Astrenius

[Knaapi]

Samaten Susanna Mårtensdr Turun pormestari Märten Sigfridssonin tytär ja tämän 1. puoliso Söfring Josephsson Tyrvään kappalainen, joka peri tilan isältään Joseph Matthialta. Susannan 2. puoliso Claes Johansson Särki, Lempäälän khr:n Johannes Särjen poika ja Karkun khr Johannes Matthiae Collinuksen vaimon Elisabetin veli.

Jossain ketjun alkupuolella mainittiin, että Susanna Mårtenintyttären puoliso oli Staffan Ryss ja heillä oli tytär Margareta Tapanintytär, kirkkoherra Henrikus Arvidi Karkuensiksen vaimo. Margaretalla taas olisi mahdollisesti sisar Elina Tapanintytär, jonka puoliso oli Pälkäneen kirkkoherra Johannes Ambrosii Collinius.

Ymmärsinkö oikein, että Margaretan arveltiinkin olevan Staffan Ryssin edellisestä avioliitosta jonkun Kirstin kanssa? Eikä Staffan Ryss ollutkaan aviossa Susanna M:n kanssa? Onko näyttöä sille, että (esiäitini) Elina tosiaan voisi olla Margaretan sisar? Entä onko Staffan Ryssistä ja Kirstistä jotain lisätietoa, jos he nyt ovat sisarusten vanhemmat? Tämä oli keskustelun yksi hieman sotkuinen sivujuonne, joka on askarruttanut siitä saakka…

Kari K.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578919
Oheisessa sivussa mainitaan Sastmolan eli merikarvian khr Olaus Martini 1684 her Olof ja 1686 hr Olof Gråå.
Teksti on keltaisella.
Mistä voisi ruveta etsimää tuota lähdettä, että olisi Olof Gråå.

Isäksi sopisi siis Mårten Olofsson vouti ja Sigfrid Tackun 2. puoliso. Hänen lapsensa käyttivät Gråå nimeä. Ongelma on, ettei Mårtenille ole missään perintökirjoissa mainittu Olof nimistä poikaa.
Mårtenin perinnön jako on tehty Turussa.

Olaus Martinin vaimo Walborg oli ilmeisesti Lapväärtin ja Punkalaitumen khr Erikus Henrici Ilonus eli jos Ilonus olisi Järventaan Isakin isä olisi Valborg tämän sisko.

Palaan tähän seikkaa, koska tuntuu, että jos Olaus Martinin suku selviää se voisi avata tien taaksepäin, koska yleensä naitiin sukua. Eli sen mukaan Olauksen ja Valborgin takaa voisi löytyä yhteinen juuri. Mahdollisesti.

[olanyk]

Hei!

Tuoko alla oleva keskustelu ajatuksia? Nuo Länsi Uudenmaan suvut ovat paljon "naimisissa" Helsingin sukuihin!

Olavi

Henrik Jakobsson Gråå, kirkkoherra Tenholassa 1618-1646 Turun tuomiokirkon talouden hoitaja 1616-1618. Hänen poikansa Bengt oli kai Majuri joka asui Tenholassa. Jonka poika oli Kajaanin linnan komndantti Henrik Bengtsson Gråå.

Osa nimenkantajista on käyttänyt nimeä Groth. Vanhin maininta Gråå-suvusta Suomessa lienee Jakob Teitin mainitsema turkulainen porvari Lasse Gråå. Teit mainitsee myös Groth nimisen upseerin muistaakseni Tenholasta, jonka lapset yhdistetään joissakin sukututkimuksissa Gråå-sukuun. Ruotsissa vaikutti myös ilmeisesti Gävlestä tullut Gråå-suku, jonka moni jäsen toimi upseereina.

[Benedictus]

Tässä on mennyt aikaa, etten ole ehtinyt tutkia Astrenius juuria, koska lähdin eduskuntavaaliehdokkaaksi, taistellakseni vammaisten(olen itse kolari-aivovammainen), vanhusten ja omaishoitajien etujen puolesta.
Pikkupuolueen Muutos 2011 ehdokas ei paljoa huomiota saa, mutta yritän kumminkin.

Astrenius juurien haussa on viitteitä ja mahdollista näyttöäkin syntynyt hieman, mutta ei oikein varmaa julkaistavaksi.

Sivutietoa on syntynyt paljon ja kun ehdin laitan niitä tänne.

Esim. Huittisten Tackuja tutkiville tieto, että nimismies Matias Sigfridi Tackun 1. vaimo oli Haunian Olofin tytär Agnes Olofssdr.

terveisin Pentti Kamberg eli Benedictus

[Benedictus]

Alla on eräs Latva-Raskun viesti Abraham kronikka ketjusta. Mielestäni siinä tulee esille pari huomioitavaa seikkaa.
1. Isak Isakin poika käytti Astrenius nimeä. Se voisi olla joko isän tai äidin puolelta.
Jos oletetaan , kuten vahvasti rupeaa näyttämään, että Isakin isä Isak Eriksson oli Punkalaitumen khr Ilonnuksen poika. Eli sieltä ei näyttäisi tulevan vastaan tähtiä, ennemmin pukkeja ja muita hesan seudun sukuja.
Voisi siis olla oletettavaa, että Astrenius olisi äidin Juliana Månsdr Palmin perua. eli menisi Alftanus sukuun.

Alla olevassa jutussa on tuotu esiin noita Sääksmäen suunnan Stiernkors ja Fogelhuvud sukuja.

Ohessa Olavi Kirves nuoremman tietoja:
Unga Olof Kirves var nära ruin när hans ekonomiska ställning granskades.5 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_171.htm#5) Tillgångarna uppgick till 160 mk och 3 öre och skulderna till 152 mk och 5 öre. Hans hustru var enligt samma urkund Margareta Ffinkele (?). Frågetecknet efter tillnamnet torde betyda att detta har varit svårläst på originalhandlingen. Det står i alla fall i samklang med en uppgift i Ivar Flemings jordebok4 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_171.htm#4), enligt vilken Olof Kirves blev gift med Mariet från Finskala i Sagu. Enligt samma källa hade hon tidigare varit gift med Måns Balk på Hinnuris i Vemo. Med honom hade hon dottern Karin. Uppgifter om hon hade barn med Olof Kirves saknas. Om sådana har funnits har de sannolikt på grund av familjens medellöshet och faderns tidiga död inte kunnat bibehålla sin frälsestatus. Ett tecken på änkans trångmål är att hon sålde Hinnuris, som hon hade erhållit i morgongåva av Måns Balk. I Ivar Flemings jordebok finns en uppgift att Margaretas dotter med Måns Balk hade fått ett barn med sin styvfar Olof Kirves. Hon skall ha köpt sig fri, men man har antagit att han blev dömd till döden. Säkra samtida belägg för detta saknas, men det är möjligt att revisionen av hans tillgångar hade samband med detta brott. Den nya identifieringen av unga Olof Kirves medför i alla fall att hans far väpnaren måste fritas från detta brott.
Magnus Balk hade en dotter Karin, som genom styvfadern Olof Kirves råkade i olycka, dräpte sitt barn med denne och sedan bortgiftes med Henrik Larsson på frälsegodset Marijärvi.[20 (http://www.genealogia.fi/genos/38/38_87.htm#20)]
Magnus Balk hade även en bror, Henrik. Denne fick vid ett brödraskifte gods i Kiimakallio, medan Hinnuris tillföll Magnus. Samtidigt togo bröderna var sin syster till sig. Om någon av dessa var identisk med Karin, halvsyster till Magnus, veta vi ej. Hon blev gift med Olof Larsson i Marijärvi.[21 (http://www.genealogia.fi/genos/38/38_87.htm#21)]
http://www.genealogia.org/genos/62/62_171.htm
Den "unge" Olof Kirves vars morgongåva granskades 1486 måste däremot ha varit väpnaren Olof Kirves son. I ifrågavarande urkund talas on unge Olof Kirves andel i Särkilaks och hälften av Tammisto både fäderne och möderne.5 (http://www.genealogia.org/genos/62/62_171.htm#5) För väpnaren Olof Kirves hade Särkilaks och Tammisto varken varit fäderne eller möderne. Tövsalagodsen var hans hustrus Marta Nilsdotters fäderne och hade ägts av hennes bror domprosten Magnus Nilsson till 1469, då Olof Kirves med sin moders och hustrus samtycke bytte sitt gods i Nummis mot Särkilaks i Tövsala.10 (http://www.genealogia.org/genos/62/62_171.htm#10) Det var då inte fråga om en del av Särkilaks utan allt, "ingen undantagno, som the godze aff ålder tillhördt hafwer". Att unga Olof Kirves hade del i Särkilaks och hälften av Tammisto visar att ett arvskifte efter föräldrarna hade ägt rum före 1486. Väpnarens döttrar Elin och Karin skiftade 1496 några jordagods sinsemellan som hade tillfallit dem av fader, moder och bröder.11 (http://www.genealogia.org/genos/62/62_171.htm#11) Unga Olof Kirves hade alltså haft åtminstone en bror och båda var avlidna 1496. Elin Olofsdotter anmälde nu att hon hade ärvt Tammisto i Töfsala och Maikila i Kimito i samband med herr Magnus död. Det är möjligt att denna Magnus, som av herrtiteln att döma var präst, var den andra brodern. Han kan ha inlöst Tammisto av brodern eller av hans änka. Anthonis antagande att Magnus var biskopen2 (http://www.genealogia.org/genos/62/62_171.htm#2) kan inte vara riktigt, ty denne dog först år 1500. För övrigt kallades han på den tiden inte bara herre utan "werdugh fadher i Gud her biscop i Åbo" e.d.
KYSYMYS ONKIN, KUKA OLI OLOF KIRVES NUOREMMAN LAPSI KARIN MÅNSDR BALKIN KANSSA?
-Olisiko tässä Alftanusten esi-isä? vaikka Hans Olofsson, Äpärä , mutta mahtisukuja,jolla poika Erik Hansson.?

Vs: Abrahamin kronikka (omakätinen)
Keskustelu Abrahamin kronikasta on käynyt yhä mielenkiintoisemmaksi.

Mielestäni on pohdinnan arvoista, miksi Abrahamin isä Ericus Erici ja isä? sekä isän sedät käyttivät tähti ja risti-sinettiä? Roland Hansson taisi käyttää myös pelkkää tähteä.

Rundt eritteli artikkelissaan Mårten Stodiuksen ja hänen isänsä Henrik Hanssonin mahdollisia sukulais- ja ystävyyssuhteita Sääksmäen Stjernkors- ja Fogelhufvud-suvun edustajien kanssa. Fogelhufvud-suvulla oli Måns Sigfridssonin kautta sukuyhteys Perniön Laukan ja hänen puolisonsa Karin Knutsdotterin kautta Kalmusnäsin/Sjundbyn sukuun. Ainakin Stjernkors- ja Laukan suvussa käytettiin tähtiaiheisia sinettejä ja taisi myös Fogelhufvud-suvun sinetti olla sellaisen johdannainen.

Alftanusten sukuun liittyvät Astreniukset käyttivät nimeä, joka oli Astrum-johdannainen, eli tarkoitti tähteä ja tähdistöä. Isak Astrenius käytti nimeä jo ennen avioitumistaan Alftanusten suvusta peräisin olevan Susanna Reiniuksen kanssa.

Abraham Erici oli Henrik Hornin eli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin 7. ja 8. komppanian saarnaaja.

Vuoden 1653 katselmusluettelossa oli 7. komppaniassa Abraham Eriksson-niminen profossi. Olisi mielenkiintoisa tietää, kuka hän on ollut, jos ei saarnaaja Abraham Erici? Saman rykmentin ratsutilan Siuntion Palmgårdin isännän nimi on myös Abraham Eriksson. Tästä Abrahamista ei kuitenkaan löytynyt nimiyhteyden lisäksi merkintää mahdollisesta palveluksesta.

Vuoden 1653 ympärillä ovat 7. komppaniassa palvelleet Christoffer Stjernkors, Hartvig Speitzin pojat Gustaf ja Hartvig, joiden äiti oli Stjernkors ja Isak Johansson Porila, jonka puoliso mahdollisesti oli Christoffer Stjernkorsin sisko ja Speitzin poikien täti. Abraham on ainakin ollut tekemisissä Sääksmäen Stjernkorsien kanssa.

Miten asiaa enemmän tuntevat suhteuttavat Stjernkorsit Erik Hanssonin, Hans Erikssonin ja vieläpä Hans Olofssonin yhteyteen? Eikö todennäköisintä ole, että sinetti/vaakuna on peritty kronikasta mainitulta ja Henrik Hanssonin kuitissa mainitulta Hans Erikssonilta?

[Benedictus]

Nuoremmasta Stiernkors -suvusta (http://juhansuku.blogspot.com/2011/01/nuoremmasta-stiernkors-suvusta.html)


Turkulainen porvari Nils Pedersson eli Kiukku-Niku avioitui Karin Olofsdotter Kirveen kanssa. Heistä alkanutta sukua nimitetään kirjallisuudessa ns. nuoremmaksi Stiernkors- tai Särkilahti –suvuksi, sillä heille tuli Karinin äidin suvun Taivassalon Särkilahden kartano ja heidän jälkeläisiään , jotka käyttivät Karinin äidin suvun tähti- ja ristiaihetta ("stjärna och kors") vaakunassaan, aateloitiin 1625 nimellä Stiernkors.

Karin sai perintösopimuksen mukaan Turussa 1496 Suur-Särkilahden kartanon lisäksi kuusi saarta Taivassalossa sekä Perniön Broändanin tilan. Lisäksi Karin ja Nils saivat Karinin siskolta Eliniltä Sauvon Ylis-taron tilan korvaukseksi “siitä suuresta epämukavuudesta ja raadannasta, jota Nils on joutunut tekemään Ruotsissa kruunun neuvoston ja täällä käräjien edessä” (“stora omak och svåra trälning, som han ofta hafver haft till Sverige inför Riksens råd och här i landet till ting och stämma”) riidellessään vaimonsa suvun perinnöistä Bitz-suvun kanssa. Karinilla ja Nilsillä oli lapset:

1. Peder Nilsson Särkilax eli Pietari Särkilahti, uskonpuhdistuksen uranuurtaja Suomessa, opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvainin yliopistoissa, maisteri n. 1522, palasi Saksasta naineena pappina, Turun tuomikapitulin kanunki ja lopulta arkkidiakoni; k. 1529. Pso. Margareta Korneliisdotter.
2. ?Jöns, “Pitkä-Jöns Turussa”, varusti nihdin kruunun palveluun yhdessä Gustafin kanssa (ks. alla), omisti rälssimaata Paraisilla, ei mainita enää vuoden 1543 jälkeen.
3. Gustaf Nilsson, Suur-Särkilahti, suoritti aatelista ratsupalvelua, rälssioikeus 1569, k. 1588 mennessä, pso. 1546 rälssitytär Anna Mickelsdotter.
4. Måns Nilsson, Karunan Kärknäsin ja Sauvon Ristniemen omistaja, asemies 1535, suoritti aatelista ratsupalvelua 1562, 1. pso. Karin (mahdollisesti Hans Persson Starckin tytär), 2.pso. Valborg Fleming, 3.pso. Margareta Sunesdotter (Ille-sukua).
5. Påvel Nilsson, rovasti.
6. Märta Nilsdotter, omisti 1572 rälssitalon Paraisilla, pso. turkulainen porvari Erik Skalm.


Gustaf Nilsson oli Suur-Särkilahden kartanon omistaja. Hän otti (“rappade”) 1520-luvulla takaisin monta lahjoitustilaa Turun tuomiokirkolta, niiden joukossa Lemun Tenhola ja Taivassalon Tjusholm. Gustaf suoritti aatelista ratsupalvelua ja oli aatelin joukossa todistamassa kuningas Kustaa Vaasan testamenttia 1560. Hän sai vahvistuksen rälssioikeudelleen Tenholaan ja Tjusholmaan 1569.
Perinnönjako hänen ja hänen vaimonsa jälkeen toimitettiin 12.8.1588. Gustafin puolisona oli viimeistään 1546 rälssi-tytär Anna Mickelsdotter, jolle Gustaf lahjoitti Taivassalon Vuoren tilan huomenlahjana. Heillä oli lapset:

1. Måns Gustafsson, Lemun Tenholan omistaja, ratsumies 1572, sai 1599 todistuksen Turun raadilta, että hän tai hänen veljensä Ivar eivät olleet mukana kapinallisisjoukoissa Kaarle-herttuaa vastaan. Kuoli n. 1600, pso. Margareta Påvelsdotter (Munck af Fulkila).
2. Ivar Gustafsson, Suur-Särkilahden ja Kustavin Strömma-Ruonin omistaja, kuningas Juhana III:n hovijunkkari 1588, otti osaa Helsingin maapäiviin 1616, pso. Brita Sigfridsson Balk.
3. Olof Gustafsson, Kustavin Sjusholman ja Nousiaisten Sukkisen omistaja, k. 1622, pso. Cecilia Johansdotter, eli vielä 1625.
4. Brita Gustafsdotter, peri Sauvon Järksalon, Kemiön Engelsbyn ja Vehmaan Ukkilan rälssitalot, pso. Jöns Henriksson.

Olof Gustafsson, Kustavin Sjusholman ja (avioliittonsa kautta) Nousiaisten Sukkisen isäntä, oli saattajana venäläiselle neuvottelijalle Turussa 1609. Hän kuoli 1622 ja haudattiin Taivassalon kirkkoon, jossa hänen vaakunansa on esillä. Olofin puoliso oli Cecilia Johansdotter, joka oli elossa vielä vuonna 1625.

Heillä oli tytär Hebla Stiernkors (eräs toinen sukuhaara oli otettu Ruotsin ritarihuoneelle 1625 nimellä Stiernkors no, 39), k. 1680, pso. kornetti Lars Hansson, Jägerhorn af Storby -sukua.
"Olav Rundt: Alftan-suvun alkuperä
Hattulan kirkkoherra Abraham Alftan kirjoitti vuonna 1695 muistitietoon perustuvan sukunsa kronikan. Siihen kuten tavallista sisältyy ilmeisiäkin virheitä, jotka ovat suotta huonontaneet sen arvostusta ja häivyttäneet huomion pois sen käyttökelpoisista yksityiskohdista. Sen tiedot on Erik Lindh tarkistanut ja julkaissut teoksessa Släktbok Ny följd. Tämän mukaiset varhaispolvet näkyvät edellä sivun 9 taulukossa.
Kronikassa mainittu Sundby osoittautuu Sjundbyn kartanoksi Sipoossa ja liittää kysymyksen Alftan-suvun alkuperästä ns. Sjundbyn sukuun, josta ote on toisessa taulukossa sivulla 10. Turun tuomiokirkon Tavast-suvun hautakuorissa oleva Malin Henrikintyttären hauta ja tuomiokirkon tileistä hyvällä onnella havaittu maininta antoivat tärkeän tuloksen: ensimmäisessä taulukossa näkyvä Turun linnan kirjuri Henrik Hansinpoika oli Malinin ja Sääksmäen kihlakunnan voudin Hans Olofinpojan poika. Heidän poikiaan oli siten myös Henrikin veli Erik Hansinpoika, jonka poika puolestaan oli Taivassalon kirkkoherra Ericus Erici, Alftan-suvun kantaisä. Ensimmäisen taulukon kantahenkilöksi tulee siis Hans Erikinpojan sijaan Hans Olofinpoika. Muut nimet tässä taulukossa ovat edelleen oikeat.
Hans Olofinpojan syntyperä on hämärän peitossa. Hän on jo voutina ollessaan omistanut tilan nimeltä Hansjohn Ruotsin Alftan pitäjän Näsbyn kylässä, joten hän on saattanut olla kotoisin Ruotsin Hälsinglannista. Tekijä toteaa, että Hansin poikien ja pojanpoikien sekä taulukossa sivulla 14 mainitun Olavi Kirveen sineteissä on tähti ja ristikuviot ja että Olavin ja ensimmäisen taulukon Roland Hansinpojan sineteissä on myös kirveskuvio. Tämä seikka ja se, että Henrik Hanssonin äiti on haudattu Tavastien hautakuoriin ja että Ericus Erici on päässyt kirkkoherraksi Taivassaloon, Särkilahtien kotikuntaan, tuo mieleen mahdollisuuden, että Hans Olofinpoika saattoi olla Olavi Kirveen tyttären pojanpoika tai tyttärenpoika. Sitä osoittavaa sukujohtoa ei ole löytynyt."


OLISIKO VAIN YKSINKERTAINEN SELITYS, ETTÄ OLI OLOF NILSSON KIRVES NUOREMMAN JA TYTÄRPUOLENSA KARIN? MÅNSDR BALKIN ÄPÄRÄPOIKA, MINKÄ TAKIA ISÄNSÄ OLOF TUOMITTIIN KUOLEMAAN JA ÄITINSÄ OSTI ITSENSÄ VAPAAKSI OMAISUUDELLAAN.


Toisaalta mikään ei estäisi ajallisesti, että olisi Erik Olofsson Kirves-äpärä, jolla poika Hans Eriksson, jonka poika olisi Erik Hansson.Ajallisesti taitaisi mahtua kuvioon.

Kummankaan teorian mukaan ei olisi mahdotonta, että Erik Hanssonin vaimo olisi Carpalan sukua. Olisivat sukua ja säätyä.

[Pekka Hiltunen]

Kaivelen tähän hiukan mahdollisia Olavi Kirveen jälkipolvia.

Nousiaisten Palon Lonkin rakuunan Bertil Henrikinpojan (s 1716) puoliso Anna Jöransdotter asui vihittäessä pappilassa. Minulla ei ole hänestä tarkempaa tietoa kuin se, että kummina esiintynyt sisarensa asui Kirvelässä, ja että näitten isä Jöran oli mahdollisesti Nousiaisten kirkonisäntä eli unilukkari. Kirvelä oli tietääkseni säteri tai ainakin rälssitila. Bertilin äiti Lisbeta Spensenius kuoli Nousiaisten nimismiehentalossa, Kirvelän naaprissa Viinikassa. Hänen ed.m. puolisonsa luutnantti Henrik Henrikinpoika oli kuollut Tukholmassa ratsumestarina joitain kuukausia aiemmin. Tämän Henrik Henrikinpojan isä taas oli aikoinaan Palon Lonkin vuokraaja ja Nousiaisten nimismies, joka käytti isänsä Wärdh-liikanimeä. V.m:n isähän oli Taivassalon Fagernäsin vuokraajana tunnettu Henrik Henrikinpoika, joka saatuaan Flemingin leskeltä Kustavin Fagernäsin kylän (ennen Flemingien aikaa ja sen jälkeen Gunnarilana tunnettu) palkkioksi pitkäaikaisesta palveluksestaan hopmannina eli kartanonvoutina, otti käyttöönsä isäntää merkitsevän Wärdh-nimen.

Olen arvellut tutkimuslöytöosiossa (Allenius ym.) mainitun Henrik Henrikinpojan (Wärdh) olleen Henrik Hanssonin poika. Tauluihini olen alustavasti kirjannut Hansin isäksi Olof Kirveen. Abrahamin kronikka -ketjussa olen tuonut esiin, että kronikka julkaistiin pian kkhra Bergiuksen kuoleman jälkeen.
PH

[Benedictus]

Ivar Flemingin maakirjaan sisältyy sukuselvitys Maarijärven suvusta (s. 35-36). Siellä mainitaan, että Jakob Pyhärannan puoliso Gertrud oli Maarijärven Olof ja Henrik Larsinpoikien sisar. Molemmat veljet olivat naineet Balk-suvusta. Olof oli muuten samassa tilaisuudessa kuin Jakob Pyhäranta viidentenä katselmusmiehenä.
Toista sukupolvea varmasti todennettavassa Pyhärannan suvussa edustaa Jakobin ja Gertrudin poika Klemet. Klemet Pyhäranta mainitaan vuosien 1512 ja 1519 välisenä aikana maakuntakatselmusmiehenä rälssimiesten joukossa (Ivar Flemingin maakirja, s. 55, 98; FMU 5576, 5807, 5968). Klemet antoi haarniskaa vastaan vaimonsa osuuden Vehmaan Hinnuraisesta Jacob Flemingille kuten muutkin osakkaat (I. Flemingin maakirja, s. 34). Osuuden täytyy kuitenkin olla Klemetin äidin eikä vaimon. Hänellä oli vain kaksi tytärtä: Katri, joka naitettiin Ulvilaan, ja Barbara, joka muistiinmerkintäaikana asui Pyhärannassa.
Barbaran mies näyttää olleen Anders Pederinpoika. Anders Peersson aff Pyherandta mainitaan 1540 aatelisten todistajien joukossa (Ivar Flemingin maakirja, s. 17-19). Vuotta myöhemmin hän oli toisena syynimiehenä Taivassalossa. Silloin hänen nimensä kirjoitettiin "Anders Persson Pyhäranda, väpnare i Gudmarby" (BFH III:163). Se merkinnee, ettei hän vakituisesti asunutkaan Pyhärannassa, vaan oli kotoisin Taivassalosta. Ivar Flemingin maakirjassa esiintyy myös kerran nimi Gudmarby. Taivassalon käräjillä 1536 lautamiehenä oli Erich i Gwdmarby ja vuotta myöhemmin Erich Gwmmela (s. 71, 72). Kylässä asuikin Erkki Heikinpoika erästä taloa. Antti Pietinpojan nimeä kylästä ei kuitenkaan löydy, ei myöskään Kunnaraisista, joka kirjoitettiin Gwnnarsby (Suomen Wanhin Maakirja, s. 172, 181; SAYL Taivassalo). Sen sijaan Kunnaraisen veropiirissä Salmitun kylässä omisti Anders Pedersson -niminen mies sekä veromaata että flöteveromaata (s. 181, 184). Hän oli ilmeisesti Pyhärannan vävy. Vielä vuonna 1536 hän oli talonpoikaisena lautamiehenä Taivassalon käräjillä nimellä "Andirs i Salmit" (I. Flemingin maakirja, s. 71).
Vehmaan ruotsalaisen oikeuden Lahdenrannassa oli eräällä Anders Pederinpojalla 12 tankoa rälssimaata, jonka arvo oli vain 60 mk (Suomen Wanhin Maakirja, s. 207, kirjoitettu: Lakiaranta). Tila on kirjattu hänen nimiinsä 1540-45 sekä 1570, mutta vuoden 1568 maakirjassa sen sanotaan olleen Kaarina-lesken, joka oli Louhisaaren Herman Flemingin lampuoti (SAYL Vehmaa, Lahdenranta). Greger Andersinpoika (Garp) antoi Naantalin luostarille 1447 Lahdenrannan (Laderante, FMU 2730). Tämä Anders Pederinpoika näyttäisi olevan Petrus Andreaen (Garp) poika (Tapio Vähäkangas, Genos 1995:2, Eräs genealoginen lähde, s. 58).
Neljättä sukupolvea edustaa vuosina 1556-58 kymmenysveroa Pyhärannassa maksanut Simon Andersson. (SAYL Mynämäki, Pyhäranta). Ratsupalveluluettelossa 1556 mainitaan Simon Pyhäranta, mutta 1562 Anders Pederinpojan lapset (Anthoni, Finlands medeltida frälse, s. 349.) Kerran hänen nimensä kirjoitettiin ratsupalveluluetteloon muodossa "Sune i Pyhäranda, sätegord" (VA 334:52). Simonin leski lienee Birgitta, joka 1563-64 vastasi kymmenysverosta. Vuonna 1570 mainitaan Pyhäranta Bertil Mattsinpojan säterinä (SAYL Mynämäki, Pyhäranta). Hän saattoi olla Huggut-sukua. Hänen vaimonsa nimi näet oli Anna Andersintytär (Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill den stora ofreden, s. 192). Pyhärannan säterin haltijana 1576-94 mainitaan Erik Andersinpoika, hänkin ilmeisesti Anders Pederinpojan lapsia. Rääf-suvun alkaja hän ei ollut, koska tämä oli kuollut jo 1570-luvulla (Ramsay, s. 364). Vuoden 1589 Suomen aatelin luettelossa esiintyy nimi Erik Simonsson (VA R. Hausenin arkisto V:455). Hän on ehkä sama kuin Erik Andersinpoika. J.W. Lagus on lukenut nimen Erik N (Lagus: Finska adelns gods och ätter, s. 172).



http://www.genealogia.fi/genos/66/66_113.htm

[Benedictus]

Varsinais-Suomen Maakuntakirja 8:ssa, Turku 1945, ss. 121-139, on Aulis Ojan kirjoittama seikkaperäinen 19 sivuinen juttu Prinkkalan suvusta.

Prinkalan suvun taustat ovat erinomaisella tavalla mutkikkaat, ja Oja on koittanut selvittää sen Prinkkalan suvusta, joka aiemmissaa matrikkeleissa on jäänyt hämärään. Otan tuohon ne poiminnat, jotka ehkäpä selventää Hannu Eerikinpojan taustaa. Ehkäpä Brinkkalan suvusta on tehty vielä tuon Ojan artikkelin jälkeen oikaisuja, jotka eivät ole tiedossani.


Eerik Olavinpoika, kirjuri
Oletettavasta sama kuin Uppslan lähistöltä Björklingestä miehen taposta 1541 armahdettu, joka oli 1543 kuninkaalle velkaa juuri mainitun rikoksen sakkosumman. Mainitaan Turun porvariksi keväällä 1544, jolloin saa kuninkaalta tontin Turusta, joka sijaitsi Mikko Ruotsalaisen ja prebenda pappi Arvidin tonttien välissä ja kunungas sai Eerikiltä Salestan talon Björlingen pitäjästä. Turun ja Rauman tullikirjuri 1544, 1547 Turun linnankirjuri, osti 1547 Brinkkalan kaupunkitalon anoppipuoleltaan, 1550 jyväkirjuri, 1554 kuulusteltiin kruunun varojen kavaltamisesta. Vainaja ainakin joitakin vuosia 1554 jälkeen - pso Kristiina Laurintytär (isä Lauri Niilonpoika (Finne) ja Valpuri Henrikintytär (Fleming)), vaimon II pso Olavi Erkinpoika.

Lapsia:
Hannu Eerikinpoika till Brinkkala
tytär, pso Turun kaupunginkirjuri Hannu Hane

Mahdollisesti myös:
- Turun porvari Pietari Eerikinpoika Säämiskämaakari
- Etelä-Suomen kihlakunnankirjuri Matti Eerikinpoika k.1599

Siinä mielessä tämä Brinkkalan suku kiinnostaa, että Israel Aftan myi samasta hautakuorista esi-isiensä haudan. Koko Prinkkalan tarina on kuin elokuvista ja itse jään miettimään, mitä Israel Alftanin esi-isien hauta tekee tässä Brinkkalan eli Munckin eli Kiikin kuorissa. Prinkkalan Hannu Erikinpoika sopisi nimensä puolesta Hanssonin veljesten esi-isäksi, mutta tarinat eivät osu yhteen eikä Israel Alftan ollut myymässä Brinkkalan muurihautaa vaan jotakin vaatimattomampaa. __________________
terveisin
Antti Järvenpää

Yllä pohdein mahdollisuutta, että Olof kirves nuoremman äpärä tytärpuolensa kanssa olisi nimeltään Erik Olofsson, enkä muistanut, että Brinkkalan Hans Erikssonin isä oli siis Erik Olofsson.

Jos otettaisiin aivan tunteeton ja kylmä lähtökohta ilman ennakkoasenteita, silloin sukutarinoiden puujalat ja muutkin kohdat voisivat mennä paikalleen, jos Alftanus isäksi laitettaisiin Hans Eriksson Brinkalasta, jonka isä on tuo Olof Kirveen äpäräpoika.
Ajallisesti Hans Erikssonilla sopii hyvin olemaan 1. vaimo, jonka poikia ovat Alftan veljekset.

Millaistahan sinettiä Hans Erikssonin isä on käyttänyt? Toimissaan Turussa ja Raumalla hänellä on varmaankin ollut oma sinetti.

[Benedictus]

Vs: Abrahamin kronikka (omakätinen) Henrik (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu2) Klasinpoika Fleming (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu2), asemies; asui Uudenkirkon Arvasalon saaren Vanhassa kartanossa (Gamlagård, sittemmin Sundholm); omisti Mynämäen Kasken ja avionsa kautta Halikon Viurulan, sekä Paraisten Kuitian; eli 1480 Gamlagårdissa. 1 - 1. puoliso Valborg Jönsintytär, kuollut ennen 1477, vanhemmat Jöns Olofinpoika Tavast (Katso Tavast suku, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssita.htm#taulu4)) ja Marta Klasintytär (Djäkn). 1 - 2. puoliso Elseby Månsintytär; myi Kasken Sten Sturelle ja Knut Posselle 1490 14; eli vielä 1518, jolloin hän antoi Joakim Flemingille täyden vallan peruuttaa Porvoon pitäjän Stenbölen myynnin, Stenbölen oli Elsebyn nuorempi sisar laittomasti myynyt 15.
Lapset:
1. Joakim Henrikinpoika Fleminghttp://www.juhasinivaara.fi/sinetit/228p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/228.gif), valtaneuvos 1488 16; tuomari Vehmaan kihlakunnassa 1476 ja vielä 1490 1, 17; Turun linnan vouti 1491 18, riitaantui Sten Sturen kanssa, vangin takia joka karkasi linnasta, luovutti sakkoina, veljiensä Perin ja Johanin luvalla, Kaskisten tilan Virmosta ja osan Kemiön Strömmistä 1; osallistui 1492-1493 rajaneuvotteluihin venäläisten kanssa 1; omisti mm. Paraisten Kuitian, Mynämäen Lepistön ja Siuntion Suitian kartanot, ja myös Uudenkirkon Arvasalon Gamlagårdin, jonka peri isältään ja rakennutti uudelleen nimittäen sitä Sundholman säteriksi, sekä Pöytyän Kasken ja Ylänteen; elossa 1495, jolloin osallistui Viipurin läänin puolustukseen, mutta mainitaan kuolleena 14.1.1496, haudattu Naantalin luostariin 1. - Puoliso Elin Björnintytär, mainitaan 13.7.1494, vanhemmat Björn Ragvalinpoika Suitiasta, käskynhaltija Hämeenlinnassa 1471, ja rouva Elin; tämän avion kautta Suitian kartano joutui Fleming suvun haltuun.1
1. Birgitta Henrikintytär. - Puoliso 14.10.1470, Pyhän Birgitan päivänä 1, asemies Kort Hartviginpoika, joka antoi vaimolleen huomenlahjaksi Ahvenanmaalta Finströmin Bolstaholman, ja joka testamentissaan, 18.10.1484, pyysi Kasteholman käskynhaltijaa, Knut Possea, pitämään huolta vaimostaan. 19
1. Karin Henrikintytär. - Puoliso Nils Jönsinpoika Sluk, Ahvenanmaan Grelsbystä; vuonna 1505 valitti Kasteholman käskynhaltija, Erik Johaninpoika Wase, että tämä Nils Jönsinpoika ja hänen lankonsa Kort Hartviginpoika jäivät saapumatta väkeen, joka torjui Hannu kuninkaan joukot.1, 20
1. Johan Henrikinpoika, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu4).
1. Per Henrikinpoika, mainitaan 1491. 21
2. Valborg Henrikintytär, peri Viurilan äidiltään, elossa 1484 19. - 1. puoliso porvari Lasse Finne, elossa 1480; omisti talon Turussa. - 2. puoliso Håkan Tidemaninpoika (?Magnuksenpoika), Slang-suvun kantaisä; Porvoon läänin vouti 1519. 1
2. Cicilia Henrikintytär, kuollut 1549. - Puoliso Anders Olofinpoika Balk, sukunsa viimeinen, suvun kantatila joutui heidän jälkeensä sisarenpoika Slangille. 1Jully Ramsay:

Hans Eriksson, kallad "finske Hans Eriksson", till Brinkkala i Kakskerta
kapell. Understallmästare 1565. Var 1567 höfvidsman på örlogskeppet Jonas
van Emnden, låg i borgarläger på Kastelholm. Fick 1568 20/6 förläning af
Nyby (Juva) i S:t Mårtens socken. Amiral på de Narviske farvattnen 1570.
slottslofven på Viborg 1573 6/11. Adlad 1576 12/8 med envärdligt frälse på
Brinkkala och förläning af Alastarobol i S:t Mårtens socken. Slottslofven på
Reval 1576 15/9. Innehade häradsrätten i Viborgs län 1581-99. Pelägrade och
intog Padis slot i Livland 1580. Ståthållare på Wittensten 1582 och på
Ivangårod 1584 15/7. Befallningsman på Abo slot 1591, afsatt af hertige
Karl, men åter tillsatt 1593 4/3 jämte Karl Hermansson Fleming. Ståtthållare
på Abo slot 1597, fängslad vid slottets öfvergång 1597 30/9. Befann sig
"åldrig och vanlytt" i fångenskapen med sin hustru ännu 1598 8/10, hvilken
dag Arvid Stålarm hos hertigen anhöll om deras befrielse. Har icke
underskrifvit finska adelns trohetförsäkran 1602 till hertig Karl, torde
dock hafva befunnit sig i landet. D. 1608 på Brinkala, begr. 1608 30/10
i Abo domkyrkan i sede mera Kiiska grafkoret, där hans grafsten ännu synes.
Gift med Kristina Eriksdotter Stålarm, begr. 1611 5/5 i samma graf, dotter
af riksrådet Erik Arvidsson Stålarm, n:r 32 och Beata Grabbe, uradel.

Lapsista mainitaan:

Svante Hansson, joka haudattiin naimattomana Turussa 1/10/1609
ja Krister Hansson, k. 1615 Narvassa, puoliso Brita Cruus.

Arki ja läheisyys (http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBQQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.helsinki.fi%2Fmm%2Fsuitia%2Ff leming.htm&ei=iehqTJRZwqM4nIuUjgk&usg=AFQjCNGIiMP_a-sY3dn1v_KqGEN99hvcXg)

Näin kirjoitti vouti Erik Håkansson Slang "herransa" ja serkkunsa Erik Flemingin sekä "rouvansa" Hebla Sparren puolesta. Ritari ja valtaneuvos Erik ...


Ätten Slangs äldsta vapenbild är den franska liljan. Detta vapen(märke) fördes av bägge sönerna till ättens första kända stamfader Håkan Tidemansson, 1. Magnusson. Sönerna voro Bertil och Erik Håkansson Slang. Den förre skrev sig till Balkis i Vemo och den senare till Viurila i Halikko. Det är från Viurila som liljevapnet är hemma. Detta vapens första bärare i Finland var antagligen Håkan Tidemanssons svärmors far, adelsmannen Måns Johansson till Viurila i Halikko. Denne hade tre döttrar genom vilka liljevapnet spred sig till många andra släkter. Genom den äldsta dottern Elseby Månsdotter (gift Fleming) kom vapnet till ätten Slang och möjligen även andra släkter, genom den andra dottern Anna Månsdotter antagligen först till mannen, väpnaren Peder Östensson till Rikala (Sjundby-släkten) och genom hans ättlingar till släkten Gammal, samt genom den tredje dottern Karin Månsdotter till Stensböle och Haiko släkterna. Hans Ragvaldsson Ram (Örneram), Laurentius Canutus (Gudz ordz tienare i Nahgu 1591), Karsten och Erik Henriksson, den förre förekommande i Åbo 1613 och den senare skrivare på Tavastehus 1609, hava antagligen någon av dessa »Månsdöttrar» att tacka för den vackra liljan i deras sigill.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166215


Stodius tarinassa on puujalka ja linnanhaltija, joka on Hans Eriksson.

SAY:ssa näkyy Brinkkalassa 1566-1603 Hans Eriksson
1614 Crister Hansson poikansa.

1557 Prinkala alla Torp Lasse Finne
1558 ff Lasse
1559 sama

1560 (hustru Kerstin) Lasse
1561 Lasse
1562 Oloff Erss
1563 Lars
1566 Grels ja Hans Eriksson

Kysymys onkin tämä: jos Hans Eriksson olisi Alftanus veljesten isä?

Hans Eriksson aateloitiin kait 1576 ja sai Brinkkalan säterikseen.
Vaimonsa oli Kristina Eriksdr Stålarm.
Heidän lapsensa tiedetään: Svante k. 1609
Crister k. 1615
Cristina Finne, + Bengt Börjesson Papegoja

Heitänkin sellaisen ajatuksen, että josko Hans Erikssonilla olikin naimisissa ennenkuin nai Cristina Eriskdr Stålarmin.
Cristinan synytmäaikaa ei löytynyt. Vanhemmat vihittiin 1545.
Hebla syntyi 1546.
Arvid 1549
Axel 1550 ?

Tähän jäisi aukko Elinille k. 1618 ja Cristinalle k. 1611
Beata 1559
Karin 1561
Jos Cristina on syntynyt vasta 1550-luvulla olisi avioliitto solmittu vasta 1570 luvun vaihteessa.

Hans Eriksson on syntynyt varmaankin 1530 luvulla koska on tehnyt jo huomattavan uran 1576. eli saa aateluuden palkaksi.

Ajatus on, että Hans Erikssonilla on hyvinkin ollut vaimo ennen Cristina Stålarmia. Tämän lapset voisivat olla nuo Stiernkors sinettiä käyttäneet Alftan veljekset.

Jos spekuloidaan idealla, että Alftanus-kronikka on suurinpiirtein totta, niin seuraava askel olisi kysymys: kuka oli se kuningattaren veljentytär, joka oli Hans Erikssonin vaimo?
Kaarina Månsdr:n veljentytär ei käy, koska veljeä ei tiedetä olleen ja jo ajallisesti tulee liian kireä juttu.
Siispä pitää olla joku muu kuningatar.

Toisaalta syntyy kysymys, miksi ylhäisaatelinen nainen avioituisia aatelittoman miehen kanssa, vaikka mies kuuluisikin sekä isänsä, että äitinsä puolelta vanhoihin mahtiaatelissukuihin?

[Benedictus]

Alftanus kronikan kuningattaren veljentyttäriä ei ole kovin monia tarjolla, mutta eräs vaihtoehto voisi olla seuraava.

Abraham Laijonhufvud ja Anna Åkesdr Tottin kaksi tytärtä Märta ja Brita, tiedostoissa heidät on listattu ennen veljeään Erikiä, joka oli syntynyt 1551.

Olisivat juuri sopivan ikäisiä 1560 luvulla.

Toisaalta yhteys Suomeen on vahva, sillä Abraham oli Hämeenlinnan käskynhaltijana.

Jos Spekuloidaan kronikan tiedoilla, niin Hans Eriksson olisi hyvinkin voinut naida Laijonhufvudin tyttären, ja saada pojat hänen kanssaan.

Asiaan antaisi tietysti tolkkua lisää, jos ajatellaan, että ehkä Erik naitti rakastajattarensa pois tieltä.

Joku väittää, että vänkään olematonta, mutta en ole saanut vieläkään selvää perustelua, miksi Brinkalan Hans Eriksson ei olisi Alftanus veljesten isä.

[olanyk]

Olen tallentanut huonosti noita Brinkkalan suku-yhteyksiä. Mutta jotenkin tulee tunne että kun puhutaan helsinkiläisistä niin Ille-suvun yhteyksiä pitäisi huomioida. Ille-suku liittyy jotenkin useimpiin Helsingin vanhoihin rälsseihin. Heidät huonosti tuodaan Helsingin eräänä tärkeänä keskiaikaisena sukuna esiin.

Olavi

[Giösling]

Alftanus kronikan kuningattaren veljentyttäriä ei ole kovin monia tarjolla, mutta eräs vaihtoehto voisi olla seuraava.

Abraham Laijonhufvud ja Anna Åkesdr Tottin kaksi tytärtä Märta ja Brita, tiedostoissa heidät on listattu ennen veljeään Erikiä, joka oli syntynyt 1551.

Olisivat juuri sopivan ikäisiä 1560 luvulla.

Toisaalta yhteys Suomeen on vahva, sillä Abraham oli Hämeenlinnan käskynhaltijana.

Jos Spekuloidaan kronikan tiedoilla, niin Hans Eriksson olisi hyvinkin voinut naida Laijonhufvudin tyttären, ja saada pojat hänen kanssaan.

Asiaan antaisi tietysti tolkkua lisää, jos ajatellaan, että ehkä Erik naitti rakastajattarensa pois tieltä.

Joku väittää, että vänkään olematonta, mutta en ole saanut vieläkään selvää perustelua, miksi Brinkalan Hans Eriksson ei olisi Alftanus veljesten isä.


Huomionarvoista on sekin, että Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckin (puoliso Carin Abrahamsdr Alftana) isotäti avion kautta oli
se Karin Kagg, jonka veljentytär Brita Kagg (1641-1678) oli aviossa kuningatar Margareta Leijonhufvudin ja ylläolevassa tekstissä mainitun Abraham Eriksson Leijonhufvudin veljenpojan, Abraham Gustafsson Leijonhufvudin (1627-1676) kanssa.

Karin Kaggen puoliso ja pitäjänkirjuri Barckin isoäidin veli oli Göran Nilsson Gyllenfalck (1600-1675).

Gyllenfalck avioitui kolmasti: 1) Ingegerd Stråle af Eknan 2) Carin Kaggen ja 3) Elisabet Rosenbielken kanssa.

Kaikki aviot olivat lapsettomia.

Gyllenfalckin testamentin (18.9.1660) edunsaajia olivat mm. Bengt & Göran Kagg, Carin Kaggen veljenpojat.

Everstiluutnantti Bengt Kagg tuli haudatuksi 23.5.1685 Barkerydin kirkkoon. Hänen puolisonsa oli Brita Maria Ribbing, barkerydiläisen Lennart Ribbingin ja Birgitta Lilliecronan tytär.

Ei voida kylliksi painottaa sukuverkostojen vaikutusta 1600-luvun avioissa, kuten ei myöskään etunimien "peritymisien" ja kummiuksien merkitystä tuolloin ja myöhemminkin.

Olen jo aiemmissa yhteyksissä maininnut mm. sen, että Elimäellä 23.1.1752 ristitityn Anna Maria Barckin kummina toimi
majuri & ritari Carl Ribbing.

Etunimistä vielä sen verran, että pitäjänkirjuri Barckin ja Carin Abrahamsdr Alftanan nuorempi poika, Abraham Johansson Barck ,"peri"
sukunimen äitinsä isältä Abraham Erici Alftanukselta, kronikan kirjoittajalta. Mutta keneltä peri nimensä itse Abraham Alftan, Hattulan rovasti?

On oletettu, että Ericus Erici olisi valinnut nuorimmille pojilleen (Isac, Abraham ja Israel) raamatullisia nimiä, ilman sukukytkentöjä, mutta oliko todella näin?

[Giösling]

Pieni lisäys vielä Kagg-sukuun:

Barck-eno-Gyllenflaclkin lanko ja Abraham Leijonhufvudin appi Nils Kagg tuli korotetuksi vapaaherralliseen säätyyn 18.18 1651. Hänen tittelinään oli mm. "friherre till Tohmajärvi". Nilsin veli Lars pisti vielä paremmaksi ja tuli
ylennetyksi kreivilliseen säätyyn 3.10.1653. Hän oli aviossa Agneta Ribbingin kanssa ja sulki lapsettomana oman kreivillisen sukunsa 19.11.1661.

[Giösling]

Vielä tämäkin "koukkaus" (sotilastermi):

Erik Abrahamsson Leijonhufvud (Abraham Eriksson Leijonhufvudin ja Anna Tottin poika) oli aviossa Carin Akesdr Soopin kanssa, jonka setä (isän veli) oli se Knut Haraldsson Soop, josta Antti Alfthan sanoo Anbytarforumilla:

"Drabanten Erik Hansson, hövitsman över Helsingland, förenade med Knut Haraldsson Soop till Medelpad och norska gränsen.." jos nyt olen kopioinut tuon tiedon muistiini oikein .

Ei pidä unohtaa sitäkään, että Harald on eräs Alftan-suvussa periytyviä nimiä, mm. kronikoitsija Abrahamilla oli sen niminen poika.

[olanyk]

Vaikka olenkin melko ulkona keksustelusta herätti se kymyksiä:

Olen kopioinut tekstin: "Kaksi sipoolaista ja kaksi Helsingin pitäjäläistä oli myöntänyt saaneensa 1511 perinnön Talinnassa kuoleelta Nicke Finnen pojalta. helsinkiläiset olivat Göran Bonde ja nimismies Severin Andersson Tuomarin kylästä."

Noiden kummankin Helsingin historiassa merkittävien miesten Göran Bonden ja Severin Andersonin sukuyhteyttä ei ole käsittäksen ratkaistu?

Severin: Nimismies, laivuri mainitan jo 1511-16. Kävi kauppa 1516 Viipurin käskynhaltijan Tönne Eriksson Tottin puolesta Tallinaan (leili viiniä).
1556 Seffer Anderssonilla oli ilmeisesti maanomistajana Finnbyssä. Yhdessä Henrik Nilssonin ja Per Larssonin kanssa (yhden veromarkan kylän kaikkiaa neljän veromarkan maasta) heidän sanotaan olleen Ruotsinkylästä? Vielä 1576 ruotsinkyläläiset omisti maita! Myös Erik Anderssonilla Brackvikistä 1556 oli maata!

Olavi

Mitähän tästä voisi päätellä?

Torgils Sunason. Ingår 1425 (FMU, nr 1788) jämte (sin halvbroder) Sune Sunason och sin fasters (isän sisar) svärson (vävy) (FMU, nr 2738) Niklis Harittu en överenskommelse om arvet efter Lasse Laurensson eller Lasse finne (FMU, nr 3073, 3108) till Lähteenoja i Eura sn i Egentliga Finland, som nämnes i en avskrift under formen Lasse fume som sigillvittne 1423 vid Gregers Sunasons pantsättning av gods i Tenala (FMU, nr 1721), med Lasses änka Anna Jönsdotter (omg. m. Gregers Andersson, Garp, se denna ätt, tab. 8), som åt dem överlämnar Kynämäki i Bjernå sn i Egentliga Finland. Torgils Sunason, som skrevs (FMU, nr 2441) till biskopsgodset Ylivesi (nu Tyrkkölä) i Birkala sn i övre Satakunda, levde ännu 3.1 1448 (FMU, nr 2738) men var död 20.1 1450 (Anthoni, a. a., s. 115). Innehade synbarligen en "enmansskog" i Norrbotten i Satakunda (ÅboSvB, nr 727).

[olanyk]

Hans Eriksson (Brinkalan) lanko oli Hans Hane. Oliskohan hän Anna Fredriksdr Hanen veli joka oli Casper Grönning II toinen vaimo.

Olavi

Casper. Inkom till Sverige. Skickades 1593 av riksamiralen Claes Fleming
med brev till konung Sigismund i Polen. Hovmästare hos rikskansleren
friherre Svante Bielke 1603. Hovmästare hos änkedrottningen Catharina
Stenbock. Slutligen hennes marskalk. Död 1630 på Strömsholm och
begraven med den tidens adliga ceremonier i Kolbäcks kyrka Västmanlands
län, där hans vapen uppsattes. Gift med Anna Hane i hennes 1:a gifte (gift
2:o med översten Reinhold Sass, som hon överlevde 1645-03-05, då hon
fick stadfästelse på Edeby i Björkviks socken, Södermanlands län., Dotter
av Fredrik Hane till Corovans och Dorotea Wedberger.

[olanyk]

Kuten todettiin Astrenius keskustelu saattaa tuottaa merkittäviä löytöjä?

Onko tuo Turun kaupunginosa Harittu "vanha nimi" ja Olisko tuo Tallinnassa kuolut Lars laurensson ollut valborg Flemingin poika ja Kristina Larsdr Finne (Brinkkalan) veli.

Olen hypoteetisesti Seffer Anderssonia sijoittanut Anders Pehrsson Björnramin pojaksi, jolloin äiti olisi Lars Lydekesson Djäkn (Lasse i Kråkö) tytär. Ja oletan hänen asuneen Helsingin Tuomarinkylässä. Helsingin sukujen sanotaan periytyvän Djänk:eistä mutta sitä ei kovin selkeästi ole osoitettu.

Itselläni on Hypoteesina Kumpulaan rälssikirjan 1481 saanut Olof Lydiksson arveltuna Lydik Djäkn pojaksi. 1498 hänen leskelleen Kerstin Pehrssonille uusittiin Kumpulan rälssikirja.

Vielä HULLUNA AJATUKSENA tuli mieleen Lars Olof Björnram Isnäs isäksi on sanottu Olof Niklssonia voisko olla Laurens Niklisonin veli?

Olavi

PS. Törmäsin mielenkiintoiseen tutkimukseen jonka kartoista on helppo paikalistaa noita vanhoja rälssejä. Sivuilla 131-132 olevista kartoista näkee hyvin sijainit.

http://www.nba.fi/tiedostot/4d109593.pdf

(Niklis Harittu en överenskommelse om arvet efter Lasse Laurensson eller Lasse finne)

[Juha]

Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.

Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.

Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.

Haritun varhaisvaiheista mainitaan myös Kaarinan pitäjän historia -kirjasarjan osissa 1 ja 3. Ensimmäinen osa on julkaistu v. 1946 ja kolmasosa v. 1957.

Voit tarkistaa, ovatko teokset Turun kaupunginkirjastossa saatavilla vai lainassa kirjaston aino-aineistotietokannasta:
www.turku.fi/aino

[Benedictus]

Porvoon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Porvoo) seudulle asettui yksi Fleming-suvun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fleming-suku) haara jo keskiajalla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_keskiaika), saatuaan äidinperintönä Tjusterbyn kartanon (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tjusterbyn_kartano&action=edit&redlink=1).


Aiemmista sukupolvista ei ole varmuutta. Tätä kutsutaan, henkilöstä 5 alkaen, sukututkimuksessa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukututkimus) "Flemingien kolmanneksi haaraksi".

Inge Ingenpoika, Porvoon Gammalbyn (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gammalby&action=edit&redlink=1) herra
Ingrid Ingentytär. Aviomies Björn Petterinpoika, djäkn (http://fi.wikipedia.org/wiki/Dj%C3%A4kn)´iksi kutsuttu. Jakkarilan omistaja.
herra Erengisle Björninpoika, Porvoon Gammalbyn omistaja, 1440-luvulla Viipurin linnanvouti (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viipurin_linnanvouti&action=edit&redlink=1). Tämän vaimo, jonka nimi mahdollisesti oli Kaarina, legendan mukaan joko synnytti kuningas Kaarle VIII:lle äpärätyttären, tai oli itse kuninkaan äpärä (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84p%C3%A4r%C3%A4).
rouva Märta Erengislentytär, jonka aviomies oli valtaneuvos Juhana Henrikinpoika (kukoisti 1470-1514), Kuitian kartanonherran (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuitian_kartanonherra) Henrikki Klaunpojan ja tämän vaimon, piispan veljentyttären rouva Valpuri Jönnentyttären (Tavast-sukua) nuorempi poika, ja itse Uudenkirkon Tuorlahden omistaja. Porvoon Tjusterbyn herra, tuli vaimon kautta.
herra Petteri Juhananpoika, Maarian Friskalan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Friskala) omistaja. Hänen vaimonsa oli ruotsalaissyntyinen rouva Carin Håkansdotter (kuoli 1578), Sparre (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sparre&action=edit&redlink=1)-sukuja sekä isänsä että äitinsä kautta (Håkan Anderssonin, sparre-vaakuna, alilaamanni, ja Ingrid Knutsdotterin, vaakuna sparre, tytär). Leskivaimo ja lapset siirtyivät perintömailleen Ruotsiin.
Kristiina Petterintytär (Fleming). Hänen aviomiehensä oli herra Antti Laurinpoika Kruse (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kruse) (Anders Larsson Cruus), Edebyn, Värnstan ja Lundbyn herra, Lars Jespersson Cruusin ja Karin Ottosdotter Hästhuvudin poika
Jeppe Antinpoika (Kruse), Jesper Cruus, Edebyn herra. Hänen vaimonsa oli Ingeborg Ryning, herra Peder Nilsson Ryningin ja Kerstin Gyllenstiernan tytär
Heillä oli lapsia:
tyttäret Kristiina Jepentytär, jonka aviomies oli Eerikki Henrikinpoika (Eric Fleming), Lajusten linnan vapaaherra (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lajusten_linnan_vapaaherra)
Kaarina Jepentytär jonka aviomies oli Henrik Fleming
ja poika Kustaa Jepenpoika, Edebyn herra, jonka vaimooli vapaaherratar Anna Berendes
Kustaan poika Jesper Cruus.Jonka vaimo oli kreivitär Christina Fleming af Liebelitz
poika Gustaf Jesper oli sukunsa viimeinen ja kuoli 1727. Hänen perillisiään olivat kaukaiset serkkunsa Flemingit.Henrik (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu2) Klasinpoika Fleming (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu2), asemies; asui Uudenkirkon Arvasalon saaren Vanhassa kartanossa (Gamlagård, sittemmin Sundholm); omisti Mynämäen Kasken ja avionsa kautta Halikon Viurulan, sekä Paraisten Kuitian; eli 1480 Gamlagårdissa. 1 - 1. puoliso Valborg Jönsintytär, kuollut ennen 1477, vanhemmat Jöns Olofinpoika Tavast (Katso Tavast suku, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssita.htm#taulu4)) ja Marta Klasintytär (Djäkn). 1 - 2. puoliso Elseby Månsintytär; myi Kasken Sten Sturelle ja Knut Posselle 1490 14; eli vielä 1518, jolloin hän antoi Joakim Flemingille täyden vallan peruuttaa Porvoon pitäjän Stenbölen myynnin, Stenbölen oli Elsebyn nuorempi sisar laittomasti myynyt 15. Lapset:

1. Joakim Henrikinpoika Fleminghttp://www.juhasinivaara.fi/sinetit/228p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/228.gif), valtaneuvos 1488 16; tuomari Vehmaan kihlakunnassa 1476 ja vielä 1490 1, 17; Turun linnan vouti 1491 18, riitaantui Sten Sturen kanssa, vangin takia joka karkasi linnasta, luovutti sakkoina, veljiensä Perin ja Johanin luvalla, Kaskisten tilan Virmosta ja osan Kemiön Strömmistä 1; osallistui 1492-1493 rajaneuvotteluihin venäläisten kanssa 1; omisti mm. Paraisten Kuitian, Mynämäen Lepistön ja Siuntion Suitian kartanot, ja myös Uudenkirkon Arvasalon Gamlagårdin, jonka peri isältään ja rakennutti uudelleen nimittäen sitä Sundholman säteriksi, sekä Pöytyän Kasken ja Ylänteen; elossa 1495, jolloin osallistui Viipurin läänin puolustukseen, mutta mainitaan kuolleena 14.1.1496, haudattu Naantalin luostariin 1. - Puoliso Elin Björnintytär, mainitaan 13.7.1494, vanhemmat Björn Ragvalinpoika Suitiasta, käskynhaltija Hämeenlinnassa 1471, ja rouva Elin; tämän avion kautta Suitian kartano joutui Fleming suvun haltuun.1
1. Birgitta Henrikintytär. - Puoliso 14.10.1470, Pyhän Birgitan päivänä 1, asemies Kort Hartviginpoika, joka antoi vaimolleen huomenlahjaksi Ahvenanmaalta Finströmin Bolstaholman, ja joka testamentissaan, 18.10.1484, pyysi Kasteholman käskynhaltijaa, Knut Possea, pitämään huolta vaimostaan. 19
1. Karin Henrikintytär. - Puoliso Nils Jönsinpoika Sluk, Ahvenanmaan Grelsbystä; vuonna 1505 valitti Kasteholman käskynhaltija, Erik Johaninpoika Wase, että tämä Nils Jönsinpoika ja hänen lankonsa Kort Hartviginpoika jäivät saapumatta väkeen, joka torjui Hannu kuninkaan joukot.1, 20
1. Johan Henrikinpoika, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu4).
1. Per Henrikinpoika, mainitaan 1491. 21
2. Valborg Henrikintytär, peri Viurilan äidiltään, elossa 1484 19. - 1. puoliso porvari Lasse Finne, elossa 1480; omisti talon Turussa. - 2. puoliso Håkan Tidemaninpoika (?Magnuksenpoika), Slang-suvun kantaisä; Porvoon läänin vouti 1519. 1
2. Cicilia Henrikintytär, kuollut 1549. - Puoliso Anders Olofinpoika Balk, sukunsa viimeinen, suvun kantatila joutui heidän jälkeensä sisarenpoika SlangilleSTENBÖLE

Anna Hansdr. Stensbölesläkten
Puoliso:Lasse Livländer, Stenbölen kartanon omistajana Porvoossa.
Anna oli Brinkalan Hans Erikssonin 3 polven serkku.

isä: Hans Eriksson Stensböleätten, rälssimies. Onko muuta tietoa olemassa?
äiti: Bengta Pedersdr Sjunbysläkten.

äidinisä: Peder Östenssön Sjunbysläkten, suoritti ratsupalvelua 1537.
äidinäiti: Anna Månsdr Viurila
HENRIK KLASSON FLEMINGIN 2.VAIMON SISAR

äidinisän isä: Östen Olofsson Sjunbysläkten, Sjundeån nimismies 1476.

äidinäidinisä: Måns Johansson Viurila, rälssimies, Halikko Viurila.
-3 tytärtä, naitu Fleming, Slang, Stensböle. Lilja vaakuna.

Gammal, Anders Larssonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies55.jpg), 1576; Katso Ruuth sivu 314. Lehti 5 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims46.htm), 55.
Larsson, Finske P(er) (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies329.jpg), Tarkisten herra, 1577. Lehti 28 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2830.htm), 329.
Lasse Livländerin poika.
Miksi käytetään nimen kaltaisesti Finsk-Finske?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1458869
-tässä finske Per Larsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453749
-tässä finsk Per Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1453731
-tässä Hans Skalm. Per Larsson ja Per Jönsson Granne Svartåssa
Lijfzlender, Lasze (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies275.jpg), Stensbölen herra, 1548. Hänen tyttärensä Margareta oli n. Helsingin porvarilIe Pietari Juhonpojalle, Granne. Lehti 23 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2224.htm), 275.
Person, Hans, [Granne?] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies376.jpg), Ali-Satakunnan vouti, 1605. Lehti 32 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims3133.htm), 376, 377 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies377.jpg).

Gammal käyttää halikosta tulevaa liljavaakunaa.

Lasse Livländerillä on neliosainen, jossa hakasia
Pojallaan Per Larssonilla neliosainen, jossa pari jotain.

Lassen tyttärenpojalla sydän ja tähtiä.

Kukahan oli Lassen vaimon isä Hans Eriksson, ei ajallisesti voi olla brinkalan Hans Eriksson.

Miksi Halikon Viurilan suvun eri haaroilla on Finske nimisiä jäseniä?
Korostettiinko suomalaisuutta, vai oliko olemassa suku, joka käytti Finske tai Finne nimeä?
Miksi Lasse Livländerin eli liiviläisen pojalla on nimike Finske?
Onko nimi äidin isältä Hans Erikssonilta??

[Giösling]

Palaan vielä ketjun alkuvaiheissa esille tulleeseen Anna Eriksdr Alftanan puolisoon, Måns (Magnus) Larssoniin, joka esiintyy toistaiseksi
tunnetuissa suomalaislähteissä vain kerran; Taivassalon vuoden 1664 käräjien protokollassa. Hänet kirjataan tuolloin Anna Eriksdr
(Alftana) puolisoksi tittelillä: “ombudsmannen hos salig Wulfenklou”.

On yleisesti hyväksytty, että edesmennyt “Wulfenklou” on itseasiassa yhdenmukainen Henrik Wulfin, tukholmalaisen raatimiehen kanssa, joka oli tullut ansioistaan aateloiduksi Ulfvenklou-nimellä 1.5.1654 ja sitten siirtynyt ajasta iäisyytteen 1.1.1661 – kolme vuotta ennen Taivassalon käräjiä.

Henrik oli nainut vuonna 1629 Eva Faberin ja tämän kuoleman jälkeen 6.3.1655 Eva Eggertzin tämän toisessa aviossa.
Eva Eggertzin ensimmäinen puoliso oli ollut Bengt Baaz, atteloituna Ekehielm . Eva, leskenä Ulfvenkloun jälkeen, avioitui vielä kerran vuonna 1668 vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan kanssa, jota vanhempi ruotsalainen sukututkimuskirjallisuus (mm. Anrep) pitää prinssi Gustaf Eriksson Vasan pojanpoikana.

Mihin hävisivät Anna Ericsdr Alftana ja puolisonsa Magnus Larsson Taivassalon perinnonjaon jälkeen?

Käydyissä keskusteluissa on oletettu, että Magnus Larsson olisi ollut Ulfvenkloun asiamies ja edunvalvoja Suomessa. Mutta sitä hän tuskin on voinut olla enää vuonna 1664, yli kolme vuotta Ulfvenkloun kuoleman jälkeen!

Onkin ehkä luonnollisempaa olettaa, että käräjillä Månsille annettu titteli viitaakin tuolloin Tukholmassa meneillä olleeseen pesänselvitykseen ja “hos salig Wulfenklou”, näinmuodoin Ulfvenkloun perikuntaan.

Miksi käräjäkirjuri on katsonut aiheelliseksi korostaa juuri tätä linkkiä? Eikö Magnusilla ollut parempaa titteliä?

Katsotanpa mitä HY:n matrikkeli sanoo

Quote:

1642/43 Magnus Larsson Magnus Laurentii, Ostrogotus 311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=311). Kotoisin Itä-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 1642/43. Ylioppilas Greifswaldissa 5.9.1645 Magnus Laurentii, Keimoborinus Ostrogothus. Respondentti Greifswaldissa 11.1647 Cheimoporinus, pr. lainopin prof. Francisc. Stypmann. — Svean hovioikeuden kanneviskaali 1655, hovioikeudenasessori 1658, samalla Jönåkerin, Hölön ja Hölebon kihlakuntien tuomari 1666. † 1674.
Pso: Brita Kinninmundt tämän 1. avioliitossa († 1700).
Lanko: vuorineuvos Robert Kinninmundt 1493 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1493) (yo 1661, † 1720).
Vävy: Östra Husbyn kirkkoherra, FM Johan Serlachius 2321 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2321) (yo 1674, † 1729).
Viittauksia: HYK ms., Matrikel på Östgötha studerande II [kserokopio, orig. UUB Westin 939] #9 (Magnus Laurentii, Norcop.). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 22 (IV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 159, 162, 180, 181–182 (20.7.1645, Magnus war sinnat förreesa in Germaniam), 458 (27.6.1650, Bewiliades Magno Laurentij viaticum); Aeltere Universitäts-Matrikeln II. Universität Greifswald I 1456–1645 (hrsg. v. E. Friedlaender, 1893) s. 628; K. G. Odén, Östgötars minne. Biografiska anteckningar om studerande östgötar i Uppsala 1595–1900 (1902) s. 39 #480 (1646, Magnus Laurentii Breman ... Möjligen stud. i Åbo 1643 ‹mainittu arvelu on virheellinen› ... kyrkoherde i Mjölby 1675. D. 1690). — J. Schefferus, Svecia literata (1680) p. 202; A. Anjou, Kongl. Svea hofrätts presidenter samt embets- och tjenstemän (1899) s. 80.

Unquote

Måns on siis kotoisin Itä-Götanmaalta ja kun viitteitä katsoo tarkemmin siellä seisoo “Magnus Laurentii Norcopensus”, joka viittaa norrköpingiläiseen syntyperään.

Sattumaltako vain; sekä Anrep, että Elgenstierna johtavat vapaaherrojen Lars Larsson Eldstiernan ja Samuel Larsson Stierneldin Lars-isän juuri tuohon kaupunkiin (Norrköping) poikien sytymän aikoihin. Larsin isä taas oli - kuten mainittua - Anrepin mukaan prinssi Gustaf Eriksson. Elgenstierna puolestaan häilyy kahden Larsin (Björnsson/Nilsson) välillä löytämättä vakuuttavia todisteita kummallekaan patronyymille. Onko Magnus Larsson kolmas veljes tähän sarjaan ? - olen kysynyt.

Tähän mahdollisuuteen viittaavat lukuisat aviot Norcopensuksen ympärillä, ei vähiten Ulfvenkloun Eva-lesken, hänhän olisi täten Magnuksen käly (veljen vaimo) kolmannessa ja viimeisessä aviossaan.

Vuonna 1642 “Norcopensus” on yllättäen Turussa ylioppilaana? Miksi Turku? Tapasiko hän tuolloin Annan, kolmea vuotta aiemmin kuolleen kaupungin katedraalikoulun ex-lehtorin, Ericus Ericin, tyttären?

Magnusin matka jatkuu matrikkelin mukaisesti Greifswaldiin Saksaan, jossa hänet tavataan respondenttina marraskuussa 1647. Viimeistään vuonna 1655 hän on jo Svean hovioikeuden kanneviskaalina Tukholmassa . Oliko kotimatka käynyt Turun kautta? Olisiko mukaan tarttunut vaimo Anna Eriksdr Alftana, jonka etua sitten ajettiin perinnönjaossa Taivassalossa kesällä ja syksyllä vuonna 1664?

Hypoteettisesti voidaan olettaa Anna Eriksdr Alftanan kuolleen Tukholmassa 1660-luvun lopussa, jonka jälkeen asessori Magnus nai HY:n matrikkelinkin tunteman Brita Kinninmundtin. Magnus ilmoiteaan kuolleeksi vuonna 1674 (Elgenstierna). Vuonna 1695 (16/6) leski-Britan korjaa kolmanteen avioonsa
Georg Hircinius (Bock), joka 27.11.1682 oli tullut aateloiduksi nimellä Stiernhoff.

Britan veli Robert Kinninmundt oli lähes samanaikaisesti tullut naturalisoiduksi Ruotsin ritarihuoneeseen. Hän oli ainoassa aviossaan naimisissa Catharina Sofia Eldstiernan kanssa, joka oli Eva Eggertzin puolison vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan tytär, tämän aviosta Catharina Standorphin kanssa. Catharina Standorph oli Jöran Persson Tegelin, kuningas Erik XIV kuuluisan sihteerin, prokuraattorin (ja “ takapirun”) pojantyttären tytär , tämän suvun jatkaja.

Georg Hircinius avioitui neljä kertaa:

1) Christina Thomaedr Mylonian kanssa. Myloniukset tuklivat aateloiduksi Björnklou nimellä. Margareta Björnklou nai Henrik Ulfenkloun ja Eva
Falerin pojan Henrik Henriksson Ulfenkloun (s. 1636).
2) Gudborg Kinninmundtin kanssa. Gundborg Kinninmundt oli Brita Kinninmundtin tuplaserkku/ taysserkku sekä äitinsä, että isänsä puolelta.
3) Brita Kinninmundtin kanssa. Kts. yllä
4) Maria Adlersköldin kanssa, jonka vanhemmat olivat Lydert Bartels nob. Adlersköld ja Anna Furubom. Annan veli Erik Johansson Furubom nobil.
Furumarck oli aviossa Henrik Ulfenkloun (kts. yllä) sisaren Margareta Ulfvenkloun kanssa. Johan Furubom nai Catharina Gertrud Törnrosen,
sattumaltako samannimisestä suvusta (Törnroos), jonka Anrep ilmoittaa prinssi Gustaf Erikssonin vaimon ja Eldstierna/Stierneld/Norcopius?-poikien äidin (Brita Hansdr Törnros) suvuksi?


Georg Hircinius nob. Stiernhoffin ensiaviosta Östergötalandin Ramskullassa 1671 syntynyt Christina Stiernhoff nai 16.12.1688 Viipurissa Käkisalmen rovasti Johan Serlaciuksen, josta tuli sittemmin Östra-Husbyn seurakunnan kirkkoherra Lindköpingissä. Leskeydyttyään Johan avioitui 29.7.1696 vaimonsa sukulaisen ja tämän viestin päähenkilön Magnus Laurentiin ja Brita Kinninmundtin tyttären Brita Magnusdotterin kanssa. Britan kuoltua vuonna 1701 Serlachius avioituu vielä kolmannenkin kerran Viipurin piispa Petru Laurbechiuksen tyttären, Maria Laurbechian, kanssa.

Kuin kiusaksi tutkijalle: Johanin sisar, Christina Johansdr Serlachius, emännöi sitä rusthollia (Pappila) Pyhtäällä, jonka seuraavat omistajat kuuluivat Ruotsin Barkerydistä ponnistaneeseen Barck-sukuun ja siihen avion valityksellä liittyviin Alftaneihin ja jonka perintömailla tämän tekstin kirjoittaja sattumalta on syntynyt.


