Astrenius [Arkisto] - Sivu 7

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Astrenius

OSTFRESEWESTFRESE

25.09.13, 09:40

Jari Latva-Rasku

25.09.13, 15:10

No jokos Isak Eriksson Hammarstierna on selvitetty?
Minkähän takia Helsingin yliopiston matrikkelissa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274, käsketään vertaamaan Isak Eriksson Hammarstiernan tietoja Isak Astrenius/Astreen vanhemman kohdalla? Minkä takia käsketään verrata tietoja keskenään, jos niillä ei ole mitään yhtymäkohtaa Astreniuksiin?
Näyttää siltä, että Hammastiernan suku olisi Isak Erikssonin alkuperä?

Minua itseäni on jo muutama vuosi ihmetyttänyt tämä keskustelu, jossa on kohta varmaankin käyty jokainen mahdollinen Isak ja Erik Isaksson lävitse, joidenka luullaan olevan Isak Erikssonin isä Erik Järventaka tilalta.

Entä miten sivusto Vilppula.com päätyi juuri Isak ja Erik Astreniusten kohdalla Isak Eriksson Hammarstiernaan? Oletteko selvittäneet sen?
Vai onko tässä vain väite vastaan väite?
Jos on näin, niin miten ylioppilasmatrikkeli tuo esille tiedon ja käskee vertaamaan Isak Eriksson Hammarstiernan tietoja Isak Astreniuksen kohdalla, jos yhtymäkohtaa ei olisi?

Ylioppilasmatrikkelissa oleva maininta kesällä 1677 Porin jalkaväkirykmentin tuntemattomaksi jääneestä ja tehtävästään luopuneesta Isak Erikssonista, Turun ja Porin ratsuväkirykmentin palkkaluettelossa, on sellaisenaan ansiokas. Mikään ei kuitenkaan osoita, että tämä henkilö olisi edes ylioppilas kuten Isak Eriksson Hammarstierna tai Isak Eriksson Kentzer. Oli kuitenkin olemassa 5-6 vuotta myöhemmin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson, mikä voi olla syynä huomiolle, että palkkaluettelossa oleva Isak Eriksson kannattaa pitää mielessä. Missään ei väitetä, että hän olisi sama kuin Isak Eriksson Hammarstierna.

Itse en tiedä muuta lähdettä oletukselle, että Erik Brotherus olisi Järventaan Isak Erikssonin isä, muuta kuin Astrenius-keskustelussa aikoinaan esittämäni arvaus, jonka olen itse toistaiseksi kumonnut mahdottomaksi. Mielestäni Isak Eriksson Hammarstierna ei voi olla Erik Brotheruksen poika, koska hänen olisi nykytietojen perusteella pitänyt suorittaa Turun Akatemian pääsy- eli ylioppilastutkinto 12-13 vuoden iässä. Me emme tosin tiedä, oliko Espoon Gumbölen Storgårdissa mainittu Elin Persdotter edes Per Brenneruksen tytär tai Erik Brotheruksen puoliso. Erik Brotheruksella ei käsittääkseni tiedetä edes olleen Isak-nimistä poikaa.

On aivan toinen asia, voisiko Isak Eriksson Hammarstierna olla sama kuin Uskelan Äijälän Isak Eriksson Kentzer. Kumpikin oli suurinpiirtein samanikäinen ja ylioppilas, toinen vuonna 1668 ja toinen ennen vuotta 1673. Uskelan ja Karkun Isak Eriksson olivat kaiken lisäksi maanviljelystaitoisia rusthollareita, jotka viljelivät tilaansa ilman lampuotia. Näitäkään henkilöitä ei voi todistaa samaksi ja siksi sellaista ei pitäisi sukutauluihin liittää.

Isak Erikssonin alkuperä on yhä vaille sitovia todisteita ja vaihtoehtoja on ollut paljon, mutta ne ovat onneksi vähentyneet. Niin pitääkin olla, ennenkuin vastaukset löytyvät. Minä ainakin olen kiinnittänyt huomioni muualle kuin Isak Erikssonin tarinaan, mutta tietenkin toivon, että esi-isäni alkuperä joskus selviää. Suomen tähän asti suurimman sukututkimuskeskustelun aikana on selvinnyt kymmenittäin muita aikaisemmin yleisesti tuntemattomia sukuyhteyksiä ja ainakaan minua ei harmita laisinkaan, että Isak on Eriksson, eikä paljon muuta. Häneltä kuitenkin jäi laaja suku.

Benedictus

26.09.13, 21:56

Uudenkaupungin RO 18.9.1658 (uthj Närwahro Advocat Fiscalens, Höghlärde M: Johanni Wassenij, Henrici Platzmans, aff nederskrefwo män ...

Yo Tartossa 17.8.1649 Henrik Platzman Henricus Claudii, Narvensis U180 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U180). Vht luult.: Inkerin rahastonhoitaja Claes Eriksson Platzman ja N.N. Henriksdotter (Teetgren). Depositio 16.8.1649. Ylioppilas Tartossa 17.8.1649. Respondentti Tartossa 23.6.1655, pr. aritm. ja fys. prof. Georg. Preusius. — Sotakirjuri 1658. Kamarikollegion saksankielinen kanslisti 1661, notaari 1665. ‡ Tukholmassa (Nikolai) 17.12.1665.

Yllä on kummastuttava juttu.
Onko tuo Uudenkaupungin käräjien jutun Henrik Platzman sama kuin ylläoleva Henrik Claesson Platzman?

Alla vanha yhteenveto Liuksialan voudista Henrik Claessonista.

Aiemmin pohdittiin Liuksialan voudin Henrik Classonin mahdollista sukunimeä, josko olisi Brandt. Tässä lisäselvitystä.

Oriveden syyskäräjät 8.9.1683

Hustrun Elijsabetha Hendrichzdotter i Jarala beklagadhe... Befans henne sitta med 3 små omyndiga barn på hemmanet efter sin sahl. man fordom befalningsm:n på Liuxela Hendrich Claesson, som aflidit för 4 åhr sedan.

->Liuksialan vouti Henrik Claesson kuoli noin vuonna 1679

Oriveden talvikäräjät 12-13.2.1692

s. 17 - Qwartermästarens sahl. Claes Hendrichssons enckia i Jarala h:n Anna Johansdotter Wanaea opwijste en skrift af 14.8.1684, hwarutij förmäles, att sahl. Claes Hendrichssons samptelige syskon skola opdragit honom Jarala hemman medh condition, att han dheras saptel. moder i hennes lifzdagar försöria och efter hennes dödh hederl:n begrafwa skulle, item betala hennes geldh bestående af 303 d:r kop.m. och 18 t:r 22 cap:r spanm:l, men löösören skulle dhe efter hennes dödh sinsemellan dehla.

Hustrun Wanaea hade betalt på sin swärmoders geldh till ... Befans det mästa dehlen af arfwingarne intet warit mechtige sådant contract at ingå som regem.skrif:s Hans Floors käresta h:n Elisabeth Brandt kan sådant uthan sin mans consens intet giöra, mindre dhe ogifte döttrarna som jungf. Catharina och jungf. Christina Brandt utan sine förmyndares samtyckie, hwarföre contractet icke kunde confirmeras

->kvartteerimestari Claes Henrikssonin leski Anna Wanaea hoitelee perikunnan velkoja. Vuonna 1684 on tehty sopimus, että Claes Henriksson saa Jaralan äitinsä syytinkiä ja velkaa vastaan

Oriveden talvikäräjät 9.3.1694

s 90v - Efter reg.skrif:s Hans Floors och Achatius Brandtz begiäran bewilliades dem ett laga arfskifte på Jaerla rustningshemman efter reg.skrif:s swärfader fordom befall.n sahl. Hendrich Claesson sampt deras swåger qwartermestaren Claes Hendrichsson.

Kangasalan talvikäräjät 12-13.3.1707

1.Henrik Classon kuoli 1679, jolloin leski Elisabeth Henriksdotterille jäi 3 pientä lasta.

2.Pojan qwartermästere Clas Henrikssonin leski Anna Johansdotter Wanaeus maksanut anopin velat ja saanut Jaralan tilan velkaa ja syytinkisopimusta vastaan.

3.Regm. skrivare Hans Floor valittaa sopimuksesta vaimonsa Elisabeth Brandtin ja tämän sisarten Cristina ja Catarina Brandtin puolesta.

4.Hans Floor ja Achatius Brandt vaativat perinnön jakoa Henrik Classonin ja Claes Henrikssonin jälkeen.
Mainitaan Henrik Classon Hans Floorin apeksi ja Clas langoksi.

Voidaan todeta, että vouti Henrik Classonilla oli ainakin lapset poika Clas, tytär Elisabeth, Cristina ja Catharina sekä mahdollisesti poika Achatius Brandt, joka mainitaan perinnön yhteydessä, siinä kuitengin mainitaan deras svåger tarkoittaen Clas Henrikssonia eli Aghatius voisi olla tyttären mies Brandt suvun sisältä.

Yllä ei missään tule esille Platzmaniksi sopivaa poikaa.

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti Henrik Claesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).

Voitaneen todeta ylläolevan perusteella, että Liuksialan vouti Henrik Classon oli sukunimeltään Brandt, koska kolme tytärtä mainitaan tällä nimellä. On tietysti Mahdollista, että äitinsä Elisabeth Henriksdotter onkin Brandt.

Cristoffer Platzman ei näyttäisi olevan Henrik Classonin poika, jo siitä syystäkin, että hän oli käräjöitsijä, eikä olisi varmastikaan ollut poissa Jaralan omistuskiistasta.
-----------------------
Kiinnostavaksi Uudenkaupungin tekee, tieto, että Cristoffer Henriksson Platzmanin sisar Siivikkalan vouti Lars Jönsson "Guldsmedhin" vaimo Kirstin Henriksdotter Platzman asioi ja asui paljon juuri Uudessakaupungissa, missä häneltä ulosmitattiin jopa hevonen miehensä Simon Careelin veloista.

Toisaalta tuon Henrik Classonin Platzmanin äiti oli N. Henriksdotter Teetgren.

7.10.1641 Johan Wassenius, aateloituna 1688 Lagermarck Johannes Svenonis, Vestrogotus 212 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=212). * Vänersborgissa 10.6.1622(0?). Vht: Vänersborgin (Vassändan) kirkkoherra Sven (Sveno Jonæ, † 1661) ja N.N. Ylioppilas Turussa 7.10.1641 Wassenius Joh. Svenonis VG _ 11. Merkintä Indexissä Lagermarck Joh. Svenonis Wassenius. V. G. _ 11. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1641/42] \ 1641. d. 7 Oct. \ Johannes Svenon. Wassenius, post adeptam Lauream Philosophicam Themidis studio se addixit, atq: Assessor Dicasterii Aboënsis constitutus est postmodum, dictusq: nobili nomine Lagermarck. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1644 – sl. 1645. Respondentti 18.4.1646, pr. Jöran Alanus U9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U9). Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1646 – sl. 1648. Respondentti 14.11.1646, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 7.4.1647 pro gradu, pr. Nils Nycopensis U20 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U20). FM 4.5.1647. — Herttua Aadolf Johanin sihteeri 1648. Turun hovioikeuden kanneviskaali 1650, aatelittomien luokan asessori 1662, ero 1685. Samalla Bron tuomiokunnan tuomari 1650–52, Suur-Savon tuomiokunnan 1653–64, Sääksmäen tuomiokunnan 1664–80. Aateloitu 1688. Omisti Pietniemen Porin pitäjässä. † Ulvilassa 1691. Pso: 1:o 1652 Maria Pehrsdotter Ekenberg († 1666); 2:o 1667 Sigrid Henriksdotter tämän 2. avioliitossa († 1674); 3:o 1675 Elisabet Svensdotter Rydenius († 1741).

Huomattavaa, että Johan Wasseniuksen 2.vaimo Sigfrid Henriksdotter Teetgren oli Henrik Classonin täti eli äidin sisar.

Jari Latva-Rasku

27.09.13, 07:40

Kangasalan talvikäräjät 12-13.3.1707

1.Henrik Classon kuoli 1679, jolloin leski Elisabeth Henriksdotterille jäi 3 pientä lasta.

2.Pojan qwartermästere Clas Henrikssonin leski Anna Johansdotter Wanaeus maksanut anopin velat ja saanut Jaralan tilan velkaa ja syytinkisopimusta vastaan.

3.Regm. skrivare Hans Floor valittaa sopimuksesta vaimonsa Elisabeth Brandtin ja tämän sisarten Cristina ja Catarina Brandtin puolesta.

4.Hans Floor ja Achatius Brandt vaativat perinnön jakoa Henrik Classonin ja Claes Henrikssonin jälkeen.
Mainitaan Henrik Classon Hans Floorin apeksi ja Clas langoksi.

Voidaan todeta, että vouti Henrik Classonilla oli ainakin lapset poika Clas, tytär Elisabeth, Cristina ja Catharina sekä mahdollisesti poika Achatius Brandt, joka mainitaan perinnön yhteydessä, siinä kuitengin mainitaan deras svåger tarkoittaen Clas Henrikssonia eli Aghatius voisi olla tyttären mies Brandt suvun sisältä.

Yllä ei missään tule esille Platzmaniksi sopivaa poikaa.

Lähes tuntemattomaksi jäänyt Isak Eriksson on ollut hyödyllinen, koska hän ainakin on ollut laajalle levinneistä kirjuri- ja voutipiireistä, ja puoliso on ollut väkeväverisestä suku- ja ammattipiiristä. Platzmanin tarina voisi jotenkin liittyä Isak Erikssoniin, mutta minne muuallekaan se liittyisi, jos itseensä, selvitystyö loppuisi lyhyeen.

Nimiyhteydet ovat arveluttavia, mutta voi olla hyvä muistaa, että oli olemassa aatelissuku Brand, joka liittyi Muurlan sukuun ja siten ehkä Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin veljen Simonin Perniön Pohjankylästä olleeseen puolisoon.

Jully Ramsay kirjoitti Henrik Brand till Muurlasta Öfverste 1605 för finske ryttare. Fången i slaget vid Kerkholm 1605 17/9, förd till Krakau, och † 1606 därstädes, på konung Sigismunds befallning afrättad såsom öfverlöpare. Ramsay toteaa Brandin riiustelusta Ett bref från Henrik Brand, där han berättar om sitt frieri till Gödik Finckes dotter, finnes tryckt bland Waaranens Saml. af Urkunder III. En tiedä, olisiko Brandilla voinut olla jälkeläisiä?

Tässä keskustelussa kysyttiin, kuka voisi olla Christoffer Platzmanin puoliso? Vastuuta vailla voisi kysyä, olisiko hän Henricus Claudii Narvensiksen sukulainen, joka olisi armosta antanut paikallisen maatiaispuolisonsa käyttää Platzman-nimeä?

Kivipää

27.09.13, 08:44

Tässä keskustelussa kysyttiin, kuka voisi olla Christoffer Platzmanin puoliso? Vastuuta vailla voisi kysyä, olisiko hän Henricus Claudii Narvensiksen sukulainen, joka olisi armosta antanut paikallisen maatiaispuolisonsa käyttää Platzman-nimeä?

Löysin muistiinpanoistani maininnan rykmentin neljänneksenmestari Erik Claesson Platzmanista, jonka puoliso oli Dorotea Andersson (Ruotsin ritarihuone, suku n:o 738) kuin myös Gesken (Rötgersdotter?) Platzmanista, joka oli aviossa kauppias Hans Sutthoffin kanssa. Tuo Erik saattoi olla Henricus Claudiin veli.
_________________
Matti Pesola

Jari Latva-Rasku

27.09.13, 17:51

Löysin muistiinpanoistani maininnan rykmentin neljänneksenmestari Erik Claesson Platzmanista, jonka puoliso oli Dorotea Andersson (Ruotsin ritarihuone, suku n:o 738) kuin myös Gesken (Rötgersdotter?) Platzmanista, joka oli aviossa kauppias Hans Sutthoffin kanssa. Tuo Erik saattoi olla Henricus Claudiin veli.
_________________
Matti Pesola

Erik Platzman mainitaan ylioppilasmatrikkelissa Henrik Platzmanin viitteissä

Oriveden kesäkäräjillä 25-26.6. 1667 mainitaan Befallningzmanses Sall. Lars Jonnssons arfwingars fullmehtigh Don. Christopher Henrici

Platzmanista tiedetään, että hänet merkittiin satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] nimellä Christophorus Plattzman.

Olisi epätavallista, että Platzman olisi ylioppilastutkinnon suorittaessaan jo ollut naimisissa, vaikka ei se mahdotonta ole. Tämä voisi viitata, että Platzman oli Christopherin oma nimi. Kaiken lisäksi hän toimi Lars Jönssonin perillisten asiamiehenä, minkä syy voisi olla, että hän todella oli Lars Jönssonin ja Simon Careelin puolison veli. Olikohan olemassa sekä Kirstin Brandt, että Kirstin Platzman, vai vain Kirstin Henriksdotter Platzman?

Christopher Platzmanista tuli Liuksialan vouti 3 vuotta Henrik Claessonin kuoleman jälkeen.

Christopher Platzman oli ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri vuoteen 1677. Seuraava tunnettu katselmuskirjuri oli noin vuodesta 1682 Isak Eriksson. Platzman oli hoitanut tehtävää otona, aivan kuten myös Isak Eriksson olisi voinut tehdä. Veronkantokirjuri ja pitäjänkirjuri Isak Erikssonin jälkeen oli Platzmanin poika ja kaima Christopher Platzman. Tästä ei ole suuremmankaan vaivannäön jölkeen viisastuttu, mutta ehkä tämä yhteys kannattaa pitää mielessä.

Kivipää

27.09.13, 18:17

Mitä kaikkea tuosta neljänneksenmestari Erik Claesson Platzmanista tiedetään? Voisiko hän olla Isak Erikssonin isä?

Bodniemi37

27.09.13, 19:24

Mitä kaikkea tuosta neljänneksenmestari Erik Claesson Platzmanista tiedetään? Voisiko hän olla Isak Erikssonin isä?

Olen sattumalta merkinnyt muistiin (Viipurin Platzman-suku kiinnostaa itseäni), että Erik Claessonin ilmeisesti puoliso (2:o?) oli Elisabet Dorotea Johanintytär Kuhlman, jonka sisar oli naimisissa arrendaattori Hans Henrik von Termon kanssa (Carpelan, Tor. Kuhlman. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna. Andra bandet H-R. Helsingfors 1958, s. 668, T2). Johan Kuhlmann, everstiluutnantti. Sai Norrköpingin päätöksen ehdoilla Inkerinmaan Ragoditsan hovin (Bornhagenhof) ja Sergovitsan kylän 23.10.1641. Pso ainakin itselleni tuiki tuntematonta sukua oleva Gertrud von Sipstein.

Terveisin,

OSTFRESEWESTFRESE

27.09.13, 21:31

Benedictus

27.09.13, 22:03

Hans Floor omisti Lempäälän Innilän.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=470570
Tuossa myös enka Bilsten eli Anna Bilsten
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=479636
Kenen vaimo?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=469925
Cristoffer Danielsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=469827
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468150

LORENTZ HÖJER JA ÄITI ANNA CARLSDOTTER BILLSTEN.

Bodniemi37

27.09.13, 23:37

Hans Floor omisti Lempäälän Innilän.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=470570
Tuossa myös enka Bilsten eli Anna Bilsten
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=479636
Kenen vaimo?

Anna Billstenin vanhemmat ja puolisot mainitaan Ramsayn sukuselvityksen taulussa III, http://runeberg.org/frfinl/0030.html. Anna löytyy myös Wilskmanin Släktbook II:3:sta, p. 649, T3, Floor från Tavastland.

Ruukinpatruuna Karl Billstenin ensimmäinen puoliso, jota Ramsay ei tunne ja joka oli Annan äiti, oli Georg Lutherin mukaan "Elisabet Heij och var syster till Henrik Heij, adlad Haij, död 1700.", vrt. Lutherin artikkeli Släkten Elfvengrens ursprung, http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm).

Terveisin,

Jari Latva-Rasku

28.09.13, 06:11

Mitenkä on herrat ja rouvat?
Joko tämä ylioppilasmatrikkelin tiedot on tutkittu?
Miksi tietoihin viitataan, jos ne ovat mielestänne väärät?
Entä miten Vilppula.com päätyy sukupuussa juuri tähän samaiseen Hammarstiernaan?
Entä mitä mieltä olette Vilppula.com:a ja sen tiedoista ja niiden paikkansa pitävyydestä?

Joko tämä ylioppilasmatrikkelin tiedot on tutkittu?
Jos tarkoitat Hammarstiernaan liittyvää mainintaa, niin on.

Miksi tietoihin viitataan, jos ne ovat mielestänne väärät?
Tähän on jo vastattu. Tietoja on, ne eivät ole oikeita tai vääriä.

Entä miten Vilppula.com päätyy sukupuussa juuri tähän samaiseen Hammarstiernaan?
Se pitäisi kysyä Vilppula.comin laatijalta.

Entä mitä mieltä olette Vilppula.com:a ja sen tiedoista ja niiden paikkansa pitävyydestä?
Se pitäisi jokaisen tietojen käyttäjän itse arvioida. Arvioinnissa auttavat lähteet, joiden avulla voi arvioida, pitävätkö tiedot paikkansa.

Jari Latva-Rasku

28.09.13, 06:29

Mitä kaikkea tuosta neljänneksenmestari Erik Claesson Platzmanista tiedetään? Voisiko hän olla Isak Erikssonin isä?

Erik Claesson Platzman mainitaan kvartersmästarena ainakin vuosina 1684-90. Hän näyttää toimineen Karjalassa. Jos Platzman olisi Isak Erikssonin isä, hänen olisi pitänyt syntyä ehkä noin 1620-luvun loppupuolella. Erik Platzman vaikutti hieman väärällä suunnalla ja voisi olla iältään liian nuori, mutta kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa.

Isak Erikssoniksi on ulkomuistini mukaan sovitettu ainakin seuraavia henkilöitä.

Isak Eriksson Stierna, kyseistä henkilöä ei tunneta
Isak Eriksson, Mouhijärven kirkkoherran Ericus Georgiin poika, kyseistä henkilöä ei tunneta
Isak Eriksson Ilonus tai Takku, ei tiedetä, kummasta oli kyse, voisi olla liian vanha
Isak Eriksson, Lokalahden Viljattulan rälssilampuoti, voisi olla liian vanha
Isak Eriksson Kentzer, Uskelan Äijälän rusthollari
Isak Eriksson Hammarstierna, turkulainen ylioppilas, ei ole pystty poissulkemaan, etteikö sama kuin edellinen
Isak Eriksson, Evert Feuchtingin kirjuri, todennäköisesti oikea henkilö, ei ole pystty poissulkemaan, etteikö sama kuin edellinen
Isak Eriksson Brotherus, nykytietämyksellä mahdoton vaihtoehto
Isak Eriksson Platzman, kyseistä henkilöä ei tunneta

Kivipää

28.09.13, 09:42

Erik Claesson Platzman mainitaan kvartersmästarena ainakin vuosina 1684-90. Hän näyttää toimineen Karjalassa. Jos Platzman olisi Isak Erikssonin isä, hänen olisi pitänyt syntyä ehkä noin 1620-luvun loppupuolella. Erik Platzman vaikutti hieman väärällä suunnalla ja voisi olla iältään liian nuori, mutta kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa.

Erik Platzmanin veljen Henrik Claessonin tiedoissa (Kotivuoren Ylioppilasmatrikkeli) Erik mainitaan luutnanttina v. 1669. Koska Henrik oli ylioppilas v. 1649, niin hän lienee syntynyt 1630-luvun alussa. Vaikka Erik vaikutti idän suunnalla, niin hänellä oli sukuyhteyksiä myös läntiseen Suomeen. Hänen isoisänsä Henrik Teetgrenin leski Barbro (Erikin isoäiti?) oli Turun pormestari Plagmanin tytär.
_____________
Matti Pesola

Jari Latva-Rasku

29.09.13, 16:01

Erik Platzmanin veljen Henrik Claessonin tiedoissa (Kotivuoren Ylioppilasmatrikkeli) Erik mainitaan luutnanttina v. 1669. Koska Henrik oli ylioppilas v. 1649, niin hän lienee syntynyt 1630-luvun alussa. Vaikka Erik vaikutti idän suunnalla, niin hänellä oli sukuyhteyksiä myös läntiseen Suomeen. Hänen isoisänsä Henrik Teetgrenin leski Barbro (Erikin isoäiti?) oli Turun pormestari Plagmanin tytär.
_____________
Matti Pesola

Voidaan olettaa, että Kristoffer Platzman oli omaa sukua Platzman, koska hänestä jo ylioppilaana käytettiin tätä nimeä.

Kristoffer Platzmanin 1. puoliso Margeta Eriksdotter oli Mårten Winterin leski.

Käkisalmen pormestarin Mårten Platzmanin, joka tuli ylioppilaaksi juuri ennen 1700-luvun alkua, on oletettu olleen viipurilaisen porvarin Lorentz Platzmanin ja Katarina Winterin poika.

Silkkana arvauksena voisi olettaa, että Lorentz Platzmanin isä voisi olla viipurilainen porvari Rötger Platzman, jonka puoliso oli Maria Fatebur. Maria Fateburin vanhemmat olivat Viipurin pormestari Lorentz Mårtensson Fatebur ja N. N. Piper.

Kristoffer Henriksson Platzman ei oikein sovi ikänsä puolesta Kamarikollegion notaari Henrik Claesson Platzmanin, eikä perinnöistä päätellen Liuksialan voudin Henrik Claesson Brandtin? pojaksi, mutta hänellä voisi olla alunperin uusikaupunkilaisen kihlakunnanvoudin Lars Jönssonin puolisona ollut sisko. Uudenkaupungin raastuvanoikeuden pöytäkirjassa mainitaan Henrik Platzman vuonna 1658. Olisikohan ollut olemassa toinenkin Henrik Platzman, joka olisi Kristoffer Platzmanin isä, esimerkiksi Henrik Rötgersson Platzman?

Miten Isak Eriksson sitten liittyisi Kristoffer Platzmaniin? Tässä ketjussa on jo aikaisemmin arveltu, että yhdistävä henkilö voisi olla Platzmanin 1. puoliso Margeta Eriksdotter. Sehän liittäisi Isak Erikssonin myös Platzmanin ja Margetan samannimiseen poikaan ja Isakin seuraajaan veronkanto- ja pitäjänkirjurina. Uskelan Äijälän Erik Jakobssonilla ei tiedetä olleen Margeta-nimistä tytärtä, mutta Margetan 1. puoliso Mårten Winter voisi olla Uskelan läheltä Sauvosta kotoisin.

Sauvon Wintereiden naapurina jopa oli silloinen kihlakunnanvouti Evert Feuchting, josta myöhemmin tuli Isak Erikssonin esimies. Isak Eriksson oli käsialastaan päätellen rutinoitunut kirjoittaja ja voisi olettaa, että lääninkamreerin sihteeri ja asiamies oli kouluja käynyt. Sopivan ikäisiä Isak Eriksson-nimisiä ylioppilaita olivat Hammarstierna ja Kentzer. Kentzer-nimi jopa kalskahtaa Platzmanin tavoin saksalaiselta. Billstenit, Höjerit, Pihlit sun muut liittyivät Evert Feuchtingiin. Me emme tiedä, kuka Isak Erikssonin isä oli, mutta paras arvaus tähän asti on, että hän oli Erik Jakobsson Kentzer.

Jari Latva-Rasku

30.09.13, 07:14

Anna Billstenin vanhemmat ja puolisot mainitaan Ramsayn sukuselvityksen taulussa III, http://runeberg.org/frfinl/0030.html. Anna löytyy myös Wilskmanin Släktbook II:3:sta, p. 649, T3, Floor från Tavastland.

Ruukinpatruuna Karl Billstenin ensimmäinen puoliso, jota Ramsay ei tunne ja joka oli Annan äiti, oli Georg Lutherin mukaan "Elisabet Heij och var syster till Henrik Heij, adlad Haij, död 1700.", vrt. Lutherin artikkeli Släkten Elfvengrens ursprung, http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm (http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm).

Terveisin,

HAJJ. (http://runeberg.org/anrep/2/0174.html)

Tab. 1.

Alexander Hay, f. i Skottland ; Inkom till Sverige
i början af 1600-talet; Var 1641 Öfverste. — Gift
1630 med Dorothea Plessen, som lefde enka 1649;
dotter af Köpmannen Plessen i Stockholm.

Benedictus

30.09.13, 07:24

Lempäälän Kuljun Kukkolassa häradskrivare Michel Eskilsson ja vaimonsa.
Ovat Karkun Haapaniemen omistajat, joka talo sitten mnee Cristoffer Platzmanille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468201

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=469878
Befallingsman Gabriel Michelsson edellisen poika?

1692 Mathias Spoof
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=469976
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=470621

Henkilötiedot

kl. 1679 Matias Spoof Matthias Erici, Satacundensis 2712 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2712). * noin 1657. Vht: Ylä-Satakunnan ylisen kihlakunnan kruununvouti, Lempäälän Kuljun omistaja Erik Mattsson Spoof († 1678) ja Brita Nilsdotter Berg. Ylioppilas Turussa kl. 1679 Spooff Matth. Erici _ 140. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Matthias Spoof. | obiit. Ylioppilas Uppsalassa 5.6.1685 Matthias Spoof Finlandus cum testim. ex Acad. Aboënsi. — Ratsutilallinen Lempäälässä, omisti siellä Kuljun Kukkolan 1692–1721 sekä Näppilän ja Hemminkilän tilat. † Lempäälässä 1737. Pso: 1:o Kristina Johansdotter Maexmontanus († 1730); 2:o Maria Rauch († 1752).
Appi: Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanus 9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9) (yo 1640, † 1696).
Veli: rusthollari Lempäälässä Jonas Spoof 3924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3924) (yo 1692/93, † 1752).
Pojanpoika: Ylistaron kappalainen Jonas Spoof 7197 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7197) (yo 1746, † 1794).
Lanko: majoitusmestari Johan Wialenius 1820 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1820) (yo 1665/66).
Lanko: Teiskon kappalainen Klemet Mulinus 2709 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2709) (yo 1679, † 1712).

Kuka ja mikä oli Erik Matsson Spoof ?

Lempäälän käräjät 30.6.1670 f. 233v (Tredie gångon Uplystes Kulliu Hemmanet, som Befallningzmannen Erich Matsson Spooff, hafuer af hustru Kerstin Christophersdotter (katso 2061 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2061)) i Härmälä kiöpt och sigh till handlatt), Lempäälän käräjät 28.–29.11.1671 f. 405 (Då Upsteegh Befal:n uthj Öfredeelen Wäl:t Erich Spoof, tillkänna gifwandes huru såssom han hafwer inlåtit sigh i handell medh Capiteins Sal: Manhaftigh Carl Sigfredssons efterlåtne Änckia dygdesamme Matrona Hustru Kirstin Christophersdotter och hännes Son Lieutnanten Manhaftigh Gabriel Carlsson Yxe i Härmälä, om ett hennes Lijfztijdhz Frällsse hemmans Bördzrätt i Kulliu by Liggiandes för 3 ö: Skatt och ½ M:l ... Kiöpebrefwet af d: 16 Aprilis 1669

Kapteeni Yxe osti Svarthafra suvulta Härmälän Lempäälästä.

I. Hans Eskilsson, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva by i Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1) Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmälä i Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, att hans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Gift med Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu 1660, då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systers styvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2) men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3) Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius Henrici Isoherra och hans hustru Anna. [4] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4)

Jari Latva-Rasku

30.09.13, 10:10

Lempäälän Kuljun Kukkolassa häradskrivare Michel Eskilsson ja vaimonsa.
Ovat Karkun Haapaniemen omistajat, joka talo sitten mnee Cristoffer Platzmanille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468201

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=469878
Befallingsman Gabriel Michelsson edellisen poika?

1692 Mathias Spoof
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=469976
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=470621

Karkun ja Mouhijärven käräjät 12.–16.2.1675 f. 22 (Matz Hindersson i Kuliu klagadhe öfwer Arendatoren Erich Larsson);

Matts Henriksson oli Suoniemen, siis ei Lempäälän Kuljusta, tarkemmin määritettynä Kuljun Karjusta.

Suoniemen Kuljun 3 1/3 manttaalin pikkuruisen ratsutilan omistajia olivat:

1677-82 Bernhard Berndtss Mellin
1682-87 pso Catarina Lorenzd Creutz
1697-1710 veli Gustaf Adolf Berndtss Mellin
pso Margareta Lorenzd Creutz

Mellinit olivat syntyisin Narvasta. Kartanonvuokraajan ja -voudin sekä kihlakunnanvoudin Erik Larssonin isäksi on arveltu kihlakunnanvouti Lars Jönsson ja äidiksi Kirstin Henriksdotter Platzman. Erik Larssonin äiti, kuka olikaan, ei ikänsä puolesta voisi missään tapauksessa olla Henricus Claudii Narvensiksen, eli Platzmanin tytär.

Tuomiokirjapoiminnoista:

Oriveden syyskäräjät 6.10.1662 Riksrådets wälb. Lorenz Creutz ombudman Hinrich Claasson

Oriveden syyskäräjät 6-7.10.1671 Befal:n på Liuxela, ländsm:n och Hendrich Kafwalo skola hålla ett skifte uthi H:r Lorentz Creutzes frällsehemman i Wikurila

Oriveden syyskäräjät 18.11.1684 Befall:n Christopher Platzman lät 1 gången uplysa för sin herre ryttm:n och baronen Carl Gustaf Creutz

Vaihtoehtoja on hyvä esittää, mutta olisiko todennäköisin vaihtoehto kuitenkin, että Liuksialan vouti Kristoffer Platzman oli Liuksialan voudin Henrik Claessonin poika, mutta hänen äitinsä ei ollut Elisabeth Henriksdotter "Brandt", jolta jäi pieniä lapsia? Kristoffer Platzman oli noin 35-vuotias Henrik Claessonin kuollessa noin vuonna 1679. Olisi merkillistä, jos hänen äidillään, tai Lars Jönssonin puolison äidillä, olisi pieniä lapsia vielä silloin. On mahdollista, että Kristoffer Platzmanilla ei isän tai äitipuolen kuoleman jälkeen enää ollut mitään käräjöinnin arvoista saatavaa.

Ylioppilasmatrikkelin viitteistä:

Ruoveden ja Keuruun käräjät 20.–21.8.1684 s. 1484 (Ryttemestarens och Baronens Höghwehlb:ne H:r Carl Creutzes begiäran igenom dhess Substituerade fulmechtige Larss Billovium),

Naantalin RO 8.7.1670 s. 14 (Höghlärde M: Martinus StodiusU4 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U4) Kyrcke herren igenom sijn uthskickade Laurent: Billovium

Karkun ja Mouhijärven käräjät 5.–7.8.1682 s. 651 (Effter Mönsterskrif:s Isak Erichzsons begäran förordnades aff rätten Inspectoren Billovius

Kun Isak Eriksson käytti Lars Billoviuksen palveluita, se ei kerro sukulaisuuksista mitään, vaan Isak Erikssonin ammattiosaamisesta. Palveluiden käyttämiseen tarvittiin jo Ruotsin suurvalta-aikana osaamista, henkilösuhteita ja molemminpuolista kunnioitusta. Syy Isak Erikssonin palkkaamiseen ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi on voinut olla pelkästään Isak Erikssonin osaaminen lääninrahaston kirjurina, eivätkä välttämättä mitkään sukulaisuudet. Julianasta ja Arvid Frisiuksen lapsista huolehtiminen sekä Järventaan viljeleminen on voinut olla osa paikallisesti ideoitua ja Kristoffer Platzmanin konsultoimaa rekrytointipakettia. Muuten olisi voinut olla vaikea saada Isak Eriksson Turusta Karkkuun. Nykyisin Järventaassa voi sentään ajankuluksi pelata Lakeside-golfia, siihen aikaan tuskin edes kyykkää.

Jari Latva-Rasku

30.09.13, 19:47

VANHAA ORIVETTÄ KOSKEVIA TUOMIOKIRJAPOIMINTOJA

Kangasalan syyskäräjät 14-16.11.1625
Tinget hölls af friherre Bengdt Oxenstiernas lagläsare Christoffer Peersson, befal:n Madts Eskelsson.
s 111 - Förmantes allmogen att wara lydige mot Claes Jacobsson sochnens ländzman - .

Kangasalan kesäkäräjät 17-18.6.1645
Welborne her Claess Tots till Liuxela befallningzman wel:d Henrich Jörensson

Kangasalan käräjät 27-28.10.1645
H:r Johan opwiste och sin brors saligh her Matzses, fordom pastoris i Lengelmä, omyndige barns moorbrors och förmyndares wellachtadh
Henrich Jörenssons skrifft af 15.7.1645

Kangasalan kesäkäräjät 18-19.8.1647
s. 361 - . . skola uthmäta fordom befall:ns wedh Liuxela sal. Henrich Jörenssons geldh.

Kangasalan käräjät 29-30.8.1648
s. 449 - Welb. H:r Claes Tots till Liuxela befall:n Henrich Claesson.

Tämä oletus on muistaakseni esitetty jo aikaisemmin.

Wanaeus-suvun kantaisä oli Kangasalan nimismies ja Herttualan kylän Eerolan Jakob Eriksson. Hänellä voisi olla poika Kangasalan nimismies Claes Jakobsson ja tällä poika Henrik Claesson. Henrik Claesson tuli Liuksialan voudiksi vuonna 1648. Hänen edeltäjänsä oli Henrik Jöransson. Olisiko mahdollista, että Henrik Claessonin 2. puoliso Elisabeth Henriksdotter olisi ollut Liuksialan voudin Henrik Jöranssonin tytär? Jos lapsista vain Kristoffer Platzman ja hänen siskonsa olisivat käyttäneet Platzman-nimeä, nimi voisi olla peräisin äidiltä.

Benedictus

30.09.13, 23:02

Wanaeus, Matthias Petri (K 1645)

Matthaeus Petri, Matts Persson
S oletettavasti Orivesi. V Oriveden kirkkoherra Petrus Jacobi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2618) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet N.N.
Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) oletettavasti apulaispappi (vt. kappalainen?) 1635; Längelmäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5059) kirkkoherra 1640.
K Längelmäki 1645.
P (jo 1630) Anna Jöransdotter.

Wanaeus, Johannes Petri (K 1678)

Johan Persson
S oletettavasti Kangasala noin 1610. V Oriveden kirkkoherra Petrus Jacobi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2618) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet N.N.
Ylioppilas (Johannes Petri Orivesiensis) Uppsalassa 21.7.1629.
Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) kappalainen 1643, kirkkoherra 1669.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 19.12.1653 (= 1652).
Wanaeus lunasti itselleen Suomaseman ratsutilan 1644 ja omisti myös Siurolan ratsutilan Oriveden kirkonkylässä.
K Orivesi 1678.
P ennen 1643 äitipuolensa tytär Sofia Hansdotter Fiting hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä 1688, mutta mainitaan vainajana 1691, PV luutnantti Hans Fiting ja Margareta Kristoffersdotter hänen 1. avioliitossaan
Sofia Fitingin P2 N.N.

Käräjäviitteen mukaan lasten eno ja huoltaja oli tuo Liuksialan vouti Henrik Jöransson, siis Anna Jöransdotterin veli.
Koska sisko Anna Jöransdr mainitaan Mathias Wanaeuksen puolisona jo 1630 voisi Elisabeth Henriksdr ajallisesti olla hyvinkin Henrik Jöranssonin tytär.

Oriveden käräjät 25.–26.6.1667 f. 1064v (Företrädde Befallningzmanses Sal: Lars Jonnssons Erfwingars fullmehtig Do:nus Christopherus Henrici 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688), och framtedde Sal: Mag: Petri Vanæi Obligation, Daterat Abo denn 14 Julij 1661 hwar medh han tillståår sig haffua till låhns tagitt 474 Dal: 8 ö: Kopp: m: Och der hoos förplichtat effter tu åhrs förlåp, samma förstreckte pening:r at betalla, Huilka pening:r fullmechtigenn nu aff hans moder Wälb:ne Frw Chatarina Stiernkors fordradhe, som skulle hon något effter honom Erfft och hans effter blefne sacker emot tagitt, på det Erfuingerne kunde till sitt igen komma, der emot swaradhe hennes Son, Wälb: Mårtenn Ulff, at hans Modher icke det ringaste haffuer, aff hans egendoomb possession uthan mehra hafft adt fordra, som hans Sal: Fader Wälb: Erich Morthenssonn Ulff honom till 100 D: K:m:z wärdhe försträkt).

Jari Latva-Rasku

01.10.13, 08:31

Käräjäviitteen mukaan lasten eno ja huoltaja oli tuo Liuksialan vouti Henrik Jöransson, siis Anna Jöransdotterin veli.
Koska sisko Anna Jöransdr mainitaan Mathias Wanaeuksen puolisona jo 1630 voisi Elisabeth Henriksdr ajallisesti olla hyvinkin Henrik Jöranssonin tytär.

Oriveden käräjät 25.–26.6.1667 f. 1064v (Företrädde Befallningzmanses Sal: Lars Jonnssons Erfwingars fullmehtig Do:nus Christopherus Henrici 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688),

Kangasalan nimismiehen Hans Hansson Svarthafran 1. puoliso oli Kristina eli Kirstin Claesdotter. Lapsista vänrikki ja nimismies Claes ja tyttäret Kristina ja mahdollisesti Karin voisivat olla Kirstin Claesdotterin lapsia. Ainakin Gustaf Hansson Svarthafran äiti oli jo Margareta Abrahamsdotter Kollanius.

Koska Claes Jakobssonin omistama Tursolan Karttiala yhdistettiin Hannulan suurtilan osaksi, voisi olettaa, että Kirstin Claesdotter oli aikaisemman nimismiehen tytär ja seuraavan puoliso.

Gustaf Svarthafran 1. puoliso oli Elisabet Larsdotter eli Kangasalan nimismiehen ja myöhemmin kruununvoudin Lars Jönssonin ja Kristina eli Kirstin Henriksdotter Platzmanin tytär. Elisabetin veli voisi olla tilanvuokraaja ja vouti Erik Larsson. Gustaf hallinnoi Karkun Järventakaa vuosina 1668-75, ennen Arvin Frisiuksen ja Juliana Månsdotterin saapumista tilalle.

Lars Jönsson siis oli uusikaupunkilaisen kultasepän poika. Uudessakaupungissa mainitaan Henrik Platzman, Henrik Claesson Platzman tai joku muu. Koska Lars Jönsson oli muualta, voisi olettaa, että ainakin hänen puolisonsa liittyisi kangasalalaisiin nimismiespiireihin.

On siis oletettu, että Kristoffer ja Kirstin Platzman olisivat olleet sisaruksia ja Liuksialan voudin Henrik Claessonin lapsia ensimmäisestä avioliitosta tuntemattomaksi jääneen puolison kanssa. Henrik Claessonia eikä hänen toista puolisoaan Elisabeth Henriksdotteria eikä muita mahdollisia lapsia ole kutsuttu nimellä Platzman.

Tästäkin on muistaakseni aikaisemmin kirjoitettu:

Jotta tämä sukukiemura ei muuttuisi monimutkaisemmaksi, mukaan tarkasteluun voisi ottaa Hollolan seudun. Hollolan Uskilassa mainitaan 1650-luvun kummallakin puolella Elisabet Severinusdotter Camenaeusen puoliso kapteeni Matthias Brandt. Samalla kylällä mainitaan 1600-luvun alusta lukien Hollolan tuntemattomaksi jäänyt kappalainen Jakob ja vuodesta 1609 myös ilmeisesti Nastolan kappalainen her Jöran (Simonsson).

Miten edellämainitut liittyvät Isak Erikssoniin? Eivät valttämättä mitenkään. Isakin esimies lääninkamreeri Evert Feuchting, joka kuoli samoihin aikoihin vuonna 1682, kun Isak Eriksson siirtyi ratsuväkirykmentin pitkään avoimena olleen katselmuskirjurin tehtävään, tunsi Kristoffer Platzmanin. Paljon mielenkiintoisempaa on, miksi Isak jopa hieman aikaisemmin löysi puolisokseen Juliana Månsdotterin? Sekin voi olla sattumien summaa.

Benedictus

02.10.13, 07:04

Svarthafra suvun esiäiti oli Anna , joka oli Hans Escelssonin puoliso.
Tämä myi miehensä kuoltua 1626 Messukylän eli Pirkkalan Härmälän kapteeni Carl Sigfridsson Yxelle ja tämän vaimolle Kirstin Cristoffersdotterille.

Karin Jörandr:n isä :
Georgius Henrici (K noin 1609)

Jöran Henriksson
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kirkkoherra ainakin jo 1585; mainitaan Ylä-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) maarovastina 1593 ja 1599.
Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ("Georgius Henrici Cangasalensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Georgius Henrici Cangasalla. Pastor & Praepositus.") ja ("Georgius i Cangasalo", "Georgius Henrici") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunausvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594. Allekirjoitti papiston kymmenysluettelot vuosina 1587–1608.
Pappissäädyn valtiopäivämies Linköpingissä 1600.
Georgius Henrici ("Her Jörann i Kangesala") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Kansan mainitaan kutsuneen Georgius Henriciä nimellä "Isoherra".
K Kangasala todennäköisesti noin 1609.
P N.N.
Karin Jörandr:n veli:Henricus Georgii (K 1632)

Henrik Jöransson
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) ehkä vt. kirkkoherra, mainitaan 12.3.1611, kappalainen mainitaan 1615–1618, todennäköisesti kappalaisena vuoteen 1625; Kangasalan kirkkoherra 1625; mainitaan olleen myös rovasti (Vallinheimo 1954). Myi omistamansa Härmälän tilan 1631.
K ilmeisesti Kangasala 1632.

Yllä mainitaan, että myös Karinin veli Henrikus Georgii myi Härmälän toisen tilan Carl Yxelle.

Ylläolevasta voidaan tehdä johtopäätös, että Härmälä oli sisarusten perintötila, ei Hans Eskilssonin omistama vaan kirkkoherra Georgius Henrikin tai vaimonsa Annan tila.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720
1622-26 toisella tilalla näkyy Hans Eskilsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523938
1619 eri tilalla näkyy her Henrik

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=526133
Hyvin kiinnostavaa, että tilat ovat läänitetty Måns Ivarsson Stiernkorsille?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528
1636 Härmälässä Kirstin Cristoffersdotter
1637 Cristoffer Ivarsson joka lienee Kirstinin isä?

1661/62 Karl Ståhl Carolus Christophori, Sæxmækensis 1516 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1516). Vht: Sääksmäen Sillantaan ratsutilallinen, kirkonisäntä Kristoffer Ivarsson Ståhl ja Katarina Tomasdotter. Ylioppilas Turussa 1661/62 Stalius Car. Xphori Sexmæk _ 69. — Vuokraaja Inkerin Tuutarissa vuodesta 1680. † 1685/86.
Pso: N.N. tämän 2. avioliitossa.
Veli: rykmentinpastori Tomas Ståhl 2061 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2061) (yo 1669/70, † 1693).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 179a; KA valtakunnanregistratuura 25.8.1664 f. 182 (För Christoffer Ifwarson på Sillantaka hemman under een Rusttienst); KA mf. ES 1963 (nn 4) Hämeenkyrön käräjät 7.–8.3.1645 f. 161 (förbe:de Syskones Styff Moor hustru Kirstin Christoffersdåtter Uthaff sin förrige Mans framledne Ifwar Israelssons Barns Fäderne ifrån Sillantaka till Laitila på åthskillige tijder fördt); KA mf. ES 1963 (nn 5) Pirkkalan ja Messukylän käräjät 5.–6.9.1678 f. 388 (Lendzmannen i Säxmäki Wäl:t Christopher Ifwarsson och Leutnantens Gabriel Carlssons hustro, dygdesamme hustro Anna Påfwelsdotter (vertaa 1941 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1941)) ... dygdesamme Sahl: hustro Christina Christophersdotter i Hermala, hwilken war Lendzmannens Modher, Men Leutnantens Stiufmodher); KA mf. ES 1839 (jj 26) Ruokolahden käräjät 20.–23.2.1688 s. 50 (een nu mera dödh Student Carl Christopherson i Sillantacka, katso 766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766)), 53; KA mf. ES 1877 (kkk 1) Tuutarin käräjät 4.–5.2.1684 f. 18v (Arrendatoren wehl:t Carl Ståhl ingaf sin skrifftel: klagan emoth Peter Johans: i Latika, bestående uthi 1680, 1681, 1682 och 1683 åhrs dagzwerckz peng:r och Wachtgångh på håfwet ... Frw Maria Kyles breef ... för än Godzet blefwet Arrendat: Arrendwijs /: hwilket skiedt A:o 1680 :/ ... ett H:r Thure Ribbingz Attestatum); KA mf. ES 1877 (kkk 2) Tuutarin ylim. käräjät 3.2.1685 f. 16 (Arrendat: Carl Ståhl); KA mf. ES 1878 (kkk 4) Kuivaisin, Korpiselän, Kelton ja Spasskin käräjät 26.–31.8.1689 f. 135 (Commiss: wehlb:de H: Johan Hinderson Kors (katso 4315 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4315)), som skriftl: låtit hijt till Retten Citera Leutnanten wehlb:gh H: Johan Ackerfeldt ... dess Antecess: Matrimonij Sahl: Carl Ståhl ... Ackerfeldt el: dess Kieresta och Stiufbarn); KA mf. ES 1808 (hh 3) Ylim. käräjät Pronsemoision hovissa 7.–11.9.1686 s. 229 (emellan Wälb: Johan Ackerfelt och Commissarien och Arrendatoren Wälb:de Johan Hindrichson Korss (katso 4315 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4315)), ömsom Kärande och Swarande, angående bem:te Pronsemoisio sampt Asikala Godz Arrende), 234v (Kyrckioherden Wyrdige och Wällärde H:r Petrus Christierni Masalinus 1361 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1361) betackade Rätten för undfången Citation til Wälb: Johan Ackerfelt, angående dess resterande deputat af Pronsemoisio och Asikala Håff, Tienstl: anhållandes Rätten wille påläggia bem:te Ackerfelt at erleggia så wäl det hans antecessor matrimonij Sal: Carl Ståhl prå A:o 1680, 1681 & 1682 på tess åhrl: Deputat). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 94 (XXII); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 21 (XXII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 43. — J. Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909) s. 435 (Stjernkors Tab. XVI).

Ericus Georgii (K 1661)

Moierfvensis, Erik Jöransson

Voisiko Mouhijärven khr Erikus Georgii olla samoja sisaruksia Kangasalta?

Jari Latva-Rasku

02.10.13, 08:36

Ericus Georgii (K 1661)

Moierfvensis, Erik Jöransson

Voisiko Mouhijärven khr Erikus Georgii olla samoja sisaruksia Kangasalta?

Lähteet pitäisi tarkistaa, mutta muistinvaraisesti Ericus Georgii oli aluksi rintamalla sotilaspappina ja hänen nimityksensä edellytti Turun tuomiokapituli. Se ei vielä kerro, oliko Ericus Georgii paikallinen vai muualta. Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen ja ehkä mahdotonta todistaa lähteiden puuttuessa. Jälkeläisten pääosa muutti lopulta seudulta pois.

Ylä-Satakunnan voutien ja kirjureiden, ja heihin liittyvien pappien, sosiaaliset suhteet olisi kiinnostava erillisen keskustelun aihe, mutta uskoisin sen lopahtavan, ellei vastaajilta löydy omia sukulaisia selvitettäväksi tai jollain artikkelia tai tutkielmaa kirjoitettavaksi.

karisalm

02.10.13, 15:49

Hei

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528
1636 Härmälässä Kirstin Cristoffersdotter
1637 Cristoffer Ivarsson joka lienee Kirstinin isä?Sääksmäen Sillantaan Christoffer Ivarsson (Ståhl) on Kirstin Christoffersdotterin poika eikä isä, Kirstinin isä on lainlukija ja vouti Christoffer Bertilsson Sääksmäen Ritvalasta.

OSTFRESEWESTFRESE

02.10.13, 20:04

Isak Eriksson Hammarstierna, turkulainen ylioppilas, ei ole pystty poissulkemaan, etteikö sama kuin edellinen

-
-
-
-
-

No miksikäs tämä herra ei käy herroille ja rouville?
Kysykääs, kun niin asiaa tutkitte Vilppula.com:a, miten he päätyivät juuri tähän Erik Isaksson Hammarstiernaan.
Vai onko herroilla menossa oppiriita?
Eikö Vilppula.com täytä akateemisia kriteerejä herrojen mielestä?

OSTFRESEWESTFRESE

02.10.13, 20:12

Lähes tuntemattomaksi jäänyt Isak Eriksson on ollut hyödyllinen, koska hän ainakin on ollut laajalle levinneistä kirjuri- ja voutipiireistä, ja puoliso on ollut väkeväverisestä suku- ja ammattipiiristä. Platzmanin tarina voisi jotenkin liittyä Isak Erikssoniin, mutta minne muuallekaan se liittyisi, jos itseensä, selvitystyö loppuisi lyhyeen.

Nimiyhteydet ovat arveluttavia, mutta voi olla hyvä muistaa, että oli olemassa aatelissuku Brand, joka liittyi Muurlan sukuun ja siten ehkä Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin veljen Simonin Perniön Pohjankylästä olleeseen puolisoon.

Jully Ramsay kirjoitti Henrik Brand till Muurlasta Öfverste 1605 för finske ryttare. Fången i slaget vid Kerkholm 1605 17/9, förd till Krakau, och † 1606 därstädes, på konung Sigismunds befallning afrättad såsom öfverlöpare. Ramsay toteaa Brandin riiustelusta Ett bref från Henrik Brand, där han berättar om sitt frieri till Gödik Finckes dotter, finnes tryckt bland Waaranens Saml. af Urkunder III. En tiedä, olisiko Brandilla voinut olla jälkeläisiä?

Tässä keskustelussa kysyttiin, kuka voisi olla Christoffer Platzmanin puoliso? Vastuuta vailla voisi kysyä, olisiko hän Henricus Claudii Narvensiksen sukulainen, joka olisi armosta antanut paikallisen maatiaispuolisonsa käyttää Platzman-nimeä?

Tuolla Hammarstierna-ketjussa tuli esille mielenkiintoinen ja kannatettava ehdotus, joka on seuraavan linkin takana.... http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9683&highlight=hammarstierna.
Siinä Benedictus ehdotti hienoa asiaa, mutta onko se jäänyt vain sanahelinäksi? Onko idea tuottanut hedelmää enemmän kuin mitä ketjussa kirjoitellaan mm. Hammarstiernasta?

Julle

02.10.13, 21:27

< kl. 1679 Matias Spoof Matthias Erici, Satacundensis 2712 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2712). * noin 1657. Vht: Ylä-Satakunnan ylisen kihlakunnan kruununvouti, Lempäälän Kuljun omistaja Erik Mattsson Spoof († 1678) ja Brita Nilsdotter Berg. Ylioppilas Turussa kl. 1679 Spooff Matth. Erici _ 140. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Matthias Spoof. | obiit. Ylioppilas Uppsalassa 5.6.1685 Matthias Spoof Finlandus cum testim. ex Acad. Aboënsi. — Ratsutilallinen Lempäälässä, omisti siellä Kuljun Kukkolan 1692–1721 sekä Näppilän ja Hemminkilän tilat. † Lempäälässä 1737. Pso: 1:o Kristina Johansdotter Maexmontanus († 1730); 2:o Maria Rauch († 1752).
Appi: Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanus 9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9) (yo 1640, † 1696).
Veli: rusthollari Lempäälässä Jonas Spoof 3924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3924) (yo 1692/93, † 1752).
Pojanpoika: Ylistaron kappalainen Jonas Spoof 7197 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7197) (yo 1746, † 1794).
Lanko: majoitusmestari Johan Wialenius 1820 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1820) (yo 1665/66).
Lanko: Teiskon kappalainen Klemet Mulinus 2709 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2709) (yo 1679, † 1712).

Kuka ja mikä oli Erik Matsson Spoof ? >

Ettei vain olisi tuo corporal Spoof, joka näkyy toisessa SAYssa paremmin kuin tuossa edellisessä viitteessä. Spoof, Maexmontanus ja kengityseppä Olavi Matinpoika Hahlin pojan Kaarle Kustaan tytär Maria, joka oli naimisissa Platzmanin kanssa kytkeytyvät toisiinsa ja sitä kautta 1600-luvun lopun sotilasväkeen. Siinäpä vyyhtiä? Paikkakunnat Heinola, Lempäälä ja joku muu ratsutila Karkku tai Kiikku tai Mouhijärvi? Minulle ei ole selvinnyt vielä.

Tutkimisiin

Julle

02.10.13, 21:40

< 1692 Mathias Spoof
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=469976
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=470621

Henkilötiedot

kl. 1679 Matias Spoof Matthias Erici, Satacundensis 2712 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2712). * noin 1657. Vht: Ylä-Satakunnan ylisen kihlakunnan kruununvouti, Lempäälän Kuljun omistaja Erik Mattsson Spoof († 1678) ja Brita Nilsdotter Berg. Ylioppilas Turussa kl. 1679 Spooff Matth. Erici _ 140. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1678/79] Matthias Spoof. | obiit. Ylioppilas Uppsalassa 5.6.1685 Matthias Spoof Finlandus cum testim. ex Acad. Aboënsi. — Ratsutilallinen Lempäälässä, omisti siellä Kuljun Kukkolan 1692–1721 sekä Näppilän ja Hemminkilän tilat. † Lempäälässä 1737. Pso: 1:o Kristina Johansdotter Maexmontanus († 1730); 2:o Maria Rauch († 1752).
Appi: Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanus 9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9) (yo 1640, † 1696).
Veli: rusthollari Lempäälässä Jonas Spoof 3924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3924) (yo 1692/93, † 1752).
Pojanpoika: Ylistaron kappalainen Jonas Spoof 7197 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7197) (yo 1746, † 1794).
Lanko: majoitusmestari Johan Wialenius 1820 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1820) (yo 1665/66).
Lanko: Teiskon kappalainen Klemet Mulinus 2709 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2709) (yo 1679, † 1712).

Kuka ja mikä oli Erik Matsson Spoof ? >

Ettei vain olisi tuo korpraali Spoof? Matiaksesta minulta löytyy tällaiset tiedot, joista ilmenee, että Kristiina asui jo tilalla vuonna 1687 ja lienee mennyt jo aikaisemmin naimisiin kuin vuonna 1687, koska tytär Riitta ilmestyy luetteloihin 1704.

Tutkimisiin

Benedictus

03.10.13, 07:32

Jari Latva-Rasku

05.10.13, 08:59

Meinaan, kuka oli tämä vanhempi Erik Mattsson Spoof?

Vht: Ylä-Satakunnan ylisen kihlakunnan kruununvouti, Lempäälän Kuljun omistaja Erik Mattsson Spoof († 1678) ja Brita Nilsdotter Berg

Kiinnostavaa on se, että Lempäälän Kuljun Kukkolan omisti Karkun Haapaniemen myöhempi omistaja Michel Eskilsson, vouti ym.ym.
Tämä mainitaan Sääksmäen kihlakunnan voutina Kukolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=448110

Haapaniemen omisti myöhemmin Cristoffer Platzman.

Lempäälän Kuljun sai läänityksekseen taasen Kapteeni Carl Sigfridsson Yxe, joka siis osti Svarthafran leskeltä Härmälän toisen tilan ja tämän veljeltä Kangasalan khr Henrikus Georgiilta toisen tilan.

Kapteeni Carl Sigfridssonin 2. vaimo oli siis Kirstin Cristoffersdotter, jolla oli poika Cristoffer Ivarsson Ståhl eli Stiernkors, Kangasalan nimismies.

Kinnostavaa, että myös Siivikkalan vouti Lars Jönsson oli Kangasalan nimismies.

Kirstin Cristofferdotterin edellinen puoliso oli Hämeenkyrön Laitilan ratsutilan isäntä Henrik Johansson toisessa aviossaan. Henrik kuoli 1629.

Kirstinin 1. puoliso oli Ivar Israelsson Ståhl eli Stiernkors.

Kuka oli kapteeni Carl Sigfridsson Yxen 1. puoliso? Härmälän osto tapahtui jo 1626 eli silloin ei Kirstin Cristoffersdr ollut kuviossa.

Nämä voutipiirien kuviot ovat mielenkiintoisempia kuin kuka Isak Eriksson oikein oli.

Isak Erikssonin työnantaja Evert Feuchting kuoli vuonna 1682. Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin 1. yhteinen lapsi Lijskin syntyi 6.2.1681 Järventaassa, joten voi olettaa, että Isak olisi eronnut lääninrahaston palveluksesta jo avioitumisensa aikoihin viimeistään vuoden 1680 alkupuolella. Ensimmäiset havainnot, että Isak olisi ollut ratsuväkirykmentin Karkun eli 2. komppanian katselmuskirjuri, ovat kuitenkin vasta vuodelta 1682. On jäänyt hämärän peittoon, kuka oli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkalistaan kesällä 1677 merkitty Porin jalkaväkirykmentin tehtävästään eronnut katselmuskirjuri Isak Eriksson.

On arveltu, että merkinnän palkkalistaan oli tehnyt tehtävästään eronnut katselmuskirjuri Kristoffer Platzman. Ohessa ovat Karkun komppanian katselmusluettelon upseerit ja aliupseerit huhtikuussa 1676 ja määrittelemättömänä ajankohtana vuonna 1677. Kummankin luettelon lienee laatinut samalla käsialalla katselmuskirjuri Christopher Platzman, niinkuin hän nimensä kirjoittaa. Vuoden 1677 luetteloon ei ole merkitty katselmuskirjuria, joten Platzman oli ehkä lupautunut hoitamaan katselmuksen, vaikka hän oli jo eronnut tehtävästään. Platzman oli siis todennäköisesti myös tehnyt palkkaluettelon merkinnät ainakin vielä vuonna 1677.

Vuonna 1678 oli sitten Norjan sota ja loppuvuodesta 1678 vetäydyttiin taistelutoimista. Näyttäisi, että sotajoukot olisi kerätty taisteluita varten aivan eri henkilöistä. Platzmanilla oli paljon houkuttavampi tehtävä Liuksialan voutina kuin palella ikääntyvänä miehenä Norjan tuntureilla tai vaarantaa henkensä tai terveytensä Skånen sodassa.

Kolmas liite on luettelo Karkun komppanian rakuunoista elokuulta 1679. Minä en ainakaan pysty käsialasta päättelemään oliko kirjoittaja Christopher Platzman, joka mainitaan kuvan viimeisellä rivillä, voisi olla tai sitten ei? Arvid Frisius ainakin vielä oli silloin hengissä. Voidaan myös olettaa, että Juliana Månsdotter ei noudattanut lesken vuoden suruaikaa vaan avioitui Isak Erikssonin kanssa jopa alle puolisen vuotta Arvid Frisiuksen kuoleman jälkeen.

Jari Latva-Rasku

05.10.13, 13:31

Arvid Frisius ainakin vielä oli silloin hengissä. Voidaan myös olettaa, että Juliana Månsdotter ei noudattanut lesken vuoden suruaikaa vaan avioitui Isak Erikssonin kanssa jopa alle puolisen vuotta Arvid Frisiuksen kuoleman jälkeen.

Luin tutun merkinnän huolimattomasti. Järventaan ratsutilallisen kohdalla lukee her Arved Frisj E., eli tarkoitetaan leski Juliana Månsdotteria. Arvid Frisius oli siis kuollut elokuussa 1679.

Oheisessa linkissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830) on Isak Erikssonin käsialanäyte 31.12.1676. Isak Eriksson oli kirjoittanut myös Evert Feuchtingin allekirjoittamat kuitit ja jopa ehkä allekirjoittanut ne esimiehensä nimellä.

On vaikea sanoa, olisiko lääninrahaston kuittien kirjoittaja ollut sama kuin Karkun komppanian katselmusluettelon kirjoittaja elokuussa 1679. Jos näin olisi, Isak Eriksson olisi toiminut tehtävässään ennen avioitumistaan Juliana Månsdotterin kanssa.

Jari Latva-Rasku

05.10.13, 16:50

Oheisessa linkissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830) on Isak Erikssonin käsialanäyte 31.12.1676. Isak Eriksson oli kirjoittanut myös Evert Feuchtingin allekirjoittamat kuitit ja jopa ehkä allekirjoittanut ne esimiehensä nimellä.

Tositekirja näyttäisi ainakin lääninrahaston asioiden osalta olevan Isak Erikssonin jäljentämä kopio, eli Isak on ainakin vielä vuonna 1679 jäljentänyt muutama vuosi aikaisemmin itse hyväksymiään, ja myös Evert Feuchtingin (Efverth Fycktings) hyväksymiä kuitteja.

Oliskohan mahdollista ajatella, että Järventaan Isak Eriksson ei koskaan ole ollut Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri, vaan kyse merkinnästä kesällä 1677 on jostain muusta Isak Erikssonista? Jos Isak olisi ollut jalkaväkirykmentin palveluksessa, niin korkeintaan oman toimensa ohella Turusta käsin, mikä olisi vähemmän todennäköistä, vaikka Isak porilaisten sota-apuja kuittasikin.

Benedictus

05.10.13, 21:57

Jari Latva-Rasku

06.10.13, 09:34

Oliskohan mahdollista ajatella, että Järventaan Isak Eriksson ei koskaan ole ollut Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri, vaan kyse merkinnästä kesällä 1677 on jostain muusta Isak Erikssonista?

Hyvin kiinnostava huomio Latva-Raskulta!

Jos Isak Eriksson on toiminut Turussa 1679 Feuhtingin palveluksessa, ei voi olla sama kuin rykmentinkirjuri Karkussa.

Kysymys syntyykin, kuka oli Isak Eriksson, turkulainen, veromestarin kirjuri, Frisius lesken puoliso, Alftanus suvun vävy?

Feuhting-Bilstenit olivat tuon ajan Turun rikkain ja mahtavin perhe. Frisiukset puoliaatelia. Alftanukset pappissuku, jolla kumma kronikka,johan liittyi HELSINGIN Brennerus suku, ja Hammarstiernat.

Isak Eriksson ei koskaan käyttänyt sukunimeä, siksi voisi ajatella, että jos olisi ollut tuo ylioppilas Hammarstierna, niin nimi tulisi varmastikin äidin kautta.

Siksi ei nimeä myöhemmin käyttänyt????

Liitin oheen kaavion Isak Erikssoneista. Paksu viiva tarkoittaa todennäköistä yhteyttä, ohut viiva mahdollista yhteyttä ja katkoviiva yhteyttä, jota ei nykytietämyksellä pysty sulkemaan pois tarkastelusta.

Kuten tunnettua, voi olettaa, että Järventaan Isak Eriksson oli sama kuin Evert Feuchtingin kirjuri.

Porin jvr katselmuskirjuri Isak Eriksson ei voisi ajallisesti päällekkäisten ja maantieteellisesti etäisten tehtävien vuoksi olla sama kuin lääninkamreerin kirjuri, mutta melkein kuka vain kuviteltu tai jossain tunnistetuista Isak Erikssoneista voisi olla jvr kirjuri.

Isak Eriksson Kentzerin isän serkku myi Isakin isoäidin kotitilan Halikon Piintilän Porin jvr rykmentinkirjurin Jakob Stadiuksen vävyn Johan Meibomin sedälle. Johan Meibom peri Piintilän. Stadiuksen puolison serkun, Laihian kappalaisen Johan Lönnin, leski avioitui Israel Alftanuksen kanssa. Isak Isaksson Astreniuksen puolison isä Matias Reinius oli 10 vuotta Laihian pitäjänapulaisena samaan aikaan, kun Johan Lönn oli kappalaisena ja seurasi Lönniä kappalaisena.Vaikka Evert Feuchtingin kirjuri ei voisi olla Porin jvr kirjuri, niin Isak Eriksson Kentzer kyllä voisi olla.

Meidän pitäisi tunnistaa, kuka voisi olla Evert Feuchtingin kirjuri, ei niinkään, kuka voisi olla Karkun Järventaan Isak Eriksson.

Isak Eriksson Kentzer ja Hammarstierna olivat kumpikin ylioppilaita ja suurinpiirtein saman ikäisiä. Kumpikin näistä voisi olla Evert Feuchtingin kirjuri, sillä (Turun) lääninrahaston kirjurin vaativaan tehtävään voisi helpoiten löytyä (Turussa) kouluja käynyt kirjuri.

Jos oletukset Isak Erikssonin Dönsby- ja Muurlan suvun kattavasta sukupiiristä pitävät paikkansa, Isak Eriksson Kentzer voisi olla sama kuin Isak Eriksson Hammarstierna. Isak Eriksson Kentzerin isästä on käytetty muiden muassa nimikettä "välboren", eli aatelinen. Voisiko Hammarstierna olla Kentzer, vaatisi paljon enemmän mielikuvitusta.

Jari Latva-Rasku

06.10.13, 09:54

Me emme tiedä, miksi kesällä 1677 kerrotaan Porin jvr katselmuskirjurin vaihtuneen. Yksi selitys voisi olla, että tämä Isak Eriksson oli kuollut. Tiedetään, että Isak Eriksson Kentzer oli elossa tämän jälkeen ainakin vielä vuonna 1678 ja vielä oikeuden istunnossa Turussa, jossa käsiteltiin Äijälän myymisen jälkeisiä velkavastuita.

Benedictus

06.10.13, 11:12

Näyttäisi kuitenkin siltä, että näiden perusteella Hammarstiernan Bengtin lapsia olivat Johan ja Påvel sekä tyttäret Karin ja jonkun Jönsin vaimo (+ Brenneruksen vaimo Anna)

Påvel Bengtsson oli siis linnapäällikkö Anders Nilssonin palveluksessa ja luultävästi hänen leskensä Lisbetha Mårtensdr asusteli köyhänä tyttärensä kanssa 1665 Helsingissä.

Påvel Bengtsson Hammarstiernasta ei ole paljoa tietoa. Hänellä on ollut tytär 1665, mutta ajallisesti hänellä on voinut olla useampi tytär tai poika Erik jo 1640 luvulla, sillä veljensä Johan toimii siihen aikaan.

Pitää muistaa, että Isakin jälkeläisiin kului myös Paul niminen.

Karin Bengtsdotter Hammarstierna teki lapsen isäpuolelleen Isak olssonille.

Mihin tämä lapsi mahtoi kadota? Poikana olisi voinut olla Erik Isaksson.

Bodniemi37

06.10.13, 12:00

HAJJ. (http://runeberg.org/anrep/2/0174.html)

Tab. 1.

Alexander Hay, f. i Skottland ; Inkom till Sverige
i början af 1600-talet; Var 1641 Öfverste. — Gift
1630 med Dorothea Plessen, som lefde enka 1649;
dotter af Köpmannen Plessen i Stockholm.

Georg Lutherin artikkelissa Släkten Elfvengrens ursprung on skannauksen jäljiltä "painovirhe", joten otetaan kohta kokonaisuudessaan esille Anbytarforumin kautta (Heikki Jokipii, http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/12241.html):

""Katarina Billstens mor, d.v.s. brukspatronen Karl Billstens första hustru, som tidigare har varit okand, hette Elisabet Heij och var syster till Henrik Heij, adlad Haij, död 1700. Elgenstierna uppger orätta föräldrar för Henrik. Elisabet och han var barn till handlanden i Stockholm William Heij (d.v.s. Hay) från Skottland och Ingrid Nyman. Karl Billsten och hans första hustru var kusiner; bådas mödrar var döttrar till handlanden i Stockholm (inte Åbo!) Henrik Nyman. Se Curt Haij, Ett dråp på Stortorget år 1670 (St Eriks årsbok 1974, s. 144). För uppgiften om kusinskapets står jag i tacksamhetsskuld till författaren, civilingenjör Curt Haij."

Itse polveudun Tukholman suuren meritullin tarkastajasta Nils Björnssonista (tosin ns. väärän koivun takaa hänen tyttärensä Elisabet Cederholmin ja kamreeri Jakob Röökin pojasta Isakista, vrt. viestiketju http://suku.genealogia.fi/images/misc/subscribed.gif Röök (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28397&highlight=R%F6%F6k)). Olen toistaiseksi turhaan yrittänyt sovitella Nils Björnssonin puolisoa Katarina Nymania Henrik Nymanin tyttäreksi.

Terveisin,

OSTFRESEWESTFRESE

06.10.13, 15:14

Liitin oheen kaavion Isak Erikssoneista. Paksu viiva tarkoittaa todennäköistä yhteyttä, ohut viiva mahdollista yhteyttä ja katkoviiva yhteyttä, jota ei nykytietämyksellä pysty sulkemaan pois tarkastelusta.

Kuten tunnettua, voi olettaa, että Järventaan Isak Eriksson oli sama kuin Evert Feuchtingin kirjuri.

Porin jvr katselmuskirjuri Isak Eriksson ei voisi ajallisesti päällekkäisten ja maantieteellisesti etäisten tehtävien vuoksi olla sama kuin lääninkamreerin kirjuri, mutta melkein kuka vain kuviteltu tai jossain tunnistetuista Isak Erikssoneista voisi olla jvr kirjuri.

Isak Eriksson Kentzerin isän serkku myi Isakin isoäidin kotitilan Halikon Piintilän Porin jvr rykmentinkirjurin Jakob Stadiuksen vävyn Johan Meibomin sedälle. Johan Meibom peri Piintilän. Stadiuksen puolison serkun, Laihian kappalaisen Johan Lönnin, leski avioitui Israel Alftanuksen kanssa. Isak Isaksson Astreniuksen puolison isä Matias Reinius oli 10 vuotta Laihian pitäjänapulaisena samaan aikaan, kun Johan Lönn oli kappalaisena ja seurasi Lönniä kappalaisena.Vaikka Evert Feuchtingin kirjuri ei voisi olla Porin jvr kirjuri, niin Isak Eriksson Kentzer kyllä voisi olla.

Meidän pitäisi tunnistaa, kuka voisi olla Evert Feuchtingin kirjuri, ei niinkään, kuka voisi olla Karkun Järventaan Isak Eriksson.

Isak Eriksson Kentzer ja Hammarstierna olivat kumpikin ylioppilaita ja suurinpiirtein saman ikäisiä. Kumpikin näistä voisi olla Evert Feuchtingin kirjuri, sillä (Turun) lääninrahaston kirjurin vaativaan tehtävään voisi helpoiten löytyä (Turussa) kouluja käynyt kirjuri.

Jos oletukset Isak Erikssonin Dönsby- ja Muurlan suvun kattavasta sukupiiristä pitävät paikkansa, Isak Eriksson Kentzer voisi olla sama kuin Isak Eriksson Hammarstierna. Isak Eriksson Kentzerin isästä on käytetty muiden muassa nimikettä "välboren", eli aatelinen. Voisiko Hammarstierna olla Kentzer, vaatisi paljon enemmän mielikuvitusta.

Medborgare,

mitäs sanotte, kun nämä "tiedot" Hammarstiernasta löytyvät jo täältäkin......http://www.mundia.com/de/Person/44654616/6234024888???????????????????????????????????????? ???????????????
Totta vai darua?

Jari Latva-Rasku

06.10.13, 15:57

Medborgare,

mitäs sanotte, kun nämä "tiedot" Hammarstiernasta löytyvät jo täältäkin......http://www.mundia.com/de/Person/44654616/6234024888???????????????????????????????????????? ???????????????
Totta vai darua?

Näyttää olevan totta, että tällainen sivusto löytyy, mutta on huomattavasti vähemmän totta, että sen sisältö pitäisi paikkansa. Eteläpohjalaisessa lapsuudessani opetettiin, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Toinen viisaus oli, että on täysin yhdentekevää, millaisia mielipiteet ovat tai kuka ne esittää. Niitä esitetään ja sitten keskustellaan, jotta niistä muodostuisi sillä hetkellä paras mahdollinen yhteenveto. En usko, että Astreniuksilla oli oikeassa olemisen tarvetta, sillä tavoin ei edes 1700-luvun Kurikassa olisi kauaa pappina pärjännyt.

Benedictus

06.10.13, 16:45

http://www.genealogia.fi/genos/60/60_128.htm

Anders Nilsson Hyttnerin miniä oli Johan Hammarstiernan tytär.

Helsingin porvari Påvel Bengtsson 1643 sopisi Hammarstiernaksi.

Olisi kiinnostavaa tietää, milloin Isak Eriksson on aloittanut Evert Feuhtingin kirjurina.

Feuhtingin tyttären Marijan holhoojana toimi Porvoon khr Johan Albogius, jonka vaimo oli Anna Feuhting, varmaankin Evert Feuhtingin sisko.

Henkilötiedot

Yo Uppsalassa 25.11.1628 Erik Albogius Ericus Johannis, Vestrogotus U18 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U18). * 1610-luvulla. Syntyisin Albogan pitäjästä Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Uppsalassa 25.11.1628 ‹Tämä?› Ericus Johannis Vestgothus. Kattilan kirkkoherra Inkerissä 1639, Iivananlinnan 1643. Rovasti (1643). Kirkkoherrana ylioppilas Tartossa 18.3.1651. Respondentti Tartossa 19.3.1651 pro gradu, pr. tähtit., fys. ja lainopin prof. Joh. Erici Stregnensis. FM Tartossa. — Inkerin superintendentti 1673, samalla Narvan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra. † Narvassa alkuvuodesta 1678. Pso: (jo 1640) Margareta Jostsdotter Streen (‡ 1689).
Poika: Iivananlinnan kirkkoherra, FM Justus Albogius 1608 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1608) (yo 1663, † 1684).
Poika: Porvoon kirkkoherra Johan Albogius 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609) (yo 1663, † 1693).
Poika: kapteeni Nils Albogius, myöh. Ahlebom 1767 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1767) (yo 1665, † 1690).
Tyttärenpoika: Narvan kirkkoherra Erik Bure 3400 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3400) (yo 1687, † 1716).
Tyttärenpoika(?): Vastseliinan kirkkoherra Erik Timmerman U456 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U456) († 1726).
Vävy: Janakkalan kirkkoherra Gabriel Melartopaeus 1800 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1800) (yo 1665/66, † 1708).

