Astrenius

[Pekka Hiltunen]

Jos miltei kaikki mahdolliset ehdokkaat siltavouti Heiki Matinpojan isäksi on tarkasteltu ja todettu sopimattomiksi, niin olikohan Matti Niileksenpoika Knuuttila jo käsitelty? En ole lukenut niin tarkasti tämän keskustelun viestejä, että muistaisin.
Juurissa 3/2002 oli Kauhajoen Knuuttilasta Penni Airaksen, Tapio Piirron ja Markku Pihlajaniemen juttua. Siinä mainittiin Matti Niileksenpojan lapsista
Valpuri s. 4.1659, pso Heikki Heikinpoika Reini, Sameli , Priita ja Simuna, joista Simuna oli avioton poika. Mutta sellaista tietoa en ole nähnyt, että muita ei voinut olla.
Ajoituksen puolesta kai Heikki Matinpoika sopisi Matti Niileksenpojan pojaksi.
Jos talonpoika on ollut erityisen varakas, on saattanut hänestä siitä kpl tai peräti khra, mutta ei kai sentään pelkkää kirjuria. Kirjurit olivat yleensä voutien, pappien tai aatelisten aatelittomia poikia. Kun Järventaka vieläpä annettiin sukulaismiehen viljelyksiin, oli luultavasti tavallista tuottoisammat työt varsinaisella rushollarilla. Kannattaa etsiä kaikki tuomiokirjatiedot y.m. historialliset lähteet ennen kuin vain nimen perusteella esitetään arvauksia: jokseenkin kaikista kyseeseen tulevista suvuista pitäisi ainakin minun logiikkani mukaan olla präntättynä nimi Erik, Erik Isaksson tai edes Isak. Sellaisia papereita tai pergametteja ei ole ollut esillä. Vuosien vatvomisen perusteella voisin ainakin omasta puolestani - ketjun aloittajan auktoriteetillakin (?) - päätyä siihen, että Isak Erikssonin suku oli yhtä tuntematon kuin vaimonsakin. Nimim. T.V. joskus totesi sen suuntaista, että jos jo aikalaiset ovat jonkin seikan halunneet salata, on siellaisten tietojen paljastaminen jälkipolvillekin yleensä mahdotonta... Kannustan Järventaan etsityn rusthollarin jälkeläisiä tekemään DNA-testejä (autosomien osalta): itse olen jo kauan sitten menettänyt toiveeni löytää häntä "eläneitten kirjoista" - ja sijoittanut satasen. Nyt myydään testiä puoleen hintaan. Voi olla, että kannattaa ostaa kultaa - tai öljyä - jos aikoo herroiksi elää..
PH

[KariKK]

Jos talonpoika on ollut erityisen varakas, on saattanut hänestä siitä kpl tai peräti khra, mutta ei kai sentään pelkkää kirjuria. Kirjurit olivat yleensä voutien, pappien tai aatelisten aatelittomia poikia. Kun Järventaka vieläpä annettiin sukulaismiehen viljelyksiin, oli luultavasti tavallista tuottoisammat työt varsinaisella rushollarilla. Kannattaa etsiä kaikki tuomiokirjatiedot y.m. historialliset lähteet ennen kuin vain nimen perusteella esitetään arvauksia: jokseenkin kaikista kyseeseen tulevista suvuista pitäisi ainakin minun logiikkani mukaan olla präntättynä nimi Erik, Erik Isaksson tai edes Isak. Sellaisia papereita tai pergametteja ei ole ollut esillä. Vuosien vatvomisen perusteella voisin ainakin omasta puolestani - ketjun aloittajan auktoriteetillakin (?) - päätyä siihen, että Isak Erikssonin suku oli yhtä tuntematon kuin vaimonsakin. Nimim. T.V. joskus totesi sen suuntaista, että jos jo aikalaiset ovat jonkin seikan halunneet salata, on siellaisten tietojen paljastaminen jälkipolvillekin yleensä mahdotonta... Kannustan Järventaan etsityn rusthollarin jälkeläisiä tekemään DNA-testejä (autosomien osalta): itse olen jo kauan sitten menettänyt toiveeni löytää häntä "eläneitten kirjoista" - ja sijoittanut satasen. Nyt myydään testiä puoleen hintaan. Voi olla, että kannattaa ostaa kultaa - tai öljyä - jos aikoo herroiksi elää..
PH
En tiedä, mihin tämä kommenttisi oikein liittyy, mutta omassa viestissäni kyse oli Ilmajoen siltavoudista Heikki Matinpojasta ja hänen alkuperänsä pohdinnasta.
Heikki Matinpoika kai liittyi jotenkin Isak Eriksonin sukuverkostoon.
Kauhajoen Knuuttila ei ollut aivan tavallinen talonpoikaistalo.
Heikki Heikinpoika Reini oli Matti Niileksenpojan vävy. Heikki Reinin poika Juho oli Ilmajoen nimismies ja vaimonsa oli Elisabet Jeremiaantytär Stenia. Näin joitakinyhteyksiä mainitakseni.

[Benedictus]

Astreniusten klaanin jäsenten etsintä on hankalaa, koska verkko on niin älyttömän laaja.

Aloin pohtia tuota naimajärjestely systeemiä tuohon maailman aikaan.

Juliana Månsdotter naitettiin Israel Alftanuksen 1. vaimon veljelle.
Susanna Månsdotter paikalliselle lähipiiriläiselle.

Maria Månsdotterin mies voisi olla myös lähipiiristä tai sitten Israelin vaimon suvusta.

P1 1662 Sofia Johansdotter Frisia, S ilmeisesti Turku 1643, K Isokyrö 1674, P1 V Kangasalan kirkkoherra, Ylä-Satakunnan lääninrovasti, filosofian maisteri Johannes Arvidi Frisius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=722) ja N.N. Mårtensdotter; P2 oletettavasti Vöyri 1675 Susanna Filipsdotter Eichman, S 21.11.1656, K Isokyrö 1697, P2 V Turun kaupungin porvari ja raatimies Philip Casparsson Eichman ja hänen 2. puolisonsa Barbro Isaacsdotter Brennera;

Israelin vaimo oli Marian ja Henrikin avioituessa Susanna Eichman, jonka äiti oli Isonkyrön khr:n tytär.

Brennerus, Isaacus Henrici (1603–1670)

Brenner, Isak Henriksson
S Mustasaari 1.1.1603. V Mustasaaren ja Vaasan kirkkoherra, oletettavasti myös maarovasti Henricus Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=286) ja Margareta Knutsdotter Porshank. Oleskeli isänsä kuoltua syksystä 1616 lähtien kahden vuoden ajan Johannes Messeniuksen luona Kajaanin linnassa tämän hieman nuoremman Arnold-pojan kumppanina ja koulutoverina.
Kävi Turun katedraalikoulua 1618. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625.
Vihittiin papiksi 1627; Vaasan ja Mustasaaren (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5067) kappalainen 1628; Isonkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) kirkkoherra 1644.

Olisiko Brennerusten perheessä tai suvussa sopivaa Matsia Henrikin isäksi?

Toisaalta voisi vielä pohtia Isak Erikssonin alkuperän perään tätä samaa ajatusta.
Isak Brenneruksella voisi olla poika Erik, joka ehtisi ajallisesti olla hyvinkin Isakin isä.
Toisaalta muitakin Brennerusten ja Eichmanien sukua lienee paljon.
Brennerusten Isak nimi vain viittaa sopivaan suuntaan.

Tuntuisi oudolta, että vain Julianan sukulaisten pohjanmaa linkki vetäisi Astreniuksia pohjanmaalle. Jos siellä oli myös Isakin oma verkko niin sen ymmärtää paremmin.

Isak Brenneruksen omakuva, itse maalaama, on kai säilynyt. Minkähän näköinen mies on ollut?

[JHissa]

Astreniusten klaanin jäsenten etsintä on hankalaa, koska verkko on niin älyttömän laaja.

Aloin pohtia tuota naimajärjestely systeemiä tuohon maailman aikaan.

Juliana Månsdotter naitettiin Israel Alftanuksen 1. vaimon veljelle.
Susanna Månsdotter paikalliselle lähipiiriläiselle.

Maria Månsdotterin mies voisi olla myös lähipiiristä tai sitten Israelin vaimon suvusta.

P1 1662 Sofia Johansdotter Frisia, S ilmeisesti Turku 1643, K Isokyrö 1674, P1 V Kangasalan kirkkoherra, Ylä-Satakunnan lääninrovasti, filosofian maisteri Johannes Arvidi Frisius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=722) ja N.N. Mårtensdotter; P2 oletettavasti Vöyri 1675 Susanna Filipsdotter Eichman, S 21.11.1656, K Isokyrö 1697, P2 V Turun kaupungin porvari ja raatimies Philip Casparsson Eichman ja hänen 2. puolisonsa Barbro Isaacsdotter Brennera;

Israelin vaimo oli Marian ja Henrikin avioituessa Susanna Eichman, jonka äiti oli Isonkyrön khr:n tytär.

Brennerus, Isaacus Henrici (1603–1670)

Brenner, Isak Henriksson
S Mustasaari 1.1.1603. V Mustasaaren ja Vaasan kirkkoherra, oletettavasti myös maarovasti Henricus Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=286) ja Margareta Knutsdotter Porshank. Oleskeli isänsä kuoltua syksystä 1616 lähtien kahden vuoden ajan Johannes Messeniuksen luona Kajaanin linnassa tämän hieman nuoremman Arnold-pojan kumppanina ja koulutoverina.
Kävi Turun katedraalikoulua 1618. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625.
Vihittiin papiksi 1627; Vaasan ja Mustasaaren (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5067) kappalainen 1628; Isonkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) kirkkoherra 1644.

Olisiko Brennerusten perheessä tai suvussa sopivaa Matsia Henrikin isäksi?

Toisaalta voisi vielä pohtia Isak Erikssonin alkuperän perään tätä samaa ajatusta.
Isak Brenneruksella voisi olla poika Erik, joka ehtisi ajallisesti olla hyvinkin Isakin isä.
Toisaalta muitakin Brennerusten ja Eichmanien sukua lienee paljon.
Brennerusten Isak nimi vain viittaa sopivaan suuntaan.

Tuntuisi oudolta, että vain Julianan sukulaisten pohjanmaa linkki vetäisi Astreniuksia pohjanmaalle. Jos siellä oli myös Isakin oma verkko niin sen ymmärtää paremmin.

Isak Brenneruksen omakuva, itse maalaama, on kai säilynyt. Minkähän näköinen mies on ollut?
Ylistaron kirkosta löytyvä Isaacus Brenneruksen omakuva vuodelta 1661 löytyy mm. kansallisbiografiasta
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/473/

[PekkaK]

Kuvaa en päässyt linkistä (ilmaiseksi) näkemään. Tässä on Isak Brenneruksen omakuva minun 2009 kuvaamanani. Se oli silloin Ylistaron komiassa kirkossa.

Ajan tavan mukaan Isak Brennerus haudattiin kirkon lattian alle. Hänen hautaholvinsa on purettu ja sen kansilaatta on nähtävänä Isonkyrön Vanhan kirkon peräseinällä. Siinä lukee latinaksi seuraava teksti:
" Tässä lepää kunnioitettava ja mitä arvokkain mies, herra Iisak Henrikinpoika Brenner, aikoinaan Isonkyrön kirkkoherra, jonka seurakunnan esimies oli 26 vuotta. Jumalan sanan uuttera saarnaaja, temppelin toimelias korjaaja ja omien varojensa antelias käyttäjä - puolisonsa kunniallisen emännän Susanna Gabrielintyttären (Werenberg) kanssa, josta hän sai 20 lasta. Syntynyt Vaasassa vuonna 1603, kuollut Isossakyrössä 1670."
Kiven reunaa kiertää seuraava raamatunlause:
"Ja taidolliset loistavat niin kuin taivaan vahvuus loistaa ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niin kuin taivaan tähdet aina ja iankaikkisesti (Dan. 12:3)"
Pekka K

[Benedictus]

Suuret kiitokset Pekka Koolle.
Todella kiinnostava kuva!

Jos muistetaan nimitteli Aron isäntä Järvenpään Isak Erikssonia monilla haukkuma sanoilla, joista yksi taisi olla pesänikki, joka lienee jonkinlainen uunipeikko.
att Simon Sigfredsson, som icke allenast kallat honom till gammal Skiälm, Ruckatuppi, eller Ludenslijda, Riökäs, eller Giers, Swinetz Grijs, Päsänickj, eller Nils utj Ugnen.

Tuota pesänikkiä on pohdittu täällä kuvaavana ilmaisuna, että Isak Erikisson olisi ollut mustanpuhuva ulkonäöltään.

Isak Brenneruksen omakuvaa katsellessa tulee väkisin mieleen tuo vertaus.

Mitä kiinnostavin on myös hautakivessä oleva ilmoitus,että vaimonsa synnytti Isak Brennerukselle 20 lasta.

20 lasta on jo todella aikamoinen urakka tuohonkin aikaan.

20 lapsen jukkoon mahtuisi hyvinkin Erik niminen, jolla olisi poika Isak isoisän mukaan.
Toisaalta myös tytär jolla Erik niminen puoliso.

Yhtähyvin sopii Matts, jolla Henrik niminen poika.

Kuinka monta noista 20 kymmenestä tiedetään?

Vanhemmat avioituivat noin 1629.
Pojat Henrik s, 1630 ja Gustavus s.1638 mainitaan pappismatrikkelissa.
Teoreettisesti laskien poikia pitäisi olla 10 ja likkoja samanverran.

[Benedictus]

Juhansuku sivuilta löytyi seuraavaa:
Isaacus Henrici Brennerus


http://3.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SM9sY_A62dI/AAAAAAAACH4/JliIaC2Wy80/s320/isak_brennerus.jpg (http://3.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SM9sY_A62dI/AAAAAAAACH4/JliIaC2Wy80/s1600-h/isak_brennerus.jpg)Magnus Brenner 1900-luvun alussa julkaisemassa Brennereitten sukukirjassa hän kertoo Isokyrön kirkkoherrasta, Isak Brenneruksesta seuraavaa;

Isaacus Henrici Brennerus född i Mustasaari 1.1.1603, vistades från hösten 1616 i två års tid hos Johan Messenius på Kajaneborg, inskrefs 1618 i Åbo katedralskola, student i Upsala 11.7.1625, prestvigd 1627, kapellan i Mustasaari 1628, bosatt i Helsingeby, kyrkoherde och prost i Storkyro 1644, riksdagsman 1650, bosatt i Wendelä by, hvarest han på sitt från öde upptagna hemman Lauroila med framgång idkade jordbruk samt på lediga stunder sysselsatte sig med att måla taflor, bland annat sitt eget porträtt 1661, som ännu förvaras if Ylistaro kyrka. Död i Wendelä 31.7.1670. Gift i Wörå 1629 med Susanna Werenberg, född i Wörå 1609, död i Storkyrö 10.2.1685, dotter till lagläsaren i Österbotten Gabriel Pavelsson Werenberg, född i Raumo, död i Wörå¨över 100 år gammal och hans hustru Barbro Viloides, prostdotter från Wörå.


Isakin ja Susanna lapsia olivat Isokyrön kappalainen Henrik Brenner, Porissa 1662 kuollut pormestari Philip Echmanin vaimo Barbara, Ylistaron kappalainen Gustaf Brenner, kuninkaallinen kirjastoinhoitaja Elias Brennerus ja kauppias Jakob Backmöllerin vaimo Margaretha. Lisäksi perheeseen syntyi kaksi tytärtä kuolleina ja peräti yksitoista pienenä kuollutta lasta. Tämän valtavan lapsikatraan jatkona oli vielä kolme tytärtä, joiden myöhemmistä vaiheista ei ole säilynyt tietoja. Isak ja Susanna pitivät siis omalta osaltaan hyvää huolta Raamatun lauseesta "lisääntykää ja täyttäkää maa"....

Edellä mainitusta sukukirjasta on peräisin oheinen kuva, jonka alta löydät Isakin omakätiset nimikirjoitukset vuosilta 1645 ha 1653.
http://juhansuku.blogspot.fi/2008/09/isaacus-henrici-brennerus.htm

Yllä olevan mukaan siis ainakin kolme tytärtä olisi kateissa, mistä välistä ei taasen selviä. Onkohan heistä tarkempaa tietoa?

[Pekka Hiltunen]

En tiedä, mihin tämä kommenttisi oikein liittyy, mutta omassa viestissäni kyse oli Ilmajoen siltavoudista Heikki Matinpojasta ja hänen alkuperänsä pohdinnasta.
Heikki Matinpoika kai liittyi jotenkin Isak Eriksonin sukuverkostoon.
Kauhajoen Knuuttila ei ollut aivan tavallinen talonpoikaistalo.
Heikki Heikinpoika Reini oli Matti Niileksenpojan vävy. Heikki Reinin poika Juho oli Ilmajoen nimismies ja vaimonsa oli Elisabet Jeremiaantytär Stenia. Näin joitakinyhteyksiä mainitakseni.
Kommenttini liittyy otsikkokysymykseen, ja sitä valaisevat seuraavat kommentit ja lisätiedot. Astreniusten "klaanin" selvittelyssä saateraan päästä hyvään arvaukseen jo olemassa (= käytössä yleisesti) olevin DNA-testein otsikon vastausta etsittäessä - siis Ericus Isaacin sukuja kartoitettaessa.
item

[JHissa]

Kuvaa en päässyt linkistä (ilmaiseksi) näkemään. Tässä on Isak Brenneruksen omakuva minun 2009 kuvaamanani. Se oli silloin Ylistaron komiassa kirkossa.

Ajan tavan mukaan Isak Brennerus haudattiin kirkon lattian alle. Hänen hautaholvinsa on purettu ja sen kansilaatta on nähtävänä Isonkyrön Vanhan kirkon peräseinällä. Siinä lukee latinaksi seuraava teksti:
" Tässä lepää kunnioitettava ja mitä arvokkain mies, herra Iisak Henrikinpoika Brenner, aikoinaan Isonkyrön kirkkoherra, jonka seurakunnan esimies oli 26 vuotta. Jumalan sanan uuttera saarnaaja, temppelin toimelias korjaaja ja omien varojensa antelias käyttäjä - puolisonsa kunniallisen emännän Susanna Gabrielintyttären (Werenberg) kanssa, josta hän sai 20 lasta. Syntynyt Vaasassa vuonna 1603, kuollut Isossakyrössä 1670."
Kiven reunaa kiertää seuraava raamatunlause:
"Ja taidolliset loistavat niin kuin taivaan vahvuus loistaa ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niin kuin taivaan tähdet aina ja iankaikkisesti (Dan. 12:3)"
Pekka K

Ainakin minulla kansallisbiografian
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/473/
kuva (Kuvanottaja: P. O. Welin. Museovirasto) näkyy aivan ilmaiseksi, mutta sinun ottama kuvasi on paljon tarkempi.
Laitetan tähän linkit myös Museoviraston sivuilta löytyviin Elias Brennerin (1647-1717)
http://www.suomenmuseotonline.fi/sv/kohde/Suomen+kansallismuseo/H32100%3a53
ja Mattias Reiniuksen (1691-1723)
http://www.suomenmuseotonline.fi/sv/kohde/Suomen+kansallismuseo/H6568%3a2
miniatyyreihin.

[Benedictus]

Upeita kuvia ja todella yksityiskohtaisia.

Brennerusten kuvista voi päätellä, että olivat tummia ja vahvapiirteisiä.

Reinius taasen vaalea suomalaistyylinen.

Kun haeskelee Brennerus tietoja niin Isakin lasten luvut eivät oikein täsmää.

Poikia vaikuttaisi olevan ainakin Henrik, Gustavus, Elias, mainitaan myös Crister ja Zakris, siis viisi poikaa, tytär Barbro ja Margeta, jos 2 lasta oli syntynyt kuolleena ja 11 kuoli lapsena, saadaan jo näistä 20 ja silti pitäisi olla 3 tytärtäkin jossain.

Vaikuttaisi, että noita lapsena kuolleita ei taida olla noin montaa.

Nämä 2 tuntematonta tytärtä ovat tietysti kiinnostavat, sillä voivat olla hyvinkin syntyneet 1630-luvulla ja siten hyvin mahdollisia äitivaihtoehtoja seka siltavouti Henrik Matssonille ja myös Isak Erikssonille.

Pojat yleensä avioituivat yli kaksikymppisinä.
Tyttäret naitettiin nuorempina. Huomioiden Brenneruksen lapsikatraan koon, niin varmaankin pyrittiin tyttäret naittamaan mahdollisimman nuorena, jotta talous pienenisi.

Pohjalaistutkijat ovat erinomaisen tarkasti selvillä suvuistaan. Kysymys onkin olisiko verkossa sopivia Matseja ja Erikejä, joiden vaimoksi sopisi Brenneruksen tyttäriä.

Voisi spekuloida, että siltavouti ammatti viittaisi isän vouti ammattiin ja Isakin kirjuri tehtävät isän kirjuri virkaan.

Voi hyvin päätellä, että Israel Alftanus on ollut sukunsa päämies ja vaikuttanut siten myös suvun avioliittoihin. Eli ajatus, että kaikki Månsin tyttärien puolisot on hankittu Israelin verkoston kautta ei ole kaukaa haettua.

[JHissa]

Upeita kuvia ja todella yksityiskohtaisia.

Brennerusten kuvista voi päätellä, että olivat tummia ja vahvapiirteisiä.

Reinius taasen vaalea suomalaistyylinen.

Kun haeskelee Brennerus tietoja niin Isakin lasten luvut eivät oikein täsmää.

Poikia vaikuttaisi olevan ainakin Henrik, Gustavus, Elias, mainitaan myös Crister ja Zakris, siis viisi poikaa, tytär Barbro ja Margeta, jos 2 lasta oli syntynyt kuolleena ja 11 kuoli lapsena, saadaan jo näistä 20 ja silti pitäisi olla 3 tytärtäkin jossain.

Vaikuttaisi, että noita lapsena kuolleita ei taida olla noin montaa.

Nämä 2 tuntematonta tytärtä ovat tietysti kiinnostavat, sillä voivat olla hyvinkin syntyneet 1630-luvulla ja siten hyvin mahdollisia äitivaihtoehtoja seka siltavouti Henrik Matssonille ja myös Isak Erikssonille.

Pojat yleensä avioituivat yli kaksikymppisinä.
Tyttäret naitettiin nuorempina. Huomioiden Brenneruksen lapsikatraan koon, niin varmaankin pyrittiin tyttäret naittamaan mahdollisimman nuorena, jotta talous pienenisi.

Pohjalaistutkijat ovat erinomaisen tarkasti selvillä suvuistaan. Kysymys onkin olisiko verkossa sopivia Matseja ja Erikejä, joiden vaimoksi sopisi Brenneruksen tyttäriä.

Voisi spekuloida, että siltavouti ammatti viittaisi isän vouti ammattiin ja Isakin kirjuri tehtävät isän kirjuri virkaan.

Voi hyvin päätellä, että Israel Alftanus on ollut sukunsa päämies ja vaikuttanut siten myös suvun avioliittoihin. Eli ajatus, että kaikki Månsin tyttärien puolisot on hankittu Israelin verkoston kautta ei ole kaukaa haettua.
Laitetaan Isaacus Brennerin 18 lasta eli 2 puuttuu.
Isaacus Henrici Brennerus (Wasensis), * 1.1.1603 Mustasaari; † 31.7.1670 Isokyrö, Ventälä, Laurola.
P: Vöyri 1629 Susanna Gabrielintr. Wernberg, * 1609 Vöyri; † 10.2.1685 Isokyrö, Ventälä, Laurola. (GS 9196). L: 20 lasta:
1.
Henricus, * 9.9.1630 Mustasaari; † 11.5.1689 Isokyrö. (GS 9197).
1P: 1.1.1660 Susanna Jakobi Jemps, * n. 1634 Vaasa; ‡ 21.12.1672 Vaasa.
2P: 1673/74 Catharina Botvidi Höök, * † eli 1692 Kruunupyy.
2.
Barbro, * 10.12.1631 Mustasaari; † 30.5.1662 Pori. (GS 9201).
P: 6.8.1654 Philip Casparinp. Eichman (Ekman), * 13.9.1620 Saksa, Rügenwald; ‡ 26.10.1690 Pori.
3.
Gabriel, * 1.2.1633 Mustasaari; † .
4.
Christian, * 16.3.1634 Mustasaari; † .
5.
Iisak, * (tv) 14.3.1635 Mustasaari; † . (GS 9445).
6.
Zachris, * (tv) 14.3.1635 Mustasaari; † . (GS 9446).
7.
Susanna, * 6.8.1636 Mustasaari; † 1636 Mustasaari.
8.
Jakob, * 7.11.1637 Mustasaari; † kuoli nuorena.
9.
Gustavus, * 25.11.1638 Mustasaari; † 22.5.1695 Isokyrö. (GS 9447).
P: Kokkola 4.11.1678 Catharina Danielintr. Swart, * n. 1650 Kokkola; † eli 1708 Isokyrö. (GS 7568).
10.
Isaacus, * n. 10.1639 Mustasaari; ‡ ? 14.3.1696 Mustasaari. Yo Turussa 2632 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2632)? (Aarne Ekman, Genealogiska strönotiser. SSV 33–34 (1949–50) s. 10). (Vaasan RO 6.4.1695 s. 94 ”Wällb: Isaach Brenners wägnar”).
?P: N. N., ‡ leskenä 10.6.1696 Mustasaari.
11.
Margareta, * 24.8.1640 Mustasaari; † 15.7.1641 Mustasaari.
12.
Susanna, * n. 1642 Mustasaari; † . (GS 9449).
13.
Carl, * n. 1643 Mustasaari; † .
14.
Maria, * n. 1645 Isokyrö; † . (GS 9450).
15.
Beata, * n. 1646 Isokyrö; † . (GS 9451).
16.
Elias aatel. 1712 Brenner (n:o 1464), * 18.4.1647 Isokyrö; † 16.1.1717 Tukholma. (GS 9452).
1P: Tukholma 24.8.1676 Ehrengard Johanintr. Stamm, * 1651; † 1679 Tukholma.
2P: Tukholma 25.10.1680 Sofia Elisabet Niclaksenr. Weber, * 29.4.1659 Tukholma; † 14.9.1730 Tukholma.
17.
Margareta, * 1650 Isokyrö; † 1.1715 Uusikaarlepyy. (GS 9461).
P: 9.1.1672 Jakob Cortinp. Bockmöller, * 3.3.1650 Uusikaarlepyy; † 3.10.1701 Tukholma. (GS 939).
18.
Carl, * 18.11.1651 Isokyrö; † 2.8.1653 Isokyrö.

[Benedictus]

Laitetaan Isaacus Brennerin 18 lasta eli 2 puuttuu.
Isaacus Henrici Brennerus (Wasensis), * 1.1.1603 Mustasaari; † 31.7.1670 Isokyrö, Ventälä, Laurola.
P: Vöyri 1629 Susanna Gabrielintr. Wernberg, * 1609 Vöyri; † 10.2.1685 Isokyrö, Ventälä, Laurola. (GS 9196). L: 20 lasta:
1.
Henricus, * 9.9.1630 Mustasaari; † 11.5.1689 Isokyrö. (GS 9197).
1P: 1.1.1660 Susanna Jakobi Jemps, * n. 1634 Vaasa; ‡ 21.12.1672 Vaasa.
2P: 1673/74 Catharina Botvidi Höök, * † eli 1692 Kruunupyy.
2.
Barbro, * 10.12.1631 Mustasaari; † 30.5.1662 Pori. (GS 9201).
P: 6.8.1654 Philip Casparinp. Eichman (Ekman), * 13.9.1620 Saksa, Rügenwald; ‡ 26.10.1690 Pori.
3.
Gabriel, * 1.2.1633 Mustasaari; † .
4.
Christian, * 16.3.1634 Mustasaari; † .
5.
Iisak, * (tv) 14.3.1635 Mustasaari; † . (GS 9445).
6.
Zachris, * (tv) 14.3.1635 Mustasaari; † . (GS 9446).
7.
Susanna, * 6.8.1636 Mustasaari; † 1636 Mustasaari.
8.
Jakob, * 7.11.1637 Mustasaari; † kuoli nuorena.
9.
Gustavus, * 25.11.1638 Mustasaari; † 22.5.1695 Isokyrö. (GS 9447).
P: Kokkola 4.11.1678 Catharina Danielintr. Swart, * n. 1650 Kokkola; † eli 1708 Isokyrö. (GS 7568).
10.
Isaacus, * n. 10.1639 Mustasaari; ‡ ? 14.3.1696 Mustasaari. Yo Turussa 2632 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2632)? (Aarne Ekman, Genealogiska strönotiser. SSV 33–34 (1949–50) s. 10). (Vaasan RO 6.4.1695 s. 94 ”Wällb: Isaach Brenners wägnar”).
?P: N. N., ‡ leskenä 10.6.1696 Mustasaari.
11.
Margareta, * 24.8.1640 Mustasaari; † 15.7.1641 Mustasaari.
12.
Susanna, * n. 1642 Mustasaari; † . (GS 9449).
13.
Carl, * n. 1643 Mustasaari; † .
14.
Maria, * n. 1645 Isokyrö; † . (GS 9450).
15.
Beata, * n. 1646 Isokyrö; † . (GS 9451).
16.
Elias aatel. 1712 Brenner (n:o 1464), * 18.4.1647 Isokyrö; † 16.1.1717 Tukholma. (GS 9452).
1P: Tukholma 24.8.1676 Ehrengard Johanintr. Stamm, * 1651; † 1679 Tukholma.
2P: Tukholma 25.10.1680 Sofia Elisabet Niclaksenr. Weber, * 29.4.1659 Tukholma; † 14.9.1730 Tukholma.
17.
Margareta, * 1650 Isokyrö; † 1.1715 Uusikaarlepyy. (GS 9461).
P: 9.1.1672 Jakob Cortinp. Bockmöller, * 3.3.1650 Uusikaarlepyy; † 3.10.1701 Tukholma. (GS 939).
18.
Carl, * 18.11.1651 Isokyrö; † 2.8.1653 Isokyrö.

Huh, on tuossa ollut rouvalla urakkaa. Koko ajan kantanut sikiöö ja samalla imettänyt pienimpiä.
Väitetään, että imetys estää uutta raskautta. Ainakaan tässä tapauksessa ei näy toimineen, kun melkein lapsvuoteella on jo uusi pantu alulle.

Kun noita syntymä aikoja katsoo, niin ei sarjaan mahdu kyllä yhtään ennen 1647-1650 olevaa aukkoa.

Ovatko puuttuvat viimeisiä vai oliko yksi ennen Henrikiä.

Eli ei oikein teoriani Matista ja Erikistä tähän Isakin perheeseen sovi.

Isakin mustuuteen viittaava haukkuma kuitenkin sopisi tummiin Brennereihin, eli oliko Isakilla millaisia veljiä tai sisaria, joiden lapset sopisivat puolisoiksi Israelin siskontytöille.

[Matti Lund]

Hei, en puutu muuhun, mutta Isonkyrön kappalaisen Henricus Brennerusin vaimo Katarina oli Botvid Höökin sisko ja siis Larsintytär. Korjannet patronyymin.

Patronyymi muistaakseni ilmenee suoranaisesti vain kerran tuomiokirjoista, mutta toisaalta Botvid Höök kantoi käräjillä useamman kerran siskonsa puolesta, jolloin tieto tulee ilmi.

Yksi esimerkki näistä esiintuloista on Isonkyrön kesäkäräjät 1679, s. 309 (mf ES2080).

Tässä ketjussa on tietysti paljon muitakin erilaisia tietojen harhaanjohtumuksia, mutta uskon, etten ole pyynnössäni täysin voimaton, kun kohdistan toivomukseni Sinuun, Johannes.

Joten Johannes korjannet tiedon siltä osin, niin se ei pääse enempää leviämään Sinun avustuksellasi ... tai sitten se on jo pahasti päässyt irti eikä sille mahda enää mitään?

terv M Lu

[JHissa]

Hei, en puutu muuhun, mutta Isonkyrön kappalaisen Henricus Brennerusin vaimo Katarina oli Botvid Höökin sisko ja siis Larsintytär. Korjannet patronyymin.

Patronyymi muistaakseni ilmenee suoranaisesti vain kerran tuomiokirjoista, mutta toisaalta Botvid Höök kantoi käräjillä useamman kerran siskonsa puolesta, jolloin tieto tulee ilmi.

Yksi esimerkki näistä esiintuloista on Isonkyrön kesäkäräjät 1679, s. 309 (mf ES2080).

Tässä ketjussa on tietysti paljon muitakin erilaisia tietojen harhaanjohtumuksia, mutta uskon, etten ole pyynnössäni täysin voimaton, kun kohdistan toivomukseni Sinuun, Johannes.

Joten Johannes korjannet tiedon siltä osin, niin se ei pääse enempää leviämään Sinun avustuksellasi ... tai sitten se on jo pahasti päässyt irti eikä sille mahda enää mitään?

terv M Lu
Poimin tuon Botvidintyttären kansallisbiografian paimenmuistiosta
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=285
ylioppilasmatrikkelissa
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=675
näyttää olevan Katarina Larsdotter Höök († 1690), jossa oleva kuolinvuosi taitaa olla väärin sillä hänethän mainitaan vielä Isonkyrön käräjäjillä 5.–7.3.1692 s. 387 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3674147
"Capellanens Sahliga H:r Henrici Änckia dygdesamma hustro Catarina Höök".

Itse olen ihmetellyt tuota vanhaa ylioppilasta Isaac Brennerusta, joka haudataan Mustasaaren haudattujen mukaan Vaasassa 14.3.1696 ja hänen leskensä haudataan pian tämän jälkeen 10.6.1696.

[JHissa]

Laitetaan Isaacus Brennerin 18 lasta eli 2 puuttuu (korjattu versio).
Isaacus Henrici Brennerus (Wasensis), * 1.1.1603 Mustasaari; † 31.7.1670 Isokyrö, Ventälä, Laurola.
P: Vöyri 1629 Susanna Gabrielintr. Wernberg, * 1609 Vöyri; † 10.2.1685 Isokyrö, Ventälä, Laurola. (GS 9196). L: 20 lasta:
1.
Henricus, * 9.9.1630 Mustasaari; † 11.5.1689 Isokyrö. (GS 9197).
1P: 1.1.1660 Susanna Jakobi Jemps, * n. 1634 Vaasa; ‡ 21.12.1672 Vaasa.
2P: 1673/74 Catharina Laurentii Höök, * † eli 1692 Kruunupyy.
2.
Barbro, * 10.12.1631 Mustasaari; † 30.5.1662 Pori. (GS 9201).
P: 6.8.1654 Philip Casparinp. Eichman (Ekman), * 13.9.1620 Saksa, Rügenwald; ‡ 26.10.1690 Pori.
3.
Gabriel, * 1.2.1633 Mustasaari; † .
4.
Christian, * 16.3.1634 Mustasaari; † .
5.
Iisak, * (tv) 14.3.1635 Mustasaari; † . (GS 9445).
6.
Zachris, * (tv) 14.3.1635 Mustasaari; † . (GS 9446).
7.
Susanna, * 6.8.1636 Mustasaari; † 1636 Mustasaari.
8.
Jakob, * 7.11.1637 Mustasaari; † kuoli nuorena.
9.
Gustavus, * 25.11.1638 Mustasaari; † 22.5.1695 Isokyrö. (GS 9447).
P: Kokkola 4.11.1678 Catharina Danielintr. Swart, * n. 1650 Kokkola; † eli 1708 Isokyrö. (GS 7568).
10.
Isaacus, * n. 10.1639 Mustasaari; ‡ ? 14.3.1696 Mustasaari. Yo Turussa 2632 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2632)? (Aarne Ekman, Genealogiska strönotiser. SSV 33–34 (1949–50) s. 10). (Vaasan RO 6.4.1695 s. 94 ”Wällb: Isaach Brenners wägnar”).
?P: N. N., ‡ leskenä 10.6.1696 Mustasaari.
11.
Margareta, * 24.8.1640 Mustasaari; † 15.7.1641 Mustasaari.
12.
Susanna, * n. 1642 Mustasaari; † . (GS 9449).
13.
Carl, * n. 1643 Mustasaari; † .
14.
Maria, * n. 1645 Isokyrö; † . (GS 9450).
15.
Beata, * n. 1646 Isokyrö; † . (GS 9451).
16.
Elias aatel. 1712 Brenner (n:o 1464), * 18.4.1647 Isokyrö; † 16.1.1717 Tukholma. (GS 9452).
1P: Tukholma 24.8.1676 Ehrengard Johanintr. Stamm, * 1651; † 1679 Tukholma.
2P: Tukholma 25.10.1680 Sofia Elisabet Niclaksenr. Weber, * 29.4.1659 Tukholma; † 14.9.1730 Tukholma.
17.
Margareta, * 1650 Isokyrö; † 1.1715 Uusikaarlepyy. (GS 9461).
P: 9.1.1672 Jakob Cortinp. Bockmöller, * 3.3.1650 Uusikaarlepyy; † 3.10.1701 Tukholma. (GS 939).
18.
Carl, * 18.11.1651 Isokyrö; † 2.8.1653 Isokyrö.

Huh, on tuossa ollut rouvalla urakkaa. Koko ajan kantanut sikiöö ja samalla imettänyt pienimpiä.
Väitetään, että imetys estää uutta raskautta. Ainakaan tässä tapauksessa ei näy toimineen, kun melkein lapsvuoteella on jo uusi pantu alulle.

Kun noita syntymä aikoja katsoo, niin ei sarjaan mahdu kyllä yhtään ennen 1647-1650 olevaa aukkoa.

Ovatko puuttuvat viimeisiä vai oliko yksi ennen Henrikiä.

Eli ei oikein teoriani Matista ja Erikistä tähän Isakin perheeseen sovi.

Isakin mustuuteen viittaava haukkuma kuitenkin sopisi tummiin Brennereihin, eli oliko Isakilla millaisia veljiä tai sisaria, joiden lapset sopisivat puolisoiksi Israelin siskontytöille.
Nuo kaksi voivat olla keskenmenoja eli heitä ei ole ehditty edes hätäkastaa, mikä selittää myös sen ettei heille ole annettu edes nimeä.

[Benedictus]

Isak Brenneruksen suureen lapsilaumaan ei Erik tai Mats nimisiä, edes vävyinä näytä mahtuvan.
Entä miten tiedetään Henrik Brenneruksen muista lapsista?

Brennerus, Gabriel Henrici (1605–1694)

Brenner, Gabriel Henriksson
S Mustasaari 1605. V Vaasan ja Mustasaaren kirkkoherra, oletettavasti myös Pohjanmaan maarovasti Henricus Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=286) ja Margareta Knutsdotter Porshank.
Ylioppilas Uppsalassa syyskuu 1624.

Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherran apulainen ilmeisesti jo 1639, mainitaan 1643; Närpiön kappalainen 1655, kirkkoherra Kuninkaalliisen Majesteetin nimittämänä 4.7.1684; rovasti 8.11.1684.
Asui omalla maatilallaan Kåtnäsin kylässä.
K Närpiö alkuvuodesta 1694.
P Brita Knutsdotter Rudnesia, PV Maalahden kirkkoherra Canutus Johannis Rudnesius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2145) ja Vöyrin kirkkoherran tytär Margareta Mattsdotter Gammal.


Brennerus, Jacobus Henrici (1607–1685)

Jakob Henriksson
S Mustasaari toukokuussa 1607. V Mustasaaren ja Vaasan kirkkoherra, oletettavasti myös maarovasti Henricus Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=286) ja Margareta Knutsdotter Porshank.
Kävi Turun katedraalikoulua 1618, Oulun triviaalikoulua 1622. Ylioppilas Uppsalassa 11.7.1625.
Vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 16.2.1631 Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pataljoonansaarnaajaksi, osallistui rykmentin mukana kolmikymmenvuotisen sodan sotatoimiin Saksassa, ylennettiin rykmentinpastoriksi ja palasi kotimaahan 1637; Kruunupyyn (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5039) kirkkoherra

K Kruunupyy 13.1. (haudattiin 1.3.) 1685.
P1 7.10.1638 Margareta Knutsdotter hänen 2. avioliitossaan, S Pietarsaari 21.9.1602, K Kruunupyy 14.12.1667 (haudattiin Kruunupyyn kirkkoon 18.1.1668), P1 V Pietarsaaren kirkkoherra Canutus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=362) ja hänen 2. puolisonsa Anna Pettersdotter Niurenia;

Brennerus, Henricus Martini (1552–1616)

Brenner, Henrik Mårtensson
S 1552. V Mustasaaren kirkkoherra Martinus Matthaei Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=292) ja hänen 1. puolisonsa Beata N.N.
Åkerblomin (1941) mukaan Mustasaaren lukkari todennäköisesti jo 1570-luvulla; Mustasaaren (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5067) kappalainen ja lukkari ainakin 26.9.1590, jolloin kuningas Juhana III kirjeellään oikeutti hänet nauttimaan lukkarinveron tuoton edellyttäen, että hän kappalaisena ja oppineena ja kelvollisena henkilönä pitää voimassa lukkarinviran; Mustasaaren (ja vuodesta 1606 Vaasan) kirkkoherra isänsä seuraajana vasta kesällä 1599 kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan välienselvittelyn ja siihen liittyen nuijasodan aiheuttaman viivästyksen jälkeen;

.
K Vaasa 10.3.1616.
P Tukholma 1586 Margareta Knutsdotter Porschank, S 1567, K Tukholma 6.8.1631, PV Tukholman kaupungin porvari ja raatimies Knut Porschank ja Margareta N.N.


Henrik Brenneruksen pojat ovat syntyneet 1603 jälkeen. Avoliitto on solmittu 1586, eli onko muita lapsia kuinka paljon?

[Matti Lund]

...


Henrik Brenneruksen pojat ovat syntyneet 1603 jälkeen. Avoliitto on solmittu 1586, eli onko muita lapsia kuinka paljon?

Päästyään Mustasaaren kirkkoherraksi Henrik Brenner lisäsi sinettiinsä B -kirjaimen eli oli ilmeisesti se henkilö, joka otti suvussaan käyttöön Brenner / Brennerus -nimen. Vielä kappalaisena ollessaan Henrikillä ei ollut B kirjainta sinetissään, vaan isänsä mallin mukaisesti etunimen ja patronyymin ensimmäiset kirjaimet.

Oli useampia tyttäriä. En mene tässä ulkomuistista vannomaan tarkkaa lukua, mutta vähintäänkin kolme.

Seuraamalla lyhennys- ja autiotilaluetteloita Mustasaaren Helsingbyn kylän osalta ennen 1600 -luvun puoliväliä, sieltä löytyy tietoja Brennerin asuinkartanon tilanteesta. On käytettävä sekä voudintililuetteloita (niteestä noin 4870 ylöspäin) että läänintililuetteloita (niteestä noin 9150 alaspäin). Tiluksille suotiin monenlaisia vähennyksiä ja vapauksia.

Tämä on ulkomuistista, mutta luulen, että menee lähelle oikeaa.

Tultuaan Isonkyrön kirkkoherraksi Isaacus Brennerus myi Helsingbyn asuinkartanon. Sitä oli asunut siihen asti hänen kaksi siskoaan.

Suurimman osan kartanosta osti Maran eli Maranderin talon isäntä. Hän jakoi tämän jälkeen tiluksensa kahtia, toista asui hänen poikansa, toista vävynsä, ja sitä osaa, joka muodostui lähinnä entisestä Brennerin kartanosta, nimitettiin Nygårdiksi. Osittain kai olikin kysymyksessä takaisinosto eli Brennerin kartanon maat oli aikoinaan ostettu lähinnä Marasta.

Muistaakseni langokset vaihtoivat sitten kartanoita päittäin keskenään.

Lähempiä tietoja kartanokaupoista löytyy Mustasaaren käräjien pöytäkirjoista. Isaacus Brennerus tietysti esitti useampia valituksia kuten papeilla oli tapana.

Kaupan yhteydessä Brenneruksen kahdelle siskolle turvattiin elanto, eli he pääsivät syytinkiläisiksi Nygårdin taloon.

Ainakin toinen siskoista oli jäänyt kokonaan naimattomaksi eikä toisellakaan ollut tiettävästi lapsia. He elivät korkeaan ikään Helsingbyssä.

Tytärten yhteydessä esiintullut Maran talon isäntä oli 1600 -luvun puolivälin tienoilla koko Mustasaaren pitäjän napamies, lautamies, kirkkoväärti ja valtiopäivämies.

Tästä on juolahtanut mieleeni sellainen spekulatiivinen ajatus, että toinen Maran isännän vaimoista olisi saattanut olla Brenneruksen tyttäriä, mutta en ole kyennyt sellaista osoittamaan todeksi. Maroilla oli joka tapauksessa todistettaviakin kytköksiä eräisiin alueen säätyläis- ja kauppaporvarisukuihin.

Nygårdin kartano joutui isonvihan jälkeen omien esivanhempieni sisarusten omistukseen, joten yritin joskus selvittää, oliko itselläni juuria sinne. Mielestäni olen pystynyt viimein osoittamaan, ettei niitä ole, vaan se kauppa oli myyntiä "vierassukuiselle", vaikkakin siihen liittyi syytinkisopimus ja kaavailuja naimakaupoista.

terv Matti Lu

[Benedictus]

https://www.geni.com/people/Erik-J%C3%B6nsson-Mara/6000000037879996024

Matti Lundin selvitys oli hyvin kiinnostava.
Yllä oleva Erik Jönsson Mara lienee kyseinen Maran isäntä, jolle Isak Brennerus myi tilan.

Lund arvioi, että Maran vaimo saattoi olla Henricus Brenneruksen tytär ja siis Isakin sisar.

Olisiko niin, että sisar oli kolme, joista kolmas oli Erik Maran vaimo.

Tämä tarkoittaisi, että Maran lapset olivat Barbro Brenneruksen eli Israel Alftanuksen anopin serkkuja.

Olisiko mahdollista, että Erik Maralla olisi ollut poika Isak Eriksson, ajallisesti kyllä tuntuisi sopivan?

Entäpä löytyisikö Maroista Mats, jolla voisi olla poika Henrik?

[Pekka Hiltunen]

https://www.geni.com/people/Erik-J%C3%B6nsson-Mara/6000000037879996024

Matti Lundin selvitys oli hyvin kiinnostava.
Yllä oleva Erik Jönsson Mara lienee kyseinen Maran isäntä, jolle Isak Brennerus myi tilan.

Lund arvioi, että Maran vaimo saattoi olla Henricus Brenneruksen tytär ja siis Isakin sisar.

Olisiko niin, että sisar oli kolme, joista kolmas oli Erik Maran vaimo.

Tämä tarkoittaisi, että Maran lapset olivat Barbro Brenneruksen eli Israel Alftanuksen anopin serkkuja.

Olisiko mahdollista, että Erik Maralla olisi ollut poika Isak Eriksson, ajallisesti kyllä tuntuisi sopivan?

Entäpä löytyisikö Maroista Mats, jolla voisi olla poika Henrik?


Minulta on ehkä voinut jäädä jotain huomaamatta, mutta kysyn silti: kuinka Ericus Ericiin vaimo Helena Mårtensdotter Brennera liittyy nyt käsiteltävään Brenneriin? Onko Maran tilan nimen syntyhistoriasta mitään tietoja? Mieleeni tulee Martti eli Mårten, ja Isak/ Isaacus esiintyy niinikään Alftanusten "kantaisän" vaimon puolella samoin kuin Erik, joka tosin oli myös Israel Alftanuksen isän patronyymi.
PH

[Matti Lund]

Minulta on ehkä voinut jäädä jotain huomaamatta, mutta kysyn silti: kuinka Ericus Ericiin vaimo Helena Mårtensdotter Brennera liittyy nyt käsiteltävään Brenneriin? Onko Maran tilan nimen syntyhistoriasta mitään tietoja? Mieleeni tulee Martti eli Mårten, ja Isak/ Isaacus esiintyy niinikään Alftanusten "kantaisän" vaimon puolella samoin kuin Erik, joka tosin oli myös Israel Alftanuksen isän patronyymi.
PH

Ei kaiketi mitenkään paitsi, että kun molempien sukujen jälkeläiset olivat virkamiehiä ja pappeja, joista jotkut saivat konsistorilta tai kruunulta komennuksia samoille paikkakunnille, he tulivat eri suunnista etelästä yhteen virkapaikoilleen myös Pohjanmaalla ja naimakauppoja näiden sukujen välillä sitten myöhemmin solmittiin, ainakin Etelä-Pohjanmaalla, kun kerran he olivat pakostakin kanssakäymisissä saman säädyn merkeissä ja siten seurustelivat keskenään samoissa pappiloissa ja herraskartanoissa ... ja seurasivat toisiansa samoissa viroissa.

Luulen, että kirkkoherra Henricus otti Brenner(us) -nimen paikannimestä Helsingbystä. Ainakaan en löytänyt Närpistä mitään perusteita sille nimelle, mutta Helsingbystä löysin sille mahdollisuuksia, vaikkakaan tuskin kenelläkään on mitään todisteita sille. Nimistä kun voidaan spekuloida, kun vähänkin maaperää sellaiseen on. Helsingbystä löytyy paljolti tällaista spekulatiivista maaperää, mutta Närpistä en löytänyt, vaikka olen käynyt siellä paikanpäällä moneen kertaan tutkimassa edellytyksiä.

Helsingbyn useimmat palo -nimet ovat varmasti Brenneruksia vanhempia, mutta epäilen myös erästä kohtaa, että nimi olisi tullut Brennerin siihen kohdistuneesta nautintaoikeudesta. - Tai sitten se on puhdasta nimisattumaa.

Annetussa linkissä oli kyllä oikea Maran isäntä ja joitakin tietoja hänen perheestään. Joitain perheenjäseniä, jotka ovat tiedossani, siitä puuttui. Siis mm. Remahlin virkamiessukuhaara kuuluu hänen jälkeläisiinsä.

Turha on Marasta enempää spekuloida tässä yhteydessä, jos ei ole esittää dokumentaarista tukea asialleen. Se edellyttää tuomiokirjojen tarkkaakin tarkempaa lukemista, vähintäänkin Mustasaaren ja Vaasan osalta, ja eräitten muitten pitäjien, joissa suvun edustajia oli virassa. Suvun jäseniä oli myös Ruotsin puolella, joten sieltäkin saattaa löytyä jotain valaisevaa tietoa.

Hämeestä ei ole tullut mitään vastaan, mutta en ole kyllä erityisesti sieltä heitä metsästänytkään, joten en varmaa osaa sanoa. Virkamiehiähän nyt heiteltiin maan eri puolilta eri puolille korkeimpien virkamiesten ja viime kädessä kuninkaan halujen mukaan.


terv Matti Lu

[Pekka Hiltunen]

Ei kaiketi mitenkään paitsi, että kun molempien sukujen jälkeläiset olivat virkamiehiä ja pappeja, joista jotkut saivat konsistorilta tai kruunulta komennuksia samoille paikkakunnille, he tulivat eri suunnista etelästä yhteen virkapaikoilleen myös Pohjanmaalla ja naimakauppoja näiden sukujen välillä sitten myöhemmin solmittiin, ainakin Etelä-Pohjanmaalla, kun kerran he olivat pakostakin kanssakäymisissä saman säädyn merkeissä ja siten seurustelivat keskenään samoissa pappiloissa ja herraskartanoissa ... ja seurasivat toisiansa samoissa viroissa.

Luulen, että kirkkoherra Henricus otti Brenner(us) -nimen paikannimestä Helsingbystä. Ainakaan en löytänyt Närpistä mitään perusteita sille nimelle, mutta Helsingbystä löysin sille mahdollisuuksia, vaikkakaan tuskin kenelläkään on mitään todisteita sille. Nimistä kun voidaan spekuloida, kun vähänkin maaperää sellaiseen on. Helsingbystä löytyy paljolti tällaista spekulatiivista maaperää, mutta Närpistä en löytänyt, vaikka olen käynyt siellä paikanpäällä moneen kertaan tutkimassa edellytyksiä.

Helsingbyn useimmat palo -nimet ovat varmasti Brenneruksia vanhempia, mutta epäilen myös erästä kohtaa, että nimi olisi tullut Brennerin siihen kohdistuneesta nautintaoikeudesta. - Tai sitten se on puhdasta nimisattumaa.

Annetussa linkissä oli kyllä oikea Maran isäntä ja joitakin tietoja hänen perheestään. Joitain perheenjäseniä, jotka ovat tiedossani, siitä puuttui. Siis mm. Remahlin virkamiessukuhaara kuuluu hänen jälkeläisiinsä.

Turha on Marasta enempää spekuloida tässä yhteydessä, jos ei ole esittää dokumentaarista tukea asialleen. Se edellyttää tuomiokirjojen tarkkaakin tarkempaa lukemista, vähintäänkin Mustasaaren ja Vaasan osalta, ja eräitten muitten pitäjien, joissa suvun edustajia oli virassa. Suvun jäseniä oli myös Ruotsin puolella, joten sieltäkin saattaa löytyä jotain valaisevaa tietoa.

Hämeestä ei ole tullut mitään vastaan, mutta en ole kyllä erityisesti sieltä heitä metsästänytkään, joten en varmaa osaa sanoa. Virkamiehiähän nyt heiteltiin maan eri puolilta eri puolille korkeimpien virkamiesten ja viime kädessä kuninkaan halujen mukaan.


terv Matti Lu

Kiitän nopeasta vastauksesta! - Tämmöistä vähän arvelinkin...
PH

[Benedictus]

Pohdein, että Israel Alftanus olis naittanut sisnkontyttärensä vaimojensa sukulaisille tai lähipiirilleen.

ISak Erikssonin viitteellinen tummuus pohjanmaan vaaleaa väestöä vasten korostuu Simon Aron haukkumassa.
Brennerusten tummuus kuvista päätellen on poikkeuksellisen voimakasta, mikä lienee peruja Henrik Brenneruksen vaimon Porshank-suvulta.

Tällöin tummuuden periytyminen vaatii Porshank juurta, mihin Erik Maran mahdollinen Brennerus vaimo sopisi.

Tämä on tietysti spekulaatio.

Nimismies Erik Mara olisi sosiaalisesti sopivakin.
Isak Erikssonista tiedetään, että oli Evert Feuhtingin kirjuri jo 1674, oli siis jo tuolloin taitava kirjurin taidoissa, mikä vaati joko opiskelua tai kotoa opittuja taitoja, jota Mynämäen Kalliksen isäntä viskaali Elias Johansson korosti hakiessaan Mynämäen nimismiehen asemaa.

Olen huomannut, että pohjalaistutkijat ovat erinomaisen tarkkoja, siksi saattaa olla, että joku olisi sattunut huomaamaan maininnan, joka voisi yhdistää Isak Erikssonin Maran perheeseen.

[Jari Latva-Rasku]

Yksi mahdollinen vaihtoehto siltavouti Heikki Matinpojaksi voi olla pois kuitattu, kun selasin Vähänkyrön nimismiehen Tuure (Thõre) Matinpojan kotitilan Ojaniemen Tuorilan verotettuja vuosilta 1680-1690, sieltä ainakaan ei Heikki-veljeä Tuurelle löytynyt. Tuuren 1. puoliso oli Sursill-sukuinen Beata Hansdotter ja 2. puoliso oli Maria Eriksdotter (Helsing), eli Lapuan nimismiehen veljenpojan Hemming Holmuddin puolison sisko. Vaasan läheisyydessä sijainneen varakkaan Vähänkyrön talollisten joukosta voisi toki muitakin vaihtoehtoja löytyä.

Vähässäkyrössä oli näihin aikoihin esimerkiksi kuudennusmiehenä eli veronkerääjänä toiminut Heikki Pukki Vähänkyrön Kuuttilastan. Voutien ei välttämättä tarvinnut hoitaa itse tehtävänsä saastaisinta vaihetta. Heikin veli Simon Bock (k. 1682) toimi henkikirjurina ja revisiomittarina Liivinmaalla. Toinen veli Tuomas Jaakonpoika Pukki oli Vaasassa kauppias Herman Rossin kirjurina. Matteja en ole Pukeissa tunnistanut.

[JHissa]

Yksi mahdollinen vaihtoehto siltavouti Heikki Matinpojaksi voi olla pois kuitattu, kun selasin Vähänkyrön nimismiehen Tuure (Thõre) Matinpojan kotitilan Ojaniemen Tuorilan verotettuja vuosilta 1680-1690, sieltä ainakaan ei Heikki-veljeä Tuurelle löytynyt. Tuuren 1. puoliso oli Sursill-sukuinen Beata Hansdotter ja 2. puoliso oli Maria Eriksdotter (Helsing), eli Lapuan nimismiehen veljenpojan Hemming Holmuddin puolison sisko. Vaasan läheisyydessä sijainneen varakkaan Vähänkyrön talollisten joukosta voisi toki muitakin vaihtoehtoja löytyä.

Vähässäkyrössä oli näihin aikoihin esimerkiksi kuudennusmiehenä eli veronkerääjänä toiminut Heikki Pukki Vähänkyrön Kuuttilastan. Voutien ei välttämättä tarvinnut hoitaa itse tehtävänsä saastaisinta vaihetta. Heikin veli Simon Bock (k. 1682) toimi henkikirjurina ja revisiomittarina Liivinmaalla. Toinen veli Tuomas Jaakonpoika Pukki oli Vaasassa kauppias Herman Rossin kirjurina. Matteja en ole Pukeissa tunnistanut.
Ongelma on se, että Heikki Matinpoika voi olla ennen naimisiin menoaan renkinä vaikka pappilassa, sillä ainakin 1690 pappilassa on renki Hend.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037016
eli samaan aikaan kun siellä on S:r d. Maria.
Nyt pitää kahlata läpi ainakin vuosien 1690-1696 Isonkyrön tuomiokirjat, sillä Ilmajoen siltavouti Henrich Mattson mainitaan ainakin Isonkyrön käräjillä 14.9.1696 s. 272
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3678114
Hänhän taisi tulla Ilmajoen siltavoudiksi vasta 1695, Ilmajoen käräjät 26.7.1695 s. 46
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3677467
sillä en löydä häntä vielä vuoden 1695 henkikirjasta, mutta seuraavana vuonna 1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969157
hän onkin jo siltavoutina vaimoineen Ilmajoen Peuralankylässä.

[Jari Latva-Rasku]

Ongelma on se, että Heikki Matinpoika voi olla ennen naimisiin menoaan renkinä vaikka pappilassa, sillä ainakin 1690 pappilassa on renki Hend.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037016
eli samaan aikaan kun siellä on S:r d. Maria.
Nyt pitää kahlata läpi ainakin vuosien 1690-1696 Isonkyrön tuomiokirjat, sillä Ilmajoen siltavouti Henrich Mattson mainitaan ainakin Isonkyrön käräjillä 14.9.1696 s. 272
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3678114
Hänhän taisi tulla Ilmajoen siltavoudiksi vasta 1695, Ilmajoen käräjät 26.7.1695 s. 46
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3677467
sillä en löydä häntä vielä vuoden 1695 henkikirjasta, mutta seuraavana vuonna 1696
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969157
hän onkin jo siltavoutina vaimoineen Ilmajoen Peuralankylässä.

Hienoja löydöksiä olet jälleen kerran tehnyt! Henrik Mattssonin esiintyminen käräjillä vaikuttaa sivistyneeltä, vaikka seudulla oli ainakin aikaisemmin pystytty hoitamaan pikkuasioita ilman virkavaltaa, ja virkavalta ilman virallisuutta. Olen joskus miettinyt, miksi tukevasti aikuisiässä olevan Henrikin sanottiin ennen isoavihaa edenneen (avancera) furiiriksi. Ehkä sanalla oli silloin eri merkitys eli siirtyminen, sillä eihän se hyvältä kuulostanut, vaikka furiirit jonkin asteisia herroja olivatkin. Nimismieheksi ei Henrik päässyt, koska parempiakin paikallisia vaihtoehtoja oli, Valentin ja Esaias Peldan, Kokko-Öhman, Rein ja lopulta Birling. Ensimmäinen lapsi Ilmajoella syntyi syyskuussa vuonna 1695, mikä vastaa tuomiokirjojen laatimisajankohtia. Kummit olivat ensimmäisten lasten syntyessä naapureita sekä muita talollisia ja vasta myöhemmin Maria Månsdotterille sukua olevaa pappisväkeä, ellei sellaiseksi Gerska Holmuddia laskettu. Henrik myös ilmeisesti asui suhteellisen pitkään jonkinlaisessa töllissä talollisten pihapiirissä tai sitten talon nurkissa. Aivan kuin Henrikillä ei olisi ollut taloudellista mahdollisuutta tai suhteita ottaa taloa haltuun. Ehkä hän alun perin oli ihan oikea renki eikä vain rengiksi kutsuttu. Ensimmäinen lapsi Susanna on voinut syntyä jo melko pian avioliiton solmimisen jälkeen, koska vielä vuonna 1690 vanhemmat olivat erillään. Isostakyröstä ei paljon muuta tietoa 1690-luvun alkupuolelta taida löytyä muuta kuin tuomiokirjat, ellei sitten ensin ollut Lapualla.

[JHissa]

Hienoja löydöksiä olet jälleen kerran tehnyt! Henrik Mattssonin esiintyminen käräjillä vaikuttaa sivistyneeltä, vaikka seudulla oli ainakin aikaisemmin pystytty hoitamaan pikkuasioita ilman virkavaltaa, ja virkavalta ilman virallisuutta. Olen joskus miettinyt, miksi tukevasti aikuisiässä olevan Henrikin sanottiin ennen isoavihaa edenneen (avancera) furiiriksi. Ehkä sanalla oli silloin eri merkitys eli siirtyminen, sillä eihän se hyvältä kuulostanut, vaikka furiirit jonkin asteisia herroja olivatkin. Nimismieheksi ei Henrik päässyt, koska parempiakin paikallisia vaihtoehtoja oli, Valentin ja Esaias Peldan, Kokko-Öhman, Rein ja lopulta Birling. Ensimmäinen lapsi Ilmajoella syntyi syyskuussa vuonna 1695, mikä vastaa tuomiokirjojen laatimisajankohtia. Kummit olivat ensimmäisten lasten syntyessä naapureita sekä muita talollisia ja vasta myöhemmin Maria Månsdotterille sukua olevaa pappisväkeä, ellei sellaiseksi Gerska Holmuddia laskettu. Henrik myös ilmeisesti asui suhteellisen pitkään jonkinlaisessa töllissä talollisten pihapiirissä tai sitten talon nurkissa. Aivan kuin Henrikillä ei olisi ollut taloudellista mahdollisuutta tai suhteita ottaa taloa haltuun. Ehkä hän alun perin oli ihan oikea renki eikä vain rengiksi kutsuttu. Ensimmäinen lapsi Susanna on voinut syntyä jo melko pian avioliiton solmimisen jälkeen, koska vielä vuonna 1690 vanhemmat olivat erillään. Isostakyröstä ei paljon muuta tietoa 1690-luvun alkupuolelta taida löytyä muuta kuin tuomiokirjat, ellei sitten ensin ollut Lapualla.
Samoihin aikoihin kun Henrik Matinpoika ilmestyy Isokyröön niin Ylistaroon ilmestyy kavosvouti Matts Witting, joka oli naimisissa laihialaisen nimismiehen Erik Östeninpoika Öistin (Sursill) tyttären Liisan (k. 5.9.1734 Ylistaro, ikä 73 v) kanssa.
Aarre Alapoti, Sursill-suku Laihialla, Genos 45(1974), s. 52-59
http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_52.htm

[Jari Latva-Rasku]

Samoihin aikoihin kun Henrik Matinpoika ilmestyy Isokyröön niin Ylistaroon ilmestyy kavosvouti Matts Witting, joka oli naimisissa laihialaisen nimismiehen Erik Östeninpoika Öistin (Sursill) tyttären Liisan (k. 5.9.1734 Ylistaro, ikä 73 v) kanssa.
Aarre Alapoti, Sursill-suku Laihialla, Genos 45(1974), s. 52-59
http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_52.htm

En saanut ensihätään selvitetyksi, koska Matts Witting oli syntynyt. Henrik Mattsson lienee syntynyt 1660-luvun puolivälin paikkeilla. Wittingin, jos nyt oli sama Vitikka, suvulla oli kytkökset joka suuntaan. Yhteyksien selvittämisessä olisi töitä armeijan kokoluokkaa olevalle ryhmälle.

[Jari Latva-Rasku]

Siltavouti Henrik Mattsson oli vielä vuoden 1711 helmikuussa merkitty Ilmajoen Peuralan kylään, taisi olla myllytulliluetteloon, tyttärensä Susannan kanssa. Maria Månsdotteria ei veroluettelossa ollut, mutta hänet oli merkitty kuuroksi "döfver" jo pian Ilmajoelle saapumisensa jälkeen 1690-luvun puolessavälissä, joten kyllä Maria jossain luurasi, vaikka ei kuullut edes lastensa syntymää. Vuonna 1711 oli vielä suuria myös päällystön väenottoja Pohjanmaan rykmenttiin, tuskin Henrik muualle meni. Keväästä 1711 noin vuoden ajan rykmentti teki linnoitustöitä Kaakkois-Suomessa, mihin tehtävään siltavouti sopi aivan yhtä hyvin, tai paremmin, kuin muonituksesta ja majoituksesta vastannut furiiri. Sitten alkoi ryssän viha ja rykmentti pieneni kahakoissa sadoilla miehillä. Kun joulukuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1712 tehtiin Isossakyrössä katselmus Henrik Mattssonia ei luettelossa ollut tai sitten Henrik oli joku sukunimellinen Henrik. Vaihtoehtoja ei juuri yhtä enempää ollut. Tuskin Henrik oli korpraaliksi alennettu. On mahdollista, että Henrik Mattssonin ei enää tarvinnut mennä Napuen taisteluun kuolemaan, jos hän oli kuollut jo sitä ennen. Furiirin kuolinsyyt voisivat olla ähky, ruokamyrkytys tai koti-ikävä, tuskin nälkä tai sotavammat.

[Benedictus]

Isak Erikssonin etsintä ei ole näinä vuosina tuonut mitään varmaa vastausta hänen alkuperästään.

Erästä sukua olen pohtinut useamminkin.

Toropainen on selvittänyt Loimaan Niinijoensuun Pietilän isännän vouti , nimismies Erik Henriksson Spåran perheen melko perusteellisesti.

Kuitenkin kun pohtii sopivaa Isak Erikssoniam niin väkisin katse kääntyy Pietilään.

Aika sopii hyvin.
Isak Eriksson mainitaan Turussa Feuhtingin sihteerinä 1674-5. Eli ei ollut enää poikanen, koska ajoi asioita isäntänsä nimissä.

Nimet korostuvat hyvin, sillä yleensä lapsille annettiin isovanhempien nimiä.
Erik Spåran lapset:
Elin s.n.1645
Sophia s.n. 1649
Anna s.1652
Elisabeth s. ?
Ingeborg s. n. 1659
N. Eriksson, poika s. ? kuollut 1657.

Nuo tunnetut lapset sopivat ajallisesti hyvin yhteen, tosin ei olisi mahdotonta, että jo 1640-luvulla olisi syntynyt myös poika Isak, joka olisi pantu opiskelemaan ja siksi on tuntematon kuvioissa.
Väleihin mahtuu kyllä useampikin lapsi.

Tuota sukumahdollisuutta puoltaa myös yllä oleva nimisuora. Anna, Elisabeth, Ingeborg, kaikki Isak Erikssonin lasten nimiä.
Erityisesti huomio kohdistuu Ingeborg nimeen, koska se oli melko epätavallinen.
Toisaalta Anna olisi isoäidin Anna Florinan nimi ja Elisabeth taasen Erik Spåran sisar, samoin kuin Karin oli sisaren nimi.

Nämä Isakin lasten nimet ovat liian vahvasti samoja.

Toisaalta Karin Isaksdotter ja puolisonsa Aron poika, menivät Karkun Pakkalaan, kun Karinin isä Isak otti tilan takaisin haltuunsa vävyltään Elias Simonsson Arolta.
Tämä tieto kai oli joskus tutkittuna jossain Astrenius ketjussa.

Packalan emäntähän oli Cristina Eriksdotter Florina, jonka serkku oli Anna Florina.
Anna Florin ja Cristina Florina ovat hyvinkin voineet sopia Juliana Månsdotter Palmin kanssa uudesta puolisosta Isak Erikssonista Julianalle.

Erik Henriksson Spåra kuoli 1666. Voinee olla, että Isakin koulutus oli perintöosa, ja siksi häntä ei näy missään perintöriidoissa.
Toisaalta Anna Florina kuoli vasta 1696, joten hänen perintönsä olisi tullut vasta hyvin myöhään.
Kiinnostavaa, että Isak juuri samana vuonna pohtii Järventaan tulevaisuutta käräjillä.
Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 286 (Landtfischalen och Cronones Befallningzman Wälbet:de Engelbrecht Staare på Opbördzskrifw: Isach Erichsons (katso 5274 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5274)) wägnar gaaf tillkänna, huruledes han för en tidh sedan trädt j giftermåhl medh fordom Esqvadrons Prästens Sahl: Arfvedh Frisij Änckia Juliana Månsdotter, med hwilken bem:te Frisius aflat twenne Barn, hwilka han nu begiärte fåå afwittra, på det han weta finge huruwida Järfwentaka bördhe Rusthåldh des disposition kunde förtrodt blifwa

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.

Jos ajatellaan ajallisesti niin tämä Isak Eriksson Hammarstierna sopisi erinomaisesti myös Erik Spåran pojaksi. Mistä tulisi tuo nimi onkin jo eri asia. Tuolloin nimiä keksittiin itse.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015642

Niinijoensuun Pietilässä näkyy Bengt Henriksson 1616-27?
Bengt Henriksson on nimismies, puolisonaan Sara Simonsdotter.

http://runeberg.org/frfinl/0187.html
Hammarstiernan isä Bengt Henriksson mainitaan Ramseyn mukaan viimeksi ennen 1618 vuotta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=341194
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330591

Olen jo joskus aiemmin heittänyt ajatuksen, että Niinijoensuun Bengt Henriksson olisi sama kuin Johan Hammarstiernan isä Bengt Henriksson.

Tämä tarkoittaisi, että Isak Erikson olisi ottanut isoäitinsä 1. puolison nimen opiskelijanimeksi.

Nämä ajatukset nyt Pääsiäishuviksi.

Hyvää Pääsiäistä Kaikille Sukuforumin lukijoille.

[Benedictus]

Isak Eriksson mainitaan Turussa Feuhtingin sihteerinä 1674-5. Eli ei ollut enää poikanen, koska ajoi asioita isäntänsä nimissä.

Nimet korostuvat hyvin, sillä yleensä lapsille annettiin isovanhempien nimiä.
Erik Spåran lapset:
Elin s.n.1645
Sophia s.n. 1649
Anna s.1652
Elisabeth s. ?
Ingeborg s. n. 1659
N. Eriksson, poika s. ? kuollut 1657.

Nuo tunnetut lapset sopivat ajallisesti hyvin yhteen, tosin ei olisi mahdotonta, että jo 1640-luvulla olisi syntynyt myös poika Isak, joka olisi pantu opiskelemaan ja siksi on tuntematon kuvioissa.
Väleihin mahtuu kyllä useampikin lapsi.

Tuota sukumahdollisuutta puoltaa myös yllä oleva nimisuora. Anna, Elisabeth, Ingeborg, kaikki Isak Erikssonin lasten nimiä.
Erityisesti huomio kohdistuu Ingeborg nimeen, koska se oli melko epätavallinen.
Toisaalta Anna olisi isoäidin Anna Florinan nimi ja Elisabeth taasen Erik Spåran sisar, samoin kuin Karin oli sisaren nimi.

Alftanusten nimiä olivat Anna ja Karin ja myös kai Elin, joka olisi Elin Brenneruksen nimi.

Toropaisen mukaan nimismies Erik Henriksson Spåran vaimo Anna Eriksodtter Florina ei ollut Pietilän edellisen isännän lesken ja Erik Thomasson Blom-Forinuksen vaimon Sara Simonsdotterin tytär vaan Erik Blom Florinuksen edellisen, tuntemattoman vaimon tytär.

Pietilän Sara Simonsdotterin alkuperästä ei Toropaisellakaan liene tarkempaa tietoa.
Hyvin sopisi, että Sara olisi Liedon khr Simon Martinin tytär ja siis Paimion khr Henricus Martinin veljentytär. ja täten yhdistyy Paimion Florinus-papit hänen puolisoonsa.

