa yliopistosta. Jos hän sitten olisi myös samalla Isak Eriksson, rykmentinkirjuri 1653.
Mahtoikohan salavuoteus tarkoittaa pitempää suhdetta, vai oliko yleisnimi pikaseksillekin. Voisi ajatella, että Isak seurusteli pitempään, jolloin tyttö olisi turkulaisia.
Millainen käytäntö tuolloin oli? Jos tyttö oli hyvän perheen tytär, taisi olla pakkoliitto, koska naimakauppaa ei enää voinut ajatella muualle.
Voisiko tämä Elisabeth Mårtensdr olla myös Isakin myöhempi vaimo, Annan äiti.

Rykmentinkirjuri Isak lienee ollut ulkomaillakin, vaimo olisi silloin varmaankin perheensä parissa Turussa, tai jos maatiluksia suvulla, niin jossain niillä.

Ketähän Mårteneita tuolloin kuului Turunsudun piireihin?

Maalari Erik ei oikein toimi ajatuksellisesti. Pentzelstiernaksi lienee liian vanha.

[Benedictus]

Ajatukset olivat hakoteillä, tuskin on 1653 rykmentinkirjuri, jos 1660 yliopistossa.
Muuten sopii kuvioon.

[Benedictus]

Pohdin yhä tätä Särki vaihtoehtoa Isakin isäksi.

Nimi tutkinta:
Johannes Särjen vaimosta ei ole tietoa.
-hänen tyttärensä, Karkunkirkkoherra Colliniuksen vaimo, oli nimeltään Elisabeth.
Erik Särjen tytär,Hattulan kirkkoherra Olloniuksen vaimo, oli nimeltään Elisabeth.
Johannes Collinuksen tytär, Mattias Kollanuksen vaimo, oli nimeltään Beata eli kai perusmuoto Elisabeth.

Elisabeth oli aika yleinen nimi, mutta näytäisi Särkien suvuissa olevan Johannes Särjen jälkeläisillä.
Johanneksen vaimo voisi olla mahdollisesti Elisabeth.

Johanneksen pojat:

Johan, Hämeenkyrön kirkkoherra
-lapset Jacob, Mikael, Georg

Micael, Tyrvännön kappalainen, ei tietoa lapsista.

Gabriel, Lohesuun kirkkoherra, ei tietoa lapsista.

Johan isoisän Johanneksen mukaan. Erittäin yleinen.

Micael, isoisä Michel Maexmontanus. Johanneksen Mikael ?

Gabriel, äidin veli Gabriel Maexmontanus.

Georg, ei löydy lähisuvuista!

Vaikka jälkeläisten tiedot ovat aika puutteelliset, niin nimi Georg on kiinnostava.

Voisiko olla isoäidin isä, Johanneksen vaimon isä?
Johanneksen vaimo voisi silloin olla Elisabeth Georgsdr. eli Jöransdr.

Koska Särki suku näyttää olevan hyvin papillinen, niin hakemalla ympäristön kirkkoherroista ja kappalaisista sopivaa appea, niin törmää hyvin mielenkiintoiseen havaintoo!

Kangasalan kirkkoherrana on Georgius Henrici Isoherra.
Vaimona h. Anna 1613 maininta S.Her Jörans.

Pojat:Henrik Georgii, kappalainen ja Kangasalan khr ja 1628, kappalainen Ericus Georgii.
Georgiuksella on ainakin yksi tunnettu tytär Karin Jöransdr.

Karinin puoliso on Hans Eskilsson "Svarthafra" död 1626.
Svarthafra suvun kantaisä, joka hankki Goeorgiuksen omistaman Hannulan ratsutilan itselleen Tursolan kylästä.

Jos Georgius olisi Johannes Särjen appi, niin Järventaan Kollanusten, Svarthafrojen ja Friisien välille syntyy uusi sidos.

Jos Isak olisi Erik Särjen poika, niin hän olisi Collinus -Packaleniusten serkku, Gustaf Svarthafran pikkuserkku.
Jos Järventaan Clas Johansson on Särki, olisi Isakin setä.

Huomattavaa, että Järventakana nämä Mårtenit mahdollisesti Kangasalan Herttualan Eerolasta. Olisiko Khr Henrik Friisius myös Isoherran sukulainen.??

Hämeenkyrössä kirkkoherranan 1557-1561 Mårten Friis. Sopisi vaikka Isoherran Annan isäksi.

Voisi kysyä. Mitä sukua on tämä Isoherra? Tähti?

Mielenkiintoista ajatusleikkiä, vaikka faktat vielä puuttuvat.

[Julle]

<
Lempäälä:
Lempäälän khr Micael Maexmontanus 1626-1650
-syntynyt Masku Mäksmäki, osa Kankaista. >
syntynyt 1572 Masku
http://users.utu.fi/isoi/talot/lempaala.htm

Tosin ei ole se Mikko Maexmontanus, jota etsiskelen, koska todennäköisesti kuollut 4.6.1719 Lempäälä Cappelan H:r ja hänellä oli tyttö Bertta (Beata) Maexmontanus, s. 1695, k. 1775.

Tuolla talonhaltijaluetteloissa on niin paljon noita Maexmontanukseja, ettei selvää tahdo saada!

Tutkimisiin

[Jari Latva-Rasku]

Akatemian konsistori piti oikeutta omassa piirissään olevista henkilöistä. Siitä on hyvänä esimerkkinä Maalari-Erkin vävyn tapaus. Joseph Josephsson Wargius poistettiin akatemian oikeudenkäytön piiristä, koska hän oli jättänyt akatemian. Jos vuonna 1660 mainittu Isak Eriksson olisi ollut palkollinen tai virkamies, se olisi todennäköisesti mainittu. Isak on siten ollut opiskelija, jota ei ole mainittu akatemian ylioppilaana. Tämä Isak on voinut tulla ylioppilaaksi muualla, vaikkapa Ruotsissa. Salavuoteus on tapahtunut aviottomien välillä, koska tuomio on ollut lievä.

Pohjanmaalla vaikutti SukuForumin Pitkään palvelleet-keskustelussa mainittu "Martinus Matthaei Wargh l. Wargius Viburgo-Carelius", joka oli pappina mahdollisesti 75 vuotta. Uran vaiheiksi on arveltu "Akseli Kurjen kotisaarnaaja 1597, Ylioppilaana Upsalassa 1601, kenttäpappi Liivinmaalla, Vöyrin kappalainen 1603, Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra, Närpiön kirkkoherra n. 1610, Alatornion kirkkoherra 1623 (vastoin omaa tahtoaan), rovasti." Joseph Wargiuksen patronyymi ei sovi yhteen Martinus Wargiuksen kanssa, mutta jossain yhteydessä he ovat voineet olla, joka tapauksessa Pohjanmaalla, jonne Järventaan Isak Erikssonin tytär meni sotaa pakoon ja aikaisemmin tytärpuoli miehensä kanssa pappisvirkaa hoitamaan.

Konsistorin pöytäkirjassa vuonna 1660 mainittu Joseph Wargiuksen appi-isä Maalari-Erkki on voinut olla syntynyt hieman ennen 1620-lukua, joten ei ole mahdotonta, että vuonna 1694 haudattu Erik Penselstierna olisi sama henkilö. Hän olisi avioitunut uudelleen hieman yli 40-vuotiaana. Mielenkiintoista on, että konsistorin päätös Isak Erikssonin salavuoteudesta ja Joseph Wargiuksesta tapahtuivat 8 päivän sisällä.

Kangasalan Herttualan Eerolassa on mainittu ilmeisesti pappi Tomas Mårtensson ja itsellinen Gertrud Mårtensdotter. Järventaassa mainitaan leski Susanna Mårtensdotter, joka ilmeisesti on sama kuin Clas Johanssonin puoliso. Järventaassa kuolee myös Gertrud, joka voi olla sama kuin Eerolassa mainittu. Etunimiä siis ovat Tomas, Mårten, Gertrud ja Susanna. Susanna Mårtensdotter voi olla Henrik Karkuensiksen puolison äiti, joka on ollut avioliitossa Staffanin kanssa. Eerola mahdollisesti periytyi Waneuksilta Henrik Karkuensikselle hänen puolisonsa kautta.

Johan ilmeisesti osti Järventaan ilman sen suurempaa kiistelyä käräjillä. Todennäköisin vaihtoehto on, että tila ostettiin Clas Johanssonin puolison sukulaisilta. Clas Johansson kuoli tai joutui muuttamaan pois tilalta vaimonsa kuoltua, veikkaisin jälkimmäistä vaihtoehtoa. Sitä ennen hän mahdollisesti avioitui Lisan kanssa. Clas voi olla Särki, mutta on todennäköistä, että Järventaan omisti Susanna Mårtensdotter mahdollisesti aikaisemman Staffan-nimisen puolisonsa kautta, miksei myös suoraan isän- tai äidinperintönä. Silloin tulee mieleen, että hän voisi olla Stierna Oriveden Holmasta, josta on myös yhteys Kangasalan Eerolan omistajiin.

Isak Eriksson todennäköisesti hoiti Järventakaa Juliana Månsdotterin pojan Johanin perittäväksi. Niinhän siihen aikaan usein tehtiin. Pojan kuoltua asetelma muuttui. Kun Isak osti Arvid Frisiuksen tyttären osuuden tilasta, siitä ei kiistelty käräjillä, vaikka Arvid Frisiuksen vaikutusvaltainen suku oli voimissaan. Isak voi vallan hyvin olla Frisiusten lähipiiristä.

Juha Sinivaaran kotisivuilla on esitelty rälssisukujen sinettejä:

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm

Lehdet 1-3 esittelevät tähti-sukujen sinettejä.

Kiinnitin kuitenkin huomion Isonkyrön kirkkoherran Jacob Geetin sinettiin lehdillä 16-18. Geetin sinetissä on kolme tähteä sarven yläpuolella. Tähti oli sineteissä ja vaakunoissa hyvin yleinen symboli, joten tähtien suku voi itse asiassa olla mikä tahansa epämääräinen yhteys aatelissukuun. Geetin Gumse (=Komsila) -niminen jälkeläinen kuitenkin meni naimisiin Israel Alftanuksen sisarentyttären Catharina Palmin kanssa. Jacob Geet oli tilojen perimisestä päätellen sukua Frisiuksille. Johan Frisiuksen isä Arvid omisti Raision Keitilän.

[Julle]

< Pohdin yhä tätä Särki vaihtoehtoa Isakin isäksi.

Nimi tutkinta:
Johannes Särjen vaimosta ei ole tietoa. >

Vaikka tutkinkin Maexmontanuksien ja siihen liittyviä nimiä, törmäsin tähän:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1014

Onko se tämä Johannes, jolla oli peräti kolme vaimoa?

Tutkimisiin

[Benedictus]

Pohdiskelin Kangasalan Herttualan Eerolan omistajia.

Se on ollut Vanaeus- suvun paikka, Peder Jacobi Vanaeuksen isoisä Erik oli siellä nimismiehenä.

1636 Her Thomas Mårtensson on luultavasti vävy, jonka poika Jacob mainitaan 1638-9.
Myös Gertrud Mårtensdr.

1639 Karin Mårtensdr., onko hän Matts Jacobi Vanaeuksen leski Karin Mårtensdr Stierna? Matts kuolee 1635.
Mattsin veli Längenmäen khr:n vaimo oli Anna Jöransdr. eli varmaankin Isoherran tytär.
Mårten Eriksson Stierna kuolee 1634. Olisivatko Thomas, Gertrud ja Karin sisaruksia, jotka ovat Thomaksen luona. 1649 Mainitaan Staffan ja Kirstin vaimo. Kirstin voisi olla myös Thomasdr., jonka tytär Margareta nai Henrik Arvidsson Friisiuksen.

Mutta Herttualassa on toinenkin ratsutila Hannula. Sen väki näyttää olleen myös osin Eerolassa.
1635 Matts Grelsson ja vaimo Maisa Eriksdr Hannulassa
1637 " " Eerolassa

Myös Tursolan Hannula ja Tapola kiinnostavia.
Isännöi Kirkkoherra Georgius Henrici Isoherra ja vaimo Anna.
Viimeinen maininta Tapola hustu Anna S. Jörans enka 1613.

Kuka oli tämä Isoherra? Holmassa oli Henrik Mårtensson Stierna. Tila meni hänen veljenpojalleen Mårtenille rälssimiehelle.

Olisiko silti mahdollista, että Georgius Henrici oli Henrik Mårtenssonin poika.
- lisänimikin selittyisi.

Herttualan Hannulassa mainitaan Hustru Anna 1616 S. Hans Perssons
- poika Mårten Hansson 1639 asti. nimismies.
-vaimo Margareta

1620 ryttar munster skrivare Erik Hansson.
1619 Erik Jöransson ryttar Mårten
- Kappalainen Erik Jöransson Isoherra?

?Olisiko Isoherran leski Anna mennyt uudelleen naimisiin Hans Perssonin kanssa.

Annalla nimi Mårtensdr. kuolee 1644 ?
Liian vanha Eerolan sisaruksiksi.

Ikänsä puolesta voisi olla vaikkapa Mårten Magni Friisiuksen tytär Hämeenkyröstä.
Tällöin Henrik Arviduksen löytyminen Eerolasta olisi aika selvää. Kuten hänen Kangasalalla olonsa.

Onko varmaa, ettei Mårtenilla ollut Karkun suunnalla Arvid nimistä poikaa?
Miksi Henrik käytti muotoa Karkuensis, eikä Friisius?

Jos Järvenpään Susanna oli Eerolan sisaruksia ja Isoherra Stierna ja Särjen appi ja Clas sekä Isak Särkiä, niin ovat kaikki Tähtiä.

[Jari Latva-Rasku]

Oliko Henrik Karkuensis Johan Frisiuksen veli? Sukulaisuutta puoltaa asuinpaikka Karkku, johon Arvid Frisius asettautui ja mahdollinen yhteys Järventaan ja Kangasalan Eerolan tilaan. Henrikin poika Arvid myös asettautui Lemun kirkkoherraksi lähelle Frisiusten lähtöpaikkaa. Sukulaisuutta vastaan on, että Henrik ei käyttänyt nimeä Frisius, vaikka sitä käytti myös Johanin veli Arvid. Henrik Karkuensiksen ja Johan Frisiuksen jälkipolvilla ei myös ole juurikaan yhteyksiä. Todisteita sukulaisuudesta ei myöskään ole ilmennyt. Olisi arvokasta tietää, kuka oli turkulaisen hattumaakarin puoliso ja sisarukset, joilta Johan Frisius Järventaan osti. Kauppakirjaa tuskin löydetään, vaikka siitä tiedetään jopa päiväys, mutta muita mainintoja voi Turusta löytyä.

[Pekka Hiltunen]

Pohdiskelin Kangasalan Herttualan Eerolan omistajia.

Se on ollut Vanaeus- suvun paikka, Peder Jacobi Vanaeuksen isoisä Erik oli siellä nimismiehenä.

1636 Her Thomas Mårtensson on luultavasti vävy, jonka poika Jacob mainitaan 1638-9.
Myös Gertrud Mårtensdr.

1639 Karin Mårtensdr., onko hän Matts Jacobi Vanaeuksen leski Karin Mårtensdr Stierna? Matts kuolee 1635.
Mattsin veli Längenmäen khr:n vaimo oli Anna Jöransdr. eli varmaankin Isoherran tytär.
Mårten Eriksson Stierna kuolee 1634. Olisivatko Thomas, Gertrud ja Karin sisaruksia, jotka ovat Thomaksen luona. 1649 Mainitaan Staffan ja Kirstin vaimo. Kirstin voisi olla myös Thomasdr., jonka tytär Margareta nai Henrik Arvidsson Friisiuksen.

Mutta Herttualassa on toinenkin ratsutila Hannula. Sen väki näyttää olleen myös osin Eerolassa.
1635 Matts Grelsson ja vaimo Maisa Eriksdr Hannulassa
1637 " " Eerolassa

Myös Tursolan Hannula ja Tapola kiinnostavia.
Isännöi Kirkkoherra Georgius Henrici Isoherra ja vaimo Anna.
Viimeinen maininta Tapola hustu Anna S. Jörans enka 1613.

Kuka oli tämä Isoherra? Holmassa oli Henrik Mårtensson Stierna. Tila meni hänen veljenpojalleen Mårtenille rälssimiehelle.

Olisiko silti mahdollista, että Georgius Henrici oli Henrik Mårtenssonin poika.
- lisänimikin selittyisi.

Herttualan Hannulassa mainitaan Hustru Anna 1616 S. Hans Perssons
- poika Mårten Hansson 1639 asti. nimismies.
-vaimo Margareta

1620 ryttar munster skrivare Erik Hansson.
1619 Erik Jöransson ryttar Mårten
- Kappalainen Erik Jöransson Isoherra?

?Olisiko Isoherran leski Anna mennyt uudelleen naimisiin Hans Perssonin kanssa.

Annalla nimi Mårtensdr. kuolee 1644 ?
Liian vanha Eerolan sisaruksiksi.

Ikänsä puolesta voisi olla vaikkapa Mårten Magni Friisiuksen tytär Hämeenkyröstä.
Tällöin Henrik Arviduksen löytyminen Eerolasta olisi aika selvää. Kuten hänen Kangasalalla olonsa.

Onko varmaa, ettei Mårtenilla ollut Karkun suunnalla Arvid nimistä poikaa?
Miksi Henrik käytti muotoa Karkuensis, eikä Friisius?

Jos Järvenpään Susanna oli Eerolan sisaruksia ja Isoherra Stierna ja Särjen appi ja Clas sekä Isak Särkiä, niin ovat kaikki Tähtiä.

Halikossa 1634 kuolleen Mårten Eriksson Stiernan tytär Karin oli tietääkseni Tenholan Kägran Erik Hansson Ulfin puoliso. Erik Hanssonin tiedetään olleen vainaja 1618. Karinin on täytynyt syntyä 1500-luvun puolivälin seutuvilla ja hänen lapsensa olivat varmaankin kaikki Ulfeja; Kägra on Mårten Eriksson Ulfin nimissä vielä 1600-luvun lopulla.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Muutama pieni havainto:

Arvid Frisiuksen kohdalla on akatemian matrikkelissa maininta:

"Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin Arvidus Frisius. Cangasalensis. | Concionator Castrensis.”

Concionator Castrensis tarkoittaa linnoituksen saarnaajaa, mikä omalta osaltaan tarkoittanee, että Arvid on ollut ylioppilaaksi tulonsa jälkeen ollut saarnaamassa Narvan linnoituksessa.

Israel Alftanuksen kolmas puoliso oli Maria Elisabet Nikolausdotter Lietzén. Aikaisemmin tässä keskustelussa on jo todettu, että Johan Frisiuksen appi-isän tavoin Turun pormestari Nicolous Arvidi Lietzén oli avioliitossa Måns Mårtensson Palmin serkun Clara Eriksdotter Utterin kanssa.

Nils Lietzénistä on mainittu, että hän kirjoitti onnittelurunon opiskelukaverilleen Johan Stålhandskelle:

”…skrev 1643 en lyckönskningsdikt till vigseln mellan sin forna studiekamrat Johan Ståhlhandske och Margareta Fleming.”

Tämän rautakouran palvelukseen meni konsistorin pöytäkirjassa mainittu maalari-Erkin vävy Joseph Josephsson Wargius.

Kolmas havainto on, että Johan Frisiuksen siskonmiehen Erik Ritterin sisar on osallistunut aviorikokseen aivan kuten tuntematon opiskelija Isak Eriksson:

”(1669) Israel Åberg 2016 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2016). Syntyperä ei ole tiedossa. Ehkä ruotsalainen, koska oli naimisissa strängnäsiläisen kirjanpainajan tyttären kanssa. Mainitaan edesmenneenä ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 28.4.1669. Oli kuollessaan syytteessä lainlukija Erik Ritterin sisaren kanssa tapahtuneesta aviorikoksesta. † Turussa 1669.”

Vaikka Arvid Frisiuksen sisko kuoli jo vuonna 1674 eli ennen ainoata veriveljeään, niin Israel Alftanus muodostanee ensimmäisen piirin, josta Isak Erikssonia kannattaa etsiä. Muitakin viitteitä Pohjanmaalle on aivan riittävästi.

Toisen piirin muodostanee Arvid Frisiuksen sisaruspuolet, jotka olivat suhteellisen nuoria Arvidin kuollessa. Perintö oli jo silloin jaettu, joten ehkä läheisempään piiriin kuulunee Johan Frisiuksen sisarukset, kuten Erik Ritterin puoliso. Onkohan lainlukija Erik Ritterillä Isak-nimistä poikaa tai Johan Frisiuksen sisarusten lähipiirissä Isak Eriksson-nimistä?

[Pekka Hiltunen]

Korjaan taas vähän omaa tekstiäni, kun eivät sukupolvet tuntuneet asettuvan kohdalleen:

1618 vainajana olleen Erik Hansson Ulfin vaimo kai on tuntematon. Hänen pojanpoikansa Erik Mårteninpoika Ulfin (k 1664) puoliso oli Karin Mårtenintytär Stierna, Paraisten kkh Petrus Johanniksen tyttären Annan tytär ja Oriveden kappalaisen Johannes Petri Vanaeuksen (k 1643) leski (niin kuin pitikin olla). Tiedossa ei kai ole liioin Kägran Mårten Erikinpoika Ulfin vaimoa.
PH

[Bodniemi37]

....Karin Mårtenintytär Stierna, Paraisten kkh Petrus Johanniksen tyttären Annan tytär ja Oriveden kappalaisen Johannes Petri Vanaeuksen (k 1643) leski (niin kuin pitikin olla).

Vrt. Kurtén, Love. Kring Orivesisläkten Wanaeus. Genos 41(1970), s. 61-68, http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm#6, (viite 6): "J. RAMSAY (Stjernkors, tab. IV) uppger orätt att Karin Mårtensdotter var gift med Johannes Petri Wanaeus."

Kurténin mukaan Karin Mårtenintyttären puoliso oli Oriveden kappalainen (1631) Jacobus Petri Wanaeus.

[Benedictus]

Eräs vielä läpikäymätön suku Järventaan ympärillä on Stenius.

Vesilahden kirkkoherra Mårten Steniuksen vaimo noin 1630 luvulta oli Anna Eriksdr, Hiltusen mukaan voisi olla Mårtenin edeltäjän leski tai jälkeläinen.

Mårtenin poika oli Isak Stenius. Kuten todettu Isak on aika harvinainen nimi.

Olisiko Isak Eriksson Annan veli tai velipuoli ?
Olisiko Anna Eriksdr. Vesilahdelta tai Lempäälästä?

Ainakaan Astreniukset eivät naineet Steniuksia, joita oli tosi isot määrät tarjolla.

Hietaniemen suvulla näyttäisi olevan yhteys Friiseihin ja Turun porvareihin.

Hietaniemessä Henrik Jönsson Tavast sukua?

1636 Erik Henriksson.
1629 Philippa Eriksdotter.

Koska en tunne sukua tulee mieleen jos Henrikillä poika Erik, jolla tyttäret Philippa ja Anna sekä mahdollisesti poika Isak.
Voisi hyvin olla tämä salavuoteilija Isak iältäänkin, jos vaikka toista avioo.

[Jari Latva-Rasku]

Akatemian konsistorin pöytäkirjoista löytyy vain yksi tunnistettava oikeaan aikaan esiintyvä Isak Eriksson. Hän on Isak Falander eikä siten tule kyseeseen Järventaan isännäksi. Salavuode-Iisakki voi olla Falander.

Pöytäkirjoista löytyy tosin myös Isaac Bothniensis, joka voi tarkoittaa Falanderia. Sen lisäksi mainitaan Isaac Westmannus, ilmeisesti Ruotsista ja vuodenvaihteessa 1656/57 tappeluun osallistumisesta syytetty Isaacus Pelkenensis, ilmeisesti Pälkäneeltä. Pälkäneläisestä jää hieman epäselväksi onko hän sama kuin jutun yhteydessä mainittu Isak Mårtensson Stenius.

Pöytäkirjasta 4.12.1658 ilmenee, että Maalari-Erkin vävy Joseph Wargius on vaimonsa äitipuolen mukaan haukkunut häntä huoraksi. Joseph vastaavasti väittää, että vaimon äitipuoli on haukkunut häntä kelmiksi ja itse nimitellyt "Stärcker Malinia". Joka tapauksessa ainakin tämä Maalari-Erkki on ollut aikaisemmin avioliitossa. Maalari-Erkki mainitaan sen verran monta kertaa pöytäkirjoissa, että voisi päätellä hänen sutanneen akatemiaa.

Aivan erillisenä havaintona Isak ja Erik Astreniuksen lasten nimet:

Isak Isaksson Astreniuksen ja Susanna Matiasdotter Reiniuksen lasten nimet olivat ikäjärjestyksessä Juliana, Hedvig, Isak, Susanna, Abraham , Johannes, Magdalena, Clara, Hedvig, Rebecka, Elisabeth, Christina

Mielenkiintoista on, että äidin isän nimeä ei ole käytetty. Yhteys Alftanuksiin on selvä, sillä nimien joukossa on Magdalena, Clara, Abraham ja Johannes.

Erik Isaksson Astreniuksen ja Elisabeth Johansdotter Wegeliuksen lasten nimet olivat ikäjärjestyksessä Christina Juliana, Johannes, Elisabeth, Hedvig, Magdalena, Paul, Ingrid, Isak, Aaron

Mielestäni on mielenkiintoista, että niin Isakin kuin Erikin tytärten joukossa löytyy kärkisijoilta helposti selitettävien lisäksi Hedvig ja Magdalena, vaikka Isak ei ole käyttänyt veljensä nimeä ja Erik on antanut isänsä ja veljensä nimen vasta kolmannelle pojalleen.

Juliana Palm on lasten syntymän aikaan ollut elossa, veikkaisin, että Julianan äidin nimi on ollut Hedvig ja vastaavasti jo kuolleen Isakin äidin Magdalena. Onkohan sellaista henkilöä ollut olemassa kuin Isak Eriksson Fortelius, joka äitinsä puolelta olisi tähtien sukua eli enonsa olisi Israel Alftanus. Israelin siskon Magdalenan puolisosta Erik Forteliuksesta käytettiin myös nimeä Bothenius. Olisiko ratkaisu näin yksinkertainen?

Kun veljesten lasten nimiä katsotaan, on mielenkiintoista havaita, että joukossa ei ole Karinia tai Catharinaa, joka voisi olla peräisin Juliana Palmin oletetulta sisarelta Catharina Palmilta.

Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan seuraavaa:

30.4.1659

Dito: Begäradhe h. Brita Brosinsdotter, att Senatns
måtte effterläta at hon finge låta dircka up Isaaci Bothniensis
KaBsandri kijsta, som står hoos Zacharias Onlsmedhen. Bes.:
Att kijstan skal arresteras sä lenge hoos galsmedhen til dess
studenten kommer igen.

Eli arkku ei tarkoita ruumisarkkua opiskelijan ylösnousemusta varten, vaan opiskelija Isaaci Bothniensis noutaa konsistorin päätöksen mukaan kirstunsa seppä-Sakarilta kunhan palaa takaisin. Tämä Isak voi tietenkin olla Isak Falander, mutta miksi ei myös joku muu Pohjanmaalta. Epäselväksi jää, onko vaimo Brita Brusintytär opiskelijan puoliso. Hän olisi halunnut avata opiskelijan kassakirstun

[Benedictus]

Voisiko vastaus kysynykseen olla todella noin helppo?

Isak olisi Alftanus. Isänsä Pietarsaaren khr, joka nettietsinnän mukaan olisi Skogin pitäjästä Ruotsista pappien jälkeläinen.

Israel Alftanus olisi siis naittanut siskonpojan, vaimonsa veljen leskelle. Lokiikka on ainakin selkeä.
Forselius nimenä oli varmaan niin uusi, ettei sitä välttämättä edes käytetty, kuin juhlapuheissa.

Entäs Juliana??

Jospa Julianan nimi Palm onkin vääränimi.
Olisiko mahdollista, että Juliana on mennyt isovihan aikaan Ruotsissa ollessaan uudelleen naimisiin, Isakin kuoltua, jonkun Palmin kanssa?

Jospa Juliana onkin vain Mårtensdr. eikä muuta isän nimeä käyttänyt?

Mistä löytyisi siis nimien perusteella ideoitu Mårten jolla vaimo Hedvig ja tytär Juliana??

Karkun Vikarilla kirjuri Måns Månsson, jolla poika Luutnantti Håkan Hiedan tilalla.Järventaan naapurissa.
Håkanilla tytär Hedvig, Kokemäen Köönikän omistaja.

Månsin vaimo on kyllä Anna Hansdr. Julianan syntyessä ja aika vanhakin taitaa olla. Månsin äitihän voisi olla Hedvig. Suku on kuitenkin yhteydessä Äimäliin ja Lietszeneihin ja vaurasta, Friisiusten luokkaa.

[Jari Latva-Rasku]

Ajatuskulkua voisi vielä täydentää tiedolla Isak Pälkäneläisestä. Hän on tietenkin akatemian matrikkelissa mainittu:

(1653) Isak Collinus Isaacus Johannis, Pälkänensis 964 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=964). Vht: Pälkäneen kirkkoherra Johan Collinius (Johannes Ambrosii, † 1668) ja Elin Staffansdotter. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 9.3.1653. Respondentti 23.3.1653, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). Respondentti 11.1655, pr. Axel Kempe 168 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=168).
Veli: Pälkäneen pitäjänapulainen Paul Collinius 619 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=619) (yo 1648, † 1665).