Periaatteessa Isak Eriksson voisi hyvinkin olla Erik Albogiuksen poika Narvasta.
Yhteys Feuhtingiin olisi ainakin selvä.

Benedictus

06.10.13, 17:19

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/71488.html

Kukahan oli Jost tai Justus Streen?

Kirjain leikkinä voisi ottaa seuravan.

Astreen-Streen.

Jari Latva-Rasku

06.10.13, 18:44

Periaatteessa Isak Eriksson voisi hyvinkin olla Erik Albogiuksen poika Narvasta.
Yhteys Feuhtingiin olisi ainakin selvä.

Margareta Jostdotter Streen mainitaan ylioppilasmatrikkelissa Johan Schmedemanin viitteissä (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1894). Johan Schmedemanin velipuoli oli Hans Schmedeman, jonka on arveltu olleen kamarikollegion notaari Henrik Claesson Platzmanin serkku.

Tässä on pieni mahdollisuus, että Kentzerit, Hammarstiernat ja Porin jvr Isak Eriksson voisi sulkea pois tarkastelusta.

Benedictus

07.10.13, 21:50

1684/85 Johan Albogius, vuodesta 1694 Ahlbom Johannes Johannis, Borgoensis 3214 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3214). Vht: Porvoon kirkkoherra Johan Albogius 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609) (yo 1663, † 1693) ja Anna Feuchting. Ylioppilas Turussa 1684/85 [Albogius] Joh. Johannis Borgo _ 162. — Korpraali Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentissä 1690. Luutnantti (1704). Pso: N.N. Grass.
Appi: kihlakunnantuomari, majuri, vapaaherra Henning Johan Grass 1286 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1286) (yo 1658/59, † 1713).

kiinnostavaa, että Johan Eriksson Albogiuksen poika Johan Johansson Albogiuksen appi oli Kiikan Raukon kartanon omistaja Henning Grass

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=795954

Johan Johansson Albogiuksen serkku Karl Evertsson Feuhting oli saman alueen henkikirjuri.

1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Billsten. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697. Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Eno: ruukinpatruuna Karl Billsten 796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=796) (yo 1650, † 1691).
Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).
Vävy: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).

Jari Latva-Rasku

09.10.13, 08:02

Olen peräisin läntisistä germaanisuvuista ja vaimoni itäisistä ugrilaissuvuista. Kun selasin vaimoni suvun Savossa ja Karjalassa vaikuttaneita säätyläisiä, kauaa ei kestänyt, kun esiin tuli Astrenius-keskustelussakin mainittuja joka paikkaan levinneitä sukupiirejä. Vaikka aihetodisteista on apua hypoteesin laatimisessa, hypoteesi pitäisi mahdollisimman pian todeta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi tai mahdottomaksi selvittää.

Kiinnostavimpia yhteyksiä esimerkiksi ovat, mistä tuli Evert Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson, joka näkyi veronmaksuvelvollisena Feuchtingin taloudessa Turussa vuonna 1675 ja vielä lääninrahaston pöytäkirjakopion laatijana vuonna 1679? Hieman vähemmän kiinnostavaa on, minne katosi aikaisemmin tuntematon Isak Eriksson Hammarstierna vuonna 1668, tai, että Isak Eriksson Kentzer tunnetaan yhtä myöhempää oikeudenkäyntiä lukuunottamatta vuosina 1673-78, mutta minne hän katosi? Ainakin virkamiehistä yleensä jäi jokin merkintä.

Jos pystyttäisiin osoittamaan, että Järventaan Isak Eriksson laati Turun ja Porin rvr Karkun komppanian katselmusluettelon jo vuonna 1679, ennen Arvid Frisiuksen kuolemaa, voisi olettaa, että Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin avioliitto oli sattumien summa eikä välttämättä sukupiirien järjestämä.

OSTFRESEWESTFRESE

09.10.13, 17:11

Näyttää olevan totta, että tällainen sivusto löytyy, mutta on huomattavasti vähemmän totta, että sen sisältö pitäisi paikkansa. Eteläpohjalaisessa lapsuudessani opetettiin, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu. Toinen viisaus oli, että on täysin yhdentekevää, millaisia mielipiteet ovat tai kuka ne esittää. Niitä esitetään ja sitten keskustellaan, jotta niistä muodostuisi sillä hetkellä paras mahdollinen yhteenveto. En usko, että Astreniuksilla oli oikeassa olemisen tarvetta, sillä tavoin ei edes 1700-luvun Kurikassa olisi kauaa pappina pärjännyt.

No eikös siä pohojammaalla oo olemas sanonta, notta moon oikias, soot vääräs, soon vääräs, moomma oikias, tootta vääräs, noon aiva asioosta tiätämättömiä.
Niin notta kropsua evähäksi vain.

Yks ystäväni sanoi hiljan, että nyt ne taas puhuu sitä siansaksaa, kun hän luki tätä käytyä keskustelua sivustolla ja ihmetteli samalla, kun kohta on käyty kaikki vähänkin sinnepäin kuulostavat nimet läpi.
Onkohan hän aiva vääräs?

Jari Latva-Rasku

09.10.13, 18:47

No eikös siä pohojammaalla oo olemas sanonta, notta moon oikias, soot vääräs, soon vääräs, moomma oikias, tootta vääräs, noon aiva asioosta tiätämättömiä.
Niin notta kropsua evähäksi vain.

Yks ystäväni sanoi hiljan, että nyt ne taas puhuu sitä siansaksaa, kun hän luki tätä käytyä keskustelua sivustolla ja ihmetteli samalla, kun kohta on käyty kaikki vähänkin sinnepäin kuulostavat nimet läpi.
Onkohan hän aiva vääräs?

Sehän on jo tiedetty pitkään, mikä on Isak Eriksson, mutta mitä iloa sellaisen tiedon paljastamisesta olisi. Keskustelu loppuisi siihen.

Isak Eriksson oli aikoinaan suhteellisen harvinainen nimiyhdistelmä ainakin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Muiden alueiden vainajien multia ei ole sen suuremmin nuuskittu. Esimerkiksi Erik Jakobsson oli huomattavasti tavallisempi nimiyhdistelmä. Aina kun Isak Erikssonin näkee tai luulee näkevänsä sopivassa yhteydessä, kannattaa ehkä pysähtyä miettimään, jos jaksaa tai viitsii sellaista aikansa kuluksi selvitellä.

Benedictus

09.10.13, 20:08

Porvoon kirkkoherrrat Hiskin pappisluettelosta.

Henrik Cartenius (1639-67)
Ulrik Cartenius (1669-77)
Johan Albgius (1678-93)

(1653) kirkkoherra Henrik Carstenius Henricus Henrici, Nylandus 970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970). * Helsingissä 25.5.1612. Vht: Helsingin pormestari 1631–34 Henrik Fredriksson Carstenius († ~1659) ja Anna Henriksdotter Vitticius. Helsingin pedagogion oppilas 1620. Tallinnan koulun oppilas. Turun katedraalikoulun oppilas 1629. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1632. Matkusti Saksaan 1632. Ylioppilas Rostockissa 1.1633 Heinricus Castenius Helsingfors-Nylandus Svecus. | Episcopus Wyburgensis. Ylioppilas Wittenbergissä noin 1633 ‹nimeä ei mainita yliopiston matrikkelissa›. Respondentti Turussa 1653 pro gradu (ei läsnä sairauden takia), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 3.5.1653 priimus. — Viipuriin suunnitellun lukion logiikan ja fysiikan lehtori 1634 (ei astunut virkaan). Turun vt. tuomiorovasti s.v., 1. ruots. kappalainen 1635. Porvoon kirkkoherra 1639 (valtakirja 1641). Viipurin tuomiorovasti 1667 (virkaan 1669), samalla lukion ensimmäinen teologian lehtori siellä 1670–79. Viipurin hiippakunnan piispa 1679, ero 1681. Samalla palkkapitäjiensä Lappeen, Luumäen ja Taipalsaaren kirkkoherra 1679–81. Turun(!) hiippakunnan edustajana vuoden 1642 valtiopäivillä. † Viipurissa 6.5.1683. Pso: 1:o 1637 Margareta Henriksdotter Schaefer († 1644); 2:o 1645 Katarina Hansdotter Schmidt († 1705).
Veli: Porvoon kirkkoherra Ulrik Carstenius 1044 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1044) (yo 1654/55, † 1678).

1654/55 Ulrik Carstenius Ulricus Henrici, Nylandus 1044 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1044). Vht: Helsingin pormestari Henrik Fredriksson Carstenius († ~1659) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1654/55 [Carstenius] Ulric. Henrici Nyl. [_ 51]. — Viipurin ratsuväkirykmentin (Erik Pistolhielmin rykm.) rykmentinpastori (1661). Porvoon kirkkoherra 1667. Valtiopäivämies 1675. ‡ Porvoossa 6.10.1678.
Pso: Elisabet Boisman tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Viipurin lukion lehtori, FM Magnus Laghe 1759 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1759) (yo 1665, † 1697).
Veli: Viipurin piispa, FM Henrik Carstenius 970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970) (yo (1653), † 1683).

(1657) Samuel Brennerus Samuel Claudii, Töfsalensis 1189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1189). Vht: Taivassalon kirkkoherra Claes Brennerus (Claudius Martini, luult. yo Uppsalassa 9.1627 Nicolaus Martini Nylandensis, † 1670) ja hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter. Respondentti Turussa 11.1657 (väitöskirjaa ei ehkä ole tarkastettu Petraeuksen kuoleman johdosta), pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). † arvatenkin nuorena, koska myöhempiä mainintoja Samuelista ei ole löytynyt.

Samuel Classon Brennerus omisti väitöskirjansa Henrik ja Ulrick Carsteniukselle sekä heidän isälleen pormestari Carsteniukselle.

Ei ole mitään syytä, ettei voisi olettaa että äitinsä Brita Henriksdotter ei olisi ollut pormestari Henrik Carsteniuksen tytär.
Clas Brenneruksen 2. vaimo oli aatelinen Juliana Stierna ja 3. aatelinen Ingrid Bilang.

Samuel Brennerus oli siis Isak Erikssonin vaimon Juliana Månsdotter Palmin äidin, Anna Alftanan serkku.

Kiinnostavaa, että Porvoon seuraava kirkkoherra oli Johan Albogius, jonka vaimo oli Evert Feuhtingin sisar Anna Feuhting.

Olisi todella kiinnostavaa tietää oliko Järventaan Isak Eriksson 1679 tekemässä tuota luetteloa vai oliko vielä Feuhtingin palveluksessa?
Huomattavaa, että Evert Feuhting kuoli 1682.

21.10.1692 Henrik Munck Henricus Johannis, Ingermannus 3864 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3864). * noin 1675. Vht: Tuutarin (Duderhof) vapaaherrakunnan hopmanni Inkerissä Johan Eriksson Munck († 1688) ja hänen 1. puolisonsa Katarina Henriksdotter Carstenius. Narvan katedraalikoulun oppilas (1688). Ylioppilas Turussa 21.10.1692 [Munck] Henr. Ingerm _ 198. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1692] d. 21. Octbr. Henricus Munck. Ingerm. Lector Sch. Narvensis. Respondentti 30.6.1697, pr. Torsten Rudeen U385 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U385). — Narvan katedraalikoulun teologian lehtori 1699. Äidin isä: Viipurin piispa, FM Henrik Carstenius 970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970) (yo (1653), † 1683).
Velipuoli: vouti Gustaf Adam Munck 4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033) (yo 1694, † 1727).
Velipuoli: Johan Munck 4660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4660) (yo 1702).
Velipuoli: luutnantti Karl Munck 4661 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4661) (yo 1702).

Lanko: Narvan superintendentti, FM ja TT Johan Rungius 2903 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2903) (yo 1681, † 1704).

10.7.1694 Gustaf Adam Munck Gustavus Adamus Johannis, Ingermannus 4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033). * noin 1679. Vht: Tuutarin (Duderhof) vapaaherrakunnan hopmanni Inkerissä Johan Eriksson Munck († 1688) ja hänen 2. puolisonsa Katarina Lietzen tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 10.7.1694 [Munck] Gust. Adam. I _ ‹–›. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1694 d. 10. Julii] Gustavus Adamus Munck. Ingerm. — Tuomioistuimen vouti (gerichtsvogt) Narvassa. Raatimies 1723. ‡ Narvassa 24.2.1727.
Pso: 1723 Anna Falerius tämän 2. avioliitossa (jäi leskeksi).
Äidin aiempi pso: lainlukija Johan Falkius, myöh. Falk 1525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525) (yo 1662).
Eno: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520) (yo 1662, † 1674).
Velipuoli: Narvan katedraalikoulun lehtori Henrik Munck 3864 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3864) (yo 1692).

22.1.1662 Arvid Lietzen Arvidus Nicolai, Aboensis 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520). * Turussa 23.5.1650. Vht: Turun hovioikeuden asessori Nils Lietzen (Nicolaus Arvidi, Litslenan kirkkoherran poika Uplannista, yo Uppsalassa 9.3.1637, † 1691) ja hänen 1. puolisonsa Katarina Baltasarsdotter Wernle. Ylioppilas Turussa 22.1.1662 Lietz Arv. Nicolai Ab. _ 69. Respondentti 16.11.1666, pr. Axel Kempe 168 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=168). Turun hovioikeuden auskultantti. — Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri 1671. † Turussa 14.5.1674. Naimaton.
Eno: Turun hovioikeuden nim. asessori Johan Wernle 585 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=585) (yo (1647), † 1692).
Serkku: Turun akatemian kvestori Arvid Lietzen 3034 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3034) (yo 1682/83, † 1708).
Serkku: Zachris Lietzen 3390 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3390) (yo 1687).
Veli: laamanni Karl Lietzen, aatel. 1719 von Lietzen 2434 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2434) (yo 1675/76, † 1721).
Veli: kihlakunnantuomari Nils Lietzen 2435 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2435) (yo 1675/76, † 1692).

Sisarenpoika: vouti Gustaf Adam Munck 4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033) (yo 1694, † 1727).
Lanko: Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus 806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806) (yo 1650, † 1712).

Lanko: kihlakunnantuomari Jakob Aejmelaeus 1172 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1172) (yo 1656/57, † 1686).
Lanko: lainlukija Johan Falkius, myöh. Falk 1525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525) (yo 1662).
Lanko: Turun piispa, TT Johan Gezelius 1785 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1785) (yo 1665, † 1718).
Lanko: Turun akatemian kvestori Gudmund Höök U319 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U319) († 1695).
Lanko: teologian professori, FM Simon Tålpo 1856 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1856) (yo 1666, † 1711).
Lanko: Siikajoen kirkkoherra Henrik Ahlholm 2112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2112) (yo 1671, † 1695).
Lanko: fysiikan professori ja kirjastonhoitaja, FM Petter Hahn 2187 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2187) (yo 1672, † 1719).
Lanko: Laihian kappalainen Johan Lönn 2359 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2359) (yo 1674, † 1690).
Lanko: Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra, FM Johan Gezelius U374 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U374) († 1714).

Yllä mielenkiintoinen ketju sukusuhteita välillä Carstenius ja Israel Alftanus.

Benedictus

10.10.13, 19:23

Lainaus:
J. Vallinkoski
Genoksen numerossa 113 (1958) Arvi Ilmoniemi on kiinnittänyt huomiota
Karsten-suvun tähänastisissa selvityksissä olleeseen sekaannukseen, kun on
merkitty kaksi henkilöä samaksi: vanhempi Henrik Carsten, kuollut
luultavasti 1614 tai 1615 sekä Henrik Fredrikinpoika, Helsingin pormestari
1631-34, eli vielä 1650-luvulla. Ilmoniemi mainitsee lisäksi, että
viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimestä,
eikä asianomainen liene tunnustanut Carsten-sukunimeä omakseen. Henrik
Fredrikinpojan kuolinvuotta ei myöskään selvästi mainita. Ilmoniemen
tietojen mukaan hän on elänyt vielä 1654, mutta oli vainajana ilmeisesti jo
elokuussa 1658.
Vähäisen lisätiedon antavat eräässä Turun väitöskirjassa olleet omisteet,
dedikaatiot, jotka yleensäkin sisältävät ensiarvoisen tärkeitä
henkilötietoja, joita Lagus ei ole käyttänyt läheskään tyhjentävästi
hyväkseen.

Samuel Claudii Brenneruksen Eskil Petraeuksen johdolla julkaistuksi
aijotussa väitöskirjassa, joka on painettu ilmeisesti syyskuussa 1657 ja
jonka tarkastuspäiväksi on merkitty marraskuu, on dedikaatiot mm. Henricus
Frederici Carsteniukselle, entiselle Helsingin pormestarille ja kauppiaalle,
Porvoon khra Henricus H(enrici) Carsteniukselle, ylioppilas Ulricus Henrici
Carsteniukselle sekä khra Claudius Martini Brennerukselle. Väitöskirjaa ei
Petraeuksen kuoleman (26.9.) johdosta liene koskaan tarkastettu. On
huomattava, että Petraeus toimi preeseksenä vielä piispaksi tultuaankin.

Tämä siis osoittaa, että Henrik Fredrikinpoika on todella tunnettu
Carsteniuksen nimellä ja on ollut elossa vielä syksyllä 1657. Koska
respondentin isä, Taivassalon rovasti Claudius Martini Brennerus esiintyy
tässä kuten eräässä toisessakin väitöskirjassa (G. Alanus n:o 16, 1647)
yhdessä Carsteniuksen kanssa, on ehkä jokin sukulaisuussuhde heidän
keskensä, vaikka sitä ei tunneta.

Benedictus

10.10.13, 21:20

1.3.1662 Johan Falkius, myöhemmin Falk Johannes Erici, Narvensis 1525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525). Vht: Narvan ruots. ja suom. seurak. kirkkoherra Erik Falk (Ericus Johannis, kotoisin Itä-Götanmaalta, ehkä yo Uppsalassa 1608, † 1645) ja hänen 2. puolisonsa Katarina Valeriansdotter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1.3.1662 Falkius Joh. Erici Narv _ 69. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1662. 1. Mart. Johannes Erici Falkius. Narvensis. Oraatio 1667 (Stiernman). — Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1670–71, vapaaherrakuntien 1672–74. † 1674...1678.

Pso: 1667 Katarina Nilsdotter Lietzen tämän 1. avioliitossa.

Velipuoli: ylipostitirehtööri, kanslianeuvos ja valtiosihteeri Johan Schmedeman 1894 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1894) (yo 1667, † 1713).
Poika(?): Johan Falck 3602 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3602) (yo 1689).
Poika(?): Nils Falck, luult. myöh. Falkstedt 4032 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4032) (yo 1694).
Pson poika: vouti Gustaf Adam Munck 4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033) (yo 1694, † 1727).
Lanko: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520) (yo 1662, † 1674).
Kaima: Ruokolahden kirkkoherra Johan Falck 2400 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2400) (yo 1675, † 1703).

http://www.genealogia.fi/genos/36/36_1.htm

Benedictus

13.10.13, 22:04

Jari Latva-Rasku

14.10.13, 06:39

Isak Eriksson mainitaan Järventakana 1681 ja jo helikuussa 1682 hän on käräjöimässä Jarventaan omistuksista Siikaisten ja Merikarvian Lauttijärvellä.

Käräjillä puhutaan lahjoitusmaista. Mitähän nuo lahjoitusmaat voisivat olla?
Miksi tai miten Järventakaan kuuluisi lahjoitusmaita. Ne kai olivat palkkoja tai korvauksia ansiokaasta palvelusta tai jotain?
Kuka ne oliis Järventaahan saanut?

Ulvilan käräjillä 14.-16.2.1682 on seuraavanlainen juttu: Kirjuri Isach Erichssonin valtuuttamana Erich Thomasson Påmarckista haastoi Thomas Anderssonin Södermarkista ja Jakob Nielssonin Härpöösta selvittämään luvatonta viljelyä hänen täällä Ulvilassa olevilla lahjoitusmailla, jotka kuuluvat hänen ratsastaloonsa Järventakan kylässä Karkussa.

Toinen juttu olisi mielenkiintoisempi vuodelta 1699, joka liittyy ko. Isak Erikssonin juttuihin Punkalaitumella, mutta tätä ei valitettavasti ole vielä netissä. Eli Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1699 (mm 8:967-968).

Löytyvätköhän nuo 1699 paperit jo digitoituina?

Ulvilan lahjoitusmaat lienevät tästä keskustelusta tuttu juttu (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0191-0362_YLA-SASTAMALA_ELI_KARKKU.pdf), jonka vuoksi jo Järventaan aikaisempi omistaja Johan Frisius joutui päätään pitelemään. Elettiin aikaa, jolloin hyviä veljiä kutsuttiin jakoveljiksi.

Ylä-Satakunnan tuomari Knut Jönsinpoika (Kurki) antoi 22.9.1595 tuomiokirjeen Åtama äremark nimisen eräsijan omistuksesta. Sen mukaan siitä oli osuus seuraavilla jakoveljillä: Järventaan her Mathias Martini (Karkun kirkkoherra), Kiuralan Markku (talo IV), Selkeen Erkki Käki (talo I) ja lisäksi Palvialan Juho Harsu (talo Va), Kittilän Antti Erkinpoika (talo II) sekä vielä Tyrvään Nuupalasta kaksi isäntää. Tätä tuomiokirjettä on selostettu Karkun 21-23.2.1665 pidettyjen käräjien pöytäkirjassa VA nn 62 (nykyään Ylä-Satakunta KOa 5) f. 879v-880. Otama (nykyään Otamo) on ollut laaja alue Isojärven pohjoisosassa ja pohjoisrannoilla. Se on Siikaisten kuntaa. Peninkulma oli 1552 ehkä noin 5 km. Matka oli siis noin 60 km. Kartalta mitaten etäisyys linnuntietä Otamosta Rautaveden rannoille on n. 50 km.

Isak Eriksson oli kirjuri Turun lääninrahastossa, kirjuri rvr Karkun komppaniassa, kirjasi Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan verot ja kirjoitti sopimuksia ja pöytäkirjoja Karkun ja Punkalaitumen rahvaan puolesta, hankki asiantuntija-apua itselleen ja lapsipuolilleen sekä oli asiamies oikeudenistunnoissa itsensä tai muiden puolesta. Isak Erikssonin esiintyminen Huittisten ja Punkalaitumen käräjillä vuonna 1699 voisi olla samanlainen toimeksianto kuin moneen kertaan käännetty "Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala..." , mutta olisihan se mielenkiintoista tulkita.

Benedictus

14.10.13, 20:50

Benedictus

15.10.13, 06:30

Jari Latva-Rasku

15.10.13, 07:31

Iisakkia, Julianaa tai Järventakaa ei muuten esiintynyt antamieni juttujen jälkeen ainakaan 1687 loppuun. Yksi mielenkiintoinen kommentti oli 1681 autiotilaluettelossa tms, jossa Herra Arvidin leski Eliana mainittiin niin köyhäksi ettei pysty maksamaan laskujaan.

Ylläolevan perusteella voidaan siis ajoittaa Isak Erikssonin avio Julianan kanssa vuoteen 1681.
SAY:ssä Isak näkyy Järventaassa 1681.

En löydä Turun vuoden 1680 manttaaliluetteloa. Seuraavassa eli vuoden 1681 luettelossa Ewert Feuchtingilla on kirjurina Anders, Iisakki on jo kadonnut.

Karl Feuchting. Viimeksi mainitusta tuli Yläsatakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (k.8.6.1697), puoliso Anna Olofsdr Dahlström.

Tyrvään käräjät 3-4.7.1683
Mönsterskrifw: förståndig Isaak Erichsson inlade een i Rätten Regementzskrifwaren Olof Daalströms assignation Dat: d. 14 Decembr: 680 uppå något fördeels hemman, ibland hwilka Johan Bertillssons hemman i Newoi fors ???ter 10 daler 9 öhre Silfwernynt blifwer honom påfördt för 1680, wyste och at s??? som boor opå hemmanet är skyldig 12 Daler 26 Skilling 16 öhre Silfwermynt med sin fa???? räckning daterat 25 Junij 1683, och som han ingen förhoppning hafwer at bekomma sin fyllnadh för samma ränta, begärade han, nembden om detta hemmans wilkor intyga wille, hwarföre nembden efter noog?? förmaningh berättade och i synnerheet Hindrich Jöransson i Lousa och Hindrich Pedersson i Kimajärfwi, som woro legästede och förordnade at syna och werdera det hemmans tillståndh, at nu ingen annan åbo på hemmanet ähr ähn ehn enckia Lijsa Jacobsdotter hwilken utfattigh ähr icke förmåendes at giöra hemmanets ränta.....jne...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3737817

Kiinnostavaa, että yllä Isakin karhujutussa on regementin kirjuri Olof Dalström, joka oli taasen Karl Eretssson Feuhtingin appi.

Pystyisikö jutusta päättelemään milloin Isak on alkanut mönsterskrivarena?

Kirjuri Isak oli Ewert Fychtingin taloudessa jo vuonna 1675 ja sain varmistuksen, että hän on nimenomaan Isak Ericsson eli Vehmaan käräjillä 1677 hän esiintyy yhdessä jutussa Fychtingin edustajana. "Isach Ersson ifrån Åbo lät nu på Crononas Räntmestaren Wälbet: Efwert Fychtings wägnar ...jne..."

Isak Eriksson näyttää avioituneen Juliana Månsdotterin kanssa autiotilakatselmuksen ja toukokuun 1681 välillä, tyttären Lijskinin syntymäajasta päätellen.

Dahlström löytyy ylioppilasmatrikkelin viitteistä pojan Olof Dahlströmin lisäksi ainakin kolmen henkilön kohdalta. Alanuksen kohdalla on pieni sukuselvitys.

1678 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1678)Murenius, Olof, rykmentinkirjuri (yo 1664)1966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1966)Alanus, Salomon, Jomalan kirkkoherra (yo 1668, † 1739)3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033)Feuchting, Karl, rykmentinkirjuri (yo 1682/83, † 1697)

Voisi olla paikallaan vertailla käsialoja lääninrahaston pöytäkirjassa vuonna 1679 ja rvr Karkun komppanian katselmusluettelossa samana vuonna. Kirjoittaja ei sujuvammasta käsialasta päätellen enää ole Christopher Platzman vaan ehkä Olof Dahlström tai Isak Eriksson.

Jari Latva-Rasku

15.10.13, 18:31

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505426

Tässä näkyy Isak Eriksson 1681 ja 1682 pelkällä nimellä,mutta 1683 nimikkeellä munsterskrivare.

Ulvilan käräjillä 14.-16.2.1682 on seuraavanlainen juttu: Kirjuri Isach Erichssonin

Yllä on tuo Ulvila juttu, jossa on mainittu Isak vain kirjuri nimikkeellä. Pitänee yrittää löytää alkuperäinen, jotta selviää onko hänellä siinä vain tuo kirjuri määre.

Löytyyköhän Isakista 1681 jälkeen millain tietoja Karkun alueen armeija-tai muista papereista?

En ottanut kopioita katselmusluetteloista, mutta niissä Isak Eriksson muistaakseni ensimmäisen kerran mainitaan vasta vuonna 1684 tai 1685, eli huomattavasti tiedetyn jälkeen.

On tietenkin mahdollista, että Isak Eriksson-nimisiä kirjureita oli kaksi tai useampia. Olisi kuitenkin ihme, jos lääninrahaston ja rvr kirjuri osoittautuisi eri henkilöksi.

Benedictus

15.10.13, 22:10

Jari Latva-Rasku

16.10.13, 06:21

Iisakki oli tässä tekstissä titteliltään vain skrifware eli kirjuri.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848860

Olisiko niin, että Isak Eriksson oli avioitumiseensa saakka ja vähän ylikin yhä Feuhtingin kirjurina.

Pitää huomata, että Evert Feuhting kuoli juuri 1682.

Isak Eriksson oli mainittu yleensä ottaen kirjuriksi. Hänellä oli asiamies eikä tuomiokirjassa muutenkaan yksilöity, millainen kirjuri hän oli. Hän on voinut olla entinen tai nykyinen kirjuri. Myöhemmin mainittiin, että oli kyse Järventaan asioista. Muista tiedoista päätellen hän on jättänyt Feuchtingin jo viimeistään vuonna 1681.

OSTFRESEWESTFRESE

21.10.13, 11:22

Sehän on jo tiedetty pitkään, mikä on Isak Eriksson, mutta mitä iloa sellaisen tiedon paljastamisesta olisi. Keskustelu loppuisi siihen.

Isak Eriksson oli aikoinaan suhteellisen harvinainen nimiyhdistelmä ainakin Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Muiden alueiden vainajien multia ei ole sen suuremmin nuuskittu. Esimerkiksi Erik Jakobsson oli huomattavasti tavallisempi nimiyhdistelmä. Aina kun Isak Erikssonin näkee tai luulee näkevänsä sopivassa yhteydessä, kannattaa ehkä pysähtyä miettimään, jos jaksaa tai viitsii sellaista aikansa kuluksi selvitellä.

Tjaa, mä oon luullu, että olis tarkoitus tutkia sukuja, eikä vedättää keskustelua vain sen takia, että on keskustelua.
Jos kerran tiedetään kuka Isak Eriksson on, niin miksi sitten vedätetään keskustelua vain huvin, eikä sukututkimuksen vuoksi.
Moni kyllästyy jonnin joutavaan vatkaamiseen, koska asiat vain pyörivät ja pyörivät paikallaan.
Vai onko tämä vain herrojen ja rouvien tarkoituskin pyörittää samaa asiaa ympyrässä pääsemättä ringistä pois?

Jos kerran tiedätte kuka on Isak Eriksson, niin kukas on Erik?
Alkakaa pyörittää sitäkin, niin keskustelu alkaa kyllästyttää muitakin. Eihän tänne näytä kirjoittavan kuin muutama eri henkilö. Ovatko keskustelun aiheet lopussa, kun samaa asiaa vatkataan?

Isak Eriksson Hammarstierna näyttää kelvanneen akateemiselle Helsingin Yliopistolle, niin miksikäs hän ei kelpaa HERROILLE? Loppuisiko sukututkimus liian nopeasti?

Menkääs käymään välillä nykyisen Ruotsin puolella katsomassa mitähän sieltä tai jopa Tanskasta, Saksasta, Hollannista löytyisi tai vielä paremmin Salt Lake Cityssä mormonien arkistoissa.

Katsokaas, kun on näitä Danskeja, Friisejä yms. nimiä siellä täällä.

Peder Danske näyttäisi olevan entinen tanskalainen Skånesta, joka aikoinaan kuului Tanskalle.

Ruotsin arkistoihin mars, mars.

Keskustelkaa sitten niistä uusista löydöistä.

pirjosirainen

21.10.13, 15:42

Jari Latva-Rasku

21.10.13, 17:16

Tjaa, mä oon luullu, että olis tarkoitus tutkia sukuja, eikä vedättää keskustelua vain sen takia, että on keskustelua.
Jos kerran tiedetään kuka Isak Eriksson on, niin miksi sitten vedätetään keskustelua vain huvin, eikä sukututkimuksen vuoksi.
Moni kyllästyy jonnin joutavaan vatkaamiseen, koska asiat vain pyörivät ja pyörivät paikallaan.
Vai onko tämä vain herrojen ja rouvien tarkoituskin pyörittää samaa asiaa ympyrässä pääsemättä ringistä pois?

Jos kerran tiedätte kuka on Isak Eriksson, niin kukas on Erik?
Alkakaa pyörittää sitäkin, niin keskustelu alkaa kyllästyttää muitakin. Eihän tänne näytä kirjoittavan kuin muutama eri henkilö. Ovatko keskustelun aiheet lopussa, kun samaa asiaa vatkataan?

Isak Eriksson Hammarstierna näyttää kelvanneen akateemiselle Helsingin Yliopistolle, niin miksikäs hän ei kelpaa HERROILLE? Loppuisiko sukututkimus liian nopeasti?

Menkääs käymään välillä nykyisen Ruotsin puolella katsomassa mitähän sieltä tai jopa Tanskasta, Saksasta, Hollannista löytyisi tai vielä paremmin Salt Lake Cityssä mormonien arkistoissa.

Katsokaas, kun on näitä Danskeja, Friisejä yms. nimiä siellä täällä.

Peder Danske näyttäisi olevan entinen tanskalainen Skånesta, joka aikoinaan kuului Tanskalle.

Ruotsin arkistoihin mars, mars.

Keskustelkaa sitten niistä uusista löydöistä.

Kuten varmasti huomasit lauseeni, "Sehän on jo tiedetty pitkään, mikä on Isak Eriksson, mutta mitä iloa sellaisen tiedon paljastamisesta olisi. Keskustelu loppuisi siihen.", oli pilailua. Vastaus tietenkin on nimi. Mitä sellaisesta sen enempää keskustelemaan.

Benedictus

23.10.13, 06:54

Ulvilan käräjillä 14.-16.2.1682 on seuraavanlainen juttu: Kirjuri Isach Erichssonin valtuuttamana Erich Thomasson Påmarckista

Kyseessä on siis Pomarkun Soinin isäntä, joka myöhemmin perusti Leväsjoelle Soinin uudistilan.
Erik Thomassonin sanotaan tulleen Ahlöaisten Kellahdelta(Kellfjärd) Pomarkkuun, jossa tilaa hakiessaan ilmoittaa ennenkin asuneensa Pomarkussa.

Isak Erikkssonin lasten kummeina mainitaan Karkun Mäenpään Simon Thomasson, jonka isä oli Thomas Simonsson ja äiti Agnes Eskilsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960

Mistä he Karkun Mäenpäähän tulivat ei ole selvää.

Olisiko mahdollista, että Erik ja Simon Thomasson olisivat veljeksiä?
Kumpikin on yhteydessä Isak Erikssoniin.

pirjosirainen

23.10.13, 13:44

OSTFRESEWESTFRESE

27.10.13, 10:08

Kuten varmasti huomasit lauseeni, "Sehän on jo tiedetty pitkään, mikä on Isak Eriksson, mutta mitä iloa sellaisen tiedon paljastamisesta olisi. Keskustelu loppuisi siihen.", oli pilailua. Vastaus tietenkin on nimi. Mitä sellaisesta sen enempää keskustelemaan.

Aika erikoista on sukututkimus, jonka perustana joillakin näyttää olevan pilailu. Mitä järkeä on käydä tällaista keskustelua pelkän pilailun pohjalta? Eikö tällaisen keskustelun kannattaisi lopettaa, kun eräiden sanomisien perusteella koko tutkimus voidaan leimata pelkäksi pilailuksi ja pelleilyksi? Eikö tutkiminen olekkaan intensiivistä vakamielistä akateemispohjaista esi-isien esiin kaivamista, vaan siitäkin vain tehdään pilailun kohde? Entä akateemiset kriteerit ja empiirinen tutkimus?
Pilailu vie hohdon pois sukututkimuksesta, jos muutama ns. "tutkija" asettaa itsensä muiden yläpuolelle erehtymättömänä totuuden torvena. Se myös vahingoittaa Suku Forumin listoilla käytävää keskustelua ja tutkimusta, jos jotkut ovat mukana "tutkijoina" vain pilailu mielessä. Onko koko keskustelu Astrenius-suvusta ollut alusta alkaen vain pilailua ja voidaanko todeta, että pitävätkö edes esille tulleet asiat, sekä seikat suvusta ylipäätään paikkansa, kun perustana näyttää olevan pilailu? Tällainen toiminta kyseenalaistaa jonkun tutkijan motiivit tutkimusta kohtaan ja osoittaa näiden akateemisen sivistyksen puutteen.

Kannattaas lopettaa keskustelu, jos sen tavoote ov`vain toimia viihrykkeenä eräille pilaalun pohojalta. Ei sen kaltaasesta keskusteluketjusta oo mitään hyötyä?

Ei pohojalaanenkaa huumori tuallaasenhen pilaaluhun vakavilla asioolla sorru ku vain osaamattomien käsis. Pohojammaalla sukututkimus ov`vakava asia ja sillä, eikä ruualla pirä mennä leikkimähän, koska siinä vain nolaa ittensä ja sukunsa.
Niin`notta lahajattomat treena.

Muuten...
Ei tullut vieläkään vastausta siihen millä perusteella Isak Eriksson Hammarstierna kelpaa akateemiselle Helsingin Yliopistolle. Eikö herrojen tutkimus perustukkaan akateemiselle pohjalle, vaan mutu-tuntumalle? En nimittäin usko, että tietoa ei olisi painettu ylioppilasmatrikkeliin, jos sitä ei olisi etukäteen tarkastettu paikkansa pitäväksi.

Ja mitä pilailuun sukututkimusasioilla tulee, niin se on lähinnä naurettavaa ja osoittaa sen henkilön kypsyyden tai sen puutteen.

Jari Latva-Rasku

27.10.13, 13:14

Aika erikoista on sukututkimus, jonka perustana joillakin näyttää olevan pilailu. Mitä järkeä on käydä tällaista keskustelua pelkän pilailun pohjalta? Eikö tällaisen keskustelun kannattaisi lopettaa, kun eräiden sanomisien perusteella koko tutkimus voidaan leimata pelkäksi pilailuksi ja pelleilyksi? Eikö tutkiminen olekkaan intensiivistä vakamielistä akateemispohjaista esi-isien esiin kaivamista, vaan siitäkin vain tehdään pilailun kohde? Entä akateemiset kriteerit ja empiirinen tutkimus?
Pilailu vie hohdon pois sukututkimuksesta, jos muutama ns. "tutkija" asettaa itsensä muiden yläpuolelle erehtymättömänä totuuden torvena. Se myös vahingoittaa Suku Forumin listoilla käytävää keskustelua ja tutkimusta, jos jotkut ovat mukana "tutkijoina" vain pilailu mielessä. Onko koko keskustelu Astrenius-suvusta ollut alusta alkaen vain pilailua ja voidaanko todeta, että pitävätkö edes esille tulleet asiat, sekä seikat suvusta ylipäätään paikkansa, kun perustana näyttää olevan pilailu? Tällainen toiminta kyseenalaistaa jonkun tutkijan motiivit tutkimusta kohtaan ja osoittaa näiden akateemisen sivistyksen puutteen.

Kannattaas lopettaa keskustelu, jos sen tavoote ov`vain toimia viihrykkeenä eräille pilaalun pohojalta. Ei sen kaltaasesta keskusteluketjusta oo mitään hyötyä?

Ei pohojalaanenkaa huumori tuallaasenhen pilaaluhun vakavilla asioolla sorru ku vain osaamattomien käsis. Pohojammaalla sukututkimus ov`vakava asia ja sillä, eikä ruualla pirä mennä leikkimähän, koska siinä vain nolaa ittensä ja sukunsa.
Niin`notta lahajattomat treena.

Muuten...
Ei tullut vieläkään vastausta siihen millä perusteella Isak Eriksson Hammarstierna kelpaa akateemiselle Helsingin Yliopistolle. Eikö herrojen tutkimus perustukkaan akateemiselle pohjalle, vaan mutu-tuntumalle? En nimittäin usko, että tietoa ei olisi painettu ylioppilasmatrikkeliin, jos sitä ei olisi etukäteen tarkastettu paikkansa pitäväksi.

Ja mitä pilailuun sukututkimusasioilla tulee, niin se on lähinnä naurettavaa ja osoittaa sen henkilön kypsyyden tai sen puutteen.

Kuten aikaisemmin totesin, mielestäni ei kannata yrittää selvittää, mikä Isak Eriksson on, vaan kuka hän oli. Ei myöskään kannata tutkia, mikä Isak Eriksson Hammarstierna on, vaan kuka hän oli, ja perustella se uskottavasti, eli todistaa se. Jos pitäviä perusteita ei ole, niitä ei ole.

Tiedetään, että Turun yliopistossa suoritti ylioppilastutkinnon, eli pääsytutkinnon, turkulainen (Aboensis) Isak Eriksson Hammarstierna. Hänen opiskeluistaan ei löydy mainintoja esimerkiksi Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjoista.

Ylioppilasmatrikkelissa on Hammarstiernan (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975)kohdalla mielenkiintoisena havaintona viitattu, että "eräs" Isak Eriksson oli jättänyt katselmuskirjurin tehtävän ja hänen tilalleen oli tullut Lars Safler elokuussa 1677. Tämän Isak Erikssonin voi päätellä rykmentin komentajan nimestä päätellen (öfwerste Bockz Regimente) olleen Porin jvr katselmuskirjuri, vaikka hänestä mainitaan palkkalistassa Turun ja Porin rvr Karkun komppanian kohdalla, miksi, siihen ei ole löytynyt selitystä. Järventaan Isak Erikssonista tuli rvr katselmuskirjuri vasta 1680-luvun alkupuolella. On siis voinut olla olemassa useampikin Isak Eriksson.

Ylioppilasmatrikkelissa ei väitetä, että tämä Isak Eriksson olisi Isak Eriksson Hammarstierna. On jopa epätodennäköistä, että hän ainakaan olisi Järventaan Isak Eriksson, joka samanlaisesta käsialasta päätellen oli näihin aikoihin lääninrahaston kirjuri. Hammarstiernan kohdalla viitteissä oleva maininta "Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius", voidaan asettaa kyseenalaiseksi, kunnes se on todistettu. Todisteet voi hankkia vaikkapa nimimerkki OSTFRESEWESTFRESE, kuka onkaan, tai joku muu asiasta kiinnostunut, ja kirjoittaa siitä keskustelupalstalle, tai jättää kirjoittamatta.

KariKK

27.10.13, 15:13

Aika erikoista on sukututkimus, jonka perustana joillakin näyttää olevan pilailu. Mitä järkeä on käydä tällaista keskustelua pelkän pilailun pohjalta? Eikö tällaisen keskustelun kannattaisi lopettaa, kun eräiden sanomisien perusteella koko tutkimus voidaan leimata pelkäksi pilailuksi ja pelleilyksi? Eikö tutkiminen olekkaan intensiivistä vakamielistä akateemispohjaista esi-isien esiin kaivamista, vaan siitäkin vain tehdään pilailun kohde? Entä akateemiset kriteerit ja empiirinen tutkimus?
Pilailu vie hohdon pois sukututkimuksesta, jos muutama ns. "tutkija" asettaa itsensä muiden yläpuolelle erehtymättömänä totuuden torvena. Se myös vahingoittaa Suku Forumin listoilla käytävää keskustelua ja tutkimusta, jos jotkut ovat mukana "tutkijoina" vain pilailu mielessä. Onko koko keskustelu Astrenius-suvusta ollut alusta alkaen vain pilailua ja voidaanko todeta, että pitävätkö edes esille tulleet asiat, sekä seikat suvusta ylipäätään paikkansa, kun perustana näyttää olevan pilailu? Tällainen toiminta kyseenalaistaa jonkun tutkijan motiivit tutkimusta kohtaan ja osoittaa näiden akateemisen sivistyksen puutteen.

Kannattaas lopettaa keskustelu, jos sen tavoote ov`vain toimia viihrykkeenä eräille pilaalun pohojalta. Ei sen kaltaasesta keskusteluketjusta oo mitään hyötyä?

Ei pohojalaanenkaa huumori tuallaasenhen pilaaluhun vakavilla asioolla sorru ku vain osaamattomien käsis. Pohojammaalla sukututkimus ov`vakava asia ja sillä, eikä ruualla pirä mennä leikkimähän, koska siinä vain nolaa ittensä ja sukunsa.
Niin`notta lahajattomat treena.

Muuten...
Ei tullut vieläkään vastausta siihen millä perusteella Isak Eriksson Hammarstierna kelpaa akateemiselle Helsingin Yliopistolle. Eikö herrojen tutkimus perustukkaan akateemiselle pohjalle, vaan mutu-tuntumalle? En nimittäin usko, että tietoa ei olisi painettu ylioppilasmatrikkeliin, jos sitä ei olisi etukäteen tarkastettu paikkansa pitäväksi.

Ja mitä pilailuun sukututkimusasioilla tulee, niin se on lähinnä naurettavaa ja osoittaa sen henkilön kypsyyden tai sen puutteen.

Muutama kommentti tähän purkaukseen.

En ymmärrä miten sitä tieteellistä ja vakavaa sukututkimusta edistää toisten motiivien kyseenalaistaminen. Tai persoonaan kohdistuva hyökkäys ja arvostelu ja arviointi ja mitätöinti. Se oikeastaan on ilmaus siitä, että todelliset argumentit puuttuvat.
Riittää, kun esittää perustellen omat käsityksensä tarkastellusta asiasta, jos muitten perustelut ja johtopäätökset näyttävät puutteellisilta tai virheellisiltä.

Tuskin sekään on mitään oikeaa tutkimusta, että ongelma ratkaistaan sillä, että vain todetaan ongelma ratkaistuksi, kun on löydetty joku, jolla on oikea nimi, vaikka sitovia todisteita ei olisikaan. Voi olla niinkin, että oikea henkilö on löydetty, mutta se pitää voida todistaa riittävän aukottomasti.

Eihän näitä viestejä ole kenenkään pakko lukea, jos ne ärsyttävät.
Kyllä maailmaan melua mahtuu.

T. KariKK

Benedictus

15.11.13, 21:19

Latva-Rasku aikoinaan kosketteli erästä kiinnostavaa seikkaa,joka tuntuu jääneen vaille huomiota.
Seikalla on myös toionen ulottuvuus pohdittaessa Johan Johansson Someruksen vaimon Anna Cristoffersdotterin syntyperää.
Lainaus:

Minua askarruttaa Måns Larssonin ja Henrik Eriksson Alftanuksen vävysuhde.

Tuntuu, että mikään ei vielä ole poistanut oletusta, että Järventaan Juliana Månsdotter voisi olla Taivassalon Hylkilahdessa noin vuoteen 1676 asuneiden, siellä kuolleen ombudsman Måns Larssonin, ja Anna Erisdotter Alftanan tytär. Vuonna 1712 mainitaan Järventaassa Isak Eriksson ”m mr” Anna ja tytär Ingeborg. Kuka sitten on Anna, Isakin tytär matmor? Anna ilman puolisoaan Johan Carvilanderia vai mormor? Anna? Jos kyseessä olisi ikäloppu isoäiti Anna, miksi hänet olisi merkitty henkikirjaan veroa maksamaan? Mikään ei osoita, että Måns Larssonin leski Anna olisi kuollut Lokalahden Tammistossa vuonna 1680, vaan ennemminkin hän olisi omistusoikeudettomana muuttanut sieltä pois uuden isännän tieltä. Uuden isännän puoliso oli myös Anna, Anna Andersdotter.

Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen aikalainen Suur-Ilmajoen papistossa oli Gabriel Lagus. Laguksen isänpuoleinen sukulainen oli Brita Josefintytär Lagus, † 1682, Karkku, Nohkua, jonka vanhemmat olivat Josef Georgiuksenpoika Lepus ja Katarina Nicolauksentytär Orre. Britan puoliso oli Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Christoffer Cristopherinpoika Enckell ¥ 1655 Uusikaupunki *1625, Altranstedt, Saksa (tai Turku) †1683, Karkku, Hänen Isänsä oli turkulainen räätälimestari Cristopher Enckell, †9.1633 – 2.1636 ja äitinsä NN Lauck, † ennen 1.1644, Allenius-suvun kantaisän Nousiaisten kirkkoherran Henrik Jöransson Lauckan sisar, jonka toinen puoliso oli turkulainen räätälimestari Erik Helgesson (Genos 31(1960), s. 51-54 ). Lauckan sisarusten isä oli mahdollisesti turkulainen porvari Jöran Kynsilaukka tai Nousiaisten kirkkoherra Jöran Henriksson (www.juhasinivaara.fi/siniv/allen.htm (http://www.juhasinivaara.fi/siniv/allen.htm)).

Turun suurlukkarin Henrik Eriksson Alftanuksen, †30.9.1669 - 5.12.1672, puolisoksi mainitaan Brita Enckell, haud. 21.8.1689. Olen olettanut, että Brita on ollut yksi räätälimestari Enckellin lapsista ja hänen veljensä on ollut kruununvouti Christoffer Enckell. On väitetty, että Brita olisi synnyttänyt lapsen veljensä luona Karkussa vuonna 1664.

Henrik Eriksson Alftanus on mainittu Måns Larssonin vävyksi. Måns Larssonhan oli Henrik Erikssonin lanko. Millä tavoin Henrik Eriksson voisi olla Måns Larssonin vävy? Onko lanko väännetty vävyksi? Onko Måns Larssonin tytär mahdollisesta aikaisemmasta avioliitosta voinut olla Henrik Larssonin aikaisempi puoliso ennen Brita Enckelliä? Olisiko NN Lauckalla ehtinyt olla vuosien 1636 ja 1644 välillä kolmas puoliso Erik Helgessonin jälkeen, nimeltään Måns Larsson? Onko olemassa joku muu selitys?

Vävyasetelmaan voi myös liittyä, että Måns Larsson oli Claes Mårtensson Brennerin ja hänen kolmannen puolisonsa Ingrid Jacobsdotter Bilangin tyttären holhooja, isän serkunmies, lähellä asuva asiamies tai jopa sukulainen, kuten holhoojat usein olivat.
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=55142)

Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Christoffer Cristopherinpoika Enckell ¥ 1655 Uusikaupunki *1625, Altranstedt, Saksa (tai Turku) †1683, Karkku, Hänen Isänsä oli turkulainen räätälimestari Cristopher Enckell, †9.1633 – 2.1636 ja äitinsä NN Lauck, † ennen 1.1644, Allenius-suvun kantaisän Nousiaisten kirkkoherran Henrik Jöransson Lauckan sisar, jonka toinen puoliso oli turkulainen räätälimestari Erik Helgesson (Genos 31(1960), s. 51-54 ). Lauckan sisarusten isä oli mahdollisesti turkulainen porvari Jöran Kynsilaukka tai Nousiaisten kirkkoherra Jöran Henriksson.

Yllä oleva teksti on hyvin kiinnostava, sillä vaikka siitä on jo saatu esille monia faktoja , on siinä vielä monta kysymysta, joita ratkomalla voi selvitä mielenkiintoisia asioita.

Pekka Hiltunen

15.11.13, 22:13

Lauckan sisarusten isä oli mahdollisesti turkulainen porvari Jöran Kynsilaukka tai Nousiaisten kirkkoherra Jöran Henriksson.

Kyllä se nyt on sillä tavalla, että laukka ja kynsilaukka ovat kaksi aivan eri asiaa. Jo 1600-luvulla on näitten kasvien välillä ollut vissi ero. Ruoholaukkaa sai rannikolla luonnosta ja sitä on varmaankin kuivattu ja säilötty talven varalle samoin kuin keltasipulia eli laukkaa (ruotsiksi lök). Kynsilaukka on yhä edelleen mielipiteitä eli makuja jakava kasvi eli mauste, ja uskon että Kynsilaukka-niminen porvari on saanut nimensä erikoistumisestaan valkosipulin kaupitteluun. Juha Sinivaaran ansiokkaalla sivustolla on siis virhe, jota huonolla menestyksellä olen koettanut korjaututtaa. Kynsilaukka kyllä luetaan alliumeihin, mutt`ei suinkaan Alleniuksiin. Oma käsitykseni on se, että Nousiaisten khra Laukka (jonka jälkeläinen näemmä itsekin olen) oli edeltäjänsä poika, sillä kyseessä oli tuon ajan yksi merkittävimmistä seurakunnista, johon ei ole voinut tulla valituksi kuka tahansa porvarinppoika ilman erityismeriittejä.
PH

Benedictus

15.11.13, 22:51

Heh.
Pitkän linjan koulutettuna puutarhurina totean Hiltusen väittämän kasvitieteellisesti aivan paikkansa pitäväksi.

Tuo Nousiaisten khr Georgius Hnerici on varmaankin Allium-sisarusten isä. Siis myös Enkelin vaimon.

Toisaalta nuo porvarien lisänimet saattoivat olla mitä vain. Myös talon nimiä.Nimeä keksittäessä ei kai paljoa pohdittu lajinimiä, hajua ehkäpä.

Kuka oli tuo porvari Henrik Jacobsson.? jolla lisänimi Kynsilaukka.

Joachim Stutaeuksen vaimoksi mainitun Brita Henriksdotterin täti Anna Jacobsdotter Geet, Isonkyrön khr tytär testamenttasi sisarensa tyttärelle Brita Henriksdotterille Raision Keitilän säteritilan tai ainakin osan siitä.

Vai oliko veljen tytär, sillä Kynsilaukka mainitaan Henrik Jacobsson nimellä.

Kuka voisi olla tuo Henrik?
Rikas valtaporvari, kirkon merkkiimies tai aatelinen?

Sopisi Nousiaisten ja Piikkiön kirkkoherrojen isäksi.

Benedictus

15.11.13, 23:13

Kadonneen Isak Erikssonin isän etsinnän vaihe XXXVV.

Den 13/4 1644 (RA: z 14: 278-279) förevar å rådst.rätten ett mål, som i marginalen rubriceras »Erich Hälliesson om Confirmation oppå Schifftedt»; protokollet i detta mål lyder som följer:
»Företrädde och nu Schreddaren Erich Häliesson och framlade eett Schifftes breeff som war Uprättadt näst förledne 24 Januarij emillan honom och hans 4 barn, twenne sina egna, och twenne Styffbarn, medh anhållande oeh begiäran om Confirmation opå samma Schifftes breeff: Och emädan man befan wedh samma Schiffte Lagligen wara procederat, Först Inwentarium uprättadt oppå Förråden, der effter Lagligen deellt be:te Erich Hälliesson och hans barn emillan, om det som dhe twenne Stiuffbarnen borde först för deeras fäderne, sedhan och dhett alla Fyra barnen tillkom för mödernett, som sielfwa schifftesbrefwet det innehåller; Effter och barnssens Moderbrodher hederlige och Wällerde herr Hinrich Georgii Lauk hafwer waritt Uthöfwer bytedt på barnssens wägnar som een Förmyndare dett Uderschriffwidt Utan någodt Klander nu eller i framtijden, dee Godhe Män aff Rättens Medell som der till Skiptesmän lagligen hafwa kallade waritt, och till Wittnes Underschriffwidt; och effter man således icke kunne förnimma derudhinnan att wara något mangell, Uthan på bådhe Sijdor wänligen förlicht; altfördy hafwer man samma Schifftesbreeff här medh alldeles gillatt och ratificerat; således stadigt och oryggeligen att förblifwa Uthan någons wijdare quall eller åtalan: Deer till meera wisso under Stadzens Insegell».
Av allt detta framgår otvetydigt, att skräddaren Christopher Enckells änka, vilken i sitt gifte med Enckell hade två barn, gifte sig sedermera (trol. 1636) med skräddarmästaren Erik Helgesson, med vilken hon sammanavlade tvenne barn. Själv har hon tydligen dött före januari 1644

Lainaus Latva-Rasku:
Turun suurlukkarin Henrik Eriksson Alftanuksen, †30.9.1669 - 5.12.1672, puolisoksi mainitaan Brita Enckell, haud. 21.8.1689. Olen olettanut, että Brita on ollut yksi räätälimestari Enckellin lapsista ja hänen veljensä on ollut kruununvouti Christoffer Enckell. On väitetty, että Brita olisi synnyttänyt lapsen veljensä luona Karkussa vuonna 1664.

Syntyisikö tästä selitys:
Enckelit ja Astreniukset naivat toisiaan melko myöhään.

Jos Cristoffer Cristoffersson ja Brita Cristoffersdotter olivat sisaruksia, olisi vouti Enkell ollut Juliana Månsdotter Palmin äidin lanko eli veljen vaimon veli.

Toisaalta:vouti Encelillä oli yksi täyssisar ja kaksi sisaruspuolta, joiden äiti oli yhteinen.

Den 13/4 1644 (RA: z 14: 278-279) förevar å rådst.rätten ett mål, som i marginalen rubriceras »Erich Hälliesson om Confirmation oppå Schifftedt»; protokollet i detta mål lyder som följer:
»Företrädde och nu Schreddaren Erich Häliesson och framlade eett Schifftes breeff som war Uprättadt näst förledne 24 Januarij emillan honom och hans 4 barn, twenne sina egna, och twenne Styffbarn, medh anhållande oeh begiäran om Confirmation opå samma Schifftes breeff: Och emädan man befan wedh samma Schiffte Lagligen wara procederat, Först Inwentarium uprättadt oppå Förråden, der effter Lagligen deellt be:te Erich Hälliesson och hans barn emillan, om det som dhe twenne Stiuffbarnen borde först för deeras fäderne, sedhan och dhett alla Fyra barnen tillkom för mödernett, som sielfwa schifftesbrefwet det innehåller; Effter och barnssens Moderbrodher hederlige och Wällerde herr Hinrich Georgii Lauk hafwer waritt Uthöfwer bytedt på barnssens wägnar som een Förmyndare dett Uderschriffwidt Utan någodt Klander nu eller i framtijden, dee Godhe Män aff Rättens Medell som der till Skiptesmän lagligen hafwa kallade waritt, och till Wittnes Underschriffwidt; och effter man således icke kunne förnimma derudhinnan att wara något mangell, Uthan på bådhe Sijdor wänligen förlicht; altfördy hafwer man samma Schifftesbreeff här medh alldeles gillatt och ratificerat; således stadigt och oryggeligen att förblifwa Uthan någons wijdare quall eller åtalan: Deer till meera wisso under Stadzens Insegell».
Av allt detta framgår otvetydigt, att skräddaren Christopher Enckells änka, vilken i sitt gifte med Enckell hade två barn, gifte sig sedermera (trol. 1636) med skräddarmästaren Erik Helgesson, med vilken hon sammanavlade tvenne barn. Själv har hon tydligen dött före januari 1644.

Miten asiat nähtäisiin, jos toinen noista Erik Helgessonin lapsista olisi nimeltään Isak Eriksson. Vouti Enkelin velipuoli ja Alftanusten lähipiiriä.

Ajallisesti voisi olla vaikka tämä opiskelija.
sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.

Pekka Hiltunen

15.11.13, 23:47

Heh.
Pitkän linjan koulutettuna puutarhurina totean Hiltusen väittämän kasvitieteellisesti aivan paikkansa pitäväksi.
Kun, Pentti, nyt tähän tartuit, niin kai on vastattava.

Intohimoni valkosipuliin "ei sunkka" liity siihen, että olen jokseenkin koko varhaislapsuuteni elänyt trooppisissa oloissa - siis kasvihuoneessa, eli isoisäni puutarhassa, sillä "Paikkarin pappa" ei sitä suurta nautintoni välikappaletta kasvattanut. (Pizzat saa kyllä siten taas jokainen maksaa omissa nahoissaan.)

Turkuun perustettiin hovioikeus 1623, ja ensimmäinen aateliton asessori oli muuan "jeesuksenkantaja", nimittäin Kristoffer Pehrsson, jonka voisi varmaankin otaksua naittaneen tyttäriään yhdelle jos toisellekin eteläsuomalaisella. Mitä tiedetään hänen jälkeläisistään? Vai olemmeko jo liian etäällä siitä Maarian khra:sta?
PH

karisalm

16.11.13, 08:48

Hei

Turkuun perustettiin hovioikeus 1623, ja ensimmäinen aateliton asessori oli muuan "jeesuksenkantaja", nimittäin Kristoffer Pehrsson, jonka voisi varmaankin otaksua naittaneen tyttäriään yhdelle jos toisellekin eteläsuomalaisella. Mitä tiedetään hänen jälkeläisistään? Vai olemmeko jo liian etäällä siitä Maarian khra:sta?Christoffer Perssonin syntyperästä löytyy selvitys täältä jossa korjataan mm Ramsayn tietoja http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm

Löytämieni merkintöjen mukaan (SAY, tuomiokirjat) lapsia olisi vain kaksi pojat Johan ja Christoffer, tyttäriä tai vävyjä ei mainita.

Christoffer Persson oli kahdesti aviossa ensimmäinen puoliso Sääksmäen voudin, Sillantaan isännän Israel Påvelssinin tytär Carin Israelsdotter.
Kalvolan käräjät 9.3.1614: Niittyriita jossa osapuolina Christoffer Persson vaimonsa hru Carin Israelsdotterin puolesta sekä svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka.
Toinen puoliso Sophia Jacobsdotter joka mainitaan 1634-1635 lainlukijan leskenä Viialassa.

Lapsia ensimmäisestä aviosta:

Poika Johan Christoffersson
Mainitaan poikana Viialassa 1634, myöhemmin Viialan Seppälässä
Lempäälä, kesäkäräjät 27-28.6.1644: Oplystes 1. gången den del som Johan Christoffersson efter sin far framledne Christoffer Perssons til Viiala gård ähr berächtigat, för 999 d. copp. som underlagman Väl. Henric Jacobsson besitter.
Lempäälä, kesäkäräjät 27-28.6.1644: Michel Eskilsson beviste sig hafva för Johan Christoffersson 17:2 spanmål, som advocat fiscalen i den kunglig håfrådh väl Johan Henricsson hafwa betalt för Johan Christofferssons fahrs vitterlig gold. Och dömdes til bårgaren i Åbo framledne Henric Kråger betala. Svåger fiskalen Johan Henricsson.
Lempäälä, syyskäräjät 15-16.11.1644: Oplystes 2. gången.
Lempäälä, talvikäräjät 28.2-1.3.1645: Opbörds 3. gången.

Poika Christoffer Christoffersson
Mainitaan Viialassa 1630-1633
Puoliso Sara Hansdotter joka mainitaan leskeksi 1634 myöhemmin Henric Jacobssonin puolisona.
Saran toinen puoliso alilaamanni Henric Jacobsson, mainitaan Viialassa 1635-1642 mm Ikaalisten kirkkoherran Abraham Jacobssonin veli.
Lempäälä, talvikäräjät 28.2-1.3.1645: underlahman i Nedresida Ladsagu Henric Jacobsson til Viiala fullmachtig aff fiscalen i den kongliska hofrådet i Åbo Anders Israelsson Kuockala boar vägnar mot kyrkoherden hr Michel Martini.
Lempäälä, syyskäräjät 25-26.11.1646: underlagman i Nedrefinna Lagslaga Henric Jacobsson til Viiala, sin kärä hustrus förra mans bror Johan Christoffersson pantannut oman osuutensa Viialaan, Henric lunastaa em maahan jonka käräjät vahvistaa.
Lempäälän talvikäräjät 3.2.1658: mag Abraham Ikalensis, faderbroder underlagman Henric Jacobsson, des enka Sara, stiufson cornetten Israel Christoffersson.
Lempäälän talvikäräjät 19.2.1659: Mag Abrahamus Ikalensis på sin faderbröders och systers vägnar nu kärde til hans sahl faderbroders underlagmans Henric Jacobssons enckia hustru Sara och hans stiufson cornetten Israel Christoffersson. Eckians fullmachtig Michael Dalman.

Christofferin ja Saran lapsia:
Poika Israel Christoffersson, luutnantti 1672, Akaan Tiuran isäntä
Puoliso Anna Mårtensdotter Steen
Lempäälän kesäkäräjät 4-5.7.1659: Alkkulan Jacob Jöransson haukkunut cornetti Israel Chrsterssonina varkaaksi.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.10.1659: cornetten manfattig Israel Christofferssons fullmachtig lagläsaren Michel Mårtensson. efter underlagmannen sal. Henric Jacobsson, efter sahl. Christoffer Persson Inventarium. Befallningsman Lars Jönsson.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.10.1659: Cornetten Israel Christoffersson i Viiala, Viiala qvarn uti Haihunkoski. Matts Larssons häradsdombref 1.11.1573. Christoffer Persson kom til Viiala nu öfver 60 åhr sedan.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.10.1659: Johan Ericsson i Alkkula kärde til cornetten Israel Christoffersson on en äng Wiikinniitty.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.11.1660: Cornetten manfattig Israel Christoffersson, sahl stiuffaders underlagman sahl. Henric Jacobssons Testamente skrift dat. 5.4.1654 med sin K. hustrus och cornettens moders Sara Hansdotter. Cornetten hafva en 12 öres land uthi Viiala, Seppälä.

Tytär Sophia Christoffersdotter
Puoliso Per Jönsson, lainlukija, talollinen Lempäälän Perälässä
Lempäälä, syyskäräjät 30-31.10.1645: Ährlig och förståndig Per Johansson i Viiala ostaa Perälä Matts Henricssonilta (Kauppila isäntä 1644-45) tämän autiotilan.
Lempäälän talvikäräjät 2. & 4.3.1672: Johan Persson i Perälä velkaa Akaan Järviön Clemet Simonssonille (Naakkala eli Keppilä).
Lempäälän kesäkäräjät 13. & 15.6.1672: Johan Perssons stiufbroder Jöran Persson. Johans faders kiöptehemman och penningarna som hemmannet kiöptes var hans moders.
Lempäälän syyskäräjät 29.-30.10.1672: Johan Pehrsson i Perälä, hans halfbroder och andra syskon, Johans moder Sophia Christoffersdotters föräldrar i Viiala, moderbroder leutnanten Israel Christoffersson.

Benedictus

16.11.13, 10:30

Cristoffer Perssonin jälkeläisten perintöriidat aika varmuudella kertovat ettei olut muita sisaruksia.
Ylä-Satakunnan lainlukija Cristoffer Bertilsson i Alnäsillä taasen oli useita lapsia myös tyttäriä, joista ei kaikista ole tietoa. esim. Sääksmäellä ja lempäälässä vaikutti eräs Påhl Cristoffersson.

Tuo räätälimestari Cristoffer Enckell on mielestäni tarkan tutkimisen arvoinen, vaikka lapsensa vaimo N. Gerogiusdotter Lauck onkin tiedossa, niin Enckell on tullut Turkuun 1620-luvuun alkupuolella, ollen räätälimestari, joka on tehnyt arvokkaita kangastöitä esim. kirkolle, ei ole voinut olla tullessaan nuori mies vaan varmaankin jo lähellä keski-ikää, joten hänellä on hyvinkin voinut olla parikin lasta tullessaan, ehkäpä myös vaimo.

Onkohan tuosta Erik Helgessonista mitään tarkempaa tietoa?

Räätälit olivat yleensä rikkaita ja arvostettuja porvareita. Esim. Karkun kirkkoherra Henricus Arvidin poika Abraham Henriksson toimi Turussa räätälinä.

Enckelin kaksi lasta olisivat siis:1. kruununvouti Cristoffer Cristoffersson Enckell Karkun Nohkuan ratsutilan omistaja.
2. Brita Cristoffersdotter Enckell, Turun suurlukkari Henrik Eriksson Alftanuksen vaimo.

Vaimonsa 2. avion lasta olisivat:
3.Spekulaatio. Isak Eriksson räätälimestari Erik Helgerssonin poika. Karkun Järventaan ratsutilallinen. Vaimo Juliana Månsdotter Alftanus-Palm.

4. Spekulaatio. Margareta Eriksdotter , räätälimestari Erik Helgerssonin tytär. Puoliso Mårten Winter, 2. puoliso Cristoffer Platzman, Karkun Haapaniemen ratsutilan omistaja.

Tuo Henrik Alftanusken ja Måns Larssonin lanko-vävy nimitys on kiinnostava.
Periaatteessa voisi olal mahdollista, että Henrik Alftanus vanhimpana poikana olisi avioitunut jo hyvinkin nuorena, saaden tyttären, jonka puoliso oli Mån Larsson.
Vaimon N. Henriksdotter Alftanuksen kuoltua Måns Larsson olisi nainut vaimonsa tädin Anna Altanan.
Juliana Månsdotter oli syntynyt n. 1655.

Benedictus

16.11.13, 20:34

Turun hovioikeus 20.10.1665
Vouti Måns Larssonin vieraina Hylckolaxin talossa Taivassalossa oli sotilaspappi Israel Erici, majoitusmestari Sigfrid Andersson, Henrich Erichsson (i Rohu), Johan Erichsson (i Hylckolax) sekä rengit Jacob Michelsson ja Anders Henrichsson. Jotain juttua 11-vuotiaasta Simon Sigfridssonista.

Tuo Rohu lienee Rouhu, joka oli yksi Ulfenkloun tiloista Taivassalossa. Voisiko tuo Henrik Eriksson olla Henrik Alftanus. Tilalla häntä ei näy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325961

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/turun_hovioikeus/tuomiopoytakirjat_1665-1669_fr1151-1152/32.htm

Benedictus

16.11.13, 23:23

Latva-Rasku on oikein havainnut, että Nohkuassa haudataan isänän Cristopher Enckelin systerbarn.

http://www.genealogia.fi/genos/31/31_51.htm

Cristoferilal oli 1 täyssisarus ja 2 sisaruspuolta. Onko tuo syster siis Brita Henrik Alftanuksen vaimo vai Mahdollinen toinen sisar. Vaikkapa Margareta Eriskdotter, Winteruksen vaimo.

Pitää huomata, että tämä on vain arvelua, mitään varmuutta Encelin sisaruksista ei ole tähän hätään.

Jari Latva-Rasku

17.11.13, 07:32

Benedictus

18.11.13, 00:02

Mustaan aukkoon katosi tietoja, jossa näkyivät Isak Erikssonin lasten ja lastenlasten kummeja. sekä missä olivat olleet kummittelemassa.

Muistaakseni kummeihin kuului Lignipaeuksia, joilla oli yhteys Enckeliin. Toisaalta onkohan Enckelien lasten kummeina ollut Astreniuksia?

1681/82 Johan Enckell Johannes Christophori, Satacundensis 2961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2961). * noin 1664. Vht: Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Kristoffer Kristoffersson Enckel (‡ 1683) ja Brita Lepus. Ylioppilas Turussa 1681/82 Enckel Joh. Xphori [Bor‹¿› _ 151]. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1681/82] Johannes Enckel. | primum Corporalis, deinde Adj. Min: | in Cangasala | hinc | Sacellanus ‹in Cangasala yliviivattu, päälle kirjoitettu ibidem›. ‹hinc yliviivatty, päälle postea› Vice-Pastor. et Sacell. in Karcku, ‹postea yliviivattu, päälle tandem› Pastor ibidem. | 1708. a Reg. M. constitutus. | Obiit 1739: in Septembri. — Korpraali. Kangasalan pitäjänapulainen 1689, kappalainen 1693. Karkun kappalainen 1701, samalla vt. kirkkoherra (1702–06). Karkun kirkkoherra 1707, pysyi virassa isonvihan yli. Sairasteli jatkuvasti vuodesta 1734. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1701. † Karkussa 2.10.1739. Pso: 1:o 1690 Margareta Johansdotter Thuronius († 1708); 2:o 1709 Elisabet Henriksdotter Collinus († ~1747).
Appi: Kangasalan kirkkoherra, FM Johan Waenerus, myöh. (1656) Thuronius 662 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=662) (yo 1648, † 1701).
Appi: Karkun kirkkoherra Henrik Collinus 1672 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1672) (yo 1663/64, † 1707).
Veli: katselmuskirjuri Kristoffer Enckel 2329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2329) (yo 1674, † ~1706).
Poika: Kangasalan pitäjänapulainen Kristoffer Enckell 5180 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5180) (yo 1712, † 1729).
Poika: Kauhavan kappalainen Johan Enckell 5372 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5372) (yo 1722/23, † 1770).
Poika: Ilmajoen pitäjänapulainen Anders Enckell 6452 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6452) (yo 1738, † 1784).
Pojanpoika: Someron kirkkoherra Karl Enckell 8522 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8522) (yo 1764, † 1813).
Tyttärenpoika: katselmuskirjuri Elias Jubbus 7204 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7204) (yo 1746, † 1780).

kl. 1674 Kristoffer Enckel Christophorus Christophori, Karckuensis 2329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2329). Vht: Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Kristoffer Kristoffersson Enckel (‡ 1683) ja Brita Josefsdotter Lepus. Ylioppilas Turussa kl. 1674. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1673/74] Christophorus Enckel. Karkuensis. | Miles exercitatus. — Ratsumies Etelä-Skånen ratsuväkirykmentissä 1680, katselmuskirjuri 1693. Siirto aatelislipulliseen 1700-luvun alussa. † luult. noin 1706.
Pso: 1692 Katarina Pettersdotter Villman (elossa 1717).
Eno: Uudenkaupungin kirkkoherra Johan Lepus 1111 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1111) (yo 1655/56, † 1690).
Veli: Karkun kirkkoherra Johan Enckell 2961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2961) (yo 1681/82, † 1739).
Veli: Kangasalan kirkkoherra Elias Enckel 2962 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2962) (yo 1681/82, † 1721).
Lanko: Kalannin kappalainen Daniel Lignipaeus 1917 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1917) (yo 1667, † 1710).
Lanko: Lempäälän kirkkoherra Gabriel Maexmontanus 2065 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2065) (yo 1670, † 1711).

1681/82 Elias Enckel Elias Christophori, Satacundensis 2962 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2962). * noin 1664. Vht: Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Kristoffer Kristoffersson Enckel (‡ 1683) ja Brita Lepus. Ylioppilas Turussa 1681/82 [Enckel] Elias Xphori [Bor‹¿› _ 151]. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1681/82] Elias Enckel. | Sacellanus in Cangasala. | Obiit A:o 1721. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Maariassa) helluntaimaanantaina 16.5.1692. — Apulaispappi Vesilahdella 1692. Tottijärven kappalainen siellä s.v. Kangasalan kappalainen 1702, vt. kirkkoherra 1714. Joutui venäläisten vangitsemana Hämeen linnaan 1716, tuomittu kuolemaan, mutta armahdettu. Kangasalan kirkkoherra 1718 (Turun väliaikaisen tuomiokapitulin nimittämänä). † 1721. Pso: (jo 1700) Katarina Johansdotter Thuronius († 1745).
Appi: Kangasalan kirkkoherra, FM Johan Waenerus, myöh. (1656) Thuronius 662 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=662) (yo 1648, † 1701).
Veli: katselmuskirjuri Kristoffer Enckel 2329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2329) (yo 1674, † ~1706).
Tyttärenpoika: Oriveden nimismies Elias Wialenius 7057 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7057) (yo 1745, † 1773).
Vävy: Harjun kappalainen Johan Edenius 5901 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5901) (yo 1732, † 1767).
Vävy: Oriveden kappalainen Johan Utter U1253 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1253) († 1764).

sl. 1667 Daniel Lignipaeus Daniel Jacobi, Satacundensis 1917 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1917). Vht: Oriveden kirkkoherra Jakob Lignipaeus 47 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=47) (yo 1640, † 1667) ja Anna Danielsdotter Floor. Ylioppilas Turussa sl. 1667 [Lignipæus] Dan. Jacobi _ 93. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1667/68] Daniel Lignipoeus. | Sacellanus Lethalensis | et in Nykyrkio. — Kangasalan pitäjänapulainen 1678. Keuruun kappalainen 1686 (ei astunut virkaan). Kalannin kappalainen 1688. † Kalannissa 1710.
Pso: (jo 1678) Margareta Kristoffersdotter Enckell (elossa 1721).
Poika: Laitilan kirkkoherra Jakob Lignipaeus 4100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4100) (yo 1695, † 1714).
Poika: Turun hospitaalinsaarnaaja Kristoffer Lignipaeus 4734 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4734) (yo 1703, † 1718).
Lanko: katselmuskirjuri Kristoffer Enckel 2329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2329) (yo 1674, † ~1706).
Vävy: Mynämäen kirkkoherra Jakob Gadolinus, myöh. Gadolin 4733 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4733) (yo 1703, † 1758).
Vävy: Hattulan kirkkoherra Matias Fontenius 4735 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4735) (yo 1703, † 1752).
Vävy: Kiikan kappalainen Anders Wirzenius 4737 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4737) (yo 1703, † 1730).
Vävy: Huittisten kappalainen Gabriel Wallman 5083 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5083) (yo 1709, † 1752).

kl. 1670 Gabriel Maexmontanus Gabriel Johannis, Satacundensis 2065 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2065). * noin 1648. Vht: Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanus 9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9) (yo 1640, † 1696) ja Beata Lilius. Ylioppilas Turussa kl. 1670. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1669/70] Gabriel Mæxmontanus. | Ex pastore Castrensi Ordinis Eqvestris. Pastor in Lempälä. | denatus Anno 1711. Respondentti 6.3.1675, pr. Petter Bång U182 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U182). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1677. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (B. O. Liewenin rykm.) pataljoonansaarnaaja 1679. Lempäälän kirkkoherra 1698. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1698. † Lempäälässä 1711. ‡ 15.6.1712.
Pso: 1688 Anna Kristoffersdotter Enckell (‡ 1712).
Lanko: katselmuskirjuri Kristoffer Enckel 2329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2329) (yo 1674, † ~1706).
Vävy: apulaispappi, FM Albert Spensenius 4676 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4676) (yo 1702, † 1717).