Toisaalta olen ehdottanut, että Turun pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo N. Simonsdotter olisi ollut myös Liedon Simon Martinin tytär, kuten olisi myös Karkun Järventaan omistajan, kappalaisen Söfringin puoliso Cecilia Simonsdotter.
Jos näin, niin silloin myös Järventaka tulee kuvioon mukaan.

Erik Thomasson Blom-Florinuksen 1. vaimoa ei tunneta, joten Anna Florinuksen äiti voi olla myös jostain tunnetusta suvusta.
Koska opiskelija Isak Eriksson käytti Hammarstierna nimeä, ei ole siis mahdotonta, että hänen isoäitinsä olisi ollut Hammarstierna suvun jäsen.

Hammarstiernat taas olivat aviosuhteessa Brennerus-sukuun ja siis Alftanusten lähipiiriä.

[Benedictus]

Laitan tähän Astrenius ketjuun alla olevan huomion.

Ajatus, että pormestari Mårten Sigfridin 1. vaimo olisi Liedon khr Simon Martinin tytär pohjautuu osin tähän Henrik Impolan antamaan tietoon Mårtenin 1. vaimosta.

2. pson Brita Eriksdotterin syntyperä on tuntematon (Rundt: Genos 1989:65). 1. pso oli N.N. Simonsdotter, Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin 1. pson Cecilia Simonsdotterin sisar (Tyrvään käräjät 11-12.7.1659, nn 62:392).

Sisarusten isä Simon on ilmeisesti kuulunut Tyrvään seudun varakkaampiin talollisiin. Heidän äitinsä oli N.N. Larsdotter, Kallialan kylän suurtalollisen Jöns Larsson Käen sisar. Tämä ilmenee Tyrvään käräjillä 4.6.1629 (nn 2: 293), jolloin talollinen Sigfrid Jönsson Käki ja hänen vaimonsa, jotka olivat vanhoja ja "utan barn och blomma", luovuttivat talonsa Sigfridin serkulle (fadersyster dotter) Cecilia (Sitzlla) Simonsdotterlle ja hänen miehelleen Severinus Josephille. Veroluettelot vahvistavat, että näin on tapahtunut.

Mårten Sigfridssonin 1. pso liittyy Järventakaan vain siten että sen omistaja Severinus Josephi oli hänen lankonsa.

H.I.(Henrik Impola)

Ajatukseni mukaan olisi Tyrvään Kallialan Jöns Larsson Käen sisar N.Larsdotter Käki ollut Liedon khr Simon Martinin vaimo.
----------

Kuten havaitaan oli Järventaan emäntä Cecilia(Sitzela) Simonsdotter.

Liedon khr Simon Martinin edeltäjänä:
Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805) 1583 † todennäköisesti 1608
Simon Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2320) mainitaan 1609–1616

Giös / Göös, Barthollus / Bartoldus / Bertollus / Bertil Erici, Bertil Eriksson

S ehkä Pohjan pitäjä 1530-luvulla. V Skitinbäckin kartanon omistaja Pohjan pitäjässä, rälssimies Erik Bertilsson ja nimismiehentytär Anna Grelsdotter.
Gjösin mainitaan toimineen sotilaspappina 19 vuotta (1557–1576), joista viimeiset 12 vuotta Liivinmaalla. Turun tuomiorovastin suosituksesta 26.1.1576 nimitettiin Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5107) tuomiokirkon taloudenhoitajaksi 14.4.1576. Gjös kävi yhdessä tuomiorovasti Henricus Canutin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/955) kanssa loka-marraskuussa 1578 Tukholmassa viemässä kuningas Juhana III:n kansliaan omansa ja muun Turun hiippakunnan papiston sitoumukset uuden liturgian noudattamisesta. Viimeinen asiakirjamaininta hänestä taloudenhoitajana on lokakuulta 1582. Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5052) kirkkoherra, mainitaan 27.8.1583.
Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 (”Bertollus Erici Lundensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Bartholdus Erici Liedosa”).
Gjös sai (“Her Bertill Kyrckieherde vdi Lundo Socken”) Suomen käskynhaltijan, Raaseporin kreivi Axel Stensson Leijonhufvudin kirjeellä 5.2.1589 ylimääräisen veron tuoton korvaukseksi vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa aiheuttamista kuluista. Hänet määrättiin (”Her Börtill i Lunndo”) 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
K Lieto todennäköisesti 1608.
P Cicilia (Cecilia) Hansdotter, eli leskenä miehensä jälkeen, mainitaan 1609.
----------
Kuten huomataan oli Giösin vaimo Cecilia Hansdotter.


JOS! khr Simon Martinin vaimo olisi ollut Giösin tytär, ja Cecilia Simonsdotter, hänen tyttärensä, olisi tuo outo etunimi hyvinkin selvä todiste sukusuhteesta.


Impolan mukaan Cecilia Simonsdotter oli Sigfrid Jönsson Käen isän Jöns Larsson Käen sisaren N. Larsdotterin tytär.


Miten voitaisiin tulkita asia, jos khr Bartholdus Erici Giösin vaimo Cecilia Hansdotter eli myös voi olla Jönsdotter, oli tämä sisar.


Jos Cecilia Hansdotter olisikin ollut Jöns Larsson Käen äidin toisesta aviosta, jonkun Hanssin kanssa oleva tytär.


Tämä Cecilia nimi on todella harvinainen, eli teoriani saa siitä aika vahvan tuen.


Nimet menivät aiemmin aika tiukasti suvussa, siksi outo nimi on usein todiste.


Tuo Erik Spåran tytär Ingeborg ja myös sisko Elisabeth tukevat ajatusta, että Isak Eriksson Järvenpäästä voisi olla Spåran poika, vaikka Toropainen ei olekaan löytänyt mitään viitettä Isakkiin Loimijoelta.

[Benedictus]

Osaisiko joku aatelissukuja ymmärtävä selittää seuraavan ongelman.

Cardiaster, Simon Bartholdi (1592–1674)

Chardiaster, Göös / Gjös / Goesius / Gösius, Simon Bartholli / Bertilsson

S Lieto 1592, kuului Pohjan pitäjän ns. Skitinbäckin suvun pappishaaraan V Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805) (vanhaa rälssisukua) ja Cicilia (Cecilia) Hansdotter Ulf.


Yllä olevan liedon khr Gjösin vaimo Cecilia Hansdotter Ulf on ilmeisesti Hans Hansson Ulfin tytär.


Hans Ulf. Fången och slagen vid Viborg 1495 enligt uppgift i biskop Magnus Stiernkors' kopiebok.

? Barn:
Hans Hansson, till Sällvik i Pojo socken. Väpnare. Ägde del i Skitinbäck (= Nygård, nu Gustafslund) i nämnda socken. Efter honom förrättades arvskifte 1581-05-07. Gift med N. N. Eriksdotter, dotter av ryttmästaren Erik Bertilsson (Giös (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gi%C3%B6s_nr_279)) och Anna Grelsdotter, av en finsk frälsesläkt (Sölfverpatron, ej introd.). Barn:

Lars Hansson. Se Tab. 2. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_2)
Simon Hansson. Se Tab. 3. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_3)
Erik Hansson. Se Tab. 4. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_4)Jos Cecilia Hansdotter on ylläolevien sisar, niin hänen äitinsä olisi ollut Liedon khr Bartholdus Erici Gjösin sisar.
Enoaan ei varmaankaan voinut naida, eli miten tuo sukuselvitys menee?


Vai oliko Cecilia Hans Hansson Ulfin sisar?

[Pekka Hiltunen]

Osaisiko joku aatelissukuja ymmärtävä selittää seuraavan ongelman.

Cardiaster, Simon Bartholdi (1592–1674)

Chardiaster, Göös / Gjös / Goesius / Gösius, Simon Bartholli / Bertilsson

S Lieto 1592, kuului Pohjan pitäjän ns. Skitinbäckin suvun pappishaaraan V Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805) (vanhaa rälssisukua) ja Cicilia (Cecilia) Hansdotter Ulf.


Yllä olevan liedon khr Gjösin vaimo Cecilia Hansdotter Ulf on ilmeisesti Hans Hansson Ulfin tytär.


Hans Ulf. Fången och slagen vid Viborg 1495 enligt uppgift i biskop Magnus Stiernkors' kopiebok.
? Barn:
Hans Hansson, till Sällvik i Pojo socken. Väpnare. Ägde del i Skitinbäck (= Nygård, nu Gustafslund) i nämnda socken. Efter honom förrättades arvskifte 1581-05-07. Gift med N. N. Eriksdotter, dotter av ryttmästaren Erik Bertilsson (Giös (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gi%C3%B6s_nr_279)) och Anna Grelsdotter, av en finsk frälsesläkt (Sölfverpatron, ej introd.).Barn:
Lars Hansson. Se Tab. 2. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_2)
Simon Hansson. Se Tab. 3. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_3)
Erik Hansson. Se Tab. 4. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_4)Jos Cecilia Hansdotter on ylläolevien sisar, niin hänen äitinsä olisi ollut Liedon khr Bartholdus Erici Gjösin sisar.
Enoaan ei varmaankaan voinut naida, eli miten tuo sukuselvitys menee?


Vai oliko Cecilia Hans Hansson Ulfin sisar?
Minun ymmärtääkseni hän oli Ingeborg Hansdotter Ulfin ja tilanomistaja Hans Larssonin tytär- Hans Larssonin isän tiedetään olleen Lars Gudmundsson.
PH

[Benedictus]

Kiitos Pekalle Gjös selvityksestä, tulipahan sekin kummallisuus selväksi, eli Bartholdus ja Cecilia lienevät pikkuserkut.

Palaan taas tuohon Erik Spåra juttuun, vaikka aihe ei muita kiinnosta. Nuo nimet kiusaavat liikaa.

Isak Eriksson mainitaan Turussa Feuhtingin sihteerinä 1674-5. Eli ei ollut enää poikanen, koska ajoi asioita isäntänsä nimissä.

Nimet korostuvat hyvin, sillä yleensä lapsille annettiin isovanhempien nimiä.
Erik Spåran lapset:
Elin s.n.1645
Sophia s.n. 1649
Anna s.1652
Elisabeth s. ?
Ingeborg s. n. 1659
N. Eriksson, poika s. ? kuollut 1657.

Isak Erikssonin lapset:
Anna
Elisabeth
Ingeborg
Erik
Isak
ja ilmeisesti joku kuollut pienenä.

Vaikka Toropainen ei ole löytänyt Isakia Spåra yhteydestä ei se tarkoita, etteikö Isak Eriksson silti voisi olla Erik Spåran poika.
Eräs varteenotettava vaihtoehto on, että Isak Eriksson ei olisi Erik Spåran ja Anna Florinan poika, mitä tukisi seikka, ettei missään liity Pietilään, joka oli Anna Florinan koti.

Jos Isak Eriksson olisi ollut Erik Spåran poika 1. aviosta tuntemattoman naisen kanssa, ennen Anna Florinaa, selittyisi kaikki vaihtoehdot.

1. Nimet
2.Ei osakas Pietilässä ja muussa sukusotkussa.
3.Mahdollisesti Hammarstierna yhteys.
4.Asui Turussa
5.Opiskeli Turussa
6.Yhteys Brennus-Alftaneihin Hammarstiernan kautta.
7.Ikä sopii, olisi ollut Kokemäellä vielä alle 70v.

Erik spåra olisi hyvinkin voinut avioitua 1640-luvun alussa jonkun Hammarstierna sukuisen naisen kanssa ja saada lapsen, Isakin, joka kasvatettiin sukulaisten luona Turussa.
Hammarstiernoilla oli isäpuoli Isak Olsson, josta on paljon käräjätietoa, koska pani tytärpuolensa paksuksi ja livisti Saksaan pakoon rankaisua.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330591

http://runeberg.org/frfinl/0187.html
Isak Olsson taisi olla Bengt Henrikssonin lesken 2. puoliso.Käsittääkseni tuo leski oli Hammarstierna sukua.

En nyt muista oliko tuo Isak Olsson vävy vai lesken 2. puoliso. Näkyy tuossa Espoon Gräsan sivulla. Ajallisesti hänen tyttärensä voisi olla hyvin Erik Spåran vaimo.

Ajatukseni mukaan Isak Erikssonin äiti olisi siis Johan ja Anna Bengtinlasten sisarpuoli eli Per Brennuksen vaimo oli Anna Hammarstierna.
Per Brennerus taas Elin Brenneruksen veli.
Elin Brennerus siis Isaki Erikssonin vaimon Juliana Palm-Alftanuksen isoäiti.

[Pekka Hiltunen]

Palaan taas tuohon Erik Spåra juttuun, vaikka aihe ei muita kiinnosta
Kyllä tämä järkeen käy ja aiheuttaa enemmänkin ajatuksia. Isak on saattanut saada nimensä kummiltaan kuten niin monet muutkin hänen aikoinaan. Myös Aster eli tähti löytyy taustalta - ja tietenkin ilman vasaraa, kun ei kuulunut isälinjaan: Erik Spårahan oli rälssitön, joten hänenkään isänsä vaakunaa ei olisi sopinut käyttää
PH

[Knaapi]

Marttilassa oli ratsumies Johan Hammar. Hän oli naimisissa Juvan kartanon voudin Sven Maununpoika Juvalleniuksen (k. ennen 1673) Malin-tyttären kanssa. Voutia on yhdistelty Eurajoen Lavilaan. Ehkä Hammar ei lainkaan liity tässä käsiteltyyn asiaan, mutta mainitsen kuitenkin, koska Loimaa ei ole kaukana.

[Pekka Hiltunen]

Marttilassa oli ratsumies Johan Hammar. Hän oli naimisissa Juvan kartanon voudin Sven Maununpoika Juvalleniuksen (k. ennen 1673) Malin-tyttären kanssa. Voutia on yhdistelty Eurajoen Lavilaan. Ehkä Hammar ei lainkaan liity tässä käsiteltyyn asiaan, mutta mainitsen kuitenkin, koska Loimaa ei ole kaukana.
Sven-nimi kertoo, että henkilö oli suurella tod.näk:llä Ruotsin puolella syntynyt. Hammar-niminen h:lö lapsineen asui samassa talossa/ korttelissa 1700-l:n lopulla Karinassa Tukholmasta lähtöisin olleen, niin ikään ent tukholmalaisesta miehestään leskeytyneen esiäitini kanssa. Ainakin nämä Hammarit liittyvät Astrenius-lähtöisen isoisäni äidin aviopuolison esivanhempiin. Tosin myös Astreniusten jälkipolvissa esiintyy/ -tyi ruotsalaislähtöisiä sukuhaaroja, m.m. Turussa. Luulen, että kyse on nyt kuitenkin tästä Kaarinan Nummenmäen (nyk. Turkua) Hammarista.
PH

[Knaapi]

Johan Hammar on yhdistetty Karinaisten Tilkasen sukuun. Tämän unohdin mainita edellisessä viestissäni. Minulla ei ole aavistustakaan, onko hänellä mitään tekemistä Hammarstiernan kanssa, mutta nimiyhtäläisyyden takia halusin mainita.

[Knaapi]

Itsekin kuvittelin vuosia, että Sven Maununpoika Juvallenius olisi nimensä perusteella ruotsalainen, mutta Lavilan suvusta löytyy Svenejä ja Månseja (Maunuja) ja vouteja, joten hypoteesi on lupaava. Dokumenttivahvistus toki puuttuu.

[Knaapi]

Entä kuka oli Sven Juvalleniuksen Tilkasissa mainittu leski Valborg (Vappu)? Marttilan ja Loimaan suvuissa voi olla vielä yllätyksiä tiedossa. Aluetta on tutkittu huonosti, mutta DNA-testeissä on jo löytynyt Tavastien ja Flemingien jälkeläisiä.

[Pekka Hiltunen]

Itsekin kuvittelin vuosia, että Sven Maununpoika Juvallenius olisi nimensä perusteella ruotsalainen, mutta Lavilan suvusta löytyy Svenejä ja Månseja (Maunuja) ja vouteja, joten hypoteesi on lupaava. Dokumenttivahvistus toki puuttuu.
En tiedä, kuinka supi-suomalainen Väinö-nimi kääntyi ruotsiksi kirkonkirjoissa.
PH

[Knaapi]

Onhan nuita viännöksiä netissä, Väenöstä en tiennä.

http://www.genealogics.org/getperson.php?personID=I00566564&tree=LEO

[Julle]

< En tiedä, kuinka supi-suomalainen Väinö-nimi kääntyi ruotsiksi kirkonkirjoissa.
>
Ei kai mitenkään, koska ruotsalaiset eivät taida tuntea Väinämöistä, joka tuli nimeksi joskus 1849.
Veini ja Soini taas kääntyvät hyvin Sveniksi - pojaksi, nuorukaiseksi, aseenkantajaksi - ja on muinaisajalta.

Jos vielä etunimet kiinnostaa, niin vähän aikaa sitten Vilkunan Etunimet-kirjan sai viidellä eurolla Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen verkkokaupasta.
https://kauppa.kierratyskeskus.fi/

Tutkimisiin

[Pekka Hiltunen]

< En tiedä, kuinka supi-suomalainen Väinö-nimi kääntyi ruotsiksi kirkonkirjoissa.
>
Ei kai mitenkään, koska ruotsalaiset eivät taida tuntea Väinämöistä, joka tuli nimeksi joskus 1849.
Veini ja Soini taas kääntyvät hyvin Sveniksi - pojaksi, nuorukaiseksi, aseenkantajaksi - ja on muinaisajalta.

Jos vielä etunimet kiinnostaa, niin vähän aikaa sitten Vilkunan Etunimet-kirjan sai viidellä eurolla Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen verkkokaupasta.
https://kauppa.kierratyskeskus.fi/

Tutkimisiin
Jee!
Mutta, jospa se Väinö/ Väinämöinen olikin jostain Vienan-Karjalasta (?). Nyky-tukholmalaiset kutsuvat Väiskejä "Veinoiksi"... Henk. koht. kuitenkin uskon, että ainakin läheisissä esi-isissä on ollut Sven-nimisiä ruotsalaisia. Joskus 1600-luvulla - Kristina-kuningattaren jälkeen - taidettiin pyrkiä vaihtamaan vouteja ruotsalaisiin, kun ei enää luotettu suomalaisiin, jotka hekin usein ainakin aiemmin olivat "puolisäätyisinä" oletetusti lojaaleja paitsi heimoveljilleen myös kruunulle. Otteita piti koventaa kaikilta osin, kun kirstunpohja näkyi sotien ja ehkä Juhanan & sigismundilaistenkin hallinnon jäljiltä. Myös Rothoviuksen valitseminen piispaksi ja Agricolan & Juustenin Raamatunkäännöstyöt unohdettiin poliittisista syistä, ja Raamattu käännettiin suoraan jo valmiista ruotsinkielisestä laitoksesta suomeksi miten kuten.
PH

[Benedictus]

sarjassa Isak Erikssonin isän metsästys tuli vastaan oheinen maininta.

Jos kyse olisi Jemsen tyttärestä ja jostain Turun Erik Matssonista, niin tuossa olisi yksi isäehdokas lisää.
Ainakin mustuus voisi tulla saksalaissuvuista, eikä äpärääkään olisi varmaankaan unohdettu.

Kiinnostava maininta on Genos 3/2008 sivulla 150 oleva Toropaisen tiedote:
949. TRO 30.4.1645
Maria Wellamsdotter ja Erik Matsonin-äpäräjuttu.
Tutustuneet toukokuussa 1644 valvoessaan Gotschalk Slyterin ruumiin ääressä.
Kyseessä ei siis voi olla Gotschalk Schyter, joka oli kuollut jo 8.9.1640, vaan kyseessä täytyy olla Gotschalkin lesken Margareta Michelsdotterin ruumiinvalvojaiset.
Tosin hänet Toropainen ilmoittaa kuolleeksi 8.7.1644. Olisiko hautaus ollut tuolloin.

Maria Wellamsdotter lienee Wellam Jämsen tytär?. Kuka olisi lapsen isä Erik Matsson?
Tiedetäänkö Jemsellä tämän nimistä tytärtä?

[Pekka Hiltunen]

Isak Erikssonin etsintä ei ole näinä vuosina tuonut mitään varmaa vastausta hänen alkuperästään.

Erästä sukua olen pohtinut useamminkin.

Toropainen on selvittänyt Loimaan Niinijoensuun Pietilän isännän vouti , nimismies Erik Henriksson Spåran perheen melko perusteellisesti.

Kuitenkin kun pohtii sopivaa Isak Erikssoniam niin väkisin katse kääntyy Pietilään.

Aika sopii hyvin.
Isak Eriksson mainitaan Turussa Feuhtingin sihteerinä 1674-5. Eli ei ollut enää poikanen, koska ajoi asioita isäntänsä nimissä.

Nimet korostuvat hyvin, sillä yleensä lapsille annettiin isovanhempien nimiä.
Erik Spåran lapset:
Elin s.n.1645
Sophia s.n. 1649
Anna s.1652
Elisabeth s. ?
Ingeborg s. n. 1659
N. Eriksson, poika s. ? kuollut 1657.

Nuo tunnetut lapset sopivat ajallisesti hyvin yhteen, tosin ei olisi mahdotonta, että jo 1640-luvulla olisi syntynyt myös poika Isak, joka olisi pantu opiskelemaan ja siksi on tuntematon kuvioissa.
Väleihin mahtuu kyllä useampikin lapsi.

Tuota sukumahdollisuutta puoltaa myös yllä oleva nimisuora. Anna, Elisabeth, Ingeborg, kaikki Isak Erikssonin lasten nimiä.
Erityisesti huomio kohdistuu Ingeborg nimeen, koska se oli melko epätavallinen.
Toisaalta Anna olisi isoäidin Anna Florinan nimi ja Elisabeth taasen Erik Spåran sisar, samoin kuin Karin oli sisaren nimi.

Nämä Isakin lasten nimet ovat liian vahvasti samoja.

Toisaalta Karin Isaksdotter ja puolisonsa Aron poika, menivät Karkun Pakkalaan, kun Karinin isä Isak otti tilan takaisin haltuunsa vävyltään Elias Simonsson Arolta.
Tämä tieto kai oli joskus tutkittuna jossain Astrenius ketjussa.

Packalan emäntähän oli Cristina Eriksdotter Florina, jonka serkku oli Anna Florina.
Anna Florin ja Cristina Florina ovat hyvinkin voineet sopia Juliana Månsdotter Palmin kanssa uudesta puolisosta Isak Erikssonista Julianalle.

Erik Henriksson Spåra kuoli 1666. Voinee olla, että Isakin koulutus oli perintöosa, ja siksi häntä ei näy missään perintöriidoissa.
Toisaalta Anna Florina kuoli vasta 1696, joten hänen perintönsä olisi tullut vasta hyvin myöhään.
Kiinnostavaa, että Isak juuri samana vuonna pohtii Järventaan tulevaisuutta käräjillä.
Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 286 (Landtfischalen och Cronones Befallningzman Wälbet:de Engelbrecht Staare på Opbördzskrifw: Isach Erichsons (katso 5274 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5274)) wägnar gaaf tillkänna, huruledes han för en tidh sedan trädt j giftermåhl medh fordom Esqvadrons Prästens Sahl: Arfvedh Frisij Änckia Juliana Månsdotter, med hwilken bem:te Frisius aflat twenne Barn, hwilka han nu begiärte fåå afwittra, på det han weta finge huruwida Järfwentaka bördhe Rusthåldh des disposition kunde förtrodt blifwa

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.

Jos ajatellaan ajallisesti niin tämä Isak Eriksson Hammarstierna sopisi erinomaisesti myös Erik Spåran pojaksi. Mistä tulisi tuo nimi onkin jo eri asia. Tuolloin nimiä keksittiin itse.
Mikä estää, ettei Sara Simonsdotter ole avioitunut ollessaan raskaana ed.m. puolisolleen, joka oli Hammarstierna-sukua? Avioliitosta on syntynyt "Eriksson" riippumatta siitä, että onko biologinen isä ollut Erik vai Bengt. Suruaika on Saralla ollut ehkä riittävän pitkä (?), ja hän on voinut olla sopivasta säädystäkin; Loimaan nimismiehen virka on ollut auki, samoin virkatalo. Iisakkeja ja Saaroja löytyy m.m. Paraisten Espingeistä, jotka nivoutuvat myöhemminkin paitsi Astreniukseen, myös Spåraan, Alftanukseen & Taivassaloon - ja "väärän koivun alta" Florinukseenkin.
PH

[Pekka Hiltunen]

Mikä estää, ettei Sara Simonsdotter ole avioitunut ollessaan raskaana ed.m. puolisolleen, joka oli Hammarstierna-sukua? Avioliitosta on syntynyt "Eriksson" riippumatta siitä, että onko biologinen isä ollut Erik vai Bengt. Suruaika on Saralla ollut ehkä riittävän pitkä (?), ja hän on voinut olla sopivasta säädystäkin; Loimaan nimismiehen virka on ollut auki, samoin virkatalo. Iisakkeja ja Saaroja löytyy m.m. Paraisten Espingeistä, jotka nivoutuvat myöhemminkin paitsi Astreniukseen, myös Spåraan, Alftanukseen & Taivassaloon - ja "väärän koivun alta" Florinukseenkin.
PH
Latasin tähän tiedostostani viisi polvea teoreettisia Isacus Ericiin ("Aster") esivanhempia ed. tekstiini perustuen. Mielestäni suvut istuvat näissä tauluissa jota kuinkin kohdilleen. Pyydän kritiikkiä, oikaisuja ja mahd. täydennyksiä!

Taulu 1
1. Isak Eriksson Hammarstierna-Astrenius
Vanhemmat:. Taulu 2
Puoliso:
Juliana Månsdotter Palm
s. 1655 Taivassalo, k. 1736 Karkku.
Vanhemmat Måns Larsson Palm ja Anna Eriksdotter Alftanus.
Lapset:
Erik Isaksson, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi


Taulu 2 (taulusta 3)
2. Erik Henriksson Spåra
k. 1666.
Vanhemmat:. Taulu 3
1. puoliso:
NN Hammarstierna
Vanhemmat:. Taulu 9
Lapset:
Isak Eriksson. Tauluun 1

2. puoliso:
Anna Eriksdotter Blom-Florinus


Taulu 3 (taulusta 4)
3. Henrik Olofsson Spåra
k. 1656 Lemu Toijola.
Vanhemmat:. Taulu 4
Puoliso:
Valborg Knutsdotter
k. 1662 Lemu.
Vanhemmat:. Taulu 7
Lapset:
Sofia
Margareta Henriksdotter
Lisbeta
Elin
Bertil Henriksson, s. noin 1611, k. 1669 Kemi
Erik Henriksson. Tauluun 2


Taulu 4 (taulusta 5)
4. Olaus Jacobi Spåra
k. 1612 Lemu Toijola.
Vanhemmat:. Taulu 5
Puoliso:
Elin Göranintytär
s. Masku Kiveinen, k. 1609 Lemu.
Vanhemmat:. Taulu 6
Lapset:
Jacob, k. ennen 15.4.1629
Michel Olofsson, k. ennen 13.8.1618
Olof Olofsson, k. 1610 Lemu Kallela
Erik Olofsson, k. 1655 Turku
Henrik Olofsson. Tauluun 3


Taulu 5
5. Jacob Jeppe Olofsson Spåra
k. ennen 10.11.1568.
Vanhemmat Olof Larsson Spåra.
1. puoliso:
Thomasdotter
Vanhemmat Thomas.
Lapset:
Thomas Jacobsson, s. Juwa Marttila, k. välillä 1572-1583
Sigfrid, k. ennen 1569

2. puoliso:
NN
s. Kirjala Parainen.
Lapset:
Olaus Jacobi. Tauluun 4
Margareta
Brita
Valborg


Taulu 6
5. Jürgen Berendsson Barsker, Bårdskärer
s. Hampuri Saksa, k. 1570 Masku.
Puoliso:
Birgitta Erikintytär Knape
s. Turku, k. noin 1570.
Vanhemmat Erik Knape ja Valborg Ragvaldintytär.
Lapset:
Elin, s. Masku Kiveinen. Tauluun 4


Taulu 7
4. Knut Larsson
k. 1591 Parainen.
Puoliso:
Karin Jacobsdotter Hakola
Vanhemmat:. Taulu 8
Lapset:
Valborg Knutsdotter. Tauluun 3


Taulu 8
5. Jacob Klemetsson
Vanhemmat Klemet Hakola.
Puoliso:
Karin Jacobsdotter
k. 1609 Turku.
Vanhemmat Jacob Thomasson till Borstböle i Pargas ja Brita.
Lapset:
Karin Jacobsdotter. Tauluun 7


Taulu 9 (taulusta 10)
3. Bengt Henriksson Hammarstierna
Vanhemmat:. Taulu 10
Puoliso:
Sara Simonsdotter (Agricola/ Muurla)
Vanhemmat:. Taulu 12
Lapset:
NN. Tauluun 2


Taulu 10
4. Henrik Henriksson Hammarstierna
Puoliso:
Anna Johan Markussonin sukua
Vanhemmat:. Taulu 11
Lapset:
Bengt Henriksson. Tauluun 9


Taulu 11
5. Johan Markusson till Sjöskog i
Helsinge och Gräsa i Esbo socken
Vanhemmat Markus Jönsson frälseman i Sjöskog i
Helsinge kyrkoby ja Gertrud Jönsdotter.
Puoliso:
Margareta
Lapset:
Anna. Tauluun 10


Taulu 12 (taulusta 13)
4. Simon Nilsson
k. 1564.
Vanhemmat:. Taulu 13
Puoliso:
Malin Knutsdotter Agricola till Bogård (Kappe)
Vanhemmat:. Taulu 14
Lapset:
Elias Simonis, k. noin 1584
Sara Simonsdotter. Tauluun 9


Taulu 13
5. Nils
Puoliso:
Margareta Nilsdotter (Muurla)
k. 1558.
Vanhemmat Nils Muurla ja Elin Stensdotter Finne.
Lapset:
Simon Nilsson. Tauluun 12


Taulu 14
5. Knud Agricola till Bogård (Kappe)
Lapset:
Malin Knutsdotter. Tauluun 12

___________________________________
item

[Pekka Hiltunen]

P.S. Juolahti mieleeni, että myös Espingien veneen kokassa oli tähti kilpikuviossa: katolisena aikana oli tarpeen tietää esivanhempiaan ainakin niissä piireissä, joissa heitä oli saattanut tulla kirjatuiksi asiakirjoihin tai hautakiviin, ja kun ei ollut juuri paljoa kirjaviisautta muistia rasittamassa, saatettiin esivanhempia ja "serkkuja" muistaa yli sadankin vuoden taakse. Myös Espingien kilpikuvaan oli sijoitettu tähti (aster) veneen kokkaan, kuten oli Alftanusten Ericus Erikiin sinettiinkin...
Paraisten khra:n isoisä on vielä tuntematon Nils, mutta äitinsä oli "Agricola till Bogård". Sara Simonintyttären Muurla-suku ja Hammarstiernan Espoon suku & Johan Markussonin suvun Seutulan omistukset tuntuisivat sopivan kohdilleen. Loimaan nimismies Erik Spåra oli lähtöisin äitinsä puolelta Paraisilta ja isänsä oli Lemusta, joka sijaitsee Taivassalon naapurustossa. Sukuverkosto Turun ja Karkun välillä taas toimi postiakin nopeammin Hämeen Härkätietä. Edelleen: "Espingien Agricola" Jeremias Eliae tunnetusti "kummitteli" myös Taivassalossa khra:na ja rovastina (ja Elias Simoni Espingin tyttärenpoika Jeremias Petri Parginsulanus taas Liuksialassa Kaarina Maununtyttären "hovissa").
PH

[karisalm]

Hei

Kukahan oli Järvenpäässä 1674 mainittu kirjuri Erich, joka näyttäisi olleen Astreniusten kantaisä?Opbördskirfware Eric Thomasson mainitaan em tittelillä Vesilahden käräjillä 1689 kun hakee vapaavuosia vuodet 1685-1695 omistamaansa Toivolan Annalan taloon. Vaimonsa Lisa Hansdotter Karkunkylästä mainitaan elossa Karkun käräjillä 1700 kun hakee miehensä Eric Thomassonin saatavia Kaajan Thomas Simonssonilta.

Sisarensa Christina Hansdotter mainitaan Kangasalan käräjille 1711 kun leski Susannan Simonsdotter Lempäälän Moisiosta hakee anoppinsa Christina Svarthafran jäämistöä Vihtiälän leski Walborg Ericsdotterila. Susannan asuinpaikka voisi olla Moision Heikkilä joka vuonna 1711 on merkitty edesmenneen kihlakunnankirjuri Detlof Heicken nimiin.

[JHissa]

Löysin yhden Britan joka voisi hyvinkin olla tuo 1682 mainittu Brita, vaikka ikä onkin ehkä? henkirahan maksun ylittävä.

Toisaalta tuo Brita muuttaisi kyllä Isakin sukusuhteita aika rajusti, mutta sopisi erinomaiseti Klaanin sisälle ja samalla selittäisi pohjalaissuunnan.Isakin ikäkin vahvistaisi asiaa.

Oikeastaan löytö on oikeastaan liiankin hyvä ollakseen totta.

Mutta... Isak on luurannut niin kauan hukassa, että olen epäluuloinen.

II Brita Johanin- eli Hansintytär Nycarlus, (Taulusta 3, äiti Margaretha Hansin- eli Johanintytär) (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%203) s. noin 1610 Uusikaarlepyy. eli 1694 Lohtaja (GS 2338).


1. puoliso: Gustaf Cnutinpoika Witting Lohtajan kirkkoherra 1640, s. noin 1610, k. 1647 Lohtaja ? (GS 9027).
Vanhemmat: Cnut Henrikinpoika Witting, s. noin 1570, k. jälkeen 1637 ja Elisabet Carlintytär Sursill, s. 1574, k. 1635 jälkeen.
Lapset:Elisabet Witting , s. noin 1635 Lohtaja. Tauluun 31 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2031)
Susanna Witting . Tauluun 32 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2032)
Cnut Witting . Tauluun 33 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2033)
Brita Witting , s. noin 1640 Lohtaja. Tauluun 34 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2034)
Gustaf Witting Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni 1677, s. 24.08.1646 Lohtaja ?, k. 28.03.1699 Riika. Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa. (GS 9067).
2. puoliso: 1648 Eric Mattsson Fortelius e. Bothniensis Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1836. Pohjanmaan lääninrovasti. Valtiopäivämies, s. 1602 Pietarsaari, pitäjä, k. 26.06.1650 Tukholma, Ruotsi. Ylioppilas Upsalassa 1625. Vihittiin papiksi 1629. Filosofian maisteri 1632. Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tärkeimpiä apulaisia ja luottamusmiehiä hänen tehdessään vuodesta 1627 lähtien suurta uudistustyötään oli Erik Mattsinpoika Fortelius. Hän toimi ensin Turussa lehtorina ja lukion rehtorina, kunnes nimitettiin Pietarsaaren kirkkoherraksi. Samalla nuorehko pappi nimitettiin Pohjanmaan ylirovastiksi, jonka vastuulle tuli valvoa maakunnan muiden pappien toimintaa. Pohjanmaan ylirovasti, lukion lehtori.
Kuoli Tukholmassa, Ruotsissa, ollessaan siellä valtiopäivillä. (GS 2338, http://www.pp.htv.fi/lkivinie).
Vanhemmat: Matts Andersinpoika Bothniensis, s. noin 1570 ja Brita Björnintytär, s. noin 1570.
Lapset:N Fortelius (GS 2339).
3. puoliso: 1661 Anders Simonpoika Beijer Kultaseppä Uusikaarlepyyssä 1646, s. Vaasa, k. 1673 Uusikaarlepyy?.
OLISIKO LIIAN USKALLETTUA USKOA, ETTÄ ISAK OLISI ERIK FORTELIUKSEN JA JOHANNA NYCARLUKSEN POIKA, SYNTYNYT ENNEN 1650 ISÄNSÄ KUOLEMAA.

OLISI SIIS JULIANAN TÄDINMIEHEN TOISEN PUOLISON POIKA.EI SUKUA, MUTTA PERHEEN SISÄLTÄ.

BRITA MAINITAAN ELOSSA 1694 ELI OLISI HYVINKIN VOINUT OLLA JÄRVENTAKANA HOITAMASSA HUUSHOLLIA 1682, JOLLOIN JO 3. PUOLISOKIN OLI KUOLLUT.
YLLÄ MAINITAAN ERIKIN JA BRITAN LAPSI N. FORTELIUS. KUKA ON TÄMÄ LAPSI.
ISAK ERIKSSON?
1647-1650 VUOSIEN VÄLIIN MAHTUISI PARIKIN LASTA.
Laitetaan Sursill korjauksiin laittamani viesti myös tänne
Oliko kapteeni Gustaf Gustafinpoika Witting, s. 24.8.1646 Lohtaja, k. 28.3.1699 Riika, (GS 9067), naimisissa sillä Lohtajan Käräjillä 22.&23.9.1699 s. 1049
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697569
"Sahl: Capiteins Wittingz Enckias Wällb:ne Fruu Catharina Lundz Fullmächtige Häradzskrifwaren wällb:de Erich Munselius"
eli kapteeni Wittingin leski olisi Catharina Lund, joten onko jollakin tietoja hänestä ja oliko mahdollisesti lapsia?
Asia jatkuu myöhemmin samoilla käräjillä s. 1061
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697579
jolloin Erik Munseliuksen (GS 8917) anoppina mainitaan Gustaf Wittingin sisko Brita Gustafintytär Witting (GS 9068)
"Dhet leet Befall:n wällb:de Johan Rudhoff emoot Crono resten á 62 D:r S:M:t häradzskrif:ren wällb:de Erich Munselius på sin Swärmoders hustru Britha Wittingz wägnar för dess 558 D:r K:m:ts fordran första reesan Opbiuda Niemelä 2/3 M:lls Börde hem:n som Sahl: Cap: Gustaff Wittingz Erfwingar tillkommer, hwilcket klanderlööst wann sin framgång".

[Pekka Hiltunen]

Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=102052#post102052)
Löysin yhden Britan joka voisi hyvinkin olla tuo 1682 mainittu Brita, vaikka ikä onkin ehkä? henkirahan maksun ylittävä.

Toisaalta tuo Brita muuttaisi kyllä Isakin sukusuhteita aika rajusti, mutta sopisi erinomaiseti Klaanin sisälle ja samalla selittäisi pohjalaissuunnan.Isakin ikäkin vahvistaisi asiaa.

Oikeastaan löytö on oikeastaan liiankin hyvä ollakseen totta.

Mutta... Isak on luurannut niin kauan hukassa, että olen epäluuloinen.

II Brita Johanin- eli Hansintytär Nycarlus, (Taulusta 3, äiti Margaretha Hansin- eli Johanintytär) (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%203) s. noin 1610 Uusikaarlepyy. eli 1694 Lohtaja (GS 2338).


1. puoliso: Gustaf Cnutinpoika Witting Lohtajan kirkkoherra 1640, s. noin 1610, k. 1647 Lohtaja ? (GS 9027).
Vanhemmat: Cnut Henrikinpoika Witting, s. noin 1570, k. jälkeen 1637 ja Elisabet Carlintytär Sursill, s. 1574, k. 1635 jälkeen.
Lapset:Elisabet Witting , s. noin 1635 Lohtaja. Tauluun 31 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2031)
Susanna Witting . Tauluun 32 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2032)
Cnut Witting . Tauluun 33 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2033)
Brita Witting , s. noin 1640 Lohtaja. Tauluun 34 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2034)
Gustaf Witting Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni 1677, s. 24.08.1646 Lohtaja ?, k. 28.03.1699 Riika. Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa. (GS 9067).
2. puoliso: 1648 Eric Mattsson Fortelius e. Bothniensis Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1836. Pohjanmaan lääninrovasti. Valtiopäivämies, s. 1602 Pietarsaari, pitäjä, k. 26.06.1650 Tukholma, Ruotsi. Ylioppilas Upsalassa 1625. Vihittiin papiksi 1629. Filosofian maisteri 1632. Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tärkeimpiä apulaisia ja luottamusmiehiä hänen tehdessään vuodesta 1627 lähtien suurta uudistustyötään oli Erik Mattsinpoika Fortelius. Hän toimi ensin Turussa lehtorina ja lukion rehtorina, kunnes nimitettiin Pietarsaaren kirkkoherraksi. Samalla nuorehko pappi nimitettiin Pohjanmaan ylirovastiksi, jonka vastuulle tuli valvoa maakunnan muiden pappien toimintaa. Pohjanmaan ylirovasti, lukion lehtori.
Kuoli Tukholmassa, Ruotsissa, ollessaan siellä valtiopäivillä. (GS 2338, http://www.pp.htv.fi/lkivinie).
Vanhemmat: Matts Andersinpoika Bothniensis, s. noin 1570 ja Brita Björnintytär, s. noin 1570.
Lapset:N Fortelius (GS 2339).
3. puoliso: 1661 Anders Simonpoika Beijer Kultaseppä Uusikaarlepyyssä 1646, s. Vaasa, k. 1673 Uusikaarlepyy?.
OLISIKO LIIAN USKALLETTUA USKOA, ETTÄ ISAK OLISI ERIK FORTELIUKSEN JA JOHANNA NYCARLUKSEN POIKA, SYNTYNYT ENNEN 1650 ISÄNSÄ KUOLEMAA.

OLISI SIIS JULIANAN TÄDINMIEHEN TOISEN PUOLISON POIKA.EI SUKUA, MUTTA PERHEEN SISÄLTÄ.

BRITA MAINITAAN ELOSSA 1694 ELI OLISI HYVINKIN VOINUT OLLA JÄRVENTAKANA HOITAMASSA HUUSHOLLIA 1682, JOLLOIN JO 3. PUOLISOKIN OLI KUOLLUT.
YLLÄ MAINITAAN ERIKIN JA BRITAN LAPSI N. FORTELIUS. KUKA ON TÄMÄ LAPSI.
ISAK ERIKSSON?
1647-1650 VUOSIEN VÄLIIN MAHTUISI PARIKIN LASTA.
__________________________________________________ _________
Lainaan nyt näköjään lainausta ja on teksti kursiivissa, mutta eiköhän tämä niinkin mene perille.

Tässä Pohjalaisyhteydet samoin kuin sukuyhteydetkin kyllä tulevat kauniisti esille, ja semmoisia tarvittin, kun kaksi perhettä oli äkkiä organisoitava yhdeksi uusperheeksi: vaikeaa siihen on ihan ulkopuolista sijoittaa, vaikka sitten myöhemmin joitain sukuyhteyksiä löytyisikin esim. Spåraan tai ehkä Hammarstiernaankin. Isak Erikssonin tytär naitettiin Uppalan Wegeliukselle, joka kyllä säätyynkin jollain tavoin sopi. Olen yllä olevan lainauksen luettuani turhaan tavoitellut sitä asteria eli Astrenius-nimen alkuperää, mutta eiköhän Pohjantähtikin hyvin sopisi Isak Erikssonin puumerkiksi. Nycarluksen suku näyttäisi olleenPorvoosta tai peräti Kannakselta ja Säkkijärveltä, mistä suunnasta on outoa väkeä tullut Keskieuroopasta saakka. Omat, "väärän" isovanhempani säkkijärveläis-esivanhemmat saattavat aiheuttaa hämminkiä DNA-tuloksissani... Erittäin hyvä ehdokas olisi kyllä tässä joka tapauksessa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=102052#post102052)
Löysin yhden Britan joka voisi hyvinkin olla tuo 1682 mainittu Brita, vaikka ikä onkin ehkä? henkirahan maksun ylittävä.

Toisaalta tuo Brita muuttaisi kyllä Isakin sukusuhteita aika rajusti, mutta sopisi erinomaiseti Klaanin sisälle ja samalla selittäisi pohjalaissuunnan.Isakin ikäkin vahvistaisi asiaa.

Oikeastaan löytö on oikeastaan liiankin hyvä ollakseen totta.

Mutta... Isak on luurannut niin kauan hukassa, että olen epäluuloinen.

II Brita Johanin- eli Hansintytär Nycarlus, (Taulusta 3, äiti Margaretha Hansin- eli Johanintytär) (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%203) s. noin 1610 Uusikaarlepyy. eli 1694 Lohtaja (GS 2338).


1. puoliso: Gustaf Cnutinpoika Witting Lohtajan kirkkoherra 1640, s. noin 1610, k. 1647 Lohtaja ? (GS 9027).
Vanhemmat: Cnut Henrikinpoika Witting, s. noin 1570, k. jälkeen 1637 ja Elisabet Carlintytär Sursill, s. 1574, k. 1635 jälkeen.
Lapset:Elisabet Witting , s. noin 1635 Lohtaja. Tauluun 31 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2031)
Susanna Witting . Tauluun 32 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2032)
Cnut Witting . Tauluun 33 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2033)
Brita Witting , s. noin 1640 Lohtaja. Tauluun 34 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2034)
Gustaf Witting Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni 1677, s. 24.08.1646 Lohtaja ?, k. 28.03.1699 Riika. Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa. (GS 9067).
2. puoliso: 1648 Eric Mattsson Fortelius e. Bothniensis Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1836. Pohjanmaan lääninrovasti. Valtiopäivämies, s. 1602 Pietarsaari, pitäjä, k. 26.06.1650 Tukholma, Ruotsi. Ylioppilas Upsalassa 1625. Vihittiin papiksi 1629. Filosofian maisteri 1632. Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tärkeimpiä apulaisia ja luottamusmiehiä hänen tehdessään vuodesta 1627 lähtien suurta uudistustyötään oli Erik Mattsinpoika Fortelius. Hän toimi ensin Turussa lehtorina ja lukion rehtorina, kunnes nimitettiin Pietarsaaren kirkkoherraksi. Samalla nuorehko pappi nimitettiin Pohjanmaan ylirovastiksi, jonka vastuulle tuli valvoa maakunnan muiden pappien toimintaa. Pohjanmaan ylirovasti, lukion lehtori.
Kuoli Tukholmassa, Ruotsissa, ollessaan siellä valtiopäivillä. (GS 2338, http://www.pp.htv.fi/lkivinie).
Vanhemmat: Matts Andersinpoika Bothniensis, s. noin 1570 ja Brita Björnintytär, s. noin 1570.
Lapset:N Fortelius (GS 2339).
3. puoliso: 1661 Anders Simonpoika Beijer Kultaseppä Uusikaarlepyyssä 1646, s. Vaasa, k. 1673 Uusikaarlepyy?.
OLISIKO LIIAN USKALLETTUA USKOA, ETTÄ ISAK OLISI ERIK FORTELIUKSEN JA JOHANNA NYCARLUKSEN POIKA, SYNTYNYT ENNEN 1650 ISÄNSÄ KUOLEMAA.

OLISI SIIS JULIANAN TÄDINMIEHEN TOISEN PUOLISON POIKA.EI SUKUA, MUTTA PERHEEN SISÄLTÄ.

BRITA MAINITAAN ELOSSA 1694 ELI OLISI HYVINKIN VOINUT OLLA JÄRVENTAKANA HOITAMASSA HUUSHOLLIA 1682, JOLLOIN JO 3. PUOLISOKIN OLI KUOLLUT.
YLLÄ MAINITAAN ERIKIN JA BRITAN LAPSI N. FORTELIUS. KUKA ON TÄMÄ LAPSI.
ISAK ERIKSSON?
1647-1650 VUOSIEN VÄLIIN MAHTUISI PARIKIN LASTA.
__________________________________________________ _________
Lainaan nyt näköjään lainausta ja on teksti kursiivissa, mutta eiköhän tämä niinkin mene perille.

Tässä Pohjalaisyhteydet samoin kuin sukuyhteydetkin kyllä tulevat kauniisti esille, ja semmoisia tarvittin, kun kaksi perhettä oli äkkiä organisoitava yhdeksi uusperheeksi: vaikeaa siihen on ihan ulkopuolista sijoittaa, vaikka sitten myöhemmin joitain sukuyhteyksiä löytyisikin esim. Spåraan tai ehkä Hammarstiernaankin. Isak Erikssonin tytär naitettiin Uppalan Wegeliukselle, joka kyllä säätyynkin jollain tavoin sopi. Olen yllä olevan lainauksen luettuani turhaan tavoitellut sitä asteria eli Astrenius-nimen alkuperää, mutta eiköhän Pohjantähtikin hyvin sopisi Isak Erikssonin puumerkiksi. Nycarluksen suku näyttäisi olleenPorvoosta tai peräti Kannakselta ja Säkkijärveltä, mistä suunnasta on outoa väkeä tullut Keskieuroopasta saakka. Omat, "väärän" isovanhempani säkkijärveläis-esivanhemmat saattavat aiheuttaa hämminkiä DNA-tuloksissani... Erittäin hyvä ehdokas olisi kyllä tässä joka tapauksessa.
PH

Olen jossain aiemmin todennut, että DNA-testini antaa "liikaa" Sursill-serkkuja, mutta toisaalta myös Frese lukeutuu esivanhempiini. Myös Agneta Fresen, Annan tädin vävy Jacob Henriksson Tawastius lukeutuu Isak Eriksson Astreniuksen ja Juliana Palmin jälkipolvien sukuihin. Nämäkin seikat tukevat Pentin "uusinta" ideaa Isak Erikssonin isäksi, kun Pietarsaaren seudun etäserkut ovat olleet näennäisen yliaktiivisia DNA-tiedoissani. Olisi hiukan epäuskottavaa, jos joku kirjuri Turun seuduilta tai etelärannikolta leskeydyttyään "pelmahtaisi" Hämeeseen ja Karkkuun tulevaa morsiantaan tai hänen olojaan tuntematta... Olenkin nyt asetellut Forteliuksen tauluihini, kun muuten niin sopivat Spåre-yhteydet olivat kuitenkin "väärän koivun alta", ja johtoon sisältyi enemmän puutteita ja arvailuja kuin nyt tähän Julianan "tätipuolen" poikaan, kun Juliana oli se, joka istui isännättä rustholissaan, ja jonka sukulaiset varmaankin aktiivisemmin etsivät sopivaa jatkajaa tilalle - ja tietenkin omasta lähipiiristään.
PH

[Pekka Hiltunen]

Olen jossain aiemmin todennut, että DNA-testini antaa "liikaa" Sursill-serkkuja, mutta toisaalta myös Frese lukeutuu esivanhempiini. Myös Agneta Fresen, Annan tädin vävy Jacob Henriksson Tawastius lukeutuu Isak Eriksson Astreniuksen ja Juliana Palmin jälkipolvien sukuihin. Nämäkin seikat tukevat Pentin "uusinta" ideaa Isak Erikssonin isäksi, kun Pietarsaaren seudun etäserkut ovat olleet näennäisen yliaktiivisia DNA-tiedoissani. Olisi hiukan epäuskottavaa, jos joku kirjuri Turun seuduilta tai etelärannikolta leskeydyttyään "pelmahtaisi" Hämeeseen ja Karkkuun tulevaa morsiantaan tai hänen olojaan tuntematta... Olenkin nyt asetellut Forteliuksen tauluihini, kun muuten niin sopivat Spåre-yhteydet olivat kuitenkin "väärän koivun alta", ja johtoon sisältyi enemmän puutteita ja arvailuja kuin nyt tähän Julianan "tätipuolen" poikaan, kun Juliana oli se, joka istui isännättä rustholissaan, ja jonka sukulaiset varmaankin aktiivisemmin etsivät sopivaa jatkajaa tilalle - ja tietenkin omasta lähipiiristään.
PH
Erik Mattsson Forteliuksen on arveltu olleen Fordell-sukua. Strängnäsin Lännan Nyckelbergan kartanonvouti ja sittemmin Merimaskun Tammisaaren rusthollari Johan Mattsson Fordell oli Nousiaisten kappalaisen Johan Alleniuksen appi. Alleniuksen äiti oli Maria Larsdotter Jägerhorn; myös Johan Mattsson Fordellin (s. 23.1.1619 Ruotsi) 30 v nuorempi p:so, Nyckelbergan kartanossa syntynyt Birgitta Jacobsdotter oli Merimaskun kirkon hautamuistomerkkinsä mukaan aatelissyntyinen ja mahdollisesti Strängnäsin Lännan herraskartanon aateloidun ruukinpatruunan tytär. Nämä Matts Forteliuksen/ Fordellin veljesten jälkeläiset tulisivat samaan sukuun jälleen 1800-luvun loppupuolella... Erik Mattssonin eri puolisoitten ja toisaalta veljensä jälkeläisten ajautumisessa samoille seuduille ja noin 20 km:n säteelle Lounais-Suomeen voi olla muutakin kuin pelkkää sattumaa, mutta heidän joutumisensa samaan sukuun noin 200 v myöhemmin voi kyllä olla enemän sattumaa kuin "sielujen sympatiaa". - Kuka tietää?
PH

[Benedictus]

Palataan jällen aiheeseen Isak Erikssonin juurien etsintä.

Isak Erikssonin lasten käyttämä Astrenius-nimi tarkoittanee jonkinlaista tähdistöä tai tähti juttua.

Astrenius nimeä pohdittaessa on tullut valtavasti eri ajatuksia sen alkuperästä.

En muista onko aiemmin pohdittu voisiko se jotenkin liittyä Cardiaster-suvun nimen loppuosaan. Aster - Astreen.

Aiemmin ei ollut ajatusta tai vaikka sellaista saattoi pohtia, niin se ei toiminut, koska Tammelan khr Ericus Mathiae Abogiuksen tiedot vaikuttivat varmoilta, eikä ollut mahdollista ajatella Isak Eriksonia pojakseen.

Koska nyt vaikuttaisi, että Ericus Mathiae Abogius oli sama kuin Köyliön khr Ericus ja taas tällä olikin vaimo Lastika, niin voi pohtia, joska Isakin isä olisikin tässä.

Isakin ikää ei tiedetä. Kuitenkin hän oli 1674 aikaan räntmestare Feuhtingin sihteeri, joka hoiteli tämän asioita maakunnissa.

Tämä virka lienee olleen aika vaativa, eikä sitä ihan poikaselle olisi annettu.
Toisaalta sotilasvirkaluettelot tuntevat rykmentinkirjuri Isak Erikssonin 1653, joka ei liene Taivassalon Isak Eriksson Alftanus.

Ericus Abogius avioitui 1628 jälkeen Brita Henriksdotterin kanssa, joka oli Paimion khr Henricin tytär ja khr Matsin leski 1627.
Heidän tyttärenään pidetään Brita Eriksdotter Abogiusta, mikä lienee virhe tieto. Varmaa lienee että Brita Abogia nai khr Laurentius Abociuksen 1650 aikoihin.
Brita Eriksdotter Abogius lienee Ericuksen 1.vaimo Lastikan tytär.
Tälläiseksi lapseksi sopisi myös Isak Eriksson.

Ericus Abogiusta on ehdotettu Mats Eriksson Kallelan pojaksi eli Liedon khr Bartholdus Giös olisi setänsä. Tämän pojat käyttivät Cardiaster nimeä.

Tällöin Isak Eriksson olisi ollut Cardiastereiden serkku.

Lisäpointti on se, että Mathias Erikssonin vaimo oli Elisabeth Pontusdotter apärä dela Gardier.

Tiedetään Isakin olleen Kokemäen kartanon voutina 1709. Tuolloin kartano kuului Axel Jacobsson dela Gardielle, jonka tätipuoli oli Kallelan Elisabet Pontusdotter.
Tämän Ericus Abogius teorian mukaan Ericus ja Axel olisivat olleet serkut.

[Benedictus]

Olen ehdottanut, että Turun pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo N. Simonsdotter olisi ollut Liedon khr Simon Martinin tytär.
Simon Martini oli Paimion khr Martinus Johanniksen poika eli Paimion khr Henricus Martinin veli ja Tammelan khr Ericus Abogiuksen vaimon Britan setä.
Pormestari Mårtenin vaimon sisar Cecilia Simonsdotter oli Karkun Järventaan emäntä, kappalainen Severinus Josphin vaimo.

Pormestari Mårten Sigfridssonin 2. vaimo oli Brita Eriksdotter, joka hyvin luultavasti on ollut Tammelan khr Ericus Abogiuksen tytär Brita, joka siis ei ole ollut kenenkään tunnetun puoliso ennen aviotaan noin 1650 Tammelan khr Laurentius Petri Abociuksen kanssa.

Koska pormestari Mårten myi Ruohonpään Tammelan khr Ericus Abogiukselle ja taasen veljensä Mats Sigfridsson Tyrvään Ritarilan omistaja oli useassa velka suhteessa Ericus Abogiukseen, vahvistavat nuo seikat pormestarin ja Ericus Abogiuksen läheistä suhdetta.

Kangasalan khr Johannes Frisius osti Karkun Järvenpään ratsutilan 1660 kappalainen Söfringin perillisiltä, vävyn attumaakari Burtzetsin kautta.

Frisiuksen poika Arvid Frisius sai Järventaan, joka Arvidin kuoltua siirtyi lesken Juliana Månsdotter Alftanus-Palmin ja 2. puolisonsa Isak Erikssonin haltuun.

Tammelan khr Laurentius Abociuksen 2. vaimo ennen Brita Eriksdotter Abogiusta oli Brita Larsdotter Ekestubbe-suvusta.

P2 jo 1638 Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan, K Loimaa noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertilsson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf;

Mikä on huomattavaa, oli Lars Bertilssonin 2. avion lasten jälkeläisillä nimena Palm.

[Pekka Hiltunen]

Olen ehdottanut, että Turun pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo N. Simonsdotter olisi ollut Liedon khr Simon Martinin tytär.
Simon Martini oli Paimion khr Martinus Johanniksen poika eli Paimion khr Henricus Martinin veli ja Tammelan khr Ericus Abogiuksen vaimon Britan setä.
Pormestari Mårtenin vaimon sisar Cecilia Simonsdotter oli Karkun Järventaan emäntä, kappalainen Severinus Josphin vaimo.

Pormestari Mårten Sigfridssonin 2. vaimo oli Brita Eriksdotter, joka hyvin luultavasti on ollut Tammelan khr Ericus Abogiuksen tytär Brita, joka siis ei ole ollut kenenkään tunnetun puoliso ennen aviotaan noin 1650 Tammelan khr Laurentius Petri Abociuksen kanssa.

Koska pormestari Mårten myi Ruohonpään Tammelan khr Ericus Abogiukselle ja taasen veljensä Mats Sigfridsson Tyrvään Ritarilan omistaja oli useassa velka suhteessa Ericus Abogiukseen, vahvistavat nuo seikat pormestarin ja Ericus Abogiuksen läheistä suhdetta.

Kangasalan khr Johannes Frisius osti Karkun Järvenpään ratsutilan 1660 kappalainen Söfringin perillisiltä, vävyn attumaakari Burtzetsin kautta.

Frisiuksen poika Arvid Frisius sai Järventaan, joka Arvidin kuoltua siirtyi lesken Juliana Månsdotter Alftanus-Palmin ja 2. puolisonsa Isak Erikssonin haltuun.

Tammelan khr Laurentius Abociuksen 2. vaimo ennen Brita Eriksdotter Abogiusta oli Brita Larsdotter Ekestubbe-suvusta.

P2 jo 1638 Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan, K Loimaa noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertilsson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf;

Mikä on huomattavaa, oli Lars Bertilssonin 2. avion lasten jälkeläisillä nimena Palm.
Näistä "tähti-jutuista" vielä: tähti on siis latinaksi aster - mistä juontuu esim näppäimistön asteriski: *. Aster-sanasta johdettu, ajan tavan mukainen, "-ius"-päätteinen nimi on siis Astrenius.

Cardiaster oli lähtöisin suvusta, jonka vaakunakilvessä oli paitsi kuha (gös på svenska), myös pari tähteä sen kuhan yläpuolella - ja tästä suvusta totta tosiaan oli myös Elisabet Pontuksentyttärelle naitettu Matts Erikksson till Kallela och Ågerbo.

Tähdet taisivat vähän aiemmin tulla muotiin vaakunoissa, joten niitten varaan on vaikea mitään rakentaa. Sen sijaan on täytynyt olla jonkinlainen sukukytkös niin, että kirjeenvaihto kahden lesken tai heidän "match makeriensa" välillä olivat mahdollisia, kun ei vielä ollut sanomalehtien henk. koht. -palstojakaan...
PH

[Benedictus]

Kuten tiedämme oli Karkun Järventaan Juliana Månsdotter Palmin isä ombusman Måns Larsson Taivassalon Hylkilaxista.
Måns Larsson hallinnoi Ulfenkloun todella suurta kiinteitömassaa, jokon kuului ainakin kymmenkunta suurta maatilaa.

Jos ajatellaan, että Isak Eriksson olisi ollut Erik Abogiuksen poika ja sisarensa siten aviossa viimeksi Tammelan khr Laurentius Abociuksen kanssa, jonka edellinen vaimo oli Vihdin Lars Bertilssonin (Ekestubbe) tytär.

Olemme jo aiemmin pohtineet voisiko ombusman Måns Larsson olla myös Lars Bertilssonin poika 2. aviostaan papin lesken kanssa.

Jos Isak Eiksson oli Brita Eriksdotter Abogiuksen veli ja taasen Juliana Månsdotter Palmin isä Måns Larsson Brita Larsdotterin veli, niin tullaan hyvinkin läheiseen verkostoon.

Toisaalta, jos Brita Abogius oli pormestari Mårten Sigfridssonin 2.vaimo ja toisaalta Mårten Sigfridssonin tyrär oli Kangasalan khr Johannes Frisuksen 1.vaimo ja siis Järvenpään Juliana Palmin anoppi, tullaan niin kiinteään verkkoon, että alkaa olla vaikea epäillä etteikö tämä teoria voisi olla mahdollinen.
Lisättynä tietysti Frisiuksen tyttären aviolla Israel Alftanuksen kanssa, joka oli Måns Larssonin lanko.

[Pekka Hiltunen]

Kuten tiedämme oli Karkun Järventaan Juliana Månsdotter Palmin isä ombusman Måns Larsson Taivassalon Hylkilaxista.
Måns Larsson hallinnoi Ulfenkloun todella suurta kiinteitömassaa, jokon kuului ainakin kymmenkunta suurta maatilaa.

Jos ajatellaan, että Isak Eriksson olisi ollut Erik Abogiuksen poika ja sisarensa siten aviossa viimeksi Tammelan khr Laurentius Abociuksen kanssa, jonka edellinen vaimo oli Vihdin Lars Bertilssonin (Ekestubbe) tytär.

Olemme jo aiemmin pohtineet voisiko ombusman Måns Larsson olla myös Lars Bertilssonin poika 2. aviostaan papin lesken kanssa.

Jos Isak Eiksson oli Brita Eriksdotter Abogiuksen veli ja taasen Juliana Månsdotter Palmin isä Måns Larsson Brita Larsdotterin veli, niin tullaan hyvinkin läheiseen verkostoon.

Toisaalta, jos Brita Abogius oli pormestari Mårten Sigfridssonin 2.vaimo ja toisaalta Mårten Sigfridssonin tyrär oli Kangasalan khr Johannes Frisuksen 1.vaimo ja siis Järvenpään Juliana Palmin anoppi, tullaan niin kiinteään verkkoon, että alkaa olla vaikea epäillä etteikö tämä teoria voisi olla mahdollinen.
Lisättynä tietysti Frisiuksen tyttären aviolla Israel Alftanuksen kanssa, joka oli Måns Larssonin lanko.

Ulfenklou on jäänyt arvoitukseksi. Böömiläinen Judith Wolf valittiin aikoinaan Ludvig I Hurskaan, Ranskalais-Roomalaisen keisarikunnan leskeytyneen hallitsijan 2. puolisoksi tuhansien joukosta eräänlaisen kauneuskilpailun jälkeen (kuten Persian kuningatar Ester (Astarte) eli Hadassah Abighailintytär "jonkin verran" aiemmin), jonka seurauksena kaunein, musikaalisin ja lahjakkain tyttö tuli valituksi, ja m.m. tulevan hallitsijan, Kaarle Kaljupään äidiksi. Tyttö oli Böömistä, ja epäilemättä juutalaista syntyperää - Wolf-niminen juutalaissuku on voimissaan ainakin USA:ssa yhä tänäänkin. Aateloitu Ulfenklou on voinut kuulua muinaiseen, Juditin kiningattareksi tulemisen yhteydessä perustettuun Wolfien ruhtinashuoneeseen. Ulfenkloun tuntemattomuus voisi selittyä hänen taustansa perusteella: Tukholman porvarit eivät sietäneet taitavia, juutal. kilpailijoita, jotka porvarien vallan ja keskiluokan kasvettua karkoitettiin virkamiehiksi Suomen puolelle tai paremmin koulutetut papeiksi susirajalle Rovaniemeä myöten. On kanattanut pitää siis matalaa profiilia, jos oli yhteyksissä juutalaisiin. Kyseisenä aikana tosin kaikilla Euroopan kuninkailla ja ruhtinaillakin oli omat hovijuutalaisensa neuvonantajinaan ja joskus musikantteinaan ja narreinaankin, kuten näyttäisi Gert Cantor olleen Erik Herttualle.
Voi olla, että myös Palm-suvun/ sukujen jäljet päättyvät lyhyeen samasta syystä.
PH

[Pekka Hiltunen]

Ulfenklou on jäänyt arvoitukseksi. Böömiläinen Judith Wolf valittiin aikoinaan Ludvig I Hurskaan, Ranskalais-Roomalaisen keisarikunnan leskeytyneen hallitsijan 2. puolisoksi tuhansien joukosta eräänlaisen kauneuskilpailun jälkeen (kuten Persian kuningatar Ester (Astarte) eli Hadassah Abighailintytär "jonkin verran" aiemmin), jonka seurauksena kaunein, musikaalisin ja lahjakkain tyttö tuli valituksi, ja m.m. tulevan hallitsijan, Kaarle Kaljupään äidiksi. Tyttö oli Böömistä, ja epäilemättä juutalaista syntyperää - Wolf-niminen juutalaissuku on voimissaan ainakin USA:ssa yhä tänäänkin. Aateloitu Ulfenklou on voinut kuulua muinaiseen, Juditin kiningattareksi tulemisen yhteydessä perustettuun Wolfien ruhtinashuoneeseen. Ulfenkloun tuntemattomuus voisi selittyä hänen taustansa perusteella: Tukholman porvarit eivät sietäneet taitavia, juutal. kilpailijoita, jotka porvarien vallan ja keskiluokan kasvettua karkoitettiin virkamiehiksi Suomen puolelle tai paremmin koulutetut papeiksi susirajalle Rovaniemeä myöten. On kanattanut pitää siis matalaa profiilia, jos oli yhteyksissä juutalaisiin. Kyseisenä aikana tosin kaikilla Euroopan kuninkailla ja ruhtinaillakin oli omat hovijuutalaisensa neuvonantajinaan ja joskus musikantteinaan ja narreinaankin, kuten näyttäisi Gert Cantor olleen Erik Herttualle.
Voi olla, että myös Palm-suvun/ sukujen jäljet päättyvät lyhyeen samasta syystä.
PH
Laajennan hiukan ajatustani Isak Erikssonin jälkipolviin omissa esivanhempipolvissani, koska erään yrityksen DNA-markkereissa tuntuisi olevan enemmän askenaasi-juutalaista taustaa kuin olisi "sopivaa" vain yhden, Pikkuvihan aikana maahan jääneen/ jätetyn sotilas- esi-isäni jäljiltä.

Elisabeth Isaaci Astre´n nai mouhijärveläisen, talonpoikaisen Mathias Hagelbergin, joka näyttäisi genetiikaltaan olleen "perus-eteläpohjalainen" pappismies. Tytär Elisabeth nai kuitenkin Wilhelm Enroth-nimisen pappismiehen, Lemun pitäjänapulaisen ja sittemmin Urjalan kpl:n, jonka vanhemmat olivat edelleen tuntemattomaksi jäänyt U:gin kauppias Johannes Enroth, mahd. turkulaisen kauppias Michael Enrothin p:ka, ja Kristina Wilhelmsdotter Rancken, jonka isänädin Schilling-suku oli HO:n asessori-sukua ja lähtöisin ties mistä. Schillingien esi-isä kyllä tunnetaan Tukholman porvarina, mutta mitään jälkiä ei löydy esivanhempiinsa vaimoväestä puhumattakaan; vain isänsä, Turun HO: asessori Mårten Schillingin (jonka äiti toimi ed. m. Kustaa I:n leskikuningatar Kristinan Fatabur hustruna (eli lähinnä ruokahuoltoon liittyneen instanssin johtajatterena eli hovihankijana) vaimo oli kuin olikin Turun kämreerin ja DelaGardien hopmannin Henrik Tawastin tytär Kristina Henriksdotter.

Kristina Tawastin tyttären miniä oli Elisabet Engelbrektintytär Staare, U:gin pormestarin tuleva vaimo. Staare-nimi tuo brittiläisen Rancken-suvun yhteyksissä tietenkin mieleen tähden ("star") nimen mahdollisena alkuperänä, ja Elisabeth Engelbrectintyttären (Staare) isoäisän äiti tietenkin on syntyperältään tietymättömissä... Kristina Wilhelmsdotter Ranckenin, Elisabet Astre´nin aikalaisen vävy oli ("tietenkin" esivanhempiensa osalta tuntemmaton) Hinnerjoen sahakirjurin Jacob Wahlbergin pojanpoika. Sahakirjuri Wahlberg oli saattanut poikansa Adolfin opintielle, mikä ei liene ollut vaikeaakaan, kun poika puhui äidinkielenään ruotsia; äitinsä äidin vanhemmat olivat Wilhelm Boelius ja Katarina Mellenius. Sahakirjuri Jacob Wahlbergin vaimon, Johanna Boeliuksen isänäiti oli kait Kokemäen pitäjänapulainen Johannes Salander (p:so mahd. Laitilasta ollut Sigrid Erikintytär), mutta hänen äidinisänsä äiti on jäänyt tuntemattomaksi, pitäjänapulaisen eli komministerin vaimona Ruotsin Upplandin Lillkyrckanista.

Vahlberg-sukuja - samoin kuin Palmejakin - näyttää esiintyneen useampiakin Karjalankannaksella, vaikka siellä näkyy olevan ihan "oikeakin" ja kristitty, saman niminen pappi. Jotkut idän suunnasta valtakuntaan tulleet ovat voineet ottaa "kastepappinsa" nimen, vaikka näitä Vahlbergeja kyllä löytyy Hinnerjoelta ja Vaaljoen sotilaista useampiakan, jotka lienevät tulleet nimetyiksi kotipaikkansa perusteella.

Astreniuksen Isakin etsintään on nyt ehtinyt kulua puolen toista vuosikymentä. Voi olla, että ollaan vihdoin pästy oikeille jäljille, joissa tunnetut suvut kohtaavat. Kuitenkin monien sukujen osalta näyttäisivät perinteisen genealogian konstit loppuvan ja uudet työkalut voivat olla hyödyksi. Omat DNA-markkeritestini tuntuisivat valaisevan tarkoituksellisesti kätkettyjä syntyperiä aikana, jolloin kasvava keskiluokka alkoi tuottaa varallisuutta myös kuninkaan kassaan, mutta jota keskiluokkaa kuningaskin joutui kuuntelemaan siloin, kun varallisuuden jaolle pyrki sankoin joukoin vielä taitamattomien tukholmalaisten mieliharmiksi väkeä muualta Pohjois- ja Keskieuroopasta, ja jolloin "outoa genetiikaa" alkoi ilmaantua m.m. Turkuun ja ertyisesti eteläiseeen ja pohjoiseenkin Pohjanmaahan. Itsehallinnollisen suurruhtinaskunnan ensimmäisen juutalaisen ammatinharjoittajan nimi kyllä on tiedossa 1800-luvulta, mutta Oulussa harjoitti kauppaa kuninkaan suosiolla yksi tai useampi juutalaista syntyperää ollut perhekunta jo 1600-luvulla, kuten esim. Zachris Topeliuksen äidinäidin isä. Voi olla, että Genealogia Sursillanassakin on omat tyhjät sivunsa - ja kenties joskus esitetty kysymys "pohjalaisten tummuudestakin" saaneee genetiikkaan perustuvan selityksen.

Kvanttitietokoneitten aikaa ja kaikkien kysymysten vastauksia odotellessa
PH

[Benedictus]

Alla oleva juttu tuntuu vaihtavan ajatuksen Isak Erikssonin mahdollisuudesta Ericus Abogiuksen pojaksi entistä suuremmksi mahdollisuudeksi, koska jos ymmärsin oikein oli 2.vaimollaan Brita Henriksdotterilla 1650 useita pieniä lapsia.
Eli jos Isak olisi poikansa olisi syntynyt 1628-38 välillä.