Vaikka konsistorin pöytäkirjassa mainittu Brita Brusintytär ei välttämättä ole Isak Bothniensiksen vaimo, niin voihan sitä leikkiä ajatuksella, että hän olisi Pälkäneen kirkkoherran Johan Brusinpoika Colliniuksen sisko ja Anna Isaksdotterin äiti. Nämä Colliniukset eivät olleet karkkulaisia, mutta mieleen tulee ajatus, voisiko Johan Colliniuksen vaimo Elin Staffansdotter olla Henrik Karkuensiksen käly. Samalla tulee mieleen, kuka ihme on vuonna 1615 mainittu Pälkäneen kappalainen Johannes Mathaei? Olisiko Karkun ja Pälkäneen Colliniukset menneet sekaisin?

[Benedictus]

Ambrosius Matthiae Finlandus yo Leidenissä 1639

s. 1617?

Matthias Basrtholdi Collinus Karkun kappalainen jo 1604. Kuolleet ennen 1637.
puoliso Kirstin Hannuntr. Gåsviik
-Rautajoen sukua, voutipiireistä.

Ainakin kolme poikaa, kaksi ensimmäistä varmuudella Kirstin Gåsviikin kanssa.

Olisikohan niitä poikia yksi enemmän eli Ambrosius.Selittäisi Pälkäneläisten nimen.
Perhe oli varmaankin sen verran varakas, että nuorimman pojan saattoi lähettää ulkomaille oppiin.Ellei käyttänyt siihen perintöjään.

Pälkäneen kappalaine Johannes Mattiae voisi olla vuorostaan khr Mattias Kollanuksen poika Karkusta.

Karkussa 1600-luvun vaihteessa Kruununvouti Staffan, voisi olla Oriveden Staffanin isä.

[Jari Latva-Rasku]

Olen jostain lukenut, että Pietarsaaren kirkkoherralla Erik Mattsson Forteliuksella olisi ollut paljon lapsia? Olisi varsin mahdollista, että Magdalena Alftanuksen veljen Isakin nimeä olisi käytetty. Erik kuoli noin vuonna 1650. Magdalena Alfthanus sanotaan olleen hänen 1. vaimonsa vuonna 1636, joten 1. tarkoittaa ainoa. Olisi mielenkiintoista tietää onko Erik Forteliuksella ollut Isak-nimistä poika? Ikäluokka 1636-50 syntyneenä on joka tapauksessa oikea. Forteliuksilla oli yhteyksiä Ikaalisten Osaraan ja Karkun Prytzeihin ja akatemian matrikkelista löytyy pitkä lista vaikutusvaltaisten sukulaisten nimiä. Erik Fortelius oli Israel Alftanuksen kasvatti-isä, joten Järventaan Isak Eriksson, mikäli nyt on Erik Forteliuksen poika, olisi hyvin läheinen siskonpoika Israel Alftanukselle.

Karkussa vaikuttaneet Henrik ja Johan Mårtensson Lund olivat Magdalena Alftanuksen isän Ericus Erici Alftanuksen pikkuserkkuja. Henrik oli tunnetusti tekemisissä Turun akatemian voutina Turun akatemian sihteerin Johan Frisiuksen kanssa ja Turun akatemian rehtorin Mårten Stodiuksen sanotaan olleen sukulainen Arvid Frisiuksen isoisälle Turun pormestari Mårten Sigfridssonille. Henrik Lundin vaimon tiedetään olleen Magdalena eli Malin. Magdalena Alftanuksen tiedetään kuolleen ennen 22.6.1664, joten vielä 1669 Karkun Koskella elossa ollut pormestarin puoliso ei ole sama henkilö.

Jos Isak Eriksson olisi Fortelius, hän ei välttämättä olisi käyttänyt sukunimeä, mutta voisi aivan hyvin olla akatemiassa opintonsa keskeyttänyt "Isaac Bothiensis" siinä kuin Isak Falander, joka olisi kassakirstun avaamisen aikoihin opiskellut jo melkein 10 vuotta. Isak Eriksson olisi kymmenisen vuotta nuorempi ja noin 10-vuotiaana orvoksi jäänyt. Erik Forteliuksen on tiedetty olleen ruotsalainen Skogin pitäjästä, joten Isak Eriksson on voinut vuosina 1660-1682 oleskella Ruotsissa, miksei aikaisemminkin. Isakin vävyn Johan Karvilanderin eno ainakin asui Tukholmassa ja Alftanuksia Alftassa.

[Benedictus]

Jos Isak Eriksson on Fortelius, kuten näin lookisesti ajatellen tuntuisi hyvin mahdolliselta, niin silloin Juliana ei voi olla Israel Alftanuksen siskontytär Catharina Palmin sisko, koska olisi Isakin serkku.

Juliana on hyvin luultavasti Friisius klaanin sisältä tai läheltä, varakkaan perheen tytär, koska naimakaupoissa myös raha ratkaisi, ja Friisiukset olivat varakkaita.

Ketä Mårtoneita on Klaanissa, Lund-suku tietysti, Stodiukset, Stiernat, Anckarukset?

Paljon kysymysmerkkejä!

Hedvig nimi mahdollinen avain.?

Asian sivusta,Oriveden Herttualan Hannulan isäntä on Hans Persson. Olisiko mahdollisesti Holman emännän Anna Persdr:n veli?

[Jari Latva-Rasku]

Christiern Alcenius voisi olla Juliana Mårtensdotter Palmin sukulaispoika, ellei sitten Betuliinin. Silloin tulee mieleen nämä Lempäälässä vaikuttaneet.

Jos oikein hatusta vedetään, Lempäälästä on yhteyksiä seuraavaan sukuun:

Sääksmäen tuomiokunnan tuomari Mårten Mårtensson Tolpo (aateloituna 1681 Losköld, † 1709) ja Kristina Eriksdotter Rosendal

Laadun pitäisi olla riittävä jopa Johan Frisiuksen vanhimmalle pojalle. Myös Tolpoihin liittyvä Lignipaeus voisi tulla kyseeseen. Vaihtoehtoja on monta.

SukuForumin yhden viestin Erik Fortelius-keskustelussa mainitusta linkistä http://www.netsonic.fi/~kaila/espolin/eetu25.html löytyy seuraavia tietoja Helsinglandin Skogissa vaikuttaneista Forteliuksista.

Margareta Olofsdotter Fortelia. Syntynyt arviolta 23.9.1615 Skogissa. Taulu 11 (http://www.netsonic.fi/~kaila/espolin/eetu11.html)
Olof Abrahami Forthelius. Syntynyt välillä 1585 - 1590. Kirkkoherra. Valmistui ylioppilaaksi 1607 ja sai aikanaan kirkkoherran viran vuonna 1628 Skogissa Helsinglannissa. Hän joutui kuitenkin seuraavana vuonna pois virastaan jonkun rikkomuksen vuoksi. Hän yritti saada virkaa takaisin 1634 ja uudelleen Bollnäsin pastorin puoltolauseella 1635. Hän sai lopulta virkansa takaisin 1636, mutta häntä kiellettiin saarnaamasta Skogissa aikaisemman rikkomuksen vuoksi. - Puoliso - Puoliso Brita Ersdotter. Taulu 40 (http://www.netsonic.fi/~kaila/espolin/eetu40.html)
Abrahamus Olai. Eli 1593. Kirkkoherra. Abrahamus oli Helsinglannin Skogin kirkkoherra 1566 ja allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593. Hän toimi Skogin pastorina yli 50 vuotta. Poika Johannes nimitettiin professoriksi Upsalaan, mutta kuoli pian perheineen ruttoon kedolla kirkon ulkopuolella. - Puoliso - Puoliso Barbro Jönsdotter. Syntynyt Tierpissä.
Olaus Andreae. Kuollut välillä 1556 - 1566. Kirkkoherra. Olaus oli Skogin kirkkoherra vuonna 1530 ja oli elossa vielä 1556. Hän oli pappissukua oleva avioton lapsi, ts. hänen isänsä lienee ollut katolinen pappi. Itse hän oli maakunnan ensimmäinen pappi, joka solmi avioliiton uskonpuhdistuksen jälkeen. .

[Pekka Hiltunen]

Olen Frisiuksia ja Steniuksia käsitelleessä ketjussa esittänyt hypoteesin Steen-Stenius -suvun kantaäidistä, joka sopisi olemaan Turun porvari Matts Tawastin tytär Brita.

Lempäälän Hietaniemen Henrik Jönsinpoika oli Ramsayn arvelun mukaan 1550-luvulla murhattu vouti, jonka leski Karin Persdotter on miehensä kuoleman jälkeen nähtävästi muuttanut lapsineen Turkuun, mahdollisesti Turun linnaan (koska Henrik Mattssinpoika näyttää tunteneen henkilökohtaisesti ikätoverinsa Jacob Pontuksenpoika De la Gardien ja oli 2. aviossaan hänen sisarpuolensa tyttären kanssa). Porvari ja kämneeri sekä Jaakko De la Gardien ynnä tämän lesken Ebba Brahen läänitysten hopmanni (hauptman, "linnanpäällikkö") Henrik Mattsson Tawastilla oli oli kyllä pappeja setinään, mutta Erik-nimistä en tunne. Hietaniemeä hallitsivat Mattsin veljen Sten Henrikinpojan jälkeläiset, mutta Henrik Jönsinpojan jälkeläisistä myös mm. Brita Mattsintytär on vaatinut osuuttaan isovanhempiensa tilasta.

Astreniuksilla on yhteydet turkulaiseen Tawast-sukuun siten, että Erik Astreniuksen tyttären vävyn, Wilhelm Johan Enrothin appivanhemmat olivat Elisabet Engelbrektintytär Staare ja Wilhelm Rancken, jonka äidinäiti oli Kristina Henrikintytär Tawast. Tämä tietenkin tukee olettamusta varhaisemmistakin sukuyhteyksistä.

Mitä tulee Juliana Mårtenintytär Palmiin, niin minusta näyttää siltä, että nuorukaisena orvoksi jäänyt Arvid Frisius on saanut sotilaitten keskuudessa elellessään itse valita kumppaninsa. Palm-nimeä näyttää esiintyvän Uudellamaalla, mistä tuntuisi löytyvän yhteys myös Enroth-sukuun. Uskon, että Juliana oli jokseenkin ulkopuolinen Frisiusten sukuun tullessaan, mitä oikeastaan tukee myös se, että Isak Eriksson näyttäisi ainakin löyhästi liittyneen sukupiiriin; omaisuuden säilyminen suvulla pyrittiin ehkä näin, avioliiton sitein varmistamaan.
PH

[Bodniemi37]

...ja jonnekin kadonnut Christiern Alcenius?


Vrt. Johanna Aminoff-Winbergin toimittama pakolaisluettelo [Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden. Flyktingförteckningar. - Datateknik för släktforskning rf:s publikationer 4(1995), 280 s. ISBN 951-96990-2-3], http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting45.htm (vuosi 1720):

"6043 Johannes Asproth, Collega
fr: Vasa. _tillsammans med Christiern Alcenius."

Vrt. myös http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4687.

[Markku Pihlajaniemi]

Heipä

Mihin joutui Christiern Alcenius?
Kysymykseen löytynee vastaus Lapuan käräjiltä 10.9.1724 s. 511-12 mf ES 2096.
Käännös ja tulkinta allekirjoittaneen:

Nimismies Israel Holstius valitti, että Juho Eliaanpoika Kirkonkylästä oli 3. päivänä viime huhtikuuta kieltäytynyt ilman syytä kyyditsemästä tämän kautta Kruununpyyn hospitaaliin vapaalla kyydillä vietävää mielenvikaista pappismiestä Christiern Alceniusta, vaikka oli ollut silloin kyyditysvuorossa.
Vastaaja myönsi, että hän oli kieltäytynyt tästä kyydityksestä, koska silloin oli huono ja hankala keli. Mutta koska tämä ei voi asiaa lievittää, niin tuomittiin hänelle sakkoa 3 hopeataalaria niskoittelusta käräjäkaaren 33 luvun mukaan.

[Benedictus]

Isak Erikssonin 1. vaimon alkuperä on kysymys, eräs mahdollisuus olisi aiemmin mainittu Brita Brosindr. kirstun avauttaja.

Halikon kirkkoherrana on Eschillus Ambrosii k.1672
Hänellä sisar Valborg Brosindr. ja puoliso Gerdmund Itä-göötanmaalta.
Heillä poika Halikon kappalainen Lars Leerman.
Tällä vaimo Katarina Eriksdr Pihl.

Aiemmin pohdittiin Isakin tyttären naimakauppaa. Tässä voisi olla yhteys Gabriel Pihliin, jos Isakin 1. vaimo Valborgin sisko.

Lars Leermanin yo matrikkelissa on juttua Valborgista, en oikein saanut käsitystä, puhuttiinko sisarista juu vai ei.

[Pekka Hiltunen]

Kyllä minä ymmärrän tekstinpätkän niin, että Valborgilla oli vähintään yksi sisar, kun kerran kysyttiin, oliko tällä (vielä) muita sisaria.

Inkoossa haudattiin HisKin mukaan 2.10.1698 "Sahl: Fru Dorothea Elisabet Palm". Kun haudatuissa mainitaan autuaaksi, voi se tarkoittaa sitä, että vainaja on kuollut muualla. SAY:sta en löytänyt jälkeäkään Palmeista Inkoossa. Fagervikin ruukissa mainitaan saarnaaja Johannes Altanus. Kyseessä on Abraham Alftanuksen ja Emerentia Torskin poika, joka palveli Inkoon pitäjänapulaisena 1691 ja Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin pastorina 1698 ennen kuin tuli nimitetyksi Karjaan kkh:ksi 1702.

Rouva Palm saattaisi olla Juliana Mårtenintytär Palmin sisar tai ehkä todennäköisemmin täti. 1700-luvun alussa on tosin nähty vaimovainajia joskus nimitetyn aviomiehen sukunimellä, joten ehkä jopa äiti voisi tulla kyseeseen.

Tarkennus vielä edelliseen tekstiini liittyen: Henrik Tawastin 2. puoliso näyttää olleen Jaakko De la Gardien sisarpuolen pojantytär Margareta Pontusdotter (i Kallela). Pontus De la Gardie ehti ennen kuolemaansa naittaa Elisabet-tyttärensä Matts Erikssonille (jonka veljen jälkeläiset käyttivät Cardiaster-nimeä) ja poikkeuksellisen juhlavia häitä vietettiin Turun linnassa. Pontuksen kuoltua Elisabet toimi sisarpuoltensa kamarineitona eli lapsenpiikana leski Sofia Gyllenhjelmin (Juhanan ja Kaarina Hannuntyttären tytär) apuna. Pontuksen vanhimman ja nuorimman lapsen ikäero oli siis noin 20 v. eli sukupolven suuruinen. Henrik Tawastin 2. aviosta syntyi vain Erik ja 3. avio oli lapseton.
PH

[Bodniemi37]

Inkoossa haudattiin HisKin mukaan 2.10.1698 "Sahl: Fru Dorothea Elisabet Palm".


Yrjö Blomstedt mainitsee Laitilan Deutsch-sukua käsittelevässä Genos-artikkelissaan Inkoon Innanbäckissä 1600-luvun lopulla asuneen torvensoittaja Hans Carl Deutschin ja tämän puolison Dorothea Elisabet Palmin [Genos 38(1967), s. 53-63, http://www.genealogia.fi/genos/38/38_53.htm].

[Jari Latva-Rasku]

Oli todella hienoa, että Christiern Alceniuksesta löytyi lisätietoja. Hän on ilmeisesti opiskellut tai vihitty papiksi muualla kuin Turussa ja elää hullutellut vielä vuonna 1724. Papin virassa hän ei ilmeisesti ole ollut, mutta vaikuttaa, että hän olisi Pohjanmaalta, jossa hullutteli.

Sitten muutama havainto Palmiin liittyen.

Israel Alftanus myi aikaisemmin ostamansa Taivassalon Kurjalan ratsutilan 18.7.1683 Vehmaan (Lokalahden) Tammiston omistajalle Erik Perssonille 600 sadalla taalerilla. Siihen lienee ollut muukin syy kuin pikkurahan tarve.

Tammistossa mainitaan vuonna 1676, että sitä viljelee, kuten Hiltunen hyvin selitti, muualla kuolleen "sahlig" Måns Larssonin vaimo. Vuosina 1677-80 mainitaan Tammistossa leski Anna, ilmeisesti Israel Alftanuksen sisko Anna. Vuodesta 1681 on tila Erik Perssonin hallussa. Hänellä on vaimo Anna, kunnes hän avioituu uudestaan noin vuonna 1705 Britan kanssa ja jälleen vuonna 1707 Marian kanssa. Onko Anna sama kuin leski Anna, olisi mielenkiintoista tietää? Erik Perssonilla ja Annalla mainitaan olleen pojat Magnus ja Johan, joista Magnus ilmestyy henkikirjaan vuonna 1692 eli on syntynyt ennen Erik Perssonin ilmestymistä Tammistoon. Magnus voi olla pariskunnan oma tai sitten jomman kumman poika aikaisemmasta avioliitosta. Israel Alftanus myi Kurjalan hieman myöhemmin, kun Isak Eriksson muutti Järventakaan.

On hyvä muistaa, että Israel Alftanuksen siskontytärtä kutsuttiin Palmiksi ja ainoa, jonka siskonmiehen sukunimeä ei tiedetä on Måns Larsson. Vaikka Catharina Palm olisi Israel Alftanuksen siskontytär, ilmeisesti hieman vanhempi Juliana Palm voisi olla Måns Larssonin aikaisemmasta avioliitosta.

Toinen irrallinen havainto Palmista löytyy Maija Salon sukututkimussivuilta http://maijasalo.aarre.net/hillebrand_affleck/thomas/

Siellä mainitaan skotlantilaissukuisen Thomas Affleckin tyttären Elisabetin miehenä Claes Palm. Niin Thomas kuin Claes olivat töissä Narvan linnoituksessa, jonne Arvid Frisius ilmeisesti meni ylioppilaaksi tulonsa jälkeen 1669/70. Silloin siellä oli ainakin Thomas. Nimen Juliana monet kirjoitusmuodot voisi selittää sen ulkomaalainen alkuperä muu normaalista poikkeava lausumis- tai kirjoitustapa.

Kolmas Palmiin liittyvä havainto liittyy Måns Mårtensson Palmiin. Kuten aikaisemmin on keskusteltu, Israel Alftanuksen kolmannen puolison Maria Elisabeth Lietzénin isoäidin tiedetään olleen Clara Eriksdotter Utter (n. 1590-1651), jonka serkku Novgorodin käskynhaltija Måns Palm oli. Claran isä oli Erik Persson Utter ja hänellä oli veli Erik XIV sihteeri Måns Persson, ehkä Måns Mårtensson Palmin isä?

Maria Elisabeth Lietzénin sisko Clara avioitui Jacob Andersson Aejmeleuksen kanssa, joiden poika Nils oli Hedvig Israelsdotter Alftanuksen aviopuoliso. Lietzénin sisarusten sisar oli myös nimeltään Hedvig. Olisikohan nimi Hedvig periytynyt Isak ja Erik Astreniuksen tyttärelle tätä kautta?

Utterin sukuun liittyy etunimeltään tuntematon ahvenanmaalainen Månsdotter #3711, josta mainitaan osoitteessa http://koti.welho.com/mgardber/sluk/sluk.htm

On arveltu, että etunimeltä tuntematon Månsdotter Utter, joka olisi ollut naimisissa Larsin kanssa, olisi Erik XIV sihteerin Måns Perssonin tytär. Heillä tiedetään olleen poika Jacob, miksi ei myös Måns Larsson? Jacobin pojan Göranin vaimosta Julianasta käytettiin ilmeisesti anvenanmaalaista nimimuotoa "Ilja".

Olisiko mahdollista, että Juliana Månsdotter Palm olisi Måns Larsson Utterin eli mahdollisen enonsa tai muulla tavalla lähisukulaisensa kautta Palmin tytär, jonka etunimen monet kirjoitusmuodot selittyisivät hänen käyttämästään ahvenanmaalaisesta "Ilja"-versiosta. Ahvenanmaalainen lukkari ja lampuoti Jacob Larsson oli syntynyt vuonna 1585, joten oletettu Måns Larsson olisi syntynyt viimeistään 1600-luvun alkupuolella ja siten olisi voinut olla avioliitossa ennen kuviteltua avioitumistaan Anna Eriksdotter Alftanuksen kanssa. Heidät mainitaan yhdessä vasta vuonna 1664. Måns ainakin kuoli ennen vaimonsa muuttamista Tammistoon. Aviopuolison lapsia kutsuttiin vanhoina aikoina omiksi, joten tyttäret voivat myös olla Månsin eikä Annan.

[Benedictus]

Jarmon Vihdin Palm sukua käsittävässä listassa on kolme sukupolvea Vanhalan Ylöstalon Palmeja.

Mielenkiintoista kyllä sieltä löytyy Hedvig joka polvesta.

Johan Palm oli syntynyt 1699. Hedvigillä spekuloiden olisi hänen isoäitinsä pitänyt olla Hedvig, jotta voisi olla myös Julianan äiti.

Johanin isä oli kait Nils Johansson lautamies Vihdissä.

Johan Larsson jakaa omaisuutta siskonsa Annan kanssa 1669.
Nils Johansson vaimon pitäisi olla siis Hedvig.Ajallisesti tämä ei oikein toimi jos väliin pitää saada Mårtenikin.

Eräs vaihtoehto on, että Johan Larssonilla oli toinen vaimo Hedvig, jonka lapsia Nils ja Mårten olisivat, tämä Hedvig voisi olla Palm sukuinen ja miksei myös Lietzeneitä.

Dorotea Elisabeth Palm olisi iältään sopiva Julianan siskoksi.

[Bodniemi37]

Toinen irrallinen havainto Palmista löytyy Maija Salon sukututkimussivuilta http://maijasalo.aarre.net/hillebrand_affleck/thomas/

Siellä mainitaan skotlantilaissukuisen Thomas Affleckin tyttären Elisabetin miehenä Claes Palm. Niin Thomas kuin Claes olivat töissä Narvan linnoituksessa, jonne Arvid Frisius ilmeisesti meni ylioppilaaksi tulonsa jälkeen 1669/70. Silloin siellä oli ainakin Thomas. Nimen Juliana monet kirjoitusmuodot voisi selittää sen ulkomaalainen alkuperä muu normaalista poikkeava lausumis- tai kirjoitustapa.


Myöhemmin Käkisalmen linnoituksen kassanhoitajana toiminut Klas Palm ja puolisonsa Elisabet Affleck mainitaan myös Yrjö Ahosen, Keijo Alhomäen ja Katriina Orbinskin sukukirjassa Orbinskin suku. Avioparin lapset solmivat kiinnostavia avioliittoja. Vrt. Pousar, Jarl. Släkten Kepplerus - Keppler. Genos 44(1973), s. 104-116, http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm, viite [9] ("....Maria Palm hade åtminstone följande syskon: mönsterskrivaren Johan Palm, Elisabet Palm, gift med handlanden i Fredrikshamn Johan Forssman samt Katarina Palm, gift med kornetten Albrekt Johan Orbinski.") sekä Backman-Martinsson, Christina. Pieniä löytöjä - Små fynd. Mårten Backman i Fredrikshamn och hans familj. Genos 53(1982), s. 64-66, http://www.genealogia.fi/genos/53/53_64.htm. Pousarin mainitsemaan Palmien sisarussarjaan kuului Backman-Martinssonin mukaan lisäksi kauppias Mårten Backmanin puoliso Kristina Palm (viimeksi mainitun toinen avio):

1. Klas (Claes) Palm, s. noin 1675
(Elisabet Thomaksentytär Affleck, s. noin 1680)
| 2. Kristina Klasintytär Palm, s. 1700, k. 18.3.1771 Loviisa
| (pso 1:o Fredrik Ludvig Cornelius, k. ennen 10.7.1730)
| | 3. Fredrik Johan Fredrik Ludviginpoika Cornelius, s. noin 1722
| (pso 2:o Mårten Mårteninpoika Backman, s. 1695 Kristiinankaupunki, k. 22.5.1740 Hamina)
| | 3. Kristina Elisabet Mårtenintytär Backman, s. 1734, k. 19.7.1800 Loviisa
| | 3. Anna Margareta Mårtenintytär Backman
| 2. Johan Klasinpoika Palm
| 2. Maria Klasintytär Palm, s. 7.6.1703 Pyhtää, Vahterpää, k. 11.1.1786 Rymättylä
| (pso Didrik Alexanderinpoika Kepplerus, k. 11.2.1767 Turku (ruots. srk.))
| | 3. Alexander Didrikinpoika Kepplerus, s. 10.6.1732 Lappeenranta, k. 19.10.1776 Loviisa
| | 3. Claes Johan Didrikinpoika Kepplerus, s. 20.5.1734 Hamina, k. 1787 Naantali, Geitilä
| | 3. Maria Helena Didrikintytär Kepplerus, s. 8.7.1737 Hamina, k. 26.12.1763 Turku
| 2. Katarina Klasintytär Palm, s. 10.5.1706 Käkisalmi, k. 12.12.1749 Rantasalmi
| (pso Albrecht Johan (AJO IV) Albrecht Johaninpoika Orbinski, s. välillä 1700-1705 Viipuri, k. 8.10.1774 Rantasalmi)
| | 3. Lars (Lorentz) Albrecht Johaninpoika Orbinski, s. 27.1.1732 Säkkijärvi, k. 20.4.1791 Kuopion pitäjä, Pöljä
| | 3. Hedvig Kristina Albrecht Johanintytär Orbinski, s. 1734, k. 2.2.1788
| | 3. Simon Albrecht Johaninpoika Orbinski, s. 7.2.1739 Säkkijärvi, k. 16.2.1739 Säkkijärvi
| | 3. Elisabet (Lisa) Maria Albrecht Johanintytär Orbinski, s. 4.6.1740 Säkkijärvi, Karvalan puustelli
| | 3. Katarina Albrecht Johanintytär Orbinski, s. 12.8.1746, k. 21.1.1771 Ristiina
| 2. Sofia Klasintytär Palm
| 2. Elisabet Klasintytär Palm, s. noin 1712, k. 7.3.1788
| (pso Johan Gabriel Forsman)

[Pyhtäällä 14.6.1703 kastetun Maria Palmin kummit olivat: Arrend. Jöran Starck ifr Kymmenegård, Hr arrend. Sam. Herkepaeus ifrån Heinlax, Fru Capiteinskan Maria Sahlo ifr ?, Fru Leutnantskan Marg. Printz ifr Kexholm, Jungf. Christina Eneberg.]

[Jari Latva-Rasku]

Frisiusten ja Alftanusten avioliittovalintoja voisi selittää heidän oma käyttäytymisensä. Kummassakin suvussa on selvästi kasvatettu jälkeläisiä suurempiin saappaisiin ja lähipiirin kytkökset ovat hämmästyttäviä. Sieltä löytyvät tuomarit ja lainlukijat, akatemian professorit ja rehtorit sekä suurien seurakuntien kirkkoherrat. Näihin tehtäviin on edetty kurinalaisesti ja vaiheittain. Tälläisen elämäntavan hinta tai hyvä puoli on myöhäinen avioituminen vasta aseman vakiinnuttua.

Voisi kuitenkin arvioida, että Arvid Frisius olisi ylioppilaaksi tulostaan päätellen syntynyt 1650-luvun taitteessa eli hän olisi avioitunut isänsä kuoleman jälkeen varsin nuorena 1670-luvun puolivälin vaihella. Tähän avioitumiseen ei välttämättä ole ollut suurtakaan vaikutusta avioitumisensa aikoihin vuonna 1674 kuolleen verisiskon aviopuolisolla Israel Alftanuksella, joka tuli Isonkyrön kirkkoherraksi vuonna 1672. Israel oli Arvidia vajaat 20 vuotta vanhempi. Ei ole täysin mahdotonta, että Israel olisi voinut esittää vaateita vaimonsa jälkeläisten puolesta Järventaan tilan omistuksesta, sillä Johan Frisiuksen muuta perintöä on käsitelty vielä Maskun ja Raision käräjillä vuoden 1674 tammikuussa.

Olisiko Järventaan perimisen yksi maksuväline kuitenkin ollut sovittu avioliitto, johon olisi kytketty kirkkoherran virka Karkussa? Sitten kuolema puuttui peliin ja tarvittiin uusi järjestely. Virallisina valvojina tässä lottoarvonnassa toimivat Suomen johtavat lainkäyttäjät, joten neuvottelut voitiin käydä ilman käräjäriitelyä.

[Benedictus]

Enpä tiedä oliko lottoarvonta, luultavasti bilateraalinen kauppavaihto-neuvottelu. Aiemmin on tullut jo esille ohimennen Karkun kirkkoherran Georg Prytzin nimi.
Me nykyajan ihmiset emme ehkä osaa ajatella tuon ajan ajatuskulkua. Lasten naittaminen oli todellista kauppaa, jolla vahvistettiin suvun asemaa ja suhteita, joilla oli vaikutus koko suvun jäsenten henkilökohtaisellekin elintasolle. Vaikka tässä kiertelemme ja etsimme Julianan ja Isakin vanhempia, niin silti voi meillekin olla vaikeaa sisäistää näiden kauppojen koko merkitystä ja tärkeyttä.