23.6.1784 David Astrén (aikaisemmin Gammal) 10140 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10140). * Punkalaitumella 27.6.1764. Vht: Punkalaitumen kappalainen Johan Gustaf Gammal 6823 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6823) (yo 1742, † 1771) ja hänen 1. puolisonsa Hedvig Astrén. Porin triviaalikoulun oppilas 3.4.1777 (cl. etymol. #242) – 21.6.1784. Ylioppilas Turussa 23.6.1784 Astrén, David, Satacund _ 642:. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 25.6.1784 [1784] d: XXV Junii David Astrèn Mouhijerfwiensis natus 1764. | Sacris ord. init. 1791. | Sacell in Kyro Obiit 1838. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 21.3.1791 ("Dawid Ostrén"). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 23.3.1791. — Hämeenkyrön kappalaisen apulainen 1791, vt. pitäjänapulainen siellä 1794. Viljakkalan pitäjänapulainen 1796. Hämeenkyrön kappalainen 1816, vt. kirkkoherrana siellä 1819–22. † Hämeenkyrössä 12.4.1838.
Pso: 1788 Hedvig Sofia Enckell († 1846).
Appi: Hämeenkyrön kappalainen Nils Enckell 7163 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7163) (yo 1746, † 1791).
Kasvatusisä: Punkalaitumen kirkkoherra Aaron Astrenius, myöh. Astrén 8064 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8064) (yo 1758, † 1820).

OSTFRESEWESTFRESE

18.11.13, 12:08

Muutama kommentti tähän purkaukseen.

En ymmärrä miten sitä tieteellistä ja vakavaa sukututkimusta edistää toisten motiivien kyseenalaistaminen. Tai persoonaan kohdistuva hyökkäys ja arvostelu ja arviointi ja mitätöinti. Se oikeastaan on ilmaus siitä, että todelliset argumentit puuttuvat.
Riittää, kun esittää perustellen omat käsityksensä tarkastellusta asiasta, jos muitten perustelut ja johtopäätökset näyttävät puutteellisilta tai virheellisiltä.

Tuskin sekään on mitään oikeaa tutkimusta, että ongelma ratkaistaan sillä, että vain todetaan ongelma ratkaistuksi, kun on löydetty joku, jolla on oikea nimi, vaikka sitovia todisteita ei olisikaan. Voi olla niinkin, että oikea henkilö on löydetty, mutta se pitää voida todistaa riittävän aukottomasti.

Eihän näitä viestejä ole kenenkään pakko lukea, jos ne ärsyttävät.
Kyllä maailmaan melua mahtuu.

T. KariKK

En ole ainoa, joka ihmettelee tätä vuosikausia jatkunutta keskustelua ja asian vatkaamista Astrenius-suvusta.
Jos nykyisen Suomen puolelta ei löydy tutkijoiden mielestä enempää lähteisiin perustuvia tosiasioita suvun alkuperästä, niin ehkä olisi aika siirtyä jo nykyisen Ruotsin puolelle käymään samaa keskustelua ja etsimään sieltä arkistoista lisää tietoja.
SVT lähetti hiljan mielenkiintoisen sarjan muutaman ruotsalaisen henkilön suvun taustoista ja juurista. Viimeinen taisi olla Mårten Palme. Ohjelmassa vierailtiin arkistoissa ja selvitettiin alkuperää, sekä nykyisen Ruotsin ja Suomen alueella olevista arkistoista.
Menkää nyt jo hiljalleen lahden tuolle puolelle myös tutkimaan arkistoja. Sieltä saattaa selvitä mielenkiintoisia asioita.
Olen kuullut, että siellä olisi jotain selvitettävää ja jäljet johtaisivat Eurooppaan.

Mitä argumentteihin tulee, niin lue se viesti uudelleen. Melusta selviää korvatulpilla.

Benedictus

19.11.13, 08:38

Aiemmin tuli esille, että Isak Eriksson oli myöhäisellä iällä Kokemäen kartanon voutina.
Hänen edeltäjänään oli Henrik Strandsteen.

Henrik Stransdteenistä löytyy kiinnostavaa sukutietoa.

Kokemäen käräjät 22.–23.6.1693 s. 203 (förra Ombudzman på Cumo gård S:r Henrich Strandsteen, mainitaan käräjillä usein muulloinkin); KA mf. ES 1368 (p 2a) Uudenkaupungin RO 26.2.1681 (... Henrich Strandsteen tilspordes om han sin Edh tryggeligen afläggia kunde, at han medh ber:de Marina inthet hafft at beställa ... hwar till han swaradhe sigh tryggeligen och medh gott samwete det giöra kunna); KA mf. ES 1369 (p 2b) Uudenkaupungin RO 1.3.1690 (För detta Befalningzmannen på Cumo Gårdh Henrich Strandsteen, fullmächtigat af Fenrichen Pål Swart); KA mf. ES 1396 (r 3d) Rauman RO 23.7.1694 (Befallningzman Henrich Strandsteen uthaff sin Syster Brita Matzdotter Fullmechtigat); KA mf. ES 1396 (r 4) Rauman RO 16.4.1700 (Befallningzman på Cumo Gårdh wälbet:d Jacob Saringius 3189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189) gaff tilkänna, huru som hans Antecessor framlidne Henrich Strandsteen, för än han Clarerat för sin opbördh, dödh blifwen, och i så måtto till hans Principalinna, Greffwinnan Höghwälborne Fru Sophia Juliana Forbus, anseenligit skyldig worden, och som Strandsteen på sitt seneste Förwaltningz Åhr 1695 hafwer een deel aff Höghbem:te Grefwinnas Spanmåhl, till sin Systerson Handelsman här i Stadhen wäl:t Johan Riprander (katso 5293 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5293)) framföra låtit, hwilka boordt hoos honom stå i behåld).

Yllä olevasta näkyy, että Henrik Strandsteenin sisar oli Brita Matsdotter.
Samoin selviää, että Henrik Strandsteenin sisarenpoika oli raumalainen kauppias Johan Mårtensson Riprander.

Sisaren isännimen peruteella voisi ajatella, että Henrik olisi myös Mattsson.

Kuka tuo Henrik Mattsson Srandsteen voisi olla? Rauman porvareista ei sopivaa Mattsia löydy.
Voisikohan olal Uudestakaupungista?

Kukahan oli taasen isä Mårten Riprander sukua?

LOE

19.11.13, 10:46

Hi Pentti,

It is impossible to reach you by any form of email. If you like, you can send me a "Hi".

Lars-Olov

Jari Latva-Rasku

19.11.13, 14:49

Benedictus

19.11.13, 23:11

Henrik Strandsteen näkyy kuolleena jo:

26.9.1696 Befal. Henrich Strandhsteen

Benedictus

21.11.13, 21:30

Linnakirjuri Henrik Hansson on toiminut Simon HANSSON nimisen holhoojana.

Toropainen on kirjannut toisen samantapaisen tapauksen: TRO 31.8.1639: Simon Hansinpoika vaati isänsä Hans Börgelinpojan perintöä Martin Stodiukselta. Martinin isä Henrik Hansinpoika oli ollut Simonin ja hänen sisarustensa holhooja. Perinnönjako oli suoritettu 1.8.1592, jolloin Simon sisaruksineen oli saanut Stodiuksen mukaan koko perintönsä hänen isältään. TRO 9.9.1639: Simonin edesmennyt veli oli Nils Hansinpoika. Simonin äidin sisar oli vaimo Brita Nilsintytär.

Nimet Simon Hansson, oliko kamreeri Sigfrid Sigfridssonin saman niminen veli?

Isä Hans Börgelinpoika (Börgel , vai mikähän olisi nimi oikeassa muodossaan, ei väännettynä suomeksi).

Veli Nils Hansson

Äiti N. Nilsdotter(isä Nils, koska pojalla Nils etunimi)

Äidinsisar Brita Nilsdotter.

Ajalla 1500 ja 1600 luvun taite.

Henrik Hansson hade varit förmyndare för en Simon Henriksson, som i Åbo kämnärsrätt den 26.7.1639 kräver Mårten Stodius på en guldring, som Mårtens far hade haft till förvaring. Mårten tillbakavisar kravet och hänvisar till Simons egen släkt, salig hustru Brita Nilsdotter till Kangarois och hennes son Erik Jöransson, lagläsare.50 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#50) Brita Nilsdotter hade i sitt andra äktenskap varit gift med Nils Ivarsson, oäkta Stjernkors, från Vartsala i Sagu.7 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#7) Hennes tredje man var Jöran Jönsson till Kangarois i Sääksmäki, bl.a. fogde på Åbo slott och vicelagman i Österbotten. Han hade tidigare varit gift med en dotter till fogden Israel Påvelsson i Sääksmäki, av släkten Stjernkors från Särkilaks i Töfsala. Ovannämnda lagläsare Erik Jöransson var Jöran Jönssons son i första giftet.51 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#51) Mårten Stodius var tydligen god vän med Erik, eftersom han på 1630-talet gick i borgen för honom, då han hade svårigheter att fullgöra sina förpliktelser till häradshövdingen Per Banér i fråga om uppbörden.52 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#52) En annan god vän till Mårten Stodius var lagläsaren Hartvig Henriksson Speitz på Liuttula i Sääksmäki, som var gift med Anna Ivarsdotter Stjernkors, kusin till Erik Jöransson. Tillsammans med några andra personer gick Stodius i borgen för att Speitz, skulle inställa sig i rätten den 10.7.1645.53 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#53) En annan av borgesmännen var Erik Månsson till Ispois i S:t Karins. Denna Erik Månsson gifte sig på gamla dagar med Hartvig Speitz’ dotter Anna. Morgongåvobrevet underskrevs av Per Brahe och Mårten Stodius.7 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#7) Enligt Jully Ramsay har Erik Månsson i detta och i andra sammanhang kallat sig Stjernkors, vilket hon finner oförklarligt.

Onko alla oleva Simon Hansson eri kuin ylläoleva Simon Henriksson? Kummankin lähisukua on Brita Nilsdotter.

Mutta Yrjänä Jönsinpoika ei ollut rajoittunut vain yhden maakunnan piiriin, jos kohta hänen pyrkimyksensä muualla eivät erityisemmin onnistuneetkaan. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua oli hän, nähtävästi 1600-luvun alkuvuosina, solminut uuden avioliiton. Tämä toinen puoliso, Brita Juhanantytär, oli Turussa 1599 mestatun Niilo livarinpojan (avioton Särkilahti-Stjernkors) leski, joka aikaisemmin oli ollut naimisissa Sauvon kirkkoherran Canutus Johanniksen kanssa [15] (http://www.genealogia.fi/genos/30/30_33.htm#15). Toisessa avioliitossaan Yrjänä Jönsinpoika sai haltuunsa sekä herra Canutuksen että Niilo livarinpojan maaomaisiuuden. Edellisellä oli ollut tila Sauvon Yli-Paddaisissa (nyk. Paddaisten kartano), jälkimmäisellä mm. Vartsalan säteri Sauvossa ja siihen liittyen Kaltunpään tila. Nämä kaikki tilat mainitaan 1600-luvun alussa Yrjänä Jönsinpojan nimissä, ja Jesper Matinpoika Cruusin tunnetussa rälssintarkastusluettelossa mainitaan nämä tilat edelleenkin rälssittömän Yrjänä Jönsinpojan hallussa [16] (http://www.genealogia.fi/genos/30/30_33.htm#16). Wilhelm Gabriel Lagus, joka on Cruusin luettelon julkaissut, ei ole pystynyt tunnistamaan Yrjänää, vaan on pitänyt häntä jonakin Kaarle-herttuan kätyreistä, joka on saanut mestatun Niilo Särkilahden tilukset [17] (http://www.genealogia.fi/genos/30/30_33.htm#17).
http://www.genealogia.fi/genos/30/30_33.htm
Kummallista, että yllä mainitaan Nils Ivarssonin vaimona Brita Nilsdotter ja artikkelissa Brita Juhanantytär?

Jos yllämainittu Simon Hansson oli Sigfrid Sigfridssonin velipuoli olisi äitinsä ollut tuo Nils Ivarssonin ja lainlukija Jöran Jönssonin vaimon sisar.

Benedictus

22.11.13, 20:46

Canutus Johannis (K 1595)

Knuth / Knutth Joannis, Knut Johannis / Johansson
Luultavasti rälssisukua.
Turun tuomiokirkon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) taloudenhoitaja ainakin jo 20.7.1569, virassa vielä syksyllä 1576;Sauvon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5095) kirkkoherra kuningas Juhana III:n kollaatiokirjeellä 23.9.1575, astui virkaan kaiketi vasta 1577.
Canutus Johannis oli mukana tuomiorovasti Henricus Canutin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=955) Ala-Satakunnan seurakuntiin suuntautuneella tarkastusmatkalla heinä-elokuussa 1573. Hän oli kenties sama henkilö kuin 1576 Turun linnansaarnaajana mainittu Canutus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=367).
Allekirjoitti (”Canutus Joannis Savens.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Canutus Johannis (”Her Knut i Sagw”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Turun kaupungin vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Canutus Johannis (”Kyrckitienare och prester: Her Knutth”) maksoi hopeaveroa 2 ½ markkaa (Toropainen, Genos 2005). Hän (”Her Knuth Kijrckeherde vdi Safw”) sai Länsi-Suomen käskynhaltijan, Raaseporin kreivi Axel Stensson Leijonhufvudin kirjeellä 5.2.1589 ylimääräisen veron tuoton korvaukseksi vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa aiheuttamista kuluista. Hän sai 25.5.1590 kuningas Juhana III:lta verovapauskirjeen erääseen maatilaan, ja kuningas Sigismundin kirjeellä 27.6.1594 verovapauskirjeen omistamalleen maatilalle, koska joutui sairauden ja heikkouden takia luopumaan virastaan.
K Sauvo 1594/1595.
P ”välbördig qvinna” Brita Nilsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Brita Nilsdotterin P2 22.2.1596 Nils Stiernkors, joka kuningas Sigismundin kannattajiin kuuluneena tuomittiin Kaarle-herttuan käskystä kuolemaan ja mestattiin 1599.

Kuka oli tuo Nils Ivarsson Stiernkors, jonka äidiksi sanotaan vain N.N. onko tietoa, milloin hän on mahtanut syntyä?
Miten äpärä peri aatelisnimen puolisisarustensa myötä?

Jukkis

28.12.13, 10:40

Tuon Nils Ivassonin isä olisi tämän mukaan Ivar Månsson:
http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_333.htm

Benedictus

29.12.13, 23:55

Kadonneen Isak Erikssonin isän etsinnän vaihe XXXVV.

Den 13/4 1644 (RA: z 14: 278-279) förevar å rådst.rätten ett mål, som i marginalen rubriceras »Erich Hälliesson om Confirmation oppå Schifftedt»; protokollet i detta mål lyder som följer:
»Företrädde och nu Schreddaren Erich Häliesson och framlade eett Schifftes breeff som war Uprättadt näst förledne 24 Januarij emillan honom och hans 4 barn, twenne sina egna, och twenne Styffbarn, medh anhållande oeh begiäran om Confirmation opå samma Schifftes breeff: Och emädan man befan wedh samma Schiffte Lagligen wara procederat, Först Inwentarium uprättadt oppå Förråden, der effter Lagligen deellt be:te Erich Hälliesson och hans barn emillan, om det som dhe twenne Stiuffbarnen borde först för deeras fäderne, sedhan och dhett alla Fyra barnen tillkom för mödernett, som sielfwa schifftesbrefwet det innehåller; Effter och barnssens Moderbrodher hederlige och Wällerde herr Hinrich Georgii Lauk hafwer waritt Uthöfwer bytedt på barnssens wägnar som een Förmyndare dett Uderschriffwidt Utan någodt Klander nu eller i framtijden, dee Godhe Män aff Rättens Medell som der till Skiptesmän lagligen hafwa kallade waritt, och till Wittnes Underschriffwidt; och effter man således icke kunne förnimma derudhinnan att wara något mangell, Uthan på bådhe Sijdor wänligen förlicht; altfördy hafwer man samma Schifftesbreeff här medh alldeles gillatt och ratificerat; således stadigt och oryggeligen att förblifwa Uthan någons wijdare quall eller åtalan: Deer till meera wisso under Stadzens Insegell».
Av allt detta framgår otvetydigt, att skräddaren Christopher Enckells änka, vilken i sitt gifte med Enckell hade två barn, gifte sig sedermera (trol. 1636) med skräddarmästaren Erik Helgesson, med vilken hon sammanavlade tvenne barn. Själv har hon tydligen dött före januari 1644

Lainaus Latva-Rasku:
Turun suurlukkarin Henrik Eriksson Alftanuksen, †30.9.1669 - 5.12.1672, puolisoksi mainitaan Brita Enckell, haud. 21.8.1689. Olen olettanut, että Brita on ollut yksi räätälimestari Enckellin lapsista ja hänen veljensä on ollut kruununvouti Christoffer Enckell. On väitetty, että Brita olisi synnyttänyt lapsen veljensä luona Karkussa vuonna 1664.

Ylläolevan mukaan räätälimestari Cristoffer Enckelin poika oli vouti Cristoffer Enckell, jonka täyssisar oli Brita Cristoffersdotter, Henrik Eriksson Alftanuksen vaimo.
Henrik oli Karkun Järventaan Juliana Månsdotter Palmin eno.

Cristofferilla ja Britalla oli nuoremmat sisarpuolet, joiden isä oli räätälimestari Erik Hälliesson/Helgesson/Helgarsson/Hälgersson.
-nimi Hälliesson viittaa Tanskaan tai sinnepäin. muualla ei tuota nimeä mainita tuossa muodossa.

Erikin ja Cristoffer Enckelin vaimo oli N.Göransdotter, jonka veli oli Nousiaisten khr Henrik Jöransson/Georgiusson Lauck.

Khr Henricus Georgiin isää ei matrikkeleissa tunneta, silti tuntuu oudolta, jollei tämä ole Nousiaisten entinen khr Georgius Henrici (1610-1630).

Kummallista kyllä Erik Häliessonin kahta lasta ei tunneta nimeltä, he ovat kuitenkin Erikinlapsia, joiden eno oli Nousiaisten kirkkoherra.

N.Göransdotter oli Erik Hälliessonin puolisona 1636-1644, jolloin syntyi 2 lasta.
Nämä perivät äitinsä 1644 ja myöhemmin isänsä Erik Hälliessonin, onko tuosta mitään tietoa?

Sauvon kirkonkylän ratsutilat:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913287
kapteeni Mårten Winterin enka Margareta Johansdotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913286
1678 räntmestare Evert Feuhting
-Evert Feuhtingin kirjuri oli Karkun Järventaan Isak Eriksson

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).

Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 283v (Fureren Erich Mårtenson Wintter på sin och sine Syskons wägnar, tillika med Christopher Platzman den Yngre, på sin och sin Broders Berndt och Systers wägnar, tiltalte Capellanen Wällärde H:r Jacob Willium, angående deras mödernes Arf efter Sahl: hustru Margeta Erichzdotter ... Befal:n Sahl: Christopher Platzman, intet då han inträdde utj senare gifte medh hustru Anna Grubb Erich Winters medh hans Syskons Möderne afwittrat, eij heller hans halfbroders Christopher Platzmans och hans Syskons arf);

Cristoffer Platsmanin vaimon Margareta Eriksdotterin 1. puoliso oli ollut Mårten Winter, jolla oli poika Erik, jolla taas tiedetään olleen veljen Johan Winter.
Voisi perustellusti ajatella, että Margareta Eriksdotter on sama kuin yllä mainittu Margareta Johansdotter, joka näkyy Sauvossa 1679 aikoihin.
Koska Sauvon kirkonkylän toinen ratsutila kuului Evert Feuchtingille, muodostaa se sillan Isak Erikssonin ja Margareta Eriksdotterin välille.

Kuka olisi Isak Hammarstierna?
sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.

N.Göransdotter ja Henricus Georgii Lauck olivat mahdollisesti Nousiaisten khr Georgius Henricin lapsia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=338434
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=335078
Espoon Gräsassa oli Henrikeitä, joiden jälkeläiset käyttivät nimeä Hammarstierna.
http://www.geni.com/people/Bengt-Gr%C3%A4sa/6000000004140202064
Anna Bengtsdotter Hammarstiernan puolison Per Mårtensson Brenneruksen sisar oli Juliana Månsdotter Palmin isoäiti.

Tuntuisi, että Isak Eriksson sopisi liiankin hyvin Erik Hälliessonin pojaksi.

Benedictus

30.12.13, 00:34

6—12 Maj 1646.

Den 8 Maij taalttes in Consistorio om Rectoris convivio,
att thet skulle hoUas efffcer förra ordning, giord den 11 Jun.
1642, allenast till&tes denne gångon såsom extraordinarie der
till kalla twenne vthaff assessoreme. Mag. Rolambium och
Johan Hendersson, futuri Rectoris frende Mårth. Sigfredsson
Bårgm., hans landsmän och gode wenner Johan Hansson Bårgm.,
och bårgare Larss Rådhman, såsom och naboo Elias Book-
hoUare.

Yllä mainitaan Mårten Stodiuksen landsmän ach goda wenner bårgare Lars Rådhman.
Onkohan Lars sama kuin borgare Lars, joka selvittää Erik Hälliessonin vaimon perillisten asioita?

http://www.genealogia.fi/genos/31/31_51.htm
Erik Helgarssons begäran skickades av rätten Lars Borgare, Olof Börilsson, stadsfogden och stadsskrivaren att »afwitra Christopher Skreddares barns fäderne» (Bidrag VIII: 13).

mitä tarkoittaisi määrite:
hans landsmän och gode wenner Johan Hansson Bårgm.,
och bårgare Larss Rådhman.

Ystävä Johan Hansson on siis pormestari Johan Hansson Purmer.

Siis ymmärränkö oikein, että Mårten Stodiuksen maanmies olisi Johan Hansson Purmer ja mahdollisesti porvari Lars Rådhman eli raatimies.

On aina ollut selvää, että Mårten Stodius on turkulainen, mutta tuon mukaan hän ei olisikaan, vaan Purmerin Landsmän.

Johan Purmerin veljenpoika alla.

sl. 1652 Hans Purmerus, myöhemmin (1658) Burgman Johannes Johannis, Aboensis 892 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=892). Vht (Carpelan 1890): Turun kämneri, raatimies Hans Hansson († 1675) ja Elisabet Alexandersdotter Hervie. Ylioppilas Turussa sl. 1652 Purmerus Joh. Joh Ab _ 45. Oraatio 19.2.1654. Respondentti 7.4.1655, pr. Simon Kexlerus U7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U7). Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1657 Jahannes Johannis Aboensis. Aboa accessit, pro quo spondebant Petrus Clementis, Haquinus Rosenholm. Kreikankielinen oraatio Turussa 22.6.1660. Lanko: turkulainen raatimies, lainlukija Kristian Greek 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) (yo 1646/47, † 1697).
Lanko: turkulainen asianajaja, raatimies Daniel Wernberg 1398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1398) (yo 1660, † 1698).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 155a; KA valtakunnanregistratuura 25.2.1642 f. 337 (Fullmacht för Johan Hansson, att wara Borgemästare i Åboo ... effter som fordom Borgmästaren i Åboo Johan Knutsson (katso 322 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=322)) är för kort tijdh sedan medh döden afgången), 3.5.1662 f. 204 (Till Cammaren för een Fattig Student [ifrån Åbo] Joh. Burgman på 20 D:r S:r M:tt). — R. Hausen (utg.), Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1880–82) s. 134 (mainitaan isän veli, pormestari Johan Hanson Purmer († 1655), joka matkusti valtiopäiville Tukholmaan joulun jälkeen 1648), 135 (5.2.1649, Gyllenius ottaa yksityisoppilaaksi kolme tämän serkkua, pormestarin pojat Johannes, Ericus ja Engelbertus Purmeruksen); V.

Landsman 1. lienee tuo pormestari Johan Hansson Purmer
1653/54 Karl Brochius Carolus Laurentii, Aboensis 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007). Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius.

Voisiko tuo Lars Brochius olla tuo porgare Lars Rådhman vai onko sillä määreellä löydettävissä joku toinen tuon hetken edustaja.

Lars Brochiuksen veli Sven Brochius oli vouti ja nimismies, joka vaikutti Pohjanmaalla, mutta alkuaan Liivinmaalla.

Löytämässäni tiedostossa ilmoitetaan Brochius af Brooke, englantilaista sukua.
Det stämmer som Ronny förmodar att Melker Storö ej skriver att Olof Hansson Falck bott i Jacobstad.
Melker skriver att Sven Månsson Brochius, död 1688, var hauptman eller fogde över överste Måss(e) Stackes gods i livland. Han blev av Ebba Brahe utnämnd till befallningsman över Pedersöre socken, samt av landshövding Wrangel den 2.4.1681 befullmäktigad att vara länsman i Pedersöre. Mantalskomissarie blev han 1683. År 1657 köpte han Sötensö hemman av salig Krister Mattsson. Han bosatte sig på Östensö, där han var post- och gästgivare. Fungerade även tidvis som Borgmästare i staden.
Bland Pedersöre kyrkas skatter finns en förgylld silverkanna. Kring kanten finns följande namn: Swen Månsson Brochius, Maria Eleanora Rogger, Margareta Falck.
Brochius av Brooke, en engelsk släkt.
Sven var gift I med Maria Eleanora Rogge. Två barn en son och en dotter, döda före 1665.
Svens andra (II) gifte med Margareta Olofsdotter Falck, d. 1665, dotter till befallningsmannen Olof Hansson Falck som levde 1662 men var död 1669 och Margareta Henriksdotter Tavast.
Förutom Beata hade Brochius även en dotter Maria, gift med kapellanen i Siikajoki Henrik Josander.
Margareta Henriksdotter Tavast var dotter till handlanden och rådsmannen i Åbo, befallningsmannen över Jacob de la Gardies gods i Finland Henrik Tavast. I Toini Melanders Personskrifter hänf. sig till Finland, Nr 965, ingår utdrag ur en likpredikan, tryckt i Åbo 1684, hållen över Margareta Henriksdotter Tavast. d. 21.3.1684 och hennes syster Catharina Henriksdotter Tavast d. 10.4.1684, vilka den 9. Nov. samma år beledsagades till deras lägerställe i Willnäs kapell. Vidare framfår att Margareta Tavast varit gift med befallningsman Olof Hansson samt att deras barn och livsarvingar voro: Margareta Olofsdotter/mantalskomissariens i Norrbotten/Sven Månssons husära samt Henrik Thelin kammarskrivare uti det kungl. kammarkollegiet i Stockholm, Johan Thelin, postmästare i Göteborg, Gabriel Thelin, bokhållare på postkontoret i Stockholm, Petter Thelin, skrivare på postkontoret i Göteborg, Carolus Thelin, teologistuderande vid den kungl. Akademin i Åbo.
Kanske ngn "Sherlock Holmes" kan härav hitta en förklaring till namnet Thelins uppkomst bland barnen till Olof Hansson Falck och Margareta Henriksdotter Tavast; samt kan föreslå vems son Olof Hansson Falck egentligen var, om han av kronologiska skäl kanske ej var en son till kaptenen Hans Eriksson Falck, d. 1660, vars födelseår tyvärr ännu ej är känd.
http://aforum.genealogi.se/discus/me...tml?1242481507 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/219475.html?1242481507)

http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=98259) Astreniusketjusta

Mielenkiintoinen seikka, että Brochius olisi englantilainen, luultavasti skottilainen?
Samoin Purmer voisi olla sieltäpäin, nimi kävisi hyvin.

Voisiko Anna Alftanan puoliso Måns Larsson olla Brochiuksen poika, ajallisesti hyvin kävisi päinsä?

Benedictus

30.12.13, 08:30

Melchior Eschilli Kennitius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1297) 1599 † 1610
Gregorius Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=831) 1610 (astui virkaan 1611) † 1630
Matthias Benedicti Ryökäs (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2165) 1631 † 1648
Henricus Georgii Laukka (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1367) 1649 † 1664
Johannes Henrici Allenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=81) 1664 † 1669

Kiinnostavaa, että Nousiaisten khr Mathias Ryökäksen poika Johan Röökman näkyy Sauvon Kirkonkylän ratsutilalla, joka kuului aiemmin Evert Feuhtingille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913286

sl. 1640 Johan Röökman Johannes Matthiæ, Nousensis 62 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=62). Vht: Nousiaisten kirkkoherra Matias Ryökäs (Matthias Benedicti, † 1648) ja Valborg Jespersdotter tämän 1. avioliitossa (2. pso Mynämäen kappalainen Henricus Gregorii Mojerus, † 1664). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Matthiæ, Nousensis. — Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken, myöhemmin Henr. Hornin ja Joh. Gallen rykm.) saarnaaja (1642), sittemmin rykmentinpastori (1647) ja sotarovasti (præpositus castrensis, 1656), ero 1658. Palveli sotilaspappina Saksassa, Tanskassa ja Puolassa yhteensä 16 vuotta. Oleskeli Nousiaisissa hakiessaan uutta virkaa. Vanajan kirkkoherra 1659. Lääninrovasti 1660. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1669. Helsingin maakuntakokouksen osanottaja 1671. † 1679. Pso: 1:o (jo 1652) Elisabet; 2:o (1657?) Margareta Johansdotter Collinius (asui leskenä Pälkäneen Laitikkalassa vielä 1684).
Isäpuoli: apulaispappi Abraham Remannus 244 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=244) (yo 1641/42).
Poika(?): Gustaf Röökman 1756 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1756) (yo 1665).
Poika: Hämeenlinnan kirkkoherra Gabriel Röökman 2233 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2233) (yo 1672/73, † 1699).
Lanko: Pälkäneen pitäjänapulainen Paul Collinius 619 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=619) (yo 1648, † 1665).
Vävy: Pälkäneen kirkkoherra Matias Lignipaeus 2529 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2529) (yo 1677, † 1711).

Benedictus

30.12.13, 22:03

Ohessa linkit Turun raastupaan 1639 ja Christopher Enckel vainaan taloon, josta Genoksen artikkelissa mainittiin. Erik Holgersson esittää ensimmäisessä kauppakirjansa talosta ja toisessa tuo Genoksen siteeraama talokauppa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474974
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474991

Löytyyköhän mistään Erik Hälliessonin jälkeistä perunkirjoitusta, josta voisi käydä ilmi hänen lastensa nimet? Porvarin ja talonomistajan jälkeen sellainen on varmaankin tehty.
Milloinkahan Erik Hälliesson mainitaan viimeiseksi elossa?

Benedictus

01.01.14, 23:09

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=915428
Yllä Sauvon kirkonkylän ratsutilalla nimismies Johan Röökman ja vaimo Sofia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913286
Sauvon kirkonkylän ratsutila, nimismies Johan Johansson Röökman vaimo Sofia.

Kuka on tämä Johan Johansson Röökman?
Onko khr Johan Mathiae Röökmanin poika?

Kuka on vaimonsa Sofia?
Hiskin mukaan Aleksandersdotter.

Kiinnostavaa, että Röökmanit ja Alftanukset ovat lähisukuyhteydessä toisiinsa.
1672/73 Gabriel Röökman Gabriel Johannis, Vånåensis 2233 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2233). Vht: Vanajan kirkkoherra Johan Röökman 62 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=62) (yo 1640, † 1679) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1672/73 Rökman Gabr. Johannis _ 110. Vihitty papiksi noin 1678. — Vanajan kappalainen (1682), hoiti virkaa aluksi edeltäjänsä sijaisena. Turun läänin jalkaväkirykmentin (Hans Henr. Rehbinderin rykm.) rykmentinpastori 1692. Hämeenlinnan kirkkoherra 1695. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1697. † Strandbergin mukaan 1699. ‡ Vanajassa 30.9.1700. Pso: 1:o ~1682 Maria Alftan († 1695); 2:o ~1696 Anna Florinus tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Kosken Hl. kappalainen Jöran Pahlman 4169 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4169) (yo 1695, † 1723).
Appi: Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697).
Appi: Jämsän kirkkoherra Kristoffer Florinus 1032 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1032) (yo (1654), † ~1696).

Jos ylläoleva Johan Johansson Röökman on Gabrielin veli niin yhteys Nousiaisiin vain vahvistuu.

Benedictus

12.01.14, 23:19

Ariin, Simon (K 1716/17)

Arihn / Arijn / Arinus / Arihnus , Simon Simonis / Simonsson
S todennäköisesti Kauhajoki, Ilmajoki oletettavasti 1670-luvun alkupuolella. V todennäköisesti Ilmajoen Kauhajoen talollinen Simo (Simon) Aro ja N.N. (Sven-Erik Åström 1950).
Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa kevätlukukausi 1691.
Vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa, Vaasassa 23.2.1698 Lapuan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5047) ehkä kirkkoherran apulaiseksi; Lapuan Kuortaneen vt. kappalainen ainakin jo 1701, kappalainen 1705; pakeni seurakunnastaan isonvihan alussa 1714.
K paon aikana 1716/17.
P1 Helena N.N., K noin 1707; P2 Lapua 2.9.1709 Maria Steen.

Ylläolevan mukaan Simon Arinus olisi ollut kai Elias Simonsson Aron setä vai veli?
Elias Simonsson Arohan oli Astreniuksen vävy.

kl. 1691 Simon Arinus, myöhemmin Arihn Simon Thomæ, Ostrobotniensis 3732 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3732). Vht: Vähänkyrön Haarajoen Nissilän talollinen Tomas Klemetsson († 1697) ja N.N. Ylioppilas Turussa kl. 1691 Arihn Simon OB _ 190. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Simon Arinus. Sacellanus Lapoensis. obiit 1721. | In Kuortane 1705. Vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Vaasassa 23.2.1698. — Apulaispappi Lapualla 1698. Lapuan Kuortaneen vt. kappalainen (1701), kappalainen 1702. Pakeni sotaa 1714. † paon aikana 1716/17.
Pso: 1:o Helena Tadman; 2:o 1709 Maria Steen.
Tyttärenpoika: Sulvan kappalainen Karl Hällström 8380 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8380) (yo 1762, † 1809).

Yllä lienee sama mies, mutta eri vanhemmat?

kl. 1762 Karl Hällström 8380 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8380). * Ilmajoella 7.10.1741. Vht: Ilmajoen pitäjänkirjuri, siltavouti ja Jussilan tilallinen Petter Karlsson Hällström († 1781) ja Elisabet Arihn. Vaasan triviaalikoulun oppilas 18.2.1755 – 17.3.1762 (testim.). Pääsykuulustelu 16.6.1762. Ylioppilas Turussa kl. 1762 Haellström, Car. Ostrob. _ 482. Pohjalaisen osakunnan jäsen 19.6.1762 [1762] Carl Hællström die XIX Junii. | Nat. 1741. Adjunctus Pastoris in Ilmola 1767. | Sacellanus in Solv Paroeciæ Malax 1794. | Nomine Vicarii Pastoris honoratus 1808, obiit 1809. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen 27.5.1767 (kirjattu pöytäkirjaan 16.6.). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.5.1767. — Ilmajoen kirkkoherran apulainen 1767. Sulvan kappalainen 1794. Varapastori 1808. † Sulvassa 24.10.1809.
Pso: 1773 Anna Rein († 1837).
Appi: Vähänkyrön kappalainen Karl Rein 5738 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5738) (yo 1730, † 1781).

Jari Latva-Rasku

13.01.14, 08:59

AnttiYR

13.01.14, 12:56

Simon Ariin Vähänkyrön Nissilän poika.
(Peter Hällströmin sukukirjan mukaan)
Nissilästä oli 1500-luvulla käytetty nimeä Mottinen.

Terveisin Antti

Benedictus

15.01.14, 00:15

Laitan tähän selvitystä Wärdh suvusta.

TAivassalon Fagernäsin vuokraaja Henrik Henriksson Wärdh liittyy Bergiuksiin ja Hackseihin ym...

Jotain vikaa on vuosiluvuissa ja syntymäajoissa.

Onko Henrik Henriksson Wärdh, kuollut 1692, Henrik Wärdhin poika, joka olisi kuollut 1677?

Mikä liittää Wärdhit Karkkuun?

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Knaapi http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=105931#post105931)
Onko Taivassalon Fagernäsin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh sama kuin Marttilan Juutilan Naapurin eli Isontuvan "kartanonvuokraaja Heikki Heikinpoika Wärdh 1647-1681"? (Aulis Oja, Marttilan historia s. 406) Selasin paria keskusteluketjua mutta en löytänyt Taivassalon Wärdhin yhteydestä mitään mainintaa Marttilasta. Wärdhin edeltäjä Naapurissa oli Heikki Hannunpoika 1641-1647.

Kari K.

Kiitos, Kari, hienoista huomioista ja tärkeistä tiedonannoistasi!
PH

Puolisot:
1. Henrik Henriksson Wärdh, vihittiin 18.7.1678 Taivassalon (Tövsala) pappilassa, tämän toinen avioliitto. Taivassalon Fagernäsin tilan vuokraaja. Oli Anna Bergian isän Petter Bergiuksen pitkäaikainen tuttava ja mahdollisesti samaa ikäluokkaa kuin Bergius. Oli ostanut Philip Mårtenssonilta talon Turusta Brahenkadulta ja tarjosi sitä myytäväksi 21.2.1670. Hänet mainitaan viimeisen kerran 2.4.1694, ja kuoli viimeistään alkuvuodesta 1695. Erään Henrik Wärdhin hautakivi on Taivassalon hautausmaalla, siinä on vuosiluku 1677, mikä ei pidä paikkaansa edellä mainitun kuolinajan kanssa. Onko mahdollista, että kyseessä on Henrik Wärdhin isä Henrik?
Vuokraaja Henrik Wärdin kuolinpesän osakkaina mainitaan (KO 30/10 1701) hänen leskensä Anna Bergia (joka huomautettiin nyttemmin menneen naimisiin Ahvenanmaan kruununvoudin Wilhelm Pihlin kanssa sekä tämän alaikäinen poika, ynnä kirkkoherra Mikael Brunlöf, kontrollööri (sitt. meritullien ylitarkastaja Suomessa ja kymmenien maatilain omistaja) Johan Hacks ynnä tämän lanko Taivassalon kirkkoherra maisteri Andreas Bergius.
Henrik Wärdhin 1. puoliso oli Maria Adanim tämän 2. avioliitossa.
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelissa on mukana Taivassalosta kotoisin oleva Jakob Hernriksson Wärdh, yo 1677, joka saattaisi olla Henrik Wärdhin (Anna Bergiuksen puolison) veli.

(1683) Johan Hacks Johannes Petri 3097 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3097). * noin 1667. Vht: Perniönkartanon vuokraaja Petter Pettersson Hakes (‡ 1675) ja Ingel Olofsdotter Berg tämän 1. avioliitossa. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 3.11.1683. Stipendianomus 7.3.[1684]. Respondentti 1686 (Marklin), pr. Anders Wanochius 2021 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2021). Oraatio 12.5.1687 (ks. I. Collijn, Sveriges bibliografi, sp. 345). Alimman luokan stipendiaatti kl. 1687 – kl. 1688. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1688 – kl. 1689. — Turun meritullin kontrollööri (1692), tullinhoitaja 1705. Tulliylitarkastajan arvonimi. Omisti useita tiloja mm. Rymättylässä. † 1735. Pso: 1:o 1690 Margareta Andersdotter (‡ 1694); 2:o 1695 Margareta Henriksdotter Wärdh († 1716); 3:o 1717 Anna Gertrud de la Motte tämän 2. avioliitossa (elossa 1735).
Pson edell. aviomies: kapteeniluutnantti Adam Reinhold Starck 3543 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3543) (yo 1688/89, † 1709).
Appi: ratsumestari Karl de la Motte 867 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=867) (yo 1652, † 1676).
Veli: Turun akatemian kvestori, FM Gustaf Hacks 3500 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3500) (yo 1688, † 1717).
Poika: Turun hovioikeuden notaari Henrik Hacks 5275a (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275a) (yo (1717), † 1728).
Poika: Turun hovioikeuden asianajaja Alexander Hacks 5311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5311) (yo 1722, † 1740).
Tyttärenpoika: hovimajoitusmestari Samuel Jerlström 7947 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7947) (yo (1756), † 1817).
Lanko: Perniön kappalainen Johan Saxenius 4025 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4025) (yo 1694, † 1713).
Lanko: apulaispappi Jakob Wärdh 2592 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2592) (yo 1677/78, † ~1692).

1677/78 Jakob Wärdh Jacobus Henrici, Borealis 2592 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2592). Vht: Taivassalon Fagernäsin vuokraaja, nimismies Henrik Henriksson Wärdh († 1695) ja hänen 1. puolisonsa Maria Adamin tämän 2. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 5.10.1675 (in cl. rect. circ. super., Jacobus Henrici Wärdh Töfsalensis). Ylioppilas Turussa 1677/78 Mård‹¿› Jac. Henrici Finl _ 134. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1677/78] Jacobus Henrici Wärd. — Yksityisopettaja Tuutarissa (1688). Pedagogi Kapriossa 1688, kirkkoherran apulainen siellä 1690. Tuutarin kirkkoherran (appensa) apulainen s.v. † noin 1692. Pso: ~1690 Katarina Johansdotter Reuter (jäi leskeksi).

Karkku Kärpälä Jysiä
1676 Johan Perss Hacks Turk 1698 h 22.9.1701 Hämeenkyrö
708 568 Maria Henricsd Wärd 1697 Häme
708 599 Ingeborg Paulsd Båge 1698 h 14.10.1706 Hämeenkyrö
708 565 1677-81 Johan Henricss 1697 Häme
708 566 Margareta Jacobsd Finno
213 743 1682-94 Jacob Henricss 1694 Kark
330 8 95-97 Elin Jacobsd LignipaeusVoisi arvella, että Maria Wärdh ja vouti Johan Henriksson ovat sisaruksia, jonkun Henrik Wärdin lapsia. Maria mainitaan Hämeenkyrön Tuokkolassa 1677 vaimona.

Jysiän myi Elin Lignipaeus, jonka 2. puoliso oli Jacob Henriksson, ei sovi Jacob Wärdiksi kuitenkaan.
Miksi Elin Lignipaeus myi Tyrvään Rautajoen Conrad Bilsteenille.

1686-90 po Abraham Jacobss Vesselius
401 408 Brita Michelsd 1672 Kark
330 8 Elin Jacobsd
330 9 1692-95 Conrad Carlss von Bildsten 19.2.1701
330 10 _Tytär Guentersberch

sl. 1650 Karl Billsten nuorempi Carolus Caroli, Nylandus 796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=796). Vht: Fagervikin ja Billnäsin patruuna, vuorimestari Karl Billsten (Carolus Conradi, yo Rostockissa 12.1624 ja Uppsalassa 21.9.1625, † 1673) ja Anna Henriksdotter Nyman. Ylioppilas Turussa sl. 1650 Billsteen Carol. Caroli _ 40. Erotettu akatemiasta kahdeksi vuodeksi 18.8.1659. — Ruukinpatruuna, peri isältään Fagervikin ruukin Inkoossa ja Billnäsin Pohjassa. Perusti Tenholaan Skogbyn masuunin 1686 (privilegio 1682). † 1691. Pso: 1:o Elisabet Hey († 1676); 2:o 1677 Anna Danielsdotter Wulff († 1692).
Poika: kenraalimajuri Karl Billsten, vapaaherra 1718 Bildstein 3040 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3040) (yo 1682/83, † 1726).
Poika: majuri Daniel Billsten 3544 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3544) (yo 1688/89, † 1749).
Poika: kruununvouti, kapteeni Konrad Billsten 3545 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3545) (yo 1688/89).
Vävy: ratsumestari Otto Floor 4080 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4080) (yo 1694/95, † 1754).
Sisarenpoika: rykmentinkirjuri Karl Feuchting 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033) (yo 1682/83, † 1697).
(ei ole ylioppilas) Karl Johansson Hacks U1237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1237). Kastettu Hämeenkyrössä 22.6.1682. Vht: Hämeenkyrön Tuokkolan omistaja, akatemianvouti Johan Pehrsson Hacks († 1701) ja hänen 1. puolisonsa Maria. — Hämeenkyrön nimismies 1701. ‡ Hämeenkyrössä 26.6.1720. Pso: Margareta Boge tämän 1. avioliitossa († 1757).
Appi: Harjun kappalainen Påhl Boge 1941 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1941) (yo 1667/68, † 1695).
Veli: tilallinen Ikaalisissa Anders Hacks 3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725) (yo 1690/91, † 1700).
Poika: Vesilahden kirkkoherra, FM Johan Hacks 5593 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5593) (yo 1728, † 1767).
Vävy: rykmentinpastori Daniel Tallqvist 5331 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5331) (yo 1722, † 1742).
Pson poika: ylioppilas Henrik Sahlberg 6817 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6817) (yo 1742, † 1746).
Viittauksia: KA mf. ES 1971 (nn 18) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 14.–15.10.1701 s. 165 (Lendzman Carl Haaks); KA mf. ES 1972 (nn 21) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 9.–11.5.1704 f. 273v (Det framropades nu Maria Olofzd:r i Hertuala hwilken 1703 en Weka för Anders mässan födt ett oächta Pillte Barn och widh sidstl:t Wintter Ting föregifwit som hade Länsmannen härsammastädes Carl Hacks med henne det aflat ... att förra Brofogden Johan Johansson i Heinä Jerfwi här i Kyro Sochn som är gifft, är den Sanskylldiga och rätta Barnfadren ... det Cappellanens Sahl: H:r Påhl Båges 1941 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1941) dotter Jungfru Margareta Båge, som är hoos sin Faster Dygdesamma Hustro Ingeborg Boge här i Lensmansgården, skall wetta intyga ... Johan Johansson exciperade emot henne af skähl, att hon är hustro Ingeborg Båges Brordotter, hwilckens, nembl: Hustro Båges Stiuffson Länsman Haaks är, som i denne Saak indragen warit, des förutan skall och Haaksen hafwa tanckar att Ächta Jungfru Greta Båge); KA mf. ES 1974 (nn 25) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 13.–15.9.1706 s. 1091 (Länsman Carl Hacks inlade en Skrifft Dat: den 22 Febr: 1702, af des Stiuff Moder nu mera Sahl: Hustru Ingeborg Båga utgifwen ... hwarmedelst Sahl: Hustru Båga testamenterar till honom och sin Brordotter bem:te Carl Hacks nu warande Hustru Margareta Båge all den Ägendom, som hon hafwer och effter henne kan finnas). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 298 (LX); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 1 passim (isä); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 163 (20.8.1701), 171, 265; M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) s. 229. — S. Dahlström, Tullinspektorn Johan Hacks och hans släkt. SSV 28 (1944) s. 49.

Benedictus

15.01.14, 08:16

Jari Latva-Rasku

15.01.14, 12:55

Akatemian vouti Johan Persson Hacks näkyy Jysiällä Karkussa ja häntä seuraa siellä vouti Johan Henriksson, jonka omistaman Hämeenkyrön Tuokkolan Johan Persson Hacks ostaa 1676.

Johan Henrikssonin tytär Elisabeth Johansdotter oli Suoniemen Packalan vouti Johan Pacchaleniuksen vaimo noin 1680. Kuolin tiedon mukaan oli sytynyt 1654.
Tuon mukaan isänsä voisi olla syntynyt noin 1634.

Jos Johan Henriksson olisi Wärdh sukua, niin voisi olla Fakernäsin vouti Henrik Henriksson Wärdin veli, tuskin poika?

Kuka oli Jacob Henriksson, joka vaimonsa Elin Lignipaeuksen kanssa myi Rautajoen Blidstenille, jonka sukulainen Karl Feuhting tuli Järventaan Isak Erikssonin jälkeen rykmentinkirjuriksi Karkkuun.

Tämä on kieltämättä mielenkiintoinen asetelma. On myös hyvä jälleen kerran muistaa, että Turun pormestari Mårten Sigfridsson oli Martin Stodiuksen "frände", eli mahdollisesti jonkinasteinen läheisempi serkku, joko verisukulaisen tai puolison kautta. Mårtenin isän Suomen kamreerin Sigfrid Sigfridssonin isän tiedetään olleen kotoisin Karkun lähiseudulta, eli Tyrväältä. Pekka Hiltunen on lisäksi valistuneena arvauksena uskottavasti arvellut, että Wärdhit ja Stodiukset olisivat veljesten jälkeläisiä, ja siten kumpikin Isak Erikssonin ja Mårten Sigfridssonin tyttärenpojan Arvid Frisiuksen puolison sukulaisia. Mårten Sigfridssonin puoliso oli ainakin välillisesti tyrvääläistä tai karkkulaista Karkun Järventaan omistajasukua. Kaikkien näiden sukulaisuuksien lähtökohta ajoittuu jonnekin 1500-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan, ehkä juuri Tyrväälle ja Rautajoen sukuun. Isak Eriksson sekoittuu hyvin soppaan vaikka hän olisikin ulkopuolinen musta hevonen. Kaikkien mahdollisuuksien keskellä olisi Isak Erksson verisukulaisena pärjännyt paremmin. Hänestä kuitenkin tuli peruskirjuri ja puolisonsa lasten ratsutilan pehtoori. Tarkennuksena voisi todeta, että Karl Feucting tuli saman Ylä-Satakunnan Alisen kihlakunnan kirjuriksi (häradsskrivare), missä Isak Eriksson oli toiminut hieman vähäpätöisempänä veronkantokirjurina (uppbördsskrivare). Lopulta Karl Feuchting ei päättänyt päiviään turkulaisten porvarien K-kahvilla vaan saman Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjurina eli talousjohtajana, minkä Karkun komppanian katselmuskirjurina Isak Eriksson oli lyhyen aikaa ollut, paljon aikaisemmin. Feuchting siis sai paremmat paikat ja leveämmät leivät kuin Isak. Joka tapauksessa Karlin ja Isakin yhteys on ilmeinen ja se periytyy vähintäänkin ajoilta, jolloin he yhdessä asuivat Karlin isän Evertin taloudessa Turussa. Karl oli paremman selityksen puutteessa Isakin kirjurikisälli.

Benedictus

15.01.14, 21:48

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Knaapi http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=105931#post105931)
Onko Taivassalon Fagernäsin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh sama kuin Marttilan Juutilan Naapurin eli Isontuvan "kartanonvuokraaja Heikki Heikinpoika Wärdh 1647-1681"? (Aulis Oja, Marttilan historia s. 406) Selasin paria keskusteluketjua mutta en löytänyt Taivassalon Wärdhin yhteydestä mitään mainintaa Marttilasta. Wärdhin edeltäjä Naapurissa oli Heikki Hannunpoika 1641-1647.
aikoinaan jäi tuo viesti vähälle huomiolle, harmi, sillä lienee uutta antava!

Marttila Juutilan Naapuri:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1271018
Henrik Persson el. Henrik Jacobson
Toinen tila Judius suvun Juutila.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1347809
1674 Henrik Persson
Lisämääre:1676
HENRIK PERSSON BETALAS AF HENRIK I FAGERNÄS FÖR HEMMANETZ BÖRTZRÄT,MEDAN HAN ALL HÖÖ O HALM? NUTIT.

Yllä siis Fagernäsin Henrik Henriksson Wärd maininta.

seuraava sivu: Naapuri-tila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1347810

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349052
1654 Henrik Persson

Lisä määre:
Simon Henriksson i Jåenperä o Låimij.socken närmast börda dett hus i Jutila, som Henrik Henriksson under sin rustiens hafver, medan hans hustru samma huts dotter ähr.

Joenperä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021470

Naapuri + Jutila:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349943
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349942
Henrik Persson
vaimo Agnis
moder Margareta ??dr ja Per Matsson kait isä

1620
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350739
1600
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358451

Judius, Simon Sigfridi (K 1625)

Simon Sigfridsson
S Marttila. V Marttilan Juutilan Juutin talollinen Sipi Pietarinpoika / Sigfrid Persson ja N.N.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) kappalainen ainakin jo 1609.
Omisti Marttilan Juutilan Juutista erotetun Judiuksen tilan vuodesta 1609.
K Marttila 1625.
P Margareta Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan, PV mahdollisesti Marttilan kirkkoherra Matthias Nicolai Rynkö (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2164) ja N.N.
Margareta Mattsdotterin P2 Marttilan kirkkoherra Jacobus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1111), K Marttila 1633; P3 Marttila todennäköisesti 1634 Marttilan kirkkoherra Henricus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=964), K Marttila 1646.

Mikä liittä Fagernäsin Juutilaan?

Onko Henrik Henriksson Wärdin isä Henrik Persson Juutila-äitinsä Naapuri?

Hela

16.01.14, 19:55

Mårten Sigfridssonin puoliso oli ainakin välillisesti tyrvääläistä tai karkkulaista Karkun Järventaan omistajasukua.

2. pson Brita Eriksdotterin syntyperä on tuntematon (Rundt: Genos 1989:65). 1. pso oli N.N. Simonsdotter, Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. pson Cecilia Simonsdotterin sisar (Tyrvään käräjät 11-12.7.1659, nn 62:392). Sisarusten isä Simon on ilmeisesti kuulunut Tyrvään seudun varakkaampiin talollisiin. Heidän äitinsä oli N.N. Larsdotter, Kallialan kylän suurtalollisen Jöns Larsson Käen sisar. Tämä ilmenee Tyrvään käräjillä 4.6.1629 (nn 2: 293), jolloin talollinen Sigfrid Jönsson Käki ja hänen vaimonsa, jotka olivat vanhoja ja "utan barn och blomma", luovuttivat talonsa Sigfridin serkulle (fadersyster dotter) Cecilia (Sitzlla) Simonsdotterlle ja hänen miehelleen Severinus Josephille. Veroluettelot vahvistavat, että näin on tapahtunut.

Mårten Sigfridssonin 1. pso liittyy Järventakaan vain siten että sen omistaja Severinus Josephi oli hänen lankonsa.

H.I.

Benedictus

18.01.14, 10:09

Lainaus:
2. pson Brita Eriksdotterin syntyperä on tuntematon (Rundt: Genos 1989:65). 1. pso oli N.N. Simonsdotter, Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. pson Cecilia Simonsdotterin sisar (Tyrvään käräjät 11-12.7.1659, nn 62:392). Sisarusten isä Simon on ilmeisesti kuulunut Tyrvään seudun varakkaampiin talollisiin. Heidän äitinsä oli N.N. Larsdotter, Kallialan kylän suurtalollisen Jöns Larsson Käen sisar. Tämä ilmenee Tyrvään käräjillä 4.6.1629 (nn 2: 293), jolloin talollinen Sigfrid Jönsson Käki ja hänen vaimonsa, jotka olivat vanhoja ja "utan barn och blomma", luovuttivat talonsa Sigfridin serkulle (fadersyster dotter) Cecilia (Sitzlla) Simonsdotterlle ja hänen miehelleen Severinus Josephille. Veroluettelot vahvistavat, että näin on tapahtunut.

Mårten Sigfridssonin 1. pso liittyy Järventakaan vain siten että sen omistaja Severinus Josephi oli hänen lankonsa.

H.I. http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=233483)

Kiitoksia Impolalle jälleen kerran, taas eräs pitkään pohdittu kysymys ratkesi, tosin synnyttää monta uutta kysymystä.

Kiinnostava kysymys on kuka oli tuo Simon -isä, jonka tytär N. Simonsdotter oli naimisissa Turun pormestari Mårten Sigfridssonin kanssa, toisen tyttären naidessa kappalainen Söfring Josephin, joka oli perinyt Järventaan ratsutilan isältään Tyrvään khr Josephus Matthiaelta.

Erääksi Simo vaihtoehdoksi näen Tyrväänkylän tilan, jossa mainitaan nimismies Simon Olsson, samalla tilalla kuin Turun pormestari Nils Torkilssson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583665
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583663
Colonius Simon mainitaan myös Rauvan tilalla.

Pormestari Nils Torkilssonin vaimo oli porvarin leski ja porvari Valborg Olofsdotter Kyrö, jonka tytär Elisabeth oli linnakirjuri Henrik Hanssonin 2. puoliso sekä professori Mårten Stodiuksen äiti, joka mainitaan pormestari Mårten Sigfridssonin sukulaiseksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587108
Rauvalal näkyy kamreeri Sigfrid Sigfridsson, jonka poika siis oli pormestari Mårten Sigfridsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587109
Nils Torkilssonin tilalla näkyy 1605 nimismies Simon Jacobsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583665
1580 Simon Olsson,1681 varmaankin poika Jacob Simonsson , sitten Nils Torkilsson.

Voisiko Simon Olsson olla Valborg Olofsdotter Kyrön veli?

Toinen vaihtoehtoinen Simo olisi Kiikan Ruotsilan omistaja kihlakunnankirjuri Simon Sigfridsson, joka ajallisesti voisi olla kamreeri Sigfrid Sigfridssonin veli.
Tätä vastaan sotii se, että pormestari Mårten Sigfridsson olisi silloin nainut serkkunsa, mikä ei ollut tuolloin mahdollista.

Myöskään Tyrvään khr Josephuksen vaimo Anna Sigfridsdotter ei voi olla kamreeri Sigfrid Sigfridssonin sisar, koska silloin Söfring Josephi olisi nainut serkkunsa tyttären.

Nimismies Simon Olofssonin isä lienee Tyrvään nimismies Olof, jonka poika oli:
Martinus Olai (K 1582/83)

Morthen / Mårtthen Olaui / Olofsson / Olsson
S Tyrvää. V talollinen Tyrvään Tyrvään kylässä, nimismies Olavi (Olof) N.N. ja N.N.
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) (Kallialan) kappalainen, mainitaan Tyrvään käräjillä 7.5.1558, kirkkoherra ilmeisesti jo 1559; Porin ja Ulvilan kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla (piispan virantäyttöehdotuksesta poiketen) 1573, astui virkaan ilmeisesti 1574, samalla Porin koulumestari.
Pappissäädyn edustaja Tukholman valtiopäivillä 1574; osallistui Tulholmassa myös arkkipiispan vaaliin. Hän sinetöi seurakuntalaistensa uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 15.11.1568.
Herra Martinus ("her Morthen i Tyrves") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Mårtthen Olaui kyrkie herren") maksoi hopeaveroa 77 markkaa, 6 äyriä ja sinetöi ("Martinus Olaui Pastor Calliolens") 1571 Tyrvään pitäjän hopeaveroluettelon, jonka mukaan hänellä oli irtainta omaisuutta 4 leiviskää kuparia sekä karjavarallisuutta 5 hevosta (joista tammoja kaksi) arvoltaan 80 markkaa, 15 lehmää, 40 lammasta, 7 härkää, 4 pukkia, 4 (naaras)vuohta, 8 sikaa sekä nuorta karjaa 38 päätä.
Kirkkoherra Martinus vastusti kuningas Juhana III:n liturgiaa, ja hänen kymmenystulonsa peruutettiin kruunulle 1579 ja 1580. Hän taipui kuitenkin taloudellisen painostuksen edessä, sai tavanomaisen palkkansa taas kesästä 1581 ja kuninkaalta uuden virkaanvahvistuskirjeen 24.4.1581. Hänet ("Her Mårthenn ij Biörneborgh") mainitaan pappien palkkausluettelossa 1582.
K Ulvila 1582/83 (mainitaan vainajana 10.1.1583).
P1 luultavasti N.N. Sigfridsdotter, P1 V Tyrvään Kiikan Vakkalan kylän Junnilan talollinen Sipi Juhonpoika / Sigfrid Johansson ja N.N.; P2 Margareta Persdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja anoi eläkettä 1583. Hänen Ulvilan Pietniemessä pitämänsä talo oli autiona 1586.

Hela

18.01.14, 20:51

Kiinnostava kysymys on kuka oli tuo Simon -isä, jonka tytär N. Simonsdotter oli naimisissa Turun pormestari Mårten Sigfridssonin kanssa, toisen tyttären naidessa kappalainen Söfring Josephin, joka oli perinyt Järventaan ratsutilan isältään Tyrvään khr Josephus Matthiaelta.

Erääksi Simo vaihtoehdoksi näen Tyrväänkylän tilan, jossa mainitaan nimismies Simon Olsson, samalla tilalla kuin Turun pormestari Nils Torkilssson.

Benedictus sivuaa teemaa, josta pidin toukokuussa 2011 esitelmän Vammalan Seudun sukututkijain yhdistyksessä otsikolla ”Vanhasta tyrvääläisestä nimismiessuvusta”. Hyvin suppea yhteenveto tästä laajasta teemasta julkaistiin Sastamalan Joulussa 2011. En puutu siihen tässä enempää, se vaatisi artikkelin Genokseen, totean vain että Mårten Sigfridssonin ja Severinus Josephin apeksi Simon Olofsson (nimismies 1566-1571) on liian vanha ja hänen pojanpoikansa Simon Jakobsson (nimismies 1617-1618) vaikuttaa liian nuorelta. Kielletyistä polvista tuskin olisi ollut kysymys, kun ei enää eletty katolista aikaa. Simon Olofsson ja kamreeri Sigfrid Sigfridssonin isä olivat nähtävästi serkukset.

Muuten Benedictuksella on edellisessä viestissä oikeita oivalluksia, esim. Valborg Olofsdotter Kyrö oli aivan oikein nimismies Simon Olofssonin ja kirkkoherra Martinus Olain sisar. Sitä vastoin pormestari Nils Torkilsson ei ollut Valborgin mies vaan vävy.

H.I.

Benedictus

19.01.14, 00:56

Lainaus vanhasta kirjoituksesta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583665
Tässä Tyrvään pitäjän Tyrväänkylän Paavin tilalla näkyy 1580 Simon Olsson, jota seuraa Jacob Simonsson ja seuraavaksi Turun pormestari Nils Torkilsson.
Yllä on toisella tilalla Sigfrid Pavilainen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587108

1600 näkyy Rauvan tilalla Simeon col. eli tarkoittanee nimismiestä?
Seuraavana vuonna Sigfrid Sigfridsson Cameraren

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587109
Paavin tilalla näkyy pormestari Nils Torkilsson jota seuraa nimismies Simon Jacobsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584254
Tässä Simon Olsson ja 1574 Jacob Simonsson, joka lienee Simon poika ja Simon Jacobssonin isä.

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_000...ELI_TYRVAA.pdf (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0001-0190_ALA-SASTAMALA_ELI_TYRVAA.pdf)

IIIb (Finska) SIMO OLAVINPOIKA mk 1559-73, kym 1560- . Äv 1559:
6. Simeon Olsson mk 1559, kym 1562-63, Simon Olsson mk 1564-66, kym
1564-65, Simon Olefsson kym 1566,1568, Simon lendzman mk 1567-71, kym
1567, 1569-71. Simo oli nimismies tilivuoden 1567 alusta (eli 11/11
1566-). Simeon Tyrffwes oli etsikkokäräjillä 25.7.1564 katselmusmiehenä
todistamassa Houhalan ja Leiniälän maariidassa, AH X 49. Kk
2.11.1565 Simon Olofsson ibm (Tyrffwes) sai sakot, koska oli yksi
eripuraisen katselmuskunnan jäsenistä. Ei päästy yksimielisyyteen
Bondilan ja Koltsilan rajoista. 19.6.1568 Laukon Jöns Knuutinpojan
johdolla oli katselmus Kokemäen Ylistaron ja Köyliön välisestä rajas73
ta. Halkivahan rajakiven luona joukko Huittisten talollisia todisti
rajan kulun. Heidän joukossaan oli Simon j Tyrfwis, RA Justitierevisionen,
Revisionsakter, Arvid Forbus t > Köyliö 29-30.3.1667. Sak sk
7.12.1558 Simeon Törffuis t > talon VII Jons Bakij. Hv 1571 Simeon
Ollsonn tinaa 5 naulaa, hopeaa 15 luotia, rahaa 100 markkaa, ku 60,
hev 4, härkiä 6, le 11, nk 3-5-5-4, la 30, oa 535:-, ny 37.

Yllä näkyy, että tilan varallisuus oli todella suuri.

OLAVI JAAKONPOIKA 1500 Olaus Iacobi de Tyrwæiæ maksoi 3 markkaa vaimonsa
hautapaikasta, BFH I s. 398. Huittisten laamanninkäräjillä
21.2.1513 oli esillä riita Ala-Sastamalan ja Huittisten rajasta. Rajan
oli käynyt kaksi maakuntakatselmuskuntaa, joista toisessa oli
jäsenenä Olof Tyrfwes, Olof Thörfwis (kirjeen kaksi eri kopiota,
edellinen RA Revisionsakter ja jälkimmäinen HYK Nuutajärven kokoelma,
sen mukaan FMU VII 5640). Toisena Ala-Sastamalan edustajana oli
Vihattulan Olavi. 1515/1517 Vihattulan Olavin kuoltua Olaus exactor
(nimismies) takasi hänen hautapaikastaan koituneen velan 7½ markkaa.
antamalla kirkolle 3 leiviskää kuparia ja sen jyväaitan laskuun 5
äyriä. Pantiksi annetun maan nimismies sai haltuunsa, BFH I s. 405-
411. On huomattava, että Ala-Sastamalan laamanninkäräjät pidettiin
24.2.1518 (ks. edellä) Tyrväänkylässä, joten tuo nimismies Olavi oli
varsin todennäköisesti käräjätalossa olleen III:n isäntä. 1515/1517
Olaus exactor maksoi kirkolle Raukon Laurin (Raukko talo V) puolesta
yhden äyrin, BFH I s. 406. 1515/1517 Birgitta nurus Olavi exactoris
(nimismies Olavin miniä) antoi Kallialan kirkon Neitsyt Marian patsaalle
koristenauhan, jonka sittemmin Vehmaisten talon III Juho Villi
lunasti 3 äyrillä, BFH I s. 411. 1515/1517 Olaus exactor maksoi
markan tyttären hautaamisesta, BFH I s. 412. Oleff i Törffues todisti
Ulvilan laamanninkäräjillä 2.3.1522 yhtenä 12 maakuntakatselmusmiehestä
Ahlaisten Yli- ja Alaskylän rajasta, FMU VIII 6078
Sastamalan historia 2 kertoo, että nimismies Olof Jacobsson ja vaimonsa Tyrvään Vakkalan Junnilan tytär ovat Tyrvään ja Porin khr Martinus Olain vanhemmat.

Käräjätiedoista löytyy tietoa, että Martinuksen tytär Racel nai Hans Ramin.
Hans Ramin vaimon Rakelin sisaruksien tietoja, sekä siinä mainittu Simon Jacobsson Tyrvään nimimies ja vaimonsa Karin Sigfridsdr.
Kyse on Hans Rafwalssonin (till Pennes) vaimon perimästä maasta, joka on ollut siskosten omistuksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851374

Voitaneen päätellä, että Martinus Olai ja Simon Olsson ovat veljeksiä.

Käräjäjutussa mainittu Simon Jacobsson lienee Simon pojan Jacobin poika, eli Racel Ramin serkun poika.

Entäpä Nils Torkilsson? Mitä hän tekee Tyrväänkylässä?

Nils Torkilssonin vaimona tunnetaan Valborg Olofsdotter, jonka 1. puoliso oli Turun porvari Mårten Persson Kyrö ja tytär Henrik Hansson Stodiuksen vaimo Elisabeth Mårtendr Kyrö.

Ei varmaankaan tarvitse kauaa pohtia sukusuhteita, jos Simon Olsson katsotaan Martinuksen veljeksi, koska Simoa seuraa Paavilla ensin oma poika ja sitten Nils Torkilsson.
Tämä on saanut Paavin tilan varmastikin vaimonsa Valborg Olofsdr:n peruja eli Valborg voidaan laskea mukaan sisaruksiin.

Kysymys kuuluukin onko Camreeri Sigfrid Sigfridsson Paavin Sigfrid Paavilaisen poika ja Olof Jacobssonin tyttären poika.
Mainitaan,että Sigfrid sai Rauvan isänperintönä.

Meilla on siis seuravat henkilöt:

1.Martinus Olai, Tyrvään ja Porin kirkkoherra
2.Vaborg Olofsdr, Turun pormestarin vaimo
3.Simon Olsson, nimismies ja mahdollinen kihlakunnankirjuri.

Simon poika Jacob Simonsson, nimismies.

Yllä lainausta:
Henkilölista uudelleen laitettuna:
1.Martinus Olai, Tyrvään ja Porin kirkkoherra
-vävy Hans Ragvaldsson Ram till Pennäs
2.Valborg Olofsdotter Kyrö, Kyrön kauppahuoneen porvari miehensä jälkeen.
-vävy Linnakirjuri Henrik Hansson,Mårten Stodiuksen isä.
-vävy pormestari Nils Torkilsson.
3.Simon Olofsson, Tyrvään nimismies

4.kamreeri Sigfrid Sigfridsson yllä olevien serkku
-poika pormestari Mårten Stodius, vaimo N. Simonsdotter.
+pojan vävy Kangasalan khr Johannes Frisius.
+Frisiuksen miniä Juliana Månsdotter Palm, linnankirjuri Henrik Hanssonin veljenpojan tyttärentytär.
+Israel Alftanus saman Henrik Hanssonin veljenpojan poika.
-lanko Tyrvään kappalainen Söfring Josephi,Tyrvään khr Josephin poika, vaimo Cesilia Simonsdotter.

Kiitos Impolalle, näyttää tuo Tyrvään klaani pikkuhiljaa selviävän!

Miten olen saanut käsityksen, että Nils Torkilssonin vaimo oli Elisabeth Kyrön äiti eikä sisar?
Kuka tuo Nils Torkilssonin vaimo oli?

haapiot

19.01.14, 09:18

HEI Nimismies ja Paavin isäntä noin 1635-44 Johan Olsson on todennäköisesti Tyrväänkylän Eskolasta (l. Ryssä). Voisiko hänen vaimonsa Märtha Simonsd olla Finskasta? Timo Haapio

Benedictus

19.01.14, 12:43

P1 luultavasti N.N. Sigfridsdotter, P1 V Tyrvään Kiikan Vakkalan kylän Junnilan talollinen Sipi Juhonpoika / Sigfrid Johansson ja N.N.; P2 Margareta Persdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja anoi eläkettä 1583. Hänen Ulvilan Pietniemessä pitämänsä talo oli autiona 1586.

Pappiamatrikkelin mukaan siis Martinus Olain 1. vaimo oli Tyrvään Vakkalan Junnilasta, ei äitinsä.
Eli Hans Ramin vaimon Racel Mårtensdotterin äiti oli Junnilan tytär.

Menikö nyt oikein?

Henrik Impola arvioi, ettei Tyrväänkylän nimismies Simo Olsson tai pojanpoikansa Simon Jcobsson voi olla pormestari Mårten Sigfridssonin vaimon isä ajallisesti.

Sastamalan seudulta on vaikea löytää sopivaa Simon-appiehdokasta pormestarille.

Eräs vahvimpia ehdokkaita olisi juuri kihlakunnakirjuri Simon Sigfridsson Kiikan Ruotsilan omistaja, jonka leski nai tämän kuoltua Mats Hordeelin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803835
Ruotsilassa näkyy jo 1602 Mats Henriksson Hordell eli tyttäret olisi naitettu vasta isäpuolen aikoina 1620-luvun lopulla.
N.N. Mårtensdotter, begravd 5.3.1652 i Brinkkala-koret i Åbo domkyrka.31 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#31) Gift 1642 med Johannes Arvidi Frisius,
Yllä oleva pormestarin tytär naitiin 1642, ollen syntynyt 1620-26?

I konsistoriets protokoll av den 8 maj 1646 talas om "futuri rectoris frende Mårth. Sigfredsson, Bårgm." Blivande rektor var då Mårten Stodius.34 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#34)

Impolan mukaan olisivat Valborg Olofsdotter Kyrö ja Kamreeri Sigfrid Sigfridsson serkkuja.
Silloin Elisabeth Mårtensdotter Kyrö Mårten Stodiuksen äiti ja pormestari Mårten Sigfridsson olivat pikkuserkut.
Varmaankin tuon ajan näkökulmasta pormestari ja Mårten Stodius olivat vielä hyvin läheistä sukua.

Hela

19.01.14, 13:28

Paavi oli vielä 1500-luvulla yksinäistalo (usein Paavila) valtamaantien varrella kaukana Tyrväänkylän ryhmäkylästä, joka sijaitsi rantatörmällä siinä kohdassa, missä Kokemäenjoki alkaa Liekovedestä. Sigfrid Paavi (isäntä 1555-1562) ei liity millään tavoin nimismiessukuun.

Tutkijoita johtaa harhaan valitettava virhe SAY: ssa 1635-1655: Tyrväänkylän suurin talo Eskola (alkuperäisen nimismiestalon pääosa) on jätetty tyhjäksi ja Eskolan väki merkitty Paavin alle. Haapion mainitsema Johan Olsson (oik. Jöns Olsson) oli Eskolan isäntä, nimismies ja ratsutalollinen. En ole hänen 2. vaimonsa Märta Simonsdotterin syntyperästä löytänyt mitään viitteitä. Finskan Simon Andersson, käskynhaltija Hans Ragvaldsson Ramin rälssilampuoti, ei oikein tunnu sopivan hänen isäkseen.

Tyrväänkylän nimismiessuvun yhteydet Astrenius-sukuun ovat lähes olemattomat, ainakaan niitä ei tunneta. Sillä pitäisi olla oma avaus, jos sitä halutaan käsitellä. Omasta puolestani en olisi siihen valmis tällä foorumilla ja tässä vaiheessa. Kysymyksessä on erittäin monimutkainen sukuvyyhti. jossa on talollisia, pappeja, Turun porvareita, jopa aatelistoakin. Täytyisi ensin luoda artikkelipohjalla runko, vaikka kuinkakin karkea, jotta tiedettäisiin, mistä pitäisi keskustella.

H.I.

Hela

19.01.14, 13:48

Impolan mukaan olisivat Valborg Olofsdotter Kyrö ja Kamreeri Sigfrid Sigfridsson serkkuja.
Silloin Elisabeth Mårtensdotter Kyrö Mårten Stodiuksen äiti ja pormestari Mårten Sigfridsson olivat pikkuserkut.

Ei niin, vaan minun käsitykseni mukaan Valborg Olofsdotter ja kamreeri
Sigfrid Sigfridssonin tarkemmin tuntematon isä Sigfrid olivat serkkuja. Valborg ja kamreeri olivat ajallisesti selvästi eri sukupolvea.

H.I.

Benedictus

19.01.14, 19:52

Valitan virhettäni, vaikka Impolan selvitys selkeästi antaa tiedot.

Siis Valbor Kyrö ja isä-Sigfrid olivat serkkuja.
Elisabeth Kyrö ja Sigfrid Sigfridsson pikkuserkut
Mårten Stodius ja pormestari Mårten Sigfridsson 3-serkut.

Henrik Impola on varmaankin oikeassa, ettei Astreniuksilla ole yhteyttä Tyrvään nimismiessukuun.
Isak Eriksson on muualta tullut, koska olisi varmaankin muuten löytynyt yhteys lähialueelta.

Eräs Järventaan historiaan liittyvä henkilö on Söfring Josephin 2. vaimo Susanna Mårtensdotter.
Onkohan hänen alkuperästään minkäänlaista vihjettä.

Susannan 2 puoliso oli Järventaan isäntänä toiminut Clas Johansson Särki, Karkun khr Johannes Mathiae Colliniuksen vaimon Kirstin Johansdotter Särjen veli. Heidän isänsä oli Janakkalan ja Lempäälän khr Johannes Särki.
Johannes Matthiae (Matthaei) Särki (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2430) ja Hebla Mattsdotter.

haapiot

19.01.14, 20:28

Kiitos jälleen HI. SAY näyttää aiheuttavan ongelmia enemmän kuin olisi tarpeen!
TH

Benedictus

20.01.14, 09:51

OSTFRESEWESTFRESE

21.01.14, 19:10

Kukas tietää, tuntee sellaisen herran kuin Per Gildi?
Liittyy Reiniuksiin...Mathias Reiniukseen ja sukuun.
Ollut Jöns Knutinpoika Kurjen sotilaana Porin prikaatissa.
M.J.Kankaanpää löysi tällaisen herran.

Benedictus

23.01.14, 00:34

Linnakirjuri Henrik Hansson on toiminut Simon HANSSON nimisen holhoojana.

Toropainen on kirjannut toisen samantapaisen tapauksen: TRO 31.8.1639: Simon Hansinpoika vaati isänsä Hans Börgelinpojan perintöä Martin Stodiukselta. Martinin isä Henrik Hansinpoika oli ollut Simonin ja hänen sisarustensa holhooja. Perinnönjako oli suoritettu 1.8.1592, jolloin Simon sisaruksineen oli saanut Stodiuksen mukaan koko perintönsä hänen isältään. TRO 9.9.1639: Simonin edesmennyt veli oli Nils Hansinpoika. Simonin äidin sisar oli vaimo Brita Nilsintytär.

Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner. Bröderna hade redan fått pengar av försäljningen, så det var tydligen ett arv.16 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#16) Tillsättningen av förmyndare 1612 tyder på att bröderna var födda efter 1592. Mårten Sigfridsson nämns första gången i mantalslängden för Älvsborgs lösen 1617 och var alltså född senast 1596.17 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#17)

Yllä olevat lainaukset kertovat, että poikien holhoojat asetettiin 1612, joten voidaan arvella, että jos tuo Sigfrid Sigfridssonin velipuoli Simon Hansson on sama kuin Henrik Hanssonin Holhottava Simon Hansson vuonna 1592 olisi tämä voinut ainakin ikänsä puolesta olla sopiva holhoojaksi, vaikk olisi ollut Sigfridiä huomattavasti nuorempi.

Sigfrid Sigfridsson hankki Ritarilan tilan Tyrväältä 1605.
Riddarla 1605 i Tyrvis.
Tila siirtyi pojalle Mats Sigridssonille ja tältä veljelle pormestari Mårten Sigfridssonille.

Ärvde Riddarla ryttarhemman i Tyrvis av sin bror Matts och sålde detta 1644 åt lagläsaren Anders Pacchalenius.25 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#25)

Olen pohtinut miksi pormestari Mårten Sigfridsson myi Ritarilan juuri Anders Pacchaleniukselle?

