Astrenius

[Jari Latva-Rasku]

Käräjät 13.6.1710 Karkku ja Mouhijärvi

Upbördh skrifare Isak Erikson ifron Järventaka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074444

oikea sivu 3 rivi mainitaan joku Erik Jacobson. Tulin siihen käsitykseen
että Simon Sigfredson oli haukkunut Erik Jacobsonia ja nimitellyt myös
Erikin vaimoa (sampt hans hustru till ------------)
Alempan sivulla on mainintaan Isak Eriksonin renkipoika Johan Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074445
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074446

(asian käsittely on siirretty seuraaville käräjille )

t. Pirkko

Minä ymmärtäisin, että siltavouti Erik Jakobsson sattui paikalle "dagen efter" ja todisti, miten Simon Sigfridsson Aro oli panetellut Isak Erikssonia.

[Benedictus]

Isak Eriksson mainittiin määreillä fram- tai avliden vuodesta 1726 lähtien, eli hän oli ainakin silloin jo kuollut.
----------
On hyvin kiinnostavaa, jos Isak Eriksson olisi elänyt 1726 saakka, join isovihan ajasta oli jo 5 vuotta, eli voisi uskoa, että olisi silloin jo tullut takaisin Järventaakse.
Erik Astenius hoiti asioita eli voinee myös epäillä, että Isak ei ollut enää oikeustoimikelpoinen tai koska tila oli Erikin niin isä antoi hänen hoitaa isännän toimet.
Toisaalta ei taida myöskään olla tietoa milloin Juliana oli taas Karkussa.
Voidaan siis epäillä, että he olisivat jääneet Ruotsinpuolelle ja lapset palasivat Järventaakse.
Eli Isak Eriksson olisi kuollut Ruotsissa 1726 aikoihin ja haudattu sinne, mutta minne?
Millaiset tiedostot ruotsalaisilla on tuohon aikaan kuolleista ihmisistä?

[Jari Latva-Rasku]

Isak Eriksson mainittiin määreillä fram- tai avliden vuodesta 1726 lähtien, eli hän oli ainakin silloin jo kuollut.
----------
On hyvin kiinnostavaa, jos Isak Eriksson olisi elänyt 1726 saakka, join isovihan ajasta oli jo 5 vuotta, eli voisi uskoa, että olisi silloin jo tullut takaisin Järventaakse.
Erik Astenius hoiti asioita eli voinee myös epäillä, että Isak ei ollut enää oikeustoimikelpoinen tai koska tila oli Erikin niin isä antoi hänen hoitaa isännän toimet.
Toisaalta ei taida myöskään olla tietoa milloin Juliana oli taas Karkussa.
Voidaan siis epäillä, että he olisivat jääneet Ruotsinpuolelle ja lapset palasivat Järventaakse.
Eli Isak Eriksson olisi kuollut Ruotsissa 1726 aikoihin ja haudattu sinne, mutta minne?
Millaiset tiedostot ruotsalaisilla on tuohon aikaan kuolleista ihmisistä?

Pirkon löytämät tuomiokirjat pitäisi huolella lukea, jotta saisi käsityksen, miten ja koska Järventaan omistus muokkaantui Isak Erikssonin kuoltua. Juliana Månsdotter kuoli vasta vuonna 1736. Isak Erikssonin perillisiä olivat ehkä vielä elossa ollut Lisbeta/Lisa, Ingeborg(Inger, Anna/Annika, Karin, Isak ja nuorin Erik. Mikäli Isak Eikssonin omistusosuus olisi ollut osuus Juliana Frisialta ostetusta 200 taalerin osuudesta, paljon ei lasten perintöosuus ollut. Asiaan sekaantui myös Juliana Frisian puoliso Betulinus ja Isak Astreniuksen anoppi Clara Alftana, joka sattui olemaan niin Järventaan omistajan Arvid Frisiuksen kuin myös Juliana Månsdotterin serkku. Clara oli jopa vuonna 1727 merkitty Järventaan henkikirjaan velipuolensa ja maanmittaripoikansa kanssa. Tuskin he olivat tulleet auttamaan toukotöissä. Erik Astrenius merkittiin Järventakaan vasta vuonna 1728 ja vuosina 1723-26 siellä oli Erikin lanko Johan Karvilander Erikin siskojen Annan ja Ingeborgin kanssa. Kaikilta potentiaalisilta vuosilta ei tuomiokirjoja ole säilynyt tai edes käräjiä pidetty. Erik Astrenius toi käräjille vuonna 1722 kirkkoherra Johan Enckellin muuttamisen Järventakaan rapistuneesta pappilasta vuonna 1715 seurauksineen. Suku ei renki Petter Larssonia tuhoihin kovin syyllisenä pitänyt, koska antoi hänen olla vielä sodan jälkeen jalanvuokraaja eli Kintussa lampuotina. Luulisi, että Erik olisi maininnut edustavansa isäänsä, mikäli Isak olisi silloin vielä ollut elossa. Rauha solmittiin Uudessakaupungissa 1721. Luulisi, että sen jälkeen palattiin Järventakaan ja sodan tuhojen ihmettely alkoi heti vuonna 1722 Erik Astreniuksen toimesta.

Isonvihan aikaisista pakolaisista on olemassa laaja selvitys

På flykt i eget land, Internflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget
Johanna Aminoff-Winberg
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/28126/AminoffJohanna.pdf

Isak Eriksson mainitaan pakolaisavun saajana viimeisen kerran vuonna 1716. Olisiko hän kuollut sen jälkeen Ruotsissa? Isak ja Erik Astrenius tulivat ylioppilaiksi Tukholmassa vuonna 1716 ja heidät merkittiin satakuntalaisen osakunnan jäseniksi syyskuussa samana vuonna. Ainakin vielä silloin perhe oli Ruotsissa, todennäköisesti Tukholmassa. Isak Erikssonista voisi mainita, että hän oli kuollut viimeistään vuonna 1726, todennäköisesti jo pakolaisena Ruotsissa vuoden 1716 jälkeen. Isak Erikssonin pojat Isak ja Erik elivät 65 vuoden hujakoille. Isak Eriksson olisi voinut olla saman ikäinen kuollessaan. Kovin pitkäikäisiä eivät ainakaan miespuoliset Astreniukset seuraavissakaan sukupolvissa olleet, vaikka tuskin heidän suuressa puutteessa tarvitsi elää.

[Benedictus]

Olemme ennenkin pohtineet tuota Isakin poikien opiskelua.1716 aikaan opiskelu ei ollut halpaa vaan vaati huomatavia varoja.
Järventaka ei ollut mikään kultakaivos ja isovihan myötä perheen ainoa varaalisuus jäi Karkkuun eikä tuottanut mitään.


Julianan perheeltä ei liioin voinut tulla tukea.



Millä varoilla Isak kustansi poikiensa opiskelun?


Isak Eriksson oli vielä vanhalla iällä Kokemäen kartanon ompusman tai vouti.


Miksi Isak päätyi Kokemäelel voudiksi?
Kokemäen kartano oli tuolloin kai Axel de la Gardien omistama säteri.

Kenelle säteri mahtoi siirtyä Axelin kuoltua 1710.


Pohdin mahdollisuutta, että Isak Eriksson olisi perheineen ollut jossain Ruotsissa De la Gardien perheen kartanossa voutina isovihan aikaan.


Netistä ei oikein pikaisesti löytynyt kuka oikeastaan omisti Kokemäen kartanon Axel De la Gardien kuoltua. Ilmeisesti poika Magnus, koska sivutila Forsby kuului hänelle 1741 saakka.


Jos Isak olisi ollut jossain De la Gardien tilalla, on tietysti kysymys millaisessa roolissa ja näkyisikö merkintää.

[Jari Latva-Rasku]

Pohdin mahdollisuutta, että Isak Eriksson olisi perheineen ollut jossain Ruotsissa De la Gardien perheen kartanossa voutina isovihan aikaan.

Netistä ei oikein pikaisesti löytynyt kuka oikeastaan omisti Kokemäen kartanon Axel De la Gardien kuoltua. Ilmeisesti poika Magnus, koska sivutila Forsby kuului hänelle 1741 saakka.

Jos Isak olisi ollut jossain De la Gardien tilalla, on tietysti kysymys millaisessa roolissa ja näkyisikö merkintää.

Jos Isak ja Erik Astrenius selvisivät elämästä Tukholmassa, he selvisivät myös opiskeluista vuosina 1716-1721. Kohtalontovereita Suomesta oli runsaasti. Jos jossain selvisi, niin ehkä Tukholmassa. Vuonna 1700 Tukholmassa on arveltu olleen noin 40.000 asukasta, mitä ainakin hetkellisesti vähensi vuosien 1710-1713 rutto. Astreniuksilla kävi tuuri, koska he tulivat Tukholmaan vasta ruttovuosien jälkeen. Asuin- ja työpaikkoja oli sopivasti vapautunut tavallista runsaampien kuolemantapausten vuoksi, ja siirtolaisporukka ei ollut mitään Slussenin sissejä vaan laadukasta porukkaa. Veljekset vihittiin papeiksi Turun hiippakunnassa samana päivänä lauantaina 11.12.1723, eli Erik Astreniusta kutsuttiin aivan oikein ylioppilaaksi oikeudessa vuonna 1722.

Magnus Julius De la Gardien vanhemmat olivat jo kuolleita isonvihan aikaan. Riksarkivetin mukaan Magnuksella on oma "Börstorpsamlingen" Mariebergissä. Siinä on arkistoa 15,1 metriä ja osia 208 (E 2906-3114), joista vain yksi eli E 2967 on mikrofilmattu. Alkuperäisdokumentteja ei lainata.

[P-L H]

Hei

Tässä on vielä kaksi käräjäistuntoa vuodelta 1726 joita en aikaisemmin
huomannut.

Käräjät 3.-4.-5.-6.10.1726 Karkku ja Mouhijärvi
Erik Michelson ifron Heinois? ----- -------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100259
han åhr 1713 --- --framl---- upbördh skrifaren Isak Erikson 1 ½ tunna
råg som ---- ---- --- –- enkia? Juliana Palm uppå hvilken ---- hennes
son medhjelpare Wällarde Erik Astrenius ------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100262

Jutussa mainitaan myös efterleverska Karin Thomasdtr. Jäi epäselväksi
tarkoitetaanko leskellä Juliana Palmia vai Karin Thomasdotteria.
(Siirretty seuraaville käräjille)

Yleensä noissa käräjäkirjoissa kun käsitellään vanhoja asioita ja kohde
henkilö ei ole enää elossa niin mainitaan salig.

fol 278 vasen sivu, alareuna
Käräjät 3.-4.-5.-6.10.1726 Karkku ja Mouhijärvi
Kyrkioherden vid Lapua?? (Lappo) socken hr Thomas Betulinus ---- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100213
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100216

(Erik Astrenius mainitaan myös kahdessa seuraavassa aukeaman jutussa)

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tässä on vielä kaksi käräjäistuntoa vuodelta 1726 joita en aikaisemmin
huomannut.

Käräjät 3.-4.-5.-6.10.1726 Karkku ja Mouhijärvi
Erik Michelson ifron Heinois? ----- -------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100259
han åhr 1713 --- --framl---- upbördh skrifaren Isak Erikson 1 ½ tunna
råg som ---- ---- --- –- enkia? Juliana Palm uppå hvilken ---- hennes
son medhjelpare Wällarde Erik Astrenius ------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100262

Jutussa mainitaan myös efterleverska Karin Thomasdtr. Jäi epäselväksi
tarkoitetaanko leskellä Juliana Palmia vai Karin Thomasdotteria.
(Siirretty seuraaville käräjille)

Yleensä noissa käräjäkirjoissa kun käsitellään vanhoja asioita ja kohde
henkilö ei ole enää elossa niin mainitaan salig.

fol 278 vasen sivu, alareuna
Käräjät 3.-4.-5.-6.10.1726 Karkku ja Mouhijärvi
Kyrkioherden vid Lapua?? (Lappo) socken hr Thomas Betulinus ---- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100213
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27100216

(Erik Astrenius mainitaan myös kahdessa seuraavassa aukeaman jutussa)

t. Pirkko

Olisi lunta vähemmän lykittäväksi, niin näihin koukeroihin pystyisi paremmin keskittymään. Järventaan väki vispasi aamusta iltaan risuharjalla Kinttuun vievää polkua, kunnes ei enää päätä näkynyt. Silti oikeudenkäyntiin riitti aikaa ja miten sinne sitten talvella mentiin. Isak Astrenius nuorempaa ja vanhempaa on Kurikassa pidetty ansioituneina kansanjohtajina ja moraalinvartijoina. Vaikuttaisi, että Erik Astrenius ei oikeudentajussaan veljestään poikennut.

Vuonna 1726 Isak Erikssonin kohdalla luki "framln" ja Juliana Palm oli "enkia". Niin käsittämättömältä kuin se tuntuu Lappi TL oli kirjoitettu "Lapua". Lapua tarkoittaa aivan muuta. Vielä takavuosina oli Nurmon Siwan pihalle kokoontunut 200 seinäjokelaista ja lapualaista nuorta välienselvittelyyn, mutta vain kaksi lapualaista sai syytteen pahoinpitelystä. Taaleri voi tuntua pikkurahalta, mutta sellainen se ei ollut, kun katsoo, millaiselta vuoden 1722 plootu näyttää. Voisi olla, että 1½ ruistynnyriä painoi plootuina yhtä paljon. Mistään pienestä kiistasta ei ollut kyse.
http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=44152

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa on Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkonkirjoja. Isonvihan aikana ja sen jälkeen oli yllättävän vähän merkintöjä pakomatkalla olleista, vaikka sellaisiakin oli. Kuolleiden luettelo vaikuttaa puutteelliselta.
https://sok.riksarkivet.se/kyrkoarkiv?Lan=Stockholms+l%C3%A4n&PageSize=100&Arkiv=SE%2fSSA%2f0004&tab=serie&Serie=SE%2fSSA%2f0004%2fC+I#tab

[P-L H]

Hei

Hiskissä on tallenettuna Tukholman suomalaisen seurakunnan kastettujen
ja vihittyjen tietoja. Haudattuja ei ole tallennettu.

”Mustat kirjat”
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=BOOKS&ID=4883&TYPE=HTML&LANG=FI

Tukholman suomalaisen seurakunnan haudattujen kirjassa mainittiin nuo
kaksi seurakuntaa hautauspaikkana.
St Maria Magdalena kyrkiogård ja St Catharina kyrkiogård.

Ruotsin arkiston selvitys Tukholman Suomalaisen seurakunnan historiasta.
Rippikirjoja ei ole säilynyt siltä ajalta kun Isak Eriksonin perhe oli siellä.
https://sok.riksarkivet.se/kyrkoarkiv?Arkivsok=&Lan=Stockholms+l%C3%A4n&Arkiv=SE%2FSSA%2F0004&Serie=SE%2FSSA%2F0004%2FC+I&PageSize=100

Tositekirja 1725 (7473) Karkku
Järventaka Johan Carvilander, Anna hustru, Maria p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26101557

Mouhijärvi Pajuniemi
Adjuctus Astrenius, Lisken hustru, Mats drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26101554

Mouhijärvi SAY 1720-1739 Pajuniemi
1725 Adj Astrenius, Lisken hustru vuoteen 1738
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537894

Karkku SAY 1720-1739 Järventaka
1728 Erik Astrenius (folk) vielä 1739 Sacel Astrenius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

Tositekirja 1728 (7481)
Järventaka Rusthol Erik Astrenii, ------ ---------? Mats drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10497822

Mouhijärvi Pajuniemi
Adjuctus Astrenius, Lisa hustru, Mats drg, Sara? p
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10497825


Maakirja 1725 (7471) Karkku
Järventaka Isak Erikson Dragoune hol. Nro 124 af Öfverste comp.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74877154

Vuosilta 1726-1731 ei löydy digitoituja maakirjoja. Olisiko Erik merkitty
maakirjaan vuodesta 1728? Asui kuitenkin Mouhijärvellä ja henkiverot
on maksettu sinne.

Maakirja 1732 (7493)
Järventaka Erik Astrenius Dragone hol. under Lif Drag regementte
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74874922


t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Mouhijärvi SAY 1720-1739 Pajuniemi
1725 Adj Astrenius, Lisken hustru vuoteen 1738
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537894

Karkku SAY 1720-1739 Järventaka
1728 Erik Astrenius (folk) vielä 1739 Sacel Astrenius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485


Erik Astrenius siirtyi Järventakaan vuonna 1728 ja lanko Johan Karvilander meni siskon Annan kanssa Kintulle kuolemaan vuonna 1731. Myöhemmin Järventaassa oli kaksi lampuotia, ehkä Kintulle oli omansa, vaikka ainakin osa Kintusta eli omaa elämäänsä. Vielä vuonna 1727 Järventaassa oli Erikin äidin ja hänen 1. puolisonsa Arvid Frisiuksen serkku Clara Alftana poikansa ja velipuolensa kanssa. Luulisi, että viimeistään näillä tapahtumilla ja näihin aikoihin olisi perinnönjaon täytynyt tapahtua, mutta selvitystä perinnönjaosta ei ilmeisesti ole säilynyt, tai onko sitä edes tehty. Siitä olisi voinut selvitä, minne katosi Isak Erikssonin vanhin lapsi Liskin/Lisa, siskon Annan vuonna 1709 syntyneen tyttären kaima, ja mahdollisesti muutakin. Siskojen Ingeborgin/Ingridin ja Annan/Annikan elämät päättyivät veljensä Erikin taloudessa Järventaassa vuosina 1753 ja 1755 sekä Karinin/Kaisan loppu tuli veljen Isakin taloudessa Kurikan Kohtalan pappilassa vuonna 1758. Siskosten elämän lanka oli kuin tilauksesta yhtä pitkä eli noin 70 vuotta. Siskoille ei siis mahdollisesti maksettu muuta kuin pitkä saattohoito, mutta voisi kuvitella, että Isak olisi saanut jotain pesästä. Hyvin elämä joka tapauksessa Isakia kohteli, sillä hän pääsi jo vuonna 1731 monen pitäjän veroisen Kurikan kappelin kappalaiseksi, eli käytännössä kirkkoherraksi. Samaan aikaan 16 km päässä emäseurakunnan Ilmajoen kirkkoherrana oli Isakin ja hänen puolisonsa Susanna Reinian pikkuserkku Gabriel Peldan.

Wikipedia mainitsee Gabriel Peldanista, että hän oli kirkkoherra, sissisotilas, fennofiili, koulumies ja suomalaisen rippikoulun isä. Hän tutki Suomen historiaa, suomen kieltä ja kansanperinnettä ja kokosi ja toimitti niitä käsitteleviä teoksia. Peldan oli ensimmäinen, joka järjesti tultuaan kirkkoherraksi vuonna 1735 ehtoolliselleen valmistautuvien opetuksen koulumuotoiseksi, eli rippikouluksi. Isak Astrenius sai vaikutteita myös langoltaan ja pikkuserkultaan Laihian kappalaiselta ja mallikelpoiselta maanviljelijältä Israel Reiniukselta, jonka aikana Laihia oli Suomen ensimmäinen pitäjä, jossa käytännössä kaikki osasivat lukea. Israel ehkä antoi Isakille luettavaksi kirjoittamansa "Yxikertaiset kysymyxet juopumisesta, 1755 Uuden wuoden päiwänä aamulla mieleen tulleet, ja omantunnon ylösherättämisexi ylöskirjoitetut Israel M. Reiniuxelda." Isak ainakin kuoli kolme kuukautta ja 21 päivää näiden ajatusten syntymisen jälkeen.

[P-L H]

Hei

Olisiko tässä jatkoa Lokakuussa 1726 pidetyille käräjille.

29.-30.-31.1.1728 Karkku ja Mouhijärvi p 37
Erik Michelson ----- hans hustru Brita Mattsdtr ifron Heinois
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103579
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103584

kuva 79
Johan Carvilander ja Johan Petterson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103641

kuva 85
Medhjelpare vid Mouhijärvi församling Erik Astrenius inlade Kyrkioherden
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103676

Vuoden 1737 Karkun-Mouhijärven käräjillä ei ole vielä ollut esillä Juliana Palmin perinnönjakoa. Isak Astrenius asui Kurikassa ja oli veljeään Erikkiä vanhempi. On sekin mahdollisuus että Isak on vienyt asian Kurikan käräjille, (missä Kurikassa asuvien käräjiä on pidetty?)

Nimien periytymisestä suvussa on monesti kirjoitettu. Olisiko Isak Eriksonilla ollut myös Hedvig tytär, tai tulisiko nimi vanhemmista sukupolvista.

Erik Astreniuksella oli Hedvig niminen tytär ja niin oli myös Isak Astreniuksella. Syntynyt Ilmajoella 27.3.1726 (haudattu 25.7.1727?)

Erikin lapsista Christina Julianan yksi tytär sai Hedvig Sophia nimen
s. 30.1.1756 (RK) ja sisaren Elisabetin lapsien joukosta löytyy myös Hedvig Catharina s. 2.6.1763.

t. Pirkko

[Benedictus]

Hedvig.


Isak Erikssonin vaimo oli Juliana Månsdotter Palm, joka oli syntynyt noin 1655, kuolin iän perusteella laskien.


Joskus aiemmin jo muistelin kiinnittäneeni huomiota seikkaan, että Karkun Hiedalla aiemmin asunut ja sittemmin Kokemäellä useita ratsutiloja omistanut luutnantti Håkan Månssonin perillinen, tytär oli nimeltään Hedvig.


Juliana Palmin isä ombusman Måns Larsson oli aviossa Anna Eriksdotter Alftanan kanssa ja tämän kuoltua 1670-luvulla vielä Annika Andersdotter Rennerin kanssa, jonka sisar oli Isak Eriksson Alftanuksen vaimo.


Kysymys onkin: voisiko Måns Larssonilla olla ollut vaimo jo 1620- luvulla?
14.4.1690 f. 227 (Dimission för Lieutenanten Håkan Månsson ... Wij Carl etc. Görom witterligit, att såsom hoos Oss Lieutenanten under Wårt Åbo och Biörneborgz Lähns Cavallerie Regemente, Ehrlig och Manhafftig Håkan Månsson, genom Öfwersten Bernhard Otto von Lieven underdånigst låtit tillkenna gifwa, huruledes han förmedelst ålderdom och uti 50 Åhrs tijd utståndne store travailler befinner sig nu till hälsan och krafterne så wara förswagat, att han icke tilltroor sig be:te sin beställning med den flijt och waaksamhet längre kunna förestå, som Wår tienst och dess Embetes plicht fordrar, och derföre om en nådig dimission underdånigst anhåller; Altså hafwom Wij honom sådan dess begiäran icke afslå eller wägra welat, utan härmed och i krafft af detta Wårt öpne bref honom Lieutenanten Håkon Månsson ifrån ber:de dess här tills wähl företrädde beställning dimittere och förlofwe, med nådig försäkring därhoos, att som han sig altijd redeligen, troget och tappert förhållit, så wehle Wij och låta honom wara hoos Oss uti en nådig ihugkommelse)


1690-50=1640 eli tuon mukaan, jos oli 15v. liittyessään armeijaan olisi syntynyt jo n.1625.
Isänsä olisi siis syntynyt jo 1605 paikkeilla (laskennallisesti).
Nimiyhteydestä huolimatta ei oikein vaikuttaisi, että Håkan ja Juliana olisivat sisaruksia.
Håkan Mainitaan 1. kerran lähteissä Maarian Ylijoella ryttarena 1650.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749905


uti 50 Åhrs tijd- miten tuo ilmaus käännetään ?

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Olisiko tässä jatkoa Lokakuussa 1726 pidetyille käräjille.

29.-30.-31.1.1728 Karkku ja Mouhijärvi p 37
Erik Michelson ----- hans hustru Brita Mattsdtr ifron Heinois
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103579
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103584

kuva 79
Johan Carvilander ja Johan Petterson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103641

kuva 85
Medhjelpare vid Mouhijärvi församling Erik Astrenius inlade Kyrkioherden
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103676

Vuoden 1737 Karkun-Mouhijärven käräjillä ei ole vielä ollut esillä Juliana Palmin perinnönjakoa. Isak Astrenius asui Kurikassa ja oli veljeään Erikkiä vanhempi. On sekin mahdollisuus että Isak on vienyt asian Kurikan käräjille, (missä Kurikassa asuvien käräjiä on pidetty?)

Nimien periytymisestä suvussa on monesti kirjoitettu. Olisiko Isak Eriksonilla ollut myös Hedvig tytär, tai tulisiko nimi vanhemmista sukupolvista.

Erik Astreniuksella oli Hedvig niminen tytär ja niin oli myös Isak Astreniuksella. Syntynyt Ilmajoella 27.3.1726 (haudattu 25.7.1727?)

Erikin lapsista Christina Julianan yksi tytär sai Hedvig Sophia nimen
s. 30.1.1756 (RK) ja sisaren Elisabetin lapsien joukosta löytyy myös Hedvig Catharina s. 2.6.1763.

t. Pirkko

Kurikan käräjät pidettiin Ilmajoella. Julianan perintöä olisi kyllä jaettu Karkussa. Julianan perintö on voinut jäädä syytingin jälkeen Erikille. Jotain olisi kuitenkin Isakin täytynyt saada ainakin Järventaan osuudestaan. Veljesten siskopuoli Juliana oli vielä elossa äitinsä Julianan kuollessa, mutta hänellä ei tiedetä olleen eloon jääneitä lapsia. Julianan siskopuolen Karinin poika apulaispappi Israel Arelius hukkui Lappi TL:ssä vuonna 1740. Julianan 2. puoliso oli Lapin kirkkoherra Anders Indrelius.

Hedvig-nimi olisi voinut tulla veljesten ja Isakin puolison sukulaiselta Israel Alftanuksen kolmannesta avioliitosta syntyneeltä Hedvig Alftanalta. Erikin kanssa saman ikäisen Hedvigin puoliso oli Isonkyrön kirkkoherra Nils Aejmelaeus.

[Pekka Hiltunen]

Hedvig.


Isak Erikssonin vaimo oli Juliana Månsdotter Palm, joka oli syntynyt noin 1655, kuolin iän perusteella laskien.


Joskus aiemmin jo muistelin kiinnittäneeni huomiota seikkaan, että Karkun Hiedalla aiemmin asunut ja sittemmin Kokemäellä useita ratsutiloja omistanut luutnantti Håkan Månssonin perillinen, tytär oli nimeltään Hedvig.


Juliana Palmin isä ombusman Måns Larsson oli aviossa Anna Eriksdotter Alftanan kanssa ja tämän kuoltua 1670-luvulla vielä Annika Andersdotter Rennerin kanssa, jonka sisar oli Isak Eriksson Alftanuksen vaimo.


Kysymys onkin: voisiko Måns Larssonilla olla ollut vaimo jo 1620- luvulla?
14.4.1690 f. 227 (Dimission för Lieutenanten Håkan Månsson ... Wij Carl etc. Görom witterligit, att såsom hoos Oss Lieutenanten under Wårt Åbo och Biörneborgz Lähns Cavallerie Regemente, Ehrlig och Manhafftig Håkan Månsson, genom Öfwersten Bernhard Otto von Lieven underdånigst låtit tillkenna gifwa, huruledes han förmedelst ålderdom och uti 50 Åhrs tijd utståndne store travailler befinner sig nu till hälsan och krafterne så wara förswagat, att han icke tilltroor sig be:te sin beställning med den flijt och waaksamhet längre kunna förestå, som Wår tienst och dess Embetes plicht fordrar, och derföre om en nådig dimission underdånigst anhåller; Altså hafwom Wij honom sådan dess begiäran icke afslå eller wägra welat, utan härmed och i krafft af detta Wårt öpne bref honom Lieutenanten Håkon Månsson ifrån ber:de dess här tills wähl företrädde beställning dimittere och förlofwe, med nådig försäkring därhoos, att som han sig altijd redeligen, troget och tappert förhållit, så wehle Wij och låta honom wara hoos Oss uti en nådig ihugkommelse)


1690-50=1640 eli tuon mukaan, jos oli 15v. liittyessään armeijaan olisi syntynyt jo n.1625.
Isänsä olisi siis syntynyt jo 1605 paikkeilla (laskennallisesti).
Nimiyhteydestä huolimatta ei oikein vaikuttaisi, että Håkan ja Juliana olisivat sisaruksia.
Håkan Mainitaan 1. kerran lähteissä Maarian Ylijoella ryttarena 1650.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749905


uti 50 Åhrs tijd- miten tuo ilmaus käännetään ?

Ulfenkloun vouti Måns Larsson on mahdollisesti (hänkin) ollut frillan poika. Ulfvenklou näet näyttäisi lähteneen Wolf-nimisestä suvusta, joka aikoinaan taisi vaikuttaa Böömin alueella. Wolfien ruhtinashuomneesta ei tiedetä kai yhtään mitään, mutta se kumminkin tiedetään, että kyseessä oli "ombudsman", mikä on puhdasta englantia ja tarkoitta neuvonantajaa, neuvottelijaa, välittäjää tai kielenkääntäjää (vaikka termillä myöhemmin on ollut muitakin merkityksiä ainakin Ruotsissa). Tämmöisissä tehtävissä yleensä toimivat kuningas- ja ruhtinashuoneitten n.s. hovijuutalaiset, joihin m.m. Kustaa I:n ja poikansa, herttua Erikinkin palvelija ja hovimuusikko Gert Kantorkin näyttäisi lukeutuneen.

Kun on jokseenkin ilmeistä, että "Queen Judith" (k. 19.4.843) oli juutalaisesta Wolf-suvusta - joka suku edelleen on hengissä m.m. USA:ssa, mutta myös koto-Suomemme pääkaupungissa - ja kun Wolfien "huoneesta" on kovin vähän jos mitään tietoja aikalaislähteissä, päädyn ainakin minä semmoiseen teoreemaan, jonka mukaisesti Måns Larssonin veli, joka 3. aviossaan on nainut juut. sukua ainakin nimensä perusteella olleen Eva Eggettzin, omalla tavallaan vahvistaa nimim. "gösslingin" jo esittämää: "handelsmanin" Henrik Wulfin (Ulfvenklou) mainittu vaimo Eva Eggertz nai 3. aviossaan Lars Larsson Eldin.
Ei "Wolfien huone" minnekään kadonnut ennen Adolf Hitlerin natsi-Saksaa: asiat pysyivät vakaina ja jokseenkin paikoillaan I Maailmansodankin päätyttyä - paitsi että oli keksitty höyrykone laivoja Ameriikkaan kuljettamaan...

Ltn, Karkun Hiedan rusti Måns Larssonin ("Karth" - J.Pesu) näyttäisi saaneen jälkeläisen Karhian Margareta Sigfridintyttären kanssa ennen aviotaan Alftanien Annan kanssa. Oliko tässäkin kyseessä frilla - vai löytyykö ehkä dokumentaatio mahd. äidin kuolemasta ja holhooja Håkanille?

Ei oli suurikaan salaisuus, että aviottomista pojista tuli biologisen isänsä tilojen vouteja - jollei sitten ratsumiehiä ja luutnanttejakin.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Juliana Palmin isä ombusman Måns Larsson oli aviossa Anna Eriksdotter Alftanan kanssa ja tämän kuoltua 1670-luvulla vielä Annika Andersdotter Rennerin kanssa, jonka sisar oli Isak Eriksson Alftanuksen vaimo.

Kysymys onkin: voisiko Måns Larssonilla olla ollut vaimo jo 1620- luvulla?
14.4.1690 f. 227 (Dimission för Lieutenanten Håkan Månsson ... Wij Carl etc. Görom witterligit, att såsom hoos Oss Lieutenanten under Wårt Åbo och Biörneborgz Lähns Cavallerie Regemente, Ehrlig och Manhafftig Håkan Månsson, genom Öfwersten Bernhard Otto von Lieven underdånigst låtit tillkenna gifwa, huruledes han förmedelst ålderdom och uti 50 Åhrs tijd utståndne store travailler...)

1690-50=1640 eli tuon mukaan, jos oli 15v. liittyessään armeijaan olisi syntynyt jo n.1625.
Isänsä olisi siis syntynyt jo 1605 paikkeilla (laskennallisesti).
Nimiyhteydestä huolimatta ei oikein vaikuttaisi, että Håkan ja Juliana olisivat sisaruksia.
Håkan Mainitaan 1. kerran lähteissä Maarian Ylijoella ryttarena 1650.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749905

uti 50 Åhrs tijd- miten tuo ilmaus käännetään ?


Håkan Månsson oli "50 vuoden ajan kestänyt suuria ponnisteluja". Hän ei silti välttämättä kantanut hevosta, vaan istui sellaisen päällä 1640-luvulta asti. Tuskin pienestä 10 vuoden liioittelusta tällaisissa asioissa päänsä menettäisi ainakaan Bernhard Otto von Lieven, kunhan Håkan olisi aloittanut uransa 1640-luvun puolella.

Kun Måns Larsson kuoli 1670-luvun puolivälissä, samoihin aikoihin haudattiin hänen poikansa. Lokalahden Tammistossa näkyy vuonna 1692 poika Magnus ja vuonna 1694 poika Johan. He olisivat voineet syntyä samoihin aikoihin haudatun pojan kanssa. Voisi 50-vuotiaiden ikäloppujen aikakaudella arvata, että Måns Larsson olisi syntynyt varhaisintaan 1620-luvulla.

Anna Alftanan kanssa saatu enonsa Isonkyrön pappilasta avioliittoon ponnistanut kuuro tytär Maria syntyi noin vuonna 1664. Tultaessa 1700-luvulle sisaruksille Juliana, Catharina ja Maria Månsdotter ilmestyi neljännesvuosisata isänsä kuoleman jälkeen sukunimi Palm. Silloin elettiin jo sukunimeämisen aikaa ja näihin aikoihin sisarusten eno Israel Alftanus avioitui vuonna 1698 kolmanteen avioliittoonsa Maria Elisabet Lietzenin kanssa. Maria Lietzenillä oli Ahvenanmaan Finströmin Bastön Utter-suvun välityksellä sukuyhteys Ahvenanmaalta peräisin olevaan Palm-sukuun.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Terve Matti Lund,

Nyt on selvinnyt, että kaikki Reinin talon mieslinjan klopit neljä kappaletta Thomas, Johan, Matthias ja Jöran, isä Henric Andersson Reini, on jollakin tasolla testattu.

Tällä hetkellä yksi BigY500-tulos > tarkentumassa BigY700:n. Thomas.
Sitten valmiina yksi BigY700. Jöran.
Sitten tällä hetkellä Y67. Johan. Toivottavasti tarkentumassa.
Sitten tällä hetkellä Y37. Matthias. Toivottavasti tarkentumassa tai toivottavasti joku muu testataan.

Sitten löytyy yksi Y111-tulos, joka menee Punkariin. BigY-tulosta ei ole tiedossa. Yhteys on Bertil Olofsson Punkari.

Tässä Bertil Olofsson Punkarissa kohtaavat Reiniin menevän Bertil Bertilsson Punkarin haaran mieslinja Punkarista haarautuvan toisen mieslinjan haaran Philip Bertilsson Punkarin.

Sitten löytyy BigY500 > tarkentumassa BigY700:n, joka menee Luopajärveen. Jöran Nisiusson Luopajärvi.
Sitten löytyy Y111 > tulossa BigY700, joka menee Luopajärveen. Jöran Nisiusson Luopajärvi.
Yhteys Luopajärveen on noin +/-900 vuoden takana.

Matti, miltäs alkaa näyttää?

[Matti Lund]

Terve Matti Lund,

Nyt on selvinnyt, että kaikki Reinin talon mieslinjan klopit neljä kappaletta Thomas, Johan, Matthias ja Jöran, isä Henric Andersson Reini, on jollakin tasolla testattu.

Tällä hetkellä yksi BigY500-tulos > tarkentumassa BigY700:n. Thomas.
Sitten valmiina yksi BigY700. Jöran.
Sitten tällä hetkellä Y67. Johan. Toivottavasti tarkentumassa.
Sitten tällä hetkellä Y37. Matthias. Toivottavasti tarkentumassa tai toivottavasti joku muu testataan.

Sitten löytyy yksi Y111-tulos, joka menee Punkariin. BigY-tulosta ei ole tiedossa. Yhteys on Bertil Olofsson Punkari.

Tässä Bertil Olofsson Punkarissa kohtaavat Reiniin menevän Bertil Bertilsson Punkarin haaran mieslinja Punkarista haarautuvan toisen mieslinjan haaran Philip Bertilsson Punkarin.

Sitten löytyy BigY500 > tarkentumassa BigY700:n, joka menee Luopajärveen. Jöran Nisiusson Luopajärvi.
Sitten löytyy Y111 > tulossa BigY700, joka menee Luopajärveen. Jöran Nisiusson Luopajärvi.
Yhteys Luopajärveen on noin +/-900 vuoden takana.

Matti, miltäs alkaa näyttää?

Minulla on ikivanhat Punkarit työn alla, joten perästä kuuluu.

Parasta olisi, että niille olisi oma erillinen ketjunsa osastossa DNA ja sukututkimus.

Yleisessä osastossa on myös pari ketjua, joissa on esitelty saman Y-haploryhmän läheisiä eteläpohjalaisia mätsejä.

Reini -linjassa ei Antti Pertunpojan jatkoissa näytä olevan mitään hämärää, mutta soisi monien niiden, jotka ovat ilmoittaneet Perttu Ollinpoika Punkarin esi-isäkseen, korjaavan ketjuistaan vanhat sekaannuksensa ja haamut. Oikeaa tietoa löytyy vaikkapa muutamista aiheesta viime vuonna julkaistuista selvityksistäni.

Terv M Lu

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kiitos Matti Lund,

Mielenkiinnolla odotamme me kaikki DYS462=12 Iivari-herrat.
Tuo DYS-arvo lajittelee meidät samaan sakkiin.
Siis ainakin Reinit, Luopajärvet ja osan Punkareista.
Oliskohan Färä Hidback ollut eri arvolla.
Pitääpä tarkistaa.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei Herrat ja Frouwat Astréniuslaiset,

Onko mahdollista, että Astréneista teetettäisiin tarkka BigY700-testi, niin nähtäisiin miten se tulos tarkentuu ja milloin mitkäkin haaraantumiset ovat tapahtuneet?
Eikös täällä Astréneissa ole jo olemassa Y111-tason STR-markkeritestitulos?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei Herrat ja Frouwat Astréniuslaiset,

Onko mahdollista, että Astréneista teetettäisiin tarkka BigY700-testi, niin nähtäisiin miten se tulos tarkentuu ja milloin mitkäkin haaraantumiset ovat tapahtuneet?
Eikös täällä Astréneissa ole jo olemassa Y111-tason STR-markkeritestitulos?

Jatkoa kysymykseen ... lainataanpa itteä ...

Eikös se testitulos ollut N-M231?
Jos oli näin, niin kuuluuko tulos "savolaishaaraan" vaiko "karjalaishaaraan"?
Tämä aikaisemmin "karjalaishaaraksi", jota näkee yhä kutsuttavan karjalaishaaraksi, haaraantuu mutaatiossa N-VL62 omaksi haarakseen. Haarautumisia on ollut mm. seuraavasti ennen VL62:ta ... Z1936 > CTS1223 > CTS9925 > CTS2733 > Z1925 > Z1926 > CTS1737 > Z1933 > VL62 Kuuluuko Astréneista tehty tulos "savolaiseen" vai "karjalaiseen" haaraan?
Kuka tietää?

[Jari Latva-Rasku]

Jatkoa kysymykseen ... lainataanpa itteä ...

Eikös se testitulos ollut N-M231?
Jos oli näin, niin kuuluuko tulos "savolaishaaraan" vaiko "karjalaishaaraan"?
Tämä aikaisemmin "karjalaishaaraksi", jota näkee yhä kutsuttavan karjalaishaaraksi, haaraantuu mutaatiossa N-VL62 omaksi haarakseen. Haarautumisia on ollut mm. seuraavasti ennen VL62:ta ... Z1936 > CTS1223 > CTS9925 > CTS2733 > Z1925 > Z1926 > CTS1737 > Z1933 > VL62 Kuuluuko Astréneista tehty tulos "savolaiseen" vai "karjalaiseen" haaraan?
Kuka tietää?

Isak Erikssonin jälkeläisen YDNA111-markkerit on tallennettu jonnekin tämän ketjun onkaloihin. Vertaamalla markkereiden läheisyyttä Jaakko Häkkisen analyyseihin, pystyi päättelemään, että STR-markkerit voisivat olla peräisin rannikolla tai Varsinais-Suomessa asuneelta N-haploryhmään kuuluneelta henkilöltä. SNP-mutaatioita ei ole vertailtu, enkä tiedä, mitä ne ovat. Tällainen tyyppi voisi alun perin olla vaikkapa hämäläinen. Olen kuullut, että ainakin aluksi löytyi vain yksi vasta viitisen kymmentä vuotta sitten kuollut YDNA67-osuma. Geneettinen ero oli 7, eli yhteys voisi olla jopa keskiajalta, ja ties mitä tietä. Koska vertailtavissa olevia osumia ei ole, syvempi SNP-mutaatioiden analysointi voisi kertoa ainoastaan hyvin varhaisista yhteyksistä ja muuttoliikkeistä.

Voisi ehkä olla järkevää, jos sellainen jotain kiinnostaa, tehdä testi toisesta isälinjaisesta jälkeläisestä. Käsittääkseni Isak Erikssonin nuoremman pojan Erik Astreniuksen isälinjaisia jälkeläisiä ei ole jäljellä, mutta Isak Astreniuksen jälkeläisiä on Suomessa ja Amerikassa. Paras verrokki olisi mahdollisimman aikaisin erkaantunut sukuhaara.En tiedä, voisiko jopa Isakin vuonna 1788 Inkoossa kuolleen pojan maanmittari Johan Astrenin pojilla Johanilla tai Fredrikillä olla jälkeläisiä nykypäiviin asti. Ainakin poika Abraham käsittääkseni kuoli nuorena. Toisessa sukuhaarassa voisivat markkerit sen verran poiketa puoleen tai toiseen, että jokunen uusi osuma voisi ilmestyä. Johanin veljellä Isakilla taitaa olla isälinjaisia jälkeläisiä eri sukupolvien veljeksillä.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei Jari,

Kun tehdään BigY700-testi, niin sillä päästään jopa 50-60 vuoden etäisyydelle asti. Ehkäpä vieläkin lähemmäs, kun testataan isä ja tämän poika. Kun näin tehdään, niin saadaan selville näiden miesten aivan tarkka YDNA-tulos. Koska molemmat täydentävät toistensa tuloksia. Silloin kaikki pistemutaatiot, SNP, snipit ovat samoja ... siis on vain yhteisiä mutaatioita, ei ole yhtään ei yhteistä mutaatiota ja kaikki nimeämättömät mutaatiot ovat tiedossa, jos ei jostain syystä juuri heidän kahden välille pojan syntymässä ole sattunut tapahtumaan mutaatiota pojalle, joka siten erottaisi heidät toisistaan ja pojalle syntyisi oma geneettinen oksa.

STR-markkeritesti määrittää haploryhmän ja BigY-testillä tarkennetaan sitä, jolloin saadaan selville milloin suunnilleen kaksi eri miestä ovat haaraantuneet toisistaan. BigY-tuloksella päästään aikas tarkkoihin aikamääreisiin, kuten tiedossani oleva noin 60 vuotta.

Jos tästä olemassa olevasta Y111-tuloksesta tehtäisiin BigY-testi, niin silloin nähtäisiin mistä se tulos oikeastaan on peräisin. Kaikki muu sitä ennen on pelkään arvailua, toiveajattelua ja miettimistä.
Näitä N-M231-miehiä on ilmeisesti testattu aikas paljon. Olisi hyvä sijoittaa tämä Y111-tulos johonkin noista FinlandDNA:n alaryhmistä, jotka selvittävät N-M231:n periytymistä.
Esimerkiksi admisnistraattori Jukka Kylli johtaa ryhmää I1 Suomi Finland & N-CTS8565-ryhmää ... https://www.familytreedna.com/groups/i-1suomi/about/background , jossa tämä N-CTS8565-osio käsittelee N-M231 savolaisalueen alahaploryhmiä ja siellä on olemassa jo BigY-tuloksia, kuten myös on tässä N North Eurasian YDNA Project:ssa ... https://www.familytreedna.com/public/N%20Russia%20%20DNA%20Project?iframe=yresults.

Näistä ryhmistä olisi apua, kun määritellään miten Astrénien mieslinja on Suomeen tullut, kun tuloksia verrataan jo toisiin olemassa oleviin tuloksiin.

N-M231-haploryhmä tulee Suomeen idästä ... https://fi.wikipedia.org/wiki/Haploryhm%C3%A4_N_(Y-DNA).
Sen omaavat miehet ovat kiertäneet pitkin itää ja päätyneet tänne pohjois-idän kautta. Maahan saavuttuaan he ovat levinneet ties minne pitkin poikin maata. Luultavasti myös länsi- ja lounaisosaan maata. Ehkäpä hämäläisalueella, Turun seuduilla ja pitkin Satakuntaa.
Tämän selvittämiseen tarvittaisiin BigY700-testi, jotta nähdään missä niitä yhteyksiä on olemassa ja missä niitä syntyy uusia, kun testaajien määrät lisääntyvät.

Kun taas I-M253-haploryhmä tulee Suomeen lännestä ... https://fi.wikipedia.org/wiki/Haploryhm%C3%A4_I_(Y-DNA).

Sitten R1a ja R1b tulevat Suomeen jostain siitä väliltä länsi-itä ... https://fi.wikipedia.org/wiki/Haploryhm%C3%A4_R_(Y-DNA).

[Jari Latva-Rasku]

Hei Jari,

Kun tehdään BigY700-testi, niin sillä päästään jopa 50-60 vuoden etäisyydelle asti. Ehkäpä vieläkin lähemmäs, kun testataan isä ja tämän poika. Kun näin tehdään, niin saadaan selville näiden miesten aivan tarkka YDNA-tulos. Koska molemmat täydentävät toistensa tuloksia. Silloin kaikki pistemutaatiot, SNP, snipit ovat samoja ... siis on vain yhteisiä mutaatioita, ei ole yhtään ei yhteistä mutaatiota ja kaikki nimeämättömät mutaatiot ovat tiedossa, jos ei jostain syystä juuri heidän kahden välille pojan syntymässä ole sattunut tapahtumaan mutaatiota pojalle, joka siten erottaisi heidät toisistaan ja pojalle syntyisi oma geneettinen oksa.

STR-markkeritesti määrittää haploryhmän ja BigY-testillä tarkennetaan sitä, jolloin saadaan selville milloin suunnilleen kaksi eri miestä ovat haaraantuneet toisistaan. BigY-tuloksella päästään aikas tarkkoihin aikamääreisiin, kuten tiedossani oleva noin 60 vuotta.

Jos tästä olemassa olevasta Y111-tuloksesta tehtäisiin BigY-testi, niin silloin nähtäisiin mistä se tulos oikeastaan on peräisin. Kaikki muu sitä ennen on pelkään arvailua, toiveajattelua ja miettimistä.
Näitä N-M231-miehiä on ilmeisesti testattu aikas paljon. Olisi hyvä sijoittaa tämä Y111-tulos johonkin noista FinlandDNA:n alaryhmistä, jotka selvittävät N-M231:n periytymistä.


Minulle tehtiin aikoinaan BigY500 testi, josta tällä hetkellä on 21 osumaa. Heidän avullaan pystyy satojen kilometrien tarkkuudella arvioimaan, mistä isälinja on peräisin. Lähin BigY-osuma ei ole tältä alueelta, ehkä koska hänen sukunsa tunnetaan ainoastaan 1700-luvun alkuun asti. Kukaan lähempi sukulaiseni ei ole tehnyt BigY-testiä ja BigY-osumien yhteydet minuun ovat ajalta ennemminkin ennen 1400-lukua. YDNA111 STR-testissä minulla on kolme osumaa, joista kehenkään ei pysty liittämään nimettyä sukulaisuutta, vaikka yhden sukutaulu vie 1500-luvun alkupuolelle. YDNA67-tasolla osumia on 8, joista puoleen voi liittää sukulaisuuden.

Noin 1650-luvun puolivälissä syntyneen Isak Erikssonin jälkeläisellä on ollut yksi etäinen YDNA67-osuma, eli hänelle voisi aluksi ennustaa 2-3 etäistä BigY500 tai -700-osumaa. Jotta pystyisimme STR- tai SNP-testin avulla selvittämään, kuka Isak Eriksson oli, pitäisi löytää vertailtavaksi joku muu isälinjainen osuma kuin Isak Erikssonin jälkeläinen. Koska selvittäminen ratkaisevasti vaikeutuu 1500-luvun lopunkin yhteyksissä, se on monissa suvuissa mahdotonta jo 1600-luvulla. Onnistuminen löytää vertailtavaksi joku 1600-luvulla elänyt Isak Erikssonin sukulaisen jälkeläinen ei ole mahdotonta, mutta onnistumisen mahdollisuus on pieni. On varsin todennäköistä, että epävarmuus ei vähene, vaikka arvaus alkuperästä paranisi.

[Jari Latva-Rasku]

Keskustelua Isak Erikssonin jälkeläisen haplotyypistä löytyy tästä ketjusta kohdasta 17.12.17, 10:56 lähtien

[Pekka Hiltunen]

Jatkoa kysymykseen ... lainataanpa itteä ...

Eikös se testitulos ollut N-M231?
Jos oli näin, niin kuuluuko tulos "savolaishaaraan" vaiko "karjalaishaaraan"?
Tämä aikaisemmin "karjalaishaaraksi", jota näkee yhä kutsuttavan karjalaishaaraksi, haaraantuu mutaatiossa N-VL62 omaksi haarakseen. Haarautumisia on ollut mm. seuraavasti ennen VL62:ta ... Z1936 > CTS1223 > CTS9925 > CTS2733 > Z1925 > Z1926 > CTS1737 > Z1933 > VL62 Kuuluuko Astréneista tehty tulos "savolaiseen" vai "karjalaiseen" haaraan?
Kuka tietää?
Hei,
kuulun isäni Y-kromosomin pistemäisen DNA-jakson osalta savolaiseen ja peräti suomalaiseen "DNA-sukuun". Eroa ei nyt kai kuitenkaan Astrenusten osalta välttämättä voida rajoittaa vain Savoon ja Karjalaan: esiintyyhän Y:n N-haplo yleisenä myös m.m. Baltiassa - ja näyttää siltä, etteivät suinkaan kaikki Y-haploa edustavat henkilöt ole mongoolien tai samojedien jälkeläisiä ihan tuoreeltaan, vaan lienee ollut suorakin reitti "Volgan mutkasta" Suomeen (mongoolien DNA-vaikutteet tulevat frankkien varhais-ajoilta eli Keskiajalta karkeasti n. v:lta 500). Esim. Euroopan ashkenaasi-juutalaisilla yleisempien J- ja I- haplojen lisäksi taitaa esiintyä N-haploa noin 20 %... Voinemme siis edelleen pitäytyä varsin laajalla säteellä Karkusta tai Uskelasta, eikä testejä tekämällä rikastu tässä vaiheessa kai kukaan muu kuin laboratotorion osakkeenomistaja. Rahat siis pörssiin!

Ystävällisin terveisin
PH

[Benedictus]

Uudessa Genoksessa 2/2019 sivulla 88 viitteissä käsitellään Erik Sigfridsson Brotheruksen vaimoa Elin Persdotteria.


Astrenius ketjussa aikoinaan käsiteltiin samaa asiaa, Elin Persdotterin alkuperää.


Artikkelin kirjoittaja Pekka Vihervuori mainitsee Elin Persdotterin sukunimeksi Brennerus määreellä: ilmeisesti oli Erik Sigfridsson Brotheruksen leski.


Erik Brotheruksella ja Elinillä mainitaan Vihervuoren artikkelissa 1662 kolme lasta.
Tiedetäänkö muiden kuin Gustaf Eriksson Brotheruksen nimi?




Käsitellessämme tätä kysymystä ongelmoitiin aikajanaa, liittyen ylioppilasmatrikkelissa mainittuun Isak Eriksson Hammarstiernaan.


sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.


Toisaalta verkoston rakenne viittaisi hyvin vahvasti mahdollisuuteen, että Isak Eriksson voisi olla Erik Brotheruksen ja Elin Brenneruksen poika.


Vihervuoren vahva näkemys Elin Persdotterin alkuperästä tosi siis Karkun Järventaan Isak Erikssonin hyvin vahvasti Elinin Brenneruksen pojaksi joka olisi nainut pikkuserkkunsa Juliana Månsdotter Palmin, jonka isoäiti oli Elin Mårtensdotter Brennerus.


Tämä tarkoittaisi myös, että tuo Hammarstierna nimellä kummitellut opiskelija Isak Eriksson olisi käyttänyt äitinsä äidin Anna Hammmarstiernan nimeä.


Jos aikajana vielä menettelee, niin ongelmaa aiheuttaa tuo nimien paljous.
Miksi Järventaan Isak Eriksson ei oliis käyttänyt isänsä Erik Brotheruksen nimeä? Miksei äitinsä Brennerus nimeä tai isoäidin Hammarstiernaa?


Kiinnostavaa olisi tietää onko Vihervuori artikkelia tehdessään löytänyt mitään mainintoja noista Elin Persdotterin lapsista myöhemmältä ajalta?
Tiedetään Gustaf Eriksson.
Meillä on Isak Eriksson ja Margareta Eriksdotter ilman alkuperää.

[Bodniemi37]

Erik Brotheruksella ja Elinillä mainitaan Vihervuoren artikkelissa 1662 kolme lasta.
Tiedetäänkö muiden kuin Gustaf Eriksson Brotheruksen nimi?


Ks. Suku Forumin viestit

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=23310&postcount=2, Hans Erikinpoika Brotterus; hänen 1. puolisonsa oli Lappeen kihlakunnan kruununvoudin tytär, jonka etunimi ei ilmeisesti ollut Katarina/Karin; viimeksi mainitun veli on ylioppilasmatrikkelin verkkoversion hlö 3520, https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3520,

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=101839&postcount=1076, Hans Erikinpoika Brotterus ja Anna Erikintytär Brotterus (viestissä mainitaan Anders Hobinin ja Anna Brotteruksen Anders-pojan puoliso, Helsingin koulun vararehtorin/rehtorin tytär Vendela Nicander; hänen äitinsä Margareta Ithimaea Valkealasta on viestin kirjoittamisen jälkeen varmistunut esitädikseni)

sekä oma viestisi http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=101899&postcount=1080.

Terveisin,

[Pekka Hiltunen]

.
Miksi Järventaan Isak Eriksson ei olisi käyttänyt isänsä Erik Brotheruksen nimeä? Miksei äitinsä Brennerus nimeä tai isoäidin Hammarstiernaa?
... Kiinnostavaa olisi tietää onko Vihervuori artikkelia tehdessään löytänyt mitään mainintoja noista Elin Persdotterin lapsista myöhemmältä ajalta?

Järventaan Isak Eriksson ei tarvinnut yo:ksi tulonsa jälkeeen liikanimeä; vain hänen jälkeläistensä mainitaan käyttäneen Astrenius-nimeä. Ehkä vanhempi veljensä Gustaf Eriksson oli jo "varannut" Broterus-nimen käyttöönsä? Gustafin ja Isakin ikäero oli merkittävä, ja voisi kuvitella, että äidin kuoltua on Hammarstiernojen suku saattanut olla varallisuutensakin perusteella läheisempi - ja toisaalta Bernneruksia oli Turun seudulla ehkä jo riittämiin. Kenties ei pidetty sopivanakaan ottaa jo tunnetuksi tulleen sukulaisensa nimeä ikään kuin sillä ratsastaakseen. Isak Eriksson ja Juliana Månsdotter olivat puoli-pikkuserkut - muutenhan olisivat olleet "päät pölkyllä" ilman hallitsijan avioliittolupaa.

Eräs Per Brenneruksen jälkeläinen löytyy Juha Varolan esipolvitauluista:
http://www.varola.fi/temp/alma2007.htm#Table28

Astrenius-ketju näyttäisi nyt sitten vihdoinkin tulleen päätökseensä - ja ilman suurempia satsauksia DNA-tutkimuksiin. Jälkipolvissa tosin riittää ihmettelemistä m.m. Lappi tl:n Vaaljokeen eli Eurajoen Hinnerjokeen liittyen. Voisikohan mainituissa tauluissa esiintyvä Boell-nimikin olla yhteydessä Laitilaan ja Boeliuksiin?
PH

[Benedictus]

Vihervuori mainitsee Elin Persdotter Brenneruksella olleen kolme lasta hakiessaan miehensä palkkasaatavia.
Gustaf Brotherus mainitaan syntyneen noin 1656.


Per Brennerus oli Elin Mårtensdotter Brenneruksen velipuoli jälkimmäisestä aviosta.

Milloin Per oli syntynyt ei ole tässä selvää, mutta hänellä saattoi hyvinkin olla 1620-luvulla syntynyt tytär, jonka vanhemmat lapset saattoivat jo olla muualla haettaessa isän palkkasaatavia.


Jos Isak Eriksson olisi tuo Isak Eriksson Hammarstierna, olisi ilmeisesti syntynyt 40-50 luvun vaihteessa, jos oli 1668 ylioppilas. Sama pätee tuohon Platsmanin vaimoon Margareta Eriksdotteriin.


Rahamestari Feuhtingin kirjuri Isak Eriksson sopisi ajallisesti hyvinkin tuoksi Isak Eriksson hammarstiernaksi.


Tunnustan, että tämä on kuin väkisin käärmeen ajamista pyssynpiippuun.


Teknisesti tuo Brotherus vaihtoehto on vain liian hyvä, kun vielä huomataan, että Lappi Tl oli myös Isakin tyttären asuinpaikka.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kyllä tarkempi DNA-tutkimus on hyvä tehdä. Nykyinen tulos kertoo ilmansuunnan, josta geneettinen perimä on tullut aikoinaan silloiseen Itä-Ruotsiin.
BigY700:a pystyy hahmottamaan milloin mikäkin yhteinen esi-isä on haaraantunut omille teilleen ja miten pitkään geneettinen haaraantuminen seuraa perinteistä sukututkimusta.
Silloin jää pois kaikki -isi-päätteiset haaveilut...sopisi, mahtuisi, olisi...
Nyt tiedetään, että perimä on peräisin idästä. Mutta onko perimä karjalais- vai savolaisperäistä. Mutaatio VL62 kertoo kumpaan ryhmään perimä kuuluu ja se selviää vain BigY-testillä.
Astrénien isä ja poika Isaacin asuinsijoilla Pohojammaalla löytyy VL62:ta.

[Pekka Hiltunen]

Vihervuori mainitsee Elin Persdotter Brenneruksella olleen kolme lasta hakiessaan miehensä palkkasaatavia.
Gustaf Brotherus mainitaan syntyneen noin 1656.


Per Brennerus oli Elin Mårtensdotter Brenneruksen velipuoli jälkimmäisestä aviosta.

Milloin Per oli syntynyt ei ole tässä selvää, mutta hänellä saattoi hyvinkin olla 1620-luvulla syntynyt tytär, jonka vanhemmat lapset saattoivat jo olla muualla haettaessa isän palkkasaatavia.


Jos Isak Eriksson olisi tuo Isak Eriksson Hammarstierna, olisi ilmeisesti syntynyt 40-50 luvun vaihteessa, jos oli 1668 ylioppilas. Sama pätee tuohon Platsmanin vaimoon Margareta Eriksdotteriin.


Rahamestari Feuhtingin kirjuri Isak Eriksson sopisi ajallisesti hyvinkin tuoksi Isak Eriksson hammarstiernaksi.


Tunnustan, että tämä on kuin väkisin käärmeen ajamista pyssynpiippuun.


Teknisesti tuo Brotherus vaihtoehto on vain liian hyvä, kun vielä huomataan, että Lappi Tl oli myös Isakin tyttären asuinpaikka.
Miks´ei yo Isac Erichsson ollut "Brotherus", vaan "Hammarstierna"? Ed. mainitsemani motiivi "jo varatusta nimestä" ontuu, joten esitän paremman version:
Minun taulujeni ja aritmetiikkani mukaan Isac Erikssson jäi orvoksi isänsä puolelta alaikäisenä. Holhoojaksi ei tietenkään kelvannut omaa sukupolvea edustanut Brotherus (joka vieläpä asusteli emämaan puolella Arbogassa, joskaan tällä seikalla ei ollut mitään juridista merkitystä): lähin edeltäviä polvia edustanut, elossa oleva miehenpuoli oli siis isoäidin, Annan veli, luutnantti Johan Bengtsson Hammarstierna, joka oli vainaja vasta 1680. Jälkeläiset ja varsinkin pappiskoulutuksen saaneet pojat pudottivat rälssisuvun tunnuksesta vasaran ja toisen tähden pois: päädyttiin siis yhteen tähteen - ilman vaakunaa: "astrum" -> "Astrenius".
PH

[Jari Latva-Rasku]

Uskelan Äijälän Isak Erikssonia kutsuttiin Uskelan käräjillä Isak Kentzeriksi tai Isak Erikssoniksi. Hänet mainittiin ylioppilaaksi. Isakin isän Erik Jakobssonin "pojat" kävivät Turun katedraalikoulua, jonka käymällä pääsi ylioppilaaksi ilman Turun Akatemian pääsykuulustelua. Samoihin aikoihin, kun Isak Eriksson-niminen oli 1670-luvun lopulla harjoittelemassa Turun lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin luona kirjuriksi, Äijälän Isak Eriksson vaati korvauksia Uskelan käräjillä, koska ei saanut Pukkilan renkiä lampuodikseen Äijälän ratsutilalle. Äijälän Isak Eriksson myi ratsutilansa Evert Feuchtingin langolle Gustaf Erikssonille (Pihl). Isak Eriksson kiisteli kauppasummaan liittyvistä veloista vielä 1680-luvulla Turun Kämnerinoikeudessa. Karkun Järventaan Isak Erikssonilla oli samanlainen käsiala katselmusluetteloissa kuin lääninrahaston Isak Erikssonilla oli kirjoittamissaan pöytäkirjojen kopioissa. Ei pystytä sulkemaan pois mahdollisuutta, että lääninrahaston kirjurioppilas Isak Eriksson olisi sama kuin kolmen eri rykmentin palveluksessa olleet katselmuskirjurit Isak Erikssonit, joiden tehtävissä ei ollut päällekkäisyyksiä. Äijälän Isak Erikssonin isä oli Mauritz Hornin rälssivouti. Isak Eriksson-niminen oli Mauritz Hornin pojan eversti Arvid Hornin katselmuskirjuri, kunnes Arvid siirtyi pois palveluksesta. Karkun Isak Eriksson oli 1680-luvulla Karkussa Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjurina.

Ei ole ilmennyt todisteita, että uskelalainen ylioppilas Isak Kentzer tai Isak Eriksson olisi sama kuin turkulainen ylioppilas Isak Hammarstierna. He olivat melko saman ikäisiä.

Pitäisi pystyä sulkemaan pois mahdollisuus, että Uskelan Isak Eriksson ei olisi sama kuin lääninrahaston, rykmenttien ja Karkun Isak Eriksson, jotta voisi olettaa hänen olevan joku muu henkilö. Senkään jälkeen tuskin on keinoja osoittaa, että hän olisi hän.

[Pekka Hiltunen]

Ei ole ilmennyt todisteita, että uskelalainen ylioppilas Isak Kentzer tai Isak Eriksson olisi sama kuin turkulainen ylioppilas Isak Hammarstierna. He olivat melko saman ikäisiä.
Miten voisi olla mahdollista, että rustiksi kirjattu studentus eli ylioppilas/ opiskelija Isaacus Erici olisi roikuttanut "isäänsä" Eric Jacobssonia omistamallaan ratsutilalla lampuotina aina 1600-luvun loppuun edelleen silloinkin, kun vouti Johan Stake asui tilalla ja maksoi vieläpä kirkonkymmenyksetkin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960525
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=961800
Kun ollaan arvioitu Isaacus Ericiin syntymävuodeksi noin 1648, sopii kuvaan se, että hän on täysi-ikäiseksi tultuaan tullut myös kirjatuksi sukunsa omistukselle, ja sekin, että hän on aikuiseksi ja oikeustoimikelpoiseksi tultuaan myös ryhtynyt vaihtamaan lampuotia ennen tilansa myymistä. Ainakin SAY:n lähteitten perusteella näyttää mieluummin siltä, että Isak Eriksson Kenzer-Hammarstierna oli kyllä jotain kautta sukua Erik Jakobssonille, mutta isää ja poikaa en näistä tiedoista sittenkään ole saanut muodostumaan. Evert Feuchtin lanko on mainittu Pihl-nimellä, joka viittaa Johan Marcussonin sukuun - ja samalla Hammarstiernoihin. Tämän v.m. suvun vaimon puoli näyttää olevan tietymättömissä, mikä voisi viitata siihen, että kyseessä olisi ollut Kankaisten ja Halisten Hornien laittomaan avioon liittynyt jälkeläinen (jolla ei tietenkään ollut nimeä sen enempää kuin rälssioikeuksiakaan). Näin selittyisi sekä isäksi otaksutun Erik Jakobssonin että tämän pojaksi oletetun Isak Erikssonin Horn-yhteydet.
SAY:sta tarkastellen näyttää edelleen siltä, että mahdollisesti joku Evert Feuchtin sukulainen on se upseeri "Facht", jonka alaiseen komppaniaan Kantorin tila on eräässä vaiheessa kuulunut.
En näe ristiriitaa siinä, että Isak Eriksson olisi ollut sekä Kenzer, Hammarstierna että Evert Feuchtin kirjuri - edellyttäen, ettei hänen isänsä ollut Erik Thomasson, vaan esim. Erik Brot(h)erus.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Miten voisi olla mahdollista, että rustiksi kirjattu studentus eli ylioppilas/ opiskelija Isaacus Erici olisi roikuttanut "isäänsä" Eric Jacobssonia omistamallaan ratsutilalla lampuotina aina 1600-luvun loppuun edelleen silloinkin, kun vouti Johan Stake asui tilalla ja maksoi vieläpä kirkonkymmenyksetkin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960525
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=961800
Kun ollaan arvioitu Isaacus Ericiin syntymävuodeksi noin 1648, sopii kuvaan se, että hän on täysi-ikäiseksi tultuaan tullut myös kirjatuksi sukunsa omistukselle, ja sekin, että hän on aikuiseksi ja oikeustoimikelpoiseksi tultuaan myös ryhtynyt vaihtamaan lampuotia ennen tilansa myymistä. Ainakin SAY:n lähteitten perusteella näyttää mieluummin siltä, että Isak Eriksson Kenzer-Hammarstierna oli kyllä jotain kautta sukua Erik Jakobssonille, mutta isää ja poikaa en näistä tiedoista sittenkään ole saanut muodostumaan. Evert Feuchtin lanko on mainittu Pihl-nimellä, joka viittaa Johan Marcussonin sukuun - ja samalla Hammarstiernoihin. Tämän v.m. suvun vaimon puoli näyttää olevan tietymättömissä, mikä voisi viitata siihen, että kyseessä olisi ollut Kankaisten ja Halisten Hornien laittomaan avioon liittynyt jälkeläinen (jolla ei tietenkään ollut nimeä sen enempää kuin rälssioikeuksiakaan). Näin selittyisi sekä isäksi otaksutun Erik Jakobssonin että tämän pojaksi oletetun Isak Erikssonin Horn-yhteydet.
SAY:sta tarkastellen näyttää edelleen siltä, että mahdollisesti joku Evert Feuchtin sukulainen on se upseeri "Facht", jonka alaiseen komppaniaan Kantorin tila on eräässä vaiheessa kuulunut.
En näe ristiriitaa siinä, että Isak Eriksson olisi ollut sekä Kenzer, Hammarstierna että Evert Feuchtin kirjuri - edellyttäen, ettei hänen isänsä ollut Erik Thomasson, vaan esim. Erik Brot(h)erus.
PH

Uskelan Äijälän Erik Jakobsson kuoli säilyneen hautausmerkinnän mukaan vuonna 1671. Äijälässä oli ratsumies nimeltään Erich Brusiusson vielä Äijälän myymisen jälkeen. Uskelan käräjillä useamman kerran vaadittiin Erik Jakobssonilta jääneitä velkoja, joista osa oli vanhoja jo aikaisemmin käräjillä käsiteltyjä velkajuttuja. Velka-asioita hoiti pojista Isak Eriksson. Kun velkoihin lisätään Isak Erikssonilta vielä "isänsä" Äijälän myymisen jälkeen 1680-luvulla Turun Kämnerinoikeudessa vaadittuja velkoja, Äijälä oli käytännössä vararikossa.

Turun katedraalikoulusta pääsi ylioppilaaksi varhaisintaan noin 16 vuoden iässä. Uskelan Äijälän Isak Eriksson mainitaan ensimmäisen kerran ylioppilaana vuonna 1674, eli hän oli syntynyt viimeistään noin vuonna 1658, todennäköisesti ainakin muutama vuosi aikaisemmin.

Erik Jakobsson hoiti asiamiehenä Mauritz Hornin käräjäjuttua vielä vähän ennen kummankin kuolemaa, vaikka Erik oli sitä ennen mainittu Mauritz Hornin entiseksi voudiksi. Mauritz Hornilla oli (sotilas)palvelija Äijälästä jo ennen Erik Jakobssonia, joka tuli palvelukseen samoihin aikoihin, kun Mauritz Horn palasi sotareissuiltaan.

Ei ole mahdotonta, etteikö Erik Jakobssonin tai Isak Erikssonin veljiltä olisi jäänyt isälinjaisia jälkeläisiä, jotka ennemmin tai myöhemmin testaavat Y-kromosominsa. Brotheruksilta voisi tällainen testi olla jo olemassa tai ainakin tarvittaessa sellainen voitaisiin tehdä.

Uskelan Äijälän, lääninrahaston, rykmenttien ja Karkun Isak Erikssoneista käytettiin nimeä Isak Eriksson. Oikeuden pöytäkirjoista ja henkikirjoista käy ilmi, että nimiyhdistelmä oli melko harvinainen. Isak Eriksson ei ollut esimerkiksi "Stor tai Lill". Nimi Hammarstierna on esiintynyt yhden kerran ja Kentzer pari kertaa. Yhtä lukuunottamatta Akatemian pöytäkirjoissa esiintyville Isak Erikssoneille löytyy selitys tai jopa sukunimi.

[Benedictus]

Lainaus:
Miks´ei yo Isac Erichsson ollut "Brotherus", vaan "Hammarstierna"? Ed. mainitsemani motiivi "jo varatusta nimestä" ontuu, joten esitän paremman version:
Minun taulujeni ja aritmetiikkani mukaan Isac Erikssson jäi orvoksi isänsä puolelta alaikäisenä. Holhoojaksi ei tietenkään kelvannut omaa sukupolvea edustanut Brotherus (joka vieläpä asusteli emämaan puolella Arbogassa, joskaan tällä seikalla ei ollut mitään juridista merkitystä): lähin edeltäviä polvia edustanut, elossa oleva miehenpuoli oli siis isoäidin, Annan veli, luutnantti Johan Bengtsson Hammarstierna, joka oli vainaja vasta 1680. Jälkeläiset ja varsinkin pappiskoulutuksen saaneet pojat pudottivat rälssisuvun tunnuksesta vasaran ja toisen tähden pois: päädyttiin siis yhteen tähteen - ilman vaakunaa: "astrum" -> "Astrenius".
PH


Ylläoleva Hiltusen ajatus on sinänsä hyvinkin lookinen.
Jos Isak Eriksson olisi ollut Erik Brotheruksen vanhin poika, oliis ollut aika luonnollista, että äidin eno otti hänet holhokikseen ja ehkä jopa maksoi koulutuksen.
Ajallisesti hän olisi hyvinkin voinut siirtyä Feuhtingin palvelukseen koulunpenkiltä.
Isak Kentseri ei tähän kuvioon oikein sopisi, koska tuntuu hieman liian nuorelta toimimaan luotettavana kirjurina, joissa tehtävissä Feuhtingin kirjuri vaikuttaa 1674 aikoihin.


Eräs sivu seikka tulee myös esille Hiltusen ajatuksesta. Nimittäin "Isak Eriksson Brotheruksen " isoäiti olisi ollut Anna Bentsdotter Hammarstierna.
Pitää huomata, että Järventaan Isak Erikssonin vanhin tytär oli Anna nimeltään. Vanhin tytär yleensä sai isoäitinsä nimen. Harmillisesti myös Juliana Palm-Alftanuksen äiti oli Anna.
Eräs seikka kiinnitti huomiota jostain selvityksestä. Siinä taidettiin mainita, että Gustaf Eriksson Brotheruksen pojat olivat nimeltään Måns ja Lars.
Toisaalta meillä on Anna Alftanan puolisona Måns Larsson.
Olisiko liian kaukaa haettua, että Måns Larsson olisi jotain sukua Erik Brotherukselle, Voisiko tuotakautta myös tulla sukulaisuus kuvioon.

[Jari Latva-Rasku]

Lainaus:
Miks´ei yo Isac Erichsson ollut "Brotherus", vaan "Hammarstierna"? Ed. mainitsemani motiivi "jo varatusta nimestä" ontuu, joten esitän paremman version:
Minun taulujeni ja aritmetiikkani mukaan Isac Erikssson jäi orvoksi isänsä puolelta alaikäisenä. Holhoojaksi ei tietenkään kelvannut omaa sukupolvea edustanut Brotherus (joka vieläpä asusteli emämaan puolella Arbogassa, joskaan tällä seikalla ei ollut mitään juridista merkitystä): lähin edeltäviä polvia edustanut, elossa oleva miehenpuoli oli siis isoäidin, Annan veli, luutnantti Johan Bengtsson Hammarstierna, joka oli vainaja vasta 1680. Jälkeläiset ja varsinkin pappiskoulutuksen saaneet pojat pudottivat rälssisuvun tunnuksesta vasaran ja toisen tähden pois: päädyttiin siis yhteen tähteen - ilman vaakunaa: "astrum" -> "Astrenius".
PH

Ylläoleva Hiltusen ajatus on sinänsä hyvinkin lookinen.
Jos Isak Eriksson olisi ollut Erik Brotheruksen vanhin poika, oliis ollut aika luonnollista, että äidin eno otti hänet holhokikseen ja ehkä jopa maksoi koulutuksen.
Ajallisesti hän olisi hyvinkin voinut siirtyä Feuhtingin palvelukseen koulunpenkiltä.
Isak Kentseri ei tähän kuvioon oikein sopisi, koska tuntuu hieman liian nuorelta toimimaan luotettavana kirjurina, joissa tehtävissä Feuhtingin kirjuri vaikuttaa 1674 aikoihin.