Säätyrajaa ei voinut ylittää.
Mitä vauraampi, sitä tarkemmin puolisot valittiin.
Valinnan tekivät vanhemmat ja lähisukulaiset.
Ne olivat oikeasti liikeneuvotteluja.
Friisius ja Alftanus sukujen tasoisilla suvuilla maan, rahan, irtaimiston lisäksi varmaan käytettiin virkapaikkojen arvoa kaupan välineenä.

Edelliseltä pohjalta yritin hahmottaa, sitä lähipiiriä, joka oli valitsemassa Arvid Friisiukselle vaimoa. Vaikka oli nuori jäädessään isättömäksi, hänen lähellään oli suvun vaikutusvaltaisia jäseniä päättämässä.

Isä ja sedät olivat kuolleet.

Tädit ja heidän puolisonsa olivat vallassa.

1. Kristina Arvidsdr. puoliso Håkan Andersson Pryss, Turun raatimies
-poika Kemiön Kirkkoherra.

2. Elisabeth Arvidsdr. puoliso 2. Hans Thomasson Starck, aatelinen, luutnantti
-poikapuoli Hans Starck vaimo Ingeborg Håkansdr. Friis

3. Elin Arvidsdr. puoliso Erik Ritter alilaamanni

Huomio kiinnittyy Kristiinan puolisoon Håkan Andersson Pryssiin.
Hän oli kapteenin poika Itä-Göötanmaalta.
Isä siis Anders Pryss.

Karkun kirkkoherra Georg Nicolaus Prytz isä oli Porin raatimies, lakioppinut Claes Jöransson Prytz. Hänen isänsä taas Juhana Herttuan läheinen ratsumestari Jöran Classon Prytz, aateloituna Pryss. Tämän Jöranin isä oli Clas Hansson Prytz Örebrosta. kuollut 1554.

Jos en nyt ihan kamalasti sekoita niin Håkan Anderssonin isä Anders oli Clas Hansson Prytzin toinen poika. (Prytsit menee väkisin sekasin,koska ovat rakasteneet kolmea nimeä: Göran, Nicolaus eli Clas ja Anders).

Eli silloin Håkan raatimies Turussa ja Claes raatimies Porissa ovat serkkuja.
Anders Kemiön kirkkoherra ja Georg Karkun kirkkoherra ovat pikkuserkkuja.
Tai sinnepäin, kuitenkin lähisukua, tuonaikaisen käsityksen mukaan.

Kuten on esitetty, Arvid Friisiukselle oli luultavasti luvattu Georg Prytzin papinpaikka Karkussa. Kaupan toinen ehto lienee ollut Kemiön kirkkoherran tai vastaava Andersille. Sekä Georgen pojille papinpaikat ja muita virkaetuja.

Arvidin kuolema sotki kuviota, mutta naimakauppa Julian kanssa on toki voitu solmia jo lasten ollessa nuoria.Jos vasta Isän kuoltua, niin neuvottelijat ovat yllä.

Siksi pohdinkin, missä Friisiusten elävien sisarusten lähipiirissä on Mårten, joka on varakas ja tärkeä henkilö.

Georg Prytzin ensimmäistä vaimoa ei tunneta, voisi tietysti olla sieltäkin päin. Prytseillä ei ole paljoa Mårteneja lähisuvussa.

[Matti Lehtiö]

Isonkyrön Lehmäjoen kylän Tuurin talossa (jonka asukkaat olivat Reinin sukua) mainitaan rippikirjassa 1727 - 33 Maria Maununtytär Palm.
Seuraavassa rippikirjassa 1734 - 40 hänen mainitaan Isonkyrön Komsin rippikirjassa ja Komsissa hän myös kuolee:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1y0bl5?fi+0125+haudatut+1619)2.2.1743 2.2.1743 Gumbsila rotan G:la änck.rotfatt. Maria Månsd:r 79
Komsin henkiveroluetteloissa ennen isovijaa mainitaan Iisakki Komsilla käly Helena - Elin, joka kuolee nälkävuosina 1698. Kummalta puolelta lankous on ei käy selville.

Yst. terveisin Matti Lehtiö

[Jari Latva-Rasku]

Näyttää vahvasti, että Israel Alftanuksen sisarentyttäret olisivat olleet Måns Larssonin ja Anna Eriksdotter Alftanuksen jälkeläisiä ja myös, että Måns Larssonin mukana olisi kulkeutunut Palm-nimi. Luonnollinen lähde nimelle voisi sukusiteistä päätellen olla ahvenanmaalainen Utter-suku, mutta miksi ei myös joku muu. Yhteys Israel Alftanukseen on joka tapauksessa olemassa siskon kautta.

Onko Juliana Månsdotter Palm sitten yksi näistä sisaruksista? Sellaisena hän sopisi oikein hyvin Arvid Frisiuksen puolisoksi tilanteessa, jossa jaettiin Johan Frisiuksen, ja Arvid Frisiuksen siskon ja Israel Alftanuksen puolison Sofian, perintöä.

Onko Isak Eriksson sitten Erik Forteliuksen poika? Ilman edellistä järjestelyä hän sopisi oikein hyvin Juliana Månsdotterin puolisoksi tilanteessa, jossa haluttiin välttää Järventaan ajautuminen pois sukuomistuksesta. Juliana olisi avioitunut joka tapauksessa.

Konsistorin pöytäkirjassa mainittu Isaaci Bothniensis sopii hyvin Erik Mattsson Forteliuksen eli Bothniensiksen opintonsa keskeyttäneeksi pojaksi, joka olisi ajautunut kirjurin uralle. Toinen vaihtoehto Isak Falander on ikänsä puolesta vähemmän todennäköinen. Isak Eriksson ei kuitenkaan voi olla Juliana Månsdotterin serkku. Nuorena avioituneen Juliana Månsdotterin löytäminen voi olla hankalampaa kuin todistaa, että Maria ja Catharina Palmin mahdollinen sisko Elin/Helena olisi kuollut vuonna 1698.

Järventaan henkikirjoissa mainitaan Isak Erikssonin puoliso Helena viimeisen kerran vuonna 1704 ja Isak vuonna 1712, jolloin emäntänä toimii ilmeisesti Isakin tytär Anna, mutta kummallista kyllä ilman aviopuolisoaan Johan Karvilanderia. Sitä ennen on Järventakaan merkitty vuosina 1709-10 Elias Simonsson vaimonsa Karinin kanssa ja ei Isak Erikssonia laisinkaan. Olen tulkinnut, että Elias on ollut lampuoti Isakin voimien loppuessa. Sen jälkeen Isak matkaa kuolemaan Ruotsiin, jossa hänen yhteydessään ei mainita vaimoa eikä "papinlesken Palmin" yhteydessä aviopuolisoa. Järventaasta kuitenkin haudataan 12.12.1736 81-vuotiaana vanha äiti Juliana Palm.

Tiedot kaupasta, jolla Isak Eriksson osti Juliana Frisiuksen osuuden Järventaan tilasta olisi päästävä näkemään, jotta voisi todeta, mitä nimikkeitä sukulaisuuksista oikein käytetään.

Selander mainitsee Karkun ratsutilat-kirjassa, että Isak Eriksson osti 8.2.1705 osuuden Järventaasta tytärpuoleltaan. Vähän aikaisemmin samalla sivulla Selander toteaa, että Isak Eriksson olisi ensin avioitunut Arvid Frisiuksen lesken ja sitten Helena-nimisen kanssa. Isak Erikssonin puolison nimeksi mainitaan ensimmäisen kerran, ja sen jälkeen johdonmukaisesti, Helena vuonna 1684. Juliana, Ilja, Eleana,Elin ja Helena ovat kuitenkin saman nimen kirjoitusmuotoja.

Kun Juliana perii saataviaan Karkun käräjillä vuonna 1680, hänestä käytetään nimeä vaimo, ei leski, Juliana Månsdotter, vaikka henkikirjassa hänen nimekseen mainitaan Eleana ilman puolisoa.

[Benedictus]

Eräs ajatus tulee mieleen noista Järvenpään kirjoista katoilevista perheenjäsenistä.
Olisiko niin, että jos Isak on Fortelius Erikin poika, niin Erik oli Ruotsista ja hänen kauttaa Isak olisi onnistunut perimään omaisuutta siellä=maatilan.Erikin Isästä ei taida olla tietoa?

Josko hän ja vävynsä ja lopulta vaimonsa ja lapsensa asuivatkin siellä osan aikaa. Se selittäisi myös miten Isak pystyi kouluttamaan poikansa isonvihan aikaan Ruotsissa.

Tämä Julianan nimi Palm häiritsee minua. Kun nyt tuntuisi, että olemme saaneet Isakin selville, niin Juliana Mårtensdr. ei selviä.
Hän siis ei voi olla Alftanus-Palm Israelin siskontytär. Tytärpuoli ehkä, kuitenkin kymmenenvuotta vanhempi Isokyrön Palmeja. Silti ei alftanuslainen.

Voisiko kuitenkin olla niin, että Juliana onkin mennyt uudelleen naimisiin Ruotsissa Isakin kuoltua jonkun edellisiin kuuluvan Palmin kanssa.On vasta kuoleman lähestyessä palannut kotiin lasten luokse.

Eräs Mårten on jäänyt meiltä nimittäin huomaamatta.

Rikas, vaikutusvaltainen ja vieläpä Alftanus klaania.

Mårten Johansson Brennerus Espoosta Bacbyn ratsutilan isäntä ja Espoon kirkkoherra.
Johannes Brenneruksen poika elikä Helena Mårtensson Brennerus-Alftanuksen veljenpoika.

Mårten on Israelin ja Magdalenan serkku äidinpuolelta.
Jos Julianan isä onkin Mårten Brennerus ja Isakin äiti Magdalena Alftanus, niin ovat äidinpuoleisia pikkuserkkuja, jotka käsittääkseni saivat mennä naimisiin.

Brennerukset ja Friisiukset olivat ainakin Turun akatemiassa lähikontaktissa, mikä selittäisi Arvidin ja Julianan naimakaupan. Sosiaalis-taloudellisesti suvut olivat hyvin samantasoisia.

Isakin avulla varmistettiin Järventaka lopullisesti suvulle.

Onko ihan huuhaa ajatus?
Onko Mårtenilla Juliana nimistä tytärtä, onkin kysymys . Ainakin jollain hänen veljistään oli vaimo Iljana.

[Benedictus]

Pyysin Veli-Pekka Toropaiselta tietoja Samuel Bårsetsista.

Hän pikavastasi ensitietoa.

Samuel Bursetz hatuntekijä Turussa osti tontin Turun Kuningattarenkadulta. Kuollut 1669.
Syntynyt luultavasti Kuurinmaan Mitaussa.

Turussa 1637 Petter Bursetz hatuntekijä.

Googlesta löytyy Elisabeth Bursetz k. 1709

Puoliso Punkalaitumen kirkkoherra Henrik Tacku, Henricus Mattiae
s.Huittinen 6.6.1630
isä:Matts Sigfridsson Tacku
äiti:2.puoliso Sara Johansdr.

Tackut olivat pappeja, nimismiehiä, vouteja.
Naineet Callian ja Barck suvun kanssa sekaisin.

Pentzelstiernan tyttären miehen Wolter Molisin äiti Callia ja isoäiti Tacku.

Henrikin yo matrikkelin viitteissä oikeus juttua, jossa sukuselvitystä, en ehtinyt perehtyä.

[Jari Latva-Rasku]

Erik Mattsson Forteliuksesta on myös arveltu, että hän olisi talonpoikaista sukua Pietarsaaren seudulta. Seudulta löytyy Järventaan kokoisia maatiloja. Kun Erik kuolee vuonna 1650, hänen mahdollisen alaikäisen poikansa Isakin oli löydettävä sijoituskoti. Vaihtoehtoja ovat ehkä talonpoikainen koti Pohjanmaalla tai sitten joku Alftanuksen suvun luukku. Veljet olisivat olleet liian nuoria huolehtimaan todennäköisesti pikkuveljestään.

Yhteys Isak Erikssonin ja Alftanusten välillä olisi todistettava vankemmin, mutta uskon, että hän löytyy jostakin.

Mielestäni Juliana Månsdotter johtaa kuulumista Alftanusten sukuun 1-0 ja yhteys Kulosaaren Brennereihin voisi liittyä myös Isak Erikssoniin. Israel Alftanuksen äidin äidin aatelisen Bock-suvun yhteydet ilmeisesti ovat hieman hämärän peitosta.

[Jari Latva-Rasku]

Nyt ei löytynyt hattu vaan kruunu. Hattumaakarin Samuel Borsetsin löytyminen oli edistysaskel, vaikka hänen vaimoaan ei vielä tunnistettu. Entisajan käsityöläiset olivat kuten nykyään. Putkimies tienaa enemmän kuin pääministeri. Hattumaakarilla ei ollut valtaa, mutta kuitenkin rahaa.

Markku Pihlajaniemen tulkinta Karkun käräjäpöytäkirjassa olleesta Bårsets-nimestä on todennäköisesti ollut oikein. Kuurinmaalta on tullut Borsets, jonka nimen käräjillä kuultuaan ruotsinkielinen kirjuri on kirjoittanut muotoon Bårsets. Borsets-muodosta luettuana se on lausuttu Bursets, josta on muodostunut lopullinen versio.

[Benedictus]

Kiinnitin huomiota, että Henrik Tackua ennen Punkalaitumen kirkkoherranan on ollut Lignipaeus, jonka isä on Lempäälän kirkkoherra Mårten Lignipaeus.

Olikohan Lignipauksilla ja Friiseillä yhteys suvullisesti.

Mårtenin isä oli Oriveden kirkkoherra ja veli Pälkäneen.

Ovat minulle aika outo suku.

Bursetzin vaimon suku avaisi varmaan paljon solmua.

[Jari Latva-Rasku]

Henrik Tackun yhteydessä mainittuja käräjäjuttuja ovat olleet:

Huittisten käräjät 16.–18.3.1646 f. 127 (Framträdde H: Ingeborg S: her Josepz Kyrckieherdes i Urdiala [Urjalan kirkkoherra Josephus Thomæ Rynkö] Enkia, med sin dotter H: Brita, och fordrade af H: Sara Matz Tackus i Sambu, thz Arf som be:te H: Sara effter sin förre Man her Jacob, som hade warit Caplan i Achas Sochn [Akaan kappalainen Jacobus Jacobi Hiisi, katso 993 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=993)] och tilförenne hade ägt be:te H: Britas stiuf Syster Kirstin Jörensdotter be:d till hustru, ärfft hadhe. Så emedhan samme Arf är fallet i be:te Achas, der och Arfskifftet hållet är; derföre blef saken här ifrå dijt, der att optagas, opskuten, och be:te H: Sara blef här af Retten pålagdt sig der hän att begifwa, att swara den der om till Rätta, enähr hon dijt blifwer stämbdh);

Huittisten käräjät 25.–28.2.1681 s. 36, 47 (Dn:s Jacobus Zidenius 2525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2525) kärde nu till Cappellanen wällärde H:r Henrich Tacku, om något Arff efter sin Moder Moder, Sara Johansdotter och Moder Syster Walborgh Matsd:r, som han berättar H:r Henrich utur Inventario stulit);

Henrik Tackun velipuoleen nimismies Tomas Tackuun liittyen on käyty seuraava oikeusjuttu:

Huittisten käräjät 12.–15.11.1658 f. 146 (Ibland andre Sakers förrättande, Företrädde Ehrligh och Förståndigh Thommas Matzson Tacku i Sambu, och inlade i Rätten Eedt Arffskifftes breff, daterat den 23 Octobris åhr 1654 aff Häredzdommaren Underschrifwit och Förseglat, dess innehåldh således lydde, huru såsom gammal Mannen Saligh Matz Tacku, då warande Läntzman i Hwittis Sochn och Sambu by, hadhe medh tingzbordet äskadt och begärat, att skiffta och deela hans egendom och innandöme emillan hans barn, som han Uthi Twenne Kullår och gifftermåll aflat hafuer, Nembligen, wedh första Hustrun Thommas Matzson och Margetha Matzdåtter, medh seenare Hustrun, H: Sara Johansdåtter, Henricus och Gustavus Matz Söner, Hebla och Walbårgh Matzdöttrar, både i löst och fast om Fäderne);

Huittisten nimismiehen Matz Tackun toinen puoliso on ollut Sara Johansdotter. Saran poika on ollut Henrik Tacku, jolla oli puoliso Elisabeth Bursetz. Matz Tacku kuolee vuonna 1656. Järventaassa mainitaan vuodesta 1656 lähtien vuoteen 1660 vävy Matts, jolla vaimo Sara.

Edellisestä tulee mieleen, jospa Huittisten nimismiehen puoliso Sara Johansdotter olisi ollut Järventaan Claes Johanssonin sisko, joka olisi avioitunut uudestaan toisen Mattsin kanssa ja muuttanut Järventakaan? Toinen vaihtoehto voisi olla, että Sara Johansdotter olisi Järventaan Susanna Mårtensdotterin tytär, jollain Susanna olisi ennen Claesia ollut avioliitossa Johanin kanssa. Ehkä Staffan kuitenkin on todennäköisempi puoliso.

Jos kyseeseen tulee ensimmäinen vaihtoehto, niin Maakari-Samuelin puoliso voisi olla Järventaan Susanna Mårtensdotterin sisko, jolta ja jonka sisaruksilta Johan Frisius osti Susannan kuoltua Järventaan. Elisabeth Samuelsdotter? Bursetz olisi avioitunut tätinsä kälynpojan kanssa. Sellainenhan oli silloin suosittua.

[Pekka Hiltunen]

Inkoossa haudattu torvensoittaja Hans Carl Deutschin vaimo Dorothea Elisabet Palm ja Juliana Mårtensdotter Palm olivat siis aikalaisia ja mahdollisesti sisaruksia. Taivassalon Tammiston Måns Larssonilla oli veli Isak, Mietoisten Aarlahden Ahrenberg-suvun kantaisä (Henrik Henrikinpoika Ahrenbergin äidin, Karin Henrikintytär Aarlahden isoisä). Palm-nimeä ei kuitenkaan tässä sukuhaarassa tavattane.

http://www.netti.fi/~tarlaa/suku/osterm/mynpalo.htm (http://www.netti.fi/%7Etarlaa/suku/osterm/mynpalo.htm)
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5775

PH

[Jari Latva-Rasku]

Tämä voi viedä hieman hakoteille.

Henrik Tackun siskonmies oli Mårten Zidenius Martinus Pauli, Björneburgensis 610 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=610). Vht: porilainen porvari Påhl Eriksson Palus ja Valborg. Ylioppilas Turussa 1647/48. Rauman pedagogion rehtori 1654, samalla Rauman kappalainen 1671 ja Rauman maaseurakunnan valitsema kirkonisäntä. Euran kirkkoherra 1678. Omisti Raumalla Talalan talon vuodesta 1664. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1667. † Eurassa pääsiäisenä 1683.

Pso: Hebla Mattsdotter Tacku († 1699).

Samoihin aikoihin Raumalla vaikutti Karkun Kosken omistaja ja Rauman pormestari Henrik Mårtensson Lund.

Kun nimi Palus kirjoitetaan kaunokirjoituksella, se on varsin helppo lukea Palm.

Lohduttavaa kuitenkin on, että yhdenkään Isak ja Erik Astreniuksen lapsen nimi ei ollut Hebla tai Valborg, eikä tosin myöskään lasten isovanhempien isännimet Mårten tai Erik. Erik Astreniuksen toiseksi vanhimman pojan nimi oli kuitenkin Paul ja vasta kolmannen isän ja veljen nimi Isak. Koska Erik Astreniuksella ei ole Paul-nimistä veljeä, hänellä voisi olla Paul-niminen setä tai eno, joka olisi ollut elossa kastehetkellä.

[Rotta]

Kiinnitin huomiota, että Henrik Tackua ennen Punkalaitumen kirkkoherranan on ollut Lignipaeus, jonka isä on Lempäälän kirkkoherra Mårten Lignipaeus.

Olikohan Lignipauksilla ja Friiseillä yhteys suvullisesti.

Mårtenin isä oli Oriveden kirkkoherra ja veli Pälkäneen.

Ovat minulle aika outo suku.

Bursetzin vaimon suku avaisi varmaan paljon solmua.

Mårten Lignipaeuksen isä ei ollut Oriveden kirkkoherra Jacob Lignipaeus. Hänen isäänsä ei tunneta. Mårten oli Lempaaälän kappalaisena jo vuonna 1625, kun Jacob Bartholsi oli ylioppilas vasta vuonna 1640. On kuitenkin täysin mahdollista, että niin Oriveden kuin Lempäälä-Pälkäneen Lignipaeukset ovat samaa sukua. Tämä oletus nähtävästi perustuu siihen, että Lempäälän kirkonarkistossa on koottu 1800-luvulla pappisluettelo, jossa Martinus Jacobi Lignipauksen syntymäpaikaksi on merkitty Loimaan Puujalkala, kuten tiettävästi on myös Oriveden Jacob Bartholdinpojan tapauksessa. Puujalkalasta ei kuitenkaan ole löytynyt ketään Jacobia, joka tähän yhteyteen sopisi.

Pälkäneen kirkkoherrana toiminut Matthias Martini Lignipauksen isä oli em. Mårten Lignipaeus. Punkalaitumen kirkkoherra Johan Lignipaeus oli Matthiaan veli.

Make

[Benedictus]

Tuosta Tackuuun liittyvästä käräjä utusta käy ilmi eräs mielenkiintoinen seikka.
Leski Ingeborg perää tyttärensä Britan kanssa perujaan Sara Johansdr:lta.
Ingeborg on Urjalan khr Josephus Thomae Rynkön leski, Brita hänen tyttärensä.
Ingeborgilla on ollut aiemmin puoliso Jöran, jonka tytär on Britan sisarpuoli Kirstin Jöransdr..
Käsitinkö oikein? KUKAHAN ON Jöran?

Jutussa kerrotaan, että Sara Johansdr. on olllut ennen Matts Sifridsson Tackua naimisissa Akaan Kappalaisen Jacobus Jacobi Hiisin kanssa.
Mitä oudointa miksi sanotaan Akaan kappalaiseksi, koska ainakin oudon nimen perusteella, on varmaa, että hän on sama kuin Lempäälän kirkkoherra 1624-26 Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis. Hän oli Akaan kappalainen vuosina 1611-24.

Viestini 13 kertoo Johan Särki arveluistani:
Siellä on Lempäälän kirkkoherra Micael Maexmontanus. s. Masku Mäksmäki(Friisius maa)
Vaimona Gertrud Jacobsdr.
Hattulan khr Grels Mattiae Favorinus.
Vaimo Alisa Jacobdr. 2.avio

Johannes Mattiae Särki

Ja hänen seuraajansa Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis 1624-26

Eli kolme Jacobin lasta.

Hiisi Lundensis oli kotoisin Liedon Hiidenalan ratsutilalta, jost löytyy 1560-71 Jacob Mattson piispan lampuoti.

Piispan lampuodit taisivat olla muita kuin tavallisia tölliläisiä.

Eli Matts Sigfridsson Tackun 2. vaimo on ollut Lempäälän kirkkoherran leski.

Kaikki eivät tunne Tacku sukua, siitä pieni kommentti:
Tackuja mainittiin jo 1700-luvulla 400 vuotta vanhaksi suvuksi.
Tackut eivät olleet talonpoikia vaan lukisin heidät selkeästi säätyläissuvuksi.
Eräs piirre heissä on , että he keräsivät maaomaisuuksia eivät niinkään virkoja.
Virallisesti eka maininta on Laurent Tacku 1458.

Matts Sigfridsson kävi kait yliopistoa.
Isänsä Sigfrid Knutsson Tacku oli nimismies, veljensä Huittisten kirkkoherra Mattiae Canuti Tacku 1573. Heillä veli Henrik.
Sisko Margareta Sigfridsdr nai Turun linnankirjuri Callian, jonka jälkeläisiä ovat Callian voudit.

Antti Äimä omisti Eurassa Vaanin ratsutilan, ja Kokemäen Kiettareen kylän.
Nämä näyttäisivät tulleen hänelle vaimonsa Margareta Kettermannuksen kautta. Koska Kummasakin kylässä on Tackuja taloina ja ihmisinä.
Kiettareessa Sifgrid ja Henrik nimiset, ehkäpä Huittisten miehet.
Nämä tilat Margareta testamenttasi Clara Lietzenille nääs.

Meillä on Sara Johansdr. joka on Hiiden leski, miniä Järventaan myyneen Samuel Bursetzin tytär. (Helsinforsissa haudataan 29.3.1704 Samuel Bursens).

Hiidet kotoisin Liedosta ja jotain parempaa väkeä!

SAmaten Liedosta ovat kotoisin Henrik ja Johan Mårtensson Lund Nautelasta.

Onkohan Lund-suvun jälkeläiset ihan varmasti räknätty tarkkaan?

Voisiko Claes Johansson ja Sara olla Johan Lundin lapsia, ja samaa sakkia Kokemäen Köönikän Johan Henrik, Henrikin poika. Tunnetaanko heidän lapsiaan yleensä.
Puolisot kummallakin lienevät hukassa.


Kiitos nimimerkille Rotta Lignipeus korjauksesta, on tärkeää ettei väärää tietoa jää tänne tiedostoon.

[Jari Latva-Rasku]

Mietin, mistä Erik Astreniuksen Paul-pojan nimi voisi olla peräisin.

Innan ratsutilalla Karkussa isännöi 23.9.1716 kuollut Paul Paulsson, joka oli edellisen isännän Paul Anderssonin ja Christina Henriksdotter Fabrinuksen poika. Paul Anderssonin isä oli Anders Eriksson ja äiti Magdalena. Myös Paul Paulssonilla oli Paul-niminen poika.

Christina Fabrinuksen isä oli tietääkseni Karkun kappalainen Henrik Bengtsson Fabricius ja Anna Henriksdotter Karkuensis. Christinan veli Henrik oli avioliitossa Johan Rajaleniuksen lesken Kirstin Eriksdotter Pihlin kanssa.

Toinen lähiseudun Paul-yhteys on hieman aikaisemmalta ajalta. Mouhijärven kirkkoherra oli vuonna 1682 kuollut Paul Simonsson Raumannus, joka oli raumalaisen raatimiehen Simon Påvelssonin poika. Paul Raumannuksen sedäksi on arveltu Pirkkalan kirkkoherraa Jacobus Pauli Raumannusta. Henrik Tackun siskonmiehen Mårten Zideniuksen isä sattui olemaan porilainen porvari Påhl Eriksson Palus. Joku on arvaillut, että Raumannukset olisivat saksalaista De Palude-sukua.

Oli miten oli, Isak Astreniuksen tyttären Claran puoliso, kurikkalainen talollinen, Isak Kaukola oli Jaakko Raumannuksen tyttären tyttären pojan poika.

[Benedictus]

Raumannukseen liittyy aiempi Henrik Tacku käräjä tieto, siinä Ingeborg perää Sara Johansdr:lta peruja tyttärensä Britan sisarpuoli mainitaan nimellä Kirstin Jöransdr.
Jacob Raumannuksen puolisoksi ilmoitetaan Kirstin Jöransdr. (Sumelius Genos 16 s. 122-129).
Netistä löytyvä tiedosto ilmoittaa Kirstin Jöransdr:n isäksi Jöran Henriksson Speitz.
Äidiksi Elina Kristoffersdr. Sääksmäeltä?

Raumannus-Paulinukset taisivat myös omistaa Selkeen kartanon Mouhijärvellä.

Johan Karvilander oli kait siellä kartanon voutina ja vuokraajana.

[Jari Latva-Rasku]

Jöran Speitzin puoliso ja Kirstinin äiti oli tietääkseni Sääksmäen Alnäsissä asuneen lainlukijan ja voudin Kristoffer Perttelinpojan tytär Elin. Elinin toinen mies oli vuonna 1668 kuollut kapteeni Daniel Floor. Kristoffer Perttelinpojan isä tietääkseni oli Pälkäneen kirkkoherra Pertteli Johanneksenpoika, jonka mainitaan muistaakseni ostaneen rälssimaata Hattulan seudulta kuitenkin olematta rälssimies.

[Julle]

< Siellä on Lempäälän kirkkoherra Micael Maexmontanus. s. Masku Mäksmäki(Friisius maa)
Vaimona Gertrud Jacobsdr. >

Sorry, tuosta vuolassanaisesta tekstistä erotan vain Maexmontanus, mutta rakenteita ihminen hahmottaa paremmin:
Kyseessä lienee tämä Mikael Maexmontanus, jolla oli pojat Johan ja Gabriel ja isänä Martti (Mårten)?
Liitteessä Mikko ja Juhanin lapset. Kaapolle en ole löytänyt lapsia! Toivottavasti asuinpaikoista on hyötyä!

Tutkimisiin

[Benedictus]

Rakennan tähän eräänlaisen hypoteesin, jolla voisi sitoa näitä ihmisiä ja sukuja yhteen. Saa ampua alas vapaasti.