Brita Eriksdotter Abogius mainitaan olleen Tammelan khr Laurentius Petri Abociuksen vaimona aikasintaan 1648, eli mitähän tuolla ilmauksella tarkoitetaan, olisi kiva jos jostain löytyisi tieto, milloin varmasti oli vaimonsa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531254

Mikä on merkillepantavaa on tämä ylioppilas matrikkelin tieto.

Viittauksia: HYK ms., Index s. 189a; KA valtakunnanregistratuura 13.7.1650 f. 370 (För Pastoris i Tammela [Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiæ Abogius, † 1638] Änckia H. Brijta Henricksdotter uppå ett hemman ... Wij Christina etc. etc. Giöre witterligit, at Wij af gunst och nåde, uppå breefwijserskas, fordom Pastoris uthi Tammela efterlefwerskas hustru Brijta Hendricksdotters vnderdånige ansökiande, i anseende af hennes stoora fattigdoom, och olägenheet, som hon medh een hoop små barn sitter uthi, hafwe vndt och effterlåtit, som Wij härmedh ochi detta wårt öpne breefs kraft vnne och efterlåte henne dhet hemmanet Hoifia, uthi ofwanbem:te Tammela Sokn belägit, quitt och fritt för alle dheraf gående uthlagor, ehwadh nampn dhe helst hafwe kunne, inge undantagne, at niuta bruka och behålla, så länge hon Enckia och een sörjande sitter);

Yllä siis Ericus Abogiuksen leski Brita Henriksdotter saa kuningatar Cristinalta tilan elatuksekseen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553658
Tila on siis Häiviä, yllä kirjoitettu Hoifia.
Mikä on huomattavaa:
som hon medh een hoop små barn sitter uthi,
Jos nyt ymmärrän jotenkin tuon ilmauksen niin tarkoitetaan, että Brita Henriksdotterilla on pieniä lapsia elätettävänään 1650.

Ericus Abogius oli kuollut 1638 eli pienet lapset olivat 1650 vähintään 12 vuotiaita.
Jos ymmärrän oikein tarkoitaa ilmaus useampia lapsia kuin yhtä.

Brita Henriksdotterin 1. avion lapset olivat tuolloin jo kaikki aikuisia eli yli 22 vuotiaita.

Koska puhutaan pienistä lapsista, niin mikä tuolloin oli raja jolloin oli henkikirjoissa aikuinen , 15v?

Tässä tulee nyt eteen ongelma, että tuon mukaan on ollut useampia Erikin lapsia 1650, jotka olivat Ericus Abogiuksen 2. aviosta.
Toisaalta lienee myös 1. avion Erikin lapsia.

[Benedictus]

Pohjalaisten iloksi pohdin erästä vaihtoehtoa Isak Erikssonin alkuperälle.

JOS! Isak Eriksson olisi ollut Ericus Mathiae Abogiuksen ja 2. vaimonsa Brita Henriksdotterin poika, joka siis olisi yksi noista 1650 mainituista pienistä lapsista.

Tämä tarkoittaisi, että Brita Henriksdotterin isä Paimion khr Henricus Martini olisi ollut isoisänsä.
Toisaalta se myös tarkoittaisi, että isoäitinsä olisi ollut Margareta Jacobsdotter.
Margareta Jacobsdotterin alkuperästä ei ole mitään tietoa.

Eräs ajatus olisi, että jos Margareta Jacobsdotter olisikin tuo Isonkyrön khr Jacobus Sigfridi Geetin tytär, jolla mainitaan olleen puolisona Henrik.

Ongelma on tietysti, että Geetin toinen tytär antaa siskontyttärelle Brita Henriksdotterille perintönsä.
Eli siinä tapauksessa olisi 2 Brita Henriksdotteria. Mikä ei tuolloin ollut mitenkään tavatonta.

Tiedetään Isak Erikssonin perillisten yhteydet pohjanmaalle ja myös että vaimonsa Juliana Palmin sisar oli Geetin jälkeläisen puoliso Gumsilassa.

Onko niin, että Isak Eriksson on lähetetty pohjanamaalle äidinäidin sukulaisten hoiviin vanhempien kuoltua?
Akatemiassa oli opiskelija Isak Eriksson, voisiko olla Järventaan Isak Eriksson.
Lainaus Latva-Rasku:
Olen pyrkinyt tunnistamaan Isak Erikssoneja eri puolilta. Kiinnitin huomion erääseen Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa mainittuun. Kun henkilö on mainittu pöytäkirjassa, uskoisin hänen olleen akatemian opiskelija.

26.5.-6.7.1660

Den 30 Maji, in aedibos Rectoris Magnif., prsesente DD.
Alano, blef Isaac Erichsson för lägersmåhl med Lisbetha Mår-
tenssdotter saakfeltt til 40 mk. s. m:t.

eli Järventaan isännän kaima sai maksaa sakkoja salavuoteudesta.

Juha Sinivaaran kotisivuilla on esitelty rälssisukujen sinettejä:

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm

Lehdet 1-3 esittelevät tähti-sukujen sinettejä.

Kiinnitin kuitenkin huomion Isonkyrön kirkkoherran Jacob Geetin sinettiin lehdillä 16-18. Geetin sinetissä on kolme tähteä sarven yläpuolella. Tähti oli sineteissä ja vaakunoissa hyvin yleinen symboli, joten tähtien suku voi itse asiassa olla mikä tahansa epämääräinen yhteys aatelissukuun. Geetin Gumse (=Komsila) -niminen jälkeläinen kuitenkin meni naimisiin Israel Alftanuksen sisarentyttären Catharina Palmin kanssa. Jacob Geet oli tilojen perimisestä päätellen sukua Frisiuksille. Johan Frisiuksen isä Arvid omisti Raision Keitilän.
Akatemian konsistorin pöytäkirjoista löytyy vain yksi tunnistettava oikeaan aikaan esiintyvä Isak Eriksson. Hän on Isak Falander eikä siten tule kyseeseen Järventaan isännäksi. Salavuode-Iisakki voi olla Falander.

Pöytäkirjoista löytyy tosin myös Isaac Bothniensis, joka voi tarkoittaa Falanderia. Sen lisäksi mainitaan Isaac Westmannus, ilmeisesti Ruotsista ja vuodenvaihteessa 1656/57 tappeluun osallistumisesta syytetty Isaacus Pelkenensis, ilmeisesti Pälkäneeltä. Pälkäneläisestä jää hieman epäselväksi onko hän sama kuin jutun yhteydessä mainittu Isak Mårtensson Stenius.

Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan seuraavaa:

30.4.1659

Dito: Begäradhe h. Brita Brosinsdotter, att Senatns
måtte effterläta at hon finge låta dircka up Isaaci Bothniensis
KaBsandri kijsta, som står hoos Zacharias Onlsmedhen. Bes.:
Att kijstan skal arresteras sä lenge hoos galsmedhen til dess
studenten kommer igen.

Eli arkku ei tarkoita ruumisarkkua opiskelijan ylösnousemusta varten, vaan opiskelija Isaaci Bothniensis noutaa konsistorin päätöksen mukaan kirstunsa seppä-Sakarilta kunhan palaa takaisin. Tämä Isak voi tietenkin olla Isak Falander, mutta miksi ei myös joku muu Pohjanmaalta. Epäselväksi jää, onko vaimo Brita Brusintytär opiskelijan puoliso. Hän olisi halunnut avata opiskelijan kassakirstun.

Jos Isak Eriksson olisi ollut 1638 kuolleen Ericus Abogiuksen poika olisi 1659 aikaan ollut jonkinverran parinkymmenen päälle eli normaaliikäinen opiskelija.

[Benedictus]

Pohdin kuka olisi voinut olal tuolalinen pohjanmaalla asuva lähisukulainen.

Eräs vaihtoehto olisi, että Isonkyrön khr Georgius Mathiae Paturin leski Margareta Henriksdotter oliis ollut Brita Henriksdotterin, Ericus Abogiuksen lesken sisar eli Paimion Henricus Martinin tytär.

Margareta olisi silloin ollut Isak Erikssonin täti.

Paturin vaimo oli Margareta Henriksdotter.
Turun käräjät 1647
Isonkyrön entisen kirkkoherran Jöran Pathurin leski Margareta Henriksdr kyselee miehensä myymän talon perään. Joachim Eikman oli ostanut tämän Koulukadulla sijainneen talon.

Jos , kuten ehdotin Britan ja Margaretan äiti olisi ollut Isonkyrön khr Jacobus Geetin tytär, niin Georgius Paturin virkakin Isonkyrön kirkkoherrana tulisi aivan uuteen valoon.

[Benedictus]

Eräitä tiedettyjä faktoja Karkun Järventaan ympäriltä.

Tilan peri isältään Tyrvään khr Josephus Mathialta, jolla vaimo Anna Sigfridsdotter, poikansa Tyrvään kappalainen Severinus Josephi.
Sisarensa Sofia Josefsdotter peri Karkun Hiedan ratsutilan.

Severinus Josephin 1. vaimo oli Cecilia Simonsdotter, jonka sisar N.N. oli Turun pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo.

Cecilia Simonsdotter peri Tyrväältä maatilan Sigfrid Jönsdotterilta, jonka isä oli Jöns Larsson Käki. Testamentissaan 1629 Sigfrid ilmoittaa, että Cecilia oli isänsä sisarentytär.

Karkun Järventaa myydään 1660 Kangasalan khr Johannes Frisiukselle.
Myyjinä kolme Severinus Josephin tytärtä puolisoineen.
Äitipuolensa oli Susanna Mårtensdotter, jonka 2. puoliso oli Clas Johansson Särki, Karkun khr Johannes Mathiae Colliniuksen vaimon Elisabeth Johansdotter Särjen veli.

Johannes Frisiuksen 1. vaimo oli Brita Mårtensdotter, Turun pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimon N.N. :n tytär. Severinus Josephin vaimo Cecilia Simonsdotter oli siis Brita Mårtensdotterin täti ja Järventaan myyjät hänen serkkujaan.

Khr Johannes Frisius antoi Järventaan perinnöksi pojalleen Arvid Frisiukselle, jonka äiti oli Brita Mårtensdotter. Arvid Frisius kuoli 1679.

Tila jäi Arvidin leskelle Juliana Månsdotter Alftanus-Palmille ja kahdelle lapselle.
Arvid Frisiuksen täyssisar Sofia Johansdotter oli Isonkyrön khr Israel Alftanuksen 1. vaimo. Israelin sisaren Anna Alftanuksen tytär oli Arvid Frisiuksen vaimo Juliana.

[Jari Latva-Rasku]

Astreniusten isälinjan edustajia lienee ainakin Kurikan kappalaisten Isak Astrenius nuoremman ja vanhemman puolelta elossa ennemminkin kymmeniä kuin muutamia. Voisi olla Isak Erikssonin alkuperän rajaamiseksi avuksi, jos ilmaantuisi 2-3 vapaaehtoista isälinjaista testihenkilöä, joka testaisi YDNA-tyyppinsä ainakin 67 "markkerin" osalta. Sellainen voi olla jo olemassa, vaikka emme siitä tiedä. Vaikka tieto isälinjan tyypistä ei välttämättä kerro paljonkaan, aivan yhtä hyvin voi löytyä sukulainen, jonka sukujuuret pystytään toteamaan sukututkimuksen keinoin aikaan ennen Isak Erikssonia, tai ainakin, mistä isälinja voisi olla peräisin. Testihenkilöitä voisi kiinnostaa, mitä heidän suvustaan muuten saadaan selville. Vertailumateriaalia pitäisi löytyä yllin kyllin, sillä suomalaiset ovat olleet ahkeria testaajia.

[Benedictus]

, Maarian ja Raision käräjät 11.5.1642 f. 276v (Salige Kyrkioherdes i Tammela her Erikz [Tammelan kirkkoherra Ericus Matthiæ Abogius] efterlåtne Ehrfuingars Köpe Breef Dat: 19 Septembris Anno 1641 Öfwergifuen Slotzschrifuaren på Åbo Slott Clemet Sigfredsson, Bleef upläsen Innehollandes om Ruohonpää godz, liggiandes i Mascho herad och Wårfrukyrkie Sochn under 7½ öres skatt mantall een. Huilket ähr försålt för Peningar 420 D:r Kåpp: M:t);

Ylläoleva Cstreniuksen eli linnankirjuri Clemet Sigfridssonin pojan tiedoissa oleva käräjätieto mainitsee Ericus Abogiuksen jälkeen jääneen perillisiä monikossa. Eli Brita Eriksdotter Abogiuksen lisäksi on ollut myös muita lapsia,kuten leskensä Brita Henriksdotterin anomuksessakin mainitaan useita pieniä lapsia 1650.
-----------------------

Isak Erikssonin DNA testi olisi kyllä erinomainen asia, vaikka se ei kertoisi selvästi isän sukua voisi ainakin sulkea osan vaihtoehdoista pois.

Koska testit eivät ole kalliita varmaan niille löytyisi maksajia, ainakin minä olisin valmis osallistumaan kustannuksiin.

Löytyisikö vain nyt joku joka saisi selville mahdollisia suostuvaisia jälkeläisiä?

[KariKK]

Löytyisikö vain nyt joku joka saisi selville mahdollisia suostuvaisia jälkeläisiä?

On mahdollista, että että nämä jälkeläiset eivät lue tätä palstaa eivätkä heitä tuntevat lähisukulaisetkaan. Siten mitään ei tapahdu.
Sekin on mahdollista, että ei ole erityistä intoa tehdä julkiseksi etsittyjä tietoja.

Tähän viittaa sekin, että jälkipolvien julkiset tiedot ovat yli sadan vuoden takaa.

[Jari Latva-Rasku]

On mahdollista, että että nämä jälkeläiset eivät lue tätä palstaa eivätkä heitä tuntevat lähisukulaisetkaan. Siten mitään ei tapahdu.
Sekin on mahdollista, että ei ole erityistä intoa tehdä julkiseksi etsittyjä tietoja.

Tähän viittaa sekin, että jälkipolvien julkiset tiedot ovat yli sadan vuoden takaa.

Olet oikeassa, sillä van harvat näitä palstoja lukevat. Amerikoissa kuolleet ovat julkisia, sillä siellä on tapana julkaista hautatietoja, joiden yhteydessä usein on muistokirjoituksia ja niissä tietoja perheenjäsenistä. Olin yhteydessä yhteen näin löytyneeseen Astrenius-suvun mieslinjaiseen edustajaan, jolla oli kymmenisen mieslinjaista sukulaista lähipiirissään. Kokosin hänelle selvityksen pääosin kurikkalaisista suvuistaan, mistä hän oli kiitollinen, mutta ei ollut ainakaan tällä hetkellä kiinnostunut testistä. Joku päivä voi testitulos putkahtaa jonkun suomalaisen ihmeteltäväksi, "vai että ihan Amerikoissa sukulaisia, no, onhan sillä suomalainen nimi".

[Benedictus]

Tässä aikaisemmin kai löytyi myös pohjanmaalta noita Astrenius etäserkkuja, olisiko heitä helpompi manipuloida antamaan testi tähän monia pitkään kiinnostaneeseen tapaukseen.

Rahasta se ei ole kiinni, koska tuollaisen testin kustannukset ovat pienet, eikä heille itselleen tule edes julkisuus ongelmaa, koska selvitetään vain muinaisia ei nykyisiä henkilöitä.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä aikaisemmin kai löytyi myös pohjanmaalta noita Astrenius etäserkkuja, olisiko heitä helpompi manipuloida antamaan testi tähän monia pitkään kiinnostaneeseen tapaukseen.

Rahasta se ei ole kiinni, koska tuollaisen testin kustannukset ovat pienet, eikä heille itselleen tule edes julkisuus ongelmaa, koska selvitetään vain muinaisia ei nykyisiä henkilöitä.

Family Tree DNA on suurimmassa suosiossa suomalaisten parissa. Testin tehneitä lienee Suomessa kaiken kaikkiaan noin 10.000. Ilman alennuskuponkeja YDNA 67 markkerin testin saa 268 dollarilla ja 111 markkerin testin 359 dollarilla. Jos haluaa myös samalla mtDNA-testin ja Family Finder-serkkutestin hinta on 556 dollaria.

Kurikan mieslinjaisia Astreniuksia on helppo seurata Kurikan selkeistä rippikirjoista ja muista luetteloista. Kaikki mieslinjaiset ovat alla olevan Juho Astrenin ja hänen poikansa Iisakin jälkeläisiä.

Ekonomi Johan Astren, s. 21.12.1759 Kurikka Kohtalan pappila, k. 11.2.1818 Kurikka Gyllenfors/Jyllilä lahjoitusmaa. Vanhemmat Kurikan kappalainen Isak Isaksson Astren nuorempi ja Magdalena Kristina Georgintytär Tengström. Puoliso Eeva Michaelintytär Choraeus, poika ekonomi Isaac Astren s. 16.10.1803, jonka puoliso oli Eeva Jaakontytär Siekkinen.Juhon ja Iisakin jälkeen alkoivat mieslinjat lisääntyä. Jos haluaa etsiä syyllisiä Kurikan teollistumiseen, Astreniukset olivat myöhemmissä sukupolvissa heitä.

[Pekka Hiltunen]

Family Tree DNA on suurimmassa suosiossa suomalaisten parissa. Testin tehneitä lienee Suomessa kaiken kaikkiaan noin 10.000. Ilman alennuskuponkeja YDNA 67 markkerin testin saa 268 dollarilla ja 111 markkerin testin 359 dollarilla. Jos haluaa myös samalla mtDNA-testin ja Family Finder-serkkutestin hinta on 556 dollaria.

Kurikan mieslinjaisia Astreniuksia on helppo seurata Kurikan selkeistä rippikirjoista ja muista luetteloista. Kaikki mieslinjaiset ovat alla olevan Juho Astrenin ja hänen poikansa Iisakin jälkeläisiä.

Ekonomi Johan Astren, s. 21.12.1759 Kurikka Kohtalan pappila, k. 11.2.1818 Kurikka Gyllenfors/Jyllilä lahjoitusmaa. Vanhemmat Kurikan kappalainen Isak Isaksson Astren nuorempi ja Magdalena Kristina Georgintytär Tengström. Puoliso Eeva Michaelintytär Choraeus, poika ekonomi Isaac Astren s. 16.10.1803, jonka puoliso oli Eeva Jaakontytär Siekkinen.Juhon ja Iisakin jälkeen alkoivat mieslinjat lisääntyä. Jos haluaa etsiä syyllisiä Kurikan teollistumiseen, Astreniukset olivat myöhemmissä sukupolvissa heitä.

Jahas. Oma kontribuutioni tähän on serkkutesti Familytreessä ja autosomit 23andMe:ssä. Kuinkas olisi kylmän rauhallisesti seurata mieslinjoja ad 100 v ennen tätä päivää - ja sitten katsoa, että olisikohan joku sen venäläisen sotilaan jälkeläisen lisäksi valmis testiin, jos vain maksettaisiin ja pidettäisiin nimet salassa? Tuleekohan liian paljon puuhastelua kirkonkirjojen kanssa? Eikös pohjalaiset suvut jo aika tarkkaan ole tutkittukin? Kyllä asianomaisia näillä ehdoilla varmaankin voi lähestyä kohteliaalla kirjeellä.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Jahas. Oma kontribuutioni tähän on serkkutesti Familytreessä ja autosomit 23andMe:ssä. Kuinkas olisi kylmän rauhallisesti seurata mieslinjoja ad 100 v ennen tätä päivää - ja sitten katsoa, että olisikohan joku sen venäläisen sotilaan jälkeläisen lisäksi valmis testiin, jos vain maksettaisiin ja pidettäisiin nimet salassa? Tuleekohan liian paljon puuhastelua kirkonkirjojen kanssa? Eikös pohjalaiset suvut jo aika tarkkaan ole tutkittukin? Kyllä asianomaisia näillä ehdoilla varmaankin voi lähestyä kohteliaalla kirjeellä.
PH

Isak Erikssonin tapauksessa riittää aluksi isälinjainen YDNA-67, ellei testattavalla ole omin tarpeisiinsa mielenkiintoa laajempaan tietoon. Serkkutestistä ei ole hyötyä, koska Isakin esivanhemmat elivät 10-12 sukupolvea aikaisemmin ajassa. Serkkutestin avulla voisi kartoittaa sukulaisia aikaan jolloin Iisakki Juhonpoika Astren syntyi 1800-luvun alussa. Nämä sukulaiset voidaan myös helposti tunnistaa selaamalla kirkonkirjat sata vuotta 1900-luvun alkuun. Tiedon salaaminen ei ole ongelma, sillä se jäisi testattavan haltuun, jos siltä tuntuu. Jos kasakan isälinja löytyy, se on tieto sekin. Jos kasakka löytyy 12 sukupolven takaa, se on merkittävä löydös. Jos sellainen löytyy viiden sukupolven takaa, pitää löytää uusi testattava, sillä tavoitteena on löytää Isak Erikssonin alkuperä tai rajoittaa sen laajuutta.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin alkuperän selvittäminen on osoittautunut ehkä mahdottomaksi, vaikka melko suurella varmuudella käsialasta päätellen tiedetään hänen olleen Turun lääninrahaston kirjuri ennen avioitumistaan Karkkuun. Sellaiset vaativissa tehtävissä olleet kirjurit yleensä olivat ylioppilaita. Sopivaan aikaan tiedettyjä Isak Eriksson-nimisiä ylioppilaita ovat olleet Isak Eriksson Hammarstierna ja Muurlan Äijälän rusthollari Isak Eriksson Kentzer. Ainoastaan Hammarstierna on mainittu Turun Akatemian luetteloissa, joten ei voi poissulkea, etteivät he voisi olla sama henkilö.

Kentzeristä löytyy yrioppilasmatrikkelin viitteissä seuraava maininta:
Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 112v (Isaaaci Erici käran till Johan Hendrichsson i Buckila)

Hammarstiernan viitteistä löytyy seuraava maininta, vaikka jää epäselväksi, kenestä oikein on kyse viitteessä:
Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson.

Lisäksi Ruotsiin isonvihan ajaksi paenneiden aatelisten luettelosta löytyy seuraava maninta:
4085 Catharina Hammarstierna, ArtolleriLieutnants Enkia
l: nej. gm: Bock, Artollerilieutnant.

Nämä kaikki helposti löydettävät lähteet ovat aikaisemmin olleet esillä. Minä en tähän hätään löytänyt niiden välille yhteyttä. Bock on tavallinen nimi. Sitä esiintyy upseerien parissa Hauhon ja Luopioisten seudulla, Piikkiön ja Helsingin aatelisilla, joista jälkimmäiset liittyivät Alfthanuksiin, sekä sekalaisilla ulkomaisilla voneilla tai ilman vonia.

[Benedictus]

JOS! Isak Eriksson olisi ollut Ericus Mathiae Abogiuksen ja 2. vaimonsa Brita Henriksdotterin poika, joka siis olisi yksi noista 1650 mainituista pienistä lapsista.

Tämä tarkoittaisi, että Brita Henriksdotterin isä Paimion khr Henricus Martini olisi ollut isoisänsä.
Toisaalta se myös tarkoittaisi, että isoäitinsä olisi ollut Margareta Jacobsdotter.
Margareta Jacobsdotterin alkuperästä ei ole mitään tietoa.

Eräs ajatus olisi, että jos Margareta Jacobsdotter olisikin tuo Isonkyrön khr Jacobus Sigfridi Geetin tytär, jolla mainitaan olleen puolisona Henrik.

Tiedetään Isak Erikssonin perillisten yhteydet pohjanmaalle ja myös että vaimonsa Juliana Palmin sisar oli Geetin jälkeläisen puoliso Gumsilassa.

Onko niin, että Isak Eriksson on lähetetty pohjanamaalle äidinäidin sukulaisten hoiviin vanhempien kuoltua?
Akatemiassa oli opiskelija Isak Eriksson, voisiko olla Järventaan Isak Eriksson.
Lainaus Latva-Rasku:
Olen pyrkinyt tunnistamaan Isak Erikssoneja eri puolilta. Kiinnitin huomion erääseen Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa mainittuun. Kun henkilö on mainittu pöytäkirjassa, uskoisin hänen olleen akatemian opiskelija.

26.5.-6.7.1660

Den 30 Maji, in aedibos Rectoris Magnif., prsesente DD.
Alano, blef Isaac Erichsson för lägersmåhl med Lisbetha Mår-
tenssdotter saakfeltt til 40 mk. s. m:t.

eli Järventaan isännän kaima sai maksaa sakkoja salavuoteudesta.

Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan seuraavaa:

30.4.1659

Dito: Begäradhe h. Brita Brosinsdotter, att Senatns
måtte effterläta at hon finge låta dircka up Isaaci Bothniensis
KaBsandri kijsta, som står hoos Zacharias Onlsmedhen. Bes.:
Att kijstan skal arresteras sä lenge hoos galsmedhen til dess
studenten kommer igen.

Eli arkku ei tarkoita ruumisarkkua opiskelijan ylösnousemusta varten, vaan opiskelija Isaaci Bothniensis noutaa konsistorin päätöksen mukaan kirstunsa seppä-Sakarilta kunhan palaa takaisin. Tämä Isak voi tietenkin olla Isak Falander, mutta miksi ei myös joku muu Pohjanmaalta. Epäselväksi jää, onko vaimo Brita Brusintytär opiskelijan puoliso. Hän olisi halunnut avata opiskelijan kassakirstun.

Jos Isak Eriksson olisi ollut 1638 kuolleen Ericus Abogiuksen poika olisi 1659 aikaan ollut jonkinverran parinkymmenen päälle eli normaaliikäinen opiskelija.

Tuo yllä oleva Isak Eriksson sopinee yhdeksi uudeksi Isak Erikssoniksi Latva-Raskun mainitsemien lisäksi.

Tammelan khr Ericus Abogiuksen lapset olivat siis yli 12 vuotiaita vuonan 1650, jolloin äitinsä Brita Henriksdotter sai avustustilansa. Tämä ikä sopii niin Isak Erikssonin kuin myös Platzmanin vaimon Margareta Eriksdotterin iäksi.
Kiinnostavaa olisi tietää, onko Kemiön khr Sigfridus Jacobi Helsingin vaimo sama kuin Brita Henriksdotter.
K Kemiö (haudattiin 14.3.) 1660.
P1 N.N.; P2 N.N. Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen, P2 V Paimion kirkkoherra Henricus Martini (https://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.
N.N. Henriksdotterin P1 Ericus N.N.


Huomattavaa on , että Sigfridus Helsing oli tuomiokirkon taloudenhoitaja 1618-23, kun taas Ericus Erici Alftanus oli katedraalikoulun teologian lehtorina 1618-23, He siis varmasti tunsivat toisensa.

[Jari Latva-Rasku]

26.5.-6.7.1660

Den 30 Maji, in aedibos Rectoris Magnif., prsesente DD.
Alano, blef Isaac Erichsson för lägersmåhl med Lisbetha Mår-
tenssdotter saakfeltt til 40 mk. s. m:t.

eli Järventaan isännän kaima sai maksaa sakkoja salavuoteudesta.

Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan seuraavaa:

30.4.1659

Dito: Begäradhe h. Brita Brosinsdotter, att Senatns
måtte effterläta at hon finge låta dircka up Isaaci Bothniensis
KaBsandri kijsta, som står hoos Zacharias Onlsmedhen. Bes.:
Att kijstan skal arresteras sä lenge hoos galsmedhen til dess
studenten kommer igen.


Kirjoitin kuukausi vajaa viisi vuotta sitten alla olevan yhteenvedon Isak Erikssonista. Tähän mennessä ei ole pystytty kumoamaan mahdollisuutta, että Isak Eriksson voisi olla Isak Eriksson Hammarstiernan, Isak Eriksson Kentzerin ja Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin Isak Erikssonin alter ego, tai sitten heitä olisi kolme tai enemmän eri henkilöä. Nämä kaksi ylioppilasta ja yksi sotilasvirkamies ovat todistettavasti olleet olemassa samoihin aikoihin. Ainakin ylioppilaat voisivat olla syntyneet noin 1650-1655. Isak Eriksson Kentzer on kiinnostava, koska hänestä löytyy tietoja. Kentzer oli rusthollari, joka menetti tilansa velkojen vuoksi. Isak Erikssonin alkuperän selvittämiseksi olisi ansiokas teko, jos pystyttäisiin kumoamaan mahdollisuus, että Kentzer olisi Astreniusten kantaisä. Astreniusten YDNA ehkä kertoisi, voisiko suku olla Uskelan vai mistä seudulta.

12.10.2012

Isak Erikssonia ei löydy Turun ja Porin ratsuväkirykmentin eikä Porin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloista ennen vuotta 1682. Palkkaluetteloista hänet pystytään tunnistamaan aikaisemmin, kuten myös Karkun komppanian palkkatalojen maksuepäselvyyksien vuoksi oikeudessa. Näistä lähteistä pystytään päättelemään, että Isak Eriksson tuli rvr:n palvelukseen vuoden 1680 paikkeilla, eli silloin kun hän viimeistään avioitui rykmentinpastori Arvid Frisiuksen lesken Julianan kanssa. Isak Erikssonin tilalle Porin jvr:iin tulleesta katselmuskirjurista Lars Safleristasta on mainintaTurun ja Porin rvr:n Karkun komppanian palkkalistalla elokuussa vuonna 1677. Merkintä muistuttaa katselmusluetteloissa olevia merkintöjä upseereiden ja aliupseereiden vaihtumisesta.

Turun ja Porin rvr:n katselmuksesta löytyy luettelo tammikuulta 1677. Seuraavat luettelot näyttäisivät olevan sotaretken ajalta vuonna1678, jolloin miehitys vaihtui useita kertoa ilmeisesti retkelle värvätyn miehistön vuoksi. Luetteloita laadittiin harvakseltaan katselmusten yhteydessä kerran tai kaksi vuoden aikana. Porin jvr:n Tyrvään komppanian katselmusluettelo löytyy marraskuulta 1677. Komppanian päällikkönä oli tyrvääläinen kapteeni Paul Russ ja katselmuskirjurina Laihian kappalaisen Johan Hansson Lönnin turkulainen? serkku Johan(Eliasson) Lönn. Vielä syyskuussa Johan Eliasson Lönn oli Porin jvr:n komentajan komppanian katselmuskirjuri. Rykmentinkirjuri eli rykmentin talous- ja hallintojohtaja Jakob Stadius oli Johan Eliasson Lönnin lanko. Voidaan siis päätellä, että Lars Safler ei tässä vaiheessa ollut katselmuskirjurina muuta kuin hyvin lyhyen ajan. Vuodesta 1684 Safler sitten näkyy katselmuskirjurina.

Porin jvr:n katselmuksessa elokuussa 1675 ei näy jälkeäkään Isak Erikssonista, mutta rykmentinkirjuri Jakob Stadius on parinkin komppanian katselmuskirjuri ja myös lanko Johan Lönn oli mukana katselmuskirjurina.

Voidaan olettaa, että Isak Eriksson on voinut olla Porin jvr:n tunnistamattoman komppanian katselmuskirjurina syksyn 1675 ja kesän1677 välisenä aikana. Katselmuskirjurin vaihtumisesta ainakin on merkintä elokuulta 1677. Koska merkintä oli rvr:n Karkun komppanian kohdalla voisi olettaa, että Isak Eriksson olisi voinut lyhyen aikaa olla jvr:n Tyrvään komppanian katselmuskirjurina.

Rvr:n Karkun komppanian luutnanttina oli vielä elokuussa 1677 Håkan Månsson Karkusta ja pastorina Mikael Castrenius Turun seudulta. Katselmuskirjuria ei oltu merkitty, mutta voisi olettaa, että luettelon vielä laati karkkulainen Kristoffer Platzman.

Isak Eriksson-nimisiin liittyviä tapahtumia ovat:

-1668 Isak Eriksson Hammarstierna suorittaa Turun yliopistonpääsytutkinnon
-1671 Uskelan Äijälän rusthollari "välborne" Erik Jakobsson kuolee
-10.1673 Äijälän Isak Eriksson mainitaan oikeuden pöytäkirjassa ylioppilaana
-1674 Ylioppilas Isak Eriksson on merkitty Äijälän isännäksi
-1675 Kirjuri Isak Eriksson mainitaan Evert Feuchtingin luona Turussa
-12.1676 Isak Eriksson kuittasi sota-avun toimituksen Feuchtingin puolesta
-1677 Isak Erikssonin jälkeen Äijälässä mainitaan yksi poika, veli Axell?
-1677 Isak Eriksson hoitaa Feuctingin asioita Vehmaan käräjillä
-8.1677 Isak Eriksson mainitaan rvr:n palkkalistalla jvr:n katselmuskirjurina
-1678 Isak Erikssonin jälkeen Äijälässä mainitaan puoliso
-9.1678 Äijälän myymistä Gabriel Eriksson Pihlille käsitellään oikeudessa
-1678-79 Rvr:n rykmentinpastori Arvid Frisius kuolee
-1680 Isak Eriksson viimeistään avioituu Julianan kanssa
-1680 Isak Eriksson tulee rvr:n Karkun komppanian katselmuskirjuriksi
-1681 Isak Erikssonin tytär Lisa/Lijskin syntyy

[Benedictus]

-10.1673 Äijälän Isak Eriksson mainitaan oikeuden pöytäkirjassa ylioppilaana
-1674 Ylioppilas Isak Eriksson on merkitty Äijälän isännäksi

-1675 Kirjuri Isak Eriksson mainitaan Evert Feuchtingin luona Turussa
-12.1676 Isak Eriksson kuittasi sota-avun toimituksen Feuchtingin puolesta
-1677 Isak Eriksson hoitaa Feuctingin asioita Vehmaan käräjillä
-8.1677 Isak Eriksson mainitaan rvr:n palkkalistalla jvr:n katselmuskirjurina

-1678-79 Rvr:n rykmentinpastori Arvid Frisius kuolee
-1680 Isak Eriksson viimeistään avioituu Julianan kanssa
-1680 Isak Eriksson tulee rvr:n Karkun komppanian katselmuskirjuriksi

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960525

Aikoinbaan jo käsittelimme ja pohdeimme, että Uskelan Äijälässä mainitaan Isak Eriksson 1678 saakka.
Samaan aikaan Turussa veromestari Evert Feuhtingin kirjurina mainitaan Isak Eriksson.
Vaikuttaisi melko vahvasti siltä, että kyseessä on kaksi eri Isak Erikssonia.
1674 Äijälän Isak on studentus nimikkeellä, kun taas 1675 Veromestarin kirjuri Isak Eriksson on jo melko vaativassa asemassa, koska veromestarin kirjurin työ edellyttää paljon laajempaa kokemusta kuin pelkän opiskelijan tiedot antavat valmiutta. Jo tämä viittaa, että Turun Isak Eriksson olisi vanhempi ja jo kokenut kirjuri 1675.

Yllä oleva sulkisi Uskelan Äijälän Isak Erikssonin mielestäni pois Järventaan Isak Erikssonin vaihtoehdoista.

Isak Eriksson Hammarstierna ajallisesti vielä mahtuisi tuohon haarukkaan.

Se, että Isak Erikssonia ei näy kuvioissa, saattaisi liittyä tuohon 1677 katselmuskirjuri tai vastaavaan virkaan.

Olemme selvitelleen ruotsalaisen tutkijan kanssa kirjuri Israel Nilssonin uraa. Tämä vouti Mårten Olofsonin vävy, toimi Johan dela Gardien kirjurina, tämän kuoltua sotilaskirjurina ja kihlakunnankirjurina. Olennaista oli, että Israel Nilsson oli kokoajan menossa ja tulossa Suomen-Ruotsin ja Baltian välillä. Toimeen kuului erilaisia hankintojen hoitamisia ja niiden selvittelyjä.
Isak Eriksson on voinut vastaavassa toimessa olla pidempäänkin jossain valtakunnan eriosassa ja vasta avioiduttuaan siirtynyt takaisin Suomeen ja Karkkuun.

DNA selvitys voisi todella poistaa henkilöitä ja yhdistää Isak Erikssonin meille ehkä nyt tuntemattomaan sukuryhmään.

[Pekka Hiltunen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960525

Aikoinbaan jo käsittelimme ja pohdeimme, että Uskelan Äijälässä mainitaan Isak Eriksson 1678 saakka.
Samaan aikaan Turussa veromestari Evert Feuhtingin kirjurina mainitaan Isak Eriksson.
Vaikuttaisi melko vahvasti siltä, että kyseessä on kaksi eri Isak Erikssonia.
1674 Äijälän Isak on studentus nimikkeellä, kun taas 1675 Veromestarin kirjuri Isak Eriksson on jo melko vaativassa asemassa, koska veromestarin kirjurin työ edellyttää paljon laajempaa kokemusta kuin pelkän opiskelijan tiedot antavat valmiutta. Jo tämä viittaa, että Turun Isak Eriksson olisi vanhempi ja jo kokenut kirjuri 1675.

Yllä oleva sulkisi Uskelan Äijälän Isak Erikssonin mielestäni pois Järventaan Isak Erikssonin vaihtoehdoista.

Isak Eriksson Hammarstierna ajallisesti vielä mahtuisi tuohon haarukkaan.

Se, että Isak Erikssonia ei näy kuvioissa, saattaisi liittyä tuohon 1677 katselmuskirjuri tai vastaavaan virkaan.

Olemme selvitelleen ruotsalaisen tutkijan kanssa kirjuri Israel Nilssonin uraa. Tämä vouti Mårten Olofsonin vävy, toimi Johan dela Gardien kirjurina, tämän kuoltua sotilaskirjurina ja kihlakunnankirjurina. Olennaista oli, että Israel Nilsson oli kokoajan menossa ja tulossa Suomen-Ruotsin ja Baltian välillä. Toimeen kuului erilaisia hankintojen hoitamisia ja niiden selvittelyjä.
Isak Eriksson on voinut vastaavassa toimessa olla pidempäänkin jossain valtakunnan eriosassa ja vasta avioiduttuaan siirtynyt takaisin Suomeen ja Karkkuun.

DNA selvitys voisi todella poistaa henkilöitä ja yhdistää Isak Erikssonin meille ehkä nyt tuntemattomaan sukuryhmään.
SAY:ssa on kirjaus "Studentus Isaaci hu". Tämä siis tarkoittanee sitä, että Äijälän Kanttorin ratsutila on siirtynyt vainajalta pojan nimiin. Isak Eriksson "Kentzer" tms saattaa olla "Kantor", joka on myöhemmin, Turun Akatemian kirjoihin merkitty Hammarstiernaksi. Nähtävästi Erik Jacobsson oli siis tästä rälssisuvusta, joka on voinut saada rälssinsä Kristinan hallintokaudella ja sitten reduktiossa on ajauduttu velkoihin ja vararikkoon.

Voisikohan "Fachtin komppania" Kanttorin naapurissa (Jäppi) tarkoittaa sitä, että Evert Feuchtilla oli veli - tai sitten oli itse - upseerina: onko rullista tai muista lähteistä löytynyt kyseinen Facht? Jos olisi samaa sukua tai peräti sama henkilö, selittyisi ehkä Isak Erikssonin asema, edellyttäen, että se mainittu Vehmaan "keikka" oli läpihuutojuttu.

Uskelan Iisakkia en kyllä minäkään saa sopimaan Juliana-lesken puolisoksi: kyllä Frisius-suvun jäsenille tuli kiire etsiä suvun omasta lähipiiristä luotettava rusthollin jatkaja. Uskelan Erikillä tai Isak Erikssonilla ei näyttäisi olevan mitään kontakteja Järventaan sukuihin. Kanttorin Isak Eriksson on kotitilansa menetettyään joutunut etsimään töitä, kun varat tuskin riittivät opintojen jatkamiseen. Lähistöllä, esim Pohjassa ja Perniössä oli kyllä esim. voudinkirjurin tehtäviä, ja ehkä jopa omassakin sukupiirissä.

Maskun Kallelassa ei miesväki lähtenyt turhaan housujaan kuluttamaan koulunpenkille, kun kirjurintyöt näköjään on opittu jo pikkupoikana: voudin työtä riitti DelaGardie-suvun tiluksilla hopmanni Henrik Tawastin ikäännyttyä ja kuoltua. Elisabet Pontuksentyttären puolison, Matts Jacobssonin sukuja tai toimia ei kai ole vielä esitetty ainakaan tällä foorumilla (?), mutta Ericus Mathiae Abogiuksen isäkin on jo saattanut toimittaa voudinvirkaa sukulaistensa läänityksillä. Kun Abogius mitä ilmeisimmin nimensäkin perusteella on asunut Turussa (missä oli esim. Henrik Tawastilla ylen määrin omaisuutta), sopisi Abogiuksen poika näilläkin perusteilla Uskelan nuorukaista paremmin veromestarin kirjuriksi ja asiainhoitajaksi. Elisabet Eriksdotter Astre`nin tytär avioitui Henrik Tawastin jälkeläisen kanssa, mutta tämä voi olla tietenkin pelkkää sattumaakin.
PH

[Jari Latva-Rasku]

SAY:ssa on kirjaus "Studentus Isaaci hu". Tämä siis tarkoittanee sitä, että Äijälän Kanttorin ratsutila on siirtynyt vainajalta pojan nimiin. Isak Eriksson "Kentzer" tms saattaa olla "Kantor", joka on myöhemmin, Turun Akatemian kirjoihin merkitty Hammarstiernaksi. Nähtävästi Erik Jacobsson oli siis tästä rälssisuvusta, joka on voinut saada rälssinsä Kristinan hallintokaudella ja sitten reduktiossa on ajauduttu velkoihin ja vararikkoon.

Voisikohan "Fachtin komppania" Kanttorin naapurissa (Jäppi) tarkoittaa sitä, että Evert Feuchtilla oli veli - tai sitten oli itse - upseerina: onko rullista tai muista lähteistä löytynyt kyseinen Facht? Jos olisi samaa sukua tai peräti sama henkilö, selittyisi ehkä Isak Erikssonin asema, edellyttäen, että se mainittu Vehmaan "keikka" oli läpihuutojuttu.

Uskelan Iisakkia en kyllä minäkään saa sopimaan Juliana-lesken puolisoksi: kyllä Frisius-suvun jäsenille tuli kiire etsiä suvun omasta lähipiiristä luotettava rusthollin jatkaja. Uskelan Erikillä tai Isak Erikssonilla ei näyttäisi olevan mitään kontakteja Järventaan sukuihin. Kanttorin Isak Eriksson on kotitilansa menetettyään joutunut etsimään töitä, kun varat tuskin riittivät opintojen jatkamiseen. Lähistöllä, esim Pohjassa ja Perniössä oli kyllä esim. voudinkirjurin tehtäviä, ja ehkä jopa omassakin sukupiirissä.


Kolmikosta Isak Eriksson Hammarstierna, Kentzer (Kantor?) ja Porin jvr:n katselmuskirjuri, viimeksi mainittu on ensimmäinen, joka ei ammatillisten päällekkäisyyksien vuoksi sovi joukkoon. Hammarstierna sopii minne vain, koska hänestä ei tiedetä juuri mitään.

Karkun Isak Eriksson toimi varsin vaatimattomissa kirjurintehtävissä katselmuskirjurina, veronkantokirjurina ja kansan apurina pitäjänkirjurina. Esimerkiksi Evert Feuchtingin poika Carl Feuchting oli voudin esiaste eli kihlakunnankirjuri, josta tuli rykmentinkirjuri samaan rykmenttiin, jossa isak Eriksson oli ollut Karkun komppanian katselmuskirjuri. Voutia ei Isak Erikssonista voinut tulla, koska hän ei aluksi omistanut voudin rikkeiden pantiksi sopivaa Järventaan tilaa. Ainakin Kentzerillä olisi voinut olla tarve paeta velkojiaan, tai oikeastaan isänsä velkojia, varattomuuteen.

Oli tavallista, että ylioppilaat hoitivat asioita oikeuden istunnoissa. Oli ilmeistä, että Erik Jakobssonin poika Isak oli toinen tai kolmas Erikin pojista, jotka kävivät Turun katedraalikoulua. Ylioppilas Isak Kentzer siis osasi hyvin kirjoittaa kouluruotsia. Kyllä Kentzer sopi hyvin Feuchtingin itse palkkaamaksi pienipalkkaiseksi harjoittelijakirjuriksi.

Mikä sitten oli Isak Erikssonin yhteys Karkkuun? Sitä voi vain arvella, kuten tein nelisen vuotta sitten. Sukuyhteys voisi siis olla Karkun Rainio eli Lilius-suku. http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-28697.html

21.06.13, 09:33
Voidaan siis olettaa, että Piintilän Henrik Markussonin lapsia olivat ensimmäisestä avioliitosta ehkä ennen 1590 Simon? Henriksson ja Matts Henriksson. Piintilässä mainitaan tytär vuonna 1610, eli ilmeisesti Margeta Henriksdotter, josta tuli Äijälän Jakob Thomassonin puoliso. Perinnönjaosta päätellen toisesta avioliitosta viimeistään noin 1590 olivat peräisin Markus ja Margeta. Markus Henriksson maksoi Piintilän kymmenyksiä ensimmäisen kerran vuonna 1628 eli hän on voinut olla lapsista nuorin.

On epäselvää voisiko Piintilän Henrik Markusson olla Halikon Melkolan Dönsby-sukua. On myös arvausta voisiko Piintilän Markus Påhlsson olla patronyymiltaan tuntematon Margeta Henriksdotter till Dönsbyn puoliso. Joka tapauksessa Äijälän Erik Jakobssonista on oikeuden pöytäkirjassa käytetty nimikettä "välboren" eli aatelinen. Mikään ei viittaa, että Erikin isä Jakob Thomasson olisi aatelinen. Olisi hieman kaukaa haettua, että Erik Jakobssonia olisi kutsuttu aateliseksi 1. puolisonsa vuoksi tai, koska hän oli Mauritz Hornin palvelija, "skaffare", kirjuri ja lopulta muutakin kuin tilanvouti. Erik Jakobssonin täytyy olla aatelinen äitinsä kautta ja äidinhän tiedetään olleen Halikon Piintilän Margeta Henriksdotter. Sitä tuskin koskaan voi todistaa, mutta Piintilän Henrik Markusson todennäköisesti oli Dönsby-sukua ja Erik Jakobsson oli hieman enemmän etäserkku työnantajansa Mauritz Hornin puolisolle kuin Mauritz Hornille.

Tällaisen arvauksen jälkeen Erik Jakobssonin ehkä 1. puoliso Lisbeta voisi aivan hyvin olla, samalla tavalla kuin Piintilässä, puoliaatelista Muurlan rälssin Perniön Pojobyn maatiaishaaraa, aivan kuten veljensä Simonin puoliso.

Suku, jossa yhdistyvät avioliittojen kautta Dönsby, Muurla ja Hammarstierna on niin sanottu Kurjalan (http://runeberg.org/frfinl/0263.html) suku.

Äijälän Iisakki voisi sopia lesken Juliana Månsdotterin muutaman vuoden vanhemmaksi puolisoksi. Ei siihen sukulaisuutta Julianan kanssa tarvittu varsinkin, koska Järventaan perilliset olivat lapsipuolet, ei Juliana. Sukuside Frisiusten, Alftanusten ja Isak Erikssonin välille solmittiin seuraavassa sukupolvessa, kun Isak Isaksson Astrenius avioitui Frisiusten jälkeläisen, pikkuserkkunsa Susanna Reinian kanssa.

[Pekka Hiltunen]

Kolmikosta Isak Eriksson Hammarstierna, Kentzer (Kantor?) ja Porin jvr:n katselmuskirjuri, viimeksi mainittu on ensimmäinen, joka ei ammatillisten päällekkäisyyksien vuoksi sovi joukkoon. Hammarstierna sopii minne vain, koska hänestä ei tiedetä juuri mitään.

Karkun Isak Eriksson toimi varsin vaatimattomissa kirjurintehtävissä katselmuskirjurina, veronkantokirjurina ja kansan apurina pitäjänkirjurina. Esimerkiksi Evert Feuchtingin poika Carl Feuchting oli voudin esiaste eli kihlakunnankirjuri, josta tuli rykmentinkirjuri samaan rykmenttiin, jossa isak Eriksson oli ollut Karkun komppanian katselmuskirjuri. Voutia ei Isak Erikssonista voinut tulla, koska hän ei aluksi omistanut voudin rikkeiden pantiksi sopivaa Järventaan tilaa. Ainakin Kentzerillä olisi voinut olla tarve paeta velkojiaan, tai oikeastaan isänsä velkojia, varattomuuteen.

Oli tavallista, että ylioppilaat hoitivat asioita oikeuden istunnoissa. Oli ilmeistä, että Erik Jakobssonin poika Isak oli toinen tai kolmas Erikin pojista, jotka kävivät Turun katedraalikoulua. Ylioppilas Isak Kentzer siis osasi hyvin kirjoittaa kouluruotsia. Kyllä Kentzer sopi hyvin Feuchtingin itse palkkaamaksi pienipalkkaiseksi harjoittelijakirjuriksi.

Mikä sitten oli Isak Erikssonin yhteys Karkkuun? Sitä voi vain arvella, kuten tein nelisen vuotta sitten. Sukuyhteys voisi siis olla Karkun Rainio eli Lilius-suku. http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-28697.html

21.06.13, 09:33
Voidaan siis olettaa, että Piintilän Henrik Markussonin lapsia olivat ensimmäisestä avioliitosta ehkä ennen 1590 Simon? Henriksson ja Matts Henriksson. Piintilässä mainitaan tytär vuonna 1610, eli ilmeisesti Margeta Henriksdotter, josta tuli Äijälän Jakob Thomassonin puoliso. Perinnönjaosta päätellen toisesta avioliitosta viimeistään noin 1590 olivat peräisin Markus ja Margeta. Markus Henriksson maksoi Piintilän kymmenyksiä ensimmäisen kerran vuonna 1628 eli hän on voinut olla lapsista nuorin.

On epäselvää voisiko Piintilän Henrik Markusson olla Halikon Melkolan Dönsby-sukua. On myös arvausta voisiko Piintilän Markus Påhlsson olla patronyymiltaan tuntematon Margeta Henriksdotter till Dönsbyn puoliso. Joka tapauksessa Äijälän Erik Jakobssonista on oikeuden pöytäkirjassa käytetty nimikettä "välboren" eli aatelinen. Mikään ei viittaa, että Erikin isä Jakob Thomasson olisi aatelinen. Olisi hieman kaukaa haettua, että Erik Jakobssonia olisi kutsuttu aateliseksi 1. puolisonsa vuoksi tai, koska hän oli Mauritz Hornin palvelija, "skaffare", kirjuri ja lopulta muutakin kuin tilanvouti. Erik Jakobssonin täytyy olla aatelinen äitinsä kautta ja äidinhän tiedetään olleen Halikon Piintilän Margeta Henriksdotter. Sitä tuskin koskaan voi todistaa, mutta Piintilän Henrik Markusson todennäköisesti oli Dönsby-sukua ja Erik Jakobsson oli hieman enemmän etäserkku työnantajansa Mauritz Hornin puolisolle kuin Mauritz Hornille.

Tällaisen arvauksen jälkeen Erik Jakobssonin ehkä 1. puoliso Lisbeta voisi aivan hyvin olla, samalla tavalla kuin Piintilässä, puoliaatelista Muurlan rälssin Perniön Pojobyn maatiaishaaraa, aivan kuten veljensä Simonin puoliso.

Suku, jossa yhdistyvät avioliittojen kautta Dönsby, Muurla ja Hammarstierna on niin sanottu Kurjalan (http://runeberg.org/frfinl/0263.html) suku.

Äijälän Iisakki voisi sopia lesken Juliana Månsdotterin muutaman vuoden vanhemmaksi puolisoksi. Ei siihen sukulaisuutta Julianan kanssa tarvittu varsinkin, koska Järventaan perilliset olivat lapsipuolet, ei Juliana. Sukuside Frisiusten, Alftanusten ja Isak Erikssonin välille solmittiin seuraavassa sukupolvessa, kun Isak Isaksson Astrenius avioitui Frisiusten jälkeläisen, pikkuserkkunsa Susanna Reinian kanssa.

En kaiken kaikkiaan tiedä, millä perustein Hammarstierna oli lähtöjään turkulainen. Olikohan Kurjalan suvuilla talo kaupungissa, missä uskelalaiset Kantorin pojat asustelivat opiskellessaan? Turun ansioitunut Isak Eriksson on tietenkin saatu haraviin Frisius-suvun etsiessä jatkajaa rustille omasta lähipiiristään - sukusuhteita ei välttämättä tarvittu, jos vain oli luotettavuudesta näyttöä. Pentin kokoama sukusikermä tuntuu vuotavan (toisen keskustelun päätelmien perusteella) ainakin Stutaeuksen osalta. HY:n yo-matrikkeliin on kajottu Isakin osalta viimeksi 2010. Sitä on pidettävä virallisena lähteenä. - Eräs (toinen) esi-isäni kuoli suurissa veloissa, mutta tarkasteluni osoittavat, että hän oli ehtinyt siirtää velkojaan vastaavan omaisuuden ja ehkä vähän enemmänkin poikiensa nimiin ennen puupalttoohon käärimistään... Toisaalta on sellaista havaintoa, että vainajasta on usein käytetty v.b. -nimitystä, jos oli vaikka vähän etäisempikin yhteys rälssisukuihin.
PH

[Benedictus]

Tämä Isak Erikssonin etsintä on nyt vähän juupas eipäs juttua, jos saisimme geenitestein selvyyttä sukuperään, asia voisi aueta paljonkin.

Minua on koko tämän tutkimisajan kiusannut tuo Pohjanmaa yhteys Isakin jälkeläisillä, siksi olen pyrkinyt hakemaan siihen lookista ratkaisua.

Kun paljastui, että Tammelan khr Erikus Abogiuksella olikin pieniä lapsia 1650, siis Erikinpoikia tai tyttäriä. joiden äiti on uskottavasti Paimion khr Henricus Martinin tytär Brita Henriksdotter, tuntui, että sitä kautta Isak Eriksson saattaisi liittyä verkkostoon.

Brita Henriksdotterin äiti oli Margareta Jacobsdotter. Jos hän olisi ollut Jacobus Geetin tytär, mikä ajallisesti ainakin toimii, selittäisi se kaikki Pohjanmaa yhteydet. Myös se antaisi mahdollisuuden, että Isak Eriksson olisi kasvatettu Pohjanmaalla äitinsä sukulaisissa.
Eräs mahdollisuus olisi ollut tuo Isokyrön khr Georgius Thomea Paturin leski Margareta Henriksdotter, jos hän oli Brita Henriksdotterin sisar, siis khr Henrikin tytär, mikä myös sopii ajallisesti. Onko Margareta Henriksdotterista pohjalaistutkijoilla enempää tietoa ei ole selvinnyt.

Toisaalta Isak Erikssonin yhteys Suoniemen Pakkalan emäntään on pohdittava tässä valossa, koska Pakkalan Kirstin Eriksdotter Florinuksen veli oli Paimion khr enonsa jälkeen, puolisonaan Elisabeth Henriksdotter, Brita Henriksdotterin sisar. Eli teoriani mukaan olisi ollut Isakin täti.Kirstin Florinus oli Brita Henriksdotterin, Tammelan khr Abogiuksen lesken sisaren käly.

[Pekka Hiltunen]

Minua on koko tämän tutkimisajan kiusannut tuo Pohjanmaa yhteys Isakin jälkeläisillä, siksi olen pyrkinyt hakemaan siihen lookista ratkaisua.
Seinäjoen Uppalan Johan Wegeilus (vanhempi) päätyi Karkkuun sattumalta menetettyään ensin ensimmäisen khra:n-virkansa pietismismiin liittyneitten syytösten takia. Kun hänen tyttärensä Lisbeta (Elisabet) avioitui Mouhijärven Erik Isaksson Astreniuksen kanssa, näyttäisi tämä avio liittyneen vain säätyyn ja maantieteelliseen faktaan. Samoin kävi Elisabet Wegelian tyttären, Elisabet Astre´nin Mouhijärven talonpoikaisen Matias Hagelbergin kohdalla. Seuraava polvi tässä sukuhaarassa joutui jo tukholmalais-turkulaiseen sukupiiriin. Voisi arvioida, että pohjalaiset yhteydet syntyivät vasta Seinäjoen Uppan/ Wegeliuksen sukuhaaran jälkeen. Elisabet Hagelberg naitettiin U:gin kauppiaalle Enrothille, jolla oli vaimonsa puolella Turun Rancken-, Shilling- ja Tawast -mahti- ja sivistyssuvut; seuraavassa poivessa oli "ummikko-ruotsalaisia" Boeliuksia ja Melleniuksia. Arvelenkin, että pohjalaiset suvut liittyvät Wegeliuksiin, Uppaan ja esikoispojan, Erik Isakssonin vaimon sukusuhteisiin.
PH

[Jari Latva-Rasku]

-9.1678 Äijälän myymistä Gustav Eriksson Pihlille käsitellään oikeudessa


Voi olla silkkaa sattumaa, että Halikon kihlakunnan kruununvoudin Gustav Eriksson Pihlin puolison Margareta Höijerin äiti oli Anna Billsten, sillä Isak Erikssonin esimiehen Evert Feuchtingin puoliso ja pojan Carlin äiti oli Christina Billsten, eli Anna Billstenin sisko. Tätä yhteyttä on tässä ketjussa käsitelty jo 5½ vuotta sitten. Olisi hämmästyttävää, jos ylioppilas Äijälän Iisakki ei olisi tuntenut Evert Feuchtingia.

[Jari Latva-Rasku]

Kentzeristä löytyy yrioppilasmatrikkelin viitteissä seuraava maininta:
Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 112v (Isaaaci Erici käran till Johan Hendrichsson i Buckila)

Hammarstiernan viitteistä löytyy seuraava maininta, vaikka jää epäselväksi, kenestä oikein on kyse viitteessä:
Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson.

Lisäksi Ruotsiin isonvihan ajaksi paenneiden aatelisten luettelosta löytyy seuraava maninta:
4085 Catharina Hammarstierna, ArtolleriLieutnants Enkia
l: nej. gm: Bock, Artollerilieutnant.


Porin jalkaväkirykmentin eversti Bock tuskin liittyy Isak Erikssonin sukulaisuuksiin, jos edes jvr:n Isak Eriksson muihin saman nimisiin. Jos tykistöluutnantti Bock olisi sama kuin Johan Henriksson Pukkilasta, olisimme merkittävän löydöksen äärellä, mutta näistä henkilöistä ei tunnu löytyvän lisätietoja. Tykistöluutnantti voisi löytyä selaamalla katselmusluetteloita Isonvihan ajasta taaksepäin. Hän vaikutti olleen aatelinen eli voisi olla Brennereiden sukulainen Helsingin Pukinmäestä tai Pukkien jälkeläinen Piikkiön Pukkilasta, tai sitten ulkomailta.

Tässä ketjussa käsiteltiin neljä vuotta sitten seuraavia asetelmia:

Halikon ja Uskelan käräjät 5-7.6.1653, Asetettiin joukko miehiä sovittelemaan raha-asiaa majuri Johan Christerssonin (till Wyborg) ja Erich Jacobsson (i Äijälä) välillä

Perniön käräjät 10-11.6.1653, Thomas Simonsson (i Äijälä) ja uskotut miehet jakavat pesän edesmenneen Lars Hinderssonin (i Poijoby) jälkeen.

Edellisen perusteella voi olettaa, että Äijälän Iisakin serkun äidin sukulinja olisi seuraava. Thomas Simonssonin äiti voisi olla Lars Hindersonin sisko, eli Thomas Simonsson->Margeta Henriksdotter->Henrik Johansson till Valkjärvi->Anna Olofsdotter->Olof Hansson till Muurla. Äijälän talot olivat aikoinaan tätä Muurlan rälssiä.

Miten tähän sitten voisi liittyä Hammarstierna?

Hammarstjerna.

Frälsesläkt i Nyland. Grundade sitt adelskap på Johan Markussons sköldebref af 1578 6/n (se Johan Markussons släkt), samt vann introduktion på svenska riddarhuset 1642, under n:r 278. Utgången på svärdssidan 1680.

Tab. I.

Henrik Henriksson, skref sig till Gräsa i Esbo socken, sannolikt hans hustrus arf gods; — † före 1600 då hans hustru, Anna (1), lefde omgift med skepphöfvidsmannen Henrik Jönsson, som nu äfven skref sig till Gräsa, ehuru han själf egde en frälsegård, Ekekulla i Bjärnå (2).

Barn:

Mårten Henriksson, till Gräsa, lefde 1612 (3). Benkt Henriksson, till Sjöskog i Helsinge socken. Tab. II.

Onkohan mahdollista sulkea pois mahdollisuus, että skepphöfvidsmannen Henrik Jönsson olisi sama kuin Henrik Johansson i Valkjärvi?

Miten sittten tähän liittyisivät Pukit? Piikkiön Pukkilan sukuun kuului huonomaineinen Perniön kappalainen Henricus Matthiae Bock. Hänen jälkeläisistään oli ole löytynyt tietoja, ei esimerkiksi, voisiko Äijälän Iisakin kiistakumppani Johan Henriksson Pukkilasta olla hänen poikansa.

Kappalainen Bock omisti tiloja Perniön Aitolahdessa aina 1640-luvulle asti. Aitolahden omistusketju oli seuraava. Olof Larsson otti Aitolahden haltuunsa vuonna 1621 verolle pantavaksi vuonna 1624>Carl Larsson>Markus Henriksson ja sitten vuonna kappalainen Henrik Bock sai aatelismiehenä verovapauden Aitolahteen vuonna 1632.

Mikäli Äijälän Iisakin äiti olisi serkkunsa Thomas Simonssonin äidin sisko tai lähisukulainen, moni palikka löytäisi paikkansa. Iisakki olisi Muurlan sukua ja hänellä voisi olla sukuside myös Hammarstiernoihin. Nimen Hammarstierna käyttäminen tosin vaatisi hieman uskallusta. Mikäs siinä, jos Kentzer ei ollut kovin mieluisa. Astrenius-nimelle ainakin löytyisi perusteita monin eri tavoin.

[Jari Latva-Rasku]

Kysymykseen, ketkä olivat Astreniusten sukulaiset Pohjanmaalla ennen Isoavihaa eli ennen aikaa, jolloin he varsinaisesti olivat Astreniuksia, voisi vastata, että ainakin Juliana Månsdotterin enon Israelin sukua oli Ilmajoella ja muualla Pohjanmaalla. Lisäksi on tunnistettu, että Ilmajoella ja Isossakyrössä asui Julianan siskon Maria Månsdotterin perhe. Koska väittämä pohjalaisista sukulaisista koski nimenomaan Johan Karvilanderin perhettä, joka ei paennut Ruotsiin, myös Karvilanderilla voi olla sukua siellä.

[Jari Latva-Rasku]

Halikon ja Uskelan käräjät 5-7.6.1653, Asetettiin joukko miehiä sovittelemaan raha-asiaa majuri Johan Christerssonin (till Wyborg) ja Erich Jacobsson (i Äijälä) välillä



Jotta Wyborgin asetelma ei jäisi epäselväksi, yli neljä vuotta sitten sitä selvitettiin hieman lyhentäen seuraavasti.

21.06.13, 11:56
Äijälän Erik Jakobssonilla oli jokin epäselvä raha-asia Johan Christersson till "Vyborgin" kanssa? Sellainen voisi liittyä niin työnantajaan Mauritz Horniin kuin Erik Jakobssoniin.

Johan Christersson Gyllenhierta (son av Christer Nilsson, Tab. 2), till Hevonpää i Pemars socken och Paarskylä i Bjärnå socken samt Kalvsnäs och Majniemi i Kimito socken och Viborgs gård eller Frillans i Bjärnå socken, vilka han ärvde med hustrun.

Johan Gyllenhiertan puoliso oli Påvel Frillen tytär Perniön Viborgista eli Frillansista.

Perniön Pojobyn Erik Olofssonin tyttären Kerstinin puoliso oli Frille Påvelsson, eli Ramsayn mukaan Muurlan suvusta:

Kerstin Eriksdotter, † 1603, gjorde kort förut testamente, i hvilket hon gaf sin morgongåfva, Frillans i Bjärnå, till sin son Pavel (9).

— Gift med Frilie Påvelsson, adelsman, till Frillans eller Viborgs gård i Bjärnå socken, † c. 1580.

Erik Olofsson ja Anna Olofsdotter olivat Olof Hansson till Muurlan lapsia:

1. Anna Olofsdotter, gift med Jöns Larsson, en bonde i Pojoby, Bjärnå ocken. Deras son, Henrik Johansson i Valkjärvi, kärade 1625 om arfgods efter sin moder (4).

Henrik Göransson Hufvudsköldin poika Göran Henriksson, jonka puoliso oli Catharina Larsdotter Carpelan ja äiti Margareta Påvelsdotter Frille, sai haltuunsa 1650-luvulla Perniön Aitolahden, jonka ainakin vuoteen 1642 oli omistanut Perniön kappalainen Henricus Matthiae Bock.

Jos Äijälän Iisakki oli näistä sukupiireistä, kyllä hän Juliana Månsdotterin puolisoksi kelpasi.

[Antti R]

Palaan Benedictuksen keväällä esittämään kysymyksen Pohjan Sällvikin Ulf-suvusta:

Osaisiko joku aatelissukuja ymmärtävä selittää seuraavan ongelman.

Cardiaster, Simon Bartholdi (1592–1674)

Chardiaster, Göös / Gjös / Goesius / Gösius, Simon Bartholli / Bertilsson

S Lieto 1592, kuului Pohjan pitäjän ns. Skitinbäckin suvun pappishaaraan V Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805) (vanhaa rälssisukua) ja Cicilia (Cecilia) Hansdotter Ulf.


Yllä olevan liedon khr Gjösin vaimo Cecilia Hansdotter Ulf on ilmeisesti Hans Hansson Ulfin tytär.


Hans Ulf. Fången och slagen vid Viborg 1495 enligt uppgift i biskop Magnus Stiernkors' kopiebok.
? Barn:
Hans Hansson, till Sällvik i Pojo socken. Väpnare. Ägde del i Skitinbäck (= Nygård, nu Gustafslund) i nämnda socken. Efter honom förrättades arvskifte 1581-05-07. Gift med N. N. Eriksdotter, dotter av ryttmästaren Erik Bertilsson (Giös (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gi%C3%B6s_nr_279)) och Anna Grelsdotter, av en finsk frälsesläkt (Sölfverpatron, ej introd.).Barn:
Lars Hansson. Se Tab. 2. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_2)
Simon Hansson. Se Tab. 3. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_3)
Erik Hansson. Se Tab. 4. (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_i_Finland_nr_688#TAB_4)Jos Cecilia Hansdotter on ylläolevien sisar, niin hänen äitinsä olisi ollut Liedon khr Bartholdus Erici Gjösin sisar.
Enoaan ei varmaankaan voinut naida, eli miten tuo sukuselvitys menee?


Vai oliko Cecilia Hans Hansson Ulfin sisar?

Tuntuu järkevältä oletukselta, että Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjösin vaimo Cecilia Hansdotter Ulf ja hänen sisaren miehensä on Hans Hansson Ulf olisivat sisaruksia.

Pekka esitti vastauksessaan Cecilia Ulfin vanhemmat:

Minun ymmärtääkseni hän oli Ingeborg Hansdotter Ulfin ja tilanomistaja Hans Larssonin tytär- Hans Larssonin isän tiedetään olleen Lars Gudmundsson.
PH

Onko siis Hans Larsson Ulf ja Viipurissa 1495 vangiksi jäänyt Hans Ulf sama henkilö?

[Pekka Hiltunen]

Onko siis Hans Larsson Ulf ja Viipurissa 1495 vangiksi jäänyt Hans Ulf sama henkilö?
Ei. Kantaisän, Hansin patronyymiä ei tietääkseni tunneta (Ramsay et al).
PH

[Antti R]

Kiitos Pekka!

Viipurissa 1495 vangiksi jäänyt Hans Ulf olisikin ollut Cecilia Hanssonin isäksi vähän liian vanha, Cecilian poika Simon Cardiaster kun syntyi 1592.

Voisiko Cecilian äiti Ingeborg Hansdotter Ulf ollakin Hans Hansson Ulfin sisar?

Cecilian syntymävuodeksi on Genissä merkitty 1557. Mistähän tieto mahtaa olla peräisin?
https://www.geni.com/people/Cecilia-Ulf/6000000009588529294

Hans Larsson on Genin mukaan syntynyt 1515 paikassa "Karis kylä, Uskela". Olisiko kyseessä nykyinen Salon Karjaskylä? Pitääköhän paikkansa?
https://www.geni.com/people/Hans-Ulf/6000000009723238822

Jos Hans Larsson oli tilanomistaja Sällvikissä, ihmettelen miksi häntä ei näy SAY:ssa, joka alkaa 1552?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1188201

[Pekka Hiltunen]

Voisiko Cecilian äiti Ingeborg Hansdotter Ulf ollakin Hans Hansson Ulfin sisar?
Näin olen ainakin minä kirjannut tauluihini ennen kuin möin sarjan vihkoja "Äldre svenska frälsesläkter"...
PH

[Pekka Hiltunen]

Hans Larsson on Genin mukaan syntynyt 1515 paikassa "Karis kylä, Uskela". Olisiko kyseessä nykyinen Salon Karjaskylä? Pitääköhän paikkansa?
https://www.geni.com/people/Hans-Ulf/6000000009723238822

Jos Hans Larsson oli tilanomistaja Sällvikissä, ihmettelen miksi häntä ei näy SAY:ssa, joka alkaa 1552?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1188201

Frelseman Lars Hansson kyllä mainitaan... Lars Gudmundsson oli siis "nuoremman" Ulf-suvun kantaisä ja Ingeborg Hansdotter Ulf sen kantaäiti, jos olen ymmärtänyt. Sekä Hans Hansson että Ingeborg olivat esivanhempiani, mutta eri sukuhaaroissa. Voi olla, että olen niputtanut Ingeborgin vain ikänsä perusteella Hans Hanssonin sisareksi. Geniin "tiedot" ovat joka tapauksessa väärin.
item

[Antti R]

"Äldre svenska frälsesläkter" ei nyt ole käsillä, mutta sen sisällysluettelossa on suku Uvl:
http://www.mesterton.net/sisallysluettelo.htm

Wikipedia ei kuitenkaan mainitse Ulf/Ulv-sukua listassa ÄSF:n esittelemistä suomalaisista suvuista
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ldre_svenska_fr%C3%A4lsesl%C3%A4kter

joten olettaisin että ÄSF käsittelee nyky-Ruotsin puolella vaikuttanutta sukua Ulf af Horsnäs
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ulf_af_Horsn%C3%A4s_nr_56

Tuon Adelsvapen-sivun johdannossa on mielenkiintoinen kohta:
Ättens med säkerhet kände stamfader var, enligt vad som framgår av k. brevet 1587-05-04, den östgötske frälsemannen Gudmund Sunesson (ej Lars Gudmundsson såsom riddarhusgenealogien uppgiver), vilken levde i medlet av 1400-talet.

Onkohan tuossa mainittu Lars Gudmundsson, joka Adelsvapenin mukaan siis EI OLE Ulf af Horsnäs -suvun kantaisä, sama henkilö kuin Pekan mainitsema Lars Gudmundsson?

Mitä lähdettä tarkoittaa tuossa lainauksessa "riddarhusgenealogien"?