Summa summarum:

-pidän, edelläkuvattuihin sukulinkkeihin perustuen, Alftanien vävyä Måns Larssonia yhdenmukaisena Magnus Larsson Norcopensuksen kanssa, kunnes toisin todistetaa. Tuliko Astrenius-ketjussa ehdotuksia?

-katson; synnyinpaikkaan & syntyneisiin sukulinkkeihin perustuen, Magnus (Måns) Larssonin kuuluvan samaan veljessarjaan kuin Stierneld/Eldstierna-vapaaherrat, kunnes loogisempi/uskottavampi tausta hänelle esitetään. Tuleeko mieleen? Onko esitetty?

-odotan, että Elgenstiernan esittelemä hypoteesi Stierneld/Eldstierna sukujen juuresta vahvistuu tavalla, tai toisella. Muussa tapauksessa joudumme palaamaan Anrepin historialliseen versioon.

-toivon saavani näköyhteyden vuonna 1667 syntyneen ja vuonna 1699 vielä elossa olleen Catharina Samulesdr Stierneldin raamattumerkintöihin, joista
Elgenstierna sanoo:

“Hon har i sin bibel anteckant en berättlese om sin ätts härstammande från Prins Gustaf, Konung Erik XIV:s son, som hon kallar sin farfars far”.

Tämä Catharina Stierneld avioitui Magnus Larsson Paulinin kanssa, jonka isän sisarukset tulivat aateloiduksi Olivecrantz-nimellä. Setä Johan Larsson Paulin nob. Olivecrantz eli aviossa Brita Björnkloun , Henrik Ulfvenkloun kälyn kanssa.

-Tarkasteltujen sukujen sisällä solmitut aviot ovat poikkeuksellisen “sisäänlämpiäviä”. On kuin “perintöä” (niin aineellista, kuin aineetontakin) olisi tietoisesti ja systemaattisesti varjeltu. Yhtymäkohdat Emerentia Tott-mysteeriin ovat silmiinpistävät. Alftanien ruotsinlinkkejä on ohessa vain
hipaistu. Niiden perusteellinen selvitys odottaa tekijäänsä.

[Bodniemi37]

Georg Hircinius nob. Stiernhoffin ensiaviosta Östergötalandin Ramskullassa 1671 syntynyt Christina Stiernhoff nai 16.12.1688 Viipurissa Käkisalmen rovasti Johan Serlaciuksen, josta tuli sittemmin Östra-Husbyn seurakunnan kirkkoherra Lindköpingissä. Leskeydyttyään Johan avioitui 29.7.1696 vaimonsa sukulaisen ja tämän viestin päähenkilön Magnus Laurentiin ja Brita Kinninmundtin tyttären Brita Magnusdotterin kanssa. Britan kuoltua vuonna 1701 Serlachius avioituu vielä kolmannenkin kerran Viipurin piispa Petru Laurbechiuksen tyttären, Maria Laurbechian, kanssa.

Kuin kiusaksi tutkijalle: Johanin sisar, Christina Johansdr Serlachius, emännöi sitä rusthollia (Pappila) Pyhtäällä, . . .


Huomasin taannoin, että Christina Stiernhoff toimi kummina, kun Christina Serlachian langon poika Fabian Fabianinpoika Nirkko kastettiin Uukuniemellä (Kesälahdella) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556019 [Uukuniemen Kastettujen luettelot 1691-1724 (I Ca:1)].

26.2.1693 kastetun Agneta Fabianintyttären, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556023 [Uukuniemen Kastettujen luettelot 1691-1724 (I Ca:1)], puoliso oli kapteeniksi ylennyt Anders Hircinius, myöhemmin Hirsin, joka oli ylioppilasmatrikkelin mukaan kotoisin Viipurin hiippakunnasta ja Lutherin mukaan tuskin kuului Ruotsin Hircinius-sukuun, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5141, http://www.genealogia.fi/genos/17/17_12.htm.

Terveisin,

[Giösling]

Huomasin taannoin, että Christina Stiernhoff toimi kummina, kun Christina Serlachian langon poika Fabian Fabianinpoika Nirkko kastettiin Uukuniemellä (Kesälahdella) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556019 [Uukuniemen Kastettujen luettelot 1691-1724 (I Ca:1)].

26.2.1693 kastetun Agneta Fabianintyttären, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556023 [Uukuniemen Kastettujen luettelot 1691-1724 (I Ca:1)], puoliso oli kapteeniksi ylennyt Anders Hircinius, myöhemmin Hirsin, joka oli ylioppilasmatrikkelin mukaan kotoisin Viipurin hiippakunnasta ja Lutherin mukaan tuskin kuului Ruotsin Hircinius-sukuun, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5141, http://www.genealogia.fi/genos/17/17_12.htm.

Terveisin,

Robert Kinninmundt, Magnus Laurentiin lanko, löytyy yllättäen Elimäen ja Valkealan käräjiltä 14-19.6.1690, kuten mainio HY:n matrikkeli kertoo.

Quote:

Henkilötiedot

sl. 1661 Robert Kinninmundt Robertus Johannis, Holmensis 1493 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1493). * Tukholmassa (saks. seurak.) 12.3.1647. Vht: tukholmalainen kauppias Hans Hansson Kinninmundt (kotoisin Skotlannista, † 1658) ja hänen 1. puolisonsa Barbro Pettersdotter Nyman. Ylioppilas Uppsalassa 2.1659 Robertus Kindmund. Ylioppilas Turussa sl. 1661 Kinmundus Robert Holm _ 68. Respondentti 6.12.1662, pr. Anders Thuronius 663 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=663). Respondentti Uppsalassa 11.1670, pr. kreikan kielen prof. Sam. Skunk. Ylioppilas Altdorfissa 6.8.1671 Robertus Kinnimond, Holmiâ Svecus. — Hovijunkkari kreivi Beng Oxenstiernan luona 1674. Oxenstiernan lähettiläs Wienissä. Kamarikollegion notaari 1678, esittelijä 1680. Kansalaistettu Ruotsin ritarihuoneeseen s.v. Vuorikollegion sihteeri 1683, asessori 1690. Vuorineuvos 1713. † 13.11.1720.
Pso: 1:o 1680 Katarina Sofia Eldstierna († 1689); 2:o 1690 Anna Kristina Berentsdotter († 1723).
Veli(?): Johan Kinninmundt 2588 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2588) (yo 1677/78).
Lanko: hovioikeudenasessori Magnus Larsson 311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=311) (yo 1642/43, † 1674).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 104b; KA mf. ES 1815 (ii 7) Elimäen ja Valkealan käräjät 14.–19.6.1690 f. 51 (dess [Baron Capitain Högwälborne H: Fabian Wrede Carlson] Cautionist Secreteraren H: Robert Kinmund). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 92 (XXII); Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 157; Die Matrikel der Universität Altdorf (hrsg. v. E. von Steinmeyer, 1912) s. 370 #11188; G. Thimon, Stockholms nations studenter i Uppsala 1649–1800. Vinculum Stockholmense. Del I 1649–1700 (1982) s. 45. — R. von der Hardt, Holmia literata (1701) p. 23; R. von der Hardt, Holmia literata auctior & emendatior cum appendice de variis rerum Suecicarum scriptoribus (1707) p. 26; J. H. Lidén, Catalogus disputationum I. Disp. Upsalienses (1778) p. 422; J. A. Almquist, Bergskollegium och bergslagsstaterna 1637–1857 (1909) s. 227; G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor IV (1928) s. 127 (Kinninmundt Tab. 1); J. Kleberg, Kammarkollegium 1634–1718. Svenska ämbetsverk VI:I (1957) s. 108; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #3958R; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 68; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #3817R.


Unquote

Fabian Wrede nuorempi palkkasi Johan Barckin Peippolan tilanhoitajaksi.
Wrede-suku oli niinikään aktiivi Pappila-rusthollin myyntiin liittyvissä kuvioissa. Oliko jopa niin, että Fabian Wrede oli Christina Charlotta Nirkon kummi ja holhooja - vai muistanko väärin.

Kuten Robert Kinninmundtin nimen pulpahtaminen esille Elimäellä osoittaa, paljon tietoa on vielä kätkössä odottamassa löytäjäänsä.

Anders Hirsin kuuluu mielestäni samaan ruotsalaiseen Hircinius- (Bock-) sukuun kuin aateloitu Georg Hircinius Stiernhoff. Jos ei poika, niin ainakin veljenpoika! Se, että Stiernhoffit olivat läsnä Viipurissa varmentuu sillä, että Johan Serlachius ja Christina Stiernhoff vihittiin juuri VIIPURISSA 16.12.1688

[Giösling]

Vielä muistiin juuri silmiini sattunut mielenkiintoinen pikkudetalji:

Magnus Laurentiita Hölebon kihlakunnatuomarin virassa oli edeltänyt vuosikymmen aiemmin Erik Jöranson Tegel, yllä mainitun Erik XIV sihteerin, prokuraattori Jöran Perssonin poika.

Erik Tegel kunnostatui historioitsijanakin. Voidaan olettaa, että hän oli "privy" myös valtakunnasalaisuuksiin, joita sen aikaisissa historiakirjoissa ei, poliittisista syistä, voitu tuoda esille...

[Bodniemi37]

Fabian Wrede nuorempi palkkasi Johan Barckin Peippolan tilanhoitajaksi.
Wrede-suku oli niinikään aktiivi Pappila-rusthollin myyntiin liittyvissä kuvioissa. Oliko jopa niin, että Fabian Wrede oli Christina Charlotta Nirkon kummi ja holhooja - vai muistanko väärin.

Fabian Wrede oli noin 1719 (rippikirjatieto) syntyneen esiäitini holhooja; Elimäen seurakunnan varhaiset historiakirjat eivät ole säilyneet, joten kummiudesta en tiedä.

Johan Barck taisi opiskella kihlakunnankirjurin ammattiinsa Ruokolahdella asuneen Lars Polackin luona? Hänet mainitaan ymmärtääkseni samalla sivulla kuin Polackin lanko Ertvin Johaninpoika Winter (turkulaisen kirjanpainajan poika) vielä Ruokolahden vuosien 1723-1733 rippikirjassa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruokolahti/rippikirja_1723-1733_tk995/146.htm.

Kaikki liittyy kaikkeen...Ertvin Winterin tytär Anna Sofia oli Eva Kristina Andersintytär Hirsinin puolison, Juvan kappalaisen Enok Salmeniuksen puoliso 1:o.


...paljon tietoa on vielä kätkössä odottamassa löytäjäänsä.

Olen samaa mieltä: Berndt Gardiemeisterin kanssa Elimäellä kuulutetun ja Valkealassa hänen (jälkimmäisenä) puolisonaan ja pitkään leskenä (noin vuodesta 1738) eläneen Anna Nirkon perukirjan löytäneen Arto Leinosen mukaan esim. Carl Nirkko mainitaan useita kertoja Elimäen käräjien pöytäkirjoissa, joten nekin pitäisi käydä läpi ainakin vuoteen 1731 asti, jolloin hän ja puolisonsa menehtyivät.


Anders Hirsin kuuluu mielestäni samaan ruotsalaiseen Hircinius- (Bock-) sukuun kuin aateloitu Georg Hircinius Stiernhoff. Jos ei poika, niin ainakin veljenpoika! Se, että Stiernhoffit olivat läsnä Viipurissa varmentuu sillä, että Johan Serlachius ja Christina Stiernhoff vihittiin juuri VIIPURISSA 16.12.1688

Isännimen puuttuessa...Anders Hirsinin osalta olen tosin tutkaillut vain pääkatselmusrullia, joissa ei patronyymejä yleensä mainita. Löysin taannoin - Merlin-suvun kantaisää etsiessäni - käkisalmelaisen räätälimestarin Anders Bockin, joka avioitui vuonna 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630451) sikäläisen porvarin Staffan Mervinin lesken Elisabet Walbergian kanssa (liekö ollut Käkisalmen kappalaisen Mathias Henrici Walbergiuksen tytär?). Olisiko noin 1689 Viipurin hiippakunnassa syntynyt kapteeni Anders Hirsin voinut olla räätälimestari Bockin ja tämän ensimmäisen tuntemattoman puolison poika? Staffan Mervinin Gabriel-niminen poika kastettiin Käkisalmessa 20.9.1691 (Hiski).

Terveisin,

[Giösling]

Elgenstierna sanoo Stiernhoff-suvun kantaisästä seuraavaa:

"Johannes Benedicti Hircinius eller Bock; student i Uppsala 1620; prästvigd 1625 29/6; rektor i Söderköping 1627; kyrkoherde i Rumskulla pastorat av Lindköpings stift 1633; riksdagsman 1635; kontraktsprost 1645; d. 1656 18/11. G.m. Ingeborg Gudmundsdotter, begr. 1675 16/6, dotter av guldsmeden i Linköping Gudmund Gudmundsson."

Tämän Johanneksen pojantytär Christina (Hircinius-Stiernhoff) vihittiin
siis Viipurin maalaiskunnassa 16.12.1688 Östra Husbyn kirkkoherra Johan Serlachiuksen kanssa. Miksi vihkiminen tapahtui Viipurissa? Yleensähän tämä toimitus pidettiin MORSIAMEN kotipaikkakunnalla!

Jos nämä kaksi Hircinius-sukua (viipurilainen ja ruotsalainen) eivät ole
samaa juurta, joutuu pakostakin kysymään, onko Christina sijoitettu
oikeaan sukupuuyhteyteen; hänhän mitä ilmeisemmin olisi Viipurissa aikalaisena syntyneen kapteeni Anders Hirsinin sisar?

Olen kuitenkin edelleen vakuuttunut, että kyseessä on yksi ja sama suku;
se sementöivä todistekin on korteissa, kunhan kaivellaan!

[Bodniemi37]

Elgenstierna sanoo Stiernhoff-suvun kantaisästä seuraavaa:

"Johannes Benedicti Hircinius eller Bock; student i Uppsala 1620; prästvigd 1625 29/6; rektor i Söderköping 1627; kyrkoherde i Rumskulla pastorat av Lindköpings stift 1633; riksdagsman 1635; kontraktsprost 1645; d. 1656 18/11. G.m. Ingeborg Gudmundsdotter, begr. 1675 16/6, dotter av guldsmeden i Linköping Gudmund Gudmundsson."

Tämän Johanneksen pojantytär Christina (Hircinius-Stiernhoff) vihittiin
siis Viipurin maalaiskunnassa 16.12.1688 Östra Husbyn kirkkoherra Johan Serlachiuksen kanssa. Miksi vihkiminen tapahtui Viipurissa? Yleensähän tämä toimitus pidettiin MORSIAMEN kotipaikkakunnalla!

Jos nämä kaksi Hircinius-sukua (viipurilainen ja ruotsalainen) eivät ole
samaa juurta, joutuu pakostakin kysymään, onko Christina sijoitettu
oikeaan sukupuuyhteyteen; hänhän mitä ilmeisemmin olisi Viipurissa aikalaisena syntyneen kapteeni Anders Hirsinin sisar?

Olen kuitenkin edelleen vakuuttunut, että kyseessä on yksi ja sama suku;
se sementöivä todistekin on korteissa, kunhan kaivellaan!

Kiitos lisätiedoista! Mahtaisikohan Anders Hirsinistä löytyä uutta tietoa ylioppilasmatrikkelin mainitsemasta lähteestä E. Lindh, Kongliga Björneborgs regemente. SSLS 204 (1928) s. 268, 298?

Wirilanderin matrikkelin mukaan hän palveli 26.9.1721-19.7.1723 Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Kuopion komppaniassa ja nähtävästi tapasi tällöin Agneta Nirkon, joka äitinsä ja sisarensa Margaretan sekä sisarpuolensa Eva Elisabet Hollenderin (pso Kuopion pitäjässä 22.10.1728 kersantti Lorens Asikainen) kanssa näyttäisi muutamista kummimerkinnöistä päätellen asuneen isonvihan jälkeen (jo aikana?) Kuopion pitäjässä.

Anders Hirsinillä ja Agneta Nirkolla oli Anders Fabian -niminen poika. Hänen toinen etunimensä periytyi ilmiselvästi äidin isältä, joten olen arvellut, että hänet kastettiin myös isänsä isän kaimaksi.

Olemme etääntyneet varsin kauaksi itse aihealueesta, joten ehdotan keskustelun jatkamista uuden otsikon alla, mikäli kaavailemasi Hirciniuksien ja Hirsinien välinen sukulenkki sattuisi löytymään :).

Terveisin,

[Giösling]

Minusta taas ollaan aivan Astrenius-ketjun ytimessä.

Kuka oli Måns (Magnus) Larsson (Laurentii), Alftanien vävy?

Tämän ympärillähän koko ketju rönsyineen on pyörinyt!

Magnuksen toinen (?) vaimo, Brita Kinninmundt, oli toisessa aviossaan Georg Hirciniuksen (aateloituna Stiernhoff) vaimo.

Ei oikein lähemmäs pääse..

[Bodniemi37]

Minusta taas ollaan aivan Astrenius-ketjun ytimessä.


Tarkennan: Leppävirran supisuomalaisilta vaikuttavista Hirsineistä kirjoittaessani tunnen etääntyneeni...:).

Anders Hirsinin ja Agneta Nirkon tyttärenpojan Ernst Johan Sallménin ja puolisonsa Ester Fredrika Maexmontanin jälkeläisten kautta päädytään kyllä lopulta Alftanus-sukuunkin. Heidän pojantyttärensä Adolfina Fredrika Emilie Sallmén avioitui 30.6.1848 silloisen roomalaisen ja venäläisen lainopin professorin Johan Philip Palménin kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14354. Viimeksi mainitun avioparin pojanpojan puoliso (avioliiton solmimisajankohdasta ei ole vielä kulunut sataa vuotta) polveutui myös Rantasalmella syntyneestä Turun Ithimaeus-suvun kantaisästä Nils Henrikinpojasta ja puolisostaan Anna Margareta Ullnerista, joka oli Ericus Ericin pojantyttärentyttärentytär.

Terveisin,

[Giösling]

Mikä tekee Leppävirran Hirsineista "supisuomalaisia"?

Anders Fabian Hirsin oli mitä todennäköisimmin kapteeni Anders Hirciniuksen (Bock - Hirsin) poika. Anders vanhemman taustasta taas on esitelty vain arvailua, sellaiseksi on luettava Lutherinkin kannanotto. Anders on "supisuomalainen" vasta sitten, kun hänen juurensa on varmuudella viety suomalaiseen talonpoikaistoon.. Epäilen, ettei niin tapahdu!

Barckit eivät olleet "suomalaisia" juuriltaa, eivät Alftanitkaan, puhumattkaaan Anders Hirsinin anopista (Margareta Lindormia), Serlachiuksetkin olivat Ruotsista, ehkä jopa Skotlannista alunperin.

On nähtävä trendi ja laadittava hypoteesit sen mukaisesti.

[Bodniemi37]

Mikä tekee Leppävirran Hirsineista "supisuomalaisia"?


Tietoni Anders Hirsinin ja Agneta Nirkon Leppäviralla eläneiden lasten Margareta ja Anders Fabian Hirsinin perhekunnista ovat seurakunnan pahasti aukollisten kirkonkirjasarjojen vuoksi kovin vähäiset. Bergholmkin mainitsee Sukukirjassaan Gabriel Snellmanin ja Margareta Hirsinin lapsista vain loisen lesken Agneta Margareta Snellmanin. Hänen puolisonsa oli nähdäkseni itsellinen Risto Rytkönen (Rytköin). 23.6.1758 kastetun Getrud Snellmanin kummit olivat - kuten Agneta Margaretankin kastetodistajat - säätyläisiä; avioliiton hän solmi renki Olli Toivasen kanssa. Snellmanien sukukirjassa puolestaan Gabriel Snellmanin tekemisiä kyllä arvioidaan (ja arvostellaankin), mutta hänen perhetaulunsa puuttuvat kirjasta.

Anders Fabian Hirsin avioitui Joroisissa 31.5.1757 kihlakunnanräätäli Matts Mattsinpoika Tammelinin lesken Elisabet Silandran kanssa. Parin pojista ainakin Henrik Johan jatkoi sukua. Hänen puolisonsa oli tätinsä Margaretan langon Samuel Snellmanin Helena-tytär. Viimeksi mainitun avioparin tyttäret avioituivat nähdäkseni paikallisiin talonpoikaisukuihin kuten Koponen, Soininen, Nikkinen. En malta olla mainitsematta, että Elisabet Silandran ensimmäisen puolison Matts Tammelinin serkku Gabriel Tammelin oli ensiaviossaan Vehkalahdella syntyneen esiäitini sisaren Maria Gabrielintyttären (Pytty-suku) kanssa, vrt. vaikkapa viestiketju Vehkalahden ns. Hiiro-suku.

Terveisin,

[Giösling]

Tietoni Anders Hirsinin ja Agneta Nirkon Leppäviralla eläneiden lasten Margareta ja Anders Fabian Hirsinin perhekunnista ovat seurakunnan pahasti aukollisten kirkonkirjasarjojen vuoksi kovin vähäiset. Bergholmkin mainitsee Sukukirjassaan Gabriel Snellmanin ja Margareta Hirsinin lapsista vain loisen lesken Agneta Margareta Snellmanin. Hänen puolisonsa oli nähdäkseni itsellinen Risto Rytkönen (Rytköin). 23.6.1758 kastetun Getrud Snellmanin kummit olivat - kuten Agneta Margaretankin kastetodistajat - säätyläisiä; avioliiton hän solmi renki Olli Toivasen kanssa. Snellmanien sukukirjassa puolestaan Gabriel Snellmanin tekemisiä kyllä arvioidaan (ja arvostellaankin), mutta hänen perhetaulunsa puuttuvat kirjasta.

Anders Fabian Hirsin avioitui Joroisissa 31.5.1757 kihlakunnanräätäli Matts Mattsinpoika Tammelinin lesken Elisabet Silandran kanssa. Parin pojista ainakin Henrik Johan jatkoi sukua. Hänen puolisonsa oli tätinsä Margaretan langon Samuel Snellmanin Helena-tytär. Viimeksi mainitun avioparin tyttäret avioituivat nähdäkseni paikallisiin talonpoikaisukuihin kuten Koponen, Soininen, Nikkinen. En malta olla mainitsematta, että Elisabet Silandran ensimmäisen puolison Matts Tammelinin serkku Gabriel Tammelin oli ensiaviossaan Vehkalahdella syntyneen esiäitini sisaren Maria Gabrielintyttären (Pytty-suku) kanssa, vrt. vaikkapa viestiketju Vehkalahden ns. Hiiro-suku.

Terveisin,

Suomalaistuneet jälkipolvet eivät vielä tee juuria supisuomalaisiksi.

Juuren selvittämiseksi onkin hyödyllisempää selvittää miten suvun varhaispolvissa naitiin.

Leppävirran Anders Fabian Hirsinin isoäiti ja Anders Hirsinin anoppi oli
riikinruotsalaisjuurinen Margareta Lindormia, jonka jopa Luther on sellaiseksi todennut Genos-artikkelissaan:
http://www.genealogia.fi/genos/48/48_93.htm

Leppävirtalaisen, "supisuomalaisen" Anders Fabian Hirsinin esipolvissa löytyvät näin myös aateliset Allongren-, Reiher-, Fincke- ja Ille-suvut, joiden supisuomalaisesta talonpoikaisesta juuresta en toistaiseksi ole saanut havaintoa. Riippuen siitä katsotaanko Margaretan isäksi Nicolaus Nicolai (nuorempi Lindormi), vaiko Nicolaus senior, voi esipolviin ilmestyä myös Serlachius-suku, jonka kantaisä on Daniel Williamsson/Wellamsson Ruotsissa.

Tämä viittaa vahvasti siihen, ettei kapteeni Hirsinkän ollut supisuomalainen juuriltaan.

Onkin melko luontevaa olettaa, että hän kuului samaan riikinruotsalaiseen Bock-Hircinius-sukuun, kuin Stiernhoffitki varinkin kun ottaa huomioon mainitsemani Christina Siternhoffin viipurilaisen avion Johan Serlachiuksen kanssa ja muut syntyneet aviolinkit & kummiudet, jotka jo ovat tulleet esille.

Uskon, että tulevat arkistolöydöt tämän vielä varmistavat.

[Giösling]

Margareta Lindromian tapauksesta olen aiemmassa yhteydessä kirjoittanut
seuraavaa:



Suomalaiseen sukututkimukseen pesiytyneista ja tutkijapolvelta toiselle periytyvista vaarinkasityksista sinnikkaimpia lienee se luulo, etta esi-isamme antoivat tendenssinomaisesti elossaoleville lapsilleen samoja etunimia, jopa kutsumaniminakin. Siis saman perheen sisaruksissa olisi elossa yht'aikaa esim. kaksi Annaa, tai kaksi Matiasta. Tama on absurdia! On toki tiedossa, etta kuolleen sisaruksen nimi saatettiin antaa vastasyntyneelle poismenneen muistoksi, mutta niihin vaittamiin, etta esim. saman isan eri avioliitoista syntyneilla, mutta yhtaaikaa elossaolevilla jalkelaisilla voisi olla sama kutsumanimi, tulee suhtautua aina skeptisesti, luonnollisempaa selitysta etsien.

Reijer-Cariander-tutkimusteni yhteydessa tormasin seuraavaan esimerkkiin:

Pyhtaan kirkkoherra, laaninrovasti Nicolaus Lindormi syntyi Bladingen pitajassa Smoolannissa.
Monen aikalaisensa tavoin han siirtyi myohemmassa elamanvaiheessaan silloisen valtakunnan itaosiin ja avioitui kolmasti.

Hanen puolisonsa olivat:

-Hebla Mattsdr 1642 (k. 29.1.1650)
-Marta Reijer 1651 (k. 1657)
-Margareta Danielsdr 1660 (Serlachius)

Naista avioliitoista tiedetaan syntyneen ainakin seitseman lasta.

Kasittamattomasta syysta Nicolaus Lindormin avioista ja lapsista julkaistuissa teksteissa jatkuvasti toistetaan vaitetta, etta Nicolauksella olisi ollut ensimmaisesta aviostaan Hebla Mattsdotterin kanssa syntytyneen Margareta Lindormian (puoliso Rantasalmen pastori Jacob Ursinus) LISAKSI TOINEN SAMANNIMINEN TYTAR kolmannesta aviostaan Margareta Danielsdotterin kanssa.

Tama siitakin huolimatta, etta oletetun isan, Nicolaus Lindormin, tiedetaan kuolleen jo 16.6.1671 ja kyseisen tyttaren syntyneen n.v. 1673, siis kaksi vuotta "isan" kuoleman jalkeen!

Kyseinen "tytar" on Margareta Lindormia. Han avioitui Uukuniemen ja Jaakkiman pastorin Fabian Isaaci Nirkon kanssa ja taman 23.4.1703 tapahtuneen kuoleman jalkeen uudelleen Nirkon seuraajan Adolf Hollanderin kanssa.

Kuka oli siis taman Fabian Nirkon ja Adolf Hollanderin puolison isa?

Nicolaus Lindormin toisesta avioliitosta Marta Reijerin (vanhemmat Hameenlinnan linnanvouti Casper Reijer ja Margareta Allongren) kanssa syntyi ainakin yksi poika, Nicolaus Nicolai Lindormi, jonka tiedetaan olleen elossa viela vuonna 1672.

Kun muistetaan, etta Nicolaus vanhemman ja Marta Reijerin avioliitto solmittiin v. 1651 on taysin aiheellista olettaa Nicolaus nuoremman syntymaajaksi seuraraavia lahivuosia, ehka jopa vuotta 1652. Vuonna 1672 han olisi siis ollut jo miehuusiassa.

Nirkon puoliso Margareta Lindormia syntyi n. v. 1673.

Eiko olisi luontevinta olettaa etta Nicolaus nuorempi olisi solminut avioliiton hiukan ennen, tai valittomasti isansa kuoleman jalkeen ja, etta taman avion hedelma olisi se nuorempi Margareta Lindormia, jonka nurinkurisesti esitetaan siinneen ja syntyneen "isansa" Nicolaus Lindromi vanhemman kuoleman jalkeen?

Viime vuonna Reijer-tutkimusteni yhteydessa Uukuniemen kirkonkirjoista loytyi todellinen aarre ennenjulkaisematonta aineistoa. Joukossa mm. arrend. Olof Bergin ja hanen vaimonsa Elisabet Reijerin (vanhemmat luutantti Arendt Reijer (N:o A 62) ja Maria Magdalena? Groon) lapsien kummilistoja.

Kummien joukossa esiintyvat silmiinpistavan usein Elisabet Reijerin sisarukset (Carl Magnus, Johan, Aron (Arendt), Maria Magdalena, Catharina Margareta ja proxyn muodossa myos Helena). Useimmin listassa esiintyy kuitenkin sikalaisen pastorin puoliso "pastorskan" Margareta Lindormia, ehka miehensa viran puolesta, mutta todennakoisemmin koska oli sukua.

Jos yllaesittamani hypoteesi pitaa paikkansa, olisi Margareta Lindormia siis isanaitinsa Marta Reijerin kautta kastettavien aidin, Elisabet Reijerin, pikkuserkku. Aivan lahisukua, tuonajan kasitysten mukaan.

En malta olla mainitsematta, etta yllaoleva esitykseni liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa mainitut suvut kietoutuvat Pappila-nimisen rusthollin ymparille Pyhtaan (Ruotsinpyhtaan Ruotsinkylassa).

Taman rusthollin perusti em. Fabian Isaaci Nirkon isa Elimaen apulaiskirkkoherra Isac Abrahamin Nirkko "linnoituksekseen" Wrede-suvun mielivaltaa vastaan Elimaen rajan pintaan, koska Wredet eivat sallineet hanen asua paimennettaviensa keskuudessa lahjoitusmaan rajojen sisapuolella.

Tasta asiantilasta antaa Heikki Kokkonen Elimaen pitajan historiassaan (osa II, s. 36) seuraavan kuvauksen:

"Vanhempi Iisakki Nirkko oli Elimaen kappalaisena jo v. 1653 ja kuolemaansa asti 1683 siis 30 vuotta. Akianderin tiedot hanesta ovat vaillinaisia, eika han mainitse hanen pojastaan mitaan! He asuivat pitajan etelaisen rajan takana Ruotsinkylassa n:olla 2, ratsutilalla, jota he saivat pitaa, kun jo vanhempi Iisakki Nirkko Elimaen karajilla 25.5.1668 oli siihen saanut suosituksen, eika han niina 15 vuotena, joina siihen asti oli ollut Elimaen kappalaisena ollut saanut nauttia kappalaisen virkataloa Elimaella, niinkuin muissa pitajissa, vaan han oli asunut mainitulla tilalla Ruotsinkylassa. Talla tilalla on viela naihin asti sailynyt nimi Pappila. V-n 1734 maakirjassa sen nimi kylla oli "Isaac Nirco" virallisesti, mutta tamakin osottaa, etta sen haltiat olivat edellamainittuja sennimisia pappeja, joista talo sai nimensa - olipa Elimaen kappalaisena 1723-1731 ollut kolmaskin Nirkko, Karl Nirkko, joka varmaan oli samaa sukua ja asui samalla tilalla, ja joka siis piti ylla pappilatraditiota niin etta se ikuistui paikannimena! Tila oli jo v. 1734 verotila, siin Nirkon pappissuvun oma, 1/2 veroa 1/2 manttaalia, ratsutila n:o 45, mutta kylan numerojarjestyksessa Ruotsinkyla n:o 2. Nyttemmin on siita Hameenkylan kartanon herra Martti Rickman saanut ostaa puolen, ja han aikoo sen rakentaa Elimaen aivan rajalle Kasakkakallion viereen Pappilan vanhalla nimella. Iisakki Abrahaminpoika Nirkko, jolta Peippolan ynna Moision ja Mustilan herra Kasper Wrede esti mahdollisuuden tulla Elimaen varsinaiseksi kirkkoherraksi ja asettua asumaan Elimaen pappilaan Mustilan kylassa, suomalaisella sitkeydella sitten piti paikkansa vaikkakin varakirkkoherrana ja omassa pappilassaan rajan takana asuvana. Historia toteaa, etta jos muut vaikenevat, niin "kivet huutavat"."

Isac Abrahamin pojista Fabian Isaaci Nirkko oli aviossa siis Margareta Lindormian kanssa.
Isac Isaaci Nirkko loysi puolisonsa Nicolaus Lindormi vanhemman tapaan Serlachius-suvusta; Christina Johansdr Serlachius (vanhemmat: Johan Danielsson ja Anna Thorvost). Kolmas veljes; Sigfridus Nirkko eli aviossa Anna Ithimaeuksen (vanhemmat Carolus Bartholdi Ithimaeus ja Katarina Vinter) kanssa. Heidan poikansa Karl (Carolus) (puoliso Maria Hedvig Schalin) on tuo Kokkosen mainitsema Pappilan rusthollin viimeinen Nirkko-sukuinen omistaja.

Nirkkojen jalkeen ratsutila siirtyi Smoolannissa syntyneen everstiluutnantti Alexander Modelinin haltuun ja hanen jalkeensa joko perinnon, tai oston kautta niinikaan Smoolannista juurensa johtavan Barck-suvun perintotilaksi. Tila on suvun hallussa tanakin paivana.

Kuten Kokkonen mainitsee, Nirkkojen Pappila on kylan jarjestysnumeroissa tila numero 2. Se ensimmainen on Ruotsinkylan toinen rustholli, Lassas, jonne 1700-luvun ensivuosikymmenena saapui vavyksi Inkerinmaalla syntynyt vaapeli Zachris Cariander. Taman Zachris Carianderin vanhemmat olivat kapteeniluutnatti Adam Cariander ja yllamainittu Magdalena Reijer. Hanen todennakoinen setansa puolestaan oli se kornetti Olof Cariander, jota edellinen esitykseni kasitteli.

Palapeli asettuu kohdalleen hitaasti, mutta varmasti.

[Jari Latva-Rasku]

Måns Larssonin puolison määrittämiselle voi olla merkityksellistä aikaisemmin Astrenius-keskustelussa esiin tullut seikka.

"Befallningsman" Måns Larsson oli ensimmäisen kerran mainittu Claes Brennerin lapsen holhoojana maaliskuussa 1674 ja eri oikeuden käsittelykertojen jälkeen kuolleena holhousasian käsittelyssä heinäkuussa 1676.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1189

Lokalahden Tammistossa oli merkitty ensimmäisen kerran vuonna 1676 Måns Larssonin leski Anna.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101

Lienee mahdollista, että kyseessä on sama Måns Larsson, sillä Israel Aftanus oli kauppasuhteessa Tammisto Erich Peerssonin kanssa:

Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar),

Taivassalon Tammistoon ei ollut merkitty Erich Peerssonia, kuten Lokalahdella:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205240

Lokalahden Tammiston Erich Peerssonin puoliso oli Anna Andersdotter, ei Eriksdotter, joten Måns Larssonin puoliso Anna häviää jonnekin Tammistosta; ellei sitten Måns Larssonilla olisi ollut myös puoliso Anna Andersdotter, joka olisi avioitunut Erich Peerssonin kanssa.

[Giösling]

Quote (Latva-Rasku):

Lokalahden Tammiston Erich Peerssonin puoliso oli Anna Andersdotter, ei Eriksdotter, joten Måns Larssonin puoliso Anna häviää jonnekin Tammistosta; ellei sitten Måns Larssonilla olisi ollut myös puoliso Anna Andersdotter, joka olisi avioitunut Erich Peerssonin kanssa.

Unquote

Minusta taas Måns Larsson "ombudsmannen hos salig Wulfenklou" ja Latva-Rauskun esittelemä Måns Larsson ovat kaksi eri henkilöä.

Eric Persson todennäköisesti nai Måns Larssonin lesken, joka oli nimeltään Anna Andersdotter. SAY:ssa Måns Larssonin vaimolle ei anneta patronyymia.

[Bodniemi37]

Riippuen siitä katsotaanko Margaretan isäksi Nicolaus Nicolai (nuorempi Lindormi), vaiko Nicolaus senior, voi esipolviin ilmestyä myös Serlachius-suku, jonka kantaisä on Daniel Williamsson/Wellamsson Ruotsissa.

Nicolaus Lindormin kolmas puoliso Margareta Danielintytär oli todistetusti Serlachius-suvun kantaisän ja tämän puolison Gertrud Andersintyttären (Lotte Reenpään mukaan Lapinjärven kirkkoherran tyttären) tytär, vrt. Reenpään artikkeli Pieniä löytöjä - Små fynd. Serlachius - Lindormi, Genos 49(1978), s. 85, http://www.genealogia.fi/genos/49/49_85a.htm.


Onkin melko luontevaa olettaa, että hän kuului samaan riikinruotsalaiseen Bock-Hircinius-sukuun, kuin Stiernhoffitki varinkin kun ottaa huomioon mainitsemani Christina Siternhoffin viipurilaisen avion Johan Serlachiuksen kanssa ja muut syntyneet aviolinkit & kummiudet, jotka jo ovat tulleet esille.

Myös Nicolaus Lindormin toisen Margareta-nimisen tyttären kanssa aviossa ollut kirkkoherra Jakob Ursinus oli tullut Kerimäeltä asti todistajaksi Fabian Fabianinpoika Nirkon kastetilaisuuteen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556019. Otaksun, että hänet pyydettiin kummiksi lapsen isän langon ominaisuudessa.

Myös kirkkoherrat Johan Serlachius ja Fabian Nirkko puolisoineen olivat nähdäkseni ns. aviosukulaisia, sillä jälkimmäisen veli Isak Nirkkohan, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2615, oli naimisissa Johan Serlachiuksen Kristina-sisaren kanssa.

[Fabian Fabianinpoika Nirkko oli Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Puumalan komppanian kersantti kadotessaan 1719 Norjan sotaretken aikana tuntureille (Wirilander). Abraham Jöraninpoika Nirkon miespuolisista jälkeläisistä oli tämän jälkeen elossa vain Carolus Nirkko, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5075, joka menehtyi 1731.]

Terveisin,

[Giösling]

Nicolaus Lindormin kolmas puoliso Margareta Danielintytär oli todistetusti Serlachius-suvun kantaisän ja tämän puolison Gertrud Andersintyttären (Lotte Reenpään mukaan Lapinjärven kirkkoherran tyttären) tytär, vrt. Reenpään artikkeli Pieniä löytöjä - Små fynd. Serlachius - Lindormi, Genos 49(1978), s. 85, http://www.genealogia.fi/genos/49/49_85a.htm.



Myös Nicolaus Lindormin toisen Margareta-nimisen tyttären kanssa aviossa ollut kirkkoherra Jakob Ursinus oli tullut Kerimäeltä asti todistajaksi Fabian Fabianinpoika Nirkon kastetilaisuuteen, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556019. Otaksun, että hänet pyydettiin kummiksi lapsen isän langon ominaisuudessa.

Myös kirkkoherrat Johan Serlachius ja Fabian Nirkko puolisoineen olivat nähdäkseni ns. aviosukulaisia, sillä jälkimmäisen veli Isak Nirkkohan, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2615, oli naimisissa Johan Serlachiuksen Kristina-sisaren kanssa.

[Fabian Fabianinpoika Nirkko oli Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin Puumalan komppanian kersantti kadotessaan 1719 Norjan sotaretken aikana tuntureille (Wirilander). Abraham Jöraninpoika Nirkon miespuolisista jälkeläisistä oli tämän jälkeen elossa vain Carolus Nirkko, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5075, joka menehtyi 1731.]

Terveisin,

Nicolaus Lindormin 3. puolison Margareta Danielsdr kuulumista Serlachius-
sukuun ei kukaan ole epäillytkään.

Se oliko hän myös Margareta Lidormian äiti, kuten Luther esittää, on kyseenalaistettu.

Olen mielestäni kyllin selvästi tuonut esille sen, ettei Margareta Lindormia
voinut olla em. parin lapsi, vaan hänen isänsä oli Nicolaus Nicolai Lindormi(s. 1652 ja elossa viela 1672), jonka vanhemmat olivat Nicolaus Lindormi vanhempi ja tämän puoliso Merta Reijer (Reiher). Heidät oli vihitty
Helsingissä 24.6.1651.

Margareta Lindromian esipolvet vaihtuvat Serlachiuksesta Merta Reiherin takaisiin esipolviin jälkimmäisessä tapauksessa.

[Bodniemi37]

Se oliko hän myös Margareta Lidormian äiti, kuten Luther esittää, on kyseenalaistettu.

Olen mielestäni kyllin selvästi tuonut esille sen, ettei Margareta Lindormia
voinut olla em. parin lapsi, vaan hänen isänsä oli Nicolaus Nicolai Lindormi(s. 1652 ja elossa viela 1672), jonka vanhemmat olivat Nicolaus Lindormi vanhempi ja tämän puoliso Merta Reijer (Reiher). Heidät oli vihitty
Helsingissä 24.6.1651.


Olen toki lukenut kirjoituksesi. Reihereita ei näkynyt Fabian Nirkon Uukuniemellä (Kesälahdella) kastettujen lasten (4) kummeina.

18.7.1697 kastetun, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556031, Johan-pojan kummit saattavat kiinnostaa muitakin sukututkijoita: Kirkkoherra Serlachius, hopmanni Salomon Enberg, mons: Näglick (amtmanni, inspehtori, vuokrasi tai osti Kesälahden pappilan Margareta Lindormialta/Luther et al.), matroonat Margareta Hermigier eli Fabian Nirkon sisarpuoli, Margareta Andersintytär (jota en nyt tunnista) ja Brun Olofinpojan eli ilmeisesti eteläsavolaisen Brunou-suvun kantaisän puoliso. Johan Nirkon myöhemmistä vaiheista minulla ei ole tietoa. Hän todennäköisesti kuoli lapsena.

Itä-Suomen tuomiokirjakortistossa Nicolaus Nicolai mainitaan näemmä vain kerran, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1914447, Pyhtään ja Lapinjärven käräjät 4.–5.1.1672 f. 308, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=971: "(Insinuerade Pether Kupert ehn uthaf Sahl: Magistrj Nicolaj Lindormj Arffwingar, som ähre Canutus Munselius, Jacobus Vrsinus, Hustro Catharina Nielssd:r och Nicolaus Nicolaj Lindormj wprättat förlijkningz skrifft emellan them och deras Respective Modher och Stiufmodher Hustro Margretha Danielsd:r daterat den 23 Junij 1671)".

Kiinnostavaa oli myös huomata, että Couper(t)-suvun kantaisäkin oli jo tuolloin Pyhtäällä.

Nicolaus Lindormilla oli hämmentävästi myös kaksi Katarina-nimistä tytärtä, tosin heistä toisella oli kaksoisnimi Katarina Elisabet (äiti Margareta Danielintytär). Vanhempi Katarina oli naimisissa Kymin kirkkoherran Johan Florinuksen kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=959. Häntäkin nimitetään tuomiokirjakortistossa Margaretaksi (tuomiokirjaa en etsinyt esille), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1914448.

Ja Katarina Elisabethan oli naimisissa kahdesti, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1313, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2798.

Terveisin,

[Giösling]

Olen toki lukenut kirjoituksesi. Reihereita ei näkynyt Fabian Nirkon Uukuniemellä (Kesälahdella) kastettujen lasten (4) kummeina.

18.7.1697 kastetun, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6556031, Johan-pojan kummit saattavat kiinnostaa muitakin sukututkijoita: Kirkkoherra Serlachius, hopmanni Salomon Enberg, mons: Näglick (amtmanni, inspehtori, vuokrasi tai osti Kesälahden pappilan Margareta Lindormialta/Luther et al.), matroonat Margareta Hermigier eli Fabian Nirkon sisarpuoli, Margareta Andersintytär (jota en nyt tunnista) ja Brun Olofinpojan eli ilmeisesti eteläsavolaisen Brunou-suvun kantaisän puoliso. Johan Nirkon myöhemmistä vaiheista minulla ei ole tietoa. Hän todennäköisesti kuoli lapsena.

Itä-Suomen tuomiokirjakortistossa Nicolaus Nicolai mainitaan näemmä vain kerran, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1914447, Pyhtään ja Lapinjärven käräjät 4.–5.1.1672 f. 308, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=971: "(Insinuerade Pether Kupert ehn uthaf Sahl: Magistrj Nicolaj Lindormj Arffwingar, som ähre Canutus Munselius, Jacobus Vrsinus, Hustro Catharina Nielssd:r och Nicolaus Nicolaj Lindormj wprättat förlijkningz skrifft emellan them och deras Respective Modher och Stiufmodher Hustro Margretha Danielsd:r daterat den 23 Junij 1671)".

Kiinnostavaa oli myös huomata, että Couper(t)-suvun kantaisäkin oli jo tuolloin Pyhtäällä.

Nicolaus Lindormilla oli hämmentävästi myös kaksi Katarina-nimistä tytärtä, tosin heistä toisella oli kaksoisnimi Katarina Elisabet (äiti Margareta Danielintytär). Vanhempi Katarina oli naimisissa Kymin kirkkoherran Johan Florinuksen kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=959. Häntäkin nimitetään tuomiokirjakortistossa Margaretaksi (tuomiokirjaa en etsinyt esille), http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1914448.

Ja Katarina Elisabethan oli naimisissa kahdesti, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1313, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2798.



Kiitos kummeista.

Kirkkoherra Serlachiuksella tarkoitetaan ilmeisesti Pernajan pastorina toiminutta Petrus Serlachiusta, Margareta Danielsdr veljenpoikaa, joka "sattumalta" oli sen Johan Serlachiuksen veli, joka nai RUOTSALAISTA Hircinius-sukua olevan Christina Stiernhoffin. Sama Petrus-kummi oli myös sen Birta Magnusdotterin lanko, jonka vanhemmat olivat Magnus (Måns) Laurentii ja Birta Kinninmundt, kuten jo aiemmin teksteissäni on tullut esille.

"Hämmentävästi" mainitsemistasi maisteri Nikolai Lindormin perijöistä puuttuu tyystin tuo toinen Margareta Lindormia, joka etuja, alaikäinen kun oletetusti oli, olisi tullut holhoojan valvoa. Eipä siellä näy myöskään kahta Katariinaa, tai edustajaansa, vain yksi sattuu silmiini ("hustro Catharina Nielssd:r"). Onhan siellä sentään Nikolai nuorempi, ilahduttavasti elossa!

[Bodniemi37]

Kirkkoherra Serlachiuksella tarkoitetaan ilmeisesti Pernajan pastorina toiminutta Petrus Serlachiusta,

Pahoittelen etunimen poisjättämistä: Brita Magnuksentyttären kansssa 29.7.1696 vihitty Käkisalmen ja Vpl Pyhäjärven kirkkoherra Johan Serlachius, jota linkin alta löytyvässä alkuperäismerkinnässä tituleerataan rovastiksi ja maisteriksi, oli läsnä kastetilaisuudessa.


"Hämmentävästi" mainitsemistasi maisteri Nikolai Lindormin perijöistä puuttuu tyystin tuo toinen Margareta Lindormia, joka etuja, alaikäinen kun oletetusti oli, olisi tullut holhoojan valvoa. Eipä siellä näy myöskään kahta Katariinaa, tai edustajaansa, vain yksi sattuu silmiini ("hustro Catharina Nielssd:r"). Onhan siellä sentään Nikolai nuorempi, ilahduttavasti elossa!

Käräjäpöytäkirja on vuodelta 1672, joten 14.2.1660 Nicolaus Lindormin kanssa vihityn Margareta Danielintyttären kaikki lapset olivat väistämättä tuolloin alaikäisiä. Katarina Elisabetin syntymäajaksi olen merkinnyt 1662, mikä saattaa olla silkkaa arvelua. Alaikäisten lasten holhoojan mainitsematta jättäminen ihmetyttää minuakin.

Ylioppilasmatrikkelissa on maininta, että Gertrud Lindormia oli kahdesti aviossa ja että hänen ensimmäinen puolisonsa oli 1671 kuollut Knut Munselius. Helsingin trviaalikoulun konrehtorin Fabian Gudsaeuksen ja Gertrud Lindormian ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi käsittääkseni jo 20.7.1675, joten hän olisi avioitunut alle 15-vuotiaana, mikäli Margareta Danielintytär olisi ollut hänen äitinsä, kuten Luther arvelee. Kallistun uskomaan, että Gertrud oli Nicolaus Lindormin ja hänen ensimmäisen puolisonsa tytär.

Terveisin,

[Giösling]

Kiitos, aina vain paranee! Nythän ollaan suoraan ketjun (Astrenius) sydämessä ja suorastaan kiinni Ruotsin Stiernhoffeissakin!

Kertaan vielä kerran, että kummina esiintyvä Johan Serlachius oli naimisissa kolmasti:

1) RUOTSIN Hircinus-Stiernhoff-sukuun kuuluvan Christina Stiernhoffin kanssa. Vihitty 16.12.1688 Viipurissa (Elgenstierna)

2)Brita Magnusdotterin kanssa (vanhemmat Magnus (Måns) Laurentii Norcopensus (mahdollisesti sama, joka ensiaviossaan olisi ollut naimisissa Anna Ericsdr Alftanan kanssa) ja Brita Kinninmundt, joka toisessa aviossaan oli naimisissa RUOTSIN Georg Hircinus nob. Stiernhoffin kanssa.

3) Maria Laurbechian kanssa

Jos joku vielä väittää, ettei Leppävirran Anders Fabian Hirsinillä ole tekemistä Ruotsin
Hircinius-Stiernhoffin kanssa ja ettei näiden kahden Hircinius-Hirsin suvun välillä ole sukuyhteyttä, täytyy kyseessä olla jonkin moinen lukihäiriö (josta "krempasta" kyllä, iän myötä, itsekin tavan takaa kärsin).

Nicolaus Lindormin perijöitä silmäillessä, joutuu totemaan, ettei myöskään Arvid Erici Sorthanuksen puolisoa Petronella Lindormiaa, tai Fabian Gudzeuksen vaimoa näy mailla, eikä halmeilla! Liian monta aukkoa!

Samannimisiksi (samat etunimet) väitety lapset ja nämä muut puuttuvat nimet johtavat päättelemään, että Nicolaus Lindormilla on ollut samaa sukunimeä käyttänyt veli, jonka "piikkiin" tuplanimiset ja esim. Petronella joutaisivat. Onko muita selityksiä?

[Bodniemi37]

Nicolaus Lindormin perijöitä silmäillessä, joutuu totemaan, ettei myöskään Arvid Erici Sorthanuksen puolisoa Petronella Lindormiaa, tai Fabian Gudzeuksen vaimoa näy mailla, eikä halmeilla! Liian monta aukkoa!

Samannimisiksi (samat etunimet) väitety lapset ja nämä muut puuttuvat nimet johtavat päättelemään, että Nicolaus Lindormilla on ollut samaa sukunimeä käyttänyt veli, jonka "piikkiin" tuplanimiset ja esim. Petronella joutaisivat. Onko muita selityksiä?

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Gertrud Lindormian puoliso 1:o oli Knut Munselius, joka kuoli 14.9.1671, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1952. Gertrud avioitui tämän jälkeen Fabian Gudsaeuksen kanssa noin 1673. Munselius toimi Kymin tuomiokunnan lainlukijana 1665–66, jolloin hän ilmeisesti avioitui Gertrud Lindormian kanssa, jonka on täytynyt olla tuolloin ainakin 15-vuotias, mikä oli ymmärtääkseni siihen aikaan tyttöjen alin avioitumisikä. Gertrud oli siis syntynyt arviolta vuoden 1640 kieppeillä, joten hänen äitinsä on täytynyt olla Nicolaus Lindormin puoliso 1:o.

Margareta Danielintyttären piikkiin jäisivät tällöin - mikäli olen lukenut oikein Lutherin tekstiä :) - isän kuoleman aikaan elossa olleet (ja käräjien aikaan kovin alaikäiset) nimeltä tunnetut tyttäret Elisabet (Maria?), jonka nimenä ylioppilasmatrikkelissa on Katarina Elisabet, noin 1665 (ehkä) syntynyt Petronella ja kaksi muutakin tytärtä, joista toinen saattoi olla Fabian Nirkon Margareta-puoliso: "Nicolaus och Margareta fick fem döttrar, av vilka fyra levde "små och omyndiga" vid faderns död."

Terveisin,

[Benedictus]

Palaan vielä ketjun alkuvaiheissa esille tulleeseen Anna Eriksdr Alftanan puolisoon, Måns (Magnus) Larssoniin, joka esiintyy toistaiseksi
tunnetuissa suomalaislähteissä vain kerran; Taivassalon vuoden 1664 käräjien protokollassa. Hänet kirjataan tuolloin Anna Eriksdr
(Alftana) puolisoksi tittelillä: “ombudsmannen hos salig Wulfenklou”.

On yleisesti hyväksytty, että edesmennyt “Wulfenklou” on itseasiassa yhdenmukainen Henrik Wulfin, tukholmalaisen raatimiehen kanssa, joka oli tullut ansioistaan aateloiduksi Ulfvenklou-nimellä 1.5.1654 ja sitten siirtynyt ajasta iäisyytteen 1.1.1661 – kolme vuotta ennen Taivassalon käräjiä.

Mihin hävisivät Anna Ericsdr Alftana ja puolisonsa Magnus Larsson Taivassalon perinnonjaon jälkeen?

Käydyissä keskusteluissa on oletettu, että Magnus Larsson olisi ollut Ulfvenkloun asiamies ja edunvalvoja Suomessa. Mutta sitä hän tuskin on voinut olla enää vuonna 1664, yli kolme vuotta Ulfvenkloun kuoleman jälkeen!

Onkin ehkä luonnollisempaa olettaa, että käräjillä Månsille annettu titteli viitaakin tuolloin Tukholmassa meneillä olleeseen pesänselvitykseen ja “hos salig Wulfenklou”, näinmuodoin Ulfvenkloun perikuntaan.

Miksi käräjäkirjuri on katsonut aiheelliseksi korostaa juuri tätä linkkiä? Eikö Magnusilla ollut parempaa titteliä?

1642/43 Magnus Larsson Magnus Laurentii, Ostrogotus 311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=311). Kotoisin Itä-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 1642/43. Ylioppilas Greifswaldissa 5.9.1645 Magnus Laurentii, Keimoborinus Ostrogothus. Respondentti Greifswaldissa 11.1647 Cheimoporinus, pr. lainopin prof. Francisc. Stypmann. — Svean hovioikeuden kanneviskaali 1655, hovioikeudenasessori 1658, samalla Jönåkerin, Hölön ja Hölebon kihlakuntien tuomari 1666. † 1674.
Pso: Brita Kinninmundt tämän 1. avioliitossa († 1700).
Lanko: vuorineuvos Robert Kinninmundt 1493 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1493) (yo 1661, † 1720

Måns on siis kotoisin Itä-Götanmaalta ja kun viitteitä katsoo tarkemmin siellä seisoo “Magnus Laurentii Norcopensus”, joka viittaa norrköpingiläiseen syntyperään.

Sattumaltako vain; sekä Anrep, että Elgenstierna johtavat vapaaherrojen Lars Larsson Eldstiernan ja Samuel Larsson Stierneldin Lars-isän juuri tuohon kaupunkiin (Norrköping) poikien sytymän aikoihin. Larsin isä taas oli - kuten mainittua - Anrepin mukaan prinssi Gustaf Eriksson. Elgenstierna puolestaan häilyy kahden Larsin (Björnsson/Nilsson) välillä löytämättä vakuuttavia todisteita kummallekaan patronyymille. Onko Magnus Larsson kolmas veljes tähän sarjaan ? - olen kysynyt.

Tähän mahdollisuuteen viittaavat lukuisat aviot Norcopensuksen ympärillä, ei vähiten Ulfvenkloun Eva-lesken, hänhän olisi täten Magnuksen käly (veljen vaimo) kolmannessa ja viimeisessä aviossaan.

Vuonna 1642 “Norcopensus” on yllättäen Turussa ylioppilaana? Miksi Turku? Tapasiko hän tuolloin Annan, kolmea vuotta aiemmin kuolleen kaupungin katedraalikoulun ex-lehtorin, Ericus Ericin, tyttären?

Magnusin matka jatkuu matrikkelin mukaisesti Greifswaldiin Saksaan, jossa hänet tavataan respondenttina marraskuussa 1647. Viimeistään vuonna 1655 hän on jo Svean hovioikeuden kanneviskaalina Tukholmassa . Oliko kotimatka käynyt Turun kautta? Olisiko mukaan tarttunut vaimo Anna Eriksdr Alftana, jonka etua sitten ajettiin perinnönjaossa Taivassalossa kesällä ja syksyllä vuonna 1664?

Hypoteettisesti voidaan olettaa Anna Eriksdr Alftanan kuolleen Tukholmassa 1660-luvun lopussa, jonka jälkeen asessori Magnus nai HY:n matrikkelinkin tunteman Brita Kinninmundtin. Magnus ilmoiteaan kuolleeksi vuonna 1674 (Elgenstierna).

Anrep ilmoittaa Eldstierna/Stierneld/Norcopius?-poikien äidin (Brita Hansdr Törnros) suvuksi?
MIHIN VÄLIIN SOPISI ALLA OLEVA MÅNSDR UTTER, JONKA ISOISÄ OLI EERIKIN SIHTEERI JA ENO MÅNS PALM.
HUOMIOIDEN, ETTÄ JÄRVENTAAN EMÄNTÄ JULIANA MÅNSDR OLI PALM, KUTEN ISRAEL ALFTANUKSEN SISARENTYTÄR SUSANNA PALM JA KOLMASKIN MÅNSDR?

TÄMÄ JULIANAN NIMI EDELLYTTÄISI, ETTÄ ISÅ ON PALM.

. N.N. Månsdotter Utter #3711, född före 1567. Håkan Skogsjö, Mariehamn, anger i sin utredning från år 2002 om släkten Strömstedt att hennes far skulle vara Måns Persson som var bosatt i Ytterby, Jomala sn. Hennes son Jakob Larsson anges dock vara född 1585, vilket betyder att modern N.N. Månsdotter skulle ha varit född före 1565. Detta passar inte åldersmässigt i hop med den äldre Utter-släktgrenens Måns Persson (#2906) som var född ca 1500. Åldersmässigt kunde N.N. Månsdotter vara syster till den yngre Utter-släktgrenens kända arkivsekreteraren och genealogen Per Månsson Utter (#3745). Några uppgifter om att han skulle ha haft en syster har jag dock inte stött på. En möjlighet är att hon är dotter till förstnämnda Måns Perssons (#2906) sonson, sekreterare hos Erik XIV, Måns Persson (#2902). I denna släktutredning har detta antagande gjorts.
Hon gifte sig med Lars #3712.

Barn:
12. i. Jakob Larsson #3713 född 1585.

10. Clara Erici Utter #1075, född ca 1590 i Finström Bastö, död 1651. Hon levde 1639, men var död senast år 1651. Hennes härstamning finner vi på Åland, där hennes farfar Per Månsson (Utter) hade ägt Bastö herrgård i Finström. Han hade ärvt gården av sin moders syster Brita Nilsdotter. Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare. Claras son, Åbo borgmästare Nils Arvidsson Lietzén, framförde skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö. Affären kallade han för ett förhandsarv och önskade därmed uppenbart att omintetgöra försäljningen. Besväret föranledde dock inga ändringar i frågan. (enligt Genos 1993:1).

"Befallningsman" Måns Larsson oli ensimmäisen kerran mainittu Claes Brennerin lapsen holhoojana maaliskuussa 1674 ja eri oikeuden käsittelykertojen jälkeen kuolleena holhousasian käsittelyssä heinäkuussa 1676.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=1189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1189)

Lokalahden Tammistossa oli merkitty ensimmäisen kerran vuonna 1676 Måns Larssonin leski Anna.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101

Lienee mahdollista, että kyseessä on sama Måns Larsson, sillä Israel Aftanus oli kauppasuhteessa Tammisto Erich Peerssonin kanssa:


Ajatus, että Måns Larsson olisi Tukholmassa tai muualla on sinänsä ajateltava, sillä hylkilaxin Månssia ei löydy oikein mistään. Luulisi ombusmanin olevan aika näkyvä henkilö.
Voitaisiin ajatella,että jos Måns Larsson on sama kuin Magnus Larsson, niin selittyisi poissa olo.
Toisaalta, miksi korkeaa virkamiestä ei kutsuta arvonimillään vaan ombusmaniksi ja Ulfenkloun lisäkkeellä. Oliko hän mahdollisestiWulfenkloun pääpesänselvittäjä, se selittäisi maininnan, sillä pesä taisi olla todella varakas.
Jos hänellä oli myös jokin sukusuhde niin asia selittyisi.
oleskelu Hylkilaxissa voisi olla Suomen omaisuuden selvittelyyn liittyvää, sillä Wulfenkloun hallussa oli täälläkin runsaasti kiintöistöjä.

Samaanaikaan sattunut vaimon äidin pesänselvitys meni samalla kertaa.

Voisi ajatella, että myöhemmin 1674 tullut holhousasia oli suvun sisäinen asia, jossa lakioppinut sukulainen tietysti otettiin mukaan.
Månsista käytetty befalningsman on taas nimikkeenä niin monipuolinen,että siihen mahtuu vaikka mitä ammattia.

Måns Larssonin ja Magnus Larssonin kuolemat ajoittuvat samaan ajanjaksoon, mikä voi tukea asiaa.

Tämän tasoisen miehen tytär olisi varmaankin lookisempi valinta Frisiuksen miniäksi, kuin jokin vuokratilallinen asioitsija.
Frisiukset naivat rahaa ja valtaa, Jos Magnus Larsson olisi julianan isä, niin ehto täyttyisi hyvin, ja se selittäisi myös Isak Erikssonin poikien kouluttamisen varat Ruotsissa isonvihan aikaan.

[Giösling]

Quote (Benedictus):

Ajatus, että Måns Larsson olisi Tukholmassa tai muualla on sinänsä ajateltava, sillä hylkilaxin Månssia ei löydy oikein mistään. Luulisi ombusmanin olevan aika näkyvä henkilö.
Voitaisiin ajatella,että jos Måns Larsson on sama kuin Magnus Larsson, niin selittyisi poissa olo.
Toisaalta, miksi korkeaa virkamiestä ei kutsuta arvonimillään vaan ombusmaniksi ja Ulfenkloun lisäkkeellä. Oliko hän mahdollisestiWulfenkloun pääpesänselvittäjä, se selittäisi maininnan, sillä pesä taisi olla todella varakas.
Jos hänellä oli myös jokin sukusuhde niin asia selittyisi.
oleskelu Hylkilaxissa voisi olla Suomen omaisuuden selvittelyyn liittyvää, sillä Wulfenkloun hallussa oli täälläkin runsaasti kiintöistöjä.

Unquote

Juuri näin. Anna Ericsd Alftanan puolisosta tiedämme varmuudella vain, että hän oli nimeltää Måns (Magnus) Larsson (Laurentii) ja että hän vuonna 1664 oli EDESMENNEEN Wulfenklon (Ulfvenklou) ombudsman s.o. kuolinpesän asianhoitaja. Missään ei sanota, että hän olisi ombudsman juuri Suomessa. Kaikki muu on spekulaatiota, toistaiseksi.

Varmuudella hän kuitenkin edusti tuonna vuonna KUOLINPESAA, sillä Henrik Wulf nob. Ulfvenklou oli kuollut jo 1.1.1661.

Minusta olisi tähdellistä takertua juuri titteliin.

Oliko annetulla tittelillä jokin relevanssi Taivassalon perinnönjakoon, kun se tuossa muodossa kirjattiin Taivassalon
käräjäprotokollaan?

Tiedämme Ulfvenkloun olleen urallaan alunperin kauppamies Tukholmassa, sittemmin sen raatimies ja legaatti Venäjällä.

Oliko hänellä esim. maaomaisuuksia Suomessa? Rälssimaita en ainakaan löydä hänelle Ramsaysta. Kauppasuhteita varmaankin.

Anna Ericsdr Alftana ei Taivassalon perinnönjaon jälkeen tule missään dokumentoidusti esille Suomessa (en ainakaan Lindhin mukaan), ei myöskään Måns Larsson mainitulla tittelillä. Mutta onko dokumentit jo loppuuntongittu? Kuoliko Anna Ruotsissa?

Tämä Måns Larsson ei välttämättä ole edes nimismies Måns, vaikka holhoussuhde Brenneruksiin houkuttelee niin päättelemään.

Helpoin ratkaisu ei aina ole se lopullinen oikea.

[Giösling]

Pahoittelen etunimen poisjättämistä: Brita Magnuksentyttären kansssa 29.7.1696 vihitty Käkisalmen ja Vpl Pyhäjärven kirkkoherra Johan Serlachius, jota linkin alta löytyvässä alkuperäismerkinnässä tituleerataan rovastiksi ja maisteriksi, oli läsnä kastetilaisuudessa.



Käräjäpöytäkirja on vuodelta 1672, joten 14.2.1660 Nicolaus Lindormin kanssa vihityn Margareta Danielintyttären kaikki lapset olivat väistämättä tuolloin alaikäisiä. Katarina Elisabetin syntymäajaksi olen merkinnyt 1662, mikä saattaa olla silkkaa arvelua. Alaikäisten lasten holhoojan mainitsematta jättäminen ihmetyttää minuakin.

Ylioppilasmatrikkelissa on maininta, että Gertrud Lindormia oli kahdesti aviossa ja että hänen ensimmäinen puolisonsa oli 1671 kuollut Knut Munselius. Helsingin trviaalikoulun konrehtorin Fabian Gudsaeuksen ja Gertrud Lindormian ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi käsittääkseni jo 20.7.1675, joten hän olisi avioitunut alle 15-vuotiaana, mikäli Margareta Danielintytär olisi ollut hänen äitinsä, kuten Luther arvelee. Kallistun uskomaan, että Gertrud oli Nicolaus Lindormin ja hänen ensimmäisen puolisonsa tytär.

Terveisin,

Minusta Nicolaus Lindormin lapsilista ei ole lähestulkoonkaan selvä ja loppuunkuulutettu.

Lainatun tuomiokirjaotteen perusteella lapsia olisi ollut vain neljä:

Insinuerade Pether Kupert ehn uthaf Sahl: Magistrj Nicolaj Lindormj Arffwingar, som ähre Canutus Munselius, Jacobus Vrsinus, Hustro Catharina Nielssd:r och Nicolaus Nicolaj Lindormj wprättat förlijkningz skrifft emellan them och deras Respective Modher och Stiufmodher Hustro Margretha Danielsd:r daterat den 23 Junij 1671)".

Eli:

-N/N Lindormia, jota edusti puolisonsa Canutus Munselius, hiukan ennen kuolemaansa 14.9.1671. Vaimon nimeä emme varmuudella tiedä.

-Margareta Lindormia, jota edusti puolisonsa Jacobus Ursinus

-Hustro Catharina Nielsdr, joka tittelistään päätellen oli nainut "ei-säätyläisen"

-Nicolaus Nicolai, ainoa poika.

Siinä se! Riittääpä ihmettelemistä..

[Giösling]

Siirränpä nyt Agricolan Emerentia Tott-ketjusta Anrepin käsityksen
Stierneld/Eldstierna-suvun juuresta ja sen perään Elegenstiernan
huomattavasti hapuilevamman...

Tuo Törnroos-nimi voisi antaa aihetta lisätutkimuksiin, kuten tietysti vapaaherrojen tausta kokonaisuutenakin. Nykyinen "status quo" ei tyydytä!

Quote:

Ruotsalaisen genealogian uranuurtajana mainetta ja kiitosta niittäneen Johan Gabriel Anrepin (1821-1907) pääteos, v. 1858 painettu Svenska adelns ättartaflor, on nyt saapunut Riadiin.

Tässä ketjussa näkyvästi esillä olleen prinssi Gustaf Erikssonin henkilöhistoriaa Anrep käsittelee vapaaherrallisen Eldstierna (Eldstjerna)-suvun taulussa 1. Teksti kuuluu seuraavasti:

“Prins Gustaf (Konung Erik XIV:s och Drottning Catharina Månsdotters son) f. 1568 28/2 på Stockholms slot, d. 1607 22/2 i Cazin i Ryssland. Högst berömvärd, såsom Svensk Kronoarfvinge, medborgsman, menniska och lärd; tillgifven katholska religionen; nekade att taga en Rysk Prinsessa till gemål; grufligt fängslad. - Skall med Brita Karth, hvilken - enligt en hennes egenhändiga anteckning i en tysk , andelig bok, den hon fått af Drottning Catharina Månsdotter och gifvit åt sin äldsta son , Laurentius, och som sedermera förvarades bland hennes sonsons sonssons sons Öfver-Kammarherrens Frih. Adolph Ludv. Stjernelds boksamling – varit Prinsens älskarinna, haft fyra barn, nemligen tre söner Laurentius, Eric och Carl Gustaf, hvilka båda sistnämnda dogo ogifta, samt en dotter, Catharina Sigrid, som uppfostrades hos en Furstinna Sapicha.

Son:

Laurentius Karthetskij Eldh, f. 1586 1/9 i Tropau i Schlesien; En rask krigsman i yngre åren, d. 1660 12/5 i Norrköping och begrafven i stadskyrkan derst. Han och hans syskon fingo af sin fader ett svart, brinnande berg i guldfält till vapen , hvilken sedmera af Tyska Kejsaren Rudolph II förbättrades med gyllene vasar i svart fält; blef uppfostrad i lutherska läran hos sin farmoder, Drottning Catharina Månsdotter, på Ljuxala i Finland; tog en gång i envig med en förnäm Polack hans sabel; var , enligt ett hans bref, år 1657 utrest till Tyskland för att få reda på sin slägts qvarlåtenskap; bodde slutligen i Norrköping. – Gift 1:o 1621 med Brita Törnroos, f. 1596, lefde ännu 1642: dotter af Hans Hansson Törnroos och Brita Bertilsdotter Chanter, till Björnlunda; - 2:o med (namnet ej bekant). Från hans en son, Abraham, härstammade slägten Eldh, som ännu i början af 1800-talet lefde.

Söner:

1. Lars Larsson Eldh, Nobil. och Baron Eldstjerna, f. 1626, d. 1701. Se Tab. 2.

2. Samuel Larsson Eldh, Nobil, Stjerneld, f. 1637, d. 1716, Se adel.ätten Stjerneld, Tab.1.”


Ja heti jatkoksi se, mitä Gustaf Elgenstierna tietää Eldstierna suvun varhaisista vaiheista opuksessaan Svenska adelns ättartavlor (1926):

“Den på riddarhusgenealogien uppgivna härstamningen från prins Gustaf Eriksson Wasa, f. 1568, d. 1607, är högst osannolik. Enligt andra uppgifter var stamfadern torpare i Eldstorpet under säteriet Borg vid Norrköping och skulle i så fall hava hetat Nils, men även detta är mindre troligt. Antagligast hette han Björn (Se Svenska Attartal del 13, sid. 121).

ätten har gemensamt ursprung med adliga och friherrliga ätterna Stierneld, nr 1318 och 236.

Tab. 1

Lars Björnsson (Nilsson?), f. 1586 1/9 (?); fogde på Händelö i Norrköpings landsförsaml. åtminstone från 1643; begr. 1657 8/3. – G. 1621(?) m. Brita Björnsdotter, f. 1596(?), d. 1655. Sönerna antogo namnet Eld (Öä).

Söner:

Lars Larsson Eld, adlad och friherre Eldstierna, f. 1623, d. 1701. Se Tab.2.

Samuel Larsson Eld, adlad Stierneld, f. 1637, d. 1716. Se adl. ätten Stierneld Tab. 1.”


Oikeastaan vain vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan ja veljensä Samuel Larsson Stierneldin tiedot ovat yhteneväiset näiden kahden kunnioitetun sukututkijan ylläesitetyissä selvityksissä. Yksimielisiä herrat ovat myös vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan lasten nimistä (mm. Erik, Sigrid, Christina ja Catharina). Lapset on ristitty toki jo lähes vuosisata ENNEN nyt väärentäjäksi väitetyn vapaaherra Adolph Ludvig Stierneldin syntymää (1755)!

Elgenstierna on harvinaisen hapuileva ja lyhytsanainen antamassaan johdannossa. Ensitaulun hän "koristelee" kysymysmerkein. Miksi hän epäröi? Eikö huippugenealogi ole lainkaan vakuuttunut ulosantamastaan? Onko tutkimus ajautunut “ojasta allikkoon”?