Meillä on Sara Johansdr. jonka 1. puoliso oli Lempäälän khr Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis.

Hiiden edeltäjä oli Johannes Mattiae Särki, jonka puolisoa ei tunneta.

Mieten olisi, jos Sara olisikin Johansdr. Särki. Selittäisi Hiiden valinnan papiksi Lempäälään.

Huomioitava, että Hiiden seuraajan Micael Maexmontanuksen tytär nai Erik Johansson Särje.

Jacob Raumannuksen puolisona mainitaan Kirstin Göransdr Speitz Sääksmäeltä.
Sara Johanssdr on saanut jotain hänen perujaan, jos oikein ymmärrän tuon kimurantin käräjä tekstin.

Miksi?

Jos Johannes Mattiae Särjen vaimo sattuisikin olemaan Göran Speitzin tytär, vaikka nimeltään Elisabeth (huom.Karkun khr Collinuksen vaimo Elisabeth Särki). Johanneksen pojanpoika Georg.

Järventaan Clas Johansson olisi myös Särki, jonne siskonsa Sara muuttaa Sampusta, uuden puolisonsa kanssa, jota kai voidaan kutsua vävyksikin.

Ettei mennä liian helpolla niin Jacob Raumannuksen setä Paul Raumannus on Mouhijärven kirkkoherra, ja Selkeen kartanon omistaja( vai vasta poika?).
Isänsä Simon Pauli Raumalainen raatimies.

Meillä on myös Kosken ratsutilan omistaja Henrik Mårtensson Lund, joka oli Selkeen vuokraaja, sekä Rauman pormestari.
Hänen puolisoaan Malinia ei tiedetä suvultaan.

Henrikin Selkee ja Rauma yhteys viittaisi, että vaimo olisi Raumannus.

Entäpä Juliana Mårtensdr?

Jos tila Clas Johanssonin jälkeen siirtyi Samuel Bursetzille vaimon kautta, on vaimo sisaruksineen Clasin lapsia, tai sisaruksia. Se, että Elisabeth Bursetz on Saran miniä viittaisi Clasiin. Clas on voinut ostaa tilan vaimonsa Susanin perillisiltä itselleen.

Tilaa myytäessä Johan Friisiukselle, on yhdeksi ehdoksi voitu panna Julianan ja Arvidin avioliitto.

Clasilla on voinut olla sisar Hedvig, jolla puoliso Mårten ???

[ihufi]

Voisiko olla näin ?

Ingeborg Knutsdotter
SAY Akaa, Mustue, vaimo 1613-14
SAY Urjala, kirkkoherran vaimo, äiti 1634-35, (asui leskenä 1637 Urjala-kylän Häikälässä lukkarin luona).
1.mies Kirkkoherra Jöran Sigfridsson
SAY Akaa, Tarpia, Kuorttila, kirkkoherra 1611.
SAY Akaa, Mustue, 1603-13 "Georgius Sigfridi", Herr Jöran 1608-13, leski Ingeborg 1614.
2.mies Kirkkoherra Josef Thomasson
SAY Akaa, Mustue, Herr Josef 1615-18-

t:Ismo Huhtala

[Jari Latva-Rasku]

Ajattelin esittää virkistykseksi erään yhteyden Ilmajoelta Hämeeseen.

Järventaan isäntä vuodesta 1830 oli 10.9.1800 syntynyt ilmajoen Koskenkorvan talon poika Antti Antinpoika Saarenpää. Kuten aikaisemminkin on mainittu hänen puolisonsa oli Astreniusten sukuun liittyvä Hedvig Gustafa Gustafsdotter Andell. Nimen Saarenpää Antti sai Jalasjärven Saarenpään talosta, jossa hän nuoruudessaan asui vanhempiensa muutettua sinne Ilmajoelta.

Antin äiti oli Lisa Simonsdotter, joka isä Simon Hansson oli Ilmajoen Taloselan ja sitä ennen Tottijärven Humalojan sotilasvirkatalon vuokraaja. Simon isännöi tätä ennen vieläpä Vesilahden Sakoisten Holloa isänsä jälkeen. Simonin isä oli Hans Hansson Söderlund ja äiti Hansin ilmeisesti ensimmäinen puoliso Anna Simonsdotter. Vastoin parempaa tietoa he ehkä olivat peräisin, ehkä myös sukua, Vesilahden Rautialasta. Rautialassa mainitaan rakuunan puoliso Anna ja vuonna 1759 Hans Söderlund merkinnällä inh.f., eli tarkoittanee itsellistä tai itsellisen isää.

[Jari Latva-Rasku]

Mieleeni tuli hieman löysä ajatus taustalla vaikuttavista ja mahdollisesti vaikuttavista suvuista.

Johan Frisiuksen isä Arvid Johanneksenpoika oli Brita De la Gardien vouti, eli Juhana III tyttären tyttären asiamies.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, "On arveltu, että etunimeltä tuntematon Månsdotter Utter, joka olisi ollut naimisissa Larsin kanssa, olisi Erik XIV sihteerin Måns Perssonin tytär. Heillä tiedetään olleen poika Jacob, miksi ei myös Måns Larsson?"

Kuninkaan ahvenanmaalaisen sihteerin mahdollinen poika voisi vastoin parempaa tietoa olla serkkuussuhteen perusteella Måns Mårtensson, aateloituna Palm. Kovin suurta mielikuvitusta ei tarvita miettiäkseen, olisiko Karin Månsdotter ahvenanmaalainen ja tällä tavoin yhteydessä Alftanuksiin. Tällaista on ehkä jo aikaisemmin mietitty, mutta aihe ei kuulu ainakaan omaan mielenkiinnon piiriini.

[Benedictus]

Aiemmin on jo pohdittu Julianan nimen monimuotoisuutta ja sitä, että se voisi olla ahvenanmaalainen muunnos Ilja, mikä siis selittäisi kirjoitusasut.

Mikään ongelma Friisiuksille eikä Alftaneille ahvenanmaalaissuku olisi, koska Johan Friisiuksen 3.vaimo oli Utter. Hänen vävynsä Israel Alftanuksen 3. vaimo taas Lietzen.
Muita en viitsinyt tarkistaa.

Julianan on täytynyt täytää ehdot, jotka sopivat ehkä tulevalle Karkun ruustinnalle:
Oikea suku, mieluummin arvokkaampi kuin Arvid Friisiuksen.
Riittävän varakas, eli melko rikkaan suvun lapsi, verrataan Johan Friisiukseen.
Mielellään klaanin sisältä eli vahvistaa sukuliittoa.

Isä Måns tai Mårten. Elossa n.1655. Nimenä jonkun miehen nimi Palm

Olemme haravoineet kohta koko silloisen Suomenniemen Månsjahdissamme.
Ylläolevat nimet kyllä viittaavat Ahvenanmaalle.

Isakille löytyi moniakin hyviä isäehdokkaita, mutta Juliana on kuin haamu, aina katoaa usvaan.
Luulen, että hän kyllä löytyy ja on havainto, jota vain emme ole hoksanneet.

[Masari]

Viestiketjussa olevaa esitykseen (ks. alla) kysyisin tarkennusta:

Mihin perustuu tieto, että Elias Esping on Simon Henrikssonin poika?
Tapio Vähäkankaan artikkelin (Fröjdbölen suku, Genos 2005/3) Simon Henrikssonilla ja Karin Knutsdr Kappella ei ollut lapsia. Johan Thomasson Hanjais voisi olla Naantalin Hajainen- siellä näkyy näkyy 1500-luvun loppupuolella asunnen Jöns Thomasson niminen henkilö. Mutta mihin perustuu tieto Paraisten kirkkoherran Petrus Johanniksen isästä?

Taulu 12
5. Petrus Johannis, Paraisten kkh, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 4.

Taulu 13
6. Johannes Thomae de Hanjas
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 12.

Taulu 14
6. Elias Simonis Esping Vanhemmat taulusta 15.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 12.

Taulu 15
7. Simon Nils- /Henriksson
Puoliso: Malin Knutintytär Kappe Vanhemmat Knut Kappe ja Margit Nilsdotter.
Lapset:
Elias Simonis. Tauluun 14.

[Jari Latva-Rasku]

En ole pystynyt löytämään tapaa selvittää, miksi Vehmaan noin vuonna 1684 kuolleen kirkkoherran David Sciuruksen vaimo Elisabeth Mårtensdotter kuoli vuonna 1696 niinkin kaukana kuin Laihialla.

Laihialla oli kappalaisena vuosina 1688-91 Johannes Lönn ja sen jälkeen 1691-1723 Matthias Reinius. Elisabethilla oli tytär Catharina ja Vehmaan pappilassa mainitaan myös lyhyen ajan Elisabethin sisko Maria, ilmeisesti Mårtensdotter.

Johannes Lönnin puoliso oli Maria Elisabet Lietzen eli Israel Alftanuksen kolmas puoliso. Maria Elisabetin äiti oli Clara Erici Utter.

Olisiko mahdollista tai poissuljettava, että ainakin Isonkyrön Mårtenintyttäret eivät olisi Vehmaan kirkkoherran puolison siskoja? Aivan toinen yhteys on Julianan liittyminen samaan joukkoon.

Johan Frisiuksen kolmas puolison Utterin suku taisi olla Porin Ytteröstä, ellei sekin alunperin Ahvenanmaalta. Ainakin Ahvenanmaalta peräisin olevat Utterit ovat kyllä laskettavissa Frisiusten ja Alftanusten kanssa samaan kastiin.

[Benedictus]

Vehmaan kirkkoherran puolisoa on vaikea sijoittaa muiden Mårtensdr:n seuraan. Laihia syykin on vaikea tajuta. Kappalainen Reiniuksen silloinen puoliso oli Laibeckin tytär. Laibeckin toinen tuolloinen vaimo oli Kirstin Israelsdr..
Onko Alftanuksen tytär?
Elisabeth ei silti voine olla Anna Alftanuksen tytär iän takia.Pojat yliopistossa 1674.

Tuo ajatus Måns Larssonista N: Månsdr. Utterin ja Larssin poikana ei liene mahdoton. Silloin kuninkaan kirjureita ja käskynhaltijoita olisi perheessä.
Koska Käskynhaltija aateloitu Palm kuolee ilman perillisiä, niin ehkä sisarusten lapset ottivat nimen käyttöön arvovaltasyistä.

Jos Måns Larsson on Palm, niin hän on ombusman, Porvari ja Aatelismies Wulff-Wulfenkloun palveluksessa.
Koska hänellä on asuin paikkana Hyljelaxin tila, joka siirtyy Wulffin pojalle, niin syntyy ajatus, että tilalla asui myös Måns Larssonin 1. vaimo.
Tämä olisi silloin mahdollisesti Henrik Wulffin tytär X? .
Henrikillä oli 7 tytärtä. Onkohan heistä tietoja. Yksi oli Susanna, joka on kuollut 1673.
Tyttäret:Anna,Christina, Anna Christina,Maria,Susanna,Margareta,Eva.

Henrik ja 1.vaimonsa Eva Faler vihitään n.1629.
Anna voisi olla Månssin vaimo, mutta silti ei Elisabeth mahdu oikein tyttäreksi.
Julianan äidiksi ehtisi jokainen.

Vaikka Ulfvenklou aateloidaan 1652, ei Måns olisi sopimaton vävy, jos isoisä on kuninkaan sihteeri ja eno käskynhaltija. Tai jotenkin noin.
Tuskimpa Alftanitkaan pitäisivät aatelismiehen vävyä huonona miehenä tyttärelleen.

Jos Julianan äiti olisi Ulfvenklou kelpaisi hän varmaankin Friisiuksille vaikkei toisi mukanaan kovin suurta perintöä.

Tältä spekuloinnilta menee pohja jos Henrik Wulffin tyttäret tunnetaan.

[Jari Latva-Rasku]

En löytänyt Elisabeth Mårtensdotteria pappilasta, mutta vastaan tuli Laihialla ja lähiseudulla vaikuttaneita Mårtensdotter ja -son Alstadiuksia. Melkein kaikki papit olivat sukusidoksilla yhteydessä toisiinsa.

Täytyisi vielä löytää kappalainen Matthias Reinius, jos Elisabeth kulkisi hänen kynkässään. Laihian SAY:ssa on usein selventäviä tekstejä, mutta en ole vielä kohdentanut, mistä kohdasta Reinius löytyy.

Laihian on arveltu olleen ensimmäinen suomalainen kunta, jossa melkein kaikki ovat osanneet vähintäänkin lukea jo 1700-luvulla. Tähän kansansivistykseen on Reiniuksilla sanottu olleen suuri merkitys. Isä ja poika vaikuttivat pitkän ajan. Myös Kurikan Astreniukset johtivat kirkollisen toiminnan lisäksi seurakuntaansa, mistä heitä arvostettiin lahjoittamalla heille kiitokseksi maatila.

[Jarmo]

Tuossa on pätkä joka voi tähänkin liittyä:



Klara syntyi tiettävästi 1670, eli siis ennen vuotta 1697. Hän avioitui (ajankohta tuntematon) Matias Reiniuksen kanssa, ja ensimmäinen aikuiseksi selvinnyt lapsi Israel Reinius (myöhemmin Laihian kappalainen) syntyi 1699, ja nuorin lapsi Klara syntyi 1711. Jos Klara Alftan on syntynyt 1670, olisi hän ollut 29 vuotias Israelin Reiniuksen syntyessä ja 41 kun Klara (myöhemmin Oleander) syntyi. Jos Klara Altftan taas syntynyt 1681 jälkeen, olisi hän ollut enintään 18 v Israelin syntyessä. Kaiki vaihtoehdot ovat luonnollisesti aivan mahdollisia. Syntymävuosi ei kuitenkaan voi olla kovin paljoa lähempänä vuotta 1697. Joka tapauksessa nyt puhena olevan Klaran äidiksi mainitaan aina Sofia Fresius.


Ja matrikkeli:


sl. 1679 Matias Reinius Matthias Henrici, Kyroensis 2769. * noin 1656. Vht: Isonkyrön Palon kylän Reinilän talollinen, lautamies Henrik Andersson Reini († 1684) ja Anna Jöransdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1679 Reinius Matt. Henrici Kyro _ 143. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1679] Mathias Henr. Reinius. Kyroensis. | Sacellanus in Laihela, obiit 1723. — Isonkyrön (tai Laihian?) pitäjänapulainen 1680. Laihian kappalainen 1691, vt. kirkkoherrana 1714–23. † Laihialla 7.9.1723.

Pso: 1:o Susanna Laibeck († 1697); 2:o Klara Alftanus tämän 1. avioliitossa.

Appi: Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus 806 (yo 1650, † 1712).

Poika: Laihian kappalainen Israel Reinius U658 († 1771).

Poika: maanmittari Henrik Reinius U1146 († 1765).

Veljenpoika: Vähänkyrön kappalainen Karl Rein 5738 (yo 1730, † 1781).

Vävy: Kurikan kappalainen Isak Astrenius, myöh. Astreen 5274 (yo 1716, † 1755).

Vävy: Säkkijärven kappalainen Fabian Oleander 5674 (yo 1729, † 1784).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 157a; HYK ms., Pohj. osak. matr. #271. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 184 (XL); A. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I 1640–1713 (1946) #271; S-E. Åström, Pohjalaisen osakunnan nimikirja IV (1949) s. 82 #271 (Lisäyksiä ja oikaisuja). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 69, 78; A. Bergholm, Sukukirja II (1901) s. 1074 (Rein(ius) Taulu 5); T. Carpelan, Undersökning om släkten Reins ursprung. SSV 23 (1939) s. 133; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 173.

[Jarmo]

Ja lisääkin löytyi näistä Laihialaisista toivottavasti on edes pieni apu.


Laihialaiset suvut 1600-1800
Isä: Matthias REINIUS
Syntynyt: 1670 ? : Laihia
Vihitty: :
Kuollut: :
Isä:
Äiti:
Muut puolisot: Susanna LAIBÄCK
Äiti: Clara ALFTHAN
Syntynyt: 1670 ? : Laihia
Kuollut: :
Isä:
Äiti:
Muut puolisot:
Lapset
Nimi: Samuel REINIUS
Syntynyt: 10 Aug 1700 : Laihia Nyystilä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Hendrich REINIUS
Syntynyt: 1 Jan 1702 : Laihia Nyystilä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Susanna REINIUS
Syntynyt: 26 Feb 1705 : Laihia Nyystilä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Johan REINIUS
Syntynyt: 10 Apr 1708 : Laihia Nyystilä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Clara REINIUS
Syntynyt: 27 Feb 1711 : Laihia Nyystilä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Mathias REINIUS
Syntynyt: 30 Aug 1712 : Laihia Nyystilä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Carl REINIUS
Syntynyt: 20 May 1718 : Laihia Nyystilä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Israel REINIUS
Syntynyt: 30 Apr 1699 : Laihia
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso: Elisabeth COLLINA

Ja loput


Isä: Israel REINIUS
Syntynyt: 30 Apr 1699 : Laihia
Vihitty: :
Kuollut: :
Isä:Matthias REINIUS
Äiti:Clara ALFTHAN
Muut puolisot:
Äiti: Elisabeth COLLINA
Syntynyt: 1699 : Laihia
Kuollut: :
Isä:
Äiti:
Muut puolisot:
Lapset
Nimi: Israel REINIUS
Syntynyt: 27 Sep 1727 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso: Anna-Maria +STEENBECK
Nimi: Herman REINIUS
Syntynyt: 17 May 1725 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Bror REINIUS
Syntynyt: 26 Jun 1734 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Susanna REINIUS
Syntynyt: 15 Jul 1735 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso: Petter KROOK
Nimi: Hedvig REINIUS
Syntynyt: 23 Oct 1737 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso: Salomon ENBERG
Nimi: Maria REINIUS
Syntynyt: 25 Jul 1739 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Clara REINIUS
Syntynyt: 22 Oct 1726 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:
Nimi: Sofia REINIUS
Syntynyt: 26 Oct 1729 : Laihia Kirkonkylä
Vihitty: :
Kuollut: :
Puoliso:

[Jarmo]

Ja Genoksen artikkeli


Johan Reinstedts härstamning kan ej dokumentariskt påvisas, men på basen av nedannämnda indicier torde man dock kunna fastslå, att han var son till kapellanen i Laihela Mathias Reinius och dennes andra hustru Klara Alftan.

1. De sistnämndas son Johannes, om vilken Sukukirja (s. 1074) vet att han varit gift och haft tre barn - vilket stämmer in - föddes i Laihela den 10 april 1708.

2. Den yngre dotterns förnamn, Klara, vilket vid denna tid ej var alltför vanligt, får sin förklaring om hennes farmor var Klara Alftan.

3. Johan Reinstedts antagande till volontär vid Björneborgs läns infanteriregemente - vilket i och för sig antyder att hans föräldrar varit » ståndspersoner» - får sin förklaring om man beaktar att Klara Alftan gifte om sig med »kapten Slottmacher» (LINDH: Släktbok, sp. 86). Denne kan knappast vara någon annan än kaptenen vid nämnda regemente, Johan Schlottmacher (LEWENHAUPT: Karl XII:s officerare, s. 600), vars hustru Klara nämnes i Viljakkala mantalslängder 1726-1731.

Mot ovanstående argument kan visserligen invändas, att Johannes Matthiae Reinius, som inskrevs vid Vasa trivialskola den 24.10.1722, enligt skolmatrikeln (GSS XVIII, s. 10) »blef sjöman», men ingenting hindrar att han, sedan han lämnat skolan, vistats till sjöss någon tid före år 1732. Försvenskningen av namnet, som i sin latinska form burits blott av en generation och knappast var mera allmänt känt, kan väl anses tidstypiskt.

[Benedictus]

Ehkä on turhan lievä ilmaus tuo "sukusidoksilla". Geneettisesti he olivat melkein kuin yhdestä uunista otettuja, luulisin.

Rupesin katsomaan tuota Ahlstadius sukua.

Martinus Caspari Ahlstadius. s. 1597
-Vähä-Kyrön khr 1645-67.
-kappalainen 1626-45
Vaimo Agneta Jacobsdr Tavastius

Michael Caspari Ahlstadius eli Tammelander k. 1647.
-khr Tammela.
-Johan Tammelander, poika, Rådman i Brahestad
Vaimo Brita Eriksdr Abogia,Tammelan khr:n tytär
(Tämä sotkuinen porukka sisältää Olkkolat ja Ekestubbet ym.)
Genos 49. Jarl Pousar:Släkthärvan Tammelin-Tammelander

Casparus Martini Ahlstadius s. 1560 Ahlstad Malmöhus k. 1609
-Vähä-Kyrön 1. pappi
Vaimo Agneta Frese s. 1558 Laihia k. Laihia. Vihitty 1596. 2.? puoliso Laihian khr.
Johan Frese Laihian kappalainen. Vaimo Sursill.
Mitä Fresejä?
Mårten Frisiushan oli myös Pohjanmaalla jossain noina vuosina?
Hämeenkyrössä 1574.
Frese=Frisius

Jacobus Henrici Tavastius. Vaimo N.N. Alhstadius??
-Vähä-Kyrön khr 1608-44
-yo.matrikkeli Köyliön kappalainen Lars Aeschonius viite
-Simon Bengtsonin isoisän Jöranin veljen Henrikin poika Salik Her Jacob i Lill Kyrö 1649 Euran Käräjät.
-Eura Lellaisten Eskolan ratsutila.
-Tiedostojen mukaan s. Sysmässä 1558. Oliko Henrik siellä pappina?

Muistiin! Laihian khr Laibeck oli Tyrvään khr Johan Wegeliuksen vaimon Kristina Lauraeuksen isoisä.

[Jari Latva-Rasku]

Noin vuonna 1642 syntyneneen Lapuan kirkkoherran Jakob Albilacuviuksen, myöhemmin Haustramniuksen 2. puoliso oli vielä vuonna 1716 elossa ollut Krsitina Johansdotter Frisius. Ensimmäinen puoliso oli Brita Mårtensdotter Alstadius.

Isak Gumsen ja Catharina Palmin tytär Anna oli sattumalta naimisissa ilmeisesti mustasaarelaisen Jonas Frisiuksen kanssa. Heillö oli poika Johan. Frisius-nimeä on kyllä esiintynyt seudulla. Ettei vaan Pohjanmaan Freset kuitenkin ole Raision Friisejä vaan ei Maskun Frisiuksia.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1727-1752_uk8/58.htm

Kuten aikaisemmin on mainittu, Clara Alftanus oli merkitty Järventakaan vuonna 1727 yhdessä veljensä Johanin (Altan, myöhemmin Lohtajan kirkkoherra) ja poikansa Henrikin (Reinius, myöhemmin maanmittari Ruotsissa) kanssa. Samaan aikaan Claran olisi pitänyt asua Viljakkalassa toisen miehensä kapteeni Johan Slottmacherin kanssa.

Clara voisi olla Järventaan ainakin osaperijä, jonka jälkeen tila siirtyi Erik Astreniukselle. Perintö olisi todennäköisesti tullut hänen äidiltään Sofialta, Arvid Frisiuksen siskolta. Tällaisista 1700-luvun puolella tapahtuneista siirroista pitäisi jo löytyä mainintoja käräjiltä joko Karkusta tai Hämeenkyröstä (Viljakkala).

Erikin ikäloppu äiti Juliana on todennäköisesti olla pöllötellyt ja seurannut osattomana tilannetta Järventaan pirtissä. Veljelle Isakille on lähetetty Ilmajoelle reessä plootuja ja sisarelle Ingeborgille jätetty portaille puolet siitä tulevan aviosiipan pois kannettavaksi.

[Benedictus]

Julianan pöllöttelystä taidan olla erimieltä. noin laajasti suvun naisia, eli jälkeläistyttäriä tuntien, lienee ollut niin, että Juliana on istunut Järventaan pirtissä pöylän pääsä ja siitä komentanut mitä kukakin tekee ja saa.

Mitens toi Friisit menee?

Naantalin pormestari Magnus Friis.

Pojat: Jöns Maununpoika Merimasku Karviainen
Martinus Magni Kokkolan khr, sittemmin Hämeenkyrön khr

Pojanpojat: Mårten Jönsson, porvari, Tahvion Kirstin mies= Frisius papit
Vilppu Juhonpoika, 1/2 Karviainen (Karvilanderit?)??
Hans Mårtenson, 1/2 Karviainen, kirkkoherra Martinuksen poika.

Mitä yleensä tiedetään Martinuksesta, TAI JÄLKELÄISISTÄÄN?

[Jaakontytär]

Pieni pyyntö aloittelevalta tutkijalta...

Pahoittelen ettei minulla ole varsinaiseen aiheeseen mitään lisättävää. Olen lukenut tätä ketjua mielenkiinnolla lähinnä Särki-, Collinus-, Packalenius- ja Steen/Stenius-sukujen mainintojen vuoksi. Ketjussa kuitenkin vilisee sellainen määrä säätyläissukuja, että heikompaa hirvittää ja noviisilla menee sormi suuhun. Monia mielenkiintoisia teorioita ja mahdollisia sukulaisuuksia on esitetty, ja osa niistä sitten kumottu myöhemmissä viesteissä. En usko olevani ainoa ketjua seurannut, joka tuntee pudonneensa kärryiltä, ja se harmittaa kun tiedonhalu on kuitenkin suuri.

Olisiko mitenkään mahdollista, että joku ystävällinen asiantuntija kirjoittaisi "Särki, Mört, Rubellius" (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7468)-ketjuun lyhyen tiivistelmän siitä, mihin tuloksiin tässä ketjussa on tultu Johannes Matthiae Särjen puolisosta ja/tai esipolvista? Olisi hienoa saada tuota sukua koskevat tiedonmuruset ja mahdolliset sukujuonnot sinne talteen. (Tai voisin ehkä koota täältä copy/pastella sinne jonkinlaisen kyhäelmän...?) :)

(Jos tämän ketjun kirjoittajat joskus pääsevät yksimieliseen näkemykseen kaikkien ketjussa käsiteltyjen sukujen välisistä suhteista, siitä voisikin koostaa todella mielenkiintoisen sukukaavion...!)

[Jari Latva-Rasku]

Astreniusten alkuperä on mielenkiintoinen, sillä se voi olla suhteellisen suurelta alueelta Satakunnasta, Hämeestä, Varsinais-Suomesta, Ahvenanmaalta, Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta tai jopa etäämmältä, koska osapuolet toimivat sota-aikaan matkustavaisten ammateissa.

Toinen haastava ulottuvuus on ollut tunnistaa mahdollisa palmuja ja tähtiä, Julianoja ja Isakeita, Mårteneita ja Erikeitä, sekä suku-, omistus ja ammattikytköksiä. Niistä ei tosin ole juurikaan hyötyä, jos niiden avulla ei löydetä henkilöitä tässä tapauksessa henkikirjoista tai käräjä- tai muista pöytäkirjoista. Julianan löytäminen olisi ikänsä puolesta ihme, ainakaan henkikirjoista.

Oleellisia löydöksiä ovat mielestäni olleet, että Frisiukset omistivat Järventaan ja ostivat sen turkulaiselta lyhytaikaiselta omistajalta hattumaakarilta. Valitettavaa tässä löydöksessä on, että omistajien piiri on omiaan laajentumaan Karkun seudun ulkopuolelle. Isakin ja Julianan lasten vaiheissa on monia yhtymäkohtia. Olemme aivan varmasti jo nimenneet lähisukulaiset tietämättä siitä. On ollut mielenkiintoista löytää Isak Bothniensis konsistorin pöytäkirjasta. Liittyykö hän mitenkään aiheeseen, on vaikea sanoa ilman lisätodisteita. Astreniukset voivat olla melkein mitä vain kuninkaan palvelijoista talonpoikiin. Kuulumista rajoittaa omistaminen, suku ja ammatti.

Astreniusten musta aukko sijoittuu sadan vuoden ajanjaksoon aina 1720-luvun loppupuolelle. Sinä aikana tapahtui paljon, kun Ruotsi menetti sodissa suurvalta-asemansa ja sääty-yhteiskunnan portaille alkoi nousta yhä enemmän talonpoikaisia. Astreniukset olivat erittäin todennäköisesti juuri ensinmainituilta portailta. Askelma voi olla mikä vain.

Näyttää, että Astreniusten piiri on ollut omastaan huolehtiva, toimeen tuleva, työnsä tekevä ja muutenkin varsin tylsä joukko ja siksi kuohuntaa aiheittaneet tapahtumat ja riidat ovat jääneet valitettavasti kirjaamatta sukututkijoiden löydettäväksi.

[Pekka Hiltunen]

Julianan pöllöttelystä taidan olla erimieltä. noin laajasti suvun naisia, eli jälkeläistyttäriä tuntien, lienee ollut niin, että Juliana on istunut Järventaan pirtissä pöylän pääsä ja siitä komentanut mitä kukakin tekee ja saa.

Mitens toi Friisit menee?

Naantalin pormestari Magnus Friis.

Pojat: Jöns Maununpoika Merimasku Karviainen
Martinus Magni Kokkolan khr, sittemmin Hämeenkyrön khr

Pojanpojat: Mårten Jönsson, porvari, Tahvion Kirstin mies= Frisius papit
Vilppu Juhonpoika, 1/2 Karviainen (Karvilanderit?)??
Hans Mårtenson, 1/2 Karviainen, kirkkoherra Martinuksen poika.