Anders Michelsson Pacchalenius oli alilaamanni.
Thomas Michelsson Pachalenius oli Kiskon kirkkoherra.
Brita Michelsdotter Pacchalenius, puoliso Laitilan khr Erik Salonius
Per Michelsson Pacchalenius, nimismies, Packalan isäntä, vaimo Kirstin Eriksdotter Florinus.

Pacchalenius sisarusten äiti oli Brita Nilsdotter.
Vanhimman lapsen eli Thomas Pacchaleniuksen arvellaan syntyneen n. 1610.

Brita Nilsdotter voisi olla syntynyt noin 1590 paikkeilla.

Kysymys onkin: voisiko Packalan emäntä Brita Nilsdotter olla sama kuin yllä oleva Simon Hanssonin äidin sisar vaimo Brita Nilsdotter.

Tämä tarkoittaisi silloin, että Simon Hanssonin ja myös kamreeri Sigfrid Sigfridssonin äidin sisar olisi ollut Packalan emäntä Suoniemellä.

Tällöin pormestari Mårten Sigfridsson olisi ollut alilaamanni Anders Michelsson Pacchaleniuksen serkun poika.

Ongelma on, että Brita Nilsdotter tuntuisi olevan ennemmin Mårtenin ikäluokkaa.
Toisaalta Britan viimeinen lapsi Per syntyi 1623, eli Brita saattoi olla kymmenkunta vuotta vanhempikin.

Onkohan Brita Nilsdotterin alkuperästä pientäkään vihjettä missään.

Eräänä vahvana vaihtoehtona pitäisin Sääksmäen khr Nicolaus Sigfridiä, tätä puoltaisi myös Britan tyttären Britan avioliitto Nicolaus Ericin sukulaisen Erik Saloniuksen kanssa.
Nicolaus Erici (K 1601)

Nils Eriksson
S ilmeisesti Laitila. V Laitilan kirkkoherra, maatilan omistaja Laitilan Sorolan kylässä Ericus Jacobi ja N.N.
Sääksmäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5102) kappalainen 1577, kirkkoherra 1579; Sääksmäen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) maarovasti, mainitaan 1593 ja 1600.
Piispa Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) kirjoitti pian Uppsalan kokouksesta palattuaan huhtikuussa 1593 veljelleen, rovasti Nicolaus Ericille.

Benedictus

23.01.14, 21:37

karisalm

24.01.14, 06:41

Hei

Tutkijoita johtaa harhaan valitettava virhe SAY: ssa 1635-1655: Tyrväänkylän suurin talo Eskola (alkuperäisen nimismiestalon pääosa) on jätetty tyhjäksi ja Eskolan väki merkitty Paavin alle. Haapion mainitsema Johan Olsson (oik. Jöns Olsson) oli Eskolan isäntä, nimismies ja ratsutalollinen. En ole hänen 2. vaimonsa Märta Simonsdotterin syntyperästä löytänyt mitään viitteitä. Finskan Simon Andersson, käskynhaltija Hans Ragvaldsson Ramin rälssilampuoti, ei oikein tunnu sopivan hänen isäkseen.Märta Simonsdotter näyttäisi olleen aikaisemmin aviossa Nuupalan Svännin pojan kanssa.

Tyrvää, lakimääräiset 27-28.10.1631: Märta Simonsdotter i Nuupala (Svänni) kärde til Lars Kiiku? ibm om sin infördings pärtzeller...när hon gick hans son til man....

Jari Latva-Rasku

24.01.14, 08:12

Jatkan edellisestä aiheesta.

Sigfrid Sigfridsson var första underskrivare i Masku och Vemo härad 1583-1587 och kammarskrivare på Åbo slott 1587-1601.

Ylläolevan perusteella voidaan karkeasti päätellä, että Sigfrid Sigfridsson olisi syntynyt noin 1560-65. Kirjureista oli tuolloin kova pula, eli hyvinkin nuoret miehet toimivat kirjureina.
Tämä tarkoittaa, että Sigfrid Sigfridssonin äiti olisi syntynyt aikasintaa 1540-1545. eli ei voi olla Sääksmäen khr Nicolauksen tytär.

Periaatteessa tuo Hans Börielssonin poika Simon Hansson voisi olla Sigfrid Sigfridssonin velipuoli, koska on jo 1592 saanut perintöosansa pesästä. eli mahtuisi Sigfridin kanssa saman äidin lapsiksi.

Kukahan olisi Sigfrid noin 1540, jolla vaimo N. Nilsdotter, jonka myöhempi mies mahdollisesti Hans Börielsson.

On ollut mielenkiintoista seurata kamreerin ja hänen pormestaripoikansa yhdistymistä Tyrvään seudun sukuihin. Vaikuttaa varsin uskottavalta, että kamreerin isä todella oli tyrvääläinen ja myös, miten pormestari liittyy Martin Stodiuksen sukulaiseksi. Merkkihenkilöille riitti pienikin sukulaisuus ollakseen "frände" varsinkin, jos he eivät olleet toisilleen häpeäksi. Nykykylän kokoisessa Turussa tuskin myöskään oli kovin monia sopivan säätyisiä Simon Hanssoneita, ainakaan sellaisia, joita voisi estää tulemasta Mårten ja Matts Sigfridssonin holhoojaksi.

Tässä ketjussa on aikaisemmin keskusteltu, kuka oli Turun linnankirjuri Clemeth Sigfridsson. Jäi epäselväksi, omistiko hän ja kamreeri Sigfrid Sigfridsson Maarian Ruohonpään suvun, vai viran välityksellä. Ainakin Clemeth Sigfridsson oli Ruohonpään todellinen omistaja, koska hän sai sen 420 taalerin myyntihinnan vuonna 1641. Clemeth Sigfridssonin poika Mikael Castrenius (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1137)tuli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinpastoriksi Arvid Frisiuksen kuoltua noin vuonna 1678.

Clemeth ja Sigfrid Sigfridssonin yhteydeksi on pystytty osoittamaan ainoastaan Ruohonpää, ja on selvää, että Sigfrid oli ainakin sukupolven, tai kaksi, vanhempi. Ei myöskään ole mitään todistetta, että Sigfridillä olisi ollut Clemeth-nimistä poikaa. Simon Hanssonin puoliso kuitenkin oli Kirsin Sigfridsdotter.

Hela

24.01.14, 23:33

Märta Simonsdotter näyttäisi olleen aikaisemmin aviossa Nuupalan Svännin pojan kanssa.

Tyrvää, lakimääräiset 27-28.10.1631: Märta Simonsdotter i Nuupala (Svänni) kärde til Lars Kiiku? ibm om sin infördings pärtzeller...när hon gick hans son til man....

Olen kyllä aikaisemmin tiennyt, että Märta Simonsdotter tuli Tyrväänkylän Eskolaan Nuupalan Svänniltä (silloin vielä Gertula), mutta olin sen unohtanut. Muistiinpanojeni mukaan hän oli Svännillä vielä 1635, mutta jo 1637 Eskolassa. Hän oli Jöns Olofssonin toinen vaimo. Itse hän oli Eskolassa kolmannessa aviossaan. 1. mies oli Per Olofsson Gertula (isäntä 1575-1597), jonka 2. vaimo hän oli. Hänen poikansa Henrik Persson ja Matts Persson olivat 1630- ja 1640-luvuilla Gertulan isäntinä. Ylläolevasta tuomiokirjaotteesta voi päätellä että 2. mies oli ratsumies Thomas Larsson eikä hänen isänsä, rampautunut (lamskjuten) ratsumies Lasse Månsson Skick, kuten SAY antaa ymmärtää. Lasse Skick sai sotavammojensa johdosta Gertulaan elinikäisen vapauden.

SAY ei anna Svännistä 1500-luvulla todellista käsitystä, esim. Sven Michelssonia, josta talo sai uuden nimensä, kun hän tuli sinne 1650 Ruotsilasta poikansa Perin kanssa, ei SAY tunne lainkaan. Ratsupalvelusmateriaali ja tuomiokirjat antavat paljon täydennystä.

H.I.

Benedictus

25.01.14, 00:38

Tässä ketjussa on aikaisemmin keskusteltu, kuka oli Turun linnankirjuri Clemeth Sigfridsson. Jäi epäselväksi, omistiko hän ja kamreeri Sigfrid Sigfridsson Maarian Ruohonpään suvun, vai viran välityksellä. Ainakin Clemeth Sigfridsson oli Ruohonpään todellinen omistaja, koska hän sai sen 420 taalerin myyntihinnan vuonna 1641.

Ärvde och bebrukade Ruohonpää och Suikkila ryttarhemman i S:t Marie23 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#23) vilka han 1637 sålde åt Ericus Matthiae Abogius, kyrkoherde i Tammela.24 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#24)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749865
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749935

pormestari Mårten Sigridssonin jälkeen näkyy Tammelan khr Ericus Abogius, sitten monia vuosia Clemeth Sigfridsson.

Say:n mukaan siis Clemeth Sigfridsson osti tilan Ericus Abogiuksen perillisiltä.

Ericus Matthiae Abogius (K 1638)

Ericus Matthaei, Erik Mattsson
Mahdollisesti kotoisin Turun seudulta.
Vihittiin papiksi kaiketi Turussa noin 1623.Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) kirkkoherra 1624.
Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.
K Tammela 1638.
P Brita Henriksdotter / Hendersdotter eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1640-luvun lopulla ja käräjöi elatuksekseen saamistaan pappilan pelloista ja niityistä Laurentius Petri Aboicuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2) tultua kirkkoherraksi 1648. PV Paimion kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982) ja Margareta Jakobsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749935
Anna Mårtensdotter, levde 1679, gift 1:o med Sven Svensson, som begravdes 1 maj 1655 i Mårten Sigfridssons grav i Brinkkala-koret, 2:o med Petter Jesenhaus, borgmästare i Åbo 1660-1671, i hans tredje gifte.29 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#29)
Jesenhausen näkyykin Ruohonpään tiedoissa.

Mårten Sigfridsson, f. senast 1596, d. 1650, begravd i släktgraven i Brinkkala-koret i Åbo domkyrka

Alstadius, Michael Caspari (K 1647)

Tammelander / Tammelinus, Mickel Kasparsson / Kaspersson
S kaiketi Isokyrö oletettavasti aivan 1600-luvun alussa. V Isonkyrön kappalainen, myöhemmin Vähänkyrön ensimmäinen kirkkoherra Casparus Martini Alstadius ja Agneta Hansdotter hänen 1. avioliitossaan.
Ylioppilas (Michael Caspari Ostrobothniensis) Uppsalassa 2.11.1625.
Mahdollisesti se ”piispan kappalainen” Michael (Michill) Caspari, joka Turun piispan palkkapitäjän Paraisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5077) sijaiskirkkoherrana syytti 1634 käräjillä Paraisten pitäjänmiehiä haluttomuudesta kirkkoherranpappilan rakentamiseen; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 19.11.1635, oli virassa vielä lokakuussa 1636; Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) kirkkoherra 1639.
Osti Tammelasta Viksbergin tilan 1644.
Alstadius valittiin pappissäädyn valtiopäivämieheksi 1647, mutta hän kuoli matkalla Tukholmaan kevättalvella 1647. (Piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) ilmoitti kirkkoherran – josta hän käytti sukunimeä Tammelinus – kuolemasta kirjeessään Tammelan seurakunnalle 22.2.1647).
K matkalla Tukholmaan 1647.
P1 Reeta Paavalintytär / Margareta Påvalsdotter, K Turku (haudattiin 15.4.) 1636, P1 V Turun kaupungin porvari Paavali Tuomaanpoika Ketterä / Påval (Påfwel / Påvel / Påwel) Tomasson Kiättare (Kätara) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Eriksdotter Cnape; P2 Brita Eriksdotter Abogia hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä vielä 1677, P2 V Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiae Abogius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1) ja Brita Henriksdotter.
Brita Eriksdotter Abogian P2 aikaisintaan 1648 Alstadiuksen seuraaja Tammelan kirkkoherrana, Sääksmäen (Tammelan) lääninrovasti Laurentius Petri Aboicus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2) hänen 3. avioliitossaan, S Turku noin 1605–1610, K Tammela 1671.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16618
Forssa Viksberg
Tässä näkyy Michel Alstadius ja alla Lisa Matssdotter.Onko vaimonsa?

Lisäksi mainitaan Mårten Sigfdridsson????

ONKO sotkettu Brita Eriksdotter Abogiuksen puolisot?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16645
Her Michellin enkia

Jokin ei täsmää, sillä Brita Eriksdotter Abogius mainitaan Alstadiuksen seuraajan vaimona jo 1648 tai myöhemmin, eli ei voi olla tuo leski Viksbergissä

Jari Latva-Rasku

25.01.14, 08:42

Ärvde och bebrukade Ruohonpää och Suikkila ryttarhemman i S:t Marie, vilka han 1637 sålde åt Ericus Matthiae Abogius, kyrkoherde i Tammela. Pormestari Mårten Sigridssonin jälkeen näkyy Tammelan khr Ericus Abogius, sitten monia vuosia Clemeth Sigfridsson. Vaikka Mårten Sigfridsson väitti Rymättylän talvikäräjillä vuonna 1638 äitinsä olleen Anna Henriksdotter, on osoitettu, että se ei pidä paikkaansa. Ericus Matthiae Abogius kuoli samana vuonna 1638 ja hänen puolisonsa nimi oli Brita Henriksdotter, Paimion kirkkoherran Henricus Martinin tytär. Mårten Sigfridssonin puoliso oli Brita Eriksdotter, jonka sisarenmies oli Karkun Järventaan omistajasukua. Myös Michael Caspari Alstadiuksen puoliso oli nimeltään Brita Eriksdotter, eli Ericus Matthiae Abogiuksen tytär. Ruohonpäässä mainitaan ennen kamreeri Sigfrid Sigfridssonia yhden kerran Mårten Sigfridsson. Ruohonpään omistaja 1500-luvun puolivälin paikkeilla oli Nils Olsson. Sitten tilalla on paljon eri isäntiä, jotka voisivat olla lampuoteja. Ruohonpään yhteydessä mainitaan vuonna 1581 Bertel Kaerla. Sellaista henkilöä ei Kaerlasta löydy, ei Innamaan tilalta, ei Per Suickin yhteydestä, lähin nimi on Brusius Taskula, jonka täytyy olla eri henkilö. Voisikohan olla mahdollista, että kamreeri Sigfrid Sigfridssonin ja Simon Hanssonin äiti olisi esimerkiksi Maarian Ruohonpäästä, ja Ruohonpää olisi kulkeutunut Sigfridille sukuomistuksena?

Benedictus

25.01.14, 10:18

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=16618
Forssa Viksberg
Tässä näkyy Michel Alstadius ja alla Lisa Matssdotter.Onko vaimonsa?

Vaikuttaisi, että Michel Alstdiukselle on kirjattu väärä vaimo. Ainakin Viksbergin tilan yheydessä ei voi olla kyse Brita Eriksdotterista, joka meni uusiin naimisiin jo 1650 paikkeilla Tammelan khr Laurentiuksen kanssa.

Pormestari Mårten Sigfridssonin 1. puoliso oli N. Simonsdotter, jonka sisar oli Järventaan omistajan Söfring Josephin vaimo.
2. puoliso oli Brita Eriksdotter.
-mahdollisesti on kyse kihlakunnakirjuri Simon Sigfridssonista, jonka leski nai 1602 Mats Hordellin.
Simon Sigfridssonin vävy oli Sven Michelsson, joka ikänsä puolesta voisi olla tuon Turun Michel Tyken poika. Liittyvät Jacob Kyrön perintöjuttuun.

Koska Mårten Stodius myi Ruohonpään Erikus Abogiukselle 1637, voisi arvella, että samalla on tehty naimakauppa tyttärestä Brita Eriksdotterista.

Mårten Sigfridsson mainitaan kuolleeksi 1650, joten ajallisesti Brita voisi naida Laurentius Aboikuksen vuoden aikana.

Jos Brita Eriksdotter oli Erik Abogiuksen tytär ja pormestari Mårten Sigfridssonin 2. puoliso, oliis tämä ollut Johannes Frisiuksen 1.vaimon äitipuoli. Eli Frisiuksen anoppipuoli.
Frisius osti Järventaan Söfring Josephin perillisiltä eli 1.vaimonsa äidin sisarenlapsilta.
Johannes Frisiuksen poika Arvidus Frisius sai Jäventaan perintönä. Vaimonsa Juliana Månsdotter Palm-Alftanus.
Juliana Månsdoterin enon Israel Alftanuksen vaimo oli Arvidus Frisiuksen täyssisar.

Jos Brita Eriksdotterilla olikin nuorempi veli syntynyt 1630-luvulla, jonka nimi olisi Isak, se sopisi kuvioon hyvinkin.
Järventaan Isak Erikssonin tiedetään olleen räntmestare Evert Feuhtingin kirjuri 1674 aikoihin, joten on aiemmin saattanut olla sotilaskirjurina, eikä näy kuvioissa aiemmin.

Benedictus

26.01.14, 00:09

Karkun Pakkalan emäntä Brita Nilsdotter ei ole tunenttu, vaikka aiemmin pohdein useampaakin vaihtoehtoa hänen yhdistämisekseen Turun sukuihin.

Hän on ollut naimisissa Michel Andersson Pakkalan kanssa noin 1610 paikkeilla.
Jostain syystä kaikki hänen lapsensa alkoivat käyttää papillista Pacchalenius nimeä, myös nimismiespoikansa Per Michelsson, jonka ei tiedetä käyneen yliopistoa.

Piti tässä laittaa uusia ajatuksia Brita Nilsdotterin alkuperäksi, mutta digiarkisto näyttää takkuilevan.

Karkun Suonniemen Pakkala oli yhdysviljelyssä Saviniemen yksinäistilan kanssa.
Lainaus:
jo edellisen isännän Mikko Antinpojan aikana, jolloin Pakkalan yksinäistalon kanssa yhdysviljelykseen oli liitetty lähellä sijainnut Saviniemen yksinäistalo

Kiinnostavaa on, että Saviniemellä mainitaan 1600-luvun alussa enka Brita/Biritta.
Packalaa isännöi silloin Mats Andersson, jota seurasi veljensä Michel Andersson.

Kiinnostavaa on, että enka Brita voisi hyvinkin olla sama kuin Brita Nilsdotter, sillä Saviniemi mainitaan samoihin aikoihin Packalan yhteydessä, jolloin voisi ajatella, että leski Brita on avioitunut Mats Anderssonin veljen Michelin kanssa.

Saviniemessä näkyy ennen Brita Enkaa Caspar Olofsson ja tätä ennen Lars Olofsson.

Vaikka ollaan Suoniemellä ovat etäisyydet Kokemäen jokea pitkin hyvin lyhyet.
Olemme jo todenneet Suoniemen Sarkkolasta, että siellä mainittu Mats Matsson olikin Mathias Mathiae Karkun kirkkoherra.

Saviniemen Caspar Olofsson voisi olla oudon nimensäkin takia sama kuin Tyrvään kirkkoherra Casparus Olai eli Caspar Olofsson.
Casparus Olailla tiedetään olleen veljen Laurentius Olai eli Lars Olofsson Tyrvään kappalainen.
Heidän veljensä oli Henricus Olai, Hämeenkyrön kirkkoherra.

Casparus Olai (K 1600)

Casparus Olaui, Caspar / Casper / Kasper Oluffsson / Olsson
Mainitaan talollisenpojaksi Pirkkalan Kuninkaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatima pappisluettelo).
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) (Kallialan) kirkkoherra 1580.
Casparus Olai sai 1584 ylläpidokseen puolet kaikista pitäjänkymmenyksistä, mutta vastineeksi hänen piti omalla kustannuksellaan hankkia kirkon viini, öylätit ja vaha. Hänet ("Her Casper i Törffues") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Kirkkoherra Casparus allekirjoitti ("Casparus Olai pastor Calliolensis"; Confessio Fidein v. 1693 painetussa suomennoksessa "Casparus Olai Tyrwäjäsä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Kun piispa Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) määräsi 13.11.1599 kaikki kirkkoherrat lähtemään Ruotsiin valtiopäiville, joilla Kaarle-herttua ratkaisisi Suomen papiston kohtalon, myös kirkkoherra Casparus Olai lähti matkalle, mutta kuoli ehtimättä perille Linköpingiin.
K Tukholma alkuvuodesta 1600.
P N.N.

Laurentius Olai (K 1608 jälkeen)

Laurentius Olaui, Lars Olofsson / Olsson
Tyrvään kirkkoherran Casparus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407) veli, talollisenpoika Pirkkalan Kiukaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatiman pappisluettelon mukaan).
Tyrvään kappalainen ainakin jo 1590, oli elossa ainakin vielä 1608.
Allekirjoitti ("Laurentius Olai sacellanus"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Laurentius Olai Tyrwäsä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1608 jälkeen.
P Agneta (Agnis) Simonsdotter, kotoisin Tyrvään Karhunkylästä; eli leskenä vielä 1.3.1627.

Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.
Henricus Olai joutui maksamaan sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Hämeenkyrön pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 17.11.1568.
Allekirjoitti ("Henricus Olai pastor in Köro"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Olai Kyröisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Hän sinetöi erään maksukuitin vielä 1611.
Henricus Olai ("her Henrich i Kyro") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Henrich Kirckie Herde", "Kyro sochnn Her Hindrich kyrcheherde") maksoi hopeaveroa 62 markkaa 5 äyriä vuonna 1571. Omaisuutta hänellä oli tuolloin 6 luotia 1 kvintiini hopeaa, 6 leiviskää kuparia, puoli leiviskää tinaa, 5 hevosta, 27 lehmää, 30 lammasta, 4 härkää, 17 vuohta, 10 sikaa ja nuorta karjaa 24 päätä. Hänet ("Her Hijndrik i Kyro") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K 1611
P N.N.

Veljekset kuolevat melkolailla yhtäaikaa.
Caspar 1600, Tyrvään kirkkoherra 1580
Laurentius 1608, kappalainen jo 1590
Henrik 1611, kirkkoherra 1561

Casparus Olain vaimon nimeä ei tiedetä, mutta arvellaan hänellä olleen lapsia.

Josephus Caspari (noin 1572–1656)

Josef Carparsson / Kasparsson / Kaspersson
S noin 1572. V Tyrvään aiempi kirkkoherra Casparus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407) ja N.N.
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) kappalainen noin 1608, kirkkoherra 1626, mainitaan "ikäloppuna, halvaantuneena ja vaivaisena miehenä" 1647.
Josephus Caspari hankki omistukseensa Kaistin ratsutilan Tyrvään Tyrväänkylästä.
K Tyrvää 1656 "84-vuotiaana".
P Karin Thomasdotter.

Ylläolevan mukaan poika Josephus olisi syntynyt noin 1572 eli jos Saviniemen leski Brita on Brita Nilsdotter ja Tyrvään kirkkoherran leski, ei Brita voi olla Josephus Casparin äiti vaan Casparus Olain 2. vaimo.

Tällöin voidaan pohtia, että Sääksmäen kirkkoherra on hyvinkin voinut naittaa tytärensä Tyrvään kirkkoherralle.

Tämä on pohdintaa, mutta mahtaisiko tuomiokirjoista löytyä mitään Saviniemeen liityvää, mikä voisi valottaa asioita?

Benedictus

26.01.14, 11:02

Saviniemi SAY

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507592

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=512085

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=513810
1585 Casper Olosson
1590 Lars Olsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=513891
1600 Caspar
öde i 8 år
1602 Brita enki
1612 Brita Saviniemi

1615 Josef Saviniemi

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=514875

Tiedetään, että Tyrvään kirkkoherra Casparus Olailla oli poika Josephus Caspari, Tyrvään kappalainen.
Olisiko yllä näkyvä Josef Saviniemi?

Jari Latva-Rasku

26.01.14, 13:58

Tiedetään, että Tyrvään kirkkoherra Casparus Olailla oli poika Josephus Caspari, Tyrvään kappalainen. Olisiko yllä näkyvä Josef Saviniemi? Saviniemen nimet ja nimiyhdistelmät ovat sen verran harvinaisia, että olisi suurta sattumaa, että kyseessä eivät olisi samat henkilöt kuin Tyrvään alttarin ääressä. Saviniemi oli autiona pitkään ja silti samat henkilöt pysyivät veroluettelossa. Seppo Suvannon tiedostossa mainitaan, että tilalla olisi asunut Niilo Laurinpoika. Niiloa oli sakotettu suunsoittamisesta piispa Mikael Agricolalle, joka sakon aiheutumisen aikoihin ehkä vielä oli edeltäjänsä sijainen. Jotta olisi voinut syyllistyä piispan sättimiseen, pitää olla kuuloetäisyydellä piispaan. Piispanpiinaaja voisi olla Britan isä. Suvanto: SAVINIEMI luettiin maakirjoissa 1540-56 Pakkalan kylään ja hopeaveroluettelossa1571 Urmiaan. Sauinemi mk 1558 ym. Maksoi ruokalisän voina. I Savia LAURI 1540- , äv 1540: 1½, 1541: 2. Karja 1540: hev 1, le 3, nk 2, la 9, ny 7.125. Kym (panneja) 1558 ruis 1/6, ohra ½, kaura 1/6; 1559 ruis ¼, ohra ¼. Lv 1558: 3½. La. Sa_imi mk 1544, La. Sauiniemi mk 1546, 1552, 1554, Lasse Sauinemi mk 1553, Lasse Sauiniemen mk 1555-56. Lasse Sawinemen oli Tyrvään, Karkun ja Kyrön yhteisillä etsikkokäräjillä 25.7.1564 todistamassa Tyrvään Leiniälän ja Houhalan rajaa tutkineen katselmuskunnan jäsenenä, VA or.p., AH X 49. Sak sk 1553 Suoniemen Erkki (talo?) t > Lasse Sauiniemen, sk 1554 Lasse Sauiniemen huonot aidat ja sillat, sk 6.1.1561 Lasse Saunemi huonot aidat, kk 1569 Lass Sauinemen huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa. Hv 1571 Vrmia: Lasse Sauiniemen ku 10, hev 2, le 5, nk 3-0-0-0, la 8, oa 96:2, ny 11.5. NIILO LAURINPOIKA sak kk 1554 Pakkalan Juho (talo?) t > Nils Larsson Sauinemin, piispan kk 1554 Nils Laritzson j Sauimen sakko häpeällisten sanojen käytöstä.

Benedictus

26.01.14, 21:48

Casparus Olain vaimoista ei ole mitään tietoa, tämä itse kuoli 1600 paikkeilla.

Brita enka sopii teknisesti liiankin hyvin Michel Andersson Packalan vaimoksi. Erityisesti sitä puoltaa Saviniemen ja Packalan yhdistyminen Michel Anderssonin isäntä aikana.

Voisi arvella, että Saviniemi olisi ollut Brita Nilsdotterin huomenlahjatila, sillä tuo Piispan sättijä Nils Larsson Saviniemi 1554 on ajallisesti aivan liian vanha Brita Nilsdotterin isäksi.Ennemminkin saattaisi sopia Casparuksen äidin isäksi.

Brita sai viimeisen lapsensa Perin 1623 ja oli vielä 1650 poikansa emäntänä tämän avioituessa Kirstin Eriksson Florinuksen kanssa.

Brita ei olisi voinut olla syntynyt paljoa ennen 1580, koska sai vielä lapsen 1623. enneminkin voisi arvella että olisi syntynyt 1580 alkuvuosina, ollen naitettu hyvin nuorena Casparus Olaille.

Karkussa kyllä mainitaan kirkkoherra Nils 1578-79.

Nils (1500-luvulla)

Nicolaus
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) kirkkoherra Jokipiin mukaan mahdollisesti 1570-luvulla (1578/79?).
Tuossa on ongelma ettei tuosta Nilssistä ole mitään tietoa.
Ajallisesti voisi olla myös Britan Nilsdotterin isä.
Toisaalta mainitaan tuolloin myös kirkkoherra Erik 1579.

Katsottaessa Pacchalenius lasten uraa ja asemia tuolloisessa Suomessa, niin herää epäilys, ettei heidän äitinsä voinut olla jonkun tuntemattoman maalaispapin tytär Ylä-Satakunnan erämaasta.

Erityisesti juuri Brita Michelsdotter Pacchaleniuksen avio Laitilan kirkkoherran Eric Saloniuksen kanssa suuntaa huomion Sääksmäen khr Nicolaus Ericiin.

Salonius, Ericus Erici (noin 1620–1701)

Lethalensis?, Erik Eriksson
S Laitila noin 1620. V Laitilan aiempi kirkkoherra Ericus Gregorii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=563) ja Kirstin / Kristina N.N.
Ylioppilas (Borealis, Ericus Erici Lethalensis) Turussa 1643/44.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) pitäjänapulainen ainakin jo noin 1646, oletettavasti vt. kappalainen 1652, kappalainen tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla 5.9.1656, kirkkoherra 1671.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672 (Ericus Lethalensis pastor i Letala).
Julkaisi Turussa promootiorunon 1647. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1657, (8).3.1673, 28.3.1685.
K Laitila 81-vuotiaana 1701, haudattiin 14.3.1702.
P (jo 1657) Brita Michelsdotter Pacchalenia, PV Karkun nimismies ja Suoniemen Pakkalan ratsutilan omistaja Mikko Antinpoika / Michel Andersson ja Riitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.

Ericus Gregorii (K 1656)

Erik Grelsson
S ilmeisesti Laitila. V Laitilan kirkkoherra Gregorius Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=830) ja N.N.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) kirkkoherran (isänsä) apulainen ja sijaiskirkkoherra (vice pastor) 1620-luvun alkuvuosina vuodesta 1621; Laitilan kappalainen 1627, kirkkoherra noin 1652 (Sacklinius 1785; Kotivuori 2005 ja 16.11.2006).
Omisti maatiloja Laitilan Salon kylässä. Vuonna 1634 Ericus Gregoriille tarjottiin ennen myyntiä sukulaisen etuosto-oikeudella edesmenneen setänsä piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) taloa Turussa, mutta hän ei käyttänyt lunastusoikeuttaan.
K Laitila 1656.
P Kirstin N.N.

Gregorius Erici (K 1630-luvun alku)

Jören Eriksson
S kaiketi Laitila 1540-luvun lopulla tai 1550-luvulla. V Laitilan kirkkoherra, maatilan omistaja Laitilan Sorolan kylässä Ericus Jacobi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=568) ja N.N.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) kappalainen 1580-luvulla, kirkkoherra 1589 (kantoi papinmaksut itselleen jo 1588). Gregorius Erici mainitaan kirkkoherrana vielä 1620 ja hänen poikansa Ericus Gregorii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=563) isänsä sijaisena (vice pastor) 1620-luvun alkupuolella vuodesta 1621 lähtien.
Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ("Gregorius Erici Letalensis"; Confessio Fidein vuonna 1693 painetussa suomennoksessa "Gregorius Erici Laitilasa").
Gregorius Erici ("KijrkeHerdenn i Letala") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Hän hankki 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä omistukseensa maatilan Laitilan Salon kylästä.
K Laitila joskus 1620-luvun alkuvuosina.

Kuten huomataan oli Erik Saloniuksen isän Ericus Georgiin isä Gregorius Gregorius Erici, Sääksmäen khr Nicolaus Ericin veli ja samoin kummatkin piispa Erikus Erici Sorolaisen veljiä.

Jos Brita Nilsdotter olisi Nicolaus Ericin tytär, olisi hän nainut pikkuserkkunsa Eric Saloniuksen.

Koska tuolloin oli ennemmin sääntö kuin poikkeus, että naitiin suvusta, puoltaa Brita Pacchaleniuksen avio tuota äitinsä syntyperää.

Toisaalta herää kysymys:miksi ja miten Ylä-Satakunna Karkun Suoniemen Packalan tytär olisi naitettu Varsinais-Suomen Laitilan kirkkoherran pojalle, ellei siihen ollut juuri sukusiteitä syynä.

Brita Nilsdotterin lapsia ajatellen olisi äidin setänä piispa Erik Sorolaisen nimi varmaankin vaikuttanut.

Karkun Suoniemen Packalan emäntiä.
Elisabeth Johansdotter-äiti Margareta Jacobsdotter Finnå
Kirstin Eriksdotter Florinus
Brita Nilsdotter (mahdollisesti"Sorolainen"), huomaa vain arvelua.

Edellisien isäntien vaimoja ei tunneta, mutta lapsissa oli pappeja.

Benedictus

27.01.14, 22:34

Pappi Casparus Olain oletettu kotipaikka, Huittisten Kuninkainen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5605898

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5605917

Casparus Olai (K 1600)

Casparus Olaui, Caspar / Casper / Kasper Oluffsson / Olsson
Mainitaan talollisenpojaksi Pirkkalan Kuninkaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatima pappisluettelo).
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) (Kallialan) kirkkoherra 1580.
Laurentius Olai (K 1608 jälkeen)

Laurentius Olaui, Lars Olofsson / Olsson
Tyrvään kirkkoherran Casparus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407) veli, talollisenpoika Pirkkalan Kiukaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatiman pappisluettelon mukaan).

Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.

Onkohan olemassa muuta tietoa noiden veljesten kotipaikasta kuin Thomas Rajaleniuksen kertoma tieto.

Jotenkin tuntuu oudolta, että kolme veljestä lähetetään papinoppiin 1/2 manttaalin pikkutilalta, joka ei vaikuta liittyvän mihinkään mahtisukuun.

Ei oikein vetele.

Paljon lookisempi vaihtoehto on, että Olavinpojat ovat Tyrvään nimismies Olofin poikia ja Tyrvään ja Porin kirkkoherra Martinus Olain veljiä.
Aika ja status sopivat paljon paremmin.

Jari Latva-Rasku

28.01.14, 08:07

Onkohan olemassa muuta tietoa noiden veljesten kotipaikasta kuin Thomas Rajaleniuksen kertoma tieto. Jotenkin tuntuu oudolta, että kolme veljestä lähetetään papinoppiin 1/2 manttaalin pikkutilalta, joka ei vaikuta liittyvän mihinkään mahtisukuun. Ei oikein vetele. Paljon lookisempi vaihtoehto on, että Olavinpojat ovat Tyrvään nimismies Olofin poikia ja Tyrvään ja Porin kirkkoherra Martinus Olain veljiä. Aika ja status sopivat paljon paremmin. On merkillistä, miksi Biografiakeskuksen artikkelissa kerrotaan, että tyrvääläisten pappismiesten koti olisi Pirkkalan eikä Huittisten Kuninkainen. Pirkkalassahan ei Kuninkaista näyttäisi olevan. Pirkkalassa kuitenkin oli Iso-Iivarin talonhaltialuettelon mukaan Kuningas. Ollila Naistenmatka Pirkkala, 1540-56 Olof Hanss 1557-1602 Johan Olofss Kuningas 1603-17 Olof Johanss 1621-39 Michel Mårtenss Maexmontanus. Naistenmatkan Ollilan lopulta omisti Maskusta kotoisin ollut Pirkkalan kappalainen, josta myöhemmin tuli Lempäälän kirkkoherra.

Benedictus

28.01.14, 09:01

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=609247
Ollikka ja Ollila
Her Michell
Henrik Olsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=593636
Henrik Olofsson Ollila
Olof Jönsson Ollikka

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597200
Olof i Köstij
Henrik Olofsson Ollikka

Jöns Olsson Ollila

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597132
Olof Hansson Ollila

Olof Köösti Ollikka

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=595365
Olof Kuningas
Olof Henriksson 1554 Ollila

Olof Kösti Ollikka

Ollilan Olof Kuningas passais hyvinkin Olai pappien isäksi ajallisesti, nimi Henriksson vielä puoltaa asiaa.

Ollikkan Olof myös ajallisesti sopiva.
Kysymys onko Henrik Olofsson Ollikalla poika vai naapurin poika, sillä periaatteessa Hämeenkyrön kirkkoherra oli juuri Henrik Olofsson, kuollut 1611.
Pirkkalan kappalainen ennen Michel Maxmontanusta oli Henricus Olai

Ollila oli 3 1/3 äyrin tila, riittäisikö rahkeet 3 pojan koulutukseen?

Jari Latva-Rasku

28.01.14, 12:12

Ollila oli 3 1/3 äyrin tila, riittäisikö rahkeet 3 pojan koulutukseen?

Eikö Ollila näin ollen ollut lähes nimismiestila Emä-Pakkalan kokoinen? Saviniemi tosin lisäsi Pakkalan tuottoa noin kolmanneksella.

Jari Latva-Rasku

28.01.14, 12:40

Eikö Ollila näin ollen ollut lähes nimismiestila Emä-Pakkalan kokoinen? Saviniemi tosin lisäsi Pakkalan tuottoa noin kolmanneksella.

Naistenmatkan Ollila sijaitsi Pirkkalan kirkon välittömässä läheisyydessä. Yhteydet pappeihin, vaikka eivät samassa talossa asuisikaan, olivat päivittäisiä.

Jari Latva-Rasku

28.01.14, 12:53

Naistenmatkan Ollila sijaitsi Pirkkalan kirkon välittömässä läheisyydessä. Yhteydet pappeihin, vaikka eivät samassa talossa asuisikaan, olivat päivittäisiä.

Johan Särjen kohdalla ylioppilasmatrikkelissa mainitaan seuraavaa: Pirkkalan ja Messukylän käräjät 26.–28.2.1670 f. 179 (Företrädde Wyrdige och Wällärde H:r Jahan Rubällius i Naistenmatka, Tilkenna giffuandes huru såsom hans Moder broder H:r Johan Michaëlis i Lemppälä Sochn, hafuer igenom sine skrifuelser låtit förmärkia som skulle han willia honom ifrån hemmanedt drifua, och der till bördeman wara, Oachtandes at han haffuer medh sin Moder Systeres Hustru Agneta Michellsdotters consens och godho sambtykio till Hemmanet i Naistenmatka kommitt, der och på kåstat till 54 T: 20 C: Span:ll och 393. 28 ö: K: m:t Huar medh Hemmanet på een god tijdh Uphållet ähr, Begiärandes at få medh Hemmanet nu så wähll som för detta, uthan något inpass at förbliffua), Pirkkalan käräjät 18.–19.1.1671 f. 304 (Förekom Krigz Predikant H:r Johan Rubelius i Naistenmatka), Veikkaisin, että Johan Särki on käynyt sukuloimassa Karkun Järventaassa.

Benedictus

29.01.14, 09:20

Pirkkalan kirkonkylä on siis rakennettu Naistenmatkan alueelle.

Kiinnostavaa, että Ollila on myöhemmin pappien tilana, se ei voi olla sattumaa, vaan täytyy liittyä omistuksiin.
Michel Maxmontanuksen vaimosta tiedetään nimi Gertrud Jacobsdotter, koska Maxmontanus oli muualta voisi vaimo olla tilan saantiin syy.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=609247
1621 herr Michell

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=593636
Jöns Olsson
Olof Jönsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597200
Jöns Olsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=597132
Jöns Olsson

Ajallisesti pitäisi Maxmontanuksen vaimon olla Jöns Olssonin jälkeläisiä, jos olisi sukua. Kuka silloin olisi tuo isä Jacob?

Maexmontanus, Michael Martini (1572–1650)

Mascuensis, Michel Mårtensson
S Masku 1572. V Maskun Määksmäen kylän Sepän talollinen Martti / Mårten N.N. ja N.N.
Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kappalainen 1615; Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kirkkoherra 1627.
Maexmontanus käräjöi Lempäälässä usein seurakuntalaistensa kanssa papinmaksuista. Hänellä oli pitkä oikeusjuttu Kuokkalan ratsutilan omistajan, viskaali Anders Swarthin kanssa; Swarth syytti Maexmontanusta monista laittomuuksista, mm. niitynraivauksista Kuokkalaan kuuluvilla mailla. Käräjäoikeus totesi Swarthin syytteistä osan aiheellisiksi ja kirkkoherra tuomittiin sakkoihin.
Maexmontanus omisti Naistenmatkassa Ollilan tilan, jolla hän Pirkkalassa virassa ollessaan luultavasti asui.
K Lempäälä 17.1.1650.
P noin 1610 Gertrud Jakobsdotter.

Petrus Jacobi (K 1643)

Wanaeus Per Jakobsson
S ilmeisesti Kangasala. V Kangasalan nimismiehen, Herttualan kylän Eerolan talollisen Eero / Erik N.N:n poika Jaakko Eeronpoika / Jakob Eriksson ja N.N.
Mainitaan Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) kappalaisena 1607, jolloin sai setänsä jälkeen omistukseensa mainitun Eerolan tilan ja varusti ratsumiehen; Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kappalainen 1609, mainitaan emäkirkon pappina 1613; Oriveden kirkkoherra 1618.
Sairaskäynnillään Hyhkyn Mattilassa 1614 Wananeus vahvisti Hyhkynsaran rajoja koskevan sopimuksen. Hän osti Orivedeltä Suomaseman ratsutilan.
K Orivesi 1643.
P1 Elisabet N.N.; P2 lopulla vuotta 1637 Margareta Kristoffersdotter hänen 2. avioliitossaan, P2 V luultavasti lainlukija Risto Pärttylinpoika / Kristoffer Bertilsson till Alnäs ja Kristina Henriksdotter.
Margareta Kristoffersdotterin P1 luutnantti Hans Fiting.

Olisiko Gertrud Jacobsdotter Petrus Jacobi Wanaeuksen sisar?

Tämä on vain pähkäilyä.

Benedictus

29.01.14, 21:58

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604532

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605400
Agneta Enka

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 23.–24.1.1679 f. 519v (Dn: Michael Mexmontanus kärde till Eskell Matsson i Nuoliala om een gullringh, som bem:te Mexmontani Fahrsyster hustro Agneta Michelsdotter i Naistenmatka honom för någre Åhr sedan pantsatte för 2 ll: Salt

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=612057
Josef Jacobsson

1682 Maria Ruth
1684
Her Michell
Maria Ruuth

Onko yllä Michel Johansson Maxmontanut ja vaimonsa Maria Rothovius?

Miksi mainitaan Maria Ruuth eli onko jossain virhe?

Maexmontanus, Michael Johannis (noin 1650–1719)

Mexmontanus, Michel Johansson
S ilmeisesti Lempäälä oletettavasti noin 1650. V Lempäälän kirkkoherra Johannes Michaelis Maexmontanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1540) ja Beata Henriksdotter Lilia.
Ylioppilas (Satacundensis) Turussa 1668/69; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 24.4.1672, 23.6.1673 ja 8.5.1674.
Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) pitäjänapulainen 1679, kappalainen 1699.
Maexmontanus oli riidoissa seurakunnan kirkkoherrana toimineen veljensä Gabriel Johannis Maexmontanuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1538) kanssa. Isonvihan aikana hän oli lyhyen ajan venäläisten vankina
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 14.12.1701, 17.6.1705 ja 24.5.1707.
Maexmontanus osti 1687 Kuokkalan kylästä Tapolan ratsutilan, joka periytyi isältä pojalle aina vuoteen 1759.
K Lempäälä (haudattiin 4.6.) 1719.
P Maria Arvidsdotter Rothovia, PV Pälkäneen kirkkoherra Arvidus Johannis Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2131) ja Katarina Johansdotter Walstenia.

Benedictus

30.01.14, 09:36

Olisi kiinnostavaa tietää kuka on ollut tuo Olof Henriksson Kuningas Naistenmatkan Ollilan tilalla, jos on todella niin, että poikansa olivat Tyrvään khr Casparus Olai ja kappalainen Laurentius Olai ja Hämeenkyrön khr Henricus Olai, täytyy henkilön olla jotenkin enemmän kuin tavallinen talonpoika.

Olisi kiinnostavaa tietää, minkä tilan maille on Pirkkalan pappila rakennettu eli liittyykö Ollilaan.
Kirkkon paikka lienee niin vanha,että on ajalta ennen kirjoitettua tietoa.

Tilan myöhemmät pappisomistajat viittaavat Ollilaan.

Jos Savineimen Casper Olsson on Tyrvään khr Casparus Olai ja mahdollisesti leskensä olisi Packalan emäntä Brita Nilsdotter, selittäisi se paikallista naimakauppajärjestystä.

Latva-Raskun havainto Ollilan ja Kirkon sijainnista on tärkeä pointi, sillä ne ovat todella vierekkäin.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=321127&n=6819593&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=pirkkala&osoite=&kunta=pirkkala&isShown=true&lang=fi

Pirkkala on luultavasti eronnut Karkusta 1200-luvulla. Pitäjä on alkuaan käsittänyt koko Ylä-Satakunnasta Hämeen lääniin liitetyn osan: etelässä ja idässä Vesilahden, Lempäälän, Messukylän, Kangasalan ja Oriveden kappeleineen sekä pohjoisessa harvaanasutut Ruoveden erämaat ainakin Karstulan ja Soinin korkeudelle saakka. Pirkkalasta on sittemmin muodostunut 26 itsenäistä kuntaa ja seurakuntaa. Kangasala, Lempäälä ja Vesilahti muodostuivat omiksi pitäjiksi jo 1300-luvulla, Ruovesi vuonna 1531, Messukylä vuonna 1636. Harjun kappeli on perustettu vuonna 1639 ja lakkautettu vuonna 1839, jolloin suurempi osa siitä yhdistettiin Pirkkalaan ja pienempi osa Ylöjärveen, vuonna 1779 perustettuun kappeliin, josta myöhemmin vuonna 1895 tuli oma seurakunta. Pirkkalan alueeseen on kuulunut myös Pispala ja Tampereen länsiosa. Vuonna 1921 Pirkkala jakaantui Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Pirkkalan seurakuntiin, Pyhäjärvi rajana. Vuonna 1938 muutettiin Etelä-Pirkkalan nimi Pirkkalaksi ja Pohjois-Pirkkalan Nokiaksi.

Pirkkalaan ovat kuuluneet:

Vesilahti, mainitaan omana kirkkoherrakuntana jo 1346, eronnut joko Pirkkalasta tai Karkusta,
Kangasala, eronnut noin 1366 Messukylä, mainitaan Pirkkalan kappelina jo 1540, emäseurakunnaksi 1636.
Ruovesi, oman papin hoitama vuodesta 1560, eri kirkkoherrakunnaksi 1571. Ylöjärvi, perustettu 1779 kappeliksi, erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi 1895.
Harju, kappelina 1639-1841, jolloin osa siirrettiin Ylöjärveen, sittemmin 1937 Pispalan esikaupunkialueen mukana siirretty Tampereeseen Harjun seurakunnaksi.
- (Pohjois-Pirkkala:) Pappila ("största delen af mangården och hela fägården med boskap") paloi 12/10 1682. Pappilassa syttyi 1694 tulipalo huoneessa, jossa kirkkoherran poika Johan Steen makasi sairaana. Kirkon tornissa syttyi tuli 27/3 1935, mutta se saatiin tukahdutetuksi ennättämättä aikaansaada vakampaa vauriota.
- Kirkonarkistojen hoitoa kuvaa seuraava löytö: "Paimen Matti Juhanpojasta [Ahlström-suvun kantaisästä] löysi lehtori Granit-Ilmoniemi monien turhien etsintöjen jälkeen talvella 1909 sitovan kirjallisen merkinnän eräästä vanhasta kirkonkirjasta, joka luultiin jo hävinneeksi, mutta jonka tutkijamme kuin sattumalta sai käsiinsä. Pirkkalan kirkonarkiston vanhoja asiakirjoja oli nimittäin säilössä myöskin kirkon vieressä sijaitsevan viljamakasiinin viljahinkalossa. Helmik. 26 p:nä mainittuna vuonna ryömi lehtori Granit-Ilmoniemi kanttorin opastamana sanottuun hinkaloon alkaen kynttilän valossa penkoa sen sisältöä. Hän saikin käteensä niteen, jonka selkämykseen oli merkitty: Protokollsbok. Mutta se ei ollutkaan mikään tavallinen pöytäkirjakokoelma vaan kuolleitten ja haudattujen luettelo vuosilta 1750-63. Juuri näiden vuosien vaiheilla voitiin otaksua paimen Matti Juhanpojan kuolleen". Tämä historiakirja, jota jälleen kauan on etsitty, on hiljattain lopulta tavattu kirkonarkistossa, jossa se löydöstä saakka oli joutunut "sivuun". [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
Ruotsinkielinen nimi
Birkala
Vanhat nimet
Etelä-Pirkkala

Jari Latva-Rasku

31.01.14, 09:02

Jari Latva-Rasku

31.01.14, 09:13

Kuningas-nimestä on todettu seuraavaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuninkaat): Kuningas tunnetaan useissa keskiaikaisissa yhteyksissä henkilö- tai kutsumanimenä, joten se hyvin todennäköisesti oli tässäkin tapauksessa sellainen eikä arvonimi. Aivan mahdotonta ei liene sekään, että "Kuningas" oli mahtailevan tai arvonsa tuntevan henkilön lempi- tai pilkkanimi, joka väärinkäsityksen vuoksi kirjattiin pannaanjulistusbullaan. Todennäköisesti nimi on kuitenkin viitannut paikalliseen mahtimieheen, suurtalon isäntään.. Muinaisesta Pirkkalasta on oletettu aikoinaan johdetun hämäläisten maata. Olli Kuningas on voinut olla paikallisen mahtisuvun jälkeläinen, vaikkapa satojen vuosien takaa. Poikien kouluttaminen papeiksi ei välttämättä kaatunut ainakaan rohkeuden puutteeseen.

Ollilassa on myös aikaisemmin (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0506-0721_PIRKKALA.pdf) ollut kuninkaita: "OLAVI Olaff Konungh oli laamanninkäräjillä 1460 maan lahjoituksen vahvistajana, REA f. 238v, Mk 592. Olof Koningas oli lm Pirkkalan laamanninkäräjillä 7.1.1466, RA De la Gardieska samlingen orig.perg., FMU IV 3286." Kuningas vahvisti maanlahjoituksen aivan kuten aatelinen. Nimi Ollila voisi olla peräisin Olli Heikinpoika Kuninkaan isoisältä Olli Kuninkaalta, jolla oli eräsijoja Vaskivedellä asti, aivan kuten pirkkalaiskuninkaalle sopii.

Benedictus

31.01.14, 23:32

Lainaus Suvanto:
Naantalissa 10.2.1500 päivätyssä kirjeessä Pirkkalan kappalainen
Petrus Olavi todistaa, että hederligen dande qwynna hustrw Birgitta
Jonisdotter aff Kukoyla by i Birkala sokn

Harmi,ettei Pirkkalan pappeja tunneta ennen uskonpuhdistusta.
Petrus Olai sopisi ajallisesti Olof Kuninkaan pojaksi.

Benedictus

12.02.14, 21:57

Kopioin tähän parivuotta vanhan Latva-Raskun pohdinnan.

Erik Larsson ja Simon Clemethsson Careel esiintyivät yhdessä Huittisten Maurialaa koskevassa oikeudenkäynnissä vuonna 1694. Käsittääkseni niin Erik Larsson, Simon Careel ja tilan omistanut Tomas Rajalenius kaikki olivat kuolleita. Koska Erik Larsson oli Halikon kihlakunnan voutina, ei vielä ole tiedossa, mutta Simon Careelin aika Maskun kihlakunnan voutina tiedetään. Erik Larsson on todennäköisesti hoitanut Halikon seudun asioita ennen 1670-lukua, jolloin hän jo oli voutina ja vuokraajana Mouhijärvellä.

Tieto Careelin tehtävistä Maskun seudulla löytyy ylioppilasmatrikkelista Johan Steniuksen kohdalta http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=4014 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4014):

Kangasalan ja Oriveden käräjät 3.–5.3.1670 f. 183 (Förekom W:t Simon Carell [Maskun kihlakunnan kruununvouti 1673–77 Simon Careel], och begäradhe å sine Stiufbarnns wägna een doom ... Sal: Lars Jönssons [Ylä-Satakunnan kruununvouti vuoteen 1665 Lars Jönsson] Arfwingar i Sifuikala),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 27.–30.9.1670 f. 264 (Förekom Häredzskrifwaren i Masko Häradt W:t Simon Carell, och på sine Stiuffbarns i Sifuickala wägna, kärde till för detta Befallningzmannen Eskell Matsson i Niemis),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 12.–14.1.1680 f. 788v (Fordom Cronones Befalningz:s Sahl: Lars Jönssons Enckia, dygdesamma hustro Kirstin Hendrichzdotter genom sin Mågh Befalningzman:n wälbet:de Gustaff Hanson Swarthafra, gaf nu Rätten tilkänna, som skall under Sijfwickala Ryttare Hemman, om 5 öres Skatt, och 1 1/3 Mant:l Lyda ringa Engiar),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 30.1.–3.2.1686 s. 43 (när Qwartermest:n Manhafft:g Johan Swarthafras bröllop stood i Sifwikala), 49 (Citation af d: 26 Martij 1674 afgången till fordom Befallningzman Simon Careel i Siwikala ... Swaranden, Lendzman Wäll:tt Johan Larsson i Siwikala, Sahl: Carelens Stiufson);

Simon Careel oli siis ollut Maskun kihlakunnan vouti vuosina 1673-77 ja sitä ennen kihlakunnankirjuri. Simonin poikapuoli Johan Larsson oli ilmeisesti Pirkkalan nimismies.

Kangasalan kappalainen Henrik Wichtilaeus oli toiminut Simon Careelin takaajana http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...ilo.php?id=661 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=661).

Kangasalan käräjät 19.–20.11.1688 s. 854 (Efterfrågades nu af Nembden och Menige man till Upbörgzdkrif:n Petter Skiehningz på Chrono Befal:ns wählbet:d Nilss Weckmans wegnar begiäran, Om Sahl: H:r Hendrich Wictilæus för detta Capellan här i Sochn som Caverat för Chrono Befal:n Sahl: Simon Carel, hade lämbnat något effter sigh åt sijn Enkia Anna Mattzd:r Wanæa till arffs, hwarföre sadhe Nembden medh Tingzlaget det Wictilæus wahrit så fattig, att han medh möda kommit till graffwen)

Kangasalan käräjät 26.–27.9.1702 f. 335 (Emedan Cappellanen här i Sochnen H:r Henrich Wictelius finnes jämbwähl hafwa Caverat för Crono Befall:n Sahl: Simon Careel; Altså blef nu ... derom Undersökt, och intygades bem:te H:r Henrich jempte des hustro allaredan längst för detta wara afleden, hafwandes han sig eij något efterlembnat, som Erfwingarne kunnat tillfalla, hwarwed fuller Nembden jämbwähl intygade en des dotter änn lefwa, som är ogift och skall Tiena uthj Lempälä S:n, men haar eij det ringaste att wederwåga);

Henrik Wichtilaeuken isoisä oli Lars Jakobsson Kangasalan Vihtiälästä. Myös Kangasalan Jokioisten Jussilan isäntä oli nimeltään Lars Jakobsson. Hänen vävynsä oli Erik Larsson, ilmeisesti kuitenkin eri henkilö kuin ikätoverinsa Halikon kihlakunnanvouti Erik Larsson.

Henrik Wichtilaeuksen sedän Eskil Larsson Wichtilaeuksen puukotti turkulainen tullikirjuri Erik Eriksson vuonna 1641. Vuonna 1644 professori Martin Stodius nimesi edesmenneen Æschillus Laurentiin kirjoittajaksi tekstille, joka oli saanut kirkkonummelaisen ylioppilas Ericus Michaelisin mielipuoliseksi. Kuolleista tai heidän kirjoituksistaan ei saisi puhua pahaa, vaikka he aiheuttaisivat teoillaan hulluutta ja kuolemaa.

Voisi tietenkin kysyä, voisiko kangasalalainen Eskil Larsson Wichtilaeus olla vaihtoehtoinen veli kihlakunnanvouti Erik Larssonille, ylöjärveläisen nimismiehen Johan Larssonin lisäksi?

Tomas Larssonin poika Carl oli merkitty Kangasalan Vihtiälän henkikirjaan myös nimellä Carell. Sukunimi Careel tai Carell tarkoittanee karjalaista erityisesti muodossa Carelius, mutta mahdollisesti myös etunimeä Carl.

Israel Alftanuksen tyttärenmiehen Elias Cajanderin http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=5958 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5958) kohdalta ylioppilasmatrikkelista löytyy tietoja Uskelan Lopen kylän ratsutilojen kaupoista:

Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1692 s. 132 (Advocaten Wälbet:de Johan Lijfman på fordom Pastoris Sahl: H:r Jacob Collini 923 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=923) Enckias, dygdesamme Mariæ Alanæ wägnar tilltahlte Sahl. Häredzskrifwarens Jacob Simonssons Enckia hust:o Elisabetha Gåttleben, om ett Ryttare hemman i Låppis by, som hon tillijka medh des Erfwingar till hennes Sahl. Man för 950 D:r K:m:t försåldt, hwar på eij mehra som 450 D:r K:m:t ähre lefwererade, förnimmandes nu hans Principalinna, Befallningzman Hartman (katso 3975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3975)) der å hafwa förmådt, Höghwälborne H:r Baron och Landzhöfdingens Rustningz breef);

Olisi mielenkiintoista tietää voisivatko Halikon kruununvoudin Erik Larssonin talousvaikeudet jotenkin liittyä Uskelan Lopen kylässä tehtyihin kauppoihin? Voidaan pitää varmana, että Erik Larssonilta ei jäänyt perittävää.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi Erik Larssonin velkoja ei näy perittävän Johan Mattsson Collinukselta tai hänen perillisiltään eli miksi Collinukset eivät olisi olleet takaajina?

Nyt titdetään, että Siivikkalan vouti Lars Jönsson oli porilaista kultaseppäsukua Guldsmith.

Mikä kiinnitti huomiota on maininta Henrik Vihtilaeuksesta, joka myi osan Oravaisen tilasta Gustaf Svarthafralle.

I. Hans Eskilsson, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva by i Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1) Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmälä i Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, att hans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Gift med Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu 1660, då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systers styvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2) men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3) Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius Henrici Isoherra och hans hustru Anna. [4] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4)
II Barn: [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3)
Hans Hansson, kvartermästare. D.c. 1654. Tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2).

Tab. 2.
II. Hans Hansson Svarthafra (son till Hans Eskilsson, tab. 1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1)), nämnes från 1636 som innehavare av Hannula, med vilket på 1630-talet förenades Karttiala i Tursola by. Var 1639 länsman i Kangasala. Var i juni 1646 »till Tyskland frånvarande» som kvartermästare vid major Karl Bäcks kompani av Åbo läns kavalleriregemente, men vistades i oktober s.å. i Kangasala och nämnes då första gången med namnet Svarthafra. [5] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5) Torde senast från 1649 åter ha varit bosatt på Hannula. Död ca. 1654. Arvskifte efter honom förrättades 26.10.1655 och det bekräftades vid Kangasala ting 30-31.10.1665. - Gift 1) med Kristina Klasdotter, nämnd 1638-1645; 2) senast 1647 med Margareta Abrahamsdotter (Kollanius), levde ännu 1678, [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1) dotter till kapellanen i Karkku Abrahamus Matthiae Kollanius och Brita Hansdotter. Vid Karkku ting 8-9.3.1647 behandlades de anspråk Hans Hansson och Jakob Israelsson (Wessel) för sina hustrur ställde på arvsrätt till Kollais gård, som innehades av hustrurnas broder, underlagmannen Abrahamus Kollanius. [6] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6) Vid arvskiftet efter Hans Hansson tillföll Karttiala Margareta Abrahamsdotter och hennes barn.
III. Barn (ordningsföljden är oviss):
1. Klas, fänrik, länsman. D.c. 1696. Tab. 3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T3).
1. Kristina, nämnd som »syster» på Hannula 1657 och 1682-1683.
1. Karin, nämnd som »syster» på Hannula 1659-1660. Möjligen den sergeantshustru Karin, som nämnes där 1663-1664. Antingen Karin eller Kristina är troligen mor till den Karin, vilken 1693 nämnes som systerdotter på Hannula. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1)
2. Gustaf, regementsskrivare. D. 1694. Tab. 5 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T5).
2. Elisabet, bodde på Karttiala 1672-1674. Kallas »hustru» vid Kangasala ting 6.-7.3.1682.
2. Johan, löjtnant. D. 1701. Tab. 6 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T6).

Tab. 3.

Tab. 5.
III. Gustaf Hansson Svarthafra (son till Hans Hansson, tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)). Innehade 1668-1675 Järventaka rusthåll i Karkku [17] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#17). Kronobefallningsman i Övre Satakunta nedredels härad 1672-1680. [18] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#18) Nämnes 1675-1678 som innehavare av Karttiala. Köpte 1675 av kapellanen Henrik Vichtilaeus hälften av Oravainen i Tursola by, [19] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#19) vars andra hälft redan tidigare hade varit förenad med Karttiala. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1) Var 1683 mönsterskrivare vid major Ebbe Ludvig Tolls kompani av Brakels (d.v.s. Tavastehus läns) infanteriregemente, [20] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#20) och troligen samtidigt regementsskrivare vid samma regemente, då han från 1682 kallas regementsskrivare. Han synes ha överlåtit Karttiala till brodern Johan och inköpte 1684 Mantere rusthåll i Vesilax från Jakob Mattsson, [21] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#21) men nämnes som innehavare av Mantere redan från 1677. Ärvde även efter sin moder Kollainen i Karkku, vilket han 1691 överlät till sina barn som deras möderne. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) Död 24.2.1694. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) Efter hans frånfälle visade dödsboet en balans om 1600 dr för oredovisad uppbörd, och kyrkoherden i Messuby Gustaf Lilius, som tillsammans med ryttmästaren Patrik Ogilvie, löjtnanten Engelbrekt Eneskjöld och brodern Johan Svarthafra var kautionist för Gustaf Hansson, yrkade på att boets egendom tills vidare skulle stå in sequestro. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) - Gift 1) med Elisabet Larsdotter, död före 1690, dotter till länsmannen i Kangasala Lars Jönsson och Kristina Henriksdotter Platzman, som levde 1701 tillsammans med Elisabets syskon Helena Larsdotter och »före detta ländzman» Jöns Larsson. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) Till förmyndare för barnen i detta gifte förordnades vid Vesilax ting 16-18.3.1697 kyrkoherden Gustaf Lilius och barnens farbror Johan Svarthafra som närmaste anförvanter. Gustaf Hansson gifte sig 2) i slutet av december 1690 med Anna Maria Orrfelt i hennes första gifte, levde 1741, dotter till ryttmästaren Elias Orre, adlad Orrfelt, och Katarina von Falckenberg samt omgift 30.12.1698 med kyrkoherden i Kumo Henrik Paulinus i hans andra gifte, död 1713. Hon erhöll 30.12.1690 Mantere som morgongåva och bodde efter Gustaf Hanssons död där tills hon gifte om sig, då hon »af en god villia» avträdde gården till sin styvdotters man Daniel Tallqvist.

Henrik Vihtilaeuksen isoisä oli Lars Jacobsson ja isoäiti Gertrud Eskilsdotter.

sl. 1640 Eskil Wichtilaeus Æschillus Laurentii, Kangasalensis 135 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=135). Vht: Kangasalan Vihtiälän talollinen Lars Jakobsson ja Gertrud Eskilsdotter. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 2.12.1640. — Joutui puukkotappeluun tullikirjuri Erik Erikssonin kanssa tiistai-iltana 12.1.1641 ja † saamiinsa vammoihin Turussa 14.1.1641. — Vuonna 1644 professori Martin Stodius nimesi edesmenneen Æschillus Laurentiin kirjoittajaksi tekstille, joka oli saanut kirkkonummelaisen ylioppilas Ericus Michaelisin 399 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=399) mielipuoliseksi.
Veljenpoika: Kangasalan kappalainen Henrik Wichtilaeus 661 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=661) (yo 1648, † 1680).
Viittauksia: KA valtakunnanregistratuura 18.8.1641 f. 149 (Till Ræsidenten och samptlige Assessores vthi Åboo Hoffrätt angående dett Drop som Tulskrifwaren Erich Erichsson i Åboo hafwer begått på Gertrudh Eskilsdotters sohn Aeschillum Laurentij ... denne breffwijserska Gertrudh Eskels dotter uthi vnderdånighet klageligen föredragit, att en tullskrifware vthi Åboo Erich Erichsson hafwer begått ett dråp vppå hennes Sohn Aeschillum Laurentij såsom och tedt och wijst oss een domb vppå Rådstugun i Åbo affsagdh där vthinnan dråparen blifwer fäldh och dömbd att gifwa lijff för lijff, men ähr sedan effter Eder resolution benådat att bööta fulla manssboth och förlijka målsäganden. Hoon gifwer Oss dör hos klageligen tillkenna, att såsom detta dråp ähr aff öfwermodh skedt, så kan och will hoon sigh till ingen förlijkning förstå, och söker och begärer, att dråparen må effter Rådstugu domben vndfå sitt straff ... Dett ähr fördenskull wår nådige willie att Oss i affskriffter och Copior vthaff ransakningen och actis som dette måhlet angåhr öfwersenden, då wij Oss här öfwer förklara wele, som wij dätt pröfwe, rättwijst och skiäligt wara). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 1 (I); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 18, 22–23, 119 (10.4.1644), 120–122; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 52–53; A. Jörgensen, Nyländska avdelningens matrikel 1640–1868 (1911) #1. — V. P. Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 73 (2002) s. 217 (TKO 9.6.1641, mainitaan sisar Margareta Larsdotter, joka on vienyt Eskilin lainaaman miekan Hämeeseen); V. P. Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 74 (2003) s. 47 (TKO 22.11.1651. Lähde varmistaa ylioppilaan sukulaisuuden Kangasalan Vihtiälään ja osoittaa vääräksi Jörgensenin (1911) esittämän arvelun uusmaalaisesta syntyperästä).

Herää ajatus, että olisiko Hans Eskilsson Svarthafra ja Gertrud Eskilsdotter Vihtilaeus sisarukset?

Lars Jacobssonilla oli tytär Margareta Larsdotter, joka vei veljensä miekan 1641 Kangasalle eli ajallisesti Margareta ja vouti Erik Larsson voisivat olla sisaruksia.

Lisänä toinen vanha juttu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=566557

Tässä Mouhijärven Selkeen kartanossa gårdsfogde Thomas Simonsson 1638-39.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Tässä Karkun Mäenkylän Mäkipää, jossa Thomas Simonsson 1647-51 ja vaimonsa Agnis Eskilsdr 1649-52.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
Tässä Thomas Simonsson 1656-1664
Agnis h. 1656-1674, 1665 Agnis mor. Simon Thomasson poika isäntänä.

Mahtoiko tuohon aikoinaan löytyä vastausta?

Jari Latva-Rasku

13.02.14, 08:59

Poimintoja tekstistä:

Simon Careel oli siis ollut Maskun kihlakunnan vouti vuosina 1673-77 ja sitä ennen kihlakunnankirjuri. Simonin poikapuoli Johan Larsson oli ilmeisesti Pirkkalan nimismies.

Kangasalan kappalainen Henrik Wichtilaeus oli toiminut Simon Careelin takaajana.

Henrik Wichtilaeuken isoisä oli Lars Jakobsson Kangasalan Vihtiälästä.

Henrik Wichtilaeuksen sedän Eskil Larsson Wichtilaeuksen puukotti turkulainen tullikirjuri Erik Eriksson vuonna 1641.

Voisi tietenkin kysyä, voisiko kangasalalainen Eskil Larsson Wichtilaeus olla vaihtoehtoinen veli kihlakunnanvouti Erik Larssonille, ylöjärveläisen nimismiehen Johan Larssonin lisäksi?

Tomas Larssonin poika Carl oli merkitty Kangasalan Vihtiälän henkikirjaan myös nimellä Carell. Sukunimi Careel tai Carell tarkoittanee karjalaista erityisesti muodossa Carelius, mutta mahdollisesti myös etunimeä Carl.

Nyt tiedetään, että Siivikkalan vouti Lars Jönsson oli porilaista kultaseppäsukua Guldsmith.

Mikä kiinnitti huomiota on maininta Henrik Vihtilaeuksesta, joka myi osan Oravaisen tilasta Gustaf Svarthafralle.

Henrik Vihtilaeuksen isoisä oli Lars Jacobsson ja isoäiti Gertrud Eskilsdotter.

Herää ajatus, että olisiko Hans Eskilsson Svarthafra ja Gertrud Eskilsdotter Vihtilaeus sisarukset?

Lars Jacobssonilla oli tytär Margareta Larsdotter, joka vei veljensä miekan 1641 Kangasalle eli ajallisesti Margareta ja vouti Erik Larsson voisivat olla sisaruksia.

Emme varmuudella tiedä, kuka kruununvouti ja kartanonvuokraaja Erik Larsson oli. Hänellä kuitenkin oli yhteys Simon Carell/Careel-nimiseen kruununvoutiin, joka yhtenä mahdollisuutena voisi olla hänen isäpuolensa.

Toinen mahdollisuus on, että Erik, Johan ja Margareta olivat sisaruksia ja Lars Jakobssonin lapsia Kangasalan Vihtiälästä sekä Svarthafra-suvun serkkuja.

Aikaisemmin on esitetty henkilö- ja tapahtumavyyhti, joka mahdollisesti liittyy Isak Erikssonin vaiheittaiseen värväämiseen tai värväytymiseen Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi. On mahdollista, että Isak Eriksson olisi hetkellisesti sotkeutunut Porin jalkaväkirykmentin katselmusten pöytäkirjan pitämiseen, mutta kyseessä voi olla joku muu Isak Eriksson.

Kun lukee Isak Erikssonin kirjoittamaa kopiota/pöytäkirjaa Turun lääninrahaston kuiteista, voi nähdä, että Isak Eriksson ei ole ollut itseoppinut kirjuri, vaan 1670-luvun loppupuolella jo erittäin rutinoitunut kirjoittaja.

Tiedetään, että 1670-luvun taitteen paikkeilla oli kaksi ylioppilasta Isak Eriksson Kentzer Uskelasta ja Isak Eriksson Hammarstierna Turusta. Ei ole pystytty asettamaan riittävän kyseenalaiseksi, eikö kyseessä voisi olla sama henkilö. Jos kyseessä oli sama henkilö, alter ego oli Hammarstierna eikä Kentzer. Lisäksi on olemassa yllämainittu Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson, joka voisi olla sama tai eri henkilö. Voidaan väittää, että Turun lääninrahaston kirjuri ja Järventaan isäntä Isak Eriksson oli sama henkilö.

Erik Larssonilla oli yhteys Karkun vallasväkeen, koska hän oli Johan Collinuksen vävy. Asetelma ei paljon muuttuisi, jos hän olisi ollut Järventakaa jonkin aikaa hallinnoineen Gustaf Svarthafran sukulainen. Asiamiehenä muutenkin toiminut Isak Eriksson olisi joka tapauksessa suostunut Erik Larssonin ja Simon Careelin takausasioita käsitelleeseen oikeudenistuntoon asiamieheksi palkkiota vastaan. Sukulaisuus olisi ollut este osallistumiselle tai ainakin asettanut sen etäisempänäkin sukulaisena kyseenalaiseksi.

Toistaiseksi paras sukulaiseksi osoittamisen tutkimussuunta on ollut, että Astreniusten kantaisä Isak Eriksson oli uskelalaisen rälssivoudin Erik Jakobsson Kentzerin tilattomaksi ja nuoreksi leskeksi ajautunut Turun katedraalikoulun käynyt ylioppilas- ja rusthollaripoika. Olisi helpottavaa, jos tällainen oletus voitaisiin kumota, vaikka Isak Erikssonia ei pystyttäisi minnekään muuallekaan sijoittamaan.

On hämärän peitossa, miksi lääninrahaston kirjuri siirtyi Karkkuun, nai Julianan ja sai katselmuskirjurin viran. Kyseessä taisi olla jonkinasteinen rekrytointipaketti, jotta Isak Eriksson huolehtisi Julianasta, Arvid Frisiuksen lapsista ja Järventaan ratsutilasta. Tapahtumien lähtökohta voisi aivan hyvin olla Karkun ohella Turku. Silloin mielenkiinto Karkun suunnalla kääntyy Collinuksiin, Svarthafroihin, Pacchaleniuksiin ja tietenkin myös erityisesti Kristoffer Platzmaniin, joka teki kirjauksen jostakin Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurista Isak Erikssonista Turun ja Porin ratsuväkirykmentin palkkaluetteloon. Myös Enckell-suku vaikutti Karkussa ja sillä oli sukuyhteys Julianaan Juliana Månsdotterin suurlukkarisedän Henrikin puolison välityksellä.

Jari Latva-Rasku

13.02.14, 12:09

Lisänä toinen vanha juttu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=566557

Tässä Mouhijärven Selkeen kartanossa gårdsfogde Thomas Simonsson 1638-39.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Tässä Karkun Mäenkylän Mäkipää, jossa Thomas Simonsson 1647-51 ja vaimonsa Agnis Eskilsdr 1649-52.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
Tässä Thomas Simonsson 1656-1664
Agnis h. 1656-1674, 1665 Agnis mor. Simon Thomasson poika isäntänä.

Mahtoiko tuohon aikoinaan löytyä vastausta?

Thomas Simonssonin syntyperä muistaakseni johdateltiin, mutta en muista, miten. Elämän totossa tuskin häviäisi, jos löisi vetoa, että Mäkipään isäntä on sama kuin Selkeen vouti. Puoliso voisi olla esimerkiksi kangasalalaisista voutipiireistä. Mäkipäät kummittelivat Isak Erikssonin lasten kastetilaisuuksissa. Syynä voi olla, että nämä kirkkoväärtit ja kestikievarit olivat melkein Järventaan naapureita jonkin matkaa Tyrväälle päin, ja samanlaista Karkun vallasväkeä kuin muina kummeina esiintyneet papit ja upseerit. Voi myös olla, että Mäkipäät erityisesti olivat Isak Erikssonin ystäviä.

Benedictus

14.02.14, 00:00

Thomas Simonsson Mäenpään vaimo oli Agnis Eskilsdotter.
Ei voi olla epäilemättä, että Agnis olisi saattanut olla vouti Michel Eskilssonin, vouti Mats Eskilssonin ja Karkussa veljenä mainitun Johan Eskilssonin sisar.

Aika ja sosiaalinen asema viittaisi vahvasti siihen.

Tässä Karisalmen ansioikkaita lähteitä:
Michel Eskilsson asui viimeksi Kukkolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468201

Tässä muutama tuomiokirjapoiminta Jysiään liittyen

Karkun käräjät v. 1690: Mainitaan Gustaf Abrahamsson Wessel, sin stiufmoder Elin Jacobsdotter i Jysiä vägnar.

Karkun käräjät v. 1693: Academia befallningman Johan Haaks vaatii pitäjänkirjuri Johan Henricssonin puolesta Jysiän Jacob Henricssonilta Jysiän rästissa olevaa kauppahintaa 321 daler k.m.

Karkun käräjät v.1697: Mainitaan dygsamma hustru Elisabet Pacchalenia fodrar af hustru Elin Jacobsdotter Lignipaea ifrån Jysiä...

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1678-: Brita Clemetsdotter i Jysiä fordrar sin mans ryttarelön. Dömdes befallninsman Johan Hake 1/3 del och hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi 2/3 del betala.

Karkku, Mouhijärvi, kesäkäräjät 25.6.1678-: Befallningsman Johan Henricssson kärde til sahl. Abraham Jacobsson til Haapaniemi enckia hustru Elin Jacobsdotter. Salmenniitty under Jysiä. Jöran Henricsson i Kirkåila, sin moder och morfader som i Jysiä bodt berettade att ängen lyder under Jysiä. Mainitaan ryttmästare sahl. välb. Axel Mårtensson Sabel.

Karkku, Mouhijärvi, kesä- ja syyskäräjät 6.10.1679-: Hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi besvärar över Matthium Kollanium, Kollanii hustru Beatha Collina. Om Vitikka hemman i Vihtiälä.
Tässä Astrenius ketjuun laittamani viitteet Michel Eskilssonista:
Tyrvää, lakimääräiset käräjät 26.3.1628: Ehrlig förståndig Michel Eskilsson.

Tyrvää, lakimääräiset käräjät 8.9.1628: Ehrlig vällförståndig Michel Eskilsson å sin broder Matts Eskilssons vägnar.

Tyrvää, lakimääräiset 16-18.9.1630: Michel Eskilsson häradsfåugde på Säxmäki härad.

Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.

Karkun syyskäräjät 4-7.10.1658: Kärde Eric Larsson sahl Hans Wargs fullmachtige til sahl. Michel Eskilsson enckia. Hennes sahl. man Per Wexel skola här. Sahl. Michel Eskilssons son Axel. Sahl. Hans Wargs enckia.
Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 6-8.6.1659: Sahl Michel Eskilssons enkia Margareta Andersdotter på Haapaniemi, skuldfådran af förare Joakim Wargentin.

Tyrvään talvikäräjät 27-28.2.1660: Sahl. ryttmästare Hans Wargs änkias fullmachtig Eric Larsson til sahl. Michel Eskilssons på Haapaniemi son Axel Michelsson.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 18-20.9.1666: Sahl. Michel Eskilssons änkia i Haapaniemi.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 27-28. & 30.1.1671: sahl. befallningsman Michel Eskelssons måg Abraham Jacobsson i Haapaniemi.

Ylimääräiset käräjät Lempäälän Kuockalassa 24.7.1647. Förra befalningsman Michel Eskilsson som uti Kuockala uti aderton åhr bodt hafwa.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 15-17.2.1666: Abraham Jacobsson Wessel kärde til kyrkoherden Johan Collinium. Ryttmästare Arvid Orreus fullmachtige Isaco Stenio. Sahl. Axel Mårtensson efterlefverska fru Beata Sigfridsdotter til Rautajoki.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson Wessel ryttmästare Didrik von Rigmans vägnar.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson i Haapaniemi i Karkku socken, sin sahl svärfader Michel Eskilsson.