Eräs sivu seikka tulee myös esille Hiltusen ajatuksesta. Nimittäin "Isak Eriksson Brotheruksen " isoäiti olisi ollut Anna Bentsdotter Hammarstierna.
Pitää huomata, että Järventaan Isak Erikssonin vanhin tytär oli Anna nimeltään. Vanhin tytär yleensä sai isoäitinsä nimen. Harmillisesti myös Juliana Palm-Alftanuksen äiti oli Anna.
Eräs seikka kiinnitti huomiota jostain selvityksestä. Siinä taidettiin mainita, että Gustaf Eriksson Brotheruksen pojat olivat nimeltään Måns ja Lars.
Toisaalta meillä on Anna Alftanan puolisona Måns Larsson.
Olisiko liian kaukaa haettua, että Måns Larsson olisi jotain sukua Erik Brotherukselle, Voisiko tuotakautta myös tulla sukulaisuus kuvioon.

Merkintä Turun Akatemian oppilasluettelossa olevasta Isak Hammarstierna-nimisestä ylioppilaasta on poimittu 1800-luvun lopulla julkaistusta matrikkelista. En lähtenyt asiaa tarkistamaan, mutta käsittääkseni matrikkelin tiedot perustuvat Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjoihin. Isak Hammarstierna ilmeisesti oli turkulainen (Isaacus Erici, Aboensis) ja hän suoritti akatemian pääsykuulustelun vuonna 1668. Merkkejä hänen opiskelustaan ei pöytäkirjoista löydy. Oli tavallista, että ylioppilas jätti opiskelunsa suorittamatta. Kaikkia Akatemian oppilaita ja ylioppilaita ei matrikkeleista löydy, sillä asiakirjoja on tuhoutunut.

Toinen keino Suomessa tulla ylioppilaaksi oli käydä Turun Katedraalikoulu. Uskelan Äijälän Erik Jakobssonilla tiedetään olleen ainakin kolme poikaa Jakob, Axell ja Isak. Isakin tiedetään olleen veljiään nuorempi (hans tuenne älldhre Bröder Axell och Jacob). Tiedetään myös kortteeripaikan velkajutusta, että Erikin nimeltä mainitsettomat pojat kävivät Turussa koulua. Isak Eriksson mainittiin ensimmäisen tunnetun kerran ylioppilaaksi lokakuussa 1673 (Studenten Isaacum Erici i Äijälä). Voisi olettaa, että tämä Isak Eriksson oli ylioppilas, vaikka häntä ei mainittaisi Turun Akatemian opiskelijana tai edes Akatemian pääsykuulustelun suorittaneena ylioppilaana.

Lienee aihetodisteista huolimatta mahdotonta varmistaa, oliko Äijälän Isak Eriksson esimerkiksi lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin taloudessa asunut aluksi kirjurioppilas (toinen kirjuri), koska Turun henkikirjat ja Uskelan käräjäpöytäkirjat ratkaisevilta vuosilta puuttuvat.

Kun Turun Kämnerinoikeudessa käsiteltiin 1680-luvulla Uskelan Äijälän kauppaan liittyvää velkaa, Karkussa oli samaan aikaan elossa toinen Isak Eriksson. Kämnerinoikeuden Isak Erikssonin tiedetään olevan sama kuin Isak Kentzer, mutta havaintoja Isak Hammarstiernasta tai vaikkapa muista Isak Eriksson-nimisistä katselmuskirjureista ei samaan aikaan ole.

Rykmentit olivat sodassa. Rintamalla laadituissa luetteloissa ei Isak Erikssonia mainita, vaan Isak Eriksson mainitaan katselmuskirjuriksi kolmen eri rykmentin palkkaluetteloissa ilman päällekkäisyyttä. Missä asui rykmenttien katselmuskirjuriksi sopiva Isak Eriksson? Sellainen asui rykmenttien ollessa rintamalla Evert Feuchtingin luona Turussa. Oliko mahdollista, että useampaa kirjurintehtävää komppanioiden välillä ja myös niiden ulkopuolella hoiti sama henkilö? Sellaista paheksuttiin, mutta sellaista käytännön elämässä tapahtui. Keskeinen kysymys oli, hoitaako kirjurinhommat kirjurin avulla tai ilman kirjuria tai oman toimen ohella. Joskus rykmentinkirjuri toimi samalla useamman komppanian katselmuskirjurina. Toinen esimerkki oli Isak Eriksson-nimisen edeltäjä Karkun komppanian katselmuskirjurina, joka ehti samalla voudiksi. Ensimmäinen merkintä katselmusluetteloissa Isak Eriksson-nimisestä katselmuskirjurista on Astrenius-suvun kantaisästä Karkun komppaniassa 1680-luvun alussa. Hän kirjoitti kuten Evert Feuchtingin kirjuri kirjoitti pöytäkirjojen kopioita. Kopioita kirjoittivat kirjuriharjoittelijat. Sitä ennen Isak Eriksson-niminen katselmuskirjuri mainitaan kirjuritaipaleensa lopuksi saman Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluettelossa jo 1670-luvun lopussa. Mitenkähän monta näitä Isak Eriksson-nimisiä oikein oli? Konservatiivisesti laskien tarkastelun piiriin sopisi ainakin seitsemän, käytännössä huomattavasti vähemmän.

Ensimmäinen Karkun Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin yhteinen lapsi Lijskin eli Lisa kastetaan Karkussa 6.2.1681. Karkun vihittyjen luetteloa ei tältä ajalta ole säilynyt.

Erik Brotherukselle ei ole löytynyt Isak-nimistä poikaa edes Genoksen Brotherus-artikkelin yhteyteen. Toisaalta Johan Hammarstiernalla ei ole havaittu Isak Eriksson-nimistä ottopoikaa. Paljon kuitenkin jää asiakirjoista huomaamatta, jos ei jotain erityistä etsi. Jos harrastavaisuutta riittää, säilyneet Turun ja Espoon tuomiokirjat voisivat olla tiedon lähde. Veroluettelot ja Turun henkikirjat on jo selattu riittävän monta kertaa. Toinen mahdollisuus voisi olla verrata Isak Isaksson Astreniuksen isälinjaisen jälkeläisen YDNA-tulosta Brotheruksen isälinjaan.

[P-L H]

Hei

Nämä käräjät löytyivät jo aikaisemmin. Jäin sitä miettimään miten Karkun Isak Erikson on ”eksynyt” Ulvilan käräjille.

Ala-Satakunnan tuomiokunta 1682-1686 (II KO a:1)

Ulvilan käräjät 14-16.2.1682
---- ---- under Thomas Anderson i Södermark, Jacob Nielson i här på
till skrifare Isak Erikson ---- ----Erik Thomason i Påmark -----
--- ---, lydande till hans Ryttare hemman i Järventaka by och Karcku
socken ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848860

Thomas Anderson, Jacob Nilson ja Erik Thomasson olivat ko. käräjillä lautamiehinä.

Liittyisikö nämä vuoden 1683 käräjät Isak Eriksonin paikallaoloon 1682, esim. Erik Thomassonin takaajana?

Käräjät 3.-4.-5.7.1683 Ulvila
Erik Thomasson i Påmark hvilkan vid ---------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849271


Käräjät 17.-18.-19.12.1683 Ulvila
Erik Thomasson i Påmark ---- ----- opsätta dett? hemmanet som han
------ ------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849389


t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Nämä käräjät löytyivät jo aikaisemmin. Jäin sitä miettimään miten Karkun Isak Erikson on ”eksynyt” Ulvilan käräjille.

Ala-Satakunnan tuomiokunta 1682-1686 (II KO a:1)

Ulvilan käräjät 14-16.2.1682
---- ---- under Thomas Anderson i Södermark, Jacob Nielson i här på
till skrifare Isak Erikson ---- ----Erik Thomason i Påmark -----
--- ---, lydande till hans Ryttare hemman i Järventaka by och Karcku
socken ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848860

Thomas Anderson, Jacob Nilson ja Erik Thomasson olivat ko. käräjillä lautamiehinä.

Liittyisikö nämä vuoden 1683 käräjät Isak Eriksonin paikallaoloon 1682, esim. Erik Thomassonin takaajana?

Käräjät 3.-4.-5.7.1683 Ulvila
Erik Thomasson i Påmark hvilkan vid ---------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849271

Käräjät 17.-18.-19.12.1683 Ulvila
Erik Thomasson i Påmark ---- ----- opsätta dett? hemmanet som han
------ ------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849389


t. Pirkko

Mielenkiintoinen löytö! Isak Eriksson ei oikeastaan ollut näihin aikoihin kirjuri vaan katselmuskirjuri, munsterskrivare. Karkun keskeisillä talollisilla oli omistuksia niinkin kaukana kuin Siikaisten Otamon paikkeilla, mistä on kiistelty. Tämä ei välttämättä sitä ole. Isak Eriksson hoiti myös rykmentin raha- ja muita asioita. Söörmarkun Kuurin pitkäaikainen isäntä vuosina 1647-1700 Thomas Andersson on sattumalta esi-isäni. Täytyy tarkistaa, onko sellainen myös Pomarkun Erik Thomasson.

[Benedictus]

Muistelisin, että tuo Isak Erikssonin Siikaisten juttu oli joskus jo esillä. Se liittyi jotenkin hänen palkkatilaansa, joka kai oli sama kuin Järventaan muinainen eräsija Siikaisten Otamolla tai Lauttijärvellä. Tilaa olivat käyttäneet luvatta käräjillä mainitut henkilöt.
Erik Thomasson taisi olla Isak Erikssonin edustajana käräjillä.

[Pekka Hiltunen]

Isak Hammarstierna ilmeisesti oli turkulainen (Isaacus Erici, Aboensis) ja hän suoritti akatemian pääsykuulustelun vuonna 1668.
---
Missä asui rykmenttien katselmuskirjuriksi sopiva Isak Eriksson? Sellainen asui rykmenttien ollessa rintamalla Evert Feuchtingin luona Turussa. Oliko mahdollista, että useampaa kirjurintehtävää komppanioiden välillä ja myös niiden ulkopuolella hoiti sama henkilö? Toinen esimerkki oli Isak Eriksson-nimisen edeltäjä Karkun komppanian katselmuskirjurina, joka ehti samalla voudiksi. Ensimmäinen merkintä katselmusluetteloissa Isak Eriksson-nimisestä katselmuskirjurista on Astrenius-suvun kantaisästä Karkun komppaniassa 1680-luvun alussa. Hän kirjoitti kuten Evert Feuchtingin kirjuri kirjoitti pöytäkirjojen kopioita. Kopioita kirjoittivat kirjuriharjoittelijat. Sitä ennen Isak Eriksson-niminen katselmuskirjuri mainitaan kirjuritaipaleensa lopuksi saman Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluettelossa jo 1670-luvun lopussa.---


Koetin mielissäni ilman faktaa sijoittaa Iisakkia isänsä ensiavion pojaksi, joka olisi ehkä äitinsä kuoltua (lapsivuoteeseen?) elellyt ja kouliintunut Liskinin sisarten tai veljien "hoteissa" Turussa, mutta e.m. ilmaisu Isaakin kuopus-asemasta kahteen veljeensä nähden romuttaa teoriani kokonaan.
Mitä muuta kuin ratsumiehiä kehkeytyi mainituista "vanhemmista" veljistä?

Olisi outoa, jollei Henrik Henrikinpojan Hammarstiernojen suvusta löytyisi Henrik-nimistä poikaa, jota ei ehkä ole onnistuttu syystä tai toisesta naittamaann rälssisukuun. Toisaalta olisi kummallista, jos Isaacus Erici olisi valinnut nimekseen Hammarstierna äitipuolensa (Margareta Henriksdotter?) mukaan. Olisikohan mahdollista, että Erik Jacobssonin 1. tai 2. vaimolla olisi voinut olla sukusiteitä Horneihin - vai olikohan Erik Jacobsson itse ehkä Hornien äpärähaaran sukua (mikä näyttäisi olleen asiaintila esim. Lithoviuksilla, joitten varakkaat esi-isät viljelivät Hornien rälssimaita aikoinaan Littoisissa)? Ketjun seuraaminen on käytännössä mahdotonta, joten kysyn vielä, että mistä ilmaantui Kanttoriin verohylyn viljelijä.

Hammarstiernojen äidin puoli jää varhaisissa polvissa tuntemattomaksi. Voisikohan tämä olla yhteydessä laittomiin/ "puolilaittomiin" ja siten myös nimettömiin Maskun Kankaisten ja Halikon Joensuun Hornien avioihin?
Mitähän yleensä tiedetään Äijälän Kanttorista, kun lähinnä lukutaidottomille laaditty SAY ei tilan historiaa tunne 1500-luvulta?
PH

[Pekka Hiltunen]

Mielenkiintoinen löytö! Isak Eriksson ei oikeastaan ollut näihin aikoihin kirjuri vaan katselmuskirjuri, munsterskrivare. Karkun keskeisillä talollisilla oli omistuksia niinkin kaukana kuin Siikaisten Otamon paikkeilla, mistä on kiistelty. Tämä ei välttämättä sitä ole. Isak Eriksson hoiti myös rykmentin raha- ja muita asioita. Söörmarkun Kuurin pitkäaikainen isäntä vuosina 1647-1700 Thomas Andersson on sattumalta esi-isäni. Täytyy tarkistaa, onko sellainen myös Pomarkun Erik Thomasson.
Uskon, että on useitakin syitä otaksua Isaac Erikssonin olleen ylioppilas ja rälssisuvusta lähtöisin: muunlainen henkilö ei ehkä sopisikaan ratsutilan kauppaajaksi. Tämähän käy ilmi hänen talonpoikaisten ominaisuuksiensa osalta "antaumuksestaan" vaimonsa ratsutilaa kohtaan, josta joku toinen olisi epäröimättä tehnyt "ehtymättömän bisneksen". Nyt ehkä pitäisi valita vain joku nurkistaan taivuttelematon vaakuna korttitaloon.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Ala-Satakunnan tuomiokunta 1682-1686 (II KO a:1)

Ulvilan käräjät 14-16.2.1682
---- ---- under Thomas Anderson i Södermark, Jacob Nielson i här på
till skrifare Isak Erikson ---- ----Erik Thomason i Påmark -----
--- ---, lydande till hans Ryttare hemman i Järventaka by och Karcku
socken ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848860

Thomas Anderson, Jacob Nilson ja Erik Thomasson olivat ko. käräjillä lautamiehinä.

Liittyisikö nämä vuoden 1683 käräjät Isak Eriksonin paikallaoloon 1682, esim. Erik Thomassonin takaajana?

t. Pirkko

Erik Thomasson oli Isak Erikssonin valtuuttamana ottamassa selvää (cognoscera om den årräntan?) lautamiesten avulla Ulvilan reuna-alueilla (sin uthmarck här i Ullfsby sockn) sijatsevasta hänen ratsutilaansa Järventaan kylässä Karkussa kuuluvasta omistuksesta.

Erik Thomasson voisi olla lähes 100-vuotiaaksi elänyt Pomarkun Soinin isäntä 1675-83 ja vuonna 1728 Siikaisten Leväsjoella kuollut Leväsjoen isäntä 1683-1704.

Erik Thomasson näkyy uudisasukkaana Leväsjoella vuonna 1685.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578968

Kyse on voinut olla Leväsjoen haltuunotosta.

[Jari Latva-Rasku]

Kyllä tarkempi DNA-tutkimus on hyvä tehdä. Nykyinen tulos kertoo ilmansuunnan, josta geneettinen perimä on tullut aikoinaan silloiseen Itä-Ruotsiin.
BigY700:a pystyy hahmottamaan milloin mikäkin yhteinen esi-isä on haaraantunut omille teilleen ja miten pitkään geneettinen haaraantuminen seuraa perinteistä sukututkimusta.
Silloin jää pois kaikki -isi-päätteiset haaveilut...sopisi, mahtuisi, olisi...
Nyt tiedetään, että perimä on peräisin idästä. Mutta onko perimä karjalais- vai savolaisperäistä. Mutaatio VL62 kertoo kumpaan ryhmään perimä kuuluu ja se selviää vain BigY-testillä.
Astrénien isä ja poika Isaacin asuinsijoilla Pohojammaalla löytyy VL62:ta.

Tein seuraavat toimenpiteet:

Muunsin Isak Erikssonin jälkeläisen markkeritiedot SukuForumin sivuilta taulukoksi, sillä tiedot eivät enää ole saatavilla FTDNA:n Suomi Finland-projektiryhmässä.

Poimin Suomi Finland-projektiryhmästä kaikki YDNA111-tason tiedot N-haploryhmästä ja siirsin ne Excel-taulukkoon Isak Erikssonin jälkeläisen tietojen jatkeeksi. Vertailuhenkilöitä oli 912. Kaikkia ei siis verrattu kaikkien kanssa vaan ainoastaan sellaiset, joiden markkereista oli tiedot 111 markkerin osalta

Analysoin tiedot FTDNA-mutaatiomallia ja 50% todennäköisyyttä käyttämällä seuraavan apuvälineen avulla.
http://www.mymcgee.com/tools/yutility111.html

Lähimpien osumien kanssa yhteisen esi-isän ennustettu elinaika oli Isak Erikssonin jälkeläiseen verrattuna seuraava. Kahden ensinmainitun geneettinen ero keskenään oli GD5, ja ennuste yhteisen esi-isän elinajasta 270 vuotta.

Josef Ek (N-M231), b. 1818 and d. 1861, GD13, 570 vuotta sitten
Antti Juhonpoika (N-Y5005), ca. 1700 - 1766, Pusula, Finland, GD12, 540 vuotta sitten
Jorma Kaijanpoika Hedman N-Y86055), GD14, 630 vuotta sitten

Isak Erikssonin jälkeläisen haplotyyppi voisi olla myös SNP-mutaatioiden osalta satakuntalais- tai "hämäläistyyppinen", mitä esiintyy myös muualla Länsi-Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä sekä jonkin verran Itä-Suomessa ja Baltiassa.

Sillä ei ole juuri mitään merkitystä, mutta matka Pusulasta Muurlaan on noin 50 km.

Jonkin verran etäisempiä osumia, eli tukevasti keskiaikaisia olivat esimerkiksi seuraavat. Uskelan kulmilta nämä ovat.

Joachim Hagner, b. 1706 and d. 1784,Turku,Finland
Mattz Henricsson 1670-1736 Halikko,Finland
Jaakko Henttu, b. 1630, TL Karjala
Bjärnå -Perniö, Finland
Henric Hendriksson b. 1701,Tenala,Finland

[Pekka Hiltunen]

Jonkin verran etäisempiä osumia, eli tukevasti keskiaikaisia olivat esimerkiksi seuraavat. Uskelan kulmilta nämä ovat.

Joachim Hagner, b. 1706 and d. 1784,Turku,Finland
Mattz Henricsson 1670-1736 Halikko,Finland
Jaakko Henttu, b. 1630, TL Karjala
Bjärnå -Perniö, Finland
Henric Hendriksson b. 1701,Tenala,Finland
Mynämäen Suojoen Henntun isäntä 1678- Jacob Jöransson (k 1695) oli esi-isäni. joka tosin on kai syntynyt vähän esitettyä 1630 aiemmin, kun hän avioitui 1668. Jaakolla oli Hentussa seuraajana saman niminen poika (24.7.1674-15.7.1747). Jaakon jälkeläinen nai Astreniusten pappishaaran jälkeläisen v. 1847. Minulla pitäisi Astreniuksia autosomeissa löytyä kuitenkin enemmän kuin "tuplasti", kun Jaakko Yrjönpoika Hentun jälkeläisistä tulee samaan sukuun ja saman avion kautta kolme Jaakko Jaakonpojan jälkeläistä...
Jaakko Hentun isänisällä Per Jacobssonilla mainitaan Mynämäen Karjalan Suojoella olleen viljelyksessään 4 tankoa v. 1589.

PH

[Jari Latva-Rasku]

Mynämäen Suojoen Henntun isäntä 1678- Jacob Jöransson (k 1695) oli esi-isäni. joka tosin on kai syntynyt vähän esitettyä 1630 aiemmin, kun hän avioitui 1668. Jaakolla oli Hentussa seuraajana saman niminen poika (24.7.1674-15.7.1747). Jaakon jälkeläinen nai Astreniusten pappishaaran jälkeläisen v. 1847. Minulla pitäisi Astreniuksia autosomeissa löytyä kuitenkin enemmän kuin "tuplasti", kun Jaakko Yrjönpoika Hentun jälkeläisistä tulee samaan sukuun ja saman avion kautta kolme Jaakko Jaakonpojan jälkeläistä...
Jaakko Hentun isänisällä Per Jacobssonilla mainitaan Mynämäen Karjalan Suojoella olleen viljelyksessään 4 tankoa v. 1589.

PH

Kun Isak Astreniuksen jälkeläisen YDNA111-osumia, jotka ovat <GD16, verrataan keskenään FTDNA:n mallia varovaisemmalla markkerikohtaisella "McDonalds"-mutaatiomallilla, jokaisen osuman kanssa yhteinen esi-isä on kaukana keskiajalla. Etäisimmillään STR-markkerioero on GD35. Kun niin McDonalds- kuin FTDNA-mutaatiomallin mukaan etäisimmät poistetaan tarkastelusta, lähimmät osumat FTDNA:n mukaan ehkä 1400-luvun paikkelta, ovat keskenään sukua olevat "Josef Ek ja Pusulan Antti Juhonpoika". Seuraavaksi sijoittuu turkulainen suutari "Joachim Hagner". Muut voisi unohtaa ja odottaa, että lähempiä osumia ilmestyisi. Isak Erikssonin jälkeläisen haplotyyppi ei ole kovin tavallinen, koska se on varsin kaukana N-haploryhmän keskiarvosta (modal), eli peräti GD29 verran.

[Pekka Hiltunen]

Kun Isak Astreniuksen jälkeläisen YDNA111-osumia, jotka ovat <GD16, verrataan keskenään FTDNA:n mallia varovaisemmalla markkerikohtaisella "McDonalds"-mutaatiomallilla, jokaisen osuman kanssa yhteinen esi-isä on kaukana keskiajalla. Etäisimmillään STR-markkerioero on GD35. Kun niin McDonalds- kuin FTDNA-mutaatiomallin mukaan etäisimmät poistetaan tarkastelusta, lähimmät osumat FTDNA:n mukaan ehkä 1400-luvun paikkelta, ovat keskenään sukua olevat "Josef Ek ja Pusulan Antti Juhonpoika". Seuraavaksi sijoittuu turkulainen suutari "Joachim Hagner". Muut voisi unohtaa ja odottaa, että lähempiä osumia ilmestyisi. Isak Erikssonin jälkeläisen haplotyyppi ei ole kovin tavallinen, koska se on varsin kaukana N-haploryhmän keskiarvosta (modal), eli peräti GD29 verran.
Pohjoiseurooppalaiset "Jaakkimat", jotka usein osuvat friisien ja flaamien asuinalueille (vrt. Fleming-suku) muodostuivat käsittääkseni yleensä Jacobeiksi eli Jaakoiksi täällä Itämeren pohjoispuolella - lukuunottamatta ehkä Kustavin friisiläistaustaisia "Jojakimejä". 100 v on lopulta aika lyhyt aika DNA-markkereitten "historiallisiin todennnäköisyyksiin" nähden. Tietenkin voi olla mahdollista, että joku Jaakkimakin on joskus 1400-luvulla viljellyt Laajoen laitamia, mutta ei suutari Joachimkaan kovin kauas osu mainituista maisemista.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Pohjoiseurooppalaiset "Jaakkimat", jotka usein osuvat friisien ja flaamien asuinalueille (vrt. Fleming-suku) muodostuivat käsittääkseni yleensä Jacobeiksi eli Jaakoiksi täällä Itämeren pohjoispuolella - lukuunottamatta ehkä Kustavin friisiläistaustaisia "Jojakimejä". 100 v on lopulta aika lyhyt aika DNA-markkereitten "historiallisiin todennnäköisyyksiin" nähden. Tietenkin voi olla mahdollista, että joku Jaakkimakin on joskus 1400-luvulla viljellyt Laajoen laitamia, mutta ei suutari Joachimkaan kovin kauas osu mainituista maisemista.
PH

Turkulaiseen suutariin Joachim Hagneriin liittyy huvittava yksityiskohta. Joachimin vanhemmat voisivat olla turkulainen kuviokaivertaja Gustaf Eriksson Hagner ja Catharina Olafsdotter Norlander. Catharina Norlanderin isä voisi olla Turun lääninrahaston hoitaja Olof Orlander eli myös Norlander. Ainakin lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson tunsi naapurissa asuneen Orlanderin aivan varmasti sekä myös hänen tyttärensä ja vävynsä. Siihen aikaan Turku oli entisen satakuntalaisen Kiukaisten kunnan kokoinen, eli yhteyksien muodostumista ajatellen ainoastaan muutama tuhat asukasta. Ammattipiireissä oli kussakin vain kourallinen ihmisiä. Geenitestin perusteella Isak Erikssonin ja Joachim Hagnerin jälkeläisten yhteinen esi-isä olisi elänyt ennemminkin 1300-luvun alku- kuin loppupuolella. Haplotyypistä ja jälkeläisten asuinpaikoista päätellen hän olisi voinut asua jossain Varsinais-Suomen maaseudulla. Asutusta seudulla oli jo rauta-ajalla ja seurakuntia perustettiin 1200-luvulla. Turun tuomiokirkko pystytettiin vuonna 1300. Voisi olla mahdollista, että Astreniusten ja Hagnereiden esi-isä olisi pimeällä keskiajalla käynyt jouluna laulamassa tuomiokirkossa ristiretkeläisiltä periytyneen Dejlig er jorden ainakin latinaksi.

[Pekka Hiltunen]

Kaivertajan toimenkuvaa ilmaistaan hollanniksi näin:
https://nl.wikipedia.org/wiki/Inscriptie

Mynämäen Suojoen Hent(t)ussa vaikuttanut Jaakko Jöraninpoika Henttu (~1640-1695) näyttäisi olleen saman tilan isännäksi 1630 mainitun Jöran Perssonin poika. Tämä on autiolla vielä 1635:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748434
Myös Uskelan Äijälän Kantorissa esiintyy joku Jöran persson 1635-37 (vaimo Margeta Thomasdotter):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Suojoen Hentussa esiintyy Per Jacobsson 1621-1632. Saman niminen henkilö mainitaan myös Kantorin Jöran Perssonin isäksi, jonka vaimo on Agneta Andersdotter ja sisaret Karin Persdotter ja Gertrud Persdotter. Kantorin Simon Jöransson ottaa tilan viljelykseensä 1636.

Suojoen Per Jacobsson on ottanut viljelykseensä jonkun Eskel Mattssonin aution 1627, jonka itse jättää autioksi 1630, minkä jälkeen poika(?) Lars Pedhersson jatkaa viljelyä. Joku Jöran Jacobsson ilmaantuu Henttuun 1678 tilaa viljelleen Matts Jacobssonin tyttären, Maisan naituaan. 1685 on vaimona Hentussa Karin ja 1688 mainitaan poika Matts. Leski Karin ja poika Matts vaimoineen sekä poika Jaakko Jaakonpoika Henttu mainitaan 1695 sotilasvirkatalossa. Manttaalin tila on jaettu Pöytyän Hyppeisten rusthollin kanssa.
Voisikohan nimien samanlaisuus olla vain sattumaa?
PH

[Jari Latva-Rasku]

Kaivertajan toimenkuvaa ilmaistaan hollanniksi näin:
https://nl.wikipedia.org/wiki/Inscriptie

Mynämäen Suojoen Hent(t)ussa vaikuttanut Jaakko Jöraninpoika Henttu (~1640-1695) näyttäisi olleen saman tilan isännäksi 1630 mainitun Jöran Perssonin poika. Tämä on autiolla vielä 1635:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748434
Myös Uskelan Äijälän Kantorissa esiintyy joku Jöran persson 1635-37 (vaimo Margeta Thomasdotter):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Suojoen Hentussa esiintyy Per Jacobsson 1621-1632. Saman niminen henkilö mainitaan myös Kantorin Jöran Perssonin isäksi, jonka vaimo on Agneta Andersdotter ja sisaret Karin Persdotter ja Gertrud Persdotter. Kantorin Simon Jöransson ottaa tilan viljelykseensä 1636.

Suojoen Per Jacobsson on ottanut viljelykseensä jonkun Eskel Mattssonin aution 1627, jonka itse jättää autioksi 1630, minkä jälkeen poika(?) Lars Pedhersson jatkaa viljelyä. Joku Jöran Jacobsson ilmaantuu Henttuun 1678 tilaa viljelleen Matts Jacobssonin tyttären, Maisan naituaan. 1685 on vaimona Hentussa Karin ja 1688 mainitaan poika Matts. Leski Karin ja poika Matts vaimoineen sekä poika Jaakko Jaakonpoika Henttu mainitaan 1695 sotilasvirkatalossa. Manttaalin tila on jaettu Pöytyän Hyppeisten rusthollin kanssa.
Voisikohan nimien samanlaisuus olla vain sattumaa?
PH
Mynämäen Jöran Perssonin puolisoksi mainitaan samaan aikaan Karin, eli kyseessä taitaa tässä tapauksessa olla eri Jöranit.

Hollantia olen paljon saanut kuulla kokouksissa, koska olen käynyt käsityöläisten luvatussa maassa Hollannissa noin 100 kertaa. Hotellin aamiaispöydässä oli luettavaksi vain paikallisia lehtiä. Lukeminen on helppoa, mutta kuunteleminen ei. Eksyimme kerran autolla Amsterdamin laitamilla ja myöhästyimme kokouksesta. Kysyin Belgian flaamilaisilta työkavereiltani, miten hollanniksi valitellaan myöhästymistä. Kun viimein pääsimme perille, esitin hollanniksi valittelut meidän kaikkien puolesta. Esimieheni vastasi vihaisena jotain täysin käsittämätöntä, mutta ei huomannut, että en osaa hollantia.

[Pekka Hiltunen]

Voisi olla informatiivista selvittää Isaacin vanhempien veljien äiti, ja myös heidän vaiheensa ja edesottamuksensa. Lisbeta saattaisi liittyä läheisesti yhäisaatelistoon (eli Horn-sukuun). Olivatko veljekset ehkä eri äideistä? Voisi kuvitella, että Brenneruksiin kytköksissä ollut Iisakkimme oli eri aviosta ja kai jälkimmäisestä (?), jos hän todellakin oli tunnetuista kolmesta pojasta nuorin ja samalla joko etevin tai sitten sopivampaa sukua omalle, rälssittömälle uralleen. Tietenkin tyttäretkin (jaksaa yhäti) kiinnostaa...
Rauhallista viikonloppua toivottaen Ruis-Rock -Turusta (missä ak harmaahapsi oli läsnä jo 1970.)
PH

[Benedictus]

Tässä on esitetty, että Astreniusten isälinjatestiä voisi tutkia näillä tarkemmilla geenitesteillä.


Koska olen tätä Isak Erikssonin juurta yrittänyt saada selväksi Satakuntalais-Pohjalaisella jääräpäisyydellä, ajattelin, että jos joku Astreniusten mieslinjan jälkeläinen suostuisi noita testejä tekemään, niin voin lupautua maksamaan sellaisen testin kustannukset. Nämä testithän eivät enää ole niin kovin kalliita.
Jos niiden avulla saisi jotenkin tarkempaa kuvaa Isakin alkuperästä ja syntymä alueesta.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä on esitetty, että Astreniusten isälinjatestiä voisi tutkia näillä tarkemmilla geenitesteillä.

Koska olen tätä Isak Erikssonin juurta yrittänyt saada selväksi Satakuntalais-Pohjalaisella jääräpäisyydellä, ajattelin, että jos joku Astreniusten mieslinjan jälkeläinen suostuisi noita testejä tekemään, niin voin lupautua maksamaan sellaisen testin kustannukset. Nämä testithän eivät enää ole niin kovin kalliita.
Jos niiden avulla saisi jotenkin tarkempaa kuvaa Isakin alkuperästä ja syntymä alueesta.

STR-markkeritesti kertoo, kuinka monta kertaa 2-5 nukleotidiparin emäkset kertautuvat Y-kromosomin tietystä kohdasta lähtien. Näissä toistokerroissa tapahtuu muutoksia noin kerran sadassa vuodessa, mutta eroja nopeudessa voi olla ja mutaatioita voi tapahtua edestakaisin. BigY-testi kertoo, mitä vetailuhenkilöiden kanssa yhteisiä kromosomijakson muuntuneita emäksiä testatulla henkilöllä on. Vähiten erilainen on järjestämisperuste. Merkittävä osa SNP-mutaatioista ovat samanlaisia kaikilla haploryhmään kuuluvilla. Toisaalta STR-markkereiden toistokerrat poikkeavat selvästi vähemmän haploryhmän sisällä kuin niiden välillä.

Esimerkiksi minulla ei ole lähimmän BigY-osumani SNP-mutaatioita F23785, 13546800, 8156428, 8794825, BY26151, A19985, 10197624, 20126151, 6802733, BY92860, 16171997, BY52029, 20360222, 21468700. Hänellä on näitä sinisellä merkittyjä mutaatioita neljän muun henkilön kanssa enemmän tai vähemmän. Hänen itsensä vanhin tunnettu esi-isä kuoli 1700-luvun puolivälissä Norrköpingin ulkopuolella sijaitsevalla saarella, muiden suvut tunnetaan hyvin kauas ja he ovat peräisin 3*Skellefteå ja 1*Piteå. Ilman tietoa näiden henkilöiden sukuhistoriasta olisi paikallistaminen hankala tehtävä. Jos minulla ei olisi tietoa 1400-luvulle ulottuvasta isälinjastani ja vertailtavaksi ainoastaan eri tasoisia STR-markkeritestejä testejä tehneitä henkilöitä, voisin ehkä kuvitella, että sukututkimuksella tavoitettavissa oleva isälinjani olisi Norrköpingistä eikä Laihialta.

Isak Erikssonin jälkeläisen tekemä kattava YDNA-testi osoittaa, että hänen haplotyyppinsä on N-haploryhmässä harvinainen eli se poikkeaa mediaanista (modal) melko paljon. Tällaisessa tapauksessa mediaanin ympärille sijoittuvien sattumaosumien mahdollisuus on pienempi. Siitä tuskin teloitettavaksi joutuu, jos väittää, että Isak Erikssonin haplotyyppi ei ole savolainen eikä karjalainen vaan päätyypeistä "hämäläinen" eli eteläisessä ja läntisessä Suomessa esiintyvä. Kun vertaillaan Isak Erikssonin jälkeläisen markkereita muiden YDNA111-testin tehneiden kanssa, niitä on noin 900, sattumaosumia eri puolilta alkaa vasta ilmestyä, kun markkeriero on noin 16 tai enemmän. Markkerivertailussa on mukana myös BigY-testin tehneitä, mutta ainakaan tästä vertailuryhmästä ei löydy Isak Erikssonin jälkeläisen lähempiä isälinjaisia geenisukulaisia. Jos on läheinen BigY-osuma, on myös läheinen YDNA111-osuma. Heitä ei ole tai he eivät vielä ole tehneet testiä. Pienemmillä markkerieroilla vaikuttaisi, että Isak Erikssonin jälkeläisen esi-isät olisivat varsin johdonmukaisesti asuneet Varsinais-Suomessa, etenkin itäisessä Varsinais-Suomessa, jo keskiajalla.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei herrat,

Olisi hyvä, kun BigY700-testi tehtäisiin. Silloin olisi testeistä kaikki mahdollinen tehty ja sitten vain odoteltaisiin mahdollisiä osumia.
STR-markkeritestillä määritellään testattavan haploryhmä ja BigY700-testillä tarkennetaan tulosta.
Kun pistemutaatiot ovat selvillä, niin silloin ei tarvitse enää tuskailla mihin kansaan ja sen ryhmään geneetiikka kuuluu, joko savolaisiin tai karjalaisiin tai johonkin muuhun ryhmään niiden välillä.
Ennen BigY700 kaikki on vain arvailua ja toivottua mahdollista ajattelua.
Lisäksi tämä jo olemassa oleva tulos pitäisi sijottaa johonkin ryhmään tai ryhmiin, joka käsittelee N-M231 haploryhmään kuuluvaa genetiikkaa.
Pistemutaatioista osaavat geneetikot pystyvät sijoittamaan ja hahmottamaan mahdollista elinympäristöä missä tämä perimä on liikkunut.
Tämä olemassa oleva tulos kannattaisi päivittää BigY700:n ja mahdollisesti joku toinenkin samaan esi-isään päättyvä mies aina Y111:sta BigY700:n saakka, jolloin saataisiin toisen osuman avulla selville mutaatioiden tarkkoja julkisia ajoituksia.

[Jari Latva-Rasku]

Hei herrat,

Olisi hyvä, kun BigY700-testi tehtäisiin. Silloin olisi testeistä kaikki mahdollinen tehty ja sitten vain odoteltaisiin mahdollisiä osumia.
STR-markkeritestillä määritellään testattavan haploryhmä ja BigY700-testillä tarkennetaan tulosta.
Kun pistemutaatiot ovat selvillä, niin silloin ei tarvitse enää tuskailla mihin kansaan ja sen ryhmään geneetiikka kuuluu, joko savolaisiin tai karjalaisiin tai johonkin muuhun ryhmään niiden välillä.
Ennen BigY700 kaikki on vain arvailua ja toivottua mahdollista ajattelua.
Lisäksi tämä jo olemassa oleva tulos pitäisi sijottaa johonkin ryhmään tai ryhmiin, joka käsittelee N-M231 haploryhmään kuuluvaa genetiikkaa.
Pistemutaatioista osaavat geneetikot pystyvät sijoittamaan ja hahmottamaan mahdollista elinympäristöä missä tämä perimä on liikkunut.
Tämä olemassa oleva tulos kannattaisi päivittää BigY700:n ja mahdollisesti joku toinenkin samaan esi-isään päättyvä mies aina Y111:sta BigY700:n saakka, jolloin saataisiin toisen osuman avulla selville mutaatioiden tarkkoja julkisia ajoituksia.

Alla on mutaatiopolkuja, joista Isak Erikssonin jälkeläisen "päätemutaatio" voisi löytyä. Kaikki kolme Isak Erikssonin jälkeläisen YDNA111-osumista läheisimmiksi osoittautuneista kuuluivat alaryhmään N-Y5005. Joillakin mutaatioita syntyy enemmän, toisilla vähemmän vertailtavaksi muiden kanssa. Arvailu jatkuu päätemutaation tarkentumisen jälkeenkin kunnes löytyy geenisukulaisia, jotka voidaan paikallistaa kirkonkirjojen, veroluetteloiden, tuomiokirjojen ja muiden käytettävissä olevien lähteiden avulla.
Y5005 Y10756 A13656 A16669
Y5005 Y10756 Y11597 PH547 A13135
Y5005 Y5003 FT48587 Z35267 A14175 Y46206
Y5005 Y5003 FT48587 Z35267 A14175 BY136151
Y5005 Y5003 FT48587 BY29010 Y24000 A17082 BY57562
Y5005 Y5003 Y6599 Y15159 Y15161 Y15059 Y15060

BigY-mutaatio BY57562 löytyy esimerkiksi 1700-luvun alussa syntyneen turkulaisen suutarin Joachim Hagnerin jälkeläiseltä, jolla voisi olla yhteinen esi-isä Isak Erikssonin jälkeläisen kanssa joskus keskiajan keskivaiheilla. Edeltävä mutaatio A17082 on 95% todennäköisyydellä muodostunut 2200-1300 vuotta sitten. Toisaalta A16669 esiintyy Ilmajoen kirkkoherran Matthias Laurentiin sukulaisiksi tunnistettuja geenisukulaisia etäisemmältä samoihin aikoihin Hagnerin kanssa eläneeltä, nimensä perusteella todennäköisesti pohjoispohjalaiselta, Lauri Heikinpoika Jänkältä. Se kertoo, miten laaja N-haploryhmän "hämäläinen" tyyppi Y5005 on. Se kattaa vähintään eteläisen ja läntisen Suomen.

Mutaatio N-Y5005 löytyy myös YFullin haplopuusta.
https://www.yfull.com/tree/N/
Venäläisten ylläpitämään YFull-palveluun on siirretty melko paljon BigY-testin tehneiden tuloksia, koska palvelu taitaa vieläkin maksaa tuntuvasti alle 100 euroa, kun BigY:n hinta on yli 500 euroa. Haplopuusta voi katsoa, koska päätemutaatio on muodostunut ja mikä on ennuste mahdollisen lähimmän yhteisen esi-isän elinajasta. Vielä ovat tavallisia yli 1000 vuoden takaiset yhteydet, mutta testien määrä lisääntyy.

[Benedictus]

Erik Thomasson oli Isak Erikssonin valtuuttamana ottamassa selvää (cognoscera om den årräntan?) lautamiesten avulla Ulvilan reuna-alueilla (sin uthmarck här i Ullfsby sockn) sijatsevasta hänen ratsutilaansa Järventaan kylässä Karkussa kuuluvasta omistuksesta.

Erik Thomasson voisi olla lähes 100-vuotiaaksi elänyt Pomarkun Soinin isäntä 1675-83 ja vuonna 1728 Siikaisten Leväsjoella kuollut Leväsjoen isäntä 1683-1704.

Erik Thomasson näkyy uudisasukkaana Leväsjoella vuonna 1685.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578968

Kyse on voinut olla Leväsjoen haltuunotosta.


Eriki Thomasson Soini on tiedostoissani mainittu syntyneeksi 1629 ja kuolleen 1728. Hän oli Pomarkun soinin vävy.

Vaimo Kreta mainitaan 1656-1733.


Periaatteessa tässäkin olisi yksi isäkanditaatti Isak Erikssonille.


Pomarkun näistä henkilöistä pitäisi Forumilta löytyä enemmänkin tietoa.
Kiinnostavaa, että SAY:ssä Pomarkun Soinilla on lapsilla niminä Clas ja Nils, jotka olivat Prytz-suvun nimiä. Pomarkun keskustan eräät tilat Kuuluivat ratsumestari Jöran Prytzille.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Alla on mutaatiopolkuja, joista Isak Erikssonin jälkeläisen "päätemutaatio" voisi löytyä. Kaikki kolme Isak Erikssonin jälkeläisen YDNA111-osumista läheisimmiksi osoittautuneista kuuluivat alaryhmään N-Y5005. Joillakin mutaatioita syntyy enemmän, toisilla vähemmän vertailtavaksi muiden kanssa. Arvailu jatkuu päätemutaation tarkentumisen jälkeenkin kunnes löytyy geenisukulaisia, jotka voidaan paikallistaa kirkonkirjojen, veroluetteloiden, tuomiokirjojen ja muiden käytettävissä olevien lähteiden avulla.
Y5005 Y10756 A13656 A16669
Y5005 Y10756 Y11597 PH547 A13135
Y5005 Y5003 FT48587 Z35267 A14175 Y46206
Y5005 Y5003 FT48587 Z35267 A14175 BY136151
Y5005 Y5003 FT48587 BY29010 Y24000 A17082 BY57562
Y5005 Y5003 Y6599 Y15159 Y15161 Y15059 Y15060

BigY-mutaatio BY57562 löytyy esimerkiksi 1700-luvun alussa syntyneen turkulaisen suutarin Joachim Hagnerin jälkeläiseltä, jolla voisi olla yhteinen esi-isä Isak Erikssonin jälkeläisen kanssa joskus keskiajan keskivaiheilla. Edeltävä mutaatio A17082 on 95% todennäköisyydellä muodostunut 2200-1300 vuotta sitten. Toisaalta A16669 esiintyy Ilmajoen kirkkoherran Matthias Laurentiin sukulaisiksi tunnistettuja geenisukulaisia etäisemmältä samoihin aikoihin Hagnerin kanssa eläneeltä, nimensä perusteella todennäköisesti pohjoispohjalaiselta, Lauri Heikinpoika Jänkältä. Se kertoo, miten laaja N-haploryhmän "hämäläinen" tyyppi Y5005 on. Se kattaa vähintään eteläisen ja läntisen Suomen.

Mutaatio N-Y5005 löytyy myös YFullin haplopuusta.
https://www.yfull.com/tree/N/
Venäläisten ylläpitämään YFull-palveluun on siirretty melko paljon BigY-testin tehneiden tuloksia, koska palvelu taitaa vieläkin maksaa tuntuvasti alle 100 euroa, kun BigY:n hinta on yli 500 euroa. Haplopuusta voi katsoa, koska päätemutaatio on muodostunut ja mikä on ennuste mahdollisen lähimmän yhteisen esi-isän elinajasta. Vielä ovat tavallisia yli 1000 vuoden takaiset yhteydet, mutta testien määrä lisääntyy.


No niin hyvät herrat ja kiitos Jarille tiedoista,

Nyt päästään hiljalleen oikeaan asiaan. Jos ja kun herra Jo Testatun STR-Y111 testitulosta tarkennetaan, niin kuinka moni teistä osallistuu kustannusten kattamiseen?

Astrénista täytyy saada aivan tarkka geneettinen isälinjatulos.

Silloin nähdään mistä ja miten Suomeen tullaan ja Suomen sisällä liikutaan. Näköjään esimerkiksi Mäntsän suku tai Mäntän suku liittyy N-Y5005:n.

Tässä oli reilu kuukausi sitten amerikkalaisten isänpäivän kunniaksi tarjouskampanja, jossa "Upgrade" eli STR-Y111-testin päivitys BigY700:n maksoi vain 349 USdollaria. Euroissa noin 300€.
Jos kustannukset jaetaan monelle, niin testi tulee "halvaksi" per päänuppi. Esimerkiksi 50€/pää. Joten tarvittaisiin 5-10 maksajaa, jotka yhdessä jakavat kustannukset.

Minä ainakin vaikkakin vain sekalinjalaisena astrénilaisena olen kiinnostunut osallistumaan kustannuksiin, kun tulee muitakin testikulujen kattajia. Rahat voitaisiin maksaa herra Jo Testatun tilille, kun hän on ensin ostanut testin päivitystarjouksesta ensi Joulun aikoihin.

Seuraava isompi tarjouskampanja on ainakin jälleen joulukuulla. Silloin päivityksetkin ovat todennäköisesti tarjouksessa.

No mitäs herrat sanoo ja löytyykö vielä pelimannihenkeä?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hyvät Herrat,

Koetin lisätä tekstiin mielenkiintoisen työkalun, mutta se katos jonnekin laajaan bittiavaruuteen.

Katsokaas seuraavaa linkkiä: ... http://scaledinnovation.com/gg/snpTracker.html

Jari koetas sijoittaa kaikki nuo mainitsemasi haploryhmät työkalun hakukenttään ja katso miten ne kiertelevät Suomeen ja Suomessa. Mielenkiintoista.

SNP-Tracker piirtää reitin pistemutaatioihin perustuen.

EI toimi vain STR-mutaatioilla.

Sain eilen eräältä sukulaasmiäheltä tiedon työkalusta. Kokeilin Jarin mainitsemaa N-Y5005:ta ja N-Y15060:aa työkalun hakukenttään ja valitsin sieltä kartan.

Syntyi mielenkiintoinen reitti Afrikasta idän, Venäjän, Inkerinmaan, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Turun saariston, Inkerinmaan ja Viron kautta Suomeen.

SNP-mutaatio N-Y5005 on noin 3000 vuotta vanha. Syntynyt kartan mukaan jossakin saaristossa Ahvenanmaan ja Turun lähettyvillä.

SNP-mutaatio N-Y15060 on noin 200 vuotta vanha. Syntypaikaksi arvioidaan Suomen eteläistä Helsingin, Porvoon, Loviisan, Hyvinkään, Mäntsälän, Myrskylän aluetta.

SNP-mutaatio N-BY57562 on noin 880 vuotta vanha.

SNP-mutaatio N-BY136151 on noin 900 vuotta vanha.

SNP-mutaatio N-Y46206 on noin 900 vuotta vanha.

SNP-mutaatio N-A13135 on noin 830 vuotta vanha.

SNP-mutaatio N-A16669 on noin 980 vuotta vanha.

Työkalun etusivun oikeassa yläkulmassa kolmen vaakaviivan takaa voi säätää hakua. Ota se Smooth Path pois, niin näet tarkemman reitin Suomeen.
Sitten voit tarkastella vain Euroopan aluetta valitsemalla Zoom Europe.
Työkalusta saat selville reitin kartalla, mutaatioiden syntyajat, mutaatiot ja voit heittää sen pikku ukon kävelemään sinne kartalle Afrikasta idän kautta Suomeen.

Jarin mainitsemat SNP-mutaatiot kiertelevät kaikki vähän eri tavalla Suomeen ja Suomessa.

No kylläpäs ajatukset pätkii...

Kun tämä pikku ukko kävelee siellä kartalla, niin samalla SNP-Tracker-työkalu näyttää milloin mikäkin historian ajanjakso on meneillään herra pikku ukon astellessa reittiään. Katso itse.

[Pekka Hiltunen]

Abrahamin kronikka-ketjusta lainattua:

No, Anna Bengtsdotter Hammarstierna taitaisi olla liian nuori Uskelan Kantorin Erik Jacobssonin isä-Jaakopin vaimoksi. Mahdollisen "Isak Eriksson Hammarstiernan" täytyisikin olla Anna Bengtsdotter Hammarstiernan tiedetystä 1. aviosta tuntemattoman kanssa, jonka nimi on voinut olla vaikkapa Erik Jacobsson. Oliko Uskelan Äijälän Erik Jacobsson varmuudella tilansa omistaja vai lampuoti? Isak Eriksson, joka on kirjattu Kantorin isännäksi ylioppilaana möi tilan heti täysi-ikäiseksi tultuaan. Espoon kpl Per Mårtenssonista (Brennerus, Erik Eriksson Alftanuksen lanko) sanotaan: "Brennerus harjoitti yhdessä vanhemman veljensä (velipuolensa? -AK) kirkkoherra Johannes Martini Brenneruksen kanssa tavaraliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä, osti veljensä tavoin autiotiloja ja köyhtyneiden talollisten maita ja muodosti 1627 hankkimistaan tiluksista Espoon suurimpiin maatiloihin kuuluvan Storgårdsin ratsutilan." Ei siis ole mahdotonta, että hankittuihin tiloihin sisältyi Uskelan Äijälä/ Kantor-Kanttori. On kai sen sijaan mahdollista, että Isak Eriksson Hammarstierna on perinyt Kanttorin osana äitinsä tai muun sukunsa omaisuutta. Sekä khra Johannes Martini Bernnerus että kpl Per Mårtensson Brennerus (jotka kai olivat velipuolia keskenään) kuolivat ilmeisesti ennen Isak Erikssonin (Hammarstierna/ Kenzer/ NN) syntymää. Anna Bengtsdotter Hammarstiernan 3. p:so Isak Olofsson "teloitettiin raskaaseen siveellisyysrikokseen syylliseksi todettuna" nähtävästi 18.11.1671 (mahdollisesti Isak Olofsson on saattanut raskaaksi vaimonsa tyttären hänen jommasta kummasta aiemmasta aviostaan...). Anna Bengtsdotter Hammarstierna oli kaiketikin elossa ainakin vielä 1672. Kuinkahan hänen omaisuutensa jaettiin?
Per Mårtenssonin täysveli (ja Helena-Elin Mårtenintyttären velipuoli) oli kaiketi siis Martinus Stodius:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2394
Professori Stodius on saattanut toimia Isak Erikssonin opettajana ja tukijana.
Joka tapauksessa on kai ilmeistä, ettei vast´ikään introdusoidun aatelissuvun nimeä ole voitu käyttää Turun Akatemiassa ilman ainakin jomman kumman vanhemman yhteyttä kyseiseen sukuun.
------------------------------------------------------------------------------------


Muistelen, että ensimmäinen Astrenius-nimeä käyttänyt henkillö oli Anna Astrenia, joka haudattiin Isak Erikssonin eläessä. Häntä kai pidettiin Järvenpään rusthollari Isak Erikssonin sisarena/ tyttärenä tämän mahd. ensiaviosta tuntemattoman kanssa. Voisikohan olla mahdollista, että kyse oli sisaresta, Annasta, jonka äiti oli Anna Bengtsdotter Hammarstierna ja isä Erik Jacobsson. Tällöin k.o. Annalla olisi ollut jälkeläinen tai kesken mennyt raskaus äitinsä Anna Bengtintyttären 3. p:son, 18.11.1671 teloitetun Isak Olofssonin kanssa. Ilman todisteita - eli lasta tai kuolleena syntynyttä sikiötä - ei Isak Olssonia ole voitu tuomita kuolemaan raskaaseen siveellisyysrikokseen syyllisenä.
PH

[Pekka Hiltunen]

Astrénista täytyy saada aivan tarkka geneettinen isälinjatulos.
Minkä tähe?
PH

[Pekka Hiltunen]

Jari kirjoitti Abrahamin kronikka-ketjussa:
"Mitään merkkejä Karkun Järventaan katselmus-, veronkanto- ja pitäjänkirjurin Isak Erikssonin ja hänen puolisonsa Juliana Månsdotterin, Anna Alftanan tyttären, suorasta tai välillisestä sukulaisuudesta ei ole mittavissa selvityksissä ilmennyt.

Uskelan Äijälä kuului aikoinaan Muurlan rälssiin, mutta se oli perintötila ainakin jo Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isoisän Jakob Thomassonin (Känsär) aikoihin. Maakirjoja on tuhoutunut, mutta vaikuttaisi, että Jakob Thomasson oli vävy Äijälässä, jossa suku olisi ollut jo pitkään 1500-luvun puolella. Isak Erikssonin isä Mauritz Hornin rälssivouti Erik Jakobsson lunasti Äijälän muilta perillisiltä ja varusti Äijälän ratsutilaksi. SAY:n merkinnöissä on Äijälä ja Kantor sekoitettu keskenään. Pahasti velkaantuneen Erik Jakobssonin ja Äijälän hoidettavakseen saatuaan isänsä velat perineen ylioppilas Isak Erikssonin tila oli koko ajan Äijälä. Menetettyään Äijälän Erik Jakobssonin velipuoli Simon Jakobsson otti haltuunsa huonoon kuntoon päässeen verohylyn Kantorin.

Turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna mainitaan ylioppilaaksi vuonna 1668 Turun Akatemian matrikkelin yhteydessä. Hänen ei tiedetä opiskelleen Akatemiassa. "Studenten Isaacum Erici i Äijälä" mainitaan ensimmäisen kerran ylioppilaaksi Halikon ja Uskelan käräjillä 7.–9.10.1673. Hänen ei tiedetä opiskelleen Akatemiassa, mutta tiedetään vuokranmaksuun liittyneen kiistan vuoksi, että Erik Jakobssonin "pojat" kävivät Turussa koulua, olisiko Isak, Axell ja/tai Jakob. Turun Katedraalikoulusta pääsi suoraan ylioppilaaksi parhaimmillaan jo 16 vuoden iässä. Voisi ilman parempaa tietoa olettaa, että oli erikseen Akatemian pääsykokeen, eli ylioppilastutkinnon, suorittanut tai sinne ylioppilaana kirjautunut Isak Hammarstierna ja häntä viitisen vuotta nuorempi myöhemmin matrikkeliin liitetty Turun Katedraalikoulusta ylioppilaaksi päässyt Isak "Kentzer". On mahdollista, että Hammarstierna ei liity Astreniusten kantaisään Isak Erikssoniin mitenkään."

Turun katedraalikoulu muutettiin 1630 Turun kymnaasiksi, josta tuli 1640 Turun Akatemia. YO-tutkinnot suoritettiin siis Isak Erikssonin aikana Akatemiassa. En tiedä, minkä lähteen perusteella Lagus on aikoinaan matrikkeliin kirjannut YO Isak Eriksson Hammarstiernan jälkeläisten käyttäneen Astrenius-nimeä: "Wilhelm Gabriel Lagus oli lainopin professori ja suuriruhtinaskunnan alun virkamiesten kouluttaja 45 vuoden ajan, yliopiston rehtori ja kanslianeuvos. On oudoksuttu sitä, että hän otti Ruotsin ajan oikeuslaitoksen, kirkon ja aatelin sukutilojen historiaa kirjoittaessaan omin luvin eri arkistoista alkuperäisiä asiakirjoja ja sinettejä itselleen, vieläpä sulki ne testamentissaan muiden tutkijoiden ulottuvilta viideksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin."
(Isak Erikssonin isovanhemmat puuttuivat tiedostostani, vaikka niitä olen itsekin tavaillut SAY:sta, mistä Uskelakin jälleen löytyi haulla "Uskela, Pertteli". Muisti palautuu pätkittäin...)

Keskiajalla on Pohjois-Euroopan yliopistoihin aateliston pojat voineet mennä 16-vuotiaina Ruotsistakin ennen Upsalan Akatemian perustamista. Minä olen ymmärtänyt, ettei ainakaan talonpoikien 25 %:n kiintiössä opintoja aloitettu ennen 18 v:n ikää Upsalassa (per. 1477), Tartossa (1632) tai Turussa (1640).
Erik Jacobsson näyttäisi ottaneen isännyyden 1646, joten eiköhän Isak Eriksson ole syntynyt 1650, kun Lisbeta mainitaan vaimona ensi kerran 1649. Ylioppilastutkintoa olikin 1668 tämän perusteella kirjoittamassa 18-vuotias Isak Eriksson Hammarstierna. Erik Jacobsson lienee syntynyt viimeistään noin v. 1628. Jacob Thomasson ja Margareta Henriksdotter ovat siis syntyneet viimeistään noin v. 1610. Talonpitoa ei kuitenkaan luovutettu äsken aikuistuneelle ja vastanaineelle pojalle/ vävylle, joten Margareta Henriksdotter voisi kai olla Gräsan Bengt Henrikssonin sisar. Ylioppilaitten erottamiseksi toisistaan on tentaattori ilmeisestikin tiedustellut asianomaiselta talonnimeä tai suvussa käytössä ollutta muuta lisänimeä, ja jos talonnimikin on ollut tulkinnanvarainen tai hankalasti latinannettavissa (kuten tässäkin tapauksessa), tekaistiin nimi sitten kenties yhteistuumin esim. kylännimestä (esim. Packalenius tai Albilacovius) tai asuinpaikan maastosta - kuten esim. "Bergroth". Kun ei Hammarstiernoissa tiedetä Bengt Henrikssonin lisäksi muita Henrikinpoikia, näyttäisi siten siltä, että Isak Erikssonin isoäiti Margareta Henriksdotter oli Bengt Henriksson Hammarstiernan sisar. Varmaa on kai se, ettei Hammarstierna-nimeä ole hihasta voitu vetää, joten jollei Isak Erikssonin isoäiti ollut Gräsan sukua niin kuka sitten oli?

Isak Erikssonia ei näy SAY:ssa ennen kuin hän ylioppilaana tulee rusthollin haltijaksi nähtävästi 1674, kun Erik Jacobssonin osalta merkinnät päättyvät vuoteen 1671, mitä kai on pidettävä hänen kuolinvuotenaan (vaikka nimi kummittelee uudelleen tilalla ad 1698). Rälssivoudin poika on saattanut päästä jo nuorena kirjoittamista harrastamaan isänsä aseman perusteella. Isakin (ja veljiensä) äiti Lisbeta on saattanut muuttaa kotiseuduilleen - tai Turkuun poikineen: hän on ollut Isak Erikssonin myydessä ratsutilan 1673 ehkä vasta 40-vuotias. En näe ikäeroa Isak Erikssonien välillä: on ajateltu, että kyseessä on eri Isakit nimien perusteella, mutta näyttää siltä, että Äijälän Isak Eriksson on käyttänyt Hammarstierna-nimeä vain ylioppilastutkintonsa yhteydessä ja sen jälkeen ryhtynyt käyttämään jo isoisänsä "Känsär" = "Kentzer" -nimeä. Kyseinen Kentzer saattaisi olla Baltiasta lähtöisin ja liittyä Brennerusten pappisveljesten kauppapurjehdukseen. Näin Isak Eriksson on voinut tietämättään olla ollut mahdollisesti sukua paitsi vaimolleen Hammarstiernojen ja Brennerusten kautta, myös Arvid Friis -vainajalle.

Mynämäen Karjalaan 1500-luvun puolivälissä "tupsahtanut", Astreniusten Y-haploa kantanut Jacob Eriksson (s. ~1530, jonka pojanpoika siis oli Mynämäen Karjalan Suojoen Hentun isäntä 1630 alkaen Jöran Persson, s. ~1590, ja tämän poika Jacob Jöransson (~1640-1695). Luulen, että Hentun isännät samoin kuin monet muutkin talonpojat lähipitäjissä olivat Kustavin tai Taivassalon friisiläisväestön jälkeläistöä, mihin Hentujen ja Astreniusten yhteinen Y-haplokin viittaa. Turun Joachim-suutari on saattanut hänkin saada sukunsa perinteisen nimen, jota Keskiajan lopulla esiintyi tavallista enemmän juuri friiseillä samoin kuin esim. 1600-luvun vasaraseppä-vallooneilla. Kustavin väestön lisääntyessä uhkasivat "kalat loppua merestä" ja niinpä merenkävijöitten ja kalastajien oli hankkiuduttava kivisiltä luodoiltaan mantereelle talonpitoon. Tallinnan friisiläisillä (jotka käyttivät usein Frese-nimeä) pitäisi enimmäkseen olla samaa Y-haploa kuin Kustavilaisilla, mutta myös isälinjalaisilta vasaraseppien jälkeläisiltä löytynee Astreniuksia lähellä olevaa N-haplotyyppiä, joka poikkeaa niin suomalaisesta kuin baltialaisestakin N:stä.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Turun katedraalikoulu muutettiin 1630 Turun kymnaasiksi, josta tuli 1640 Turun Akatemia. YO-tutkinnot suoritettiin siis Isak Erikssonin aikana Akatemiassa. En tiedä, minkä lähteen perusteella Lagus on aikoinaan matrikkeliin kirjannut YO Isak Eriksson Hammarstiernan jälkeläisten käyttäneen Astrenius-nimeä: "Wilhelm Gabriel Lagus oli lainopin professori ja suuriruhtinaskunnan alun virkamiesten kouluttaja 45 vuoden ajan, yliopiston rehtori ja kanslianeuvos. On oudoksuttu sitä, että hän otti Ruotsin ajan oikeuslaitoksen, kirkon ja aatelin sukutilojen historiaa kirjoittaessaan omin luvin eri arkistoista alkuperäisiä asiakirjoja ja sinettejä itselleen, vieläpä sulki ne testamentissaan muiden tutkijoiden ulottuvilta viideksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin."
(Isak Erikssonin isovanhemmat puuttuivat tiedostostani, vaikka niitä olen itsekin tavaillut SAY:sta, mistä Uskelakin jälleen löytyi haulla "Uskela, Pertteli". Muisti palautuu pätkittäin...)

Keskiajalla on Pohjois-Euroopan yliopistoihin aateliston pojat voineet mennä 16-vuotiaina Ruotsistakin ennen Upsalan Akatemian perustamista. Minä olen ymmärtänyt, ettei ainakaan talonpoikien 25 %:n kiintiössä opintoja aloitettu ennen 18 v:n ikää Upsalassa (per. 1477), Tartossa (1632) tai Turussa (1640).
Erik Jacobsson näyttäisi ottaneen isännyyden 1646, joten eiköhän Isak Eriksson ole syntynyt 1650, kun Lisbeta mainitaan vaimona ensi kerran 1649. Ylioppilastutkintoa olikin 1668 tämän perusteella kirjoittamassa 18-vuotias Isak Eriksson Hammarstierna. Erik Jacobsson lienee syntynyt viimeistään noin v. 1628. Jacob Thomasson ja Margareta Henriksdotter ovat siis syntyneet viimeistään noin v. 1610. Talonpitoa ei kuitenkaan luovutettu äsken aikuistuneelle ja vastanaineelle pojalle/ vävylle, joten Margareta Henriksdotter voisi kai olla Gräsan Bengt Henrikssonin sisar. Ylioppilaitten erottamiseksi toisistaan on tentaattori ilmeisestikin tiedustellut asianomaiselta talonnimeä tai suvussa käytössä ollutta muuta lisänimeä, ja jos talonnimikin on ollut tulkinnanvarainen tai hankalasti latinannettavissa (kuten tässäkin tapauksessa), tekaistiin nimi sitten kenties yhteistuumin esim. kylännimestä (esim. Packalenius tai Albilacovius) tai asuinpaikan maastosta - kuten esim. "Bergroth". Kun ei Hammarstiernoissa tiedetä Bengt Henrikssonin lisäksi muita Henrikinpoikia, näyttäisi siten siltä, että Isak Erikssonin isoäiti Margareta Henriksdotter oli Bengt Henriksson Hammarstiernan sisar. Varmaa on kai se, ettei Hammarstierna-nimeä ole hihasta voitu vetää, joten jollei Isak Erikssonin isoäiti ollut Gräsan sukua niin kuka sitten oli?

Isak Erikssonia ei näy SAY:ssa ennen kuin hän ylioppilaana tulee rusthollin haltijaksi nähtävästi 1674, kun Erik Jacobssonin osalta merkinnät päättyvät vuoteen 1671, mitä kai on pidettävä hänen kuolinvuotenaan (vaikka nimi kummittelee uudelleen tilalla ad 1698). Rälssivoudin poika on saattanut päästä jo nuorena kirjoittamista harrastamaan isänsä aseman perusteella. Isakin (ja veljiensä) äiti Lisbeta on saattanut muuttaa kotiseuduilleen - tai Turkuun poikineen: hän on ollut Isak Erikssonin myydessä ratsutilan 1673 ehkä vasta 40-vuotias. En näe ikäeroa Isak Erikssonien välillä: on ajateltu, että kyseessä on eri Isakit nimien perusteella, mutta näyttää siltä, että Äijälän Isak Eriksson on käyttänyt Hammarstierna-nimeä vain ylioppilastutkintonsa yhteydessä ja sen jälkeen ryhtynyt käyttämään jo isoisänsä "Känsär" = "Kentzer" -nimeä. Kyseinen Kentzer saattaisi olla Baltiasta lähtöisin ja liittyä Brennerusten pappisveljesten kauppapurjehdukseen. Näin Isak Eriksson on voinut tietämättään olla ollut mahdollisesti sukua paitsi vaimolleen Hammarstiernojen ja Brennerusten kautta, myös Arvid Friis -vainajalle.

Mynämäen Karjalaan 1500-luvun puolivälissä "tupsahtanut", Astreniusten Y-haploa kantanut Jacob Eriksson (s. ~1530, jonka pojanpoika siis oli Mynämäen Karjalan Suojoen Hentun isäntä 1630 alkaen Jöran Persson, s. ~1590, ja tämän poika Jacob Jöransson (~1640-1695). Luulen, että Hentun isännät samoin kuin monet muutkin talonpojat lähipitäjissä olivat Kustavin tai Taivassalon friisiläisväestön jälkeläistöä, mihin Hentujen ja Astreniusten yhteinen Y-haplokin viittaa. Turun Joachim-suutari on saattanut hänkin saada sukunsa perinteisen nimen, jota Keskiajan lopulla esiintyi tavallista enemmän juuri friiseillä samoin kuin esim. 1600-luvun vasaraseppä-vallooneilla. Kustavin väestön lisääntyessä uhkasivat "kalat loppua merestä" ja niinpä merenkävijöitten ja kalastajien oli hankkiuduttava kivisiltä luodoiltaan mantereelle talonpitoon. Tallinnan friisiläisillä (jotka käyttivät usein Frese-nimeä) pitäisi enimmäkseen olla samaa Y-haploa kuin Kustavilaisilla, mutta myös isälinjalaisilta vasaraseppien jälkeläisiltä löytynee Astreniuksia lähellä olevaa N-haplotyyppiä, joka poikkeaa niin suomalaisesta kuin baltialaisestakin N:stä.
PH

Kun Turun Akatemia perustettiin, Turkuun jäi katedraali- eli triviaalikoulu, josta valmistui suoraan yliopistoon, eli oli ylioppilas. Kun aikoinaan opiskelin Äbo Akademissa, moni opiskelukaverini oli käynyt koulun Katedralskolan i Åbo.

Isak Hammarstiernan kohdalla ylioppilasmatrikkelin myöhemmin lisätyissä viitteissä todetaan, että palkkaluettelossa vuonna 1677 mainittu katselmuskirjuri Isak Eriksson olisi sama kuin Astreniusten kantaisä. Eihän se varmaa ole, mutta todennäköistä. Ei myöskään ole varmaa, että Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri viimeistään vuonna 1682, olisi sama kuin aikaisemmin useamman komppanian palkkaluettelossa esiintyvä Isak Eriksson, mutta se on todennäköistä. Ei väitetä, että tämä Isak Eriksson olisi sama kuin Isak Hammarstierna.

Uskelan Äijälän Jakob Thomasson ja Halikon Piintilän Margareta Henriksdotter avioituivat noin vuonna 1612, jolloin merkintä ainoasta tunnetusta tyttärestä häviää Piintilästä. Jakobin aikaisempi puoliso oli todennäköisesti aikaisemman isännän tytär "N Simonsdotter". Heillä oli useampi poika. Margaretan ainoa tunnettu poika Erik Jakobsson syntyy pian Margaretan tultua Äijälään, koska Erik mainitaan Mauritz Hornin palvelijana jo 1630-luvulla. Vuosia myöhemmin vuonna 1639 Erik oli Uskelan Kärkisissä "skaffarena" eli kirjattu ennen lukuisia käsityöläisiä ja muuta palvelusväkeä.

Erik Jakobssonista maksetaan 5 taalerin ruumisraha vuonna 1671. Erikin puolison ruumisraha vuonna 1654 oli 4 taaleria. Sitä piti käräjillä vaatia maksettavaksi. Erik lupasi maksaa seuraavilla käräjillä. Erikin puoliso ei vaikuttanut olleen kovin arvokas ainakaan ruumiina. Mitään merkkejä puolison saamasta perinnöstä ei ole ilmennyt, vaikka Piintilän Margaretan kautta sellaista tuli ja Erik Jakobssonin poikien äitipuolelle sellaista maksettiin.

Olisiko 1668 ylioppilaaksi tullut ja jonnekin hävinnyt Isak Hammarstierna kirjoitellut ruokapalkalla ylöspitoa vastaan lääninrahaston pöytäkirjojen kopioita vielä 10 vuotta myöhemmin?

Arvelin aikaisemmin, että sukunimi Kentzer voisi tarkoittaa kannunvalajaa. Taivassalossa on esiintynyt vastaava nimi.

Isak Erikssonin jälkeläisen etäisistä YDNA-osumista voi päätellä, että N-haplotyyppi voisi olla peräisin Varsinais-Suomesta. Osumien yhteinen esi-isä on elänyt joskus varhaisemmalla keskiajalla.

[Pekka Hiltunen]

Kun Turun Akatemia perustettiin, Turkuun jäi katedraali- eli triviaalikoulu, josta valmistui suoraan yliopistoon, eli oli ylioppilas. Kun aikoinaan opiskelin Äbo Akademissa, moni opiskelukaverini oli käynyt koulun Katedralskolan i Åbo.

Isak Hammarstiernan kohdalla ylioppilasmatrikkelin myöhemmin lisätyissä viitteissä todetaan, että palkkaluettelossa vuonna 1677 mainittu katselmuskirjuri Isak Eriksson olisi sama kuin Astreniusten kantaisä. Eihän se varmaa ole, mutta todennäköistä. Ei myöskään ole varmaa, että Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri viimeistään vuonna 1682, olisi sama kuin aikaisemmin useamman komppanian palkkaluettelossa esiintyvä Isak Eriksson, mutta se on todennäköistä. Ei väitetä, että tämä Isak Eriksson olisi sama kuin Isak Hammarstierna.

Uskelan Äijälän Jakob Thomasson ja Halikon Piintilän Margareta Henriksdotter avioituivat noin vuonna 1612, jolloin merkintä ainoasta tunnetusta tyttärestä häviää Piintilästä. Jakobin aikaisempi puoliso oli todennäköisesti aikaisemman isännän tytär "N Simonsdotter". Heillä oli useampi poika. Margaretan ainoa tunnettu poika Erik Jakobsson syntyy pian Margaretan tultua Äijälään, koska Erik mainitaan Mauritz Hornin palvelijana jo 1630-luvulla. Vuosia myöhemmin vuonna 1639 Erik oli Uskelan Kärkisissä "skaffarena" eli kirjattu ennen lukuisia käsityöläisiä ja muuta palvelusväkeä.

Erik Jakobssonista maksetaan 5 taalerin ruumisraha vuonna 1671. Erikin puolison ruumisraha vuonna 1654 oli 4 taaleria. Sitä piti käräjillä vaatia maksettavaksi. Erik lupasi maksaa seuraavilla käräjillä. Erikin puoliso ei vaikuttanut olleen kovin arvokas ainakaan ruumiina. Mitään merkkejä puolison saamasta perinnöstä ei ole ilmennyt, vaikka Piintilän Margaretan kautta sellaista tuli ja Erik Jakobssonin poikien äitipuolelle sellaista maksettiin.

Olisiko 1668 ylioppilaaksi tullut ja jonnekin hävinnyt Isak Hammarstierna kirjoitellut ruokapalkalla ylöspitoa vastaan lääninrahaston pöytäkirjojen kopioita vielä 10 vuotta myöhemmin?

Arvelin aikaisemmin, että sukunimi Kentzer voisi tarkoittaa kannunvalajaa. Taivassalossa on esiintynyt vastaava nimi.