Kuten Alftan-kronikankin kohdalla, joudun kysymään; onko viimeinen sana sanottu?

[Jari Latva-Rasku]

Isak ja Erik Astreniuksen isä Karkun Järventaan rusthollari Isak Eriksson oli katselmuskirjurina jo ennen avioitumistaan vuoden 1680 paikkeilla Juliana Månsdotter Palmin kanssa. Isak palveli samassa rykmentissä Julianan aikaisemman puolison Johannes Frisiuksen vanhimman tunnetun pojan, sotilaspappi Arvid Frisiuksen kanssa. Karkun Järventaan tila oli Arvid Frisiuksen isänperintöä.

Turun ja Porin rvr, 2. kompp. (=Karkun seudun komppania) Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson.

Tässä keskusteluketjussa ei aikaisemmin ole käsitelty Järventaan tilaan liittyviä kummisuhteita Karkussa. Järventaan väki ei ole ollut mikään ahkera kummijoukko, eli kummisuhteilla voi olla tiiviimpi yhteys heihin ja heidän sosiaaliseen piiriinsä.

Kummisuhteista voisi yhteenvetona päätellä, että Isakilla on mahdollisesti ollut Järventaassa asunut äiti, äitipuoli tai puolison äiti. Hän voisi ehkä olla Järventaan henkikirjassa ainoastaan vuonna 1682 mainittu vaimo Brita. Isakilla voisi myös olla Liskin-niminen tytärpuoli, joka ei voine olla nuorena Arvid Frisiuksen kanssa avioituneen Julianan tytär. Kummeina esiintyneet Thomas ja Samuel Simonsson Mäkipää ovat voineet olla Isakin serkkuja tai vastaavia tai sitten Isakin aikaisemman puolison sukulaisia. Sellaista voisi tukea, jos Järventaassa asuisi Isakin Julianaa edeltäneen puolison äiti ja tytär aikaisemmasta avioliitosta.

Ohessa Johan Carvilanderin ja Anna Isaksdotterin lapsen kummeja juuri ennen vuoden 1710 vaihtumista:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681197 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681197)

Kummeina ovat esimerkiksi Elias Simonsson (Aro) ja hänen vaimonsa Juliana Månsdotterin tyttäreksi mainittu Karin Isaksdotter (Astrenia).

Ohessa Erik Isaksson Astreniuksen kummit vappuna 1694.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681184 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681184)

Näyttäisi, että Erik Isaksson Astreniuksen kummit olisivat olleet kapteeni Lauter(bach?)? tyttärensä kanssa, kirkkoherra (Henrik Collinus) puolisonsa kanssa, kappalainen (Jakob Willius) puolisonsa kanssa, herra Erik (apupappi Orenius) ja Mäkipään (kirkkoväärti) Simon (Thomasson) poikansa Samuelin kanssa.

Ohessa Järventaan ratsumiehen Arvidin pojan Johanneksen kummit 10.6.1693.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681183 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681183)

Kummien joukossa mainitaan Jerfventaka Isach med sin Rärsta? Kärsta? (ehkä hustru), och stiufdotter, Liskin, ryttaren Hendrich Isachs?, Anders Koskis landbonde dotter.

Anders Grelsson tuli naapuritalon Kosken lampuodiksi vasta vuonna 1692 ja hänellä oli kummiksi sopiva tytär Margeta.

Mäkipään Samuelin tytär Margetha kastetaan 25.3.1692.

Kummeina mainitaan Henric Collinus, Jerfventaka Moor, Thomas Simonss (Mäkipää?), Brita Caisa Maria följeb? eli voisi tarkoittaa kastetilaisuudessa mukanaharhailevia tytöntaaperoita.

Elias Simonssonin ja Catharina Isakdotterin tytär kastetaan 18.4.1711.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681196 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681196)

Kummeina mainitaan ilmeisesti kastepappi Thomas Kriander, Thomas Simonsson Mäkipää ja hänen puolisonsa Lisa Jöransdotter, vanha eukko Margaretha (ehkä Samuel ja Thomas Simonsson Mäkipään patronyymiltään tuntematon äiti), Johan Mårthensson Carvilander ja Jacob lukkari.

Pystyisikö joku Karkkua paremmin tunteva tulkitsemaan näistä kummisuhteista jotain Astreniusten tarinan ehkäpä päähenkilöön Isak Erikssoniin liittyvää? Erityisen kiinnostavaa on, mitä Mäkipäässä touhuttiin ja mikä yhteys heillä oli Karkun seudun säätyläisiin?

[Giösling]

Tässä vielä suora linkki ketjuun, jossa ovat esillä Isonkyrön Alftan-epitafin
"tuoreimmat löydöt" valokuvien muodossa:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1283&start=60

[Bodniemi37]

-N/N Lindormia, jota edusti puolisonsa Canutus Munselius, hiukan ennen kuolemaansa 14.9.1671. Vaimon nimeä emme varmuudella tiedä.

Once more with...., vaikkei Lindormi-suku olekaan oman tutkimuksemme keskiössä.

Georg Lutherin artikkelissa on Gertrud Lindormian osalta virheellistä tietoa. Fabian Gudsaeuksen ja Gertrud Lindormian ensimmäinen(?) yhteinen lapsi syntyi Helsingissä jo 1675, joten Gertrud ei ole ikänsä puolesta voinut olla Nicolaus Lindormin ja tämän 1660 vihityn kolmannen puolison Margareta Danielintyttären yhteinen lapsi. Entuudestaan tiedämme, että Munseliuksen puoliso oli Lindormin tytär ja että Gudsaeuksen puoliso oli Gertrud Nilsintytär Lindormia. Yrjö Kotivuoren löytämä käräjäpöytäkirja puolestaan osoittaa, että Gertrud Lindormian liitto silloisen Helsingin triviaalikoulun vararehtorin Fabian Gudsaeuksen kanssa ei ollut hänen ensimmäisensä, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1250: "Virolahden käräjät 31.1.1674 f. 65 (Sahl: Lagläsarens Canutj Munselij Successor Her Fabian)."


-Hustro Catharina Nielsdr, joka tittelistään päätellen oli nainut "ei-säätyläisen".

Katarina Lindormia oli Kymin kirkkoherran puoliso, myös käräjäpöytäkirjoissa häntä tituleertaan hustruksi, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=959: "Vehkalahden, Valkealan ja Kymin käräjät 5.–7.9.1678 f. 153 (Kyrckioheerden j Kymmene S:n Wällärde H:r Andreas Agander, huilcken sigh här wedh Tinget igåår infann, och åtskillige Ährender Androg, Meen der hoos Citerat war att Swara fordom Kyrckioheerdenss der Sammastedes Sahl: H:r Johannis Florini Effterlefwerscha dygdesamme H:stro Catharina Nilsdott:r Lindorm...".

Avioparin liitto oli lapseton.

Terveisin,

[Giösling]

Once more with...., vaikkei Lindormi-suku olekaan oman tutkimuksemme keskiössä.

Georg Lutherin artikkelissa on Gertrud Lindormian osalta virheellistä tietoa. Fabian Gudsaeuksen ja Gertrud Lindormian ensimmäinen(?) yhteinen lapsi syntyi Helsingissä jo 1675, joten Gertrud ei ole ikänsä puolesta voinut olla Nicolaus Lindormin ja tämän 1660 vihityn kolmannen puolison Margareta Danielintyttären yhteinen lapsi. Entuudestaan tiedämme, että Munseliuksen puoliso oli Lindormin tytär ja että Gudsaeuksen puoliso oli Gertrud Nilsintytär Lindormia. Yrjö Kotivuoren löytämä käräjäpöytäkirja puolestaan osoittaa, että Gertrud Lindormian liitto silloisen Helsingin triviaalikoulun vararehtorin Fabian Gudsaeuksen kanssa ei ollut hänen ensimmäisensä, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1250: "Virolahden käräjät 31.1.1674 f. 65 (Sahl: Lagläsarens Canutj Munselij Successor Her Fabian)."



Katarina Lindormia oli Kymin kirkkoherran puoliso, myös käräjäpöytäkirjoissa häntä tituleertaan hustruksi, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=959: "Vehkalahden, Valkealan ja Kymin käräjät 5.–7.9.1678 f. 153 (Kyrckioheerden j Kymmene S:n Wällärde H:r Andreas Agander, huilcken sigh här wedh Tinget igåår infann, och åtskillige Ährender Androg, Meen der hoos Citerat war att Swara fordom Kyrckioheerdenss der Sammastedes Sahl: H:r Johannis Florini Effterlefwerscha dygdesamme H:stro Catharina Nilsdott:r Lindorm...".

Avioparin liitto oli lapseton.

Terveisin,

Minusta tässä on vain oletettu, että Munseliuksen seuraaja olisi "perinyt"
myös hänen vaimonsa. Onko konkreettisempaa todistetta?

Huom. tämä Katariina oli "dygdesamme" hustru, ei pelkkä "hustru".
Kysyn vielä kerran; miksi alaikäisiksi väitettyjen Nilsin lapsien etuja
ei valvottu perinnönjaossa? Tämä on erittäin poikkeuksellista ja
antaa aiheen epäillä sellaisten perijöitten olemassaoloa,
tuomiokirjat kun yleensä ovat "se viimeinen sana" sukututkimuksessakin.

[Giösling]

Löysin netistä melko kattavan esityksen Henrik Ulfvenklousta, paremman kuin Elgenstierna antaa:

http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pde8a5fad.html

Tästä käy ilmi, että Henrik omisti Suomessa "Hillkolax"-nimiset tilukset.
Ei ole vaikeaa vetää yhtäläisyysmerkkiä Hylkilahteen, jossa Måns Larsson tiettävästi asui. Måns olisi siis selkeästi Ulfvenkloun "asiainhoitaja" tämän Taivassalon tiluksilla.

Mitä sanoo SAY Hylkilaxin kohdalla? Ehkä kaikki kysymäni on jo tullut esille ketjun mittavassa viestimäärässä. Koska en aktiivisti ole jutustelua seurannut, on tämä tieto vain saattanut mennä kohdaltani "ohi".

Löytyykö parempimuistisia?

[Giösling]

Onpa helppoa tuo SAY:n selailu, ainakin Taivassalossa. Siellä ovat Hukais ja Hylkilax aivan peräkanaa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325958

Huomio kiintyy mm. seuraavaan:

"Henr. Wulfklos säterij något byggt och bruks af hans folk och afwell".

Hylkilahden säteri on siis osin rakennettu ja siellä asusti Wulfvenkloun väkeä - huomionarvoisesti ei kuitenkaan Måns Larsson, joka on voinut majailla pääasiassa Ruotsissa..

Hukaisissa sanotaan:

"Henrik (Alftan) och hans hustru på säterij". Oliko Hukainen siis säteri?
Ainakin sitä viljeli Alftanien puolesta lampuoti tuolloin!

[Bodniemi37]

Löysin netistä melko kattavan esityksen Henrik Ulfvenklousta, paremman kuin Elgenstierna antaa:

http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pde8a5fad.html



Sivuosuma:

Henrik Ulfvenklou vanhemmalla oli myös Margareta-niminen tytär, joka oli naimisissa 1675 Furumarck-nimellä aateloidun Erik Furubomin kanssa [Carpelan, Tor, Furumarck, Ättartavlor, Band I. Helsingfors 1954 ja Stierncrantz, Ättartavlor, Band III, Helsingfors 1965].

Avioparin tyttärentytär Sara Juliana Stierncrantz avioitui rykmentinsaarnaaja Ericus Caroli Hordeliuksen leskenä noin 1711 Hämeen läänin jalkaväkirykmentin kapteeniksi 1711 ylenneen Henrik Boismanin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4413, kanssa. Viimeksi mainitun äiti Katarina Hermigier oli Uukuniemen ja Kesälahden (lopulta Jaakkiman) kirkkoherran Fabian Nirkon velipuolen, Sakkolan kirkkoherraksi Viipurin kautta päätyneen Gabriel Sigfridi Hermgierin ja tämän jälkimmäisen puolison Magdalena von Borgenin tytär [Luther, Georg, Boisman. Släktbok. Ny följd. IV:1-2 (2009)]. Sakkolassa sijainneiden kruununtilojen vuokraajan Jakob Boismanin puoliso ei siis ollut kotoisin Vehkalahdelta, kuten vanhemmassa sukukirjallisuudessa ja muistaakseni Vehkalahden historiassakin esitetään. Georg Luther on löytänyt tiedon Katarinan perhetaustasta Viipurin raastuvanoikeuden pöytäkirjasta (11.6.1692). Ylioppilasmatrikkelista tieto Gabriel Sigfridin ylioppilasvävystä näyttää vielä puuttuvan :), http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Minusta tässä on vain oletettu, että Munseliuksen seuraaja olisi "perinyt"
myös hänen vaimonsa. Onko konkreettisempaa todistetta?


Käräjäjutun toinen osapuoli oli yllättäen turkulainen kauppias Barthold Festing (pso Elin Jockimintytär Schultz), http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2677 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2677), jollen käräjäkirjurin koukeroita ihan virheellisesti tulkitse. Voi olla, että asia oli ollut esillä aiemmillakin käräjillä, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3775895 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3775895) (aukeaman oikealla puolella). Vuoden 1674 käräjäsetin lopusta saattaa löytyä selkeä henkilö- ja asiahakemistokin.

Avioparin Festing et Schultz tyttärenpoika oli naimisissa Ebba Margareta Weckströmin kanssa, jonka sukutaustasta keskusteltiin tällä foorumilla runsas vuosi sitten, http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=60211&postcount=5 (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=60211&postcount=5).

Terveisin,

[Benedictus]

Tässä yhteen vetoa Wulfenklun tiloista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325958
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325981
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325996
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326004
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326007
-sivulla myös herr Claudiuksen entinen tila

Tässä pikaisesti Taivassalosta etsityt tilat.Näyttäisi, että kaikki kyseiset tilat ovat olleet lorenz v. der Linderin. Onkohan muualla suomessa paljonkin muita tiloja?

Kysymys onkin, miksi Lorenz v. der Linderin tilat siirtyvät Henrik Wulfenkloun perillisille, oliko syynä velka joka Wulfenkoun kuoltua kuitattiin kiinteistöillä.

Tämän perusteella todella voidaan ajatella, että Måns Larsson oli tarkastamassa ja järjestämässä perikunnan tilojen hoitoa, asuen Hylkilaxissa.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205142

Lorenz v. der Linderiltä mainitaan tilat ostaneen Henrik Wulfenklou ja niitä omistaa leski.
Onkohan tulkittava, että Henrik on isä Wulfenklou, koska poika käytti nimeä Ulfenklou.

[Giösling]

[quote=Bodniemi37;91891]Sivuosuma:

Henrik Ulfvenklou vanhemmalla oli myös Margareta-niminen tytär, joka oli naimisissa 1675 Furumarck-nimellä aateloidun Erik Furubomin kanssa [Carpelan, Tor, Furumarck, Ättartavlor, Band I. Helsingfors 1954 ja Stierncrantz, Ättartavlor, Band III, Helsingfors 1965].

Avioparin tyttärentytär Sara Juliana Stierncrantz avioitui rykmentinsaarnaaja Ericus Caroli Hordeliuksen leskenä noin 1711 Hämeen läänin jalkaväkirykmentin kapteeniksi 1711 ylenneen Henrik Boismanin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4413, kanssa. Viimeksi mainitun äiti Katarina Hermigier oli Uukuniemen ja Kesälahden (lopulta Jaakkiman) kirkkoherran Fabian Nirkon velipuolen, Sakkolan kirkkoherraksi Viipurin kautta päätyneen Gabriel Sigfridi Hermgierin ja tämän jälkimmäisen puolison Magdalena von Borgenin tytär [Luther, Georg, Boisman. Släktbok. Ny följd. IV:1-2 (2009)]. Sakkolassa sijainneiden kruununtilojen vuokraajan Jakob Boismanin puoliso ei siis ollut kotoisin Vehkalahdelta, kuten vanhemmassa sukukirjallisuudessa ja muistaakseni Vehkalahden historiassakin esitetään. Georg Luther on löytänyt tiedon Katarinan perhetaustasta Viipurin raastuvanoikeuden pöytäkirjasta (11.6.1692). Ylioppilasmatrikkelista tieto Gabriel Sigfridin ylioppilasvävystä näyttää vielä puuttuvan :), http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1222.

Unquote

Tämä Furubom nob. Furumarck-linkki tulikin jo aiemmein ketjussa esille.
Tiedostoltani on puuttunut Sara Juliana Stierncrantzin ensiavio, josta kiitos! Sara Julianan sisar Ingeborg Christina Stierncrantz oli aviossa everstiluutnantti Carl Magnus Reiherin (Reijer) kanssa, ja on näin laskujeni mukaan esiäitini Magdalena Reijerin (puoliso Adam Cariander) käly.

Ovatkohan nämä Hordeliukset sukua sille Lars Hordeelille, jolle Juhana-herttua naitti frillansa Karin Hansdotterin pois alta löydettyään säätyisensä puolison?

Karinilla ja Lars Hordeelilla oli ainakin Anna-niminen tytär, joka nai Hans Mårtensson Boijen.

[Giösling]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205142

Lorenz v. der Linderiltä mainitaan tilat ostaneen Henrik Wulfenklou ja niitä omistaa leski.
Onkohan tulkittava, että Henrik on isä Wulfenklou, koska poika käytti nimeä Ulfenklou.

Mekittävä löytö ja huomio, Benedictus!

Mikään näistä tiloista (paitsi ehkä Hylkilax) ei näytä kuuluneen vuonna 1661 kuolleelle Henrik Wulfille nob. Ulfvenklou, vaan kaikissa on omistajaksi merkitty vuonna 1664 Ulfvenkloun perilliset (perikunta).

Måns Larsson (Magnus Laurentii) oli siis perikunnan puolesta järjestämässä näitä omistusmuutoksia (velkapantti?) , hän oli perikunnan "ombudsman".

Oireellisesti, hypoteesiani ajatellen, tuo omistava leski oli Eva Eggertz, joka sitten vuonna 1668 nai vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan, "ombudmanin" oletetun veljen ja prinssi Gustaf Erikssonin pojanpojan (Anrep).

Mutta kuka oli Lorentz von der Linder; en löydä hänestäkään mainintoja Jully Ramsayn opuksesta?!

[Bodniemi37]

[quote=Bodniemi37;91891]
Ovatkohan nämä Hordeliukset sukua sille Lars Hordeelille, jolle Juhana-herttua naitti frillansa Karin Hansdotterin pois alta löydettyään säätyisensä puolison?

Karinilla ja Lars Hordeelilla oli ainakin Anna-niminen tytär, joka nai Hans Mårtensson Boijen.

Rykmentinsaarnaaja Hordeliuksesta oli puhetta viestiketjussa Wedman-Wedeman, Henrik Johan, k. 1750, vrt. viesti http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=57721&highlight=Christie#post57721.

Erik Hordeliuksella ja Sara Juliana Stierncrantzilla oli 28.9.1701 syntynyt ja Sysmän Olkkolassa 7.11.1785 kuollut Eva Juliana -niminen tytär. Hän oli naimisissa Henrik Boismanin todennäköisen, Karjalassa 1697 syntyneen ja Jurvansalossa 25.5.1752 kuolleen, luutnantiksi ylenneen veljen Reinholdin kanssa. Lutherin artikkelin taulussa 18 (p. 18) Reinhold Boismanin etunimen edessä on kysymysmerkki. Viimeksi mainitulla avioparilla ei näytä olleen lapsia.

Terveisin,

[Giösling]

Etsiessäni lisätietoja Eggertz-suvusta törmäsin nettilinkkiin:

koti.welho.com/mgardber/utter/utter.htm

joka ei avaudu täällä.

Siellä, otsikon "Utters ättlingar" alla, on jotakin Kristina Birgitta Eggertzistä,

mutta mitä? Kuinka hän liittyy Utter-sukuun, josta tässä ketjussa on paljon

ollut puhetta?

[Jari Latva-Rasku]

Etsiessäni lisätietoja Eggertz-suvusta törmäsin nettilinkkiin:

koti.welho.com/mgardber/utter/utter.htm

joka ei avaudu täällä.

Siellä, otsikon "Utters ättlingar" alla, on jotakin Kristina Birgitta Eggertzistä,

mutta mitä? Kuinka hän liittyy Utter-sukuun, josta tässä ketjussa on paljon

ollut puhetta?

Ohessa poiminta Gardbergin artikkelista.

Släkten UTTER
Uppdaterad 29.10.2009

1. Olof Utter #2909, född ca 1420. Släkten Utters stamfader, dvs släktens äldsta nukända medlem. Han var sannolikt född före 1430. Hans sonsons son Per Månsson (#2900) ägde Bastö, som han övertog 1533 efter sin mors syster Brita Nilsdotter (#2916). Per Månsons name, den kända kungliga sekretären, arkivchefen och genealogen Per Månsson Utter (#3745) var en yngre släkting. Sedermera svensk adlig ätt nr 213, adlad 1632 och 1636, introducerad 1634 och 1636, numera utdöd. (enligt Gustaf Elgenstjerna: "Den introducerade svenska adelns ättaflor, del VIII"). Denna utredning om släkten Utter har sammanställts av Martin Gardberg.

Barn:
2. i. Per Olofsson Utter #2908 född ca 1440.

Andra generationen

2. Per Olofsson Utter #2908, född ca 1440. Han levde och verkade i Jomala Ytterby på Åland (enligt Genos 1993:1).

Barn:
3. i. Måns Persson Utter #2906 född ca 1460.

Tredje generationen

3. Måns Persson Utter #2906, född ca 1460, Bonde, död i Finström Bastö. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med N.N. Nilsdotter Sluk #2907 (dotter till Nils Jönsson Sluk #2910 och Karin Henriksdotter Fleming #2911). Hon levde ca 1490 i Jomala Ytterby. Olav Rundt har i Genos 1993 (sida 1-5) framfört argument för att hon är dotter till Nils Jönsson Sluk och Karin Fleming. Det framgår nämligen av ett överlåtelksedokument från 24.2.1533 att hennes son Per Månsson ärvde Bastö herrgård efter sin moster Brita Nilsdotter (Sluk). Att sonen Per Månsson ägt Bastö kan även härledas från ett skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö år 1616 till Clara Ericis kusin. Affären kallades för ett förhandsarv som Claras son Nils Arvidsson Lietzén försökte omintetgöra pga att affären gjorts då Clara och hennes systrar varit minderåriga. Clara hade således ägt en andel i Bastö som minderårig och var Per Månssons sons bröstarvinge.

Barn:
4. i. Per Månsson Utter #2900 född ca 1500.
5. ii. Ingrid Månsdotter Utter #3739.

Fjärde generationen

4. Per Månsson Utter #2900, född ca 1500, död ca 1556. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby och tillhörde den släkt där släktnamnet Utter har förekommit. Han tog över Bastö herrgård efter sin mors syster Brita Nilsdotter med överlåtelsedokumentet från 24.2.1533. Han inlöste senare de övriga arvtagarnas andelar i herrgården. Fast han ursprungligen torde ha varit ofrälse, ägde han godset med frälserätt. Moster Brita hade varit gift första gången, med Bastö ägaren frälsemannen Erik Andersson, och andra gången med Nils Gudmundson, som fick frälsebrev i samband med giftermålet. Hon hade inga egna barn. (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med Anna Eriksdotter #2901, död ca 1585. Hon var bondedotter från Björnhufvud i Eckerö. Hon fick som änka år 1561 frälserätten bekräftad av Erik XIV. Hon hade tre söner och fem döttrar. (enligt Genos 1993:1).

Barn:
6. i. Måns Persson Utter #2902.
7. ii. Eric Persson Utter #1813.
iii. Staffan Persson Utter #2903, död 1585.
iv. Valborg Persdotter Utter #2904.
v. Margareta Persdotter Utter #2905.
vi. Brita Persdotter Utter #3401.
vii. N.N. Persdotter Utter #3402.
viii. N.N. Persdotter Utter #3403.

5. Ingrid Månsdotter Utter #3739. Hon tillhörde en äldre släkt Utter från Bastö i Finströms socken på Åland, efter vilken dotterdottersonen upptog släktnamnet.

Hon gifte sig med Simon #3740, Bonde på Lumparby i Åland.

Barn:
8. i. Elin Simonsdotter #3741 född ca 1506.

Femte generationen

6. Måns Persson Utter #2902, Sekreterare hos Erik XIV.

Barn:
9. i. N.N. Månsdotter Utter #3711 född före 1567.

7. Eric Persson Utter #1813. Han levde ännu 1604, men var död 1614. Hans hustru är obekant. Likaså är det osäkert vad han sysslade med. Han vistades mest i Sverige, i Stockholm och Västerås. Sannolikt hade han, som sin bror, Måns, en viss bildning och kan ha fungerat som tjänsteman eller också var han präst till professionen. Hans brev till systern Brita avslöjar en välvårdad handstil, ett gudfruktigt sinnelag och ett bomärke, som närmast symboliserar ett kors på ett kyrktorn eller en kyrkgavel. Eriks bror Måns Persson var sekreterare hos Erik XIV. (enligt Genos 1993:1).

Barn:
10. i. Clara Erici Utter #1075 född ca 1590.
ii. Anna Erici Utter #2899.

8. Elin Simonsdotter #3741, född ca 1506.

Hon gifte sig med Peder Ingevaldsson #3742, född ca 1506, Bonde på Bastö.

Barn:
11. i. Karin (Katarina) Pedersdotter #3743 född ca 1536.

Sjätte generationen

9. N.N. Månsdotter Utter #3711, född före 1567. Håkan Skogsjö, Mariehamn, anger i sin utredning från år 2002 om släkten Strömstedt att hennes far skulle vara Måns Persson som var bosatt i Ytterby, Jomala sn. Hennes son Jakob Larsson anges dock vara född 1585, vilket betyder att modern N.N. Månsdotter skulle ha varit född före 1565. Detta passar inte åldersmässigt i hop med den äldre Utter-släktgrenens Måns Persson (#2906) som var född ca 1500. Åldersmässigt kunde N.N. Månsdotter vara syster till den yngre Utter-släktgrenens kända arkivsekreteraren och genealogen Per Månsson Utter (#3745). Några uppgifter om att han skulle ha haft en syster har jag dock inte stött på. En möjlighet är att hon är dotter till förstnämnda Måns Perssons (#2906) sonson, sekreterare hos Erik XIV, Måns Persson (#2902). I denna släktutredning har detta antagande gjorts.

Hon gifte sig med Lars #3712.

Barn:
12. i. Jakob Larsson #3713 född 1585.

10. Clara Erici Utter #1075, född ca 1590 i Finström Bastö, död 1651. Hon levde 1639, men var död senast år 1651. Hennes härstamning finner vi på Åland, där hennes farfar Per Månsson (Utter) hade ägt Bastö herrgård i Finström. Han hade ärvt gården av sin moders syster Brita Nilsdotter. Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare. Claras son, Åbo borgmästare Nils Arvidsson Lietzén, framförde skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö. Affären kallade han för ett förhandsarv och önskade därmed uppenbart att omintetgöra försäljningen. Besväret föranledde dock inga ändringar i frågan. (enligt Genos 1993:1).

Hon gifte sig med Arvidus Nicolaus Lietzén #1074, gifta 1628, född ca 1590 i Sverige (son till Nicolaus Johannis Lietzén #3286), Kyrkoherde i Litslena, död 1635 i Litslena. Uppsala stifts herdaminne nämner honom som kyrkoherde 1628-35, det senare också som dödsår. Enligt Uppsala stifts herdaminne anges däremot att han var kyrkoherde i Litslena 1624-1634, dvs att han började sin tjänstgöring några år tidigare. Enligt Genos 1993:1 finner man 1610 en student med hans namn i Uppsala Universitets matrikel.

Barn:
13. i. Nikolaus (Nils) Arvidi Lietzén #1076 född ca 1620.
14. ii. Erik Arvidi Lietzén #1077.
15. iii. Zacharias Arvidi Lietzén #1058 född 1629.

11. Karin (Katarina) Pedersdotter #3743, född ca 1536 i Finström Bastö. Hon var bördig av en äldrer släkt Utter från Bastö i Finströms socken på Åland, efter vilken dotterdotters sonen upptog släktnamnet Utter.

Hon gifte sig med Måns Pedersson #3744, född ca 1536, Skeppsgårdsskrivare i Stockholm, död efter 1591. Han fick i förläning 1589 ett kronohemman i Sollentuna socken, Stockholms län, fritt från årliga räntan på behaglig tid.

Barn:
16. Per (Peder) Månsson Utter #3745, född 19.9.1566 i Stockholm, Sverige, Arkivsekreterare, genealog, död 23.9.1623 i Stockholm, Sverige. Han tjänstgjorde i det kungliga kansliet med säkerhet från 1584 (måhända tidigare) till 1588 som biträde åt Rasmus Ludvigsson, som under sin vård hade de indragna kyrko- och klosterarkivalierna, och kvarstod sedermera till nov. 1593 i kansliet. Misstänkt för sympatier för Sigismund, förföljdes han av hertig Karl, men lyckades hålla sig dold på landet. På dennes dödsbädd benådades han. I hertig Johans av Östergötland tjänst blev han kammarråd, men återinträdde 1618 i kungliga kansliet och blev arkivsekreterare. Arkivalierna hade under den föregående tidens vanvård råkat i stor oordning. Hans främsta uppgift blev att skrida till ett målmedvetet ordningsarbete, för vilket han 1618 uppgjorde ett program, som följdes även av hans efterträdare. Handlingarna skulle ordnas efter konungarnas regeringstid, därinom kronologiskt och efter vissa grupper, t. ex. svenska, finska, danska handlingar, riksdagshandlingar, bergshandlingar. Han sökte genomföra dessa principer, men ett mera omfattande ordningsarbete hindrades dock under hans tid av vidriga lokalförhållanden. Utredningsarbeten, såsom om förhållandet mellan Sverige och Danmark före kriget 1611-1613 eller om adelsprivilegierna, anförtroddes åt honom. I likhet med sin företrädare Rasmus Ludvigsson, som han överträffade i kritik, var han en framstående genealog. Hans största genealogiska arbete är det i handskrift i Riksarkivet befintliga Collectanea genealogica (över 300 blad i folio). Arbetet är ingalunda avslutat, utan torde snarast få betraktas som materialsamling. Han skrev dessutom en släktbok över Johan III:s förfäder; även Christer Gabrielsson Oxenstiernas släktbok är avfattad av honom. Hans vapenbok, som länge ansågs som förkommen, emedan den gick under felaktig benämning, finns i Uppsala universitetsbibliotek. I tryck utgav han Arftafla therutaf man hafver till at see, huru man åtskilljer baakarf, sydearf och brystarff (1621). Av Lagerbring trycktes två brev av han i genealogiska frågor i företalet till Svea rikes historia (II, 1773), trenne ämbetsmemorial har tryckts i "Meddel. från Sv. Riksarkivet" (1877, 1880). Ett antal brev av honom till Axel Oxenstierna förvaras i Oxenstiernska samlingen i Riksarkivet.

Han gifte sig med (1) Margareta Andersdotter #3746, gifta 1589, född 1565 (dotter till Catharina Olofsdotter #3788 och Andreas Erici #3790), Prästdotter, död 18.7.1611 i Norrköping, Sverige.

Barn:
30. Helena Persdotter Utter #3749, född 22.6.1603 i Falun, Sverige, död 1641.

Hon gifte sig med Henrik Mårtensson Teet #3759, gifta 1624 i Falun, Sverige, född ca 1590 i Pärnå Tetom, Överborgmästare, assessor, död 1657 i Falun, Sverige. Han var domhavande i Uppsala, åtminstone redan 1620, härdshövding i Dalarna 1623, assessor i Åbo hovrätt 1630, konfirm. Fullm. 1632, tillika underlagman i Karelen 1635-38 och bergmästare i Finland 1638. År 1640 blev han överborgmästare och burgreve i Falun, 1641 assessor i bergskollegiet. Han utgick ur bergskollegiets stat år 1651. Adlades år 1652 under namnet Teet, dog 1657 i Falun och ligger begraven i Falu kyrka.

Barn:
43. Margareta Teet #3764, född 22.6.1628 i Falun, Sverige, död 1694 i Falun, Sverige.

Hon gifte sig med Bengt Hansson Roslagius #3766, gifta 10.8.1646, född 1615 i Mörby Friherrskap, Sverige (son till Hans Mickelsson #4148 och Kristina Eriksdotter #4149), Borgmästare i Falun, död 20.1.1683 i Falun, Sverige.

Barn:
66. Anna Medéen #3767, född 13.4.1655 i Falun, Sverige, död 1718 i Stora Tuna, Sverige.

Hon gifte sig med (1) Erik Eriksson Brandberg #3770, gifta 16.1.1675, död 1682.

Barn:
91. Erik Brandberg #4108, född 1679, död 29.5.1740. Han var direktör för Bergslagens vedkontor i Falun, flyttade 1723 till Avesta. Direktör för Avesta kronokopparverk.

Han gifte sig med Sara Strömberg #4117, född 1684, död 1765.

Barn:
vii. Johan Brandberg #4124, född 1715, död 1773.

Han gifte sig med Kristina Birgitta Eggertz #4129, gifta 1752, född 1728, död 1815.

[Giösling]

Eggertz-etsintäni jäi laihanlaiseksi. Haaviin jäivät vain Herman Eggertz, Ulfvenkloun appi, joka oli tiettävästi lääkäri (med.dokt. - Elgenstierna), josta ei juuri muuta tiedetä ja sitten Lewenhauptista Joseph Eggertz, joka toimi Elfsborgin rykmentin kersanttina vuonna 1669 ja vänrikkinä 1678. Jospeh kuoli 26.2.1710, mutta hänen lapsensa asuivat vielä 1741 Boarpissa, jossa "sattumalta" oli syntynyt Barck-Alftan-linjan esi-isäni Brodde Svenonis vuonna 1597. Brodde oli aviossa Nils Bossonin (Falk) ja Merta Persd Kåsen tyttären Kerstin Nilsdr kanssa, jonka veli aateloitiin Gyllenfalck-nimellä. Se, että Ulfvenkloun leski ja vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan vaimo Eva Eggertz mitä todennäköisimmin kuuluu Josephin kanssa samaan sukuun varmentuisi sillä, että Evan ensimmäinen puoliso oli samalta seudulta ja samasta sukupiiristä juontuva Bengt Baaz nobil. Ekehielm.

[Giösling]

Ohessa poiminta Gardbergin artikkelista.

Släkten UTTER
Uppdaterad 29.10.2009

1. Olof Utter #2909, född ca 1420. Släkten Utters stamfader, dvs släktens äldsta nukända medlem. Han var sannolikt född före 1430. Hans sonsons son Per Månsson (#2900) ägde Bastö, som han övertog 1533 efter sin mors syster Brita Nilsdotter (#2916). Per Månsons name, den kända kungliga sekretären, arkivchefen och genealogen Per Månsson Utter (#3745) var en yngre släkting. Sedermera svensk adlig ätt nr 213, adlad 1632 och 1636, introducerad 1634 och 1636, numera utdöd. (enligt Gustaf Elgenstjerna: "Den introducerade svenska adelns ättaflor, del VIII"). Denna utredning om släkten Utter har sammanställts av Martin Gardberg.

Barn:
2. i. Per Olofsson Utter #2908 född ca 1440.

Andra generationen

2. Per Olofsson Utter #2908, född ca 1440. Han levde och verkade i Jomala Ytterby på Åland (enligt Genos 1993:1).

Barn:
3. i. Måns Persson Utter #2906 född ca 1460.

Tredje generationen

3. Måns Persson Utter #2906, född ca 1460, Bonde, död i Finström Bastö. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med N.N. Nilsdotter Sluk #2907 (dotter till Nils Jönsson Sluk #2910 och Karin Henriksdotter Fleming #2911). Hon levde ca 1490 i Jomala Ytterby. Olav Rundt har i Genos 1993 (sida 1-5) framfört argument för att hon är dotter till Nils Jönsson Sluk och Karin Fleming. Det framgår nämligen av ett överlåtelksedokument från 24.2.1533 att hennes son Per Månsson ärvde Bastö herrgård efter sin moster Brita Nilsdotter (Sluk). Att sonen Per Månsson ägt Bastö kan även härledas från ett skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö år 1616 till Clara Ericis kusin. Affären kallades för ett förhandsarv som Claras son Nils Arvidsson Lietzén försökte omintetgöra pga att affären gjorts då Clara och hennes systrar varit minderåriga. Clara hade således ägt en andel i Bastö som minderårig och var Per Månssons sons bröstarvinge.

Barn:
4. i. Per Månsson Utter #2900 född ca 1500.
5. ii. Ingrid Månsdotter Utter #3739.

Fjärde generationen

4. Per Månsson Utter #2900, född ca 1500, död ca 1556. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby och tillhörde den släkt där släktnamnet Utter har förekommit. Han tog över Bastö herrgård efter sin mors syster Brita Nilsdotter med överlåtelsedokumentet från 24.2.1533. Han inlöste senare de övriga arvtagarnas andelar i herrgården. Fast han ursprungligen torde ha varit ofrälse, ägde han godset med frälserätt. Moster Brita hade varit gift första gången, med Bastö ägaren frälsemannen Erik Andersson, och andra gången med Nils Gudmundson, som fick frälsebrev i samband med giftermålet. Hon hade inga egna barn. (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med Anna Eriksdotter #2901, död ca 1585. Hon var bondedotter från Björnhufvud i Eckerö. Hon fick som änka år 1561 frälserätten bekräftad av Erik XIV. Hon hade tre söner och fem döttrar. (enligt Genos 1993:1).

Barn:
6. i. Måns Persson Utter #2902.
7. ii. Eric Persson Utter #1813.
iii. Staffan Persson Utter #2903, död 1585.
iv. Valborg Persdotter Utter #2904.
v. Margareta Persdotter Utter #2905.
vi. Brita Persdotter Utter #3401.
vii. N.N. Persdotter Utter #3402.
viii. N.N. Persdotter Utter #3403.

5. Ingrid Månsdotter Utter #3739. Hon tillhörde en äldre släkt Utter från Bastö i Finströms socken på Åland, efter vilken dotterdottersonen upptog släktnamnet.

Hon gifte sig med Simon #3740, Bonde på Lumparby i Åland.

Barn:
8. i. Elin Simonsdotter #3741 född ca 1506.

Femte generationen

6. Måns Persson Utter #2902, Sekreterare hos Erik XIV.

Barn:
9. i. N.N. Månsdotter Utter #3711 född före 1567.

7. Eric Persson Utter #1813. Han levde ännu 1604, men var död 1614. Hans hustru är obekant. Likaså är det osäkert vad han sysslade med. Han vistades mest i Sverige, i Stockholm och Västerås. Sannolikt hade han, som sin bror, Måns, en viss bildning och kan ha fungerat som tjänsteman eller också var han präst till professionen. Hans brev till systern Brita avslöjar en välvårdad handstil, ett gudfruktigt sinnelag och ett bomärke, som närmast symboliserar ett kors på ett kyrktorn eller en kyrkgavel. Eriks bror Måns Persson var sekreterare hos Erik XIV. (enligt Genos 1993:1).

Barn:
10. i. Clara Erici Utter #1075 född ca 1590.
ii. Anna Erici Utter #2899.

8. Elin Simonsdotter #3741, född ca 1506.

Hon gifte sig med Peder Ingevaldsson #3742, född ca 1506, Bonde på Bastö.

Barn:
11. i. Karin (Katarina) Pedersdotter #3743 född ca 1536.

Sjätte generationen

9. N.N. Månsdotter Utter #3711, född före 1567. Håkan Skogsjö, Mariehamn, anger i sin utredning från år 2002 om släkten Strömstedt att hennes far skulle vara Måns Persson som var bosatt i Ytterby, Jomala sn. Hennes son Jakob Larsson anges dock vara född 1585, vilket betyder att modern N.N. Månsdotter skulle ha varit född före 1565. Detta passar inte åldersmässigt i hop med den äldre Utter-släktgrenens Måns Persson (#2906) som var född ca 1500. Åldersmässigt kunde N.N. Månsdotter vara syster till den yngre Utter-släktgrenens kända arkivsekreteraren och genealogen Per Månsson Utter (#3745). Några uppgifter om att han skulle ha haft en syster har jag dock inte stött på. En möjlighet är att hon är dotter till förstnämnda Måns Perssons (#2906) sonson, sekreterare hos Erik XIV, Måns Persson (#2902). I denna släktutredning har detta antagande gjorts.

Hon gifte sig med Lars #3712.

Barn:
12. i. Jakob Larsson #3713 född 1585.

10. Clara Erici Utter #1075, född ca 1590 i Finström Bastö, död 1651. Hon levde 1639, men var död senast år 1651. Hennes härstamning finner vi på Åland, där hennes farfar Per Månsson (Utter) hade ägt Bastö herrgård i Finström. Han hade ärvt gården av sin moders syster Brita Nilsdotter. Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare. Claras son, Åbo borgmästare Nils Arvidsson Lietzén, framförde skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö. Affären kallade han för ett förhandsarv och önskade därmed uppenbart att omintetgöra försäljningen. Besväret föranledde dock inga ändringar i frågan. (enligt Genos 1993:1).

Hon gifte sig med Arvidus Nicolaus Lietzén #1074, gifta 1628, född ca 1590 i Sverige (son till Nicolaus Johannis Lietzén #3286), Kyrkoherde i Litslena, död 1635 i Litslena. Uppsala stifts herdaminne nämner honom som kyrkoherde 1628-35, det senare också som dödsår. Enligt Uppsala stifts herdaminne anges däremot att han var kyrkoherde i Litslena 1624-1634, dvs att han började sin tjänstgöring några år tidigare. Enligt Genos 1993:1 finner man 1610 en student med hans namn i Uppsala Universitets matrikel.

Barn:
13. i. Nikolaus (Nils) Arvidi Lietzén #1076 född ca 1620.
14. ii. Erik Arvidi Lietzén #1077.
15. iii. Zacharias Arvidi Lietzén #1058 född 1629.

11. Karin (Katarina) Pedersdotter #3743, född ca 1536 i Finström Bastö. Hon var bördig av en äldrer släkt Utter från Bastö i Finströms socken på Åland, efter vilken dotterdotters sonen upptog släktnamnet Utter.

Hon gifte sig med Måns Pedersson #3744, född ca 1536, Skeppsgårdsskrivare i Stockholm, död efter 1591. Han fick i förläning 1589 ett kronohemman i Sollentuna socken, Stockholms län, fritt från årliga räntan på behaglig tid.

Barn:
16. Per (Peder) Månsson Utter #3745, född 19.9.1566 i Stockholm, Sverige, Arkivsekreterare, genealog, död 23.9.1623 i Stockholm, Sverige. Han tjänstgjorde i det kungliga kansliet med säkerhet från 1584 (måhända tidigare) till 1588 som biträde åt Rasmus Ludvigsson, som under sin vård hade de indragna kyrko- och klosterarkivalierna, och kvarstod sedermera till nov. 1593 i kansliet. Misstänkt för sympatier för Sigismund, förföljdes han av hertig Karl, men lyckades hålla sig dold på landet. På dennes dödsbädd benådades han. I hertig Johans av Östergötland tjänst blev han kammarråd, men återinträdde 1618 i kungliga kansliet och blev arkivsekreterare. Arkivalierna hade under den föregående tidens vanvård råkat i stor oordning. Hans främsta uppgift blev att skrida till ett målmedvetet ordningsarbete, för vilket han 1618 uppgjorde ett program, som följdes även av hans efterträdare. Handlingarna skulle ordnas efter konungarnas regeringstid, därinom kronologiskt och efter vissa grupper, t. ex. svenska, finska, danska handlingar, riksdagshandlingar, bergshandlingar. Han sökte genomföra dessa principer, men ett mera omfattande ordningsarbete hindrades dock under hans tid av vidriga lokalförhållanden. Utredningsarbeten, såsom om förhållandet mellan Sverige och Danmark före kriget 1611-1613 eller om adelsprivilegierna, anförtroddes åt honom. I likhet med sin företrädare Rasmus Ludvigsson, som han överträffade i kritik, var han en framstående genealog. Hans största genealogiska arbete är det i handskrift i Riksarkivet befintliga Collectanea genealogica (över 300 blad i folio). Arbetet är ingalunda avslutat, utan torde snarast få betraktas som materialsamling. Han skrev dessutom en släktbok över Johan III:s förfäder; även Christer Gabrielsson Oxenstiernas släktbok är avfattad av honom. Hans vapenbok, som länge ansågs som förkommen, emedan den gick under felaktig benämning, finns i Uppsala universitetsbibliotek. I tryck utgav han Arftafla therutaf man hafver till at see, huru man åtskilljer baakarf, sydearf och brystarff (1621). Av Lagerbring trycktes två brev av han i genealogiska frågor i företalet till Svea rikes historia (II, 1773), trenne ämbetsmemorial har tryckts i "Meddel. från Sv. Riksarkivet" (1877, 1880). Ett antal brev av honom till Axel Oxenstierna förvaras i Oxenstiernska samlingen i Riksarkivet.

Han gifte sig med (1) Margareta Andersdotter #3746, gifta 1589, född 1565 (dotter till Catharina Olofsdotter #3788 och Andreas Erici #3790), Prästdotter, död 18.7.1611 i Norrköping, Sverige.

Barn:
30. Helena Persdotter Utter #3749, född 22.6.1603 i Falun, Sverige, död 1641.

Hon gifte sig med Henrik Mårtensson Teet #3759, gifta 1624 i Falun, Sverige, född ca 1590 i Pärnå Tetom, Överborgmästare, assessor, död 1657 i Falun, Sverige. Han var domhavande i Uppsala, åtminstone redan 1620, härdshövding i Dalarna 1623, assessor i Åbo hovrätt 1630, konfirm. Fullm. 1632, tillika underlagman i Karelen 1635-38 och bergmästare i Finland 1638. År 1640 blev han överborgmästare och burgreve i Falun, 1641 assessor i bergskollegiet. Han utgick ur bergskollegiets stat år 1651. Adlades år 1652 under namnet Teet, dog 1657 i Falun och ligger begraven i Falu kyrka.

Barn:
43. Margareta Teet #3764, född 22.6.1628 i Falun, Sverige, död 1694 i Falun, Sverige.

Hon gifte sig med Bengt Hansson Roslagius #3766, gifta 10.8.1646, född 1615 i Mörby Friherrskap, Sverige (son till Hans Mickelsson #4148 och Kristina Eriksdotter #4149), Borgmästare i Falun, död 20.1.1683 i Falun, Sverige.

Barn:
66. Anna Medéen #3767, född 13.4.1655 i Falun, Sverige, död 1718 i Stora Tuna, Sverige.

Hon gifte sig med (1) Erik Eriksson Brandberg #3770, gifta 16.1.1675, död 1682.

Barn:
91. Erik Brandberg #4108, född 1679, död 29.5.1740. Han var direktör för Bergslagens vedkontor i Falun, flyttade 1723 till Avesta. Direktör för Avesta kronokopparverk.

Han gifte sig med Sara Strömberg #4117, född 1684, död 1765.

Barn:
vii. Johan Brandberg #4124, född 1715, död 1773.

Han gifte sig med Kristina Birgitta Eggertz #4129, gifta 1752, född 1728, död 1815.

Kiitos! Tämäkin näyttää vievän Barkerydiin siten, että Henrik Mårtensson Teetin poika ja Helena Persdr Utterin poikapuoli Erik Henriksson Teet (kts. Jully Ramsay: Teet-Teit), oli aviossa Maria Rudbeckian kanssa, jonka sisar Anna Rudbeckia taas eli aviossa Elisabeth Barckin pojan Laurentius Barcheniuksen kanssa.

Elisabeth Barck (1630-1707 ) oli Padasjoen pitäjänkirjurin Johan Barckin (vaimo Katarina Abrahamsdr Alftana) täti ja edellisen viestini Brita Broddersdr Svenonian (Boarp) käly. Piiri pieni pyörii!

[Giösling]

Huomiotta ei pidä jättää sitäkään, että Måns Persson Utter oli Erik XIV sihteeri ja Clara Erici Utter sen Maria Elizabet Lietzenin isoäiti, joka nai Israel Alftanuksen, Abraham Alfanuksen veljen ja epitafin pystyttäjän, tämän kolmannessa aviossa. Näiden veljesten äiti oli kronikan mukaisesti Emerentia Tott.

[Jari Latva-Rasku]

Karkun kastettujen luettelosta löytyy mielenkiintoinen kastetieto 7.2.1704. Silloin kastetaan Luolan talon vävyn Per Simonssonin ja Walborg Johansdotterin tytär Maria.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681189

Kummeina ovat Thomas (Simonsson) Kaaja, joka ilmeisesti on Kaajan talon pojan Henric Michelsson Kaajan toisen puolison Brita Johansdotter Löflingin toinen puoliso. Sitten kummeina mainitaan Järfventaka Johan Frijs, h Eleana Alftana, jung. Anna Isaksdr ja, että kastamisen suoritti Kriander.

Olisiko mahdollista, että Juliana Månsdotter Palmia olisi tässä yhteydessä kutsuttu Alftanaksì? Missään ei ole aikaisemmin tullut esiin varsinaista todistetta, että Juliana olisi Anna Alftanan tytär.

Johan Carvilanderin myöhempää puolisoa kutsutaan tässä yhteydessä jungfru-nimikkeellä, eli Anna Isaksdotter ilmeisesti on Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin tytär eikä, kuten on arveltu, Isakin aikaisemmasta avioliitosta.

Toisaalta on kummallista, miksi pienen 1/4 manttaalin Luolan talon tyttären kummina esiintyi Järventaan väkeä, ellei sitten Per Simonsson olisi alunperin Mäkipäästä?

[Jari Latva-Rasku]

Karkun kummitarinat jatkuvat seuraavalla episodilla.

Karkun Lammentaan Prihtin talossa kastetaan 8.4.1704 Michel Thomasson Prihtin ja Anna Hindrichsdotterin tytär Julia. Kummeina mainitaan Opbördsskrifv Isaac Ersson, h Juliana Alftana,Caisa Thomasdr, kastepappina toimi Enckel.

On varsin todennäköistä, että Juliana Månsdotteria kutsuttiin Alftanaksi.

Lammentaan Kintun tilalla mainitaan vuosina 1700-04 "Opbördskrivaren Isak Ericssons folck" ja vuonna 1709 hustru Lisa ja vuonna 1710 inh. Lisa. Isak Erikssonin jonnekin kadonnut tytär Lisa mainitaan Järventaassa viimeisen ja ainoan kerran vuonna 1703. Lisa taisi kadota Kinttuun, josta sitten jonkun leskenä Ryssän kasakoita pakoon jonnekin, todennäköisesti Ruotsiin. Tämä Lisa voi olla sama kuin kummina mainittu Isak Erikssonin tytärpuoli Liskin.

[Jari Latva-Rasku]

Mielenkiintoinen episodi saa jatkoa seuraavassa kummisikermässä.

Karkun Heinoon Paavin talon Johan Classonin ja Maria Jacobsdotterin tytär Kirstin kastetaan 24.7.1704. Kummeina ovat Mats Aricka,Johan Friis i Järfventaka, Kirstin Ehrsdr i Lammintaka,Walborg Andersdotter i Heinois.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681190

Näihin aikoihin Paavin omistajana vaikutti Johan Johansson Collinus, jonka puoliso oli Sofia Catarina Johansdotter Wialenius, ja joka päätti päivänsä Ruoveden kirkkoherrana. Johan Collinuksen tytär Elisabet Collin oli Laihian kappalaisen Matias Reiniuksen pojan Laihian kappalaisen Israel Reiniuksen puoliso, mikä on varsin luonnollista, sillä Israelin äiti oli Israel Alftanuksen tytär Klara.

Tällä kummisuhteella ei vaikuta olevan tekemistä Isak Erikssonin kanssa.

[Benedictus]

Latva-Raskun löydöt ovat loistava esimerkki, että vieläkin on valtavasti tietoa löydettävissä kunhan osaa ja jaksaa etsiä.

Näyttäisi täysin selvältä, että Järventaan Juliana/Eleana/Helena Månsdr/Mårtensdr Palm on sama kuin mainittu Eleana/Juliana Alftana.

Jollei olisi Israel Alftanuksen sisarentytärtä Susanna Palmia, voisi ajatella, että Juliana on mennyt 2. avioon ja siitä nimi Palm.

Susanna ja Juliana ovat nyt varmasti sisaria, koska sukunimi on sama ja Juliana on Alftanuksena mainittu virallisesti.

Tämä varmistaa, että Måns Larsson on Palm suvultaan.

Nimien moninaisuus kertoo siitä, kuinka vapaata nimen käyttö oli tuohon aikaan.

Näyttäisi selvältä, että Isak Eriksson hankki Lammintaan Kintun itselleen suunnitellessaan luopumista Järventaan hoitamisesta.

Se selittänee, että Kinttu on Johan Karvilanderin ja Anna Isaksdr hallussa 1720 luvun lopulla.

[Jari Latva-Rasku]

Näyttää, että Juliana Månsdotter Palm olisi kolme kertaa mainittu Karkun kastettujen luettelossa nimellä Alftana, kaksi kertaa hän oli Juliana ja kerran Eleana. Kerran hän oli mainittu nimellä Juliana Alftana Isak Erikssonin yhteydessä.

Juliana mainitaan ensimmäisen kerran nimellä Palm helmikuussa 1704 eli samoihin aikoihin, kun häntä kutsuttiin Alftanaksi.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 13.–16.2.1704 f. 96v (Studiosus Thomas Betolinus 4685 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4685) å sin principalinnas hustro Juliana Palms i Jerfwentaka och Karcku Sochn wägnar Kärde till Pigan Maria Mattzd:r i Kierikala).

Israel Alftanuksen vaikutuspiirissä Isossakyrössä ja Ilmajoella esiintyvät Månsdotter-nimiset todennäköiset sisarukset, joista Susannaa kutsutaan nimellä Palm. Nämä sisarukset ovat erittäin todennäköisesti Juliana Månsdotterin sisaria.

Israel avioituu vuonna 1698 Utter-sukua olevan Maria Elisabet Lietzénin kanssa. Utter-suvussa esiintyy tunnetusti nimi Palm.

Noin vuonna 1674 kuolleen Juliana Månsdotter Alftana-Palmin isän Måns Larssonin ei tiedetä käyttäneen nimeä Palm. Ei tunnu ollenkaan mahdottomalta, etteikö Norrköpingiläisen, vuonna 1674 kuolleen, Magnus Larssonin isä olisi voinut avioitua Utter-sukua olevan Palm-nimellä aateloidun Måns Månssonin lähisukulaisen, mahdollisesti sisaren, kanssa. Siitä ei ole pitkä matka Palm-nimeen, varsinkin kun ilmeisesti myös äitinsä puolelta orvoista sisaruksista ja heidän avioliitoistaan näytti huolehtivan ensimmäisen kerran noin vuonna 1676 Maria Elisabet Lietzénin kanssa myöhemmin avioituva Israel Alftanus.

[Giösling]

Latva-Raskun löydöt ovat loistava esimerkki, että vieläkin on valtavasti tietoa löydettävissä kunhan osaa ja jaksaa etsiä.

Näyttäisi täysin selvältä, että Järventaan Juliana/Eleana/Helena Månsdr/Mårtensdr Palm on sama kuin mainittu Eleana/Juliana Alftana.

Jollei olisi Israel Alftanuksen sisarentytärtä Susanna Palmia, voisi ajatella, että Juliana on mennyt 2. avioon ja siitä nimi Palm.

Susanna ja Juliana ovat nyt varmasti sisaria, koska sukunimi on sama ja Juliana on Alftanuksena mainittu virallisesti.

Tämä varmistaa, että Måns Larsson on Palm suvultaan.

Nimien moninaisuus kertoo siitä, kuinka vapaata nimen käyttö oli tuohon aikaan.

Näyttäisi selvältä, että Isak Eriksson hankki Lammintaan Kintun itselleen suunnitellessaan luopumista Järventaan hoitamisesta.

Se selittänee, että Kinttu on Johan Karvilanderin ja Anna Isaksdr hallussa 1720 luvun lopulla.

Aivan "kylmiltään" asiaa tarkastellen "hu Juliana Alftana" kummeissa voi merkitä tuonaikaisen nimikäytännön mukaan sitä, että Juliana oli ISANSA puolelta Alftan. Hän ei mielestäni ole voinut käyttää äitinsä sukunimeä okein mitenkään, korkeintaan aviottomana syntyessän. Juliana Palm taas on voinut olla aviossa Palmin kanssa, mutta silti omaa sukua Alftana.
Jos Juliana Palm oli omaa sukuaan Palm, ovat Juliana Palm ja Juliana Alftana kaksi eri henkilöä.

[Jari Latva-Rasku]

Aivan "kylmiltään" asiaa tarkastellen "hu Juliana Alftana" kummeissa voi merkitä tuonaikaisen nimikäytännön mukaan sitä, että Juliana oli ISANSA puolelta Alftan. Hän ei mielestäni ole voinut käyttää äitinsä sukunimeä okein mitenkään, korkeintaan aviottomana syntyessän. Juliana Palm taas on voinut olla aviossa Palmin kanssa, mutta silti omaa sukua Alftana.
Jos Juliana Palm oli omaa sukuaan Palm, ovat Juliana Palm ja Juliana Alftana kaksi eri henkilöä.

Isak ja Erik Astreniuksen syntymän aikaan Isak Erikssonin puolisona oli Järventaassa Juliana, Eleana tai Helena. Järventaassa haudataan 12.12.1736 81-vuotiaana G:la Mor Juliana Palm. Isak Erikssonin puoliso oli ainakin hänen yhteydessään kummina mainittu Juliana Alftana. Järventaassa asui Juliana Månsdotter, Juliana Alftana ja Juliana Palm. Järventaan Arvid Frisius avioitui Juliana Månsdotterin kanssa. Arvidin täyssisko avioitui Israel Alftanuksen kanssa. Israel Alftanuksen sisarentytär Susanna Månsdotter käytti nimeä Palm.

On mahdollista, mutta ei todennäköistä, että Juliana Palm ei olisi Juliana Alftana.

Mikä todistaisi, että näin ei olisi? Rusthollari ja veronkantokirjuri Isak Erikssonin yhteydessä ei mainita sotapakolaisena Ruotsissa vaimoa tai lapsia. Luettelosta löytyy kuitenkin prästänka Palm, jolla on neljä? lasta. Koska luettelot ovat luetteloita avustuksista, kyseessä voi olla avustusten monikätinen vastaanottaminen tai sitten Juliana Månsdotter poikineen ei ole avustuksia pyydellyt tai ei ole edes ollut Ruotsissa, jossa pojat tulivat ylioppilaaksi.

Mikä todistaisi, että näin olisi? Isak Alftanus on mitä ilmeisimmin toiminut ainakin sisarentyttärelleen Susanna Månsdotter Palmille isän korvikkeena, miksi ei myös Juliana, näin ollen, Alftanalle?

Jos Juliana Alftana ei ole Juliana Palm, kuka sitten on vuonna 1655 syntynyt ja 81 vuotta myöhemmin Järventaassa kuollut ja ainakin vuonna 1704 samaan aikaan Juliana Alftanan kanssa asunut Juliana Palm?

Koska Juliana ja Johan Frisius on mainittu Isak Erikssonin lapsipuoliksi ainakin Arvid Frisiuksen ja Isak Eriksonin puoliso Juliana Månsdotter on sama henkilö. Silloin pitäisi kysyä, kenen äiti on ollut Järventaassa kuollut gamla mor Juliana Palm? Ainahan on mahdollista, että Isak Eriksson olisi avioitunut Juliana Alftanan kuoltua Järventaassa asuneen Juliana Palmin kanssa. Tällöin Juliana Alftana olisi Isak ja Erik Astreniuksen äiti ja Juliana Palm ainakin Järventaassa asuneen Erik Astreniuksen äitipuoli eli gamla mor.

[Giösling]

Minusta pitää lähteä siitä, ettei lapsi tuohon aikaan voinut käyttää äitinsä
sukunimeä; paitsi ehkä ollessaan avioton.

Aateliset adoptoivat sukunimilleen jatkajia. Siitä syntyi melkoisesti dokumentointia. Mikä oli adoptiokäytäntö tuolloin muuten? Pelkkä kasvattilapsi ei säätyläisperheissä pääsääntöisesti kulkenut kasvattivanhempiensa nimellä.

Huomiotani kiinnittää se, ettei Juliana esiinny kummeina puolisonsa Arvid Frisiuksen keralla, vaan Johan Fris(iuksen)yhteydessä. Kuka oli Johan Frisius, Arvidin velikö? Jos Arvid Frisiuksen äiti oli Catharina Grelsdr Utter; miten tämä Grelsdotter liittyy juuri hiljan ketjussa käsiteltyihin Utter-sukuisiin?

[Bodniemi37]

Kuka oli Johan Frisius, Arvidin velikö? Jos Arvid Frisiuksen äiti oli Catharina Grelsdr Utter; miten tämä Grelsdotter liittyy juuri hiljan ketjussa käsiteltyihin Utter-sukuisiin?

Katselmuskirjuri Johan Frisiuksen, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2023, sisarpuolesta Sofiasta tuli Isonkyrön kirkkoherran Israel Erici Alftanuksen pso 1:o, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806. Olisiko Isonkyrön kirkkoherrapariskunnalla voinut olla Eleana-/Juliana-niminenkin tytär? Helena-niminen tytär heillä ainakin oli.

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Minusta pitää lähteä siitä, ettei lapsi tuohon aikaan voinut käyttää äitinsä
sukunimeä; paitsi ehkä ollessaan avioton.

Aateliset adoptoivat sukunimilleen jatkajia. Siitä syntyi melkoisesti dokumentointia. Mikä oli adoptiokäytäntö tuolloin muuten? Pelkkä kasvattilapsi ei säätyläisperheissä pääsääntöisesti kulkenut kasvattivanhempiensa nimellä.

Huomiotani kiinnittää se, ettei Juliana esiinny kummeina puolisonsa Arvid Frisiuksen keralla, vaan Johan Fris(iuksen)yhteydessä. Kuka oli Johan Frisius, Arvidin velikö? Jos Arvid Frisiuksen äiti oli Catharina Grelsdr Utter; miten tämä Grelsdotter liittyy juuri hiljan ketjussa käsiteltyihin Utter-sukuisiin?

Vaimo Eleana "Alftana" esiintyi kummina Järventaan Johan Frijsin kanssa noin 26 vuotta Arvid Johansson Frisiuksen kuoleman jälkeen, samoihin aikoihin, kun Isak Eriksson oli siirtämässä Järventakaa poikapuolensa Johan Frisiuksen hoidettavaksi. Johan kuitenkin pian kuoli ja Isak lunasti tilasta Johanin siskon Julianan osuuden, vaikka oli niihin aikoihin jo sijoittautumassa Karkun Lammentaan Kintun tilalle. Sen jälkeen Järventaka siirrettiin epäonnisesti Isakin ja Julianan tyttärelle Karinille ja vävylle Elias Simonsson Arolle ja Kinttuun ilmeisesti jäi Järventaan henkikirjassa Isakin tyttäreksi mainittu Lisa. Näihin aikoihin Isakin ja Julianan tytär Ingeborg ilmeisesti avioitui Gabriel Eriksson Pihlin kanssa. Gabriel kuoli sotapakolaisena Ruotsissa. Vähintäänkin Isakin tytär Anna avioitui Johan Karvilanderin kanssa. Vuoden 1705 paikkeilla Isak ja Erik Astrenius olivat alaikäisiä, joten omistusjärjestelyt eivät vielä heitä koskeneet.

Arvid Frisiuksen ja Israel Alftanuksen ensimmäisen puolison äiti oli Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin etunimeltään tuntematon tytär. Johan Frisius osti Järventaan puolisonsa N Mårtensdotterin suvulta, ilmeisesti pojalleen, joka muutti sinne Juliana Månsdotterin kanssa asumaan.

Esimerkiksi Ilmajoen kirkkoherran Henricus Jacobi Peldanuksen on tiedetty opiskeluaikoinaan käyttäneen äitinsä Märtan ja isoisänsä Ilmajoen kirkkoherran Henrik Strigeliuksen sukunimeä.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=397

[Giösling]

Katselmuskirjuri Johan Frisiuksen, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2023, sisarpuolesta Sofiasta tuli Isonkyrön kirkkoherran Israel Erici Alftanuksen pso 1:o, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806. Olisiko Isonkyrön kirkkoherrapariskunnalla voinut olla Eleana-/Juliana-niminenkin tytär? Helena-niminen tytär heillä ainakin oli.

Terveisin,

Israel Alftanin lapsilistasta on käyty paljon kiistaa.
Syynä on se, että hänen sponsoroimansa Isonkyrön kirkon epitafiin kuvatut ja nimetyt lapset eivät "stemmaa" nykytutkimuksen (s.o. Lindhin selvitys) kanssa.

Lindhin mukaan lapsia oli seuraavasti:

Sofia Frisiuksen synnyttämät:

Sofia, Maria, Isak, Erik, Helena (avioitui Henrik Gabrielsson Peldanin kanssa), Katarina, Sofia II, Barbro, Clara

Maria Elisabet Litzenin synnyttämät:

Israel, Susanna, Margareta, Johan, Hedvig

Tuntemattomasta äidistä:

Brita

Olen käsitellyt ristiriitaa Emerentia Tott-ketjussa:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1283&p=17732&sid=f408d71137ca33ceb2e6c3900d37fda5#p17732

Ketjun hännässä on kuvadetalji Israelin naispuolisista jälkeläisistä. Heidän
nimensä on kirjoitettu kenttään päiden yläpuolelle.

[Giösling]

Vaimo Eleana "Alftana" esiintyi kummina Järventaan Johan Frijsin kanssa noin 26 vuotta Arvid Johansson Frisiuksen kuoleman jälkeen, samoihin aikoihin, kun Isak Eriksson oli siirtämässä Järventakaa poikapuolensa Johan Frisiuksen hoidettavaksi. Johan kuitenkin pian kuoli ja Isak lunasti tilasta Johanin siskon Julianan osuuden, vaikka oli niihin aikoihin jo sijoittautumassa Karkun Lammentaan Kintun tilalle. Sen jälkeen Järventaka siirrettiin epäonnisesti Isakin ja Julianan tyttärelle Karinille ja vävylle Elias Simonsson Arolle ja Kinttuun ilmeisesti jäi Järventaan henkikirjassa Isakin tyttäreksi mainittu Lisa. Näihin aikoihin Isakin ja Julianan tytär Ingeborg ilmeisesti avioitui Gabriel Eriksson Pihlin kanssa. Gabriel kuoli sotapakolaisena Ruotsissa. Vähintäänkin Isakin tytär Anna avioitui Johan Karvilanderin kanssa. Vuoden 1705 paikkeilla Isak ja Erik Astrenius olivat alaikäisiä, joten omistusjärjestelyt eivät vielä heitä koskeneet.

Arvid Frisiuksen ja Israel Alftanuksen ensimmäisen puolison äiti oli Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin etunimeltään tuntematon tytär. Johan Frisius osti Järventaan puolisonsa N Mårtensdotterin suvulta, ilmeisesti pojalleen, joka muutti sinne Juliana Månsdotterin kanssa asumaan.

Esimerkiksi Ilmajoen kirkkoherran Henricus Jacobi Peldanuksen on tiedetty opiskeluaikoinaan käyttäneen äitinsä Märtan ja isoisänsä Ilmajoen kirkkoherran Henrik Strigeliuksen sukunimeä.



http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=397


Hienosäädetäänpä hieman edellistä kysymystä Catharina Grelsdr Utterista.

Miten Arvid Frisiuksen & Sophia Frisiuksen äitiPUOLI liittyy ketjussa hiljattain esilletulleisiin Utter-sukuisiin?

[Jari Latva-Rasku]

Hienosäädetäänpä hieman edellistä kysymystä Catharina Grelsdr Utterista.

Miten Arvid Frisiuksen & Sophia Frisiuksen äitiPUOLI liittyy ketjussa hiljattain esilletulleisiin Utter-sukuisiin?

Kansallisbiografiassa kerrotaan Catharina Grelsdotterin isästä seuraavaa:

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835

Nykytietämyksen mukaan Gregorius Olain suku ei liity Ahvenanman Utter-sukuun mitenkään, vaan on saanut nimensä Porin Yyterin eli Ytterön mukaan.

[Jari Latva-Rasku]

Joskus muisti pettää, myös Maria Månsdotterista käytettiin sukunimeä Palm. Häntä ei tosin ole mainittu Israel Alftanuksen sisarentyttäreksi.

Kirjoitin aikoinani tähän ketjuun:

01.03.10, 14:50
Juliana Månsdotterin mahdollinen sisar on ollut ruotuvaivaisena 2.2.1743 Isonkyrön Komsilassa 79-vuotiaana kuollut Maria Månsdotter. Maria oli siis syntynyt noin vuonna 1664.

Komsilassa mainitaan vuonna 1735 alkavassa rippikirjassa leski Maria Palm. Sitä ennen vuonna 1727 alkavassa rippikirjassa mainitaan Isonkyrön Lehmäjoen Tuurilassa äiti Maria Månsdotter Palm. Marian tytär Susanna Heikintytär oli avioitunut Tuurin isännän Samuel Juhonpojan kanssa.

Samuelin isä oli Juho Heikinpoika Reini ja hänen setänsä olivat Kauhajoen Knuuttilan isäntä Heikki Heikinpoika Reini ja Laihian kappalainen Matthias Reinius, joista tällä palstalla on useamminkin kirjoitettu. Matthias Reiniuksen tytär oli Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen 1. puoliso.

Ilmajoen Peuralankylän Jouppuselan ja myöhemmin Hoppalan taloissa mainitaan 1690-luvun puolivälistä siltavouti Henrik Mattsson ja hänellä vaimo Maria Månsdotter. Heillä on myös tytär Susanna, jonka rippikirjan mukaan voisi arvella syntyneen noin vuonna 1690, aivan kuten Tuurilan emännän syntymäaika oli kuoliniästä laskettuna. Siltavoudin lukuisten pääosin sylivauvoina kuolleiden lasten kummeina oli Ilmajoen papistoa, joiden mukana paikallisten talollisnaapureiden lisäksi muutamaan otteeseen Alftanuksia. Kahden siltavoudin lapsen nimet olivat enteellisesti Abraham ja Israel, eli he olivat mitä ilmeisimmin Maria Månsdotterin setien kaimoja.

Edellisen lisäksi tarvitaan vielä pieni tarkennus etunimen osalle. Juliana ja Maria Palmin mahdollisen sisaren nimi oli Catharina Palm, ei Susanna.

01.10.09, 21:02
Ikaalisten Osaran isäntänä ja edellisen isännän puolison toisena aviomiehenä oli aikoinaan Israel Alfthanuksen isän siskonpoika Gabriel Fortelius ja hieman myöhemmin Arvid Frisiuksen siskopuoli aviopuolisoineen ja jopa Johan Henriksson Rein Kauhajoelta.

Johan Henriksson Rein oli Kurikan kappalaisen Isak Astréniuksen puolison Susanna Matsdotter Reiniuksen isänpuoleinen serkku. Äitihän oli Clara Alftanus. Johan Henriksson Reinin ja Elisabeth Jeremiasdotter Steniuksen tytär Maria Rein vihitään Kauhajoella 1.9.1723 Abraham Gumsen kanssa. Samoihin aikoihin ovat avioituneet Isak Astrenius ja Susanna Matsdotter Reinius. Abraham oli Isak Pettersson Gumsen ja Israel Alftanuksen sisarentyttären Catharina Palmin poika. Johan Rein oli tätä ennen Osaran isäntänä vuosina 1708 - 1722. Elisabeth Steniuksen äiti oli Maria Johansdotter Frisius isänsä toisesta avioliitosta.

Seuraavalla huomiolla ei välttämättä ole mitään tekemistä Palmin mahdollisten sisarusten kanssa, sillä Palm-nimisiä on esiintynyt esimerkiksi Viipurin seudulla.

12.09.09, 09:00
Huomionarvoista lienee, että Pyhtään kirkkoon haudataan 15.2.1732 68-vuotiaana 7.2.1732 Ahvenkoskella kuollut leskirouva Catharina Palm.

[Bodniemi37]

Israel Alftanin lapsilistasta on käyty paljon kiistaa.
Syynä on se, että hänen sponsoroimansa Isonkyrön kirkon epitafiin kuvatut ja nimetyt lapset eivät "stemmaa" nykytutkimuksen (s.o. Lindhin selvitys) kanssa.