Tyrvään syyskäräjät 29-30.10.1667: leutenant sahl Jöran Josephsson i Haunio, sahl. Matts Simolas i Åbo arfvingar. Abraham Jacobsson i Haapaniemi och Karkku socken, hans sahl. svärfader Michel Eskilsson, sin broder Michel Eskilsson.
Leutnanten manfattig Paul Rysse kärde på välb. Hans Rosensabell.

Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 13.-14.6.1670: ulosmitataan Abraham Jacobsson i Haapaniemi velka Jysiän Bertil Mattssonilta (ratsumiehen varustus).

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 12.2.1675-: Academie befallningsman Johan Hake, jordköp med Abraham Jacobsson i Haapaniemi om Jysiä hemman 5 ½ öhres skatt, 561 k.m.
Framtogs Capellanen hr Henricus Johannis Collinus och giorde mot ders kiöp. At han ähr närmare för Jysiä hemman för medelst Abrahams Jacobssons förige hustru Brita Michelsdotter hvilkens moder var sahl fru Beata Sigfridsdotters halfsyster på möderne. Hans sahl. fader kyrkoherden hr Johannes Collinus var uti nästä skyld e och frändskap med välb. fru Beata Sigfridsdotter i Sorri Haapaniemi med Jysiä eft kungl maj Gustaf Adolphs Donation bref. daterad 20.7.1619. Gifvit sahl välb. Axel Mårtensson och hans äkta mänliga bröstarfvingar Rautajoki och Haapaniemi til Sätergård under frälse efter Norköpings besluts vilkor. Hans efterkommande utan manliga bröstarfvingar af ade Då skulle jorden falla til kong. mag. och cronan igen.
Hans svärfader Michel Eskilsson, sahl Axel Mårtenssons fru ifrån Haapaniemi född.
Leutnantens Jacob Israelsson son Abraham Wessel sin fader vägnar.
Hr Henric nu tviste en skrifven copia af sahl, Johan Befans? 1607 åhr räknings och des uprätha jordebok att Jysiä befinnes twänne hemman först 2 öhres skatt den Bertil Mattsson hade åboot öde 1605 och 1606 deföra ödes ränta utgiorth är, det andra 2 ¼ öre skatt den Grels Sigfridsson åboende lagat i 6 åhrs tid öde och skatte 1609 altså äro comma hemman icke allans med den tiden til cronan.

Tyrvää, syyskäräjät 19.8.1678-: Munsterskrifvare Abraham Vesselius.

Tyrvää, syyskäräjät 11.10.1679-: Esqvadronskrifvare Abraham Wiselius.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 20.,21. & 23.10.1671: Abraham Jacobssons i Haapaniemi sahl. svärmoder Margareta Andersdotter.

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 2.3.1673: ..Abrahamus Jacobi fordom borgmästens sahl. Michel Eskilssons måg ifrån Karku socken...sonen Axel Michelsson...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Framträdde Abrahamus Jacobi ifrån Karku sohn..sahl Hans Olofssons arfwingar tiltalt om sin sal: svärfaders gold som sal. Hans Olofsson arfwingar bewiste medh underskifwande vitstigs än doch öfwer betala...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Förekom fordom borgmästarens sal. Michel Eskelssons mågs Abrahamus Jacobi och framladhe en försräktning moot skomakarens sal. Jacob Olofssons arfwingar...mot sal. Jacobs måg Johan Månssons bewiste...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Kyrkowärden Johan Andersson inladhe probstens wyrdige hr Johan Rökmans rensaakning dat. den 19. Augusti 1663 angående sal. Michel Eskilsson, hwilken hafwa upburit kyrkians penningar...

http://www.hamewiki.fi/wiki/Ojoisten_kartano
Vuoden 1650 tienoilla Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisen pormestarinsa, ensimmäisen raatihuoneensa ja kahdet markkinat, talvi- ja syysmarkkinat (7.1. kaksipäiväiset ja 1.9. kolmepäiväiset). Pormestariksi Pietari Brahe määräsi Mickel Eskilinpojan, Ojoisten vuokraajan, ja raatihuoneeksi Ojoisissa maaherran virka-asuntona olleen kaksikerroksisen puurakennuksen.

Lempäälän Kuljun Kukkolan omistaja 1629-1638. Isäntänä jatkaa poika befallningsman Gabriel Michelsson.

Kiikan Ruotsilan omistaja 1637.

http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm
Mikko Eskelinpoika. Vehmaan lainlukija 1637, ei liene istunut käräjiä. Mahdollisesti sama kuin Sääksmäen voutina 1630-31 ja 1649-54, mainittu Mikko Eskelinpoika, joka omisti 1629-38 Lempäälän Kuljun Kukkolan.
Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 140. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.
Oheinen lähde pistää silmään, sillä kyseinen vouti Mats Sigfridsson on Packalan Elisabeth Johansdotterin äidin Margareta Finnån tädin mies.

Jari Latva-Rasku

14.02.14, 08:37

Thomas Simonsson Mäenpään vaimo oli Agnis Eskilsdotter. Ei voi olla epäilemättä, että Agnis olisi saattanut olla vouti Michel Eskilssonin, vouti Mats Eskilssonin ja Karkussa veljenä mainitun Johan Eskilssonin sisar. Karkun käräjät v. 1693: Academia befallningman Johan Haaks vaatii pitäjänkirjuri Johan Henricssonin puolesta Jysiän Jacob Henricssonilta Jysiän rästissa olevaa kauppahintaa 321 daler k.m. Karkun syyskäräjät 4-7.10.1658: Kärde Eric Larsson sahl Hans Wargs fullmachtige til sahl. Michel Eskilsson enckia. Hennes sahl. man Per Wexel skola här. Sahl. Michel Eskilssons son Axel. Sahl. Hans Wargs enckia. Tyrvään syyskäräjät 29-30.10.1667: leutenant sahl Jöran Josephsson i Haunio, sahl. Matts Simolas i Åbo arfvingar. Abraham Jacobsson i Haapaniemi och Karkku socken, hans sahl. svärfader Michel Eskilsson, sin broder Michel Eskilsson. Tyrvää, syyskäräjät 19.8.1678-: Munsterskrifvare Abraham Vesselius. Tyrvää, syyskäräjät 11.10.1679-: Esqvadronskrifvare Abraham Wiselius. Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Framträdde Abrahamus Jacobi ifrån Karku sohn..sahl Hans Olofssons arfwingar tiltalt om sin sal: svärfaders gold som sal. Hans Olofsson arfwingar bewiste medh underskifwande vitstigs än doch öfwer betala... Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Förekom fordom borgmästarens sal. Michel Eskelssons mågs Abrahamus Jacobi och framladhe en försräktning moot skomakarens sal. Jacob Olofssons arfwingar...mot sal. Jacobs måg Johan Månssons bewiste... Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Kyrkowärden Johan Andersson inladhe probstens wyrdige hr Johan Rökmans rensaakning dat. den 19. Augusti 1663 angående sal. Michel Eskilsson, hwilken hafwa upburit kyrkians penningar.. Oheinen lähde pistää silmään, sillä kyseinen vouti Mats Sigfridsson on Packalan Elisabeth Johansdotterin äidin Margareta Finnån tädin mies. I. Rafael Sumeliuksen Svarthafra-artikkelista voi poimia seuraavat havainnot. Hans Eskilsson, ... Gift med Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu 1660, då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systers styvson, ... Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius Henrici Isoherra och hans hustru Anna. Tab. 2. II. Hans Hansson Svarthafra ... Var i juni 1646 »till Tyskland frånvarande» som kvartermästare vid major Karl Bäcks kompani av Åbo läns kavalleriregemente, ... Gift 1) med Kristina Klasdotter, nämnd 1638-1645; 2) senast 1647 med Margareta Abrahamsdotter (Kollanius), levde ännu 1678, [1] dotter till kapellanen i Karkku Abrahamus Matthiae Kollanius och Brita Hansdotter. III. Gustaf Hansson Svarthafra ... Var 1683 mönsterskrivare vid major Ebbe Ludvig Tolls kompani av Brakels (d.v.s. Tavastehus läns) infanteriregemente, [20] och troligen samtidigt regementsskrivare vid samma regemente, då han från 1682 kallas regementsskrivare. ...Gift 1) med Elisabet Larsdotter, död före 1690, dotter till länsmannen i Kangasala Lars Jönsson och Kristina Henriksdotter Platzman, Isak Eriksson oli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri ja aikaisemmin mahdollisesti Porin jalkaväkirykmentin mahdollisesti Karkun alueen komppanian OTO-, tai VT-kirjuri, veronkantokirjuri ja pitäjänkirjuri. Gustaf Svarthafra oli Isak Erikssonin Karkkuun siirtymisen aikoihin Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri ja Abraham Vesselius sitä ennen Turun ja Porin ratsuväkirykmentin tuntemattomaksi jääneen komppanian katselmuskirjuri. Yllä olevissa viitteissä esiintyy pitäjänkirjuri Johan Henriksson ja monta muutakin mielenkiintoista nimeä. Mäkipää sijaitsi Mäenkylässä, jossa Collinusten suku hallitsi Mäkipäätä pienempää Mäkelän tilaa. On aivan yhtä todennäköistä, että Mäkipään Thomas Simonssonin puoliso Agneta Eskilsdotter oli Svarthafra-suvun kantaisän Hans Eskilssonin nuorempi kuin Michel Eskilssonin saman ikäinen sisko. Ellei Uskelan Äijälän Erik Jakobsson olisi ollut oikeudessa Matts Eskilssoniin liittyen, olisi tietenkin oletettavaa, että Isak Eriksson liittyisi yllä olevissa viitteissä oleviin henkilöihin. Eihän se mahdotonta olisi, että Isakin äiti kuuluu heihin, erityisesti Matts Eskilssonin välityksellä. Mikään lähisukulainen Isak Eriksson ei liene, sillä sellainen olisi kyllä paljastunut perinnönjakojen ja omistusten yhteydessä. Ehkä noin 30-vuotias Isak Eriksson ei Karkkuun tullessaan vaikuttanut omistavan juuri mitään, ellei sitten velkojilta piilotettuja plootuja.

Benedictus

15.02.14, 10:36

Uudenkirkon Williön vouti Eskill Mattson oli aiemmin Satakunnassa voutina, tuntuisi melko vahvalta oletukselta, että Eskil lapset ovat hänen lapsiaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823
Eskill ei enää tilalla
ketä lienevät tilalla mainitut
Henrik Simonsson
Erik Thomasson kartanovouti.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1367558
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1366128

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1364122
Jacob Lignipaeus
Lignipaeus, Jacobus Danielis (K 1714)

Jakob Danielsson
S mahdollisesti Kangasala oletettavasti 1670-luvulla. V Kalannin kappalainen Daniel Jacobi Lignipaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1444) ja Margareta Kristoffersdotter Enckell.
Kävi Turun katedraalikoulua. Ylioppilas (Borealis) Turussa kevätlukukausi 1695.
Vihittiin papiksi Turussa 10.5.1697 Kalannin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024) (Uusikirkko T.l.) apulaispapiksi; Turun läänin jalkaväkirykmentin (Remb. von Funckenin rykmentin) pataljoonansaarn. 1702, rykmentinpastori 31.8.1703, palveli Riiassa vuoteen 1706; Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) kirkkoherra 23.11.1705, astui virkaan 1706, pakeni perheineen Ruotsiin isonvihan aikana 1714.
Turun pappeinkokouksessa synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) 1707, saarnaaja (conc.) (ruotsiksi) 1709.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1710.
K Ruotsi pakomatkalla 1714.
P1 Kalanti 2.7.1701 Elisabet Aspelund Kalannin Villilästä; P2 Laitila 12.8.1706 Kristina Humble hänen 2. avioliitossaan, mainitaan lapsettomana leskenä Ruotsissa pappissäädyn valtiopäiväasiakirjoihin sisältyvässä pakolaistenluettelossa 1720 ja Strängnäsin hiippakunnassa oleskelevien pakolaisten luettelossa 1721, palasi Uudenkaupungin rauhan jälkeen Suomeen ja K Kalanti (haudattiin 11.4.) 1741.
Kristina Humblen P1 Laitilan kirkkoherra Christiernus Christiani Procopaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2031), S Tukholma 1676, K Laitila 1705.

Lignipaeus, Daniel Jacobi (K 1710)

Daniel Jakobsson
S oletettavasti Pori 1650-luvun alussa. V Oriveden kirkkoherra Jacobus Bartholdi Lignipaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1445) ja Anna Danielsdotter (Floor).
Ylioppilas (Satacundensis) Turussa syyslukukausi 1667; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 28.5.1673.
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) pitäjänapulainen 1678; Kalannin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024) (Uusikirkko T.l.) kappalainen 1688.
K Kalanti 1710.
P (jo 1678) Margareta Kristoffersdotter Enckell, oli leskenä isoavihaa paossa Ruotsissa Strängnäsissä, K Vampula, Huittinen 17.2.1725, PV Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti Kristoffer Kristoffersson Enckell ja Brita Josefsdotter (Lepus).

Tuntuu oudolta, että Williö siirtyy Haapaniemen emännän Elisabeth Jacobsdotter Lignipaeuksen veljenpojan omistukseen, kyse ei oikein tunnu sattumalta.

Olisiko mahdollista, että Williön Henrik Simonsson oli Karkun Mäenpään Thomas Simonssonin veli.
Silloin voisi kysyä, oliko 1647 näkyvä Erik Thomasson Karkun Thomas Simonssonin toinen poika siis Mäenpään isännän Simon Thomassonin veli.

Tuosta yllä syntyy ajatus yhtymä, että oliko kartanonvouti Erik Thomassonilla mahdollisesti poika Isak?

Wiiliö oli ylhäisaatelisten säteritila, jotka lienevät asuneen Ruotsissa, siellä siis isännöivät vuokraajat ja voudit.
Oliko tuo Henrik Simonsson Eskill Matsonin vävy?

Karkun käräjät v. 1693: Academia befallningman Johan Haaks vaatii pitäjänkirjuri Johan Henricssonin puolesta Jysiän Jacob Henricssonilta Jysiän rästissa olevaa kauppahintaa 321 daler k.m.
Liittyisikö Elisabeth Lignipaeuksen 2. puoliso Jacob Henriksson Villiön Henrik Simonssoniin?

Jari Latva-Rasku

15.02.14, 11:43

Tuntuu oudolta, että Williö siirtyy Haapaniemen emännän Elisabeth Jacobsdotter Lignipaeuksen veljenpojan omistukseen, kyse ei oikein tunnu sattumalta.

Esiäitini veli Karkun kappalainen Jakob Willius myös asusti Haapaniemeä, koska hän ensin asiamiehenä avusti ja sitten avioitui Kristoffer Platzmanin lesken kanssa. Vaikka on väitetty, että Jakobin Karkussa kuollut lukkari-isä olisi ollut Porin lukkari, näyttää, että hän ennemminkin olisi pitänyt kirkkokuria Kokemäellä. Jakob Willius seikkaili ylioppilasaikoinaan Oriveden ja Kangasalan seudulla, mikä voisi kertoa jotain hänen äitinsä mahdollisesta alkuperästä. Mistä nimi Willius on peräisin, siitä on useampikin arvaus Satakunnan seudulta. Yksi varteenotettava vaihtoehto on Williö. Vaikka myös Jakob Willius kuului Järventaan herrasväen kummeihin, syynä on voinut olla papin velvollisuudet ja kuuluminen Karkun säätyläisten vähäiseen joukkoon.

Benedictus

16.02.14, 23:55

Jari Latva-Rasku

17.02.14, 08:28

Uudenkirkon Villiön kartanovoutina mainitaan Erik Thomasson 1647.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823

Toiisaalta eräs toinen Erik Thomasson mainitaan Loimijoen Niinijoensuun Pietilässä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018802
1647 mainitaan tuossa Erik Thomasson, mutta 1648 puuttuu ja parinvuoden päästä mainitaan vävy Erik Henriksson Spåra.

Olisiko mahdollista, että Villiön vouti on sama kuin Niinijoensuun Erik Thomasson Florinus?
Sattumaltako hänen vaimonsa oli Sara Simonsdotter. Ajallisesti sopisi hyvinkin Villiön Henrik Simonssonin sisareksi, kuten myös Karkun Maanpään Thoms Simonssonin sisareksi.

Suoniemen Packalan emäntä oli Cristina Eriksdotter Florinus eli Erik Thomasson Florinuksen sisarentytär.
Toisaalta ISak Erikssonin tytär ja vävy siirtyivät Järvenpäästä Packalaan.

Onko pakko ruveta pohtimaan, josko Isak Eriksson olisi kuitenkin Erik Thomasson Florinuksen poika, sillä Isak on Florinus-Blom suvussa yleinen nimi.
Pitää huomata myös ettei Florinus-Packaleniukset ja Astreniukset naineet toisiaan, ennenkuin 1800 luvun alussa nimismies Henrik Packalenin 2 poikaa nai 2 Kriander-Astreniuksen tytärtä.

Erik Thomasson Florinus oli yksi tutkimussuunta Isak Erikssonin isäksi, mutta se lopahti alkumetreillä todisteiden puutteeseen. Aiheyhteyksiä toki oli lukuisilla tavoilla, vaikka Florinusten suuntaan niitä oli monilla muillakin, kuten Juliana Månsdotterilla.

Isak Eriksson vaikutti olleen oppia saanut kirjuri. Jos Isak olisi Florinus, hän ei voi olla Kentzer, mutta voisiko hän olla sama kuin Hammarstierna? Isakin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla ylioppilas, sillä ylioppilastutkinto oli ennen vain pääsykoe yliopistoon. Osaamista voi olla ilman tutkintoakin. Voisi kuitenkin olettaa, että Isak Eriksson olisi käynyt silloisia kouluja, kutun Turun katedraalikoulua. Me myös tiedämme lähes täydellä varmuudella, että Isak Eriksson oli ennen Karkkuun saapumistaan Turun lääninkamreerin kirjuri, joka kaiken lisäksi asui Evert Feuchtingin luona Turussa.

Benedictus

17.02.14, 09:27

Jari Latva-Rasku

17.02.14, 10:23

Meillä on Uuudenkirkon Villiön Henrik Simonsson, joka asui tilaa, jota vouti Eskill Matsson omisti.
Meillä on Thomas Simonsson, joka lienee sama kuin Selkeen vouti ja Karkun Maanpään kestikievari ym.
Meillä on Sara Simonsdotter, joka oli Loimijoen Niinijoensuun nimismiehen leski ja Erik Thomasson Florinuksen 2.vaimo.
Meillä on Turun pormestari Mårten Sigfridi, jonka vaimo oli N. Simonsdotter Tyrvään suunnalta?
Meillä on Karkun Järventaan isäntä kappalainen Severinus Jopsephi, jonka vaimo Cesilia Simonsdottter oli pormestari Mårtenin vaimon sisar.

Tuossa yllä on 5 Simonlasta, jotka kaikki ovat eläneet suurinpiirtein samaan aikaan eli ajallisesti voisivat olla sukua.

Jos nuo ovat sisaruksia, niin jos Isak olisi Sara Simonsdotterin poika olisi silloin Järventaan omistajasisarusten serkku kuten myös Arvid Frisiuksen ja Israel Alftanuksen vaimon serkku.
Tällöin avio Julianan kanssa olisi aivan luonnollinen asia.

Tuoksi Simoksi olen pohtinut kihlakunnakirjuri Simon Sigfridssonia Kiikan Ruotsilan omistajaa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803835

Vaikuttaisi, että Erik Thomasson Florinus on kuollut 1648 aikoihn.Voiis ajatella, että jos heille jäi nuori poika, niin hänet olisi kasvatettu sukulaisten luona Turussa, eikä siskopuolen luona Loimaalla.

Pitäisi ehkä löytää Isak Eriksson Turusta ennen aikaa Evert Feuchtingin luona, tai sitten maininta, että sellainen henkilö olisi esimerkiksi käynyt katedraalikoulua. Me voimme lähes varmuudella olettaa, että ainakin Erik Jakobsson Kentzerin poika Isak Eriksson oli katedraalikoulun oppilas, vaikka häntä ei suoranaisesti veljensä ohella nimeltä mainitakaan. Pitäisi siis löytää vähintään toinenkin saman niminen oppilas samoihin aikoihin. Sukukuviot muuttuvat moniulotteisemmiksi, jos ilmenee, että Erik Jakobssonin puoliso liittyisi Florinuksiin tai heidän sukupiireihinsä kuuluneisiin henkilöihin.

Isak Erikssonilla oli pari erinomaista ominaisuutta. Hän oli kirjuri ja osoittautui, että hän osasi viljella suurehkoa ratsutilaa ja hoitaa sen asioita. Karkussa oli selvästi kirjurille töitä ja Järventaka tarvitsi isännän. Sukulaisuuttakin voimakkaampi syy ajautua Karkkuun on voinut olla sopiva ammattitaito, tai kumpikin syy.

Benedictus

18.02.14, 00:12

Loimijoen Niinijoensuun Pietilän isäntä ennen Erik Thomasson Florinusta oli Bengt Henriksson, nimismies ja kahdella hevosella, 61/2 äyrin ja 4 äyrin talojen edestä ratsastava.

Vaimo Sara Simonsdotter mainitaan leskenä 1628.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013874
Mainitaan Bengt Henriksson 1615 nimismies

Espoon Gräsan Qvisbacka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330592
1620 ja 1630 Bengt Henriksson 1/2 M tilalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=341195
1604 ja 1610 Bengt Henriksson

Onkohan kuvittelua vai sattumaa, että Olarin Gräsan Bengt Henriksson on saman niminen kuin Loimijoen Niinijoensuun Bengt Henriksson.

Onko sattumaa, että Gräsan Bengt Henrikssonin poika Johan Bengtsson aateloitiin nimellä Hammarstierna, opiskelija Isak Eriksson käytti nimeä Hammarstierna.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Hammarstierna_nr_278
Tuon mukaan Bengt Henriksson kuoli ennen 1618.

Kuoliko vai muutti muualle?
Onko kuolemasta varma lähde?

Jos kuolema on varma, niin olen väärässä, jos ei varma,niin Isak Eriksson olisi hyvinkin voinut lainata äitinsä 1.miehen nimen.

Benedictus

19.02.14, 00:48

En muista onko Simon Clemenstsson Careelin vaiheita pohdittaessa tullut esille seuraava ajatus:

[36] Margareeta Hannuntyttären häissä Rainiossa oli Sarkolan Lauri Matinpoika kadottanut rahaa, jota hän vaati Margareetan isäpuolelta Niilo Eerikinpojalta. Asia oli ollut v. 1625-1626 esillä kolmilla käräjillä. Niilo Eerikinpojan veljen, Halikon kihlakunnan voudin Simo Eerikinpojan tytär Karin oli löytänyt rahat ja antanut ne talon emännälle Beatalle, joka siis silloin vielä oli elossa. Kun perunkirjoitus Beatan jälkeen toimitettiin elokuussa 1624, on häät täytynyt pitää viimeistään saman vuoden alkupuoliskolla. Karkun käräjät 16.12.1626, VA Ylä-Satakunta KO a 1:157.
Yllä oleva Henrik Impolan Karkun Collinusten esipolvet ketoo, että Halikon kihlakunnan voudin Simon Erikssonin tytär Karin oli löytänyt rahat.

Kyseessä on siis Karin Simonsdotter.

Tiedetään että Vouti Simon Eriksson on sama kuin Marttilan Ruuhikosken Sepän isäntä Simon Eriksson.

Kiinnostavaa, että tuolla Sepällä mainitaan 1634 Simon Erikssonin vävy Simon Clemetsson ja vaimo Karin Simonsdotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350813
Simon Clemetson 1630
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350109
Karin Simonsdotter mainitaan Rh myös 1635, sitten katoaa.
1624 Karinin ikää ei esitetä, mutta on jo vaimo 1634.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587775
1669 ja 1670 Ylöjärven Siivikkalan ratsutilalla näkyy lesken Kirstin Henriksdotter Platzmanin 2. puolisona Simon Clemetsson Careel.

Lainaus Latva-Rasku:
Kangasalan ja Oriveden käräjät 3.–5.3.1670 f. 183 (Förekom W:t Simon Carell [Maskun kihlakunnan kruununvouti 1673–77 Simon Careel], och begäradhe å sine Stiufbarnns wägna een doom ... Sal: Lars Jönssons [Ylä-Satakunnan kruununvouti vuoteen 1665 Lars Jönsson] Arfwingar i Sifuikala),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 27.–30.9.1670 f. 264 (Förekom Häredzskrifwaren i Masko Häradt W:t Simon Carell, och på sine Stiuffbarns i Sifuickala wägna, kärde till för detta Befallningzmannen Eskell Matsson i Niemis),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 12.–14.1.1680 f. 788v (Fordom Cronones Befalningz:s Sahl: Lars Jönssons Enckia, dygdesamma hustro Kirstin Hendrichzdotter genom sin Mågh Befalningzman:n wälbet:de Gustaff Hanson Swarthafra, gaf nu Rätten tilkänna, som skall under Sijfwickala Ryttare Hemman, om 5 öres Skatt, och 1 1/3 Mant:l Lyda ringa Engiar),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 30.1.–3.2.1686 s. 43 (när Qwartermest:n Manhafft:g Johan Swarthafras bröllop stood i Sifwikala), 49 (Citation af d: 26 Martij 1674 afgången till fordom Befallningzman Simon Careel i Siwikala ... Swaranden, Lendzman Wäll:tt Johan Larsson i Siwikala, Sahl: Carelens Stiufson);

Simon Careel oli siis ollut Maskun kihlakunnan vouti vuosina 1673-77 ja sitä ennen kihlakunnankirjuri. Simonin poikapuoli Johan Larsson oli ilmeisesti Pirkkalan nimismies.

Kangasalan kappalainen Henrik Wichtilaeus oli toiminut Simon Careelin takaajana http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...ilo.php?id=661 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=661).

Kangasalan käräjät 19.–20.11.1688 s. 854 (Efterfrågades nu af Nembden och Menige man till Upbörgzdkrif:n Petter Skiehningz på Chrono Befal:ns wählbet:d Nilss Weckmans wegnar begiäran, Om Sahl: H:r Hendrich Wictilæus för detta Capellan här i Sochn som Caverat för Chrono Befal:n Sahl: Simon Carel, hade lämbnat något effter sigh åt sijn Enkia Anna Mattzd:r Wanæa till arffs, hwarföre sadhe Nembden medh Tingzlaget det Wictilæus wahrit så fattig, att han medh möda kommit till graffwen).

Olisiko niin, että Simon Clemetsson Careelin 1. vaimo oli vouti Simon Eriksson tytär Karin Simonsdoter ja toinen Siivikkalan Kirstin Platzman.
Jossain aiemmin oli tieto, että missä Simon Careel kuoli, mutten nyt yhtäkkiä löydä, jolloinkin 1670-luvun lopussa. Ajallisesti voisi hyvinkin olla sama Simon Clemetsson.

Tämä synnyttääkin uuden kysymyksen, jos Karin Simonsdoter oli Simon Careelin vaimo, olivatko nuo Simonlapset, joista on ollut puhe jo aiemmin Simon Erikssonin jälkeläisiä?

Ruuhikosken Sepällä mainitaan:
Sigfrid Simonsson
Karin Simonsdotter
Birith Simonsdotter
Erik Simonsson

Simon Erikssonin veli oli Karkun nimismies ym.
Sukunimenä mainitaan Napalain Rainion perillisten jakokirjassa.

Halikon käräjät 3.3.1630
Kom för Rätte E.W:ge Jacob Hansson till Jufwa trädde och framhade i Rätten samptlige arfwingarne till Melldola, som är ett frellse goodz xxx?? (pätkä jota en ymmärtänyt)
.. oplåtit och försåldt till E.W:ge Jacob Hansson till Jufwa förbemelte Melldola goodz som ähr deras faste arf och egendom och bekänne sigh huardera derför xx fulle nöije och xx från efter föllgier, Capellan i Tawast Kyrckian Dn Georgius Erici för een brood deel, penningar 90 daler derpå bewis daterat den 4 Januari 1630. Rainio erfwingar elste broder Johan Hansson bekommit till sin anpardt 50 daler derföre een häst och till (+jotain muuta?) derpå bewis daterat 8 Novenber 1626. Yngste broder Jacob Hansson 50 daler derpå bewis daterat 12 Augusti 1629. Twå systrar på deras wägen opboordt styf fadren Nils Erichsson Napalain(?) tillika penningar 50 daler derpå bewis 14 Januari 1629.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785314
Onko tuo nimi Napalain vai mitä alkuperäisessä tekstissä lukee.

Sara Simonsdotter mainitaan 1628 Niinijoensuussa.
Thomas Simonsson 1637 Selkeessä ja 1642 Karkun Mäenpäässä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823
Henrik Simonsson 1642 Villiössä
Pormestari Mårten Sigfridin vaimo ja Tyrvään kappalisen Söfringin vaimot menvät samaan haarukkaan.

Jari Latva-Rasku

19.02.14, 08:56

Olisiko niin, että Simon Clemetsson Careelin 1. vaimo oli vouti Simon Eriksson tytär Karin Simonsdoter ja toinen Siivikkalan Kirstin Platzman. Jossain aiemmin oli tieto, että missä Simon Careel kuoli, mutten nyt yhtäkkiä löydä, jolloinkin 1670-luvun lopussa. Ajallisesti voisi hyvinkin olla sama Simon Clemetsson. Tämä synnyttääkin uuden kysymyksen, jos Karin Simonsdoter oli Simon Careelin vaimo, olivatko nuo Simonlapset, joista on ollut puhe jo aiemmin Simon Erikssonin jälkeläisiä? Ruuhikosken Sepällä mainitaan: Sigfrid Simonsson Karin Simonsdotter Birith Simonsdotter Erik Simonsson Simon Erikssonin veli oli Karkun nimismies ym. Sukunimenä mainitaan Napalain Rainion perillisten jakokirjassa. Aivan loputtomasti ei Simon Careelilla tai Simon Erikssonilla voi lapsia olla. Simon Clemetsson on varsin harvinainen nimiyhdistelmä, joten Simon Careelilla voi olla osuma itsensä kanssa. Sukunimi Carell/Careel voisi olla peräisin etunimestä Carl, tai sitten Karjalasta. On kiistanalaista, kuka oli Liuksilalan voudin Kristoffer Platzmanin isä. Karjalan Platzmanit olivat "Careliuksia". Ei saisi unohtaa, että Uskelan Äijälän Isak Eriksonilla voi olla isän äitinsä kautta sukuyhteys Dönsby-sukuun. Ei ole pystytty sulkemaan pois mahdollisuutta, etteikö Henrik Markusson Halikon Piintilässä olisi sama kuin aikalaisensa Dönsby-sukuinen Henrik Markusson. Silloin ainakin Äijälän Isak Erikssonin yhteys Karkkuun voisi olla Nils Erikssonin sukupiiri. Ei yhteyden niin läheinen tarvitse olla, kunhan on yhteys. "Margareta, gift med Markus .... Deras söner Hans Markusson till Melkola i Halikko socken och Henrik Markusson till Nummis lefde 1600 och förde i signetet sin moders sköldemärke, en hästsko (7)."

Benedictus

19.02.14, 11:27

Tiedetään, että pormestari Mårten Sigfridsson myi Ruohonpään Tammelan khr Eriks Mathiae Abogiukselle.
Ericus Matthiae Abogius (K 1638)

Ericus Matthaei, Erik Mattsson
Mahdollisesti kotoisin Turun seudulta.
Vihittiin papiksi kaiketi Turussa noin 1623.Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) kirkkoherra 1624.

P Brita Henriksdotter / Hendersdotter eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1640-luvun lopulla ja käräjöi elatuksekseen saamistaan pappilan pelloista ja niityistä Laurentius Petri Aboicuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2) tultua kirkkoherraksi 1648. PV Paimion kirkkoherra Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982) ja Margareta Jakobsdotter.

Henricus Martini (K 1617)

Hendrik Mårtensson, Henrik Mårtensson
V Paimion edellinen kirkkoherra Martinus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588) ja Riitta Matintytär (Brita Mattsdotter).

Martinus Johannis (K 1588/89)

Morthen / Mårten / Mårthen Johansson
Ehkä kotoisin Paimiosta.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen mahdollisesti ennen 1567 (Åke Laurén 1947); Paimion kirkkoherra 1567.

K Paimio 1588/89.
P Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter Paimion Isosta-Preitilästä, PV Paimion nimismies, Preitilän talollinen Matti / Matts N.N. ja N.N. Riitta Matintytär asui leskeksi jäätyään 1590–1598 Silkkilässä, josta herra Martinus oli vähän ennen kuolemaansa hankkinut omistukseensa maatilan; leskellä näyttää olleen omaakin varallisuutta runsaasti, ja hän määräsi 12.12.1597 tekemässään testamentissa sen jakamisesta lapsilleen (ks. Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982), isänsä seuraaja Paimion kirkkoherrana).

Tiedetään, että Brita Matsdotteer Breidilällä oli myös veli Erik Matsson.
Brita Mattsdotter i Breidilä (cc 5 och 6), en dotter av länsmannen i Pemar Matts i Breidilä. (Denne hade också en son Erik Mattsson, gift m. Gertrud)
http://www.genealogia.fi/genos/18/18_53.htm

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8539
Halikon Naapalan isäntänä mainitaan Erik Matsson.

Karkun nimismies Nils Erikssonilla vouti Simon Erikssonin veljellä on lisämääre Napalain ja Naapalassa on Erik Matsson, joka lienee Brita Matsdotter Breidilän veli.

Ei voi olla sattumaa.

Voisi arvella, että pormestari Mårten Sigfridssonin vaimo oli vouti Simon Erikssonin tytär ja siis Erikus Abogiuksen vaimon Brita Henriksdotterin pikkuserkku

Kiinnostavaa, että Paimion khr Jacobus Thomae Florinus oli Erik Thomassonin Loimijoen Niinijoensuun Isännän Sara Simonsdotterin puolison veli.
Heidän sisarentyttärensä oli Cristina Eriksdotter Florina,Karkun Packalan emäntä.

Benedictus

20.02.14, 08:25

Jos otettaan lähtökohdaksi, että Simon Clemetsson Carellin appi oli Vouti Simon Eriksson Marttilan Ruuhikosken Sepältä ja siis Karkun Rainion isännän Nils Eriksson Napalaisen veli, jonka vanhempia lapsia voisivat olla pormestari Mårten SIgfridssonin ja Tyrvään kappalaisen ja Karkun Järventaan isännän Söfring Jpsephin vaimot, sekä Karkun Mäenpään Thomas Simonsson.

Aika ja paikka huomioiden sekä sosiaalinen aseman sopivuus, niin saattaisi olla yhtenä vaihtoehtona, että jo aiemmin pohdittu Uskelan Äijälän Isak Eriksson Kentzerin äiti olisi ollut Elisabeth Simonsdotter, Simon Erikssonin tytär.

Ainoa ongelma on, ettei vouti Erik Jacobssonilla löydy mitään yhteyksiä noihin muihin Simonlapsiin.

Benedictus

21.02.14, 00:03

Lainaus Henrik Impola:
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Jari Latva-Rasku http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=233412#post233412)
Mårten Sigfridssonin puoliso oli ainakin välillisesti tyrvääläistä tai karkkulaista Karkun Järventaan omistajasukua.

2. pson Brita Eriksdotterin syntyperä on tuntematon (Rundt: Genos 1989:65). 1. pso oli N.N. Simonsdotter, Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. pson Cecilia Simonsdotterin sisar (Tyrvään käräjät 11-12.7.1659, nn 62:392). Sisarusten isä Simon on ilmeisesti kuulunut Tyrvään seudun varakkaampiin talollisiin. Heidän äitinsä oli N.N. Larsdotter, Kallialan kylän suurtalollisen Jöns Larsson Käen sisar. Tämä ilmenee Tyrvään käräjillä 4.6.1629 (nn 2: 293), jolloin talollinen Sigfrid Jönsson Käki ja hänen vaimonsa, jotka olivat vanhoja ja "utan barn och blomma", luovuttivat talonsa Sigfridin serkulle (fadersyster dotter) Cecilia (Sitzlla) Simonsdotterlle ja hänen miehelleen Severinus Josephille. Veroluettelot vahvistavat, että näin on tapahtunut.

Mårten Sigfridssonin 1. pso liittyy Järventakaan vain siten että sen omistaja Severinus Josephi oli hänen lankonsa.

H.I.

Kukahan oli tuo Lars Jöns Larsson Käen ja sisarensa isä, vaikuttaisi, että Jöns Larsson on voinut tulla Käelle vävyksi, sillä siellä on Erik Käki muttei Larsia.

Henrik Impolan mukaan Severinus Josephin ja Mårten Sigfridssonin vaimojen äiti oli Tyrvään Kallialan Jöns Larsson Käen sisar.
1629 luovutti Sigfrid Jönsson Käki talonsa serkulleen Cecilia Simonsdotterille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583696

Sigfrid Käki vaimoineen mainitaan vanhoiksi 1629, eli tarkoittanee ehkä noin 60 vuotiaita, olisivat syntyneet noin 1570 paikkeilla.
Serkku Cecilian on ollut huomattavasti nuorempi Sigfridiä, koska on ennen Severinuksen kuolemaa 1631 saanut 4 lasta, silti on kuollut ennen Severinusta, jonka 2. vaimo oli Susanna Mårtensdotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505623

Voitaneen olettaa, etäCecilia Simonsdotter olisi avioitunut Söfringin kanssa 1620-.luvun alkupuolella eli olisi voinut syntyä 1600 paikkeilla tai aiemmin.

Pormestri Mårten Sigfridin vaimon ikää on vaikea arvioida, mutta kun tiedetään Johannes Frisiuksen avioituneen tyttären kanssa 1642 niin tämä on syntynyt noin 1620-luvun alussa, siis äitinsä syntynyt noin 1600 tai aiemmin.

Loimijoen Niinijoensuun nimismies Bengt Henrikssonin vaimo Sara Simonsdotter jäi leskeksi jo 1628 eli voisi ajallisesti olla hyvinkin samoja sisaruksia.

Kiinnostavaa on, että eräs Söfringin tyttäristä on nimeltään Sara.

H:r Söfring medh Twenne sine Sal: Hustrus Systrar hade satt Sölfret i Kyrckian i förwahrningh;
.. wäll wetat det H:r Söfring medh sin Swägerska Sal: Borgmestarens Mårten Sigfredsons (katso 255 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=255)) hustro hade Sölfret nedersatt i Kyrckian

Ylläolevan mukaan oli sölfret laitettu kirkkoon Söfringin vaimon kuoltua her Söfringin ja vaimovainajan sisarten toimesta, joita yksi oli pormestari Mårtenin vaimo.

Jos tässä on kyse Marttilan Ruuhikosken vouti Simon Erikssonin tyttäristä olisi heidän siis pitänyt syntyä noin 1600 tai aiemmin.
Koska tytär Karin mainitaan tyttärenä eikä vaimona Rainion häissä, ei hän vielä ollut aviossa Simon Clemstssonin kanssa eli lienee syntynyt n. 1610 aikoihin?

Simon Erikssonin veli mainitaan Rainiolla v. 1611
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506044

On pohdittu oliko Ruuhikosken Simon Eriksson sama kuin Piikkiön Berttalan Simon Eriksson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703898
Periaatteessa Simon Eriksson mainitaan Berttalassa 1606 eli voisi olla hyvinkin jonkun N.Larsdotterin leski, mikä sopisi myös lasten ikiin.

Kukahan olisi saattanut olla tuo Lars, jolla oli 1590-luvulla naimaikäinen tytär ja paljon aiemmin syntynyt poika.

Jari Latva-Rasku

21.02.14, 07:19

Kukahan olisi saattanut olla tuo Lars, jolla oli 1590-luvulla naimaikäinen tytär ja paljon aiemmin syntynyt poika.

Seppo Suvanto on todennut Satakunta-yhteenvedossaan seuraavaa:

Mahdollisesti Tyrvään lm 28.12.1544 Lasse Kocki (p.o. Kæki ?) oli Juhon
isä ja Heikin veli. Lähde VA Ylä-Satakunta KOa 66 f. 95-96 on
huono kopio.

Benedictus

22.02.14, 12:27

Päivitin tätä veromestari luetteloa. onko jollain lisää tietoa noista harvoista ilman merkintöjä.
Mikä osuu hurjasti silmään on tuon porukan sisäsiittoisuus!

Turun ja Porin läänin veromestareita 1662-1674
(keräilyjä läänintilikirjoista)

Vehmaan kihlakunta:
Hans Hansson 1662-1670 GODHE, KOKEMÄKI,VOUTI HENRIK CALLIAN LANKO

Elias Johansson 1671-1674 MYNÄMÄEN KALLEISEN ISÄNTÄ, KAMARIVISKAALI, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN POIKAPUOLI.

Maskun kihlakunta:
Mats Peersson 1662-1671

Henrich Meltzer 1672 kÖÖNIKÄN HÅKAN MÅNSSONIN VAIMON MARGARETA KARHIAN LANKO

Simon Careel 1673-1674 VEHMAAN KIHLAKUNNAN VOUTI, YLÖJÄRVEN SIIVIKKALAN RATSUTILAN EMÄNNÄN 2. PUOLISO.VAIMO SVARHAFRAN ANOPPI? HYVIN LUULTAVASTI HALIKON KIHLAKUNNAN VOUTI SIMON ERIKSSONIN VÄVY.

Piikkiön kihlakunta:
Christer Matsson 1662-1664 MELARTOPAEUS,VOUTI ERIK LARSSON ASUI SAMALLA TILALLA.

Ewert Fychting 1665-1672 RENTMÄSTARE, SAUVON KIRKONKYLÄN RATSUTILAN OMISTAJA,KARKUN JÄRVENPÄÄN ISAK ERIKSSON FEUHTINGIN KIRJURINA

Johan Schmitt 1673-1674

Halikon kihlakunta:
Olof Svensson 1662-1665

Siffred Hafreberg 1666-1667

Mårten Berghuus 1668-1671

Erich Larsson 1672-1673 YLLÄOLEVA JOKAPAIKAN VOUTI

Gustaf Erichsson 1674 PIHL,SISAR KRISTINA PIHL NAIMISISSA KARKUN KAPPALAISEN JOHANNES THOMAE RAJALENIUKSEN KANSSA.

Ala-Satakunnan kihlakunta:
Henrich Matsson 1662 TAVAST?

Henrich Påhlsson 1664-1667 CALLIA, VOUTI GODHEN LANKO

Henrich Meltzer 1668-1671 HÅKAN MÅNSSONIN VAIMON LANKO

Henrich Påhlsson 1672-1673 CALLIA

Sven Russ 1674 OMISTI KOKEMÄEN HAVINGIN HOURUN RATSUTILAN.

Ylä-Satakunnan ylimmäinen kihlakunta:
Lars Jönsson 1662 Guldsmed, YLÖJÄRVEN SIIVIKKALAN RATSUTILA, GUSTAF SVARTHAN APPI,SIMON CARELIINVAIMON KIRSTIN PLATZMANIN 1.PUOLISO

Johan Simonsson 1664-1665 JUDIUS, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN 2. VAIMON 1. PUOLISO. KOKEMÄEN VILLIÖN SIMULAN JA MARTTILAN KROUVIN RATSUTILOJEN ISÄNTÄ.
KROUVIN OMISTAJA SEURAAVAKSI GABRIEL JOSEFSSON MELARTOPAEUS, JONKA VAIMON ENO OLI JOHAN JUDIUS.

Erich Spoof 1666-1674 LEMPÄÄLÄ

Ylä-Satakunnan alimmainen kihlakunta:
Christopher Enkell 1662-1671,

Gustaf Hansson 1672-1674 SVARTHAFRA, SIMON CAREELIN VAIMON VÄVY?

ISak Eriksson oli mukana selvittämässä Huittisten Maurialan talokauppaa.
Mukana Simon Careel
Erik Larsson
Paul Callia
Tomas Rajalenius
Henrik Wihtilaeus

Kaikkien lähipiiriä yllä, ei voi olla sattumaa.

Benedictus

25.02.14, 23:00

Lisään tähän uusia veromestareiden lähipiirin vouteja.

Turun ja Porin läänin veromestareita 1662-1674
(keräilyjä läänintilikirjoista)

Vehmaan kihlakunta:
1.Hans Hansson 1662-1670 GODHE, KOKEMÄKI,VOUTI HENRIK CALLIAN LANKO

2.Elias Johansson 1671-1674 MYNÄMÄEN KALLEISEN ISÄNTÄ, KAMARIVISKAALI, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN POIKAPUOLI.

Maskun kihlakunta:
3.Mats Peersson 1662-1671

4.Henrich Meltzer 1672 kÖÖNIKÄN HÅKAN MÅNSSONIN VAIMON MARGARETA KARHIAN LANKO

5.Simon Careel 1673-1674 VEHMAAN KIHLAKUNNAN VOUTI, YLÖJÄRVEN SIIVIKKALAN RATSUTILAN EMÄNNÄN 2. PUOLISO.VAIMO SVARHAFRAN ANOPPI? HYVIN LUULTAVASTI HALIKON KIHLAKUNNAN VOUTI SIMON ERIKSSONIN VÄVY.

Piikkiön kihlakunta:
6.Christer Matsson 1662-1664 MELARTOPAEUS,VOUTI ERIK LARSSON ASUI SAMALLA TILALLA.

7.Ewert Fychting 1665-1672 RENTMÄSTARE, SAUVON KIRKONKYLÄN RATSUTILAN OMISTAJA,KARKUN JÄRVENPÄÄN ISAK ERIKSSON FEUHTINGIN KIRJURINA

8.Johan Schmitt 1673-1674

Halikon kihlakunta:
9.Olof Svensson 1662-1665

10.Siffred Hafreberg 1666-1667

Mårten Berghuus 1668-1671

Erich Larsson 1672-1673 YLLÄOLEVA JOKAPAIKAN VOUTI

Gustaf Erichsson 1674 PIHL,SISAR KRISTINA PIHL NAIMISISSA KARKUN KAPPALAISEN JOHANNES THOMAE RAJALENIUKSEN KANSSA.

Ala-Satakunnan kihlakunta:
Henrich Matsson 1662 TAVAST?

Henrich Påhlsson 1664-1667 CALLIA, VOUTI GODHEN LANKO

Henrich Meltzer 1668-1671 HÅKAN MÅNSSONIN VAIMON LANKO

Henrich Påhlsson 1672-1673 CALLIA

Sven Russ 1674 OMISTI KOKEMÄEN HAVINGIN HOURUN RATSUTILAN.

Ylä-Satakunnan ylimmäinen kihlakunta:
Lars Jönsson 1662 Guldsmed, YLÖJÄRVEN SIIVIKKALAN RATSUTILA, GUSTAF SVARTHAN APPI,SIMON CARELIINVAIMON KIRSTIN PLATZMANIN 1.PUOLISO

Johan Simonsson 1664-1665 JUDIUS, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN 2. VAIMON 1. PUOLISO. KOKEMÄEN VILLIÖN SIMULAN JA MARTTILAN KROUVIN RATSUTILOJEN ISÄNTÄ.
KROUVIN OMISTAJA SEURAAVAKSI GABRIEL JOSEFSSON MELARTOPAEUS, JONKA VAIMON ENO OLI JOHAN JUDIUS.

Erich Spoof 1666-1674 LEMPÄÄLÄ

Ylä-Satakunnan alimmainen kihlakunta:
Christopher Enkell 1662-1671,

Gustaf Hansson 1672-1674 SVARTHAFRA, SIMON CAREELIN VAIMON VÄVY?

1.1670/71 Gustaf Gode Gustavus Johannis, Satacundensis 2101 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2101). Vht: Porin kreivikunnan inspehtori Hans Hansson Gode († 1685) ja Margareta Mårtensdotter Tolpo. Ylioppilas Turussa 1670/71 Gode Gustav. _ 104. — Kamarikollegion tulli- ja lisenssikonttorin kamarikirjuri 1680, ero 1681. Pehtori Ulvilassa (1682). Serkku: katselmuskirjuri Påvel Callia 2607 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2607) (yo 1677/78, † 1729).
Veli: Turun hovioikeuden asessori Johan Gode, aatel. 1691 Godenhielm 2438 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2438) (yo 1675/76, † 1714).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra, FM Johan Waenerus, myöh. (1656) Thuronius 662 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=662) (yo 1648, † 1701).
Lanko: lääninsihteeri Henrik Mallenius 1446 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1446) (yo (1661), † 1684).
Lanko: Huittisten pitäjänapulainen Matias Tacku 2606 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2606) (yo 1677/78, † 1697).

2.1659/60 Elias Johansson Callinus (käytti sukunimeä vain ylioppilaana) Elias Johannis 1376 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376). Vht: Mynämäen Kalleisen ratsutilallinen, kruununvouti Johan Bertilsson († ~1662) ja Karin tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1659/60 Callinus Elias Johannis _ 63. — Kamarikirjuri (1667). Vehmaan kihlakunnan kruununvouti 1670–80. Lääninviskaali 1680. ‡ Lokalahdella 21.3.1684.
Pso: 1:o noin 1669 Ebba Larsdotter; 2:o noin 1679 Maria Petraeus tämän 2. avioliitossa († 1732).
Pson edell. aviomies: Vaasaporin kreivikunnan inspehtori Hans Ståhlbom 1205 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1205) (yo 1658, † 1678).
Appi: Turun piispa, FM ja TT Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1) († 1657).
Poika: Johan Callenius 2885 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2885) (yo 1680).
Poika: ylioppilas Lars Callenius 2886 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2886) (yo 1680, † 1689).

3.?

4.http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29413&highlight=meltzer

5.Mahdollisesti Halikon kihlakunnanvouti Simon Erikssonin vävy. Simon Erikssonin veli Nils Eriksson Napalain(perintökirjan mukaan) Karkun Rainion isäntä 1611, aatelisen Dömsby sukuisen emännän Beata Mårtensdotterin 2. puoliso.
Nils Erikssonin 2. puoliso Anna Hansdotter, jonka 2 puoliso kirjuri Måns Månsson myi omistamansa Karkun Hiedan luutnantti Håkan Månssonille.

6.kl. 1652 Johan Melartopaeus Johannes Christierni, Austro-Finlandus 859 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=859). * noin 1635. Vht: Halikon ja sittemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti, Uskelan Mäenalan ratsutilan omistaja Krister Mattsson († ~1670) ja Brita Persdotter (jonka veli, eversti Erik Persson, aateloitiin 1650 nimellä Pistolhielm). Ylioppilas Turussa kl. 1652 Melartopæus Joh Xstjerni _ 43. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1651] Johannes Christierni Melartopaeus. Pastor Nöteburghi. Respondentti 3.12.1654, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). Epäiltynä osallisuudesta yliopp. Karl Portulinuksen kuolemaan 1656, mutta tuomittu vain sakkoihin pahoinpitelystä. Oraatio 22.6.1660. — Kotisaarnaajana enonsa Erik Pistolhielmin perheessä 1659. Pähkinälinnan kirkkoherra 1663, samalla Pähkinälinnan koulun opettaja (preceptor) 1670–72. † Pähkinälinnassa 22.4.1679.
Pso: Gertrud Johansdotter Liffman tämän 1. avioliitossa († ~1683).
Pson seur. aviomies: Pähkinälinnan kirkkoherra Arvid Forstadius 2447 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2447) (yo 1676, † 1696).
Appi: Tuutarin kirkkoherra, FM Johan Lifmannus U29 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U29) († 1651).
Serkku: majuri Petter Pistolhielm 1268 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1268) (yo 1658/59, † 1689).
Veli: rykmentinpastori Pehr Melartopaeus 1624 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1624) (yo 1663, † 1677).
Veli: Janakkalan kirkkoherra Gabriel Melartopaeus 1800 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1800) (yo 1665/66, † 1708).
Poika: Kupanitsan kirkkoherra Johan Melartopaeus 4013 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4013) (yo 1694, † 1716).
Lanko: Janakkalan kirkkoherra, FM Samuel Frisius 531 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=531) (yo (1646), † 1668).
Vertaa: ylioppilas Karl Portulinus 549 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=549) (yo 1646/47, † 1656).

7.1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Billsten. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697.
Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Eno: ruukinpatruuna Karl Billsten 796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=796) (yo 1650, † 1691).
Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).
Vävy: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).

4.2.1674 Hans Schmidt Johannes Johannis, Viburgensis 2319 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2319). Vht: Viipurin oikeuspormestari Hans Hansson Schmidt († 1688) ja Beata Ruuth. Ylioppilas Turussa 4.2.1674. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1674. d. 4. Febr. Johannes Schmidt. Viburg. — On ehkä sama henkilö kuin Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi 1684 otettu Hans Johansson Schmidt (som har god och nöijachtigh caution). † 3.1690. Naimaton.
Viittauksia: HYK ms., Viip. osak. matr. I #98; Kanslianeuvos Georg Lutherin tiedonanto 19.3.2003 (lähteenä Viipurin kämnerinoik. pöytäk. 6.12.1695, jossa Hans Schmitt mainitaan edesmenneenä Tukholmassa); KA valtakunnanregistratuura 21.2.1670 f. 331 (Dimission för Ruuten ifrån Borgmästare tiänsten i Wijborg och för hans Måg Confirmation i stället igen ... at efftersom nu warande Borgmästaren i Wijborgs Stadh, Edle ochWälbördige Petter Ruuth för sin ålderdom skull åstundar att affträda och oplåta bemälte sin beställning till sin Mååg, Rådman i berörde Stadh wällförståndigh Hans Smit), 21.12.1681 f. 797 (Fullmacht för Hans Schmit att wara Justitiæ Borgmästare i Wiborg ... Justitiæ Borgmästare Embetet uthi Wijborgs Stadh, förmedelst Johan Liffmans 1188 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1188) dödelige afgång, nyligen är wordet vacant och ledigt); Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1690 f. 62v (KA mf. WA 2066); KA mf. ES 1835 (jj 8) Viipurin pitäjän käräjät 28.2.–2.3.1661 s. 31 (Sal: Peter Freeses (katso 1995 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1995)) omyndige barns Förmyndare Wäl:de Härman Von Bårgen och Hanss Schmidt); KA mf. ES 1835 (jj 9) Jääsken käräjät 21.–22.2.1662 s. 33. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 147 (XXXIV); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 29 (XXXIV); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 242 (17.12.1674, befalningsmans Smittens broor); S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 15. — J. W. Ruuth, Wiipurin kaupungin historia II (1908) s. 1098 (tässä mainittu raatimies Hans Schmidt, joka † 55-vuotiaana 1729, ei Georg Lutherin tiedonannon mukaan liene pormestarin poika); Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #835D.

9.?

10.1692/93 Erik Hafverberg Ericus Matthiæ, Australis 3915 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3915). Vht: Paimion Hajalan rusthollari Matts Mattsson († 1710) ja Lisa Eriksdotter. Ylioppilas Turussa 1692/93 Hafverberg Eric. Austr _ 200. — Pohjan Gennäsin vuokraaja (1706). Veronkantokirjuri (1712). Akatemian vouti (von Koskull 1966). Läntisimmän Uudenmaan voutikunnan nimismies isonvihan lopulla. Österbyn Skottesin rusthollin vuokraaja Karjaalla (1706–12), 1720-luvulla omistaja.
Pso: (jo 1706) Maria Hagert.
Poika: ylioppilas Erik Hafverberg 5649 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5649) (yo 1728/29, † 1732).
Tyttärenpoika: sotavanhuslaitoksen kirjanpitäjä Anders Erik Mether 8222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8222) (yo 1760, † 1808).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 79a; KA valtakunnanregistratuura 26.6.1683 f. 351 (Till Stats Contoiret för Maria Hartman, tilgift på någon balance ... befalningsmannens Sigfrid Hofwerbergs räst, katso 483 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=483)); KA mf. ES 1747 (cc 7) Paimion käräjät 23.6.1651 f. 49v (Matz Morthenson i Hafrakallio, framladhe i Retten ett Testamente breff daterat den 5 Aprilis Åhr 1648. Och Her Sigfredh Forskoll hafwer Vnderskrifwit Lydandes at dhe hafwa warit vthi Margeta Hindrikzdåtthers begrafningh och dågh skall hon hafwa Testamenterat åth sin Son Matz någre Partzeler), Paimion käräjät 3.–4.6.1653 f. 137; KA mf. ES 1750 (cc 13) Halikon ja Uskelan käräjät 29.–31.1.1685 f. 41 (Befallningzman Sahl: Sigfredh Hafwerbergh ... Befallningzmans Sal: Fader Mattz Mattsson [Mårtensson] ... Sonen Christer Hafwerbergh); KA mf. ES 1751 (cc 15) Paimion käräjät 11.–12.3.1687 f. 92–94 (Selvitys Paimion Hajalan ratsutilan ja Sauvon Hafwerkallion rälssitilan vaiheista ja perinnöistä. Jälkimmäisestä olivat saaneet perintönsä Hajalan Matts Mårtenssonin lapset ensimmäisestä avioliitosta Lisbet Eskilsdotterin kanssa eli edesmennyt kruununvouti Sigfrid Hafwerberg sisaruksineen, joista mainitaan Anders Mattsson Halikon Nikkilästä); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Paimion käräjät 15.–17.3.1690 s. 85 (Skreddaren M:r Christian Hafwerbergh); KA mf. ES 1760 (cc 39) Paimion käräjät 6.–7.6.1711 f. 70v (å Hajala Sterbhuus wägnar instälte Sonen dersammastädes Arrendatoren Erich Hafwerberg ock inlade en förtekning under sin Faders framledne Rusthållarens Mattz Mattssons nampn), f. 71 (Erik Hafverbergin veli Matts Mattsson ja koko hänen perheensä on kuollut Hajalassa ruttovuoden 1710 syksyllä ja Mattsin vaimon sisar vaatii perintöä. Asiaa selvitettäessä osapuolet olivat yhtä mieltä, että Matts Mattsson nuoremman isä Matts Mattsson kuoli vasta heidän jälkeensä ja äiti Lisbeta Eriksdotter elää on edelleen); KA mf. ES 1888 (ll 15) Inkoon käräjät 29.–31.10.1698 s. 727 (Regementz Pastorens [H:r Johan Alftanus 2925 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2925)] Barns Præceptor Stud: Erich Hafwerberg, att hafwa haft sammanlag med Pijgan i Prestgården Karin Hendersdotter. Myös (ll 16) 23.–24.1.1699 s. 18); KA mf. ES 1888 (ll 17) Inkoon käräjät 18.10.1700 s. 487; KA mf. ES 1889 (ll 18) Inkoon käräjät 30.–31.10.1701 s. 686; KA mf. ES 1889 (ll 20) Karjaan käräjät 6.–7.3.1703 s. 203 (Arrendatoren Mons:r Erich Hafwerberg), Inkoon käräjät 4.–5.6.1703 s. 345 (Kyrckioherden H:r Johan Alftani Stiufdotter Jungfru Maria Hagert); KA mf. ES 1890 (ll 23) Pohjan ja Karjalohjan käräjät 8.–10.2.1706 s. 113 (Arendatoren å Giennes Frelsegård Wähl:t Erich Hafwerberg); KA mf. ES 1891 (ll 25) Karjaan käräjät 31.10.–2.11.1708 s. 914 (Att Arendatoren och Rusthållaren Erich Hafverberg nu nerwarande tillstod sig gådt i Borgen för Tullneren wid Barösundz store Siö tull, Wälbetrodde Jacob Sylvius); KA mf. ES 1892 (ll 26) Karjaan käräjät 21.–22.10.1709 s. 498 (Österby); KA mf. ES 1892 (ll 27) Karjaan käräjät 17.10.1710 s. 673; KA mf. ES 1893 (ll 29) Vihdin käräjät 4.–7.10.1712 s. 530 (Upbördzmannen Erich Hafverberg). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 257 (LIII); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 108. — W. von Koskull, Pohjan pitäjän historian II (1966) s. 287.

1728/29 Erik Hafverberg 5649 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5649). * noin 1702. Vht: rusthollari Karjaalla Erik Hafverberg 3915 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3915) (yo 1692/93) ja Maria Hagert. Ylioppilas Turussa 1728/29 [Hafverberg] Eric. Erici _ 322. † ylioppilaana, ‡ Snappertunassa 6.2.1732. Viittauksia: HYK ms., Index s. 79a. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 395 (LXXXI).

Benedictus

26.02.14, 21:59

Yo Tartossa 31.7.1632 Johan Lifmannus Johannes Andreæ, Viburgensis U29 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U29). Kotoisin Viipurin hiippakunnasta. Ylioppilas Tartossa 31.7.1632. Respondentti Tartossa 12.4.1634, pr. teol. prof. Andr. Virginius, resp. Johannes Andreæ Vib. Ylioppilas Uppsalassa 8.1634 Johannes Andreæ Wiburgiensis. Respondentti Uppsalassa 1.7.1636 pro gradu, pr. käytänn. filos. prof. Isr. Bringius. FM Uppsalassa 1639. — Tuutarin kirkkoherra Inkerissä 1640. Rovasti (1643). † Tuutarissa 29.6.1651. Pso: 1639 Anna Tobiasdotter Hornick († 1669).
Poika: Viipurin pormestari Johan Lifmannus 1188 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1188) (yo 1657, † 1681).
Vävy: Pähkinälinnan kirkkoherra Johan Melartopaeus 859 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=859) (yo 1652, † 1679).
Vävy: Hevaan kirkkoherra Anders Kexlerus 1123 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1123) (yo 1655/56).
Vävy: Pähkinälinnan kirkkoherra Arvid Forstadius 2447 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2447) (yo 1676, † 1696).

1655/56 Anders Kexlerus Andreas Simonis, Aboensis 1123 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1123). Vht: matematiikan professori, FM Simon Kexlerus U7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U7) († 1669) ja Ingeborg Elisabet Gerzlinius. Ylioppilas Turussa 1655/56 Kexlerus Andr. Simonis _ 54. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1663 – sl. 1663. Respondentti 1664(?, Marklin), pr. Mårten Miltopaeus 606 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=606). Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1664 – sl. 1666. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1667 – kl. 1668. — Pähkinälinnan pedagogion opettaja (preceptor) 1669. Nevanlinnan triviaalikoulun konrehtori 1670–72. Hevaan kirkkoherra 1673. Pakeni sotaa Suomeen 1703 ja mainitaan inkeriläisistä pakolaisista Viipurin hiippakunnassa 1707.
Pso: 1:o Kristina Johansdotter Lifman († 1681); 2:o ~1682 Margareta Krook (elossa 1697).
Appi: Tuutarin kirkkoherra, FM Johan Lifmannus U29 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U29) († 1651).
Poika(?): Rautjärven kappalainen Simon Kexlerus U500 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U500).

kl. 1681 Johan Alftanus Johannes Abrahami, Tavastensis 2925 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2925). * Taivassalossa 14.12.1661. Vht: Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697) ja hänen 1. puolisonsa Emerentia Torsk. Turun katedraalikoulun oppilas 12.10.1672 (in cl. I colleg., Johannes Abr. Alftanus Töfsalensis). Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Alftanus] Joh. Abrahami Tav _ 149. Vihitty papiksi Hattulan kirkossa 1.1.1684. — Armovuodensaarnaaja ja vt. kirkkoherra Pyhämaassa 1684. Hattulan kirkkoherran (isänsä) apulainen 1686. Inkoon kirkkoherran apulainen 1689, armovuodensaarnaaja s.v., apulaispappi (coadjutor) 1691. Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Ribbingin rykm.) pataljoonansaarnaaja 1691 (valtak. 1693). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Bernh. Rehbinderin rykm.) rykmentinpastori 1698. Karjaan kirkkoherra 1703. Pakeni sotaa Ruotsiin syksyllä 1713. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1698 ja 1708. † Kirkkonummella 3.2.1721.
Pso: 1690 Elisabet Krook tämän 2. avioliitossa († 1712).
Appi: Inkoon kirkkoherra Johan Trosander, myöh. Krook 432 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=432) (yo 1644, † 1671).
Pojantyttären poika: Turun katedraalikoulun lehtori, FM Isak Nordberg 9188 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9188) (yo 1774, † 1797).
Poika: katselmuskirjuri Abraham Alftanus, myöh. Alftan 5067 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5067) (yo 1708/09, † 1739).
Poika: turkulainen tullisyökäri Israel Alftan 5398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5398) (yo 1723, † 1740).
Pojanpojan poika: notaari Johan Abraham Alftan 9935 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9935) (yo 1782, † 1797).

kl. 1690 Harald Alftan Haraldus Abrahami, Tavastensis 3656 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3656). Vht: Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697) ja hänen 1. puolisonsa Emerentia Torsk. Ylioppilas Turussa kl. 1690 [Alftanus] Harald. Abrah:i [Tav _ 185]. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 26.5.1693. — Apulaispappi Hattulassa 1693. Varapastori Nauvossa 1699. Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Bernh. Rehbinderin rykm.) pataljoonansaarnaaja 1700. Nauvon kappalainen 1703. Seilin hospitaalinsaarnaaja 1713. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714, palasi virkaansa rauhanteon jälkeen. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1703. † Seilissä 1733. Pso: 1695 Gertrud Krook (‡ 1740).
Appi: Inkoon kirkkoherra Johan Trosander, myöh. Krook 432 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=432) (yo 1644, † 1671).

Onko Margareta Krook, Elisabeth ja Gertrud Krookin sisar?

10.1692/93 Erik Hafverberg Ericus Matthiæ, Australis 3915 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3915). Vht: Paimion Hajalan rusthollari Matts Mattsson († 1710) ja Lisa Eriksdotter.
Pso: (jo 1706) Maria Hagert.
Paimion käräjät 23.6.1651 f. 49v (Matz Morthenson i Hafrakallio, framladhe i Retten ett Testamente breff daterat den 5 Aprilis Åhr 1648. Och Her Sigfredh Forskoll hafwer Vnderskrifwit Lydandes at dhe hafwa warit vthi Margeta Hindrikzdåtthers begrafningh och dågh skall hon hafwa Testamenterat åth sin Son Matz någre Partzeler),
Halikon ja Uskelan käräjät 29.–31.1.1685 f. 41 (Befallningzman Sahl: Sigfredh Hafwerbergh ... Befallningzmans Sal: Fader Mattz Mattsson [Mårtensson] ... Sonen Christer Hafwerbergh); KA mf. ES 1751 (cc 15) Paimion käräjät 11.–12.3.1687 f. 92–94 (Selvitys Paimion Hajalan ratsutilan ja Sauvon Hafwerkallion rälssitilan vaiheista ja perinnöistä. Jälkimmäisestä olivat saaneet perintönsä Hajalan Matts Mårtenssonin lapset ensimmäisestä avioliitosta Lisbet Eskilsdotterin kanssa eli edesmennyt kruununvouti Sigfrid Hafwerberg sisaruksineen, joista mainitaan Anders Mattsson Halikon Nikkilästä); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Paimion käräjät 15.–17.3.1690 s. 85 (Skreddaren M:r Christian Hafwerbergh); KA mf. ES 1760 (cc 39) Paimion käräjät 6.–7.6.1711 f. 70v (å Hajala Sterbhuus wägnar instälte Sonen dersammastädes Arrendatoren Erich Hafwerberg ock inlade en förtekning under sin Faders framledne Rusthållarens Mattz Mattssons nampn), f. 71 (Erik Hafverbergin veli Matts Mattsson ja koko hänen perheensä on kuollut Hajalassa ruttovuoden 1710 syksyllä ja Mattsin vaimon sisar vaatii perintöä. Asiaa selvitettäessä osapuolet olivat yhtä mieltä, että Matts Mattsson nuoremman isä Matts Mattsson kuoli vasta heidän jälkeensä ja äiti Lisbeta Eriksdotter elää on edelleen); KA mf. ES 1888 (ll 15) Inkoon käräjät 29.–31.10.1698 s. 727 (Regementz Pastorens [H:r Johan Alftanus 2925 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2925)] Barns Præceptor Stud: Erich Hafwerberg, att hafwa haft sammanlag med Pijgan i Prestgården Karin Hendersdotter.

Inkoon käräjät 4.–5.6.1703 s. 345 (Kyrckioherden H:r Johan Alftani Stiufdotter Jungfru Maria Hagert);

KA mf. ES 1891 (ll 25) Karjaan käräjät 31.10.–2.11.1708 s. 914 (Att Arendatoren och Rusthållaren Erich Hafverberg nu nerwarande tillstod sig gådt i Borgen för Tullneren wid Barösundz store Siö tull, Wälbetrodde Jacob Sylvius)

Benedictus

02.03.14, 22:00

Tiedetään, että Loimijoen Niinijoensuun Pietilän isäntä Erik Thomasson Blom-Florinus(kaksoisnimi vain selkeyttämässä sukuun kuulumista) kuoli noin 1648.
Häneltä jäi mahdollisesti leski Sara Simonsdotter, nimismies Bengt Henrikssonin leski.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018802
1647 Erik Thoamsson, Sara H.
1649 Erik Thomasson, ei vaimoa.
-Onko Erik kuollut milloin ja missä vaimo?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=556137

Mouhijärven pappilassa, jota isännöi khr Ericus Georgii ja vaimonsa Elsa Thomasdotter Blom-Florinus, Erik Thomasson Blom-Florinuksen sisko, näkyy 1656 renki Isak.
Kuten on tullut esille aiemmin, oli Isak tuolloin melko harvinainen nimi, joka kyllä esiintyi juuri Blom-Florinus suvussa.

Misään ei kuitenkaan ole tullut esille, että Ericus Georgiilla ja Elsa Blom-Florinuksella olisi ollut Isak nimistä poikaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=556081

Mouhijärven Mielolan ratsutilan omisti khr Ericus Georgii ja vaimonsa Elsa Blom-Florinus.

Kiinnostavaa on, että Mielolassa näkyy myös vuonna 1656-57 Sara p.

Olisiko mahdollista, että tässä on Erik Thomasson Blom-Florinuksen, Elsa Blom-Florinuksen veljen leski Sara Simonsdotter kälynsä Elsan tilalla.

Olisiko tuo Isak renki pappilassa Erik Thomassonin ja Sara Simonsdotterin poika Isak Eriksson, siis Elsan veljenpoika?

Ajallisesti tuo Isak sopisi syntyneeksi 1640-luvun alkupuolelle ja voisi silloin olla myös tuo opiskelija Isak Eriksson Hammarstierna.

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.

Pitää huomata, että Niinijoensuun Pietilä siirtyi Erik Thomassonin 1. avion tyttärelle Anna Eriksdotter Florinukselle ja tämän miehelle Erik Spåralle, eli tila ei periytynyt Sara Simonsdotterille tai 1. miehensä Bengt Henrikssonin perheille.
Voidaan arvella, että jos Sara oli elossa tuolloin, niin olisi hyvinkin voinut muuttaa kälynsä luokse Mouhijärvelle, missä poika olisi saanut myös koulutusta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1022915
Mihin joutuu Anna Florina? Kuoleeko vai muuttaa muualle?

Jari Latva-Rasku

03.03.14, 07:55

Olisiko tuo Isak renki pappilassa Erik Thomassonin ja Sara Simonsdotterin poika Isak Eriksson, siis Elsan veljenpoika?

En muista pääteltiinkö aikaisemmin, että Pappilan renki Isak voisi olla sama kuin Mouhijärven Eskolan Äijälän myöhempi isäntä Isak Mattsson vai oliko Mouhijärvellä vielä joku muu Isak aikalaisena?

Benedictus

06.03.14, 13:00

Tässä koostetta Mäentaan Agnis Eskilsdotterin ympäriltä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506030
Tässä pappilassa:1635 Agnis Eskilsdr p.
1638 Agnis Särcki, luulen että voi olla sama kuin seuraavana vuonna oleva Agnis Thomasdr.??
1639 capelan Johannes Mathiae (Collinus) jolla vaimo Elisabeth Johansdr Särki ,vih. 1630, jolla veli Järventaan isäntä Clas Johansson Särki.
1643 khr Henricus Arvidi ja vaimo Margareta Staffansdr

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960

Mäenkylässä: 1637-38 Margareta Staffansdr.
1647 Thomas Simonsson, ja vaimo Agnis Escilsdr,
poika Simon
1651 pojan Simon Thomassonin vaimo Margareta

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505958
Järventaka
tässä 1637 Johannes coliinus ja vaimo Elisabeth Särki
1639,Agnis Escilssdr ja leski Susanna
1647 Clas johannsson Särki ja vaimo Susanna

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505959
Koski: tässä 1637-38 Agnis Eriksdr, samana kuin Agnis Escilssdr.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
Mäenkylä tässä simon thomasson ja vaimo Maisa ja myös nimellä Maria ja taas Maisa
Sekä äiti agnes
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505526
Koska tässä 1668 Simo Thomasson ja vaimo Maria ja äiti Agnes
MITEN ON SAMAT ERI TILOILLA, EI TUNNU MAHDOLLISELTA, ETTÄ OVAT ERI HENKILÖT

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505575
tässä myös eräs ulottuvuus lisää.
khr Jöran Prytz jolla vaimo kirstin. Kukahan oli?

Jari Latva-Rasku

06.03.14, 14:20

Benedictus

06.03.14, 23:22

Matthias Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1670) 1557–1588
Matthaeus Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1624) 1589 † 1639
Henricus Arvidi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=953) 1641 † 1660
Johannes Matthiae Collinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=459) 1662 † 1671

Matthias Martini (K noin 1596)

Matthias Marthini, Matts Mårtensson
S ilmeisesti Lieto. V Liedon Kaskalan kylän talollinen Martti N.N. (Mårten i Kaskala i Lundo) ja N.N.
Karkun kirkkoherra 1557–1588.

Omisti Karkussa vuodesta 1573 Virkko-nimisen tilan ja vuodesta 1583 siihen yhdistetyn Kinttu-nimisen tilan; yhdistetyn tilan nimeksi tuli Järventaka.
Särki, Johannes Matthiae (K 1623)

Rubellius, Johannes Matthaei, Johan Mattsson
Janakkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5019) kirkkoherra, mainitaan 1599–1616; Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kirkkoherra 1616.
K Lempäälä (23.4. jälkeen) 1623.
P Hebla Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja peri kesäkäräjillä 1623 miesvainajansa saatavia pitäjäläisiltä.

Johannes Särjen vaimo oli Hebla Matsdotter.

Olisiko kaukaa haettua, että arvaisi Heblan olleen Karkun kirkkoherra Mathias Martinin tytär, ajallisesti sopisi hyvinkin.

Josephus Matthiae (K 1626)

Josef Mattsson
V mahdollisesti Karkun kirkkoherra Matthias Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1670) ja N.N.
Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) kappalainen ainakin jo 1588; Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) kirkkoherra 1600.
Allekirjoitti ("Iosephus Matthiae"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Josephus Matthiae Carcusa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Josephus Matthiae oli elossa vielä 8.10.1624.
K Tyrvää oletettavasti 1626.
P Anna Sigfridsdotter, eli leskenä 1629.

Josephus Matthiae olisi siis Heblan veli ja Järventaan isännän Söfring Josephin täti.

Pappilassa mainitaan Agnis Särcki 1638, Johannes Mathiae Collinius alkoi kappalaisena 1637.
Johannes Colliniuksen vaimo oli vuodesta 1630 Elisabeth Johansdotter Särki.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505958
Järventakana Johannes Collinius vaimoineen 1637.

1647 kappalainen Söfringin leski Susanna Mårtensdotter ja puolisonsa Johannes Colliniuksen lanko Clas Johansson Särcki.

Jos siis Johannes Särjen vaimo oli Söfringin täti oli Söfring Elisabeth ja Clas Särjen serkku.
Tällöin saa selityksen se, miksi Johannes näkyy Järventakana ja se, että Söfringin leski nai Clas Särjen, miehensä serkun.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505959
Kosken Äijärillä näkyy Jöran Jöranssonin vaimo Dorde Eskilsdotter 1637 alkaen, olisiko Agneksen sisar, sillä Kosken tilalla Agnes Eskilsdotter 1637-38.
Myöhemmin Mäenpään Simon Thomasson näkyy yhtenä vuonna Äijärissä.

OSTFRESEWESTFRESE

11.03.14, 09:26

Josephus Matthiae olisi siis Heblan veli ja Järventaan isännän Söfring Josephin täti.

Olenko ymmärtänyt väärin, että setä olisikin täti...siis veli olisikin täti?
Taisi tulla lyöntivirhepaholainen?

Benedictus

16.03.14, 13:15

Turun ja Porin läänin veromestareita 1662-1674
(keräilyjä läänintilikirjoista)

Vehmaan kihlakunta:
Hans Hansson 1662-1670
Elias Johansson 1671-1674

Maskun kihlakunta:
Mats Peersson 1662-1671
Henrich Meltzer 1672
Simon Careel 1673-1674

Piikkiön kihlakunta:
Christer Matsson 1662-1664
Ewert Fychting 1665-1672
Johan Schmitt 1673-1674

Halikon kihlakunta:
Olof Svensson 1662-1665
Siffred Hafreberg 1666-1667
Mårten Berghuus 1668-1671
Erich Larsson 1672-1673
Gustaf Erichsson 1674

Ala-Satakunnan kihlakunta:
Henrich Matsson 1662
Henrich Påhlsson 1664-1667
Henrich Meltzer 1668-1671
Henrich Påhlsson 1672-1673
Sven Russ 1674

Ylä-Satakunnan ylimmäinen kihlakunta:
Lars Jönsson 1662
Johan Simonsson 1664-1665
Erich Spoof 1666-1674

Ylä-Satakunnan alimmainen kihlakunta:
Christopher Enkell 1662-1671
Gustaf Hansson 1672-1674

Turussa toimi kolme eri veromestaria, proviantin ja kaupungin sekä linnan veromestarit. Ilmeisesti suurimman osan aikaa Olof Månsson (Norrlander) toimi proviantin veromestarina ennen Ewert Fychtingiä. Kaupungin veromestareina olivat ainakin 1664 Johan Eriksson Kokkapää ja 1670 Hans Ståll Wasaborgin veromestarina oli ainakin 1670 Hans Hansson, Kemiön veromestarina 1670-72 Jacob Jacobsson ja Korppoossa 1669 Christian Petske sekä 1672 Mathias Flyman.