Mitä yleensä tiedetään Martinuksesta, TAI JÄLKELÄISISTÄÄN?

Täytyy kai etsiä käsiinsä Tapio Vähäkankaan gradu, josta Wikipediassa on Friis -otsikolla yhteenvetoa. "Googlaamalla" löytyy lisäksi täydentäviä tietoja. Seuraavilla sivuilla lainataan Vähäkankaan tutkielmaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Friis
http://74.125.77.132/search?q=cache:PJRmyTOd3mwJ:www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Friis-suku.doc+v%C3%A4h%C3%A4kangas+frisius&cd=7&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a
PH

[Julle]

< Huomioitava, että Hiiden seuraajan Micael Maexmontanuksen tytär nai Erik Johansson Särje. >

Kiitos vihjeestä! Tarkoitat varmaan tätä Mikkoa, s. 1572 ja tytär Vappua Juhanin, s. 1616, k. 1696 ja Kaapon, s. ?, k. 1650 sisareksi? Vrt. liite.

Mikon isä oli käsittääkseni patronyymin perusteella Martti (Mårten, Morthen, Morten) mutta enpä ole löytänyt jälkiä Iivarin talonhaltijaluetteloista tai Seppo Suvannon käräjäkirjoistakaan?

[Benedictus]

Tämä ketju paisui aika massiiviseksi. Täällä on aikamonen suvun tietoihin varmaankin uusia yhteyksiä..
Olen ajatellut, että niistä voisi tehdä tuollaisia Jaakontyttären mainitsemia yhteenvetoja. Se ottaa aikaa, siksi ehdin paneutua ajatukseen vasta jonkinajan kuluttua.
Tänne on tullut tosi hienoja näkemyksiä ja myös uutta faktaa.
Aina joku on voinut löytää tiedonsirpaleen, jota kaipaamme, ja siten auttaa tutkimusta eteenpäin.
Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille viestijöille kuin lukijoillekin.

[Benedictus]

Nuo Friisit alkoivat kiusata minua.

Hans Friis Luostarin korttelissa 156x-1573.
Raatimies 1575.
Pormestari 1577-1583.

Mainitaan jo 1554 nimi.
1564 inventoijana Turun linnassa.

Sinetti HF sauvat ristissä.

Mårten Friis 1606-1636
vaimot:N.N.
Eichman,saksalaisukuinen
Raatimies 1627-1632
Perunkirjassa saatavia Ruovesi, Kangasala.
Varusti hevosta sotaan 1628, sai verotulot Karkkulaistalonpojalta.

Olisiko tämä Hans mahdollisesti sama kuin Karviaisen Hans Martinuksenpoika.
Elikä onko meillä kahden veljeksen Jönssin ja Martinuksen jälkeläiset sekaisin Turussa ja Raisiossa.
Tiedostoja selaamalla tulee olo, ettei kaikki täsmää.

Jos Khr Martinus peruutti Tanskilan ja Karviaisen, miten se onnistui, jos hänen serkkunsa oli tuo Tahvion Kirstin mies.
Oliko Naantalin pormestari Magnuksen puoliso Tanskilan omistajia?

[Jari Latva-Rasku]

Tanskilan omistajista kerrotaan esimerkiksi Vähäkankaan artikkelissa:

http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm

Ainahan se voisi olla mahdollista, että Järventaasta on maksettu veroja Mårten Friisille ja tila olisi siirtynyt hänelle velkojen vastineeksi. Se selittäisi, miksi ennen Claes Johanssoni saapumista ei tilasta löydy henkikirjamerkintöjä. Tila ei välttämättä ole ollut autio.

Johan, Jöns ja Hans ovat olleet saman nimen kirjoitusmuotoja, joten nämä sukulaisuudet voivat mennä miten vain ja Mårten Friisin ei silti tarvitse olla sukua Frisiuksille.

Pohjanmaan Friisit ja Frisiukset Kyrönjokisuulta ovat ilmeisesti olleet jonkinasteisia aikaisempien sukupolvien serkkuja Varsinais-Suomen Friiseille eli Frisiuksille, kiertyihän Ikaalisten Osarakin Frisiusten lähipiirin omistukseen.

Johan Frisiuksen poika Lars avioitu räätälin tyttären kanssa. Vaimon opiskelleista veljistä tosin toisesta tuli Naantalin pormestari ja toisesta asianajaja. Tällainen on omiaan tukemaan ajatusta, että Friisit ja Friisit olisivat sukukaissuhteessa. Turku on siihen aikaan tosin ollut käpykylä ja sen kapeilla kujilla on voinut törmätä kehen vain.

[Benedictus]

Ajatus, että Järventaa olisi siirtynyt velanpanttina Mårten Friisille, ei ole huono. Hänellä saattaisi olla tytär Susanna, joka menee sinne emännäksi miehineen.
Toisaalta rupesin pohtimaan yhtä seikkaa.
Mikähän sanamuoto on ollut kauppakirjassa, jolla Samuel Bursetz myi Järventaan Johan Friisiukselle.
-Oliko se vaimonsa ja hänen sisarustensa suostumuksella. Friisin tytär.
-VAI vaimonsa ja sisarustensa suostumuksella.

Heräsi ajatus: Josko Mårten Friisin 1. vaimo N.N. olisikin Petter Bårsetzin tytär X elikä Samuelin sisko. Ajatus syntyy,koska Nils Mårtensson Friisin pojan nimi on Samuel.
Mårtenin 2. vaimo on saksalainen Eichman, eka voisi olla kuurilainen, siis saksankielinen myös.
Borsetz olisi siis mahdollisesti Susanna Mårtensdr: eno.

Se, että Järventaa on Borsetzin vallassa voi olla Mårtenin kuoltua tapahtuneiden omaisuus järjestelyjen seurausta. Näillä porvareilla tuntui olevan hyvin paljon ristiin velkoja keskenään.

Jotta saan tämän ajatussikermän täydelliseksi.

1. Järventaa kuuluu Mårten Friisin perhekunnalle.

2. Mårtenilla tyttäriä, esim Liskin ym.?

3. Måns Larsson ombusman Tukholman porvari Ulfvenkloun edustaja.
-eka vaimo hukassa.
-Mårtenin tytär sopisi kuvioon.
- Jos hyväksyisimme, että Mårten on Friis ja Friisiusten sukulainen, silloin Juliana olisi Arvidin 3 tai 4 serkku. Mahdollisesti osa kauppahintaa.

Liskin käy Julianan äidin nimeksi, koska Julianan ja Isakin eka tytär oli Elisabeth.

[Jari Latva-Rasku]

Markku Pihlajaniemen ystävällisesti kääntämä teksti kuuluu:

Maisteri Johannes Frisius, sopimus Turussa 30.8.1660, ... hattumaakarimestari Samuel Bårsets oli vaimonsa ja tämän sisarusten suostumuksella myynyt Jarventaan talon,

eli näyttää, että Samuel Bårsets oli avioliitossa Järventaan yhden perijän kanssa.

Todennäköisin tarina lienee, että Samuel Bårsetsin vaimo on Susanna Mårtensdotterin tytär aikaisemmasta avioliitosta, koska on merkkejä, että Susanna olisi kuollut ja Claes Johansson olisi avioitunut uudelleen ja muuttanut pois tilalta. Kenelläkään perillisistä ei ollut halua tai varaa lunastaa tilaa itselleen ja se myytiin.

Kangasalan Herttualassa vilisee Mårteninpoikia ja -tyttäriä. Eerola joutui tunnetusti Karkun kirrkoherran Henrik Karkuensiksen haltuun. Jostain syystä Karkuensis vaihtoi noin vuonna 1650 ilmeisesti suuremman Eerolan tilan tilaan Karkussa. Tiedetään, että Henrikin vaimo oli Staffanintytär.

Vuonna 1649 on Eerolaan merkitty SAY:n mukaan yhden ainoan kerran Staffan Ryss. eikä ilmeisesti Rytt. ja vaimonsa Kirstin. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä henkikirjassa todellisuudessa lukee, onko se Ryss., Rytt. vai esimerkiksi Rÿss. eli Riis.

Edellisen perusteella voi kuitenkin olettaa, että Eerola olisi ennen vuotta 1649 joutunut väliaikaisesti Staffan-nimisen haltuun ja sen olisi perinyt mahdollisesti syytinkiä vastaan Staffanin tytär, joka olisi Henrik Karkuensiksen puoliso. Voidaan myös olettaa, että kirkkoherran Karkussa kuollut anoppi olisi ollut nimeltään Kirstin, eikä Susanna Mårtensdotter. Näin ollen yhteyttä Järventaan ja Eerolan välillä ei välttämättä olisi.

[Jari Latva-Rasku]

Kangasalan ja Oriveden käräjiltä löytyy kaksi herraskaisempaa Staffania. Ruoveden nimismies Staffan Andersson ja vouti ja kihlakunnankirjuri Staffan Markusson. Jälkimmäinen on kuitenkin kuollut jo ennen vuotta 1644, jolloin hänen tyttärensä Brita perii saataviaan. Kirkkoherra Pederkin on vähäisesti velkaa Britalle.

Mikä mielenkiintoista 30.1.1630 jutun yhteydessä mainitaan Staffan Markussonin yhteydessä mahdollisesti Pryss-niminen talo. Tekstin sisältö on lainan ottaminen "Pryssenistä", joka voi tarkoittaa muutakin. Mieleen tulee myös Johan Frisiuksen siskonpoika Anders Pryss.

Myöhempinä aikoina Kangasalla mainitaan Simon Ryss.

Kangasalan talvikäräjät 5.4.1625

- ... opwiste fölliande godhe mäns witnes skrift af åhr 1617 på pingesdagen: Her Johannes Jacobi caplans,
Staffan Markussons Hans Boijes landboofougte, Staffan Andersson lendzmans - -, angående Madz Ollsson i
Sammalistå, s. fru Annas landboo, i Cangasala emot Joseph Eskillsson i Capre by aff Ruowesi.

Ruoveden syyskäräjät 19-20.10.1629

s 380v - Sijmon Madtzson i Sukkilla i Oriwässij sochn kiärde till länssman i Roofuessij Staffan Andersson i
Rijttanieme om 5 t:r spanne:ll han skylligh ähr för thet han thieradhe Rofwess kyrckian. Derras stadga war tijo
tunnor, hwaraf Sijmon hade bekommit 5 t:r. Länsmannen dömbdis frij.

Oriveden käräjät 30.1.1630

s. 4 - Madts Bengttsson i Onnisstaijpall kiärde till Jacob Hinrichsson i Oriwässij by om en hallf tunna sädh,
som Jacobs son Thomas hafuer taghit af Madtzsis hustros förrigha man till lhåns i Pryssen, idhem till Brusij
Erichsson i Wekalax om en tunna rogh, som hans broder Jöran Erichsson till låns taghit haffuer i Pryssen aff
Madtsses hustros förrigha man Jöran Hinrichsson. Effter Madts bewijste giellden medh Madts Madtssons
rottemästers Anders Persons i Akuilla och Staffan Markusson i Hafueste - -, hwillcken ännu leffwer, handskrifter
och boomärker daterat 2.5.1625, dömdes dhem at bettalla Madtsses hustro och fadherlösa barn 1½ T:or rogh.

Ruoveden käräjät 30-31.8 1630

s 121 - Påfwall Håkanson i Höydhess i Oriwässij sochn emot Länsmannen Staffan Andersson ang. 8½ t:r
rogh.

Kangasalan talvikäräjät 16-17.2. 1644

s. 54 - Fordom heredzskrifuarens her i heredt framledne Staffan Marcuses dåtter Brita Staffansdåtter skall
bekomma aff Joseph Larsson i Oriwesiby 10 t:r spm:ll medh saltträ mälte för een förgylt kyrckiekalckz
betallning, den Staffan Marcusson Oriwesi kyrckiones försambling för en tijdh sedhan till kiöps uplåtet
hafwer och denne Joseph Larssons faar dess werde af sochnen upburet hafwer och sitt wpbördh desse t:r ähnnu
skyllig blef.
- Kyrkioherdens sal. her Peders ärfuingar skola betala förb:de Staffan Marcussons dåtter 5 d:r kp.m. för
hennes fars witterlige geld.

[Benedictus]

Mielenkiintoinen Pryss nimi. Ainoa Pryss Orivedellä on ollut Johannes Vanaeus vanhemman vaimo Margareta Prytz. Karkun kirkkoherra Georg Classon Prytzin tytär.
Georg taas oli laskujeni mukaan Håkan Anderson Pryssin pikkuserkku.Samaa sukua kuitenkin.
Georg Prytzin vaimo, Margaretan äiti oli Gunilla Andersdr. Prytzin ensimmäistä vaimoa ei tunnettane.

Johannes Vanaeus omisti isänsä Suomaseman ratsutilan
Uotilan ratsutilan 1681-1718
Margareta 1718-1738
Ajatus: voisiko Uotila olla Pryssenien omistusta.

Johanneksella ja Margaretalla 1 elävä poika
Johannes Vanaeus nuorempi Oriveden kha
vaimot :Anna Flachsenius
Maria Armfelt
Margareta Juslenius

Täällä jo aiemmin kirjoitin Prytzeistä.

Porin suunnan 1. Prytz Jöran Classon omisti rälssimaita Hämeessä. Olivat kai Pirkkalassa. Olivat ehkä vaimonsa Beata Grelsdr:n maita?
Beata oli käräjätietojen mukaan Jöranin siskontytär, jonka lapset Jöran tappoi.
Lapsentappo, jos tehtiin ennen kastetta ei kai ollut niin paha tuolloin. Mutta tuskin edes Juhana Herttuan hyvä ystävä olisi saanut naida siskonsatyttären ilman seuraamuksia.

Olisiko tämä Beata isä tai äiti Prytzejä , jossain Oriveden suunnalla.??

Tietystikin sekä Turun että Porin raatimies Prytzit voivat olla Prysseneitä, jos rahaa kaivattiin lainaksi.Kummallakin saattoi olla kauppasuhteita alueelle.

[Pekka Hiltunen]

Tyrväällä, Tyrväänkylässä oli Eskola, jota 1650-luvun lopulta isännöi luutnantti ja sittemmin kapteeni Pål Ryss. Ryssälän rusthollista lähteneitä esiintyy Ryss, Russ, Rijs ja Rijsse -nimisinä vaimoina eräissä tunnetuissa suvuissa. Täytyy varoa sekoittamasta Pryss/Prytz -sukuihin.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Lähtökohta Ryss-nimen käsittelyllä lienee, että henkikirjoista kaivetaan Herttualan Eerola esiin ja tarkistetaan, mitä siellä lukee. Jos sukunimi todella on Ryss, niin on päästy palanen eteenpäin.

Tyrvään Kallialan Rauvassa on mainittu isäntinä 1693-95 Jeremias Johansson Roos, 1695-97 puoliso Elisabet Thomasdotter Rajalenius, 1697-1707 toinen puoliso Herttualan Eerolan entisen omistajan Henrik Karkuensiksen tyttärenpoika Johan Mårtensson Anckarus, 1708-14 edellisen lanko Thomas Thomass Rajalenius, jonka puoliso oli Walborg Pålsdotter Ryss. Kaikki näistä olivat syntyneet jonkin verran 1650-luvun jälkeen. Walborgin nimi on kirjoitettu SAY:ssa Russ, mutta kyse silti lienee Pål Ryssin tyttärestä.

[Juha]

Suomen Asutuksen Yleisluettelossa mainitaan Herttualan Eerolassa Staffan Ryss vuonna 1649

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437093



Juha

[Benedictus]

Järventaka myydään 30.8.1660 Johannes Friisiukselle.

Myyjä Samuel Borsetzin vaimo ja sisarukset.

Eräs asia rupesi kiusaamaan ylläolevassa.

Kuka olisi kuollut, jonka perilliset haluisivat nopeasti omansa pesästä, ja joka olisi sukua ostajalle.

Vastaus: Karkun kirkkoherra Henricus Arvidi Karkuensis, jota arvellaan Johan Frisiuksen veljeksi, kuolee 1660.

Henricusta ei mainita Järventaan omistajana, muttei mainittu Johannestakaan.

Jospa ajattelemme hieman toisin koko sopan:
Järventaka on autiona. Siellä mainitaan Susanna leski 1639.1647 Susanna h.

Henricus Arvidi on perinyt Järventaa, ehka Eerolan vaihto liittyy perintöjen maksuun.Isompi pienempään, väliraha.?

Jospa tila tuli äidin perintönä. Elikä Henrikin äiti olisikin Susanna Mårtensdr.
Susannan isä olisi Mårten Friis, tila tullut velanpanttina hänelle.
Susanna tytär jää leskeksi Arvidin jälkeen ja muuttaa Järventakaan, jonka saa isältään.

Poika Henrik naimisissa Oriveden Eerolan Margareta Staffansdr:n kanssa.
Saavat Eerolan haltuunsa.

Susanna voisi tietysti olla myös Oriveden Holman Mårtenin tytär joka olisi ollut naimisissa Arvid Friisin kanssa. Ja hankkineet Järventaan autiosta.

Pointi on, että Henricus Arvidia pidetään Johannes Friisiuksen veljenä. Mielestäni se ei toimi, koska häntä sanotaan aina Karkuensikseksi, kuten lapsiakin. Eli on Karkusta.
Jotain sukua on Johannekselle, mutta mitä?

Huomasin Henricus Henrici Karkuensiksen yo matrikkelissa viitejutun, jossa mainitaan David Sciurenius!Vehmaan khr poika, josta juttua aiemmin.
Jotain on veljestäkin eli Turun porvari Josehp Hinricus. En ehtinyt tutkia.

[Jari Latva-Rasku]

Henrik Henriksson Karkuensiksen yhteydessä lukee

Vehmaan käräjät 21.–22.10.1702 s. 104 (Borgaren uti Åbo Wählförståndig Joseph Hindrichsson ... angående någon Gieldz fordran som åfwannembde Borgare opå sin sahl: Broders, Kyrkioherdens i Kijkala herr Henrich Karckuensis wägnar, af Sochne Skrijfwaren härstädes David Sciurenius, neml: Etthundrade Fembtijo dahl: K:m:t, prætenderar).

eli kuolleen Kiikalan kirkkoherran oikeustoimikelpoinen veli turkulainen porvari Joseph Hindrichsson tavoittelee kuolleen veljensä Henrich Karckuensiksen puolesta 150 taalerin saatavaa Vehmaan pitäjänkirjurilta David Sciureniukselta.

Henrik Karkuensiksen poikia ovat olleet ainakin Johan, Henrik ja Joseph.

[Jari Latva-Rasku]

Pitäjänkirjuri David Sciureniuksen isä oli samanniminen Vehmaan kirkkoherra, jonka puoliso oli peräti Laihialle kuolemaan muuttanut Elisabeth Mårtensdotter.

Henrik Henriksson Karkuensiksen 150 taalerin saatava voi olla laina tai perintöön liittyvä. Summalla olisi saanut ostettua 1/4-1/3 manttaalin maatilan.

Sciureniusten sukupiiriin liittyy keskimääräistä enemmän käräjäjuttuja, joista voi paljastua lisätietoja. Yhteyksiä löytyy Karkkuun, Ikaalisten Osaraan ja rasittavan paljon myös muualle.

Vehmaan seudulla Lokalahden Tammistossa vaikutti myös Måns Larssonin leski Anna Alftanus ja Vehmaalle avioitui myös Mynämäen eli Taivassalon Halismäessä asuneen Clas Johansson-nimisen rykmentinkirjurin poika Clas.

[Benedictus]

Henricus Arvidi Karkuensiksen lapsia:

Johan Henrici Karkuensis eli Rexenius
yo 1651/52
Turun 2. suom. kappalainen
k.1674 Turk
puol. Hanna Maria Erksdr. 1696 elossa.

poika Erik Resinius.

Arvidus Henrici
yo 1651/52
Lemun khr1679
k.1689
puol. Margareta Alanus
Anna Achrelius. Isä Professori Erik A.
Poika Linelius

Henrik Arvidi

yo 1659
Kiikalan khr
K.1700
P. Anna Larsdr Sarenius

Joseph Arvidsson , onkohan sukunimeä mainittu missään?
Porvari Turussa

Elisabeth Karkuensis
K.1711
Puol. Mårten Anckarus , Mouhijärven kappalainen
k.1678

Yksi tytär X.Karkuensis, jossakin olisiko Lempäälässä?

X? Borsetzin vaimo???

Perhe ei käyttänyt Friis nimeä, vaan Karkuensistä, Lapsilla omia pappisnimiä.
Porvari Joseph voisi selvittää, jos on käyttänyt sukunimeä?

[Jari Latva-Rasku]

Karkun pappilassa mainitaan Henrik Karkuensiksen seuraajan Johan Colliniuksen kirkkoherrakaudella leski Margeta, jolla poika Samuel. Henrik Karkuensiksella lienee ollut myös poika Samuel.

Johan Collinius manitaan Järventaassa isänsä, ja edeltäjänsä Karkun kappalaisena, Matthias Bartholdin kuoltua vuonna 1637. Vuonna 1604 syntyneen Johan Colliniuksen äiti oli Impolan Collinius-artikkelin mukaan "muinen Cunniallinen, Jumalinen ja hywäntawainen Waimo, Kirstin Hannuxen Tytär Gåswiik". Lienee sattumaa, että Orivedellä sijaitsee Hanhilahti-niminen paikka. Colliniusten sanottiin olleen Kirstin Hannuntyttären kautta sukua Ylä-Satakunnan vouti- ja kirjuripiireihin. Hans-johdannaisia kuvaukseen sopivia löytyi ainakin Kangasalan Herttualasta.

Olisikohan mahdollista ajatella, että Staffan "Ryss" olisi avioitunut Matthias Bartholdin lesken Kirstin Hannuntyttären kanssa ja Henrik Karkuensiksen puoliso Margareta Staffansdotter olisi ollut Staffanin aikaisemmasta avioliitosta. Kirkkoherran vaimon äiti(puoli) Kirstin olisi kuollut ja haudattu Karkussa 11.3.1656. Sitä ennen Staffanin kuoltua Herttualan Eerola olisi ajautunut Henrik Karkuensiksen omistukseen vaimonsa äitipuolelta syytinkiä vastaan. Myös Susanna Mårtensdotterilla, tai hänen isällään, olisi ollut kiinnitys Eerolaan. Hän olisi mahdollisesti ollut Vehmaan kirkkoherran David Sciureniuksen vaimon Elisabethin sisko. Serkuksilla pitäjänkirjuri David Sciureniuksella ja Henrik Karkuensiksella olisi ollut velkasuhde perinnöstä, josta kiisteltiin Henrikin kuoleman jälkeen.

[Bodniemi37]

Onko rykmentinpastori Arvid Frisiuksen puolison Helena (Juliana) Mårtensdotterin vanhemmat tiedossa.
(http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022)


Olen viime päivinä tutkaillut myös Wilskmanin Släktbok I:ssä esiteltyä Åkesson-sukua. Suvun kantaisän Åke Olofssonin poika Jakob (myös Jakob Johan) otti käyttöön sukunimen Carlquist ja päätyi lopulta (1721) Sysmän kirkkoherraksi. Hänen järjestyksessä toinen puolisonsa oli Katarina Brosell, josta sukuselvityksessä ei nimen lisäksi mainita muita tietoja.

Mielestäni on erittäin todennäköistä, että Katarina Brosellin vanhemmat olivat Sääksmäellä 10.3.1702 menehtynyt kruununnimismies Johan Brosell ja hänen puolisonsa Anna Palm, jotka Osmo Durchman mainitsee senaattori P. E. Svinhufvudin esivanhempia kartoittavassa vuosikirja-artikkelissaan [SSV II(1918), s. 45-77].

Johan Brosellista on keskusteltu myös Anbytarforumilla (vrt. Johan Brandtin viesti, http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/72648.html?1182431058 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/72648.html?1182431058): "Johan Brosell var år 1679 sockenskrivare i Rantasalmi. Hans bror var enligt en dedikationsskrift studeranden Laurentius Martini Brotzenius, hemma från Helsingfors. Dessa två söner till Martinus Matthiae Broderus - student vid Åbo Akademi år 1645 och skolkollega i Helsingfors åren 1655-1682."). Hänen puolisoaan Anna Palmia ei keskusteluketjussa mainita eikä Durchmankaan anna hänestä nimen lisäksi muita tietoja.

Käkisalmen läänin tuomiokirjakortistossa mainitaan kirjanpitäjä Daniel Palm, jonka lapsia jotkut Itä-Suomen varhaiset Palmit ovat hyvinkin voineet olla:
Daniel Palm, Kirjanpitäjä, bookhållare , * Suistamo 1679.03.6-8, gg2/890v/20, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth26.htm.

[Benedictus]

Yritin tuossa katsella oriveden sivuja Say:ssä.

Voitisissa on kappalainen Matts Petri Vanaeuksen ja vaimonsa Anna Jöransdr Isoherran bonde Clemet Ryss 1635 ym vuosina.

Herttolassa 1621 1630 1636
Her Peder Per Jacobsson HerThomas Mårtensson

1639
Jacob Thomasson
Olisiko Her Thomas Perin vävy, vaikka tytärtä ei tunneta.

Herttolassa Lars Larsson Lars Staffansson ym sekaista

Herttolassa Erik Hansson Hans persson Mårten Persson Anna Mårtensson
- ryttar , munsterskrivare Erik ja Hans

Tarpila Arvid Larsson 1611 Länsman
Mårten Larsson 1639 Thomas Mårtensson

Oriveden 1. kirkkoherra oli Lars Eriksson 1575-1615.
Hänen tyttärensä Elisabeth oli Per Jacobsson Vanaeuksen 1. vaimo.
Poikansa Gabriel omisti Suomaseman,jonka Vanaeus hankki itselleen.

Pohdinkin ovatko nuo muut Larssonit kirkkoherran poikia?
Kuka oli Lars Eriksson suvultaan, voisiko olla Stienkorsseja? Larssonit ainakin innokkaita ratsutilallisia.
Voisiko Lars olla Erik Mårteninpoika till Bölen poika?

Huomioiden, että Per Vanaeuksen pojan vaimo oli Karin Mårtensdr Stienkors.
Siis Elisabeth Larsdr:n miniä.

[Jari Latva-Rasku]

Kyötikkälässä mainitaan ikäänkuin Arvid Larsson, Morthen Staffansson ja Peer Sieland? olisivat yhdessä omistaneet 1 1/3 manttaalin tilaa noin vuosina 1635-37 ja Sigfrid Marcussonin yhteydessä vuonna 1647. Jossain mielestäni oli mainittu Eerolan? ja Kyötikkälän yhteisviljelyksestä.

Kangasalla oli muitakin nimismiehiä kuin Svarthafrat ja sattumalta jopa tilan nimi oli sama eli Hannula, ne tosin sijaitsivat eri paikassa. Kun en parempaa tiedä, olisiko mahdollista, että Herttualan Hannulan nimismiehet liittyisivät Oriveden Holman, eli Stiernan suvun, oikeuksien hoitamiseen?

[Benedictus]

Orivesi on aika mielenkiintoinen suvuiltaan.
Huomnasin, että Voitelan Matts Vanaeuksen vävy on Luutnantti Lars Hansson Roth k. 1691, vaimonsa Kristina Mattsdr Wanaeus.

Heidän poikansa oli Kapteeniluutnanstti Johan Roth, joka kuoli Napuen taistelussa 1714.
Vaimonsa oli Gunilla Katarina Ulf.

Isoisä Kapteeni Hans Larsson Roth 1633, Porin jalkaväkirykmentin kapteeni ja komppanian päällikkö.

Osarassa oli Luutnantti Hans Larsson Roth, joka menetti aatelis oikeuden 1601.
Tytär Abraham Kollanuksen vaimo.

Suomi 24 sivustolta löytyy, aika pitkä kiistely, mutta myös asiaa Hans Roth nimellä.Orivesi tulee sielläkin usein esille.

Oriveden 1. kirkkoherra oli Lars Eriksson.

Pälkäneen khr Arvid Rothovius on kai tuota sukua.
Ikänsä puoleen ei voi olla Henrik Arvidin isä.

Järventaan omisti myös Matias Martini Kollanus Ykkönen. Voisiko Arvid tulla sieltäpäin Henrikin isäksi.Kollanus suvun kantaisästä ei taideta paljon tietää?

Ikänsä suhteen Matias Martini voisi olla vaikka Hämeenkyrön khr Mårten Friisin poika. Jolla poika Arvid ja pojanpoika Henrik.

[Jari Latva-Rasku]

Järventaan kaksi tilaa yhdistäneestä ja omistukseensa vuonna 1573 hankkineesta kirkkoherra Matias Martinuksesta on mainittu, että hän olisi ollut Ylä-Satakunnan rikkain mies. Siihen ei riitä Järventaan omistaminen.

Henrik Arvidsson Karkuensiksen poikien nimet ovat ilmeisesti ikäjärjestyksessä olleet Arvid, Johan, Henrik, Joseph ja Samuel. Joseph viittaisi Kollanuksiin.