Isak Erikssonin jälkeläisen etäisistä YDNA-osumista voi päätellä, että N-haplotyyppi voisi olla peräisin Varsinais-Suomesta. Osumien yhteinen esi-isä on elänyt joskus varhaisemmalla keskiajalla.
Kiitos, Jari muistutuksesta! Nämähän on jonain vuonna olleet kaikki käsittelyssä, mutta niin epävarmasti ja sekavastikin, että olen jättänyt tiedot kirjaamatta. Hammarstiernaan ei siis näyttäisi tosiaankaan olevan mitään yhteyttä, joten tuttavuus - kenties kaukaiseen sukulaisuuteenkin tiedostamatta perustuen - on ehkä johdattanut Isakin Arvid-vainajan lesken elättäjäksi Karkkuun.
En tiennyt, että Katedralskolan oli sama kuin "muurikoulu" ja toimi samanaikaisesti akatemian kanssa. Nykyinen Katedralskolan i Åbo ei ihan tarkalleen enää ole sama kuin triviaalikoulu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katedralskolan_i_%C3%85bo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_katedraalikoulu

Kannunvalajien ammattikunta tuli yleensä Keski- tai Pohjoieuroopasta (samoin kuin vasarasepätkin). Kyseessä oli kuparilieriön ja -ympyrän yhdistäminen tinalla tai tina-lyijy -seoksella. Täällä Pohjolassa oli vain taikureita eli noitia.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos, Jari muistutuksesta! Nämähän on jonain vuonna olleet kaikki käsittelyssä, mutta niin epävarmasti ja sekavastikin, että olen jättänyt tiedot kirjaamatta. Hammarstiernaan ei siis näyttäisi tosiaankaan olevan mitään yhteyttä, joten tuttavuus - kenties kaukaiseen sukulaisuuteenkin tiedostamatta perustuen - on ehkä johdattanut Isakin Arvid-vainajan lesken elättäjäksi Karkkuun.
En tiennyt, että Katedralskolan oli sama kuin "muurikoulu" ja toimi samanaikaisesti akatemian kanssa. Nykyinen Katedralskolan i Åbo ei ihan tarkalleen enää ole sama kuin triviaalikoulu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katedralskolan_i_%C3%85bo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_katedraalikoulu

Kannunvalajien ammattikunta tuli yleensä Keski- tai Pohjoieuroopasta (samoin kuin vasarasepätkin). Kyseessä oli kuparilieriön ja -ympyrän yhdistäminen tinalla tai tina-lyijy -seoksella. Täällä Pohjolassa oli vain taikureita eli noitia.
PH

Uskelan Isak Erikssonin isoisää Jacop Thåmassonia kutsuttiin oheisessa liitteessä ainoana talonpoikana lisänimellä, joka oli Kentzetÿ ja Kentzi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785505

Jakob oli kuollessaan Känsär. Kentzetii tai Känsärii voisi olla kuten slakteri, eli paikka, jossa tehdään jotain. Tekijä olisi vastaavasti kentzi tai känsäri. Isak Erikssonia ja hänen isäänsä kutsuttiin silloin tällöin lisänimellä Kentser tai Kentzer.

Teiskossa oli ennen talo Ylijoki eli Kentsi, joka yhdistettiin Iso-Koveroksi. Virossa on muutaman kymmenen metrin koverossa Kentsi paisjärv eli patojärvi. Viron kants tarkoittaa linnoitusta, jollainen myös yhdeltä sivultaan patomuuri on.

Muurlan seudun Äijälän eteläpuolella on paikka nimeltään Tuohittu. Niiden väliin länsipuolelle jää entinen järvi ja nykyinen mittava hyttystenkasvatushetteikkö eli suo. Talonpojalle oli eduksi osata lukea, laskea ja kirjoittaa, mutta myös mitata ja piirtää, jos halusi peltoja kuivattaa.

Erik Jakobssonin tiedetään ainakin yhden kerran myyneen tuohikuorman, koska hän pääsi sen vuoksi käräjille. Padon avulla voi tuoda tukkeja lähemmäs kotinurkille, jotta niistä saisi helpommin tuohta tai voisi poistaa parkkia. Tuohta on käytetty talojen katteena tai eristeenä sekä kestävien käyttöesineiden materiaalina. Jos tuohta haluttiin ottaa, kannatti puu kaataa, koska se kuoli kumminkin, ja näin saatiin myös koivun vähemmän arvokas osa kätevästi käyttöön.

Linnoitus on latinaksi Castrum eli nimenä Castrenius. Karkun Järventaan alueella voisi vieläkin sijaita Asteroja.

[Jari Latva-Rasku]

Teiskossa oli ennen talo Ylijoki eli Kentsi, joka yhdistettiin Iso-Koveroksi. Virossa on muutaman kymmenen metrin koverossa Kentsi paisjärv eli patojärvi. Viron kants tarkoittaa linnoitusta, jollainen myös yhdeltä sivultaan patomuuri on.

Äijälän lounaispuolella sijaitseva suo on nimeltään Muura- eli muurisuo. Viroksi se olisi kantssoo.

[Benedictus]

Tuo Latva-Raskun ajatus Castrenius-Astrenius herättää ajatuksia.


Voisiko nimi syntyä jättämällä etukirjain pois?


(1656) Mikael Castrenius Michael Clementis, Aboensis 1137 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1137). Vht: Turun linnan kirjuri, sittemmin ratsutilallinen Paraisten Pjukalassa Klemet Sigfridsson Castrenius († 1672) ja luult. Anna Tomasdotter. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 23.6.1656. Respondentti 1657 (Lidén), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U8). Alimman luokan stipendiaatti kl. 1659 – sl. 1660. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1661 – kl. 1663. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1663 – sl. 1666. Respondentti 4.1665, pr. Jakob Flachsenius 787 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=787). — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (B. O. Liewenin rykm.) saarnaaja 1674, rykmentinpastori 1679. Ollut palveluksessa Venäjällä ja sotavankina Tanskassa. Rymättylän kirkkoherra 1680. † Rymättylässä 1692. Pso: ~1684 Brita (jäi leskeksi).
Sisarenpoika: Paraisten pitäjänapulainen Tomas Collander 3838 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3838) (yo 1692, † 1697).
Lanko: Paraisten kappalainen Mårten Buscherus 1298 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1298) (yo 1658/59, † 1691).
Lanko: Paraisten kappalainen Samuel Sandelius 2614 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2614) (yo 1677/78, † 1693).
Viittauksia: HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712; KA valtakunnanregistratuura 7.9.1669 f. 220 (Till Cam:r Colleg: för en gammal Slotsskrifware [Clemet Sigfredson] i Åbo, att Liquidera medh honom om hans rest:de Löhn), 12.4.1679 f. 438 (Till [Biskopen i Åbo] at förhielpa Prästmannen [Michael Castrenius] till något giäll); KA mf. ES 1844 (kk 3) Maarian ja Raision käräjät 5.–6.11.1639 f. 145 (om Ett hemman Tåijas be:d i Hirffsalo öö belägen, huilcket hemman Slåttzschrifwaren Clemett Sigfredsson tillförende i tw åhrs tijdh besutedt hade), Maarian ja Raision käräjät 11.5.1642 f. 276v (Salige Kyrkioherdes i Tammela her Erikz [Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiæ Abogius] efterlåtne Ehrfuingars Köpe Breef Dat: 19 Septembris Anno 1641 Öfwergifuen Slotzschrifuaren på Åbo Slott Clemet Sigfredsson, Bleef upläsen Innehollandes om Ruohonpää godz, liggiandes i Mascho herad och Wårfrukyrkie Sochn under 7½ öres skatt mantall een. Huilket ähr försålt för Peningar 420 D:r Kåpp:

Kuten muistetaan oli Ruohonpään tila pormestari Mårten Sigfridin omistama, jonka myi Tammelan kirkkoherra Erikus Mathialle, jonka 2.vaimon lapset ? ilmeisesti myivät sen linnankirjuti Clemet Sigfridssonille.
Voisiko Clemet Sigfridsson olla kamreeri Sigfrid Sigfridssonin poika?

Pormestari Mårtenin tytär oli Johannes Frisiuksen tytär ja 1 vaimonsa sisar omisti Karkun Järventaan.

Erääksi Isak Erikssonin isä vaihtoehdoksi olen esittänyt khr Ericus Mathiasta.

[Jari Latva-Rasku]

Teiskossa oli ennen talo Ylijoki eli Kentsi, joka yhdistettiin Iso-Koveroksi. Virossa on muutaman kymmenen metrin koverossa Kentsi paisjärv eli patojärvi. Viron kants tarkoittaa linnoitusta, jollainen myös yhdeltä sivultaan patomuuri on.


Äijälän talo sijaitsee nykyisten Äijäläntien ja etelään päin vievän Myllytyryntien kulmauksessa. Myllytyry tarkoittaa Myllypatoa. Tietä 600 m tien oikealla puolella on paikka, joka voisi olla myllylampi. Lammen keskellä Googlen kartassa näkyy lammen halkaiseva rakennelma, joka voisi olla entinen tai nykyinen pato. Tien vasemmalla puolella 300 m lähempänä Äijälää on paikka Myllyoja ja Myllytyrynsuo. Myös Salon Hajalassa on uimapaikka Myllytyry, eli pato ja vanha myllylampi. Teiskon Koveron kylässä sijaitsee Myllylammi.

Sääksmäen Linnaisten Mattilasta lähtenyttä sukua kutsuttiin Castreniukseksi. Seudulla oli linnavuori, kuten oli myös Muurlasta pohjoiseen Yltjärvellä, mutta se sijaitsee linnuntietä niinkin kaukana kuin 7 km Äijälästä.

Kentsi->Kentzer voisi olla jonkinlainen padolla puuhailija.

[Pekka Hiltunen]

Äijälän talo sijaitsee nykyisten Äijäläntien ja etelään päin vievän Myllytyryntien kulmauksessa. Myllytyry tarkoittaa Myllypatoa. Tietä 600 m tien oikealla puolella on paikka, joka voisi olla myllylampi. Lammen keskellä Googlen kartassa näkyy lammen halkaiseva rakennelma, joka voisi olla entinen tai nykyinen pato. Tien vasemmalla puolella 300 m lähempänä Äijälää on paikka Myllyoja ja Myllytyrynsuo. Myös Salon Hajalassa on uimapaikka Myllytyry, eli pato ja vanha myllylampi. Teiskon Koveron kylässä sijaitsee Myllylammi.

Sääksmäen Linnaisten Mattilasta lähtenyttä sukua kutsuttiin Castreniukseksi. Seudulla oli linnavuori, kuten oli myös Muurlasta pohjoiseen Yltjärvellä, mutta se sijaitsee linnuntietä niinkin kaukana kuin 7 km Äijälästä.

Kentsi->Kentzer voisi olla jonkinlainen padolla puuhailija.


Muurla eli "Muurila" taitaa olla ehkä viisikin sataa vuotta vanhempi käsite kuin Äijälän isäntä. "Muurila" ääntyy siis Halikon seudun murteella - ja vielä esim. Laitilaan (eli "Laitlaan") saakka - muodossa "Muurla". Nyt on siis kyseessä usean vuosisadan aikajana.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Muurla eli "Muurila" taitaa olla ehkä viisikin sataa vuotta vanhempi käsite kuin Äijälän isäntä. "Muurila" ääntyy siis Halikon seudun murteella - ja vielä esim. Laitilaan (eli "Laitlaan") saakka - muodossa "Muurla". Nyt on siis kyseessä usean vuosisadan aikajana.
PH

Äijälän vieressä sijaitsevan Muuransuon nimi on varsin tavallinen Varsinais- ja myös muualla Suomessa. Mitäpä muutakaan se tarkoittaisi kuin muurain-marjaa. Muuransuota tai muurainsuota on myös käytetty toistensa vastineina. Muurla voisi silti olla muurin vastine, sillä siltä Muurlassa näyttää.

Vaatii liikaa mielikuvitusta väkisin vääntää nimiyhteys Uskelan Äijälän Kentzereiden ja Karkun Astreniusten välille. Triviaalikoulussa keksittiin oppilaille sukunimiä. Ilmajoen Nahkaluoman pojasta Joosepista tuli Elfwin tai Elfving, vaikka Nahkaluoma oli virta vain pahimpien tulvien aikana. Myöhemmin Joosepista tuli puolisonsa äidin mukaan Aurell. Laihian Liukun Jooseppi sai maltillisemman nimen Stenbäck, koska talon vieressä oli joessa kivi. Karkun Järventaan mailla sijaitseva Asteroja olisi aivan riittävä peruste perustaa Astrenius-nimi, jos vielä äidin puolella oli jostain syystä käytetty tähtisinettejä.

Mitä Kentsi<->Kentzer-nimiyhteyteen tulee, se voisi jotenkin liittyä patoon tai myllyyn, tai mihin tarvittiin vettä tai vesivoimaa. Jopa vironkielen kants eli linnoitus voi olla liian kaukaa haettu nimiyhteys.

[Pekka Hiltunen]

Muurla eli "Muurila" taitaa olla ehkä viisikin sataa vuotta vanhempi käsite kuin Äijälän isäntä. "Muurila" ääntyy siis Halikon seudun murteella - ja vielä esim. Laitilaan (eli "Laitlaan") saakka - muodossa "Muurla". Nyt on siis kyseessä usean vuosisadan aikajana.
PH
On aika loogista olettaa, että paikalla ja padon lähellä sijainneen talon nimi on voinut olla "Käsnär"/ "Kentzer" t.m.s., ja tuohta on paikalta tietenkin saattanut saada vuosikymmenien tai ehkä- parin vuososadankin ajan. Thomas Jacobsson saattaa olla ammoisten aikojen isäntien jälkeläinen, mutta p.o. alueella oli erittäin harvinaista se, että sama verotalo olisi pysynyt saman suvun hallussa kauemmin kuin 3-4 sukupolvea. Esim. Liedossa on kaikenkaikkiaan vain yhden käden sormissa ne talot, jotka ovat välttyneet autioitumiselta ja suvun vaihtumiselta Keskiajalta kirkonkirjojen aikaan saakka. Varmin tapa säilyttää talo suvussa oli muodostaa se ratsastilaksi -vaan ei ratsutilaksi...
En tiedä, mitä Jaakon säkissä tarkalleen oli, mutta koivu oli monikäyttöinen puu: nuoret, vielä synnyttämättömät neidot keräsivät puun tuulessa lepattavan kerroksen talteen joka kuukautiseen tarpeeseensa - pellavista kudottu ja lipeävedessä vanutettu eli kutistettu ja pehmennetty sarka oli huomattavan arvokasta materiaalia tähän nimenomaiseen tarkoitukseen. Kun esim. posliini- tai fajanssikuppi eli lautanen putoaa kivilattialle, sanotaan sen menneen "tuhannen p:n päreiksi", mikä sanonta viittaa juurikin tähän kauniimman sukupuolen edustajien kaatimen suuta tarkoittavaan ruumiinosaan.
Koivun paperiakin hienomman pintaosan jälkeen riivittiin varsinaiset tuohet, joista valmistettiin käyttöesineitä, kuten vakkoja tai vaikkapa mämmiropeita. Tämän jälkeen saatiin vielä varsinainen parkki, jota on voitu käyttää päreitten tapaan katemateriaalina rakennuksissa. Koivutukin kasteleminen ja uittaminen vedessä auttaa sienikasvustoa tuhoamaan sisuspuun, joka lahonneessa pökkelössä on pelkkää sahanjauhoa, mutta parkki irtoaa helpolla suurina ja tarvittaessa pitkinäkin viipaleina, kunhan se poistetaan ennen näkyviä kääpiä - jotka tosin nekin käytettiin m.m. tuluksina, joitten joukossa taulakääpä on kai tunnetuin sienilaji.
PH

[Pekka Hiltunen]

Äijälän lounaispuolella sijaitseva suo on nimeltään Muura- eli muurisuo. Viroksi se olisi kantssoo.
Just se! Ja tästä juontuu koko alueen "Muurila" eli lounaismurteitten Muurla-nimi.
PH

[Jari Latva-Rasku]

On aika loogista olettaa, että paikalla ja padon lähellä sijainneen talon nimi on voinut olla "Käsnär"/ "Kentzer" t.m.s., ja tuohta on paikalta tietenkin saattanut saada vuosikymmenien tai ehkä- parin vuososadankin ajan. Thomas Jacobsson saattaa olla ammoisten aikojen isäntien jälkeläinen, mutta p.o. alueella oli erittäin harvinaista se, että sama verotalo olisi pysynyt saman suvun hallussa kauemmin kuin 3-4 sukupolvea. Esim. Liedossa on kaikenkaikkiaan vain yhden käden sormissa ne talot, jotka ovat välttyneet autioitumiselta ja suvun vaihtumiselta Keskiajalta kirkonkirjojen aikaan saakka. Varmin tapa säilyttää talo suvussa oli muodostaa se ratsastilaksi -vaan ei ratsutilaksi...

PH

Kentsi->Kentzer-käsitteisiin tai nimiin ei kunnolla selvyyttä tullut, tai ainakaan Uskelan Kentzerin ja Karkun Astreniuksen mahdolliseen yhteyteen. Teiskon Kentsin eli Ylijoen eli Vähä-Koveron kohdalla on salmi Kaleton- ja Kirkkojärven välissä. Salmen ylittävän sillan pituus eli kapeimman kohdan leveys on ainoastaan jonkin verran yli 10 metriä. Tämä tuo mieleen Viron Kentsin patojärven tai vaikkapa Äijälän Myllytyryn.

Äijälän Isak Erikssonin sukutaustaa ei kannattaisi tonkia, sillä ei ole täysin varmaa, oliko hän Astreniusten kantaisä. Alle on kuitenkin kyhätty hypoteesi.

Aulis Oja käsitteli väitöskirjassaan vuonna 1955 keskiaikaisen Etelä-Suomen aluejakoa ja asutusta. Uskelan tai Muurlan Äijälä tunnetaan jo varhaiskeskiajalla ja muinaislöytöjen perusteella se on paljon vanhempi asutuspaikka. Muurla ja Äijälä ovat peräisin samasta aikakerroksesta.

Uskelan Salon Äijälästä löytyy ainakin kirkollisten verojen luetteloita 1500-luvun puoliväliin saakka. Nimistä päätellen he ovat myöhempien isäntien sukua.

Etelä-Suomen vuoden 1570 kirkollisten verojen luettelossa mainitaan Morthen Morthensson, Anders Persson, Anders Larsson ja Oloff "iacop"sson.

Etelä-Suomen vuoden 1575 maakirjassa Äijälässä olivat veroja maksamassa Jacob Larsson, Anders Larsson, Anders Persson, Simon Persson ja Morthen Morthensson. Jacob Larssonin tila oli kaksi kertaa suurempi kuin muut. Olisiko kirkollisten verojen luettelossa mainittu Olof Jakobsson Jakob Larssonin poika ja Simon Persson Anders Perssonin veli?

Vuoden 1575 kirkollisten verojen luettelossa Morthen oli vaihtunut Henrik Morthensoniksi, mainitaan maakirjan tavoin Anders ja Simon Persson ja sitten olivat Thomas Andersson ja "Iacobus". Thomas Andersson voisi olla Anders Larssonin poika ja Iacobus olisi Jakob Larsson. Seuraavana vuonna oli Thomas Anderssonin tilalla Mats Thomasson?, jos oikein tulkitsin Matsin patronyymin.

Vuoden 1586 maakirjassa mainitaan Hendrich Mårthensson, Påvall Larsson, Jacop Olssonn, Thomas Andersson ja Simon Persson. Thomas Anderssonin ja Simon Perssonin tilat ovat puolta pienempiä. Nyt on tulkinta jo vaikeampaa, mutta voisi olla mahdollista, että Jakob Olsson olisi Jakob Larssonin pojan Olofin poika ja Påvall hänen setänsä. Ainakin Jakob Larssonin tilan koko oli puoliintunut. Kymmenysluettelon henkilöt ovat samat. Seuraavan vuoden maakirjan tiedot ovat samat.

Vuoden 1591 maakirjassa oli Thomas Andersson poistunut ja Simon Perssonin tila oli kasvanut kaksinkertaiseksi eli muiden Äijälän tilojen kokoiseksi.

Jakob Thomasson näkyy Simon Perssonin tilalla ensimmäisen kerran vuonna 1614. Silloin Simon Perssonin on täytynyt olla vähintään noin 60-vuotias. Elettiin aikaa, jolloin tehtiin tilojen perimiseen liittyviä aviosopimuksia. Voisi arvata, että Thomas Anderssonin poika Jakob olisi naitettu Simon Perssonin tyttärelle samalla, kun tilat olisi yhdistetty ja sovittu, että yhdistetty tila siirtyisi Jakobille. Tämä myös selittäisi, miksi vuonna 1643 Jakob Thomassonin perinnönjaossa perillisiä kohdeltiin samanarvoisesti, vaikka ainakin Erik Jakobsson ja hänen siskonsa Malin voisivat olla Jakobin avioliitosta Piintilän tyttären kanssa. Muut perilliset olivat Äijälän isäntänä ennen poikaansa Thomasia ollut Simon Jakobsson-vainaa, Poriin muuttanut Olof, nimeltä mainitsematon veli, joka voisi olla Äijälässä mainittu Jakob Jakobsson, mahdollisesti sama kuin vuonna 1632 isäntänsä asioita hoitanut Mauritz Hornin palvelija/vouti ja tytär Anna, joka oli nimeltä tuntemattoman laivamiehen puoliso.

Miksi sitten Salon kappalaisen Henricus Simonis Skalle-vainajan kuolleen puolison Valborg Mattsdotterin poika Jakob Jakobsson vaatii 1650-luvun puolivälissä perintöä Erik Jakobssonilta, joka sai Äijälän haltuunsa veljenpojaltaan? Jakob Jakobsson ei voi olla Jakob Thomassonin poika eikä Erik Jakobssonin veli, mutta hyvinkin vaihtoehtoinen alter ego Äijälässä mainitulle Jakob Jakobssonille. Valborg Mattsdotter voisi olla Jakob Thomassonin veljentytär, jonka puolisolla Jakobilla ennen Henricus Skallea ei välttämättä olisi mitään tekemistä Äijälän perinnön kanssa. Muuten hänet olisi mainittu perintöä vaadittaessa.

Voisi arvata, että isälinjainen sukujohto olisi seuraava, Isak Eriksson<-Erik Jakobsson<-Jakob Thomasson<-Thomas Andersson<-Anders Larsson. Isakin, Erikin ja Jakobin käyttämä nimi voisi liittyä paikkaan ja muuttuisi merkityksettömäksi, kun paikasta poistutaan.

Jakob Thomasson kiisteli Perniön käräjillä vuonna 1627 yhdessä naapureidensa kanssa metsäalueesta Äijälän ja Tuohitun välillä. Siellä sijaitsi myös Myllytyry.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785076

Jakob Thomasson kiisteli Halikon käräjillä vuosina 1626 ja 1627 niitystä naapurikylän Villilän Lars Mattssonin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784998
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785067

Påwall Matzon oli ottanut haltuunsa verohylyn Äijälässä vuonna 1626. Verohylkyjä yleensä saivat edellisen omistajan sukulaiset.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784998

[Pekka Hiltunen]

Voisi arvata, että isälinjainen sukujohto olisi seuraava, Isak Eriksson<-Erik Jakobsson<-Jakob Thomasson<-Thomas Andersson<-Anders Larsson.
Limingan khra Henrik Larsson toimi ensin Salon khra:na. Henrik ja hänen veljensä viljelivät käsittääkseni Hornien maita - ja he (varsinkin Henrik Larssonin veli) olivat Turun naapurissa (ja nykyään osittain Turun kaupungissa) sijaitsevan rajakylän varakkaimpia henkilöitä niin, että heidät Turussakin tunnettiin varallisuudestaan. Olet, Jari, paikallistanut Y-haplon Lounaiseen Suomeen. Salon ja Uskelan/ Muurlan seutu ei kai enää ole Lounais-Suomea. Mistähän syystä Lithovius joutui laihojen kappojen äärelle Liminkaan? Onkohan Lithoviuksista olemassa isälinjaehdokkaita? Olikohan kyseinen haplo lopulta friisiläistaustainen, kunnei se ole savolainenkaan?
Henrik Larssonin isä Lauri on syntynyt noin 1535; hänen vaimonsa oli joku Anna Henriksdotter.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Limingan khra Henrik Larsson toimi ensin Salon khra:na. Henrik ja hänen veljensä viljelivät käsittääkseni Hornien maita - ja he (varsinkin Henrik Larssonin veli) olivat Turun naapurissa (ja nykyään osittain Turun kaupungissa) sijaitsevan rajakylän varakkaimpia henkilöitä niin, että heidät Turussakin tunnettiin varallisuudestaan. Olet, Jari, paikallistanut Y-haplon Lounaiseen Suomeen. Salon ja Uskelan/ Muurlan seutu ei kai enää ole Lounais-Suomea. Mistähän syystä Lithovius joutui laihojen kappojen äärelle Liminkaan? Onkohan Lithoviuksista olemassa isälinjaehdokkaita? Olikohan kyseinen haplo lopulta friisiläistaustainen, kunnei se ole savolainenkaan?
Henrik Larssonin isä Lauri on syntynyt noin 1535; hänen vaimonsa oli joku Anna Henriksdotter.
PH

Kirkon lampuodin Littoisten Laurin pojan Heikin oli helppo käydä katedraalikoulua Turussa, koska Littoisista meni Turkuun metsäpolku Runosmäen kautta. Itse kuljin sitä opiskeluaikoina monta kertaa Littoisissa asuessani. En ole koskaan käynyt Limingassa, vaikka Lithovius/Limingius-nimeä käyttäneet kirkkoherrat ovat esi-isiäni kuudessa sukupolvessa. Viimeinen tosin oli vävy Christiern Gisselkors. Vaatimaton oli Uskelan Äijälän talonpoikienkin lähtökohta. Heidän perintötilansa olivat juuri ja juuri kokomanttaalin tiloja.

Kaarinan ja Uskelan N-mieslinjat olivat peräisin varhaisesta Etelä-Suomen ugrilaisesta asutuksesta ennen kuin Savoa oli olemassakaan, tai ennen kuin siellä oli savolaisia. Karkun Isak Erikssonin jälkeläisen taatusti etäisten haploheimolaisten esi-isiä oli esimerkiksi Somerolla ja Perniössä.

[Jari Latva-Rasku]

Kirkon lampuodin Littoisten Laurin pojan Heikin oli helppo käydä katedraalikoulua Turussa, koska Littoisista meni Turkuun metsäpolku Runosmäen kautta. Itse kuljin sitä opiskeluaikoina monta kertaa Littoisissa asuessani. En ole koskaan käynyt Limingassa, vaikka Lithovius/Limingius-nimeä käyttäneet kirkkoherrat ovat esi-isiäni kuudessa sukupolvessa. Viimeinen tosin oli vävy Christiern Gisselkors. Vaatimaton oli Uskelan Äijälän talonpoikienkin lähtökohta. Heidän perintötilansa olivat juuri ja juuri kokomanttaalin tiloja.

Kaarinan ja Uskelan N-mieslinjat olivat peräisin varhaisesta Etelä-Suomen ugrilaisesta asutuksesta ennen kuin Savoa oli olemassakaan, tai ennen kuin siellä oli savolaisia. Karkun Isak Erikssonin jälkeläisen taatusti etäisten haploheimolaisten esi-isiä oli esimerkiksi Somerolla ja Perniössä.

Tarkkaavainen varmasti huomasi, että Varissuo Littoistentien varresta oli uskottavuuden vuoksi vaihdettu perisuomalaisten Runosmäeksi. Nykyasutuksella 1500-luvun katolilaiseksi papiksi opiskeleva ei olisi kävellyt Varissuon läpi. Onneksi ennakkoluulot ja murhat ovat vähentyneet. Kun Kaarinan rajalla sijaitsevaa Varissuota kaavoitettiin 1970-luvun alussa, se oli vieläkin kirkon hallussa.

[Pekka Hiltunen]

Tarkkaavainen varmasti huomasi, että Varissuo Littoistentien varresta oli uskottavuuden vuoksi vaihdettu perisuomalaisten Runosmäeksi. Nykyasutuksella 1500-luvun katolilaiseksi papiksi opiskeleva ei olisi kävellyt Varissuon läpi. Onneksi ennakkoluulot ja murhat ovat vähentyneet. Kun Kaarinan rajalla sijaitsevaa Varissuota kaavoitettiin 1970-luvun alussa, se oli vieläkin kirkon hallussa.
Taisin lukeutua näihin "tarkkaavaisiin". Olen joskus itsekin ollut kirjoilla - jo opiskeluajat tosin jättäneenä - Varissuon ylioppilaskyläsäätiön boksissa, mutta sinä sentään vain kuljit ohitse ja astuit Varissuon bussiin, joka kulki yliopiston portaitten ääreen...

Väki on liikkunut Birger Jaarlin ajasta alkaen niin, ettet voi mainita muinaisiksi sitä haploa, jota kenties vieläkin löytyy sivistyksen parista ja lahden takaa...

Tjaah... Gisselkors. Olen joskus muitten kuin omia sukujani selvitellessäni tähänkin sotilassukuun törmäillyt, mutta seikka ei nyt liity aiheeseemme, vaikka tähän liittyviä, mielenkiintoisia sukuyhteyksiä nyt sitten omassakin päässäni liikkuisikin.

Luulen, että koko matkalla Turusta Viipuriin saakka on vaihdettu muutakin kuin kruununmiesten hevosia. Ei Uskelan Äijälänkään suhteen välttämättä ole syytä mihinkään häveliäisyyteen. Halikon Kaninkolan ja Uskelan ratsutilan hallinnoijilla näyttää olleen suorat sukuyhteydet Turun 1600-luvun tunnettuihin porvareihin, ja matkanvarrelle osuneissa rustholleissa oltiin enemmän tai vähemmän kaukaista sukua 1300-luvun alusta aina maakirjojen aikaan - ja ehkä Turuntien päätepisteeseen (Kustaa I:n ajan jälkeen), Mäkkyläänkin saakka. Totta maar täältä genetiikaa löytyy kivikauteen saakka, mutta eivät Euroopan myöhäiskeskiaikaiset kansat suinkaan kivikautisia olleet, kuten eivät Ruotsinkaan "viikinkiajan" jälkeiset suvut. 1400-luvulle on pitkä matka jokaisessa Suomen kylässä, mutta silloin rakennettiin sentään kirkko - ja ainoa maamme keskiaikainen katedraali. ...Tai ainakin aloitettiin sen rakentaminen, vaikka eri rakennustyylejä löytyykin sitten jokaiselle vuosisadalle vielä Uudelle ajalle saakka.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin voisi jo jättää rauhaan, mutta en muista olisiko oheinen Halikon kihlakunnan kartta 1600-luvun puolivälistä ollut aikaisemmin esillä.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4a/Halikon_kihlakunta.jpg

Hieman kartan keskipisteen yläpuolella on Saloon ulottuva merenlahti, johon laskevat Halikonjoki länsipuolella ja Uskelanjoki itäpuolella. Karttaa pitää kallistaa vasemmalle, jotta se osoittaisi pohjoiseen. Salosta itään näkyy Muurlan Ylisjärvi, jonka alapuolella oli Muurlanjoen uomaksi muuttunut Alisjärvi. Hieman pidemmällä alajuoksulla näkyy Alisjärveä hieman pienempi Perniön Pohjankylän Pohjanjärvi, josta Äijälän Erik Jakobssonin (muistaakseni) veljen Simonin puoliso ja Thomas Simonssonin äiti oli kotoisin. Matka Pohjankylään jokea pitkin oli ainoastaan noin 8 km. Ainakin siihen aikaan oli mahdollista matkata Äijälästä Pohjankylän kautta merelle jokea pitkin. Matka oli noin 35 km. Äijälän vieressä oleva Muuransuo on ylempänä kuin entinen Alisjärvi, joka oli Äijälän luoteispuolella. Järven toisella puolella oli Pullola ja Villilä oli samalla rannalla kuin Äijälä, joten niityistä oli mahdollista kiistellä. Jos Muuransuon Myllytyryä eli -patoa halusi käyttää, yläpuolinen suovesi padottiin ja päästettiin Alisjärveen Äijälän ohi.

Vuoden 1553 kirkollisten verojen tilikirjassa Äijälässä mainitaan "Marti, Simo, Anders ja Jaco". Vasta myöhemmin kirjurin kovaan päähän saatiin kaikki ruotsinkieliset nimet. Ei ole täysin mahdotonta, että "Simo" olisi myöhemmin mainittu Simon Persson eli noin 1610-luvun alussa ikäloppuna kuollut Äijälän isäntä. Nämä ovat vain nimiä, mutta elettiin aikoja, jolta yhteyksiä oli lähes mahdotonta etsiä kivenheittoa kauempaa.

[Pekka Hiltunen]

Isak Erikssonin voisi jo jättää rauhaan, mutta en muista olisiko oheinen Halikon kihlakunnan kartta 1600-luvun puolivälistä ollut aikaisemmin esillä.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4a/Halikon_kihlakunta.jpg

Hieman kartan keskipisteen yläpuolella on Saloon ulottuva merenlahti, johon laskevat Halikonjoki länsipuolella ja Uskelanjoki itäpuolella. Karttaa pitää kallistaa vasemmalle, jotta se osoittaisi pohjoiseen. Salosta itään näkyy Muurlan Ylisjärvi, jonka alapuolella oli Muurlanjoen uomaksi muuttunut Alisjärvi. Hieman pidemmällä alajuoksulla näkyy Alisjärveä hieman pienempi Perniön Pohjankylän Pohjanjärvi, josta Äijälän Erik Jakobssonin (muistaakseni) veljen Simonin puoliso ja Thomas Simonssonin äiti oli kotoisin. Matka Pohjankylään jokea pitkin oli ainoastaan noin 8 km. Ainakin siihen aikaan oli mahdollista matkata Äijälästä Pohjankylän kautta merelle jokea pitkin. Matka oli noin 35 km. Äijälän vieressä oleva Muuransuo on ylempänä kuin entinen Alisjärvi, joka oli Äijälän luoteispuolella. Järven toisella puolella oli Pullola ja Villilä oli samalla rannalla kuin Äijälä, joten niityistä oli mahdollista kiistellä. Jos Muuransuon Myllytyryä eli -patoa halusi käyttää, yläpuolinen suovesi padottiin ja päästettiin Alisjärveen Äijälän ohi.

Vuoden 1553 kirkollisten verojen tilikirjassa Äijälässä mainitaan "Marti, Simo, Anders ja Jaco". Vasta myöhemmin kirjurin kovaan päähän saatiin kaikki ruotsinkieliset nimet. Ei ole täysin mahdotonta, että "Simo" olisi myöhemmin mainittu Simon Persson eli noin 1610-luvun alussa ikäloppuna kuollut Äijälän isäntä. Nämä ovat vain nimiä, mutta elettiin aikoja, jolta yhteyksiä oli lähes mahdotonta etsiä kivenheittoa kauempaa.
Koko Salon seutu aina Hämeeseen eli nyk. Helsinkiin saakka oli tundran kaltaista, jääkausen jälkeensä jättämää suota, missä maa edelleen saattaa romahtaa metri-tolkulla, kun peltoja viljellään raskailla koneilla pelkän turpeen päällä. Uskon, että nyk. Rantarataa kulkiessa jokainen merenlahti on ulottunut 1500-1600 -luvuilla nykyisten ratakiskojen äärelle. Lahtien jäitä ja soita pitkin on "suksistettu" eli hiihdetty tahi kuljettu vetopeleillä - siis hevosten eli härkien vetämänä - kaikkien lampareitten ylitse. Talvisaikaan ovat matkat siis olleet kymmeniä ja toisinaan satojakin kilometrejä lyhyemppiä (kuten Turun ja Rauman & Satakunnan välillä).
Kyllä Äijälän minunkin puolestani voi unohtaa - ja voi kenties luottaa jopa Laguksen matrikkeliin ja siihen, että tietoja on käytetty vaikkapa kakluunin lämmittämiseen ilman k.o. aikana hyödyllisempää käyttötarkoitusta käsittämättä...
- Kaikella kunnioituksella uutteria suku- ja historiantutkijoita kohtaan
Z

[Jari Latva-Rasku]

Hammarstiernaan ei siis näyttäisi tosiaankaan olevan mitään yhteyttä, joten tuttavuus - kenties kaukaiseen sukulaisuuteenkin tiedostamatta perustuen - on ehkä johdattanut Isakin Arvid-vainajan lesken elättäjäksi Karkkuun.
PH

Kun joulun tähtihenkilö Jeesus käveli vetten päällä, vain harvat ovat olettaneet hänen tehneen niin. Selitykseksi on arveltu rantahiekkaa, kangastusta, jäätä tai tulvaa. On myös kysytty, miksi hän olisi tehnyt niin. Kun armeija-aikana sain tehtäväksi järjestää pojille joulujuhlan, yksi ohjelmanumero oli joulukertomuksen lukeminen espanjaksi. Se oli mahdollista, koska yksi varusmiehistä oli suomalaisittain äidinmaallinen meksikolainen. Vastattavaksi jäi, miksi monet pojat itkivät kuunnellessaan. He eivät ymmärtäneet, mitä kuulivat, mutta tiesivät, mitä heille luettiin.

Paimiolainen Hirvonpään ja Kajanojan rusthollari, katselmuskirjuri ja veronkantokirjuri Krister Henriksson Sievo (1630-1718) vaihtoi vuonna 1678 Paimion Toikkalan kruununrälssipalkkatilan Uskelan (Muurlan) Äijälän ratsutilan lisätilaksi Sauvossa olevaan Skiörbäckin vanhaan kruununratsutilaan. Vaihto tehtiin samana vuonna, jolloin rusthollari Isak Eriksson myi Äijälän. Kristerin veli oli turkulainen porvari Jakob Henriksson Nukari, joka oli kuten veljensä syntyisin Paimion Sievolasta. Jakob Nukarin puoliso oli Karkun Järventaan Arvid-vainaan lesken Juliana Månsdotterin serkku Margareta Jakobsdotter Stigelius.

[Pekka Hiltunen]

Paimiolainen Hirvonpään ja Kajanojan rusthollari, katselmuskirjuri ja veronkantokirjuri Krister Henriksson Sievo (1630-1718) vaihtoi vuonna 1678 Paimion Toikkalan kruununrälssipalkkatilan Uskelan (Muurlan) Äijälän ratsutilan lisätilaksi Sauvossa olevaan Skiörbäckin vanhaan kruununratsutilaan. Vaihto tehtiin samana vuonna, jolloin rusthollari Isak Eriksson myi Äijälän. Kristerin veli oli turkulainen porvari Jakob Henriksson Nukari, joka oli kuten veljensä syntyisin Paimion Sievolasta. Jakob Nukarin puoliso oli Karkun Järventaan Arvid-vainaan lesken Juliana Månsdotterin serkku Margareta Jakobsdotter Stigelius.
Sevoniusten kantaisä (jonka muistelen olleen jostain Seivon talosta Vistan seuduilta) taisi ratsastilallisena vaihtaa vaimonsa suvulta perityn tilan päätien varteen ja nimismiehentaloon (joka toimi tietenkin myös kruununmiehille soveliaana kestikievarina), jonka sitten varusti ratsutilaksi. Sauvon tienrieteyksen vaiheilta ei kai lähdetty kiipeäkään mäkeä ylös ent. Helsingintien ja ehkä Kuninkaantienkään mukaan: Sauvon kautta oli tasaisempaa. Liittämällä Sauvon kruununtila Halikon Kaninkolaan ja Uskelaan saatettiin saada saariston kauppatavaraa Turun markkinoille esim. paluumatkalla, kun tuli kuninkaanmiehet kyydittyä Lohjan vaiheille, missä näitten taas oli aika vaihtaa hevoset huilanneisiin. Näin toimi Nukarien kantaisä jo Aninkaisissa - eli vailla porvarinoikeuksia ja Maarian pitäjän puolella - ensin maakauppiaana ja hänen jälkeläisensä sitten Turun porvareina ja käsityöläisinä nykyisen Maariankadun ja Multavierunkin eteläpuolella. 1600-luvun alkupuolen ja "Pennisillan" pohjoispuolen hienostoalue tuskin ulottui Vähätorista "Julinin korttelia" juurikaan ylemmäs saviseen mäkeen.

Sevo´nien/ Sievoniusten pappissuku oli varsin laaja, vaikk´ei siitä tainnut yliopistomiehiä noustakaan. Juliana Palmin sukupiiri on näemmä aktiivisesti ryhtynyt toimiin rusthollin säilyttämiseksi ja lesken naittamiseksi suku- tai tuttavapiiriin. Arvid Friis ja Isak Eriksson ovat olleet kaiketi virkaveljiä, mutta samaa kirjurinvirkaa ei kai yht´aikaa ollut kahta miestä toimittamassa, joten on jopa mahdollista (?) etteivät he edes tunteneet toisiaan muuten kuin nimiltään ja käsialoiltaan, vaikka isälinjat sitten Lounais-Suomessa johtaisivat samoihinkin sukuihin. Isak Eriksson on joka tapauksessa ollut tunnettu, taitava ja luku- ja kirjoitustaitonsa lisäksi laskutaitoinenkin ylioppilas Turusta. Voi olla, että Julianalla on ollut kuitenkin jo omien sukuyhteyksiensä perusteella jopa varaa valita rusti Järvenpäähän.

Claudius Brenneruksen 2. puolisolla on "kummallinen" nimi: Iliana eli Juliana, jonka aat. lisänimi oli Stierna (kilvessä tähti eli lat. astrum). Iliana Palmin syntyperä on jäänyt selvittämättä isänsä puolelta, mutta nimen muoto viittaa katolilaiseen taustaan. No, sen hän on saattanut saada vaikka kummiltaan...
PH

[Jari Latva-Rasku]

Sevoniusten kantaisä (jonka muistelen olleen jostain Seivon talosta Vistan seuduilta) taisi ratsastilallisena vaihtaa vaimonsa suvulta perityn tilan päätien varteen ja nimismiehentaloon (joka toimi tietenkin myös kruununmiehille soveliaana kestikievarina), jonka sitten varusti ratsutilaksi. Sauvon tienrieteyksen vaiheilta ei kai lähdetty kiipeäkään mäkeä ylös ent. Helsingintien ja ehkä Kuninkaantienkään mukaan: Sauvon kautta oli tasaisempaa. Liittämällä Sauvon kruununtila Halikon Kaninkolaan ja Uskelaan saatettiin saada saariston kauppatavaraa Turun markkinoille esim. paluumatkalla, kun tuli kuninkaanmiehet kyydittyä Lohjan vaiheille, missä näitten taas oli aika vaihtaa hevoset huilanneisiin. Näin toimi Nukarien kantaisä jo Aninkaisissa - eli vailla porvarinoikeuksia ja Maarian pitäjän puolella - ensin maakauppiaana ja hänen jälkeläisensä sitten Turun porvareina ja käsityöläisinä nykyisen Maariankadun ja Multavierunkin eteläpuolella. 1600-luvun alkupuolen ja "Pennisillan" pohjoispuolen hienostoalue tuskin ulottui Vähätorista "Julinin korttelia" juurikaan ylemmäs saviseen mäkeen.

Sevo´nien/ Sievoniusten pappissuku oli varsin laaja, vaikk´ei siitä tainnut yliopistomiehiä noustakaan. Juliana Palmin sukupiiri on näemmä aktiivisesti ryhtynyt toimiin rusthollin säilyttämiseksi ja lesken naittamiseksi suku- tai tuttavapiiriin. Arvid Friis ja Isak Eriksson ovat olleet kaiketi virkaveljiä, mutta samaa kirjurinvirkaa ei kai yht´aikaa ollut kahta miestä toimittamassa, joten on jopa mahdollista (?) etteivät he edes tunteneet toisiaan muuten kuin nimiltään ja käsialoiltaan, vaikka isälinjat sitten Lounais-Suomessa johtaisivat samoihinkin sukuihin. Isak Eriksson on joka tapauksessa ollut tunnettu, taitava ja luku- ja kirjoitustaitonsa lisäksi laskutaitoinenkin ylioppilas Turusta. Voi olla, että Julianalla on ollut kuitenkin jo omien sukuyhteyksiensä perusteella jopa varaa valita rusti Järvenpäähän.

Claudius Brenneruksen 2. puolisolla on "kummallinen" nimi: Iliana eli Juliana, jonka aat. lisänimi oli Stierna (kilvessä tähti eli lat. astrum). Iliana Palmin syntyperä on jäänyt selvittämättä isänsä puolelta, mutta nimen muoto viittaa katolilaiseen taustaan. No, sen hän on saattanut saada vaikka kummiltaan...
PH
Paimion Vistalasta on parin kilometrin matka Sievolaan.

Olisiko Isak Erikssonilla ollut yhteys Juliana Månsdotteriin Julianan serkun Margareta Stigelian välityksellä? Todennäköisesti oli, mutta Uskelan Äijälän aputilojen järjestelijän, vuonna 1678, Krister Sievon veli Jaakko Nukari, Turun Mätäjärven kestikievari, avioitui Margaretan kanssa vasta vuonna 1684. Isak oli Julianan puoliso jo noin vuoden 1680 alkupuolella, Yhteys serkkuun ja hänen puolisoonsa kestikievarinpitäjään olisi hyvinkin voinut myöhemmin muodostua, mutta se ei selitä Isakin elämäntarinaa.

Krister Sievon puoliso näkyy vielä vuonna 1679 Paimion Kajanojan ratsutilalla katselmuskirjurin puolisona. Krister Henriksson oli vielä vuonna 1677 ratsumestari Berendt Rehbinderin 2. majurin eli seitsemännen eli Ala-Satakunnan komppanian katselmuskirjurina. Rehbinderin eteneminen on rivakkaa. Heinäkuussa 1677 majuriksi nimitetty Rehbinder saa jo lokakuussa 1678 valtakirjan everstiluutnantiksi tietenkin everstiluutnantin eli Karkun komppaniaan. Palkkaluettelon mukaan sinne oli nimitetty katselmuskirjuriksi Isak Eriksson elokuussa 1677. Tämä myös vakiintuu Isakin tehtäväksi parin nimitysmutkan jälkeen. Krister Henriksson näkyy vuonna 1678 Ylä-Satakunnan komppanian kirjurina.

Halikon kihlakunnanvouti vuosina 1669-1680 oli Jakob Haartman. Hän oli vuosina 1676-1685 Halikon kruununvouti. Haartman oli vävynä Uskelan Äijälän naapurissa Pullolassa vuodesta 1668. Gustav Eriksson, joka osti Äijälän Isak Erikssonilta, oli Halikon kruununvoutina vuosina 1674-1675. Evert Feuchting oli Gustav Erikssonin lanko ja ennen siirtymistään Turun lääninrahaston hoitajaksi, hän oli Piikkiön kruununvouti vuosina 1665-1673. Isak Eriksson oli aluksi 2. ja sitten 1. kirjurina Feuchtingin luona vuosina 1675-1679. Niin katselmuskirjuri kuin lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson liittyvät välillisesti Äijälään.

Voisi olla vielä suurempaa sattumaa, että Isak Eriksson ja Juliana Månsdotter kohtasivat toisensa, eikä se juurikaan selitä muita tapahtumia.

[Benedictus]

© Antero Perttula 2019
Simo Aron tyttärentyttären perintö Skanssista 1698

Förekom Simon Sigfredβon ifn Ilmoila Sockn och Kauhajåki by och föredrogh huruledes han med sin dåtters Angnetas Sal. Mans Thomas Thomaβon i Kyroskantz broder Sigfred Thomasβon ingådt een wänligh forlijkningh, om sitt dåtter Barns Lisbeta widh Namp fädernes Arff sampt den deel henne deβ FaarSysters Walborgh Thomas dotters effterlåtne ägendoom för een tredie(?) deel till kom dn 14 Novemb: Nestlt Åhr 1697. uthj Cappellanens i Jlmoila Sn Wyrdigh Hlr Jacob Haustramij och Giestgifwarens Hendrich Hendrichβon i Reinis Närwaro, i ett för alt till 300 dlr Koppr Mt och 1 Tr Spanl., hwar på han och 252 dlr Dito Mynt opburit, men som hon förmehner samma förlijkning wara för ringa och pupillen för när skedt, dy ansökte han tillijka med sin dåtter Agneta det Sigfred der till något än Contribuera måtte, Sigfred förklarade sigh för öfwer att wedh hållit Arffskiffte 1695 dn 18 Jan: emellan samptele 7 bröder och 1 Syster Walborgh wid Nampn på een Brors andehl icke mehra kommit än 162 dlr 26 ⅔ :/öre och Systrans 81 dlr 13 ⅓ :/öre Koppr Mt som giör i een summa hwad Thomas wed den 7de deelen af Walborgz qwarlåtenskap inrechnas skulle tillhöra 174 dlr 12 :/ Kppr Mt, således ofwande af hon den uthfäste förlijkningz summa icke wore hans broder barn præjudicerlig, utan mehra till avantaga och fordehl skedt, doch emedan han wore benägen att altidh förnimma hennes förekomst och förkåfding uthlåwade han åth Lisbeta 1 Ta spanl. föruthan den tunnan i förlikningen förmält är, hwar medh så wähl Simon som deβ dåtter Agneta wore i alle måhl tillfredz och nu för Rätta medh handslagt betygade sin willas fullkombligheet sampt begärte med laga doom att stad fästas; hwilket Rätten fördenskull togh i betänckiande, och alldenstundh det finnes, Lisbetha Thomaβ dotter genom Ofwande förlijkning: ingen deehl blift præjudicerad, uthan deβ intresse mehra befordrad, i anseende till det Ao 1695 håldne arffskifftet der uthi honom allenast 162 dlr 26 :/ tillkommer föruthan een 7de deel af deβ framledne Systers Walborgh Thomas dotters qwarlåtenskap, som blifwer der effter 11 dlr 17 2/7 :/öre Koppr, dy Consenterade Rätten till Ofwande Parternes förlijkningh om Lisbeta Thomas dåtters Arff, således att Sigfred uthan dhe resterande 48 dlr af 300 dlr Koppr Mt och 1 Ta spanl. effter förlijkningz Instrumentet af dn 14 Novemb: 1697 och 1 Ta spanl. tillöker och i förmågo af dn 23 puncten uthi Kongl. Maijttz Stadga och förordning de Ao 1695 dn 4 Julij, stadfästa förlijkningen å både sidor oryggel. att hållas.

Esiin astui Ilmajoen Pitäjän Kauhajoen kylästä Simo Siponpoika. Hän esitti, kuinka hän on tyttärensä Agnetan Edesmenneen Miehen Tuomo Tuomonpojan veljen Kyrön Skanssista olevan Sippo Tuomonpojan kanssa tehnyt 14.11.1697 ystävällisen sopimuksen. Se koskee hänen tyttärensä Lapsen, Nimeltään Lisbeta, Isänperintöä sekä hänen Isänsisarensa Valpuri Tuomontyttären jälkeensä jättämää omaisuuden seitsemäsosan (lukee kolmasosan) sopimista. Paikalla olivat olleet Ilmajoen Pitäjän Kappalainen Arvoisa Herra Jacob Haustramnius ja Reinin Kestikievari Heikki Heikinpoika. Sopimus on kaikkiaan 300 kuparitaaleria ja yksi Tynnyri viljaa. Siitä hän on saanut 252 Kuparitaaleria. Mutta Simo arveli, että mainittu sopimus oli liian vähäinen ja holhotille epäedullinen. Siksi hän pyysi yhdessä tyttärensä Agnetan kanssa, että Sipon pitäisi maksaa vielä vähän lisää.
Sippo selitti, että 18.1.1695 pidettiin Perinnönjako (isä Tuomo Yrjönpojan jälkeen) 7 veljen ja yhden sisaren, Nimeltään Valpuri, kesken. Kunkin veljen osuudeksi ei tullut enempää kuin 162 taaleria 23 ⅔ äyriä ja Sisaren 81 taaleria 13 ⅓ äyriä kuparirahana (Tuomo Yrjönpojan perintö oli siten yhteensä noin 1220 kuparitaaleria). Tuomon osuus on, kun otetaan huomioon seitsemäsosa Valpurin jäämistöstä, 174 taaleria 12 äyriä kuparirahana. Niinpä hänen yllä sitoutumansa sopimuksen summasta hänen veljensä lapsen ei pitäisi kokea vääryyttä, vaan enemmänkin siitä on hänelle etua. Jotta hän olisi halukas hyväksymään osuutensa, olen luvannut ”kaupantekijäisiksi” Lisbetalle yhden Tynnyrin viljaa, ilman, että se tynnyri on mainittu sopimuksessa. Tämä tyydytti täydellisesti niin Simoa kuin hänen tytärtään Agnetaa. Sopimuksen todistukseksi osapuolet löivät kättä päälle sekä pyysivät siihen laillista vahvistusta.
Edellisen johdosta oikeus otti asian harkintaansa ja havaitsi:
Lisbeta Tuomontytär on tehnyt yllämainitun sopimuksen. Hän ei koe siinä millään tavoin vääryyttä, vaan se enemmänkin parantaa hänen etujaan. Vuonna 1695 tehdystä perinnönjaosta tulee hänen isälleen Tuomolle kaikkiaan 162 taaleria 26 äyriä. Se ei sisällä seitsemättä osaa Tuomon edesmenneen Sisaren Valpuri Tuomontyttären jäämistöstä. Se osuus on 11 taaleria 17 2/7 äyriä kuparirahana. Siksi Oikeus hyväksyy ylläkerrotun osapuolten välisen sopimuksen Lisbeta Tuomontyttären Perinnöksi. Sopimuskirjan 14.11.1697 mukaan Sippo maksaa Lisbetalle 300 kuparitaaleria, josta puuttuu vielä 48 taaleria sekä yhden Tynnyrin viljaa ja vielä sen lisäksi toisen Tynnyrin viljaa. Kuninkaallisen Majesteetin 4.7.1695 antaman asetuksen 23 luvun mukaan Oikeus vahvistaa sopimuksen ja vaatii molempia osapuolia järkähtämättömästi sitä noudattamaan.”
Lähde: Kansallisarkisto digitaaliarkisto, Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1698–1698 (KO a:18), Hämeenkyrön Pitäjän ja Ikaalisten Kirkkoherrakunnan Varsinaiset Syyskäräjät 4., 5. ja 6.10.1698, sivut 130–131v., jaksot 148–150 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739316 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739316)



Onko yllä olevan lainauksen Agneta Simonsdotter Aro, Järventaan Isak Erikssonin vävyn Elias Simonsson Aron sisar?

[KariKK]

© Antero Perttula 2019
Simo Aron tyttärentyttären perintö Skanssista 1698

Förekom Simon Sigfredβon ifn Ilmoila Sockn och Kauhajåki by och föredrogh huruledes han med sin dåtters Angnetas Sal. Mans Thomas Thomaβon i Kyroskantz broder Sigfred Thomasβon ingådt een wänligh forlijkningh, om sitt dåtter Barns Lisbeta widh Namp fädernes Arff sampt den deel henne deβ FaarSysters Walborgh Thomas dotters effterlåtne ägendoom för een tredie(?) deel till kom dn 14 Novemb: Nestlt Åhr 1697. uthj Cappellanens i Jlmoila Sn Wyrdigh Hlr Jacob Haustramij och Giestgifwarens Hendrich Hendrichβon i Reinis Närwaro, i ett för alt till 300 dlr Koppr Mt och 1 Tr Spanl., hwar på han och 252 dlr Dito Mynt opburit, men som hon förmehner samma förlijkning wara för ringa och pupillen för när skedt, dy ansökte han tillijka med sin dåtter Agneta det Sigfred der till något än Contribuera måtte, Sigfred förklarade sigh för öfwer att wedh hållit Arffskiffte 1695 dn 18 Jan: emellan samptele 7 bröder och 1 Syster Walborgh wid Nampn på een Brors andehl icke mehra kommit än 162 dlr 26 ⅔ :/öre och Systrans 81 dlr 13 ⅓ :/öre Koppr Mt som giör i een summa hwad Thomas wed den 7de deelen af Walborgz qwarlåtenskap inrechnas skulle tillhöra 174 dlr 12 :/ Kppr Mt, således ofwande af hon den uthfäste förlijkningz summa icke wore hans broder barn præjudicerlig, utan mehra till avantaga och fordehl skedt, doch emedan han wore benägen att altidh förnimma hennes förekomst och förkåfding uthlåwade han åth Lisbeta 1 Ta spanl. föruthan den tunnan i förlikningen förmält är, hwar medh så wähl Simon som deβ dåtter Agneta wore i alle måhl tillfredz och nu för Rätta medh handslagt betygade sin willas fullkombligheet sampt begärte med laga doom att stad fästas; hwilket Rätten fördenskull togh i betänckiande, och alldenstundh det finnes, Lisbetha Thomaβ dotter genom Ofwande förlijkning: ingen deehl blift præjudicerad, uthan deβ intresse mehra befordrad, i anseende till det Ao 1695 håldne arffskifftet der uthi honom allenast 162 dlr 26 :/ tillkommer föruthan een 7de deel af deβ framledne Systers Walborgh Thomas dotters qwarlåtenskap, som blifwer der effter 11 dlr 17 2/7 :/öre Koppr, dy Consenterade Rätten till Ofwande Parternes förlijkningh om Lisbeta Thomas dåtters Arff, således att Sigfred uthan dhe resterande 48 dlr af 300 dlr Koppr Mt och 1 Ta spanl. effter förlijkningz Instrumentet af dn 14 Novemb: 1697 och 1 Ta spanl. tillöker och i förmågo af dn 23 puncten uthi Kongl. Maijttz Stadga och förordning de Ao 1695 dn 4 Julij, stadfästa förlijkningen å både sidor oryggel. att hållas.

Esiin astui Ilmajoen Pitäjän Kauhajoen kylästä Simo Siponpoika. Hän esitti, kuinka hän on tyttärensä Agnetan Edesmenneen Miehen Tuomo Tuomonpojan veljen Kyrön Skanssista olevan Sippo Tuomonpojan kanssa tehnyt 14.11.1697 ystävällisen sopimuksen. Se koskee hänen tyttärensä Lapsen, Nimeltään Lisbeta, Isänperintöä sekä hänen Isänsisarensa Valpuri Tuomontyttären jälkeensä jättämää omaisuuden seitsemäsosan (lukee kolmasosan) sopimista. Paikalla olivat olleet Ilmajoen Pitäjän Kappalainen Arvoisa Herra Jacob Haustramnius ja Reinin Kestikievari Heikki Heikinpoika. Sopimus on kaikkiaan 300 kuparitaaleria ja yksi Tynnyri viljaa. Siitä hän on saanut 252 Kuparitaaleria. Mutta Simo arveli, että mainittu sopimus oli liian vähäinen ja holhotille epäedullinen. Siksi hän pyysi yhdessä tyttärensä Agnetan kanssa, että Sipon pitäisi maksaa vielä vähän lisää.
Sippo selitti, että 18.1.1695 pidettiin Perinnönjako (isä Tuomo Yrjönpojan jälkeen) 7 veljen ja yhden sisaren, Nimeltään Valpuri, kesken. Kunkin veljen osuudeksi ei tullut enempää kuin 162 taaleria 23 ⅔ äyriä ja Sisaren 81 taaleria 13 ⅓ äyriä kuparirahana (Tuomo Yrjönpojan perintö oli siten yhteensä noin 1220 kuparitaaleria). Tuomon osuus on, kun otetaan huomioon seitsemäsosa Valpurin jäämistöstä, 174 taaleria 12 äyriä kuparirahana. Niinpä hänen yllä sitoutumansa sopimuksen summasta hänen veljensä lapsen ei pitäisi kokea vääryyttä, vaan enemmänkin siitä on hänelle etua. Jotta hän olisi halukas hyväksymään osuutensa, olen luvannut ”kaupantekijäisiksi” Lisbetalle yhden Tynnyrin viljaa, ilman, että se tynnyri on mainittu sopimuksessa. Tämä tyydytti täydellisesti niin Simoa kuin hänen tytärtään Agnetaa. Sopimuksen todistukseksi osapuolet löivät kättä päälle sekä pyysivät siihen laillista vahvistusta.
Edellisen johdosta oikeus otti asian harkintaansa ja havaitsi:
Lisbeta Tuomontytär on tehnyt yllämainitun sopimuksen. Hän ei koe siinä millään tavoin vääryyttä, vaan se enemmänkin parantaa hänen etujaan. Vuonna 1695 tehdystä perinnönjaosta tulee hänen isälleen Tuomolle kaikkiaan 162 taaleria 26 äyriä. Se ei sisällä seitsemättä osaa Tuomon edesmenneen Sisaren Valpuri Tuomontyttären jäämistöstä. Se osuus on 11 taaleria 17 2/7 äyriä kuparirahana. Siksi Oikeus hyväksyy ylläkerrotun osapuolten välisen sopimuksen Lisbeta Tuomontyttären Perinnöksi. Sopimuskirjan 14.11.1697 mukaan Sippo maksaa Lisbetalle 300 kuparitaaleria, josta puuttuu vielä 48 taaleria sekä yhden Tynnyrin viljaa ja vielä sen lisäksi toisen Tynnyrin viljaa. Kuninkaallisen Majesteetin 4.7.1695 antaman asetuksen 23 luvun mukaan Oikeus vahvistaa sopimuksen ja vaatii molempia osapuolia järkähtämättömästi sitä noudattamaan.”
Lähde: Kansallisarkisto digitaaliarkisto, Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat, Ylä-Satakunnan tuomiokunta, Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1698–1698 (KO a:18), Hämeenkyrön Pitäjän ja Ikaalisten Kirkkoherrakunnan Varsinaiset Syyskäräjät 4., 5. ja 6.10.1698, sivut 130–131v., jaksot 148–150 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739316 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739316)



Onko yllä olevan lainauksen Agneta Simonsdotter Aro, Järventaan Isak Erikssonin vävyn Elias Simonsson Aron sisar?

Vastaus kysymykseen on, että kyllä Agneta oli Elias Simonsson Aron sisar.

[P-L H]

Hei

Karkun rippikirjassa ei ollutkaan oikeaa syntymävuotta.

13.10.1725/17.10. Christina Juliana
Hr Dni Astrenius (adj. i Mouhijerfvi) - Elisabet Wegelia
http://hiski.genealogia.fi/hiski/ew0s97?fi+0578+kastetut+2626

Tyrvään seurakunta, syntyneiden ja kastettujen kirja
Christina Julianan kastetieto ja kummit
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8656293

Hiski/Suodenniemi syntyneet/kastettu
1727/3.3.1727 Johannes
2.1.1729/7.1.1729 Elisabeta Pajuniemi
7.4.1733/9.4.1733 Magdalena Pajuniemi
Adj. Hr Eric Astrenius – Elisabet Wegelia

Mouhijärvi vihitty
13.12.1748 Adj.min. Hr Bertel Kriander - Jgfru Christina Juliana Astrenia
http://hiski.genealogia.fi/hiski/ew0s97?fi+0335+vihityt+998

t. Pirkko

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Kun BigY-700-tasoisen testin hinta on pudonnut, niin eikö jo olisi pikku hiljaa aika teettää tästä Astreniuksen isälinjatestin tehneestä mieshenkilöstä tarkka SNP-testi?
Pitääkö sen testin mun itte maksaa, jos ei löydy muita rahottajia, joita asia niin paljon kiinnostais? Ja sitten vielä se, että henkilö suostuu SNP-testiin.
Eihän se ole kuin vain enää 239.00 USdollaria ja se taasen on tän päivän kurssin mukaan ainoastaan 217.18€.
Pelkkien STR-mutaatioiden perusteella kaikki muu on arvailua.

[jaehahl]

Tiedoksi vain:
Erään Astrenin jälkeläisen BigY700-tulos näyttää ilmestyneen 17.1.2020 FTDNA:n projektien Finland Dna ja N North Eurasia tulostaulukoihin...

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei,

Hieno juttu.
Nyt olisi vielä toiselle tarvetta.
Saadaan kaksi tulosta.
Varmentavat toinen toisiaan.
Ja tarkentavat toisiaan mahdollisimman pitkälle julkisina mutaatioina.
Yhdessä tuloksessa saattaa jäädä monta yksityistä pistemutaatiota.
Toisella tuloksella saataisiin mahdollisimman monta näistä yksityisistä muutettua julkisiksi.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Onpahan mielenkiintoinen haploryhmän alahaploryhmä. Löysin tuloksen.
Sama herra jota aattelin testaattavaksi.
Tän hetkisellä haplolla olisi SNP-Trackerin mukaan ikää noin 44000 vuotta.
Asia on vain suuntaa antava.
Mutta samassa ryhmässä on toinenkin samanhaploinen,
niin eiköhän ikähaarukka ala kaventumaan. Taitavat tulokset alkaa täydentämään toisiaan.
Noin kaukana maantieteellisestikin vielä Suomesta.

Löytyykö Suomesta joku toinen, joka on Astrénien mieslinjaa?

[jaehahl]

Hei,
Aamulla oli kaikki vielä hyvin eli haploryhmät mielestäni loogisessa järjestyksessä. lltapäivällä tapahtui kummia: pieni joukko Hg N:.stä oli saanut uusia haploryhmiä kaukaa menneisyydestä (NO-,O-). Ikävää, sillä eräänkin isälinjan edustajat ovat kai menettämässä kaksi lähintä BigY-osumaansa ja ainoan ystr67-osumansa. Mutta ehkä aamulla on taas kaikki toisin...

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Katsoin SNP-Trackerissa ne ryhmän kaksi muuta tulosta, niin tilanne tulee kehittymään seuraavat 2-3 viikkoa.
Ne kaksi muuta tämän hetkistä tulosta on jo Suomessa saakka ja tullut etelästä koukaten jostain Inkerinmaan kautta maahan. Sijoitas toinen niistä toisista haploryhmistä SNP-Trackeriin, niin saat erikoisen reitin Suomeen Ruotsin, Ahvenanmaan ja Inkerinmaan kautta. Mielenkiintoinen koukkaus lännen kautta.
Niinhän siinä käy aina, kun testiä ryhdytään tarkentamaan, niin osumat STR-puolella alkavat hävitä. Siitä myös näkee, ettei pelkän STR-tuloksen varaan kannata alkaa tekemään mitään johtopäätöksiä sukulaisuudesta. Sukulaisuus pelkän STR-tuloksen kanssa voi olla vaikka kuinka kaukana. Se tulos kertoo ainoastaan, että testatuilla on sama haploryhmä ja, että yhteinen esi-isä voi olla reilusti asiakirjaetäisyyden saavuttamattomissa.
No nämä kaks herraa on tulossa siellä noin 44000 vuoden päässä. Mutta eiköhän he ole muutaman päivän tai viikon sisällä jo Suomessa asti, kun katsoo niitä kahta muuta haploa samassa ryhmässä.
Taitaa menna ainakin Astrenin mahdollinen tulosuunta mennä uusiksi.
Noi kaksi muuta samassa ryhmässä olevaa herraa ovat tulleet kohti Suomea ja ovat jossain Äänisen kaakkois-itäpuolella kääntyneet kohti etelä-kaakkoa ja suunnillee kohti Moskovaa noin 6400 vuotta sitten. Ja ovat olleet Jamnaya-kulttuurin alueilla/reuna-alueilla.
Noin 4800 vuotta sitten he ovat kääntyneet sieltä kohti luoteista ja Baltian maita.
Noin 3600 vuotta sitten matkalla edelleen luoteista kohden.
Noin 3600 vuotta sitten Ahvenanmaa seuduilla.
Noin 3300 vuotta sitten herrat löytyvät Ruotsista Tukholman seuduilta.
Noin 3200-3000 vuotta sitten Ahvenanmaan seuduilla.
Noin 2200 vuotta sitten taas Venäjällä Pietarista etelään. Mahdollisesti jossakin Inkerinmaan alueilla, ehkä vähän etelämpänä. Alueella Ilmajärvi-Ylä-Laukaa.
Noin 2100 vuotta sitten Etelä-Suomessa. Alueella Hankoniemestä koilliseen sisämaahan ... Lohja, Karjalohja, Fiskars, Mustio-alueen vaikutuspiirissä.
Noin 2000 vuotta sitten Etelä-Suomessa ... Lohja, Karjalohja, Fiskars, Mustio-alueen vaikutuspiirissä.
Noin 1800 vuotta sitten Etelä-Suomessa alueella Asikkala, Lammi, Kärkölä, Orimattila, Nastola, Jaala, Heinola ja Lahti. Ja näiden alueiden vaikutuspiirissä. Tulokset SNP-Trackerissa ovat testattujen antamien paikkatietojen varassa, joten tiedoissa on luultavasti epätarkkuuksia olemassa.
Suunta on kuitenkin olemassa, kunhan se siitä edelleen vielä tarkentuu. Neljä osumaa samaan ryhmään, niin luulisi jo hiljalleen päästävän SNP-mutaatioissa lähemmäs kohti nykyaikaa.

Katsokaas Ylestä kaksiosainen sarja Ensimmäiset Ruotsalaiset. Siellä puhutaan Yamnaya-kulttuurista. Näkyy ensiesityksestä vielä kolmen kuukauden ajan. Tässä linkki ... https://areena.yle.fi/1-50358233

[jaehahl]

Hei, lähetin yksityisen viestin.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Tuli perille.
Vastaus sinne suuntaan.
Yksityisviestinä.

[Pekka Hiltunen]

Hiski/Suodenniemi syntyneet/kastettu
..
2.1.1729/7.1.1729 Elisabeta Pajuniemi
Kiitos tästä syntymäajasta! Elisabet vihittiin 1751 Laadun Kytän Hagelberg-sukuun, ja k. 1809 jossain.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos tästä syntymäajasta! Elisabet vihittiin 1751 Laadun Kytän Hagelberg-sukuun, ja k. 1809 jossain.
PH
Elisabet näyttäisi kuolleen 28.6.1809, miehensä nimellä Hagelberg, tyttärensä ja vävynsä luona Suodenniemen Pajuniemen Nygårdissa, jossa asui Astrén-nimellä. Hänet haudattiin Andellin hautaan.

[Miisamaija]

Hieman tarkennusta kirjasta Raimo Wasara: Mouhijärven papisto 1939-2002, s.178.

Matts Hagelberg siirtyi n. 1760 appensa Eric Astreniuksen kuoltua Suodenniemen puoleiseen osaan Mouhijärveä pitäjänapulaiseksi. Vanhemmiten Matts Hagelberg oli kykenemätön suoriutumaan kaikista virantoimituksistaan ja jakoi ne vävynsä ja seuraajansa Mattias Andellin kanssa. Matts Hagelberg ja puolisonsa Elisabeth kuolivat Suodenniemen Nygårdin pappilassa ja haudattin Suodenniemen vanhalle hautausmaalle.

[Pekka Hiltunen]

Hieman tarkennusta kirjasta Raimo Wasara: Mouhijärven papisto 1939-2002, s.178.

Matts Hagelberg siirtyi n. 1760 appensa Eric Astreniuksen kuoltua Suodenniemen puoleiseen osaan Mouhijärveä pitäjänapulaiseksi. Vanhemmiten Matts Hagelberg oli kykenemätön suoriutumaan kaikista virantoimituksistaan ja jakoi ne vävynsä ja seuraajansa Mattias Andellin kanssa. Matts Hagelberg ja puolisonsa Elisabeth kuolivat Suodenniemen Nygårdin pappilassa ja haudattin Suodenniemen vanhalle hautausmaalle.
No niin, no: (vai "no niin o"?) Suodenniemi minullakin oli tiedostossani...
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei,


Kuten totesin, niin tilanne tarkentuu edelleen muutamien viikkojen aikana.

Niin todella tapahtui ja päästiin jo sinne noin 1800 vuoden päähän nykyisen Lahden ympäristöön.
Nyt tarvittas joku toinen varmasti saman herra Testatun lähipiiristä tai isälinjalta, niin saataisiin tulos vielä lähemmäs nykyisyyttä.
Toinen testattava, jos löytyy, voisi olla hyvinkin jostain 1800-1900 väliltä haaraantuva henkilö.
Jotenkin tämä Astrénien pappien isälinja päätyy tuolta Lahden ympäristöistä sitten Länsi-Suomen kautta lopulta Kurikkaan papeiksi.
Lahden seutu noin 1800 vuotta sitten, välillä ties missä, Karkku 1679-1713, 1691, Ilmajoki 1728, Jalasjärvi 1730-1731 ja Kurikka 1755, 1794 ja 1818.
Siinäpä aikasektoria ja alaraja noin 1800 vuotta taaksepäin ja Kurikassa Astrénien papit kuolevat.