Turun proviantin veromestari Olof Månsson Norrlander
-toimi virassa enne Evert Feuhtingia
Turun kaupungin veromestareita:
Johan Eriksson Kokkapää 1664
Hans Ståll 1670
Wasaborgin veromestari: Hans Hansson Godhe 1670
Kemiön veromestari: Jacob Jacobsson 1670-72
Korppoon veromestari:
Christian Petske1669
Mathias Flyman 1672

kl. 1689 Jakob Ekelund Jacobus Jacobi, Austro-Finlandus 3576 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3576). Vht: Kemiön vapaaherrakunnan vouti ja Gundbyn rusthollin omistaja Jakob Jakobsson ja Maria Davidsdotter Gyllenbögel. Turun katedraalikoulun oppilas 23.10.1688 (in cl. rect. circ. infer., Jacobus Jacobi Ekelund Kimitoensis). Ylioppilas Turussa kl. 1689 [Ekelund] Jac. Jacobi Austrof _ 179. Respondentti 1.6.1692 pro exercitio, pr. David Lund 2257 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2257). Respondentti 11.1694 pro gradu, pr. Torsten Rudeen U385 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U385). FM 26.11.1694. † (1708). Pso: 1:o 1696 Elisabet Adolfsdotter Ehrenprijs († 1697); 2:o Elisabet von Plater tämän 1. avioliitossa.
Eno: Henrik Gyllenbögel 967 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=967) (yo 1653).

Kiinnostavaa, että Uskelan Äijälän omistajana mainitun kappalainen Henrikin vaimon Valborg Matsdotterin 1. avion poika mainitaan 1655 Jacob Jacobssonina.

Kiinnostava lisä on, että Olof Norrlander näkyy olevan Evert Feuhtingin naapuri.
Lainaus:
1678 Turun manttaaliluettelosta nimeä ja näyttäisi olevan jotain EFERETH FUCHTIG, jolla vaimo Karin ja kirjurina Isach. Naapurissa asustelee Olof Norlander.

Veromestari listan eräs outous on se, että sen henkilöistä monet ovat saman suvun jäseniä tai liitoksissa toisiinsa vaikka tuo ajanjakso on hyvin lyhyt.

Eräs ryhmä on:
Elias Johansson 1671-1674 ,Håkan Månssonin poikapuoli.
Henrich Meltzer 1672 ,Håkan Månssonin lanko
Sven Russ 1674 ,Håkan Månssonin lapsipuolten holhooja
Johan Simonsson 1664-1665,Håkan Månssonin vaimon 1. puoliso

Tuosta tulee väkisin mieleen, että olisiko Turun veromestari Olof Månsson Norrlander mahdollisesti Håkan Månssonin veli?

Benedictus

16.03.14, 22:50

LaaksonLilja

17.03.14, 20:55

Huikean mielenkiintoinen tämä veromestarilista! Siellähän vilahti myös porilaisen suutarin Joachim Hagnerin appiukko Olof Månsson Norlanderkin. Joachimin vaimon eli Olof Norlanderin tyttären nimihän on sekin Catharina, täten Lars Thomassonin äiti Karin sopisi hyvin Håkanin ja Olofin äidiksi jos oletetaan, että Olofin tytär olisi saanut isoäitinsä nimen. Tosin melkein jokaisessa perheessä oli näihin aikoihin Catharina/Carin/Caisa. Tämä Ylijoen Karin olisi tällöin 2.:ssa (tai 3.:ssa jne.) aviossa Thomaksen kanssa. Yritin kuukkeloida Olof Norlanderin 2. vaimoa Maria Henricsdotter Diritsiä ja päädyin Dirits-nimen kanssa Pommerin rannikolle Rostockin ja Strahlsundin välimaastoon.

[From Möllhausen`s guardian, Count Krassow to Möllhausen, after the latter`s departure for America for the first time.]

Es thut mir ausserordentlich leid, mein lieber Hr.Möllhausen, dass ich Sie nicht mehr gesprochen habe; dies würde mir zur grössten Freude gereicht haben; — empfangen Sie nun schriftlich nochmals meinen herzlichsten Glück- und Segenswunsch auf den neuen Lebens-Pfad, den Sie betreten. — Wegen des Auswandrungs-Konsenses werde ich noch heute an den Reg.-Präsidenten von Wedell in Stralsund schreiben, und ihn dringend um möglichste Beschleunigung der Sache bitten. —
Gott sei mit Ihnen, und geleite Sie! Mit herzlicher Theilnahme werde ich Ihrem Schicksal folgen und Ihnen stets bleiben,
Ihr ergebener
Graf Krassow.
Diritz (Divitz), d. 8. März 185 .

Diritz-Spoldershagenista löytyy näihin aikoihin kreivi Johannes Lilienstedtille kuuluva tila:

...Als diese 1625 mit Bogislaw von Krackewitz ausstarb fiel das Gut als erledigtes Lehn heim, d.h. an den Herzog. Dieser verlieh es 1626 an seinen Kanzler Philipp von Horn, der es seinem Enkel Graf Johannes Lilienstedt (schwedischer Repräsentant) vererbte. Weiter kam es dann durch Erbschaft an die Familie von Krassow, die 1842 ein Fideikommiß auf Divitz mit den weiteren Pertinenzen - Frauendorf, Wobbelkow und Martenshagen, errichteten. Später ging der Besitz mit 500 ha an die Familie von der Groeben, letzter Besitzer war 1945 Siegfried Graf von der Groeben...

Vielä kysymys tai oikeastaan pyyntö Benedictukselle: kun osaat näin hienosti hakea näitä virkamiehiä, niin näkisitkö "helposti" jossakin lähteessäsi myös isonvihan ajan kruununvoutia Lars Johansson Hauffia (Hååf, Hoffman) Euran Lähteenojalta. Larsin veli, turkulainen ruttoon vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa v. 1697 menehtynyt hatuntekijä Johan Johansson Hauff (tehnyt mestarinäytteensä Norrköpingissä) on esi-isäni, mutta en ole päässyt tässä sukuhaarassa eteenpäin. Norrköpingistä olen googlannut hatuntekijämestari Elias Hauffmanin. Ehkä sitä kautta pääsisi jotenkin etenemään haussa...Hankalaa, kun on sekä vaikeasti haettava isovihan aika että maan vaihto Ruotsin puolelle edessä!

Benedictus

24.03.14, 23:38

Kuka oli Hämeenkyrön Einolan isäntä kihlakunnanvouti Mats Sigfridsson 1633-1635 ja 1638?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584992
Yllä Tyrvää Ritarilan omistaja munsterskrivare Mats Sigfridsson, Turun pormestarin veli ja kamreeri Sigfrid Sigfridssonin poika.

Olisko niin, että hän onkin myynyt Ritarilan veljelleen ja muuttanut Hämeenkyröön, eikä kuollut 1634, kuten on päätelty?

Jos Mats Sigfridsson on sama henkilö olisi hänen tyttärensä Brita Matsdotterin serkuntytär Elisabeth Johansdotter Karkun Packalan Johan Pacchaleniuksen vaimo. Ritarilan osti pormestari Mårten Sigfridssonilta alilaamanni Anders Pacchalenius, Johanin setä.

Brita Matsdotterin puoliso oli Erik. Ajallisesti tuo Erik jopa sopisi Isak Erikssonin isäksi.
Hämeenkyrön historia kertoo Erikin muuttaneen Kokemäelle, mistä myös Isak Eriksson löytyy Kokemäenkartanon ombusmanina.

Pormestari Mårten Sigfridsonin vaimon N. Simonsdotterin sisar oli Karkun Järventaan emäntä. Mårtenin tyttären mies Kangasalan khr Johannes Frisius osti Järventaan vaimonsa serkuilta.

Jos kihlakunnanvouti Mats Sigfridsson oli Mårtenin veli niin silloin oltaisiin samassa perheessä.

Jos Isak Eriksson olisi Brita Matsdotterin ja Erikin poika olisi Arvid Frisius hänen pikkuserkkunsa.

LaaksonLilja

28.03.14, 17:03

(ei ole ylioppilas) Olof Månsson Orlander (myös Norlander) U1351 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1351). Syntyperä ei ole tiedossa. Mainitaan Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa 15.8.1671 ylioppilas Nicolaus Agricolan kanssa osallisena solvaus- ja päällekarkausjutussa, jonka käsittelyä lykättiin kunnes Olaus Orlander palaisi maakunnasta Turkuun. Tapausta ei käsitellä pöytäkirjoissa myöhemmin. — Turun läänin rahaston- ja muonavarainhoitaja (1661). † (1682). Pso: 1:o Margareta Larsdotter; 2:o Maria Dirits († 1697).
Olof Orlanderin entinen numero: 2130 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2130).
Viittauksia: KA valtakunnanregistratuura 5.8.1682 f. 508 (Till Stats Contoiret för Rent- och Prowiantmestarens Norlanders Enkia Maria Dirits at bekomma 15 D:r S. M:t ... framledne Ränt- och Prowiantmestarens i Åbo Lähn Olof Norlanders Enkia Maria Dirits); KA mf. FR 199 (Bielkesaml. 26) Ulvilan käräjät 10.–11.1.1670 f. 9v (Rentmestarens i Åbo Wählbetrodde Olof Månsson Norlanders hustro dygdes: hustro Margreta Larsdotter uppå sin Mans wägnar); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Piikkiön ja Kaarinan käräjät 14.7.1690 s. 168 (Rentmestarens Sahl. Olof Orlanders Enckia hustru Marija Henrichzd:r i Åbo), 22.–23.10.1690 s. 238 (Räntmestarens Sahl. Orlanders Enckia hustro Maria Michels‹!› dotter ifrån Åbo), 18.–19.5.1691 s. 138 (Räntmestarens Sahl. Oloff Norlanders Enckia dygdesamme hustro Maria Hindrichzd:r); KA mf. ES 1975 (nn 26) Pirkkalan ja Messukylän käräjät 11.–12.6.1707 s. 820 (Opbördzskrifwarens Johan Frantz Hustru Maria Norlandra). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 133 (XXXI); R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 254 (12.7.1697, ‡ räntmästarens Norlandri änka); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 12. — J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #718D (1673, Olaus Månsson Norlander), 2077D (1661, Olaus Månsson commeatuum arcis Abogicæ quæstor), 3715D (1663, Olaus Månsson).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749905
Maarian Ylijoki Håkan Månsson mainitaan kuin olisi paikan isäntä.
Alla Lars Thomassonin äiti Karin kuin olisi myös Håkanin äiti?

Piiri pieni pyörii! Olin hakemassa ihan muuta turkulaista tästä sisäsiittoisesta virkamies/pappi/sotilas-jengistä ja löysinkin Olof Månsson Norlanderille toisen tyttären suutari Hagnerin Caisa-vaimon lisäksi:

http://www.genealogia.fi/genos/36/36_71.htm

Johan Andersson Frantz*förordnades genom fullmakt den 10 februari 1709 till länsman i Kimito och den sedvanliga eden avlade han vid sommartinget samma år. Före utnämningen hade han varit uppbördsskrivare.*[42]*Hur länge han omhänderhade länsmanstjänsten kan inte med exakthet fastställas. Det verkar som om han skulle ha avgått 1712, ty följande år hade Lars Malmberg redan flyttat in på gården i Engelsby.*[43]*Gardbergs påstående att J.F. skötte tjänsten över Stora ofreden är således bevisligen felaktigt.*[44]
Vid sidan av sin ordinarie befattning innehade J.F. även andra förtroendeposter i socknen. Tidigare har nämnts, att allmogen var missnöjd med jaktfogden Erik Korp. Trots klagomålen avgick han först 1709 och då på egen begäran. Han efterträddes av J.F., som påstods vara en "skickelig och flijtig Karl".*[45]
Till oktober 1722 från tiden "för Rijske infallet" var J.F. sockenskrivare i Kimito. Han efterträddes den 10 oktober 1722 av Bengt Flodin, som enligt egen utsago var "en främlinge" i socknen.*[46]
J.F. berättas "i förstone under Rijske öfwerwäldets tid warit som Rijsk beställare eller wid uppbörden behielpelig", men i juni 1714 måste han bege sig på flykten till Sverige. Han lämnade Skarpböle rusthåll, som han innehaft redan 1709, i sin landbonde Henrik Johanssons vård. Rusthållaren Måns Larsson från Smedsböle inträngde under Frantz' frånvaro på rusthållet och lade beslag på hans boskap och egendom. Efter återkomsten i juni 1722 försökte han få ut sin rätt av Måns Larsson, som av domstolen befriades från redovisning för åren 1714- 1721.*[47]*En slutgiltig likvidering noterades i domboken för vintertinget 1723.*[48]
År 1725 gjorde herrskapsbefallningsmannen Anders Strömbom gällande, att Skarpböle rusthåll under hans omyndighet av styvfadern, kaplanen Johan Stening i Pargas, enligt ett kontrakt den 19 april 1712 avståtts åt Frantz. Han begärde nu likvidation av J.F. för den mellanliggande tiden.*[49]*Länsmannen satt dock kvar på Skarpböle fram till 1728.*[50]
Under det första decenniet efter Stora ofreden kallas J.F. omväxlande häradsskrivare och herrskapsbefallningsman. Enligt en instruktion daterad den 16 juli 1723 och utfärdad av Axel Gabriel Oxenstierna var han befullmäktigad å hela sterbhusets vägnar "att noga bewaka och förswara samme Herrskapz Frelse ägor här i Sochnen".*[51]*Som ombud för ätten Oxenstierna bodde han under början av 1730-talet på Skinnarvik rusthåll och på Västankärr.*[52]*Fram till sin död representerade han sitt herrskap i Kimito, fastän han från 1736 innehade Ylitalo rusthåll i Immola by och Halikko socken. Under en av sina tjänsteresor i socknen avled han på Skinnarviks rusthåll den 3 februari 1738.*[53]
J.F. var gift med*Maria Regina Olofsdotter Norlander, död i Halikko 1750 (beg. 4.5).*[54]*Elaka tungor i Kimito kallade henne "Wåph, took och skånöga".*[55]
Barn:
Johan, född i september 1710 (döpt 9.9.) i Engelsby, Kimito.*[56]*Denne är antagligen identisk med borgaren*Johan Frantz*i Nystad, gift med*Maria Hansdotter.*[57]
Elisabet, född i december 1711 (döpt 20.12.) i Engelsby, Kimito.*[58]*Hon gifte sig den 28 oktober 1729 med fogden på Wiks gård*Ludvig Ullberg*(se nedan).*[59]
Gustav, född i april 1713 i Skarpböle, Kimito (döpt 23.4.).*[60]
Hedvig, antagligen född under Stora ofreden. Hon var gift med*Erik Mattsson*från Halikko.*[61]
Anders.*[62]

Mitä muuten tarkoittaa kuvaus Maria Reginasta: "Wåph, took och skånöga"? Vaikuttaa vähemmän mairittelevalta!

Benedictus

28.03.14, 23:30

Tässä vahingossa huomattu Lars Haufin paikka. Voisiko olla vaimonsa vai mistä tuli esiin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1023770
Loimijoki Waivais

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5137

kl. 1710 Kristian Hammar Christianus Caroli, Loimijokiensis 5137 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5137). Vht: korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä Karl Hansson Hammar († 1695) ja Karin Jakobsdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1710 [Hammar] Christiern. Ab.‹¿› _ 277. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 28.3.1710 [1710 Mart. 28.] Christiernus Hammar. [Loimikiensis] | mortuus Officiarius. — Oleskeli sissinä Urjalassa jonkin aikaa isonvihan alussa 1713. Mainitaan ylioppilaaksi vielä pakolaisluettelossa 1715. Luutnantti. † (1722). Veli: pataljoonansaarnaaja Karl Hammar 4729 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4729) (yo 1703, † 1710).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #489; HYK ms. AKA:5, Konsistorin registratuura 1699–1712 s. 834 (12.9.1712); Esko Karisalmen tiedonanto 4.10.2008 (Kristian Hammar kuoli luutnanttina ennen 14.7.1722, äiti on Loimaan Karsattilan Hulmin tytär Carin Jacobsdotter, lähde: Loimaan käräjät 14.–18.7.1722); KA mf. ES 1977 (nn 29) Loimaan käräjät 25.–26.10.1710 s. 1124 (Henrich Markussons if:n Willwais Efterlefwerska Lijsa Andersdotter föredrog Rätten, huruledes förra Befallningzman Lars Hauf, för några åhr sedan försåldt till hennes Afl:ne Man, Wilfwais Rusthåldh ... beklagandes sigh nu Änkian högel:n, att Studenten Christer Hammar, jämpte Nämbdeman Henrich Jacobsson j Lapjokj ... depossiderat henne if:n hemmanet ... Christer Hammar inlade här emoth, högwälborne H:r Baron och Landzhöfdingens Justus von Palmenbergz, d: 25 Julij sidstl:ne gifne Ordres); KA mf. ES 1977 (nn 30) Loimaan käräjät 10.–11.6.1711 s. 321, 363; KA mf. ES 1978 (nn 30) Loimaan käräjät 19.–21.10.1711 s. 849. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 345 (LXX); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat X 1709–1719 (julk. T. Carpelan, 1943) s. 332; M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #489. — K. Arajärvi, Urjalan historia 1 (1973) s. 42; F. Nyberg (förord och bearb.), Stefan Löfvings dagbok 1689–1720 (1986) s. 30 (1713 mainitaan studiosen Hammar, luultavasti tämä); J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #7374 (20.5.1715, fr. Borgå, Christian Hammar, Student), 8912 (2.4.1715, i Västerbotten, Student Christian Hammar, tillsammans med Lendzman Anders Häggberg 3784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3784) och rusthållaren Marcus Haliepolvi).

LaaksonLilja

29.03.14, 01:34

Piiri PIENI tosiaankin pyörii! Hieno asia tämä törmäämisesi tähän sivuun, Benedictus. Kiitos! Juuri tämä on täällä foorumilla niin hienoa: kun ei yksin voi käydä läpi koko Suomen dokumentteja, niin jollakin muulla voi olla muistissa, että joku on nyt tätä tiettyä henkilöä etsimässä ja törmätessään tähän, huutaa HEP ja pistää viestiä tulemaan. Tässä oli lisäksi pientä ajatustenlukua mukana, nimittäin olen tänään hakenut munsterskrifvare Lars Hauffia SAY:n sivuilta kuin hevosta. Joskus aikoja sitten löysin hänet kirjurina jostakin -mutta en enää muistanut -mistä. Se ei ollut tämä sivu, mutta tämä lohdutti jo suuresti, kun ei mennyt koko pitkä haku hukkaan...Hauffin vaimo tosiaankin oli sukunimeltään Hammar. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia ja kun Larsin veli hatuntekijämestari Johan Hauff vaimoineen ja lapsineen kuoli ruttoon Turussa, niin ottivat henkiin jääneet lapset luokseen kasvatettaviksi, mutta Isonvihan myrskyissä lähettivät tytöt kuitenkin Ruotsin puolelle töihin ja turvaan. Sara palasi takaisin setänsä Larsin luo Lähteenojalle Euraan, jonne Hauff oli muuttanut Eurajoen Tarvolasta. Sara Hauffin sisarestakin löysin tänään maininnan netissä:

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842-p-5.html

Anders Eriksson Korps*härkomst är obekant. Han torde inte höra till den nyländska släkten Korp, ur vilken den adliga ätten Ridderkorp utgick.*[14]*Första gången påträffas han i handlingarna den 29 maj 1683, då han vigdes vid Elisabet Woivalenius, dotter till kaplanen i St Karins socken, Ericus Woivalenius.*[15]*Hustrun avled redan i juli 1686 (beg. 18.7.).*[16]*Ett kvitto från 1683, som meddelar att A.K. sålt 40 lispund smör åt föreståndaren vid Själö hospital, Erik Gottskalk, har försäljarens namnteckning och hans sigill, en fågel omramad av namnet.*[17]*Från och med 1685 var han vaktmästare på Åbo slott, men upptas inte i mantalslängden som bosatt i staden.*[18]*Året före flyttningen till Kimito var han skriven som vaktmästare på sin förra svärfaders hemman Woivala i St Karins.*[19]*I ett protokoll från rådstuvurätten i Åbo 1688 anklagar han fången, fänrik Erik Johan Armfelt bl.a. för att ha öppnat en "matvacka" tillhörig befallningsman Valentin Zander, tidigare uppbördsskrivare i Halikko.*[20]
A.K. tillträdde länsmanshemmanet i Kimito på våren 1702 och sin trohets- och ämbetsed avlade han vid hösttinget 1704.*[21]*Han kvarstod i sysslan fram till år 1708, då han vid skäritinget i Långnäs uppsade befattningen, som han ej längre påstod sig orka förestå på grund av ålderdom och dålig hälsa.*[22]*Han dog senare samma år. Under de följande två åren bor hans änka ännu kvar i Engelsby tillsammans med den nya länsmannen och hans familj.*[23]
I sitt andra äktenskap var A.K. förenad med*Elisabet Johansdotter Håf.*[24]

Benedictus

29.03.14, 08:13

P1 Mynämäki 1635 Ebba Karlsdotter (Caroli) Hoffman, K Kalanti 3.6.1652, P1 V Saksassa 1630 kuollut ratsuväkikomppanian vänrikki, ratsutilojen omistaja Mynämäellä ja Merimaskussa Karl Hansson Hoffman (Maskun kirkkoherran, rovasti Henricus Johannis Hoffmanin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1022) veli) ja N.N.

Oliskohan tässä Haufien suku eli Hoffmanit?

Hoffman, Henricus Johannis (1599–1666)

Hoffmann / Hofman / Håfmann, Hoffmannus / Hofmannus, Henrik Hansson
S ilmeisesti Mynämäki 1599. V Mynämäen Mietoisten Saaren kuninkaankartanon kartanonvouti ja useiden maatilojen omistaja Hannu / Hans Hoffman ja Kaarina Antintytär / Karin Andersdotter.
Kävi Turun katedraalikoulua.
Vihittiin papiksi ilmeisesti Turussa viimeistään 1625 (jolloin hänet mainitaan ensimmäisen kerran "herraksi" Mynämäen Huolin kylässä asuvana tilanomistajana); Maskun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5063) armovuoden saarnaaja, vt. kirkkoherra 1625, kirkkoherra vapusta 1627; Maskun kihlakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) maarovasti (lääninrovasti) 1630, suoritti yhteensä 16 rovastintarkastusta kuudessa eri seurakunnassa 1638, 1639, 1645, 1646, 1653, 1656, 1658–1660, 1662 ja 1664–1665 (Lempiäinen 1967).
Hoffmanin palkkaetuja käsiteltiin kirjeissä 24.5.1631 ja 31.7.1634. Hän oli ahneudesta ja haureudesta syytettynä pidätettynä virastaan kolmisen kuukautta 1657, mutta syyttömäksi todettuna hänet palautettiin virkaan.
Synodaaliväitöksen respondentti (synod. resp.) Turun pappeinkokouksessa 1628; pappissäädyn valtiopäivämies Tukholmassa 1634; raamatunsuomennoskomitean jäsen 1638–1642.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 28.1.1648, 2.12.1650, maaliskuu (2.4.) 1653 ja 11.5.1661.
Omisti maatiloja Mynämäellä, Rymättylässä ja Maskussa ja erillisiä niittyalueita muun muassa Nousiaisissa.
K Masku alkuvuodesta (ennen 9.5.) 1666.
P1 (oletettavasti Sauvo) 2.7.1626 Hebla Pe(de)rsdotter Galle, K Masku (haudattiin 12.7.) 1650, P1 V Raaseporin kihlakunnan ruotsalaissyntyinen lainlukija Peder (Per) Galle ja N.N. Klasdotter Grabbe; P2 1655 Maria Staffansdotter Schröder, eli leskenä miehensä jälkeen, P2 V Staffan Hansson Schröder ja N.N.
Rovasti Hoffmanin ja Hebla Gallen muotokuvat ja epitafi ovat Maskun kirkossa.

Lars ja Johan Johanssonin isä voisi olla hyvinkin Johan Henriksson Hoffman, jos sellaisen löytäisi tai sitten tuon Henrik Hoffmanin isän vouti Hans/Johan Hoffmanin joku jälkeläinen.

LaaksonLilja

29.03.14, 14:50

Ajatustenlukija!http://www.freesmileys.org/smileys/smiley-basic/biggrin.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php) Tämä olisi ollut "Lauantaiaamun Kysymys", jollet olisi ehtinyt väliin. Lars Hauffin hatuntekijä-veli Johan (mestarinäyte tehty ilmeisesti Norrköpingissä) esiintyy tosiaankin myös Hoffman-nimellä. Hatuntekijämestari Elias Hauff Norrköpingissä 1600-luvulla tosin askarruttaa...

LaaksonLilja

29.03.14, 22:04

Benedictus

06.04.14, 23:13

Aikoinaan tutkittiin Satakunnan ja vehmaan voudin Eskill Matssonin yhteyksiä.
Hän vaimutti lopuksi Lautiksen isäntänä Laitilassa.

erinomaisen kiinnostavaa on seikka, joka jäi huomiotta aiemmin.

Hänellä oli poika Erik Eskilsson, joka näkyy Laustiksella 1638 saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368681

Eskil Matsson (i Willilä) oli siis veronkantomies 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä. Hän oli usein esillä Maskun ja Vehmaan kihlakuntien käräjillä 1600-1601 vähän joka pitäjässä. Hänet mainitaan myös Sundholmin tilan voutina. Myöhemmin hän esiintyy Ylä-Satakunnan käräjillä entisenä kihlakunnanvoutina koko 1620-luvun ja 1630 alkuvuosina. Yksi juttu löytyy myös Turusta 1623.

Turun raastuvanoikeus 10.5.1623
YläSatakunnan vouti Eskell Matssonin velkajuttuja Joachim Losen ja kamreeri Hans Henrdricssonin välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483573

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624
30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Eskilin poika Erich (mainittu SAYssä Laustissa) oli jonkun aikaa Uudenkaupungin kirjurina ja nimitettiin 1653 Turkuun "handelens upsyningsmanniksi". Kutsuttiin myös upbördsmanniksi. Syynäsi ympäri maakuntaa laitonta kauppaa

Erik Eskilsson mainitaan viimeksi laustiksessa 1638.

Ikaalisten Kiialan Isontalon isäntänä näkyy 1639 Erik Eskilsson, joka on emännän Margareta Hansdotter Roth-Osaran 2. puoliso.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108
Kiialan Erik Eskilsson näkyy 1639-1650.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 18.–19.8.1648 f. 437 (Kom förrätta Kyrckioherden i Ikalis Hederligh och wellerde herr Abraham Jacobi och så nu som Utj Laga Heredztingh trenne åthskillige gångor tillförende Uplyste och öfwerliudt för migh, Nembnden, sampt hele församblade Menigheet huru såsom han hafwer sigh inlåtet Utj et wenliget Jordekiöp medh Jören Tuback i Osara, om hans hustrus förre Mans Arfflige hemman, förbe:te Osara, Under 12 Öres Skat 1 Man:ll och hemman 2 och för dess fulla betallning lofwat och tilsagt honom Trehundrade Siutton D:r Enkelt Koppar Mynt ... Och såsom nu eij heller någon framkom, som dertill något inspråk giorde, Uthan fast mehra dess sambtliga Arfwingar, som ähre Hederligh och wellerde herr Johan Mathiæ U86 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U86) Capplan i Cangasala, Så och Erich Eskellsson i Kyiala huilcka ähre mehrbe:te Jören Tubacks hustrus förre Mans framleden Johan Hanssons Systrars Män, på deres sampt deres Hustrurs och Swer Mors wegnar, nu förrätta bekende sigh medh mehrbe:te kiöp och lagliga handell wara till fridz och benögde ... en Underskrefwen lagligh Bytes Lengd, De Dato den 10 Martij An:o 1632, at opå H:r Johans och Erich Eskellssons Swär Moors hustru Kirstin Johansdotters Tridiung ähr fallet ... Sölfwer Mynt, Opå S: Johan Hanssons ahnpart ... Och på hwardera Syster Margretas och Britas deell);

Erik Eskilssonin vaimo siis oli Osaran kartanon kokoajan Hans Larsson Rothin tytär ja Abraham Kollanuksen ja Johan Pacchaleniuksen vaimon Brita Hansdotter Osaran sisko.

Yo Uppsalassa 25.8.1637 Johan Pacchalenius Johannes Matthiæ, Finno U86 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U86). Vht: Karkun Suoniemen Pakkalan isäntä Matts Andersson ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 25.8.1637 Johannes Matthæus Finno. — Kangasalan kappalainen (1643). † 1655. Pso: Brita Hansdotter (Johansdotter) tämän 2. avioliitossa († 1668).
Serkku: Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68) († 1679).
Poikapuoli: Sauvon kappalainen Johan Kollanius 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75) (yo 1640, † 1667).

Erik Eskillson mainitaan siis Turun kaupan valvojaksi 1653.

Olisiko mahdollista, että tässä oleva Erik Eskillsson on yksi ja sama henkilö?

Tiedetään Isak Erikssonin olleen Turussa 1673-4 aikaan kirjurina Evert Feuhtingilla, toisaalta on pohdittu hänen yhteyttään Ylä-Satakuntaan.

Benedictus

09.04.14, 06:37

Eskilin poika Erich (mainittu SAYssä Laustissa) oli jonkun aikaa Uudenkaupungin kirjurina ja nimitettiin 1653 Turkuun "handelens upsyningsmanniksi". Kutsuttiin myös upbördsmanniksi. Syynäsi ympäri maakuntaa laitonta kauppaa

Löytyyköhän mistään enempää mainintaa Erik Eskilssonista?
Luulisi Turun kaupan valvojasta jääneen enemmänkin tietoa.

Jos Erik Eskilsson oli Osaran tyttären 2. mies, heidän lapsensa ajoittuvat 1640 luvulle, sillä Osaran isäntä Hans Larsson Roth katoaa 1600-luvun alussa kuvioista, eli tyttären ikä oli 1640-luvulla yli 40-vuotta.

Jari Latva-Rasku

16.04.14, 22:06

Minulla on FTDNA:n Family Finder, eli autosomaalisen perimän ja geenisukulaisten kartoitus. Selasin geenisukulaisten joukossa sellaisia, joilla oli sukutaulu kromosomitietojen liitteenä. Kiinnitin huomion yhteen henkilöön, jolla oli yhteistä perimää kanssani 75 cM:n (centiMorgan) verran, eli samanlaisia yhteisiä kromosomijaksoja. Hän on geneettisesti 4-5. serkkuni, todellisuudessa paljon etäisempi, mahdollisesti moninkertainen etäserkku.

Sukutaulu oli pääosin lounaissuomalainen ja siinä ei tuttuja nimiä, eli sukulaisia, tuntunut olevan, kunnes viidennen sukupolven kohdalla näin kiinnostavan nimen Olof Adamsson Sariin. Hänen isänsä, vuonna 1699 Tammelassa syntyneen, Adam Laurentius Sariinin isä oli Laurentius Benedicti Sariin ja äiti oli Brita Isaksdotter Tammelina. Britan isä siis oli Tammelan kirkkoherra Isacus Mathiae Tammelinus, jonka isä oli Lohjan kirkkoherra Matthias Laurentii Forssman ja äiti Brita Larsdotter oli Vihdin Olkkalan sukua.

Jokioisten kappalaisen Laurentius Benedicti Sariinin vanhemmat olivat Tammelan Riihivalkaman kylässä asunut jahtivouti Bengt Jönsson († 1702) ja hänen 2. puolisonsa Elisabet Pålsdotter Båge. Tästä tuli mieleen, että myös Tammelasta kotoisin ollut Sigfridus Æschilli Saringius oli ollut Kurikan kappalaisena ennen Isak Isaksson Astreniusta ja Sigfriduksen veli Jakob Saringius oli ollut Kokemäenkartanon voutina samoihin aikoihin siellä voutina piipahtaneen Isak Erikssonin kanssa. Sarin ja Saringius on melkein samanlainen nimi.

Mietin voisivatko nämä henkilöt liittyä moninkertaisen esi-isäni Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin (Stutaeus) sukuihin, Isak Erikssoniin tai hänen appeensa Måns Larssoniin. Olkkalan suvussa otettiin käyttöön sukunimi Palm, jota samoihin aikoihin käyttivät kolme Måns Larssonin tytärtä, joista yksi oli Isak Erikssonin puoliso Juliana Månsdotter. Sariinit esivanhempineen kuitenkin ovat niin etäisiä, jotta ne yksin riittäisivät riittävän niinkin suuren yhteisen perimän kerryttämiseksi. Sukulaisia täytyy sukutaulussa olla muitakin.

Knaapi

17.04.14, 08:06

Jari Latva-Rasku

17.04.14, 08:36

Olen Olofin veljen Kristian Sarinin jälkeläinen. Sinä et näy serkkulistallani, mutta ehkä emme ole muuta kautta sukulaisia. Minulla on etäserkuissa ainakin yksi Stutaeusten jälkeläinen. Hänkin on kysynyt, voimme olla sukua sitä kautta.

Kiitos hyvästä huomiosta! Nämä etäserkut ovat lähes käsittämättömiä, mutta selitys täytyy olla olemassa. Etäserkun pitkä sukutaulu helpottaa arviointia ja oma tiedossa oleva sukuni ulottuu arvioinnin tekemiseksi vähintään yhtä kauas kuin tämän etäserkun. Yksinkertaisin selitys voisi olla kertymä läheisemmästä etäserkusta, jota vain en ole tajunnut sukulaiseksi. Olen Matthias Laurentiin jälkeläinen 10-15 tavalla, mutta Måns Larssonin vain yhdellä tavalla.

Benedictus

17.04.14, 23:05

Olen suhtautunut hieman skeptisesti noihin geenitutkimuksiin, mutta tuo Latva-Raskun huomio on melko yllättävä ja kiinnostavaa kyllä sitoo hitonmoisen porukan yhteen.

Sukutaulu oli pääosin lounaissuomalainen ja siinä ei tuttuja nimiä, eli sukulaisia, tuntunut olevan, kunnes viidennen sukupolven kohdalla näin kiinnostavan nimen Olof Adamsson Sariin. Hänen isänsä, vuonna 1699 Tammelassa syntyneen, Adam Laurentius Sariinin isä oli Laurentius Benedicti Sariin ja äiti oli Brita Isaksdotter Tammelina. Britan isä siis oli Tammelan kirkkoherra Isacus Mathiae Tammelinus, jonka isä oli Lohjan kirkkoherra Matthias Laurentii Forssman ja äiti Brita Larsdotter oli Vihdin Olkkalan sukua.

Jokioisten kappalaisen Laurentius Benedicti Sariinin vanhemmat olivat Tammelan Riihivalkaman kylässä asunut jahtivouti Bengt Jönsson († 1702) ja hänen 2. puolisonsa Elisabet Pålsdotter Båge. Tästä tuli mieleen, että myös Tammelasta kotoisin ollut Sigfridus Æschilli Saringius oli ollut Kurikan kappalaisena ennen Isak Isaksson Astreniusta ja Sigfriduksen veli Jakob Saringius oli ollut Kokemäenkartanon voutina samoihin aikoihin siellä voutina piipahtaneen Isak Erikssonin kanssa. Sarin ja Saringius on melkein samanlainen nimi.

Mietin voisivatko nämä henkilöt liittyä moninkertaisen esi-isäni Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin (Stutaeus) sukuihin, Isak Erikssoniin tai hänen appeensa Måns Larssoniin. Olkkalan suvussa otettiin käyttöön sukunimi Palm, jota samoihin aikoihin käyttivät kolme Måns Larssonin tytärtä, joista yksi oli Isak Erikssonin puoliso Juliana Månsdotter. Sariinit esivanhempineen kuitenkin ovat niin etäisiä, jotta ne yksin riittäisivät riittävän niinkin suuren yhteisen perimän kerryttämiseksi. Sukulaisia täytyy sukutaulussa olla muitakin.

Sariin, Laurentius Benedicti (K 1710)

Sarin / Sarijn, Lars Bengtsson
S Tammela, ”lahjakas ja köyhä poika” Riihivalkaman Markkulasta. V Markkulan talollinen ja jahtivouti Pentti Jönsinpoika / Bengt Jönsson ja hänen 2. puolisonsa Elisabet Påhlsdotter Båge (Boge).
Kävi (Laurentius Benedicti Tammelaensis) Turun katedraalikoulua 12.6.1680 (in cl. rect.). Ylioppilas (Tavastensis, Laurent. Bened:i Sarmenius) Turussa kevätlukukausi 1684.
Vihittiin papiksi Turussa helatorstaina 21.5.1691 Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) kirkkoherran apulaiseksi, sijaiskirkkoherra 1693, pitäjänapulainen 1694; Tammelan Jokioisten kappalainen 1710.
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1694.
K Jokioinen, Tammela 27.5.1710.
P1 Elisabet (Liskia) Isaksdotter Tammelina, P1 V Tammelan kirkkoherra Isaacus Matthiae Tammelinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2439) ja Margareta N.N.; P2 ensimmäisen vaimon sisar Brita (Brigitta) Isaksdotter Tammelina hänen 1. avioliitossaan, S 1673, asui toisen miehensä kuoltua sisarensa luona Tammelan Riihivalkaman Markkulassa, K Tammela 13.12.1740.

Tammelinus, Isaacus Matthiae (noin 1630 - 1693)

Isak Mattsson
S kaiketi Lohja oletettavasti noin 1630. V Lohjan kirkkoherra, rovasti Matthias Laurentii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1666) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Nilsdotter.
Ylioppilas (Finlandus) Turussa; respondentti (resp.) 1.6.1651 ja 22.6.1653.
Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, asui Luntilan Houkan talossa; Tammelan kirkkoherra 1673.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1675.
Pappissäädyn edustaja Turun maakuntakokouksessa 1676.
Julkaisi Turussa 1653 promootiorunon. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 10.5.1656 ja 17.12.1684.
K Tammela tapaturmaisesti pudottuaan pillastuneen hevosen selästä Humppilassa (haudattiin 21.9.) 1693.
P Margareta N.N., K 1735.

Matthias Laurentii (K 1636)

Matts Larsson
S Lohja, Nummi.
Helsingin pedagogion praeceptor 1619; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kirkkoherra 1624, rovasti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6130) ainakin jo 1634.
Hankki omistukseensa Vohloisten ratsutilan Lohjan Rontjoen kylästä.
K Lohja 20.2.1636.
P1 N.N. Gustafsdotter, P1 V rälssimies Gustaf Nilsson (Blåfield) ja Brita Sigfridsdotter (aateloituna Kuggbölen sukua); P2 Brita Larsdotter hänen 1. avioliitossaan, K Loimaa noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori, Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertisson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf.

Boge, Paulus Johannis (K 1695)

Boga / Båge, Påhl Johansson
S Harju (Ylöjärvi), Pirkkala oletettavasti 1640-luvun lopulla tai 1650-luvun alussa. V Harjun Mäkkylän ratsutilan omistaja, Kokemäen kirkkoherran Gustavus Pauli Bogen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=254) veli, vänrikki Johan Påvelsson Boge (Båga, Båge) ja hänen 1. puolisonsa Kristina N.N.
Ylioppilas (Paulus Johannis Boge, Satacundensis) Turussa 1667/68, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 29.3.1670 ja vielä 1680.
Mainitaan Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kappalaisen sijaisena 1670; Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (B. O. Liewenin rykmentin) saarnaaja 1676; Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) Harjun kappalainen 1678.
Julkaisi hautajaisrunon Turussa 12.10.1679
Omisti Harjun Mäkkylän ratsutilan isänsä jälkeen vuodesta 1681.
K Harju, Pirkkala 1695.
P (jo 1683) Kristina Johansdotter Thuronia hänen 1. avioliitossaan, S Pori noin 1662, K Harju, Pirkkala 1704, PV Kangasalan kirkkoherra, Ylä-Satakunnan rovastikunnan lääninrovasti, filosofian maisteri Johannes Thuronis Thuronius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2523) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Henriksdotter.

Boge, Gustavus Pauli (K 1688/89)

Boga / Båge / Bågha / Båghe, Gustaf Påhlsson
S Harju (Ylöjärvi), Pirkkala oletettavasti 1630-luvun alussa. V Harjun Ylöjärven Mäkkylän ratsutilan omistaja, kapteeni Påvel Kristoffersson ja Elisabet Kristoffersdotter hänen 1. avioliitossaan; kasvatusisä Messukylän kirkkoherra, rovasti Severinus Matthiae Birkalmannus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=236) ja isäpuoli äidin P2 Messukylän seuraava kirkkoherra Magnus Canuti Wallaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2592).

Thuronius, Johannes Thuronis (noin 1630 - 1701)

Iohannes Thuronis, Waenerus / Vaenerus / Waënerus
S ilmeisesti Hämeenkyrö noin 1630. V Hämeenkyrön kirkkoherra Thuro Theodorici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2521) ja Valborg Abrahamsdotter.
Kävi Hämeenlinnan pedagogiota noin 1642, Porin triviaalikoulua noin 1643. Ylioppilas (Satakundensis, Vaenerus Joh. Thuronis, matrikkelissa Johannes Thuronius Kyroënsis) Turussa syyslukukausi 1648; anoi stipendiä (nimellä Waenerus) 24.10.1649; stipendiaatti kevätlukukausi 1650 – syyslukukausi 1655; respondentti (resp.) (Johannes Thuronis Waenerus) toukokuu 1650, 1654(?) ja toistamiseen 19.12.1654 (14.1.1655), pro gradu (Johannes Thuronius Kyroensis) 19.4.1656; filosofian maisteri 5.6.1656.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherran (isänsä) apulainen oletettavasti loppuvuodesta 1656; Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) triviaalikoulun konrehtori 9.9.1659 ja samalla papiston apulainen; oli ensimmäisellä ehdokassijalla Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvaalissa 1661, muttei saanut virkaa; Porin triviaalikoulun rehtori 1666; Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla 5.7.1672; Ylä-Satakunnan (Kangasalan) rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) lääninrovasti 1672, suoritti kahdeksassa eri seurakunnassa yhteensä 70 rovastintarkastusta 1672, 1676, 1678–1681, 1683–1689, 1691–1694 ja 1697–1700 (Lempiäinen 1967).
Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1680. Turun pappeinkokouksen puhuja (synod. orator) 18.1.1660 (Oratio de Deo ter opt. max. uno in essentia trino in personis, painettiin Turussa 1660), synodaaliväitöksen preeses (synod. praeses) 20.6.1672 (dispositio painettiin 1672), saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) 1690.
Julkaisi Turussa kaksi promootiorunoa (1650 ja 1653), häärunon (1652), hautajaisrunon (1655) sekä kaksi ruumissaarnaa. Hänen Kokemäen kirkkoherran Simon Bartholdi Cardiasterin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=373) hautajaisissa 14.6.1674 pitämänsä ruotsinkielinen ruumissaarna painettiin Turussa 1675 ja Messukylän kirkkoherran Magnus Wallaeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2592) hautajaisissa 26.9.1686 pitämänsä suomenkielinen ruumissaarna (Militis christiani triumphans, se on Christuxen hengellisen sotamiehen woiton cruunu christillises ruumijnsaarnas) painettiin Turussa 1689. Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku (Waënerus) marraskuu 1649 ja (Thuronius) 5.4. ja (20.6.)1656 sekä 27.6.1685; väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku (Thuronius) 1664, 18.11.1676, 7.4.1677, 11.5.1678, 21.3.1685, 29.11.1690 ja 12.5.1700.
Myi 1684 Porissa omistamansa talon sikäläisen koulun konrehtorille Henricus Pauli Raumannukselle (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1921) (myöhemmin Kokemäen kirkkoherra); omisti vuodesta 1692 Kangasalan Palon tilan.
K Kangasala 30.4.1701 ("illalla auringon laskiessa").
P1 1651 Kristina Henriksdotter, S 1636, K Pori 30.3.1668, P1 V Huittisten kirkkoherra, Ala-Satakunnan rovastikunnan rovasti Henricus Clementis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=956) ja Brita Henriksdotter;

Henricus Clementis (K 1643)

Henrik Klemetsson
S todennäköisesti Vehmaa (Wemoensis), Aina Lähteenojan mukaan aatelista Anckar-sukua (Juslenius-suvun ensimmäinen tunnettu kantaisä).
Porin pedagogion koulumestari 1614–1626 ("Moderator Scholae Biörneburgensis" mainitaan 1625).
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherra 13.2.1627; Ala-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) rovasti ("Satagundiae Inferioris Praepositus") mainitaan 1634.
Osti Huittisten Nanhian kylästä Juuselin (josta myöhempi sukunimi Juslenius) talon erämaineen 1630.
K Huittinen 1643.
P Brita Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan, K 1664, PV Huittisten aiempi kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.
Brita Henriksdotterin P2 1644 Punkalaitumen kirkkoherra Simon Michaelis Kepplerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1299) hänen 1. avioliitossaan, K Punkalaidun 1682.

Henricus Nicolai (K 1611)

Henrik Nilsson
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kappalainen, mainitaan 1591, kirkkoherra 1597.
Allekirjoitti ("Henricus Nicolai Hvittensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Nicolai Hwittisisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Henricus Nicolai laati yhdessä Kokemäen, Köyliön ja Loimaan kirkkoherrojen kanssa 15.2.1603 Kokemäen kartanossa vastauksen Kaarle-herttuan pyyntöön saada Suomesta sota-apua. Vastauksessa todettiin, että Ala-Satakunnan talonpojat olivat katovuosista johtuen kykenemättömiä antamaan avustusta.
K Huittinen 1611.
P Brita N.N., eli leskenä vielä 1620.

Thuro Theodorici (K 1666/67)

Thuro Theodori
S ilmeisesti Hämeenkyrö. V ratsumies Hämeenkyrön Ikaalisten Kurkelassa Didrik Persson ja todennäköisesti Malin Eriksdotter.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kappalainen noin 1634, kirkkoherra 1652; toimi myös kirkonisäntänä.
Thuro Theodorici osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan 1640. Hän allekirjoitti 1663 julkilausuman harhaopista syytetyn piispa Johannes Terseruksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2461) puolesta.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku toukokuu 1650, 10.10.1651, 16.6.1653 ja 19.4.1656.
Viljeli Kuotilan tilaa Hämeenkyrössä noin 1646–1651.
K Hämeenkyrö 1666/67. Thuro Theodoroci allekirjoitti vielä Hämeenkyrön seurakunnan tilit 1666, mutta ei ilmeisesti ollut elossa enää tilejä tarkastettaessa 17.2.1667 (Louhelainen 1925, Impiwaara 1942).
P Valborg Abrahamsdotter, PV Hämeenkyrön kirkkoherra Abrahamus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=9) ja hänen 1. puolisonsa Brita Mårtensdotter (Vessel), K Hämeenkyrö 1667.

Abrahamus Henrici (K 1615)

Abraham Henriksson
p>S Hämeenkyrö. V Hämeenkyrön edellinen kirkkoherra Henricus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=989). Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kappalainen ainakin jo 1600, jolloin myös pappissäädyn valtiopäivämies Linköpingissä; Hämeenkyrön kirkkoherra isänsä jälkeen 1611.
Viljeli Kuukan tilaa Kuotilassa ja Naskia Tuokkolassa
K Hämeenkyrö 1615.
P1 Brita Mårtensdotter Vessel, P1 V Tyrvään Rautajoen omistaja, ratsumies Mårten Jakobsson Vessel; P2 Brita Eriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K leskenä Hämeenkyrö, haudattiin helmikuussa 1653.
Brita Eriksdotterin P1 Henrik N.N.
Julkaistu 19.1.2011.
Lisätietoa / palautetta:
Korjattu avioliittoja koskevia tietoja Pekka Hellemaan Henricus Jacobi Finnoa koskevan tiedonannon 21.1.2011 perusteella: Finno oli naimisissa vain kerran, joten Brita Eriksdotterin väitetty 2. avioliitto hänen kanssaan on poistettu. Sen sijaan Britan 2. puoliso oli "eräs Henrik". Ks. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Josef Mojerus. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769> (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769). Luettu 18.3.2011)Päivitetty 18.3.2011.

Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.
Henricus Olai joutui maksamaan sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Hämeenkyrön pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 17.11.1568.
Allekirjoitti ("Henricus Olai pastor in Köro"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Olai Kyröisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Hän sinetöi erään maksukuitin vielä 1611.
Henricus Olai ("her Henrich i Kyro") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Henrich Kirckie Herde", "Kyro sochnn Her Hindrich kyrcheherde") maksoi hopeaveroa 62 markkaa 5 äyriä vuonna 1571. Omaisuutta hänellä oli tuolloin 6 luotia 1 kvintiini hopeaa, 6 leiviskää kuparia, puoli leiviskää tinaa, 5 hevosta, 27 lehmää, 30 lammasta, 4 härkää, 17 vuohta, 10 sikaa ja nuorta karjaa 24 päätä. Hänet ("Her Hijndrik i Kyro") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K 1611
P N.N.

PITÄÄ HUOMATA, ETTÄ HÄMEENKYRÖN LAITILAN ISÄNTÄ MICHEL LARSSON OLI MAKSANUT PERINTÖOSAN SISAREN TYTTÄRELLEEN VALBORG HENRIKSDOTTERILLE, JOKA VOISI OLLA HENRICUS OLAIN TYTÄR.

KUKA OLI JAHTIVOUTI BENGT JÖNSSON?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=534255
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=539916

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=539856

1664/65 Jakob Tammelander Jacobus Michaelis, Tammelensis 1731 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1731). Vht (Pousar 1978): Tammelan kirkkoherra Mikael Tammelander (Michael Caspari, yo Uppsalassa 2.11.1625, † 1647) ja hänen 2. puolisonsa Brita Eriksdotter Abogius tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1664/65 [Tammelander] Jac. Michaelis _ 80. — Apulaispappi (coadjutor) Tammelassa 1675, kappalainen siellä 1687, pysyi virassa isonvihan yli. ‡ Tammelassa 8.9.1722.
Pso: 1677 Elsa Bengtsdotter Hassalenius tämän 2. avioliitossa († 1722).
Veli: Saloisten nimismies, raatimies Johan Tammelander 1424 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1424) (yo 1660/61, † 1702).
Poika: kornetti Johan Tammelander 4387 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4387) (yo 1698/99).
Poika: ylioppilas Jakob Tammelander 4501 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4501) (yo 1700, † 1716).
Pojanpoika: tilanomistaja Kalvolassa, kornetti Adam Reinhold Tammelander 7193 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7193) (yo 1746, † 1791).
Pojanpoika: tilanomistaja Urjalassa, kornetti Karl Fredrik Tammelander 8376 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8376) (yo 1762, † 1819).
Lanko: Mynämäen nim. pitäjänapulainen Simon Sylvenius 1309 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1309) (yo 1659, † 1678).
Lanko: ylioppilas Jonas Sarin 3156 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3156) (yo 1684, † 1691).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 189a; KA valtakunnanregistratuura 22.3.1695 f. 115 (Till Landzhöfding Creutz om Cappellans bohlet Custo i Tamela sochen), 22.3.1695 f. 117; KA mf. ES 1923 (mm 8) Kokemäen käräjät 25.–27.5.1654 f. 241v (fordom Regementz Skrifware Bengt Jönsson i Hassala. Vertaa 689 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=689)); KA mf. OS 489 (1a) Kokemäen käräjät 7.–8.9.1677 f. 172 (han Jacob [Mattzon i Carenoja] war kommen i uppenbart rychte för Lönskeläger med hustru Elssa Bengdzdotter i Hassala ... hustru Elsa Bengdzdotter war nu inthet tillstädes, uthan sadhes wara i Tammela att der Wijas med Coadjutoren H:r Jacob); KA mf. ES 1887 (ll 15) Lopen käräjät 8.–9.3.1698 s. 244 (Såssom Kyrkioherden Wyrdige och Wähl Lärde H:r Jacob Kaskas 1942 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1942) tillstår att Capplanen Wäl Lärde H:r Jacob Tammelander haar för någon Tijdh sedan Lemnat hoos honom Gesneri Commentarium öfwer Psalttaren att inbindas, hafwandes samma Book ännu hoos sigh; Altsså bör Kyrkioherden återställa den Capplanen, sedan han förnöigdt Kyrkioherden 2. D:r K:m:t för inbindningen); KA mf. ES 3366 (Sääksmäki 1) Tammelan ja Someron käräjät 8.–9.5.1696 f. 4 (Det gaaf Sacellanus i Tammela wäll:de H:r Jacob Tammelander till känna, huru som för någre dager sedan honom Eeldzskada träffat och öfwergådt opå des rusthåll Haudankorfwa), Tammelan ja Someron käräjät 10.–12.11.1696 f. 288v (det Dragoune hem:t som Cappellanen wäll:de H:r Jacob Tammelander nyligen optagit att rusta före uthi Susicka byy här i Tammela S:n); KA mf. ES 3367 (Sääksmäki 2) Tammelan ja Someron käräjät 19.–21.3.1706 f. 104v (Cappellanen här i Tammela S:n Wällärde H:r Jacob Tammelander ... des Swåger Coadjutoren Wällärde H:r Lars Sariin 3157 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3157)), Tammelan ja Someron käräjät 31.5.–2.6.1706 f. 115v; KA mf. ES 2005 (oo 7) Kerimäen ylim. käräjät 18.9.1691 s. 278 (en attest medh Sacellani j Tammela Sochn, Wällärde Jacobi Tammelandri nampn under, dat: d: 17 Junii sidstledne); KA mf. ES 1395 (r 3c) Rauman RO 14.3.1682 (Giäld, katso 1394 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1394)). — I. R. Wallenius, En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland (1862) s. 15 (katso 660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=660)); V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 108 (XXV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 122, 269, 272, 277, 323, 328, 329; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 62, 65, 145, 146, 184. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 324; Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman, 1918–33) sp. 271 (Tammelander I. Tab. 6); Å. Laurén, Kyrkoherdens i Pemar Martinus Johannis' efterkommande. Genos 18 (1947) s. 55; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #732G; A. Oja, Tietoja Suomen papistosta vuodelta 1719. Genos 38 (1967) s. 22; Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #2123; J. Pousar, Släkthärvan Tammelin-Tammelander. Genos 49 (1978) s. 53; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 215.

Miten Lars Sarin on Jacob Tammelanderin svåger?
Onko Bengt Jönsson Elsa Bengtsdotter Hassalenian ja Lars Bengtsson Sarinin yhteinen isä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224616

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223317
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221408

Hassalan Bengtillä oli vaimo Maria Gjös, joka vaihtuu Elisabetiksi, joka lienee tuo Boge.

Genos 3/2009 Kokemäen Äimälän rusthollin kaupat.
Ulla Koskinen ja Virpi Nissilä selvittävät loistavassa työssään Kokemäen kiemuroita.

Vaikuttaisi, että kiemurat menevät Tammelaan ja sitovat kaksi sukua yhteen.

Tässä Pitkänperjantain kärsimys pähkinä

Jari Latva-Rasku

18.04.14, 08:49

Seuloin GEDmatch -tietokannassa selittämättömien Varsinais-Suomesta ja sen ympäristöstä peräisin olevien geenisukulaisteni tietoja. Onneksi niiden joukosta löytyi muutama tunnettu sukututkija, joilla oli sukutauluja vertailuja varten, enemmän kuin kylliksi. Vertasin niitä itseeni ja toisiinsa, sukutauluina ja myös GEDmatch-tietokannassa yhteisinä kromosomien cM-jaksoina, sekä aina varmistin, onko minulla ja niillä keskenään yhteisiä riittävän (>10 cM:n yhteinen jakso) läheisiä geenisukulaisia. Jatkoin sitten vertaamista vertaamalla itseeni löytyneitä yhteisiä sukulaisia. Päättelemällä voitiin helposti sulkea pois tarkastelusta esimerkiksi sukutauluista löytyneet karjalaiset ja melko helposti keskipohjalaiset, sekä pienellä varauksella varsinaissuomalaiset talonpojat, mutta ei mahdollisuutta, että Ilmajoen kirkkoherra Matthias Laurentiin jälkeläiset voisivat olla yhdistävä tekijä. Vaikka tällaiset arvelut ovat hömppätietoa, voisi olla mahdollista, että Matthias Laurentii oli jotenkin peräisin tammelalaisista Tammelinusten ja Sarinien sukupiiristä, joiden geenit kulkeutuivat Ilmajoen seudulle saostumaan, ja jäivät saostumaan sinne, mistä tulivat. Tämän jälkeen en usko, että yhteyteni selittämättömiin geenisukulaisiin liittyy mitenkään Astreniuksiin. Sitä pientä sukuni osaa ei tullut vertailuissa esiin mitenkään. Vertailuja vaikeutti sukulaisuuteni joihinkin henkilöihin, mikä kertaantui kymmenillä tai sadoilla eteläpohjalaisilla tavoilla joidenkin yhteisten vertailuissa löytyneiden sukulaisten kohdalla. Arvelu Matthias Laurentiista avainhenkilönä olisi vankempi, jos voidaan olettaa, että Wegeliukset, tässä tapauksessa ensimmäisten Wegeliusten pappisveljesten veli Valentin Tuomaanpoika Ranta, olisi Matthias Laurentiin jälkeläinen.

Benedictus

18.04.14, 09:31

Sukutaulu oli pääosin lounaissuomalainen ja siinä ei tuttuja nimiä, eli sukulaisia, tuntunut olevan, kunnes viidennen sukupolven kohdalla näin kiinnostavan nimen Olof Adamsson Sariin. Hänen isänsä, vuonna 1699 Tammelassa syntyneen, Adam Laurentius Sariinin isä oli Laurentius Benedicti Sariin ja äiti oli Brita Isaksdotter Tammelina. Britan isä siis oli Tammelan kirkkoherra Isacus Mathiae Tammelinus, jonka isä oli Lohjan kirkkoherra Matthias Laurentii Forssman ja äiti Brita Larsdotter oli Vihdin Olkkalan sukua.

Jokioisten kappalaisen Laurentius Benedicti Sariinin vanhemmat olivat Tammelan Riihivalkaman kylässä asunut jahtivouti Bengt Jönsson († 1702) ja hänen 2. puolisonsa Elisabet Pålsdotter Båge. Tästä tuli mieleen, että myös Tammelasta kotoisin ollut Sigfridus Æschilli Saringius oli ollut Kurikan kappalaisena ennen Isak Isaksson Astreniusta ja Sigfriduksen veli Jakob Saringius oli ollut Kokemäenkartanon voutina samoihin aikoihin siellä voutina piipahtaneen Isak Erikssonin kanssa. Sarin ja Saringius on melkein samanlainen nimi.

Mietin voisivatko nämä henkilöt liittyä moninkertaisen esi-isäni Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin (Stutaeus) sukuihin, Isak Erikssoniin tai hänen appeensa Måns Larssoniin. Olkkalan suvussa otettiin käyttöön sukunimi Palm, jota samoihin aikoihin käyttivät kolme Måns Larssonin tytärtä, joista yksi oli Isak Erikssonin puoliso Juliana Månsdotter. Sariinit esivanhempineen kuitenkin ovat niin etäisiä, jotta ne yksin riittäisivät riittävän niinkin suuren yhteisen perimän kerryttämiseksi. Sukulaisia täytyy sukutaulussa olla muitakin.

Matthias Laurentii (K 1636)

Matts Larsson
S Lohja, Nummi.
Helsingin pedagogion praeceptor 1619; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kirkkoherra 1624, rovasti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6130) ainakin jo 1634.
Hankki omistukseensa Vohloisten ratsutilan Lohjan Rontjoen kylästä.
K Lohja 20.2.1636.
P1 N.N. Gustafsdotter, P1 V rälssimies Gustaf Nilsson (Blåfield) ja Brita Sigfridsdotter (aateloituna Kuggbölen sukua); P2 Brita Larsdotter hänen 1. avioliitossaan, K Loimaa noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori, Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertisson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf.
Brita Larsdotterin P2 jo 1638 Tammelan kirkkoherra, lääninrovasti Laurentius Petri Aboicus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2) hänen 2. avioliitossaan, S Turku noin 1605–1610, K Tammela 1671.

Tutkeimme aikoinaan Olkkalan sukua, koska Alftanus vävy oli Måns Larsson, jonka tyttäret käyttivät nimeä Palm.

Tuossa yllä on yksi mahdollinen yhteys Palm nimeen, jos Måns Larsson oliis ollut Brita Larsdotterin veli tai velipuoli.

Tässä Kaisa Kyläkosken yhteen veto Hassalan suvusta.

http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2009/12/hassalan-ja-riihivalkaman-pentti.html

Olisi kiinnostavaa tietää kuka oli tuo Bengt Jönsson/Johansson/Hansson, joka nai ensin aatelisen kirkkoherran tyttären ja sitten kapteeniarvoisen miehen tyttären?

Hassalan kautta tulee kuvaan myös Erik Pentzelstierna, joka kuitenkaan ei sovi Järvenaan Isakin isäksi, sillä hänen tyttäriensä ja Isakin perheen välillä ei löydy minkäänlaisia yhteyksiä.
Eikä liioin sovi tuohon geenikarttaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548607
Kuka on tässä Saaren omistajan mainittu Hans Mårtensson tai toisena oleva Hans Knutsson?
Kumpikin passais Bengt Jönssonin isäksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548608

Kukahan on tuo Frans Jönsson, joka hallitsi Riihivalkaman Anttilaa ennen Bengt Jönssonia

Benedictus

18.04.14, 09:50

JOS!
Ilmajoen khr Mthias Laurentii oli Hämeenkyrön Laitilan poika ja sisarensa N. Larsdotter khr Henricus Olain vaimo ja siis Laurentius Sarinin esiäiti, tulisi tuosta jo yksi geeni mukaan.

Mitä muita lenkkejä tuosta sukuketjusta voisi putkahtaa pohjanmaalle?

Isak Eriksson ei välttämättä ole tuossa geenipaketissa mutta voisi olla reunalla.

Eräs huomio on, että olen arvellut Laitilan pojan Jöns Michelssonin olleen sama kuin tuo sotilashenkilö Hans Michelsson joka johti Satakunnassa ja pohjanmaalla nuijasodan aikaan joukkoja.

Hänen tyttärensä oli käsittääkseni Carl Pålssonin Osaran ja Tuokkolan isäänän entisen pohjanmaan voudin vaimo.Osaran Hans Larssonin leski.

Hyvää pääsiäistä kaikille Forumlaisille!

Knaapi

18.04.14, 09:50

Hannu Martinpoika oli Saaren ratsumiehenä 1612-1619. Hänen isänsä oli Martti Jaakonpoika, Sääksmäen kihlakunnan vouti, joka muodosti Saaren kylän kuudesta tilasta kartanon ja sai sille 1606 verovapauden. Martti Jaakonpojan puoliso oli Anna Paikull. Annan toinen puoliso oli everstiluutnantti Frans Johnstone. (Tammelan historia 109-110, ilm. 1992.)

Kivipää

18.04.14, 10:32

AnttiYR

19.04.14, 14:43

Nämä etäserkut ovat lähes käsittämättömiä, mutta selitys täytyy olla olemassa. Etäserkun pitkä sukutaulu helpottaa arviointia ja oma tiedossa oleva sukuni ulottuu arvioinnin tekemiseksi vähintään yhtä kauas kuin tämän etäserkun. Yksinkertaisin selitys voisi olla kertymä läheisemmästä etäserkusta, jota vain en ole tajunnut sukulaiseksi. Olen Matthias Laurentiin jälkeläinen 10-15 tavalla

Tulostettu:
04.10.2004
Tekijä:
UPPA-SUKU
Tämän hetkiset tutkimustulokset, joita päivitetään
Taulu 1
I Jaakko Erkinpoika Uppa , Seinäjoen Upan isäntänä n. 1628-1663, s. 1595-1599, k. 31.1.1692 Ilmajoki hautauspäivä (Piirto. Ruotuluettelo v. 1627, Voudintilit, mikrofilmi ES837. Pohjanmaan ruotu- ja väenluettelo, mikrofilmi WA 773. Suomen asutuksen yleisluettelo, mikrofilmi OS120).
Puoliso: Barbro Matintytär -, k. 21.12.1684 Ilmajoki hautauspäivä. (Ilmajoen syyskäräjät 1678, Mf ES 2026, Markku Pihlajaniemi)
Lapset:
Taulu 2: Tiedot poistettu, koska henkilö ei kuulu Upan sukuun.
Tuomas Jaakonpoika Uppa , s. Ilmajoki. Tauluun 3

Kerttu Jaakontytär Uppa, Liikaluoman emäntä , s. 1647 Ilmajoki. Tauluun 55

Jaakko Jaakonpoika Uppa , s. n. 1620. Tauluun 73

Taulu 3
II Tuomas Jaakonpoika Uppa, (Taulusta 1) , Seinäjoen Upan isäntänä 1663-1682, s. Ilmajoki, k. 1695/96 Ilmajoki talvella (Tapio Piirto).
Puoliso: Kaarina Joosepintytär - , s. 1632, k. 29.9.1709 Tyrvää hpv (Tapio Piirto Hiski Tyrvää).
Lapset:
Matti Tuomaanpoika Uppa , s. 1660 n. Ilmajoki. Tauluun 4

Johannes Tuomaanpoika Uppa, Wegelius , s. n.1660 Ilmajoki. Tauluun 13

Jooseppi Tuomaanpoika Uppa, Kyttä , s. 14.3.1663 Ilmajoki. Tauluun 21

Henrik Tuomaanpoika Uppa, Wegelius , s. n. 1672 Ilmajoki. Tauluun 30

Valentin Tuomaanpoika Uppa, Ilomäki, Ranta , s. -.2.1669 Ilmajoki. Tauluun 36

Erkki Tuomaanpoika Uppa, Latva-Nikkola , s. -.5.1674 Ilmajoki. Tauluun 43

Liisa Tuomaantytär Uppa, Hyövälti , s. 28.10.1676 Ilmajoki kpv. Tauluun 46

Jaakko Tuomaanpoika Uppa, Marttala , s. 1660 Ilmajoki. Tauluun 50

Maria Tuomaantytär Uppa , Upassa 1680-1683, sitten ?

Jaakko Erkinpoika Uppa sopii aika huonosti kirkkoherra Matthias Laurentiin (Matts Stuut) pojanpojaksi, joten ilmeisesti ei ole kysymys Y-DNA tutkimuksesta. Myöskään mtDNA tutkimus ei tule kysymykseen.
Ilmeisesti kysymyksessä on kyse ”serkkututkimuksesta”, joissa verrataan joidenkin muiden kromosomien merkkereitä. Onko tämä tutkimus luotettava? Paljonko on annettu näytteitä, niin että voidaan ajallisesti määritellä sukulaisuus, jos olisi sattunut saamaan samoja merkkereitä.
Jari viitannee sukulaisuudessa Barbro Matintyttäreen, jota on joskus ajateltu Matts Stuutin tyttäreksi.

Terveisin Antti (Useaa reittiä ovat Jaakko Erkinpoika Uppa ja Matts Stuut myös esi-isiäni)

Jari Latva-Rasku

20.04.14, 06:54

Jaakko Erkinpoika Uppa sopii aika huonosti kirkkoherra Matthias Laurentiin (Matts Stuut) pojanpojaksi, joten ilmeisesti ei ole kysymys Y-DNA tutkimuksesta. Myöskään mtDNA tutkimus ei tule kysymykseen.
Ilmeisesti kysymyksessä on kyse ”serkkututkimuksesta”, joissa verrataan joidenkin muiden kromosomien merkkereitä. Onko tämä tutkimus luotettava? Paljonko on annettu näytteitä, niin että voidaan ajallisesti määritellä sukulaisuus, jos olisi sattunut saamaan samoja merkkereitä.
Jari viitannee sukulaisuudessa Barbro Matintyttäreen, jota on joskus ajateltu Matts Stuutin tyttäreksi.

Terveisin Antti (Useaa reittiä ovat Jaakko Erkinpoika Uppa ja Matts Stuut myös esi-isiäni)

Koko ajatusketju Tammelan Saari-johdannaisten, Sarin, Saringius ja Sarenius ja Tammelinuksen suvun yhteydestä Astreniuksiin lähti autosomaalisten kromosomijaksojeni yhteyksistä sukuihin, joiden ei pitäisi olla mitään sukua. Vaikka yhteinen perimä periytyy jonkin verran sattumanvaraisesti, eli todennäköisyyttä enemmän tai vähemmän, riittävän pitkän yhteiset kromosomijaksot kertovat suhteellisen suurella varmuudella sukulaisuudesta. Tällaisia tutkimuksia voi kutsua serkkututkimuksiksi, koska kromosomiyhteyksien tuloksia esitetään serkkuusasteina sukulaisten välillä. Mittari on cM, eli centiMorgan. Kromosomijaksot voivat olla yhteiset eri henkilöiden välillä, tai sijaita toisista erillään kromosomin sisällä. Tällöin voi päätellä, ketkä ovat sukulaisa keskenään. Etelä-Pohjanmaalla on osittain käsittämättömiä sukulaisuuksia samoihin sukuihin, mikä aiheuttaa, että sukulaisuus voi vaikuttaa useampia sukupolvia läheisemmältä kuin se onkaan. Yhteisiä sukulaisia voi olla kymmeniä tai satoja.

Tein vertailuja GEDmatch-tietokannassa, josta löytyy eri tutkimuslaitosten tuloksia. Erityisesti kiinnitin huomion muualta Suomesta oleviin sukuihin, joista löytyy kattavat sukutaulut ja joiden niiden perusteella ei pitäisi olla mitään sukua minulle tai sukuani oleville eteläpohjalaisille. Vertasin eri henkilöiden sukulaisuutta keskenään henkilö henkilöltä ja pyrin sulkemaan pois mahdollisuuden alueellisen tai sukukohtaisen sukulaisuuteen vertailujen avulla. Jäljelle jäi pitkän vertailuketjun "sukua-ei sukua" jälkeen oletus, että Astreniukset eivät liity käsittämättömiin Varsinais-Suomalaisiin ja Satakuntalaisiin geenisukulaisiin mitenkään, vaan suku, jota on kantaisänsä jälkeen kutsuttu Stutaeukseksi. Matthias Laurentista on käytetty sitä nimeä vasta kuolemansa jälkeen. Mikäli Wegeliukset olisivat Matthias Laurentiin jälkeläisiä, todennäköisyys olisi vielä suurempi näin oletettujen sukukertymien vuoksi. Tällainen on silkkaa arvausta ja olettamista, mutta itse uskon, että Matthias Laurentii on peräisin jostain varsinaissuomalaisesta tai satakuntalaisesta talollissuvusta, jolla on jonkinlainen yhteys Tammelan säätyläisiin. Tammelan säätyläiset eivät riitä selittämään sukulaisuutta, vaan lisäksi tarvitaan lisää kertymiä niihin ehkä vasta myöhemmässä vaiheessa liittyneistä suvuista. Vertailussa jäljelle jäivät mahdollisuudeksi ehkä nimenomaan Varsinais-Suomen talollissuvut. Keskipohjalaiset, eteläpohjalaiset ja karjalaiset putosivat kyydistä alkumetreillä ja savolaisista ei näkynyt vilaustakaan. Myös monet varsinaissuomalaiset suvut putosivat tarkastelusta, esimerkiksi huomaamalla, että toinen tänä päivänä elossa olevista serkuksista ei liity yhteiseen sukulaisuuteen. Jos jaksaisi tai viitsisi, vastaus tai hyvä arvaus voisi löytyä jatkamalla vertailua.

P-L H

20.04.14, 12:56

Jari Latva-Rasku

20.04.14, 13:45

Hei

Löytyisikö selitystä ”oudoille” sukulaisille tätä kautta. Bertil Thomasson Kriander vihittiin Christina Juliana Astrenian kanssa. Heillä oli 7 lasta (Hiski).
Bertilin 2 vanhinta sisarta vihittiin Karkussa (lasten kastetiedoista selviää oikeat puolisoiden nimet) ja 1 sisar muutti Pirkanmaalle sukua jatkamaan.
Thomas Krianderin puoliso oli Kiskosta. Yo matrikkelin mukaan isä olisi kotoisin Kiikalan Kottarista? Puolison äiti oli syntynyt Kiskossa mutta siitä ei ole tietoa mistä hänen vanhempansa olivat kotoisin.

Thomas Krianderin puolison sisaren jälkipolvia jäi Uudellemaalle, mutta kahden veljen olinpaikasta Kiskon/Suomusjärven jälkeen ei ole vielä tietoa.

t. Pirkko

Täytyy tarkistaa, sillä näiden selittämättömien geenisukulaisten esi-isien joukossa oli mainitsemiasi paikkakuntia, sukunimiä en muista. Ainakin arvelin, että ne eivät ehkä liity Uskelan Äijälän sukuun, vaikka naapuriin Jäppilään näyttivät jonkin verran vievän. Kisko ja Kiikalaa esiintyi näissä suvuissa. Kriander ei ole sukua minulle, mutta Astreniukset ovat. Tällainen tietenkin herättää pienen selvittelyn arvoisen kysymyksen. Pitää muistaa, että ainakin tällä hetkellä paras arvaus on, että Isak Eriksson oli Uskelan Äijälästä.

Benedictus

20.04.14, 23:41

Olikohan niin, ettei Anna Paikull ollut Hannu Martinpojan äiti. Noita Tammelan Saaren alkuvaiheita pohdiskellessa on tullut mieleen, josko Kiikalan kirkkoherra Laurentius Johannis (Sarenius), k. 1688, oli Hannu Martinpojan poika. Laurentiuksen vaimon Märta Kaspersdotterin oletan olleen von Lunden-sukua.
_______________
Matti Pesola

Matti Pesolan huomio on hyvin kiinnostava, sillä tuossa tulee esille etunimi Laurentius.

Jos Bengt Jönssonin poika Laurentius Bengtsson Sarin on Laurentius Johansson Sareniuksen veljen poika, on heillä varmaankin sama esi-isä joka oli Laurentius eli Lars.

Mathias Laurentii Stutaeuksen isä oli myös Lars.

Olisiko mahdollista, että Bengt ja Lars ovat veljeksiä ja isänsä oli tuo Tammelan Saaren Hans Mårtensson.

Hans Mårtenssonin vaimo tai äiti saattoi olla juuri tuon Larsin tytär, mahdollisesti siis Mathias Laurentii Stutaeuksen sisar.

Tämä selittäisi jo paljonkin geenipakettia.

Sareniukset näyttävät olevan kovasti aiempiin sukuihimme sekaantuneita.

Sarenius, Laurentius Johannis (1602–1688/89 )

Lars Johansson
S hautajaisrunon mukaan Tammela (”i Tammla Sochns planer”) 1602.
Kävi Turun katedraalikoulua 19-vuotiaana noin 1621 ja ilmeisesti toimi myöhemmin katedraalikoulun opettajana.
Vihittiin papiksi Turussa 1640. Kiikalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5033) kappalainen 1642, kirkkoherra 1649.
Herra Laurentiusta syytettiin syyskäräjillä 1642 salavuoteudesta erään Anna-nimisen irtolaisnaisen kanssa.

Turun tuomiokapitulin säilyneiden pöytäkirjojen mukaan Sarenius oli tammikuussa 1660 uudelleen kapitulissa vastaamassa syytteisiin, tällä kertaa yhdessä Kiskon kirkkoherran Thomas Michaelis Pacchaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1901) kanssa. Aulis Oja kuvailee asian käsittelyä (Genos 1970, esitelmä Pacchalenius-suvun alkupolvista Suomen Sukututkimusseuran vuosikokouksessa 10.4.1969):

Kirkkoherra Sarenius oli vanhana sairaalloinen ja sai anomuksestaan Turun tuomiokapitulin määräyksellä 19.6.1657 apulaisekseen ja sijaisekseen (”till mzhielpare och coadiutorem”) Michael Zachariae Lundanuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1519), josta pian tuli hänen vävynsä. Herra Michaelin kuoltua joulun aikaan 1684 tuomiokapituli määräsi kirkkoherran pyynnöstä 1685 vainajan seuraajaksi kirkkoherran apulaisena tämän pojan Daniel Michaelis Lundanuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1517).
Osti 7.1.1660 Perttulan ratsutilan Rekijoelta 120 kuparitaalarin hintaan.
K Kiikala 87-vuotiaana loppuvuodesta 1688 tai alkuvuodesta 1689 (haudattiin 16.6.1689).
Laurentius Johannis Sareniuksen poika, Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen, myöhempi Mouhijärven kirkkoherra Casparus Laurentii Sarenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2223) ja isoisänsä apulaisena toiminut tyttärenpoika Daniel Michaelis Lundanus sekä viisi muuta ylioppilasta ja pappismiestä (Turun katedraalikoulun kollega, myöhempi Lemun Askaisten kappalainen Andreas Henrici Aschelinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=155), Turun akatemian filosofian apulainen, myöhempi Porin triviaalikoulun rehtori, maisteri Andreas Henrici Henricius, Turun kappalainen Matthias S. Solinius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2345), myöhemmin Porin triviaalikoulun rehtori ja lopulta Rauman kirkkoherra, rovasti, maisteri Georgius Georgii Ståhlberg (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2404) sekä Turun katedraalikoulun konrehtori, myöhempi Sääksmäen kirkkoherra Elias Erici Woivalenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2697)) kirjoittivat Laurentius Johannis Sareniuksen hautajaisiin 16.6.1689 hänen muistokseen latinaksi, suomeksi ja ruotsiksi runoja.
P1(?) N.N., K todennäköisesti ennen 1642; P2(?) noin 1647 Märta Kasparsdotter (Kaspersdotter), S noin 1619, K 81-vuotiaana 11.3.1700. Märta-rouva asui leskeksi jäätyään 1690-luvun puolivälin tienoille asti miehensä hankkimalla Perttulan ratsutilalla Rekijoella ja sitten tyttärensä luona Kesälän tilalla.