Lindhin mukaan lapsia oli seuraavasti:

Sofia Frisiuksen synnyttämät:

Sofia, Maria, Isak, Erik, Helena (avioitui Henrik Gabrielsson Peldanin kanssa), Katarina, Sofia II, Barbro, Clara

Maria Elisabet Litzenin synnyttämät:

Israel, Susanna, Margareta, Johan, Hedvig

Tuntemattomasta äidistä:

Brita

Olen käsitellyt ristiriitaa Emerentia Tott-ketjussa:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1283&p=17732&sid=f408d71137ca33ceb2e6c3900d37fda5#p17732

Ketjun hännässä on kuvadetalji Israelin naispuolisista jälkeläisistä. Heidän
nimensä on kirjoitettu kenttään päiden yläpuolelle.

Jari Latva-Raskun viestistä http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=91969&postcount=824 kävi ilmi, että myös rykmentinsaarnaaja Arvid Johaninpoka Frisiuksella, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022, ja puolisollaan Juliana Palmilla oli Johan-niminen poika. Rykmentinsaarnaaja ja Israel Erici Alftanuksen ensimmäinen puoliso Sofia Frisia olivat ymmärtääkseni täyssisaruksia, joten heidän lapsensa olivat täysserkuksia.

Alftanus-suvusta ja Israel Ericin votiivitaulusta keskusteltiin vuonna 2006 vilkkaasti myös edesmenneellä Suku-postituslistalla. Taulun etualalla seisovan valkeapukuisen tytön nimestä ei muistaakseni päästy yksimielisyyten?

Isonkyrön kirkkoherran ja hänen ensimmäisen puolisonsa tytär Klara liittyy huterasti omiin tutkimuksiimme. Klaran tyttärenpoika Israel Oleander toimi kummina, kun esisetäni tytär kastettiin Virolahdella 4.9.1793, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6479953. Toisen tyttärenpojan Fabian Oleanderin, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9226, puolison isoäiti Vendla (Vendela) Nicandra syntyi 30.12.1688 Helsingissä Helsingin triviaalikoulun vararehtorin/rehtorin Petrus Magni Nicanderin ja Margareta Ithimaean tyttärenä, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2667.

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa Maria Månsdotter Palm Isokyrön Lehmäjoen Tuurilassa. Hänet on merkitty äidiksi, vaikka hänen ennemminkin lienee emännän äiti.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1727-1752_uk8/54.htm

Ohessa Catharina Palm Isonkyrön Komsilan rippikirjassa, jossa hänet on merkitty kuolleeksi.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/isokyro/rippikirja_1727-1752_uk8/58.htm

[Bodniemi37]

Seuraavalla huomiolla ei välttämättä ole mitään tekemistä Palmin mahdollisten sisarusten kanssa, sillä Palm-nimisiä on esiintynyt esimerkiksi Viipurin seudulla.

12.09.09, 09:00
Huomionarvoista lienee, että Pyhtään kirkkoon haudataan 15.2.1732 68-vuotiaana 7.2.1732 Ahvenkoskella kuollut leskirouva Catharina Palm..


Olen omien itäisten sukujemme tutkimusten yhteydessä yhyttänyt muutamia Palm-nimisiä henkilöitä, joista jotkut ovat voineet olla Suistamon käräjien 6.-8.3.1679 pöytäkirjassa mainitun Daniel Palmin jälkeläisiä:

Taulu 1
1. Daniel Palm (63527), Kirjanpitäjä (1679). Muistiinpanot: Tuomiokirjakortisto, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth26.htm, Palm, Daniel, bookhållare, * Suistamo 1679.03.6-8, gg2/890v/20.
Puoliso:
N. N. (69138)

Lapsia(?):
?Sofia s. noin 1660. Tauluun 2
?Katarina s. noin 1664. Tauluun 3
?Klas (Claes) s. noin 1675?. Tauluun 4
?Elisabet s. noin 1678 (ehkä). Tauluun 5
__________________________________________________ __________
Taulu 2 (taulusta 1, (?isä Daniel Palm))
2. ?Sofia [Anna Maria (Märta?)] Palm, revisiosihteeri Fattenborgin, aat. Lillieborgin, aat.suku. n:o 895, kasvattitytär, s. noin 1660.
Puoliso: Henrik Peterinpoika Gyllenspång, ruotsal. aat.suku n:o 1018 (4195), Pohjanmaan rykmentin kapteeni 1711, k. 12.1719 (vankeudessa Venäjällä).
__________________________________________________ __________
Taulu 3 (taulusta 1, (?isä Daniel Palm))
2. ?Katarina Palm (69139), s. noin 1664, k. 7.2.1732 Pyhtää, Ahvenkoski, ikä 68 v.
Puoliso: ?
N. N. (78819)
__________________________________________________ __________
Taulu 4 (taulusta 1, (?isä Daniel Palm))
2. ?Klas (Claes) Palm (14115), Käkisalmen linnoituksen kassanhoitaja, s. noin 1675 ?
Puoliso: Elisabet Thomaksentytär Affleck (14116), s. noin 1680.
__________________________________________________ __________
Taulu 5 (taulusta 1, (?isä Daniel Palm))
2. ?Elisabet Palm (72702), s. noin 1678 (ehkä).
Puoliso: Reinhold Johan Åkenpoika Åkesen. Toimi arrendaattorina Raudussa, Liperissä manttaalikomissaarina ja kirkonisäntä, s. noin 1670/1680, k. noin 1754 Liperi, Hurnilanranta, Haisku.
__________________________________________________ __________

Voin tarvittaessa listata lähdekirjallisuutta etc.

Terveisin,

[Benedictus]

Meillä on siis todistettavasti kolme naista joilla on Palm sukunimenä.
Näistä kahdella isännimi Måns.
Koska kolmas mainitaan israel Alftanuksen sisarentyttärenä ja muilla on selvät lähikytkökset Alftanuksiin, voidaan mielestäni kiistatta väittää heitä sisaruksiksi, joiden isä oli Måns Palm.

Koska Anna Alftanan puoliso oli Måns Larsson, eikä Alftanus sisarilla ole muilla sopivan nimistä puolisoa, niin voidaan varmasti väitää, että nämä kolme Palm naista ovat Måns Larsson Palmin ja Anna Alftanan tyttäriä.

Juliana oli syntynyt muistaakseni 1655 ja toiset 1660-luvulla. Jos lapsia on ollut muitakin niin olisivat silloin vanhempia. Tällöin huomio kiinnittyy tuohon Pietari Brahen Kokkolaan? lähettämään urkuriin Zakris? Palmin, jonka kerrottiin olleen Ruotsista. Muisti pätkii tässä.

Jos ajatellaan, että Anna Alftana olisi kuollut tyttöjen ollessa pieniä, niin silloin eno Israel olisi hyvinkin voinut ottaa heidät hoteisiinsa. Erityisesti jos Måns olisi mennyt pian uusiin naimisiin. Siihen viittaa se, että kaikki kolme tytärtä on naitettu Israelin lähipiiriin.

Se, että juliana naitettiin Johan Frisiuksen pojalle, kertoo hänen statuksestaan, koska tuolloin Frisiukset olivat erittäin mahtavia ja rikkaita, joten ei köyhällä ja varattomalla olisi ollut asiaa miniäksi.
Juliana on siis saanut runsaat myötäjäiset vanhemmiltaan eli ei enoltaan Israelilta, jolla oli itselläänkin tarpeeksi perijöitä.

Tämän mukaan siis Julianan isän on pitänyt olla varakas ja merkittävä mies, sillä Anna Alftanus tuskin sai kovin suurta perintöä kotoaan.

Nuoremmatkin sisaret on naitettu vauraisiin taloihin vaikkei nyt Frisius luokkaa.

Koska Juliana olisi ollut jo vanhempi niin hän olisi hyvinkin voinut käyttää enonsa eli kasvattiisänsä ja äitinsä sukunimeä lisänimenä.

Järventakana ei liene ollut kahta Julianaa, sillä nimi oli tuolloinkin senverran harvinainen. Eli Juliana Palm ja Juliana Alftana ovat sama henkilö.

[olanyk]

Catharina Palm oli maanmittari Samuel Brothertuksen puoliso. Brotherukset oli Helsinkiläinen pappissuku. Samuel oli kuuluisa maanmittari jonka käsialaa ovat ns: "Helsingin Samuelin kartat".

Olavi

Samuel Axelinpoika Brotherus, Maanmittari Helsingin pitäjässä, k. 1712
kesällä Tukholmassa ja Katarina Palm (hänen 1. aviossaan).

Poika Karl Nils Brotherus, Puoliso: Maria Carlqvist.
Lapset:
1. Karl Gustaf Brotherus, s. 19.4.1730 Pyhtää
2. Samuel Brotherus, s. 26.3.1732 Pyhtää
3. Maria Magdalena Brotherus, s. 23.4.1739 Pyhtää, k. 12.6.1739

Karl Nils Brotherus, Pehtori Ahvenkosken tilalla Pyhtäällä, s. 1700-luvun
alussa ilmeisesti Espoossa. Oli nimismies Zachris Björklundin palveluksessa
1720-luvun alussa luultavasti Pernajassa "nuorena poikana" oppiakseen laskemaan ja kirjoittamaan. Helsingin pitäjän nimismies 1723, vannoi valan 4. lokak. s.v. Veronkantokirjuri Pohjan ja Tenholan pitäjissä kesästä 1725 alkaen, syyllistyi vaillinkiin tileissään. Mainitaan Pernajan käräjillä 1728 entiseksi nimismieheksi, asui Pernajan Fantsnäsissä. Pehtorina Ahvenkosken tilalla Pyhtäällä. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat - Puoliso Anna Maria Carlqvist. (Uusi
Sukukirja III: Brotherus s.373).

[Bodniemi37]

Catharina Palm oli maanmittari Samuel Brothertuksen puoliso. Brotherukset oli Helsinkiläinen pappissuku. Samuel oli kuuluisa maanmittari jonka käsialaa ovat ns: "Helsingin Samuelin kartat".

Olavi

Samuel Axelinpoika Brotherus, Maanmittari Helsingin pitäjässä, k. 1712
kesällä Tukholmassa ja Katarina Palm (hänen 1. aviossaan).

Poika Karl Nils Brotherus, Puoliso: Maria Carlqvist.
Lapset:
1. Karl Gustaf Brotherus, s. 19.4.1730 Pyhtää
2. Samuel Brotherus, s. 26.3.1732 Pyhtää
3. Maria Magdalena Brotherus, s. 23.4.1739 Pyhtää, k. 12.6.1739

Karl Nils Brotherus, Pehtori Ahvenkosken tilalla Pyhtäällä, s. 1700-luvun
alussa ilmeisesti Espoossa. Oli nimismies Zachris Björklundin palveluksessa
1720-luvun alussa luultavasti Pernajassa "nuorena poikana" oppiakseen laskemaan ja kirjoittamaan. Helsingin pitäjän nimismies 1723, vannoi valan 4. lokak. s.v. Veronkantokirjuri Pohjan ja Tenholan pitäjissä kesästä 1725 alkaen, syyllistyi vaillinkiin tileissään. Mainitaan Pernajan käräjillä 1728 entiseksi nimismieheksi, asui Pernajan Fantsnäsissä. Pehtorina Ahvenkosken tilalla Pyhtäällä. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat - Puoliso Anna Maria Carlqvist. (Uusi
Sukukirja III: Brotherus s.373).

Kiitos tiedoista! Kenenkä poika Axel Brotherus oli (kenties Sigfridus Stephani Brotheruksen?). Entä kuka mahtoi olla Katariina Palmin puoliso 2:o? Tunnen entuudestaan Soininvaaran laatiman sukuselvityksen, mutta olen merkinnyt siitä tietokantaamme vain niiden Itä-Suomessa eläneiden Brotherusten esi- ja jälkipolvia, jotka sivuavat jotenkin omia tutkimuksiamme.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Poika Karl Nils Brotherus, Puoliso: Maria Carlqvist.
Lapset:
1. Karl Gustaf Brotherus, s. 19.4.1730 Pyhtää
2. Samuel Brotherus, s. 26.3.1732 Pyhtää
3. Maria Magdalena Brotherus, s. 23.4.1739 Pyhtää, k. 12.6.1739


Maria Magdalena syntyi 1733, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4536302, jakso 28. Karl Gustavin syntymämerkintä löytyy täältä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4536433, jakso 117 ja Samuelin täältä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4536440, jakso 24.

Terveisin,

[olanyk]

Axel oli Sigfrid Stephanin ja Cecilia Sigfridsdr (Backaksen) poika. Sigfridin toinen vaimo oli Anna Henriksdr (Tomtebacka), jonka äiti oli Karin Tönnesdr Wildeman. Annan ensimmäine puoliso oli Didrik Larsson Svanström.

Tulevat Alftan sukua lähelle siinä että Brita Didriksdr Svanström murhasi aviottoman lapsen jonka isä oli Helena (Brenner /Alftanin) veli lainlukija Hans Mårtensson.

Olavi

Brita Didriksdotter (Svanström) dömdes 11.5. 1640 av rådstugurätten i Helsingfors att mista livet och brännas på bål för att hon mördat sitt utomäktenskapliga barn. Lagläsaren Hans Mårtensson (Brenner) tillstod sig vara far till det mördade barnet, men han vägrade gifta sig med Brita. Innan domen hann verkställas lyckades hon fly från stadens fängelse[28] och hennes senare öden är okända

[Benedictus]

2. Alftan linkki.
Yo Tartossa 2.5.1632 Hans Brotherus Johannes Sigfridi, Nylandus U23 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U23). Vht: Helsingin pitäjän kirkkoherra Sigfrid Brotherus (Sigfridus Stephani, † 1651) ja hänen 1. puolisonsa Cecilia Sigfridsdotter. Tarton lukion oppilas (1631). Depositio 21.4.1632. Ylioppilas Tartossa 2.5.1632. Respondentti Tartossa 13.5.1633, pr. teol. prof. Georg. Mancelius. Vihitty papiksi noin 1634. — Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken rykm.) saarnaaja (1638), palveli sotilaspappina Saksassa. Helsingin pitäjän kappalainen 1646 (ehkä jo 1641), kirkkoherra 1651–52. Mikkelin kirkkoherra 1653. Lääninrovasti (1660). Valtiopäivämies 1659–60 ja 1675. † Mikkelissä alkuvuodesta 1676. Pso: 1:o (jo 1646) Elin Hansdotter; 2:o (ei vielä 1665) Johanna Henriksdotter Carstenius tämän 2. avioliitossa.
Poika: Mikkelin kirkkoherra Sigfrid Brotherus 1690 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1690) (yo 1664, † 1697).
Veljenpojan poika: kihlakunnantuomari Erik Johan Brotterus 4800 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4800) (yo 1704, † 1738).
Lanko: Viipurin piispa, FM Henrik Carstenius 970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970) (yo (1653), † 1683).


Brotheruksen vaimon Johannan isoisä Helsingin pormestarin tytär oli mitä ilmeisemmin Clas Brennuksen 1. vaimo Brita Henriksdr.


Brita Henriksdotter lienee selvitys Samuel Brenneruksen väitöskirjan omistuksille:
Vielä Henrik Fredrikinpoika Carsteniuksesta
J. Vallinkoski
Genoksen numerossa 113 (1958) Arvi Ilmoniemi on kiinnittänyt huomiota
Karsten-suvun tähänastisissa selvityksissä olleeseen sekaannukseen, kun on
merkitty kaksi henkilöä samaksi: vanhempi Henrik Carsten, kuollut
luultavasti 1614 tai 1615 sekä Henrik Fredrikinpoika, Helsingin pormestari
1631-34, eli vielä 1650-luvulla. Ilmoniemi mainitsee lisäksi, että
viralliset asiakirjat vaikenevat yleensä Henrik Fredrikinpojan sukunimestä,
eikä asianomainen liene tunnustanut Carsten-sukunimeä omakseen. Henrik
Fredrikinpojan kuolinvuotta ei myöskään selvästi mainita. Ilmoniemen
tietojen mukaan hän on elänyt vielä 1654, mutta oli vainajana ilmeisesti jo
elokuussa 1658.
Vähäisen lisätiedon antavat eräässä Turun väitöskirjassa olleet omisteet,
dedikaatiot, jotka yleensäkin sisältävät ensiarvoisen tärkeitä
henkilötietoja, joita Lagus ei ole käyttänyt läheskään tyhjentävästi
hyväkseen.

Samuel Claudii Brenneruksen Eskil Petraeuksen johdolla julkaistuksi
aijotussa väitöskirjassa, joka on painettu ilmeisesti syyskuussa 1657 ja
jonka tarkastuspäiväksi on merkitty marraskuu, on dedikaatiot mm. Henricus
Frederici Carsteniukselle, entiselle Helsingin pormestarille ja kauppiaalle,
Porvoon khra Henricus H(enrici) Carsteniukselle, ylioppilas Ulricus Henrici
Carsteniukselle sekä khra Claudius Martini Brennerukselle. Väitöskirjaa ei
Petraeuksen kuoleman (26.9.) johdosta liene koskaan tarkastettu. On
huomattava, että Petraeus toimi preeseksenä vielä piispaksi tultuaankin.

Tämä siis osoittaa, että Henrik Fredrikinpoika on todella tunnettu
Carsteniuksen nimellä ja on ollut elossa vielä syksyllä 1657. Koska
respondentin isä, Taivassalon rovasti Claudius Martini Brennerus esiintyy
tässä kuten eräässä toisessakin väitöskirjassa (G. Alanus n:o 16, 1647)
yhdessä Carsteniuksen kanssa, on ehkä jokin sukulaisuussuhde heidän
keskensä, vaikka sitä ei tunneta.

Voitaisiinko ylläolevan perusteella katsottava vahvistetuksi, että Samuelin äiti oli Brita Henriksdr Carstenius, Helsingin pormestarin tytär, Piispan sisko, porvoon khr täti,Taivassalon khr,professori Bergiuksen vaimon sisko?

Eli Samuel Alexsson Brotheruksen setä oli tuo Mikkelin khr.


Kenen jälkeläinen tuo Catharina Palm oli, on selvittämättä.



Olkkolan suvun jälkeläisistä aateliton osa käytti Palm nimeä.

[Bodniemi37]

Axel oli Sigfrid Stephanin ja Cecilia Sigfridsdr (Backaksen) poika. Sigfridin toinen vaimo oli Anna Henriksdr (Tomtebacka), jonka äiti oli Karin Tönnesdr Wildeman. Annan ensimmäine puoliso oli Didrik Larsson Svanström.

Tulevat Alftan sukua lähelle siinä että Brita Didriksdr Svanström murhasi aviottoman lapsen jonka isä oli Helena (Brenner /Alftanin) veli lainlukija Hans Mårtensson.

Olavi

Brita Didriksdotter (Svanström) dömdes 11.5. 1640 av rådstugurätten i Helsingfors att mista livet och brännas på bål för att hon mördat sitt utomäktenskapliga barn. Lagläsaren Hans Mårtensson (Brenner) tillstod sig vara far till det mördade barnet, men han vägrade gifta sig med Brita. Innan domen hann verkställas lyckades hon fly från stadens fängelse[28] och hennes senare öden är okända

Kiitos, Olavi, oikeilla jäljillä siis olin :). Brita Didrikintytärkin on päässyt pujahtamaan tietokantaamme, olen näemmä poiminut tiedon tai ainakin päivittänyt hänen henkilötietojaan vuonna 2008 Söderlundin edelleen hyvin kutinsa pitävän artikkelin http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm pohjalta.

Sigfrid Stephanin ja Cecilia Sigfridintyttären pojista Johannes päätyi Mikkelin kirkkoherraksi ja Erik Sigfridinpoika katselmuskirjuriksi Narvaan. Viimeksi mainitun tytär Anna oli naimisissa Hobin-suvun kantaisän, katselmuskirjuri Anders Jönsinpojan kanssa. Parin poika, vääpeli Anders Hobin meni naimisiin Helsingin koulun rehtorin/vararehtorin tyttären Vendela Nicanderin kanssa, joka vuoden 1706 tienoilla toimi nelisen kertaa kastedistajana Valkealassa, minne hänen äitinsä Margareta Ithimaea oli lapsineen muuttanut (kummiuksien pohjalta pääteltyä, Valkealan varhaiset rippikirjat eivät ole säilyneet) miehensä kuoltua 1701. Näin olemme päätyneet oman tutkimuksemme alkulähteille.

Säämingissä kastettiin 10.6.1728, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1708-1779_tk1182/91.htm, Anders Hobinin ja Vendela Nicandran poika Erik Johan [jonka myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat, vrt. Hormia, Yrjö, http://www.genealogia.fi/genos/30/30_3.htm], kummit: Hr Häradshöfdingen Eric Joh: Brotterus, Feltväbel Carl Nicander, Rustm: Anders Swanboo, Enckefru Probstinnan Maria Nicandra, J: Christina Pistohlkors, J: Anna Brottera.

Kummina toimineen Erik Johan Brotteruksen, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4800, isä oli kastelapsen isoäidin Anna Brotteran veli Hans, josta tuli toisen avioliittonsa kautta läänintilienhoitaja Barthold Ithimaeuksen lanko: molempien puolisot olivat Juvan kirkkoherran Abraham Brunneruksen tyttäriä.

Terveisin,

[Giösling]

Koska en ole seurannut tätä ketjua kuin otteittain, olen edelleen "hukassa".

Onko nyt niin, että Måns Larssonin (Magnus Laurentii) ja
Anna Eriksdr Alftanan tyttäreksi varmuudella esitetty Juliana käytti
kahta eri sukunimeä Palm ja Alftana? Ainoa järkeenkäyvä selitys on se, että toinen näistä sukunimistä oli hänen "avionimensä".

En oikein voi kuvitella, että Juliana olisi "vuorotellen" käyttänyt äitinsä ja
isänsä sukunimiä. En muista törmänneeni vastaavaan missään.

Jos Magnus Laurentii käytti sukunimeä Palm, miksi sukunimi ei esiinny
esim. Alftanien perinnönjaon yhteydessä vuonna 1664? Silloinhan puhutaan
vain edesmenneen Ulfvenkloun ombudsmanista patronyymillä?

Asialle voisi olla eduksi käydä Taivassalon tuomiokirjoja läpi laajemmaltikin.
Luulisi, että niinkin merkittävä mies kuin Måns Larsson, Ulfvenkloun pesän
valvoja/asiamies ja Alftanien vävy väksinkin tulee esille (sukunimellä, tai
ilman). Negatiivisessa tapauksessa hän ilmeisesti ei asettunut pysyvästi paikkakunnalle, vaan asui esim. Ruotsissa vaimoineen.

[Jari Latva-Rasku]

Koska en ole seurannut tätä ketjua kuin otteittain, olen edelleen "hukassa".

Onko nyt niin, että Måns Larssonin (Magnus Laurentii) ja
Anna Eriksdr Alftanan tyttäreksi varmuudella esitetty Juliana käytti
kahta eri sukunimeä Palm ja Alftana? Ainoa järkeenkäyvä selitys on se, että toinen näistä sukunimistä oli hänen "avionimensä".

En oikein voi kuvitella, että Juliana olisi "vuorotellen" käyttänyt äitinsä ja
isänsä sukunimiä. En muista törmänneeni vastaavaan missään.

Jos Magnus Laurentii käytti sukunimeä Palm, miksi sukunimi ei esiinny
esim. Alftanien perinnönjaon yhteydessä vuonna 1664? Silloinhan puhutaan
vain edesmenneen Ulfvenkloun ombudsmanista patronyymillä?

Asialle voisi olla eduksi käydä Taivassalon tuomiokirjoja läpi laajemmaltikin.
Luulisi, että niinkin merkittävä mies kuin Måns Larsson, Ulfvenkloun pesän
valvoja/asiamies ja Alftanien vävy väksinkin tulee esille (sukunimellä, tai
ilman). Negatiivisessa tapauksessa hän ilmeisesti ei asettunut pysyvästi paikkakunnalle, vaan asui esim. Ruotsissa vaimoineen.

Uskoisin, että Juliana Månsdotter on ilmoittanut sukunimekseen vain nimen Palm, joka sekin on esiintynyt vain kerran vasta käräjillä helmikuussa 1704. Kolme merkintää Alftana-sukunimellä on tehty Karkun kastettujen luetteloon myös vuonna 1704. Seuraavan kerran nimi Palm esiintyy Julianan kuolinmerkinnässä paljon myöhemmin.

On täysin mahdollista, että päätöksen Alftana-nimen käyttämisestä on tehnyt asianomaista kuulematta kirjaamisesta vastuussa ollut pappi, todennäköisesti pitäjänapulainen Tomas Kriander. Karkun kastettujen luettelossa on hämmästyttävän usein kerrottu kummien sukulaissuhteista muutenkin kuin puolison osalta. Turkulainen Kriander on aivan varmasti tiennyt, että Julianan äiti on ollut Alftana, mutta ei välttämättä kuka Julianan mahdollisesti ruotsalainen isä on ollut.

Uskoisin, että Måns Larsson ei ole käyttänyt Palm-nimeä, vaan se on myöhempien sukupolvien käyttöön ottama. Ei ole kaukaa haettua, että nimen on ottanut käyttöön Israel Alftanus jonkin perimätiedon varassa.

Isak Erikssonin ei tiedetä koskaan käyttäneen sukunimeä, mutta ilmeisesti hänen poikansa Isak ja Erik ottivat Astrenius-nimen käyttöön opiskeluiden yhteydessä. Tavallista oli, että opettaja keksi nimen opiskelijaan liittyviin seikkoihin tukeutuen, kuten tilan tai paikan nimi. Tässä tapauksessa nimeksi ei tullut Träskända tai Karkuensis vaan tähti tai tähdistö mahdollisesti äidin äidin suvun peruja. Oli kunniakasta olla Stjernkors, tai vaikkapa Palm. Pojat eivät kuitenkaan käyttäneet nimeä Palm, joka ei ilmeisesti liittynyt heidän isäänsä.

[Giösling]

Uskoisin, että Juliana Månsdotter on ilmoittanut sukunimekseen vain nimen Palm, joka sekin on esiintynyt vain kerran vasta käräjillä helmikuussa 1704. Kolme merkintää Alftana-sukunimellä on tehty Karkun kastettujen luetteloon myös vuonna 1704. Seuraavan kerran nimi Palm esiintyy Julianan kuolinmerkinnässä paljon myöhemmin.

On täysin mahdollista, että päätöksen Alftana-nimen käyttämisestä on tehnyt asianomaista kuulematta kirjaamisesta vastuussa ollut pappi, todennäköisesti pitäjänapulainen Tomas Kriander. Karkun kastettujen luettelossa on hämmästyttävän usein kerrottu kummien sukulaissuhteista muutenkin kuin puolison osalta. Turkulainen Kriander on aivan varmasti tiennyt, että Julianan äiti on ollut Alftana, mutta ei välttämättä kuka Julianan mahdollisesti ruotsalainen isä on ollut.

Uskoisin, että Måns Larsson ei ole käyttänyt Palm-nimeä, vaan se on myöhempien sukupolvien käyttöön ottama. Ei ole kaukaa haettua, että nimen on ottanut käyttöön Israel Alftanus jonkin perimätiedon varassa.

Isak Erikssonin ei tiedetä koskaan käyttäneen sukunimeä, mutta ilmeisesti hänen poikansa Isak ja Erik ottivat Astrenius-nimen käyttöön opiskeluiden yhteydessä. Tavallista oli, että opettaja keksi nimen opiskelijaan liittyviin seikkoihin tukeutuen, kuten tilan tai paikan nimi. Tässä tapauksessa nimeksi ei tullut Träskända tai Karkuensis vaan tähti tai tähdistö mahdollisesti äidin äidin suvun peruja. Oli kunniakasta olla Stjernkors, tai vaikkapa Palm. Pojat eivät kuitenkaan käyttäneet nimeä Palm, joka ei ilmeisesti liittynyt heidän isäänsä.

Hyvä hypoteesi, jota kuitenkin heikentää se, että jopa samana vuonna
(1704) on Julianasta käytetty sekä Alftana, että Palm nimiä, kuin sekin, etteivät hänen veljensä lainkaan käyttäneet Palmia sukunimenään - miksi sitten sisar yksinään, varsinkin kun häntä kutsutaan Alfaniksi kolmasti!?

Loogisinta edelleen on se, että kyseessä on kaksi eri henkilöä, tai sitten niin että "tyttönimi" on Palm ja avionimi (puolison nimi) Alftan, jos Alftan-nimiset kummiudet esiintyvät helmikuun 1704 jälkeen (en ole katsonut kummiuksien päivämääriä). Avio olisi siten solmittu juuri tuonna vuonna käräjämerkintöjen ja kummiuksien välisenä aikana.

[Benedictus]

LAINAUS LATVA-RASKU:SukuForumilla on käyty keskustelua Alfthan-suvusta. Siinä yhteydessä on esitetty seuraava Erik Erikssonin lapsikatras:

Lapsia Lindhin mukaan (mukana joitakin korjauksia ja täydennyksiä muista lähteistä):
1. Magdalena Erikintytär, k. ennen 22.6.1664, pso n.1636 Pietarsaaren khra maisteri Ericus Matthiæ Fortelius, s.1602 k.26.6.(4.6.)1650, avioliitosta oli 14 lasta.
2. Joackim Erikinpoika, elänyt 1626, mutta k. ennen 22.6.1664 virsikirjamerkinnän ja perunkirjan perusteella.
3. Erik Erikinpoika, Taivassalon autuaan kirkkoherran poika Erik joutui maksamaan ostamansa pistoolit 18.7.1640 Turussa, korpraali everstiluutnantti Wittenbergin komppaniassa Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1643, siirrettiin 1651 Elias Orrfeltsin komppaniaan samassa rykmentissä, kornetti 1658, osallistui Tanskan sotaan 1644-1645 ja Puolan sotaan 1655-1657, jonka jälkeen oli Tanskan sodassa ja k. helmikuussa 1658 Själlannissa. Oletettavasti naimaton.
4. Henrik Erikinpoika Alftanus, mainitaan 1656,1657 jolloin oli “herr och han hust på säteri”. Mainitaan Taivassalon Huikaisten ratsutilalla (SAY 1656) vaimonsa Britan kanssa. Oletettavasti vanhin veljeksistä ja kun perintöä jaettiin 1664, hän ei ollut osallinen jaossa, koska oli jo aiemmin saanut perintöosansa. Asui ainakin v. 1666 Turussa kirkkokorttelissa, oli Turun suurlukkari, elossa vielä 30.9.1634, mutta kuollut ennen 5.12.1672, on ehkä se “sal Hinricus, joka haudattiin 11.4.1670 Turun tuomiokirkkoon. – pso jo ainakin 1656 (SAY) Brita Christopherintytär Enckell, haud. 21.8.1689 Turun Tuomiokirkkoon.
5. Hans Erikinpoika, manitaan yhdessä veljensä Henrikin kanssa manttaalikirjassa 1657, mutta ei esiinny SAY:ssa. Ei myöhempiä tietoja.
6. Karin Erikintytär, jolla oli vikaa kuulossa, haud. Pusulan kappeliin 18.3.1700 merinnällä “85 år 6 mån gammal, varit gift i 45 år och varit änka i 20 år”. – Pso 1639 jälkeen Pusulan kappalainen Stigelius Jacobus Clementii, k.n.1680.
7. Anna Erikintytär, eli 4.10.1664 Wulfenkloun säterissä Taivassalossa miehenään “ombudsman” Måns Larsson.
8. Abraham Erici Alftanus, s.1630, Hattulan kirkkoherra, rovasti, haud. 3.10.1697. Allekirjoittaa 6.3.1695 tekemänsä Alftan kroniikan. – Pso I 1656 Emerentia Torsk k.1672/3, pso II 1674 Katarina Schrader, joka eli leskenä 1706 Leinilän ratsutilalla.
9. Israel Erici Alftanus, s.1632, Isonkyrön kirkkoherra, k.1712. Myi 6.1.1679 esi-isiensä haudan Munckin kuorista, jonka ylläpuolella olevassa kivessä on Sigfred Mårtenssonin nimi. – Pso I 1662 Sofia Frisius k.1674, pso II 1675 Susanna Echman, s.1656 k.1697, pso III 9.1.1698 Maria Elisabet Lietzen, s.1662 k.30.11.1751.
10. Isak Erikinpoika, korpraali, haud. 28.9.1688, peri Hiukaisten ratsutilan 1664, – pso Valborg Andersdotter, s.1630 k.4.1.1703
Alkuperäinen lähettäjä Jari Latva-Rasku http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=92024#post92024)
Uskoisin, että Juliana Månsdotter on ilmoittanut sukunimekseen vain nimen Palm, joka sekin on esiintynyt vain kerran vasta käräjillä helmikuussa 1704. Kolme merkintää Alftana-sukunimellä on tehty Karkun kastettujen luetteloon myös vuonna 1704. Seuraavan kerran nimi Palm esiintyy Julianan kuolinmerkinnässä paljon myöhemmin.

On täysin mahdollista, että päätöksen Alftana-nimen käyttämisestä on tehnyt asianomaista kuulematta kirjaamisesta vastuussa ollut pappi, todennäköisesti pitäjänapulainen Tomas Kriander. Karkun kastettujen luettelossa on hämmästyttävän usein kerrottu kummien sukulaissuhteista muutenkin kuin puolison osalta. Turkulainen Kriander on aivan varmasti tiennyt, että Julianan äiti on ollut Alftana, mutta ei välttämättä kuka Julianan mahdollisesti ruotsalainen isä on ollut.

Uskoisin, että Måns Larsson ei ole käyttänyt Palm-nimeä, vaan se on myöhempien sukupolvien käyttöön ottama. Ei ole kaukaa haettua, että nimen on ottanut käyttöön Israel Alftanus jonkin perimätiedon varassa.

Isak Erikssonin ei tiedetä koskaan käyttäneen sukunimeä, mutta ilmeisesti hänen poikansa Isak ja Erik ottivat Astrenius-nimen käyttöön opiskeluiden yhteydessä. Tavallista oli, että opettaja keksi nimen opiskelijaan liittyviin seikkoihin tukeutuen, kuten tilan tai paikan nimi. Tässä tapauksessa nimeksi ei tullut Träskända tai Karkuensis vaan tähti tai tähdistö mahdollisesti äidin äidin suvun peruja. Oli kunniakasta olla Stjernkors, tai vaikkapa Palm. Pojat eivät kuitenkaan käyttäneet nimeä Palm, joka ei ilmeisesti liittynyt heidän isäänsä.

Hyvä hypoteesi, jota kuitenkin heikentää se, että jopa samana vuonna
(1704) on Julianasta käytetty sekä Alftana, että Palm nimiä, kuin sekin, etteivät hänen veljensä lainkaan käyttäneet Palmia sukunimenään - miksi sitten sisar yksinään, varsinkin kun häntä kutsutaan Alfaniksi kolmasti!?

Loogisinta edelleen on se, että kyseessä on kaksi eri henkilöä, tai sitten niin että "tyttönimi" on Palm ja avionimi (puolison nimi) Alftan, jos Alftan-nimiset kummiudet esiintyvät helmikuun 1704 jälkeen (en ole katsonut kummiuksien päivämääriä). Avio olisi siten solmittu juuri tuonna vuonna käräjämerkintöjen ja kummiuksien välisenä aikana.

Olisiko niin, että tässä asiassa kummatkin expertit ovat osin oikeassa?

Alftanusten kiemurat ovat tunetusti ongelmalliset ja tämä tapaus sopii sarjaan erinomaisesti.

Fakta on mielestäni, että tämä Juliana/Eleana/Helena Måns/Mårtensdr on sama henkilö kuin Järventaan Juliana Isak Erikssonin vaimo, Arvid Johansson Frisiuksen leski ja tämän lasten Johan Arvisdssonin ja Juliana Arvidsdr äiti, samaten kuin Anna, Ingeborg, Karin, Erik ja Isak isakinlasten äiti.
Ei ole kahta vaimoa, koska nimimääritelmät eivät sitä mahdollista.

Miksi on siis Juliana Månsdr Palm kuollessaan? Tuolloin useimmiten naisen syntymänimeä käytettiin kuollessa. Siksi voisi olla melko varmaa, että Julianan isän suvusta käytettiin nimeä Palm.

Entäpä tuo Juliana Alftana. Se määrittää Julianaa puolisona, kuten Gösling esittää.
TÄMÄ VAIN TARKOITTAISI SITÄ, ETTÄ ISAK ERIKSSON ON ISAK ERIKSSON ALFTANUS!
Ericus Erici Alftanuksen pojasta Erikistä mainitaan, että olisi kuollut naimattomana.
Tämä voi olla vain arvailua tiedon puuttuessa.

Jos Julianan puoliso on Alftanus niin ainoa Isakin isäksi sopiva on tämä Erik Eriksson Alftanus, hän oli kuitenkin sotilas eikä liene siis käyttänyt normaalisti sukunsa nimeä, enempää kuin poikansakaan.
Ketään muuta Erik Alftanusta ei mielestäni voi sovittaa Isakin isäksi.

Sitten tuleekin tuo kinkkisempi kysymys: kuka oli Juliana Månsdr Palm?

Tiedetään että Catarina Palm oli Israel Alftanuksen siskontytär.
Abraham oli Isak Pettersson Gumsen ja Israel Alftanuksen sisarentyttären Catharina Palmin poika.

Maria Månsdr Palm oli varmasti Catharinan sisar, sillä hän kuolee Catharinan miehen talossa Komsilassa.

Juliana Månsdr ei voi olla muuta kuin näiden kahden sisaruksen iso sisko.

HE OVAT SIIS ANNA ERIKSDR ALFTANUKSEN JA MÅNS LARSSONIN TYTTÄRIÄ, JOTKA KÄYTTÄVÄT ISÄNSÄ SUVUN NIMEÄ PALM.
NYT MEILLÄ ON ISAK ERIKSSON ALFTANUS JA JULIANA MÅNSDR ALFTANUS-PALM.

HE OVAT SIIS SERKUKSIA!

MITEN 1680-LUVULLA OLI MAHDOLLISTA SERKKU AVIOLIITOT?

TÄMÄ RATKAISU SELITTÄISI PALJON ISAKIN ASEMASTA, ERITYISESTI HÄNEN HUOLENPITONSA VAIMONSA 1. MIEHEN LAPSISTA.
KYSYMYS SYNTYY MYÖS SIITÄ, MIKSI ISAKIN POJAT EIVÄT OTTANEET ALFTANUS NIMEÄ VAAN OMAN ASTRENIUS NIMEN. EIVÄTKÖ HE HALUNNEET SEKOITTUA ISRAEL JA ABRAHAM ALFTANUKSEN JÄLKELÄISIIN?
MIKSI ISAKKIA EI MAINITA ELIN BRENNERUKSEN PERINNÖN JAOSSA 1664?
OLISIKO ERIK, KUTEN HENRIKKIN VANHEMPINA POIKINA SAANEET JO PERINTÖNSÄ JA SIKSI EIVÄT OSALLISTU JUTTUUN.

KUKA OLISI OLLUT TUO ERIK ERIKSSONIN TUNTEMATON VAIMO?

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95. Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson. Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius, katso 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 123 (XXIX).


Olisiko tässä oleva Isak Eriksson kuitenkin Järvenpään Isak, jonka isä oli nainut aatelisen N. N. Hammarstiernan, jonka poika isak käytti opiskelijana äitinsä suvun aatelisnimeä?

[Giösling]

Mielenkiintoista pohdiskelua. Kaikki optiot on mielestäni pidettävä auki,
esim. Ericus Ericin (Alftan) potentiaalinen ensiavio.

Kokonaan mainitsematta vuoden 1664 perinnönjaossa ovat jääneet
seuraavat Ericus Ericin lapsiksi oletetut/varmistuneet:

-Eric, joka kuoli Själlannissa 1658
-Joakim, jonka kuulumisesta Ericin lapsiin tukee vain eräs epäselvä laulukirjamerkintä
-Harald , jonka kronikka mainitsee Ericus Ericin pojaksi
-Hans, joka esiintyy Henrikin yhteydessä muissa dokumenteissa vv 1656, 1657
-Magdalena, jonka Fortelius-perijät mainitaan vuoden 1664 käräjillä.

Noissa vuoden 1664 dokumenteissa esiintyy jatkuvasti "samsyskon"-termi,
jota käytettiin täyssisaruksista.

Miksi oli tarpeen korostaa täyssisaruutta, jos sisaruspuolia ei ollut olemassa? - olen kysynyt.

Jos kyseessä oli vain sen ajan juridinen esitystapa, olisi hyvä saada
tukeva aikalaissdokumentti esimerkiksi rinnalle.

[Benedictus]

Wulfenkloun omistukset ovat laajenpia Taivassalossa tässä lisää.

Kummila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325953
-kiinnostava maininta, 1664-5 brukar Olof Mårtensson ladugård och Hylkilax.

Utama, kuuluu Lorenz v. der Linderille, ei selviä on Wulfenkloun
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205002

[olanyk]

Tuo Hammarstierna aiheuttii kysymyksen onko stierna ja stjärna vain erilainen kirjoitusmuoto ?

Iältään ja nimeltään tuo Isak Ericus huonosti sopii käyttämään tuota "aatelisniemeä"

Hammarstjärna nimen otti käyttöönsä Johan Bengtson joka aateloitiin 1642. Hammarstjärnat sekä Creuzhammarit sekoitetaan lähes jokaisessa kartanokirjassa. Kuitenkin oletetaan heillä olevan sukuyhteys jota ei ole pystytty näyttämään.

Suvut omisti pääkaupunkiseudun vanhoja rälssejä olivat naapureina Seutulassa jossa Hammarstjärnat omisti Knapbackan eli Katrinabergin ja Creutzhammarit taas Söttskog/Meilbyn kantailan ja siihen liitetyt Linnan ja Königstedin. Tuo Söttskog ei koskaan muotoutunut kartanoksi kun muuttui sotilasvirkataloksi.

Tässäkin keskustelussa tulee esiin nuo vaikeasti "huomattavat" etunimien synonyymit: Kuten Helena, Elin mutta onko Juliana Eleana ?. Onko käsitykseni oikea että Tönne on sama kuin Antonius?

Olavi

[Benedictus]

Kuten Olanyk huomio, niin ajallisesti Isak Hammarstierna ei oikein passaa aatelisnimeen, vaikka jos ajatellaan Alftanusten yhteyksiä Hesaan, niin Hammarstiernan tytär menisi hyvinkin Erik Alftanuksen vaimoksi. Anna Hammarsteirnahan oli Per Mårtensson Brenneruksen vaimo, joka Per oli Ericus Erici Alftanuksen lanko.

Toinen mahdollinen Erik Alftanuksen vaimo voisi olla Clas Brenneruksen 2.vaimon Ilianan Stiernan sukulaisnainen tai sisko.

Eleana-Iliana- Juliana ovat saman nimen muunnoksia, johon vielä Helenakin liittyy, aiheesta oli pitkä keskustelu aiemmin Astrenius ketjussa.

Tuo Stierna suku, mahdollisesti Ilianan sisko, sopisi hyvin Erikin vaimoksi ajallisesti ja sen mukana tulisi eräs nimi selitys, sillä Erik Astreniuksella oli poika Aron, jota nimen alkuperää on pohdittu.
Jos Isak Erikssonin äiti olisi ollut Arendt eli Aron Stiernan tytär eli mitä nimeä Aron itse käyttikään, tyttärillä oli nimenä Stierna, täältä tulisi Aron Astreniuksen nimi.


Rauman khr Anders Neocleanderin vaimo oli aatelinen Anna Arendsdr Stierna.
Anna Stierna ja lähdeviitteet Jully Ramsayn teokseen sivulle 11. sekä Elgenstiernan ättartavlor l s.116.

Jully Ramsey on kirjannut Schering Eriksson Arp suvun sivulle 11.

Siellä lukee Iliana Arendsdr nai entisen lainlukijan, Taivassalon kirkkoherran Claudius Martini Brennerin .
Lisäksi kerrotaan Pietari Brahen pakottaneen Ilianan myymään perimänsä rälssimaat sisarensa Marian miehelle Arvid Ankarscöldille.

Siskon Margaretan puoliso oli taas Micael Sölfverarm, joka peri äidiltään Brita Ivarintr. Stiernkorsilta Särkilahden.(tarkistamaton)

Stiernojen vaakunassa oli tähtiä, Annan poika Gabriel esimerkiksi käytti äitinsä vaakunan mukaista sinettiä jossa oli kolme tähteä.

[Benedictus]

Torois Wulfenklou
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325960
Hylkilax
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205009
Hylkilaxin yhdellä tilalla Erik Eskilsson ja vaimo Maria.
Koivisto :Sipilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205016
-tässä kirkkoherra clas Brennerus ja korpaali Erik Eriksson

Koivisto KnuutilaWulfenklou
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325964

Koivisto Heikkilä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325965
-khr Clas ja vaimo Ingrid Bilang
Koivisto Paavola Wulfenklou
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325966
-tässä Koivisto Sipilä corp. Erik Eriksson ja Clas Brennerus

Näyttäisi että Wulfenklouta on aiempaa enemmän.
Toisaalta tiloilla on henkilöitä, jotka saattaisivat olla noita vähän tunnetuita Alftanuksia.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa muutama peräkkäinen Svean hovioikeuden virkamies. Sukunimet Brenner ja Utter lienevät pelkkää sattumaa.

http://www.archive.org/stream/konglsveahofrtt00anjogoog/konglsveahofrtt00anjogoog_djvu.txt

35) Mårten Brenner, Adlad Brenher, f. ^% 1626 i 1655-1665 Stockholm; Student i Upsala 1642; Utgaf en Grekisk Oration 1643; »Lade god grund i Grekiskan och Latin samt i öfrige gagnande Wettenskaper»; Informator för Grefve Nils Brahe 1651; Reste med honom genom de flesta länder i Earopa 1652 — 1656; Assessor i Svea H. R Vt 1655; Aflade eden och intog sitt rum Vio 1656; Adlad ^Vs 1664; Revisions Secreterare 7i2 1665; Död ^Vs 1673 i Stockholm; begrafven i Storkyrkan. Gift -^'6 1664 med Regina EUsabeth von Beijer, f. Ve 1645, död ^Ve 1679; dotter af Hof Rådet och General Directeuren öfver Postväsendet Johan von Beijer och Margaretha Wejler.

1658—1674 36) Magnus Larsson; Advocat Fiscal i Svea H. R. 1655; Assessor ^Vs 1658; Aflade eden /lo s. å.; Tillika Häradshöfding i Jönåkers, Hölö och Hölebo härad *^/i 1666; Död 1674.

1664—1675 37) Jonas Sundell, f. i Westerbotten ; Eloquentise Professor i Upsala ^Vio 1651; Assessor i Svea H. R. ^Vs 1664; Riddarhus Secreterare s. å.; Häradshöfding Vio 1671; Död 1675.

1664—1672 38) Johannes Bureus; son af Biskopen i Strengnäs M:r Jacobus Bureus Zebråzynthius ; Student i Upsala 1630; Mathematicse Professor i Upsala ^Vt 1650; Inspector för Uplands Nation i Upsala 1663; Assessor i Svea H. R. ^Vio 1664; Död ^Vi 1672 i Stockholm. Gift l:o) med Johansdotter Hontbera, f. 16..; död 165.; 2:o) Vs 1653 med Anna Hartig, dotter af Handelsmannen Claes Hartig och Engel Lindeman; 3:o) med Engel von Reten.

1664-1693 39) Magnus Utter, Adlad Utterhjelm, f. 163.; »Efter anlagde studier» och vidlyftiga utrikes resor Advocat Fiscal i Svea H. R. 1658; Assessor *Vio 1664; Adlad ^Vs 1692; Synes hafva fått afsked 1693; Död 1699. Gift l:o) 3«/i2 1660 med Brita Göransdotter, f. «/9 1640 på Gerbergärde i Stora Tuna i Dalarne, död *% 1666; dotter af Bergsmannen Göran Andersson och Kjerstin Ericsdotter; 2:o) 7^ 1668 med Margaretha Sylvestersdotter; dotter af Landskamreraren i Stockholms län Sylvester Sylvestersson och Elsa Ericsdotter.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa lisää ilmeisesti silkkaa nimien sattumaa.

http://hembygdsforening.enskede.nu/print.php?type=A&item_id=2

Margareta Sylvesterdotter blev 1668 gift med assessorn i Svea hovrätt. Magnus Utter, som år 1692 blev adlad under namnet Utterhjelm. Äganderätten till Enskede övergick sålunda till honom. Han begärde i en skrivelse till Karl XI, att den skattefrihet, som hans hustrus fader och farfader haft, även skulle förunnas honom. Efter yttrande av landshövdingen i Stockholms län erhöll Utterhjelm en befrielse för rusthållet, men fick han i vederlag två hemman å Värmdön med inskränkt skattefrihet. Efter hans död övergick äganderätten till dottern, som slutligen råkade i så fattiga omständigheter, att gården måste säljas. Den köptes då av krigsrådet Gustaf Palmfelt år 1728 för 12,000 daler kopparmynt. Denne blev 1733 landshövding i Stockholms län och 1742 riksråd. När han år 1744 dog, övergick äganderätten till Enskede på hans dotter Margareta, som 1759 blev gift med generalmajoren friherre Fredrik Ehrensvärd. Han hade dock redan 1751 sålt rusthållet till häradshövdingen Anders Lundborg.

Magnus Utter aateloitiin nimellä Utterhielm ja hänestä tiedetään seuraavaa:

http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/~corpusnobiliorum/sa1243.html

Erik Utter, otherwise unknown, had issue a son, Magnus Utter ennobled Utterhielm, died before 23 September 1696, married 1stly 30 December 1660 Stockholm to Brita Göransdotter (born 29 September 1640 Stora Tuna Parish, county Kopparberg, died 26 May 1666 Stockholm, buried 19 June Storkyrkan, Stockholm), daughter of Göran Andersson and Kerstin Eriksdotter; 2ndly 9 April 1668 Margareta Sylvestersdotter, daughter of Sylvester Sylvestersson and Elsa Eriksdotter. They had issue:

1. *by 1* Erik Utterhielm, born 14 September 1662, died unmarried 25 June 1717 Stockholm, buried Lovö church.
2. *by ?* Elsa, died after 1719, married after 23 September 1696 and before 1701 Hans Christoffer von Gertten (died 1719).

Gustaf Palmfeltistä tiedetään seuraavaa:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Palmfelt

Gustaf Palmfelt, född 1680 (http://sv.wikipedia.org/wiki/1680), död 14 september (http://sv.wikipedia.org/wiki/14_september) 1744 (http://sv.wikipedia.org/wiki/1744), var en svensk författare och riksråd (http://sv.wikipedia.org/wiki/Riksr%C3%A5d)
Palmfelt föddes i Stockholm (http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholm) som son till statskommisarien Gustaf Palm, adlad Palmfelt (http://sv.wikipedia.org/wiki/Palmfelt), och Maria Holm. Ganska lite är känt om hans tidigare år, men redan 1714 utnämndes han till krigsråd. 1729 utnämndes han till landshövding i Blekinge (http://sv.wikipedia.org/wiki/Blekinge) med finns redan samma år byta sitt ämbete mot motsvarande post i Skaraborgs län (http://sv.wikipedia.org/wiki/Skaraborgs_l%C3%A4n). 1731 upphöjdes Palmfelt till friherrligt stånd (http://sv.wikipedia.org/wiki/Friherrligt_st%C3%A5nd). 1733 utnämndes han till Landshövding över Stockholms län (http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_l%C3%A4n), och 1737 förordnades han till president i kammarkollegium (http://sv.wikipedia.org/wiki/Kammarkollegium). Palmfelt tillhörde mösspartiet (http://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6sspartiet), och framfördes vid 1738 som pariets kandidat till lantmarskalksposten (http://sv.wikipedia.org/wiki/Lantmarskalk), men partiet fick ej majoritet. Då partiet genom Hattarnas misslyckade krig (http://sv.wikipedia.org/wiki/Hattarnas_ryska_krig) åter fick majoritet blev Palmfelt riksråd.
Palmfelt utgav även anonymt flera dikter av satiriskt innehåll. Han översatte även Vigilius (http://sv.wikipedia.org/wiki/Vigilius) Ecolger, och början av Georgica (http://sv.wikipedia.org/wiki/Georgica) till svenska, liksom Molières (http://sv.wikipedia.org/wiki/Moli%C3%A8re) "Hustruskolan".

[Giösling]

Ohessa muutama peräkkäinen Svean hovioikeuden virkamies. Sukunimet Brenner ja Utter lienevät pelkkää sattumaa.

http://www.archive.org/stream/konglsveahofrtt00anjogoog/konglsveahofrtt00anjogoog_djvu.txt

35) Mårten Brenner, Adlad Brenher, f. ^% 1626 i 1655-1665 Stockholm; Student i Upsala 1642; Utgaf en Grekisk Oration 1643; »Lade god grund i Grekiskan och Latin samt i öfrige gagnande Wettenskaper»; Informator för Grefve Nils Brahe 1651; Reste med honom genom de flesta länder i Earopa 1652 — 1656; Assessor i Svea H. R Vt 1655; Aflade eden och intog sitt rum Vio 1656; Adlad ^Vs 1664; Revisions Secreterare 7i2 1665; Död ^Vs 1673 i Stockholm; begrafven i Storkyrkan. Gift -^'6 1664 med Regina EUsabeth von Beijer, f. Ve 1645, död ^Ve 1679; dotter af Hof Rådet och General Directeuren öfver Postväsendet Johan von Beijer och Margaretha Wejler.

1658—1674 36) Magnus Larsson; Advocat Fiscal i Svea H. R. 1655; Assessor ^Vs 1658; Aflade eden /lo s. å.; Tillika Häradshöfding i Jönåkers, Hölö och Hölebo härad *^/i 1666; Död 1674.

1664—1675 37) Jonas Sundell, f. i Westerbotten ; Eloquentise Professor i Upsala ^Vio 1651; Assessor i Svea H. R. ^Vs 1664; Riddarhus Secreterare s. å.; Häradshöfding Vio 1671; Död 1675.

1664—1672 38) Johannes Bureus; son af Biskopen i Strengnäs M:r Jacobus Bureus Zebråzynthius ; Student i Upsala 1630; Mathematicse Professor i Upsala ^Vt 1650; Inspector för Uplands Nation i Upsala 1663; Assessor i Svea H. R. ^Vio 1664; Död ^Vi 1672 i Stockholm. Gift l:o) med Johansdotter Hontbera, f. 16..; död 165.; 2:o) Vs 1653 med Anna Hartig, dotter af Handelsmannen Claes Hartig och Engel Lindeman; 3:o) med Engel von Reten.

1664-1693 39) Magnus Utter, Adlad Utterhjelm, f. 163.; »Efter anlagde studier» och vidlyftiga utrikes resor Advocat Fiscal i Svea H. R. 1658; Assessor *Vio 1664; Adlad ^Vs 1692; Synes hafva fått afsked 1693; Död 1699. Gift l:o) 3«/i2 1660 med Brita Göransdotter, f. «/9 1640 på Gerbergärde i Stora Tuna i Dalarne, död *% 1666; dotter af Bergsmannen Göran Andersson och Kjerstin Ericsdotter; 2:o) 7^ 1668 med Margaretha Sylvestersdotter; dotter af Landskamreraren i Stockholms län Sylvester Sylvestersson och Elsa Ericsdotter.

Tässä listassa Mårten Brenner juontuu Pohjanmaan Brenner-suvusta, jolla ei, nykytutkimuksen mukaan, ole juurilinkkiä Uudenmaan Brenner-Brennerus-sukuun. Mutta onko todella näin? Esim Bergholm on löytänyt Elin Mårtensdotterille
jostain patronyymin Mattsdr, joka vinkittäisi Pohjanmaan suuntaan.

Magnus Larsson on tietenkin sama Magnus Laurentii, jota olen tyrkyttänyt Alftanien vävyksi ja Stierneld/Eldstierna vapaaherrojen veljeksi.

Magnus Utterin taustasta Elgenstierna ei tiedä muuta kuin sen, että hän oli erään Erik Utterin poika. Erikistä tiedetään vain nimi.Sukulinkkien perusteella asettaisin Magnuksen hypoteettisesti sen Måns (Magnus) Persson Utterin lähisukulaiseksi, joka toimi kuningas Erik XIV sihteerinä. Hän voisi esim. olla sen Eric Persson Utterin pojanpoika, jonka tiedetään olleen elossa vuonna 1604, mutta olleen edesmennyt vuonna 1614. Mielestäni tämän Ericin tytär voisi olla Clara Utter, Arvidus Nicolaus Lietzenin puoliso. Parin pojantytär Maria Elisabet Lietzen oli Israel Alftanuksen 3. puoliso ja leski.

[olanyk]

Pohjanmaan Henricus Martinus Brenner ja Helsingin Mårten Simonsson ovat syntynyt melko samanaikaisesti ja molempien puolisoiden suvutkin on tiedossa, joten vaikea löytää sukuyhteyttä. Henricuksella tukholmalaisia raatimiessukuja Porshanck ja Budde. Mårtenilla Bock sukua.

Tuosta etunimien synonyymeistä kysyinkin. Minun käsittääkseni Helsingin seudulla on Mårten ja Marcus esiintynyt samoille henkilöille en tiedä onko myös Matts joskus sekoittunut noiden kanssa?

Olavi

[Jari Latva-Rasku]

Tässä listassa Mårten Brenner juontuu Pohjanmaan Brenner-suvusta, jolla ei, nykytutkimuksen mukaan, ole juurilinkkiä Uudenmaan Brenner-Brennerus-sukuun. Mutta onko todella näin? Esim Bergholm on löytänyt Elin Mårtensdotterille jostain patronyymin Mattsdr, joka vinkittäisi Pohjanmaan suuntaan.

Måns Larssonia on jostain syystä kutsuttu Taivassalon käräjillä holhousasian viimeisessä käsittelyssä nimellä Matts. Kyseessä lienee kirjurin tai puhtaaksikirjoittajan virhe.

Taivassalon käräjät 20.–21.7.1676 f. 61v (Arrendatoren Welbetrodde Henrich Henrichzson Werd proponeradhe, huru han är förordnadh af Rätten til förmyndare för Sahl. Probstens H. Clases omyndige Barn tillijka medh Sahl. M:r Claas [Holstius] uthi Låkalax och Mats Larsson i Hylkelax, som nu bägge dödhe är, sampt Majoren Christer Carplan ... Och altså dheras förmyndare Mag. Gabriel Fortelius och Capellanen H. Abraham Alftanus),

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205018

Hurukorpi ja Hukainen

Näkyy corpl. Erik Eriksson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325968

Hukais ja Hurukorpi

Henrik Eriksson ja vaimo
Isak Eriksson ,vaimo Walborg
Abraham Eriksson vaimo Emerentia

[Jari Latva-Rasku]

On mielenkiintoista, voisiko sukuvyyhti Måns Larssonin ympärillä kiristyä.

On silkkana mielikuvituksen tuotteena soviteltu Måns Larssonia esimerkiksi Erik XIV sihteerin Måns Perssonin tyttärenpojaksi, jonka isä olisi muuten tuntematon Lars.

Tässä keskustelussa esiin tullut kihlakunnantuomari ja asiamies Magnus Larsson oli kotoisin Itä-Götanmaalta Nörrköpingistä, aivan kuten siellä vaikutti Peder Månsson Utter:

http://www.kulturarvostergotland.se/Article.aspx?m=332404&a=335148

Peder Månssonin äiti Katarina Persdotter Utter oli yllämainitun Erik XIV sihteerin Måns Perssonin tädin Ingrid Månsdotterin tyttären tyttären poika, mutta silti käytti nimeä Utter.

Svean hovioikeudessa palveli Magnus Larssonin jälkeen Magnus Eriksson Utter, joka aateloitiin nimellä Utterhielm. Magnus Eriksson Utterhielmin tytär myi isänsä tilan Enskedessä Gustaf Palmfeltille, jonka isä oli alkuperältään tuntematon Gustaf Palm.

Erik XIV sihteerin Måns Perssonin veljentyttären Clara Erici Utterin serkun tiedetään olleen sotasihteeri ja Novgorodin käskynhaltija, sukunsa sammuttanut, Måns Mårtenson, joka aateloitiin nimellä Palm.

Kuten aikaisemmin on monta kertaa todettu, Clara Erici Utterin pojantyttären Maria Elisabet Lietzénin puoliso oli Israel Alftanus.

Sitä voidaan tuskin koskaan todistaa, mutta kihlakunnantuomari Magnus Larsson voisi aivan hyvin olla peräisin Utter-suvusta ja hänen jokin puolisonsa voisi olla Anna Alftana. Myös nimi Palm ei olisi kaukaa haettu, sillä niitä ei kuitenkaan aivan vilissyt käytettäväksi otettavaksi, kuten ei Uttereitakaan.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205037
corp. Erik Eriksson Alftanus

Onnikma

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325987

Onnikma
Claus Brenneruksen vävy Holstius

[Benedictus]

Sukunimien käyttö on ollut aikoinaan täysin henkilön oman tahdon valtaista. Nimi on usein otettu suvun arvokkaimmasta haarasta tai siten, että korostaa kuulumista johonkin ryhmään eli klaaniin.

Yllä oleva Per Månsson Utter käytti äitinsä nimeä.

Utters ättlingar sivustolla Per Månssonin tyttären 3. miehen lapsille on merkitty Utter sukunimeksi. Se voi olla vain tietokone tekninen juttu merkitä henkilölle sukunimi.

En löytänyt kyseisiä henkilöitä voidakseni tarkistaa ovatko millä sukunimellä.

29. Katarina (Karin) Persdotter Utter #3748, född 9.3.1598 i Uttersberg, Sverige, död 28.10.1677 i Söderköping, Sverige.

Hon gifte sig med (1) Henrik Kruse #3754.

Barn:
i. Helena M Kruse #4069.

Hon gifte sig med Herman Wibling #4070, gifta 1635 i Norrköping, Sverige (son till N.N. Wibling #4074), Borgmästare i Söderköping, död 7.1.1668 i Söderköping, Sverige.



Hon gifte sig med (2) Henrik Eriksson #4068, Tullnär i Kalmar.


Hon gifte sig med (3) Arvid Larsson #3753, Borgmästare i Söderköping, död 1647.

Barn:
ii. Ingeborg Arvidsdotter Utter #4071.

Hon gifte sig med Joachim Wibling #4073, gifta 1645 (son till N.N. Wibling #4074).

iii. Lars Arvidsson Utter #4072.

[Giösling]

On mielenkiintoista, voisiko sukuvyyhti Måns Larssonin ympärillä kiristyä.

On silkkana mielikuvituksen tuotteena soviteltu Måns Larssonia esimerkiksi Erik XIV sihteerin Måns Perssonin tyttärenpojaksi, jonka isä olisi muuten tuntematon Lars.

Tässä keskustelussa esiin tullut kihlakunnantuomari ja asiamies Magnus Larsson oli kotoisin Itä-Götanmaalta Nörrköpingistä, aivan kuten siellä vaikutti Peder Månsson Utter:

http://www.kulturarvostergotland.se/Article.aspx?m=332404&a=335148

Peder Månssonin äiti Katarina Persdotter Utter oli yllämainitun Erik XIV sihteerin Måns Perssonin tädin Ingrid Månsdotterin tyttären tyttären poika, mutta silti käytti nimeä Utter.

Svean hovioikeudessa palveli Magnus Larssonin jälkeen Magnus Eriksson Utter, joka aateloitiin nimellä Utterhielm. Magnus Eriksson Utterhielmin tytär myi isänsä tilan Enskedessä Gustaf Palmfeltille, jonka isä oli alkuperältään tuntematon Gustaf Palm.

Erik XIV sihteerin Måns Perssonin veljentyttären Clara Erici Utterin serkun tiedetään olleen sotasihteeri ja Novgorodin käskynhaltija, sukunsa sammuttanut, Måns Mårtenson, joka aateloitiin nimellä Palm.

Kuten aikaisemmin on monta kertaa todettu, Clara Erici Utterin pojantyttären Maria Elisabet Lietzénin puoliso oli Israel Alftanus.

Sitä voidaan tuskin koskaan todistaa, mutta kihlakunnantuomari Magnus Larsson voisi aivan hyvin olla peräisin Utter-suvusta ja hänen jokin puolisonsa voisi olla Anna Alftana. Myös nimi Palm ei olisi kaukaa haettu, sillä niitä ei kuitenkaan aivan vilissyt käytettäväksi otettavaksi, kuten ei Uttereitakaan.


Kannustan tutkimuksen ulottamista Ruotsin puolelle.
Alftaneihin liittyvän Modelin-Barck-suvun esiinmarssi anbytarforumilla on ollut suuri riemuvoitto, mutta ei ilman ruotsalaistutkijoitten merkittävää panosta!

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/29527.html?1021834271

Yhteistyö on valttia!

[Benedictus]

Näköjään sitkeys on eräs ominaisuus, jolla saa tuloksia sukututkimuksessa.

Aloittaessani tämän Astrenius-ketjun Pekka Hiltusen viestin pohjalta, en kyllä ikinä olisi voinut kuvitellakaan, että tämän ketjun käynnit joskus voisivat ylittää 50 000 kappaletta.
Odotin 3-4 viestiä.

Nyt on tuo jättimäärä ylittynyt ja viestejäkin on likemmäs 900 kappaletta.

Tuolla koolla nyt ei ole itseisarvoa, vaan sillä, että kuitenkin olemme saaneet selville jo osan Isak Erikssonin ja Juliana Palmin juurista.

Tämä Jari Latva-Raskun kastekirjamerkintä Juliana Alftanasta todistaa nyt selvästi, että Astreniukset ovat yksi Alftanus-suvun haara.

Ei liene epäselvää, etteikö Juliana olisi Anna Eriksdr Alftanuksen ja Måns Larssonin tytär. Nimen käyttö on seikka, johon ei mielestäni kannata kovin ripustautua, koska se ei ollut mikään tiukka sääntö tuolloin, vaan jokaisen oman halun mukainen.

Isak Erikssonin alkuperä on vielä vahvistamatta, mutta siitäkin varmaan saadaan lisätietoa, kunhan sattuma ja sitkeä työ antaa jonkin kirjallisen vahvistuksen.

Julianan Palm nimi on hyvinkin varmasti Ruotsissa vaikuttaneen Palm-suvun jäsenen nimi.

Utter-suvun kanssa läheisessä suhteessa on ollut Palmeja, joita edustaa tuo Noukorodin käskynhaltija Måns Månssson Palm ja Gustaf Palm, jonka poika aateloitiin Palmfeltinä.

Itse arvelisin, että Karin Persdr. Utterin puoliso Måns Pedersson k. 1591 Sollentunassa, jonka poika oli Peder Månsson Utter, olisi tuo Palm, jolla olisi ollut myös poika Lars, Måns Larssonin isä.

Ajallisesti saattaisi olla mahdollista, että tuo Måns Månsson Palm olisi myös hänen poikansa.
Clara Erici Utter -Lietzenin isän vaimoa ei tunneta, mutta mainitaan Måns Palmin olleen Claran serkku.
Eric Prsson Utterin tuntematon vaimo voisi silloin olla Måns Perssonin sisar N.N..

Utter-Palm suku on kyllä hankala tutkittava, koska tietoja on rajallisesti ja nimet ovat pelkkää Periä ja Månssia.

Toivotaan, että noita tietoja saadaan, ennekuin ollaan 100 000 käynnin tasalla.

Tämä ketju on saanut yllätävän suuren suosion. Vaikka olen itse siíhen paljonkin kirjoitellut, ei minun panokseni ole samalla tavalla merkittävä kuin Jari Latva-Raskun, joka on antanut tänne suuren määrän tarkkaa tutkimustietoa ja selkeitä näkemyksiä, minun spekulaatioideni vastapainoksi.

Ei sovi unohtaa Teitä muitakaan tänne kirjoittaneita, vaikka en Teidän nimiänne tässä listaakaan, sillä ilman Teidän kaikkien panosta ei tämä ketju olisi elänyt ja saanut selville monia täällä olleita sukusuhteita.

On hienoa, että meillä on Teidän kaltaisianne experttejä. Teidän ansiostanne saamme avattua menneisyyden verhoja esi-isiemme ja esiäitiemme elämään.

Kiitos Teille kaikille!

Pentti Kamberg

[Benedictus]

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies177.jpg

Tässä näkyy Måns Månsson Palmin sinetti kolme lehvää ja sydän keskus.

http://www.kyrkokartan.se/058018/images/58018_26996902
tässä Torsvikin kirkosta Johan Persson Utterin hautajaisvaakuna.

Yllä siinä Utterien Saukko=utter.
Alla kolme lehvää ja vaikuttaisi kuin olisi sydän alla.

Näitä vaakunoita kaksi hieman erilaista.

Johan Persson Utterin isä oli Per Månsson Utter ja äiti Margareta Andersdr.
http://hem.bredband.net/carbob/boberg-a/p503ee111.html

Kysymys kuuluukin: Oliko Per Månsson Utterin vaimo Palm sukua?
Nimet eivät viittaa siihen, ennemminkin Perin vanhempiin, sillä Perin äiti oli Katarina Persdr Utter ja isä Måns Pedersson.

Koska heidän pojanpoikansa käytti vaakunaa, jossa on selvästi Utterien tunnus, voisiko olla että Kolmen lehdykän tunnus tulee Månssilta?
Joka siinä tapauksessa olisi Palm.

Tieto vaakunoista saatu Latva-Raskulta.

[Jari Latva-Rasku]

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies177.jpg

Tässä näkyy Måns Månsson Palmin sinetti kolme lehvää ja sydän keskus.

http://www.kyrkokartan.se/058018/images/58018_26996902
tässä Torsvikin kirkosta Johan Persson Utterin hautajaisvaakuna.

Yllä siinä Utterien Saukko=utter.
Alla kolme lehvää ja vaikuttaisi kuin olisi sydän alla.

Näitä vaakunoita kaksi hieman erilaista.

Johan Persson Utterin isä oli Per Månsson Utter ja äiti Margareta Andersdr.
http://hem.bredband.net/carbob/boberg-a/p503ee111.html

Kysymys kuuluukin: Oliko Per Månsson Utterin vaimo Palm sukua?
Nimet eivät viittaa siihen, ennemminkin Perin vanhempiin, sillä Perin äiti oli Katarina Persdr Utter ja isä Måns Pedersson.

Koska heidän pojanpoikansa käytti vaakunaa, jossa on selvästi Utterien tunnus, voisiko olla että Kolmen lehdykän tunnus tulee Månssilta?
Joka siinä tapauksessa olisi Palm.

Tieto vaakunoista saatu Latva-Raskulta.

Peder Månsson Utterin tytär Catharinan puoliso oli Söderköpingin pormestari Arvid Larsson. Heidän lastensa on jossain yhteydessä mainittu käyttäneen äitinsä Utter-nimeä, aivan kuten Peder Månsson Utter käytti äitinsä äidin nimeä.

Peder Månsson Utterin puoliso oli Margareta Andersdotter, papin tytär. Palmu on kirkollinen symboli.

Esimerkki pappismiehestä, joka käytti palmu-johdannaista nimeä voisi olla:

En sammanställning av Ola Lönnqvist, Ur Söderköpings historia:
user.tninet.se/~pyh936u/1600.doc

Skolans åttonde bevarade elevmatrikel. Lärare var... Andreas Andreae Palmerus (sedan 1679/1680, till 1693/1695, född1656/1658, död 1699).