Hej,

Katsoin SNP-Trackerissa ne ryhmän kaksi muuta tulosta, niin tilanne tulee kehittymään seuraavat 2-3 viikkoa.
Ne kaksi muuta tämän hetkistä tulosta on jo Suomessa saakka ja tullut etelästä koukaten jostain Inkerinmaan kautta maahan. Sijoitas toinen niistä toisista haploryhmistä SNP-Trackeriin, niin saat erikoisen reitin Suomeen Ruotsin, Ahvenanmaan ja Inkerinmaan kautta. Mielenkiintoinen koukkaus lännen kautta.
Niinhän siinä käy aina, kun testiä ryhdytään tarkentamaan, niin osumat STR-puolella alkavat hävitä. Siitä myös näkee, ettei pelkän STR-tuloksen varaan kannata alkaa tekemään mitään johtopäätöksiä sukulaisuudesta. Sukulaisuus pelkän STR-tuloksen kanssa voi olla vaikka kuinka kaukana. Se tulos kertoo ainoastaan, että testatuilla on sama haploryhmä ja, että yhteinen esi-isä voi olla reilusti asiakirjaetäisyyden saavuttamattomissa.
No nämä kaks herraa on tulossa siellä noin 44000 vuoden päässä. Mutta eiköhän he ole muutaman päivän tai viikon sisällä jo Suomessa asti, kun katsoo niitä kahta muuta haploa samassa ryhmässä.
Taitaa menna ainakin Astrenin mahdollinen tulosuunta mennä uusiksi.
Noi kaksi muuta samassa ryhmässä olevaa herraa ovat tulleet kohti Suomea ja ovat jossain Äänisen kaakkois-itäpuolella kääntyneet kohti etelä-kaakkoa ja suunnillee kohti Moskovaa noin 6400 vuotta sitten. Ja ovat olleet Jamnaya-kulttuurin alueilla/reuna-alueilla.
Noin 4800 vuotta sitten he ovat kääntyneet sieltä kohti luoteista ja Baltian maita.
Noin 3600 vuotta sitten matkalla edelleen luoteista kohden.
Noin 3600 vuotta sitten Ahvenanmaa seuduilla.
Noin 3300 vuotta sitten herrat löytyvät Ruotsista Tukholman seuduilta.
Noin 3200-3000 vuotta sitten Ahvenanmaan seuduilla.
Noin 2200 vuotta sitten taas Venäjällä Pietarista etelään. Mahdollisesti jossakin Inkerinmaan alueilla, ehkä vähän etelämpänä. Alueella Ilmajärvi-Ylä-Laukaa.
Noin 2100 vuotta sitten Etelä-Suomessa. Alueella Hankoniemestä koilliseen sisämaahan ... Lohja, Karjalohja, Fiskars, Mustio-alueen vaikutuspiirissä.
Noin 2000 vuotta sitten Etelä-Suomessa ... Lohja, Karjalohja, Fiskars, Mustio-alueen vaikutuspiirissä.
Noin 1800 vuotta sitten Etelä-Suomessa alueella Asikkala, Lammi, Kärkölä, Orimattila, Nastola, Jaala, Heinola ja Lahti. Ja näiden alueiden vaikutuspiirissä. Tulokset SNP-Trackerissa ovat testattujen antamien paikkatietojen varassa, joten tiedoissa on luultavasti epätarkkuuksia olemassa.
Suunta on kuitenkin olemassa, kunhan se siitä edelleen vielä tarkentuu. Neljä osumaa samaan ryhmään, niin luulisi jo hiljalleen päästävän SNP-mutaatioissa lähemmäs kohti nykyaikaa.

Katsokaas Ylestä kaksiosainen sarja Ensimmäiset Ruotsalaiset. Siellä puhutaan Yamnaya-kulttuurista. Näkyy ensiesityksestä vielä kolmen kuukauden ajan. Tässä linkki ... https://areena.yle.fi/1-50358233

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hei,


Tarkistin näiden samaan ryhmittelyyn Finland DNA:n DNA-tulossivulla kuuluvien haplojen tämän hetkiset ikäarviot SNP-Trackerilla.
Tullee vielä tarkentumaan, kunhan samaan ryhmään tulee muita osumia.
Haplot, neljä kappaletta ryhmäs, päättyvät joko vitoseen, kutoseen tai seiskaan.
Vitoseen päättyvän ikä olisi se noin 1800 vuotta.
Kuutoseen päättyvän, kaksi kappaletta, ikä olisi vain noin 570 vuotta.
Seiskaan päättyvän ikä olisi noin 1200 vuotta.
Tällä hetkellä.













Kuten totesin, niin tilanne tarkentuu edelleen muutamien viikkojen aikana.

Niin todella tapahtui ja päästiin jo sinne noin 1800 vuoden päähän nykyisen Lahden ympäristöön.
Nyt tarvittas joku toinen varmasti saman herra Testatun lähipiiristä tai isälinjalta, niin saataisiin tulos vielä lähemmäs nykyisyyttä.
Toinen testattava, jos löytyy, voisi olla hyvinkin jostain 1800-1900 väliltä haaraantuva henkilö.
Jotenkin tämä Astrénien pappien isälinja päätyy tuolta Lahden ympäristöistä sitten Länsi-Suomen kautta lopulta Kurikkaan papeiksi.
Lahden seutu noin 1800 vuotta sitten, välillä ties missä, Karkku 1679-1713, 1691, Ilmajoki 1728, Jalasjärvi 1730-1731 ja Kurikka 1755, 1794 ja 1818.
Siinäpä aikasektoria ja alaraja noin 1800 vuotta taaksepäin ja Kurikassa Astrénien papit kuolevat.

[jaehahl]

Hei,
Vitoseen päättyvän eli ilmeisesti Astrenin isälinjalaisen analyysi on edennyt Yfull.com :ssa ja on nyt "kuutosten" lähin snp -osuma. Lähin yhteinen esi-isä, TMRCA, on arvion mukaan aika kaukana: 950 (325-1750) ybp. Mahdolliset uudet testattavat luonnollisesti tarkentaisivat tulosta.
Mainittakoon, että kahden "kuutosen" kesken Yfullin TMRCA -arvio on 275 (100-700) ybp. Tämän esi-isän elinvuodet olivat 1650? - 1705.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Hyvä juttu.

Tarkentuminen jatkuu.
Voihan tämä toinen mahdollinen testattava olla lähempääkin.

Vaikka jo testatun veli, poika, veljenpoika, serkku, serkun poika, pikkuserkku, pikkuserkun poika ...
Jos ei muita taaempaa enää löydy.

Silloin Astrénit ja jo herra Testattu saisivat aivan oman geneettisen oksan.
Maailman laajuiseen geneettiseen SNP-sukupuuhun.
Kun tämä toinen testattava olisi aivan läheltä.

Tulos olisi julkisesti tarkka.

Nyt tuloksessa on olemassa useampiakin yksityisiä mutaatioita.
Ne löytää BigY:n tuloksista Private Variants-osiosta.
Niitä määrittää positiolukusarjat, jotka kertovat SNP-mutaation paikan kromosomeissa.

Kun näihin lukusarjoihin tulee toinen osuma, niin ne vaihtavat listaa
Private Variants-listasta Named Variants-listaan.
Siis yksityisistä mutaatioista julkisiin nimettyihin mutaatioihin,
jotka jokin löytäjä taho sitten nimeää.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,



Tarkistin uudelleen tuloreitin tapahtuneet muutokset SNP-Trackerista.
Tilanne tarkentuu nyt matkalta, kun uusia mutaatioita löytyy.

Siellä on syntynyt uusi "koukkaus" sieltä Hankoniemen/Tammisaaren/Lohjan sisämaasta Helsingin seudulle ja sen kautta jatkaen eteenpäin sinne Lahden seuduille.
Tämä Helsingin alueen koukkaus olisi tapahtunut joskus noin 1900 vuotta sitten.
Ja ennen kuin päätyy Lahden seuduille.

Muutos ainakin tämän viitoseen päättyvän osuman tiedoilla.
Muutos näyttää olevan samanlainen kaikilla rymässä olevilla testatuilla.

[jaehahl]

Hei,
Mielenkiintoista. Monia suuntavalintoja on merellä sekä maalla tehty, vai sattumako on väkeä johdattanut.
Yfull.com :n kokeellinen Y-puu on julkinen: https://yfull.com/tree/, josta löytyvät jo viiteen päättyvän hg:n kaksi oksaa: viitonen sekä entinen kuutonen, jolla on nyt neloseen päättyvä tarkempi nimi.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Oliskohan ruoka saanut ihmiset liikkumaan?
Paremmat elinolosuhteet.
Hylkeet ja kalat.
Minkähänlaisilla paateilla ne ovat liikkuneet?
Vai kulkeneet talvisin jäitä pitkin merten ylitse?
Tai sitten väistelleet toisia heimoja?


Jos ajoitus noin 950 vuotta sitten pitää noin paikkansa, niin silloin täällä liikkuivat sarvipäiset viikingit.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit

[Jari Latva-Rasku]

Aikoinaan Family Tree DNA:n sivuilta löytämäni Kurikan kappalaisen Isak Isaksson Astrenius vanhemman jälkeläisen isälinjainen haploryhmä oli N. Tyyppi oli harvinainen tässä Suomessa hyvin yleisessä haploryhmässä. Koska vertailuhenkilöiden määrä on pieni, esi-isien maantieteellisen asuinpaikan arviointi voi olla epämääräistä. Varsinkin vesireittejä pitkin oli ennenkin mahdollista siirtyä paikasta toiseen pitkiä matkoja lukuisia kertoja.

Jos joku keskustelua seurannut on sitä sattunut ihmettelemään, Family Tree DNA:n Finland DNA-projektissa (12-111 STR-markkeria) ei näy ketään, jonka esi-isäksi olisi merkitty Astrenius tai soveltuva Isak Eriksson. Henkilöt on helppo löytää muutamassa minuutissa kyselytoiminnolla. BigY- ja YFull-vertailut (n. 400-700 STR-markkeria) ovat henkilökohtaisia ja tuloksia ei pääse näkemään, ellei ole testin tehnyt henkilö tai sellaisen sukulainen samassa ryhmässä.
https://www.familytreedna.com/public/Finland?iframe=yresults

Jos on kyse samasta henkilöstä, samasta kromosomirihmaston kohdasta alkavat nukleotidiparien alleelien toistokertojen (STR-markkerit) määrät ja tietyssä kohdassa esiintyvät nukleotidiparien mutaatiot (SNP) tietenkin liittyvät toisiinsa. Mitä enemmän markkereita on, sitä tarkemmin se ennustaa sukulaisuutta isältä pojalle periytyvän Y-kromosomin vertailussa. Jo 67 markkerin vertailu antaa varsin hyvän käsityksen sukulaisuudesta, joka sitten voidaan tarkistaa perinteisen sukututkimuksen keinoin ja vaikkapa vertailemalla SNP-mutaatioita. Sukulaisten SNP-mutaatiot ovat lähes samat, jos sukulaisuus on peräisin pari sataa vuotta tuoreemmalta ajalta.

Koska kyse on samasta nukleotidiparien ketjusta, sen SNP-mutaatioita voidaan ennustaa sen STR-markkerien avulla. Varsin luotettavaksi osoittautunut arviointiväline on Nevgen, https://www.nevgen.org/
Nevgenin avulla on tehty markkeritietojen avulla kymmeniä onnistuneita analyysejä esimerkiksi omasta R1a-haplotyypistäni projektiryhmässä "Suomen Y-DNA R-haploryhmät". SNP-ennuste Isak Erikssonin jälkeläisen 111 STR-markkerille on kuten odotettua N-L1022 -> N-Y5003 tai N-L1022 -> N-Y10756. Tällaisten miehien on arvioitu tulleen Suomeen Baltian kautta tai sitä sivuavaa reittiä. Ryhmään kuuluvat hämäläiset ja rannikkosuomalaiset. Hämäläisiä asuu tänäkin päivänä esimerkiksi Kymenlaaksossa.

Tehtiin mitä tehtiin, ainakin Isak Erikssonin alkuperän varmistaminen DNA-tutkimuksen avulla on varsin pitkissä puissa. Jos jälkeläiselle löytyy sokeriserkun sokeriserkku, se ei paljon auta.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Eikö mukamas löydy ketään Astreniusta?

Katsohan oheiset linkit, joissa puhutaan mm. Astreniuksesta. Tämä samainen henkilö on myöhemmin nimeltään myös Astreen vanhempi.

Astrenius on käyttänyt sukunimestään erilaisia versioita, kuten ylioppilasmatrikkelistakin selviää. Samalla kerrotaan missä henkilö on ollut mm. pitäjänapulaisena ja kappalaisena.
Vai olisiko mielestäsi kyseessä aivan eri henkilö tämä Pohojam´maalla ollut Astrén, Astren, Astreen tai Astrenius kuin Astrenius vaikkapa Karkussa?

Kuten Kurikan seurakunnan rippikirjoista voit erinomaisesti havaita, niin Astren, Astreen, Astrén ja Astrenius on monissa eri muodoissa kirjoitettuna, kuten myös tämän samaisen henkilön etunimi Isac, Isach ja Isaac.

Katto itte ... niin voit vertailla kirjoitus asuja Isaac Astreniuksen, Astrenin, Astreenin tai Astrénin sukunimen ja etunimen kirjoitusasuista sekä muodoista.

Tämä herra Testattu voisi aivan hyvin kirjoittaa vanhimmaksi tunnetuksi esi-isäkseen Isaac Astren, Isaac Astreen, Isaac Astrén tai Isaac Astrenius. Kyse on aivan samasta miehestä kuin herra Isaac Astren.

Kurikan rippikirja 1722-1750:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10177268

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10177298

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10177369

Kurikan rippikirja 1751-1772

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7608810

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7608858

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7608910

Kurikan rippikirja 1773-1794

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7608958

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7609016

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7609088

Lisäksi vielä sekin, kun teet haun Astren, niin tulos löytyy FTDNA:n Finland DNA-ryhmässä.

Ja tietoa herran nimestä löytyy myös Ylioppilasmatrikkelista.

Vai olisiko kyse eri herrasta?

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5274

[Jari Latva-Rasku]

Lisäksi vielä sekin, kun teet haun Astren, niin tulos löytyy FTDNA:n Finland DNA-ryhmässä.



Kun tein minuutti sitten haun "astren" FTDNA:n Finland DNA-ryhmässä, sellaista henkilöä ei löytynyt, eikä ole löytynyt, kun tässä ketjussa asiasta ensimmäisen kerran mainitaan.

[jaehahl]

Hei,
Projektien jäsenet voivat rajoittaa tietojensa näkyvyyttä. Astren näkyy vain FTDNA:aan kirjautuneille finland-projektin jäsenille.

[Jari Latva-Rasku]

Aikoinaan Family Tree DNA:n sivuilta löytämäni Kurikan kappalaisen Isak Isaksson Astrenius vanhemman jälkeläisen isälinjainen haploryhmä oli N. Tyyppi oli harvinainen tässä Suomessa hyvin yleisessä haploryhmässä. Koska vertailuhenkilöiden määrä on pieni, esi-isien maantieteellisen asuinpaikan arviointi voi olla epämääräistä. Varsinkin vesireittejä pitkin oli ennenkin mahdollista siirtyä paikasta toiseen pitkiä matkoja lukuisia kertoja.

Jos joku keskustelua seurannut on sitä sattunut ihmettelemään, Family Tree DNA:n Finland DNA-projektissa (12-111 STR-markkeria) ei näy ketään, jonka esi-isäksi olisi merkitty Astrenius tai soveltuva Isak Eriksson. Henkilöt on helppo löytää muutamassa minuutissa kyselytoiminnolla. BigY- ja YFull-vertailut (n. 400-700 STR-markkeria) ovat henkilökohtaisia ja tuloksia ei pääse näkemään, ellei ole testin tehnyt henkilö tai sellaisen sukulainen samassa ryhmässä.
https://www.familytreedna.com/public/Finland?iframe=yresults

Jos on kyse samasta henkilöstä, samasta kromosomirihmaston kohdasta alkavat nukleotidiparien alleelien toistokertojen (STR-markkerit) määrät ja tietyssä kohdassa esiintyvät nukleotidiparien mutaatiot (SNP) tietenkin liittyvät toisiinsa. Mitä enemmän markkereita on, sitä tarkemmin se ennustaa sukulaisuutta isältä pojalle periytyvän Y-kromosomin vertailussa. Jo 67 markkerin vertailu antaa varsin hyvän käsityksen sukulaisuudesta, joka sitten voidaan tarkistaa perinteisen sukututkimuksen keinoin ja vaikkapa vertailemalla SNP-mutaatioita. Sukulaisten SNP-mutaatiot ovat lähes samat, jos sukulaisuus on peräisin pari sataa vuotta tuoreemmalta ajalta.

Koska kyse on samasta nukleotidiparien ketjusta, sen SNP-mutaatioita voidaan ennustaa sen STR-markkerien avulla. Varsin luotettavaksi osoittautunut arviointiväline on Nevgen, https://www.nevgen.org/
Nevgenin avulla on tehty markkeritietojen avulla kymmeniä onnistuneita analyysejä esimerkiksi omasta R1a-haplotyypistäni projektiryhmässä "Suomen Y-DNA R-haploryhmät". SNP-ennuste Isak Erikssonin jälkeläisen 111 STR-markkerille on kuten odotettua N-L1022 -> N-Y5003 tai N-L1022 -> N-Y10756. Tällaisten miehien on arvioitu tulleen Suomeen Baltian kautta tai sitä sivuavaa reittiä. Ryhmään kuuluvat hämäläiset ja rannikkosuomalaiset. Hämäläisiä asuu tänäkin päivänä esimerkiksi Kymenlaaksossa.

Tehtiin mitä tehtiin, ainakin Isak Erikssonin alkuperän varmistaminen DNA-tutkimuksen avulla on varsin pitkissä puissa. Jos jälkeläiselle löytyy sokeriserkun sokeriserkku, se ei paljon auta.
Liikaa vaivaa ei kannattaisi nähdä, mutta Finland DNA-ryhmässä löytyy 92 haplotyyppeihin N-Y5003 ja N-Y10756 kuuluvaa henkilöä. Kun niitä verrataan Isak Erikssonin jälkeläisen markkeritietoihin, löytyy 10 henkilöä, joihin verrattuna markkeriero on pienin eli 10-12/111. Ainoastaan yksi henkilö näistä kymmenestä kuuluu ryhmään N-Y10756, joten voi olettaa, että Isak Eriksson kuuluisi ryhmään N-Y5003. Kun näitä kymmentä henkilöä verrataan "McDonaldsin" mutaationopeusten mallin avulla, lähimpien osumien yhteinen esi-isä olisi 50% todennäköisyydellä elänyt keskiajalla, eli aikaa olisi kulunut kahden osalta 720 ja yhden osalta 780 vuotta. Näiden osumien varhaisimmat tunnetut esi-isät ovat seuraavat.

Mickel Mickelsson Glader, 1727-1797, Muurla, Salo
Antti Juhonpoika, ca 1700-1765, Pusula, Finland
Joachim Hagner, b. 1706 and d. 1784,Turku, Finland

Todennäköisesti ei polkaisisi tyhjää, jos etsisi Salon/Uskelan Muurlan Äijälästä pari nykyaikaan vievää isälinjaa, tekisi heistä Y-DNA -testin ja vertaisi niitä Isak Erikssonin jälkeläiseen. Minä sellaisia pienen vaivannäön jälkeen löytänyt.

[Jari Latva-Rasku]

Hei,
Projektien jäsenet voivat rajoittaa tietojensa näkyvyyttä. Astren näkyy vain FTDNA:aan kirjautuneille finland-projektin jäsenille.

Se oli hyvä vinkki! Kirjauduin siis FTDNA:n tililleni ja sieltä Finland-projektin sivulle, minkä jäsen olen. Varmuuden vuoksi helpommin osumat haalivalla haulla "astr" ei löytynyt yhtään tiliä. Löytyi tai ei, sillä ei merkitystä ole ennen kuin löytyy osuma, joka liittää Karkun Isak Erikssonin aikaisempiin sukututkimuksella todennettuihin esipolviinsa. Vaikka ei löydy, on kuitenkin olemassa hyvä arvaus, kuka hän oli, eli uskelalainen talonpoika.

[jaehahl]

Hei,

Lainaus:
"Liikaa vaivaa ei kannattaisi nähdä, mutta Finland DNA-ryhmässä löytyy 92 haplotyyppeihin N-Y5003 ja N-Y10756 kuuluvaa henkilöä. Kun niitä verrataan Isak Erikssonin jälkeläisen markkeritietoihin, löytyy 10 henkilöä, joihin verrattuna markkeriero on pienin eli 10-12/111. Ainoastaan yksi henkilö näistä kymmenestä kuuluu ryhmään N-Y10756, joten voi olettaa, että Isak Eriksson kuuluisi ryhmään N-Y5003. Kun näitä kymmentä henkilöä verrataan "McDonaldsin" mutaationopeusten mallin avulla, lähimpien osumien yhteinen esi-isä olisi 50% todennäköisyydellä elänyt keskiajalla, eli aikaa olisi kulunut kahden osalta 720 ja yhden osalta 780 vuotta. Näiden osumien varhaisimmat tunnetut esi-isät ovat seuraavat."

Oletus Y-5003 on oikein, mutta BigY-testin tulosten perusteella näistä kolmesta vain yksi voisi päästä jatkokierroksille, jos liittyisi Yfull.com:iin.

[Jari Latva-Rasku]

Se oli hyvä vinkki! Kirjauduin siis FTDNA:n tililleni ja sieltä Finland-projektin sivulle, minkä jäsen olen. Varmuuden vuoksi helpommin osumat haalivalla haulla "astr" ei löytynyt yhtään tiliä. Löytyi tai ei, sillä ei merkitystä ole ennen kuin löytyy osuma, joka liittää Karkun Isak Erikssonin aikaisempiin sukututkimuksella todennettuihin esipolviinsa. Vaikka ei löydy, on kuitenkin olemassa hyvä arvaus, kuka hän oli, eli uskelalainen talonpoika.

Vaikka Astrenia ei löytynyt, selvisi, että 14/106 haplotyyppeihin N-L1022 -> N-Y5003 tai N-L1022 -> N-Y10756 kuuluvista oli sallinut tietojensa selailun ainoastaan projektiryhmän jäsenille. Voisi olettaa, että muutenkin noin 15% sallii tietojensa paljastamisen ainoastaan projektiryhmälle. Isak Erikssonin jälkeläisen keskiajalle takautuvien sukulaisten joukossa ei näyttäisi tällaisia epäluuloisia tai harhatäppäyksen tehneitä onneksi olevan. Aikaisempi arvio näyttäisi pitävän toistaiseksi paikkansa.

[Jari Latva-Rasku]

Oletus Y-5003 on oikein, mutta BigY-testin tulosten perusteella näistä kolmesta vain yksi voisi päästä jatkokierroksille, jos liittyisi Yfull.com:iin.

Mikäli Isak Erikssonin jälkeläisen BigY-päätemutaatio tiedetään, mikä se on? YFullin ja BigY:n päätemutaatiot voivat poiketa toisistaan. Omalla kohdallani ero on 5 mutaatiota FTDNA:n eduksi. Siihen mahtuu jo sukupolvia.

[Pekka Hiltunen]

SNP-ennuste Isak Erikssonin jälkeläisen 111 STR-markkerille on kuten odotettua N-L1022 -> N-Y5003 tai N-L1022 -> N-Y10756. Tällaisten miehien on arvioitu tulleen Suomeen Baltian kautta tai sitä sivuavaa reittiä.
Mikä oli Baltiaa sivuava reittii? Pommeriin ja jäätä pitkin Ahvenanmaalle? Y-DNA:n löytyminen "Turum pualest" voisi viitata siihen, että oli seilejä topeissa jo ennen Hansaa. Toinen "sivuava reitti" kulki Kiovan ja Novgorodin sekä Inkerinmaan (Pietari) kautta Viipuriin (tai sitä edeltäviin keskiaikaisiin kyliin) ja edelleen länteen. Uusimaakin oli ennen 1550 Hämettä...

PH

[Jari Latva-Rasku]

Mikä oli Baltiaa sivuava reittii? Pommeriin ja jäätä pitkin Ahvenanmaalle? Y-DNA:n löytyminen "Turum pualest" voisi viitata siihen, että oli seilejä topeissa jo ennen Hansaa. Toinen "sivuava reitti" kulki Kiovan ja Novgorodin sekä Inkerinmaan (Pietari) kautta Viipuriin (tai sitä edeltäviin keskiaikaisiin kyliin) ja edelleen länteen. Uusimaakin oli ennen 1550 Hämettä...

PH
Reittejä ovat voineet olla joko meren yli Baltiasta tai Etelä-Karjalan Koiviston kautta Kymenlaaksoon ja Uudellemaalle. Koivistossa oli skandinaavien kauppapaikka eli välietappi kauppiaiden idän jokireiteille. Haplotyyppiä N-Y5003 esiintyy vähäisessä määrin myös Ruotsissa, Skotlannissa ja Englannissa. Paljon ei mielikuvitusta tarvita, jotta voisi arvata, miten se voisi olla mahdollista. Kovin montaa kantaisää siihen ei tarvita.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Aikas sukkelaa. Neuvotaas ny vähän miten sinne löytää.
Kyllä mä sel´löyrän aiva heleposti. Ei mitään ongelmaa.

Otin siitä juuri leikekuvat koko Y111 Excel-listauksesta.
Kuvataas ny vielä sitten kännykällä, jolloin näkee milloin kuva on otettu.
Nyt on kuvakin, jos herra Latva-Rasku kaipaa faktoja.

Mä en ny sitten tiedä millä selaimella ja haulla herra Latva-Rasku Astrenia hakee.
Se löytyy Chromella aivan yksinkertaisesti. CTRL+F ja hakusanaksi Astren.
Hakusanaksi voit kirjoittaa myös Isaac tai vuosiluvut 1691 ja 1755.

Ja siinä BigY-ryhmässä on tällä hetkellä ainoastaan neljä testattua henkilöä.

Finland DNA sivu, sieltä DNA Results osio, Y-DNA, kun aukeaa valiitavaksi, niin, sieltä mä valitsin Colorized Chart.
Sitten testitason asteukseksi YDNA 111, että haku helpottuu ja turhia ei tartte näyttää.
Sivu kooksi 2500.
Niin johan löytyy.
Aivan yksinkertaisesti.
Sitä paitsi tämä herra testattu on mulle FF-osuma ja suhtkoht läheltäkin vielä. Niin ja meillä on 2462 yhteistä DNA-osumaa FF:ssä.

[Jari Latva-Rasku]

Mä en ny sitten tiedä millä selaimella ja haulla herra Latva-Rasku Astrenia hakee.
Se löytyy Chromella aivan yksinkertaisesti. CTRL+F ja hakusanaksi Astren.
Hakusanaksi voit kirjoittaa myös Isaac tai vuosiluvut 1691 ja 1755.


Kiitokset!

Löytyihän se lopulta! Yritin aluksi Edge-selaimella, jolle FTDNA on minulla asennettuna. Astrenia ei kyselyllä löytynyt, mutta selvisi, miksi ei löytynyt. Kun Edge-selaimella valitsee FTDNA-tilillä projektiryhmän, siirrytään projektiryhmän sivulle, mutta valittaessa projektiryhmässä tulokset, tullaan vapaasti (public) selattavalle sivustolle. Astren löytyy ainoastaan projektiryhmän sivuilta ja näin ollen sitä ei näy. Chrome-selaimella sivustot ohjautuivat koko ajan projektiryhmässä ja tulos tuli esiin. Hyvin tuntuu Nevgen STR-markkereiden avulla ennustavan, koska tulos oli L1022 > Y5004 > Y5005 > Y5003 > Z35267 > BY33065, ja ainoastaan kaksi mutaatiota löytyi lisää. Kommellus selaimien kanssa oli hyödyksi.

Mickel Mickelsson Glader, 1727-1797, Muurla, Salo, N-BY33067
Carl Gustaf Hahl, b. ca 1690 ?, d.1742 Helsinki, N-BY33066
Olof Hahl, Hujansalo Finland, N-BY33066
Isaac Astren, Karkku,Finland b. 1691 d. 1755, N-BY33065

Kun Isak Astrenin markkeritulosta verrataan muihin ryhmään kuuluviin McDonalds-mutaatiomallilla, aika yhteiseen esi-isään Gladerin jälkeläisen kanssa on 50% todennäköisyydellä, kuten aikaisemmin on todettu, 720 vuotta. Ero Carl Hahlin jälkeläiseen on 1200 vuotta ja Olof Hahlin jälkeläiseen 1080 vuotta. Mutaatio BY33067 voisi olla ajallisesti lähempi BY33065-mutaation kanssa kuin BY33066. Vaikka Mickel Gladerin esipolvia saataisiin selville, se tuskin riittää varmistamaan Isak Erikssonin alkuperää, koska aika yhteiseen esi-isään on liian pitkä. Tieto tämänhetkisestä päätemutaatiosta N-BY33065 on kuitenkin arvokas vastaisen varalle, sillä ennemmin tai myöhemmin lisää osumia tulee. Kiitos kulttuuriteosta Kurikkaan! Niitä ovat Astrenit tai myöhemmin Jyllilät tehneet vuosisatojen aikana Kurikan seudulla vähän enemmänkin.

Suomi on suuri maa. Todistettavasti samasta isälinjasta kun Isak Eriksson peräisin oleva Mickel Glader sattuu olemaan peräisin samasta Muurlan kylästä kuin Äijälän Isak Eriksson, jota myös Kentzeriksi kutsuttiin.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Nyt pitäs saada selville montako Private Varianttia herra Testatulla on tuloksessaan. Se näyttäisi suunnilleen miten kaukana on tämän hetkinen tulos. Nämä yksityiset mutaatiot löytyvät BigY:n tulososiosta. Niistä näkee kuinka paljon tulos tulee vielä muuttumaan/tarkentumaan. Yksityisillä mutaatioilla on positiolukusarjat, joilla mutaation paikka kromosomeissa määritellään. Kun näihin lukuihin tulee toinen osuma, niin ne muuttuvat yksityisistä julkisesti tunnetuiksi mutaatioiksi. Mutaation löytäjä nimeää löydetyn mutaation.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Nyt tarvittas sitten se toinen BigY-700-testitulos ja mahdollisimman läheltä herra Testattua. Saataisiin lähes tarkka julkinen tulos. Muutama Private Variantti (yksityinen mutaatio, jota ei ole tavattu muilla testatuilla vielä) voi jäädä jälelle.
Pystyttäisiin vertailemaan paremmin toisia ryhmässä jo olevia tuloksia herra Testatun ja tämän mahdollisen lähitestatun tuloksen kanssa.
Samalla nähtäisiin milloin tiet näihin muihin jo testattuihin erkanevat omille teilleen.
Nyt ollaan vielä kaukana asiakirjoihin nähden. Pistemutaatioilla voidaan päästä noin +/- 50 vuoden etäisyydelle asti. Joskus jopa lähemmäksikin, joka riippuu sukupolvien välisestä erosta.
Mistähän tällanen herra kaivettas esille?
Miten ois herrojen kappalaisten viimeinen asuinpaikkakunta?
Pitääpäs vähän miettiä ja tutkaalla.

[Jari Latva-Rasku]

Hej,

Nyt tarvittas sitten se toinen BigY-700-testitulos ja mahdollisimman läheltä herra Testattua. Saataisiin lähes tarkka julkinen tulos. Muutama Private Variantti (yksityinen mutaatio, jota ei ole tavattu muilla testatuilla vielä) voi jäädä jälelle.
Pystyttäisiin vertailemaan paremmin toisia ryhmässä jo olevia tuloksia herra Testatun ja tämän mahdollisen lähitestatun tuloksen kanssa.
Samalla nähtäisiin milloin tiet näihin muihin jo testattuihin erkanevat omille teilleen.
Nyt ollaan vielä kaukana asiakirjoihin nähden. Pistemutaatioilla voidaan päästä noin +/- 50 vuoden etäisyydelle asti. Joskus jopa lähemmäksikin, joka riippuu sukupolvien välisestä erosta.
Mistähän tällanen herra kaivettas esille?
Miten ois herrojen kappalaisten viimeinen asuinpaikkakunta?
Pitääpäs vähän miettiä ja tutkaalla.
Isak Erikssonin pojalla Mouhijärven kappalaisella Erik Astreniuksella ei tunneta nykypäivään asti eläneitä jälkeläisiä. Käsittääkseni pojalla Kurikan kappalaisella Isak Astreniuksella on kymmeniä elossa olevia isälinjaisia jälkeläisiä ainakin Suomessa ja USA:ssa, mutta vasta vuonna 1842 syntyneen Iisakki Iisakinpoika Astrénin jälkeen. Amerikan Astrénit käyttävät kurikkalaisen torpan mukaan otettua nimeä Luhtanen ja Suomessa sukutilan mukaan nimeä Jyllilä, alun perin Gyllenfors.

Raimo Ketolan henkilötietokannassa on osa Astreniuksista. Tietokannasta löytyvä oletus, että Isak Eriksson olisi "Stjerna" on yksi aikoinaan toiminnassa olleen vilppula.comin sadoista virheistä tai huolimattomista oletuksista.
http://raketola.fi.31-217-196-241.domainhotelli.fi/grpf38699.html

Mutaatiot syntyvät, jos ovat syntyäkseen. Ne ovat satunnaisia. Niitä voi muodostua yhden sukupolven välillä useampia tai ei ollenkaan useisiin sukupolviin. Mutaatio voi myös palautua alkuperäiseen muotoon. Kun matemaattisissa malleissa lisätään ennusteen todennäköisyyttä, samalla varmuuden vuoksi työnnetään mutaation syntyaikaa kauemmas ajassa ja lavennetaan syntymisen aikaväliä. Mutaation syntymisen aikaväli voi helposti olla puolisen tuhatta vuotta, hyvässä lykyssä 200-300 vuotta.

Kun Kurikan Astreniusten isälinjaisia geneettisiä sukulaisuuksia verrataan viimeisten sukupolvien 150 vuoden aikana, pystytään varmistamaan, että he ovat samasta isälinjasta. Jos isälinja on sama, nähdään, mitkä mutaatiot ovat yhteisiä ja syntyneet jossain vaiheessa keskiajan jälkeen. Kun sitten saadaan osuma, joka voidaan sukututkimuksen keinoin johdatella Isak Erikssonin isälinjaisiin 1600-luvulle takautuviin sukulaisiin Uskelan/Salon/Muurlan Äijälässä tai jossain muualla, Isakin alkuperä on varmistettu. Äijälä on yksi Muurlan seudun kantataloja/kyliä ja seudun isälinjat voivat olla Suomen mittakaavassa erittäin vanhoja. Tarkkana kuitenkin pitää olla. Kurikan Isak Astreniuksen äidinpuoleisten sukulaisten Peltoniemi/Peldanin isälinjaiseksi haploryhmäksi oletettiin N, kun naapuritalosta Latva-Nikkolasta tullut renki, jolla oli sama harvinainen patronyymi Valentin tai "Valee" kuin Peltoniemen isännällä, oli oletettu ilman muuta perustetta pojaksi. Sitten tehtiin yli 300 vuoden päästä geenitesti. Astrén-nimeä ovat käyttäneet muutkin kuin Astreniukset. Jos löytyy Astrén-niminen, ensimmäiseksi voi olettaa, että hän ei ole Isak Erikssonin jälkeläinen.

[Pekka Hiltunen]

Isak Erikssonin pojalla Mouhijärven kappalaisella Erik Astreniuksella ei tunneta nykypäivään asti eläneitä jälkeläisiä. Käsittääkseni pojalla Kurikan kappalaisella Isak Astreniuksella on kymmeniä elossa olevia isälinjaisia jälkeläisiä ainakin Suomessa ja USA:ssa, mutta vasta vuonna 1842 syntyneen Iisakki Iisakinpoika Astrénin jälkeen. Amerikan Astrénit käyttävät kurikkalaisen torpan mukaan otettua nimeä Luhtanen ja Suomessa sukutilan mukaan nimeä Jyllilä, alun perin Gyllenfors.

Raimo Ketolan henkilötietokannassa on osa Astreniuksista. Tietokannasta löytyvä oletus, että Isak Eriksson olisi "Stjerna" on yksi aikoinaan toiminnassa olleen vilppula.comin sadoista virheistä tai huolimattomista oletuksista.
http://raketola.fi.31-217-196-241.domainhotelli.fi/grpf38699.html

Mutaatiot syntyvät, jos ovat syntyäkseen. Ne ovat satunnaisia. Niitä voi muodostua yhden sukupolven välillä useampia tai ei ollenkaan useisiin sukupolviin. Mutaatio voi myös palautua alkuperäiseen muotoon. Kun matemaattisissa malleissa lisätään ennusteen todennäköisyyttä, samalla varmuuden vuoksi työnnetään mutaation syntyaikaa kauemmas ajassa ja lavennetaan syntymisen aikaväliä. Mutaation syntymisen aikaväli voi helposti olla puolisen tuhatta vuotta, hyvässä lykyssä 200-300 vuotta.

Kun Kurikan Astreniusten isälinjaisia geneettisiä sukulaisuuksia verrataan viimeisten sukupolvien 150 vuoden aikana, pystytään varmistamaan, että he ovat samasta isälinjasta. Jos isälinja on sama, nähdään, mitkä mutaatiot ovat yhteisiä ja syntyneet jossain vaiheessa keskiajan jälkeen. Kun sitten saadaan osuma, joka voidaan sukututkimuksen keinoin johdatella Isak Erikssonin isälinjaisiin 1600-luvulle takautuviin sukulaisiin Uskelan/Salon/Muurlan Äijälässä tai jossain muualla, Isakin alkuperä on varmistettu. Äijälä on yksi Muurlan seudun kantataloja/kyliä ja seudun isälinjat voivat olla Suomen mittakaavassa erittäin vanhoja. Tarkkana kuitenkin pitää olla. Kurikan Isak Astreniuksen äidinpuoleisten sukulaisten Peltoniemi/Peldanin isälinjaiseksi haploryhmäksi oletettiin N, kun naapuritalosta Latva-Nikkolasta tullut renki, jolla oli sama harvinainen patronyymi Valentin tai "Valee" kuin Peltoniemen isännällä, oli oletettu ilman muuta perustetta pojaksi. Sitten tehtiin yli 300 vuoden päästä geenitesti. Astrén-nimeä ovat käyttäneet muutkin kuin Astreniukset. Jos löytyy Astrén-niminen, ensimmäiseksi voi olettaa, että hän ei ole Isak Erikssonin jälkeläinen.
Löysin Lounaissuomalaisen henkilön, joka näyttää olevan kanssani samaa Astreniusten Wegelius-haaraa aina Pöytyälle saakka (ent. Pöytyän kpl Jacob Wahlberg, k. 13.6.1861 Kauvatsalla, lähellä "kotiseutujaan" Vaaljokea). Täytyy nyt sapatin ajan kyylätä yhteisiä sekvenssejä. Itsekin äpärän poikana panen vain vähän painoa Y-linjalle...
PH

[Jari Latva-Rasku]

Löysin Lounaissuomalaisen henkilön, joka näyttää olevan kanssani samaa Astreniusten Wegelius-haaraa aina Pöytyälle saakka (ent. Pöytyän kpl Jacob Wahlberg, k. 13.6.1861 Kauvatsalla, lähellä "kotiseutujaan" Vaaljokea). Täytyy nyt sapatin ajan kyylätä yhteisiä sekvenssejä. Itsekin äpärän poikana panen vain vähän painoa Y-linjalle...
PH

Tajusin vasta nyt tarkentaa, että Erik Astreniuksella ei tunneta nykypäivään eläneitä isälinjoja. Muuten sukua kyllä löytyy. Isälinjat vaativat huolenpitoa siinä kuin kaikki muutkin mielenkiintoiset löydöt. Isäperimä on pieni ja sitä on lähes 20 kertaa vähemmän kuin äitiperimää. Rohkeimmat ovat kuolleet ensin pois sukua jatkamasta. Taantuvan Y-kromosomin pelätään vähitellen rappeutuvan, vaikka saahan niitä toistaiseksi lisää Aasiasta ja Afrikasta. Vielä ihmetellään, mitä tehdään, jos jatkossa naisten pitäisi saada lapsia keskenään. Lapsilla ei olisi Y-kromosomia lainkaan ja neljä X-kromosomia.

[Pekka Hiltunen]

Tajusin vasta nyt tarkentaa, että Erik Astreniuksella ei tunneta nykypäivään eläneitä isälinjoja. Muuten sukua kyllä löytyy. Isälinjat vaativat huolenpitoa siinä kuin kaikki muutkin mielenkiintoiset löydöt. Isäperimä on pieni ja sitä on lähes 20 kertaa vähemmän kuin äitiperimää. Rohkeimmat ovat kuolleet ensin pois sukua jatkamasta. Taantuvan Y-kromosomin pelätään vähitellen rappeutuvan, vaikka saahan niitä toistaiseksi lisää Aasiasta ja Afrikasta. Vielä ihmetellään, mitä tehdään, jos jatkossa naisten pitäisi saada lapsia keskenään. Lapsilla ei olisi Y-kromosomia lainkaan ja neljä X-kromosomia.
Kuinka hienosti suomensitkaan sanomani, Jari. Shebes!
Ph

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin jälkeläisellä on 9 FTDNA:n 111-markkerin testin tehnyttä mutanttiveljeä, joilla on sama SNP-mutaatio N-Z35267. Kovin yleinen ei sukulinja vaikuttaisi olevan. STR-mutaatiot ovat vielä satunnaisempia, koska niitä yleensä syntyy useammin.

Vaikka SNP-mutaatiot ovat melko samat ja yhteinen esi-isä olisi elänyt samaan aikaan, STR-mutaatioiden määrässä voi olla eroja samaan ryhmään kuuluvien välillä.

Isak Erikssonin jälkeläisen isälinjainen, sotilaalta kalskahtava, etäsukulainen Michel Michelsson Glader on kymmenen henkilön ryhmässä sellainen, jolle voidaan STR-mutaatioita vertaamalla ennustaa lähin etäisyys kaikkiin muihin, eli yhteinen esi-isä olisi kymmenen ryhmässä elänyt keskimäärin 750 vuotta sitten, eli 1200-luvun puolivälissä. Samaan alatyyppiin Isak Erikssonin ja Gladerin kanssa kuuluvat Hahlit vaikuttaisivat olevan muutenkin kuin nimen perusteella sukulaisia. Heille ennustetaan, että keskinäinen yhteinen esi-isä olisi elänyt 350 vuotta sitten, ja heidän yhteinen esi-isänsä Gladerin kanssa 660 vuotta sitten. Sattuma olisi puolin ja toisin voinut synnyttää SNP-mutaatioihin vaikuttamattomia STR-mutaatiota tavallista enemmän. Jos muutetaan STR-markkeriarvo samaksi kuin kolmella muulla neljän ryhmään kuuluvalla, yhteisen esi-isän elinaika lyhenee Isak Erikssonin ja Gladerin välillä 360 vuoden tasolle ja Hahlien suuntaan 660 ja 780 vuoden tasolle. Mutaatioherkin on Isak Erikssonin sukukunta, sillä yleensä hänellä on ero muihin kolmeen.

Kymmenen ryhmään kuuluvien varhaisimpia 1600- ja 1700-luvuilla eläneitä esi-isiä eli aikajärjestyksessä, vanhin ensin, Virolahdella, Eurassa, Helsingissä, Tammelassa, Karkussa, Lemussa ja Muurlassa. Jo aikoina ammoisina pystyttiin näihin paikkoihin siirtymään vaivattomasti edestakaisin ja ristiin rastiin. Tammela on ainoa paikka, jonne matkaamiseksi tarvitaan muutakin kuin vettä. Isak Eriksson tuli Karkkuun Turusta todennäköisesti kärryillä, koska myöhemmin hänen nimityksensä Loimaan pitäjänkirjuriksi torjuttiin vetoamalla tietä pitkin matkan pituuteen.

Sitten voisi mennä aivan toiseen asiaan. Alla on Uskelan/Salon/Muurlan Äijälän rippikirja vuodesta 1697 eteenpäin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7905147
Silloin Äijälän jo omisti befallningsman Johan Stake. Äijälän muu autioitunut maaomistus oli Jäppiä lukuun ottamatta yhdistetty Äijälään, jonka isäntää Stakea kutsuttiin Käntzäriksi, aivan kuten Äijälän Isak Erikssonia, Erik Jakobssonia ja Jakob Thomassonia. Jäpin isäntä oli Seppä, joten käntsäröinti voisi olla sellaista ammatin harjoittamista, jota kruununnimismieskin kehtasi tehdä. Veikkasin aikaisemmin tässä ketjussa patoamista ja vesivoiman käyttöä, koska vieressä oli joki ja järvi, sekä alajuoksun naapurikylää Villilää kutsuttiin myös Myllykyläksi. Voisi myös olla mahdollista, että Äijälän vaihtoehtoinen nimi Kantor on asiaa paremmin tuntevien paikallisten parissa aina ollut Käntzer.

Vielä oleellisempaa kuin nimien tai myllyn pyörittäminen voisi olla, että Äijälän rippikirjasivun loppupuolella näkyy vielä vuonna 1711 lampuoti Simon, hänellä puoliso Margeta ja samassa yhteydessä leski Anna. On mahdollisuuksien rajoissa, että Äijälän Isak Erikssonin isälinjainen sukulainen eli sedän jälkeläinen, olisi 1680-luvun vararikon jälkeen jäänyt paremman puutteessa kotipeltojensa lampuodiksi. Sukuun tiedetään vuonna 1674 kuuluneen Simon-niminen poika.

Äijälä oli keskiajan lopulla Muurlan rälssin osa, mutta oli ainakin 1600-luvulla tai jo 1500-luvulla saman suvun omistama perintötila, toisin kuin monet alueen aatelille alistetut tilat. Mikäli Karkun ja Muurlan Isak Eriksson olisi sama henkilö, Isakin mukana olisi kulkeutunut perimätietoa suvusta. Muurlan suvun sinetti oli tähti. Vaikka Astreniukset eivät Muurlan maatiaishaaraa olisikaan, aivan hyvin Muurlasta tarinoita kuullut olisi voinut ottaa/saada kouluun mennessään paremman puutteessa tähtijohdannaisen nimen.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä on parin sivun verran Ylis- ja Alas-Äijälää vuonna 1740 alkavassa Salon rippikirjassa. Rippikirjoista puuttuvat melkein koko 1710- sekä koko 1720- ja 1730-luku. Tästä ei muuta viisastu kuin, että Ylis-Äijälää vieläkin kutsuttiin Känsäriksi aivan kuten Äijälän tai ehkä ennemmin Känsärin Isak Erkssonin isoisää Jakob Thomassonia hänen kuollessaan 1630-luvun alussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7905331

[Jari Latva-Rasku]

Tein oheen hieman arveluttavasti, ilman lopullista kameraalista tai geneettistä todistetta, Muurlan ja Karkun Isak Erikssonien suvut yhdistävän yhteenvedon, jossa näkyvät isälinjan todistettavasti tunnetut isät ja pojat. Jos Amerikan Astrenien eli Luhtasten elossa olevista jälkeläisistä puolet olisi poikia, niitä voisi olla lähes 20, päälle tietenkin Jyllilöiden mieslinja. Muurlan "Känsärin" suvusta tunnetaan varhaisina aikoina sen verran monta poikaa, että olisi ihme, jos jonkun sukuhaaran mieslinjainen jälkeläinen ei olisi jäänyt eloon geenitestiä tekemään.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin jälkeläisen lähin löydetty isälinjainen geenisukulainen on Uskelan/Salon Kistolan Lassilan rippikirjassa 1753-65 vuonna 1727 syntyneeksi mainittu Michel (Michelsson) Glader. Lähempi voi olla vaikkapa BigY-testin yhteydessä. Yhteinen esi-isä on voinut elää keskiajalla, mutta mahdollisuuksien rajoissa Isak Erikssonin isälinjan mutaatioherkkyyden vuoksi on, että yhteys voisi olla jopa 1600-luvulla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7905574

Gladerilla mainitaan vaimo Anna (Jakobsdotter) sekä pojat Mats, joka oli syntynyt vuonna 1756 eli ennen kuin vanhemmat tulivat Lassilaan ja 25.1.1759 Lassilassa syntynyt poika Israel. Israelin kummit olivat arvovaltaisia, eli Muurlan Storgårdin Israel Helenius äitipuolensa Christina Himbergin sekä siskonsa Helena Carlsdotterin kanssa ja Lassilan Erik (Eriksson) Bånge veljensä Michelin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9735807

Vaikuttaisi, että Michel Glader olisi saanut nimensä Lassilan vuonna 1710 syntyneen sotilaan Johan Gladerin mukaan.

Michel Gladerin ja Anna Jakobsdotterin kaksostyttäret Maria ja Stina syntyvät 4.6.1763. Kummeina olivat korpraali Johan L jotain vaimonsa Maria Johansdotterin, Erik Bånge vaimonsa Stina Gabrielsdotterin sekä siskon Maja Stinan ja veljen Jörenin kanssa. Maja Stina ja Jören voisivat olla Michelin sisaruksia. Michel mainitaan Muurlan, eli voisi olla Storgårdin Israel Heleniuksen, rakuunana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9735873

Ohessa on tarinaa Heleniuksista.
https://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_77.htm

Michel Gladerin esipolvet voivat olla hankalasti selvitettäviä. Gladerin pojan kaimalla Israel Heleniuksella oli 26.8.1691 Perniössä syntynyt veli Michel, mutta se on todennäköisesti sattumaa. Heleniuksen isän sisarukset syntyivät jahtivoudin lapsiksi, mutta eivät Perniön Vaimontapossa vaan Aimontapossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203651

[P-L H]

Hei

Michel Glader oli Kistolan Lassilan rakuuna, Nro 99 Halikon komppania.
Vihittäessä 4.3.1753 Kistola Lassila
Res Drag Michel Michelson - pig Anna Jacobsdr fr Murla Storgård
Rakuuna Michel Gladerin pojat ovat 1756 syntynyt Michael ja 1759
syntynyt Israel.
Michel Glader on käynyt Kistolassa ensimmäisen kerran ehtoollisella 1758
Rippikirjassa ollut syntymävuosi 1727 ei ihan täsmää sotilasrullassa
olleeseen ikään. Michel on katselmus tietojen mukaan syntynyt Perniössä.

Hiskin Perniön kastettujen tiedoissa ei ollut 1727 Michel nimisiä, vuonna
1728 löytyi pari joista toinen on rakuunan poika.

1773 Katselmusrulla
Nro 99 Kistola
Michel Glader 42 år gl tjenst 15 år föd Bierno socken gift
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029133_00257#?c=&m=&s=&cv=256&xywh=357%2C1622%2C3131%2C2422
(sivulla joku maininta Paimion komppaniasta)

Piti ensin hakea komppania ja ruodun numero 1755 maakirjasta.
Kistola Erik Bange Dragounehåll Nro 99 Halicko kompanie
Simon Olila?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74918865

1775 Katselmusrulla
Nro 99 Kistola
Michel Glader 44 år gl tjenst 17 år
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029134_00404#?c=&m=&s=&cv=403&xywh=-276%2C-39%2C5273%2C4080

1753 Katselmusrulla
Nro 99 Kistola
Henrik Kårte afsked. 1739
Johan Larson Glader 44 år gl, tjenst 14 år född i Tavasteland och
Lampis? Socken
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00386#?c=&m=&s=&cv=385&xywh=80%2C1181%2C3091%2C2392

Ruotsin arkistosta ei vielä löytynyt muita rullia, mutta SSHYn kuvista
voisi löytyä lisää puuttuvilta vuosilta. Selvisi kuitenkin että Michel Michelson
Glader on Perniöstä kotoisin.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Michel Glader oli Kistolan Lassilan rakuuna, Nro 99 Halikon komppania.
Vihittäessä 4.3.1753 Kistola Lassila
Res Drag Michel Michelson - pig Anna Jacobsdr fr Murla Storgård
Rakuuna Michel Gladerin pojat ovat 1756 syntynyt Michael ja 1759
syntynyt Israel.
Michel Glader on käynyt Kistolassa ensimmäisen kerran ehtoollisella 1758
Rippikirjassa ollut syntymävuosi 1727 ei ihan täsmää sotilasrullassa
olleeseen ikään. Michel on katselmus tietojen mukaan syntynyt Perniössä.

Hiskin Perniön kastettujen tiedoissa ei ollut 1727 Michel nimisiä, vuonna
1728 löytyi pari joista toinen on rakuunan poika.

1773 Katselmusrulla
Nro 99 Kistola
Michel Glader 42 år gl tjenst 15 år föd Bierno socken gift
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029133_00257#?c=&m=&s=&cv=256&xywh=357%2C1622%2C3131%2C2422
(sivulla joku maininta Paimion komppaniasta)

Piti ensin hakea komppania ja ruodun numero 1755 maakirjasta.
Kistola Erik Bange Dragounehåll Nro 99 Halicko kompanie
Simon Olila?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74918865

1775 Katselmusrulla
Nro 99 Kistola
Michel Glader 44 år gl tjenst 17 år
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029134_00404#?c=&m=&s=&cv=403&xywh=-276%2C-39%2C5273%2C4080

1753 Katselmusrulla
Nro 99 Kistola
Henrik Kårte afsked. 1739
Johan Larson Glader 44 år gl, tjenst 14 år född i Tavasteland och
Lampis? Socken
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00386#?c=&m=&s=&cv=385&xywh=80%2C1181%2C3091%2C2392

Ruotsin arkistosta ei vielä löytynyt muita rullia, mutta SSHYn kuvista
voisi löytyä lisää puuttuvilta vuosilta. Selvisi kuitenkin että Michel Michelson
Glader on Perniöstä kotoisin.

t. Pirkko

Oli vallan erinomaista, että Gladerin syntymäpaikka selvisi. Vanhempi poika oli tietenkin Michel eikä Mats, sehän näkyy Lassilan rippikirjasta. Kovin kaukana Äijälästä tai Muurlasta ei Perniö ole. Varsinkin Pohjankylään pääsi ainakin siihen aikaan kätevästi jokea pitkin lasketellen. Puoliso Anna Jakobsdotter taitaa olla sama kuin Salon rippikirjassa mainittu Muurlan Storgårdin piika, jolla on ajan tapaan hieman harhaan osunut syntymäaika. Storgårdin ja Lassilan isäntäväki oli sukusiteissä keskenään, joten palvelusväkeäkin olisi voinut päästä tutustumaan toisiinsa sukulaisvierailujen yhteydessä. Koska niin Heleniukset kuin Banget kummittelivat Michelin ja Annan poikaa Israelia ja poika sai Heleniuksen etunimen, Michelin ja Annan avioliittoa tuskin karsastettiin. Myös Storgårdin isäntäväki, joita Heleniuksiksi kutsuttiin, olivat Perniöstä, Aimontaposta. Jos Michel Gladerin pituusmitat olivat 11 korttelia ja 3 7/8 tuumaa, hän oli pitkänhuiskea 172,5 cm pituinen rakuuna, jonka koko pää näkyi suomenhevosen takaa.

[Jari Latva-Rasku]

Viimeisimmässä Genoksessa on Veli-Pekka Toropaisen artikkeli Silfverspåre ja Spåra suvusta sekä Liedon Moision omistuksista. Sukuun kuuluneen Mauritz Hornin asiamiehenä suhteellisen vaativassa maaomistukseen liittyvässä oikeusjutussa helmikuussa vuonna 1641 mainitaan sivulla 6, vasta noin 28-vuotias, Erik Jakobsson. Erik oli Astrenius-suvun potentiaalisen kantaisän "Jaakko Tuomaanpoika Känsärin" nuorin poika. Erik osasi siis lukea, laskea ja kirjoittaa suomeksi sekä ruotsiksi, ehkä myös latinaksi, sekä ymmärsi ja osasi oikeudessa käsitellä uskottavasti tavanomaisesta poikkeavia asioita, vastaparinaan isänsä puolesta luutnantti Johan Silfverspåre. Ei olisi aivan mahdoton ajatus, että noin vuonna 1612 syntynyt Erik Jakobsson olisi saanut oppinsa jo 1200-luvulla perustetussa Turun Katedraalikoulussa, vaikka todennäköisesti jo velipuoli Jakob, "Jacob Jacobsson i Äijälä", oli ollut Erikin nimeltä mainittu edeltäjä Mauritz Hornin palvelijana.

[Jari Latva-Rasku]

1753 Katselmusrulla
Nro 99 Kistola
Henrik Kårte afsked. 1739
Johan Larson Glader 44 år gl, tjenst 14 år född i Tavasteland och
Lampis? Socken
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029132_00386#?c=&m=&s=&cv=385&xywh=80%2C1181%2C3091%2C2392

t. Pirkko

Kistolan Lassilan rakuunan vahvistivat Lassilan isäntä Erik Bange, ja siskon Helenan leski ja siskonpojan Muurlan Storgårdin Israel Heleniuksen isä, Carl Thomasson "Mardalin".

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Hiskin Perniön kastettujen tiedoissa ei ollut 1727 Michel nimisiä, vuonna
1728 löytyi pari joista toinen on rakuunan poika.

t. Pirkko

Rakuunan poika oli 10.7.1728 Aimontapossa syntynyt Michel Barckarin ja Marian poika Michel. Michel Gladerin pojan Israelin kumminkaiman Israel Heleniuksen isä Carl Thomasson Mardelin oli aluksi jahtivoudin poikana Aimontapossa. Carl Thomassonin isä Thomas Carlsson oli Muurlan Isotalon isäntä vuodesta 1711 ja poika Carl vuosina 1728-56.

Perniöstä on säilynyt vuosilta 1748-55 303 sivua rippikirjoja, vuosilta 1741-47 266 sivua ja sitä ennen sekalaisia sivuja. Perniön veroluettelot löytyvät SAY-muodossa vuodesta 1713 taaksepäin 1500-luvun alkupuolelle. Selaaminen ainakin täällä Turun itäpuolella vaatii kärsivällisyyttä verkon hitauden, käyttökatkosten sekä sivuston häiriöiden vuoksi. Ainakin Aimontappo kannattaisi katsoa.

Metsänojan Paukun Michel Michelsson ei ainakaan ole oikea, koska oli syntynyt aikaisemmin ja oli muissa hommissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815168

Äijälän naapurin Pullolan Isotalon isäntä vuoteen 1699 eli ylioppilas Isak Jakobsson Barck haudattiin 64-vuotiaana Salon Kukonkalliosta 3.2.1707.

[Pekka Hiltunen]

Ex tempore:

Glader-nimi voisi liittyä Esping-Glad -sukuun ja avioliitto Muurlan Isotalon "piian" kanssa perustua kaukaiseen sukulaisuuteen eli "mätchiin".
----------------------------------------------------

J.Ramsay:
Tab. III.

Lasse Knutsson Glad (tab. II), till Veiby i
Lojo socken, lefde 1598. — Gift med Elsa (9),
dotter af underlagmannen Henrik Henriksson
till Dönsby, af adliga Dönsby-släkten, och
Margareta Jönsdotter Garp, uradel.

Barn:

Göran Larsson, till Karby. Ryttare under
Axel Kurcks fana 1596 (10). Inlämnade 1626
till Åbo hofrätt en ,,släktlinea" och en afritning
af sitt fädernevapen, en esping med förgyllda
tullar, samt sade att ett dylikt vapen fanns
måladt i hvalfvet och utskuret i Kassor kyrkbänk,
i Pargas kyrka. Sköldebrefvet uppgaf han vara
förkommet den tid konung Kristian fejdade i
Finland (11). Hvarpå Åbo hofrätt 1627 5»/9
förklarade denne Göran Larsson och hans
broderbarn på svärdssidan vara af adlig härkomst och
böra aktas för adelspersoner (12).
-------------------------------------------------------------
- "Glad" taisi olla sotilasnimenä jo ennen Gladerin esiintymistä rakuunana. Ratsumiehiksi usein pyrittiin statuksen kohottamiseksi.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Rakuunan poika oli 10.7.1728 Aimontapossa syntynyt Michel Barckarin ja Marian poika Michel. Michel Gladerin pojan Israelin kumminkaiman Israel Heleniuksen isä Carl Thomasson Mardelin oli aluksi jahtivoudin poikana Aimontapossa. Carl Thomassonin isä Thomas Carlsson oli Muurlan Isotalon isäntä vuodesta 1711 ja poika Carl vuosina 1728-56.

Perniöstä on säilynyt vuosilta 1748-55 303 sivua rippikirjoja, vuosilta 1741-47 266 sivua ja sitä ennen sekalaisia sivuja. Perniön veroluettelot löytyvät SAY-muodossa vuodesta 1713 taaksepäin 1500-luvun alkupuolelle. Selaaminen ainakin täällä Turun itäpuolella vaatii kärsivällisyyttä verkon hitauden, käyttökatkosten sekä sivuston häiriöiden vuoksi. Ainakin Aimontappo kannattaisi katsoa.

Metsänojan Paukun Michel Michelsson ei ainakaan ole oikea, koska oli syntynyt aikaisemmin ja oli muissa hommissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815168

Äijälän naapurin Pullolan Isotalon isäntä vuoteen 1699 eli ylioppilas Isak Jakobsson Barck haudattiin 64-vuotiaana Salon Kukonkalliosta 3.2.1707.
Aimontapon rakuunan ja torpparin Michel Barckarin poikaa Micheliä ei näy myöhemmissä rippikirjoissa. Hän on voinut ajan tavan mukaan kuolla lapsena tai mennä palvelukseen lapsityövoimaksi. Torppaa kutsuttiin myöhemmin Parkkariksi.

Ohessa näkyy sivun lopussa numerolla 88 toisen rakuunan jälkeen Aimontapon torppari ja rakuuna Michel Barckar ja vaimonsa Maria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7411803

Ohesta näkyy, että rakuunaksi ikäloppu Michel Barkar kuoli vuonna 1748 64-vuotiaana, eli hän oli syntynyt noin vuonna 1684. Pikkuviha oli päättynyt jo viisi vuotta aikaisemmin, joten riitti, että pysyi joten kuten hevosen selässä ja sai torpasta elantonsa. Lesken Marian patronyymi oli Michel ja hän oli noin vuotta miestään vanhempi. Tytär Lisa Michelsdotter näytti olleen 23-vuotias eli hän oli syntynyt noin vuonna 1725. Hän meni Hämeenkylän Lampolaan vuonna 1751. Lisäksi mainitaan 35?-vuotias vuonna 1714 syntynyt poika Matths Michelsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815215

[Julle]

<
Mickel Mickelsson Glader, 1727-1797, Muurla, Salo, N-BY33067
Carl Gustaf Hahl, b. ca 1690 ?, d.1742 Helsinki, N-BY33066
Olof Hahl, Hujansalo Finland, N-BY33066
Isaac Astren, Karkku,Finland b. 1691 d. 1755, N-BY33065
>

Mielenkiintoista sillä Kalle Kustaa Hahl on Olavi Hahlin poika ja Olavi Hahlin alkuperä on täysin kateissa.

Liite: OlaviHahl.txt

Onnistumisiin

[Jari Latva-Rasku]

Aimontapon rakuunan ja torpparin Michel Barckarin poikaa Micheliä ei näy myöhemmissä rippikirjoissa. Hän on voinut ajan tavan mukaan kuolla lapsena tai mennä palvelukseen lapsityövoimaksi. Torppaa kutsuttiin myöhemmin Parkkariksi.

Ohessa näkyy sivun lopussa numerolla 88 toisen rakuunan jälkeen Aimontapon torppari ja rakuuna Michel Barckar ja vaimonsa Maria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7411803

Ohesta näkyy, että rakuunaksi ikäloppu Michel Barkar kuoli vuonna 1748 64-vuotiaana, eli hän oli syntynyt noin vuonna 1684. Pikkuviha oli päättynyt jo viisi vuotta aikaisemmin, joten riitti, että pysyi joten kuten hevosen selässä ja sai torpasta elantonsa. Lesken Marian patronyymi oli Michel ja hän oli noin vuotta miestään vanhempi. Tytär Lisa Michelsdotter näytti olleen 23-vuotias eli hän oli syntynyt noin vuonna 1725. Hän meni Hämeenkylän Lampolaan vuonna 1751. Lisäksi mainitaan 35?-vuotias vuonna 1714 syntynyt poika Matths Michelsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815215
Perniön Aimontapossa mainitaan 1733 alkavassa rippikirjassa torppari ja entinen rakuuna Michel Barckar ja hänellä vaimo Maria, lisäksi viitataan Ahljokeen. Heidän yhteydessään voisi lukea "rengin vaimo Maria Eriksdotter". Ahljoen Wärrässä näkyy entinen rakuuna Michel Barckar, vaimo Maria Michelsdotter ja heidän yhteydessään itsellinen Elin Isaacsdotter, joka voisi olla jomman kumman äiti. Voisi kuvitella, että he tulivat Wärrästä ja Michel toi nimensä mukanaan lopulta Aimontapon torpan nimeksi. Näissäkään ei poika Michel näy, joka tosin olisi alle rippikirjaikäinen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7411580
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7411567

Samalla selvisi, että vuonna 1730 syntynyt Ahljoen Michel Michelsson ei voi olla Michel Glader. Perniössä Michel näyttää olevan varsin yleinen nimi.

[Jari Latva-Rasku]

<
Mickel Mickelsson Glader, 1727-1797, Muurla, Salo, N-BY33067
Carl Gustaf Hahl, b. ca 1690 ?, d.1742 Helsinki, N-BY33066
Olof Hahl, Hujansalo Finland, N-BY33066
Isaac Astren, Karkku,Finland b. 1691 d. 1755, N-BY33065

Mielenkiintoista sillä Kalle Kustaa Hahl on Olavi Hahlin poika ja Olavi Hahlin alkuperä on täysin kateissa.

Liite: OlaviHahl.txt

Onnistumisiin

Tämähän on mielenkiintoista! Mikäli Hahlien pojan ja isän jälkeläiset olisivat eri sukuhaaraa, STR-markkereiden ero >250 vuoden aikana olisi 6/111, kun taas Isak Erikssonin ja Michel Gladerin jälkeläisten ajallisesti tuntematon ero on 12/111. Gladerin ero Hahleihin on 10-11/111, mutta STR-markkerit ovat vähemmän mutaatioherkkiä kuin Astreniusten suuntaan.

Minulla on kaksi isälinjaista sukulaista, joiden kanssa yhteinen esi-isä eli 1600-luvun alkupuolelta eteenpäin ja markkerierot 67 markkerin tasolla (muuta ei ole saatavissa) olivat 3/67 ja 4/67. Eroja näissä on, mutta ei aivan kohtuuttomasti.

[P-L H]

Hei

Rakuuna Michel Barcar löytyi näiltä rippikirjan sivuilta mutta lapsia on
merkitty vasta 1748 alkavaan kirjaan.
Mats Michelsonin ja Elisabet Michelsdtr kastetietoja en vielä löytänyt.
Pitäisi kai katsoa haudattujen luettelo onko Michel kuollut lapsena.

Perniö RK 1729-1795 Aimontappo jakso 1733-1739
torp gl Drag Barkar vid Ahljoki
hustru Maria
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1729-1795_ap/296.htm

Ahljoki Wärrä 1733-1739
Gl Drag Michel Barkar
hustru Maria Michelsdtr
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1729-1795_ap/310.htm

Perniö RK 1741-1747 Aimontappo
torp drag? Michel Barkar
hustru Maria
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1741-1747_ap/57.htm

Perniö Rk 1748-1755 Aimontappo
Afsk Dr(ag) Barkars enka Maria Michelsdtr 65 v
Torp son Matts Michelson s 1714
syster pig Lisa Micheldtr vide supra 23 v uti Hämenkylä Lambola 1751
sivulla alempana Afsk Dr. Och torp Michel Barcar död (ikä 64v RK)
hustru enka Maria
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1748-1755_ap/62.htm

Perniö vihittyjä
1709/11.11.1709 Aimontappo
rytt Michel Mårtenson - Maria Michelsdtr Öfv Mälkilä
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+vihityt+494
Perniö kastettuja
1722/16.8.1722 Brita Aimontappo
Dragon Michel Mårtenson - Maria Michelsdtr
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+kastetut+2301
10.7.1728/11.7.1728 Michel Aimontappo
Drag Michel Barcar - Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+kastetut+2620
14.12.1731/16.12.1731 Anna Aimontappo
Drag Mickael Barcare - Maria Michelsdtr
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+kastetut+2898


Tämän toisen 1728 syntyneen Michel Michelsonin etsintä ei edennyt
alkua pidemmälle.
RK Särkisalo 1732-1747 Marsari torp
Abraham Nilson ehtoollisella 1733-1736
hu Walborg Jöransdtr
son Michel Abrahamson ehtoollisella 1733-1739
hu Maria Pärsdtr
Son Johan
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sarkisalo/rippikirja_1732-1747_jk872/43.htm

RK Särkisalo Marsari torp 1742-1747
Michel Abrahamson
hu Maria Pärsdtr
moder Walborg
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sarkisalo/rippikirja_1732-1747_jk872/75.htm

Perniö RK 1741-1747 Marsari torp (edelliset talot Hästöö)
Michel Abrahamson ehtoollisella 1746
hustru Maria Persdtr
moder Walborg
son Petter Michelson
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1741-1747_ap/164.htm
29.9.1722/30.9.1722 Marsari Johannes
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2s7u0?fi+0388+kastetut+2281
16.1.1724/17.1.1724 Marsari Henrikus
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2qwu2?fi+0388+kastetut+2413
30.4.1726/1.5.1726 Marsari Petrus
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2qwu2?fi+0388+kastetut+2552
23.9.1728/25.9.1728 Marsari Michael
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2qwu2?fi+0388+kastetut+2673
22.2.1732/----- Masari Walborg
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2qwu2?fi+0388+kastetut+2916

Rakuuna Michel Michelson Glader peri sotilasnimensä ruodun edellisen Rakuunan Johan Larson Gladerin jälkeen. On näitä muitakin ruotuja joissa on edellisen sotilaan poistuessa, annettu seuraavalle sama ruotunimi tai ehkä vähän muutettu nimen alku tai loppuosaa. Samoja ruotunimiä löytyy eri komppanioista ratsuväen ja jalkaväen sotilailta.

Michel Michelson oli jo vihittäessä 1753 Reservin Rakuuna. Olisiko Kansallisarkiston eli SSHYn digitoimissa rullissa myös rekrytointi luetteloita.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Perniö vihittyjä
1709/11.11.1709 Aimontappo
rytt Michel Mårtenson - Maria Michelsdtr Öfv Mälkilä
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+vihityt+494
Perniö kastettuja
1722/16.8.1722 Brita Aimontappo
Dragon Michel Mårtenson - Maria Michelsdtr
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+kastetut+2301
10.7.1728/11.7.1728 Michel Aimontappo
Drag Michel Barcar - Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+kastetut+2620
14.12.1731/16.12.1731 Anna Aimontappo
Drag Mickael Barcare - Maria Michelsdtr
http://hiski.genealogia.fi/hiski/f2hy6a?fi+0388+kastetut+2898

t. Pirkko

Ei se kovin uskottavalta tunnu, että rakuuna Michel Mårtensson "Barckar" olisi rakuuna Michel Gladerin isä. Kuitenkin Michel Barckar oli vuonna 1709 Aimontapossa, kun siellä vielä todennäköisesi oli Israel Heleniuksen isä Carl Thomasson teini-ikäisenä poikana. Carl oli Aimontapon jahtivoudin Thomas Carlssonin poika, joka oli myöhemmin Erik Bangen kanssa ottamassa Michel Gladeria rakuunaksi.

[Pekka Hiltunen]

"Astreniusten" autosomeista (FT):
Noin 11700:n matchini joukosta löytyy neljä henkilöä joilla on Astrenius/ Astre´n -nimi joko etunimensä perässä tai sukunimiluettelossaan. Itseni mukaan lukien 4/5 :llä on kromosomin nro 4 pitkän pään alkuneljänneksen keskivaiheilla yhteinen jakso (1,95-2,34 sentti-Morgania). Näistä matcheistäni 3/4 on naisia ja 1 mies (sukututkija Geni:sssä). E.m:sta vain k.o. miehellä on kromosomi 11:n sentromeerin ylittävä yhteinen jakso, jonka aiemmin olen yhdistänyt venäl./ Venäjän-juut. matcheihini. Kromosomista nro 12 lyhyen pään 2. ja 3. neljänneksen rajoilta löytyi 3/ 4 matchiltäni aiemmin "Fleming"-jaksoksi nimittämäni, 2,53 cM:n yhteinen jakso, johon osallistuivat mainituista vain ne naispuoliset henkilöt. V.m. jakso saattaa olla savolaisperäinen, sillä otantaan osuneelta mieheltä (mahdollisesti) puuttuvat kokonaan savolaiset esivanhemmat (jos mahdollista...) - jakso on myös useimmilla etäisistä DNA-sukulaisistani, joista suuri osa on joko venäl./ amerikkalaisia tai skotteja/ brittejä. Kromosomin nro 11 sentromeerin ylittävää jaksoa pitäisi löytyä keskimääräistä enemmän eteläpohjalaisten ja itärajan seutujen henkilöiltä Isovihan tapahtumiin ja Venäjän hallitsijan väenottoihin (Itä-Euroopan juutalaisasutuksista) liittyen. Ne, jotka teettivät autosomitestin 23AndMe:ssä 2000-luvun alkuvuosikymmenellä tietänevät, että askenaasisekvenssejä on eniten juuri Pohjanmaan ja itärajan esivanhempien genetiikassa. Otantani miespuolisen henkilön jakso voi selittyä hänen synnyinpaikkansa ja Isovihan aikaisten tapahtumien pohjalta.
PH

[P-L H]

Hei

Michel Abrahamson, Marsari torp löytyi vieiä vuoden 1747 jälkeen Perniöstä. Oli ryhtynyt lampuodiksi ja lapsiluku oli myös lisääntynyt. Poika Michel Michelson oli välillä renkinä muissa taloissa ja lopulta löytyi Perniöstä torpparina vaimonsa kanssa.

Entisen rakuunan/torpparin Michel Mårtenson Barkarin lapsista joku on haudattu 17.2.1740 Afsk. Dragon Michel Barcares barn -8-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7356517

Perniön haudattujen luetteloissa ja tilikirjoissa ei ole merkitty lasten nimiä kirjaan. Selasin vielä vuoden 1744 tiedot, siitä kai pitäisi jatkaa hakemista.

Johan Glader on ollut edelleen Kistolan rakuuna.

Henkikirja 1753 Kistola
Rusthållare Erik Bange, Stina hustru
Kirstin drag hustru, Erik son och Maria dotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11114890

Henkikirja 1759 Kistola
Rusthållare Erik Bange
Anna gragone hustru, Michel son ---- ----
Johan Glader on entinen rakuuna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11061006

Vuoden 1773 katselmuksessa mainittiin että Michel Glader on tunnettu 15 vuotta. Merkintä sopii hyvin siihen kun on ensimmäisen kerran käynyt ehtoollisella 1758 ja Johan Glader on entinen rakuuna 1759.

Onkohan Rakuuna Michel Glader sama Michel Michelson joka vihittiin seurakunnassa 1753. Viisi vuotta reserviläisenä on pitkä aika.
Puoliso on kyllä saman niminen, mutta rippikirjoissa ei näy patronyymiä, on vain sotilasnimi.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Vuoden 1773 katselmuksessa mainittiin että Michel Glader on tunnettu 15 vuotta. Merkintä sopii hyvin siihen kun on ensimmäisen kerran käynyt ehtoollisella 1758 ja Johan Glader on entinen rakuuna 1759.