[Pekka Hiltunen]

Mitä lähdettä tarkoittaa tuossa lainauksessa "riddarhusgenealogien"?
Tukholman Riddarhusetin virallista genealogiaa.
Tässä Ramsayn tietoja (joissa pdf:stä kopioituna on joitain "lyöntivirheitä"):
-------------------------------------------------------------------------------
ULF 1 FINLAND.
Ulf i Finland.
Uradlig släkt, som uppgifves blivit adlad 1430 af biskop Olof i Upsala
(2). Det är likväl mera sannolikt att släkten Ulfs frälserätt härledde sig
från det frälsebref på fem skatter jord i Sällvik, hvilket konung Karl Knutsson
år 1448 utgaf för Abraham Persson, att göra riket tjänst före, som andra
frälsemän" (1). - Introducerad under namnet Ulf i Finland år 1664 under
n:r 688 på grund af fränden Hans Lindelöfs skriftliga intyg om ätteledningens
riktighet (2). Utgången på svärdssidan 1691 eller 1693 . - 1 något samband
tili ätten Ulf stod sannolikt Bertil Jönsson, hamnfogde i Reval, hvilken 1570
19/4 - enligt Nylands räkenskaper - fick lifstidsfrihet på Sällvik.
TAB. 1 .
Hans Ulf, år 1497 fången och slagen vid
Viborg, uppförd i en förteckning i biskop Magnus
Stjernkors kopiebok bland krigare qui capti
et interfecti fuerunt circum Wiborgh a Ruthenis
anno - 1497" (3) .
? Barn:
Hans Hansson (5) . Tab. II .
TAB. 11 .
Hans Hansson (tab . I), väpnare, tili Sällvik
i Pojo socken . Egde del i Skitinbäck (= Nygård,
numera Gustafslund allodialsäteri) i samma
socken, genom sitt gifte. Efter honom förrättades
arfskifte 1581 7/5 (4). -Gift med . .
dotter af Erik Bertilsson (Gjös, n:r 279), och
Anna Grelsdotter (Silfverpatron, ointrod. adel).
Barn :
Lars Hansson, lefde 1586 . Tab. III.
Simon Hansson, lefde 1618 . Tab. IV.
Erik Hansson, lefde 1581 . Tab. V.
TAB. 111 .
Lars Hansson (tab . II), tili Molnby i Borgå,
tili Sällvik i Pojo, och tili Suksenböle i Bjärnå
socken. Lefde 1586 (7). - Gift med Anna (6) .
Barn :
Karin, lefde 1620, enka, på Kärkis i Sagu
socken . - Gift 1579 (6) med befallningsmannen
Hans Persson (Lindelöf, n:r 143) tili Kärkis,
t 1601 . Genom detta gifte kommo Molnby,
Sällvik, och Suksenböle tili ätten Lindelöf.
Göran Ulf. Har 1597 såsom hertig Karls
hofjunkare och prestaf för de ryska bajorer, som
af H. F. N. tili Reval förskickade voro" (8),
kvitterat resekost i Åbo för 40 personer . Lefde
1598, men nämnes icke senare. Slagen i ryska
fejden . Ogift (6).
TAB. IV.
Simon Hansson (tab . II), tili Skitinbäck .
Framvisade 1618 vid frälseransakningen det fräl-sebref från 1444, hvilket konung Kristoffer gifvit
ätten Gjös' stamfader. Afstod 1595 tili
Mårten Boije sin hustrus och hennes broders,
Mickel Mårtenssons, fasta arf i Svedja i Tenala
socken : - i före 1630 . - Gift med Anna
Mårtensdotter, som lefde 1595 .
Barn :
Klas Simonsson, i Skitinbäck . Förevar 1630
14 /s vid Åbo hofrätt, att redogöra för sin frälserätt,
och svarade på tillfrågan om sin faders
sköldemärke : ,Jag vet intet, det ser ut som en
höp kråkefötter" (5). Inlade en släktlinea endast
ledande tili farfadern Hans Hansson, och
uppgaf att denne gift sig tili Skitinbäck . Sålde
1634, med sin hustrus samtycke, arfjord i Bjärnå
socken (9). -- Gift med Johanna Henriksdotter.
? Bertil Simonsson i Björsby, adelsman .
Sålde 1623, med sin hustru Cecilia Persdotter,
frälsejord i Pojo socken (12) .
Erik Hansson (tab . II), tili Kägra i Bromarf
socken . Gjorde adlig rusttjänst 1562 (10), lefde
1581, men icke mera 1618 .
Barn:
Barn :
TAB. V.
Mårten Eriksson, lefde 1618 . Tab. VII.
TAB. VI .
Mårten Eriksson (tab . V), tili Kägra i Bromarf
socken . Nämnes i frälseransakningen 1618 .
Erik Ulf, ryttmästare, -( 1664 . Tab. III.
TAB. V11.
Erik Ulf (tab . VI), inskrifven 1664 på Svenska
Riddarhuset under namnet Ulf i Finland.
Ryttmästare vid Åbo läns kav. reg:te, med fullmakt
1653 15/7 (10) . Erhöll 1652 20/7 förläning
af Haviseva, Kokkila och Seinäjoki i Kangasala
socken ; - t 1664 (10) . - Gift c. 1644 med
Karin Stjernkors, i hennes 2:a gifte, dotter af
Mårten Eriksson Stjerna-Stjernkors af adl. Holma
------------------------------------------------------------
PH

[Benedictus]

9.5.1765 Vilhelm Johan Enroth 8586 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=8586). * Uudessakaupungissa kaksosena 19.2.1751. Vht: uusikaupunkilainen kauppias Johan Enroth 7159 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7159) (yo 1746, † 1800) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Rancken tämän 2. avioliitossa.
Pso: (jo 1776) Elisabet Hagelberg († 1835).


Appi: Suodenniemen pitäjänapulainen Matias Hagelberg 6951 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6951) (yo 1744, † 1780).
1716 Erik Astrenius 5275 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5275). * Karkussa 22.4.1694. Vht: Karkun Järventaan rusthollari, veronkantokirjuri Isak Eriksson ja Juliana Månsdotter Palm tämän 2. avioliitossa.
Pso: 1724 Elisabet Wegelius († 1750).


Vävy: Suodenniemen pitäjänapulainen Matias Hagelberg 6951 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6951) (yo 1744, † 1780).

kl. 1744 Matias Hagelberg 6951 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6951). * Mouhijärvellä 17.9.1713.Pso: 1751 Elisabet Astrén († 1809).
----------------
9.5.1765 Vilhelm Johan Enroth 8586 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=8586). * Uudessakaupungissa kaksosena 19.2.1751. Vht: uusikaupunkilainen kauppias Johan Enroth 7159 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7159) (yo 1746, † 1800) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Rancken tämän 2. avioliitossa



kl. 1690 Vilhelm Rancken Vilhelmus Johannis, Aboensis 3642 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3642). * Turussa 4.9.1672. Vht: turkulainen kauppias Johan Robertsson Rancken (‡ 1710) ja Kristina Mårtensdotter Schilling.
Pso: 1703 Elisabet Staare († 1766).


Kristina Mårtensdotter Schilling
Vht: Turun hovioikeuden asessori Mårten Schilling (Martinus Johannis, luult. yo Uppsalassa 22.9.1632, † 1672) ja Kristina Henriksdotter Tavast.



Vht: turkulainen kauppias, raatimies Henrik Mattsson Tavast († 1667)

[Antti R]

Tukholman Riddarhusetin virallista genealogiaa.
Tässä Ramsayn tietoja (joissa pdf:stä kopioituna on joitain "lyöntivirheitä"):

Tarkoitin, että viittaako Adelsvapenin maininta "riddarhusgenealogien" johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun, jonka voisi etsiä ja tarkistaa mitä Lars Gudmundssonista on kirjoitettu.

Jully Ramsayn tiedot Ulf i Finland -suvusta tunsinkin jo, mutta siinä ei ole Cecilia (Cicilia) Hansdotter Ulfia. Olen siis koettanut löytää lähteitä, joissa mainitaan hänen vanhempansa tai Lars Gudmundsson.

Ramsay mainitsee Gjös-suvun yhteydessä Bertil Erikssonin puoliso Cicilia Hanssonin ilman sukunimeä ja vanhempia.
http://runeberg.org/frfinl/0152.html

Kansallisbiografian paimenmuistossa mainitaan Cecilia (Cicilia) Hansdotter sukunimellä Ulf ja ilman sukunimeä, mutta kumpikin ilman mainintaa vanhemmista.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/373
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805

[Pekka Hiltunen]

Tarkoitin, että viittaako Adelsvapenin maininta "riddarhusgenealogien" johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun, jonka voisi etsiä ja tarkistaa mitä Lars Gudmundssonista on kirjoitettu.

Jully Ramsayn tiedot Ulf i Finland -suvusta tunsinkin jo, mutta siinä ei ole Cecilia (Cicilia) Hansdotter Ulfia. Olen siis koettanut löytää lähteitä, joissa mainitaan hänen vanhempansa tai Lars Gudmundsson.

Ramsay mainitsee Gjös-suvun yhteydessä Bertil Erikssonin puoliso Cicilia Hanssonin ilman sukunimeä ja vanhempia.
http://runeberg.org/frfinl/0152.html

Kansallisbiografian paimenmuistossa mainitaan Cecilia (Cicilia) Hansdotter sukunimellä Ulf ja ilman sukunimeä, mutta kumpikin ilman mainintaa vanhemmista.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/373
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/805

Mitkään julkaisut eivät voi olla täydellisiä tai aina edes virheettömiä. Tästä syystä on eri aineistojen tietoja itse koetettava yhdistellä mahdollisimman järkevällä tavalla. Tällaista työtä tehdään myös Tukholman Ritarihuoneessa (Riddarhuset), joka tiedoissaan siis nojautuu luotettavaksi katsomaansa kirjallisuuteen ja muuhun aineistoon. Ritarihuoneen tiedostoista ei ole mitään kaikenkattavaa opusta - muutenhan ei sukututkimusta tarvitsisi kenenkään tehdä lähimpiä esivanhempiaan lukunottamatta.

Lukijalla on siis vastuu - samoin kuin Savossa kuulijalla...
PH

[Antti R]

Mitkään julkaisut eivät voi olla täydellisiä tai aina edes virheettömiä. Tästä syystä on eri aineistojen tietoja itse koetettava yhdistellä mahdollisimman järkevällä tavalla. Tällaista työtä tehdään myös Tukholman Ritarihuoneessa (Riddarhuset), joka tiedoissaan siis nojautuu luotettavaksi katsomaansa kirjallisuuteen ja muuhun aineistoon. Ritarihuoneen tiedostoista ei ole mitään kaikenkattavaa opusta - muutenhan ei sukututkimusta tarvitsisi kenenkään tehdä lähimpiä esivanhempiaan lukunottamatta.

Lukijalla on siis vastuu - samoin kuin Savossa kuulijalla...
PH

Ruotsin ritarihuoneen aineistoon ei siis pääse käsiksi, mutta onneksi Anrep on kopioinut sieltä Wikipedian mukaan sanatarkasti tietoja "Svenska adelns ättartaflor" -teokseensa.

Mest känd är han för sin utgivning av Svenska adelns ättartaflor (1858-64 i 4 volymer). Denna har kritiserats för bristande källkritik, men en förutsättning för att Anrep skulle få tillstånd att utge riddarhusets stamtavlor var att han följde källorna ordagrant.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Anrep

Kyseisen kirjan mukaan Ulf af Horsnäs -suvun kantaisä olisi Lars Gudmundsson. Tämä on siis em. Adelsvapen-sivun mukaan on väärin, mitä en yhtään ihmettele, sillä tieto on Anrepin mukaan kantaisän pojanpojan pojanpojalta.
http://runeberg.org/anrep/4/0470.html

Anrepin mainitsema Lars Gudmundsson ei mielestäni sovi poikansa asuinpaikan ja aseman puolesta Cecilia Hanssonin isänisäksi. Näin ollen kyseessä olisi kaksi eri Ulf-nimistä sukua, joista molempien kantaisän on sanottu olevan nimeltään Lars Gudmundsson, joka on elänyt 1400-luvun lopulla. Tosin toinen näistä on Adelsvapenin mukaan oikeasti nimeltään Lars Sunesson ja toisesta taas ei löydy mitään lähdemainintoja.

Lars ja Gudmund ovat olleet varsin yleisiä nimiä, joten ei ole täysin mahdotonta, että samaan aikaan eläneillä kahden samannimisen suvun kantaisillä olisi sama etunimi ja sama patronyymi. Pitäisin kuitenkin todennäköisempänä, että sukujohdoissa on virheitä tai henkilöt ovat menneet sekaisin.

[Pekka Hiltunen]

Ruotsin ritarihuoneen aineistoon ei siis pääse käsiksi, mutta onneksi Anrep on kopioinut sieltä Wikipedian mukaan sanatarkasti tietoja "Svenska adelns ättartaflor" -teokseensa.

Mest känd är han för sin utgivning av Svenska adelns ättartaflor (1858-64 i 4 volymer). Denna har kritiserats för bristande källkritik, men en förutsättning för att Anrep skulle få tillstånd att utge riddarhusets stamtavlor var att han följde källorna ordagrant.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Anrep

Kyseisen kirjan mukaan Ulf af Horsnäs -suvun kantaisä olisi Lars Gudmundsson. Tämä on siis em. Adelsvapen-sivun mukaan on väärin, mitä en yhtään ihmettele, sillä tieto on Anrepin mukaan kantaisän pojanpojan pojanpojalta.
http://runeberg.org/anrep/4/0470.html

Anrepin mainitsema Lars Gudmundsson ei mielestäni sovi poikansa asuinpaikan ja aseman puolesta Cecilia Hanssonin isänisäksi. Näin ollen kyseessä olisi kaksi eri Ulf-nimistä sukua, joista molempien kantaisän on sanottu olevan nimeltään Lars Gudmundsson, joka on elänyt 1400-luvun lopulla. Tosin toinen näistä on Adelsvapenin mukaan oikeasti nimeltään Lars Sunesson ja toisesta taas ei löydy mitään lähdemainintoja.

Lars ja Gudmund ovat olleet varsin yleisiä nimiä, joten ei ole täysin mahdotonta, että samaan aikaan eläneillä kahden samannimisen suvun kantaisillä olisi sama etunimi ja sama patronyymi. Pitäisin kuitenkin todennäköisempänä, että sukujohdoissa on virheitä tai henkilöt ovat menneet sekaisin.

Ansiokas tarkastelu, etäserkku Antti!
Lars Hansson on Hans Hansson Ulfin poika. Sisla Ulfin pitäisi minun merkintöjeni perusteella olla Ingeborgin (Ulf) ja jonkun Hans Larssonin tytär. Tämän Hans Larssonin sukua ei kuitenkaan voitane kytkeä Ille-sukuun, ja Sune-nimikin lienee perua muistihäiriöistä, kun Hans ("vanhin") Ulfin vaimo oli Margareta Sunentytär (Ille). Näissä vanhoissa rälssisuvuissa täytyy huomata, että rälssitön tai "pienempää" rälssiä edustanut puoliso ratsasti yleensä appensa kilven takana. Pyyhin nyt tauluistani tarkkaavaisuutesi ansiosta Larsilta ("Gudmundsson") patronyymin kokonaan. Tämä Sislahan (Cecilia Hansdotter Ulf) on juuri Gjös-suvun eräs kantaäideistä ja liittynee Anna Grelsintyttären (Silfverpatron) kautta sekä Pohjan Erik Bertilssoniin (till Skitinbäck) ja Maskun Kalelaan että toisaalta, Annan 2. avion kautta, Stubbe-sukuun ja Lindelöfeihin - jos "vanhat merkit" vain pitävät paikkansa...
PH

[Benedictus]

Tiedoksi kaikille Astrenius-ketjun seuraajille ja suvun jäsenille, että eräs pohjanmaan Astrenius jälkeläinen suoraan mieslinjassa on teettämässä geenitutkimuksen.
Olemme siis saamassa tietoa Isak Erikssonin isän suvun DNA yhteyksistä.

Isak Erikssonin geeniyhteydet voinevat avata tietoa mistä isänsä oli kotoisin. Jännittävää nähdä saammeko tietoa mahdollisista suomalaissuvuista vai meneekö ulkomaille. Kaikki vaihtoehdot kun ovat yhä auki.

[wittaniemi]

Tiedoksi kaikille Astrenius-ketjun seuraajille ja suvun jäsenille, että eräs pohjanmaan Astrenius jälkeläinen suoraan mieslinjassa on teettämässä geenitutkimuksen.
Olemme siis saamassa tietoa Isak Erikssonin isän suvun DNA yhteyksistä.

Isak Erikssonin geeniyhteydet voinevat avata tietoa mistä isänsä oli kotoisin. Jännittävää nähdä saammeko tietoa mahdollisista suomalaissuvuista vai meneekö ulkomaille. Kaikki vaihtoehdot kun ovat yhä auki.


Hieno juttu! Mielenkiinnolla odotan tuloksia! Eilen kyselin eräältä Astrenius suvun jäseneltä yhteystietoja Isak Erikssonin mieslinjaisiin jälkeläisiin, ja sainkin niitä oikein kuusi kappaletta, joista kaksi olisi mahdollisesti vastaanottavaisia tällaisiin tutkimuksiin. Mutta joku onkin jo kerennyt näytteen antaa, nyt vain tuloksia odottamaan. :)

[Benedictus]

Lainaus:Hieno juttu! Mielenkiinnolla odotan tuloksia! Eilen kyselin eräältä Astrenius suvun jäseneltä yhteystietoja Isak Erikssonin mieslinjaisiin jälkeläisiin, ja sainkin niitä oikein kuusi kappaletta, joista kaksi olisi mahdollisesti vastaanottavaisia tällaisiin tutkimuksiin. Mutta joku onkin jo kerennyt näytteen antaa, nyt vain tuloksia odottamaan. :)

Mukava, että noita mieslinjoja löytyy lisääkin. Jos kyseiset henkilöt olisivat kiinnostuneita teettämään DNA testin, niin ei se varmaankaan olisi haitaksi, sillä kuten aiemmin eräässä Fortelius ketjussa selvisi oli siellä esi-äiti eri vaimon jälkeläinen, mikä selvisi vasta geenien kautta. Isätkin voivat olla eri henkilöitä kuin on tiedossa, siksi useampi testi takaisin vahvistuksen varmalle isälinjalle, jos vahvistavat toisensa.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Astrénin isälinjan lisäksi olisi hyvä tehdä myös mahdollisimman monelle paperilla sukua oleville koko perimää tutkiva Family Finder.
Sieltä tulee mielenkiintoisia ja erikoisia osumia. Kokemusta on.
Niiden selvittely on mielenkiintoista ja antoisaa. Ties mitä tulee eteen pappien perimästä.
Kun testit ja menetelmät tarkentuvat, niin eräiden mainitsemat "kohinat"
tuloksissa varmasti vähenevät.

[Juha]

Vielä kerran;

FF on luotettava testi, mutta vain tietyllä aikajanalla......

Kannattaa hankkia vaikka Marja Pirttivaaran uusi kirja, niin asiat selviävät.





Juha

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mikähän tässä minulle tulleessa vaikeasti tajuttavassa Ruotsin aateliskalenteriosumassa on joillekin niin vaikeaa ymmärtää sekä hyväksyä?
Jos se olisi osunut sinuun, niin olisiko se yhä elleen ainoastaan "kohinaa"? Saisiko rehellisen mielipiteen asiaan? Minun tulisi silloin vakuuttaa sinut, että kohinaahan vain on havaittavissa.
Luulen, jos osuma olisikin jollakin toisella, niin nyt henkselit paukkuisivat oikein Pohojammaan tyylihin.

Jo yksi yhteys sukutukimuksen kautta on löytynyt Plagman-suvusta Turusta. Se myös menee aikarajan sisään, koska Suomen väestön pienuus vaikuttaa asiaan. Kummaltakin löytyy Plagman. Häneltä Hans ja minulta pormestari n.1626 kuollut Petter. Jos kirjalliset tiedot ja lähteet ovat aivan oikein, eikä niissä esiinny "kohinaa", niin tuossa on yksi yhteys.

Sen tähden pitäisi muitakin tutkia, että nähdään tuleeko sama henkilö muillekin. Suvussani on kirkonmiehiä arkkipiispasta, piispasta lähtien lukkariin saakka, jopa yksi unilukkarikin saattaa varmentua esi-isäksi. Siis kirkonmiehiä laidasta laitaan. Toisaalla suvussa on liuta sotilaita nuijamiehistä alkaean. Joitakin iivanat polttivat elävältä kuoliaaksi. Toiset kuolivat pitkin Eurooppaa taisteluissa. Jotkut kuljettivat laivoillaan kuninkaan sotilaita taistelukentille.

Meitähän on näissä ketjuissa useita. Kaikki keskustelijat pitäisi testata, niin saataisiin Abrahamin kronikan ja Astreniuksen ketjuista kattava tulos.
En minä voi olla ainut, jolla tämä ruotsalaishenkilö näkyy tai minä näyn hänelle. Toisaalta sillähän se selviää, kun kysyn häneltä itseltään löytyykö muitakin henkilöitä tältäpuolen entistä vanhaa Ruotsia, joilla hän on osuma.

Minun osumissani joillakin se on yhtenevä jopa kuudesta kohdasta, kun teen vertausta osuman, minun muiden osumien ja itseni kanssa. Jos käyn kaikki läpi, niin isompiakin yhtenevyyksia voi löytyä.
Toisaalta itsellä on kohta 3300 osumaa. Tämä ruotsalainen ei näy kenelläkään muulla osumallani osumana, kun tuloksia verrataan.
Oletko itse tehnyt kaikki testit vai vain isä- ja äitilinjat?
Tämä sinettimies näyttää olevan veljensä kanssa kumpikin minulle osumana. Pitääpä katsoa näkyykö myös tämä ruotsalainen vertailussa heidän kanssaan.

Täällähän koko ajan toitotetaan Suomen populaation pienuudesta, ristiin rastiin poikkinaimisesta ect., niin ovatko kaikki erikoiset osumat siten myös kohinaa vai vaikeasti ymmärrettävää ja hyväksyttävää?
Luulisi Astrenius-ketjusta löytyvän muitakin kunnon osumia, kun FF on tehtynä.

Tai sitten minä olen poikkeusyksilö geneettisestä tieteellisestä säännöstä. Poikkeushan tunnetusti vahvistaa säännön.

Tai voisiko se olla selitettävissä tahallisella vaihevirheellä DNA-testissä?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/01/radion-stereotesti

[Pekka Hiltunen]

Mikähän tässä minulle tulleessa vaikeasti tajuttavassa Ruotsin aateliskalenteriosumassa on joillekin niin vaikeaa ymmärtää sekä hyväksyä?
Jos se olisi osunut sinuun, niin olisiko se yhä elleen ainoastaan "kohinaa"? Saisiko rehellisen mielipiteen asiaan? Minun tulisi silloin vakuuttaa sinut, että kohinaahan vain on havaittavissa.
Luulen, jos osuma olisikin jollakin toisella, niin nyt henkselit paukkuisivat oikein Pohojammaan tyylihin.

Jo yksi yhteys sukutukimuksen kautta on löytynyt Plagman-suvusta Turusta. Se myös menee aikarajan sisään, koska Suomen väestön pienuus vaikuttaa asiaan. Kummaltakin löytyy Plagman. Häneltä Hans ja minulta pormestari n.1626 kuollut Petter. Jos kirjalliset tiedot ja lähteet ovat aivan oikein, eikä niissä esiinny "kohinaa", niin tuossa on yksi yhteys.

Sen tähden pitäisi muitakin tutkia, että nähdään tuleeko sama henkilö muillekin. Suvussani on kirkonmiehiä arkkipiispasta, piispasta lähtien lukkariin saakka, jopa yksi unilukkarikin saattaa varmentua esi-isäksi. Siis kirkonmiehiä laidasta laitaan. Toisaalla suvussa on liuta sotilaita nuijamiehistä alkaean. Joitakin iivanat polttivat elävältä kuoliaaksi. Toiset kuolivat pitkin Eurooppaa taisteluissa. Jotkut kuljettivat laivoillaan kuninkaan sotilaita taistelukentille.

Meitähän on näissä ketjuissa useita. Kaikki keskustelijat pitäisi testata, niin saataisiin Abrahamin kronikan ja Astreniuksen ketjuista kattava tulos.
En minä voi olla ainut, jolla tämä ruotsalaishenkilö näkyy tai minä näyn hänelle. Toisaalta sillähän se selviää, kun kysyn häneltä itseltään löytyykö muitakin henkilöitä tältäpuolen entistä vanhaa Ruotsia, joilla hän on osuma.

Minun osumissani joillakin se on yhtenevä jopa kuudesta kohdasta, kun teen vertausta osuman, minun muiden osumien ja itseni kanssa. Jos käyn kaikki läpi, niin isompiakin yhtenevyyksia voi löytyä.
Toisaalta itsellä on kohta 3300 osumaa. Tämä ruotsalainen ei näy kenelläkään muulla osumallani osumana, kun tuloksia verrataan.
Oletko itse tehnyt kaikki testit vai vain isä- ja äitilinjat?
Tämä sinettimies näyttää olevan veljensä kanssa kumpikin minulle osumana. Pitääpä katsoa näkyykö myös tämä ruotsalainen vertailussa heidän kanssaan.

Täällähän koko ajan toitotetaan Suomen populaation pienuudesta, ristiin rastiin poikkinaimisesta ect., niin ovatko kaikki erikoiset osumat siten myös kohinaa vai vaikeasti ymmärrettävää ja hyväksyttävää?
Luulisi Astrenius-ketjusta löytyvän muitakin kunnon osumia, kun FF on tehtynä.

Tai sitten minä olen poikkeusyksilö geneettisestä tieteellisestä säännöstä. Poikkeushan tunnetusti vahvistaa säännön.

Tai voisiko se olla selitettävissä tahallisella vaihevirheellä DNA-testissä?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/01/radion-stereotesti

Kalenterimatchilläsi on siis valikoima nimiä, joitten joukossa on mm Plagman, jolla voisi olla esim. Saksan-juut. sukujuuria, kun siirtyivät ”metsiin” siinä vaiheessa, kun Suomessakin porvarit eli keskiluokka alkoi kasvattaa kruunun rahakirstua: tukholmalaiset porvarithan ”vaativat” hallitsijaa varjelemaan toimeentuloaan kaupan alalla eteviltä juut:lta. Näyttäisi siltä, että myös mm Astreniusten sukuhaaroissa esiintyy askenaaasi-genetiikkaa, joka on varsin vahvasti kertautunutta eli suomeksi sisäsiittoista, mikä jo kuuluu juutalaisuuden perusominaisuuteen ja määritelmään.

Oman käsitykseni mukaan sinun ja kalenterih:lön yhteisistä, Suomen Pohjanmaan ja Ruotsin esivanhemmistanne juontuu suurella tod.näk:llä savolaisista/ pohjalaisista ”metsäsuomalaisista”, joita Ruotsin hallitsijat suosivat vuosisatojen ajan, koska nämä raivasivat ja kaskesivat maita asutukselle ja siten myös verotukselle otollisiksi. Minullakin on Pohjanmaalla ”paperisukulaisina” Uppan Wegeliukset, mutta eivät nämä kyllä genomissa näinä päivinä taustasta erotu - eivätkä luultavasti ainakaan luotettavasti edes lapsillani, joilla Uppa mahdollisine ruots. esivanhempineen on ainakin tuplasti se, mitä minulla...

Ei kai kukaan halua riistää toiselta tämän kaukaisia saati läheisiä, rälssiä tai aatelia edustaneita esivanhempia tai heidän sukulaisiaan. Kannattaisi ehkä kuitenkin ensin tutkia kaikki omat isovanhempiensa suvut ”papereista” eli kirkonkirjoista Isovihaan saakka - ja mieluusti sen taaksekin 1600-l:lle, jos vain mahdollista. Kuten sanottu, on omissa FT-osumissani nimimerkin sukunimen mukaisilla henkilöillä jokseenkin kaikilla nimilistoissaan ”oekeeta aatelija” eli ”-nen” -päätteisiä savolaisia. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee Savonkylä-niminen paikkakuntakin. Länsirannikon asuttamisen aloitti Kaarle Knuutinpoika Keskiajalla Ulvilasta käsin, mutta kuten pohjalaisnimistäkin ilmenee, olivat savolaiset läsnä jo varhaisista ajoista asti ennen tervakaupunkien perustamista. Kun tiedoissasi on kalenterimatchin aatelinen nimi, ei liene mahdotonta selvitellä hänenkään sukujuuriaan - vaikkapa vain Isovihaan asti. Siis ”papereista”. Ruotsin kirkonkirjoista saa halpoja mikrofilmejä tilaamalla ne Ramselesta, ja sotilasrullatkin löytyvät SVAR:sta.
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kalenterimatchilläsi on siis valikoima nimiä, joitten joukossa on mm Plagman, jolla voisi olla esim. Saksan-juut. sukujuuria, kun siirtyivät ”metsiin” siinä vaiheessa, kun Suomessakin porvarit eli keskiluokka alkoi kasvattaa kruunun rahakirstua: tukholmalaiset porvarithan ”vaativat” hallitsijaa varjelemaan toimeentuloaan kaupan alalla eteviltä juut:lta. Näyttäisi siltä, että myös mm Astreniusten sukuhaaroissa esiintyy askenaaasi-genetiikkaa, joka on varsin vahvasti kertautunutta eli suomeksi sisäsiittoista, mikä jo kuuluu juutalaisuuden perusominaisuuteen ja määritelmään.

Oman käsitykseni mukaan sinun ja kalenterih:lön yhteisistä, Suomen Pohjanmaan ja Ruotsin esivanhemmistanne juontuu suurella tod.näk:llä savolaisista/ pohjalaisista ”metsäsuomalaisista”, joita Ruotsin hallitsijat suosivat vuosisatojen ajan, koska nämä raivasivat ja kaskesivat maita asutukselle ja siten myös verotukselle otollisiksi. Minullakin on Pohjanmaalla ”paperisukulaisina” Uppan Wegeliukset, mutta eivät nämä kyllä genomissa näinä päivinä taustasta erotu - eivätkä luultavasti ainakaan luotettavasti edes lapsillani, joilla Uppa mahdollisine ruots. esivanhempineen on ainakin tuplasti se, mitä minulla...

Ei kai kukaan halua riistää toiselta tämän kaukaisia saati läheisiä, rälssiä tai aatelia edustaneita esivanhempia tai heidän sukulaisiaan. Kannattaisi ehkä kuitenkin ensin tutkia kaikki omat isovanhempiensa suvut ”papereista” eli kirkonkirjoista Isovihaan saakka - ja mieluusti sen taaksekin 1600-l:lle, jos vain mahdollista. Kuten sanottu, on omissa FT-osumissani nimimerkin sukunimen mukaisilla henkilöillä jokseenkin kaikilla nimilistoissaan ”oekeeta aatelija” eli ”-nen” -päätteisiä savolaisia. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee Savonkylä-niminen paikkakuntakin. Länsirannikon asuttamisen aloitti Kaarle Knuutinpoika Keskiajalla Ulvilasta käsin, mutta kuten pohjalaisnimistäkin ilmenee, olivat savolaiset läsnä jo varhaisista ajoista asti ennen tervakaupunkien perustamista. Kun tiedoissasi on kalenterimatchin aatelinen nimi, ei liene mahdotonta selvitellä hänenkään sukujuuriaan - vaikkapa vain Isovihaan asti. Siis ”papereista”. Ruotsin kirkonkirjoista saa halpoja mikrofilmejä tilaamalla ne Ramselesta, ja sotilasrullatkin löytyvät SVAR:sta.
PH

Kyllähän kumpaakin sukua on tutkittu mainitsemaasi rajaan saakka ja joissakin tapauksissa reilusti ylikin. Omat vanhempani sodan jälkeen jo 1948 alkaen ja niitä tutkitaan edelleen, varsinkin tämän DNA-testauksen tuomia yllätyksiä ja erikoisia sukukytkentöjä. Sukuja ovat tutkineet myös monet muutkin sukulaiset Amerikkaa myöden.
Ainahan seasta saattaa löytyä kaipaamiasi savolaisia. Niitähän kuningas Kustaa määräsi pitkin Suomea rintamaiden eräsijoille, jos omistajat eivät sijoittaneet sinne omaa jälkikasvuaan pitämään maista huolta. Saatiin lisää veromarkkoja kuninkaan pohjattomaan sotakirstuun.

Sehän on aina mahdollista, että veljekset pormestari Petter Plagman ja Hans Plagman (pojanpoika Johan aateloituna Ehrnrooth... https://fi.wikipedia.org/wiki/Ehrnrooth) ovat juutalaista alkuperää. Jos näin olisi, niin se olisi varmasti tiedossa. Mutta epäilen, että aavistuksesi on väärä.

Kun tietää mitä hakea, niin kyllä tästä osumasta löytyy reitti pitkin kalenterisukuja, adelsvapen.com:n ja runeberg.org:n kautta Plagmanneihin joutumatta menemään välillä metsää kaskeamaan ja kaatamaan puita. Ne hommat he jättivät pääsääntöisesti tehtäväksi alustalaisilleen.

Nämä siniveriset herrathan menivät itse kaskeamisen sijasta tuhoamaan vihollisien armeijoita viimeiseen mieheen saakka. Heidän tehtävänsä oli muiden velvollisuuksien ohella mm. tappaminen ja siitä kuningas heitä palkitsi aatelisilla arvoilla. Tuleekohan se siniverisyyden väri ruumiin veren sinisestä väristä? Se oli heidän pystymetsänsä. Ja kaatuivat itse jopa saappaat jalassa musketin kuula päässä.
Ainahan on mahdollista, että jonkun linnannarrin tai linnanneidon takaa löytyy jokin metsäläinenkin.
Mitäs sitten? Ihmisiä hekin ovat. Eikö vain?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tuli sitten linjat selviksi.
Isälinja I.
Äitilinja H.
Euroopasta tullaan kumpaakin kautta.
Sekalinjassa voi sitten olla kaikkea taivaan ja maan väliltä.
Kuten lukuisia kirkonmiehiä Albilacoviuksesta, Astrenista, Alftanista alkaen Tengströmiin ja Stutaeukseen jne.
Sotilaita ja isäntiä sun muita, kuten renkiä, piikoja, käsityöläisiä, kisälliä, oppipoikia ja mestareita unohtamatta.

[Pekka Hiltunen]

Tuli sitten linjat selviksi.
Isälinja I.
Äitilinja H.
Euroopasta tullaan kumpaakin kautta.
Sekalinjassa voi sitten olla kaikkea taivaan ja maan väliltä.
Kuten lukuisia kirkonmiehiä Albilacoviuksesta, Astrenista, Alftanista alkaen Tengströmiin ja Stutaeukseen jne.
Sotilaita ja isäntiä sun muita, kuten renkiä, piikoja, käsityöläisiä, kisälliä, oppipoikia ja mestareita unohtamatta.
On ymmärrettävää, että jokainen haluaa tutkia niitä sukuhaaroja, joista voi saada tietoa lähteistä - DNA:n osalta lähinnä kirkonkirjoista. Minulla on kaksi vanhempaa. Isovanhempia on 2 potenssiin 2 eli neljä. Heidän vanhempiaan on 2 potenssiin 3 eli 8. Isovanhempien vanhempia on 16 ja heidän vanhempiaan yhteensä 32. Jos on suvussa tunnettuja nimiä, olisi hämmästyttävää, jollei jo seuraavassa polvessa (siis 64:n esivanhemman joukossa) olisi yhtään Ruotsin aateliskalenterissa mainittua nimeä - varsinkin jos isän haplo on I. On kai voitava olettaa, että kalenterin henkilön isä on ollut aatelinen. Tällöin päädytään henkilöihin, joitten lukumäärä on 128. He ovat eläneet 128/ 4 = 32 mikä vastaa aikaa, joka vie meidät perin kauas historian hämäriin, vallankin kun aateliset lisääntyivät ehkä vain 2/3 verrattuna rahvaasen.

Kuitenkin: autosomaalisten kromosomien perimämateriaali on eri firmojen "haja-ammunnoilla" saatua tietoa yhteisistä DNA-sekvenssensseistä: olemme vielä perin kaukana "Whole DNA"-tutkimuksista, joitten hinta nykyään liikkuu henkilöauton hintojen tasolla. Siitä huolimatta voidaan tehdä tilastollismatemaattisia tarkasteluja. Niitten perusteella on järkevää arvella, että se kalenteri-matchisi on edelleen kauempana kuin 64:n esivanhemman yhteisissä esivanhemmissa. 64 sukupolvea aatelisissakin näet vie meidät auttamaati vähintään parin sadan vuoden päähän nykyhetkestä. Eikö silloin ole järkevää pätellä, että on ollut jokin yhteinen "geenipankki" esim Ruotsin metsiä kaskeamassa? Onhan tämä paljon todennäköisempää kuin aatelisten katkeamation ketju 1800-l:n alusta taakse päin ja varsinkin eteen päin - ja missä ovat omat matchit kalenterimatchin sukuihin? Jos suvussa on jälkiä jättämättömiä renkejä ja piikoja, en pitäisi mahdottomana sitä, että esivanhempasi olisi joku korkea-arvoinen aatelismies Suomen Sodan ajalta eli 1800-luvun alusta. So what? Mikä on se siniverisyyden määrä, jos esivanhempiin on matkaa 200 v. ja seassa on "lapsia pellavapäitä" ehkä sata/ 1? Minullakin on tuttava Eteläsavosta, jonka esi-isä jo pelkän ulkonäön perusteella oli jotain aivan muuta kuin savolainen talonpoika 1800-l:n alusta...

Mielestäni dominantit ominaisuudet voivat olla tärkeitä virstanpylväitä ja apuneuvoja. Esim. itse jäljitin (aviottomana syntyneen, mutta tunnetusta isästä olleen) isäni isoisän aviottoman suvun musikaalisuuden perusteella. - Ja kaikki DNA-matchit täsmäävät valitsemani sukulinjan kanssa. Ehkä joku toinen voi tehdä saman seuraamalla De la Gardie -suvun nenän muotoa...
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mähän en tiedä mitkä ovat tämän osuman isälinja ja äitilinja. En edes tiedä onko niitä testattu ja jos on, niin onko testit tehty jollakin toisella firmalla ja pidetty vain omana tietona.
Täytyy ottaa tähän henkilöön yhteyttä, kunhan ensin keksin miten lähestyä.
Eihän sitä ny tällaanen hullu pohojalaanen tolloo ihan moukkamaasesti voi kirijootella, kun ei tunne koko henkilöä, eikä tämän tapaa toimia.

Edelleen nämä Reinin ja Punkarin talot hieman ihmetyttävät. Menen niihin isälinjaa, isälinjan erään emännän sekalinjaa ja äidin kautta sekalinjaa pitkin. Sinne menee muitakin sekalinjaa ja isälinjaa. Sitten ainakin yksi menee takapuolelta ohi Reinin suoraan Punkariin, jonne me muut menemme Reinin kautta, joko isälinjaa tai sekalinjaa pitkin.

Osalla näistä tämä sama osuma näkyy yhtenevyyksinä perimässä, mutta ei riittävästi. Herää kysymys siitä, että miten tarkasti FTDNA tutkii perimää.
Tässä erään henkilön kanssa olemme paperilla useampaa kautta sukua, mutta vasta isälinja varmisti sukulaisuuden. Ilmeisesti yhtenevät dnaperimät ovat tämän henkilön kanssa pieniä, että FF-testi ei löydä niitä. Yhteys on kumpaakin kautta muutamaan kertaan ja nyt vielä isälinjaa pitkin. Jos virhe on kirkonkirjoissa, niin niitä on sitten todella monessa kohdassa.
Pitäisiköhän FTDNA-testiä rukata enemmän Suomeen sopivaksi tai kehittään näihin DNAkantoihin ja populaation kokoon sopiva menetelmä?
Siinä olisi jollekin matemaattiselle neropatille elämän tehtävää vai laitetaanko Suomen suurin supertietokone töihin?
Silloin saattaisi tämä osuma näkyä jo muillakin niistä reilusta 3200 osumastani.

[Matti Lund]

Mähän en tiedä mitkä ovat tämän osuman isälinja ja äitilinja. En edes tiedä onko niitä testattu ja jos on, niin onko testit tehty jollakin toisella firmalla ja pidetty vain omana tietona.
Täytyy ottaa tähän henkilöön yhteyttä, kunhan ensin keksin miten lähestyä.
Eihän sitä ny tällaanen hullu pohojalaanen tolloo ihan moukkamaasesti voi kirijootella, kun ei tunne koko henkilöä, eikä tämän tapaa toimia.

Edelleen nämä Reinin ja Punkarin talot hieman ihmetyttävät. Menen niihin isälinjaa, isälinjan erään emännän sekalinjaa ja äidin kautta sekalinjaa pitkin. Sinne menee muitakin sekalinjaa ja isälinjaa. Sitten ainakin yksi menee takapuolelta ohi Reinin suoraan Punkariin, jonne me muut menemme Reinin kautta, joko isälinjaa tai sekalinjaa pitkin.

Osalla näistä tämä sama osuma näkyy yhtenevyyksinä perimässä, mutta ei riittävästi. Herää kysymys siitä, että miten tarkasti FTDNA tutkii perimää.
Tässä erään henkilön kanssa olemme paperilla useampaa kautta sukua, mutta vasta isälinja varmisti sukulaisuuden. Ilmeisesti yhtenevät dnaperimät ovat tämän henkilön kanssa pieniä, että FF-testi ei löydä niitä. Yhteys on kumpaakin kautta muutamaan kertaan ja nyt vielä isälinjaa pitkin. Jos virhe on kirkonkirjoissa, niin niitä on sitten todella monessa kohdassa.
Pitäisiköhän FTDNA-testiä rukata enemmän Suomeen sopivaksi tai kehittään näihin DNAkantoihin ja populaation kokoon sopiva menetelmä?
Siinä olisi jollekin matemaattiselle neropatille elämän tehtävää vai laitetaanko Suomen suurin supertietokone töihin?
Silloin saattaisi tämä osuma näkyä jo muillakin niistä reilusta 3200 osumastani.

Sinä viittaat tässäkin Reiniin ja Punkariin. Toivottavasti sukujohtosi ovat oikein.

Sinun pitäisi, oli niin tai näin, perehtyä tarkoin ja sisäistää Tor Carpelanin tutkielma "Undersökning om släkten Reins ursprung". Tutkielma on julkaistu jo vuonna 1939 professorin Gabriel Reinin juhlavuoden kunniaksi, mutta se on siitä huolimatta kriittistä sukututkimusta. Toisessa ketjussa annoin pieniä tarkennuksia siihen, mutta pienten epätäsmällisyyksien tarkentamista lukuunottamatta ei Carpelanin selvitykseen jää kovin paljoa "reposteltavaa".

Miksi kehotan tähän lukutuokioon ja johtopäätöksiin siitä.

Reinin ja Punkarien sukuhistoriaan on antanut jo ennen Carpelania panoksensa Jaakko Laurila. Se panos on varsinkin sukuhistorian alkupäästä virheellinen. Virheet vaihtelevat riippuen siitä mitä Laurilan selvitystä luetaan.

Itselläni ei ole ollut tilaisuutta lukea Laurilan sepustuksia Punkareista, mutta minulle on nämä Laurilan tiedot poimittu ja annettu, ja sen arvion pohjalta tätäkin kirjoitan.

Koska olen itse aika tarkkaan tutkinut nämä Punkarit ja Reinit, olen hyvin nähnyt, missä virheet ovat ja minkäluonteisia.

Varsinkin 1500 -luvun osalta Laurilan esittämät ovat pahasti sotkussa, mutta virheellisyyksiä riittää myöhemmäksikin.

No miksi otin alkuun Carpelanin ja perään Laurilan.

Hyväksymällä Carpelanin esittämät tiedot, kykenet "raakaamaan" osan Laurilan virheellisyyksistä ulos, mutta et kaikkia. - Siis siinä tapauksessa, jos olet perinyt näistä tietoja, jotka on kopioitu Laurilalta.

Kun selaa netissä olevia sukupresentaatioita, joissa on mukana Reiniä ja Punkaria, niistä voidaan nähdä aika usein se, että esittäjä ei ole juurikaan tutkinut juuriaan tai että siihen on kopioitu alle Laurilan esittämiä tietoja ja päälle omat tiedot. Kun tätä oikein pengotaan, monikaan ei ole kopioinut tietoja suoraan Laurilan laatimista monisteista, vaan ne on tempaistu toisten kopioista, jotka olivat kierrelleet "pitkin ja poikin Pohjanmaalla ennen vanhaan monien vuosikymmenten aikoihin". Useimmissa esityksissä ei ole selvästikään tutustuttu Carpelanin selvitykseen, ja on myös muutamia sellaisia, joissa on viitattu Carpelanin selvitykseen, mutta Laurilasta poikkeavia tietoja ei ole osattu "ottaa onkeen", vaan Carpelanin esittämät tiedot ovat jauhautuneet Laurilan jalkoihin, koska on puuttunut kyky arvioida tietojen luotettavuutta ja esittäjät ovat katsoneet Laurilan niiden suhteen aktoriteetiksi, vaikka siihen ei ole mitään perusteita kenenkään suhteen ja vähiten Laurilan.

Laurila on osoittaunut sukuselvityksen laatijana epäluotettavaksi, ei sen takia, etteikö hän osaisi tulkita asiakirjoja oikein, vaan siksi, että hän on ollut enemmän tarinoija sekä sangen puolueellinen ja ideologinen kirjoittelija, eli hän on pannut selostusten sekaan aika paljon omiaan, mutta jättänyt antipatioittensa takia paljon tärkeitä tietoja pois ja ujuttanut suoranaisia "puppujakin", ja sitä, mitä on olettanut, mistä tilaaja maksaa.

terv M Lu

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tuo kirja on tuttu. Sitä on luettu ja käytetty. Ei minulla ole ollut ikinä mitään syytä epäillä virheitä. Tutkihan hän mm. tätä Jöran Andersson Gildi-Rekola-Kaackomäkeä löytämättä. Mutta sitten tästä tuli takavuosina ongelmallinen artikkeli Juuret-lehteen. Pitäisiköhän se juttu oikaista?

Kun saadaan remontin jälkeen hyllyt täyteen, niin pitääpä kehotuksestasi tarkistaa asiaa, koska tuollainen Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja no.23 on hänellä monien muiden vastaavien lisäksi.
Mielestäsi ovat varmaan kaikki Etelä-Pohjanmaan historiatkin melkein puuta heinää alusta loppuun. Aika kova väite, jos näin meinaat. Ehkä sinun kannattaisi alkaa kirjoittaa omaa historiankirjaa, voisit saada siitä mieleisesi.
On helppoa nähdä malka muiden silmissä kuin omissaan.

Sinähän voisit kirjoittaa Juuret-lehteen syvää luotaavan selventävän artikkelin Reinin ja Punkarin suvuista, sekä taloista. Sillähän voisit oikaista kaikki virheelliset sukututkimukset koko Pohjanmaalta ja Suomesta, sekä netistä.
Mutta samalla voisit kyllä alkaa tarkistaa Juuret-lehtien oikeellisuutta alusta alkaen vuosikerta kerrallaan. Nimittäin isäni luki myös niiden artikkeleita ja tarkisti, sekä vertaili niiden tietoja tutkiessaan sukujaan. Jos niissäkin on ollut virheellistä tietoa, niin nyt ne olisi hyvä oikaista kaikien luettavaksi nettiin.

Kerroppa nyt mihin meidän usean ihmisen geenit menevät, jos ne eivät mene Reiniin ja Punkariin? On isälinjalaisia ja sekalinjalaisia ja montaa kautta. Tekeekö genetiikka sinulle nyt tepposet ja oletkin ehkä itse väärässä? Tuumaat varmaan, että geneettinen sukututkimuskin on pelkkää soopaa ja rahastusta. Niin, jos se sattuukin paljastamaan virheitä jossakin, missä niitä ei saisi ollakaan.

Sinä voisit pyytää jotain historian professoria oikaisemaan Etelä-Pohjanmaan historiankirjojen virheitä, jolloin saataisiin myös akateeminen katsantokanta asiaan.

Siä Isoskyröös asioosta ollahan montaa miältä. Toiset sanoo nuan ja toiset taas nuan. Ja kumpiki on miälestänsä aiva oikias.

[Matti Lund]

...
Mielestäsi ovat varmaan kaikki Etelä-Pohjanmaan historiatkin melkein puuta heinää alusta loppuun. Aika kova väite, jos näin meinaat. Ehkä sinun kannattaisi alkaa kirjoittaa omaa historiankirjaa, voisit saada siitä mieleisesi.
On helppoa nähdä malka muiden silmissä kuin omissaan.


M Lu:
Kyllä minä näen silloin tällöin malkoja omissa silmissänikin eli kohtaan virheitä, joita olen itse tehnyt. Ne ovat yleensä olleet liian niukoista lähdedokumentaatoista vedettyjä liian rohkeita yrityksiä, jotka eivät ole menneet nappiin. Ei näitä kohtaamisia "hirveesti" ole, mutta yksikin tielle sattunut hirvittää, ja kun sekään ei aivan riitä.

Mitä tulee laajoihin maakunta- ja asutushistorioihin, niiden kirjoittajilla ja vertaisarvioijilla ei ole ollut tilaisuutta käydä aineistoaan niin yksityiskohtaisesti läpi, etteikö juuri henkilöhistorialliselle puolelle olisi tulematta tunnistamisvirheitä. Tätä ei voida kovasti moittia, kun huomioidaan aineistojen suuri laajuus ja sellaisten historioitten keskittyminen suurempiin linjoihin. Ei niissä kovin paljoa virheitä ole, mutta niitä on ja jos joku ottaa sieltä käyttöönsä joitain tietoja selvittämättä niiden kaikkien oikeellisuutta, joukkoon saattaa hyvinkin tuppautua virhe, josta sukujohto menee aivan pieleen.


Mitä tulee asutushistoriallisiin virtauksiin, nythän olet itsekin kantanut kortesi kekoon testaamalla itsesi ja saanut tuloksetkin. - Onnittelut siitä. Jo nyt näkyy, mutta kun testejä teetetään vielä paljon enemmän, saadaan kasaan aineisto, jonka pohjalta esim. koko Pohjanmaan asutushistoria on kirjoitettava pitkälti uusiksi.

Vanha asutushistoria on nojannut voittopuolisesti spekulaatioihin nimistä, jotka ovat siirtyneet jostakin paikasta johonkin toiseen paikkaan. Sitäkin on tapahtunut, mutta asutushistoria nojaa liikaa sellaiseen ja se alkaa paremmin selvitä, kun saadaan lisää ja huomattavasti enemmän testituloksia niiltä, joiden sukujen tiedetään asuneen monien satojen vuosien takaa Pohjanmaalla.

Historiankirjoitus on ollut sangen valikoivaa ja sangen alttiina eri ideologioille niin, että paljon manitsemisenarvoisia seikkoja on lakaistu maton alle. Historiassa on ollut myös kansallisesti kipeitä vaiheita, joiden takia on myös historian kulkua selitetty aika illusorisesti pyrkimyksenä sitouttaa kansaa johtajiensa taakse ja kestämään pehmeämmin kärsimyksiään. Sitä on siis sekoittanut kansallinen sielunhoito. - Ajan oloon voidaan sitten oikaista historiankirjoitusta totuudellisemmaksi. Siihen onkin nyt tilausta.

...
Sinähän voisit kirjoittaa Juuret-lehteen syvää luotaavan selventävän artikkelin Reinin ja Punkarin suvuista, sekä taloista. Sillähän voisit oikaista kaikki virheelliset sukututkimukset koko Pohjanmaalta ja Suomesta, sekä netistä.

M Lu: Itse asiassa minulla on varastossa Punkarien ja Reinien vaiheisiin 1500 -luvulta 1600 -luvulle ulottuva ja liittyvä tutkielma.

...
Mutta samalla voisit kyllä alkaa tarkistaa Juuret-lehtien oikeellisuutta alusta alkaen vuosikerta kerrallaan. Nimittäin isäni luki myös niiden artikkeleita ja tarkisti, sekä vertaili niiden tietoja tutkiessaan sukujaan. Jos niissäkin on ollut virheellistä tietoa, niin nyt ne olisi hyvä oikaista kaikien luettavaksi nettiin.

M Lu: Itse sinne olen aika lailla kirjoitellut ja yritän kovasti pysyä oikeilla linjoilla. Sitä on toimitettu jo lähelle 20 vuotta, joten myös paljon korjattavaa on ehtinyt kertyä. Yritän huolehtia omien töppieni oikaisemisesta, jos hoksaan niitä.

...
Kerroppa nyt mihin meidän usean ihmisen geenit menevät, jos ne eivät mene Reiniin ja Punkariin? On isälinjalaisia ja sekalinjalaisia ja montaa kautta. Tekeekö genetiikka sinulle nyt tepposet ja oletkin ehkä itse väärässä? Tuumaat varmaan, että geneettinen sukututkimuskin on pelkkää soopaa ja rahastusta. Niin, jos se sattuukin paljastamaan virheitä jossakin, missä niitä ei saisi ollakaan.

M Lu:
En ole itseäni vielä testauttanut, mutta suhteellisen läheisen suvun piirissä on testauttajia ollut ja olen niitä mielenkiinnolla seuraillut. Tuolla DNA -ketjussahan on yksi tapaus eli mtDNA K1A2, joka on minun isoäitini sukulaisen suhteellisen läheltä saama tulos, siis se on myös isäni ja hänen siskojensa ja minun sitä kautta naispuolisten serkkujeni ja heidän tyttäriensä eteenpäin viemä haploryhmä, joka toivon mukaan vielä jatkuu lähisuvussani.

Sinulla vaikuttaa olevan "konsentroitunutta geeniä" Reineiltä, eli jos olen oikein ymmärtänyt, kun tulet mm. Nikulan linjaan kahta kautta. Jonkin verran on Reiniä ja Punkaria omissa geeneissänikin, mutta niin on varmaan hyvin monella pohjalaisella.

...

Sinä voisit pyytää jotain historian professoria oikaisemaan Etelä-Pohjanmaan historiankirjojen virheitä, jolloin saataisiin myös akateeminen katsantokanta asiaan.


M Lu:
Kyllä aika on kypsymässä siihen, että kirjoitetaan uusi vastine entisille, ja meillä on vankka sukupolvi nuoria eteviä historiantutkijoita, joista jotkut toivottavasti tarttuvat tehtävään. Tiettyä arkuutta on kuitenkin vielä havaittavissa ja tehtävä on jo vähän turhankin verran odotuttanut.

...

Siä Isoskyröös asioosta ollahan montaa miältä. Toiset sanoo nuan ja toiset taas nuan. Ja kumpiki on miälestänsä aiva oikias.

Huonoa siinä on se, että monet luulevat olevansa oikeassa todentamatta sitä ja se on oikeastaan vain sokeaa uskoa.

terv M Lu

[OSTFRESEWESTFRESE]

Meillä on pieni ongelma.

Vanhempani, isovanhemmat molemmin puolin, äitini serkku, serkkuja, pikkuserkkuja molemmin puolin plus muita sukulaisia ovat tutkineet sukujaan osittain jo yli 100 vuotta. Tutkimukset ovat aikalailla yhtenevät tietyiltä samoilta osiltaan, mutta...

Äidin serkku on tarkistuttanut tutkielmansa eräällä paljon kirjoittavalla Suku Forumin jäsenellä, koska taustalla on pitkälle ulottuvia haaroja. Tähän tarkastukseen on luotettu, että sukutiedot ovat kerätty ja kirjoitettu oikein.
Osan tiedoista tunnet sinäkin Astrenista ja Alftanista. Tämä serkku halusi nk. toisen mielipiteen tutkimuksesta.
Tämä tarkastuksen tehnyt on todennut niiden olevan oikeat. No nyt voisi miettiä mikä on muuttunut tai täydentynyt sen jälkeen, että tarkastus olisi hyvä suorittaa joiltain osin uudelleen. Vai onko tarkastus alun perin ollut hyvin ylimalkainen toimenpide?

Pöyröö hullu Pohojammaalta

[OSTFRESEWESTFRESE]

Tein muutaman isälinjalaisen ja itseni välillä vertailun miten paljon meillä on yhteistä perimää.
Kaikilla meillä kolmella, joilla näkee tiedot Reinistä ja/tai Punkarista, kymmenennessä sukupolvessa yhteistä on 90,16% geeneistä. Viidenennessätoista sukupolvessa 97,12% yhteisiä geenejä.
Esi-isä itselläni on kymmenennessä sukupolvessa elävältä iivanan polttaman Thomas Henricsson Reinin isä Henric Andersson Punkari, sittemmin Reini.
Reini-nimi talosta avioliiton kautta Brita Reinin kanssa.


Pöyröö hullu Pohojammaalta

[Pekka Hiltunen]

Tein muutaman isälinjalaisen ja itseni välillä vertailun miten paljon meillä on yhteistä perimää.
Kaikilla meillä kolmella, joilla näkee tiedot Reinistä ja/tai Punkarista, kymmenennessä sukupolvessa yhteistä on 90,16% geeneistä. Viidenennessätoista sukupolvessa 97,12% yhteisiä geenejä.
Esi-isä itselläni on kymmenennessä sukupolvessa elävältä iivanan polttaman Thomas Henricsson Reinin isä Henric Andersson Punkari, sittemmin Reini.
Reini-nimi talosta avioliiton kautta Brita Reinin kanssa.


Pöyröö hullu Pohojammaalta
Mitähän tämä tarkoittaa siis käytänössä? Familytreen mukaan olen 97% suomalainen. Mitä tarkoittaa "yhteinen perimä"? Vertailetko nyt niitä Reinin nimilistoissaan ilmaisseitten henkilöitten tiettyjä kromosomijaksoja omiisi? - Ja olet siis päätynyt siihen, että sukujohtosi on 0,9712 tarkkuudella tehty oikein kyseisen nimen tai talon osalta? Minullakin on tuttuja matchejä Mynämäen eräistä taloista 1600-luvulta. Pääsenkö siis samaan tarkkuuteen heidän kanssaan, jos löydän heidän kyseiset jaksonsa?
PH

[Matti Lund]

Tein muutaman isälinjalaisen ja itseni välillä vertailun miten paljon meillä on yhteistä perimää.
Kaikilla meillä kolmella, joilla näkee tiedot Reinistä ja/tai Punkarista, kymmenennessä sukupolvessa yhteistä on 90,16% geeneistä. Viidenennessätoista sukupolvessa 97,12% yhteisiä geenejä.
Esi-isä itselläni on kymmenennessä sukupolvessa elävältä iivanan polttaman Thomas Henricsson Reinin isä Henric Andersson Punkari, sittemmin Reini.
Reini-nimi talosta avioliiton kautta Brita Reinin kanssa.


Pöyröö hullu Pohojammaalta


Hei, jotain hämärää Sinulla näyttää olevan Reinin naislinjoissa.

Heikki Antinpoika Reinin esi-isät olivat tietysti Punkareita, mutta Heikin isä Antti Perttelinpoika muutti joko vuoden 1626 lopuilla tai aivan vuoden 1627 alussa Punkarista Reiniin.

Jos ja kun Heikki oli syntynyt Antin aviosta kappalaisen Philippus Ambrosiin lesken kanssa, hän olisi aikaisintaan syntynyt noin 1618. Ei ole tietystikään poissuljettua se, että Heikki olisi syntynyt ennen noin vuotta 1620, mutta silloin äitinä ei voinut olla Philippus Ambrosiin vaimo Brita. Mutta jos kysymyksessä oli tämä äiti, Heikki olisi syntynyt vain muutamia vuosia ennen muuttoa Reinin taloon (kts. Isonkyrön läänintililuettelot 1626-27 ja vrt. Tor Carpelanin selvitykseen vuonna 1939, s. 135!). Heikki Antinpoika on kuitenkin vuosien 1640 ja 1642 ruodutusluetteloissa Reinin talossa, muttei sen henkikirjoissa vielä 1641, vaan vasta 1643 ja on myös saman vuoden ruodutusluettelossa. Heikin ikää ei näissä tule julki. Syynä sille, ettei ollut vuoden 1640 henkikirjassa, mutta oli vuoden 1640 ruodutusluettelossa, saattaa olla ikä, joka ei olisi vielä riittänyt henkikirjaan, mutta riitti väenottoluetteloon.

Palonkylässä on palvellut vähän aikaisemmin renkinä eräs selvästi vanhempi Heikki Antinpoika, jonka jotkut tiedonkerääjät ovat nähtävästi sekoittaneet Heikki Antinpoika Punkariin eli Reiniin.

Heikki Antinpoika Reini oli Kreki Arvinpoika Penttalan vävy, vaimonaan Aune Kreintytär Penttala (Tämän tiedon on jo Carpelan epäsuoraan lanseerannut vuonna 1939, s. 138 ja sille on perusteensa myös tuomiokirjalähteissä.)

Samoin perustuu tuomiokirjalähteisiin se, että veljesten Tuomas ja Matti Reinin äiti oli Marja Matintytär Töyli Kaukolankylästä. Laitan siitä tähän pari hyvin valaisevaa linkkiä tarkasteltavaksesi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3678130

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3681416

Nämä voivat olla kertausta (olen esim. itsekin ohimennen viitannut niihin eräissä julkaisemissani kirjoituksissa), mutta viestisi perusteella epäilen, etteivät tietosi ole aivan kohdillaan.

Mikä muuten on lähteesi (asiakirja?) tiedollesi Priita Matintyttärestä ja miten se tieto on sijoitettu siinä lähteessä?

Yksi asiakirjatieto sellaisesta Priita –nimestä, joka voidaan yhdistää niin Philippus Ambrosiin kuin Antti Perttelinpojankin yhteyteen, on kyllä olemassa, mutta sen sijainti ei vastaa esittämääsi. Toisaalta siihen liittyy dilemmoja. Toisin sanoen henkilön tunnistusta ei voida ratkaista muuten kuin loogisesti ja sellaisesta tilanteesta on vaikea päästä yksimielisyyteen.

terv M Lu

[Pekka Hiltunen]

Hei, jotain hämärää Sinulla näyttää olevan Reinin naislinjoissa.

Heikki Antinpoika Reinin esi-isät olivat tietysti Punkareita, mutta Heikin isä Antti Perttelinpoika muutti joko vuoden 1626 lopuilla tai aivan vuoden 1627 alussa Punkarista Reiniin.

Jos ja kun Heikki oli syntynyt Antin aviosta kappalaisen Philippus Ambrosiin lesken kanssa, hän olisi aikaisintaan syntynyt noin 1618. Ei ole tietystikään poissuljettua se, että Heikki olisi syntynyt ennen noin vuotta 1620, mutta silloin äitinä ei voinut olla Philippus Ambrosiin vaimo Brita. Mutta jos kysymyksessä oli tämä äiti, Heikki olisi syntynyt vain muutamia vuosia ennen muuttoa Reinin taloon (kts. Isonkyrön läänintililuettelot 1626-27 ja vrt. Tor Carpelanin selvitykseen vuonna 1939, s. 135!). Heikki Antinpoika on kuitenkin vuosien 1640 ja 1642 ruodutusluetteloissa Reinin talossa, muttei sen henkikirjoissa vielä 1641, vaan vasta 1643 ja on myös saman vuoden ruodutusluettelossa. Heikin ikää ei näissä tule julki. Syynä sille, ettei ollut vuoden 1640 henkikirjassa, mutta oli vuoden 1640 ruodutusluettelossa, saattaa olla ikä, joka ei olisi vielä riittänyt henkikirjaan, mutta riitti väenottoluetteloon.

Palonkylässä on palvellut vähän aikaisemmin renkinä eräs selvästi vanhempi Heikki Antinpoika, jonka jotkut tiedonkerääjät ovat nähtävästi sekoittaneet Heikki Antinpoika Punkariin eli Reiniin.

Heikki Antinpoika Reini oli Kreki Arvinpoika Penttalan vävy, vaimonaan Aune Kreintytär Penttala (Tämän tiedon on jo Carpelan epäsuoraan lanseerannut vuonna 1939, s. 138 ja sille on perusteensa myös tuomiokirjalähteissä.)

Samoin perustuu tuomiokirjalähteisiin se, että veljesten Tuomas ja Matti Reinin äiti oli Marja Matintytär Töyli Kaukolankylästä. Laitan siitä tähän pari hyvin valaisevaa linkkiä tarkasteltavaksesi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3678130

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3681416

Nämä voivat olla kertausta (olen esim. itsekin ohimennen viitannut niihin eräissä julkaisemissani kirjoituksissa), mutta viestisi perusteella epäilen, etteivät tietosi ole aivan kohdillaan.

Mikä muuten on lähteesi (asiakirja?) tiedollesi Priita Matintyttärestä ja miten se tieto on sijoitettu siinä lähteessä?

Yksi asiakirjatieto sellaisesta Priita –nimestä, joka voidaan yhdistää niin Philippus Ambrosiin kuin Antti Perttelinpojankin yhteyteen, on kyllä olemassa, mutta sen sijainti ei vastaa esittämääsi. Toisaalta siihen liittyy dilemmoja. Toisin sanoen henkilön tunnistusta ei voida ratkaista muuten kuin loogisesti ja sellaisesta tilanteesta on vaikea päästä yksimielisyyteen.

terv M Lu
Olen aika huonosti perehtynyt näihin pohjalaisiin, kun "vain" osa lapsistani on enempi niitä sukuja. Siksi rohkenenkin viisaammiltani kysyä, että onko lähdetietoja Riitta Matintyttären äidistä (jos isänsä oli Isonkyrön Palonkylän Matti Matinpoika), ja entäs sitten Filipus Ambrosiin vanhemmat? Sovitellaanko tähän ehkä Rusi Lahti? Ja jos olen väsännyt taulun kohdilleen, niin onko tämän hra Filipus Ambrosiin p:so/ frilla tiedoissa - edes DNA:n osalta kuta kuinkin?
PH

[Matti Lund]

Olen aika huonosti perehtynyt näihin pohjalaisiin, kun "vain" osa lapsistani on enempi niitä sukuja. Siksi rohkenenkin viisaammiltani kysyä, että onko lähdetietoja Riitta Matintyttären äidistä (jos isänsä oli Isonkyrön Palonkylän Matti Matinpoika), ja entäs sitten Filipus Ambrosiin vanhemmat? Sovitellaanko tähän ehkä Rusi Lahti? Ja jos olen väsännyt taulun kohdilleen, niin onko tämän hra Filipus Ambrosiin p:so/ frilla tiedoissa - edes DNA:n osalta kuta kuinkin?
PH

Hei, olen laatinut näistä asioista tutkielman, myös arvion herra Philippus Ambrosin syntyperästä, jota en vain ole toistaiseksi missään julkaissut.

Ensinnäkin lähinnä analysoimalla primaaristi Pohjanmaan Elvsborgin luetteloita aikavälillä 1613-19 ja sekundaaristi muita veroluetteloita samalla aikavälillä, tulin siinä siihen tulokseen, että kappalainen herra Philippus Ambrosi kuoli mitä todennäköisimmin vuoden 1616 aikana, ei kovin alussa, vaan jonkin verran sen puolen välin jälkeen.

Herra Philippus Ambrosin leski Brita avioitui uudestaan vuoden 1617 aikana, ilmeisesti Antti Perttelinpojan kanssa, aikaisintaan kevättalvella, josta arvio, että jos heille syntyi lapsia, se saattaisi tapahtua aikaisintaan vuodesta 1618 alkaen.

Kun herra Philippus Ambrosi anoi ja sai Kaarle -herttualta 18.11.1599 verovapauden Hiipakkalan talolle (talon nimeksi vakiintui vähän myöhemmin Louko), hän nimenomaan anoi Kaarle -herttualta verovapautta isien talolleen.

Hän oli siis Hiipakkalan talon poika, mutta koska talosta ei tunneta Prusi -nimistä isäntää, hänen isänsä ei toiminut Hiipakkalan talon veroa maksavana isäntänä.

Hänen isänsä oli ilmeisesti Hiipakkalan talon poika tai vävy, joka toimi todennäköisesti isäntänä jossakin toisessa talossa. Tutkimalla Lahden talon isäntiä ja isännyysaikoja, käy heti selväksi, ettei ainakaan Isonkyrön Topparlan Lahden talo voi tulla kysymykseen, vaan on ollut jonkun lanseeraama umpimähkäinen arvaus, joka ei kestä lähempää tarkastelua herra Philippus Ambrosista saatavia uratietojen erilaisia historiallisia ominaisuuksia vasten.

Carpelan ehdotti harkittavaksi Prusi Niileksenpoikaa Pyhäkoskelta ja Prusi Filpuksenpoikaa Lapualta. Edellinen ei kuitenkaan käy (lyhytikäinen pikkuruinen talo, joka katsosi ja liitettiin isompiin naapureihinsa) eikä hyvin käy jälkimmäinenkään, vaikkakin oli varallisuudeltaan ja kooltaan parempi vaihtoehto.

Jos oletetaan, että talon pitäisi olla kohtalaisen vauras ja kookas, jotta se voisi lähettää poikansa Pohjanmaalta Saksaan papinkouluun, Ilmajoelta löytysi 1-2 parempaa vaihtoehtoa, mutta en onnistunut varmistamaan.

Kävin koko Etelä-Pohjanmaan läpi eikä montaa vaihtoehtoa sinne jäänyt.

terv M Lu

Ps. hra Philippus Ambrosii kuuluu minunkin esi-isiini.

[Matti Lund]

... ja entäs sitten Filipus Ambrosiin vanhemmat? Sovitellaanko tähän ehkä Rusi Lahti? Ja jos olen väsännyt taulun kohdilleen, niin onko tämän hra Filipus Ambrosiin p:so/ frilla tiedoissa - edes DNA:n osalta kuta kuinkin?
PH

Siis veroluettelot tietävät hra Philippus Ambrosin lesken nimeksi "Britan". Patronyymiä ei lähteissä suoranaisesti ilmene.

Ilmenee mm. vuonna 1617 tuossa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641970

ja vuonna 1618 tuossa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2643282

Ja vuoden 1617 kymmenysluettelossa samassa talossa hra Philippus:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2642336

Mutta tässä vuonna 1618 Antti Punkari:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1725764

Britan tyttäreltä Liisalta tunnetaan kahdesta katraasta yhteensä 7 poikaa ja 2 tytärtä, mutta pahaa pelkään, ettei linjan Brita-Liisa mtDNA:ta ole jälkeläisistä saatavissa. Liisan miesten Pertteli Antinpoika Vaismaan ja Mathias Paavalinpoika Viikin haploryhmien kantajia on 2-3 linjassa kyllä joissakin elävissä miesjälkeläisissä.

Antti Perttelinpojan mieslinjastahan on täällä ilmoittautunut yksi näytteenantaja ja tuloksensa saanut.

Antti Perttelinpojalla oli yksi tytär Kaarina, naimisissa Vaasassa Sigfrid Matsinpojan kanssa. Sigfrid Matsinpojan kuoltua käy Vaasan vuoden 1662 tammikuun 18. pvän raastuvanistunnossa ilmi (mikrofilmirulla ES1463), että hänellä oli lapsia kolmesta katraasta, vanhimmasta päästä mm. jo avioitunut poika, mutta myös alaikäisiä vielä jokaisesta katraasta. En ole ehtinyt näitten kohtaloa selvittää ja vaikuttaa siltä, ettei kukaan muukaan, ei ainakaan julkaissut, jos on selvittänyt.

terv M Lu

[Jari Latva-Rasku]

Oli lähes sukuhistoriallinen hetki, kun Finland DNA -projektiryhmään oli ilmestynyt nimi Isaac Astrén 1691-1755. Hänen isänsä Isak Erikssonin syntymä- ja kuolin vuotta ei tiedetä, joten Kurikan kappalainen Isak vanhempi on hyvä lähtökohta isälinjalle. Suuret kiitokset asianomaiselle kontribuutiosta!

Astreniusten isälinjan haplotyyppi näyttäisi olevan Suomessa tyypillinen N-M231, joka ei vielä paljon ilman vertailuja ja tarkennuksia kerro. Itse tunnen paljon paremmin oman R1a-haplotyyppini ja esivanhempieni enemmistön I1-haplotyypin, joten N-haploryhmän osaajan asiantuntija-apua ainakin minä kaipaisin.

Tein summittaisen testin ja vertasin Astreniusten STR-markkereita, eli alleelien toistokertoja tietyssä Y-kromosomin kohdassa, Jaakko Häkkisen jo vuosia sitten esittämiin esimerkkeihin länsi- ja rannikkosuomalaisen markkereista. Käytin apuvälineenä laskentatyökalua

http://www.mymcgee.com/tools/yutility111.html

On markkereita, jotka muuntuvat nopeammin kuin toiset. Mutaationopeuksien malliksi valitsin työkalussa FTDNA:n laskentamallin ja sukupolvien väliksi 30 vuotta.

Länsi- ja rannikkosuomalaisten eroa modaaliin eli muinaiseen tyyppiin oli 111 markkerin tasolla ainoastaan 1-2 markkerin kohdalla, kun "Iisakilla" eroa löytyi 12 markkerin kohdalla. Jos todennäköisyytenä käytetään 50%, Iisakin ja kahden muun yhteinen esi-isä olisi elänyt noin 600 vuotta sitten ja verrattuna modaaliin yli 500 vuotta sitten.

Isakin erot modaaliin verrattuna ovat seuraavat. Muutos ei katso aikaa eikä paikkaa ja hyppäyksiä voi tapahtua useampia kerralla. Vanhojen isien lapsille tapahtuu mutaatioita helpommin.
DYS385 11-13 -> 11-12
DYS458 17 -> 18
DYS449 29 -> 32
DYS464 14-14-15-15 -> 14-14-14-14
DYS607 15 -> 16
DYS576 16 -> 17
DYS572 11 -> 10
DYS710 40 -> 42
DYS522 14 -> 13
DYS513 12 -> 13
DYS461 12 -> 13

Jos ei muuta pysty arvelemaan, minä veikkaisin, että Isak Eriksson ainakin oli suomalainen.