Vuosina 1597-1601 on Kangasalan Herttualan tila merkitty autioksi ja vuonna 1602 sinne ilmestyy Hans Peersson, joka ottaa tilan haltuunsa 4 äyrin verotusarvosta. Vuonna 1611 Hannula on merkitty ratsutilaksi. Vuonna 1616 tilalla mainitaan salig Hans Peerssonin vaimo Anna ja vuonna 1619 Erik Jönsson, joka ilmeisesti on sama kuin vuonna 1621 mainiattu Erik Hansson, joka on merkitty katselmuskirjuriksi. Seuraavana vuonna isännäksi on merkitty jälleen Hans Peerson aina vuoteen 1635. Vuonna 1631 on merkitty Mårten Hansson ja vuosina 1635-38 leski Anna Mårtensdotter. Vuodesta 1639 on isännäksi merkittu Hans Peersonin poika Mårten Hansson, joka vuonna 1643 on todettu nimismieheksi. Äiti ja leski Anna löytyy vielä tilalta vuosina 1643-44.

Järventaan tilalle vuonna 1639 merkityn Susanna Mårtensdotterin jälkeen ilmeisesti lukee enka, mutta vain patronyymi on selvästi kirjoitettu. Enka-sanan sijaan voisi myös lukea "abs", eli poissa. Tässäkin tapauksessa pitäisi nähdä alkuperäinen henkikirja.

Toisessa SAY:n vedoksessa on Järventaka merkitty autioksi 1637-39, vuonna 1637 "Platt ödeksi", mikä voisi ilman parempaa tietämystä tarkoittaa, että tilalla ei ole asunut ketään. Sitä ennen on Järventakaan on viimeisen kerran merkitty isännäksi Her Josef jolla tarkoitetaan ilmeisesti tilan omistanutta ja jo ilmeisesti kuollutta Karkun kappalaista ja Tyrvään kirkkoherraa. Voisiko kyseessä vaihtoehtoisesti olla Johan Frisiuksen edeltäjä Kangasalan kirkkoherrana vuosina 1634-54 eli Josephus Matthiae Melartopaeus? Melartopaeuksen kanssa samaan aikaan oli Kangasalla kappalaisena Henrik Arvidsson, jota myöhemmin kutsuttiin Karkuensikseksi.

Olisikohan mahdollista, että Järventaassa merkityt Susanna Mårtensdotterit ovat eri henkilöitä ja vuonna 1639 merkitty on sama kuin Hannulan Anna Mårtensdotter, joka olisi ajautunut Hans Peerssonin leskeksi jo vuonna 1616?

[Julle]

< Pälkäneen khr Arvid Rothovius on kai tuota sukua. >

Henrikin en tiedä, mutta Marian isä ainakin! Ks. liite

[Jari Latva-Rasku]

Liuksialan Karin Månsdotterin jonkinlaisena asiainhoitaja mainitaan useamman kerran Hans Perssonn. Hänet mainitaan viimeisen kerran vuonna 1624 vuoden 1612 kihlakunnanoikeuden ja "
rååbreff"-kirjeestä. Ilmeisesti on kyse jostain todistuksesta.

Kangasalan käräjillä mainitaan 15.-16.2.1630 "Kyrckioherden i Orriwässij Her Per Jacobi kiärde till sijnna skiftisbrödher Aggustinus och saligh Hans Perssons enckia och Larss Larsson, alla i Herttualla, at de hafua tilläghnadh sigh ifrån honom och hans granne Madtz Laffwalaijnen en stångh jordh." Oriveden kirkkoherran jakoveljenä mainitaan muiden mukana Hans Perssonsin leski, eli Anna Mårtensdotter.

Voisi olettaa, että Kangasalan Herttualan Hannulan Hans Persson tai hänen vaimonsa ei ole kirkkoherra Waneuksen sukua, sillä se olisi todennäköisesti mainittu. Sitä vastoin on mahdollista, että Hans Persson olisi voinut olla Liuksialan vouti.

Liuksialan augmenttitilalla Raikussa oli mainittu henkilö, joka oli mielenkiintoinen vain yhdestä syystä. Hänen nimensä oli kirjoitettu Severinus, Söfring ja Sigfrid. Ilmeisesti on kyse saman nimen kirjoitusmuodoista. Järventaan omistaneen Karkun kappalaisen ja Tyrvään kirkkoherran Josef Mattssonin jälkeen oli tilan omistajana Severinus Josefsson eli Raukon kartanon saarnaaja ja Kiikan kappalainen. Voidaan olettaa, että Severinuksella olisi voinut olla Sigfridsson tai -dotter-nimisiä jälkeläisiä.

[Jari Latva-Rasku]

Seppo Kärpäsen Jyväskylän yliopiston Suomen historian pro gradu-tutkielmassa Esivalta, pappi ja paikallisyhteisö on tehty hyvä oivallus Perniön vallaspiirien elämästä vuosina 1645-1700. Kehittyvät suvut laajenevat ulospäin, aivan kuten Frisiusten ja Alftanusten piireissä on tapahtunut ennen 1600-kuvun puoltaväliä.

Astreniusten tarinassa ongelmana on aivan liian suuri vaihtoehtojen määrä. Todennäköisyys löytää ratkaisu sukupiirejä seuraamalla on varsin pieni, koska piirit ovat levinneet laajalle elinvoimaisuutensa vuoksi. Jokainen lupaava vaihtoehto pitäisi tarkistaa käräjä- ja muista pöytäkirjoista tai alkuperäisistä henkikirjoista tai muista verotusta varten tehdyistä luetteloista. Yhden alkuperäisen käräjäpöytäkirjan tulkitseminen on jo haastava tehtävä ja tarkistettavia kohteita on vähintäänkin kymmeniä. Henkikirjoissa ovat lampuodit ja omistajat sekaisin kirjureiden erilaisten kirjaamiskäytäntöjen vuoksi. SAY:ssa on henkikirjojen sisältö kirjattu epämääräisesti, jos jäljentäjä ei ole saanut tekstistä selvää.

Onneksi kuitenkin on selviä palmu- ja tähtiviitteitä, että Juliana Månsdotter ja Isak Eriksson voisivat löytyä Frisiusten ja Alftanusten lähipiireistä. Maantieteellinen etsimisen suunta on todennäköisesti Karkun sijasta ennemminkin Pohjanmaa ja Varsinais-Suomen sydänalueet. Olisi todistettava, että Juliana Månsdotter ei ole Israel Alftanuksen sisaren Annan ja Måns Larssonin tytär. Måns on odennäköisesti käyttänyt ja periyttänyt jälkeläisilleen nimen Palm. Vuonna 1698 Isonkyrössä kuollut Isak Gumsen käly Helena/Elin voisi olla tämä todiste.

Jos pidättäydytään Karkun seudulla, erityisen mielenkiintoista on Järventaan, Kangasalan Herttualan tilojen ja Ikaalisten Osaran omistukseen liittyvät yhteydet. Herttualan Eerolan jollain tavalla perinyt Henrik Arvidsson Karkuensis voisi hypoteettisesti olla Järventaan alkuperäisen omistajasuvun edustaja eli Kollanus, ei Collianus. Hänen poikansa Henrik ja David Sciurenius olivat velkasuhteessa. Davidin äiti, joka oli Mårtensdotter, meni Laihialle kuolemaan. Catharina (Månsdotter) Palmin tyttären kanssa avioitunut kauhajokelainen Reinius isännöi Osaraa, joka liittyy Kollanuksiin. Isak Astrenius, jonka äiti oli Juliana Månsdotter Palm, oli laihialaisen Reiniuksen kanssa avioliitossa. Hypoteesi voisi olla, että Järventaan, Eerolan ja Osaran omistajat ovat olleet sukulaisia.

Kolmas mielenkiintoinen polku on Järventaan Johan Frisiukselle ilmeisesti vaimonsa sisarusten puolesta myynyt turkulainen hattumaakari Samuel Borsets. Johan Frisius osti Kangasalta tilan 80 taalerilla ja myi 140 taalerilla. Järventaka ei ollut tällainen kassan kohentamiseksi tehty pikakauppa, vaan on maksanut paljon enemmän. Frisiusten sukupiirissä on ostettu, myyty ja omistettu paljon suuria maatiloja. Hypoteesi voisi olla, että Johan Frisiuksella ei ole ollut mitään sukuyhteyttä Järventakaan.

Neljäs ulottuvuus voisi olla lähipiirin muutoksen hetket aikajärjestyksessä Isakin ja Julianan vielä eläessä. Isak ostaa poikapuolensa kuoltua tytärpuolensa osuuden Järventaasta vuonna 1705. Juliana Frisius muutti miehensä kanssa vuonna 1705 ensin Ilmajoelle ja sitten Alavudelle. Järventakaa hoitaa lampuoti 1706?-1712. Juliana Månsdotteria ei ole merkitty Järventakaan Isakin yhteyteen vuonna 1712. Isak ja Erik Astrenius tulevat ylioppilaiksi Tukholmassa sodan aikana vuonna 1716. Ingeborg Astreniuksen ensimmäinen aviopuoliso ja isä Isak kuolevat pakomatkalla Ruotsissa. Todistettavaa yhteyttä Juliana Månsdotteriin ei paon aikana ole, vaikka pakolaisten joukossa mainitaan papinleski Palm. Anna Astrenius oli miehensä kanssa sotaa paossa pohjanmaalaisessa pappilassa, ehkä Isossakyrössä tai Ilmajoella. Isak Astrenius avioitui Laihialta peräisin olleen Israel Alftanuksen tyttären tyttären kanssa. Erik Astreniuksen puoliso oli äitinsä kautta sukuyhteydessä laihialaisiin pappeihin ja isäkin oli Ilmajoelta. Laihian kappalaisen leski Clara Alftanus oli merkitty Järventakaan vuonna 1727 poikansa ja velipuolensa kanssa, vaikka hänen pitäisi asua muualla. Lopuksi Järventaassa kuolee vanha äiti Juliana Palm vuonna 1736. Viitteet Alftanuksiin ja Pohjanmaalle ovat vahvat. Oleskelua Ruotsissa selittää sota ja opiskelu.

Tämä vyyhti ei mielestäni ratkea, tai sitä ei ainakaan todisteta, kuin sattuman kautta muita yhteyksiä selvitellessä.

[Benedictus]

On mielenkiintoista, jos Kollasen ja Järventaan omistajaa Matias Martinia mainitaan maakunnan rikkaimmaksi. Vaikka Karkku olisi vauras pitäjä, ei sen tuotto papille olisi riittävä. Luultavasti pitää olla perittyä vaurautta.
Jos Matiae Martinin isä olisi ollut Mårten Friis, tuota vaurautta olisi varmaankin tullut Mårtenin suvulta, ja ehkä vaimoltakin, josta ei ole tietoa.

Jos Hans Friis olisi Mattiaen veli, selittyisi, ettei Kollaset ole enää myöhemmin hirmu varakkaita. Veljet ovat jakaneet omaisuuden. Hanshan oli hyvin varakas porvari. Myös, jos ajatellaan porvari Mårten Friis Hanssin pojaksi, niin hänkin oli erinomaisen varakas.

Koska Henrik Arvidi Karkuensis käytti Karkuensis nimeä, viittisi se siihen, että hän oli syntynyt Karkussa.
Tuohon aikaan syntymäpaikalla oli myös mystinen merkitys, koska uskottiin tähtien vaikutuksee eli astrologiaan, jolloin oli tärkeää tietää syntymäpaikkakin.

Löytyyköhän Arvid nimistä henkilöä Henrikin syntymän aikoihin Karkusta?
En ole löytänyt.

Osara on minulta jäänyt huomiotta. Sieltä löytyy Johan Rein, mutta myös Gabriel Fortelius ja muita henkilöitä, jotka periaatteessa voisivat olla Isakin perhekuntaan kuuluvia.

Erik Forteliuksella ja vaimollaan oli kait 14 lasta noin 14 vuoden aikana. Kuinkahan monta noista lapsista tiedetään. Itse olisin sitä mieltä, että Isak olisi Erik Forteliuksen poika, koska nimet ja sukuyhteydet sopivat liian hyvin.

Mistä vain löytyisi se kirjatieto hänestä?

Julianaa etsin yhä Henrik Arvidin verkosta. Mårten Palmin vaimon sukuna.

Tuntuu tämä työläältä, mutta Järventaan omistajat ovat ainakin osin löytyneet ja taitaa mennää uusiksi isäntäluettelo, kun selviää ketä kaikki ovat.

[Benedictus]

Osaran omistajista näyttäisi ainakin Qvist olevan yhteys Vähäkyrön kirkkoherra Qvistiin..
Abraham Ikalinensiksen äiti oli Anna Henrikintytär. Ikä kävisi Karkun kirkkoherra Henrikin tyttäreksi.
Ketähän nuo isännät Jöran Toback ja Anders Finck olivat.
Johan Hanssonin vävyjä?

[Jari Latva-Rasku]

Jotta mitään oleellista ei jäisi kirjaamatta myöhempiä löydöksiä ajatellen, niin sain ystävällisesti Markku Pihlajaniemeltä seuraavan tiedon:

Kyrön ja Ikaalisten kesäkäräjät 1722.

Kruununvouti ja nimismies Ilmajoen pitäjästä luotettu Juho Rein kertoi, että hän on vaimonsa suostumuksella päättänyt myydä herra Nils Favorinille Osaran perintörusthollin Ikaalisten pitäjästä 400 kuparitaalarin hinnasta, huolimatta siitä, että Rein oli tämän hankkinut Kyrön seurakunnan kirkkoherra maisteri Arfvidh Rothoviukselta kauppakirjan 13.1.1708 mukaan 800 kuparitaalarilla

Anders Hackz oli myynyt rusthollin kirkkoherralle 19.3.1697 ja Haken lapsipuolten äidin isä edesmennyt tullimies Nils Larsson Zwist oli 16.9.1696 antanut tähän luvan

Haken vaimo edesmennyt Wendla Zwist 2.3.1704 todistanut että maksettu

Johan Rein on siis ostanut 800 taalerilla ja myynyt 400 taalerilla. Syynä lienee osittain maksamaton kauppahinta. Osara myytiin aikaisemman omistajan tyttärelle miehineen. Tämä kauppa ei todista mitään Reinin sukulaisuudesta, mutta onhan sellainen mahdollinen.

Toinen mielestäni oleellinen huomio on, että sen lisäksi, että Matthias Reiniuksen ja Clara Alftanuksen tytär Susanna avioitui Isak Astreniuksen kanssa, heidän poikansa Israel avioitui Karkun kirkkoherran Johan Mattsson Collinuksen pojanpojan tyttären kanssa. Myöhemmin Ruoveden kirkkoherran Johan Collinuksen isä luutnantti Johan Collinus kaiken lisäksi omisti vuoteen 1690 asti Tyrvään Pohjolan tilan, jonka Beata Sigfridsdotter oli alunperin hänen isälleen ja jonkinasteiselle sukulaiselleen lahjoittanut. Luutnantti Collinuksen puoliso oli Pacchalenius, jonka lähisukulaiselle Johan Frisiuksen appi Mårten Sigfridsson aikoinaan myi Tyrväältä veljeltään perimän tilan.

Israel Reiniuksen avioliitto joskus 1720-luvulla oli sinetti sitä ennen sata vuotta jatkuneelle sukusotkulle. Tätä avioliittoa lienevät juonineet aviopuolisoidensa jälkeen vielä elossa olleet Clara Alftanus ja Juliana Palm.

[Benedictus]

Flunssa yrittää kaataa, mutta muutama sivutieto Hämeenkyrön Osaralaisista.
Arvidus Arvidi Rothovius - vaimo Elisabeth Johanssdr. Friisius k. 1740

Anders Hacks- isä akatemian vouti Johan Persson Hacks.

Puoliso: Vendla Nilsdr Qvist 2. avio k. 1705
isä:Porin tullinhoitaja, raatimies Nils Larsson Qvist.
Vendlan veli:Lars Nilsson Qvist,Vähä-Kyrön khr.

Vendlan 1. puoliso- Anders Abrahami Ikalensis-Oselius
isä: Ikaalisten kirkkoherra Abraham Abrahamsson Ikalensis
äiti: Sofia Pauli (Paulinus?).Mouhijärven khr.suku
Sofian 2.puoliso Gabriel Eriksson Fortelius- mahdollisesti Isak Erikssonin veli.

Abraham Jacobsson "Ikalensis" Osara 1648-69
Ikaalisten khr 1641-69
kappalainen 1639-41

Puoliso:Anna Henriksdr. Finno??
isä: Henrik Jacobi Finno Hämeenkyrön khr 1621-51
äiti: tiedetäänkö Henrik Finnon puolisoa? Onko N.Johansdr. Osara?

Kummaa? Rothoviusten esi-isä Hans Roth Jaaman komendantti Inkerissä ja vaimonsa Elin Bengtsdr.
Osarassa Hans Larsson Roth katoaa 1603, mainintoja alueella.Käräjät aateluudesta. Johan Hansson Osarassa 1625 frelse.
Voisikohan olla sama tyyppi? Ja poikansa?
Osaran omistajaksi taas Rothovius.

Hämeenkyrön Timillä tai Laitilassa Bengt ryttare samoin aikoihin.
Myöhemmät Timit Karvian Skanssin komentajia luutnantteja ja kapteeneja.Suvusta ei mitään tietoa?

En tiedä meneekö nämä Järventakaan asti, mutta Kollasiin ainakin.

[Jari Latva-Rasku]

Arvid Timistä ei sen suurempia tiedetä, mutta muistaakseni on arveltu, että hänen vaimonsa Caisa Börielsdotter olisi ollut ruotsalainen. Hämeenkyrön Timin tila taisi olla useamman manttaalin kokoinen, mikä on osoitus sotilasuran eduista.

Arvidilla oli allaolevia talonpoikaisia jälkipolvia, jonka edustajista pari päätyi Laihialle, toinen kirkkoväärtiksi ja toinen lahkolaisjohtaja Jaakko Kärmäeksi. Samasta pietismisyydestä oli aikoinaan syytettynä myös Erik Astreniuksen appi Johan Wegelius, joka menetti sen vuoksi virkansa. Wegelius tosin valitti viraltapanosta kuninkaalle ja tuomiokapituli velvoitettiin etsimään hänelle uusi virka ja niin Wegeliuksesta tuli Tyrvään kirkkoherra.

Netistä poimittua:

Taulu 36
Jaakko Aapelinp Juoni, Karjala s.1662 Kauhajoki, Ilmajoen Karjalan isäntä 1698-1713
Jaakko Aapelinp.puolestaan tuli Karjalaan serkkunsa Jaakko Sipinp.n jälkeen isonvihan aikana isännöiden 1698-(1713) . Käräjissä v.1710 valitettiin, että Jaakko oli päästänyt niittynsä metsittymään ja varjostamaan naapurin peltoa. Tämän johdosta oikeus velvoitti isännän raivaamaan metsän niityltänsä sekä avamaan rajansa, "jos tahtoi välttää sitä vahingollista seuraamusta, minkä alaiseksi joutuu, elleivät valitukset asiasta taukoa." lähde Ilmajoen pitäjä s.200
1.puoliso Maria Juhontr

Lapsia:
Gabriel Jaakonp Karjala s.1.3.1685 Kauhajoki tauluun 35
Joosef Jaakonp Juncar s.2.1687 Kauhajoki, k.5.6.1753 Laihia, kirkkoväärti.lautamies
Maria Jaakontr s.3.1690
2.puoliso Marketta Juhontr s.1672
Juho Karjala s. 1693 Kurikka k.
Priitta Karjala s. 1695 Kurikka k.
Jaakko - (Kärmäki) s. 1699 Kurikka k.
Taulu 37
Aapeli Arvinp Karjala, Juoni s.1639 Hämeenkyrö, Timi? k.11.1.1713 Ilmajoki
Ilmajoen Karjalassa 1663-64, muuttivat Kauhajoen Juoneen, tilalle Karjalan taloon tulee Brusi Karjalan tytär Anna ja vävy Juho Laurinp 1665-75 sitten Annan sisarenpoika Jaakko Sipinp 1690-97, (sisar Lucia, hallitsi taloa 1677-89 ja pso Sipi Yrjönp, Karjalan isäntä 1694)

Puoliso
Beata Prusintr Karjala s.1640, k.20.11.1701
Vanhemmat: Brusi Prusinp Karjala k.Ilmajoki ja Liisa Laurintr/Heikintr
Beatan sisaria, Agneta, Lucia ja Anna.

Lapsia:
Jaakko Aapelinp Juoni s.1662 Kauhajoki tauluun 36
Taulu 38
Arvid Mikonp Timi s.Hämeenkyrö k.1682. Kapteeni, Kyrön skanssin komentaja Karvialla
Vanhemmat: Mikko Matinp Timi, Hämeenkyrön ratsutilallinen, upseeri
Puoliso Kaarina Börielintr s.1610

Lapsia:
Aapeli Arvinp Karjala, Juoni s.1639 tauluun 37
Kustaa Arvinp Timi kornetti
Johan Arvinp drabantti
Jaakko Arvinp

Kauhajoen historia s.252-

Perustettiin Kyrön skanssi jonka tehtävänä oli ottaa kiinni sotilaskarkurit. Skanssin päällikkö oli vuodesta 1657 rakuunakapteeni Arvid Timi.

Vuonna 1658 kauhajokelaiset purkivat sotaväenottoa kohtaan tuntemansa vastenmielisyyden Arvid Timin joukkojen väijytyksessä. Yrjö Tuomaanpoika, jolla oli entuudestaan tilillään raumalaisen kauppiaan ryöstö, löi hajalle Timin pistoolin ja miekan, joita tämä käräjöi vielä vuosien kuluttua takaisin.Timi ja luutnantti Nandelstad mukiloitiin pahoin.Värvätyt rakuunat juoksivat karkuun. Käräjät kestivät vuoteen 1665 saakka. Kuolemanrangaistukset muutettiin sakkorangaistukseksi.

s.275 Ilmajoen pitäjä: (kihlakunnanoik. pöytäkirjat v.1660 ja 1663).

Osallisena väijytykseen sanotaan olleen myös hra Sigfred Nicolai...

Esimerkkinä satunnaisuudesta:

...,joka oli Kauhajoen Knuuttilasta peräisin ollut pappismies. Sigfredin veljentytär oli avioliitossa Knuuttilan vävyisännän Henrik Henriksson Reinin kanssa. Henrikin poika oli Osaran omistanut Johan Rein ja veli Laihian kappalainen Matthias Reinius, Isak Astreniuksen appi.

Lähde:
http://www.freewebs.com/minunsukuni/Sukusivut/Huhtamaa.html

[Benedictus]

Johan Rein myi Osaran vaimonsa suostumuksella. Voisiko ajatella, että hänen vaimonsa olisi ollut Osaralaisia, koska tila meni Qvisteille, olisiko hänkin Qvist.
Tiedetäänkö reinin vaimon Lisan suku?

Timistä lähti poikia alempii säätyihin myös Kankaanpään suuntaan. Siellä Vihteljärven Sikalassa on isäntänä Michel Arvidsson Timiltä 1676-96. Vaimonaan Maria Eriksdr.. Sikala oli Timin aukmenttitila.

Luutnantti Michel Mattsonin vaimona mainitaan Malin Henriksdr.

Missähän sotilassuvussa tuolloin oli niminä Michel, Arvid ja Matts?

Ihan heittona: Karkun khr Matias Martinin pojaksi Michel Mattson kävisi ajallisesti, jos Marti olisi Hämeenkyrön khr Mårten Friisius. Arvid nimikin tulisi mukaan. Matias Martini oli kova hamstraamaan maata. Timi sopisi hyvin pojalle. Voisi olla vaikka äidin tila.
Onkohan mitään tietoa Matias Martini Kollasen vaimosta? Miniähän oli Osarasta.

[Jari Latva-Rasku]

Johan Reinin puolison Elisabethin vanhemmat olivat Vesilahden ja Lempäälän nimismies sekä Lempäälän Hietaniemen ratsutilan isäntä Jeremias Mårtensson Stenius ja Maria Johansdotter Frisius.

Johan Rein siis avioitui serkkunsa Laihian kappalaisen Matthias Reiniuksen puolison Clara Alftanuksen tätipuolen kanssa.

Kuten tunnettua Matthias Reiniuksen ja Clara Alftanuksen tytär Susanna avioitui Isak Erikssonin ja Juliana Palmin pojan Isak Astreniuksen kanssa.

Johan Reinin ja Elisabeth Steniuksen tytär Maria vihitään Kauhajoella 1.9.1723 Abraham Gumsen kanssa. Abraham oli Isak Pettersson Gumsen ja Catharina Palmin poika.

Tästä näkökulmasta voisi melkein lyödä vetoa, että Juliana ja Catharina Palmin ovat sisaruksia ja Måns Larssonin ja Anna Eriksdotter Alftanuksen tyttäriä. Niin Abraham Gumselle kuin Matthias Reiniukselle oli eduksi avioliitto Alftanusten kanssa.

[Benedictus]

Kröhätauti ja muut syysflunssat sotkee ajattelua, ko tuntuu, että aivotkin on mömmöö täynnä.

Puollan vetoa, siltä osin,että Måns Larssonin tyttäriä ovat Juliana ja Catarina ja se Gumsen käly Maria.
Måns Larsson Palm lienee hyväksyttävä Anna Rriksdr Alftanuksen puolison nimi.
Sukujohto Ahvenanmaan Litzenius-Utter-Slukeihin ei tarvinne kuin muutaman kirjatodisteen, aihe todisteet ovat vahvat.
Se, onko Anna Eriksdr Alftanus Juliana Mårtensdr:n äiti onkin mielestäni vaikeampi kysymys.
Olisin sitä mieltä,että Månssilla oli vaimo ennen Annaa, tämän tytär olisi Juliana.

Vaikka tämä on vain spekulaatiota, niin ajattelisin mahdolliseksi, että tämä eka vaimo olisi suvultaan Karkun khr Henricus Arvidin sukua.
Hän voisi olla vaikka Järventaassa olevan Susannan(Mårtensdr tai Matthiasdr??) ja hänen mahdollisen Arvid nimisen puolisonsa tytär.
JOS siis Henrik olisi Susannan poika, niin Juliana olisi Henrikin siskontytär, joka pantiin myyntiin Järventaan kaupassa Friisiukselle.

( Feministit saavat antaa anteeksi ilmaukseni, niin se vain toimi muutaman satavuotta sitten.)

En pane yhtään pahakseni vaikka todettaisiin, että olen ihan pihalla.

Kannatan ajatusta, että Isak Eriksson oli Fortelius ja Alftanuksen tyttärenpoika, jotenkin se olisi lookisempaa.
Lopputulos lienee silti, että Alftanus on kuitenkin takana.

[Benedictus]

Yskittää, eikä pysty nukkumaan, niinpä tämä viestisarja on hyvä lääke.

Olen katsellut aiempia kirjoituksia, alan olemaan valmis hyväksymään Måns Larsson Palmin ja Anna Eriksdr Alfanuksen Julianan vanhemmiksi. Juliana on vähän vanhempi, mutta välistä saattaa puuttua muita lapsia.

Jos Månssilla ei ole ollut kuin 3 tytärtä niin kukin on varmaankin saanut melko runsaat perinnöt isältään ja äidiltään.

Alftanus-äiti kuitenkin estää Isakin olemasta Erik Forteliuksen poika. Gabrielin olo Osarassa ja muu sopivuus, olisivat passanneet niin hyvin. Serkkut vain eivät voineet avioitua.

Alftanusten ja Palmien taustoita ajatelen ei olisi mahdotonta, että Isak kuitenkin olisi itse Stierna. Mistä sopiva Erik vain löytyy onkin kinkkisempää, kuten jo on havaittu.
Jos tämä Susanna Mårtenssdr Enka 1639 Järventaassa olisi Herttualan Eerolan sisaruksia ja Stiernoja, jolla poika Erik niin olisi yksi tähtipolku lisää.

[Benedictus]

Isakin sukua metsästettäessä on käyty läpi valtava määrä eri Erikeitä.

Koska tämän sarjan aikana on saatu ainakin osittain rajattua sitä ryhmää mistä Isak Eriksson tulee, niin löysin tuossa vielä yhden mahdollisen isäkanditaatin klaanin sisältä.

Kuten vahvasti näyttäisi, olisi Juliana Månsdr Palm Ahvenanmaalaista Utter sukua. Utterit ovat taas Lietzeneiden sukua.

Erik Arvidsson Lietzen oli Turun kämneri 1650-53.
Vaimonsa Maria Kaspersdotter Gröön.

Ajallisesti sopisi Isakin isäksi, samaten sukusuhteet Alftanuksiin passaisivat.
Israel Alftanuksen vaimo oli Erikin veljentytär.

Poika Arvid Eriksson oli henki-ja rykmentinkirjuri samoin aikoin kuin Isak.

Eli ei välttämättä mahdoton isä-ehdokas. Jos siis Erikille löytyisi Isak niminen poika, olisi hän meidän listamme etupäässä vaihtoehdoissa.

[Jari Latva-Rasku]

On sääli, että Isakin ja Julianan taustoista on vain aihetodisteita ja profilointeja. Todennäköisyys, että Juliana on oletettu henkilö, on suurempi, koska niin aihetodisteet ja profilointi täsmäävät. Isakin osalta vain profiili osuu kohdalleen.