Sarenius, Johannes Laurentii (K 1677)

Johan Larsson
S ilmeisesti Kiikala oletettavasti 1640-luvun lopulla. V Kiikalan kirkkoherra Laurentius Johannis Sarenius ja (hänen 2. puolisonsa ?) Märta Kasparsdotter. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2225)
Ylioppilas (Nylandus!) Turussa, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1666, respondentti 1669.
(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2225)Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) (ehkä pitäjän)apulainen 1675–1676 (Blomstedt: Surenius);Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis, 2. sarjaa) 1676.
K Turku 14.12.1677 (haudattiin tuomiokirkkoon).
P Turku syyskuu 1676 Katarina Johansdotter Resenia (Resinia eli Karkuensis) hänen 1. avioliitossaan, K Oulu (haudattiin 21.6.) 1730, V Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen Johannes Henrici Rexenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1270) ja Hanna Maria Eriksdotter.
Katarina Resenian P2 Turku 12.12.1678 Sareniuksen seuraaja Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalaisen virassa, myöhemmin Oulun kappalainen Georgius Jacobi Teudschovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2463), K Oulu 1691.

Rexenius, Johannes Henrici (K 1674)

Karkuensis / Karckuensis, Johan Henriksson
S ilmeisesti 1630-luvulla. V Karkun kirkkoherra Henricus Arvidi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=953) ja Margareta Stefansdotter.
Ylioppilas (Satacundensis) Turussa 1651/52; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 1654; respondentti (Johannes Henrici Carcku-Finlandus) joulukuu 1652 ja (Carcu-Finlandus) 1655.
Mouhijärven (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5066) pitäjänapulainen, ehkä kirkkoherran apulainen 1650-luvulla, ehkä noin 1655–1660; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis, 2. sarjaa) 1667, lienee astunut virkaan 1669.
Synodaaliväitöksen opponetti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1672.
Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku maaliskuu 1654; väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 2.6.1671 (Karckuensis).
Johannes Henrici osti Turusta Antti Pihkalalta kaupunkitalon Hämeenkadun varrelta 1669.
K Turku vuoden 1674 lopulla (haudattiin tuomiokirkkoon 17.1.1675).
P Hanna Maria Eriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen Turussa 1696, PV Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=561) ja Elsa Tomasdotter BLOM-FLORINUS

Sarenius, Casparus Laurentii (K 1703)

Kaspar / Kasper Larsson
S ilmeisesti Kiikala 1640-luvun lopulla tai 1650-luvun alussa. V Kiikalan kirkkoherra Laurentius Johannis Sarenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2225) ja (ehkä hänen 2. puolisonsa) Märta Kasparsdotter.
Ylioppilas (Austro-Fennicus) Turussa 1669/70; respondentti (Austro-Finlandus) 10.12.1675; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 12.4.1676.
Turun katedraalikoulun 2. kollega (collega secundus) oletettavasti 1680–1684; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis, 1. sarjaa) 1689; Mouhijärven (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5066) kirkkoherra 1693.
Turun pappeinkokouksen synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) 1690, saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1700.
Kirjoitti isänsä hautajaisiin 16.6.1689 ruotsinkielisen runon, joka sisältyy Turussa 1689 painettuun seitsemän ylioppilaan ja pappismiehen Laurentius Johannis Sareniuksen muistoksi latinaksi, suomeksi ja ruotsiksi kirjoittamia ”ruumiin runoja” sisältävään 10-sivuiseen kirjaseen. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 19.11.1686.
K Mouhijärvi (haudattiin 7.6.) 1703.
P (jo 1681) Anna Mattsdotter, kaiketi S Turku, K 1727, mainitaan Turun kämnerioikeuden pöytäkirjassa 20.6.1708 leskenä, joka omisti kaupunkitalon Turussa.

(1666) Johan Sarenius Johannes Laurentii, Kikalensis 1842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1842). Vht: Kiikalan kirkkoherra Lars Sarenius (Laurentius Johannis, kotoisin Tammelasta, † 1688) ja Märta Kaspersdotter. On kuitenkin väitöskirjabibliografian tietojen mukaan uusmaalainen (Lidén III 1779). Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1666. Respondentti 1669 (Lidén), pr. Enevald Svenonius 132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132). — Ehkä apulaispappi Mynämäessä 1675–76 (coadjutor Johan Surenius). Turun 2. suom. kappalainen 1676. † Turussa 14.12.1677.
Pso: 1676 Katarina Resenius tämän 1. avioliitossa († 1730).
Pson seur. aviomies: Oulun kappalainen Jöran Teudschovius 2140 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2140) (yo 1671, † 1691).
Appi: Turun kappalainen Johan Karkuensis 849 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=849) (yo 1651/52, † 1674).
Veli: Mouhijärven kirkkoherra Kasper Sarenius 2058 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2058) (yo 1669/70, † 1703).
Lanko: apulaispappi Mikael Lundanus 1033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1033) (yo (1654), † 1684).
Lanko: Kiikalan kirkkoherra Henrik Karkuensis 1311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1311) (yo 1659, † 1700).

kl. 1659 Henrik Karkuensis Henricus Henrici, Satacundensis 1311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1311). Vht: Karkun kirkkoherra Henrik (Henricus Arvidi, † 1661) ja Margareta Staffansdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1659. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1658/59] Henricus Karkuensis. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1671 – sl. 1672. Respondentti 1673 (Lidén), pr. Jakob Flachsenius 787 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=787). Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1673 – sl. 1674. — Turun katedraalikoulun ylin kollega 1674–83. Rauman koulumestari 1686. Kiikalan kirkkoherra 1690. ‡ Kiikalassa 2.9.1700.
Pso: 1690 Anna Larsdotter Sarenius tämän 2. avioliitossa († Suomusjärvellä 1726).
Pson edell. aviomies: apulaispappi Mikael Lundanus 1033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1033) (yo (1654), † 1684).
Veli: Turun kappalainen Johan Karkuensis 849 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=849) (yo 1651/52, † 1674).
Lanko: Turun kappalainen Johan Sarenius 1842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1842) (yo (1666), † 1677).

(1654) Mikael Lundanus Michael Zachariæ, Uskelensis 1033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1033). Kotoisin Uskelasta. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 19.4.1654. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.6.1657. — Kiikalan kirkkoherran apulainen (coadjutor) 1657. † Kiikalassa joulunpyhinä 1684.
Pso: ~1659 Anna Larsdotter Sarenius tämän 1. avioliitossa († 1726).
Pson seur. aviomies: Kiikalan kirkkoherra Henrik Karkuensis 1311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1311) (yo 1659, † 1700).
Veli(puoli?): Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Erik Lucander 528 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=528) (yo (1646), † 1658).
Poika: Kiikalan kappalainen Daniel Lundanus 2976 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2976) (yo 1681/82, † 1714).
Poika: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).
Poika: Kiikalan pitäjänapulainen Samuel Lundanus 4744 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4744) (yo 1703, † 1723).
Lanko: Turun kappalainen Johan Sarenius 1842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1842) (yo (1666), † 1677).

kl. 1694 Zachris Lundanus Zacharias Michaelis, Australis 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028). * noin 1670. Vht: apulaispappi Mikael Lundanus 1033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1033) (yo (1654), † 1684) ja Anna Sarenius tämän 1. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 6.3.1686 (in cl. II colleg., Zacharias Michaelis Uskelensis). Ylioppilas Turussa kl. 1694 [Lundanus] Zach. Mich:is Austr _ 206. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 26.7.1696. — Apulaispappi Uudessakaupungissa 1696, Taivassalossa 1698. Turun suomal. seurak. 3. kappalainen 1699, 2. kappalainen 1705. Pakeni sotaa Ruotsiin 1713. Nousiaisten kirkkoherra 1719 (virkaan 1721). Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1724. † Nousiaisissa 25.4.1737.
Pso: 1:o (jo 1697) Maria (elossa 1712); 2:o (jo 1722) Margareta Fächting († 1726); 3:o 1728 Anna Bähr tämän 2. avioliitossa (elossa 1738).

Appi: rykmentinkirjuri Karl Feuchting 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033) (yo 1682/83, † 1697).

Pson edellinen aviomies: Salon kappalainen Henrik Bircklenius 3200 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3200) (yo 1684/85, † 1727).
Poika: Turun hospitaalinsaarnaaja Johan Lundanus 5272 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5272) (yo 1715/16, † 1723).
Poika: Perttelin kappalainen Mikael Lundanus 5288 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5288) (yo 1718, † 1774).
Poika: majoittaja Zachris Lundanus, myöh. Lundaan 6290 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6290) (yo 1736, †

1747).

Kiinnostavaa, että veromestari Evert Feuhtingin pojan Karl Feuhtingin tytär Maria Feuhting oli Zacharias Micaelis Lundanuksen vaimona.

Jari Latva-Rasku

21.04.14, 08:22

Arimi

21.04.14, 11:03

Tämä Sarenius, Sarin ja Saringius yhdistely on kahden viisaan, jollainen en itse ole, päättelyn riemuvoitto.

Kun selasin, ihmettelin ja suljin pois sukulaisuuksia Tammelan Sarinien sekä "kiikalalaisten = Kiikala, Koski, Marttila, Somero, Uskela jne" ja omien geenisukulaisteni välillä, jäljelle jäi näiden minulle sukua olemattomien kanssa yhteisten geenisukulaisteni -> geenisukulainen, jonka sukulaisuutta kaikkien tarkastelussa mukana olleiden kanssa voi lähinnä selittää Matthias Laurentiin eli Ilmajoen Lahdenkylän Lahden suvun kautta. Tämän henkilön isä oli Karjalasta, jossa esi-isäni ovat lähinnä olleet itärajan määrittelyn yhteydessä. Sukulaisuuden määrä olisi paremmassa tasapainossa välillämme, jos hänellä olisi yhteys Lahden sukuun myös Upan eli "Wegeliusten" suvun kautta. Silloin olisimme Lahden sukua suurinpiirtein yhtä paljon, minä enemmän Lahden sukua ja hän enemmän Upan sukua.

Geenisukulaisuuteni määrä tämän henkilän kanssa on melkein 110 cM, mutta osa yhteisestä perimästä tulee laihialaisen äitini suvuista, joissa ei ole "kiikalalaisten" kanssa sukua olevien kanssa sukuyhteyksiä. Olen, käsittämätöntä kyllä, peräti 75 cM:n verran geenisukua kolmen Sarinin sukua olevan kanssa, mutta vain jonkin verran sukua toisen heidän samalla tavalla Sarinin sukua olevan sukulaisensa kanssa. Sukulaisuuteni siis täytyisi liittyä näiden henkilöiden yhteisiin sukulaisiin, myös muihin kuin Sarineihin. Niiden täytyy olla niitä "kiikalalaisia".

Sareniukset ovat pienen huomion arvoinen arvaus Stutaeusten sukulaisiksi. Kyllä tuomiorovasti Joachim Matthiae Stutaeus heidän isänpuoleiseksi sukulaisekseen ja jonkinasteiseksi serkukseen sopisi.

Tämä henkilö on minulle läheistä sukua, Laihialaisen isoäitini esipolvien poikkileikkaus on tiettävästi 1700-luvun puolivälissä:

Antti Ollila (Yli-Piirto) s.1766
Liisa Ollila (Torsti) s.1774

Juho Torsti s.1750
Marketta Polak s.1743

Matti Laulaja s.1747
Maria Pukka s.1749

Tuomas Laitala s.1748
Susanna Erving s.1745

Juho Myr s.1775
Liisa Naskali s. 1773

Johan Klingberg s.1750
Susanna Perä s.1752

Samuel Lyyski s. 1755
Anna Nyysti s.1752

Jaakko Hukka s.1762
Anna Tyyki s.1764

Jaakko Thorfelt s. 1750
Maria Tanttari s. 1749

Antti Talso s.1752
Susanna Viainen s.1754

Thorfelt mennee Uppaan, jollain tällä tasolla lienevät geenit kummasti
hypänneet myös Närpiöön ja Korsnäsiin. Korjaukset luulemisiin ovat tervetulleita.

Matti Lund

21.04.14, 12:23

Tämä henkilö on minulle läheistä sukua, Laihialaisen isoäitini esipolvien poikkileikkaus on tiettävästi 1700-luvun puolivälissä:

Antti Ollila (Yli-Piirto) s.1766
Liisa Ollila (Torsti) s.1774

Juho Torsti s.1750
Marketta Polak s.1743

Matti Laulaja s.1747
Maria Pukka s.1749

Tuomas Laitala s.1748
Susanna Erving s.1745

Juho Myr s.1775
Liisa Naskali s. 1773

Johan Klingberg s.1750
Susanna Perä s.1752

Samuel Lyyski s. 1755
Anna Nyysti s.1752

Jaakko Hukka s.1762
Anna Tyyki s.1764

Jaakko Thorfelt s. 1750
Maria Tanttari s. 1749

Antti Talso s.1752
Susanna Viainen s.1754

Thorfelt mennee Uppaan, jollain tällä tasolla lienevät geenit kummasti
hypänneet myös Närpiöön ja Korsnäsiin. Korjaukset luulemisiin ovat tervetulleita.

Hei, enpä tähän ketjuun muuten halua puuttua, mutta olen kyllä löytänyt tuomiokirjoista varman todisteen, ettei Thorfelt mene Uppaan, mutta Thorfeltin esivanhemmista kyllä löytyy mm. Mathias Laurentii (ei ehkäpä itse alkuaan Stuteus, mutta poikansa ja pojanpoikansa kyllä ja ehkäpä jotenkin äitinsä, siis Mathiaksen puolison kautta).

Pitänee tästä aiheesta sorvata tiedonanto, jotta päästään oikeammille jäljille.

Lisäksi löytyy muitakin kytkentöjä Ilmajoen sukuihin. Muuten on edustettuna itse Laihian lisäksi Ison- ja Vähänkyrön puolta ja Pohjanmaan rannikkoa niin jonkin verran ruotsinkielistä kuin suomenkieliseltäkin sektorilta aina Keski-Pohjanmaalle asti, josta viimeisestä minulla on eräs julkistus loppusuoralla juuri nyt.

Olen itse ehdottanut joskus Uppaa (ehkä ensimmäisenäkin?) erään näennäisen yhtäläisyyden takia, mutta se tieto ei pitänytkään kutiansa.

tev Matti Lund

Benedictus

21.04.14, 12:46

Hämeenkyrön Laitila:
3.10.1584 (tel:3.10.1584) Pontus de la Gardie tiedoittaa, että Kyrön nimismiehelle Lasse Gregorssonille myönnetään puolet vuoden 1583 nimismiesverosta valtatien varrella asuessaan ja senvuoksi sotaväkeä runsaasti majoittamaan joutuessaan.

Stutaeus, Matthias Laurentii (K viimeistään 1600)

Stuthaeus / Stuut, Mattz / Matts Larsson
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) kirkkoherra 1571/72.
Allekirjoitti (”Matth. Lau. pastor Ilmolensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Matthias Laurentii Ilmoilasa”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Ilmajoen pitäjän vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainitaan sekä edellinen kirkkoherra Petrus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1966) että hänen seuraajansa ”Her Mattz Laurenti Pastor”, jolla oli omaisuutta 10 markkaa rahaa, 10 luotia hopeaa, 2,5 leiviskää kuparia, 2 lehmää, 5 lammasta ja tammahevonen arvoltaan 5 markkaa. Hopeaveroa herra Matthias joutui maksamaan 10 markkaa. Maakirjan mukaan hän omisti Lahden kylässä Lahden (numero 3) tilan vuodesta 1580. Hänet (”Her Mattz i Ilmola”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 16 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
K Ilmajoki ilmeisesti viimeistään 1600. Strandbergin mukaan ”kuningas Sigismundin miehet” löivät hänet kuoliaaksi nuijasodan aikana 1597 oman pappilansa eteisessä (Blomstedtin mukaan oli kirkkoherrana 1600 asti).
P Sofia Grelsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja isännöi maatilaa Lahden kylässä 1604–1607, sai (”Sophia Grelsdotter framlednne Här Mattz Kirckieheerde I Ilmola Sochnn–”) Kaarle-herttuan kirjeellä 5.12.1601 kolmeksi vuodeksi vapautuksen asumastaan ”torpasta” maksettavista vakinaisista ja ylimääräisistä veroista kyetäkseen köyhyyden ja sotaväen lamauttamana ruokkimaan köyhät pienet lapsensa.

Stuth, Gregorius Michaelis (1500–1561)

Mulli, Grels / Greger Michelsson / Mickelsson
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1549.
Kirkkoherra Gregorius menetti 1550-luvulla noin kaksi kolmasosaa niistä vilja- ja voiverotuloista, joita hän oli aiemmin saanut kantaa itselleen, mutta sai anomuksestaan Juhana-herttuan kirjeellä 24.2.1558 takaisin osan menettämistään palkkatuloista. Hän testamenttasi Juhana-herttualle kaksi (kulta)tukaattia, kolme hopeataalaria ja yhden työhevosen.
K Hämeenkyrö 1561 (testamentti toimeenpantiin syksyllä 1561).

Lisäksi mainitaan Hämeenkyrön historiassa, että 1601 sovittiin perinnönjaosta Michel Larsson Laitilan jälkeen: perijöinä olivat Eskill Michelsson Turun porvari, Jöns Michelssonin poika Henrik Jönsson ja kanssaperillinen Eskill Gregersson.

Koska tuossa yllä mainitaan nimismies Lars Gregersson 1583 sekä Eskill Gregersson 1601 ja Mathias Laurentii Stutauksen vaimo oli Sofia Grelsdotter.

Sofia Grelsdotter jäi leskeksi 1600 pienten lasten kanssa eli olisi pääsääntöisesti tehnyt lapsensa 1590-luvulla 35-45 vuoden iässä, jos olisi ollut Gregorius Stuutin tytär.

Lars Gregersson nimismies voisi ajallisesti olla hyvinkin khr Gregorius Stuhtin poika. Hän on myös varmaankin ollut Laitilan vävy, koska nimismies oikeus meni tuolloin kokoajan laitilassa.

Ajallisesti Ilmajoen khr Mathias Laurentii ei oikein voisi olla Lars Gregerssonin poika, koska mainitaan jo 1571 Ilmajoella.

Eskill Gregersson ja Sofia Grelsdotter vaikuttaisivat ajallisesti enemmän samanikäisilta eli voisivat olla jopa sisaruksia.

Tuntuisi,että khr Gregorius Stuthilla on voinut olla myös poika Grels, jonka lapsia olivat tuo Eskill ja Sofia.

Kiinnostavaa, että tuo Eskill Gregersson sai osansa Laitilasta rahana, mikä viittaa,e ttä asui jossain kauempana.

Onko pohjanmaan puolella tuohon aikaan ketään Eskill Gregerssonia?

Kiinnostavaa on, että missään SAY:n sivuilla ei mainita ketään Lars Gregerssonia eli ainoa vaihtoehto on, että on Laitilan isäntänä vaikka Michel Larsson mainitaan SAY:ssä

Jari Latva-Rasku

21.04.14, 13:04

Hei, enpä tähän ketjuun muuten halua puuttua, mutta olen kyllä löytänyt tuomiokirjoista varman todisteen, ettei Thorfelt mene Uppaan, mutta Thorfeltin esivanhemmista kyllä löytyy mm. Mathias Laurentii (ei ehkäpä itse alkuaan Stuteus, mutta poikansa ja pojanpoikansa kyllä ja ehkäpä jotenkin äitinsä, siis Mathiaksen puolison kautta).

Pitänee tästä aiheesta sorvata tiedonanto, jotta päästään oikeammille jäljille.

Lisäksi löytyy muitakin kytkentöjä Ilmajoen sukuihin. Muuten on edustettuna itse Laihian lisäksi Ison- ja Vähänkyrön puolta ja Pohjanmaan rannikkoa niin jonkin verran ruotsinkielistä kuin suomenkieliseltäkin sektorilta aina Keski-Pohjanmaalle asti, josta viimeisestä minulla on eräs julkistus loppusuoralla juuri nyt.

Olen itse ehdottanut joskus Uppaa (ehkä ensimmäisenäkin?) erään näennäisen yhtäläisyyden takia, mutta se tieto ei pitänytkään kutiansa.

tev Matti Lund

Matti on myös muistaakseni itse ollut paljastamassa laihialaisten yhteyksiä Vaasan seudulle. Niitä on löytynyt ainakin Kasin (ä-i-ä) ja Varon (ä-i-i-ä), ehkä myös muista suvuista. Jo Alapoti kirjasi sukuyhteyksiä ainakin Helsingbyn suunnalle Kestikevarista ja Jussilasta. Äitini nuoruudessa jopa vielä sukulaistyttö kävi sieltä suomenkielenopissa sukulaistaloksi katsomassaan äitini lapsuudenkodissa Kestikevarissa eli Jokelassa. Nämä henkilöt eivät liity "kiikalalaisiin".

En halua nimeltä mainita esimerkkini avainhenkilöä, jonka suvut liittyvät muihin tarkastelussa olleisiin vain yhdellä tavalla, sillä en ole ollut häneen yhteydessä ja hänen pitäisi olla elossa. Hänen laihialaiset sukunsa eivät liity muihin meidän yhteisiin sukulaisiimme, vaan kaikesta päätellen Ilmajoen Lahden ja mahdollisesti siihen liittyvä Upan suku. Jotta kertymiä "kiikalaisiin" asti olisi riittävästi, sukulaisuuden tulisi olla tuntuva ja varhaisesta yhtymäkohdastaan johtuen moninkertainen kummallakin puolella sukua. Kyse voisi olla etäserkkuudesta esimerkiki kymmenellä tai vielä useammilla tavoilla. Yksi etäserkkuus kymmenenteen serkkuun ei näy tarkastelussa lainkaan muuta kuin käsittämättömän sattuman kautta, eli perimään olisi jäänyt roikkumaan yksi tai muutama pidempi kromosomijakso kummallakin puolella sukua. Sellainen on paljon epätodennäköisempää kuin sukulaisuuden säilyminen laajemman sukusiitoksen vuoksi.

Benedictus

02.07.14, 21:42

Lopullisessa käsittelyssä usean "soutamisen ja huopaamisen" jälkeen, tulee kyllä 4.6.1645 näkyville neljän kanssaperillisen nimet perustuen alilaamannin toht. Petrus Wigeliuksen langettamaan tuomioon testamenttirahojen palauttamisesta. Heihin viitataan edellisessä käsittelyssä vain lankoina.

Ps. samoilla aukeamilla samoina päivinä muuten etenee myös Frisius -suvun oma hyvityssotku, jota ajoi Hokan Antinpoika omasta ja lankonsa Johannes Arvidi Frisiusin puolesta Arvi Juhananpojan perillisinä Mikko Eskonpoikaa vastaan. Siis nämä olivat tässä ketjussa esilläolleen Martinus Magni Friisin veljen (Jönsin) pojan (Martin) pojan (Pietarin) vävyn (Arvin) vävy (Hokan) ja poika (Johannes). __________________
M Lund

Turun porvari Håkan Andersson Prytz ja Kangasalan khr Johannes Arvidi Frisius käräjöivät 1645 jostain oikeuden määräämistä perintötasauksista Michel Eskilssonia vastaan.

Onkohan mitään tietoa kuka tuo Michel Eskilsson voisi olla?

Benedictus

29.07.14, 07:40

Pitkään tutkeimme Äijälän Kantorin isännän pojan Isak Eriksson Kentzerin sukua.

Alla on kiinnostava SAY sivu.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379777

Sivulla mainitaan

1560 Erik Cantz
1561 Erik Kantser
1570 Erik Cantur tai Cantor
1571 Clement Eriksson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204755
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204885
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379908
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205008
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325958

Mikä tekee tämän jutun erittäin kiinnostavaksi, on seikka, että kyseessä on siis Taivassalon Hylkilax.
Hylkilaxissa asui Ulfenkloun vouti ombusman Måns Larsson ja vaimonsa Anna Eriksdotter Alftana, joiden tytär Juliana Månsdotter Palm nai Isak Erikssonin.

Hylkilax kuului Ulfwenkloulle, joka osti sen Lorentz von der Lindeniltä.

Lorentz von der Linden oli Tukholman pormestari Lars Eriksson poika.

Von der Linde nr 38

http://www.adelsvapen.com/wiki/images/2/2e/F_038.jpg (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fil:F_038.jpg)
Friherrliga ätten von der Linde nr 38 †

Friherrlig 1651-05-14. † 1676-12-04.
TAB 1

Lorentz von der Linde, friherre von der Linde (son av Erik Larsson, adlad von der Linde (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_der_Linde_nr_179)). Född 1610-07-20. Generalmajor av svenska infanteriet i Tyskland 1647 samt överste för ett regemente tyska knektar. Riksråd 1651. Friherre jämte sina bröder 1651-05-14 och skulle skriva sig friherre till Lindeberg. Major vid livgardet 1653. General av infanteriet 1655. Fältmarskalk 1665. Död ogift 1671-06-25 i Stockholm.
TAB 2

Erik von der Linde, friherre von der Linde (son av Erik Larsson, adlad von der Linde (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_der_Linde_nr_179)). Född 1611. Landshövding i Åbo och Björneborgs län. Död 1666-01-18. Gift 1660-10-10 i Nikolai församling med friherrinnan Anna Augusta Leijonsköld i hennes 1:a gifte, dotter av kammarrådet Mårten Augustinsson, adlad och friherre Leijonsköld (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Leijonsk%C3%B6ld_nr_53) och Brita Larsdotter Sneckenfelt (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Sneckenfelt_nr_553).
Barn:

Erik, död ung.
En dotter, begraven 1665-11-25 i Åbo domkyrka .
Vendela, döpt 1665-05-17. von der Linde

https://lh3.googleusercontent.com/-qlFWn6v5QSc/TXkcFBu14JI/AAAAAAAAFNo/gsnWi0ST0CA/s1600/head1.jpg (https://lh3.googleusercontent.com/-qlFWn6v5QSc/TXkcFBu14JI/AAAAAAAAFNo/gsnWi0ST0CA/s1600/head1.jpg) Erik? Lorentz eli Lars Erikinpoika oli porvari Tukholmassa, missä hän kuoli 4.12.1611. Larsin vaimo oli eräs Margareta Pederintytär ja heillä oli ainakin poika Erik Larsinpoika.

Viimeistään 1580-luvulla syntynyt Erik Larsinpoika harjoitteli myöhemmän aateliskirjeen mukaan nuoruudessaan kaupantekoa Espanjassa, Ranskassa, Englannissa, Hollannissa ja Saksassa. Tukholmassa hän vannoi porvarivalan 12.5.1604. Niihin aikoihin hän lienee avioitunut ensimmäisen kerran: puolison nimi jää tuntemattomaksi. Vaikka avioliitosta jäi kaksi tytärtä, ei se ollut pitkäikäinen, sillä vaimo kuoli nuorena.
Erikin toinen puoliso 3.11.1606 oli Vendela Lohrman, jonka isä Jakob Lohrman (Lårman, Laarman) vanhemman genealogisen kirjallisuuden mukaan oli syntynyt Württenbergin ruhtinaskunnan Montbeillardissa (Mümpelgard), toimi Tukholmassa kauppiaana sekä mahdollisesti krouvarina Värdshuset Blå Örnenissä. Lisäksi hän oli Tukholman saksalaisen seurakunnan kirkkoväärtinä, isäntänä, ja mainittiin seurakunnan tilikirjoissa 1575-81. Vendelan äiti oli Gertrud Berentintytär (k. 14.4.1641), jonka isä oli Berent Hafverstad ja äiti Vendela Henrikintytär.

Erinomaisen kiinnsotava on seikka , että Erik von der Lindenin isän Lars Erikssonin vaimon Margareta Persdotterin isäpuoli oli Erik Henriksson "Myllar",
Turun valtaporvari Henrik Henriksson Myllarin veli.

Olisiko mahdollsita, että Hylkilax on tullut von der Lindeneille jonkin sukulaisuus yhteyden kautta?

Voisiko Lars Erikssonilla, Tukholman pormestarilla olla ollut myös 2.poika Lars Palm tai tytär, jonka puoliso oli Lars Palm?

Jari Latva-Rasku

29.07.14, 09:58

Benedictus

30.07.14, 06:10

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379776
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379777

Vaikuttaisi, että Erik Persson on vaikuttanut Hylkilaxin kahdella eri tilalla.
1571 toisella tilalla mainitaan Margareta vidua.
1571 Clement Ersson.

Myös Hylkilaxin 3. tilalla on patronyymi Lars Perssonilla, joten voisi epäillä, että kylä oliis voitu jakaa useammalle perilliselle aiemmin.

Kiinnostavaa, että viduan jälkeen tulee Ambrosius ja 1575 Mats Michelsson.
Mats Michelsson on Taivassalon khr Mats Michelsson Carpelan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204885
Mats Michaelis näkyy 1585 saakka

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204884

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379908
Hylkilaxin 2 muuta tilaa näkyy Mats Michelsson Carpelanin vävyn Jeremias Agricolan hallussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379909
Mats Michelssonilla aiemmin oleva tila on autio.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380026
Vihreällä on jokin teksti, josta ei saa selvää.

Benedictus

07.08.14, 19:03

1649 Uskelan Äijälässä Erik Jacobsson ja vaimonsa Lisbeta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315672
Kemiön Wästerillon Östergårdissa tytär Lisbeta Axelsdotter.

Vouti Erik Jacobssonilla oli poika Axel.

Olisiko mahdollista, että tämä Lisbeta olisi Erik Jacobssonin vaimo, vaikka aika väli onkin iso.
Erikin 2 vanhempaa poikaa olivat mahdollisesti paljon Isak Erikssonia vanhempia.

Benedictus

07.08.14, 21:26

Lainaus:
Näyttäisi kuitenkin siltä, että näiden perusteella Hammarstiernan Bengtin lapsia olivat Johan ja Påvel sekä tyttäret Karin ja jonkun Jönsin vaimo (+ Brenneruksen vaimo Anna)

Påvel Bengtsson oli siis linnapäällikkö Anders Nilssonin palveluksessa ja luultävästi hänen leskensä Lisbetha Mårtensdr asusteli köyhänä tyttärensä kanssa 1665 Helsingissä.

Påvel Bengtsson Hammarstiernasta ei ole paljoa tietoa. Hänellä on ollut tytär 1665, mutta ajallisesti hänellä on voinut olla useampi tytär tai poika Erik jo 1640 luvulla, sillä veljensä Johan toimii siihen aikaan.

Pitää muistaa, että Isakin jälkeläisiin kului myös Paul niminen.

Karin Bengtsdotter Hammarstierna teki lapsen isäpuolelleen Isak olssonille.

Kemiö WästerIllo: Axell Påvalsson, vaimo Elisabeth enka 1625.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319432
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1318906
Axel Povelsson vaimo enka 1615.

Tuntuu ettei Axel Polsson ajallisesti oikein sovi Påhl Bengtsson Hammarstiernan pojaksi.

Pekka Hiltunen

28.08.14, 20:02

Jari Latva-Rasku

28.08.14, 20:25

Onkohan jolla kulla asiaan paremmin perehtyneellä lähdeviitteitä tähän:
http://www.geni.com/people/Isak-Astreen/6000000007921577708

Sain tietooni sivuston olemassaolosta meilinä, enkä näe ristiriitaa, vaikka en itse kykenekään esittämään asianmukaista binaarilogiikkaa ketjun päättämiseksi.

PH
Sivusto näyttäisi olevan kooste eri henkilöiltä. En usko, että lähteitä keskeisiin oletuksiin löytyy. Virheitäkin löytyy ainakin kurikkalaisten osalta. Isak Erikssonin tarinaa on vaikea kuvata sukutauluina ainakin esivanhempien osalta niin, että henkilöt olisivat oikeita.

Benedictus

29.08.14, 07:15

Olisi hienoa, jos todella noin helposti tuo ikuisuuskysymys ratkeaisi Isak Erikssonn osalta.

Harmi kyllä ei ainakaan tähän mennessä ole tullut mitään sellaista lähdettä tai viitetta, edes pienintäkään, joka viittaisi Isak Erikssonin ja Oriveden Holman Stiernkors-suvun yhteyksiin.

Tällä hakemisella olisi ainakin jotain sukulaisviitteitä tai sukujen välisiä käräjioä tai naimakauppoja tai jotain.

Joten voidaan todeta, että tuo sivusto on juuri sellainen ongelma, joka rupeaa levittämään omaa näkemystään ja tietoaan vaikka se ei perustu mihinkään todettuun todellisuuteen.

OSTFRESEWESTFRESE

29.08.14, 09:30

Missä on mukamas vikaa, kun tämä ei kelpaa tai Erik Hammarstierna?

Katso alla.

Mårten Erikinpoika Stiernan (lat. aster) puoliso Anna Persdotter syntyi ehkä n 1578 (k 1648). Näiden poika Erik Stiernkors on voinut syntyä n 1600. Omistiko Turun ratsuväkirykmentissä 1653 palvellut kornetti Erik Stiernkors Oriveden Holman tilan? Tapio Vähäkankaan artikkelista Fröjdbölen suku Genoksessa 3/2005 ilmenee, että Stierna-suvulla oli 1600-luvun alussa yhteys mm. Raision Tahvion Friis-sukuun.
Isak Erikinpoika nai Arvid johanneksenpoika Frisiuksen lesken n 1681. Jos kornetti Erik Stiernkors ja rykmentinkirjuri Isak Erikinpoika olivat isä ja poika, on Isak voinut 1653 hyvinkin olla vielä alaikäinen ollen syntynyt 1630-luvun loppupuolella. Isak Erikinpojan ja Elisabet Mårtenintytär Palmin ikäero ei siis välttämättä ole ollut erityisen suuri.

Teoreettisia esipolvia:
Taulu 1
1. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Elisabet Wegelius Vanhemmat Juhana Wegelius (vanhempi) ja Kristina Lauraeus.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Isak Eriksson Stierna, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Mårtensdotter Palm, s. noin 1655.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Erik Stiernkors, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: NN
Lapset:
Isak Eriksson. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Erik. Tauluun 3.
Karin
Elin

Taulu 5
5. Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) Vanhemmat taulusta 6.
1. Puoliso: Brita Fleming Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Mårten. Tauluun 4.
2. Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat Bertil Henriksson (Sjundby-ätt).

Taulu 6
6. Mårten Jönsson i Böle, k. jälkeen 1554. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Brita Mattsdotter Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Erik. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Jöns till Böle
Lapset:
Mårten Jönsson. Tauluun 6.
Klemet, k. ennen 1586

Taulu 8
7. Matts Olofsson till Villilä Vanhemmat Olof till Villilä ja NN Jacobsdotter.
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat Sune Andersinpoika Ille.
Lapset:
Brita Mattsdotter. Tauluun 6.

Taulu 9
6. Per Fleming Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Margareta Ram Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Brita. Tauluun 5.

Taulu 10
7. Erik Fleming Vanhemmat Herman Magnusson Fleming ja Elin.
Puoliso: Anna Engelbrektintytär Vanhemmat Engelbrekt Larsson till Isnäs i Pärnå ja Margareta Tuvesdotter Natt och Dag.
Lapset:
Per. Tauluun 9.

Taulu 11
7. Torsten Salomoninpoika Ram Vanhemmat Salomon Torsteninpoika.
Puoliso: Brita Johansdotter Fleming Vanhemmat Johan Henriksson Fleming ja Märta Erengislesdotter.
Lapset:
Agneta
Margareta. Tauluun 9.

Taulu 12
5. Petrus Johannis, Paraisten kkh, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 4.

Taulu 13
6. Johannes Thomae de Hanjas
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 12.

Taulu 14
6. Elias Simonis Esping Vanhemmat taulusta 15.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 12.

Taulu 15
7. Simon Nils- /Henriksson
Puoliso: Malin Knutintytär Kappe Vanhemmat Knut Kappe ja Margit Nilsdotter.
Lapset:
Elias Simonis. Tauluun 14.

Taulu 16
7. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Vanhemmat NN ja Karin Henrikintytär Tavast.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 14.

PH

Jari Latva-Rasku

29.08.14, 12:25

Missä on mukamas vikaa, kun tämä ei kelpaa tai Erik Hammarstierna?

Katso alla.

On mahdollista, että Turun ja Porin ratsuväkirykmentin komentajan komppanian, eli Taivassalon/Vehmaan komppanian ja samalla koko rykmentin kirjuri oli aikoinaan, 1600-luvun puolivälin paikkeilla, Isak Eriksson "Alftanus", eli Juliana Månsdotterin eno. Hän ainakin oli silloiselta aikuiselta iältään sopiva, oikean niminen, oikean taustainen ja kotoisin oikeasta paikasta eli pääkallonpaikalta. Sille voisi olla syynsä, miksi Isak Eriksson siirtyi huoltoaliupseeriksi, eli vähemmän työtä ja enemmän vapaa-aikaa Hukaisten hoitamiseksi, ehkä myös parempi palkka ja ratsupalveluksen ja korpraalin työn yhdistäminen ainakin yhden ratsukon osalta. On siis jäänyt avoimeksi, voisiko rykmentinkirjurin alter ego olla Alftanus. Henkilöiden kirjauksissa ei muistaakseni ole päällekkäisyyksiä.

Pekka Hiltunen

30.08.14, 03:54

Myös negatiivinen tulos on tosi, kun on valittava kahdesta.
PH

Jari Latva-Rasku

31.08.14, 09:16

Myös negatiivinen tulos on tosi, kun on valittava kahdesta.
PH

On olemassa merkkejä, kuten Alftanusten käytössä olleet Stjerna- ja Stiernkors-sinetit, ja ei ole pystytty sulkemaan pois mahdollisuutta, etteivätkö Juliana Månsdotterin esi-isät voisi olla peräisin Särkilahtien sukukunnasta, kuten myös ainakin ensiksi yhden tyttären ja sitten kummankin eloon jääneen pojan nimi Astrenius. Abraham Alftanus oli töissä Särkilahtien sääksmäkeläisten ratsusoturijälkeläisten kanssa samalla osastolla, ollessaan nuori sotilaspappi. Niin oli samaan aikaan myös häntä vanhempi mahdollisesti silloinen kirjuriveli Isak Eriksson, ja häntä ennen Erik Eriksson.

Benedictus

31.08.14, 21:26

Tuo pohdinta Stierna-Stienkors-Astrenius herätti ajattelemaan yhtä lisä isäehdokasta tai oikeastaan äitiä.

Kirkkoherra Claes Brennerus nai 2 vaimonsa Iliana Arendtsdotter Stiernan noin 1650.

Iliana kuoli varmaankin synnytykseen 1656.

Isak Eriksson nai Ombusman Måns Larssonin ja Anna Alftanan tyttären Iliana/Julian Månsdotter Palmin.
Nimien yhtäläisyys papinrouvan kanssa on niin ilmeinen, että Hän on varmaankin ollut Julian Månsdotterin nimikummi.

Astreniusten nimi on ongelma.
Aikoinaan ehdotin, että Iliana Stiernan siskolla, Rauman kirkkoherran vaimolla olisi ollut Erik niminen puoliso, jonka poika Isak olisi.
Ajallisesti ei se sopinut, koska Tämän avio tiedetään.

Nyt tuli mieleen, että Iliana Stierna avioitui 1650-52? Claes Brenneruksen kanssa.
Olisiko mahdollista, että Iliana Stierna oli ollut aviossa jo ennen Brennerusta, jonkun Erikin kanssa?

Isak Eriksson oli 1674 Evert Feuhtingin kirjuri eli olisi iältään erinomaisen sopiva Ilianan pojaksi.

Toisaalta on tämä outo Hammarstierna.

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.
eli Isak Erikssonimme olisi juuri oikean ikäinen tähän rooliin.
Jos Ilianan 1. puoliso oli joku Erik Hammarstierna, ja 2. Claes Brennerus, niin sukusotku on merkittävä.

Silloin Isak Eriksson Stierna-Hammrstierna olisi ollut Juliana Månsdotter Alftanuksen enon poikapuoli ja varmaankin kasvatti. Avioliitto ISakin ja Julianan välillä on voitu sopia jo kastajaisissa.
Kiinnostavaa kyllä Astreniuksiin kuului eräs Aron Astrenius, onko Aron ja Arendt samaa nimiperää?

Tämä on vain ajatus, mutta silloin Astrenius -Tähdistö olisi aika tuikkiva.

Benedictus

01.09.14, 06:42

Claes Mårtensson Brenneruksen veljen vaimo oli Anna Bengtsdotter Hammarstierna.
On siinä ja siinä voisiko Annalla olla ajallisesti veli,joka voisi olla Erik nimeltään.

Annalla oli sisko, jonka isäpuoli Isak Olsson laittoi paksuksi, mistä tämä Isak Olsson joutui mestatuksi.
Oliko tuo isäpuolen äpärä syntynyt elävänä ja minkä niminen ei ole tiedossa. Tuskin epärää olisi silti naitettu aateliselle.

Benedictus

01.09.14, 22:30

http://runeberg.org/frfinl/0016.html

Yllä Ramseyn Arendt Scheringsson släkt, jossa on tyttäret mainittu.
Isä Arendt kuollut varmaankin noin 1618, jonka jälkeen ei ole tietoja hänestä.

Maria, kuollu 1647.
puoliso Arvid Anckarshöld
3 tiedettyä lasta.
Tarkoittaa, että avio on tapahtunut noin 1640-41, jos 2 vuotta lastenväli.
viimeistään 1643jos 1,5 vuotta väli.
Tietysti on voinut kuolla montakin lasta väleistä.

Margareta, avio 1640
puoliso Michael Sölfverarm, Särkilahti

Iliana, avio noin 1640
puoliso Claes Brennerus
aatelittoman avion takia pakotettiin myymän aatelismaansa 1649, langolleen Anckarshöldille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205128
Ainakin vielä 1643 khr Claes Brenneruksen puoliso on Brita Henriksdotter.
1645 mainitaan vain hans fru.
1646 med sin hustru.

1650 vasta Iliana h. kuten siitä eteenpäin.

Anna, avio
puoliso Taivassalon kappalainen Erik.
Leski 1662.

Neocleander, Andreas Nicolai (K 1656)

Anders Nilsson
S ilmeisesti Kalanti oletettavasti 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. V Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1808) ja Valborg Ludvigsdotter.
Ylioppilas (Finlandus) Uppsalassa lokakuu 1625; respondentti (luultavasti Turun hiippakunnan stipendiaattina, mainitaan "Aboënsis dioeceseos stipend.") 12.5.1632; pro gradu (”pro magisterij gradu – – Andreas N. Neocleander Abogius Finno”) 11.6.1634. Neocleander ilmoittaa oppiarvokseen filosofian kandidaatti 22.5.1641 laatimassaan Rauman pappilan inventaariossa, mutta mainitaan maisteriksi mm. Rauman seurakuntalaisten valituskirjelmissä ja Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 1650-luvulla.
Helsingin triviaalikoulun rehtori oletettavasti 1634 tai 1635; Turun lukion kaunopuheisuuden eli puhetaidon lehtori (eloquentiae eli oratoriae lector) ja Turun tuomiokapitulin jäsen 1636–1640 (lukion lakkauttamiseen asti). Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kirkkoherra (pappilan inventaarion mukaan "Rauman kaupungin ja koko Lapin pitäjän Kirkkoherra") lankonsa (sisarensa miehen) Gregorius Clementis Finnon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=647) jälkeen Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 29.6.1640, astui virkaan vappuna (saapui seurakuntaan 9.5.) 1641.
Neocleander oli nimitetty kirkkoherraksi vastoin raumalaisten tahtoa syrjäyttämällä seurakuntalaisten vokaation saanut kappalainen Olaus Johannis Leistenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1427), joten kirkkoherran ja seurakuntalaisten välit olivat alusta asti kireät. Erimielisyydet kirkkoherran palkkaeduista aiheuttivat lukuisia hankauksia, ja seurakuntalaiset valittivat tuomiokapituliin kirkkoherran riitaisuudesta, vihanpurkauksista ja niihin liittyvästä juopottelusta. Viimeisinä elinvuosinaan Neocleander joutui ankariin riitoihin myös kappalainen Leisteniuksen kanssa. Riitoja selviteltiin Rauman kämnerioikeudessa kirkkoherran syytettyä kappalaista liiallisesta oman edun tavoittelusta raha-asioissa ja vaadittua tutkittavaksi, opettiko kappalainen saarnoissaan Jumalan sanaa puhtaasti ja oikein. Neocleanderin kuoltua hänen leskensä Anna Stjerna jatkoi tarmokkaasti riitelyä kappalaisen kanssa.
Lähteenojan mukaan Neocleander oli määrätty yhdeksi kolmesta suomenkielisestä saarnaajasta Turussa 1652 pidettävään pappeinkokoukseen, joka peruuntui piispa Isaacus Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) kuoleman takia.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.11.1651.
K Rauma 1656 (mainitaan vainajana Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 8.12.).
P Anna Arendsdotter (Anna Aronis) Stjerna hänen 1. avioliitossaan, K Rauma (haudattiin 20.3.) 1670, PV Taivassalosta läänityksen saanut rälssimies Arend Scheringsson (Stjerna) ja Margareta Hansdotter. Anna Stjerna sai leskeksi jäätyään ylimääräisen armovuoden 1.5.1659 asti.
Anna Stjernan P2 1662 mm. Riiassa sotilaspappina toiminut Abrahamus Henrici Sonck, mainitaan vainajana 1676.

Ramsey on siis maininnut leskeyden, mutta väärän miehen.

Oliisko mahdollsita, että Ramsey oli oikeilla jäljillä, mutta väärässä henkilössä, sekoittaen Ilianan ja Anna aviot.

Jospa tuo Iliana oli aviossa salaperäisen Erikin kanssa. Erikin, jota kutsuu Taivassalon kappalaiseksi.

Tuntuisi oudolta, että Iliana olsii avioitunut vasta 1644 aikoihin, sillä sitä aiemmin hän ei voi olla Claes Brenneruksen vaimo, huomioiden suruvuosi.

Koska aatelismaiden luopumisvelvoite tapahtui 1649, on mahdollsita, että tuo Erik olisi ollut täysin aateliton. Brennerukset taasen olivat siinä rajalla, aatelistaustoineen.

Onko tarkaa tietoa, milloin Claes Brenneruksen 1. vaimo kuoli tai milloin nai Ilianan?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778
Tässä on hyvin kiinnostava seikka.

Piikkiön Sauvalassa törmäämme moneen tuttuun henkilöön.
Ratsupalvelusta vastaa lainlukija Mats Eskilsson ja puolisonsa Helena Antoniusdotter.

1626-9 Helena enka.
1630-31 Hr Erick capplan ja Hr Erick Zachariae

Kummallista kyllä Piikkiöstä ei Erik Zachariaeta löydy?
Toisaalta ei myöskään löydy Taivassalosta her Erikiä.

Seuraava sivusto on vielä kummallisempi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706191
1643 saakka on lainlukija Mats Eskilsson ja siitä eteenpäin Arvid Jöransson Anckarshöld.
SAttumaako, että Arvid Anckarshöldin vaimo oli Iliana Stiernan sisko Maria, joka sai Ilianan aatelismaat.

http://runeberg.org/frfinl/0014.html
Anckarshöld aateloitiin 1642, ja 1650 piti Nörköpingin ehdoilla Sauvalaa Piikkiössä.
Kysymys: mitkä olivat Ilianan maat,jotka Anckarshöld sai?

Olisi täysin mahdollista, että Anckarshöld on peruuttanut Ilianan maat jo ennen tämän aviota Claes Brenneruksen kanssa.
Iliana saatoi olla sisaruksista vanhin, jolloin voisi olla jopa tuo Sauvalan leski Helena, sillä Iliana/Juliana/Helena vailkuttivat olevan toisiaan korvaavia nimiä.

Benedictus

02.09.14, 06:15

Claes Brennerus on muistaakseni jossain vaiheessa käräjöinyt Anckarshöldin kanssa, mistä ja milloin ei ole tietoa, asia oli esillä kadonneilla sivuilla.

Zacharias on melko harvinainen nimi.Pappis matrikkelissa sitä on aika vähän, eikä mitään hyvää osumaa.
Vehmaa khr Zacharias Jacobi ei käy isäksi, koska mainitaan ogift 1628.

Erik Zachariassonia käsiteltiin aikoinaan eri yhteydessä, joku hyvä ajatus oli henkilöstä.

Jari Latva-Rasku

02.09.14, 07:32

Erik Zachariassonia käsiteltiin aikoinaan eri yhteydessä, joku hyvä ajatus oli henkilöstä.

Näitä yhteyksiä on mahdoton pitää mielessään, ja ei tarvitsekaan, koska mitään sukulaiseksi sitovaa ei ole löytynyt Isak Erikssonin suuntaan.

Erik Zachariassonista muistaakseni keskusteltiin Uskelan Äijälän Erik Kentzeriin liittyen. Täytenä satuna voisi hahmottaa, että nimiyhteydestä päätellen Taivassalon Hukaisista peräisin ollut Uskelan Kentzerin/Cantorin suvun jälkeläinen Erik Jakobsson olisi voinut ajallisesti avioitua Erik Zachariassonin vuoden 1630 jälkeen syntyneen tyttären kanssa. Erik Jakobssonista käytettiin oikeuden pöytäkirjassa toisin kuin veljestään nimikettä Välboren, aatelinen, jollainen hän voisi näin ollen melkein olla aatelisen voutina, todennäköisesti aatelissukuvusta peräisin olevan äitinsä ja lopulta myös puolisonsa aatelisen äidin välityksellä. Kyllä sellaisen kuultuaan ohjektiivisimmankin oikeuden kirjurin tittelikritiikki murtuu ja talonpojasta tulee hetkeksi herra. Nuorin poika Isak Eriksson olisi sitten saanut puolisokseen isoäitinsä kaimaksi kastetun isoäidin kummitytön, joka oli isoäidin toisen puolison Claes Brenneruksen sisarentyttären vanhin tytär. Juliana Månsdotter olisi sitten viettänyt lapsuutensa Hukaisten asumakartanossa rälssivoudin tyttärenä ja olisi tuntenut myös pikaleskeksi jääneen puolisonsa Isak Erikssonin, samanikäisen toisen rälssivoudin pojan, koko elämänsä ajan. He olisivat sitten Karkun Järventaan tuvassa lapsilaumansa keskellä pähkäilleet, että jos sinun isoäitisi oli tähti ja minun sukuni tähdenpuolikkaita täynnä, miksi lapsemme eivät voisi olla kokonainen tähdistö.

Tähän ajatukseen on kuitenkin puoliksi vaikea sovittaa ajallisesti, nimellisesti ja ylioppilaallisesti yhteensopivaa ajatusta, että ylioppilaaksi veroluettelossa mainittu Isak Erikson Kentzer oli sama kuin ylioppilasluettelon mukaan aikaisemmin ylioppilaaksi tullut Isak Eriksson Hammarstierna. Veikkaisin, että mahdollisuus, että Kentzer on Hammarstierna, on 50/50.

Benedictus

02.09.14, 22:14

Tiedetään, että Julli Ramseyllä oli paljon virheitä aateliskirjassaan, mutta toisaalta hän on havainnoinut ja yhdistänyt uskomattoman laajan kirjan.

Tuntuu hyvin oudolta, että Ramsey olisi tehnyt päästään Taivassaloon kappalais Erikin, jolla oli Anna Stierna vaimona.

Vaikka lähdettä ei ole vielä löydetty, niin varmaankin Ramsey on käyttänyt jotain aitoa lähdettä tietonsa perustana.
Jos Ramsey olsii ilmaissut , että mahdollisesti jonkun kappalaisen Erikin puoliso, tai luultavasti jonkun Erikin puoliso, mutta hän on laittanut selvän ja varman tiedon, ainoastaan sekottaen Anna Stiernan leskeyden mukaan, luullessaan kyseessä olevan Annan.

Koska Anna Stiernan avio on melko selvä, niin herää suuri epäilys, että Ramsey on lukenut Annan nimen väärin.

Vaika en tiedä mitään noista muinaisvenkuroista kirjaismista, niin tuntuisi aika luonnikkaalta että oli kaksi hyvin saman kaltaista nimeä.

Anna : Iso A ja nna, lisättynä kiemuroilla.

Iliana: Iso I ja l, yhdessä vierekkäin Il voisi muistuttaa A:ta. Lisättynä ana.
ana voisi olla ehkä tulkittavissa nna. Plus kaikki kiemurat päälle.

Iliana sopisi ihan passelisti, jonkun kappalais Erikin puolisoksi, ennen Brennerusta.

Mistä Ramsey on löytänyt tuon kadonneen kappalaisen?
Olisiko Ruotsin valtion arkistosta?

Jos tuo Erik kappalainen on todella ollut olemassa, niin hän sopii liiankin hyvin Isak Erikssonin isäksi.

OSTFRESEWESTFRESE

23.09.14, 14:41

OSTFRESEWESTFRESE

23.09.14, 15:01

Kuinka moni on miettinyt sellaista vaihtoehtoa kuin Erik Erikinpoika Alftan sotilas ja kornetti, joka kuoli Tanskan sodassa keväällä 1658 ja on haudattu Själlanin saarelle.
Olisiko mahdollista, että hän olisi puuttuva Erik?
Astrenit, Alftanit ja Frisiukset liittyvät kaikki läheisesti toisiinsa. Olisiko suhde ollut liian likinen?

Pekka Hiltunen

23.09.14, 20:06

Kuinka moni olisi lähdössä Ruotsiin valtion tai Uppsalan tuomiokirkon arkistoon tonkimaan asiaa esille? Silloin olisi yksi paikka selvitetty. Sieltä saattaa löytyä vaikka mitä.

Kuinka moni on törmännyt tanskalaiseen ikivanhaan aateliseen Bille-sukuun? Sen sanotaan DNA-testien välityksellä liittyvän mahdollisesti myös Peder Danskeen. Peder Danske on mm. Astrenien ja Alftanien esi-isä.

Minulla on kyllä Peder Dansken esi-isänä tauluissani Nils Bille, s. ~ 1300. Olen kopioinut tiedon varmaan joistain ns. nettisukupolvista. Peder Dansken (Raision Tanskilasta) isoisä ei varmaankaan löydy Y-kromosomista monistetuista pätkistä eli markkereista, kun mutaatioita mahtuu yli 700 vuoteen liikaa; sama pätee äitilinjoihin, kun tutkitaan vain mDNA ja Peder Dansken isoisä oli mies ja oli näin muodoin saanut kaikki jopa vuosisatoja mutatoitumattomina säilyvät mitokondrionsa äidiltään. Kannattaa lukea tämä:
http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm

Artikkelin asiantuntevan kirjoittajan mukaan on aikaero 45 v liian suuri luotettavan päätelmän tekemiseen. Asia on saatettu oikaista kehittämällä yksi Peder lisää Nilsin ja Peder Dansken väliin, kun käytössä olevissa keskiaikaisissa lähteissä P.D. mainitaan vain harvoin ja silloinkin yleensä vain patronyyminä. Suomessa on useita Danske-nimisiä sekoittamassa kuvaa. Kuka esim. oli Katarina Danske (som i vapnet förde två svarta hästskor på en hvit snedbjelke), jonka isä kai oli Henrik Danske till Dönsby ja äiti Svärd-sukua, ja jonka vaimo oli "Anna till Veiby"? Esim. friisiläisiä on tullut Normandiasta Tanskan suunnalta lounaissaaristoon ja -rannikolle jo ennen 1000-lukua ja kenties monetkin heistä olivat "dannemanneja" eli "danskeja". Halikon kihlakunantuomari Håkan Kristerinpoika taas saattoi johtaa tanskalaisen Frille-sukunsa Frellav Thomasseniin, joka on syntynyt ~1220. Håkan oli pojanpojan pojanpoika ja Håkanin sukukronikka olisi saattanut pitää paikkansa, jos hän olisi laatinut sellaisen. Suku oli kuitenkin aateloitu, joten mustetta ei kannattanut tuhlata, kun muut pitivät kirjaa.

Ruotsin arkistot avautuvat sivulla:
http://sok.riksarkivet.se/

M.m. tuomiokirjat löytyvät täältä:
http://sok.riksarkivet.se/svar-digitala-forskarsalen

Tai vaikka täältä:
http://www.arkivdigital.se/volymer/dombocker

Upsalan Tuomiokirkon arkistot aukeavat täältä:
http://webbutik.riksarkivet.se/shop/25093/art10/20255510-84c99d-ula_uppsala_domkyrka.pdf

Tänne voi tehdä ns. pakettimatkan, jos oikein ulkomaille on mieli:
http://slaktforskarcentrum.se/

Majoitus em. paikassa maksaa siis noin 30 € /1 pers. ja 40 kahdelta. Matkalipun Viking Linellä aamulähdöllä saa ilmaiseksi, jos joku tuttu on Viking Klubin jäsen ja saa silloin tällöin vapaalippuja. Valitettavasti tämä on ns. Pikaristeily Åbo -Sthlm - Åbo, joten kannattaa ottaa läppäri mukaan. Halvimat iltalähdöt hytillä ovat kuitenkin alle 50 €, kunhan tilaa matkansa netistä etukäteen ja "låg trafik" -aikana. Turussa pääsee förillä eli kevyenliikenteen lautalla ilmaiseksi joen yli Turusta Åboon ja päin vastoin ja voi sitten pohtia, että milloin on "tois pual jokke". Luultavasti Åbo on Etelä-Suomea, kun kirkko ja luostarikin olivat siellä, mutta Linna oli toisaalta saarekkeellaan vallihaudan takana joen pohjoispuolella...

Mikrofilmikopioita Riksarkivetista saa ostaa varsin halvalla, vaikkakin luen itse hankkimani "rullat" vanhalla mikroskoopillani, kun melkein ilmaiseksi eli matkakuluja vastaan saamamani kortinlukulaite on mallia, jossa kelkka ei käänny; Ruotsissa korttien tekstit ovat eri suunnassa kuin maakunta-arkistoissa tai Kansallisarkistossa, eli kelkan täytyy kääntyä 90 ast. horisontaalitasossa. Kortin voi tietenkin hyvää suurennuslasia ja mattoveistä käyttäen leikata nätisti kahtia halkomatta sivuja... Jos ei ole mahdollisuutta lukea kätevästi kotona tai lähettyvillä eli varsinkin työpaikallaan mikrokortteja, voi ostaa käyttöaikaa eri pituisiksi kausiksi alkaen 3 h / noin 5 € ja vuosimaksu on noin satasen verran (tilaamalla kortit voit säästää satoja tai jopa tuhansia kruunuja!!). En nyt muista, että meneekö iso Mäkkäri alle sataseen Stockholmissa, kun ostan itse aina vain kalahampurilaisia, jollen syö Kungshallenin intialaisessa (alle 100 SKr / dos.).

Yhteenveto:
Jos Turun seudun eli Suomen väkiluku oli noin 30 tuhatta henkeä, niin on aika suurella tod.näk:llä sukua Peder Danskelle, jos vain löytää yhdenkin esivanhemman Keskiajan Lounais-Suomesta.

PH

OSTFRESEWESTFRESE

24.09.14, 09:51

Pekka Hiltunen

24.09.14, 12:47

Onko herra siis lähdössä Tukholmaan arkistoihin, jos sinne tehtäisiin matka. Samalla herra saisi syötäväkseen ilmeisen hyvän kalahamburilaisensa. Voisihan sitä välillä käydä "ulkomailla" Ruotsissa kyläilemässä...siellä entisessä kotimaassa.

Tapio Vähäkankaan artikkeli on hyvin tuttu ja siksi ihmettelenkin sitä miten Genissä, http://www.geni.com/people/Nils-Danske-i-%C3%85bo/6000000013025842634, on kyetty yhdistelemään henkilöitä, joita Tapio Vähäkangas ei ole kyennyt liittämään yhteen. DNA-testi osoittaa haploryhmässä yhteisen esi-isän, mutta miten pitkällä sellainen on, taitaakin olla jo epävarmempaa saada selville. Se on tiedossa, että geenit ovat tullee Afrikasta Bosborin kautta Eurooppaan...kiertäneet siellä maita ja mantuja ja haarautuneet sitten osa Englantiin ja osa kohti Pohjoismaita. Siellähän se yhteinen esi-isä ainakin on olemassa, mutta tuhansien vuosien päässä. Tästä oli televisiossa hieno BBC:n dokumentti, jossa henkilö kertoi omasta polustaan Itä-Afrikan hautavajoamasta Englantiin ja takaisin sinne mistä hän ne löytöön johtaneet luun palat löysi...sinne Itä-Afrikan hautavajoamaan.

Internetistä löytyy haulla Bille Basse tässä liitteenä oleva linkki. Siellä on tietoja ja ihmettelyä Bille suvusta, tehdyistä DNA-testeistä jne. Olisihan sitä "hienoa" kuulua yhteen merkittävimpään tanskalaiseen aatelissukuun kautta aikojen, mutta fantasiapuut ovat fantasiapuita niin kauan kuin muuksi tai todeksi todistetaan. Kannattaa käydä lukemassa ja olla jotain mieltä. Minua ainakin on alkanut ihmetyttää se, mitä voisi löytyä lisää mitä ei ole mainittu Mollerupin kirjassa Bille-suvusta. Se löytyy internet-arkistosta, noin 1600 sivua tanskaa.

http://alfafreja.wordpress.com/2014/04/18/alkuperaorigins/

En ole herra: olen saanut lähinnä soveltavan luonnontieteellisen koulutuksen enkä ole aatelinenkaan. Käyn kyllä Tukholmassa vähän väliä, koska on "naapurissa", koska olen opiskelujen ohella loma-aikoina työskennellyt ja asunut Tukholmassa ja kun matkustaminenkin on jokseenkin halpaa eli menee samoihin Hesan-reissun kanssa, joskin laivalla tulee helpolla vähän läträttyä laatujuomilla ja tehdyksi sitten terävänä Ruissalon rännissä kaikenlaisia heräteostoksia. Arkistoihin asti en ole milloinkaan päässyt - aika ja mielenkiinnon puutekin on ollut selityksenä. Minua mielyttää Tukoholman ilmapiiri ihan sellaisenaan ja voin vain palloilla tutuissa maisemissa tai istuutua ottamaan aurinkoa Gamla Stanin rantaan, Moderna Museetiin tai vaikka Stureplanin portaille medelsvenssonin viereen alkukeväällä. Sentään on tullut käyduksi Kuninkaallisessa kirjastossa Humlegårdin vieressä - yliopistojen kirjastoja lukuunottamatta. Linkeilläni haluan vain osoittaa, että matkoihin on turhaa tuhlailla aikaansa ja varojaan, kun kaikki asiakirjat vähitellen ovat netissä eri sivuilla, joista esimerkin vuoksi heittelin jonkun käsille.

Minullakin on aika suuri osa suvusta mm. äitini varsinaissuomlaisen isän puolelta Tukholman seudulta 1700-luvulta ja molempien vanhempien osalta keskiaikaisten ja 1500- 1600 -lukujen lukemattomien esivanhempien lisäksi.

Aloitin äsken uuden ketjun tähän Henrik Perssoniin ja mahdolliseen esi-isäänsä Nilsiin liittyen. Kun Pederille on osattu sijoittaa velikin Nils Danske, olettaisi tässä miespolven kuluessa löytyneen uutta lähdeaineisoa.

Jos etsit ruotsalaisia esivanhempiasi, kannattaa käydä Anbytarforumilla!

On mycky kiva tehdä "sukuselvitystä" esim. jossain BBC:n ohjelmassa toimittajana, kun työnantaja maksaa koko genomin läpi käymisen: pelkällä Y-kromosomitestillä ei pitkälle pötkitä. Tiedetään, että suuren tulivuorenpurkauksen aiheuttama taivaan pimeneminen vuosikymmeniksi vei kaiken syömäkelpoisen Afrikasta joitain kymmeniä tuhansia vuosia sitten ja sitten on vaellettu savannilta hautavajoamaa pitkin Etiopian vaiheille - missä naisten lukumääräksi on estimoitu muistaakseni noin 7000 yksilöä mitokodraaaliseen DNA:han perustuen - ja sieltä rannikkoa seuraten Bosborille, josta jo pääsee yli hyvällä lautalla tai vaika tukkiketjulla, jollei halua kiertää Kaspianmerta. Kaukoidän kansat lienevät seuranneet rannikkoa ainakin väkimäärien perusteella aina mongolian seuduille saakka, vaikkakin sulamisvedet runsaine kala- ja rapukantoineen ovat jodattaneet osaa väestä suoraan pohjoiseen, mikä kuitenkin on edellyttänyt Neanderthalilaisen geenien mukana saatua atleettivartaloa ja käden ja silmän hyvää yhteistyötä vaatetarpeita, asumusta ja ruokaakin varten. Jossain vaiheessa kaiki kansat ovat siis olleet Mooseksen kirjojen mukaisesti nykyisen Palestiinan vaiheilla, mutta ajankohta oli toinen. Vedenpaisumustarina, joka esiintyy erilaisina parallelliversioina useissa eri lähteissä perustunee jääkauden sulamisvesiin. Oma Y-kromosomini on Volgan mutkasta jostain Moskovan lähettyviltä, missä on Venäjän federaation Mordvan auton. tasavalta, missä Mordvaa ja ersin kieltä tietenkin puhuu ehkä enää vain kolmannes...

Kiitokset hienosta linkistä!
Malmö on kuulunut tietenkin Tanskaan, mutta eikös asiakirjat Tanskaan liittyen ole siirretty Kööpenhaminaan?

Kun teen tätä esivanhempieni kartoitusta eläkeaikani kuluksi ja omaksi huvikseni, en ole ollut turhan kranttu lähdeviitteitten kanssa, kun omia lapsia ym. sukulaisia "ei vois vähenpää kiinnostaa". Ehkä jälkipolvet kiittävät esityöstä vertailessaan genomiaan kirjattuihin tietoihin. Genominsa tutkituttaminen nykyään maksaa noin 50 000 €, mutta parin vuosikymmenen kuluttua sen saa alle tuhannen taalan, ja ehkä jopa alle satasella, kun nykyään saa maksaa satasia vaivaisen Y-kromosominsa tai mDNA:n tutkituttamisesta lähes olemattomin tiedoin. Kuitenkin olen voinut sijoittaa jokseenkin 100- %:sesti erään äpäränä syntyneen h:lön isän tiettyyn savolaiseen sukuun, jonka jäljet kuitenkin päättyvät Joroisiin Keskiajan loppuun. Äitini puolella on kaksi talonpoikaista äpärää, joista 1700-luvun alussa syntyneestä on muodostunut aika selkeä kuva, mutta 1800-luvun alun esiäidin isä on jäänyt spekulaatioitten asteelle. Mitään DNA-testiä ei ole ennen autosomien tutkimista tässäkään tapauksessa käytettävissä ilman hyviä tuttuja jossain DNA:ta tutkivissa labroissa - ja vertailuaineisto puuttuu kokonaan - rikollisia yms. lukuunottamatta. Juutalaisten keskuudessa on päädyty poimimaan osasta autosomeja sekvenssejä, joitten perusteella on päädytty kaikki juutalaiset käsittävään kombinaatioon - tietenkin poislukien käännynnäiset. (Itsellenikin saattaa avautua tällainen mahdollisus muutamien vuosien kuluttua "Siinä maassa, joka tihkuu maitoa ja hunajaa".) Y-kromosomin mutatoitumisnopeus aiheuttaa suuria ongelmia, joihin saadaan vain tilastollisia estimaatteja ilman mitään tietoa mistään suvusta.

Isoisäni lähti Mynämäeltä sepän poikana ja vain vähän ruotsia suomen lisäksi taitavana, noin 16-vuotiaana vuosikymmenen kestäneelle ulkomaanreissulle puutarhurin oppiin Ruotsin kautta Saksaan ja Venäjälle. Hän on luultavasti jo Saksassa joutunut asesepän hommiin I Maailman sodan sytyttyä ja Venäjällä oli Vallankumouksen pyörteissä täytynyt kuulemma kävellä rajalle kymmenien kilometrien päähän yrittämään ylipääsyä, joka vihdoin, ties kuinka monennella yrittämällä onnistui. Kouluttamattomana matkaan lähtenyt nuorimies puhui sujuvasti ruotsin lisäksi saksaa ja venäjää, mutta lausui minulle "vimeisinä sanoinaan" v. 1773 - kaavailesani jo hankittuani Inter-Rail -lipun tyttäystävineni matkasuunnitelmaa - että ulkomaille on turhaa matkustaa, "ei siäl mittä ol". Ei siellä sitten juuri mitään tuntunut olevankaan, kun jokainen maa ja seutu jo junan ikunassakin vilisten aiheutti ns. kulttuurishokin. Minulla tulee ns. flash back nykyään jo Tukolman satamassa niin, että hakeudun suoraa päätä Slussenin ohi Gamla Staniin, ja kun olen päässyt Sergelin torin vaiheille, tunnen jo olevani ikään kuin kotonani eikä mikään muu voisi vähempää kiinostaa kuin tuhlata aikaansa jossain tomuisessa arkistossa esim. Östermalmin kauppahallin ihmeitten sijaan. Täytyy siinä edustalla vain värjötellä pari tuntia, kun paatti on möljässä kuudelta paikalista aikaa...

PH

OSTFRESEWESTFRESE

24.09.14, 16:14

Siinähän tuleekin tämä manitsemani sivuston ylläpitäjä kysymykseen. Hän asuu Tanskassa. Hän on suomalainen nainen ja asiastaan hyvin innostunut ja kiinnostunut. Hänen tarkoituksensa on etsiä sieltä käsin mahdollisia tietoja, joita ei vielä ole löydetty herrojen Bent Bille ja Carl Åbergin toimesta. Bent Bille on kuollut muutama vuosi sitten. Nämä herrat tekivät DNA-testit ja niiden perusteella on olemassa sama haploryhmä kummallakin.
Olen täältä käsin internetin kautta syöttänyt hänelle mahdollisia mieleenjuolahtavia tietolähteiden paikkoja, joista kannattaisi alkaa kaivella tietoa esille.
Vinkkejä voivat muutkin sinne laittaa esille. On aina parempi mitä enemmän meitä on täällä päässä "neuvomassa ja ohjaamassa", jotta hän kykenee siellä päässä keskittymään johonkin asiaan ja etsimään sitten asia kerralla tietoa esille, jos sitä ylipäätään vielä on jostakin löydettävissä.

Minulla on tällä hetkellä kaukolainassa Malmön kirjastosta Bille-Ättens historie I-II sukukirja W. Mollerup. Se on sama kirja, joka on internetissä, mutta sillä erotuksella, että internetkirjasta puuttuvat kirjassa olevat piirretyt sukukartat. Yksi sukukartta on valtavan kokoinen ja todella hankala tallentaa. Siinä on valokuvaamista aivan riittävästi. Kirjan iän, yli satavuotta, takia sitä ei saa laittaa kopiokoneeseen. Sukutaulujen valokuvaus taitaa olla paras vaihtoehto. Piirtäminen käsin hulluin vaihtoehto. Sivut ja kaikki liitteet mukaan lukien siinä on noin 1600 sivua asiaa Bille-suvusta. Mutta ne kirjassa olevat sukukartat ovat todella mielenkiintoisia luettavia. Empä ole niin suuria aikaisemmin kirjan liitteenä nähnyt.
Suomi taitaa olla digitaaliarkistoinnissa edelläkävijä. Tässä on alkanut tuntua siltä hiljalleen, kun on niissäkin joutunut samoamaan.

olanyk

24.09.14, 19:06

Onko Unioniaikana Suomeen tulleista tanskalaisista suvuista kukaan tehnyt tai voisi tehdä yhteenvetoa? Varmasti aluksi avioituivat täällä keskenään. Silloin väestömäärät ja hallinto ja kauppiassuvut olivat sen verran vähäisiä ja kooste voisi kertoa paljon taustaa sukututkimukseen.

Olavi

OSTFRESEWESTFRESE

22.10.14, 20:41

Selasin Bille ättens historie kirjan osat I ja II lävitse. Kaikki kuvat, kartat, vaakunat ja sinetit on kuvattu. Kirja lähtee kohta takaisin Malmöhön jonkun toisen lainattavaksi. Kirja on sama kuin alla olevassa osoitteessa, mutta tuolta linkistä puuttuvat kaikki sukukartat, kuvat, vaakunat ja sinetit. Teksti on sama. Kirjan mielenkiintoisen osio ajallisesti on ensimmäisen osan alkupää. Silloin liikutaan 1246 - 1500 välillä. Siellä on eräs herra jonka nimeä ei tiedetä, mutta isä ja veljet ovat tiedossa. Isä on Niels Bille ja hänet mainitaan viiden pojan isäksi. Näistä neljä tunnetaan, mutta viides on jossakin. Isä mainitaan 1307. Kirjan alusta noin 150-200 sivua on kiinnostavaa. Sitten tullaan jo liian lähelle nykyaikaa.
Jos olisi kyse Peder Dansken kytkemisestä Geniin tavoin Billeen ja Bille-sukuun, niin se alkupää on mielenkiintoisin.
Empä tiedä, mutta iso sukukartta kirjassa on, jossa on kaikkiaan B5 kokoisia tasoja 28 kpl. Kartta on taiteltu seitsemän kertaa pituussuunnassa ja neljä kertaa poikittaissuunnassa.
Jos haluaa kartat ja muut, niin silloin kirja kannattaa kaukolainata. Mutta, jos ei, niin teksti on alla olevassa linkissa.

https://archive.org/stream/billeaettenshist01molluoft/billeaettenshist01molluoft_djvu.txt

Tiina Miettinen

22.10.14, 21:16

Pekka Hiltunen

25.10.14, 18:07

Kirja on vaikuttavasti tuotu esiin nettiversiona ja sen esiin tuominen ansaitsee kiitokset. Luulen kuitenkin, että Katarina "Danske", jolla mainitaan Ramsayn mukaan olleen vaakunakin, on voinut jossain vaiheessa lukuvirheen takia muuttua Dönsbystä Danskeksi; kaksi mustaa hevosenkenkää valkealla vinopalkilla viittaa Hästesko-suvun haaraan (ja ehkäpä siten, että "vaakunasuvun" edustajan p:so on ollut rälssitön ["äpäräpalkki"]), kun Hästesko-suvuilla oli valkoisella pystypalkilla neljä mustaa hevosenkenkää.

Kauppiaana tunnettu Peder Danske on vaikuttanut 1400-luvun alkupuolella lounaisimmassa Suomessa. Hänen omaisuutensa on jokseenkin tarkoin jaettu kolmen tyttärensä kesken. 1300- ja 1400 -lukujen vaihteen liikennöintiolosuhteet vaikkapa Raision ja Perniön välillä ovat jo muodostaneet ns. ekologisen esteen sukulaisuudelle: lähinnä vain kauppapurjehtijoilla on ollut kruununmiesten ja varakkaan aatelin ohella edellytykset taittaa tällaisia välimatkoja: yli viiden peninkulman merijäitä ei rekipelillä saati hiihtämällä ilman kustannuksia ja vaivoja ole voitu lähteä ylittämään. Tanskalaisella Bille-suvulla ei voida todistettavasti osoittaa olevan mitään yhteyttä aatelittomaan Peder Danskeen - vaikkakin sellaisia yhteyksiä on saattanut olla esim. 1200-luvulla ennen ruotsalaisten Suomen-ristiretkiä - ja samalla ennen Bille-lisänimen käyttöönottoa.

Kirjasta ei osunut silmiini mitään varhaisia, kuninkaallisia Bille-suvun haaroja; vaaakunankannattajana esiintyvä villimies taas on tullut käytäntöön vasta 1500-luvulla. Kun Peder Danskella on ollut yhteydet Friis-sukuun tai frisiläisomistuksissa olleisiin maihin, on hän yhtä hyvin voinut itsekin olla lähtöisin pikemmin Normandian seuduilta kuin Tanskasta - ottaen kuitenkin huomioon, että Tanskan valtakunta ulottui vielä 1600-luvun alussa läntiselle Götanmaan seuduille ja nykyisen Göteborgin kaupungin vaiheille saakka. En tiedä, esiintyykö lähteissä todellakin joku Turussa jo 1300-luvulla esiintynyt Bille-nimellä kutsuttu h:lö, kun lähdetietoja ei ole esitelty ainakaan tällä foorumilla.

Omat tiedostoni pysyvät joka tapauksessa ennallaan niin Peder Dansken kuin Dönsbyn suvun edustajienkin osalta, ja Bille suomalaissukuihin kytkettynä näyttäisi olevan jonkun harrastelijan omia "keksintöjä".

PH

Benedictus

26.10.14, 21:53

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518

Etsimme Latva-Raskun kanssa vuosia Karkun Järventaan isännän Isak Erikssonin juuria.

Tiedetään, että Turussa Feuhtingin kirjurina ollut Isak Eriksson oli sama kuin Järventaan Isak.