[Pekka Hiltunen]

Jos ei muuta pysty arvelemaan, minä veikkaisin, että Isak Eriksson ainakin oli suomalainen.
Veikkaus vaikuttaa kyllä hyvältä, kun ottaa huomioon sen, että mahdollinen isä-Isak nähtävästi oli se toistaiseksi todennäköisin vaihtoehto "Turum pualest". Täytyy kuitenkin huomata, että osa N-haplosta tuli suoraan Baltian kautta pohjoiseen "Volgan mutkasta" eli Moskovan vaiheilta, missä m.m. suomensukuisten Marin tasavalta sijaitsee Volgan sivuhaaran varrella. Osa N-haplon esi-isistähän on samojedien ja ehkä metsälappalaistenkin esivanhempia, kun N:ää esiintyy sieltä alkukodista lähtien myös Kiinan länsiosissa ja Mongoliassa, mistä on ollut reitti paitsi Jäämeren rantaa Lappiin ja Norjaan, myös Koillisväylää ja jäätä pitkin Pohjois-Amerikkaan. Foorumillahan on toisaalla todettu m.m., että Venäjän hallitsijoitten legendaarisella kantaisällä, Rurik Sigurtinpojalla oli N-haplo...

N-haplon haarautumiset savolaisten ja karjalaisten keskuudessa on joskus esitelty foorumin dna-osastolla.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Veikkaus vaikuttaa kyllä hyvältä, kun ottaa huomioon sen, että mahdollinen isä-Isak nähtävästi oli se toistaiseksi todennäköisin vaihtoehto "Turum pualest". Täytyy kuitenkin huomata, että osa N-haplosta tuli suoraan Baltian kautta pohjoiseen "Volgan mutkasta" eli Moskovan vaiheilta, missä m.m. suomensukuisten Marin tasavalta sijaitsee Volgan sivuhaaran varrella. Osa N-haplon esi-isistähän on samojedien ja ehkä metsälappalaistenkin esivanhempia, kun N:ää esiintyy sieltä alkukodista lähtien myös Kiinan länsiosissa ja Mongoliassa, mistä on ollut reitti paitsi Jäämeren rantaa Lappiin ja Norjaan, myös Koillisväylää ja jäätä pitkin Pohjois-Amerikkaan. Foorumillahan on toisaalla todettu m.m., että Venäjän hallitsijoitten legendaarisella kantaisällä, Rurik Sigurtinpojalla oli N-haplo...

N-haplon haarautumiset savolaisten ja karjalaisten keskuudessa on joskus esitelty foorumin dna-osastolla.
PH

Jostain syystä en pystynyt enää löytämään taulukosta jonnekin vaeltamaan lähtenyttä Iisakkia. Muistelisin, että taulukossa hänen lähellään oli niin varsinaissuomalaisia kuin satakuntalaisia isälinjoja, mutta ne voivat olla taulukkosijaintina sattumia ja peräisin Iisakin tai hänen jälkeläistensä alkupään mutaatiosta DYS385 11-13 -> 11-12. Kuten todettua, minä en tunne N-haplotyyppiä. Olihan sitä Uplantin ruotsalaisillakin, vaikka vain vähän.

[Jari Latva-Rasku]

Alla ovat Jaakko Häkkisen tekemästä N-haploryhmän vertailusta ja Finland DNA-projektiryhmästä löytämäni STR-markkerit FTDNA:n markkerijärjestyksessä. Nyt olisi toivottavasti mahdollista löytää läheisiä markkeriosuma ja sitten tutkia heidän mahdollisimman pitkälle ulottuvia sukutaulujaan. Niin voitaisiin tehdä yhteinen palvelus Astreniusten alkuperän avaajalle. Voi olla, että ainakin syntymäseutu Iisakin isälle löytyisi.

Länsisuomalainen / West Finnish VL29+, CTS9976+, L1022+
14 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 14-14-15-15 11 11 18-20 14 15 16 19 36-36 14 10 11 8 15-17 8 8 10 8 11 10 12 21-22 14 10 12 12 17 7 13 20 21 15 12 11 10 11 11 12 11 40 15 8 15 12 23 27 19 13 14 12 12 14 09 10 12 10 10 12 31 12 12 21 18 11 9 23 15 21 12 22 13 12 15 26 12 21 18 11 13 16 8 12 11
Rannikko-Suomi / Coastal Finland
14 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 14-14-15-15 11 11 18-20 14 15 16 19 35-35 13 10 11 8 15-17 8 8 10 8 11 10 12 21-22 14 10 12 12 17 7 13 20 21 15 12 11 10 11 11 12 11 40 15 8 15 12 23 27 19 13 14 12 12 14 09 10 12 10 10 12 31 12 12 21 18 11 9 23 15 21 12 22 13 12 15 26 12 21 18 11 13 16 8 12 11
Isaac Astren, Karkku, Finland b. 1691 d. 1755, Finland, N-M231
14 23 14 11 11-12 11 12 10 13 14 29 18 10-10 11 12 25 14 19 32 14-14-14-14 11 11 18-20 14 16 17 19 35-35 14 10 11 8 15-17 8 8 10 8 11 10 12 21-22 14 10 12 12 17 7 13 20 21 15 12 11 10 10 11 12 11 42 15 8 15 12 23 27 19 13 14 12 12 13 9 10 12 10 10 12 31 12 12 21 18 11 9 23 15 21 12 22 13 13 15 26 12 21 18 11 13 16 8 13 11

[Pekka Hiltunen]

Olihan sitä Uplantin ruotsalaisillakin, vaikka vain vähän.
Ei kai vaan mukaan ole sotkeutunut metsäsuomalaisia, jotka siirtyivät Suomen kaskiviljelyalueilta Ruotsin ja Norjankin havumetsävyöhykkeille kruunun iloksi metsää pelloiksi kaskeamaan?
PH

[Jari Latva-Rasku]

Ei kai vaan mukaan ole sotkeutunut metsäsuomalaisia, jotka siirtyivät Suomen kaskiviljelyalueilta Ruotsin ja Norjankin havumetsävyöhykkeille kruunun iloksi metsää pelloiksi kaskeamaan?
PH

Eikö Rurikin arveltu olleen ruotsalaista sukua, vaikka N-ryhmään kuuluikin? Toisaalta virolaiset "viikingit" kävivät vuoroin vieraissa ryöstämässä Upsalan aarteita.

Eroa Iisakista Häkkisen vertailun rannikkosuomalaiseen on "ainoastaan" kahdeksan markkerin kohdalla 67 markkerin jälkeen, ja sen jälkeen enää neljän markkerin kohdalla. Taisivat rannikon N-ryhmäläiset olla alun perin hämäläistä tyyppiä, joilla oli yhteyksiä Baltiaan. Siitä, kun Iisakki lähti evakkoretkelle Ruotsiin on 300 vuotta, minä aikana ehtii tapahtua 3-5 mutaatiota, joten yhteinen "rannikkosuomalaisen" esi-isä olisi voinut elää keskiajan puolella. Se aika olisi myöhemmin kuin rauta-aikaiset myöhäismuuttajat Baltiasta Suomeen.

[KariKK]

Eikö Rurikin arveltu olleen ruotsalaista sukua, vaikka N-ryhmään kuuluikin? Toisaalta virolaiset "viikingit" kävivät vuoroin vieraissa ryöstämässä Upsalan aarteita.


Vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan "Svenskarna och deras fäder" sivulla 97
Karin Bojs ja Peter Sjölund kirjoittavat, että (vapaa suomennos): Rurikidit
kuuluvat erityiseen N1c:n alaryhmään, joka on haarautunut muista noin pari tuhatta vuotta sitten. Tämä N1c:n haara on nykyään levinnyt sekä Venäjälle että Baltiaan, Suomeen ja Ruotsiin.
Ja kaikkein viimeisimmistä yksityishenkilöitten DNA-analyyseistä on saatu uutta tietoa siitä, missä Rurikideilla on ollut kanta-alueensa.
Laskelmamme osoittavat, että sen on täytynyt olla itäisessä Ruotsissa tai Suomessa.
Kuitenkin tähän mennessä on vain noin viisitoista riittävän yksityiskohtaista DNA-testiä. Tarvittaisiin vähintään kaksinkertainen määrä testejä, että voitaisiin ratkaista tarkemmin, mistä Rurik on voinut voinut olla peräisin.

Ehkä tämän tarkempaa tietoa ei vielä ole?

[Pekka Hiltunen]

Vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan "Svenskarna och deras fäder" sivulla 97
Karin Bojs ja Peter Sjölund kirjoittavat, että (vapaa suomennos): Rurikidit
kuuluvat erityiseen N1c:n alaryhmään, joka on haarautunut muista noin pari tuhatta vuotta sitten. Tämä N1c:n haara on nykyään levinnyt sekä Venäjälle että Baltiaan, Suomeen ja Ruotsiin.
Ja kaikkein viimeisimmistä yksityishenkilöitten DNA-analyyseistä on saatu uutta tietoa siitä, missä Rurikideilla on ollut kanta-alueensa.
Laskelmamme osoittavat, että sen on täytynyt olla itäisessä Ruotsissa tai Suomessa.
Kuitenkin tähän mennessä on vain noin viisitoista riittävän yksityiskohtaista DNA-testiä. Tarvittaisiin vähintään kaksinkertainen määrä testejä, että voitaisiin ratkaista tarkemmin, mistä Rurik on voinut voinut olla peräisin.

Ehkä tämän tarkempaa tietoa ei vielä ole?
Etsimästämme Erikistä on 1000 v matkaa Rurikideihin. Olen ymmärtänyt, että N-haploa esiintyisi paitsi Baltiassa myös koko matkan aina sinne Volgan kuuluisaan mutkaan saakka. Minutkin on eräässä firmassa luokiteltu osittain mongooliksi, vaikka esim. Savon ent. metsälappalaisia ei ainakaan nimistön perusteella ole kovin useita, mutta sen sijaan on venäläisiä Karjalasta Keski-Aasiaan eli Kaspianmeren ja Mustanmeren väliselle alueelle saakka. N-haplon kulku Mongolian ja Jäämeren rantaa pitkin Suomeen on vain osittain totta. Joka tapauksessa kyseessä ei liene ollut "rantaruotsalainen", mutta virolais-matchini saattaisivat olla lähinnä 1500-l:n lopun ja 1600-l:n alun henkilöitä, kuten kalastajia tai hylkeenpyytäjiä; keskiaikaisia rälssisukuja en ole ottanut lukuun, kun tutuvat olevan liian kaukana ajassa ja liian harvakseltaan esivanhemmissa. Valitettavasti Vanhan Suomen eli Eteläkarjalan isoäitini sekoittaa kuvaa, kun kotipitäjänsä pappila papereineen paloi 1700-l:n alkupuolella. Esivanhempieni kotimaat ovat järjestyksessä Suomi, Ruotsi, Viro, Venäjä, Norja jne.. Luultavasti Virosta on ollut niin paljon poikkinaintia ja sisäsiitostakin Kannaksen kautta, että jopa 1400-l:n yhteiset esivanhemmat saattavat näkyä markkereissa.
PH

[Benedictus]

Isak Erikssonin DNA testi on hyvä jatkumo tälle pitkälle salapoliisi työlle, ei anna suoraa vastausta eikä viitettä sukulinjastaan.

Koska ilmeisimmin Erikin suku on länsisuomalaista suomisukuista juurta, poistaa tulos ainakin osan noista Astrenius-ketjun lukuisista Isä-Erikeistä, nimittäin kaikki saksalais-hollantilais-skottilaiset porvaris ja sotilas porukat, joiden geenityypit ovat toisenlaisia. Myös juutalais- ja välimerengeenit voidaan ohittaa.

Kotoperäisiä rälssi-porvari ja papissukuja löytyy silti liiankin kanssa. Niiden plokkaaminen onkin aika työ, jollei jostain lisägeenitiedoista saada lisävalaistusta tietoihin.

Järventaassa ollut Svarthafra-suku lienee ruotsalaisperäinen, Enkellit kai saksalaisia.
Alftanukset tällä tiedolla ruotsalaisia eli Isak ei liene suvusta. Huittisten Tackut taisivat Suvannon mukaan olla ehkä ulkomaista alkuperää kaukaa keskiajalta.
Myös Pohjanmaan Fortelius ja Fordell suvut taitavat poistua vaihtoehdoista.

Toivottavasti geenijuttuja osaavat tuovat tietoa tästä geenityypistä ja sen alueista, jotta voitaisiin hieman pienentää aluetta, mistä Isak Erikssonin isää etsimme.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin DNA testi on hyvä jatkumo tälle pitkälle salapoliisi työlle, ei anna suoraa vastausta eikä viitettä sukulinjastaan.

Koska ilmeisimmin Erikin suku on länsisuomalaista suomisukuista juurta, poistaa tulos ainakin osan noista Astrenius-ketjun lukuisista Isä-Erikeistä, nimittäin kaikki saksalais-hollantilais-skottilaiset porvaris ja sotilas porukat, joiden geenityypit ovat toisenlaisia. Myös juutalais- ja välimerengeenit voidaan ohittaa.

Kotoperäisiä rälssi-porvari ja papissukuja löytyy silti liiankin kanssa. Niiden plokkaaminen onkin aika työ, jollei jostain lisägeenitiedoista saada lisävalaistusta tietoihin.

Järventaassa ollut Svarthafra-suku lienee ruotsalaisperäinen, Enkellit kai saksalaisia.
Alftanukset tällä tiedolla ruotsalaisia eli Isak ei liene suvusta. Huittisten Tackut taisivat Suvannon mukaan olla ehkä ulkomaista alkuperää kaukaa keskiajalta.
Myös Pohjanmaan Fortelius ja Fordell suvut taitavat poistua vaihtoehdoista.

Toivottavasti geenijuttuja osaavat tuovat tietoa tästä geenityypistä ja sen alueista, jotta voitaisiin hieman pienentää aluetta, mistä Isak Erikssonin isää etsimme.

Ymmärtäisin, että Iisakin isälinjalla ei ole läheisiä nykypäivän osumia. Markkerierolla 3-5 voisi osumia löytyä, mutta he eivät mahdollisesti ole testiä tehneet. Vielä läheisemmät osumat voivat olla Iisakin jälkeläisiä.

Rannikkosuomalaisen markkerit ovat samansuuntaisia Iisakin kanssa, kuten esimerkiksi Turusta kotoisin olleen, ylioppilasmatrikkelista löytyvän, kappalainen Matias Moisanderin jälkeläisen. Yhteys on kuitenkin vähintäänkin keskiaikainen. Voisi sanoa, että Iisakin isälinja ei ainakaan olisi savolainen, baltialainen tai ulkomaalainen. Esitin aikaisemmin Iisakin isälinjan markkerierot alku-ugrilaisiin verrattuna. Ne poikkeavat samalla myös rannikkosuomalaisista ja ryhmään kuuluvasta Moisanderista, mutta eivät kohtuuttomasti.
DYS385 11-13 -> 11-12
DYS458 17 -> 18
DYS449 29 -> 32
DYS464 14-14-15-15 -> 14-14-14-14
DYS607 15 -> 16
DYS576 16 -> 17
DYS572 11 -> 10
DYS710 40 -> 42
DYS522 14 -> 13
DYS513 12 -> 13
DYS461 12 -> 13
Alla on linkki markkerierojen tarkasteluun. se on jo vuosia vanha. Vertailun vaikeus Iisakin kohdalla on helposti havaittavissa, kun katsoo, miten Iisakki näistä poikkeaa. Kun joku markkeri on jonkun ryhmän kanssa sama, toinen ei ole. Ehkä joku muu kuin minä tekee merkittävän havainnon.
www.sukujutut.fi/dna/N1c1_2013-Feb-12.xls

On kaksi tapaa edetä Iisakin vertailun kanssa, odottaa osumia, tai katsoa, millaisia SNP-mutaatioita perimästä löytyy. STR- eli markkerimutaatiot voivat joskus olla satunnaisia ja sama toistokertojen määrä voi olla eri ryhmissä. Kumulatiiviset SNP-mutaatiot vain harvoin esiintyvät eri haploryhmän haaroissa.

[Jari Latva-Rasku]

Selailin vielä FTDNA:n projektissa "N North Eurasian YDNA Project" olevia N-haploryhmän edustajia. Ne olivat varsin pitkälle luokiteltuja eli tähän projektiin kannattaisi Iisakin isälinja liittää sekä pyytää moderaattoreilta arvauksia ja apua esimerkiksi SNP-pohjaiseen sijoitukseen. Muutenkin N-ryhmän asiantuntemusta tarvittaisiin.
https://www.familytreedna.com/public/N%20Russia%20%20DNA%20Project?iframe=yresults

Vertailin isälinjoja aina, kun kiinnostava tuli projektiryhmässä kohdalle. Ainakin oma käsitykseni on, että Iisakin isälinjaa on vaikea myöskään karjalaiseksi tai muuten itäiseksi väittää. R1a-ryhmään kuuluvien esi-isieni syntymäseuduilta Burträskin kulmilta Skellefteåsta löytyi 1500-luvun ruotsalainen, joka muistutti markkereiltaan rannikko- ja varsinaissuomalaista tyyppiä, mutta vähemmän kuitenkin Iisakkia. Voisi tietenkin olettaa, että jo varhain on liikennettä meren yli ollut ja aina ei ole ollut riittävästi suolaa, jotta olisi voinut palata Suomeen vaihtamaan oravannahkoja. On ollut parempi jäädä Ruotsiin ja tyytyä hapansilakkaan.

Ehkä Iisakin ennuste voisi olla, että ruotsalainen en ole ja venäläiseksi en halua tulla. Ollos siis rannikkoseudun varsinaissuomalainen eristäytyneessä pitkään asutussa paikassa, jossa vuosisadat kuluvat ja markkerit vaihtuvat omassa elinpiirissä. Lisäksi voisi lisätä, että mistään torpasta Iisakki tuskin oli ja lastensa sukunimikikkailusta päätellen hänellä oli yhteys tähtiin.

[Benedictus]

Ollos siis rannikkoseudun varsinaissuomalainen eristäytyneessä pitkään asutussa paikassa, jossa vuosisadat kuluvat ja markkerit vaihtuvat omassa elinpiirissä. Lisäksi voisi lisätä, että mistään torpasta Iisakki tuskin oli ja lastensa sukunimikikkailusta päätellen hänellä oli yhteys tähtiin.

Latva-Raskun kommentti yllä rajaa jo aika hyvin aluetta, missä Isak Erikssonin suku olisi voinut vaikuttaa.

Tuntuisi, että näistä vuosien aikana tutkituista Uskelan Isak Eriksson taitaa pudota pois, koska hänen juurensa vaikuttivat tulevan ulkomailta.

Toisaalta Astrenius ketjun alussa huomioitu Oriveden Holman Stiernkors suku ei liene mahdoton, koska suvun mieslinja taitaa olla varsinais-suomalainen, onko ulkolaispohjainen , ei ole tiedossani.

Ehdottamani Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius sopisi melkolailla hyvin, koska mainitaan tutunseutuseksi. Onko Ericus Maskun Kallelan Mats Erikssonin poika ei ole varmistunut, mutta olisi silloin ikivanhaa Gjös-sukua, joka taasen lienee vanhaa suomalaista rälssiä.Vaakunassa taisi olal useampikin tähti.Suvun myöhempi nimi taisi olla Cardiaster.
Aster-Astrenius.
Tuo mahdollisuus vain toisi kuvaan Ericuksen äidin Elisabeth Pontusdotterin puolelta ranskalaiset tummat geenit, joka selittäisi Isakin muuripeikko nimitystä.
Tuo pohtimamme tummuus muuripeikko nimikkeen takia, vaatisi melkein jonkun ulkolaisen geenin eli silloin geeni ei voi tulla isältä.

Vaihtoenhtoja on silti liiankin paljon. Toivottavasti vertailulla tai uusilla osumilla löytyy lisää valaistusta.

[Jari Latva-Rasku]

Ollos siis rannikkoseudun varsinaissuomalainen eristäytyneessä pitkään asutussa paikassa, jossa vuosisadat kuluvat ja markkerit vaihtuvat omassa elinpiirissä. Lisäksi voisi lisätä, että mistään torpasta Iisakki tuskin oli ja lastensa sukunimikikkailusta päätellen hänellä oli yhteys tähtiin.

Latva-Raskun kommentti yllä rajaa jo aika hyvin aluetta, missä Isak Erikssonin suku olisi voinut vaikuttaa.

Tuntuisi, että näistä vuosien aikana tutkituista Uskelan Isak Eriksson taitaa pudota pois, koska hänen juurensa vaikuttivat tulevan ulkomailta.

Toisaalta Astrenius ketjun alussa huomioitu Oriveden Holman Stiernkors suku ei liene mahdoton, koska suvun mieslinja taitaa olla varsinais-suomalainen, onko ulkolaispohjainen , ei ole tiedossani.

Ehdottamani Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius sopisi melkolailla hyvin, koska mainitaan tutunseutuseksi. Onko Ericus Maskun Kallelan Mats Erikssonin poika ei ole varmistunut, mutta olisi silloin ikivanhaa Gjös-sukua, joka taasen lienee vanhaa suomalaista rälssiä.Vaakunassa taisi olal useampikin tähti.Suvun myöhempi nimi taisi olla Cardiaster.
Aster-Astrenius.
Tuo mahdollisuus vain toisi kuvaan Ericuksen äidin Elisabeth Pontusdotterin puolelta ranskalaiset tummat geenit, joka selittäisi Isakin muuripeikko nimitystä.
Tuo pohtimamme tummuus muuripeikko nimikkeen takia, vaatisi melkein jonkun ulkolaisen geenin eli silloin geeni ei voi tulla isältä.

Vaihtoenhtoja on silti liiankin paljon. Toivottavasti vertailulla tai uusilla osumilla löytyy lisää valaistusta.

Kyllä selvyyttä geeniperimään vielä tarvitaan, sillä määritys haplotyypin syntyseudusta on amatöörin, eli minun, tekemäni. Myös lähempiä osumia voi tulla.

Voi se Uskelan Äijälänkin isälinja suomalainen olla Kentzer-nimestä huolimatta. Sellainen tai samantapainen nimi esiintyi myös Taivassalossa. Nimi voisi olla ammatti, sillä Taivassalossa ei sen nimistä tilaa ole. Uskelan Äijälän naapuri Kantor on voinut saada nimensä Kentzeristä. Äijälän Isak Erikssonin isä oli rälssivouti Erik Jakobsson ja isoisä oli Äijälän vävy Jakob Thomasson. Erikin velipuoli Simon Jakobsson peri Äijälän, mutta Erik lunasti tilan. Simonin frände eli jonkinlainen serkku Halikon kruununvouti Christer Mattsson (Melatopaeus) toimi niin Simonin kuin Erikin uskottuna miehenä, eli voisi olla sukua Jakob Thomassonin kautta.

Halikon Hämmäisten ja muihinkin paikallisiin säätyläisten sukupiireihin kuului Someron kirkkoherra Lars Magnusson Hammarman, jonka vanhemmat olivat Maarian kappalainen Magnus Thomae Hammarmannus ja hänen 2. puolisonsa Anna Johansdotter Somerus (Stjerna) hänen 1. avioliitossaan. Larsin velipuoli tiettävästi oli Pusulan kappalainen Jakob Stigelius eli Karin Alftanan puoliso. Jakobin ja Larssin äiti siis oli sama Somerus, joilla oli käytössä tähtivaakuna. Lars oli ikäänkuin Hammarstierna. En tiedä olisko hänellä voinut olla Lisa-nimistä siskoa, jolla olisi ollut aikaisemmasta avioliitostaan vaikkapa Jakob- ja Axell-nimiset pojat, jotka eivät olisi perineet Äijälää vaan nuorin poika Isak.

[Benedictus]

Toivottavasti rasvaiset kinkut parantavat hoksottimia ja löytyy Joulun aikaan uutta tietoa isak Erikssonin alkuperä alueesta.

Kaikille Sukuforumin lukijoille oikein Hauskaa ja ilosta Joulua.

Satakunnan Hämeenmettän kätköistä toivottaa

Benedictus

[Benedictus]

Laitan tähän toisesta ketjusta olevan viestin, koska siinä käsitellään Uskelan Äijälää, josta aikoinaan täällä syntyi laaja tutkimus.

Kiinnostavaa, että tuon mukaan Äijälä kuului 1400-luvulla Bitz-suvulle.
http://runeberg.org/frfinl/0034.html
-----
Lainaus:

Löytyi dokumentti,
https://thy.fi/wp-content/uploads/2011/09/THArk9s227-262.pdf (https://thy.fi/wp-content/uploads/2011/09/THArk9s227-262.pdf),jossa sivulla 259 mainitaan:

"Klaus Henrikinpoika Bitzista ovat lähdetiedot perin niukat,
jopa niinkin, etta hanet on samastettu v. 1475 mainitun Anders
Bitzin kanssa, joka mahdollisesti on ollut Henrik Bidz vanhemman neljas poika"

tuossa viitataan FMU 3587 :uun:

"Biskop Kort i Åbo ger åt Anders Bitz uti Halikko härad (och Uskela socken) belägna Äijälä och Böle gods, vilka biskopen köpt av sin svåger Olof Drake.

Original på pergament, med tämligen välbehållna signet (det första och sista se FMS n:o 20 och 222), svenska riksarkivet. Arwidssons Handlingar, V n:o 38.
Viborg 1 mars 1475.

Wij Koorth, met Gudz nadh biscop j Abo, kennomps met thetta waarth opnæ breff, at wij met waræ næstæ frændræ rade, samtykkiæ och godwiliæ haffwom vnth, giffwit och bebreffwadh thenne breffwisare Anders Bidz ij godz liggiandis j Halko hærede, hetandis Æyælæ och Böle, hwilkæn godz wij köptom aff waar swagher Olaff Draka, som han retteliga ærffpt hafde epther waræ kære systher Birgittæ Henricx dotther, som hans hustrv war, Gudh hennes siæl nadhe. Thy affhendom wij forscriffna godz vndan oss och warom ærffwingiom och tilegnom for:de Anders Bidz och hans arffwom til æwerdeligæ æghæ met allom tillagom. Til mere wissæ, tygillse och witnidz bördh lathom wij hengiæ waarth secret nidan widh thetta breff och bidiom wælbornæ men och ærligæ herrer Eric Axelsson, Greger Mattisson, Laurens Axelsson, riddaræ, och Jösse Olaffson aa wapn at hengiæ theris jncigle met waart secreth nidan widh thetta breff, som giffwidh och scriffwid ær j Wiborgh aarom epter herrens bördh tusande fyra hundrade siwthighi och fæm, pa odensdagen fore sunnedaghen Letare etc."

Elikkä piispa Kort Bidz ja Anders Bidz olisivat veljeksiä !?


Ystävällisin terveisin,

jokinti

[Jari Latva-Rasku]

Laitan tähän toisesta ketjusta olevan viestin, koska siinä käsitellään Uskelan Äijälää, josta aikoinaan täällä syntyi laaja tutkimus.

Kiinnostavaa, että tuon mukaan Äijälä kuului 1400-luvulla Bitz-suvulle.


Bitz-yhteydestä löytyy maininta aikaisemmin tässä loputtomassa ketjussa.

Äijälä vaikuttaisi olleen sukutila ainakin muutama sukupolvi 1500-luvun puolelle. Aikaisemmin Äijälä oli osa Muurlan rälssiä. Ketjussa löytyy omistajista veroluettelo.

Jakob Thomasson "Kentzer" oli vävy. Jakobin poika rälssivouti Erik Jakobsson, avioliitosta Halikon Piintilän tyttären kanssa, lunasti Äijälän itselleen velipuoleltaan Simon Jakobssonilta.

Erik Jakobssonia on jossain yhteydessä sanottu aateliseksi "välboren". Hän voisi olla aatelissukua lähinnä äitinsä kautta. Piintilän sukua on tässä ketjussa sovitettu Dönsby-suvun haaraksi. Yksi haara muutti Karkun Rainioon.

Simon Jakobssonin puoliso oli poikansa Thomas Simonssonin oikeusjutuista päätellen ehkä Muurlan suvun maatiaishaaraa.

Uskelan Salon kappalaisen Henricus Simonis Skallen puoliso Valborg Mattsdotter käräjöi Erik Jakobssonin "hallussa" Äijälässä olevaa perintöään. Ilmaus tarkoittanee, että Valpuri oli Äijälän sukua ja hänellä jakamatonta perintöä saatavana Äijälästä. Tätä ei Erik Jakobsson edes kiistänyt. Valpuri on voinut olla esimerkiksi Simon Jakobssonin äidinpuoleinen serkku, eli Äijälän sukua, toisin kuin Erik Jakobsson.

Halikon ja sittemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti, Uskelan Mäenalan ratsutilan omistaja Krister Mattsson (Melartopaeus) edusti oikeudessa eri yhteyksissä niin Erik kuin Simon Jakobssonia. Hänet kerran mainittiin Simonin "frändeksi". Hän voisi olla velipuolille sukua heidän yhteisen isänsä Jakob Thomassonin välityksellä.

Äijälän suku selvästi kuului Uskelan vallassukuihin, vaikka tuskin liittyi Bitz-sukuun.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kannattaisi siirtää tai mieluumminkin liittää tämä Isac Astrén 1691-1755 DNA-testitulos N-M231 haploryhmästä myös I1 Suomi Finland & N-CTS8565 ryhmään.
Näkisi eron sijoittelussa. Sitten se siitä tarkentuu, kun testiä parannetaan.
Siellä minunkin tulokseni Y25 DNA:a liitettiin alustavasti heti pidemmälle kuin pelkästään FinlandDNA ryhmässä. Samoin tapahtui myös SwedenDNA ryhmässä.
Nyt odottelen uteliaisuuttani tehtyjä BigY:ä ja Y111:a ja sitten joskus vielä YFull perään.
Tämän testatun isälinjalaisen N-M231 kannattaisi tehdä myös Family Finder heti perään, niin se tarkentaisi osumaa omalta osaltaan.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Kannattaisi siirtää tai mieluumminkin liittää tämä Isac Astrén 1691-1755 DNA-testitulos N-M231 haploryhmästä myös I1 Suomi Finland & N-CTS8565 ryhmään.
Näkisi eron sijoittelussa. Sitten se siitä tarkentuu, kun testiä parannetaan.
Siellä minunkin tulokseni Y25 DNA:a liitettiin alustavasti heti pidemmälle kuin pelkästään FinlandDNA ryhmässä. Samoin tapahtui myös SwedenDNA ryhmässä.
Nyt odottelen uteliaisuuttani tehtyjä BigY:ä ja Y111:a ja sitten joskus vielä YFull perään.
Tämän testatun isälinjalaisen N-M231 kannattaisi tehdä myös Family Finder heti perään, niin se tarkentaisi osumaa omalta osaltaan.


Testatun Astrénin isälinjalaisen kannattaisi laittaa tulokset Family Tree DNA:n puolelle näkyviin, jotta saadaan myös osumailmoituksia. Muuten kuin vain FinlandDNA:n. Varsinkin, jos ja kun FF tehdään. Se voisi selittää osan omista N-M231 osumista. Niitä tulee jotakin kautta jonkin verran.
FF auttaisi myös tulosten haarukoimisessa.
Meitä on aikas monta astrénilaista, jotka tarvitsevat myös sen tiedon talteen.

[Pekka Hiltunen]

Testatun Astrénin isälinjalaisen kannattaisi laittaa tulokset Family Tree DNA:n puolelle näkyviin, jotta saadaan myös osumailmoituksia. Muuten kuin vain FinlandDNA:n. Varsinkin, jos ja kun FF tehdään. Se voisi selittää osan omista N-M231 osumista. Niitä tulee jotakin kautta jonkin verran.
FF auttaisi myös tulosten haarukoimisessa.
Meitä on aikas monta astrénilaista, jotka tarvitsevat myös sen tiedon talteen.
Isälinjojen luotettavuuteen liittyy tiettyjä, kokemusperäisiäkin epävarmuustekijöitä. Luulen, että lopulta ns serkkutestit eli autosomit kertovat enemmän - kunhan joku ensin kehittää kätevän keinon eli ohjelman, jolla analysoida tuloksia: on toivotonta yrittää päätellä yhtään mitään pelkistä nimistä, olivatpa ne sitten kuinka eksoottisia tahansa.
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Jos ja kun FF-testi tehtäisiin, niin sillä voisi saada näkyviin meidän muiden astrénilaisten yhteys tähän YDna-testattuun mieslinjalaiseen henkilöön. Niin ja, jos yhteys on FF:ä riittävän lähellä...1600-1700-1750-1800 välillä.
Sehän on lopulta aika raakaa arpapeliä kuka mitäkin pätkiä vanhemmiltaan ja esivanhemmiltaan geeniarvonnassa perii itselleen.
Olisko ongelmaa, jos oltaisiin kaikki klooneja?

[Pekka Hiltunen]

Jos ja kun FF-testi tehtäisiin, niin sillä voisi saada näkyviin meidän muiden astrénilaisten yhteys tähän YDna-testattuun mieslinjalaiseen henkilöön. Niin ja, jos yhteys on FF:ä riittävän lähellä...1600-1700-1750-1800 välillä.
Luulen, että ainakin 1600-l:n matchit edellyttäisivät ns. suhteellista sisäsiittoisuutta (jota pohjalaisissa jälkeläishaaroissa ymmärtääkseni ilmenee) - tai sitten koko joukon dominantisti periytyviä geenejä lähtöhenkilöllä. Isakilla on tietenkin saattanut olla tämmöinen tilanne. Esim. omista tuntemistani skotti- esi-isistäni eräs ylhäisaatelistoon yhteydessä ollut Udny-suvun jäsen näyttäisi antavan enimmän osan skotti-matcheistani. Tässä on voinut olla kyseessä sekä savolainen sisäsiittoisuus että skotlantilainen "inbreeding". Olisi mielenkiintoista nähdä, että kuinka kävisi Isakin kanssa: geenithän edustavat ominaisuuksia, mutta saatamme periä vain osan tai osia tietystä dominantista geenistä, mihin jo viittasitkin.
Sehän on lopulta aika raakaa arpapeliä kuka mitäkin pätkiä vanhemmiltaan ja esivanhemmiltaan geeniarvonnassa perii itselleen.
Tämä "arpapeli" kylläkin perustuu Mendelin lakiin (eli Newtonin binomikaavaan), mutta sukusolujen perimäainesten kohdatessa tapahtuu rekombinaatiota eli segmenttien vaihtoa parittain asettuneitten, vanhemmilta saatujen kromosomien välilä. Esim. Y-kromosomi voi teoriassa kokonaan tulla äidin ja äidinäidin puolelta, koska senkin haarat rekombinoituvat X-kromosomin kanssa - lukuunottamatta pistemäistä osaa, jolla ei ole edellytyksiä osallistua tähän segmenttien vaihtokauppaan, mutta joka kuitenkin määrittelee DNA-testien isälinjan... Rekombinaatiosta voi kuitenkin seurata määrätyn geenin ilmentävän ominaisuuden näkyminen vasta esim. lapsenlapsella. Epigeneettinen periytyminen on jo pidempään ollut kiivaan tutkimuksen aiheena. Näyttää siltä, että evoluutio näkyy ihmisellä ensimmäiseksi aivoissa. Olisikohan immunoglobuliineilla ja neuroimmunologialla jotain tekemistä tämän kanssa?
Olisko ongelmaa, jos oltaisiin kaikki klooneja? Olisi: evoluutiossa ei millään kloonilla voisi olla edellytyksiä jäädä henkiin, koska täydellistä ihmistä ei ole olemassa; esim. jo yksikin perinnöllisen sairauden aiheuttavalle mutaatiolle altis alue DNA:ssa riittäisi hävittämään kloonin. "Jumala ei heitä noppaa." (A. Einstein)
PH

[Benedictus]

Isak Erikssonin isää hakiessa eivät edes geenitutkimukset antaneet sopivaa vastausta. Ehkä voisi vielä tehdä laajempia hakuja, joista saattaisi löytyä jotain kontakteja sukulaisiin.

Isak Erikssonin isän pitäisi siis olla länsisuomalaista juurta, varakasta sukua ja liikkua piireissä, joitka selittäisivät Isakin uraa ja avioliittoa.

Tällä hetkellä voisi arvioida, että selvästi esille tulee kaksi vaihtoehtoista Erikiä, joiden pojaksi Isak voitaisiin sijoittaa.

1. Erik on Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius, joka kuolee 1638, mutta jonka leski Brita Henriksdotter hakee 1650 avustusta Kuningatar Kristiinalta useiden pienten lasten kanssa.

-Ericus Mathiae Abogiuksen isäksi on arveltu Mats Eriksson ja vaimoaan Elisabeth Pontusdotteria Maskusta. Olisi silloin Göös-suvun mieslinjaa.

2. Erikus Henrici Tackua eli Ilonusta Huittisista ja Punkalaitumelta.
Tutkituista Ericus Henrici Ilonuksen ja Ericus Henrici Tackun nimikirjoituksista selviää selvästi, että kyse on samasta henkilöstä, joka 1637 mainitaan Merikarvialla ja 1639 nimitetään Punkalaitumen kirkkoherraksi.

1646 mainitaan Ericus Henricin lapsena Isak Eriksson, mikä on vääjäämätön todiste tästä pojasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
Kuten ohsta näkyy on vain vuonan 1646 maininta pojasta aiempina vuosina sisaret Elin ja Anna.
Vaimo Brita näkyy vain 1642.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Henkikirjoituksesta eri aikoina annetut määräykset Kun myllytullista siirryttiin henkirahan kantoon, perittiin uutta veroa kaikilta 12 vuotta täyttäneiltä henkilöillä. Ei kestänyt kuitenkaan kauan, ennen kuin verovelvollisuuden perustana olevia ikärajoja muutettiin. Vuonna 1652 nostettiin verovelvollisuuden alaikäraja 15 vuoteen ja yläikärajaksi määrättiin 63 vuotta. Vuodesta 1655 lähtien joutuivat kuitenkin yli 63 vuotiaat talonisännät verovelvollisiksi. 1650-luvulla voimaan tulleet ikärajat säilyivät sen jälkeen muuttumattomina kaksi vuosisataa, koko Ruotsin vallan ajan ja pitkään autonomian ajalla.


http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=297352


Nuo 1642 näkyvät tyttäret olisivat siis syntyneet ennen 1630, jos merkintä tulee henkikirjasta?
Poika Isak siis 1634 perustuen 1646 merkintään.

Osaako joku sanoa mikä on noiden merkintöjen lähde SAY:ssa?


Että poika Isak on mainittu 1646 voi myös merkitä sitä, että isä Erikin kuoltua on kaikki lapset merkitty kirjaan iästään huolimatta.


Tässä Ericus Henrici Ilonus -Takku jutussa on vain pari hankalaa ongelmaa.
1. Ilonuksen vävyksi on arveltu Merikarvian khr Olaus Martini Grååta, jolla vaimo Walborg jo 1635.
Tämä tarkoittaisi, että Ilonuksen tytär olisi syntynyt noin 1617 tai aiemmin. Täten 1630-luvulla syntyneet lapset olisivat aika myöhäisiä hänen vaimolleen. Vielä hankalampaa, jos Isak olisi syntynyt vasta 1640-luvulla.
Tuntuisikin, että vaikka vaimon nimi on Brita, niin vaimo on voinut vaihtua toiseksi Britaksi.


Tässä herää epäilys, että kyseessä olisikin eräs toinen Brita, jolla tiedetään vuonna 1650 olleen pieniä lapsia.
------------
Uudet tiedot:
1. Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius (1624-1638) sama kuin aiempi Köyliön khr Ericus Mathiae (1618-24).
2. Köyliön khr Ericus Mathiaella vaimo Lastika.
3.Tammelan khr Ericus Mathiaella vaimo Brita Henriksdotter, joka Paimion khr Henricus Martinin tytär, äitinsä Margareta Jacobsdotter.
4. Khr Ericus Mathiae Abogiuksen leski pienine lapsineen sai 13.7.1650 tilan haltuunsa Tammelan Häiviästä kuningatar Kristiinalta.
fordom Pastoris uthi Tammela efterlefwerskas hustru Brijta Hendricksdotters vnderdånige ansökiande, i anseende af hennes stoora fattigdoom, och olägenheet, som hon medh een hoop små barn sitter uthi.

Ichtydius-suvun juuret ketjussa on päätelty, että Ericus Abogiuksen lapsipuolet Jacob Matssin Ichtydius, Beata Matsdotter Erik Pistolhjelmin vaimo ja Elisabeth Matsdotter Tammelan khr Michael Aldstadiuksen vaimo olivat Ericus Abogiusken vaimon Brita Henriksdotterin lapsia tämän 1. aviosta Paimion khr Mathias Sigfridin kanssa, joka kuoli 1627.

Tämä tieto ei voi pitää paikkaansa, koska Tammelan khr Ericus Abogius kuolee 1638 ja hänen leskellään Brita Henriksdotterilla on vielä 1650 pieniä lapsia, jotka olivat siis syntyneet 1634 jälkeen ollakseen alle 16 vuotiaita.
Tiedetään, että 1638 Tammelan khr: sijaisena toimi Jacobus Mathiae eli melko varmasti Ericuksen poikapuoli Jacob Matsson Ichtydius.

Tästä voidaan laskea, että Jacobuksen piti olla jo pappi 1638, voidakseen toimia sijaiskirkkoherrana. Eikä edes sijaiseksi kai ihan juuri valmistunutta valittu.
Koska papin piti olla vähintään 25 vuotias, voidaan laskea, että Jacobus Ichtydius oli syntynyt ennen vuotta 1613.

Tästä tietysti seuraa, että hänen äitinsä oli syntynyt viimeistään 1585, vaikka olisi naitu 18 vuotiaana.

1585-1634 tarkoittaisi, että Brita Henriksdotter Jacobus Ichtydiuksen äitinä olisi saanut lapsia vielä yli 50 vuotiaana.

Koska nyt tiedetään, että Ericus Mathiaella Köyliön khr:lla oli vaimo Lastika, voidaan arvella, että nämä Matsin lapset ovatkin Lastikan lapsia, eivät Brita Henriksdotterin.

Myöskään Ericus Mathiae Abogiuksen tytär Brita Eriksdotter Abogius ei ole Britan tytär vaan tämän Lastikan ja Ericuksen yhteinen lapsi.
-----------------
Yllä oleva Ericus Mathiae Abogiuksen perheen selvitys tuo esiin seikan, että Abogiuksella olisi pitänyt olla useampia pieniä lapsia Brita Henriksdotterin kanssa 1650.


fordom Pastoris uthi Tammela efterlefwerskas hustru Brijta Hendricksdotters vnderdånige ansökiande, i anseende af hennes stoora fattigdoom, och olägenheet, som hon medh een hoop små barn sitter uthi.

Kuten yllä näkyy merkinnästä on kyseessä useampi pieni lapsi.


Merkinnästä myös näkyy, että kyseessä on aiemman khr leski, mutta ei sanota nimeä, eikä aikaa. Koska khr Aldstadiuksen jälkeen jää leski, ei kyseessä ole Brita Henriksdotter, vaan tämän pitää olla Abogiuksen leski.

Tässä herääkin kysymys.
Abogius kuoli 1638 eli lapset jotka olisivat pieniä-små- olisivat syntyneet 1634 jälkeen, jos olisivat 16 vuotta nuorempia. Ei ole oikein uskottavaa, että he olisivat kaikki yli 12 vuotiaita ja käytettäisiin små sanaa.

Phdin erääksi vaihtoehdoksi, että Abogiuksen leski Brita Henriksdotter onkin avioitunut Abogiuksen kuoltua Ericus Henrici Ilonus-Tackun kanssa ja saanut ainakin pojan Isakin tästä liitosta, tyttärien ollessa mahdollisesti Abogiuksen lapsia.

Ilonuksen kuoltua on tullut takaisin Tammelaan.

Eräs tätä ajatusta puoltava pointi on, että Karkun Suoniemen Pakkalan emäntä oli Paimion khr Mathias Erici Florinuksen sisar Cristina. Mathias Florinuksen vaimo taasen oli Brita Henriksdotterin sisar Elisabeth.
Tämä voinee selittää Isak Erikssonin suhdetta Pakkalaan Karkussa.

Jos Isak Eriksson olisi syntynyt 1640-luvun alkupuolella, olisi hän myös helposti selitettävissä tuoksi opiskelija Isak Eriksson Hammearstiernaksi 1668.

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.

Isak olisi tuolloin vasta 24-28 vuotias.

Koska tiedettään Elin Brenneruksen veljen naineen Hammarstierna-suvusta, ei avio Elinin tyttären tyttären kanssa olisi outo seikka.

Ericus Henrici Ilonuksen äitiä ei tunneta, mutta koska sisarensa poika vaikutti Helsingin Malmilla voidaan epäillä, että äiti olisi sieltä suunnalta ja silloin voisi hyvinkin olla kyse Hammarstierna suvun tyttärestä 1500-luvun lopulla.
Isä olisi tällöin Henrik Henriksson.

[Pekka Hiltunen]

Jos Isak Eriksson olisi syntynyt 1640-luvun alkupuolella, olisi hän myös helposti selitettävissä tuoksi opiskelija Isak Eriksson Hammearstiernaksi 1668.

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.

Isak olisi tuolloin vasta 24-28 vuotias.

Koska tiedettään Elin Brenneruksen veljen naineen Hammarstierna-suvusta, ei avio Elinin tyttären tyttären kanssa olisi outo seikka.

Ericus Henrici Ilonuksen äitiä ei tunneta, mutta koska sisarensa poika vaikutti Helsingin Malmilla voidaan epäillä, että äiti olisi sieltä suunnalta ja silloin voisi hyvinkin olla kyse Hammarstierna suvun tyttärestä 1500-luvun lopulla.
Isä olisi tällöin Henrik Henriksson.
Turun Akatemian perustaminen vuonna 1640 antaa kyllä marginaalia Isak Erikssonin syntymävuoteen, koska ei-aatelisilla oli 1/3 kiintiö - kuten Ruotsin muissakin akatemioissa, Upsalassa ja Tartossa. Tälöin eivät kaikki ei-aateliset voineet mahtua ensimmäiselle lukuvuodelle eivätkä ehkä vielä toisellekaan.
Kun ketju on pitkä eikä Genoksen Takku-artikkelikaan ole käsillä, haluaisin kysyä, että kuka oli Henrik Henriksson.

Toiseksi, olen koettanut sovitella yhteen Agricola- ja Esping -nimiä, kun ne näyttävät esiintyvän itsepintaisesti samassa suvussa. Minulla on vanha kirjaus Bengt Henriksson Hammarstiernan vaimoksi "Sara Simonsdotter"-niminen "henkilö", joka nyt ainakin nimensä perusteella sopisi olemaan Paraisten khra Elias Simonis Espingin sisar. Knud Kappen tai Agricolan till Bogårdin puolisoksi mainitaan Nils Muurlan tytär Margit Nilsdotter. Margitin sisar Brita/ Birgitta Nilsdotter on ollut aviossa Turun pormestarin (1545-1558) kanssa, mutta hän on kuollut jo 1539. Voisikohan olla mahdollista, että sisaren, Margit Nilsintyttären ja Knud Kappen tytär Malin Knudsdotter (Agricola till Bogård) on nainut tätinsä lesken, Turun pormestari Simon Nilssonin (k. 1564[?])?

Esping-Agricola- ja Glad -sukujen kiemuroissa taitaa Knud-nimikin esiintyä. Tällöin Elias Simoniin (Esping) ja Sara Simonintyttären veljeksi mahtuisi vielä eräs 1569 vaiheilla kuollut ”finsk ryttare i Livland” Nils Simonsson till Bogård (Leijonmark).
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=137126.0
Sara Simonsdotter on tätinä voinut tavan mukaan antaa nimensä Elias Simoniin ja Agneta Klemetintytär Espingin tyttärelle ja myöhemmin Korppoon khra:n, Jöns Laurenti Gestrigiuksen vaimolle. Nähtävästi ruotsalaistaustainen Gestrigius on tiettävästi toiminut Klaus Flemingin kotisaarnaajana. Margit Nilsintyttären (Muurla) myöhempi avio oli kait Per Flemingin kanssa.
PH

[Benedictus]

Henrik Henriksson oli Hammarstierna suvun isä, joka mainitaan edesmenneenä 1600, koska leski avioitui uudelleen Henrik Jönssonin kanssa.
http://runeberg.org/frfinl/0187.html

Ramsey mainitsee, että Gräsan tila oli vaimon Annan perintöä.
http://runeberg.org/frfinl/0222.html

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11119

Eräs mahdollisuus, jota ei ole vielä huomattu, on se, että Ericus Henrici Ilonuksen isä olikin Hammarstierna sukua.

Kuten yllä näkyy oli Espoon Gräsan isäntä Henrik Henriksson ja tila vaimonsa Annan perintöä.
Henrik Henriksson kuolee ennen 1600.

Toisaalta Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän Takku artikkelissa Genos 1/2016 mainitaan 3. Henrik Tacku, jonka isännimeä ei tiedetä.
Hänen tiedetään kuoleen 1600 aikoihin, koska 1601 käsiteltiin hänen linnaleiri saataviaan.

Ajallisesti tämä Henrik Tacku voisi olla aivan hyvin Gräsan Henrik Henriksson, jonka isä olisi silloin Henrik Knutsson Tacku, jonka vaiheista myöskään ei ole tarkempaa tietoa.

Yllä oleva tarkoittaisi silloin, että Ericus Henrici Ilonus-Tacku olisi Gräsan Henricin poika, jonka veljenpoika Johan Bengtsson aateloitiin Hammarstierna nimellä.

Isak Eriksson Ericus Henrici Ilonuksen poikana olisi siis käyttänyt serkkunsa nimeä.

Alal nettilöytö.
Mikähän tuo vaakuna Anna alla mahtaa olla?
https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog

Anna Markusdotter till Gräsa Hammarstjerna (o.s. i Sjöskog) (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#)

Anna Markusdotter till Gräsa Hammarstjerna (o.s. i Sjöskog) syntyi henkilöille Markus Jönsson Sjöskog i Helsinge Kyrkoby ja Gertrud Jönsdotter Creutzhammar i Sjöskog (o.s. Kurjala till Grässa).
Markus syntyi paikassa Tomtbacka, Haltiala, Helsinki socken.
Gertrud syntyi vuonna 1510.

Henkilöllä Anna oli 6 sisarusta: Brita Markusdotter Gyllenlood (Juusteen) (o.s. Grässa i Sjöskog), Johan Markusson i Sjöskog ja 4 muuta sisarusta (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#).

Anna meni naimisiin henkilön Henrik Henriksson till Gräsa Hammarstjerna kanssa.
Heillä oli 2 poikaa: Bengt Henriksson Hammarstjerna till Sjöskog i Helsinge socken Gräsa ja yksi muu lapsi (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#).

Anna meni naimisiin henkilön Henrik Jönsson Silfversparre/till Ekekulla i Bjärnå kanssa.

Anna kuoli.


https://thumbnail.myheritageimages.com/984/071/288984071/503/503590_752866e6z9lna301c519sa_X_64x64C.jpg (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#)

[TapioV]

Henrik Henriksson oli Hammarstierna suvun isä, joka mainitaan edesmenneenä 1600, koska leski avioitui uudelleen Henrik Jönssonin kanssa.
http://runeberg.org/frfinl/0187.html

Ramsey mainitsee, että Gräsan tila oli vaimon Annan perintöä.
http://runeberg.org/frfinl/0222.html

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11119

Eräs mahdollisuus, jota ei ole vielä huomattu, on se, että Ericus Henrici Ilonuksen isä olikin Hammarstierna sukua.

Kuten yllä näkyy oli Espoon Gräsan isäntä Henrik Henriksson ja tila vaimonsa Annan perintöä.
Henrik Henriksson kuolee ennen 1600.

Toisaalta Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän Takku artikkelissa Genos 1/2016 mainitaan 3. Henrik Tacku, jonka isännimeä ei tiedetä.
Hänen tiedetään kuoleen 1600 aikoihin, koska 1601 käsiteltiin hänen linnaleiri saataviaan.

Ajallisesti tämä Henrik Tacku voisi olla aivan hyvin Gräsan Henrik Henriksson, jonka isä olisi silloin Henrik Knutsson Tacku, jonka vaiheista myöskään ei ole tarkempaa tietoa.

Yllä oleva tarkoittaisi silloin, että Ericus Henrici Ilonus-Tacku olisi Gräsan Henricin poika, jonka veljenpoika Johan Bengtsson aateloitiin Hammarstierna nimellä.

Isak Eriksson Ericus Henrici Ilonuksen poikana olisi siis käyttänyt serkkunsa nimeä.

Alal nettilöytö.
Mikähän tuo vaakuna Anna alla mahtaa olla?
https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog

Anna Markusdotter till Gräsa Hammarstjerna (o.s. i Sjöskog) (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#)

Anna Markusdotter till Gräsa Hammarstjerna (o.s. i Sjöskog) syntyi henkilöille Markus Jönsson Sjöskog i Helsinge Kyrkoby ja Gertrud Jönsdotter Creutzhammar i Sjöskog (o.s. Kurjala till Grässa).
Markus syntyi paikassa Tomtbacka, Haltiala, Helsinki socken.
Gertrud syntyi vuonna 1510.

Henkilöllä Anna oli 6 sisarusta: Brita Markusdotter Gyllenlood (Juusteen) (o.s. Grässa i Sjöskog), Johan Markusson i Sjöskog ja 4 muuta sisarusta (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#).

Anna meni naimisiin henkilön Henrik Henriksson till Gräsa Hammarstjerna kanssa.
Heillä oli 2 poikaa: Bengt Henriksson Hammarstjerna till Sjöskog i Helsinge socken Gräsa ja yksi muu lapsi (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#).

Anna meni naimisiin henkilön Henrik Jönsson Silfversparre/till Ekekulla i Bjärnå kanssa.

Anna kuoli.


https://thumbnail.myheritageimages.com/984/071/288984071/503/503590_752866e6z9lna301c519sa_X_64x64C.jpg (https://www.myheritage.fi/names/anna_i%20sj%C3%B6skog#)
Monikkalan suvulla oli tällainen vaakuna, mutta omistuskirjaimet eivät sovi kenkään suvun jäseneen. Jackarby-Pil suvulla oli kolme jousta nuolineen. Ei näy sopivan sinnekään.
T.V.

[Benedictus]

Olisi kiinnostavaa tietää mistä tuo nuoli vaakuna on tuohon tiedostoon otettu ja miksi?

Monikkala suvun vaakuna Ramseylal on kuvattu samanlaiseksi, mutta siinä selvästi nuolet ovat alaspäin , kun taas tuossa kuvassa ne ovat pystyasennossa.
Eli ovatko jonkin erisuvun tunnus.Suvun jota ei ole tunnistettu, liittyen ehkä juuri Helsingin seutuun.

Lars Hordellin äidin aatelisen Brita Johansdotterin tunnukseksihan on mainittu kolme nuolta, mutta lähdettä tiedolle ei ole koskaan löydetty.

[Pekka Hiltunen]

Erik Ilonus on voinut ottaa Tackun tilan viljelyksiinsä tultuaan erotetuksi Lapväärtin khra:n -virasta. Kun hän sai viran takaisin, oli Lapväärtissä jo toinen khra, joten ajautui "tahdostaan riippumatta" Punkalaitumelle räätälöityyn virkaan: seuraajan, Keppleruksen kerrotaan valitelleen joutuneensa asumaan savupirtissä ja hän sai kruunulta korvausta rakennutettuaan taloon savupiipun. Keppleruksen Kepler-jälkipolvia asusteli Merimaskun Taattisissa. Kepplerus lienee ollut Saksasta lähtöisin ja hänen isänsä on saattanut olla Johannes Keplerin 2. tai 3. serkku. Saksassa nimestä on käytössä erilaisia muunnelmia: Kepler, Keppeler Köppeler jne.. Taattisten kirjurit (rusthollari Alexander Michaeli Keplplerus (p:so Hebla Schilling Turusta) ja hänen poikansa olivat erinomaisen taitavia ja taidokkaita, ja on mahdollista, että Ilonuksen poika on saanut mallia kirjurina Keplerien taidokkaista koukereoista. Läntinen genetiikka sopii erinomaisen hyvin niin Espoon kuin Perniön seuduillekin. Lapväärtistä kyllä oli suorat yhteydet ruotsalaiseen talonpoikaistoon, mutta sinne Ilonuksella tuskin oli mitään sukukontakteja. Pitäjä oli ruotsinkielinen ja on ilmeistä, että jos Ericus Henrici on kuollut varhain jättäen lesken, jolla oli pikkulapsia, ovat nämä oppineet ruotsia Simon Michaeli Keplerukselta ja tämän vaimolta. Simon Michaeliin isällä on ollut asunto ja ehkä talo Turun kirkkokorttelissa. Mikko Köppi on voinut kuolla ruttoon tms, minkä takia ei kirjausta kuolemasta ole löydetty, mutta hän on mahd. saksalaisena voinut myös palata skuutillaan kotikonnuilleen kuolemaan jättäen kenties lapsitteen perintöä Suomeen ja Turkuun. Muistelen jostain lukeneeni, että Simon Michaelis sai viran naimalla edelisen khra:n lesken.

Äijälän rusti Erik Henriksson oli kai tuntematonta rälssiä. Mikä estäisi Uskelan poikaa olemasta yhteydessä Seutulan (Sjötsko) tai Haltialan (Tomtbacka) sukuihin? Kyseessähän ovat tyypilliset läntisen genetiikan alueet Turun seutua ja saaristoa lukuunottamatta.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Äijälän rusti Erik Henriksson oli kai tuntematonta rälssiä. Mikä estäisi Uskelan poikaa olemasta yhteydessä Seutulan (Sjötsko) tai Haltialan (Tomtbacka) sukuihin? Kyseessähän ovat tyypilliset läntisen genetiikan alueet Turun seutua ja saaristoa lukuunottamatta.
PH

Perniön Ekekullassa mainitaan vuonna 1601 Olof, Gräsan Henrik Jönssonin lampuoti.

Ransay, Hammarstierna

Henrik Henriksson, skref sig till Gräsa i Esbo socken, sannolikt hans hustrus arfgods; — † före 1600 då hans hustru, Anna (1), lefde omgift med skepphöfvidsmannen Henrik Jönsson, som nu äfven skref sig till Gräsa, ehuru han själf egde en frälsegård, Ekekulla i Bjärnå (2).

Myöhemmin vuonna 1622 Ekkullan yhteydessä mainitaan Perniön Hirvilahden ja Stennäsin Christer Claesson, josta tiedetään seuraavaa.

Jägerhorn af Spurila (A 114, A 5). Suku on lähtöisin Paimion Hevonpäästä, jota isännöi suvun kantaisä Peder puolisonaan Kerstin (Brita) Klasdotter Horn af Kanckas. Heidän pojanpoikansa, Claes Christersson (k. 1578, puoliso Anna Johansdotter Stålarm, A 32, k. 1595), omisti myös mm. Paimion Nakolinnan. Claesin sisko Anna omisti mm. Uskelan Pahkavuoren ja toinen sisko Cecilia peri Hevonpään avioituessaan Nils Svensson Gyllenhiertan (k. 1565) kanssa. Claes Christerssonin tytär Anna Claesdotter avioitui Christer Nilsson Gyllenhiertan (k. 1620) kanssa (omistivat Paarskylän) ja poika Christer Claesson (k. 1633) nai Elin Michelsdotter Munck af Fulkilan (k. 1632), joka omisti Hirvilahden. Annan ja Christerin veljenpoika, Johan Henricsson (1602-1643, puoliso Hebla Gyllenhierta, k. 1689) peri serkuiltaan muiden läänitysten ohella myös Somerniemen Kopilan. Johan Henrikssonin jälkipolvilla oli Somerolla hallussaan Kopilan lisäksi Härkälä, Hovila, Kimala ja Lahti.
https://www.sssry.fi/saatylais.htm

Edellisten osan kanssa puuhaili käräjille tai käräjillä Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isä. Isak Erikssonin serkun puoliso näytti olleen vähintäänkin Muurlan suvun maatiaishaarasta. Siitä on juttua tässä ketjussa.

[Benedictus]

Isak Erikssonin jälkeläinen Aron Astrenius oli Punkalaitumen kirkkoherra.
Isakin tytär ja vävy menivät Pakkalaan, kun Isak heitti heidät ulos Järventakaa.
Isakilla oli suhteita Merikarvian suuntaan.
Isakilla oli toimintaa Callia-Takkujen kanssa.

Tuntuisi luonnikkaalta, että Isak olisi tästä Satakunnan verkostosta.

Jos ja koska Erik Ilonus ja Erik Tacku vaikuttavat kiistatta olevan sama henkilö, on aika vahva viite Isakin alkuperäksi.
Tuo ajtukseni, että Erik Henriksson Tackun isä olisi ratsumies Henrik Henriksson eli Henrik Tacku Espoon Gräsan isäntä, selittäisi täysin Isak Eriksson Hammarstiernan nimenkätön.

Toisaalt aihmettelen tuota my hetitage sivustolla ollutta Anna Gräsaan yhdistettyä nuoli vaakunaa, koska se viittaa Tackujen äitiin Brita Johansdotterin vaakunaa.
Olen jotenkin käsittänyt, että tuo vaakuna olisi tullut jostain ruotsalaislähteestä Hordellin äidin tietoihin.

En luota muistiini, mutta muistelisin, että löysimme aikoinaan Ilonuksen sisaren mieheksi Porvoonläänin voudin Mats Henrikssonin?

[Pekka Hiltunen]

Tässä ketjussa on kai tullut esiin jossain vaiheessa Merimaskukin. Simon Michaelis näyttäisi siis opettaneen saksalaisen kirjoitustavan poikapuolelleen. Merimaskun lähikuntien varhaisia kirkonkirjoja tapailleet ovat voineet nähdä saksalaistyylistä kirjoitusta kaikessa kauneudessaan, mutta eräs kirkonmies pyrki sitä myös jäljittelemään: jäljennös paljastuu, kun tekstiä suurentaa, jolloin pitkät, isoihin kirjaimiin liittyvät kaarivedot paljastavat käden vapinan ja epävarmuuden...

Isak Erikssonin velipuolen avioliitto Turun valtaporvaristoon kuuluneen Henrik Mattsson Tawastin tyttären Kristina Henrikintyttären ja Turun HO:n asessorin (& kihlakunnantuomari) Mårten Schillingin tyttären Hebla (Helena) Schillingin kanssa on varmaankin voinut osaltaan vaikuttaa myös Isakin urakehitykseen. Tämä herättää myös jälleen henkiin kysymyksen Henrik Tawastin 1. vaimosta: hänhän on saattanut lukeutua Friisien sukukuntiin.
PH

[Pekka Hiltunen]

Isak Erikssonin jälkeläinen Aron Astrenius oli Punkalaitumen kirkkoherra.
Isakin tytär ja vävy menivät Pakkalaan, kun Isak heitti heidät ulos Järventakaa.
Isakilla oli suhteita Merikarvian suuntaan.
Isakilla oli toimintaa Callia-Takkujen kanssa.

Tuntuisi luonnikkaalta, että Isak olisi tästä Satakunnan verkostosta.

Jos ja koska Erik Ilonus ja Erik Tacku vaikuttavat kiistatta olevan sama henkilö, on aika vahva viite Isakin alkuperäksi.

Vainaja, Punkalaitumen Ilonus on voinut jättää Tackuun talon perinnöksi kuoltuaan itse esim. viinaan. Suhteet taas saattavat liittyä Isakin lähipiirin suhteisiin - tai sitten hänen omiin kykyihinsä kirjurina ja asiainhoitajana. Jo Erik Henriksson Ilonus on joutunut hankkimaan asiakaskuntaa seurakuntalaistensa tilalle elannokseen siksi aikaa kun oli pidätettynä kirkkoherranvirasta, ja tämä asiakaskunta on voinut "periytyä" pojalleen. Se, että Astreniusten jälkipolvia esiintyy Satakunnassa saattaa liittyä myös Erik Isakssoniin, joka toimi Mouhijärvellä. Wilhelm Johansson Ranckenin appi taas oli Tyrvään Engelbreckt Staare, jonka vaimo oli Tammelan Hassalasta... Tackujen sukuhan on perinjuurin tutkittu ja olisi outoa, jos pappishaara olisi jäänyt löytymättä.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Kun Astreniusten N-haploryhmän STR-haplotyyppi vielä näkyi FTDNA:n massiivisessa 11000 henkilön Suomi DNA-projektissa, samansuuntainen N-haplotyyppi näkyi toisellakin karkkulaisella. Mielestäni sekin ja muitakin jostain syystä poistui julkisuudesta melkein heti, kun ne hetken näkyivät. Ehkä sitä ei ollut avattu julkiseksi ja/tai se päivityksen yhteydessä jostain syystä ilmestyi hetkeksi nähtäväksi. Se ei ollut sen läheisempi kuin rannikko- ja länsisuomalaisten verrokit. En muista tämän näytteenantajan etäisimmän esivanhemman sukunimeä, koska en pitänyt sitä monien muiden vastaavien selaamieni ohella oleellisena. Googlasin kuitenkin hätäisesti säätyläiseltä vaikuttavan nimen ja se vei joko todellisuutena tai arvauksena Karkun Rainion isälinjaan, eli käsittääkseni Dönsby-sukuun. Tämä voisi jo soittaa jonkun Rainioita tutkineen muistikelloa. Pelkästään 67 markkerin tasolla on mahdollista, että kahden sukulinjan markkeriero 1600-luvun vaihteessa eläneeseen yhteiseen esi-isään voi helposti olla 5-7, eli yhtä paljon kuin ero alueellisiin verrokkeihin. Pitää muistaa, että google on virhealtis poimintaväline ja markkerierot vain suuntaa antavia.

[Jari Latva-Rasku]

Kun Astreniusten N-haploryhmän STR-haplotyyppi vielä näkyi FTDNA:n massiivisessa 11000 henkilön Suomi DNA-projektissa, samansuuntainen N-haplotyyppi näkyi toisellakin karkkulaisella. Mielestäni sekin ja muitakin jostain syystä poistui julkisuudesta melkein heti, kun ne hetken näkyivät. Ehkä sitä ei ollut avattu julkiseksi ja/tai se päivityksen yhteydessä jostain syystä ilmestyi hetkeksi nähtäväksi. Se ei ollut sen läheisempi kuin rannikko- ja länsisuomalaisten verrokit. En muista tämän näytteenantajan etäisimmän esivanhemman sukunimeä, koska en pitänyt sitä monien muiden vastaavien selaamieni ohella oleellisena. Googlasin kuitenkin hätäisesti säätyläiseltä vaikuttavan nimen ja se vei joko todellisuutena tai arvauksena Karkun Rainion isälinjaan, eli käsittääkseni Dönsby-sukuun. Tämä voisi jo soittaa jonkun Rainioita tutkineen muistikelloa. Pelkästään 67 markkerin tasolla on mahdollista, että kahden sukulinjan markkeriero 1600-luvun vaihteessa eläneeseen yhteiseen esi-isään voi helposti olla 5-7, eli yhtä paljon kuin ero alueellisiin verrokkeihin. Pitää muistaa, että google on virhealtis poimintaväline ja markkerierot vain suuntaa antavia.

Niin se muisti pätkii, Rainiot eivät taida olla Dönsbyn vaan pelkästään Rainion isälinjaa, jos oheinen linkki pitää paikkansa.
https://www.geni.com/family-tree/index/6000000008554630961

Nimismies Hans Johansson Rainion puolisoksi väitetään Margareta Henriksdotter till Dönsbyn ja alkuperältään tuntemattomaksi jääneen Markuksen tytärtä Beataa. Kyse ei siis olisi Rainion isälinjasta. Beatan veljiä Hakikossa olivat Melkolan Hans Markusson ja Nummen Henrik Markusson. Henrik Markusson oli Halikon Piintilän Henrik Markussonin aikalainen ja nimikaima. Piintilän Henrik Markussoon oli Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isän äidin isä.

[Pekka Hiltunen]

Niin se muisti pätkii, Rainiot eivät taida olla Dönsbyn vaan pelkästään Rainion isälinjaa, jos oheinen linkki pitää paikkansa.
https://www.geni.com/family-tree/index/6000000008554630961

Nimismies Hans Johansson Rainion puolisoksi väitetään Margareta Henriksdotter till Dönsbyn ja alkuperältään tuntemattomaksi jääneen Markuksen tytärtä Beataa. Kyse ei siis olisi Rainion isälinjasta. Beatan veljiä Hakikossa olivat Melkolan Hans Markusson ja Nummen Henrik Markusson. Henrik Markusson oli Halikon Piintilän Henrik Markussonin aikalainen ja nimikaima. Piintilän Henrik Markussoon oli Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isän äidin isä.
Piintilän SAY:sta löytyvä, varhaisin isäntä oli siis Markus Pavalsson. Ei kai ole mahdotonta, että Äijälän isäntä olisi ollut Dönsbyn Henrik Henrikssonin Margareta-tyttären jälkeläinen.

Kertauskysymys: kuka olikaan Erik Henrikssonin (Ilonus) isä, kun löydän SAY:sta Uskelan Äijälässä vain Erik Jacobssonin Lisbeta-vaimoineen? Onko Isak Erikssonin isänäidin nimi tiedoissa?
PH

[Benedictus]

Ericus Henrici Ilonuksen eli Tackun isää ei siis tiedetä.
Hän oli Punkalaitumen kirkkoherra 1639 alkaen. Mistä P?iispa Rothoviuksen ja Brahen kirjeet.
Ilonus mainitaan 1637 Merikarvialla kahden tilan viljelijänä. Sitten tilat autioksi.

Olen esittänyt Ericus Henrici Ilonus/Tacckua Isak Erikssonin isäksi, koska tuonnimenen poiak hänellä oli 1646 SAY:ssä Punkalaitumen pappilassa.

Seuraajan Kepleruksen vaimo Brita ei ole Isakin äiti vaan hän oli Huittisten khr Henricus Clementiksen leski Brita Henriksdotter Naakka Kokemäeltä.

Ilonuksen vaimona oli Brita jo Merikarvialla, mutta vaikuttaisi, että Punkalaitumen Brita on 2. vaimo.

Ericus Henrici Ilonus /Tackun isäksi sopisi hyvin tuo Espoon Gräsan isäntä Henrik Henriksson, joka ajallisesti katoaa kuvioista, samaan aikan kuin ratsumiehenä eri paikoissa mainittu Henrik Tacku.

Ilonuksen tilan hankinnan takaajina oli useita alueen mahtiisäntiä. Yhtenä Pomarkun Nisin ratsutilallinen Grels Henrikson, joka ajallisesti topisi Ilonuksen veljeksi.

Muut takaajat olivat myös henkilöitä, joilla tuntuu olevan yhteys Tackuihin.
Esim Wolter Moliisin pojan 2. vaimo oli Margareta Sigfridsdotter Tackun tytär.

[Pekka Hiltunen]

Seuraajan Kepleruksen vaimo Brita ei ole Isakin äiti vaan hän oli Huittisten khr Henricus Clementiksen leski Brita Henriksdotter Naakka Kokemäeltä.
----
Ilonuksen vaimona oli Brita jo Merikarvialla, mutta vaikuttaisi, että Punkalaitumen Brita on 2. vaimo.
Kiitos taas kerran oikaisusta - tähän olen sotkeutunut jo aiemminkin! - Totta kai: Daniel Jusleniushan oli Alexander Simonsson Kepplerin velipuoli...
En tiedä, mahtuuko Ilonukselle kahta Brita-nimistä vaimoa. Asiaa lienee käsitelty Tacku-ketjussa(?). En kylläkään ole löytänyt kyseistä SAY:n sivua tai paikkakuntaa, josta ilmenisi Ilonuksen lapsia Isak mukaan lukien (Satakunta ja sen erämaat ovat muutenkin tuottaneet päänvaivaa jo rippikirjojen osalta selvitellessäni lasteni sukuja). Nähtävästi Tackun talossa oli sukulaisia silloin, kun vävy hätistettiin sinne perheineen Järvenpäästä.
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577013
Ulvila ,Sastmola
Tässä her Erik eli Ilonus, vaimo Brita , tytär Beata ja Anna

Heidät on laitettu väärän tilan kohdalle, kuuluvat Kaasaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
Huittinen , Punkalaidun
Her Erik , vaimo Brita , tytär Elin ja Anna, poika Isak
1642-46
Nimitettiin virkaan 1639.
-------------------------
Ajattelin nyt kerätä kaikki tiedot Erik Henriksson Tackusta ja Erik Henriksson Ilonuksesta yhteen, jotta saisi selvän ovatko sama vai eri henkilö.

