Astrenius

[Jari Latva-Rasku]

Tässä on Äijälän Iisakin velkajuttu Turskan kanssa 8.2.1688.
https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=12177815&kuvanumero=30&ay=2625940&sartun=315652.KA&atun=324340.KA&amnimeke=Raastuvanoikeuksien+renovoidut+tuomiokirj at&sarnimi=Turun+k%C3%A4mnerinoikeuden+tuomiokirjat&aynimi=Tuomiokirjat+1688-1688+%28z%3A196%29&ay2=159782

Asiaa on voitu käsitellä myös myöhemmin ja mikä ettei aikaisemmin.

Isak siis myi edesmenneen isänsä ratsutilan.

Turskan poikaa Jakobia kutsuttiin muissa yhteyksissä jäätävästi Frosterukseksi.

[JHissa]

Oma asiantuntematon käsitykseni veljentyttären Annan vanhemmiksi perustuu Genoksessa oleviin artikkeleihin, eli Annan vanhemmat olisivat joko samat kuin Gabriel Erikssonin eli Pihlin tai hänen velipuolensa David Pihlin.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4915
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3654

Käsittääkseni Davidin äiti N Davidsdotter Gyllenbögel oli Brita. Toinen Erik Eriksson Pihlin puoliso eli Gabrielin äiti oli Katarina Thauvonius. Kemiön pappilan emännät olisivat Gustaf Eriksson ja Erik Eriksson Pihlin siskoja eli Erik Olofsson Pihlin ja Katarina Eriksdotterin lapsia.

Minulla ei ole aavistustakaan, minne Anna Pihlin lapselle lopulta kävi, todennäköisesti hyvin, jos vain hengissä pysyi.
Ongelma olikin se, että Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling mainitaan Erik Eriksson Pihlin appena juuri 1685 eli Brita Davidsdotter Gyllenbögelin ja Katarina Gabrielsdotter Thauvonian väliin mahtuisi vielä yksi vaimo. Neiti Anna Pihl ilmestyy henkikirjoihin Kemiön pappilaan vuonna 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344374
Anna näkyy Perniön henkikirjassa (SAY) vuodesta 1692
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203869
ja myös myöhemmin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203630
joten hän on ensimmäisestä avioliitosta.

[Jari Latva-Rasku]

Ongelma olikin se, että Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling mainitaan Erik Eriksson Pihlin appena juuri 1685 eli Brita Davidsdotter Gyllenbögelin ja Katarina Gabrielsdotter Thauvonian väliin mahtuisi vielä yksi vaimo. Neiti Anna Pihl ilmestyy henkikirjoihin Kemiön pappilaan vuonna 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344374
Kolmatta puolisoa en tajunnut ajatella. Se olisi ilmeinen löytö. David olisi syntynyt 1670-luvun alussa Brita Gyllenbögelin poikana, Karl Kaarina Thauvoniuksen poikana 12.9.1689, kuten myös melko saman ikäinen Gabriel. Anna-"Amman" sopisi hyvin veljesten väliin esimerkiksi 1680-luvun puoliväliin N Eriksdotter Erlingin tyttäreksi.

[Jari Latva-Rasku]

Isak siis myi edesmenneen isänsä ratsutilan.


On oleellista, kenen ratsutilan Äijälän Iisakki myi. On mahdollista, että ylioppilas Isak Eriksson on vain nimetty Äijälän omistajaksi "Studentens Isaaci hemman", vaikka Äijälän olisi omistanut perikunta. Iisakki hoiti asiaa, koska oli sellaiseen tottunut.

Otetaan esimerkki, jonka osapuolet olisivat Äijälän Erkki, Äijälän Iisakki, Piilin Kustu ja Turska sekä myös Iisakin sisarukset.

Äijälän Erkki olisi velkaantunut Turskalle 235 taaleria, mutta kuoli. Turska otti yhteyden Äijälän Iisakkiin velan perimiseksi. Aikaa kului ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Äijälän myyminen, mikä myös hyvällä tuurilla onnistui Piilin Kustulle 450 taalerin hintaan. Piilin Kustu lupasi maksaa velasta Turskalle puolet eli 118 taaleria, mutta ei maksanut ja lopulta kuoli. Äijälän Iisakki kuitenkin oli sisarustensa kanssa maksanut Piilin Kustulta saamastaan kauppasummasta 117 taaleria Turskalle. Jäljellä kauppasummasta siis oli 333 taaleria, joka vaikkapa jaettiin sisarusten kesken neljään osaan, eli rapiat 84 taaleria per osuus tai kaksi puoliosuutta. Kun sitten myös Piilin Kustun maksettavaksi sovittua velanpuolikasta vaadittiin maksettavaksi, Äijälän Iisakilla olisi oman lisäosuutensa maksamisen jälkeen ollut jäljellä perinnöstään noin 55 taaleria eli esimerkiksi Järventaan kotivävylle sopiva määrä, josta pieniä kauppaostoksia pystyi tekemään ilman vaimon lupaa.

[Jari Latva-Rasku]

Arvid Frisiusta en löytänyt v.1678 palkkaluettelosta.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Arvid Frisius on ollut Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin V.Pilar von Pilchaun, myöhemmin Remb. von Funkenin
rykmentin saarnaaja 1674. Saanut siirron Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmenttiin 1677.

Löytyisikö Kansallisarkiston rullista kun noista Ruotsin arkiston digikuvista ei löytynyt (1677).

Veroluetteloissa Juliana on aina hustru joten niistäkään tiedoista ei ole apua.

Tositekirja 1679
Järventaka Elena? hustru, Olof drg, Brita p Erik drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730588
Luettelo päivätty Åbo 20.3.1679.

Lainaus Yo-matrikkelista
Karkun ja Mouhijärven käräjät 2.-5.1.1680 f. 760v (Till hustru Juliana Månsdotters i Jerfwentaka begäran förordnades af Rätten Michel Clemithson i Wäköis, och Jören Eskilsson i Palfviala att Uthmäta hoos Lijnväfvaren Johan Mårthensson i Aluskylä, hwadh han effter sin uthgifne Oblikation af d: 7 Januarij 1670 skyldigh är till henne att bettala) ----- ------

Käräjäkirja kuva 298
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26992162

t. Pirkko

Olen aikoina ammoisina kaivanut Arvidin esiin Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin katselmusluettelosta. Oli luonnollista, että hän siirtyi ratsuväkirykmenttiin, sillä hän omisti yhden sen ratsutiloista ja mahdollisesti halusi Karkun kirkkoherraksi. Jos oletetaan, että vaimo on vaimo ja leski on leski, Elena eli Juliana olisi ollut Arvidin vaimo vielä maaliskuussa 1679, mutta tammikuussa 1680 Isakin vaimo, vaikka se sen ajan karensseja ajatellen olisi ollut hieman hätäistä naimista.

[Benedictus]

Milloinkahan isak Eriksson on mainittu viimeisen kerran elossaolevana?


Missä taasen löytyy hänen perhettään isonvihan aikaan?

[Jari Latva-Rasku]

Tässä on Äijälän Iisakin velkajuttu Turskan kanssa 8.2.1688.
https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=12177815&kuvanumero=30&ay=2625940&sartun=315652.KA&atun=324340.KA&amnimeke=Raastuvanoikeuksien+renovoidut+tuomiokirj at&sarnimi=Turun+k%C3%A4mnerinoikeuden+tuomiokirjat&aynimi=Tuomiokirjat+1688-1688+%28z%3A196%29&ay2=159782

Asiaa on voitu käsitellä myös myöhemmin ja mikä ettei aikaisemmin.


Turun velka-asioita käsitelleen kämnerinoikeuden pöytäkirjojen yhteydessä löytyy useimmiten henkilörekisteri ennen 1680-lukua, mutta sen jälkeen vain satunnaisesti vuosisadan loppuun. Nimi Isak oli erittäin harvinainen ja Isak Erikssonin esiintymisen todennäköisyyden rinnalla kalpenee jopa ratsutilan rengin hevosen selkään sovittamisen todennäköisyys. Erik Jakobssonin löysin rekisteristä kerran vuonna 1670 asioimasta Rånckan kanssa. Hän ei ollut Äijälän Erkki. Myös Israel Alftanus oli hoitamassa monimutkaista 15 vuotta aikaisemmin alkanutta velkajuttua vuosisadan lopussa. Kohti 1700-lukua sukunimet lisääntyvät merkittävästi, mutta niitä oli jo paljon aikaisemmin sovitettu erityisesti ylioppilaille. Armeijan yleensä aatelisilla komentajilla oli, mutta muulla päällystöllä ei välttämättä ollut sukunimiä. Jos haluaisi etsiä Isak Erikssonia kämnerinoikeuden päytäkirjoista vuosina 1680-1699, lähes kaikki pöytäkirjat olisi rekisterin puuttuessa selattava. On harmi, että Turskan jutun yhteydessä ei mainita kenestä silloisesta Isak Erikssonista oli kyse, vaan viitattiin aikaisempaan Isak Erikssoniin. Veikkaisin, että oikeudelle oli itsestään selvää, kuka Isak oli. Miten monta sukunimeä käyttämätöntä Isak Erikssonia on Turussa havaittu paitsi lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson?

[Jari Latva-Rasku]

Milloinkahan isak Eriksson on mainittu viimeisen kerran elossaolevana?


Missä taasen löytyy hänen perhettään isonvihan aikaan?

Juliana Månsdotter mainittiin muistaakseni Mouhijärven kummiluettelossa vaimoksi ei leskeksi Isonvihan jälkeen, joten ei ole varmaa tuliko Isak Eriksson omin jaloin pakomatkalta Ruotsista. Ruotsissa taisivat olla kaikki muut lapset, mutta ehkä Kintussa ennen Isoavihaa vaimoksi mainitusta Lisasta ja Karvilanderin puolisosta Annasta ei ole tietoa tai arvausta.

Ohessa maininta Gabriel Pihlin tuoreesta leskestä, jota olen sovittanut Isak Erikssonin tyttäreksi.
https://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm

2862 Ingrid Isacksdotter, vice Capelans Encka
fr: Helsingfors. l: ja. gm: Gabriel Ersson, vice Capelan. d: I. _Man död.

Ohessa ainoa ja sama Ingrid/Ingeborg Isaksdotter hakemistossa.
Ingeborg Isaksdotter kapellansänka - 2862, 4100

Tässä esimerkiksi Iisakki eli pakolaisluettelon ainoa Isak Eriksson.
3376 Isac Erichson, Oppbördsman och Rusthållare d: II.

[Jari Latva-Rasku]

Ongelma olikin se, että Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling mainitaan Erik Eriksson Pihlin appena juuri 1685 eli Brita Davidsdotter Gyllenbögelin ja Katarina Gabrielsdotter Thauvonian väliin mahtuisi vielä yksi vaimo. Neiti Anna Pihl ilmestyy henkikirjoihin Kemiön pappilaan vuonna 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344374
Anna näkyy Perniön henkikirjassa (SAY) vuodesta 1692
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203869
ja myös myöhemmin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1203630
joten hän on ensimmäisestä avioliitosta.

Tietenkin oli ensimmäisestä avioliitosta, koska ei muuten olisi ehtinyt henkikirjaan vuonna 1692...

Karkun kappalaiseksi tuli vuonna 1678 Johannes Thomae Rajalenius, jonka puoliso noin vuonna 1675 oli Kristina tai Kirstin Eriksdotter Pihl. Johan Rajaleniuksella oli ennen avioliittoaan avioton poika Tyrväällä, kuten myös oli myöhemmin Johanin tyttärellä Annalla avioton poika serkkupoikansa Jakob Florinin kanssa.

Tässä ketjussa on aikaisemmin käsitelty, kun Isak Eriksson oli hoitamassa Johanin isän ratsutilan asioita kirkkoherrana Tyrväällä toimineen isän Tomas Rajaleniuksen kuoleman jälkeen.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före.

Careel oli kruununvoutina Maskun kihlakunnassa vuosina 1673-78 ja jo vuonna 1675 kuollut Erik Larsson oli ollut Halikon kihlakunnan kruununvoutina vuosina 1671-74. Simon Clemethsson Careel kuoli Matti Waltan mukaan Tukholmassa vuonna 1678. Tästä tietenkin tulee mieleen, olisiko Isak Erikssonilla ollut jotain sisäpiirin tietoa takauskiemuroista ja hän voisi löytyä Pihlien lisäksi jostain näiden voutien reiteiltä vaikkapa ennen vuotta 1675, jolloin lääninrahaston kirjuriksi tuli joku Isak Eriksson. Vielä ei tosin ole löytynyt.

[Benedictus]

Noista voutien kiemuroista Isak Eriksson todella saattaisi löytyä.


Erik Larssonin kuolessa vaimo taisi olla Beata Collinius, Karkun khr Colliniuksen tytär ja kahden Pacchalenius tyttären puolsoiden sisar.


Simon Clemenstsson Careelin vaimo taisi olla Ylöjärven Siivikkalan Cristina Platzman, joka Uudessakaupungissa selvitteli useita miehensä velkoja tämän kuoltua.


Eräs seikka ihmetyttää.
Isak Eriksson oli selvästi toimelias ja aikaansaava henkilö, joka toimi usein tavallaan asianajantehtävissä.


Tuntuisi oudolta, että Isonvihan aikaan Ruotsissa olisi levännyt laakereillaan. Eli jos oli hengissä, niiin luulisi hänestä sielläkin löytyvän tietoja. Pakolaiset varmaan tarvitsivat paljonkin kirjurin apua, eli Isakilla varmaankin riitti hommia.
Kysymys onkin : missä Isakki luuraa Isonvihan ajan. Juuri Julianan vaimo titteli viittaisi, ettei kuollut Ruotsissa.

[Jari Latva-Rasku]

Noista voutien kiemuroista Isak Eriksson todella saattaisi löytyä.

Erik Larssonin kuolessa vaimo taisi olla Beata Collinius, Karkun khr Colliniuksen tytär ja kahden Pacchalenius tyttären puolsoiden sisar.

Simon Clemenstsson Careelin vaimo taisi olla Ylöjärven Siivikkalan Cristina Platzman, joka Uudessakaupungissa selvitteli useita miehensä velkoja tämän kuoltua.

Eräs seikka ihmetyttää.
Isak Eriksson oli selvästi toimelias ja aikaansaava henkilö, joka toimi usein tavallaan asianajantehtävissä.

Tuntuisi oudolta, että Isonvihan aikaan Ruotsissa olisi levännyt laakereillaan. Eli jos oli hengissä, niiin luulisi hänestä sielläkin löytyvän tietoja. Pakolaiset varmaan tarvitsivat paljonkin kirjurin apua, eli Isakilla varmaankin riitti hommia.
Kysymys onkin : missä Isakki luuraa Isonvihan ajan. Juuri Julianan vaimo titteli viittaisi, ettei kuollut Ruotsissa.

Feuchting, Erik Larsson, hänen voutiveljensä, Careel ja monet muut tunsivat toisensa ainakin työnsä yhteydestä. Katselmuskirjuri Isak Erikssonin lyhytaikaisen edeltäjän Saflerin edeltäjä Platzman kuului samoihin piireihin. Näyttäisi jopa, vaikka pitää varoa ilman todisteita kytkemästä Isak Erikssonia rälssivouti Erik Jakobssonin pojaksi, että Juliana Månsdotterin isä Måns Larsson oli aluksi rälssivoutina samalla seudulla kuin Erik Jakobsson. Kovin montaa samanlaisissa tehtävissä olevaa Måns Larssonia eikä Isak Erikssonia ole.

Monet suomalaiset tekivät töitä Ruotsissa pakolaisuuden aikana. Erityisesti papeista on tällaisesta tietoja. Ei olisi mahdotonta, että Isak Eriksson olisi majaillut samoilla seuduilla ruotsalaisperäisten Pihlien kanssa. Heidän ruotsalaisten omistustensa sijainnista on olemassa jotain tietoja.

Ainakin kirjanpitäjä Hans Swahn yritti sinnikkästi tehdä hommansa loppuun sodan aikana.

5015 Hans Swahn, Landsbokhållare
fr: Åbo. _med en skrivare tillsammans, hwilka ännu hafwa att arbeta på 1712åhrs LandzBook, som eij här tills kunnat förfärdigas genom dettatt Betienterne då Fijenden 1713 inföll i Lähnet, blefvo hijt och tijdt på åthskillige orter med sine handlingar förskingrade, såatt en dehl intet förrän i Näst förledit Åhr, kunnat komma tillsammans och i dett stånd, att de kunnat giöra sitt arbete ochfå förfärdiga special Rächningarne hwar förinnan LandzBookhållaren eij häller för kunnat giöra något tilllandzbokens afslutande.

Jos Isak Eriksson oli syntynyt vuoden 1650 paikkeilla, hän oli jo 65-vuotias Ruotsissa ollessaan. Siihen aikaan se oli korkea ikä. Tapahtumat Ruotsissa ovat mielenkiintoisia, mutta niistä tuskin on apua selvittämään, missä Isak Eriksson oli ennen vuotta 1675.

[Jari Latva-Rasku]

Tuntuisi oudolta, että Isonvihan aikaan Ruotsissa olisi levännyt laakereillaan. Eli jos oli hengissä, niiin luulisi hänestä sielläkin löytyvän tietoja. Pakolaiset varmaan tarvitsivat paljonkin kirjurin apua, eli Isakilla varmaankin riitti hommia.
Kysymys onkin : missä Isakki luuraa Isonvihan ajan. Juuri Julianan vaimo titteli viittaisi, ettei kuollut Ruotsissa.

Ruotsin arkistot on vapautettu ilmaiseen selaamiseen, mutta Tukholman kaupunginarkiston Asuttamiskomitean arkistoja ei vielä ole digitoitu, vaikka otsikkotasolla voi katsoa, mitä on saatavilla. Digitointi voi viedä aikansa.

[Jari Latva-Rasku]

Vähissä ovat arkistolöydöt Isak Eriksson-nimisistä. Yksi oli tietenkin Juliana Månsdotterin eno katselmuskirjuri, korpraali ja majoitusmestari Isak Eriksson Taivassalon Hukaisista. Toinen oli Lokalahden lukkarin Erik Thomassonin poika Isak Eriksson, joka ilmestyy Viljattulan henkikirjoihin vuonna 1646. Kolmas pisti silmään Uskelan Villilän ratsumiehenä vuonna 1623.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053018_00012#?c=&m=&s=&cv=11&xywh=370%2C2677%2C3328%2C1881
Kukaan näistä ei tietenkään ollut Järventaan tai Äijälän Iisakki.

Alkusivuilla mainittu rykmentin komentajan Henrik Flemingin komppanian katselmuskirjuri Matts Sigfridsson, mitkä yleensä olivat rykmentinkirjureita, voisi olla luettelon alkuosan kirjoittaja ja samalla Arvid Frisiuksen isoisän Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin Tyrväällä asunut veli.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa on vuoden 1632 katselmusluettelo ja siitä esimerkiksi Uskelan seutua. Luetteloon oli jossain energianpuuskassa kirjoitettu, kuka oli kunkin poika tai vävy. Näihin aikoihin ratsumiesten ratsumestarina hengaili Äijälän Erik Jakobssonin myöhempi isäntä Mauritz Horn.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053182_00014#?c=&m=&s=&cv=13&xywh=295%2C444%2C2499%2C1413
Luettelosta ei hätäisesti silmäilemällä sattunut Erik Jakobssonia löytymään, paitsi Uudenkirkon Tammistossa oli joku Erik Jakobsson.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa on vuoden 1632 katselmusluettelo ja siitä esimerkiksi Uskelan seutua. Luetteloon oli jossain energianpuuskassa kirjoitettu, kuka oli kunkin poika tai vävy. Näihin aikoihin ratsumiesten ratsumestarina hengaili Äijälän Erik Jakobssonin myöhempi isäntä Mauritz Horn.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053182_00014#?c=&m=&s=&cv=13&xywh=295%2C444%2C2499%2C1413
Luettelosta ei hätäisesti silmäilemällä sattunut Erik Jakobssonia löytymään, paitsi Uudenkirkon Tammistossa oli joku Erik Jakobsson.

Erik Jakobssonin ei kannattaisi takertua, mutta ainakin hänen poikansa Isak Erikssonin äitiä Liskiniä/Lisaa kannattaa etsiä, vaikka ei löytäisi.

Mauritz Horn siirtyi armeijan leivistä Turun Hovioikeuden assessoriksi syksyllä 1636. Erik Jakobsson esiintyi ensimmäisen kerran Hornin Kärkisten "skaffarena" vuonna 1639. Hän oli silloin 28-29 vuotta vanha. Kun selaa alla olevasta linkistä löytyvää vuoden 1636 katselmusluetteloa ainakin Uskelan ympäristöstä, nimi Erik Jakobsson ei satu ainakaan minun silmiini. Tieto se on tiedottomuuskin.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053310_00027#?c=&m=&s=&cv=26&xywh=775%2C1205%2C1552%2C916

Luettelossa mainitaan Mäenalan Christer Mattsson (Melartopaeus), joka oli tuomiokirjassa mainittu ainakin Erik Jakobssonin velipuolen Simon Jakobssonin "frändeksi" eli sukulaiseksi. Mäenalan ratsumies oli Jöran Eriksson. Mäenalan augmenttina näyttäisi olevan Villilän "bonden" Lars Mattssonin tila eli yksi neljästä Villilän mahdollisesti Yrjölään kuuluneesta tilasta, koska niitä ei nimetä erikseen.

Vuonna 1623 Villilästä oli kolme ratsastaloa eli Isak Eriksson, Eskell Persson ja Jöran Thomasson. Edellisiä aikaisemmin mainitaan Anialan Tammen isäntä ja Christer Mattssonin todennäköinen isä Matts Mattsson, ja toinen Anialan ratsutila, olisiko Henrik Grelsson?.

Vuonna 1636 Villilän ratsutila Yrjölä oli vaimo eli leski Walborgilla. Henkikirjan mukaan hän oli Olsdotter. Ratsumieheksi on merkitty poika Jöran Mattsson, vaikka henkikirjassa mainitaan poika Jöran Henriksson. Sattuuhan sitä tai tähän on selitys. Walborgin jälkeen mainitaan Hämmäisten herra Peerin ratsumies Simon Thomasson. Varsinaisen Uskelan luettelon jälkeen mainitaan Uskelasta Simon Simonsson, joka voisi olla Erik Jakobssonin veljenpoika. Veljenpoika Simon tiedetään olleen henkikirjan perusteella.

[P-L H]

Hei

Ala-Satakunta
Käräjät 21.-23.3.1644 p 408 kuva 424
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847749
Erik Jacobson Kirjuri. En saanut kirjoituksesta selkoa oliko Erik omalla vai Mauritz Hornin asialla.

Äijälän Erik Jacobson on ollut 1657 useammilla käräjillä. Ovat ehkä jo olleetkin esillä aikaisemmin.

Halikon tuomiokunta 1650-1659 (I KO a:2)
Halikko ja Uskela käräjät 8.-9.-10.10.1657

döms --- lööskona Margareta Mattsdtr i Äijälä --- – barn med ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783450
Ryttare Jacob Simonson i Äijälä, --- till

kuva 333 (oikea sivu)
döms Thomas Simonson i Äijälä --- --- faders broder Erik Jacobson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783451
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783452

döms Hustru Walborg Markusdotter i Äijälä --- kuva 334 (oikea sivu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783452

--- för rätta Erik Jacobson i Äijälä kuva 335 (oikea sivu)

döms Thomas Simonson i Äijälä ---- ---- at han ---- kommit och tagit
--- häst --- Erik Jacobsons stall -----

--- Erik Jacobson i Äijälä ----- han betala ---- sahl hustrus ---- --- till
nästa --- ---- --- af hans egendom ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783453


SAY 1654-1673 Äijälä kuva 40
(1657) sivun alareunassa Nro 7267 sid 363 dömdes Thomas Simonson i Äijälä ---- --- att svara sin granne? o. Fadhers brodher Erik Jacobson ---

Tositekirja 1657 on viitteet käräjille (sakkoluettelo ) (p 363)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10640103

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Ala-Satakunta
Käräjät 21.-23.3.1644 p 408 kuva 424
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847749
Erik Jacobson Kirjuri. En saanut kirjoituksesta selkoa oliko Erik omalla vai Mauritz Hornin asialla.

Äijälän Erik Jacobson on ollut 1657 useammilla käräjillä. Ovat ehkä jo olleetkin esillä aikaisemmin.

Halikon tuomiokunta 1650-1659 (I KO a:2)
Halikko ja Uskela käräjät 8.-9.-10.10.1657

döms --- lööskona Margareta Mattsdtr i Äijälä --- – barn med ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783450
Ryttare Jacob Simonson i Äijälä, --- till

kuva 333 (oikea sivu)
döms Thomas Simonson i Äijälä --- --- faders broder Erik Jacobson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783451
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783452

döms Hustru Walborg Markusdotter i Äijälä --- kuva 334 (oikea sivu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783452

--- för rätta Erik Jacobson i Äijälä kuva 335 (oikea sivu)

döms Thomas Simonson i Äijälä ---- ---- at han ---- kommit och tagit
--- häst --- Erik Jacobsons stall -----

--- Erik Jacobson i Äijälä ----- han betala ---- sahl hustrus ---- --- till
nästa --- ---- --- af hans egendom ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783453


SAY 1654-1673 Äijälä kuva 40
(1657) sivun alareunassa Nro 7267 sid 363 dömdes Thomas Simonson i Äijälä ---- --- att svara sin granne? o. Fadhers brodher Erik Jacobson ---

Tositekirja 1657 on viitteet käräjille (sakkoluettelo ) (p 363)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10640103

t. Pirkko

Hyvin on sattunut Huittisten käräjiltä lause silmään, "den Mårten (Nielsson ifrån Kukoinharja) av Välborne her Mauritz Horns skrifvare Erich Jacobsson kiöpt hade". Kukonharja oli Hornin ostamaa, ilmeisesti Arvid Hornin rälssiä, joten kyse voisi olla isännän asiasta.

Muut jutut ovat olleet aikaisemmin esillä tässä ketjussa. Osa viittauksista voivat olla Seuran sivujen kaatumisen yhteydessä kadonneita.

Halikon ja Uskelan käräjät lokakuussa ovat mielenkiintoiset, sillä silloin oli useampia juttuja riitaisesta Äijälän väestä. Hevonen oli ihmeissään, kun vaimot veivät sitä edestakaisin tallista talliin. Käräjillä oli myös yksi muukin mielenkiintoinen tuomio, eli Christer Mattsson joutui vastuuseen Anialan Matts Mattssonin kuolinpesän kolmen viljatynnyrin velasta. Käy myös ilmi, että Äijälässä oli vaimo Walborg Markusdotter, joka sopii ainoastaan Erik Jakobssonin puolisoksi. Erik Jakobsson oli myös jättänyt edellisen vaimonsa ruumisrahan maksamatta ja tällaista pikkusummaa perittiin ulosoton uhalla. Kyse ei ollut rahasta vaan jostain muusta. Henkikirjassa mainittiin vielä seuraavana vuonna 1658, että vastustava Valpuri oli jäänyt pois seurakunnasta. Korkeammat voimat puuttuivat asiaan ja Erik Jakobssonilla oli uusi puoliso Margeta vuonna 1664 ja Valpuri häviää henkikirjasta vuoden 1660 jälkeen.

Uskelan Salon Hämmäisten ratsutilallisen Thomas Jöranssonin poika Petrus Thomae Hemmaeus eli Procopaeus joutui Uskelan kirkkoherran apulaisen Christiernus Christierni Agricolan kanssa käsirysyyn, jota selviteltiin Turun tuomiokapitulissa toukokuussa 1661. Uskelassa on voinut olla kirkollisia kiistoja, mikä on voinut jakaa seurakuntalaiset kannattajajoukkoihin. Christiernus Christiernin isän kirkkoherra Christianus Simonis Agricolan tiedetään kunnostaneen ahkerasti kirkkoa. Sellaista lystiä varten kerätään kolehti paikallisilta maanomistajilta, joihin mittavassa määrin Hemmaeukset kuuluivat. Hemmaeuksen sukupiiristä löytyy perhe, jonka isä on Hammar ja äiti Stierna.

[Jari Latva-Rasku]

Lueskelin 1660-luvun lopulta Turun Hovioikeuden tuomioita. Sieltä löytyi kaksi Erik Jakobssonia eikä yhtään Isak Erikssonia. Aikaisemmin mainitun Erikin olinpaikasta ei saanut käsitystä, mutta alun perin asiaa oli käsitelty Sigrid Bielken tuomiokunnan alueella eli lainlukijan toimesta Porin ympäristössä. Asia koski naapurin muijaa pahoinpidellyttä vävypoikaa, joka ei ole tappelutaipumuksesta huolimatta Äijälän Erik Jakobsson. Toisessa jutussa 22.11.1669 käsitellään Äijälän Erik Jakobssonin vuoden 1664 veronkannon 40 taalerin verorästiä entisen ja edesmenneen "befalningsman Oloff Svenssonin" ajoilta (Halikon kruununvouti 1651-1665, k. Turku 1668). Erikin asiaa hoiti terveyssyistä valtakirjalla Henrich Häggeman. Pahalta näytti Erikin raha-asiat, mutta ei sitä elämääkään ollut kuin päälle vuosi jäljellä. Paria lipsahdusta lukuun ottamatta Uskelan Äijälän omistajaksi oli eri lähteissä merkitty Äijälän myymiseen vuonna 1678 asti vuonna 1671 kuollut Erik Jakobsson. Kirjoitin jossain yhteydessä virheellisesti, että Erik olisi kuollut vasta vuonna 1673. Ainoa hyöty tästä oikeusjutusta voisi olla, jos Isak Erikssonilla olisi joku yhteys Häggemaniin.

Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjasta löytyi 22.7.1668 mainita Häggemanista.

Kämbnären Bertill Letzle på Bårgmestare och Rådhz wägnar och skinnares Anders Skogz fullmehtige Hendrich Häggeman angafwo prof:m M. Petraeus för dhe böter, som lieutenanten Johan Helleberg är fälter till och M. Petraeus under action hade gåt i caution. M. Petraeus inledde sin cautions skrifft, der uti han allenast caverar för personen och eij för saken, det han caverar ännu, at han lär ställa sig tillstädhes. Bes.: Upskiutes till här näst, och prof. Petraeus legitime citeres.

[Janne Asplund]

Ruotsin arkistot on vapautettu ilmaiseen selaamiseen, mutta Tukholman kaupunginarkiston Asuttamiskomitean arkistoja ei vielä ole digitoitu, vaikka otsikkotasolla voi katsoa, mitä on saatavilla. Digitointi voi viedä aikansa.

Hei! Voisitko laittaa linkin mainitsemaasi Asumiskomitean arkistoon, mistä näkyisi nuo otsikot. Kiitos paljon!

[Jari Latva-Rasku]

Hei! Voisitko laittaa linkin mainitsemaasi Asumiskomitean arkistoon, mistä näkyisi nuo otsikot. Kiitos paljon!

Arkistoja oli eri otsikoiden alla runsaasti, eli niitä ei löytynyt koottuna samaan paikkaan. Inkvartering kuitenkin näyttäisi olevan yksi hakusanoista. Flyktingskommissionin avulla ei paljon heru. Alla on yksi linkki, jonka sisältöä ei ole digitoitu. Sain avattua laajemman näkymän, mutta en muista, miten siihen päästiin. Nuoria ja terveitä pakolaisia ei pakolaisia tutkineen Johanna Aminoff-Winbergin mukaan välttämättä kirjattu lainkaan ainakaan avun saajiksi, koska he eivät saaneet apua. Sellaisia lienevät esimerkiksi Isak Erikssonin lapset, kuten Isak ja Erik.
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=Inkvarteringskommissionens+arkiv&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=5&postid=Arkis+87673264-F7B1-4F1B-8FDD-D574CF53FB80&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C
tai
https://sok.riksarkivet.se/fritext?Sokord=Inkvarteringskommissionens+arkiv&EndastDigitaliserat=false&AvanceradSok=True&PageSize=20&page=5&postid=Arkis+727e7cf0-0335-4d5a-b591-1c156b13d717&tab=post&FacettState=undefined%3ac%7c&s=Balder

[Jari Latva-Rasku]

Kruununvouti Matts Eskilinpoika oli kruununvouti Eskil Mattsonin poika ja myös hänen veljensä Michael ja Erik olivat kruununvouteja. Matts Eskilinpojasta on runsaasti käräjäjuttuja. Alla olevassa yhteenvedossa on tässä ketjussa aikaisemmin esiintyneitä kommentteja jonkin verran täydennettynä. Vastausta tuskin koskaan löytyy, mutta voisi olla mahdollista, miksi ja miten Uskelan Äijälän Isak Eriksson voisi olla samalla Hammarstierna.

Helsingin pitäjän käräjät 27.2.1635
Entinen Halikon kihlakunnan lainlukija Mats Eskilsson perii edesmenneeltä Hendrich Anderssonilta huomattavaa rahasummaa ja viljaa, jotka Hendrich on velkaa. Velan panttina on Nurmå-niminen tila, joka on perillisten hallussa (siskosten ja rintaperillisten). Kukaan perillisistä ei ollut vastaamassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789896

Helsingin pitäjän käräjät 26.6.1638
Ehrlig och wälförståndig Mats Eskilsson perii edesmenneen herastuomarin Henrik Henrikssonin 2.11.1635 antaman todistuksen mukaisesti huomattavaa summaa entisen nimismiehen Henrik Anderssonin (i Nurmijärfvi) perillisiltä. Mats Eskilsson on jo kolmeen otteeseen yrittänyt periä velkaa (167.1634, 27.5.1635 ja 2.11.1635), mutta yksikään perillisistä ei ole tullut vastaamaan vaikka ovat hyvin tienneet osan Buckilan tilasta olevan pantattuna. Kukaan perillisistä ei myöskään halunnut tilaa itselleen ja se on jäänyt verohylyksi. Arviointimiehet ovat arvioineet tilan 186 hopeataalerin arvoiseksi.
Mats Eskilsson esittää Henrik Anderssonin ja silloin Revalissa olleen kamreeri Jakob Philipssonin (BILANG) välisen 20.9.1629 päivätyn sopimuksen, jossa Henrik panttaa talonsa kamreerille kruunun rästejä vastaavasta 220 taalerin summasta. Koska kukaan perillisistä ei ollut maksanut niin Mats Eskilsson maksoi velan taloa vastaan ja perii nyt loppuvelkaa perillisiltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789979

Piikkiön käräjät 23-24.5.1642
Förståndig Mats Eskilsson (i Safvala) kertoo oman versionsa nyrkkitappelusta naapurinsa Peer Matssonin (i Moisio) ja tämän tulevan langon Mickell Anderssonin (i Korsnääs) välillä. Seuraa tarkka kertomus tapahtumista niityllä ja kirkkotarhassa. Mukana Peerin sisko Margareta Matsdr (morsian) ja Mats Eskilssonin nimeltä mainitsematon tytär sekä Peerin isä Mats Mårtensson.

Nurmijärven Nurmijärvenkylän Pukkila 1634-
Tilan edellinen omistaja entinen Porvoon läänin (Helsingin voutikunta, kruununvouti 1621-23) vouti Henrik Andersson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119
Matts Eskilssonin puoliso Elin Antoniusdotter näkyy vielä vuonna 1653.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116
Vuonna 1662 mainitaan Axell Mattsson. Olisiko hän Matts Eskilssonin poika? Samana vuonna kymmenykset maksoi joku Hans Mårtensson. Olisiko hän Porvoon ja Raaseporin lainlukija Hans Mårtensson Brennerus? Hansin veljen Per Mårtensson Brenneruksen puoliso oli Anna Bengstdotter (till Sjöskog) Helsingin pitäjän Seutulasta, jonka veli luutnantti Johan Bengstsson oli Seutulan ja Espoon Gräsan omistaja ja aateloitiin 1642 nimellä Hammarstierna.

Turun raastupa 1655
Erich Jacobsson Uskelasta haluaa 36 kuparitaaleria entiseltä lainlukija Mats Eskilssonilta niistä rahoista, jotka Mats oli saanut perittyä Brita Eriksdotterilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357

Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta oli kuollut vuonna 1654 ja ilmeisesti Matts Eskilssonin puoliso Elin Antoniusdotter samoihin aikoihin.

Halikon Immalassa, jonka omistaja oli lainlukija Matts Eskilsson, mainitaan vuonna 1634 ilmeisesti Matts Johanssonin puoliso Anna Tönnesdotter. Tönne on harvinainen nimi ja tarkoittaa samaa kuin Antonius. Immalan emäntä oli Elin eli Helena Antoniusdotter, joka voisi olla Annan sisar.

Creutzhammar- ja Hammarstierna-suvun mahdollisesta yhteydestä kirjoitettiin vuonna 1980 artikkeli Genokseen.
https://www.genealogia.fi/genos-old/51/51_112.htm

Artikkelissa esimerkiksi kerrottiin ” Hans (= Tönne Andersson) son Matts Tönnesson omtalas första gången år 1604, då han under Erik Bertilssons fana red för Henrik Anderssons lilla hemman, 4 ½ alnar, i Sjöskog. Matts Tönnesson aateloitiin vuonna 1627 nimellä Creutzhammar. Suku sammui vuonna 1657 Mattsin pojan Antoniuksen mukana. Genoksen artikkelissa Love Kurtén kyseenalaistaa vieläkin esillä olevan käsityksen Creutzhammar-suvun alkuperästä ja olettaa suvun kantaisäksi Anders Sigfridssonin Helsingin Seutulasta.

Anders Sigfridssonista on arveltu seuraavaa.
Enligt en släkttavla i Palmskiölds samling skulle Anders Sigfridsson ha varit son till Kerstin Ragvaldsdotter av äldre Sjundbysläkten.[3] Denna släktskap kan möjligen ha varit bakgrunden till att Anders anlitades som god man i Helsinge när Jakob Henriksson till Sjundby köpte jord av fränder år 1556.

Kurtén mainitsee yhteydestä Hammarstierna-sukuun esimerkiksi seuraavaa.
Ramsay har påpekat, att ätterna Creutzhammar och Hammarstierna möjligen hade gemensamt ursprung. Något annat stöd för antagandet än de båda namnens associering till samma verktyg kunde hon dock inte hänvisa till. Creutzhammars påvisade härstamning från Sjöskog ger frågan i någon mån ny belysning. Hammarstiernas förfäder ägde jord i samma by, 9 alnar som blev öde och slutligen kom i Creutzhammars besittning; i båda släkterna förekom på 1500-talet det mindre vanliga förnamnet Markus; medlemmar av bägge släkterna i äldre led ägde på 1540-talet gemensamt utbysjord i Skattmansby i Helsinge.

Sitä on jo aikaisemmin tässä ketjussa kysytty, mutta voisiko Uskelan Äijälän Isak Erikssonin äiti olla Matts Eskilssonin ja Elin Antoniusdotterin tytär Lisbeta? Elin Antonius- eli Tönnesdotter voisi olla Matts Tönnesson Creutzhammarin sisko ja suvulla olisi muukin kuin vaakunayhteys Hammastierna-sukuun Helsingin Seutulassa. Vouti Henrik Andersson, jolta Matts Eskilssonilla oli saatavia ja jonka puolesta Matts Tönnesson nuorena mahdollisesti suoritti Seutulassa ratsupalvelusta, voisi olla Elin Tönnesdotterin setä tai joku muu sukulainen. Seutulan tilan perinnönjakoa ei koskaan suoritettu ja veljeksiä voisi olla enemmän kuin kolme. Hammarstierna-vaakuna oli peräisin Johan Markussonilta, joka voisi olla Elin Tönnesdotterin serkku, eli jonnekin Seutulasta kadonneen Mårtenin ja Tönnesin veljen Markuksen poika. Vuonna 1668, kun Isak Eriksson ”Hammarstierna” suoritti ylioppilastutkinnon eli Turun Akatemian suullisen pääsykokeen, Creutzhammar-suku oli jo ehtynyt, mutta Hammarstierna vielä hönki. Siihen aikaan sukunimien käyttö oli varsin summittaista ja sellainen keksittiin lähes jokaiselle ylioppilaalle.

Halikon ja Uskelan syyskäräjillä vuonna 1673 mainittu ”Isaaci Erici käran till Johan Hendrichsson i Buckila” voisi tarkoittaa myös Nurmijärven Buckilaa.

[Jari Latva-Rasku]

Anders Sigfridssonista on arveltu seuraavaa.
Enligt en släkttavla i Palmskiölds samling skulle Anders Sigfridsson ha varit son till Kerstin Ragvaldsdotter av äldre Sjundbysläkten.[3] Denna släktskap kan möjligen ha varit bakgrunden till att Anders anlitades som god man i Helsinge när Jakob Henriksson till Sjundby köpte jord av fränder år 1556.


Sama Ramsayn kuvaamana,
Kerstin Ragvaldsdotter (4). — Gift med Sigfrid .... Hennes barn voro: 1) Anders Sigfridsson i Sjöskog i Helsinge socken, hvilken 1556 bevittnat sin kusins, Jakob Henrikssons till Sjundby köp af hans anförvandters, Hans Erikssons (Ekelöf) och dennes moders, Marietta Henriksdotters, andel i Gerknäs gård i Lojo socken; — 2) dotter, lefde gift 1575 med länsmannen i Kyrkslätt, Mickel Eriksson (Hjerta) till Korkkulla i Kyrkslätt socken (4). Genom detta gifte ärfde Korkkulla-släkten sin vapenbild, ett hjärta, som sedan vållat sägnen om släktens härstamning från adliga ätten Gyllenhjerta (se Hjerta i detta arbete, och i Sukukirja: Cajanus).

Se tuskin tähän liittyy, mutta Erik Jakobssonilla oli epäselviä raha-asioita Johan Christersson Gyllenhjertan kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Sama Ramsayn kuvaamana,
Kerstin Ragvaldsdotter (4). — Gift med Sigfrid .... Hennes barn voro: 1) Anders Sigfridsson i Sjöskog i Helsinge socken, hvilken 1556 bevittnat sin kusins, Jakob Henrikssons till Sjundby köp af hans anförvandters, Hans Erikssons (Ekelöf) och dennes moders, Marietta Henriksdotters, andel i Gerknäs gård i Lojo socken; —

Eipä heti muistunut mieleen, että Ramsay oli käsitellyt Sjöskogin ja Gräsan Johan Markussonin sukua ja Johanin isäksi oli tunnistettu Markus Jönsson, ei Andersson. Joka tapauksessa lähellä toisiaan ollaan paikassa, josta 400 vuotta myöhemmin pääsi jo autolla Kanarian saarille.

Markus Jönsson, frälseman i Sjöskog i Helsinge kyrkoby. Sålde 1556 med sin hustrus samtycke allt sitt fasta gods i Gerknäs i Karis socken till deras frände Jakob Henriksson (1). — Gift med Gertrud Jönsdotter, som lefde 1556 (1).
Barn:
Johan Markusson, adlad 1578. Tab. II.

Jos Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta kuoli vuonna 1654 ja ilmeisesti Matts Eskilssonin puoliso Elin Antonius- tai Tönnesdotter samoihin aikoihin, myös Matts Tönnesson Creutzhammar kuoli noin vuonna 1650. Olisihan siinä pienen perinnön paikka, vaikka Matts kahmi omaisuutta myös omin voimin.

[P-L H]

Hei

Ehkä nämäkin ovat jo olleet esillä aikaisemmin. Uskelan Äijälän suvulla
on ollut työllistävä vaikutus ainakin käräjätuomarina ja lautamiehinä
oleville henkilöille.

Halikon ja Uskelan käräjät 9.-10.5.1673

Nro 26 mainitaan myös Thomas Jacobson i Äijälä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783656 oikea sivu

Nro 32
Brita Johansdtr i ---la ----- Margetta Jacobsdtr Äijälä ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783657

Halikon ja Uskelan Käräjät 7.-8.-9.10.1673
Nro 24
Länsman Thomas Clason i Händälä? ---- Jöran Nilson och Matts Grelson?
----- till Studenten Iisacus Erici i Äijälä ------ ------
Broder Axell och Jacob ----- till nästa ting
(siirretty seuraaville käräjille?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783708

Nro 28
--- Iisaci Erici ---- till Johan Hendrikson i Buckila? -----

Ehkä Isak Eriksonilla oli jonkunlaisia sukuyhteyksiä Nurmijärven Buckilaan
kun on ollut samoilla käräjillä Per Tönnesonin kanssa. Vielä en ole etsinyt
vuoden 1674 käräjäkirjoja.

Nro 30 ---- Per Tönneson i Buckila --- till Isacus Erici--- ------- ----
--- – supplication dat den 7 November 1672? ---- ---- till nästa ting --
(siirretty seuraaville käräjille)

Nro 31 Länzmannen i Bierno Hendrik Hendrikson? I Sa------ Margetha
Mattsdr i Ca---- och Bierno sochen wägnar, ---- af Isaci Erici -----
---- ----- hans sahlig fader ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783709


t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Ehkä nämäkin ovat jo olleet esillä aikaisemmin. Uskelan Äijälän suvulla
on ollut työllistävä vaikutus ainakin käräjätuomarina ja lautamiehinä
oleville henkilöille.

Halikon ja Uskelan käräjät 9.-10.5.1673

Nro 26 mainitaan myös Thomas Jacobson i Äijälä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783656 oikea sivu

Nro 32
Brita Johansdtr i ---la ----- Margetta Jacobsdtr Äijälä ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783657

Halikon ja Uskelan Käräjät 7.-8.-9.10.1673
Nro 24
Länsman Thomas Clason i Händälä? ---- Jöran Nilson och Matts Grelson?
----- till Studenten Iisacus Erici i Äijälä ------ ------
Broder Axell och Jacob ----- till nästa ting
(siirretty seuraaville käräjille?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783708

Nro 28
--- Iisaci Erici ---- till Johan Hendrikson i Buckila? -----

Ehkä Isak Eriksonilla oli jonkunlaisia sukuyhteyksiä Nurmijärven Buckilaan
kun on ollut samoilla käräjillä Per Tönnesonin kanssa. Vielä en ole etsinyt
vuoden 1674 käräjäkirjoja.

Nro 30 ---- Per Tönneson i Buckila --- till Isacus Erici--- ------- ----
--- – supplication dat den 7 November 1672? ---- ---- till nästa ting --
(siirretty seuraaville käräjille)

Nro 31 Länzmannen i Bierno Hendrik Hendrikson? I Sa------ Margetha
Mattsdr i Ca---- och Bierno sochen wägnar, ---- af Isaci Erici -----
---- ----- hans sahlig fader ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783709


t. Pirkko

Pari jutuista löytyy ylioppilasmatrikkelin viitteinä.

Nyt ollaan aikakaudessa, jota jostain syystä ei ole sen suuremmin selvitetty. On merkillistä, miten Isakin nimeä väännetään eri tavoin latinalaisittain Isaacum Erici, Isaacus Erici tai Isaaco Erici. Pöytäkirjat lienee kuitenkin kirjoitettu samalla kertaa. Ainoa, mikä mieleen tulee, voisi olla kouluja käyneen kirjurin jonkinlainen sisäpiirivitsi. Sisäpiiri sen vuoksi, että pöytäkirjoja lukivat muutkin kuin kirjuri. Isak oli myös itse oikeudessa asialla ja häntä pidettiin nimen vääntämisestä päätelleen myös kouluja käyneenä. Mieleen tulee tinkimätön asioiden hoitaja Järventaan Isak Eriksson. Asiat oli parempi hoitaa oikeudessa kuin nurkan takana.

Jutuista päättelemällä ilmenee, että Buckila oli Uskelan Pukkila, josta Isak halusi itselleen lampuotin. Ilmeisesti kyseessä oli Pukkilan renki Johan. Sitten Pukkilan Per Jönsson esittää vaatimuksia Isak Erikssonille. Kyse siis ei ole Nurmijärven Pukkilasta, joka voidaan toistaiseksi ainakin Isakin osalta unohtaa. Perniön juttu koskee härkiä "oxar", joihin Isakin isä oli jotenkin sekaantunut. Sellaista yleensä sattuu sukulaisten kesken, koska mistään naapurista ei ollut kyse.

[Jari Latva-Rasku]

Pirkko oli ottanut esiin käräjäjuttuja vuodelta 1673. Niissä esiintyi vuonna 1671 kuolleen isänsä tavoin aktiivisesti Uskelan Äijälän Isak Eriksson. Näihin aikoihin vuosina 1671-74 Halikon kihlakunnanvoutina oli jo vuonna 1678 kuollut Erik Larsson, jota koskevaa takausasiaa todennäköisimmin nimenomaan Järventaan Isak Eriksson hoiti Huittisten käräjillä 1690-luvun alussa. Piikkiön kihlakunnanvoutina oli vuosina 1665-73 Evert Feuchting, jonka kirjurina lääninrahastossa vuodesta 1675 aina syksyyn 1677 oli Järventaan Isak Eriksson. Halikon kihlakunnanvouti vuosina 1674-75 oli Feuchtingiin lankoussuhteessa ollut Gustaf Eriksson Pihl, jolle vielä vuonna 1688 elossa ollut Isak Eriksson myi Uskelan Äijälän vuonna 1678.

Halikon pitkäaikainen kihlakunnankirjuri vuosina 1669-80, osittain kihlakunnanvoudin tehtäviensä ohella, oli Jakob Haartman. Haartman oli merkitty vuosina 1671-73 Pullolan Jakob Sigfridssonin vävyksi, eli hänellä olisi ollut puoliso ennen Christina Gottlebeniä. Käräjäjutun perusteella näyttäisi, että Äijälän naapurikylän Pullolan "Jacop i Pullila" olisi ollut "Thomas (Larsson Äijälän Jäpistä) ja Erich Jacopsson" i Äijälä "frände", eli sukulainen.

Jakob Sigfredssonin poika oli ylioppilasmatrikkelista löytyvä isänsä jälkeen Pullolan ratsutilallinen Isak Barcherus, myöhemmin Barck.

Isak Erikssonin taatusti tuntenut Jakob Haartman voisi olla ainakin vuonna 1673 latinankielisillä nimillä pelleilleen kirjurin miespuolinen muusa.

Kyllä näistä aineksista voisi löytyä selitys, kuka oli Isak Eriksson. Paljon ei tarvita lisää.

[Jari Latva-Rasku]

Äijälän Thomas Simonsson oli tunnetusti vuonna 1653 uskottujen miehien avustamana jakamassa pesää edesmenneen Lars Hinderssonin (i Poijoby) jälkeen. Vaikuttaisi, että Lars Hindersson ja Jäpin Thomas Larsson voisivat olla isä ja poika Perniön Pohjankylän Jussilasta. Äijälän Thomas Simonssonin äiti, tai ainakin isän Simon Jakobssonin puoliso, Margareta Henriksdotter voisi Thomasin perinnönjakovastuun vuoksi olla Lars Hinderssonin sisko. Se ei silti selitä, miksi sekä Erik Jakobsson, että Thomas Larsson olisivat sukulaissuhteessa Pullolan Jakob Sigfridsssonin kanssa. Syy voi olla eri.

Mitään yhteyttä Perniöstä Perniössäkin oikeusjuttuja aikaansaaneeseen Erik Jakobssoniin ei välttämättä löydy, mutta Bengt Henrikssonin (poika aateloitiin vuonna 1642 vanhan aateluuden perusteella nimellä Hammarstierna) isäpuoli Espoon Gräsassa oli tunnetusti rälssimies Henrik Jönsson Perniön Ek(e)kullasta. Mehän emme tiedä, voisiko Erik Jakobssonin puoliso ja Isak Erikssonin mahdollinen äiti Lisbeta olla Elin Antonius- eli Tönnesdotterin tytär Hammarstiernojen ainakin maanomistuspiireistä. Noin vuoden 1619 paikkeilla kuolleen Tönne Anderssonin puolisoa ei tietääkseni tiedetä.

Pohjankylän Jussilan jälkeen oli maakirjaan merkitty Lars Henrikssonin mahdollisen isän Henrik Jakobssonin isännöidessä 1600-luvun vaihteessa ilmeisesti Jöns Larssonin poika Henrik Jönsson. Ekkullassa mainitaan vuoteen 1588 asti Melkkilän rouva Margaretan lampuoti Lasse Jönsson. Vuonna 1589 mainitaan Pohjankylässä ensimmäisen kerran Henrik Jönsson, jota ennen Jöns Larsson. Vuosina 1586-89 Ekkullassa mainitaan Bengt Henrikssonin lampuoteja ja vuonna 1599 Henrik Jönsson till Gräsan lampuoti.

[Jari Latva-Rasku]

Pohjankylän Jussilan jälkeen oli maakirjaan merkitty Lars Henrikssonin mahdollisen isän Henrik Jakobssonin isännöidessä 1600-luvun vaihteessa ilmeisesti Jöns Larssonin poika Henrik Jönsson. Ekkullassa mainitaan vuoteen 1588 asti Melkkilän rouva Margaretan lampuoti Lasse Jönsson. Vuonna 1589 mainitaan Pohjankylässä ensimmäisen kerran Henrik Jönsson, jota ennen Jöns Larsson. Vuosina 1586-89 Ekkullassa mainitaan Bengt Henrikssonin lampuoteja ja vuonna 1599 Henrik Jönsson till Gräsan lampuoti.

Kuka siis oli Espoon Olarinluoman Gräsan Henrik Jönsson?

Simon Henriksson Valkjärveltä kertoo 7.4.1625 Muurlan käräjillä, että Valkjärven Henrik Johanssonin äidin isä oli Muurlan Olof Hansson. Olofin ensimmäinen vaimo oli Lohjan Moisiosta ja heillä oli tytär Anna Olofsdotter, joka oli Henrik Johanssonin äiti. Annan puoliso oli Jöns Larsson-niminen talonpoika Perniön Pohjankylästä. .
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784885

Gräsan Henrik Jönsson mainitaan kuolleena vuonna 1610, mutta on päätelty, että Valkjärven Henrik Johansson olisi vielä ollut elossa vuonna 1625, kun hänen äidinperintöään käsiteltiin Muurlan käräjillä. Asiaa ajaa poika Simon Henriksson ja pöytäkirjassa manitaan Henrich med sina barn. Varsinaisesti ei kerrota oliko Henrik elossa. Voi olla, että muilla perusteilla oli ja Perniöstä oli samoihin aikoihin kaksi Henrik Jönsson-nimistä rälssimiestä.

[Pekka Hiltunen]

Kuka siis oli Espoon Olarinluoman Gräsan Henrik Jönsson?

Simon Henriksson Valkjärveltä kertoo 7.4.1625 Muurlan käräjillä, että Valkjärven Henrik Johanssonin äidin isä oli Muurlan Olof Hansson. Olofin ensimmäinen vaimo oli Lohjan Moisiosta ja heillä oli tytär Anna Olofsdotter, joka oli Henrik Johanssonin äiti. Annan puoliso oli Jöns Larsson-niminen talonpoika Perniön Pohjankylästä. .
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784885

Gräsan Henrik Jönsson mainitaan kuolleena vuonna 1610, mutta on päätelty, että Valkjärven Henrik Johansson olisi vielä ollut elossa vuonna 1625, kun hänen äidinperintöään käsiteltiin Muurlan käräjillä. Asiaa ajaa poika Simon Henriksson ja pöytäkirjassa manitaan Henrich med sina barn. Varsinaisesti ei kerrota oliko Henrik elossa. Voi olla, että muilla perusteilla oli ja Perniöstä oli samoihin aikoihin kaksi Henrik Jönsson-nimistä rälssimiestä.


Selvä. Kunhan tästä vielä saisi sukutaulukon ja monia virheitä viisaampien oikaistavaksi...- Tässä on nyt hahmoteltavaa ja monia puutteita & virheitä.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Selvä. Kunhan tästä vielä saisi sukutaulukon ja monia virheitä viisaampien oikaistavaksi...- Tässä on nyt hahmoteltavaa ja monia puutteita & virheitä.
PH

En usko, että Perniön Henrik Jönssonia kannattaa sen enempää tonkia, sillä ollaan jo varsin kaukana Isak Erikssonin elmäntarinasta. Toki voisi jossain muussa yhteydessä ihmetellä, miksi Muurlan vuoden 1625 käräjäjutun perusteella on oletettu, että Valkjärven Henrik Jönsson/Johansson olisi elossa, kun ennemminkin yritetään sanoa, että perintörahoja pitäisi herua hänen lapsilleen. Tarvitaan isä, jotta lapset voisivat periä.

Yhteys Pohjankylään liittyy Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin velipuolen Simon Jakobssonin poikaan Thomas Simonssoniin, ja Thomasin mahdolliseen Uskelaan muuttaneeseen serkkuun Thomas Larssoniin. Erik Jakobssonilla ja Thomas Larssonilla oli yhteinen sukulainen, jolla ei tarkoitettu Thomas Simonssonia, mutta hänellä voisi silti olla yhteys Äijälään. Erik ja Thomas Larsson polttivat Muurlassa metsää, mikä suurine korvauksineen oli merkittävä Äijälän suvun taloudellisen tuhon alku. Ei Erik välttämättä holtiton ollut, mutta hänellä oli velkojen ohella tulukset. Tässä ketjussa on runsaasti aineksia Erik Jakobssonin suvun selvittämiseksi, kuten kuka oli ennen Erik Jakobssonia Mauritz Hornin armeija-aikainen palvelija Jakob Jakobsson Äijälästä. Sellainen tieto olisi mielenkiintoinen, jos Uskelan ja Karkun Isakit ensin todistetaan samaksi henkilöksi.

Pirkko teki hienon löydöksen ratsuväkirykmentin palkkaluettelosta eli selvemmän tekstiversion avulla voitiin poistaa tarkastelusta yksi kuvitteellinen Isak Eriksson. Ainoa hyvä piirre kuvitteellisessa on, että se ei voi olla virheellinen. Loppukin selviää, kun antaa ajan kulua.

[Jari Latva-Rasku]

Toisessa (hovioikeuden) jutussa 22.11.1669 käsitellään Äijälän Erik Jakobssonin vuoden 1664 veronkannon 40 taalerin verorästiä entisen ja edesmenneen "befalningsman Oloff Svenssonin" ajoilta (Halikon kruununvouti 1651-1665, k. Turku 1668). Erikin asiaa hoiti terveyssyistä valtakirjalla Henrich Häggeman. [/I]

Selvisihän, mitä muuta Henrik Hägg(e)man oli kuin ilman Erik Jakobssonin läsnäoloa, ehkä jopa sanamuodosta päätellen ilman edes kutsua läsnäolemaan, hovioikeudessa asioita ajanut ja konsistorin pöytäkirjassa esiintynyt asiamies. Kun katsoo Halikon ja Uskelan käräjäpöytäkirjoja, Henrich Häggman peri jo kuolleen Halikon kihlakunnan kruununvoudin Olof Svenssonin saatavia lukuisilta eri henkilöiltä nimikkeellä "rests upbördsman". Hän voisi olla vaikkapa Olof Svenssonin perillisten palkkaama provisiopalkkainen rästireino.

Uskelan käräjuttuja löytyy eri paikoista, alla olevat vuoden 1669 pöytäkirjat, joissa mainitaan Erik Jakobsson, löytyvät Piikkiön tuomiokunnan alta. Niissä esiintyy ainakin kaksi eri kirjuria. Toinen heistä pelleilee latinankielisillä nimillä samalla käsialalla kuin vuonna 1673. Ilman parempaa tietoa, vanhanaikaisella käsialalla kirjoittava voisi olla vaikkapa Erik Jakobssonin naapuri ja sukulaismiehen vävy Jakob Haartman.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787759
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787813
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787815
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787816
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787835

Kun pöytäkirjoja lukee, paljon kertoo Erik Jakobssonin veljenpojasta Thomas Simonssonista ja hänen pojastaan Mattsista, kun vielä vuonna 1669 kiistellään Äijälään liittyvistä asioista.

Aloitteen tekijä Äijälän omistus- ja perintökiistoissa ei vuosien varrella muistaakseni ollut kuin kerran aikoinaan pahoinpidelty Erik Jakobsson. Erik ei edes vienyt oikeuden päätettäväksi mihin talliin, kun emännät kuljettivat hämmentyneitä hevosia tallista talliin. Thomaksen isä Simon Jakobsson menetti Äijälän, jonka Erik Jakobsson lunasti itselleen. Thomas sai ilman kiistelyä tilalle Erikin siskon Malin/Magdalenan nuorena kuolleen miehen Simon Jöranssonin verohylyn samalta kylältä. Silloin alkoi kymmeniä vuosia kestävä käräjöinti, vaikka asia oli alun perin selvä. Ei vaikuta, että Erik Jakobsson olisi joutunut korvausvelvolliseksi jo maksamastaan kauppasummasta tai omasta perintöosuudesta, edes Turun parhaimpien asianajajien ajamana. Ainakaan minä en ole havainnut, että Erik olisi oikeudessa velvoitettu määrämittaisiin lisäkorvauksiin velipuolensa sukulaisille. Vaateita Äijälään jääneestä perinnöstä ei tarvitse kiistää, vaikka niistä maksamiselle ei olisi perusteita. Sukulaisia olivat Valborg Mattsdotterin poika Jakob Jakobsson ja ainakin Simon Jakobssonin jälkeläiset, eli lähinnä Thomas. Poriin muuttanut Olof Jakobsson oli saatavansa saanut jo lähtiessään.

Käräjäjutuista selviää tarkemmin, mistä oli kyse hovioikeudessa mainitusta 40 taalerin sakkorästissä. Se oli alun perin peräisin yli kymmenen vuoden takaa, kun Olof Svensson vielä hönki kruununvoutina. Muutenkin Henrik Häggman hääri Erik Jakobssonin kimpussa. Yhdessä jutussa osallisena olivat kaikki Äijälän talolliset. Ehkä se hetkeksi yhdisti heitä.

Käräjillä mainitaan Erik Jakobssonin yhteydessä Brita Jakobsdotter. Voisi joskus olla paikallaan selvittää, olivatko viimeiset elossa olleet Äijälän sisarukset Erik Jakobsson ja Brita Jakobsdotter. Aikaisemmin on tässä ketjussa kysytty, kuka oli Karkun Järventaassa, pian Isak Erikssonin sinne muuttamisen jälkeen, vuonna 1682 mainittu vaimo Brita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579265

Mukana on myös käräjäjuttu, jossa elämänsä ehtoota viettävä Mauritz Horn vielä käyttää valtakirjalla asiamiehenään pian kuolevaa Erik Jakobssonia. Se kertoo paljon heidän todistettavasti jo vuonna 1638 alkaneesta ja kymmeniä vuosia kestäneestä suhteestaan.

Vaikka vuoden 1669 käräjillä mainitaan muita ylioppilaita, Isak Erikssonia sieltä ei silmiin sattunut. Se olisikin ollut löydös, sillä Isak Eriksson Hammartierna tuli ylioppilaaksi vuonna 1668.

[Jari Latva-Rasku]

Samasta Piikkiön tuomiokunnan setistä kuin Halikon ja Uskelan vuoden 1669 käräjät löytyivät myös vuosien 1677-79 talvi-, kesä- ja syyskäräjät, paitsi vuoden 1677 syyskäräjät. Isak Eriksson mainittiin ainoastaan Äijälän lainhuutojen yhteydessä nimikkeillä Studentens ja Kentzer. Muuten ei Isakia yksilöity. Vuosilta 1678-79 löytyi myös henkilöhakemisto, josta Isak ei ollut, vaikka Gustaf Eriksson (Pihl) löytyi samaa lainhuutoa koskien. Tässä on lainhuuto vuodelta 1679.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788425
Paljon oli juttuja, joissa esiintyi Erik Eriksson (Pihl), mutta yhdessäkään ei esiintynyt Isak Eriksson. Pihlit hoitivat juttujaan itse paitsi ainakin kerran Gustaf Eriksson Erik Erikssonin asiaa. Henrik tällä kertaa Häggeman mainittiin olevan veronkantokirjuri, eli hän on voinut edetä ahkerasta pienyrittäjästä rästireinosta vähäisistä jutuista päätellen laiskaksi veronkantajaksi. Onhan se jostain näkökulmasta enemmän kantamista. Vielä jostain pitäisi löytää puuttuvia vuosia.

[P-L H]

Hei

Halikon kihlakunnan käräjäkirjat loppui vuoteen 1673. Mistä sitten löytyisi noiden kahden seuraaville käräjäjille siirrettyjen juttujen jatkokäsittely.

Tositekirjoissa vuosilta 1674-1678 on myös Halikon ja Uskelan käräjien sakkoluettelot, Äijälän väki ei ollut enää sakotettujen joukossa.
Myös 9.10.1677 Halikko-Uskela käräjät oli mainittu, olivatko puuttuvien joukossa.

Tuomiokirja kortistosta löytyi vinkki vuoden 1697 käräjille.
Isak Erikson - perunkirjoitukseen uskottuna miehenä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29484481

Arkistolaitos on muuttanut signum numeroinnin.

Ylä-Satakunnan tuomiokunta 1697 (KO a:17)
Käräjät 13.-14.10.1697 Huittinen ja Punkalaidun fol 489v
vasen sivu 4 juttu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3726586

Yleensä uskotut miehet pyrittiin valitsemaan sukulaisten joukosta. Onko skriffare Isak Erikson sukulainen, tai ehkä ammattinsa puolesta valittu?

Piikkiön tuomiokunta 1680-1682
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=28492
Halikko-Uskela 1680,1681,Halikko-(Uskela) 1682
Henkilöhakemisto Halikko 1682

näitä en ole vielä katsonut mitä sieltä löytyisi.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Halikon kihlakunnan käräjäkirjat loppui vuoteen 1673. Mistä sitten löytyisi noiden kahden seuraaville käräjäjille siirrettyjen juttujen jatkokäsittely.

Tositekirjoissa vuosilta 1674-1678 on myös Halikon ja Uskelan käräjien sakkoluettelot, Äijälän väki ei ollut enää sakotettujen joukossa.
Myös 9.10.1677 Halikko-Uskela käräjät oli mainittu, olivatko puuttuvien joukossa.

Tuomiokirja kortistosta löytyi vinkki vuoden 1697 käräjille.
Isak Erikson - perunkirjoitukseen uskottuna miehenä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29484481

Arkistolaitos on muuttanut signum numeroinnin.

Ylä-Satakunnan tuomiokunta 1697 (KO a:17)
Käräjät 13.-14.10.1697 Huittinen ja Punkalaidun fol 489v
vasen sivu 4 juttu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3726586

Yleensä uskotut miehet pyrittiin valitsemaan sukulaisten joukosta. Onko skriffare Isak Erikson sukulainen, tai ehkä ammattinsa puolesta valittu?

Piikkiön tuomiokunta 1680-1682
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=28492
Halikko-Uskela 1680,1681,Halikko-(Uskela) 1682
Henkilöhakemisto Halikko 1682

näitä en ole vielä katsonut mitä sieltä löytyisi.

t. Pirkko

Meiltä puuttuvat oleelliset vuodet 1674-76 ja myös 1670-72 sekä lähes koko 1660-luku. Paljon muuta ei tarvittaisi kuin vihje vaihtoehtoiseen olinpaikkaan tai henkilöön jossain muualla kuin Uskelassa tai vaikkapa maininta ammatista.

Äijälän Iisakki on tähän asti ollut "Studentens" eikä "Studiosus", eli hän olisi suorittanut Akatemian pääsytutkinnon, mutta ei ainakaan mainintojen aikana olisi opiskellut. Sellainen oli tavallista. Mitään merkkejä sopivasta Isak Erikssonista ei löydy Akatemian konsistorin pöytäkirjoista, paitsi tiedetään, että Isak (Eriksson) Hammarstierna olisi suorittanut pääsytutkinnon vuonna 1668. Lienee selvää, miksi kuulustelun yhteydessä kerrottua tai saatua nimeä Hammarstierna ei sen jälkeen olisi ainakaan Äijälän Iisakin yhteydessä käytetty, eikä myöskään vaihtoehtoista nimeä, vaikkapa ylioppilaan tai latinaksi kirjoitetun etunimen lisäksi Kenzer, koska sillä ei olisi Akatemian yhteydessä esiinnytty. Äijälän lainhuutojen yhteydessä Äijälän Iisakista käytettiin nimeä Studenten(s) Isaacus Erici ja toisella kerralla hän oli Kentzer ilman mainintaa ylioppilaasta. Tämä erottelu vaikuttaisi muutenkin olevan johdonmukainen.

Turusta voisi vielä löytyä lisää tietoja Erik Jakobssonilta periytyneistä veloista. Niitä olivat ainakin 235 taalerin laina Turskalta ja 40 taalerin sakko Olof Svenssonin ajoilta. Hyvinkin voisi käydä, että Astreniusten kantaisän alkuperä jäisi arvauksen varaan eli sitä ei varmuudella tiedettäisi. Lisää ei kannata Isak Erikssoneja keksiä. On harmi, että Isak Erikssonin jälkeläisen YDNA-testi ei ole julkisesti saatavilla, sillä sen avulla voisi viitteitä löytyä.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjillä "sochnskrif:n Isach Erichsson" oli läsnä tehtävänsä puolesta eli hän todennäköisesti kirjoitti pöytäkirjan.

[Pekka Hiltunen]

Meiltä puuttuvat oleelliset vuodet 1674-76 ja myös 1670-72 sekä lähes koko 1660-luku. Paljon muuta ei tarvittaisi kuin vihje vaihtoehtoiseen olinpaikkaan tai henkilöön jossain muualla kuin Uskelassa tai vaikkapa maininta ammatista.

Äijälän Iisakki on tähän asti ollut "Studentens" eikä "Studiosus", eli hän olisi suorittanut Akatemian pääsytutkinnon, mutta ei ainakaan mainintojen aikana olisi opiskellut. Sellainen oli tavallista. Mitään merkkejä sopivasta Isak Erikssonista ei löydy Akatemian konsistorin pöytäkirjoista, paitsi tiedetään, että Isak (Eriksson) Hammarstierna olisi suorittanut pääsytutkinnon vuonna 1668. Lienee selvää, miksi kuulustelun yhteydessä kerrottua tai saatua nimeä Hammarstierna ei sen jälkeen olisi ainakaan Äijälän Iisakin yhteydessä käytetty, eikä myöskään vaihtoehtoista nimeä, vaikkapa ylioppilaan tai latinaksi kirjoitetun etunimen lisäksi Kenzer, koska sillä ei olisi Akatemian yhteydessä esiinnytty. Äijälän lainhuutojen yhteydessä Äijälän Iisakista käytettiin nimeä Studenten(s) Isaacus Erici ja toisella kerralla hän oli Kentzer ilman mainintaa ylioppilaasta. Tämä erottelu vaikuttaisi muutenkin olevan johdonmukainen.

Turusta voisi vielä löytyä lisää tietoja Erik Jakobssonilta periytyneistä veloista. Niitä olivat ainakin 235 taalerin laina Turskalta ja 40 taalerin sakko Olof Svenssonin ajoilta. Hyvinkin voisi käydä, että Astreniusten kantaisän alkuperä jäisi arvauksen varaan eli sitä ei varmuudella tiedettäisi. Lisää ei kannata Isak Erikssoneja keksiä. On harmi, että Isak Erikssonin jälkeläisen YDNA-testi ei ole julkisesti saatavilla, sillä sen avulla voisi viitteitä löytyä.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjillä "sochnskrif:n Isach Erichsson" oli läsnä tehtävänsä puolesta eli hän todennäköisesti kirjoitti pöytäkirjan.


Ihan vanhatestamentillisten Isak & Jacob -etunimien sekä Kentzer-Kantor -nimen epätavallisuuden nojalla voisi kuvitella vaikkapa Erik-kuningasta palvelleen Gert Kantorin jälkeläistön tulleen "karkoitetuksi" Suomen puolelle. Erik-nimi voisi ehkä siis tulla värttinän puolelta - samoin kuin Hammarstierna. Entäs sitten "aatelinen", mutta nimeltä tuntematon vaimo?

Gert Kantor oli mitä ilmeisimmin n.s. hovijuutalainen, joita Aftanus-ketjusta tutun Ulfwenkloun (nähtävästi juut. Wolf-sukua) ohella oli jokaisessa kuningas- ja ruhtinashuoneessa kaikkialla Euroopassa. Siinä tapauksessa Y-haplo olisi todennäköisimmin "perussuomalaisten" suhteen perin harvinainen J. Kuitenkin askenaasi-juutalaisille ominaisen J-haplon lisäksi tiedetään Reinin joen länsirantaa asuttaneitten Ashkenas-nimisen "Nooan jälkeläisen" suvuissa esiintyvän myös muita Y-haploja, kuten N:ää. No, juutalaisuushan periytyykin äidin puolelta... Joka tapauksessa kuin savuna ilmaan haihtunut isälinja saattaisi viitata myös "Astreniusten tähden" sakaroitten lukumäärään, jota jo aiemminkin olen arvaillut kuudeksi.
Onkohan kellään havaintoa siitä, minne meni Gert Kantor perheineen isäntänsä, Erik XIV:n tultua vangituksi ja murhatuksi?
PH

[P-L H]

Hei

Isak Erikson oli 1678 Eversti Luuttnantti Fredrik Ellerdtin 2 komppanian katselmuskirjuri.
Ev.Lutt. Fredrik Ellerdt on kuollut Maaliskuussa 1678.

Tositekirjoissa on Sotilasmaakirjoja joissa on mainittu myös katselmuskirjurin palkkatilat. Pitäisi löytää tieto siitä kenen komppaniassa Isak Erikson on jatkanut katselmuskirjurina.

Äijälän Iisakki oli vielä 1678 kotona veroluettelossa ja Karkun Järventaka sivulle (SAY) Isak Erikson on kirjattu ensimmäisen kerran 1681.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505426

1683 Eversti ja Ryttm. Berendt Rebinderin katselmuskirjurina oli Isak Erikson.
Alkuperäisiä veroluetteloja olisi ehkä syytä katsoa kun vasta 1683 on kirjattu ammattina Munsterskrifare.


Olisiko mahdollisesti Malin Jacobsdtr Erikin sisko?

Halikon tuomiokunta 1650-1659 (I KO a:2) Syyskäräjät
27.-28.10.1651 Halikko-Uskela
Dömdes Malin Jacobsdotter i Äijälä ----- ---- Thomas botsman? ----
Jäppis och Thomas Pa-------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783178

Dömdes Erik Jacobson i Äijälä betala Johan Johanson i Åbo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783179

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Isak Erikson oli 1678 Eversti Luuttnantti Fredrik Ellerdtin 2 komppanian katselmuskirjuri.
Ev.Lutt. Fredrik Ellerdt on kuollut Maaliskuussa 1678.

Tositekirjoissa on Sotilasmaakirjoja joissa on mainittu myös katselmuskirjurin palkkatilat. Pitäisi löytää tieto siitä kenen komppaniassa Isak Erikson on jatkanut katselmuskirjurina.

Äijälän Iisakki oli vielä 1678 kotona veroluettelossa ja Karkun Järventaka sivulle (SAY) Isak Erikson on kirjattu ensimmäisen kerran 1681.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505426

1683 Eversti ja Ryttm. Berendt Rebinderin katselmuskirjurina oli Isak Erikson.
Alkuperäisiä veroluetteloja olisi ehkä syytä katsoa kun vasta 1683 on kirjattu ammattina Munsterskrifare.

Olisiko mahdollisesti Malin Jacobsdtr Erikin sisko?

Halikon tuomiokunta 1650-1659 (I KO a:2) Syyskäräjät
27.-28.10.1651 Halikko-Uskela
Dömdes Malin Jacobsdotter i Äijälä ----- ---- Thomas botsman? ----
Jäppis och Thomas Pa-------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783178

Dömdes Erik Jacobson i Äijälä betala Johan Johanson i Åbo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783179

t. Pirkko

Vuosina 1674-75 Isak Eriksson ei ollut Äijälän verotettavien henkilömäärässä mukana, vaan mainitaan, että tila olisi ylioppilas Isak Erikssonin. Hän ei välttämättä kuitenkaan omistanut Äijälää vuonna 1671 kuolleen isänsä jälkeen. Olisi ollut uskaliasta ottaa velkainen Äijälä omistukseen. Vielä vuonna 1688 hän kertoi myyneensä isänsä tilan. Vuosina 1676-78 verotettavien määrän riittää selittämään ratsumies ja hänen perheensä, eli poika Jöran? vuonna 1677 ja vaimo vuonna 1678. Myös piika Karin vuonna 1674 ja itsellinen vuonna 1675 voisi olla ratsumiehen tytär, joka mainitaan omistajanvaihdoksen yhteydessä pojan Jöranin ohella tyttärenä vielä vuonna 1685. Ei vaikuta, että Äijälässä olisi ollut lampuotia, vaikka Isak Eriksson yritti sellaista käräjäpöytäkirjan perusteella saada ennen Äijälän myymistä vuonna 1678. Isak Eriksson on aivan hyvin voitu mainita, koska hän on lähin isännäksi kelpaava. Ratsumies oli ratsumies. Isak on aivan hyvin voinut olla vuosina 1675-78 jossain muualla ja mahdollisesti myös sitä ennen. Veikkaisin, että 2. komppanian eli Karkun komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson oli ennen Järventakaan muuttamista jossain sotilaspuustellissa, Selkeen kartanossa, tai vaikkapa Turussa. Edes Uskelan Äijälä ei ole pois suljettu vaihtoehto.

Kyllä Malin Jakobsdotter voisi olla nimenomaan Erik Jakobssonin sisko, jonka toukokuussa vuonna 1649 kuolleen puolison Simon Jöranssonin verohylyn otti haltuunsa Erikin veljenpoika Thomas Simonsson, menetettyään sitä ennen Äijälän Erikille. Tilan haltuunotosta on olemassa tuomio, joka aikoinaan mainittiin tässä ketjussa.