Onkohan Rakuuna Michel Glader sama Michel Michelson joka vihittiin seurakunnassa 1753. Viisi vuotta reserviläisenä on pitkä aika.
Puoliso on kyllä saman niminen, mutta rippikirjoissa ei näy patronyymiä, on vain sotilasnimi.

t. Pirkko

Reservin rakuuna Michel Michelsson oli vihittäessä Kistolan Lassilasta, puolison nimi oli sama kuin Gladerilla ja Glader sai Lassilan rakuunan Johan Gladerin sukunimen. Sattumia olisi aivan liikaa, jos ei olisi kyse samasta henkilöstä. Täytyy olla syy, miksi Michel Michelsson ei aikaisemmin näy Lassilan rippikirjassa, Pojan Michelin syntymäaikaa ei myöskään löydy muuta kuin rippikirjasta.

[Jari Latva-Rasku]

Selasin aivan muusta syystä Kurikan seurakunnan kalustoluetteloa. Sieltä löytyy nimellä "Jatko Kurikan historiikille" 30 sivua Isak Astreen nuoremman tottuneella käsialalla kirjoittamaa tekstiä. Muistiinpanoja ja luetteloita teki jo Isakin isoisä Mathias Reinius Laihialla Isonvihan tapahtumista. Isoäidin isä Israel Alftanus kunnostautui lähettämällä Isonkyrön Levänluhdan luita Tukholmaan, vaikka siellä jo tiedettiin, että suomalaisesta suosta ei voi mitään viisasta nousta. Isakin kertomuksessa on Pikkuvihan tapahtumia, kurikkalaisten pitkän iän ihmettelyä, etunimien luetteloja, kirkollisia tapahtumia maallisesti ilman Ave Mariaa, jopa pieni pätkä käsitteestä melankolia ja ties mitä. Kertomus oli allekirjoitettu I. A., sillä ilmeisesti tapana ei ollut porsastella omalla kirjallisella lahjakkuudella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7628253
Historiikin alku on kirkollispainotteinen. Loppuun on joku muu lisännyt merkinnän Isak Astreen nuoremman kuolemasta vuonna 1794. Sellaistakin sattuu. Harmi, kun Isak ei ollut lisännyt karkkulaisen Isak Astreen vanhemman kohdalle merkintää, mistä isoisä oli kotoisin. Jos kirjoittaja olisi ollut sukulaismies Abraham Alftanus, mielikuvituksen sävyttämää sukuluetteloa olisi ollut vähän enemmänkin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7628221

[Pekka Hiltunen]

Barck-barckare ei välttämättä ole tarkoittanut (nahan-)parkitsijaa, vaan ehkä myös koivunkuorijaa. Esim. Satakunnan Parkanon nimi saattaa juontua parkitusta eli kuoritusta puusta, joka on voinut toimia maamerkkinä muinaisille eräinkävijöille: koivuhan lahoaa sitten, kun kaarnaan pesiytyy kääpiä (joita myös kasvatettiin tuluksia varten), jotka ulottavat rihmastonsa ydinpuuhun. Parkittuna ei nuoreen koivuun iske edes palokärki tai muukaan tikka - jollei se sitten naputa kävylle koloa työmaakseen poimiakseen nokkaansa siemenet...
PH

[P-L H]

Hei

Pari sotilasrullaa löytyi vielä ruotsin arkistosta.
Katselmus 1779 Halikon komppania
Nro 99 Kistola Michel Glader 48 år gl tjenst 21 år gift f.Bierno socken
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029135_00454#?c=&m=&s=&cv=453&xywh=363%2C865%2C2634%2C2038

Katselmus 1785 Halikon komppania
Nro 99 Kistola Michel Glader 54 år gl tjenst 27 år gift f.Bierno socken
nya karlen ---- ----- Matts Rolig ---- ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029136_00313#?c=&m=&s=&cv=312&xywh=451%2C2183%2C2384%2C1845

Michel Glader on merkitty 54 vuotiaaksi, olisi syntynyt 1730 tai 1731.?

Salon seurakunnan asiakirjoista ei mahdollisesti saa enää lisää tietoja.
Mistä löytyisi tarpeelliset sotilasrullat 1758 lähtien.

Reservin rakuuna Michel Michelson on muuttanut pois (puolison kanssa?)
seurakunnasta 1753 joten ei ole vielä vamuutta että olisi tullut takaisin.

Michelin ja Annan kaksostytöistä Maria Michelsdtr Glader oli piikana
Muurla Uotila/Tala ja Stina Michelsdtr Glader oli reservin rakuunan
Michel Anderson Brafsin 1781 syntyneen Michel pojan kummina. Stina
oli Kistolassa Erik Bangen piikana.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Pari sotilasrullaa löytyi vielä ruotsin arkistosta.
Katselmus 1779 Halikon komppania
Nro 99 Kistola Michel Glader 48 år gl tjenst 21 år gift f.Bierno socken
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029135_00454#?c=&m=&s=&cv=453&xywh=363%2C865%2C2634%2C2038

Katselmus 1785 Halikon komppania
Nro 99 Kistola Michel Glader 54 år gl tjenst 27 år gift f.Bierno socken
nya karlen ---- ----- Matts Rolig ---- ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029136_00313#?c=&m=&s=&cv=312&xywh=451%2C2183%2C2384%2C1845

Michel Glader on merkitty 54 vuotiaaksi, olisi syntynyt 1730 tai 1731.?

Salon seurakunnan asiakirjoista ei mahdollisesti saa enää lisää tietoja.
Mistä löytyisi tarpeelliset sotilasrullat 1758 lähtien.

Reservin rakuuna Michel Michelson on muuttanut pois (puolison kanssa?)
seurakunnasta 1753 joten ei ole vielä vamuutta että olisi tullut takaisin.

Michelin ja Annan kaksostytöistä Maria Michelsdtr Glader oli piikana
Muurla Uotila/Tala ja Stina Michelsdtr Glader oli reservin rakuunan
Michel Anderson Brafsin 1781 syntyneen Michel pojan kummina. Stina
oli Kistolassa Erik Bangen piikana.

t. Pirkko

Michel Gladerin ja Isak Erikssonin jälkeläisen yhteinen esi-isä on vasten parempaa tietoa elänyt keskiajan ja nykyajan kynnyksen välisenä aikana. Aikaväli voi olla puolisen tuhatta vuotta. Paras arvaus Michelin isäksi voisi olla Michel Mårtensson Barckar, joka antoi nimensä Perniön Aimontapon Parkkari-torpalle. Michelin poikaa Micheliä ei kuitenkaan löydy syntymän jälkeen elävänä eikä kuolleena. Koska lisätietojen saaminen vaikuttaa haastavalta, selvittämistä tuskin kannattaa jatkaa. Korkeintaan voisi selvitä, että on tai ei ole eletty samalla alueella. Ennemmin tai myöhemmin ilmestyy lähempi osuma, jota voidaan verrata tunnettuun päätemutaatioon.

Michel Gladerista löytyy Geni-profiili, jossa on tietoja suvun vaiheista kohti nykypäivää. Esimerkiksi tyttären Marian puoliso oli Alasäijälässä 30.12.1759 syntynyt korpraali Henrik Andersson Arnberg. Taaksepäin ei Genissäkään ole päästy, mutta Anna Jakobsdotterin on oletettu olleen Uskelasta.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Vähän sukunimestä Barck ...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Barck

https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/barck.html

https://books.google.de/books?id=KZ8ve7UhfukC&pg=PA27&lpg=PA27&dq=barck+suomeksi&source=bl&ots=matBqk1EaG&sig=ACfU3U1F7oK-jaWajZYCnm6GtjPXUnozvw&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwi07JzHtYDoAhWEQUEAHUgxCDsQ6AEwB3oECAkQA Q#v=onepage&q=barck%20suomeksi&f=false

http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=538&TYPE=HTML&LANG=FI

https://fi.geneanet.org/fonds/individus/?go=1&niveaux_1%5B_3869569569%5D=arbres&niveaux_2%5B_3645179592%5D=arbres%23utilisateur&nom=BARCK&page=4&size=40

http://www.rajapuro.net/savojr/vadstena/savo_elake_r1755.html

http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=133514.KA
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Teuvan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1770-1794+%28IAa%3A4%29&ay=1595433&sartun=111871.KA&atun=165807.KA&ay2=133514

https://books.google.de/books?id=iyACAAAAYAAJ&pg=PA138&lpg=PA138&dq=soldaten+barck+sweden&source=bl&ots=Jrg-B6aiMX&sig=ACfU3U1Th8lCI9WHsu5T0gb8NJZolP3Iiw&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjUyI6MuIDoAhVNfMAKHblGCSMQ6AEwAHoECAQQA Q#v=onepage&q=soldaten%20barck%20sweden&f=false

http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf

https://www.rotter.se/faktabanken/rotterarkivet/efterlysningar/1215-efterlysningar-1200-1299

http://www.scangen.se/hamilton1753.htm

https://forum.rotter.se/index.php?topic=68497.0

https://www.tillingetibble.se/soldater.html

http://www.gottsleben-genealogie.de/SIBU1.htm

http://www.phpoint.fi/ulrikaj/famlil.htm

http://www.goranj.se/Barkeryd%20d%C3%B6da.pdf

https://kulturbilder.wordpress.com/2014/01/31/historia-om-finska-kriget-aren-1741-och-1742/

https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/19063

https://www.genealogi.net/oldgf/sf_arkiv/listor/slktbok/F7_8B.htm

https://sv.wikipedia.org/wiki/Bark_(efternamn)

https://forum.rotter.se/index.php?topic=65233.0

http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-15161.html

http://runeberg.org/strokirk/3/0191.html

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Barck_nr_81

http://www.winnberg.nu/anor/wasa/default.html

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=612

http://familjenbostrom.se/genealogi/finland/tammelin1.htm

https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2268.pdf

http://jokiheik.tripod.com/Frida.htm

https://forum.skalman.nu/viewtopic.php?t=30040

[Jari Latva-Rasku]

Hej,

Vähän sukunimestä Barck ...



Michel Gladerin yhteys Michel Barckariin on hatara. Perusteena on Gladerin syntymä- ja Barckarin asuinpaikka Perniö, rakuunan ammatti, Kistolan Lassilan, jossa Glader oli rakuunana, rusthollarin Erik Bangen sukuyhteys Perniön Aimontappoon, jossa Barckar oli torpparina, sekä ajallinen ja patronyymiyhteys.

Barckar tai Parkkari eli nahkuri on tavallinen ammattinimi Suomessa. Sen vastine on Skinnar. Vastaan on tullut myös nahkureita, joita ei ole ammattinimikkeellä edes kutsuttu. Nimi Barck voi toki juontua jostain muustakin, jolloin se voisi liittyä puiden kuorimiseen muutenkin kuin nahan parkitsemiseksi tai paikkaan, josta on saatu parkkia. Sellaisesta on voinut esimerkiksi olla kyse Äijälän naapurissa Pullolassa, jossa nimi Barck esiintyi.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,


Voisihan olla, että armeijan kirjurit olis vetäny nimen suoraan hatusta.
Siis aivan pelkkä sotilasnimi, eikä mitään yhteyttä johonkin ammattinimeen.
Barck viittais johonkin saksalaisperäiseen nimeen kirjoitusasusta päätellen.

[P-L H]

Hei

Katselmus Majurin komppania 6.6.1732 Hämeenkylä
Kapteeni Luutnantti Markus Tungenfeldt
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00028#?c=&m=&s=&cv=27&xywh=1724%2C842%2C5809%2C3303

Aimontappo Luutnantti Maximilian won Torc

Nro 88 Michel Barckare
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0052153_00035#?c=&m=&s=&cv=34&xywh=208%2C1694%2C4839%2C2752

Vielä ei ole mitenkään varmaa että rakuuna Michel Barckare on rakuuna
Michel Gladerin isä.

Halikon Lifkomppanian katselmus rullasta vuodelta 1758 asia voisi selvitä.
Onko uusi sotilas, tai tullut siirron kautta toisesta komppaniasta.
Ilmoitettu palvelusvuosien määrä kyllä täsmää vuodesta 1758 vuoteen
1785 on 27 vuotta.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Hej,
Voisihan olla, että armeijan kirjurit olis vetäny nimen suoraan hatusta.
Siis aivan pelkkä sotilasnimi, eikä mitään yhteyttä johonkin ammattinimeen.
Barck viittais johonkin saksalaisperäiseen nimeen kirjoitusasusta päätellen.
Ei teonnimeä mistään hatusta ole voitu vetää. Sotilasnimenä Barckare ja Barck ovat perin erityislaatuisia.

PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

Kirjuri Aron Barckin valitus 1755 ... https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-274291.KA_VAKKA-2554929.KA/HierarchyTree?recordID=narc.VAKKA-274291.KA_VAKKA-2554929.KA

Ylioppilasmatrikkeli: Barck ... https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/hakutulos.php?start=950&total=12164&other=146&select=990

Suomen armeijan upseeristo ... Barck ... https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf;jsessionid=3DC48781680846971161D28B6 89994FE?sequence=1

[P-L H]

Hei

Michel Gladerin kaksostyttöjen, Marian ja Stinan kummina näyttäisi
olevan korpraali Johan Lihr.
Muurlan ruodussa Nro 100 oli korpraali Johan Lihr, tullut 1751, syntynyt
Karjaalla. Nykyisen Raaseporin alueella oli Lihr nimisiä useampia.

Selasin uudelleen vuoden 1773 katselmusrullaa ja Michel Gladerin tiedoissa
ei lukenutkaan Pemar vaan bevist Pommer compani. Halikon komppanian
yli 30 sotilaalla oli samanlainen merkintä.
Michel Glader oli ainoa joka oli Perniöstä, muut sotilaat Paimiosta,
Halikosta, Uskelasta ja muutama Sauvosta ja 1 Piikkiöstä.

Forumilla on ollut joskus aikaisemmin keskustelua eri väenotto-alueista.

Muurlan Uotilan/Talan asukkaat ovat ilmeisesti omia kaukaisia sukulaisia
1600 luvun puolelta. On vielä jäänyt paremmin tutkimatta.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Michel Gladerin kaksostyttöjen, Marian ja Stinan kummina näyttäisi
olevan korpraali Johan Lihr.
Muurlan ruodussa Nro 100 oli korpraali Johan Lihr, tullut 1751, syntynyt
Karjaalla. Nykyisen Raaseporin alueella oli Lihr nimisiä useampia.

Selasin uudelleen vuoden 1773 katselmusrullaa ja Michel Gladerin tiedoissa
ei lukenutkaan Pemar vaan bevist Pommer compani. Halikon komppanian
yli 30 sotilaalla oli samanlainen merkintä.
Michel Glader oli ainoa joka oli Perniöstä, muut sotilaat Paimiosta,
Halikosta, Uskelasta ja muutama Sauvosta ja 1 Piikkiöstä.

Forumilla on ollut joskus aikaisemmin keskustelua eri väenotto-alueista.

Muurlan Uotilan/Talan asukkaat ovat ilmeisesti omia kaukaisia sukulaisia
1600 luvun puolelta. On vielä jäänyt paremmin tutkimatta.

t. Pirkko

Noin vuonna 1726 syntynyt Michel Gladerin pitäisi löytyä Perniön kastettujen luettelosta, mutta esimerkiksi torpparirakuunan Michel Barckaren mukana ei ole kulkeutunut Michel-nimistä poikaa. Poimin Perniön syntyneistä vuosilta 1720-1735 kaikki, joiden isän nimi oli Michel. Syntyneiden luettelon pitäisi tältä ajalta olla kattava. Joku lapsiraukka on kuitenkin voinut jäädä kastamatta tai varsinkin merkitsemättä, koska Perniön luettelo on sekavan tuntuinen. Pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin epätodennäköistä, että useampi sisaruksista olisi jäänyt luettelosta pois. Sitten katsoin vuoden 1741 rippikirjasta eteenpäin löytyisikö perheistä Michel-nimistä poikaa. Lähes kaikki perheet löytyivät, mutta heillä ei ollut yhtään Gladeriksi sopivaa Michel-nimistä poikaa ainakaan rippikirjassa.

Omassa sukutaulussani on lähes 2600 erillistä esivanhempaa. Sisaruksista en ole pitänyt kirjaa, elleivät he ole esivanhempia. Heidän joukostaan muistan ihmettelyn vuoksi pari, joiden syntymäpaikaksi, sellaisten merkitsemisen yhteydessä, on merkitty seurakunta, josta on tultu. Lapua oli muuttunut Isoksikyröksi ja Jalasjärvi Vähäksikyröksi. Etäisetkin paikat on yleensä merkitty oikein. Koska Michel Gladerin syntymäpaikka Perniö on sotilasluettelossa, voisi olla mahdollista, että hän on sieltä tullut, mutta ei siellä syntynyt.

[Pekka Hiltunen]

Koska Michel Gladerin syntymäpaikka Perniö on sotilasluettelossa, voisi olla mahdollista, että hän on sieltä tullut, mutta ei siellä syntynyt.
Mikkelistä on tullut "koditon", jos hän on nainut vaikkapa jonkun sotilaantyttären synnyinpaikkansa ulkopuolella ennen siirtymistään Perniöön. Ehkä onkin vaimo (ja/ tai tämän suku) Perniöstä - ja sitä ennen ollut piikana noin 50 km:n säteellä? Toisaalta ei hiihto- / rekimatka ollut kummoinenkaan esim. Paraisilta talvikeleillä. Sopiiko esim. keväinen mönsteerausajankohta tällaiseen ajatukseen?
PH

[Pekka Hiltunen]

Täydennän itseäni...
Michel on voinut olla sotilaan poika itsekin, jolloin tiedoissa on ollut vain isän synnyinkotipaikka Perniö. Nimi ja morsian kiinnostaa kuitenkin: ketkä muut Gladerit ovat päässeet rulliin? Mitä sukua he ehkä olivat a.o:lle tai tämän vaimolle?
- Sitä paitsi: Paraisilta pääsi tyypillisellä lounaan puoleisella laitamyötäisellä purjetta kääntelemättä ja mutkitta Perniöön.


item

[P-L H]

Hei

Perniön kastettujen luettelossa on samassa kirjassa myös Kosken ruukin
ja Tykön ruukin (Teijon tehtaan) kastettuja, vihittyjä, haudattuja.

Kosken ruukin omia rippikirjoja on vasta 1802 ja Teijosta vuodesta 1766

Yliskylän kappeliseurakunnan (Överbyn) omia rippikirjoja on vuodesta
1732 ja Särkisalon (Finbyn) kirjoja vuodesta 1706.
Samaan aikaan on samoja Överbyn ja Finbyn taloja myös Perniön
rippikirjoissa.

Perniö RK 1748-1755
Tuohittu Pietilä
Bd Henrik Mattson
drg Michel Michelson ifr Salo utan attest till Uskela …. …... 30v ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815222

Vastaava sivu Yliskylän RK 1748-1759
Tuohittu Pietilä
Bd Henrik Mattson
drg Michel Michelson ifr Uskela med attest … …. …. 4.9.1748
ehtoollisella 2.1. ja 30.7.1749
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815466

Tämä on tosi kummallinen merkintä kun ilmeisesti on kyseessä sama
drg Michel Michelson. Perniön rk mukaan tullut Salosta ja lähtenyt
Uskelaan ja Yliskylän rk mukaan tullut Uskelasta?

Yliskylä RK 1732-1746
Överbygård
Matts Michelson ehtoollisella 1733-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22460911

Yliskylä RK 1732-1746
Överbygård
drg Matts Michelson ehtoollisella 1738-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22461024

Perniön RK 1748-1755 Öfverbygård
drg Mats Michelson ….. ….. Aimontappo torppare
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815276

Vastaava sivu Yliskylä RK 1748-1759
drg Matts Michelson (ilman mainintaa Aimontappoon muutosta)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815499

Kiskossa on vihitty 14.9.1752 Bierno Aimontappo torpare
Matts Michelson - Bd dtr Maria Eriksdtr Wiaris Pelli

Perniö RK 1756-1762 Aimontappo
trp Matts Michelson
hustru Maria Eriksdtr
torp mor enka Maria Michelsdtr 1690 … Maria on muuttanut tyttären luokse
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7412096

Perniö RK 1763-1771 Hämeenkylä
Smed Carl Nilson 8.4.1725
hustru Lisa Michelsdtr ..1727 ??
mor enka Maria Michelsdtr 1690 k.2.4.1768
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7412450

Perniö vihitty 21.5.1751 Hämeenkylä
og.smed Carolus Nilsson - pig Elisabetha Michelsdtr Hämeenkylä

Michel Barckaren perunkirjaa ei ole vielä löytynyt. Jos lesken Maria
Michelsdotterin perunkirja löytyisi niin siitä selviäisi onko Michel Glader
Marian ja Michelin poika.

Veroluettelot on Turun läänin puolella, poikkeuksena Kosken ruukki,
josta osa oli Uudenmaan läänin puolella ja osa ruukkilaisista löytyy sieltä.

Rekrytointi ajankohta ei ole tiedossa kun Ruotsin arkiston sotilasrullista
ei löydy vuosien 1758-1759 Turun läänin Halikon komppanian rakuunoiden
katselmusrullia. Sitä en tiedä mitä rullia SSHY on digitoinut ja Kansallisarkisto
on laittanut Koronan vuoksi ovet säppiin. Avautumista saadaan odotella
ehkä muutama kuukausi.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Perniö RK 1748-1755
Tuohittu Pietilä
Bd Henrik Mattson
drg Michel Michelson ifr Salo utan attest till Uskela …. …... 30v ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815222

Vastaava sivu Yliskylän RK 1748-1759
Tuohittu Pietilä
Bd Henrik Mattson
drg Michel Michelson ifr Uskela med attest … …. …. 4.9.1748
ehtoollisella 2.1. ja 30.7.1749
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9815466

Tämä on tosi kummallinen merkintä kun ilmeisesti on kyseessä sama
drg Michel Michelson. Perniön rk mukaan tullut Salosta ja lähtenyt
Uskelaan ja Yliskylän rk mukaan tullut Uskelasta?

t. Pirkko

Vaikka Perniössä oli monta Micheliä, kovin moni heistä ei ollut Michelsson. Ennen ripille pääsyä olisi Michel Barckaren ainakin syntynyt poika Michel voinut joutua kevyeen kenttätyöhön, ennen kuin merkintää rippikirjaan olisi pakko tehdä. Vaikka nuori poika olisi Aimontapossa parkinnut jonkin verran enemmän kuin ehti syödä, hän kuitenkin vei tuottoisemmilta tilaa ja kulutti vaatteita.

Perniön Tuohitun Pietilä sijaitsee vieläkin noin 3,7 km kaakkoon esimerkiksi Uskelan rajakylästä Äijälästä. Matka Perniön Aimontappoon oli Pietilästä tietä pitkin lähes yhtä pitkä. Rivakka renki olisi kävellyt matkan Äijälästä Pietilään kolmessa vartissa ja Pietilästä Aimontappoon lähes puolessa tunnissa, sekä olisi ehtinyt tehdä töitäkin ruokataukojen välillä. Ymmärtäisin, että renki Michel Michelsson on tullut ja mennyt Uskelaan. Yliskylän rippikirjassa taitaa myös olla merkintä abs 49 eli hän olisi poistunut silloin. Vaikka Uskelan Ylis- ja Alas-Äijälään oli lyhin matka, siellä ei kuitenkaan Micheliä näkynyt. Aimontaposta peräisin olleen Israel Heleniuksen Muurlan Isotalossa kuitenkin oli vuonna 1730 syntynyt renki Michel, joka katoaa jonnekin vuonna 1751. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25786&pnum=47

[Jari Latva-Rasku]

Aimontaposta peräisin olleen Israel Heleniuksen Muurlan Isotalossa kuitenkin oli vuonna 1730 syntynyt renki Michel, joka katoaa jonnekin vuonna 1751. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1740-1753_jk881/46.htm

Näyttäisi, että vuonna 1730 syntynyt Renki-Mikki olisi vuonna 1752 Muurlan Nikulassa korpraali Johan Lihrin kanssa saman tuohikaton alla, mutta ei enää vuonna 1753.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1740-1753_jk881/52.htm

Kistolan Lassilasta vihitään 4.3.1753 reservin rakuuna Michel Michelsson (Glader?) ja Muurlan Isotalosta piika Anna Jakobsdotter.

Rakuuna Glader kuitenkin näkyy Kistolan Lassilassa vasta vuonna 1758 ja hän oli syntynyt vuonna 1727 eli heidän ylleen laskeutuu epäilyksen varjo.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1753-1765_jk881-882/97.htm

[Pekka Hiltunen]

Näyttäisi, että vuonna 1730 syntynyt Renki-Mikki olisi vuonna 1752 Muurlan Nikulassa korpraali Johan Lihrin kanssa saman tuohikaton alla, mutta ei enää vuonna 1753.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1740-1753_jk881/52.htm

Kistolan Lassilasta vihitään 4.3.1753 reservin rakuuna Michel Michelsson (Glader?) ja Muurlan Isotalosta piika Anna Jakobsdotter.

Rakuuna Glader kuitenkin näkyy Kistolan Lassilassa vasta vuonna 1758 ja hän oli syntynyt vuonna 1727 eli heidän ylleen laskeutuu epäilyksen varjo.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1753-1765_jk881-882/97.htm
"Glader" ei kyllä sotilasnimeksi ole ihan äsken kehitelty, mutta Barck-nimeä näyttäisi esintyneen myös emämaan, Svean puolella. Tuohittu-nimisessä kylässä lienee esiintynyt koivikkoa, josta sai paitsi niitä tuulessa heiluvia, silkinohuita haivenia hameväen tunnettuun tarkoitukseen, taula- y.m. -kääpää tuluksiin, myös parkkia eli kaarnaa vaikka katemateriaaliksi ennen päreittenkiskomisen teknologiaa. Kuorimisen jälkeen oli koivurunko lahosuojattu, kun käävät kasvoivat kuoresta eli parkista puun ytimeen (muuttaen sen selluloosaksi). Muinaiset paikannimet eivät kuitenkaan 1600-luvun etelärannikolla olleet välttämättä enää etymologialtaan tuttuja edes paikallisille asukkaille - jos sitten olikin puro tahi lätäkkö kotikonnuilla.
PH

[jokinti]

Pohdintaa Glad-Esping perheestä Paraisten Lemlahdessa


Lähisukulaiset


N.N. Glad (http://www.geni.com/people/N-N-Glad/6000000012983669129)
wife

Knut Glad (http://www.geni.com/people/Knut-Glad/6000000011805656028)
son About Jöns Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. I.
Jöns Glad i Pargas, bytte omkring 1540 en lägenhet i Sagu mot Lemlaks i Pargas socken till riddaren Erik Fleming, enligt Erik Flemings jordebok, där han orätt kallas "Jakob" Glad.
Ramsay; Esping eller Glad. Adlad (Schlegel och Klingspor) af konung Erik XIV. Adelskapet bekräftadt af Åbo hovrätt 1627. Ätten blef introducerad 1688 på svenska riddarhuset med n:r 739 och utgick på svärdsidan omkring 1690.



Knut Jönsson Glad , kuollut 1587 jälkeen.


Lähisukulaiset


Karin Skalm (http://www.geni.com/people/Karin-Skalm/6000000011806794298)
wife

Lars Glad (http://www.geni.com/people/Lars-Glad/6000000011806030284)
son

Kerstin Glad (http://www.geni.com/people/Kerstin-Glad/6000000012983882983)
daughter

Nils Glad (http://www.geni.com/people/Nils-Glad/6000000010636314079)
son

N.N. Glad (http://www.geni.com/people/N-N-Glad/6000000012983669129)
mother

Jöns Glad (http://www.geni.com/people/J%C3%B6ns-Glad/6000000012983732198)
father About Knut Jönsson Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Knut Jönsson Glad, fick 18.7.1569 frälsefrihet för Lemlaks i Pargas och Veiby i Lojo socken. Fogde i Pikis härad 1572 och ännu 1575. Fogde i Kymmenegårds 1575 till 5.10.1582, då detta fögderi reviderades från honom "Jören Mattsson tillhanda". Erhöll 1577 intyg af krigsöfversten Herman Fleming, att hans närvaro var nödvändig i Kymmenegårds län och att han därför icke, likt andra fogdar, kunde utspisas på Viborg slotts. Deltog 1581 med sina sex rusttjänstryttare i eröfringen af Narva och Koporie slott. Beviljades skattefrihet 28.1.1584 för tvänne hemman i Högfors by i Kymmene socken. Kallas 1586 i Åbo slotts mantalslängd "Knut Klade, fordom fogde i Kymmene gård". Gift med Karin, dotter rysstolken Hans Skalm (i Finland, n:r 144) till Karby i Borgå socken och Karin Persdotter (Dufva i Finland, n:r 95).



Isänsä Jöns Glad vaihtaa itselleen Paraisten Lemlahden 1540.


Poika Knut Jönsson kuolee 1587 jälkeen, on siis syntynyt 1500-luvun alkupuolella.


Lars Knutsson Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. III.
Lars Knutsson Glad, till Veiby i Lojo socken, lefde 1598.
Nikander, Gabriel & Jutikkala, Eino; Säterier och storgårdar I Finland I; Main. befallningsman Henrik Henrikssonin (Dönsby-släkten) langoksi. Henrikin perheestä ei tietoa, oli ehkä naimaton. Henrik omisti Dönsbyn Karjaalla 1566-70 veljensä häradshövding Måns Henrikssonin jälkeen. Lanko Lars Knutsson Glad eli vielä 1598.

About Kerstin Knutsdotter Glad

Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Kerstin Knutsdotter Glad, gift med Peder Poitz (n:r 246) till Potsela i Vekkelaks socken. Hon blef 1590 on vintern, under ett rysk infall, med sina två söner och sin svärfader, fogden i Kymmenegårds län, Mårten Poitz, fången förd till Ryssland, men redan följande år, jämte dem, utlöst mot en fången rysk herre och en summa pengar.


About Nils Knutsson Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Nils Knutsson Glad, Hans son, Knut Nilsson Glad, nämnes 1630 i Pargas; var gift med en dotter af Erik Kut iPargas, och hade sonen Johan Knutsson Glad, som lefde i Pargas 1645.


Erik Kutin puoliso oli siis Elias Simoniksen tytär Elin.


Elias Simonis on Paraisten khr 1558, eli voidaan arvioida syntyneeksi n. 1530.


Yllä olevissa tiedostoissa mainitaan Paraisten edellisenä kirkkoherrana Clemet Larsson Esping, jonka vävy Elias olisi.


Ainakaan yllä olevan perusteella Clemet ei voi olla Lars Knutsson Gladin poika, koska Lars Knutsson on voinut syntyä aikaisintaan 1520-30 luvun vaihteen aikoihin, jos isänsä Knut eli vielä 1587.


Clemet Larsson voisi olla Knutin veljenpoika, mutta olisi silti melko nuori kuollessaan Paraisten kirrkoherrana.
Voitaisiin siis epäillä, että jos on Esping, että olisi vaikkapa Jönssin veljenpoika.



Esitetty ajatus, että Elias Simonis olisi Clemet Larssonin vävy, ei myöskään voi pitää paikkaansa, koska puolison Agnes Clemetsdr:n isäksi mainitaan Clemet Mattson Esping.


Koska Elias Simonis ei voi olla Clemet Larssonin vävy, eikä siis Clemet ole Jöns Gladin jälkeläinen, eikä hänen vaimonsa ole Jöns Gladin jälkeläinen, niin ainoaksi selitykseksi, että Elias Simonis on Lemlahden haltijana ennen Knut Jönsson Gladia, on se, että joko Eliaksen isä Simon tai äiti on Jöns Gladin lapsi.


Eli on Jöns Gladin vanhin poika Simon Jönsson (arvaus!)
tai

Jöns Gladin vanhin tytär N.N. Jönsdr. puoliso Simon.


Muu ei mielestäni selitä Eliasta Lemlahdessa.

Koska tapana oli naida suvusta, niin Agnes lienee Eliaksen pikkuserkku, jos Matts on ollut Jönssin veli.


Suvun nainti on mallillaan Kun Elin Eliasson Kutin tytär nai Nils Knutssonin pojan Nilssin, vaimo olisi pikkuserkun tytär, jos Knut ja Eliaksen toinen vanhempi olivat sisarukset.


Kuten sanottu aatelis suvut ovat minulle outoja, mutta idea tässä on selittää Eliaksen ja Lemlahden yhteys.


Toisaalta Eliaksen pojasta Isak Eliassonista ei tunnu olevan tietoa.




Hei,


Henrik Impola 2011 kirjassaan "Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet" katsoo (s. 90), että Ramsay on sekoittanut Hämeenlinnan tilejä tarkastaneen Klemetti Matinpojan tähän Paraisten kirkkoherraan Klemetti Laurinpoikaan, joka omisti Paraisten Kassorissa Lemlahden kartanon ja jätti sen perinnöksi tyttärelleen Agnetalle. "Herr Clemet i Pargas" eli Klemetti Laurinpoika oli kotoisin Paraisten Kassorista rälssisuvusta, jonka kuningas Kaarle Knuutinpoika oli aateloinut jo 1467. Suku otti silloin vaakunaansa veneen ("esping") kuvan.


Yst terv.
jokinti

[Benedictus]

Vanhoja viestejä selatessa tuli vastaan kuvio, joka taisi menä ohi huomion.


Aikoinaan etseimme Latva-Raskun kanssa urakalla vouti Simon Clemetsson Careelin alkuperää.

Simon Caleelin vaimo oli Kirstin Henriksdotter Platzman, Ylöjärven Siivikkalan ,Porilaissyntyisen vouti Lars Jönsson Goldsmedin leski.

Kirstin Platzmanin veli oli Karkun Haapaniemen omistaja vouti Kristoffer Henriksson Platzman.

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti Henrik Claesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).


Kristoffer Platzmanin 1. vaimo Margareta Eriksdotterin 1. avion puoliso oli Mårten Winter, jonka poika Erik Mårtensson Winter käräjöi perinnöistä.


Simon Careel tuli taasen vastaan yllättävässä paikassa, kun tuttein Matti Vallan virkamiesluetteloa, jossa mainitaan Simon Careelin omistaneen Mynämäen Lempiskallio kylässä maatilan.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731548


1776 mainitaan Simon Careel befallingsman.
1778 Careels enka eli Kirstin Platzman


1681 Cornetten Carl Faberman folk.


1774-5 tila on leski Karin Eriksdotterin nimissä, joka ei voi köyhyyden takia maksaa verojaan.


Tässä tulee esiin seikka, miksikö Simon Careel on tilan haltijana.


Simon Careelin langon Kristoffer Platzmanin 1. vaimo oli Margareta Eriksdotter, joka oli vielä tähän aikaan hengissä, koska 2. vaimo mainitaan vasta 1683.


Onko Karin Eriksdotter siis Margareta Eriksdotterin sisar?
Tämä Lempiskallion omistuksen siirto viittaisi vahvasti siihen.
Lainaus:

Vuonna1673 oli pitkä ja epäselvä juttu Elias Johanssonista ja Erich Justanderista, jossa käsiteltiin Kalleista ja Lempiskalliota. Mukana swägerska Karin Eriksdr (i Lempiskallio) kenen swägerska?

Vuonna1674 tämä entisen Sariksen voudin Jacob Hinderssonin leski KarinEriksdr oli ahdingossa pienten lastensa ja tilan hoidon kanssa.Samana vuonna Elias myi entisen herra Sigfridin ratsastalon Lempiskalliossa Johan Matssonille (i Nykelberg) 500taalerilla.
Nyckelberg oli Maskun Kankaisten kartanonaluskartano.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780)

Kukahan oli tuo Mietoisten Saaren kuninkaankartanon vouti Jacob Henriksson?



Mynämäen käräjät 13-14.2.1673
Vehmaan kihlakunnanvouti ja Mynämäen nimismies Elias Johansson kertoo, että Kalleinen on vanha nimismiehentalo ja hän on hoitanut virkaa yli viisi vuotta. Hänen isäpuolensa Håkan Månsson, isänsä Johan Bertilsson ja isoisänsä Bertil Blasiusson opettaneet Eliakselle kaikki nimismiehen virkaan tarvittavat taidot. Kalleisen tila on palanut muutama vuosi sitten ja nyt Tukholmasta kysellään onko Eliaksella riittävä taito ja mahdollisuudet hoitaa nimismiehen virkaa. Lautamiehet ja kyläläiset todistavat, että Elias on hoitanut tunnollisesti tehtäväänsä ja Kalleisen tila voidaan virallisesti vahvistaa nimismiehen virkataloksi.
Samoilla käräjillä myöhemmin toinen juttu Kalleisen tilan tulipalosta ja kaikkensa menettäneestä Elias Johanssonista sekä Lemppis Hålmin voudista Abraham Istmanista, joka johtanut Kalleisen jälleenrakentamista.
Ja vielä samoilla käräjillä Vehmaan kihlakunnanvouti Elias Johanssonin talokaupasta, jossa hän on ostanut edesmenneen Uudenkirkon kirkkoherran Hr Sigfridin kahdelta pojalta ja muilta perillisiltä Lempiskalliossa sijainneen ratsutilan ja perintöoikeuden. Kauppahinta 500 taaleria ja kaupan päiväys 3.5.1671


Huomattavaa, että Elias Johansson Kalliksen isäpuoli oli luutnantti Håkan Månsson, joka asui Karkun Hiedalla 2. vaimonsa Margareta Sigfridsdotter Karhian kanssa.


Tuo Elias Johanssonin ostama tila lienee siis tuo ylläoleva Jussila.
Kummia talo kauppoja, saisikohan joku noista tolkkua?


Onko Jussilassa näkyvä landbonde Clemet Sigfridsson khr Sigfridin poika?
Ajallisesti ei voi olla Simon Clemetsson Careelin isä.


Jos Karin ja Margareta Eriksdotter olisivat sisaria, niin kenen tyttäriä?

-------------
ämä Careel -Platzman kiemura on sinänsä melko kiinnostava, jos katsotaan sukusuhteita laajemmin.

Valta mainitsee kirjoituksessaan, että voudit olivat usein kaukaisemmissa sukusuhteissa toisiinsa.

Hänellä ei ollut ehkä mahdollisuutta tutustus lähemmin sukuihin, sillä ainakin eräiden voutien suhteen voidaan puhua jopa sukuklaaneista ja hyvinkin läheisistä suhteista.

Eräs näistä klaaneista on juuri tuo Careel-Platzman- Kallis klaani, jonka laajuus ei oikein vieläkään vaikuta olevan selvillä.

Erityisesti nyt kiinnittää huomiota, että Simon Careelin lanko Kristoffer Henriksson Platzman hankki itselleen Karkun Haamaniemen ratsutilan, jonka aiempi omistaja oli vouti Michel Eskilsson, jonka vaimo oli tilan omistaja sukua.

Vouti Michel Eskillsonin isä taasen oli vouti Eskil Matsson, joka oli sekä Mynämäen Kalliksen, että osan Lempiskallion omistaja.

Aiemmin mainitun viskaali Elias Jonssonin nimeltä tuntematon isoäiti oli siis vouti Eskil Matssonin tytär ja isänsä vouti Johan Bertilsson Kallis ja vouti Michel Eskilsson olivat serkut.

Oliko Kristoffer Henriksson Platzman myös jotenkin sukua Eskil Matssonille?

Aiemmin mainittu Karin Eriksdotterin puoliso Saaren vouti Jacob Henriksson voisi hyvinkin ajallisesti olla myös Kristoffer Henriksson ja Kirstin Henriksdotter Platzmanin veli.
--------------------------------
Pohtiessani kuka voisi olla Margareta ja Karin Eriksdotterien isä(josko ovat sisaret) tulee vastaan eräs kiinnostava seikka.

Karkun Suoniemen Packalan tytär Brita Pacchalenius avioituu Laitilan khr Ericus Erici Salonuksen kanssa.

Salonius, Ericus Erici (noin 1620–1701)

Lethalensis?, Erik Eriksson
S Laitila noin 1620. V Laitilan aiempi kirkkoherra Ericus Gregorii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=563) ja Kirstin / Kristina N.N.
Ylioppilas (Borealis, Ericus Erici Lethalensis) Turussa 1643/44.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) pitäjänapulainen ainakin jo noin 1646, oletettavasti vt. kappalainen 1652, kappalainen tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla 5.9.1656, kirkkoherra 1671.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672 (Ericus Lethalensis pastor i Letala).
Julkaisi Turussa promootiorunon 1647. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1657, (8).3.1673, 28.3.1685.
K Laitila 81-vuotiaana 1701, haudattiin 14.3.1702.
P (jo 1657) Brita Michelsdotter Pacchalenia, PV Karkun nimismies ja Suoniemen Pakkalan ratsutilan omistaja Mikko Antinpoika / Michel Andersson ja Riitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.


Ajallisesti Margareta ja Karin Eriksdotter voisivat olla Ericus Saloniuksen tyttäriä.


Lisänä huomattava, että vouti Cristoffer Platzmanin ja Margareta Eriksdotterin tytär Katarina nai Suoniemen Packalan isännän Per Johansson Pacchaleniuksen.


Jos Margareta Eriksdotter oli Saloniuksen tytär olisivat tyttärensä Katarina ja Per Packalenius olleet pikkuserkut.
--------------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1367625

Tässä sivulla Laitilan pappilassa Ericus Erici Salonius ja vaimonsa Brita Pachalenius.

1654 on kiinnostava seikka, sillä siinä näkyy Erik Saloniuksen alla Joseph rytt., mutta nimen Joseph jälkeen on kirjaimet br. eli oliko Ericus Georgii Sorolaisella myös poika Joseph?
Myöhemmin mainitaan klockarena Joseph, onko sama?

Hänellä oli tytär Ingeborg, joka oli Josephus Laurentii Lethalensiksen vaimo.

Erittäin kiinnostava nimi näkyy 1671 samalla rivillä Isaach dg.
Vuosi on sama kuin Ericus Erici Saloniuksesta tuli kirkkoherra.

Onko mahdollista, että kyseessä olisi Saloniuksen poika, joka avioliiton ajankohdan perusteella hyvinkin voisi olla kyseessä?

Myös Saloniusten Ingeborg nimi on kiinnostava.

[Pekka Hiltunen]

Johan Matssonille (i Nykelberg) 500taalerilla.
Nyckelberg oli Maskun Kankaisten kartanonaluskartano.

Johan Mattsson Fordell oli entinen Ruotsin Lännan Nyckelbergan (Strängsnäsissä) ruukinpatruunan kartanon vouti, joka muutti Merimaskun Tammistoon vaimoineen....
PH

[Pekka Hiltunen]

Onkohan Hammarstierna-suvussa ollut ylioppilaita enemmältikin?

Uskelan Äijälän Kantor taisi olla jossain vaiheessa Kustaa I:n ja poikansa Erikin hovimuusikon ja kestikievarinpitäjän, Gert Kantori jälkeläistön rälssiä Erikin kuoleman jälkeen. Jos Erik Jacobsson olisi ollut Jacob Gertsson Kantorin poika, niin hänen vaimonsa Lisbeta olisi silloin saattanut olla säädyn mukaan esim. Lisbeta Mattsdotter Creutzhammar. Näin tulisivat täyteen sekä vasara, tähti, Turun Akatemiassa aiemmin esiintymätön "Hammarstierna"-nimi että Lisbetan "sukuvaakuna". "Erik Jacobsson Kantor" ei pistäisi omaan silmääni, kuten eivät myöskään Lisbetan mahdolliset Creutzhammar-Ållongren -sukutaustatkaan. On ehkä huomionarvoista se, ettei Hammarstierna -suvusta kaiketikaan tunneta ainuttakaan ylioppilasta Turun Akatemian ajalta.

PH

[Benedictus]

Kuka oli Anna Bergian (GS 7493) miehen edesmenneen arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin sisko Margareta Henriksdotter
Taivassalon käräjät 7.-8.3.1700 s. 327
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870127
jolla oli ainakin kaksi poikaa Tukholmassa vahtimestari Lars ja kauppias Mårten Jakobsson.

Eräs edesmennyt suutari Mårten Jakobsson mainitaan langon suutari Jakob Johansson lesken Christian Flanckin perukirjassa Tukholmassa 14.4.1711
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0107552_00341
jonka mukaan suutari Mårten Jakobssonilla oli poika Johan Carvilander haud. 22.9.1731 Karkku, joka oli nimismiehenä Suomessa ja näyttää olleen naimisissa Anna Astréniuksen kanssa
http://suku.genealogia.fi/showpost.p...9&postcount=25 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=47829&postcount=25)


Ylläoleva lainaus JHissan viestistä herättää kysymyksen, onko kauppias Mårten Jakobsson ja suutari Mårten Jacobsson sama henkilö?


Jos on, niin se taas sitoisi noita Astrenius lankoja lujemmin yhteen.

[Pekka Hiltunen]

Kuka oli Anna Bergian (GS 7493) miehen edesmenneen arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin sisko Margareta Henriksdotter
Taivassalon käräjät 7.-8.3.1700 s. 327
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3870127
jolla oli ainakin kaksi poikaa Tukholmassa vahtimestari Lars ja kauppias Mårten Jakobsson.

Eräs edesmennyt suutari Mårten Jakobsson mainitaan langon suutari Jakob Johansson lesken Christian Flanckin perukirjassa Tukholmassa 14.4.1711
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0107552_00341
jonka mukaan suutari Mårten Jakobssonilla oli poika Johan Carvilander haud. 22.9.1731 Karkku, joka oli nimismiehenä Suomessa ja näyttää olleen naimisissa Anna Astréniuksen kanssa
http://suku.genealogia.fi/showpost.p...9&postcount=25 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=47829&postcount=25)


Ylläoleva lainaus JHissan viestistä herättää kysymyksen, onko kauppias Mårten Jakobsson ja suutari Mårten Jacobsson sama henkilö?


Jos on, niin se taas sitoisi noita Astrenius lankoja lujemmin yhteen.
Margaretan 1:o oli kaiketikin tullitarkastaja Johan Hacks.
PH

[JHissa]

Margaretan 1:o oli kaiketikin tullitarkastaja Johan Hacks.
PH
Nyt on etsinnässä arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin sisko ei tytär.
Tulliylitarkastaja Johan Pettersson Hacksin 3097 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3097) (yo (1683), † 1735) 2. vaimo Margareta Henriksdotter Wärdh, † 1716 Tukholma (pk. 29.7.1717 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0107565_00837) Tukholma), oli arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin tytär hänen 1. avioliitostaan Maria Adaminin kanssa.

[Pekka Hiltunen]

Nyt on etsinnässä arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin sisko ei tytär.
Tulliylitarkastaja Johan Pettersson Hacksin 3097 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3097) (yo (1683), † 1735) 2. vaimo Margareta Henriksdotter Wärdh, † 1716 Tukholma (pk. 29.7.1717 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0107565_00837) Tukholma), oli arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin tytär hänen 1. avioliitostaan Maria Adaminin kanssa.
Henrik Henriksson Wärdh vanhemman avioliitosta Maria Adamian kanssa olivat lapset Maria, Sara ja Jacob, sekä aviosta Anna Bergian kanssa Henrk (Henriksson Wärdh nuorempi, 1679-1749). V.m:n täyssisar oli Margareta, n. 1680 - 1716, p:so tiettääkseni Johan Hacks. Anna Bergia kyllä avioitui miehensä kuoltua Wilhelm Pihlin kanssa Taivassalossa 8.10.1701, mutta lapsia ei ainakaan minun tiedoissani ole.
PH

[Pekka Hiltunen]

Mainitaan nyt viimeisen kerran, että Henrik Henrikinpoika (Wärdhillä) ei ollut biologisia täyssisaria: hänen vanhempansa näyttävät olleen maamarsalkka Henrik Fleming sekä eräs turkulainen, epäilemättä kielitaitoinen sekä luku- ja kirjoitustaitoinen frilla, joka Kustavin maakirjassa ensin esiintyy merkinnällä "NN" ja seuraavana vuonna nimellä "Karin". Kun tarkastelee Kustavin omistuksia, näyttää Thomas Mattsson Ålänning, Turun porvari, kämneeri ja pormestari, hankkineen omistuksiinsa Flemingien maat.
Kun Henrik Klasson Flemingin ainut tunnettu aviolapsi tuli aikuisikään, joutui äpäräpoika Henrik Henrikinpoika luopumaan Mietoisten Lehtisten kivilinnan eli kartanon isännyydestä, jonka hänelle oli suonut Henrik Klassonin 2. puoliso, kotimaahansa Saksaan siirtynyt Sigrid Kurtzell (Henrik Klassonin 1:o oli Ebba Boot). Bergiusten veljekset Matias ja Petrus olivat toimineet vuoroillaan kartanossa kotiopettajina/ "saarnaajina".
Petrus Bergius naitti tyttärensä leskeytyneelle Henrik-isännälle. Tästä liitosta syntyivät Henrik (Henrikinpoika Wärdh) ja jo mainittu Margareta Henriksdotter, tuleva Johan Hacksin p:so.
Nuorempi Henrik Henriksson, joka käytti aktiivisesti "Wärdh"-liikanimeä toimi m.m. Nousiaisten Palon vuokraajana. Hänen frillansa oli Nousiaisten kpl:n tytär Lisbeta Persdotter Spensenia. Kanssakäymisestä syntyi Isovihan aikoina vv. 1716 ja 1722 poika ja tytär, Bertil Henriksson Lång (1716) ja Elisabet Henriksdotter (1722). Bertil Långin poika (Palonkylän läntisemmän rusthollin) rakuuna Jacob Bertilsson Westerbergin puolisoksi tuli sittemmin khra Johan Alleniuksen kuopus Maria Allenia. Kummeissa näyttää olleen Lisbetan aviolapsia Vitikan nimismiehentalosta... Olen jotain tämmöisiä kajonnut kirjoituksissani "Allenius y.m." vuosikymmen sitten.
PH

[JHissa]

Mainitaan nyt viimeisen kerran, että Henrik Henrikinpoika (Wärdhillä) ei ollut biologisia täyssisaria: hänen vanhempansa näyttävät olleen maamarsalkka Henrik Fleming sekä eräs turkulainen, epäilemättä kielitaitoinen sekä luku- ja kirjoitustaitoinen frilla, joka Kustavin maakirjassa ensin esiintyy merkinnällä "NN" ja seuraavana vuonna nimellä "Karin". Kun tarkastelee Kustavin omistuksia, näyttää Thomas Mattsson Ålänning, Turun porvari, kämneeri ja pormestari, hankkineen omistuksiinsa Flemingien maat.
Kun Henrik Klasson Flemingin ainut tunnettu aviolapsi tuli aikuisikään, joutui äpäräpoika Henrik Henrikinpoika luopumaan Mietoisten Lehtisten kivilinnan eli kartanon isännyydestä, jonka hänelle oli suonut Henrik Klassonin 2. puoliso, kotimaahansa Saksaan siirtynyt Sigrid Kurtzell (Henrik Klassonin 1:o oli Ebba Boot). Bergiusten veljekset Matias ja Petrus olivat toimineet vuoroillaan kartanossa kotiopettajina/ "saarnaajina".
Petrus Bergius naitti tyttärensä leskeytyneelle Henrik-isännälle. Tästä liitosta syntyivät Henrik (Henrikinpoika Wärdh) ja jo mainittu Margareta Henriksdotter, tuleva Johan Hacksin p:so.
Nuorempi Henrik Henriksson, joka käytti aktiivisesti "Wärdh"-liikanimeä toimi m.m. Nousiaisten Palon vuokraajana. Hänen frillansa oli Nousiaisten kpl:n tytär Lisbeta Persdotter Spensenia. Kanssakäymisestä syntyi Isovihan aikoina vv. 1716 ja 1722 poika ja tytär, Bertil Henriksson Lång (1716) ja Elisabet Henriksdotter (1722). Bertil Långin poika (Palonkylän läntisemmän rusthollin) rakuuna Jacob Bertilsson Westerbergin puolisoksi tuli sittemmin khra Johan Alleniuksen kuopus Maria Allenia. Kummeissa näyttää olleen Lisbetan aviolapsia Vitikan nimismiehentalosta... Olen jotain tämmöisiä kajonnut kirjoituksissani "Allenius y.m." vuosikymmen sitten.
PH
Mutta vuoden 1700 käräjäotteessa Mårten ja Lars Jakobssonin äidinveli on arrendaattori edesmennyt Henrik Wärdh, joten Margareta Henriksdotter on vanhemman Henrik Henriksson Wärdhin sisko ei tytär, sillä nuorempi Henrik Henriksson Wärdh kuoli vasta 1749.
Taivasalon henkikirja 1694 Arrendat: Hindrich Werds Anna h:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10858029
1695 hust. Anna Bergia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11091398

[Pekka Hiltunen]

Nyt on etsinnässä arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin sisko ei tytär.
Tulliylitarkastaja Johan Pettersson Hacksin 3097 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3097) (yo (1683), † 1735) 2. vaimo Margareta Henriksdotter Wärdh, † 1716 Tukholma (pk. 29.7.1717 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0107565_00837) Tukholma), oli arrendaattori Henrik Henriksson Wärdhin tytär hänen 1. avioliitostaan Maria Adaminin kanssa.
Sekä Henrik Henriksson Wärdh vanhempi että nuorempi toimivat toki arrendaattoreina - ja vanhempi Henrik Klassonin 2. avion lesken asettamana isäntänä Mietoisten Lehtisten kartanossa.
Tässä on Henrik Henrikssonin isä:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_nr_4
Henrik Claessonin 2. avion aikana syntynyt äpäräpoika joutui luopumaan Lehtisten isännyydestä Sigrid Kurtzellin Jacob-pojan tultua täysi-ikäiseksi ja palattua Saksasta Ruotsiin. En tunne vanhemmalle Henrik Henriksson Wätdhille täyssisarta.
PH

[P-L H]

Hei

Tämä vastaus tulee ihan väärään ketjuun kun en nyt muista missä ketjussa aikaisemmin henkilöt olivat esillä.
Nousiaisten kasteluettelosta vuodelta 1722 löytyy kaksi Elisabet nimistä lasta. Hiskissä tämän 8.1.1722 kastetun Elisabetin tietoja ei ole.

Nousiainen syntyneet 1701-1774 kuva 70
1722
Coljoby? --- ifr ---- 8 Jan Elisabeta Henrikdtr
fadder Calluis? Mats med hustru , Sondamala Staphan och hustru

Palo Longi Henriks barn cristnad den 2 Februari Elisabeta Henriksdtr
moder Lisbetha
fadder Longi Sigfred med sin hustru, ibidem Dragonen Jacob
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8799197

Tositekirja 1725 (7473) kuva 763
Palo Rusth. Sigfred Sigfredson Långi,Lisa hu,Daniel drg,Hebla pig
Inh. Lisa, sona hustru ----?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26100537

Pelkän henkikirjatiedon perusteella ei voi tietää onko tämä Palolla vielä 1725 oleva Inh. Lisa vuonna 1722 syntyneen Elisabetin äiti.

Käräjäkirjoja lukiessa löytyi mielenkiintoinen tieto.
Kirkkoherra Mag. Jeremias Wallenius on ostanut 22.2.1718 Luutnantti Jacob Detlofilta tilan. Lainhuudot on saatu vasta 1720 luvulla isonvihan jälkeen.

t. Pirkko

[Benedictus]

Hieman pohdintaa ja uutta lähestymiskulmaa Astrenius kuvioon.


Jernman Satakunta osiossa toi esille Kaustion Anders Erikssonin lapsia.

Vaikuttaa, että tämä perhe, jonka pojat käyttivät Renner tai Ränner nimeä on hyvin kiinnostavassa asemassa Taivassalossa.

Onkohan aiemmin tullut esille, että Isak Eriksson Alftanuksen langon vaimo oli Elisabeth Larsdotter Stiernkors Paltvuoresta.

Elisabet Stiernkors, levde 1696. Gift 1:o m. Carl Starck (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222), född 1638, död 1669. Gift 2:o med ryttarkorpralen Arvid Renner, död före 1680.http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39

Elisabetin puoliso 2. on siis Arvid Renner, joka voisi olla yksi Renner veljeksistä.
Paltvuoressa oli siis Sigfrid, Johan ja Arvid Renner, arvatenkin kaikki veljiä.Lisäksi Kaustion rusthållari ja Taivassalon nimismies Lars Andersson.
heidän siskonsa olivat Valborg, Isak Eriksson Alftanuksen vaimo ja ombusman Måns Larssonin ja Tammiston Erik Perssonin vaimo Anna.
Lisäksi sisaret Kirstin ja Margareta.

Ylläoleva Elisabetin siskon Anna Stiernkorsin puolison Lars Larsson Carpelanin veli oli Crister Larsson Carpelan, joka oli holhoojana Brennerus lapsilla.

Elisabeth Stiernkorsin 1. puoliso oli taasen lähisukua Kangasalan khr Johannes Frisiukselle, tämän sisarten kautta.

Lainaus Jernman:
Adjutantti Sigfrid Renner esiintyy tässä Taivassalon käräjillä 11 ja 16.7.1677 Kustavin Fagernäsin vuokraaja Henrich Henrichssonin (Wärd) asiamiehenä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3866959

Sigfrid Renner on tekstin mukaan nimismies Lars Anderssonin nuorempi veli Sigfrid. Sigfrid mainitaan 1656-1658 SAY Kaustiossa.
-----------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214518
------------------------------


Brennerus, Petrus Martini (K 1647)

Per Mårtensson

S mahdollisesti Porvoo tai Helsinki oletettavasti 1590-luvun alkupuolella. V Helsingin laivaveistämön kirjuri, myöhemmin lainlukija Raaseporin läänissä, laivuri ja maatilojen omistaja Helsingin pitäjässä Martti Simonpoika (Mortenn / Mårten Simonsson) ja N.N. Antintytär (Andersdotter).
Espoon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5001) kappalainen 1620.
Brennerus harjoitti yhdessä vanhemman veljensä kirkkoherra Johannes Martini Brenneruksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/290) kanssa tavaraliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä, osti veljensä tavoin autiotiloja ja köyhtyneiden talollisten maita ja muodosti 1627 hankkimistaan tiluksista Espoon suurimpiin maatiloihin kuuluvan Storgårdsin ratsutilan.
K Espoo 1647.
P Anna Bengtsdotter hänen 2. avioliitossaan, oli eli leskenä kolmannen miehensä jälkeen 18.11.1671, K aikaisintaan 1672, PV rälssimies Espoon Gräsagårdista Bengt Henriksson (Pentti Henrikinpoika) ja N.N. (heidän poikansa aateloitiin nimellä Hammarstjerna, introdusoitiin 1642).
Anna Bengtsdotterin P1 N.N.; P3 Isak Olsson, joka teloitettiin raskaaseen siveellisyysrikokseen syylliseksi todettuna.
-------------------------
Turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna mainitaan ylioppilaaksi vuonna 1668 Turun Akatemian matrikkelin yhteydessä.

----------------------------------------
Hmmm...
Tiedetään, että ombusman Måns Larsson, Juliana Månsdotter Palmin isä kuoli n.1675, jolloin leskensä Annika Andersdotter Renner mainitaan Lokalahden Tammistossa. Heillä oli pojat Magnus ja Johan Månssonit.

Leski Annika Renner nai sitten Erik Perssonin, jonka sukujuuria ei tunneta.

Pohdin olisiko teoreettisesti mahdollista, että Erik Persson olisi Per Mårtensson Brenneruksen poika eli Anna Alftanuksen serkku.

Voisiko spekuloida, että Erik Perssonilla olisi ollut 1.avion poika Isak, joka olisi ylioppilaana käyttänyt isoäitinsä Anna Hammarstiernan nimeä.

Måns Larssonin kuoltua Erik Persson olisi nainut serkkunsa miehen 2.vaimon Annika Rennerin ja saanut tämän 2 poikaa, Juliana Månsdotterin velipuolet vastuulleen.
Julianan 1. puolison Arvid Frisiuksen kuoltua olisi Julianalle naitettu pikkuserkkunsa Isak, Erik Perssonin poika.
Jos Erik Persson oli syntynyt 1630-luvulla hänellä hyvinkin olisi voinut olla 1650-luvulla syntynyt poika Isak, joka olisi 1668 ylioppilas.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205149
Mikä yhteys Erik Perssonilla oli Wärdeihin?

[Pekka Hiltunen]

Hieman pohdintaa ja uutta lähestymiskulmaa Astrenius kuvioon.


Jernman Satakunta osiossa toi esille Kaustion Anders Erikssonin lapsia.

Vaikuttaa, että tämä perhe, jonka pojat käyttivät Renner tai Ränner nimeä on hyvin kiinnostavassa asemassa Taivassalossa.

Onkohan aiemmin tullut esille, että Isak Eriksson Alftanuksen langon vaimo oli Elisabeth Larsdotter Stiernkors Paltvuoresta.

Elisabet Stiernkors, levde 1696. Gift 1:o m. Carl Starck (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222), född 1638, död 1669. Gift 2:o med ryttarkorpralen Arvid Renner, död före 1680.http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39

Elisabetin puoliso 2. on siis Arvid Renner, joka voisi olla yksi Renner veljeksistä.
Paltvuoressa oli siis Sigfrid, Johan ja Arvid Renner, arvatenkin kaikki veljiä.Lisäksi Kaustion rusthållari ja Taivassalon nimismies Lars Andersson.
heidän siskonsa olivat Valborg, Isak Eriksson Alftanuksen vaimo ja ombusman Måns Larssonin ja Tammiston Erik Perssonin vaimo Anna.
Lisäksi sisaret Kirstin ja Margareta.

Ylläoleva Elisabetin siskon Anna Stiernkorsin puolison Lars Larsson Carpelanin veli oli Crister Larsson Carpelan, joka oli holhoojana Brennerus lapsilla.

Elisabeth Stiernkorsin 1. puoliso oli taasen lähisukua Kangasalan khr Johannes Frisiukselle, tämän sisarten kautta.

Lainaus Jernman:
Adjutantti Sigfrid Renner esiintyy tässä Taivassalon käräjillä 11 ja 16.7.1677 Kustavin Fagernäsin vuokraaja Henrich Henrichssonin (Wärd) asiamiehenä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3866959

Sigfrid Renner on tekstin mukaan nimismies Lars Anderssonin nuorempi veli Sigfrid. Sigfrid mainitaan 1656-1658 SAY Kaustiossa.
-----------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214518
------------------------------


Brennerus, Petrus Martini (K 1647)

Per Mårtensson

S mahdollisesti Porvoo tai Helsinki oletettavasti 1590-luvun alkupuolella. V Helsingin laivaveistämön kirjuri, myöhemmin lainlukija Raaseporin läänissä, laivuri ja maatilojen omistaja Helsingin pitäjässä Martti Simonpoika (Mortenn / Mårten Simonsson) ja N.N. Antintytär (Andersdotter).
Espoon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5001) kappalainen 1620.
Brennerus harjoitti yhdessä vanhemman veljensä kirkkoherra Johannes Martini Brenneruksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/290) kanssa tavaraliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä, osti veljensä tavoin autiotiloja ja köyhtyneiden talollisten maita ja muodosti 1627 hankkimistaan tiluksista Espoon suurimpiin maatiloihin kuuluvan Storgårdsin ratsutilan.
K Espoo 1647.
P Anna Bengtsdotter hänen 2. avioliitossaan, oli eli leskenä kolmannen miehensä jälkeen 18.11.1671, K aikaisintaan 1672, PV rälssimies Espoon Gräsagårdista Bengt Henriksson (Pentti Henrikinpoika) ja N.N. (heidän poikansa aateloitiin nimellä Hammarstjerna, introdusoitiin 1642).
Anna Bengtsdotterin P1 N.N.; P3 Isak Olsson, joka teloitettiin raskaaseen siveellisyysrikokseen syylliseksi todettuna.
-------------------------
Turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna mainitaan ylioppilaaksi vuonna 1668 Turun Akatemian matrikkelin yhteydessä.

----------------------------------------
Hmmm...
Tiedetään, että ombusman Måns Larsson, Juliana Månsdotter Palmin isä kuoli n.1675, jolloin leskensä Annika Andersdotter Renner mainitaan Lokalahden Tammistossa. Heillä oli pojat Magnus ja Johan Månssonit.

Leski Annika Renner nai sitten Erik Perssonin, jonka sukujuuria ei tunneta.

Pohdin olisiko teoreettisesti mahdollista, että Erik Persson olisi Per Mårtensson Brenneruksen poika eli Anna Alftanuksen serkku.

Voisiko spekuloida, että Erik Perssonilla olisi ollut 1.avion poika Isak, joka olisi ylioppilaana käyttänyt isoäitinsä Anna Hammarstiernan nimeä.

Måns Larssonin kuoltua Erik Persson olisi nainut serkkunsa miehen 2.vaimon Annika Rennerin ja saanut tämän 2 poikaa, Juliana Månsdotterin velipuolet vastuulleen.
Julianan 1. puolison Arvid Frisiuksen kuoltua olisi Julianalle naitettu pikkuserkkunsa Isak, Erik Perssonin poika.
Jos Erik Persson oli syntynyt 1630-luvulla hänellä hyvinkin olisi voinut olla 1650-luvulla syntynyt poika Isak, joka olisi 1668 ylioppilas.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205149
Mikä yhteys Erik Perssonilla oli Wärdeihin?

Raamatussa sanotaan, että Iisakin poika oli Jacob. Muusikko-sukua olleen Gert Kantorin jälkeläiset saivat kai nauttia ylhäisaatelistolle perinteisesti kuuluneita ansioita. Gert Kantor ei välttämättä jäänyt vallan jo vaihduttuakaan osattomaksi - tai suorastaan joutunut diskrimininoiduksi, kun isäntänsä veljet ja suku yhä piti valtaa. Uskelan Kantorin Jacobin patronyymiä on ehkä tarkoituksellakin pidetty piilossa, mutta se on voinut olla "Gert". Kun Kantorien musiikkisuku oli juutalaista sukuluurta, selittyy vaitiolo alkuperästä kyllä siihen ajatukseen, että Astreniusten tähti oli kuusisakarainen.. Esitin kai tämän hypoteesin jo vuosikymmen tai pari sitten; jälkipolvien suvut eivät ainakaan omissa tauluissani edelleenkään kumoa tätä olettamusta. Ongelmaksi näyttääkin muodostuvan juutalaisten etevyys kaupanteossa niin, että Tukholman porvarit lopulta saattoivat uuden, vaikutusvaltaisen keskiluokan muodostuttua vaatia kaikkien juutalaisten häätämistä - ainakin emämaasta.
Astrenius -sukuhaaroihini liittyy (halusinpa tai en) muita juutalaistaustaisia sukuhaaroja sitä enemmän, mitä lähemmäs tulen isoisäni ja hänen "sinisen-mustahiuksista" sisarusparveaan. "Mistä ei voida puhua, on siitä vaiettava" sanoi jo Ludwig Wittgenstein...
PH

[Benedictus]

Tässä eräs kai selvittämätön sukusuhde Alftanusten ympäriltä.


Esko Karisalmen tiedonanto 1.12.2008 (Turun kämnerioikeus 4.3.1692: sahl. advocaten Peter Blads efterlefwerska hustru Catharina Trumbel ... sin systerson Daniel Anglenius);
Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar),

Kurjalassa näkyy 1680-91 Petter Bladh ja h.

1689-90 Erik Persson ja Anna h.
Lokalahden Tammistossa 1681 Erik Persson 1. kerran
Anna h.
1689-90 puuttuvat joten ovat Kurjalassa.

Tammistossa Måns Larssonin leski Anna Alftanus

Henkilötiedot

sl. 1669 Daniel Anglenius Daniel Simonis, Ostrobotniensis 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027). Vht: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654) ja Karin Eriksdotter Fortelius. Ylioppilas Turussa sl. 1669 Anglenius Dan. Simonis Botn _ 99. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1669] Daniel Simonis Anglenius. — Asianajaja Turussa. † Turussa 23.12.1676. Pso: ~1675 N.N. Trumbel.
Lanko: turkulainen asianajaja Petter Bladh 2095 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2095) (yo 1670/71, † 1691).


sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.


Siis Katarina on Magdalena Alftanuksen sisarentytär.


Mitä tuo sisarenpoika Daniel tarkoittanee Bladhin kohdalla?Danielin äiti oli Fortelius ja Petter Bladhin vaimo Trumbel, ja Petterin sisar olisi Andersdr Södermanlandista.

[JHissa]

Tässä eräs kai selvittämätön sukusuhde Alftanusten ympäriltä.


Esko Karisalmen tiedonanto 1.12.2008 (Turun kämnerioikeus 4.3.1692: sahl. advocaten Peter Blads efterlefwerska hustru Catharina Trumbel ... sin systerson Daniel Anglenius);
Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar),

Kurjalassa näkyy 1680-91 Petter Bladh ja h.

1689-90 Erik Persson ja Anna h.
Lokalahden Tammistossa 1681 Erik Persson 1. kerran
Anna h.
1689-90 puuttuvat joten ovat Kurjalassa.

Tammistossa Måns Larssonin leski Anna Alftanus

Henkilötiedot

sl. 1669 Daniel Anglenius Daniel Simonis, Ostrobotniensis 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027). Vht: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654) ja Karin Eriksdotter Fortelius. Ylioppilas Turussa sl. 1669 Anglenius Dan. Simonis Botn _ 99. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1669] Daniel Simonis Anglenius. — Asianajaja Turussa. † Turussa 23.12.1676. Pso: ~1675 N.N. Trumbel.
Lanko: turkulainen asianajaja Petter Bladh 2095 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2095) (yo 1670/71, † 1691).


sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.


Siis Katarina on Magdalena Alftanuksen sisarentytär.


Mitä tuo sisarenpoika Daniel tarkoittanee Bladhin kohdalla?Danielin äiti oli Fortelius ja Petter Bladhin vaimo Trumbel, ja Petterin sisar olisi Andersdr Södermanlandista.
Asianajaja Daniel Simonis Angleniuksen, * ~1651, † 23.12.1676 Turku, (GS 479), vaimo oli Sara Trumbel, ‡ 29.3.1685 Turku, ja heillä oli poika Daniel Anglenius (GS 480), joka mainitaan Turussa tallipoikana 1691.
Joten Sara ja Katarina Trumbel taitavat olla siskoja ja heidän vanhempansa taitavat olla kauppias Turussa 1637, muutti Ouluun 1648 Jakob Perinpoika Trumbel, ‡ 13.3.1659 Oulu. & Elisabet Hansintytär Platz, ‡ 1.5.1661 Oulu.

[virpinissila]

Samaan sisarussarjaan kuuluu Elisabeth Trumbel (haud. 4.11.1694 Kokemäellä). Hänen puolisonsa oli vouti Sven Rusk ja lankonsa Petter Bladh. Aviopari esiintyi usein Kokemäen käräjillä ja ainakin neljä lastakin mainitaan (Lorenz, Konrad, Ebba, Kirstin). Asuivat Harjavallassa henkikirjojen mukaan https://digihakemisto.net/item/3613405690/5731073948/2 Alla muutama linkki, joista tarkkoja tietoja en ole merkinnyt ylös ja sivujahan ei nyt löydy. Toivottavasti jossakin vaiheessa toimivat. Sisältöjäkään ei nyt pysty tarkistamaan.
- syysk. 1688 Elisabeth Trumbelin lanko Petter Bladh https://digihakemisto.net/item/595382244/5780866576/206
- syysk. 1681 tyttäret Ebba ja Kirstin https://digihakemisto.net/item/671474239/5781433852/864
- kesäk. 1689 poika Konrad https://digihakemisto.net/item/595421236/6401557816/160
- kesäk. 1691 poika Lorenz https://digihakemisto.net/item/595462521/6401531973/143

Näistä verkostoista ei tiedä. Porissa oli samoihin aikoihin kirkkoherrana Gabriel Fortelius, äiti Alftaneja. Kokemäellä (Harjavallassa, ja muuallakin Satakunnassa) vaikutti Lars Nilsson Giers, jonka toinen vaimo oli Anna Elisabeth Watz, Watson sukua. Hän oli ehkä Magdalena Trumbelin jälkeläinen (Magdalena Trumbel -> Karin Träll (pso Alexander Watson) –> poika ehkä Robert Watson/Watz -> Anna Elisabeth Watz.) Robert Watzin isä ei ole toistaiseksi varmistunut.

Virpi Nissilä

[Benedictus]

Daniel Angleniuksen äiti Karin Eriksdotter Fortelius oli Porin khr Gabriel Forteliuksen sisar. Heidän äitinsä oli Magdalena Eriksdotter Alftana.


Peter Bladista löytyi tälläinen jännä juttu.


Euran käräjät 26.–27.7.1675 f. 69 (Auscultanten Dns: Petrus Bladh förekom nu och gaff Rätten tilkänna huruledes han Anno 1674 uthi Februario med Befallningzmannens Sahl: Henrich Meltzers Enkia h:o Anna Sigfredzdotter sigh trolofwat hafwer, och som han nästledne Wintter om een natt fan hennes barns Præceptorem D:m Johan Modinum 2360 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2360) uthi Pörttet hoos henne liggiande, will han nu med Echtenskapet icke forthålla. Hwilken saak ifrån dett Wyrdige Doom Capitlet den 29 Martij 1675 till denne Rätt Remitterat är),

[JHissa]

Nuoremmalla Daniel Angleniuksella näyttäisi olevan avioton lapsi, joka syntyi Lieksassa Mikkelin messun aikaan (29.9.)1694.
Katso isän turkulaisen asianajajan Daniel Angleniuksen viite ylioppilasmatrikkelista 2027 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2027)
Pielisjärven käräjät 11.–16.2.1695 f. 38 (Så fältes och een Löös kona Anna Tiainen från Liexa till 20 m:r för det hoon bekenner sigh medh een Löös dreng här på hofwet Daniel Angeling ett barn uthi Lönskeläger aflat, hwilcket hoon förledne Michels messe tijdh födt, Men han i Sommars begifwit sigh igen till Åbo, hwarest han ock födder wara skall, och skall wara een procurators Son).
Pielisjärven kastetuista 3.10.1694 löytyy Anna Tijaisen avioton poika Anders, mutta lapsi haudataan jo 2.12.1694.