On sääli, että esimerkiksi kamreeri Sigfrid Sigfridssonin ja hänen velipuoliensa Simon ja Thomas Hanssonin sukutausta ei ole selvillä. Sellainen voisi auttaa ymmärtämään, mitä yhteyksiä Johan Frisiuksen apella eli Sigfridin pojalla oikein Karkussa ja Tyrväällä oli.

Kun Järventaka on ollut vaihtamassa omistajaa, sinne on merkitty ilmeisesti tapahtumaan liittyviä henkilöitä. Siellä oli 1630-luvulla Johan Mattsson Collinus ja vaimonsa Särki sekä 1670-luvulla hänen poikansa Henrik, jonka vaimo oli Pacchalenius sekä Gustaf Svarthafra, jolla oli Kollinius-sukuinen äiti. Sitten lopuksi paikalla oli Clara Alftanus poikineen ja velipuolineen. Claran pojan Israelin puoliso oli Collinus, jonka äiti oli Pacchalenius. Kun näitä sukuja on selailtu, niin on syntynyt melkoinen sukuvyyhti, jossa kaikki liittyvät kaikkeen.

Vahvin vinkki Isak Erikssonin taustasta voi olla niinkin heikko aikaisemminkin keskusteltu signaali kuin Karkun Kosken tilalle Arvid Frisiuksen kuoleman jälkeen vuonna 1679 merkityt itsellinen Erich Claesson ja vaimonsa Brita. Heidät on merkkitty ainoina henkilöinä Johan Mårtenssonin (ei välttämättä Lund) ja vaimonsa Karinin jälkeen. Kahtena edellisenä vuontena on isännän paikalle merkitty Järventaasta Koskelle muuttanut Henrik Collinus puolisoineen. Järventakaan on vuonna 1682 isäntäparin jälkeen merkitty vaimo Brita. Jospa Erich Claesson ja ehkä myös vaimonsa Brita kuitenkin olisivat Isakin vanhemmat?

Ennen Gustaf Svarthafran äitiä hänen isänsä Hans Hanssonin on mainittu olleen vuosina 1638-1645 avioliitossa Kristina Klasdotterin kanssa. Kristinan isä tuskin on Järventaan Clas Johansson vaan joku muu 1600-luvun taitteessa syntynyt.

Lienee pelkkää sattumaa, että Johan Frisiuksen pienimuotoista maatilan osto- ja myyntitoimintaa Kangasalla, Henrik Karcuensiksen Eerolan tilanvaihdon myöhästynyttä huudatusta ja paljon aikaisemmin kuolleen Hans Hansson Svarthafran perintöä käsiteltiin samoilla Kangasalan syyskäräjillä 30-31.10.1665. Minä en ainakaan viisastunut pöytäkirjoista yhtään mitään.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä vielä yksi hatara aiheyhteys, joka ei välttämättä sovi profiiliin. En muista, onko sitä jo käsitelty.

Kangasalan Karttialassa mainitaan vuosina 1613-1618 Her Hans. Sen jälkeen on isännäksi merkitty Clas Jacobsson. Myöhemmin Karttiala on yhteisviljelyksessä Tursolan Hannulan kanssa, missä Svarthafrat majailevat.

Kangasalan Tursolassa mainitaan vuosina 1621-1639 Clas Jacobsson, joka on ainakin jakson alussa maksanut veroja Sigfrid Niffussonin, (nimismies) Her Hanssin (Eskilsson Svarthafra) ja Mats Sigfridssonin puolesta. Clas Jacobsson on useammassa yhteydessä mainittu nimismieheksi. Hän voisi aivan hyvin olla myös nimismies Hans Hansson Svarthafran ensimmäisen puolison Kirstin Claesdotterin isä.

Liuksialan voutina mainitaan ainakin jo vuonna 1650 Henrik Claesson, jonka mainitaan vuoden 1683 käräjillä kuolleen neljä vuotta aikaisemmin. Hän sopisi ikänsä puolesta paremmin Clas Jacobssonin kuin Clas Hansson Svarthafran pojaksi. Henrikin vaimon nimi oli Elisabeth Henriksdotter ja heillä oli poika Claes Henriksson.

Juha Sinivaaran sinettikokoelmassa mainitaan seuraavaa:

”66. Jacop Michilsson [Finckenberg ?] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies66.jpg), Falkenbärgin herra, vouti Sääksmäen kihlakunnassa 1571. Hänen vaimonsa oli "piispa Martin" (ilmeisesti noin vuonna 1480 syntynyt ja vuonna 1550 kuollut Martinus Johannis Skytte, Vht Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olavinpoika Skytte ja Brita Eerikintytär) sisaren tytär. Hänen poikansa oli luult. "Clas Jacobsson till Falkenberg" v. 1600, joka oli nainut erään Briitan. Heidän pojat olivat: Klaus ja Henrik Klaunpojat, 1624. Jälkimäisen vaimo Brita Henrikintytär. (140: 4)”

On vaikea sanoa ilman parempaa tietoa, voisiko näillä Maarian Kärsämäen ”Finckenbergeillä” olla yhteys Kangasalan vouteihin. Jacop Michilssonin sinetissä oli kuu ja tähti.

Svarthafrojen kanssa tekemisissä olleella Kangasalan nimismies Clas Jacobsonilla voisi ikänsä puolesta olla 1600-luvun alkupuolella syntynyt poika Erik, jolla voisi taas olla ennen 1650-luvun puoltaväliä syntynyt poika Isak.

[Rotta]

Tässä vielä yksi hatara aiheyhteys, joka ei välttämättä sovi profiiliin. En muista, onko sitä jo käsitelty.

Kangasalan Karttialassa mainitaan vuosina 1613-1618 Her Hans. Sen jälkeen on isännäksi merkitty Clas Jacobsson. Myöhemmin Karttiala on yhteisviljelyksessä Tursolan Hannulan kanssa, missä Svarthafrat majailevat.

Kangasalan Tursolassa mainitaan vuosina 1621-1639 Clas Jacobsson, joka on ainakin jakson alussa maksanut veroja Sigfrid Niffussonin, (nimismies) Her Hanssin (Eskilsson Svarthafra) ja Mats Sigfridssonin puolesta. Clas Jacobsson on useammassa yhteydessä mainittu nimismieheksi. Hän voisi aivan hyvin olla myös nimismies Hans Hansson Svarthafran ensimmäisen puolison Kirstin Claesdotterin isä.

Liuksialan voutina mainitaan ainakin jo vuonna 1650 Henrik Claesson, jonka mainitaan vuoden 1683 käräjillä kuolleen neljä vuotta aikaisemmin. Hän sopisi ikänsä puolesta paremmin Clas Jacobssonin kuin Clas Hansson Svarthafran pojaksi. Henrikin vaimon nimi oli Elisabeth Henriksdotter ja heillä oli poika Claes Henriksson.

Juha Sinivaaran sinettikokoelmassa mainitaan seuraavaa:

”66. Jacop Michilsson [Finckenberg ?] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies66.jpg), Falkenbärgin herra, vouti Sääksmäen kihlakunnassa 1571. Hänen vaimonsa oli "piispa Martin" (ilmeisesti noin vuonna 1480 syntynyt ja vuonna 1550 kuollut Martinus Johannis Skytte, Vht Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olavinpoika Skytte ja Brita Eerikintytär) sisaren tytär. Hänen poikansa oli luult. "Clas Jacobsson till Falkenberg" v. 1600, joka oli nainut erään Briitan. Heidän pojat olivat: Klaus ja Henrik Klaunpojat, 1624. Jälkimäisen vaimo Brita Henrikintytär. (140: 4)”

On vaikea sanoa ilman parempaa tietoa, voisiko näillä Maarian Kärsämäen ”Finckenbergeillä” olla yhteys Kangasalan vouteihin. Jacop Michilssonin sinetissä oli kuu ja tähti.

Svarthafrojen kanssa tekemisissä olleella Kangasalan nimismies Clas Jacobsonilla voisi ikänsä puolesta olla 1600-luvun alkupuolella syntynyt poika Erik, jolla voisi taas olla ennen 1650-luvun puoltaväliä syntynyt poika Isak.

Klaus Jaakonpoika löytyy Kangasalan Sorolassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437208
Itse en ole kovinkaan vakuuttunut väitteistä, että hänen lapsensa olisivat olleet suorassa yhteydessä Svarthafrojen kanssa, sen sijaan hänen oletettuja tyttäriään löytyy Kangasalan Tursolan Tavelan vaimoina. Tästä löytyy Heikki Heinon pieni artikkeli Tampereen sukututkijoiden julkaisussa Orpana 1/1996 Tiettävästi Klaus Jaakonpojalla oli neljä tytärtä: Tavelassa Sophia naimisissa Heikki Hannunpojan kanssa (2. avioliitto Kristoffer Danielinpoika Floorin kanssa, molemmat avioliitot lapsettomia) Walborg naimisissa Akseli Hannunpojan kanssa (myöhempi Tavela-suku johtaa juurensa tästä) Brita naimissa Klaun kanssa (miehestä ei tarkempia tietoja, pariskunnalla ainakin yksi lapsi Henrik Klaunpoika, joka oli Orivedellä Säynäjoen lampuotina ja myöhemmin talollisena Orivedellä sekä neljäs tytär (esiäitini), joka oletettavasti oli nimeltään Maria, joka oli Mikko (Tuomaanpoika?) Alleniuksen puoliso. Nämä tiedot ovat koottu eri tuomiokirjoista ja SAY:sta.

Make

[Jari Latva-Rasku]

Clas Jacobsson näyttää muuttaneen omalle tilalleen Sorolaan vuokrattuaan ensin Hans Eskilssonin ja muiden tursolalaisten tiloja. Clas on ensimmäisen kerran mainittu käräjillä vuonna 1620, eli hän on todennäköisesti syntynyt jo ennen vuotta 1590. Clasin puoliso ainakin Sorolassa näyttää olleen Anna Hansdotter. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Clas on avioitunut Hans Eskilssonin tyttären kanssa ja hän olisi kolmannen nimismiehen Hans Hanson Svarthafran lanko. Anna Hansdotter ei voi olla ainakaan Tavelasta, mutta Hans-nimisiä nimismiehiä oli myös Herttualan Eerolassa.

Seuraava ei liity Astreniuksiin mitenkään:

Kun katsoo Antti Lehtosen käräjäpöytäkirjoista poimimien päätösten edelleen poimintoja, olisiko mahdollista, että Heikki Hannunpoika Tavelan ja Kristoffer Danielinpoika Floorin kanssa avioliitossa ollut Sophia Claesdotter onkin ollut Claes Henrikssonin tytär tai kyseessä on Sophia kahdesta eri sukupolvesta? Entisaikojen sukulaisuussuhteiden määritykset olivat tosin varsin epäselviä.

Oriveden syyskäräjät 8.9.1683

Hustrun Elijsabetha Hendrichzdotter i Jarala beklagadhe... Befans henne sitta med 3 små omyndiga barn på hemmanet efter sin sahl. man fordom befalningsm:n på Liuxela Hendrich Claesson, som aflidit för 4 åhr sedan.

->Liuksialan vouti Henrik Claesson kuoli noin vuonna 1679

Oriveden talvikäräjät 12-13.2.1692

s. 17 - Qwartermästarens sahl. Claes Hendrichssons enckia i Jarala h:n Anna Johansdotter Wanaea opwijste en skrift af 14.8.1684, hwarutij förmäles, att sahl. Claes Hendrichssons samptelige syskon skola opdragit honom Jarala hemman medh condition, att han dheras saptel. moder i hennes lifzdagar försöria och efter hennes dödh hederl:n begrafwa skulle, item betala hennes geldh bestående af 303 d:r kop.m. och 18 t:r 22 cap:r spanm:l, men löösören skulle dhe efter hennes dödh sinsemellan dehla.

Hustrun Wanaea hade betalt på sin swärmoders geldh till ... Befans det mästa dehlen af arfwingarne intet warit mechtige sådant contract at ingå som regem.skrif:s Hans Floors käresta h:n Elisabeth Brandt kan sådant uthan sin mans consens intet giöra, mindre dhe ogifte döttrarna som jungf. Catharina och jungf. Christina Brandt utan sine förmyndares samtyckie, hwarföre contractet icke kunde confirmeras

->kvartteerimestari Claes Henrikssonin leski Anna Wanaea hoitelee perikunnan velkoja. Vuonna 1684 on tehty sopimus, että Claes Henriksson saa Jaralan äitinsä syytinkiä ja velkaa vastaan

Oriveden talvikäräjät 9.3.1694

s 90v - Efter reg.skrif:s Hans Floors och Achatius Brandtz begiäran bewilliades dem ett laga arfskifte på Jaerla rustningshemman efter reg.skrif:s swärfader fordom befall.n sahl. Hendrich Claesson sampt deras swåger qwartermestaren Claes Hendrichsson.

->Hans Floorin apen? Henrik Claessonin ja langon? Claes Henrikssonin jälkeen pyydetään perinnönjakoa. Aikaisemmilla käräjillähän oli todettu, että Claes Henrikssonin äidin syytynkisopimus oli tehty ilman Hans Floorin ja rakkaan puolison Eliabeth Brandtin alaikäisten lasten Catharina ja Christina Brandtin suostumusta

Kangasalan talvikäräjät 12-13.3.1707

s 484 - Hendrich Claesson ifr. Säynäjoki by och Oriwesi s:n föredrog, det han uthj 8 år tient fört dreng hoos ryttmästaren Christopher Floor och begärte till sin rätt. Ryttmästaren förklarade sig, att Hendrich wid hemmanet intet warit legodreng, utan af honom sampt hans nyl. afledne maka, denne Henrichs moster Sophia Claesd:r opfostrad ifrån barndomen. Ryttmästaren haar intet medh sin maka barn. Hendrich påstod, att han strax, när han kom till henne för 13 åhr sedan, måst gå i wall med fåhren sampt andra creaturer och om winttertijden förrättat andra syslor wid hemmanet.

-> Henrik Claesson ei ollut renki vaan Christopher Floorin ja juuri kuolleen puolison, Henrikin äidin? siskon, Sophia Claesdotterin lapsuudestaan asti kasvattama. Henrik tuli heidän luokseen 13 vuotta sitten eli noin vuonna 1694, (eli isänsä Claes Henrikssonin kuoltua jo vähintään pari vuotta aikaisemmin)

[Jari Latva-Rasku]

Samalla, kun lähetin viestini, ajattelin, että jokin mättää aikaisemmassa ajatuskulussa.

Claes Jacobssonin kanssa Karttialassa mainittu herra Hans ei ole Hans Eskilsson (Svarthafra), joka samaan asui Tursolan Hannulassa, vaan todennäköisesti käräjilläkin herra Hansiksi kutsuttu Kangasalan kirkkoherra Johannes Henrici Agricola. Vuonna 1624 on Karttialassa tilan omistajiksi mainittu, Claes Jacobsonin ilmeisesti ollessa vuokraajana, herra Hans ja Mats Sigfridsson. Nimismies ja veronkantovouti Claes Jacobsonin vaimolle Anna Hansintyttärelle tulee siten vielä yksi ja todennäköisin isäehdokas eli Johannes Agricola.

Vaikka Kangasala on kaukana Turusta, Tyrvää on kuitenkin melko lähellä. Kamreeri Sigfrid Sigfridsson omisti yksin enemmän tiloja kuin monet suvut ikuisuutensa aikana. Hänen noin vuonna 1634 kuollut poikansa Matts Sigfridsson peri häneltä tilan Tyrväältä. Tilan sen jälkeen peri pormestari Mårten Sigfridsson veljeltään. Sigfrid Sigridssonilla tiedetään olleen velipuolet Simon ja Thomas Hansson.

Tässä keskustelussa on haettu vaihtoehtoja niin kaukaa kuin läheltä, joten ehkä on mahdollista esittää vielä yksi hieman hatara kuvitelma, jota voi olla vaikea todentaa.

Olisiko mahdollista kuvitella sunnuntaipäivän ratoksi, että kamreeri Sigfrid Sgfridssonin äiti olisi avioitunut uudelleen Kangasalan kirkkoherran Johannes Agricolan kanssa. Karttialassa mainittu Mats Sigfridsson olisi hänen Tyrväällä asuva poikapuolensa. Sitten ei paljon muuta tarvita kuin, että Johannes Agricolan mahdollinen poika Claes olisi ottanut vaimonsa suvun avustuksella Karkun Järventaan haltuunsa, josta tila olisi kulkeutunut lähipiiriin kuuluvalle Kangasalan kirkkoherralle Johan Frisiukselle.

Toinen löysä huomio on Tavelassa ennen Hans Bengtsonin tuloa vuonna 1630 vaikuttaneet Herra Henrik ja Johan Jöransson Målar. Herra Henrik taitaa olla Kangasalan kappalainen ja kirkkoherra vuosina 1613-32 Henricus Georgii. Hans Eskilssonin (Svarthafra) puolison Karinin on arveltu olleen Kangasalan kirkkoherran 1585-1609 Georgius Henrici Isoherran tytär. Herra Henrikin jälkeen olivatkin sitten kirkkoherroina Joseph Melartopaeus ja Johan Frisius, joilla oli hyvät yhteydet Turun akatemiaan, jonka palveluksessa toimi konsistorin pöytäkirjojen mukaan Erik Målare. Maalareita on maailma täynnä, mutta eihän sitä tiedä, vaikka Erik Jöransson Penzelstierna olisi Kangasalta.

[Pekka Hiltunen]

Tässä vielä yksi hatara aiheyhteys, joka ei välttämättä sovi profiiliin. En muista, onko sitä jo käsitelty.

Kangasalan Karttialassa mainitaan vuosina 1613-1618 Her Hans. Sen jälkeen on isännäksi merkitty Clas Jacobsson. Myöhemmin Karttiala on yhteisviljelyksessä Tursolan Hannulan kanssa, missä Svarthafrat majailevat.

Kangasalan Tursolassa mainitaan vuosina 1621-1639 Clas Jacobsson, joka on ainakin jakson alussa maksanut veroja Sigfrid Niffussonin, (nimismies) Her Hanssin (Eskilsson Svarthafra) ja Mats Sigfridssonin puolesta. Clas Jacobsson on useammassa yhteydessä mainittu nimismieheksi. Hän voisi aivan hyvin olla myös nimismies Hans Hansson Svarthafran ensimmäisen puolison Kirstin Claesdotterin isä.

Liuksialan voutina mainitaan ainakin jo vuonna 1650 Henrik Claesson, jonka mainitaan vuoden 1683 käräjillä kuolleen neljä vuotta aikaisemmin. Hän sopisi ikänsä puolesta paremmin Clas Jacobssonin kuin Clas Hansson Svarthafran pojaksi. Henrikin vaimon nimi oli Elisabeth Henriksdotter ja heillä oli poika Claes Henriksson.

Juha Sinivaaran sinettikokoelmassa mainitaan seuraavaa:

”66. Jacop Michilsson [Finckenberg ?] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies66.jpg), Falkenbärgin herra, vouti Sääksmäen kihlakunnassa 1571. Hänen vaimonsa oli "piispa Martin" (ilmeisesti noin vuonna 1480 syntynyt ja vuonna 1550 kuollut Martinus Johannis Skytte, Vht Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olavinpoika Skytte ja Brita Eerikintytär) sisaren tytär. Hänen poikansa oli luult. "Clas Jacobsson till Falkenberg" v. 1600, joka oli nainut erään Briitan. Heidän pojat olivat: Klaus ja Henrik Klaunpojat, 1624. Jälkimäisen vaimo Brita Henrikintytär. (140: 4)”

On vaikea sanoa ilman parempaa tietoa, voisiko näillä Maarian Kärsämäen ”Finckenbergeillä” olla yhteys Kangasalan vouteihin. Jacop Michilssonin sinetissä oli kuu ja tähti.

Svarthafrojen kanssa tekemisissä olleella Kangasalan nimismies Clas Jacobsonilla voisi ikänsä puolesta olla 1600-luvun alkupuolella syntynyt poika Erik, jolla voisi taas olla ennen 1650-luvun puoltaväliä syntynyt poika Isak.

Nousiaisten Valpperin kylä, joka sijaitsee n 20 km Nummelta (keskustasta) Kuhankuonon rajapyykkiä kohti, on lähellä nykyistä Haukkavuoren ulkoilualuetta. Falckenbergissa (Valpperi) mainitaan 1600 kyllä Matts ja Eric Jacobsson. Kylä on 1600-luvun loppuun mennessä jakautunut ainakin viiteen taloon (Möyrä, Raula, Bonde eli Puonti, Rasio ja Jaakola). Iisakkia ei näistä mistään kuitenkaan löydy. Raulassa mainitaan 1656- Sigfrid Ericssonin (h Anna) vanhemmat Eric ja Brita. Valpperi luetellaan SAY:ssa Nousiaisissa, mutta Pöytyän nimismiespiirin alla.

Erään turkulaisen Tolpo-suvun kantaisäksi on mainittu Liedon Pyhällön talollinen Thomas Bonde (k 1643). Valpperissa mainitaan 1500-luvun lopulla Thomas (Simonsson) Bonde.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Taisivat Finckenbergit ja Valpperit olla niitä yliastuttuja, mutta mielenkiintoisia muuten.

Kangasalan Sorolassa löytyy paljon pappismiehiä. Hauhalaisessa vaikuttaa ensin Thomas Larsson, sitten sinne on merkitty vuonna 1600 herra Hanssin kanssa Arvid Larsson, ehkä edellisen veli. Herra Hansia (Agricola) kutsutaan Johannes ja Hans Henriciksi, Johan ja Hans Cappelaniksi sekä Hans Henrikssoniksi, kunnes kuvioon astuu vuonna 1618 hänen mahdollinen vävynsä nimismies Claes Jacobsson.

Sorolan Mattilassa mainitaan vuodesta 1607 herra Jöran (Isoherra), kuten myös Paavolassa löytyy merkintä "Her Jöran betalar" vuonnsa 1601. Mattila liitetään noin vuonna 1608 Paavolaan, jossa vuodesta 1611 vuorottelevat isäntinä hustru Anna ja ilmeisesti edellisen poika Henricus Georgii, joka mainitaan viimeisen kerran vuonna 1634 nimellä Henrik Jöransson. Sitä ennen hän on ollut myös herra Henrik. Vuonna 1635 on tila nimismiehen hoidossa ja vuodesta 1636 sinne on merkitty herra Henrik Arvidi (Karkuensis), joka tämän jälkeen on merkitty papppilan yhteyteen, ellei kyseessä liene sama tila.

Näitähän on aikaisemminkin sohaistu. Voisi silti arvata vielä kerran, että täältä ne Järventaan jakoveljet ja sisaret löytyvät.

Mitä jos Arvid Larsson olisi ollut avioliitossa Johannes Agricolan tyttären kanssa ja heillä olisi ollut poika Henrik Arvidsson (Karkuensis)? Jospa kaiken lisäksi Henrikin äidin veli olisi Järventaan Claes Johansson? Muistaakseni aikaisemmin arveltiin, että Arvid Larsson voisi olla Oriveden kirkkoherran 1575-1615 Laurentius Ericin poika.

[Benedictus]

Arvid Larsson selittäisi Henrik Arvidin alkuperän ja yhteyden Eerolaan.
Sehän kuului khr Vanaeukselle, jonka 1. vaimo oli khr Laurentius Ericin tytär eli Henrikin täti, jos Arvid khr Laurentiuksen poika.

Mutta, entäpä jos Arvidilla oli myös toinen poika, jos hänen isänsä oli Laurentius Erici, niin toinen poika olisi hyvin saanut isoisän nimen Erik.

Ja Erikillä voisi olla poika Isak Eriksson.

Tämä tekisi Isak Erikssonista Karkun khr Henrik Arvidin veljenpojan.

Ja olisiko mahdotonta, että khr Laurentius Erici ei olisi Stierna-sukua.

[Pekka Hiltunen]

Taisivat Finckenbergit ja Valpperit olla niitä yliastuttuja, mutta mielenkiintoisia muuten.

Kangasalan Sorolassa löytyy paljon pappismiehiä. Hauhalaisessa vaikuttaa ensin Thomas Larsson, sitten sinne on merkitty vuonna 1600 herra Hanssin kanssa Arvid Larsson, ehkä edellisen veli. Herra Hansia (Agricola) kutsutaan Johannes ja Hans Henriciksi, Johan ja Hans Cappelaniksi sekä Hans Henrikssoniksi, kunnes kuvioon astuu vuonna 1618 hänen mahdollinen vävynsä nimismies Claes Jacobsson.

Sorolan Mattilassa mainitaan vuodesta 1607 herra Jöran (Isoherra), kuten myös Paavolassa löytyy merkintä "Her Jöran betalar" vuonnsa 1601. Mattila liitetään noin vuonna 1608 Paavolaan, jossa vuodesta 1611 vuorottelevat isäntinä hustru Anna ja ilmeisesti edellisen poika Henricus Georgii, joka mainitaan viimeisen kerran vuonna 1634 nimellä Henrik Jöransson. Sitä ennen hän on ollut myös herra Henrik. Vuonna 1635 on tila nimismiehen hoidossa ja vuodesta 1636 sinne on merkitty herra Henrik Arvidi (Karkuensis), joka tämän jälkeen on merkitty papppilan yhteyteen, ellei kyseessä liene sama tila.

Näitähän on aikaisemminkin sohaistu. Voisi silti arvata vielä kerran, että täältä ne Järventaan jakoveljet ja sisaret löytyvät.

Mitä jos Arvid Larsson olisi ollut avioliitossa Johannes Agricolan tyttären kanssa ja heillä olisi ollut poika Henrik Arvidsson (Karkuensis)? Jospa kaiken lisäksi Henrikin äidin veli olisi Järventaan Claes Johansson? Muistaakseni aikaisemmin arveltiin, että Arvid Larsson voisi olla Oriveden kirkkoherran 1575-1615 Laurentius Ericin poika.

En tunne Kangasalan Johannes Henrikinpoika Agricolan sukua, mutta matrikkelista löytyy Paraisten kkh Elias Simonis Espingin pojanpoika Abraham Isakinpoika Agricola, jonka setä oli Taivassalon kkh Jeremias Eliae Agricola.

Elias Simonis Espingin Karin-tyttären vävyhän oli Mårten Erikinpoika Stierna. Aiemmin esitin ajatuksen, että Beata Davidintytär Gyllenbögelin äiti on voinut olla Mårten Erikinpoika Stiernan nimeltä tuntematon tytär. Beatan puoliso, Paimion kkh Henrik Florinus kai kuoli 1705 suruunsa, kun poika, Kemiön kkh tuomittiin murhasta teilattavaksi (k Turussa 1706). Kemiön ent. kkh:n 2. p:sohan oli "anoppipuolensa" sisar Maria Eriksdotter Pihl, jonka veljeksi Järvenpään Isak Erikssonia taannoin koetettiin sovitella.

Paimion kkh Henrik Florinuksen sisaria olivat mm Catharian Alleniuksen (Nousiaisten kkh Henrik Jöraninpoika Laukan tytär) kälyn puoliso Jacob Blom, rykmentinpastori Erik Florinus sekä Akaan kkh Arvid Florinus, jonka p:so oli Susanna Schilling, Elisabet Staaren puolison täti. Elisabetin tyttären miniän äidin isoisähän oli etsimämme Isak Eriksson...
PH

[Rotta]

Niin kivoja kun hypoteesit ajanvietteenä on, niin toivoisin silti, että pikkuhiljaa tässäkin keskustelussa alettaisiin esittää jonkinlaisia faktojakin. Oma polveutuminen (todennäköisesti) Klaus Jaakonpojasta ja Anna Hannuntyttärestä (joka mahdollisesti oli Johannes Agricolan tytär) on kaikissa omissa jutuissankin esitetty melkoisella kysymysmerkillä, koska kovia todisteita ei ole löytynyt, aihetodisteita sitäkin enemmän. Pelkät nimiyhteydet eivät todista mitään, vaikka voivatkin toisinaan antaa viitteitä oikeasta tutkimussuunnasta...

Make

[Benedictus]

Yhdyn nimimerkki Rotan mielipiteeseen, että pitäisi saada enemmän faktaa tähän keskusteluun. Mutta!
Tutkimme yli kolmesataa vuotta vanhaa asiaa, kirjalähteitä on hyvin vähän ja ne ovat hajallaan pitkin Suomea ja Ruotsiakin. Uskoisin, että jos pystymme aihetodisteilla rajaamaan henkilöt ja heidän olinpaikkansa noin suurinpiirtein, silloin eri arkistolähteiden löytäminen on mahdollista.

Esimerkiksi Juliana Månsdr Palm on rajattu nyt mielestäni riittävällä varmuudella, jotta voimme sanoa hänen olevan Måns Larssonin ja Anna Eriksdr Alftanuksen tytär.