Merkinnät ovat sekavia, mutta vuonna 1643 mainitaan Äijälässä Thomas Simonssonin ohella äiti Margareta ja sisko Brita, Vuonna 1645 Thomas on muuttunut Sigfridssoniksi ja hänellä on vaimo Brita ja myös tytär Brita. Pullolaan ilmestyy vuonna 1646 Jakob Sigfridsson, jolla on vaimo Brita ja piika Brita. Tässä yhteydessä olisi hyvä muistaa, että Pullolan Jakob Sigfridsson mainittiin tuomiokirjassa Erik Jakobssonin ja Thomas Simonssonin todennäköisen Perniön Pohjankylästä tulleen serkun Thomas Larssonin "frändeksi" eli sukulaiseksi. Olisiko mahdollista, että Jakob Sigfridsssonin puoliso olisi Erik Jakobssonin sisko Brita, mikä selittäisi "sukulaisuuden" ja Jakobin poika ylioppilas Isak Barcherus/Barck olisi Isak Erikssonin peräti serkku, joka voisi olla jonkin verran Isak Erikssonia vanhempi ja syntynyt 1640-luvun puolivälin paikkeilla. Jakob Sigfridsson häviää Pullolan henkikirjasta vuonna 1675, mutta hän näyttäisi kuolleiden luettelon perusteella kuolleen vasta vuonna 1680. Karkun Järventaassa mainitaan yhden ainoan kerran isäntäväen jälkeen vaimo Brita vuonna 1682. Tämä Brita voi toki olla myös aikaisemmin mainittu piika, josta oli kyseisenä vuonna tullut ratsumiehen puoliso.

Pullolan väestä on toisessa yhteydessä esitetty yhteenveto.
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/famwalt.htm

(Lillpullola lijnwäfwaren) Henric Jacobssonin vanhemmat asutusluettelojen 1634-1653 ja 1654-1673 mukaan ryttare Jacob Sigfredsson (? - ?) ja Brijta ?dotter (~1609 - haudattu 10.7.1692 "Pullola gammal Moor i kyrckian") Storpullolassa vuodesta 1646 alkaen, muita lapsia Margeta (~1641 - ?), Isaac ↓ (1643 - 3.2.1707, sootdöd, 64 ¼ åhr), Johan (~1645 - ?), Walborg ↓ (1647 - haudattu 3.6.1706 i kyrckian, 59 åhr), Anna ↓ (~1650 - ?), Jacob ↓ (~1650 - 1721, Ruotsi)
Barck, Wendalius

Isaac ↑ asutusluettelojen mukaan Storpullolassa 1676-1699, käytti kirkonkirjojen mukaan nimeä Barck, jota ei kuitenkaan näy asutusluetteloissa, kuolinmerkinnän mukaan kuoli Kukonkalliossa, puoliso Margetha ?dotter (1653 - haudattu 24.4.1726 i kyrckian, 73 år), lapsia Abraham (4.11.1687 - haudattu 3.1.1704), Maria (6.1.1690 - ?), Isaac ↓ (10.7.1692 - 27.2.1757, bröstsjuka, Kisko)
¶ Isaacin ↑ puoliso ja lapsia sivulla Ljufström, Manelius Barckin alla

[Jari Latva-Rasku]

Ihan vanhatestamentillisten Isak & Jacob -etunimien sekä Kentzer-Kantor -nimen epätavallisuuden nojalla voisi kuvitella vaikkapa Erik-kuningasta palvelleen Gert Kantorin jälkeläistön tulleen "karkoitetuksi" Suomen puolelle. Erik-nimi voisi ehkä siis tulla värttinän puolelta - samoin kuin Hammarstierna. Entäs sitten "aatelinen", mutta nimeltä tuntematon vaimo?

Gert Kantor oli mitä ilmeisimmin n.s. hovijuutalainen, joita Aftanus-ketjusta tutun Ulfwenkloun (nähtävästi juut. Wolf-sukua) ohella oli jokaisessa kuningas- ja ruhtinashuoneessa kaikkialla Euroopassa. Siinä tapauksessa Y-haplo olisi todennäköisimmin "perussuomalaisten" suhteen perin harvinainen J. Kuitenkin askenaasi-juutalaisille ominaisen J-haplon lisäksi tiedetään Reinin joen länsirantaa asuttaneitten Ashkenas-nimisen "Nooan jälkeläisen" suvuissa esiintyvän myös muita Y-haploja, kuten N:ää. No, juutalaisuushan periytyykin äidin puolelta... Joka tapauksessa kuin savuna ilmaan haihtunut isälinja saattaisi viitata myös "Astreniusten tähden" sakaroitten lukumäärään, jota jo aiemminkin olen arvaillut kuudeksi.
Onkohan kellään havaintoa siitä, minne meni Gert Kantor perheineen isäntänsä, Erik XIV:n tultua vangituksi ja murhatuksi?
PH

Kun selaa vanhoja maakirjoja ja muita veroluetteloita, Äijälän isännät ovat vaihtelevasti kirjoitetun otsikon Äijälä yhteydessä. Minä en ainakaan muista, mistä tilan nimeksi ilmestyi kanttoria tarkoittava Kantor. Suomessa tiedetään olleen kanttoreita jo ainakin 1600-luvulla. Ainakaan tähän mennessä ei ole tullut vastaan, että Uskelan seudulla olisi käytetty sukunimenä Kantor-nimeä.

Kun Äijälän Isak Erikssonin isoisä Jakob Thomasson kuoli vuonna 1636, Uskelan kirkontileissä hänet mainittiin vaatimattoman 1½ taalerin hautausavustuksen yhteydessä nimellä Känsär, josta Kentzer voisi olla väännös. Näyttäisi, että Jakob oli vävy, joka tuli Äijälän isännäksi 1600-luvun alussa. Hänellä on silloin voinut olla jo perhettä, sillä Thomas Simonsson mainitaan isännäksi isänsä Simonin vielä eläessä vuonna 1639. Thomas oli korkeintaan 10 vuotta Erik Jakobssonia nuorempi. Jakobin aikaisemman puolison nimeä ennen Piintilän Margareta Henriksdotteria ei tiedetä, mutta pojan ja aikaisemman isännän nimi oli Simon. Mistä Känsär voisi olla peräisin aikana, jolloin sukunimiä ei juurikaan käytetty? Yksi vaihtoehto on ammattinimike, vaikka Saksassa on myös esiintynyt nimi Kentzer.

Mieleen tuli ammatti kannstöpare eli kannunvalaja, joka ei känsärin kanssa kovin samankaltaiselta kuulosta, eli varhaisina aikoina myös kannestøper ja kandestøber. Samankaltaisuus kuitenkin saa uuden sävyn, kun ammattia aatelisten asumaseudulla ajatellaan saksalaisittain eli kannengieter tai erityisesti kannengiesser, -känsär? Olisiko mahdollista, että Jakob Thomasson olisi tehnyt ehkä muun ohella valutöitä? Esimerkiksi tykki valmistettiin valamalla, muuten se olisi ollut käyttäjälleen vaarallinen kertakäyttötavara. Myös kelloja valettiin. Naapurin Lillpullolan isäntä kutoi myöhempinä aikoina pellavaa tilanpidon ohella.

[P-L H]

Hei

Isak Erikson oli vuoden 1678 palkkaluettelossa 2 komppanian Luutnantin Håkan Månsonin Munsterskrifare.
Palkkatilan tiedot kyllä löytyy, mutta ei mitään mainintaa Isak Eriksonista.

Tositekirja 1679 (7347)
Sotilasmaakirja
Lutnantti Håkan Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730533
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730534


Tositekirja 1674 (7328)
Äijälä Studentens Isaci hemman, Erik ryttare, Carin och Caisa p -–3.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11012221

Tositekirja 1675 (7332) Äijälä
Studenten Isaci hemman, Johan drg Caisa och Lisa p för otidighet i
---- och genom f---- 1 person, Inh Carin --4.-1.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974383

Tositekirja 1676 (7336) Äijälä
Isak Erikson 1.------1.---2.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11051571
Iisak Eriksonin? taloudessa on 1 piika

Tositekirja 1677 (7340) 7340) Äijälä
Isak Erikson 1.-1.----1.---3.--
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10468099
1.sarake=bonde 3.sarake=son 8.sarake=piga

Tositekirja 1678 (7344b) Äijälä
Isak Erikson 1.1.----1.---3.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876779
1.sarake=bonde 2.sarake=hustru 7.sarake=dreng

Isak on voinut olla vielä kirjoilla Äijälässä vaikka ei olisi siellä asunut. Sotilasmaakirjassa
oli edelleen ratsumies Erik Anderson ja veroluettelossa mainittu hustru varmaankin Erikin vaimo.

1678 Kirkonkymmennykset on maksettu vielä Isakin isän Erikin nimissä.
Uskela Äijälä Erik Jacobson - 28
Christer Henrikson - 28
Matts Thomasson - 28
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10894968


Missä vuoden 1688 käräjät on pidetty. Olisiko siinä pöytäkirjassa mainittu
missä Äijälän Isak Erikson on silloin asunut.

t. Pirkko

[Benedictus]

Tositekirja 1679 (7347)
Sotilasmaakirja
Lutnantti Håkan Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730533
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730534


Pirkon lainaus kertoo, miten Luutnantti Håkan Månssonin ja Isak Erikssonin tiet ovat jo tuolloin kohdanneet.


Håkan Månsson omisti vaimonsa leski Maegareta Sigfridsdotter Karhian kanssa Karkun Hiedan ratsutilan 1670-luvun loppupuolella, minkä tilan hän osti ilmeisesti sukulaiseltaan kirjuri Måns Månssonilta, mitä asiaa on päätelty tilan hinnalla.
Myöhemmin Håkan Månsson ja vaimonsa muuttivat Kokemäelle, vaimon suvun tiloille, joita oli useampi ratsutila.
Sinne myös Isak Eriksson meni Kokemäen Kartanon voudiksi 1700-luvun alussa. Samaan toineen, jota Evert Feuhting hoiti 1660-luvulla.


Pitkään myös pohdittiin, voisiko Håkan Månsson olla Juliana Månsdotterin isän Måns Larssonin poika, edellisestä aviosta. Avioliitto Isakin ja Julianna välillä olisi aika helppo perustella, jos Juliana olisi ollut Håkan Månssonin sisarpuoli.


KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Karkun ja Mouhijärven käräjät 29.–30.7.1669 f. 88 (Andra gångon Uplystes Hieda Hemmanet, som Cornetten Manhafftig Håkon Månsson hafuer sig kiöp och tillhandlatt, af Måns Månsson för 100 Dal: gåt m:t som ders kiöpe breff Dat: d: 9 Septemb: 1668 Utwjser); KA mf. ES 1964 (nn 5) Karkun ja Mouhijärven käräjät 6.–7.10.1679 f. 708v (Leutenamptens Manhaftigh Håkon Mågnssons Hustro Dygdesamme Margaretha Sigfredzd:r förekom ... Een Sölf:r Kanna om 70 lodh); KA mf. ES 1964 (nn 6) Tyrvään käräjät 15.–19.9.1681 s. 311 (Lieutenampten under Öfwerstens Wälborne H: Otto Bernhardt von Lijfwens regemente Manhafftig Håkon Månsson), Karkun ja Mouhijärven käräjät 6.–8.2.1682

[Jari Latva-Rasku]

Tositekirja 1679 (7347)
Sotilasmaakirja
Lutnantti Håkan Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730533
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730534

Pirkon lainaus kertoo, miten Luutnantti Håkan Månssonin ja Isak Erikssonin tiet ovat jo tuolloin kohdanneet.

Håkan Månsson omisti vaimonsa leski Maegareta Sigfridsdotter Karhian kanssa Karkun Hiedan ratsutilan 1670-luvun loppupuolella, minkä tilan hän osti ilmeisesti sukulaiseltaan kirjuri Måns Månssonilta, mitä asiaa on päätelty tilan hinnalla.
Myöhemmin Håkan Månsson ja vaimonsa muuttivat Kokemäelle, vaimon suvun tiloille, joita oli useampi ratsutila.
Sinne myös Isak Eriksson meni Kokemäen Kartanon voudiksi 1700-luvun alussa. Samaan toineen, jota Evert Feuhting hoiti 1660-luvulla.

Pitkään myös pohdittiin, voisiko Håkan Månsson olla Juliana Månsdotterin isän Måns Larssonin poika, edellisestä aviosta. Avioliitto Isakin ja Julianna välillä olisi aika helppo perustella, jos Juliana olisi ollut Håkan Månssonin sisarpuoli.

KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Karkun ja Mouhijärven käräjät 29.–30.7.1669 f. 88 (Andra gångon Uplystes Hieda Hemmanet, som Cornetten Manhafftig Håkon Månsson hafuer sig kiöp och tillhandlatt, af Måns Månsson för 100 Dal: gåt m:t som ders kiöpe breff Dat: d: 9 Septemb: 1668 Utwjser); KA mf. ES 1964 (nn 5) Karkun ja Mouhijärven käräjät 6.–7.10.1679 f. 708v (Leutenamptens Manhaftigh Håkon Mågnssons Hustro Dygdesamme Margaretha Sigfredzd:r förekom ... Een Sölf:r Kanna om 70 lodh); KA mf. ES 1964 (nn 6) Tyrvään käräjät 15.–19.9.1681 s. 311 (Lieutenampten under Öfwerstens Wälborne H: Otto Bernhardt von Lijfwens regemente Manhafftig Håkon Månsson), Karkun ja Mouhijärven käräjät 6.–8.2.1682

Hiedan rustholliin minulla on henkilökohtainen sukuyhteys, sillä isännäksi Håkan Månssonin jälkeen tuli jostain tuntemattomasta paikasta esi-isäni Jakob Grelsson. Jakobin pojan Jakobin tytär Anna avioitui Karkun Kirkonkylän Hulkarin sukuun, jossa puolison Anders Johansson Hulkarin isoäiti Lisa Larssdotter oli Karkun kappalaisen ja Haapaniemen tilan omistajan Jakob Williuksen sisko. Williuksen ja Hulkarin emännän isä oli Karkussa saattohoidossa ollut lukkari Lars Simonsson, jota on jostain ihmeen syystä väitetty Porin lukkariksi, vaikka Kokemäellä oli vuosina 1657-79 lukkari Lars Simonsson, jolla oli puolisona Gertrud. Kokemäen Willilässä eli Villiössä oli maakirjassa Johan Simonsson "eller" Håkan Månsson ja vuonna 1681 oli Villiöön liittyneessä Färkissä merkittynä Lars Simonson ja puolisonsa Gertrud, sekä poika Daniel ja tytär Lisbeth. Lisbeth on todennäköisesti Hulkarin Johan Andersson Hulkarin aikaisemmin mainittu ensimmäinen puoliso. Håkan Månssonilla oli vuonna 1680 Villiössä ainoana nimeltä mainittuna kahden muun lisäksi ratsumies Jakob, joka voisi olla myöhempi Hiedan isäntä Jakob Grelsson vuodesta 1682. Olisikohan lainlukija ja Villiön Johan Simonsson Judius Jakob Williuksen setä ja Jakobin isovanhemmat olisivat Marttilan kappalainen Simon Judius (Simon Sigfridi, † 1625) ja Margareta Mattsdotter tämän 1. avioliitossa?

Yhteys Håkan Månssonin ja Isak Erikssonin välille on syntynyt aikaisemmin kuin vuonna 1679, koska Isak tuli Karkun kommppanian katselmuskirjuriksi jo loppukesästä 1677.

Kokemäellä oli aikoinaan Kokemäenkartanon rälssivoutina Evert Feuchting ja Uskelassa Erik Jakobsson ja Måns Larsson samaan aikaan sekä Taivassalossa myöhemmin Måns Larsson. Ei niitä kovin montaa Måns Larsson-nimistä rälssivoutia voinut olla, koska ei ollut edes useita Måns Larssoneita. Måns Larssonin vanhin tunnettu lapsi Juliana oli syntynyt noin 1650-luvun puolivälissä sekä Karin ja Maria olivat nuorempia. Iän puolesta olisi Uskelan? ja Taivassalon rälssivoudille Måns Larssonille voinut sopia poika Håkan. On toinen kysymys, olisiko sellaista poikaa ollut olemassa ja kuka oli Karkun Hiedan Häkania edeltävä isäntä Måns Månsson, jota on jossain yhteydessä arveltu Håkanin isäksi.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Isak Erikson oli vuoden 1678 palkkaluettelossa 2 komppanian Luutnantin Håkan Månsonin Munsterskrifare.
Palkkatilan tiedot kyllä löytyy, mutta ei mitään mainintaa Isak Eriksonista.

Tositekirja 1679 (7347)
Sotilasmaakirja
Lutnantti Håkan Månsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730533
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730534


Tositekirja 1674 (7328)
Äijälä Studentens Isaci hemman, Erik ryttare, Carin och Caisa p -–3.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11012221

Tositekirja 1675 (7332) Äijälä
Studenten Isaci hemman, Johan drg Caisa och Lisa p för otidighet i
---- och genom f---- 1 person, Inh Carin --4.-1.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974383

Tositekirja 1676 (7336) Äijälä
Isak Erikson 1.------1.---2.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11051571
Iisak Eriksonin? taloudessa on 1 piika

Tositekirja 1677 (7340) 7340) Äijälä
Isak Erikson 1.-1.----1.---3.--
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10468099
1.sarake=bonde 3.sarake=son 8.sarake=piga

Tositekirja 1678 (7344b) Äijälä
Isak Erikson 1.1.----1.---3.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876779
1.sarake=bonde 2.sarake=hustru 7.sarake=dreng

Isak on voinut olla vielä kirjoilla Äijälässä vaikka ei olisi siellä asunut. Sotilasmaakirjassa
oli edelleen ratsumies Erik Anderson ja veroluettelossa mainittu hustru varmaankin Erikin vaimo.

1678 Kirkonkymmennykset on maksettu vielä Isakin isän Erikin nimissä.
Uskela Äijälä Erik Jacobson - 28
Christer Henrikson - 28
Matts Thomasson - 28
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10894968


Missä vuoden 1688 käräjät on pidetty. Olisiko siinä pöytäkirjassa mainittu
missä Äijälän Isak Erikson on silloin asunut.

t. Pirkko

Äijälän ratsumies Erik Andersson on ennen vuotta 1678 voinut olla ulkomaanmatkalla, mutta ei olisi ottanut vaimoaan ja poikaansa mukaan, koska oli lähtenyt kaveriporukalla Saksaan ratsastamaan.

Isak Eriksson mainittiin vuonna 1688 Turun kämnerinoikeudessa ilman titteliä tai kotipaikkaa. Hänet siis tunnettiin Turussa muutenkin. Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin kaksi poikaa kävi Turussa koulua kortteeripaikasta käsin. Toinen heistä ainakin lienee Isak Eriksson, koska hänestä tuli ylioppilas. Kortteeripaikkakin on mainittu vuokrarästejä koskeneessa oikeusjutussa. Järventaan Isak Eriksson asui Turussa Evert Feuchtingin luona. Vielä ei ole muiksi Isak Erikssoneiksi osoittautumattomia Turusta löytynyt.

[Simotei]

Kuka mahtoi olla paroni Berend Otto Liefwensin komppanian korpraali Isaac Eriksson vuonna 1675 ?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10975025

[Jari Latva-Rasku]

Kuka mahtoi olla paroni Berend Otto Liefwensin komppanian korpraali Isaac Eriksson vuonna 1675 ?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10975025

Hän voisi olla rykmentin komentajan komppanian korpraali/varusmestari Isak Eriksson, jonka veljet Israel ja Abraham tunnettiin nimellä Alftanus.

[Benedictus]

Olisiko Hiedan uusi isäntä Jacob Grelsson, sama kuin 1682 Williön naapurissa 2M Väylässä Grels Thomassonin poikana näkyvä Jacob.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224602
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223289


lainlukija Johan Simonsson Judius
lukkari Lars Simonsson


Entäpä Karkun Mäenpään Thomas Simonsson. Voisiko olla edellisten veli?
Ajallisesti sopisi erinomaisesti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52318635


Kuka oli Williön aiemmin omistanut befallingsman i Nedre Satakunda Jöran Jöransson.

Jöran nimi on kai sama kuin Grels?


Olisiko Håkan Månsson vaihtanut vaimonsa 1. puolison perheen hankkiman tai perimän Williön omaan Hietaansa.

[Jari Latva-Rasku]

Olisiko Hiedan uusi isäntä Jacob Grelsson, sama kuin 1682 Williön naapurissa 2M Väylässä Grels Thomassonin poikana näkyvä Jacob.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224602
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223289

lainlukija Johan Simonsson Judius
lukkari Lars Simonsson

Entäpä Karkun Mäenpään Thomas Simonsson. Voisiko olla edellisten veli?
Ajallisesti sopisi erinomaisesti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52318635

Kuka oli Williön aiemmin omistanut befallingsman i Nedre Satakunda Jöran Jöransson.

Jöran nimi on kai sama kuin Grels?

Olisiko Håkan Månsson vaihtanut vaimonsa 1. puolison perheen hankkiman tai perimän Williön omaan Hietaansa.

Hiedan Jakob Grelsson ei voi olla Kokemäen Grels Thomassonin poika, koska Grelssillä oli Kokemäellä myöhemmin avioliiton solmiva poika ja Karkun Hiedassa jo oli Jakob Grelsson puolisonsa kanssa.

Håkan Månsson osti tai ehkä lunasti Hiedan 100 taalerin hinnalla, joka voi olla muiden perillisten osuus mahdollisen isän vielä eläessä ja siirtyessä syytingille tai kuollessa. Oman perintönsä ostaminen olisi tullut kalliimmaksi.

Lars Simonssonin ja poikansa Jakob Williuksen sekä Håkan Månssonin yhdistää sama kylä Kokemäellä, ellei sitten Håkanin puolison Margaretan aikaisempi mies.

[Benedictus]

Ajattelen asiaa hieman mutkikkaasti, mutta pohdin tuota vaihtoehtoa, että Williön Simula oli vouti Jöran Jöranssonin omistama, sitten se siirtyy lainlukija Johan Judiukselle, jonka kuoltua lesken Margareta Karhian puoliso Håkan Månsson saa sen.



Jos Jöran Jöranssonin perilliset eivät olleet saaneet kauppahintaa, voisi ajatella, että Håkan Månsson kuittasi tilit antamalla Hiedan Jacob Grelssonille, joka olisi ollut Jöranin pojan tai tyttären poika.


Hiedan Måns Månssonia tutkittiin aikoinaan ja taisi tulos olla, että ei olisi Håkanin isä vaan ennemminkin veli.

[Jari Latva-Rasku]

Ajattelen asiaa hieman mutkikkaasti, mutta pohdin tuota vaihtoehtoa, että Williön Simula oli vouti Jöran Jöranssonin omistama, sitten se siirtyy lainlukija Johan Judiukselle, jonka kuoltua lesken Margareta Karhian puoliso Håkan Månsson saa sen.

Jos Jöran Jöranssonin perilliset eivät olleet saaneet kauppahintaa, voisi ajatella, että Håkan Månsson kuittasi tilit antamalla Hiedan Jacob Grelssonille, joka olisi ollut Jöranin pojan tai tyttären poika.

Hiedan Måns Månssonia tutkittiin aikoinaan ja taisi tulos olla, että ei olisi Håkanin isä vaan ennemminkin veli.

Näinhän se oli, että Måns Månsson, jolta Håkan Månsson osti Hiedan, voisi ennemminkin olla Måns Månssonin poika, joka Elin-nimisen puolisonsa kanssa mainitaan Viikarissa aina kuolemaansa vuonna 1679 asti. Kiuralassa, todennäköisesti Viikarissa, mainitaan ratsumiehen ja vävyn Månsin tyttären kaste 25.10.1672. Jos Måns Månsson den yngre mainitaan vävyksi, hänen puolisonsa Elin voisi olla Månsin äitipuolen Anna Hansdotterin tytär avioliitosta Viikarin Nils Erikssonin kanssa. Vaikuttaisi, että Håkan Månsson ei olisi asunut Karkussa vaan Kokemäellä, mikä voisi tukea ajatusta, että talokauppoja Karkussa tehnyt Håkan olisi Måns Månsson den äldre poika ja Måns Månsson den yngre veli.

Ei tarvitsisi olla kovin holtiton, jos ylläolevasta etsisi ainakin oletetun yhteyden Karkun Rainion kautta Uskelan Äijälän Isak Erikssoniin. Karkun Rainion emäntä ja myöhemmin Viikarin Nils Erikssonin puoliso käsittääkseni oli Karkun Rainion Hans Johanssonin leski Beata Markusdotter? Halikosta. Äijälän Isak Erikssonin isoäiti Margareta Henriksdotter oli Halikon Piintilän Henrik Markussonin tytär. Henrik oli Halikon Nummen äitinsä Margaretan puolelta Dönsby-sukuisen Henrik Markussonin samoihin aikoihin elänyt nimikaima. Halikon Piintilässä Markus Påvalsson merkitään vielä vuonna 1571. Samana vuonna Halikon Melkolassa mainitaan, että leski Margareta vastaa ratsupalveluksesta. Sitten Piintilässä Markuksen todennäköinen poika Henrik Markusson isännöi vuodesta 1572 muutaman vuoden, kunnes taas merkitään Markus Påvalsson, Tarkastelua hankaloitta, koska veroluettelossa voivat henkilöt roikkua vielä kymmeniä vuosia kuolemansa jälkeen. Veljeksiä Hans ja Henrik Markussonia ei mainita Melkolassa eikä Nummella muuta kuin Hans kerran Nummella vasta veljensä vuoden 1600 paikkeilla tapahtuneen kuoleman jälkeen. Halikon Melkolan Karkun Rainioon liittävien perintöasioiden ei tarvitse liittyä Halikon Nummen Henrik Markussoniin mitenkään. Henrik Markusson kuoli niitä aikaisemmin.

Jos sitten palataan Karkun Hiedan ratsutilalle. Jakob Grelsson, jolla oli puoliso Agneta Jöransdotter, tuli Hiedan tilalle vuonna 1682, jolloin Jakob oli jo noin 60-vuotias. Jos Jakob Kokemäeltä edes oli, hän sopisi syntymäaikansa puolesta Kokemäkeläisistä isännistä lähinnä Villiön Väylän isännän 1617-25 Grels Mattssonin tai hänen poikansa Haistilan Härkälän vävyisännän 1626-35, sekä nimismiehen ja kuudennusmiehen, Grels Grelssonin pojaksi. Seuraava Hiedan isäntä oli Jakob Grelssonin poika Henrik muutaman vuuoden ajan ja sitten vuodesta 1706 poika Jakob Jakobsson. Karkun talonhaltijaluettelossa mainitaan, että Jakob Jakobssonin 1. puoliso olisi ollut Brita Nilsdotter Viikari, joka ei oikein ikänsä puolesta Viikarin Nils Erikssonin tyttäreksi sopisi, mutta voihan Viikarissa olla Nils Nilsson. Olen päätellyt, että Jakob Jakobssonin 2. puoliso olisi Margareta Jakobsdotter Puljus Viikarin naapurista ja samalla myös lukkari Lars Simonssonin sukuun avioituneen Hulkarin emännän Anna Jakobsdotterin äiti.

[Jari Latva-Rasku]

Käräjillä käsiteltiin lukkari Lars Simonssonin perintöä.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–23.6.1704 f. 357v, 361 (Enckian hustro Anna Grubb tillijka medh sin Stiuffsson Upbördz Skrifwaren Christopher Platzman Kärde till Johan Andersson Hulkari i Karckuby, angående hennes och Hullkaris Swärfaders Sahl: Lars Simonssons Qwarlåtenskap, begärandes att ock hennes Barn, som han medh Sahl: H:r Jacob Willius, hwilken warit Larsses Son, har, måtte deraf sin dehl åtniuta ... dy kommer allenast 2 D:r 12 ö: K:r myndt, Arfwingarne emellan, som äre Sahl: H:r Jacobz Barn och des Broders Daniel Larssons Son Jacob som hoos Hulkari är, sampt bem:te Hullkaris hustro Lijsa Larsd:r att dehlas

Käräjillä mainitaan pitäjänkirjurin leski.

Huittisten käräjät 17.–19.9.1689 s. 355 (Sochneskrifwarens Sahl: Daniel Larssons Enckia Hust: Anna Catharina Johansdotter i Cumo)

Käräjillä Daniel Larssonin valtuutettu hakee oikeutta poikapuolelleen.

Kokemäen käräjät 22.–23.6.1680 s. 46 (Auscultanten Dn: Jacobus Pahlman Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias, et omyndigt barns om sine 7 åhr, wegnar, giorde inspråk om Paistila Ryttare hemmans Könikä

Kokemäen Havingissa ei Daniel Larssonia mainita, mutta mainitaan vuosina 1689-93 Henrik Strandsteen, joka oli yksi Isak Erikssonin edeltäjistä Kokemäenkartanon voutina vuosina 1695-96. Sigfrid Jakobssonin (Karhia) lesken Paistilan Kutissa? mainitaan vuonna 1682 ja vuosina 1684-86 veronkantokirjuri Daniel Larsson puolisonsa Annan kanssa. Vuonna 1683 Paistilan Köönikässä mainitaan renki Daniel ja itsellinen Anna Catharina, sekä vuosina 1677-78 nimismiehen vaimo Anna Catharina. Olisiko kuitenkin nimismiehen tytär? Håkan Månsson esiintyy niin Kutin kuin Köönikän tilalla. Kuten jo aikaisemmin tuli todettua Villiön Färkissä mainitaan sopivasti vuonna 1681 Lars Simonsson puolisonsa Gertrudin sekä poikansa Danielin ja Lisbethin kanssa.

Huittisissa mainitaan Nanhian Juuselassa vuosina 1674-83 Daniel Larsson Idman, jonka puoliso Maria Thomasdotter Takku avioitui puolisonsa kuoleman jälkeen Jakob Paulsson Callian kanssa. Daniel Idmanin tiedetään olleen vuonna 1677 katselmuskirjuri ja hän oli eri henkilö kuin Kokemäellä mainittu Daniel Larsson.

Tuskin kovin paljon pieleen menee, jos arvaa, että Kokemäen veronkantokirjuri ja Huittisten pitäjänkirjuri oli Kokemäen Karkussa kuolleen lukkarin Lars Simonssonin ja Karkun kappalaisen Jakob Williuksen veli Daniel Larsson, jonka puoliso oli Anna Catharina Karhia, nimismies Johan Sigfridsson Karhian tytär. Avoimeksi jää, voisiko Kokemäen lukkari Lars Simonsson olla muiden vaihtoehtojen ohella vaikkapa Villiön Simulan lainlukijan Johan Simonssonin veli, ja kotoisin Marttilan suunnalta.

Miten tämä Järventaan Isak Erikssoniin liittyy? Ainakin Karkun seudulla eli samaan aikaan hänen kanssaan kappalainen Jakob Willius, hänen siskonsa Lisbeth lähes naapurissa Hulkarissa ja Huittisten pitäjänkirjurin Daniel Larssonin tai ainakin hänen mahdollisesti Hulkarissa asuneen poikansa Jakobin Isak pääsi tapaamaan.

Loputonta henkilölistaa selatessa tuli vastaan Köyliönkartanon, Saaren ja Piiloisten hopmanni Nils Olofsson Barck († 1683), jonka poika Johan oli aluksi Ulvilan Anoilan voutina. On mahdollista, että Uskelan Äijälän Isak Erikssonin serkku olisi Uskelan Pullolan rusthollari Isak Jakobsson, joka otti ylioppilaaksi tullessaan nimen Barck. Ainakin tiedetään, että Äijälän Isak Erikssonin setä Olof Jakobsson muutti Poriin.

[Jari Latva-Rasku]

Tuskin kovin paljon pieleen menee, jos arvaa, että Kokemäen veronkantokirjuri ja Huittisten pitäjänkirjuri oli Kokemäen Karkussa kuolleen lukkarin Lars Simonssonin ja Karkun kappalaisen Jakob Williuksen veli Daniel Larsson, jonka puoliso oli Anna Catharina Karhia, nimismies Johan Sigfridsson Karhian tytär. Avoimeksi jää, voisiko Kokemäen lukkari Lars Simonsson olla muiden vaihtoehtojen ohella vaikkapa Villiön Simulan lainlukijan Johan Simonssonin veli, ja kotoisin Marttilan suunnalta.

Miten tämä Järventaan Isak Erikssoniin liittyy? Ainakin Karkun seudulla eli samaan aikaan hänen kanssaan kappalainen Jakob Willius, hänen siskonsa Lisbeth lähes naapurissa Hulkarissa ja Huittisten pitäjänkirjurin Daniel Larssonin tai ainakin hänen mahdollisesti Hulkarissa asuneen poikansa Jakobin Isak pääsi tapaamaan.

Loputonta henkilölistaa selatessa tuli vastaan Köyliönkartanon, Saaren ja Piiloisten hopmanni Nils Olofsson Barck († 1683), jonka poika Johan oli aluksi Ulvilan Anoilan voutina. On mahdollista, että Uskelan Äijälän Isak Erikssonin serkku olisi Uskelan Pullolan rusthollari Isak Jakobsson, joka otti ylioppilaaksi tullessaan nimen Barck. Ainakin tiedetään, että Äijälän Isak Erikssonin setä Olof Jakobsson muutti Poriin.

Piti tietenkin olla ...lukkarin Lars Simonssonin poika ja Karkun kappalaisen Jakob Williuksen veli Daniel Larsson...

Nils Olofsson Barck oli helppo selvittää ja unohtaa, sillä "Nils Barck oli Uppsalan handskrivaren Olof Larsson Barckin ja vaimonsa Anna Persdotterin poika. Annan isä oli luultavasti Per Jonsson Kempe (vanhempi)."

[Jari Latva-Rasku]

Huittisten käräjät 17.–19.9.1689 s. 355 (Sochneskrifwarens Sahl: Daniel Larssons Enckia Hust: Anna Catharina Johansdotter i Cumo)


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851243
Lukkari Lars Simonssonin todennäköinen poika veronkanto- ja pitäjänkirjuri Daniel Larsson mainitaan Huittisten käräjillä ainoastaan, koska hän oli kokemäkeläisen Anna Catharina Johansdotter Karhian edesmennyt puoliso. Asiaa hoitaa valtakirjalla korpraali Erik Kullmannus. Daniel on voinut kuolla heti sen jälkeen, kun hänet vielä mainitaan Paistilan kylällä vuonna 1686. Hän ei siis ollut Huittisten vaan todennäkösesti Kokemäen pitäjänkirjuri, aivan kuten Isak Eriksson oli samoihin aikoihin Karkun veronkanto- ja pitäjänkirjuri.

[Jari Latva-Rasku]

Tuskin kovin paljon pieleen menee, jos arvaa, että Kokemäen veronkantokirjuri ja Huittisten pitäjänkirjuri oli Kokemäen Karkussa kuolleen lukkarin Lars Simonssonin ja Karkun kappalaisen Jakob Williuksen veli Daniel Larsson, jonka puoliso oli Anna Catharina Karhia, nimismies Johan Sigfridsson Karhian tytär. Avoimeksi jää, voisiko Kokemäen lukkari Lars Simonsson olla muiden vaihtoehtojen ohella vaikkapa Villiön Simulan lainlukijan Johan Simonssonin veli, ja kotoisin Marttilan suunnalta.


Sen verran ainakin meni pieleen, että Anna Catharina Johansdotterin on väitetty olleen, kuten veroluettelossa väitetään, nimismiehen vaimo, eli vuonna 1674 kuolleen Johan Sigfridssonin puoliso. Sellaista puolisoa ei kuitenkaan Johan Sigfridssonilla tunneta, eli Anna voisi olla käräjillä mainitun Henrik Johansson Karhian leski. "Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias"

[Jari Latva-Rasku]

Sen verran ainakin meni pieleen, että Anna Catharina Johansdotterin on väitetty olleen, kuten veroluettelossa väitetään, nimismiehen vaimo, eli vuonna 1674 kuolleen Johan Sigfridssonin puoliso. Sellaista puolisoa ei kuitenkaan Johan Sigfridssonilla tunneta, eli Anna voisi olla käräjillä mainitun Henrik Johansson Karhian leski. "Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias"


Eli tässä on enemmän tekstiä poikapuolesta "Stiufsons", joka todella oli syvällisemmän perehtymisen jälkeen Johan Sigfridsson Karhian seitsenvuotias poika Henrik. Äitiä Anna Catharina Johansdotteria kutsutaan niin Kariniksi, Annaksi kuin Anna Catharinaksi.

Kokemäen käräjät 22.–23.6.1680 s. 46 (Auscultanten Dn: Jacobus Pahlman Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias, et omyndigt barns om sine 7 åhr, wegnar, giorde inspråk om Paistila Ryttare hemmans Könikä ben:dh besittiande och byrd, som Leut: Manhafftigh Håkon Månsson förmedelst sin Hust: Margeta, som är Sahl: Johan Sigfredsson Karhias Syster nu innehafwer, med begäran, at Henrich Johansson som är eendaste och älsta brodrens Son

Karin eli Anna Catharina mainitaan ensimmäisen kerran Johan Sigfridssonin vaimona vuonna 1672, eli poika Henrik voisi olla, kuten tuomikirjassa mainitaan, esikoinen ja ainoa lapsi, koska oli 7-vuotias kesäkuussa 1680. Anna Catharina voisi olla suurin piirtein saman ikäinen tai jonkin verran vanhempi kuin 2. puolisonsa Daniel Larsson, koska Danielin oletettu isä lukkari Lars Simonsson mainitaan pappilassa puolisonsa kanssa ensimmäisen kerran vuonna 1657.

[Benedictus]

KA mf. ES 1926 (mm 13) Kokemäen käräjät 8.–9.12.1682 f. 232v (förra Lenssmans Sahl: Johan Karhias i Paistila Enckia Anna Cathrina Johansdotter),



Kuten yllä näkyy Anna Catarina ei ollut Karhia, koska puolisonsa oli Karhia.


Olen useamman kerran yrittänyt selvittää Anna Catarina alkuperää, huonolla menestyksellä.


Henrik Johansson Karhia oli 7 vuotias alla.


) Kokemäen käräjät 22.–23.6.1680 s. 46 (Auscultanten Dn: Jacobus Pahlman Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias, et omyndigt barns om sine 7 åhr, wegnar, giorde inspråk om Paistila Ryttare hemmans Könikä ben:dh besittiande och byrd, som Leut: Manhafftigh Håkon Månsson (vertaa 1376 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1376) ja U52 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U52)) förmedelst sin Hust: Margeta, som är Sahl: Johan Sigfredsson Karhias Syster nu innehafwer, med begäran, at Henrich Johansson som är eendaste och älsta brodrens Son ... kunde fram för andra af Arf:ne såssom den der närmast är få besittia ... Johan Karhias Moder hust: Brita Hansdotter)

[Benedictus]

Jos sitten palataan Karkun Hiedan ratsutilalle. Jakob Grelsson, jolla oli puoliso Agneta Jöransdotter, tuli Hiedan tilalle vuonna 1682, jolloin Jakob oli jo noin 60-vuotias. Jos Jakob Kokemäeltä edes oli, hän sopisi syntymäaikansa puolesta Kokemäkeläisistä isännistä lähinnä Villiön Väylän isännän 1617-25 Grels Mattssonin tai hänen poikansa Haistilan Härkälän vävyisännän 1626-35, sekä nimismiehen ja kuudennusmiehen, Grels Grelssonin pojaksi.


Tuossa yllä mainitaan Jacob Grelssonin puolisoksi Agneta Jöransdotter.


Onko niin, että Agneta Jöransdotter oli Willön Simulan omistajan befallingsman Jöran Jöranssonin tytär ja Jacob Grelsson vävy.


Tämä voisi olal selittävä Jacobin tuloon Hiedalla.


Ajallisesti Jacob sopisi hyvin Väyläläiseksi. Väylä oli 2 manttaalin tila eli sosiaalinen taso on sopiva.

[Jari Latva-Rasku]

Jos sitten palataan Karkun Hiedan ratsutilalle. Jakob Grelsson, jolla oli puoliso Agneta Jöransdotter, tuli Hiedan tilalle vuonna 1682, jolloin Jakob oli jo noin 60-vuotias. Jos Jakob Kokemäeltä edes oli, hän sopisi syntymäaikansa puolesta Kokemäkeläisistä isännistä lähinnä Villiön Väylän isännän 1617-25 Grels Mattssonin tai hänen poikansa Haistilan Härkälän vävyisännän 1626-35, sekä nimismiehen ja kuudennusmiehen, Grels Grelssonin pojaksi.

Tuossa yllä mainitaan Jacob Grelssonin puolisoksi Agneta Jöransdotter.

Onko niin, että Agneta Jöransdotter oli Willön Simulan omistajan befallingsman Jöran Jöranssonin tytär ja Jacob Grelsson vävy.

Tämä voisi olal selittävä Jacobin tuloon Hiedalla.

Ajallisesti Jacob sopisi hyvin Väyläläiseksi. Väylä oli 2 manttaalin tila eli sosiaalinen taso on sopiva.

Ei Jakob Grelsson välttämättä talonpoikainen ollut, sillä Hietaan saapuessaan vuonna 1682 yli 50-vuotias ratsumieheksi jo kelpaamaton Jakob ei tunnu esiintyvän Karkun seudulla eikä ympäristössä ainakaan isäntänä jossain muualla. Kokemäkeläinen Håkan Mänsson myös omisti Hiedan vielä, kun Jakob sinne saapui. Vaikuttaisi myös, että Jakobin pojat Henrik, Jakob eikä Anders ratsumiehinä palvelleet, vaan sitä varten varustettiin ulkopuolinen, ellei nyt ratsumies Jöran poika ollut. Siltä Jöran ei kuitenkaan vaikuta. Hiedasta myös avioiduttiin Kokemäen lukkarin Lars Simonssonin sukuun.

Kokemäkeä ei kannattaisi sen enempää penkoa ellei Isak Eriksson olisi ollut niin paljon tekemisissä Karkun kokemäkeläisten siirtokunnan kanssa. Isak oli Håkan Månssonin komppanian katselmuskirjuri. Isakin edeltäjä Kristoffer Platzman oli Lars Simonssonin kappalaispojan Jakob Williuksen puolison aikaisempi aviomies. Jakob Williuksen sisko Lisa oli Järventaan naapurissa Hulkarin emäntänä. Ainakin Isakilla oli paljon yhteyksiä näihin henkilöihin, tietenkin myös Karkussa poikansa jälkeen kuolleeseen Lars Simonssoniin.

Lars Simonsson oli Kokemäen lukkarina ainakin vuodesta 1657 lähtien, mutta tietoja puuttuu aikaisemmilta vuosilta. Lainlukija Johan Simonsson Judius ilmestyi Kokemäelle vuonna 1651. Jakob Judius? myös oleskeli Kokemäellä ainakin Havingissa Sven Ruskin ja Karhian tyttären taloudessa vuosina 1684-87. Jakob Willius tuli Karkun pitäjänapulaiseksi vuonna 1687, mutta ylioppilaaksi jo vuonna 1679. Ylioppilas Jakob "Willio" hoiti asioita Oriveden ja Kangasalan käräjillä vuosina 1684 ja 1686, kunnes oli Karkun käräjillä vuonna 1686 tulevan puolisonsa leski Anna Grubben asiamiehenä. Simulassa mainitaan vuonna 1667 veljentytär Margareta. Johanin isä oli Marttilan Juutilan Juutin talollisen Sigfrid Perssonin poika Marttilan kappalainen Simon Sigfridi Judius.

Marttilan vuonna 1585 kuolleen kirkkoherran Simon Knutsson Paljaspään, joka oli Marttilan Mäntsälän talollisen Knut Jakobssonin poika, on arveltu hyvästä päähän liittyvästä syystä olleen Uskelan Salon kappalaisen Henricus Simonis Skallen eli "paljaspään" isä. Noin vuoden 1640 paikkeilla kuolleen Skallen leski Valborg Mattsdotterin poika Jakob Jakobsson kiisteli Uskelan Äijälän perinnöstä Äijälän Isak Erikssonin isän Erik Jakobssonin kanssa. Jakob Jakobsson voi olla sama kuin Äijälässä mainittu Mauritz Hornin palvelija ennen Erik Jakobssonia. Jakob ei kuitenkaan voi olla Erikin veli, koska Erikin isä kuoli vasta vuonna 1635 ja hän jätti jälkeensä puolison ja Erikin äidin Margareta Henriksdotterin.

Kun Halikon Melkolan perintöä jaettiin, perillisinä olivat Karkun Rainion ja Viikarin emäntä Beata ? ja Hämeenkyrön kappalainen Jöran Mojerus (Georgius Erici, † ~1641). Käsittääkseni ei ole varmaa, olivatko Beata ja Jöran enää Dönsbyn sukua, vaikka niin on arveltu. Suku on voinut vaihtua.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3785314

Oli miten oli, Kokemäen pitkäaikaisen kirkkoherran ja Lars Simonssonin aikalaisen Simon Bartholdi Cardiasterin (1592–1674) puoliso oli Lisbeth Grelsdotter Mojera eli todennäköisesti Georgius Erici Mojeruksen tytär, jolla on hyvinkin voinut olla yhteyksiä Karkun Rainioon ja Viikariin.

[P-L H]

Hei

Salon kappalaisen Henricus Simonis Skallen lesken Walborg Matsdotterin perunkirjoitus on
ilmeisesti pidetty Äijälän Erik Jacobsonin luona. Löytyi eilen käräjäkirjoja selatessa.

Halikon kihlakunta, 1650-1659 (I KO a:2) oikea sivu
Käräjät Halikko ja Uskela 1.-3.4.1655
Sveno Kaliander gaf till --- det sahl Hendrik fordom Caplans i Salo,
Sahl hustru Walborg Mattsdtr arfingar --- --- --- hoos Erik
Jacobson i Äijälä------- ---- ---- måg? ----- -----
sahl Walborg ------ Jacob Jacobson ---- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783363
eller sahl Hr Hendrik och sahl Hustru Walborg ---- --- ----
Erik Jacobson i Äijälä --- ------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783364

Tositekirja 1656 (7263) kuva 120
Äijälä Erik Jacobson, Jöran drg, Margareta hustru 3.-
Thomas Simonson, Brita hustru, Brita syster, Thomas bonde son
Walborg Matsdtr, Mats son, Margareta piga
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653606

Tositekirja 1657 (7267)
Äijälä Erik Jacobson, Jöran drg, Lisa piga Rytt.hustru -----? -4.
Thomas Simonson, Brita hu, Brita syster, Bertil bror -4.
Walborg Markusdotter, Matts son, Margareta piga -3.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10639760

Tositekirja 1658 (7271)
Äijälä
Erik Jacobson, Walborg hustru för mot villig uth------? på för? -5
Thomas Simonson, Brita hu, Brita syster, Bertil broder -4
hustru Walborg, Mats son, Anna Thomasdtr 1657: ----- -3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10666691

Ainakaan käräjilläkin useasti esiintynyt Walborg Markusdotter ei ollut
Erik Jakobsonin vaimona. Yhdessä tositekirjan sakkoluettelossa tämä Walborg
mainittiin naapurin vaimona. Käräjäkirjoja en vielä ehtinyt hakea esille.

Erikin huushollissa ollut vaimo Walpuri voi olla ratsumiehen vaimo?

Hiski Salo haudattu
1650 Äijälä Moder omainen Erik Jacobson
http://hiski.genealogia.fi/hiski/9l7w2f?fi+0472+haudatut+42

1654 Äijälä hustru omainen Erik Jacobson
http://hiski.genealogia.fi/hiski/9l7w2f?fi+0472+haudatut+53

Vuoden 1657 käräjillä Erikiltä haettiin autuaan vaimon hautausmaksua.

t. Pirkko

[Benedictus]

Judius, Simon Sigfridi (K 1625)

Simon Sigfridsson

S Marttila. V Marttilan Juutilan Juutin talollinen Sipi Pietarinpoika / Sigfrid Persson ja N.N.


JOS. Simon Judiuksen äiti olisi ollut Simon Paljaspään tytär ja Erik Jacobsson Äijälän vaimo Henrik Simonsson Skallen tytär, olisivat Simon Judius ja Henrik Skallen tytär serkut.
Tällöin Johan Judius ja Isak Eriksson olivat pikkuserkut.


Ajatus tulee tuosta Simo nimestä, joka voisi hyvin tulla isoisältä.


Toisaalta tuo Simon Paljaspään vaimon nimi on vähän kummitteleva.


P Magdalena (Malin) Markusdotter, eli leskenä miehensä jälkeen Marttilassa ainakin vielä 1594. Kuningas Juhana III myönsi ”suureen köyhyyteen” joutuneelle leskelle (”Malin Marcusdotter framlidne her Simons Effterlefwerske i Sanct Mortens Sochn”) helpotusta veronmaksuun kirjeellään 19.6.1588 ja kuningas Sigismund verovapauden hänen (”Madelinn Marckus dotter”) asumalleen ja viljelemälleen Mäntsälän tilalle kirjeellään 12.7.1594.


http://runeberg.org/frfinl/0096.html
Margareta Markusdotter voisi hyvinkin olla Dönsbyn Margareta Henriksdotterin poikien ja Rainion Beata Markusdotterin sisar.


http://runeberg.org/frfinl/0222.html
Toinen vaihtoehto olisi, että Magdalena Markusdotter oli rälssimies Marcus Jösson till Sjöskogin tytär jonka veljen jälkeläiset käyttivät Hammarstierna nimeä.
Tällöin aateloitu Johan Bengtsson Hammarstiernan isä ja Isak Erikssonin äiti olisivat olleet pikkuserkut?

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Salon kappalaisen Henricus Simonis Skallen lesken Walborg Matsdotterin perunkirjoitus on
ilmeisesti pidetty Äijälän Erik Jacobsonin luona. Löytyi eilen käräjäkirjoja selatessa.

Halikon kihlakunta, 1650-1659 (I KO a:2) oikea sivu
Käräjät Halikko ja Uskela 1.-3.4.1655
Sveno Kaliander gaf till --- det sahl Hendrik fordom Caplans i Salo,
Sahl hustru Walborg Mattsdtr arfingar --- --- --- hoos Erik
Jacobson i Äijälä------- ---- ---- måg? ----- -----
sahl Walborg ------ Jacob Jacobson ---- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783363
eller sahl Hr Hendrik och sahl Hustru Walborg ---- --- ----
Erik Jacobson i Äijälä --- ------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783364

Tositekirja 1656 (7263) kuva 120
Äijälä Erik Jacobson, Jöran drg, Margareta hustru 3.-
Thomas Simonson, Brita hustru, Brita syster, Thomas bonde son
Walborg Matsdtr, Mats son, Margareta piga
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653606

Tositekirja 1657 (7267)
Äijälä Erik Jacobson, Jöran drg, Lisa piga Rytt.hustru -----? -4.
Thomas Simonson, Brita hu, Brita syster, Bertil bror -4.
Walborg Markusdotter, Matts son, Margareta piga -3.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10639760

Tositekirja 1658 (7271)
Äijälä
Erik Jacobson, Walborg hustru för mot villig uth------? på för? -5
Thomas Simonson, Brita hu, Brita syster, Bertil broder -4
hustru Walborg, Mats son, Anna Thomasdtr 1657: ----- -3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10666691

Ainakaan käräjilläkin useasti esiintynyt Walborg Markusdotter ei ollut
Erik Jakobsonin vaimona. Yhdessä tositekirjan sakkoluettelossa tämä Walborg
mainittiin naapurin vaimona. Käräjäkirjoja en vielä ehtinyt hakea esille.

Erikin huushollissa ollut vaimo Walpuri voi olla ratsumiehen vaimo?

Hiski Salo haudattu
1650 Äijälä Moder omainen Erik Jacobson
http://hiski.genealogia.fi/hiski/9l7w2f?fi+0472+haudatut+42

1654 Äijälä hustru omainen Erik Jacobson
http://hiski.genealogia.fi/hiski/9l7w2f?fi+0472+haudatut+53

Vuoden 1657 käräjillä Erikiltä haettiin autuaan vaimon hautausmaksua.

t. Pirkko

Onhan se hyvä, että Äijälän Erik Jakobssonin puolisoita saatiin vähennettyä ainakin Valborg Markusdotterin verran. Koska epävarmuutta vaimo-nimikkeen kohdistamisesta isäntään Uskelan veroluetteloissa oli, ei ole varmaa, olisiko Erikillä ollut puolison Lisbeth/Lisa/Lisbeta vuodesta 1649 jälkeen Margareta-nimistä puolisoa, vai olisiko maksamaton ruumisraha ollut vuonna 1654 haudatun Lisbethin? peruja. Sitten vuodesta 1664 näkyvä puoliso Margareta oli Turusta.

Äijälän perintöjutun yhteydessä alussa todetaan, että oli kyse kuolleen Salon kappalaisen Henrikin (Skalle, kuoli noin 1640) kuolleen vaimon Valborg Mattsdotterin perinnöstä, joka oli Erik Jakobssonin "luona" Äijälässä. Kyse oli siis Erikin veljenpojaltaan Thomas Simonssonilta lunastaman Äijälän perinnön jakamattomasta osasta, eikä esimerkiksi vellikellosta, joka olisi mainittu,tai tietystä määrää rahaa. Myöhemmin jutussa vaikeutetaan tulkintaa, koska mainitaan, että inventoinnista vastaisi Valborgin poika Jakob Jakobsson tai kuolleiden herra Henrikin ja vaimo Valborgin sukulaiset. Voidaan kuienkin olettaa, että Valborg oli Äijälän perillinen, mutta miten?

Uskelan Äijälän isäntänä on vuonna 1615 ensimmäisen kerran mainittu Jacob Thomasson. Hänen edetäjänsä tällä Äijälän suurimmalla tilalla voisi olla Simon Persson.

Halikon voutikunnan maakirja 1615
Peer Jacobss (Jacop Ollsson)
Vävy? Jacob Thomass (Simon Peersson)
Sig:ds Påfwallsson (Poffwall Larsson)
Sukulainen? Eskell Erichsson (Henrich Mårthensson)

Halikon voutikunnan maakirja 1608
Henrich Mårthensson
Poffwall Larsson
Jacop Ollsson
Simon Peersson

Vuonna 1634 Eskil Erikssonin tila oli jo hävinnyt. Sigfrid Påhlssonin tilalla mainitaan pojan vaimo Margeta Mattsdotter, mutta ei isän Sigfridin ohella poikaa. Poika voisi olla kornetti Johan Sigfridsson, jolle Jäppi oli merkitty palkkatilaksi vuonna 1639 ja Margeta tittelillä vaimo. Jäppi tuli viimeistään vuonna 1653 Perniöstä tulleen Thomas Larssonin omistukseen. Thomaksella oli Erik Jakobssonin kanssa yhteinen sukulainen Jakob Sifridsson naapurikylässä Pullolassa. Per Jakobssonin pojanpojan Simon Jöranssonin puoliso oli Erik Jakobssonin sisko tai siskopuoli Malin. Simon Jöranssonin verohylyn otti haltuunsa ennen Valborgin perintövaatimuksia Erik Jakobssonin veljenpoika Thomas Simonsson, ensin menetettyään Äijälän sen lunastaneelle Erikille. Näin ollen Äijälän taloista oli Valborg Mattsdotterille perittävää enää Erik Jakobssonin Äijälästä, jota on myös Kantoriksi kutsuttu.

Vaikka Erik Jakobssonilla oli eno Matts Henriksson Halikon Piintilässä, tuskin Valborg hänen tyttärensä oli, sillä se ei voi liittyä Erikin Äijälään. Koska Äijälän Per Jakobssonin isä oli syntynyt viimeistään vuden 1560 paikkeilla, tuskin 1600-luvun puolivälin paikkeilla kuollut Valpuri hänen laskensä olisi, ja sillä ei olisi vaikutusta Erikin Äijälän omistukseen. Voisiko olla mahdollista, että Erik lunasti veljenpojaltaan Äijälän mukana Valborgin jakamattoman perinnön? Valborg voisi olla Erik Jakobssonin isän Jakob Thomassonin 1. puolison N Simonsdotterin siskon N Simonsdotterin tytär. Koska Äijälä tuli Jakob Thomassonille, tuskin veljiä oli vuoden 1615 paikkeilla elossa. Valborg Mattsdotter ei Äijälästä mitään vaatinut, mutta hänen poikansa Jakob Jakobsson vaati.

[Jari Latva-Rasku]

[B]

Toisaalta tuo Simon Paljaspään vaimon nimi on vähän kummitteleva.

P Magdalena (Malin) Markusdotter, eli leskenä miehensä jälkeen Marttilassa ainakin vielä 1594. Kuningas Juhana III myönsi ”suureen köyhyyteen” joutuneelle leskelle (”Malin Marcusdotter framlidne her Simons Effterlefwerske i Sanct Mortens Sochn”) helpotusta veronmaksuun kirjeellään 19.6.1588 ja kuningas Sigismund verovapauden hänen (”Madelinn Marckus dotter”) asumalleen ja viljelemälleen Mäntsälän tilalle kirjeellään 12.7.1594.

http://runeberg.org/frfinl/0096.html
Margareta Markusdotter voisi hyvinkin olla Dönsbyn Margareta Henriksdotterin poikien ja Rainion Beata Markusdotterin sisar.

http://runeberg.org/frfinl/0222.html
Toinen vaihtoehto olisi, että Magdalena Markusdotter oli rälssimies Marcus Jösson till Sjöskogin tytär jonka veljen jälkeläiset käyttivät Hammarstierna nimeä.
Tällöin aateloitu Johan Bengtsson Hammarstiernan isä ja Isak Erikssonin äiti olisivat olleet pikkuserkut?

Ennen Erik Jakobssonia Mauritz Hornin palvelijana mainitaan Jakob Jakobsson Äijälästä. Tämä Jakob olisi voinut syntyä 1600-luvun alkupuolella. Ylioppilasmatrikkelissa on tieto toisesta Jakob Jakobssonista eli Skallerus Jacobus Jacobista, joka ehkä oli kotoisin Pohjanmaalta? Hänet mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 22.3.1648 ja hän pyrki papiksi Lappiin vuonna 1648, mutta muita vaiheita ei tunneta. Tämä Jakob olisi syntynyt noin 1620-luvun loppupuolella. Jälkimmäinen voisi olla sopivampi Uskelan Äijälästä perintoä vaatineen 1600-luvun puolivälin paikkeilla kuolleen Valborg Mattsdotterin pojaksi Jakob Jakobssoniksi.

Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin äiti Margareta Henriksdotter oli Halikon Piintilästä. Hänen isänsä oli Henrik Markusson. Halikon maakirjassa Piintilässä oli ennen Henrik Markussonia oli Markus Påvalsson ja Marttilan maakirjassa Markus Thomasson. Koska Halikon Nummen Henrik Markusson kuoli ennen vuotta 1600 ja Halikon eli Marttilan Piintilässä sitkeästi esiintyy Henrik Markusson vielä sen jälkeen, on järkevä olettaa, että Erik Jakobssonin isoisä ei ole sama kuin Halikon Nummen Dönsby-sukuinen Henrik Markusson.

Ei ole varmaa, että Karkun Rainion emäntä Beata olisi Markusdotter. Hänen jälkeläisensä ja veljenosan Georgius Erici Mojerus myivät Halikon Melkolan. Beata ja Mojerus ovat sukua keskenään, eli Melkolan sukua, mutta eivät välttämättä Melkolan Dönsby-sukua. Sitähän ei ole pystytty todennäköisyydestä huolimatta osoittamaan?

Kaisa Kyläkoski on tehnyt kaksi yhteenvetoa Juvan ja Melkolan suvusta.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2014/12/juvan-dilemmat.html
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2014/12/melkolan-mysteerit.html

[Jari Latva-Rasku]

Kokemäen Daniel Larssonin, eli mahdollisesti lukkari Lars Simonssonin kirjuripojan, asiamiehenä toimi Kokemäen Havingin nimismiehentalossa ennen oikeuden istuntoa päivätyllä valtakirjalla Jakob Pahlman.

Kuka oli Jakob Pahlman?

Pahlman oli Närpiön kappalaisen Johan Brenneruksen vävy, porilaisen Sophia Mattsdotterin veli ja Brita Thomasdotterin poika. Jakobin poika oli kokkolalainen kauppias Gabriel. Muusta en ainakaan minä tiedä.

Sal: Kyrckioheerden Brenners Måg Sal: Jacob Palman, åhr 1684 reverserat sig uppå 60 D: K:m:t ... bem: Jacobs Son Handelsmannen i Gl: Carlby Gabriel Palman); KA mf. ES 1924 (mm 12) Laitilan käräjät 24.9.1679 f. 37v (Dns: Jacobus Pahlman Fullmehtigat aff Capellanen i Cuhmo Wäll:de H:r Simon Polviandro); KA mf. ES 1925 (mm 12) Ulvilan käräjät 3.–4.2.1680 f. 23v (Auscultanten Dn: Jacob Pahlman), Euran käräjät 20.–21.6.1681 s. 329 (Procuratorens w:t Jacob Pahlmans attest af d: 30 Sept: 1680), Kokemäen käräjät 12.–14.9.1681 s. 451 (Advocaten Jacob Pahlman); KA mf. ES 1926 (mm 13) Euran käräjät 3.–5.10.1682 f. 185 (brandh hoos Advocaten Jacob Pahlman); KA mf. ES 1927 (mm 16) Euran käräjät 3.–7.3.1688 s. 165 (Sophia Mattzdotter ifrån Biörneborg kärde till Thomas Simonsson i Rachwoila om 100 D:r K:rm:t som hennes Broder Advocaten Sahl: Jacob Pahlman honom försträcht opå dess updragne 191 D:rs fordran aff Corneten Wälb: Axell Jordan, dett Thomas Simonssons uthgifne skrifft aff d: 17 Novembr: 1678 betygar ... hwilcka 100 D:r Sophia sade Pahlman skäncht deres Moder Brita Thomasdotter).

Jakob Pahlman edusti Daniel Larssonin lisäksi silloista Kokemäen kappalaista Simon Polvianderia.

Polviander otti vuonna 1677 haltuunsa äitinsä Brita Jakobssonin syntymäkodin eli ratsutilan Kokemäen Askoilan kylältä. Brita mainitaan kerran tyttärenä Askoilassa vuonna 1639 ja hänen isänsä oli Jakob Markusson ja äitinsä Gertrud. Vuonna 1660 Askoilassa mainitaan jostain syystä poika? Gertrud.

Daniel Larssonin mahdollinen äiti oli Lars Simonssonin puoliso Gertrud. Kokemäen kirkkoherralla Simon Cardiasterilla eli Göösillä myös mainitaan tytär Gertrud vuonna 1656, ja piika Gertrud vuonna 1657, mutta ei enää, kun Lars Simonsson ilmestyy lukkariksi puolisonsa Gertrudin kanssa vuonna 1657. Larsin poika Jakob "Willio" tai Willius, ehkä myös Kokemäen Havingissa nimellä Jakob Judius tunnettu, toimi ennen Karkkuun muuttamistaan oikeudessa asiamiehenä Orivedellä ja Kangasalla. Sillä seudulla oli Cardiasterin puolison Elisabeth Mojeran äidinpuoleisia sukulaisia ja olihan isä Jöran Eriksson Mojerus myös Hämeenkyrön kappalainen.

Se ei välttämättä liity Isak Erikssoniin lainkaan, että Karkun kappalainen Jakob Willius voisi olla Marttilan kappalaisen Simon Sigfridi Judiuksen mahdollisen pojan Kokemäen lukkarin Lars Simonssonin ja Kokemäen kirkkoherran Simon Bartholdi Cardiasterin tyttären Gertrudin poika. En tiedä olisiko Gertrud joutunut muualle kuin isänsä lukkarin puolisoksi. Cardiasterin puolison Elisabethin noin serkkuja asui Karkun Rainiossa. Rainion ja varsinkin Viikarin suvulla oli yhteys kokemäkeläiseen luutnanttiin Håkan Månssoniin, ehkä hänen isäänsä kirjuri Måns Månssoniin, ehkä hänen poikaansa ja Håkanin veljeen Viikarin ratsumies Måns Månssoniin sekä myös ainakin avioliiton kautta ehkä Kokemäeltä Håkan Månssonin avustuksella tulleisiin Harkun Hiedan rusthollareihin. Hietaan myös liittyi Karkunkylän Hulkari, koska sen emäntä oli Hiedasta ja he olivat Lars Simonssonin jälkeläisiä.

[Jari Latva-Rasku]

Daniel Larssonin mahdollinen äiti oli Lars Simonssonin puoliso Gertrud. Kokemäen kirkkoherralla Simon Cardiasterilla eli Göösillä myös mainitaan tytär Gertrud vuonna 1656, ja piika Gertrud vuonna 1657, mutta ei enää, kun Lars Simonsson ilmestyy lukkariksi puolisonsa Gertrudin kanssa vuonna 1657. Larsin poika Jakob "Willio" tai Willius, ehkä myös Kokemäen Havingissa nimellä Jakob Judius tunnettu, toimi ennen Karkkuun muuttamistaan oikeudessa asiamiehenä Orivedellä ja Kangasalla. Sillä seudulla oli Cardiasterin puolison Elisabeth Mojeran äidinpuoleisia sukulaisia ja olihan isä Jöran Eriksson Mojerus myös Hämeenkyrön kappalainen.

Se ei välttämättä liity Isak Erikssoniin lainkaan, että Karkun kappalainen Jakob Willius voisi olla Marttilan kappalaisen Simon Sigfridi Judiuksen mahdollisen pojan Kokemäen lukkarin Lars Simonssonin ja Kokemäen kirkkoherran Simon Bartholdi Cardiasterin tyttären Gertrudin poika. En tiedä olisiko Gertrud joutunut muualle kuin isänsä lukkarin puolisoksi. Cardiasterin puolison Elisabethin noin serkkuja asui Karkun Rainiossa. Rainion ja varsinkin Viikarin suvulla oli yhteys kokemäkeläiseen luutnanttiin Håkan Månssoniin, ehkä hänen isäänsä kirjuri Måns Månssoniin, ehkä hänen poikaansa ja Håkanin veljeen Viikarin ratsumies Måns Månssoniin sekä myös ainakin avioliiton kautta ehkä Kokemäeltä Håkan Månssonin avustuksella tulleisiin Harkun Hiedan rusthollareihin. Hietaan myös liittyi Karkunkylän Hulkari, koska sen emäntä oli Hiedasta ja he olivat Lars Simonssonin jälkeläisiä.

Kokemäen kirkkoherralla Simon Cardiasterilla oli runsaasti eloon jääneitä lapsia, eikä mahdoton ajatus olisi, että vuoden 1640 paikkeilla syntynyt Gertrud voisi olla isänsä lukkarin Lars Simonssonin puoliso. Lars Simonssonin poika Jakob Willius toimi ennen papiksi ryhtymistään oikeudessa asiamiehenä. Hän oli myös tulevan puolisonsa Anna Grubben asiamiehenä ennen muuttamistaan Karkkuun vuoden 1687 paikkeilla ja avioitumistaan Annan kanssa Haapaniemen kartanon isännäksi. Kun Willius ensin tuli pitäjänapulaisesta kappalaiseksi, hän myöhemmin toimi myös kirkonisäntänä, eli hän taisi olla organisointitaitoinen leipäpappi. Silloinen kornetti Håkan Månsson oli tekemisissä Haapaniemen Abraham Jacobssonin kanssa jo vuonna 1669, kun Abraham väitti, että Michael Jakobsson olisi varastanut heinää hänen ladostaan. Håkanin lampuotina näkyy Hiedassa vuodesta 1671 lähtien Michael Jakobsson. Karkun käräjillä on vuonna 1669 sivukaupalla juttuja joissa Håkan esiintyy. Tuomiokirjoja ei löydy jostain syystä Digiarkistosta, eikä Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen vapaasta osasta, vaan ainoastaan jäsenille tarkotetuilta sivuilta. Näiden avulla ei Isak Erikssonin elämäntarina laajene.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11166&pnum=92

Veronkantokirjuria Isak Erikssonia edusti vielä 1690-luvun lopussa oikeudessa Isakin ja kihlakunnankirjurin Karl Feuchingin esimies kruununvouti Engelbrecht Staare. Staare ei vuonna 1696 välttämättä asunut puolisonsa kotitalossa Kokemäen Hassalassa, vaikka hänen ruokakuntaansa oli merkitty sinne vaan virkaansa hoitamassa Tyrvään Leiniälän Hauniassa. Staaren pontevan puolison Elisabeth Bengtsdotter Hassaleniuksen äiti Maria oli aikaisemmin Hassalan omistaneen Simon Cardiasterin tytär. Oli siis mahdollisuuksien rajoissa, että Elisabeth Hassalenius, Jakob Willius ja Hulkarin emäntä Lisbeth/Lisa olivat keskenään serkut.

Vaikka Isak Erikssonilla oli virkansa yhteydessä, naapureita moikatessa ja lapsiaan kastaessa Karkussa yhteyksiä kokemäkeläisiin, se tuskin selittää, miksi Isak oli Kokemäenkartanon voutina vuosien 1709 ja 1710 paikkeilla. Kokemäenkartanossa oli aikoinaan asiamiehenä ja Isakin jälkeen voutina ylioppilas Jakob Eskilsson Saringius Tammelasta. Jakobilla tuntui tuomiokirjojen perusteella olevan suora yhteys kartanon ruotsalaisiin omistajiin ja mikä ettei valtaa ehdottaa jo noin 60-vuotiasta Isak Erikssonia voudiksi. Jos Isak oli Uskelasta, hän oli ylioppilas ja hänen isänsä oli ollut rälssivouti, mutta ainakin Järventaan Isakin entinen esimies Evert Feuching oli 1660-luvulla ollut Kokemäenkartanon voutina. Evertin ajoista aina Isakin aikoihin, eli kuolemaansa vuonna 1710 asti, kartanon isäntä oli tukholmalainen Forbusten vävy Axel Julius Jacobsson de la Gardie.

Jakob Saringiuksen veli Sigfrid Saringius oli Kurikan kappalaisena vuodesta 1704 lähtien. Isak Erikssonin tytärpuolen Juliana Frisian puoliso Tomas Betulinus tuli apulaispapiksi Ilmajoelle 1706 ja oli Ilmajoen Alavuden kappalainen vuodesta 1707. Tomas Betulinuksen nimikaima Tomas Betulinus tuli samaan aikaan vuonna 1668 ylioppilaaksi Isak Eriksson Hammarstiernan kanssa. Kappalainen Betulinus pakeni sotaa Ruotsiin 1714 eli samaan aikaan Ilmajoen Kurikan kappalaisen Saringiuksen kanssa. Paljon muuta ei tarvita yhteyksien luomiseen Kokemäenkartanon suuntaan. Jos oikein hifistellään, Saringiuksen puoliso, eli edeltäjän Matias Soraeuksen leski Helena Forlundia taisi olla Isakin Kokemäen voutiaikojen kirkkoherran Henricus Pauli Paulinuksen pikkuserkku. Paulinus oli Mouhijärven vuonna 1682 kuolleen kirkkoherran Paulus Simonis Raumannuksen poika, eli Isak Eriksson ehti olla tekemisissä ainakin Isoonvihaan asti hänen Mouhijärven kirkkoherran Gottlebenin puolisona olleen siskonsa Sofia Påhlsdotter Paulinan kanssa. Näihin aikoihin Ilmajoen emäseurakunnan kappalainen oli vuonna 1706 kuollut Henrik Peldan, jonka puoliso oli Isak Erikssonin puolison Juliana Månsdotterin serkku Helena Israelsdotter Alftana. Helena kuoli vasta 28.11.1748 asti eli hän ehti nähdä siskontyttärensä Susanna Reiniuksen puolison ja pikkuserkun sekä serkunpoikansa Isak Astreniuksen lähes koko virkauran Kurikan kappalaisena vuodesta 1723 melkein kuolemaan 21.4.1755 asti.

Oikeastaan ainoa kiinnostava asia olisi, mistä löytyisi todennäköisesti kirjurintöitä harjoitellut Isak Eriksson Isak Eriksson Hammarstiernan tultua ylioppilaaksi vuonna 1668 ja lääninrahaston kirjurin Isak Erikssonin ilmestyttyä Evert Feuchtingin talouteen vuonna 1675 välillä, tai mistä löytyisi lokakuussa vuonna 1673 käräjillä ollut Uskelan Äijälän ylioppilas Isak Eriksson, sitä ennen tai sen jälkeen, myös muualla kuin myymässä ratsutilaansa lääninrahaston hoitajan langolle.

[Seppo Niinioja]

Apuva! Miten tästä tolkuttomasta ketjusta pääsee irti? Mielestäni olen tehnyt temput, mutta viestiä pukkaa edelleen.
Seppo Niinioja

[Jari Latva-Rasku]

Apuva! Miten tästä tolkuttomasta ketjusta pääsee irti? Mielestäni olen tehnyt temput, mutta viestiä pukkaa edelleen.
Seppo Niinioja

En ollut irti pääsemisiä miettinyt, sillä poistan kymmeniä sähköpostiviestejä joka päivä. Kauaa ei kestänyt, kun löysin alla olevan ohjeen. Poistaminen SukuForumin pääsivun ilmoituksista vaatisi Häme-osion poistamista tai ketjun poistamista Häme-osiosta. Jos olet tehnyt kaikki temput, olet ilmeisesti ohjetta noudattanut ja lisäapu voisi löytyä SukuForumin asiantuntijoilta.

Mikä on sähköposti-ilmoitus?
Kun aloitat uuden viestiketjun tai vastaat olemassa olevaan, voit valita, haluatko automaattisen ilmoituksen sähköpostiviestinä, kun joku vastaa kyseiseen viestiketjuun. Voit myös tilata sähköposti-ilmoituksen uusista viesteistä tiettyyn viestiketjuun vaikka et itse olisikaan lähettänyt viestejä kyseiseen ketjuun. Tämä tapahtuu valitsemalla ao. viestiketjun kohdalla yläpalkista "Työkalut" valinta "Seuraa tätä viestiketjua".
Jos haluat lopettaa sähköposti-ilmoitukset, saat tilauksen pois joko muokkaamalla omaa vanhaa viestiäsi tai poistamalla tilauksen täällä.
Vain rekisteröityneet jäsenet saavat sähköposti-ilmoituksia ja he voivat valita sähköposti-ilmoitukset oletusasetuksena muokkaamalla vaihtoehtojaan.
Sähköposti-ilmoitusta kutsutaan myös viestiketjun tilaukseksi.

[Benedictus]

Saringius, Sigfridus Aeschilli (K 1720)

Sigfrid Eskilsson

S olettavasti Vähäkyrö 1670-luvun lopulla. V Vähänkyrön Saarenpään kylän talollinen Esko / Eskil N.N. ja N.N.


Miksiköhän Sigfrid on Vähäkyrönen ja veljensä Jacob Tammelalainen?

[Jari Latva-Rasku]

Saringius, Sigfridus Aeschilli (K 1720)

Sigfrid Eskilsson

S olettavasti Vähäkyrö 1670-luvun lopulla. V Vähänkyrön Saarenpään kylän talollinen Esko / Eskil N.N. ja N.N.

Miksiköhän Sigfrid on Vähäkyrönen ja veljensä Jacob Tammelalainen?

Vaikka Sigfridus oli ylioppilasmatrikkelin mukaan perinpohjainen, eli kävi katedraalikoulua vielä akatemian pääsykuulustelun jälkeen ja toisaalta nopea, koska palasi Ruotsista sotaa paosta ennen kuin ehti sinne kunnolla mennä, ylioppilasmatrikkelin tiedot Jakob Saringiuksen ja Renki-Antin veljestä vaikuttavat uskottavimmilta. Toisaalta kuka nyt ei tahtoisi vähäkyröläinen olla.

[Benedictus]

Latva-Rasku mainitsi, että Jacob Saringiuksella vaikutti olleen suorat suhteet Kokemäenkartanon omistajiin Forbus-de la Gardie perheeseen.


Saringiuksen veljesten mainitaan olleen Tammelasta.


Heidän isänsä oli joku Eskill N. ja äitinsä tuntematon.


Toisessa ketjussa on pohdittu Pontus de la Gardien äpärätyttären Elisabeth Pontusdotterin perhettä.
Eräs vahvistamaton oletus oli että Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius olisi ollut Elisabet Pontusdotterin poika.


Ericus Abociuksella oli viimeisen vaimonsa Brita Henriksdotterin kanssa pieniä lapsia kuollessaan 1638.


Olisiko niin, että Saringiuksen veljekset ovat Ericus Mathiae Abogiuksen pojan tai tyttären lapsia ja siten De la Gardien perheen lähisukua, mikä selittäisi voudin viran ja aseman.


Kiinnostavaa olisi tietää kuka oli tuo Eskill ja poikien äiti.

Kuten on todettu koulutus ei ollut halpaa ja kahden pojan koulutus on vaatinut varoja eli mikään tyhjätasku tuo Eskil ei ollut.


Nimi Saringius viittaa Tammelan Saaren kartanoon, silti voi olla muukin merkitys.

[Jari Latva-Rasku]

Latva-Rasku mainitsi, että Jacob Saringiuksella vaikutti olleen suorat suhteet Kokemäenkartanon omistajiin Forbus-de la Gardie perheeseen.

Saringiuksen veljesten mainitaan olleen Tammelasta.

Heidän isänsä oli joku Eskill N. ja äitinsä tuntematon.

Toisessa ketjussa on pohdittu Pontus de la Gardien äpärätyttären Elisabeth Pontusdotterin perhettä.
Eräs vahvistamaton oletus oli että Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius olisi ollut Elisabet Pontusdotterin poika.