Nyt kun Ruotsin valtionarkisto on ilmainen ja digitoitu pitkälle, niin onkohan kukaan vielä etsinyt tietoja sitä kautta?
-------------
Herra Erich (Henrici Ilonus) näkyy samassa vuoden 1637 henkikirjassa vielä Merikarvialla, missä oli ottanut kaksi autiotilaa viljelyyn.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10603585

Terveisin
Matti Nieminen
-----------------
K. V. Åkerblomin "Lappfjärds historia" mukaan Ilonus ja Hoppius olivat sama mies:

"Ericus Henrici Ilonus. I Lappfjärds inventariebok benämnes denne kyrkoherde Ericus Hoppius. Ingen annan upplysning gives där om honom. Han lät dock, under de sex år han var kyrkoherde här, tala om sig rätt mycket, m.a.o. sörjde för – dock icke avsiktligt – att eftervärlden skulle veta av honom. Han nämnes här redan 1625 och har följaktligen först varit kapellan, alltså tjänstgjort i Lappfjärd i omkring tio års tid. Han är kyrkoherde härstädes från 1629."
(Åkerblom, Kristian Vilhelm: Lappfjärds historia 1, Vaasa 1938.)

Terveisin
Matti Nieminen
------------------
Herra Erik otti Ulvilan käräjillä 23.-24.5.1636 kaksi autiotilaa Merikarvialta. Nämä tilat olivat naapuruksia, 3 äyrin 16 penningin Kaasa ja 1 äyrin 14 penningin Knuussi. Stupilan talon veroluluku oli samaan aikaan 4 äyriä 15 penninkiä. Luvut voi tarkistaa vuoden 1636 maakirjasta. Siellä Kaasa ja Knuussi on merkitty viljelyyn otetuiksi (Optagit). Stupila on vielä autio Haakon Pekanpojan jälkeen ja sen ottaa viljelyyn Otto Grothusen 1637.

Tässä vielä käräjäjuttu, jossa herra Erik ottaa Kaasan ja Knuussin:

Ulvilan käräjillä 23.-24.5.1636 Lapväärtin entinen kirkkoherra herra Erik Henrici pyysi ottaa viljeltäväkseen kaksi autiotilaa Merikarvialta, toinen 3:16 veroäyrin tila, jota Martti Olavinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut autiona 35 vuotta, ja toinen 1:14 veroäyrin tila, jota Esko Laurinpoika oli viimeksi asunut ja joka oli ollut niin kauan autiona, ettei kylässä ollut ketään, joka olisi tiennyt, milloin siitä viimeksi oli verot maksettu. Koska kukaan suvusta ei halunnut ottaa niitä vastaan eikä lunastaa sukuoikeutta itselleen, annettiin samat talot mainitulle herra Erikille kruununtiloina, ei verotiloina, vastaan otettaviksi, nautittaviksi, viljeltäviksi ja hallittaviksi, kuitenkin siten, että hän hankkii asukkaat erikseen kummallekin talolle, mikäli ei korkeilta viranomaisilta saa lupaa yhdistää niitä yhdeksi taloksi ja manttaaliksi. Jotta hän pysyisi tilalla ja verovapausvuosien jälkeenkin suorittaisi kruunun ulosteot, ovat hänestä menneet takuuseen nimismies Wolter Molis Vanhastakylästä, Matti Viikeri Yyteristä, Birjer Maununpoika samasta paikasta, Tuomas Matinpoika Harjunpäästä, Esko Pertunpoika Suosmereltä ja Reko Heikinpoika Pomarkusta. (Ulvilan käräjät 23.-24.5.1636, VA mm 4: 123v, mf ES 1921)

Terveisin
Matti Nieminen

Yllä olevista takaajista Pomarkun Nissin ratsutilan isäntä Grels Henriksson voisi ajallisesti olla Erikus Henrici Ilonuksen veli.
Wolter Moliisin miniä oli Margareta Sigfridsdotter Tackun tytär.
-----------
Tässä vain kaksi esimerkkiä Herra Erikin nimikirjoituksista vuodelta 1629:
Ericus Henrici Ilonus Pastor Loci

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654282 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654282)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653968

Terveisin
Matti Nieminen

Tuossa vuoden 1642 veroluettelossa on myös hr Eric Henricin kohdalla sinetti. Joku kirjain siitä eroittui.
Onko missään sinettikokoelmassa mukana Ilonuksen sinettiä.

Tämä löytyi
Porin läänin maa- ja henkikirja 1644 (7222)
kuva 155 Punkalaidun Prestebohl folk
Kyrkioh. Her Erikcs, Elin dott, Walborg pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10603150

Turun ja Porin läänin tilejä 1639 (7192)
Kuva 278 kirjekopio/allekirjoitukset on puhtaaksikirjoittajan tekemiä
pv 3.1.1641 Ericus Henrici
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10744681

Joku veroluettelo voi vielä löytyä ajalta jolloin hr Ilonus oli Punkalaitumella.

t. Pirkko

kuva 136 Skatte och krono bönder
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10604202
Ericus Henrici Pungalaitio

Kymmennysluettelo 1639 (7196) kuva 220 oförmögne ---- bönder ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10702697

allekirjoitus Ericus Henrici Ecclestiastes in Pungalaitio. (Sinetti on ilmei-
sesti pudonnut kirjasta.)

Tämä pöytäkirja ilmeisesti liittyy viran menetykseen/takaisin saamiseen?
kuva 181 fol 172
---- ------ Her Erich fordom kyrkioherde i Lappfjärd ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846804

mainitaan Tukholmassa 30.8.1634 päivätty kirje

kuva 182 fol 173 jatkoa edelliseen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846806

Piispa Isac Rothoviuken kirje mainitaan sekä myös Per Brahen 31.7.1639 päiväämä kirje.
Lainaus viestistä Nro 45

kuva 24 Piispa Rothovii ja Pungalaitio pastorat mainitaan, Per Brahe
----- bref 31. Juli 1639 är till at ----- kyrkiogiäld ------ pastorat
och Ericus Henrici Tacku ----- - adjunct i Huittis til kyrkioherde ------
samt --- hemman at Kyrkieby til samman? --- 3 ¼ skatte och 1 1/3
mtl till prästebohl anslagna --- Pungalaitio capellgiäld –-- Huittis socken
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7425570

Tiedot tästä kirjasta
Huittisten seurakunta Historialliset muistiinpanot 1580-1887 (II Ha:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7425527

t. Pirkko

---Per Brahe igenom bref af den 31. Juli 1639 är till et särskilt kyrkiogiäld eller pastorat afskilt och Ericus Henrici Tacku, förut warande adjunct i Hwittis, til kyrkioherde thärstädes förordnad samt trenne hemman af Kåstilaby til samman af 3 ¼ skatte och 1 1/3 mtl till prästebohl anslagne. Uthom Pungalaitio capellgiäld af Hwittis sokn äro till samma pastorat några byar och hemman af Tyrwis, Urdiala och Loimjoki Soknar tilordnade… __________________
Essimi
Paimenmuistossa mainittu 1.8.1639 Per Brahen kirje löytyi myöskin, mutta sitä ei ole osoitettu Ilonukselle. Mainitaan vain hr Eric Henrici.

Vielä kun löytyisi se 31.7.1639 päivätty Per Brahen kirje minkä tiedot löytyvät Huittisten seurakunnan Historiallisten muistiinpanojen kirjasta.

t. Pirkko

Tuossa vuoden 1639 Kymmennysluettelosta löytyneestä ja 14.1.1639 Melchior v. Falkenbergin allekirjoittamassa tositteessa on maininta fattiga Prästman her Erich Hinrici --- om långs tids -----
af ödes räntan tillfalla ---- -------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10703038
----------------------------------
Yllä olevista lainauksista löytyy sekä Lapväärtin että Punkalaitumen kirkkoherrojen allekirjoituksia.
Allekirjoituksia katsoessa voi aika varmasti sanoa, että ne on kirjoittanut sama henkilö. Niissä näkyy samanlainen iso E kirjain ja iso H on tehty samaan tyyliin.

Erik Ilonus katoaa Merikarvialta 1637 ja 1639 Erik Tacku saa Punkalaitumen kirkkoherran viran. Koska käsiala on sama voidaan vain todeta, että Ilonus on vaihtanut nimensä sukunsa Tacku nimeen, ehkä juuri työn saannin takia.
Tuo maininta köyhästä pappismiehestä kuitista on kirjattu 14.1.1639. Erik Tacku sai viran 31.7.1639 eli saattoi hyvinkin olla köyhänä pappina puolivuotta aiemmin.

Näkisin, että ylläolevan perusteella on Ericus Henrici Ilonus ja Ericus Henrici Tacku olisivat sama henkilö.
Ilonuksesta mainitaan jossain, että olisi ollut Urjalan kirkkoherrana, mikä ei voi pitää paikkaansa, koska siellä oli tuolloin pitkäaikainen kirkkoherra, eikä sinne ajallisesti mahdu uutta.
---------------------
Jos ja kun Ilonus ja Tacku ovat sama henkilö kuviota vahvistaa sekin, että Merikarvian 1. kirkkoherra Olof Mårtensson (Gråå), jonka vaimo oli ilmeisesti Ilonuksen tytär, oli Huittisten Margareta Sigfridsdotter Tackun 2. puolison vouti Mårten Olofssonin poika.

Ericus Henrici Tacku sopisi ajallisesti 1601 kuolleen ratsumies Henrik Tackun pojaksi. Koska tiedetään Ilonuksen sisaren Margareta Henriksdotterin olleen Helsingin Malmin Bertil Matssonin äiti, viittaisi se, että heidän äitinsä voisi olla Helsingin seudulta.

Eli isä voisi olla aivan hyvin tuo Henrik Tacku, joka voi olla sama kuin Gräsan isäntä Henrik Henriksson. jonka kuolin aika sopii yhteen Henrik Tackun kanssa.

Koskisen ja Nissilän Takku artikkelissa mainitaan Henrik tackusta:
1597 ratsumies Anders Larsson Potilan lipustossa.
Maaliskuussa Närpiössä
Marraskuussa Turun linnassa.
Helmikuussa 1599 heiniä autiotilojen heinäverosta
Ei elossa elokuussa 1601, jolloin Euran käräjillä käsiteltiin hänen linnaleirisaataviaan, jotka vastaan otti Kiukaisten Jacob Matsson.

[Benedictus]

Två söner till hustru Margareta var 1602 i kronans tjänst hos Arvid Eriksson (Stålarm). Bara en av dem är känd till namnet, nämligen Klas Johansson till Sjöskog, som i sitt vapen förde två korslagda bilor och på hjälmen tre strålformigt ställda pilar. Samma vapen anges i Peringskiölds samling ha tillhört "Marcus Jönson, trol. finne fr. Borgå sn."[15 (https://www.genealogia.fi/genos-old/55/55_49.htm#15)]

https://www.genealogia.fi/genos-old/55/55_49.htm

[Jari Latva-Rasku]

Piintilän SAY:sta löytyvä, varhaisin isäntä oli siis Markus Pavalsson. Ei kai ole mahdotonta, että Äijälän isäntä olisi ollut Dönsbyn Henrik Henrikssonin Margareta-tyttären jälkeläinen.

Kertauskysymys: kuka olikaan Erik Henrikssonin (Ilonus) isä, kun löydän SAY:sta Uskelan Äijälässä vain Erik Jacobssonin Lisbeta-vaimoineen? Onko Isak Erikssonin isänäidin nimi tiedoissa?
PH

Vastaus kysymykseen Ilonuksesta jo tulikin.

Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isän Erik Jakobssonin äiti oli Margeta Henriksdotter Halikon Piintilästä. Margetan isä oli Henrik Markusson eli mahdollisesti sama kuin Henrik Markusson "till Nummis i Halikko", eli käsittääkseni aateliton äidinpuoleinen Dönsby. Siksi Erik Jakobssonia ehkä kutsuttiin käräjillä aateliseksi ja hän olisi ollut Horn-sukuisen isäntänsä sokeriserkku. Erik Jakobssonin isän Jakob Thomassonin puoleisen isovelipuolen Simon Jakobssonin puoliso oli myös Margeta Henriksdotter, joka voisi käräjäyhteyksien perusteella olla Muurlan sukua.

Simon Jakobssonin frände oli Halikon ja Piikkiön kihlakunnan kruununvouti, Uskelan Mäenalan ratsutilan omistaja Christiern Mattsson, jonka jälkeläiset käyttivät nimeä Melartopaeus. Christiern hoiti käräjillä niin Simon kuin Erik Jakobssonin asioita, eli hän voisi olla velipuolien isänpuoleinen sukulainen.

Kansallisbiografiassa kerrotaan Kangasalan kirkkoherrasta Josef Melartopaeuksesta seuraavaa. Oliko hän Christiern Mattssonin veli, jää arvattavaksi. Oliko Äijälän vävy Jakob Thomasson Satakunnasta, jää myös arvattavaksi.
Josephus Matthaei, Josef Mattsson
Kotoisin Satakunnasta. V luultavasti (Takolander 1926) vouti Matti Jaakonpoika / Matts Jacobsson ja Hebla Eerikintytär / Eriksdotter.
Kangasalan kirkkoherra 1634; Ylä-Satakunnan rovastikunnan lääninrovasti ainakin jo 1640, jolloin osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan. Suoritti rovastintarkastukset Orivedellä 1651, 1653 ja 1654, Längelmäellä 1648, 1651 ja 1654 ja Längelmäellä ja sen kappelissa Kuorevedellä 1653 (Lempiäinen 1967).
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 18.5. ja 22.9.1649, 14.3.1651, huhtikuussa ja 18.6. (3.12.) 1652, kahdesti helmikuussa 1653 ja 19.12.1653 sekä 27.5.1654.
Melartopaeus asui 1644 Kangasalan pitäjän Isoniemestä Paavali Matinpojalta ostamallaan maatilalla.
K Kangasala 26.8.1654.
P1 Hebla Eskilsdotter; P2 1638 Elisabeth N.N.

[P-L H]

Hei

Ericus Henrici Tacku ja Ericus Henrici Ilonus on kaksi eri henkilöä.

Punkalaitumen kirkkoherraksi sai nimityksen Erikus Henrici Tacku, förut
warande adjunct i Hwittis.

Huittisten pappisluettelosta (Hiski) on Erikus Henricin nimi jäänyt pois
apupappien luettelosta.

Veroluetteloista en ole Erik Tackua etsinyt ajalta ennen kirkkoherraksi nimitystä.

Ericus Henrici Ilonus ei ole kuittauksissa nimittänyt itseään pastoriksi.
(Oli ilmeisesti saarnaaja) ja edellisen virkansa menetettyään muutti
muutamaksi vuodeksi Merikarvialle.

t. Pirkko

[Benedictus]

Jos verrataan nimikirjoituksia on kyseessä sama henkilö. 1637 merikarvialla, on ollut 2 vuotta hyvinkin aikaa olla adjunktus.

Jossain on käräjä juttua Punkalaitumelta, missä khr veti viinaa, eikä lukkarikaan saanut kirkkoon hoitaan hommiaan.
Taisi tarinassa olla vielä jokin naiskentelu pirtinlattiallakin.

[Jari Latva-Rasku]

Karkun Järventaan Isak Erikssonin syntyperä ei ole selvinnyt. Se ei selviä seuraavillakaan huomioilla Uskelan Äijälän Erik Jakobssonista. Erik Jakobssonilla oli tunnetusti ylioppilaspoika Isak Eriksson Kentzer, jonka sukunimi oli jo isällä ja isoisällä Jakob Thomassonilla, vaikka kaikilla näillä säästeliäästi käytettynä.

En tiedä tulkitsinko oikein maininnan alla olevan käräjätuomion vasemman sivun alareunassa, että Äijälän naapurikylän Pullolan "Jacop i Pullila" olisi ollut "Thomas (Simonsson) ja Erich Jacopsson" i Äijälä "frände", eli sukulainen?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783278
Kun katsotaan Pullolan merkintöjä, Pullolassa on Jakob Sigfredsson "Kaipa, Kåippa, Kåippä", jonka isä voisi olla Pullolan Isotalon Sigfred Thomasson ja naapurissa olisi Vähätalon Markus Thomasson. Sigfred ja Markus voisivat olla veljeksiä ja mahdollisesti patronyymistä päätellen vaikkapa Äijälän Jakob Thomassonin veljiä. Tämä voisi selittää mahdollisten pikkuserkkujen kesken frände-nimikkeen.

Pullolassa asui silloinen kihlakunnankirjuri myöhempi kihlakunnanvouti Jakob (Bengtsson) Haartman, joka oli merkitty Jakob Sigfredssonin vävyksi, eli Haartmanilla olisi voinut olla puoliso ennen Christina Gottlebeniä. Vähätalon isäntä voisi olla Isotalon Jakob Sigfressonin tyttären Valborgin puoliso Anders Eriksson.

Jakob Sigfredssonin poika oli ylioppilasmatrikkelista löytyvä Isak Barcherus, myöhemmin Barck.

On vaikea sanoa, mitä hyötyä tästä arvauksenpoikasesta on, mutta on ainakin vielä mahdollisuuksien rajoissa, että Pullolan isäntäväki voisi olla Äijälän Isak Erikssonin isälinjaisia sukulaisia. Isälinja on Salon seudulla voinut säilyä näihin päiviin asti.

[Jari Latva-Rasku]

On vaikea sanoa, mitä hyötyä tästä arvauksenpoikasesta on, mutta on ainakin vielä mahdollisuuksien rajoissa, että Pullolan isäntäväki voisi olla Äijälän Isak Erikssonin isälinjaisia sukulaisia. Isälinja on Salon seudulla voinut säilyä näihin päiviin asti.

Samaan aikaan, kun Uskelan Äijälän Erik Jakobsson oli 1630-luvulla Mauritz Hornin "Skaffarena" eli voutina Uskelan Kärkisten tilalla, Claes Hornin voutina mainitaan Inkeroisten tilalla Christer Mattsson, eli mitä ilmeisimmin sama kuin myöhemmin Uskelan Mäenalan omistanut kruununvouti. Christer Mattsson on mainittu Erik Jakobssonin velipuolen Simon Jakobssonin "frändeksi", mutta niin Erikin kuin Simonin uskottuna miehenä toimimisesta voisi päätellä, että Christer olisi niin Simonin kuin Erikin isän Jakob Thomassonin puoleinen sukulainen. Jakob Thomassonin 1. puoliso voisi olla Äijälän kylän suurimman tilan omistaneen Simon Perssonin tytär. Toinen puolisohan oli Halikon Piintilästä, mitä tietä Erik Jakobssonia olisi mahdollisesti äitinsä Margeta Henriksdotterin kautta kutsuttu tuomiokirjassa aateliseksi.

Uskelan Äijälän naapurikylässä Pullolassa voisi tuomiokirjasta päätellen olla Erik Jakobssonin ja hänen veljenpoikansa Thomas Simonssonin sukulaisia. "Fränden" Jakobin todennäköisen isän Sigfred Thomassonin mainitaan 1630-luvun puolivälin paikkeilla huolehtineen halvaantuneesta isästään Thomas Michelssonista. Kuka Thomas Michelsson voisi olla?

Sauvon kirkonkylässä ja kirkollisesti Halikkoon kuuluneessa Isokylässä mainitaan ainakin ajoittain 1600-luvun alkupuolella nimismies Thomas Michelsson. On ehkä mahdotonta todentaa, voisivatko samoihin maaomistuksiin liittyvät Matts ja Mårten Michelsson olla Thomas Michelssonin veljiä tai muuten sukulaisia. Kirkonkylässä esiintyi myöhemmin aluksi luutnantti ja myöhemmin kapteeni Mårten Mårtensson, joka käytti sukunimeä Winter. Simon Jakobssonin "frände" Christer oli Mattsson.

Karkun Järventaan Isak Erikssonin vuokraisännäksi Turussa ja esimieheksi Lääninrahastossa voidaan olettaa Evert Feuchting. Evert Feuchtingin Sauvossa omistaman tilan naapurina asui Winter-sukua. Ratsuväkirykmentin Isak Erikssonia edeltäneen katselmuskirjurin ja myöhemmin Selkeen kartanon voudin Kristoffer Platzmanin 1. puoliso oli Mårten Winterin leski Margeta Eriksdotter. Marttilan Yrjäntilässä asui vuodesta 1646 Henrik Mårtensson Winter. Ilmeisesti Winteriä edeltäneen isäntäsuvun lasten holhoojana toimi Claes Brennerus. Claes Brenneruksen veljenpuoliso oli Hammarstierna. Claes Brenneruksen sisko oli Isak Erikssonin puolison Julianan isoäiti.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=566557

1638-9 Mouyhijärven Selkeen kartanossa mainitaan gårdsfougde Thomas Simonsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52318635
1647 Karkun Mäenkylän Mäkipäässä Thomas Simonsson perheineen.
Thomas Simonssonia tutklittiin paljon aikaisemmin, taisi olla aika monessa luottamustoimessa.

Olisivatko yllä sama henkilö Selkeellä kuin Mäkipäässä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Teknisesti Uskelan Äijälän Thomas Simonsson ei voine olla sama henkilö, koska näkyy Äijälässä samaan aikaan.

[Benedictus]

Eräs mahdollinen Thomas Simonssonin isä voisi olla Liedon khr Simon Martini, Paimion Breitilän sukua.
Khr Simon Martinin poika mitä ilmeisemmin oli vouti Crister Simonsson.

Ajallisesti Crister Simonsson ja Thomas Simonsson sopisivat veljiksi.

Christer Simonsson oli siis Toickalan isäntänä, kylän kahden tilan Yli ja Alitanon isäntänä, yli 2 manttaalin omistajan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149151
Christer Simonssonin isä oli ilmeisesti Liedon khr Simon Mårtensson, jonka isä oli Paimion khr Martinus Johannis.
Khr ja aiemmin Paimion kappalainen Simon Mårtensson omisti Toikkalan tilan, jolla Christer Simonsson asui.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=566557

1638-9 Mouyhijärven Selkeen kartanossa mainitaan gårdsfougde Thomas Simonsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52318635
1647 Karkun Mäenkylän Mäkipäässä Thomas Simonsson perheineen.
Thomas Simonssonia tutklittiin paljon aikaisemmin, taisi olla aika monessa luottamustoimessa.

Olisivatko yllä sama henkilö Selkeellä kuin Mäkipäässä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Teknisesti Uskelan Äijälän Thomas Simonsson ei voine olla sama henkilö, koska näkyy Äijälässä samaan aikaan.
Tätä on aikaisemminkin pohdittu. Kyllä Selkeen vouti voisi aivan hyvin olla sama kuin Mäkipään isäntä, mutta Uskelan Äijälän Thomas Simonsson tuskin on sama henkilö. Järventaan Isak Erikssonilla oli kummiyhteys Mäkipään isäntäväen kanssa.

Sauvon Kirkonkylässä korpraalista kapteeniksi ja säterin omistajaksi edennyt Mårten Mårtensson Winter voisi ikänsä puolesta olla viipurilaisen 1600-luvun alussa syntyneen raatimiehen Mårten Olofsson Winterin poika. En tiedä tai muista, onko tämä yhteys jo kumottu. Mårten Mårtensson Winterin puoliso oli Elin Simonsdotter, mutta myöhempi puoliso voisi aivan hyvin olla sama kuin Kristoffer Platzmanin 1. puoliso Margeta Eriksdotter. Myös Platzmanit voisivat olla ainakin Inkerin seudulta, sillä viitteet siihen suuntaan ovat patronyymeistä päätellen vahvat. Epäselväksi jää, olisiko Sauvon kirkonkylässä asunut Mårten Mårtenssonin poika Mårten vai vain isä. Ainakin poika Henrik Mårten Mårtensson Winterillä oli. Henrik sopisi aivan hyvin samaksi kuin Marttilan Yrjäntilän Henrik Winter. Kristoffer Platzmanin yhteydessä mainittu Erik Mårtensson Winteriä ei Sauvon kirkonkylässä näy.

Pullolan Jakob Sigfredssonia on kutsuttu sukunimellä "Kaipa". Tästä tulee mieleen sukunimi Kaipainen tai Kaipiainen Juvan seudulta. Toinen mielleyhtymä on Vehkalahden Kaipiaisen kylä. Vehkalahdelta ovat myös Wilckenit. Vehkalahtelaisen Knaapin tytär Margaretha Jönsdotter Wilcken on väitetty olleen viipurilaisen Mårten Olofsson Winterin äiti.

[Benedictus]

Latva-Rasku toi esille tuon Sauvon kirkokylän ratsutilan, jossa vaikutti Mårten Winter.
Tällä oli vaimo Elin Simonsdotter, joka vaikuttaisi olevan tilan omistaja eli aiemman omistajan Simon Nilssonin, Sauvon nimismiehen ja klockaren tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906257
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=903949
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902073

Periaatteessa ajallisesti kuvioon sopisi, että tuo Karkun Mäenpään Thomas Simonsson olisi myös Simon Nilssonin poika eli Elin Simonsdotterin veli.

Kiinnostavaa, että naapuri tilalla on Mårten Mårtensson, joka mainitaan myös nimismiehenä, määreellä lensman brukar eli lienee entinen, mainitaan myös vanhana.

Olisiko tämä myös upseeri Mårten Winterin isä?
Ilmeisesti hän on Lars Mårtenssonin isä, joka näkyy tilalla seuraavana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906259
Lars Mårtensson mainitaan myös kyrkbyggarena eli kirkonrakentajana.

Tässä periaatteessa voisi olla tuon paljon tutkitun vouti Erik Larssonin isä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913286
Mårten Winterin tilalla jatkaa Johan Winter.
Tiedetään, että Karkun Platsmanin vaimon Margareta Eriksdotterin poijalla Erik Mårtensson Winterillä oli veli Johan, onko sama ?
Yllä enkan nimeksi on laitettu Margareta Johansdr. onko silti vain virhe?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=913286
Tässä Lars Mårtenssonin tilan omistajana räntmestare Edvart Feuhting, joka siis oli kirjuri Isak Erikssonin pomona 1674-6.

Vaikuttaisi, että näillä Sauvon kirkonkylän tiloilla on naitu aika tiukasti naapurista ja koko kylä taitaa olla samaa sukua.

[Benedictus]

Feuhtingin jälkeen tuo Sauvon kirkonkylän tila siirtyy Johan Rökmanille, jonka yhteyttä tilaan ei oikein saa selville.


sl. 1640 Johan Röökman Johannes Matthiæ, Nousensis 62 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=62). Vht: Nousiaisten kirkkoherra Matias Ryökäs (Matthias Benedicti, † 1648) ja Valborg Jespersdotter tämän 1. avioliitossa (2. pso Mynämäen kappalainen Henricus Gregorii Mojerus, † 1664). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Matthiæ, Nousensis. — Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken, myöhemmin Henr. Hornin ja Joh. Gallen rykm.) saarnaaja (1642), sittemmin rykmentinpastori (1647) ja sotarovasti (præpositus castrensis, 1656), ero 1658. Palveli sotilaspappina Saksassa, Tanskassa ja Puolassa yhteensä 16 vuotta. Oleskeli Nousiaisissa hakiessaan uutta virkaa. Vanajan kirkkoherra 1659. Lääninrovasti 1660. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1669. Helsingin maakuntakokouksen osanottaja 1671. † 1679. Pso: 1:o (jo 1652) Elisabet; 2:o (1657?) Margareta Johansdotter Collinius (asui leskenä Pälkäneen Laitikkalassa vielä 1684).


KA mf. ES 1847 (kk 10) Maskun ja Nousiaisten käräjät 26.–27.9.1693 s. 648 (Upbördzskrifwaren Johan Rökman ... ett Crono ödes hemman i bem:te Repola som Rökmans Swärmoder hustro Elisabetha Procopæa tillförende åboot och lembnat)
Tässä lienee Feuhtingin tilan ostaja.

[Jari Latva-Rasku]

Feuhtingin jälkeen tuo Sauvon kirkonkylän tila siirtyy Johan Rökmanille, jonka yhteyttä tilaan ei oikein saa selville.

KA mf. ES 1847 (kk 10) Maskun ja Nousiaisten käräjät 26.–27.9.1693 s. 648 (Upbördzskrifwaren Johan Rökman ... ett Crono ödes hemman i bem:te Repola som Rökmans Swärmoder hustro Elisabetha Procopæa tillförende åboot och lembnat)
Tässä lienee Feuhtingin tilan ostaja.

Syy Sauvon tilan myyntiin täytyy olla Evert Feuchtingin kuolemaan liittyvä taloudellinen järjestely. Sauvon käräjät 2.–3.8.1686 f. 150 (Oplystes nu första gången fordom Räntemestarens Sahl. Efwert Fuchtingz Ryttare hemman uthi Sagu Kyrckby belägit, hwilket dess Successor Matrimoni Secret: Per Stolpe med sin Hustrus samtycke til Arrendatoren Johan Röökman för 950 D: K:m:t försålt hafwer)

Johan Röökmanin puolison äiti Elisabetha Procopaea on kiinnostava, sillä hän voi olla Uskelan Hämmäisten sukua. Vähemmän kiinnostavaa on, että hänen puolisonsa oli Jakob Bock Nousiaisista.

Hämmäisten eli Hemmaeusten eli Procopaeusten sukuun liittyy Nils Hammerman seuraavalla tavalla. Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 3.–4.4.1671 s. 23 (Kyrckioheerden i Sommero Sochn Ehrwördige och wäl Lärde H:r Henricus Petri Procopæus föredrogh Rätten huru som han å sin hustrus Elin Nielsdåtters (=Hammarman) och hennes med Erfwingars wägnar hafuer någon Arfz prætention till fordom Lagh Läsarens Johan Mårthensons i Bothby Erfwingar, hwilken saak wid Härädz- och Laghmans Tingen är handterat worden).

Hans Brennerin puoliso Anna Nilsdotter oli sipoolaisen kapteenin Nils Michelsson Dubblarin tytär, mutta siitä on vaikea johdatella yhteyttä Brenneruksiin, vaikka se voisi tuntemattomaksi jääneiden puolisoiden kautta olla mahdollista. Elin Nilsdotter Hammarmanin isän velipuoli oli Jakob Stigelius eli Karin Alftanan puoliso.

[Julle]

< Christer Mattsson on mainittu Erik Jakobssonin velipuolen Simon Jakobssonin "frändeksi", mutta niin Erikin kuin Simonin uskottuna miehenä toimimisesta voisi päätellä, että Christer olisi niin Simonin kuin Erikin isän Jakob Thomassonin puoleinen sukulainen. Jakob Thomassonin 1. puoliso voisi olla Äijälän kylän suurimman tilan omistaneen Simon Perssonin tytär. Toinen puolisohan oli Halikon Piintilästä, mitä tietä Erik Jakobssonia olisi mahdollisesti äitinsä Margeta Henriksdotterin kautta kutsuttu tuomiokirjassa aateliseksi.

Uskelan Äijälän naapurikylässä Pullolassa voisi tuomiokirjasta päätellen olla Erik Jakobssonin ja hänen veljenpoikansa Thomas Simonssonin sukulaisia. "Fränden" Jakobin todennäköisen isän Sigfred Thomassonin mainitaan 1630-luvun puolivälin paikkeilla huolehtineen halvaantuneesta isästään Thomas Michelssonista. Kuka Thomas Michelsson voisi olla?

Sauvon kirkonkylässä ja kirkollisesti Halikkoon kuuluneessa Isokylässä mainitaan ainakin ajoittain 1600-luvun alkupuolella nimismies Thomas Michelsson. On ehkä mahdotonta todentaa, voisivatko samoihin maaomistuksiin liittyvät Matts ja Mårten Michelsson olla Thomas Michelssonin veljiä tai muuten sukulaisia. Kirkonkylässä esiintyi myöhemmin aluksi luutnantti ja myöhemmin kapteeni Mårten Mårtensson, joka käytti sukunimeä Winter. Simon Jakobssonin "frände" Christer oli Mattsson.

Karkun Järventaan Isak Erikssonin vuokraisännäksi Turussa ja esimieheksi Lääninrahastossa voidaan olettaa Evert Feuchting. Evert Feuchtingin Sauvossa omistaman tilan naapurina asui Winter-sukua. Ratsuväkirykmentin Isak Erikssonia edeltäneen katselmuskirjurin ja myöhemmin Selkeen kartanon voudin Kristoffer Platzmanin 1. puoliso oli Mårten Winterin leski Margeta Eriksdotter. Marttilan Yrjäntilässä asui vuodesta 1646 Henrik Mårtensson Winter. Ilmeisesti Winteriä edeltäneen isäntäsuvun lasten holhoojana toimi Claes Brennerus. Claes Brenneruksen veljenpuoliso oli Hammarstierna. Claes Brenneruksen sisko oli Isak Erikssonin puolison Julianan isoäiti. >

Jotenkin alkaa hälyyttämään yhteyksiä Hahlin nimismiessukuun ja Maexmontanus-pappissukuun, joihin liittyy voutina Isal Eriksson ja etunimet samankaltaisia, paikkakunta Karkku, Marttila ja Simon Persson
Scenaariot:
0. Mikkelin komppanian Heinolan/Asikkalan no 89 ratsumiehet?
1.Tutkittava Nyby eli Marttilan no 79 Naapuri ja 90 Wättilä ratsumiehet?
Wättilä 90 Maskun hevoskomppania? 79 Myllykylä Sigred Josephsson Maskun hevoskomppania kornetti Jöran Michelssonin tai Gyllenin säteri?
2. Tutkittava ratsutila Hävättilä eli Hävölä eli Pietilä Lempäälästä yhteys Maexmontanusin kautta Hahleihin?
3. Tutkittava Hahl Marttilan Hahlit? Hahl vai Hake vai Hage? Magnus Hahl palasi kuolemaan viereiseen kuntaan Koski Tl?
4. Onko muita Nyby eli Marttiloita?
1694: Mons Ohlsson med Nils Jacobsson Olof Haal 3H, 5ö, 1 2/3 m. Rytt. St. af andra Ryttmäst C och behåll sitt förra lugt Kvältes af Nyby 89?
1694: hästslagare?
RK 1775-78 Mierola alhainen Carl Hahl 1711? Kuka?

Lamppuvälähtäen

[Jari Latva-Rasku]

En tiedä tulkitsinko oikein maininnan alla olevan käräjätuomion vasemman sivun alareunassa, että Äijälän naapurikylän Pullolan "Jacop i Pullila" olisi ollut "Thomas (Simonsson) ja Erich Jacopsson" i Äijälä "frände", eli sukulainen?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783278
Kun katsotaan Pullolan merkintöjä, Pullolassa on Jakob Sigfredsson "Kaipa, Kåippa, Kåippä", jonka isä voisi olla Pullolan Isotalon Sigfred Thomasson ja naapurissa olisi Vähätalon Markus Thomasson. Sigfred ja Markus voisivat olla veljeksiä ja mahdollisesti patronyymistä päätellen vaikkapa Äijälän Jakob Thomassonin veljiä. Tämä voisi selittää mahdollisten pikkuserkkujen kesken frände-nimikkeen.


Tunnetussa lautapelissä määrätään menemään suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta. Järventaan Isak Erikssonin lähtöruutu on kirjurina Turun lääninrahason hoitajan Evert Feuchtingin luona Turussa noin vuodesta 1675 lähtien. Isak Eriksson oli erittäin rutinoitunut kirjoittaja, joka kirjoitti samalla käsialalla lääninrahaston pöytäkirjoja ja myöhemmin rartsuväkirykmentin Karkun 2. komppanian pöytäkirjoja. Tämä tarkoittaa, että ylioppilaaksi vuonna 1673 mainittu Uskelan Äijälän Isak Eriksson Kentzer on monien aiheyhteyksien vuoksi todennäköisin Astreniusten suvun kantaisä. Ainakaan sitä ei ole pystytty kiistämään mahdottomaksi. Toisaalta ylioppilaaksi vuonna 1668 tullut Isak Eriksson Hammarstierna voisi olla sama kuin Kentzer. Jos ei, ei muita sopivia muiksi henkilöiksi osoittautumattomia tunneta.

Yllä olevassa lainauksessa on ajatusvirhe. Ajatusvirhe on, että Pullolan Jakob (Sigfredssonin) sukulaiset eli "frändet" eivät ole Erik ja Thomas Jakobsson, kuten tuomiokirjassa mainitaan vaan, että Thomaksen oikea patronyymi olisi Simonsson. Jakob Sigfredssonin sukulaiset olisivat Erik Jakobsson ja Äijälän Jäpin Thomas Larsson, mikä käy ilmi esimerkiksi seuraavasta tuomiokirjasta.

Halikonja Uskelan käräjät 12-13.10.1653
Hans Ekelöf syyttää Erich Jacobssonia ja Thomas Larssonia Äijälästä metsäpalon sytyttämisestä (juttua käsiteltiin useilla käräjillä)

Thomas Larsson-niminen mainitaan useilla käräjillä.

Halikon ja Uskelan käräjät 7-8.3.1645
Thomas Larsson (i Påijåby och Biernå sochn) epäilee Thomas Simonssonin (i Äijälä) käyneen"luvattomasti" vaimonsa luona. Thomas Simonsson puolustautuu ja kertoo nukkuneensa velipoika Simon Simonssonin kanssa. Todistamassa isän äiti(puoli) Margareta (Henriksdotter Halikon Piintilästä) sekä Sigfrid Påålsson (i Äijälä, Jäpin isäntä ennen Thomas Larssonia)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739914

Halikon ja Uskelan käräjät 30.6-1.7.1652
Thomas Larsson (i Äijälä ) tuomitaan maksamaan vuoden 1647 verot Jacoilan talosta Halikossa. Kirjanpitäjä Elias Jönssonin mukaan Thomas on velkaa entiselle nimismiehelle tms.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783214

Lisäksi kahdella seuraavalla jutulla voisi olla yhteys edellisiin.

Halikon ja Uskelan käräjät 5-7.6.1653
Asetettiin joukko miehiä sovittelemaan raha-asiaa majuri Johan Christerssonin (till Wyborg) ja Erich Jacobsson (i Äijälä) välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783277

Perniönkäräjät 10-11.6.1653
Thomas Simonsson (i Äijälä) ja uskotut miehet jakavat pesän edesmenneen Lars Hinderssonin (i Poijoby) jälkeen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783282

Vaikuttaisi, että Lars Hindersson ja Thomas Larsson voisivat olla isä ja poika Perniön Pohjankylän Jussilasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895716

Äijälän Thomas Simonssonin äiti tai ainakin isän Simon Jakobssonin puoliso Margareta Henriksdotter voisi olla vaikkapa Lars Hinderssonin sisko. Ainakin ikäluokka täsmäisi, sillä siihen aikaan kuoltiin hyvinkin viisikymppisenä.

Koska Äijälän Erik Jakobsson ja Jäpin Thomas Larsson olivat sukua Pullolan Jakob Sigfredssonille ja Erik kiisteli raha-asioista Johan Christerssonin kanssa, voisi kuvitella, että myös Erik Jakobssonilla olisi yhteys Perniöön vaikkapa 1. puolisonsa Lisbethan välityksellä. Erik Jakobssonin puoliso kuoli vuonna 1654. Hän voisi olla aikaisemmin mainittu Lisa eli Lisbetha, joka sopisi Isakin äidiksi.

Äijälän Isak Erikssonin äidin lähtökohta voisi vaikka selvitä.

[Jari Latva-Rasku]

Ainakin Uskelan Äijälän Simon Jakobssonin, ja ehkä myös Erik Jakobssonin "frände" oli Uskelan Mäenalan kruununvouti Christer Mattsson (lapset->Melartopaeus). Halikon ja Uskelan vuoden 1656 syyskäräjillä muistutetaan vuoden 1648 syyskäräjillä toimitettaviksi määrätyistä kolmesta viljatynnyristä Häntälän nimismiehelle Thomas Claessonille ja Anjalan Henrik Mattssonin perillisille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783420

Toivottavasti tynnyrit eivät 8 vuoden ajan olleet seisoneet taivasalla. Kun katsoo, ketkä omistivat Anjalan Tammen vuonna 1634, siellä näkyvät nimismies Matts Mattsson, poika Christer Mattsson ja Matts Mattssonin puoliso sekä Christerin äiti tai äitipuoli Margeta Erkilsdotter. Myöhemmin poikana näkyy Henrik Mattsson. En muista, olisiko tämä tieto aikaisemmin ollut tässä loputtomassa ketjussa nähtävillä, mutta se ei ainakaan helpota Christer Mattssonin ja Simon Jakobssonin sukulaisuuden tulkintaa.

[Jari Latva-Rasku]

Puoli Muurlan kulmaa polttaneet Uskelan Äijälän Erik Jakobsson ja Jäpin Thomas Larsson olivat "frände"-suhteessa Pullolan Jakob Sigfredssonin kanssa. Tuomion yhteydessä myös Jakobista leivottiin jonkinasteinen syyllinen pyromaaniseen tekoon. Perniön Pohjankylän Jussilasta peräisin ollut Lars Henrikssonin poika Thomas Larsson voisi olla ainakin Äijälän Thomas Simonssonin sukulainen, koska Thomas oli jakamassa Thomaksen isän Larssin perintöä. Sellainen tehtävä sopii hyvin sukulaiselle, joka ei ole rintaperillinen.

Oheisen aukeaman oikean puoleisen sivun jutussa selviää, että Thomas Larsson oli korpraali, eli siihen aikaan ratsuväen alimmalla herraportaalla ollut aliupseeri, joka otti Sigfred Påhlssonin autiotilan, eli Jäpin, haltuunsa verojen maksamista vastaan. Sukulaisuudesta edeltäjään ei ole mainintaa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783129

[Benedictus]

Melartopaeus, Gabriel Christierni (K 1708)

Gabriel Kristersson

S kenties Halikko 1640-luvun loppupuolella. V Halikon ja myöhemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti Krister Mattsson Melartopaeus ja Hattulan kihlakunnan kruununvoudin tytär Brita Persdotter, jonka eno, eversti Erik Persson aateloitiin 1650 nimellä Pistolhjelm.


Jos Anjalan Tammen nimismies Mats Matsson olisi Crister Matsson Melartopaeuksen isä, niin mistä voisi tulla tuo sukunimi.


Melartopaeus, Josephus Matthiae (K 1654)

Josephus Matthaei, Josef Mattsson

Kotoisin Satakunnasta. V luultavasti (Takolander 1926) vouti Matti Jaakonpoika / Matts Jacobsson ja Hebla Eerikintytär / Eriksdotter.


Voisiko Nimismies Mats Matsson ja khr Josef Matsson olla veljeksiä?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947253


Kuka oli naapuritalossa 1670 mainittu lagläsare Gabriel Malartopaeus?

[Masari]

Lainlukija Gabriel M on Kangasalan kirkkoherran Josef M poika.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1020

[Benedictus]

Ei liene sattumaa, että Anjalan kylässä tavattaisiin Crister Matsson Melartopaeus ja muutamaa vuosikymmentä naapuritilalla Gabriel Josefsson Melartopaeus. Tuo viitannee sukusuhteeseen.

Khr Josephus Mattson Melartopaeuksen isäksi on ilmoitettu Satakunnasta vouti Matts Jacobsson.
Jotenkin tuntuu, että ajallisesti taitaa olla epävarma asia, toisaalta jos kyseessä on Kokemäen Kiettareen Margareta Sigfridsotter Tackun 2.puoliso, ei häneltä tiedetä lapsia.
Luultavaa onkin, että tuo isä esitys kuuluu satujen joukkoon, ellei ole jotain toista aiemmin ollutta vouti Mats Jacobssonia.

[Jari Latva-Rasku]

Ei liene sattumaa, että Anjalan kylässä tavattaisiin Crister Matsson Melartopaeus ja muutamaa vuosikymmentä naapuritilalla Gabriel Josefsson Melartopaeus. Tuo viitannee sukusuhteeseen.

Khr Josephus Mattson Melartopaeuksen isäksi on ilmoitettu Satakunnasta vouti Matts Jacobsson.
Jotenkin tuntuu, että ajallisesti taitaa olla epävarma asia, toisaalta jos kyseessä on Kokemäen Kiettareen Margareta Sigfridsotter Tackun 2.puoliso, ei häneltä tiedetä lapsia.
Luultavaa onkin, että tuo isä esitys kuuluu satujen joukkoon, ellei ole jotain toista aiemmin ollutta vouti Mats Jacobssonia.

Melartopaeusten tarinaan voisi osuvasti liittyä kaksi peräkkäistä juttua Halikon ja Uskelan käräjiltä vuodelta 1650. Toisessa Uskelan Äijälän Erik Jakobsson perii kolmea viljatynnriä Matts Eskilssonilta. Matts Eskilsson on niin tunnettu, että hänen kotipaikkaansa ei edes mainita. Seuraavassa jutussa Christer Mattssonilla on 32 taalerin saatava Erik Jakobssonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783225

Kukahan Matts Eskilsson voisi olla? Ehkä hän asui niihin aikoihin vielä asui Piikkiön Sauvalassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706191

Sauvalan Matts Eskilsson oli seuraava henkilö (Matti Walta).

Matts Eskilinpoika
kruununvouti Ylä-Satakunnan voutikunta 1625–1627
isä kruununvouti *Eskil Mattsinpoika
puoliso Helena Antoniuksentytär
Oli aikaisemmin provianttikirjuri Turussa. Kruununvoudit *Erik ja *Mikael Eskilinpojat olivat veljiä. Toimi myös lainlukijana.

Matti Walta kertoo Matts Eskelinpojan veljistä Mikael ja Erik Eskelinpojista seuraavaa.

Mikael Eskilinpoika
kruununvouti Sääksmäen voutikunta 1630–1632
isä kruununvouti *Eskil Mattsinpoika
puoliso Margareta Andersintytär
puolison isä kihlakunnankirjuri *Anders Carlenpoika
Sai ratsuvapauden tilalle Lempäälän Kuljussa. Kruununvoudit *Erik ja *Matts Eskilinpojat olivat veljiä.

Erik Eskilinpoika
kruununvouti Sääksmäen voutikunta 1624–1625
isä kruununvouti *Eskil Mattsinpoika
Kruununvoudit *Matts ja *Mikael Eskilinpojat olivat veljiä.

Heikki Impolan Genoksessa julkaistussa artikkelissa "Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet" kerrotaan Mikael Eskilssonin puolison suvusta seuraavaa.

Collinusten ja Beata-rouvan välinen sukulaisuus ei ollut näin läheinen, mutta se ei ole voinut olla kovin kaukainenkaan. Beata Sigfridintyttären isä oli Sigfrid Antinpoika, Ylä-Satakunnan kihlakunnan vouti 1582-1583 ja uudelleen 1585-1586, luultavasti sama henkilö, joka mainitaan Ylä-Satakunnan alikirjurina 1593-1596. Hän aloitti Karkun Haapaniemen kylän talojen yhdistämisen, ja hänen leskensä Margareeta sekä tämän toinen mies, Sääksmäen kihlakunnan kirjuri Antti Kaarlenpoika saattoivat sen loppuun. Margareetan toisen leskeyden aikana kylä oli jo yhtenä suurtilana (1606-1611). [6] Se siirtyi hänen tyttärelleen Beata Sigfridintyttärelle ja tämän miehelle Aksel Martinpojalle ja nautti säterivapautta vuodesta 1621. Margareetalla oli toisessa aviossaan tytär Margareeta Antintytär, Sääksmäen kihlakunnan voudin Mikael Eskilinpojan puoliso ja edellä mainitun Brita Mikaelintyttären äiti.

Tässä ketjussa on aikaisemmin ollut esillä kaatumisen vuoksi kadonneet, mutta uudelleen jaloilleen nostetut merkinnät, jotka ovat alla.

Turun raastupa 1655
Mats Eskilssonin 23.3.1653 antaman todistuksen mukaisesti edesmennyt Erich Mårthensson (joka asui ennen Kirkkokadulla) on velkaa 100 hopeataaleria, jotka ovat perua vuodelta 1625, jolloin Mats toimi Ylä-Satakunnan voutina ja peri everstiluutnantti Anthoni Jörgenritzin 1000 hopeataalerin rästejä Ylä-Satakunnasta. Mats oli yrittänyt periä omaa osaansa velasta useampaan otteeseen ja nyt leskenkin kuoltua hän yrittää saada rahat tytär Brita Eriksdotterilta. Brita oli vänrikki Erich Larssonin leski, joka oli maksanut jo Jörgenritzin velat (Kirkkokadun talo panttina) ja nyt sovittiin, että Brita maksaa Mats Eskilssonille 91taaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478332

Turun raastupa 1655
Erich Jacobsson Uskelasta haluaa 36 kuparitaaleria entiseltä lainlukija Mats Eskilssonilta niistä rahoista, jotka Mats oli saanut perittyä Brita Eriksdotterilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357

Erik Jakobsson ei ole voinut vaatia perintöä Matts Eskelinpojalta eikä Helena Antoniusdotterilta, koska he olivat elossa. Tässä ketjussa on aikaisemmin maininta, että Marttilan Mäentakana mainitaan jalkaväen upseerin palkkatilalla Erik Larsson, jolla on puoliso Juliana Philpusdotter. Julianan seuraava puoliso oli nimeltään Erik Jakobsson ja Juliana katoaa, ehkä kuolee, tilalta vuonna 1652.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349961
Uskelan Äijälän Erik Jakobsson ja hänen puolisonsa Lisbetha kuitenkin mainitaan Äijälässä vuodesta 1649 lähtien.

[Benedictus]

Vouti ja Hämeenlinnan pormestarilla Michel Eskilssonilla oli myös veli Johan Eskilsson, joka mainitaan Hämeenkyrön käräjillä Michelin edustajana.
Michel Eskilsson asui vaimonsa omistamalla Haapaniemen ratsutilalla Karkussa.
Mats Eskilsson asui lopuksi Nurmijärvellä ,muistaakseni Pukkila nimisellä tilalla, jossa leski Helena Antoniusdotter(Pape?) on mainittuna.

Uskelan Mäenalan tila kuului vouti Crister Matssonille, jossa on mainittuna befallingsman Erik Larsson vaimonsa Elinin kanssa 1672, Elin oli Karkun khr Johannes Collinuksen tytär.
Ilmeisesti vouti Crister Matsson on tässä vaiheessa jo kuollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947208

Kiinnostavaa on, että tilalla mainitaan 1673 Simon Clemetsson ja vaimo Brita.Kyseessä ei kuitenkaan oli vouti Simon Clemetsson Careel, joka samaan aikaan näkyy Ylöjärven Siivikkalassa vaimonsa Kirstin Platsmanin kanssa.

Onko tuo Anjalan Crister Matsson sama kuin Mäenalan vouti Crister Matsson. Mäenalan kuului jo tuolloin vouti Crister Matssonille, kun taas Anjalassa Crister Matsson oli vielä poikana.

[Jari Latva-Rasku]

Vouti ja Hämeenlinnan pormestarilla Michel Eskilssonilla oli myös veli Johan Eskilsson, joka mainitaan Hämeenkyrön käräjillä Michelin edustajana.
Michel Eskilsson asui vaimonsa omistamalla Haapaniemen ratsutilalla Karkussa.
Mats Eskilsson asui lopuksi Nurmijärvellä ,muistaakseni Pukkila nimisellä tilalla, jossa leski Helena Antoniusdotter(Pape?) on mainittuna.

Uskelan Mäenalan tila kuului vouti Crister Matssonille, jossa on mainittuna befallingsman Erik Larsson vaimonsa Elinin kanssa 1672, Elin oli Karkun khr Johannes Collinuksen tytär.
Ilmeisesti vouti Crister Matsson on tässä vaiheessa jo kuollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947208

Kiinnostavaa on, että tilalla mainitaan 1673 Simon Clemetsson ja vaimo Brita.Kyseessä ei kuitenkaan oli vouti Simon Clemetsson Careel, joka samaan aikaan näkyy Ylöjärven Siivikkalassa vaimonsa Kirstin Platsmanin kanssa.

Onko tuo Anjalan Crister Matsson sama kuin Mäenalan vouti Crister Matsson. Mäenalan kuului jo tuolloin vouti Crister Matssonille, kun taas Anjalassa Crister Matsson oli vielä poikana.

Ainakin kolmen viljatynnyrin velasta päätellen Mäenalan kruununvouti Christer Mattsson olisi sama kuin Anjalan Tammen nimismiehen Matts Mattssonin poika Christer.

Vuonna 1670 kuollut Mäenalan Christer Mattsson mainitaan ensimmäisen kerran Mäenalan tilalla vuonna 1638. Poika Christer Mattsson mainitaan viimeisen kerran Anjalan Tammella vuonna 1635. Kumpikin voisi olla noin vuonna 1611 tai 1612 syntyneen Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin ikäluokkaa.

Samaan aikaan vuosina 1634-5 kuitenkin mainitaan Inkeroisten tilalla Claes Hornin vouti Christiern Mattsson. Hän voisi toki olla sama henkilö, mutta epäilys silti jää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944558

Muistaakseni Christiern/Christer Mattsson-niminen tavataan myös jollain muulla tilalla Kiskossa? tai jossain muualla lähiseudulla. Christer Mattsson ei ole merkitty Mäenalan tilalle ainakaan vuosina 1644-51. Muistelisin, että kyse voisi olla samasta henkilöstä.

Se on toinen tarina, miten Christer Mattssonin "frände" voisi vähintään olla Uskelan Äijälän Simon Jakobssonin, ja mahdollisesti myös Erik Jakobsson. Kappalainen Henricus Simonis Skallen puoliso, joka vaikutti ainakin Äijälään liittyneistä vaatimuksista päätellen olleen joko itse tai puolison välityksellä läheistä sukua ainakin Simon Jakobssonille, oli Valborg Mattsdotter. Valborgilla oli poika Jakob Jakobsson (Skallerus?). Koska Christer Mattsson ei esiintynyt Äijälän tappeluun asti yltyneissä perintökiistoissa, voisi olettaa, että sukuyhteys Äijälään voisi Valborg Mattsdotterin sijasta olla Henricus Simonis Skalle. Simon ja Erik Jakobssonin isä Jakob Thomasson oli perintösuhteista päätellen todennäköisesti Äijälän vävy, jonka puoliso ja Simonin äiti olisi Äijälän Simon Perssonin tytär. Skalle voisi olla vaikkapa Simon Jakobssonin eno. Sukuyhteys Christer Mattssonin ja Äijälän isäntäväen välillä voisi muodostua Christerin mahdollisen äidin Margeta Eskilsdotterin välityksellä, mistä tulee mieleen kruununvouti ja lainlukija Matts Eskilsson, jolle Erik Jakobssonilla oli vaatimuksia. Matts oli joko Erikille velkaa tai sitten Erikillä olisi joko omia tai puolisoon liittyviä perintösaatavia Mattsin vanhemmilta.

Voisiko Matts Eskilssonin puolison Helena Antoniusdotterin isä olla Papen sijasta Mattsin velkasotkuun liittyvä everstiluutnantti Anthoni Jörgenritz?

[Jari Latva-Rasku]

Muistaakseni Christiern/Christer Mattsson-niminen tavataan myös jollain muulla tilalla Kiskossa? tai jossain muualla lähiseudulla. Christer Mattsson ei ole merkitty Mäenalan tilalle ainakaan vuosina 1644-51. Muistelisin, että kyse voisi olla samasta henkilöstä.


Christiern<>Christer Mattsson oli välillä tietenkin Kiskon Toijan Mommolan tilalla, joka myöhemmin tuli hänen poikansa Petruksen omistukseen. Mommola voisi olla puolison peruja.

[Benedictus]

Erik Persson Pistolhjelmin sisaren Brita Persdotterin sanotaan Ramseyn mukaan olleen kruununvouti Crister Matsson Melartopaeuksen vaimon.
Matti Walta kertoo tämän kuitenkin olleen Kiikalan Toijan Mommolan ratsutilallisen Per Jöranssonin tytär.

Lainaus Walta:Ketjussa edelleen nähtävästi Ramsayn teokseen perustuen esitetään, että kruununvouti Christer Mattsinpojan puoliso olisi ollut Pistolhjelm-sukua. Todellisuudessa puolison, Brita Perintyttären isä oli Toijan ratsutilallinen Per Jöraninpoika. Tila päätyi Christerille vaimon kautta Perin lesken ja ilmeisesti suhteellisen nuorena kuolleen pojan jälkeen.

Matti Walta
------
Jostain Ramsey on tuon Pistolhjelm idean saanut. Olisiko niin, että Brita Persdotterin isä Per Jöransson oli Erik Pistolhjelmin äidin Valborg Jöransdotter Lepuksen veli eli Erikin eno.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940371
Kukahan oli Jacob Jacobsson?

[Jari Latva-Rasku]

Erik Persson Pistolhjelmin sisaren Brita Persdotterin sanotaan Ramseyn mukaan olleen kruununvouti Crister Matsson Melartopaeuksen vaimon.
Matti Walta kertoo tämän kuitenkin olleen Kiikalan Toijan Mommolan ratsutilallisen Per Jöranssonin tytär.

Lainaus Walta:Ketjussa edelleen nähtävästi Ramsayn teokseen perustuen esitetään, että kruununvouti Christer Mattsinpojan puoliso olisi ollut Pistolhjelm-sukua. Todellisuudessa puolison, Brita Perintyttären isä oli Toijan ratsutilallinen Per Jöraninpoika. Tila päätyi Christerille vaimon kautta Perin lesken ja ilmeisesti suhteellisen nuorena kuolleen pojan jälkeen.

Matti Walta
------
Jostain Ramsey on tuon Pistolhjelm idean saanut. Olisiko niin, että Brita Persdotterin isä Per Jöransson oli Erik Pistolhjelmin äidin Valborg Jöransdotter Lepuksen veli eli Erikin eno.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940371
Kukahan oli Jacob Jacobsson?

Tässä ketjussa on 31.05.13 alkava suhteellisen järkeen käyvä Mommolasta Tammelan Saareen päätyvä keskustelu. Jakob Jakobsson maksoi satunnaisesti Mommolan kymmenyksen vuonna 1635. Myöhemmin 1660-luvun vaihteessa mainitaan toinen saman niminen, ilmeisesti Christer Mattssonin renki ja lampuoti. Vuoden 1635 kymmenys voisi olla vaikkapa laina tilanteessa, jossa Karin-lesken poika Johan Persson ei vielä ollut isäntänä tai tytär Brita Persdotter ei vielä ollut tuonut taloon puolisoaan Uskelan Anjalan Tammen ja Uskelan Mäenalan sekä mahdollisesti myös Uskelan Inkeroisten Christer Mattsonia. Kymmenykset eivät kovin suuria olleet.

Sitten noin 09.08.13 alkaa keskustelu, jolla voisi olla monenlaisia yhteyksiä Isak Eriksson Kentzeriin (yo ennen 1673), Isak Eriksson Hammarstiernaan (yo 1668) ja myös Evert Feuchtingin kirjuriin Isak Erikssoniin. Mukana ketjussa on aikaisemmin kirjoitettuja palautettuja tiedostoja, mikä myös vaikeuttaa ajatuksen kulun seuraamista.

Benedictus esimerkiksi totesi 20.11.2012 seuraavaa.
Tämä tieto vahvistaa sen seikan, että Mats Eskilssonin vaimo Helena/Elin Antoniusdr oli Antonius Papen tytär, sillä tuo Arvid Ankarsköldin vaimo oli Maria Stierna, jonka sisar oli Taivassalon khr Claes Brenneruksen 2. vaimon Juliana Stierna.
Claes Brenneruksen 3. vaimo Ingrid Jacobsdotter Bilang taas oli Antonius Papen tytärpuoli.

Uskelan Äijälän Erik Jakobssonilla ei ollut kuin velkoja Äijälän tilasta ja Jäpin Thomas Larssonin kanssa polttamastaan 200 taalerin omaisuudesta. Siksi olisi paikallaan kysyä, mitä saatavia hänellä voisi olla entiseltä lainlukijalta ja kruununvoudilta Matts Eskilssonilta. Ei tunnu kovin todennäköiseltä, että Erik olisi velanmaksuharrastuksensa lisäksi harjoittanut rahanlainausta. Toki hän olisi ollut herkkä vaatimaan kaikkia mahdollisia omia tai puolisonsa saatavia. En ymmärrä, mistä ne Erikin omat saatavat voisivat olla peräisin. Piintilän ja Äijälän perinnöt oli jo saatu.

[Calonius]

Ovatko Äijälä ja Åijala samaa perua? Turussa oli ainakin Åijalan talo. Yritin etsiä tältä Forumilta selvennystä tähän, mutta oikeastaan huomasin vain, että samoissa ketjuissa mainitaan Äijälää ja Åijalaa. Ajattelin pistää tähän pienen tiedon Turun manttaalista vuodelta 1643, koska siinä tuntuu olevan nimiä, jotka tulevat esiin näissä muutamissa ketjuissa:

Turun läänin henkikirja ja karjaluettelo 1643-1643 (7218)
Turun manttaali 1643
Aninkaisten kortteli
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486043

Åijalas gårdh:
2 Erich Larsson
1 Präste enckia
1 Hoffmans enckia ibid.
1 Kaijsa hwsquinna ibid.

Keitäköhän nämä henkilöt ovat?

[Benedictus]

Turun raastupa 1655
Erich Jacobsson Uskelasta haluaa 36 kuparitaaleria entiseltä lainlukija Mats Eskilssonilta niistä rahoista, jotka Mats oli saanut perittyä Brita Eriksdotterilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357

Jos tuo osuus rahasta on jonkinsortin perintö, niin silloin oikeastaan ainoa perijä voisi olla Erik Jacobssonin vaimo, mikä viittaisi, että hän olisi ollut Mats Eskilssonin tytär, sisar tai muu lähiomainen.
Ajallisesti sisarkin on hieman liian kaukaa, koska Mats on jo 20-luvulla voutina.

Kuka oli tuo Erik Mårtensson Kirkkokadulta?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145383
Voisiko olla Paimion Preitilän Erik Mårtensson?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083
Erik Mårtenssonin vaimo Margareta Matsdotter.

Breitilä ketjussa oli heistä jotain juttua, periaatteessa voisi olla myös Turussa myöhemmin.

Veljen Grels Mårtenssonin vaimo Malin Henriksdotter oli khr Henricus Martinin tytär, ja Johannes Jacobi Finnoniuksen leski.

Menikö nyt niin, että Helena Antoniusdotter Papen sisarpuolen Ingrid Bilangin miehen Clas Brenneruksen sisartyttärentytär oli Isak Erikssonin vaimo Juliana Alftanus-Palm?

Jos Helenan tytär N. Matsdotter olisi ollut Erik Jacobssonin vaimo, olisi Isak Eriksson Ingrid Bilangin sisarenpuolen poika?

http://runeberg.org/frfinl/0028.html

Ingrid Bilangin äiti Elin Hansdotter nai 1645 Antonus Papen eli Ingridin äidin 2. miehen lapset eivät olleet mitään sukua Bilangeille.

[Jari Latva-Rasku]

Turun raastupa 1655
Erich Jacobsson Uskelasta haluaa 36 kuparitaaleria entiseltä lainlukija Mats Eskilssonilta niistä rahoista, jotka Mats oli saanut perittyä Brita Eriksdotterilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357

Jos tuo osuus rahasta on jonkinsortin perintö, niin silloin oikeastaan ainoa perijä voisi olla Erik Jacobssonin vaimo, mikä viittaisi, että hän olisi ollut Mats Eskilssonin tytär, sisar tai muu lähiomainen.
Ajallisesti sisarkin on hieman liian kaukaa, koska Mats on jo 20-luvulla voutina.


Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin puoliso Lisbeth mainitaan Äijälässä ensimmäisen kerran vuonna 1649. Sitä ennen he olisivat voineet olla Mauritz Hornin omistamalla Uskelan Kärkisten tilalla, jossa silloin noin 27-vuotias Erik Jakobsson mainitaan ennen käsityöläisiä "skaffarena" vuonna 1639. Koska Matts Eskilsson ja Elin Antoniusdotter Pape tuskin mitään ennakkoperintöjä olisivat jakamassa, kyseessä voisi olla jokin muu saatava. Kaiken lisäksi tähän aikaan oli vielä vuonna 1662 kuollut Antonius Pape elossa. Antonius Papen puoliso oli vuonna 1665 kuollut Elin Hansdotter Hjerta? eli hänkin oli elossa. Elin Hansdotterin aikaisempi puoliso oli vuonna 1642 kuollut Jakob Filipsson Bilang. Lähinnä tulee mieleen, että saatava voisi liittyä Jakob Bilangiin (EJ:n puolison isä?) tai sitten Antonius Papen aikaisempaan puolisoon (EJ:n puolison äiti?). Lisäksi tietenkin mahdollisuuksien rajoissa voisi olla Matts Eskilssonion isä tai äiti. Jos Antonius Papen aikaisempi puoliso liittyisi Espoon Gräsaan, se olisi melkein saletti.

[Jari Latva-Rasku]

Ovatko Äijälä ja Åijala samaa perua? Turussa oli ainakin Åijalan talo. Yritin etsiä tältä Forumilta selvennystä tähän, mutta oikeastaan huomasin vain, että samoissa ketjuissa mainitaan Äijälää ja Åijalaa. Ajattelin pistää tähän pienen tiedon Turun manttaalista vuodelta 1643, koska siinä tuntuu olevan nimiä, jotka tulevat esiin näissä muutamissa ketjuissa:

Turun läänin henkikirja ja karjaluettelo 1643-1643 (7218)
Turun manttaali 1643
Aninkaisten kortteli
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486043

Åijalas gårdh:
2 Erich Larsson
1 Präste enckia
1 Hoffmans enckia ibid.
1 Kaijsa hwsquinna ibid.

Keitäköhän nämä henkilöt ovat?

Åijala eli Ojala voisi olla eri perua kuin ainakin Uskelan Äijälä, vaikka Turussa porvari Äijälä olikin. Ennen Erich Larssonia, joka voisi muiden vaihtoehtojen ohella olla Erik Mårtenssonin vävy, mainitaan raatimiehen leski ilman muita tunnisteita. Leski ei kuitenkaan ole merkitty Åijalan porukkaan kuuluvaksi. Åijala on jostain syystä yksi harvoja, joiden asukkien kohdalla on ilmoitettu asumispaikka.

Samaan aikaan ei kirkkokorttelissa ole mainittu Erik Mårtenssonia, jonka tytär Brita pitäisi olla (vänrikki) Erik Larssonin puoliso. Paimion Breitilässä mainittu (korpraali) Erik Mårtensson oli lähes koko ajan merkitty Breitilään eli ei ole todennäköistä, että hän olisi Turun kirkkokadun Erik Mårtensson, vaikka Breitilän Erikillä oli tytär Brita.

Matts Eskilssonin saatava liittyi aikaan 1620-luvulla, jolloin Matts oli voutina Satakunnassa, eli Matts oli ehkä voudin luontaisetuna joutunut korvaamaan muiden (Erik Mårtensson?) kontolle kuuluvia saatavia. Uskelan Äijälän Erik Jakobssonilla tuskin oli osaa Satakunnan tapahtumiin, koska hän siihen aikaan kuului Muurlan kulmien teinijengiin. Kun Brita Eriksdotter maksoi isänsä velan tai osan siitä, tarkkavainuinen Äijälän Erik haistoi taalereiden tuoksun. Syy vaatimukseen oli jokin muu kuin Satakunnan tapahtumat, ellei sitten siihen aikaan jollakin Erikiin liittyvällä henkilöllä ollut Matts Eskilssonin kaltaisia vaateita Erik Mårtenssonille.

Erikin taalerintarpeeseen voi liittyä viisi vuotta aikaisemmin Halikon ja Uskelan tuomiokirjassa ollut Erikin vaatimus Matts Eskilssonille kolmen viljatynnyrin velasta. Kyse voisi olla samasta Matts Eskilssonista. Siihen aikaan vuonna 1650 Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin puoliso Lisbeth oli vielä elossa, mutta ei enää vuonna 1655. Välimatka Piikkiön Sauvolan ja Muurlan Äijälän välillä on noin 50 km, eli viljaa tai viljaa rahan vastineena tuskin kuljetetaan muuta kuin sukulaisten välillä. Esimerkiksi 1680-luvulla vääpelin vuosipalkka oli 5 viljatynnyriä kymmenyksinä ja 30 taaleria talonveroina eli yhteensä 41 taaleria. Viljatynnyrin arvo siis oli yli 2 taaleria, ehkä 2 taalerin ylitys oli silloisen panttijärjestelmän taara. Joka tapauksessa Erik Jakobssonin vaatimus Matts Eskilssoille, 36 kuparitaaleria, oli huomattavasti enemmän kuin kolme viljatynnyriä. Vaatimus oli vääpelin vuosipalkan verran.

[Benedictus]

Hoffman, Henricus Johannis (1599–1666)

Hoffmann / Hofman / Håfmann, Hoffmannus / Hofmannus, Henrik Hansson

S ilmeisesti Mynämäki 1599. V Mynämäen Mietoisten Saaren kuninkaankartanon kartanonvouti ja useiden maatilojen omistaja Hannu / Hans Hoffman ja Kaarina Antintytär / Karin Andersdotter.


Äijälässä näkyvä Hoffmanin leski lienee tämä.


Turun Äijälä taisi olla Vesilahden khr Jacbus Mathiaen kotipaikka.

[Jari Latva-Rasku]

Pitäisi pysyä asiassa, mutta lukiessani Halikon ja Uskelan tuomiokirjoja vuoden 1645 käräjillä tuli vastaan juttu, joka alkoi "Wälborne Arffved Horns tienare Måns Larsson..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739913

Jonkinlainen yhteys asiaan on, että Järventaan Isak Erikssonin appivouti oli nimeltään Måns Larsson ja Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin isännän Mauritz Horn af Åminnen puoliso oli Ingeborg Arvidsdotter Horn af Kanckas, eli Måns Larssonin isännän Arvid Göransson Horn av Kanckasin samaan aikaan elänyt frände. Voihan toki Varsinais-Suomessa olla samoihin aikoihin kaksikin Måns Larsson-nimistä rälssivoutia, mutta ainakin Hornien voudit ovat Halikon ja Uskelan seudulla joko nähneet tai törmäilleet.

[Pekka Hiltunen]

Åijala eli Ojala voisi olla eri perua kuin ainakin Uskelan Äijälä, vaikka Turussa porvari Äijälä olikin. Ennen Erich Larssonia, joka voisi muiden vaihtoehtojen ohella olla Erik Mårtenssonin vävy, mainitaan raatimiehen leski ilman muita tunnisteita. Leski ei kuitenkaan ole merkitty Åijalan porukkaan kuuluvaksi. Åijala on jostain syystä yksi harvoja, joiden asukkien kohdalla on ilmoitettu asumispaikka.

Samaan aikaan ei kirkkokorttelissa ole mainittu Erik Mårtenssonia, jonka tytär Brita pitäisi olla (vänrikki) Erik Larssonin puoliso. Paimion Breitilässä mainittu (korpraali) Erik Mårtensson oli lähes koko ajan merkitty Breitilään eli ei ole todennäköistä, että hän olisi Turun kirkkokadun Erik Mårtensson, vaikka Breitilän Erikillä oli tytär Brita.

Matts Eskilssonin saatava liittyi aikaan 1620-luvulla, jolloin Matts oli voutina Satakunnassa, eli Matts oli ehkä voudin luontaisetuna joutunut korvaamaan muiden (Erik Mårtensson?) kontolle kuuluvia saatavia. Uskelan Äijälän Erik Jakobssonilla tuskin oli osaa Satakunnan tapahtumiin, koska hän siihen aikaan kuului Muurlan kulmien teinijengiin. Kun Brita Eriksdotter maksoi isänsä velan tai osan siitä, tarkkavainuinen Äijälän Erik haistoi taalereiden tuoksun. Syy vaatimukseen oli jokin muu kuin Satakunnan tapahtumat, ellei sitten siihen aikaan jollakin Erikiin liittyvällä henkilöllä ollut Matts Eskilssonin kaltaisia vaateita Erik Mårtenssonille.