Ylläolevaan Äijälän Isak Erikssoniin ei millään ole löytynyt yhteyksiä.
Liioin ei ole löytynyt syytä Astrenius nimeen, joka voitaisiin tulkita tähdistöksi, joka voi olla viittaus suvun alkuperään.

Pohdin, että meiltä on jäänyt ainakin yksi Tähti mahdollisuus sivuun etsinnöissä. En ainakaan nopeasti muista, että sitä olisi käsitelty Äijälän vouti Erik Jacobssonin vaimon alkuperää pohdittaessa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018827

Yllä on Loimijoen Wolttiksen Puustellin talo, jossa isännällä Gustaf Hanssonilla on tytär Lisbetha 1634-liekö sama kuin kh Lisbeta 1639 saakka.

Ajallisesti tämä Lisbetha sopisi erinomaisesti Erik Jacobssonin vaimoksi.

Gustaf Hanssonin tila Puustelli oli Gustaf Hornin läänitys.
Gustaf Hansson oli siis lainlukija Hans Mårtensson Friisin poika, joka oli syntynyt 1600.
Hans Mårtenssonin isä oli Karlelan ja Hämeenkyrön khr Mårten Friis, joka oli samaa sukua myöhemmän Frisius suvun kanssa.

Olisiko niin, että Isak Erikssonin äiti olikin suvultaan Juliana Månsdotter Palm-Alftanuksen 1. puolsion Arvid Frisiuksen puolta?

Hans Mårtensson Friis käytti 5-sakaraista tähteä sinetissään.
Hänen vaimonsa lienee se Walborg enkia, joka mainitaan Woltiksella.

Koska Hans Mårtenssonin pojat olivat Johan, Gustaf, Ivar, viittaa se Stierkors sukuun.
Oliko se Hansin äidin suku vai vaimon suku?
Toisaalta vouti Erik Jacobssonin poika Isakin veli oli Axell, jonka niminen oli myös Ivar Månsson Stiernkorsin poika.

Benedictus

27.10.14, 07:39

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199857

Yllä mainitaan Ivar Gustafsson Stiernkors Helsingin pitäjän Staffansbyn omistajan, seuraavaksi omistajana on Henrik Mårtensson Brennerus, Juliana Månsdotter Palmin isoeno.

Vaikuttaisi, että Henrikin vaimo voisi olal Ivarin tytär.

Hans Mårtensson Friisin vaimo Walborg voisi olal iältään sopiva Gustaf Nilsson Stiernkorsin tyttäreksi aviosta tai äpärä, ennen aviota 1590.

Tällöin Ivar Gustafsson olisi Walborgin veli.

P-L H

27.10.14, 17:39

Hei

Aikaisemmassa viestissä Nro 1720 tuotiin esille Gustaf Hanson. Jos on syntynyt 1600 niin milloin olisi avioitunut, jos 1634 veroluettelossa oleva Elisabet olisi hänen tyttärensä?
Arvelen että Elisabet ja räätäli Bertilin puoliso Brita ovat Gustafin sisaria?
Gustafin Brita vaimo on vuodesta 1635 lähtien luettelossa.

SAY Loimijoki 1620-1639 kuva 96 Wolttis
1628 on Valborg leski (tieto niteestä 2571-2572)
1634 Walborg ryttare enkia (tieto niteestä 2590)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015675

SAY 1654-1673 Woltis Puustelli kuva 39
Gustaf Hansson on luettelossa vuodet 1654-1673
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021270

SAY 1674-1693 Woltis Puustelli kuva 141
Vuosina 1674-1675 Gustaf Hansson mainitaan vielä luettelossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1023044

t. Pirkko

Benedictus

27.10.14, 19:56

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä TapioV http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=247649#post247649)
Yrjänä Kustaanpojan, k. 18.9.1692, poika näyttää olevan Joosef Yrjänänpoika. Hän valitti 1707, että häntä on verotuksessa kohdeltu säätyläisenä, vaikka hänen elinolonsa eivät poikenneet millään tavalla muista. Hän ei ollut enää isäntä vaan lampuoti.
T.V.

Kustaa Hannunpoika haudattiin 27.4.1690, ikä 90-vuotta
__________________
terv. Hannu

Gustaf Hansson oli siis syntynyt vuonna 1600.

Tapio Laakson Suur-Loimaan historia 1 sivu 153 : 'Pitkä matka ei aina ollut edes talollisesta kerjäläiseksi. 1650-luvulla kuolleen Vuolteen yksinäistaloa asuneen Hannu Martinpojan jälkeen oli talo jäänyt autioksi ja vaimo joutunut kerjuulle'

viite 16: sk 1640, VA mm 3, 35
__________________
terv. Hannu

Yllä olevan perusteella vaikuttaa oudolta, että Hans Mårtenssonin vaimo olisi joutunut kerjuulle, kun poika kuitenkin asui Puustellia.

Tuota Say sivua katsoessa voi todella ajatella, että Elisabeth oli Gustaf Hanssonin sisar, kuten sisareksi mainittu Britakin.

Asia on tietysti parempi niin, koska ei tarvitse etsiä Gustafin vaimon sukua.

Koska Gustaf oli syntynyt 1600 ja Elisabeth mainitaan 1634 voisi olla perheen nuorin ja siis 15 v. , voi olla vanhempikin. mutta sopii silti hyvin vouti Erik Jacobsonin vaimo Elisabetiksi.

P-L H

28.10.14, 19:25

Hei

Turun ja Porin läänin tilejä Henkikirja 1635 (7145)
Kuva 266 Woltis
Göstaf Hansson Bonde, Birita hu, Elisabet
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13487098

Noista Elisabetin nimen jälkeen olevista koukeroista en ole varma mitä siihen on kirjoitettu (hus qvinna??)
(Samanlaisia merkintöjä on muissakin taloissa.)

t. Pirkko

Benedictus

29.10.14, 00:00

Mielenkiintoinen juttu. Noita todella on monissa taloissa, voidiko olla, että juuri isännän tai emännän sisaret mainittiin husqvinnoina eli talon naisina erotukseksi piioista ja tyttäristä.?

Kukahan osaisi sanoa.

Husmanin olen usein käsittänyt emännän myöhemmäksi puolisoksi tai talon vaariksi.

Benedictus

31.10.14, 07:49

OSTFRESEWESTFRESE

04.11.14, 12:28

Ei tarvitse tilata kirjaa... kun klikkaa vasemmalla olevaa tekstiä "See other formats" niin paljastuu valikko, josta kirjan voi lukea on-linessa tai vaikka ladata sen omalle kotikoneelle PDF-tiedostona sinetteineen ja sukutauluineen.

Koska sukukirja on painettu jo vuonna 1894, niin sen tietoihin on oletettavasti tullut korjauksia ja tarkennuksia uudemmissa genealogisissa julkaisuissa. Ainakin kannattaisi tarkistaa. Kieltämättä visuaalisesti vaikuttava teos.

Terv.TM

Toiminto on tuttu ja kirja läpi selattu, kun luin siitä viime kesäkuussa. Internet kertoi, että kirja onkin kaksiosainen ja sitä toista kirjaa ei ollut siinä tiedostossa lainkaan.
Juuri tämän takia tilasin kirjan Tanskasta, koska kirjasta on vain osa yksi tuolla "See other formats" kohdassa. Ylipäätään tuossa arkistossa ei ole osaa kaksi.
Kun kirja oli fyysisesti käsissäni, niin osan kaksi lopusta löytyi valtava hieno sukukartta. Tuon kuvasin. Se oli hankalaa, koska sitä ei pystynyt, ei uskaltanut, painamaan kunnolla suoraksi. Osa kaksi asiasisällöltään ei ole mielenkiintoinen, koska ne henkilöt ovat liian uusia.
Jos henkilöt, jotka koettavat saada Suomessa löytyvät Dansket sopimaan Bille-sukuun, niin osa kaksi on saatava jotenkin käsiin tuon kartan takia.
Kuvia olisi ainakin 30 kappaletta yhdestä kartasta.

Kirjoja käytetään lähteinä mm. opiskelijoiden argeologisissa tutkimustöissä.

http://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=4378089&fileOId=4378094

Oheisesta paikasta molemmat kirjat ovat lainattavissa suomalaisen kirjaston kautta.

http://malmo.stadsbibliotek.org:2082/search~S5*swe?/mLdz+Bernadotte/mldz+bernadotte/-3%2C-1%2C0%2CE/2browse

Benedictus

19.11.14, 23:37

Aikoinaan Latva-Rasku pohti Paraisten Bläsnäsin asukkaita ja Tyke-sukua.

"Kyse siis on Hirvensalon Toijan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749882)tilasta, joka oli jonkin aikaa linnankirjuri Clemet Sigfridssonin hallussa. Tilalla mainitaan aikaisemmin "Swinhufvoudes" leski, ellen väärin tulkinnut, Ylfwa Povalsdotter, joka on myös mainittu sotilaan leskeksi."

Toinen mieleen juolahtanut yhteys on myös tässä ketjussa aikaisemmin käyty keskustelu Turun raastuvanoikeudessa 31.8.1629 käsitellystä perinnönjaosta, jossa edesmenneen Kyrö Jacobin poika Mårthen Jacobsson riitelee perinnöistä edesmenneen linnankirjuri Henrich Hanssonin lesken ja tämän pojan Mårthenin kanssa.

Perinnönjaossa kerrataan ensin Kyrö Jacobin äidin perintöä, joka jaettu vuonna 1594. Jaolla ovat olleet Kyrö Jacobin ja Mickill Tyken lapset ja perinnönjaon yhteydessä minitaan Boije Hake ja Jacob Michilsson.

Sitten käsitellään isän ja äidin perinnöt, jotka jaettiin kolmeen yhtä suureen osaan. Henrich Hansson sai kolmannen osan Mårthen ja Mats Jacobssonin puolesta, koska hän oli kustantanut poikien koulutuksen.

Paraisten Finbyn Blasnäsissä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736)mainitaan niin Michel kuin Anna Tyke kuin Mårthen Jacobsson. Kylän tilat otti haltuunsa Anders Eriksson vuonna 1629. Tilat yhdistettiin yli 38 äyrin kokonaisuudeksi. Anders Erikssonin sukunimenä mainitaan Gewalius, eli hänen voidaan olleen kotoisin Gävlen seudulta.

Tässä yllä on Latva-Raskun arvio Anders Erikssonin nimeksi Gewallius, jolta se SAY:ssäkin näyttää, tosin kirjoitttu Etunimen eteen.

Tuossa on SAY:n tekijälle tullut virhe, sillä oikea termi on gewaldigare Anders Eriksson.
Tämä Anders Eriksson näkyy Turussa 1631, kun Hämeenkyrön khr Henrikus Jacobi Finno perää häneltä Aninkaisten Stor Dirikkalasta vaimonsa Valborg Henriksdotterin perintöosuuksia.

linkki siihen Finnon talojuttuun 1631, jossa Herra Henrich i Kyro kyselee vaimonsa oikeuksia Dirickalan taloon ja tonttiin gewaldigaren Anders Erichssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507513

Kiinnostavaa, että mikä sukusuhde Anders Erikssonilla olisi Tyke-sukuun. toisaalta Rymättylän Alakylän Äärlässä näkyy Jacob Tyke.

bläsnäs.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204119
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203975
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325700

Benedictus

08.12.14, 09:07

Järvenpään Isak Erikssonia etsittäessä sivuttiin joskus ohimennen Erik Michelsson Reuteria, jonka vaimo oli Elin Arvidsdotter Friis eli Kangasalan khr Johannes Arvidin Frisiuksen sisar.

Aiheen käsittely jäi sivuun, eikä tuntunut olevan yhteydessä Isak Erikssoniin.

Tiedetään, että Isak Eriksson on ollut rahamestari Evert Feuhtingin kirjurina n.1676 aikoihin, mistä on Isakin käsialalla tehtyjä kuitteja, mitkä yhdistävät Isak Erikssonin Järvenpään Isakkiin

1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Billsten. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697. Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Eno: ruukinpatruuna Karl Billsten 796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=796) (yo 1650, † 1691).

sl. 1650 Karl Billsten nuorempi Carolus Caroli, Nylandus 796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=796). Vht: Fagervikin ja Billnäsin patruuna, vuorimestari Karl Billsten (Carolus Conradi, yo Rostockissa 12.1624 ja Uppsalassa 21.9.1625, † 1673) ja Anna Henriksdotter Nyman. Ylioppilas Turussa sl. 1650 Billsteen Carol. Caroli _ 40. Erotettu akatemiasta kahdeksi vuodeksi 18.8.1659. — Ruukinpatruuna, peri isältään Fagervikin ruukin Inkoossa ja Billnäsin Pohjassa. Perusti Tenholaan Skogbyn masuunin 1686 (privilegio 1682). † 1691.

Evert Feuhtingin vaimo oli sis Karl Karlsson Bilstenin sisarenmies.

sl. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100). Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674. Pso: Elin Arvidsdotter Friis († 1682).
Poika: filosofian apulainen, FM Arvid Reuther 1810 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810) (yo 1665/66, † 1682).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).

Mickel Ryttaren vaimo oli muuten nimeltään Brita Jacobsdr.
-Brita Jacobsdotter Swijke

Tässä linkki ekaan juttuun
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483456

Ja tässä toiseen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483561

Turussa asuessaan on Johan Ottossonista jäänyt merkintöjä raastuvanoikeuden pöytäkirjoihin. Esim. 30.4.1625 vaati eräs Mickel Ryttare Johanilta vaimonsa autuaan isän Jacob Swijken perintöä, joka oli joutunut muutaman jalosyntyisen herran haltuun; tästä perinnöstä hallitsi Johan nyt Luostarikorttelin Kåkenhusin tonttia, jonne kamreerin edesmennyt vävy Willam Jemse oli vienyt vaimon perintöön kuuluvaa irtaimistoa (asiassa annettiin tuomio vasta 1635). Ehkä Johanille jossain vaiheessa tuli pula käteisestä, sillä 11.7.1638 on raastuvanoikeuden pöytäkirjaan merkitty, että Johan Ottosson antoi pantiksi Karl Billstenille Kaarinan Koriston ja Paraisten Jurmön tilansa sekä tulot tiloiltaan Upplannin Jurbyssä ja Litslenan pitäjässä.

Johan kuoli Jurbyssä 19.2.1641 ja haudattiin Litslenan kirkkoon, jossa hänen nimi (ainakin vielä 1909 tallella olevassa) hautakivessään on Klöfverblad-Holsteen. Hänen ensimmäinen vaimonsa jää nimettämäksi. Uudelleen Johan avioitui vuoden 1597 paikkeilla. Tämä toinen puoliso oli Elisabet Hansdotter,joka kuoli noin vuonna 1645.

Ylläoleva juttu on sinänsä aukkoinen, mutta siisä on kiinnostaaa, että Johan Ottesson Klöfverblad panttaa tilojaan Karl Bilsteen vanhemmalle.
Toisaalta Klöfverblad käräjöi Kåkenhusin talosta Michel Eriksson Ryttar/Ritter/Reuterin kanssa.

Ylläoleva panee pohtimaan, mikä oli Karl Bilstenin suhde Ritter/Reuter perheeseen.

Kun huomioidaan, että Bilstenin tyttären miehen kirjuri oli Isak Eriksson, jonka vaimon Juliana Palm-Alftanuksen 1. puoliso oli Elin Fiisin veljenpoika, herää epäilys, voisiko Erik Ritterillä kuitenkin olla myös poika Isak, siinä tapauksessa Isak olisi ollut Arvid Johansson Frisiuksen serkku.

Jari Latva-Rasku

19.12.14, 16:45

Tämä ketju on niin pitkä, että on aivan mahdotonta tarkistaa, onko aikaisemmin ollut esillä, minne Isak Erikssonin tytär Karin, eli Karkun Järventaan lyhytaikaisen isännän Elias Aron leski lopulta meni, miehensä kuoltua nuorena Kauhajoen Arossa?

Karin Astrenia asui pitkään veljensä Isakin luona Kurikan Kohtalan pappilassa.

Kohtalassa myös kuoli 23.5.1740 22-vuotiaana Karin Carvilandra, eli ilmeisesti Karinin ja Isakin sisaren Anna/Annika Astrenian tytär.

Itse arvelisin, että Karin Carvilandra olisi voinut syntyä esimerkiksi Porin Ytterössä 5.5.1718. Isäksi oli mainittu Johan Mårtensson ja kummeina olivat Hendrich Thomasson Ytrö, Probstinnan Maria Arctopolitana ja piigan Walborgh Johansdr:Staden.

Ruustinna Maria Arctopolitana oli kirkkoherran, eli Magdalena Eriksdotter Alftanan pojan, Gabriel Erici Forteliuksen puoliso. Fortelius oli Anna Astrenian äidin serkku.

Benedictus

20.12.14, 00:41

Gregorius Olai (K 1654)

Grels Olofsson
S Pori. V Porin Yyterin talollinen Olavi Paavalinpoika / Olof Pålsson ja N.N.
Pöytyän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5088) Yläneen kartanonsaarnaaja Turun hovioikeuden asessorin, hovijunkkari Hieronymus Birckholtzin ja tämän langon, Tarton hovioikeuden asessorin Johan Månssonin kutsumana 1626; Pöytyän ja Yläneen kappalainen 1627, astui virkaan ilmeisesti 1628; Pöytyän kirkkoherra kaiketi jo 1629 (mainitaan kirkkoherrana 1630).
Otti viljelykseen autiotilan Pöytyän Kolkkisten kylässä 1629.
K Pöytyä maaliskuu 1654.
P Valborg Mårtensdotter, eli leskenä 29.1.1659, jolloin irtisanoi talonpidon Pöytyän Kalkkisten kylässä. Pariskunnan lapset ottivat käyttöön sukunimen Utter.

P3 1659 Katarina Grelsdotter Utter hänen 1. avioliitossaan, K Hauho 1694, P3 V Pöytyän kirkkoherra Gregorius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835) ja Walborg Mårtensdotter.
Katarina Utterin P2 1676 Hauhon kirkkoherra Christophorus Andreae Herkepaeus hänen 2. avioliitossaan, K Hauho 1690.

Lainaus:
Isäksi oli mainittu Johan Mårtensson ja kummeina olivat Hendrich Thomasson Ytrö, Probstinnan Maria Arctopolitana ja piigan Walborgh Johansdr:Staden.

I. Paavali Mikonpoika on tämän Sticku-suvun vanhin tunnettu jäsen. Hän oli nyk. Porin maaseurakunnan Yyterin kartanon lampuoti 1586 - 1600. Hänen äitinsä Briitta Jaakontytär oli kotoisin nyk. Nakkilan Leistilästä. Lapsia oli Paavalilla
II. Olavi, lampuoti isänsä jälkeen; Pärttyli, joka asui Harjavallan Suomenkylässä ja Kaarina, mainittu Yyterissä 1625. - Olavi Paavalinpojan lapsia olivat
III. Pentti, Yyterin lampuoti; Gregorius, Pöytyän kirkkoherra ja Utter-sukuhaaran alkaja; Markku, neuvosmies Porissa sekä Mariina, Briitta ja Tuomas, joista kaikista maininta 1634[1 (http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm#1)].

http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm
Yllä Hugo Lagströmin Porilaisia Sticku-sukuja artikkeli Genoksessa. Siinä mainitaan Pöytyän kirkkoherra Gregorius Utterin setä Pärttyli joka kait tarkkoittaa alkuperäteksteissä Bertiliä.

sl. 1640 Johan Curnovius Johannes Henrici, Björneburgensis 8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8). Vht: Porin pormestari, lainlukija Henrik Tomasson († 1646) ja Gertrud Simonsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Curnovius. Biörneburgensis. | Legifer et Consul Cajanæ. Oraatio 24.3.1644. Keskimmäisen luokan stipendiaatti (kl. 1644) – sl. 1644. Respondentti 17.5.1645, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1645 – kl. 1648. Turun hovioikeuden auskultantti noin 1647. — Kajaanin vapaaherrakunnan kihlakunnantuomari 1653–65, samalla Kajaanin pormestari 1659–65. Muutamia vuosia myös kaupunginkirjurina. † Kajaanissa 6.1665. Pso: (jo 1653) Felicia Andersdotter Cajanus tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Kajaanin pormestari, kihlakunnantuomari Nils Petrellius 1403 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1403) (yo 1660, † 1680).
Poika: Erik Curnovius U386 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U386) († 1692).
Tyttärenpoika: Rantasalmen kappalainen Erik Collanus 4964 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4964) (yo 1707, † 1736).
Veljenpoika: amiraliteetinsihteeri Gustaf Curnovius 1823 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1823) (yo 1665/66, † 1680).
Sisarenpojan poika: Teuvan kappalainen Henrik Moliis 3981 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3981) (yo 1693/94, † 1743).

Jari Latva-Rasku

20.12.14, 07:49

Grels Olofsson
S Pori. V Porin Yyterin talollinen Olavi Paavalinpoika / Olof Pålsson ja N.N.
...
P3 1659 Katarina Grelsdotter Utter hänen 1. avioliitossaan, K Hauho 1694, P3 V Pöytyän kirkkoherra Gregorius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835) ja Walborg Mårtensdotter.

I. Paavali Mikonpoika on tämän Sticku-suvun vanhin tunnettu jäsen. Hän oli nyk. Porin maaseurakunnan Yyterin kartanon lampuoti 1586 - 1600. Hänen äitinsä Briitta Jaakontytär oli kotoisin nyk. Nakkilan Leistilästä. Lapsia oli Paavalilla
II. Olavi, lampuoti isänsä jälkeen; Pärttyli, joka asui Harjavallan Suomenkylässä ja Kaarina, mainittu Yyterissä 1625. - Olavi Paavalinpojan lapsia olivat
III. Pentti, Yyterin lampuoti; Gregorius, Pöytyän kirkkoherra ja Utter-sukuhaaran alkaja; Markku, neuvosmies Porissa sekä Mariina, Briitta ja Tuomas, joista kaikista maininta 1634[1 (http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm#1)].

Ytterössä eli Yyterissä sai Johan Mårtensson-niminen useanpia lapsia Isonvihan aikoihin vuosina 1716, 1718, 1720 ja 1724. Kummit olivat varsin arvovaltaisia. Viimeisin näistä lapsista syntyi keväällä 1724 Johan Mårtensson-nimiselle lampuodille, joka ei ajankohdasta ja merkitystä puolisosta, Maria Johansdotter, päätellen voi olla Isak Erikssonin vävy Johan Mårtensson Carvilander. Carvilander asui niihin aikoihin Anna Astrenian kanssa Karkun Järventaassa. Yyterin kartanon rustholliin on vielä vuonna 1713 merkitty lampuoti Johan Mårtensson, jolla on Maria-niminen puoliso. Vasten parempaa tietoa voisi olettaa, että Karin Carvilandra ei kuitenkaan syntynyt Yyterissä, vaan sotapakolaisena jossain muualla, ehkä Pohjanmaalla, kuten on arveltu Wäino Selanderin Karkun ratsutilat-kirjassa. Yyterin lampuodeilla, jotka voisivat vielä Isonvihan aikoihin olla Sticku-sukua oli hyvät kummimarkkinat muutenkin.

Benedictus

20.12.14, 09:28

Latva-Raskun huomio on melkoisen kiinnostava.

Erik Atreniuksella oli poika Paul.
Johannes Frisiuksen 3. vaimo oli Utter eli Yyterin-sukua.
Uttereihin näyttää liittyvän muitakin sukuja, joita taisi olla Astreniusten kunnilistoillakin.

http://hiski.genealogia.fi/hiski/5r05hr
Kummeissa näkyy Magdalena Fortelia, joka lienee Forteliuksen tytär, sekä Ericus Fortelius.

Granberg, Henricus Thomae (K 1721)

Henrik Thomasson
S Harjavalta, Kokemäki oletettavasti 1670-luvun lopulla tai 1680-luvun alkuvuosina. V Kokemäen Harjavallan Pirilän Heikkilän talollinen Tuomas Matinpoika / Tomas Mattsson ja Riitta / Brita N.N.
Kävi ehkä Porin triviaalikoulua. Ylioppilas (Satacundensis, Cumoënsis) Turussa syyslukukausi 1698.
Vihittiin papiksi Turussa 19.5.1702 Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) apulaispapiksi, kappalainen 1707.
Isonvihan aikana Granberg pakeni Ruotsiin 1713, mutta palasi virkapaikalleen viimeistään seuraavana vuonna.
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turku 1708.
K Pori 26.3.1721.
P Pori 16.5.1705 Margareta Gabrielsdotter Arctopolitana hänen 2. avioliitossaan, S Pori 1666, K Pori 10.10.1747, PV Ulvilan ja Porin kirkkoherra Gabriel Gregorii Arctopolitanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=137) ja Kristina Petersdotter Udnie.
Margareta Arctopolitanan P1 Pori 14.8.1688 Porin triviaalikoulun rehtori, filosofian maisteri Andreas Henrici Henricius, K Pori 28.5.1693.

Fortelius, Gabriel Erici (1637–1721)

Gabriel Eriksson
S Pietarsaari 1637. V Pietarsaaren kirkkoherra, lääninrovasti, filosofian maisteri Ericus Matthiae Fortelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=715) ja hänen 1. puolisonsa Magdalena Eriksdotter Alftana.
Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa kevätlukukausi 1656; stipendiaatti kevätlukukausi 1664 – syyslukukausi 1669; respondentti 5.5.1665; pro gradu maaliskuu 1668; filosofian maisteri 26.5.1668.
Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Gustav Hornin rykmentin) rykmentinpastori noin 1669; Turun katedraalikoulun konrehtori 22.10.1670, myöhemmin rehtori 19.3.1677–31.7.1682; Turun tuomiokapitulin jäsen 1677–1694; suoritti apulaispappina rovastintarkastukset Lemulla ja Maskussa 1681, Pöytyän Oripäässä ja Yläneellä 1683 (Lempiäinen 1967); Turun akatemian itämaisten kielten (kreikan ja heprean) professori 15.4.1682; Ulvilan ja Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kirkkoherra 1683;

P1 (jo 1681) Sofia Paul(sdotter?) hänen 2. avioliitossaan, K Ulvila 26.11.1694; P2 Pori 31.1.1697 Maria Gabrielsdotter Arctopolitana, S Pori (kastettiin 3.5.) 1674, K 1741, P2 V Ulvilan ja Porin edellinen kirkkoherra, lääninrovasti, filosofian maisteri Gabriel Gregorii Arctopolitanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=137) ja Kristina Petersdotter Udnie.
Sofia Paulin P1 jo 1661 Ikaalisten kirkkoherra, filosofian maisteri Abrahamus Abrahami Ikalensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1070), K Ikaalinen 1675.

kl. 1691 Henrik Kluwensich, myöhemmin Klowensich Henricus Henrici, Ostrobotniensis 3730 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3730). * noin 1675. Vht: ent. kihlakunnantuomari Henrik Kluwensich 1811 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1811) (yo 1665/66) ja Susanna Mathesius. Ylioppilas Turussa kl. 1691 [Kluvensick] Henric: ‹Sana Sat on yliviivattu, vrt. seuraava rivi.› [_ 190]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1691] Henricus Klofvensich. Capitaneus cohortis in militia. Ylioppilas Uppsalassa 5.11.1696 Henricus Kluvensich [Frat. O-Bothn.]. (Turun hovioikeuden?) auskultantti. — Vänrikki Porin läänin kaksikasjalkaväkirykmentissä 1700, luutnantti 1702. Siirto Porin läänin vakinaiseen jalkaväkirykmenttiin 1710, joutui sotavangiksi Viipurissa s.v., palasi 1722, ero kapteenina 1723. † Lohtajalla 24.6.1745.
Pso: Maria Klöfwe.
Poika: Raahen pormestari Henrik Klowensich 5360 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5360) (yo 1722, † 1757).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=325338

Kiinnostavaa. että Klöfen perhe asuu Luvian Sassöön eli Ljustagårdin kartanossa, joka sattumoisin on sama kuin Alftanus kronikan Ljusta.

Mikä herättää kummastusta on se, että kummeissa on paljon Arctopolitanus ja Fortelius perheen jäseniä.

Yyteri:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585679
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578818
.Henrik Thomasson ja vaimo Agnes ja äiti Maria 1674

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577776
Henrik Thomasson vävy. Appi Bengt Olofsson, anoppi Maria.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577899
Johan Munckin tila. Olikos Johan Munck just se, joka kaappasi Johannes Frisiuksen rälssiperintötilat?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578059
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576799

Pentti, Yyterin lampuoti; Gregorius, Pöytyän kirkkoherra ja Utter-sukuhaaran alkaja; Markku, neuvosmies Porissa sekä Mariina, Briitta ja Tuomas, joista kaikista maininta 1634[1 (http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm#1)].

Jostain syystä tulee ajatus, että noista Olof Yyterin lapsista pitäis tutkia tarkemmin ketä ovat, sillä Yyterissä mainitaan ainakin Erik Bengtsson, joka ajallisesti ei passaa Isakin isäksi.

Mutta on noi tyttäret?
Mahdollisuus olisi, että Isak voisi olla Johannes Frisiuksen vaimon serkku?

Benedictus

21.12.14, 10:24

En muista kuinka tarkasti selvitettiin Utter sukua mahdollisena Isak Erikssonin isän sukuna.
Ainakin kaikki se taisi kadota mustaan aukkoon.

Latva-Rasku toteaa, ettei Johan Mårtensson Yyterissä voi olla sama kuin Carvilander, mikä pitänee paikkansa.
Johan Mårtensson lienee tuon porvari Mårten Olofsson Ytterin poika.

Kiinnostaa, että heillä on hyvin läheiset välit Arctopolinuksiin.

Latva-Raskun ideasta kuitenkin rupesin tutkimaa noita Uttereita.

Karkun Järventaan omisti Johannes Frisius, jonka poika Arvid Frisius nai Juliana Månsdotter Alftanus-Palmin.

1681 Arvidin leski Juliana Palm nai Isak Erikssonin, josta tiedetään, että oli 1675-6 räntmestari Evert Feuhtingin kirjurina Turussa.

1681 Johannes Frisius oli kuollut(1672) ja hänen leskensä Katarina Grelsdotter Utter(Yyterin-sukua) oli jo naimisissa Hauhon khr Andreas Herkepaeuksen kanssa.

Voisi arvella, että koska Johannes Frisius oli kuollut ja pojan leskellä Juliannalla oli 2 pientä lasta, niin tarvittiin joku lähipiiristä hoitamaan tilaa ja lasten etua.
Ajatus, että tämä henkilö olisi Utter-suvusta ei ole kovin hankala.

Sattumalta Katarina Utterin sisar oli naimisissa Kaarinan kappalaisen Erik Woivaleniuksen kanssa.

Woivalenius, Ericus Sigfridi (K 1669)

Erik Sigfridsson
S Kaarina. V Kaarinan Voivalan talollinen, myöhemmin toisenkin tilan ostettuaan ratsutilallinen ja jahtivouti Sipi Tuomaanpoika / Sigfrid Tomasson ja Reeta Pentintytär / Margareta Bengtsdotter.
Ericus Sigfridi oli oletettavasti Kaarinan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5021) apulaispappi ainakin 1644, jolloin Turun tuomiokapituli 25.9. pidätti hänet virantoimituksesta, koska hän oli kieltäytynyt ”lähtemästä sotaväen mukana”. Rangaistukseksi hän joutui istumaan joitakin öitä vankilassa. Kaarinan kappalainen 1646, samalla kirkkoväärti kuolinpäiväänsä asti. Lautamiesten antaman todistuksen mukaan Herra Ericus hoiti kirkon varoja ilman mitään palkkaa erityisellä, kiitosta ansaitsevalla innolla.
Ericus Sigfridi viljeli perimäänsä Voivalan Länsitaloa ja ”rakensi Nummen kirkkovallille 'kaikkien pitäjänmiesten luvalla, suurella vaivalla ja omin kustannuksin' muutamia vaatimattomia taloja” (Kerttu Innamaa 1952).
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa tammikuussa 1669.
K Kaarina 1669.
P Valborg Grelsdotter Utter, S Pöytyä 27.2.1629, K Sääksmäki 9.12.1693, PV Pöytyän kirkkoherra Gregorius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835) ja Valborg Mårtensdotter.

Ajallisesti Erik Woivalenius sopii täysin Isak Erikssonin isäksi.
Erik kuolee 1669.

Poika Elias Woivalenius oli syntynyt 1655 eli Isak voisi olla nuorempi tätä.

Erik Woivalenius asui alkujaan Kaarinan pappilassa eli Turun Yliopiston takana Nummenmäellä, aivan Turun reunassa.
Myöhemmin hän viljeli kotitilaansa Kaarinan Voivalan Västergårdia, joka on Tuorlan ja Rauhalinnan välissä noin 10 km Turusta Helsinkiin päin. Tila oli siis vanhan Viipurin tien reunalla tai tie meni paremminkin tilan läpi.

Tuo Yllä mainittu Nummen kirkkovalli, jonne Erik Voivalenius rakensi taloja on siis Kaarinan kirkon etelä puolella oleva hiekkaharju, jonka päällä yhä menee tie jonka sivuilla on taloja.Nykyisen Caribia hotellin takana.

Voidaan siis olettaa, että Erik Woivalenius asui aina Nummenmäellä eli noin 1,5 km Turun tuomiokirkosta itään.

On helppo kuvitella, että Isak Eriksson on laitettu kouluun,jonne on voinut itse kävellä ja asua kotonaan.
Isak Erikssonia ei kuitenkaan näy opiskelijana, mutta..

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166566
-isäntä Sigfrid Thomasson Voivala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166977
Kylän kummatkin talot Sigfridillä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1168012
Vaikuttaisi, ettätoisen talon on saanut poika Grels ja Mats toisen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1169366
Vasta 1659 näkyy Östergårdissa her Erik ja vaimo Valborg.

Erik Sigfridsson
S Kaarina. V Kaarinan Voivalan talollinen, myöhemmin toisenkin tilan ostettuaan ratsutilallinen ja jahtivoutiSigfrid Tomasson ja Margareta Bengtsdotter.

Kuka voisi olla Isak Eriksson, joka olisi Woivalenius, vaikka ei nimeä käyttänyt?
Palataan taas vanhaan ajatukseen.

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.
Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson. Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius, katso 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 123 (XXIX).

Yllä näkyy Erik Woivaleniuksen äiti Margareta Bengtsdotter.
Jos hänen isänsä oli Espoon Gräsan Bengt Henriksson, jonka poika Johan Bentson aateloitiin nimellä Hammarstierna, niin Isak eriksson olisi voinut käyttää isoäidin suvun nimeä Hammarstierna.

Toisaalta Johan Bengtssonin sisar Anna Bengtsdotter oli aviossa Per Mårtensson Brenneruksen kanssa joka oli siis Juliana Månsdotter Alftanus -Palmin isoäidin Elin Brenneruksen veli.
Tällöin Julianan avioliitto Isakin kanssa on kummankin suvun hyväksymä.

Olisiko todella niin, että Isak Eriksson oli Johannes Frisiuksen 3. puolison sisaren poika?

Benedictus

21.12.14, 23:33

geni tiedoston mukaan Sigfrid Thomasson Woivalan vaimo olisi Margareta Bengtsdotter Ryökäs.

Mahtaako tuosta löytyä lähdetietoa?

http://www.geni.com/people/Margareta-Ry%C3%B6k%C3%A4s/6000000012459084275

karisalm

22.12.14, 06:42

Hei

Mahtaako tuosta löytyä lähdetietoa?Löytyy Genoksesta.

Toropainen, Veli Pekka, Woivalenius-suvun esiäiti. 2001:156.

Benedictus

22.12.14, 07:58

Kitos tiedosta eli hyvä ideani meni romukoppaan.

Isak Erikssonia ei löydy akatemiasta, eikä koulusta tuolta ajalta.

Ainoa sopiva olisi juuri tuo Hammarstierna, mutta nimi on niin hankala yhdistää minnekään Turun sukuun, joka voisi olla Woivalenius yhteys.

Ajatuksellisesti kun Isak Eriksson sopisi liiankin hyvin Erik Voivaleniuksen pojaksi.
Tietysti, jos isän kuolema 1669 on lopettanut nuorimman pojan koulunkäynnin, kun 2 poikaa opiskeli jo silloin.

Hammarmannus, Magnus Thomae (K 1611/12)

Magnus / Måns Tomasson
S ilmeisesti Maaria. V oletettavasti Hamaron kruununtilan lampuoti Maariassa, suutari Tuomas Pekanpoika / Tomas Persson ja N.N.
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kappalainen ainakin jo 1593, jolloin allekirjoitti (”Magnus Thomae Rendemekiensis”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.
Hammarmannus asui Hamaron kylässä.
K Maaria 1611 tai 1612.
P1 N.N.; P2(?) Anna Johansdotter (Somera) hänen 1. avioliitossaan, K 1637, P2 V Someron kirkkoherra Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) ja Margareta N.N.
Anna Johansdotterin P2 Hammarmannuksen seuraaja Maarian kappalaisena Clemens Michaelis Stigaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2380), K Maaria 1630.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053807

1605 Sigfrid Thomasson Voivalassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166566
Edellä Thomas Michelsson.

Onko silti Sigfridin isä?

Sigfrid Thomasson voisi ollakin Maarian Hamaron poika, jolloin Hammarstierna nimi tulisi sieltä ja veljensä oliis tuo Måns Hammarmannus yllä.

Benedictus

29.12.14, 11:58

Voivalassa on isäntänä ja kummankin tilan haltijana 1634 Sigfrid Thomasson.

Siellä näkyy, että tiloja rustaa Hans Thomasson i Storgård, joka mainitaan kuolleeksi 1632.
Seuraavaksi vaikuttaisi, että Sigfrid Thomasson hoitaa Voivalan tiloja yhdessä.

Sigfrid Thomasson vaikuttaisi kuolleen 1635, koska tilalla mainitaan Margareta ea.

Kuka on tuo Hans Thomasson i Storgård?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166977

Benedictus

29.12.14, 12:12

http://runeberg.org/frfinl/0012.html

Piikkiön Storgårdenissa Thomas Michelsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166566
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166165

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706247
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705858
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703902
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702755
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=697048

Voivtko nuo Voivalan ja Storgårdin Thomas Michelssonit olla samat.

Benedictus

31.12.14, 08:47

Kappalainen Erik Woivaleniuksella oli tytär Elisabeth.

Lainaus:
Anders Eriksson Korps*härkomst är obekant. Han torde inte höra till den nyländska släkten Korp, ur vilken den adliga ätten Ridderkorp utgick.*

[14]*Första gången påträffas han i handlingarna den 29 maj 1683, då han vigdes vid Elisabet Woivalenius, dotter till kaplanen i St Karins socken, Ericus Woivalenius.*[15]*Hustrun avled redan i juli 1686 (beg. 18.7.).*

[16]*Ett kvitto från 1683, som meddelar att A.K. sålt 40 lispund smör åt föreståndaren vid Själö hospital, Erik Gottskalk, har försäljarens namnteckning och hans sigill, en fågel omramad av namnet.*[17]*Från och med 1685 var han vaktmästare på Åbo slott, men upptas inte i mantalslängden som bosatt i staden.*[18]*Året före flyttningen till Kimito var han skriven som vaktmästare på sin förra svärfaders hemman Woivala i St Karins.*[19]*I ett protokoll från rådstuvurätten i Åbo 1688 anklagar han fången, fänrik Erik Johan Armfelt bl.a. för att ha öppnat en "matvacka" tillhörig befallningsman Valentin Zander, tidigare uppbördsskrivare i Halikko.*[20]
A.K. tillträdde länsmanshemmanet i Kimito på våren 1702 och sin trohets- och ämbetsed avlade han vid hösttinget 1704.*[21]*Han kvarstod i sysslan fram till år 1708, då han vid skäritinget i Långnäs uppsade befattningen, som han ej längre påstod sig orka förestå på grund av ålderdom och dålig hälsa.*[22]*Han dog senare samma år. Under de följande två åren bor hans änka ännu kvar i Engelsby tillsammans med den nya länsmannen och hans familj.*[23]
I sitt andra äktenskap var A.K. förenad med*Elisabet Johansdotter Håf.*[24]

Jari Latva-Rasku

31.12.14, 10:07

En lähtenyt mitenkään tarkistamaan, mitä järkeä arvelussani olisi, mutta Måns Larsson, jonka tyttäret käyttivät nimeä Palm, voisi olla alla olevasta linkistä löytyvien tapaisten Palmien sukua, eli ruotsalainen ja napa-aatelin palvelija.

http://www.geni.com/people/Erik-Eriksson-Palm/6000000007599398402

Benedictus

31.12.14, 13:54

Måns Larsson sopisi hyvinkin tuon suuntaiseen porukaan jäseneksi.

Pidän yhä esillä ajatusta, että Abrahan Alftanusken anoppi Valborg Larsdotter olisi myös Måns Larssonin äiti eli Lokalahden khr Laurentius Thomaen poika.

Valborg Larsdotteria on laitettu Laurentiuksen tyttäreksi, mutta mielestäni kyseessä on tämän leski.

Jos on kuitenkin tytär, niin olisi silloin Måns Larssonin sisar.

Laurentius Thomae on poristapäin eli luultavasti Palm nimi olisi silloin äidinpuolelta otettu.

Ajallisesti Laurentiuksen vaimo tai vaimon suku voisi olla noita Palmeja.

Benedictus

16.02.15, 23:58

Palaan aiheeseen Erik Henriksson Ilonus, joka ajallisesti voisi olla Järventaan Isak Erikssonin isä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
Tässä Punkalaitumen sivula mainitaan Erik Henriksson 1642-46

Ilonus, Ericus Henrici (K 1646)

Erik Henriksson
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kappalainen, mainitaan kesäkuussa 1625, kirkkoherra ainakin jo 14.8.1629; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 1639.
Kirkkoherra Ilonuksella oli erään lapväärttiläisen talollisen kanssa useita käräjillä selviteltyjä ankaria riitoja, joista hän selviytyi voittajaksi. Hänet tuomittiin kuitenkin sakkoihin syyskäräjillä 1633, kun hän oli riitaantunut seurakunnan kappalaisen Olaus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1871) kanssa ja käynyt kiivastuksissaan tämän kimppuun. Seurakuntalaiset syyttivät Ilonusta muustakin väkivaltaisesta käyttäytymisestä – muun muassa väittivät hänen lyöneen erästä lapväärtiläisvaimoa niin, että tämä oli myöhemmin kuollut pahoinpitelyn seurauksiin – ja monenlaisesta omavaltaisuudesta. He vaativat piispalle osoitetussa kantelukirjelmässään kirkkoherran erottamista. Tuolloinen piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) vaati määrätietoisesti hiippakuntansa papistolta taitavuutta ja nuhteettomia elämäntapoja ja pyrki kaikenlaisen epäjärjestyksen kitkemiseen papistosta. Lisäksi parhaillaan elettiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeistä maansurun aikaa, jolloin sopimaton käyttäytyminen oli valtakunnassa yleensäkin ankarasti kiellettyä. Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.
Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa". Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.
Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640.
K Punkalaidun (ennen kesäkuuta) 1646.
P Brita N.N.

Mainitaan kappalaisena 1625, khr 1629, potkut Helmikuu 1634.
Papin oikeudet takaisin 30.8.1634 jälkeen.

Elatusta käsiteltiin 1639 ja 1640 vastaanotti viljaa pappina Punkalaitumella.

Lainaus Henrik Impola:

Koskisen ja Nissilän artikkelissa kerrotaan Henrik Thomasson Takusta, joka oli suuren 8 äyrin talon isäntänä Kokemäen Kiettareen kylässä 1580-luvulla ja jota kirjoittajat arvelevat nimismies Sigfrid Takun veljeksi, koska hänen verorästinsä lankesivat Sigfridin maksettaviksi.

Ilonus-nimistä pappismiestä koskevat tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä, koska näyttää siltä että Strandberg ja Leinberg ovat sekoittaneet kaksi Ericus Henriciä toisiinsa. Huittisten kirkonarkistossa säilyneen apulaispappien luettelon (puuttuu netistä) mukaan se Ericus Henrici, joka oli apulaispappina Huittisissa noin 1634 ja tuli Punkalaitumen kirkkoherraksi 1639, oli sukunimeltään Tacku. (Lähteenoja: Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 240, 244 ja Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 9). Hän oli siis eri henkilö kuin se Ericus Henrici Ilonus, joka oli kirkkoherrana Lapväärtissä 1629.

Ylläolevaan pitää todeta, että Erik Henriksson Ilonus sai 1634 papin arvonsa takaisin, mutta ei virkaansa Lafväärtisä.

Siksi voidaan ajatella, että tämä Huittisten apulaispappi Erik Henriksson Tacku ja entinen Lafväärtin khr Erik Henriksson Ilonus ovat yksi ja sama persoona, jollei Tackusta löydy merkintöjä Huittisissa ennen 1634.

Urjalassa ei ole ollut ketään Erik Henriksson nimistä pappia, ei ainakaan mistään häntä löydy, eikä sovi mihinkään virkakuvioon.

Ilonuksen vaimosta tiedetään vain, että oli Brita nimeltään, eikä sitäkään oliko 1. vai 2. vaimo.

Merikarvian khr Olaus Martini Gråålla oli jo 1637 vaimo Valborg, joka vaikuttaisi olleen Ilonuksen tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577005
Valborg olisi syntynyt siinätapauksessa jo noin 1617-20.
Tämä tarkoittaisi, että Ilonus olisi voinut syntyä hyvinkin 1580-luvulla tai aiemmin.

Karkun Järventaan rusthollari ja veronkantokirjurin Isak Erikssonin on arveltu olleen se asiamies, jota Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununnimismies Jakob Påvelsson Callia käytti Tyrvään kirkkoherran Tomas Rajaleniuksen takausta käsitelleessä oikeudenkäynnissä. Jakob Callian puoliso oli Maria Tomasdotter Tacku. Takusta oli myös Jakob Callian isoäiti Margareta Sigfridsdotter Tacku.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl, Nembl:n 71 D:r S:m:t);

Punkalaitumen khr Erik Henrikssonilla oli poika Isak Eriksson, joka mainitaan 1646 sisarensa kanssa.
On laskettu, että Isak Eriksson olisi syntynyt jo 1630-luvulla, koska mainitaan luettelossa.
On huomattava, että isä Erik Henriksson kuoli 1646, eli on mahdollista, että siinä tilanteessa on kirjattu kaikki lapset ikään katsomatta, Isak on voinut olla tuolloin jopa alle 10 vuotias, jolloin sopii hyvin veromestari Evert Feuhtingin kirjuriksi.
Pitää huomata, että Punkalaitumen khr virassa oli Tackuja kuin myös Astreniuksia.
Isak Eriksson Tackun, Punkalaitumen kirkoherran vaimoa ei tunneta, eikä liioin Ilonuksen vaimosta kuin etunimi Brita.

JOS Ilonus = Tacku, tarkoittaa se, että Helsingin pitäjän Malmin vouti ja nimismies Bertil Matsonin äiti oli Huitisista tai Kokemäeltä.

KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Koska Ilonus taisi käyttää myös Hoppius nimeä, viittaisi se, että äitinsä saattoi hyvinkin olla Helsingin seudulta olevia Hoppiuksia.

Benedictus

23.02.15, 15:29

Ilonus-nimistä pappismiestä koskevat tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä, koska näyttää siltä että Strandberg ja Leinberg ovat sekoittaneet kaksi Ericus Henriciä toisiinsa. Huittisten kirkonarkistossa säilyneen apulaispappien luettelon (puuttuu netistä) mukaan se Ericus Henrici, joka oli apulaispappina Huittisissa noin 1634 ja tuli Punkalaitumen kirkkoherraksi 1639, oli sukunimeltään Tacku. (Lähteenoja: Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 240, 244 ja Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 9). Hän oli siis eri henkilö kuin se Ericus Henrici Ilonus, joka oli kirkkoherrana Lapväärtissä 1629.

Ylläolevaan Henrik Impolan viestiin pitää tuoda uusi seikka esille.

Parivuotta sitten tutkimme Lapväärtin Erik Henriksson Ilonuksen ja Punkalaitumen khr Erik Henrikssonin käsialanäytteitä.
Kyseiset näytteet olivat mielestäni täälläkin esillä.
Kuitenkin, jossain ne ovat minulla , mutten ole löytänyt vielä.

Niistä kuitenkin todettiin, että nimikirjoitukset sekä Lapväärtissä, että Punkalaitumella ovat saman henkilön käsialaa.
Tämä tarkoittaa, että Ilonus on myös Punkalaitumen kirkkoherra.

Mistä tulisi tuo Tacku esitys? Ilonus erotettiin papintoimesta 1634, jolloin Huittisissa mainitaan Erik Henriksson Tacku pappina.

Ilonuksen sukua hakiessamme viitekehys Helsingin seudulle on niin vahva, että sukulaisuus Tackuihin ei oikein passaa.

Väistämättä tulee mieleen, josko Ilonuksen vaimo olikin Tacku sukua.

Koska ilmeisesti Merikarvian khr Olof Mårtensson Gråån vaimo Valborg oli Ilonuksen tytär, sopisi tämä Ilonuksen vaimon syntyperä Tackuna tarkasti kuvioon, sillä Olof Mårtenssonin äitipuoli oli Margareta Sigfridsotter Tacku.

Ylläolevan perusteella Ilonusta olisi hyvnkin voitu nimittää Tackuksi vaimonsa suvun mukaan. Nimitettiinhän Callian voutejakin eli Margareta Sigfridsotterin poikia Tacku sukuisiksi.

Benedictus

10.03.15, 15:34

Stodius-suvusta

Dipl.ins. ANTTI KOLEHMAINEN, Turku

Stodius-suvulla on yhteinen alku Alftan-suvun kanssa, jota mm. Axel Bergholm ja Olav Rundt ovat käsitelleet tutkimuksissaan. Suvun kantaisä oli Turun linnankirjuri Henrik Hansson (k. 1619), Sääksmäen voudin Hans Olofssonin ja Malin Henrikintyttären (Sjundbyn sukua) keskimmäinen poika. Hänellä oli todennäköisesti jälkimmäisestä avioliitostaan Elisabet Martintytär Kyrön kanssa kolme poikaa: professori Martti Stodius sekä Erik (k. 1654) ja Jeremias Stodius (k. 1659). Perimätiedon mukaan nämä käyttivät Stodius-nimeä siksi, että heidän isällään oli puujalka. Martti Stodiuksella oli vain yksi aikuiseksi elänyt lapsi, tytär Elisabet, joka solmi avioliiton Anders Petraeuksen kanssa. Jeremiaksella ei tiedetä olleen vaimoa tai lapsia.[1 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#1)]

Turun porvari Erik Henriksson Stodiuksella ja hänen Juliana-vaimollaan oli ainakin kolme lasta[2 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#2)], nimittäin poika Erik, Seilin pastori, ja kaksi tytärtä, Elisabet ja Sofia. Sofia solmi 8.12.1664 avioliiton[3 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#3)] sittemmin Euran kirkkoherrana toimineen Matias Langiuksen kanssa. Kirkkoherra Langius oli Turusta kotoisin, aseseppä Pietari Langin poika[4 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#4)]. Hän kuoli Eurassa vuonna 1697 ja vaimo Sofia 24.2.1707. Heillä oli useita täysi-ikäisiä lapsia. Poika Johan oli apupappina Karjaalla[5 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#5)]. Tyttäret Sofia, Katariina ja Elisabet olivat avioliitossa pappien kanssa: Sofia Euran apulaisen Johan Aureliuksen, Katariina kappalainen Johan Laihianderin ja Elisabet Loimaan kappalaisen Jakob Levanuksen kanssa[6 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#6)]. Maria-tytär vihittiin ilman kuulutuksia vapaaherra Ernst Mellinin kanssa[7 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#7)] 8.11.1700. Poika Gabriel Langius toimi Pälkäneen apulaispappina.[8 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#8)] Tytär Elisabet mainitaan yhdessä Juliana-äidin kanssa Turun henkikirjoissa ja äidin kuoltua vuonna 1677 Matias Langiuksen perheessä ("hustrus syster"). Vuonna 1698 hän oli nähtävästi kastetodistajana Taivassalossa Claes Claessonin (Alftan taulu 6) ristiäisissä.
Seilin kappalainen Erik Stodius opiskeli Turun yliopistossa vuosina 1658-1663. Respondenttina ollessaan hän laati omistuskirjoituksen Mårten Stodiukselle.[9 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#9)] Toimiessaan Kiskossa 1660-luvulla paikkakunnan kirkkoherran Tuomas Pacchaleniuksen apulaisena hän solmi avioliiton tämän Kristiina- tyttären kanssa[10 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#10)]. Hän tuli vuonna 1674 Seilin hospitaalin kappalaiseksi, jossa virassa hän kuoli vuonna 1702[11 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#11)]. Ensimmäisen vaimon kuoltua hän solmi Turussa toisen avioliiton Turun 1. kappalaisen Petrus Horteliuksen lesken Elisabet Roosin kanssa.[12 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#12)]

Yllä oelvassa lainauksessa kiinnittää huomiota pari seikkaa, nimittäin maininta, että Erik Henriksson Stodiuksella oli ainakin kolme lasta.
-siis lapsia saattoi olla enemmänkin?
Toinen seikka, että lasten aviosuhteet kummalisen paljon liittyvät Satakuntalaisiin sukuihin.

Hortelius, Petrus Jacobi (K 1687)

Hordelius, Per Jakobsson
S Turku oletettavasti 1640-luvun lopulla tai 1650-luvun alussa. V Turun kaupungin porvari Jaakko Horto, joka omisti talon Ryssänmäellä, ja N.N. (haudattiin Turussa "sahl. choralis Hortelii mohr" 26.7.1695).
Ylioppilas (Aboensis?) Turussa syyslukukausi 1668; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 17.10.1670 (anoi stipendiä), 1672 ja veljensä Johannes Jacobi Horteliuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1046) puolestapuhujana ja takaajana 1680–1683.
Mainitaan Keuruun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5032) papiston (kirkkoherran?) apulaisena 1673–1675, asui anoppinsa luona Suolahdessa; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan 1. kappalainen (choralis) 1676.
K Turku 25.12.1687 (haudattiin 19.2.1688).
P Elisabet Johansdotter Roos hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä 1710, PV Keuruun kirkkoherra Johannes Eliae Roos (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2126) ja Maria Knutsdotter Wisia hänen 1. avioliitossaan.
Elisabeth Roosin P2 1693 Nauvon Seilin hospitaalinsaarnaja Ericus Erici Stodius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2393) hänen 2. avioliitossaan, K Seili, Nauvo 1702

Roos, Johannes Eliae (K 1660)

Rosaeus, Johan Eliasson
S luultavasti Karkku oletettavasti 1620-luvun puolivälissä. V Karkussa asunut Satakunnan ylisen kihlakunnan kruununvouti Elias Roos ja Margareta Didriksdotter (mahdollisesti Keuruun ensimmäisen kirkkoherran Axelius Theodoricin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=174) sisar).
Ylioppilas (Satakundensis, Karckuensis) Turussa syyslukukausi 1640, kirjoittautui osakuntaan 1640/41 (Carckuensis).
Keuruun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5032) kappalainen 1645, kirkkoherra 1647.
Roos sai 1645 luvan ottaa viljeltäväkseen Loilan autiotilan. Kun seurakunnalla ei vieläkään ollut pappilaa, kirkkoherra Roos asui vuokralla Mikkolan talossa Pohjaslahdella ja sai kenraalikuvernöörin päätöksellä 6.9.1651 kahdeksan tynnyriä viljaa vuodessa korvaukseksi puuttuvasta virkatalosta. Hänen aikanaan rakennettiin Keuruulle uusi kirkko 1656.
Roos mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.1.1660 synodaalikokouksesta poisjääneiden pappien luettelossa.
K Keuruu joulukuu 1660, haudattiin uuden kirkon kuoriin kynttilänpäivää edeltäneenä sunnuntaina 1661.
P Maria Knutsdotter Wisia hänen 1. avioliitossaan, K 1.3.1704, PV Turun kaupungin porvari, räätälimestari ja ammattikunnanvanhin Knut Viisas (Knuth Wijsas) ja Kerttu Antintytär (Gertrud Andersdotter).
Maria Wisian P2 Keuruun seuraava kirkkoherra Isaacus Nicolai Lätt (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1530), K Keuruu 1686.

Pacchalenius, Thomas Michaelis (noin 1610–1679)

Tomas Michelsson
S Suoniemi, Karkku noin 1610. V Karkun Suoniemen Pakkalan talollinen Mikko Antinpoika / Michel Andersson Pakkala ja Priitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.
Ylioppilas (Thomas Michaelis Finno) Uppsalassa 29.10.1636.
Pacchalenius toimi Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin saarnaajana 1640–1655 ja osallistui sotatoimiin Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. Hän haki kesällä 1657 Turun tuomiokapitulilta avoimeksi tullutta Kiskon kirkkoherranvirkaa. Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) kirkkoherra Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 9.2.1658.
Käyttäydyttyään käräjillä juovuspäissään sopimattomasti (riideltyään ja tapeltuaan) Pacchalenius tuomittiin tuomiokapitulin päätöksellä 19.1.1660 maksamaan sakkoa vaivaisten hyväksi 10 taalaria (asiasta yksityskohtaisemmin ks. Laurentius Johannis Sarenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2225)).
Piti stipendiaattina (Thomas Michaelis Pacchalenius Finlandus S R. M. stipend.) Uppsalan yliopistossa 28.4.1639 opinnäytepuheen (Oratio de conjugio), joka julkaistiin painosta Uppsalassa 1639.
K Kisko 1679.
P (jo 1653) Kristina Kristersdotter Agricola, PV Uskelan kirkkoherra Christiernus Simonis Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=35), K 1662 ja Kerstin (Kristina) Svensdotter.

Thomas Pacchalenius oli Karkun nimismies Per Michelsson Pacchaleniuksen ja alilaamanni Anders Pacchaleniuksen veli.

Benedictus

10.03.15, 23:34

Hänellä oli todennäköisesti jälkimmäisestä avioliitostaan Elisabet Martintytär Kyrön kanssa kolme poikaa: professori Martti Stodius sekä Erik (k. 1654) ja Jeremias Stodius (k. 1659).

Kivasti sekoittaa nimiä, että henrik Hanssonin poika Hieronymus on käännetty Jeremiaaksi, vaikka oikea nimi on Hieronymus.

Mistä on linnakirjurin pojalle tullut tuo nimi?

Turun porvari Erik Henriksson Stodiuksella ja hänen Juliana-vaimollaan oli ainakin kolme lasta[2 (http://www.genealogia.fi/genos-old/67/67_149.htm#2)], nimittäin poika Erik, Seilin pastori, ja kaksi tytärtä, Elisabet ja Sofia.
Lasten äiti oli Juliana, joka luoli 1677 Turussa.

Tytär Elisabet mainitaan yhdessä Juliana-äidin kanssa Turun henkikirjoissa ja äidin kuoltua vuonna 1677 Matias Langiuksen perheessä ("hustrus syster"). Vuonna 1698 hän oli nähtävästi kastetodistajana Taivassalossa Claes Claessonin (Alftan taulu 6) ristiäisissä.

Miksi Elisabeth oli Taivassalossa Alftan ristiäisissä?
Elisabetin isä oli Ericus Ericin serkku ja tämä itse Alftan lasten pikkuserkku.

Kenen lapsi oli tuo Claes Claesson?

Onko mitään tietoa, kuka oli tuo Erik Stodiuksen vaimo Juliana?

kl. 1658 Erik Stodius Ericus Erici, Aboensis 1215 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1215). Vht: eräs Turun Luostarikorttelissa asunut Erik Henriksson Stodius (professorin veli, † 1654) ja Juliana. Ylioppilas Turussa kl. 1658 [Stodius] Ericus Erici Ab _ 58. Respondentti 14.5.1662, pr. Enevald Svenonius 132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132). — Kiskon kirkkoherran apulainen 1668. Nauvon Seilin hospitaalinsaarnaaja 1674. † Seilissä 1702. Pso: 1:o noin 1668 Kristina Pacchalenius († 1692); 2:o 1693 Elisabet Roos tämän 2. avioliitossa (elossa 1710).

Erik Eriksson Stodius opiskeli siis n.1658-1662 aikoihin eli oli syntynyt noin 1640-45 välillä.
Jos Erik Eriksson oli vanhin lapsista, oliis äiti syntynyt noin 1620-25.
Tuntuu oudolta, jos porvari Erik Henriksson Stodiuksen vaimosta ei löydy tuon enempä tietoa Turusta?

Benedictus

15.03.15, 23:56

Isak Erikssonin tiedetään olleen veromestari Evert Feuhtingin kirjuri 1677.
Hänet mainitaan silloin manttaaliluettelossa Turussa.

Toisaalta Uskelan Äijälän Isak Eriksson Kentzer mainitaan Äijälässä samaan aikaan.
Tämä siivonnee Kentzerin pois Isakin roolista.

Yritin hakea mutten löytänyt tietoa, missä Evert Feuhting asui Turussa. Muistikuva on, että talo oli Luostarin kadulla.

Tiedetään Erik Henriksson Stodiuksen asuneen Luostarin kadulla.

Lainaus Latva-Rasku:
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=103746#post103746)
Eräs tutkija löysi tiedon, jonka mukaan Isak Eriksson on ollut Turussa.
Turun kaupungin manttaaliluettelossa Ewert Feuhtingin taloudessa oli myös kirjuri Isach.Kyseessä on kirjuri Isach Erichsson. Nimittäin Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avun toimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting ja kuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa 31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830

Tämä on merkittävä löytö ja mahdollisesti myös osoitus Isak Erikssonin olemassaolosta ennen elokuuta vuonna 1677. Hän on kuittaillut Turussa vielä uudenvuoden aattona vuonna 1676. Olisi mielenkiintoista tietää, koska hänet on mainittu asumassa Ewert Feuchtingin luona?

Tositekirja lienee eräänlainen pöytäkirja, jonka kuittien käsiala on kovin samanlainen. Tekstin on kirjoittanut sama kirjuri tai sitten henkilöt ovat oppineet kirjoittamisen samaan aikaan ja samalla tavalla. Kuitti, jonka allekirjoittajana on Isaak Erichsson on kirjoitettu samanlaisella käsialalla kuin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmusluettelo. Siinä kuitenkin mitä ilmeisimmin itse kirjuri Isak Eriksson on kirjoittanut nimensä Isach Ersson, jossa etunimen i- ja s-kirjaimet muistuttavat kovasti tositekirjan kirjaimien kirjoitustyyliä. Vastaavasti myös sukunimen e-kirjaimen ja ss-sanayhtymän saksalainen kirjoitusmerkki ovat kuin saman henkilön kirjoittamat.

Isak Eriksson olisi aivan hyvin voinut toimia lääninkirjurina, joka on tottunut kirjoittamaan paljon ja nopeasti. Tällainen kirjuri Turussa on mitä ilmeisimmin kouluja käynyt ja arvelu, että hän voisi olla Isak Eriksson Hammarstierna, on osuva hypoteesi.

Isaak Erichssonin kirjoittamassa kuitissa mainitaan kaupunginvouti Nils Olofsson, jos nyt tulkitsin nimen oikein. Voisiko hän olla Nils Olofsson Barck, jolla on yhteys Huittisiin ja aikaisemmin käytyyn keskusteluun "kallialaisista"? Tämä toisin vain on hatara arvelu.

Isak Erikssonin esiintyminen lääninkirjurina tukisi hänen esiintymistään Karkun komppanian palkkaluettelossa elokuussa 1677. Hän olisi voinut esiintyä muussa roolissa kuin Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurina, aivan kuten myös katselmuskirjuri Lars Safler, josta on voinut tulla muunlainen kirjuri Isak Erikssonin seuraajana.

Ewert Feuchtingin pojasta tuli kirjuri samalle tehtäväalueelle Engelbrekt Staaren alaiseksi, missä aikaisemmin vaikutti Järventaan Isak Eriksson. Olisi todella ihmeellistä, että Turun ja Karkun Isakit eivät olisi olleet sama henkilö.

Jari Latva-Rasku

16.03.15, 09:08

Isak Erikssonin tiedetään olleen veromestari Evert Feuhtingin kirjuri 1677.
Hänet mainitaan silloin manttaaliluettelossa Turussa.

Toisaalta Uskelan Äijälän Isak Eriksson Kentzer mainitaan Äijälässä samaan aikaan.
Tämä siivonnee Kentzerin pois Isakin roolista.

Yritin hakea mutten löytänyt tietoa, missä Evert Feuhting asui Turussa. Muistikuva on, että talo oli Luostarin kadulla.

Tiedetään Erik Henriksson Stodiuksen asuneen Luostarin kadulla.

Kyllä epävarmuus Kentzeristä silti säilyy. On tapauksia, joissa henkivero on maksettu, vaikka talon omistanut isäntä olisi jo esimerkiksi ikänsä (> 60 vuotta) puolesta vapautettu veron maksusta. Muuten talo olisi ollut isännätön. Jos Äijälän osalta vaihtoehdoksi jäisi merkitä isännäksi ratsumies, ratkaisu olisi talon omistajalle aivan yhtä kallis, sillä ratsumiehet oli vapautettu veron maksusta. Mielenkiintoista oli, että Isak Eriksson "Kentzerille" oli merkitty puoliso Uskelan Äijälään vuonna 1678. Miksi henkivero olisi maksettu puolisosta? Aivan mahdotonta ei ole, että puoliso olisi Äijälässä Isakin ollessa vaikkapa Turussa kirjurina.

Kun katsoo Turun lääninrahaston pöytäkirjoja, jotka ilmeisesti oli kirjoittanut sama Isak Eriksson kuin myöhemmin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmusluettelot, nämä pöytäkirjat ovat voineet olla kerralla kirjoitettu kopio aikaisemmin laadituista pöytäkirjoista. Silti jää epäselväksi, olisiko alkuperäisetkin kirjoittanut sama Isak Eriksson, tai joku muu.

Oli olemassa useampi Isak Eriksson. Parhaiten samaksi henkilöksi sopisivat noin vuoden 1650 paikkeilla syntyneet Isak Eriksson Kentzer ja Hammarstierna. Porin jalkaväkirykmentin Isak Eriksson voisi olla eri kuin Turun lääninrahaston, koska he esiintyvät samaan aikaan. Oli kuitenkin mahdollista, että pula katselmuskirjureista sai aikaan, että virkaa olisi hoidettu oman toimen ohella. Epäselväksi jää, minne sijoittuisi selvästi iältään vanhempi Isak Eriksson Ilonus, joka voisi vaihtoehtoisesti olla Takku.

Niin kauan kuin nämä eri Isak Erikssonit kummittelevat aikakirjoissa ja niitä ei pystytä sulkemaan pois vaihtoehtoina tai liittämään samaksi henkilöksi, jää epäselväksi, kuka Astrenius-suvun kantaisä oikein oli. Stodiuksen mahdollisuus kantaisäksi voitaisiin ehkä varmistaa vertaamalla jonkin ajan kuluttua saatavaa Antti Alfthanin isälinjaista YDNA-haploryhmää Astrenius-suvun mieslinjaisen jälkeläisen haploryhmään. Astrenius-suvun mieslinjaa pitäisi olla jäljellä.

Benedictus

16.03.15, 23:03

lainaus Latva-Rasku:

Tiedetään, että Turun yliopistossa suoritti ylioppilastutkinnon, eli pääsytutkinnon, turkulainen (Aboensis) Isak Eriksson Hammarstierna. Hänen opiskeluistaan ei löydy mainintoja esimerkiksi Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjoista.

Ylioppilasmatrikkelissa on Hammarstiernan (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975)kohdalla mielenkiintoisena havaintona viitattu, että "eräs" Isak Eriksson oli jättänyt katselmuskirjurin tehtävän ja hänen tilalleen oli tullut Lars Safler elokuussa 1677. Tämän Isak Erikssonin voi päätellä rykmentin komentajan nimestä päätellen (öfwerste Bockz Regimente) olleen Porin jvr katselmuskirjuri, vaikka hänestä mainitaan palkkalistassa Turun ja Porin rvr Karkun komppanian kohdalla, miksi, siihen ei ole löytynyt selitystä. Järventaan Isak Erikssonista tuli rvr katselmuskirjuri vasta 1680-luvun alkupuolella. On siis voinut olla olemassa useampikin Isak Eriksson.

Ylioppilasmatrikkelissa ei väitetä, että tämä Isak Eriksson olisi Isak Eriksson Hammarstierna. On jopa epätodennäköistä, että hän ainakaan olisi Järventaan Isak Eriksson, joka samanlaisesta käsialasta päätellen oli näihin aikoihin lääninrahaston kirjuri. Hammarstiernan kohdalla viitteissä oleva maininta "Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius", voidaan asettaa kyseenalaiseksi, kunnes se on todistettu.

Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuriksi kesällä 1677 mainittu Isak Eriksson voisi olla muu henkilö kuin Karkun Järventaan Isak Eriksson, vaikkapa Isak Eriksson Takku. Mielestäni ei voida sanoa, että hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius. Väärinkäsitys on käsittääkseni syntynyt, koska merkintä Porin jalkavärirykmentin Isak Erikssonista on tehty Porin ja Turun ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkalistaan. Karkun Järventaan Isak Eriksson tuli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuriksi vasta 1680-luvun alkupuolella avioiduttuaan Juliana Månsdotterin kanssa. Hän ei välttämättä ole sama kuin jalkaväkirykmentin Isak Eriksson, josta ei löydy katselmusluetteloista mitään merkintää, ei ennen eikä jälkeen. Kangasalalainen Lars Safler, joka tuli Isak Erikssonin tilalle jalkaväkirykmenttiin, mainitaan tosin hänkin ensimmäisen kerran vasta muistaakseni vuonna 1684.

Meillä on siis seuraavat Isak Erikssonin nihil tai alter egot.

1. Isak Eriksson Hammarstierna, turkulainen ylioppilas vuonna 1668
2. Isak Eriksson Kentzer, mainitaan ylioppilaana vuonna 1673 ja joka oli Uskelan Äijälän rusthollari
3. Isak Eriksson, joka oli 1670-luvun loppupuolella lääninkamreeri Evert Feuchtingin kirjuri
4. Isak Eriksson, joka oli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri 1680-luvun alussa, Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan veronkantokirjuri, useamman pitäjän pitäjänkirjuri, lopulta Kokemäenkartanon vouti ja Karkun Järventaan rusthollari
5. Isak Eriksson, joka mainitaan vuonna 1677 Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurina

On käsialasta päätellen lähes varmaa, että numero 3 ja 4 ovat sama henkilö.

Missä Isak Eriksson oli sen jälkeen, kun Isak Eriksson Hammarstierna suorittaa ylioppilastutkinnon vuonna 1668 ja Isak Eriksson Kentzer mainitaan tuomiokirjassa ylioppilaaksi vuonna 1673? Olisiko kuitenkin mahdollista, että Isak Eriksson oli näennäisesti suorittanut opintojaan ja siksi häntä ei oltu mainittu henkiveron maksajana ennen vuotta 1674, jolloin hän tuli kolme vuotta isänsä kuoleman jälkeen Äijälän isännäksi? Myös sotilaat ja aatelisten palvelijat välttivät merkinnän henkikirjaan.

Benedictus

28.03.15, 21:42

Påvelilla ja Margaretalla oli lapset:

1. Valborg Påvelsdotter Callia, mainittiin olleen Ruotsissa rva Brita de la Gardien pal-veluksessa, haud. 1676, pso. ratsutilallinen ja vouti Christer Davidsson, Sammun Laurila.
2. Henrik Påvelsson Callia, kruununvouti, Mommolan Färkkilän ratsutila, haud. 1676, 1.pso. Brita Henriksdotter Juslenius, 2.pso. Margareta Godhe.
3. Margareta Påvelsdotter Callia, haud. Hämeenkyrö 1665, 1.pso. Anders Bertilsson, Hämeenkyrön Uskelan Käkelän ratsutilallinen, 2.pso. Jöran Henriksson.
4. Påvel Påvelsson Callia, läänitysvouti Loimijoella sekä Porin kreivikunnassa, ratsutilallinen Huittisten Kiviranta, pso. Margareta Ivarsdotter Friesensköld.
5. Brita Påvelsdotter Callia, eli Ulvilassa 1672, pso. Alexander Voltersson Moliis, kaupunginkirjuri Porissa.
6. Agnes Påvelsdotter Callia, pso. kappalainen (?) Simon Tomasson.

Onko missään tietoa, mistä tuo maininta kappalainen Simon Thomassonista löytyisi?

On vaikea sanoa, voisiko Huittisten Maurialan vuonna 1649 kuollut Simon Thomasson olla Karkun Mäkipään Thomas Simonssonin isä. Maurialassa mainitaan vuonna 1636 kirjuri Thomas ilman tietoa, voisiko hän olla isännän poika.

Tomas Rajaleniuksen kohdalla ollut mainintahan oli:

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl,

Ymmärtäisin, että Erich Larsson ja Simon Careel ovat olleet takaamassa tai ehkä ennemminkin vahvistamassa jo viimeistään vuonna 1652 tehtyä kauppaa. Bertil Rajaleniuksen äiti olisi maksanut osuutensa, jonka olisi määrittänyt Anders Bange 17.8.1687, ennen Tomas Rajaleniuksen kuolemaa vuonna 1688.

Erich Larsson ja Simon Careel eivät välttämättä olleet mitään sukua asianosaisille tai Isak Erikssonille, mutta voivat aivan yhtä hyvin ollakin. Tuoni näyttäisi olleen useimman osallisen tie käräjien aikaan. Isak Eriksson toimi kruununnimismiehen valtuuttamana. Valtuuttaja on voinut olla: Jakob Påvelsson Callia, 1664 Huittinen - 1723 Huittinen, vouti, nimismies, kihlakunnantuomari, ratsutilallinen, pso. Maria Tomasdotter Tacku.

Artikkelissa Callian voutisuvusta on mielenkiintoinen maininta:

6. Agnes Påvelsdotter Callia, pso. kappalainen (?) Simon Tomasson.

http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html (http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html)

Maurialan emännän nimeksi on Huittisten talonhaltijaluettelossa mainittu Agneta Paulsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350540

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346872

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960

Isak Eriksson oli Jacob Pålsson Callian valtuuttama, eli Maurialan emäntä olisi ollut Jacob Callian täti.

Jos Karkun Mäenpään Thomas Simonsson oli Maurialan sivulla mainittu Thomas Skrivare, ja Simon Thomassonin ja Agnis Påhlsdotterin poika, olisi ollut Jacob Callian serkku.

I. Alexander Moliis (Wolter Moliisin poika, taulu 1). Main. Porissa jo 1639. Porin kaupunginkirjuri 1642-1643, asui silloin appensa luona. Main. veronkantajana 1644-1647, kihlakunnankirjurina 1656. Omisti Trumetaarin ratsutilan Ulvilan Valihassakylässä 1645-1649. Muutti Suosmeren kylään noin 1650, josta oli saanut ensimmäisen vaimonsa kautta haltuunsa Holgerin ratsutilan. Tila myytiin everstiluutnantti Gotthard Baranoffille, mutta Alexander Moliis jäi asumaan sinne. Haudattu Ulvilassa 1674. - Puoliso 1:o Susanna Heikintytär, main. tyttärenä kotonaan 1635-1639 ja Moliisin vaimona 1642, vht Porin pormestari Heikki Tuomaanpoika, Curnovius-sukua, ja Kerttu Simontytär; 2:o Briitta Paavalintytär, main. vaimona 1646-1672, isä huittislainen linnankirjuri Påhl Simonsson Callia

Alexander Moliisin 2. vaimo oli Brita Påhlsdotter Callia 1646.

Punkalaitumen kirkkoherran vaimona mainitaan Brita, jolla oli poika Isak Eriksson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

kl. 1757 Paul Astrenius, myöhemmin Astreen 7984 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7984). * Mouhijärvellä 13.1.1735. Vht: Mouhijärven kappalainen Erik Astrenius 5275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275) (yo 1716, † 1760) ja Elisabet Wegelius.

Ylläolevasta jutusta on jäänyt eräs huomioitava seika pois.

Nimittäin:
1672/73 Bertil Rajalenius Bartholdus Thomæ, Satacundensis 2229 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2229). Vht: Tyrvään kirkkoherra Tomas Rajalenius 22 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=22) (yo 1640, † 1688) ja Katarina Mulinus. Ylioppilas Turussa 1672/73 Rajalenius Bartholli‹!› Thomæ _ 110. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1672/73] Bartoldus Rajalenius. | Pastor Raumoënsis. | denatus Anno 1703. Respondentti 18.11.1676, pr. Jakob Flachsenius 787 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=787). — Rauman kirkkoherra 1683. Pidätetty virantoimituksesta 1701, sai s.v. virkansa takaisin kunnes tuomio on langetettu. Tuomittu erotettavaksi 1703 omavaltaisuuksien, juopottelun ja rauhanrikkomisen takia. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1690, saarnaaja pappeinkokouksessa 1696. ‡ Raumalla 11.12.1704.

Pso: 1:o 1691 Kristina Paulinus;

2:o 1698 Katarina Thomasdotter Tacku tämän 2. avioliitossa († 1716).

Appi: Mouhijärven kirkkoherra Paul Raumannus 61 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=61) (yo 1640, † 1682).
Appi: Huittisten nimismies Tomas Tacku 52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=52) (yo 1640).
Vävy(?): raumalainen porvari Johan Riprander 5293 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5293) (yo 1718, † 1732).

Jacob Påhlsson Callian ja Bertill Thomasson Rajaleniuksen vaimot olivat siis sisaret. Tosin avio on tapahtunut vasta tämän käräjäjutun jälkeen.