Ericus Abociuksella oli viimeisen vaimonsa Brita Henriksdotterin kanssa pieniä lapsia kuollessaan 1638.

Olisiko niin, että Saringiuksen veljekset ovat Ericus Mathiae Abogiuksen pojan tai tyttären lapsia ja siten De la Gardien perheen lähisukua, mikä selittäisi voudin viran ja aseman.

Kiinnostavaa olisi tietää kuka oli tuo Eskill ja poikien äiti.

Kuten on todettu koulutus ei ollut halpaa ja kahden pojan koulutus on vaatinut varoja eli mikään tyhjätasku tuo Eskil ei ollut.

Nimi Saringius viittaa Tammelan Saaren kartanoon, silti voi olla muukin merkitys.

Kun on henkilökohtaisesti tekemisissä De la Gardien suvun kanssa, se tarkoittaa ainakin kirjallisten yhteenvetojen tekemistä 4½ manttaalin Kokemäenkartanon tuloksesta ja kuulumisista. sekä suosituskirjeiden kirjoittamista tai niiden hankkimista uskottavilta henkilöiltä vaikkapa voudin palkkaamista varten.

Saaren kartanossa mainitaan vuonna 1654 Eskil Persson niminen lampuoti, joka näytti viljelevän Saaren 1 manttaalin kokoista osaa, joka kuului Agneta Mårtensdotterille. Tuskin Eskil Perssonin puoliso Agnis Agneta Mårtensdotter oli. Vasten parempaa tietoa, Agneta voisi olla Saaren kruununvouti Mårten Jakobssonin tytär, Hans Mårtenssonin sisko, kapteeniluutnantti Henrik Knutssonin puoliso vuonna 1630, joka mainitaan nimellä vuonna 1639. Eskilin veljestä Henrikistä mainitaan vuonna 1654, että hän olisi everstin omassa palveluksessa. Vastaavan tasoisissa hommissa oli Uskelan Äijälän Jakob Jakobsson ja hänen jälkeensä Erik Jakobsson ja Taivassalon Måns Larsson. Henrikin esimies Henrik Horn oli jonkinasteista sisäsiisteyttä vaativa palveltava.
https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=13823
Saringiukset veljekset Jakob, Sigfrid ja Anders voisivat vallan hyvin olla Saaren lampuodin poikia. Selvittäminen voisi vaatia melkoisen ponnistuksen.

[Benedictus]

Eskil ja Henrik Perssonin isä voisi ajallisesti olla vouti Per Eriksson, joka omisti Kaukjärven Pinnin tilan. Per Erikssonin poika Erik Persson aateloitiin nimellä Pistolhjelm.
Saaressa näkyy myöhemmin fru Elisabeth Pistolhjelm 1707.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553567


Ramseyn mukaan Brita Elisabeth Pistohjelmin 3. puoliso 1682 oli rytmästare Henrik Kuhlman, joka näkyy Saaressa 1685.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553505



Vouti Per Erikssonilla tunnetaan pojat Erik ja Jesper


.http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553615
Tässä Pinnin Per Eriksson.
Alla Norrin tila, jossa näkyy Henrik Henriksson ja vaimonsa Margareta Isaksdotter joka oli Paimion khr Henrikin pojan Isakin tytär eli Ericus Abogiuksen vaimon Brita Henriksdotterin veljen tytär.


Eli ajatus, että Eskil Persson olisi voudin poika ja vaimonsa Agnis khr Ericuksen tytär sopisi pakettiin,

Jos Erikus oli de la Gardioiden siskonpoika niin voutihommat olisivat aika selviö, sillä Elisabeth Pontusdotterin jälkeläiset olivat de la Gardien suvun vouteina vuosikymmeniä.


Mitähän tietoja Saaresta löytyisi ruotsin arkistoista?

[Jari Latva-Rasku]

Eskil ja Henrik Perssonin isä voisi ajallisesti olla vouti Per Eriksson, joka omisti Kaukjärven Pinnin tilan. Per Erikssonin poika Erik Persson aateloitiin nimellä Pistolhjelm.
Saaressa näkyy myöhemmin fru Elisabeth Pistolhjelm 1707.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553567


Kyllä Saaren Eskil Persson aivan hyvin voisi olla Per Erikssonin poika ja Erik Perssonin veli, sillä Per Eriksson kuoli Pinnissä noin vuonna 1626. Jully Ramsay teki aikoinaan ilmeisesti väärään osuneen valistuneen arvauksen Pistolhjelmien kantaisästä, koska hänen internetissään oli onnettoman hidas yhteys ainakin Tammelan alueella. On oma haasteensa, millä sukulaisuudet voisi todentaa, ja kuka oli Eskilin puoliso Agnis sekä oliko heillä poikia Saringius-nimellä.

Tammelan Saaresta haudataan vuonna 1681 veli Johan Eriksson, jonka se veli oli befallningsman Nils Eriksson, eli nähtävästi Saaren voudin veli.

Kun Eskil Persson mainitaan Saaressa, hän oli landbonde på sielfwe, ei ehkä "på sielfwe wärdens wår allernådigste konungs och herres konung Carl"
mutta hyvinkin jyvänjemmaustaitoinen vouti.

Saari oli ainoastaan 2 manttaalin säteriratsutila jaettuna sukulaisten kesken. Parhaiten lisätietoja voisi löytyä Tammelan tuomiokirjoista, sillä jollakin piti myös elää.

[Benedictus]

Per Erikssonin jälkeen Pinnin tilalla näkyy leski Valborg Jöransdotter.
Koska tilalla aiemmin khr Georgius Lebus , on ilmeistä, että vouti Per Erikssonin vaimo oli khr Jöranin eli Georgiuksen tytär.


Kiinnostavaa on, että Georgiuksen poika on tässä.


Lepus, Josephus Georgii (K 1640)

Josef Jöransson

S ilmeisesti Tammela. V Tammelan kirkkoherra Georgius Martini Lepus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1431) ja N.N.
Uudenkaupungin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5113) saarnaaja ilmeisesti noin 1620, ensimmäinen kirkkoherra 1622.
Josephus Georgii Lepus "lienee laatinut ruotsalais-latinalais-suomalaisen sanakirjan, josta ainoatakaan kappaletta ei kuitenkaan ole säilynyt" (Yrjö Blomstedt & Heikki Soininvaara US II).
K Uusikaupunki 14.5.1640, haudattiin Uudenkaupungin kirkkoon.
P Karin (Katarina) Nilsdotter hänen 1. avioliitossaan, oli elossa ("i sin höga ålder") vielä 1669, PV Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1808) ja Valborg Ludvigsdotter.
Karin Nilsdotterin P2 Uudenkaupungin pedagogi ja apulaispappi Johannes Petri Ulmstadius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2570) hänen 1. avioliitossaan, K Uusikaupunki 1692.


Tämän Josefin tytär tasen oli vouti Blasius Bertilssonin 2. vaimo Mynämäen Kalliksessa.

Lesken 2. puoliso oli taasen Karkun Hiedan ja Kokemäen Williön ym. isäntä luutnantti Håkan Månsson.


Erik Pistolhjelmin sisaren Ramsey sanoo olleen Cristopher Melartopaeuksen vaimon. Tältä tunnetaan kuitenkin toinen vaimo, joka ei ole Pistohjelm.


Vaikuttaisi, että vaimoja olisikin ollut kaksi, joista 1. ei ole merkintöjä, Ramseyllä saattoi olla niistä tietoja.
Lepus, Josephus Georgii (K 1640)

Josef Jöransson

S ilmeisesti Tammela. V Tammelan kirkkoherra Georgius Martini Lepus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1431) ja N.N.
Uudenkaupungin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5113) saarnaaja ilmeisesti noin 1620, ensimmäinen kirkkoherra 1622.
Josephus Georgii Lepus "lienee laatinut ruotsalais-latinalais-suomalaisen sanakirjan, josta ainoatakaan kappaletta ei kuitenkaan ole säilynyt" (Yrjö Blomstedt & Heikki Soininvaara US II).
K Uusikaupunki 14.5.1640, haudattiin Uudenkaupungin kirkkoon.
P Karin (Katarina) Nilsdotter hänen 1. avioliitossaan, oli elossa ("i sin höga ålder") vielä 1669, PV Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1808) ja Valborg Ludvigsdotter.
Karin Nilsdotterin P2 Uudenkaupungin pedagogi ja apulaispappi Johannes Petri Ulmstadius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2570) hänen 1. avioliitossaan, K Uusikaupunki 1692.

[Benedictus]

Melartopaeus, Gabriel Christierni (K 1708)

Gabriel Kristersson

S kenties Halikko 1640-luvun loppupuolella. V Halikon ja myöhemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti Krister Mattsson Melartopaeus ja Hattulan kihlakunnan kruununvoudin tytär Brita Persdotter, jonka eno, eversti Erik Persson aateloitiin 1650 nimellä Pistolhjelm.


Brita Persdotter sopisi olemaan siis Erikin sisar.

Tässä taasen lähstytään Isak Erikssonia ja tämän verkostoa.

[Jari Latva-Rasku]

Aivan! Olisi ollut mielenkiintoista tarkistaa, onko siellä ihan tarkalleen "välboren" vai jotain sinne päin. Esim. näyttää siltä, että "välbördige"-titteliä käytettiin noihin aikoihin joskus muistakin kuin aatelisista ja lyhennettynä se näyttää joskus todella samalta, siis esim. "Wälb:ne" vs. "Wälb:ge". Lähes poikkeuksetta nuo lyhennetäänkin tuomiokirjoissa. Voi olla, että olen väärässä, mutta pienen tarkastelun (ja aiemman kokemuksen) jälkeen sain tällaisen kuvan näiden titteleiden käytöstä.

Onhan näitä listoja näistä titteleistä, mutta tästä Välbördigestä en oikein löytänyt selkeää vastausta. No, tämä nyt tällaisenä välihuomiona.

Löytyihän se, kun maaherraa kutsuttiin "wälb:ne", Erik Jakobsson oli "wälb" sin fader broders Erich Jacobsson, eli tuskin aatelinen vaan muuten arvostettu rälssivouti.

Ilmeisesti sivuston kaatumisen yhteydessä kadonnut tuomio oli seuraava.

Halikon ja Uskelan käräjät 21-22.8.1643
Esiin astui Kärkisten tilan vouti Erich Jacobsson ja esitti maaherra Knut Lilliehöökin määräyskirjelmän päivättynä 28.4.1643, jossa todetaan että Erich Jacobssonin tekemä valitus tulisi ottaa käsittelyyn. Sisään kutsuttiin Erichin veljenpoika Thomas Simonsson ja kysyttiin miten hän vastaa isänveljelle kun esitettiin Erichin lasku 141 kuparitaaleria. Thomas vastasi, ettei ole velkaa kuin 94 taaleria, jotka edesmennyt isä Simon Jacobsson lainasi veljeltään Erichiltä varustaakseen talon puolesta hevosen, miehen, satulan, pistooleita, jousen ja vaatteet, jonka oheinen kuitti osoittaa. Sitten esitti Erich Jacobsson Morthen Larssonin tekemän laskelman, jossa lautamiehet Knut Mårthensson (i Loppis) ja Sigfrid Påållsson (i Äijälä) ovat arvioineet edesmenneen isän Jacob Thomassonin (i Äijälä) jälkeen jättämän niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Tämä on arvioitu 483 kuparitaalerin arvoiseksi, josta kolme veljenosaa ja kaksi siskonosaa tekee 289 taaleria, joista vähennetään edellämainittu 94 taaleria.
Thomas Simonsson kertoi lisäksi, että hänen isänsä oli antanut kolmannelle veljelle Olof Jacobssonille jotain talosta ennenkuin tämä muutti Poriin.
Lopputulemana Thomas Simonsson määrättiin maksamaan Erich Jacobssonille ja muille talon velkojille näiden saamiset.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=378 6663

Kun Äijälän arvosta 483 taaleria, joka ei ollut mitätön, ensin vähennetään velka Erik Jakobssonille 94 taaleria, Simon Jakobssonin osuus ja lasketaan muut veljen- ja siskonosat, sekä kulut, neljän osuuden yhteisarvo 289 taaleria täsmää parin taalerin tarkkuudella, sillä jutusta löytyy hiluja taalereiden lisäksi.

Simon Jakobssonin perilliset olivat velkaa kolmelle veljelle ja kahdelle siskolle. He olivat arvattavasti 1630-luvun alussa mainittu herra Mauritiuksen eli Mauritz Hornin palvelija ja Perniön karäjillä 1620-luvulla mainittu Jakob Jakobsson Äijälästä, Poriin muuttanut Olof Jakobsson ja Erik Jakobsson sekä tyttäret Malin Jakobsdotter ja N Jakobsdotter. Kun myöhemmin Salon edesmenneen kappalaisen Henricus Simonis Skallen edesmenneen puolison Valborg Mattsdotterinpoika Jakob Jakobsson vaati Äijälästä äitinsä perintöä, kyse voisi olla Valborgin mahdollisen äidin N Jakobsdotterin osuudesta.

Velkalaskelman Erik Jakobssonin puolesta oli mahdollisesti laatinut Uskelan Tottilassa asunut Hans Munckin kirjuri Mårten Larsson, joka esiintyi aatelisten välisessä kiistassa Erik Jakobssonin kanssa nimellä Måns Larsson. Munckin rälssivoudin puoliso Anna Grelsdotter näyttäisi kuolevan vuonna 1635.

[Calonius]

Minusta siinä lukee "så wäll", mikä tarkoittaa jota kuinkin "kuten" / "aivan kuin" / "myös".

[Jari Latva-Rasku]

Minusta siinä lukee "så wäll", mikä tarkoittaa jota kuinkin "kuten" / "aivan kuin" / "myös".

Hyvinkin voisi olla så wäll, koska ilmaus kääntösivun ensimmäisellä rivillä "så wälb? sin fader broders Erich Jacobsson", on myöhemmin kolmannen rivin lopusta alkaen kirjoitettu selvemmin så wäll sin fader broder Erich Jacobsson".

Naantalin luostarikirkon edessä on pappismunkki Jöns Budden muistomerkki. Laihian Potilan talosta kirkolle tekemänsä lahjoituksen vuoksi on arveltu, että Jöns Budde oli kotoisin Laihian "Budde/Bodde-kylästä/talosta, joka oli vielä uuden ajan taitteessa ruotsinkielinen, mutta suomenkieliset olivat lähellä. Ruotsin kielen uudistajana tunnetun Budden on arveltu saaneen apua suomenkielestä ensimmäisenä tunnettuna kanske-sanan ja het-loppuisten ilmausten käyttäjänä, kuten likhet ja storhet. Ylläolevan lauseen olisi voinut ilmaista myös käyttämällä käsitettä i likhet med tai vielä selvemmin i stället för, koska Thomaksen isä Simon oli jo kuollut.

[P-L H]

Hei

Veroluetelossa 1663 on Erikin puolisona Margareta vaikka ei ole merkitty SAYn tiedoissa.
Onko Anna Margaretan vai Erikin sisar? poikia ei mainita.
Tositekirja 1663 (7289)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11570109

Kun Turun Kämnerinoikeus päätti, että Isak Eriksonin pitäisi maksaa
isältä periytynyt velka, niin onko Iisakin veljistä Jacobista ja Akselista
löytynyt enää tietoja sen 1673 käräjäkirjan jälkeen.

Selasin Turun vuoden 1675 henkikirjan mutta Isak Eriksonia ei löytynyt.

Vuoden 1660 Halikko-Uskela käräjiä ei löytynyt digitoiduista käräjäkirjoista.
Harmi jos ovat kokonaan kadonneet.
Sakkoluettelo 1660 Höst Extraordinarie tings uti Äijälä den 9 Octobri

Döms Thomas Simonson i Äijälä 2 kertaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10650676

Döms Thomas Simonson i Äijälä 2 kertaa
Döms Erik Jacobson i Äijälä 3 kertaa
Döms Walborg Markusdotter ---
Döms Erik Jacobson ---- ---- grannar hustru Walborg Markusdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10650677

Halikon ja Uskelan käräjät 25.-26.9.1678
Nro 3 Första gången uplös Äijälä Ryttare hemman Studenten Isacus
Erici Arrendaattoren Gustaf Erikson för 450 –--- ----- --- i kiöp
up---- som kiöp bref vid – ut----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788273

Kun Isak Erikson oli jo 1677 rekrytoitu katselmuskirjuriksi niin minkä
vuoksi tuossa käräjäkirjassa on tittelinä Studenten.

Erik Jacobsonin mahdollinen sisar on ollut vielä 1673 voimissaan.
Käräjät Halikko ja Uskela 9.-10.5.1673
Nro 32 Brita Johansdtr i ----- vilken Margareta Jacobsdtr i Äijälä ----
det Jöran Matson i Arstila? --- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783657

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Veroluetelossa 1663 on Erikin puolisona Margareta vaikka ei ole merkitty SAYn tiedoissa.
Onko Anna Margaretan vai Erikin sisar? poikia ei mainita.
Tositekirja 1663 (7289)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11570109

Kun Turun Kämnerinoikeus päätti, että Isak Eriksonin pitäisi maksaa
isältä periytynyt velka, niin onko Iisakin veljistä Jacobista ja Akselista
löytynyt enää tietoja sen 1673 käräjäkirjan jälkeen.

Selasin Turun vuoden 1675 henkikirjan mutta Isak Eriksonia ei löytynyt.

Vuoden 1660 Halikko-Uskela käräjiä ei löytynyt digitoiduista käräjäkirjoista.
Harmi jos ovat kokonaan kadonneet.
Sakkoluettelo 1660 Höst Extraordinarie tings uti Äijälä den 9 Octobri

Döms Thomas Simonson i Äijälä 2 kertaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10650676

Döms Thomas Simonson i Äijälä 2 kertaa
Döms Erik Jacobson i Äijälä 3 kertaa
Döms Walborg Markusdotter ---
Döms Erik Jacobson ---- ---- grannar hustru Walborg Markusdotter
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10650677

Halikon ja Uskelan käräjät 25.-26.9.1678
Nro 3 Första gången uplös Äijälä Ryttare hemman Studenten Isacus
Erici Arrendaattoren Gustaf Erikson för 450 –--- ----- --- i kiöp
up---- som kiöp bref vid – ut----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788273

Kun Isak Erikson oli jo 1677 rekrytoitu katselmuskirjuriksi niin minkä
vuoksi tuossa käräjäkirjassa on tittelinä Studenten.

Erik Jacobsonin mahdollinen sisar on ollut vielä 1673 voimissaan.
Käräjät Halikko ja Uskela 9.-10.5.1673
Nro 32 Brita Johansdtr i ----- vilken Margareta Jacobsdtr i Äijälä ----
det Jöran Matson i Arstila? --- ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783657

t. Pirkko

On harmillista, että Uskelan tuomiokirjoja puuttuu runsaasti ja vieläpä niin, että naapurikuntien tuomiot ovat kadonneet niiden mukana. On kuitenkin erinomaista, että olemassa olevia on tarkistettu. Ainakin on selvää, että Järventaan Isak Eriksson oli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri loppukesästä 1677 lähtien. Vaikka yhteys Järventaan Isak Erikssoniin on epävarma, Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isän Erik Jakobssonin sukulaiseksi lisätyöllä paljastui Pullolan Jakob Sigfridsson, ja samalla hänen poikansa ylioppilas Isak Barck. Erikin velipuolen Simon Jakobssonin sukulaisen kruununvouti Krister Mattssonin isäksi löytyi Anialan Tammen nimismies Matts Mattsson, lisäksi Uskelan Tottolassa oli Hans Munckin kirjuri/vouti Mårten Larsson, jota myös Måns Larssoniksi oikeudessa kutsuttiin. Måns voisi olla muiden vaihtoehtojen ohella Järventaan Isak Erikssonin appiukko myöhemmin Taivassalosta samoista hommista.

Erik Jakobssonin toinen tunnettu puoliso vuonna 1654 kuolleen Lisan jälkeen oli leski Margareta Andersdotter, jonka mukanaan tuomien sadan taalerin ja Margaretan edellisestä avioliitosta olleiden lasten yhteyttä puitiin käräjillä.

Vuonna 1634 mainitaan Uskelan Äijälässä båtmans hustru Anna Jakobsdotter, vuonna 1663 mainitaan Erik Jakobssonin sisko Anna ja Pullolassa oli vuonna 1663 båtmans hustru Anna. Voisi olettaa, että Erik Jakobssonilla oli sisko Anna, eli toinen Äijälää perineistä siskoista. Erik Jakobssonin yhteyteen on vuonna 1649 merkitty piika Maisa, vuonna 1650 vuonna 1653 kuolleen Simon Jöranssonin puoliso Malin,vuonna 1651 Erik Jakobssonin ja hänen puolisonsa Lisan jälkeen piika Malin ja vuonna 1652 (Erik Jakobssonin) sisko Malin. Tästä on päätelty, että Erik Jakobssonilla olisi ollut myös sisko Malin Jakobsdotter, eli toinen perintöön oikeutetuista siskoista. Jos Malin olikin Erikin puolison Lisan sisko, oli tehty varsin tavallinen kirjausvirhe. Tässä yhteydessä voisi kysyä, mitä kautta noin vuonna 1640 kuolleen kappalaisen Henrik Skallen leski Valborg Mattsdotter olisi ollut oikeutettu Äijälän perintöön, eli ei ainakaan tyttären tyttärenä. Jäljelle jäisi vaihtoehto, että Valborg oli Erik Jakobssonin edeltäjänä Mauritz Hornin palveluksessa olleen velipuolen? Jakob Jakobssonin leski, joilla oli poika Jakob Jakobsson. On käsittämätöntä tunarointia, että tällaista yhteyttä ei merkitty oikeuden poytäkirjaan, kun vaadittiin Äijälästä jo kuolleen Valborgin perintöä. Herra Mauritiuksen palvelijan Jakob Jakobssonin tiedetään olleen elossa Äijälässä vielä vuonna 1632 ja Erik Jakobsson mainitaan ensimmäisen kerran Mauritz Hornin palvelijana vuonna 1638. Sillä välillä olisi Jakob Jakobsson voinut kuolla ja Valborg olisi taipunut kaljun ehkä jo kuolemansairaan kappalaisen kosintaan.

Isak Eriksson on löydetty Evert Feuchtingin luota vuonna 1675, mutta se tieto täytyy olla jostakin muualta kuin henkikirjasta. Oli tavallista, että voutien ja lääninrahaston palvelukseen mentiin sopimuksella kirjurin ammattioppiin. Tällaisesta menettelystä voisi kertoa, että Isak asui Feuchtingin luona ja kirjoitti kopioita pöytäkirjoista. Koska Isak meni ratsuväkirykmentin palvelukseen jo vuonna 1677, voisi olettaa, että sitä ennen Isak olisi ollut kirjurin opissa jo 1670-luvun alusta lähtien. Feuchting oli Piikkiön kruununvouti vielä vuonna 1673, jona vuonna hän tuli lääninrahaston hoitajaksi (pienempi palkka, mutta helpommat hommat Turussa). Missä Isak Eriksson olisi voinut olla ennen vuotta 1675? Arvaus voisi olla, että hän oli kirjurin opissa vaikkapa Feuchtingin langon kruununvouti Gustaf Erikssonin luona, eli Isak voisi ikuisiksi ajoiksi kadota Pihlien vuokraamien aateliskartanoiden kätköihin, koska niissä asuvista ei pidetty kirjaa.

Valborg Markusdotter oli Äijälän Jäpin Thomas Larssonin, eli Erik Jakobssonin tavoin Pullolan Jakob Sigfridssonin sukulaisen, puoliso viimeistään vuodesta 1663. Sitä ennen Valborg jo mainitaan vaimona ilman puolisoa Thomas Larssonille merkityssä Jäpissä. Ennen Perniöstä tullutta Thomas Larssonia Jäpin isäntä oli monessa mukana ollut lautamies Sigfrid Påhlsson. Vuonna 1673 mainitaan, että Thomas Larssonin leski edesmennyt Valborg olisi Jäpin omistajasukua, eli Thomas olisi vävy.

Isak Eriksson mainitaan vuoden 1679 lainhuudon yhteydessä Kentzeriksi eikä yliopilaaksi lainkaan ja vuonna 1688 Turussa Isak Erikssoniksi. Ainakin Äijälän kaupan yhteydessä vuonna 1678 katselmuskirjuri? Isak on voitu mainita ylioppilaaaksi, koska ylioppilas Isak alun perin myi Äijälän Gustaf Erikssonille. Kauppa on voitu sopia kestämättömässä taloudellisessa tilanteessa jo ennen vuotta 1678, jolloin Isak olisi vielä ollut kirjuriopissa. Uskelan käräjillä ovat merkinnät huomattavasti ylimalkaisempia kuin muilla käräjillä. Esimerkiksi sukulaissuhteita jopa perintöjen yhteydessä ei selvitetä kunnolla. Silti huomio tittelistä on varteenotettava, mutta vielä ei ole löytynyt vaihtoehtoista Isak Erikssonia. Kirjuriharjoittelija vuosina 1675-77 ei olisi voinut syntyä ennen vuotta 1650, ellei ollut peräkamarista ulkomaailmaan väkisin siirretty mörkö.

Margareta Jakobsdotter voisi olla Äijälän Jäpissä vuosina 1671-73 mainittu itsellinen ja ratsumiehen puoliso Margareta.

Nyt ollaan melko lailla siinä tilanteessa, että viime aikojen yhteenvetojen jälkeen tämän ketjun alkupuolen sivut ovat mielestäni Isak Erikssonin alkuperän selvittämistä varten, ei merkityksettömiä, mutta tarpeettomia. Omasta puolestani ketjun sivuista 90% voitaisiin poistaa tilaa viemästä, sillä merkityksellisiä sivupolkuja on käsitelty muualla. Äijälän Erik Jakobssonin sukua pystyisi ehkä selvittämään lisää, mutta sitä ei kannata tehdä ennen kuin on varmaa, että Järventaan Isak Eriksson olisi hänen poikansa.

[Benedictus]

Kun Isak Erikson oli jo 1677 rekrytoitu katselmuskirjuriksi niin minkä
vuoksi tuossa käräjäkirjassa on tittelinä Studenten.


Tuo arvonimihumio on varteenotettava seikka.


Jos Isk Eriksson ei ole Äijälän Isak Eriksson, niin vaihtoehtoja löytyisi useampia.
Eräitä vahvimpia ehdokkaita olisivat :


Isä Ericus Henrici Lemun khr ja vaimonsa Cristina Blom-Florinus.
-kontaktit naapurin Pacchalenius sukuun.
-Cristinan sisaren Elsa Blom-Florinuksen luona Mouhijärven pappilassa mainittiin joku Isak. Voisi olla Cristinan poika.



Khr Ericus Mathiae Abogius ja vaimonsa Brita Henriksdotter Paimion Breitala suvusta.
-Todistettavasti useita pieniä lapsia 1650. Puoliso Ericus kuoli 1638 eli lapset yli 12 vuotiaita.


Erik Olofsson PIhlin poika eli Gustaf Pihlin veli. olisi luullut käyttävän sukunimeä Pihl.
------------------
Ketju on tullut kyllä älyttömän suureksi. Näiden vuosien aikana siitä on kuitenkin ollut todella paljon iloa ja hyötyä monille sukuja tutkiville, koska sivutuotteena on selvitetty monta mysteeriä.

[Jari Latva-Rasku]

Kun Isak Erikson oli jo 1677 rekrytoitu katselmuskirjuriksi niin minkä vuoksi tuossa käräjäkirjassa on tittelinä Studenten.

Tuo arvonimihumio on varteenotettava seikka.

Jos Isk Eriksson ei ole Äijälän Isak Eriksson, niin vaihtoehtoja löytyisi useampia.
Eräitä vahvimpia ehdokkaita olisivat :

Isä Ericus Henrici Lemun khr ja vaimonsa Cristina Blom-Florinus.
-kontaktit naapurin Pacchalenius sukuun.
-Cristinan sisaren Elsa Blom-Florinuksen luona Mouhijärven pappilassa mainittiin joku Isak. Voisi olla Cristinan poika.

Khr Ericus Mathiae Abogius ja vaimonsa Brita Henriksdotter Paimion Breitala suvusta.
-Todistettavasti useita pieniä lapsia 1650. Puoliso Ericus kuoli 1638 eli lapset yli 12 vuotiaita.

Erik Olofsson PIhlin poika eli Gustaf Pihlin veli. olisi luullut käyttävän sukunimeä Pihl.
------------------
Ketju on tullut kyllä älyttömän suureksi. Näiden vuosien aikana siitä on kuitenkin ollut todella paljon iloa ja hyötyä monille sukuja tutkiville, koska sivutuotteena on selvitetty monta mysteeriä.

Isak Erikssonin titteli käräjillä voisi olla sama kuin titteli kauppasopimuksessa, joka oli tehty ties milloin. Äijälän Isak Eriksson oli ylioppilas, mutta häntä ei esimerkiksi vuoden 1679 lainhuudon yhteydessä mainittu ylioppilaaksi eikä vuonna 1688 millään tittelillä. Mikään ei osoita, että Isak Eriksson olisi ollut paikalla, kun 450 taalerin kauppasopimusta käsiteltiin käräjillä ja varsinkin, kun lainhuudot annettiin. Jos Isak Eriksson olisi vastustanut kauppaa vähintään 235 taalerin velat niskassaan, hän toki olisi hankkiutunut paikalle.

Vuonna 1656 Mouhijärven pappilassa mainitaan pitäjänapulaisen Johanin ja hänen puolisonsa Marian jälkeen renki Isaak, piika Lastika ja piika Brita. Vuonna 1657 Mouhijärven Eskolassa mainitaan ilmeisesti isännän ja nihdin Grels Mattssonin veli itsellinen Isaak sekä vuodesta 1658 lähtien isäntä Isak Mattsson, jolla oli vuodesta 1660 lähtien puoliso Brita. Isak on harvinainen nimi ja olisi paikallaan kysyä, onko muita Isak-nimisiä löytynyt Mouhijärveltä, muuta kuin tämä noin 1630-luvun puolivälin paikkeilla syntynyt.

Jos ei tiedetä, oliko vaihtoehtoisia Isak Erikssoneja olemassa, ei myöskään tiedetä, voisiko Järventaan Isak Eriksson olla joku muu kuin Äijälän Isak Eriksson. Onneksi Isak Eriksson -nimisiä on erittäin vähän. On huomattavasti todennäköisempää, että Järventaan Isak Eriksson oli syntynyt noin vuoden 1650 paikkeilla kuin 1630-luvulla, jos hän oli harjoittelemassa kirjuriksi Evert Feuchtingin luona 1670-luvun puolivälissä. Vanhoja ei oteta, jos yhtä hyviä nuorempia on tarjolla.

Jos arvata saa, Erik Jakobsson teki vielä eläessään vuoden 1670 paikkeilla oppisopimuksen Erik Larssonin, Simon Careelin, Gustaf Pihlin tai todennäköisimmin Evert Feuchtingin kanssa yliopilas Isak Erikssonin ylläpidosta ja kirjuriopista. Kruununvouti Gustaf Pihliä ei Halikon seudulta löydy eikä kruununvuoti Evert Feuchingia Piikkiön seudulta. Koska he olivat keskenään lankoussuhteessa, olisivatko he esimerkiksi Vartsalan tai jossain muussa Pihlien vuokraamassa aateliskartanossa, jossa asuisi myös kisälli Isak Eriksson aina vuoteen 1675 asti? Ei tiedetä, oliko aateliskartanoissa ihmisiä, koska heistä ei ole säilynyt merkintöjä. Siksi ei tiedetä, olisivatko he jossain muualla.

Tässä ketjussa on kymmeniä mielenkiintoisia löytöjä, joita on kommentoitu erittäin vähän, jos sitä mitataan kommentoijien määrällä. On mahdollista, että juuri heitä kiinnostavan aiheen havainneet ovat pettyneet, koska sitä ei ole käsitelty enempää tai pintapuolisesti, kun aihe on karannut liian kauas tavoitteesta selvittää, kuka oli Isak Eriksson. Syyt tehdä sukuselvityksiä ovat monenlaisia. Olen monen muun harrastuksen ohella selvitellyt sukuja kymmeniä vuosia, mutta olen aina ollut paljon kiinnostuneempi yksittäisistä päättelyongelmista, kuin esimerkiksi sukutaulujen laatimisesta tai vaikkapa tietojen tallentamisesta. Viime talvena hoidin koirapentuettamme ja pikkupentuajan rauhassa lopulta tallensin parin viikon aikana 2500 erillisen esivanhempani nimen. Heidän sisaruksensa eivät minua kiinnosta, elleivät ole esivanhempia. Auta armias, jos joku seuraa tätä ketjua, jotta saisi nimen sukutauluunsa. Parempi olisi olla lisäämättä epämääräisiä oletuksia esivanhemmiksi. Isälleni töitä tehnyt muurari ihmetteli, oliko isäni laskenut urakoita väärin, koska kirkkoherralla oli sen vuoden verotuksessa korkeammat äyrit. Silti moni olisi mielellään sukua kirkkoherralle.

[P-L H]

Hei

On tässä vielä mahdollisuuksia Isak Eriksonin taustan selvittelyyn.
Evert Feuchtig oli 1675 Turun henkikirjassa. En ensimmäisellä katselu
kerralla huomannut. Hautaustiedoista löytyi ”osoite” ja sitten myös
asuinpaikka.

Turun kirkonkassan tilit
25.5.1682 Begraf salig Räntmästaren Evert Feuchtig ifron Slotsgatan
i Billstens graf
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8043769

Tositekirja 1675
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchtig, hu Kirstin, skrifaren Conrad och Isack?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974649

Tositekirja 1676
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchtig, skrifare Carl och Isack -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11052573

Tositekirja 1677
Klösterqvarteret ?
Räntmästare Evert Feuchtig, hustru Karin, skrifare Isack och Johan ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10487005

Tositekirja 1678
Aningais södra Qvarteret
Räntmästaren Evert Feuchtig, hustru Karin, skrifare Isack och Johan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10877620

Tositekirja 1679
Aningais södra Qvarteret
Räntmästare Evert Feuchtig, hustru Karin, skrifare Isack och Olof
opbördskrifare Johan -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730754

Tositekirja 1682
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchtig, hustru Karin? ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11008038


Tositekirja 1670
kuva 903 Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Olof Månson, hustru N
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824337

Samalla sivulla ylempänä on Sal Henrik Tavast enk.hustru Maria

Vuosien 1673 ja 1674 Tositekirjoista ei Turun kaupungin henkikirjoja löytynyt.
Onko SSHY digitoinut noita mikrofilmejä, jos niissä olisi myös Turku.

Tositekirja 1673 mf LT:627 jatkuu LT:628 jatkuu LT:629
Tositekirja 1674 mf LT:633 jatkuu LT:634 jatkuu LT:635

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

On tässä vielä mahdollisuuksia Isak Eriksonin taustan selvittelyyn.
Evert Feuchtig oli 1675 Turun henkikirjassa. En ensimmäisellä katselu
kerralla huomannut. Hautaustiedoista löytyi ”osoite” ja sitten myös
asuinpaikka.

Turun kirkonkassan tilit
25.5.1682 Begraf salig Räntmästaren Evert Feuchtig ifron Slotsgatan
i Billstens graf
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8043769

Tositekirja 1675
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchtig, hu Kirstin, skrifaren Conrad och Isack?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974649

Tositekirja 1676
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchtig, skrifare Carl och Isack -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11052573

Tositekirja 1677
Klösterqvarteret ?
Räntmästare Evert Feuchtig, hustru Karin, skrifare Isack och Johan ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10487005

Tositekirja 1678
Aningais södra Qvarteret
Räntmästaren Evert Feuchtig, hustru Karin, skrifare Isack och Johan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10877620

Tositekirja 1679
Aningais södra Qvarteret
Räntmästare Evert Feuchtig, hustru Karin, skrifare Isack och Olof
opbördskrifare Johan -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730754

Tositekirja 1682
Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Evert Feuchtig, hustru Karin? ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11008038


Tositekirja 1670
kuva 903 Aningais Qvarteret södra
Räntmästare Olof Månson, hustru N
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824337

Samalla sivulla ylempänä on Sal Henrik Tavast enk.hustru Maria

Vuosien 1673 ja 1674 Tositekirjoista ei Turun kaupungin henkikirjoja löytynyt.
Onko SSHY digitoinut noita mikrofilmejä, jos niissä olisi myös Turku.

Tositekirja 1673 mf LT:627 jatkuu LT:628 jatkuu LT:629
Tositekirja 1674 mf LT:633 jatkuu LT:634 jatkuu LT:635

t. Pirkko

Se oli erinomaista, että Iisakki ei jäänyt muistikuvien varaan. Minäkään en ole löytänyt Turun vuosien 1673 ja 1674 henkikirjoja. Vuonna 1674 Uskelan Äijälässä mainitaan manttaaliluettelossa Studentens Isaci hemman, johon oli merkitty kolme nimeltä mainittua henkilöä, mutta ei Iisakkia. Vuonna 1675 Feuchtingin taloudessa oli Skrifvarens Conrad och Isaak sekä vuonna 1676 Skrif:re Carl och Isach. Tulkitsisin Iisakin roolin samalla tavalla kuin esimerkiksi "ruttoon sairastumattomat … ja Isak", eli Isak ei vielä ollut ruttoon sairastumaton eli kirjuri. Vuosina 1677-78 Isak oli kirjuri. Vuodesta 1681 Järventaassa näkyy Isak Eriksson. Isak Eriksson on aivan hyvin voinut asua Turussa ollessaan ratsuväkirykmentin palveluksessa, sillä rykmentti oli vielä etelämpänä kuin hän Turussa. Kuvittelin mielessäni, että Isak Eriksson meni ensimmäisen kerran elämässään Karkkuun vuonna 1679 ja muisteli sitä "Kyl mää niin pal kauhiast hämmästysi ku mää sai piäne vinki tai tarjoukse tai ehrotukse tai miks sitä ny menisis sanoma."

Jos ei tiedetä, oliko Iisakki Turussa vuosina 1673-74, ei voi tietää oliko hän silloin jossain muualla.

Olen ollut siinä käsityksessä, että Turun katedraali- eli triviaalikoulun oppilastietoja ei löytyisi esimerkiksi 1660-luvulta? Äijälän Iisakin tarinan kannalta ei ole välttämättä lainkaan oleellista, oliko hän vuonna 1668 ylioppilaaksi tullut Isak Hammarstierna vai ei. Ylioppilaaksi eli Akatemian oppilaiksi päästiin suoraan katedraalikoulusta varhaisintaan noin 16-vuotiaina. Olisi silti mielenkiintoista tietää, kuka tällainen Hammarstierna oli. Kun tultiin 1670-luvulle, olen jostain lukenut, että niihin aikoihin ainoastaan kolmella oppilaalla on havaittu suomenkielinen nimi. Nimet siis lähes aina keksittiin. Jos Isak Eriksson sai vuonna 1677 nimikkeen kirjuri ja on tietoja, että oppisopimukset olisivat kestäneet ehkä kuutisen vuotta, Isak olisi tehnyt sopimuksen kirjuriharjoittelusta 1670-luvun alussa.

Jos jostain voisi Isak Erikssonia vielä etsiä ennen kuin ei enää kannata, se voisi olla esimerkiksi Pihlin veljesten tuomiokirjamaininnoista. Minä en ole häntä sellaisista havainnut ainakaan Halikon ja Uskelan käräjiltä. Toinen, mikä tulee mieleen voisi olla, että selaa Piikkiön tuomiokirjat vuodelta 1673, sillä silloin Evert Feuchting oli vielä osan vuotta Piikkiön kruununvouti.

[Jari Latva-Rasku]

Toinen, mikä tulee mieleen voisi olla, että selaa Piikkiön tuomiokirjat vuodelta 1673, sillä silloin Evert Feuchting oli vielä osan vuotta Piikkiön kruununvouti.

Sitä pyydetään, että voisitko hukata nämä jonnekin, kun pyydetään laittamaan jotain talteen. Piikkiön käräjätietoja ei näyttänyt säilyneen vuodelta 1673, vaan sen vuoden tuomiot olivat säilyneet ainoastaan Halikosta ja Uskelasta. Sinä vuonna Äijälän Iisakki haaveili itselleen Uskelan käräjillä lampuodiksi renkiä Uskelan Pukkilasta, mikä tietenkin kertoo, että Iisakilla oli muutakin puuhaa.

Evert Feuchtingista oli Piikkiön vuoden 1674 käräjiltä ainakin yksi maininta. Evert taisi olla ammattihemmo, koska sotkuja vuosi lähdön jälkeen ei enempää ollut. Mitään Iisakkia ei mainittu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787789

[P-L H]

Hei

Onko vuosien 1679-1681 palkkaluetteloja löytynyt. Isak Erikson oli 1678
Luutnantti Håkan Månsonin kirjurina ja ainakin vuodesta 1682 Berendt
Rebinderin komppaniassa kirjurina.

1681 Sotilasmaakirjassa palkkatila on merkitty mutta ei kirjurin nimeä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11016747

Sotilasmaakirja 1682 Eversti Berendt Rebinderin komppania
Karkku
Munsterskrifare Isack Erikson

Yliskallo - Eskell Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11007780

Sotilasrulla 1683 Karkku
Järventaka med Koifvu?
Munsterskrifare Isack Erikson - Ryttare Arvid Jacobson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00019#?c=&m=&s=&cv=18&xywh=-164%2C2428%2C3889%2C2102

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Onko vuosien 1679-1681 palkkaluetteloja löytynyt. Isak Erikson oli 1678
Luutnantti Håkan Månsonin kirjurina ja ainakin vuodesta 1682 Berendt
Rebinderin komppaniassa kirjurina.

1681 Sotilasmaakirjassa palkkatila on merkitty mutta ei kirjurin nimeä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11016747

Sotilasmaakirja 1682 Eversti Berendt Rebinderin komppania
Karkku
Munsterskrifare Isack Erikson

Yliskallo - Eskell Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11007780

Sotilasrulla 1683 Karkku
Järventaka med Koifvu?
Munsterskrifare Isack Erikson - Ryttare Arvid Jacobson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00019#?c=&m=&s=&cv=18&xywh=-164%2C2428%2C3889%2C2102

t. Pirkko

Vuoden 1681 sotilasmaakirjassa oli mainittu Johan? Frisiuksen leski ja tukitilalla Koivun Luolassa vävy Claes Thomasson, joka oli jo kuollut tai kuolemassa kyseisenä vuonna. Luolan isäntänä oli ollut jo pitkään poika Johan. Ehkä siihen aikaan ajan kulu tai ainakin ajan hampaan kuluttava vaikutus oli hitaampaa tai tietojen tarkistaminen vaati kohtuuttomasti saapastyötä.

Vaikka Isak Eriksson oli samassa komppaniassa kuin sotilastehtäviä hoitanut Håkan Månsson, Isakin varsinainen esimies taisi olla komppanian komentaja, vaikka sellaista ei välttämättä aina ollut kuin vakanssina. On paljastunut, että Håkan Månsson oli toivon herättävä suhari tai oikeastaan sukari.

Se ei tähän mitenkään liity, mutta Turun katedraali- eli triviaalikouluun kirjoittautui toukokuussa 1688 Antti Antinpoika Hulkari Karkusta. Kun Kokemäen Judiusten ja Göösien piireissä tai jopa tölleissä eläneen lukkarin Lars Simonssonin tytär ja Jakob Wiiliuksen ja Daniel Larssonin sisko Liisa avioitui ilmeisesti koululaisen isoveljen Juho Antinpoika Hulkarin kanssa noin vuonna 1690, se on voinut olla varsin luonnollinen tapahtuma. Hulkareilla oli ainakin hyvät yhteydet Turkuun.

[P-L H]

Hei

Sotilasmaakirjaan on jäänyt merkintä Johan Frisius erfingar mutta tässä
Katselmusrullassa 1679 on nimi ajantasalla.
Karkku Järventaka
Hr Arfvid Frisius Erfingar - Ryttare Erik Jacobson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00460#?c=&m=&s=&cv=459&xywh=1172%2C1003%2C3591%2C1941

Toisesta ketjusta lainasin sen linkin 1678 palkkaluetteloon. Ehkä niitä
löytyisi lisää ruotsin arkistosta jos tietäisi millä hakusanalla niitä voisi
etsiä.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=36022&page=11

Isak Eriksonin edeltäjä katselmuskirjurina vaihtoi jalkaväkeen. On sekin
mahdollisuus että Isak on ollut välillä muualla ja tullut takaisin Karkun
komppaniaan.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Sotilasmaakirjaan on jäänyt merkintä Johan Frisius erfingar mutta tässä
Katselmusrullassa 1679 on nimi ajantasalla.
Karkku Järventaka
Hr Arfvid Frisius Erfingar - Ryttare Erik Jacobson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00460#?c=&m=&s=&cv=459&xywh=1172%2C1003%2C3591%2C1941

Toisesta ketjusta lainasin sen linkin 1678 palkkaluetteloon. Ehkä niitä
löytyisi lisää ruotsin arkistosta jos tietäisi millä hakusanalla niitä voisi
etsiä.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=36022&page=11

Isak Eriksonin edeltäjä katselmuskirjurina vaihtoi jalkaväkeen. On sekin
mahdollisuus että Isak on ollut välillä muualla ja tullut takaisin Karkun
komppaniaan.

t. Pirkko

Selasin aikoinaan ehkä 6-7 vuotta sitten Ruotsin arkistoista jalkaväkirykmentin luettelot 1670-luvun alusta lukien ja mitä ratsuväkirykmentistä löytyi 1670-luvun puolivälistä eteenpäin, myös Norjan sotaa varten perustetuista sekarykmenteistä. Katsoin myös muita rykmenttejä, mutta en niin johdonmukaisesti. Niissä ei Isak Erikssonia ollut. Tuntuu, että palkkaluettelossa mainittu katselmuskirjuri Lars Safler ei juuri mitään ratsuväkirykmentin eteen ehtinyt tehdä, koska vielä vuonna 1676 kirjuri oli Christopher Platzman, eli Jakob Williuksen edeltäjä Haapaniemen kartanon isäntänä ja emännän Anna Grubben puolisona.

Esimerkiksi hakusana Mönsterrullor antoi melkoisen setin.
https://sok.riksarkivet.se/nad?Sokord=m%C3%B6nsterrullor&EndastDigitaliserat=false&BegransaPaTitelEllerNamn=false&AvanceradSok=False&typAvLista=Standard&FacettFilter=arkis_ark_arkivinstitution%24Krigsark ivet%3a&FacettState=ts4vWA%3ac%7cundefined%3ac%7c&page=1&tab=hit#10
Sieltä löytyy esimerkiksi svenskt kavalleri.

Vaikuttaa olevan haastava tehtävä osoittaa Järventaan Iisakki joksikin muuksi kuin Äijälän Iisakiksi, joka oli elossa vuonna 1688. Myös jälkeläisen rantasuomalainen N-haploryhmä tukee sitä, vaikka sitä voisi selvittää syvällisemmin.

Kun Erik Jakobsson otti Äijälän omien saataviensa jälkeen yli 200 taalerin velkoineen veljenpojaltaan 1640-luvun lopussa, sen jälkeen alkoi velkojen kanssa pelaaminen, joka päättyi Äijälän myymiseen 30 vuotta myöhemmin. Väliin mahtui 200 taalerin korvaus metsän polttamisesta yhdessä naapurin Thomas Larssonin kanssa, 235 taalerin velka Turskalle sekä emännän Margareta Andersdotterin mukanaan tuomien 100 taalerin hyötykäyttö. Tase näyttäisi näin täsmäävän. Katselmuskirjurin vuosipalkka eli noin 40 taaleria oli tässä mittasuhteessa pieni raha, vaikka esimerkiksi Äijälän Iisakki olisi ollut suhteellisen velaton tultaessa 1680-luvulle, vaikka sisarukset ja äitipuolen jälkeläiset olisivat saaneet omansa Äijälän myymisen 450 taalerilla jälkeen. Tällainen Iisakki olisi ollut liian varaton esimerkiksi kruununvoudin tai jopa kihlakunnankirjurin tehtävien vajevastuiden kantajaksi, vaikka muuten olisi ollut pätevä.

[Benedictus]

Isakin ynpärillä tai hänen verkostossaan oli Cristoffer Platsman, jonka sisar oli vouti Simon Careelin vaimo. Vouti Erik Larsson, jonka vaimo tai 2 vaimo oli Karkun khr Colliniuksen tytär. Erikin 2 langon puolisot Pacchaleniuksen tyttäriä.


Vaimon isä Måns Larsson, jonka tyttäret käyttivät Palm nimeä.


Onkohan aiemmin tullut mieleen, että Piikkiön kihlakunnavouti Erik Larsson voisi olla ombusman Måns Larssonin veli?

[Seppo Niinioja]

Isakin ynpärillä tai hänen verkostossaan oli Cristoffer Platsman, jonka sisar oli vouti Simon Careelin vaimo. Vouti Erik Larsson, jonka vaimo tai 2 vaimo oli Karkun khr Colliniuksen tytär. Erikin 2 langon puolisot Pacchaleniuksen tyttäriä.


Vaimon isä Måns Larsson, jonka tyttäret käyttivät Palm nimeä.


Onkohan aiemmin tullut mieleen, että Piikkiön kihlakunnavouti Erik Larsson voisi olla ombusman Måns Larssonin veli?


No nyt tärppäsi. Tämä Christoffer Platzman'ina ehkä paremmin Jully Ramsaylta tunnettu mies on sukua kornetti Rickard P:lle, k. Vanajassa 2.1.1730. Hän oli naimisissa myös Beata Ögneloodin (Silmään ammuttu kantaisä) kanssa ja kuoli Norjan tuntureilla Kaarle XII:n sotaretkellä, "fötterna bortfrusna".


Ex memori scriptit
Seppo Niinioja

[Seppo Niinioja]

No nyt tärppäsi. Tämä Christoffer Platzman'ina ehkä paremmin Jully Ramsaylta tunnettu mies on sukua kornetti Rickard P:lle, k. Vanajassa 2.1.1730. Hän oli naimisissa myös Beata Ögneloodin (Silmään ammuttu kantaisä) kanssa ja kuoli Norjan tuntureilla Kaarle XII:n sotaretkellä, "fötterna bortfrusna".


Ex memori scriptit
Seppo Niinioja

Beata Ögnelood, haudattu 18.2.1748 Vanajassa (Ks. esim. Ramsay s. 532, pieni aatelissuku nro 638 TAB III) oli kornetti (ei soitin) Rickard Platzmanin harmillisesti, jos se olisi tärkeää, se puoliso, josta en polveudu.
Voi tätä surkeutta! Miksi olen yli 50 vuotta tätäkin tehnyt? Jos ei sukuperäänsä onnistu kultaamaan, niin eikö voitaisi ottaa käyttöön edes hopeointi tai pronssiointi? Sukusotkimusseura ei toivottavasti tule mukaan, mutta onhan näitä DNA- ja yhteisjulkaisualustoja joka lähtöön. Vaivalloissen suktuutkimukseen on saatu kaupalliset ratkaisut. Geneettinen suku"tutkimus", MyHeritage, GENI ynnä muut.

[Jari Latva-Rasku]

No nyt tärppäsi. Tämä Christoffer Platzman'ina ehkä paremmin Jully Ramsaylta tunnettu mies on sukua kornetti Rickard P:lle, k. Vanajassa 2.1.1730. Hän oli naimisissa myös Beata Ögneloodin (Silmään ammuttu kantaisä) kanssa ja kuoli Norjan tuntureilla Kaarle XII:n sotaretkellä, "fötterna bortfrusna".

Ex memori scriptit
Seppo Niinioja

Eikö "ex memori scriptit"-ilmaisun voisi pienellä sävyerolla kirjoittaa latinaa osaamattomana myös "scriptum est enim in memoria" eli kirjoitetaan muistiin. Vajaalla kolmanneksella länsimaisista ihmisistä on kromosomin 11 ANKK1-geenissä mutaatio, joka saa aikaan dopamiinin sitoutumiskohteiden vähentymisen. Tästä voi seurata, että virheistä ei opita, niistä ei jää muistijälkeä, ja käyttäytyminen voi olla pakko-oireista ja addiktiivista. Itse olin kiinnostunut tästä ilmiöstä, sillä se voisi liittyä koiran perinnölliseen käyttäytymiseen ja oppimiskykyyn metsästystilanteissa. Muistettavaksi kirjoitettu tarjoaa mahdollisuuden oppia virheistä, sillä on täysin yhden tekevää, mitä se on, vaan siitä keskustellaan ja muodostetaan järjettömiä tai järjellisiä yhteenvetoja.

[Seppo Niinioja]

Eikö "ex memori scriptit"-ilmaisun voisi pienellä sävyerolla kirjoittaa latinaa osaamattomana myös "scriptum est enim in memoria" eli kirjoitetaan muistiin. Vajaalla kolmanneksella länsimaisista ihmisistä on kromosomin 11 ANKK1-geenissä mutaatio, joka saa aikaan dopamiinin sitoutumiskohteiden vähentymisen. Tästä voi seurata, että virheistä ei opita, niistä ei jää muistijälkeä, ja käyttäytyminen voi olla pakko-oireista ja addiktiivista. Itse olin kiinnostunut tästä ilmiöstä, sillä se voisi liittyä koiran perinnölliseen käyttäytymiseen ja oppimiskykyyn metsästystilanteissa. Muistettavaksi kirjoitettu tarjoaa mahdollisuuden oppia virheistä, sillä on täysin yhden tekevää, mitä se on, vaan siitä keskustellaan ja muodostetaan järjettömiä tai järjellisiä yhteenvetoja.

Näinhän tiede, mitä sukututkimuskin väittää olemansa edistyy, ystävällisesti keskustelemalla. Ilmeisesti virheellinen latinan lainaukseni oli lähtöisin Matti Waltan toteamuksesta, että hänen matrikkelinsa lääninhallinnon virkamiehistä on manu scripto, jolloin se ei ole yhtä altis katoamiselle kuin nettijulkaisut.

Saan kyllä sen vaikutelman, että arvoisan forumin jäsenen vastine olisi paremmin paikallaan jonkin mielenterveysseuran tms. sivustolla ohjeena minulle, mutta sitä en nyt juuri tarvitse.

Vähäisten julki tuomieni lähdeviittausten tietojen sisältämien virheiden oikaisu olisi erittäin tervetullutta.

Nihil nuovo sub sol.

Seppo Niinioja

[Jari Latva-Rasku]

Isakin ynpärillä tai hänen verkostossaan oli Cristoffer Platsman, jonka sisar oli vouti Simon Careelin vaimo. Vouti Erik Larsson, jonka vaimo tai 2 vaimo oli Karkun khr Colliniuksen tytär. Erikin 2 langon puolisot Pacchaleniuksen tyttäriä.

Vaimon isä Måns Larsson, jonka tyttäret käyttivät Palm nimeä.

Onkohan aiemmin tullut mieleen, että Piikkiön kihlakunnavouti Erik Larsson voisi olla ombusman Måns Larssonin veli?

Uskelan Tottolassa asui ainakin vuodesta 1634 Hans Munckin kirjuri Mårten Larsson, jota Mauritz Hornin ja Hans Munckin välisessä oikeusjutussa kutsuttiin nimellä Måns Larsson. Mauritz Hornia edusti Äijälän Erik Jakobsson. Mårten/Måns Larsson oli todennäköisesti se henkilö, joka toisessa yhteydessä laati Erik Jakobssonia varten yhteenvedon autuaan veljensä Simon Jakobssonin velasta ja isältä Jakob Thomassonilta jääneestä perinnöstä. Mårten Larssonilla mainitaan puoliso Anna Grelsdotter, mutta ei enää vuonna 1636. Uskelan Tottolan ainoaksi isännäksi vuoden 1611 maakirjassa mainitaan Jöran Nilsson. Jöran ja Grels ovat joissakin yhteyksissä olleet synonyymejä, eli on mahdollisuuksien rajoissa, että Mårtenin puoliso olisi Tottolasta.

Erik Larsson oli Halikon kruununvouti vuosina 1671-74 ja hän kuoli vuonna 1675. Hänellä oli veli Simon Larsson Karkun käräjäjutun perusteella. Nimiyhteytenä voisi mainita, että Halikon kihlakunnankirjuri vuosina 1665-66 oli Nils Månsson, ennen Erik Jakobssonin naapurin ja sukulaisen (frände) Uskelan Pullolan Jakob Sigfridsssonin taloudessa asunutta kihlakunnankirjuria ja myöhemmin kirjurin tehtävien ohella, määräysten vastaisesti, kruununvoutia Jakob Haartmania. Järventaan veronkantokirjuri Isak Eriksson oli vielä vuonna 1694 Huittisten ja Punkalaitumen käräjillä vaatimassa esimiehensä Engelbrekt Staaren valtuuttamana Erik Larssonin ja Simon Careelin takaussaatavia Tyrvään jo vuonna 1688 kuolleen kirkkoherran Tomas Rajaleniuksen perillisiltä. Karkun käräjillä on käsitelty toista Erik Larssonin jättämää takausvelkaa.

Voisiko Erik Larsson olla Måns Larssonin veli? Ikänsä ja tehtäviensä puolesta hän toki voisi olla ennemmin kuin olla kuka tahansa. Mitään ei ole tähän mennessä ilmennyt, mikä todistaisi Erik ja Måns Larssonin veljeksiksi. Vaikka olisi houkuttavaa ajatella, että aatelisia Uskelan seudulla palvellut Måns Larsson olisi sama kuin vastaavissa tehtävissä myöhemmin Taivassalossa toiminut Hylkilahden kartanon isäntä ja Lokalahden Tammiston rusthollari Måns Larsson, sillekään ei ole löytynyt vahvistusta. Toisaalta sellaista ei ole etsittykään.

Måns Larsson oli Taivassalossa noin 1600-luvun puolivälissä, jolloin hän avioitui Taivassalon kirkkoherran Ericus Erici Alftanuksen tyttären Annan kanssa. Heidän tyttärensä Julianan puoliso ja Annan veljen Isonkyrön kirkkoherran Israel Alftanuksen lanko oli, isänsä Kangasalan kirkkoherran Johan Frisiuksen jälkeen, Karkun Järventaan omistanut Arvid Johansson Frisius. Arvidin kuoleman jälkeen Juliana avioitui silloisen Karkun komppanian katselmuskirjurin Isak Erikssonin kanssa. Arvid Frisiuksen isoisä oli Brita de la Gardien mittavan maaomaisuuden haalinut rälssivouti Arvid Johansson, Maskun kirkkoherran Johannes Paulin poika ja Hattulan kirkkoherran Paulus Johanniksen veli. Isak Eriksson pääsi hyvään kyytiin, vaikka Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin kirjurikamu Måns Larsson ei olisi ollut sama kuin hänen puolisonsa isä.

[Jari Latva-Rasku]

Näinhän tiede, mitä sukututkimuskin väittää olemansa edistyy, ystävällisesti keskustelemalla. Ilmeisesti virheellinen latinan lainaukseni oli lähtöisin Matti Waltan toteamuksesta, että hänen matrikkelinsa lääninhallinnon virkamiehistä on manu scripto, jolloin se ei ole yhtä altis katoamiselle kuin nettijulkaisut.

Saan kyllä sen vaikutelman, että arvoisan forumin jäsenen vastine olisi paremmin paikallaan jonkin mielenterveysseuran tms. sivustolla ohjeena minulle, mutta sitä en nyt juuri tarvitse.

Vähäisten julki tuomieni lähdeviittausten tietojen sisältämien virheiden oikaisu olisi erittäin tervetullutta.

Nihil nuovo sub sol.
Seppo Niinioja

Enoni pyysi aikoinaan maanmittaria erottamaan palstan. Paikalle pyydettiin apumies eli renki hakkaamaan kiviin numerot. Enoni piirsi kämmeneensä numeron, jonka minunkin hyvin vielä 40 vuotta sitten tuntema renki hakkasi kiveen. Kun tehtävä oli suoritettu, enoni ei malttanut olla kertomatta maanmittarille, että käytetty asiantuntija ei osannut lukea, laskea eikä kirjoittaa. Maanmittari ei häkeltynyt lainkaan, vaan totesi, että "oppipahan laskemahan ykkösestä yhyreksään kun sai kivehen hakata". On asioita, joita voisi osoittaa oikeaksi tai vääräksi, mikä miellyttävää, jos syntyy heti valmista, vaikka vähän karkeammallakin menetelmällä. Olisi ollut todella hankala osoittaa ainakaan vääräksi, että käytetty asiantuntija ei osannut lukea, laskea eikä kirjoittaa, tai oikeastaan hakata, ainakin ykkösestä yhdeksään. En usko, että renki sukututkimusta mäkitupalaisen poikana harrasti, mutta ehkä katseli hautausmaan kiviä ja ajatteli, että hekin ovat pystyneet samaan kuin minä.

Olin aikoinaan Naantalin kirkossa konsertissa ja sain sattumalta vaimoni kanssa istumapaikan esi-isäni Johan Frisiuksen haudan vierestä. Siinä oli mukava kuunnella vireessä olevia soittimia ja melko vireessä olleita soittajia ja lukea hautakiven ilmeisesti pappispoikien laatimaa ja asiantuntijan hakkaamaa huumoripitoista muistotekstiä.
Vos, qui transitis, nostri memores modo sitis: quod sumus, hoc eritis, fuimus quandoque quod estis (Ohikulkijat, muistakaahan meitä. Te tulette olemaan sitä, mitä me nyt olemme, ja me olimme kerran sitä, mitä te nyt olette.

[P-L H]

Hei

Munsterskrifare Isak Erikson on vuoden 1678 jälkeen ”kadonnut” jonnekin.
Eversti B.O. Lievensin rykmentistä ei löytynyt ennen vuotta 1682.

Sotilasrulla 1678 Öfverst comppani
Luutnant Håkan Månson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053975_00349#?c=&m=&s=&cv=348&xywh=2639%2C1280%2C2527%2C1366

Öfverst comppani
9.10.1678 Stralsund

Officerade Lutnant Håkan Månson
Cornet Christer Hammar
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053975_00380#?c=&m=&s=&cv=379&xywh=1895%2C-32%2C3678%2C1987

Sotilasrulla 1679
26.8.1679
Öfverst Lutnant Rytmestare Berndt Rebinder comppani
Munsterskrifare Peer Matson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00457#?c=&m=&s=&cv=456&xywh=59%2C533%2C5785%2C3126

kuva 475
Öfverst Berendt O. von Lievens Regement Ljungby 18.6.1679
Lif comppani
Öfverst, Ryttmestare Berendt O. von Lievens fången i Danmark
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00475#?c=&m=&s=&cv=474&xywh=2827%2C448%2C2771%2C1497

2 comppani
Öfverst Lutnant Berendt Rebinders comppani
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00476#?c=&m=&s=&cv=475&xywh=-468%2C-84%2C4057%2C2193

Vuosien 1680 ja 1681 kirjoja en löytänyt ruotsin arkistosta.
1682 Isak Erikson oli Sotilasmaakirjassa ja 1683 Sotilasrullassa,
katselmus 28.3.1683
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00018#?c=&m=&s=&cv=17&xywh=1112%2C1222%2C5177%2C2798

Sotilasrulla 1685 katselmus 23.6.1685
Öfverst Lutnant Bernhard Rebinder for Ryttmästare
Lutnanten Håkon Månson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00049#?c=&m=&s=&cv=48&xywh=964%2C1420%2C3620%2C2085

Munsterskrifaren Isak Erikson bekommit af städh? i --------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00050#?c=&m=&s=&cv=49&xywh=-408%2C1003%2C6413%2C3694

Bemene ryttare Karkku
Isak Erikson Nro 72 Ryttare Arfvid Jacobson för Järventaka
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00062#?c=&m=&s=&cv=61&xywh=1558%2C3263%2C2333%2C1344

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00076#?c=&m=&s=&cv=75&xywh=1021%2C619%2C4998%2C2879

Minkälaisia sotilasrullia ja miltä vuosilta Kansallisarkisto on antanut
SSHYn digitoitavaksi. WA rullat on Ruotsista ostettuja mikrofilmejä, mutta
on niitä muitakin, 00 alkuisia joista en tiedä onko Turun läänistä, kun
omat esi-isät (ainakin 12) on Uudenmaan ja Hämeen joukoissa palvelleita.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Munsterskrifaren Isak Erikson bekommit af städh? i --------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00050#?c=&m=&s=&cv=49&xywh=-408%2C1003%2C6413%2C3694

Bemene ryttare Karkku
Isak Erikson Nro 72 Ryttare Arfvid Jacobson för Järventaka
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00062#?c=&m=&s=&cv=61&xywh=1558%2C3263%2C2333%2C1344

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00076#?c=&m=&s=&cv=75&xywh=1021%2C619%2C4998%2C2879

Minkälaisia sotilasrullia ja miltä vuosilta Kansallisarkisto on antanut
SSHYn digitoitavaksi. WA rullat on Ruotsista ostettuja mikrofilmejä, mutta
on niitä muitakin, 00 alkuisia joista en tiedä onko Turun läänistä, kun
omat esi-isät (ainakin 12) on Uudenmaan ja Hämeen joukoissa palvelleita.

t. Pirkko

Iisakki näkyy ratsuväkirykmentin asiakirjoissa varsin myöhään ja harvakseltaan. Kun tarkastellaan maailmaa katsemuskirjurin matka-arkun ulkopuolella, Isak Eriksson on aivan hyvin voinut laatia lääninrahaston tuloslaskemia ja täsmäytyksiä samaan aikaan, kun hän jo oli ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri, ja asua ainakin vuosina 1677-78 Turussa Karkun sijaan. Vuonna 1682 rahastonhoitaja eli provianttimestari Evert Feuchting kuitenkin kuoli. Silloin Iisakki oli jo Järventaan kotivävynä ja joku muu laski sotaväen avustuksia. Jakob Haartman oli samaan aikaan Halikon kruununvouti ja kihlakunnankirjuri arvattavasti, koska niin sai enemmän taalereita.

Iisakin repaleinen ura pienipalkkaisessa katselmuskirjurin toimessa ei edes seitsemää vuotta kestänyt, vaan vuonna 1685 näyttäisi, että "Isack Erichsson bekommit städh i stellet Påhl Henrichsson Palin". Kirjoitin tästä elämänvaiheesta 7 vuotta sitten "Kun sotajoukot lähtivät Inkerinmaan ja Pommerin varuskuntiin, Isak jäi hoitamaan Järventakaa ja perhettään, kuten taisi jäädä suurin osa muutakin rykmenttiä". Iisakista tuli kihlakunnan veronkantokirjuri, Karkun ja Punkalaitumen pitäjänkirjuri sekä lisäksi estettiin hänen yrityksensä kerätä pitäjänkirjurin kappoja jopa Loimaalta asti. Ahneella on lyhyet saappaanjäljet. Pitäjänkirjuria kutsuttiin myöhemmin kunnanjohtajaksi ja pitäjänkirjuri hoiti asiakirjojen laatimisen lisäksi myös pitäjän eli seurakunnan talousasioita. Pitäjänkirjurin toimen yhteydenpito on voinut olla syynä, että niin Iisakin sakki kuin Mäenalan kirkkoväärtit kummittelivat toistensa luona. Jakob Willius oli kappalaisen toimensa ohella myös kirkkoväärti, mutta hän ei kummitellut. Sitä vastoin Jakob oli Iisakin lasten kastetilaisuuden seremoniamestari.

Kun katsoit Ruotsin valtionarkiston sotilasasiakirjoja, siellä näyttäisi olevan kaikki saatavilla olevat. Ainakin hätäisesti katsottuna SSHY:n sivuilla ei näyttäisi löytyvän Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rullia lainkaan. Muutenkin varhaisia vuosia puuttuu. Minä löysin Uskelan Äijälän Isak Erikssonin kaiman nimenomaan Ruotsin arkiston muistaakseni vuoden 1625 luettelosta, jossa näkyi Äijälän ratsupalvelusta vastaavana Isak Eriksson. On turha vaivata itseään ajatuksella, että olisiko tässä Isak Erikssonin isoisä. Iisakilla on jo äitejä ja isoisiä aivan riittävästi yhden kirjurin tarpeisiin.

[Jari Latva-Rasku]

Erik Larsson oli Halikon kruununvouti vuosina 1671-74 ja hän kuoli vuonna 1675. Hänellä oli veli Simon Larsson Karkun käräjäjutun perusteella.

Tässä tapauksessa ulkomuisti oli ihan pihalla. Karkun Rainion nimismiehen Nils Erikssonin, joka oli sukupolven vanhempi kuin Erik Larsson, veli oli Halikon kruununvouti Simon Eriksson.

[TapioV]

Uskelan Tottolassa asui ainakin vuodesta 1634 Hans Munckin kirjuri Mårten Larsson, jota Mauritz Hornin ja Hans Munckin välisessä oikeusjutussa kutsuttiin nimellä Måns Larsson. Mauritz Hornia edusti Äijälän Erik Jakobsson. Mårten/Måns Larsson oli todennäköisesti se henkilö, joka toisessa yhteydessä laati Erik Jakobssonia varten yhteenvedon autuaan veljensä Simon Jakobssonin velasta ja isältä Jakob Thomassonilta jääneestä perinnöstä. Mårten Larssonilla mainitaan puoliso Anna Grelsdotter, mutta ei enää vuonna 1636. Uskelan Tottolan ainoaksi isännäksi vuoden 1611 maakirjassa mainitaan Jöran Nilsson. Jöran ja Grels ovat joissakin yhteyksissä olleet synonyymejä, eli on mahdollisuuksien rajoissa, että Mårtenin puoliso olisi Tottolasta.

Erik Larsson oli Halikon kruununvouti vuosina 1671-74 ja hän kuoli vuonna 1675. Hänellä oli veli Simon Larsson Karkun käräjäjutun perusteella. Nimiyhteytenä voisi mainita, että Halikon kihlakunnankirjuri vuosina 1665-66 oli Nils Månsson, ennen Erik Jakobssonin naapurin ja sukulaisen (frände) Uskelan Pullolan Jakob Sigfridsssonin taloudessa asunutta kihlakunnankirjuria ja myöhemmin kirjurin tehtävien ohella, määräysten vastaisesti, kruununvoutia Jakob Haartmania. Järventaan veronkantokirjuri Isak Eriksson oli vielä vuonna 1694 Huittisten ja Punkalaitumen käräjillä vaatimassa esimiehensä Engelbrekt Staaren valtuuttamana Erik Larssonin ja Simon Careelin takaussaatavia Tyrvään jo vuonna 1688 kuolleen kirkkoherran Tomas Rajaleniuksen perillisiltä. Karkun käräjillä on käsitelty toista Erik Larssonin jättämää takausvelkaa.

Voisiko Erik Larsson olla Måns Larssonin veli? Ikänsä ja tehtäviensä puolesta hän toki voisi olla ennemmin kuin olla kuka tahansa. Mitään ei ole tähän mennessä ilmennyt, mikä todistaisi Erik ja Måns Larssonin veljeksiksi. Vaikka olisi houkuttavaa ajatella, että aatelisia Uskelan seudulla palvellut Måns Larsson olisi sama kuin vastaavissa tehtävissä myöhemmin Taivassalossa toiminut Hylkilahden kartanon isäntä ja Lokalahden Tammiston rusthollari Måns Larsson, sillekään ei ole löytynyt vahvistusta. Toisaalta sellaista ei ole etsittykään.

Måns Larsson oli Taivassalossa noin 1600-luvun puolivälissä, jolloin hän avioitui Taivassalon kirkkoherran Ericus Erici Alftanuksen tyttären Annan kanssa. Heidän tyttärensä Julianan puoliso ja Annan veljen Isonkyrön kirkkoherran Israel Alftanuksen lanko oli, isänsä Kangasalan kirkkoherran Johan Frisiuksen jälkeen, Karkun Järventaan omistanut Arvid Johansson Frisius. Arvidin kuoleman jälkeen Juliana avioitui silloisen Karkun komppanian katselmuskirjurin Isak Erikssonin kanssa. Arvid Frisiuksen isoisä oli Brita de la Gardien mittavan maaomaisuuden haalinut rälssivouti Arvid Johansson, Maskun kirkkoherran Johannes Paulin poika ja Hattulan kirkkoherran Paulus Johanniksen veli. Isak Eriksson pääsi hyvään kyytiin, vaikka Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin kirjurikamu Måns Larsson ei olisi ollut sama kuin hänen puolisonsa isä.


Tuliko kirjoitusvirhe? Arvid Frisiuksen isoisä Brita ja Gabriel de la Gardien rälssivouti Arvid Johanneksenpoika ei haalinut Gardien mittavaa maaomaisuutta (!), vaan HOITI sitä huolellisesti. Siitä hyvästä Brita de la Gardie lahjoitti hänelle 1631 Maskun Kakkaraisen.

T.V.

[Jari Latva-Rasku]

Tuliko kirjoitusvirhe? Arvid Frisiuksen isoisä Brita ja Gabriel de la Gardien rälssivouti Arvid Johanneksenpoika ei haalinut Gardien mittavaa maaomaisuutta (!), vaan HOITI sitä huolellisesti. Siitä hyvästä Brita de la Gardie lahjoitti hänelle 1631 Maskun Kakkaraisen.

T.V.

Kiitos täsmennyksestä! Lause olisi ollut ymmärrettävämpi kirjoittamalla se "Brita de la Gardien, mittavan maaomaisuuden haalinut, rälssivouti Arvid Johansson", eli jäsennysvirheestä oli kyse. "Haalia" oli myös liian vallaton ilmaus, koska itse asiassa kyse oli sinänsä mittavasta, mutta kuitenkin suvulta ja puolisolta periytyneestä omaisuudesta sekä De la Gardien lahjoituksesta. En tarkistanut olisiko Arvid Johanneksenpoika jotain verohylkyjä vastaanottanut tai tehnyt muuten edullisia maakauppoja, koska yhteys tässä tapauksessa Isak Erikssoniin oli, että Isakista tuli hetkeksi De la Gardien sukuun liittyvän Kokemäenkartanon vouti. Isak Eriksson oli voutina vuosien 1709-10 paikkeilla ja Isakin entinen esimies Evert Feuchting 1660-luvun puolivälissä, ennen siirtymistään Piikkiön kruununvoudiksi. Vaikka aikajänne oli pitkä, sen tapahtumia tarkkaili vuonna 1710 kuollut Forbusten vävy Axel Julius Jakobsson de la Gardie. "Haalimis"tapaus taisi ennemminkin olla Arvid Johanneksenpojan aikalainen Suomen kamreeri Sigfrid Sigfridsson, joka esiintyy monien tilojen yhteydessä. Virallista tietä nekin ovat haltuun tulleet, oli vinkki mistä hyvänsä. Juliana Månsdotterin ensimmäisen puolison Arvid Frisiuksen isoisä Arvid Johanneksenpoika ja äidin isoisä Sigfrid Sidfridsson olivat huomion arvoisia henkilöitä. Kyllä se Isak Eriksson hyvään kyytiin pääsi ja Isak vaikutti olleen Arvid Johanneksenpojan luonnehdinnan mukainen kunnon mies, joka loppuun asti yritti siirtää Järventaan poikapuolelleen Johan Frisiuselle, tai oikeastaan Arvidssonille. Harmi, kun en löytänyt massiivisesta Astrenius-ketjusta arvausta Johanin viimeisestä sijasta enkä pystynyt enää sitä uudelleen päättelemään. Muistaakseni asiaa ei aikoinaan kommentoinut kukaan.