[JHissa]

Samaan sisarussarjaan kuuluu Elisabeth Trumbel (haud. 4.11.1694 Kokemäellä). Hänen puolisonsa oli vouti Sven Rusk ja lankonsa Petter Bladh. Aviopari esiintyi usein Kokemäen käräjillä ja ainakin neljä lastakin mainitaan (Lorenz, Konrad, Ebba, Kirstin). Asuivat Harjavallassa henkikirjojen mukaan https://digihakemisto.net/item/3613405690/5731073948/2 Alla muutama linkki, joista tarkkoja tietoja en ole merkinnyt ylös ja sivujahan ei nyt löydy. Toivottavasti jossakin vaiheessa toimivat. Sisältöjäkään ei nyt pysty tarkistamaan.
- syysk. 1688 Elisabeth Trumbelin lanko Petter Bladh https://digihakemisto.net/item/595382244/5780866576/206
- syysk. 1681 tyttäret Ebba ja Kirstin https://digihakemisto.net/item/671474239/5781433852/864
- kesäk. 1689 poika Konrad https://digihakemisto.net/item/595421236/6401557816/160
- kesäk. 1691 poika Lorenz https://digihakemisto.net/item/595462521/6401531973/143

Näistä verkostoista ei tiedä. Porissa oli samoihin aikoihin kirkkoherrana Gabriel Fortelius, äiti Alftaneja. Kokemäellä (Harjavallassa, ja muuallakin Satakunnassa) vaikutti Lars Nilsson Giers, jonka toinen vaimo oli Anna Elisabeth Watz, Watson sukua. Hän oli ehkä Magdalena Trumbelin jälkeläinen (Magdalena Trumbel -> Karin Träll (pso Alexander Watson) –> poika ehkä Robert Watson/Watz -> Anna Elisabeth Watz.) Robert Watzin isä ei ole toistaiseksi varmistunut.

Virpi Nissilä
Kannattaa tarkistaa myös Alexander Wattsonin veli Vaasan tullimies 1637 ja postimestari 1649 Tomas Wattson, † ~1653 Vaasa, jonka leski Margareta Thomaksentytär Florina oli postimestari (toinen postimestarin valtakirjan saanut suomalainen nainen) ja nimismies miehensä kuoleman jälkeen
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3916

[virpinissila]

Viitteitä on enemmän Turkuun päin: Anna Elisabeth Watzin Ruotsiin mennyt velipuoli oli nimeltään Alexander, äiti Lisa haudattiin väliaikaisesti Turun Watsonien hautaan, välskärinä (joita Vaasan haarassakin) Robert asui Turussa ja Karunan Lidenissä... Mutta mistään en ole löytänyt Robertin patronyymiä tai isän nimeä... Tämä nyt menee hiukan sivuun Astreniuksista ja Alftaneista, mutta 1600-luvun alun sukuja selviteltäessä tulee esiin mitä ihmeellisimpiä sukukuvioita (esim. Lähteenojan suku, Genos 4/2019). Sitä tarkoitin verkostoilla, joista ei aina tiedä. Forteliuksen vaimon sisar oli Kokemäen kirkkoherran vaimo jne. Joten varmaan on vielä löytymätöntä tietoa.

Virpi Nissilä

[JHissa]

Samaan sisarussarjaan kuuluu Elisabeth Trumbel (haud. 4.11.1694 Kokemäellä). Hänen puolisonsa oli vouti Sven Rusk ja lankonsa Petter Bladh. Aviopari esiintyi usein Kokemäen käräjillä ja ainakin neljä lastakin mainitaan (Lorenz, Konrad, Ebba, Kirstin). Asuivat Harjavallassa henkikirjojen mukaan https://digihakemisto.net/item/3613405690/5731073948/2 Alla muutama linkki, joista tarkkoja tietoja en ole merkinnyt ylös ja sivujahan ei nyt löydy. Toivottavasti jossakin vaiheessa toimivat. Sisältöjäkään ei nyt pysty tarkistamaan.
- syysk. 1688 Elisabeth Trumbelin lanko Petter Bladh https://digihakemisto.net/item/595382244/5780866576/206
- syysk. 1681 tyttäret Ebba ja Kirstin https://digihakemisto.net/item/671474239/5781433852/864
- kesäk. 1689 poika Konrad https://digihakemisto.net/item/595421236/6401557816/160
- kesäk. 1691 poika Lorenz https://digihakemisto.net/item/595462521/6401531973/143

Näistä verkostoista ei tiedä. Porissa oli samoihin aikoihin kirkkoherrana Gabriel Fortelius, äiti Alftaneja. Kokemäellä (Harjavallassa, ja muuallakin Satakunnassa) vaikutti Lars Nilsson Giers, jonka toinen vaimo oli Anna Elisabeth Watz, Watson sukua. Hän oli ehkä Magdalena Trumbelin jälkeläinen (Magdalena Trumbel -> Karin Träll (pso Alexander Watson) –> poika ehkä Robert Watson/Watz -> Anna Elisabeth Watz.) Robert Watzin isä ei ole toistaiseksi varmistunut.

Virpi Nissilä
Lisäksi oli kauppias Oulussa ja Kajaanin linnan vahtimestari Hans Jakobinpoika Trumbell, joka hukkui 63-vuotiaana Iissä 1699, katso Iin haudatut
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914895&aineistoId=1243048921
29. Juni 1699 "Hans Jacobsson Trumbell tillförene handelsman i Uhlå och Vachtmestare på Cajanaborg, som drunknade här i Buodinkoski".
Siskopuoli Elin Authorintytär Duvell oli taas naimisissa Paltamon ja Sotkamon voudin ja nimismiehen Isak Hannunpojan (Sinius) kanssa.

[virpinissila]

"Trummel" otsikolla on julkaistu Lasse Nyholmin artikkeli: Genos 4/1997: 171-172. Siinä suku johdetaan skotlantilaiseen Turnbull-suvusta. On nykypäivänä kylläkin tiedoiltaan aika lailla hatara, lähteiden käyttö kun on nyt helpompaa. Hän kuitenkin tuntee tämän Hansin ja tälle jälkeläisiä. Luotettavuudesta en tiedä mitään.

Virpi Nissilä

[JHissa]

"Trummel" otsikolla on julkaistu Lasse Nyholmin artikkeli: Genos 4/1997: 171-172. Siinä suku johdetaan skotlantilaiseen Turnbull-suvusta. On nykypäivänä kylläkin tiedoiltaan aika lailla hatara, lähteiden käyttö kun on nyt helpompaa. Hän kuitenkin tuntee tämän Hansin ja tälle jälkeläisiä. Luotettavuudesta en tiedä mitään.

Virpi Nissilä
Lasse Nyholm, Trummel, Genos 68(1997) s. 171-172, on Sara Trumbell laittettu Petter Trummelin tyttäreksi, mutta häntä ei ole yhdistetty Daniel Simonsson Angleniuksen (SS 479) vaimoksi, vaan siinä vaimo on Petter Trummelin tytär ilman etunimeä. Muut nyt löytyneet Jakob Trumbellin tyttäret puuttuvat eli Elisabet Trumbell (Pso: vouti Sven Rusk), Margareta Trumbell (Pso: porvari Raahessa Jakob Filipinpoika) ja Katarina Trumbell (Pso: asianajaja Turussa Petter Bladh).
Asianajaja Daniel Anglenius ja vaimo Sara Turun henkikirjassa 1676
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5929206781&aineistoId=1601862961
Sitten oli tietysti sisarpuolet Elin Duvell (Pso: vouti Isak Hansinpoika (Sinius)) ja N. N. Duvell (Pso: porvari Raahessa Hans Casparinpoika Forbus), jonka etunimi pitäisi löytää jostakin asiakirjasta (Brita olisi yksi vaihtoehto Elisabet Hansintytär Platzin äidin Brita Henrikintytär Storckin mukaan).

[JHissa]

Porin vihityt
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5878616420&aineistoId=1265047099
7. Julij 1678 Peter Bladh Lagläsare i Wemo Härdet, J: Catharina Pettersdotter Trummel ... Wigde på Cumo gård
Sara, Katarina ja Elisabet olisivat siis Petter Trumbellin tyttäriä ja Margareta olisi Hans Jakobintytär Trumbellin sisko.

Oliko Turun porvari Petter Trumbell naimisissa kaksi kertaa vaiko onko olemassa nuorempi Petter Trumbell, sillä Jakob Petterinpoika Trumbell on vihitty 1636 ja hänen siskonsa Magdalena Petterintytär Trumbellin ensimmäinen mies Thomas Träll kuoli 1629.

[Pekka Hiltunen]

Julianan 1. puolison Arvid Frisiuksen kuoltua olisi Julianalle naitettu pikkuserkkunsa Isak, Erik Perssonin poika.
Tällaisessa tapauksessa olisi kai piilukirves ollut kevyttä tavaraa, kun saman säädynkin kohdalla teilattiin sukurutsatapauksissa vielä 1700-luvulla.
- Voisikohan sen sijaan "Renner" olla Brenner?
PH

[JHissa]

Tällaisessa tapauksessa olisi kai piilukirves ollut kevyttä tavaraa, kun saman säädynkin kohdalla teilattiin sukurutsatapauksissa vielä 1700-luvulla.
- Voisikohan sen sijaan "Renner" olla Brenner?
PH
Eiköhän säätysukujen piirissä pikkuserkkujen avioliittolupa saatu melko helposti kuninkaalta. Muutenkin siihen aikaan oli tavallista, että ”Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan”.

[Pekka Hiltunen]

Eiköhän säätysukujen piirissä pikkuserkkujen avioliittolupa saatu melko helposti kuninkaalta. Muutenkin siihen aikaan oli tavallista, että ”Rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan”.
Näinkin oli: m.m. Astreniuksiinkin liittyvässä Hornien suvussa oli Maskun Kankaisten Arvid Henrikssonin (k. >1606) tytär Ingeborg aviossa kuninkaan luvalla Halikon Joensuun Mauritz Kristersson Hornin kanssa. P:ka Arvid Horn af Åminne avioitui Maskun Elin Hornin tyttären, Ingeborg Gyldenärin kanssa ilman kuninkaan lupaa, jolloin avio vain mitätöitiin - eli jälkeläiset jäivät perinnöittä. - Ingeborg Gyldenärin isä oli majuri Johan Güldener, jonka äiti oli nimensä "Rinchel" perusteella juut. sukua ja kultasepän vaimo.

Ingeborgin (k. 1680) 1. aviomies oli Antonius Mattsson Creutzhammar, jonka sisar oli Lisbeta Mattsdotter, jonka p:so oli Isak Eriksson (Astreniuksen) isä Erik Jacobsson Kantor. Tämä oli saanut Muurlan Äijälän rusthollin Jacob Gertsonin poikana. Jacobin isä, Gert kun oli palvellut Kustaa Vaasan ja poikansa Erikin hovimuusikkona ja n.s. ombudsmanina eli kielenkääntäjänä, rahanvaihtajana yms. Joko Gert tai hänen nimeltä tuntematon isänsa NN Geertssoninpoika (van Wou) on liikanimensä perusteella toiminut Tukholman juut. srk:n kanttorina eli esilukijana/ -laulajana ("Uskonpuhdistuksen" jälkeen myös kristillisiin seurakuntiin ilmaantui "kanttoreita" niin pian kuin saarnamiehiltä puuttui sävelkorva...). Friisinmaalla vaikuttanut Geert van Wou oli hyvin musikaalinen, sillä hänen valamansa kirkonkellot tunnettiin läpi koko Euroopan soinnistaan. Keskiajallahan katedraaleissa saatettiin soittaa psalmit kirkonkelloilla - tosin vain kanoonisessa asteikossa (tästä syystä m.m. Turun tuomiokirkon kellot kuulostavat hiukan epävireisiltä...
Ruotsia palvelleet hovijuutalaiset palkittiin kuninkaalle suoritetusta työstä, mutta tässä tapauksessa palkkio tuli jälkijättöisesti - ja kaiken lisäksi vaivaisena tilana perifeerisessä "Itämaassa", kun Tukholman porvareitten painostuksesta juutalaiset pyrittiin karkottamaan maasta tai ainakin Suomen puolelle siitä syystä, että he suhteittensa avulla saattoivat viedä Ruotsin porvareitten ja kauppiaitten elinkeinon. Niinpä jälkeläinen Erik Isaksson sitten möikin perintönsä ensi töikseen aikuiseksi tultuaan.
PH

[Pekka Hiltunen]

Isak Erikssson palveli Turussa Mauritz Hornia. Jo hänen isänsä oli M. Hornin rälssivouti. Ingborg Gyldenär siis yhdisti Isak Erikssonin Hornien sukuun, kun Lisbeta Mattsdotter Creutzhammar oli Muurlan Äijälän/ Kantorin Erik Jacobssonin käly.
Item

[P-L H]

Hei

Isack Erikson joutui isä Erikin velkojen vuoksi myymään Äijälän. Sen jälkeen armeijassa Munsterskrifare ennen avioliittoa Juliana Palmin kanssa. Kaikki tiedot löytyy tästä ketjusta.
Isack Eriksonin veli Axel Erikson asui äiti Margaretan kanssa vielä vuosina 1672-1673 Äijälässä.

SAY 1634-1653 Uskela, Pertteli kuva 43 Äijälä
1634 Simon Jacobson, Jacob Thomasson far utgammal svag ----- ?
Margareta Hinriksdtr moder
Margareta Hinrikdtr hu, Anna Jacobsdtr Båttsman hu, Gertrud Taweste pig
1646 Erik Jacobson
https://digihakemisto.net/item/3622155949/5736917136/43

SAY 1654-1673 Uskela, Pertteli kuva 46 Äijälä
1654 Erik Jacobson Ryttare hus
1656-1671 Ryttare hus
Erik Jacobson,Jöran drg, Margareta hustru
1672-1673 Axell son, Margareta mor
https://digihakemisto.net/item/3622158341/5736894102/40

SAY 1674-1693 Uskela, Pertteli kuva 45 Äijälä
1674-1678 Studenten Isack
https://digihakemisto.net/item/3622160481/5736922683/45

Maakirja 1639 (7191) kuva 115 Halicko socken Salo bool
Äijälä Simon Jacobson Ryttare (hus)
https://digihakemisto.net/item/1595023853/8803386303/115

Maakirja 1655 (7256) Halicko socken Ryttare hemman
kuva 145
Äijälä Erik Jacobson
Thomas Larson
Thomas Simonson
https://digihakemisto.net/item/1596540802/5967416318/145

Maakirja 1657 (7265) Halicko socken Ryttare hemman
kuva 96
Äijälä Erik Jacobson
Thomas Larsson
Thomas Simonson
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019096/96

Mistä SAY:n tekijä on löytänyt Kantor nimen. Maakirjassa on vain Äijälä ja mainitaan 3 isäntää nimeltä.

Äijälä ei ollut rustholli, Erik Jacobson piti yllä ratsusotilasta.

Tositekirja 1674 (7328) Halicko härad Uskela socken kuva 432
Tionde lengd Halicko härad Uskela Pastorat
Äijälä Erik Jacobson
Thomas Larson
Thomas Simonson
https://digihakemisto.net/item/1601450672/5925952631/432

Mantals lengd Halicko härad Uskela socken kuva 555
Äijälä Studentens Isaci hemman, Erik ryttare, Caisa och Carin pig
https://digihakemisto.net/item/1601450672/5925952778/555

Militiejordbuk Halicko härad 1674 Murla län
Rytmestare Berent Rehbinder
kuva 499 Bemene ryttare Halicko och Uskela pastorat
Äijälä Erik Jacobson
Thomas Simonson
Thomas Larson
https://digihakemisto.net/item/1601450672/5925954317/499

Sotilasmaakirjassa mainitaan vain Äijälä ja 3 isäntää nimeltä.

Tositekirja 1675 (7332)
Tionde lengd Halicko härad Uskela Pastorat kuva 639
Äijälä
Isack Erikson
Thomas Larson
Thomas Simonson
https://digihakemisto.net/item/1601640494/6263304806/639

Mantals Lengd Halicko härad Uskela socken kuva 730
Äijälä Studentens Isaci hemman, Johan drg, Caisa och Lijsa pig
https://digihakemisto.net/item/1601640494/6263306795/730

Edelleenkään ei ole mainintaa Kanttorista?

Tositekirja 1676 (7336)
Tionde lengd Halicko härad Uskela Pastorat kuva 1028 Äijälä
Isack Erikson
Thomas Larson
Thomas Simonson
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5929208269&aineistoId=1601862961

Mantals lengd Halicko härad Uskela socken kuva 1123
Äijälä
Isack Erikson 1. bonde -------1. piga
Thomas Simonson
Hindrik Thomasson
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5929202752&aineistoId=1601862961

Tositekirja 1677 (7340)
Mantals lengd Halicko härad Uskela socken kuva 932
Äijälä
Isack Erikson 1.bonde - 1.sona ----- 1.Inhysning 3.
Brita änkia
Michel Erikson
https://digihakemisto.net/item/1602143464/6224847084/932

Tositekirja 1678 (7344b)
Mantals lengd Halicko härad Uskela socken kuva 17
Äijälä
Isack Erikson 1.bonde 1.hustru ---- 1.dreng --- 3.
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013172/17

Tällä sivulla on sarakkeiden nimet. Hieman hankalaa kun kirjattiin vain talon isäntä nimellä. Jos Isackilla on ollut vaimo jo 1678 niin onko seurakunnan tilikirjoissa merkintää vihkimisestä. Voi olla myöskin rengin vaimo?
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013541/2

Tositekirja 1679
Mantals lengd Halicko härad Uskela socken Äijälä kuva 946
Erik Henrikson
Brita Enkia
Matts bonde
https://astia.narc.fi//uusiastia/viewer/?fileId=5923321601&aineistoId=1602755262

Uskelan Äijälässä veroluetteloissa 1675, 1676, 1677 ja 1678 oli isäntänä Isak Erikson nimeltä mainittuna.

Turussa oli Räntmästare Evert Feuchtingin luona samaan aikaan veroluetteloissa vuosina 1675, 1676, 1677, 1678 skrifarena Isack ja vielä vuonna 1679.

Tositekirja 1676 (7336) Turku
kuva 20 tosite
Herr Räntmästaren Wälb. Evert Feucting 1676
1676 7 November en Räkning öfver levererat? ------ ?
--- 8. 9 Igenom skrifvaren Conrad Höijer på sampt ---- ?
---- 18. Igenom Studiosen ------ ------
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5929206361&aineistoId=1601862961

kuva 21 tosite
Herr Räntmästaren Wälb. Evert Feucting 1675
Igenom Skrifaren Isak Erichson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11050455

Tositekirja 1675 Turku
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchting, hu Kirstin, skrifaren Conrad och Isack
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6263304524&aineistoId=1601640494

Tositekirja 1676 Turku
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchting, skrifare Carl ? och Isack
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5929206205&aineistoId=1601862961

Tositekirja 1677 Turku
Aningais södra Qvarteret
Räntmästare Evert Feuchting, hu Karin, skrifare Isack och Johan
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924013778&aineistoId=1602591509

Tositekirja 1678 Turku
Aningais södra Qvarteret
Räntmästare Evert Feuchting, hu Karin, skrifare Isack och Johan
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924013778&aineistoId=1602591509

Tositekirja 1679 Turku
Aningais södra Qvarteret
Räntmästare Evert Feuchting, hustru Karin, skrifare Isack och Olof
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923320248&aineistoId=1602755262

Näistä veroluetteloiden vertailuista oli sen verran hyötyä, että voi erotella nämä kaksi saman nimistä henkilöä. Uskelan Äijälän Isack Erikson on maksellut veroja vielä 1678 Uskelassa ja samoina vuosina on ollut Turussa Räntmästare Evert Feuchtingin palveluksessa skrifare Isack. Oli vielä 1679 Turussa kun Äijälän Isak Erickson oli jo poistunut Uskelasta.

Armeijan palkkaluetteloissa oli myös useampi Isack Erikson Munsterskrifvarena. Uskelan Äijälän Isack Erikson on tilanhoidon ohella voinut tehdä sivubisneksenä armeijassa kirjurin töitä ja samoin on Turun skrifare Isack Erikson.

Truppen i Pommern 1677 Everste Bernhard Otto v.Lievens Åbo län del 2
kuva 16 Ryttmestare B. Rehbinderin komppania
Aijälän? ratsumes Henrik mainitaan
Äijälän ratsumies Erik on kuollut Pommerissa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053956_00016#?c=&m=&s=&cv=15&xywh=1673%2C2166%2C4403%2C2064

Äijälän ratsumiehet olivat Eversti Bernhard Otto v. Lievensin rykmentissä ja
Ryttmestare Berendt Rehbinderin komppaniassa.

En vielä tarkistanut asiaa mutta tässä ketjussa oli muistaakseni B.O.Lievensin rykmentin palkkaluettelot, mistä löytyi Munsterskrifare Isack Erikson.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

https://digihakemisto.net/item/3622155949/5736917136/43
https://digihakemisto.net/aineisto/1585519449

[Pekka Hiltunen]

https://digihakemisto.net/item/3622155949/5736917136/43
https://digihakemisto.net/aineisto/1585519449
Kukaan ei ole voinut myydä kruunutaloa (esim. Uskelan Äijälää), joll´ei se olisi ollut osa rusthollia: kruununtalohan kului kuninkaalle - eikä edes Isaac Eriksson ollut sellainen.
Kun aloittelee sukututkimusta, kannattaa ainakin etelä- ja lounaisosissa maata aloittaa SAY:n ensimmäisistä jaksoista 1500-l:n alusta, ja siitä sitten edetä 1600-luvulle.
Item

[P-L H]

Hei

Maakirja 1677 (7265)
Tilat on tässä puhtaaksi kirjoitetussa kirjassa merkitty maanluonnon mukaan. En huomannut Kanttori nimistä tilaa.
kuvasta 95 alkaa
Halicko socken Ryttare Hemman
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019012/95
kuva 96
Ryttare hemman Äijälä
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019096/96
kuva 97
Infanteriet
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019755/97
kuva 98 Prebende, Behollit, Dragone hemman
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019811/98
kuva 99
Norkiöpings besluth
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019806/99
kuva 100 jatko
Norkiöpings besluth
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019461/100
kuva 101
Brebende, Kiöpt --- Frelse
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019467/101
kuva 102
Förbytte gods, Underpantar
https://digihakemisto.net//item/1596830205/5931019449/102
kuva 103
Frihetet Lifstid, Adelens gamla Frelse
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019455/103
kuva 104 jatko
Adelens gamla Frelse
https://digihakemisto.net/item/1596830205/5931019485/104

kuva 275
Munster rulla uppå Ryttmester Adel och Wälb. Berendt Rebinder comp
Åbo den 22 Juni Anno 1674
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053897_00275#?c=&m=&s=&cv=274&xywh=2246%2C364%2C3672%2C1722
kuva 276
Halicko härad Uskela socken
Äijälä
Erik Jacobson - Ryttare Erik Anderson
Thomas Simonson - Ryttare Hindrik Anderson
Erik Thomasson - B(onde) Rijder sielf
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053897_00276#?c=&m=&s=&cv=275&xywh=469%2C1965%2C5288%2C2479

Munster rulla uppå Ryttmestare af Baron och Öfversten Wälb. Berndt Otto von Lievens regemente och Wälb. Berndt Rehbinder companie.
Munstrad 25 September Anno 1676
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053931_00289#?c=&m=&s=&cv=288&xywh=1593%2C665%2C4405%2C2065

kuva 291
Bemene Ryttare Halicko härad
Äijälä Erik Jacobson Tienare Michel Henrikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053931_00291#?c=&m=&s=&cv=290&xywh=43%2C388%2C4404%2C2064


Jari Latva-Rasku kirjoitti viestissään 03.12.2018 että ”Isack Erikson myi
Äijälän Gustaf Eriksonille (Pihl), jonka anoppi oli Evert Feuchtingin puolison sisko.”

Nim. Benedictus kirjoitti 03.01.2019 että Elisabet Bertilsdtr? olisi Isak Eriksonin äiti.
On myös tässä ketjussa mainittu että Isack olisi Erik Jacobsonin nuorin poika. Äijälässä oli vielä 1672 ja 1673 Axel Erikson ja äitinä mainittiin Margareta. Jos Isack oli nuorin lapsista niin edelllä mainitun mukaan Margaretan pitäisi olla Isackin äiti.

Aloitin sukututkimus harrastuksen 2001, 22 vuotta sitten Kansallisarkistossa Rauhankadulla.
Omissa esipolvissa on talollisia ja Rusthållareita. Ainakin 12 jalkaväen ja ratsuväen sotilasta, ovat asuneet sotilastorpissa. Ruotsista tullut Masuunimestari vaimon ja lastensa kanssa sekä Seppämestari, asuivat ruukin tarjoamissa asunnoissa. Pari kappalaista löytyy ja kaikki ovat yhtä ”arvokkaita” esivanhempia. Fiskarsin seppiä ja laivan skipparia unohtamatta. Onnistuneen Ruotsiin suuntautuneen laivamatkan jälkeen kapu ja miehistön jäsenet maksoivat kirkolle, tilikirjan merkintä ”lykliga resa.”
Omalla kohdalla ei ole mitään merkitystä onko joku omistanut joskus 1600-1700-1800 luvuilla maata. Jossain ikäpolvissa ne on kuitenkin mennyt jakoon jos on ollut enemmän kuin yksi perillinen.
Seurakuntia on muistaakseni noin 30 mistä esivanhempia on pitänyt etsiä, joten henkilöt ovat olleet etusijalla hakemisessa.

Isack Eriksonin pojan jälkeläinen sai puolisoksi kappalaisen tyttären tyttären pojan.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Jari Latva-Rasku kirjoitti viestissään 03.12.2018 että ”Isack Erikson myi
Äijälän Gustaf Eriksonille (Pihl), jonka anoppi oli Evert Feuchtingin puolison sisko.”

Nim. Benedictus kirjoitti 03.01.2019 että Elisabet Bertilsdtr? olisi Isak Eriksonin äiti.
On myös tässä ketjussa mainittu että Isack olisi Erik Jacobsonin nuorin poika. Äijälässä oli vielä 1672 ja 1673 Axel Erikson ja äitinä mainittiin Margareta. Jos Isack oli nuorin lapsista niin edelllä mainitun mukaan Margaretan pitäisi olla Isackin äiti.

https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=37869
Voi olla, en tiedä, mutta Erik Jacobssonin 1. vaimo sittenkin lienee ollut Lisbeta Mattsdotter Creutzhammar ja Matts Tönnessonin & Elisabet "Lisbeta" Ållongrenin tytär. Oma esiäitini oli toki Elisabet Astrén, mutta hänen äitinsä tietenkin oli Elisabet (Juhanantytär Wegelius), Isak Erikssonin miniä. Tästä Matts Creutzhammarista tietenkin voisi tulla se "Hammar" yo Isac Eriksson Hammarstiernalle. Näin Lisbeta Mattsintytär Creuzhammarin veljan, ltn Antoniuksen vaimon, Ingeborg Gyldenärin 2. puolisoksi osuisi siis Arvid Horn af Åminne...
"Asteria" eli tähteä ei Isacin pojille ole helppoa löytää... Kirjoitin joskus arvelevani p.o. tähden olleen kuusisakaraisen. Kantor nimi voisi liittyä siihen, että juut. -taustainen heppu "palkittiin" potkaisemalla hänet perifeeriseen "Itämaahan" ja riitelemään Uskelan Äijälän talonpojan kanssa omistuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista aikana, jolloin "Kantor"-nimeä ei kristittyjen keskuudessa taidettu käsittää, jos se nyt sitten on periytynyt Kustaa Vaasan ja Erik XIV:n hovijuutalaiselta, Gert Kantorilta. Useat yhteydet Uskelan suvussa (sekä esi- että) jälkipolvissa tämmöistä ajatusta nyt kumminkin näyttäisivät tukevan (kuten Staare, Enroth, Schilling -nimet).
PH

[Jari Latva-Rasku]

Jari Latva-Rasku kirjoitti viestissään 03.12.2018 että ”Isack Erikson myi
Äijälän Gustaf Eriksonille (Pihl), jonka anoppi oli Evert Feuchtingin puolison sisko.”

Nim. Benedictus kirjoitti 03.01.2019 että Elisabet Bertilsdtr? olisi Isak Eriksonin äiti.
On myös tässä ketjussa mainittu että Isack olisi Erik Jacobsonin nuorin poika. Äijälässä oli vielä 1672 ja 1673 Axel Erikson ja äitinä mainittiin Margareta. Jos Isack oli nuorin lapsista niin edelllä mainitun mukaan Margaretan pitäisi olla Isackin äiti.

t. Pirkko

Pirkko on tehnyt suuren työn etsiessään alkuperäislähteistä todisteita Äijälän Iisakista, Äijälän talosta, veromestarin kirjuriharjoittelijasta ja kirjurista sekä jo aikaisemmin katselmuskirjurista ja Karkun Iisakista.

Vaikka vaikuttaisi, että kyseessä olisi sama henkilö kuin Astreniusten kantaisä, eli Karkun Järventaan Isak Eriksson, varmaa todistetta siitä ei ole. Vaikka Karkun katselmuskirjuri Iisakki kirjoitti pöytäkirjoja samalla käsialalla kuin veromestarin kirjuri, syynä voi olla sama ankara opettaja. Olisi löydettävä yhteys ainakin viiden Iisakin välille, jotka voisivat olla sama henkilön. Neljäs isänsä velkoja ja tekemiään talokauppoja selitellyt oli sama kuin ensimmäinen eli Äijälän Iisakki. Tieto on oleellinen, koska se kertoo, että Äijälän Iisakki oli elossa samaan aikaan kuin Järventaan Iisakki.

Isak Erikssonin jälkeläisen isälinjaisen DNA-testin perusteella, isälinja kuuluu rannikolla asuville. Tällaisia tuli Pohjois-Virosta noin vuosina 800-1000 ensin Varsinais-Suomeen mukanaan Suomen kieli. On mahdollista, että Äijälän sukukunta olisi asunut seudulla jo ennen keskiaikaa. Iisakin jälkeläisellä on keskiajalle takautuva "osuma" Muurlasta, mutta sekin voi olla sattuman saattelemaa ironiaa.

En usko, että maksaa vaivan etsiä ketjusta jo aikaisemmin esitettyjä todisteita. Äijälän Iisakin isä Erik Jakobsson lunasti tilan veljeltään, joka ilmeisesti oli eri äidistä kuin Erik. Erikin äidin syntyperä tunnetaan. Erikillä oli ollut mahdollisuus ansaita talorahoja Mauritz Hornin palvelijana. Sitä ennen Mauria palveli sukulaismies Äijälästä. Avioliittoa ei siis tarvittu palvelijaksi pääsemiseen.

Äijälän Akselin yhteydessä äidiksi mainittu Margareta ei ollut poikien äiti, vaan isän viimeinen puoliso. Perintöriitaa käsiteltiin käräjillä. Iisakin iästä voi päätellä, että ainakin Iisakin äiti voisi olla Äijälässä esiintynyt Lisa/Lisbeta, jonka patronyymiä tai syntyperää ei tunneta. Erik oli sen verran vanha, että vanhemmilla veljillä Jaakolla ja Akselilla voi olla eri äiti. Liisa voi olla lähes kuka vain, vaikka ei ainakaan Iisakin vanhin tunnettu lapsi Liisa. Vaikka Äijälän perinnöistä ja veloista kiisteltiin rankasti ja ammattitaitoisesti, Liisaa koskevia kiistoja ei ole löydetty. Voi myös olla, että köyhältä ei ollut mitään otettavaa.

Käräjillä oli kiista Turussa koulua käyneiden Erikin poikien kortteerirahoista. Turun katedraalikoulusta pääsi ylioppilaaksi ilman Turun Akatemian pääsykuulustelua. Tämä voisi jopa olla todiste, että Akatemian yhteydessä mainittu Isak Eriksson Hammarstierna ja käräjillä mainittu ylioppilas Isak Eriksson Kentzer voisi vallan hyvin olla eri henkilö. Ainakin lisätodisteita tarvitaan. Äijälän Iisakin isoisä kuoli vuonna 1635 nimellä Känsär. Kentzer/Känsär voisi olla ammattinimi, kuten vaikkapa samalla seudulla esiintynyt "Kollare". Koska sukunimen esiintyminen ei ole säännöllistä, se voisi yhteyksistä päätellen liittyä Äijälän taloon eikä henkilöön. Kuten Pirkko totesi, tuskin Kanttori/Kantor liittyy Äijälään tai Iisakkiin mitenkään.

[Pekka Hiltunen]

Pirkko on tehnyt suuren työn etsiessään alkuperäislähteistä todisteita Äijälän Iisakista, Äijälän talosta, veromestarin kirjuriharjoittelijasta ja kirjurista sekä jo aikaisemmin katselmuskirjurista ja Karkun Iisakista.

Vaikka vaikuttaisi, että kyseessä olisi sama henkilö kuin Astreniusten kantaisä, eli Karkun Järventaan Isak Eriksson, varmaa todistetta siitä ei ole. Vaikka Karkun katselmuskirjuri Iisakki kirjoitti pöytäkirjoja samalla käsialalla kuin veromestarin kirjuri, syynä voi olla sama ankara opettaja. Olisi löydettävä yhteys ainakin viiden Iisakin välille, jotka voisivat olla sama henkilön. Neljäs isänsä velkoja ja tekemiään talokauppoja selitellyt oli sama kuin ensimmäinen eli Äijälän Iisakki. Tieto on oleellinen, koska se kertoo, että Äijälän Iisakki oli elossa samaan aikaan kuin Järventaan Iisakki.

Isak Erikssonin jälkeläisen isälinjaisen DNA-testin perusteella, isälinja kuuluu rannikolla asuville. Tällaisia tuli Pohjois-Virosta noin vuosina 800-1000 ensin Varsinais-Suomeen mukanaan Suomen kieli. On mahdollista, että Äijälän sukukunta olisi asunut seudulla jo ennen keskiaikaa. Iisakin jälkeläisellä on keskiajalle takautuva "osuma" Muurlasta, mutta sekin voi olla sattuman saattelemaa ironiaa.

En usko, että maksaa vaivan etsiä ketjusta jo aikaisemmin esitettyjä todisteita. Äijälän Iisakin isä Erik Jakobsson lunasti tilan veljeltään, joka ilmeisesti oli eri äidistä kuin Erik. Erikin äidin syntyperä tunnetaan. Erikillä oli ollut mahdollisuus ansaita talorahoja Mauritz Hornin palvelijana. Sitä ennen Mauria palveli sukulaismies Äijälästä. Avioliittoa ei siis tarvittu palvelijaksi pääsemiseen.

Äijälän Akselin yhteydessä äidiksi mainittu Margareta ei ollut poikien äiti, vaan isän viimeinen puoliso. Perintöriitaa käsiteltiin käräjillä. Iisakin iästä voi päätellä, että ainakin Iisakin äiti voisi olla Äijälässä esiintynyt Lisa/Lisbeta, jonka patronyymiä tai syntyperää ei tunneta. Erik oli sen verran vanha, että vanhemmilla veljillä Jaakolla ja Akselilla voi olla eri äiti. Liisa voi olla lähes kuka vain, vaikka ei ainakaan Iisakin vanhin tunnettu lapsi Liisa. Vaikka Äijälän perinnöistä ja veloista kiisteltiin rankasti ja ammattitaitoisesti, Liisaa koskevia kiistoja ei ole löydetty. Voi myös olla, että köyhältä ei ollut mitään otettavaa.

Käräjillä oli kiista Turussa koulua käyneiden Erikin poikien kortteerirahoista. Turun katedraalikoulusta pääsi ylioppilaaksi ilman Turun Akatemian pääsykuulustelua. Tämä voisi jopa olla todiste, että Akatemian yhteydessä mainittu Isak Eriksson Hammarstierna ja käräjillä mainittu ylioppilas Isak Eriksson Kentzer voisi vallan hyvin olla eri henkilö. Ainakin lisätodisteita tarvitaan. Äijälän Iisakin isoisä kuoli vuonna 1635 nimellä Känsär. Kentzer/Känsär voisi olla ammattinimi, kuten vaikkapa samalla seudulla esiintynyt "Kollare". Koska sukunimen esiintyminen ei ole säännöllistä, se voisi yhteyksistä päätellen liittyä Äijälän taloon eikä henkilöön. Kuten Pirkko totesi, tuskin Kanttori/Kantor liittyy Äijälään tai Iisakkiin mitenkään.
Tältähän se näyttää: kopioijat lienevät erehtyneet: kun "känzer"-nimeä hiukan "järkiperäistetään" Erik-nimikin sopii huonosti arvelemaani kuusisakaraiseen tähteen - vaikkakin juutalaisuus määräytyy äidin mukaan, myös kanttorilla eli "chazanilla". Tähti on latinaksi stella, ja astra tarkoittaa tähtiä monikossa. Latinahan oli katetraali- ja muurikoulussa käyttökielenä, vaikka pyhät kielet kreikka ja heprea (ruotsin ohella) olivat kai pakollisia aineita. Hepreaksi tähti on "kokhav" (kurkkuäänteellä). Hämeessä esiintyneen ja Turkuunkin hakeutuneen Tyrvään nimismiehen Nils Haraldsson Staaren poikien "kantaisä" oli ilmeisesti Århusista (Arosiander) ja äiti "Riitta Martintytär"...
En kyllä vieläkään käsitä, että kuinka kruununtalosta on voitu käräjöidä, jos se vain nautti ratsastalon verovapautta: rustholli eli ratsutila vain oli mahdollista myydä n.s. rusthollikaupalla, joka kruunun ilmeisestikin piti erikseen hyväksyä. Tässä tapauksessa hinta oli alhainen lounaissuomalaisiin rustholleihin nähden. "Hammarstierna"-nimi olisi jo aika hyvä peruste Astrenius-nimelle. Oma isälinjäni tässä suvussa loppuu kylläkin lyhyeen eli Erik Isakssoniin, mutta rannikon haplo tietenkin sopisi vaikka Tukholman hovimuusikolle, kun isoisänsä oli kellomertari Geert van Wou Friisinmaalta... Askenaasijuutalaisilla tyypilliset haplot tosin taitavat olla I ja J, mutta nyt pitäisi tietenkin olla myös mitokondrio-dna tiedoissa...
Tukholman juutalaisilla alkoi maa polttaa jalkojensa alla, kun porvareitten valta lisääntyi niin, että he saattoivat vaatia näitten karkoittamista, mutta jos Erikin isoisä jo on haudattu "känsärinä" tähtien suku taitaa toistaiseksi pysyä salassa - kuten myös Juliana Palmin osalta, vaikka siitäkin päästään sukukaavioissa hyvällä mielikuvituksella Kustaa Wasaan, Ranskan "Folgueihin" ja ehkä Rooman senaattoriinkin: jälkipolvet jääkööt odottelemaan tarkempia dna-tutkimuksia (kun tekoälyohjelmat jo nyt ylittävät itse oman olemassaolonsa ja evoluutionsa edellytykset niin, jotta aekamjestä oekejn hirvittääpi...).
PH

[Pekka Hiltunen]

[QUOTE=Pekka Hiltunen Tältähän se näyttääQUOTE]
Kerrotaan, että "jälkeläiset (siis pojat) käyttivät Astrenius -nimeä" (YO-matrikkeli). Kuinka tämä on selitetty Hammarstierna -suvun eli Astreniusten osalta? Eikös sukuun siis jotenkin sisälly sekä vasara että tähti? Minkähän laista vasaraa on käyttänyt joku parkkari tai taulamatti jossain Muurlan periferiassa? Tähtitaivas toki on ollut yhtä kirkas niin Hämeessä kuin Salossakin 1600-1700 -luvuilla.
Kerrotaan, että Kustaa Vaasan 3. vaimo vieraili usein Ahvenanmaalla. Hänellä oli hovijuutalaisenaan Chilling -suvun kauppiasjäsen. Kauppiaan tytär jatkoi Catharina Stencockin "fataburs husruna" Mårten Chillingin vaimon jälkeen. Mårten siis oli leskikuningattaren hovijuutalainen eli "ombudsman", joka osasi punnita rahat. Palm -sukua muistaakseni jotenkin yhdisteltiin Ahvenanmaalle. En tiedä, mitä on ystävämme ja "itämaantietäjämme" Giöslingin aivoituksissa tänään, mutta hänen kirjoituksensa innoitti minuakin pohtimaan Palm-sukua. Naiko "Jitzhack" ehkä hengenheimolaisensa? Voisiko "Eldstierna"-suku jotenkin liittyä myös "Astreniusten poikien" käyttämään liikanimeen?

"Chilling"-suku on saanut liikanimensä rahayksiköstä. Kaikki kolme poikaa toimivat asessoreina kolmessa Ruotsin hovioikeudessa (opiskelematta papeiksi moninkertaisin odotettavin tuloin). Myös kultasepät tunsivat arvometallit ja kykenivät ne punnitsemaan. Näitä esivanhempi-sukuja olen tietenkin koettanut jotenkin yhdistellä toisiinsa, kun savol. isäni ja lounaissuomal. äitini olivat niin monissa keskiaikaisissa suvuissa samoista esivanhemmista. Ehkei pitäisi mennä merta edemmäs kalaan, mutta luulen näkeväni tähtiä vielä kuollessanikin...
Item

[P-L H]

Hei

Aikaisemmin kyselin mistä SAY:n laatija on löytänyt kirjaamansa Kanttori nimen Äijälän tietoihin. Maakirjassa ei nimeä näkynyt eikä veroluetteloissa. Digihakemistossa on jostakin syystä yhdessä Salon-Uskelan seurakunta.
SSHY:n kuvista löytyi nämä 2 taloa. SAY:n tietoihin on merkitty 1685 Befalningsman Johan Stake Maakirjatieto ja vielä 1686 Erik Jacobson. 1687 Johan Stake on veroluettelossa.
Olisiko 3 Äijälän taloa ollut Uskelassa ja 2 taloa Salon seurakunnassa. ?

Salon srk Rk 1696-1711 kuva 37 Äijälä
Käntzäri Befal. Stake
Elisabet hustru
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1696-1711_jk881/37.htm

kuva 38 Äijälä Seppä
Jöran bonde
Gertrud hustru
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1696-1711_jk881/38.htm

Muutama vuosi sitten haettiin Rakuuna Michel Gladerin tietoja. Jäi vähän kesken haut. Onko Michelin tausta jo selvinnyt? Löytyi yksi ”uusi” Michel Michelson, selvittely on vielä vähän kesken. Jos asia on ok niin en tämän Michelin tietoja hae enenpää.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Aikaisemmin kyselin mistä SAY:n laatija on löytänyt kirjaamansa Kanttori nimen Äijälän tietoihin. Maakirjassa ei nimeä näkynyt eikä veroluetteloissa. Digihakemistossa on jostakin syystä yhdessä Salon-Uskelan seurakunta.
SSHY:n kuvista löytyi nämä 2 taloa. SAY:n tietoihin on merkitty 1685 Befalningsman Johan Stake Maakirjatieto ja vielä 1686 Erik Jacobson. 1687 Johan Stake on veroluettelossa.
Olisiko 3 Äijälän taloa ollut Uskelassa ja 2 taloa Salon seurakunnassa. ?

Salon srk Rk 1696-1711 kuva 37 Äijälä
Käntzäri Befal. Stake
Elisabet hustru
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1696-1711_jk881/37.htm

kuva 38 Äijälä Seppä
Jöran bonde
Gertrud hustru
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1696-1711_jk881/38.htm

Muutama vuosi sitten haettiin Rakuuna Michel Gladerin tietoja. Jäi vähän kesken haut. Onko Michelin tausta jo selvinnyt? Löytyi yksi ”uusi” Michel Michelson, selvittely on vielä vähän kesken. Jos asia on ok niin en tämän Michelin tietoja hae enenpää.

t. Pirkko
Ehkä pitäisi etsiä parempi perustelu, mutta Muurlan, Uskelan ja Salon Äijälän talo ja kylä ovat sama paikka. Aluksi Äijälä oli osa Muurlan? rälssiä, kunnes siitä tuli talonpoikien omistama. Ratsutilan muodosti Äijälän Iisakin setäpuoli Simon Jakobsson, joka menetti tilan keskinäisistä veloista velipuolelleen Erikille eli Iisakin isälle. Erikiä voi arvella velipuoleksi, koska hänen äitinsä poistumisesta Halikon Piintilästä Äijälään ei mahdu muita lapsia ennen Erikiä ja vain Erik sai perintöä Piintilästä. Iisakin serkku Thomas Simonsson otti autiosta naapuritalon ja myös kolmannessa Äijälän talossa oli sukua. En enää muista miten.

Befalningsman Johan Stake sai Äijälän, koska Gustaf Eriksson Pihl kuoli pian tehtyään talokaupan Iisakin kanssa. Gustaf oli sukulaissuhteessa Kirjuri-Iisakin esimiehen kanssa. Nykyisin Äijälä näyttäisi olevan sivistyksen reunamailla, mutta tuskin talokaupoista päätellen siihen aikaan.

Äijälän Iisakin isoisä Jakob Thomasson esiintyy Salon haudatuissa nimellä Känsäri. Nimi on eri muodoissa pariin kertaan mainittu eri yhteyksissä, mutta kuitenkin varsin harvoin. Veikkaisin, että Känsäri, Kentzer tai Käntzäri liittyy Äijälän taloon ei niinkään sen asukkaisiin. Olen muistaakseni arvellut, että Känsäri tarkoittaisi muista vastaavista yhteyksistä päätellen esimerkiksi patoa, ja mitä sellaiseen liittyykään. Tuskin sen selvittämisestä mitään hyötyä on.

Karkun Järventaan Iisakin isälinjaisella jälkeläisellä on muutama isälinjainen "DNA-osuma". Niistä lähin on muurlalainen eli Äijälän seudulta kotoisin ollut rakuuna Michel Glader. Yhteys osumiin on peräisin syvemmältä keskiaikaa eikä siksi kannata nähdä vaivaa Michel Gladerin taustojen tonkimiseksi vaan odottaa lähempää osumaa. Jos vaikka löytyisi osumaksi Äijälän Iisakin serkun Thomas Simonssonin isälinjainen jälkeiläinen, voisi jo lähes väittää, että Karkun ja Äijälän sekä muut Iisakit ovat sama hemmo.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Salon srk Rk 1696-1711 kuva 37 Äijälä
Käntzäri Befal. Stake
Elisabet hustru
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1696-1711_jk881/37.htm


t. Pirkko
Suomen murteiden sanakirja, Känsä, "lahhoisa koìvuisa olì semmosta känsää, kääpäsientä." Vampula-Äijälä = 100 km
Känsä=Taulakääpä
Taulakäävästä tehtiin sytykettä tulusta varten->Stake asui Känsärissä eli sytykkeiden tekijöiden talossa (linkki alla)
https://huutokaupat.com/3482456/aijalan-historiallinen-tilakeskus
Taulan valmistusohje, taula on englanniksi tinder
https://www.youtube.com/watch?v=qTIwoQXNxt0

[Pekka Hiltunen]

Suomen murteiden sanakirja, Känsä, "lahhoisa koìvuisa olì semmosta känsää, kääpäsientä." Vampula-Äijälä = 100 km
Känsä=Taulakääpä
Taulakäävästä tehtiin sytykettä tulusta varten->Stake asui Känsärissä eli sytykkeiden tekijöiden talossa (linkki alla)
https://huutokaupat.com/3482456/aijalan-historiallinen-tilakeskus
Taulan valmistusohje, taula on englanniksi tinder
https://www.youtube.com/watch?v=qTIwoQXNxt0
Minullekin juolahti mieleeni Taula-Matti Nummisuutareista: taulahan oli tulusraudan ja kvartsikiven lisäksi joka talon välttämättömyys ennen ruudin yhdistämistä punaiseen fosforiin tulitikkujen muodossa.
Vielä niistä "astereista": jokainen Turun yo joutui tuta Pietari Kalmin, Linne´:n järjettömän kasviluetteloinnin, mutta vallankin asterit, joihin lukeutuvat kaikkien pihojen voikukat ja saunakukat eli pihasauniot sekä tietenkin päivänkakkarat, vuokot ym.. On tosin aika jännää ja melkein surrealistista yhdistää herkät kukat vasaraan, mutta ehkä pieneen sellaiseen, jota kultaseppä käytti... - No, koetan päästä pakkomielteistäni, kun se kuusisakarainen jo on useissa suvuissa - mukaan luettuna esäs soutuvene "sexuddig stjärna" kokassaan keskiaikaisessa vaakunassaan.

PH

[P-L H]

Hei

Olisiko Juliana äiti kasvattanut Järventaan puutarhassa Astereita ja ylioppilaspoikien mielestä nimi Astrenius olisi oikein sopiva sukunimeksi.
Sinikukkaisen Asteri lajikkeen kukinto muistuttaa tähteä.

Asterit – Vikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asterit

Isak Erikson on ollut vielä 1688 Turussa käräjillä Erik isän vanhoista veloista Erik Henrikson Turskalle. Pöytäkirjassa ei mainittu missä Isak Erikson asui. Velan maksuaikaa annettiin vain 14 päivää. Tässä pöytäkirjassa en Isakilla huomannut lisänimeä.

Turun Kämnerinoikeuden tuomiokirjat Z:196 1688
kuva 30 Käräjät 8.2.1688
https://digihakemisto.net/item/2330994409/5940573481/30

Katsoin tuon 1688 Turun henkikirjan ja Isak Erikson ei ole asunut silloin Turussa. Vouti on kuitenkin tiennyt missä Isak on asunut kun on saanut haasteen toimitettua.

Tositekirja 1688 (7380) Turku
kuva 2078 Closter qvarteret
Erik Henrikson Turskas hustru Kirstin, dtr Walborg
https://digihakemisto.net/item/1604902316/6271667489/2078

Michel Gladerista on tehty nettiin sukupuu. Eivät ole huomanneet kun Michel on jäänyt 1795 leskeksi, on avioitunut vielä uudelleen Maria Andersdtr kanssa.

Jossakin sukupuussa on ruodun edellinen sotilas Johan Larson Glader (Lampis? Socken Tavastland) laitettu Michel Michelson Gladerin veljeksi? Ehkä joskus huomaavat jos sattuvat katsomaan sotilasrullia.

Salon srk RK jakso 1791-1796
Kistola Lassila p 79 kuva 81
sivulla alempana
Afsk Drag Michel Glader 1727
hu Anna Jacobsdtr 1726 k 24.12.1795
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1791-1802_jk882-jk883/81.htm

Salon srk RK jakso 1797-1802
Kistola Lassila p 80 kuva 82
Afsk Drag Michel Glader 1727 k 17.8.1797
hu Maria Andersdtr 17.4.1741
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1791-1802_jk882-jk883/82.htm

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Olisiko Juliana äiti kasvattanut Järventaan puutarhassa Astereita ja ylioppilaspoikien mielestä nimi Astrenius olisi oikein sopiva sukunimeksi.
Sinikukkaisen Asteri lajikkeen kukinto muistuttaa tähteä.

Asterit – Vikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asterit

Isak Erikson on ollut vielä 1688 Turussa käräjillä Erik isän vanhoista veloista Erik Henrikson Turskalle. Pöytäkirjassa ei mainittu missä Isak Erikson asui. Velan maksuaikaa annettiin vain 14 päivää. Tässä pöytäkirjassa en Isakilla huomannut lisänimeä.

Turun Kämnerinoikeuden tuomiokirjat Z:196 1688
kuva 30 Käräjät 8.2.1688
https://digihakemisto.net/item/2330994409/5940573481/30

Katsoin tuon 1688 Turun henkikirjan ja Isak Erikson ei ole asunut silloin Turussa. Vouti on kuitenkin tiennyt missä Isak on asunut kun on saanut haasteen toimitettua.

Tositekirja 1688 (7380) Turku
kuva 2078 Closter qvarteret
Erik Henrikson Turskas hustru Kirstin, dtr Walborg
https://digihakemisto.net/item/1604902316/6271667489/2078

Michel Gladerista on tehty nettiin sukupuu. Eivät ole huomanneet kun Michel on jäänyt 1795 leskeksi, on avioitunut vielä uudelleen Maria Andersdtr kanssa.

Jossakin sukupuussa on ruodun edellinen sotilas Johan Larson Glader (Lampis? Socken Tavastland) laitettu Michel Michelson Gladerin veljeksi? Ehkä joskus huomaavat jos sattuvat katsomaan sotilasrullia.

t. Pirkko

Ensimmäinen julkisesti Astreniukseksi väitetty oli Karin Astrenia, Se muistaakseni mainittiin kummin nimenä. Karin lopulta kuoli nimensä kera veljensä luona Kurikan pappilassa. Nimet yleensä saatiin paremman puutteessa koulussa. Asteri voi olla nimen alkuperä siinä kuin vastaava.

Kun Turska vuonna 1688 kävi Iisakin kimppuun, siitä selvisi, että kyse oli Äijälän Iisakista. Jos Turskan Iisakki oli sama kuin Karkun, hänet varmasti löydettiin, koska Karkun Iisakki oli aluksi katselmuskirjuri ja myöhemmin veronkantokirjuri. Sitä ennen oli joku Iisakki, joka oli veromestarin veronkantokirjuri ja Iisakki, joka oli katselmuskirjuri.

[Jari Latva-Rasku]

Itse olen merkinnyt esi-isäni Karkun Järventaan Iisakki Eerikinpojan sukunsa varhaisimmaksi tunnetuksi henkilöksi ja hänen puolisonsa Julianan äitinsä Annan kautta osaksi Alftanusten sukua. Olen tähän tyytyväinen.

Uskelan Äijälän Iisakki Eerikinpojan talonpoikaissuku voitaneen johdatella ainakin isoisään Jaakkoon asti ja isoäidin Halikon Piintilän suku kauemmas. Iisakin isoisä Jaakko oli vuonna 1634 vanha ja sairas, eli viitisen kymmentä vuotta maakirjojen alkuun on hukassa. Jaakko voisi olla alkuperältään tuntematon vävy. Hänen lapsensa tunnetaan melko hyvin. On mahdollista, että Iisakin isä Eerikki ei ollut Äijälän alkuperäistä sukua. Hän osti Äijälän ja perinnöstä kiisteltiin hänen ja "suvun" välillä. On myös mahdollista, että Jaakko toi Känsäri-nimensä mukanaan ja siitä tuli talon nimi.

Iisakkien vaiheita,
1. Uskelan Äijälän eli Känsärin talon poika Iisakki Eerikinpoika mahdollisesti syntyi ennen 1650-luvun puoltaväliä.
2. Eerikin ”pojat” kävivät Turussa koulua
3. Turun Akatemian yhteydessä mainitaan vuonna 1668 turkulainen ylioppilas Iisakki E Hammarstierna, mahdollisesti eri henkilö kuin Iisakki E ”Kentzer” (Känsäri)
4. Ylioppilas ennen vuotta 1673, mahdollisesti suoraan Katedraalikoulusta
5. Äijälän isäntä vuosina 1675-79
6. Myi Äijälän veromestarin (puolison) langolle vuonna 1679
7. Veromestarilla oli Iisakki E-niminen kirjuri vuosina 1675-79. Iisakki oli aluksi harjoittelija eli yleensä nuori, ollakseen Hammarstierna.
8. Samoihin aikoihin kuin veromestarilla oli kirjuri, Turun ja Porin ratsuväkirykmentillä oli Iisakki E-niminen katselmuskirjuri. Hän ei ollut joukkojen kanssa sodassa vaan Suomessa.
9. Joku Iisakki E ilmestyi 1680-luvun alussa Turun ja Porin ratsuväkirykmentin saarnaajan lesken puolisoksi Karkkuun ja lesken lasten ratsutilan pitkäaikaiseksi isännäksi sekä rykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuriksi ja sitten veronkantokirjuriksi.
10. Vuonna 1688 Äijälän Iisakki joutui oikeuteen isänsä veloista eli hän oli elossa. Äijälän ostanut ei ollut huolehtinut Äijälän veloista vaan kuollut sen sijaan.
11. Turussa ei vuoden 1679 jälkeen Iisakki E-nimisiä ollut, mutta ainakin Karkussa oli. Kuvitteelliset Iisakit kannattaa unohtaa.

[P-L H]

Hei

Voiko ratkaisu ongelmaan olla näin ”helppo”. Kun Isac Erikson oli myynyt Äijälän Gustaf Eriksonille niin olisi mennyt 2 eli Rehbinderin komppaniaan katselmuskirjuriksi. Sama komppania jonka ruodun ratsumiestä oli ylläpitänyt. ?

kuva 44
Palkkaluettelo v. 1679
Eversti Berendt Otto von Lievens Regement 2 komp.
Predicant Hr Michel Castrenius ------
Munsterskrifare Isac Erikson förmäla på ------ ------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00044#?c=&m=&s=&cv=43&xywh=-87%2C353%2C3628%2C1802
En oikein saanut kirjoituksesta selvää. Mainitaanko että Isac Erikson olisi
ollut vankina?

kuva 58
Palkkaluettelo v. 1680 2 komppania
Överste Lutnanten och Rytmestare Wälb Berendt Rehbinder ifron Major –
Lutnanten Håkan Månson fongen ---- ------
Predikant hr Michael Castrenius ----
hr Arvid Wetteri ----- som -------
hr Gabriel Maxmontanus ------
Munsterskrifare Isac Erikson -------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00058#?c=&m=&s=&cv=57&xywh=2534%2C331%2C3296%2C1638

Tämä on lainattu omasta vanhasta viestistä 03.12.2018
kuva 51
Uppå regemente -------- ------ 1680 åhr aflöning lista -----
Öfversten och Ryttmestare wälborn Berendt Otto von Lieven

2 komppania
Öfverste Lutnanten och Ryttmestare wälb. Berendt Rehbinder
Lutnanten Håkan Månson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00051#?c=&m=&s=&cv=50&xywh=2442%2C2861%2C3421%2C1699
kuva 52
Predikanten hr Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare Isach Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00052#?c=&m=&s=&cv=51&xywh=754%2C1557%2C3421%2C1699

kuva 18
Munster rulla Åbo den 28 Augusti 1683
Överste Lutnanten och Ryttmestaren Wälb Berndt Rehbinder
Lutnanten Håkan Månson
Predikanten hr Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare Isach Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00018#?c=&m=&s=&cv=17&xywh=2791%2C1202%2C3671%2C1721
kuva 19
Karku socken
Järventaka Munsterskrifare Isach Erikson tienare Arfvid Jacobson
med Koifvu
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00019#?c=&m=&s=&cv=18&xywh=513%2C2322%2C3671%2C1721

Castrenius, Michael Clemetis (k 1692)
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/409#!

Rymättylän kirkkoherra kuninkaallisella päätöksellä 1680.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Voiko ratkaisu ongelmaan olla näin ”helppo”. Kun Isac Erikson oli myynyt Äijälän Gustaf Eriksonille niin olisi mennyt 2 eli Rehbinderin komppaniaan katselmuskirjuriksi. Sama komppania jonka ruodun ratsumiestä oli ylläpitänyt. ?

kuva 44
Palkkaluettelo v. 1679
Eversti Berendt Otto von Lievens Regement 2 komp.
Predicant Hr Michel Castrenius ------
Munsterskrifare Isac Erikson förmäla på ------ ------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00044#?c=&m=&s=&cv=43&xywh=-87%2C353%2C3628%2C1802
En oikein saanut kirjoituksesta selvää. Mainitaanko että Isac Erikson olisi
ollut vankina?

kuva 58
Palkkaluettelo v. 1680 2 komppania
Överste Lutnanten och Rytmestare Wälb Berendt Rehbinder ifron Major –
Lutnanten Håkan Månson fongen ---- ------
Predikant hr Michael Castrenius ----
hr Arvid Wetteri ----- som -------
hr Gabriel Maxmontanus ------
Munsterskrifare Isac Erikson -------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00058#?c=&m=&s=&cv=57&xywh=2534%2C331%2C3296%2C1638

Tämä on lainattu omasta vanhasta viestistä 03.12.2018
kuva 51
Uppå regemente -------- ------ 1680 åhr aflöning lista -----
Öfversten och Ryttmestare wälborn Berendt Otto von Lieven

2 komppania
Öfverste Lutnanten och Ryttmestare wälb. Berendt Rehbinder
Lutnanten Håkan Månson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00051#?c=&m=&s=&cv=50&xywh=2442%2C2861%2C3421%2C1699
kuva 52
Predikanten hr Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare Isach Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00052#?c=&m=&s=&cv=51&xywh=754%2C1557%2C3421%2C1699

kuva 18
Munster rulla Åbo den 28 Augusti 1683
Överste Lutnanten och Ryttmestaren Wälb Berndt Rehbinder
Lutnanten Håkan Månson
Predikanten hr Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare Isach Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00018#?c=&m=&s=&cv=17&xywh=2791%2C1202%2C3671%2C1721
kuva 19
Karku socken
Järventaka Munsterskrifare Isach Erikson tienare Arfvid Jacobson
med Koifvu
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00019#?c=&m=&s=&cv=18&xywh=513%2C2322%2C3671%2C1721

Castrenius, Michael Clemetis (k 1692)
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/409#!

Rymättylän kirkkoherra kuninkaallisella päätöksellä 1680.

t. Pirkko

Helppoa taitaa olla, sillä voi väittää, että katselmuskirjuri Isak Eriksson, Karkussa ja muualla, oli koko ajan sama henkilö - ellei palkkausperusteena ollut, että eri katselmuskirjurilla täytyy olla sama nimi, mutta ei kahdella samaan aikaan.

Palkkaluettelon viittaus vankina olosta voisi viitata luettelon toiseen henkilöön kuin Isak Erikssoniin.

Se onkin toinen juttu, olisiko Äijälän Isak Eriksson tämä katselmuskirjuri, vaikka samaa komppaniaa ratsukolla varusti, tai vaikkapa veromestarin kirjuri, joka kirjoitti samalla käsialalla kuin katselmuskirjuri.

Olisiko mahdollista, että Äijälän Isak Eriksson olisi samaan aikaan viljellyt maatilaansa seitsemän peninkulman päässä sekä laatinut Turussa läänintilejä ja päytäkirjoja. Miksipä ei, koska tuoreena ylioppilaana samalla oppisi varsinaisen ammatin. Toinen hyöty voisi olla, että kahdeksan kuukautta vuodesta pitää keksiä pakottava syy, että ei viljelisi. Se ei kauaa aikaa vie, kun kotona käydessä tarkistaa, että rakuunan vaimo on vaihtanut tuvan lattian oljet ja piika lypsänyt lehmän.

Äijälän Isak Eriksson oli elossa vuonna 1688, koska hän esiintyi oikeudessa. Ainakaan katselmuskirjuri tai veromestarin kirjuri, jotka kirjoittivat samalla käsialalla, hän ei enää ollut. Olisikohan hän samaan aikaan elossa ollut karkkulainen ratsutilallinen sekä veronkantokirjuri ja myöhemmin useamman pitäjän pitäjänkirjuri sekä lopulta hetkeksi Kokemäenkartanon vouti. Silloin Iisakin elämäntarina sulkeutuisi samaksi Äijälän Iisakiksi.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikkapa V A Koskenniemi voisi kaiken selvittämisen jälkeen uskoa, että hänen esi-isänsä oli varsinaissuomalainen Muurlan kulmilla syntynyt Äijälän eli Känsärin Iisakki. Iisakilla kävi tuuri, kun hänen Äijälän jämäjälkeläiseksi syntynyt isänsä pääsi Mauritz Hornin palvelijaksi, sai ja lainasi rahaa sekä osti Äijälän Iisakin syntymäkodiksi.

Vuoteen 1622 mennessä Äijälän kylällä oli jo ajauduttu tilanteeseen, että suurimman veronmaksajan eli Äijälän isäntänä oli Iisakin isoisä Jaakko Tuomaanpoika. Jaakkoa kutsuttiin vuoden 1635 hautauksensa yhteydessä Känsäriksi. Tilan sai poika Simuna Jaakonpoika ja melko pian pojanpoika Tuomas Simunanpoika, jolta Iisakin isä Eerikki Äijälän lunasti. Siitä seurasi perintöriita, mutta Eerikki sai pitää Äijälän.

Vuonna 1622 kylän muita isäntiä olivat Pietari Jaakonpoika ja Sipi Paavalinpoika. Neljäs talo oli autio, mutta sillekin oli määrätty neljän äyrin vero. Voisi olettaa, että sitäkin joku kyläläinen viljeli.

Vuonna 1608 ja Iisakin isän ehkä jo synnyttyä vuonna 1611 kylän taloja verotettiin saman verran. Isäntinä olivat Heikki Martinpoika, Paavali Laurinpoika, Jaakko Olavinpoika ja Simuna Pietarinpoika. Jaakko Tuomaanpoika voi myöhempien omistajien nimistä päätellen olla Heikki Martinpojan tai autiotalon eli Simuna Pietarinpojan vävy, hän on voinut ostaa talonsa tai lisäksi olla veljen- tai siskonpoika tai muu sukulainen. Paavali Laurinpojan tilaa kutsuttiin myöhemmin jostain syystä ja jostain kopioituna Kantoriksi. Paavalin nimistä päätellen pojanpoika Simuna Yrjänänpoika kuoli nuorena ja vaikutti, että hänen puolisonsa olisi ollut Iisakin täti Maliina.

Ostettuaan Äijälän Iisakin isä joutui perintökiistaan hallussaan olevasta ”suvun” omaisuudesta. Kyse ei siis ollut koko Äijälästä vaan jonkinlaisesta suvun yhteisestä jakamattomasta perintöosuudesta. Suvulla tarkoitettiin Eerikin sisaruksia ja juuri kuolleen Salon kappalaisen Henricus Simonis Skallen leskeä Valpuri Matintytärtä poikansa edustamana. Skalle voi tarkoittaa kaljua vähän kuin känsäri taulantekijää.

Aivan mahdotonta ei ole, että Jaakko Känsärin puoliso ennen Eerikin äitiä eli Halikon Piintilän isännän siskoa, olisi ollut Salon kappalaisen sisko ja ”suvun” osuus jotenkin liittyisi Simuna Pietarinpojan jakamatta jääseeseen perintöön tai Eerikki Jaakonpojan siitä maksamattomaan hintaan. Skallea sukulaisena puoltaa, että hän oli juuri kuollut ja muuttunut papista jakamattomaksi pesäksi.

Äijälän kylän kaikkien talojen manttaaliluku oli 1630-luvulta lähtien kokomanttaali eli näyttäisi, että autiomaa olisi jaettu kaikkien kylän talojen kesken.

Kun Iisakin serkkupuoli Tuomas Simunanpoika menetti Äijälän setäpuolelleen, hän sai tilalle mahdollisesti isännän Simuna Yrjänänpojan kuoleman vuoksi autioituneen ”Kantorin”, minkä jälkeen kaikki kolme Äijälän taloa olivat kokomanttaalin ratsutiloja. Uskelassa oli runsaasti rälssin lampuoteja, joihin äijäläläiset eivät kuuluneet. Uskelan eli Muurlan Äijälä oli vähintään rauta-ajalla syntynyt varhaiskeskiaikainen kantakylä. Kantor voisi olla kuten Känsäri, eli isännän ammatti. Ainakin Suomen Asutuksen Yleisluettelon merkinnät ovat Äijälän osalta sekavia ja harhaanjohtavia, sillä Eerikki nimenomaan osti Äijälän ja hän aikaisemmin asui muualla voutina Mauritz Hornin lampuotitilalla. En enää muista millä, mutta sen löytää selaamalla SAY.

[Jari Latva-Rasku]

En aio tätä sen suuremmin selvitellä, mutta oheisessa linkissä on Halikon Salon Äijälän isäntiä Turun Linnaläänin maakirjassa vuonna 1540.
https://digihakemisto.net/item/1580627985/8367066598/179

Äijälässä oli maakirjojen alussa vielä viisi isäntää Jacop Larsson, Anders Larsson, Anders Pedersson, sekä varsinkin Sijmo Pedersson ja Mortten Mognsson. Nimistä jo henkivät 1600-luvun alun isäntien nimet Heikki Martinpoika ja Simuna/Simo Pietarinpoika, joista Äijälän äijäläläiset voisivat olla peräisin. Nimistä mielenkiintoisin on nimi Simo, sillä Pohjanmaalla Simonit olivat Simunoita. Naapurikylässä Pullolassa oli jo Tuomas, joita Pullolassa oli myöhemmin parissakin talossa. Siltä suunnalta voisi myös olla Äijälän Iisakin isoisä Jaakko Tuomaanpoika Känsäri, johon Iisakin isälinja paremman tiedon puutteessa päättyy. Jaakko Känsäri oli viimeistään syntynyt 1580-luvun alkupuolella, koska hänellä oli lapsia vuoden 1610 paikkeilla syntynyttä Iisakin isää Eerikkiä ja Eerikin äitiä aikaisemmin. Äijälässä jo asuttiin, kun Turusta ja kristinuskosta ei vielä ollut tietoakaan.

[P-L H]

Hei

Jacob niminen isäntä on ollut ainakin jo vuonna 1613 Uskelan Äijälässä.

Suomen kymmennystili 1608 (311)
kuva 65 Uskela/Äijälä
Erik Tö-----?
Per Jacobson
Påfvel Larson
---? Simonson
https://digihakemisto.net/item/1583916687/8435993162/65

Suomen kymmennystili 1610-1611 (316)
kuva 92 Muurla
Bertil Erikson?
Matz Sigfredson
https://digihakemisto.net/item/1583937842/8435830350/92
kuva 93
Äiälä
Per
Påfvel
Thomas Simonson
Erich Hinderson
https://digihakemisto.net/item/1583937842/8435830353/93

allekirjoitus Zacharias Olai Pastor Uskelensis

Suomen kymmennystili 1613 (323)
kuva 42 Uskela socken
Oiälä
Peer
Påfvel
Jacob
Erich Hindrikson
https://digihakemisto.net/item/1583990618/8435850587/42

Halikon,Piikkiön ja Vehmaan kihlakuntien sekä Rauman kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1615 (483Bg)
kuva 56 alkaa Salo boohl
kuva 57 Äijälä
Per Jacobson
Påvell Larson
Erich Hindersson
Jacob Thomasson
https://digihakemisto.net/item/1585570509/8436864818/57

Lunnaiden kantoluettelo 1615 (483Bh)
kuva 54 Salo boohl
Äijälä
Per Jacobson
Påffel Larson
Erich Hindersson
Jacob Thomasson
https://digihakemisto.net/item/1585573952/8436865458/54

Turun ja Porin läänin tilejä 1635 (7145)
kuva 90 Henkikirja Äijälä
Simon Jacobson B
Jacob Thomasson ---- blind
Margareta Henriksdtr moder
Margareta Henriksdtr hustru
https://digihakemisto.net/iitem/1594452260/8803344652/90
Tässä henkikirjassa on 3 Äijälän taloa ja ilman mainintaa talojen nimistä.
Kuva 95 Äijälä
Hindrik Simonson ------ Ryttare ------ och blind, hafvua varit fången ?
Brita hu utgl?
https://digihakemisto.net/item/1594452260/8803344667/95

Caplan Henricus Simonis on allekirjoittanut luettelon 3.2.1635

Samat talot eri niteessä?

Turun ja Porin läänin tilejä Tositekirja 1635 (7137)
Henkikirja ja karjaluettelo
kuva 34 Äjälä 3 taloa samat henkilöt
https://digihakemisto.net/item/1594326174/8803275062/34

kuva 39
Äijälä Hindrik Simonson ---- Ryttare ----- och blind ----
Brita hu utgl?
https://digihakemisto.net/item/1594326174/8803275077/39

Tätä asiaa on pitänyt kysyä jo aikaisemmin. Onko kenelläkään tietoa onko Upsalan yliopistossa 1630 luvulla opiskeluja suorittaneiden henkilöiden tietoja digitoitu ja löytyykö niitä jo netin kautta. Kyseessä on oma kantaisä josta tuli myös kantaisä Bertil Krianderin ja Christina Juliana Astrenian lapsille.
Kiskon/Suomusjärven kappalaisesta ei ole tehty Ylioppilasmatrikkelia. Mainitaan kyllä tyttärensä puolison Ylioppilasmatrikkelissa.


t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Jacob niminen isäntä on ollut ainakin jo vuonna 1613 Uskelan Äijälässä.

Suomen kymmennystili 1608 (311)
kuva 65 Uskela/Äijälä
Erik Tö-----?
Per Jacobson
Påfvel Larson
---? Simonson
https://digihakemisto.net/item/1583916687/8435993162/65

Suomen kymmennystili 1610-1611 (316)
kuva 92 Muurla
Bertil Erikson?
Matz Sigfredson
https://digihakemisto.net/item/1583937842/8435830350/92
kuva 93
Äiälä
Per
Påfvel
Thomas Simonson
Erich Hinderson
https://digihakemisto.net/item/1583937842/8435830353/93

allekirjoitus Zacharias Olai Pastor Uskelensis

Suomen kymmennystili 1613 (323)
kuva 42 Uskela socken
Oiälä
Peer
Påfvel
Jacob
Erich Hindrikson
https://digihakemisto.net/item/1583990618/8435850587/42

Halikon,Piikkiön ja Vehmaan kihlakuntien sekä Rauman kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1615 (483Bg)
kuva 56 alkaa Salo boohl
kuva 57 Äijälä
Per Jacobson
Påvell Larson
Erich Hindersson
Jacob Thomasson
https://digihakemisto.net/item/1585570509/8436864818/57

Lunnaiden kantoluettelo 1615 (483Bh)
kuva 54 Salo boohl
Äijälä
Per Jacobson
Påffel Larson
Erich Hindersson
Jacob Thomasson
https://digihakemisto.net/item/1585573952/8436865458/54

Turun ja Porin läänin tilejä 1635 (7145)
kuva 90 Henkikirja Äijälä
Simon Jacobson B
Jacob Thomasson ---- blind
Margareta Henriksdtr moder
Margareta Henriksdtr hustru
https://digihakemisto.net/iitem/1594452260/8803344652/90
Tässä henkikirjassa on 3 Äijälän taloa ja ilman mainintaa talojen nimistä.
Kuva 95 Äijälä
Hindrik Simonson ------ Ryttare ------ och blind, hafvua varit fången ?
Brita hu utgl?
https://digihakemisto.net/item/1594452260/8803344667/95

Caplan Henricus Simonis on allekirjoittanut luettelon 3.2.1635

Samat talot eri niteessä?