1695-1699 Andreas Palmaerus kyrkoherde i Drothem

Esimerkkejä muiden kuin aatelisten sukuvaakunoista, joissa on palmu:

http://hem.passagen.se/gronstub/vapenlr.htm

Palm Jöns Eriksson, Norrköping 1664. Sköld: En palm. Hjälmprydnad: En uppväxande palm. Krigskollegii brevböcker 1664:1, s.228.
Palm H... Sköld: En (palm) uppväxande från mark. Hjälmprydnad: En uppväxande (palm). [Initialer HP. Signeten använd 1687–88 av Jochim (Joakim), rådman, sedermera kommissarie i Karlskrona (död 1691). Eder 98 (två ställen).]
Palm G, på brev skrivna i Jönköping och Alingsås tingsplats 1680 [nämner bl.a. plats i Stockholms (sic) hovrätt och Halmstad]. Sköld: En uppväxande palm. Hjälmprydnad: Två korslagda palmkvistar. [Ägarinitialer: G I P.] Gabriel Lillieflychts papper E 4665.
Palm Johannes Johannis (död 1698), kyrkoherde i Rök och Heda, 1697. Sköld: En (palm, avhuggen vid roten). Hjälmprydnad: En (stav) mellan två palmkvistar. Eder 17.
Palm Nils (1676–1732), kapten vid Västgöta-Dals infanteriregemente till 1712, 1714–19 och från 1722 kapten vid artilleriet. 1711. Sköld: Kvadrerad, 1. en palm uppväxande från mark, 2. en stolpvis ställd mörsare, 3. tre brinnande granater, ställda en över två, 4. en (kula). Hjälmprydnad: En uppskjutande harneskklädd arm svingande en värja. Eder 228.
Palm B..., har sigillerat jordeboken för Kalmar län, 1716. Sköld: En palm uppväxande från mark. Hjälmprydnad: Två vingar. Jordebok Kalmar 1716.
Palm Lars, Karlskrona 1721. Sköld: En palm uppväxande från mark. Hjälmprydnad: En krans (vari intialerna inskrivna). Lunds domkapitel FIa:78 (MS).
Palm Simon Jacobsson /tillhör släkten Palme/ (1664–1726), kyrkoherde i Östra Sallerup, 1722. Sköld: En palm uppväxande från mark och dexter därom ett runt föremål, sinister därom ett ankare och däröver ett krönt bevingat hjärta. Valspråk: Signa piorum. Lunds domkapitel FIa:80 (MS).
Palm Gustaf Adolf, någon landsstatstjänsteman (häradsskrivare?) i Skaraborgs län, 1727–1743/44. Sköld: En uppväxande palm. Hjälmprydnad: Två korslagda palmkvistar. Mtl Skaraborg 1727; Eder 159.
Palm Carl (1692–1767), löjtnant vid Södra skånska dragonregementet. Sköld: En palm. Hjälmprydnad: En sinistervänd (harneskklädd) arm svingande en värja. Biografica. [Om släkten Palm från Arkelstorp, se SSK 1919.]
Palm Salomon, e.o. kanslist i kammarrevisionen, 1765. Sköld: Medelst spetssnitt tredelad, spetsen belagd av en palm, i dexter fält en ginbalksvis ställd sexuddig stjärna, i sinister ett balkvis ställt ankare. Skölhållare: Ett tillbakaseende lejon och en svan. Biografica.
Palm Jonas, häradshövding i Ålands härad, 1769. Sköld: I blått fält en palm uppväxande från ett stenigt svävande berg. Valspråk: Iustitia probus. Riksdagsfullmakter R 5191.
Palma, Jon /Jonas Germundi Palmarius Austroburgus/ (död 1642), kyrkoherde på Stora Kopparberget, utan datum. Bild: En (Salix pentandra; växten som gett upphov till namnet) uppväxande från ett treberg. Ekström I:2, s.533.
Palmarius se Palma ovan.
Palmberg Nicolaus Olai (1659–1735), kyrkoherde i Östra Ryd, 1719. Sköld: En palm uppväxande från ett uppskjutande berg. Hjälmprydnad: Två palmkvistar. Eder 29.
Palmborg Johan Persson, vice auditör vid Bohusläns dragonregemente, 175(1)–52. Sköld: I fält, delat i guld och blått, en palm uppväxande från ett borgtorn. Hjälmprydnad: En uppväxande palmplanta/palmkvistar. Eder 248.
Palme se Palm, Simon.
Palmerus Samuel Andreæ (1664–1740), kyrkoherde i Örberga och Nässja, 1697–1719. Bild: Ett träd (palm) uppväxande från gräsbevuxen mark. Valspråk: Solamen patientia. Eder 17, 31.

Clara Erici Utterin serkun tiedetään olleen Måns Mårtensson Palm. Clara Ericin isän on arveltu olleen taidokkaasta kirjoittamisestaan päätellen jonkinlainen virkamies tai pappi, jonka sinetti oli enteellisesti varsin kirkollinen, risti kirkkotornissa. Clara Erici Utterin äitiä eikä Måns Mårtensson Palmin vanhempia tunneta. Helpoin päätelmä olisi, että Clara Erici Utter ja Måns Mårtensson Palm olisivat isänpuoleisia serkkuja, eli Uttereita. On myös hyvä muistaa, että Svean hovioikeudessa palveli Magnus Larssonin jälkeen Magnus Eriksson Utter.

Tällainen päättely on kuin todistaisi Måns Larssonin olemaan syyllistynyt Palmuksi tai Utteriksi. Sukututkimuksen menetelmillä Månsin isää tai äitiä olisi vaikea muuttaa tai kiistää Palmuksi.

[Benedictus]

Ambytar forumilla mainitaan tämä Harald Månsson/Magnusson Palm.

1999 har Anders Berg och Niclas Hertzman här ovan en diskussion om bl a hejderidaren Elias Palm och en trumpetare Salomon Palm. Om den senare vet jag nästan inget. Om Elias Palm finns nyligen utredda uppgifter under Finja (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/24619.html?1159811243#POST640379) där bl a Anders Berg medverkar.
Elias Palm är alltså son till kyrkoherden i Vireda Harald Magn. Palm, död där 1688-03-06 - en uppgift som redan Smol Ups har. Som man kan läsa under Finja finns en hel del ättlingar, för vilka jag särskilt tackar Gert Påhlsson.
Själv hade jag missat att skriva in uppgifterna från Smol Ups, men fick syn på en uppgift i den gamla Genealogisk Tidskrift, Band 5 (1958-1960), sid 20.: Anges i Finja dödbok 1730: Född i Vireda prästgård, 54 år, 7 månader, 14 dagar.
Återigen en påminnelse att de som forskat tidigare har lämnat spår efter sig som är värdefulla. Nu är det bara att gå in i Genline t ex (om man har den) och kolla originalet.
Ang Salomon har jag antecknat 1711 nämns en Mons. Salomon Palm som dv i Finja hos en salig korpral Malmberg.

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/156970.html?1170079763

[Benedictus]

Alftanus lasten esiintyminen Taivassalossa näyttää liittyvän vahvasti Linder-Ulfenkloun ja Clas Brenneruksen omistuksiin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205050

Tässä Mussalon Isotalo kuuluu Linderille ja myöhemmin Ulfenkloulle.
Vähätaloa omistaa khr Clas Brennerus
-siellä on Henrik Eriksson ja vaimo Brita. Ovat varmaankin Henrik Alftanus ja Brita Enckell.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326007

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205074

tässä Salmittu, jossa corp Erik Eriksson, aiemmin Glasmestari Erik Simonsson? seuraa Anders Andersson

[Jari Latva-Rasku]

128 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=128)Pajonaeus, Pehr, Sauvon kappalainen (yo 1640, † 1690)309 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=309)Dalerius, Anders (yo 1642/43)310 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=310)Fartorius, Krister (yo 1642/43)312 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=312)Adam, myöh. Hammarhelff, Anders, Hedvigin kirkkoherra (yo 1642/43, † 1670)313 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=313)Dahlman, Olof, FM, Höredan kirkkoherra (yo 1643, † 1682)404 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=404)Anders (Andreas Laurentii, yo (1644))462 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=462)Rosinus, Richard, Flisbyn vt. kirkkoherra (yo 1644/45, † 1676)463 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=463)Clingius, Magnus, FM, Skärkindin kirkkoherra (Kuddbyn nim. kirkkoherra, yo 1645, † 1666)600 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=600)Petrejus, Magnus, kihlakunnantuomari (yo 1647/48)601 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=601)Körning, Johan (yo 1647/48)

Ylläolevat Turun yliopiston opiskelijat ovat kotoisin Norrköpingistä. Puuttuva numero 311 on tietenkin sukunimetön Magnus Larsson. Dalerius, Fartonius, Adam eli Hammarhelff ja Dahlman olivat siis hänen kavereitaan. He tuntuvat olleen porvareiden poikia, jotka yhdessä matkustivat Turkuun.

Magnus Larssonilla ei ilmeisesti ollut tarvetta käyttää sukunimeä. Hänen isänsä on voinut olla varsin tunnettu henkilö Norrköpingin seudulla. Ohessa sattumalta Ingmar Bergmanin sukutaulua. Kun sitä katsoo kymmenennestä sukupolvesta taaksepäin, voi mahdollisesti löytää Magnus Larssonin sukulaisiksi sopivia. Magnus Larsson on voinut olla valtaporvarin poika. Valtaporvari on pormestari ja/tai erityisen varakas tai muuten arvostettu porvari.

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/83331/9822.html?1217362722

Taivassalon Fagernäsin vuokraajan, nimismies Henrik Henriksson Wärdhin († 1695) 1. puoliso oli Maria Adamin? tämän 2. avioliitossa.

Norrköpingin pormestarin pojan Magnus Clingiuksen veljen vaimo oli Susanna Ulfvenklou.

[Giösling]

128 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=128)Pajonaeus, Pehr, Sauvon kappalainen (yo 1640, † 1690)309 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=309)Dalerius, Anders (yo 1642/43)310 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=310)Fartorius, Krister (yo 1642/43)312 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=312)Adam, myöh. Hammarhelff, Anders, Hedvigin kirkkoherra (yo 1642/43, † 1670)313 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=313)Dahlman, Olof, FM, Höredan kirkkoherra (yo 1643, † 1682)404 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=404)Anders (Andreas Laurentii, yo (1644))462 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=462)Rosinus, Richard, Flisbyn vt. kirkkoherra (yo 1644/45, † 1676)463 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=463)Clingius, Magnus, FM, Skärkindin kirkkoherra (Kuddbyn nim. kirkkoherra, yo 1645, † 1666)600 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=600)Petrejus, Magnus, kihlakunnantuomari (yo 1647/48)601 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=601)Körning, Johan (yo 1647/48)

Ylläolevat Turun yliopiston opiskelijat ovat kotoisin Norrköpingistä. Puuttuva numero 311 on tietenkin sukunimetön Magnus Larsson. Dalerius, Fartonius, Adam eli Hammarhelff ja Dahlman olivat siis hänen kavereitaan. He tuntuvat olleen porvareiden poikia, jotka yhdessä matkustivat Turkuun.

Magnus Larssonilla ei ilmeisesti ollut tarvetta käyttää sukunimeä. Hänen isänsä on voinut olla varsin tunnettu henkilö Norrköpingin seudulla. Ohessa sattumalta Ingmar Bergmanin sukutaulua. Kun sitä katsoo kymmenennestä sukupolvesta taaksepäin, voi mahdollisesti löytää Magnus Larssonin sukulaisiksi sopivia. Magnus Larsson on voinut olla valtaporvarin poika. Valtaporvari on pormestari ja/tai erityisen varakas tai muuten arvostettu porvari.

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/83331/9822.html?1217362722

Taivassalon Fagernäsin vuokraajan, nimismies Henrik Henriksson Wärdhin († 1695) 1. puoliso oli Maria Adamin? tämän 2. avioliitossa.

Norrköpingin pormestarin pojan Magnus Clingiuksen veljen vaimo oli Susanna Ulfvenklou.

Mielestäni Magnus Larssonin tausta ratkeaa samassa yhteydessä kuin
Eldstierna/Stierneld-veljestenkin.

Heidän meteorimaista uraputkeaan ja nousuaan Ruotsin valtakunnankermaan ei ole tyydyttävästi selitetty. Nykyinen "status quo" on se, että veljesten isä oli Händelön vouti/ torppari Norrköpingin liepeiltä. Patronyymikin on kiusallisen auki; Björnsson ja Nilsson ovat tarjolla. Sekä Björnit, että Nielsit loistavat poissaolollaan poikien jälkeläistön nimissä.

Suku itse katsoi polveutuvansa prinssi Gustaf Erikssonista ja niin tekee
Anrpekin.

Quote (Anrep):

Laurentius Karthetskij Eldh, f. 1586 1/9 i Tropau i Schlesien; En rask krigsman i yngre åren, d. 1660 12/5 i Norrköping och begrafven i stadskyrkan derst. Han och hans syskon fingo af sin fader ett svart, brinnande berg i guldfält till vapen , hvilken sedmera af Tyska Kejsaren Rudolph II förbättrades med gyllene vasar i svart fält; blef uppfostrad i lutherska läran hos sin farmoder, Drottning Catharina Månsdotter, på Ljuxala i Finland; tog en gång i envig med en förnäm Polack hans sabel; var , enligt ett hans bref, år 1657 utrest till Tyskland för att få reda på sin slägts qvarlåtenskap; bodde slutligen i Norrköping. – Gift 1:o 1621 med Brita Törnroos, f. 1596, lefde ännu 1642: dotter af Hans Hansson Törnroos och Brita Bertilsdotter Chanter, till Björnlunda; - 2:o med (namnet ej bekant). Från hans en son, Abraham, härstammade slägten Eldh, som ännu i början af 1800-talet lefde.

Unquote

Satuako kaikki ruotsalaisen sukututkimuksen uranuurtajalta?

Laurentius Eldhin lapsikatras vaihtelee eri lähteissä kolmesta viiteen.

Toistan vielä senkin, että Taivassalossa tiluksia omistanneen Henrik Wulfin
nob. Ulfvenkloun leski Eva Erggertz avioitui vapaaherra Lars Larsson Eldstiernan kanssa, joka on em. Larsin poika.

En pidä sattumana sitä, että Ulfvenkloun tiluksia Taivassalossa paimensi, varsinkin hänen kuolemansa jälkeen, Magnus Larsson, Alftanien vävy.

Olen viimeaikoina systemaattisesti kirjannut tiedostolleni Alftaneihin liityvän Barck-suvun aviolinkkejä Ruotsissa. Kytkennät Ruotsin aatelistoon ja ylhäisaatelistoonkin ovat silmiinpistävät.

Syntyneet aviolinkit myös entisestään vahvistavat hypoteesia, jonka mukaan Suur-Köyliön vouti ja Kurck-suvun luttomies Nils Olofsson Barck olisi Uppsalan läänin kihlakunnankirjurin Olof Larssonin ja Anna Persdr Kempen poika. Anna Persdr olisi mahdollisesti sen Peder Jonsson Kempen (nobil. Fahnehielm) poika , joka eli aviossa Brita Armsköldin kanssa. Nämä molemmat mainitut aatelissuvut liittyvät, tähdellisesti, muidenkin avioiden kautta Barkerydin Barck-sukuun.

[Giösling]

Korjaan edellistä viestiäni Anna Persdr Kempen vanhempien osalta seuraavasti:

Peder Jönsson Kempe (nobil. Fahnehielm) oli syntynyt vuonna 1596, joten hän lienee liian nuori Anna Persdr Kempen isäksi. Isäksi sopisi paremminkin Per Jönsson (Kempe) vanhempi, jolla oli sukuoikeus Näsin tilaan Torpan pitäjässä Juhana III:n 4/3 1585 päivätyn kirjeen perusteella.

[Jari Latva-Rasku]

Mielestäni Magnus Larssonin tausta ratkeaa samassa yhteydessä kuin Eldstierna/Stierneld-veljestenkin.

Heidän meteorimaista uraputkeaan ja nousuaan Ruotsin valtakunnankermaan ei ole tyydyttävästi selitetty. Nykyinen "status quo" on se, että veljesten isä oli Händelön vouti/ torppari Norrköpingin liepeiltä. Patronyymikin on kiusallisen auki; Björnsson ja Nilsson ovat tarjolla. Sekä Björnit, että Nielsit loistavat poissaolollaan poikien jälkeläistön nimissä.

Suku itse katsoi polveutuvansa prinssi Gustaf Erikssonista ja niin tekee
Anrpekin.

Quote (Anrep):

Laurentius Karthetskij Eldh, f. 1586 1/9 i Tropau i Schlesien; En rask krigsman i yngre åren, d. 1660 12/5 i Norrköping och begrafven i stadskyrkan derst. Han och hans syskon fingo af sin fader ett svart, brinnande berg i guldfält till vapen , hvilken sedmera af Tyska Kejsaren Rudolph II förbättrades med gyllene vasar i svart fält; blef uppfostrad i lutherska läran hos sin farmoder, Drottning Catharina Månsdotter, på Ljuxala i Finland; tog en gång i envig med en förnäm Polack hans sabel; var , enligt ett hans bref, år 1657 utrest till Tyskland för att få reda på sin slägts qvarlåtenskap; bodde slutligen i Norrköping. – Gift 1:o 1621 med Brita Törnroos, f. 1596, lefde ännu 1642: dotter af Hans Hansson Törnroos och Brita Bertilsdotter Chanter, till Björnlunda; - 2:o med (namnet ej bekant). Från hans en son, Abraham, härstammade slägten Eldh, som ännu i början af 1800-talet lefde.

Unquote



Eldstiernojen ja Stierneldien periytymistä Gustaf Eriksson Vasasta epäiltiin jo vuonna 1905: http://runeberg.org/pht/1905/0176.html

Oli sukulaisuus miten oli, Måns Larssonin tyttärenpojat käyttivät sukunimeä Astrenius, eli tähdeltä tai tähdistöstä peräisin oleva.

Ainakaan vielä ei ole kiistetty, etteikö Taivassalossa Ulfvenkloun kuolinpesän asioita hoidellut Måns Larsson voisi olla sama kuin norrköpingiläinen Magnus Larsson, ja etteikö jomman kumman tai samana kummankin isä voisi olla Händelön vouti, tai joku muu.

Edellisestä huolimatta on mahdollista, että vähintäänkin Måns Larssonin äiti voisi olla Utter ja siten mahdollisesti myös Palm. Norrköping ainakin yhdistää Magnus Larssonia, joitakin Uttereita ja Eldstierna/Stierneldejä sekä menipä Magnus Larssonin norrköpingiläisen opiskelukaverin veli naimisiin Ulfvenkloun kanssa. Ulfvenkloun kuolinpesän asioita hoitamaan Taivassaloon olisi varmasti kannattanut lähettää paikallisen kirkkoherran Claus Brenneruksen sukulaispiiriin kuuluva henkilö, jolla olisi valvottavanaan myös vaimonsa perintö.

Händelö on Norrköpingin esikaupunkialue, 6 km keskustasta, ja sijaitsee Linköpingin suuntaan. Norrköpingissä oli jo varhain koulu, mutta lähin lukio oli Linköpingissä vuodesta 1627 alkaen. Matka Norrköpingistä Linköpingiin on noin 40 km. Lukion varhaiset oppilasluettelot eivät valitettavasti ole säilyneet.

Jos Måns Larssonin ja Magnus Larssonin mahdolliset lapset yhdistetään, tunnettuja lapsia olisi ainakin neljä, Juliana, sotilaspappi Arvid Frisiuksen ja kirjuri-rusthollari Isak Erikssonin puoliso, Brita, Östra Hysbyn kirkkoherran Johan Serlaciuksen puoliso, Catharina, Isonkyrön nimismiehen Isak Gumsen puoliso ja Maria, Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin Henrik Mattssonin puoliso. Vanhin tyttäristä olisi mahdollisesti vuonna 1655 syntynyt Juliana. Oli isä sitten noin vuonna 1674 kuollut Magnus Larsson tai sitten noin samana vuonna kuollut Måns Larsson, vain vanhin tyttäristä olisi isänsä kuollessa ollut juuri ja juuri täysi-ikäinen. Magnus Larssonilla tiedetään olleen miehensä jälkeen eloon jäänyt puoliso Brita Kinninmundt, joten Anna Alftana mahdollisena aikaisempana puolisona on kuollut sitä ennen. Israel Alftanuksella on käynyt huono tuuri, kun hänen ensimmäinen puolisonsa, hänen sisarensä Annan käly, Sofia Frisius kuoli myös vuonna 1674. Israelilla on silloin todennäköisesti ollut huolehdittavanaan omat ja sisarvainaansa nuorimmat tyttäret, asuttuaan vasta kaksi vuotta Isossakyrössä.

[Benedictus]

Henrik Wulff, adlad Ulfvenklou

Handelsman, hovkassör, rådman. Blev 58 år.
Född: 1602-03-22 Stockholm 1) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pad20abb9.html#Source1) Bosatt: Vällinge, Salems sn 1) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pad20abb9.html#Source1) Död: 1661-01-01 Stockholm 1) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pad20abb9.html#Source1) Begravd: 1661-03-03 Jakobs kyrka, Stockholm 1) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pad20abb9.html#Source1)

Familj med Eva Faler (1600 - ) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/p23a4b45e.html) Vigsel: 1629 1) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pad20abb9.html#Source1)
Barn:Anna Ulfvenklou (1630 - 1655) Henrik Ulfvenklou (1636 - 1677) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pde8a5fad.html)

Familj med Eva Eggertz (- 1674) Vigsel: 1655-03-06 1) (http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pad20abb9.html#Source1)

Noteringar Stadsfänrik i Stockholm 1637-1642; hovkassör 1642; rådman 1646; legat till Ryssland; kommissarie i kommerse-kollegium samt handelsman. Hette Wulf innan han 1654-05-01 blev adlad Ulfvenklou.
Källor
Gustaf Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor. 1925-36

Mielenkiintoinen kysymys on, kuka oli Henrik Wulfin isä ja äiti?
Wulf alkunimi muuttuu Ulfeniksi aateloidessa. Voisiko olla samaa perua kuin Ulfien aatelissuku, joka liittyy Stiernkorsseihin?





http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/pad20abb90.jpg Henrik Ulfvenklou http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/t.gif http://www.mattiasloman.se/genealogy/5/t.gif

[Benedictus]

Eek, Jonas Olai (K 1697)

Echenius, Eck / Ek, Jonas Olofsson / Olsson
Kotoisin Uplannista.
Ylioppilas (Echenius Jon. Olai Uplandus) Turussa 1661/62; anoi stipendiä 20.12.1667; stipendiaatti syyslukukausi 1667 – syyslukukausi 1670; respondentti (Jonas Eek, Uplandia Svecus) 15.11.1670, 1670 (Jonas Eck); filosofian kandidaatti (1670); mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 24.3.1663, 7.11.1666 ja 22.7.1668; mainitaan eräissä asiakirjoissa (ks. alempana) maisteriksi, muttei tiettävästi saanut tätä oppiarvoa promootiossa.
Vihittiin papiksi Uppsalan arkkihiippakunnassa 21.12.1671 rouva Kristina Brahen kotisaarnaajaksi; Tukholman pedagogion opettaja ja samalla Tukholman kaupunginkonsistorin notaari 1674, erotettiin notaarin toimesta pöytäkirjojen pitämisessä esiintyneiden epäkohtien takia 1679 (Hellström 1951); Kuninkaallisen henkikaartin saarnaaja. Kuninkaallinen Majesteetti nimitti Eekin Korppoon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5038) kirkkoherraksi 1684, mutta koska tämä ei osannut lainkaan suomea, nimitystä muutettiin, ja Eek (”Wyrdige och Wällärde Mag:r Jonas Ek”) määrättiin Saltvikin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5094) kirkkoherraksi kollaatiokirjeellä 16.5.1684.
Julkaisi hautajaisrunon Turussa 1669. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku kesäkuu (14.12.) 1678 ja 1.8.1679 (23.6.1680).
K Saltvik 1697.
P1 Margareta Kristina Eriksdotter Furubom (aateloituna Furumarck), K 1683, PV sotakomissaari Erik Johansson Furubom, aateloituna (vuodesta 1675) Furumarck, ja Margareta Henriksdotter Ulfvenklou; P2 (ilmeisesti jo 1689) Kristina Bagge, eli leskenä Saltvikissa maaliskuussa 1698.


Korppoon, sittemmin Saltvikin khr:n anoppi oli siis Margareta Henriksdr Ulfenklou.




Ekin edeltäjä oli Karkun khr:n Georgius Prytzin poika.


Prytz, Georgius Georgii (1642–1699)

Prytzius / Pryz, Jöran Jöransson
S Pori 1642. V Porin ja Ulvilan kappalainen, myöhemmin Karkun kirkkoherra Georgius Nicolai Prytz (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2040) ja hänen 1. puolisonsa Anna N.N.
Ylioppilas (Satakundensis, Biörneburgensis) Turussa 1659/60; respondentti (resp.) 6.6.1662, (pro gradu) 2.5.1668; filosofian maisteri (primus) 26.5.1668.
Vihitty papiksi Turussa 1669 appensa kuoltua ilmeisesti Saltvikin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5094) vt. kirkkoherraksi (kuninkaallinen kirje 9.8.1669), kirkkoherra 1670; Korppoon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5038) kirkkoherra Kuninkaalisen Majesteetin nimittämänä 16.5.1684, ilmeisesti astui virkaan 1685; Rovastin arvo 1693, vt. lääninrovasti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) 1694. Prytz suoritti rovastintarkastuksen omassa seurakunnassaan ensimmäisen kerran jo 1688 ja sitten 1695, 1698 ja 1699, Korppoon Houtskarissa 1694, 1695 ja 1698, Nauvossa ja Nauvon Seilin hospitaalissa 1695 ja 1698 ja Nauvon Nötön saarnahuonekunnassa 1698 (Lempiäinen 1967).
Turun pappeinkokouksen opponentti (synod.opp.) 1688, saarnaaja (conc.) 1693; pappissäädyn edustaja valtiopäivillä Tukholmassa 1693.
Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 21.10.1665 ja 15.6.1667; väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 7.3.1685, (13).11.1686, 19.5.1694 ja maaliskuussa 1696.
K Korppoo 9.12.1699 (haudattiin 3.6.1700).
P1 N.N. Berg, K ennen 1669, P1 V Euran kirkkoherra Sigfridus Matthiae Borg (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=270) ja hänen 1. puolisonsa Karin Sigfridsdotter; P2 Saltvik 19.9.1669 Elisabet Boosdotter (Boëtii) Mur eli Murenia, S Saltvik 1647, K Korppoo 1697, P2 V Saltvikin edellinen kirkkoherra, Ahvenanmaan rovasti Boëtius Olai Murenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1768) ja Anna Samuelsdotter; P3 1697 Maria Hansdotter Törnros (Törneroos) hänen 2. avioliitossaan, S noin 1665, K Korppoo 1741/42, P3 V kuninkaan kamreeri Hans Jöransson Törnros ja N.N.
Maria Törnrosin P1 Finströmin kirkkoherra Christophorus Olai Sundenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2409) hänen 2. avioliitossaan, K Finström 1696; P3 1700 Korppoon kirkkoherra, rovasti, valtiopäiväedustaja, filosofian maisteri Nicolaus Magni Fridelinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=718), S Smoolanti, Ås 1668, K Korppoo 1738.


Prytz, myös muodossa Pryss (lat. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Latina) Preutz), on ruotsalainen suku, jonka usea sukuhaara on aateloitu. Yksi sukuhaara on introdusoitu (http://fi.wikipedia.org/wiki/Introduktio) Suomen Ritarihuoneeseen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ritarihuone) aatelisena sukuna numero 57.[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-A57-0)[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-riddarhuset-1) Suomalainen suku kuoli mieslinjassa vuonna 1991[1] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-A57-0)
Suvun vanhin tunnettu jäsen on 1400-luvulla elänyt, saksalaisena pidetty sotaeversti Claes Prytz.[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-riddarhuset-1) Hänen ja hänen vaimonsa hauta on Sköllerstan kirkossa Ruotsin Örebron (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96rebro) läänissä. Koska hautakivessä vainajan kuva on esitetty haarniskoituna, on päätelty, että Claes Prytz kuului aateliin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli).[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-adelsvapen-2) Suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä on Örebron (http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96rebro) kaupunginkirjuri Claes Hansson Prytz (k. 1554),[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-riddarhuset-1) mahdollisesti edellisen pojanpoika.[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-adelsvapen-2) Suku on antanut nimensä Pryssgårdenin kaupunginosalle Norrköpingissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Norrk%C3%B6ping).[4] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-3)

Ruotsin Prytzit


Claes Hansson Prytz (Claudius Johannis, 1585 - 1658), Norrköpingin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Norrk%C3%B6ping) kirkkoherra, Claes Hansson Prytzin († 1554) pojanpoika.[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-adelsvapen-2)
Andreas Hansson Prytz (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Andreas_Hansson_Prytz&action=edit&redlink=1) (Andreas Johannis, 1590 - 1655), Linköpingin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Link%C3%B6ping) piispa, Claes Hansson Prytzin († 1658) veli.[5] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-handlexikon-4)
Peder Claesson Prytz, Tukholman oikeuspormestari (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oikeuspormestari&action=edit&redlink=1), porvarissäädyn puhemies vuoden 1665 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika[6] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-5) Aatelissuku numero 702
Johan Prytz (1621-1667), Tukholman pormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1660 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika, aateloitiin 1661, introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruotsin_ritarihuone&action=edit&redlink=1) aatelisena sukuna numero 702.[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-riddarhuset-1)[7] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-6) Aatelissuku numero 1269
Clas Petterson Prytz (1654-1704) komissiosihteeri kuninkaallisessa kansliassa, Peder Claesson Prytzin poika, aateloitiin vuonna 1693 ja introdusoitiin sukuna numero 1269. Kuoli lapsettomana.[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-riddarhuset-1) Porin Prytzit

Porissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pori) on asunut Prytzejä 1500-luvulta aikakin vuoteen 1881 saakka. Ennen isovihaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isoviha) eläneet kuuluivat Ruotsista tulleeseen aatelissukuun. Isovihan aikana suvun kaupunkitalo ja nimi siirtyi avioliiton kautta porvarilliselle vävylle.[8] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-Lagstr.C3.B6m-7)

Jöran Pryss († 1599), Suomen aatelislipullisen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aatelislippue) majoitusmestari, Claes Hansson Prytzin († 1554) poika. Aateloitiin 1580[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-adelsvapen-2) ja uudestaan 1587 nimellä Pryss. Oli Sigismundin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund) kannattaja ja sai surmansa tehdessään vastarintaa Kaarle-herttuan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle-herttua) miehille.[8] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-Lagstr.C3.B6m-7) Toinen lähde kertoo, että tuomittiin kuolemaan lapsenmurhasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsenmurha) saatuaan lapsen sisarentyttärensä kanssa.[3] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-adelsvapen-2)
Claës Pryss († 1651 jälkeen) , porilainen porvari, Jöran Pryssin poika[8] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-Lagstr.C3.B6m-7)
Georg Prytz (Georgius Nicolai, † 1677) Karkun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Karkku) kirkkoherra, Claës Pryssin poika[8] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-Lagstr.C3.B6m-7)[9] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-yo1395-8)
Georg Prytz (~1642 - 1699) Korppoon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Korppoo) kirkkoherra, valtiopäivämies vuosien 1675 ja 1693 valtiopäivillä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_valtiop%C3%A4iv%C3%A4t), Georg Prytz vanhemman poika[9] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-yo1395-8)
Anders Prytz (yo. 1666/67, † 1710), Turun pormestari (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_pormestari&action=edit&redlink=1), valtiopäivämies vuoden 1697 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika[10] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-9)
Gabriel Prytz (1663 - 1715), porilainen raatimies, Georg Prytz vanhemman poika[11] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-10)
Johan Yrjänänpoika Prytz (1694 - 1767), porilainen porvari, Gabriel Prytzin vävy[8] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-Lagstr.C3.B6m-7)
Turun Pryssit Turussa vaikuttanut Claes Hansson Prytzistä polveutunut sukuhaara[2] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-riddarhuset-1) saapui Suomeen 1600-luvun alkupuolella, kun kapteenin poika, myöhemmin raatimies Håkan Andersson († 1667) saapui Turkuun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku) Itä-Götanmaalta.[12] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-yo1154-11)

Anders Pryss (vanhempi) (1640 - 1689), Kemiön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi%C3%B6n_seurakunta) kirkkoherra vuodesta 1678[12] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-yo1154-11)
Anders Pryss (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anders_Pryss&action=edit&redlink=1) (nuorempi) (1671 - 1746), Turun akatemian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_akatemia) runousopin professori ja kirjastonhoitaja, Turun akatemian rehtori (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_akatemian_rehtori) Anders Pryss vanhemman poika[13] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-12)[14] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-opettaja-13)
Anders Pryss (nuorin) (1702 - 1761), Turun katedraalikoulun (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_katedraalikoulu) konrehtori, Anders Pryss nuoremman poika[15] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-14)
Samuel Pryss (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Samuel_Pryss&action=edit&redlink=1) (1705 - 1779) Turun akatemian rehtori, Turun tuomiorovasti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomiorovasti), Anders Pryss nuoremman poika[16] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-15)[17] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-16)[14] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-opettaja-13)
Olof Pryss (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olof_Pryss&action=edit&redlink=1) (1708 - 1785), lainopin professori, Turun akatemian rehtori, Anders Pryss nuoremman poika[18] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-17)[19] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-18)[14] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz#cite_note-opettaja-13)Prytzeillä näyttäisi olevan myöskin vahva ote Norrköpingiin.

Korppoon papeilla näyttäisi olleen vaikuttavia suhteita ja kanavia vallan yläportaille. Alla olevien sukusuhteita ja virkojen perintää voi arvuutella.
Näyttäisi, etteivät kaikki tiedot ole varmoja ja puolisoissakin taitaa olla heittoa.Ainakin Ericus Beronis näyttää olevan SAY:ssä jo 1570 luvulla ja leskenään näkyy Simon Sigfridin leski, jos näin akkiä asiaa katsoo.
Clemens Laurentii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=432) mainitaan 1554
Simon Sigfridi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2327) ainakin jo 1557 † 1579
Georgius Jonae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=778) ainakin 1579–1584 (mahdollisesti vielä 1585)
Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) 1587–1597
Andreas Thomae Petraeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1950) 1597 † 1612
Johannes Laurentii Gestricius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=796) 1614–1635 († viimeistään 1638)
Nicolaus Magni Ringius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2106), kirkkoherra edeltäjänsä vielä eläessä 1635, valtakirja virkaan 1641 † 1649
Claudius Christophori Alanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=61) 1651 † 1683
Jonas Olai Ek (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=499) 1684 (virkanimitys muutettiin vielä samana vuonna Saltvikin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5094) kirkkoherraksi)
Georgius Georgii Prytz (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2039) 1685 † 1699
Nicolaus Magni Fridelinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=718) 1700) † 1738 (pakolaisena Ruotsissa 1713–1722)
Curam gerentes (vicepastores)
Korppoon ollessa piispan palkkapitäjänä
Georgius Aeschilli (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=768), kappalainen ja curam gerens ehkä 1587–1590
Ericus Beronis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=553) 1592–1593
Andreas Thomae Petraeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1950) 1593–1597
Kappalaiset: emäkirkolla ja Houtskarissa
Josephus Petri (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1235) mainitaan 1561
Matthias Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1681) mainitaan Houtskarissa 1571
Georgius Aeschilli (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=768) ainakin 1586–1593 (ensin emäkirkolla, sitten Houtskarissa, ks. yllä curam gerentes)
Laurentius Jeronimi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1392) mainitaan 1600
Clemens Severini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=435) mainitaan 1610 † viimeistään 1613
Martinus Sigfridi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1602) ainakin 1614–1615
Henricus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=964) 1624–1634 (emäkirkolla)
Johannes Arvidi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1162) ainakin 1634–1639 (Houtskarissa)
Petrus Svenonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1982) ainakin noin 1641–1652 (Houtskarissa)
Laurentius Johannis Coronius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=468) 1642–1649 (emäkirkolla)
Paulus Erici Rennemontanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2084), ehkä kappalainen ennen 1653
Andreas Claudii Alanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=56) 1679 † 1685 (Houtskarissa)
Jonas Jonae Wrigstadius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2700) 1686 † 1692 (Houtskarissa)
Salomon Claudii Alanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=65) mahdollisesti 1686–1688 (Houtskarissa)
Henricus Georgii Asp (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=158) 1692 † 1710 (emäkirkolla)
Samuel Samuelis Hornaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1042) 1694–1705 (Houtskarissa)
Paulus Danielis Mansnerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1563) 1705–1709 (Houtskarissa)
Jacobus Jacobi Favorin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=636) 1709 † 1729 (Houtskarissa; pakolaisena Ruotsissa
1714–1721)

Tekninen kysymys: Mitenkähän laivareitti Ruotsiin kulki tuolloin. Taivassalosta se lähti kohden Tukholmaa, mutta menikö Korppoon kautta?

[Benedictus]

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/otsikot/ralot22.gif
Vanha rälssisuku, introdusoitu 1664. Suvulla oli mahdollisesti rälssioikeus rälssikirjeellä viiteen veromaahan Pohjan Sälvikissä, jotka kuningas Kaarle Knuutinpoika 1448 lahjoitti Abraham Perinpojalle.1
TAULU 1
Hans Ulf, vangittuna ja lyötynä Viipurissa syksyllä 1495, piispa Maunu Särkilahden kopiokirjan ilmoituksen mukaan. 1, 2
?Poika:

Hans Hansinpoika, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiul.htm#taulu2).TAULU 21
Hans Hansinpoika (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiul.htm#taulu1), Pohjan Sällvikin herra; asemies; omisti osan Skitinbäckistä; hänen jälkeensä pidettiin perinnönjako 7.5.1581. - Puoliso N.N. Erikintytär, vanhemmat ratsumestari Erik Bertilinpoika (Katso Giös-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssigs.htm#taulu3)) ja Anna Grelsintytär Silfverpatronin rälssisukua, ei introdusoitu.
Poikia:

Lars Hansinpoika, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiul.htm#taulu3).
Simon Hansinpoika, Pohjan Skitinbäckin herra; esitti "rälssikatselmuksessa" 1618 rälssikirjeen vuodelta 1444, jonka kuningas Kristoffer oli antanut Giös-suvun kantaisälle; kuoli ennen 1630. - Puoliso Anna Mårtenintytär, eli 1595.
Erik Hansinpoika, Bromarvin Kägran herra; suoritti aatelin ratsupalvelua 1562; elossa 1581, muttta oli vainaja 1618.TAULU 31
Lars Hansinpoika (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiul.htm#taulu2), Porvoon Molnbyn herra, omisti myöskin Pojan Sällvikin ja Perniön Sukkebölen; elossa 1586. - Puoliso Anna N.N.
Lapset:

Carin Larsintytär, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiul.htm#taulu4)
Göran Ulf, oli Kaarle herttuan hovijunkkari 1597; elossa 1598, mutta ei mainita tämän jälkeen.

[Giösling]

Kommenttejani tuolla välissä:

Eldstiernojen ja Stierneldien periytymistä Gustaf Eriksson Vasasta epäiltiin jo vuonna 1905: http://runeberg.org/pht/1905/0176.html

JP: Epäillä sopii. Olisi kuitenkin suotavaa esitellä tilalle jotain parempaa,
kuin Lars-niminen mies kahdella eri patronyymillä (Björn & Nils) kuten
"viimeisin sana" (Elgenstierna) tarjoaa. Kuten mainitsin Björnit ja Nilsit
eivät periydy Eldstiernoilla, eikä Stierneldeillä. Sen sijaan, jo heti varhaispolvissa, jo kauan ennen väärentäjäksi leimatun vapaaherra Stierneldin syntymää: Eric, Catharina, Gustaf ja Sigrid.

Oli sukulaisuus miten oli, Måns Larssonin tyttärenpojat käyttivät sukunimeä Astrenius, eli tähdeltä tai tähdistöstä peräisin oleva.

JP:Tyttärenpoikien sukunimi olisi loogisesti Måns Larssonin vävyn (tyttären
mies) takaa, mutta "stiern" toki viitaa myös tähtiin. Toisaalta "stiern" liitännäisenä on Ruotsin (ja Suomenkin)
aatelismatrikkeleiden "vakiokamaa".

Ainakaan vielä ei ole kiistetty, etteikö Taivassalossa Ulfvenkloun kuolinpesän asioita hoidellut Måns Larsson voisi olla sama kuin norrköpingiläinen Magnus Larsson, ja etteikö jomman kumman tai samana kummankin isä voisi olla Händelön vouti, tai joku muu.

JP: Juuri näin!

Edellisestä huolimatta on mahdollista, että vähintäänkin Måns Larssonin äiti voisi olla Utter ja siten mahdollisesti myös Palm. Norrköping ainakin yhdistää Magnus Larssonia, joitakin Uttereita ja Eldstierna/Stierneldejä sekä menipä Magnus Larssonin norrköpingiläisen opiskelukaverin veli naimisiin Ulfvenkloun kanssa. Ulfvenkloun kuolinpesän asioita hoitamaan Taivassaloon olisi varmasti kannattanut lähettää paikallisen kirkkoherran Claus Brenneruksen sukulaispiiriin kuuluva henkilö, jolla olisi valvottavanaan myös vaimonsa perintö.

JP:Olen samaa mieltä. Tämä sukupiiri ansaitsee lisähuomion!

Händelö on Norrköpingin esikaupunkialue, 6 km keskustasta, ja sijaitsee Linköpingin suuntaan. Norrköpingissä oli jo varhain koulu, mutta lähin lukio oli Linköpingissä vuodesta 1627 alkaen. Matka Norrköpingistä Linköpingiin on noin 40 km. Lukion varhaiset oppilasluettelot eivät valitettavasti ole säilyneet.

JP: Händelön voudilla, tai Eld-nimisen torpan kasvateilla niillä nurkin on tuskin mitään tekemistä poikien taustan kanssa.
On vain epätoivoisesti rustattu jotain tilalle; hävityksen jälkeen! Stierneld/Eldstierna-poikien isä oli Norrköpingiin asettunut Lars Gustafsson, joka toimi kaupungissa porvarina; kunnes toisin todistetaan.

Jos Måns Larssonin ja Magnus Larssonin mahdolliset lapset yhdistetään, tunnettuja lapsia olisi ainakin neljä, Juliana, sotilaspappi Arvid Frisiuksen ja kirjuri-rusthollari Isak Erikssonin puoliso, Brita, Östra Hysbyn kirkkoherran Johan Serlaciuksen puoliso, Catharina, Isonkyrön nimismiehen Isak Gumsen puoliso ja Maria, Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin Henrik Mattssonin puoliso. Vanhin tyttäristä olisi mahdollisesti vuonna 1655 syntynyt Juliana. Oli isä sitten noin vuonna 1674 kuollut Magnus Larsson tai sitten noin samana vuonna kuollut Måns Larsson, vain vanhin tyttäristä olisi isänsä kuollessa ollut juuri ja juuri täysi-ikäinen. Magnus Larssonilla tiedetään olleen miehensä jälkeen eloon jäänyt puoliso Brita Kinninmundt, joten Anna Alftana mahdollisena aikaisempana puolisona on kuollut sitä ennen. Israel Alftanuksella on käynyt huono tuuri, kun hänen ensimmäinen puolisonsa, hänen sisarensä Annan käly, Sofia Frisius kuoli myös vuonna 1674. Israelilla on silloin todennäköisesti ollut huolehdittavanaan omat ja sisarvainaansa nuorimmat tyttäret, asuttuaan vasta kaksi vuotta Isossakyrössä.

JP: Isak Gumsen puolison kuuluminen samaan sisarussarjaan on itseltäni mennyt ohi. Gumsethan polveutuvat Isonkyrön kirkkoruhtinaasta Jacob Geetistä, joka oli Erik XIV suosikki ja Isonkyrön kirkkomaalausten sponsori.
Jacob Geet ansaitsee hänkin lisähuomion. Olen tiedostollani spekuloinut jopa sillä, että hän olisi Kustaa Vaasan avioton poika jonkun frillansa kautta. Se selittäisi Geetin suuren varallisuuden ja erittän läheisen suhteen kuningas Erikiin.

[Giösling]

Täsmennän vielä hiukan spekulointiani Jacob Geetin taustasta.

Hänelle annetaan historiallisissa lähteissä patronyymi Sigfridius ja synnyinpaikaksi Naantali.

On hypoteettisesti silti mahdollista, että hänet olisi "käenpoikana"
istutettu Kustaa Vasan frillan aviopesään, hiukan samoin kuin Anna Felming (Hieronymus von Birckholtzin vaimo), joka syntyi Erik XIV frillalle, Agda Persdotterille, tämän virallisessa aviossa Joachim Flemingin kanssa.

Erikin ja Agdan Lucretia-niminen tytär avioitui sanotusti Daniel Zelovin puolisoksi. Tästäkin liitosta voisi johdatella versoja käytyyn keskusteluun.

DNA-tutkimuksella voidaan nyt kätevästi ja varmasti kumota/vahvistaa menneisyyden mysteereitä, kuten Anna Anderssonin "Anastasia"-tapaus esimerkkinä osoitti.

Emerentian "lihallistamiseksi" olen samaa jo tarjoillut, miksei Astreniuksissakin?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325958
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325981
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325996
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326004
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326007

Kummila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325953
-kiinnostava maininta, 1664-5 brukar Olof Mårtensson ladugård och Hylkilax.

Torois Wulfenklou
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325960


Koivisto KnuutilaWulfenklou
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325964


Koivisto Paavola Wulfenklou
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325966

Tässä ovat varmat Ulfenkloun omistamat tilat Taivassalossa SAY:ssä.
Suurinosa on manttaalin ratsutiloja, sekä kokonaisia kyliä.

Erillisiä alueita on siis 9 kappaletta, eli tuolloistenkin mittapuiden mukaan aikalailla iso omaisuus.

Tällaisen omaisuusmassan ombusmanina Måns Larsson on ollut aikalailla iso viskaali Taivassalossa ja jos hän on hoidellut asioita myös Tukholmassa niin silloin olisi ollut jo valtakunnan tason tekijä.

[Benedictus]

Strigelius, Henricus Jacobi (K 1629)

Henrik Jakobsson
Kotoisin Pöytyältä (Pöytensis).
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) kirkkoherra viimeistään 1601, mahdollisesti jo 1598 (katso Matthias Laurentii Stutaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2399)).
Stringeliuksen palkkaetuja käsiteltiin kirjeessä 14.12.1608.
Mainitaan Peuralan kylän Peuralan (numero 1) isäntänä 1609–1634.
K Ilmajoki noin 1629.
P Strandbergin mukaan aatelisneito N.N. Boije Hämeestä.


Ilmajoen Peuralankylän Jouppuselan ja myöhemmin Hoppalan taloissa mainitaan 1690-luvun puolivälistä siltavouti Henrik Mattsson ja hänellä vaimo Maria Månsdotter. Heillä on myös tytär Susanna, jonka rippikirjan mukaan voisi arvella syntyneen noin vuonna 1690, aivan kuten Tuurilan emännän syntymäaika oli kuoliniästä laskettuna. Siltavoudin lukuisten pääosin sylivauvoina kuolleiden lasten kummeina oli Ilmajoen papistoa, joiden mukana paikallisten talollisnaapureiden lisäksi muutamaan otteeseen Alftanuksia. Kahden siltavoudin lapsen nimet olivat enteellisesti Abraham ja Israel, eli he olivat mitä ilmeisimmin Maria Månsdotterin setien kaimoja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61329
Jouppusela ja Hoppala sivu Peuralassa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=64960

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66035

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66031

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70668

Olisiko tuossa Peuralan kylän asukkailla millainen sukuyhteys?

Pohjalaisekspertit osaa varmaankin sanoa tarkemmin.

Maria Månsdr Palmin puolison siltavouti Henrik Mattsonin isäksi minä laittaisin Matts Mårtenssonin Hoppalta, ja tämän isäksi Mårten Hinderssonin Hoppalta.

Pelkästään nimellä ajatellen Mårten voisi olla Henrik Strigeliuksen poika.
Strigeliushan omisti naapuritilan Peuralan, joka meni perintönä Peldanus suvulle ja jota emännöi Henrik Mattsonin aikaan Helena Alftana.

Kuka on Henrikin äiti tai isoäiti kertoisi paljon lisää asiasta.

Jos ajatellaan asiaa naimakaupallisesti, niin Juliana Palm olisi naitettu Johannes Frisiuksen pojalle Arvidille.
-rahaa ja korkeita sukusuhteita

Catarina Palm Gumselle
-vauras ja vanhaa arvosukua

Maria Månsdr Palm
-siltavouti pappitalon naapurista, ei riitä naimakaupaan syyksi.Tarvitaan lisää selitystä.

[Jari Latva-Rasku]

Olin jo unohtanut kaiken sananpaljouden keskelle yhden yhteyden, joka voisi selittää Isak Erikssonin sidosta Karkkuun.

"Jari Latva-Rasku, Astrenius-keskustelu
28.09.09, 07:18
Kosken tilalla mainitaan vuonna 1679 itselliset Erich Claesson ja vaimo Brita ja seuraava vuonna vain itsellinen Brita. Vuonna 1682 mainitaan Järventaassa Isak Erikssonin ja vaimonsa Julianan jälkeen vaimo Brita. Kyseessä voisi aivan hyvin olla Kutalan Tarkasta peräisin olleen Erik Claessonin toinen puoliso. Ensimmäinen puoliso Liisa viimeistään vuodesta 1656 haudattiin Karkussa vuonna 1661 ja Erik avioitui uudestaan Brita-nimisen kanssa noin vuonna 1667. Erik Claessonin isä Claes Thomasson oli pitkäaikainen lautamies, joka usein mainitaan käräjäpöytäkirjoissa. Erik mainitaan ensimmäisen kerran Tarkassa vuonna 1645.

karisalm, Pakkala-keskustelu
14.07.09, 21:04
Karkun käräjien 24-25.10.1631 mukaan Karkun Pakkalan Michel Anderssonilla oli sisarenmiehet Gabriel Bärendsson, Anders Jakobsson häradsfågde, Lars Mattsson i Sarkoila, Clas Thomasson i Kutala, Sigfrid Mattsson i Hynnilax.
Tulkitsin heidät siten että Gabriel Bärendsson lienee samanniminen lainlukija Satakunnassa, Anders Jakobsson häradsfågde taas Äimä Aejmelaeus suvun esi-isiä, Lars Mattsson i Sarkoila olisi Suoniemen Sarkolan Keson isäntä, Clas Thomasson i Kutala Karkun Kutalan Tarkan isäntä ja Sigfrid Mattsson i Hynnilax Mouhijärven Hyynilän Toijasen isäntä."


Claes Thomasson Tarkalla tiedetään olleen ainakin vuodesta 1635 alkaen puoliso Agnis Påhlsdotter, joten Claes Thomassonilla on voinut olla aikaisempi puoliso N Andersdotter Pakkalasta tai sitten käräjäpöytäkirjassa on tarkoitettu Michel Andersson Pakkalan veljen Paavalin tytärtä.

Michel Andersson Pakkalasta tiedetään (http://www.kolumbus.fi/carita.hjorth/) :

Taulu 3


Antti Matinpoika Pakkalainen
(Isä Matti Tapaninpoika Pakkalainen taulusta 2.)
Pakkalan omistaja 1584-1615.

Puoliso: N.N.
Lapsia:
- Matti, Pakkalan omistaja 1615-27. Matti Antinpoika Pakkalan poika Johannes Matinpoika Pacchalenius (elossa 1654) luki papiksi ja palveli Kangasalan kappalaisena.
- Mikko, ks. taulu 4.
- Paavali, sotilaspappi, rykmentin saarnaaja, elossa 1614
- Thomas, ensin Hattulan ja sitten Pälkäneen kappalainen, elossa 1629

Taulu 4


Mikko Antinpoika Pakkalainen
(Isä Antti Matinpoika taulusta 3.)
Pakkalan omistaja 1627-1643. Mikko Antinpojasta tehtiin vuonna 1630 sekä Suoniemen kulmakunnan ensimmäinen ratsutilallinen että Karkun pitäjän nimismies. Suoritti 1635 palvelusta Matti Eerikinpojan lippukunnassa ja 1637 Reinholdt von Glyftenin lippukunnassa.

Puoliso:
Brita Niilontytär, k. 1643 jälkeen.

Lapsia:
- Beata Mikontytär, mainitaan 1656
- Erika Mikontytär, mainitaan 1644-1680
- Thomas Michelsson, ks. taulu 5.
- Anders Michelsson, ks. taulu 6.
- Petter Michelsson, ks. taulu 7.
- Brita Michelsdotter, ks. taulu 8.


Kolmen yllämainitun Petter eli Per Michaelsson Pakkalan lapsen puolisot olivat Karkun kirkkoherran Johan Collinuksen lapsia.

Kosken tilalla mainittu itsellinen Erik Claesson, todennäkäisesti sotilas, on voinut olla Per Michaelsson Pakkalan serkku, tai jotain sinne päin.

Kummiluetteloissa esiintyy "Jerfventaka Moor", jonka pitäisi normaalikäytännön mukaisesti viitata isännän, eli Isak Erikssonin äitiin.

En kuitenkaan jaksa uskoa, että Järventaassa asunut "äiti" olisi ollut Isak Erikssonin äitipuoli Brita ja Isakin vanhemmat olisivat olleet Erik Claesson Tarkka ja hänen ensimmäinen puolisonsa Lisa. Tällainen oletus jatkuisi, että Mäkipään kirkkoväärtin Simon Thomassonin patronyymiltään tuntematon puoliso Margareta voisi kummisuhteista päätellen olla Erik Claessonin ensimmäisen puolison Lisan sisar ... ja edelleen, että Margareta ja Lisa liittyisivät Collinusten sukuun, sillä muuten Simon Thomassonin kirkkoväärtin uralla olisi ollut esteitä. Juliana Månsdotter olisi tässä arvauksessa saanut pystyvän, mutta varsin tavallisen, Pacchaleniusten ja Collinusten suvusta peräisin olleen, puolison, joka hoiti annetun tehtävänsä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505426

Isakin isää etsittäessä voi olla ettei nähdä lähelle.

Tuossa Latva-Raskun jutussa mainitaan nuo Kosken itselliset Erik Claesson ja vaimo Brita.

Järventaassa yllä mainitaan Erik renki ja ryttari eli ratsumies sekä piika Brita, joka seuraa taloa koko ajan.

Ihan ilman tietoa vain intuitiolla ja nimiä pohtimalla tulee mieleen ajatus, josko Erik Classon on sama kuin Järventaan ryttare Erik ja hänen isänsä on Clas Johansson Särki ja äitinsä Susanna Mårtensdr Järvenpään emäntä.

Severinus Josephi (mainitaan 1626–1631)

Söfring Josefsson
S oletettavasti Tyrvää. V Tyrvään kirkkoherra Josephus Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1232) ja Anna Sigfridsdotter.
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) apulaispappi, oletettavasti vt. kirkkoherra isänsä kuoltua 1626 (mainitaan käräjäpöytäkirjassa kirkkoherrana 1626 ja varapastorina 1628); Tyrvään kappalainen, mainitaan 1628–1631.
P1 N.N.; P2 Susanna Mårtensdotter, eli leskenä vielä 1644, jolloin yhdessä lastensa kanssa myi maatilan Tyrvään Kallialassa.


Susanna oli leski jo 1631joten hän on voinut naida Clasin jo seuraavana vuonna, jolloin Erik olisi voinut syntyä jo 1632.
Tällöin hän olisi voinut avioitua jo 1650-luvun alussa, joten Isak mahtuu hyvin kuvioon.

Ajallisesti mahtuisi, sitä en nyt muista, milloin Isakista olisi ensimmäiset maininnat.

Koska Anna Isaksdr näyttäisi olevan Julianan ja Isakin tr. ei ole oikein perusteita, jonka mukaan Isakilla olisi ollut aiempi vaimo.1. puolisokin mahtuu silti kuvioon.

Kuka olisi tuo Brita piika. Koska meillä on tuo Koski yhteys, niin ajallisesti sopiva voisi olla 1657 Koskaella mainittu piika Brita, joka on kuvassa ainoa isännän Per Michelssonin ja vaimonsa Lisa Eliasdr Roosin lisäksi.

Tällöin voisi ajatella, että Erik Classon Särki, Collinusten serkku on nainut naapurista kruununvouti Elias Roosin tyttärentyttären Britan.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 20.–21.2.1660 f. 470v (Kärde Academie Gewaldieren Carll Bertillsson (katso 2056 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2056)) på sijn hustros Britha Eliædotters wägnar till sijn Swoger Pehr Michellsson som deres Föräldrars Arffwelige hemman i Kåskis för 450 D:r Kop:r M:t till Henrich Mårthensson Arendatoren på Selkis försåldt hafwer), Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 23.–24.2.1660 f. 475, Lempäälän käräjät 3.–4.7.1660 f. 504v (Framkom Magist:r Abraham Ikalensis, och på sin för detta i Rätten uppwijste fullmacht, nu begärde en ändtligh decision och uthslagh uthi den twistige arffsak emellan hans fader H: Abraham Kyrkioherden uthi Ikalis sampt hans Medharfua, Och Under Lagmans sahl: Hindrich Jacobsons effterlåtne Enkia, hustru Sara Johansdotter, medh hennes Son Corneten Israel Christoffersson, at emedan såssom hans sahl: Faderbroder barnlöös och uthan arfwingar i up och nederstigande linien, ähr döder worden arfuet och effterlåtenskapen effter det 2 Capit: Erfd: b: skiptas måtte), Lempäälän käräjät 10.–11.11.1660 f. 515v (Wijala ... Cornetens moder Sara Hansdotter),

Tuossa yllä Elias Roosin tytär Brita käräjöi langoltaan Per Michelssonilta rahoja.
Samassa näkyy Sara Johansdr. alilaamanni Henrik Jacobssonin vaimo. ajallisesti hän voisi olla myös Särki sisaruksia eli Clas Särjen ja Elisabeth Collinuksen sisko.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka tiedetään, että Karkun Kutalan Tarkan talon poika on ollut Erik Claesson ja hänellä ovat olleet puolisot Lisa (k. 1661) ja vuodesta 1667 Brita, ei ole mitenkään varmaa, että hän olisi sama kuin Karkun Koskella lyhyen aikaa asunut Erik Claesson. Kutalassa kuolee vuonna 1679 Erik Tarkka, kuka onkaan.

Tarkan saa haltuunsa vuonna 1585 Carl Nilsson. Silloin Tarkasta löytyy mainita: "Olof Turkas öde, Olof Turkas (Tarkka), Sigfrid Piltti, Nils Wästi far, s. Karl Nilsson upt.", eli Olof Olofsson Tarkan autiotilan olisi ottanut haltuunsa Karl Nilsson (Wästi). Karl Nilsson kuolee noin vuonna 1591. Hänen leskensä on Gertrud Mattsdotter. Myöhemmin Tarkassa mainitaan Anders Karlsson, joka lienee edellisten poika. Vuosina 1595-1606 Haapaniemen ratsutilan isäntänä on lesken uusi mies Anders Karlsson ja sitten lesken jälkeen lesken vävy Axel Mårtensson Sabelbyssa.

Edellisten vaiheiden jälkeen Tarkan ottaa haltuunsa, Anders Karlssonin kuoleman aikoihin vuonna 1606, Thomas Eskillsson Ropo, joka lienee naapuritalon Vähäropon poika. Hänen puolisonsa on Margareta Mattsdotter, joka voisi olla esimerkiksi Karl Nilssonin puolison Gertrud Mattsdotterin lanko. Thomas Eskillsson Tarkan pojanpoika onkin sitten Erik Claesson, jonka isän puolison oletetaan olevan Michel Andersson Pakkalan sisar. Lankoussuhde voisi muodostua myös Michel Anderssonin puolison Brita Nilsdotterin kautta, mutta silloin sukulaisuus olisi monimutkaisempi.

Västin tai Västilän taloja löytyy Karkun lähikunnista, kuten Kangasalta. Längelmäen Västilä oli nimismiehentalo.

Tiedetään, että 1580-luvulla olisi ollut kihlakunnankirjuri Karl Nilsson. Voisi kysyä onko hän Karkun Kutalan Tarkan Karl Nilsson, jonka poika Anders olisi avioitunut Haapaniemen kartanoon?

Karkun Kosken kymmenykset maksaa vuodesta 1601 Erik Mattsson ja sitten vuonna 1605 Erik Teukku? Voisi kysyä olisiko kyseessä kuitenkin esimerkiksi Erik Tarkka?

Isak Eriksson oli katselmuskirjuri avioituessaan Juliana Månsdotterin kanssa, eli ei mikään mittava kirjuri. Kummisuhteista tiedetään, että Järventaassa asui muuten tunnistamaton "äiti", joka voi olla sama kuin Järventakaan vuonna 1682 merkitty vaimo Brita. Lisäksi Isak Erikssonilla vaikuttaisi olleen tytärpuoli Liskin eli Lisa. Mäkipään isäntäväki voisi olla Isakin sukulaisia. Muilta osin Isak Erikssonin elämä ennen Järventakaa on vielä enemmän pimeyden peitossa.

[Benedictus]

Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–23.6.1699 s. 908, 911 (Een Ogifft piga Illiana Arfwedzdåtter ifrån Järfwentaka klagade öfwer Giästgifware Enkian ifrån Mäkipä Margeta Henrichzdåtter);
1686 Mäkipä hustru.


omainen: Simon Thomasoons
Sukututkimus on väliin sattumaa ja kiemuraa: Simon Thomassonin vaimon suhdetta Järventaan asujiin on pohdittu urakalla.
Sitten löytyi yllä oleva maininta Mäkipään emännästä, jossa näkyy isännimi.

Mutta ei onnistunut, koska Simon vaimo kuolee 1686. eli tämä Margeta Henriksdr onkin viimeinen vaimo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505428
-Tässä ei mitään puolison vaihtumista huomaa, mutta jälkimmäinen Margareta on syntynyt vasta 1644 ja Simon Thomassonilla mainitaan vaimo jo 1656.

Eli Simon lapset lienevät ensimmäisen Maisan tai Marian lapsia.

[Benedictus]

Arvailuja Karkun talojen sukusuhteista:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505959

Kosken ratsutilan isäntänä vävy Per Michelsson, jonka vaimo Lisa Eliasdr Roos.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505609
tässä näkyy Kiuralan Viikarin ratsutilalla Filpus Michelsson ja välissä Per Viikari, lienee Per Michelsson, koska tilalla aiemmin Michel Viikari.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506073
Tässä Michil Simonsson Viikari

Mielenkiintoista on, että Viikarin ratsutila siirtyy Nils Erikssonin haltuun, joka oli Rainion ratsutilan emännän 2 puoliso ja jonka 2. vaimo oli Anna Hansdr.

Kiuralan Ollinpojalla näkyy Erik Mårtensson, joka voisi olla Nils Erikssonin isä.
Jos vaimonsa olisi Michelin tytär selittyisi yhteys Viikariin.
Huomattavaa, että Nilsin veli Simon Eriksson, Halikon kihlakunnan vouti on Simon, joka oli Michel Viikarin isän nimi.
Ajallisesti tämä Simon Eriksson voisi olla Thomas Simonssonin, Mäenpään isännän, isä.

[Jari Latva-Rasku]

Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–23.6.1699 s. 908, 911 (Een Ogifft piga Illiana Arfwedzdåtter ifrån Järfwentaka klagade öfwer Giästgifware Enkian ifrån Mäkipä Margeta Henrichzdåtter);
1686 Mäkipä hustru.

Niin kauan, kun ei ole pystytty kumoamaan oletusta, että Mäkipään isäntäväki olisi Isak Erikssonin sukulaisia, niin kauan Isak voi olla läheisessä suhteessa Karkkuun ja paikallisiin sukuihin.

Mielestäni on mielenkiintoista, että Mäkipäässä on ollut kestikievari, kirkkoväärtin tehtävän lisäksi. Mäkipää on ollut Karkun keskeisiä paikallisvaikuttajien pesiä.

Tiedetään, että kirkkoväärtinä on ollut kirkkoherra Johan Collinuksen lanko Claes Johansson Särki ehkä 1660-luvun alkupuolelle asti. Tiedetään myös, että Johan Collinuksen pojan Henrik Collinuksen aikana kirkkoväärtinä oli hänen setänsä Abraham Mattsson. Abraham Mattsson kuoli 1600-luvun lopussa samoihin aikoihin entiseksi kirkkoväärtiksi kuollessaan kutsutun Simon Thomasson Mäkipään kanssa. Voisi ehkä olettaa, että Simon Mäkipää on ollut kirkkoväärtinä Claes Särjen jälkeen, mutta ennen Abraham Mattssonia.

Olisi hämmästyttävää, jos edes Simon Mäkipään ensimmäinen puoliso, myös Maisa/Maria/Margeta nimeltään, ei olisi Collinusten sukua. Simon Mäkipää mahdollisesti oli kirkkoväärtinä silloin, kun kirkkoherrana oli Georgius Nicolai Prytz (1672-77), eli hän olisi kirkollisen sijaishallitsijan musta hevonen. Myös siihen aikaan kappalaisenatosin oli Henrik Collinus.

Isak Erikssonin sukukytkentöjen selvittämiseksi voisi olla arvokasta tietää, ketä Karkun luottamustoimissa kulloinkin on ollut. Thomas Larsson Vähä-Ropo oli ainakin kuudennusmies. Erik Claesson Tarkan voi olettaa olleen hänen sukulaisensa, sillä Kutalan Vähä- ja Iso-Ropon sekä Tarkan isäntäväki näyttäisivät olleen sukulaissuhteessa keskenään.

Tämän pitkällisen keskustelun alkuvaiheessa mietittiin, mikä olisi ollut Järventaan tilalle ennen Arvid Frisiusta ja Isak Erikssonia merkityn Gustaf Hansson Svarthafran merkitys Isak Erikssonin alkuperän selvittämiseksi. Samalla selvitettiin, että Gustaf Svarthafran yhteyteen merkitty kirjuri Erik ei voi olla Isak Erikssonin isä. Avoimeksi kuitenkin jäi, kuka Järventaan tilalle merkitty kirjuri Erik oikeastaan oli.

Gustaf Hansson Svarthafran isä oli Hans Hansson, jonka toinen puoliso oli Karkun kappalaisen Abraham Matthiae Kollaniuksen (oletettavasti eri sukua kuin Collinukset) tytär. Tähän sukupiiriin liittyvät suoraan tai välillisesti Ikaalisten kirkkoherra Abraham Ikalensis, Karkun Kosken omistaja Henrik Mårtensson Lund, Karkun kirkkoherran Prytzin veli, Ikaalisten Osara, jota Johan Reiniuskin omisti ja mahdollisesti myös nimismies Per Michaelsson Pakkala, jonka serkku Erik Claesson Tarkka oletettavasti oli.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuka voisi olla Erik Claesson Tarkan ensimmäinen puoliso Lisa, etenkin Simon Thomasson Mäkipään ensimmäinen puoliso Maisa/Maria/Margeta tai Simon Mäkipään äiti Agnis Eskilsdotter?

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa harvoja tiedossa olevia Karkun kirkkoväärtejä ja kuudennusmiehiä

Karkun kirkkoväärtejä eli ”kunnanjohtajia”

1. Claes Johansson Särki
Karkun Järventaan isäntä 1647-1660
Kirkkoherra 1661-1671 Johannes Matthiae Collinuksen lanko
puoliso Susanna Mårtensdotter, Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin tytär ja Tyrvään kappalaisen Severinus/Söfring Josephin leski
2. Abraham Mattsson (Collinus), s. 1610-luku-1691
Karkun Mäkelän isäntä 1638-1679
Kirkkoherra Johannes Collinuksen veli ja kirkkoherra 1678-1707 Henrik Collinuksen setä
puoliso Brita Abrahamsdotter Kollanius, Karkun kappalaisen Abraham Matthiae Kollaniuksen ja Brita Hansdotterin tytär. Brita oli Ikaalisten Osarasta.
3. Simon Thomasson Mäkipää s. 1620-luku-1697
Karkun Mäkipään isäntä 1665-1697, kestikievaritalo
puoliso n. Maisa/Maria?/Margareta N. n. 1651-
puoliso n. 1686 Margareta Henriksdotter

Täytyy muuttaa käsitystä ja sijoittaa Simon Mäkipää, kuollessaan "före detta kyrkovärd", kirkkoväärtiksi Abraham Mattssonin jälkeen.

Karkun kuudennusmiehiä eli ”kunnanvaltuuston jäseniä”

4. Thomas Larsson, Kutalan Vähä-Ropon isäntä 1652-1682, k. 1685
5. Sigfrid Eskilsson, Lielahden Nikkilän vävyisäntä 1669-1698, k. 1704
6. Mårten Eriksson, Suoniemen Sarkolan Hoikkalan isänsä 1680-1709, k. 1709

[Jari Latva-Rasku]

Mietin, mikä mättää Isak Erikssonin ja Karkun vallasväen eli Collinusten ja Pacchaleniusten mahdollisessa sukulaisuudessa. Onneksi muistin jo paljon aikaisemmin tässä keskustelussa esitetyn tapahtuman.

Isak Eriksson on ensimmäisen kerran mainittu veronkantokirjurina vuonna 1694. Siihen aikaan kruununvoutina oli Engelbrekt Staare Tyrväältä ja Karkun nimismiehenä oli Per Michelsson Pakkala Karkun Suoniemeltä.

Veronkantokirjuri Johan Persson Pakkala jäi kiinni kavalluksesta vuonna 1684 ja häntä puolusti isänsä nimismies Per Michelsson Pakkala, jota Staare ei saanut pantua ainakaan viralta. Vangittuna olleen Johanin kavalluksen korvasivat isä Per ja lanko Karkun kirkkoherra Henrik Collinus.

Ennen Isak Erikssonia ja Johan Pakkalan jälkeen oli ainakin yksi veronkantokirjuri, joka mainitaan Engelbrekt Staaren lapsen kummina vielä vuonna 1693. Isak Eriksson ei ole yhdenkään Staaren lapsen kummina, vaikka kummeja oli hengästyttävä määrä. Matka Tyrväälle ei ollut pitkä, joten Staaren sukulainen Isak Eriksson tuskin oli.

Engelbrekt Staare ei olisi valinnut apulaisekseen Isak Erikssonia, mikäli Isak olisi ollut kovin läheisessä sukulaisuussuhteessa ainakaan Pakkalan sukuun. Kolminkertainen Per Michelsson Pakkalan ja Johannes Matthiae Collinusten lasten ristiinnaittaminen varmasti siirsi myös Collinukset Staaren mustalle listalle.

Vaikka Simon Mäkipää olisi valittu kirkkoväärtiksi Collinusten mandaatilla, ei ole kovin todennäköistä, että Järventaan ja Mäkipään isäntäväen yhteyttä selittäisi yhteinen sukulaisuus Collinusten kanssa. Voi olla, että Mäkipään kestikievari on ollut Isakille tuttu paikka Tyrvään tien varrella aivan muusta syystä.

[Benedictus]

Mutta Lars Bertilinpoika oli jäänyt leskimieheksi Olkkalaan ja sittemmin rakastunut papinleskeen Margareta Knuutintyttäreen, jolla oli tytär Kijrstin, ehkäpä muitakin lapsia, vaikka ne eivät olleet enää kotona. Testamentissaan hän nyt selittää, miten hän tämän uuden avioliittonsa tähden oli poistunut Olkkalasta ("iagh ifrå Ålkala gård wijkit och afträdt hafuer"), siirtyen Vanhalaan. Sillä kun hän oli mennyt tähän avioliittoon, ei hän ollut voinut tälle puolisolleen luvata tahi sitoutua antamaan mitään kiinteätä tahi maa-alaa. Hänellä näet ei silloin ollut ollut mitään muuta kiinteimistöä, kuin minkä hän oli vanhempiensa jälkeen perinyt ja minkä hänen lapsensa tulisivat häneltä perimään, toisin sanoen Olkkalan - hän oli siis vihitty ennen v. 1624, jolloin hän sai omakseen ensimmäisen tilan Vanhalassa. Jumalalle kiitos - lisää hän - että hänen vanhemmat lapsensa, joille hän on Olkkalan tarkoittanut, olivat tulleet siihen miehuuden ikään, että he voivat tilaa hyvin hoitaa, sen vastaanottaa ja kunnossapitää. Kun siis laki säätää, "ettei talonpojalla ole naimaosaa vaimonsa omintakeiseen maahan tahi taloon tahi vaimon omintakeiseen vesilaitokseen eikä vaimo miehen, lukuunottamatta muuta irtaimistoa", niin oli hän yrittänyt ja saanut "armollisen ja korkean hallituksen suosiosta palveluksella hankituksi tämän viheliäisen talon Vanhalassa köyhän puolisonsa hyväksi, jotta hänen vaimonsa ei joutuisi hänen itsensä kuoltua tuuliajolle". Siitä syystä ja sen kristillisen rakkauden ja suosion tähden, jota hänen puolisonsa oli hänelle osoittanut ja vielä joka päivä osoitti, omisti hän siten vaimolleen mainitun Vanhalan talon, 5 äyrin 8 penningin maan, semmoisena kuin se silloin oli tahi miten hyväksi hän vielä taisi sen parantaa tahi mitä hän saattoi siihen lisää hankkia, niin että hänen vaimonsa hyväksi, sittenkuin hän itse oli kuollut, hänen poikansa Johan Larsinpoika tämän puolison Kijrstinin kanssa sitä hoitaisi (Johan Larsinpoika oli jo tällöin ottanut puolisokseen sisarpuolensa Kijrstinin, joten isä ja poika olivat samasta perheestä, nim. isä lesken ja poika lesken tyttären vihityttäneet aviokseen). Siis hänen kuoltuaan saisi hänen vaimonsa, äitinä, suurimman osan talossa käytettäväkseen, mutta pidätti hän siinä tapauksessa, että hänen vaimonsa kuolisi ennen häntä, taloon omistusoikeuden itselleen. Sittenkuin he olisivat molemmat kuolleet, saisi poikansa Johan Larsinpoika vaimoineen ja lapsineen mainitun talon, mitään eroittamatta, asua ja omistaa. Kun tuo laki sääsi, että siitä maasta tahi irtaimistosta, mitä talonpoika ja hänen vaimonsa olivat saaneet ja ostaneet avioliitossa, omisti talonpoika 2 ja vaimo yhden kolmanneksen, eivät hänen vaimonsa lapsetkaan saaneet olla osattomat pesästä.