[TapioV]

Kiitos täsmennyksestä! Lause olisi ollut ymmärrettävämpi kirjoittamalla se "Brita de la Gardien, mittavan maaomaisuuden haalinut, rälssivouti Arvid Johansson", eli jäsennysvirheestä oli kyse. "Haalia" oli myös liian vallaton ilmaus, koska itse asiassa kyse oli sinänsä mittavasta, mutta kuitenkin suvulta ja puolisolta periytyneestä omaisuudesta sekä De la Gardien lahjoituksesta. En tarkistanut olisiko Arvid Johanneksenpoika jotain verohylkyjä vastaanottanut tai tehnyt muuten edullisia maakauppoja, koska yhteys tässä tapauksessa Isak Erikssoniin oli, että Isakista tuli hetkeksi De la Gardien sukuun liittyvän Kokemäenkartanon vouti. Isak Eriksson oli voutina vuosien 1709-10 paikkeilla ja Isakin entinen esimies Evert Feuchting 1660-luvun puolivälissä, ennen siirtymistään Piikkiön kruununvoudiksi. Vaikka aikajänne oli pitkä, sen tapahtumia tarkkaili vuonna 1710 kuollut Forbusten vävy Axel Julius Jakobsson de la Gardie. "Haalimis"tapaus taisi ennemminkin olla Arvid Johanneksenpojan aikalainen Suomen kamreeri Sigfrid Sigfridsson, joka esiintyy monien tilojen yhteydessä. Virallista tietä nekin ovat haltuun tulleet, oli vinkki mistä hyvänsä. Juliana Månsdotterin ensimmäisen puolison Arvid Frisiuksen isoisä Arvid Johanneksenpoika ja äidin isoisä Sigfrid Sidfridsson olivat huomion arvoisia henkilöitä. Kyllä se Isak Eriksson hyvään kyytiin pääsi ja Isak vaikutti olleen Arvid Johanneksenpojan luonnehdinnan mukainen kunnon mies, joka loppuun asti yritti siirtää Järventaan poikapuolelleen Johan Frisiuselle, tai oikeastaan Arvidssonille. Harmi, kun en löytänyt massiivisesta Astrenius-ketjusta arvausta Johanin viimeisestä sijasta enkä pystynyt enää sitä uudelleen päättelemään. Muistaakseni asiaa ei aikoinaan kommentoinut kukaan.
De la Gardie-suvun suuri maaomaisuus Suomessa on peräisin Pontus de la Gardien vaimolta, Juhana III:n aviottomalta tyttäreltä Sofia Gyllenhielmiltä, ja periytyi seuraaville sukupolville. Brita de la Gardie lahjoitti 1631 tilojensa voudille Arvid Johaneksenpojalle Maskun Kakkaraisen rälssitilan kiitokseksi huolellisesta taloudenhoidosta. Hänen tyttärensä Anna Arvidintytär Friis sai sen perinnönjaossa. Hänen miehensä oli luutnantti Gustaf Orre. Sisar Kristiina Friis ja hänen miehensä Håkan Prytz ostivat Kakkaraisen. Muuta Gardien omaisuutta ei Friiseille tullut. Kakkarainen oli aikoinaan kuulunut tuomiokirkon Uuden kuorin omistuksiin.
Kirkontilojen peruutuksista ja muista painostuksen alaisina saamistaan lahjoitetuista tiloista (esim. piispa Martti Skytteltä kaksi tankoa Lammin Vanhastakartanosta) tai viranostosta (esim. Hämeenkyrön kirkkoherran virka Mårten Friisille Merimaskun Tanskilan rälssitilaa vastaan) hän muodosti arv och eget nimisen omistuskokonaisuuden. Vesteråsin valtiopäivien (1527) päätöksen mukaan kirkon liika omaisuus piti ottaa valtiolle, mutta Kustaa Vaasan käsitys valtiosta oli: MINÄ olen valtio. Erik XIV perusti erityisen lautakunnan, joka palautti joitakin oikeudettomasti kuninkaan ottamista tiloista niiden oikeille omistajille, ei kuitenkaan kirkon tiloja. Juhana III lahjoitti suurimman osan tästä arv och eget kokonaisuudesta aviottomille lapsilleen tai entisen rakastajattarensa miehelle Klas Vestgötelle. Erik XIV:n leskelle Karin Maununtyttärelle Juhana sen sijaan lahjoitti Liuksialan kuninkaankartanon, siis valtion tilan, ja suuren joukon verotiloja. Kaarle-herttua takavarikoi suuren määrän vastustajiensa maaomaisuudesta, mutta osa näistä palautettiin myöhemmin omistajilleen, tosin ei enää ikuisena rälssimaana vaan ns. Norrköpingin päätöksen mukaisena rälssinä. Kaarle X Kustaa ja Kaarle XI suorittivat neljänneksen- ja täysperuutuksen, mutta peruutuksen tuloksen valtio sai omakseen, ei enää kuningasperhe. Tässä on periaatteellisesti suuri ero Kustaa Vaasan ja Kaarlien suorittamien peruutusten välillä.
T.V.

[Jari Latva-Rasku]

De la Gardie-suvun suuri maaomaisuus Suomessa on peräisin Pontus de la Gardien vaimolta, Juhana III:n aviottomalta tyttäreltä Sofia Gyllenhielmiltä, ja periytyi seuraaville sukupolville. Brita de la Gardie lahjoitti 1631 tilojensa voudille Arvid Johaneksenpojalle Maskun Kakkaraisen rälssitilan kiitokseksi huolellisesta taloudenhoidosta. Hänen tyttärensä Anna Arvidintytär Friis sai sen perinnönjaossa. Hänen miehensä oli luutnantti Gustaf Orre. Sisar Kristiina Friis ja hänen miehensä Håkan Prytz ostivat Kakkaraisen. Muuta Gardien omaisuutta ei Friiseille tullut. Kakkarainen oli aikoinaan kuulunut tuomiokirkon Uuden kuorin omistuksiin.
Kirkontilojen peruutuksista ja muista painostuksen alaisina saamistaan lahjoitetuista tiloista (esim. piispa Martti Skytteltä kaksi tankoa Lammin Vanhastakartanosta) tai viranostosta (esim. Hämeenkyrön kirkkoherran virka Mårten Friisille Merimaskun Tanskilan rälssitilaa vastaan) hän muodosti arv och eget nimisen omistuskokonaisuuden. Vesteråsin valtiopäivien (1527) päätöksen mukaan kirkon liika omaisuus piti ottaa valtiolle, mutta Kustaa Vaasan käsitys valtiosta oli: MINÄ olen valtio. Erik XIV perusti erityisen lautakunnan, joka palautti joitakin oikeudettomasti kuninkaan ottamista tiloista niiden oikeille omistajille, ei kuitenkaan kirkon tiloja. Juhana III lahjoitti suurimman osan tästä arv och eget kokonaisuudesta aviottomille lapsilleen tai entisen rakastajattarensa miehelle Klas Vestgötelle. Erik XIV:n leskelle Karin Maununtyttärelle Juhana sen sijaan lahjoitti Liuksialan kuninkaankartanon, siis valtion tilan, ja suuren joukon verotiloja. Kaarle-herttua takavarikoi suuren määrän vastustajiensa maaomaisuudesta, mutta osa näistä palautettiin myöhemmin omistajilleen, tosin ei enää ikuisena rälssimaana vaan ns. Norrköpingin päätöksen mukaisena rälssinä. Kaarle X Kustaa ja Kaarle XI suorittivat neljänneksen- ja täysperuutuksen, mutta peruutuksen tuloksen valtio sai omakseen, ei enää kuningasperhe. Tässä on periaatteellisesti suuri ero Kustaa Vaasan ja Kaarlien suorittamien peruutusten välillä.
T.V.
Kovasti kiitoksia näkökulmista maaomaisuuden hallintaan. Myöhemmin Ruotsin kuningassuku vaihtui Ranskan vallankumouksen sivutuotteena sekä sitten Karl Marx ja seuraajansa määrittelivät pääoman mekanismeja uudelleen. Kyse kuitenkin taitaa koko ajan olla omistamisen normista. Georg Henrik von Wrightin esittämällä ajatustavalla esimerkiksi kuningas Kustaan määräämä kirkon omaisuuden haltuunotto tai neljännesperuutuksen normatiivinen paine on erilainen kuin Juhanan lahjoitus Kaarina Maununtyttärelle tai Arvid Johanneksenpojan saama lahjoitus hyvin tehdystä työstä. Vaikka laki määrää, lopulta vallitsevat paikalliset olosuhteet ja vuorovaikutussuhteet ratkaisevat, miten määräyksistä selvitään, tai miten niitä sovelletaan.

Kun on huvin vuoksi tai vaikka väkisin yritetty selvittää kuka tai mikä Astreniusten kantaisä Isak Eriksson oli, moni mielenkiintoinen menneen maailman elämänmenoon liityvä seikka on jäänyt käsittelemättä, koska se ei liity Isak Erikssonin tunnistamisen strategiaan. Yksi tällainen aihealue on erilaisten voutien toiminta ja heidän verkostonsa.

Esi-isäni Arvid Johanneksenpoika olisi tehnyt erilaisen elämänsä tilinpäätöksen hoitamalla omaa omaisuuttaan kuin palvelemalla Brita de la Gardieta. Hän ei tarvinnut voudin tehtäväänsä selviytyäkseen. Vaikka Arvid Johanneksenpojan pojanpojan Arvid Frisiuksen ja Isak Erikssonin puolison Juliana Månsdotterin isä myös esi-isäni Måns Larsson lopulta sai haltuunsa Lokalahden Tammiston ratsutilan, hän oli pitkään ruotsalaisten aatelisten voutina Taivassalossa ja ilmeisesti koko ajan asui Hylkilahden asumakartanossa. Hänen roolinsa poikkesi Arvid Johanneksenpojan roolista. Taloudellinen riippuvuus ainakin oli suurempi. Måns Larssonin rooli muistutti Isak Erikssonin lyhytaikaista roolia Kokemäenkartanon voutina. Isäntä oli kaukana.

Isak Erikssonin ja Uskelan Äijälän Isak Erikssonin elämänpiiriin liittynyt Halikon kruununvouti Erik Larsson, Isakin edeltäjä, muutenkin kuin Lars Saflerin tavoin virtuaalisena katselmuskirjurina, Christopher Platzman ja Isakin vävy, Turun Akatemian suutarin poika, Johan Karvilander olivat kaikki elämänsä varrella Selkeen kartanon vouteja. Vaikka Erik Larsson ilmeisesti oli maaton mies, hän toimi myös kruununvoutina takaajien turvin. Platzman sai lisäturvaa saamalla haltuunsa Karkun Haapaniemen kartanon. Karvilanderin piti tulla Järventaan vävynä toimeen vähemmällä. Platzmaniin sukusiteissä ollut Simon Careel oli voudin toimiensa ohella ratsutilallinen, mutta silti tarvitsi takaaajia.

Valitettavasti ei pysty väittämään oliko vai ei Järventaan Isak Eriksson sama kuin Äijälän Isak Eriksson. Turun henkikirjat puuttuvat vuosilta 1673-74 ja Uskelan tuomiokirjat löytyvät ainoastaan vuosilta 1669, 1673 ja vuodesta 1677 eteenpäin. Tunnistamista ajatellen ratkaisevat vuodet siis puuttuvat. Äijälän Isak Erikssonin isästä Mauritz Hornin palvelijasta, "skaffaresta", kirjurista ja voudista Erik Jakobssonista on käräjillä kymmeniä mainintoja. Erikin edeltäjä Hornin palvelijana oli ehkä Äijälässä mainittu Jakob Jakobsson, mahdollinen perinnönjaon yhteydessä tuntemattomaksi jäänyt nimetön Simonin, Olofin, Erikin lisäksi veljenosan saaja. Erik tiedetään Hornin palvelijana vuonna 1638 ja 1660-luvulle tultaessa hän jo mainitaan entisenä voutina. Vielä vähän ennen kuolemaansa vuonna 1671 Erik toimi vuonna 1669 valtakirjalla kanssaan samana vuonna 1671 kuolleen Hornin asiamiehenä.

Talonpoikainen ratsutilallinen Erik ei näytä voudintoimestaan velkojensa käräjäkäsittelystä päätellen juurikaan vaurastuneen, vaikka pystyi lainaamaan veljelleen Simonille yli 90 taaaleria ratsukon varustamiseen ja myöhemmin uskalsi ottaa Äijälän haltuunsa veljenpojaltaan. Hans Munckin kirjuri Uskelan Tottolan Mårten/Måns Larsson arvioi Äijälän arvoksi 1640-luvun puolivälissä perinnönjaon yhteydessä alle 500 taaleria. Kun Isak Eriksson myi Äijälän vuonna 1678, hinta oli 450 taaleria ja lisäksi ostajan Gustaf Erikssonin (Pihl) velkaosuus alle 120 taaleria. Surkea oli Äijälän pääoma-arvon kasvu. Erikiä kutsuttiin ennen Äijälän haltuunottoa "naapuriksi" eli hän asui lähistöllä tilattomana. Erik hoiti monenlaisia ilmeisen itsekin kyvykkään isäntänsä asioita, mutta Erikin rooli ei ollut kartanonisäntänä eli isännöitsijänä toimiminen.

Äijälä sijaitsee tänäkin päivänä Muurlan, Salon ja Perniön "Permudan" kolmiossa. Äijälä mainitaan niin Salon kuin Muurlan yhteydessä. Ainakin 1600-luvun alusta lukien vaikuttaisi, että Äijälän 3-4 taloa olisivat jonkinasteisten sukulaisten hallussa olleita perintötiloja. Käsitykseni on, että Äijälä olisi aikaisemmin ollut osa Muurlan rälssiä. Salo ja Muurlan lääni tulivat ennen 1500-luvun puoltaväliä Horn af Kanckas -suvun haltuun. Erik Jakobssonin isäntä Mauritz Horn kuului kreivilliseen Horn af Åminne -sukuun. Olisi mielenkiintoista kuulla käsitys, miten Äijälä olisi tullut talonpoikien haltuun?

[P-L H]

Hei

Tämä löytyi sattumalta Ruotsin arkiston digikuvista.

Sotilasrulla 1678 Helsingfors 11 Juli 1678
Eversti Rembert von Funckens rykmentti
Prästen Hr Arfvid Friisi
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=1773%2C1820%2C3264%2C1880

Palkkarulla 1678
Eversti Rembert von Funkens rykmentti
päivätty 5.11.1678
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00510#?c=&m=&s=&cv=509&xywh=522%2C2811%2C2969%2C1710

Arvid Frisius ei ole tässä palkkaluettelossa

26.10.1678
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00514#?c=&m=&s=&cv=513&xywh=2143%2C161%2C3949%2C2274

Regement Officerare
Bemene Prästen Hr Gabriel Rubellius ----- Hr Prästen Frisi ställa? som
---- förordnat ----- cavallerie
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00519#?c=&m=&s=&cv=518&xywh=-242%2C2148%2C3949%2C2274
Munkeby 14 September 1678

Arvid Frisiuksen Yo-matrikkelissa oli maininta että olisi siirretty Turun ja
Porin ratsuväkirykmenttiin 1677 mutta siirtovuosi taisi olla ehkä 1678.
B.O.Lievensin rykmentissä Arvid Frisius ei ole ollut. Tuossa palkkaluettelossa
ei lääniä mainittu.

Yritin löytää Ruotsin arkistosta 1679 palkkaluettelon mutta tulos oli 0.
Pitäisikö kysyä T.Tuulivaaralta miten on löytänyt tuon vuoden 1678 kirjan

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tämä löytyi sattumalta Ruotsin arkiston digikuvista.

Sotilasrulla 1678 Helsingfors 11 Juli 1678
Eversti Rembert von Funckens rykmentti
Prästen Hr Arfvid Friisi
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=1773%2C1820%2C3264%2C1880

Palkkarulla 1678
Eversti Rembert von Funkens rykmentti
päivätty 5.11.1678
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00510#?c=&m=&s=&cv=509&xywh=522%2C2811%2C2969%2C1710

Arvid Frisius ei ole tässä palkkaluettelossa

26.10.1678
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00514#?c=&m=&s=&cv=513&xywh=2143%2C161%2C3949%2C2274

Regement Officerare
Bemene Prästen Hr Gabriel Rubellius ----- Hr Prästen Frisi ställa? som
---- förordnat ----- cavallerie
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00519#?c=&m=&s=&cv=518&xywh=-242%2C2148%2C3949%2C2274
Munkeby 14 September 1678

Arvid Frisiuksen Yo-matrikkelissa oli maininta että olisi siirretty Turun ja
Porin ratsuväkirykmenttiin 1677 mutta siirtovuosi taisi olla ehkä 1678.
B.O.Lievensin rykmentissä Arvid Frisius ei ole ollut. Tuossa palkkaluettelossa
ei lääniä mainittu.

Yritin löytää Ruotsin arkistosta 1679 palkkaluettelon mutta tulos oli 0.
Pitäisikö kysyä T.Tuulivaaralta miten on löytänyt tuon vuoden 1678 kirjan

t. Pirkko

Tarkemmin ei tiedetä, koska Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen 1. puolison Susanna Reinian äidin Klara Alftanan eno Arvid Frisius kuoli. On olemassa tuomiokirja, jota en tähän hätään löytänyt, jossa sattumalta mainitaan Arvid Frisius majoittumassa palvelijansa kanssa. Se voisi olla viimeinen havainto Arvidista. Havainto Arvidista taisi olla myöhemmin kuin mahdollinen kuolema kuljetuslaivan haaksirikossa Bornholmin edustalla joulukuussa 1678. Esimerkiksi uskelalaisen Klaus Klausinpojan kerrotaan olleen ainoa Uskelan ratsumiehistä, joka pelastui hukkumiselta, eli moni muukin meni, elleivät nimen omaan uskelalaiset olleet erityisen uimataidottomia etenkin syysmyrskyissä. Toistaiseksi ainakin minä oletan, että Arvid Frisius kuoli vasta vuonna 1679.

Maininnat Arvid Frisiuksesta olivat jälleen hienoja löytöjä. Ensimmäisessä linkissä kerrotaan, että Rubellius olisi tullut ratsuväkirykmenttiin siirtyneen Arvid Frisiuksen tilalle elokuussa vuonna 1677. Tämä ajankohta on sattumalta sama, jolloin Isak Erikssonin mainitaan siirtyneen ratsuväkirykmentin ainakin palkkalistoille. Mitään salaliittoteorioita ei silti kannata kehitellä.

[Simotei]

Tarkoitat varmaan tätä kuittia 9.7.1677, jossa Arvid Frisius kuittaa laskun Huittisten kestikievarissa? Mutta mitä lukee Arvidin allekirjoituksen alla???


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11013775


ja toisessa kohtaa


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11013752


-Simo-

[Benedictus]

Tuo Gabriel Erici Rubellius eli Särki on kiinnsotava havainto, sillä hänen isänsä Tyrvännön kappalainen oli jossain vaiheessa yksi Isak Erikssonin isä vaihtoehto.

Erik Särki lienee ollut Lempäälän khr Johannes Mathias Särjen poika eli Johanneksen poika Clas mainittiin Järventaan Susanna Mårtensdotterin 2. puolisona. Heidän siskonsa taasen oli Karkun khr Colliniuksen vaimo.



1667/68 Gabriel Särki, myöhemmin Rubellius Gabriel Erici, Tavastensis 1945 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1945). Vht: Hattulan Tyrvännön kappalainen Erik Särki (Ericus Johannis, Rubellius, † 1676) ja Valborg Michelsdotter Maexmontanus. Ylioppilas Turussa 1667/68 Rubellius Gabr. Erici _ 94. — Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin (Remb. von Funckenin rykm.) eskadroonansaarnaaja 1677, palveli rykmentin mukana Liivinmaalla, ero 1679. Lohusuun (saks. Lohhusu) kirkkoherra (1678). Elossa 1701. Pso: Kristina Bock.
Veli: Hämeenkyrön kirkkoherra Johan Särki, myöh. Rubellius 1014 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1014) (yo 1653/54, † 1687).

[Jari Latva-Rasku]

Tarkoitat varmaan tätä kuittia 9.7.1677, jossa Arvid Frisius kuittaa laskun Huittisten kestikievarissa? Mutta mitä lukee Arvidin allekirjoituksen alla???

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11013775

ja toisessa kohtaa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11013752

-Simo-

Kiitokset! Tässä se oli yksi monista löydöistäsi, mutta ei tämäkään lukemattomista. Niitä on viime aikoina tarkistettu lukemattomia. Kuitissa mainittiin palvelijankin nälkä, "Måltÿd och Maat för mig och min tienare". Kyllä tästä sisällöstä oli kyse, muistini ei vain ollut seurannut minua eläkkeelle. Dementiaan ei onneksi voi sairastua, jos sitä varten ei ole muistia. Kirjanpidon päiväkirjassa, joka ei ollut nykymaailman tapaan päiväjärjestyksessä, oli samalle päivälle kirjattu Arvidin aiheuttama sama kustannus. Tapahtuma ei ollut Bornholmin onnettomuuden jälkeen, joten jää avoimeksi olisiko Arvidista myöhempikin löydös vielä elävänä. Castrensis Arvidin nimen alla tuskin tarkoittaa Riikan varuskuntaa, vaikka hän oli "Rigensis" eli oli todennäköisesti vanhimpana poikana ehkä syntynyt isänsä Johan Frisiuksen ollessa rykmentinpastorina Riikassa vuoden 1653 paikkeilla. Castrensis voisi tarkoittaa, että Arvid olisi joutunut linnaan, eli Turun linnaan. Vuonna 1677 Linnankadulla asui Isak Eriksson. Ties vaikka saman ikäiset kirjoitustaitoiset kirjoittelivat iltapuhteina yhdessä velkakirjoja Aurajoen rannoilla sijainneissa hollitalleissa. Huittisissa kirjoitettu kuitti voisi tarkoittaa, että Arvid oli tulossa tai menossa Järventaan tilalleen ja pysähtymispaikkoja olisi kaksi. Olisikohan Pöytyän pappila toinen, missä hänen isänsä kuoli vuonna 1672.

Kuitti on arvokas löydös, koska se voi olla hyvällä ruotsinkielen taidolla Arvid Frisiuksen hätäisesti itse kirjoittama. Käsiala muistuttaa säntillisemmin ainakin virallisempia tekstejä kirjoittaneen Isak Erikssonin kirjoitustyyliä, mikä voisi kertoa heidän aikakautensa kirjoitustyylistä. Lienee mahdotonta selvittää, olisiko Arvid Frisius ollut samaan aikaan Isak Erikssonin kanssa Turun Katedraalikoulussa, joka oli pappiskoulutukseen suuntautunut. Ainakin minulla oleva koulun matrikkeli alkaa vasta vuodesta 1670.

[Simotei]

Allekirjoituksessa C. Castrensis taitaa tarkoittaa Caplan Castrensis eli sotilasleirin kappalaista. Viisaammat ehkä osaavat kertoa. Itselle tuli ensin mieleen jotakin Astreniukseen viittaavaa :)


-Simo-

[Jari Latva-Rasku]

Allekirjoituksessa C. Castrensis taitaa tarkoittaa Caplan Castrensis eli sotilasleirin kappalaista. Viisaammat ehkä osaavat kertoa. Itselle tuli ensin mieleen jotakin Astreniukseen viittaavaa :)


-Simo-

Olihan mielenkiintoista, etenkin, koska tittelin valinta kertoisi huumorintajusta. Armeija oli muualla ja Arvid oli heinähelteillä Huittisten Lauttakylässä viettämässä rykmenttien välisiä vaihtoviikkojaan. Linna ja sotilasleiri, sehän on oikeastaan sama asia. Arvid Frisiuksen seuraaja rykmentinpastorina sitä ennen rykmentin saarnaaja oli Turun linnan kirjurin poika Michael Castrenius ja myös Sääksmäen Linnaisten Mattilasta alkunsa saaneita pappeja ja vähän muitakin kutsuttiin Castreniuksiksi. Kyllä nämä Astreniuksiin liittyvät, koska tosikolta vaikuttava Isak Eriksson tuskin välttyi tapaamasta näitä parempia hommia kyttääviä sotilaspappeja.

[Benedictus]

Lainaus:
Ensimmäisessä linkissä kerrotaan, että Rubellius olisi tullut ratsuväkirykmenttiin siirtyneen Arvid Frisiuksen tilalle elokuussa vuonna 1677. Tämä ajankohta on sattumalta sama, jolloin Isak Erikssonin mainitaan siirtyneen ratsuväkirykmentin ainakin palkkalistoille. Mitään salaliittoteorioita ei silti kannata kehitellä.


Gabriel Erici Särki-Rubelliuksen isä Ericus Johannis Särki oli siis Karkun khr Johannes Mathiae Colliniuksen vaimon veli.
Gabrielin serkkuja olivat siis Karkun khr Henrik Collinius, jonka vaimo oli Elisabeth Pacchalenius.
Veljensä:
1663/64 Johan Collinus, myöhemmin Collin Johannes Johannis, Satacundensis 1671 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1671). Vht: Karkun kirkkoherra Johan Collinus (Johannes Matthiæ, † 1671) ja Elisabet Johansdotter Särki.Pso: Katarina Persdotter Pacchalenius († 1723).
Veljensä:
(1652) Jakob Collinus Jacobus Johannis, Karckuensis 923 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=923). Vht: Karkun kirkkoherra Johan Collinus (Johannes Matthiæ, † 1671) ja Elisabet Johansdotter Särki. .
Pso: 1:o 1661 Valborg Thuronius († 1665); 2:o 1666 Katarina Hacks († 1680); 3:o ~1681 Maria Alanus († 1727).


Pitää huomata, että samoja sisaruksia ja Gabrielin serkkuja oli myös Piikkiön kihlakunnavouti Erik Larssonin vaimo Beata Collinus.


Ericus Särjen ja Elisabeth Särki-Collinuksen veli oli Clas Johansson Särki, joka oli siis Karkun Järventaan emännän Susanna Mårtensdotterin 2.puoliso.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52318716
Tässä SAY sivussa näkyy jostain syystä Järventakana ensin khr Johannes Mathiae ja vaimonsa Elisabeth Särki.

Seuraavaksi Susanna Mårtensdotter enka
1647 Clas Johansson Särki ja vaimo Susanna.


Khr Johannes Frisius osti Järventaan Susannan 1. puolison kappalainen Söfringin lapsilta. Frisiuksen yhteys Järventaa oli 1.vaimonsa sisar, joka oli kappalainen Säfringin 1. vaimo.



Kun katselee tuota yllä olevaa listaa tai sukusikermää, rupeaa tulemaan väkisin ajatusta, että olisiko Isak Eriksson kuitenkin Särki vaikka Rökkääksi eli kiiskeksi haukuttiinkin.


Jottenkin sopisi tuohon kalasoppaan, että Isak voisi olla Ericus Särjen poika, siis Gabrielin veli.

[P-L H]

Hei

Saisiko kukaan selvää tuosta kohdasta kun kerrotaan että Arvid Frisius on komennettu --------? cavallerie. Turku siinä ei ole.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=2821%2C2623%2C2176%2C1176

B.O.Lievensin sotilaiden mukana oli Rykmentin pastori Arvid Wellerus ja hän hukkui siinä Bornholmin onnettomuudessa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00478#?c=&m=&s=&cv=477&xywh=-575%2C2765%2C4085%2C2208

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Saisiko kukaan selvää tuosta kohdasta kun kerrotaan että Arvid Frisius on komennettu --------? cavallerie. Turku siinä ei ole.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=2821%2C2623%2C2176%2C1176

B.O.Lievensin sotilaiden mukana oli Rykmentin pastori Arvid Wellerus ja hän hukkui siinä Bornholmin onnettomuudessa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053983_00478#?c=&m=&s=&cv=477&xywh=-575%2C2765%2C4085%2C2208

t. Pirkko

Olisiko teksti "som bleef förordnadt undher cavallerie", eli tuli ratsuväen palvelukseen. Rykmentinpastori Wellerus hukkui armeijan mukana, eli mikäli Arvid olisi ollut rykmentinpastori, hän olisi kuollut ennen Wellerusta ja joulukuuta 1678. Ei kuitenkaan ole todistetta, että hän olisi ollut rykmentinpastori. Sellainen pesti olisi paremmasta palkasta huolimatta ajanut Arvidin kauas Karkusta ja saarnaajan paikka Karkun komppaniassa olisi myös ollut hyvä vaihtoehto. On se merkillistä, että niin samaan aikaan ratsuväkirykmentin palvelukseen tullut Arvid Frisius kuin Isak Eriksson puuttuvat luetteloista samaan aikaan. Koska Arvid kuoli, Isak Eriksson ilmestyi luetteloihin vasta myöhemmin. Isak kuitenkin näkyi Turussa vuosina 1677-78. Yksi selitys voisi olla, että rykmentti oli sodassa, jossa Arvid ja Isak eivät olisi olleet mukana.

[Benedictus]

Isak Eriksson saattaa olla tuo Isak Eriksson Hammarstierna.
sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95.


Ajallisesti sopisi tuohon alla olevaan veljessarjaan.
Tämä selittäisi Pachalenius suhteet. Erik Larssonin suhteet ja myös ehkä Lignipaeukset, joista joku taisi olla kummina.


Isakin nimittely rökkääksi sinänsä sopisi särjen solvaamiseksi.







1014 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1014) Särki, myöh. Rubellius, Johan, Hämeenkyrön kirkkoherra (yo 1653/54, † 1687) 1539 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1539) Särki, myöh. Rubellius, Mikael, Tyrvännön kappalainen (yo 1662, † 1719) 1945 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1945) Särki, myöh. Rubellius, Gabriel, Lohusuun kirkkoherra (yo 1667/68)

[Jari Latva-Rasku]

Khr Johannes Frisius osti Järventaan Susannan 1. puolison kappalainen Söfringin lapsilta. Frisiuksen yhteys Järventaa oli 1.vaimonsa sisar, joka oli kappalainen Säfringin 1. vaimo.

Kun katselee tuota yllä olevaa listaa tai sukusikermää, rupeaa tulemaan väkisin ajatusta, että olisiko Isak Eriksson kuitenkin Särki vaikka Rökkääksi eli kiiskeksi haukuttiinkin.

Jottenkin sopisi tuohon kalasoppaan, että Isak voisi olla Ericus Särjen poika, siis Gabrielin veli.

Erik Särjen ehkä nuorin eloon jäänyt poika Gabriel tuli ylioppilaaksi vielä vuonna 1667/8 eli iän puolesta ei olisi mahdotonta, etteikö Särjellä voisi olla saman ikäinen tai jonkin verran nuorempi poika Isak. Sellaista poikaa ei tietääkseni tunneta.

Kuka tahansa Astreniusten kantaisä Isak Eriksson sitten oli, vaihtoehtojen pitäisi olla yhteensopivia jo tiedetyn kanssa.

Isakin elämäntarina pystytään suhteellisen suurella varmuudella tunnistamaan elokuusta 1677 lähtien, jolloin hänet merkittiin ratsuväkirykmentin palkkalistoille katselmuskirjuriksi. Karkussa hän näkyy vasta useampia vuosia myöhemmin.

Olisi houkuttavaa väittää, että Järventaan Isak Eriksson olisi sama kuin samalla käsialalla pöytäkirjojen kopioita Turun lääninrahastossa kirjoittanut Isak Eriksson, joka kaiken lisäksi oli merkitty Turkuun silloin, kun häntä ei Karkusta löydy ja muu rykmentti oli sodassa eikä Karkussa. Tämä yhteys on kuitenkin oletus, vaikka vankka sellainen.

Lääninrahaston kirjurioppilas ja kirjuri, eli 2. ja 1. kirjuri, Isak Eriksson asuu esimiehensä Evert Feuchtingin luona Turussa ainakin vuosina 1675-78. Vuosista 1673-74 ei tiedetä, koska henkikirjoja ei ole löytynyt luettavaksi. Uskelan Äijälän ylioppilas Isak Eriksson yritti saada vuonna 1673 tselleen Uskelan Pukkilasta lampuotia, millaista ei Äijälässä aikaisemmin ollut. Se ei tarkoita, että Isak olisi muuttanut kesken vuoden 1673 Piikkiön kruununvoudin tehtävistä lääninrahaston hoitajaksi siirtyneen Evert Feuchtingin aluksi kopioita kirjoittavaksi kirjurioppilaaksi.

Äijälän Isak Eriksson myi ratsutilansa Evert Feuchtingin langolle kruununvouti Gustaf Erikssonille (Pihl) 450 + 117 velkaosuus Turskalle = 567 taalerin hintaan. Vaikka Isak Eriksson oli vielä vuonna 1688 vastaamassa maksamattomasta velkaosuudesta, eli elossa, se eikä ostajan lankosuhde Evert Feuchtingin kanssa tarkoita, ettei Äijälän Isak Eriksson voisi myydä Äijälän ilman panttausta kenelle vain. Vaikka Isak Eriksson oli aikanaan erittäin harvinainen nimi, sen voi arvioida vaikkapa aikansa tuomiokirjojen nimihakemistoista, se ei tee Äijälän Isak Erikssonia lääninrahaston kirjurioppilaaksi eikä kirjuriksi.

Vaikka Uskelan Äijälän Erik Jakobssonilla oli vuonna 1655 36 taalerin vaade, ja erikseen kolmen viljatynnyrin saatava, entiseltä Piikkiön Sauvalassa ja Halikon Immalassa asuneelta kruununvoudilta ja lainlukijalta Matts Eskilssonilta, se ei tarkoita, että Erikin vuonna 1654 kuollut puoliso Lisbeth/Lisa olisi Mattsin nimeltä tuntematon olemassa ollut tytär. Vaikka on perusteita olettaa, että Mattsin ehkä 1650-luvun puolivälissä kuollut puoliso Elin Antoniuksen- eli Tönnentytär voisi olla syntyisin Helsingin Seutulasta peräisin olleista suvuista, joihin kuuluivat Hammarstiernat, ei ole mahdollista väittää, että vuonna 1668 ylioppilaaksi tiedetty turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna olisi sama kuin Uskelan Äijälän ylioppilas Isak Eriksson. Ei edes, vaikka on perusteita Erikin kortteerivelkojen perusteella väittää, että Äijälän Isak Eriksson kävi veljensä kanssa Turussa katedraalikoulua.

Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen jälkeläisestä on tehty kattava YDNA-testi. Vaikka Äijälän Isak Erikssonilla tiedetään olleen veljet Jakob ja Axell, ja näiden veljesten isälinjaisia jälkeläisiä tähänastisesta poiketen löytyisi, on mahdollista, että veljekset olisivat äitinsä aikaisemmasta avioliitosta, eli eri isälinjaa. Erik Jakobssonin tiedetään huolehtineen myös toisen tunnetun puolisonsa Margareta Andersdotterin aikaisemman avioliiton lapsista. Onneksi kuitenkin tiedetään, että Erik Jakobssonin isänpuoleisen velipuolen Simon Jakobssonin isälinjaisia jälkeläisiä tunnetaan 1700-luvun puolelle useampia, vaikka heidän jälkeläisiään nykypäivän suuntaan ei ole pystytty selvittämään. Jos YDNA-vertailuja tehtäisiin, on ensihätään vaikea kuvitella, minne muualle ne suunnattaisiin, koska tarkoituksena ei ole löytää Tohlopin murhaajaa, vaan ainoastaan Iisakille syntysijat, tai muuttaa ne tuntemattomiksi.

[Benedictus]

Sinänsä ei liene mahfotonta etteikö Erik Särjellä plisi tuntematonta poikaa.


Erityisesti minua kiusaa, että sekä Pachaleniusten puolisot, että Erik Larssonin puoliso olisivat Isakin serkkuja jos olisi Särki.


Johannes Mathiae Särjen sukua ei tunneta, mutta nimi viitta vahvasti suomalaiseen juureen, mikä sopii hyvin myös dna testiin.

[Jari Latva-Rasku]

Sinänsä ei liene mahfotonta etteikö Erik Särjellä plisi tuntematonta poikaa.

Erityisesti minua kiusaa, että sekä Pachaleniusten puolisot, että Erik Larssonin puoliso olisivat Isakin serkkuja jos olisi Särki.

Johannes Mathiae Särjen sukua ei tunneta, mutta nimi viitta vahvasti suomalaiseen juureen, mikä sopii hyvin myös dna testiin.

Isak Erikssonin lasten ja lastenlasten kummit tai Isakin perheen omat kummittelut eivät antaneet selviä viitteitä, että Isakilla ja Julianalla olisi seudulla sukulaisia. Säätyläiset kummittelevat keskenään joka tapauksessa ja ainoastaan hahmottamiskyvyn puutteessa riutuva isäntä tai emäntä ei mene palkollisensa lapsen kummiksi.

Kirkonkirjoja voi matkan varrella olla tuhoutunut, kuten olen itsekin monessa paikassa joutunut toteamaan, Yleensä perinteinen sukututkimus, vaikka väärinpäin, 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun on varsin vaivatonta, kiitos SSHY:n valokuvattujen rippikirjojen ja luetteloiden sekä digiarkiston tietojen. Jos verrokkihenkilöitä ei valita todennäköisyyden mukaan, isälinjojen selvittäminen voi kuitenkin olla veret seisauttavaa puuhaa. Pitää välillä muistaa verrytellä, jotta ei saa veritulppaa.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin lasten ja lastenlasten kummit tai Isakin perheen omat kummittelut eivät antaneet selviä viitteitä, että Isakilla ja Julianalla olisi seudulla sukulaisia. Säätyläiset kummittelevat keskenään joka tapauksessa ja ainoastaan hahmottamiskyvyn puutteessa riutuva isäntä tai emäntä ei mene palkollisensa lapsen kummiksi.

Kirkonkirjoja voi matkan varrella olla tuhoutunut, kuten olen itsekin monessa paikassa joutunut toteamaan, Yleensä perinteinen sukututkimus, vaikka väärinpäin, 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun on varsin vaivatonta, kiitos SSHY:n valokuvattujen rippikirjojen ja luetteloiden sekä digiarkiston tietojen. Jos verrokkihenkilöitä ei valita todennäköisyyden mukaan, isälinjojen selvittäminen voi kuitenkin olla veret seisauttavaa puuhaa. Pitää välillä muistaa verrytellä, jotta ei saa veritulppaa.

Lupaava, mutta taatusti haastava selvitettävä voisivat olla Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin veljen Simonin poikalinjat.

Simon Jakobssonilla oli ainakin pojat Simon, Thomas, Bertil ja Jöran. Simonilla oli poika Thomas. Thomas ensimmäisellä olivat ainakin pojat Matts ja Simon. Tila autioituu noin vuonna 1680, jolloin se liitetään toiseen tilaan.

[P-L H]

Hei

Viikko sitten arvelin että Munsterskrifare Isak Erikson on ”kadonnut” jonnekin kun ei ollut enää Rytmestare Bernt Rebinderin komppaniassa kirjurina.

Olisiko mahdollisesti tämä Otto Wellingin Rykmentin 2 komppaniaan Munsterskrifare Anders G--? tilalle otettu Isak Erikson sama Isak joka oli Rebinderin komppaniassa. Anders on siirretty Everstin komppaniaan Helmikuussa 1678.

Otto Wellingin Rykmentistä vuosilta 1678-1679-1680 tehtyjä katselmuksia etsin, mutta en löytänyt.

Palkkaluettelo 1678
Nylands och Tavastehus Cavalleriregemente
Översten Otto Wellings Regementte 8.3.1679
2 compani

Predikant Hr Johan Woivalenius
Munsterskrifare Anders G------? avancerat till corpporal --- feb 1678
under Öfverstens comppanie ---- ---- i stället Isak Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00074#?c=&m=&s=&cv=73&xywh=163%2C184%2C3234%2C1863
(3 compani Predikant Hr Christer Melartopeus)
(4 compani Predikant Hr Gabriel Melartopeus)


Översten wälb Otto Wellings Regemente 25.3.1679
2 compani

Predikant Johan Woivalenius
Munsterskrifare Anders G---- till corporal Feb. 1678 Öfverstens comp,
--- i stället Isak Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00085#?c=&m=&s=&cv=84&xywh=2915%2C250%2C2362%2C1361

t.Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Viikko sitten arvelin että Munsterskrifare Isak Erikson on ”kadonnut” jonnekin kun ei ollut enää Rytmestare Bernt Rebinderin komppaniassa kirjurina.

Olisiko mahdollisesti tämä Otto Wellingin Rykmentin 2 komppaniaan Munsterskrifare Anders G--? tilalle otettu Isak Erikson sama Isak joka oli Rebinderin komppaniassa. Anders on siirretty Everstin komppaniaan Helmikuussa 1678.

Otto Wellingin Rykmentistä vuosilta 1678-1679-1680 tehtyjä katselmuksia etsin, mutta en löytänyt.

Palkkaluettelo 1678
Nylands och Tavastehus Cavalleriregemente
Översten Otto Wellings Regementte 8.3.1679
2 compani

Predikant Hr Johan Woivalenius
Munsterskrifare Anders G------? avancerat till corpporal --- feb 1678
under Öfverstens comppanie ---- ---- i stället Isak Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00074#?c=&m=&s=&cv=73&xywh=163%2C184%2C3234%2C1863
(3 compani Predikant Hr Christer Melartopeus)
(4 compani Predikant Hr Gabriel Melartopeus)

Översten wälb Otto Wellings Regemente 25.3.1679
2 compani

Predikant Johan Woivalenius
Munsterskrifare Anders G---- till corporal Feb. 1678 Öfverstens comp,
--- i stället Isak Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00085#?c=&m=&s=&cv=84&xywh=2915%2C250%2C2362%2C1361

t.Pirkko

Tämähän oli mielenkiintoinen löytö! Harvinainen nimi Isak Eriksson voi aina olla osuma oikeaan henkilöön. Hetken ajattelin, että viisi aikaisemmin löydettyä Isak Erikssonia, Hammarstierna, Äijälä, lääninrahasto ja T&P rvr katselmuskirjuri ja Järventaka voisivat keskenään eri todennäköisyyden asteilla olla jopa sama henkilö. Tämä uusi löydös vei vanhat ja uuden Isak Erikssonin vaeltamaan epäilyksen varjon laaksoon.

Wellingin rykmentin katselmuskirjuri siis meni korpraaliksi everstin komppaniaan Isak Erikssonin tilalle. Olisiko mahdollista, että everstin komppania olisi Turun ja Porin ratsuväkirykmentissä, jonka korpraali eli rykmentin varusmestari Taivassalon Hukaisten Isak Eriksson jo iäkkäänä ehkä kuoli saappaat jalassa?

[P-L H]

Hei

Tämä oli Hämeen läänin cavalleri rykmentti. Edellinen Eversti oli
Claes Ugla, k. Helmikuussa 1678 ja tilalle tuli Eversti Otto Welling.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00072#?c=&m=&s=&cv=71&xywh=2294%2C587%2C3473%2C1877

Katselmuskirjuri Anders G--- ylennettiin korpraaliksi Helmikuussa 1678
Everstin komppaniaan ja tilalle otettiin katselmuskirjuriksi Isak Erikson.
(oma tulkinta asiasta).

Palkkaluettelon ensimmäinen merkintä oli päivätty seuraavana vuonna
8.3.1679 ja toinen 25.3.1679. Sama Otto Wellingin rykmentti.

Jos Eversti Claes Uglan/Otto Wellingin rykmentin katselmus luettelot
löytyisi , niin niistä tuokin asia mahdollisesti selviäisi.

Taivassalon Hukaisten Isak Eriksonista on yhdet käräjät missä Isak
valittaa, että on joutunut tekemään töitä 10 vuotta ilman palkkaa.


t. Pirkko

[Simotei]

Kuka mahtoi olla paroni Berend Otto Liefwensin komppanian korpraali Isaac Eriksson vuonna 1675 ?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10975025
:rolleyes:


Lähetin tämän noin kuukausi sitten kun kuvittelin Taivassalon Iisakin jo kuolleen, koska muistiinpanoissani oli joitain merkintöjä Isak Erikssonin lesken jutuista Raaseporin käräjiltä 1659-60. Nyt en tähän hätään löytänyt kuin nämä kaksi Tammisaaresta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11643852
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11643860

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tämä oli Hämeen läänin cavalleri rykmentti. Edellinen Eversti oli
Claes Ugla, k. Helmikuussa 1678 ja tilalle tuli Eversti Otto Welling.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00072#?c=&m=&s=&cv=71&xywh=2294%2C587%2C3473%2C1877

Katselmuskirjuri Anders G--- ylennettiin korpraaliksi Helmikuussa 1678
Everstin komppaniaan ja tilalle otettiin katselmuskirjuriksi Isak Erikson.
(oma tulkinta asiasta).

Palkkaluettelon ensimmäinen merkintä oli päivätty seuraavana vuonna
8.3.1679 ja toinen 25.3.1679. Sama Otto Wellingin rykmentti.

Jos Eversti Claes Uglan/Otto Wellingin rykmentin katselmus luettelot
löytyisi , niin niistä tuokin asia mahdollisesti selviäisi.

Taivassalon Hukaisten Isak Eriksonista on yhdet käräjät missä Isak
valittaa, että on joutunut tekemään töitä 10 vuotta ilman palkkaa.


t. Pirkko

Minulla on satoja huonolaatuisia kuvakaappauksia sotilasrullista. Käsittääkseni oheisessa vuodelta 1678 olevassa, Turun ja Porin ratsuväkirykmentin komentajan 1. eli Taivassalon kompaniassa, eli henkikomppaniassa, ei enää mainita Hukaisten Isak Erikssonia ja furiirina olisi Anders Andersson. Furiiri on eräänlainen huoltokorpraali, joka vastasi majoituksesta ja muonituksesta. Kirkkoherran pojasta Isak Erikssonista käytettiin myös sotilasarvoa korpraali, vaikka hän oikeastaan oli ja kutsuttiin pitkän uran jälkeen everstin komppanian eli rykmentin varusmestariksi. Varusmestari oli furiiri uransa huipulla, eli vastasi majoituksen ja muonituksen lisäksi muistakin huoltohommista. Myös Hukaisten Isak Erikssonin ura alkoi katselmuskirjurina 1650-luvulla ja hän peri korpraalin pestin veljeltään Erik Erikssonilta. Laitoin lisäksi saman komppanian päällystön Norjan sodasta samana vuonna, toivottavasti löysin oikean luettelon, mistä näkee vakituisen ja sotaan kootun miehityksen eron. Komppania sitten jatkoi matkaansa hukkumaan Bornholmin edustalle joulukuussa vuonna 1678.

[JHissa]

Minulla on satoja huonolaatuisia kuvakaappauksia sotilasrullista. Käsittääkseni oheisessa vuodelta 1678 olevassa, Turun ja Porin ratsuväkirykmentin komentajan 1. eli Taivassalon kompaniassa, eli henkikomppaniassa, ei enää mainita Hukaisten Isak Erikssonia ja furiirina olisi Anders Andersson. Furiiri on eräänlainen huoltokorpraali, joka vastasi majoituksesta ja muonituksesta. Kirkkoherran pojasta Isak Erikssonista käytettiin myös sotilasarvoa korpraali, vaikka hän oikeastaan oli ja kutsuttiin pitkän uran jälkeen everstin komppanian eli rykmentin varusmestariksi. Varusmestari oli furiiri uransa huipulla, eli vastasi majoituksen ja muonituksen lisäksi muistakin huoltohommista. Myös Hukaisten Isak Erikssonin ura alkoi katselmuskirjurina 1650-luvulla ja hän peri korpraalin pestin veljeltään Erik Erikssonilta. Laitoin lisäksi saman komppanian päällystön Norjan sodasta samana vuonna, toivottavasti löysin oikean luettelon, mistä näkee vakituisen ja sotaan kootun miehityksen eron. Komppania sitten jatkoi matkaansa hukkumaan Bornholmin edustalle joulukuussa vuonna 1678.
Furiiri on suomeksi majoitusmestari
https://www.genealogia.fi/lyhenteita
four fourier majoitusmestari furir

[Jari Latva-Rasku]

:rolleyes:


Lähetin tämän noin kuukausi sitten kun kuvittelin Taivassalon Iisakin jo kuolleen, koska muistiinpanoissani oli joitain merkintöjä Isak Erikssonin lesken jutuista Raaseporin käräjiltä 1659-60. Nyt en tähän hätään löytänyt kuin nämä kaksi Tammisaaresta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11643852
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11643860

Ohessa on kuva Taivassalon 1. komppanian päällystöstä vuodelta 1674, jolloin Hukaisten Isak Erikssonia kutsuttiin korpraaliksi. Isak Eriksson-niminen vastasi 1620-luvulla Uskelan Äijälän ratsupalveluksesta, mikä tekee muutkin kuin Järventaan ja Äijälän Isak Erikssonit mielenkiintoisiksi. Minulla ei ole aavistustakaan, kuka tällainen varhainen kaima voisi olla ja mitä tekemistä hänellä oli Äijälän kanssa. Käsittääkseni Äijälän tilat olivat jo silloin perintötiloja. Kyseessä voi tietenkin olla joku, joka sai palkkansa Äijälän kylästä eikä mikään ratsutilallinen.

[Jari Latva-Rasku]

Furiiri on suomeksi majoitusmestari
https://www.genealogia.fi/lyhenteita
four fourier majoitusmestari furir

Näinhän se on, eli hän oli huoltoaliupseeri. Ohessa on jäljennetty maininta Hukaisten Isak Erikssonista, jossa tittelinä oli "Qvartermästare".
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325968
Katselmusluetteloissa tittelinä oli korpraali tai furiiri, mutta voi olettaa, että Hukaisten Isak Eriksson oli rykmentin keskeinen huoltoaliupseeri, koska hän palveli pitkään isänsä ja enonsa seurakunnassa rykmentin päällikön komppaniassa. Tehtävän sisältöjä tai ainakin suorituksia on yhtä paljon kuin niiden tekijöitä, mutta ehkä silti Isakin rooli oli suurin piirtein kuvatulla tavalla. Isak Eriksson varusti Hukaisista kahta ratsukkoa, veli herra Israel toiselta ratsutilalta yhtä ja lanko Måns Larsson Lokalahdelta yhtä. Lisäksi tulivat Isakin ja langon puolisoiden nimismiesisän ratsumiehet. Tällaisella voi olla vaikutusta tehtävien muodostamisessa.

[Simotei]

Sori, että heittelen näitä tarkistamattomia kommentteja Isaak Erikssonista. Käyn vain läpi muistiinpanojani kymmenen vuoden takaa kyseisestä aiheesta enkä enää muista mihin lopputulokseen silloin päädyin.


Kuitenkin tässä yksi Isak Eriksson Scrennerus Tenholan Kiskosta vuonna 1689.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3864224

[Jari Latva-Rasku]

Sori, että heittelen näitä tarkistamattomia kommentteja Isaak Erikssonista. Käyn vain läpi muistiinpanojani kymmenen vuoden takaa kyseisestä aiheesta enkä enää muista mihin lopputulokseen silloin päädyin.

Kuitenkin tässä yksi Isak Eriksson Scrennerus Tenholan Kiskosta vuonna 1689.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3864224

Jos etsittävän henkilön nimi olisi vaikkapa Jakob Mattsson, ei kannattaisi vaivautua miettimään yhteyttä, mutta Isak Eriksson oli harvinainen nimi ja ajankohta vuonna 1689 oikea. Esimerkiksi oli merkittävä löytö, kun aikoinaan havaitsit entisen Uskelan Äijälän Isak Erikssonin selittelemässä velkojaan Turussa kämnerinoikeuden pöytäkirjassa vuonna 1688. Siitä voi päätellä, että hän oli elossa ainakin istunnon ajan. Sitä ennen olikin arvuuteltu, oliko Uskelan Äijälän Isak Eriksson vaikkapa kuollut. Mitään perinteisiä välineitä pulssin tarkistamiselle ei mittavan lukuharjoituksen ja sattumaosuman ohella ollut olemassa, ellei nyt tuomiokirkkoon, tai tulipalon, Ryssän vihan tai humalassa hääränneen kappalaisen välttäneeseen luetteloon tullut haudatuksi. Oikeudessa käytetty nimi oli kunniakkaasti Isak Eriksson ilman muita määreitä, ei Hammarstierna, Kentzer, Äijälensis tai Järfventakaensis, tai edes jo siihen aikaan "opbördsskifvare". Määre oli asian kannalta merkityksetön, mutta Äijälän kauppa ja perustalon hinnan suuruinen velka Turskalle oli. Turussa oli siihen aikaan 3000+ asukasta ja mainitsemisen arvoisia ehkä kymmeniä tai satoja. Lähdin yli 40 vuotta sitten reuna-alueineen samankokoisesta kylästä, ja vieläkin muistan isonenäiset ja muut poikkeusyksilöt sekä kuka oli murhannut kenet, oikeudessa todettuna tai ihan muuten vaan. Kaikki ei valitettavasti ole kirjoissa.

Kun Tammisaaren tuomiokirjaa lukee, olisiko nimi kuitenkin Schennerus? Oli miten oli, niin Hiski kuin netti ei tällaisista nimistä ensiyrittämällä vinkkiä hörähtänyt, eli mistään suomalaisen elämänmenon airueesta ei ollut kyse. Joku voisi miettiä, mikä ihmeen Iisakki oli kyseessä, koska hevosen kaupasta kiisteltiin. Toisaalta vinoon kirjoittanut kirjuri ei vasenkätisenä vaikuttanut sen enempää luotettavalta. Tuli epäilyksen varjo mistä vain, kyllä tällainen vaihtoehtoinen Isak Eriksson kannattaa muistiin laittaa, sillä olisi vallan erinomaista, jos voitaisiin poistaa mahdollisuus, että Astreniusten kantaisä oli uskelalaisen rusthollarin ja rälssivoudin ylioppilaspoika. Turkulaisen käsityöläisen tai porvarin poika olisi todennäköisempi vaihtoehto Karkkuun muuttaneeksi kirjuriksi, mutta todennäköisyys ei vielä tee vapaaehtoiseksi.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tämä oli Hämeen läänin cavalleri rykmentti. Edellinen Eversti oli
Claes Ugla, k. Helmikuussa 1678 ja tilalle tuli Eversti Otto Welling.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00072#?c=&m=&s=&cv=71&xywh=2294%2C587%2C3473%2C1877

Katselmuskirjuri Anders G--- ylennettiin korpraaliksi Helmikuussa 1678
Everstin komppaniaan ja tilalle otettiin katselmuskirjuriksi Isak Erikson.
(oma tulkinta asiasta).

Palkkaluettelon ensimmäinen merkintä oli päivätty seuraavana vuonna
8.3.1679 ja toinen 25.3.1679. Sama Otto Wellingin rykmentti.

Jos Eversti Claes Uglan/Otto Wellingin rykmentin katselmus luettelot
löytyisi , niin niistä tuokin asia mahdollisesti selviäisi.

Taivassalon Hukaisten Isak Eriksonista on yhdet käräjät missä Isak
valittaa, että on joutunut tekemään töitä 10 vuotta ilman palkkaa.

t. Pirkko

Löytöä Hämeestä ei saa vähätellä. Toisessa palkkaluettelon samaa tapahtumaa tarkoittavassa tekstissä tultiin tilalle ja toisessa oltiin vielä katalampia, sillä otettiin työn sijasta palkka (löhnen). Toisessa nimen voisi väittää olevan Anders Andersson, joka voisi viitata Turun ja Porin everstin rykmentin "huolto"korpraaliin Anders Anderssoniin. Anders ei ollut mikään muotinimi, joten sekin kertoo jotain. Toisessa tekstissä oli ikään kuin nimi Anders Grätte? Vaikka olen ruotsinkielellä ikuisuuksia sitten suorittanut kaksi ylempää korkeakoulututkintoa ja käyttänyt töissä ja vapaa-aikana ruotsia kymmeniä vuosia lähes päivittäin niin paperilla kuin huulilla, näistä kirjurinkoukeroista ja toisiaan muistuttavista kirjaimista saa usein vain päänsäryn. Asiakirjaruotsin osaajat ovat arvokkaita. Ikivanhat tekstit kirjoitettiin kuin koneella, mutta sitten tuli kiire tehdä jotain muuta. Grätten tapainen nimi voisi olla Hollannissa tai Belgian flaamilaisilla, mistä tuskin oli kyse. Toisaalta kutsuminen ainoastaan Andersiksi ja sukunimi ei olisi nimi, tuntuu vielä älyttömämmältä.

Hukaisten Isak Erikssonin elanto tuskin oli sotilaspalkasta kiinni, mutta huono oli hänen kohtelunsa, jos palkkaa ei kymmeneen vuoteen maksettu. Oli kuitenkin ihailtavaa, että Isak antoi roposensa köyhälle Ruotsin kruunulle kiivaiden rajankäyntien aikaan.

[P-L H]

Hei

Noissa armeijan rullissa toistetaan muutokset aina samalla kaavalla.
Sotilasarvo, henkilön nimi, ylennys tai siirto ja tilalle tällätyn (stället)
sotilaan nimi.

Eversti Otto Wellingin 2 komppaniaan tullut katselmuskirjuri Isak Erikson
kannattaisi myös selvittää. Tuskin on ihan pystymetsästä repäisty kirjuriksi.

Jos vielä löytyisi Eversti Claes Uglan Adelsfanan katselmus luettelot
Ruotsin arkistosta.

Sotilasrulla 1783
Eversti Otto Welling Regemente
Major och Ryttmestare Diedric Fredrich Pattkull
Qvartermestare Anders Grotto
Predikant Johannes Voivalenius
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00067#?c=&m=&s=&cv=66&xywh=2880%2C1794%2C2194%2C1186

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Noissa armeijan rullissa toistetaan muutokset aina samalla kaavalla.
Sotilasarvo, henkilön nimi, ylennys tai siirto ja tilalle tällätyn (stället)
sotilaan nimi.

Eversti Otto Wellingin 2 komppaniaan tullut katselmuskirjuri Isak Erikson
kannattaisi myös selvittää. Tuskin on ihan pystymetsästä repäisty kirjuriksi.

Jos vielä löytyisi Eversti Claes Uglan Adelsfanan katselmus luettelot
Ruotsin arkistosta.

Sotilasrulla 1783
Eversti Otto Welling Regemente
Major och Ryttmestare Diedric Fredrich Pattkull
Qvartermestare Anders Grotto
Predikant Johannes Voivalenius
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00067#?c=&m=&s=&cv=66&xywh=2880%2C1794%2C2194%2C1186

t. Pirkko

Kuten todettua, esiin tulleen Isak Erikssonin persoona on oleellinen, sillä hän voisi olla sama tai eri kuin Hammarstierna, Äijälän, lääninrahaston tai Järventaan Isak Eriksson tai joku muu. Voisi olla mahdollista, että lääninrahaston ja Järventaan Isak Erikssonin voisi erotella eri henkilöksi. Katedraalikoulun salissa on voitu sormille lyömällä opettaa kirjoittamaan samalla tavalla ja Isak Erikssonien käsialat Turussa ja Karkussa vain muistuttaisivat toisiaan sekä yhteydet isä-poika Feuchtingiin ja kruununvouteihin olisivat sattumaa.

Isak Eriksson tuli Turun ja Porin rvr:n palvelukseen palkkaluetteloon elokuussa 1677, mutta kovisteli palkkatiloja 1680-luvun alussa ja mainittiin katselmusluettelossa vuonna 1683. Sitä ennen ei tosin luetteloita tainnut olla tai löytyä muuta kuin ehkä vuodelta 1679? Toivottavasti ei käy niin, että keinoja selvittää Isak Erikssonien sijainteja ei ole käytettävissä. Ennen oltiin järkevämpiä ja tuskin muusta maksettiin kuin tehdystä työstä, jos siitäkään, eli ei ollut rekryyttien moninkertaisiin värväytymisiin houkuttavia "sign-in bonuksia". Yksi vaihtoehtoinen selitys Isak Erikssonin sielunvaellukselle palkkaluetteloissa ilman inkarnaatiota katselmusluetteloiden lihallisuuteen voisi olla, että hän oli ainakin vuosina 1677-78 koko ajan Turussa ja palveli kahta rykmenttiä. Ainakin samassa rykmentissä oli tavallista, että saman nimisiä katselmuskirjureita ja saarnaajia oli eri komppanioissa. Armeija oli sodassa ja oli lähes yhden tekevää, missä rykmentin emämaan päällystö oli, kunhan ei muualla kuin postireitin ja ruotsinlaivojen solmukohdassa Turussa. Postireitti Ruotsiin meni Taivassalon kautta.

Mielenkiintoista, kun Grotto-nimi löytyi, Se on aivan hyvin voitu ennen vuotta 1683 kirjoittaa hieman eri tavalla. Grotta on luola, onkalo, potero tai vastaavaa. Norjassa on käytetty grotto-sanaa vastaavassa merkityksessä. Näyttäisi, että meillä oli Anders Anderson sekä Anders Andersson eli Anders Grotto melkein samassa tehtävässä kahdessa ei rykmentissä. Sehän on täysin mahdollista, kuten kaksi eri Isak Erikssonia.

Claes Johansson Uggla kuoli vuonna 1676 ja everstiluutnantti Claes Claesson Uggla vuonna 1678, eli heitäkin oli kaksi saman nimistä.

[Jari Latva-Rasku]

Löysin kuvakaappauksen Karkun ratsutilallisten luettelosta elokuulta vuodelta 1679, missä mainitaan her Arved Frisi enka. Arvid oli siis kuollut.

Toisessa kuvassa Lars Saflerus mainitaan Porin jvr:n luettelossa vuonna 1684.

Kolmas kuva on Karkun komppanian päällystö vuonna 1678, missä ei Isak Eriksson näy.

Neljännessä ja viidennessä kuvassa Hukaisten Isak Eriksson näkyy ensin äitinsä rakuunana vuonna 1654 ja sitten katselmuskirjurina vuonna 1654. Onhan se ratsastaminen kiva harrastus, mutta... Sen enempää kuvia ei pystynyt yhteen postaukseen liittämään. Vuonna 1656 Isak Eriksson oli jo korpraalina. Vuonna 1650 korpraalina vielä oli veli Erik Eriksson. Vuonna 1679 korpraali Isak Eriksson vielä näkyi Hukaisten ratsupalveluksesta vastaavana rusthollarina.

[Jari Latva-Rasku]

Mielenkiintoista, kun Grotto-nimi löytyi, Se on aivan hyvin voitu ennen vuotta 1683 kirjoittaa hieman eri tavalla. Grotta on luola, onkalo, potero tai vastaavaa. Norjassa on käytetty grotto-sanaa vastaavassa merkityksessä. Näyttäisi, että meillä oli Anders Anderson sekä Anders Andersson eli Anders Grotto melkein samassa tehtävässä kahdessa ei rykmentissä. Sehän on täysin mahdollista, kuten kaksi eri Isak Erikssonia.


Seuraava kommentti on aivan pakko kirjoittaa 200 kertaa Shipholin lentokentän ulko-ovesta jompaan kumpaan suuntaan kulkeneena. Anders Grotton nimi muistutti vuonna 1678 kirjoitettuna Grätteä, koska viimeinen kirjain oli kuin e ja aikaisemman vokaalin päällä oli lapaantunut s tai pilkut yhteen kirjoitettuna. Voisi myös olla kyse u-kirjaimesta, sillä niitä kruunattiin heittomerkillä. Grutto tarkoittaa hollanniksi lintua kuiri, joita lapsena oli tapana kivitellä kavereiden kanssa pelloilla, niitä silloin riitti. Tällainen pitkänokkaisen linnun nimi voisi olla kavereiden hollantilaisilta palkkasotilailta oppima ystävällinen kutsumanimi pitkänokkaisesta kaveristaan. Luola on hollanniksi grot. Ruotsinkielen taitoinen pystyy sujuvasti lukemaan hollantilaisia sanomalehtiä, mutta puhua kannattaa vasta, jos henki on menossa.

[Jari Latva-Rasku]

Oheisessa kuvakaappauksessa on muutama Karkun komppanian upseeri lokakuussa 1679.

[Simotei]

Jatkan näitä vanhojen muistiinpanojeni kaivelua ja putkahti vastaan Tenholasta korpraali Per Eriksson ja veljensä rykmentinkirjuri Isaak Eriksson 1654, jonka vaimo Hebla Brandt.



http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=680328

[Matti A. Nieminen]

Hei

Tässä vähän tarkennusta Hukaisten Isak Erikssonin sotilasuraan:

Isak aloitti sotilasuransa viimeistään jo vuonna 1647. Hän näkyy 4.1.1647 Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin Alexander Redwenin komppaniassa katselmuskirjurina. Häntä ei mainita vielä saman komppanian katselmuksessa 1644. Isak oli aluksi kahdeksannen, sitten seitsemännen, kuudennen ja lopulta vuonna 1656 ensimmäisen eli henkikomppanian kirjuri.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065713_00025 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065713_00025)

Isak ylennettiin pian henkikomppanian furiiriksi, missä virassa hän näkyy komppanian ollessa leiriytyneenä Kööpenhaminan edustalla 1660.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053725_00059 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053725_00059)

Isak ylennettiin furiirista korpraaliksi 1668. Ylennys mainitaan katselmuksessa Turussa 14.11.1671.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00279 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00279)

Isak sai eron henkikomppanian 2. korpraalin virasta vanhuutensa ja sairaalloisuutensa vuoksi 9.7.1675 ja sai nauttia koko vuoden palkan edukseen.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065736_00029 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065736_00029)

Isak on hyvinkin saattanut eronsa jälkeen tulla toisiin ajatuksiin ja on ottanut uuden pestin Uudenmaan ja Hämeen ratsurykmenttiin ja tyytynyt vanhaa miestä hieman vähemmän rasittavaan katselmuskirjurin virkaan.

Terveisin
Matti Nieminen

[Jari Latva-Rasku]

Jatkan näitä vanhojen muistiinpanojeni kaivelua ja putkahti vastaan Tenholasta korpraali Per Eriksson ja veljensä rykmentinkirjuri Isaak Eriksson 1654, jonka vaimo Hebla Brandt.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=680328

Meillä on siis Tenholan Räkÿbyssä eli Rekubyssä Erik Larsson, jolla mainitaan pojat Mårten, Per ja Isak sekä tytär Elisabet eli Lisbetta vielä vuonna 1645. Per Eriksson mainitaan ensimmäisen kerran korpraalina vuonna 1653 kuten myös myöhempi kapteeni Mårten Eriksson luutnanttina. Vaikka samana vuonna Rekubyssä oli Isak Eriksson ja Hebla Brand, Heblaa ei kerrota vaimoksi. Lisäksi oli veljen vaimo Märta, joka voisi olla Märtenin puoliso. Sitten vuonna 1654 Hebla mainitaan rykmentinkirjuri Isak Erikssonin puolisoksi.

Mårten Eriksson kuoli viimeistään vuonna 1670, jolloin hänet mainitaan kuolleena. Onhan näitä Mårten Eriksson-nimisiä kapteeneja. Ei voi olettaa, että Tenholan Mårten Eriksson olisi sama kuin Sauvon kirkonkylän myöhemmin Evert Feuchingin haltuun tulleen säterirusthollin korpraali, luutnantti ja lopulta kapteeni Mårten Eriksson Winter, koska Winter oli elossa vielä vuoden 1670 jälkeen. Karkun käräjillä vuonna 1696 perintöjutun yhteydessä mainittu Kristoffer Platzmanin puolison Magareta Eriksdotterin perijä furiiri Erik Mårtensson Winter liittyy ennemmin Sauvon kuin Tenholan Mårten Erikssoniin.

Oheisessa kuvakaappauksessa mainitaan Turun ja Porin rvr:n rykmentin komentajan komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson. Voisi väittää, että hän ei ollut kirkkoherraisästään huolimatta Hukaisten Isak Eriksson, vaan Tenholan rykmentinkirjuri Isak Eriksson, joka voisi olla vanhempi ja kokeneempi.

Tenholan Isak Erikssonin puolisosta Hebla Brandtista tuli mieleen aikoja sitten tekemäsi tuomikirjapoiminta, jossa äijät kiistelevät morsiamen sijasta morsiuskruunusta. En lähtenyt tapausta penkomaan.

Halikon ja Uskelan käräjät 23-24.11.1643
Clas Jacobsson (i Händälä) riitelee Clemet Henderssonin (i Walkjerfvi) kanssa "Bruud Cruna"sta. Clemet näytti Hans Brandtin ja uskottujen miesten todistuksen 11.11.1624, jossa hänet velvoitetaan ylläpitämään perintöä Walkjärvellä. Kyse on ilmeisesti Sigfred Peerssonin perinnöistä (?).

Uskelan Äijälän ratsupalveluksesta vastasi 1620-luvulla joku Isak Eriksson. Hän tuskin oli sama kuin Tenholassa.

Uskelan Äijälän Erik Jakobssonilla mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1649 puoliso Lisbeta eli Lisa.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tässä vähän tarkennusta Hukaisten Isak Erikssonin sotilasuraan:

Isak aloitti sotilasuransa viimeistään jo vuonna 1647. Hän näkyy 4.1.1647 Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin Alexander Redwenin komppaniassa katselmuskirjurina. Häntä ei mainita vielä saman komppanian katselmuksessa 1644. Isak oli aluksi kahdeksannen, sitten seitsemännen, kuudennen ja lopulta vuonna 1656 ensimmäisen eli henkikomppanian kirjuri.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065713_00025 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065713_00025)

Isak ylennettiin pian henkikomppanian furiiriksi, missä virassa hän näkyy komppanian ollessa leiriytyneenä Kööpenhaminan edustalla 1660.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053725_00059 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053725_00059)

Isak ylennettiin furiirista korpraaliksi 1668. Ylennys mainitaan katselmuksessa Turussa 14.11.1671.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00279 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053871_00279)

Isak sai eron henkikomppanian 2. korpraalin virasta vanhuutensa ja sairaalloisuutensa vuoksi 9.7.1675 ja sai nauttia koko vuoden palkan edukseen.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065736_00029 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065736_00029)

Isak on hyvinkin saattanut eronsa jälkeen tulla toisiin ajatuksiin ja on ottanut uuden pestin Uudenmaan ja Hämeen ratsurykmenttiin ja tyytynyt vanhaa miestä hieman vähemmän rasittavaan katselmuskirjurin virkaan.

Terveisin
Matti Nieminen

Kiitokset monia ajatuksia herättäneestä viestistäsi. Simon viestissä mainitaan rykmentinkirjuri Isak Eriksson Tenholassa vuonna 1654. Turun ja Porin rvr:ssä tiedetään olleen samoihin aikoihin saman niminen rykmentinkirjuri Isak Eriksson, ehkä Hukaisten Isak Eriksson. Koska jostain merkillisestä syystä Hukaisten ratsumiehenä mainitaan juuri samaan aikaan Isak Eriksson, olisiko mahdollista ajatella, että meillä oli kaksi eri Isak Erikssonia? Voisi olla mahdollista, että ratsumies olisi myös katselmuskirjuri, mutta se ei ole kovin todennäköistä.

Komentajan 1. komppanian katselmuskirjuri voisi samalla olla rykmentinkirjuri, joka oli paremmin palkattu tehtävä kuin katselmuskirjuri. Kyse oli hallinto- ja talouspäällikön tapaisesta tehtävästä, kun katselmuskirjuri oli kuin miehistöreskontranhoitaja. Matti Waltan virkamiesmatrikkelissa oli rykmentinkirjurin palkaksi oletettu jopa 120 taaleria, majoitusmestarin 50 taaleria sekä katselmuskirjurin, että korpraalin 40 taaleria. En tiedä, olisiko mahdollista, että ratsuväen korpraali tienaisi enemmän, koska heitä oli vähemmän kuin jalkaväessä.

Vasta vuonna 1694 Valborg (Andersdotter) mainitaan Hukaisissa korpraalin leskenä. Mitä ilmeisimmin elossa ollut "Qvartermästare" Isak Eriksson mainitaan viimeisen kerran Hukaisten henkikirjassa vuonna 1668, eli hän on jo silloin ollut vanha kuin sotilaan saapas.

[Jari Latva-Rasku]

Tenholan Isak Erikssonin puolisosta Hebla Brandtista tuli mieleen aikoja sitten tekemäsi tuomikirjapoiminta, jossa äijät kiistelevät morsiamen sijasta morsiuskruunusta. En lähtenyt tapausta penkomaan.

Halikon ja Uskelan käräjät 23-24.11.1643
Clas Jacobsson (i Händälä) riitelee Clemet Henderssonin (i Walkjerfvi) kanssa "Bruud Cruna"sta. Clemet näytti Hans Brandtin ja uskottujen miesten todistuksen 11.11.1624, jossa hänet velvoitetaan ylläpitämään perintöä Walkjärvellä. Kyse on ilmeisesti Sigfred Peerssonin perinnöistä (?).




Ohessa löytyy yllä mainitun käräjäjutun osapuolia Valkjärvellä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944576

Hebla Brand(t) oli Johan Brandin tytär eli Isak Eriksson tuskin oli mikään ainakaan kykemätön nousukaskirjuri.
http://runeberg.org/frfinl/0058.html

Ennen ei ymmärretty, miten stressaavaksi voi muodostua vaatimus katselmuskirjuroida useampi komppania ja rykmentti siinä ohessa, sillä alla näkyy ainoastaan fru Hebla Brandt ilman puolisoa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=680397

Samalla Germundbyn kylällä Heblan kanssa asui Christer Gyllenhierta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=680392

Kenellä nyt ei olisi Christerin kanssa rahariitoja, mutta ainakaan Uskelan Äijälän Erik Jakobssonlla ei ollut.

Halikon ja Uskelan käräjät 5-7.6.1653
Asetettiin joukko miehiä sovittelemaan raha-asiaa majuri Johan Christerssonin (till Wyborg) ja Erich Jacobsson (i Äijälä) välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783277

[Matti A. Nieminen]

Jatkan näitä vanhojen muistiinpanojeni kaivelua ja putkahti vastaan Tenholasta korpraali Per Eriksson ja veljensä rykmentinkirjuri Isaak Eriksson 1654, jonka vaimo Hebla Brandt.


Hei

Katselmustietojen valossa tuo SAY:ssa 1654 näkyvä Tenholan rykmentinkirjuri Isak Eriksson on juuri sama mies kuin TRR:ssä 1647-75 palvellut Isak Eriksson.

1651 katselmuskirjuri Isak Eriksson ja korpraali Per Eriksson näkyvät samassa TRR:n ratsumestari Liustran komppaniassa. Samassa komppaniassa palveli myös Tenholan ratsumiehiä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053632_00031 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053632_00031)

1652 Isak ja Per ovat edelleen Liustran komppaniassa. Rykmentinkirjurina on Henrik Henriksson Skening, joka on samalla myös henkikomppanian katselmuskirjuri.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065718_00021 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065718_00021)

1653 Isak on siirtynyt henkikomppanian katselmuskirjuriksi ja samalla hänestä on tullut myös rykmentinkirjuri, mihin on saanut valtakirjan "Isach Erichsson efter fullmacht af den --" (Sivu revennyt päivämäärän kohdalta.)
Per on edelleen Liustran komppanian 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065719_00022 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065719_00022)

1654 Isak on nyt henkikomppanian katselmuskirjuri ja samalla rykmentinkirjuri. Per Eriksson on edelleen Liustran 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00040 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00040)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00014 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00014)

Terveisin
Matti Nieminen

[P-L H]

Hei

Kun Taivassalon Hukaisten Isak Erikson valitti ilman palkkaa olemisesta
niin se oli muistaakseni samoihin aikoihin kun äidin Helena Mårtensdtr
jälkeen oli perinnönjako. Tuomiokirja kortistosta löytyi merkintä käräjistä,
nyt uudelleen etsittynä en enää löytänyt sitä korttia.

Taivassalon käräjät 22.-25.10.1688
Mainitaan autuaan korpraalin Isak Eriksonin leski Walborg Andersdotter
ja korpraalin poika Claes Isakson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856455

Sotilasrulla 1675
Överst, Ryttmestare Berndt.O.Lievens Regement katselmus 2.7.1675

Corporal Isak Erikson

(Lisäteksti sivun reunassa on korpraali Simon Henriksonin kohdalla)

Bemene ryttare
Hukais Isak Erikson - Ryttare Staffan Johanson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053915_00253#?c=&m=&s=&cv=252&xywh=2351%2C825%2C3019%2C1631

Sotilasrulla 1677
Överst, Rytmestare Berndt.O.Lievens Regement katselmus 10.1.1677
Isak Erikson ei ole enää korpraalina
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053949_00087#?c=&m=&s=&cv=86&xywh=872%2C37%2C4784%2C2586

Töfsala socken
Hukais - Ryttare Staffan Johanson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053949_00088#?c=&m=&s=&cv=87&xywh=-267%2C538%2C3954%2C2137

t. Pirkko

[Matti A. Nieminen]

Hei

Isak Erikssonin sotilasura näyttää lopullisesti päättyneen 1679. Otto Wellingin ratsurykmentin Axel Twillingin komppanian palkkaluettelossa 1679 ilmoitetaan, että katselmuskirjuri Isak Eriksson ei ole suorittanut minkäänlaista palvelusta ja hänen tilalleen otetaan everstin luvalla Hans Kristoffersson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00096

Vuoden 1680 palkkaluettelossa sanotaan vielä, että katselmuskirjuri Hans Kristoffersson Floor on everstin valtakirjalla 16.6.1679 otettu Isak Erikssonin tilalle ja saa nauttia koko vuoden palkan.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00085 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00085)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00090

Terveisin
Matti Nieminen

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Katselmustietojen valossa tuo SAY:ssa 1654 näkyvä Tenholan rykmentinkirjuri Isak Eriksson on juuri sama mies kuin TRR:ssä 1647-75 palvellut Isak Eriksson.

1651 katselmuskirjuri Isak Eriksson ja korpraali Per Eriksson näkyvät samassa TRR:n ratsumestari Liustran komppaniassa. Samassa komppaniassa palveli myös Tenholan ratsumiehiä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053632_00031 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053632_00031)

1652 Isak ja Per ovat edelleen Liustran komppaniassa. Rykmentinkirjurina on Henrik Henriksson Skening, joka on samalla myös henkikomppanian katselmuskirjuri.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065718_00021 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065718_00021)

1653 Isak on siirtynyt henkikomppanian katselmuskirjuriksi ja samalla hänestä on tullut myös rykmentinkirjuri, mihin on saanut valtakirjan "Isach Erichsson efter fullmacht af den --" (Sivu revennyt päivämäärän kohdalta.)
Per on edelleen Liustran komppanian 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065719_00022 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065719_00022)

1654 Isak on nyt henkikomppanian katselmuskirjuri ja samalla rykmentinkirjuri. Per Eriksson on edelleen Liustran 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00040 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00040)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00014 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00014)

Terveisin
Matti Nieminen

Mietin jo mielessäni, olisiko mahdollista, että vähentämisen ja kohdistamisen sijasta samanlaisella ansaintalogiikalla toimivien Isak Erikssonien määrä olisi lisääntymässä. Nyt kuitenkin olisi vakuuttava osoitus, että rykmentin katselmuskirjuri olisi tullut Uudenmaan rajaseuduilta Tenholasta eikä Taivassalosta, jossa oli saman niminen varteenotettava kandidaatti, hyvä näin!

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Kun Taivassalon Hukaisten Isak Erikson valitti ilman palkkaa olemisesta
niin se oli muistaakseni samoihin aikoihin kun äidin Helena Mårtensdtr
jälkeen oli perinnönjako. Tuomiokirja kortistosta löytyi merkintä käräjistä,
nyt uudelleen etsittynä en enää löytänyt sitä korttia.