Alftanus sisaret ovat syntyneet: Magdalena, avio n.1636=s.n.1610-20
Joackim elänyt 1626
Erik main. 1640
Henrik main 1656, mahd.vanhin
Hans main 1657
Karin k.1700 85v. = 1615
Abraham s. 1630
Israel s.1632
Isak k. 1688, vaimo s. 1630

Anna mainitaan 1664 Måns Larssonin vaimona, vaikka hän olisi nuorin, olisi silti syntynyt 1630-luvun alkupuolella. Normaalin tuolloisen avioliittoiän mukaan hän avioitui n. 20 vuotiaana, eli lapsia syntyi viimeistään 1650-luvun alussa. Juliana oli syntynyt 1655. Eli Anna sopii myös hänen äidikseen.
Israel Alftanuksen sisarentytär oli Catarina Palm, jonka puoliso Isak Gumse.
Isak Gumsen kälynä mainitaan Helena eli Elin Palm k.1698
Gumsilla kuolee Maria Mårtensdr Palm 1743? 79 v. = s.1664

Raahessa Urkuri ja lukkari Zacharias Danielsson Palm k.1691
vaimo: Sofia Bengtsdr Gråå

Heillä poika Isak Palm sotilaskirjuri k.1718 Norja
vaimo:Anna Carlenius
isä: Mathias Carlenius
äiti: Elisabeth Philipsdr Eichmans. 1648 Turku
Israel Alftanuksen vaimo Susanna Philipsdr Eichman s. 1656 Pori

Daniel Palm bookhållare mainitaan Suistamolla 1679. Ei isän nimeä, voidaan silti sovittaa Måns Larssonin pojaksi iän suhteen?

Israel Alftanuksen kaikki muut sisarenmiehet tunnetaan nimeltä. Eli meille jää vain Måns Larsson.
Isrelin siskonlikka on Catharina Palm. Isak Gumsen käly Helena Palm ja Gumsilassa kuolee Maria Mårtensdr. joka rippikirjassa mainitaan Palmiksi, ei voida enää kieltää, etteivät Gumsilan sisaret olisi Måns Larssonin ja Anna Alftanuksen tyttäriä.
Koska Juliana on Månsdr. ym. Palm ja hänen 1. miehensä on Israel Alftanuksen vaimon veli, ei voida epäillä, etteikö Juliana ole myös Måns Larssonin ja Anna Alftanuksen tytär. Huomioiden vielä minne hänen lapsensa suuntautuivat asumaan.
Daniel Palm on vaikeampi. Huomioiden, että hänen pojanpoikansa puolison äiti on Israel Alftanuksen vaimon sisko ja perhekunta vaikuttaa pohjanmaalla, vaikka Daniel onkin Karjalassa, voidaan varauksin lukea hänetkin Månsinpojaksi.

Uskoisin, että nämä aihe todisteet ovat jo tarpeeksi päteviä, ainoastaan nyt tarvittaisiin perunkirjamerkintöjä, käräjäpöytäkirjoja tai muuta kirjallista faktaa vahvistamaan asia.

Måns Larssonin alkuperästä täällä on jo melko hyvä arvio. Utter sukuun erikoistunut tutkija saattaisi auttaa tässä asiassa, koska mennään Ahvenanmaalle ja Ruotsin puolelle.

[Bodniemi37]

Esimerkiksi Juliana Månsdr Palm...


Mikähän hänen isännimensä lopulta oli: oliko hän Månsin (Magnus) vaiko Mårtenin (Martinus, Martin) tytär?

[Jari Latva-Rasku]

Kysymykseen "oliko hän Månsin (Magnus) vaiko Mårtenin (Martinus, Martin) tytär?" voisi vastata, että Karkun käräjäpöytäkirjassa on hänestä käytetty nimeä Juliana Månsdotter. Veroluetteloissa hänet on mainittu vain erilaisilla etunimillä, josta ja hänen jälkeläistensä nimistä voisi päätellä, että ainakin hänen kutsumanimensä on ollut jotain Julianan kaltaista.

Mielestäni Astrenius-keskustelussa ei ole kysymys, laitetaanko faktaa pöytään, vaan kannattaako keskustelua jatkaa. Jos faktaa, tai oikeastaan riittävän vakuuttavaa tietämystä, ei synny, niin ei kannata jatkaa.

Aina, kun on syntynyt hypoteesi Isak Erikssonin tai Juliana Månsdotterin mahdollisesta sijainnista, se on tietenkin tarkistettu vähintäänkin aikaisemmista tutkimuksista, SAY:sta, käräjäpöytäkirjoista tai vaikkapa konsistorin pöytäkirjoista. Aikaa kuluu aivan liikaa, vaikka samalla oppii muista yhteyksistä. Esimerkiksi Kangasalan, Oriveden ja vaikkapa Pälkäneen papeista ja ehkä myös nimismiehistä sekä heidän sukulaisuuksistaan on suhteellisen helposti saatavissa nykyiseen tietämykseen kohtalaisen varmoja lisätietoja.

Hiltunen on mielestäni oikeilla jäljillä, että Isak Eriksson voisi tupsahtaa Isakeiden ja Erikeiden eli Florinusten sukupiiristä. Heihin liittyy myös Johan Frisiuksen lanko Kangasalan kappalainen Johan Utter. Toinen lanko oli Kaarinan kappalainen Erik Sigfridsson Woivalenius Kaarinan Voivalasta. Näitä kannattaa penkoa, mutta keskustelupalsta on siihen väärä väline.

Esimerkki Antti Lehtosen ansiokkaista tuomiokirjapoiminnoista kuvastaa, millainen suku-, perimis- ja viransaantivyyhti joka polun päässä odottaa:

Kangasalan talvikäräjät 30-31.3.1693

s 181 -
Sochneskrif:n i Karcku Mathias Kollanius befullmächtigat af kyckioherden i Wåno mag. Andreas Paccalenius war att utföra saken emot fordom kyrckioherdens i Lengelmäki sahl. H:r Arfwedh Florinij enckia h:n Elin Cnutsdotter Wisia ang:de dess stiufssons fordom rectoris i Tafwastehus mag. Isach Florinij arfsdehl efter sin fader bem:te kyrckioheerde i Lengelmäki, som mag. Paccalenius, hwilken förmyndare och mohrbror är åth mag. Isach Florinij döttrar jungfru Anna och Ingeborgh jurae reraesentationis på bem:te sina systerdöttrars wägnar fordrar. Opsköts.

s 184 - H:n Elin Cnutsdotter Wisia gaf tillkänna, det hennes swärson caplan här i sochnen H:r Christer Melartopaeus aflidit 27.3.1693 och lämbnat sin änckia medh 5 omyndiga barn i stoor fattigdoom. Nämpdens begiäran war, att H:r Johan Enckel måtte till samma capl:s tienst wedh Cangasala moderkyrckia förhulpen blifwa och wille intet reflectera på caplan i Cumalax H:r Sigfredh Neppius.

Isak Eriksson on vähintäänkin tuntenut jokaisen heistä henkilökohtaisesti.

[Benedictus]

Julianasta on käytetty sekä Mårtensdr, että Månsdr muotoja.Tuntuu, että kirjaajilla ei ole ollut selkeää linjaa. Myös hänen etunimensä on vaihdellut Helena, Elena,Juliana.
Täällä pohdittiinkin mahdollisuutta, että alkuperäinen muoto olisi Ilja tai iljana Ahvenanmaalainen muoto noista nimistä.
Juliana lienee se oikea hänen käyttämänsä muoto, semmiten koska hänen pojantytärensä, joka omisti Järventaan myöhemmin oli myös Juliana Astrenius-Kriander.

[Benedictus]

Aloittaessani Hiltusen Astrenius pohdinnan uudelleen, kuvittelin, että tästä tulee muutaman viestin pituinen, ja sitten todetaan, ettei vastausta löydy.

Tämä viestiketju alkoi kuitenkin elää omaa elämäänsä ja siihen ovat antaneet ansiokkaan panoksensa monet lukijoista.

Vaikka emme ole saaneet täyttä faktaa, niin kuitenkin paljon aihetodisteita.

Pitäisin varmana Julianan alkuperää, joka on tuotu esille täällä.

Se tarkoittaa, että jo puolet alkuperäisestä kysymyksestä, ketä olivat Erik ja Isak Astreniuksen vanhemmat, on ratkaistu.

Isak on ollut paljon hankalampi!
Hänen suhteensa voidaan joutua vielä tekemään paljon työtä.

En silti täysin yhdy Latva-Raskun näkemykseen, ettei tämä keskustelupalsta ole oikea paikka penkoa näitä juuria, ja tehdä hypoteeseja.

Aina joku lukijoista, on voinut löytää puuttuvan palan, joka varmistaa asioita.

Ilman tätä palstaa, eivät nuo tiedot ehkä koskaan kohtaa muita tutkijoita.

Esimerkiksi nuo Gumsen kälyt Helena ja Maria Palm, heistä ei ollut tietoa.
Kirjuri Erik löytyi ja luultavasti hänen sukunsakin, mikä auttoi varmaan heidän jälkeläisiään tutkimuksessa. Tackujen Sara Johansdr asema selvisi.
ym.

Toivottavasti talvella ehtisin tehdä yhteenvetoja, mikä helpottaisi tietojen tarkistusta täältä sivuilta. Nythän kaikki on aika levällään.

Vaikka Jari Latva-Rasku pohtii kannattaako jatkaa, niin jo tähän mennessä hän on antanut näytön aivan hämmästyttävästä tietomäärästä ja osaamisesta, sekä tutkijan taidoista, jonka edessä tälläinen amatööri voi vain nöyrästi kumartaa kunnioituksesta.

Kun katsoo tämän ketjun kävijämääriä, niin tuntuu, että moni on ollut kiinnostunut meidän jutuistamme. Tietysti tässä on käsitelty melko tunnettuja sukuja, mutta myös tuntemattomia ja sellaisilla alueilla, joista isompaa tutkimusta ei ole paljoa tehty.
Esimerkiksi viimeksi käsitellyt Kangasalan ja Oriveden kylät näyttävät sisältävän hyvinkin mielenkiintoisia sukusuhteita.

Olisin sitä mieltä, että tämä on juuri sitä mitä tälläinen keskusteluforumi parhaimmillaan saa aikaiseksi. Mielenkiintoa aihetta kohtaan, tietojen kokoamisen yhteen, sekä iloa kun saadaan ratkaistua kysymys, joka on ollut auki vuosisatoja.

[Bodniemi37]

Julianasta on käytetty sekä Mårtensdr, että Månsdr muotoja.Tuntuu, että kirjaajilla ei ole ollut selkeää linjaa. Myös hänen etunimensä on vaihdellut Helena, Elena,Juliana.
Täällä pohdittiinkin mahdollisuutta, että alkuperäinen muoto olisi Ilja tai iljana Ahvenanmaalainen muoto noista nimistä.
Juliana lienee se oikea hänen käyttämänsä muoto, semmiten koska hänen pojantytärensä, joka omisti Järventaan myöhemmin oli myös Juliana Astrenius-Kriander.

Voidaanko 1736 menehtyneen Juliana Palmin arvella syntyneen noin 1655?

Ylioppilasmatrikkelissa (#6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488)) Hämeenkyrön kappalaisen puolisolla on etunimet Kristina Juliana. Hänen lankonsa Tomas Krianderin (#6075 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6075)) pojantytär Albertina Kriander kuuluukin jo oman tutkimuksemme piiriin.

Albertina Kriander oli ensimmäisessä avioeroon päätyneessä liitossaan Suomen sodassa kunnostautuneen Jakob Henrik Zidénin (#11277 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11277)) kanssa. Albertinan jälkimmäinen puoliso oli Turun ja Porin läänin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri, lopulta vääpeli Johan Ithimaeus [vht Rantasalmella (luultavasti) noin 1724 syntynyt, Turun hovioikeuden kamreeriksi päätynyt Nils Henrikinpoika Ithimaeus ja rykmentinkirjurin tytär Anna Margareta Ullner, http://www.genealogia.fi/genos/24/24_30.htm].

[Benedictus]

Julianan kuolintiedoissa hiskissä mainitaan kuolinikä, mistä syntymäaika on laskettu.

Kristina Julianan puoliso Bertill Kriander isännöi Järventakaa, senjälkeen heidän poikansa Daniel.
Kristina Julianan tytär Maria oli naimisissa Elias Henriksson Packalenin kanssa. Henrik Johansson Packalen oli Tyrvään nimismies, jonka puoliso oli nimismies Tolpon tytär, äiti Callia-Gode-Moukisker

Albertina Krianderin avioero on uteluttanut minua, onkohan mitään tietoa eron syystä. Tämä puoliso Zidenhän on Vänrikki Stålin sankareita.

[Bodniemi37]

Julianan kuolintiedoissa hiskissä mainitaan kuolinikä, mistä syntymäaika on laskettu.

Kristina Julianan puoliso Bertill Kriander isännöi Järventakaa, senjälkeen heidän poikansa Daniel.
Kristina Julianan tytär Maria oli naimisissa Elias Henriksson Packalenin kanssa. Henrik Johansson Packalen oli Tyrvään nimismies, jonka puoliso oli nimismies Tolpon tytär, äiti Callia-Gode-Moukisker

Albertina Krianderin avioero on uteluttanut minua, onkohan mitään tietoa eron syystä. Tämä puoliso Zidenhän on Vänrikki Stålin sankareita.

Kiitoksia lisätiedoista!

Svenskt biografiskt handlexikoniin sisältyy artikkeli Jakob Henrik Zidénistä, Projekt Runeberg, http://www.lysator.liu.se/runeberg/sbh/zidenjak.html, avioeroa ei mainita, kuten ei myöskään Ekmanin artikkelissa. Olen tutustunut aikoinani myös Blomstedtin tekemään selvitykseen Zidenius-suvusta (Uusi sukukirja II), mutten ole kirjannut tietokantaamme mahdollisesti mainittua avioeron syytä.

[Benedictus]

1.Täällä mainittiin aiemmin Kangasalan Sorola ja Klas Jacobsson siellä.

Tähän Clasin tilaan liittyy samalla sivulla oleva huomautus: Majuri Anders Pietarinpoika Rundellin säteri muodostettu kirkkoherra Henrikin ja Clas Jacobsonin tiloista.

Khr Henrik on Henrik Georgii Isoherra khr 1628-32

Anders Rundeel aateloitu 1650. aiemmin Costenius s. n.1619
isä: Laitilan khr Petter Bartholinus 1629-39
äiti: Karin Andersdr.?
Vaimo:Magdalena Jacobsdr. Härkä ,Svarthafra tiedoston tieto.

Tytär: Maria Andersdr Rundeel
Puoliso: Claes Hansson Svarthafra, jonka isoäiti khr Henrikin sisko.


2.Jacob Michelsson Finckenberg

Vesilahti Suomelan ratsutila 1604-27 Arvid Jacobsson Finckenberg
1627-54 Jacob Arvidsson Finckenberg
vaimo Margareta Jöransdr Speitz
Eli nämä Jacobin jälkeläiset ovat selkeästi siirtyneet Ylä-Satakunnan suuntaan.Miksei Orivedellekin.


3.Johan Carvilanderin äitinä mainitaan Elisabeth Juhanantr.

Tämän veli Jacob Juhananpoika Bonde kuolee Tukholmassa.
Olisivatko Tolpojen sukua?

[Bodniemi37]

Anders Rundeel aateloitu 1650. aiemmin Costenius s. n.1619
isä: Laitilan khr Petter Bartholinus 1629-39
äiti: Karin Andersdr.?
Vaimo:Magdalena Jacobsdr. Härkä ,Svarthafra tiedoston tieto.

Tytär: Maria Andersdr Rundeel
Puoliso: Claes Hansson Svarthafra, jonka isoäiti khr Henrikin sisko.


Tämäkään kommenttini ei mitenkään edistäjä tutkimustanne, mutta

Savonlinnan komendantti Anders Rundeel oli esi-isäni, Elimäen kappalaisen (1723-1731) Karl Nirkon [5075 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5075)] puolison Maria Hedvig Schalinin (k. 1731) ensimmäisen anopin Helena Rundeelin [U194 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U194)] isä. Tällä hetkellä näyttää ilokseni siltä, että Maria Hedvigin jälkimmäinen anoppi luultavasti oli Valkealan kirkkoherran Carolus Bartholdi Ithimaeuksen Anna-tytär [2705 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2705)].

Etäserkkuni ja tutkijakollegani polveutuu Anders Rundeelistakin, joten tällä ja sukulaisillaan on joka tapauksessa paikkansa tutkimuksissamme.

[Benedictus]

Hiltunen ja Latva-Rasku arvioivat, että Isak Erikssonin juuria pitäisi etsiä Florinus suvun suunnalta.

Pohdin heidän vaihtoehtoaan, koska tuntuu, että tämä Erik on kuin kadonnut. Olisiko mahdollista, että tavallaan niin onkin.

Paimion kirkkoherran Matias Florinuksen poika Erik kaatui sodassa 1656.

Hän oli ylioppilas Turussa 1650.
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin saarnaaja 1654
Uudenmaan kahdennusratsuväkirykmentin pastori 1655.

Erik Matthiaesta ei ole tietoa, että olisi ollut naimisissa, mutta ei myöskään ettei olisi ollut.

Jos ajatellaan, että hän olisi mennyt naimisiin opiskeluaikanaan, niin periaatteessa hän voisi olla Isakin isä.
Isak on mennyt naimisiin 1. kerran 70-luvun alussa, josta liitosta Anna,
joten juuri ehtisi iän suhteen.
Isakilla ei ole missään mainittu veljiä tai sisaria, eikä niitä missään tutkimustemme kiemuroissa ole ilmaantunut. JOS Isak olisi Erik Florinuksen poika ei muita lapsia olisikaan isän kuoltua nuorena.

Erikin veli Henrik oli naimisissa Tammelinin, Gyllenbögelin ja Pihlin kanssa. Florinusten kautta selittyisivät nämä Isakin lasten ja lapsipuolten aviosuhteet.

Jos Isak olisi Erikin poika, hänen äitinsä varmaankin olisi mennyt uudelleen naimisiin. Paimion pappila oli varmaankin ensimmäinen paikka minne leski meni tai kotiinsa. Onkohan paimion kirkkoherran Matias Florinuksen perukirjoja olemassa tai muita perheen riitapapereita.

Jotenkin tämä vaihtoehto kiehtoo, koska se selittäisi hyvin Erikin löytämisen vaikeuden.Ratkaisevaa onkin, löytyisikö mistään viitettä hänen avioonsa tai Isakia jostain nuorena poikapuolena.

[Benedictus]

Sukututkimus on jännää!
Aiemmin forumilla on keskusteltu Alftanus-suvusta. 2008 oli ketju Emerentia ja vaakunat, siinä ketjussa Nimimerkki Giösling perän kuuluttaa Alftanus suvun juuria sekä siihen liittyvää tarinaa kruununprinssi Gustavin äpärälapsista.

Tämä meidän Måns Larssonimme näyttäisi olevan sama kuin Giöslingin Måns Larsson. Kysymys kuuluu, onko Månssin rooli tutkittu oikein, jos veljet oli aateloitu, mikä oli Måns?
Idiootti? vai väärin tulkittu henkilöllisyys?
Alftanukset nai rahaa ja valtaa. Miten Måns sopii kuvaan ??
Giösling heittää Månssin veljiksi Eldstiernan ja Stierneldin veljekset.

Pohdin vain mistähän tulisi Julianan pojille idea nimetä itsensä Astreniuksiksi eli tähdiksi.

Juliana ei olut köyhä eikä kipee, vaan mahtisuvun tytär , joka naitettiiin mahtisuvun pojalle, siksi on täysin faktaa etsiä hänen ja Isakin juuria silloisten Suomen tärkeiden sukujen ryhmästä.

Alftanukset olivat sitä.
Samaten Utterit, Yhteyksineen kuninkaisiin.
Friisiukset olivat naimalla päässeet Geet-Carpalen piiriin.

Kuvaa sukujen yhteyttä,että Arvid Johansson Friisiuksen äiti Else Nilsdr Geet ja Isokyrön kirkkoherra Jaakop Sigridssobn Geet olivat luultavasti serkkuja. Eli Juliana naitettiin Arvid Johannis Friisiukselle, jonka isoisän äiti oli Geet, ja sisko Naitettiin Isak Gumselle , joka oli Jacob Sigfridsson Geetin jälkeläinen, siis Elsen veljen.

Mikä pakko Utter-Palmeilla oli naida Geetteja?

[Giösling]

Voisiko vastaus kysynykseen olla todella noin helppo?

Isak olisi Alftanus. Isänsä Pietarsaaren khr, joka nettietsinnän mukaan olisi Skogin pitäjästä Ruotsista pappien jälkeläinen.

Israel Alftanus olisi siis naittanut siskonpojan, vaimonsa veljen leskelle. Lokiikka on ainakin selkeä.
Forselius nimenä oli varmaan niin uusi, ettei sitä välttämättä edes käytetty, kuin juhlapuheissa.

Entäs Juliana??

Jospa Julianan nimi Palm onkin vääränimi.
Olisiko mahdollista, että Juliana on mennyt isovihan aikaan Ruotsissa ollessaan uudelleen naimisiin, Isakin kuoltua, jonkun Palmin kanssa?

Jospa Juliana onkin vain Mårtensdr. eikä muuta isän nimeä käyttänyt?

Mistä löytyisi siis nimien perusteella ideoitu Mårten jolla vaimo Hedvig ja tytär Juliana??

Karkun Vikarilla kirjuri Måns Månsson, jolla poika Luutnantti Håkan Hiedan tilalla.Järventaan naapurissa.
Håkanilla tytär Hedvig, Kokemäen Köönikän omistaja.

Månsin vaimo on kyllä Anna Hansdr. Julianan syntyessä ja aika vanhakin taitaa olla. Månsin äitihän voisi olla Hedvig. Suku on kuitenkin yhteydessä Äimäliin ja Lietszeneihin ja vaurasta, Friisiusten luokkaa.

Olen vasta nyt, Benedictuksen ohjaamana, "löytänyt" tämän ketjun.
Paljonpa on pohdintoja; hyvin mielenkiintoisiakin!Monet liittyvät
Alftanien-sukupiiriin ja Kangasalaan, joka oli Kaarina Maununtyttären
asuinpaikka Suomessa.

Koska ketju on äärettömän pitkä, en ole ehtinyt siihen vielä riittävästi syventyä (olen ehkä n. puolivälissä).

Hämmästyksekseni huomaan ettei Isac Erikssonin nimi ole (ainakaan toistaiseksi) johtanut Taivassaloon, jossa korpraali Isac Eriksson (Alftanus) omisti Hukais-nimisen tilan vuosina 1668-88.

Hänestä jatkui Claes-nimisten rusthollareiden ketju Alftan-suvussa.

Tämä Isac Eriksson oli tiettävästi aviossa Valborg Andersdotterin kanssa,
joka omisti saman tilan vv. 1689-94.

Hän ei siis voine olla Juliana Månsdotterin toinen puoliso.

Mutta, Isakilla oli Erik-niminen vanhempi veli, joka toimi korpraalina 1643 ja otti osaa Tanskan-sotaan vv. 1644-45, taisteli Puolassa 1655-57 ja kaatui Själlannissa 1658. Olisiko tällä Erikillä ollut Isak-niminen poika? Sopisivatko
vuodet?

[Giösling]

Tämä veisi tietenkin pohjan hypoteesilta Juliana Månsdotterista Anna Eriksdr Alftanan
tyttärenä, mutta onko se kirkossa kuulutettu? Jospa sukulinkki Alftaneihin syntyisikin Isakin kautta?

[Giösling]

Olen aiemmissa yhteyksissä, kuten tässäkin ketjussa on mainittu, tuonut esille Alftanien arvoituksellisen vävyn Måns Larssonin, joka
toimi “som ombudsmannen hos salig Wulfenklou”. Wulfenklou on sittemmin voitu identifioida Henrik Wulfiksi, joka aateloitiin nimellä
Ulfvenklou Ruotsin ritarihuoneeseen.

Olen tätä tietoa hyödyntäen sijoittanut hypoteettisesti Alftanien vävyn Itä-Göötanmaalla (Norrköpingissä) syntyneitten Lars Larssonin
ja Samuel Larssonin veljeksi. Edellinen aateloitiin Eldstierna- ja jälkimmäinen Stierneld-nimillä.

Juuri tämän sukulinjan väitetään polveutuvan prinssi Gustaf Erikssonista ja Brita Karthista. Tieto on esitelty totena muistaakseni
mm. Wikipedian sivuilla.

Suku Forumin lukijoiden tuoreessa muistissa on Genos-pääkirjoitus, jossa tämä linja tuotiin esille varoittavana esimerkkinä
väärennöksistä ja juurien kultaamisesta. Harmittavasti en vieläkään ole saanut käsitystä siitä, kuinka “temppu” tehtiin ja miten
väärentäjä jäi “kiikkiin”?

Hämäävästi, samoilla seuduilla ja samassa sukupiirissä on liikkunut toinenkin (?) Måns Larsson, josta HY:n matrikkeli sanoo seuraavaa:

1642/43 Magnus Larsson Magnus Laurentii, Ostrogotus 311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=311). Kotoisin Itä-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 1642/43. Ylioppilas Greifswaldissa 5.9.1645 Magnus Laurentii, Keimoborinus Ostrogothus. Respondentti Greifswaldissa 11.1647 (Cheimoporinus), pr. lainopin prof. Francisc. Stypmann. — Svean hovioikeuden kanneviskaali 1655, hovioikeudenasessori 1658, samalla Jönåkerin, Hölön ja Hölebon kihlakuntien tuomari 1666. † 1674.
Pso: Brita Kinninmundt tämän 1. avioliitossa († 1700).
Lanko: vuorineuvos Robert Kinninmundt 1493 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1493) (yo 1661, † 1720).
Vävy: Östra Husbyn kirkkoherra, FM Johan Serlachius 2321 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2321) (yo 1674, † 1729).
Viittauksia: HYK ms., Matrikel på Östgötha studerande II [kserokopio, orig. UUB Westin 939] #9 (Magnus Laurentii, Norcop.). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 22 (IV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 159, 162, 180, 181–182 (20.7.1645, Magnus war sinnat förreesa in Germaniam), 458 (27.6.1650, Bewiliades Magno Laurentij viaticum); Aeltere Universitäts-Matrikeln II. Universität Greifswald I 1456–1645 (hrsg. v. E. Friedlaender, 1893) s. 628; K. G. Odén, Östgötars minne. Biografiska anteckningar om studerande östgötar i Uppsala 1595–1900 (1902) s. 39 #480 (1646, Magnus Laurentii Breman ... Möjligen stud. i Åbo 1643 ‹mainittu arvelu on virheellinen› ... kyrkoherde i Mjölby 1675. D. 1690). — J. Schefferus, Svecia literata (1680) p. 202; A. Anjou, Kongl. Svea hofrätts presidenter samt embets- och tjenstemän (1899) s. 80.


Matrikkelin Magnus Larssonin sanotaan olleen ylioppilas Turussa 1642/43, mutta nooteissa tämä “mainittu arvelu on virheellinen”. Kumpaa uskoa?!
Kuka sitten oli Turussa opiskellut Måns Larsson? Mistä tämä tieto on kotoisin?

Olisiko edes teoriassa mahdollista, että Ulfvenkloun asiamiehenä 1660-luvulla toiminut ja Anna Eriksdr Alftanan kanssa aviossa elänyt Måns Larsson olisi
voinut toimia Svean hovioikeuden kanneviskaalina 1655, hovioikeudenasessorina 1658 & Hölön ja Hölebon tuomarina v. 1666 ja nainut leskeydyttyään
vuosien 1664-1674 välissä Brita Kinninmundtin? Tuskin.

Jos ja kun kysessä on kaksi eri henkilöä, on kysyttävä kumpi näistä Måns Larssoneista sattuisi “paremmin” Eld-veljekseksi? Valitettavasti Magnus Laurentii , Ostrogotus!

Tämä näin kunnes uutta ja “parempaa” tietoa kannetaan pöytään. Toivoakseni jossain jäi sijaa epäilykselle, joka jää kytemään!

[Benedictus]

Clara Eriksdr. Utter ----------------- serkku Nougorodin käskynhaltija
l Måns Månsson Palm(aatelinimi)
l l
Erik Persson Utter ---- veli ----Måns Persson Utter---isä? Ei tietoa!
sihteeri Erik XlV
l
Tyttärenmies Lars + N. Månsdr.
l
Jacob Larsson--veli?-- Måns Larsson+Anna Alftana
l
Catarina Palm, mainitaan Israel Alftanin
siskontyttäreksi
+ Isak Gumse-Geet
Helena Palm mainitaan Isak Gumsen kälyksi.
Maria Mårtendr. Palm, mainitaan nimellä rippikirjassa. Kuolee Kumsilassa.

Juliana Måns/Mårtensdr Palm-Puoliso 1.Arvid Friisius, sisko Israel Alftanuksen vaimo

Måns Larsson on ilmeisellä varmuudella näiden naisten ja varmaankin Suistamolla mainitun Daniel Palmin isä, jonka lapset hyödynsivät enonsa aatelisnimeä.

Anna Alftanus mainitaan Lokalahden Tammistossa Sal. Måns Larssons hu1676, Anna enka 1677-80.

1681 Erik Persson ja h. Anna ei liene Alftanus, hiskissä Annika Andersdr.

Miksi Annalla oma tila leskenä.

Jos Måns on tuossa ajeteltua sukua, missä on hänen omaisuuttaan?

Kuka oli tuo isä Lars?

[Benedictus]

Well, tietotekniikka on liian ovelaa. Edellisen viestini sisälsi selkeän kaavakuvan, josta voi nähdä perhesuhteet.
Vastaus systeemi muutti sen sotkuksi, harmi lukijoille.

Pahoitteluni.