Erikin taalerintarpeeseen voi liittyä viisi vuotta aikaisemmin Halikon ja Uskelan tuomiokirjassa ollut Erikin vaatimus Matts Eskilssonille kolmen viljatynnyrin velasta. Kyse voisi olla samasta Matts Eskilssonista. Siihen aikaan vuonna 1650 Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin puoliso Lisbeth oli vielä elossa, mutta ei enää vuonna 1655. Välimatka Piikkiön Sauvolan ja Muurlan Äijälän välillä on noin 50 km, eli viljaa tai viljaa rahan vastineena tuskin kuljetetaan muuta kuin sukulaisten välillä. Esimerkiksi 1680-luvulla vääpelin vuosipalkka oli 5 viljatynnyriä kymmenyksinä ja 30 taaleria talonveroina eli yhteensä 41 taaleria. Viljatynnyrin arvo siis oli yli 2 taaleria, ehkä 2 taalerin ylitys oli silloisen panttijärjestelmän taara. Joka tapauksessa Erik Jakobssonin vaatimus Matts Eskilssoille, 36 kuparitaaleria, oli huomattavasti enemmän kuin kolme viljatynnyriä. Vaatimus oli vääpelin vuosipalkan verran.
Aninkaisten Åijala eli Ojala voisi liittyä uuden kaupunginosan maalaiskauppiaisiin ja -porvareihin. Mieleeni tulee Mynämäen ja Vehmaan rajoilla vaikuttanut Ojan (tai nyk. "Ojankulman") saman niminen pienrälssisuku: kirjurithan olisivat muuttaneet "ojan" "ujaksi", mutta ruotsalaisella Å:lla varjeltiin oikeaa äänneasua. Äijö taas on kalevalaista, esihistoriallista nimistöä. On jokseenkin perusteltua olettaa Uskelan tilan nimen perustuvan tähän perisuomalaiseen nimeen (jota Suvanto jopa on ehdottanut Lindelöf-suvun kantaisän nimeksi - ilmeisen erheellisesti).
Kun kruununmies lähti Turusta Viipurin suuntaan, on ensimmäinen vaihto huilanneisiin hevosiin saattanut tapahtua Paimiossa. Seuraava etappi oli Halikko ja ehkä esim. Uskelan sukuihin geneettisesti yhteydessä ollut Kaninkolan rustholli, mistä löytyy esim. Kreeta-niminen isäntä, joka varmaankin on saman nimisen turkulaisporvarin sukua. Yleisestikin, Kuninkaantien rustholleille eivät olleen "yhteisiä" vain kyytihevoset, vaan - ainakin minun tarkastelemani Renvall-suvun perusteella - myös esi-isät. Mahdollisesti on paluumatkalla ollut saman kaltainen sukusikermä takaisin Turkuun ja Tukholmaan suuntautuneen paluukyydin sutjakkuudesta vastaamassa.
PH

[Miisamaija]

Kysyisin, liittykö tämä suku mitenkään mainittuihin Äijälä -sukuihin tai sitten ei. Veljekset Hemming Olofsson Öyän, Olof Öyän ja Henrik Öyän. http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/leski.htm

[Jari Latva-Rasku]

Lueskelin vielä kerran Halikon ja Uskelan saatavilla olevat 1640- ja 1650-lukujen tuomiokirjat ja vertasin niitä Astrenius-ketjun kommentteihin. Syynä Uskelan seudun tarkasteluun oli, että kuutisen vuotta sitten oli jo varsin ilmeistä, että paras ehdokas Astreniusten suvun kantaisäksi Isak Erikssoniksi oli Uskelan Äijälän rusthollarin ja rälssivoudin Erik Jakobssonin poika ylioppilas Isak Eriksson "Kentzer". Se on varsin ilmeistä, jos tutustuu tämän ketjun kommentteihin. Luettavaa ja omaksuttavaa tottuneelle ei loppujen lopuksi paljon ole, kun keskittyy oleelliseen.

Luku-urakasta ei paljon uutta ilmennyt, yksi "frände", yksi ammatti ja muutamia aikaisemmin huomaamatta jääneitä merkitsemättömiä mainintoja, sillä hyvin oli Erik Jakobssonin taival selvitetty. Lienee myös sivujuonteena mahdollista, että vähintään Erikin velipuolen Simon Jakobssonin "frände" nimismies Christer Mattsson (Melartopaeus) voisi hyvinkin olla ala-satakuntalaisen voudin Matts Jakobssonin nimismiespojan Uskelan Anjalan Tammen Matts Mattssonin poika. Matts Mattson esiintyi tuomiokirjoissa usein uskottuna miehenä, vaikka ei pitkään Uskelan seudulla nimismiehenä ollut.

Vuonna 1678 oli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluetteloon merkitty, että Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin Isak Erikssonin tilalle oli tullut toinen kirjuri. On merkityksetöntä kuka. Väittäisin, että tämä katselmuskirjuri Isak Eriksson oli joku muu kuin lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin luona Turussa vuodesta 1675 asunut kirjuri, eli ilmeisesti myöhemmin Järventaan Isak Eriksson. Vaihtoehtoisesti lääninrahaston ja Järventaan samalla rutinoituneella käsialalla kirjoittanut Isak Eriksson ei olisi koskaan varsinaisesti hoitanut jvr:n kirjurin virkaa. Tällainen on helppo todentaa esimerkiksi selaamalla Ruotsista saatavilla olevat katselmusluettelot. Jalkaväkirykmentin luetteloissa ei Isak Erikssonia ole. Jalkaväkirykmentin hyvin tiedossa olevilta palkkatiloilta en ainakaan minä Isak Erikssonia löydä, ellei hän olisi kirjauksia vailla olevassa Mouhijärven Selkeen kartanossa, tuskin sielläkään, koska ei ole katselmusluetteloissa.

Mielenkiintoinen seikka on, että vuonna 1673 ensimmäisen kerran ylioppilaaksi mainittu Isak Eriksson Kentzer ja vuonna 1668 ylioppilaaksi tullut turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna voisivat yhteyksien tonkimisen jälkeen vieläkin olla sama henkilö. Mitään sattumalta paikalle osuneita itseoppineita renkejä ei sääty-yhteiskunnassa varsinkaan lääninrahaston tilejä ja tekemisiä sekoittamaan päästetty. Kirjurit olivat kouluja käyneitä, kuten on lääninrahaston Isak Erikssonin käsialasta helppo havaita. Voi tämän ketjun selvitysten jälkeen väittää, että tässä tapauksessa Hammarstierna ei ole samalla tavalla sukunimi kuin Savossa Koistinen, eli isän nimi. Elettiin aikaa, jolloin sukunimet tulivat ja menivät varsin löysin perustein. Kummallakaan Iisakilla ei ole mitään merkkejä yliopisto-opintojen suorittamisesta ylioppilaskuulustelun jälkeen. Se selviää lukemalla Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjat. Iisakit eivät ainakaan olleet tehneet mitään mainitsemisen arvoista.

Kun lueskelin tuomiokirjoja, pyrin selvittämään voisiko Uskelan Erik Jakobssonille löytyä isälinjaisia sukulaisia. Tämä on merkityksellistä, sillä vaikka Isak Erikssonin pappispojalla Erik Isaksson Astreniuksella ei näyttäisi olevan jäljellä mieslinjaisia jälkeläisiä, yhden Isak Isaksson Astreniuksen lukuisten mieslinjaisten jälkeläisten edustajan YDNA-näyte on olemassa. Näyte edustaa Varsinais-Suomessa tyypillistä N-haploryhmää ja sen Varsinais-Suomessa esiintyvää tyyppiä. Ilman lähempiä verrokkeja ei paljon muuta pysty väittämään, että ainakaan Savosta, Karjalasta, Virosta, Venäjältä, Volgalta, Unkarista tai muista Suomen ulkopuolisista maailman kolkista ei Isak Eriksson ollut kotoisin.

On mahdollista, että Uskelan Erik Jakobssonin velipuolen Simon Jakobssonin isälinjaisia jälkeläisiä olisi jäljellä verrattaviksi. Simonin pojanpoika Matts Thomasson menetti tilansa, mutta myös muita Simonin isälinjaisia jälkeläisiä niihin aikoihin tunnetaan. Pitää muistaa, että Isak Isaksson Astreniuksen jälkeläisen mahdollinen isälinjainen sukuyhteys on peräisin 1600-luvulta. Y-kromosomijakson STR-markkereiden alleelien toistokertojen ero voi satojen vuosien takaa periytyvään isälinjaiseen sukulaiseen olla jopa 4-6 markkerin kohdalla, mikä vaikeuttaa tulkintaa. Lisäksi pitäisi varmistaa, että perimässä yleistyneiden SNP-mutaatioiden ketju olisi vertailtavien henkilöiden kesken sama, sillä STR-mutaatioiden samankaltaisuus voi osittain olla myös sattumaa.

Astreniusten 1600-luvun alkuperän selvittäminen autosomaalisia ja X-kromosomin jaksoja vertaamalla voisi muun ohella antaa vastaukseksi, missä sijaitsevat Suomen sukusiittoisimmat ihmiset. Savolaisilla on parhaimmillaan lähes 10.000 amerikkalaisen mittapuun mukaan verrattuna vähintään 5. serkun tasoiseksi arvioitua geenisukulaista, eli yli 80% suomalaisista. Tämä on arvioitu Family Tree DNA:n Suomi DNA-projektin juuri 12.000 ylittäneestä jäsenmäärästä, joista kaikki eivät ole tehneet Family Finder-"serkkutestiä". On helppo ymmärtää, että yli 12 sukupolven päähän pyrkivä kromosomivertailu Suomen tapaisessa perimältään köyhässä maassa on hyödytöntä varsinkin, jos etukäteen ei tiedetä, miten vertailtavat liittyvät toisiinsa. Satunnainen henkilö voisi näyttää enemmän sukulaiselta kuin Isak Erikssonin veljen jälkeläinen.

[Benedictus]

Pitäisi pysyä asiassa, mutta lukiessani Halikon ja Uskelan tuomiokirjoja vuoden 1645 käräjillä tuli vastaan juttu, joka alkoi "Wälborne Arffved Horns tienare Måns Larsson..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739913

Jonkinlainen yhteys asiaan on, että Järventaan Isak Erikssonin appivouti oli nimeltään Måns Larsson ja Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin isännän Mauritz Horn af Åminnen puoliso oli Ingeborg Arvidsdotter Horn af Kanckas, eli Måns Larssonin isännän Arvid Göransson Horn av Kanckasin samaan aikaan elänyt frände. Voihan toki Varsinais-Suomessa olla samoihin aikoihin kaksikin Måns Larsson-nimistä rälssivoutia, mutta ainakin Hornien voudit ovat Halikon ja Uskelan seudulla joko nähneet tai törmäilleet.

Yllä oleva Latva-Raskun havainto on sinänsä kiinnostava, koska se voisi tarkoittaa, että Hylkilaxin Måns Larsson olisi jo 1645 toiminut voutitöissä eli olisi iältään syntynyt jo ainakin 1625, jos tienare olisi vähintään 20v.
Hylkilaxin Måns Larssonhan tulee esille vasta 1660-luvulla ja tytär Julianan syntymä on ajoitettu 1655, kuoliniästä laskien.

Ajalliesti laskien JOS tämä on sama Måns Larsson sopisi hyvinkin Ekestubbe suvun Lars Bertillsonin 2.vaimon pojaksi, koska tyttäret käyttivät myöhemmin Palm nimeä.
http://runeberg.org/frfinl/0101.html

Maurits Hornin vaimon Ingeborgin serkku on tuo yllä oleva Arvid Horn.

Jos Måns Larsson olisi Ekestubbeja, miten voisi liittyä Horneihin?
Mauritz Horn oli myös Turun hovioikeuden asessori, Lars Bertilsson taisi olla alilaamannina samoihin aikoihin.

[Jari Latva-Rasku]

Pitäisi pysyä asiassa, mutta lukiessani Halikon ja Uskelan tuomiokirjoja vuoden 1645 käräjillä tuli vastaan juttu, joka alkoi "Wälborne Arffved Horns tienare Måns Larsson..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739913

Jonkinlainen yhteys asiaan on, että Järventaan Isak Erikssonin appivouti oli nimeltään Måns Larsson ja Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin isännän Mauritz Horn af Åminnen puoliso oli Ingeborg Arvidsdotter Horn af Kanckas, eli Måns Larssonin isännän Arvid Göransson Horn av Kanckasin samaan aikaan elänyt frände. Voihan toki Varsinais-Suomessa olla samoihin aikoihin kaksikin Måns Larsson-nimistä rälssivoutia, mutta ainakin Hornien voudit ovat Halikon ja Uskelan seudulla joko nähneet tai törmäilleet.

Yllä oleva Latva-Raskun havainto on sinänsä kiinnostava, koska se voisi tarkoittaa, että Hylkilaxin Måns Larsson olisi jo 1645 toiminut voutitöissä eli olisi iältään syntynyt jo ainakin 1625, jos tienare olisi vähintään 20v.
Hylkilaxin Måns Larssonhan tulee esille vasta 1660-luvulla ja tytär Julianan syntymä on ajoitettu 1655, kuoliniästä laskien.

Ajalliesti laskien JOS tämä on sama Måns Larsson sopisi hyvinkin Ekestubbe suvun Lars Bertillsonin 2.vaimon pojaksi, koska tyttäret käyttivät myöhemmin Palm nimeä.
http://runeberg.org/frfinl/0101.html

Maurits Hornin vaimon Ingeborgin serkku on tuo yllä oleva Arvid Horn.

Jos Måns Larsson olisi Ekestubbeja, miten voisi liittyä Horneihin?
Mauritz Horn oli myös Turun hovioikeuden asessori, Lars Bertilsson taisi olla alilaamannina samoihin aikoihin.

Jotta tämä ei menisi liian helpoksi, Uskelan Tottoilassa mainitaan vuosina 1634-6 (eversti) Hans Munckin kirjuri Mårthen Larsson, jolla oli puoliso Anna Grelsdotter. Vuonna 1636 Tottoilan rälssin mainitaan jo kuuluneen myöhemmälle Turun hovioikeuden varapresidentille Johan Munckille, sillä isä Hans kuoli vuonna 1635. Vuonna 1639 Mårthen Larsson mainitaan Johan Munckin kirjurina Fulkkilassa. Tämä kirjuri lienee vielä aloitteleva palvelija, sillä samana vuonna kuolee Fulkkilassa vouti Jakob Mårthensonin lapsi.

Lienee sattumaa, että Måns Larssonin lähes nimikaima Mårthen Larsson oli Johan Munckin kirjuri. Måns Larssonin tyttären Julianan appi Johan Frisiuksella oli seuraava yhteys Johan Munckin kanssa.

Kangasalan ja Oriveden käräjät 9.–11.2.1665 f. 861v, 862v (Berättade Probsten j Kangassala Magister Johannes Arvidi Frisius, att åhr 1659 åm hösten strax när hans Saligh Moders syster Welb: Fru Kirstin Frijss blef dödh, skref Saligh Vice Præsidenten, Welb: Johan Munk (katso 1207) till hånom och samptliga Fruns Erfuingar, gifwandes tilkenna att såsom Vice Præsidenten På sin Moders wäghnar war j skyldhskap medh Frisens Sal: Modersyster, och han således hennes blodz förwanth

Johan Munck kuolee vuonna 1663 ja Arvid Horn vuonna 1653. Koskahan Måns Larssonista on ensimmäinen havainto Taivassalossa ruotsalaisten aatelisten rälssivoutina? Arvid Hornin voutina toimiminen olisi ollut hyvä referenssi rekrytoinnin yhteydessä. Arvid Frisiuksen ja Isak Erikssonin puoliso ja Måns Larssonin ja Anna Alftanan vanhin lapsi Juliana Månsdotter syntyi noin vuonna 1655.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9744
Tässä yksi Erik Jacobsson lisää.
Ei ole sama kuin Äijälässä, mutta on voinut tietoja seota.

[Benedictus]

Taivassalossa Måns Larsson mainitaan ensimmäisen kerran 1651 Fagernäsissä.
Alla Pirkon löytämä tieto Abraham ketjusta.

Isack Erikson vuosi 1651
TAiS 1684 mm 13:687v
Lanko Måns Larsson i Fagernääs (gård)
Korpraali Huukainen, Taivassalo

Ala-Satakunnan tuomiokirjat
Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1682-1686 (II KO a:1)

Käräjät 7-8.3.1684
Mainitaan Korpraali Isak Erikson, Huukainen Taivassalo. Vuoden 1651 tapahtumia ja lanko Måns Larsson i Fagernäs gård.
Kuva 705
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849571
Kuva 706
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849572

Fagernäs eli Gunnaris kuului Henrik Flemingille.
http://runeberg.org/frfinl/0130.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735433
Lehtisten kartanossa näkyy Jöran Persson 1634. Onko sama kuin Fagernäsissä näkyvä vouti?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205076

Jos vouti Jöran Persson on kummallakin tilalla, voisi ajatella, että jos Måns Larsson on voutina tämän jälkeen, niin hallinnoi noita kaikkia tiloja ennen siirtymistään Hylkilaxiin ja Ulfvenkloun palvelukseen.
Olisiko hoitanut myös Ruotsin ja Livinmaan tilojakin?

Tuon ajan voudit olivat erittäin liikkuvia, mikä on tullut esille vouti Israel Nilssonin elämän vaiheiden tutkimuksesta samalta ajalta.
Hän liikkui Dela Gardien perheen asioilla sujuvasti Baltian,Ruotsin ja Suomen välillä.

Jos tuo Arvid Hornin tienare 1645 on Hylkilaxin Måns Larsson, siirtyy aika pian Henrik Flemingin palvelukseen, Ulfvenklou yhteys viittaa uran etenemiseen taas uuden suvun palveluksessa.
Ulfenkloun maaomaisuus Suomessa oli melko suuri, eli hallinnoi todella isoa omaisuutta.

Tälläisen ammattivoudin asema oli varmaankin melko mahtava, joten jos isänsä olisi ollut alilaamanni Lars Bertilsson Ekestubbe, ei se olisi ollut outo ammatti hänelle.

Lars Bertilssonin poika Johan Larsson oli jo aviossa 1630 isänsä vaimon Margareta Knutsdotterin ja 1- miehensä pappi Andersin tyttären kanssa.

Heillä oli poika NIls Johansson, joka oli Vihdin Vanhalan Ylöstalon seuraava isäntä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1377324
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1378900
Nils Johansson näkyy isäntänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1383311
Johan Nilsson.
Tämä Johan Nilsson otti nimen Palm käyttöön. Ajankohta vaikuttaisi olevan juuri 1700-luvun vaihteessa eli sama kuin Juliana Månsdotter Palmilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1382392
Johan Nilsson
http://runeberg.org/frfinl/0101.html

Jos ajatukseni Margareta Knutsdottereista sisaruksina olisi totta, olisi Claes Mårtensson Brennerus ja Måns Larsson olleet serkkuja.

Kiinnostava seikka on se, että Måns Larsson ei liene ollut kovin vanha kuollessaan, sillä avioitui noin 1653-4 paikkeilla ja olisi silloin ollut noin 30 vuotias olisi syntynyt 1623, mutta jos olikin 20 vuotias niin syntyi 1633.
Kuoli 1676 eli oli joko 43-53 vuotias kuollessaan.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=282848&highlight=hylkilax#post282848

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1377324
Ylistalon Lars Bertilsson vaimoineen 1634.
Myös poika Johan Larsson, joka oli siis Lars Bertilssonin 1. avion poika, vaimo mukana.

Alla myös Lars Larsson, joka voinee olla myös Lars Bertilssonin poikia.
Seuraavaksi Jeremias Andersson munsterskrivare, joka lienee Lars Bertilssonin 2. vaimon poika ja Johan Larssonin lanko.

Jos Lars Bertilssonin 2. vaimon puoliso oli Vihdin khr Anders henriksson, joka erotettiin virasta, vaikuttaisi, että Lars Bertilssonilla ja Margareta Knutsdotterilla ei ollut yhteisiä lapsia.
Siten oletettu poika Måns Larsson olisi 1. avion poika.

[Jari Latva-Rasku]

Taivassalossa Måns Larsson mainitaan ensimmäisen kerran 1651 Fagernäsissä.


Måns Larsson oli Isak Erikssonin (Alftanus) lankona eli aviossa Anna Alftanan kanssa Taivassalossa jo 1650-luvun alussa. Voi olla mahdotonta päätellä muuta kuin sattumalöydöksen avulla voisiko hän olla sama kuin vuonna 1645 mainittu Uskelan Vuorentaan Arvid Hornin (af Kanckas till Halicko) palvelija "tienare" Måns Larsson. Perusteluja on vaikea löytää, sillä tietääkseni vuoden 1645 jälkeen Halikon tuomiokunnan tuomiokirjoja näyttäisi puuttuvan juuri vuosilta 1646-49. Toisaalta säästyy vaivaa selvittää, voisiko vuonna 1639 mainittu Johan Munck af Fulkilan kirjuri eli palvelija Mårthen Larsson olla sama kuin Måns Larsson, sillä Halikon tuomiokunnan tuomiokirjat ennen vuotta 1644 puuttuvat. Sama lähteiden puute koskee tietenkin myös Mauritz Hornin "skaffaren" ja voudin Uskelan Kärkisten ja noin vuodesta 1648 Äijälän Erik Jakobssonin ja vaikkapa hänen silloisen vuonna 1654 kuolleen puolisonsa tekemisiä. Vielä vuoden 1645 syyskuun käräjillä Erik mainitaan ainakin käsiteltävän asian suhteen olevan Kärkisistä. Seuraavina vuosina sitten ei mainita mitään vaikka miten olisi touhuttu tai rötöstelty.

[karisalm]

Hei

Halikon tuomiokunnan tuomiokirjat ennen vuotta 1644 puuttuvatVanhempia Halikon ja Uskelan käräjiä löytyy Piikkiön tuomiokunnan alta.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Vanhempia Halikon ja Uskelan käräjiä löytyy Piikkiön tuomiokunnan alta.

Suurkiitos! Toivoin jo päässeeni vaivasta. Avasin kokeilumielessä vuoden 1940 Halikon kesäkuun käräjien pöytäkirjan ja jo ensimmäisessä jutussa Mauritz Hornin ponteva palvelija Erik Jakobsson ajoi isäntänsä asiaa. Täytyy joskus paremmalla ajalla tutustua näihin. Keskeinen kysymys olisi, kuka oli Erik Jakobssonin puoliso ja mahdollinen Järventaan Isak Erikssonin äiti Lisbeth. Tieto on sekin, että tieto on hyödytön ja asia voidaan unohtaa.

[Jari Latva-Rasku]

Suurkiitos! Toivoin jo päässeeni vaivasta. Avasin kokeilumielessä vuoden 1940 Halikon kesäkuun käräjien pöytäkirjan ja jo ensimmäisessä jutussa Mauritz Hornin ponteva palvelija Erik Jakobsson ajoi isäntänsä asiaa. Täytyy joskus paremmalla ajalla tutustua näihin. Keskeinen kysymys olisi, kuka oli Erik Jakobssonin puoliso ja mahdollinen Järventaan Isak Erikssonin äiti Lisbeth. Tieto on sekin, että tieto on hyödytön ja asia voidaan unohtaa.

Pitää lopettaa lukeminen, sillä samojen vuoden 1640 kesäkuun käräjien kolmannessa jutussa Johan Munckin edustaja Mårten Larsson esitti vaatimuksen Mauritz Hornin edustajalle Erik Jakobssonille...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786490

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9744
Tässä yksi Erik Jacobsson lisää.
Ei ole sama kuin Äijälässä, mutta on voinut tietoja seota.

Olihan näitä Uskelan seudulla muitakin, jotka eivät ole Uskelan Äijälän Erik Jakobsson. Ohessa on Johan Munckin rälssiin kuuluvalla "Kåskiksen" tilalla vaimon "erste man" Erik Jakobsson. Äijälän Erik aina mainitaan till/i Kärckis tai myöhemmin i Äijälä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786141
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944535

Vielä 1630-luvun loppupuolella oli käräjillä mittavia oikeusjuttuja hoitamassa Mauritz Horn henkilökohtaisesti. Kiistat koskivat maaomistuksia ja osapuolina yleensä olivat muut rälssien omistajat, kuten Johan Munck. Sitten käräjäpuikkoihin noin 27- tai 28-vuotiaana astui Mauritz Hornin palvelija "tienare" Erik Jakobsson. Erik ei ollut mikään sattumalta paikalle osunut luku-, lasku- ja kirjoitustaidoton käräjistä kiinnostunut renkipoika vaan hänen oli noin viiden vuoden palveluksen aikana täytynyt osoittaa kykynsä hoitaa vaativia tehtäviä. En ole laskenut tapausten määrää, mutta Erik Jakobsson esiintyi käräjillä huomattavasti muita palvelijoita/sihteereitä/vouteja enemmän. Toki painetta työntekoon on täytynyt tulla myös Mauritz Hornin puolelta ja hoidettavaa riitti. Myös vouti Christer Mattsson (Melartopaeus) ja lainlukija Matts Eskilsson olivat aktiivisia myös itseensä liittyvien juttujen hoitajina.

[Benedictus]

Erik Jacobsson, Crister Matsson Melartopaeus ja Mats Eskilsson vaikuttavat olleet aika läheisessä verkostossa keskenään.
1. erik Jacobssonin vaimoja ei tunneta.
2.. V Halikon ja myöhemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti Krister Mattsson Melartopaeus ja Hattulan kihlakunnan kruununvoudin tytär Brita Persdotter, jonka eno, eversti Erik Persson aateloitiin 1650 nimellä Pistolhjelm.
Yllä oleva ei pitäisi paikkaansa, mutta ei ole selvää oliko vaimoja kaksi.

Crister Matssonin vaimon enoksi mainitaan, että vaimo Brita Persdotter oli Erik Pistolhjelmin sisaren tytär.
Crister Matssonin tiedetyn vaimon koti oli Kiikalan Toijan Mommola. ja isänsä Per Jöransson.
Ilmeisesti äiti on tuo leski Karin, jonk isännimeä ei mainita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940371
Asia olisi selvä jos ajattelemme, että lähteet ovat osin oikeassa ja Karin olisi ollut Erik Pistohjelmin sisar ja siis vouti Per Erikssonin tytär Tammelan Kaukjärven Pinnin tilalta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555794

Kiinnostava seikka on , että Kaukjärven Pinnin tila kuului Clas Cristersson Hornille, joka oli Mauritz Hornin veli.
Eli voidaan päätellä, että Erik Jacobsson ja Per Eriksson varmaankin tunsivat toisensa hyvinkin läheisesti.

Ichtydius -suvun viestiketjussa selvitettiin, että Akaan khr Jacobus Mathiae Ichtydius oli Erik Pistolhjelmin lanko eli tämän vaimo Beata Matsdotter oli Ichtydiuksen sisar ja he olivat Tammelan khr Ericus Mathiaen lapsipuolia eli tämän vaimon 1. aviosta.

Selvitys kuitenkin on väärässä väittäessään äidiksi Brita Henriksdotteria Paimoin khr Henricuksen tytärtä, koska Britalla oli vielä 1650 pieniä lapsia.

Oikea äiti lienee Ericus Mathias Abogiuksen 1. vaimo Lastika, josta ei tiedetä mitään.
Keitä nämä Matsin lapset olisivat olleet? Crister Matsson sopisi yhdeksi, jos ei olisikaan tuon nimismies Mats Matssonin poika vaan veli.
Tällöin Erik Pistolhjelm olisi hänen vaimonsa eno ja sisarensa mies.

Ajallisesti vouti Per Eriksson taas saattaisi olla khr Ericus Abogiuksen poika, aviosta ennen Lastikaa.
Alla oleva Köyliön khr on siis myös Tammelan khr Abogius.
Ericus Matthaei (mainitaan 1618–1624)

Erik Mattsson

Köyliön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5043) kirkkoherra 1618–1624. Osti 1622 Köyliön Kepolasta kaksi maatilaa.
P Lastika N.N.

[Benedictus]

Jatkan vielä ajatusta.

Jos kerran Erik Jacobsson ja Crister Matsson Melartopaeus mainitaan frändeiksi voisiko olal, että heidän vaimonsa olivat sukua eli Crister Matssonin vaimo ja Erik Jacobssonin vaimo olivat sisaret, silloin kyllä olisi kai puhuttu langoista.
Mutta jos kuten esitin Cristerin anoppi Karin olisi ollut Erik Pistolhjelmin sisar ja toinen sisar Erik Jacobssonin vaimo, mikä ajallisesti paremmin sopisi niin silloin tuo frände sopisi ilmaisuksi.

Toisaalta ei ole selvää kuka oli vouti Per Erikssonin vaimo tai äiti.
Vaimo vaikuttaisi khr Lepuksen tyttäreltä eli silloin äiti olisi tämä kysymys.
Silloin mahdollinen äiti voisi olla Hammarstierna sukua ja isä khr Ericus Abogius. Pojan aatelointi viittaa arvokkaaseen sukutaustaan.

[Jari Latva-Rasku]

Oikea äiti lienee Ericus Mathias Abogiuksen 1. vaimo Lastika, josta ei tiedetä mitään.
Keitä nämä Matsin lapset olisivat olleet? Crister Matsson sopisi yhdeksi, jos ei olisikaan tuon nimismies Mats Matssonin poika vaan veli.
Tällöin Erik Pistolhjelm olisi hänen vaimonsa eno ja sisarensa mies.


Christer Mattsson näkyy puolisonsa Brita Persotterin kanssa Uskelan Mäenalan tilalla vuonna 1643, todennäköisesti vaimo Brita vuonna 1639 oli sama henkilö, vaikka hänet on merkitty lampuotin kohdalle. Lampuoti Eskil Jakobssonilla näkyy puoliso Barbro vasta vuonna 1651. Vuonna 1646 Christer Mattsson merkittiin Kiikalan Toijan Mommolan isännäksi puolisonsa ilmeisen veljen Johan Perssonin jälkeen. Tässä vaiheessa Christer Mattsson hallinnoi Uskelassa ja Kiikalassa yhteensä 3 1/4 manttaalin maaomaisuutta. Itä-Suomessa oli myöhempinä aikoina jopa 1/3 manttaalin ratsutiloja.

Christer Mattsson vaikuttaisi tuomiokirjamerkinnän perusteella olleen sukulaissuhteessa Uskelan Anjalan Tammen isäntäväen kanssa. Tammessa mainitaan vuonna 1634 nimismies Matts Mattsson, jolla oli poika Christer Mattsson. Matts Mattsson esiintyy tuomiokirjoissa usein, joko vain Anjalan, Anjalan Tammen tai sitten fordom lensman-nimikkeellä. Mattsilta jää Anjalaan lapsia, kuten Bertil ja Matts. Isä Matts Mattson oli merkitty kuolleeksi vuonna 1650. Tammi oli puolen manttaalin ratsutila, joka mainittiin vuodesta 1652 lähtien kokomanttaalin ratsutilaksi

Christer Mattsson oli Claes Hornin vouti Perttelin Inkereen tilalla vuonna 1634. Hän myös asui tilalla ainakin jonkin aikaa, kunnes Christer sai kruununvoudin viran. Mäenalan lampuoli Knut Jakobsson siirtyy Mäenalasta Inkereen tilalle, jossa oli muitakin lampuoteja. Christer oli merkitty yhden manttaalin Mäenalan omistajaksi vuonna 1635, mutta vuonna 1636 kahden manttaalin omistajaksi. Tulkinta tähän voisi olla, että Mäenalan kahdelta tilalta oli varustettu ratsukko kahteen eri komppaniaan, sillä vuonna 1633 Christer Mattsson oli maakirjassa merkitty Mäenalan kahden eri tilan omistajaksi.

Vuonna 1622 oli maakirjassa Mäenalassa harus eli isäntä Simon Jakobsson ja kaksi lampuotia, eli bonde. Simon Jakobssonin tila oli kaksi kertaa kahta muuta Mäenalan tilaa suurempi. Vuonna 1611 ja sitä ennen Mäenalan kolmen tilan isäntä oli Jakob Mattsson. Jää ehkä selvittämättä oliko Simon Jakobsson mahdollisesti Christer Mattssonin "frände" Uskelan Äijälän Simon Jakobsson vai ehkä ennemminkin aikaisemman isännän Jakob Mattssonin poika Simon.

Christer Mattsson oli 1630-luvun puolivälin paikkeilla Claes Hornin vouti, eli hän voisi iältään olla noin 1611 tai 1612 syntyneen Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin ikäluokkaa, tai harrastaneisuutensa puolesta jonkin verran vanhempi. Vuonna 1634 Kangasalan kirkkoherraksi tullut ja vuonna 1654 kuollut Josephus Matthaei Melartopaeus väitetään Ala-Satakunnan voudin Matts Jakobssonin pojaksi, koska he vuonna 1644 käyttivät samaa sinettiä. Syy tähän voi toki olla myös käytettävissä olevien sinettien vähyys. Matts Jakobsson mainitaan voutina vielä ainakin vuonna 1650. Lienee varsin epätodennäköistä, että Christer Mattsson olisi Ala-Satakunnan voudin Matts Jakobssonin pojan Mattssin poika ja Kangasalan kirkkoherran veljenpoika, mutta kiusallista kyllä se ei mahdotonta ole, mikäli Matts Jakobsson oli voutina vielä noin 70-vuotiaana. Kuka Jakob Mattsson sitten omisti Uskelan Mäenalan 1600-luvun alussa? Christer Mattsson sai Mäenalan haltuunsa Simon Jakobssonin jälkeen viimeistään vuonna 1633. Mäenala oli tuskin mikään verohylky, eikä se kuulunut rälssiin vaan oli perintötila.

[Pekka Hiltunen]

Hei,

Kiitokset ensin Jarille, joka nähtävästi on minulle "frände", kun näköjään selvittelee lastensa äidin eli oman dna-matchini taustoja (jollei sitten ole kyseessä oma äiti, sisar, täti tms eikä vaimo tai exä...): Uskelan Äijälän Kentzerin uudelleen avaaminen ketjussa tuntuu sittenkin palauttavan sukulaisuussuhteet oikeisiin konteksteihinsa - tai ainakin sellaisiin yhteyksiin, joita Jarin sanoin näyttäisi olevan jokseenkin mahdotonta definitiivisesti selvittää.
Lappfjärdin eli Lapväärtin ent. khra Ilonius siis oli tuomiolla m.m. pahoinpitelystä, ja vain vaivoin sai takaisin khra:n -viran - tosin ei tietenkään entiseltä paikkakunnaltaan, minne oli jo sijoitettu toinen, vaan Huittisista, missä hän näyttäisi toimineen saarnaajana ennen virkaansa astumistaan. Ecclesiastes-termi avautuu nyky-Raamattumme latinankielisestä, tai vielä paremmin ikivanhasta silloisen Tanachin "kreikannonneksesta", Septuagintasta: kyseessähän on nyk. Saarnaajan Kirja, jonka laatijasta ei kai ole eksegeetikkojenkaan parissa varmaa käsitystä, mutta jota kirjoittajaa epäillään ainakin joissain lähteissa samaksi persoonaksi, joka laati myös Saarnaajaa seuraavan kirjan, "Valitusvirret" (hepr. "eicha?..."). Olemme kait päässeet allekirjoitusten suhteen yksimielisyyteen siitä, että ne esitetyt lienevät samasta kädestä. Kyseessä täytyy siis olla Ilonus - eikä suinkaan epäilemättä asianmukaisen talonpoikaisen kasvatuksen saanut Erik Tacku, joka on saattanut olla jo vanhuudenheikko "ecclesiastes" Eric Ilonuksen aikoina Huittisissa.

Vähäisen kokemuksenikin perusteella uskaltaisin arvioida "frände"-sanan liittyvän sellaiseen sukulaisuuteen, joka kaukaisuutensa takia olisi turhan monimutkaista selvittää tuomioistuimen t.m.s. asiakirjassa. Frändeä kannattaa siis etsiä mahdollisimman kaukaa - eikä välttämättä - tai ei varsinkaan edes minkään asteen verisukulaisten parista.

Kolmas terminologiseen epäselvyyteen ketjussa liittyy Ulfenkloun titteliin. Kyseessä lienee ollut alun perin Wolfien ruhtinashuoneeseen - tai ehkä todennäköisemmin samannimiseen, juutalaiseen ja edelleen ainakin "jenkeissä" elossa olevaan Wolfien sukuun liittyvästä henkilöstä (mahd. Baijerin alueelta, kts. Kaarle Kaljupään äiti Judith Wolf). Ulf tai Wolf -niminen "ombudsman siis palveli kruunua. Ombudsman-termi on suoraa lainausta englannista, missä se tarkoittaa neuvottelijaa, välittäjää tai neuvonantajaa. Täytyy huomata, että Keski-Euroopan kuningas- ja ruhtinashuoneissa on yleisesti käytetty 1500-luvun alussa - ja myöhemminkin - juutalaisia, oppineita henkilöitä paitsi "hovijutalaisina" (joitten tehtävä saattoi olla vaikapa vain musisointia ja illveilyä hovin juhlien iloksi), myös neuvonantajina, jotka varsinkin epävakaissa oloissa saattoivat juutalaisina olla ainoita puolueettomiksi katsottavia, luku- ja kirjoitustaitoisia neuvottelijoita. Ulfenkloun tultua aateloiduksi on hänelle varmaankin läänitetty maaomaisuuksia myös - tai sitten erityisesti - Itämaasta eli Suomen puolelta (paikallisten porvareitten ja alempaa aatelia olleitten ärtymyksen välttämiseksi). Hänellä ei ole toimenkuvansa tai ilmeisen syntyperänsäkään takia voinut olla valmiiksi luotettavia tahoja sen enempää emämaassa kuin Itämaassakaan, joten kuninkaan luottamusta ansainnut, Kankaisten kartanon Horn-suvusta lähtenyt Halikon Joensuun (Åminne) herra on kenties soveltunut sellaiseksi tahoksi. En nyt halua spekuloida kustaa I:n poikien perimysriitoihin ja puolalaisen Sigismundin sekä hänen suomalaisten kannattajiensa vallastasyöksemisten seurauksina muuttuneisiin omistusolojen muuttumisiin 1600-luvulle tultaessa, vaikka tälläkin on eittämättä vaikutuksensa myös Isak Eriksson Kentzeriä /Astreniusta etsittäessä. En myöskään esitä, että Taivassalosta tuttu Måns Larsson Palm olisi sama henkilö kuin Halikossa...

Sukuselvittelyjä tehdessäni on osoittautunut hedelmälliiseksi seurata "Kuninkaantietä": esim. Halikon Kaninkolan rusthollilla ja Uskelalla näyttäisi olleen paitsi yhteisiä hevosia kiireisemmille kuninkaanmiehille, myös yhteistä sukua olevia vaimoja ja tyttäriä. Kaninkolan (ja Uskelan) Renvall-sukujen kantaisänä taas esiintyy Kreeta-niminen turkulaiskauppias/ -porvari (vrt. Cretalenius-suku), jolla saattaisi olla yhteyksiä jopa Paraisten Espingeihin (khra Johannes Thomae de Hanjas näyttäisi liikanimensä perusteella olevan Kreetan Haniasta. - En kyllä tiedä, kuinka eräs USA:ssa asuva professori osuu kaukaiseksi matchikseni: hän kun esittää molempien vanhempiensa sukujen olleen Kreikan Peloponnesoksen niemimaalta - joka, kuinkas muutenkaan, on mantereella lähimpänä Kreetan saarta. Tähän asti olen luullut olevani vain yhtä kautta mainitun Johannes Thomaen jälkeläinen, vaikka niin monet tässäkin ketjussa esiin tulleet nimet "liippaavat läheltä").

Eräs seikka on tainnut jäädä kokonaan ilman huomiota, kun on pyritty sijoittamaan Ilonusta ja Tackua samaan muottiin: ruotsinkielisen Lappfjärdin khra:n ensimmäisiä vaatimusia virkaan on täytyt olla seurakuntalaisten puhuman kielen hallitseminen, vaikka saarnat sitten olisi pidetty vaikkapa latinaksikin: hän ei äidinkieltään ymmärtämättömässä seurakunnassa varmaankaan olisi edes voinut joutua sellaisiin tilanteisiin, joista seurasi viraltapano. Toinen seikka liittyy otteissa olleitten käsialojen yhteydessä esitettyyn sinettiin. En tunne Tackun tai sen mahd. aputilojen perimyksestä mitään, mutta, jos satakuntalais-hämäläiseen savupirttiin liittyy jollain tavoin kolmea nuolta esittävä kilpikuvio, ei tämä vielä merkitse sitä, että kyseeseen tulevan suvun jäsen tai edes lähimmät jälkeläisensä olisivat fyysisesti asuneet tilalla. Näyttää lisäksi siltä, ettei meillä ollenkaan ole käytettävissä Ericus Henrici Tackun käsialanäytettä Huittisista. Punkalaidun kai erotettiin omaksi kirkkoherrakunnakseen vasta Keppleruksen myötä (kun vasta hän rakennutti taloon savupiipun, josta sitten sai kompensaatiotakin kruunulta jälkikäteen).

Jarin esiin tuomien DNA-testien heikkouksiin olisi savolaisten laajan levinneisyyden (amerikkalaisten ohella Ruotsin metsäsuomalaiset mukaan lukien) otettava huomioon nykyisin saatavilla olevien "pinpoint"-markkereitten kokonaan tutkimattomat kromosomialueet: ainakin omissa testeissäni näyttävät näet kokonaan puuttuvan säännönmukaisesti pienempien kromosomien lyhyitten haarojen kärkiosat (jotka kai eivät juuri osallistu rekombinaatioon, ja juurikin siksi saattavat sisältää erityisen merkittävää informaatiota kaukaisempien esivanhempien osalta), samoin kuin eräitten kromosomieni sentromeerialueet (jotka nekin lienevät suht. passiivisia kromosomien jakaantumisessa niin mitoosissa kuin meioosissakin: joku on jopa yhdistänyt tietyn kromosomin sentromeeriosan skotti-esivanhempiinsa, mikä teorema ei kuitenkaan "omien skottieni" osalta näyttäisi pätevän...

PH

[Benedictus]

Pohjanmaa osiossa on nyt tutkittu aktiivisesti Kankaanpään Niinisalon kestikievarin Josef Josefssonin ja isänsä velipuolen poikien Erik Jacobsson Hongon ja Bengt Jacobsson Kamppikosken isoäidin Magdalena Staffansdotterin tapausta.


Vaikuttaisi, että Magdalena Staffansdotter olisi Marttilan Krouvin ratsutilallisen tytär.


Tämä tuntuisi olevan eräs mahdollinen yhteys Uskelan Äijän Isak Eriksson Kentserin ja Karkun Järventaan Isak Erikssonin välillä, samalla se yhdistäisi Pohjanmaata kuvioon.


Krouvin isännän Staffan Grelssonin lesken Karin Mårtensdotterin 2. puoliso oli kapteeni Simon Henriksson Uskelasta, Muurla-sukua.

Tämän veli oli Kauhajoen kappalainen Sigfrid Henriksson Albilacovius.


Kapteenin jälkeen Krouvi siirtyi tyttären Sara Staffansdotterin miehelle lainlukija Johan Judiukselle.
Johan Judiuksen 2. vaimo Margareta Sigfridsdotter Karhian 2. puoliso oli Karkun Hiedan omistaja luutnantti Håkan Månsson.


Simon Henrikssonin jlkeen Krouvi kuului kruununvouti Gabriel Josefsson Melartopaeukselle, joka oli myös omistajana Uskelan Anjalan Hatakantilalla, jonka naapurina on Tammi, joka vaikuttaisi liittyvän Crister Matsson Melartopaeukseen, jota sanotaan Äijälän voudin Erik Jacobssonin frändeksi.


Kumma kyllä Isak Eriksson Kentzerin Äijälä siirtyy vouti Johan Persson Stakelle ja samoin Marttilan Krouvi.

Jokin kumma yhteys on näillä seikoilla.


Onko kuinka ajallisesti mahdollista, että Erik Jacobssonin 1. vaimo Elisabeth olisi ollut Simon ja Sigfrid Henriksson Valkjärven sisar.

Tällöin Jacob Haustramnius olisi ollut serkku Isak Erikssonille.


Veljekset ovat kyllä eläneet senverran aikaisin, että tuntuisivat olevan aikaisenpaa sukupolvea.

[Pekka Hellemaa]

Benedictus, tuot viestissäsi esiin, että kapteeni Simon Henriksson on Sigfrid Henriksson Albilacoviuksen veli. Mihin lähteisiin perustat tietosi? Sigfrid on esi-isäni, joten olen luonnollisesti kiinnostunut myös hänen veljestään ja juuristaan.

[Benedictus]

Tutkeimme aikoinaan Valkjärven suvun yhteyksia Uskelan Äijälän vouti Erik Jacobssoniin.
Tuolloin tuli vastaan kapteeni Simon Henrikssonin sukulaisuus Perttelin Valkjärven talon, jossa asui hänen useita sisaruksiaan.

Tila oli päästety rappiolle ja siitä käytiin useita käräjiä. Tuliko Sigfrid Albilacoviuksen nimi siinä yhteydessä ei enää ole tiedossani.


Jari Latva-Rasku saattaisi olla paremmin perillä asiasta.


Pappismatrikkeli mainitsee Sigfrid Albilacoviuksen isäksi Henrik Matsonin Uskelan Perttelin Valkjärveltä.
Valkjärveltä ei Henrik Matssonia löydy vaan Henrik Jönsson, joka oli siis Muurtan Anna Olofsdotterin ja Jöns Larssonin poika.


Kapteeni Simon Henriksson on tuon Henrik Jönssonin poika.


Toivottavasti en nyt paljoa säveltänyt kun en ruvennut tarkempia tietoja etsimään täältä sivustoilta.

[Pekka Hellemaa]

Pappismatrikkeli mainitsee Sigfrid Albilacoviuksen isäksi Henrik Matsonin Uskelan Perttelin Valkjärveltä.
Valkjärveltä ei Henrik Matssonia löydy vaan Henrik Jönsson, joka oli siis Muurtan Anna Olofsdotterin ja Jöns Larssonin poika.

En tiedä, mitä pappismatrikkelissa on käytetty lähteinä, mutta voudintilit tukevat siinä esitettyä käsitystä Henrik Mattsonista Albilacoviuksen isänä paremmin kuin Henrik Jönssonista.



Joku Henrik Mattson nimittäin maksoi Valkjärven kymmenykset vuonna 1608 ja luultavasti pidempäänkin, sillä vuosina 1587-1607 kymmenysten maksajaksi on merkitty Henrik ilman patronyymiä. Tätä ennen maksuista vastasi Matts ainakin vuosina 1579, 1580 ja 1587. Vuonna 1608 annetusta patronyymistä päätellen tämä Matts sopisi oikein hyvin Henrikin isäksi.

Henrik Jönsson alkoi maksaa kymmenyksiä vasta Henrik Mattsonin jälkeen, ensi kerran vuonna 1612. Kyseessä on varmaankin eri mies - ei siis kirjurin sekaannus.

[Benedictus]

Joku Henrik Mattson nimittäin maksoi Valkjärven kymmenykset vuonna 1608 ja luultavasti pidempäänkin, sillä vuosina 1587-1607 kymmenysten maksajaksi on merkitty Henrik ilman patronyymiä. Tätä ennen maksuista vastasi Matts ainakin vuosina 1579, 1580 ja 1587. Vuonna 1608 annetusta patronyymistä päätellen tämä Matts sopisi oikein hyvin Henrikin isäksi.

Henrik Jönsson alkoi maksaa kymmenyksiä vasta Henrik Mattsonin jälkeen, ensi kerran vuonna 1612. Kyseessä on varmaankin eri mies - ei siis kirjurin sekaannus.


Olisiko mahdollista, että ylläoleva Hellemaan löytämä Henrik Matsson on Valkjärven perillinen ja tuon Matsin poika.


Sigfridus Henrici Albilacovius oli merkattu syntyneeksi noin 1594 eli voisi olla tuon Henrik Matssonin poika.
Toisaalta tuo Hellemaan tieto, että Henrik Jönsson maksoi kymmenyksiä 1608 tuo esille mahdollisuuden, että Henrik Jönsson oli Henrik Matssonin vävy ja isännöi vaimonsa suvun tilaa.


Tämä sopii myös paremmin kapteeni Simon Henrikssonin ikään, koska avioitui 1631 Krouvin lesken kanssa.
Jos Henrik Jönsson on avioitunut 1600-1608 välillä, olisi hänen vaimonsa ollut vanhempi Sigfrid Henrikssonia, mikä selittäisi myös talon siirtymisen Henrik Jönssonille.


Kiinnostava kysymys on: kuka oli tuo Henrik Matsson suvultaan. Poikansa opiskeli papiksi ja tytär nai aatelisnaisen pojan.
Valkjärvi itsessään ei vaikuta kovin suurelta tilalta?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944576
Tila siirtyy näemmä Muurla-suvun vävylle

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hypätääs välillä raiteelta sivuun.

Onko herroille yms. tuttu?

Tutkin Henric Andersson Reinin poikien mieslinjoja tuolta aikaa ennen isoavihaa ja sieltä nykyisin elossa oleviin.

Törmäsin Johan Henricsson Reinin mieslinjassa ajalla 1727-1734 rippikirjoissa Isonkyrön Lehmäjoen Tuurin talossa, jossa on isäntänä Samuel Johansson ja emäntänä Susanna Henricsdotter, henkilöön: Moder Maria Månsdotter Palm. Häntä ei näy olevan enää Tuurin talossa seuraavassa rippikirjassa 1734-1754.

Tuurissa on naishenkilö, jonka arvellaan liityvän ties mihin sukuun... Alftan, Astren, Astrenius jne.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485726

[JHissa]

Hypätääs välillä raiteelta sivuun.

Onko herroille yms. tuttu?

Tutkin Henric Andersson Reinin poikien mieslinjoja tuolta aikaa ennen isoavihaa ja sieltä nykyisin elossa oleviin.

Törmäsin Johan Henricsson Reinin mieslinjassa ajalla 1727-1734 rippikirjoissa Isonkyrön Lehmäjoen Tuurin talossa, jossa on isäntänä Samuel Johansson ja emäntänä Susanna Henricsdotter, henkilöön: Moder Maria Månsdotter Palm. Häntä ei näy olevan enää Tuurin talossa seuraavassa rippikirjassa 1734-1754.

Tuurissa on naishenkilö, jonka arvellaan liityvän ties mihin sukuun... Alftan, Astren, Astrenius jne.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485726
Maria Månsintytär Palm näkyy sisaren tyttärenä Isonkyrön kirkkoherran Israel Alftanuksen luona Isonkyrön henkikirjassa 1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037016
seuraavassa 1691 hän onkin mennyt naimisiin Henrikin (virheellisesti lanko) kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774423
Tämän jälkeen Henrik Matinpoika muuttaa siltavoudiksi Ilmajoelle.
Lehmäjoen Tuurilan perustaja oli Juho Heikinpoika Reini, joka kaatui 1714 Napuen taistelussa. Maria Månsintytär Palm on siis silloisen isännän Samuel Juhonpoika Tuurin anoppi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485726
Sisko Katarina Månsintytär Palm löytyy taas rippikirjasta Isonkyrön Gumsilasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485730
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643714

[Pekka Hiltunen]

Maria Månsintytär Palm näkyy sisaren tyttärenä Isonkyrön kirkkoherran Israel Alftanuksen luona Isonkyrön henkikirjassa 1690
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037016
seuraavassa 1691 hän onkin mennyt naimisiin Henrikin (virheellisesti lanko) kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774423
Tämän jälkeen Henrik Matinpoika muuttaa siltavoudiksi Ilmajoelle.
Lehmäjoen Tuurilan perustaja oli Juho Heikinpoika Reini, joka kaatui 1714 Napuen taistelussa. Maria Månsintytär Palm on siis silloisen isännän Samuel Juhonpoika Tuurin anoppi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485726
Sisko Katarina Månsintytär Palm löytyy taas rippikirjasta Isonkyrön Gumsilasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485730
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643714
Minun kirjaukseni mukaan Maria kuoli Gumsilassa 1743. Sisar Catharina oli oli Isak Gumsen vaimo ja Gumsilan entisen isännän, Jonas Frisiuksen anoppi, ja hän näkyy Gumsilassa mainitulla rk-kaudella. Jonas Frisiuksen vaimohan oli Anna Gumse. Catharina Palm on kuitenkin kuollut Pyhtäällä 1732, joten nähtävästi Maria Palm on siirtynyt silloin Gumsilaan sisarentyttärensä lasten pariin. Måns Larsson Palmilla ja Anna Eriksdotter Alftanuksella oli tyttäriensä Juliana (p:sot Arwid Frisius ja Isak Eriksson Astrenius), Catharina (p:so Isak Gumse) ja Maria (p:so Henrik Mattsson) lisäksi vielä ainakin yksi poika, Daniel Palm, Raahen raatimies.
PH

[JHissa]

Minun kirjaukseni mukaan Maria kuoli Gumsilassa 1743. Sisar Catharina oli oli Isak Gumsen vaimo ja Gumsilan entisen isännän, Jonas Frisiuksen anoppi, ja hän näkyy Gumsilassa mainitulla rk-kaudella. Jonas Frisiuksen vaimohan oli Anna Gumse. Catharina Palm on kuitenkin kuollut Pyhtäällä 1732, joten nähtävästi Maria Palm on siirtynyt silloin Gumsilaan sisarentyttärensä lasten pariin. Måns Larsson Palmilla ja Anna Eriksdotter Alftanuksella oli tyttäriensä Juliana (p:sot Arwid Frisius ja Isak Eriksson Astrenius), Catharina (p:so Isak Gumse) ja Maria (p:so Henrik Mattsson) lisäksi vielä ainakin yksi poika, Daniel Palm, Raahen raatimies.
PH
Tuo Pyhtäällä 7.2.1732 68-vuotiaana kuoleva leski Catharina Palm vaatii varmennuksen, sillä ainakin rippikirjan mukaan anoppi Catharina Palm kävi viimeisen kerran ripillä maaliskuussa 1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643714
Maria taas kuolee haudattujen mukaan Gumsilassa 2.2.1743 79-vuotiaana.

[Pekka Hiltunen]

Tuo Pyhtäällä 7.2.1732 68-vuotiaana kuoleva leski Catharina Palm vaatii varmennuksen, sillä ainakin rippikirjan mukaan anoppi Catharina Palm kävi viimeisen kerran ripillä maaliskuussa 1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643714
Maria taas kuolee haudattujen mukaan Gumsilassa 2.2.1743 79-vuotiaana.
Näin on: vainajilla näyttäisi olevan sukupolven verran ikäeroakin...
PH

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin tarinan sivupolkuihin voisi palata parin vuoden välein. Sivupolku tarkoittaa tässä yhteydessä Isak Erikssonin pitkään eläneen puolison Juliana Månsdotterin lankoa, siskon Marian puolisoa, Ilmajoen ja Lapuan siltavoutia Heikki Matinpoikaa.

Kirjoitin tässä ketjussa pian pari vuotta sitten seuraavaa.

Siltavouti Henrik Mattsson oli vielä vuoden 1711 helmikuussa merkitty Ilmajoen Peuralan kylään, taisi olla myllytulliluetteloon, tyttärensä Susannan kanssa. Maria Månsdotteria ei veroluettelossa ollut, mutta hänet oli merkitty kuuroksi "döfver" jo pian Ilmajoelle saapumisensa jälkeen 1690-luvun puolessavälissä, joten kyllä Maria jossain luurasi, vaikka ei kuullut edes lastensa syntymää. Vuonna 1711 oli vielä suuria myös päällystön väenottoja Pohjanmaan rykmenttiin, tuskin Henrik muualle meni. Keväästä 1711 noin vuoden ajan rykmentti teki linnoitustöitä Kaakkois-Suomessa, mihin tehtävään siltavouti sopi aivan yhtä hyvin, tai paremmin, kuin muonituksesta ja majoituksesta vastannut furiiri. Sitten alkoi ryssän viha ja rykmentti pieneni kahakoissa sadoilla miehillä. Kun joulukuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1712 tehtiin Isossakyrössä katselmus Henrik Mattssonia ei luettelossa ollut tai sitten Henrik oli joku sukunimellinen Henrik. Vaihtoehtoja ei juuri yhtä enempää ollut.

Yllä mainittu "yhtä enempää" nimellinen vaihtoehto oli Pohjanmaan rykmentin Ilmajoen komppanian "förare Hindrih Åkersteen", eli suomeksi Peltokivi, mistä tulee mieleen Ilmajoen Peltoniemenkylä. Joulukuussa vuonna 1712 oli komppanian katselmuskirjurina Jakob Peldan, myöhemmin luutnantti. Käsittääkseni vuonna 1694 syntyneen Jakob Peldanin vanhemmat olivat Ilmajoen kappalainen Henrik Peldanus ja Helena Israelsdotter Alftanus, joka luonnollisesti esiintyi siltavoudin lapsen kummina, koska oli äidin Maria Månsdotterin serkku. Jos katsoo keitä sopivan ikäisiä Matti-nimisiä siltavoudin Heikki Matinpojan isäksi sopivia Ilmajoen Peltoniemenkylällä voisi olla, sellainen voisi olla Matti Heikinpoika, Rinta-Nikkolan vävyisäntä noin vuoteen 1674. Minulla ei ole aavustustakaan, voisiko hänellä olla noin 1660-luvun puolivälissä syntynyttä Heikki-nimistä poikaa. Tämä Heikki olisi komppaniansa katselmuskirjurin Jakob Peldanin isän pikkuserkku.

[Calonius]

Täällä aikaisemmin on käsitelty Punkalaitumen khr Simon Kepplerusta ja hänen suhdettaan Isak Erikssoniin.

Laitan tähän eräitä uusia ulottuvuuksia asian tiimoilta.

Kepplerus, Simon Michaelis (K 1682)

Keplerus, Simon Michelsson
S ehkä Turku. V mahdollisesti Turun kaupungin porvari Mikko / Mikael Keppi (Koppi / Käppi / Köppi), joka asui Kirkkokorttelissa) ja N.N.
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) pitäjänapulainen viimeistään 1644, kappalainen 1645; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 20.6.1646, astui virkaan 1647. Seurakuntalaiset eivät ilmeisesti olleet täysin tyytyväisiä kirkkoherransa laulutaitoon, koska he väittivät hänen "messuavan kuin emakkosiat".
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku elokuu 1651, 10.10.1651, helmikuu 1653 ja 1655.
K Punkalaidun (haudattiin viimeistään 3.4.) 1682.
P1 noin 1644 Brita Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K Punkalaidun 1664, P1 V Huittisten kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.; P2 noin 1665 Kristina Mårtensdotter Lignipaea, K viimeistään 1691, P2 V Lempäälän kirkkoherra Martinus Jacobi Lignipaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1449) ja Elisabet (Lisbeta) Mattsdotter.
Brita Henriksdotterin P1 Huittisten kirkkoherra, lääninrovasti Henricus Clementis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=956), K Huittinen 1643.


Koska Simon Michlsson Kepplerus oli jo 1645 Huittisten kappalainen, lienee hän syntynyt noin 1620-luvun vaihteessa tai aiemmin.


Yllä on mainittu isänsä määreellä mahdollisesti, eli ei ole varmaa kuka isä oli.


Tästä syystä epäilen, että isä ei ole tuossa yllä mainittu, sillä eräät seikat viittaavat siihen, että isä olisikin Turun porvari Michel Ryttare eli Ritter.


Michel Ryttaresta on paljonkin käräjäjuttuja, mutta ei tarkkaa tietoa lapsistaan.


Kiinnostava seikka on se, että porvari Michel Ryttare omistaa Merimaskun Taattisten 2 manttaalin ja 32 ö ratsutilan.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284053
1634 Michel Rytter
Alla kiinnostavaa, sillä maininta Gertrus Matsdotter dr-maininnalla.
-kenen tytär ja kuka Margareta Eriksdotter, jolla maininta ? sr. ?
-Onko kyseessä sama Gertrud Matsdotter, joka 1624 käräjöi Michel Ryttarelta veljensä lainlukija Daniel Matssonin vaimolleen huomenlahjana antaman Kohmon talon osuuttaan.


Daniel Matsson ollut Michel Ryttaren vaimon isäpuoli.


30.4.1625 vaati eräs Mickel Ryttare Johanilta vaimonsa autuaan isän Jacob Swijken perintöä, joka oli joutunut muutaman jalosyntyisen herran haltuun; tästä perinnöstä hallitsi Johan nyt Luostarikorttelin Kåkenhusin tonttia, jonne kamreerin edesmennyt vävy Willam Jemse oli vienyt vaimon perintöön kuuluvaa irtaimistoa (asiassa annettiin tuomio vasta 1635)


http://juhansuku.blogspot.fi/2009/07/johan-ottosson-kleeblatt.html


Michel Ryttaren appi oli siis porvari Jacob Swijke, jonka vaimo oli ollut siis myös lainlukija Daniel Matssonin vaimona.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483475


Koska kerrotaan Daniel Matssonin antaneen Kohmon talon huomenlahjaksi vaimolleen Cecilia Larsdotterille, josta osuutta vaatii sisar Gertrud Matsdotter, vaikuttaa, että Cecilia Larsdotter on juuri tuo Jacob Swijken vaimo, joiden tytär Michel Ryttaren vaimo peri Kohmon äidiltään.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287230
1654 Taattisissa Erik Michelsson Ritter,
1661 Henrik Michelsson, joka sopii ajallisesti Erik Ritterin veljeksi.
1670 mainitaan Henrikin ja vaimonsa alla Lastica mor, joka sopisi ajallisesti Michel Ryttaren vaimoksi.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345901
1624 Taattis Michel Ryttar



sl. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100). Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674.
Pso: Elin Arvidsdotter Friis († 1682)
.
Poika: filosofian apulainen, FM Arvid Reuther 1810 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810) (yo 1665/66, † 1682).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).
Vävy(?): Halikon kappalainen Gustaf Hemelinus 1760 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1760) (yo 1665, † 1692).
Vertaa: Israel Åberg 2016 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2016) (yo (1669), † 1669).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 160b; KA mf. ES 1746 (cc 5) Kaarinan ja Piikkiön käräjät 9.–10.6.1641 f. 350 (Bårgare ifrån Åbo stadh Michkell Erichson Ryttere); KA mf. ES 1924 (mm 11) Lapin käräjät 5.–6.7.1678 f. 45 (D:nus Andreas Lindqwist förekom nu och gaf Rätten tillkenna huruledes Arrendatoren på Råchdais Henrich Reuter nu ähr tridie gången Skrifteligen till Tingz Stembder att swara för dhe 9 RD:r Organisten i Åbo S:r Casper Skultz af honom fordrar); KA mf. ES 1845 (kk 7) Maskun, Nousiaisten ja Lemun käräjät 1.–3.8.1682 f. 38v (Kaiala Ryttare h:n oplystes nu första gången efter det Kiöp som slutet är emellan Lagläsaren Wählbetrodde Arfwed Fontell 1808 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1808) och hans Modersyster dygdesamme Matrona Elin Arffwedzdotter). ; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 180 (13.10.1674, ‡ lagläsaren Erich Michellsson och hans sahl. mor), 181 (21.2.1675, ‡ sahl. lagläsarens Erich Michelssons systerdotter).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345802
1614 ja 1617 Daniel Matsson Taattisissa
1616 Michel Eriksson (Ryttar)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342841
1590 Daniel Matsson Taattisissa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284529
1681 bookhållaren Kepplerij rytt.hemman
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1285056

1661/62 Alexander Kepplerus Alexander Simonis, Satacundensis 1511 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511). * noin 1646. Vht: Punkalaitumen kirkkoherra Simon Kepplerus (Simon Michaelis, † 1680) ja hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1661/62 [Keplerus] Alexand [Simonis _ 69]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander [Simonis Kepleri.] | obiit Inspector Ribbingianus. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander Kepplerus. | Inspector prædiorum. — Eversti Johan Ribbingin vouti Vehmaan Piiloisten kartanossa (1674), sittemmin kirjanpitäjä (1677). Omisti Merimaskun Taatilan ratsutilan. † Merimaskussa 11.4.1697. Pso: Hebla Schilling (jäi leskeksi).


Ylläolevaa katsellessa ja vertaillessa tulee väkisin mieleen, että Simon Michelsson Kepplerus ja Erik Michelsson Ritter(Reuter) olivat veljeksiä, porvari Michel Eriksson Ryttaren poikia.
Ajallisesti asia ainakin sopii hyvin yhteen.



Tämä myös selittää Taattisten ratsutilan siirtymisen Simon Keppleruksen pojalle Aleksander Kepplerukselle.


Kiinnostavaksi asian tekee se, että Simon Kepplerusta ennen Punkalaitumen khr Erik Henrikssonin poikana oli Isak Eriksson.

Karkun Järventaan Isak Erikssonin vaimon Juliana Palmin 1.puolison isän khr Johannes Frisiuksen sisarenmies oli Erik Michelsson Ritter.

Vastaanpa nyt tähän muutaman vuoden takaiseen kirjoitukseen. Aivan varma en ole, mitä kaikkea on saatu jo selville, mutta Forumin hakutoiminnolla en löydä juuri mitään muuta tästä Daniel Mattssonista. Näyttää siltä, että kyseessä on Turun kauppaporvari Daniel Mattsson Kohma, josta Toropainen on kirjoittanut aika paljonkin. Jännää, että ilmeisesti täällä ei ole viitattu hänen artikkeleihin eikä nimeen Kohma (ainoastaan Kohmon taloon) ja toisaalta taas hän ei mainitse Kohman olleen lainlukija. Kylläkin hänen sanojensa mukaan toimi Kruunun asioissa. Toropainen ei ole tutkinut Kohman taustaa tarkemmin, koska on sanojensa mukaan kiinnostunut enemmänkin Turun vaiheista ja hänen vaimonsa jälkeläisistä.

Ainakin näissä käsitellään Kohmaa:
"Taistelu Suikin kauppatalon omaisuudesta 1600-luvun Turussa"
"Siveetön kaupunki – Näkökulmia turkulaiseen seksuaalimoraaliin 1600-luvulla"
Pro Gradu 2005:
"Minä tunsin hänen äänensä hyvin portin takaakin" - Turun porvariston keskinäiset verkostot sosiaalisen kontrollin välineenä vuosina 1549-1660

Pitäisi löytyä googlella.

Miksi sitten puutun tähän juuri nyt? Löysin uudestaan vanhan käräjäjutun (tutkiessani lähinnä Kankaisten lampuotivoutin Thomas Erichssonin vaiheita), jonka merkityksen ymmärsin vasta nyt:

Nousiainen (Nousis), Masku, Lemu - 1631 9/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791394

H. Agnita Johansdåtter kärde till Michill Rytter bårgare i Åbo efter en hemman i Merimascho belägen och kallas Taatis, föregifuer att samma hemman skall wara Daniell Mattsons och nu efter hans dödh, falla S. Daniels syster _______(tyhjää?)__ till arffz, hwilken är denne Agnetes swärmodher. Framlade en köpebref på samma godz, det första huru Jöran Mattsson i Nåndall, Matts Jöransson i Åbo, Niells Mårtensson i Åbo, och Jakop Mårtensson i Lianmaa, hafue såldt detta hemman åth S. Hendrich Betz för -116 … (etc.)

Taas nopeasti translitteroitu, joten varmasti joitakin virheitä. Tulkitsen seuraavasti:
Vaimo Agneta Johansdotter käräjöi Turun porvaria Michell Rytteria vastaan liittyen Merimaskun Taatisten taloon, joka on Daniell Mattsonin ja nyt hänen kuoltuaan siirtynyt perintönä hänen siskolleen, joka on Agnetan anoppi. Juttu on vähän pidempi ja lopussa mainitaan suurempiakin herroja. Täytyy pian käydä tarkemmin läpi.

Kiinnitin huomion pariin tyhjään väliin, etenkin kun tällä kirjurilla ei ole ollut tapana jättää tuollaisia välejä. Tämähän on jälkeenpäin kirjoitettu renovoitu kirja. Minkäköhän takia on jätetty tuollaiset välit? Tarkoitus oli ottaa selvää ja täydentää myöhemmin?

[Calonius]

Jossain ketjussa Benedictus arveli Suikkien olleen ulkomailta, esim. Hollannista, johtuen nimen muodosta Swijke. Voi näin ollakin, mutta uskoisin, että olivat kyllä jo asuneet vähintään parinsadan vuoden ajan Suomessa. Olen selvitellyt, että "swijke" tms. tarkoittaa mahdollisesti eräänlaista naulaa, joten kyseessä saattoi alunperin olla seppäsuku.

[P-L H]

Hei

Kun Isak Erikson taas mainittiin, niin noista sotilasrullista löytyi myös tietoa hänestä. En ole katsonut löytyykö Ruotsin arkistosta värväysrullia.
Avlöningshandlingar 1678
Öfverste och Lutt Wäl. Berndt Otto von Lievens regementte
kuva 68 2 compagnie
Predikant Hr Michael Castrenius
Munsterskrifare Isak Erson värf? In Aug: 1677 uti Lars Saflers ställa i
------- är i stondigt vid-- Öferste Båcks Reg ---- companie

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00068#?c=&m=&s=&cv=67&xywh=2704%2C2611%2C2940%2C1693

Munsterskrifare Isak Erikson löytyy myös vuoden 1783 sotilasrullasta. Kuva 18
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00018#?c=&m=&s=&cv=17&xywh=1318%2C1477%2C5177%2C2798

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Kun Isak Erikson taas mainittiin, niin noista sotilasrullista löytyi myös tietoa hänestä. En ole katsonut löytyykö Ruotsin arkistosta värväysrullia.
Avlöningshandlingar 1678
Öfverste och Lutt Wäl. Berndt Otto von Lievens regementte
kuva 68 2 compagnie
Predikant Hr Michael Castrenius
Munsterskrifare Isak Erson värf? In Aug: 1677 uti Lars Saflers ställa i
------- är i stondigt vid-- Öferste Båcks Reg ---- companie

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00068#?c=&m=&s=&cv=67&xywh=2704%2C2611%2C2940%2C1693

Munsterskrifare Isak Erikson löytyy myös vuoden 1783 sotilasrullasta. Kuva 18
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00018#?c=&m=&s=&cv=17&xywh=1318%2C1477%2C5177%2C2798

t. Pirkko

Teitpä jälleen hyvän löydön! Sama palkkaluettelon kohta löytyy hieman eri muodossa ylioppilasmatrikkelin viittauksista Isak Hammarstiernan kohdalta.

Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson.

Olisi jo aikoja sitten pitänyt kaivaa esiin alkuperäinen palkkaluettelo, jonka tekstin merkitystä on ihmetelty. Siinähän lukee, että

Munsterskrif Isach Ersson wärfd in Aug 1677 uti Lars Saflers ställe, hvilken är än stendigt under öfverste Båckz rege.te och ? "compagnie" (lainausmerkit ovat alkuperäisessä tekstissä)

Isak Eriksson oli palkattu Lars Saflerin tilalle ratsuväkirykmentin 2. eli Karkun komppanian katselmuskirjuriksi. Käsittääkseni nimenomaan Safler oli Bockin jalkaväkirykmentin käytettävissä, mutta voisi myös tulkita, että katselmuskirjuri oli.

On mahdollista, että Isak Erikssonilla oli ainakin ammatin puolesta yhteys Karkkuun ennen Juliana Månsdotterin ensimmäisen puolison ratsuväkirykmentin saarnaajan Arvid Frisiuksen kuolemaa. Voisi myös olla mahdollista, että Juliana tunsi Isakin ainakin lyhyen ajan ennen Arvidin kuolemaa. Sellainen vähentäisi naimajärjestelyjen mahdollisuutta Arvidin kuoleman jälkeen. Isak voisi olla musta naimahevonen, joka oli sopivasti käytettävissä.

[Benedictus]

Isak Erikssonin kuolintietoja ei kai ole löytynyt mistään?


Kuoliko hän pakolaisena Ruotsissa vai jossain Suomen alueella.


Nyt kun Ruotsin arkistot ovat saatavilla, olisikohan jollain tuurilla mahdollista, sieltä löytää Isakeita, jotka voisivat olla meidän Isak Eriksonimme.Hänhän on voitu haudata myös Isak XXXX sukunimellä, jota emme tiedä.


Voi olla, että Isak oli Julianalle sopiva, lähellä ollut tuttu mies puolisoksi.

ToisaaltaTuohon aikaan Julianan miespuoliset sukulaiset olivat parhaissa voimissaan ja varmaan halukkaita päättämään sukulaisnaisen aviosta, siksi epäilen, että Isakin piti täyttää aika kovat kriterit.


1709 Isak Eriksson oli Kokemäen Kartanon voutina. Miksi ja Miten ??
Oliko hänellä jokin suhde Kartanon asujiin vai Kartanon tuolloisiin omistajiin?


Tuosta Åkersteen nimestä eräs ajatus, kaukaa haettu, mutta..