Taivassalon käräjät 22.-25.10.1688
Mainitaan autuaan korpraalin Isak Eriksonin leski Walborg Andersdotter
ja korpraalin poika Claes Isakson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856455

t. Pirkko

Hukaisissa esiintyy 1650-luvun vaihteessa korpraali Erik Eriksson, mutta vasta vuonna 1652 nimi Isak tulee esiin ehkä kirjurin virheessä "Erik Isaksson". Isak Eriksson katoaa vuonna 1668 Hukaisten henkikirjasta. Syyksi voisi arvella sotaa tai vanhuutta. Ainakin on selvää, että Isak Erikssonin palvelus päättyi vuonna 1679 ja hän kuoli viimeistään vuonna 1688. Tällä aikavälillä hän ainakin oli ikäloppu henkiveroja maksamaan. Voisi olla mahdollista, että Isak Eriksson olisi syntynyt jopa ennen 1620-luvua ja hän ei olisi ollut aikuistuttuaan koko aikaa Hukaisissa. Turku oli lähellä ja todennäköisiä serkkuja oli Ruotsissa.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Isak Erikssonin sotilasura näyttää lopullisesti päättyneen 1679. Otto Wellingin ratsurykmentin Axel Twillingin komppanian palkkaluettelossa 1679 ilmoitetaan, että katselmuskirjuri Isak Eriksson ei ole suorittanut minkäänlaista palvelusta ja hänen tilalleen otetaan everstin luvalla Hans Kristoffersson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00096

Vuoden 1680 palkkaluettelossa sanotaan vielä, että katselmuskirjuri Hans Kristoffersson Floor on everstin valtakirjalla 16.6.1679 otettu Isak Erikssonin tilalle ja saa nauttia koko vuoden palkan.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00085 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00085)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00090

Terveisin
Matti Nieminen

Tämä lisäsi tietämystä ehkä myös Järventaan Isak Erikssonin elämänvaiheista, tai sitten toisen Isak Erikssonin. Hans Floorin puolisolla voisi olla yhteys lääninrahaston hoitajaan Evert Feuchtingiin, koska myöhemmin rykmentinkirjurin Floorin puolisoksi oli mainittu Anna Bildsten. Olisiko kuitenkin Billsten, eli Järventaan Isak Erikssonin kirjurikaverin Carl Feuchtingin äidin Kristina Billstenin sisko? On se merkillistä, miten saman niminen aloittaa jo lopettaa kahdessa eri rykmentissä. Olisiko kuitenkin kyse samasta Isak Erikssonista? Vaikka toinen tuli Turun rykmenttiin ja toinen Hämeen, ja lähti sieltä, toinen ei kuitenkaan lähtenyt Turun rykmentistä, vaan oli siellä 1680 luvun alussa. Yksi henkilö voisi pystyä tähän. Koko vuoden palkka voisi tarkoittaa, että entiselle viranhaltijalle maksettiin palkkaa jossain muualla. Tällaisia merkintöjä on palkkaluetteloissa paljon.

[Jari Latva-Rasku]

Rykmentinkirjuri Isak Eriksson laati luetteloita 1650-luvun puolivälissä ja hänellä oli Tenholan Rekubyssä veli korpraali Per Eriksson, sisko Lisbetta ja veli Mårten Eriksson, joka voi olla samassa paikassa luutnantista kapteeniksi edennyt Mårten Eriksson Frese. Rekuby sijaitsee Bromarvissa, eli sieltä oli saariston suojassa helpoin vierailla Turussa ja Taivassalossa veneteksilla. Per Erikssonin isä Erik Larsson mainitaan kuolleena vuonna 1645.

Kreivin "hoopmannina" Pohjanmaalla toimi vuonna 1655 kuollut Lorenz Frese/Freese. Laihian itsenäistyneen seurakunnan ensimmäinen kappalainen oli vuosien 1576-78 paikkeilla kappalainen Johannes/Hans Frisius/Frese. Viipuri seudulla vaikutti Freese-suku ja saman nimisiä oli Turussa jo keskiajan puolella. Tenholan Isak Eriksson voi olla hyödytön Järventaan Isak Erikssonin elämää selitettäessä, mutta voi kuitenkin olla hyvä mainita Frese.

http://www.phpoint.fi/ulrikaj/famtesch.htm
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/wichmanv/fogdar.htm
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2110

[Jari Latva-Rasku]

Tämä lisäsi tietämystä ehkä myös Järventaan Isak Erikssonin elämänvaiheista, tai sitten toisen Isak Erikssonin. Hans Floorin puolisolla voisi olla yhteys lääninrahaston hoitajaan Evert Feuchtingiin, koska myöhemmin rykmentinkirjurin Floorin puolisoksi oli mainittu Anna Bildsten. Olisiko kuitenkin Billsten, eli Järventaan Isak Erikssonin kirjurikaverin Carl Feuchtingin äidin Kristina Billstenin sisko? On se merkillistä, miten saman niminen aloittaa jo lopettaa kahdessa eri rykmentissä. Olisiko kuitenkin kyse samasta Isak Erikssonista? Vaikka toinen tuli Turun rykmenttiin ja toinen Hämeen, ja lähti sieltä, toinen ei kuitenkaan lähtenyt Turun rykmentistä, vaan oli siellä 1680 luvun alussa. Yksi henkilö voisi pystyä tähän. Koko vuoden palkka voisi tarkoittaa, että entiselle viranhaltijalle maksettiin palkkaa jossain muualla. Tällaisia merkintöjä on palkkaluetteloissa paljon.
On jo melkein kuin pyramidihuijaus, että Wellingin rykmentin katselmuskirjurin Isak Erikssonin seuraajan Hans Kristoffersson Floorin ensimmäinen puoliso oli Elisabet Brandt eli vuonna 1679 kuolleen Kangasalan Liuksialan voudin Henrich Claesson Brandtin tytär.

En lähtenyt selvittämään oliko kyse samasta Brandtin suvusta kuin Tenholan rykmentinkirjurin Isak Erikssonin puolisolla Hebla Brandtilla, vaikka Heblalla tiedetään olleen veli Claes. Brandtin jälkeen Liuksialassa oli voutina vuodesta 1682 Järventaan Isak Erikssonin edeltäjä Karkun komppanian katselmuskirjurina Kristoffer Platzman.

En lähtenyt myöskään mitään vertaisarvioitua sukukirjaa viitteineen Hans Floorin toisesta puolisosta Anna Catharina Billstenistä laatimaan, mutta voidaan olettaa, että hän oli lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin 1. puolison Kristina Billstenin vasta noin vuonna 1672 syntynyt veljentytär. Uskelan Äijälän Isak Eriksson myi Äijälän Gustaf Erikssonille (Pihl), jonka anoppi oli Evert Feuchtingin puolison sisko. Lisäksi Isak Eriksson myi Äijälän, toivottavasti ei toiseen kertaan, Hans Floorin puolison serkunmiehelle Gustaf Erikssonille.

[P-L H]

Hei

Karkun Järventaan Isak Erikson löytyy myös seuraavista luetteloista.
Veroluettelossa Isak mainittiin katselmuskirjuriksi vasta 1683 ja sen
vuoksi ajattelin että onko ollut välillä poissa kirjurin töistä.

Palkkaluettelo 1679
Eversti Berendt Otto von Lievens Rykmentti
2 komppania
Predicant hr Michael Castrenius
Munsterskrifare Isaac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00044#?c=&m=&s=&cv=43&xywh=66%2C343%2C3337%2C1803
kuva 58
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00058#?c=&m=&s=&cv=57&xywh=2813%2C364%2C3030%2C1638

Palkkaluettelo 1680
Eversti Berendt Otto von Lievens Rykmentti
2 komppania
Predicant Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare Isaac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00045#?c=&m=&s=&cv=44&xywh=1569%2C501%2C4610%2C2491

Specification ---- aflöning lista ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00051#?c=&m=&s=&cv=50&xywh=2352%2C196%2C3147%2C1700

Munsterskrifare Isac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00052#?c=&m=&s=&cv=51&xywh=730%2C758%2C3147%2C1700


Kymmennysluettelo 1675 Töfsala
Hukais Isak Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10973403

Tositekirja 1679 (7347)
Sotilasmaakirja Eversti Berndt Otto Lievens Rykmentti
Bemene Ryttare
Hukais Isak Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10729280

Maakirja 1679 Töfsala
Hukais Enk Elin Mårtensdotter ----
Ryttare hemman under öfverste wälb Berendt Otto von Lievens Regement
af egit comppanie
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13199440

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Karkun Järventaan Isak Erikson löytyy myös seuraavista luetteloista.
Veroluettelossa Isak mainittiin katselmuskirjuriksi vasta 1683 ja sen
vuoksi ajattelin että onko ollut välillä poissa kirjurin töistä.

Palkkaluettelo 1679
Eversti Berendt Otto von Lievens Rykmentti
2 komppania
Predicant hr Michael Castrenius
Munsterskrifare Isaac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00044#?c=&m=&s=&cv=43&xywh=66%2C343%2C3337%2C1803
kuva 58
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00058#?c=&m=&s=&cv=57&xywh=2813%2C364%2C3030%2C1638

Palkkaluettelo 1680
Eversti Berendt Otto von Lievens Rykmentti
2 komppania
Predicant Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare Isaac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00045#?c=&m=&s=&cv=44&xywh=1569%2C501%2C4610%2C2491

Specification ---- aflöning lista ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00051#?c=&m=&s=&cv=50&xywh=2352%2C196%2C3147%2C1700

Munsterskrifare Isac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00052#?c=&m=&s=&cv=51&xywh=730%2C758%2C3147%2C1700


Isak Erikssonin arvoitus on mielenkiintoinen vaikka ilman värikkäimpiä vaiheita. Vuonna 1710 oli jo lapsipuolista Johan kuollut, Juliana miehensä kanssa Ilmajoen Alavudella, omat tyttäret Lisa ja Ingeborg siirtämässä jalkojaan takaisin Kintusta, Annan suunta oli ollut Selkee ja Karinia oli Aro kutsunut sekä ilman ehtoja tai lisäluokkia olisi pikkuveljien Isakin ja Erikin koulut käyty. Vaikka Isak oli sitä 30 vuotta estellyt, hän rusthollioikeuksiensa lisäksi omisti Järventaan. Rutto riehui ja ryssä oli pian tulossa.

Sotilasluetteloiden merkintöjen vähyyteen voisi vasten parempaa tietoa vaikuttaa 1680-luvulle mentäessä tai tultaessa tuhotun tai hukkuneen armeijan vähäisyys ja käyttökelvottomuus. Ehkä katselmuksia ei edes joka vuosi pidetty, tai haluttu määrittää, mikä oli rykmentin kustannus. Oli hienoa, kun Isak Eriksson löytyi Turun ja Porin rvr:n palkkaluettelosta vuosina 1679 ja 1980. Yksi vaihtoehto voisi olla, että hän ei elokuun 1677 jälkeen mennyt Karkun komppaniasta minnekään, kunnes siirtyi veonkantokirjuriksi. Kuka sitten oli Hämeen ja Uudenmaan rykmentin lyhytaikainen katselmuskirjuri Isak Eriksson? Hans Floor sai Isak Erikssonin vuoden palkan eli Isak sai palkkaa jossain muualla. Jos sama Isak Eriksson olisi ollut kahden rykmentin palveluksessa, hän olisi saanut kaksi palkkaa vuodelta 1678. Tällaisen tilitysongelman olisi lääninrahastossa voinut täsmäyttää Isak Eriksson.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=680328
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=678432


Koitan nyt hieman lisää sotkea tätä Rekubytä.


Kuten yllä huomataan, on Rekubyssä Erik Stolpes hustru 1635.


1645 Per Erikssonin salig fader Erik Larsson.


1662 inh. Erik Stolpes h.Brita


Onko niin, että tuo Erik Stolpe on sama kuin Erik Larsson ja siis Erikssonien isä.
Onko kapteeni Mårten Eriksson Frese tai Friis eri kuin luutnantti Mårten Eriksson vai onko vain otettu käyttöön joku perheen nimi.


Kuten muistamme myi Gustaf Pihlin leski Äijälän Petter Stolpelle, jonka 2 vaimo oli Catharina Krämer, räntmestari Evert Feuhtingin 2. vaimo.



Ollaan jo melkoisessa pyörteessä, kun samalla sivulla kirjuri Isak Erikssonin vaimo on Hebla Johansdotter Brant.


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32646&page=5

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Simotei http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=303699#post303699)
Jatkan näitä vanhojen muistiinpanojeni kaivelua ja putkahti vastaan Tenholasta korpraali Per Eriksson ja veljensä rykmentinkirjuri Isaak Eriksson 1654, jonka vaimo Hebla Brandt.


Hei

Katselmustietojen valossa tuo SAY:ssa 1654 näkyvä Tenholan rykmentinkirjuri Isak Eriksson on juuri sama mies kuin TRR:ssä 1647-75 palvellut Isak Eriksson.

1651 katselmuskirjuri Isak Eriksson ja korpraali Per Eriksson näkyvät samassa TRR:n ratsumestari Liustran komppaniassa. Samassa komppaniassa palveli myös Tenholan ratsumiehiä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053632_00031 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053632_00031)

1652 Isak ja Per ovat edelleen Liustran komppaniassa. Rykmentinkirjurina on Henrik Henriksson Skening, joka on samalla myös henkikomppanian katselmuskirjuri.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065718_00021 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065718_00021)

1653 Isak on siirtynyt henkikomppanian katselmuskirjuriksi ja samalla hänestä on tullut myös rykmentinkirjuri, mihin on saanut valtakirjan "Isach Erichsson efter fullmacht af den --" (Sivu revennyt päivämäärän kohdalta.)
Per on edelleen Liustran komppanian 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065719_00022 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065719_00022)

1654 Isak on nyt henkikomppanian katselmuskirjuri ja samalla rykmentinkirjuri. Per Eriksson on edelleen Liustran 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00040 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00040)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00014 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00014)


Isak Erikssonin sotilasura näyttää lopullisesti päättyneen 1679. Otto Wellingin ratsurykmentin Axel Twillingin komppanian palkkaluettelossa 1679 ilmoitetaan, että katselmuskirjuri Isak Eriksson ei ole suorittanut minkäänlaista palvelusta ja hänen tilalleen otetaan everstin luvalla Hans Kristoffersson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00096

Vuoden 1680 palkkaluettelossa sanotaan vielä, että katselmuskirjuri Hans Kristoffersson Floor on everstin valtakirjalla 16.6.1679 otettu Isak Erikssonin tilalle ja saa nauttia koko vuoden palkan.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00085 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00085)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065741_00090

Terveisin
Matti Nieminen
-------------------
Onko yllä olevassa lainauksessa mahdollisuus tulkita, että Tenholan Isak Eriksson on ollut 1675 saakka katselmus kirjurina, sitten virallisesti laitettu eronneeksi 1679.


Eli voisiko Evert Feuhtingin kirjuri Isak Eriksson olla tuo sama Isak Eriksson, joka olisi tehnyt hieman sivutöitä räntmestarille asuen Turussa ja lopullisesti siirtynyt syrjään 1679.
Pitää huomata, että jos Hukaisten Isak Eriksson ei ollut saanut 10 vuoden palkkaa, niin se taisi olla yleistä, eli sivuhommat kelpasivat.


Jos oli kirjuri 1647, niin olisi syntynyt ehkä 1625-30 aikoihin, eli olisi vielä toimivassa iässä 1680 tekemään lapsia.

Lainaus Latva-Rasku:

On jo melkein kuin pyramidihuijaus, että Wellingin rykmentin katselmuskirjurin Isak Erikssonin seuraajan Hans Kristoffersson Floorin ensimmäinen puoliso oli Elisabet Brandt eli vuonna 1679 kuolleen Kangasalan Liuksialan voudin Henrich Claesson Brandtin tytär.

En lähtenyt selvittämään oliko kyse samasta Brandtin suvusta kuin Tenholan rykmentinkirjurin Isak Erikssonin puolisolla Hebla Brandtilla, vaikka Heblalla tiedetään olleen veli Claes. Brandtin jälkeen Liuksialassa oli voutina vuodesta 1682 Järventaan Isak Erikssonin edeltäjä Karkun komppanian katselmuskirjurina Kristoffer Platzman.

En lähtenyt myöskään mitään vertaisarvioitua sukukirjaa viitteineen Hans Floorin toisesta puolisosta Anna Catharina Billstenistä laatimaan, mutta voidaan olettaa, että hän oli lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin 1. puolison Kristina Billstenin vasta noin vuonna 1672 syntynyt veljentytär. Uskelan Äijälän Isak Eriksson myi Äijälän Gustaf Erikssonille (Pihl), jonka anoppi oli Evert Feuchtingin puolison sisko. Lisäksi Isak Eriksson myi Äijälän, toivottavasti ei toiseen kertaan, Hans Floorin puolison serkunmiehelle Gustaf Erikssonille.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=680328
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=678432

Koitan nyt hieman lisää sotkea tätä Rekubytä.

Kuten yllä huomataan, on Rekubyssä Erik Stolpes hustru 1635.

1645 Per Erikssonin salig fader Erik Larsson.

1662 inh. Erik Stolpes h.Brita

Onko niin, että tuo Erik Stolpe on sama kuin Erik Larsson ja siis Erikssonien isä.
Onko kapteeni Mårten Eriksson Frese tai Friis eri kuin luutnantti Mårten Eriksson vai onko vain otettu käyttöön joku perheen nimi.

Kuten muistamme myi Gustaf Pihlin leski Äijälän Petter Stolpelle, jonka 2 vaimo oli Catharina Krämer, räntmestari Evert Feuhtingin 2. vaimo.

Ollaan jo melkoisessa pyörteessä, kun samalla sivulla kirjuri Isak Erikssonin vaimo on Hebla Johansdotter Brant.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32646&page=5

Kun itsellinen Erik Stolpe mainitaan Rekubyssä, Erik Larsson oli jo kuollut aikoja sitten. Voi olettaa, että kyseessä ei ollut sama henkilö, sillä todennaköisesti elossa olleen Erik Stolpen puoliso mainitaan vaimoksi eikä leskeksi. Merkinnöissä tehtiin usein virheitä, mutta niin ei ensisijaisesti voi olettaa tapahtuneen.

Luutnantti->kapteeni Mårten Eriksson "Frese" oli samalla Rekubyn tilalla kuin korpraali Per Eriksson sekä hänen veljensä Isak Eriksson ja Mårten Eriksson. Tuskin kovin paljon harhautuu, jos arvaa heidät veljeksiksi. Vuonna 1670 mainitaan, että Erik Erling toimisi isäntänä, kunnes Mårten Erssonin veljenlapset tulisivat täysi-ikäisiksi. Rekubyssä kuitenkin mainitaan jo vuonna 1654 Per Erikssonin lapset, yleensä isäntään viitataan, Jören ja Lÿsbetta ja vuonna 1656 poika Isack. Sitten lupaavasti vuosina 1678-79 mainitaan "båtman" Matts Persson, mutta avoimeksi jää, voisiko hän olla aikaisemmin mainittu täysi-ikäiseksi tullut veljenlapsi. Aivan varma ei voi olla, olisiko kapteeni Mårten Eriksson ja Per Erikssonin veli sama henkilö.

[Jari Latva-Rasku]

Eli voisiko Evert Feuhtingin kirjuri Isak Eriksson olla tuo sama Isak Eriksson, joka olisi tehnyt hieman sivutöitä räntmestarille asuen Turussa ja lopullisesti siirtynyt syrjään 1679.
Pitää huomata, että jos Hukaisten Isak Eriksson ei ollut saanut 10 vuoden palkkaa, niin se taisi olla yleistä, eli sivuhommat kelpasivat.

Jos oli kirjuri 1647, niin olisi syntynyt ehkä 1625-30 aikoihin, eli olisi vielä toimivassa iässä 1680 tekemään lapsia.



Voi olettaa, että 1640-luvun loppupuolelta 1650-luvun puoliväliin toiminut katselmus- ja lopulta Turun ja Porin rykmentinkirjuri Isak Eriksson oli Tenholasta eikä Taivassalosta, ja Hukaisten Isak Eriksson ei olisi toiminut katselmuskirjurina. Hänet mainitaan vuonna 1654 äitinsä ratsumieheksi. Vuonna 1679 korvattu Hämeen ja Uudenmaan katselmuskirjuri Isak Eriksson tuli virkaan vuotta aikaisemmin. Mitään merkkejä ei ole löytynyt, jotta Hukaisten Isak Eriksson olisi koskaan toiminut katselmuskirjurina, muuta kuin sama nimi kahden todennäköisesti eri Isak Erikssonin kanssa. Toinen heistä oli rykmentinkirjuri ja toinen yli 20 vuotta myöhemmin katselmuskirjuri.

[Benedictus]

Tämä Rekuby alkaa olla aika mielenkiintoinen paikka.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=674286


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=671670


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=680328
Tässä näkyy Erlingin 1. puoliso 1668 Beata Brochius.
Beatan isä oli Turun pormestari Lars Månsson Brochius, jota on myös Hylkilaxin Måns Larssonin isäksi sovitettu.
Kuka oli 2. vaimo Kirstin?



Tuo henkilö Erik Erling, joka isännöi tilaa kunnes Mårten Erikssonin veljen lapset ovat aikuisia, on jo ennestään meille tuttu.
HUOM? voisiko tuo tarkoitaa, että Erik Erling on sama kuin Erik Ersson ja veljen lapset tarkoittavat Erlingin omia lapsia, joille setä on tilan antanut?

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä JHissa http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=302527#post302527)
Ongelma olikin se, että Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling mainitaan Erik Eriksson Pihlin appena juuri 1685 eli Brita Davidsdotter Gyllenbögelin ja Katarina Gabrielsdotter Thauvonian väliin mahtuisi vielä yksi vaimo. Neiti Anna Pihl ilmestyy henkikirjoihin Kemiön pappilaan vuonna 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344374

Kolmatta puolisoa en tajunnut ajatella. Se olisi ilmeinen löytö. David olisi syntynyt 1670-luvun alussa Brita Gyllenbögelin poikana, Karl Kaarina Thauvoniuksen poikana 12.9.1689, kuten myös melko saman ikäinen Gabriel. Anna-"Amman" sopisi hyvin veljesten väliin esimerkiksi 1680-luvun puoliväliin N Eriksdotter Erlingin tyttäreksi.

Kuten huomataan, oli Erik Erling Gustaf Eriksson Pihlin veljen appiukko.


kl. 1706 Gabriel Pihl, myöhemmin (1710) Erichsson Gabriel Erici, Australis 4915 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4915). Vht: Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja luult. hänen 2. puolisonsa Katarina Thauvonius. Turun katedraalikoulun oppilas 19.10.1699 (in cl. III (I?) colleg., Gabriel Erici Pijhl Biern.). Ylioppilas Turussa kl. 1706 Pihl Gabr. Ab‹¿› _ 260. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1710 – kl. 1711. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1711 – kl. 1713. Respondentti 13.2.1712 pro gradu, pr. Johan Munster 2581 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2581). FM 15.2.1712. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.5.1712. — Apulaispappi (komministeri) Vehmaalla 1712. Helsingin vt. kappalainen (Viipurin hiippak.). Pakeni sotaa Ruotsiin 1713. † 1714/15. Pso: Ingrid Isaksdotter (elossa 1716).
Veli: Antskogin ruukinsaarnaaja David Pihl 3654 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3654) (yo 1690).


Viittauksia: HYK ms., Index s. 150b; KA mf. ES 1926 (mm 13) Laitilan käräjät 20.–21.10.1684 f. 728 (een Specification gifwen af Sahl: Arrendatoren på Sorola Wählbet:de Gustaf Erichsson Dat: Sorrola d: 14 Aug: 1683), Laitilan käräjät 16.–17.1.1685 f. 738v, Laitilan käräjät 26.–27.1.1686 f. 782 (Sahl: Arrendatorens Gustaf Erichssons efterlefwerska dygdesamme hustro Margretha Höijer); KA mf. ES 1748 (cc 8) Halikon ja Uskelan käräjät 22.7.1679 f. 74 (Arendatoren Gustaff Ericksson å sin Broders Arend:s Erick Erickssons wägna); KA mf. ES 1750 (cc 12) Kemiön käräjät 25.–26.9.1684 f. 204v (Arendat: Wälbet:de Erich Ersson gaaf tillkena huru såsom dess Fader Sal. Erich Olsson A:o 1659 ...), Perniön käräjät 20.–21.10.1684 f. 239 (Då gaaf Arendatoren Wälbet:de Erich Erson tillkenna, huruledes dess Moder Dygdesamme Matrona hustru Carin Erichssdotter ...), (cc 13) Perniön käräjät 11.–13.2.1685 f. 96v (Arendatoren Erich Ersson på sin Swärfaders Tullnären Erich Erlingz wegnar); KA mf. ES 1752 (cc 17) Halikon ja Uskelan käräjät 30.9.–2.10.1689 f. 221v (fordom Befall: Sal: Gustaff Erssons Enkia dygdesamma hustru Margaretha Höjer), f. 226v; KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Perniön käräjät 10.–13.3.1690 s. 105 (Arrendatoren på Melckilä Wählbet:de Erich Erichsson), (cc 20) Perniön käräjät 10.–11.10.1692 s. 107 (vuokraaja Erik Eriksson on edesmenneen kh Thavoniuksen alaikäisten tytärten lanko),



kl. 1690 Erik Erling Ericus Erici, Nylandus 3660 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3660). Vht: Hankoniemen tullinhoitaja Erik Erling (‡ 1707) ja hänen 1. puolisonsa Beata Larsdotter Brochius. Ylioppilas Turussa kl. 1690 Erling Eric. Erici [Nyl _ 185]. — Vuokraaja (1702). ‡ Tenholassa (21.4.?) 1707. Naimaton.
Eno: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1007) (yo 1653/54, † 1678).
Veli: pappi Karl Erling 3661 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3661) (yo 1690).
Veljenpojan poika: tilanomistaja Bromarvissa Erik Johan Erling 8986 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=8986) (yo 1771, † 1808).
Lanko: kapteeni Hans Körning 2922 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2922) (yo 1681, † ?1726).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 53a; Kirjastonhoitaja Jarl Pousarin tiedonanto 9.3.2003; KA mf. ES 1750 (cc 13) Perniön käräjät 11.–13.2.1685 f. 96v (Arendatoren Erich Ersson [Pihl] på sin Swärfaders Tullnären Erich Erlingz wegnar); KA mf. ES 1889 (ll 19) Tenholan käräjät 17.–18.7.1702 s. 289 (Tullnären Wählbetrodde Erich Erling androg igenom des Skrifwelsse och Sonen Erich Erling den klagan, huru som bem: Tullnärs Rusthåld Reckuby d: 16. nästl: Maij ... genom een hefftig Wådelld afbrunnit), 292 (Arrendatoren Erich Erling den yngre); KA mf. ES 1240 (g 14) Helsingin RO 1.6.1689 (Tulnärn ifrån Hangöö Udd Erick Erling, blef framkallat och utj H:s N:s vice Landzhöfdingens Præsens aflade sin troheetz Eedh ordh ifrån ordh effter sielfwa Eedz Formularet). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 239 (L); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VI 1685–1690 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 119 (isä); A. Jörgensen, Nyländska avdelningens matrikel 1640–1868 (1911) #215. — J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #1481D (1702); J. Pousar, Erling. Genos 74 (2003) s. 197.


Jos Erik Erling ja Mårten Eriksson Frese ja Per Eriksson ja Isak Eriksson olivat kaikki veljiä, kuka oli heidän isänsä ja äitinsä, koska aviot ainakin vaikuttavat korkeatasoisilta.

[Matti A. Nieminen]

Hei

Isak Erikssonin sotilasurasta tähän asti tehdyt löydöt (Pirkko et al.) voisi tiivistää seuraavasti:

On olemassa kolme erillistä Isak Erikssonin sotilasuraa, joista on selvillä alku ja loppu ja jotka pitäisi sovittaa oikeille Iisakeille:

1. Isak Eriksson 1647-75.
– Mainitaan katselmuskirjurina Johan Wittenbergin (Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin) 8. komppaniassa 4.1.1647.
– Sai eron saman rykmentin 1. komppanian toisen korpraalin virasta vanhuutensa ja sairaalloisuutensa vuoksi 9.7.1675.

2. Isak Eriksson 1677-85.
– Värvättiin Berendt Otto von Liewenin (Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin) 2. komppanian katselmuskirjuriksi elokuussa 1677.
– Sai eron samasta virasta pääkatselmuksessa kesäkuussa 1685.

3. Isak Eriksson 1678-79.
– Otettiin katselmuskirjuriksi Otto Wellingin (Uudenmaan ja Hämeen läänin) ratsuväkirykmentin 2. komppaniaan helmikuussa 1678.
– Sai eron samasta virasta saman rykmentin 5. komppaniassa 16.6.1679, koska todettiin, ettei ollut suorittanut minkäänlaista palvelusta.

Kun selaa taaksepäin tässä ketjussa esitettyä todistusaineistoa, tulee helposti johtopäätökseen, että sotilasurat 1 ja 2 kuuluvat Järventaan Iisakille, joka pestiensä välillä olisi ollut pari vuotta siviilikirjurina ja sitten palannut entiseen rykmenttiinsä. Sotilasura 3 taas voisi kuulua ylioppilaalle (1673) ja Äijälän rusthollari Iisakille. Jos sen sijaan tämäkin lyhyt ura tulkittaisiin Järventaan Iisakin yritykseksi hoitaa sivutoimena kirjurinvirkaa toisessa rykmentissä, ei silloin pitäisi mistään siviililähteistä löytyä mainintoja Äijälän Iisakin sotilasurasta.

Maininta Isak Erikssonista Porin jalkaväkirykmentissä 1677 on todettu virhetulkinnaksi sinänsä täysin oikeasta litteroinnista Ylioppilasmatrikkelissa.

Terveisin
Matti Nieminen

[P-L H]

Hei

Karkun Järventaan Isak Erikson oli vielä 1704 veroluettelossa.
Vuosien 1705-08 tiedot puuttuu SAYn sivuilta muissakin taloissa.
Saman niminen katselmuskirjuri J.Wittenbergin komppaniassa jo 4.1.1647
on syntynyt ehkä jo 1620-1630 luvulla.

Vuoden 1678 palkkaluettelossa Isak Eriksonin tiedoissa mainittiin että on
rekrytoitu kesällä 1677 ja tullut Lars Saflerin tilalle.

Missä rykmentissä Isak on aloittanut katselmuskirjurina kun
B.O.Lievensin luetteloista Isakkia en löytänyt. Olisi jo loppuvuodesta
1677 pitänyt näkyä. Jos joku tarkemman näön omaava löytäisi.

Palkkaluettelo 1677 Hakemisto
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00005#?c=&m=&s=&cv=4&xywh=1882%2C1850%2C3456%2C1991

Palkkaluettelo 1681
Eversti B.O.Lievens
2 komppania Berendt Rebinder
Munsterskrifare Isaac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065742_00081#?c=&m=&s=&cv=80&xywh=503%2C1041%2C2766%2C1594
Staben
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065742_00083#?c=&m=&s=&cv=82&xywh=2768%2C308%2C2766%2C1593
Spesification
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065742_00084#?c=&m=&s=&cv=83&xywh=2654%2C255%2C2765%2C1593
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065742_00086#?c=&m=&s=&cv=85&xywh=655%2C507%2C2765%2C1592

Palkkaluettelo 1682
Eversti B.O.Lievens
2 Komppania Berendt Rebinder
Munsterskrifare Isac Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065743_00064#?c=&m=&s=&cv=63&xywh=503%2C194%2C2766%2C1594
Regement Staben
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065743_00065#?c=&m=&s=&cv=64&xywh=1860%2C1648%2C3984%2C2295
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065743_00066#?c=&m=&s=&cv=65&xywh=1915%2C1929%2C3984%2C2295
Specification
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065743_00067#?c=&m=&s=&cv=66&xywh=330%2C66%2C5832%2C3360
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065743_00068#?c=&m=&s=&cv=67&xywh=-312%2C-9%2C5832%2C3360

Palkkaluettelo 1684
B.O.Lievens
2 komppania Berendt Rebinder
Munsterskrifare Isack Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065745_00097#?c=&m=&s=&cv=96&xywh=-1123%2C709%2C4783%2C2755

Palkkaluettelo 1685
B.O.Lievens
2 komppania Berent Rebinder
Munsterskrifare Isack Erikson
Bekommit af--- Gen Munstering den Junio 1685 lön till ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065746_00060#?c=&m=&s=&cv=59&xywh=559%2C1994%2C2766%2C1594
Regement Staben
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065746_00063#?c=&m=&s=&cv=62&xywh=28%2C328%2C3712%2C2138
Specification
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065746_00064#?c=&m=&s=&cv=63&xywh=3135%2C2798%2C2577%2C1485

Palkkaluettelo 1686
B.O.Lievens
2 komppania Berendt Rebinder
Munsterskrifare Påhl Hinderson Callia
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065747_00045#?c=&m=&s=&cv=44&xywh=-481%2C374%2C3985%2C2296

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Isak Erikssonin sotilasurasta tähän asti tehdyt löydöt (Pirkko et al.) voisi tiivistää seuraavasti:

On olemassa kolme erillistä Isak Erikssonin sotilasuraa, joista on selvillä alku ja loppu ja jotka pitäisi sovittaa oikeille Iisakeille:

1. Isak Eriksson 1647-75.
– Mainitaan katselmuskirjurina Johan Wittenbergin (Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin) 8. komppaniassa 4.1.1647.
– Sai eron saman rykmentin 1. komppanian toisen korpraalin virasta vanhuutensa ja sairaalloisuutensa vuoksi 9.7.1675.

2. Isak Eriksson 1677-85.
– Värvättiin Berendt Otto von Liewenin (Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin) 2. komppanian katselmuskirjuriksi elokuussa 1677.
– Sai eron samasta virasta pääkatselmuksessa kesäkuussa 1685.

3. Isak Eriksson 1678-79.
– Otettiin katselmuskirjuriksi Otto Wellingin (Uudenmaan ja Hämeen läänin) ratsuväkirykmentin 2. komppaniaan helmikuussa 1678.
– Sai eron samasta virasta saman rykmentin 5. komppaniassa 16.6.1679, koska todettiin, ettei ollut suorittanut minkäänlaista palvelusta.

Kun selaa taaksepäin tässä ketjussa esitettyä todistusaineistoa, tulee helposti johtopäätökseen, että sotilasurat 1 ja 2 kuuluvat Järventaan Iisakille, joka pestiensä välillä olisi ollut pari vuotta siviilikirjurina ja sitten palannut entiseen rykmenttiinsä. Sotilasura 3 taas voisi kuulua ylioppilaalle (1673) ja Äijälän rusthollari Iisakille. Jos sen sijaan tämäkin lyhyt ura tulkittaisiin Järventaan Iisakin yritykseksi hoitaa sivutoimena kirjurinvirkaa toisessa rykmentissä, ei silloin pitäisi mistään siviililähteistä löytyä mainintoja Äijälän Iisakin sotilasurasta.

Maininta Isak Erikssonista Porin jalkaväkirykmentissä 1677 on todettu virhetulkinnaksi sinänsä täysin oikeasta litteroinnista Ylioppilasmatrikkelissa.

Terveisin
Matti Nieminen

Isak Erikssonin persoonan löytämiseksi olisi yllä olevat solmut avattava, muuten Astreniusten kantaisän arvoitus jää juuri siihen, mistä se alkoi.

Itse olen tulkinnut, että kohdassa 1 mainitut Isak Erikssonit ovat Tenholan aluksi katselmuskirjuri (katselmus 25.8.1654) ja myöhemmin rykmentinkirjuri (viimeistään katselmus 15.9.1656) Isak Eriksson ja vuonna 1675 korpraalin tehtävästä pois jäänyt Hukaisten Isak Eriksson, joka mainitaan vuoden 1656 katselmuksen yhteydessä Hukaisten ratsumieheksi. Katselmuksessa 24.3.1658 mainitaan katselmuskirjuriksi "Beniamin Haansson" ja furiiriksi Isak Eriksson. Isak Eriksson tuli korpraaliksi 1650-luvun alkupuolella kuolleen veljensä Erik Erikssonin tavoin. He olivat Taivassalon kirkkoherran Ericus Erici Alftanuksen vanhimpia poikia Turun lukkarin Henrikin ohella. Veljet Abraham ja Israel Alftanus olivat aluksi sotilaspappeja. He kaikki olivat Järventaan Isak Erikssonin puolison Juliana Månsdotterin äidin Annan Alftanan veljiä.

Sotilasuran 2 osalta ei ole uutta ilmennyt, kyseessä oli Järventaan Isak Eriksson, vaikka toiminta vaikutti vaimealta ennen 1680-lukua, jolloin Isak peri saatavia palkkatiloilta. Vuoden 1683 katselmusluettelon luulisi olevan hänen käsialaansa. Sen käsiala on samanlainen kuin lääninrahastossa kirjurioppilaiden tavoin kopioita kirjoittaneen Isak Erikssonin.

Sotilasura 3 pisti kirjurin kirstun sekaisin. Vuonna 1678 rykmentit olivat sodassa. Wellingin rykmentistä en tiedä, mutta Turun ja Porin rvr:n komppanioista oli Norjan sodassa omat rinnakkaiskomppaniansa, joilla oli omat katselmuskirjurinsa ja muu päällystö. Ainakin syyskuulta 1678 on olemassa katselmusluetteloita sodasta. Muistaakseni joku katselmuskirjuri palkattiin matkan varrelta Ruotsista. Olen jostain lukenut, että erityisesti katselmuskirjureita oli vaikea värvätä. Siitä kertoo, että useammalla komppanialla oli sama kirjuri. Kirjureilla oli yhtä pieni palkka kuin korpraaleilla sekä kirjoitus- ja ruotsinkielen taitoisille oli kysyntää asiamiehinä asiakirjojen tai kanteiden laatimiseksi vaikka ilman virkaa. Osa kotiin palaamassa olevaa armeijaa sitten hukkui haaksirikossa Bornholmin edustalla joulukuussa 1678, mikä sopivasti helpotti tuplamiehistön sijoitteluongelmia. Lääninrahastossa hoidettiin tilityksiä armeijalle ja mieleen tulee, olisiko lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson tehnyt mitään muuta vuosina 1677-78, vaikka hänet olisi mainittu Turun rykmentin palkkaluettelossa vuonna 1677 ja vuosia 1678 ja 1679 koskien Hämeessä? Jos Hukaisten Isak Erikssonille ei maksettu palkkaa kymmeneen vuoteen, maksettiinko Järventaan Isak Erikssonille vuosina 1677-78 senkään vertaa?

[Benedictus]

Lainaus Pirkko:
Saman niminen katselmuskirjuri J.Wittenbergin komppaniassa jo 4.1.1647
on syntynyt ehkä jo 1620-1630 luvulla.



http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656
Isak Eriksson Kokemäen kartanon voutina 1709.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505362
Karkun Järven takana 1712.


Jos tuo yllä pitää paikkansa ja Isak Eriksson on vielä 1712 Karkussa, olisi melkoisen vanha, jos olisi jo 1647 kirjurina, toisaalta kirjurintaitoisista lienee tuolloin ollut huutava pula eli voisi olla alle parikymppinen eli syntynyt noin 1630 paikkeilla. Olisi silloin ollut Kokemäellä noin 80 vuotias.

Tuolloinhan ei ollut eläkeikää eli kunto ratkaisi.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=678432
Tenholassa Isak Eriksson 1653 alla vaimo? Hebla Brant. Sopisi avioitumis iän mukaan aikajanaan.

[Jari Latva-Rasku]

Kuten yllä huomataan, on Rekubyssä Erik Stolpes hustru 1635.

1645 Per Erikssonin salig fader Erik Larsson.

1662 inh. Erik Stolpes h.Brita

Onko niin, että tuo Erik Stolpe on sama kuin Erik Larsson ja siis Erikssonien isä.


Sorry, aikaisempaan vastaukseeni ehkä liittyi hetkellinen aivotoiminnan häiriö, eli voihan sitä olla olemassa Erik Stolpe vanhempi ja nuorempi, mikä voisi tarkoittaa, että Rekubyn isäntänä pari vuotta ollut Erik Erling tuskin olisi sama kuin Erik Eriksson Stolpe (nuorempi). Raaseporista on hyvin säilynyt erinomaisessa kunnossa olevia käräjäpöytäkirjoja, joista voisi löytyä vastauksia. Erik Erling voisi myös olla hyöymistarkoituksessa Rekubyn isännäksi tarjoutunut tullihoitaja tai vaikkapa oikeuden nimittämä, joskin sellainen useimmiten oli sukulainen. Koska puhuttiin kuolleen Mårten Erikssonin aikuistuvista veljenlapsista, Erlingin täytyisi Stolpe-oletuksella olla muuta sukua kuin veli.

[Jari Latva-Rasku]

Lainaus Pirkko:
Saman niminen katselmuskirjuri J.Wittenbergin komppaniassa jo 4.1.1647, on syntynyt ehkä jo 1620-1630 luvulla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656
Isak Eriksson Kokemäen kartanon voutina 1709.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505362
Karkun Järven takana 1712.

Jos tuo yllä pitää paikkansa ja Isak Eriksson on vielä 1712 Karkussa, olisi melkoisen vanha, jos olisi jo 1647 kirjurina, toisaalta kirjurintaitoisista lienee tuolloin ollut huutava pula eli voisi olla alle parikymppinen eli syntynyt noin 1630 paikkeilla. Olisi silloin ollut Kokemäellä noin 80 vuotias.

Tuolloinhan ei ollut eläkeikää eli kunto ratkaisi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=678432
Tenholassa Isak Eriksson 1653 alla vaimo? Hebla Brant. Sopisi avioitumis iän mukaan aikajanaan.

Pirkko on löytänyt aukottoman sotilasuran Järventaan Isak Erikssonille, vaikka alussa Isakilla oli sodan aikana käynnistysvaikeuksia. Sitä tulee helposti flunssa tai naapurinlapsen hoitovuoro, kun kirstua kannetaan kaleeriin. Viimeistään noin vuoden 1680 alkupuolella Isak Eriksson avioituu Arvid Frisiuksen lesken Juliana Månsdotterin kanssa, koska tytär Lisbeth/Lisa syntyy vuoden 1681 alussa.

Matti Nieminen mielestäni ainakin Tenholan Isak Erikssonin olemassaoloon vastasi. Tenholan Isak Erikssonilla oli aatelinen puoliso Hebla Brand(t) sekä ainakin veljet Per ja Mårten sekä sisko Lisbetta. Hukaisten furiirilla/korpraalilla/majoitusmestarilla (furir ja kvartersmästare) Isak Erikssonilla olivat veljet Henrik, Erik, Abraham, Israel ja siskot Karin ja Anna sekä ainakin vuodesta 1661 puoliso Valborg Andersdotter eli Taivassalon nimismiehen tytär ja Isakin langon Måns Larssonin 2. puolison sisko. Hebla Brandt eli vielä vuonna 1663 Tenholan Germundbyssä, mutta puolisoa ei mainita. Olisikohan rykmentinkirjuri kuollut viimeistään noin vuonna 1658 tai saanut paremman pestin?

Alla on Matti Niemisen vastaus.

Katselmustietojen valossa tuo SAY:ssa 1654 näkyvä Tenholan rykmentinkirjuri Isak Eriksson on juuri sama mies kuin TRR:ssä 1647-75 palvellut Isak Eriksson.

1651 katselmuskirjuri Isak Eriksson ja korpraali Per Eriksson näkyvät samassa TRR:n ratsumestari Liustran komppaniassa. Samassa komppaniassa palveli myös Tenholan ratsumiehiä.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053632_00031

1652 Isak ja Per ovat edelleen Liustran komppaniassa. Rykmentinkirjurina on Henrik Henriksson Skening, joka on samalla myös henkikomppanian katselmuskirjuri.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065718_00021

1653 Isak on siirtynyt henkikomppanian katselmuskirjuriksi ja samalla hänestä on tullut myös rykmentinkirjuri, mihin on saanut valtakirjan "Isach Erichsson efter fullmacht af den --" (Sivu revennyt päivämäärän kohdalta.)
Per on edelleen Liustran komppanian 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065719_00022

1654 Isak on nyt henkikomppanian katselmuskirjuri ja samalla rykmentinkirjuri. Per Eriksson on edelleen Liustran 3. korpraali.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00040
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053659_00014

[Jari Latva-Rasku]

Edellisestä viestistäni jäi pois oleellinen aikaisemmin esillä ollut tieto päällekkäisistä ja peräkkäisistä tehtävistä. Kun Järventaan Isak Eriksson kirjautui Turun ja Porin rvr:n palvelukseen elokuussa 1677 rykmentinkirjurina tai useamman komppanian katselmuskirjurina toimi ainakin myöhemmin rykmentinkirjuri ja Turussa talonkauppoja tehtaillut Olof Larsson Dahlström. Ruotsalaissyntyisestä Dahlstömistä tuli vuonna 1692 lääninrahaston kirjurin Isak Erikssonin kanssa Turussa asuneen Karl Feuchtingin appiukko. Myöhemmin Karl Feuchting toimi Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjurina samaan aikaan, kun Järventaan Isak Eriksson oli veronkantokirjurina, kunnes Feuchtingista tuli rykmentinkirjuri.

Ennen Isak Erikssonia rvr:n Karkun komppanian katselmuskirjurina toimi Christoffer Platzman vuodesta 1671. Vuoden 1676 huhtikuun katselmuksessa Platzman vielä mainitaan, mutta vuoden 1677 tammikuussa ei enää. Jos Lars Safler(us), joka mainittiin palkkaluettelossa kirjurina ennen Isak Erikssonia edes ehti tehdä mitään, se ei ainakaan ollut paljon. Vuodesta 1674 Platzman oli kirjurintoimensa ohella Selkeen kartanon vouti. Rykmentti sai olla onnellinen, kun sai pystyvältä vaikuttavan kirjurin, vaikka muun toimen ohella, pysymään niinkin kauan palveluksessa.

Ohessa on kuvakaappaus Karkun komppanian päällystöstä vuodelta 1678. Siellä ei tunnetusti palkkalistoilta poistamatonta Isak Erikssonia mainita, mutta yläpuolella oleva otsikkoteksti päättyy enteellisesti "som sigh nu för tÿden befinnes", komentajan komppanian luettelossa lukee "som sigh för tÿden befinnes", eli keitä nykyisin tai tällä hetkellä löytyy. Aikamääreessä on hienoinen ero, joka siihen aikaan on voinut tuntua ikuisuudelta ennemminkin komentajan komppaniassa.

[Simotei]

Aika mielenkiintoinen on toi Rekubyn porukka. Isak Erikssonin veli korpraali Pehr katosi Rekubystä 1650-luvulla ja olisikin mielenkiintoista jos hän olisi myöhemmin vaikuttanut befalninsman, inspector ja landssecreterare Pehr Stolpe, joka oli aviossa Ewert Fychtingin lesken Catharina Kraemerin kanssa.
Catharina kuoli Helsingissä 1698 ja Pehr 1703.


Matti Waltan teoksessa tosin esitetään isäksi Eskil Stolpea.

[Jari Latva-Rasku]

Aika mielenkiintoinen on toi Rekubyn porukka. Isak Erikssonin veli korpraali Pehr katosi Rekubystä 1650-luvulla ja olisikin mielenkiintoista jos hän olisi myöhemmin vaikuttanut befalninsman, inspector ja landssecreterare Pehr Stolpe, joka oli aviossa Ewert Fychtingin lesken Catharina Kraemerin kanssa.
Catharina kuoli Helsingissä 1698 ja Pehr 1703.

Matti Waltan teoksessa tosin esitetään isäksi Eskil Stolpea.

Amtmanni Eskil Stolpe ei voi olla vuonna 1635 Rekubyssä mainittu vaimon mies Erik Stolpe, eikä vuonna 1662 mainittu vaimon itsellinen mies Erik Stolpe voi olla korpraali Per Erikssonin viimestään vuonna 1645 kuollut isä Erik Larsson. Koska ruotsalainen Eskil Stolpe tuli ylioppilaaksi vuosien 1642/3 paikkeilla ja hänen isänsä tiedetään olevan Madesjön kirkkoherra Petter Stolpe, Rekubyn Stolppien ylle laskeutuu epäilyksen varjo. Koska vaikuttaisi, että korpraali Per Erikssonin veli oli aatelisen kanssa avioitunut rykmentinkirjuri ja on mahdollista, että veli olisi kapteeni, ihan tavallisista talliaisista ei ole kyse. Rekubyn melko maltillisen 3/4 manttaalin kokoinen ratsutila kuului ennen Per ja Mårten Erikssonia Olof Anderssonille, kuka olikaan. Rykmentinkirjuri Isak Eriksson voisi vuoden 1654 jälkeen olla vaikka Brandtien omistusten Germundbyssä tai tietenkin myös Rekubyn puolikkaassa. Etsimistä estävät puutteelliset verotiedot. Kapteeni Mårten Fresen kohtalot voisivat olla selvitettävissä, jos sellaiseen jollakin olisi kiinnostusta.

[Benedictus]

Onkohan missään mainintaa Erik Erlingin isän nimestä?


Meillä on nyt ainakin 4 Isak Erikssonia.


Hukaisten Isak Eriksson Alftanus, jonka vaiheet ja vaimo tunnetaan melko tarkasti.


Järventaan Isak Eriksson, jonka alkuvaiheet ovat hämärässä.


Äijälän Isak Eriksson, jonka alkuvaiheet ovat aika selvät.


Tenholan Isak Eriksson, jonka alkuvaiheet ovat aika selvät.


Nuo Pihlien, Erlingin ja Feuhtingin kiemurat vaikuttavat vahvasti sitoutuvan yhteen.


Juuri Tenholan Isak Erikssonin ikä on ongelma, olisi Kokemäen voutina aika vanha.


Isak nimi ei ollut tavanomainen tuohon aikaan vaan kulki eräissä suvuissa harvinaisena.


Eräs mielikuvitus idea voisi olla, että Isak Eriksson olisi Äijälän Isak Eriksson, jonka äiti Elisabeth-Lisbet olisi tuo Tenholan Rekubyn veljesten sisar Elisabeth Eiksdotter.
Tällöin Äijälän Isak olisi saanut nimensä enonsa mukaan.


Tällöin myös ura valinta voisi selittyä. Jos Erik Erling olisi myös eno, tulisi sieltä suhteet Pihleihin.


Eräs seikka mikä kiusaa Äijälässä, on se, että Järventaan Isak Eriksson ostaa lapsipuoltensa tilan pakon edessä, on katselmuskirjuri, jonka palkka ei ole hääppöinen jos sitä sai.

Kuitenkin pystyy vaikeina aikoina kouluttamaan 2 poikaa papeiksi, mikä vaati runsaasti varoja.
Juliana Månsdotterin kautta tuskin kovin suuria varoja tuli.


Tenholan Isakin perhe vaikuttaa huomattavasti varakkaammalta ja arvovaltaisemmalta.


Vai onko vielä 5. Isak Eriksson jota ei ole huomattu.

[Benedictus]

Turu pormestari Lars Månsson Brochiuksen tytär oli tulnär Erik Erlinginvaimo Beata.


Ei liene mahdoton ajatus, että Lars Brochiuksella oli myös pojat Måns Larsson, Hylkilaxin ombusman ja tämän veli Erik Larsson piikkiön kihlakunnakirjuri.
Ajallisesti sopisi kuvioon.



Tässä perheessä yhdistyy, sekä Turku, Isokyrö, että Alftanukset.


sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.(Alftanus-sukua)


1653/54 Karl Brochius Carolus Laurentii, Aboensis 1007 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1007). Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa 1653/54 Brochius Car. Laur. [Patricii Aboens. _ 50]. — Turun raastuvanoikeuden notaari 1662, kaupunginsihteeri 1671. † 1678.
Pso: 1664 Barbro Andersdotter Salamontanus tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: sotilaspappi Johan Möller 3194 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3194) (yo 1684, † 1702).
Appi: Turun hovioikeuden asessori Anders Salamontanus 263 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=263) (yo 1642, † 1684).
Eno: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654).
Veli: Turun akatemian sihteeri, FM Magnus Brochius 1008 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1008) (yo 1653/54, † 1673).
Veli: apulaispappi Johan Brochius 1611 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1611) (yo 1663, † 1675).
Poika: kihlakunnantuomari Karl Brochius 2564 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2564) (yo 1677, † 1699).
Sisarenpoika: vuokraaja Erik Erling 3660 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3660) (yo 1690, † 1707).
Lanko: Turun hovioikeuden asessori Henrik Brenner 1465 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1465) (yo 1661, † 1689).
Vertaa: rykmentinpastori Gabriel Lethalensis 811 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=811) (yo 1650/51, † 1674).

[Jari Latva-Rasku]

Onkohan missään mainintaa Erik Erlingin isän nimestä?

Meillä on nyt ainakin 4 Isak Erikssonia.

Hukaisten Isak Eriksson Alftanus, jonka vaiheet ja vaimo tunnetaan melko tarkasti.

Järventaan Isak Eriksson, jonka alkuvaiheet ovat hämärässä.

Äijälän Isak Eriksson, jonka alkuvaiheet ovat aika selvät.

Tenholan Isak Eriksson, jonka alkuvaiheet ovat aika selvät.

Nuo Pihlien, Erlingin ja Feuhtingin kiemurat vaikuttavat vahvasti sitoutuvan yhteen.

Juuri Tenholan Isak Erikssonin ikä on ongelma, olisi Kokemäen voutina aika vanha.

Isak nimi ei ollut tavanomainen tuohon aikaan vaan kulki eräissä suvuissa harvinaisena.

Eräs mielikuvitus idea voisi olla, että Isak Eriksson olisi Äijälän Isak Eriksson, jonka äiti Elisabeth-Lisbet olisi tuo Tenholan Rekubyn veljesten sisar Elisabeth Eiksdotter.
Tällöin Äijälän Isak olisi saanut nimensä enonsa mukaan.

Tällöin myös ura valinta voisi selittyä. Jos Erik Erling olisi myös eno, tulisi sieltä suhteet Pihleihin.

Eräs seikka mikä kiusaa Äijälässä, on se, että Järventaan Isak Eriksson ostaa lapsipuoltensa tilan pakon edessä, on katselmuskirjuri, jonka palkka ei ole hääppöinen jos sitä sai.

Kuitenkin pystyy vaikeina aikoina kouluttamaan 2 poikaa papeiksi, mikä vaati runsaasti varoja.
Juliana Månsdotterin kautta tuskin kovin suuria varoja tuli.

Tenholan Isakin perhe vaikuttaa huomattavasti varakkaammalta ja arvovaltaisemmalta.

Vai onko vielä 5. Isak Eriksson jota ei ole huomattu.

Jotta ajatuskulussa pääsisi eteenpäin, pitäisi unohtaa ilmeisesti tulevien sukupolvien kiusaksi luotu, hetkellinen ruumiillistuma, turkulainen sopivasti vuoden 1668 ylioppilas Isak lisäksi Eriksson Hammarstierna. Hänen olemassaolonsa rajoittaa Isak Erikssonin olomuotoja.

Jos oletetaan, että Uskelan Äijälän Isak Erikssonin äiti olisi Lisbetta Eriksdotter Tenholan Rekubystä, hänen suvultaan ei välttämättä perintöä olisi herunut, mikäli Rekubyn olisivat ulkopuolisilta kaapanneet haltuunsa ensin veljet Per ja Isak Eriksson ja myöhemmin valitulla tiellä jatkanut Mårten Eriksson. Äijälän Erik Jakobsonilla oli rahariitoja Muurlan sukuun liittyneen Gyllenhjerta-suvun edustajan kanssa ja Erik kävi naapurinsa kanssa polttamassa 200 taalerin arvosta metsää Muurlassa. Veljen Simonin vaimo oli todennäköisesti pyromaanikaverin lähisukulainen, ehkä täti, Perniön Pohjankylästä. Rekubyssä Per Erikssonin isänä mainittu Erik Larsson on voinut olla kuten Kokemäen lukkari Lars Simonsson, jolta jäi pappis- ja kirjuripojan perillisille sekä rusthollin emäntätyttärelleen muutamia killinkejä. Äijälän Erik Jakobssonilla oli selittämättömiä kirjurin vuosipalkan suuruisia saatavia lainlukija ja vouti Matts Eskilssonilta Mattsin puolison ja Isak Erikssonin äidin kuoleman aikoihin.

Loimaa on samalla puolella Suomea kuin Karkku, mutta silti on outoa, miksi Järventaan Isak Eriksson olisi pyrkinyt pitäjänkirjuriksi Loimaalle. Ainakin matkan tekemiseksi pitäisi hankkia kunnon kestävät kalliit kärryt ja talvioloihin laadukas kurikkalainen reki. Loimaan käräjillä nimismies puuttui Isakin aikomuksiin kerätä loimaalaisilta palkkakappoja palveluksistaan, vaikka pitäjänkirjurista käytännössä päätti pitäjänkokouksen tapainen. Syntyi kuitenkin Isakin ja Loimaan Brexit. Kun Isak toimi veronkantokirjurin toimensa ohella Karkun ja Punkalaitumen pitäjänkirjurina, hän ei olisi ajatellut poikiensa koulutuksen kustannuksia, jos ei olisi palkkakappojen lisäksi vastaanottanut tarjottuja palkkiota kirjoittamistaan asiakirjoista. Suurin osa asiakkaista ei edes ymmärtänyt, mitä hän kirjoitti. Mikäli Järventaan Isak Eriksson olisi sama kuin vielä vuonna 1688 elossa ollut Äijälän Isak Eriksson, hänellä olisi ollut sopuisalta eli, ainakin kolmen sisaruksen kesken, käräjäriidattomalta vaikuttaneen perinnönjaon jälkeen jonkin verran varallisuutta. Äijälän kauppasummasta olisi hänelle voinut jäädä 100 taaleria, jos ei huomioida kuolleen Turskan yli 100 taalerin lisävaatimusta kämnerinoikeudessa vuonna 1688, tai muita velkoja kuten isän lapsipuolten mahdollisia vaatimuksia. Järventaka sijaitsi suojaisessa paikassa, kuten nimikin kertoo, Kirkonkylästä katsoen toisella puolella järveä. Rustholli antoi sitä itse viljelleen Isak Erikssonin perheelle riittävästi ruokaa ja suojaa. Kun Isak Eriksson lunasti poikapuolensa Johanin kuoltua Järventaan osuuden tytärpuoleltaan Julianalta, syntyi vaikutelma, että Isakilla oli Järventakaan kiinnitys, koska lunastussumma oli niin pieni. Lisäksi hänellä oli Kinttu.

[Jari Latva-Rasku]

Ei liene mahdoton ajatus, että Lars Brochiuksella oli myös pojat Måns Larsson, Hylkilaxin ombusman ja tämän veli Erik Larsson piikkiön kihlakunnakirjuri.
Ajallisesti sopisi kuvioon.


En lähtenyt asiaa sen enempää tutkimaan, mutta käsittäkseni Lars Brochiuksella tiedetään, tai on arvattu olleen, poika Måns Larsson, joka kuitenkin olisi ollut iältään nuorempi kuin Taivassaloon viimeistään noin 1650-luvun alussa tullut Måns Larsson. Måns voisi ammattinsa perusteella olla sama kuin Uskelan Tottolan Mårten/Måns Larsson, joka oli Hans Munckin kirjuri ja avusti perinnänjaossa Uskelan Äijälän Erik Jakobssonia. Mikäli Måns Larsson tuli Taivassaloon Uskelasta, hän olisi voinut syntyä viimeistään noin vuoden 1610 paikkeilla, koska hän näkyy puolisonsa kanssa Tottolassa vuonna 1634. Kun Erik Jakobssonista on ensimmäinen havainto Mauritz Hornin vastaavana palvelija, hän oli noin 25-vuotias eli voisi olla samaa ikäluokkaa ainakin Uskelan Måns Larssonin kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

En lähtenyt asiaa sen enempää tutkimaan, mutta käsittäkseni Lars Brochiuksella tiedetään, tai on arvattu olleen, poika Måns Larsson, joka kuitenkin olisi ollut iältään nuorempi kuin Taivassaloon viimeistään noin 1650-luvun alussa tullut Måns Larsson. Måns voisi ammattinsa perusteella olla sama kuin Uskelan Tottolan Mårten/Måns Larsson, joka oli Hans Munckin kirjuri ja avusti perinnänjaossa Uskelan Äijälän Erik Jakobssonia. Mikäli Måns Larsson tuli Taivassaloon Uskelasta, hän olisi voinut syntyä viimeistään noin vuoden 1610 paikkeilla, koska hän näkyy puolisonsa kanssa Tottolassa vuonna 1634. Kun Erik Jakobssonista on ensimmäinen havainto Mauritz Hornin vastaavana palvelija, hän oli noin 25-vuotias eli voisi olla samaa ikäluokkaa ainakin Uskelan Måns Larssonin kanssa.

Tässä on Magnus "Måns" Larsson Brochius.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1008

Taivassalon Måns Larssonilla tiedetään olleen Lokalahden Tammiston ratsutilallaan ainakin pojat Magnus ja Johan sekä mahdollisesti huoltajuuspäätöksen yhteydessä tapahtuneesta nimisekaannuksesta päätellen poika Matts. Tyttäriä olivat Juliana, Catharina ja kuuro Maria.

[P-L H]

Hei

Yhden tiedon vielä löysin Arvid Frisiuksesta. Voisiko löytyä vielä jostakin
katselmusrullasta. Reserviläisten luetteloja en ole nähnyt.

Sotilasrulla 1677 Tavastehus 19 Jan 1677
Rembert von Funkens
Regement Predikant Hr Arvidus Frisius
Transporteras under Åbo län Cavallerie och ---- reservie in Julio denna
åhr --- i stället hr Gabriel ----- ---- -----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053952_00074#?c=&m=&s=&cv=73&xywh=3106%2C1249%2C2767%2C1594

Palkkaluettelo 1679 kuva 452 p 425
Lönings lista Everst Christian von Steffkens rykment
Everst, Kapten Wilhelm Båk
Munsterskrifare Lars Safler
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00452#?c=&m=&s=&cv=451&xywh=2135%2C3207%2C3507%2C1895

Sotilasrulla 1677 kuva 326
Wilhelm Bock regement Riga September 1677
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053951_00326#?c=&m=&s=&cv=325&xywh=2041%2C-128%2C3644%2C2099

Lars Safler ei ollut tällä ”ulkomaanmatkalla” mukana.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Yhden tiedon vielä löysin Arvid Frisiuksesta. Voisiko löytyä vielä jostakin
katselmusrullasta. Reserviläisten luetteloja en ole nähnyt.

Sotilasrulla 1677 Tavastehus 19 Jan 1677
Rembert von Funkens
Regement Predikant Hr Arvidus Frisius
Transporteras under Åbo län Cavallerie och ---- reservie in Julio denna
åhr --- i stället hr Gabriel ----- ---- -----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053952_00074#?c=&m=&s=&cv=73&xywh=3106%2C1249%2C2767%2C1594

Palkkaluettelo 1679 kuva 452 p 425
Lönings lista Everst Christian von Steffkens rykment
Everst, Kapten Wilhelm Båk
Munsterskrifare Lars Safler
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065740_00452#?c=&m=&s=&cv=451&xywh=2135%2C3207%2C3507%2C1895

Sotilasrulla 1677 kuva 326
Wilhelm Bock regement Riga September 1677
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053951_00326#?c=&m=&s=&cv=325&xywh=2041%2C-128%2C3644%2C2099

Lars Safler ei ollut tällä ”ulkomaanmatkalla” mukana.

t. Pirkko

Tässä viisastuu koko ajan. Arvid Frisiuksen oli tarkoitus siirtyä ratsuväkirykmenttiin heinäkuussa 1677, mutta hän siirtyi aikaisemman lähteen mukaan vasta kuukautta myöhemmin. Lars Safler(us) näytti olleen kuten Isak Erikssoneista Karkun komppanian Isak, joka ei sotaan ainakaan todistettavasti lähtenyt. Karkun Isak ei varmuuden vuoksi myöskään ilmestynyt edes rykmentinsä katselmuksiin rekrytointinsa jälkeen, missä ne kulloinkin olivatkin. Ylin päällystö mainitaan Turun henkikirjassa.

Antti Lehtosen uskomattoman laajoista tuomikirjapoiminnoista Oriveden ja Kangasalan seudulta löytyy alla olevia poimintoja enemminkin ehkä seuraavan sukupolven tai muun suvun Safleruksista. Päällystön nimet harvemmin periytyivät tehtävän mukaisesti kuten miehistöllä. Minulle aikoinaan selvisi, Astreniuksiin lähes liittymätön, pätkä Sahalahtelaisia sukujani näiden tuomiokirjapoimintojen avulla, vaikka en aluksi tiennyt heidän edes Sahalahdelta olevan. Tämä sukuhaara päätyi ja osa siitä jäi Totti- ei Totijärven Humalojaan, kunnes vuonna 1830 esi-isäni veli Jalasjärven Jokipiistä Antti Antinpoika Saarenpää tuli puolisonsa Hedvig Gustafa Gustafsdotter Andellin reittä pitkin Karkun Järventaan isännäksi. Olisiko hän ollut Isak Erikssonin jälkeen seuraava talonpoikainen isäntä?

Kangasalan kesäkäräjät 13.8.1684, s, 1469

s 1470 - Munsterskr:n Lars Safler

Oriveden talvikäräjät 4.1.1689

s. 875 - Uthi kyrckioherden M:r Joseph Lauraei nährwaro angaf lendsm:n Johan Claesson chiergianten Erich Saflerus i Orhiwesi, det han skulle förbudit såldaten Mårten Mårtensson i Kåpsama gå till wigning medh Lissa Thomasdotter. Chergianten tillstodh sig det giordt efter befallning af öfwersten, efter han sagdt wedh sidsta reg:ts möte i Messuby, det ingen soldat skulle wigas uthan att öfre officerarne få weta. Chergianten påstodh, det presterna allenast här i Åhriwesi, då de lysa för någon soldat, - - intet säja honom wara såldat.

s. 876 - Lendsm:n Johan Claesson angaf chergianten Erich Saflerus, det han begifwit sigh på reesan till Kuorwesi och icke kommit längre än till Hirfwijärfwi absenterades sig sålunda ifrån kyrckian, där likwähl han kunnat wara i gudstiensten i Jarila, hwarest ibland plägar predikas och hafwer där då den gången blifwit gudstiensten förrättat. Qwartermestaren Claes Hindrichsson ifrån Jarfwila intygade chiergianten rest förbij kyrckian för gudstiensten på förenämde dag ifrån Huiwala till Kuhlala, liggiandes på bäncken hela tijden, då kyrckioceremonien påstodh, wähl wetandes det det gudstiensten förehades. Cappel:n Johan Wanaeus wittnade det samma. Chergianten påstodh sigh warit i den tanken, det han altför sent komma skulle. Intygades derhoos, att chergianten intet försummar kyckian, då han är hemma. Kyrckioherden föregaf jämbwähl honom intet betalt sine påskepenningar. Opsköts.

s. 877 - Lendsm:n föredrog, det chierganten Erich Safflerus skulle på en helgedag 1.7.1688 efter predikan slagit medh sin wärja Pitkäjärfwi legokarl Erich Jacobsson på kyrckiobacken. Chergianten sade sig welat efter sin öfwerofficerare capt.leutn:s Arfwid Fogelhufwuds befalning welat commendera soldaten, men har intet parerat dess befallning, hwarföre han nödgades slå honom medh wärjan, som satt i bedjan, menandes sådant sig eij kunna räcknas till förseende, efter det passerat efter kyrckiotijden och ofta besichtningar och andra commenderingar skiee på kyrckio-backen efter förrättad gudstienst. Opsköts.

Laamanninkäräjät 11.7.1691 Kangasalan Tursalassa

s. 87 - Chiergianten Henrich Saflers upwijste een heradzdoom 30.9.1690, hwilken dömmer honom att ehrleggia böther för begånget slagzmåll på Lendzman i Orriwessi Johan Classon. Chergianten kundhe nu icke skiähl producera till sin befrijelsse. Enligit Pastoris Josephi Lauraei Attest hadhe Chergianten allaredo i Prestegården begynt föhrföhra sig på Lendzman. Befal:s Nills Weckmans wittnesskrift förmäler Saflers uthan orsaagh öfwerfallet och fördraget Lendzman först på Landzwägen och sedhan i Otila hemmanet. Lendzman och hadhe hårdraget Chergianten i Otila. Häradzdomen confirmerades.

Oriveden talvikäräjät 27-28.3.1693

s. 173 - Uppå kyrckioherdens i Sahalax Emanuel Reuters begäran uplystes chergiantens Lars Saflers een rödh klädskiörtell 2 gången.

Oriveden kesäkäräjät 14.6.1693

s. 263v - Kyrckioherden i Sahalax Emanuel Reuter läth 3:die gången oplysa en rödh sarsskiortel, chergianten Henrich Saflerus tillhörigt, moth 13 d:rs giäldh.

[Jari Latva-Rasku]

Jotta erityisesti Suomen itsenäisyyspäivänä ymmärtäisi, millaisia pahantekijöitä Astreniuksen suvusta tuli, siitä kertoo esimerkiksi seuraava sukulinja.

Isak Eriksson->Erik Astrenius->Elisabet Astrenius->Hedvig Katarina Hagelberg->Christina Elisabeth Andell->Jakob Adrian Hällberg->Aina Maria Hällberg->Veikko Antero Forsnäs=Koskenniemi

Niin Astreniusten puolisot Matti Laatu eli Hagelberg kuin Kustaa Antikkala eli Andell olivat talonpoikaisista olosuhteista kasvaneita pappeja. Jakob Adrian ja Frans August Hällberg olivat Kurikan pitäjänsepän Elias Hällbergin pojanpoikia.

Christina Elisabeth Andell-> Frans August Hällberg-> Sixtus William Hällberg=Paasivaara

Karkun Järventaan emäntä eli Antti Antinpoika Saarenpään eli Andellin puoliso liittyy edelliseen seuraavalla tavalla.

Hedvig Katarina Hagelberg-> Hedvig Gustava Andell

V A Koskenniemestä tuli kansallisrunoilija, professori ja Turun Yliopiston rehtori. Sixtus Paasivaara keksi paitsi meijerikuulan, mutta myös perusti aikoinaan merkittävät Paasivaara-yhtiöt, jotka myytiin Unileverille. Sitä ennen suku kuitenkin pääsi 20 perheen lauluun, joiden perheiden kuulumisesta 20 rikkaimman joukkoon on suomalaiseen tapaan kiistelty. Sekin aika olisi voitu käyttää rikastumiseen.

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit' isäin astumaan.

Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

Sanat: V.A. Koskenniemi

[Pekka Hiltunen]

Jotta erityisesti Suomen itsenäisyyspäivänä ymmärtäisi, millaisia pahantekijöitä Astreniuksen suvusta tuli, siitä kertoo esimerkiksi seuraava sukulinja.

Isak Eriksson->Erik Astrenius->Elisabet Astrenius->Hedvig Katarina Hagelberg->Christina Elisabeth Andell->Jakob Adrian Hällberg->Aina Maria Hällberg->Veikko Antero Forsnäs=Koskenniemi

Niin Astreniusten puolisot Matti Laatu eli Hagelberg kuin Kustaa Antikkala eli Andell olivat talonpoikaisista olosuhteista kasvaneita pappeja. Jakob Adrian ja Frans August Hällberg olivat Kurikan pitäjänsepän Elias Hällbergin pojanpoikia.

Christina Elisabeth Andell-> Frans August Hällberg-> Sixtus William Hällberg=Paasivaara

Karkun Järventaan emäntä eli Antti Antinpoika Saarenpään eli Andellin puoliso liittyy edelliseen seuraavalla tavalla.

Hedvig Katarina Hagelberg-> Hedvig Gustava Andell

V A Koskenniemestä tuli kansallisrunoilija, professori ja Turun Yliopiston rehtori. Sixtus Paasivaara keksi paitsi meijerikuulan, mutta myös perusti aikoinaan merkittävät Paasivaara-yhtiöt, jotka myytiin Unileverille. Sitä ennen suku kuitenkin pääsi 20 perheen lauluun, joiden perheiden kuulumisesta 20 rikkaimman joukkoon on suomalaiseen tapaan kiistelty. Sekin aika olisi voitu käyttää rikastumiseen.

Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.

Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit' isäin astumaan.

Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.

Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

Sanat: V.A. Koskenniemi
Juhlahumun nyt hälvettyä haluan tuoda esiin omia poimintoja ja niistä heränneitä ajatuksia & kysymyksiä.


Matti Hagelberg oli Laatuja äidinäitinsä, Mouhijärven Anna Olofintyttären kautta, mutta isänsä, Hahmajärven Jöran Knutsson Soro-Kyttä oli lähtöisin Lavian Soron talosa ja sitten nainut Lavian Kyttän Lastica Erikintyttären. Jöran Knutssonin (Kyttä) vaimo olik Mouhijärven Irristä ja Anna Olavintytär Laadun vävy. Irrien, Laatujen ja Kyttienkin sukujen selvittämisessä on ollut sudenkuoppia - toivottavasti menee kuitenkin jota kuinkin näin.


Lavian Soro lienee Porin Sourander-suvun synnyinsija. Olen tainnut aiemminkin mainita, että Turun YO:n Suomen historian seminaarikirjastosta puuttui Sorasia selvitellessäni SSS:n Vuosikirjan se vuosikerta, jossa käsitellään Sourander-sukua. Lieneeköhän jäänyt jonkun k.o. suvun turkulais-proffan työpöydälle pinon alimmaiseksi? Myös Turun Laato-niminen professorisuku oli lähtöisin Porin tienoilta, joten sekin voisi ainakin nimen perusteella liittyä Pohjois-Satakunnan Laatuihin.


Porissa vaikutti useitakin "Sorolaisia", jotka esiintyvät paitsi Sorander- ja Sourander-, myös m.m. Soranen- ja Soroinen -nimillä. Turun kaiketikin ensimäinen protestanttisen ajan (mutta Juhana III:n katolilaisuusajatuksia tukenut) ja suomalaisena pidetty piista oli laitilalaiseksi mainittu Erik Sorolainen (n. 1546-1625). Laitilasta on kasitietä Poriin saman verran matkaa kuin Mouhijärveltä, kun 1500-luvun tieolosuhteet otetaan huomioon: Turustahan oli jo tuolloin Kaarle Knuutinpojan keskiaikainen, suora yhteys aina Vaasaan saakka. Voisivatkohan Poriin siirtyneet "sorolaiset"/ "soraset" olla sukuyhteyksissä mainittuun "pahantekijään" ja piispaan? Onkohan hänen sukujaan kukaan koskaan selvitellyt?


Myös kyseisen Kyttä-suvun syntyperä kiinnostaa, kun sama nimi yhdistyy ainakin mielessä helposti keskiaikaiseen piispaan, Martti Skytteen, jonka isänisä oli nainut Räävelin Abrahaminpoikien Dieken-suvusta, mutta joka kuitenkin liittyi myös Laitilan Storgårdiin ja Tavasteihinkin. Voivatko esim. Kurikan Kyttälä ja Seinäjoen Uppan tytär eli Matti Laatu-Hagelbergin anoppi Elisabet Wegelius liittyä nekin piispasukuun, Skytteen? Mårten Abrahaminpoikahan oli Satakunnan vouti ja Olof Jönsson Tavastin vävy.

PH

[Jari Latva-Rasku]

Myös kyseisen Kyttä-suvun syntyperä kiinnostaa, kun sama nimi yhdistyy ainakin mielessä helposti keskiaikaiseen piispaan, Martti Skytteen, jonka isänisä oli nainut Räävelin Abrahaminpoikien Dieken-suvusta, mutta joka kuitenkin liittyi myös Laitilan Storgårdiin ja Tavasteihinkin. Voivatko esim. Kurikan Kyttälä ja Seinäjoen Uppan tytär eli Matti Laatu-Hagelbergin anoppi Elisabet Wegelius liittyä nekin piispasukuun, Skytteen? Mårten Abrahaminpoikahan oli Satakunnan vouti ja Olof Jönsson Tavastin vävy.

PH
Seinäjoen eli Ala-Seinäjoen Uppa-suvun kotisivuilla kerrotaan Juho Upan eli Johan Wegeliuksen veljen Joosepin yhteydestä Kurikan Miedon eli "Mietaan" Skyttän eli Kytän taloon seuraavaa.

Jooseppi Tuomaanpoika Uppa (s. 14.3.1663 Ilmajoki, k. 1.7.1730 Kurikka) vihittiin Ilmajoella 27.5.1694 Maria Jaakontytär Pietilän (s. -.1.1673 Ilmajoki, k. 8.3.1735 Kurikka) kanssa. Maria Jaakontyttären alkuperästä on kaksi versiota. Toisen tutkimuksen mukaan Maria oli Jaakko Niilonpoika Kytän tytär ja toisen mukaan Jaakko Pietilän tytär Ilmajoelta. Näistä on osoittautunut oikeaksi kauppakirjan ja käräjäkirjan perusteella se, että Maria oli Jaakko Pietilän tytär (2).

Pariskunta asui kahden lapsensa, Jaakon ja Heikin, kanssa Ilmajoen Upassa suuret nälkävuodet 1695-1697. Vuonna 1697 Jooseppi osti Kytän talon Kurikan Miedonkylästä. Lapsia Kurikassa asuessaan perheellä oli neljä tytärtä ja seitsemän poikaa (3). Kyttä on sukutila, jota on asuttanut Jooseppi Tuomaanpojasta lukien yli 300 vuotta ja edelleen sama suku - Kytän suku.

Upan sukusivuilla kuulutetaan Amerikkaan muuttaneiden suvun jäsenten jälkeläisiä. Muuttaneita mainitaan nimeltä ainoastaan 825. Pappisveljeksillä, Astreniuksiin tyttären kautta liittyvällä, Johan ja Henrik Wegeliuksella oli runsaasti jälkeläisiä, mutta niin oli myös veljeksistä Matti Upalla, Jooseppi Kytällä, Eerikki Latva-Nikkolalla, Valentin Ilomäellä eli Rannalla ja Jaakko Marttalalla sekä mikä ettei Hyövältin emännällä Liisalla.