Turun ja Porin läänin tilejä Tositekirja 1635 (7137)
Henkikirja ja karjaluettelo
kuva 34 Äjälä 3 taloa samat henkilöt
https://digihakemisto.net/item/1594326174/8803275062/34

kuva 39
Äijälä Hindrik Simonson ---- Ryttare ----- och blind ----
Brita hu utgl?
https://digihakemisto.net/item/1594326174/8803275077/39

Tätä asiaa on pitänyt kysyä jo aikaisemmin. Onko kenelläkään tietoa onko Upsalan yliopistossa 1630 luvulla opiskeluja suorittaneiden henkilöiden tietoja digitoitu ja löytyykö niitä jo netin kautta. Kyseessä on oma kantaisä josta tuli myös kantaisä Bertil Krianderin ja Christina Juliana Astrenian lapsille.
Kiskon/Suomusjärven kappalaisesta ei ole tehty Ylioppilasmatrikkelia. Mainitaan kyllä tyttärensä puolison Ylioppilasmatrikkelissa.


t. Pirkko
Pirkko vastasi tällä yhteenvedolla moneen kysymykseen.

Jaakko Tuomaanpoika tuli isännäksi Simo Pietarinpojan eli Tuomas Simonpojan taloon. Neljäs eli autioitunut talo oli Heikki Martinpojan eli Eerikki Heikinpojan talo, joka katosi. Maakirja ei kulje tasatahtia muiden veroluetteloiden kanssa. Jaakko voisi olla Tuomas Simonpojan vävy. Simo Pietarinpoika oli syntynyt jo ennen 1520-lukua.

Ainakin vielä vuonna 1601 Anjalan kylällä oli Jaakko Tuomaanpoika-niminen isäntä. Hän voi tietenkin olla kuka vain.

En enää muista, oliko Mauritz Hornin Äijälän kylältä ollut palvelija, Eerikin edeltäjä, nimeltään Heikki. Joka tapauksessa palvelija oli ensin Hornin sotiaspalvelija, mutta joka siirtyi Hornin lopetettua sotahommat hänen kanssaan vielä maallisempiin kuvioihin. Siksi Äijälän rakuuna Heikki Simonpoika askarruttaa. Tämä Simonpoika ei oikein ikänsä puolesta voi olla Simo Pietarinpojan poika. On kuitenkin mahdollista, että Simolla oli Simo-niminen poika, koska luettelossa olivat vain isännät, kuten myös, että talo ei siirtynyt isännän vaan veljen jälkeläisille. Niin myös Salon kappalainen sopisi perilliseksi. Tuskin hänkään on Simo Pietarinpojan poika.

Löytyisikö ylioppilaiden tietoja Ruotsin ArkivDigitalista? Siinä on myös nimihaku.

[Jari Latva-Rasku]

Pirkko vastasi tällä yhteenvedolla moneen kysymykseen.

Jaakko Tuomaanpoika tuli isännäksi Simo Pietarinpojan eli Tuomas Simonpojan taloon. Neljäs eli autioitunut talo oli Heikki Martinpojan eli Eerikki Heikinpojan talo, joka katosi. Maakirja ei kulje tasatahtia muiden veroluetteloiden kanssa. Jaakko voisi olla Tuomas Simonpojan vävy. Simo Pietarinpoika oli syntynyt jo ennen 1520-lukua.

Ainakin vielä vuonna 1601 Anjalan kylällä oli Jaakko Tuomaanpoika-niminen isäntä. Hän voi tietenkin olla kuka vain.


Lienee nimistä päätellen selvää, että Iisakin isoisä Jaakko Tuomaanpoika "Känsäri" voisi myös olla Äijälän isälinjaa, Simo Pietarinpoika->Tuomas Simonpoika->Jaakko Tuomaanpoika.

Jaakon kuoleman aikoihin vuonna 1635 Äijälä oli ainakin ajautumassa Iisakin serkkupuolen haltuun. Tämä Jaakon pojanpoika Tuomas Simonpoika varusti Äijälää ratsutilaksi ja setäpuoli Eerikki rahoitti häntä, kunnes lunasti Äijälän itselleen velkoja vastaan.

Tästä syntyi perintökiista Eerikin ja "suvun" eli Jaakko Känsärin muiden perillisten välillä. Ratkaisua kiistaan ei osittain kadonneista käräjäpöytäkirjoista löydy. Eerikki piti Äijälän, mutta ei tiedetä, jäikö hänelle siitä lisää velkaa.

Aktiivinen kiistan osapuoli oli Salon kappalaisen poika turkulaisen asianajajan välityksellä, eli myös hän kuului sukuun. Hänen isänsä Heikki Simonpoika ei ollut nimien perusteella perillinen. Jaakon poikien nimet tiedettiin ja perillisen pitäisi tällä mallilla olla Jaakon jälkeläinen. Mikäli perillinen olisi kappalaisen puoliso Valpuri Matintytär, hänen tai kappalaisen pitäisi olla Jaakon nimeltä tuntemattoman tyttären tytär tai poika. Mikäli näin olisi, Jaakon pitäisi mennä syntymään viimeistään jonnekin vuoden 1560 hujakoille ja mahdollinen kantaisä Simo Pietarinpoika olisi jopa syntynyt keskiajan puolella. Toki myös Eerikki olisi voinut syntyä viisikymppiselle Jaakolle, koska Eerikille oli uusi tuore äiti.

Kovin houkuttavaa kaivaa tästä ketjusta esiin jo kerättyä aineistoa ei ole. Osoittautui esimerkiksi toivottomaksi selittää sukulaisuuksia Iisakin serkkupuolen Tuomas Simonpojan nimismiessukulaisen avulla. Epämääräiset sukulaiset yleensä olivat serkun tapaisia. Ei myöskään selvinnyt, voisiko myös Iisakki ja Eerikki kuulua tähän pappienkin loputtomaan sukurinkiin. Mahdollisempaa oli, että Jaakko Känsäri sai lisätieneistejä vuolemalla Känsiä eli taulakääpiä.
.

[Jari Latva-Rasku]

Aktiivinen kiistan osapuoli oli Salon kappalaisen poika turkulaisen asianajajan välityksellä, eli myös hän kuului sukuun. Hänen isänsä Heikki Simonpoika ei ollut nimien perusteella perillinen. Jaakon poikien nimet tiedettiin ja perillisen pitäisi tällä mallilla olla Jaakon jälkeläinen. Mikäli perillinen olisi kappalaisen puoliso Valpuri Matintytär, hänen tai kappalaisen pitäisi olla Jaakon nimeltä tuntemattoman tyttären tytär tai poika. Mikäli näin olisi, Jaakon pitäisi mennä syntymään viimeistään jonnekin vuoden 1560 hujakoille ja mahdollinen kantaisä Simo Pietarinpoika olisi jopa syntynyt keskiajan puolella. Toki myös Eerikki olisi voinut syntyä viisikymppiselle Jaakolle, koska Eerikille oli uusi tuore äiti.

Lienee nimistä päätellen selvää, että Salon kappalainen Henricus Simonis Skalle voisi olla Äijälän sukua myös isänsä kautta.

Skalle mainitaan vuosina 1621-1639, eli hän mahtuisi Jaakko Känsärin pojan Simon pojaksi. Silloin ei tarvitsisi ihmetellä, minne Jaakon perintöosuuksia katosi, sillä seuraava sukupolvi ei edes kuulunut käräjillä Äijälän arvon tarkasteluun. Mikä suvun yhteinen jakamaton osuus oli, jää silti selittämättä.

Tällä mallilla Jaakko Känsärin syntymävuosi siirtyisi 5-10 vuotta taaksepäin vuosien 1550-1555 paikkeille ja pojan Eerikin ikäero velipuoleen Simoon olisi kymmeniä vuosia. Simon poika Tuomas merkittiin isännäksi isänsä vielä eläessä vuonna 1639. Koska perinnöstä myöhemmin riideltiin, pesä oli jakamatta. Voisi olla mahdollista, että keskenään oikeasti ja siitä käräjillä tapelleet Eerikki ja velipuolen poika Tuomas olivat melko lailla saman ikäisiä, Tuomas ehkä hieman vanhempi.

Oli Jaakko Känsäri sitten Äijälän poika, vävy, ostaja tai muu sukulainen, sitä voi vain arvailla, sillä todisteita ei ole. Äijälän väestä on harvinaisen paljon ainakin tarinan aineksia, vaikka suurin osa ketjun postauksista on asian vierestä. Olisi jo kymmenen vuotta sitten voitu keskittyä todistamaan, että Känsärin Iisakki ei olisi Äijälän poika, se on osoittautunut mahdottomaksi, eikä keksiä vaihtoehtoisia Iisakkeja nimellä tai ilman. Esimerkiksi Taivassalon korpraali oli Karkun Iisakin puolison eno, Hammarstierna olisi venyttämättä ja sukunimensä puolesta epätodennäköinen sekä Lokalahden kaima oli liian vanha ja muutenkin yhteen sopimaton.

[Jari Latva-Rasku]

Kaivoin esiin kolme Simon lukemattomista löydöksistä yli kymmenen vuoden takaa (merkitty kursiivilla).. Se myös selittää, kuka ja miten Henricus Simonis Skalle, puolisonsa Valpuri Matintytär ja Valpurin poika Jaakko Jaakonpoika voisivat olla Äijälän perilisiä. Selasin myös veroluetteloita pääosin 1500-luvun viimeiseltä neljännekseltä. Äijälän veronmaksajia oli enemmänkin kuin Simo Pietarinpoika ja Tuomas Simonpoika. Äijälään liittyy parikin mahdollisesti yhdistynyttä taloa. Sitä ei tässä käsitellä.

Halikon ja Uskelan käräjät 21-22.8.1643
Esiin astui Kärkisten tilan vouti Erich Jacobsson ja esitti maaherra Knut Lilliehöökin määräyskirjelmän päivättynä 28.4.1643, jossa todetaan että Erich Jacobssonin tekemä valitus tulisi ottaa käsittelyyn. Sisään kutsuttiin Erichin veljenpoika Thomas Simonsson ja kysyttiin miten hän vastaa isänveljelle kun esitettiin Erichin lasku 141 kuparitaaleria. Thomas vastasi, ettei ole velkaa kuin 94 taaleria, jotka edesmennyt isä Simon Jacobsson lainasi veljeltään Erichiltä varustaakseen talon puolesta hevosen, miehen, satulan, pistooleita, jousen ja vaatteet, jonka oheinen kuitti osoittaa.

Sitten esitti Erich Jacobsson Morthen Larssonin tekemän laskelman, jossa lautamiehet Knut Mårthensson (i Loppis) ja Sigfrid Påållsson (i Äijälä) ovat arvioineet edesmenneen isän Jacob Thomassonin (i Äijälä) jälkeen jättämän niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Tämä on arvioitu 483 kuparitaalerin arvoiseksi, josta kolme veljenosaa ja kaksi siskonosaa tekee 289 taaleria, joista vähennetään edellämainittu 94 taaleria.

Thomas Simonsson kertoi lisäksi, että hänen isänsä oli antanut kolmannelle veljelle Olof Jacobssonille jotain talosta ennenkuin tämä muutti Poriin.
Lopputulemana Thomas Simonsson määrättiin maksamaan Erich Jacobssonille ja muille talon velkojille näiden saamiset.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786663 (osoite on muuttunut!)

Tuomas ei pystynyt pitämään taloa, vaan sen lopulta otti Eerikki, joka lupasi huolehtia veloista ja rästeistä

Halikon ja Uskelan käräjät 20-21.4.1646
Ensimmäinen lainhuudatus kahdesta talosta Äijälässä, Sigfrid Påålssonin ja Simon Jöranssonin taloista, koska eivät ole maksaneet Kruunun rästejä.
TOS SIIS JÄPPI JA KANTOR

Heti perään.
Ensimmäinen lainhuuto Jacob Thomassonin talosta Äijälässä, jonka Jacobin pojanpoika Thomas Simonsson on vapaaehtoisesti antanut isänsä veljelle Erich Jacobssonille. Erich on luvannut maksaa talon velat ja Kruunun rästit.

Samat käräjät.
Simon Thomasson (i Äijälä) ilmoittaa haluavansa ottaa "hylätyn" talon Äijälässä, jota Simon Jöransson on aiemmin asunut, mutta ollut useita vuosia hylkynä. Tilalla on ikivanha tupa, ikivanha luhti ja navetta.

Simon Jöransson taisi olla se Erikin lanko Malin Jacobssonin mies

Halikon ja Uskelan käräjät 2-3.4.1655 (Alku oli jo aiemmin)
Sveno Kaliander ilmoittaa, että edesmenneen Salon kappalaisen Herra Henrikin edesmenneen lesken Wallborg Matsdotterin perintö on Erich Jacobssonin (i Äijälä) hallussa, johon sukulaiset eivät luota ja on päätetty inventoida perintö uudestaan tai jotain sellaista. JUTTU JATKUU. Kihlakunnantuomari Magnus Rålambstiernan mukaan Erich Jacobssonin hallussa pitämä maatila ja siihen kuuluva irtaimisto on uudelleen inventoitava. Sekä vaimo Walborgin pojan Jacob Jacobssonin tai edesmenneen Herra Henrikin ja edesmenneen Walborgin sukulaiset & siskokset tulee tehdä vaade Erich Jacobssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783363 (Osoite on muuttunut!)

Tuomas ei siis todennäköisesti ollut maksanut ainakaan kaikkia Äijälän perintöjä, vaan ne siirtyivät velkoina Eerikin kontolle. Tuomas menetti osuutensa ja Eerikin ei tarvinnut maksaa omasta osuudestaan eikä Tuomaksen veloista hänelle.

Jaakko Tuomaanpojan perillisiä olivat pojat Simo, Olavi ja toisesta avioliitosta Eerikki. Tyttäriä olivat Äijälässä asunut Anna ja todennäköisesti Kantorin emäntä Maliina.

Voisi siis väittää 1650-luvun puolivälin perintökiistassa, että Valpuri Matintyttären poika Jaakko Jaakonpoika ei olisi Äijälän perilinen eikä myöskään olisi äitinsä. Perillinen olisi Salon kappalainen eli Jaakon pojan Simon poika? Henricus Simonis. Hänen veljiään olivat Simo ja Tuomas, joka menetti Äijälän Eerikille. Käräjöitävä perintöosa voisi liittyä yllä olevaan laskelmaan perinnöstä,

[Simotei]

Aika paljon tuli kerättyä silloin aikanaan Äijälän juttuja, mutta silloin keskityttiin vain Erik Jakobssoniin. Tässä pari vanhempaa juttua, jotka jäi selvittämättä. Yritin selvitellä 1620-luvulla Hornin voutina toimineen Thomas Jakobssonin suhdetta Äijälään.


Halikon käräjät 21.5.1623 Thomas Jakobsson (i Moodais) riitelee Äijälän asukkaiden kanssa niityistä, jotka ovat Thomaksen vaimon siskon Walborgin.


Halikon käräjät 16.10.1623 Voudin palvelija Thomas Jakobsson riitelee Lasse Matssonin (Willilästä) ja Mats Larssonin (ibd) kanssa Thomaksen isän maista Willilässä. Mukana jutussa Thomaksen isän veli Lasse Påwelsson ja Peer Jakobsson (Äijälästä)


Halikon käräjät 22.8.1625 Jakob Jakobsson Äijälästä ja Agnis Matsdr kiistelevät rengin palkasta


Halikon käräjät 1626 Thomas Jakobsson mainitaan Hornin voutina


Halikon käräjät 1626 Jakob Thomasson (i Äijälä) ja Lars Matsson (i Willilä) niittykauppa


Halikon käräjät 29.11.1632 Mauritius Hornin palvelija Jakob Jakobsson perii isäntänsä saatavia mm. Jakob Thomasson Kentzeriltä Äijälästä


Valitettavasti vanhat linkit ei toimineet, joten jätin ne pois


-Simo-

[Jari Latva-Rasku]

Aika paljon tuli kerättyä silloin aikanaan Äijälän juttuja, mutta silloin keskityttiin vain Erik Jakobssoniin. Tässä pari vanhempaa juttua, jotka jäi selvittämättä. Yritin selvitellä 1620-luvulla Hornin voutina toimineen Thomas Jakobssonin suhdetta Äijälään.

Halikon käräjät 21.5.1623 Thomas Jakobsson (i Moodais) riitelee Äijälän asukkaiden kanssa niityistä, jotka ovat Thomaksen vaimon siskon Walborgin.

Halikon käräjät 16.10.1623 Voudin palvelija Thomas Jakobsson riitelee Lasse Matssonin (Willilästä) ja Mats Larssonin (ibd) kanssa Thomaksen isän maista Willilässä. Mukana jutussa Thomaksen isän veli Lasse Påwelsson ja Peer Jakobsson (Äijälästä)

Halikon käräjät 22.8.1625 Jakob Jakobsson Äijälästä ja Agnis Matsdr kiistelevät rengin palkasta

Halikon käräjät 1626 Thomas Jakobsson mainitaan Hornin voutina

Halikon käräjät 1626 Jakob Thomasson (i Äijälä) ja Lars Matsson (i Willilä) niittykauppa

Halikon käräjät 29.11.1632 Mauritius Hornin palvelija Jakob Jakobsson perii isäntänsä saatavia mm. Jakob Thomasson Kentzeriltä Äijälästä

Valitettavasti vanhat linkit ei toimineet, joten jätin ne pois

-Simo-

Sen verran vuosikymmenessä viisastuttiin, että tuskin Eerikki Jaakonpoika ja hänen isänsä Jaakko Tuomaanpoika Känsäri till Äijälä muita olivat kuin Astrenius-suvun kantaisiä.

Ennen oli nimiä vähän, mutta joskus niitä oli useammalla samaan aikaan. Siksi alla olevaan hypoteesiin pitäisi suhtautua varauksella. Oli kuitenkin tavallista, että ammatti opittiin isältä, koska vaikkapa voudinkouluja ei ollut.

Todistamatta jää, että Moodaisten/Mudaisten Tuomas Jaakonpoika oli sama? kuin voudin palvelija ja myöhemmin Hornin vouti, jonka puoliso? oli Villilän Matti Lassenpojan tytär Aune. Villilässä vuodesta 1635 eteenpäin näkyvä leski Valpuri? olisi Aunen sisko. Äijälän vävy Jaakko Tuomaanpoika olisi Tuomas Jaakonpojan ja Aune Matintyttären poika?, joka teki niittykaupan enonsa? Villilän Lasse Matinpojan kanssa. Hornin palvelija Jaakko Jaakonpoika olisi Äijälästä tuntemattomalla tavalla. Mikäli hän olisi Jaakko Tuomaanpojan poika?, hän olisi kuollut ilman perillisiä ennen Jaakko Tuomaanpojan perinnönjakoa. Hän voisi myös olla tuntemattomalla tavalla Jaakon perinnön merkillinen jakovirhe?, jonka viisi sisarusta perisivät yhdessä erikseen jaettavaksi. Myöhemmin Hornin palvelijaksi tuli Jaakko Tuomaanpojan poika Eerikki.

Jaakko Tuomaanpojan ”perillinen” oli Villilän Valpurin kaima? Valpuri Matintytär, jonka aikaisempi puoliso ennen Henricus Simonis Skallea oli Jaakko, Valpuri oli aviossa Henricuksen kanssa viimeistään vuonna 1624 jo ennen Hornin palvelijan Jaakko Jaakonpojan kuolemaa? joskus vuoden 1632 jälkeen.

[Jari Latva-Rasku]

Todistamatta jää, että Moodaisten/Mudaisten Tuomas Jaakonpoika oli sama? kuin voudin palvelija ja myöhemmin Hornin vouti, jonka puoliso? oli Villilän Matti Lassenpojan tytär Aune. Villilässä vuodesta 1635 eteenpäin näkyvä leski Valpuri? olisi Aunen sisko. Äijälän vävy Jaakko Tuomaanpoika olisi Tuomas Jaakonpojan ja Aune Matintyttären poika?, joka teki niittykaupan enonsa? Villilän Lasse Matinpojan kanssa. Hornin palvelija Jaakko Jaakonpoika olisi Äijälästä tuntemattomalla tavalla.

Simon poiminnoissa oli kaksi mielenkiintoista huomiota.

Halikon käräjät 21.5.1623 Thomas Jakobsson (i Moodais) riitelee Äijälän asukkaiden kanssa niityistä, jotka ovat Thomaksen vaimon siskon Walborgin.

Halikon käräjät 16.10.1623 Voudin palvelija Thomas Jakobsson riitelee Lasse Matssonin (Willilästä) ja Mats Larssonin (ibd) kanssa Thomaksen isän maista Willilässä. Mukana jutussa Thomaksen isän veli Lasse Påwelsson ja Peer Jakobsson (Äijälästä)

Mudaisista ei löydy Jaakko Paavalinpoikaa Tuomas Jaakonpojan isäksi, mutta löytyy vuonna 1608 Jaakko Sipinpoika. Saman niminen oli isäntänä Pullolassa vuonna 1622, mutta tuskin kyse on samasta henkilöstä.

Poimin alla kursiivilla merkittyjä omia kommenttejani viiden vuoden takaa. Totesin silloin "mutta se ei ainakaan helpota Christer Mattssonin ja Simon Jakobssonin sukulaisuuden tulkintaa." Edelliseen voisi todeta, kyllä helpottaa ainakin vaihtoehtoisen arvauksen verran. Melartopaeus-suvun kantaisä Christer Mattsson voisi muiden vaihtoehtojen ohella olla isänsä kautta Äijälän Jaakko Tuomaanpojan serkku. Toisaalta voisi todeta, että sukulaisuus Pullolan Jaakko Sipinpoikaan ei näillä eväillä selviä ja paikasta toiseen siirrytään nopeammin kuin Äijälä Muurlan, Halikon ja Uskelan väliä.

Puoli Muurlaa polttaneet Uskelan Äijälän Erik Jakobsson ja Jäpin Thomas Larsson olivat "frände"-suhteessa Pullolan Jakob Sigfredssonin kanssa. Tuomion yhteydessä myös Jakobista leivottiin jonkinasteinen syyllinen tekoon.

"Fränden" Jakobin todennäköisen isän Sigfred Thomassonin mainitaan 1630-luvun puolivälin paikkeilla huolehtineen halvaantuneesta isästään Thomas Michelssonista.

Pullolassa asui silloinen kihlakunnankirjuri myöhempi kihlakunnanvouti Jakob (Bengtsson) Haartman, joka oli merkitty Jakob Sigfredssonin vävyksi, eli Haartmanilla olisi voinut olla puoliso ennen Christina Gottlebeniä.

Jakob Sigfredssonin poika oli ylioppilasmatrikkelista löytyvä Isak Barcherus, myöhemmin Barck.

Perniön Pohjankylän Jussilasta peräisin ollut Lars Henrikssonin poika Thomas Larsson voisi olla ainakin Äijälän Thomas Simonssonin sukulainen, koska Thomas oli jakamassa Thomaksen isän Larssin perintöä. Sellainen tehtävä sopii hyvin sukulaiselle, joka ei ole rintaperillinen.

Thomas Larsson oli korpraali, joka otti Sigfred Påhlssonin autiotilan, eli Jäpin, haltuunsa verojen maksamista vastaan. Sukulaisuudesta edeltäjään ei ole mainintaa.

Samaan aikaan, kun Uskelan Äijälän Erik Jakobsson oli 1630-luvulla (aluksi sotilaspalvelijan Jaakko Jaakonpojan jälkeen) Mauritz Hornin "Skaffarena" eli voutina Uskelan Kärkisten tilalla, Claes Hornin voutina mainitaan Inkeroisten tilalla Christer Mattsson, eli mitä ilmeisimmin sama kuin myöhemmin Uskelan Mäenalan omistanut kruununvouti.

Christer Mattsson on mainittu Erik Jakobssonin velipuolen Simon Jakobssonin "frändeksi", mutta niin Erikin kuin Simonin uskottuna miehenä toimimisesta voisi päätellä, että Christer olisi niin Simonin kuin Erikin isän Jakob Thomassonin puoleinen sukulainen.

Anjalan Tammessa näkyvät vuonna 1634 nimismies Matts Mattsson, poika Christer Mattsson ja Matts Mattssonin puoliso sekä Christerin äiti tai äitipuoli Margeta Erkilsdotter. Myöhemmin poikana näkyy Henrik Mattsson. En muista, olisiko tämä tieto aikaisemmin ollut tässä loputtomassa ketjussa nähtävillä, mutta se ei ainakaan helpota Christer Mattssonin ja Simon Jakobssonin sukulaisuuden tulkintaa.

[Jari Latva-Rasku]

Pullolan Jaakko Sipinpojan "frände" oli Äijälän Eerikki Jaakonpoika, kuten myös oli samassa yhteydessä mainuttu Tuomas Lassenpoika. Tuomas otti verolle Sipi Paavalinpojan verohylyn Äijälän Jäpin. Tuomaksen isä voisi olla Eerikin veljenpojan Tuomas Simonpojan sukulainen. Jaakon suku oli ollut Pullolassa ainakin useamman sukupolven, ehkä pidempään.

Voi olettaa, että Mudaisten Tuomas Jaakonpoika oli sama voudin palvelija ja Hornin vouti. Tuomaksen puoliso oli Valpurin sisko. Valpurilla oli niittyjä Äijälän kylällä. Villilän leski Valpuri oli Ollintytär, mutta emme tiedä, olisiko hän Tuomaksen käly vai joku muu Valpuri. Me emme myöskään tiedä, olisiko Tuomas Jaakonpojan puoliso Äijälän kylän Aune Matintytär. Tuomaksen setä oli Villilän Lasse Paavalinpoika. Tuomaksen isällä oli maata Villilässä, mistä hän riitelee Villilän Lasse Matinpoja ja Matti Lassenpojan kanssa. Äijälän Jaakko Tuomaanpojan isää ei tiedetä.

Kruununvouti Christer Mattsson oli Claes Hornin vouti samaan aikaan, kun Äijälän Eerikki Jaakonpoika oli Mauritz Hornin palvelija/"skaffare"/vouti. Voi olettaa, että Christerin isä oli Tammen nimismies Matti Matinpoika. Christerin äiti tai äitipuoli oli Eskelintytär. Äijälässä oli hetken isäntänä Eskeli Jussinpoika. Me emme tiedä, oliko Christer Äijälän Simo Jaakonpojan "frände" isän vai äidin puolelta.

Ei olisi ihme, jos Pullolan, Äijälän ja Villilän ikiaikaisten kylien asukkaat olisivat sukua toisilleen lukemattomilla tavoilla. Voudit voisivat olla sukulaissuhteissa keskenään. Me emme vain tiedä miten. Ilman lisätietoja Äijälän Iisakin suku päättyy isoisään Jaakko Känsäriin.

Alla on Pullolan, Äijälän ja Villilän kylien maakirjojen isäntiä kolmasosa vuosisadan ajalta. Muitakin oli samaan aikaan muissa veroluetteloissa. Toivottavasti nimet on tulkittu oikein.

1601
Pullola
Matti Mikinpoika
Tuomas Antinpoika
Pentti Ollinpoika

Äijälä
Heikki Martinpoika
Paavali Lassenpoika, katso Villilän Lasse Paavalinpoika
Jaakko Ollinpoika, katso Villilän Ollit
Simo Pietarinpoika

Willilä
Lasse Paavalinpoika
Olli Heikinpoika
Olli Niileksenpoika
Matti Martinpoika

1608
Pullola
Matti Mikinpoika
Tuomas Antinpoika
Pentti Ollinpoika

Äijälä
Heikki Martinpoika
Paavali Lassenpoika
Jaakko Ollinpoika
Simo Pietarinpoika

Willilä
Lasse Paavalinpoika
Olli Heikinpoika
Olli Niileksenpoika
Matti Martinpoika

1615-17
Pullola
Mikki Tuomaanpoika
Tuomas Mikinpoika
Autio

Äijälä
Pietari Jaakonpoika
Jaakko Tuomaanpoika
Sipi Paavalinpoika (* viljeltiin yhdessä
Eskeli Jussinpoika (* viljeltiin yhdessä

Willilä
Lasse Matinpoika
Matti Lassenpoika
Matti Ollinpoika

1622
Pullola
Mikki Tuomaanpoika
Sipi Tuomaanpoika
Autio

Äijälä
Jaakko Tuomaanpoika
Pietari Jaakonpoika
Sipi Paavalinpoika
Autio

Willilä
Lasse Matinpoika
Matti Lassenpoika
Valpuri leski oli Ollintytär, katso aikaisemmin Olli Heikinpoika tai
Olli Niileksenpoika

1634
Pullola
Mikki Hannunpoika otti verolle 1637, katso Villilä
Pertteli Martinpoika
Sipi Tuomaanpoika, poika Jaakko Sipinpoika
Markus Eerikinpoika otti aution 1639

Äijälä
Simo Jaakonpoika, Äijälän sai velipuoli Eerikki
Yrjänä Pietarinpoika, Kantorin otti Simo Jaakonpojan poika Tuomas
Sipi Paavalinpoika, Jäpin otti Pullolan Jaakko Sipinpojan "frände" Tuomas Lassenpoika

Willilä
Valpuri Ollintytär leski, poika Yrjänä Heikinpoika
Matti Lassenpoika, poika Lasse Matinpoika
Mikki Hannunpoika, katso Villilä

[P-L H]

Hei

Löytyi digitoituna alkuperäiset maakirjat. Aikaisemmin esillä olleissa puhtaaksikirjoitetuissa Maakirjoissa oli jätetty nämä tiedot pois.

Maakirja 1677 (7338)
kuva 571 Uskela Salo bohl Äijälä
Erich Jacobson Ryttare hem under Öfverste Wälb Hr Berendt Otto
von Liefvens Regemente och Bertill Facstz companie
Thomas Larson
Thomas Simonson
https://digihakemisto.net/item/1602072132/8859136186/571

Maakirja 1678 (7342)
kuva 611 Uskela Äijälä
Erich Jacobson Ryttare hem under Öfverste Hr Liefvens Regemente och
Ryttmestare Bartold Facstz compagnie
Thomas Larsson
Thomas Simonson
https://digihakemisto.net/tem/1602358794/8883938832/611

Tositekirja 1677 (7340)
Krigs Jordbok Halicko härad

kuva 894 Ryttmestare Bertill Facstz companie
Halicko socken
Tarfvola (B) Mats Michelson
Kaifvola (B) Simon Jöranson
Corporal Lars Root

oikealla sivulla
Munsterskrifare Christer Henderson
Pemar socken
Ketola (B) Peer Jöranson
https://digihakemisto.net/1602143464/6224850166/894

kuva 896 Bemene ryttare Halicko och Uskela Pastorat
Äijälä
(B) Erik Jacobson
(B) Thomas Simonson
(B) Thomas Larson
https://digihakemisto.net/item/1602143464/6224850172/896

Palkkaluettelossa 1677 näkyvä Christer Henderson oli Bertill Facstzin
komppanian Munsterskrifare.

Tositekirja 1678 (7344a)
Krigs Jordbok
kuva 1240 Bertil Facstz companie
Munsterskrifare Christer Henderson
Pemar socken
Ketola (B) Peer Jöranson
https://digihakemisto.net/tem/1602515993/5924739279/1240

kuva 1241 Bemene ryttare Halicko och Uskela socken
Äijälä
(B) Erich Jacobson
(B) Thomas Simonson
(B) Thomas Larsson
oikealla sivulla
Munsterskrifare Christer Henderson
Pemar socken
Ketola (B) Peer Jöranson
https://digihakemisto.net/item/1602515993/5924741331/1241

Tositekirja 1679 Krig Jordebok
kuva 1505 Bordels Jordebok opå Baron och Öfversten wälb hr Berendt
Otto von Lievens regemente 1679
Öfverstelutnant. Berendt Rebbinder companie
oppå egen Ryttmestarskap Behållare Karcku socken
https://digihakemisto.net/item/1602755262/5923319426/1505
kuva 1506
Predikant Tyrvis socken
Calliala (B) Olof Larson

Munsterskrifare Tyrvis socken
Lousaja (B) Thomas Henrici?
Leikula ? (B) Michel Mårtenson
Kyrö socken Karhe (B) Johan Henrikson
https://digihakemisto.net/item/1602755262/5923319417/1506

Tositekirja 1679
Kuva 1540 Tyrvää Lousaja isännät
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923322399&aineistoId=1602755262

kuva 1556 Karkku Järventaka
Eleana hu, Olof drg, Brijta p, Erik drg
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923320533&aineistoId=1602755262

Juliana (Eleana) on merkitty hankikirjassa vielä vaimoksi vaikka puoliso Arvid hukkui siinä Bornholmin haaksirikossa. Naisten piti olla vuoden leskenä ennen uutta avioliittoa. En vielä katsonut löytyykö Karkusta käräjäkirjoja vuosilta 1679-1680. Lesken piti laatia perunkirja ja lapsille oli valittava edunvalvojat.
Tämä on pelkkää arvailua mutta olisiko Isack Erikson ollut kirjurina mukana laatimassa Arvidin perunkirjaa.

Tositekirja 1680 (7350)

kuva 1420 Viljakkala Karhe
https://digihakemisto.net//item/1602975481/5926084282/1420
kuva 1413 Tyrvää Leiku
https://digihakemisto.net/item/1602975481/5926084813/1413
kuva 1414 Tyrvää Lousaja
https://digihakemisto.net/item/1602975481/5926084816/1414

kuva 1428 Karkku Järventaka
Eleana hu, Olof och Erik Rytt. Brita p
https://digihakemisto.net/item/1602975481/5926084306/1428
päiväys 6.3.1680 Johan Roskamp

Turun ja Porin läänin Maakirja 1680 (7348)
kuva 1078 Karkku socken
Järventaka Johan Frisius Ryttare under Öfverste Hr Berendt Otto von
Liefvens regemente och Öfverstelutnant comp
https://digihakemisto.net/item/1602884169/8859938703/1078

kuva 1150 Tyrvää socken Lousaja
Påhl Jönson Hästhemma Öfverste Hr Berendt Otto von Liefvens
Regemente och Öfversten comp.
Hendrik Jöranson
Matz Thomasson
förmedel 1680
Hinders Jöranson
Jöran Hinderson
https://digihakemisto.net/item/1602884169/8859938919/1150

kuva 1086 Mouhijärvi Yliskallio
(B) Eskell Erikson Munsterskrifare hästhemma af Öfverste Liefvens regement
och Öfverstelutnant compag
https://digihakemisto.net/item/1602884169/8859938727/1086

Tositekirja 1681 (7353)
kuva 1514 Karkku socken Järventaka
Isack Erikson, Eleana hu, Lijsa pig, Johan, Thomas drg
https://digihakemisto.net/item/1603198400/5926906710/1514

Asutusluettelossa isackista löytyy merkintä vasta vuodelta 1683.

Missä Isack Erikson on asunut ennen Karkun Järventakaan tuloa ei vielä selvinnyt. 1678 oli vielä Äijälässä, sen jälkeen puuttuu vielä vuosien 1679 ja 1680 tiedot. Jossakin on sijainnut Munsterskrifaren puustelli, ehkä sekin vielä löytyy jostakin.

Turun ja Porin läänin tilejä Maakirja 1683 (7359)
kuva 1066 Mouhijärvi Yliskallio
Thomas Nilson Krigsman huuset till hielp om-----?
Mats Bertilson -”-
förmel 1680
Mårten Markusson -”-
(B) Eskell Erikson Munsterskrifare hästhem af Öfverste Berndt Rehbinder
https://digihakemisto.net/1603571134/8859910490/1066

kuva 1114 Tyrvis socken
Lousaja (B) Henrik Jöranson Munsterskrifare fordel af Öfverste Berndt Rehbinder
https://digihakemisto.net/item/1603571134/8859910634/1114

Armeija on antanut myös munsterskrifarelle hevosen ettei ole tarvinnut
komppanian liikkeelle lähtiessä kirjurin tulla apostolinkyydillä perässä.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Tositekirja 1678 (7344a)
Krigs Jordbok
kuva 1240 Bertil Facstz companie
Munsterskrifare Christer Henderson
Pemar socken
Ketola (B) Peer Jöranson
https://digihakemisto.net/tem/1602515993/5924739279/1240

kuva 1241 Bemene ryttare Halicko och Uskela socken
Äijälä
(B) Erich Jacobson
(B) Thomas Simonson
(B) Thomas Larsson
oikealla sivulla
Munsterskrifare Christer Henderson
Pemar socken
Ketola (B) Peer Jöranson
https://digihakemisto.net/item/1602515993/5924741331/1241

Juliana (Eleana) on merkitty hankikirjassa vielä vaimoksi vaikka puoliso Arvid hukkui siinä Bornholmin haaksirikossa. Naisten piti olla vuoden leskenä ennen uutta avioliittoa. En vielä katsonut löytyykö Karkusta käräjäkirjoja vuosilta 1679-1680. Lesken piti laatia perunkirja ja lapsille oli valittava edunvalvojat.
Tämä on pelkkää arvailua mutta olisiko Isack Erikson ollut kirjurina mukana laatimassa Arvidin perunkirjaa.

t. Pirkko

Olit tehnyt ison työn. Poimin tekstistä tässä vaiheessa vain osan kommentoitavaksi.

Karkun käräjäjuttujen pitäisi löytyä ylioppilasmatrikkelin viitteistä. Niitä on ansiokkasti kerätty. Iisakki piti hyvää huolta lapsipuoliensa asioista, kunnes lunasti Järventaan.

Arvid Frisius oli muistaakseni Suomessa Bornholmin onnettomuuden jälkeen. Hän oli käräjäjutun mukaan majatalossa palvelijansa kanssa.

Kirjoitin katselmuskirjuri Christer Henriksson Sievosta pian 12 vuotta sitten seuraavaa. En kokeillut toimivatko linkit.

Halikon kihlakunnanvoudin Erik Larssonin kirjuri eli veronkantokirjuri oli nimeltään Christer. Tämä Krister oli mahdollisesti seuraava henkilö:

http://juhansuku.blogspot.com/2009/06/knappsbergien-sotamuistoja.html

8. Kristo Heikinpoika Sievo #43666 s. 00.00.1630, Paimio, ammatti: rusthollari, kirjuri, aviol. Maria Swenintytär #44217, k. 00.03.1728, Paimio, haudattu: 24.03.1728, Paimio. Kristo kuollut 00.00.1718, Paimio Hirvonpää. Toimi katselmuskirjurina ratsumestari Bernhard Rehbinderin komppaniassa. Oli jonkin aikaa Piikkiön kihlakunnan veronkantokirjurina. Omisti Hirvonpään rusthollin sekä Hassilan kruununtalon Paimiossa. Osti v.1670 Paimion Kajanojan ratsutilan 250 taalarilla ja 3 tynnyrillä viljaa. Vaihtoi v.1678 Toikkalan kruununrälssipalkkatilan Uskelan (Muurlan) Äijälän ratsutilan lisätilaksi Sauvossa olevaan Skiörbäckin vanhaan kruununratsutilaan.

Katselmus- ja veronkantokirjurin Kristo Sievon poika oli Kiskon kappalainen Johan Sevonius:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3917

Johan Sevoniuksen poikapuoli oli Jalasjärven kappalainen Gabriel Lagus, jonka edeltäjä Jalasjärvellä ja aikalainen Kurikan kappalaisena oli Isak Erikssonin poika Isak Astrenius. Laguksen ja Astreniuksen jälkeläiset eivät kuitenkaan avioituneet keskenään.

[Jari Latva-Rasku]

Tositekirja 1679
kuva 1556 Karkku Järventaka
Eleana hu, Olof drg, Brijta p, Erik drg
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923320533&aineistoId=1602755262

Juliana (Eleana) on merkitty hankikirjassa vielä vaimoksi vaikka puoliso Arvid hukkui siinä Bornholmin haaksirikossa. Naisten piti olla vuoden leskenä ennen uutta avioliittoa. En vielä katsonut löytyykö Karkusta käräjäkirjoja vuosilta 1679-1680. Lesken piti laatia perunkirja ja lapsille oli valittava edunvalvojat.
Tämä on pelkkää arvailua mutta olisiko Isack Erikson ollut kirjurina mukana laatimassa Arvidin perunkirjaa.

Tositekirja 1680 (7350)
kuva 1428 Karkku Järventaka
Eleana hu, Olof och Erik Rytt. Brita p
https://digihakemisto.net/item/1602975481/5926084306/1428
päiväys 6.3.1680 Johan Roskamp

Tositekirja 1681 (7353)
kuva 1514 Karkku socken Järventaka
Isack Erikson, Eleana hu, Lijsa pig, Johan, Thomas drg
https://digihakemisto.net/item/1603198400/5926906710/1514

Asutusluettelossa isackista löytyy merkintä vasta vuodelta 1683.

Missä Isack Erikson on asunut ennen Karkun Järventakaan tuloa ei vielä selvinnyt. 1678 oli vielä Äijälässä, sen jälkeen puuttuu vielä vuosien 1679 ja 1680 tiedot. Jossakin on sijainnut Munsterskrifaren puustelli, ehkä sekin vielä löytyy jostakin..

t. Pirkko

Iisakin katoaminen rekistereistä on haaste, mutta toisaalta ei ole, koska hän oli sotilas. Kun tällainen verottomaton henkilö mainittiin palkkatilan yhteydessä, se ei tarkoittanut, että hän olisi asunut edes siellä. Iisakin vanhin lapsi Liisa, mahdollisesti Iisakin äidin kaima, syntyi 6.2.1681. Se tarkoitti, että Juliana ja Iisakki olisivat avioituneet viimeistään joskus keväällä vuonna 1680. Kun Juliana mainittiin vaimoksi maaliskuussa 1680, hän olisi jo ollut Iisakin puoliso. Vuotta aikaisemmin hän olisi vielä ollut Arvid Frisiuksen puoliso. Kovin pitkää aikaa Iisakki ei ollut hukassa siitä hetkestä, jolloin hän häipyi Äijälästä tai veromestarin luota. Hän olisi jo häipynyt toisesta paikasta, mutta kirjausajankohdan vuokai ei vielä olisi kirjattu toiseen.

[Jari Latva-Rasku]

Tositekirja 1679 Turku
Aningais södra Qvarteret
Räntmästare Evert Feuchting, hustru Karin, skrifare Isack och Olof
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923320248&aineistoId=1602755262

Näistä veroluetteloiden vertailuista oli sen verran hyötyä, että voi erotella nämä kaksi saman nimistä henkilöä. Uskelan Äijälän Isack Erikson on maksellut veroja vielä 1678 Uskelassa ja samoina vuosina on ollut Turussa Räntmästare Evert Feuchtingin palveluksessa skrifare Isack. Oli vielä 1679 Turussa kun Äijälän Isak Erickson oli jo poistunut Uskelasta.

Armeijan palkkaluetteloissa oli myös useampi Isack Erikson Munsterskrifvarena. Uskelan Äijälän Isack Erikson on tilanhoidon ohella voinut tehdä sivubisneksenä armeijassa kirjurin töitä ja samoin on Turun skrifare Isack Erikson.

t. Pirkko

Veromestarin kirjuri Iisakki mainitaan Turun 24.3.1679 päivätyssä henkikirjassa, muttta ei katselmuskirjuri puolisonsa yhteydessä Karkussa 6.3.1680. Edellinen kommentti tietenkin edellyttää, että kyseessä oli sama henkilö. Ajoitukset Äijälän Iisakin syntymästä Karkun Iisakin kuolinaikoihin täsmäävät. Iisakki on voinut olla Turussa seuraavaan kirjaukseen asti. Nämä kaksi Iisakkia kirjoittivat samalla käsialalla. Tapasin kesemmällä eläkkeellä olevan poliisin, joka oli kouluttautunut käsialojen hyödyntämiseen tutkinnassa. Hän kertoi, että käsialasta on päätelty myös kirjoittajan persoonallisuutta. Millainen Iisakki oli? Hän oli kirjoituskoneeksi koulutettu ja sellaiseksi kurinalainen. Karkun ratsutilallinen Iisakki teki sekalaisia kirjurinhommia samaan aikaan ja hän jopa hamusi niitä lisää, kunnes se Huittisissa estettiin. Vastaava toimintamalli on voinut olla Uskelan ratsutilallisella, jolla oli krooninen rahapula jo isänsä peruja. Hän oli velkoineen hengissä vielä kymmenen vuotta myöhemmin, mutta ei siihen aikaan asunut Turussa. Työajat ja kilpailukieltosopimukset ovat nykyajan keksintöjä, mutta myös ennen viroista sai säädetyn palkan. Jos sai kaksi virkaa, sai enemmän palkkaa. Esimerkiksi Äijälän Iisakin tuntenut Kristo Sievo oli Karkun Iisakin tavoin ratsutilallinen sekä veronkanto- ja katselmuskirjuri, mutta en tarkistanut ajoituksia.

[Jari Latva-Rasku]

Juliana (Eleana) on merkitty hankikirjassa vielä vaimoksi vaikka puoliso Arvid hukkui siinä Bornholmin haaksirikossa. Naisten piti olla vuoden leskenä ennen uutta avioliittoa. En vielä katsonut löytyykö Karkusta käräjäkirjoja vuosilta 1679-1680. Lesken piti laatia perunkirja ja lapsille oli valittava edunvalvojat.
Tämä on pelkkää arvailua mutta olisiko Isack Erikson ollut kirjurina mukana laatimassa Arvidin perunkirjaa.

t. Pirkko

Ei pitäisi luottaa varsinkaan huonoon muistiin, sillä maininta Arvid Frisiuksesta oli ennen Bornhomin haaksirikkoa joulukuussa 1678. Ketjusta lötyi seuraava teksti "Turun ja Porin läänin tositekirja 1680 Arfwed Frisius yöpynyt palvelijansa kanssa 7.7.1677 Huittisissa Jakob Matssonin luona. Kuitti lounaasta ja Arfwedin allekirjoitus 9.7.1677. Ollut matkalla Evert Jordanin eskadroonaan." Mikäli Arvid olisi kuollut haaksirikossa, tieto vaihtoehtoisesta pelastumisesta tai vangiksi joutumisesta ei välttämättä ehtinyt Karkkuun muutamassa kuukaudessa. Ruotsissa ensimmäinen varma tieto onnettomuudesta saatiin vasta jouluaattona. Kun hukkuminen aamuun 5.12.1678 mennessä varmistui, lesken vapaavuosi päättyi 6.12.1679.

[P-L H]

Hei

Muistin nimen väärin. Arfvid Wellerus hukkui Bornholmissa tapahtunessa haaksirikossa Joulukuussa 1678.
Vielä 1600 luvulla myös sotilaat maksoivat veroja. Vuonna 1680 on Järventaka ylläpitänyt Olof ja Erik nimisiä ratsumiehiä, (verotettuja 4 henkilöä). Myös Isach Erikson on vuonna 1681 maksanut veroja (verotettuja 5 henkilöä).

Tositekirja 1678 (7344b)
kuva 695 Karkku Järventaka
Hr Arfvid, Juliana hu, Matts drg, Brita p
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013439/695
päiväys 20.3.1678 Johan Roskamp

Lainattu viestistä 26.11.2018 Nro 2351

Infanteri Munster rulla i Helsingfors 11 Juli 1678
Öfverste Wälb Hr Rembert von Funken
Öfverste Lutnanten Wälb Bernhardt Brakel
Bemene Präst
Hr Johan Georgi Nappenius
Hr Gabriel Rubellius 1677 in Aug.
uthi? Hr Arfved Frisi ställa som blef förordnades öfved---? kavallerie
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=2108%2C418%2C3783%2C1880

Arvid Frisiuksesta ei vielä löytynyt omia lisätietoja tuon Kesäkuussa 1678 pidetyn katselmuksen jälkeen.

Katselmusrulla 1679/3 kuva 457
(joukot lähdössä Berendt Rehbinderin komennossa Liivinmaalle)
Munstrad Helsingfors den 3 Juni och 26 Augusti 1679
Opå Baron och Öfversten wälb. Berendt Otto von Liefvens regemente
Öfverste Lutnanten Berendt Rehbinder
Predikant Hr Gabriel Maxmontan
Munsterskrifare Peer Matson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00457#?c=&m=&s=&cv=456&xywh=1428%2C2067%2C5326%2C2646
kuva 458
https://sok.riksarkivet.se//bildvisning/A0053983_00458#?c=&m=&s=&cv=457&xywh=-417%2C449%2C5325%2C2646

kuva 460 Bemene Ryttare af Öfverste Lutnanten comp. Karku socken
Järfventaka Hr Arfvid Frisij E(rfingar) Tienare Erik Jacobson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00460#?c=&m=&s=&cv=459&xywh=1449%2C444%2C3700%2C1838

Tuon mukaan Arfvid ei olisi enään elossa kesällä 1679

Samassa katselmusrullassa 1679/3 on alussa pitkä luettelo Finska kavalleri.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00006#?c=&m=&s=&cv=5&xywh=1782%2C2446%2C4437%2C2204

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00007#?c=&m=&s=&cv=6&xywh=218%2C470%2C4437%2C2204

Näitä sivuja en vielä ole ehtinyt lukemaan. Samassa rullassa on myös sivut Bornholmin onnettomuudessa hukkuneista.

Berendt Rehbinder sai armeijassa ylennyksen ja siirtyi pois Halikon kihlakunnasta.
Nämä vuoden 1679 katselmuksen tiedot tuli lykättyä ketjuun jo 2018. On tullut täytettyä tätä pitkää ketjua useamman vuoden aikana. Muistin että jossain oli maininta Arvid Frisiuksen perillisistä. Kiitokset Seuralle että on säilyttänyt tiedot sivullaan.
Munsterskrifare Isach Erikson joutui ”työn perässä” siirtymään Uskelasta Karkun suuntaan.

Maakirja 1677 Karkku kuva 1014
Järfventaka M Johan Frisius, Ryttare hemman under Öfverste Lutnanten
Hr Fredrich Eilerts Companie
https://digihakemisto.net/item/1602072132/8859137515/1014

Maakirja 1678 (7342) Karkku kuva 1066
Järfventaka M Johan Frisius, Ryttare hemman under Öfverste Lutnanten
Hr Fredrich Eilerts Companie
https://digihakemisto.net/item/1602358794/8883941632/1066

Maakirja 1679 Karkku kuva 1033
Järfventaka M Johan Frisius, Ryttare hemman under Öfverste Wälb.
Hr Berendt Rehbinder Companie
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8859160447&aineistoId=1602689437

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Muistin nimen väärin. Arfvid Wellerus hukkui Bornholmissa tapahtunessa haaksirikossa Joulukuussa 1678.
Vielä 1600 luvulla myös sotilaat maksoivat veroja. Vuonna 1680 on Järventaka ylläpitänyt Olof ja Erik nimisiä ratsumiehiä, (verotettuja 4 henkilöä). Myös Isach Erikson on vuonna 1681 maksanut veroja (verotettuja 5 henkilöä).

Tositekirja 1678 (7344b)
kuva 695 Karkku Järventaka
Hr Arfvid, Juliana hu, Matts drg, Brita p
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013439/695
päiväys 20.3.1678 Johan Roskamp

Lainattu viestistä 26.11.2018 Nro 2351

Maakirja 1678 (7342) Karkku kuva 1066
Järfventaka M Johan Frisius, Ryttare hemman under Öfverste Lutnanten
Hr Fredrich Eilerts Companie
https://digihakemisto.net/item/1602358794/8883941632/1066

t. Pirkko

Äijälän ja veromestarin Iisakkien päällekkäiset kirjaukset henkirahan maksusta pitäisi jotenkin selittää.

Tampereen Seudun sukututkijoiden vuosikirjassa 1994-08 oli Pekka Nuottajärven erinomainen artikkeli henrikirjoista. Kirjauksista ja maksettavista henkirahoista mainittiin seuraavaa
http://www.tamsuku.fi/Vuosikirja1994-08.pdf (ei suojattu yhteys)

Kun henkikirjoitus tuli vuodesta 1652 1ähtien manttaalikomissaarien tehtäväksi, he laativat aluksi ne suurin piirtein samoin kuten papitkin olivat sen tehneet. Ajan mittaan tuli sarakejakoa sivuille. Vasemmalla kyliennimisarake, keskellä leveä nimisarake, oikealla kaksl kapeata saraketta
16 ja 12 äyrin henkirahan maksaneille. (Kuva 3).

Isonvihan jdlkeen sarakejako on muuten ennallaan, Paitsi nyt rnaksettiin kolmen suuruista henkirahaa. Kalleimman 24 äyriä rnaksoivat säätyläiset ja lampuodit, I6 iiyriii rusthollarit, varakkaimrnat talolliset, pitäjänkäsityöläiset ja rakuunoiden vaimot.

Jorma Wilmi julkaisi alun perin Jyväsklän Yliopistossa vuonna 1991 tutkimuksen "Isäntäväet ja palvelusväen pito 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella : taloudellispohjainen tutkimus Turun ja Porin sekä Pohjanmaan läänien maaseudulta". Siitä on myöhempikin painettu versio. Alla on muutamia poimintoja kirjasta.Näitä kommentteja löytyy muistakin lähteistä.

Käytännöksi 1650-luvulta lähtien vakiintui, että henkirahan maksajien alaikäraja oli 15 ja yläikäraja 63 vuotta. Henkirahasta vapautettiin sotamiehet perheineen. Sotilaiden vaimot mahdollisesti kirjattiin, mutta heille ei kirjattu veroa. Vuoden 1640 päätöksellä henkiverosta vapautettiin säterikartanoiden väki, vapaavuosia nauttivat, kirkonkerjäläiset ja muut rutiköyhät. Palkollisten henkivero sisältyi palkkaan ja heidän verostaan mahdollisesti huolehdittiin heidän puolestaan, eli vero 12 kupariäyriä oli vähennetty palkasta.

Henkirahojen merkitseminen oli epämääräistä eikä se kertonut talojen todellisten asukkaiden määrästä. Yllä Järventaan vuoden 1678 maakirjassa on vuonna 1672 kuollut esi-isäni Johan Frisius. Kuollut sielu oli merkityksetön, koska hän ei maksanut veroa. Pojista Arvid sai Järventaan, mutta vuoden 1678 henkirahojen (mantalspenning) luettelossa ei hänelle mainittu rakuunaa eikä rakuunan vaimoa. Tuskin pelkkä renki ja piika ratsutilaa viljelivät. Kun tultiin 1700-luvun rippikirjoihin, tällaisilla tiloilla oli kymmeniä henkiä. Voi kuitenkin olettaa, että ainakin rakuunan vaimo ratsutilalla asui. Oli myös mahdollista, että sotilaan palkkaa maksoi palkkatila, jossa sotilas ei itse asunut. Tällaisia maksamattomia palkkoja Karkun Iisakki kirjuriksi tultuaan peri.

Meillä on suhteellisen aukottomasti perusteltu Äijälän Iisakin oletettu matka ylioppilaasta katselmuskirjuriksi Karkkuun. Meillä on myös suhteellisen aukottomasti perusteltu veromestarin kirjurin oletettu matka katselmuskirjuriksi Karkkuun. Me myös tiedämme, että Äijälän Iisakki oli yhtä velkainen vuonna 1688, vaikka oli jossain tuntemattomassa paikassa. Miksi Äijälän Iisakki olisi maksanut 16 kupariäyrin henkirahaa ratsutilaltaan ja samaan aikaan ehkä 12 äyrin veroa veromestarin luona? Selitys voisi olla, että veromestari Feuchting maksoi kirjurinsa veron osana kirjurin palkkaa. Niin tilit pystyttiin täsmäämään merkintöjen kanssa, mutta yhdestä elävästä sielusta tuli kaksi.

[Jari Latva-Rasku]

Yhden lisäyksen voisi vielä tehdä Äijälän Iisakin sukutarinaan.

On mahdotonta päätellä, ketkä olivat Iisakin isoisän Jaakko Tuomaanpoika "Känsärin" esivanhemmat. Lupaava vaihtoehto isäksi olisi Hornin vouti Tuomas Jaakonpoika, jolla oli kiistoja Äijälän ja Villilän omistuksista, samoin kuin Jaakko Känsärillä Villilän omistuksista. Tuomaan isoisä voisi olla Villilässä asuneen sedän Lasse Paavalinpojan perusteella vuosina 1567 ja 1573 Villilässä kymmenyksiä maksanut Paavali Lassenpoika. Jossain voisi olla Tuomaan isäksi Jaakko Paavalinpoika. Päättely omistusten perusteella on tahmeaa, sillä Äijälä ja Villilä sijaitsivat vierekkäin saman kosteikon rannalla sekä siihen syvemmin menemättä vaikuttaisi, että 1500-luvun loppupuolella isäntiä vaihtui näiden kylien välillä.

Lisäksi oli ratsumiehiä sotkemassa sukukuvioita, kuten vaikkapa Iisakki Eerikinpoika vuonna 1623 Villilässä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053018_00012#?c=&m=&s=&cv=11&xywh=56%2C3145%2C4512%2C2293

On kuitenkin olwmassa yksi auki jäänyt yhteys. Äijälän Iisakin isällä Eerikki Jaakonpoika "Kentzerillä" oli Iisakin äidiksi sopiva puoliso Liisa. Simo poimi aikoinaan seuraavat käräjäotteet. Toimimattomat linkit on poistettu.

Halikon käräjät 14-15.10.1642
Erich Jacobsson (i Kärckis) perii 50 taaleria Grells Jöranssonilta (i Saranmäki). Erich esittää velkakirjan 7.6.1642, jossa Jöran (i Saranmäki) saanut lainaksi Sigfrid Henderssonilta kyseisen summan. Erich Jacobsson perii nyt näitä Grelsin appiukoltaan lainaamia rahoja.

Halikon käräjät 21-22.2.1643
Nimetään miehet ratkomaan 50 taalerin kiistaa Erich Jacobssonin ja Grels Jöranssonin välillä. Jatkoa 14-15.10.1642 käytyyn juttuun.

Yksi taaleri oli 32 äyriä ja 50 taaleria oli yhtä paljon kuin ratsutilan isännän 100 vuoden henkirahat. Summa oli pieni lainaksi, mutta suuri veroksi, niinhän se nykyisinkin on.

Eerikki oli vuoden 1642 tapahtumien aikaan noin 30-vuotias ja jo nuorempana Mauritz Hornin asumakartanon Kärkisten "skaffare"->pehtoori. Löysin Piikkiön tuomiokunnan pöytäkirjat, joissa siihen aikaan myös Halikko oli, mutta en saanut niitä auki useammalla eri selaimella. Olisin tarkistanut, mitä pöytäkirjoissa luki. Kärkisissä ei Eerikille oltu 1630-luvulla merkitty vaimoa, mutta voihan sellainen toki olla.

Kun katsotaan Uskelan vuonna 1634 alkavaa Suomen Asutuksen Yleisluetteloa, sieltä löytyy velkakiistan aikaan pari sopivaa Sipi Heikinpoikaa Iisakin isoisäksi. Voihan Sipi toki muualtakin olla. Parempi vaihtoehto voisi olla Muurlan Ylisjärven rantamaisemissa asustellut Äijälän kokoisen Suolopin ratsutilan isäntä Sipi Heikinpoika. Pullola oli Äijälästä kaakkoon ja Ylisjärvi edelleen Pullolan takana eli ei kovin kaukana Äijälästä. Äijälän ja Pullolan välissä virtasi Ylisjärvestä laskeva Muurlanjoki. Äijälän Eerikillä ja Jäpin ottaneella Tuomas Lassenpojalla oli "frände" Jaakko Sipinpoika (ei sama Sipi) Pullolassa. Tuomaksen puoliso oli ainakin 1660-luvulla Valpuri Markuksentytär. Suolopin isännäksi tuli Sipin jälkeen poika Markus Sipinpoika vuonna 1639. On mahdollista, että Sipi olisi voinut kuolla vuoden 1642 oikeudenkäynnin aikoihin tai hän voisi myös olla ikäloppu. Perinnön selvittämiseksi kaikki Uskelan tuomiokirjat eivät ole säilyneet.

[P-L H]

Hei

Laitoin nuo Maakirjojen tiedot esille sen vuoksi kun niistä näkee minkä ruodun sotilasta Järventaka on ylläpitänyt.

Sotilaiden verovapaus tuli vasta 1700 luvulla. Vaimot oli edelleen verotettuja ja merkitty siihen taloon/sotilastorppaan minkä ruodun sotilas puoliso oli. Jos eivät kyenneet maksamaan, niin heidät merkittiin rästiluetteloon samalla tavalla kuin muutkin kylän asukkaat jotka eivät kyenneet jostain syystä suoriutumaan maksuista. Ainakin 1700 luvun Tositekirjoista löytyy näitä rästiluetteloita. Omissa esipolvissa on löydettyjä (toivottavasti ei löydy enenpää) tusina sotilasta ja kaikkien puolisot on merkitty veron maksajiksi.
Sellaista havaintoa ei vielä ole tullut, että samaa henkilöä olisi verotettu monta vuotta peräkkäin kaksi kertaa saman vuoden aikana. Äijälän Isack on maksanut verot siellä missä on asunut ja Feugtingin kirjurin verot on maksettu Turussa.

Tositekirja 1678 Karkku kuva 696
Tällä sivulla olevissa taloissa on verotettuna Karin Ryttare hustru
ja Agnis Ryttare hustru
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013430/696

1678 sotilasrullasta en ole Fredrik Eilertsin komppanian Järventaan Rakuunaa etsinyt. Jos olisi saanut komennuksen Pommeriin.?
1679 Järventaan Ryttare oli Erik Jacobson

Tositekirja 1680 (7350)
kuva 1428 Karkku Järventaka
Eleana hu, Olof och Erik Rytt. Brita p (veronmaksajia on merkitty 4)
https://digihakemisto.net/item/1602975481/5926084306/1428
päiväys 6.3.1680 Johan Roskamp

Edellisessä viestissä ollut linkki vuoden 1679 sotilasrullan katsemukseen, ovat Ruotsalaisten kirjureiden puhtaaksikirjoittamia sivuja. Kaikki samalla käsialalla kirjoitettuja. Sitä en tiedä löytyykö Kansallisarkiston rullista yhtään alkuperäistä Digitoitua katselmusta minkä Isack Erikson olisi itse kirjoittanut.
Suomen Sukututkimusseura on ostanut Ruotsista näitä WA merkittyjä Kansallisarkistossa olevia ja SSHY:n digitoimia armeijan katselmusrullia. Kaikkia rullia eivät ole ostaneet koska niitä vielä on löytynyt Ruotsin arkistosta.

t. Pirkko

[Juha]

Suomen Sukututkimusseura on ostanut Ruotsista näitä WA merkittyjä Kansallisarkistossa olevia ja SSHY:n digitoimia armeijan katselmusrullia. Kaikkia rullia eivät ole ostaneet koska niitä vielä on löytynyt Ruotsin arkistosta.



Seuralla ei ole yhtään mikrofilmirullaa kokoelmissaan.

[P-L H]

Hei

Niin …....... Kansallisarkistossa Helsingissä, (entinen Valtionarkisto nimeltään) olevia WA merkittyjä rullia. 2000 luvuna alussa harrastusta aloittaessani joku arkistossa tiesi kertoa, että Seura on maksanut nuo Ruotsin arkistosta ostetut mikrofilmirullat.
Asiakirjojen mikrofilmaus on aloitettu 1949 joten Seurassa ei liene enää toissä ketään jolla olisi asiasta tietoa. En halua ketään tarkoituksella harhaanjohtaa, kirjoitin sen mitä joskus on minulle kerrottu.

Mallina yhden WA merkityn rullan tiedot. SSHY:n jäsenet voi käydä katsomassa digitoiduista Kansallisarkiston rullista löytyykö.

WA 1212
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00002#?c=&m=&s=&cv=1&xywh=-1032%2C-168%2C6294%2C3214

Generalmönsterrullor Finland Åbo läns Inf.Reg 1719, 1720, 1721
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00003#?c=&m=&s=&cv=2&xywh=-1033%2C-168%2C6294%2C3213


t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Laitoin nuo Maakirjojen tiedot esille sen vuoksi kun niistä näkee minkä ruodun sotilasta Järventaka on ylläpitänyt.

Sotilaiden verovapaus tuli vasta 1700 luvulla. Vaimot oli edelleen verotettuja ja merkitty siihen taloon/sotilastorppaan minkä ruodun sotilas puoliso oli. Jos eivät kyenneet maksamaan, niin heidät merkittiin rästiluetteloon samalla tavalla kuin muutkin kylän asukkaat jotka eivät kyenneet jostain syystä suoriutumaan maksuista. Ainakin 1700 luvun Tositekirjoista löytyy näitä rästiluetteloita. Omissa esipolvissa on löydettyjä (toivottavasti ei löydy enenpää) tusina sotilasta ja kaikkien puolisot on merkitty veron maksajiksi.
Sellaista havaintoa ei vielä ole tullut, että samaa henkilöä olisi verotettu monta vuotta peräkkäin kaksi kertaa saman vuoden aikana. Äijälän Isack on maksanut verot siellä missä on asunut ja Feugtingin kirjurin verot on maksettu Turussa.

Tositekirja 1678 Karkku kuva 696
Tällä sivulla olevissa taloissa on verotettuna Karin Ryttare hustru
ja Agnis Ryttare hustru
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013430/696

1678 sotilasrullasta en ole Fredrik Eilertsin komppanian Järventaan Rakuunaa etsinyt. Jos olisi saanut komennuksen Pommeriin.?
1679 Järventaan Ryttare oli Erik Jacobson

Tositekirja 1680 (7350)
kuva 1428 Karkku Järventaka
Eleana hu, Olof och Erik Rytt. Brita p (veronmaksajia on merkitty 4)
https://digihakemisto.net/item/1602975481/5926084306/1428
päiväys 6.3.1680 Johan Roskamp

Edellisessä viestissä ollut linkki vuoden 1679 sotilasrullan katsemukseen, ovat Ruotsalaisten kirjureiden puhtaaksikirjoittamia sivuja. Kaikki samalla käsialalla kirjoitettuja. Sitä en tiedä löytyykö Kansallisarkiston rullista yhtään alkuperäistä Digitoitua katselmusta minkä Isack Erikson olisi itse kirjoittanut.
Suomen Sukututkimusseura on ostanut Ruotsista näitä WA merkittyjä Kansallisarkistossa olevia ja SSHY:n digitoimia armeijan katselmusrullia. Kaikkia rullia eivät ole ostaneet koska niitä vielä on löytynyt Ruotsin arkistosta.

t. Pirkko

Pitkälle olet Iisakkien tarinassa päässyt!

Jorma Wilmin laajan tutkimuksen yksi keskeisiä johtopäätöksiä lienee, että henkirahojen käytännöt vaihtelivat. Ruodut pitivät yllä sotilaita ja ratsutilalliset ratsumiehiä joskus aputilojen tukemana, kuten myös Äijälä. Esimerkiksi Äijälän kylällä oli pitkiä aikoja, jolloin taloihin ei ole merkitty sotilaita. Syynä voisi olla sota. Pitäisi tarkistaa, että he nimenomaan olivat ratsutilallisten varustamia ratsumiehiä. Jos palkan osa oli 12 äyrin henkiraha, se käytännössä tarkoitti, että se olisi muutenkin maksettu ratsumiehelle. En ole mitenkään aiheen asiantuntija, mutta Salon Seudun sukututkijoiden kotisivuilta löytyy Vesa Hännisen kirjoittama artikkeli "Perniön raihnaat vuonna 1635 - vanhan henkikirjan kertomaa". https://www.sssry.fi/artikkeli.htm?sn=285

Artikkelissa kerrotaan seuraavaa "Henkirahaa perittiin alkuun kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä, mutta vuodesta 1652 vero rajattiin koskemaan ainoastaan 15 – 63-vuotiaita. Henkirahan maksusta oli vapautettu useita kansalaisryhmiä. Aateli palkollisineen ja lampuoteineen sai vapautuksen jo vuonna 1641. Henkirahaa eivät myöskään maksaneet armeijan päällystö, alipäällystö eikä miehistö. Siitä olivat vapautettuja myös piispat, yliopistojen professorit, ylioppilaat, koululaiset, salpietarinkeittäjät, luotsit, eräät merimiehet, pyövelit sekä ruukinpatruunat työväkineen. Käytännön syistä henkiraha jäi usein perimättä yhteiskunnan vähäosaisilta, kuten sairailta, vaivaisilta ja kerjäläisiltä."

Kun Kärkisten tilalla mainitaan jostain syystä vuonna 1639 Eerikki Jaakonpojan ohella kartanon työväkeä, heitä oli 11 henkeä. Vuodesta 1640 eteenpäin ei mainittu enää ketään. Voisi olettaa, että ratsutiloillakin oli moninkertainen määrä väkeä henkirahojen velvoitettuihin verrattuna.

Iisakki mainitaan ensimmäisen kerran Äijälän omistajana vuosina 1674-75, mutta hän maksaa henkirahaa vuosina 1676-78. Vuonna 1676 hänen lisäkseen mainitaan vain renki, vuonna 1677 poika ja renki ja vuonna 1678 vaimo ja renki. On jo aikaisemmin varauksella päätelty, että kyseessä olivat ratsumiehen poika ja vaimo. Jos oikein muistan, Iisakki kiisteli jo vuoden 1673 käräjillä Uskelan Pukkilan isännän kanssa lampuodin tapaisesta.

Käsittääkseni Turun henkikirjoja ei ole vuosilta 1673 ja 1674 saatavina, mutta vuodesta 1675 lähtien veromestari Feuchtingin luona mainitaan aluksi toisena ja myöhemmin ensimmäisenä kirjurina Isak. Tällä perusteella ei voi tietää, oliko hän Äijälän Iisakki ja olisiko hän vanhasta tottumuksesta kirjattu henkikirjan vuodesta 1676 lähtien, jolloin Iisakki maksoi veroja Äijälässä. Vuonna 1668 ylioppilaana mainittu Isak Eriksson Hammarstierna oli vuodesta 1675 lähtien jo vanha kirjuriharjoittelijaksi, mutta Äijälän Iisakki välttämättä ei.

Mitä olisi tapahtunut, jos velkaisessa Äijälässä olisi henkirahoja vuonna 1676 maksanut vain renki? Voisi myös ihmetellä, miten olisi suhtauduttu, jos verottajan omaa kirjuria, jonka palkan osa henkiraha olisi, ei olisi kirjattu henkirahan maksajaksi. Veromestarin piti valita, aloittaako hän selittelyn verorahojen käytöstä vai maksaako hän pienen henkirahan. Hänen palkkansa voisi hyvinkin olla kirjurin 1500 vuoden henkirahan suuruinen eikä hänen edes tarvitsisi sitä itse maksaa. Kirjuri tuskin itse edes 12 äyrin henkirahaa maksoi. Jää ainakin epäilys, että emme voi olla varmoja, oliko veromestarin Iisakki Äijälän Iisakki, joka myi Äijälän veromestarin langolle.

Löysin ketjusta maininnan Isak Erikssonin kirjoittamista pöytäkirjoista. Ne olivat vuoden 1679 kopioita Lääninrahaston aikaisemmista tapahtumista. Jos ketjusta ei eri hakusanoilla osumia tule, yli 10 vuotta on pitkä aika muistaa. Jos jää varteenotettava epäilys, että pöytäkirjoittaja tai kopioija olisi joku muu kuin sama Isak Eriksson, ei sillä oikeistaan ole merkitystä, sillä käsialan todistusarvo on mitätön.

Ote 27.11.2011.

"Eräs tutkija (Simo?) löysi tiedon, jonka mukaan Isak Eriksson on ollut Turussa. Turun kaupungin manttaaliluettelossa Ewert Feuhtingin taloudessa oli myös kirjuri Isach. Kyseessä on kirjuri Isach Erichsson. Nimittäin Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avun toimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting ja kuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa 31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830 (linkki vanhentunut)

Tämä on merkittävä löytö ja mahdollisesti myös osoitus Isak Erikssonin olemassaolosta ennen elokuuta vuonna 1677. Hän on kuittaillut Turussa vielä uudenvuoden aattona vuonna 1676. Olisi mielenkiintoista tietää, koska hänet on mainittu asumassa Ewert Feuchtingin luona?

Tositekirja lienee eräänlainen pöytäkirja, jonka kuittien käsiala on kovin samanlainen. Tekstin on kirjoittanut sama kirjuri tai sitten henkilöt ovat oppineet kirjoittamisen samaan aikaan ja samalla tavalla. Kuitti, jonka allekirjoittajana on Isaak Erichsson on kirjoitettu samanlaisella käsialalla kuin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmusluettelo (1683?). Siinä kuitenkin mitä ilmeisimmin itse (vai kopio?) kirjuri Isak Eriksson on kirjoittanut nimensä Isach Ersson, jossa etunimen i- ja s-kirjaimet muistuttavat kovasti tositekirjan kirjaimien kirjoitustyyliä. Vastaavasti myös sukunimen e-kirjaimen ja ss-sanayhtymän saksalainen kirjoitusmerkki ovat kuin saman henkilön kirjoittamat."

[Jari Latva-Rasku]

Halikon käräjät 14-15.10.1642
Erich Jacobsson (i Kärckis) perii 50 taaleria Grells Jöranssonilta (i Saranmäki). Erich esittää velkakirjan 7.6.1642, jossa Jöran (i Saranmäki) saanut lainaksi Sigfrid Henderssonilta kyseisen summan. Erich Jacobsson perii nyt näitä Grelsin appiukoltaan lainaamia rahoja.

Halikon käräjät 21-22.2.1643
Nimetään miehet ratkomaan 50 taalerin kiistaa Erich Jacobssonin ja Grels Jöranssonin välillä. Jatkoa 14-15.10.1642 käytyyn juttuun.

Tästä löytyi vielä kolmaskin juttu eli tuomiokirjan teksti ja sen sukulaissuhteet pitäisi varmistaa.