Johan Larsinpoika saisi siis lunastaa osuutensa sisaruksiltaan,

paitsi sitä osaa, jonka leski Margareta oli tuonut mukanaan, nim. härkiä 2 paria, lehmiä 18, nuorta karjaa 6, hevosia 2 ja lampaita 30 sekä panimokattilan (brygge ketell) ja 1 kattilan.

Ne ovat jaettavat, kuten muidenkin kunniallisten papin lasten kesken, siten että veljet ja sisaret saavat yhtä suuren osuuden.
Lauri Bertilinpoika pyysi v. 1634 sairaalloisuutensa tähden vapautusta seuraavan vuoden laamanninkäräjistä. Hän eli vielä v. 1640, jolloin hänestä mainitaan Karjalan laamannikunnan

tuomiokirjassa "entinen alilaamanni Lars Bertillsson Vihdissä".


Ylläolevassa Lars Bertilsson Olkkalan testamentissa tulee esille seikka, että Larsin poika 1. avioliitosta Johan Larsson nai isänsä 2. vaimon Margareta Knutsdr:n tyttären Kirstinin.


Testamentista käy yllä esille, että Lars Bertilsson on nainut Margaretan jo ennen 1624.


Ylläolevasta käy myös esille, että Johan saa oikeuden lunastaa perintöosuutensa Ylöstalosta sisaruksiltaan.



Koska testamentissa selvästi todetaan Olkkolan menneen vanhemmille lapsille, ei voi olla kyse heidän osuudestaan vaan Lars Bertilssonin ja Margareta Knutsdr:n yhteisistä lapsista eli Johanin isän lapsista eli Johanin sisaruksista eri äidistä.


Tämä vahvistuu vielä siitä, että mainitaan, että oikeus perintöön ei koske Margaretan tuomaa papinlasten perintöosuutta, jotka luetellaan yllä.


Kuka tuo Margareta on, ei käy mistään selville, mutta köyhä hän ei ole ollut, koska tuohon aikaan tuo irtaimisto oli todella ison rahan arvoinen.
4 härkää, 18 lehmää, 2 hevosta, viinapannut, ym. Monissa suurtaloissakaan ei ollut tuollaisia karjamääriä.


Ylläoleva voidaan suomentaa siten, että Lars Bertilssonilla oli tunnetut lapsensa 1. aviosta sekä tuntemattomat lapset 2. aviosta Margareta Knutsdr:n kanssa, jolla oli pappi Anderssin kanssa jo aiempia lapsia.


Koska Johanin pojanpoika käyttää nimeä Palm, voidaan hyvin kysyä olisiko Måns Larsson i Hylkilax kuitenkin Lars Bertilssonin poika Margareta Knutsdr:n kanssa, siis Johanin veli eri äidistä.



Silloin voidaan ajatella, että nämä Margareta Knutsdr:n lapsien jälkeläiset olisivat ottaneet käyttöön Palm nimen.

-Johanin vaimohan oli Margaretan tytär.


Voisi ajatella, että aatelittoman naisen jälkeläisinä heillä ei ollut aatelisnimeä, mutta vaakunasta voisi ehkä vääntää palmun.


Tai sitten Margareta kuului palmu-sukuun, mistä nimi.



Koska Juliana Månsdr Palmin jälkeläinen nai Johan Larssonin jälkeläisen ja tuossa suvussa tuntuu olevan hyvin paljon Juliaanoja niin voisi olla perusteltua etsiä vielä kerran Måns Larssonia tuosta suunnasta.
Hän on ollut Tukholmassa, mikä tuntuu olevan hänen uransa suunta.


Elin ja Clas Brenneruksen veli taisikin olla Turun hovioikeuden asessori tai jotain sellaista samaan aikaan kuin Lars Bertilsson vaikutti Turussa. Olisiko silloin sovittu naimakauppa sukulaislapset Anna ja Måns?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1377324

1634 Vihdin Vanhalan Ylöstalossa näkyy Lars Bertilsson ja h.

Alla näkyy Lars Larsson corp.
ja Munsterskif. Jeremias andersson.

Olisiko tuossa Lars Bertilssonin poika Lars Larsson ja vaimonsa 1. miehen Anderssin poika Jeremias Andersson?

Jos Lars on Larsin poika, niin Måns Larsson voisi olla vielä hyvin tämänkin Larsin poika.

[Benedictus]

Gustaf Hansson Svarthafran mainitaan hallinneen Järventakan rusthollia 1668-1775. SAY:n Karkun Järvenpään 1674 sarakkeessa mainitaan kruununvouti Gustaf Svarthafran alapuolella kirjuri Erich.

Sumelius tietää Gustafin sisarreksi Elisabetin, jonka kerrotaan asuneen Kangasalan Karttilassa vuoteen 1674, ja joka Kangasalan käräjillä 6.-7.3.1682 on "hustru" (taulu 2). Hans Hansson Svarthafran 2. puolison Margareta Abrahansdotter Kollaniuksen väitetään SAY:n mukaan olleen elossa vielä 1678.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kui...&sx=400&sy=400 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440394&zoom=3&x=1&y=1&sx=400&sy=400)

1669 Margareta Abrahamintyttären rivissä on em. sivulla 1669 "enka". Samalla sivulla 1674 ovat "inh." Lisbeta ja Margareta. Simelius ei tiedä Hans Hansinpoika Svarthafralla ja Margareta Abrahamintyttärellä olleen Margareta-nimistä tytärtä. Äiti Margareta Abraamintytär haudattiin Karkussa 1668 (HisKi).

Kirjuri Erik ei oikein sovi Järventaan isännän Isak Eriksonin isäksi, sillä Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan hänen tyttärensä Anna Isaksdr. Johan Mårtensson Karvilanderin puoliso olisi syntynyt jo n.1670. Täten Isak olisi syntynyt ennen 1650, mistä seuraa että Erik olisi syntynyt jo ennen 1630- lukua.

Joten tämä Elisabeth Svartshafran puoliso Erik tuskin on Isakin isä. Toisaalta onhan vanhat miehet ennenkin naineet nuoria neitoja.Elisabeth oli syntynyt 1653, koska kuollessaan 1733 Tyrvään Laukulan Lipulla mainitaan 80 vuotiaaksi.

Kirjuri Erik voi siis hyvinkin olla Elisabeth Svartshafran puoliso, koska Laukulan Lipun emäntä on Maria Eriksdr. syntynyt 1679, kuolee 7.2.1748. Hän sopisi hyvin Erikin ja Elisabethin tyttäreksi.(Tietoa:Tuomas Rangvaldinpoika-Ikolan sukuseura. Blogi-sivut:Suomentajan huomioita, 2.11.2005)

Tämä juttu on käsitelty jo heti ketjun alussa, mutta asiat muuttuvat!
Lainaus:
Laitetaan nyt tähän tämäkin tieto. Elisabet Svarthafran puoliso oli uppbördsskrivare Erik Thomasson (, joka nähtävästi oli juuri se kirjuri Erkki, joka toimi nimismiehen sijaisena vuosina 1689-97 ja jonka jälkeen sattuneista syistä työtä jatkoi Ragvald Hansson vuosina 1698-1701) Nämä kaksi viimeisintä tietoa Sastamalan historia 2:sta. Ensimmäinen tieto tuomiokirjasta. On jokseenkin otaksuttavaa, että Erkki Tuomaanpoika ja Elisabeth Svarthafra ovat Maria Erkintyttären, myöhemmän Laukkulan Lipun emännän, vanhemmat.

Voidaan siis todeta ehdoitta, että ylökantokirjuri Erik Thomasson ja Elisabeth Svarthafra ovat aviopari, jolle 1679 on syntynyt tytär Maria.
Elisabeth mainitaan kotonaan vuoteen 1674, sekä sisko Margareta inh. nimikkeellä.
-voisi tarkoittaa, että Margareta on ollut naimisissa ja on leski, joka varmaankin on tuo Margareta, joka mainitaan elossa 1678.

Tuntuu, että menimme merta edemmäksi kalaan.

Erik Thomassonia etsittiin Mouhijärveltä, jos hän onkin tämä ryttari Mäenpäästä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
1659 Mäenpäässä Erik ryttar
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505525
Järventaassa Erik Thomasson kirjuri.

Olisiko niin, että Erik Thomasson on Thomas Simonssonin ja Agnes Eriksdr:n poika.
Jolla on vaimo jo samaan aikaan kuin veljellään Simon Thomasson Makipäällä 1650-luvun alussa.

Tämä vaimo kuolee ja jää poika Isak Eriksson.

Isä Erik Thomasson nai Elisabeth Svarthafran, joka oli syntynyt 1653.

Mutta Elisabetilla on leski sisko Margareta, jonka nai hänen miehensä poika Isak Eriksson. Margareta kuolee pian ja Isak nai Juliana Palmin 1681.

Tämä selittäisi Isakin ja Simon Thomassonin suhteet, olivat serkkuja.

Simonin vaimo Margareta voisi hyvinkin olla khr Henrikus Arvidin tytär, sillä Mäenkylään on samaan taloon ennen Thomas Simonssonia merkitty Margareta Staffansdr, joka voisi olla Henricuksen vaimo Margareta.

Silti olisi paljon kysymyksiä, vaikka Isak olisi Erik kirjurin poika.

Kuka olisi äiti?
Kuka olisi Erikin Isä ja Äiti Mäenpäässä?

[Jari Latva-Rasku]

Joten tämä Elisabeth Svartshafran puoliso Erik tuskin on Isakin isä. Toisaalta onhan vanhat miehet ennenkin naineet nuoria neitoja.Elisabeth oli syntynyt 1653, koska kuollessaan 1733 Tyrvään Laukulan Lipulla mainitaan 80 vuotiaaksi.

Kirjuri Erik voi siis hyvinkin olla Elisabeth Svartshafran puoliso, koska Laukulan Lipun emäntä on Maria Eriksdr. syntynyt 1679, kuolee 7.2.1748. Hän sopisi hyvin Erikin ja Elisabethin tyttäreksi.(Tietoa:Tuomas Rangvaldinpoika-Ikolan sukuseura. Blogi-sivut:Suomentajan huomioita, 2.11.2005)

Tämä juttu on käsitelty jo heti ketjun alussa, mutta asiat muuttuvat!

Lainaus:
Laitetaan nyt tähän tämäkin tieto. Elisabet Svarthafran puoliso oli uppbördsskrivare Erik Thomasson (, joka nähtävästi oli juuri se kirjuri Erkki, joka toimi nimismiehen sijaisena vuosina 1689-97 ja jonka jälkeen sattuneista syistä työtä jatkoi Ragvald Hansson vuosina 1698-1701) Nämä kaksi viimeisintä tietoa Sastamalan historia 2:sta. Ensimmäinen tieto tuomiokirjasta. On jokseenkin otaksuttavaa, että Erkki Tuomaanpoika ja Elisabeth Svarthafra ovat Maria Erkintyttären, myöhemmän Laukkulan Lipun emännän, vanhemmat.

Benedictuksen periksiantamattomuus ja tinkimättömyys sekä lisäksi niihin liittyvä luova ennakkoluulottomuus on esimerkillistä. Isakin piilopaikka voi vielä kaiken tämän keskustelun jälkeen löytyä.

Gustaf Hansson Svarthafra oli Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvoutina vuosina 1672-1680. Svarthafra asui lyhyen aikaa vuosien 1668-1675 välillä Johan ja myöhemmin hänen poikansa Arvid Frisiuksen omistamalla Karkun Järventaan tilalla. Siellä hänen kanssaan ilmeisesti oli (veronkanto)kirjuri Erik (Thomasson). Svarthafran jälkeen kruurunvoudiksi tuli Tyrväällä asunut Engelbrekt Staare.

Engelbrekt Staaren veronkantokirjuri Johan Persson Pakkala teki kavalluksen, josta oli vangittuna vuonna 1684.

Isak Eriksson on ensimmäisen kerran merkitty veronkantokirjuriksi vuonna 1694.

Engelbrekt Staaren lapsen kummina 2.5.1695 mainitaan ilman nimeä veronkantokirjuri Johan Brygnerin vaimo.

Johan Brygman aviotuu Tyrväällä ilmeisesti leskenä (HisKi):

15.6.1698 Upbördsskrifv. Mons. Johan Brygman ehreb. och dyqderijke jungf. Elizabeth Båge

Myöhemmin Johan Thomasson Brygman mainitaan lastensa syntymän yhteydessä akatemian voudiksi (HisKi):

20.9.1700 23.9.1700 Acad.befallns m. Johan Brijgner Walborg Thom.d:r Thomas
30.11.1702 3.12.1702 Acad.befallu m. Johan Brygner Elin Johansd:r Gustavus

Olisiko mahdollista, että apupappi on tehnyt kirjauksessaan sukututkimusta palvelevan virheen ja merkinnyt aikaisemmin syntyneen lapsen äidiksi Johan Brygnerin jo kuolleen aikaisemman puolison? Näin ei ole, sillä kastettujen luettelossa lukee selvästi Elin Johansdr.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8656196

Tässä toisen pojan arvovaltainen kummijoukko:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8656206

Johan Brygner oli vuosina1700-1712 Tyrväänkylän Kaistin 1½ manttaalin ratsutilan isäntä. Hänen edeltäjänsä oli Anders Abrahamsson Tyrvenius. Tyrvään talonhaltijaluetteloon on merkitty lyhenteellä k., että Johan Brygner olisi syntynyt Huittisissa 10.10.1670.

Vuonna 1698 Johan Brygner oli merkitty Hämeenkyrön Myllymäen Mattilan eli Perttulan tilalle puolisonsa Elin Johansdotter Bågen kanssa.

Tyrväältä löytyy seuraava hautausmerkintä (HisKi):

25.10.1691 25.10.1691 Son Jonas 5 8 omainen: Upbördzskrifw: Johan Johanssons

En tarkistanut alkuperäislähteestä onko kyseessä kirjausvirhe vai onko veronkantokirjureita ollut useampi samaan aikaan. Joka tapauksessa veronkantokirjuri Isak Eriksson näyttää kuuluvan arvoiseensa ammattikuntaan.

Kysymykseen, kuka voisi olla Isak Erikssonin mahdollinen aikaisempi puoliso? Hänen yhteytensä voisi muiden ohella olla Engelbrekt Staare tai hänen puolisonsa vuodesta 1677 Lisa Bengtsdotter Hassalenius.

[Jari Latva-Rasku]

Tyrväältä löytyy seuraava hautausmerkintä (HisKi):

25.10.1691 25.10.1691 Son Jonas 5 8 omainen: Upbördzskrifw: Johan Johanssons



Kuollut Jonas näyttäisi olevan Johan Johansson Löfbladin, suomeksi Lehdenlehti, poika.

Ohessa Johan Löfbladin lapsi kastettujen luettelossa 12.6.1692:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8656133

Merkintä 6.1.1686 oli vielä varsin lyhyt, vain syntyneen Jonas Johansson Löfbladin nimi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8656103

Järventaan isäntäväkeä ei ole vaivauduttu kutsumaan Johan Löfbladin, Engelbrekt Staaren eikä Johan Brygnerin lasten kummeiksi. Voi arvella, että he eivät ole näiden kummilasten sukulaisia.

Johan Thomasson Brygner on todennäköisesti ollut veronkantokirjurina vuonna 1695, mutta ei Tyrväällä.

Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan veronkantokirjureiden aikajärjestys voisi olla Johan Pakkala -1684, Johan Löfblad -1694, Isak Eriksson 1694-.

Hassaleniuksista löytyy tarinaa:

http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2009/12/hassalan-ja-riihivalkaman-pentti.html

Kun Johan Brygnerin puolison sukunimellä Båge/Båga/Boge/Boga hakee Ylioppismatrikkelista, sieltä löytyy monta mielenkiintoista henkilöä. Miten he voisivat liittyä Isak Erikssoniin, on paljon vaikeampi päätellä.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/hakulomake.php

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Tässä: Maisa Staffansdr. 1637-8
Thomas Simonsson 1647
Thomas Simonsson ja vaimo Agnis 1649
Thomas Simonsson ja v. Agnis Eskilsdr. 1652

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
Tässä: 1656-1664 Thomas Simonsson ja Agnis h.

Mainitaan 1656 1, rytt h.
Mainitaan 1660 2 h-r, eli tarkoittaa, että asuvat kahta taloa.

Kangasala Siitama Laurila:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437134

Tässä Thomas Simonsson vaimo Agneta Eriksdr. 1635-1654
-veli erik Simonsson asuu vieressä Perttulassa, naapurissa Ruokosella emäntänä Marg. Simonsdr.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=461255
Tässä: Thomas Simonsson ja vaimo Agnis 1656-1664
1659 Agnis mor
1660 Thomas far
1664 utgl.
1665 Jöran Thomasson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436246
tässä: 1628 Erik Simonsson-Perttula , mainitaan Markus Larsson
1628 Thomas simonsson -Laurila, mainitaan thomas Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436138
Tässä: Simon Mårtensson 1613 taapäin Perttulassa
Mareus Larsson 1618
Mårten Larsson 1600
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435253
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435134

Olisi houkuttelevaa ajatella, että tässä olisi Karkun mäenpään isäntäparin alkupaikka. Mutta, jotenkin ei tunnu sopivilta.

[Jari Latva-Rasku]

Olisi houkuttelevaa ajatella, että tässä olisi Karkun mäenpään isäntäparin alkupaikka. Mutta, jotenkin ei tunnu sopivilta.

SAY:ssa oli maininta, että Thomas Simonsson otti lapset huolehdittavakseen ja viittaus oikeuden pöytäkirjaan.

Kangasalan tuomiokirjapoiminnoista ei löytynyt mitään Isak Erikssonin löytymstä tukevaa. Erik Simonsson oli jonkin verran sekaantunut myös muihin kuin omiin asioihinsa. Hänen veljekseen mainittiin Thomas Simonsson. Ainakin Bertel on ilmeisesti Erikin poika, mutta mahdollisesti myös Carl.

http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/

Kesä- ja syyskäräjät 2-3.9.1639

Fälltes Thomas Thomasson i Ruokois, Erich Simonsson i Sijtama, Thomas Simonsson ibijdem och Carll Erichsson ibijdem saak hwardera till 3 d:r för olaglighe bygningh på sochnens tijondebodh.

Kangasalan syyskäräjät 27-28.10.1646

Dömbdes emellan dee twå Sijtamaboor Erich Simonsson och hans bror Thomas Simonsson et laghliget thegskifte efter örestaall och örtug wthi begge gerlden, som hertill dem emellan styckewijss legat hafwer och den andra brodren Thomas Simonsson pröfwat sin lut mindre och praefudiaret wara ähn ellest hans skat honom efterlåta kunde. Emedhan bådhe bröder hafwa lijka och ringa 1 öres skat eller twå skurur landh, som her gemenligen kallas, dy skall i huart skifte stångfällas och läggias fyra stängers jordh. - - skola stångfella, ditoonera och jäncka. Erich Simonsson felltes till 3 d:rs böter till treskiftelse för en blånadh han sin bror Thomas Simonsson medh yxskaftedt slaget hafwer, då de om be:te åker twistat hafwa.


Oriveden välikäräjät 22-23.10.1647

Erich Simonsson i Sijtama khärde på sin och sina skifteslegars wegner till dee Säynäjokiboor om et swedhlandh, det dee skulle på deras ägor hugget och brukat hafwa, läggiandes i rätten af fordom lagläsarens saligh Hanss Jacobssons heredzdombreff de dato 3.3.1589 ahngående åthskillige råår, som dee Säynäjokj bors ägor ifrån andra deromliggande byars wthmarck åthskillia skulle, ibland hwilcka och förmäles en råå hetandes Syfwinglahdenpohja, föregifwandes sigh dermedh kunna sigh tillägna be:te swedhlandet ifrån Säynäjokij. Säynäjokiborne påstodo samma swedh wara in wthi deres gamble wthmark hugget. Några af nembden bekende, at enähr man gånger från en råå Joussenmaan pesän Järwenpaju till Järwensyfwänpohja och så wijdare till Joussenmaanpesän Järwi, hwilcka råår wthi heredsdomb och förmäles, ginaste råstrecket, då skulle swedhen falla opå Säynäjokisijdan, men dee Sijtamabors förmeente medellråå Syfwingi-lahdenpohja skulle kröka sigh en godh deell in wthi Säynäjoki sijdan, hwilket nembden gillade. Till det andra praetenderade Sijtamaboorne opå den förlikningen, som 2 af Säynäjokiboor för någre åhr medh dem giort hafwa om et swedlandet, som dee opå same wthmark bruket hafwe, tillstellendes dem 1 t:a spm:ll uti förlikning. Säynäjokiboorne påstodh icke wara wedh sådan förlikningh förbundne. Till de 3:ie föregofwo dee Sijtamaboor till at remonstrera sin rättighet till deres wthmark, at der skulle finnas ähnnu någre gamble ryieugnar, som deres förfäder skulle der fordom giort hafwa. Säynäjokiboorne påstodho, at ingen mins, hwem som samma ryiar fordom wpbygt hafwa, anten Sijtama, Säynäjoki eller någon annan by. Dee 2 Säynäjokiboor, som förlikningen medh Sijtamaboorne giort hafwa, förklarade sigh hafwa sådant giort för att wndgå syn- och rättegångskostnader. Sidst beropade de Säynäjokiboor opå deras heffdh. Rätten ehrkennde Säynäjokiboorne wara lagligen berättigade till, hwadh dee nu medh dee Sijtamaboor twista om. Sijtamaboorne wadde wnder lagmansrättens wijdare cognition.

Kangasalan syys?käräjät 24.9.1656


Sijtama - Bertel Erichsson böter 3 d:r för stämbnings försittiande emot Johan Matzsson i Palo.- Item Erich Simonsson - - emot be:te Johan Mattsson.

[Benedictus]

Tuossa käräjäjutuissa mainitaan Säynejokilaiset, mikä on kiinnostavaa, sillä:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=614675
Tässä kappalainen ja khr Wanaeus ym..


Laurentius Erici (K 1615)

Lars Eriksson
Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) apulaispappi ("Gudz ordz tienare" = kirkkoherran viran hoitaja?), mainitaan 8.5.1575; Oriveden kirkkoherra 1576.
Sitoutui noudattamaan kuningas Juhana III:n liturgiaa Turun tuomiokapitulissa 3.1.1582. Allekirjoitti ("Laur. Erici Orivesien:"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Laurentius Erici Oriwedesa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ja ("Laurentius i Oriwesi", "Laurentius Erici") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunajaisvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594.
Määrättiin ("Her Lars i Wrewess") 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Omisti maatilan Oriveden Säynäjoella.
K Orivesi 1615.
P N.N. (poika Mansvetus Larsson).


Olikohan Mansvetuksen normaalinimenä Mareus tai Mårten, koska Siitaman Simon Thomassonia ennen Simon Mareusson.

Tämä nyt nimispekulaatiota.

[Jari Latva-Rasku]

Tuossa käräjäjutuissa mainitaan Säynejokilaiset, mikä on kiinnostavaa, sillä:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=614675
Tässä kappalainen ja khr Wanaeus ym..


Laurentius Erici (K 1615)

Lars Eriksson
Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) apulaispappi ("Gudz ordz tienare" = kirkkoherran viran hoitaja?), mainitaan 8.5.1575; Oriveden kirkkoherra 1576.
Sitoutui noudattamaan kuningas Juhana III:n liturgiaa Turun tuomiokapitulissa 3.1.1582. Allekirjoitti ("Laur. Erici Orivesien:"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Laurentius Erici Oriwedesa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ja ("Laurentius i Oriwesi", "Laurentius Erici") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunajaisvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594.
Määrättiin ("Her Lars i Wrewess") 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Omisti maatilan Oriveden Säynäjoella.
K Orivesi 1615.
P N.N. (poika Mansvetus Larsson).


Olikohan Mansvetuksen normaalinimenä Mareus tai Mårten, koska Siitaman Simon Thomassonia ennen Simon Mareusson.

Tämä nyt nimispekulaatiota.

Kuningas Sigismundin kirje 28.5.1595 verovapausvuosista khra Laurentius Ericille

Wij Sigismundus med Gudz nåde etc Göre witterligitt att denne wår vndersåthe her Larens Erici Kyrckieheerde vti Oriwesi sochnn haffwer vti vnderdånigheet latidt giffwe oss tilkenne thet han för een tidh långh sedan haffwer latidt optaga ett Ödis heman i Raijalax by vti för:de Oriwessi sochn, hwilcket lenge skall haffwe legatt öde, Och förthenskuldh ödmiukeligen beditt oss vm någre års frijheet opå samme heman, Så haffwe wij - - efftterlåtidt honom Tw års frijheet för alle åhrlige vttskyllier, som der aff plägar och bör vttgöras, så framt han (icke) någon frijheet tilförende der opå nutidt haffwer, - -. Konglige Slot Stockholm then 28 Maij Anno (15)94 - -.

Kangasalan käräjät 11.1.1631


Her Jacobus Petri oplyste nu tredie gången saligh Her Larses arffwingars heman Säfnajokie om 4 skurors landh, som Mansvetus Larsson haffwer kastadt i ödhe och Her Jacob optaghit hafwer och bettallt tu åhrs wtlaghur tilbaka, som Mansvetus derpå samkadhe. Hussen äro skattadhe (af) Class Jacobsson för 90 d:r. Om arfwingarnne willia det lössa, så står det dem frijtt hwar och ikie, då begierer Her Jacob derpå stadfästellsse.


Kangasalan käräjät 22-23.9.1631

Cappelanen i Oriwässij Her Jackub Person oplyste nu fiärde gånghen ett heman i Säfnäjokie om 2 öres landh, som saligh Her Larses son Mansvetus Larson ifrån sigh kastadhe den tijdh, han full i hordoms last med Gertrudh Madtzdotter och låpp derifrån och lefnadhe cronones räst opå hemanet, som Her Jackub betallt hafuer ått herredtzfougdten Madtz Eskillsson för 1625 tuå d:r en öre och för 1626 nijo d:r 12 öre. Nu hembiudher Her Jacub slechktten och byrdeman, om de willja inbyrdet eller ikie.

[Benedictus]

Gustaf Hansson Svarthafra (son till Hans Hansson, tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)). Innehade 1668-1675 Järventaka rusthåll i Karkku [17] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#17). Kronobefallningsman i Övre Satakunta nedredels härad 1672-1680. [18] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#18) Nämnes 1675-1678 som innehavare av Karttiala. Köpte 1675 av kapellanen Henrik Vichtilaeus hälften av Oravainen i Tursola by, [19] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#19) vars andra hälft redan tidigare hade varit förenad med Karttiala.
Wichtilaeus, Henricus Thomae (K 1680)

Vichtilaeus / Wichtilenius / Wichtilensis / Victilaeus / Wictilaeus, Henrik Tomasson
S Kangasala oletettavasti 1620-luvun lopulla. V Kangasalan Vihtiälän talollinen Tuomas Laurinpoika / Tomas Larsson ja Anna Pietarintytär / Anna Persdotter (Pettersdotter).
Ylioppilas (Satakundensis, Vichtilaeus Henr. Thomae) Turussa syyslukukausi 1648, osakunnan matrikkeliin 1648/49 (Henricus Wichtilaeus).
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) pitäjänapulainen 1656, kappalainen 1670.
Julkaisi (Henricus Tho. Wictilaeus) promootiorunon Turussa 1650.
Wichtilaeus omisti ainakin vuodesta 1670 Tursolan Oravaisen tilan, josta hän 1675 myi puolet Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvoudille Gustaf Hansson Svarthafralle.
K Kangasala 1680.
P (ainakin jo 1657) Anna Mattsdotter Wanaea, eli leskenä miehensä jälkeen ja asui 1681–1683 Herttualan Lauvalassa, PV Längelmäen kirkkoherra Matthaeus Petri Wanaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2617) ja Anna Jöransdotter.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440438
Tässä: Thomas Larsson Vihtiälä ja vaimo Anna Persdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437133
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436190,Lars Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436082,Jacob Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435197, Lars Henriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435059,Lasse

Laurentius Jacobi (mainitaan 1615–1617)

Lars Jakobsson
Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) kappalainen, mainitaan 1615–1617.

[Jari Latva-Rasku]

Gustaf Hansson Svarthafra (son till Hans Hansson, tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)). Innehade 1668-1675 Järventaka rusthåll i Karkku [17] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#17). Kronobefallningsman i Övre Satakunta nedredels härad 1672-1680. [18] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#18) Nämnes 1675-1678 som innehavare av Karttiala. Köpte 1675 av kapellanen Henrik Vichtilaeus hälften av Oravainen i Tursola by, [19] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#19) vars andra hälft redan tidigare hade varit förenad med Karttiala.
Wichtilaeus, Henricus Thomae (K 1680)

Vichtilaeus / Wichtilenius / Wichtilensis / Victilaeus / Wictilaeus, Henrik Tomasson
S Kangasala oletettavasti 1620-luvun lopulla. V Kangasalan Vihtiälän talollinen Tuomas Laurinpoika / Tomas Larsson ja Anna Pietarintytär / Anna Persdotter (Pettersdotter).
Ylioppilas (Satakundensis, Vichtilaeus Henr. Thomae) Turussa syyslukukausi 1648, osakunnan matrikkeliin 1648/49 (Henricus Wichtilaeus).
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) pitäjänapulainen 1656, kappalainen 1670.
Julkaisi (Henricus Tho. Wictilaeus) promootiorunon Turussa 1650.
Wichtilaeus omisti ainakin vuodesta 1670 Tursolan Oravaisen tilan, josta hän 1675 myi puolet Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvoudille Gustaf Hansson Svarthafralle.
K Kangasala 1680.
P (ainakin jo 1657) Anna Mattsdotter Wanaea, eli leskenä miehensä jälkeen ja asui 1681–1683 Herttualan Lauvalassa, PV Längelmäen kirkkoherra Matthaeus Petri Wanaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2617) ja Anna Jöransdotter.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440438
Tässä: Thomas Larsson Vihtiälä ja vaimo Anna Persdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437133
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436190,Lars Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436082,Jacob Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435197, Lars Henriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435059,Lasse

Laurentius Jacobi (mainitaan 1615–1617)

Lars Jakobsson
Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) kappalainen, mainitaan 1615–1617.


Kangasalan syyskäräjät 23-24.9.1692
s. 260- s. 261 -
Den 21.9.1692 höltz ett arfskifte på Wichtiälä bördehemman efter framl:ne Thomas Larsson och dhes hustru Anna Päärsdotter emellan bröderne sahl. Hendrich Wichtilaeus, eller dhes barn, och Lars sampt Jacob Thomassöner medh Wallborg, Maria och Beata Thomasdöttrar. Arfskiftet confirmerades nu.

[Benedictus]

Jos ajateltaisiin, että Kirjuri Erik Thomasson olisi Isak Erikssonin isä, niin koska yhteys Svarthafraan ja Kangasalle on vahva, niin Kangasalan Herttualan Eerolasta löytyy eräs vaihtoehto.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436227
Tässä kirkkoherra Per Jacobsson Wanaeus omistajana 1634,
hänen jälkeensä her Thomas Mårtensson 1636,
tämän jälkeen Jacob Thomasson.

Kysymys kuuluu kuka on her Thomas Mårtensson, mikään tiedosto ei tunne häntä.
Ajallisesti tämä Thomas voisi olla sopivasti Erikin isä.

Eerolan tilalle merkittynä voisi arvella hänen olleen khr Wanaeuksen vävyn.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436226
Tässä Herttualan Hannulassa Mårten Hansson, joka lienee isännän Hansin poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436119
Tässä Eerolassa Her Peder, ja setänsä Matts Eriksson, jolta Wanaeus perii tilan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437093
Tässä sivulla näkyy Karkun khr Henricus Arvidi Eerolan omistaja, joka viahtaa tilan Karkuun.
Henrikiä ennen näkyy Staffan Ryss ja vaimonsa Kirstin.

Jos voisi jotain arvioida, niin Staffan on varmaankin Henrikin appi, koska Henrikus Arvidin vaimo oli Margareta Staffansdr.
Eli Henricus on saanut tilan vaimonsa perua, mikään muu ajatus ei oikein toimi.

Koska tila on kuulunut Peder Wanaeukselle, on sen oletava jotenkin hänen jälkeläistensä omistusta, eli Staffan Ryssin vaimo Kirstin voisi olla Wanaeuksen tytär tai tyttären tytär, jos olisi Mårtensdr.

Karkun Mäenpäässä 1636 mainitaan Margareta Staffansdr, joka voisi hyvinkin olla khr Henricus Arvidin vaimo.

Tyrvään Tyrväänkylän Eskolassa eli Ryssällä(nykyinenkin nimi) on kapteeni Pål Ryss.

Kuka siis olisi Thomas Mårtensson, jota tituleerataan Herraksi? Voisiko Holman Stiernoissa olla joku papiksikin lukenut poika?

[Jari Latva-Rasku]

Koska tila on kuulunut Peder Wanaeukselle, on sen oletava jotenkin hänen jälkeläistensä omistusta, eli Staffan Ryssin vaimo Kirstin voisi olla Wanaeuksen tytär tai tyttären tytär, jos olisi Mårtensdr.

Karkun Mäenpäässä 1636 mainitaan Margareta Staffansdr, joka voisi hyvinkin olla khr Henricus Arvidin vaimo.

Tyrvään Tyrväänkylän Eskolassa eli Ryssällä(nykyinenkin nimi) on kapteeni Pål Ryss.

Kuka siis olisi Thomas Mårtensson, jota tituleerataan Herraksi? Voisiko Holman Stiernoissa olla joku papiksikin lukenut poika?

Henricus Arvidin esiintyminen Kangasalla voisi paljastaa selityksen Mäkipään Simonin ajautumiseen Karkun kirkkoväärtin tehtävään ja miksei myös selityksen Isak Erikssonin yhteyksille Mäkipäähän. Jos Isak ei tullut veronkantokirjuriksi Pacchaleniusten tai Collinusten mandaatilla eikä sukulaisuudella muiden viranhaltijoiden kanssa, hän on ollut muuten sopiva sitoutumaton henkilö.

Karkun Mäkipäähän tuli 1750 leskiemännän toiseksi puolisoksi Eric Thomasson Ryssä ja sitten seuraavaksi isännäksi ja lesken tyttären puolisoksi ilmeisesti edellisen isännän veli Jacob Thomasson Ryssä.

Mahdollinen sukulaisuus Isak Erikssonin ja Mäkipään isäntävän välillä voisi liittyä kirkkoväärti ja kestikievari Simon Thomasson Mäkipään noin 1686 kuolleeseen puolisoon, joka oli kuten seuraava puoliso nimeltään Margeta eli Maisa.

Oriveden kesä- ja syyskäräjillä 11-13.9.1680 (sivu 864 vasen puoli, toinen kappale) mainitaan Oriveden Pitkäjärven kylän muiden ulosottovelvollisten joukossa Isach Erichsson. Kylästä ei kuitenkaan löydy, ei ennen eikä jälkeen Isak Eriksson nimistä henkilöä.

Mikkolan talon isäntä on Brusius Olofsson. Jostain syystä hänen patronyymikseen on vuonna 1678 merkitty Erichsson ja puolisokseen Kirstin. Seuraavana vuonna on puolisona taas alkuperäinen Walborg ja sitten isäntäsuku näyttäisi vaihtuvan. Naapuritalon Laurilan isäntä on Eskil Erichsson ja hänen edeltäjänsä on Erich Erichsson. Niin Mikkola kuin Laurila kuuluivat Erik Stiernkorsin rälssiin.

[Benedictus]

Simon Thomae (mainitaan 1593–1609)

Simon Tomasson
Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kappalainen (2. sarjaa) 1593–1609, ilmeisesti vt. kirkkoherrana 1600 Sigfridus Ericin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2274) kuoltua.
Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Cappalaiset – – Ylimmäises ja Alimmaises Satagunnasa – – Henricus Olai Birckalasa, Simon Thomae ibidem") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Klaus Flemingin esikunta asui Simon Thomaen luona nuijasodan aikana ja kuittasi saamansa ruokatavarat 20.1.1597.


Simon Thomae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2328) 1593–1609 (ehkä Messukylässä; ehkä vt. kirkkoherra 1600)
Petrus Jacobi Wanaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2618) 1609–1618



Wanaeus, Petrus Jacobi (K 1643)

Per Jakobsson
S ilmeisesti Kangasala. V Kangasalan nimismiehen, Herttualan kylän Eerolan talollisen Eero / Erik N.N:n poika Jaakko Eeronpoika / Jakob Eriksson ja N.N.
Mainitaan Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) kappalaisena 1607, jolloin sai setänsä jälkeen omistukseensa mainitun Eerolan tilan ja varusti ratsumiehen; Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kappalainen 1609, mainitaan emäkirkon pappina 1613; Oriveden kirkkoherra 1618.
Sairaskäynnillään Hyhkyn Mattilassa 1614 Wananeus vahvisti Hyhkynsaran rajoja koskevan sopimuksen. Hän osti Orivedeltä Suomaseman ratsutilan.
K Orivesi 1643.
P1 Elisabet N.N.; P2 lopulla vuotta 1637 Margareta Kristoffersdotter hänen 2. avioliitossaan, P2 V luultavasti lainlukija Risto Pärttylinpoika / Kristoffer Bertilsson till Alnäs ja Kristina Henriksdotter.
Margareta Kristoffersdotterin P1 luutnantti Hans Fiting.


PER JACOBSONIN 1. VAIMON ELISABETIN SUKUA EI TUNNETA.
OLISIKO LIIKAA HAETTUA, JOS OLISI ELISABETH SIMONSDR ?


TÄLLÖIN VOISI AJATELLA, ETTÄ KARKUN MÄKIPÄÄN THOMAS SIMONSSON OLISI SIMON THOMASSONIN POIKA.


JOS PERDER WANAEUKSEN VAIMO OLISI THOMAKSEN SISAR, OLISI MAHDOLLISESTI EEROLAN STAFFAN RYSSIN VAIMO KIRSTIN PEDERIN TYTÄR, JONKA TYTÄR MARGARETA STAFFANSDR MAINITAAN MÄENPÄÄSSÄ ENNEN THOMAS SIMONSSONIA.
THOMAKSEN POIKA SIMON NAI MARGARETAN, JOKA HYVINKIN AJALLISESTI VOISI OLLA MARGARETA STAFFANSDR JA KHR HENRICUS ARVIDIN TYTÄR. OLISIVAT PIKKUSERKKUJA TAI JOTAIN.


Peder Wanaeuksen poika:
Wanaeus, Jacobus Petri (K 1643)

Jakob Persson
S oletettavasti Pirkkala tai Orivesi. V Oriveden kirkkoherra Petrus Jacobi Wanaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2618) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet N.N.
Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5073) kappalainen oletettavasti ainakin jo 1629, jolloin otti viljeltäväkseen Mattilan tilan Oriveden Säynäjoen kylässä. Wanaeus mainitaan "diakonina" 14.12.1630 ja kappalaisena 1631.
K Orivesi 1643.
P 1627 Karin Mårtensdotter (Stjernkors) hänen 1. avioliitossaan, PV linnanpäällikkönä Tallinnassa ja myöhemmin Narvassa toiminut rälssimies ja monien rälssitilojen omistaja Mårten Eriksson Stjerna eli Stjernkors (Holma-rälssisukua Orivedeltä) ja Anna Persdotter.
Karin Mårtensdotterin P2 noin 1644 useita maatiloja Kangasalla käsittävän läänityksen haltija, Turun läänin ratsuväkirykmentin ratsumestari Erik Mårtensson Ulf i Finland, K 1664.


Jacob nai Oriveden Holman omistajan Mårten Stjernkorssin tyttären Karinin.


Kysymys onkin, voisiko Eerolassa näkyvä Her Thomas Mårtensson olla Stjiernkorssin poika, joka olisi nainut sisarensa miehen siskon N. Wanaeuksen?


Heillä voisi hyvinkin olla poika Erik Thomasson, joka olisi nainut kaksi Svarthafra tytärtä.
Tämän poika olisi Isak Eriksson.


Tämä ajatus on spekulaatiota isolla Ässällä, mutta siitä tulisi tuo etsitty tähti Astreniuksille.


Svarthafrat tietäen, heidän tyttäriään ei olisi luultavasti naitettu tavalliselle kirjurille.


Jos Isakin isoisä olisi Stiernkors ja isoäiti Wanaeus ja äiti Svarthafra olisi hän juuri sopivasti samaa sosiaaliluokkaa kuin Julianan 1. puolison Frisius suku.


Ryssit ovat outo sakki, josta on hyvin vähän tietoa, Hiskissä näkyy Rautajoella Isak Ryss ja Tyrväänkylän Eskolan eli Ryssän tilalla Paul Ryss, joka lienee vouti Anders Jöranssonin vävy.
Eskola taas liittyy Turun pormestari Mårten Sigfrissonin piiriin.


Eskolan naapuritila Finskan omistajana on Hans Ragvalsson Ram, jonka saman niminen kaima on Erikin ja Elisabeth Svarthafran tyttären Marian miehenä Tyrvään Laukulassa.

[Benedictus]

Thomas Simonis (K 1617)

Tomas Simonsson
Kotoisin Hämeestä (“Hämeen Hr Thomas”), myöhempää Winterus-sukua (Blomstedt).
Mainitaan Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) Liuksialan kartanossa entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären saarnaajana 1584 sekä vielä 19.6.1593, jolloin allekirjoitti (”Tho. Simoni. sacellanus in aula Liuxala”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kirkkoherra 1596.
Pappissäädyn edustaja Linköpingin valtiopäivillä kevättalvella 1600.
K Lohja 1617.
P1 N.N.; P2 oletettavasti Lohja 10.12.1603 turkulainen leski Agneta Eriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K noin 1621/23. Thomas Simonis antoi rouva Agnetalle huomenlahjaksi Lohjan pappilassa 11.11.1603 tehdyllä sopimuskirjalla ja neljän aatelismiehen todistamana muun muassa 6 tankoa maata Lohjan Vallankylästä,.
Agneta Eriksdotterin P1 N.N.; P3 1619 Lohjan Kiviniemen tilan omistaja 1624–1635, upseeri Herman Upmejer.




Simon Thomae (mainitaan 1593–1609)

Simon Tomasson
Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kappalainen (2. sarjaa) 1593–1609, ilmeisesti vt. kirkkoherrana 1600 Sigfridus Ericin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2274) kuoltua.
Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Cappalaiset – – Ylimmäises ja Alimmaises Satagunnasa – – Henricus Olai Birckalasa, Simon Thomae ibidem") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Klaus Flemingin esikunta asui Simon Thomaen luona nuijasodan aikana ja kuittasi saamansa ruokatavarat 20.1.1597.


Simon Thomae (mainitaan 1619)

Simon Tomasson
Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kappalainen ehkä noin 1619.


Yllä on mielenkiintoinen Thomas-Simo sarja.


Giöslingin iloksi tässä mennään myös Liuksialaan Kaarina Maununtyttären luokse, mikä panee taas ihmettelemään, jos ollaan pohtimassa Juliana Alftanus-Palmin puolison esi-isiä.



Näyttäisi siltä, että Thomas Simonsson on jättänyt poikansa Simon Thomassonin Pirkkalaan kappalaiseksi, mistä tämä on myöhemmin siirtynyt isänsä luokse Lohjalle.


Simonin poika Thomas Simonsson on voinut taasen jäädä Karkkuun.


MIKÄ ON KUMMAA JA SILMIIN PISTÄVÄÄ, ON SE, ETTÄ THOMAS SIMONSSONIN VAIMOKSI MAINITAAN AGNETA ERIKSDR, MIKÄ ON SAMA NIMI SARJA KUIN MÄENPÄÄN THOMAS SIMONSSONILLA JA VAIMOLLAAN AGNES ERIKSDR:LLA.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960

[Pekka Hiltunen]

PER JACOBSONIN 1. VAIMON ELISABETIN SUKUA EI TUNNETA.
OLISIKO LIIKAA HAETTUA, JOS OLISI ELISABETH SIMONSDR ?

"Petrus Jacobi Wanaeus oli kahdesti avioliitossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Elisabet, jonka isä oli Laurentius Erikinpoika, Oriveden edellinen kirkkoherra. Toinen puoliso vuodesta 1637 oli Margareta Kristofferintytär, luutnantti Hans Fitingin leski. Margareta Kristofferintyttären vanhemmat olivat todennäköisesti lainlukija Kristoffer Bertilinpoika (till Alnäs) ja Kristin Henrikintytär. "
(http://www.saunalahti.fi/arnoldus/orivesi.html)
PH

[Pekka Hiltunen]

Jos Järventaan Isak Erikinpojan isä olisi kuvatulla tavalla ollut ollut Erik Mårteninpoika Stierna, olisi Karin Mårtenintytär Stiernan 2. avion Erik Hasson Ulf tullut sukuun siten, että hänen serkkunsa pojan, Simon Bartholdii Cardiasterin tyttärentyttären Elisabet Bengtsdotter Hassalenian tyttärentyttären poika , Urjalan kpl Wilhelm Johan Enroth olisi nainut Erik Isakinpoika Astreniuksen tyttärentyttären, Elisabet Hagelbergin.

Mainitun Elisabet Hassalenian täti oli sitten taas Erik Pentzelstiernan puoliso.
PH

[Pekka Hiltunen]

"Her Thomas Mårtensson" ei välttämättä ole ollut pappi. Kyllä Mårten Erikinpojan poika herrasta kävi ilman tutkintoakin.
PH

[Benedictus]

1.Isak Erikssonin isä oli Erik.

2. kuten Pekka Hiltunen jo 1. viestissä arveli, voisi olla tuo Gustaf Svarthafran mukana mainittu kirjuri Erik Thomasson.
Erik oli varmaankin se Erik, joka oli Gustafin sisaren Elisabetin puoliso.
Mikään ei kuitenkaan, estä etteikö Erik olisi ollut aiemmin Gustafin Karin sisaren puolisona, josta mainitaan olleen sergeant.
Isakilla oli myös Karin niminen tytär.

3. Koska Isakin jälkeläiset käyttivät nimeä Astrenius, nimi liityy jotenkin tähteen, tuolloin lähin tähdistö oli Oriveden Holman Stiernkors suku, joka menetti aatelisen sukuoikeutensa Holmaan, koska oli nainut aatelittomia.
-Oriveden Herttualan Eerolassa mainitaan Her Thomas Mårtensson, joka voisi olla Mårten Stiernkorssin poika.
Erik Thomasson olisi siis isänsä puolelta tähti.

4.Jotenkin tuohon kuvioon liittyy myös Karkun Mäenpään Thomas Simonsson.

[Benedictus]

Från 1622 innehade han även Härmälä i Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, att hans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Gift med Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu 1660, då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systers styvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2) men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3) Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius Henrici Isoherra och hans hustru Anna. [4] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4)

Hans Hansson Svarthafra lienee syntynyt 1610-luvulla Kangasalalla ja hän kuoli noin vuonna 1654 Hannulan tilalla Kangasalalla. Vanhempansa olivat Hans Eskilsson ja Karin Göransdotter (B25G). Hän avioitui ensimmäiseen avioliittoonsa noin vuonna 1638 Kristina Klasdotter'n kanssa ja leskenä toiseen liittoonsa 1647 Margareta Kollanius'n kanssa. Ensimmäisestä liitosta Hansilla oli kolme lasta ja toisesta liitostaan myös kolme.
Hans mainitaan vuonna 1636 Kangasalan Tursolan kylällä omistaneen Hannulan tilan, johon 1630-luvulla liitettiin Kartialan tila.
Rekistereissä on maininta kesältä 1646, että Hans oli Saksassa neljännesmestari Turun läänin jalkaväkirykmentin majuri Karl Bäck'n komppaniassa. Tuolloinhan käytiin vielä 30-vuotista sotaa, joka päättyi 1648. Täältä sodasta palattuaan Hans käytti nimeä Svarthafra. Näin tämä vain vuosisadan elänyt suku sai sukunimen, ja nimi alun alkaen oli valittu siten, että se olisi helppo kohottaa aatelis- ja ritarisäätyyn, mitä ei kuitenkaan tapahtunut. Aviopuoliso I KLASDOTTER KRISTINA
Kristina Klasdotter mainitaan aviovaimona 1638 - 1645, ja tästä avioliitosta ovat lapset:

Hansin ja Kristinan lapset: 1) Klas Svarthafra kuoli noin vuonna 1696. Hän avioitui Maria Rundeel'n kanssa (isä majuri, aateli Anders Persson Rundeel ja äiti Magdalena Jakobsdotter Härkä). Heillä oli ainakin yksi lapsi.
2) Kristina Svarthafra.
3) Karin Svarthafra.


Aviopuoliso II KOLLANIUS MARGARETA s. n. 161?
Margareta Abrahamsdotter Kollanius lienee syntynyt 1610-luvulla Karkussa ja hän eli vielä 1678. Vanhempansa olivat Abrahamus Kollanius ja Brita Hansdotter (B25J). Karkun käräjillä 8. - 9.3.1647 Hans Hansson ja Jakob Israelsson Wessel, kumpikin vaimojensa puolesta, käsittelivät oikeutta omistaa Kollaisten tilan, jonka omisti vaimojen veli Abrahamus Kollanius.
Hans Hansson Svarthafran kuoleman jälkeen hänen 1630-luvulla ostamansa Karttilan tila merkittiin Margaretalle ja tämän lapsille.

Hansin ja Margaretan lapset: 4) Gustaf Svarthafra, katso taulu D25G.
5) Elisabet, joka avioitui vuosien 1674 ja 1682 välillä.
6) Johan Svarthafra kuoli Narvassa 22.12.1700. Hän avioitui ennen vuotta 1682 Kristina Berg'n kanssa (vanhemmat Henrik Berg ja Kristina Henriksdotter; hänen sisarensa Katarina oli aviossa Messukylän kirkkoherra Gustaf Lilius'n kanssa, joka oli Gustafin alaikäisten lasten holhooja näiden vanhempien kuoltua).
Johan oli Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä aluksi korpraali (1675) ja marraskuusta 1679 neljännesmestari, huhtikuusta 1690 kornetti ja maaliskuusta 1700 luutnantti. Hän omisti Karttialan ja asui 1690-luvulla Sauvon Lautkangar-tilalla ollen tuolloin sotapalveluksessa.
Ryssiä vastaan Johan meni sotimaan, ja hän kuolikin Rotkinossa, Narvassa 22.12.1700.


Henricus Georgii (K 1632)

Henrik Jöransson
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) ehkä vt. kirkkoherra, mainitaan 12.3.1611, kappalainen mainitaan 1615–1618, todennäköisesti kappalaisena vuoteen 1625; Kangasalan kirkkoherra 1625; mainitaan olleen myös rovasti (Vallinheimo 1954).
Myi omistamansa Härmälän tilan 1631.
K ilmeisesti Kangasala 1632.


Mielenkiintoinen seikka yllä, että Karin Jöransdr ja veljensä Henrik Jöransson ovat myyneet Härmälän tilan eriaikaan.

siitä voidaan päätellä, että heillä on ollut tilaan eriosuudet.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720
tässä näkyy, että Hans Eskilsson on Härmälässä 1622 ja 1625
1624Carl Sigridsson Yxe jo paikalla.
1625 hans Eskilsson ja maininta tildelning ja 1626 mainitaan Hans Mårtensson vasta 1629 Calr Sigfridsson Yxe jälleen.

On melko selvää, että tila on tullut Hans Eskilssonille vaimonsa Karin Jöranssonin kautta.
Svarthafrojen Kangasalan tilat näyttäisivät olevan vaimon Karinin isän khr Georiuksen peruja. Pirkkalan eli Messukylän(Tampere)Härmälän mukana olo selittyisi vain jos se on Karinin äidin Annan peruja.

Voisi arvella, että Härmälässä mainittu Mårten Nilsson voisi olla Annan isä tai veli. Samaten siellä näkyvä Hans Mårtensson olisi Mårtenin poika.

Se mikä on oleellista tässä on se, että Hans Hansson Svarthafran 1. vaimo on Kristina Klasdr.

Voitaisiin päätellä, että Härmälän kauppaan on liittynyt myös lisä ehto, jolla Clas Sigfridsson Yxen tytär Kristina on naitettu Hans Hanson Svarthafralle.
liitto on varmaankin toteutunut siinä vaiheessa, kun Henrik on myynyt osuutensa tilasta Claesille.

Mikä on ollut tuo Yxe suku?

[Benedictus]

Vaikka Arvid Frisiuksen sisko kuoli jo vuonna 1674 eli ennen ainoata veriveljeään, niin Israel Alftanus muodostanee ensimmäisen piirin, josta Isak Erikssonia kannattaa etsiä. Muitakin viitteitä Pohjanmaalle on aivan riittävästi.

Toisen piirin muodostanee Arvid Frisiuksen sisaruspuolet, jotka olivat suhteellisen nuoria Arvidin kuollessa. Perintö oli jo silloin jaettu, joten ehkä läheisempään piiriin kuulunee Johan Frisiuksen sisarukset, kuten Erik Ritterin puoliso. Onkohan lainlukija Erik Ritterillä Isak-nimistä poikaa tai Johan Frisiuksen sisarusten lähipiirissä Isak Eriksson-nimistä

Nimiyhdistelmä Isak Eriksson kalskahtaa ruotsalaiselta. Kun esimerkiksi katsotaan Tukholman suurkirkossa mainittuja Isaac- tai Isak-nimiä etu- tai isännimenä, niin luettelosta löytyy ennen vuotta 1690 vain muutama merkitä:

1. 1613-11-14 Schrifwer Isaac Larson Kirstinn Bengtzdotter

2. 1620-05-27 Slottzfougten Erich Anderson Hust Mariia Simonsdotter En Erik Andersson, adl Trana blev 1609 proviantmästare och slottsfogde på Sthlmsslott. Det är dock tvivelaktigt om han är identisk med ovanst, då hans hustruenl Sv Adelns Ättartavlor skulle hetat Margareta (forts övr.2)Svensdotter (Eketrä). Möjligt är dock atthär nämnda Maria Simonsdotter var Erik Tranas hustru i ett föregående gifte

1620-05-27 Secreteraren Oluf Erichson Hust Helena Isaachzdotter Olof Eriksson, sekretetare i Kammarkollegium, d 1639, var 1612 sekreterare hos hertig Johan av Östergötland, men redan 1623 sekreterare i Kammarkollegium. Begravdes 1639-03-06 i Sthlm. Helena Isaksdotter (forts övr.2) d 1641, dotter av kommendanten på Uppsala slott Isak Nilsson samt syster till Richard Isaksson, adl Rosencrantz af Granhammar. Hon var tidigare gift med Bertil Börjesson Canthersten, samt giftför tredje gången med (forts övr3) livmed. Andreas Sparrman, adl Palmcrona, i hans förstagifte.

3. 1670-10-16 Isaac Erichson Malin Erichsdotter

VOISIKO MALIN OLLA RITTER?



. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100). Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674. Pso: Elin Arvidsdotter Friis († 1682).
Poika: filosofian apulainen, FM Arvid Reuther 1810 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810) (yo 1665/66, † 1682).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).
Vävy(?): Halikon kappalainen Gustaf Hemelinus 1760 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1760) (yo 1665, † 1692).
Vertaa: Israel Åberg 2016 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2016) (yo (1669), † 1669).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 160b; KA mf. ES 1746 (cc 5) Kaarinan ja Piikkiön käräjät 9.–10.6.1641 f. 350 (Bårgare ifrån Åbo stadh Michkell Erichson Ryttere); KA mf. ES 1924 (mm 11) Lapin käräjät 5.–6.7.1678 f. 45 (D:nus Andreas Lindqwist förekom nu och gaf Rätten tillkenna huruledes Arrendatoren på Råchdais Henrich Reuter nu ähr tridie gången Skrifteligen till Tingz Stembder att swara för dhe 9 RD:r Organisten i Åbo S:r Casper Skultz af honom fordrar); KA mf. ES 1845 (kk 7) Maskun, Nousiaisten ja Lemun käräjät 1.–3.8.1682 f. 38v (Kaiala Ryttare h:n oplystes nu första gången efter det Kiöp som slutet är emellan Lagläsaren Wählbetrodde Arfwed Fontell 1808 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1808) och hans Modersyster dygdesamme Matrona Elin Arffwedzdotter).

[Benedictus]

Erik Thomassonin etsinnässä löytyy suoniemen Urmiasta lyhyenaikaa seuraavat:
Paavola Urmia 2/3

412 709 1635-61 Per Michelss
412 710 Gertrud Mattsd h 1668 Suoniemi
412 711 1663-68 po Thomas Perss Paavola 1635 Suon 1662 h 1668 Suoniemi
412 712 69 Margareta 1662
412 713 1670-71 ve Michel Perss Paavola 1669
412 714 Ingeborg 1669
412 715 1676-83 ve Sigfrid Perss Paavola
412 716 Magdalena
412 717 1687-93 Eric Thomass
412 718 Beata
412 719 1727-54 Henric Mattss

Heille näkyy Hiskissä syntyneen kaksoset 1682, joista toinen on Maria, sinänsä on 3 vuotta liian myöhään Laukulan emännän Maria Eriksdr:n ikään. 26.12.1718 Suoniemi
Tämä Erik Thomasson voi tietysti olla 1663-68 näkyvän Thomas Perssonin poika.

[Benedictus]

Lehdet 1-3 TÄHTIKOKOELMA


1. Jörenn Ollssonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies1.jpg), kirjuri Liuksialan kartanolla 30.4.1568, ehkä sama kuin: Jören Olsson N:o 17. Kuului kenties Säck-sukuun. (2187; 7)KANGASALA LIUKSIALA

2. Petrus Laurentii (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies2.jpg), Taipaleen kirkkoherra, 1600. Luultavasti sama kuin N:o 33 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies33.jpg) a ja siinä tapauksessa sukunimeltään Härkäpää.(5785; 48 v.)
3. Roland Hansson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies3.jpg), kammarikirjuri, 1600. (5785; 67)ALFTANUS SETÄ

4. Oluff Monson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies4.jpg), lainlukia Savossa, 13.10.1602. Katso No. 13 ja 14. (6690; 45.)
5. Staffan Staffanson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies5.jpg), Herman Bjurin palvelia, 1600. (3489; 46.)
6. Matthz Andhesson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies6.jpg), , Domargården'in herra 8.10.1579. (3385; 141.)
[B]7. Larss Pedherssonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies7.jpg), Viipurin kartanon knihtien päällikkö, 20.9.1604. (5834; 108.)
8. Simon Andersson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies8.jpg), [Säck], nimismies Lempäälän Hauralassa 5.4.1618. (2534; 24.)
9. Jören Sigfredzssonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies9.jpg), talonpoika Mynämäellä, 8.11.1587. (1446; 78 v.)
10. Carll Pålsson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies10.jpg), knihtipäällikkö, 25,5.1607. (174; 153.)HÄMEENKYRÖN OSARAN OMISTAJANA

11. Mårten Erichson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies11.jpg), 18.5.1617. Hänen vaimonsa oli Anna Pietarintytär, Paraisten kirkkoherran tytär, joka hänen kuoltuansa meni naimisiin Pietari Juhonpojan, Dikarbölen herran kanssa. Hänen setänsä oli Henrik Martinpoika. (T. H. 106; 181 v.)ORIVEDEN HOLMAN OMISTAJA

12. Hans Mårtensson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies12.jpg), Mårtensson, Hans, lainlukia Ali-Satakunnassa, 1.9.1591. (2405; 31 v.)HÄMEENKYRÖN KHR MÅRTEN FRIISIN POIKA

13. Oluff Monsonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies13.jpg),lainlukia Savossa, 7.9.1605. Katso No. 4 ja 14. (6703; 105v.)
14. Oluf Monsson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies14.jpg), lainlukia Savossa, 1607. Katso No. 4 ja 13. (6703; 163.)
15. Hanss Andersson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies15.jpg), vouti, 13.6.1618; ala-vouti Savonlinnassa 1626. (6779; 113.)
16. Her Per (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies16.jpg), Taipaleen kirkkoherra, 1588. (5603; 53 v.)
17. Jören Olsson, (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies17.jpg) 30.11.1577, ehkä sama kuin: Jören Ollssonn N:o 1. Kuului kenties Säck-sukuun. (1315; 16.)



KUMMALLISEN MONI NÄISTÄ TÄHDISTÄ LIITTYY YLÄ-SATAKUNNAN ALUEESEEN.

[Jari Latva-Rasku]

Lehdet 1-3 TÄHTIKOKOELMA

1. Jörenn Ollssonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies1.jpg), kirjuri Liuksialan kartanolla 30.4.1568, ehkä sama kuin: Jören Olsson N:o 17. Kuului kenties Säck-sukuun. (2187; 7)KANGASALA LIUKSIALA
2. Petrus Laurentii (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies2.jpg), Taipaleen kirkkoherra, 1600. Luultavasti sama kuin N:o 33 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies33.jpg) a ja siinä tapauksessa sukunimeltään Härkäpää.(5785; 48 v.)
8. Simon Andersson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies8.jpg), [Säck], nimismies Lempäälän Hauralassa 5.4.1618. (2534; 24.)
10. Carll Pålsson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies10.jpg), knihtipäällikkö, 25,5.1607. (174; 153.)HÄMEENKYRÖN OSARAN OMISTAJANA
11. Mårten Erichson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies11.jpg), 18.5.1617. Hänen vaimonsa oli Anna Pietarintytär, Paraisten kirkkoherran tytär, joka hänen kuoltuansa meni naimisiin Pietari Juhonpojan, Dikarbölen herran kanssa. Hänen setänsä oli Henrik Martinpoika. (T. H. 106; 181 v.)ORIVEDEN HOLMAN OMISTAJA
12. Hans Mårtensson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies12.jpg), Mårtensson, Hans, lainlukia Ali-Satakunnassa, 1.9.1591. (2405; 31 v.)HÄMEENKYRÖN KHR MÅRTEN FRIISIN POIKA
17. Jören Olsson, (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies17.jpg) 30.11.1577, ehkä sama kuin: Jören Ollssonn N:o 1. Kuului kenties Säck-sukuun. (1315; 16.)

KUMMALLISEN MONI NÄISTÄ TÄHDISTÄ LIITTYY YLÄ-SATAKUNNAN ALUEESEEN.

Meillä on monia vinkkejä Isak Erikssonin alkuperästä.

Isakin ei tarvinnut pullistella sukunimen avulla, sillä siihen aikaan kaikki sen tiedon tarvitsevat tiesivät kuka hän oli. Hänen poikansa kuitenkin ottivat käyttöön tähti-johdannaisen sukunimen.

Isak tuli katselmuskirjuriksi vuonna 1677 nimenomaan Karkun komppaniaan. Isakista tuli myöhemmin useamman kunnan pitäjänkirjuri ja sitä ennen veronkantokirjuri. Isakin on on täytynyt olla paikallisen väestön ja Gustaf Svarthafran sekä Engelbrekt Staaren kaltaisten voutien hyväksymä ja arvostama. Isak on ilmeisesti osannut työnsä.

Isak viljeli itse Järventakaa noin 30 vuotta, mikä viittaisi talonpoikaiseen taustaan. Isakin järkipolvissa on talonpoikaisten tai niiden jälkeläisten kanssa solmittuja avioliittoja. Kaltaisten on paljon helpompi olla karsastamatta toisiaan.

Ylä-Satakunnan talonpoikien ja Turun porvariston välillä on ollut sukulaisuuksia aina pormestarin virkojen haltijoihin asti ja talonpoikien parista nousi Steniusten, Pacchaleniusten ja Collinusten kaltaisia sukuja, joissa oli vouteja siinä kuin pappeja.

Entisaikaan oli tapana kutsua lasten kummeiksi säätyläisiä ja paikallisia merkkihenkilöitä. Karkun Järventaan ja Mäkipään isäntäväki kuitenkin eli melko eristäytynyttä elämää. Heitä ei kummeiksi haluttu tai sitten he itse eivät halunneet muuta kuin toisiaan. Voi myös olla, että Isak Erikssonin persoona on ollut luotaantyöntävä tai pelottava.

Isakin elinaikana luikittiin naapurien tekemisiä savupirttien räppänöistä ja raaputusvälineenä oli sulkakynän sijasta lähinnä hanko. Luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen tunnetusta Ylä-Satakuntalaisesta talonpoikaisesta kirjurisuvusta peräisin oleva Isak Eriksson on todennäköisesti juuri se oikea. Monet Ylä-Satakunnan ylisen kihlakunnan veronkantokirjurit eivät käyttäneet Isakin tavoin sukunimeä. Heidän CV:nsä oli patronyymi, jonka takuuna oli tunnettu paikallinen suku. Samaan sukuun kuului pappeja, lukkareita, talonpoikia ja kuppareita. Sukulaisten joukossa oli myös aateloituja suurtilallisia, upseereita, turkulaisia vallasporvareita ja hyvinkin oppineita useampia yliopistoja käyneitä.

Israel Alftanus salli sisarentyttärensä ja samalla langonvaimonsa avioitumisen Isak Erikssonin kanssa aivan kuten oman tyttärensä avioitumisen Reiniusten sukuun. Myöhemmin Isak Astrenius avioitui pikkuserkkunsa Susanna Reiniuksen kanssa. Muitakin esimerkkejä välisäätyihin avioitumisesta lähipiiristä löytyy.

Isak Erikssonille on paikkansa, kunhan vain löytyisi hieman tarkempi sijainti.

[Benedictus]

Etusivu (http://www.kansallisbiografia.fi/) > Paimenmuisto (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto) > Artikkeli
Martinus Erici (mainitaan 1615–1628)

Mårten Erichsson
Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kappalainen ainakin 1615–1618, todennäköisesti vt. kirkkoherra ainakin 1616–1618 kirkkoherraNicolaus Ericin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1809) kuoltua; Sahalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5092) kirkkoherra 1620–1628.


Mahdollisesti sama herra Martinus, joka 1580 ilmoittautui Oriveden Luodon eli Holman kartanon isännäksi ja jonka vanhemmat saattoivat olla Kemiön Bölen säterin ym. maatilusten omistajan Martti Jönsinpojan (Mårten Jönsson) nimeltä tuntematon tytär ja tämän Erik-niminen aviomies (Tapio Vähäkangas Genos 2005).


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436227

Oriveden Herttualan Eerolassa Thomas Mårtensson.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1305008
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307609
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315371
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1318995

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=675447 HER MÅRTEN

7. Mårten Eriksson Stjerna (Stiernkors), k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Elin. Tauluun 6.
Katarina


Taulu 8
8. Erik Mårtensson till Fröjdböle i Kimito socken, k. jälkeen 1609. Vanhemmat taulusta 9.
Puoliso: Brita Persdotter Fleming Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Mårten Eriksson. Tauluun 7.

TUNTEMATON SISAR N.N. MÅRTENSDR JA ERIK NIMINEN PUOLISO.
LAPSET:
HER MÅRTEN ERIKSSON ELI MARTINUS ERICI



Taulu 9
9. Mårten Jönsson till Böle, k. 1553 Kemiö. Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Brita (Berit) Mattsdotter Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Erik Mårtensson. Tauluun 8.


Taulu 10
10. Jöns till Böle
Puoliso: NN
Lapset:
Mårten Jönsson. Tauluun 9.
Klemet


Taulu 11
10. Matts Olofsson till WilliläMaskun Willilä-sukua. Vanhemmat Olof ja Jacobintytär.
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat Sune Andersinpoika Ille.
Lapset:
Brita (Berit) Mattsdotter. Tauluun 9.

[Benedictus]

Sahalahti osoittauti mielenkiintoiseksi pitäjäksi.Nykyään on takamaata, mutta Nuijasodan jälkeen näyttää olleen oikea kasvukeskus ja täynnä ratsutiloja, jotka syntyivät varmaankin nuijasodan jälkimainingeissa.

Laitan tähän yhteenvetoa, lukijat voivat pohtia onko oikea suunta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1095622
Tässä S. her Mårtens enkia Elisab. Mårtensdr. 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094857
tässä:her Mårten 1627-33, 1634 her Mårtens enkia

Tämän mukaan khr Martinus Erici oli kuollut 1634.

Keljon kylässä on toinen Mårten Eriksson, nimikkeillä qvartensmestare, munsterskrivare, knecte befallingsman.
1613- eteenpäin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094379
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094870
Mårten Eriksson, 1620-39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1095631
tässä: Mårten eskilsson utgl. poistuu 1636
vaimo Sara Ersdr 1638, mor.
poika Thomas Mårtensson 1634-40, 43-eteenpäin.
vaimo Gertrud Thomasdr.
tytär 1634 Gertrud Thomasdr.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1096266
Thomas Mareusson ja vaimo Gertrud
1656 son Eskil, on siis Eskil Thomasson

Ajallisesti tämä Erik/Eskill Thomasson sopisi hyvinkin Järventaassa mainituksi skrivare Erikiksi ja myös Elisabeth Svarthafran puolisoksi Erikiksi.
Toisaalta jos hänet mainitaan 1656, niin mahtuu hyvinkin myös Isak Erikssonin isäksi.

Martinus Erici (mainitaan 1615–1628)

Mårten Erichsson
Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kappalainen ainakin 1615–1618, todennäköisesti vt. kirkkoherra ainakin 1616–1618 kirkkoherraNicolaus Ericin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1809) kuoltua; Sahalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5092) kirkkoherra 1620–1628.
Mahdollisesti sama herra Martinus, joka 1580 ilmoittautui Oriveden Luodon eli Holman kartanon isännäksi ja jonka vanhemmat saattoivat olla Kemiön Bölen säterin ym. maatilusten omistajan Martti Jönsinpojan (Mårten Jönsson) nimeltä tuntematon tytär ja tämän Erik-niminen aviomies (Tapio Vähäkangas Genos 2005).


Sahalahdella on siis kaksi Mårten Erikssonia, kumpi olisi tuo Luodon Her Mårten.
Toisaalta Kangasalan Herttualan Eerolan her Thomas Mårtensson 1636 ei oikein sovi ylläolevaan Thomas Mårtenssoniin, joka mainitaan tuolloin Keljossa.

[olanyk]

Hei!

Olen ulkona keskutelusta. Kuitenkin alla lainauksia aiemmasta keskustelusta, Tuoko jotain uutta?

Olavi

SAY:ssa 1637 mainitaan Paukkiossa Brita edesmenneen Mårten Erssonin till Böle vaimoksi. Kyseessä on siis Oriveden Holman ja Kemiön Fröjdbölen Stierna-Stiernkors -suku.

Erik Mårtensson till Böle k n 1600. P:so oli Brita Persdotter Fleming, joka kyllä teoriassa voisi olla elossa vielä 1646, jolloin "h Brita, s Mårten Erssons till Böle ea" mainitaan viimeisen kerran Vehmaan Paukkiossa. E.m:n pojan Mårten Erikssonin, k 1634, p:so oli Anna Persdotter, k 1648.

Brita Persdotter Flemingin sisar Elin, joka k < 1608, oli aviossa kahdesti. 1. p:so oli Mikael Agricolan poika, Tallinnan aateloitu piispa Kristian Agricola till Villnäs. Karin Mattsdotter Carpelanin puoliso Jeremias Eliae Agricola (Esping) oli e.m. Anna Persdotterin (k 1648) setä...