[Miisamaija]

Skyttä-nimiset talot ja kylät https://skytat.fi/skytat-suomessa/skyttae-nimiset-talot-ja-kylat

[Jari Latva-Rasku]

Skyttä-nimiset talot ja kylät https://skytat.fi/skytat-suomessa/skyttae-nimiset-talot-ja-kylat

Olihan mielenkiintoista, sillä Kyttiä tuntuu riittävän. Omalle osalleni niistä osui 1700-luvun vaihteessa Ilmajoen Kirkonkylän Yli-Kokkolan ja Kokkolan Koskenkorvan emännät, jotka olivat siskokset. Koskenkorvan mieslinjaisesta jälkeläisestä Antti Saarenpäästä tuli Karkun Järventaan isäntä vuodesta 1830. Sattuma liikutti ennenkin melkoisia matkoja.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Viikko sitten arvelin että Munsterskrifare Isak Erikson on ”kadonnut” jonnekin kun ei ollut enää Rytmestare Bernt Rebinderin komppaniassa kirjurina.

Olisiko mahdollisesti tämä Otto Wellingin Rykmentin 2 komppaniaan Munsterskrifare Anders G--? tilalle otettu Isak Erikson sama Isak joka oli Rebinderin komppaniassa. Anders on siirretty Everstin komppaniaan Helmikuussa 1678.

Otto Wellingin Rykmentistä vuosilta 1678-1679-1680 tehtyjä katselmuksia etsin, mutta en löytänyt.

Palkkaluettelo 1678
Nylands och Tavastehus Cavalleriregemente
Översten Otto Wellings Regementte 8.3.1679
2 compani

Predikant Hr Johan Woivalenius
Munsterskrifare Anders G------? avancerat till corpporal --- feb 1678
under Öfverstens comppanie ---- ---- i stället Isak Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00074#?c=&m=&s=&cv=73&xywh=163%2C184%2C3234%2C1863
(3 compani Predikant Hr Christer Melartopeus)
(4 compani Predikant Hr Gabriel Melartopeus)


Översten wälb Otto Wellings Regemente 25.3.1679
2 compani

Predikant Johan Woivalenius
Munsterskrifare Anders G---- till corporal Feb. 1678 Öfverstens comp,
--- i stället Isak Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065739_00085#?c=&m=&s=&cv=84&xywh=2915%2C250%2C2362%2C1361

t.Pirkko

Jotta ote Isak Erikssoniin ei irtoaisi, voisi olla hyvä palata yllä olevaan tapahtumaan. Samassa palkkaluetteloiden setissä, jonka Turun ja Porin rykmentin osalta allekirjoitti rykmentinkirjuri "Daalström" 20. joulukuuta 1678, mainitaan Isak Erikssonin tulleen Turun ja Porin rykmentin Karkun komppanian palkkalistoille elokuussa 1677 ja helmikuussa 1678 Isak Erikssonin tulleen Uudenmaan ja Hämeen 2. eli everstiluutnantin komppanian katselmuskirjuriksi. Sitten vuoden 1679 puolivälissä mainitaan, että U&H rykmenttiin tulee koko vuoden palkalla toinen kirjuri. Vuoden 1679 palkkaluettelossa T&P rykmentin katselmuskirjurina mainitaan taas Isak Eriksson.

Sattumat pitäisi jättää sivuun, mutta U&T rykmentin everstiluutnantti oli vuonna 1678 Arvid Horn, joka sai 5.11.1678 päivätyllä valtakirjalla everstin arvon ja hänen tilalleen tuli toinen joulukuussa 1678. Arvid Horn af Åminnen isän Mauritz Hornin vouti oli aikoinaan Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isä Erik Jakobsson. U&H rykmentin rykmentinpastori oli Gabriel Melartopaeus, jonka isän kruununvouti Krister Mattssonin sukulainen (frände) oli ainakin Erik Jakobssonin veli Simon. Krister Mattsson kuitenkin toimi Erikin ja Simonin välisessä oikeuskiistassa Erikin edustajana, eli taisivat olla samalla tavalla frändejä kumpikin.

Jos sattumat jättää sivuun, sille ei välttämättä ole estettä, että T&P ja U&T katselmuskirjuri olisi sama Isak Eriksson. Toistaiseksi mikään ei osoita, että he olisivat tehneet päällekkäisiä töitä, vaikka sekin voisi olla kirjuripulassa mahdollista.

Wikipediassa katselmuskirjurin tehtävää kuvataan seuraavalla tavalla.

Mönsterskrivare var en civilmilitär tjänsteman jämställd med högsta underofficersgraden med uppgift att sköta rullföring och kassatjänst.

Ursprungligen fanns under 1500- och 1600-talet en mönsterskrivare för varje fänika och kompani.

Siihen aikaan, kun lääninrahastossa oli kirjurina Isak Eriksson, ei vaikuta, että kukaan Isak Eriksson olisi katselmusluetteloita kirjoittanut, ei edes vuoden 1679 Karkun komppanian luetteloa, muuta kuin nimettömänä palkkaluettelossa nimeltä mainittuna, mutta eri käsialalla kuin lääninrahaston kirjuri ja lähempänä 1680-luvun puoltaväliä Karkun komppanian kirjuri. Lääninrahastossa hoidettiin rykmenttien tilityksiä, mistä ei pitkä matka komppanian tileihin ollut armeijan ollessa sodassa.

Paljon ei puutu, mutta voi olla mahdollista, ettei koskaan puutu vähempää.

[Simotei]

Lieneekö sattuma vai ei?


Punkalaitumen papin Ericus Henrikin naapuritilan omisti Sigfred Pakainen, jolle en löytänyt henkikirjoista patronyymiä. Sattumoisiin Uskelan Äilälänkylässä Erik Jakobssonin naapuri oli Sigfred Påwelsson Pakainen, jonka alkuperästä ei tainnut olla vielä selvyyttä.


Tässä Punkalaitumen SAY
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

[Jari Latva-Rasku]

Lieneekö sattuma vai ei?

Punkalaitumen papin Ericus Henrikin naapuritilan omisti Sigfred Pakainen, jolle en löytänyt henkikirjoista patronyymiä. Sattumoisiin Uskelan Äilälänkylässä Erik Jakobssonin naapuri oli Sigfred Påwelsson Pakainen, jonka alkuperästä ei tainnut olla vielä selvyyttä.

Tässä Punkalaitumen SAY
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Punkalaitumen talonhaltijaluettelossa on Kostilan Mäkelän eli Pakasen isännän Mårten Henriksson Pakaisen (1592-07) puolison Britan (1608) toiseksi puolisoksi mainittu Sigfrid Simonsson (1609-28). Sen jälkeen isännäksi tulee Mårtenin poika Mårten (1629-30).

Varusmestarin puusteelissa eli Kostilan Haukassa on ilmeisesti Pakaisen sukua, 1583-84 Mårten Henriksson, 1585-89 Henrik Mårtensson, 1600-34 Erik Henriksson Pakainen, pso Malin, vävy Sigfrid Mårtensson.

[Jari Latva-Rasku]

Oli mukava saada Isak Erikssonin arvauksia täynnä olevan elämän yksi turhake hengiltä. Hans ja Johan Munckin palvelija, sihteeri ja vouti Mårten/Måns Larsson, joka esiintyi samassa oikeusjutussa Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin kanssa ja laati Uskelan Äijälän pesänjakoa varten arvonmäärityksen, ei ole sama kuin Taivassalon rälssivouti ja Isak Erikssonin appiukko Måns Larsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944543 (1648, gifwit sin tienare frÿdt i sin lifztÿdh, 1653, gifwit sin fougde frih t. lifst)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944544
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947311 (1665, Mårten Larsson Johan Muncks arfw. förlänt åt sin gl. tienare som dett sielf oboer hwilken om är dödh och mågen skall hafwa samma frÿheet.

[Benedictus]

Jatkan vielä Brochius pohdintaa.


1653/54 Magnus Brochius Magnus Laurentii, Aboensis 1008 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1008). * Turussa 17.1.1645. Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa 1653/54 [Brochius] Magn. Laurentii [Patricii Aboens. _ 50]. Respondentti 12.5.1660, pr. Enevald Svenonius 132 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=132). Respondentti 14.12.1661, pr. Anders Thuronius 663 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=663). Respondentti 30.4.1670, pr. Jakob Flachsenius 787 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=787). Respondentti 11.5.1672 pro gradu, pr. Jakob Flachsenius 787 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=787). FM 4.6.1672 priimus. — Turun akatemian 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1671. † Turussa 28.3.1673. Naimaton?


Yllä oleva on siis Magnus eli ei ole mahdotonta, että olisi vanhempi poika Måns, isoisänsa mukaan ristitty.
Toisaalta Hylkilaxin Månsilla oli poika Magnus.


Jos Måns Larsson ja Erik Larsson olisivat veljeksiä ja Lars Brochiuksen poikia, he olisivat vanhempia, koska Måns Larssonin tytär Juliana oli syntynyt noin 1655.


Miksi he eivät olisi käyttäneet isänsä nimeä?



Olivatko Måns Larsson ja Erik Larsson veljeksiä on ajatus, mutta löytyisikö mitään vihjettä, että väittämä voisi pitää paikkaansa?

[Jari Latva-Rasku]

Jatkan vielä Brochius pohdintaa.

1653/54 Magnus Brochius Magnus Laurentii, Aboensis 1008 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1008). * Turussa 17.1.1645. Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa 1653/54 [Brochius] Magn. Laurentii [Patricii Aboens. _ 50]. Respondentti 12.5.1660, pr. Enevald Svenonius 132 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=132). Respondentti 14.12.1661, pr. Anders Thuronius 663 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=663). Respondentti 30.4.1670, pr. Jakob Flachsenius 787 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=787). Respondentti 11.5.1672 pro gradu, pr. Jakob Flachsenius 787 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=787). FM 4.6.1672 priimus. — Turun akatemian 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1671. † Turussa 28.3.1673. Naimaton?

Yllä oleva on siis Magnus eli ei ole mahdotonta, että olisi vanhempi poika Måns, isoisänsa mukaan ristitty.
Toisaalta Hylkilaxin Månsilla oli poika Magnus.

Jos Måns Larsson ja Erik Larsson olisivat veljeksiä ja Lars Brochiuksen poikia, he olisivat vanhempia, koska Måns Larssonin tytär Juliana oli syntynyt noin 1655.

Miksi he eivät olisi käyttäneet isänsä nimeä?

Olivatko Måns Larsson ja Erik Larsson veljeksiä on ajatus, mutta löytyisikö mitään vihjettä, että väittämä voisi pitää paikkaansa?

Oli mahdollista, että Turun katedraalikoulun käyneet tulivat ylioppilaiksi jo 16 vuoden iässä. Toinen vaihtoehto tulla ylioppilaaksi Turussa, oli suorittaa Turun Akatemian suullinen sisäänpääsykoe. Noin 1653/4 ylioppilaaksi tullut Magnus Brochius voisi olla aavistuksen nuori noin vuonna 1655 syntyneen Juliana Månsdotterin isäksi, sillä avioliitto Anna Alftanan kanssa olisi pitänyt solmia melkein heti samoilla turinoilla ylioppilaskuulustelun jälkeen. Brochius näytti myös opiskelleen.

Brochiukselle löytyy tarkka kuolinaika Turussa †28.3.1673. Se täytyy olla peräisin jostain tarkemmasta lähteestä.

Måns Larssonin tiedetään suorittaneen oman toimen ohella ratsupalvelusta Lokalahden Tammiston ratsutilalla. Tammistossa mainitaan vuonna 1676 "Sahliga Måns Larssons hemman". Tämä ei tietenkään kerro koska vaan, että Måns Larsson oli silloin kuollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101

Jos olen käsittänyt vuosiluvut oikein, Taivassalon haudattujen luettelossa mainitaan †9.7.1676 "sahliga mans Mons Larsson i Hÿlckilä". Jo siihen aikaan pystyttiin empatiaan, ja hautaamatta elävää Måns Larssonia. Seuraavalla sivulla mainitaan, että 25. heinäkuuta olisi haudattu kirkkoon "sahliga Måns Larssons barn" kuolinliinaan käärittynä kelloja kumautellessa peräti 18 kertaa. Tällaista ei mainittu Måns Larssonin yhteydessä, mikä voisi kertoa Måns Larssonin arvostuksesta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5362640

[JHissa]

Oli mahdollista, että Turun katedraalikoulun käyneet tulivat ylioppilaiksi jo 16 vuoden iässä. Toinen vaihtoehto tulla ylioppilaaksi Turussa, oli suorittaa Turun Akatemian suullinen sisäänpääsykoe. Noin 1653/4 ylioppilaaksi tullut Magnus Brochius voisi olla aavistuksen nuori noin vuonna 1655 syntyneen Juliana Månsdotterin isäksi, sillä avioliitto Anna Alftanan kanssa olisi pitänyt solmia melkein heti samoilla turinoilla ylioppilaskuulustelun jälkeen. Brochius näytti myös opiskelleen.

Brochiukselle löytyy tarkka kuolinaika Turussa †28.3.1673. Se täytyy olla peräisin jostain tarkemmasta lähteestä.


Ylioppilasmatrikkelin viitteissä on
Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 2: 1662–1680. SSLS 264 (1938) s. XIII, 147 #303 (3.4.1673, †).
Joten ainakin se pitäisi tarkistaa.

Lisäksi Kansalliskirjastosta löytyy
https://finna.fi/Record/helka.1892436
Supremum vale orationi brevissimae inclusum, ac in funere clatissimi viri m. Magni L. Brochii, secretarij et adjuncti in illustri Finnorum Academia meritissimi, dictum tertio ab exequijs die â Daniele Achrelio
Achrelius, Daniel (https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Achrelius%2C+Daniel&type=Author) ; Hansson, Peter (Turku) (https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Hansson%2C+Peter+%28Turku%29&type=Author), kirjap.
excusum â Petro Hansonio a.o 1673.

[Jari Latva-Rasku]

Ylioppilasmatrikkelin viitteissä on
Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 2: 1662–1680. SSLS 264 (1938) s. XIII, 147 #303 (3.4.1673, †).
Joten ainakin se pitäisi tarkistaa.

Lisäksi Kansalliskirjastosta löytyy
https://finna.fi/Record/helka.1892436
Supremum vale orationi brevissimae inclusum, ac in funere clatissimi viri m. Magni L. Brochii, secretarij et adjuncti in illustri Finnorum Academia meritissimi, dictum tertio ab exequijs die â Daniele Achrelio
Achrelius, Daniel (https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Achrelius%2C+Daniel&type=Author) ; Hansson, Peter (Turku) (https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Hansson%2C+Peter+%28Turku%29&type=Author), kirjap.
excusum â Petro Hansonio a.o 1673.

Brochius näytti olleen kuollessaan maininnan arvoinen!

Suomen polttopisteessä olleesta Turusta ei paljonkaan varhaisia kirkollisia luetteloita ole säilynyt. Joitakin kuolleiden luetteloita löytyy tilikirjasta ja monta kertaa poltelun Tuomiokirkon varhaisia luetteloita on säilynyt. Taivassalosta on jäänyt jäljelle harvinaisen vanhoja tietoja, kuten myös Uskelasta. Kuolleet ovat Taivassalossa muiden tapahtumien seassa, kuten tapana oli paperiaikana. Oma paperiaikani loppui vasta lokakuussa 1983, kun tulin HP:n palvelukseen. Jos et välillä tallentanut tietoja, ne hävisivät 7 sivun jälkeen.

Olisi ihme, jos Magnus Brochiuksen negrologissa ei mainittaisi Akatemian sihteerin kehumisen ohessa kuolin- tai ainakin hautajaispäivää. Aiheeksikin oli luokiteltu
Brochius, Magnus, → 1645-1673. 1670-luku hautajaiset Turku

[Benedictus]

Måns on ruotsalainen miehen etunimi, lyhentymä latinalaisperäisestä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Latina) nimestä Magnus (https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus).[1] (https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5ns#cite_note-1)



Ajatukseni on, että Brochiuksella oli poika Magnus ja poika Måns, koska kuten yllä selviää nimet ovat saman Magnus nimen muotoja, aivan samoin kuin sukututkijoille järjettömästi kiusaa aihuttavat Johannes nimen muunnokset: Johan, Jöns ja Hans, joita monesti käytettiin samasta henkilöstä.


Måns Larsson olisi hyvinkin ollut Brochiuksen vanhin poika kuten myös Erik, jotka eivät välttämättä opiskelleet yliopistossa, kuten nuoremmat veljet.


TIETYSTI tämä on vain ajatelma, mutta jotenkin selittäisi noita sukusuhteita.


Lainaus Calonius:
Åbo Stads domb. 27.9.1647 s. 395:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479513
Laurentius Brochius anhöll den arrest opå sin swär faders herr Josephz i Kangasala… o på 41 dlr koppar aff samma gårdzwärde för den giälld som Thomas Erichsson effter sin egen skhrifft ? b:te herr Joseph skhylldigh, arrest ? och med ?, så länge Thomas affinner? sigh om giällden.
Toropainen:
1132: TRO 27.9.1647: Laurentius Brochius vaati appensa Kangasalan herra Josefin puolesta arestia Thomas Erikinpojan velalle.



Mårten Stodiuksen maanmies olisi Johan Hansson Purmer ja mahdollisesti porvari Lars Rådhman eli raatimies.

On aina ollut selvää, että Mårten Stodius on turkulainen, mutta tuon mukaan hän ei olisikaan, vaan Purmerin Landsmän.

Johan Purmerin veljenpoika alla.

sl. 1652 Hans Purmerus, myöhemmin (1658) Burgman Johannes Johannis, Aboensis 892 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=892). Vht (Carpelan 1890): Turun kämneri, raatimies Hans Hansson († 1675) ja Elisabet Alexandersdotter Hervie. Ylioppilas Turussa sl. 1652 Purmerus Joh. Joh Ab _ 45. Oraatio 19.2.1654. Respondentti 7.4.1655, pr. Simon Kexlerus U7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U7). Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1657 Jahannes Johannis Aboensis. Aboa accessit, pro quo spondebant Petrus Clementis, Haquinus Rosenholm. Kreikankielinen oraatio Turussa 22.6.1660. Lanko: turkulainen raatimies, lainlukija Kristian Greek 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) (yo 1646/47, † 1697).
Lanko: turkulainen asianajaja, raatimies Daniel Wernberg 1398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1398) (yo 1660, † 1698).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 155a; KA valtakunnanregistratuura 25.2.1642 f. 337 (Fullmacht för Johan Hansson, att wara Borgemästare i Åboo ... effter som fordom Borgmästaren i Åboo Johan Knutsson (katso 322 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=322)) är för kort tijdh sedan medh döden afgången), 3.5.1662 f. 204 (Till Cammaren för een Fattig Student [ifrån Åbo] Joh. Burgman på 20 D:r S:r M:tt). — R. Hausen (utg.), Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1880–82) s. 134 (mainitaan isän veli, pormestari Johan Hanson Purmer († 1655), joka matkusti valtiopäiville Tukholmaan joulun jälkeen 1648), 135 (5.2.1649, Gyllenius ottaa yksityisoppilaaksi kolme tämän serkkua, pormestarin pojat Johannes, Ericus ja Engelbertus Purmeruksen); V.

Landsman 1. lienee tuo pormestari Johan Hansson Purmer
1653/54 Karl Brochius Carolus Laurentii, Aboensis 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007). Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius.

Voisiko tuo Lars Brochius olla tuo porgare Lars Rådhman vai onko sillä määreellä löydettävissä joku toinen tuon hetken edustaja.

Lars Brochiuksen veli Sven Brochius oli vouti ja nimismies, joka vaikutti Pohjanmaalla, mutta alkuaan Liivinmaalla.

Löytämässäni tiedostossa ilmoitetaan Brochius af Brooke, englantilaista sukua.
Det stämmer som Ronny förmodar att Melker Storö ej skriver att Olof Hansson Falck bott i Jacobstad.
Melker skriver att Sven Månsson Brochius, död 1688, var hauptman eller fogde över överste Måss(e) Stackes gods i livland. Han blev av Ebba Brahe utnämnd till befallningsman över Pedersöre socken, samt av landshövding Wrangel den 2.4.1681 befullmäktigad att vara länsman i Pedersöre. Mantalskomissarie blev han 1683. År 1657 köpte han Sötensö hemman av salig Krister Mattsson. Han bosatte sig på Östensö, där han var post- och gästgivare. Fungerade även tidvis som Borgmästare i staden.
Bland Pedersöre kyrkas skatter finns en förgylld silverkanna. Kring kanten finns följande namn: Swen Månsson Brochius, Maria Eleanora Rogger, Margareta Falck.
Brochius av Brooke, en engelsk släkt.
Sven var gift I med Maria Eleanora Rogge. Två barn en son och en dotter, döda före 1665.
Svens andra (II) gifte med Margareta Olofsdotter Falck, d. 1665, dotter till befallningsmannen Olof Hansson Falck som levde 1662 men var död 1669 och Margareta Henriksdotter Tavast.
Förutom Beata hade Brochius även en dotter Maria, gift med kapellanen i Siikajoki Henrik Josander.
Margareta Henriksdotter Tavast var dotter till handlanden och rådsmannen i Åbo, befallningsmannen över Jacob de la Gardies gods i Finland Henrik Tavast. I Toini Melanders Personskrifter hänf. sig till Finland, Nr 965, ingår utdrag ur en likpredikan, tryckt i Åbo 1684, hållen över Margareta Henriksdotter Tavast. d. 21.3.1684 och hennes syster Catharina Henriksdotter Tavast d. 10.4.1684, vilka den 9. Nov. samma år beledsagades till deras lägerställe i Willnäs kapell. Vidare framfår att Margareta Tavast varit gift med befallningsman Olof Hansson samt att deras barn och livsarvingar voro: Margareta Olofsdotter/mantalskomissariens i Norrbotten/Sven Månssons husära samt Henrik Thelin kammarskrivare uti det kungl. kammarkollegiet i Stockholm, Johan Thelin, postmästare i Göteborg, Gabriel Thelin, bokhållare på postkontoret i Stockholm, Petter Thelin, skrivare på postkontoret i Göteborg, Carolus Thelin, teologistuderande vid den kungl. Akademin i Åbo.
Kanske ngn "Sherlock Holmes" kan härav hitta en förklaring till namnet Thelins uppkomst bland barnen till Olof Hansson Falck och Margareta Henriksdotter Tavast; samt kan föreslå vems son Olof Hansson Falck egentligen var, om han av kronologiska skäl kanske ej var en son till kaptenen Hans Eriksson Falck, d. 1660, vars födelseår tyvärr ännu ej är känd.
http://aforum.genealogi.se/discus/me...tml?1242481507 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/219475.html?1242481507)

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4842&highlight=enckell&page=159




kl. 1694 Johan Lässle (myös Lessle) Johannes Bartholdi, Aboensis 4022 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4022). Vht: turkulainen raatimies Bertil Jakobsson Lässle (Visingsön kouluun 11.1655, † Tukholmassa 1717) ja hänen 1. puolisonsa Hebla Simonsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa kl. 1694 Lesle Joh. Ab _ 206. Stipendianomus [3.4.1701]. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1701 – sl. 1704. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1705 – sl. 1712. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1713. — Turun kaupunginviskaali 1713. Pakeni sotaa Ruotsiin (1714). † 1715/16.
Pso: Anna Jakobsdotter Collinus († 1738).
Appi: Uskelan kirkkoherra Jakob Collinus 923 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=923) (yo (1652), † 1683).
Äidin isä: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654).
Lanko: Oulaisten pitäjänapulainen Henrik Hourenius 3611 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3611) (yo 1689, † 1697).
Lanko: Turun hovioikeuden asianajaja Johan Willstadius 3995 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3995) (yo 1693/94, † 1710).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 115a; HYK ms. AKA:5, Konsistorin registratuura 1699–1712 s. 109 (21.6.1701), 149 (16.12.1701); HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 ([3.4.1701]); KA valtakunnanregistratuura 15.8.1684 f. 480 (Till Stats Contoiret för Johanna Lesle på 8 T:r Spannemåhl ... Wij hafwe i anseende både till frambledne Majorens under Carelische Dragonerne Bengt Danielssons långlige och trogne giorde tienster, så wähl som dess effterlåtne Enckia Johanna Lisles torfftige tillstånd, nådigst bewilliat henne 8 Tunnor Spanmåhl till åhrligit underhåld i lijfztijden); KA mf. ES 1752 (cc 17) Kiskon käräjät 14.–15.2.1689 f. 29v (dygdesamma Matrona Hustru Maria Alana ... sin omyndiga dotter Anna Collina); KA mf. ES 2082 (ss 8) Pietarsaaren pitäjän käräjät 9.–11.3.1686 s. 257 (Bårgaren i Jacob Stadh Johan Arfwedsson Fullmechtigat af Rådhman i Åbo Wel:t Bertil Letzle, förmedelst des breef af d: 26 7:bris 1685 insinuerade een af bemelte Rådman till Retten Stylicerat Supplique af innehåldh att Ehuruwel han skall hafwa giordt Ansöökningh, så hoos Rådman i Christina Elias Gavelius som Befallnings Man Swen Månsson Brochius om sin Hustrus hoos dem innestående Arff, dåch lijkwehl beklagar han sigh icke kunna medh dem till endskap komma),



Huomattava, että Hebla Simonsdotter Angleniuksen isoäiti oli Malin Eriksdotter Alftanus.


(1652) Jakob Collinus Jacobus Johannis, Karckuensis 923 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=923). Vht: Karkun kirkkoherra Johan Collinus (Johannes Matthiæ, † 1671) ja Elisabet Johansdotter Särki. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 19.12.1652. Respondentti 19.12.1652 (Jacobus Johannis Collinus Carcku-Finl.), pr. Eskil Petraeus U1 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1). Respondentti 3.1654, pr. Axel Kempe 168 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=168). Alimman luokan stipendiaatti kl. 1654 – kl. 1655. Stipendianomus 4.4.1655. Stipendianomus 20.6.1655. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1655. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1655. — Huittisten kirkkoherran apulainen 1655, vt. kirkkoherra 1658. Tukholman suom. seurak. kappalainen 1661, kirkkoherra 1663 (virkaan 1665). Tukholman konsistorin jäsen. Uskelan kirkkoherra 1669. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. † Uskelassa 18.6.1683. Pso: 1:o 1661 Valborg Thuronius († 1665); 2:o 1666 Katarina Hacks († 1680); 3:o ~1681 Maria Alanus († 1727).
Appi: teologian professori, tuomiorovasti, FM ja TT Jöran Alanus U9 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U9) († 1664).
Serkku: Hämeenkyrön kirkkoherra Johan Särki, myöh. Rubellius 1014 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1014) (yo 1653/54, † 1687).
Veli: ylioppilas Anders Collinus 1670 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1670) (yo 1663/64, † 1666).
Veli: luutnantti Johan Collinus, myöh. Collin 1671 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1671) (yo 1663/64).
Veli: Karkun kirkkoherra Henrik Collinus 1672 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1672) (yo 1663/64, † 1707).
Poika: Sauvon pitäjänapulainen Abraham Collinus 2864 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2864) (yo 1680, † 1690).
Poika(?): ylioppilas Petter Collinus 3726 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3726) (yo 1690/91, † 1693).
Lanko: Tukholman suom. kirkkoherra Tomas (Thomas Johannis) 196 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=196) (yo (1641), † 1663).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra, FM Johan Waenerus, myöh. (1656) Thuronius 662 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=662) (yo 1648, † 1701).
Lanko: Eurajoen kirkkoherra Johan Teet 1051 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1051) (yo 1654/55, † 1692).
Lanko: Tukholman suom. kirkkoherra Bengt Quivander 1163 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1163) (yo 1656/57, † 1673).
Lanko: Karkun pitäjänkirjuri, majoitusmestari Matias Collanius 1509 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1509) (yo 1661/62, † 1717).
Vävy: Loimaan kappalainen Henrik Rungius 2902 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2902) (yo 1681, † 1720).
Vävy: Vehmaan kappalainen Anders Kreander 3700 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3700) (yo (1690), † 1731).
Vävy: Turun kaupunginviskaali Johan Lässle 4022 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4022) (yo 1694, † 1715).


Onko tuon veerkon henkilösuhteet sattumaa vai onko se sukuklaani?

[JHissa]

Brochius näytti olleen kuollessaan maininnan arvoinen!

Suomen polttopisteessä olleesta Turusta ei paljonkaan varhaisia kirkollisia luetteloita ole säilynyt. Joitakin kuolleiden luetteloita löytyy tilikirjasta ja monta kertaa poltelun Tuomiokirkon varhaisia luetteloita on säilynyt. Taivassalosta on jäänyt jäljelle harvinaisen vanhoja tietoja, kuten myös Uskelasta. Kuolleet ovat Taivassalossa muiden tapahtumien seassa, kuten tapana oli paperiaikana. Oma paperiaikani loppui vasta lokakuussa 1983, kun tulin HP:n palvelukseen. Jos et välillä tallentanut tietoja, ne hävisivät 7 sivun jälkeen.

Olisi ihme, jos Magnus Brochiuksen negrologissa ei mainittaisi Akatemian sihteerin kehumisen ohessa kuolin- tai ainakin hautajaispäivää. Aiheeksikin oli luokiteltu
Brochius, Magnus, → 1645-1673. 1670-luku hautajaiset Turku
Huomasithan että Magnus L. Brochiuksen kirjasen huomautuksessa Ded.: Laurentius Brochius (isä), Carolus Brochius (veli), Henricus Brenner (lanko), Joannes Baxter (lanko), Johannes Brochius (veli). Lisäsin sukulaisuuden sulkeisiin.

[Jari Latva-Rasku]

Huomasithan että Magnus L. Brochiuksen kirjasen huomautuksessa Ded.: Laurentius Brochius (isä), Carolus Brochius (veli), Henricus Brenner (lanko), Joannes Baxter (lanko), Johannes Brochius (veli). Lisäsin sukulaisuuden sulkeisiin.

Tällainen myös kertoo, ketkä olivat tiedossa olevia veljiä.

Sait aikaan sinnikkyydelläsi, että avasin Tuomiokirkon tilit. Koska en ainakaan yhdellä selauksella sieltä Magnus Brochiusta löytänyt, etsin aivan toista henkilöä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41475160
31.10.1677 Begrofs Arfwedh Friis medh alla...

Eli näyttäisi, että Astreniusten kantaisän Isak Erikssonin puolison Juliana Månsdotterin silloinen puoliso Arvid Frisius pääsi Christina Horn af Kanckasin? viereen lepäämään. Hautajaiset maksoivat niin paljon, että ei ihme, että Juliana myöhemmin valitteli köyhyyttään. Varhainen poismeno pian ratsuväkirykmenttiin siirtymisen elokuussa 1677 jälkeen selittää, mihin Arvid katosi ja on vielä ehkä tänäkin päivänä.

[JHissa]

Tällainen myös kertoo, ketkä olivat tiedossa olevia veljiä.

Sait aikaan sinnikkyydelläsi, että avasin Tuomiokirkon tilit. Koska en ainakaan yhdellä selauksella sieltä Magnus Brochiusta löytänyt, etsin aivan toista henkilöä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41475160
31.10.1677 Begrofs Arfwedh Friis medh alla...

Eli näyttäisi, että Astreniusten kantaisän Isak Erikssonin puolison Juliana Månsdotterin silloinen puoliso Arvid Frisius pääsi Christina Horn af Kanckasin? viereen lepäämään. Hautajaiset maksoivat niin paljon, että ei ihme, että Juliana myöhemmin valitteli köyhyyttään. Varhainen poismeno pian ratsuväkirykmenttiin siirtymisen elokuussa 1677 jälkeen selittää, mihin Arvid katosi ja on vielä ehkä tänäkin päivänä.
Maisteri Magnus Brochius näyttää haudatun 6.4.1673
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41475195
lisäksi pormestari Brochiuksen tytär näyttää haudatun 25.6.1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8051271

[Jari Latva-Rasku]

Maisteri Magnus Brochius näyttää haudatun 6.4.1673
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41475195
lisäksi pormestari Brochiuksen tytär näyttää haudatun 25.6.1678
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8051271

Selasin täysin väärästä kohdasta! Siinä, kun Magnus Brochius haudattiin sunnuntaina 6.4.1673, Måns Larsson haudattiin Taivassalossa myös sunnuntaina 9.7.1676, mutta Arvid Frisiuksen juhlavat täsmähautajaiset olivat keskiviikkona 31.10.1677. Paikalla on voinut olla arvovaltainen vain hautajaisia varten paikalle tullut saattojoukko, koska Arvidin äiti oli tunnettua turkulaista sukua ja isä aikoinaan Brochiuksen tavoin Turun Akatemian sihteeri.

[JHissa]

Selasin täysin väärästä kohdasta! Siinä, kun Magnus Brochius haudattiin sunnuntaina 6.4.1673, Måns Larsson haudattiin Taivassalossa myös sunnuntaina 9.7.1676, mutta Arvid Frisiuksen juhlavat täsmähautajaiset olivat keskiviikkona 31.10.1677. Paikalla on voinut olla arvovaltainen vain hautajaisia varten paikalle tullut saattojoukko, koska Arvidin äiti oli tunnettua turkulaista sukua ja isä aikoinaan Brochiuksen tavoin Turun Akatemian sihteeri.
Onko sinulla tiedossa kuka on kauppias Vaasassa Jonas Frisius, k. 11.9.1734 Isokyrö, ikä 74 v.
https://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60.htm
7649.1 VII Anna Gumse (vht SS 7649), eli Isossakyrössä 1730, oli kuolleena 1733. - Puoliso 1:o Anna Mattsintyttären leski Matts Miehaelinpoika Springer, vaasalainen kauppias; 2:o leski Jonas Frisius, s. noin 1660, »mestari», kauppias Vaasassa, sitten Isonkyrön Komsilan isäntä ja majatalonpitäjä k. Isossakyrössä 11.9.1734 74-vuotiaana. Lapsia https://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)
Jonas Frisius siis ilmestyy Vaasaan naituaan Matts Michaelinpoika Springerin lesken Anna Isakintytär Gumsen isovihan aikana. Vaasan hk
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75074953

[Jari Latva-Rasku]

Onko sinulla tiedossa kuka on kauppias Vaasassa Jonas Frisius, k. 11.9.1734 Isokyrö, ikä 74 v.
https://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60.htm
7649.1 VII Anna Gumse (vht SS 7649), eli Isossakyrössä 1730, oli kuolleena 1733. - Puoliso 1:o Anna Mattsintyttären leski Matts Miehaelinpoika Springer, vaasalainen kauppias; 2:o leski Jonas Frisius, s. noin 1660, »mestari», kauppias Vaasassa, sitten Isonkyrön Komsilan isäntä ja majatalonpitäjä k. Isossakyrössä 11.9.1734 74-vuotiaana. Lapsia https://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)
Jonas Frisius siis ilmestyy Vaasaan naituaan Matts Michaelinpoika Springerin lesken Anna Isakintytär Gumsen isovihan aikana. Vaasan hk
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75074953

Nimismies Isak Pettersson Gumsella ja Catharina Månsdotterilla (Palm) oli ainakin tytär Anna ja poika Abraham. Anna Isaksdotterilla ja Jonas Frisiuksella olivat pojat Johan ja Abraham. Abraham Frisius oli maanmittari, jonka karttoja on säilynyt. Nimismies Johan Henriksson Rein oli Kurikan kappalaisen Isak Astréniuksen puolison ja pikkuserkun Susanna Mattsdotter Reinian isänpuoleinen serkku. Susanna Reiniuksen äiti oli Clara Israelsdotter Alftana eli Sofia Johansdotter Fisiuksen tytär ja Isak Astreniuksen sisaruspuolten isän ja myös Isakin äidin serkku. Susannan veli Henrik oli maanmittari, kuten myös oli Isak Astreniuksen poika Johan. Johan Henriksson Reinin ja Elisabeth Jeremiasdotter Steniuksen tytär Maria Rein vihitään Kauhajoella 1.9.1723 Abraham Isaksson Gumsen kanssa. Jeremias Stenius oli nimismies. Elisabeth Steniuksen äiti oli Maria Johansdotter Frisius isänsä toisesta avioliitosta eli Sofia Frisiuksen siskopuoli. Abraham Gumse oli Isak Astreniuksen äidin Juliana Månsdotterin puoleinen serkku.

En ole saanut selvitettyä, kuka Jonas Frisius oli. Kirjoitin ylläolevan sukusotkun, koska tuntuisi uskomattomalta, jos vielä Jonas Frisius olisi Raision Frisiusten sukua. Jonas Frisius voisi olla Pohjanmaan rannikon Friisejä<->Frisiuksia. Sukulaisuus Frisiuksien välillä olisi todennäköisesti paljastunut läheistä sukua olleiden hengellisten ja maallisten virkamiesten joukossa. Lisäksi minulla on hatara mieikuva, että Lapuan kirkkoherran Jakob Haustramniuksen 2. puoliso Kristina Johansdotter Frisius ei välttämättä olisi sukua Johan Arvidsson Frisiukselle vaan Jonas Frisiukselle. En muista, mistä tämä mielikuva on.

[P-L H]

Hei

Vuoden 1678 palkkaluettelossa vielä kerrottiin takautuvasti Lars Safleruksen
saamasta siirrosta 1677 Wilhelm Båckin rykmenttiin.

Palkkaluettelo 1677
Överst, Lutt. Wilhelm Båcks regementte
Munsterskrifare Lars Saflerus
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00455#?c=&m=&s=&cv=454&xywh=2154%2C734%2C3454%2C1990
Rulla den 20 Maij 1677

Suomessa pidettyä Wilhelm Båckin rykmentin katselmusta en onnistunut
keväältä 1677 löytämään. Kirjurin paikka on kuitenkin ollut vapaa
Safleruksen edellisessä komppaniassa keväällä.

Isak Erikson näkyy vasta 1678 palkkaluettelossa jossa kerrotaan takautuvasti
että on rekrytoitu jo kesällä 1677 katselmus kirjuriksi. Onko ollut alusta
alkaen B.O.Lievensin rykmentissä vai pitäisikö etsiä vielä muistakin.

Kansallisarkistossa olevia sotilasrullien luetteloja ei taida olla missään
digitoituna, ne pitäisi käydä arkistossa katsomassa.

Sotilasrulla 1678
Rembert von Funkens katselmus Helsinki 11 Juli 1678
Bemene Predikant ------ Hr Arfved Frisi ----- -------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=1997%2C1554%2C3319%2C1912

Tässä katselmusrullassa on takautuvasti vielä sama tieto kuin vuoden
1678 palkkatiedoissa. On outoa että Arvid Frisius mainitaan vielä
Rembert Funkenin katselmuksessa kun siirto oli jo vuotta aikaisemmin.

Vielä oudompaa on se että Arvid Frisiuksen poismenosta ei tieto ole
saavuttanut katselmuskirjuria tai palkkaluetteloja kirjoittanutta henkilöä.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Vuoden 1678 palkkaluettelossa vielä kerrottiin takautuvasti Lars Safleruksen
saamasta siirrosta 1677 Wilhelm Båckin rykmenttiin.

Palkkaluettelo 1677
Överst, Lutt. Wilhelm Båcks regementte
Munsterskrifare Lars Saflerus
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065738_00455#?c=&m=&s=&cv=454&xywh=2154%2C734%2C3454%2C1990
Rulla den 20 Maij 1677

Suomessa pidettyä Wilhelm Båckin rykmentin katselmusta en onnistunut
keväältä 1677 löytämään. Kirjurin paikka on kuitenkin ollut vapaa
Safleruksen edellisessä komppaniassa keväällä.

Isak Erikson näkyy vasta 1678 palkkaluettelossa jossa kerrotaan takautuvasti
että on rekrytoitu jo kesällä 1677 katselmus kirjuriksi. Onko ollut alusta
alkaen B.O.Lievensin rykmentissä vai pitäisikö etsiä vielä muistakin.

Kansallisarkistossa olevia sotilasrullien luetteloja ei taida olla missään
digitoituna, ne pitäisi käydä arkistossa katsomassa.

Sotilasrulla 1678
Rembert von Funkens katselmus Helsinki 11 Juli 1678
Bemene Predikant ------ Hr Arfved Frisi ----- -------
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053968_00297#?c=&m=&s=&cv=296&xywh=1997%2C1554%2C3319%2C1912

Tässä katselmusrullassa on takautuvasti vielä sama tieto kuin vuoden
1678 palkkatiedoissa. On outoa että Arvid Frisius mainitaan vielä
Rembert Funkenin katselmuksessa kun siirto oli jo vuotta aikaisemmin.

Vielä oudompaa on se että Arvid Frisiuksen poismenosta ei tieto ole
saavuttanut katselmuskirjuria tai palkkaluetteloja kirjoittanutta henkilöä.

t. Pirkko

Lars Saflerus ei kauaa ratsuväkirykmentin palveluksessa ollut, tai hän oli virtuaalikirjuri Platzmanin tilalle.

Rembert von Funkenin katselmuksessa 11.7.1678 oli maininta H:r Gabriel Rubellius 677 in Aug: Uthi H:r Arfwedh Frisi stelle som bleef förordnadt undher Cavallerie.

Funkenin katselmuksessa viitataan, että Rubellius tuli Frisiuksen tilalle. Arvid oli mennyt mennäkseen ja kuolema tuli, koska oli tullakseen. Suomessa oli kato ja kulkutaudit 1600-luvun lopussa sekä ruttoa vasta 1700-luvun alussa. Ainakin Englannissa, Itävallassa ja Tsekeissä ruttoa oli jo 1670-luvun loppupuolella. Ei muuta tarvita kuin pahasta aknesta kärsivä Prahasta sotilasoratorion nuotteja tuova "advocatus diaboli", jonka kanssa sylkäistään kiitokseksi samaan tuoppiin.

Voisi olla mahdollista, että Tuomiokirkkoon olisi haudattu joku muu Arvid Friis, koska Turussa oli myös vuonna 1655 kuolleen porvarin Nils Mårtensson Friisin jälkeläisiä. Muuta sopivaa 50 taalerin arvoista hautaan pantavaa ei kuitenkaan tuntuisi olevan kuin Arvid Johansson Frisius. Kutenkin tiedetään vuonna 1644 ylioppilaaksi tullut Arvid Arvidsson Frisius, jonka matrikkeliviitteessä mainitaan seuraavaa.

Tapio Vähäkankaan tiedonanto 12.12.2012 (Johannes Arvidi Frisius 966 Reduktiokomissiolle antamassaan selvityksessä ilmoitti, että hänellä oli vain yksi veli Petter, joka kaatui 1639 Torsten Ståhlhandsken alaisena ratsumiehenä Saksassa. Redutiokomissions akter vol F I 164 (FR 1056:164). Täten ylioppilas Arvidus Arvidi Frisius ei voi olla heidän veljensä).

Arvid Friis haudattiin 31.10.1677 Kristina Hornin viereen. Jos nyt en väärässä Kristinassa ole, Kristina Hornin puoliso oli kenraali Torsten Stålhandske.

En ole perehtynyt Tuomiokirkon hautoihin, mutta oli olemassa ainakin toinen Kristina Horn, josta Jully Ramsay mainitsee alla olevassa sitaatissa. Arvid Frisiuksen puoliso Juliana Månsdotter oli Anna Alftanan tytär ja tämä toinen Kristina Horn antaisi mahdollisuuden salaliittoteorioihin.

Kerstin Henriksdotter,, lefde enka 1597 på Sjundby i Sjundeå socken (33). Gift l:o 1561 (28) med sedermera fältöfversten Jakob Henriksson af adliga Sjundby släkten, † 1567; — 2o:o före 1570 med ståthållaren i Finland, Klas Åkeson Tott, uradel, † 1590, före 29/3, då hon redan skrifver sig „ salig herr Klas Åkessons efterlefverska".

[Jari Latva-Rasku]

En ole perehtynyt Tuomiokirkon hautoihin, mutta oli olemassa ainakin toinen Kristina Horn, josta Jully Ramsay mainitsee alla olevassa sitaatissa. Arvid Frisiuksen puoliso Juliana Månsdotter oli Anna Alftanan tytär ja tämä toinen Kristina Horn antaisi mahdollisuuden salaliittoteorioihin.


Turun tuomiokirkkoon on mahdollista päästä virtuaaliselle hautakierrokselle.
https://citynomadi.com/route/76c944d7627247b497b1282565a45f46

Kierroksen kohdasta 4, eli alttarin oikealta puolelta löytyy Stålhandsken kappeli, jonka yhteydessä mainitaan "Vuonna 1654 Torsten Stålhandsken leski Christina Horn (myöhemmin naimisissa Jöns Kurckin kanssa) lunasti kappelin Tuomiokirkolta perheensä hautapaikaksi." Kun Arvid Friis haudattiin mainittiin, että haudan avaamisesta ei tarvinnut maksaa mitään. Ehkä nykyisinkin pääsee ilmaiseksi katsomaan, olisiko yksi arkuista Arvidin kirstu. Jos Arvidia ei löydy, hän on jossain muualla.

[Jari Latva-Rasku]

Tällainen myös kertoo, ketkä olivat tiedossa olevia veljiä.

Sait aikaan sinnikkyydelläsi, että avasin Tuomiokirkon tilit. Koska en ainakaan yhdellä selauksella sieltä Magnus Brochiusta löytänyt, etsin aivan toista henkilöä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41475160
31.10.1677 Begrofs Arfwedh Friis medh alla...

Eli näyttäisi, että Astreniusten kantaisän Isak Erikssonin puolison Juliana Månsdotterin silloinen puoliso Arvid Frisius pääsi Christina Horn af Kanckasin? viereen lepäämään. Hautajaiset maksoivat niin paljon, että ei ihme, että Juliana myöhemmin valitteli köyhyyttään. Varhainen poismeno pian ratsuväkirykmenttiin siirtymisen elokuussa 1677 jälkeen selittää, mihin Arvid katosi ja on vielä ehkä tänäkin päivänä.

Yksikin päivä ei ole liikaa. Arvid Frisiukselle voisi löytyä hentoinen elämänlanka lisää. Olisi outoa, jos Arvid Frisius olisi haudattu Stålhandsken hautaan.

Kun katsoo tarkemmin, mikä nimi voisi tilikirjassa olla, ainakin minä päätyisin tulkintaan Arfwedh Krus? Vapaaherra Arvid Magnus Kruse, joka kuoli 19.1.1677, oli vapaaherra Arvid Horn af Åminnen lanko. Arvid oli väärää Hornien sukua, mutta hänen äitinsä oli Horn af Kanckas-sukua, kuten oli myös haudan ostanut Kristina Horn. Kunnon lyijyarkku ja haudattava säilyy hyvin hautauskelposena vajaan vuoden.

[JHissa]

Yksikin päivä ei ole liikaa. Arvid Frisiukselle voisi löytyä hentoinen elämänlanka lisää. Olisi outoa, jos Arvid Frisius olisi haudattu Stålhandsken hautaan.

Kun katsoo tarkemmin, mikä nimi voisi tilikirjassa olla, ainakin minä päätyisin tulkintaan Arfwedh Krus? Vapaaherra Arvid Magnus Kruse, joka kuoli 19.1.1677, oli vapaaherra Arvid Horn af Åminnen lanko. Arvid oli väärää Hornien sukua, mutta hänen äitinsä oli Horn af Kanckas-sukua, kuten oli myös haudan ostanut Kristina Horn. Kunnon lyijyarkku ja haudattava säilyy hyvin hautauskelposena vajaan vuoden.
https://www.finna.fi/Record/fennica.632439
Klage- och tröst-skrift; då hans : kongl. may:tz troo-tienare och cornet vnder adels-fahnan, ... h:r Arfvid Magnus Krues, frijherre til Kaybahla, ... född på Wijborgz slott anno 1658. den 14. Julij, och sahl. i Herranom afsomnadh på Ekehåf, åhr 1677. den 19. januarij; wardt ... den 30. Novemb. samma åhr beledsagat vthi sin graf och hwijlokammar i Åbo doom-kyrckia; ..

[Jari Latva-Rasku]

https://www.finna.fi/Record/fennica.632439
Klage- och tröst-skrift; då hans : kongl. may:tz troo-tienare och cornet vnder adels-fahnan, ... h:r Arfvid Magnus Krues, frijherre til Kaybahla, ... född på Wijborgz slott anno 1658. den 14. Julij, och sahl. i Herranom afsomnadh på Ekehåf, åhr 1677. den 19. januarij; wardt ... den 30. Novemb. samma åhr beledsagat vthi sin graf och hwijlokammar i Åbo doom-kyrckia; ..
Juuri näin! Tilikirjan merkintä tarkoitti, kuten sivun yläreunassa lukee "November", päiväystä 31.11, vaikka sellaista päivää ei ole muuta kuin sekoittamassa ajatuksia, ja tietenkin myös äärisatunnaisina karkausvuosina. Sunnuntai 30.11.1677 oli päivä, jolloin Arvid Kruse haudattiin Stålhandsken kappeliin ja Arvid Frisius oli mahdollisesti jopa hautausväen joukossa.

[P-L H]

Hei

Ehkä nämäkin ovat olleet esillä aikaisemmin. Onko sama Äijälän Isak Erikson?

Piikkiön tuomiokunta
Käräjät 30.-31.1.1679 Halikko-Uskela
Nro 24
Salig Johan Jöranson enkia ifron Willilä Gertrud Henriksdtr gaf tilkänna,
huru ----- Isak Erikson ----- ----- ---- 60 ---- --- skyldig blefan?
Och denför som? ---- ------ ------ pantatt? Som --- -----
af den 20 Augusti A. 1664 ut------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788358
enkian, at hon des pant ---- ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788359

Käräjät 30.-31.1.1679 Halikko-Uskela
Nro 25
Her Cristiernus Bergius gaf till känna --- såsom --- ifron Äijälä hemma
---- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788359

Tästä on ollut juttua toisessa ketjussa kun Israel Alftan on Frisiusten
suvun hautaa ollut myymässä. Arvid Frisiusta ei ehkä ole haudattu
Turkuun kun hauta on myyty kirkolle.

Turun tuomiokirkko Kirkonkassan tilit 1678-1682 (III Gla:4)
oikea sivu Credit (huhtikuu) 1678
Bifvit till Hr Israel Alptanum till – lösning af ---graf uth Munkhoren ---- ---- --- 130,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8051299

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Ehkä nämäkin ovat olleet esillä aikaisemmin. Onko sama Äijälän Isak Erikson?

Piikkiön tuomiokunta
Käräjät 30.-31.1.1679 Halikko-Uskela
Nro 24
Salig Johan Jöranson enkia ifron Willilä Gertrud Henriksdtr gaf tilkänna,
huru ----- Isak Erikson ----- ----- ---- 60 ---- --- skyldig blefan?
Och denför som? ---- ------ ------ pantatt? Som --- -----
af den 20 Augusti A. 1664 ut------ ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788358
enkian, at hon des pant ---- ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788359

Käräjät 30.-31.1.1679 Halikko-Uskela
Nro 25
Her Cristiernus Bergius gaf till känna --- såsom --- ifron Äijälä hemma
---- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788359


Nämä oikeusjutut koskevat Äijälää, Isak Eriksson "Kentzeriä" ja erityisesti hänen autuasta isäänsä Erik Jakobssonia.

Willilän Juhon puoliso Kerttu yrittää sinnikkäästi saada oikeutta 60 taalerin arvosta pantatusta niitystä, josta on kiistelty aikaisemminkin vuoden 1673 käräjillä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783610

Villilä sijaitsee noin 2234 m Äijälästä länteen. Eteläpuolelle jää yksi Suomen järvenkuivausten kukkanen eli hyttyisiä kuhiseva Muuransuo, joka keväisin muistuttaa aikaisemmin paikalla sijainnutta järveä. Äijälästä länteen sijaitseva ensimmäinen Muurlanjokeen yhdistyvä oja tai luoma voisi olla Iso-oja, jonka ympärillä voisi olla vuonna 1673 mainittu pantattu Iso-ojanniitty. Nykyinen Rinnepellon niittyalue voisi olla kooltaan noin 30 hehtaaria, joten oli siinä niittyä heinineen pantattavaksi.

Christiernus Bergeruksella oli sattumalta panttauksen suuruinen 60 taalerin saatava Äijälästä. Bergerus kyllä tunsi Äijälän Erik Jakobssonin, koska Erik oli ollut Bergeruksen äidin häissä huomattavasti Bergeruksen syntymän jälkeen.

Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 109v (Huadh Christiani Georgij beswäär, till Malin Engellbrechtzdotter wedhkommer, som han förmeentte henne hafwa föröfwat Truldom och dess förmedelst hans Moder och broder sigh sielf för giordt, så tillstodh fuller Engellbrechtzdotter sigh Christiani Sahl. Moder obönat af orsaak att hon för hennes skull åthskillige gångor i synnerheet när Sahl. H:r Ericus Hemmæus medh sin afledne hustru bröllop hållit, hafft omaak till bröllops kåstz förfärdigandhe, och för denne Malin således hadhe arbetha Christiani Sahl. Moder uthj för detta Ombudzmans på Kärckis gårdh Erich Jacobssons närwaro een gullkädha tillsaght, i synnerheet att Christianus och då haft i sinnedt denne Malin till sin laghgift hustru tagha, men emedan huarcken dhe paar fålck blefvo eij heller Malin den sigh tilsagde gullkädhan kunat mechtigh blifwa ...),

Vielä mielenkiintoisempaa oikeusjutussa oli, että Clas Erikssonilla (nimismies?) olisi 400 taalerin saatava autuaalta Erik Jakobssonilta Isak Erikssonin talokaupan 450 taalerin potista. Jollain ihmeen tavalla kuitenkin saatiin uitettua vuoden 1688 Turun Kämnerinoikeudessa mainittu 118 taaleria Turskalle.

Ei ihme, jos Isak Erikssonin sisarukset katosivat jonnekin, ja ei ihme, jos edes sama henkilö, Järventaan Isak Erikssonilla ei ollut suuria haluja kasvattaa omaisuuttaan Järventaan avulla.

[Benedictus]

_Tiedetään, että Johannes Arvidi Frisius kertoi, ettei hänellä ole kuin yksi veli Petter joka oli kuollut 1639.


Kutenkin tiedetään vuonna 1644 ylioppilaaksi tullut Arvid Arvidsson Frisius, jonka matrikkeliviitteessä mainitaan seuraavaa.

Tapio Vähäkankaan tiedonanto 12.12.2012 (Johannes Arvidi Frisius 966 Reduktiokomissiolle antamassaan selvityksessä ilmoitti, että hänellä oli vain yksi veli Petter, joka kaatui 1639 Torsten Ståhlhandsken alaisena ratsumiehenä Saksassa. Redutiokomissions akter vol F I 164 (FR 1056:164). Täten ylioppilas Arvidus Arvidi Frisius ei voi olla heidän veljensä).

Miten on, yllä on kyse reduktiokomissiolle annetusta selvityksestä, jonka syy taisi olla, että Johannes Frisiukselta vaadittiin peruustusta hänen omistamistaan äitinsä aatelismaista, jotka taisivat mennä vääryydellä mukasukulainen Munckille.

En ole oikein tarkkaan selvillä Frisiuksen isän vaiheista, mutta olisiko mahdollista, että Arvid Arvidsson Frisius on isä Arvidin poika, mutta ei Elin Pettersdotter Friisin poika. Vaikka käytti Frisius nimeä.


Koska Elin Friis mainitaan leskenä Arvidin jälkeen ainoa vaihtoehto olisi, että Arvid Arvidsson olisi vanhempi kuin Johannes, joka oli syntynyt 1613.

Ongelma on, että olisi ollut yli 30 vuotias ylioppilaana, vaikka se ei tainnut olla mitenkään outoa tuolloin.

Tiedetäänkö milloin Elin Friis ja Arvid ovat avioituneet?

Minua kiusaa tuossa erityisesti nimet Arvid ja Per, jotka ovat Frisiusten perusnimiä.

Voisiko Jonas Frisius olla Arvid Arvidssonin poika?

Latva-Raskun sukukeitto vain paranisi, jos Arvid Arvidsson saadaan samaan soppaan.

[TapioV]

_Tiedetään, että Johannes Arvidi Frisius kertoi, ettei hänellä ole kuin yksi veli Petter joka oli kuollut 1639.


Kutenkin tiedetään vuonna 1644 ylioppilaaksi tullut Arvid Arvidsson Frisius, jonka matrikkeliviitteessä mainitaan seuraavaa.

Tapio Vähäkankaan tiedonanto 12.12.2012 (Johannes Arvidi Frisius 966 Reduktiokomissiolle antamassaan selvityksessä ilmoitti, että hänellä oli vain yksi veli Petter, joka kaatui 1639 Torsten Ståhlhandsken alaisena ratsumiehenä Saksassa. Redutiokomissions akter vol F I 164 (FR 1056:164). Täten ylioppilas Arvidus Arvidi Frisius ei voi olla heidän veljensä).

Miten on, yllä on kyse reduktiokomissiolle annetusta selvityksestä, jonka syy taisi olla, että Johannes Frisiukselta vaadittiin peruustusta hänen omistamistaan äitinsä aatelismaista, jotka taisivat mennä vääryydellä mukasukulainen Munckille.

En ole oikein tarkkaan selvillä Frisiuksen isän vaiheista, mutta olisiko mahdollista, että Arvid Arvidsson Frisius on isä Arvidin poika, mutta ei Elin Pettersdotter Friisin poika. Vaikka käytti Frisius nimeä.


Koska Elin Friis mainitaan leskenä Arvidin jälkeen ainoa vaihtoehto olisi, että Arvid Arvidsson olisi vanhempi kuin Johannes, joka oli syntynyt 1613.

Ongelma on, että olisi ollut yli 30 vuotias ylioppilaana, vaikka se ei tainnut olla mitenkään outoa tuolloin.

Tiedetäänkö milloin Elin Friis ja Arvid ovat avioituneet?

Minua kiusaa tuossa erityisesti nimet Arvid ja Per, jotka ovat Frisiusten perusnimiä.

Voisiko Jonas Frisius olla Arvid Arvidssonin poika?

Latva-Raskun sukukeitto vain paranisi, jos Arvid Arvidsson saadaan samaan soppaan.

Elin Friis ja Arvid Johaninpoika vihittii juhannuksena 1612 ja Johannes Arvidi Frisius syntyi 9.5.1613 Naantalissa. Johannes oli siis lapsista vanhin. Seuraava poika Petter oli tarkoitettu perimään äitinsä rälssimaat ja suoritti sen vuoksi ratsupalvelua, mutta kaatui 30-vuiotisessa sodassa. Johannes Arvidi Frisius antoi äitinsä kuoleman jälkeen selvityksen äitinsä rälssiomistuksista 1660-luvulla. Siinä hän mainitsee, että hänellä oli vain yksi veli. Yliopiston matrikkeliin merkitty Arvid Arvidi Frisius voi silti olla hänen veljensä, joka kuoli pian ylioppilaaksi tulonsa jälkeen eikä hänenkään pitänyt periä Luolalaa, koska hänkin tähtäsi pappisuralle. Petterille olisi siis pitänyt tulla Luolala, mutta vain Johannes Arvidi oli ainut miespuolinen perijä. Siksi häntä ei tarvinnut mainita. Täytyy korjata matrikkeliin tekemäni korjaus.
T.V.

[Jari Latva-Rasku]

_
Voisiko Jonas Frisius olla Arvid Arvidssonin poika?

[/I]

Frisius voisi olla papin, lukkarin tai vaikkapa kirkkoväärtin poika, joka olisi kotoisin Friisilästä tai vaikkapa Friisinmaalta.

Kokkolassa oli Lars Frijs, joka oli Friisilästä. Hän oli syntynyt vuonna 1696 Anders Frijsin ja Maria Meijerin pojaksi.
http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Lars_Frijs_of_Karleby_and_his_descendants

Laihialla oli 1570-luvun lopulla kappalainen Johannes/Hans Frisius.

Jakob Haustramniuksen, Kauhajoen kappalaisen ja Lapuan kirkkoherran, puolisoksi mainitaan ainakin vuodesta 1675 Kauhajoella Christin Johansdotter, myös sukunimellä Frijs.

Jonas Frisius syntyi noin vuonna 1660 ja kuoli 74-vuotiaana 11.9.1734. Hänellä oli Tapio Piirron puhtaaksikirjoittamassa Isonkyrön rippikirjassa vuodesta 1727 pojat Johan ja Abraham. Johan mainitaan ensin eli hän voisi olla vanhempi, ja mahdollisesti isoisän kaima. Anna Gumbsen isoäidin Anna Alftanan veli oli Abraham. Isonkyrön kastetuissa mainitaan 6.2.1728 syntynyt tytär Anna. Pitäjänkirjuri Johannes Frisiukselle ja Anna Andersdotterille syntyi Ikolan kylän Smalarin talossa 11.7.1740 poika Jonas ja Lapualla 5.6.1743 poika Carl.

Gumbsila
Mestr. Jonas Frisius 1727 - 1733
Hustr. Anna Gumbse död 1727 - 1732
Mod. Catharina Palm 1727 - 1733
Son Johan Frisius 1731 - 1733
Son Abraham Frisius läser ?? Catech.

Loviisassa kuolee 16.3.1775 57-vuotiaana Landtmät: öfv: Savolax Län Abraham Frisius, eli hän oli syntynyt noin vuonna 1717. Ylistarossa kuolee 22.11.1744 Sochen Skrifvar herr Johan Frisius

Abraham Frisiukselle syntyy Loviisassa seuraavat lapset.
*22.12.1756 Ingeneuren Abraham Frisius, Helena Lind, Anna Margareta
*10.7.1761 Landmät: Abraham Frisius, Helena Lindh, Christina Charlot
*30.11.1767, Ingen: Abraham Frisius, Helena Lindh, Jonas

Ruotsinpyhtäällä syntyy seuraavia lapsia. Matruusi Jonas voisi olla jo nuorena aktiivinen Johan Frisiuksen vuonna 1740 syntynyt poika (Keitala s. 1742). Keitalassa Abraham Frisiuksen syntymävuodeksi mainitaan 1714.
*8.4.1760, Keitala, Jonas Frisius, Prudentina Wilhelmsd:r, Maria (oä)
*1.11.1761, Kulla, Matros: Jonas Frisius, Qp: Lena And:d:r, Jonas
*9.12.1763, Keitala, Sng: Hr Abr: Frisius, Helena Lindh, Abraham Petter

Olisikohan jossain Pohjanmaan Friisilässä lukkari tai kirkkoväärti Johan, jonka poika Jonas olisi, ja mahdollisesti hänellä olisi myös tytär Christin, Jakob Haustamniuksen puoliso?

[Simotei]

Erik Jakobsson Käntzerin pojista oli muistiinpanoissani eräs juttu Uskelan käräjiltä 1685. Siinä Carin Brusiuksentytär Äijälästä synnyttänyt Ursula-nimisen tyttölapsen ja isä oli nuori renki Jakob Eriksson Laitilan Sorolasta, joka pakeni vastuutaan Tukholmaan. Jakob oli luvannut naida Carinin isännälleen Sorolan vuokraajalle Gustaf Erikssonille (eli Äijälänkin omistaneelle).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3677939



Laitilassa vaikutti samoihin aikoihin kihlakunnanvoutina Jöran Bastman, jolla oli sukuyhteyksiä Perniöön ja Uskelaan. Hänellä oli poikapuoli Isaac, joten olisiko jollakin enemmän tietoa tästä Bastman-suvusta?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3867447

[Jari Latva-Rasku]

Frisius voisi olla papin, lukkarin tai vaikkapa kirkkoväärtin poika, joka olisi kotoisin Friisilästä tai vaikkapa Friisinmaalta.

Kokkolassa oli Lars Frijs, joka oli Friisilästä. Hän oli syntynyt vuonna 1696 Anders Frijsin ja Maria Meijerin pojaksi.
http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Lars_Frijs_of_Karleby_and_his_descendants

Laihialla oli 1570-luvun lopulla kappalainen Johannes/Hans Frisius.

Jakob Haustramniuksen, Kauhajoen kappalaisen ja Lapuan kirkkoherran, puolisoksi mainitaan ainakin vuodesta 1675 Kauhajoella Christin Johansdotter, myös sukunimellä Frijs.

Jonas Frisius syntyi noin vuonna 1660 ja kuoli 74-vuotiaana 11.9.1734.

Maalahden ja Sulvan kappalaisella Gustaf Gronoviuksella oli puoliso Margareta Månsdotter Frijs (Freese), pormestarin tytär Pietarsaaresta, s. noin 1660, k. Korppoo Houtskari (haudattiin 28.12.) 1710. (Biografiakeskus)

Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan Kaarleporin kreivikunnan vouti Lorentz Freese († 1655).

Viipurissa oli porvarisuku Frese. (Maanmittari Abraham Frisius kuoli Loviisassa.)

[TapioV]

Frisius voisi olla papin, lukkarin tai vaikkapa kirkkoväärtin poika, joka olisi kotoisin Friisilästä tai vaikkapa Friisinmaalta.

Kokkolassa oli Lars Frijs, joka oli Friisilästä. Hän oli syntynyt vuonna 1696 Anders Frijsin ja Maria Meijerin pojaksi.
http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Lars_Frijs_of_Karleby_and_his_descendants

Laihialla oli 1570-luvun lopulla kappalainen Johannes/Hans Frisius.

Jakob Haustramniuksen, Kauhajoen kappalaisen ja Lapuan kirkkoherran, puolisoksi mainitaan ainakin vuodesta 1675 Kauhajoella Christin Johansdotter, myös sukunimellä Frijs.

Jonas Frisius syntyi noin vuonna 1660 ja kuoli 74-vuotiaana 11.9.1734. Hänellä oli Tapio Piirron puhtaaksikirjoittamassa Isonkyrön rippikirjassa vuodesta 1727 pojat Johan ja Abraham. Johan mainitaan ensin eli hän voisi olla vanhempi, ja mahdollisesti isoisän kaima. Anna Gumbsen isoäidin Anna Alftanan veli oli Abraham. Isonkyrön kastetuissa mainitaan 6.2.1728 syntynyt tytär Anna. Pitäjänkirjuri Johannes Frisiukselle ja Anna Andersdotterille syntyi Ikolan kylän Smalarin talossa 11.7.1740 poika Jonas ja Lapualla 5.6.1743 poika Carl.

Gumbsila
Mestr. Jonas Frisius 1727 - 1733
Hustr. Anna Gumbse död 1727 - 1732
Mod. Catharina Palm 1727 - 1733
Son Johan Frisius 1731 - 1733
Son Abraham Frisius läser ?? Catech.

Loviisassa kuolee 16.3.1775 57-vuotiaana Landtmät: öfv: Savolax Län Abraham Frisius, eli hän oli syntynyt noin vuonna 1717. Ylistarossa kuolee 22.11.1744 Sochen Skrifvar herr Johan Frisius

Abraham Frisiukselle syntyy Loviisassa seuraavat lapset.
*22.12.1756 Ingeneuren Abraham Frisius, Helena Lind, Anna Margareta
*10.7.1761 Landmät: Abraham Frisius, Helena Lindh, Christina Charlot
*30.11.1767, Ingen: Abraham Frisius, Helena Lindh, Jonas

Ruotsinpyhtäällä syntyy seuraavia lapsia. Matruusi Jonas voisi olla jo nuorena aktiivinen Johan Frisiuksen vuonna 1740 syntynyt poika (Keitala s. 1742). Keitalassa Abraham Frisiuksen syntymävuodeksi mainitaan 1714.
*8.4.1760, Keitala, Jonas Frisius, Prudentina Wilhelmsd:r, Maria (oä)
*1.11.1761, Kulla, Matros: Jonas Frisius, Qp: Lena And:d:r, Jonas
*9.12.1763, Keitala, Sng: Hr Abr: Frisius, Helena Lindh, Abraham Petter

Olisikohan jossain Pohjanmaan Friisilässä lukkari tai kirkkoväärti Johan, jonka poika Jonas olisi, ja mahdollisesti hänellä olisi myös tytär Christin, Jakob Haustamniuksen puoliso?


Englanninkielinen teksti on suoraa käännöstä Emma Pulkiksen Lars Frijs i Karleby och hans ättlingar teoksesta. Gamalkarleby 1956. Siinä kirjassa on paljon korjattavaa, mm. alussa kohta, jossa väitetään Anders Friisin olleen hämäläisen rusthollarin vävy. Maria Mejerin hautausilmoituksessa sanotaan kuitenkin, että Maria Mejer oli rusthollari Anders Friisin leski Hämeestä ja (tyhjää) pitäjästä. Lars ei siis ole osanut nimetä pitäjää, josta
Maria Mejer olisi kotoisin. Se herättää monia kysymyksiä. Muitakin virheitä siellä on. Minä esim olen sen mukaan kuollut 1954!
Jonas Frisiuksen sukuperästä ei ole selvyyttä ainakaan minulla. Hän voisi olla maisteri, myöhemmin Janakkalan kirkkoherra Samuel Nicolai Frisiuksen (toista turkulaislähtöistä pappissukua) tunnetaan 1645 lähtien, k. 1669, yksi pojista, joista tunnetaan Narvan koulun rehtori, myöh. Novaburan khra Samuel Samuelis Frisius ja maisteri Ruoveden khra Christofer Samuelis Frisius. A.M. Tallgren on selvittänyttämän suvun, josta hän polveutuu, mutta ei siellä mainitse Jonas Frisiusta.
T.V.

[Jari Latva-Rasku]

Englanninkielinen teksti on suoraa käännöstä Emma Pulkiksen Lars Frijs i Karleby och hans ättlingar teoksesta. Gamalkarleby 1956. Siinä kirjassa on paljon korjattavaa, mm. alussa kohta, jossa väitetään Anders Friisin olleen hämäläisen rusthollarin vävy. Maria Mejerin hautausilmoituksessa sanotaan kuitenkin, että Maria Mejer oli rusthollari Anders Friisin leski Hämeestä ja (tyhjää) pitäjästä. Lars ei siis ole osanut nimetä pitäjää, josta
Maria Mejer olisi kotoisin. Se herättää monia kysymyksiä. Muitakin virheitä siellä on. Minä esim olen sen mukaan kuollut 1954!
Jonas Frisiuksen sukuperästä ei ole selvyyttä ainakaan minulla. Hän voisi olla maisteri, myöhemmin Janakkalan kirkkoherra Samuel Nicolai Frisiuksen (toista turkulaislähtöistä pappissukua) tunnetaan 1645 lähtien, k. 1669, yksi pojista, joista tunnetaan Narvan koulun rehtori, myöh. Novaburan khra Samuel Samuelis Frisius ja maisteri Ruoveden khra Christofer Samuelis Frisius. A.M. Tallgren on selvittänyttämän suvun, josta hän polveutuu, mutta ei siellä mainitse Jonas Frisiusta.
T.V.

Jonas Frisiuksen ihmettely sai alkunsa Hissan kysymyksestä, kuka tai mistä oli Jonas Frisius. Jonas Frisiuksen isokyröläinen puoliso Anna Gumse oli äitinsä Catharina Palmin puolelta ensimmäisten Astreniusten sisarusten serkku. Myös Julianan ja Catharinan siskon Maria Månsdotterin eli Palmin ainoa eloonjäänyt lapsi Susanna Henriksdotter avioitui toisessa liitossaan isokyröläiseen Reinin sukuun.

Siltä se vaikutti, että osaltaan Kokkolan tai oikeastaan Kaarlelan Friisilästä kertovan artikkelin englanninkieli oli sujuvampaa kuin sisältö, eikä oikeastaan selvinnyt, oliko Frijs Friisilästä vai päinvastoin. Oli kuitenkin olemassa ainakin Lars Frijs jälkeläisineen. Friis-, Frese- ja Freese-nimisiä oli Pohjanmaalla muitakin. Mieleen tulee myös Vähänkyrön Flaming tai Flander sekä Mustasaaren Flemming. Kaikki nämä viittaavat Alankomaiden suuntaan. Nimet ovat niin vanhoja, että niiden täytyy olla keskiajalta.

Mustasaarta ympäröivältä Pohjanmaalta oli kauppayhteydet suoraan Tukholmaan. Samalla vaivalla matkusti Tukholmaan kuin Turkuun. Kaupankäynti Turun kautta olisi tarkoittanut muualta kuin Suomesta saatavien tavaroiden katteiden jäämistä Turun porvareille.

Jonas Frisius oli vaasalainen kauppias, kuten oli Anna Gumsen ensimmäinen puoliso Matts Springer. Jonas Frisiuksesta tuli Isonkyrön Komsilan isäntä ja majatalonpitäjä ilmeisesti, koska Anna Gumsen veli nimismies Isak Gumse kuoli jo 27.3.1722. Jonas Frisiusta kutsuttiin nimikkeellä mestare eli mästare. Esimerkiksi maisteri Johan Frisiusta kutsuttiin valtakunnanregistratuurassa 4.11.1654 Till Bispen och Consistoriales i Åboo recommendation för Mest:r Johan Frisio, mutta voisiko Jonas Frisiuksen nimike tarkoittaa jotakin muuta kuin Johan Frisiuksen kohdalla? Ei ole merkkejä, että Jonas Frisius olisi käsityöäismestari, vaikka hän kauppiaana olisi voinut olla sellaisten edusmies. Svenska Akademiens sanakirja antaa nimikkeelle mästare esimerkiksi seuraavan merkityksen SthmSkotteb. 3: 180 (1521). En Handelsmann, han wari Mästare eller betienter, böör i sine Reesor achta: .. At (osv.)., eli olisi esimekiksi kauppahuoneen "mestari" eli kauppias ja hänellä olisi palvelijoita eli myyntiedustajia.

Olisi ehkä liian kaukaa haettua, että Friis-niminen olisi tullut Vaasan seudulle suoraan Alankomaista, mutta hyvinkin olisi voinut tulla seuraavien sukupolvien siirtolaisena Tukholmasta. Nimi Jonas on kuitenkin raamatullinen ja nimen väännös Frisius viittaa vielä seuraavassa sukupolvessa kirkollisuuteen, vaikka esimerkiksi Astreniuksista tuli pikaisesti Astréneja. Voisi olettaa, että Jonas Frisiuksesta olisi säilynyt enemmän tietoja, kuten kauppiaista saatavineen ja velkoineen usein tuomiokirjoissa oli.

Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa mainitaan vuonna 1722 Johannes Johannis Frisius Ingermannus. – Desiit 1727. – Sockne-Skrifware i Lappo.. Isonkyrön Komsilassa oli vuosina 1733-35 poika Johan. Ei tunnu uskottavalta, että Komsilan naapurissa asunut pitäjänkirjuri Johan Frisius olisi joku muu kuin Lapuan pitäjänkirjuri Johan Frisius. Matka ei Lapualle pitkä ollut eikä Ylistaroon kuolemaan. Pojankin nimi oli Jonas. Tästä yhteydestä tulee mieleen, voisiko Jonas/Johannes? Frisius olla peräisin Viipurin Frese-suvusta? Inkerinmaalta löytyy myös vielä enemmän kohdalle osuva Frisius-suku.
https://www.genealogia.fi/genos-old/47/47_43.htm
tai
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U150
Olisiko mielenkiintoista tietää, voisiko Jonas Frisius olla saksalaissukuinen panimomestari Vaasassa. Sellaisesta voisi löytyä merkintöjä.

[Jari Latva-Rasku]

voisiko Jonas/Johannes? Frisius olla peräisin Viipurin Frese-suvusta? Inkerinmaalta löytyy myös vielä enemmän kohdalle osuva Frisius-suku.
https://www.genealogia.fi/genos-old/47/47_43.htm
tai
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U150


Kun Jonas Frisius avoitui Anna Gumsen kanssa, hän oli leski, eli Komsilassa mainittu poika Johan voisi myös olla aikaisemmasta avioliitosta. Vaasan triviaalikouluun vuonna 1722 merkitty Inkerinmaalainen Johannes Johanneksenpoika? Frisius voisi myös olla Jonas Frisiuksen veli, vaikka jopa 50 vuoden ikäero tuntuisi oudolta. Patronyymi Johannes on myös voitu jäljentää matrikkeliin väärin ja voihan sitä olla muitakin Frisius-nimisiä, jotka sattumalta asuivat Komsilan naapuritalossa.

Alta löytyy Isonkyrön Ikolan Smalarin talossa, Komsilan naapurissa, 1740-luvun alussa asuneen pitäjänkirjuri Johan Frisiuksen pojan Jonaksen kastemerkintä. Kummeina olivat Anders Hoppa, joka voisi olla Isonkyrön Hopan isännän veli ja Johanin puolison Anna Andersdotterin isä, veli, sedän Jakobin poika tai sattumakummi. Toisena kummina ovat Komsilan isäntä Israel Jakobsson?, pitäisi olla Johan, ja hänen puolisonsa Magdalena Röring.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6655460

Myös Israel Gumsea on Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa vuonna 1723 tarjoiltu pitäjänkirjuriksi.
Israel Gumse, pastoris fil: Lillekyroensis. – Sockne-Skrifvare i Lillkyro.

Maanmittari Abraham Frisius (Loviisan rippikirjan ja kuolinmerkinnän perusteella s. 1714/17) voisi olla Jonas Frisiuksen poika, mutta Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa mainitaan vuoden 1732 kohdalla seuraavaa.
Abrahamus Jonae Frisius Storkyroensis Natus Ao 1721 in Julio, legerat Suetica apud Dm Widlund, et coepit Latina, atq. scribere, datus Collegae inferiori. – Sockne-Skrifware i Lappo.