Halikon ja Uskelan käräjät 23-24.11.1643
Jören Grelsson (i Saranmäki) riitelee Erich Jacobssonin (på Kärkis) kanssa jostain velasta, jonka Jörenin vävy Sigfred Hindersson on velkaa Porilaiselle Jören Staffanssonille. Erichillä on valtakirja ajaa Jören Staffanssonin asiaa.

Ainakin Suolopin Sipi Heikinpojan puoliso oli Kerttu Heikintytär, eli ei sopisi kuvioon.

[Jari Latva-Rasku]

Kovin velkainen ei saisi veronkantokirjurin olla, koska hän voi joutua vastuuseen virheistään ja petoksistaan.

Kommentti toukokuulta 2012

Turun kämnerinoikeus 8.2.1688
Porvari Erich Turska esittää tilikirjastaan, että Isaak Erichsson on ollut velkaa 235 taaleria, joista maksanut jo 118 taaleria. Isaak tunnustaa olevansa velkaa vielä 117 taaleria, mutta hän on myynyt isänsä ratsastalon kruununvouti Gustaf Erichssonille, jonka piti vastata lopusta velasta. Turska ei halunnut asioida kruununvoudin perillisten kanssa ja oikeus määräsikin Isaakin maksamaan velan 14 päivän kuluessa.

En aikoinaan löytänyt mainintaa, että Turska olisi velkoihin myöhemmin palannut. Yksi oletus voisi olla, että vuonna 1682 kuolleen Gustav Erikssonin perilliset maksoivat Äijälän Iisakin vaatimuksesta velkaosuutensa Turskalle. Äijälä oli jo vuonna 1685 siirtynyt seuraavalle omistajalle.

Karkun Iisakki mainittiin veronkantokirjuriksi ainakin Karkun ja Mouhijärven käräjillä 26.–30.1.1689. Olisikohan Iisakki silloin ollut velaton mies?

[P-L H]

Hei

Noista verotusasioista, en tiedä minka alueen ruukin patruunasta Jorma Wilmi on kirjoittanut, mutta Uudenmaan ruukkilaiset maksoivat veroja kruunulle. Mustion ruukki on vanhin ja mistä muualta 1600 luvulta saisi tietoja työntekijöistä kuin veroluetteloista. Alussa kun työntekijöitä ruukille tuli, osalle oli merkitty luetteloon myös tieto mistä henkilö oli tullut (kotipaikka).

Fiskarsin ruukista on veroluetteloita ja henkilöt jotka asuivat ruukinkylässä oli mainittu niissä. Osa työntekijöistä asui Pohjan pitäjän muissa taloissa ja maksoivat myös veroja. Fiskarsin omat ”rippikirjat” on hävinneet 1700 luvulta, ensimmäiset säilyneet on 1800 luvun alkuvuosilta.
Yhdellä Fiskarsissa työssä olleella esivanhemmalla oli viinanpoltto oikeus ja tositekirjasta löytyy luettelo näistäkin maksuista. Verokarhu vei sitten osan toiminnasta saaduista tuotoista.

Ruukinpatruunalla oli itsellään ajoittain vaikeuksia maksella veroja, rästivero luetteloista niitä summia löytyy. Kiinnostuneita ei taida kovin montaa olla.

Laitan tämän vuoden 1679 katselmuksen tiedot vielä uudelleen. On ehditty puhtaaksikirjoittaa ennen Ruotsiin vientiä.
kuva 457
----- Berendt Rehbinders commando ----- ----- till Lifland Helsingfors 3 Juni och 26 Augusti 1679
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00457#?c=&m=&s=&cv=456&xywh=1856%2C758%2C4607%2C2202
kuva 458
Bemene Ryttare af Lifcompag Töfsala socken
Hukais Corp Isach Ersson Tienare Erich Erichsson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00458#?c=&m=&s=&cv=457&xywh=139%2C806%2C4607%2C2202

kuva 474 viimeinen sivu
On allekirjoitukset ja sinetti. Sivun alareunassa mainitaan Collationerade aff Olof Dahlström.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00474#?c=&m=&s=&cv=473&xywh=2382%2C3387%2C3201%2C1530

(Collationerade = tarkistaa jäljennetty kirjoitus vertaamalla alkuperäiseen.)
Äijälän Isach Erikson ei ole joutunut Rehbinderin komppanian mukana Liivinmaalle. Kirjurina mainitaan Peer Matson.

Käsialan arvioiminen käy kyllä hankalaksi. Vuoden 1683 katselmusrulla on Ruotsin arkistosta löytyvistä kuvista. Sidottu samaan kirjaan Ruotsin armeijasta tehtyjen katselmusten kanssa. Olisiko Isack ehtinyt katselmuksen yhteydessä taiteilla kaikki nuo koukerot mitä ensimmäisillä riveillä otsakkeessa on.

Löytyykö SSHY:n Digikuvista vastaavalta päivältä 28 Augusti 1683 tätä samaa rullaa tai jotakin katselmusta niistä Turun ja Porin läänin Ratsuväen 000 alkuisista rullista.
Isackin nimen s kirjain on samanlainen kuin alempana mainitun Thomas Matsonin ammatissa ------ smed.
Samalla tavalla kirjoitettua s kirjainta löytyy myös veroluetteloista muualta.

1809 sodan loppumisen jälkeen Adlercreutzin ja Venäjän Keisarin välillä solmittiin sopimus, että Ruotsi palauttaa Suomeen kaikki Ruotsin arkistoon viedyt Suomea koskevat asiakirjat. Sen vuoksi on vaikea arvioida mikä on alkuperäinen ja mikä on ”kopio” eli puhtaaksi kirjoitettu katselmusrulla ja onko ”kopioasiakirjat” tehty Ruotsissa vai Suomessa ennen vuotta 1809.

Ihan kaikkia ei kuitenkaan ole palautettu kun sotilasrullia ja muitakin asiakirjoja on löytynyt noista Ruotsin arkiston digitoiduista asiakirjoista.

Siitä on monta vuotta kun Äijälän myyntiä käsiteltiin tässä ketjussa. En enää muista minkälaisen sopimuksen Isack teki Gustaf Eriksonin kanssa. Oliko kaupassa sovittu että Isack saa osan rahana ja Gustaf Erikson maksaa loppuosan kauppahinnasta suoraan Turskalle Isackin velansuorituksena.
Gustaf Erikson oli elossa muutaman vuoden kaupanteon jälkeen. Kun Erik Turskalla oli aihetta vielä 10 vuoden jälkeen karhuta vanhaa velkaa eikä halunnut asioida Gustafin perillisten kanssa, niin Gustaf Erikson ei ilmeisesti ollut ehtinyt maksaa rahoja.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Ruukinpatruunalla oli itsellään ajoittain vaikeuksia maksella veroja, rästivero luetteloista niitä summia löytyy. Kiinnostuneita ei taida kovin montaa olla.

========================

Käsialan arvioiminen käy kyllä hankalaksi. Vuoden 1683 katselmusrulla on Ruotsin arkistosta löytyvistä kuvista. Sidottu samaan kirjaan Ruotsin armeijasta tehtyjen katselmusten kanssa. Olisiko Isack ehtinyt katselmuksen yhteydessä taiteilla kaikki nuo koukerot mitä ensimmäisillä riveillä otsakkeessa on.

==========================

Siitä on monta vuotta kun Äijälän myyntiä käsiteltiin tässä ketjussa. En enää muista minkälaisen sopimuksen Isack teki Gustaf Eriksonin kanssa. Oliko kaupassa sovittu että Isack saa osan rahana ja Gustaf Erikson maksaa loppuosan kauppahinnasta suoraan Turskalle Isackin velansuorituksena.

Gustaf Erikson oli elossa muutaman vuoden kaupanteon jälkeen. Kun Erik Turskalla oli aihetta vielä 10 vuoden jälkeen karhuta vanhaa velkaa eikä halunnut asioida Gustafin perillisten kanssa, niin Gustaf Erikson ei ilmeisesti ollut ehtinyt maksaa rahoja.

t. Pirkko

Kyllä rästeihin on kiinnitetty huomiota, sillä Äijälän ostaneen kruununvoudin Gustav Erikssonin appiukosta ruukinpatruuna Lorentz Höijeristä on mainittu, että hän ajoittain oli taloudellisissa vaikeuksissa.

Käsiala kannattaa unohtaa, sillä voisi olla mahdollista, että Lääninrahaston vuoden 1679 kopioita ja vuoden 1683 katselmuksen mahdollisesti kopioita kirjoitettiin samalla tavalla opittulla käsialalla ja kirjoitustyylillä. Sitähän sai näpeilleen, jos poikkesi opitusta.

Äijälän Iisakin kauppasopimus Gustav Erikssonin kanssa ei ole tiedossa. Iisakki oli ennen vuoden 1688 oikeudenkäyntiä maksanut oman velkaosuutensa Turskalle. Toinen puoli kuului Äijälän ostajan vastuulle Iisakin näkökulmasta, mutta Turskan ei. Iisakilla ei ollut syytä selitellä, koska hän joka tapauksessa oli vastuussa myös toisesta puolikkaasta. Kyllä velka maksettiin, koska siihen ei palattu. Ehkä Gustav Erikssonin jälkeläisillä tai puolisolla oli rahaa, koska Äijälä myytiin eteenpäin viimeistään vuonna 1685.

Karkun Iisakki luopui katselmuskirjurin tehtävästä vuonna 1685. Tilalle tuli Påhl Henriksson Palin. Armeija painui Pommeriin, minne ratsutilan isäntä Iisakki ei ilmeisesti halunnut. Iisakki oli veronkantokirjuri viimeistään vuoden 1689 alussa, mikä sopii yksiin vuoden 1688 oikeudenkäynnin kanssa. Karkussa oli aikaisemman veronkantokirjurin aikaan melkoinen rästisotku, joka mahdolliseti vei syyllisen tai syyttömän kirjurin hautaan vuoden 1688 paikkeilla. Kuolinaikaa tai -syytä ei tiedetä. Varmana voidaan pitää, että velkaista veronkantokirjuria Karkussa karsastettiin tapahtuneen jälkeen.
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=1936

Katselmuskirjuri piti yllä henkilöstörekisteriä. Tietoa tarvittiin palkan, ruokailun, majoituksen ja kyydin järjestämiseen sekä tietenkin työvaatteiden ja -kalujen hankintaan ja huoltoon. Lisäksi kirjuri toimi reskontranhoitajana, eli piti kassakirjanpitoa sekä valvoi ja peri maksuja. Armeija oli sodassa ja Suomessa kirjurin kontolle jäi kassan hoito. Sellaisen olisi vallan hyvin pystynyt hoitamaan oman toimen ohella Lääninrahaston kirjuri, jolta rahat tulivat. Jotta voitaisiin olettaa, että katselmuskirjuri ja Lääninrahaston kirjuri ei olisi sama henkiö, toinen pitäisi poissulkea. Katselmuskirjureista oli pulaa, sillä parempiakin virkoja oli sen ajan vähäisille oppineille tarjolla, vaikkapa veronkantokirjureina.

[Jari Latva-Rasku]

Karkun Iisakki luopui katselmuskirjurin tehtävästä vuonna 1685. Tilalle tuli Påhl Henriksson Palin. Armeija painui Pommeriin, minne ratsutilan isäntä Iisakki ei ilmeisesti halunnut. Iisakki oli veronkantokirjuri viimeistään vuoden 1689 alussa, mikä sopii yksiin vuoden 1688 oikeudenkäynnin kanssa. Karkussa oli aikaisemman veronkantokirjurin aikaan melkoinen rästisotku, joka mahdolliseti vei syyllisen tai syyttömän kirjurin hautaan vuoden 1688 paikkeilla. Kuolinaikaa tai -syytä ei tiedetä. Varmana voidaan pitää, että velkaista veronkantokirjuria Karkussa karsastettiin tapahtuneen jälkeen.
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=1936


Iisakin elämäntarinan selvittämisen toivottomuus näkyy loputtomissa yhteyksissä. Joko Iisakkeja oli liikaa tai sitten sattumia. Vaikka Iisakista oli maksettu henkirahaa kaksi kertaa päällekkäin Uskelassa ja Turussa, paikasta toiseen siirtymisten ajoitukset täsmäsivät

Samaan aikaan, kun Karkun Iisakki oli veronkantokirjurina, kihlakunnan henkikkirjuri oli Turun Iisakin esimiehen Evert Feuchtingin poia Karl
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=3033

Matrikkelissa mainitaan, että Karl olisi ollut henkikirjurina vuonna 1692. Hän kuitenkin allekirjoitti vuoden 1690 luettelon jo heinäkuussa 1691
https://digihakemisto.net/item/1605648583/5929001491/423

[P-L H]

Hei

Palkkalistat on olleet aikaisemmin monta vuotta sitten esillä tässä ketjussa. En muista oliko myös nämä tiedot. Katselin palkkaluettelon jokin aika sitten uudellen ja ei heti välähtänyt. Isach Erikson on ollut jo Elokuusta 1677 Everstilutnantin Wälb. Fredrich Ellertsin komppaniassa Munsterskrifare, Karkussa? Berendt Rehbinder on tullut Maaliskuussa 1678 kuollen Fredrik Ellertsin tilalle.

Avlöninglista 1678 kuva 59
Öfverste Lutnant Berendt Otto von Liefvens Regemente Äbo län
Cavallerie 1678
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00059#?c=&m=&s=&cv=58&xywh=1554%2C161%2C4953%2C2460
kuva 60
Predikant Arvid Wellerus
oikealla sivulla
Predikant Michel Castrenius
Munsterskrifare Lars Saflerus under offviserad Båckz regement stadig
i ställat ----- in Aug. 1677 Isach Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00060#?c=&m=&s=&cv=59&xywh=24%2C72%2C4953%2C2460
kuva 62
Ryttmestare Åke Mårtenson skall ifron drunknad utid Bornholm i December 1678 och ogift, -----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00062#?c=&m=&s=&cv=61&xywh=2198%2C961%2C4953%2C2460
kuva 64
Ryttmestare Bertill Fachtz ----- ------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00064#?c=&m=&s=&cv=63&xywh=2435%2C1414%2C4953%2C2460
kuva 65
Predikant Hr Johan Lingnepeus
Munsterskrifare Christopher Hinderson
Regement staben
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00065#?c=&m=&s=&cv=64&xywh=96%2C178%2C4953%2C2460
kuva 68 Specification
Hr Öfverste Wälb. Berendt Otto von Liefvens Regemente Åbo län
Cavallerie officerare
1 companie Predikant Hr Arvid Wellerus
Munsterskrifare Elias Ollander
2 companie
Öfverstelutnant Wälb. Fredrich Ellerts död in Martio 1678 --------
Leutenant Håkan Mårtenson
--------- -----
Predikant Michael Castrenius ------- ------
Munsterskrifare Isach Erichson ----- in Aug. 1677 uti Lars Saflers ställa
hvilkom år ---- stadigt under Öfversten Båckz regemente och egit
companie
https://sok.riksarkivet.se//bildvisning/A0065739_00068#?c=&m=&s=&cv=67&xywh=2560%2C98%2C3439%2C1708
kuva 69
3 companie
Major Berendt Rehbinder ----- ----
Predicant Hr Michael Castrenius
Munsterskrifare Olof Larson Dahlström
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00069#?c=&m=&s=&cv=68&xywh=393%2C854%2C2866%2C1424

Olof Larsson Dahlströmistä tuli Rykmentin kirjuri 1678, sama henkilö joka on tarkistanut vuoden 1679 puhtaaksikirjoitetun katselmuksen.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Palkkalistat on olleet aikaisemmin monta vuotta sitten esillä tässä ketjussa. En muista oliko myös nämä tiedot. Katselin palkkaluettelon jokin aika sitten uudellen ja ei heti välähtänyt. Isach Erikson on ollut jo Elokuusta 1677 Everstilutnantin Wälb. Fredrich Ellertsin komppaniassa Munsterskrifare, Karkussa? Berendt Rehbinder on tullut Maaliskuussa 1678 kuollen Fredrik Ellertsin tilalle.

==============================================

Olof Larsson Dahlströmistä tuli Rykmentin kirjuri 1678, sama henkilö joka on tarkistanut vuoden 1679 puhtaaksikirjoitetun katselmuksen.

t. Pirkko

Vuonna 1677 näkyy Turun ja Porin rvr:ssä runsaasti muutoksia. Olof Dahlström ahkeroi useampana kirjurina, mikä kertoo niiden pulasta. Rykmentinkirjuri Dahlströmin vävy oli myöhemmin Karl Evertsson Feuchting, josta tuli kihlakunnankirjurin tehtävän jälkeen rykmentinkirjuri.

Isak Eriksson tuli elokuussa 1677 everstiluutnantin eli 2. komppanian katselmuskirjuriksi Lars Saflerin tilalle. Kauaa ei Safler tehtävässään ehtinyt olla. Safler meni jalkaväkeen ja oli muistaakseni kotoisin Kangasalta. Edeltäjän kuoltua 2. komppanian komentajaksi tuli Rehbinder. Vielä vuonna 1676 silloisen ratsumestari Rehbinderin komppanian katselmuskirjuri oli Christer Hindersson, eli Sievo Paimiosta.

Munster rulla uppå Ryttmestare af Baron och Öfversten Wälb. Berndt Otto von Lievens regemente och Wälb. Berndt Rehbinder companie.
Munstrad 25 September Anno 1676
https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...%2C4405%2C2065

Myöhemmin Christer Hindersson-niminen näkyi 8. komppanian kohdalla eli Ylä-Satakunnan komppaniassa, vaikka hänellä oli ratsutila Paimiossa. Tuskin hän oli eri henkilö, vaikka vielä vuoden 1676 everstiluutnantin komppanian katselmuskirjuri oli Christopher Henriksson Platzman.

Vaikuttaisi, että Isak Eriksson oli koko ajan samassa komppaniassa, vaikka ei välttämättä alusta alkaen Karkussa. Vaikka voisi olla monista ammatillisista ja ajallisista sattumista huolimatta mahdollista, että oli Uskelan, Turun ja Karkun Iisakki, sitä voi olla mahdoton todentaa. Iisakki ei ollut tyhjästä ilmestynyt itseoppinut kirjuri. Jos haluaa olla melko varmoilla jäljillä, ehkä johtopäätöksen pitäisi olla "jostain ilmestyi elokuussa 1677 Karkun komppanian katselmuskirjuriksi Isak Eriksson, josta tuli Astrenius-suvun kantaisä".

[Jari Latva-Rasku]

Vaikuttaisi, että Isak Eriksson oli koko ajan samassa komppaniassa, vaikka ei välttämättä alusta alkaen Karkussa. Vaikka voisi olla monista ammatillisista ja ajallisista sattumista huolimatta mahdollista, että oli Uskelan, Turun ja Karkun Iisakki, sitä voi olla mahdoton todentaa. Iisakki ei ollut tyhjästä ilmestynyt itseoppinut kirjuri. Jos haluaa olla melko varmoilla jäljillä, ehkä johtopäätöksen pitäisi olla "jostain ilmestyi elokuussa 1677 Karkun komppanian katselmuskirjuriksi Isak Eriksson, josta tuli Astrenius-suvun kantaisä".

Missä Karkun Iisakki luurasi ennen kuin hänen puolisoaan Julianaa kutsuttiin ilman miestä vaimoksi Karkun Järventaan vuoden 1680 ilmeisesti kevään henkikirjoituksessa? Tytär Liisa, eli Uskelan Iisakin äidin kaima, syntyi helmikuussa vuonna 1681, eli sai alkunsa toukokuussa vuonna 1680.

Uskelan Iisakki ei välttämättä maksanut 16 äyrin henkiveroa lainkaan. Äijälässä Isak Erikssonin talossa olivat vuosina 1676-78 "bonde, dräng, sekä vuonna 1677 son ja vuonna 1678 hustru". Vaikuttaisi, että bonde oli joku muu kuin Iisakki, koska Uskelan Iisakilla ei ainakaan tunneta olleen perhettä.

Turun Iisakista maksettiin 12 äyrin henkiveroa ja hänet samassa yhteydessä mainittiin kirjuriksi, sellainenhan katselmuskirjurikin oli. Jos Dahlström hoiti rykmentinkirjurin tehtävän ohella komppanioiden katselmuskirjurin tehtäviä, Turun Iisakki pystyi tilittämään kerättyjä veroja Dahlströmille ja hoitamaan armeijan sodassa ollessa yhden komppanian talousasiat siinä sivussa. Käsittääkseni Dahlström asui Turun Iisakin tavoin Turussa? Sellainen olisi ollut käytännöllistä.

Edellisellä mallilla Iisakki olisi ollut viimeistään vuodesta 1675 lähtien Turussa, ehkä henkikirjojen puuttuessa jo vuosina 1673-74, ja viimeistään vuodesta 1680 lähtien Karkussa. Uskelan Iisakki oli Turussa jo koulupoikana 1660-luvulla.

[P-L H]

Hei

Isack Erikson on maksanut Uskelan Äijälän verot ja papin kymmennykset vielä vuonna 1678.
Tyrvään Gudmundilassa sijaitsi Överstelutt. Fredrik Ellertsin/Överstelutt. Berendt Rehbinderin komppanian Munsterskrifaren frijhemma. Isack Erikson on voinut asua vielä 1680 vihkimiseen saakka Gudmundilassa ja sen vuoksi näkyy vasta 1681 Järventaan veroluettelossa.

Tositekirja 1678 (7344b)
Mantals lengd Halicko härad Uskela socken
kuva 17 Äijälä
Isack Erikson
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013172/17
kuva 37
Tionde lengd Uskela Pastorat
Äijälä
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924012164/37

Tositekirja 1677 (7340)
Krigsjordbok Öfverstelutnant Fredrik Ellerts comp 1677
kuva 1471 Munsterskrifare Tyrvis socken
Gudmundila Lars Jacobson
Soinila Thomas Henderson
Lousaja Påhl Jönsson
oikealla sivulla Bemene Ryttare
Järventaka Mag. Johan Frisius
med Koifvuby Clas Thomasson
https://digihakemisto.net/item/1602143464/6224848765/1471
pv Åbo 14.4.1678 Olof Dalström

Tositekirja 1678 (7344b) kuva 636
Krigsjordbok Öfverstelutnant Fredrik Ellerts comp 1678
Munsterskrifare Tyrvis socken
Gudmundila Lars Jacobson
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013931/636

Maakirja 1678 (7342) Tyrvis
kuva 1121 Gudmundila Lars Jacobson
Munsterskrifaren frijhemma af Öfverstelutnant Hr Fredrik Ellerts comp
https://digihakemisto.net/item/1602358794/8883941963/1121

Maakirja 1679 (7345) Tyrvis
kuva 1110 Gudmundila Lars Jacobson
Munsterskrifaren frijhemma Öfverstelutnant Hr Berendt Rehbinder compag
https://digihakemisto.net/item/1602689437/8859160678/1110

Tositekirja 1680 (7350) Tyrvis
kuva 1379 Krigsjordbok Öfverstelut. Berendt Rehbinder comp
Munsterskrifaren Karku socken
Yliskallio Eskell Erikson
oikealla sivulla Bemene ryttare
Järfventaka Johan Frisius Erfingar
med Koifvu Clas Thomasson
https://digihakemisto.net/iitem/1602975481/5926080745/1379

Maakirja 1680 (7348)
kuva 1086 Mouhijärvi Yliskallio
Eskell Erikson Munsterskrifare hästhemma af Öfverste Liefvens regement
och Öfverstelutnant compag
https://digihakemisto.net/item/1602884169/8859938727/1086

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Isack Erikson on maksanut Uskelan Äijälän verot ja papin kymmennykset vielä vuonna 1678.
Tyrvään Gudmundilassa sijaitsi Överstelutt. Fredrik Ellertsin/Överstelutt. Berendt Rehbinderin komppanian Munsterskrifaren frijhemma. Isack Erikson on voinut asua vielä 1680 vihkimiseen saakka Gudmundilassa ja sen vuoksi näkyy vasta 1681 Järventaan veroluettelossa.
t. Pirkko

Frihemman ja Hästhemman ovat verotukseen liittyviä käsitteitä.
Förvaltningshistorisk ordbok https://fho.sls.fi/

Frihemman
Skattefritt hemman, vanligen ett kronohemman vars skatt (ränta) var anslagen till lön åt befäl i den indelta armén.
Tila, joka oli vapautettu veroista. Tavallisimmin kruununtila, jonka vero oli määrätty käytettäväksi ruotuarmeijan päällystön palkanmaksuun.

Hästhemman (ei käännöstä)
Kronohemman vars ränta under indelningsverkets tid var anslagen till underhåll av kavalleriofficers hästar och rustning. Hästhemmanen utvaldes bland de bästa hemmanen.

Edellinen ei tarkoita, että katselmuskirjuri olisi asunut Gudmundilassa tai Yliskallon Ahrossa, vaan hän sai niistä ainakin osan palkastaan ja hevosensa varustuksesta.

Syy, miksi Iisakki mainittiin Järventaassa ei ollut hänen katselmuskirjurin virkansa, vaan hänen isännyytensä. Iisakki ei vielä silloin omistanut Järventakaa, mutta hän oli sen nimeltä mainittu "bonde". Iisakin myöhemmistä vaiheista käy ilmi, että hän todella itse viljeli Järventakaa.

Uskelan Äijälässä ei mainita Iisakin omistamalla maatilalla henkirahan maksajana ketään nimeltä vuosina 1676-78. Hän on silti voinut maksaa kaikki henkirahat. Oli vain "bonde, son, hustru ja dräng". "Bonde" voisi olla vaikkapa Känsärin myymisen jälkeen vuonna 1679 tilalla näkyvä Eerikki Prusinpoika.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Isack Erikson on maksanut Uskelan Äijälän verot ja papin kymmennykset vielä vuonna 1678.
Tyrvään Gudmundilassa sijaitsi Överstelutt. Fredrik Ellertsin/Överstelutt. Berendt Rehbinderin komppanian Munsterskrifaren frijhemma. Isack Erikson on voinut asua vielä 1680 vihkimiseen saakka Gudmundilassa ja sen vuoksi näkyy vasta 1681 Järventaan veroluettelossa.

==============================================

Tositekirja 1680 (7350) Tyrvis
kuva 1379 Krigsjordbok Öfverstelut. Berendt Rehbinder comp
Munsterskrifaren Karku socken
Yliskallio Eskell Erikson
oikealla sivulla Bemene ryttare
Järfventaka Johan Frisius Erfingar
med Koifvu Clas Thomasson
https://digihakemisto.net/iitem/1602975481/5926080745/1379

t. Pirkko

En saanut yllä olevaa linkkiä auki, mutta sivu löytyi helposti Digiarkistosta. Sivulla näkee surkeasti palkatun katselmuskirjurin eli Isak Erikssonin palkkatila 2/3 manttaalin Mouhijärven Yliskallon Ahro. Toisella sivun puolikkaalla mainitaan suurehkon Järventaan omistajat eli Johan Frisiuksen perilliset. En löytänyt varsinaista päiväystä, mutta Olof Dahlström hyväksyi luettelon vuotta 1680 koskevaksi.

Vasten parempaa tietoa, Isak on vallan hyvin voinut asua Järventaassa näihin aikoihin, koska henkikirjassa Juliana oli jo maaliskuun alussa vaimo. Jos Turun Iisakki muutti Karkkuun, hän oli henkikirjasta lähtiessään veromestarin kirjuri ja perille saapuessaan ainoastaan katselmuskirjuri eli sotilas. Henkikirjoitus oli tietääkseni tilaisuus, jonne asianomaiset kutsuttiin. Sen luettelon päiväys voisi premmin vastata todellisuutta kuin esimerkiksi rykmentin palkkaluetteloiden, ellei niissä mainittu tapahtumapäivää, kuten Isak Erikssonin nimityksestä tehtiin.

Jos mietitään, missä esimerkiksi everstiluutnantin komppanian luutnantti Håkan Månsson luurasi, eiköhän hän ollut Kokemäen Paistilan Köönikässä 65-70 km päässä Karkusta. Kaikki kuusi palkkatilaa sijaitsivat Karkussa.
https://digihakemisto.net/item/3613405690/5731074022/41

Kun katsoo sotilastarkoituksiin laadittua luetteloa, sen kirjoittaja voisi olla nimeltä mainitsematon Isak Eriksson. Jos asia kiinnostaa, sitä voisi verrata Lääninrahaston tilityksiin, joissa ei mainita laatijan nimeä, mutta rahaston pöytäkirjakopioissa mainitaan.

[P-L H]

Hei

Kyllä tässä vuoden 1678 henkikirjassa lukee ihan selvästi Äijälän 3 talon isäntien nimet.
Isak Erikson
Brita Enkia
Mats Bonde
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013172/17

Tositekirja 1678
kuva 1162 Tionde Lengd Halicko Härad Uskela Pastorat
Äijälä Erik Jacobson
https://digihakemisto.net/item/1602515993/5924741790/1162
On vielä isän nimellä maksettu kymmennykset.
Isack on ollut vielä isäntänä, ei kait niitä kymmennyksiä ole ihan vieraat makselleet.
Allekirjoitus Jacobus Collinus Past. Uskelensis

kuva 1241 Krigsjordbok Halicko och Uskela Pastorat
Bemene ryttare
Äijälä Erik Jacobson
https://digihakemisto.net/item/1602515993/5924741331/1241

Kun tila oli jakamaton niin sotilasmaakirjassa oli myös edelleen isä Erikin nimi.

Tosite/Henkikirja 1679
kuva 946 Uskela socken Äijälä 3 talon isännät
Erik Brusiusson
Brita Enkia
Matts bonde
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923321601&aineistoId=1602755262

Maakirja 1679 (7345) kuva 559 Uskela Pastorat
kuva 568 Äijälä Ryttare hemman ---- Öfverste Hr Berndt Otto von
Lievens Regemente Ryttmestare Niels Meibous comp under 2 hästan
Erik Jacobson
Sigfred Påhlson
Thomas Simonson
https://digihakemisto.net/item/1602689437/8859159052/568

Äijälästä mainitaan Ryttare hemman ja SAY:n tiedoissa oli aikaisemmilta vuosilta mainittu ratsumiehiä nimeltä eli ovat myös asuneet siellä.

Berendt Rehbinderin komppanian katselmus on ollut 25.9.1676 Bergenissä. Vuodelta 1677 löytyy katselmuksia kun joukkoja on siirretty Pommeriin. Vuoden 1679 katselmuksessa kerrotaan, että ollaan lähdössä Liivinmaalle. Ratsumiehet eivät ole kovin paljoa ehtineet olla kotona.
Arvid Frisiuksesta on viimeinen tieto vuoden 1678 palkkaluettelossa.

Löytyykö Karkusta käräjäkirjoja vuodelta 1679. Kesällä pidetyissä katselmuksissa mainitaan Eversti Luutnantin komppanian Järventaan ruodun ryttare Erik Jacobson ja ruodun ylläpitäjäksi Hr Arvid Frisij Erfvingar. Olisiko Järventaan inventaari pidetty ennen kesää ja kirjattu perilliset.

Aikaisemmassa viestissä 29.8.2023 ollut linkki Turun ja Porin läänin Tositekirjaan 1679 toimii nyt.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei
Kyllä tässä vuoden 1678 henkikirjassa lukee ihan selvästi Äijälän 3 talon isäntien nimet.
Isak Erikson
Brita Enkia
Mats Bonde
https://digihakemisto.net/item/1602591509/5924013172/17

Tositekirja 1678
kuva 1162 Tionde Lengd Halicko Härad Uskela Pastorat
Äijälä Erik Jacobson
https://digihakemisto.net/item/1602515993/5924741790/1162
On vielä isän nimellä maksettu kymmennykset.
Isack on ollut vielä isäntänä, ei kait niitä kymmennyksiä ole ihan vieraat makselleet.
Allekirjoitus Jacobus Collinus Past. Uskelensis

kuva 1241 Krigsjordbok Halicko och Uskela Pastorat
Bemene ryttare
Äijälä Erik Jacobson
https://digihakemisto.net/item/1602515993/5924741331/1241

Kun tila oli jakamaton niin sotilasmaakirjassa oli myös edelleen isä Erikin nimi.

Tosite/Henkikirja 1679
kuva 946 Uskela socken Äijälä 3 talon isännät
Erik Brusiusson
Brita Enkia
t. Pirkko

Yleensä talon asukkaat merkitään suhteessa isäntään, joka voi olla omistaja, lampuoti tai joku muu. Poikkeuksia tähän on. Vuonna 1677 Äijälässä näkyy nimeltä mainitsematon poika. Täytyy olettaa, että hän olisi verovelvollinen vähintään 16-vuotias poika. Näin ollen poika olisi syntynyt viimeistään vuosina 1660-61.

Koululaiset ja ylioppilaat oli vapautettu henkiverosta. Näyttäisi, että Isak Erikssonista ei maksettu henkiveroa (pitäisi tarkistaa) vuosina 1674-75 ja hänet mainittiin ylioppilaaksi. Tässä kohtaa pitäisi ehkä tarkistaa oliko veromestarin Isak-kirjuri vielä toinen kirjuri ja voidaanko sellainen tulkita ylioppilaaksi.

Joka tapauksessa on epätodennäköistä, että Äijälän eli Känsärin Iisakilla olisi vuonna 1677 verovelvollinen poika, vaan poika olisi "bondeksi" merkityn. Ajoituksen voisi tarkistaa, koska on käräjäpöytäkirja, jossa mainitaan Erik Jakobssonin "pojat", jotka olivat kortteerikiistassa koululaisia. Isak oli pojista nuorin, mistä voisi päätellä heidän ikänsä.

Katedraalikoulusta valmistuttiin ylioppilaaksi noin 18-vuotiaina. Yksi esi-isäni oli 16-vuotias, kun hän kirjoittautui Vaasan Triviaalikoulun jälkeen Turun Akatemiaan, jonka käymisestä ei ole mitään merkkejä Äijälän Isak Erikssonin osalta.

Isak kiisteli juuri ennen Äijälästä luopumistaan Uskelan Pukkilan isännän kanssa lampuodin tapaisesta. Ero rengin, ratsumiehen, lampuodin, vuokraajan tai omistajan välillä ei välttämättä ollut suuri. Sopimus eri henkilöiden välillä ratkaisi, kuka maksoi henkirahan. On olemassa esimerkkejä, että kymmenyksiä on maksanut joku muu kuin isäntä. Toisaalta on esimerkkejä, että maakirjoihin on merkitty kuolleita isäntiä kymmeniä vuosia. Syyksi on arvioitu, että isännän nimi kopioitiin edellisestä maakirjasta.

Summa Summarum, me emme voi olla varmoja, että Isak Eriksson olisi asunut Äijälässä ainakaan vuosina 1674-78, ja kouluajat hän vietti Turussa. Koska Isakin veljeä Axelia ei mainita ylioppilaaksi, hän ehkä sai koulusta tarpeekseen. Isak oli vähintään yhtä paljon turkulainen kuin uskelalainen. Siihen aikaan ei vielä ollut kotikuntia. Erik Jakobssonin viimeinen puoliso oli leski Turusta ja Erik hoiteli asioitaan ainakin käräjöimällä Turussa.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Löytyykö Karkusta käräjäkirjoja vuodelta 1679. Kesällä pidetyissä katselmuksissa mainitaan Eversti Luutnantin komppanian Järventaan ruodun ryttare Erik Jacobson ja ruodun ylläpitäjäksi Hr Arvid Frisij Erfvingar. Olisiko Järventaan inventaari pidetty ennen kesää ja kirjattu perilliset.

Aikaisemmassa viestissä 29.8.2023 ollut linkki Turun ja Porin läänin Tositekirjaan 1679 toimii nyt.

t. Pirkko

Isak tarkistaa lapsipuoltensa omistuksia elokuun käräjillä vuonna 1682 ammattihemmon Billoviuksen ja uskottujen miesten avustuksella. Isak osasi, miten homma hoidetaan.

Näyttäisi, että linkki ohjautuu kännykän selaimessa Digiarkiston pääsivulle eli ongelma ei ole linkissä.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

1678 sotilasrullasta en ole Fredrik Eilertsin komppanian Järventaan Rakuunaa etsinyt. Jos olisi saanut komennuksen Pommeriin.?
1679 Järventaan Ryttare oli Erik Jacobson

Tositekirja 1680 (7350)
kuva 1428 Karkku Järventaka
Eleana hu, Olof och Erik Rytt. Brita p (veronmaksajia on merkitty 4)
https://digihakemisto.net/item/1602975481/5926084306/1428
päiväys 6.3.1680 Johan Roskamp

t. Pirkko

Isak Eriksson tuli everstiuutnantin 2. komppanian katselmuskirjuriksi elokuussa vuonna 1677. Hänen edeltäjänsä oli lyhytaikainen Lars Safler(us). Christopher Henriksson Platzman oli kirjurina vielä vuoden 1676 lopussa ja mahdollisesti vielä vuoden 1677 alkupuolella.

Platzman oli oman toimen ohella Selkeen kartanon vouti ja kirjurin uran jälkeen Liuksialan vouti. Hänet mainitaan Karkun Haapaniemessä 1680-luvun alussa parin vuoden ajan, sen jälkeen, kun hän sai haltuunsa Haapaniemen ja oikeuden Haapaniemen ratsupalveluun. Muuten Platzman oli hukassa säteritilojen voutina.
https://digihakemisto.net/item/3607395925/5737547458/50

Uskelan Isak Eriksson oli vuoteen 1678 asti majurin 3. komppanian ratsutilallinen, milloin komppanian katselmuskirjuri oli Christer Henriksson (Sievo). Vaikuttaisi, että ainakin Sievon kaima siirtyi Ylä-Satakunnan eli 8. komppanian kirjuriksi. Sievon puoliso näkyy Paimion Kajanojan ratsutilalla ilman miestään. Maakirjaan merkitty omistaja Johan Larsson oli silloin jo kuollut. Kymmenykset maksoi Sievo, jonka nimi oli peräisin syntymäkodista Sievolasta
https://digihakemisto.net/item/3615528674/5734654173/132

Karkun Isak Erissonin pojan Isak Astreniuksen seuraaja Jalasjärven kappalaisena oli Christer Sievon pojan Johanin poikapuoli Gabriel Lagus.
https://digihakemisto.net/item/3606820689/5738357473/100
Christer Sievon veljen turkulaisen porvarin Jakob Nukarin puoliso noin vuodesta 1683 oli Karkun Isak Erikssonin puolison Juliana Månsdotterin serkku Margareta Jakobsdotter Stigelius. Voisi kuvitella, että Karkun ja Uskelan Isak Erikssonit ainakin tunsivat toisensa.

Genistä löytyy yhteenveto Turun ja Porin ratsuväkirykmentistä.
https://www.geni.com/projects/Henkirakuunarykmentti-sek%C3%A4-Turun-ja-Porin-l%C3%A4%C3%A4nin-ratsuv%C3%A4kirykmentti/43436

Sitä on vaikea seurata koska aikajana ei ole kovin selkea. Yhteenvedosta käyvät kuitenkin ilmi tutut tapahtumat.

Öhwerst Leutnant Berenhart Rehbinder, af Kgl. Maij:tt Fullmakt 12. Octob. 1678
Leutnant Håkan Månsson, af Feldtmarskalck greff Köningsmarck Fullmakt - 1676
Cornet Christopher Hartman, efter kongl. fullmacht 14. Octob. 1679


Rehbinder tuli edeltäjänsä kuoltua ja nimityksensä jälkeen 3.komppaniasta 2. komppaniaan.

Mitä muuta käy ilmi on, että katselmuskirjurin virkataloja ainakin myöhempinä aikoina olivat seuraavat ainoastaan rykmentin komentajan henkikomppanian talot.

Veronkanto- ja katselmuskirjurin virkatalo Pimpu Loimaa
Katselmuskirjurin virkatalo Rossi Ylikallo Mouhijärvi


Miksi ihmeessä Karkun Isak Eriksson olisi saanut palkkatuloja kahdelta tilalta, Mouhijärveltä ja Tyrväältä? Olisiko Mouhijärven palkka ollut korvaus veronkannosta rykmentinkirjuri Olof Dahlströmin puolesta? Turun Isak Eriksson olisi sellaiseen pystynyt.

Toinen ihmetyksen aihe voisi olla, miksi everstiluutnantin 2. komppaniaan kuului, ainakin myöhemmin, Karkusta ainoastaan kaksi ratsutilaa, Järventaka ja Koski. Koskessa näkyy vuodesta 1687 regementskrifvaren Arentz Fålck. Kirjoitin vuonna 2010 tästä seuraavaa.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 26.–30.1.1689 s. 945 (Regementzskrijfwaren Wälbet: Christopher Arendz tilltalte nu på sitt Ryttare Hemmans Kåskis wegnar Opbördzskrijfwaren Isaak Ersson i Jerfwentaka för den qwarn, som han hafwer när in wijdh Koskis

Mikä mielenkiintoista, (Porin jalkaväkirykmentin) rykmentinkirjuri Arendz (eli Christopher) Arentz on omistanut Järventaan naapuritilan Kosken. Hänen puolisonsa oli Susanna Kramer.

Edellistä ei jaksa sen enempää miettiä, mutta veromestari Evert Feuchtingin toinen puoliso oli Katarina Kaspersdotter Kremer, liittyi edelliseen tai ei.

Jos palaa ylläolevaan viittaukseen, voisi olla mahdollista, että katselmuskirjuri Isak Eriksson asui puolisonsa luona Järventaassa, kunnes hänet merkittiin sinne vasta saatuaan oikeuden lapsipuoltensa ratsutilan pitoon.

[P-L H]

Hei

Vuoden 1674 digitoitu Tositekirja loppuu sivuun 1127. Jatkoa ei vielä löydy digitoituna. Ehkä kannattaisi kysellä Kansallisarkistosta löytyisikö se niteenä tai mikrofilmattuna. Toivoa aina voi, että nide olisi myös säilynyt nykypäivään.

Läänintilikirja 1674 (7327)
kuva 731 Turun kaupungista kannetut henkirahat.
https://digihakemisto.net/item/1601362246/5925933422/721
16.3.1674
Tiedot Läänintilikirjaan maksetuista veroista on kerätty Tositekirjan sivuilta (tositteista nro 2738 - 2792)

Tositekirja 1681 (7353)
kuva 1514 Karkku socken Järventaka
Isack Erikson, Eleana hu, Lijsa pig, Johan, Thomas drg
https://digihakemisto.net/item/1603198400/5926906710/1514

Asutusluettelosta puuttuu tuo merkintä Isakista vuodelta 1681.


Katselin noita Geniin laitettuja tietoja Turun ja Porin Ratsuväen rykmentteistä.
Munsterskrifare Abraham Alftanin patronyymi on edelleen väärin. Tiedot on kerätty ilmeisesti Yo- matrikkelista jota ei ole korjattu.
Munsterskrifare Abrahamin isä oli Harald Alftan. Abraham Haraldsonin perunkirja löytyi viime kesänä ja tiedot on lisätty Abrahamin kronikka ketjuun.
Johan Abrahamson Alftanin poika Abraham oli secreterare ja asui myös Inkoossa veljensä kanssa.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Vuoden 1674 digitoitu Tositekirja loppuu sivuun 1127. Jatkoa ei vielä löydy digitoituna. Ehkä kannattaisi kysellä Kansallisarkistosta löytyisikö se niteenä tai mikrofilmattuna. Toivoa aina voi, että nide olisi myös säilynyt nykypäivään.

Läänintilikirja 1674 (7327)
kuva 731 Turun kaupungista kannetut henkirahat.
https://digihakemisto.net/item/1601362246/5925933422/721
16.3.1674
Tiedot Läänintilikirjaan maksetuista veroista on kerätty Tositekirjan sivuilta (tositteista nro 2738 - 2792)

Tositekirja 1681 (7353)
kuva 1514 Karkku socken Järventaka
Isack Erikson, Eleana hu, Lijsa pig, Johan, Thomas drg
https://digihakemisto.net/item/1603198400/5926906710/1514

Asutusluettelosta puuttuu tuo merkintä Isakista vuodelta 1681.

t. Pirkko

Melko hyvin on paketissa Iisakin elämäntarina, oli Iisakkeja sitten yksi tai neljä. Yhdistävä tekijä vielä löytyy, koska erottelevia on hankala löytää,

isak Eriksson näkyy myöhemminkin vuoden 1681 Tositekirjassa Laamannin penninkien maksajana.

Kun selaa Tositekirjaa eteenpäin, sieltä löytyy Catharina Kramersin miehensä veromestarin poissa ollessa allekirjoittama kuitti veronkantokirjuri Johan Pacchaleniukselle. Tilitys siis tehtiin Turussa.
https://digihakemisto.net/item/1603198400/5926908339/1528

Vuoden 1681 verotuksessa syntyi 300 taalerin rästi, josta Karkun Iisakkia edeltänyttä veronkantokirjuria Johania syytettiin.

Parikymppinen Catharina allekirjoitti useampiakin kuitteja aikana, jolloin vuonna 1682 kuolleella Evert Feuchtingilla on ehkä jo ollut spitaali tai jokin muu kirjoittamista vaikeuttava tauti. Sähläystä on voinut syntyä Karkun ohella myös Turussa, jos kirjuritkin ovat jonnekin kadonneet kuitteja kirjoittamasta. Siihen aikaan Turusta karkoitti myös rutto.

Catharinan lanko oli Gustaf Eriksson, jolle Uskelan Iisakki tunnetusti myi Äijälän. Turun Iisakin kanssa samassa taloudessa asuneen Catharinan mahdollinen sukulainen oli Karkun Iisakin naapuri Susanna Kramer.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Vuoden 1674 digitoitu Tositekirja loppuu sivuun 1127. Jatkoa ei vielä löydy digitoituna. Ehkä kannattaisi kysellä Kansallisarkistosta löytyisikö se niteenä tai mikrofilmattuna. Toivoa aina voi, että nide olisi myös säilynyt nykypäivään.

Läänintilikirja 1674 (7327)
kuva 731 Turun kaupungista kannetut henkirahat.
https://digihakemisto.net/item/1601362246/5925933422/721
16.3.1674
Tiedot Läänintilikirjaan maksetuista veroista on kerätty Tositekirjan sivuilta (tositteista nro 2738 - 2792)

t. Pirkko

Pirkon huomiossa tositekirjan puutteista piilee yksi oleellinen seikka Iisakin eläntarinan kannalta. Ylioppilaat eivät maksaneet henkiveroa, mutta kirjureista maksettiin. Me emme voi olla varmoja, voisiko turkulainen alkuperäisessä ylioppilasmatrikkelissa mainittu jo vuoden 1668 ylioppilas Isak Eriksson Hammarstierna olla sama kuin vasta vuonna 1673 käräjillä ylioppilaana mainittu uskelalainen Isak Eriksson Kentzer.

Siihen aikaan elettiin nimien keksimisen kulta-aikaa. Kouluun mentiin ilman sukunimeä ja sellaisen kanssa koulusta valmistuttiin. Kumpaakin yhdistää, että heistä ei ole mainitoja Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa, vaikka on jäänyt epäselväksi kenen Isak Erikssonin korteeripaikkaan jäänyt matka-arkku tiirikoitiin.

Turun katedraali-, vai pitäisikö sanoa Akatemian perustamisen jälkeen, triviaalikoulussa oli neljä kahden vuoden luokkaa, eli 10-vuotias valmistui ylioppilaaksi noin kahdeksassa vuodessa. Aluksi ylioppilaaksi pääsi akatemian kuulustelun ohella vain katedraalikoulusta.

Noin vuonna 1650 syntynyt karkkulainen rötösherra veronkantokirjuri Johan Persson Pacchalenius tuli ylioppilaaksi samoihin aikoihin Hammarstiernan kanssa noin vuonna 1667/8. Jos Kentzer oli ylioppilas esimerkiksi vuonna 1672, hän olisi syntynyt noin vuonna 1654. Jos H olisikin syntynyt pari vuotta myöhemmin ja K pari vuotta aikaisemmin, kyseessä voisi olla sama henkilö. Sekin kertoo jotain, että aikoinaan tässä ketjussa ei syntynyt selvyyttä, mistä Hammarstierna voisi olla peräisin, vaikka jotain yhteyksiä Uskelan suuntan oli, mutta ei suoraan Espoon Gräsan eli Olarinluoman Hammarstiernoihin. Yhteys sukunimeen voi olla kuten Dave Lindholmin laulussa pieni & hento vai oliko rento ote.

Näyttäisi, että veromestarin kirjuri Isak Eriksson oli aluksi toisena mainittu eli 2. kirjuri, kunnes hänet mainittiin ensin. Sellainen voisi olla oppisopimuksella harjoitteleva. Parin vuoden harjoitteluaikaa edeltävä neljän vuoden esiharjoittelu tuntuisi kuitenkin pitkältä ajalta ylioppilaaksi tulon jälkeen, joten harjoittelun aloittaminen noin vuoden 1672 paikkeilla tuntuisi luonnollisemmalta kuin jo noin vuonna 1669, mutta onhan niitä välivuosia ja tavallista kovapäisempiä harjoittelijoita, vaikka todisteita kummastakaan ei ole löytynyt.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Eriksson tuli ratsuväkirykmentin 2. komppanian katselmuskirjuriksi vuonna 1677. Missä hän oli kirjurina sitä ennen? Sitä ei varmuudella tiedetä, vaikka sattumia riittää.

Kruununvoudit Halikon kihlakunta
Erik Larsinpoika 1671 –1674, Karkun kirkkoherran † 1671 Johan Collinuksen vävy, Uskelan kirkkoherran 1669-1683 Jakob Collinuksen lanko, Selkeen vouti 1669, Kuljun vuokraaja, kuoli 1675, Isak Eriksson hoiti Erikin ja Thomas Rajaleniuksen takausasiaa Huittisten käräjillä 1694. Thomaksen pojan Johanin puoliso oli ao Erik Erikssonin sisko
Gustav Erikinpoika 1674 –1675, osti Uskelan Äijälän Isak Erikssonilta 1678, velka käräjillä1688
Erik Erikinpoika 1675 –1676, Gustavin veli, poika Gabriel mahdollisesti Karkun Isak Erikssonin tyttären Ingeborgin/Ingridin 1. puoliso, olivat Ruotsissa Pohjan sotaa paossa, kuten Isakin perhe
Jakob Haartman 1676 –1685, Uskelan Isak Erikssonin isän ”fränden” Pullolan isännän vävy
Johan Stake 1685 –1687, osti Äijälän Gustavin perillisiltä

Kruununvoudit Piikkiön kihlakunta
Christer Mattsinpoika 1660 –1665, Uskelan Isak Erikssonin sedän ”frände” ja isän uskottu mies
Evert Feuchting 1665 –1673, kirjurina myöhemmin Turussa Isak Eriksson

Henkikirjurit Piikkiön kihlakunta
Carl Feuchting 1689 –1690, Evertin poika, ylioppilas 1682/3
Johan Stake 1690 –1692, katso yllä

Karl Feuchting tuli Piikkiön kihlakunnan henkikirjuriksi vuonna 1689. Missä hän oli kirjurina sitä ennen? Sitä ei tiedetä.

Ala-Satakunnan henkikirjuri vuodesta 1682 oli turkulaisperäinen Christoffer Ivarsson Arendz tai Arentz. Arendz osti Karkun Kosken ratsutilan vuoden 1686 paikkeilla, kun hän tuli Porin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuriksi pitkäaikaisen kirjurin Jakob Stadiuksen, vuosina 1668–85, jälkeen. Rykmentinkirjurin vuosipalkka oli 1600-luvun lopulla 160, henkikirjurin 150 ja katselmuskirjurin 40 taaleria. Arendz muutti Karkusta edelleen Hämeenkyrön Timiin. Stadius näkyy Turun vuoden 1677 henkikirjassa.
https://digihakemisto.net/item/1602143464/6224846453/2147

Stadius halusi hommien loputtua pois Turusta, ”1686 Sommartinget i Nagu Regementskrivaren Stadius tänkte bosätta sig på Sandö och ville ha en egen bänk i kyrkan”. Veronkantokirjuri Johan Pacchaleniuksen 300 taalerin rästi vuodelta 1682 liittyi Stadiuksen eli jalkaväkirykmentin vaatimukseen.

Koski oli Isak Erikssonin lapsipuolten Järventaan naapurustossa, jossa Arends asui Uskelan Isak Erikssonin vuoden 1688 velkaoikeudenkäynnin aikoihin. Uskelan Äijälän ostanut Gustaf Eriksson (+1682) oli jättänyt maksamatta osansa Äijälän veloista. Kustaan puoliso oli Margareta Höijer ja Arendzin oli Susanna Kramer. Margareta Höijer oli elossa ainakin vielä Uskelan käräjillä vuonna 1689. Kustaan perillisiä olivat ainakin vuonna 1996 kuolleen veljen Erikin ja ym Karkun kappalaisen Johan Rajaleniuksen lesken Christina Eriksdotter Pihlin lisäksi muut sisarukset. Christina oli Karkussa vuonna 1688.

Vuonna 1682 Catharina Kramers (sisko Susanna Kramer?) allekirjoitti kuitteja miehensä veromestari Evert Feuchtingin (+18.5.1682) puolesta. Evertin pojan Karl Feuchtingin äidin Christina Billstenin (Bildsten, +24.9.1675) sisko Anna Catharina Billsten oli Karlin serkun Margareta Lorentzdotter? Höijerin äiti. Sisarusten isä Carl oli ennen ruukkiuraansa tullimiehenä Turussa, kuten oli myös Christofferin isä Ivar Arendz. Veromestari Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson ehti asua samassa taloudessa isäntänsä kummankin puolison kanssa. Christina Billstenin poika ja Catharina Kramersin poikapuoli Karl Feuchting tuli 1690-luvun alkupuolella Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuriksi. Sitä ennen Isak Eriksson tuli veronkantokirjuriksi.

Ruotsin Norrköpingistä kotoisin ollut rykmentinkirjuri Olof Larsson Dahlström mainitaan ensimmäisen? kerran vuoden 1677 palkkalistoilla ja oman toimen ohella katselmuskirjurina. Karkun Isak Eriksson mainittiin samassa palkkaluettelossa everstiluutnantin 2. komppanian kirjurina, jalkaväkirykmenttiin lyhyen pestin jälkeen menneen Lars Saflerin tilalla. Saflerin edeltäjä oli Karkussakin asunut Selkeen, Kuljun ja Liuksialan vouti Christoffer Platzman, joka oli lankoussuhteessa vuoden 1682 verorästistä syytetyn Johan Pacchaleniuksen kanssa.

Olof Dahlströmin Geni-profiilissa mainitaan, että hän olisi kuollut vasta vuonna 1721.
https://www.geni.com/people/Olof-Dahlstr%C3%B6m/6000000014196031310
Kuolinaika ei pidä paikkaansa, sillä Dahlströmin lesken edellytettiin tekemään pesänselvityksen Nauvon talvikäräjillä vuonna 1698.
https://digihakemisto.net/item/635034636/6419405857/97

Dahlströmin vävy Karl Evertsson Feuchting tuli rykmentinkirjuriksi vuonna 1696. Voisi olettaa, että Dahlström kuoli jo vuonna 1696. Genissä Dahlströmin puolison Margaretan mainitaan kuolleen Turussa vuonna 1705. Vielä vuonna 1696 Dahlström mainitaan tilityksen yhteydessä.
https://digihakemisto.net/item/1607105257/5738203591/169

Feuchting mainitaan Nauvon Kirjaisissa vuosina 1697-1700, kunnes hän kuoli Turussa 8.6.1697. Kirjaisissa oli lampuoti, eli siellä ei suku asunut.
https://digihakemisto.net/item/3615023580/6195231623/53

Genissä on lähteenä ” Arne Ekman; Anna Dahlström-Alanus och hennes släkt. Genos 14(1943), s. 88-91:”. Siinä mainitaan Dahlströmistä seuraavaa. "Älsta sonen regementsskrivaren vid Åbo kavalleri Olof Dahlström f. 1649, synes förutom systern Anna vara den enda, som lämnat spår efter sig i Finland. Han förekommer i Åbo[3] åtminstone redan 1680, vilket år han jämte tobaksfiskalen Simon Lydeman sålde Krusila gården vid Drottnings Ågatan åt överskäraren mäster Staffan Meunier. Olof Dahlström ägde även andra gårdar i staden. 1693 nämnes hans hus på Fägatan, 1701 hans gård i Mätäjärvikvarteret, samma år har han i Klosterkvarteret en husvakterska.”

Vaikuttaisi, että olisi ollut kolme Olof Dahlströmiä, eli rykmentinkirjuri ennen ja jälkeen Feuchtingin sekä sen jälkeen toisen poika auskultantti Olof Dahlström.

Dahlströmin suku asui Kaarinan Auvaisbergissä vuodesta 1681 alkaen. Tyttären Annan puoliso Karl Feuchting ilmestyi sinne vuonna 1693. Auvaisista oli sopiva 120 kilometrin etäisyys Ylä-Satakunnan henkikirjoihin tai ainakin henkiin.
https://digihakemisto.net/item/3607118478/5737392421/16

Voisi myös olettaa, että Dahlström vanhempi? asui Turussa Isak Erikssonin rekrytoinnin aikoihin vuonna 1677, mutta 12.3.1677 päivätyssä henkikirjassa häntä ei näy, toisin kuin kolme muuta rykmentinkirjuria. Vuoden 1677 palkkaluettelo tehtiin vasta elokuussa. On kohtalon ivaa, että Auvaisbergissä mainitaan kirjuri Isak vuodesta 1698 lähtien. Hän ei ollut Karkun silloinen veronkantokirjuri Isak Eriksson.
https://digihakemisto.net/item/3607120312/5737388458/15

[Jari Latva-Rasku]

Dahlströmin suku asui Kaarinan Auvaisbergissä vuodesta 1681 alkaen. Tyttären Annan puoliso Karl Feuchting ilmestyi sinne vuonna 1693. Auvaisista oli sopiva 120 kilometrin etäisyys Ylä-Satakunnan henkikirjoihin tai ainakin henkiin.
https://digihakemisto.net/item/3607118478/5737392421/16

Voisi myös olettaa, että Dahlström vanhempi? asui Turussa Isak Erikssonin rekrytoinnin aikoihin vuonna 1677, mutta 12.3.1677 päivätyssä henkikirjassa häntä ei näy, toisin kuin kolme muuta rykmentinkirjuria. Vuoden 1677 palkkaluettelo tehtiin vasta elokuussa. On kohtalon ivaa, että Auvaisbergissä mainitaan kirjuri Isak vuodesta 1698 lähtien. Hän ei ollut Karkun silloinen veronkantokirjuri Isak Eriksson.
https://digihakemisto.net/item/3607120312/5737388458/15

Auvaisissa näkyy Dahlströmin taloudessa vuonna 1686 katselmuskirjuri Henrik Steen. Steenistä tuli vuonna 1690 Halikon kihlakunnanvouti, joka asui Piikkiön Raadelmassa. Auvaisten kartano on Kuusiston salmea pitkin pari kilometriä kodistani ja Raadelma toiseen suuntaan, vastapäätä Piispanlinnaa, alle viisi, eli seutu on tuttua. Ennen Auvaisista oli kymmenen kilometrin matka Turkuun, koska mittava osa entistä Kaarinaa on nykyisin osa Turkua.

Kun katselmuskirjureista oli pulaa, se ei tarkoittanut, että ketä tahansa pakottamalla opetettua koulun käynyttä rääpälettä olisi kirjuriksi rekrytoitu. Kirjurin piti sodankin aikana osata kassakirjanpito, periä niskuroivia palkkatiloja ja muutenkin toimia itsenäisesti. Katselmuskirjurin palkka oli ainoastaan 40 taaleria. Jostain syystä Isak Eriksson sai tuloja kahdelta palkkatilalta. Everstiluutnantin komppanian päällystöä ja rakuunoita oli Keikyältä Karkkuun ja Maskusta Loimaalle. Kirjurin piti olla erityisen itsenäinen, jotta pystyisi hoitamaan hommansa Karkusta käsin, tilitykset kaukana Turun rykmentinkirjurista ja Turun läänin kassanhoitajista.

Olof Dahlström näkyy Turun maaliskuussa vuonna 1679 päivätyssä henkikirjassa. Turussa oli silloin ainakin yksi Isak Eriksson-niminen kirjuri veromestari Feuchtingin luona. Vielä silloin Dahlströmin luona ei asu kirjureita, mutta vaimoja oli vain yksi sekä ehkä siksi renkejä ja piikoja riitti. Naapurissa asui toinen rykmentinkirjuri ja Piikkiön kihlakunnan vouti 1675-80 Johan Knutsson, jonka kirjuri oli Jussi. Näihin aikoihin oli Evert Feuchting jo ehtinyt viitisen vuotta asettautua entisestä Piikkiön virastaan lääninrahastoon.
https://digihakemisto.net/item/1602755262/5923320200/1729

Johan Knutsson siirtyi vuosiksi 1681-82 Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvoudiksi, mukanaan Jussi.
https://digihakemisto.net/item/3606669599/5737097129/75

Aliseen alueeseen kuului myös Karkku ja kaupan päältä pois Johan Pacchaleniuksen rästit. Johan Knutssonin ratsutila oli Hämeenkyrön Kyröspohja, joka kuului Yliseen alueeseen. Johanin tilalle sotkujen jälkeen tuli Ala-Satakunnan kihlakunnanirjuri Engelbrekt Staare ja Staaren tilalle kirjuriksi Isak Erikssonin naapuri vuodesta 1686 Christoffer Arendz.

Karkun Isak Eriksson voisi löytyä vertailemalla tilityksiä ja kuitteja, jos jostain. On harmillista, että tilityksissä vain harvoin näkyy kirjurin nimi, mutta ainakin käsialoja voi vertailla.

[Jari Latva-Rasku]

Pirkko on tehnyt ansiokkaan työn Iisakin vaiheiden selvittämisessä. On riittävän varmaa, että Astreniusten kantaisä Isak Eriksson ilmestyi samaksi henkilöksi eli ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi elokuussa vuonna 1677 ja myös Juliana Månsdotterin 2. puolisoksi sopivasti ennen esikoisen Liisan kastetilaisuutta 6.2.1681. Voi olettaa, että Iisakki oli toiminut kirjurina jo sitä ennen.

Ei ole vielä ollut mahdollista sulkea pois vaihtoehtoa, että Iisakki olisi tullut rykmentinkirjuri Olof Dahlströmin mukana Ruotsista. Karkun Iisakki pärjäsi kuitenkin umpisuomalaisessa Karkussa hyvin ja toimi myös kansan parissa pitäjänkirjurina. Lapsista Iisakilla, Eerikillä ja Kaisalla oli puolisoina parin sukupolven takaa eteläpohjalaisista talonpoikaissuvuista tulleita. Iisakki myös viljeli ratsutilaansa itse menestyksellä, aivan kuin hän olisi talonpoika. Moni kirjuri olisi suunnannut pientareen puskemisen sijasta vaikkapa rykmentinkirjuriksi, henkikirjuriksi tai voudiksi, tai muihin vaativampiin ja paremmin palkattuihin hommiin kuin katselmus- tai veronkantokitjuriksi.

Vahvat ovat viitteet, että Uskelan, Turun ja Karkun Iisakki oli sama henkilö, sillä julkisessa ammatissa toimiva ei enää 1600-luvun lopulla kovin helposti kadonnut. Siihen aikaan toki kuolleita vielä katosi muutenkin kuin hukkumalla, mutta ei lisääntynyt tyhjastä..

Me emme edes varmuudella tiedä, oliko Karkun Iisakki ylioppilas, joita siihen aikaan valmistui suoraan Turun katedraali- eli triviaalikoulusta tai sitten selviytymällä Turun akatemian pääsykuulustelusta. Ennen kuulustelua lienee ollut yhden tekevää, mistä oppi oli saatu, vaikkapa äidiltä.

Uskelan Iisakilla oli suvussaan ainakin itse oppineita. Isä Eerkki oli vaativissa tehtävissä toiminut kirjuri ja vouti, kuten todennäköisesti jo myös Eerikin isoisä Tuomas N. Eerikin "fränden" Pullolan Jaakko Sipinpojan poika Iisakki Bacherus eli Barck oli vuoden 1665 ylioppilas. Kruununvouti Christiern Mattsson oli ainakin Uskelan Iisakin sedän "frände"-

Mietin, olisiko mitään hyödyntämätöntä tiedon jyvästä, joka voisi auttaa Iisakin löytämisessä ennen elokuuta vuonna 1677. Niitä on ainakin yksi. Turun katedraalikoulusta on olemssa kattava matrikkeli vuodesta 1670, osittain vuodesta 1669, lähtien. Vuonna 1670 ei Isak Erikssonia päättävällä eikä alemmilla luokilla näy. Koska tiedetään, että Uskelan Eerikki Jaakonpojan "pojat" kävivät Turussa koulua, voisi olettaa, että pojan Iisakin olisi täytynyt tulla ylioppilaaksi viimeistään vuonna 1669. Hänet mainitaan ylioppilaana vasta vuoden 1673 käräjillä. Turun akatemian matrikkelissa on kuitenkin puutteita, joten emme voi tietää olisiko Iisakki käynyt koulunsa jossain muualla, tai sitten olisi Kentzerin ohella Hammarstierna. Kentzer tarkoitti Uskelan käräjillä Äijälän eli Känsärin taloa, eikä sillä välttämättä ollut mitään tekemistä ylioppilaana koreilun kanssa.

[P-L H]

Hei

Arvid Frisius löytyi vielä tästä 1677 palkkaluettelosta. On saanut siirron Åbo län Cavalleri Ryttmästar under Major Jordan compani.
E.B.Jordan löytyi vasta vuoden 1679 katselmuksesta ja palkkaluettelosta, mutta Arvid Frisiusta ei ole mainittu.

Avlöningslista 1677
kuva 486
Öfversten Rembert von Funken Nylands län Infanteri regemente
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00486#?c=&m=&s=&cv=485&xywh=2627%2C299%2C3397%2C1639
kuva 491
Regement Predikant Hr Jacob Lucinius
Prästen
Hr Arvid Frisius förordnadet Biskoppen i Åbo ---- uth gå med? Åbo läns Cavalleriet,
och ställat hijt ----- med Hr Gabriel Rudbellius
Hr Johannes Georgi Nappenius har ------- -------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00491#?c=&m=&s=&cv=490&xywh=4032%2C3735%2C1964%2C948
kuva 492
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00492#?c=&m=&s=&cv=491&xywh=-640%2C38%2C7040%2C3397

kuva 493 9 November 1677
Specification Öfversten wälb Hr Rembert von Funckens Regemente
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00493#?c=&m=&s=&cv=492&xywh=1951%2C89%2C4074%2C1965

kuva 496
Regement staben
Predikant Hr Jacob Lucinius
Predicanten Hr Johannes Georgi Nappenius till Sverige öf--- gången 1676
Predikanten Hr Arvidus Frisius af Hr högvärdigheet Hr Biskoppen i Åbo
förordnadet ----- ---- med Åbo läns Ryttmäst under Major Jordan ----
i ställat Hr Gabriel Rudbelius på --------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00496#?c=&m=&s=&cv=495&xywh=2662%2C1056%2C3394%2C1637

kuva 514
Avlöningslista 1678
26.10.1678
Specification uppå Öfversten Wälb. Hr Rembert von Funckens Regemente såsom
des Landt ---- offiserare ---- ---- Munstrade ---- 1678 in Julio
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00514#?c=&m=&s=&cv=513&xywh=2403%2C302%2C3440%2C1709
kuva 519
Regement Predicant Hr Jacob Lucinius
Bemene Prästen Hr Gabriel Rudbellius uti Hr Arfvid Frisij ställa, som
blef förordnad under Cavallerie
Hr Johan Georgi Nappenius
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00519#?c=&m=&s=&cv=518&xywh=2469%2C466%2C3440%2C1709
Munckeby den 14 September Anno 1678

Rullor 1677:5 WA 263 Infanteri
Regement officerare
kuva 74 Rembert von Funkens companie 19 Jan 1677
Öfverste Rembert von Funk i Narfa
Öfverste Lutnant wälb Båck på Nöteborg
Regement Predicant Hr Jacob Lucenius i Narfven
Predicant Hr Arvidus Frisius
Transporterat under Åbo lähn Cavalleri och ----- recreue in Julio denna
åhr och i ställat Hr Gabriel Rudbelius
Predicant Hr Johannes Georgi Nappenius i Sverige
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053952_00074#?c=&m=&s=&cv=73&xywh=2672%2C2105%2C3536%2C1722

Infanteri Munster rulla i Hellsingfors 11 Juli 1678
Öfverste Wälb Hr Rembert von Funken
Öfverste Lutnanten Wälb Bernhardt Brakel
Bemene Präst
Hr Johan Georgi Nappenius
Hr Gabriel Rudbellius 1677 in Aug.
uthi? Hr Arfved Frisi ställa som blef förordnades öfved---? kavallerie
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=2108%2C418%2C3783%2C1880

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Arvid Frisius löytyi vielä tästä 1677 palkkaluettelosta. On saanut siirron Åbo län Cavalleri Ryttmästar under Major Jordan compani.
E.B.Jordan löytyi vasta vuoden 1679 katselmuksesta ja palkkaluettelosta, mutta Arvid Frisiusta ei ole mainittu.

Avlöningslista 1677
kuva 486
Öfversten Rembert von Funken Nylands län Infanteri regemente
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00486#?c=&m=&s=&cv=485&xywh=2627%2C299%2C3397%2C1639
kuva 491
Regement Predikant Hr Jacob Lucinius
Prästen
Hr Arvid Frisius förordnadet Biskoppen i Åbo ---- uth gå med? Åbo läns Cavalleriet,
och ställat hijt ----- med Hr Gabriel Rudbellius
Hr Johannes Georgi Nappenius har ------- -------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00491#?c=&m=&s=&cv=490&xywh=4032%2C3735%2C1964%2C948
kuva 492
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00492#?c=&m=&s=&cv=491&xywh=-640%2C38%2C7040%2C3397

kuva 493 9 November 1677
Specification Öfversten wälb Hr Rembert von Funckens Regemente
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00493#?c=&m=&s=&cv=492&xywh=1951%2C89%2C4074%2C1965

kuva 496
Regement staben
Predikant Hr Jacob Lucinius
Predicanten Hr Johannes Georgi Nappenius till Sverige öf--- gången 1676
Predikanten Hr Arvidus Frisius af Hr högvärdigheet Hr Biskoppen i Åbo
förordnadet ----- ---- med Åbo läns Ryttmäst under Major Jordan ----
i ställat Hr Gabriel Rudbelius på --------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00496#?c=&m=&s=&cv=495&xywh=2662%2C1056%2C3394%2C1637

kuva 514
Avlöningslista 1678
26.10.1678
Specification uppå Öfversten Wälb. Hr Rembert von Funckens Regemente såsom
des Landt ---- offiserare ---- ---- Munstrade ---- 1678 in Julio
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00514#?c=&m=&s=&cv=513&xywh=2403%2C302%2C3440%2C1709
kuva 519
Regement Predicant Hr Jacob Lucinius
Bemene Prästen Hr Gabriel Rudbellius uti Hr Arfvid Frisij ställa, som
blef förordnad under Cavallerie
Hr Johan Georgi Nappenius
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00519#?c=&m=&s=&cv=518&xywh=2469%2C466%2C3440%2C1709
Munckeby den 14 September Anno 1678

Rullor 1677:5 WA 263 Infanteri
Regement officerare
kuva 74 Rembert von Funkens companie 19 Jan 1677
Öfverste Rembert von Funk i Narfa
Öfverste Lutnant wälb Båck på Nöteborg
Regement Predicant Hr Jacob Lucenius i Narfven
Predicant Hr Arvidus Frisius
Transporterat under Åbo lähn Cavalleri och ----- recreue in Julio denna
åhr och i ställat Hr Gabriel Rudbelius
Predicant Hr Johannes Georgi Nappenius i Sverige
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053952_00074#?c=&m=&s=&cv=73&xywh=2672%2C2105%2C3536%2C1722

Infanteri Munster rulla i Hellsingfors 11 Juli 1678
Öfverste Wälb Hr Rembert von Funken
Öfverste Lutnanten Wälb Bernhardt Brakel
Bemene Präst
Hr Johan Georgi Nappenius
Hr Gabriel Rudbellius 1677 in Aug.
uthi? Hr Arfved Frisi ställa som blef förordnades öfved---? kavallerie
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=2108%2C418%2C3783%2C1880

t. Pirkko

Kun piispa määräsi Arvidin kotimaankolkkansa ratsuväkirykmenttiin, tuskin piispakaan sitä ilman apua omasta päästään keksi. Rykmentit kuitenkin rekrytoitiin laajoilta keskenään osittain päällekkäisiltä alueilta.

Arvid toi mieleeni Arvidin kuoleman aikoihin Järventaan omistajana mainitun Johan Frisiuksen lesken, eli Utterin. Tähän hätään en linkkiä enkä päiväystä yhteen näistä lukemattomista sotilasluetteloista löytänyt. Merkintä ei välttämättä ollut yksi monista virheistä, vaan Arvidin kuoleman jälkeen piti määrittää, kuka Järventaan ja/tai sen ratsupalvelun omisti. Hän ei ollut Juliana Mänsdotter, kunnes Isak Eriksson käynnisti elokuun 1682 käräjillä Järventaan inventoinnin Arvidin lapsille.

Vastaavasti Alftanusten kööri ilmestyi Järventakaan ennen kuin Erik Astreniuksen porukka ilmeisesti otti omansa haltuun. Omistaja ei ollut vielä elossa ollut Juliana Månsdotter, vaan Isak Erikssonin perilliset, koska Isak lunasti Järventaan Arvidin tyttäreltä.
https://digihakemisto.net/item/3607402618/5737551556/11

Vuoden 1679 palkanlisien (fördels) luettelossa everstiluutnantin eli Isak Erikssonin komppanian katselmuskirjurin lisäropojen tuojana mainitaan kemiöläinen tila. Se voi olla virhe tai sitten kirjuri voisi olla lähempänä Kemiötä kuin esimerkiksi Karkussa, tai annetaan vanhan käytännön vain olla, koska uuden perustaminen on vielä hankalampaa..
https://digihakemisto.net/item/1602755262/5923322657/574