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Karkku Mäenpää Margareta Staffansdr kt h vai mikä määritelmä perässä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094378
tässä Staffan Persson 1602 asuu kahta tilaa.
Staffan Staffansson 1608
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094868
tässä Staffan Persson näkyy vielä 1631.
Jatkaa Anders Staffansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1095626

Tuskin passaa vaikka onkin Staffania paljon.

[Benedictus]

sahalahden pappila ja sen tila Pyttylä antaa kuvan pappien tietojen vähyydestä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094070
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094107
Pyttylä ja Pappila jossa Jöns Henriksson ja sitten Erik Jönsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094359
tässä:Her Jönssillä tiloja Isoniemessä 1600-08
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094103, läänitetty koko kylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094362
Osa Raution tiloista.
Mainitaan Anders Jönssonin läänityksenä, aiemmin ollut Måns Ivarssonin Sjernkorsin läänitys.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094365
tässä Pyttylä eli pappila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1094857
tässä pappila 1620 her Jöns poistuu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1095640
tässä pappila 1634 her Mårten Erici poistuu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1095622
tässä Pyttylä ja leski Elisabeth Mårtensdr

Sasse, Johannes Martini (K noin 1618)

Jöns Martini, Johannes / Jöns Mårtensson
Jukka Paarman mukaan mahdollisesti Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kappalainen ennen vuotta 1560; Pälkäneen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5087) Sahalahden kappalainen 1560; Sahalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5092) ensimmäinen kirkkoherra saatuaan virkaan superintendenttinä toimineen Turun tuomiorovastin Henricus Canutin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=955) kollaation 14.8.1581 ja sille myös kuningas Juhana III:n vahvistuksen, mainitaan virassa vielä 1618.
Superintendentti kirjoitti 14.9.1581 kirjeen Ylä-Satakunnan maarovastille, Kangasalan kirkkoherra Olaus Olai Biörnille (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=240) ja antoi tämän tehtäväksi Sahalahden vastaperustetun seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran virkaanasettamisen. Kirkkoherra Sasse antoi 3.1.1582 Turun tuomiokapitulissa sitoumuksen, että hän oli noudattava kuninkaan uutta liturgiaa.
Allekirjoitti ("Iohannis Marthini in Sahalax"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Johannes Martini Sahalahdesa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593; mainitaan Kangasalan talonpoikaisratsumiesten luettelossa 1595 ja 1596.
Pappissäädyn edustajana Linköpingin valtiopäivillä 1600 kirkkoherra Sasse vakuutti osaltaan, ettei tiennyt mitään papiston ratsumiestenpidosta.
MIELENKIINTOINEN TIETÄMÄTTÖMYS HUOMIOIDEN OMAT TILAT VÄHÄN MYÖHEMMIN.

Määrättiin ("Her Joens i Särlax = Sahalax Capelgeld") 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen; vapautettiin eräistä veroista Turun linnan ja läänin käskynhaltijan Tönne Jörenssonin kirjeellä 13.2.1605.
K Sahalahti noin 1618.

[P-L H]

Hei

Tietääkö kukaan mihin sukuhaaraan Elias Svarthafra s. 16.6.1703 (syntymäaika rippikirjasta.) kuuluu. Vihittäessä v. 1751 oli Åbo handelsman.

t. Pirkko

[Benedictus]

Elias Svarthafra (hör möjligen till huvudsläkten, ehuru inga indicier för en anknytning till den har kunnat återfinnas i samtida källor), [16] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#16) f. 1703. [34] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#34) Kallas vid vigseln och vid äldsta barnets födelse handlande resp. borgare i Åbo samt i Virmo doplängd 1759 »en handlande vid ryska gräntsen» och slutligen vid sin död »lumphandlande». Död under en resa i Vittisbofjärd 1765, före maj. - Gift i Virmo 16.6.1751 med Margareta Avolin, f. i Virmo 23.2.1727, d. på fattighuset där 1779, begr. 23.7. s.å., dotter till länsmannen i Virmo Abraham Avolin och Ingeborg Höök.
Barn:
Margareta, f. i Lovisa 11.6.1752, begr. i Virmo 26.2.1783. - Gift med linvävaren i Virmo Johan Lundberg i hans första gifte.
Anna Kristina, f. i Virmo 27.3.1759, fick utan äktenskap dottern Kristiana, f. i Virmo 13.4.1786, begr. där 5.6. s.å.
Elias, f. i Virmo 19.5.1764, begr. där 24.5. s.å.



Bland uppgifterna om Hannula år 1702 i generalregistret över bosättningen meddelas felaktigt, att Johan Klasson hade en dotter Kristina. Som källa anges en domboksnotis, som gäller Johan Hanssons dotter Kristina (tab. 6). I Wilskmans samling på RA ingår en kortfattad översiktstabell över släkten Svarthafra. Där nämnes som enda kända barn till Johan Klasson »Elias Johansson» och »Johan Johansson». Då inga källor anges och dessa personer (om vilka ingenting annat nämnes) inte påträffats på andra håll, har de uteslutits här. Det är dock inte omöjligt, att den Elias Svarthafra, som nämnes i slutet av utredningen, var son till Johan Klasson.

V. Johan Klasson Svarthafra (son till Klas Hansson, tab. 3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T3)). Student (Sat.) i Åbo under rektoratet 1677-1678. Nämnes i konsistorii protokoll 17.11.1680 som fader till pigan Lisa Eriksdotters barn. Samtidigt säges »hans studier intet vara mogna, eij heller honom hafva synnerlig inclination till studier». I protokollet 18.1.1681 nämnes, att fadern inlagt en »supplication» för Johan, som emellertid ådömes böter och relegerades på ett halvt år. Biträdde därefter sin fader som länsman i Kangasala. [12] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#12) Länsman i Orivesi, där han på egen bekostnad uppförde tingsutrymmen och 1688 erhöll utlåtandet, att han »icke allenast medh flijt sitt embete förrättat, uthan och stält sigh rättrådig, hielpsam och höfligh emot hvar man, ingom medh särdeles besvähr, uthgiffter, eller skiutzningar emot dheras vilia betungat, uthan låtit sigh altijd benöija medh dhe vilkor och medel, som hvar och een emot honom mächtat uplåta.» [13] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#13) Avsked från länsmanstjänsten före februari 1698, då han var »rest till Åbo hoos Medicum att sökia conservera sin helsa.» [14] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#14) Ärvde Hannula, där han sedermera var bosatt. Han säges vid upprepade tillfällen vara sjuk, och kunde tydligen på grund av sjukdomen inte effektivt sköta sin gård, vars ägor sades vara förfallna, när Johan Klasson 1709 med sin hustrus samtycke sålde den till sin morbror, löjtnanten Karl Gustaf Rundeel. [15] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#15) Johan Klasson bodde dock även därefter kvar på Hannula. Död i Kangasala 8.10.1735, »76 år» gammal. - Var 1683 gift med Kristina Lignipaeus, död i Kangasala 10.7.1742, »89 år» gammal, dotter till kyrkoherden i Orivesi Jakob Lignipaeus och Anna Danielsdotter (Floor). V. Barn: [16] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#16)
Maria, nämnd hos föräldrarna på Hannula 1701. - Var 1709 gift med Jacob Mattsson, som nämnes bosatt på Hannula till 1711. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1)
Jakob, elev i Raumo pedagogi, stud. (Sat.) i Åbo 1705, inskriven i nationsmatrikeln 19.3. I konsistorii protokoll 18 och 20.11.1707 säges, att han blivit förledd att lova ta värvning som sergeant, men då han »skall gifva godt hopp om dess studiers förkofring» och beslutet var »hans k. föräldrar ovitterligit» skulle värvningen gå om intet. I protokollet 17.6.1708 meddelas, att besvär anförts i hovrätten över att han frikänts. Han inträdde dock i militärtjänst och var enligt nationsmatrikeln konstapel vid artilleriet när han dog i Helsingfors 1711 i pesten.



Tämän verran löytyi Genoksen 37 (1966) Svarthafra artikelista.
Luultavimmin on kuten tuossa arvellaan, mutta vasta isännimi voi vahvistaa asian.

Kannattaa kaivella vanhoja dokumentteja, jostain löytyy isän nimi ja asia on ratkaistu.

[Rotta]

Elias kuuluu päähaaraan, siitä löytyy useita tuomiokirjoja, joita artikkelin kirjoittaja ei muka ole huomannut, ihmettelen suuresti..

Make

[P-L H]

Hei

Eliaksen vaimon Margareta Avolinin sukua olen yrittänyt selvitellä. Laitoin siitä kyselyn ”Onko tuttu” osioon.

t. Pirkko

[Benedictus]

Satakunta osiossa käsitellään Karkun Suoniemen Pakkalan emännän Cristina Eriksdr Florinan sukua.
Eräs Cristinan isäehdokas on ollut Mouhijärven khr Erikus Georgii ja vaimonsa Elsa Thomasdr Blom-Florinus.
Ericuksesta ei ole löytynyt juuria, mutta paimenmuistion tiedot yhdistämällä voidaan spekuloida.Ericus Georgii (K 1661)

Moierfvensis, Erik Jöransson
Mahdollisesti Hauholta kotoisin.
Sotilaspappi 1620-luvulla, osallistui kenraali Gustaf Hornin nimikkorykmentissä majuri Hans Eckholtin eskadroonan saarnaajana 1625–1627 kuningas Kustaa II Aadolfin sotaretkiin Liivinmaalle ja Itä-Preussiin. Myöhemmin kirkkoherrana palkkaetujensa parantamista koskevassa, kuningatar Kristiinalle osoittamassaan alamaisessa anomuksessa Ericus Georgii kertoi suorittaneensa "pitkähkön ajan (en rum tijd)" kenttäpalvelusta ja "kenttäsaarnaajana ja arvottomana sielunhoitajana" olleensa mukana "H. K. Majesteettinsa Kuningas Kustaa toisen ja Suuren" suorittamassa Tarton valtauksessa (elokuussa 1625). Tällä sotaretkellä hän joutui ensimmäisen kerran vihollisen käsiin Ewst-joen kenttävarustusten antautuessa puolalaisille marraskuussa 1625. Keväällä 1626 joukot oli kotiutettu, ja sotavankeudesta vapautunut kenttäsaarnaaja Ericus oli muiden mukana palannut Turkuun lähteäkseen kesän tultua takaisin rintamapalvelukseen, tällä kertaa valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan Suomesta kokoamien joukkojen mukaan Itä-Preussiin. Ericus Georgii oli ollut mukana, kun kuningas Kustaa II Aadolf oli valloittanut Elbingin (5.7.1626), Marienburgin (8.7.1626) sekä "muita Preussin kaupunkeja ja maakuntia". Näissä sotatoimissa kenttäpappi Ericus oli jäänyt Mewen piirityksessä syyskuussa 1626 toisen kerran vihollisen käsiin, menettänyt kaiken vähäisen omaisuutensa, mitä hänellä oli mukana ollut, ja joutunut "paljaana ja alastomana" palaamaan sotavankeudesta.
Saksasta palattuaan Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) Mouhijärven kappalainen 1629. (Eräässä kuningatar Kristiinalle osoittamassaan, palkkauksensa parantamista koskevassa päiväämättömässä anomuksessa, mikä ajoittuu kevääseen tai kesään 1643, Ericus Georgii ilmoittaa palvelleensa kotimaassa 14 vuoden ajan seurakuntansa ainoana pappina); Mouhijärven (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5066) ensimmäinen kirkkoherra piispa Isaacus Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) virkaan asettamana kesäkuussa 1639, kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahe vahvisti virkanimityksen 8.10.1639.
Ericus Georgii omisti Hauholla ratsutilan ja siihen kuuluvan myllyn, joille sai 20.3.1635 vuodesta 1632 alkavan verovapauden. Perusteina verovapaudelle mainitaan sekä herra Ericuksen rusthollin omistajana kustantama, edelleen Saksassa jatkuva pitkäaikainen ratsumiespalvelus että hänen suorittamansa raskas rintamapalvelus kenttäpappina ("han vthi egen Person haf:r een tijd lång fölgt Fältet efter, i Lijflandh och Prijssen, och där sammestädz mijkit vndt vthståt"). Kappalaisena Ericus Georgii asui Mielolan kylän Kilkan talossa 1637–1639.
Mouhijärven uuden, itsenäisen kirkkopitäjän pappilaksi kenraalikuvernööri Per Brahe määräsi autiotilan Eskolan kylästä. Kirkkoherranpappilaa ei kuitenkaan rakennettu sinne eikä liioin Tomuniemen kylään, josta kenraalikuvernööri syyskuussa 1645 Turun tuomiokapitulin esityksestä määräsi kaksi autiotilaa pappilaksi. Väliaikaisratkaisu pappilan sijoituspaikaksi saatiin 1640-luvulla: kolmikymmenvuotisessa sodassa kunnostautunut Baltian saksalainen aatelismies, eversti, myöhempi kenraali Hans Wachtmeister oli saanut palkkioksi ansioistaan Selkeen kartanon sekä runsaasti autioita kruununtiloja Mouhijärveltä, ja Wachtmeisterit ryhtyivät kehittämään kartanostaan uuden kirkkopitäjän keskusta, vaikkeivät itse sinne muuttaneetkaan. Heidän rakennuttamansa uusi kirkko valmistui kartanon päärakennuksen läheisyyteen 1642, ja kartanonherra luovutti yhden tiloistaan kirkkoherra Ericus Georgiin ja tämän perheen asuttavaksi. Hovitallimestariksi Tukholmaan siirtynyt kenraali Wachtmeister näyttää muutenkin monin tavoin huolehtineen herra Ericuksen toimeentulosta kohdelleen häntä likimain omana hovisaarnaajanaan ("min kyrckioherde wedh min gårdh Selchis i Finlandh"). Kirkkoherra Ericus Georgii asui perheineen Selkeen kartanon mailla vielä 1650-luvulla, ja vuosikymmenen alussa pappilan sijoituspaikka vihdoin ratkaistiin siten, että kreivi Per Brahen päätöksellä 10.9.1651 kirkkoherranpappilaa varten luovutettiin kolme ainakin vuodesta 1637 lähtien autiona ollutta tilaa Mustianojan kylästä ja seurakunta rakensi 3,5 kilometrin päähän kirkosta säädösten mukaiset pappilarakennukset.
Ericus Georgii anoi kuningatar Kristiinalta parempia palkkaetuja anomuskirjeissään 1640-luvun alkupuolella, ja kuningattaren holhoojahallituksen kirjeillä 26.9.1643 ja 11.6.1649 hän sai vapautuksia eräistä kruunulle suoritettavista maksuista.
Turun tuomiokapitulissa käsiteltiin syksyllä 1658 Selkeen kartanon voudin Mouhijärven kirkkoherraa vastaan esittämää syytöstä, että kirkkoherra tekee talonpojista uppiniskaisia ja tottelemattomia niin, ettei vouti saa näitä suorittamaan päivätyövelvollisuuksiaan. Kesällä 23.6.1659 pidetyssä istunnossa tuomiokapituli tuomitsi pastori Ericuksen sakkoihin, koska tämä oli tuomiokapitulin ja lääninrovastin kehotuksista välittämättä vihkinyt avioliittoon lampuotinsa siveellisyysrikokseen syyllistyneen pojan. Tuomiokapituli piti kirkkoherran tottelemattomuutta vakavana rikkomuksena, mutta pidättäytyi ankarammasta rangaistuksesta, koska Ericus Georgii oli vanha mies. Samassa tuomiokapitulin istunnossa kirkkoherra esitteli painattamista varten virsikirjakäsikirjoituksensa, jossa virret olivat järjestyksessään ruotsiksi ja aina viereisellä sivulla herra Ericuksen kääntäminä suomeksi. Tuomiokapitulin käsityksenä pöytäkirjaan merkittiin mm., että se mielellään näkisi herra Ericuksen kirjan tulevan painetuksi. Käydyssä keskustelussa tuomiokapitulin jäsenet kuitenkin esittivät eräitä korjaus- ja muutosehdotuksia. Myös käsikirjoituksen tarkastamista pidettiin tarpeellisena. Pastori Ericuksen virsikirjakäsikirjoitus oli esillä tuomiokapitulin istunnossa vielä 20.1.1660, jolloin se päätettiin jättää painamatta ("Consist. afrådde honom, där uid lät past Moierfvensis blifua").
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku joulukuu 1652 ja 16.6.1653.
K Mouhijärvi 1661.
P Elsa Tomasdotter; "köyhä vaimo ja lapsia" mainitaan 1642–1643 ja vaimo tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.6.1659.

Ericus Georgii (mainitaan 1628–1629)

Erich / Erik Jöransson
Mainitaan Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kappalaisena 1628–1629.



Paulinus, Paulus Johannis (K 1625)

Påvel Jönsson
S ilmeisesti Masku. V Maskun kirkkoherra Johannes (Jöns) Pauli (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1201) ja Elsa Nilsdotter.
Ilmeisesti Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) piispan kappalainen 1605, jolloin keräsi piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) valtuuttamana asiamiehenä Hattulassa maksuja tuomiokirkolle ja sai kirkkoherra Matthaeus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1625) antaman, 4.4.1605 päivätyn kuitin mukaan kokoon 12 taalaria; Naantalin ja Raision (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5069) kappalainen 1607; Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) kirkkoherra 1617; Hattulan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) rovasti, mainitaan 1623. Hän pyrki tarmokkaasti kitkemään kurittomuuden seurakunnastaan.
Paulinus toimi myös sotilaspappina, hänet mainitaan manttaaliluetteloissa 1607–1610 Maskun Keitilän kylässä "Henrik Brandin rykmentin entisenä saarnaajana". Valtaneuvos Jakob De la Gardie myönsi 14.12.1614 päivätyllä kirjeellään pitkään Liivinmaalle sijoitettuna olleen ratsulipullisen saarnaajana toimineelle Paulus Johannis -nimiselle pappismiehelle (eli Paulinukselle) verovapauden hänen omistamalleen "Naantalin kirkonkylässä" ( = Raisiossa) sijaitsevalle Herttualan ratsutilalle. Verovapaus myönnettiin sillä perusteella, että kenttäsaarnaajan palvelija oli isäntänsä puolesta suorittanut ratsupalvelusta ja tilan veronmaksukyky oli mennyt, kun hevonen oli menetetty sodassa.
Paulinus sai Turun linnan ja läänin käskynhaltijalta Johan De la Gardielta 11.7.1617 verovapauden Hattulan pappilaan, joka oli huonossa kunnossa oltuaan muutamia vuosia autiona.
K Hattula 1625.


Puoliso Elsa Thomasdr Blom, jonka 2. puoliso oli Erigus Georgii, jolla oli Hauholla ratsutila, johon sai verovapauden, tilan testamenttasi Elsa Blom pojalleen Per Paulinukselle(Wuolijoki).


Henricus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=962) mainitaan 1615–1618, virassa todennäköisesti vuoteen 1625
Ericus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=560) mainitaan 1628–1629 kappalaisena



Kangassalan Kirkkoherra Henricus Georgii ja kappalainen Ericus Georgii voisivat olla veljekset..

Koska tiedetään Henricus Georgiin olleen Kangasalan khr Georgiuksen pojan, voidaan arvella Erikin olevan toisen pojan, joka pääsi kappalaiseksi menetettyään 1626 omaisuutensa vankina saksanmaalla.


Naituaan Elsa Blomin siirtyi Hattulaan ja sieltä Mouhijärvelle.

Georgius Henrici (K noin 1609)

Jöran Henriksson
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kirkkoherra ainakin jo 1585; mainitaan Ylä-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) maarovastina 1593 ja 1599.
Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ("Georgius Henrici Cangasalensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Georgius Henrici Cangasalla. Pastor & Praepositus.") ja ("Georgius i Cangasalo", "Georgius Henrici") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunausvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594. Allekirjoitti papiston kymmenysluettelot vuosina 1587–1608.
Pappissäädyn valtiopäiväedustaja Linköpingissä 1600.
Georgius Henrici ("Her Jörann i Kangesala") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Kansan mainitaan kutsuneen Georgius Henriciä nimellä "Isoherra".
K Kangasala todennäköisesti noin 1609.
P Anna

[P-L H]

Hei
Margareta Avolininvanhemmista löytyy kyllä tietoja.
Isä nimismies Abraham Avolin syntynyt/kastettu 8.1.1697 Lokalahti. K Mynämäki v. 1745
Nimismies Mynämäki ja Lemu v. 1724-1745
Puoliso Ingeborg Höök (vihitty 19.11.1721 Thorsåker Gävleborg Sveden). K. Mynämäki v.1760
Abraham Johanson Avolinin vanhemmat
Isä Johan Avalenius myöhemmin Avolin, vuodesta 1692 Lokalahden kappalainen. K. Lokalahti v 1709
Äiti Elisabet Florinus

t. Pirkko

[Benedictus]

Hiskissä mainitaan karkun haudatuissa 1709.
Järventaka- Barn i Packala- Eliases

Tässä on siis kyse Elias Aron ja Karin Isaksdr:n lapsesta.

Miksi merkitty kuoleeksi Pakkalassa?

Pakkalan nimismies Perin vaimoksi on paljastunut Cristina Eriksdr Florina. Florinus-Blom suvun jäsen.
Cristinan isä on joku kolmesta Erikistä.
1.Ericus Henrici Björneburgensis, Lemun khr javaimonsa Cristina Thomasdr Blom, jonka jälkeläiset käytti florinus nimeä.
2.Erik Thomasson Florinus, loimijoen niinijoensuun Pietilän isäntä, nimismies.
3. Ericus Georgii, Mouhijärven khr ja vaimonsa Elsa Thomasdr Blom, Hattulan khr Paulus Johanniksen leski.

Olemme pähkäilleet Isak Erikssonin isäksi ehdollisesti tuota Mouhijärven khr Ericusta.
Toisaalta ajallisesti yksi isä voisi olla Pietilän vävy Anna Eriksdr Florinan puoliso Erik Henriksson Spåra.

Kuitenkin tuo Elias Aron lapsen kuoleminen Pakkalassa viittaa lähempään suhteeseen Pakkalaan, kuin vain pikkuserkku tasolla.

Latva-Rasku kiinnitti huomion seikkaan, että tuolloin 1709 Pakkalan isäntä oli Cristinan ja Perin pojanpoika Per Johansson Packala ja vaimonsa Carin Cristoffersdr Platzman.

Latva-Raskun havainto on, että Carin Cristoffersdr:n äiti oli Margareta Eriksdr., joka on kuollut ennen 1683, jolloin vouti Cristoffer Henriksson Platzmanilla mainitaan vaimo Anna Johansdr Grubbe.

Koska tiedetään käräjälähteistä, että Elias Aro oli hetken Järventaan isäntänä, jolta isännyyden otti pois appensa Isak Eriksson ja siitä tuli kova riita Arolaisten kanssa, voidaan arvella, että Elias Aro on siirtynyt Pakkalaan asumaan riidan aikana.

Meno sinne olisi ymmärrettävää, jos Pakkalan emäntä Carin Cristoffersdr:n äiti Margareta Eriksdr ja Isak Eriksson ovat olleet sisarukset, eli Carin olisi ollut Eliaksen vaimon Karin Isaksdr:n serkku.

Henkilötiedot

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti (Jokipii 1954): Liuksialan kartanon vouti Kangasalla Henrik Claesson ja N.N. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686.

Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa


; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).
Pson seur. aviomies: Karkun kappalainen Jakob Willius 2790 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2790) (yo 1679, † 1700).




Karkun ja Mouhijärven käräjät 20.–21.2.1696 f. 42 (Christopher Platzman den yngre insinuerade sin Sahl: Faders skrift in originali dat: 1683 d: 10 Augusti derutinnan han wed sit inträdande utj andra gifte med den senare hustrun Anna Johans dotter Grubb nu närwarande, tillsagt twänne sine Söner 150 D:r K:m:t hwardera och dottren 100 D:r dito m:t för deres Mödernes Arf, begärandes att H:r Jacob Willius som Successor matrimonij och kommit att besittia deres Börde Rusthåld Hapaniemi kunde och påläggias afläggia hans Fäderne. H:r Willius sade hans antecessor mehra geld efter sig Lembnat, än egendomen warit), Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 283v (Fureren Erich Mårtenson Wintter på sin och sine Syskons wägnar, tillika med Christopher Platzman den Yngre, på sin och sin Broders Berndt och Systers wägnar, tiltalte Capellanen Wällärde H:r Jacob Willium, angående deras mödernes Arf efter Sahl: hustru Margeta Erichzdotter ... Befal:n Sahl: Christopher Platzman, intet då han inträdde utj senare gifte medh hustru Anna Grubb Erich Winters medh hans Syskons Möderne afwittrat, eij heller hans halfbroders Christopher Platzmans och hans Syskons arf); KA mf. ES 1966 (nn 8) Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–23.6.1699 s. 904 (Hwadh wedh kommer den twist som emellan Opbördzskrifwaren Christopher Platzman och Capplanen Wellerde H:r Jacob Willium opwuxen är, angående hans och hans Syskons Mödernes Arff ... Nembl: 150 D:r K:m:tt hwardera Son och dåtter Catharina 100 D:r Kopp:r M:tt hwilka Penningar Platzman fordrade); KA mf. ES 1967 (nn 8) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 3.–5.10.1700 s. 1519 (Sochne Skrijffwaren Christopher Platzman); KA mf. ES 1973 (nn 23) Tyrvään käräjät 30.6.1705 f. 138 (Upbördzskrif:n Christopher Platzman å sin swågers Rusthållarens Peer Johanssons (katso 1936 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1936)) i Packala och Karku Sochn wägnar)

Yllä olevan mukaan Margareta Eriksdr on ollut ennen Cristoffer Henricsson Platzmania naimisissa Mårten Wintterin kanssa, josta on lapset Erik Mårtensson Wintter ja tyttäriä.

XII: Eversti Bärent Mellin rykmentti = Hämeenlinnan jalkaväkirykmentti

1. Everstin kompp. 2.Ev.luutn. kompp.
Kapt. Bärent Mellin Ditlof Kugellfält
Luutn. Reinholdt Loodh Mårthen Wintter
Näyttäisi ilmeiseltä, että tuo luutnantti Mårten Winter on Erikin isä.

Mielenkiintoista on, että saman rykmentin pappina toimi Kangasalan khr Johannes Frisius.

Rykmentin upseerit
Majuri Carl Swinhufwud
Majoit.m. Willam Johan Nötebom
Rykm.pappi Johannes Frisius
Mieh. pappi Bartholdus Henrij
Rykm kirj. Johan Hindersson
Rykm,barber Nils Pålsson Lundh
-- apul. Jacob Pålsson Lundh
Anders Michel
Andres Lundh
Rykm prof. Jören Nielsson
Mieh.prof. Eskill Eskillsson
Erich erichsson


Knaapi (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=101492)

viesti 16.12. 2009

Tässä Claudius Martini Brennerukseen liittyvä yksityiskohta, jota en ole Brenner-keskusteluissa havainnut. Hän näyttää olleen Marttilan Yrjäntilän luutnantin Sigfred Bengtssonin lasten holhooja. Holhoojat olivat yleensä lähisukulaisia, mutta osaako joku kertoa, onko tässäkin kyse sukulaisuudesta?

Marttilan Yrjäntilän yksinäistalo

I Bengt Simonsson 1603-1629
Lapsia:
Sigfred Bengtsson, II
N. Bengtsson, jolla 1647 lapsia.
N. Bengtsdr, jonka mies 1647 Henrik Oripäästä


II Sigfred Bengtsson 1629-1633, perikunta 1633-39. Luutnantti, kuoli Saksassa 1633. Klaus Martinpoika Brennerus oli hänen lastensa holhooja 1633-39. Sigfred Bengtsson oli ollut lähtiessään Saksaan 1630 kihloissa Mikkelin Pitkässälahdessa asuneen luutnantti Fredrik Ollenborgin tyttären kanssa, mutta sotaanlähtö ja kuolema olivat estäneet avioliiton. Sigfred Bengtssonin ensimmäinen vaimo on siis kuollut ennen 1630. Jostain (käräjäkirjasta?) olen poiminut tiedon, että hänen anoppinsa nimi olisi ollut Brita, mutta nyt en löydä lähdettä.
Lapsia:
Simon Sigfridsson, ratsuväen korpraali, Saksassa 1643, jolloin kuoli siellä.
Agnes Sigfridsdr, III


III Agnes Sigfridsdr., pso Henrik Mårtensson Winter, 1643-79. Isä luutnantti Mårten Winter (jonka toinen vaimo ehkä Margareta Johansdotter).

Tässä lienee furere Erik Mårtensson Winterin isä ja 1. vaimonsa, yllä viitataan vaimoon Margareta Johansson, joka lienee siis Margareta Eriksdr.

Mielenkiintoista on,että taas törmäämme Alftanuksiin eli Winterin 1. vaimon holhooja on ollut Claes Brennerus, Juliana Alftanus Palmin äidin Annan Alftanan eno.

Jos Margareta Eriksdr oli tuo Mårten Winterin 2. vaimo ja sitten Cristoffer Platzmanin vaimo, olisi jo hyvinkin mahdollista, että hän oli myös Isak Erikssonin sisko.

Koska nyt ollaan törmätty Clas Brennerukseen, niin eräs tähän mennessä ohitettu Erik, joka liittyy erittäin läheisesti Alftanuksiin ja voisi olla niin yllämainitun Mårten Winterin 2. vaimon ja Isak Erikssoninkin isä olisi tietysti Claes Brenneruksen 3. vaimon Ingeborg Bilangin 1. puoliso Kirkkonummen Gaffefbackan Erik Thomasson.
Claes Brennerin kolmannesta vaimosta on maininta ylioppilasmatrikkelissa hänen poikansa Samuel Brenneruksen viitetiedoissa.

Taivassalon käräjät 6.–10.3.1688 f. 48v (Simon Fouglerus inlefwererade ett Arrendatorens Wählbet:de Henrich Werdz (katso 2592 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2592)) Contract af d: 27 Sept: 1687 beswärandes sigh att han sådant icke efterlefwat emädan han uthfäst sigh hans Swär Moder H:ro Ingri Jacobsd:r Bijlangh medh nödtorfftigt oppehälle uthi des Lijfz tijdh att försöria ... ber:de Fougleri Swär moder), 49 (een Graaf i Töfssala Kyrckia); KA mf. ES 1881 (ll 3) Kirkkonummen käräjät 8.–9.7.1664 f. 84 (Framträdde för retta Anders Thomasson af Gafuellssbacka medh berettan att den tijdh som hans S:ge broors Erich Thomassons Hustro, Ingre Jacobsdotter, sedermehra kom till Echtenskap medh præposito in Tööfsala H:r Class Brennerij.

Missään ei mainita Ingre tai Ingeborg Bilangilla lapsia Erikin kanssa, mutta se ei estäne, etteikö heitä olisi ollut.

Ingre Jacobsdr Bilang kuului saksalaiseen Bilang aatelissukuun. Ketä Gaffelbackan suku on?, ei aukea heti. Näyttäisi, että Erikin isä Thomas on Huidzin kylästä.

Voisiko olla niin, että kauan hakemamme Isak Eriksson onkin Claes Brenneruksen vaimon Ingrid Bilangin poika, joka on naitettu leskeksi jääneelle puolison sisaren Elin Brenneruksen tytären Anna Alftanuksen tyttärelle Juliana Månsdr Alftanus-Palmille.?

[Benedictus]

Yhtreenvetoa claes Brenneruksen vaimon Ingeborg Bilangin yhteyksistä.
Kirkkonummi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925911
Tässä:
Erik Thomasson ja Ingeborg Jacobsson 1650
veli Anders Eriksson ja vaimo Margareta Tönnesdr1646
1635-45 Johan Johansson
vaimo Malin Andersdr, mukana poika Anders Eriksson st.s.
1634 år 12 eli oli syntynyt 1622

Isä Thomas ollut Malin Andersdr:n puoliso ainakin 1622 ellei Erik Thomasson ole vielä nuorempi, mikä lienee niin, koska mainitaan vasta
Malin mainitaan Gavelbackassa 1634.

Olisiko leski tullut Gavelbackaan poikineen muualta.

Margareta Thomasdr mainitaan Anderssin vaimona 1642 eli kun Anders oli 20 v.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=928478
Erik Thomasson ja Ingeborg mainitaan viimeksi 1656.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=920236 Andreas Petri (K 1619)

Anders Persson
Kirkkonummen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5034) kirkkoherra, mainitaan jo 10.11.1589.
Andreas Petri (“Her Anders i Kyrkeslätt”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 6 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Andreas Petri allekirjoitti (”Andreas Petri Kyrksletensis”; Confessio Fidein vuonna 1693 painetussa suomennoksessa ”Andreas Petri Kyrckletisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ja (”Andreas j Kyrckeslätt”, ”Andreas Petri”) uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille Uppsalan kruunajaisvaltiopäivillä 23.2.1594.
Korvaukseksi valtatien varrella asumisestaan johtuvista suurista kestityskuluista Andreas Petri sai puolet kirkonkymmenyksistä 4.5.1605, ja nämä etuudet vahvistettiin hänelle kuningas Kustaa II Aadolfin kirjeellä 17.5.1614.
K Kirkkonummi 1619.


Gahvelbacka Johan Johansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925673

body a:hover { color: rgb(136, 0, 136); } Jacob Bilang, linnankirjuri Narvassa
k. 28.07.1642 Elin Hansdotter,
k. 1665 Petter Stormcrantz,
Anna Margareta von Camby,
s. Camby, Liivinmaa || || | | Jacob Bilang, kapteeni
http://www.saunalahti.fi/anfag/690_1.jpg
k. 1684 Elisabeth Stormcrantz,
|| | Jacob von Bilang, kapteeni, eli Raussilan Suppilassa
http://www.saunalahti.fi/anfag/688_1.jpg
Jos Ingeborg Jacobsdr Bilang on Narvan linnankirjuri Jacob Bilangin tytär ja kapteeni Jacob Jacobsson Bilangin sisar, niin kuka on hänen puolisonsa Erik Thomasson Gavelbackasta?

Ylle laitoin Kirkkonummen khr Andreas Petrin tiedot, joka omisti Gesterbyn Johannesbergin ja useita muita tiloja vaimonsa Karinin kanssa.
tämä Andreas Petri voiis olla Erik Thomassonin äidin Malin Andersdr:n isä.
Kuka olisi tuo Thomas jonka pojat syntyivät noin 1622 paikkeilla?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925648
Jacob Bilangin talo Sperrings
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925841
Jacob Bilang ja Antonius Pape vaimonsa Elin Hansdr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=928447
Elin Hansdr ja Antonius Pape

Jacob Philipsson Bilangilla nimike cameraren eli lienee hieman isompi virka kuin linnankirjuri.
Olanykin viesti Cajanusketjussa 19.2.2009
Korkkula
N Hansdr puoliso Johan Antoniusson Pape länsmannen i Kyrkslätt, . Bosatt på
Korkkulla 1663-1709 .

Liittyy Spärrings Gunnarskulla
Isä Antonius Pape "hofmästaren hos genral Torsten Stålhandske

Jacob Filipsson Bilang (Tab. II), kamrerare, Losttsskrifvare ofver Narva befästning samt dess län (5). Tillhandlade sig 1625 Spärrings on Gunnarskulla rusthåll I Kyrkslätt. Var död 1642 28/7, do hans enka, Elin Hansdotter, fick frieht på sitt hemman I Spärringsby för alla utlagor "för sin framlidne mans långvariga tjänster, som ock hennes fattiga ensörjnde lägenhet och att hon har många små barn att föda och förestå". Hon gifte sig andra gången 1645 med f.d. hofmästaren hos
general Torsten Stålhandske, Antonius Pape +1662,och afled själf omkring 1665

Antonius Papen kuoltua Sperringsin tilan hänen leskensä ja "hennes son från förra giftet, Jakob Jakobsson Bilang, (omistivat) Spärrings ännu några år, till dess han 1667 sålde det åt fru Kristina Freijtag

Kenen tytär voisi olla Elin Hansson ?

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f4/Coat_of_Arms_of_von_Fleming.jpg (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Coat_of_Arms_of_von_Fleming.jpg) http://bits.wikimedia.org/skins-1.17/common/images/magnify-clip.png (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Coat_of_Arms_of_von_Fleming.jpg)
Flemingien sukuvaakuna.


Miksi Bilangien vaakunassa on saman kuvion osa?


file:///C:/Users/GAMBET%7E1/AppData/Local/Temp/moz-screenshot.png

[olanyk]

Hei Lomalaitumilta!

Minulla on käsitys että Kirkkonummella Pappila, Spärrings ja Hjerta-suvun Korkkula olivat 1500-1600 luvun vaihteessa errottuvia "säätyläistiloja".

Olen itse pohtinut olisko Elin Hansson Korkkulan "Hjerta sukua".

Olavi

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350120
tässä Henrik Mårtensson Winter ja vaimo Agnis. vuodesta 1646.

Voitaneen todeta, että pitää aina tutkia aikajana myöskin.
Jos Mårten ja Agnis ovat noin 20 v. niin kumpikin on syntynyt noin 1625 paikkeilla, kuitenkin se tarkoittaa, että luutnantti Mårten Wintter on syntynyt noin 1600 paikkeilla viimeistään.

Eli ei voine olla Erik Mårtensson Winterin isä, koska Erikin äiti Margareta Eriksdr on kuollut viimeistään 1683, jolloin Cristoffer Platzman mainitaan uuden vaimon kanssa.

Palttzmanilla oli ainakin 2 poikaa ja tytär karin Margaretan kanssa, joten lapsista ainakin osa elleivät kaikki ovat syntyneet 1670-luvulla.

Tällöin Erik Mårtensson Winterin ja sisartensa on pitänyt syntyä 1660-tai 70 luvulla.
Tuskin Yrjäntilän Henrikin isä olisi enään 60-70 vuotiaana haalinut perhettä. Ei tietenkään ole mahdotonta, mutta epäiltävää.

Mouhijärven Salmin kylässä kuolee Maria Winter 1697. Kylässä asuu Förare Henrik, ym. furierseja.
Mouhijärvellä kuolee myös 1727? profoss Mårten Winter.

Merimaskussa kuolee Erik Winterin ja Beata Finckenbergin tytär 1694
tämä lienee Platzmanin poikapuoli.
Karkun Kauniaisten kartanoa asuivat Finckenbergit tuolloin.

eli missä luuraa tuo Mårten Winter, jolla oli vaimo Margareta Eriksdr noin 1665-70.ehkä aikasemminkin.

[Benedictus]

Thomas Simonis (K 1617) Winterman, Winterus,Winter

Tomas Simonsson
Kotoisin Hämeestä (“Hämeen Hr Thomas”), myöhempää Winterus-sukua (Blomstedt).
Mainitaan Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) Liuksialan kartanossa entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären saarnaajana 1584 sekä vielä 19.6.1593, jolloin allekirjoitti (”Tho. Simoni. sacellanus in aula Liuxala”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kirkkoherra 1596.
Pappissäädyn edustaja Linköpingin valtiopäivillä kevättalvella 1600.
K Lohja 1617.
P1 N.N.; P2 oletettavasti Lohja 10.12.1603 turkulainen leski Agneta Eriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K noin 1621/23. Thomas Simonis antoi rouva Agnetalle huomenlahjaksi Lohjan pappilassa 11.11.1603 tehdyllä sopimuskirjalla ja neljän aatelismiehen todistamana muun muassa 6 tankoa maata Lohjan Vallankylästä,.
Agneta Eriksdotterin P1 N.N.; P3 1619 Lohjan Kiviniemen tilan omistaja 1624–1635, upseeri Herman Upmejer.




Simon Thomae (mainitaan 1593–1609)

Simon Tomasson
Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) kappalainen (2. sarjaa) 1593–1609, ilmeisesti vt. kirkkoherrana 1600 Sigfridus Ericin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2274) kuoltua.
Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Cappalaiset – – Ylimmäises ja Alimmaises Satagunnasa – – Henricus Olai Birckalasa, Simon Thomae ibidem") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Klaus Flemingin esikunta asui Simon Thomaen luona nuijasodan aikana ja kuittasi saamansa ruokatavarat 20.1.1597.


Simon Thomae (mainitaan 1619)

Simon Tomasson
Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kappalainen ehkä noin 1619.

Lohjan käräjät 13.6.1645 f. 57 (Framträdde, Erich Marckussån på Kyrckebackan och Inladhe ett Kiöpe breff, på Kijwiniemj godz, han af Her Hendrich Thomæ, Kyrckeherde i Kijskoo, hustruu Regijna Mårthensdåtter, och Anders Simånssån, Regijnas Son, Kiöpt hafuer, Hwillcket godz ähr Tree stenger Jordh, Och derföre tillsackt i Enkiltt K: Myntte, Tuuhundrade och Ottåtije D:r, Hwillcke Peninger dee till fullo Nöijå bekenna hafua Upburit, såm fordom Ryttmestaren Johan Larssån, sampt Nielss Hendrichssån i Hijttis betygadhe, Af hendhe dee för den skuldh, b:te Godz Undhan sigh och sine Arfuinger, och till egnadher b:te Erich Marckussån, och hans effter kommande Arfuinger, till Werdeligh egendomb, att Niutha bruka och beholla);

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...ilo.php?id=472 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=472)

Näyttäisi ilmeiseltä, että Erik Mårtensson ostaa Kiviniemen ratsutilan Lohjan khr Thomas Simonssonin pojalta Henrikiltä, ja Regina Mårtensdr:lta, jonka puoliso on ollut Simo, koska mainitaan poikansa Anders Simonsson.
Koska Lohjalla on kappalainen Simon Thomasson, ei liene vaikeaa arvella, että Reginan puoliso olisi ollut tuo Simo, jonka isä siis khr Thomas Simonsson, koska Regina on myymässä poikineen juuri Thomaksen tilaa.

Tästä ei ole pitkä matka Karkun Mäenpään Thomas Simonssoniin, joka voisi olla hyvinkin tuon Andersin veli ajallisesti.

Kuka on tuo Erik Mårtensson, olisiko myös Thomas Simonssonin tyttären poika.

Speculaationa voisi heitää kysymyksen, josko Erik Mårtenssonilla oli lapset Margareta Eriksdr ja Isak Eriksson.
Margareta Eriksdr.n poika oli Erik Mårtensson Wintter.

Eräs heitto sallittaneen, idea ei tosin ole minun.

Lohjan khr Thomas Simonsson oli alkuun Kuningatar Kaarina Maununtyttären saarnaaja Liuksialassa.
Hänen vaimonsa oli leski Agneta Eriksdr Turusta.

Missään lähteissä ei puhuta Erikus Erici Alftanuksen sisaruksista, mutta olisiko Alftanus kronikkaan tukeutuen mahdotonta, etteikö voisi olla sisko Agnes Eriksdotteria, jonka puolisolla läheinen yhteys Liuksialaan.

Jos siis Agnes ja Ericus olisivat sisaruksia, olisi Erikin äiti Anna Alftanan serkku.
Erik Mårtensson Julianna pikkuserkku.
Isak sopiva naimaan suvusta.

Menisikö tämä sarjaan Ruokolahden leijonat?

[Benedictus]

Pacchalenius, Thomas Michaelis (noin 1610–1679)

Tomas Michelsson
S Suoniemi, Karkku noin 1610. V Karkun Suoniemen Pakkalan talollinen Mikko Antinpoika / Michel Andersson Pakkala ja Priitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.
Ylioppilas (Thomas Michaelis Finno) Uppsalassa 29.10.1636.
Pacchalenius toimi pitkään ja ansiokkaasti sotilaspappina ja osallistui sotatoimiin Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. Appensa kuoltua hän haki kesällä 1657 Turun tuomiokapitulilta avoimeksi tullutta Kiskon kirkkoherranvirkaa. Kiskon kirkkoherra Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 9.2.1658. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035)
Käyttäydyttyään käräjillä juovuspäissään sopimattomasti (riideltyään ja tapeltuaan) Pacchalenius tuomittiin tuomiokapitulin päätöksellä 19.1.1660 maksamaan sakkoa vaivaisten hyväksi 10 taalaria (asiasta yksityskohtaisemmin ks. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035)Laurentius Johannis Sarenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2225)).
Piti stipendiaattina (Thomas Michaelis Pacchalenius Finlandus S R. M. stipend.) Uppsalan yliopistossa 28.4.1639 opinnäytepuheen (Oratio de conjugio), joka julkaistiin painosta Uppsalassa 1639.
K Kisko 1679.
P Kristina Henriksdotter Winter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1680, PV Kiskon edellinen kirkkoherra Henricus Thomae Winterus ja ilmeisesti Gertrud Jöransdotter.


Lohjan khr Thomas Simonsson Winteruksen pojan Henrikin vävy siis oli Karkun Suoniemen Pakkalan poika.


Toinen Henrik Winteruksen vävy:
Salcherus, Michael Erici (K 1664/65)

Salcerus / Salkerus, Michel Eriksson
S Turku oletettavasti 1620-luvun alkupuolella. V Turun kaupungin porvari, raatimies Erkki / Erik Salko ja N.N.
Ylioppilas Turussa; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 20.1.1641 ja 23.4.1653.
Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) kappalainen ainakin jo 1651.
Turun tuomiokapitulin pöytäkirjan 20.1.1658 mukaan Kiskon talonpojat pyysivät Salcherusta kirkkoherrakseen edellisenä vuonna kuolleen Henricus Thomae Winteruksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2692) jälkeen. Helmikuun lopulla 1660 Turun tuomiokapitulissa käsiteltiin erään velkojan kirjettä, jossa ”herra Michel Salcerukselta Kiskossa” vaadittiin 16 taalarin maksusuoritusta; Salcherus itse tiukasti ilmoitti jo tuon velan maksaneensa.
Asui Kavaston kylässä.
K Kisko 1664/65.
P Valborg Henriksdotter Winter, mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 24.2.1658, eli leskenä miehensä jälkeen, PV Kirkon kirkkoherra Henricus Thomae Winterus ja Gertrud Jörensdotter

Gertrud Jöransdr:n isä:
Georgius Johannis (K 1635)

Jöran / Jören Johansson
S ehkä Kisko. V mahdollisesti Kiskon edellinen kirkkoherra Johannes Andreae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1157) ja N.N.
Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) kappalainen (ehkä vuodesta 1591), kirkkoherra 1593. Georgius Johannis allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 (”Georgius Johan: pastor Kiscoensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Georgius Johannis Kiskosa”).
Valtatien varrella asuvana Georgius Johannis joutui kestitsemään sotaväkeä suurin kustannuksin. Hän (”Her Jören wthi Kiskå”) sai kirjeillä 6.2.1610 ja 6.8.1631 korvausta näistä kuluista. Georgius Johannis maksoi Älvsborgin linnoituksen lunastamiseksi Tanskalta Knäredin rauhansopimuksessa 1613 Ruotsille määrättyjä lunnaita varten kerättyä ylimääräistä veroa 18 taalaria.
K Kisko todennäköisesti 1635 (mainitaan vielä elossa olevana 1635 ja vainajana 1636).
P Karin Mårt(h)ensdotter, eli leskenä Kiskossa ainakin vielä 5.3.1637.


Lohjan kirkkoherra Thomas Simonsson Wintermannuksen edeltäjänä toimi eräs Simo, joka voisi hyvinkin olla Thomaksen isä, koska tuolloin virat menivät mahdollisimman paljon suvussa.

Ruuth, Simon Nicolai (K 1615)

Simon Nilsson
Uusmaalainen (Nylandus). V Nils N.N. ja N.N. Andersdotter.
Palveli 8 vuotta sotilaspapppina; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kappalainen 13 vuotta, mainitaan 1573; Alatornion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5002) kappalainen 7 vuotta noin vuodesta 1593; Kemin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5030) kirkkoherra, nimitetty 1601 (Strandberg).
Ruuth mainitaan Älvsborgin lunnaiden kantoluettelossa 1614 sairaalloisena ja ”elämänsä loppuun eläneenä” kykenemättömänä hoitamaan virkaansa. Sen vuoksi hän oli luovuttanut viranhoidon vävylleen Nicolaus Matthiae Rungiukselle (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2153), josta sitten tuli hänen seuraajansa Kemin kirkkoherrana. Herra Simon Nicolai mainitaan kuitenkin kirkkoherrana vielä 21.7.1615.
Strandbergin tieto, jonka mukaan Simon Nicolai Ruuth olisi ollut Kemin kappalaisena 1586–1593, lienee virheellinen. H. J. Boström ei Alatornion paimenmuistossaan (SSV XII, 1929) kerro hänen olleen Kemin kappalaisena eikä liioin Yrjö Blomstedt mainitse häntä laatimassaan Kemin kappalaisten luettelossa. Strandbergin tieto esiintyy kuitenkin vielä uusimmassakin paikallishistoriallisessa tutkimuskirjallisuudessa (esimekriksi Rovaniemen historia 1996, Kemin historia 1997).
K Kemi ilmeisesti loppuvuodesta 1615.
P Anna Henriksdotter.
Petrus Thomae (1600-luvulla)

Per Tomasson
S ehkä Lohja. V Lohjan kirkkoherra Thomas Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2518) ja hänen 1. puolisonsa N.N.
Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kappalainen ”1600-luvun alkupuolella” (ehkä 1620-luvulla) pitäjänhistorian (G. Rein 1944) mukaan.


Stigelius, Jacobus Clementis (K 1679)

Jakob Klementsson
S kaiketi Maaria. V luultavasti Maarian kappalainen Clemens Michaelis Stigaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2380) (Stichaeus, Finno) ja Anna Johansdotter (Somera) hänen 2. avioliitossaan.
Ylioppilas (Jacobus Clementis, Rändämäkensis) Turussa syyslukukausi 1640.
Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) Pusulan kappalainen piispa Isaacus Birgeri Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) nimittämänä 1651. Piispa Rothoviuksen kuoltua helmikuussa 1652 nimitys kumottiin ja virkaan nimitettiin Henricus Erici Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2372). Turun tuomiokapitulissa käsiteltiin 8.10.1656 Agricolan valitusta, että Stigelius vastoin tuomiokapitulin päätöstä jatkuvasti suorittaaa seurakunnassa papin virkatehtäviä, estää häntä hoitamasta virkaansa ja nostaa palkkaa talonpojilta. Tuomiokapituli päätti pitää voimassa Stigeliuksen virasta pidättämistä koskevan päätöksensä, mutta oikeutti tämän kuitenkin nauttimaan puolet Pusulan kappalaisen palkasta. Kun Christiernus Christierni Agricola (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=34) sai siirron isänsä apulaiseksi Uskelaan kevättalvella 1657 Jacobus Clementis Agricolasta tuli Lohjan emäseurakunnan kappalainen ja Stigelius palautettiin entiseen virkaansa Pusulan kappalaiseksi tuomiokapitulin päätöksellä 19.6.1657.
K Pusula, Lohja 14.5.1679.
P (1639 jälkeen) Karin Eriksdotter Alftan, K leskenä Pusula, Lohja (haudattiin 18.3.) 1700, PV Taivassalon kirkkoherra, rovasti Ericus Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=73) (Alftan) ja Helena (Elin) Mårtensdotter Brenner.




Millerus, Johannes Erici (K 1683)

Milerus / Millaerus, Johan Eriksson
S Lohja oletettavasti 1640-luvulla. V Lohjan Pusulan kappalainen Ericus Johannis Millerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1742) ja Maria Sigfridsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Ylioppilas Turussa, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa sopimattomasti käyttäytyneenä 30.3.1668–5.5.1669.
Oletettavasti Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) Pusulan kappalaisen apulainen (Her Johannes) 1670-luvulla; sotilaspappi (eskadroonansaarnaaja).
Mainitaan Pusulassa asuvana 1677.
K ehkä Pusula, Lohja 1683.
P (jo 1677) Karin Jakobsdotter Stigelius hänen 1. avioliitossaan, PV Pusulan kappalainen Jacobus Clementis Stigelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2384) ja Karin Eriksdotter Alftan.
Karin Stigeliuksen P2 N.N.


Eli voidaan todeta ylläolevien paapien muodostavan melko tiiviin sukuverkon, vaikka siihen heitin kiireellä vain eräät jäsenet.
Kuitenkin klaani liittyy Karkkuun ja Alftanuksiin.

[Hannu Hellsten]

Pacchalenius, Thomas Michaelis (noin 1610–1679)

Tomas Michelsson
S Suoniemi, Karkku noin 1610. V Karkun Suoniemen Pakkalan talollinen Mikko Antinpoika / Michel Andersson Pakkala ja Priitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.
Ylioppilas (Thomas Michaelis Finno) Uppsalassa 29.10.1636.
Pacchalenius toimi pitkään ja ansiokkaasti sotilaspappina ja osallistui sotatoimiin Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. Appensa kuoltua hän haki kesällä 1657 Turun tuomiokapitulilta avoimeksi tullutta Kiskon kirkkoherranvirkaa. Kiskon kirkkoherra Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 9.2.1658. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035)
Käyttäydyttyään käräjillä juovuspäissään sopimattomasti (riideltyään ja tapeltuaan) Pacchalenius tuomittiin tuomiokapitulin päätöksellä 19.1.1660 maksamaan sakkoa vaivaisten hyväksi 10 taalaria (asiasta yksityskohtaisemmin ks. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035)Laurentius Johannis Sarenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2225)).
Piti stipendiaattina (Thomas Michaelis Pacchalenius Finlandus S R. M. stipend.) Uppsalan yliopistossa 28.4.1639 opinnäytepuheen (Oratio de conjugio), joka julkaistiin painosta Uppsalassa 1639.
K Kisko 1679.
P Kristina Henriksdotter Winter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1680, PV Kiskon edellinen kirkkoherra Henricus Thomae Winterus ja ilmeisesti Gertrud Jöransdotter.

Mitenkäs ylläolevaan puolisotietoon suhtautuu tämä
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68

[Pekka Hiltunen]

Mitenkäs ylläolevaan puolisotietoon suhtautuu tämä
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68

Hyvä huomio! Voivatko molemmat lähteet olla osittain oikeassa? Thomas Michaelis Pacchaleniuksen kaikkien poikien äidiksi on matrikkeliin kirjattu (Stierna-sukuunkin liittyvä) Kristina Agricola. Voisiko Kristina Winter siis olla poikien äitipuoli? Mikä on Kansallisarkiston primaarilähde Kristina-lesken patronyymille - samalla ja Winter-suvulle?
PH

[Benedictus]

Laitan tähän tietoa thomas Pacchaleniuksen aviosta ja vaimon suvusta, vaikka se hieman eriää varsinaisesta aiheesta.

Näyttäisi, ettei Thomaksen anopin sukua ole huomnioitu vaikka se selvästi käy ilmi alla olevasta.

KA mf. ES 1747 (cc 7) Tutkinta Uskelan pappilassa Angåande några beskyllningar som en Student Thomas Martini wedh Nampn, uppå Kyrkioherdens dåtter Karin [Agricola] om Lönskelägo medh sig sielffuan upkommit haffuer, såssom och slagzmåhl som H. Christer 415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415) Caplan i Luijo skall på förb:de Student hafua begångit 26.–27.4.1653 f. 124–133 (Studenten Thomas Martini framlade en Supp[l]ication om 3 och ½ arck, först skriffuer Thomas, det han haffuer Kyrkioherdens dåtter Karin tilltalt, om ett ährligit Echtenskap Anno 1652. Huar till Karin aldeles nekar ... D:nus Gabriel Tavonius ... till wittne 2 Studenter Isaacum Johannis och Petrum Wanæum huilka ähre i Åbo, der Thomas dem må sökia om så behöffues ... Ähn skriffuer Thomas, [Karins] Moor, Kyrkioherdens [Krister Agricolas] hustru, Ung Hr. Christer [Agricola], Mågen Hr. Thomas Paccalenius U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68) och Moorbrodher Zacharias Swensson ifrå Kallijo och Tammila Sochen, haffua rådslagit huadh de skule giöra medh Thoma, ... Asia siirrettiin hovioikeuden tuomittavaksi).

Tässä näkyy selvästi, että Thomas Pacchalenius on måg, eli Cristiernus Simonis Agricolan vävy 1653.
Anoppi Kirstin Svensdr.
(1644) Krister (myös Kristian) Agricola Christiernus Christierni, Uskelensis 415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415). Vht: Uskelan kirkkoherra Krister Agricola (Christiernus Simonis, † 1662) ja Kirstin Svensdotter. Oraatio Turussa 20.11.1644. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykm.) rykmentinpastori 1647. Lohjan kappalainen 1650. Uskelan vt. kirkkoherra (isänsä sijainen) 1657, vakinainen kirkkoherra 1664. Lääninrovasti. † Uskelassa 1669. Pso: Brita Svensdotter Forsenius († 1689).
Poika: varapresidentti, maaherra Sven Agricola, aatel. 1686 Leijonmarck 1720 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1720) (yo 1664, † 1728).
Poika: Krister Agricola 2088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2088) (yo 1670/71).
Poika: Uskelan kirkkoherra Abraham Agricola 2089 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2089) (yo 1670/71, † 1706).
Veljentyttären poika: Karjalohjan ent. pitäjänapulainen Jeremias Heerman 6213 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6213) (yo 1735, † 1777).
Lanko: Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68) († 1679).
Lanko: Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius 13 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13) (yo 1640, † 1690).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Lanko: Lohjan kirkkoherra, FM Johan Forsenius 275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=275) (yo 1642, † 1675).
Lanko: Maskun kirkkoherra Erik Istmenius 749 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=749) (yo (1650), † 1689).
Vävy: ent. kihlakunnantuomari Matias Halitzius, aatel. 1690 Ehrenhoff 1725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1725) (yo 1664/65, † 1704).
Vävy: Rymättylän kappalainen Nils Kellmannus, myöh. Fontelius 1807 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807) (yo 1665/66, † 1692).
Vävy: Kangasalan kirkkoherra, FM Abraham Thuronius 2439 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2439) (yo 1675/76, † 1714).


Se mikä näkyy tuossa on määre, että Thomas Pacchaleniuksen anoppi Kirstin Svensdr:n veli on Zacharias Svensson Tammelan Kalliosta.


Kalliosta löytyy Ryhtän rusthollin omistaja Zacharias Svensson 1639, jota edeltää Sven Buckt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=549913
Tässä Ryhtällä 1606 alkaen Qvarter mästare Sven Mårtensson Buckt.


Onkin ilmeistä ja selvää, että Cristianus Simonis Agricolan puoliso ja Thomas Pacchaleniuksen anoppi on ollut Sven Bucktin tytär Kirstin Svensdr. Buckt.


http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/bucht/kaavio5pbucht.htm

Yllä olevassa Virmailen suku-tiedostossa ei tätä Kirstin Svensdr Bucktia tunneta, eli tässä lienee suvun tutkijoille aika iso makupala, koska se tuo Buckt sukuun aika valtavan uuden sukuhaaran.

[Ossian]

Laitan tähän tietoa thomas Pacchaleniuksen aviosta ja vaimon suvusta, vaikka se hieman eriää varsinaisesta aiheesta.

Näyttäisi, ettei Thomaksen anopin sukua ole huomnioitu vaikka se selvästi käy ilmi alla olevasta.

KA mf. ES 1747 (cc 7) Tutkinta Uskelan pappilassa Angåande några beskyllningar som en Student Thomas Martini wedh Nampn, uppå Kyrkioherdens dåtter Karin [Agricola] om Lönskelägo medh sig sielffuan upkommit haffuer, såssom och slagzmåhl som H. Christer 415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415) Caplan i Luijo skall på förb:de Student hafua begångit 26.–27.4.1653 f. 124–133 (Studenten Thomas Martini framlade en Supp[l]ication om 3 och ½ arck, först skriffuer Thomas, det han haffuer Kyrkioherdens dåtter Karin tilltalt, om ett ährligit Echtenskap Anno 1652. Huar till Karin aldeles nekar ... D:nus Gabriel Tavonius ... till wittne 2 Studenter Isaacum Johannis och Petrum Wanæum huilka ähre i Åbo, der Thomas dem må sökia om så behöffues ... Ähn skriffuer Thomas, [Karins] Moor, Kyrkioherdens [Krister Agricolas] hustru, Ung Hr. Christer [Agricola], Mågen Hr. Thomas Paccalenius U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68) och Moorbrodher Zacharias Swensson ifrå Kallijo och Tammila Sochen, haffua rådslagit huadh de skule giöra medh Thoma, ... Asia siirrettiin hovioikeuden tuomittavaksi).

Tässä näkyy selvästi, että Thomas Pacchalenius on måg, eli Cristiernus Simonis Agricolan vävy 1653.
Anoppi Kirstin Svensdr.
(1644) Krister (myös Kristian) Agricola Christiernus Christierni, Uskelensis 415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415). Vht: Uskelan kirkkoherra Krister Agricola (Christiernus Simonis, † 1662) ja Kirstin Svensdotter. Oraatio Turussa 20.11.1644. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykm.) rykmentinpastori 1647. Lohjan kappalainen 1650. Uskelan vt. kirkkoherra (isänsä sijainen) 1657, vakinainen kirkkoherra 1664. Lääninrovasti. † Uskelassa 1669. Pso: Brita Svensdotter Forsenius († 1689).
Poika: varapresidentti, maaherra Sven Agricola, aatel. 1686 Leijonmarck 1720 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1720) (yo 1664, † 1728).
Poika: Krister Agricola 2088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2088) (yo 1670/71).
Poika: Uskelan kirkkoherra Abraham Agricola 2089 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2089) (yo 1670/71, † 1706).
Veljentyttären poika: Karjalohjan ent. pitäjänapulainen Jeremias Heerman 6213 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6213) (yo 1735, † 1777).
Lanko: Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68) († 1679).
Lanko: Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius 13 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13) (yo 1640, † 1690).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Lanko: Lohjan kirkkoherra, FM Johan Forsenius 275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=275) (yo 1642, † 1675).
Lanko: Maskun kirkkoherra Erik Istmenius 749 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=749) (yo (1650), † 1689).
Vävy: ent. kihlakunnantuomari Matias Halitzius, aatel. 1690 Ehrenhoff 1725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1725) (yo 1664/65, † 1704).
Vävy: Rymättylän kappalainen Nils Kellmannus, myöh. Fontelius 1807 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807) (yo 1665/66, † 1692).
Vävy: Kangasalan kirkkoherra, FM Abraham Thuronius 2439 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2439) (yo 1675/76, † 1714).


Se mikä näkyy tuossa on määre, että Thomas Pacchaleniuksen anoppi Kirstin Svensdr:n veli on Zacharias Svensson Tammelan Kalliosta.


Kalliosta löytyy Ryhtän rusthollin omistaja Zacharias Svensson 1639, jota edeltää Sven Buckt.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=549913
Tässä Ryhtällä 1606 alkaen Qvarter mästare Sven Mårtensson Buckt.


Onkin ilmeistä ja selvää, että Cristianus Simonis Agricolan puoliso ja Thomas Pacchaleniuksen anoppi on ollut Sven Bucktin tytär Kirstin Svensdr. Buckt.


http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/bucht/kaavio5pbucht.htm

Yllä olevassa Virmailen suku-tiedostossa ei tätä Kirstin Svensdr Bucktia tunneta, eli tässä lienee suvun tutkijoille aika iso makupala, koska se tuo Buckt sukuun aika valtavan uuden sukuhaaran.

Hei 'Benedictus',

Vaikka tämä ei varsinaisesti 'tutkimusteni' piiriin kuulukaan, niin kiitän 'makupalasta'.
Palkinnoksi skannasin tuohon alas Pauli Helénin teoksesta "Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset" sen, mitä siinä mainitaan Sven Martinpoika Buchtin perheestä.

BUCHT-SUVUN VANHIMMAT SUKUPOLVET
I Sven Martinp. Bucht (Sven Mårtenss. Bucht)
Hänen syntymäpaikkansa on tuntematon, mutta hän lienee syntynyt 1500-luvun jälkipuoliskolla, kenties 1560-1570. Hänen vanhempiaan ei tunneta. Todennäköisesti hän kuoli noin vuonna 1637 ja oletettavasti Tammelan, silloiselta nimeltään Portaan, pitäjässä. Vanhin merkintä hänestä löytyy Suomen Asutuksen Yleisluettelosta (SAY) vuodelta 1606, jolloin hänet mainitaan majoitusmestariksi ("quar-tersmästare"), mikä oli Ruotsi-Suomen armeijassa aliupseeriarvo. Kyseisenä vuonna 1606 hän otti viljelykseensä Kallion ratsutilan Tammelan pitäjän Kallion kylässä. SAY:ssa on tilasta merkintä "1/6 k. 2M. 1 b 2ör ryttare, upptaget 606. thär af öde 1 1/2. lägh 1 är öde, war 2 hemman" eli tila oli 2 manttaalin, yhden jousen ja 2 äyrin suuruinen ratsutila, joka oli 1606 otettu viljelykseen ja josta 1 1/2 manttaalia oli ollut autiona vuoden ajan ja että tila oli ollut kahden talon suuruinen. Tilan edelliset omistajat olivat olleet Klemetti Erkinpoika vuosina 1586-1590, Jaakko Sipinpoika 1590-1597 ja Jaakko Jaakonpoika 1598-1601. Sven Buchtilla ei näytä olleen ainakaan miespuolisten jäsenten kautta mitään sukulaisuutta näihin aiempiin tilallisiin. Tila oli heidän jälkeensä muutaman vuoden autiona eli veronmaksukyvyttömänä. Sven Bucht viljeli Kallion ratsutilaa vuoteen 1626. - Mustilan kartanossa 23. ja 24. huhtikuuta 1616 pidettyjen Tammelan ja Someron tutkintakäräjien pöytäkirjoissa hänet mainitaan nimellä "Swen Bulcht quarteermästare". Hän maksoi kuusi taaleria yhdessä kymmenen muun ratsumiehen kanssa osuutenaan veloista (yhteensä 70 taaleria), jotka olivat kertyneet Sipi Knuuttilalle ratsumiesten ratsumestarin, Herman Dyckerin, aikana.150 Puolison nimi on tuntematon.
Lapsia ainakin:
1. Matti Sveninpoika Bucht. Mainitaan manttaaliluetteloissa 1637-1638.
2.Valpuri Svenintytär Bucht.- Pso Matti Hannunpoika. Ratsumies ja hakkapeliitta. ?2. Pso Matti Sipinpoika. Merkitty manttaaliluetteloon Kalliossa 1639.
3. Sakari Sveninpoika. Taulu B 2
4. Margareta Svenintytär Bucht. Mainitaan manttaaliluettelossa 1654-1682 Kallion ratsutilalla


___________________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[Benedictus]

Thomas Pacchaleniuksen yo-matrikkelin tiedoissa on alla oleva käräjäjuttu.

Lempäälän käräjät 6.–7.7.1658 f. 241v (Kåm för Rätta å satte Tingh Ländzmannen i Karku Peer Michellsson, och kärde till Ländzmannen Jacob Månsson i Wachemala, på sijn broders H: Thomæ Packalenij wägnar, om 1651 åhrs Räntta aff hans Frijhemman der sammastädes som Jacob skulle warit fullmechtigat att Upbära, men alz inthet der på betalt).

Osaisiko joku tulkita mitä tuo juttu tarkoittaa. Thomaksen veli Per Mickelsson Karkusta vaatii Lempäälän nimismies Jacob Månssonilta vuokraa, mutta mikä frijhemma on kyseessä?
Wachemala = waimala

[Benedictus]

Kiskon käräjät 19.–20.2.1678 f. 58 (Pastoris i Kisko H:r Thomæ Pacchalenij hustru Kirstin Christersdotter); KA mf. ES 1751 (cc 14) Kiskon käräjät 18.–19.2.1686 f. 52 (Fordom Kyrkioherdens hersammastädes Sahl. Thomæ Pacchalenij Enckia Dygdesamma Hustru Christina Agricola ... en fattig Enckia medh 8 barn ... haar warit necessiterat sitt Ryttare hemman i Laidike bortsällja ... Intygades och Nembden des Sahl. Man warit utj 15 Åhrs tijdh Felt predikant, och personligen fölgt regementet så wähl i dhet Kejserska Pollenska som Danske Kriget, och enär han sedan om sijder blef beordrad till detta ringa Pastoratet i Kisko, haar han måst tillträdda prästegården som då alldeles haar warit förfallen så wähl till huus som ägorne ...); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Kiskon käräjät 3.–5.3.1690 s. 92 (Christina Agricola);

1653 käräjillä mainitaan Thomas Pacchalenius khr Cristoffer Simonis Acricolan mågina.
Yllä olevasta näkyy, että leski Christina Christersdotter Agricola 1686 mainitaan fattig enckia medh 8 barn.
Voidaan todeta, että 1653 jälkeen Thomaksella ei ole ollut muita vaimoja, koska noin teknisesti 1653-1679 väliselle 26 vuoden ajalle 8 lasta on täys satsi.
Pojat mainitaan yo-matrikkelissa 1674, joten sopivat 50-luvulla syntyneiksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944385
Tässä Kisko, Kiikalan Laidiken Sipilässä 1685 Cristina Agricola ja 1679 Thomas Pacchalenius.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944714
Tässä 1667 Kyrkioherdens hemman.
1666 taapäin Nils Michelsson Remainen luutnantti.
1654 Nils Remare ja vaimo Agnis, seuraa poika Mårten Nilsson.
Ylläolevasta ei voi pätellä onko Nils Elossa vai onko vain mainittu Omistajana, joka tieto on vielä paljon myöhemminkin esillä.

http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_56.htm
Jesenhausin isoisä oli Turun pormestarina ja valtiopäivämiehenä tunnettu Peter Jesenhaus, hänen isänsä kaupunginkämnäri Johan Jesenhaus ja hänen isäpuolensa luutnantti Nils Remainen, jonka veljestä tuli Rennerfelt suvun kantaisä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940284
Tässä Nils Michelsson ja vaimo Anna 1634-39
-alla Brita Nilsdr h.

1642-44 luutnantti Erik Mårtensson, joka lienee sama kuin Lohjan Kiviniemen Henrik Winterukselta ym. ostanut Erik Mårtensson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=750357
Nils Michelsson 1621

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=750277
Tässä Michel Thomasson, onko Nilssin isä?

Yo Uppsalassa 29.10.1636 Tomas Pacchalenius Thomas Michaelis, Finno U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68). Vht: Karkun Suoniemen Pakkalan ratsutilallinen, nimismies Michel Andersson ja Brita Nilsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 29.10.1636 Thomas Michaelis [Finnones]. Oraatio Uppsalassa 28.4.1639. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin, myöh. Gust. Kurckin rykm.) saarnaaja (1640), ero 1655. Palveli rykmenttinsä mukana Saksassa, Tanskassa ja Puolassa. Asui sittemmin Lempäälässä (1658)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=698409
Tässä Karkun Suoniemen Packalan isäntä Michel Andersson ja vaimo Brita Nilsdr. 1635
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=514875
tässä Packalan isäntänä veli Mats Andersson, länsman.Michel vain ajoittain mainittuna.

Mikko Antinpoika.(Isä: Antti Matinpoika, taulu 3). Pakkalan Omistajana 1628-1643. Nimismiehenä vuodesta 1630. Talo tulee ratsutilaksi ja suoritti 1635 palvelusta Matti Eerikinpojan lippukunnassa, 1637 Reinholdt von Gyftenin lippukunnassa. Puoliso: Briita Niilontytär, joka eli 1643.
Lapset:
Pietari Mikonpoika. Taulu 5.
Tuomas Mikonpoika Pacchalenius, mainitaan 1658 asuvan Lempäälässä.
Antti Mikonpoika Pacchalenius, alilaamanni, eli 1675, asui Kiikan (entisen Tyrvään) Ritalassa. Puoliso: ennen 1649 Sofia Martintytär Stenius, kuollut 1693 9/7 60 vuotiaana, Vesilahden kirkkoherran Martinus Tomæ Steniuksen tytär. Heidän lapsistaan polveutuu laaja Pacchalenius-suku, jonka jäsenet olivat pääasiassa pappeja.
Briita Mikontytär, mainitaan 1644-1647.
Beata Mikontytär, mainitaan 1656.



TÄSSÄ ON NYT ERINOMAISEN VAIKEA KYSYMYS!


lAIDIKEN SIPILÄSSÄ MAINITAAN HUSTRU BRITA NILSDR., VARMAANKIN NILS REMAISEN TYTÄR 1634.
SEURAAVANA VUONNA PAKKALAN MICKELIN VAIMONA MAINITAAN BRITA NILSDR.
HEIDÄN POIKANSA THOMAS ON LAIDIKEN SIPILÄN ISÄNTÄ 1666 ALKAEN.