Selasin Isonkyrön syntyneet heinäkuulta 1721, mutta silmiin ei Abraham Frisiusta sattunut. Kuukausi tai vuosi voisi olla toinen. Voisi olla mahdollista, että maanmittari Abraham Frisius kuitenkin olisi Jonas Frisiuksen poika, ja merkinnät mitä sattuu. Kyllä hieman vanhempanakin kuin 11-vuotiaana triviaalikouluun otetaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6655323

Jotta tulkinnan vaikeutta voisi vielä lisätä, Johan Arvidsson Frisiuksen poika Per oli Narvassa 1600-luvun lopussa. Lisäksi turkulaisesta porvarisuvusta peräisin ollut Janakkalan kirkkoherran poika Samuel Samuelis Frisius oli Narvan katedraalikoulun konrehtorina vuonna 1676. Jos Viipurin Freeset Inkerinmaan kulmilla lasketaan mukaan, seudulla vaikutti samoihin aikoihin ainakin neljä eri Frisius-suvuiksi luokiteltavaa. Astreniusten elämäntarinan selventämiseksi tuskin kannattaa näitä selvitellä sen enempää.

[Jari Latva-Rasku]

Selasin Isonkyrön syntyneet heinäkuulta 1721, mutta silmiin ei Abraham Frisiusta sattunut. Kuukausi tai vuosi voisi olla toinen. Voisi olla mahdollista, että maanmittari Abraham Frisius kuitenkin olisi Jonas Frisiuksen poika, ja merkinnät mitä sattuu. Kyllä hieman vanhempanakin kuin 11-vuotiaana triviaalikouluun otetaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6655323

Jotta tulkinnan vaikeutta voisi vielä lisätä, Johan Arvidsson Frisiuksen poika Per oli Narvassa 1600-luvun lopussa. Lisäksi turkulaisesta porvarisuvusta peräisin ollut Janakkalan kirkkoherran poika Samuel Samuelis Frisius oli Narvan katedraalikoulun konrehtorina vuonna 1676. Jos Viipurin Freeset Inkerinmaan kulmilla lasketaan mukaan, seudulla vaikutti samoihin aikoihin ainakin neljä eri Frisius-suvuiksi luokiteltavaa. Astreniusten elämäntarinan selventämiseksi tuskin kannattaa näitä selvitellä sen enempää.
On vaikea tietämättömänä arvella, olisiko Vaasan triviaalikoulun matrikkeliin vuonna 1722 kirjattu väärä patronyymi inkerinmaalaiselle Johannes Johanneksenpoika Frisiukselle, jonka väitettiin ryhtyneen pitäjänkirjuriksi. Ainakin Isonkyrön Seppäsessä vuonna 1739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643762
ja sen jälkeen Ikolan Smalarissa mainittu pitäjänkirjuri Johan Frisius oli Joonaanpoika ainakin avioituessaan.
https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6655626&kuvanumero=185&ay=1594255&sartun=109224.KA&atun=165437.KA&amnimeke=Isonkyr%C3%B6n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+luettelot+1737-1765+%28IC%3A3%29&ay2=111403

Maanmittari Abraham Frisiuksen kerrotaan suorittaneen maanmittarin tutkinnon vuonna 1743 ja olleen aluksi maanmittarina Pohjanmaalla.
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/41363

Maanmittarin tutkinnon suorittaminen Gripenhielmin metodilla ei vaikuttanut kovin hankalalta tehtävältä todellisuudentajuiselle ja hahmottamiskykyiselle kandidaatille. Mikäli tutkinnon suoritti Abraham Joonaanpoika Frisius, hän olisi ollut nuorimmalla ikätulkinnalla 22-vuotias ja vanhimmalla 29-vuotias.
https://foto.aalto.fi/general_info/history/surveying/gripenhielmin_metodi.htm
Laihialaissyntyinen maanmitari Henrik Reinius mainiaan maanmittausauskultanttina 29-vuotiaana.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1146

Henrik Reiniuksen siskon Susannan puoliso oli heidän pikkuserkkunsa Isak Astrenius. Henrik Reiniuksen serkun Samuel Juhonpoika Tuurin puoliso Susanna Heikintytär oli Johan ja Abraham Joonaanpoika Frisiuksen äidin Anna Gumsen serkku ja myös Henrik Reiniuksen pikkuserkku.

Isak Astreniuksen poika Johan Astrén suoritti maanmittaritutkinnon 21-vuotiaana.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7844

Hissan antamassa henkikirjan linkissä Jonas Frisius mainitaan vielä vuonna 1723 Vaasassa puolisonsa Anna Gumsen? kanssa. Matts Springerille ja Anna Gumselle syntyi 3.1.1710 tytär Elisabeth. Inkerinmaalainen Johannes Frisius voisi juuri ja juuri olla Jonas Frisiuksen ja Anna Gumsen poika, koska hän aloittaa triviaalikoulussa vuonna 1722 ja lopettaa vuonna 1727. Johan Frisius ilmestyy Komsilan rippikirjaan vuonna 1731 eli hän olisi syntynyt ennen 1710-luvun puoltaväliä. Triviaalikoulun käyminen kotoa käsin olisi onnistunut jo hieman nuoremmaltakin. Olisiko mahdollista, että Jonas Frisius olisi tullut Vaasaan vasta hieman ennen avioitumistaan Annan Gumsen kanssa joskus 1710-luvun alkupuolella?

[Jari Latva-Rasku]

Hissan antamassa henkikirjan linkissä Jonas Frisius mainitaan vielä vuonna 1723 Vaasassa puolisonsa Anna Gumsen? kanssa. Matts Springerille ja Anna Gumselle syntyi 3.1.1710 tytär Elisabeth. Inkerinmaalainen Johannes Frisius voisi juuri ja juuri olla Jonas Frisiuksen ja Anna Gumsen poika, koska hän aloittaa triviaalikoulussa vuonna 1722 ja lopettaa vuonna 1727. Johan Frisius ilmestyy Komsilan rippikirjaan vuonna 1731 eli hän olisi syntynyt ennen 1710-luvun puoltaväliä. Triviaalikoulun käyminen kotoa käsin olisi onnistunut jo hieman nuoremmaltakin. Olisiko mahdollista, että Jonas Frisius olisi tullut Vaasaan vasta hieman ennen avioitumistaan Annan Gumsen kanssa joskus 1710-luvun alkupuolella?

Isoviha on vaikuttanut Vaasan kirkolliseen ja maalliseen kirjanpitoon, sillä siltä ajalta ei merkintöjä juuri löydy. On kuitenkin olemassa 15.10.1712 päivätty kymmenysluettelo, jossa mainitaan Matts Springer eli Anna Gumsen 1. kauppiaspuoliso.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213487

Vaasan 16.1.1712 päivätyssä henkikirjassa olivat Joonakset vähemmistönä. Toisen kaupunginosan viimeisenä kuitenkin mainitaan Jonas Eriksson, jolla oli puoliso Lisa ja tytär Anna.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213481
Vaasassa vihittiin 28.1.1700 renki Jonas Ersson ja leski Lisbeta Andersdotter, eli voitaneen olettaa, että kyseessä ei ole Jonas Frisius.

Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa vuonna 1722 mainittu inkerinmaalainen Johannes Johanneksenpoika? Frisius voisi olla Jonas Frisiuksen viimeistään 1710-luvun alkupuolella syntynyt poika, jonka patronyymi olisi merkitty matrikkeliin väärin. Jonas Frisius olisi paennut sotaa nuoren poikansa kanssa Inkerinmaalta Vaasaan Ryssän armeija kintereillään. Kovin kauaa ei mestari Jonas Frisius olisi ehtinyt Vaasassa kauppiaana olla, sillä jo vuonna 1725 vaimo Anna Gumse mainitaan Isonkyrön Ikolan Komsilassa veljensä nimismies Abraham Gumsen kuoleman jälkeen. Jonas Frisius ja Anna Gumse näkyvät poikiensa Johanin ja Abrahamin kanssa vuonna 1727 alkavassa Isonkyrön rippikirjassa. Jos poika Abraham olisi syntynyt heinäkuussa vuonna 1721, Jonas Frisiuksen ja Anna Gamsen avioliitto olisi solmittu noin vuosien 1713-20 välillä.

Se tuskin Jonas Frisiukseen mitenkään liittyy, mutta Pohjanmaan läänin tositekirjassa esiintyi vuonna 1714 Sten Frisius, vai olisiko Lempäälän ja Vesilahden nimismies Johan Jeremiasson Steen, joka käytti myös äitinsä nimeä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210699

[Jari Latva-Rasku]

Se tuskin Jonas Frisiukseen mitenkään liittyy, mutta Pohjanmaan läänin tositekirjassa esiintyi vuonna 1714 Sten Frisius, vai olisiko Lempäälän ja Vesilahden nimismies Johan Jeremiasson Steen, joka käytti myös äitinsä nimeä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12210699

Tositekijassa on tietenkin Christer Frisius, eli mahdollisesti Inkerinmaan Novaburan seurakunnan kirkkoherran Samuel Samuelsson Frisiuksen poika Kristoffer/Christophorus Frisius. Sellainen on ainakin ollut olemassa ja elellyt samoihin aikoihin.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4497

Hänelle syntyi lapsia merkillistä kyllä Söörmarkussa.
s. 28.5.1707
kast. 30.5.1707
Södermarck
H:r Christophorus Frisius
Christophorus

s. 20.3.1712
kast. 21.3.1712
Södermarck
H:r Christophorus Frisius
Anna Marja

[Benedictus]

Vaikuttaisi, että Kristoffer Frisius oli avioitunut Sörmarkun Kartanon emännän Sofian kanssa, tämän 1. puolison Niclas Nitzen kuoltua.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585696


Sofia olisi yo-mtrikkelin mukaan Laxenius.


Kukahan oli tilalla mainittu Maria Wargentin?


1683/84 Erik Herkepaeus Ericus Erici, Tavastensis 3119 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3119). Vht: Hauhon kappalainen Erik Herkepaeus 962 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=962) (yo 1652/53, † 1693) ja Kristina Thesleff. Ylioppilas Turussa 1683/84 [Herkepæus] Ericus [_ 159]. Maanmittaritutkinto 1695. — Maanmittari, mittasi ja kartoitti Turun kaupungin 1696–97. Luutnantti. Rykmentinmajoitusmestari Porin läänin kaksikasjalkaväkirykmentissä 1700. † kaatui Retusaaren luona kesällä 1705. Pso: (jo 1700) Maria Wargentin tämän 2. avioliitossa.
Lanko: Henrik Wargentin 1749 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1749) (yo 1665).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 86b; KA mf. ES 1932 (mm 37) Ulvilan käräjät 13.–14.3.1701 s. 234 (för detta Extraordinarie Landtmätaren, men nu warande Leutenanten, Erich Herkepæus), Ulvilan käräjät 16.–17.9.1701 s. 21 (Landtmätaren nu warande Qwartermestaren Erich Härckepæus ... nyssnämbde Qwartermestares hustru, dygdesamme Maria Wargentin); KA mf. ES 1935 (mm 44) Ulvilan käräjät 7.–9.10.1705 f. 417 (Mattz Mattsson ifrån Norrmark ... hafwandes han detta hemman Anno 1702 efter Befallningzmans Wälbetrodde Lars Haufs inrymelses skrift tillträdt, hwilket en benembd Erich Herckepeus tillförene bebodt och A:o 1700 handlöst lembnat); KA mf. ES 1968 (nn 11) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 18.–20.7.1694 f. 361 (Landtmätarens Substitutz Wälförståndigh Erich Herkepei reefning af d: 17 Julij 1693). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 205 (XLIV); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 37 (XLIV). — V. Ekstrand, Svenska landtmätare 1628–1900 (1896–1903) s. 220 #2692; A. Lewenhaupt, Karl XII:s officerare. A–K (1921) s. 290; E. Lindh, Kongliga Björneborgs regemente. SSLS 204 (1928) s. 91, 259, 297; E. O. Vaajakallio (toim.), Suomen maanmittarit 1628–1928 (1929) #31; Släktbok, Ny följd IV. SSLS 723 (utg. K. Stockmann, 2009) sp. 218 (Hauhosläkten Herkepaeus Tab. 7).
----------------


Tässä uudenvuoden pähkinä.


Kankaanpään Venesjärven kylän Raiskion isännällä oli useita vaimoja ja taisi olla yli 20 lasta 1800-luvun loppupuolella.
Osa lapsista käytti Alftan nimeä. Miksi tai mistä johtuen ei ole minulle selvinnyt.
En nyt löytänyt paperia missä tiedot ovat.
Oliko joku vaimoista Alftan-sukuinen?

[JHissa]

On vaikea tietämättömänä arvella, olisiko Vaasan triviaalikoulun matrikkeliin vuonna 1722 kirjattu väärä patronyymi inkerinmaalaiselle Johannes Johanneksenpoika Frisiukselle, jonka väitettiin ryhtyneen pitäjänkirjuriksi. Ainakin Isonkyrön Seppäsessä vuonna 1739
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6643762
ja sen jälkeen Ikolan Smalarissa mainittu pitäjänkirjuri Johan Frisius oli Joonaanpoika ainakin avioituessaan.
https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=6655626&kuvanumero=185&ay=1594255&sartun=109224.KA&atun=165437.KA&amnimeke=Isonkyr%C3%B6n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+luettelot+1737-1765+%28IC%3A3%29&ay2=111403

Maanmittari Abraham Frisiuksen kerrotaan suorittaneen maanmittarin tutkinnon vuonna 1743 ja olleen aluksi maanmittarina Pohjanmaalla.
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/41363

Maanmittarin tutkinnon suorittaminen Gripenhielmin metodilla ei vaikuttanut kovin hankalalta tehtävältä todellisuudentajuiselle ja hahmottamiskykyiselle kandidaatille. Mikäli tutkinnon suoritti Abraham Joonaanpoika Frisius, hän olisi ollut nuorimmalla ikätulkinnalla 22-vuotias ja vanhimmalla 29-vuotias.
https://foto.aalto.fi/general_info/history/surveying/gripenhielmin_metodi.htm
Laihialaissyntyinen maanmitari Henrik Reinius mainiaan maanmittausauskultanttina 29-vuotiaana.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1146

Henrik Reiniuksen siskon Susannan puoliso oli heidän pikkuserkkunsa Isak Astrenius. Henrik Reiniuksen serkun Samuel Juhonpoika Tuurin puoliso Susanna Heikintytär oli Johan ja Abraham Joonaanpoika Frisiuksen äidin Anna Gumsen serkku ja myös Henrik Reiniuksen pikkuserkku.

Isak Astreniuksen poika Johan Astrén suoritti maanmittaritutkinnon 21-vuotiaana.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7844

Hissan antamassa henkikirjan linkissä Jonas Frisius mainitaan vielä vuonna 1723 Vaasassa puolisonsa Anna Gumsen? kanssa. Matts Springerille ja Anna Gumselle syntyi 3.1.1710 tytär Elisabeth. Inkerinmaalainen Johannes Frisius voisi juuri ja juuri olla Jonas Frisiuksen ja Anna Gumsen poika, koska hän aloittaa triviaalikoulussa vuonna 1722 ja lopettaa vuonna 1727. Johan Frisius ilmestyy Komsilan rippikirjaan vuonna 1731 eli hän olisi syntynyt ennen 1710-luvun puoltaväliä. Triviaalikoulun käyminen kotoa käsin olisi onnistunut jo hieman nuoremmaltakin. Olisiko mahdollista, että Jonas Frisius olisi tullut Vaasaan vasta hieman ennen avioitumistaan Annan Gumsen kanssa joskus 1710-luvun alkupuolella?
Jonas Frisius mainitaan vaimoineen Vaasassa vuoden 1723
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75074953
lisäksi vielä 1724
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792247
Tämän jälkeen ongelmaksi tulee Jonas Frisiuksen ikä eli hän kuolee Isossakyrössä 74-vuotiaana 11.9.1734, joten hän olisi jo vuoden 1725 henkikirjassa yli-ikäinen, mikä selittää sen että 1725 Isonkyrön henkikirjassa esiiintyy vain vaimo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922554
vaikka he esiintyvät yhdessä 1727-34 Isonkyrön rippikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485730

Matts Springer taas mainitaan vaimoineen Vaasassa vielä 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213481
Pitää muistaa, että Matts Springerin ensimmäinen vaimo (vihittty Vaasassa 2.1.1700) Anna Mattsintyttär kuolee 1.1.1707 Vaasa, ikä 28 v 4 kk, joten vuoden 1707 henkikirjassa hän on ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12913298
seuraavassa 1708 hänellä on jo vaimo Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167907
Anna Gumse taas ilmestyy Isonkyrön henkikirjaan vuonna 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10560447
on siellä aina vuoteen 1707
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12994245

[Jari Latva-Rasku]

Jonas Frisius mainitaan vaimoineen Vaasassa vuoden 1723
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75074953
lisäksi vielä 1724
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792247
Tämän jälkeen ongelmaksi tulee Jonas Frisiuksen ikä eli hän kuolee Isossakyrössä 74-vuotiaana 11.9.1734, joten hän olisi jo vuoden 1725 henkikirjassa yli-ikäinen, mikä selittää sen että 1725 Isonkyrön henkikirjassa esiiintyy vain vaimo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922554
vaikka he esiintyvät yhdessä 1727-34 Isonkyrön rippikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9485730

Matts Springer taas mainitaan vaimoineen Vaasassa vielä 1712
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213481
Pitää muistaa, että Matts Springerin ensimmäinen vaimo (vihittty Vaasassa 2.1.1700) Anna Mattsintyttär kuolee 1.1.1707 Vaasa, ikä 28 v 4 kk, joten vuoden 1707 henkikirjassa hän on ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12913298
seuraavassa 1708 hänellä on jo vaimo Anna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12167907
Anna Gumse taas ilmestyy Isonkyrön henkikirjaan vuonna 1703
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10560447
on siellä aina vuoteen 1707
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12994245

Jonas Frisius ja Anna Gumse siis avioituivat Mustasaaressa varhaisintaan noin vuonna 1713 ja viimeistään noin vuonna 1720. Varmuutta ajankohdasta tuskin koskaan saadaan. Mahdollinen Jonas Frisiuksen poika Johan jätti Vaasan triviaalikoulun vuonna 1727, mutta kävi ensimmäisen kerran ripillä Komsilasta vasta vuonna 1731, eli hän voisi olla syntynyt Inkerinmaalla? viimeistään noin vuoden 1715 paikkeilla.

Jonas Frisiuksen alkuperän selvittäminen tuskin lisää Isak Erikssonin elämänvaiheita, koska Astreniusten yhteys Komsilan serkkuihin on äidinpuoleinen. Astreniusten sisarusten serkun Anna Gumsen poika oli vasten parempaa tietoa heinäkuussa vuonna 1721 syntynyt maanmittari Abraham Jonae Frisius ja ainakin vielä 6.2.1728 Komsilassa syntynyt sisko Anna. Jonas Frisius on muuten kiinnostava, koska voisi olla mahdollista, että hän olisi tullut isonvihan yhteydessä Vaasaan peräti Inkerinmaalta, jossa hänen todennäköinen Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa vuodesta 1722 mainittu poikansa Johannes/Johan olisi syntynyt aloitusvuodesta päätellen viimeistään 1710-luvun alkupuolella.

Kaikki on mahdollista, mutta tuskin Jonas Frisius oli Nevanlinnan kirkkoherran Heinrich Frisiuksen poika, koska (Johan) Heinrich Frisiuksella tiedetään olleen ainoastaan yksi poika eli merkittävään asemaan vapaaherraksi kohonnut alun perin kauppias Johan Henrik Frisius->Frisenheim. Johan Henrik Frisenheimilla oli saksalaisia setiä, joiden poika Jonas voisi esimerkiksi kauppiaan ammatista ja mestarin tittelistä päätellen olla, mutta se olisi Rostockista asti haettua. Magister Heinrich Frisius hade tre bröder i Rostock, apotekaren(?) Jakob Friese, levde 1679, bryggaren Tiete Friese, död 1676, och köpgesällen Jochim Friese, f. c. 1634, död 1666. De fyra brödernas far Tiete Friese d.ä. var bryggare i Rostock och dog 1638.(Georg Luther, Genos 47(1976), s. 43-47).

Christer Frisius, joka voisi yhtenä vaihtoehtona olla sama kuin Pietarin lähellä Inkerinmaalla sijainneen Novaburan kirkkoherran Samuel Frisiuksen Ruotsiin isonvihan yhteydessä jäänyt pappispoika, lähestyi Korsholman eteläisen voutikunnan kruununvoutia Anders Aurinia kunnioittavalla kirjeellä Napuen taistelun jälkeen vuonna 1714. Kun katsoo muutakin Anders Auriniin liittyvää kirjeenvaihtoa ja tilinpitoa Napuen taistelun tappion jälkeen, kovin rauhalliselta ja normaalilta elämänmeno Mustasaaren ympäristössä vaikutti. Tähän voisi vaikuttaa osapuolten avarakatseisuus ja nopeasti syntynyt luottamus ainakin valtaa pitävien välillä. Silti Aurin lopulta vilahti isonvihan aikana Ruotsiin, kuten merkittävä osa Pohjanmaan voudeista.

Samuel Frisius tuli ylioppilaaksi vuonna 1673, eli hän ei voi olla vuonna 1660 syntyneen Jonas Frisiuksen isä, mutta ajallisesti hän voisi mahtua Samuelin veljeksi eli Janakkalan kirkkoherran Samuel Frisiusksen, († 1668) ja Elisabet Kristersdotter Melartopaeuksen pojaksi. Elisabet Melartopaeuksen isä vouti Krister Mattsson oli vähintään Uskelan Äijälän Isak Erikssonin sedän Simonin "frände", mitä voidaan pitää esimerkkinä sen ajan väen vähyydessä.

[TapioV]

Jonas Frisius ja Anna Gumse siis avioituivat Mustasaaressa varhaisintaan noin vuonna 1713 ja viimeistään noin vuonna 1720. Varmuutta ajankohdasta tuskin koskaan saadaan. Mahdollinen Jonas Frisiuksen poika Johan jätti Vaasan triviaalikoulun vuonna 1727, mutta kävi ensimmäisen kerran ripillä Komsilasta vasta vuonna 1731, eli hän voisi olla syntynyt Inkerinmaalla? viimeistään noin vuoden 1715 paikkeilla.

Jonas Frisiuksen alkuperän selvittäminen tuskin lisää Isak Erikssonin elämänvaiheita, koska Astreniusten yhteys Komsilan serkkuihin on äidinpuoleinen. Astreniusten sisarusten serkun Anna Gumsen poika oli vasten parempaa tietoa heinäkuussa vuonna 1721 syntynyt maanmittari Abraham Jonae Frisius ja ainakin vielä 6.2.1728 Komsilassa syntynyt sisko Anna. Jonas Frisius on muuten kiinnostava, koska voisi olla mahdollista, että hän olisi tullut isonvihan yhteydessä Vaasaan peräti Inkerinmaalta, jossa hänen todennäköinen Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa vuodesta 1722 mainittu poikansa Johannes/Johan olisi syntynyt aloitusvuodesta päätellen viimeistään 1710-luvun alkupuolella.

Kaikki on mahdollista, mutta tuskin Jonas Frisius oli Nevanlinnan kirkkoherran Heinrich Frisiuksen poika, koska (Johan) Heinrich Frisiuksella tiedetään olleen ainoastaan yksi poika eli merkittävään asemaan vapaaherraksi kohonnut alun perin kauppias Johan Henrik Frisius->Frisenheim. Johan Henrik Frisenheimilla oli saksalaisia setiä, joiden poika Jonas voisi esimerkiksi kauppiaan ammatista ja mestarin tittelistä päätellen olla, mutta se olisi Rostockista asti haettua. Magister Heinrich Frisius hade tre bröder i Rostock, apotekaren(?) Jakob Friese, levde 1679, bryggaren Tiete Friese, död 1676, och köpgesällen Jochim Friese, f. c. 1634, död 1666. De fyra brödernas far Tiete Friese d.ä. var bryggare i Rostock och dog 1638.(Georg Luther, Genos 47(1976), s. 43-47).

Christer Frisius, joka voisi yhtenä vaihtoehtona olla sama kuin Pietarin lähellä Inkerinmaalla sijainneen Novaburan kirkkoherran Samuel Frisiuksen Ruotsiin isonvihan yhteydessä jäänyt pappispoika, lähestyi Korsholman eteläisen voutikunnan kruununvoutia Anders Aurinia kunnioittavalla kirjeellä Napuen taistelun jälkeen vuonna 1714. Kun katsoo muutakin Anders Auriniin liittyvää kirjeenvaihtoa ja tilinpitoa Napuen taistelun tappion jälkeen, kovin rauhalliselta ja normaalilta elämänmeno Mustasaaren ympäristössä vaikutti. Tähän voisi vaikuttaa osapuolten avarakatseisuus ja nopeasti syntynyt luottamus ainakin valtaa pitävien välillä. Silti Aurin lopulta vilahti isonvihan aikana Ruotsiin, kuten merkittävä osa Pohjanmaan voudeista.

Samuel Frisius tuli ylioppilaaksi vuonna 1673, eli hän ei voi olla vuonna 1660 syntyneen Jonas Frisiuksen isä, mutta ajallisesti hän voisi mahtua Samuelin veljeksi eli Janakkalan kirkkoherran Samuel Frisiusksen, († 1668) ja Elisabet Kristersdotter Melartopaeuksen pojaksi. Elisabet Melartopaeuksen isä vouti Krister Mattsson oli vähintään Uskelan Äijälän Isak Erikssonin sedän Simonin "frände", mitä voidaan pitää esimerkkinä sen ajan väen vähyydessä.
En pidä mahdollisena, että Jonas Frisius olisi Nevanlinnan khra Heinrich Frisiuksen jonkun veljen poika. Friese nimen latinalaistettu muoto edellyttää suoraa polveutumista pappisperheestä. Koska Joonaan poikaa koulumatrikkelissa (virheellisesti Johannis) sanotaan inkerinmaalaiseksi, varteenotettava kahdollisuus on, että hän nuorempana veljenä muutti veljensä Samuelin luokse Inkerinmaalle, mutta ei kouluttautunut papiksi, vaan ryhtyi porvariksi Nevanlinnaan. Se varman näytti taloudellisesti houkuttavammalta ammtinvalinnalta. Sota sekoitti sitten kaikki suunnitelmat.
T.V.

[Jari Latva-Rasku]

En pidä mahdollisena, että Jonas Frisius olisi Nevanlinnan khra Heinrich Frisiuksen jonkun veljen poika. Friese nimen latinalaistettu muoto edellyttää suoraa polveutumista pappisperheestä. Koska Joonaan poikaa koulumatrikkelissa (virheellisesti Johannis) sanotaan inkerinmaalaiseksi, varteenotettava kahdollisuus on, että hän nuorempana veljenä muutti veljensä Samuelin luokse Inkerinmaalle, mutta ei kouluttautunut papiksi, vaan ryhtyi porvariksi Nevanlinnaan. Se varman näytti taloudellisesti houkuttavammalta ammtinvalinnalta. Sota sekoitti sitten kaikki suunnitelmat.
T.V.

Kiitokset kannanotosta! Hissan kysymykseen "kuka oli Jonas Frisius?" voisi ajan ja olosuhteet huomioon ottaen löytyä varsin kohtuullinen arvaus kumottavaksi, eli turkulaisesta porvarisuvusta peräisin ollut Janakkalan kirkkoherran poika Jonas Samuelsson? Frisius. Isä Samuel kuoli jo vuonna 1668, joten olisi ollut luontevaa lyöttäytyä isoveljen Samuelin matkaan Inkerinmaalle, ellei Jonas mennyt sinne jo aikaisemmin. Vasta vuonna 1709 kuolleen äidin Elisabet Kristersdotter Melartopaeuksen veli Johan oli Pähkinälinnan kirkkoherra. Turvaverkostoa oli muutenkin yllin kyllin. Veljestä Gabrielista tuli myös Janakkalan kirkkoherra (ja hän oli lyhytaikaisen Hämeen ja Uudenmaan rvr:n Arvid Hornin komppanian katselmuskirjurin Isak Erikssonin kanssa samaan aikaan rykmentinpastorina).

Jos Jonas Frisius olisi Johan Arvidsson Frisiuksen poika, hän olisi paljastunut perimässä isäänsä. Jonas Frisius ei voi olla Kaarleporin voudin Lorenz Freesen poika, koska Lorenz kuoli ennen Jonaksen syntymää vuonna 1655. Myöskään viipurilainen vuoden 1661 lopussa kuollut kauppias Reinhold Frese tuskin oli Jonaksen isä, vaikka Lorenzin isäpuolen tavoin Reinholdin eno oli pappi. Jonas olisi käyttänyt Freese/Frese-nimeä. Kokkolan Frisens/Friis/Frijs-taloon olisi vaikea sovittaa jo vuonna 1660 syntynyttä poikaa. Hän olisi ollut liian vanha. Laihian 1500-luvun lopun kappalaisen Johan/Hans Frisiuksen nimi tuskin olisi säilynyt monia sukupolvia ja pulpahtanut lopulta Inkerinmaan kautta Vaasaan.

[Benedictus]

Hissan kysymykseen "kuka oli Jonas Frisius?" voisi ajan ja olosuhteet huomioon ottaen löytyä varsin kohtuullinen arvaus kumottavaksi, eli turkulaisesta porvarisuvusta peräisin ollut Janakkalan kirkkoherran poika Jonas Samuelsson? Frisius. Isä Samuel kuoli jo vuonna 1668, joten olisi ollut luontevaa lyöttäytyä isoveljen Samuelin matkaan Inkerinmaalle, ellei Jonas mennyt sinne jo aikaisemmin. Vasta vuonna 1709 kuolleen äidin Elisabet Kristersdotter Melartopaeuksen veli Johan oli Pähkinälinnan kirkkoherra. Turvaverkostoa oli muutenkin yllin kyllin. Veljestä Gabrielista tuli myös Janakkalan kirkkoherra (ja hän oli lyhytaikaisen Hämeen ja Uudenmaan rvr:n Arvid Hornin komppanian katselmuskirjurin Isak Erikssonin kanssa samaan aikaan rykmentinpastorina).


Melartopaeus, Gabriel Christierni (K 1708)

Gabriel Kristersson

S kenties Halikko 1640-luvun loppupuolella. V Halikon ja myöhemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti Krister Mattsson Melartopaeus ja Hattulan kihlakunnan kruununvoudin tytär Brita Persdotter, jonka eno, eversti Erik Persson aateloitiin 1650 nimellä Pistolhjelm.
Kävi Turun katedraalikoulua. Ylioppilas (Austro-Finlandus) Turussa 1665/66, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 5.4.1671–9.10.1673; respondentti 1669 ja 12.4.1673.
Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänin ratsuväkirykmentin (Claes Ugglan, sittemmin Otto Wellingkin rykmentin) saarnaaja 1675, rykmentinpastori 1677.
Melartopaeus osallistui rykmenttinsä mukana sotaretkeen Brandenburgin vaaliruhtinasta vastaan Saksassa 1675–1679 ja nimitettiin kenttärovastiksi.
(kiinnostava yksityiskohta yllä, koska aiemmin Abrahamin kronikassa pohdittiin Clas Torskin tyttärenmiehen oloa sodassa Brandenburgissa).


Frisius, Samuel Nicolai (K 1669)

Samuel Nilsson

S kaiketi Turku oletettavasti 1620-luvulla. V ilmeisesti Turun kaupungin porvari Niilo / Nils Friisilä (Eino E. Suolahti) ja N.N. (haudattu 1655).
Ylioppilas (Austro-Finlandus) Turku; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 17.6.1646; anoi stipendiä 16.12.1646, stipendiaatti syyslukukausi 1646 – syyslukukausi 1652; respondentti pro exercitio 3.11.1649; pro gradu 20.4.1650; filosofian maisteri 2.5.1650.
Turun akatemian vt. deposiittori (beaanien kaitsija) 1650; Turun katedraalikoulun konrehtori 1653. Frisius haki rehtorinvirkaa Helsingin kirkkoherraksi siirtyneen maisteri Andreas Laurentii Nycopensiksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1833) jälkeen heinäkuussa 1661, muttei saanut sitä. Janakkalan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5019) kirkkoherra 1667.
Turun tuomiokapituli määräsi 12.1.1657 Frisiuksen yhdeksi synodaalikokouksen saarnaajaksi (ruotsiksi). Turun pappeinkokouksen puhuja (synod. orator) 1667.
Julkaisi Turussa akateemisen onnittelurunon 1647 ja vainajan muistokirjoituksen (ruumissaarnajulkaisussa) 1653; piti (Samuel N. Frisius Austrofin.) Turussa 28.6.1646 akateemisen puheen (De salutifera incarnatione), painettu Turussa samana vuonna.
K Janakkala 1669.
P jo 1656 Elisabet Kristersdotter Melartopea, K Kaarina (haudattu 4.4.)1709, PV Piikkiön kihlakunnan kruununvouti, Uskelan Mäenalan ratsutilan omistaja Krister Mattsson ja Brita Persdotter.


Frisius, Christiernus Samuelis (K 1693/94)

Krister Samuelsson

S mahdollisesti Turku oletettavasti 1650-luvun alkupuolella. V Janakkalan kirkkoherra, filosofian maisteri Samuel Nicolai Frisius (https://kansallisbiografia.fi/”paimenmuisto/henkilo/723&quot;) ja N.N.
Ylioppilas (Aboensis) Turussa 1672–1673; stipendiaatti 1677–1688; respondentti (5).5.1677, 6.12.1684; pro gradu 22.5.1685; filosofian maisteri 1685.
Turun akatemian varasihteeri ainakin 1684–1686; Ruoveden (https://kansallisbiografia.fi/”paimenmuisto/seurakunta/5090&quot;) kirkkoherra 1689.
Mainitaan vanhan Ruoveden isäntäluetteloissa (Ilma Orkamo 1960) Ruoveden kirkkoherranpappilan Ruolahden kylän Pyynikkälän talon isäntänä 1689–1694.
Turun pappeinkokouksen puhuja (synod. orator) 1690, synodaaliväitöksen opponentti (opp.) 1693.
Julkaisi Turussa hautajaisrunon 1682, häärunon 1686 ja jäähyväisrunon (veljensä kuoltua) 1687. Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 31.1.1685.
K Ruovesi 1693/94.
P noin 1691 Elisabet (Lisken) Johansdotter Thuronia hänen 1. avioliitossaan, S noin 1674, K (haudattiin) 1730, PV Kangasalan kirkkoherra, lääninrovasti, filosofian maisteri Johannes Thuronis Thuronius (https://kansallisbiografia.fi/”paimenmuisto/henkilo/2523&quot;) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Hansdotter Godhe (Gode).
Elisabet Thuronian P2 Inkoon kirkkoherra, filosofian maisteri Henricus Claudii Alanus (https://kansallisbiografia.fi/”paimenmuisto/henkilo/63&quot;), K pakolaisena Spånga, Ruotsi 2.5.1721.


Josephus Matthiae Melartopaeus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1710) 1634 † 1654
Johannes Arvidi Frisius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/722) 1656 † 1672
Johannes Thuronis Thuronius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2523) 1672 † 1701


Muistelisin, että olemme joskus aiemmin pohtineet, ovatko Kangasalan khr Josephus Mathiae ja Halikon kruununvouti Crister Matsson veljeksiä. Ajallisesti taitaisivat sopia erinomaisesti yhteen.


Myös on aiemmin pohdittu miksi Johannes Frisius tuli Kangasalan kirkkoherraksi Melartopaeuksen jälkeen.


JOS Jonas Frisius olisi Samuel Frisiuksen poika kuten Latva-Rasku esitti ehdotuksen, hän olisi aika lähellä Isak Erikssonin tutkimuksen ydintä.

[Jari Latva-Rasku]

Melartopaeus, Gabriel Christierni (K 1708)
S kenties Halikko 1640-luvun loppupuolella. V Halikon ja myöhemmin Piikkiön kihlakunnan kruununvouti Krister Mattsson Melartopaeus ja Hattulan kihlakunnan kruununvoudin tytär Brita Persdotter, jonka eno, eversti Erik Persson aateloitiin 1650 nimellä Pistolhjelm.

Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänin ratsuväkirykmentin (Claes Ugglan, sittemmin Otto Wellingkin rykmentin) saarnaaja 1675, rykmentinpastori 1677.
Melartopaeus osallistui rykmenttinsä mukana sotaretkeen Brandenburgin vaaliruhtinasta vastaan Saksassa 1675–1679 ja nimitettiin kenttärovastiksi.

Frisius, Samuel Nicolai (K 1669)
S kaiketi Turku oletettavasti 1620-luvulla. V ilmeisesti Turun kaupungin porvari Niilo / Nils Friisilä (Eino E. Suolahti) ja N.N. (haudattu 1655).
P jo 1656 Elisabet Kristersdotter Melartopea, K Kaarina (haudattu 4.4.)1709, PV Piikkiön kihlakunnan kruununvouti, Uskelan Mäenalan ratsutilan omistaja Krister Mattsson ja Brita Persdotter.

]Frisius, Christiernus Samuelis (K 1693/94)[/B]
S mahdollisesti Turku oletettavasti 1650-luvun alkupuolella. V Janakkalan kirkkoherra, filosofian maisteri Samuel Nicolai Frisius (https://kansallisbiografia.fi/”paimenmuisto/henkilo/723&quot;) ja N.N.
Ylioppilas (Aboensis) Turussa 1672–1673;
Josephus Matthiae Melartopaeus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1710) 1634 † 1654

Muistelisin, että olemme joskus aiemmin pohtineet, ovatko Kangasalan khr Josephus Mathiae ja Halikon kruununvouti Crister Matsson veljeksiä. Ajallisesti taitaisivat sopia erinomaisesti yhteen.

Vasten parempaa tietoa Melartopaeus-sukuja oli ainakin kolme. Jos ne ketään kiinnostavat, ne ansaitsevat Astreniusten tarinasta erillisen käsittelyn.

Suku 1 oli kruununvouti Krister Mattssonista lähtenyt suku. Suku 2 oli Kangasalan kirkkoherran Josephus Matthiaein suku. Suku 3 oli Kemiön kirkkoherran Paulus Melartopaeuksen (K 1537) suku ja mahdollinen suku 4 oli Turun kaupungin porvarista Henrik Paavalinpojasta lähtenyt 1600-luvun alkupuolella kuolleen Viipurin hiippakunnan piispan Petrus Henrici Melartopaeuksen Meselpeip/Mislepaeus/Mesileipä-suku. Mel tarkoittaa hunajaa.

Krister Mattsson mainitaan vuonna 1634 Uskelan Anialan Tammen nimismiehen Matts Mattssonin poikana ja Kristerin tullessa Mäenalan kahdeksi manttaaliksi yhdistyneen ratsutilan omistajana, ja myös rälssivoutina ennen kruununvoudin hommiaan. Kyse voisi olla samasta Krister Mattssonista, joka oli syntynyt 1600-luvun alkupuolella. Kun katsotaan Tammelan Saaren kartanon sukuja, voisi luulla, että Krister Mattssonin puolison Brita Persdotterin syntyperä on Jully Ramsayn tekemä väärä valistunut arvaus. Brita tuskin tuli Hattulasta vaan Saaresta. Saaresta myös tulivat Isak Erikssonin tavoin Kokemäenkartanon voutina ja Isak Astreniuksen tavoin Kurikan kappalaisena toimineet Sareniukset.

Josephus Matthiaein isäksi on arveltu vielä ennen 1600-luvun puoltaväliä Satakunnassa voutina mainittu Matts Jakobsson. Jos Josephus olisi syntynyt 1600-luvun alkupuolella, Matts olisi ollut 1600-luvun puolivälissä jo 70-vuotias. Krister Mattssonin isoisä Matts Mattsson oli syntynyt ehkä 1560-luvun alkupuolella, eli tuskin Josephus ja Krister veljeksiä olivat. Josephuksen puoliso ja ainakin Kristerin isän Matts Mattssonin puolisot olivat Eskelintyttäriä eli voisihan upeasti keksitty nimi periytyä sitäkin kautta.

Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isä Erik Jakobsson vaati lainlukija ja vouti Matts Eskilssonilta kymmenien taalerien ja ilmeisesti erikseen kolmen viljatynnyrin saatavia. Vasten parempaa tietoa kyse voisi olla Matts Eskilssonin ja Erik Jakobssonin samoihin aikoihin 1650-luvun puolivälissä kuolleiden puolisoiden perintöosuuksista. Matts Eskilssonilla tiedetään olleen nimeltä tuntematon tytär. Velkainen Erik tuskin rahoja lainaili ja niitä peri. Matts Eskilsson oli mynämäkeläisen voudin Eskil Mattssonin poika, jonka siskon puoliso oli Vehmaan kihlakunnan vouti Bertil Blasiuksenpoika. Bertilillä mainitaan ainakin vuosina 1635-38 tytär Lisbetha. Ei välttämättä olisi kaukaa haettua, jos Uskelan Äijälän Isak Erikssonin äiti Lisbetha olisi Isakin sedän Simon Jakobssonin ja mahdollisesti myös isän Erikin "fränden" Krister Mattssonin sukupiireistä. Sen jälkeen voisi hämmästellä, miksi Isak Eriksson ei maallisella vaelluksellaan pidemmälle päässyt. Syynä voisivat olla isältä perityt velat.

[Masari]

Eikö Kangasalan Josef Matsson ja Uskelan Krister Matsson kumpikin olleet syntyneet 1600 luvun alussa eli sen puolesta voisivat olla veljeksiä. Josef Matsson M:lla oli poika Krister ja Krister Matsson M:lla oli poika Josef - po. nimet viittaisivat sukulaisuuteen.

Lisäksi Josefin lapsia oli Gabriel M Halikossa ja Henrik M Perniössä (sekä vaimo Hebla Pohjan khan leski) - Josef Matsson M:lla oli siis paljon yhteyksiä samalle suunnalle jossa Krister Matsson M vaikutti.

[Jari Latva-Rasku]

Eikö Kangasalan Josef Matsson ja Uskelan Krister Matsson kumpikin olleet syntyneet 1600 luvun alussa eli sen puolesta voisivat olla veljeksiä. Josef Matsson M:lla oli poika Krister ja Krister Matsson M:lla oli poika Josef - po. nimet viittaisivat sukulaisuuteen.

Lisäksi Josefin lapsia oli Gabriel M Halikossa ja Henrik M Perniössä (sekä vaimo Hebla Pohjan khan leski) - Josef Matsson M:lla oli siis paljon yhteyksiä samalle suunnalle jossa Krister Matsson M vaikutti.

Muistelisin, että oletus Krister ja Josef Mattssonin veljeydestä olisi peräisin ajalta, jolloin arvattiin, että heidän isänsä voisi olla sama satakuntalainen kruununvouti Matts Jakobsson. Ylioppilasmatrikkelin viitteistä löytyy selitys oletukselle Josef Mattssonin isästä.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1020
A. Takolander, Erik Gabriel Melartin. Hans liv och verksamhet I. SKHST 21 (1926) s. 1 ("Josephus Matthæi Melartopæus ... Josephus far var troligen den Matts Jacobsson, som under en mantalslängd år 1644 begagnar samma sigill och åtminstone 1650 var fogde. Huruvida han tillhörde den redan från föregående sekel bekanta åbolandssläkten Melartopæus ... har ej kunnat avgöras."

Josef Melartopaeuksella ja Matts Jakobssonilla siis oli lupaavasti sama sinetti.

Krister Mattssonille löytyi isäksi Uskelan tuomio- ja henkikirjoja selatessa Uskelan Anialan Tammen ainoastaan ½ manttaalin ratsutilalla nimismies Matts Mattsson ja ainakin isän vaimoksi ellei myös äidiksi Margeta Eskilsdotter. Matts Mattsson oli kuolleena vuonna 1650. Kristerillä voisi Tammessa olla ainakin veljet Henrik ja Matts. Josef Mattssonin puoliso oli Pohjan kirkkoherran Karl Nurcheruksen (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) leski Hebla Eskilsdotter.

Krister Mattsson sai haltuunsa kahden manttaalin kokoiseksi yhdistyneen Uskelan Mäenalan alun perin yhdestä ratsu- ja kahdesta ilmeisesti lampuotitilasta muodostuneen ratsutilan, mikä äkillinen vaurastuminen arveluttaa. Vauraus voisi tulla myös äidin puolelta. Pitäisi varmistua selaamalla uudestaan Uskelan tuomiokirjat, voisiko Uskelassa olla kaksi eri Krister Mattsson nimistä voutia. Siltä ei tosin vaikuta. Krister Mattsson sai lisäksi haltuunsa Kiskon Toijan 1 1/4 manttaalin Mommolan ratsutilan, joka tuli Kristerin kuoltua pappispojan Petrus Melartopaeuksen haltuun ja Petruksen kuoltua vuonna 1677 veljen Janakkalan kirkkoherran Gabrielin lampuodin hoidettavaksi. Myös Kiskon tuomiokirjoista voisi jotain vinkkejä sukulaisuuksista löytyä.

Ei ole tiedossa, mistä Matts Mattsson Uskelan Anialan Tammeen ilmestyi. Mäenalan silloin 1 manttaalin ratsutilalla mainitaan esimerkiksi vuoden 1617 ja 1622 maakirjassa Simon Jakobsson, mutta aikaisemmin vuonna 1611 Mäenalan ratsutilalla oli Jakob Mattsson?. Oliko Jakob Mattsson Krister Mattssonin setä/veli ja Simon serkku/veljenpoika? Anialassa mainitaan vuoden 1604 tarkastusmaakirjassa ja vuoden 1608 sekä 1611 maakirjassa Jakob Thomasson. Vuonna 1615 Äijälässä näkyy Jakob Thomasson, mutta ei enää Anialassa, jossa tilalla voisi olla Morthen Jakobsson. Menikö Jakob Thomasson ottamaan haltuun Äijälää äitinsä kautta Äijälän sukua olevaa poikaansa Simonia varten? Pelkästään nimiyhteyksien varassa on mahdotonta sanoa, ovatko Jakob Thomasson ja Simon Jakobsson samat kuin Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isoisä ja setä Simon, joka mainittiin Krister Mattssonin "frändeksi". Voisivatko Jakob Thomasson ja Krister Mattssonin isoisä Matts olla esimerkiksi veljeksiä, mikä selittäisi Krister Mattssonin ja Simon Jakobssonin sukulaisuuden?

Uskelan Äijälän perintöä oli vaatimassa Isak Erikssonin isältä Erik Jakobssonilta Salon kappalaisen leski Walborg Mattsdotterin poika Jakob Jakobsson. Vuoden 1604 tarkastusmaakirjassa mainitaan ennen Jakob Thomassonin todennäköistä appiukkoa ja Simonin äidin isää Simon Perssonia, Jakob Simonsson. Olisiko mahdollista, että Jakob Thomassonin langolla olisi ollut hallussaan myöhemmin autioitunut Äijälän neljäs tila ja hän olisi ollut Walborg Mattsdotterin pojan Jakobin ajaman perintökiistan mahdollistanut puoliso?

[Jari Latva-Rasku]

Voisivatko (Uskelan Äijälän) Jakob Thomasson ja (Uskelan Mäenalan ja Kiskon Mommolan) Krister Mattssonin isoisä Matts olla esimerkiksi veljeksiä, mikä selittäisi Krister Mattssonin ja Simon Jakobssonin sukulaisuuden?


Isak Erikssonin isälinjaisen jälkeläisen YDNA-haplotyyppi kuuluu Suomessa tyypilliseen ryhmään N. Josef Mattsson Melartopaeuksen isälinjainen jälkeläinen, jollaisia ja myös Krister Matssonin jälkeläisiä lienee enemmänkin, mainitsee keskustelupalstalla miellyttävän rennosti seuraavaa.

"No terve Mesileip. Minakin olen suora jälkelainen (Erik Gabriel, Arkkipiispasta 4 polvea) ja ei mulla oo mitaan Kreikkalaista DNAtä... ihan supi suomalaista N1c1 haplogrouppia - joka tuli aasiasta alukuperäisin... Näin vanhasta sanakirjasta etta Mesileipa ei ole suorasti 'Honey Bread' mutta "Honeycomb" hunajakenno?"

Isak Erikssonin isälinjaisen jälkeläisen haplotyypin markkeriero 1500-luvulta peräisin olevaan yhteiseen esi-isän jälkeläisen kanssa voisi olla 67-markkerin testissä 3-5:n paikkeilla ja 111-markkerin testissä vastaavasti enemmän. Vaikka Astréneilla ja Melarteilla ei läheistä sukulaisuutta olisi, he voisivat olla peräisin samankaltaisesta N-haploryhmän tyypistä, joka ainakin Isak Erikssonin jälkeläisellä voisi olla peräisin esimerkiksi Varsinais-Suomesta.

[P-L H]

Hei

Samuel Frijs nimisiä on ollut useampia. Onko sama Samuel jonka leski
löytyy veroluetteloista ainakin vuodesta 1675 lähtien.

Turun Tuomiokirkon tilikirja Vihittyjä

9.1.1668 ---- Samuel Frijs med hustru Elisabeta Stålf? (Wulf)?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676884

Samuel Frijsi vihkimaksu on jäänyt rästiin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676889

Tositekirja 1669 Turun Kirkontileistä löytyy myös sama tieto
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938491


Henkikirja 1675 Kirkko kortteli
Sal Mag. Frijsi enkia hustru Elisabet pig Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974637

1676 Sal Mag. Samuelis Frijsi enkia Elisabeth
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11052564

1686 Sahl Mag. Frijsi enkia Elisabet, pigan Maria
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11024200

1687 Mag. Samuel Frijsi enkia Elisabet, dott Karin och Maria, p Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11582830

1688 Mag. Samuel Frijsi enkia Elisabet, dtr Maria
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10951277

1689 Mag. Samuel Frijsi enkias dott Maria, 1 piga
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11077232

Maisteri Samuel Frijsin leski Elisabet ei ollut vielä 1672 Turun henkikirjassa.
Samuelin ja Elisabetin lapsia oli ainakin Karin ja Maria nimiset tyttäret.
--------------
Turun Kämnerinoikeudessa maksumieheksi määrättyä Isak Eriksonia
ei löytynyt henkikirjasta Turusta 1688.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Samuel Frijs nimisiä on ollut useampia. Onko sama Samuel jonka leski
löytyy veroluetteloista ainakin vuodesta 1675 lähtien.

Turun Tuomiokirkon tilikirja Vihittyjä

9.1.1668 ---- Samuel Frijs med hustru Elisabeta Stålf? (Wulf)?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676884
...
1687 Mag. Samuel Frijsi enkia Elisabet, dott Karin och Maria, p Brita
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11582830
...
Maisteri Samuel Frijsin leski Elisabet ei ollut vielä 1672 Turun henkikirjassa.
Samuelin ja Elisabetin lapsia oli ainakin Karin ja Maria nimiset tyttäret.
--------------
Turun Kämnerinoikeudessa maksumieheksi määrättyä Isak Eriksonia
ei löytynyt henkikirjasta Turusta 1688.

t. Pirkko

Kyllä se näyttäisi, että Elisabet Wålf ei ole Janakkalan vuonna 1668/9 kuolleen kirkkoherran Samuel Nicolai Frisiuksen toinen vuonna 1668 vihitty puoliso, sillä Elisabet (Kristersdotter Melartopaeus) mainitaan Janakkalan pappilassa leskenä vielä vuonna 1669. Samuel Nicolain taloudessa oli edellisen kirkkoherran leski ja niin on muutaman vuoden voinut olla myös Samuel Nicolain leski. Samuel Nicolailta mainitaan jääneen kuusi pientä lasta. Voisi olla mahdollista, että "Mag. Samuel Frijsi enkia Elisabet" voisi olla turkulaissyntyisen Samuel Nicolain leski ja vanhempia lapsia olisi jaettu sukulaisten huolehdittaviksi.

Isak Erikssonin identiteetti olisi jo voinut vahvistua tai arvaukset kumoutua, mikäli Uskelan tuomiokirjoja ei olisi kadonnut niin runsaasti. Rykmenttien palkkaluettelot osoittavat, että niissä voisi esiintyä sama katselmuskirjuri Isak Eriksson, joka olisi aloittanut työt Karkun komppaniassa vasta aivan 1670-luvun lopussa ja ollut siihen asti päätoimessaan lääninrahaston kirjurina Turussa. Uskelan Äijälän Isak Eriksson oli ainakin elossa vielä Turun kämnerinoikeudessa vuonna 1688, mutta ei asunut Turussa. Aivan yhtä hämmästyttävää oli, minne katosivat Äijälän Isakin veljet (tai velipuolet) Jakob ja Axell, joista vähintään toinen oli käynyt Turun triviaalikoulua. Kun Isak Eriksson arvostetulta vaikuttaneen asiamiehen Lars Biloviuksen avustuksella asetti Karkun Järventaan arvioitavaksi lapsipuolilleen vuoden 1682 kesäkäräjillä, siitä oli hyötyä myös suojautuessa omia velkojia vastaan.

[Benedictus]

Muistelisin, että oletus Krister ja Josef Mattssonin veljeydestä olisi peräisin ajalta, jolloin arvattiin, että heidän isänsä voisi olla sama satakuntalainen kruununvouti Matts Jakobsson. Ylioppilasmatrikkelin viitteistä löytyy selitys oletukselle Josef Mattssonin isästä.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsink...lo.php?id=1020 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1020)
A. Takolander, Erik Gabriel Melartin. Hans liv och verksamhet I. SKHST 21 (1926) s. 1 ("Josephus Matthæi Melartopæus ... Josephus far var troligen den Matts Jacobsson, som under en mantalslängd år 1644 begagnar samma sigill och åtminstone 1650 var fogde. Huruvida han tillhörde den redan från föregående sekel bekanta åbolandssläkten Melartopæus ... har ej kunnat avgöras."

Josef Melartopaeuksella ja Matts Jakobssonilla siis oli lupaavasti sama sinetti.

Krister Mattssonille löytyi isäksi Uskelan tuomio- ja henkikirjoja selatessa Uskelan Anialan Tammen ainoastaan ½ manttaalin ratsutilalla nimismies Matts Mattsson ja ainakin isän vaimoksi ellei myös äidiksi Margeta Eskilsdotter. Matts Mattsson oli kuolleena vuonna 1650. Kristerillä voisi Tammessa olla ainakin veljet Henrik ja Matts. Josef Mattssonin puoliso oli Pohjan kirkkoherran Karl Nurcheruksen (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) leski Hebla Eskilsdotter.

Ei ole tiedossa, mistä Matts Mattsson Uskelan Anialan Tammeen ilmestyi. Mäenalan silloin 1 manttaalin ratsutilalla mainitaan esimerkiksi vuoden 1617 ja 1622 maakirjassa Simon Jakobsson, mutta aikaisemmin vuonna 1611 Mäenalan ratsutilalla oli Jakob Mattsson?. Oliko Jakob Mattsson Krister Mattssonin setä/veli ja Simon serkku/veljenpoika? Anialassa mainitaan vuoden 1604 tarkastusmaakirjassa ja vuoden 1608 sekä 1611 maakirjassa Jakob Thomasson. Vuonna 1615 Äijälässä näkyy Jakob Thomasson, mutta ei enää Anialassa, jossa tilalla voisi olla Morthen Jakobsson. Menikö Jakob Thomasson ottamaan haltuun Äijälää äitinsä kautta Äijälän sukua olevaa poikaansa Simonia varten? Pelkästään nimiyhteyksien varassa on mahdotonta sanoa, ovatko Jakob Thomasson ja Simon Jakobsson samat kuin Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isoisä ja setä Simon, joka mainittiin Krister Mattssonin "frändeksi". Voisivatko Jakob Thomasson ja Krister Mattssonin isoisä Matts olla esimerkiksi veljeksiä, mikä selittäisi Krister Mattssonin ja Simon Jakobssonin sukulaisuuden?
--------------
Heitän näin tutkimatta pari ajatusta.


Vaikuttaisi aika ilmeiseltä,että Crister Matsson Melartopaeus ja Josef Matsson Melartopaeus olisivat veljeksiä.


Kokemäen Kiettareen vouti Mats Jacobsson ei millään voi olla Josef Melartopaeuksen isä, vaan vaikuttaisi olleen hänen ikätoverinsa.


Mats Jacobsson ja vouti Erik Jacobsson Uskelan Äijälästä taasen vaikuttavat olevan samaa ikäpolvea eli olisiko mahdollista, että he ovatkin veljeksiä, kuten myös Simon Jacobsson eli Jacob Thomassonin poikia.


Koska Crister Matsson Melartopaeusta ja Äijälän Simon Jacobssonia mainitaan frändeiksi, tarkoittaisi tämä, että myös vouti Mats Jacobsson ja Crister Matsson Melartopaeus olisivat frändejä.
Tämä yhteys myös voisi selittää tuon saman sinetin.
Onko tuosta sinetistä mitään tietoa?


Josef Matsson Melartopaeuksen 1.puoliso Hebla Eskilsdotter voisi hyvinkin olla Crister Matsson Melartoapeuksen äidin Margareta Eskilsdotterin sisar ja olisi siis josefin äitipuolen sisko.


Vouti Bertill Blasiuksella Mynämäen Kalliksessa oli 1.vaimona vouti Eskil Matssonin tytär. Ei olisi mahdotonta, että vouti Eskil Matssonilla olisi 3 pojan Matssin, Michelin ja Johanin lisäksi myös tyttäret Hebla, Margareta ja N.N.
Toisaalta pitää muistaa, että Bertill Blasiuksenin pojan vouti Johan Bertilssonin leski oli Kokemäen Paistilan Köönikän eli vouti Mats Jacobssonin aiemmin omistaneen tilan isäntä luutnantti Håkan Månsson.


Lainaus Latva-Rasku:
Bertilillä mainitaan ainakin vuosina 1635-38 tytär Lisbetha.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735179



Vouti Eskil Matssonista ei ole päästy selvyyteen. Kunnioitettava Mattti Valta ei ole liioin solmua avannut vaan on hienossa virkamies selvityksessä sotkenut vouti Eskil Matssonin paljon mylhemmin esiintyneeseen Eskil Matssoniin.


Ajallisesti voisi olla jopa mahdollista, että vouti Eskil Matsson Mynämäeltä voisi olla linnankirjuri Thomas Eskilssonin isä eli Blom Florinus suvun kantaisä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728170
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728171
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441136
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=719340
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=729069

[Benedictus]

Bertill Blasiuksenin pojan vouti Johan Bertilssonin leski oli Kokemäen Paistilan Köönikän eli vouti Mats Jacobssonin aiemmin omistaneen tilan isäntä luutnantti Håkan Månsson.


Sorry.
Pitää siis olla Johan Bertilssonin leski Karin Josefsdotter oli siis Håkan Månssonin 1. vaimo.


Jossain mainitaan, että Johan Bertilssonin vaimo Karin Josefsdotter olisi khr Josef Lepuksen tytär.
Mihin lähteeseen tämä tieto perustuu?


Periaatteessa Karin Josefsdotter voisi olla myös Josef Melartopaeuksen tytär, sillä vaimonsa Hebla Eskilsdotter jäi leskeksi 1626 ekasta puolisostaan.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikuttaisi aika ilmeiseltä,että Crister Matsson Melartopaeus ja Josef Matsson Melartopaeus olisivat veljeksiä.

Tähän kohtaan pitäisi pysähtyä. Krister Mattssonista en ole missään lähteessä nähnyt käytettävän Melartopaeus-nimeä. Krister Mattssonin isä oli Uskelan käräjien tuomiokirjan perusteella paikallinen nimismies Matts Mattsson. En ole linkkejä tarpeettomina tallentanut. Niitä on useampia noin vuonna 1650 kuolleen Matts Mattssonin jälkeen. Josef Mattssonin isäksi on väitetty noin 100 vuotta vanhassa selvityksessä Krister Mattssonin kanssa samaa ikäluokkaa olevaa kruununvoutia Matts Jakobssonia. Vasten parempaa tietoa Krister ja Josef Mattsson eivät voi olla veljeksiä.

Krister Mattsson mainitaan esimerkiksi seuraavissa paikoissa Uskelan SAY:ssa nimillä Christer ja Christiern Mattsson.
1. Ainakin vuosina 1634-35 poikana Uskelan Anialan Tammen ratsutilalla
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944506
2. Mahdollisesti vuosina 1635-37 Uskelan Kristerin 1 manttaalin tilan omistajana (olisiko joku muu tai äidin suvun omistuksia?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944490
3. Vuosina 1634-35 Claes Hornin voutina (lampuoti ainakin 1638-39 Knut Jakobsson)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944558
4. Vuosina 1638 ja 1643 Uskelan Mäenalan tilalla (lampuoti 1634-36 Knut Jakobsson)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944480&fullpic=1

Maakirjatiedoissa on aukkoja, mutta Krister Mattsson sai haltuunsa Uskelan Mäenalan vuoden 1622 jälkeen, mutta viimeistään vuonna 1633, ja yhdisti Mäenalan ratsutilan ja kaksi muuta pienempää tilaa yhdeksi 2 manttaalin ratsutilaksi. Aikaisemmin puolet pienemmän yhdistämättömän Mäenalan ratsutilan isäntä oli Simon Jakobsson (jo 1606, 1615, 1617, 1622) ja "Mäenalla" oli häntä ennen mahdollinen isä Jakob Mattsson (jo 1601, 1604, 1608, 1611). Ei ole tietoa, olivatko Mäenalan isännät Krister Matssonin sukulaisia, vai vain nimiyhteys. Mikäli yhteys olisi, Krister voisi olla Mäenalan sukua esimerkiksi isoisänsä Matts N:n välityksellä ja Jakob Mattsson olisi vaikkapa hänen setänsä ja Simon Jakobsson serkkunsa. Mikäli kruununvouti Matts Jakobsson liittyisi tähän, hän voisi olla esimerkiksi Simon Jakobssonin tavoin Krister Mattssonin serkku, mutta en usko, että keinoja yhteyden todistamiseen löytyy, ellei käräjillä Mäenalan periytymistä käsitellä.

[Benedictus]

Käytin trkoituksella Crister Matssonista Melartopaeus nimeä, jotta se sitoo hänet poikiensa nimeen.


Mielestäni Crister Matsson ja Josef Matsson voisivat hyvinkin olla veljeksiä. Ainakaan mitään estettä sille ei ole.

Vouti Mats Jacobsson ei voi olla Josefin isä.
Vouti Mats Jacobsson oli Margareta Sigfridsdotter Tackun 2 puoliso, eikä ole selvyyttä oliko hänellä lainkaan lapsia. Mielestäni hänen tilansa menivät Margaretan perillisille.


Tein illalla yhteenvetoa tuosta Eslill matsonin sakista. vouti Eskilillä oli myös poika Erik Eskilsson, jonka vaiheista taisi täällä joskus olla juttua.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52318635


Voisiko tyttäriä olla myös Karkun Mäenalan Agnis Eskilsdotter, jonka poika oli kummisuhteessa Isak Erikssonin perheeseen.


Jos Äijälän Isakin äiti olisi ollut Bertil Blasiukssonin tytär ja siis tämän äiti Karin Eskilsdotter, Agneta Eskilsdotterin sisko. Olisi Isak ollut Mäenalan isännän serkunpoika.

[Jari Latva-Rasku]

Mielestäni Crister Matsson ja Josef Matsson voisivat hyvinkin olla veljeksiä. Ainakaan mitään estettä sille ei ole.

Vouti Mats Jacobsson ei voi olla Josefin isä.
Vouti Mats Jacobsson oli Margareta Sigfridsdotter Tackun 2 puoliso, eikä ole selvyyttä oliko hänellä lainkaan lapsia. Mielestäni hänen tilansa menivät Margaretan perillisille.


Matts Jakobsson mainitaan ainakin jo vuonna 1617 Kokemäen Kiettaren kylällä. Hän oli ottanut verohylyn. Jää epäselväksi, oliko hän luutnantti vai olivatko hänen tilansa nimeltä mainitsemattoman luutnantin palkkatiloja. Matts Jakobsson mainitaan myös komissaariksi. Matts Jakobssonilla mainitaan ylioppilasmatrikkelissa poika Johan Mattsson Ketarmannus.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=21
Jostain on syntynyt käsitys, että hänellä olisi myös poika Jakob Mattsson ja Matts Jakobssonin yhteydessä mainitaan Kiettaren kylällä myös poika Olof. Jakob Mattssonilla on enteellisesti sama nimi kuin Uskelan Mäenalan 1600-luvun alun isännällä, mutta tällainen oletus tarkoittaisi, että Matts Jakobsson olisi syntynyt jo 1560-luvun alkupuolella, mikä lienee mahdotonta sen aikaisen vuoden 1650 paikkeilla kuolleelle. Kyllä Matts Jakobssonilla voisi olla myös poika Josef Mattsson, ellei muuta ilmene.

[Benedictus]

Latva-Rasku toi esille ajatuksen, että Äijälän vouti Erik Jacobssonin vaimo Elisabeth voisi olla Mynämen Kalliksen isännän vouti Bertil Blasiuksonin tytär Elisabeth.


Ajatus voisi olal aika toimiva, aikataulu sopii ja myös verkostokin tukee asiaa.


Bertil Blasiusson oli Maarian Piipanojan omistajan kapteeni yn. Blasius Nilssonin poika.
Bertilin 1. vaimo oli vouti Eskil Matsonin tytär. Tämän poika Mats Eskilsson oli usein käräjäyhteydessä Erik Jaobssonin kanssa.
Kiinnostavaa on, että Mats Eskilsson käytti kukka-sinettiä ja mainitaan linnankirjuri Thomas Eskilssonin sukulaiseksi. Vouti Eskil Matssonin tietojen perusteella voisivat olla hyvinkin veljeksiä.
Bertil Blasiussonin pojan Johan Bertilssonin leski Karin Josefsdotter nai luutnantti Håkan Månssonin, joka vaikuttaisi olevan Bertilin äidin Ursulan toisen avion pojan Måns Jacobssonin poika Piipanojalta. Håkan Månsson mainitaan ensikerran naapuritilan ratsumiehenä.


Håkan Månsson olisi tämän ajatuksen mukaan Isak Erikssonin äidin Elisabeth Bertilsdotterin veljen Johanin lesken puoliso.


Sattumalta Håkan Månsson asui Karkun Hiedalla juuri siihen aikaan, kun Isak Eriksson siirtyi Karkun Järventaakse.


Toisaalta Karkun Hiedan ja Järventaan naapurin, Haapaniemen isäntä vouti Michel Eskilsson oli Bertilin eno.

[Jari Latva-Rasku]

Latva-Rasku toi esille ajatuksen, että Äijälän vouti Erik Jacobssonin vaimo Elisabeth voisi olla Mynämen Kalliksen isännän vouti Bertil Blasiuksonin tytär Elisabeth.

Ajatus voisi olal aika toimiva, aikataulu sopii ja myös verkostokin tukee asiaa.

Bertil Blasiusson oli Maarian Piipanojan omistajan kapteeni yn. Blasius Nilssonin poika.
Bertilin 1. vaimo oli vouti Eskil Matsonin tytär. Tämän poika Mats Eskilsson oli usein käräjäyhteydessä Erik Jaobssonin kanssa.
Kiinnostavaa on, että Mats Eskilsson käytti kukka-sinettiä ja mainitaan linnankirjuri Thomas Eskilssonin sukulaiseksi. Vouti Eskil Matssonin tietojen perusteella voisivat olla hyvinkin veljeksiä.
Bertil Blasiussonin pojan Johan Bertilssonin leski Karin Josefsdotter nai luutnantti Håkan Månssonin, joka vaikuttaisi olevan Bertilin äidin Ursulan toisen avion pojan Måns Jacobssonin poika Piipanojalta. Håkan Månsson mainitaan ensikerran naapuritilan ratsumiehenä.

Håkan Månsson olisi tämän ajatuksen mukaan Isak Erikssonin äidin Elisabeth Bertilsdotterin veljen Johanin lesken puoliso.

Sattumalta Håkan Månsson asui Karkun Hiedalla juuri siihen aikaan, kun Isak Eriksson siirtyi Karkun Järventaakse.

Toisaalta Karkun Hiedan ja Järventaan naapurin, Haapaniemen isäntä vouti Michel Eskilsson oli Bertilin eno.

Uskelan Äijälän Erik Jakobsson vaati vouti ja lainlukija Matts Eskilssonilta muutaman kymmenen taalerin saatavaa ja erikseen toisessa yhteydessä muutaman viljatynnyrin velkaa. Vaatimus oli ristiriidassa Erik Jakobssonin moniulotteisen velkaantumisen kanssa ja kyse voisi olla perinnöstä, vaikka voihan sitä muutenkin velkaantua.

Koska Matts Eskilsson oli silloin elossa, kyse ei voinut olla Mattsin perinnöstä. Vaikka Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta oli 1600-luvun puolivälissä kuollut, miksi Erik Jakobsson perisi puolisonsa perintöä Matts Eskilsonilta, ellei puolisolla olisi saatavaa esimerkiksi äitinsä tai muun lähisukulaisen pesästä. Eskil Mattsson ja hänen puolisonsa tuskin olivat enää silloin hengissä. Saatava olisi määritetty perinnönjaossa, josta voisi löytyä tietoa. Esimerkiksi Matts Eskilssonin siskon perinnön vaatiminen Matts Eskilssonilta edellyttäisi, että perintöä olisi jostain syystä Matts Eskilssonin hallussa. Matts Eskilssonin puoliso Helena Antoniuksen- eli Tönnentytär voisi olla peräisin Helsingin pitäjän Seutulan myös Hammarstiernoihin liittyvästä sukupiiristä. Ensisijainen oletus voisi olla, että Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta olisi Matts Eskilssonin ja Helena Tönnentyttären tytär. Silloin perintövaatimus voisi kohdistua suoraan Matts Eskilssoniin. Jos paljastuisi, että Karkun Järventaan ja Uskelan Äijälän Isak Eriksson olisi sama henkilö, mielenkiinto Isakin äidin selvittämiseksi lisääntyisi.

[Benedictus]

Koska Matts Eskilsson oli silloin elossa, kyse ei voinut olla Mattsin perinnöstä. Vaikka Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta oli 1600-luvun puolivälissä kuollut, miksi Erik Jakobsson perisi puolisonsa perintöä Matts Eskilsonilta, ellei puolisolla olisi saatavaa esimerkiksi äitinsä tai muun lähisukulaisen pesästä. Eskil Mattsson ja hänen puolisonsa tuskin olivat enää silloin hengissä. Saatava olisi määritetty perinnönjaossa, josta voisi löytyä tietoa. Esimerkiksi Matts Eskilssonin siskon perinnön vaatiminen Matts Eskilssonilta edellyttäisi, että perintöä olisi jostain syystä Matts Eskilssonin hallussa. Matts Eskilssonin puoliso Helena Antoniuksen- eli Tönnentytär voisi olla peräisin Helsingin pitäjän Seutulan myös Hammarstiernoihin liittyvästä sukupiiristä. Ensisijainen oletus voisi olla, että Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta olisi Matts Eskilssonin ja Helena Tönnentyttären tytär. Silloin perintövaatimus voisi kohdistua suoraan Matts Eskilssoniin. Jos paljastuisi, että Karkun Järventaan ja Uskelan Äijälän Isak Eriksson olisi sama henkilö, mielenkiinto Isakin äidin selvittämiseksi lisääntyisi.


Hatusta otan musitikuvan, että vouti Eskil Matsson olisi kuollut 1634, mutta ongelma on, kumpi vouti Eskil Matsson,Mynämäen Kalliksen vai Laitilan Laustiksen?


Helena Antoniusdotter lienee Ståhlhansken hovimestarin Antonius Papen tytär. Mats Eskilsson hoiti Papen velkojen perintää, ja panttina ollut tila taisi mennä Mats Eskilssonille itselleen.


Toisaalta Antonius Papen 2. vaimo oli Jacob Bilangin leski. Jacob Bilangin tytär Ingrid taasen oli Taivassalon khr Claudius Martini Brenneruksen 3. vaimo.

Ingrid Bilang oli siis Juliana Mårtendotter Palmin äidin Anna Alftanan enon vaimo.


Jotenkin tuntuisi lookisemmalta, että Erik Jacobsson olisi perännyt vaimonsa isän ja äidin perintöä vaimonsa enolta, kuin apeltaa, koska appisuhde olisi varmaankin mainittu.
Muistelin, että Helena Antoniusdotter oli hengissä Mats Eskilssonin jälkeen.
Antonius Pape kuoli 1662.

Vaimnsa 1. puoliso Jacob Bilang kuoli 1642 eli Antoniuksella on ollut 1. vaimo ennen Bilangin leskeä, jos Helena on tämän tytär. Vaimo voisi aivan hyvin olla Hammarstierna sukua.
Erik Jacobssonin vaimo Lisbeta mainitaan 1649 eli olisi syntynyt noin 1629, tällöin äitinsä olisi syntynyt noin 1609.



Jos otetaan oletukseksi, että Erik Jacobssonin vaimo Elisabeth oli vouti Eskil Matssonin tyttären tai pojan jälkeläinen, sitoisi se pojan Isak Erikssonin monin sukusitein Ylä-Satakuntaan, erityisesti Karkkuun.

[Jari Latva-Rasku]

Hatusta otan musitikuvan, että vouti Eskil Matsson olisi kuollut 1634, mutta ongelma on, kumpi vouti Eskil Matsson,Mynämäen Kalliksen vai Laitilan Laustiksen?

Helena Antoniusdotter lienee Ståhlhansken hovimestarin Antonius Papen tytär. Mats Eskilsson hoiti Papen velkojen perintää, ja panttina ollut tila taisi mennä Mats Eskilssonille itselleen.

Toisaalta Antonius Papen 2. vaimo oli Jacob Bilangin leski. Jacob Bilangin tytär Ingrid taasen oli Taivassalon khr Claudius Martini Brenneruksen 3. vaimo.

Ingrid Bilang oli siis Juliana Mårtendotter Palmin äidin Anna Alftanan enon vaimo.

Jotenkin tuntuisi lookisemmalta, että Erik Jacobsson olisi perännyt vaimonsa isän ja äidin perintöä vaimonsa enolta, kuin apeltaa, koska appisuhde olisi varmaankin mainittu.
Muistelin, että Helena Antoniusdotter oli hengissä Mats Eskilssonin jälkeen.
Antonius Pape kuoli 1662.

Vaimnsa 1. puoliso Jacob Bilang kuoli 1642 eli Antoniuksella on ollut 1. vaimo ennen Bilangin leskeä, jos Helena on tämän tytär. Vaimo voisi aivan hyvin olla Hammarstierna sukua.
Erik Jacobssonin vaimo Lisbeta mainitaan 1649 eli olisi syntynyt noin 1629, tällöin äitinsä olisi syntynyt noin 1609.

Jos otetaan oletukseksi, että Erik Jacobssonin vaimo Elisabeth oli vouti Eskil Matssonin tyttären tai pojan jälkeläinen, sitoisi se pojan Isak Erikssonin monin sukusitein Ylä-Satakuntaan, erityisesti Karkkuun.

Olisiko mahdollista, että Mynämäen Kalliksen vouti ja Kalannin Villilän vuonna 1628 kuolleeksi mainittu vouti Eskil Mattsson olisi sama henkilö, mutta muut Eskelit joitain muita Eskeleitä. Laustiksen Eskeli kuoli varhaisintaan vuonna 1638.

Matts Eskelsson maksoi Piikkiön Sauvalan kymmenyksiä vielä vuonna 1655 ja esiintyi myös Turussa oikeudessa.

Matts Eskellsson sai haltuunsa Nurmijärven Pukkilan tilan maksamalla sen velat. Aikaisempi omistaja vouti Henrik Andersson ja hänen omaisensa olivat sitä tässä yhteydessä tarkistamatta Helsingin Seutulasta, jossa oli Tönne-niminen isäntä.

Matts Eskelssonin palvelija oli Knut Jakobsson, kuten myös Krister Mattssonin lampuoti niin Mäenalassa kuin voutina Claes Hornin Ingeriksen tilalla. Me emme tiedä, kuka oli Uskelan Äijälän perintöön oikeutettu X Jakobsson, Simon, Erik ja Olof Jakobssonin lisäksi. Häntä on arveltu Jakobiksi, mutta voisi olla myös joku muu. Erik Jakobssonin vaatimus Matts Eskelssonilta oli noin hyvän hevosen hinta ja lisäksi viljatynnyreitä kaivattiin. Oliko velassa kysymys Erik Jakobssonin veljen hevosesta?

[Benedictus]

Olisi kiehtovaa ajatella, että Isak Erikssonin isoäiti olisi Helena Antoniusdotter Pape, koska silloin voisi ajatella, että Isakin haukkumanimi muuripeikko, mikä viittaisi tummaan olemukseen selittyisi tuolla Baltian saksalaisella verenperinnöllä.


Pape-Bilang yhteys liittäisi Isakin Alftanus perheen yhteyteen.
Mats Eskilsson taasen Karkkuun, sekä Haapaniemen Michel Eskilssonin, että mahdollisesti Mäenalan Agnis Eskilssonin kautta.


Toisaalta Blom Florinukset voivat olla hyvinkin vouti Eskilin jälkeläisiä, jolloin myös Packalan emäntä Cristina Florinus olisi samaa sukukuntaa.


Toisaalta Bertil Blasussonin tytär olisi ajallisesti täysin sopiva.

[Jari Latva-Rasku]

Matts Eskelsson maksoi Piikkiön Sauvalan kymmenyksiä vielä vuonna 1655 ja esiintyi myös Turussa oikeudessa.