Kokemäen Kartanon voutina oli aiemmin Henrik Strandsteen.
KA mf. ES 1396 (r 3d) Rauman RO 23.7.1694 (Befallningzman Henrich Strandsteen uthaff sin Syster Brita Matzdotter Fullmechtigat);



Kuten huomataan on Henrik Srandsteenin isännimi myös Matts, jos on kyse täyssisaresta.
Olisiko Henrik Matsson Åkersteen Strandsteenin samanniminen veli tai velipuoli?

[P-L H]

Hei

Aflönings Lista 1678

kuva 452 Öfverste Wilhelm Båcks regementte
Munsterskrifare Lars Safler
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00452#?c=&m=&s=&cv=451&xywh=2621%2C365%2C3818%2C2064

Isak Erikson on saanut 1677 B.O. von Lievensin rykmentin toisen komppanian kirjurin paikan ja Lars Safler on siirtynyt Båkin rykmenttiin.

Olisi tuon tekstin voinut kirjoittaa Isak Hammarstiernan Ylioppilasmatrikkelin tietoihin samalla tavalla kuin se on tuossa alkuperäisessä palkkaluettelossa. Sanojen järjestyksen muuttaminen saa asiankin helposti muuttumaan. Isak Erikson on värvätty 1677 ja Lars Safler saanut siirron.

t. Pirkko

[Benedictus]

Oliko Isak Eriksson vielä 1676 Evert Feuhtingin alaisena?

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Aflönings Lista 1678

kuva 452 Öfverste Wilhelm Båcks regementte
Munsterskrifare Lars Safler
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00452#?c=&m=&s=&cv=451&xywh=2621%2C365%2C3818%2C2064

Isak Erikson on saanut 1677 B.O. von Lievensin rykmentin toisen komppanian kirjurin paikan ja Lars Safler on siirtynyt Båkin rykmenttiin.

Olisi tuon tekstin voinut kirjoittaa Isak Hammarstiernan Ylioppilasmatrikkelin tietoihin samalla tavalla kuin se on tuossa alkuperäisessä palkkaluettelossa. Sanojen järjestyksen muuttaminen saa asiankin helposti muuttumaan. Isak Erikson on värvätty 1677 ja Lars Safler saanut siirron.

t. Pirkko

Hyvä, että oletus varmistui! Lars Safler siirtyi ratsuväkirykmentin palveluksesta jalkaväkirykmenttiin.

Ratsuväkirykmentin palkkalistan oletetaan olevan vuodelta 1678 ja se oli päivätty tammikuussa. Vuosi on epäselvästi kirjoitettu. Palkkalistassa on kuitenkin merkintöjä keväältä 1678 eli lista voisi olla hyväksytty vasta tammikuussa 1679. Oli miten oli, Karkun komppanian saarnaajana oli vielä silloin Michael Castrenius. Castrenius tuli Arvid Frisiuksen tilalle rykmentinpastoriksi viimeistään vuonna 1679. Arvid Frisiuksen tiedetään kuolleen noin vuonna 1678. On siis mahdollista, että Isak Eriksson olisi ollut ratsuväkirykmentin katselmuskirjurina yli vuoden ennen Frisiuksen kuolemaa ja asunut vaikkapa Mouhijärven Selkeen kartanossa tai jossain muualla Karkun alueella. Olisi tarkistettava, koska Isak Eriksson oli Turun lääninrahaston kirjurina.

Pentin kommentti Henrik Strandsteenista on huomion arvoinen, sillä vuosina 1694-96 Ilmajoen ja Lapuan siltavoudista Henrik Mattssonista ei löydy Pohjanmaalta merkintöjä. Tytär Susanna oli syntynyt noin vuonna 1690 ja poika Johan syntyi Ilmajoella lokakuussa vuonna 1696. Ei ole varmaa, että furiiri/förare Henrik Åkersteen olisi sama kuin siltavouti, mutta se on todennäköistä, sillä tiedetään, että Henrik meni furiiriksi vuonna 1711 ja tieto Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä on vuodelta 1712. Rykmentin Ilmajoen komppanian päällystössä oli Åkersteenin lisäksi kaksi Malmsteenia, joten nimeäminen kovaksi kuin kivi oli tavallista. Olisi myös selityksen arvoista, miksi Kokemäenkartanon lyhytaikainen "befallningsman" Strandsteen menisi "brofogdeksi" ja lopulta suhteellisen pienipalkkaiseksi aliupseeriksi.

[Jari Latva-Rasku]

Oliko Isak Eriksson vielä 1676 Evert Feuhtingin alaisena?

Tästä ketjusta löytyi 3.3.2012 päivätty yhteenveto.

Ewert Feuchting (kirjoitetaan myös Fychting) oli Turun ja Porin läänin lääninrahaston hoitaja, kuoli 1682, vaimo Catharina Kramer ja poika Karl Feuchting. Viimeksi mainitusta tuli Yläsatakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (k.8.6.1697), puoliso Anna Olofsdr Dahlström.

Turun kaupungin manttaaliluettelossa Ewert Feuhtingin taloudessa oli myös kirjuri Isach. Kyseessä on kirjuri Isach Erichsson. Nimittäin Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avun toimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting ja kuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa 31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830

Kirjuri Isak oli Ewert Fychtingin taloudessa jo vuonna 1675 ja sain varmistuksen, että hän on nimenomaan Isak Ericsson eli Vehmaan käräjillä 1677 hän esiintyy yhdessä jutussa Fychtingin edustajana. "Isach Ersson ifrån Åbo lät nu på Crononas Räntmestaren Wälbet: Efwert Fychtings wägnar ...jne..."

Isak Erikssonilla ei näin ollen ollut juuri lainkaan vuorotteluvapaata ennen siirtymistään ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi.

[Benedictus]

Henrik Impola kertoo kirjassaan ”Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet”, että Eskil Krämerillä ja Anna Christersdotterilla (hustru Anna till Pahkavuori) oli ainakin kaksi lasta: poika Hans Eskilsson, joka omisti Pahkavuoren säterin vuonna 1600, ja tytär Kerstin Eskilsdotter, joka peri Pahkavuoren ja Kaukelman veljensä jälkeen, ja oli naimisissa ensin vouti Sven Bertilssonin kanssa ja sitten Jacob Hansson Silfverpatronin kanssa. Kerstinin ja Jacobin jälkeen Pahkavuori ja Kaukelma siirtyivät Lars Olofsson Ångermanin haltuun noin vuonna 1634.

Mitä mieltä olette, onko Sauvon käräjillä mainittu Lars Olofssonin vaimon eno Hans Eskelsson sama kuin Hans Eskilsson Krämer? Ja olisiko Hansilla ja Kerstinillä voinut ollut pikkusisko, jonka tytär olisi perinyt Pahkavuoren?

Terveisin
Auhele


Yllä oleva lainaus kertoo Hans Jacobsson Silfverpatronin isästä. Hans on voinut olla aika iällä, eli poika Gustaf voiis hyvinkin sopia iältään Anna Torskin puolisoksi.


Toisessa ketjussa selvisi, että ABraham Alftanuksen vaimo oli Emerentia Torsk, jonka sisar Anna sekoili kiitettävästi elämänä aikana. Mahdollista on, että puolisonsa oli Gustaf Silfverpatron.


Kuten yllä näkyy oli Gustaf Silfverpatronin isänäiti? mahdollisesti Kerstin Eskilsdotter Krämer.
Tämän veli oli Hans Eskilsson Krämer.


Olisiko mahdollista, että Evert Feuhtingin vaimo oli näitä Krämereita?
En muista, oliko Karl Feuhtingin äiti juuri tuo Kramer-vaimo.


Karl Feuhting käräjöi jostai tiloista Perniö-Uskela suunnalla.

[Jari Latva-Rasku]

Ratsuväkirykmentin katselmuskirjurien taustasta kertoo, että 1. eli everstin komppanian kirjurina oli samaan aikaan Isak Erikssonin kanssa Elias Orlander, joka oli Helsingin kirkkoherran Jöran Orlanderin poika ja jonka veli Petter oli Helsingissä kauppapormestarina erottamiseensa asti. Elias ei ollut vuonna 1678 kovin vanha, koska hänet mainitaan keväällä 1674 alaikäiseksi. Lääninrahaston kirjurina toiminut Isak Eriksson voisi olla viitisen vuotta Eliasta vanhempi, eli syntynyt vuoden 1650 jälkeen. Kolmannen, viidennen ja seitsemännen komppanian katselmuskirjuri sekä rykmentinkirjuri oli Olof Larsson Dahlström, kuten myös vävystään Karl Feuchtingista tuli. Dahlströmin rooli on voinut olla merkittävä, kun kirjureita on palkattu.

Ruotsalaissyntyisen Dahlströmin suvusta on mainittu seuraavaa.

Arne Ekman; Anna Dahlström-Alanus och hennes släkt. Genos 14(1943), s. 88-91:
"Den släkt Dahlström, vilken Alanus' första hustru tillhörde, härstammar enligt Örnberg [Svenska Ättartal XIII, s. 233. Wadstena 1905 och C. V. Hjorth Genealogiska Anteckningar om släkter och släktgrenar, s. 127. Gävle 1932] från Norrköping Dalen, varav namnet synes vara härlett. Hennes far handelsmannen därstädes Lars Olofsson hade i ett med Anna Larsdotter Stockenström 1647 ingånget äktenskap inalles 11 barn, av vilka de flesta återfinnas i förenämnda bouppteckningar."

Isak Eriksson vaikuttaisi isälinjaisen jälkeläisen N-haplotyypin markkereiden perusteella olevan eteläisten ja lounaisten rannikkoalueiden suomalainen.

[Benedictus]

KA mf. ES 1929 (mm 23) Kokemäen käräjät 22.–23.6.1693 s. 203 (förra Ombudzman på Cumo gård S:r Henrich Strandsteen, mainitaan käräjillä usein muulloinkin); KA mf. ES 1368 (p 2a) Uudenkaupungin RO 26.2.1681 (... Henrich Strandsteen tilspordes om han sin Edh tryggeligen afläggia kunde, at han medh ber:de Marina inthet hafft at beställa ... hwar till han swaradhe sigh tryggeligen och medh gott samwete det giöra kunna); KA mf. ES 1369 (p 2b) Uudenkaupungin RO 1.3.1690 (För detta Befalningzmannen på Cumo Gårdh Henrich Strandsteen, fullmächtigat af Fenrichen Pål Swart); KA mf. ES 1396 (r 3d) Rauman RO 23.7.1694 (Befallningzman Henrich Strandsteen uthaff sin Syster Brita Matzdotter Fullmechtigat); KA mf. ES 1396 (r 4) Rauman RO 16.4.1700 (Befallningzman på Cumo Gårdh wälbet:d Jacob Saringius 3189 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3189) gaff tilkänna, huru som hans Antecessor framlidne Henrich Strandsteen, för än han Clarerat för sin opbördh, dödh blifwen, och i så måtto till hans Principalinna, Greffwinnan Höghwälborne Fru Sophia Juliana Forbus, anseenligit skyldig worden, och som Strandsteen på sitt seneste Förwaltningz Åhr 1695 hafwer een deel aff Höghbem:te Grefwinnas Spanmåhl, till sin Systerson Handelsman här i Stadhen wäl:t Johan Riprander (katso 5293 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5293)) framföra låtit, hwilka boordt hoos honom stå i behåld). —


Ymmärsinkö, että Henrik Strandsteen mainitaan kuolleeksi 1700.



Evert Feuhting yhdistyy Kokemäen kartanoon Forbusten kautta.
Kokemäen käräjät 11.–12.7.1664 s. 312 (Hans Excell:tz Richz Rådetz Högwälborne H: Arfwedh Forbus Fougde på Cumo gårdh Efwert Fychting);


Carl Feuhtingin äiti oli siis Bilsteen.


Perniön käräjät 11.–13.2.1697 s. 61 (Melkilä Frelse hemman)


1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Billsten. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697. Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Eno: ruukinpatruuna Karl Billsten 796 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=796) (yo 1650, † 1691).
Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).
Vävy: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).

[Jari Latva-Rasku]

Ymmärsinkö, että Henrik Strandsteen mainitaan kuolleeksi 1700.


Kyllä, ainakaan siltavouti Henrik Mattsson (Åkersteen?) ei voi olla sama kuin Henrik Strandsteen, sillä siltavouti/furiiri/förare eli vähintään yli 10 vuotta pidempään.

[P-L H]

Hei

Palkkalistojen sivuja olikin kaksi. Ylioppilasmatrikkelissa ollut tieto oli aikaisemmalta sivulta, kuva 60 jossa on Munsterskrifare Lars Saflerin nimi ensimmäisenä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00060#?c=&m=&s=&cv=59&xywh=2161%2C1852%2C3818%2C2063

Vuoden 1679 Sotilasmaakirjassa Bemene ryttare Karcku socken on vielä Järventaka Mag. Sahl Johan Frisius ja toinen tila Koifvu yhdistettynä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730534

Katselmusrulla 1679 kuva 460 Karkku Järventaka
Hr Arfvid Frisius Erfingar - Ryttare Erik Jacobson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00460#?c=&m=&s=&cv=459&xywh=1717%2C777%2C3148%2C1701

Katselmusrulla 1683 Öf.Lut. Och Ryttmestare Berendt Rebinder
Karkku socken Järventaka med Koifvu
Munsterskrifare Isak Erikson - Ryttare Arfvid Jacobson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00019#?c=&m=&s=&cv=18&xywh=-288%2C947%2C5177%2C2798

SAY 1675-1694 Karkku Järventaka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505426

1695-1714
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505362

1720-1739 sivulla Karfa/ Järventaka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Palkkalistojen sivuja olikin kaksi. Ylioppilasmatrikkelissa ollut tieto oli aikaisemmalta sivulta, kuva 60 jossa on Munsterskrifare Lars Saflerin nimi ensimmäisenä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00060#?c=&m=&s=&cv=59&xywh=2161%2C1852%2C3818%2C2063

Vuoden 1679 Sotilasmaakirjassa Bemene ryttare Karcku socken on vielä Järventaka Mag. Sahl Johan Frisius ja toinen tila Koifvu yhdistettynä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730534


Ei voi olla kuin tyytyväinen, että vaihtoehtoinen selkeämpi teksti löytyi. Voi pitää suhteellisen varmana, että Isak Eriksson ehti olla ainakin noin vuoden verran ratsuväkirykmentin katselmuskirjurina ennen Arvid Frisiuksen kuolemaa. Voi olla, että Arvid kuoli suuressa merionnettomuudessa Bornholmin edustalla 4-5.12. välisenä yönä vuonna 1678. Ainakaan ei Karkkuun Arvidia haudattu, sillä luettelot ovat säilyneet. Isakin ensimmäinen lapsi Lijskin syntyi 6.2.1681, eli ensin olisi ollut lesken suruvuosi 1679 ja sitten alkaisi tapahtua.

[Benedictus]

Noita Isak Erikssoneita on tutkittu aika monta ja sopiviakin joku löytynyt.


Aloin pohtimaan, että onko erästä isäkanditaattia pohdittu aiemmin, itse luulen, että hän on jäänyt huomaatatta. Sukunsa muita ehdokkaita kyllä on tarkasteltu.


Järvantaan Isakin tytär ja vävy lempattiin talosta ja he löytyvät Suoniemen Pakkalasta.
Toisaalta Packaleniukset ja Astreniukset eivät avioidu kertaakaan keskenään, vaikka ovat samaa sosiaalista tasoa ja lähinaapureita.


Pakkalan emäntä on Cristina Eriksodotter Florinus, kuitenkin siten, että äitinsä oli Cristina Thomasdotter Florinus ja isä Lemun khr Ericus Henrici Björneburgensis.


Pohdin, miten olisi ajateltava jos Isak Eriksson olisikin khr Ericus Henricin ja Cristina Thomasdotter Florinan poika eli Pakkalan emännän veli.


Tämä tarkoittaisi, että Isak Eriksson olisi syntynyt ennen 21.10.1635, jolloin Cristina Thomasdotter Florina mainitaan kuolleen pappismatrikkelissa.
Cristina on voinut kuolla lapsivuoteeseen Isakin synnyttyä.


Cristina Eriksdotter Florina oli jo 1640 luvulla Pakkalan emäntä eli Isak olisi silloin paljon nuorempi sisartaan.
Olisiko siis, että hän olisi ollut sisarellaan Pakkalassa kasvattina.


Tämä ajatus selittäisi nuo yllä olevat seikat.
Isak nimi on yleinen Blom-Florinuksilla.


Lemun khr Ericus Henricillä oli ainakin 2 vaimoa ellei kolme. Cristina Thomasdotter Florina oli viiminen ja ilmeisesti paljon miestään nuorempi.


Ericus Henricin sukua ei tunneta, mutta tuo N haploryhmä sopisi häneen, jos jotain Porin tai muun länsirannikon sukua.

[Jari Latva-Rasku]

Noita Isak Erikssoneita on tutkittu aika monta ja sopiviakin joku löytynyt.

Aloin pohtimaan, että onko erästä isäkanditaattia pohdittu aiemmin, itse luulen, että hän on jäänyt huomaatatta. Sukunsa muita ehdokkaita kyllä on tarkasteltu.

Järvantaan Isakin tytär ja vävy lempattiin talosta ja he löytyvät Suoniemen Pakkalasta.
Toisaalta Packaleniukset ja Astreniukset eivät avioidu kertaakaan keskenään, vaikka ovat samaa sosiaalista tasoa ja lähinaapureita.

Pakkalan emäntä on Cristina Eriksodotter Florinus, kuitenkin siten, että äitinsä oli Cristina Thomasdotter Florinus ja isä Lemun khr Ericus Henrici Björneburgensis.

Pohdin, miten olisi ajateltava jos Isak Eriksson olisikin khr Ericus Henricin ja Cristina Thomasdotter Florinan poika eli Pakkalan emännän veli.

Tämä tarkoittaisi, että Isak Eriksson olisi syntynyt ennen 21.10.1635, jolloin Cristina Thomasdotter Florina mainitaan kuolleen pappismatrikkelissa.
Cristina on voinut kuolla lapsivuoteeseen Isakin synnyttyä.

Cristina Eriksdotter Florina oli jo 1640 luvulla Pakkalan emäntä eli Isak olisi silloin paljon nuorempi sisartaan.
Olisiko siis, että hän olisi ollut sisarellaan Pakkalassa kasvattina.

Tämä ajatus selittäisi nuo yllä olevat seikat.
Isak nimi on yleinen Blom-Florinuksilla.

Lemun khr Ericus Henricillä oli ainakin 2 vaimoa ellei kolme. Cristina Thomasdotter Florina oli viiminen ja ilmeisesti paljon miestään nuorempi.

Ericus Henricin sukua ei tunneta, mutta tuo N haploryhmä sopisi häneen, jos jotain Porin tai muun länsirannikon sukua.


Voi pitää kyseenalaisena, mutta kuitenkin suhteellisen varmana, että Järventaan Isak Eriksson oli sama kuin vuonna 1675 Turussa Evert Feuchtingin luona asunut Isak Eriksson, joka ainakin sen jälkeen toimi jonkin aikaa lääninrahaston kirjurina. Ainakin rahaston pöytäkirjoja ja ratsuväkirykmentin katselmusluetteloita on Isak Eriksson kirjoittanut samalla koulujakäyneen käsialalla.

Pirkon löytämä palkkaluettelon teksti on arvokas, sillä aikaisemmin spekuloitu mahdollisuus, että olisi ollut kaksi eri tunnettua Isak Erikssonia, ratsu- ja jalkaväkirykmentin, voidaan poissulkea.

Tiedetään, että Uskelan Äijälän ehkä vuoden 1650 jälkeen syntynyt ja varmuudella vuonna 1673 ylioppilaaksi tiedetty Isak Eriksson oli vielä elossa, kun katsemuskirjuri Isak Eriksson oli ratsuväkirykmentin palveluksessa elokuusta 1677 alkaen. Tämän paljastuu, koska Uskelan Äijälän Isak Eriksson Kentzeriä ei mainita vainajaksi, kun Äijälän myyntiä Gustaf Eriksonille (Pihl) käsitellään oikeudessa syyskuussa vuonna 1678. Myynnin syytä ei tarvitse kovin pitkään arvailla. Löytyy todisteita, että syynä olisi velkaantuminen.

Joskus, kun jaksaa, voisi yrittää selvittää lääninrahaston kirjurin Isak Erikssonin vaiheita ennen vuotta 1675. Ainakin toistaiseksi ei ole löytynyt todisteita, että Uskelän Äijälän Isak Eriksson olisi kuollut jo vuoden 1678 jälkeen. Pitäisi myös pystyä poissulkemaan mahdollisuus, että vuonna 1668 suullisen Turun Akatemian pääsykuulustelun eli ylioppilastutkinnon suorittanut turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna eli olisi sama kuin vuonna 1673 ylioppilaaksi mainittu Isak Eriksson "Kentzer".

Selasin eilen Uskelan Äijälän maakirjoja ja muita veroluetteloita, en tiedä monennenko kerran. Äijälän omistajaksi oli mainittu joko jo kuollut isä Erik Jakobsson tai nuorin poika Isak Eriksson.Vuosina 1674-75 on mainittu, että Äijälä olisi ylioppilas Isakin, mutta Isakia ei ole merkitty tilalle, kuten ei myöskään vuonna 1673 tai sitä ennen todennäköisesti aluksi opiskelusyistä. Tiedetään, että Erik Jakobssonin "pojat" opiskelivat Turussa, ehkä katedraalikoulussa. Ei tiedetä, olivatko he Jakob, Axell vai Isak.
Vuosina 1676-78 on Äijälässa ollut isännän lisäksi ensin poika, sitten renki ja lopulta vaimo, kunnes vuonna 1679 Äijälään oli merkitty Erik Brusiusson ja yksi piika. Vuonna 1674 Äijälässä on ratsumies Erik, mutta ei Isak Erikssonia. Vuonna 1675 majaa pitää yksi renki, kaksi piikaa ja yksi lukutaidoton loinen. Voi olla kyseenalaista, mutta silti voisi kysyä, onko Isak Erikssonia koskaan merkitty verotettavaksi Äijälästä.

On varteenotettava mahdollisuus, että Astreniusten suvun kantaisän sukujuuret on löydetty jo aikoja sitten, mutta sitä ei ole pystytty poissulkemaan tai todistamaan oikeaksi. Pirkon löydöksen mahdollistamalla oletuksella Isak Erikssonilla ei välttämättä ole mitään yhteyttä Karkkuun ennen sinne muuttoaan. Uskelan Äijälä oli esimerkiksi saman rykmentin ratsutila kuin Karkun Järventaka ja rykmentinkirjuri Dahlström oli Isak Erikssonin kanssa samassa taloudessa asuneen Karl Feuchtingin appiukko vuodesta 1692. Muista yhteyksistä voimme vain arvailla. Kaikki kolme asuivat samaan aikaan Turussa.

[Pekka Hiltunen]

Voi pitää kyseenalaisena, mutta kuitenkin suhteellisen varmana, että Järventaan Isak Eriksson oli sama kuin vuonna 1675 Turussa Evert Feuchtingin luona asunut Isak Eriksson, joka ainakin sen jälkeen toimi jonkin aikaa lääninrahaston kirjurina. Ainakin rahaston pöytäkirjoja ja ratsuväkirykmentin katselmusluetteloita on Isak Eriksson kirjoittanut samalla koulujakäyneen käsialalla.

Pirkon löytämä palkkaluettelon teksti on arvokas, sillä aikaisemmin spekuloitu mahdollisuus, että olisi ollut kaksi eri tunnettua Isak Erikssonia, ratsu- ja jalkaväkirykmentin, voidaan poissulkea.

Tiedetään, että Uskelan Äijälän ehkä vuoden 1650 jälkeen syntynyt ja varmuudella vuonna 1673 ylioppilaaksi tiedetty Isak Eriksson oli vielä elossa, kun katsemuskirjuri Isak Eriksson oli ratsuväkirykmentin palveluksessa elokuusta 1677 alkaen. Tämän paljastuu, koska Uskelan Äijälän Isak Eriksson Kentzeriä ei mainita vainajaksi, kun Äijälän myyntiä Gustaf Eriksonille (Pihl) käsitellään oikeudessa syyskuussa vuonna 1678. Myynnin syytä ei tarvitse kovin pitkään arvailla. Löytyy todisteita, että syynä olisi velkaantuminen.

Joskus, kun jaksaa, voisi yrittää selvittää lääninrahaston kirjurin Isak Erikssonin vaiheita ennen vuotta 1675. Ainakin toistaiseksi ei ole löytynyt todisteita, että Uskelän Äijälän Isak Eriksson olisi kuollut jo vuoden 1678 jälkeen. Pitäisi myös pystyä poissulkemaan mahdollisuus, että vuonna 1668 suullisen Turun Akatemian pääsykuulustelun eli ylioppilastutkinnon suorittanut turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna eli olisi sama kuin vuonna 1673 ylioppilaaksi mainittu Isak Eriksson "Kentzer".

Selasin eilen Uskelan Äijälän maakirjoja ja muita veroluetteloita, en tiedä monennenko kerran. Äijälän omistajaksi oli mainittu joko jo kuollut isä Erik Jakobsson tai nuorin poika Isak Eriksson.Vuosina 1674-75 on mainittu, että Äijälä olisi ylioppilas Isakin, mutta Isakia ei ole merkitty tilalle, kuten ei myöskään vuonna 1673 tai sitä ennen todennäköisesti aluksi opiskelusyistä. Tiedetään, että Erik Jakobssonin "pojat" opiskelivat Turussa, ehkä katedraalikoulussa. Ei tiedetä, olivatko he Jakob, Axell vai Isak.
Vuosina 1676-78 on Äijälässa ollut isännän lisäksi ensin poika, sitten renki ja lopulta vaimo, kunnes vuonna 1679 Äijälään oli merkitty Erik Brusiusson ja yksi piika. Vuonna 1674 Äijälässä on ratsumies Erik, mutta ei Isak Erikssonia. Vuonna 1675 majaa pitää yksi renki, kaksi piikaa ja yksi lukutaidoton loinen. Voi olla kyseenalaista, mutta silti voisi kysyä, onko Isak Erikssonia koskaan merkitty verotettavaksi Äijälästä.

On varteenotettava mahdollisuus, että Astreniusten suvun kantaisän sukujuuret on löydetty jo aikoja sitten, mutta sitä ei ole pystytty poissulkemaan tai todistamaan oikeaksi. Pirkon löydöksen mahdollistamalla oletuksella Isak Erikssonilla ei välttämättä ole mitään yhteyttä Karkkuun ennen sinne muuttoaan. Uskelan Äijälä oli esimerkiksi saman rykmentin ratsutila kuin Karkun Järventaka ja rykmentinkirjuri Dahlström oli Isak Erikssonin kanssa samassa taloudessa asuneen Karl Feuchtingin appiukko vuodesta 1692. Muista yhteyksistä voimme vain arvailla. Kaikki kolme asuivat samaan aikaan Turussa.


Haluaisin tarkistuttaa ketjun aktiivisilta kirjoittajilta: eikös Isak Erikssonilla jossain yhteydessä mainittu olleen sisar (Anna?), joka haudattiin Astrenia-nimisenä? Tämä henkilö taisi olla se, joka ensimmäisenä sai k.o. nimen viimeistään hautajaisissaan. Milloin hänet haudattiinkaan?
Kemiön khra Henrik Henrikinpoika Florinus tuomittiin kuolemaan ja teilattiin Turussa 1706; hänen isänsä, Henrik (vanh., Kemiön khra 1689-99) kuoli "murheeseen" edellisenä vuotena 1705 poikansa jouduttua tuomiolle aviorikoksesta ja murhasta.


"Blom" on ruotsiksi kukka, kun "flora" tarkoittaa latinaksi kasvistoa yleensä. Flores taas tarkoittaa ristiä. Jos joku (Anna?) Eriksdotter on Isak Eriksson Astreniuksen toimesta saatettu viimeiseen lepoonsa Florinusten suvussa tapahtuneen tragedian tultua säätyläistössä ja ainakin myös Turun seudun rahvaan keskuudessa yleiseen tietoon, tukisi tämäkin Benediktuksen esittämää, sukulaisuuteen perustuvaa naimakieltoa esim. Pakkalan väen kanssa. Samalla Astrenius-nimikin selitttyisi aika luonnikkaasti, kun kukkakuvion voi mieltää myös tähdeksi (astrum). Florinus-Blom -suvun kantaisähän oli ilmeisesti kaniikki ja khra Jacobus Blome.



Henrik Henrikinpoika Florinus lähti "ad astrum" eli ainakin tähteä päin jollei kuitenkan "taivaaseen" saakka silloin, kun korpit ja lokit nokkivat hänen jäsenensä Turun Korppolaismäkeen pystytetyn seipään kärkeen kiinnitetystä kärrynpyörästä... En kylläkään tiedä, että missä määrin rykmentinkirjurit saattoivat kommunikoida keskenään niin tehokkaasti, että Järventaan rustholliin olisi saatu uusi isäntä näinkin nopeasti - olisikohan leski Juliana Palm ehkä tullut "bongatuksi" jo kollegan vaimona? Mitä syytä ylioppilas Kentzerillä tai/ ja Hammarstiernalla olisi ollut luopua lisänimestään?


Mårten Filipussonin (Jägerhorn till Storby) oli sekä Tahvion Kirstin eli Arvid Friisin esiäidin että kaniikki Jacobus Blomen emännöitsijän isä.



Minulla on Karkun vaiheilla aika läheisiä DNA-matcheja, joilla ei kai tiedetä olleen yhteyksiä ainakaan Astreniusten säätyläishaaroihin eikä etsinnästä huolimatta mitään muutakaan yhteistä kantavanhempaa ole voitu verifioida. Isak Erikssonin lapsista on tosin varmuudella osa talonpoikaistuntut esim. Etelä-Pohjanmaalla ja sitten voinut siirtyä esi-isiensä asuinsijoille Hämeeseen.
PH

[Jari Latva-Rasku]

eikös Isak Erikssonilla jossain yhteydessä mainittu olleen sisar (Anna?), joka haudattiin Astrenia-nimisenä? Tämä henkilö taisi olla se, joka ensimmäisenä sai k.o. nimen viimeistään hautajaisissaan. Milloin hänet haudattiinkaan?

Kemiön khra Henrik Henrikinpoika Florinus tuomittiin kuolemaan ja teilattiin Turussa 1706; hänen isänsä, Henrik (vanh., Kemiön khra 1689-99) kuoli "murheeseen" edellisenä vuotena 1705 poikansa jouduttua tuomiolle aviorikoksesta ja murhasta.

Mitä syytä ylioppilas Kentzerillä tai/ ja Hammarstiernalla olisi ollut luopua lisänimestään?


Selkeen kartanon voudin Johan Karvilanderin puoliso Anna tai Annika Astrenia haudattiin joskus 1750-luvulla. Hän oli kappalaisten Isak ja Erik Astreniuksen sisko, jolla mainittiin ensimmäisenä sisaruksista Astrenia-nimi Karkun kummiluettelossa, mutta siihen aikaan olivat veljet jo todennäköisesti nimensä saaneet tai keksineet opintojen yhteydessä.

Henrik Florinuksen puolison ja samalla äitipuolen veli oli Gustaf Pihl, jolle Äijälän Iisakki myi rusthollinsa. Henrikin kanssa murhasta tuomittiin siskonpoika Jakob Peldan. Jakobin isän Isonkyrön kappalaisen Jacobus Henrici Peldanuksen serkun Ilmajoen kappalaisen Henricus Gabrielis Peldanuksen puoliso oli Israel Alftanuksen tytär Helena Alftana, eli Järventaan omistaneen Arvid Frisiuksen siskontytär. Yhteydet ovat loputtomat.

Yksi syy käyttää sukunimiä oli, että ei ollut muuten tunnettu, eli Joku Jonkunpoika. Sukunimiä otettiin, jätettiin ja muutettiin. Ne eivät välttämättä olleet merkityksellisiä. Nimen käyttäminen kertalaakina suullisen ylioppilaskuulustelun yhteydessä ei välttämättä tarkoita, että olisi ollut Espoon Hammarstierna, vaan joku muu vasara ja tähti. Nimi voi tulla myös äidiltä. Silloin sillä voisi olla todellinen sukuun liittyvä merkitys eli voisi olla mahdollista olla samaan aikaan Hammarstierna ja Kentzer. Kentzer ei ehkä ollut haluttu sukunimi ainakaan Äijälän menettämisen jälkeen. Naapuritilan nimi oli Kantor, jolla nimellä voi olla sama alkuperä kuin Kentzerillä. Kentzer-tai Känser-nimeä ei käytetty johdonmukaisesti Äijälän Iisakista, hänen isästään ja isoisästään, ja vain ainoastaan muutaman kerran. Toki esimerkiksi tunnettua Florinus-nimeä olisi todennäköisesti käytetty. Juliana Månsdotterista käytettiin kummiluettelossa myös sukunimeä Alftana, eli äidin nimeä. Tästä ei Juliana välttämättä tiennyt mitään. Palm tuli käyttöön myöhemmin eikä sitä tiedetä isän Måns Larssonin käyttäneen. Oliko Isak Erikssonilla monia muita mahdollisuuksia kuin olla Isak Eriksson.

[Benedictus]

1675 siis tiedetään varmasti Isak Erikssonin olleen Turussa Evert Feuhtingin luona.
Olisi kiinnostava tietää varmasti, missä hän oli 1674 tai aiemmin.

Uskelan Isak Eriksson ei ollut Uskelassa, mutta jos oli Turussa, mistä voisi löytyä maininta.


Evert Feuhtingin oli Kokemäen kartanon voutina, kuten Isak Eriksson myöhemmin. Mikä voisi olla linkki sinne?


Olikohan Evert Feuhting missäpäin ennen 1675 vuotta?

[Jari Latva-Rasku]

1675 siis tiedetään varmasti Isak Erikssonin olleen Turussa Evert Feuhtingin luona.
Olisi kiinnostava tietää varmasti, missä hän oli 1674 tai aiemmin.

Uskelan Isak Eriksson ei ollut Uskelassa, mutta jos oli Turussa, mistä voisi löytyä maininta.

Evert Feuhtingin oli Kokemäen kartanon voutina, kuten Isak Eriksson myöhemmin. Mikä voisi olla linkki sinne?

Olikohan Evert Feuhting missäpäin ennen 1675 vuotta?

Matti Waltan virkamiesmatrikkelissa on tietoja Feuchtingeista. Evert oli vuosina 1665-1673 Piikkiön kihlakunnan kruununvouti ja sen jälkeen kuolemaansa 1682 asti lääninrahastonhoitaja.

Iisakki pitäisi tonkia. Tietoja löytyy esimerkiksi Turun tositeluetteloista, joissa on asukkaita.

[Jari Latva-Rasku]

Matti Waltan virkamiesmatrikkelissa on tietoja Feuchtingeista. Evert oli vuosina 1665-1673 Piikkiön kihlakunnan kruununvouti ja sen jälkeen kuolemaansa 1682 asti lääninrahastonhoitaja.

Iisakki pitäisi tonkia. Tietoja löytyy esimerkiksi Turun tositeluetteloista, joissa on asukkaita.

Tässä on Turun manttaaliluettelo vuodelta 1675.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974631

Tässä Äijälän manttaaliluettelossa vuodelta 1675 mainitaan ryttare Erich, son Axell ja moder Marg. eli yhteensä kolme henkilöä. Kehen viitataan, ei ole mainittu. Erik Jakobson on jo kuollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10990514

Tässä vuoden 1674 manttaalikirjassa mainitaan "Studentens Isaci Hemman" ja sinne merkityt kolme henkilöä ovat Erich, vaimo Caisa ja piika Karin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11012221

Tässä jo aikoja sitten kuollut Erik Jakobsson maksaa Äijälän kymmenyksiä vuonna 1674. Joillakin muilla seuduilla kirjaaminen oli tarkempaa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11012098

[Jari Latva-Rasku]

Tuli vielä mieleeni yksi yhteys, jonka ehkä ainakin vahingossa pystyisi varmistamaan. Siihen liittyen, muistaakseni Pihlien emännöimään Kemiön pappilaan meni Järventaasta piika. Siitä mainittiin jonkin muun asian yhteydessä oikeudessa.

On jäänyt varmistamatta oliko vuonna 1714 kuollut Gabriel Eriksson Pihl Ingrid/Ingeborg Astrenian ensimmäinen puoliso.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4915
Äijälän Iisakki myi Äijälän Gustaf Pihlille ja voi hukassa ollessaan majailla jossain Pihlien kulmilla.

[Benedictus]

Muisteluita pohtiessa tulee esiin myös tuo Gustaf Eriksson Pihl, joka toimi Laitilan Sorolan voutina vai omistajan ?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1366078


Kuten huomataan tulee seuraavaksi sinne khr Erik Salonius ja vaimonsa Brita Michelsdotter Pacchalenius. Karkun Pakkalan emännän Cristina Eriksdotter Florinan puolison Perin sisar.

Salonius, Ericus Erici (noin 1620–1701)

Lethalensis?, Erik Eriksson

S Laitila noin 1620. V Laitilan aiempi kirkkoherra Ericus Gregorii (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/563) ja Kirstin / Kristina N.N.
Ylioppilas (Borealis, Ericus Erici Lethalensis) Turussa 1643/44.
Laitilan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5045) pitäjänapulainen ainakin jo noin 1646, oletettavasti vt. kappalainen 1652, kappalainen tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla 5.9.1656, kirkkoherra 1671.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672 (Ericus Lethalensis pastor i Letala).
Julkaisi Turussa promootiorunon 1647. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1657, (8).3.1673, 28.3.1685.
K Laitila 81-vuotiaana 1701, haudattiin 14.3.1702.
P (jo 1657) Brita Michelsdotter Pacchalenia, PV Karkun nimismies ja Suoniemen Pakkalan ratsutilan omistaja Mikko Antinpoika / Michel Andersson ja Riitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.


Aiemminkin olen esittänyt, että Britan äiti Brita voisi olla Sääksmäen khr Nicolaus Sorolaisen, piispa Sorolaisen veljen tytär.


Mikä yhdistää Gustaf Pihlin, Sorolan ja Äijälän toisiinsa?

[Benedictus]

Jokin juttu tuo Sorola on, koska Johan Walsteen, rauman pormestari, näkyy siella ennen Erik Saloniusta.


Johan Walsteen oli Thomas Pachaleniuksen vaimon Kirstin Agricolan serkku ja siis Thomas oli Erik Saloniuksen vaimon Britan veli.


1640/41 Per Wallenius, myöhemmin Walstenius Petrus Johannis, Finno 146 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=146). Vht: Loimaan kirkkoherra Johan (Johannes Petri, † 1658) ja Anna Johansdotter Limingius. Ylioppilas Uppsalassa 21.10.1638 Petrus Johannis Valenius Finno. Ylioppilas Turussa 1640/41 Walenius Petr. Johannis _ 9. — Loimaan kirkkoherran (isänsä) apulainen (1643). Loimaan kappalainen noin 1650, kirkkoherra 1658. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1660. † Loimaalla 1675. Pso: Helena Agricola.


Poika: kihlakunnantuomari Johan Walstenius, aatel. 1693 Wallensteen 1578 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1578) (yo 1662/63, † 1727).


Yo Uppsalassa 29.10.1636 Tomas Pacchalenius Thomas Michaelis, Finno U68 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U68). Vht: Karkun Suoniemen Pakkalan ratsutilallinen, nimismies Michel Andersson ja Brita Nilsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 29.10.1636 Thomas Michaelis [Finnones]. Oraatio Uppsalassa 28.4.1639. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin, myöh. Gust. Kurckin rykm.) saarnaaja (1640), ero 1655. Palveli rykmenttinsä mukana Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. Asui sittemmin Lempäälässä (1658). Kiskon kirkkoherra s.v. † Kiskossa 1679.
Pso: (jo 1653) Kristina Kristersdotter Agricola (jäi leskeksi).


kl. 1690 David Pihl David Erici, Australis 3654 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3654). Vht: Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Davidsdotter Gyllenbögel. Turun katedraalikoulun oppilas 19.10.1685 (in cl. rect. circ. infer., David Erici Pijl Biernoensis). Ylioppilas Turussa kl. 1690 Piihl David Erici Austr _ 185. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 2.6.1695. — Apulaispappi Perniössä 1695. Kosken ruukinsaarnaaja siellä (1696), paossa Ruotsissa isonvihan aikana, palasi rauhanteon jälkeen virkaansa (1724). Antskogin ruukinsaarnaaja Pohjassa 1744, ero 1749.
Pso: 1702 Maria Magdalena von Torck (elossa 1744).
Eno: Henrik Gyllenbögel 967 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=967) (yo 1653).
Veli: Helsingin vt. kappalainen, FM Gabriel Pihl, myöh. (1710) Erichsson 4915 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4915) (yo 1706, † 1714).
Veli: luutnantti Karl Pihl 5139 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5139) (yo 1710, † 1730).
Opettaja (1679): Henrik Jamalenius 2327 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2327).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 150b; KA mf. ES 1926 (mm 13) Laitilan käräjät 20.–21.10.1684 f. 728 (een Specification gifwen af Sahl: Arrendatoren på Sorola Wählbet:de Gustaf Erichsson Dat: Sorrola d: 14 Aug: 1683), Laitilan käräjät 16.–17.1.1685 f. 738v, Laitilan käräjät 26.–27.1.1686 f. 782 (Sahl: Arrendatorens Gustaf Erichssons efterlefwerska dygdesamme hustro Margretha Höijer); KA mf. ES 1748 (cc 8) Halikon ja Uskelan käräjät 22.7.1679 f. 74 (Arendatoren Gustaff Ericksson å sin Broders Arend:s Erick Erickssons wägna); KA mf. ES 1750 (cc 12) Kemiön käräjät 25.–26.9.1684 f. 204v (Arendat: Wälbet:de Erich Ersson gaaf tillkena huru såsom dess Fader Sal. Erich Olsson A:o 1659 ...), Perniön käräjät 20.–21.10.1684 f. 239 (Då gaaf Arendatoren Wälbet:de Erich Erson tillkenna, huruledes dess Moder Dygdesamme Matrona hustru Carin Erichssdotter ...), (cc 13) Perniön käräjät 11.–13.2.1685 f. 96v (Arendatoren Erich Ersson på sin Swärfaders Tullnären Erich Erlingz wegnar); KA mf. ES 1752 (cc 17) Halikon ja Uskelan käräjät 30.9.–2.10.1689 f. 221v (fordom Befall: Sal: Gustaff Erssons Enkia dygdesamma hustru Margaretha Höjer), f. 226v; KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Perniön käräjät 10.–13.3.1690 s. 105 (Arrendatoren på Melckilä Wählbet:de Erich Erichsson), (cc 20) Perniön käräjät 10.–11.10.1692 s. 107 (vuokraaja Erik Eriksson on edesmenneen kh Thavoniuksen alaikäisten tytärten lanko), Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1692 s. 142 (Arrendatoren Welbet:de Erich Erichsson leet förmedelst sin Son Gustaff Pijhl tilltahla drengen Elias Nielsson ifrån Tåijala den Studenten David Pijhl förledne Bartholomæi stedt till sin Faders Tienst på Öfwerby); KA mf. ES 1754 (cc 23) Perniön käräjät 15.–16.9.1696 s. 201 (Bruukz Predikanten Wällärde H:r David Pijhl); KA mf. ES 1756 (cc 27) Paimion käräjät 2.–3.5.1700 s. 102 (Brukz predikanten wedh Kåskis i Biärno Sochn wällärde H:r David Pijhl uppå sin broders Corpralen Erich Pijhls wägnar); KA mf. ES 1757 (cc 32) Kemiön käräjät 3.–6.2.1704 s. 72 (Cornettens Sahl. Erich Pihls Enckia, hustru Lijsa Bange), Perniön käräjät 23.–24.9.1704 s. 306 (Bruckz Predikanten H:r Davidh Pihl berättade sig till detta Ting låtit Citera på sine samptl: medarfwingars wegnar, dess Stiuf Moder Dygdesamme Matrona Hust: Catharina Tavonia, angående sitt och dess med arfwingars Arf efter dheras Fadher Sahl: Arendatoren Erich Erichsson som 1696‹!› blifwit dödh. Perniön kirkontilien mf. JK 862 mukaan hautausmaksu on suoritettu 3.10.1697); KA mf. ES 1368 (p 2a) Uudenkaupungin RO 4.8.1683 (Inspectorens på Salmis Wälbet:de Nils Mallenij Skrifware Wilhelm Pijhl (katso 4758 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4758)), angaf för rätta huru såsom Arrendatoren på Sårola Gustaf Erichsson honom förleden Julij månadh då H:r Lagman Gref Stenbock hoos Borgmestaren war, och han Willam ifrån Kyrckian kommit och ährnat gå till Borgmestaren, öf:rfallit honom medh hugg och slagh); KA mf. ES 1369 (p 2b) Uudenkaupungin RO 26.9.1691 (fordom Arrendatorens Sal: Gustaf Erichsons effterlefwerskas på Såråla Gårdh dygdesamme hustru Margeta Heijers opdragellsse skrifft dato Nystadh d: 12 Februarij 1687 på 40 D:r K:r m:t). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 242 (L); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 53, 57, 59, 63, 67, 317–318, 333, 418, 448–450, 452; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat IX 1705–1709 (julk. T. Carpelan, 1942) s. 212; E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 31, 37; E. Koskenvesa (julk.), Turun hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1690–1732. SSV 39 (1969–70) s. 141 #126; Y. Blomstedt (toim.), Liber scholae Aboensis. Appendix: Distributio paroeciarum 1668–1712. SSJ 29 (1973) s. 186 (1686:II), 188 (1687:II), 189 (1688:I), 191 (1689:I), 193 (1690:I, pro vale). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 384, 408; E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721–1809 II (moniste 1963) Pohja, Antskog; R. Halme, Pappien pako seurakunnistaan suuren Pohjan sodan aikana 1704–1716. SKHSV 54–57 (1968) s. 154; B. Godenhielm, Den västfinska släkten Pihl intill senare delen av 1700-talet. Uppsatser V (1983) s. 83; H. Skogsjö, Släkten Pihl i Finland. Släktforskarnas årsbok 2003 s. 333.

[Jari Latva-Rasku]

Mikä yhdistää Gustaf Pihlin, Sorolan ja Äijälän toisiinsa?

Gustaf Pihl oli Halikon kihlakunnan kruununvouti vuosina 1674-75. Hän ostaa Uskelän Äijälän 450 taalerin hintaan ylioppilas Isak Erikssonilta vuonna 1678. Gustaf mainitaan kruununluonteiseksi muuttuneen Laitilan Sorolan vuokraajana vuonna 1683 ja kuolleena seuraavana vuonna. Vuonna 1685 Äijälän omistajana mainitaan vuosien 1685-87 Halikon kruununvouti Johan Stake. Vuodesta 1680 Äijälä oli 1½ manttaalin ja 12 äyrin ratsutila, jossa oli samat asukkaat niin Isak Erikssonin kuin Gustaf Pihlin aikaan aina vuoteen 1685 asti.

Kommentti toukokuulta 2012

Turun kämnerinoikeus 8.2.1688
Porvari Erich Turska esittää tilikirjastaan, että Isaak Erichsson on ollut velkaa 235 taaleria, joista maksanut jo 118 taaleria. Isaak tunnustaa olevansa velkaa vielä 117 taaleria, mutta hän on myynyt isänsä ratsastalon kruununvouti Gustaf Erichssonille, jonka piti vastata lopusta velasta. Turska ei halunnut asioida kruununvoudin perillisten kanssa ja oikeus määräsikin Isaakin maksamaan velan 14 päivän kuluessa.

Näin ollen Äijälän Iisakki oli elossa ainakin vuonna 1688 ja Iisakin maininnan perusteella oli Gustaf Eriksson ostanut Äijälän (450 taalerin hintaan), minkä lisäksi ostajan rasitteena oli 117 taalerin velkaosuus Turskalle. Velka Turskalle oli suhteellisen suuri, mutta 567 taalerin hinta ei ollut Äijälästä kohtuuton.

Yllä olevan tiedon avulla voisi vaikka olla mahdollista sulkea pois mahdollisuus, että Äijälän Iisakki olisi Järventaan Iisakki, tai sitten vahvistaa se.

Tässä ketjussa todettiin maaliskuussa 2012 Carl Feuchtingin äidin ja Gustaf Pihlin puolison sukulaisuudesta seuraavaa. Tämä voisi selittää, miksi Gustaf oli kytkeytynyt Äijälän osamiseen.

Gustaf Eriksson Pihlin vaimon Margareta Höjerin äiti on ollut Anna Carlsdotter Billsten.

Evert Feuchingin vaimo on luultavimmin ollut Kirstin Carlsdotter Billsten.

Isak Eriksson on siis mainittu Ewert Feuchtingin kirjurina 1675, vuotta ennen kuin vaimonsa Kirstin kuolee.

Isak Eriksson myy Äijälän ratsutilan Gustaf Pihlille, jonka anoppi on Anna Billsteen.

Äijälän Iisakin isä Erik Jakobsen on tuomikirjassa mainittu olleen "välboren" eli aatelinen. Sellainen hän ei kuitenkaan vaikuta olleen, vaikka oli rälssivouti. Erikin äiti oli Halikon Piintilän ratsutilalta ja hänen isänsä Henrik Markusson oli seudun ainoa tunnettu nimikaima samaan aikaan eläneen Melkolan Dönsby-sukuisen omistajan kanssa. Mikäli Piintilän Henrik Markusson oli Karkussakin vaikuttanutta Dönsby-sukua niin Erik Jakobsson oli hieman enemmän etäserkku työnantajansa Mauritz Hornin puolisolle, Ingeborg Horn af Kanckas, kuin Mauritz Hornille. Siten Erik voisi olla näennäisesti aatelinen.

Erik Jakobssonin ehkä 1. puoliso Lisbeta, ja Isak Erikssonin äiti, voisi aivan hyvin olla, samalla tavalla kuin Piintilässä, puoliaatelista Muurlan rälssin Perniön Pojobyn maatiaishaaraa, aivan kuten velipuolensa Simonin puoliso todennäköisesti oli.

Suku, jossa yhdistyivät avioliittojen kautta Dönsby, Muurla ja Hammarstierna oli niin sanottu Kurjalan suku.

Tuskin Äijälän Iisakin vanhempien summittaisista aatelisarvauksista mitään yhteyttä löytyisi esimerkiksi Billsteneihin, tai arvaus paikasta, josta ylioppilas Isak Erikssonin voisi selata esiin vuosien 1668-1675 välillä. Laitila tuskin aikanaan sellainen paikka on, sillä Gustaf Pihl esiintyi siellä vasta vuosina 1683-84. Turku on todennäköisin etsinnän kohde, mutta esimerkiksi ruotsalaisella Pihlin-suvulla tiedetään olleen omistuksia myös Ruotsissa. Isak Erikssonin yhteys Pihleihin voisi olla virkaluonteinen aikana, jolloin hyvämaineisia kirjoitustaitoisia oli vähän. Feuchingin jälkiä on jo seurattu ilman menestystä.

[Calonius]

Äijälän Iisakin isä Erik Jakobsen on tuomikirjassa mainittu olleen "välboren" eli aatelinen. Sellainen hän ei kuitenkaan vaikuta olleen, vaikka oli rälssivouti.

Tämä kiinnosti sen verran, että kävin tätä ketjua läpi. En löytänyt missään viittausta tähän tuomiokirjan kohtaan vaikka tämä seikka kyllä mainitaan kymmeniä kertoja. Olisi mielenkiintoista nähdä alkuperäinen teksti.

Käydessäni ketjua läpi törmäsin pariin käräjäkirjan kohtaan, jossa Erik Jakobssonilla ei ole mitään titteliä.

[Jari Latva-Rasku]

Äijälän Iisakin isä Erik Jakobsen on tuomikirjassa mainittu olleen "välboren" eli aatelinen. Sellainen hän ei kuitenkaan vaikuta olleen, vaikka oli rälssivouti.

Tämä kiinnosti sen verran, että kävin tätä ketjua läpi. En löytänyt missään viittausta tähän tuomiokirjan kohtaan vaikka tämä seikka kyllä mainitaan kymmeniä kertoja. Olisi mielenkiintoista nähdä alkuperäinen teksti.

Käydessäni ketjua läpi törmäsin pariin käräjäkirjan kohtaan, jossa Erik Jakobssonilla ei ole mitään titteliä.

Kyllä tuomiokirja on olemassa, mutta ainakaan minä en muista missä se on. Aikoinaan tavasin sitä hämmästyneenä monta kertaa. Ainakin kirjurilla on voinut olla muita enemmän tietoa asiasta. Mitään muita sen varmempia todisteita Erikin aateluudesta ei ole löytynyt ja selitys aateluudelle on arvaus. Erik Jakobsson hoiti runsaasti isäntänsä ja omia oikeusjuttujaan ja aina ei saa selvää, kummasta oli kyse. Ennen Erikiä Mauritz Horn hoiti juttunsa itse, eli ei edes nuori Erik voinut kovin avuton olla, koska jutut joskus olivat melko vaativia. Hänen myös täytyi sellaista tehdäkseen olla ruotsinkielen taitoinen, vaikka Uskelan maaseudulla todennäköisesti pärjäsi hyvin suomenkielellä. Lähellä kuitenkin oli ruotsinkielinen rannikko. Ainakin Erik nautti luottamusta. Erik oli ainoa Jakob Thomassonin lapsista, jonka äiti oli tunnetusti Halikon Piintilästä ellei joku siskoista ollut. Aikaisempi Jakobin puoliso näytti olleen Äijälän tytär, koska Erik sai Äijälän ostamalla sen pääosin veipuoleltaan Simonilta. Ei tiedetä, mistä Jakob Thomasson oli kotoisin, mutta siitä on matkan varrella tehty muutama arvaus. Jotain rahoja siis oli Erikille kertynyt joko voutina tai muuten, koska hän otti velipuolensa suvun nurinoiden kera Äijälän haltuunsa ja teki Äijälästä myös rusthollin. Erik ei kiistänyt velipuolensa sukukunnan perintövaatimuksia, mutta ei tiedetä, miten hän ne maksoi. Osa keskustelusta tuhoutui Seuran sivujen mukana, mutta ainakin osa hukkuneista sivuista löytyi keskustelua seuranneen tallentamana. Voi olla, että linkki katosi kaatuneiden sivujen mukana.

[Calonius]

Aivan! Olisi ollut mielenkiintoista tarkistaa, onko siellä ihan tarkalleen "välboren" vai jotain sinne päin. Esim. näyttää siltä, että "välbördige"-titteliä käytettiin noihin aikoihin joskus muistakin kuin aatelisista ja lyhennettynä se näyttää joskus todella samalta, siis esim. "Wälb:ne" vs. "Wälb:ge". Lähes poikkeuksetta nuo lyhennetäänkin tuomiokirjoissa. Voi olla, että olen väärässä, mutta pienen tarkastelun (ja aiemman kokemuksen) jälkeen sain tällaisen kuvan näiden titteleiden käytöstä.

Onhan näitä listoja näistä titteleistä, mutta tästä Välbördigestä en oikein löytänyt selkeää vastausta. No, tämä nyt tällaisenä välihuomiona.

[P-L H]

Hei

Erik Jacobsonin nimi näkyi vielä näissä kahdessa rullassa.

Sotilasrulla 1675
Uskela Äijälä Erik Jacobson - Ryttare Erik Anderson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053915_00269#?c=&m=&s=&cv=268&xywh=2859%2C262%2C2267%2C1225

Sotilasrulla 1677
Uskela Äijälä Erik Jacobson - Ryttare Erik Anderson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053949_00110#?c=&m=&s=&cv=109&xywh=2012%2C305%2C2846%2C1538

Sotilasrulla 1678 Ryttmästare Fabian von Tisenhausen pv. 20.7.1678
Äijälä - Ryttare Henrik Cnutson?
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053975_00356#?c=&m=&s=&cv=355&xywh=109%2C96%2C2700%2C1459

Sotilasrulla 1679 Ryttmästare Rebinders comppani
Äijälä Gustaf Erikson - Ryttare Simon Matson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00473#?c=&m=&s=&cv=472&xywh=-196%2C1039%2C4343%2C2347

Sotilasmaakirja 1678 Bemene Ryttare
Uskela Äijälä Erik Jacobson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10895085


Arvid Frisiusta en löytänyt v.1678 palkkaluettelosta.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Arvid Frisius on ollut Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin V.Pilar von Pilchaun, myöhemmin Remb. von Funkenin
rykmentin saarnaaja 1674. Saanut siirron Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmenttiin 1677.

Löytyisikö Kansallisarkiston rullista kun noista Ruotsin arkiston digikuvista ei löytynyt (1677).

Veroluetteloissa Juliana on aina hustru joten niistäkään tiedoista ei ole apua.

Tositekirja 1679
Järventaka Elena? hustru, Olof drg, Brita p Erik drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730588
Luettelo päivätty Åbo 20.3.1679.

Lainaus Yo-matrikkelista
Karkun ja Mouhijärven käräjät 2.-5.1.1680 f. 760v (Till hustru Juliana Månsdotters i Jerfwentaka begäran förordnades af Rätten Michel Clemithson i Wäköis, och Jören Eskilsson i Palfviala att Uthmäta hoos Lijnväfvaren Johan Mårthensson i Aluskylä, hwadh han effter sin uthgifne Oblikation af d: 7 Januarij 1670 skyldigh är till henne att bettala) ----- ------

Käräjäkirja kuva 298
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26992162

t. Pirkko

[Benedictus]

Kommentti toukokuulta 2012

Turun kämnerinoikeus 8.2.1688
Porvari Erich Turska esittää tilikirjastaan, että Isaak Erichsson on ollut velkaa 235 taaleria, joista maksanut jo 118 taaleria. Isaak tunnustaa olevansa velkaa vielä 117 taaleria, mutta hän on myynyt isänsä ratsastalon kruununvouti Gustaf Erichssonille, jonka piti vastata lopusta velasta. Turska ei halunnut asioida kruununvoudin perillisten kanssa ja oikeus määräsikin Isaakin maksamaan velan 14 päivän kuluessa.

Näin ollen Äijälän Iisakki oli elossa ainakin vuonna 1688 ja Iisakin maininnan perusteella oli Gustaf Eriksson ostanut Äijälän (450 taalerin hintaan), minkä lisäksi ostajan rasitteena oli 117 taalerin velkaosuus Turskalle. Velka Turskalle oli suhteellisen suuri, mutta 567 taalerin hinta ei ollut Äijälästä kohtuuton.


Mahtaisiko jostain löytyä tieto, onko tuo velka maksettu 14 päivän kuluttua?


Isak myi Äijälän 567 taalerilla. josta velka oli 235 taaleria. Jää 332 taaleria, eli silloisen rahanarvon mukaan Isakille jäi aika iso rahasumma käyttöönsä.

Ei hän niitä ainakaan Järventaakse sijoittanut, joka tuolloin vielä kuului Arvid Frisiuksen lapsille.

Tilan hän siirsi Johan Frisiukselle 1702.


Mihin Isak olisi sijoittanut nuo varat?

[Benedictus]

Laitilan Sorolan henkilöt tuntuvat olevan sukusuhteessa toisiinsa Gustaf Pihlin jälkeisissä vaihdoksissa.
Kukahan oli tuo cammareraren Lars Lamb tai Lamben, joka oli Sorolassa ennen Walsteenia?


Olikohan Pihlin suhde Sorolaan vain taloudellinen?


Evert Feuhting-Gustaf Pihl-Äijälän Isak Eriksson.


Mikä yhdistäisi Äijälän Isak Erikssonin Gustaf Eriksson Pihliin.


Ei oikein voi olla veljensä, vaikka sama isännimi, koska se olisi varmasti mainittu.
Eikä voi olla Pihlin vaimon sisarenpoika, koska menisi ajallisesti aika tiukalle.
Voisi olla Pihlin sisarenpoika, ehkä. Olisi varmaankin mainittu.

Voisi olla Bilstenin tuntemattoman tyttären poika.
Tai Feuhtingin sisarenpoika.
----
Toisaalta voisi olla Lemun khr Ericus Henrikin tyttärenpoika, mikä sitoisi Florinuksiin ja Pakkalaan, mutta ei Pihliin.

[Jari Latva-Rasku]

Mahtaisiko jostain löytyä tieto, onko tuo velka maksettu 14 päivän kuluttua?

Isak myi Äijälän 567 taalerilla. josta velka oli 235 taaleria. Jää 332 taaleria, eli silloisen rahanarvon mukaan Isakille jäi aika iso rahasumma käyttöönsä.

Ei hän niitä ainakaan Järventaakse sijoittanut, joka tuolloin vielä kuului Arvid Frisiuksen lapsille.

Tilan hän siirsi Johan Frisiukselle 1702.

Mihin Isak olisi sijoittanut nuo varat?

Jos velka oli maksettu, vaikka aikataulu oli tiukka, siitä tuskin löytyy Äijälän osalta merkintöjä, sillä mahdollinen velan pantti eli Äijälä oli vuosina 1678 ja 1685 siirtänyt jo kahteen kertaan omstajaa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, kuka Turska oli, vaikka hänellä ei välttämättä sen suurempaa yhteyttä Iisakkiin ollut. Jos velkaa olisi käsitelty uudelleen, se olisi arvokasta tietoa Iisakin alkuperän selvittämisessä, jos vaikkapa Iisakille olisi merkitty ammatti tai olinpaikka. Paljon muuta ei tarvittaisi aikaisempien tietojen lisäksi ja epävarmuus lähenisi nollaa, jos Äijälä ja Järventaka yhdistyisi samaan henkilöön.

Vuosi Erik Jakobssonin kuoleman jälkeen Äijälä siirtyi nuorimman pojan Isak Erikssonin omistukseen vuonna 1674. Äijälään on voinut liittyä muitakin velkoja kuin mahdollisesti Iisakin Turskalta ottama Äijälän muilta perillisiltä lunastamiseen liittyvä laina. Voisi olettaa, että Iisakilla oli kaksi veljeä ja kaksi siskoa eli osuuksia oli yhteensä neljä. Mikäli kolmen osuuden arvo oli noin 80 taaleria per osuus ja se rahoitettiin kokonaan Turskalta otetulla lainalla, Äijälän arvo perinnönjaossa olisi ollut +300 taaleria ja Iisakille todella jäi sen verran rahaa Turskan velanpuolikkaan jälkeen Gustaf Pihlin maksettua 450 taalerin kauppasumman vuoden 1678 paikkeilla. Sitä ennen Iisakilla ei olisi ollut Äijälään liittyneitä taalereita lainkaan. Iisakilla on voinut olla muitakin velkoja ja hän on voinut joutua sijoittamaan Järventakaan, mikäli edes oli sama Iisakki. Kun Järventaka tuli Arvid Frisiuksen pojan omistukseen, on mahdollista, että Järventaka oli Iisakille velkaa Iisakin tekemät panostukset. Sellaiset huomioitiin omistajanvaihdoksen yhteydessä.

Järventaan omistukseen liittyviä panostuksia olivat:

1. Noin vuoden 1680 alkupuolella Isak Eriksson avioituu Juliana Månsdotterin kanssa.

2. Elokuussa 1682 pyytää Isak Eriksson käräjillä arvioimaan Järventaan arvon lapsipuolilleen.

3. Helmikuun 1699 käräjillä Isak Eriksson pyytää käräjillä Henrik Kintun Lammentaan kylällä sijaitsevaa Järventaan autiota augmenttitilaa poikapuolelleen Johan Arvidssonille ja siirtämään sieltä pois myöhemmän Karkun apupapin ja sittemmin Ruoveden kirkkoherran Johan Collinuksen.

4. Kesäkuun 1699 käräjillä Johan Collinus vaati Johan Arvidssonin haltuun siirtyneen Kintun parannustöistä "143 D:r 30 ö: 8: Sölf:r Mynt", mistä poissaolleen Isak Erikssonin vaimo esitti vaihtoehtoisen "33 D:r 12 ö: Kopp:r M:tt" arvion. Johan Collinus oli jostain syystä arvioon tyytymätön.

5. Lokakuun 1702 käräjillä mainitaan, että Järventaka on tullut Isak Erikssonin poikapuolen Johan Arvidssonin omistukseen ja Isak luopuu ratsutilan ja sen augmentin vastuista.

6. Toukokuun 1706 käräjillä veronkanto- ja pitäjänkirjurin Isak Erikssonin mainitaan olevan Kintun tilalta.

7. Helmikuun 1708 käräjillä todetaan, että Isak Eriksson oli tehnyt tytärpuolensa Juliana Frisian kanssa joulukuussa 1705 (Johan Arvidssonin kuoleman jälkeen) sopimuksen, että Järventaan oikeudet siirtyvät Isakin omistukseen 200 taalerin hinnasta ja tila tulee vävyn Elias Samuelssonin (väärin, pitäisi olla Simonssonin) haltuun kuitenkin niin, että appiukon kuoleman jälkeen lähimmät perilliset ovat (Eliaksen puolison Karinin) sisarukset. Pyydettiin myös arvioimaan Järventaan arvo.

Voisi olla mahdollista, että Isakin panostukset 1 1/4 manttaalin Järventakaan olisivat ainakin eivät kinkun vaan ½ manttaalin Kintun verran. Iisakki siirtyi Kinttuun jo vuonna 1700, kun oli varmistunut sen liittäminen Järventakaan. Lisäksi Iisakilla oli parisataa taaleria Järventaan tytärosuuden lunastamiseen.

Asiasta aatelisiin... Jonkun Erik Jakobssonin haltuun ottama tila Paraisten Finnbyssä tuli vuonna 1677 kuolleen Tomas Lejonbergin rälssin osaksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786221

[Jari Latva-Rasku]

Mikä yhdistäisi Äijälän Isak Erikssonin Gustaf Eriksson Pihliin.


Pihleistä on paljon tarinaa, eli esimerkiksi seuraavat.

https://www.genealogia.fi/genos-old/48/48_51.htm
https://www.genealogia.fi/genos-old/8/8_90.htm

Äijälän Iisakin yhdistäminen Gustaf Pihliin on helppoa, koska Gustaf osti Iisakin Äijälän, ilmeisesti siinä tilanteessa velkaiselta Gustafin langon Evert Feuchingin palveluksessa elantoaan hankkineelta Iisakilta. Jos katselmuskirjurin vuosipalkka oli noin 40 taaleria, eli noin kymmenys rahastonhoitajan palkasta, rahaston kirjurin palkka oli ehkä samaa luokkaa. Voisi kuvitella, että Äijälä piti myydä tai mennä viljelemään sitä ja hankkia kärsivällinen rahoittaja.

Vaikka Isak Erikssonin tytär Ingrid/Ingeborg olisi avioitunut Gustaf Pihlin veljenpojan Gabriel Erikssonin eli Pihlin kanssa, ei ole perusteita sen perusteella, että Äijälän ja Järventaan Iisakki olisi sama henkilö.

[JHissa]

Pihleistä on paljon tarinaa, eli esimerkiksi seuraavat.

https://www.genealogia.fi/genos-old/48/48_51.htm
https://www.genealogia.fi/genos-old/8/8_90.htm

Äijälän Iisakin yhdistäminen Gustaf Pihliin on helppoa, koska Gustaf osti Iisakin Äijälän, ilmeisesti siinä tilanteessa velkaiselta Gustafin langon Evert Feuchingin palveluksessa elantoaan hankkineelta Iisakilta. Jos katselmuskirjurin vuosipalkka oli noin 40 taaleria, eli noin kymmenys rahastonhoitajan palkasta, rahaston kirjurin palkka oli ehkä samaa luokkaa. Voisi kuvitella, että Äijälä piti myydä tai mennä viljelemään sitä ja hankkia kärsivällinen rahoittaja.

Vaikka Isak Erikssonin tytär Ingrid/Ingeborg olisi avioitunut Gustaf Pihlin veljenpojan Gabriel Erikssonin eli Pihlin kanssa, ei ole perusteita sen perusteella, että Äijälän ja Järventaan Iisakki olisi sama henkilö.
Ketkä olivat mestatun Kemiön ent. kirkkoherran FM Henrik Florinuksen (yo 1686/87 3355 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3355)) rikoskumppanin edesmenneen vaimon veljentyttären Anna Pihlin vanhemmat. Anna Pihlin sanotaan saaneen huhtikuussa 1705 vankeudessa pojan, joka annettiin mestauksen jälkeen kasvatiksi sukulaisille eli onko tietoa kuinka pojan kävi? Joissakin lähteissä pojan isän sanotaan olevan heidän rikoskumppanina mestatun ylioppilaan Jakob Peldanuksen (yo 4693 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4693)).
Kannattaa muuten lukea
K. G. Leinberg (medd.), Kyrkoherden Henrik Florinus' brottmål 1705. SKHS pöytäk. 6 (1905–06) s. 176–185, mikä löytyy myös digitoituna
https://archive.org/details/pytkirjatliitei00seurgoog/page/n468
Kuinka Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling (poika vuokraaja Erik Erling yo 1690 3660 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3660)) on vuokraaja Erik Erikinpoika Pihlin appi?
Perniön käräjät 11.–13.2.1685 f. 96v (Arendatoren Erich Ersson [Pihl] på sin Swärfaders Tullnären Erich Erlingz wegnar);
Sillä eikö Erik Erikinpoika Pihlin appet olleet David Gyllenbögel (introd. 1650 nr_418 (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenb%C3%B6gel_nr_418)) ja Perniön kirkkoherra Gabriel Thauvonius (yo 1645/46 514 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=514)) eli oliko hän tässä välissä vielä naimisissa vanhemman Erik Erlingin tyttären kanssa?
www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Pihl-suku.doc (https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwi_2Oen157eAhWMCSwKHU3FD28QFjACegQIBxAC&url=http%3A%2F%2Fwww.kolumbus.fi%2Fcarita.hjorth%2 FPihl-suku.doc&usg=AOvVaw0XHXc1XvzCgDr_AQbPXkbI)

[Jari Latva-Rasku]

Ketkä olivat mestatun Kemiön ent. kirkkoherran FM Henrik Florinuksen (yo 1686/87 3355 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3355)) rikoskumppanin edesmenneen vaimon veljentyttären Anna Pihlin vanhemmat. Anna Pihlin sanotaan saaneen huhtikuussa 1705 vankeudessa pojan, joka annettiin mestauksen jälkeen kasvatiksi sukulaisille eli onko tietoa kuinka pojan kävi? Joissakin lähteissä pojan isän sanotaan olevan heidän rikoskumppanina mestatun ylioppilaan Jakob Peldanuksen (yo 4693 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4693)).
Kannattaa muuten lukea
K. G. Leinberg (medd.), Kyrkoherden Henrik Florinus' brottmål 1705. SKHS pöytäk. 6 (1905–06) s. 176–185, mikä löytyy myös digitoituna
https://archive.org/details/pytkirjatliitei00seurgoog/page/n468
Kuinka Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling (poika vuokraaja Erik Erling yo 1690 3660 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3660)) on vuokraaja Erik Erikinpoika Pihlin appi?
Perniön käräjät 11.–13.2.1685 f. 96v (Arendatoren Erich Ersson [Pihl] på sin Swärfaders Tullnären Erich Erlingz wegnar);
Sillä eikö Erik Erikinpoika Pihlin appet olleet David Gyllenbögel (introd. 1650 nr_418 (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenb%C3%B6gel_nr_418)) ja Perniön kirkkoherra Gabriel Thauvonius (yo 1645/46 514 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=514)) eli oliko hän tässä välissä vielä naimisissa vanhemman Erik Erlingin tyttären kanssa?
www.kolumbus.fi/carita.hjorth/Pihl-suku.doc (https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwi_2Oen157eAhWMCSwKHU3FD28QFjACegQIBxAC&url=http%3A%2F%2Fwww.kolumbus.fi%2Fcarita.hjorth%2 FPihl-suku.doc&usg=AOvVaw0XHXc1XvzCgDr_AQbPXkbI)

Oma asiantuntematon käsitykseni veljentyttären Annan vanhemmiksi perustuu Genoksessa oleviin artikkeleihin, eli Annan vanhemmat olisivat joko samat kuin Gabriel Erikssonin eli Pihlin tai hänen velipuolensa David Pihlin.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4915
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3654

Käsittääkseni Davidin äiti N Davidsdotter Gyllenbögel oli Brita. Toinen Erik Eriksson Pihlin puoliso eli Gabrielin äiti oli Katarina Thauvonius. Kemiön pappilan emännät olisivat Gustaf Eriksson ja Erik Eriksson Pihlin siskoja eli Erik Olofsson Pihlin ja Katarina Eriksdotterin lapsia.

Minulla ei ole aavistustakaan, minne Anna Pihlin lapselle lopulta kävi, todennäköisesti hyvin, jos vain hengissä pysyi.