Tässä ketjussa on useampia kertoja ollut esillä Turun raastuvanoikeudessa 1655 käsitelty loputtoman pitkä kaikkien rästi- ja velkajuttujen äiti esimerkiksi Matts Eskilssonin ja kirkkokadun Erik Mårtenssonin tyttären Britan ja vaikkapa Matts Eskilssonin sekä myös Erik Jakobssonin kanssa velkoja selvitelleen majuri Johan Christerssonin välillä. Kun saatiin selville, että Britan pitäisi maksaa Matts Eskilssonille vielä 91 taaleria, siitä erikseen määrättiin maksamaan kroonisessa rahapulassa olevalle Uskelan Erik Jakobssonille 36 kuparitaaleria ja eräälle toiselle saman verran. Matts Eskilsson jäi nuolemaan ehkä lähes 80-vuotiaita näppejään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357
Jutussa lukee, että Erich Jacobsson ifrån Uskela beviljades arrest på 36 da koppar mt. hoos Brÿta Erichsdotter af den summa som fordom lagläsaren Matts Eskelsson af...

Erik Jakobsson sai vetää välistä ilmeisen kiistattoman ulosmitattavan saatavansa, mutta pitäisi erikseen selvittää, mistä saatavasta oli kyse. Sellainen tieto voisi löytyä Turusta tai Piikkiöstä, jossa Matts Eskilsson vielä ainakin vuonna 1643 oli puolisonsa kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Olisi kiehtovaa ajatella, että Isak Erikssonin isoäiti olisi Helena Antoniusdotter Pape, koska silloin voisi ajatella, että Isakin haukkumanimi muuripeikko, mikä viittaisi tummaan olemukseen selittyisi tuolla Baltian saksalaisella verenperinnöllä.

Pape-Bilang yhteys liittäisi Isakin Alftanus perheen yhteyteen.
Mats Eskilsson taasen Karkkuun, sekä Haapaniemen Michel Eskilssonin, että mahdollisesti Mäenalan Agnis Eskilssonin kautta.

Toisaalta Blom Florinukset voivat olla hyvinkin vouti Eskilin jälkeläisiä, jolloin myös Packalan emäntä Cristina Florinus olisi samaa sukukuntaa.

Toisaalta Bertil Blasussonin tytär olisi ajallisesti täysin sopiva.

Uskelan Äijälän Erik Jakobsson sai vuonna 1655 oikeuden (arrest) 36 taalerin perimiseen Matts Eskilssonin kolmanteen osapuoleen liittyvästä 91 taalerin velkasaatavasta. Vaihtoehtoisesti olisi Erikille voitu myöntää saatavasta pantti. Lisäksi Matts oli Uskelan käräjillä velkaa Erikille kolme viljatynnyriä. Selasin Ylioppilasmatrikkelin viitteistä vastaavia "arrest"-mainintoja. Osassa oli kyse perintöosuuden varaamisesta, osassa jostain aivan muusta. Valitettavasti Erik Jakobssonin tapauksessa ei käy ilmi, mistä oli kyse. Jos syytä ei tiedetä, ei myöskään tiedetä, voisiko kyse olla Erikin vuonna 1654 kuolleen puolison, eli hänen lastensa perintösaatavasta. Syy ilmeisen kiistattomaan, jossain yhteydessä päätettyyn, saatavaan pitäisi ensihätään selvittää ennenkuin antaa muille arveluille vallan.

Kruununvouti Henrik Andersson oli antanut Nummijärven kirkonkylän Pukkilan ratsutilansa pantiksi verorästeistä kamreerille ja Narvan linnoituksen linnankirjurille Jakob Filipsson Bilangille vuonna 1629. Matts Eskilsson maksoi velat ja otti Pukkilan myöhemmin haltuunsa. Vuonna 1662 kuollut Antonius Pape avioitui Jakob Bilangin lesken kanssa vuonna 1645. Muuta kuin tämän välillisen yhteyden Antonius Papen ja Matts Eskilssonin välillä ainakaan minä en tiedä. Antonius Papen lapsia ei käsittääkseni tunneta. Jos ajatellaan menneen maailman elinkaarta, Antonius Pape voisi olla Matts Eskilssonin puolison Helena Antoniusdotterin ikäluokkaa, eli syntynyt ennemminkin noin vuoden 1600 kuin 1580 paikkeilla. Sitäkään ei tiedetä.

Helsingin pitäjän Seutulassa oli rälssimies Tönne Andersson, jonka poika Matts aateloitiin nimellä Creutzhammar. Mattsilla oli poika Antonius eli isoisänsä Tönnen kaima. Hammarstiernoilla oli omistuksia Seutulassa ja Seutulan tilat oli läänitetty Matts Tönnessonille. Ei tiedetä oliko kruununvouti Henrik Andersson Tönne Anderssonin veli, miten Nurmijärven Pukkila voisi liittyä Helena Antoniusdotteriin, eikä myöskään, voisiko Matts Eskilssonin puoliso Helena olla Tönnen tytär. Matts Tönnessonin vuonna 1657 kuolleen pojan Antonius Creutzhammarin puoliso Ingeborg Gyldenär oli, aluksi tuntemattomaksi jääneen Äijälän Jakob Jakobssonin ja myöhemmin Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin isännän, Mauritz Hornin siskontytär, joka miehensä kuoltua sekä sukunsa sammuttua avioitui serkkunsa ja Mauritzin pojan Arvid Hornin kanssa. Isak Eriksson oli lyhyen aikaa ainakin nimitetty Hämeen ja Uudenmaan ratsuvälirykmentin everstiluutnantin eli Arvid Hornin komppanian katselmuskirjuriksi. Tällä ei olisi mitään merkitystä ellei olisi jonnekin kadonnutta turkulaista vuoden 1668 ylioppilasta nimeltään Isak Eriksson Hammarstierna. Vuonna 1668 oli Creutzhammar-suku jo yli 10 vuotta aikaisemmin sammunut, mutta Hammarstierna-suku vasta vuonna 1680.

[Jari Latva-Rasku]

Ei tiedetä oliko kruununvouti Henrik Andersson Tönne Anderssonin veli, miten Nurmijärven Pukkila voisi liittyä Helena Antoniusdotteriin, eikä myöskään, voisiko Matts Eskilssonin puoliso Helena olla Tönnen tytär.

Menee jo hieman kauas Isak Erikssonin tarinasta, mutta Nurmijärven Pukkilassa mainitaan vuonna 1615, että (myöhemmin kruununvouti) Henrik Andersson olisi aikaisemman isännän Anders Henrikssonin poika. Matts Tönnessonin (myöhemmin Creutzhammar) isä oli Tönne Andersson, jonka isän pitäisi olla Seutulan Anders Sigfridsson. Matts Tönnesson vastasi Kurtenin Creutzhammar-artikkelin mukaan vuonna 1604 Seutulan Henrik Anderssonin ratsupalveluksesta ilmeisesti "Lill" Henrik Anderssonin tilalla. Tämä Henrik Andersson voisi olla Anders Gudmundssonin poika. Myös tilalla, joka näkyy aikaisemmin ja myöhemmin Tönne Anderssonin hallussa, oli 1600-luvun alussa Henrik Andersson, mutta kyseessä voisi myös olla nimi- tai tilasekaannus. Välillä isäntänä oli Mårten Andersson ja 1580-luvun alussa ainakin jo vuodesta 1540 Anders Sigfridsson, jolloin tila oli yhdistettynä Markus Jönssonin tilaan. Seutulan Henrik Andersson oli Anders Sigridssonin poika tai sitten ei. Markus Jönssonin pojantytär Anna oli Jully Ramsayn arvelun mukaan ensin Henrik Henrikssonin (Hammarstierna) ja sitten (Perniön Ekekullan) Henrik Jönssonin puoliso. Tönne Anderssonin ja hänen isänsä puolisoita ei tiedetä, mutta Tönnen veli oli nimeltään Markus.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä ketjussa on useampia kertoja ollut esillä Turun raastuvanoikeudessa 1655 käsitelty loputtoman pitkä kaikkien rästi- ja velkajuttujen äiti esimerkiksi Matts Eskilssonin ja kirkkokadun Erik Mårtenssonin tyttären Britan ja vaikkapa Matts Eskilssonin sekä myös Erik Jakobssonin kanssa velkoja selvitelleen majuri Johan Christerssonin välillä. Kun saatiin selville, että Britan pitäisi maksaa Matts Eskilssonille vielä 91 taaleria, siitä erikseen määrättiin maksamaan kroonisessa rahapulassa olevalle Uskelan Erik Jakobssonille 36 kuparitaaleria ja eräälle toiselle saman verran. Matts Eskilsson jäi nuolemaan ehkä lähes 80-vuotiaita näppejään.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357
Jutussa lukee, että Erich Jacobsson ifrån Uskela beviljades arrest på 36 da koppar mt. hoos Brÿta Erichsdotter af den summa som fordom lagläsaren Matts Eskelsson af...

Erik Jakobsson sai vetää välistä ilmeisen kiistattoman ulosmitattavan saatavansa, mutta pitäisi erikseen selvittää, mistä saatavasta oli kyse. Sellainen tieto voisi löytyä Turusta tai Piikkiöstä, jossa Matts Eskilsson vielä ainakin vuonna 1643 oli puolisonsa kanssa.

Ennen kuin varmistuu, oliko Järventaan Iisakki sama kuin Uskelan Iisakki, tuskin kannattaa käyttää aikaa Uskelan Iisakin alkujuurien määrittämiseen. Vuonna 1562 Uskelan Äijälässä oli viisi talonpoikaa, niin rälssin alaisia kuin itsenäisiä. Näyttäisi, että Iisakin suku kuuluisi erityisesti myöhemmin itsenäistyneisiin. Varsinkin maakirjoja puuttuu, mutta kirkollisia luetteloita löytyy.

Toinen ehkä sattuman kaupalla paljastuva yhteys voisi olla, oliko Uskelan Iisakki sama kuin lääninrahastoon harjoittelemaan mennyt. Tällainen ammattioppi oli ajan käytäntö. Tuomio- ja henkikirjoja kuitenkin puuttuu ratkaisevilta vuosilta. Ratsuväkirykmenttien katselmuskirjureiksi sodan aikana värvätyt töihin tarttumatomat Isak Erikssonit voisivat olla eri kuin lääninrahastossa töissä oleva. Todennäköisempää lienee, että kyseessä on yksi ja sama Iisakki.

Kolmas mielenkiintoinen paketointi- tai purkamismahdollisuus voisi olla, kuka oli turkulainen Uskelan Iisakin kanssa samoihin aikoihin vuonna 1668 ylioppilaaksi tullut Isak Eriksson Hammarstierna. Ylioppilaaksi tultiin käymällä Turun triviaalikoulu tai suorittamalla Turun Akatemian suullinen pääsykuulustelu. Erik Hammarstiernaa ei tunneta, eikä sellaista isää kannata ilman todisteita keksiä. Isak Eriksson käytti tai hänestä käytettiin nimeä Hammarstierna jotain muuta tietä kuin isän kautta. Olisiko siis hänen äitinsä jotenkin Hammarstierna tai suvusta, jossa sinettinä käytettiin jotain sen tapaista. Tähti oli tavallinen symboli, joten vasarakin riittäisi. Tuskin on olemassa mitään mahdollisuutta selvittää, oliko lainlukijan ja voudin Matts Eskilssonin puoliso Elin/Helena Antoniuksen/Tönnentytär esimerkiksi Matts Tönnesson Creutzhammarin sisko ja vaikkapa äitinsä kautta Espoon Gräsan sukua. Tällainen arvelu on täysin merkityksetöntä, mikäli ei pystytä selvittämään, miksi Matts Eskilsson oli velkaa Erik Jakobssonille. Erik Jakobssonille määrättiin maksettavaksi 36 taaleria siitä 91 taalerin velasta, jonka jo kuolemanvarjon laaksoon hojaantuneen turkulaisen Brita Eriksdotterin määrättiin maksamaan Matts Eskilssonille. Toinenkin 30 taalerin velkavaraus näkyy tuomiokirjoissa ja kaiken lisäksi kolmaskin, eli 25 taalerin "arrest" Matts Eskilssonin velasta Erik Jakobssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478355
Velkavaraukset 36+30+25=91 taaleria tarkoittavat, että koko Matts Eskilssonin 91 taalerin saamapotti olisi sulanut muihin suihin ennen saapumistaan. Voisi olettaa, että Matts Eskilssonin velka Erik Jakobssonille olisi yhteensa 61 taaleria kahdesta eri saatavasta. Se ei ainakaan helpota ihmettelyä, jos lisäksi Uskelan käräjillä vaadittiin Mattsilta Erikille kolmea viljatynnyriä.

[Benedictus]

Kirkkoherran aineellisen kulttuurin tavoittelu 1500-luvun lopulta (2/2) (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2019/01/kirkkoherran-aineellisen-kulttuurin_20.html)


(Osa 1/2) (https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2019/01/kirkkoherran-aineellisen-kulttuurin.html)

2. Kuvitteellinen kaivaus

Pari vuotta hopeaveron keruun jälkeen Matthias Martini hankki omistukseensa Karkun Järventaan kylän yhden tilan ja vuonna 1583 toisen, minkä jälkeen hänellä oli koko kylä ja yhdistettyä tilaa kutsuttiin kylän nimellä.[15] Muita tilaomistuksiaan ei tunneta, joten todennäköisesti elämänsä kirkkoherran viran ja siihen kuuluneen pappilan menetyksen jälkeen sijoittuu Riipilänjärven länsirannalle.

Voitaisiinko aineellisesta kulttuurista Matthias Martinin ympärillä vuodesta 1588 oletettuun kuolemaansa vuoden 1596 tienoilla saada lisätietoa arkeologisin kaivauksin?[16]

file:///C:/DOCUME~1/Kaisa/LOCALS~1/Temp/Temporary%20Directory%201%20for%20AKHAL_essee_Kyla koski.zip/images/image1.jpg
https://4.bp.blogspot.com/-1dh8zz9zM8M/XD4uOgYQ-WI/AAAAAAAAncg/_s3Cvbdgwek3tyuSYVj-HGNBZ9ZrNmUMACLcBGAs/s400/image1.jpg (https://4.bp.blogspot.com/-1dh8zz9zM8M/XD4uOgYQ-WI/AAAAAAAAncg/_s3Cvbdgwek3tyuSYVj-HGNBZ9ZrNmUMACLcBGAs/s1600/image1.jpg)


Varhaisin kartta Järventaasta on vuodelta 1644. Siinä on vain yksi tonttimaa.[17] Onko se sama jolla Matthias Martini asui vai oliko hänen aikanaan vielä jäljellä kahden tilan rakennukset? Tyypillistä olisi, että ne ovat muodostaneet ryhmäkylän, mutta varma tästä ei voi olla. Varsinkaan kun kylän maissa on kuin toisen tontin jättämä tila.

Tonttimaa on merkitty samalle paikalle vielä 1700-luvun lopussa tehdyssä kartassa, ilmeisesti 1800-luvun alkupuolella tehdyssä pitäjänkartassa sekä viimeksi mainitun perusteelta vuosisadan puolivälissä piirretyssä yleiskartassa. Näistä kolmesta voidaan erottaa myös edellä mainittu toinen mahdollinen tontti.[18] (Järventaan isojakokartta on tuhoutunut.[19])

Väinö Selanderin mukaan Järventaan omistus jakautui kahtia vuoden 1842 paikkeilla, mutta yhdistyi jo 1852 takaisin yhden omistajan alle. Tämän kaudella, jota kesti vuoteen 1893, valmistui päärakennus, jonka Selander 1940-luvulla tunsi.[20] Se on 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa piirretyssä Senaatin kartastossa Järventaan eteläisin ja kookkain rakennus.[21] Niemen kärjessä oli huvila viimeistään vuonna 1902.[22] Kolmas kartan rakennus on tunnistamatta.

Selander on tuntenut Järventakaan kuuluvalle Linnaisten niemelle rinnakkaisnimen Kinttulan nokka ja arvelee, että "Kylän alkuperäinen tonttialue on ilmeisesti ollut juuri ennenmainitun Kinttulan kallion kohdalla."[23]Valitettavasti hän ei ole selostanut Kinttulan kallion sijaintia tarkemmin. Ottaen huomioon yhteyden niemen nimeen, Kinttulan kallio on todennäköisesti sama kuin edellä mainittu mahdollinen tontti eli Riipilänjärven Mustalahden etelärannan Koivukallio, jota myös 2000-luvulla on arveltu 1500-luvun talon paikaksi. Paikkaa ei ole tiettävästi inventoitu.[24]

Vuoden 1644 kartan rakennettu tonttimaa on kohdennettu nykykartalle ja todettu paikan olevan nykyisin golfkentän ympäröimässä muokkaamattomassa metsäsaarekkeessa. Siellä on inventoinneissa havaittu kumpumainen muodostelma tai kiviröykkiö.[25]

Kuvitteelliselle kaivaukselle on siis kaksi potentiaalinen kohdetta, joista ainakin metsäsaareke on tutkittavissa. Edellä esitetyn karttatulkinnan perusteella paikalla on ollut asutusta 1800-luvun alkupuolelle asti, mikä ei ole lupaavaa 1500-luvun jäänteiden löytymiselle. Lisäksi olisi ollut toivottavaa, että kuvitteellinen kaivaus olisi voinut tapahtua ennen kuin vuonna 1992 käyttöönotetua golfkenttää alettiin rakentaa.


----------------
Yllä on Kaisa Kyläkosken blogista otettu lainaus, siinä käsitellään karkun Järventaan alkuaikojen asutuksen mahdollista kuvitteellista argeologista tutkimusta.
Ohessa olevat kartat antavat todela hyvän kuvan tilan asemasta.
Myös mukana oleva lähdeluettelo voi olla tutkimisen arvoinen.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/

[Jari Latva-Rasku]

[B] Selander on tuntenut Järventakaan kuuluvalle Linnaisten niemelle rinnakkaisnimen Kinttulan nokka ja arvelee, että "Kylän alkuperäinen tonttialue on ilmeisesti ollut juuri ennenmainitun Kinttulan kallion kohdalla."[23]Valitettavasti hän ei ole selostanut Kinttulan kallion sijaintia tarkemmin. Ottaen huomioon yhteyden niemen nimeen, Kinttulan kallio on todennäköisesti sama kuin edellä mainittu mahdollinen tontti eli Riipilänjärven Mustalahden etelärannan Koivukallio, jota myös 2000-luvulla on arveltu 1500-luvun talon paikaksi. Paikkaa ei ole tiettävästi inventoitu.[24]
----------------
Yllä on Kaisa Kyläkosken blogista otettu lainaus, siinä käsitellään karkun Järventaan alkuaikojen asutuksen mahdollista kuvitteellista argeologista tutkimusta.
Ohessa olevat kartat antavat todela hyvän kuvan tilan asemasta.
Myös mukana oleva lähdeluettelo voi olla tutkimisen arvoinen.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/

On ansiokasta, että Kaisa Kyläkoski käsitteli Järventaan muodostumista. Astreniusten Isak Eriksson luovutti ennen isoavihaa Järventaan tyttärelleen Karinille ja vävylleen Elias Arolle. Samoihin aikoihin Isak tuli hänelle kuuluneelle Kintulle. Olisi mielenkiintoista, jos Kinttu olisi kyttäys- ja huutoetäisyydeltä Järventaan tuvasta sijainnut syytinkitila ja Kintunkalliolla olisi ollut rakennuksia vielä ainakin 1700-luvun alkupuolella. Kartassa näkyvä järvi on lähinnä lammikko ja etäisyydet ovat lyhyet.

[Benedictus]

Ilmeisimmin Järventakana asuttiin kahdella tilakeskuksella eli varsinaisessa talossa ja sen sivutilalla Kintulla.


Pohdin tuota tilan omistusta ja se nyt on aika riidatonta, että tuli Isak Erikssonille reittä pitkin.


Toisaalta aloin pohtia tuota, että tuolloin oli tapana hakea suvusta puolisoita, vähintään pikkuserkun lapsi oli lähin sukusuhde, vaikka tietty on poikkeuksiakin.


Jos Isak Eriksson olisi Julianan pikkuserkun poika tai Juliana Isakin pikkuserkun tytär, mihin sukuun törmäisimme?
Isakista ei tiedetä.
Julianan Äiti oli Anna Alftanus eli olisi Isakin pikkuserkku tai Isakin isä Erik tai vaimonsa Isakin äiti olisi Annan pikkuserkku

Anna äiti Elin Brennerus tai isä Måns Larsson olisivat Erikin serkkuja tai Erikin tai vaimonsa vanhemmat heidän serkkujaan.


Elin Brenneruksen äiti tai isä Mårten Brennerus tai Erik Alftanuksen olisivat Erikin vanhempien sisaruksia tai Erikin isovanhemmat heidän sisaruksiaan.


Huh, tämä meni vaikeeksi tämä pitäisi tehdä kuva juttuna.


Tästä tajuaa kuitenkin, että periaatteessa Isakin isovanhempien vanhemmat voisivat olla yhteisiä jo Märten Brenneruksen ja Erik Hansonin tasalla.

[Jari Latva-Rasku]

Ilmeisimmin Järventakana asuttiin kahdella tilakeskuksella eli varsinaisessa talossa ja sen sivutilalla Kintulla.

Pohdin tuota tilan omistusta ja se nyt on aika riidatonta, että tuli Isak Erikssonille reittä pitkin.

Toisaalta aloin pohtia tuota, että tuolloin oli tapana hakea suvusta puolisoita, vähintään pikkuserkun lapsi oli lähin sukusuhde, vaikka tietty on poikkeuksiakin.

Jos Isak Eriksson olisi Julianan pikkuserkun poika tai Juliana Isakin pikkuserkun tytär, mihin sukuun törmäisimme?
Isakista ei tiedetä.
Julianan Äiti oli Anna Alftanus eli olisi Isakin pikkuserkku tai Isakin isä Erik tai vaimonsa Isakin äiti olisi Annan pikkuserkku

Anna äiti Elin Brennerus tai isä Måns Larsson olisivat Erikin serkkuja tai Erikin tai vaimonsa vanhemmat heidän serkkujaan.

Elin Brenneruksen äiti tai isä Mårten Brennerus tai Erik Alftanuksen olisivat Erikin vanhempien sisaruksia tai Erikin isovanhemmat heidän sisaruksiaan.

Huh, tämä meni vaikeeksi tämä pitäisi tehdä kuva juttuna.

Tästä tajuaa kuitenkin, että periaatteessa Isakin isovanhempien vanhemmat voisivat olla yhteisiä jo Märten Brenneruksen ja Erik Hansonin tasalla.

Turku oli 1600-luvulla muutaman tuhannen asukkaan tuppukylä. Piällysmiehieä ja -naisia oli muutama sata, eri ammateissa vain murto-osa tästä, sekä valtarakenteen huipulla eri ammateissa muutama kymmenen. Kun selaa Matti Waltan virkamiesmatrikkelia vaikkapa parinkymmenen vuoden klustereina, vähän Suomessa virkamiehiä 1600-luvulla oli. Monet liikkuivat paikasta toiseen. Lisää on vaikea tietyssä ammatissa toimineita, varsinkaan saman nimisiä, löytää, sillä lähteet ovat, mitä ovat, jos niitä edes on.

Isak Eriksson ei ole tabula rasa. Pitäisi ehkä asettaa kysymys "kuka voisi olla Juliana Månsdotterin puoliso Isak Eriksson?" toisella tavalla. Sitä voisi kysyä "voisivatko 1670-luvun lopussa samoihin aikoihin lääninrahaston ja ainoastaan ratsuväkirykmenttien palkkalistoilla ainakin osittain ilman palkkaa ja työtä olleet Isak Erikssonit olla eri henkilöitä?" tai "kuka muu kuin Uskelan Äijälän ylioppilas Isak Eriksson olisi voinut mennä lääninrahastoon kirjuriharjoittelijaksi, etenkin, jos Uskelan Äijälän Isak Eriksson myi ratsutilansa lääninrahaston hoitajan langolle?". Isak Erikssonilla oli edellytykset vaativiin, kielitaitoa edellyttäviin kirjurin- ja kirjanpitotehtäviin, mutta hän tuskin oli yliopistossa opiskellut, koska meni harjoittelijaksi ainakin lääninrahastoon. Miksi on mahdollista, että kaikkien saman aikaisten Isak Erikssonien elämänlanka voisi olla sama?

[P-L H]

Hei

Nämäkin käräjätiedot ovat ehkä olleet esillä aikaisemmin. Liittyvät Isak Eriksonin toimiin siirtäessään Järventaka tilan, isän Arvidin perintönä tytärpuolelle Juliana Arvidsdotterille.

Ylä-Satakunta ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1705-1746 (KO b:1)

Käräjät 1.-3.2.1708 Karkku ja Mouhijärvi
Sosom socken skriffaren Isak Erikson meden af hans stiuf dotter
Juliana Frisia ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24740986
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24740987

Käräjät 22.-23.-25.1.1710 Karkku ja Mouhijärvi
---- ombusman Isak Erikson som af Stiuf dotter Juljana Frisia ---
18 December 1705 ---- -----
Mainitaan myös Talvikäräjät 1708 ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24741004

Käräjät 13.6.1710 Karkku ja Mouhijärvi
Ombusman Isak Erikson ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24741007

Käräjäpöytäkirjoja missä olisi käsitelty Järventaka tilan lainhuutoja en ole vielä etsinyt.

Nuo Ilmoitusasioiden pöytäkirjat löytyivät jo 2018. Eivät tuo esille mitään uutta Isak Eriksonin taustasta, mutta selventävät käsityksiä Jarventaan rusthollin omistajista.

Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Nämäkin käräjätiedot ovat ehkä olleet esillä aikaisemmin. Liittyvät Isak Eriksonin toimiin siirtäessään Järventaka tilan, isän Arvidin perintönä tytärpuolelle Juliana Arvidsdotterille.

Ylä-Satakunta ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1705-1746 (KO b:1)

Käräjät 1.-3.2.1708 Karkku ja Mouhijärvi
Sosom socken skriffaren Isak Erikson meden af hans stiuf dotter
Juliana Frisia ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24740986
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24740987

Käräjät 22.-23.-25.1.1710 Karkku ja Mouhijärvi
---- ombusman Isak Erikson som af Stiuf dotter Juljana Frisia ---
18 December 1705 ---- -----
Mainitaan myös Talvikäräjät 1708 ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24741004

Käräjät 13.6.1710 Karkku ja Mouhijärvi
Ombusman Isak Erikson ---- -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24741007

Käräjäpöytäkirjoja missä olisi käsitelty Järventaka tilan lainhuutoja en ole vielä etsinyt.

Nuo Ilmoitusasioiden pöytäkirjat löytyivät jo 2018. Eivät tuo esille mitään uutta Isak Eriksonin taustasta, mutta selventävät käsityksiä Jarventaan rusthollin omistajista.

Pirkko

Näistä on ylioppilasmatrikkelissa Isak Astreniuksen kohdalla viitteet, mutta vain osa tekstistä. Isak osti tytärpuolensa Juliana Frisian osuuden Järventaan tilasta 200 taalerilla. Silloin Julianan veli Johan oli jo kuollut. Tekstissä mainitaan vielä varmuuden vuoksi erikseen, että Järventaka tulee Isakin kuoleman jälkeen hänen perillisilleen, jollainen Juliana Frisia ei ollut. Isak Erikssonin mainitaan vuonna 1710 olleen "Ombudsman", mikä viittaa Isakin hetkelliseen vierailuun Kokemäenkartanon voutina.

Heikot ovat mahdollisuudet Piikkiön (Sauvala) ja etenkin Nurmijärven (Pukkila) kadonneiden tuomiokirjojen avulla selvittää, miksi entinen vouti ja lainlukija Eskil Mattsson oli velkaa Uskelan Äijälän Erik Jakobssonille. Syy muutamaan velkaan on aikoinaan ollut täysin selvä, koska Matts Eskilssonin saatavista määrättiin Turun Raastuvanoikeudessa vuonna 1655 maksamaan 25+36=61 taaleria Erik Jakobssonille.

Vuoden 1655 pöytäkirjasta löytyy myös seuraava juttu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478321
Så lät Wälb. Antonius Creutzhammar igenom Mats Eskelssons anhålla, att medan Jöran Eskelsson war honom en post penningar skyldig, honom derförr måtte beviljas arrest på så mycket af hans gårds wärde, som til denna hans skuldfordran…

Post penningar ei tarkoittanut postimaksuja, koska jälkisaatavat olivat joissakin tapauksissa jopa 200 taalerin luokkaa. Esimerkkejä löytyy hakemalla ylioppilasmatrikkelin viitteistä. "E(e)n post penningar" ei ollut kirjoitusvirhe, vaan käsite.

Oli silkka arvaus ylioppilaana mainitun merkillisen Isak Eriksson Hammarstiernan ja Matts Eskilssonin velan vuoksi, voisivatko Matts Eskilsson ja Elin/Helena Antonius/Tönnesdotter olla Uskelan Isak Erikssonin isovanhemmat. Raastuvanoikeuden jutussa Matts Eskilsson toimi parin vuoden päästä Liettuassa sukunsa sammuttaneen Matts Tönnessonin pojan Antonius Creutzhammarin asiamiehenä. Antoniuksen omistukset olivat "Vitaria i Asikkala, och Meilby säteri i Helsinge socken". Vaikka Matts Eskilsson ei olisi Antoniuksen tädin puoliso, Antonius ei käyttänyt raastuvanoikeudessa jotain monista turkulaisista asianajajista vaan jostain syystä Seutulan kotikulmilta tuttua Matts Eskilssonia. Matka Antoniuksen säteritilalta Nurmijärven kirkonkylän keskellä sijaitsevaan Pukkilaan on noin 15 km. Koska Matts Eskilsson meni Helsingin seudulle, syynä voisi olla hänen puolisonsa yhteys sinne. Matts Eskilsson ei vaikuttaisi sieltä olevan. Matts Eskilsson "fordom lagläsare" mainitaan puolisonsa kanssa Piikkiön Sauvalassa vuonna 1643 ja Nurmijärven Pukkilassa vielä vuonna 1653. Vuoden 1655 jälkeen ei ole Matts Eskilssonia näkynyt eli hän todennäköisesti kuoli.

Ennen Antonius Creutzhammarin juttua käsitellään kahteen kultasormukseen sekä veljeksien Anders Matsson ja Erich Matsson "Rotzalan" lisäksi Erik Jakobssoniin liittyvää päätöstä. Vaikka tätä ennen Uskelan Äijälän Erik Jakobsson esiintyi isäntänsä Mauritz Hornin asialla muutaman sivun verran liittyen Paimion Oinalaan, seuraavan jutun hämmästyttävää kyllä Uskelan Ruotsalan Erik Jakobsson oli häntä sukupolven verran vanhempi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947296

[Simotei]

Laitanpa tähän väliin pari käräjäjuttua Tyrväältä 1646.


Entinen vouti Mats Eskilsson ja Anders Jacobssonin tila Leiniälässä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3853022


Jöns Kurjen palvelija Thomas Matsson Tacku ja siskonsa Margareta Matsdr kyselevät äitinsä perintötalon Haunian juttuja, jonka edesmennyt äiti Agnes Olofsdr myynyt(?) entiselle voudille Mats Eskilssonille. Mats myynyt viime vuonna Haunian luutnantti Jören Josepssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3853056

[Jari Latva-Rasku]

Laitanpa tähän väliin pari käräjäjuttua Tyrväältä 1646.

Entinen vouti Mats Eskilsson ja Anders Jacobssonin tila Leiniälässä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3853022

Jöns Kurjen palvelija Thomas Matsson Tacku ja siskonsa Margareta Matsdr kyselevät äitinsä perintötalon Haunian juttuja, jonka edesmennyt äiti Agnes Olofsdr myynyt(?) entiselle voudille Mats Eskilssonille. Mats myynyt viime vuonna Haunian luutnantti Jören Josepssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3853056

Niin hämmästyttävältä kuin se tuntuu, voisi olla mahdollista, että sama Matts Eskilsson omisti niin Halikon Immalan/Immolan Ylistalon, Piikkiön Sauvalan,Tyrvään Leiniälän Hauhian ja Nurmijärven Kirkonkylän Pukkilan. Ensiksi Matts luopui Ylistalosta ja ainakin Hauhian ja Pukkilan hän osti ja Hauhian melkein heti myi. Siitä sai rahat Pukkilan 220 taalerin rästin lunastamiseen ja haltuunottoon. Kun Matts oli puolisoineen Pukkilassa, Sauvalassa oli lampuoti. Matts mainitaan ensimmäisen kerran Ylistalossa vuonna 1622, Hauhiassa vuonna 1628, Sauvalassa vuonna 1630 ja Pukkilassa vuonna 1636. Ylistalo oli ollut ainakin nihdinkirjurin tila, mutta muut nimismiehen tiloja. Jostain ilmeisesti löytyy tieto, että Matts Eskilsson olisi satakuntalaisen voudin Eskil Mattssonin poika, koska sellaista väitetään. Kun Matts oli vuosina 1647-48 Vehmaan kihlakunnan voutina, Pukkilassa oli lampuoti, mutta Matts palasi Pukkilaan vuodesta 1649 eteenpäin. Sen jälkeen, kun Matts ja puolisonsa mainitaan Sauvalassa vielä vuonna 1643, Sauvala oli läänitettynä aluksi korpraali myöhemmin ratsumestari Arvid Jöransson Anckarsköldille, jonka omistukseen Sauvala tuli vasta vuonna 1650 Norrköpingin päätöksen ehdoilla. Matts Eskilsson maksoi Sauvalan kolmanneksesta kymmenyksiä vielä vuonna 1655 eli voisi olettaa, että aluksi vain 1 manttaalin osuus 1½ manttaalin ja lopulta 2 manttaalin Sauvalasta tuli Anckarsköldin omistukseen, vaikkapa ensin kruunun haltuunoton ja sitten lahjoituksen jälkeen. Pitkään Anckarsköld Sauvalan omisti, vaikka tilanpito näytti olleen onnetonta, kunnes lopulta vuonna 1685 kruunu otti omansa.

[Kivipää]

Jostain ilmeisesti löytyy tieto, että Matts Eskilsson olisi satakuntalaisen voudin Eskil Mattssonin poika, koska sellaista väitetään.


Matti Waltan Virkamiesmatrikkelista 1540-1634 löytyy tämä tieto. Sen mukaan myös Erik (Sääksmäen ja Niels Bielken vouti) ja Mikael (Sääksmäen vouti) olivat tämän Eskilin poikia.
_____________
Matti Pesola

[Jari Latva-Rasku]

Matti Waltan Virkamiesmatrikkelista 1540-1634 löytyy tämä tieto. Sen mukaan myös Erik (Sääksmäen ja Niels Bielken vouti) ja Mikael (Sääksmäen vouti) olivat tämän Eskilin poikia.
_____________
Matti Pesola

Waltan väittämä on uskottava, vaikka jää avoimeksi, miten siihen on päädytty. Paljon jo auttaa, jos Matts oli mainittu Michel Eskilssonin veljeksi. Samoilla seuduilla asui samoihin aikoihin myös toinen Eskil Mattsson, mutta ainoastaan Laitilan eli Kalannin Villilän sekä Mynämäen Kallisten ja Lempikallion oli mainittu voudiksi, joka lisäksi ei elänyt itseään pidempään. Vielä 1650-luvulla esiintyi aivan eri vouti Eskil Mattsson Ylä-Satakunnassa. Aivan 1600-luvun alussa Halikon seudulla elänyt rälssivouti Matts Eskilsson tuskin oli sama kuin ainakin Piikkiön Sauvalan ja Nurmijärven Pukkilan Matts Eskilsson. Jos Matts Eskilsson oli jo 1630-luvulla edennyt ilmeisesti velkasotkujensa ansiosta entiseksi voudiksi ja lainlukijaksi, mutta kuitenkin pääsi vielä 1640-luvun puolivälin jälkeen Vehmaalla voudiksi, hän voisi olla syntynyt joskus 1590-luvulla.

[Jari Latva-Rasku]

Jos jotakuta on askarruttanut, mitä Järventaan perintörusthollille tapahtui isonvihan aikaan, siihenkin on löydettävissä selkoa. Alla on kaksi SSHY:n salasanan takana olevaa vuoden 1722 tuomiokirjaa, jossa ylioppilas Erik Astrenius haluaa selvyyttä tapahtumiin ja oikeutta tapahtuneesta.

Kun Erikin vanhemmat pakenivat ryssiä Ruotsiin vuonna 1713, Järventakaan jätettiin renki Pär/Petter Larsson. Avoimeksi jää, oliko rengin tarkoitus viljellä Järventakaa vai vain toimia ryssänsyöttinä. Petteri kuitenkin selvisi hengissä ja oli sodan jälkeen Astreniuksille kuuluneessa Lammentaan Kintussa ennen Anna Astrenian ja Johan Karvilanderin asettautumista sinne. En tiedä, oliko Karkun kirkkoherran Johan Enckellin nimi enteellinen, mutta hän asettautui isäntäväen poissaollessa Järventakaan vuonna 1715. Järventaka olisi ollut mukava potti Nohkuan kylkeen, jos vaikka isäntäväki jäisi sille tielle. Tuomiokirjasta jää savuverhon peittoon polttiko Järventaan rakennuksia ryssä, Enckell vai Petteri, mutta kirkkoherran syyttely, tai totuuden etsiminen, ei välttämättä edistänyt Erikin urapyrkimyksiä ainakaan Karkussa. Erik hakeutui kimppaan toisen tunnetun totuudenpuhujan Tyrvään kirkkoherran Johan Wegeliuksen eli Juho Upan tyttären kanssa ja meni Mouhijärvelle. Eihän sinne ollut kuin pikku kärry- tai rekikyyti.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7179&pnum=739
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7179&pnum=747

Mikä ehkä kaikkein oleellisinta, voidaan olettaa, että Isak Eriksson oli kuollut vuonna 1722, tai hän ei ainakaan enää ollut oikeustoimikelpoinen, koska poika oli asialla.

[Benedictus]

Etukäteen: Sorry tämä juttu on aika iso kooste.


Lempäälän Kuljun Kukkola, Michel Eskilsonin tila on läänitetty kapteeni Carl Sigfridssonille.

Pirkkala Härmälä eli Messukylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528)
Capteeni Carl Sigfridssonin leski Kirstin Cristoffersdotter


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720)
Carl Sigfridsson 1624
Hans Eskilsson Svarthafra 1622

KA mf. ES 1963 (nn 4) Hämeenkyrön käräjät 7.–8.3.1645 f. 161 (förbe:de Syskones Styff Moor hustru Kirstin Christoffersdåtter Uthaff sin förrige Mans framledne Ifwar Israelssons Barns Fäderne ifrån Sillantaka till Laitila på åthskillige tijder fördt);

*SläktenSvarthafra *(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm)#*))*

*KamrerRafael Sumelius (Image: http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif (http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif))*
Under 1600-talet skapade sig länsmanssläkten Svarthafra iKangasala en rätt bemärkt ställning i övre Satakunta, men densynes ha dött ut på manslinjen under följande sekel. Redanstamfadern, länsmannen i Kangasala Hans Eskilsson (d.c. 1625) tycksha haft rätt betydande tillgångar, men av de fastigheter haninnehade förefaller ingen att ha varit fädernearv. Andraantydningar om hans härkomst har inte heller framkommit. Det synestroligt, att släktens stamgård, i Kangasala, Hannula rusthåll iTursola by, kom i Hans Eskilssons händer genom hans gifte. Dåvarandekapellanen och sedermera kyrkoherden i Kangasala Henricus Georgii,vilken 1613-1614 nämnes som gårdens föregående innehavare, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))förefaller nämligen att ha varit bror till Hans Eskilssons hustru.Ungefär samtidigt som Hans Eskilsson tillträdde Hannula förenadesdessutom Tapola och några andra hemman i Tursola med Hannula. Tapolainnehades från 1607 av kyrkoherden Georg
ius Henrici Isoherra,som var far till Henricus Georgii, och som sista ägare till

Tapolaföre sammanslagningen med Hannula nämnes 1613 »Hustru Anna, S. HerJörans.» [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Som innehavare av Hannula närmast före Henricus Georgii nämnes»Henrik» 1606 och »Hans Kåck» 1607-1611. Dessa personer kan varaHenricus Georgii och Hans Eskilsson - i Kangasalan historia II, s.295, har Hans Kock antagits vara Hans Eskilsson - men utantilläggsindicier förefaller dessa identifikationer mycket osäkra.Något samband kan inte heller spåras mellan de ovan nämndapersonerna och den Erik Mattsson, som före dem hade innehaft Hannulasedan 1585.
Någon motivering för valet av släktens särprägladenamn har inte kunnat uppletas.

Tab.1.
I. *Hans Eskilsson*, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva byi Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmäläi Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, atthans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Giftmed Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu

1660,då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systersstyvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2))men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius HenriciIsoherra och hans hustru Anna. [4](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4))
II Barn: [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))
Hans Hansson, kvartermästare. D.c. 1654. Tab. 2(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)).

Tab. 2.
II. *Hans Hansson Svarthafra* (son till HansEskilsson, tab. 1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1))),nämnes från 1636 som innehavare av Hannula, med vilket på1630-talet förenades Karttiala i Tursola by. Var 1639 länsman iKangasala. Var i juni 1646 »till Tyskland frånvarande» somkvartermästare vid major Karl Bäcks kompani av Åbo länskavalleriregemente, men vistades i oktober s.å. i Kangasala ochnämnes då första gången med namnet Svarthafra. [5](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5))Torde senast från 1649 åter ha varit bosatt på Hannula. Död ca.1654. Arvskifte efter honom förrättades 26.10.1655 och detbekräftades vid Kangasala ting 30-31.10.1665. - Gift 1) med KristinaKlasdotter, nämnd 1638-1645; 2) senast 1647 med

MargaretaAbrahamsdotter (Kollanius), levde ännu 1678, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))dotter till kapellanen i Karkku Abrahamus Matthiae Kollanius ochBrita Hansdotter. Vid Karkku ting 8-9.3.1647 behandlades de ans
pråkHans Hansson och Jakob Israelsson (Wessel) för sina hustrur ställdepå arvsrätt till Kollais gård, som innehades av hustrurnas broder,underlagmannen Abrahamus Kollanius. [6](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6))Vid arvskiftet efter Hans Hansson tillföll Karttiala MargaretaAbrahamsdotter och hennes barn.

Oliskohan Hans EskilssonSvarthafra kolmas Eskil-veljeksistä?

Hanssin pojanpoika oliJärventaassa näkyvä Gustaf Svarthafra.

Benedictus 4.12.2012

Löytyituo tieto veljeksistä:
Yksi juttu 1636, jossa Mickel Eskilssonvalittaa veljensä Mats Eskilssonin puolesta kämnerinoikeudentuomiosta Sigfred Frostia vastaan.

Benedictus 5.12.2012

Keräänviitekehystä vanhoista jutuista.
Haapaniemi:
1690/91 *Anders Hacks* Andreas Johannis, Satacundensis 3725(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725)).Vht: Hämeenkyrön Tuokkolan omistaja, akatemianvouti Johan Pehrsson Hacks (†
1701)ja hänen 1. puolisonsa Maria.

Johan Persson Hacks Jysiä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838)
Johan Persson Hacks osti Hämeenkyrön Tuokkolan ratsutilan MargaretaJacobsdotter Finnolta 1677.


Lainlukija ja vouti Mats Eskilsson, jota on myös nimitetty Blomm nimellä, erinomaisen oman aikakautensa esimerkki miehestä, joka toimi ja vaikutti yli kaikkien rajojen.

Mats Eskilssonista on arvelu, että olis i samaa sukua Thomas Eskilsson Blom-Florinuksen kanssa, johtuen isännimestä ja sinetistä.
Ainakaan he eivät liene veljeksiä, sillä ajallisesti ovat liian kaukana toisistaan. Toisaalta Mats Eskilssonia ei missään tähän mennessä
löydetyssä lähteessä ole mainittu sukunimellä.
-Olisi kiinnostavaa tietää, mistä tuo Blomm nimi tulee?

Ensimmäinen maininta Mats Eskilsonista lienee 1601?
Halikon voutikunnan tilikirjaa vuodelta 1601. Kuiteissa, jotka käsittelivätviljan ja hevosten ym toimituksia.

Jören Linde fougde i Halicko och Wemo herader
Mats Eskilsson (Jören Lindes tienare)
Jörgen Blomme
Tuosta Mats Eskilsonista ei voi silti sanoa onko sama, esimerkiksi Liedon Moision omistajiin kuulu i Mats Eskilsson, joka on eri henkilö.

Pääosin Mats Eskilssonin tiedot ovat 1620-40 luvuilta.

Halikon Immalassa 1622-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597)

Piikkiön Sauvalassa 1630-1643?
Mainitaan tilan ostajana1630
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778)
1643 mainitaan leski Helena Antoniusdotter

Tila siirtyy Taivassalon khr Claes Brenneruksen lankolle Jöran GrelssonAnkarsköldille.
Claes Brennerus oli Järventaan Juliana Månsdotterin äidin Anna Alftanan eno.

Nurmijärven Nurmijärvenkylän Pukkilassa 1634-
Tilan edellinen omistaja entinen Porvoonläänin vouti Henrik Andersson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119)
Elin Antonidr näkyy vielä 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116)

Mats Eskilssonin lapsista ei ole tietoa, mutta ainakin tytär.
Piikkiön käräjät 23-24.5.1642
Förståndig Mats Eskilsson (i Safvala) kertoo oman versionsa nyrkkitappelusta naapurinsa Peer Matssonin (i Moisio) ja tämän tulevan langon Mickell Anderssonin (i Korsnääs) välillä. Seuraa tarkka kertomus tapahtumista niityllä ja kirkkotarhassa. Mukana Peerin sisko Margareta Matsdr (morsian) ja Mats Eskilssonin nimeltä mainitsematon tytär sekä Peerin isä Mats Mårtensson.

Piikkiön käräjät 1639
Wälförständig Mats Eskilsson esittää, että hänen Swäntienare (?) Knuth Jacobsson on sairastunut Saksassa ja tarinaa hevosen kohtalosta

Piikkiön käräjät 1636
Nimetään miehet arvioimaan Mats Eskilssonin (i Saufwala) omaisuus

Piikkiön käräjät 1636
Mats Eskilssonin (i Saufwala) hevonen arvioitu 30 taalerin arvoiseksi ja Pöytyän nimismies on vienyt sen Tammentakaan vaihtohevoseksi.

+ useita velkajuttuja Matsia vastaan.

Helsingin pitäjän käräjät 27.2.1635
Entinen Halikon kihlakunnan lainlukija Mats Eskilsson perii edesmenneeltä Hendrich Anderssonilta huomattavaa rahasummaa ja viljaa, jotka Hendrich on velkaa. Velan panttina on Nurmå-niminen tila, joka on perillisten hallussa (siskosten ja rintaperillisten). Kukaan perillisistä ei ollut vastaamassa.

Helsingin pitäjän käräjät 26.6.1638
Ehrlig och wälförståndig Mats Eskilsson perii edesmenneen harastuomarin Henrik Henrikssonin 2.11.1635 antaman todistuksen mukaisesti huomattavaa summaa entisen nimismiehen Henrik Anderssonin (i Nurmijärfvi) perillisiltä. Mats Eskilsson on jo kolmeen otteeseen yrittänytperiä velkaa (167.1634, 27.5.1635 ja 2.11.1635), mutta yksikään perillisistä ei ole tullut vastaamaan vaikka ovat hyvin tienneet osan Buckilan tilasta olevan pantattuna. Kukaan perillisistä ei myöskään halunnut tilaa itselleen ja se on jäänyt verohylyksi . Arviointimiehet ovat arvioineet tilan 186 hopeataalerin arvoiseksi.
Mats Eskilsson esittää Henrik Anderssonin ja silloin Revalissa olleen kamreeri Jakob Philipssonin (BILANG) välisen 20.9.1629 päivätyn sopimuksen, jossa Henrik panttaa talonsa kamreerille kruunun rästejävastaavasta 220 taalerin summasta. Koska kukaan perillisistä ei ollut maksanut niin Mats Eskilsson maksoi velan taloa vastaan ja perii nytloppuvelkaa perillisiltä.

Helsingin kaupungin raastupa 12.4.1640
Edesmenneen Herman Fissingin Räävelistä perillisten puolesta Antonius
Pape tiedottaa, että Porvoon läänin entinen nimismies Mats Hendriksson, joka tuolloin asui Helsingissä, oli 4.7.1629 saanut Fissingiltä 80 taaleria, mutta kuollut pian tämän jälkeen.

Ylläoleva Antonius Pape lienee MatsEskilssonin appiukko.
http://runeberg.org/frfinl/0028.html (http://runeberg.org/frfinl/0028.html)

Mats Eskilssonin isää ei varmuudella tunneta, mutta eräs varteenotettava on Eskil Mattsson, joka oli Vehmaan vouti jajokapaikassa muuallakin. Kuollut n. 1634.
Eskil Matsson omisti Kalannin Villilän, joka näkyy Laitilan SAY:ssä.

Kiinnostavaa, että tuo entinen vouti mainitaan monilla Karkun ja Tyrväänkäräjillä yhdessä Mats Eskilssonin kanssa peräämässä rästejä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304)
Kiinnostavaa, että Eskil Matsonin jälkeen Villilä mainitaan fru Margareta Hansdotter i Uussaaren omistuksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823)
Fru Margareta taas oli Piikkiön Sauvalan hankkineen Göran Ankarsköldin anoppi.
http://runeberg.org/frfinl/0014.html (http://runeberg.org/frfinl/0014.html)

---------------
Kyrön jutuissa ("verotarkastuskäräjillä") 27.4.1635 esiintyy Mickel Eskilssonin veli Henrich Eskilsson. Hän ajaa asiaa veljensä (fördom upbördsman öfver boskaps hielppen) puolesta käsiteltäessä vuoden 1628 tapahtumia.

Tässä kait Haapaniemen Michel Eskilssonin veli.
----------------------
Tietämättä mitään tästä suvusta laitan linkin Euran käräjille 1642 (KA Euran käräjät 25.–26.2.1642: 201-201v). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847445 Jutussa esiintyvä Erik Eskilinpoika lienee Isotalon lesken toinen mies. (KA Ikaalisten SAY 1634–53: 28 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108 )
Erik Eskilinpojan isäksi mainitaan Eskil Mattsinpoika, jonka leski, Erikin äiti asuu Laitilassa.

Virpi Nissilä
-----------------------------------------
Kiinnostavaa on, että Erik Eskilssonin isä Eskil Mattsson lienee samanniminen vouti, joka omisti Laitilassa maita.Mynämäen Lempiskallio lienee yksi niistä.
Ei tuosta äidistä sanota mitään enempää?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728170
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441136

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438534

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435897
Salmiksessa näkyy leski Karin ja vouti Bertill Blasiusson
eli Erik Eskilsson näkyy viimeksi 1632 Salmiksessa.

Onko leski Karin siis Erik Eskilssonin äiti?
----------------------
Kerään tähän Piipanojan ja Mynämäen Kalleisien ja Vehmaan Villilän omistajien tietoja eli ovat samaa porukkaa.

Eskil Matsson (i Willilä) oli siis veronkantomies 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä. Hän oli usein esillä Maskun ja Vehmaan kihlakuntien käräjillä 1600-1601 vähän joka pitäjässä. Hänet mainitaan myös Sundholmin tilan voutina. Myöhemmin hän esiintyy Ylä-Satakunnan käräjillä entisenä kihlakunnanvoutina koko 1620-luvun ja 1630 alkuvuosina. Yksi juttu löytyy myös Turusta 1623.

Turun raastuvanoikeus 10.5.1623
YläSatakunnan vouti Eskell Matssonin velkajuttuja Joachim Losen ja kamreeri Hans Henrdricssonin välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483573

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624
30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia 1530-1619
11.7.1607 Tukholman raastupa, Linnaoikeuden istunto; Seuraavat Suomen voudit syytettynä finanssihallinnostaan: Ala-Satakunnan vouti Hannu Pietarinpoika (Purtha), Vehmaan khlk:n vouti Eskil Matinpoika ja Maskun khlk:n vouti Pärttyli Klemetinpoika. Juttuihin liittyvät päätökset tehtiin 18.8.1607.
Eskil Matinpojan osalla oli useita syytekohtia, mutta ensimmäisessä jutussa oli luullakseni kyse henkilökohtaisesta asiasta eli Hustru Elisabet Bertilintyttären rälssiin kuuluvasta kruununtilasta, joka puolestaan Eskilin mukaan on kuulunut hänen isänsä kuningas Johanilta saamiin maihin (koko kylä?). Ikävä kyllä jutussa ei mainita mistä kylästä tai tilasta on kyse.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1667315
------------------
Juhani Piilonen pitää Sastamalan historian kakkososassa Eskil Mattssonin "varmoina" poikina Matts Eskilssonia ja sitä Michel Eskilssonia joka oli Sääksmäen kihlakunnanvoutina ja Karkun Haapaniemen säterikartanon hoitajana. Mattsin osalta asia on selvä Tyrvään Leiniälän Haunian omistusasiakirjojen perusteella, ja ilmeisesti Piilonen on löytänyt pitävät todisteet myös Michelistä. Sen sijaan hän näyttää pitävän Ruotsilan Michel Eskilssonia eri henkilönä.

H.I.(Henrik Impola)
----------------
Michel Eskilsson lienee myös Ruotsilan Michel, mikä selviää alla olevasta käräjäviitteestä.

Toisaalta Isotalon Erik Eskilssonin vaimo Margareta Hansdotter Osara ja sisarensa Brita Hansdotter Osara-Kollanuksen tyttärenpoika Abrahan Jacobsson Wessel taisi olla Michel Eskilssonin vävy ja Haapaniemen isäntä.
Brita Osaran vävy oli myös Hans Hansson Svarthafra.

Olikohan tuolla Erik Eskilssonilla jälkeläisiä vaimojensa kanssa?

Thomas Simonsson Mäenpään vaimo oli Agnis Eskilsdotter.
Ei voi olla epäilemättä, että Agnis olisi saattanut olla vouti Michel Eskilssonin, vouti Mats Eskilssonin ja Karkussa veljenä mainitun Johan Eskilssonin sisar.

Aika ja sosiaalinen asema viittaisi vahvasti siihen.

Tässä Karisalmen ansioikkaita lähteitä:
Michel Eskilsson asui viimeksi Kukkolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468201

Tässä muutama tuomiokirjapoiminta Jysiään liittyen

Karkun käräjät v. 1690: Mainitaan Gustaf Abrahamsson Wessel, sin stiufmoder Elin Jacobsdotter i Jysiä vägnar.

Karkun käräjät v. 1693: Academia befallningman Johan Haaks vaatii pitäjänkirjuri Johan Henricssonin puolesta Jysiän Jacob Henricssonilta Jysiän rästissa olevaa kauppahintaa 321 daler k.m.

Karkun käräjät v.1697: Mainitaan dygsamma hustru Elisabet Pacchalenia fodrar af hustru Elin Jacobsdotter Lignipaea ifrån Jysiä...

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1678-: Brita Clemetsdotter i Jysiä fordrar sin mans ryttarelön. Dömdes befallninsman Johan Hake 1/3 del och hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi 2/3 del betala.

Karkku, Mouhijärvi, kesäkäräjät 25.6.1678-: Befallningsman Johan Henricssson kärde til sahl. Abraham Jacobsson til Haapaniemi enckia hustru Elin Jacobsdotter. Salmenniitty under Jysiä. Jöran Henricsson i Kirkåila, sin moder och morfader som i Jysiä bodt berettade att ängen lyder under Jysiä. Mainitaan ryttmästare sahl. välb. Axel Mårtensson Sabel.

Karkku, Mouhijärvi, kesä- ja syyskäräjät 6.10.1679-: Hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi besvärar över Matthium Kollanium, Kollanii hustru Beatha Collina. Om Vitikka hemman i Vihtiälä.
Tässä Astrenius ketjuun laittamani viitteet Michel Eskilssonista:
Tyrvää, lakimääräiset käräjät 26.3.1628: Ehrlig förståndig Michel Eskilsson.

Tyrvää, lakimääräiset käräjät 8.9.1628: Ehrlig vällförståndig Michel Eskilsson å sin broder Matts Eskilssons vägnar.

Tyrvää, lakimääräiset 16-18.9.1630: Michel Eskilsson häradsfåugde på Säxmäki härad.

Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.

Karkun syyskäräjät 4-7.10.1658: Kärde Eric Larsson sahl Hans Wargs fullmachtige til sahl. Michel Eskilsson enckia. Hennes sahl. man Per Wexel skola här. Sahl. Michel Eskilssons son Axel. Sahl. Hans Wargs enckia.
Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 6-8.6.1659: Sahl Michel Eskilssons enkia Margareta Andersdotter på Haapaniemi, skuldfådran af förare Joakim Wargentin.

Tyrvään talvikäräjät 27-28.2.1660: Sahl. ryttmästare Hans Wargs änkias fullmachtig Eric Larsson til sahl. Michel Eskilssons på Haapaniemi son Axel Michelsson.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 18-20.9.1666: Sahl. Michel Eskilssons änkia i Haapaniemi.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 27-28. & 30.1.1671: sahl. befallningsman Michel Eskelssons måg Abraham Jacobsson i Haapaniemi.

Ylimääräiset käräjät Lempäälän Kuockalassa 24.7.1647. Förra befalningsman Michel Eskilsson som uti Kuockala uti aderton åhr bodt hafwa.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 15-17.2.1666: Abraham Jacobsson Wessel kärde til kyrkoherden Johan Collinium. Ryttmästare Arvid Orreus fullmachtige Isaco Stenio. Sahl. Axel Mårtensson efterlefverska fru Beata Sigfridsdotter til Rautajoki.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson Wessel ryttmästare Didrik von Rigmans vägnar.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson i Haapaniemi i Karkku socken, sin sahl svärfader Michel Eskilsson.

Tyrvään syyskäräjät 29-30.10.1667: leutenant sahl Jöran Josephsson i Haunio, sahl. Matts Simolas i Åbo arfvingar. Abraham Jacobsson i Haapaniemi och Karkku socken, hans sahl. svärfader Michel Eskilsson, sin broder Michel Eskilsson.
Leutnanten manfattig Paul Rysse kärde på välb. Hans Rosensabell.

Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 13.-14.6.1670: ulosmitataan Abraham Jacobsson i Haapaniemi velka Jysiän Bertil Mattssonilta (ratsumiehen varustus).

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 12.2.1675-: Academie befallningsman Johan Hake, jordköp med Abraham Jacobsson i Haapaniemi om Jysiä hemman 5 ½ öhres skatt, 561 k.m.
Framtogs Capellanen hr Henricus Johannis Collinus och giorde mot ders kiöp. At han ähr närmare för Jysiä hemman för medelst Abrahams Jacobssons förige hustru Brita Michelsdotter hvilkens moder var sahl fru Beata Sigfridsdotters halfsyster på möderne. Hans sahl. fader kyrkoherden hr Johannes Collinus var uti nästä skyld e och frändskap med välb. fru Beata Sigfridsdotter i Sorri Haapaniemi med Jysiä eft kungl maj Gustaf Adolphs Donation bref. daterad 20.7.1619. Gifvit sahl välb. Axel Mårtensson och hans äkta mänliga bröstarfvingar Rautajoki och Haapaniemi til Sätergård under frälse efter Norköpings besluts vilkor. Hans efterkommande utan manliga bröstarfvingar af ade Då skulle jorden falla til kong. mag. och cronan igen.
Hans svärfader Michel Eskilsson, sahl Axel Mårtenssons fru ifrån Haapaniemi född.
Leutnantens Jacob Israelsson son Abraham Wessel sin fader vägnar.
Hr Henric nu tviste en skrifven copia af sahl, Johan Befans? 1607 åhr räknings och des uprätha jordebok att Jysiä befinnes twänne hemman först 2 öhres skatt den Bertil Mattsson hade åboot öde 1605 och 1606 deföra ödes ränta utgiorth är, det andra 2 ¼ öre skatt den Grels Sigfridsson åboende lagat i 6 åhrs tid öde och skatte 1609 altså äro comma hemman icke allans med den tiden til cronan.

Tyrvää, syyskäräjät 19.8.1678-: Munsterskrifvare Abraham Vesselius.

Tyrvää, syyskäräjät 11.10.1679-: Esqvadronskrifvare Abraham Wiselius.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 20.,21. & 23.10.1671: Abraham Jacobssons i Haapaniemi sahl. svärmoder Margareta Andersdotter.

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 2.3.1673: ..Abrahamus Jacobi fordom borgmästens sahl. Michel Eskilssons måg ifrån Karku socken...sonen Axel Michelsson...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Framträdde Abrahamus Jacobi ifrån Karku sohn..sahl Hans Olofssons arfwingar tiltalt om sin sal: svärfaders gold som sal. Hans Olofsson arfwingar bewiste medh underskifwande vitstigs än doch öfwer betala...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Förekom fordom borgmästarens sal. Michel Eskelssons mågs Abrahamus Jacobi och framladhe en försräktning moot skomakarens sal. Jacob Olofssons arfwingar...mot sal. Jacobs måg Johan Månssons bewiste...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Kyrkowärden Johan Andersson inladhe probstens wyrdige hr Johan Rökmans rensaakning dat. den 19. Augusti 1663 angående sal. Michel Eskilsson, hwilken hafwa upburit kyrkians penningar...

http://www.hamewiki.fi/wiki/Ojoisten_kartano
Vuoden 1650 tienoilla Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisen pormestarinsa, ensimmäisen raatihuoneensa ja kahdet markkinat, talvi- ja syysmarkkinat (7.1. kaksipäiväiset ja 1.9. kolmepäiväiset). Pormestariksi Pietari Brahe määräsi Mickel Eskilinpojan, Ojoisten vuokraajan, ja raatihuoneeksi Ojoisissa maaherran virka-asuntona olleen kaksikerroksisen puurakennuksen.

Lempäälän Kuljun Kukkolan omistaja 1629-1638. Isäntänä jatkaa poika befallningsman Gabriel Michelsson.

Kiikan Ruotsilan omistaja 1637.

http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm
Mikko Eskelinpoika. Vehmaan lainlukija 1637, ei liene istunut käräjiä. Mahdollisesti sama kuin Sääksmäen voutina 1630-31 ja 1649-54, mainittu Mikko Eskelinpoika, joka omisti 1629-38 Lempäälän Kuljun Kukkolan.
Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 140. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki


Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.
Oheinen lähde pistää silmään, sillä kyseinen vouti Mats Sigfridsson on Packalan Elisabeth Johansdotterin äidin Margareta Finnon tädin mies.
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=262026)
------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368681

Tämän mukaan Lautiksen Erik Eskilsson ei ollut vielä 1635 aviossa.

Tässä Eskil Matssonin leski Valborg.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348302
------------------
Keräilin vähän tietoja Erik Eskellssonista ja häneen liittyvistä henkilöistä Kyröä ja Ikaalista koskevista asiakirjoista.

Lasse Holgersson mainitaan Kiialassa ratsumiehenä ensi kerran 1605
VA 2462;17
Jos hän oli silloin 20-vuotias, hän olisi syntynyt 1585.
Marketta Hannuntytär lienee häntä jonkinverran nuorempi. Vanhin pariskunnan lapsista on Kalle Laurinpoika, joka tulee isänsä sijaan ratsumieheksi.( Kihlakunnanoikeuksien verotarkastuksia Turun ja Porin lääni
7201;12 27.4.1635) Syntynyt siis jolloinkin välillä 1610-1615)
Lasse Holgersson on merkitty kuolleeksi 1634 vaiheilla.

Erkki Eskonpoika mainitaan Kyrön tuomiokirjassa ensimmäisen kerran
24.1.1631, jollon hänen sanotaan olevan Herra Filipuksen vävy.
Vaimoa ei mainita nimeltä, joten hän on vain Herra Filippuksen tytär.

SAY mainitsee hänet ensimmäisen kerran Kiialan Isontalon isäntänä 1639.
Avioliitto lienee kuitenkin solmittu vähän aiemmin.
Kummastakaan näistä mainituista avioista ei löydy merkintöjä lapsista.
Aivan mahdollista on, että hänellä olisi ollut aiemmin vaimo numero 1. ja nämä ikaalilaiset olisivat numerot 2. ja 3. Merkinnät SAY:ssä lakkaavat 1650. Sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kuolinaikaa. Marketta Hannuntytär mainitaan "autuaana" käräjäpöytäkirjassa 4.-5.3.1661 s.549v.

Krister Hieronymusson mainitaan Kalmaan isäntänä Ikaalisten historiassa vuodesta 1612 alkaen. Sitä ennen hän oli kirjuri Turun linnassa (VA 2480;42)
Hänen tyttärensä Karin on mielestäni aivan liian nuori Herra Filippus Laurentiin lasten äidiksi. Lienee toinen ? vaimo.
Liisa R.
-----------------
Tässä vielä tieto Margareta Eriksdotterin pojan avioliitosta.
Lainaus Lailam:
.Kaukaisen esi-isäni isäni puolelta everstiluutnantti Henrik Spåren sisar (nimi ei nyt tiedossa..) meni naimisiin Erik Mårtensson Winter´n kanssa 1691.Henrikin ja sisaren vanhemmat Krister Spåre ja Beata Finckenberg asustelivat nimittäin Merimaskun Koverilla.Leilalm
http://suku.genealogia.fi/showthread...willium&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31221&highlight=willium&page=2)

http://runeberg.org/frfinl/0120.html

Tuo Laustiksen Erik Eskilsson ei oikein sopisi Isotalon Erik Eskilssoniksi, koska SAY mainitsee, että oli ogift1634. SAY on tosin aika epäluotettava.

Koska Laustiksessa mainitaan myös Hans Eskilsson eli Johan Eskilsson, kaikki kyllä viittaa Erik Eskilssonin perheeseen.
---------------------


Minulla on nyt ongelma: kumman niminen Michel Eskilssonin veli oli Hämeenkyrön käräjillä Henrik? vai Johan ?
Tieto on yllä jossain alkuperäjutussa, mutten saa selvää.

[Jari Latva-Rasku]

Kyrön jutuissa ("verotarkastuskäräjillä") 27.4.1635 esiintyy Mickel Eskilssonin veli Henrich Eskilsson. Hän ajaa asiaa veljensä (fördom upbördsman öfver boskaps hielppen) puolesta käsiteltäessä vuoden 1628 tapahtumia.

Tässä kait Haapaniemen Michel Eskilssonin veli.
________________

Tyrvää, lakimääräiset 16-18.9.1630: Michel Eskilsson häradsfåugde på Säxmäki härad.
________________

Minulla on nyt ongelma: kumman niminen Michel Eskilssonin veli oli Hämeenkyrön käräjillä Henrik? vai Johan ?
Tieto on yllä jossain alkuperäjutussa, mutten saa selvää.

Eikö vastaus kysymykseen ollut ylle poimittuna postauksen alkupuolella. Vouti ja lainlukija Eskil Mattssonilla oli ainakin pojat Matts, Eskil ja Erik. Henrik Eskilssonin poikuus epäilyttää ainakin ylläolevan lainauksen perusteella. Miksi Henrik Eskilsson ("hän" viittaa häneen) olisi ajanut veljensä "karja-avun kantaja" Michel Eskilssonin asiaa, jos veli oli Sääksmäen kruununvouti. Karja-avun kantaja voisi olla vaikkapa lautamies, joka oli määrätty tehtävään. Lautamiehet mainitaan ennen tuomiokirjoja. Esimerkiksi Hämeenkyrön ja Ikaalisten isäntien joukossa oli muutamia Henrik Eskilsson-nimisiä, jotka voisivat olla sama kuin "verontarkastuspäivillä" ollut. Pitäisi ainakin tarkistaa, olisiko mahdollista, että Michel Eskilsson olisi joku muu kuin Eskil Mattssonin poika. Sopivaa Michel Eskilsson-nimistä isäntää ei Hämeenkyrön seudulta löydy, mutta hän voi olla myös maaton mies.

[Benedictus]

Matti Vallan mukaan Michel Eskilsson oli 1630-32 Sääksmäen voutina. OLisi voinut olla tuo up.. sitä ennen. Titteli oli mielestäni myös Kokemäen Mats Jacobssonilla, joka myös toimi voutina.


Tuo Henrik nimi kysymys tulee siitä, että pohdin olisiko mahdollista, että vouti Michel Eskilssonilla olisi siis Henrik niminen veli.


Karkun Packalan Johan Pacchaleniuksen vaimo oli Elisabeth Johansdotter, jonka isä oli vouti Johan Henriksson.

Ajatus onkin, voisiko vouti Johan Henriksson olla Henrik Eskilssonin poika, jolloin jos Isak Eriksson olisi äitinsä puolelta Eskilin lapsen jälkeläinen, olisi hän Pakkalaan isännän serkku tai pikkuserkku.

[karisalm]

Hei


Tässä Eskil Mattsonista ensimmäinen maininta Tyrvään yhteydessä eli verovapaus Kiikan Hoipoon. Mainitaan broder Henric Michelsson (!)


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1793322

[P-L H]

Hei

Ilmoitusasioiden pöytäkirjoihin on kerätty samoja tietoja kuin oli varsinaisilla käräjillä.

Ylä-Satakunnan tuomiokunta 1708 (KO a:30)
Käräjät 1.-3.2.1708 Karkku ja Mouhijärvi

aukeaman vasen puoli
…. .. kom socken skrifare Isak Erikson och …. med ---- af des stiufdotter Juliana Frisia den 10 December 1705 …..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074884

käsittelyn jatko alkaa saman aukeaman oikealta sivulta alhaalta ja
jatkuu seuraavalla sivulla. (sivu 106)
---- socken skrifare Isak Erikson med --- --- hans stiufdotter Juliana
Frisia ----- ----- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074885


Käräjät 22.-23.-25.2.1710 Karkku ja Mouhijärvi
--- ---- Isak Erikson af sin stiufdotter Juliana Frisia den 18 Dec.1705
----- -------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074285

asian käsittely jatkuu 13.6.1710 käräjillä (aukeaman oikealla sivulla, alareuna)
--- Isak Erikson ----- ------
Extract protokoll de dato 22.2.1710
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074446
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074447

Käräjät 13.6.1710 Karkku ja Mouhijärvi

Upbördh skrifare Isak Erikson ifron Järventaka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074444

oikea sivu 3 rivi mainitaan joku Erik Jacobson. Tulin siihen käsitykseen
että Simon Sigfredson oli haukkunut Erik Jacobsonia ja nimitellyt myös
Erikin vaimoa (sampt hans hustru till ------------)
Alempan sivulla on mainintaan Isak Eriksonin renkipoika Johan Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074445
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074446

(asian käsittely on siirretty seuraaville käräjille )

Käräjähakemiston tiedot 1710, Karcku och Mouhijärvi socken
----- Isak Erikson ifr Järventaka --- bonden Simon Sigfredson p 558
ja 563
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27074143

1722 käräjät Arkiston kuvista

Käräjät 6.-7.11.1722 Karkku ja Mouhijärvi
Studenten Erik Astrenius -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27091473

Studenten Erik Astrenius ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27091499
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27091502

Karäjät 18.2.1726 Karkku ja Mouhijärvi

Medhjelpare vid Mouhijärvi församling Wäl. Erik Astrenius ---- --- ------
----- ----- deras fader socken skrifare ----- afl----- Isak Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27099285

Käräjät 3.-4.2.1727 Karkku ja Mouhijärvi

--- ---- Kyrkioherden ifron Lappo socken ---- hr Thomas Betulinus till
Adjuctus vid Illmola församling Wällarde Isach Astrenius om -------- af
Järventaka börde rusthold här Karku socken ---- ----- bela--- som är
kyrkio herdens hustru Juliana Frisia fädernes jords -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101078

entinen kirjuri Isac Erikson mainitaan tällä sivulla, ei ole vielä autuas.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101083

kuva 67
Medhjelpare vid Illmola församling i Österbotten Wällarde Isac Astrenius
--- --- ---- af Järventaka börde Rustholl i Karcku socken --- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101088
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101093

Käräjät 29.-30.-31.1.1728 Karkku ja Mouhijärvi (oikea sivu)
Mainitaan Isak Erikson son, Prästmannen Wällarde Erik Astrenius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103579
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103584

kuva 85
Medhjelpare vid Mouhijärvi församling Erik Astrenius -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103676

Kesä ja Syyskäräjät 1.-2.-3.10.1728 on vielä katsomatta.

Juliana Palm on haudattu 12.12.1736 Karkkuun, ikä 81 vuotta.
Kirkonvarat 1736 kuva 150
12.12.1736 Järventaka mohr Juliana Palm, maksu 10;24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681170
Klok---- betalt des
Järventaka Erik Astrenius 2;-

Isak Eriksonin hautaustietoja ei löydy Karkusta eikä myöskään Mouhijärveltä. Jos Isak on halunnut tulla haudatuksi sinne mistä on lähtöisin?

Juliana Palmin tytär Juliana Arvid dotter Frisia on ollut oikeutettu äidinperintöön. Jos Karkun käräjäillä ei ole Juliana Palmin perinnönjakoa käsitelty niin ehkä sitten siellä missä tytär asui.


t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tässä Eskil Mattsonista ensimmäinen maininta Tyrvään yhteydessä eli verovapaus Kiikan Hoipoon. Mainitaan broder Henric Michelsson (!)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1793322

Kolmen neljäsosa-manttaalin Hoipola näytti jäävän Henrik Michelssonin suvulle. Henrik Michelsson-niminen maksoi Hoipolan kymmenyksiä jo 1579 ja vielä vuonna 1626. Eskil Mattssonilla voisi aivan hyvin olla vuoden 1560 paikkeilla syntynyt melko saman ikäinen velipuoli. Hoipolan varassa tuskin mitään voudintointa ylläpidettiin.

Jos tästä haluaa löytää yhteyden vähintään Karkun Järventakaan, tuomiokirjan sivun alareunassa näkyy Tyrvään kirkkoherran Josephus Matthiaen allekirjoitus. Josephuksen isä Karkun kirkkoherra Matthias Martini yhdisteli Järventaan Virkosta ja Kintusta.

[Jari Latva-Rasku]

1722 käräjät Arkiston kuvista

Käräjät 6.-7.11.1722 Karkku ja Mouhijärvi
Studenten Erik Astrenius -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27091473

Studenten Erik Astrenius ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27091499
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27091502

Karäjät 18.2.1726 Karkku ja Mouhijärvi

Medhjelpare vid Mouhijärvi församling Wäl. Erik Astrenius ---- --- ------
----- ----- deras fader socken skrifare ----- afl----- Isak Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27099285

Käräjät 3.-4.2.1727 Karkku ja Mouhijärvi

--- ---- Kyrkioherden ifron Lappo socken ---- hr Thomas Betulinus till
Adjuctus vid Illmola församling Wällarde Isach Astrenius om -------- af
Järventaka börde rusthold här Karku socken ---- ----- bela--- som är
kyrkio herdens hustru Juliana Frisia fädernes jords -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101078

entinen kirjuri Isac Erikson mainitaan tällä sivulla, ei ole vielä autuas.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101083

kuva 67
Medhjelpare vid Illmola församling i Österbotten Wällarde Isac Astrenius
--- --- ---- af Järventaka börde Rustholl i Karcku socken --- ------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101088
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27101093

Käräjät 29.-30.-31.1.1728 Karkku ja Mouhijärvi (oikea sivu)
Mainitaan Isak Erikson son, Prästmannen Wällarde Erik Astrenius
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103579
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103584

kuva 85
Medhjelpare vid Mouhijärvi församling Erik Astrenius -----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27103676

Kesä ja Syyskäräjät 1.-2.-3.10.1728 on vielä katsomatta.

Juliana Palm on haudattu 12.12.1736 Karkkuun, ikä 81 vuotta.
Kirkonvarat 1736 kuva 150
12.12.1736 Järventaka mohr Juliana Palm, maksu 10;24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681170
Klok---- betalt des
Järventaka Erik Astrenius 2;-

Isak Eriksonin hautaustietoja ei löydy Karkusta eikä myöskään Mouhijärveltä. Jos Isak on halunnut tulla haudatuksi sinne mistä on lähtöisin?

Juliana Palmin tytär Juliana Arvid dotter Frisia on ollut oikeutettu äidinperintöön. Jos Karkun käräjäillä ei ole Juliana Palmin perinnönjakoa käsitelty niin ehkä sitten siellä missä tytär asui.

t. Pirkko

Nämä arvokkaat viitteet voisi pyytää liitettäväksi ylioppilasmatrikkeliin Isak Asteniuksen kohdalle. Jos joku on kiinnostunut tekemään Astreniusten alkuvaiheista artikkelin, aineksia kyllä riittää.

Täytyy tutustua sisältöön huolellisesti paremmalla ajalla, jos vaikka Isak Erikssonin alkuperästä paljastuisi jotain.

Isak Eriksson mainittiin määreillä fram- tai avliden vuodesta 1726 lähtien, eli hän oli ainakin silloin jo kuollut.

Oli miellyttävä havaita, että esiäitini Clara Alftana oli pontevasti asialla, vaikka syystä voi olla montaa mieltä.

Kun Juliana Frisia teki 200 taalerin kaupat Järventaasta isäpuolensa Isak Erikssonin kanssa, hän luovutti kaiken saatavissa olevan, sillä tuskin Järventaka oli 1700-luvun alussa enemmän kuin 600 taalerin arvoinen. Sitä ennen vuonna 1705 kuolleen veljen Johanin osuus meni äidille Julianalle, jolla oli muitakin lapsia. Erik Astrenius kuvasi Järventaan hänen vanhempiensa ratsutilaksi. On mielenkiintoista tarkemmin tutustua, miten Betulinus vaimonsa saatavia käräjillä perusteli. Sellainen kertoo myös asianosaisten luonteesta.