THOMAS MAINITAAN UPPSALASSA 1636. VAIKKA OLISI NUORI NIIN OLISI SYNTYNYT 1620 MENNESSÄ. JOLLOIN BRITA ÄIDIN SYNTYMÄ OLISI NOIN 1600 ALKUVUOSINA.
KYSYMYS ONKIN VOISIKO NILS REMAINEN OLLA PAKKALAN BRITAN ISÄ?


LAIDIKEN SIPILÄN OMISTUS SUHTEET PUOLTAISIVAT SITÄ VAHVASTI


NILSIN VELI JOHAN RENNEFELT MAINITAAN NUMMEN REMALASTA OLEVANA.
ONKO HEISTÄ TIETOA?


KUKAHAN ON OLLUT TUO NILS REMAISEN VAIMO, JONKA TOINEN PUOLISO OLI JOHAN JESENHAUS?

[Päivi H]

Hei,
tietenkään minä en osaa vastata noin vaikeisiin kysymyksiin enkä tiedä kuka on Nils Michelsson Remanen, mutta ei ainakaan 1752 Rennerfeltiksi aateloidun Carl Carlsson Remasen (Jesenhaus-linkki) eikä Nummen Jakovaan naitetun Brita Carlsdotter Remasen veli. Heidän isänsähän oli Carl Simonsson Remanen, jolla olikin Nils-niminen poika.

Brita tässä, luutnantti Nils Remanen viitteiden loppupuolella.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1231

Minä en näitä pysty tutkimaan, mutta seuraan syrjäsilmällä sukua Remanen-Rennerfelt-Remander.
terv. ph

[Benedictus]

(5.7.1661, ... refererade, huru han 1656 war sinnader att resa uth medh sin morbrodher Niels Remainen til krijgh ...), 302, 303–305 (23.7.1661); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 89 (mainitaan luutnantti Nils Remainen);

Johan Danbomin väittämän mukaan olisi äitinsä Brita Carlsdr Remaisen veli luutnantti Nils Remainen.

Laidiken luutnantti Remainen mainitaan isännimellä Michelsson.

Jos on kysymys samasta Nilssistä, niin sen mukaan hän olisi Carl Simonsson Remaisen vaimon Michel nimisen puolison poika eli Carl Carlsson Remainen-Rennerfeltin velipuoli.
Toisaalta oliko Carl Simonssonilla useampi puoliso, silloin voisi olla jopa toisen vaimon poika eli ei lainkaan sukua Rennefeltille.
Moorbroderiksi voitaisiin silti sanoa.

Laidikessa Nils Michelsson mainitaan jo 1621 eli pitäisi olla syntynyt jo ainakin 1600 tai ennen, Carl Remaisen lapset taitavat olla 1620 vaihteessa syntyneitä.

Olisiko kysymys jo yhden sukupolven aikaisemmasta enosta, esim isoäidin veli?

[Benedictus]

kl. 1738 Bertil Kriander 6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488). Kastettu Karkussa 22.6.1711. Vht: Karkun pitäjänapulainen Tomas Kriander 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478) (yo 1687/88, † 1750) ja Anna Kotherus. Porin triviaalikoulun oppilas 11.2.1727 – (1733, cl. conrect.). Turun katedraalikoulun oppilas 20.3.1734 (in cl. conrect. e sch. Arctopol., Carkuens. gratis) – 13.6.1738 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1738 [Kriander] Barthold. Satac _ 372. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 15.6.1738 [d: 15 Junii 1738] Bart|h|ollus Thomæ Kriander Karckuensis | Adjunctus in Karku. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1743. — Apulaispappi Karkussa 1743, pitäjänapulainen 1751. Hämeenkyrön kappalainen 1770. † Hämeenkyrössä 16.12.1774. Pso: 1748 Kristina Juliana Astrén (jäi leskeksi).
Appi: Mouhijärven kappalainen Erik Astrenius 5275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275) (yo 1716, † 1760).
Poika: ylioppilas Paul Kriander 9961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9961) (yo 1782, † 1829).
Tyttärenpoika: kersantti Karl Gustaf Packalen 11748 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11748) (yo 1803, †

(1655) Nils Kotterus Nicolaus Matthiæ, Karislojoensis 1085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085). Vht mahdollisesti: Sammatin Kiikalan kylän Kottarin ratsutilalla asunut räätäli Matts Larsson (ilmeisesti Kottarin isännän veli) ja Karin Bengtsdotter. Sääksmäen kirkkoherran Tomas Paltheniuksen lasten kotiopettajana noin 1655–58 (tuomiokapitulin pöytäk.), oli todennäköisesti jo tällöin ylioppilas, vaikka mainitaan studiosus-tittelillä vasta 1661. — Asui Suomusjärven Laperlassa vuodesta 1663. Kiskon Laidiken eli Suomusjärven kappalaisen (appensa) apulainen (coadjutor, 1669), sitten kappalainen (1673). † "98-vuotiaana", ‡ Suomusjärvellä 17.3.1701. Pso: (jo 1663) Elisabet Bertilsdotter († 1710).
Poika: Johan Cotterus 4113 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4113) (yo 1695).
Tyttärenpoika: kiskolainen rusthollari Johan Hartzell 5031 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031) (yo 1708, † 1765).
Vävy: Karkun pitäjänapulainen Tomas Kriander 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478) (yo 1687/88, † 1750).
Kaima: Nils Warpuinen 1031 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1031) (yo (1654)).
Viittauksia: KA mf. ES 1748 (cc 9) Kiskon ja Kiikalan käräjät 7.–8.3.1673 f. 45 (Kyrckioheerden H:r Thomas Pacchalænius, gaff tillkänna huru såsom Hendrich Michelsson i Taipalo, på een Söndagh då hans Cappellan H:r Nicolaus uthj Kyrckian Predijkat, skolle på honom munbråkas men han nu icke tillstädes war),

Bartholomaeus Sigfridi (K 1679)

Bartholdus Sigfridi, Bertill Sigfridsson
Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) apulaispappi (coadjutor) ainakin jo 1635 (Suomusjärvellä?); Kiskon kappalainen, mainitaan 1643(–1650-luvun alkupuoli?), ilmeisesti sitten taas apulaispappina; Kiskon Suomusjärven kappalainen 1678.
K Suomusjärvi, Kisko 1679.
P Brita Persdotter.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940285
Tässä 1643 her Bertill Taipalen kylässä


Mielenkiintoinen kiemura on se, että Taipale on digiarkistossa heti Laidiketta seuraavalla sivulla.


Toisaalta kiinnostavaa on, että Bertilin tyttärentytärpoika nai Juliana Astrenian Isak Erikssonin pojan tyttären.


Laidikessa näkyy 1642-44 Erik Mårtensson, joka lienee sama kuin Lohjan Kiviniemen ostanut Erik Mårtensson.


Laidiken Sipilässä näkyy Mårten Nilsson, joka voisi olla hyvinkin Erikin isä, jonka sisko olisi Brita Nilsdr Packalan emäntä Karkussa.



Koska Erik Mårtensson ostaa Winterusten Kiviniemen ratsutilan voisi hän tai vaimonsa olla Winterus, tällöin voitaisiin spekuloida, että tämä Cristoffer Platzmanin vaimon Margareta Eriksdr:n poika Erik Mårtensson Winterus on ottanut äidin isän tai äidin sukunimen Wintter.


Jos! Brita Nilsdr Pacchalenius on alkuaan Remainen tai tuota Laidiken sukua, olisi Per Johansson Packalen edellisen perusteella nainut 3x serkkunsa.

[Päivi H]

(5.7.1661, ... refererade, huru han 1656 war sinnader att resa uth medh sin morbrodher Niels Remainen til krijgh ...), 302, 303–305 (23.7.1661); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 89 (mainitaan luutnantti Nils Remainen);

Johan Danbomin väittämän mukaan olisi äitinsä Brita Carlsdr Remaisen veli luutnantti Nils Remainen.

Laidiken luutnantti Remainen mainitaan isännimellä Michelsson.

Jos on kysymys samasta Nilssistä, niin sen mukaan hän olisi Carl Simonsson Remaisen vaimon Michel nimisen puolison poika eli Carl Carlsson Remainen-Rennerfeltin velipuoli.
Toisaalta oliko Carl Simonssonilla useampi puoliso, silloin voisi olla jopa toisen vaimon poika eli ei lainkaan sukua Rennefeltille.
Moorbroderiksi voitaisiin silti sanoa.

Laidikessa Nils Michelsson mainitaan jo 1621 eli pitäisi olla syntynyt jo ainakin 1600 tai ennen, Carl Remaisen lapset taitavat olla 1620 vaihteessa syntyneitä.

Olisiko kysymys jo yhden sukupolven aikaisemmasta enosta, esim isoäidin veli?

Kuten sanoin, en osaa tutkia noin vanhoja asioita, mutta lainaan lyhennellen Bertil Rennerfeltin sukukirjaa, joista minulla on muutama kopioitu sivu. Hänellä on Carl Simonsson Remasen lapset ensi aviosta n. 1610 Maria Pålsdotterin (Lohjan Vaanilasta?) kanssa näin:

Påvel Remanen s.n. 1611, Carl Rennerfelt 1620, Nils Remanen, Henrik Remanen 1629, Brita Remanen, k.n. 1672.

Toinen avio, 1637, on sitten Anna Munck af Fulkilan kanssa.

terv. ph

[Bodniemi37]

KUKAHAN ON OLLUT TUO NILS REMAISEN VAIMO, JONKA TOINEN PUOLISO OLI JOHAN JESENHAUS?

Savitaipaleen ja Taipalsaaren talvikäräjillä 21.-23.1.1693, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?...x=400&sy=4 00 (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3778060&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400), s. 80, jakso 586, vrt viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=71824&postcount=1, mainitaan monien muiden ohessa kornetti Petter Jesenhausenin vaimo. Jesenhaus-suvusta liikoja tietämättä olen merkinnyt Petterin mahdollisiksi vanhemmiksi Johan Jesenhausin (Jesenhausenin) ja Anna Merthenin. Viimeksi mainitun toisena puolisona minulla on Nils Remainen (Remoinen), lähteenä Jesenhausien osalta Gunnar Sarvan artikkeli Turun akatemian vouti Anders Eriksson Rydman. SSV 28(1944), s. 56-70, http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_56.htm, missä Anna Mertheniä ei mainita. Hänet ja molemmat puolisonsa olen löytänyt erään toisen keskustelufoorumin kautta, vrt. myös ylioppilasmatrikkelin henkilö 1588 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1588) ja häntä koskevat viittaukset.

Huomasin äsken, että Corneten Peter Jesenhuus manitaan ylioppilasmatrikkelissa Johan Jesenhausin Petter-veljeä 353 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=353) koskevissa viittauksissa. Ensiksi mainitun pojaksi olen yrittänyt sovitella noin 1681 syntynyttä korpraali Henrik Jesenhausenia, vrt. Georg Lutherin artikkeli Släkten Korpaeus och Franzénernas ursprung. Genos 57(1986), s. 157-171, http://www.genealogia.fi/genos/57/57_157.htm.

Terveisin,

[Benedictus]

1643) Petter Jesenhaus Petrus Petri, Aboensis 353 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=353). Vht: Turun pormestari Petter Johansson Jesenhaus († 1671) ja hänen 1. puolisonsa Beata Hansdotter. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 25.10.1643. Respondentti 11.1644, pr. Jöns Terserus U15 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U15). — Vaasan kappalainen 1645. † Vaasassa 1668. Pso: 1:o Margareta Fant († 1657); 2:o Helena Persdotter tämän 2. avioliitossa († 1687).
Pson edell. aviomies: Vaasan ja Mustasaaren kappalainen Jakob Wasenius 359 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=359) (yo 1643/44, † 1656).
Veli: Abraham Jesenhaus 1587 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1587) (yo 1662/63, † 1672).
Tyttärenpoika: teologian professori, tuomiorovasti, FM Herman Ross 3498 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3498) (yo 1688, † 1726).
Veljenpojan poika: Uudenkaarlepyyn kirkkoherra, FM Mikael Jesenhaus 4629 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4629) (yo 1701, † 1761).
Lanko: Vähänkyrön kirkkoherra Anders Fant 518 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=518) (yo 1646, † 1691).
Vävy: Vaasan kirkkoherra Jöran Bjugg 1535 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1535) (yo 1662, † 1709).
Viittauksia: KA valtakunnanregistratuura 15.7.1641 f. 112 (Öpedt breff för Petter Jesenhös borgare i Åbo, ifrån Lundo Sochn och Åbo lähn om sitt Hemman Kettola att odriffuen besittia för Rostiänst);

Tässä on taas hieno esimerkki kuinka tuon ajan Turun henkilöt ja suvut ovat yhtä vyyhtiä.
Yllä mainitaan pormestari Petter Jesenhausenin vaimo Beata Hansdr.
Samaten mainitaan Petterin omistus Liedon Ketolan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002505
Tässä Petter Jesenhausen
Sekä edellinen omistaja, joka lienee Beata Hansdr:n isä Hans Bagge.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1001768
Tässä hans Bagge ja Mickel Krank.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002601

Tässä Michel Krank arvingar ja Sigfrid Sigfridsson siis kameraren Sigfrid Sigfridsson, jonka viimeinen vaimo Elisabeth Isaksdr Finskilä nai 1618 Hans Baggen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000351
tässä borgmestare Michel Krank

Koska Petter Jesenhausen omistaa Ketolan ja vaimo on Hansdr, lienee Beatan isä Hans Bagge ja äiti Elisabeth Finskilä.

[Benedictus]

Petter jesenhausin tapauksesta jäi pois huomio, että 3. vaimonsa oli kameraren Sigfrid Sigfridssonin pojan pormestari Mårten Sigfridssonin tytär Anna.

Anna Mårtensdotter, levde 1679, gift 1:o med Sven Svensson, som begravdes 1 maj 1655 i Mårten Sigfridssons grav i Brinkkala-koret,
2:o med Petter Jesenhaus, borgmästare i Åbo 1660-1671, i hans tredje gifte.29 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#29)
Det har rått oklarhet om vilken av Mårtens döttrar som hette Anna. Att det var denna framgår av att hustru Anna tillsammans med Johannes Frisius 1660 sålde Mårten Sigfridssons gård på Klostermellangatan.36 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#36) Den dotter som var gift med Johannes Frisius hade dött redan 1652.31 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#31)

3. Mårtenin tytär oli siis Karkun Järventaan Susanna Mårtensdr.

[Benedictus]

Henrik Hanssonin leski
Elisabet Mårtensdotter Kyrö [26 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#26)], levde 1529 [15 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#15)], dotter till köpmannen i Åbo Mårten Persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson [27 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#27)].

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587109
Pormestari Nils Torkilsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587108
kameraren Sigfrid Sigfridsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583665
Tyrväänkylä pormestari Nils Torkilsson 1582

Miksi Nils Torkilssoni mainitaan Tyrvään Paavin toisen tilan gestikievarin ja nimismiestalon omistajana.

Näkisin, että hän on saanut tilan vaimonsa kautta.
Vaimosta ei ole tietoa.
2. vaimo oli Mårten Stodiuksen äiti, josta sanotaan, että on pormestari Mårten Sigfridin sukulainen, jonka isä Sigfrid Sigfridsson omisti Tyrväänkylän Rauvan toisen talon

Stodius-suvusta

Dipl.ins. ANTTI KOLEHMAINEN, Turku

Stodius-suvulla on yhteinen alku Alftan-suvun kanssa, jota mm. Axel Bergholm ja Olav Rundt ovat käsitelleet tutkimuksissaan. Suvun kantaisä oli Turun linnankirjuri Henrik Hansson (k. 1619), Sääksmäen voudin Hans Olofssonin ja Malin Henrikintyttären (Sjundbyn sukua) keskimmäinen poika. Hänellä oli todennäköisesti jälkimmäisestä avioliitostaan Elisabet Martintytär Kyrön kanssa kolme poikaa: professori Martti Stodius sekä Erik (k. 1654) ja Jeremias Stodius (k. 1659). Perimätiedon mukaan nämä käyttivät Stodius-nimeä siksi, että heidän isällään oli puujalka. Martti Stodiuksella oli vain yksi aikuiseksi elänyt lapsi, tytär Elisabet, joka solmi avioliiton Anders Petraeuksen kanssa. Jeremiaksella ei tiedetä olleen vaimoa tai lapsia.[1 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#1)]
Turun porvari Erik Henriksson Stodiuksella ja hänen Juliana-vaimollaan oli ainakin kolme lasta[2 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#2)], nimittäin poika Erik, Seilin pastori, ja kaksi tytärtä, Elisabet ja Sofia. Sofia solmi 8.12.1664 avioliiton[3 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#3)] sittemmin Euran kirkkoherrana toimineen Matias Langiuksen kanssa. Kirkkoherra Langius oli Turusta kotoisin, aseseppä Pietari Langin poika[4 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#4)]. Hän kuoli Eurassa vuonna 1697 ja vaimo Sofia 24.2.1707. Heillä oli useita täysi-ikäisiä lapsia. Poika Johan oli apupappina Karjaalla[5 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#5)]. Tyttäret Sofia, Katariina ja Elisabet olivat avioliitossa pappien kanssa: Sofia Euran apulaisen Johan Aureliuksen, Katariina kappalainen Johan Laihianderin ja Elisabet Loimaan kappalaisen Jakob Levanuksen kanssa[6 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#6)]. Maria-tytär vihittiin ilman kuulutuksia vapaaherra Ernst Mellinin kanssa[7 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#7)] 8.11.1700. Poika Gabriel Langius toimi Pälkäneen apulaispappina.[8 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#8)] Tytär Elisabet mainitaan yhdessä Juliana-äidin kanssa Turun henkikirjoissa ja äidin kuoltua vuonna 1677 Matias Langiuksen perheessä ("hustrus syster"). Vuonna 1698 hän oli nähtävästi kastetodistajana Taivassalossa Claes Claessonin (Alftan taulu 6) ristiäisissä.
Seilin kappalainen Erik Stodius opiskeli Turun yliopistossa vuosina 1658-1663. Respondenttina ollessaan hän laati omistuskirjoituksen Mårten Stodiukselle.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#9)] Toimiessaan Kiskossa 1660-luvulla paikkakunnan kirkkoherran Tuomas Pacchaleniuksen apulaisena hän solmi avioliiton tämän Kristiina- tyttären kanssa[10 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#10)]. Hän tuli vuonna 1674 Seilin hospitaalin kappalaiseksi, jossa virassa hän kuoli vuonna 1702[11 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#11)]. Ensimmäisen vaimon kuoltua hän solmi Turussa toisen avioliiton Turun 1. kappalaisen Petrus Horteliuksen lesken Elisabet Roosin kanssa.[12 (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_149.htm#12)]


Mielenkiintoinen huomio on, että Erik Henriksson Stodiuksen poika Erik Eriksson Stodius nai Thomas Pacchaleniuksen tyttären ollessaan Kiskossa.


Toisen vaimon isoisä oli vouti Elias Roos, joka omisti Karkun Kosken ratsutilan.



Erik Henriksson Stodiuksen tyttären Sofian tytär Maria Langius vihittiin Erns Mellinin kanssa. Mellinit taasen omistivat Karkun Suoniemen Kuljun Kartanon.


Ylläolevasta voidaan jo päätellä, että tuon sukupirin yhteydet Tyrväälle ja Karkkuun olivat hyvin läheiset.

Pohtiessani, mistä tuo Karkun Packalan emäntä Brita Nilsdr, Thomas Pacchaleniuksen äiti voisi olla kotoisin, tulee mieleen eräänä vahvana ehdokkaana pormestari Nils Torkilsson.
Erityisesti, koska vaimonsa pojanpoika nai Brita Nilsdr:n pojantyttären.

Ajallisesti Brita sopisi erinomaisesti Nilsin tyttäreksi.

[Bodniemi37]

1643)
Koska Petter Jesenhausen omistaa Ketolan ja vaimo on Hansdr, lienee Beatan isä Hans Bagge ja äiti Elisabeth Finskilä.

Oliko Elisabet Finskilä Hans Baggen ensimmäinen puoliso? Avioliittohan solmittiin vuonna 1618, http://www.suku.fi/genos/60/60_63.htm, joten avioparin tytär ei voinut ainakaan olla konsistorin pöytäkirjassa 25.10.1643 ylioppilaana mainitun ja ehkä noin 1625 syntyneen Petter Jesenhausin äiti?

Hans Baggella ei ilmeisesti ollut miespuolisia perijöitä? Love Kurtén mainitsee Thesleff-artikkelissaan, http://www.genealogia.fi/genos/40/40_51.htm#11, hänen tyttärensä "som f.ö. säges vara minderårig ännu år 1639, då försäljningen av Ketola noterades vid häradsrätten i Lundo. [11]". Oliko tyttäriä useampia?

Bagge-suvut kiinnostavat minuakin, sillä Inkerinmaalta Luumäelle isoavihaa paenneen nimismies Johan Baggen jälkeläisestä tuli esisetäni puoliso. Luumäen Johan Baggen sukutausta on edelleen hämärän peitossa. Pähkinälinnan läänin tuomiokirjoissa hänet kyllä mainitaan kyllä kymmeniä kertoja aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Eräästä käräjäpöytäkirjasta käy ilmi, että hänellä oli Jakob-niminen veli, joka oli Saaritsin hovin entinen amtmanni.

Pitäisi kaiketi tarttua toimeen ja käydä läpi ainakin Inkerinmaan (ja Käkisalmen läänin) vuoteen 1696 asti säilyneet henkikirjat.

Terveisin,

[Giösling]

Oliko Elisabet Finskilä Hans Baggen ensimmäinen puoliso? Avioliittohan solmittiin vuonna 1618, http://www.suku.fi/genos/60/60_63.htm, joten avioparin tytär ei voinut ainakaan olla konsistorin pöytäkirjassa 25.10.1643 ylioppilaana mainitun ja ehkä noin 1625 syntyneen Petter Jesenhausin äiti?

Hans Baggella ei ilmeisesti ollut miespuolisia perijöitä? Love Kurtén mainitsee Thesleff-artikkelissaan, http://www.genealogia.fi/genos/40/40_51.htm#11, hänen tyttärensä "som f.ö. säges vara minderårig ännu år 1639, då försäljningen av Ketola noterades vid häradsrätten i Lundo. [11]". Oliko tyttäriä useampia?

Bagge-suvut kiinnostavat minuakin, sillä Inkerinmaalta Luumäelle isoavihaa paenneen nimismies Johan Baggen jälkeläisestä tuli esisetäni puoliso. Luumäen Johan Baggen sukutausta on edelleen hämärän peitossa. Pähkinälinnan läänin tuomiokirjoissa hänet kyllä mainitaan kyllä kymmeniä kertoja aina 1700-luvun alkupuolelle saakka. Eräästä käräjäpöytäkirjasta käy ilmi, että hänellä oli Jakob-niminen veli, joka oli Saaritsin hovin entinen amtmanni.

Pitäisi kaiketi tarttua toimeen ja käydä läpi ainakin Inkerinmaan (ja Käkisalmen läänin) vuoteen 1696 asti säilyneet henkikirjat.

Terveisin,

Vielä Bagge-soppaan tämäkin Hans:

Hans Månsson Bagge; ryttmästare, slottshauptman i Kexholm.

Hade "tre år frihet på ett torp i Pyhäjärvi" (Jully Ramsay).

Död 14.8.1637.

Tämän Hansin pojaksi olen sovitellut sitä vuokraaja Johan Baggea, joka
eli aviossa Helena Reijerin (Reiherin) kanssa. Vrt. Valkeasaaren hovi-ketju.

[Bodniemi37]

Vielä Bagge-soppaan tämäkin Hans:

Hans Månsson Bagge; ryttmästare, slottshauptman i Kexholm.

Hade "tre år frihet på ett torp i Pyhäjärvi" (Jully Ramsay).

Död 14.8.1637.

Tämän Hansin pojaksi olen sovitellut sitä vuokraaja Johan Baggea, joka
eli aviossa Helena Reijerin (Reiherin) kanssa. Vrt. Valkeasaaren hovi-ketju.

Benedictuksen mainitsema Hans Bagge on käsittääkseni identtinen tämän viestisi ratsumestarin kanssa. Hänen avioliittonsa käyvät selville esim. Sami Lehtosen viestistä http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=27086&postcount=5.

Itse olen aikoinani löytänyt hänet näistä Rundtin ja Kurténin artikkeleista, joista jälkimmäinen on antoisampi, sillä siinä mainitaan Elisabet Finskilän ja Margareta Mårtenintyttären kanssa aviossa olleen ratsumestarin patronyymi Måns ja korjataan joitakin Ramsayn laatiman sukuselvityksen virheitä Bagge-suvun osalta, http://www.suku.fi/genos/60/60_63.htm,
http://www.genealogia.fi/genos/40/40_51.htm.

Terveisin,

[Bodniemi37]

Tämän Hansin pojaksi olen sovitellut sitä vuokraaja Johan Baggea, joka
eli aviossa Helena Reijerin (Reiherin) kanssa. Vrt. Valkeasaaren hovi-ketju.

Bagge-sukuja pitäisi kaiketi käsitellä oman otsikkonsa alla, mutta..

Carpelanin mukaan Johan Baggen puoliso oli Katarina Margareta Reiher. Kuivaan, Korpiselän ja Spaskin pogostojen ylä- ja alaosien talvikäräjien 23.-24.3. ja 26.-27.3.1688 pöytäkirjassa mainitaan mielestäni Luumäen Johan Baggen patronyymikin, http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3876823&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400, f. 41, jakso 42: ("Commis: och Arrendat: Wehlb:de Johan Henrichsson Kors skrifware Johan Johansson Bagge"..., myös kihlakunankirjuri Lars Staff ja Otto Soldan mainitaan jutun yhteydessä.).

Vuosien 1687 ja 1688 pöytäkirjoissa mainitaan vuokraaja tai Mons. Henrik Bagge ja jälkimmäisenä vuonna luutnantti Carl Baggen leskivaimo Brita Andersintytär. Onko jompikumpi herroista linkitettävissä Porvoon Bagge-Sukuun?

Terveisin,

[Giösling]

Listaanpa tähän nyt vielä Arendt Reijerin (Reiher) ja Magdalena (?) Gröönin
lapset, tämän hetkisen näkemykseni mukaan:

-Carl Magnus, puoliso Ingeborg Christina Stierncreutz
-(Maria?) Magdalena, puoliso Adam Cariander
-Catharina Margareta, puoliso Johan Henriksson Bagge
-Johan, puolisot: Anna Maria Stuart & Elisabet Dorothea Hasfer
-Aron (Arendt), puoliso Kristina Regina von Schuben
-Elisabet, puoliso Olof Berg
-Helena, puoliso Johan Bagge (myös Baggarin)

[Benedictus]

Tyrvään ja Porin khr Martinus Olain vävy Hans Ram käräjöi vaimonsa perintömaista Tyrväällä.
Martinus Olain isä oli Tyrvään nimismies Olof, äitinsä Vakkalan Junnilan tytär.

Kiinnostavaa on, että nuo perintömaat ovat samassa kylässä, kuin kamreeri Sigfrid Sigfridssonin ratsutila, jonka hän peri Järvenpään muistin mukaan isältään. Rauva.
Samaten samassa kylässä on pormestari Nils Torkilssonin omistus Paavin ratsutilaan, jonka omistajia tai asujia mainitaan alla olevassa käräjäpöytäkirjassa.
Simon Jacobsson Tyrvään nimimies ja vaimonsa Karin Sigfridsdr, miten ja miksi mukana käräjäjutussa.
Kyse on Hans Rafwalssonin (till Pennes) vaimon Raakel Mårtensdr:nperimästä maasta, joka on ollut siskosten omistuksessa. Simon Jakobsson on ilmeisesti vain saanut luvan viljellä tilaa, mutta ei taida muuten liittyä sukuun. Ohessa linkki käräjäjuttuun.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851374

Hans Ragvaldsson Ramin hallussa jo aiemmin ollut tila Tyrvään kylässä ei ole yllä oleva Paaviin liittyvä tila vaan Finskan tila, joka lienee Martinus Olain kotitila.

Miten tuo tila, jolla jo 1582 mainitaan pormestari Nils Torkilsson siirtyy Hans Ramille.

Hans Ramin äiti oli Märtta Torstensdr Örneram. Torsten Salomonsson Ramin tytär.
Olisiko mahdollista, että pormestari Nils Torkilsson on Nils Torstensson , Märttan veli.
Ajallisesti sopisi kuvioon.Olisi silloin Hans Ramin eno.
Tämä selittäisi, että on myynyt Tyrväänkylän tilansa sisarenpojalleen.

Toisaalta Nils Torlilssonin Tyrvään omistuksen luulisi tulleen hänen vaimoltaan N.N. joka voisi hyvinkin olla Sigfrid Sigfridssonin sisar, mikä selittäisi heidän yhteyksiään ja tilaomistuksia.
Ajallisesti ainut Sigfrid Tyrväällä on juuri Paavin isäntä.

Jos Nils Torkilssonin tytär on Brita Nilsdr Karkun Pakkalan emäntä, jonka äiti olisi Sigfrid Sigfridssonin sisar, selittyisi kerralla, miksi pormestri Mårten Sigfridsson myi Tyrvään Ritarilan alilaamanni Anders Mickelsson Pacchaleniukselle, joka olisi siinä tapauksessa serkun poika.

Tämä pormestari Mårten Sigfridssonin kauppa Thomas Michelsson Pacchaleniuksen veljen Anderssin kanssa, yhdistettynä tietoon, että Kiikalan Laidiken Sipilän omistajan ennen Thomas Pacchaleniusta, luutnantti Nils Remaisen vaimon apen Peder Jesenhausenin 3. puoliso oli pormestari Mårten Sigfridin tytär, antaa käsityksen, että Pacchaleniukset ja Mårten Sigfridsson olivat jotenkin sidoksissa toisiinsa.

Elisabet Mårtensdotter Kyrö [26 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#26)], levde 1529 [15 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#15)], dotter till köpmannen i Åbo Mårten Persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson [27 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#27)].
Ilman todisteita arvelisin, että tuo Elisabetin äiti Valborg Olofsdr olisi Tyrvään nimismies Olofin tytär ja siis Martinus Olain sisko.

Kyröt taasen olivat Tyrvääläinen Turun porvari suku, jonka jälkeläisiä olivat Karkun Collinius papit.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940284

tuossa yllä oleva Laidiken Sipilän sivu näyttää 1651 Nils Remainen, på een Häst.

Sitä ennen on vain Nils Michelsson 1621 alkaen ja ennen häntä Michel Thomasson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944714

tällä sivulla mainitaan Nils Remare ja Remainen sekä nils Michelsson.
1664
Nils Remare ja Nils R
1668
Inh. Nils Michelsson eteenpäin. Löytyvät myöhemmin Taipalen kylästä inh.

Tarkaan asiaa kun pohtii, niin ainoa selitys on, että tuo Nils Michelsson on tilan viljelijä ja entisen viljelijän poika.

Tila laitetaan luutnantin palkkatilaksi, jolloin siellä on ensin luutnantti Erik Mårtensson ja sitten luutnantti Nils Remainen.
Nilsiltä tila siirtyy khr Thomas Pacchaleniukselle.

Missä vaihdossa saattaa olla osuutta sukulais ja ystävyys suhteilla, huomioiden, että Thomas Pacchalenius oli ollut 15 vuotta sotilaspappina.

Ajatukseni, että Thomaksen äiti olisi Nils Remaisen tytär ei toimi ajallisesti, koska Nils Remainen mainitaan vielä 1656 menossa sotimaan ja Thomaksen äiti oli syntynyt viimeistään 1600 vaihteessa, luultavasti kuitenkin jo 1580-luvulla.

[Benedictus]

Yllä oli juttua Turun pormestari Peter Jesenhausin omistamasta Liedon Ketolan tilasta.
Sen mukaan tila siirtyi seuraavasti:
1. pormestari Michel Krank
2. Michel Krank arvingar
3. Cameraren Sigfrid Sigfridsson
4. edellisen leski Elisabeth Isakdr Finskilä
5. Elisabetin 2. puoliso Hans Bagge.
6. Hans Baggen seuraava puoliso Margareta Mårtensdr.
7. Margareta Mårtensdr:n seuraava puoliso Peder Thesleff
8. Kaupalla Peder Thesleffin Petter Jesenhausille myyty.
-onko Petter Jesenhausin vaimo Beata Hansdr mahdollisesti Hans Baggen aiemmasta liitosta oleva tytär ei ole selvillä.
-Petter Jesenhausenin vaimo Anna Mårtensdr. Cameraren Sigfrid Sigfridssonin pojan pormestari Mårten Sigfridssonin tytär.

Yo Leidenissa 28.8.1636 Petter Thesleff Petrus Johannis, Viburgensis U65 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65). * noin 1615. Vht: viipurilainen porvari, raatimies Hans Thesleff († 1615) ja Katarina Stråhlman tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Leidenissa 28.8.1636 Petrus Tasleef Finlandus. 21 [ann.], J. — Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherran sihteeri (1641). Helsingin oikeuspormestari 1643. Turun hovioikeuden kanneviskaali 1648, aatelittomien luokan asessori 1650. Samalla Raaseporin ja Hattulan kihlakunnantuomari 1653–54 sekä Pien-Savon kihlakunnantuomari 1654–63. Valtiopäivämies 1644. † Turussa 18.3.1663. Pso: 1:o (jo 1644) Margareta Mårtensdotter; 2:o ~1650 Katarina Hansdotter Schmedeman († 1692).

Vävy(?): Hauhon kappalainen Erik Herkepaeus 962 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=962) (yo 1652/53, † 1693).


1652/53 Erik Herkepaeus Ericus Andreæ, Tavastensis 962 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=962). Vht: Hauhon kirkkoherra Anders Herkepaeus (Andreas Christophori, † 1667) ja Karin Tomasdotter Blom tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1652/53 [Hærkæpæus] Ericus Andreæ _ 47. Oraatio 22.11.1654. — Hämeen läänin jalkaväkirykmentin (Berndt Mellinin rykm.) saarnaaja 1663. Hauhon kappalainen 1673. Kirkonisäntä. † Hauholla 25.7.1693. Pso: (jo 1667) Kristina Thesleff (jäi leskeksi).
Appi(?): Turun hovioikeuden asessori Petter Thesleff U65 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65) († 1663).
Veli: Hauhon kirkkoherra Kristoffer Herkepaeus 961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=961) (yo 1652/53, † 1690).


1652/53 Kristoffer Herkepaeus Christophorus Andreæ, Tavastensis 961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=961). Vht: Hauhon kirkkoherra Anders Herkepaeus (Andreas Christophori, † 1667) ja Karin Tomasdotter Blom tämän 2. avioliitossa (pso 1:o turkulainen kauppias Riggert von Munster, † 1626). Ylioppilas Turussa 1652/53 Hærkæpæus Christoph. Andreæ _ 47. — Hauhon vt. kirkkoherra (isänsä sijainen, 1659), kirkkoherra 1667. Rovasti. † Hauholla 1690. Pso: 1:o Margareta (mainitaan 1668–73); 2:o (jo 1677) Karin Grelsdotter Utter tämän 2. avioliitossa († 1694).
Pson edell. aviomies: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).


Yllä oleva puoliso Karin Utterin 1. mies Johan Frisius oli siis Juliana Månsdr Palmin appi.


Erik ja Kristoffer Herkepaeuksen äiti Karin Thomasdr Blomin veljen tai sisaren tytär Cristina Florinus oli Karkun Suoniemen Packalan emäntä,
Per Michelsson Pacchaleniuksen vaimo.
Perin veli oli Kiskon kirkkoherra Thomas Michelsson Pacchalenius, joka osti Laidiken Sipilän Petter Jesenhausenin miniän toiselta puolisolta.


Alilaamanni Anders Michelsson Pacchalenius osti tyrvään Ritalan pormestari Mårten Sigfridssonilta.


Ylläolevasta voidaan päätellä, että Packalan veljekset ovat hyvin tiukasti sidoksissa pormestari Mårten Sigfridssonin sukuverkkoon.


Mielestäni juuri siihen sitova tekijä olisi heidän äitinsä Brita Nilsdr., erityisesti jos hänen isänsä olisi pormestari Nils Torkilsson.


Mitä tiedetään Nils Torkilssonista?
Ajallisesti ei oikein ehtisi Torsten Ramin pojaksi.

[Astreant]

Astrenius ja tämän päivän Astrén
Yllättävän yhteydenoton jälkeen tuli tuo ”suku-salkku” kaivettua vintiltä jälleen esiin ja kohta pääsee kaivautumaan suvun historiaan… jälleen kerran.
Pahoittelen heti kärkeen, jos toistan kirjoituksissani jo aiemmin mainittuja asioita, mutta yli 900 viestin kahlaaminen on hieman työlästä.
Mutta sitten omaan tavoitteeseeni. Ohessa suoraan alenevassa polvessa isoisästäni lähtien:
Aatto Astrén 16.11.1897 – 12.1.1942
Fanny os. Virtanen 18.11.1903 – 11.3.1908
Aaton vanhemmat:
Kaarle Juha (Carl Johan) 25.3.1859 – 8.5.1923
Amanda os. Fagerlund 26.10.1860 – 22.3.1938[/font]
Kaarle Juhan vanhemmat:
Johan (Johannes) 17.8.1818 – 5.2.1894
Miina Loviisa Emmanuelintytär 17.9.1834 – 1.10.1896
Johan:n (Johanneksen) vanhemmat:Heidät vihitty Hattulassa 29.10.1810
Johan ??.??.1784 - ?
Kaisa Caroli 12.11.1787 - ?
Tuohon Johaniin matka on toistaiseksi katkennut… Ketkä ovat hänen vanhempansa ja mistä löytyy linkki tuonne Kurikan suuntaan. Olen toistaiseksi kuitenkin siinä uskossa, että Suomessa olevat Astrenit ovat tavalla tai toisella sukua toisilleen. Vaikka olen saanut yhden sukuselvityksen 1691 syntyneen Isakin jälkeläisistä, en ole etsinnöissäni vielä onnistunut. Tämän jälkeen matka varmaan katkeaa sitten Isakin ja Erikin isään, Isak Erikinpoikaan, joka oli 1680 päässyt Karkun Järventaan ratsutilan omistajaksi naimalla sen edellisen omistajan, pappismies Arvi Henrikinpoika Frisiuksen lesken Helena Martintyttären. Tässä lainaan Aulis Ojan tekstiä ja tämä on varmaan tuolla aiemmissa teksteissä tullut esiin.
Kaikki vinkit ovat siis tervetulleita ja kait tuota salkkua täytyy taas hieman päivittää, vaikka tarina lähtee taas ”rönsyilemään” pitkin poikin.

[Benedictus]

Hattula - vihityt

Miehen sukunimi: ASTREN => Astrén Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo

11.11.1792 Prästegården Skne.Snickn. och Murmästaren Mattha Astren Pgn Lena Christina Erics'dtr Tenhiälä Saaris

29.10.1810 Snick. Johan Astren Torp.dr Caisa Carlsdr

27.12.1813 (p.668) Sn.Skom. Gustav Astrèn Lbd.dr Catharina Gabr.dr Hurtala Mäkilä (p.6)


Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

4.8.1793 Prästgården Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ericsdr. 25 Eva Elisabeth

10.5.1795 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ersdr. 27 Matths

23.2.1798 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ericsdr. 30 Eric Johan

22.10.1800 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ersdr. 35 Helena Catharina

25.4.1803 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ericsdr. 35 Ulrica

25.9.1814 Mierola (p.668) Skom. Gust. Astrén Cath. Gabr:dr. 27 Anna Christ.

21.6.1818 Mierola Torph. (p.668) S.Skom. Gust. Astrén Cathar. Gabr.dr. 24 Helena

13.7.1823 Mierola Backstug (p.668) Sne Skom. Gust. Astrén Cathar. Gabrielsdr 26 Eva Christina

6.2.1827 Leiniälä (p.469) Skrdd. Henr. Astrén Eva Stin. Gustsdr 47 Fredrica

12.8.1827 Ihalempis Toukola (549) Lb. Matts Astrén Anna Stin. Erici 32 Joh. Gust.

24.2.1829 Leiniälä Tp. Henr. Johs. Astrén Eva Stin Gustsdr Gustaf

28.2.1831 Leiniälä Lassila t. Tp. Henr. Astrén Eva Stin Gustafsdr Maria

27.9.1831 Mierola Skom. Gust. Astrén Kaisa Gabrsdr Joh. Gustaf
30.3.1834 Leiniäl: Järventaust. Tp. Henr. Astrén Eva Stina Adolph


Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv

25.9.1853 Mierola F.d.skom. Gustaf Astrén kolera 67 6

alkup - PIK: enkl.
2.8.1857 Tavastehus Stad Pig. Ulrika Henriksdr Astrén


Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo

18.12.1842 Nihattula Kupila Drg og Henric Mattsson Pgn Lena Astrèn

22.5.1853 Rahkola Korela Drg. David Räf Pig. Fredrika Astrén Rahk. Korela

[Benedictus]

Tässä, viestissä mainitu Johan vihitty 1810.
Ilmeisesti viestin Carl johanin ja Johanin väliltä puuttuu yksi polvi. Lienee syytä tarkistaa asia.
Tyrvännön haudatut puuttuvat Hiskistä eli ei saa syntymä aikoja tänne.

Alla on tuo 1810 vihitty Johan Astren.
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi

9.8.1812 Uskela Snick. Johan Astrén Caisa Caroli 21 Lisa

23.12.1813 Uskela Haukila Snick. Johan Astren Caisa Caroli 26 Carl Johan

26.2.1815 Uskela Haukela Snickar. Johan Astrén Caisa Caroli 27 Adolph

16.8.1818 Uskela Snick. Joh. Astrén Kaisa Caroli 31 Johannes

13.8.1826 Haukela Murmäst. Johan Astren Caisa Carlsdr. 39 Carl
Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo

5.6.1811 Urdiala Bnd.s. Eric Jöransson Enk. Lena Stina Astrén Suontaka Pannila

30..1814 Suontak. Pannila Sockn.smed. Adam Salman Bnd.dr Eva Lisa Astrén Pannila
2 tapahtumaa löytyi.
11.11.1833 1.12.1833 Suontaka Martila 99 Inh Matts Mattss Astrén Urdiala

alkup - LISÄ: g

muuttaja: Hush
27.10.1836 Lahdentaka Sulkio 193 Skomak dr Lena Gustafsdr Astrén Hattula

alkup - LISÄ: l
20.12.1844 Haukela gård Smed lärl Johan Johanss Astrén Sääxmäki

alkup - ALKUPKOMM: Rötf. t. 40 dr.Sr för deth.gm hjelpvålvigt körande d. 23.9.43. vålrat en mind:årig gosses död

[Astreant]

Jätin tuosta edellisestä listasta lapset pois, eli seuraavassa täydennys,
joka tulee kirkonkirjojen kautta.
Isoisä
Aatto Astrén 16.11.1897 – 12.1.1942
Fanny os. Virtanen 18.11.1903 – 11.3.1908

Aaton vanhemmat
Kaarle Juha (Carl Johan) 25.3.1859 – 8.5.1923
Amanda os. Fagerlund 26.10.1860 – 22.3.193

Heillä lapset:
Ida Maria 5.7.1884
[Kaarle Emil 2.1.1887
[Johannes 8.6.1889
[Aleksandra 8.6.1889
[Hilma 24.8.1892
[Alma Amanda 16.4.1895
[Aatto 16.11.1897
[Aino Alina 11.10.1900
[Aarne Aukusti 24.6.1907

[Kaarle Juhan vanhemmat:
[Johan (Johannes) 17.8.1818 – 5.2.1894
[Miina Loviisa Emmanuelintytär 17.9.1834 – 1.10.1896

[Heillä lapset:
[Henrika Wilhelmina 3.7.1857
[Kaarle Juha 25.3.1859
[Kustaa Adolf 18.3.1861
[Amanda 22.5.1863
[Matilda 29.4.1866
[Henrik (Heikki) 18.6.1872

Johan:n (Johannes) vanhemmat: Heidät vihitty Hattulassa 29.10.1810
Johan ??.??.1784 - ?
Kaisa Caroli 12.11.1787 - ?

[Heillä lapset:
[Lisa 8.8.1812
[Carl Johan 20.12.1813
[Adolph 20 tai 26.2 1815
[Johan (Johannes) 17.8.1818
[Carl 6.8.1826

Tuon mukaan välistä ei puuttuisi ketään, mutta enempääkään en ole löytänyt.

[kaarina]

Johan Astren Sääksmäellä muuttaneissa sivun numero oikealla mistä tullut.



http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saaksmaki/muuttaneet_1835-1848_tk399/68.htm

Kaarina

[Benedictus]

Lähtöpäivä Saapumispäivä Kylä Talo Henkilö Kohde
21.4.1812 P. 608 Johan Astrén Tyrvendö

alkup - MUUTTONRO: 39

muuttaja: H:ru Catharina Carlsd:r Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
31.7.1793 4.8.1793 Prästgården Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ericsdr. 25 Eva Elisabeth
7.5.1795 10.5.1795 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ersdr. 27 Matths
21.2.1798 23.2.1798 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ericsdr. 30 Eric Johan
19.10.1800 22.10.1800 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ersdr. 35 Helena Catharina
23.4.1803 25.4.1803 Rahkola Sne Snick. Matths Astrén Lena Stina Ericsdr. 35 Ulrica
19.9.1814 25.9.1814 Mierola (p.668) Skom. Gust. Astrén Cath. Gabr:dr. 27 Anna Christ.
19.6.1818 21.6.1818 Mierola Torph. (p.668) S.Skom. Gust. Astrén Cathar. Gabr.dr. 24 Helena
11.7.1823 13.7.1823 Mierola Backstug (p.668) Sne Skom. Gust. Astrén Cathar. Gabrielsdr 26 Eva Christina
4.2.1827 6.2.1827 Leiniälä (p.469) Skrdd. Henr. Astrén Eva Stin. Gustsdr 47 Fredrica
8.8.1827 12.8.1827 Ihalempis Toukola (549) Lb. Matts Astrén Anna Stin. Erici 32 Joh. Gust.
21.2.1829 24.2.1829 Leiniälä Tp. Henr. Johs. Astrén Eva Stin Gustsdr Gustaf
27.2.1831 28.2.1831 Leiniälä Lassila t. Tp. Henr. Astrén Eva Stin Gustafsdr Maria
25.9.1831 27.9.1831 Mierola Skom. Gust. Astrén Kaisa Gabrsdr Joh. Gustaf
3.3.1834 30.3.1834 Leiniäl: Järventaust. Tp. Henr. Astrén Eva Stina Adolph11.11.1792 Prästegården Skne.Snickn. och Murmästaren Mattha Astren Pgn Lena Christina Erics'dtr Tenhiälä Saaris
29.10.1810 Snick. Johan Astren Torp.dr Caisa Carlsdr

[Benedictus]

Yllä sotkuinen kopio, koska Hiskistä tiedon otto isommassa määrin tekee omaa tyyliänsä.
Hattulasta ja Tyrvännöstä löytää henkilöt sukunimellä Astren.

Kysytty Sääksmäki Johan Astren

Se ei näin nopeasti ratkea, kuka on tuo pitäjän snikkari ja muurimestari Mathias Astren, jonka poika tuo Johan Astren varmaankin on, koska on myös sama ammatti.
Matias on mennyt naimisiin 1792, joten jos on ensiavio,niin on syntynyt noin 1774 taaksepäin.

Olisiko rippikirjamerkinnöissä syntymä aikaa ja paikkaa?
Tyrväntö - poismuuttaneet

Sukunimi: AST => Astrén Mistä Minne Lähtöpäivä Saapumispäivä Kylä Talo Henkilö Kohde















http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/33menb?fi+0577+umuutt+1046)12.6.1841 Uskela 523 Smed.lärl Johan Astrén Åbo

alkup - LISÄ: l.t.äkt.
alkup - ALKUPKOMM: obs!icke flytt till Åbo utan till Sääxmäki 1842 http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/33menb?fi+0577+umuutt+1097)11.3.1842 Uskela 687 Smed.lärl Joh. Johsson Astrén Sääxmäki

alkup - LISÄ: l.t.äkt.
Lähtöpäivä Saapumispäivä Kylä Talo Henkilö Kohde
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/33mb70?fi+0577+smuutt+1146)15.12.1844 20.12.1844 Haukela gård Smed lärl Johan Johanss Astrén Sääxmäki

alkup - ALKUPKOMM: Rötf. t. 40 dr.Sr för deth.gm hjelpvålvigt körande d. 23.9.43. vålrat en mind:årig gosses död

[Juha]

Pikku vinkki tähän väliin ylläpidolta.

Siirrä HisKistä ottamasi tiedot ensin vaikka Notepadiin ja vasta sitten forumille. Näin nuo turhat muotoilut häviävät



Suomen Sukututkimusseura
Suku Forumin ylläpidon psta
Juha Vuorela

[Benedictus]

Kiitti vinkistä Juha.

Meikäläinen on hevosaikakaudelta ja ymmärtää tietotekniikasta yhtäpaljon kuin nykyajan 2 vuotias tai vähemmän.

[karisalm]

Hei

Pitäjänpuuseppä ja muurarimestari Matts Jacobsson Astren s. 1759 Tyrvännön Anomaassa, vanhemmat rakuuna ja myöhemmin Raton torppari Jacob Samuelsson Elg s. n. 1720 Tyrväntö Mälkiäinen ja Valborg Eskilsdr s. 1723 Pälkäne Harhala Pajula.
Matts Astrenille tulee Tyrvännöstä oppipoika Johan Henricsson s. (rk) 1784 Tyrväntö joka ottaa oppi-isänsä sukunimen Astren. Matts Astrenin lanko eli vaimon veli taas on pitäjänsuutari Gustaf Ericsson Astren s. 4.12.1785 Hattula Mervi.

[Benedictus]

Todella mielenkiintoinen juttu.

Nimenottohan oli tuohon aikaan itsestä kiinni, mutta noinkin oudon nimen lainaus tuntuu kummalta.
Että oppipoika ottaa mestarin nimen on aivan normaalia, usein kyllä meni samaan syssyyn mestarin tytärkin.

Koska Mats Astrenin vaimon veli Henrik Eriksson myös käyttää Astren nimeä, voisi ajatella, että se on Lena Stinan ja Henrikin isän Erik Svenssonin tai äidin Anna tai Lena Matsdr:n nimi

Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/33whxz?fi+0063+vihityt+485) 20.12.1767 Mervis Stycki Sn.Skräd.ungk. Eric Svensson Bd.dr.pig. Anna Mattsdr. Wisala Mervis28.12.1768 30.12.1768 Mervis Skräd. Eric Svensson Lena Mattsd. Lena Stina

[Benedictus]

Niille Astrenius ketjun lukijoille, jotka eivät ole huomanneet asiaa, laitoin tutkimuslöytö osioon jatkoa Iliana Stierna-Brennerus jutulle.

Näkisin,että siinä on yksi varteen otettava mahdollisuus Isak Erikssonin isäksi ja äidiksi.
Tämä vaihtoehto ainakin antaisi Astrenius nimelle vankan pohjan ja selittäisi Astreniusten käyttämän Aron nimen alkuperän.
Aron = Arendt

[Benedictus]

Kävin kaivamassa Turun kirjastossa Turun historia kirjaa.

Siinä tuli esille eräitä seikkoja, joilla on vaikutusta, kun pohtii tuolloista henkilökenttää Turussa.

1. Nils Torkilsson mainitaan s. 142 nimellä Kyröläinen ja mainitaan myös Hans Persson Kyrön sukulaisena, joka haki 1582 verovapauden vanhalle sukutilalleen Tyrväässä.
Nils oli raatimies 1582-88
Pormestari 1588-99
2. Nils Torkilssonin 1. vaimo oli Walborg Olofsdr. joka kuoli ennen 1586, jolloin Nils menee uusiin naimisiin Margaretan kanssa.

Walborgin 1. puoliso oli Mårten Persson Kyrö, Hans Persson Kyrön veli, joka mainitaan kuoleeksi 1559.

Walborgin tytär Elisabeth Mårtensson Kyrö oli siis Alftanus veljen Henrik Hanssonin vaimo.
Elisabeth ei siis ollut Nils Torkilssonin vaimo vaan tytärpuoli.
Rundt mainitsee lähteenä juuri Oskar Nikulan Åbo stads historia 1521-1600, s. 142.

Turun 1549 tullitileissä mainitaan 5 Kyrö nimistä porvaria.

Hans Persson, Mårten Persson, Sigfrid, Thomas, Staffan.

Hans Persson 1549-61, pormestari 1558-62.
Hans Persson omisti Aninkaisen korttelissa Kyröläisen talon, joka on myöhemmin Jacob Olofsson Kyrön hallussa.Jacob kuolee 1594.
Kyröläisen talo mainitaan 1500-luvun lopussa Nils Torkilssonin hallussa.

Jo aiemmin täällä mainittiin, että Turussa oli Juhana Herttuan aikaan kolme Walborg leskeä, jotka olivat erittäin läheisessä suhteessa Juhana herttuaan, ja miestensä kuoltua johtivat kauppahuoneitaan menestyksellä.
Walborg Innamaa
Valborg Myllar
Valborg Olofsdr, siis myöhemmin Nils Torkilssonin vaimo.
Huomioiden, että Valborg Olofsdr ja Nils olivat kummatkin erittäin menestyneitä kauppiaita, heillä oli siis suuri omaisuus perillisille.

Stodiukset ovat siis perineet Walborgilta Elisabetin kautta. Eli ajallisesti vävy Henrik Hansson.

Henrikin ja Elisabetin pojan porvari Erik Stodiuksen poika Erik nai Thomas Pacchaleniuksen tyttären, jos Nilsin ja Walborgin tytär oli Brita Nilsdr Packalan emäntä olisivat Thomaksen Tytär ja Erik olleet pikkuserkut.

Ajallisesti voisi olla kumminpäin vain, koska Thomas arvellaan syntyneeksi 1610 paikkeilla. Brita voisi silloin olla yhtähyvin Walborgin kuin Margaretan tytär.
Huomioiden, että Per Pacchaleniuksen vaimo Cristina Florinus oli linnnakirjuri Thomas Eskillsonin lapsenlapsi,ollaan taas Turun 1500-loppupuolen sisäpiirissä.

Onko porvarina 1549 mainitty Sigfrid Kyrö mahdollisesti Sigfrid Sigfridssonin isä?
Porvari Sigfridin isän nimi ei tullut esille historiassa.

[Benedictus]

Laitan tähän kysymyksen experteille?

Pormestari Michel Eriksson Krankin isä mainitaan syntyneeksi porvari hans Krankin poikana Inkoon Bolstadissa.

Erik Hansson Krankin vaimo Kaarina mainitaan Taivassalon Kettarsundin omistajana 1550-60 luvulla, sitten vävynsä Mats Carpalan.

Mitä sukua tuo Kaarina mahtaisi olla?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379855

[Benedictus]

Kysyin kettarsundin omistajaa Erik Krankin vaimoa Kaarinaa ennen?

Kuningas Juhana III:n kirjeellä 8.12.1568 vahvistettiin maanvaihto, jossa kirkkoherra Matthias Michaelis vaihtoi Kettarsundin Taivassalossa Paimion Auvalan tilan verovapauteen. Hän oli perinyt Viiaksen, Vuorenpään ja Ristikylän kartanot Taivassalossa.
Matthias Michaelis Carpelan anoi 1591 Kaarle-herttualta aateluutensa vahvistamista ja avustusta kahden poikansa opiskeluun ulkomailla. Hän oli elossa iäkkäänä ja sokeana vielä keväällä 1592.
K luultavasti 1592.
P Turku 18.4.1557 Margareta Eriksdotter Krank, asui leskenä Viiaksen kartanossa Taivassalossa 1606, PV kylävouti Turussa Erik Krank ja Karin N.N.


Lars Carpelan näkyy perineen Ketarsundin äidiltään Erik Krankin vaimolta Kaarinilta.
Matts Michaelis Carpelan *n. 1530 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gifn. 1592 Erhöll av hertig Johan underhållsbrev 1562, inställd för konung Eriks nämnd 1563 anklagad att hava gynnat hertig Johans planer. Dömd till döden men lyckades erhålla intyg om sin oskuld av sina sockenmän, blev benådad. Lantsprost i Vemo 1570. Taivassalon kirkkoherra isänsä jälkeen 1560 Puoliso 18.4.1557 Margareta Krank
Isä Erik Krank Kylänvouti Turussa
Äiti Carin Lapset
Mikael Carpelan
Lars Carpelan *1566 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gif6.10.1648 Vias (Taulu 1.1.1.1.1.2 (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/suvut/Carpelan.htm#Taulu%201.1.1.1.1.2)) Taulu 1.1.1.1.1.2

Lars Carpelan *1566 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gif6.10.1648 Vias (ruots) Lars Carpelan till Vias,Ristinkylä,Kettarsund,Vuorenpääi Töfsala

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380008

1608 Kettarsund Margareta Eriksdr Sätterij,
näyttää siirtyneen tyttären miehelle khr Jeremias Agricolalle.

Mielenkiintoista, että myös Hylkilax näyttää kuuluneen her Jeremiaalle
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379908

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205018
Hukaisissa näkyy tuo Erik Isaksson 1652

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325968
Hukaisissa 1656 Isak Eriksson ratsastaa talolle.
1661 Valborg h.
1663-4 Isak Eriksson ja vaimo Valborg

Isak Erikinpoika, korpraali, haud. 28.9.1688, peri Hiukaisten ratsutilan 1664, – pso Valborg Andersdotter, s.1630 k.4.1.1703

1674 Hukais Isack Erichsson Isack
Yllä olevan perusteella syntyy hämmennys, sillä jos ajatellaan tuolloisenkin perinteen tapaan, niin vanhin poika sai päätilan.
Tällöin Isakin pitäisi olla vanhin.
Hän on ratsastanut talon puolesta sotilaana.

Isak Erikssonin vaimo Valborg mainitaan Hukaisissa vasta 1661.

Jos Isak olisi vanhin poika, niin olisi mahdollisesti syntynyt jo 1610-20 välillä. Sisarensa Karin oli syntynyt jo 1614.

Isakin vaimo oli tiedon mukaan syntynyt 1630. Tämä tieto saa aikaan pohdinnan, sillä Valborg olisi ollut 1674 jo 44 vuotias saadessaan Isak pojan.
-Tämä ei tietysti ole mahdotonta, mutta kuitenkin korkea ikä synnyttäjälle.
-miksi lapselle olisi annettu isänsä nimi?

Koska Hukaisissa näkyy Erik Isaksson 1652 voisi pohtia, onko hänellä poika Isak Eriksson, jonka lapsi onkin tuo Isak 1674.

Vaikka Isak Eriksson Alftanus olisi nainut nuorena ennen Valborgia, niin on kyseenalaista mahtuisiko Erik Isaksson hänen pojakseen.

[Benedictus]

Pormestari Nils Torkilsson sai 1583 verovapauden kahteen tilaan Halikossa.
Samaan aikaan hän sai verovapauden Tyrvään kylän tilaansa.
Rymättylän Antilassa hänellä oli myös tila.

Onko kellään tietoa noista Halikon tiloista?

Kuka on raatimiehenä 1561-73 ja pormestarina 1570-77 toiminut Michel Torkilsson?
Onko hän Nils Torkilssonin veli?

Tiedot kerätty Turun historiasta 1521-1600.

[Benedictus]

Ericus Erici Alftanuksen äti on ollut aina tuntematon.
Näitä Alftanus kiemuroita tutkiessa on tullut tuntuma, että Ericuksella on täytynyt olla suku-suhde Taivassaloon ja erityisesti edelliseen kirkkoherra Jeremias Agricola-Espingiin.

Aiemmin olen pohtinut ajatusta, kuten moni muukin tutkija aiemmin, että suhde tulee Jeremiaan vaimon Karin? Mattsdr Carpelanin kautta.

Alla olevaa Esping-suvun taulua katsoessa tuleekin mieleen, että josko se suhde onkin Jeremiaan kautta.

Elias Simonpoika Esping ( taulu (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/taulu13-648.htm) ) k. noin 1684. Paraisten kirkkoherra 1558-84. Oli mukana rovastinkäräjillä 1558 ja kuittasi viljakymmenykset Paraisten pappilassa 12.8. Kuitin mukaan Elias Simonis oli kantanut kymmenykset Paraisilta 20.1.1559. Hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1584. Elias Simonis maksoi 8 markkaa kruunajaisapua kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten 1561 ja sinetöi Paraisten pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 26.11.1568. Hänet (”her Elias i Pargas”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567, ja hän kuittasi 10.9.1577 vastaanottaneensa korvausta maksamistaan kestityskuluista. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan ”Hr Elias kyrkoherde Pargas socken” omisti kuusi hevosta arvoltaan 95 markkaa, 6 härkää, 20 lehmää, 20 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 25 lammasta ja 8 sikaa sekä metallivarallisuutta 5 naulaa messinkiä, leiviskän ja 5 naulaa tinaa, 3 leiviskää ja 16 naulaa kuparia sekä 40 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 687 markkaa ja 2 äyriä. Hopeaveroa herra Elias joutui maksamaan 4 luotia hopeaa ja rahassa 49 markkaa, 5 äyriä ja 19,2 deninkiä.
Puoliso.
Agneta Klemetintytär Esping ( Vanhemmat (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/17-10459.htm) - taulu (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/taulu13-648.htm) ) k. leskenä Turku 1619 ja vietiin haudattavaksi Paraisille 5.3.1619, vanh Paraisten pitäjän kasööri, aatelismies Klemet Matinpoika (Esping) ja Kristin Tavast. Agneta oli saanut kuninkaallisella kirjeellä 10.9.1586 korvausta kuluistaan ja 17.7.1594 kuningas Sigismundin kirjeellä verovapauden kahteen perintötilaansa Paraisilla.
XV Lapsia:


Isak Eliaksenpoika Esping. Omisti tilan Turussa.
Jeremias Eliaksenpoika Agricola-Esping. Taivassalon kirkkoherra 1593-1622. - Puoliso Carin Matintytär Carpelan, k. noin 1622. vanh Taivassalon kirkkoherra Matts Michelinpoika Carpelan ja Margareta Erikintytär Krank.
Sara Eliaksentytär Esping. - Puoliso Jöns. Korppoon kirkkoherra.
Karin (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/15-2589.htm) Eliaksentytär Esping.
Elin Eliaksentytär Esping. - Puoliso Erik Kuti.
Margareta Eliaksentytär Esping. - Puoliso Erik Bertilinpoika Huggut.
N.N. Eliaksentytär Esping. - Puoliso Thor.
Agneta Eliaksentytär Esping. Thomas.
Elisabet Eliaksentytär Esping. - Puoliso Grels Giösenstierna. Hattulan kirkkoherra.Espingin perheen kiemurat ovat mielenkiintoiset.
1. Isakilla oli yhteys Turkuun.
http://www.geni.com/people/Agneta/6000000009824766203
Hänellä oli vaimo Agneta Eriksdr ja pojat Abraham ja Elias

Mielenkiintoinen seikka on, josko alla oleva Agneta Eriksdr on Isakin leski.
Syntyy yhteys Liuksialaan.
Thomas Simonis (K 1617)

Tomas Simonsson
Kotoisin Hämeestä (“Hämeen Hr Thomas”), myöhempää Winterus-sukua (Blomstedt).
Mainitaan Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) Liuksialan kartanossa entisen kuningattaren Kaarina Maununtyttären saarnaajana 1584 sekä vielä 19.6.1593, jolloin allekirjoitti (”Tho. Simoni. sacellanus in aula Liuxala”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kirkkoherra 1596.
Pappissäädyn edustaja Linköpingin valtiopäivillä kevättalvella 1600.
K Lohja 1617.
P1 N.N.; P2 oletettavasti Lohja 10.12.1603 turkulainen leski Agneta Eriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K noin 1621/23. Thomas Simonis antoi rouva Agnetalle huomenlahjaksi Lohjan pappilassa 11.11.1603 tehdyllä sopimuskirjalla ja neljän aatelismiehen todistamana muun muassa 6 tankoa maata Lohjan Vallankylästä,.
Agneta Eriksdotterin P1 N.N.; P3 1619 Lohjan Kiviniemen tilan omistaja 1624–1635, upseeri Herman Upmejer.


2. Karin yhteys Liuksialaan ja Holmaan Orivedellä.
Viidestoista sukupolvi

Petrus Johanpoika ( Vanhemmat (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/16-5177.htm) - taulu (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/taulu13-648.htm) ) s. 1550, k. Parainen 1620. Paraisten kirkkoherra 1500-1600-lukujen vaihteessa.
Puoliso.
Karin Eliaksentytär Esping ( Vanhemmat (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/16-5179.htm) - taulu (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/taulu13-648.htm) )
XIV Lapsia:


Johannes (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/14-1295.htm) Petrinpoika Walstenius s. Parainen 1595, k. Loimaa 3.1.1658.
Anna Petrintytär s. Parainen, k. 1648. - Puoliso Mårten Erikinpoika Stjerna (Stiernkors) k. Halikko 1634, vanh Erik Mårtenpoika, k. jälkeen 1609 ja Brita Petterintytär Fleming. Holman kartonon isäntä Orivedellä.
Jeremias Petrinpoika Parginsulanus. Kaarina Maununtyttären viimeinen rippi-isä ja hautajaispuheen kirjoittaja, Liuksialan saarnaajana.3. Elisabeth, Abraham Alftanus Hattulan kirkkoherra
Cardiaster, Gregorius Bartholomaei (K 1651)

Gregorius Bartholdi / Bartholli, Grels Bertilsson
S ilmeisesti Lieto, kuului Pohjan pitäjän ns. Skitinbäckin suvun pappishaaraan V Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=805) (vanhaa rälssisukua) ja Cicilia (Cecilia) Hansdotter Ulf.
Mahdollisesti ylioppilas (Gregorius Bartholdi Lundensis) Uppsalassa 10.6.1613.
Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052) vt. kirkkoherra / armovuodensaarnaaja isänsä kuoltua 1609; Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kappalainen ja pedagogion koulumestari (rehtori) 1615; Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) kirkkoherra 16.3.1626, astui virkaan 1627, mainitaan jättäneen Raumalla jäähyväiset koululle ja seurakunnalle ("Valedixit Scholae et Ecclesiae") 26.2.1627; Hattulan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) lääninrovasti, mutta hänen pitämistään rovastintarkastuksista ei ole tietoja (Lempiäinen 1967).
Omisti kaupunkitalon Raumalla vuoteen 1634.
K Hattula 25.7.1651.
P Elisabeth Eliaedotter, PV Paraisten kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja Agneta Klemetsdotter Esping.


4.Elisabeth, Klaus Flemingin ja Ebba Stenbockin uskottu.
Gestricius, Johannes Laurentii (K viimeistään 1638)

Ringius, Jons / Jöns Laurentij / Laurentii, Johan / Jöns Larsson
S ilmeisesti Gestrikland, Ruotsi noin 1564.
Klaus Flemingin kotisaarnaaja Siuntiossa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5097) 1593 ja ehkä kirkkoherran apulainen 1593, Klaus Flemingin lesken Ebba Stenbockin kotisaarnaaja 1598; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) linnansaarnaaja 1606; Korppoon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5038) kirkkoherra 1614.

5.Elin

Elin Eliaksentyttären vävy oli Knut Nilsson Glad. Knut Nilssonin veljenpojan Lasse Knutsson Gladin miniä Maria Ulf taas oli Mårten Erikssonin (Stierna) ja Anna Perintyttren vävyn tytär (vanhemmat Erik Mårtensson Ulf ja Katarina Mårtensson Stierna-Stiernkors). Annan vanhammat olivat Karin Eliaksentytär Esping ja Paraisten kirkkoherra Petrus Johannis.

Jos ajatellaan tuota ylläolevaa koostetta, niin Taivassalon khr Jeremias Espingin sisrukset ja heidän jälkeläisensä ovat kummasti kiinni Liuksialan Kaarinassa.

Koska Alftanukset korostavat samaa asiaa, tuntuu, että siinä olisi yhteys suvuille.

Ajallisesti tulee mieleen, että Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi ollut Jeremias Espingin sisar.
Kuka sisarista vai onko vielä yksi jota ei mainita yllä?

Isakin poika voisi olla tuo Huukaisissa näkyvä Erik Isaksson, jos olisi sama kuin kappalainen Erik, niin olisi täysin sopiva Anna Stiernan puolisoksi.

Alftanusten ja Espingien perheiden nimistötkin tuntuvat samansuuntaisilta.

[Benedictus]

Agnes Eliasdr mainitaan Thomaksen puolisona. Ramseyn aateliskalenterissa tuo Thomas on Thomas Simonis Corvinus, Paraisten kirkkoherra.
Corvinus, Thomas Simonis (K 1631)

Tomas Simonsson
S Turku. V Turun kaupungin porvari Simon Jonsson (”Korpo Simon”) ja N.N.
Paraisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5077) kirkkoherra 1620–1630; Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) sijaiskirkkoherra 1630, ei astunut virkaan; Paraisten ehkä sijaiskirkkoherra 1630–1631.
Kun Turun hiippakunnan uusi piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) oli suomen kieltä taitamattomana anonut kuninkaalta suomenkielisen palkkapitäjänsä Maarian vaihtamista Paraisiin, Kustaa II Aadolf määräsi kirjeellään 9.1.1630 Paraisten pastoraatin piispan prebendaksi ja seurakunnan kirkkoherran Thomas Simonis Corvinuksen siirrettäväksi Maarian kirkkoherraksi. Herra Thomas kuitenkin pyysi saada jäädä Paraisille piispan sijaiskirkkoherraksi, ja hän käyttää itsestään tammikuussa 1631 virkanimeä diaconus.
Peri isältään kaupunkitalon Turussa.
K ilmeisesti Parainen jo 1631.
P Agneta Eliaedotter, eli leskenä vielä 1645 Finnbyssä leskentilanaan äidiltään perimänsä ”torppa”, johon sai verovapauden 1634, PV Paraisten aiempi kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja Agneta Klemetsdotter.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204120
Tässä Agnis enka Finnbyssä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526737
Tässä h. Agnis enka her Thomas khr ja leski
Corvinus sai Paraisten khr viran 1620, joten voidaan arvella hänen tuolloin naineen Agneksen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203976
Tässä h. Agnes enkia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325703
1585 Agnis Enkia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325947
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203939

Elias Simonis oli Paraisten khr 1558-84.

Jos ajatellaan hänen naineen vaimonsa Agneksen viran saatuaan, niin ensimmäiset lapset olisivat syntyneet jo 1558-9, pääosin 1560-luvulla.

Esim. Agnes voisi hyvinkin olla ollut naimisissa ennen Curvoniusta.
Hankalasti äiti ja tytär ovat samannimiset, jolloin ei voida varmasti sanoa onko Finbyssä vain äiti Agnes kirjattuna, vai voisiko tytär Agnis olla myös leski siellä.
Äiti Agnis kuolee kuitenkin Turussa.

Ylläolevasta voidaan päätellä, että joku tytär on hyvinkin voinut olla Ericus Alftanuksen äiti ajallisesti, jos päätellään Ericuksen syntyneen 1580-luvulla.

Mielenkiintoinen kiemura Paraisilta löytyy Porvoon suuntaan.
Margareta Eliaksentytär Esping. - Puoliso Erik Bertilinpoika Huggut.

Erik Huggutin isän täti ? Mattsdr Huggut nai Per Larsson Finnen, joka sai sen kautta Porvoon Tarttiksen.
Per Larssonin isä oli Stenbölen Lars Livländer, jonka tyttärenpoika siis Perin sisarenpoika lainlukija Hans persson Granne omisti Paraisten Strandbyn Koupon.
Erik Huggut taasen sai Paraisten Lemlahden vaimonsa perintönä.

[Pekka Hiltunen]

2. Karin yhteys Liuksialaan ja Holmaan Orivedellä.
Viidestoista sukupolvi

Petrus Johanpoika ( Vanhemmat (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/16-5177.htm) - taulu (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/taulu13-648.htm) ) s. 1550, k. Parainen 1620. Paraisten kirkkoherra 1500-1600-lukujen vaihteessa.
Puoliso.
Karin Eliaksentytär Esping ( Vanhemmat (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/16-5179.htm) - taulu (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/taulu13-648.htm) )
XIV Lapsia:
Johannes (http://kotisivu.lumonetti.fi/kpaunasa/esivanhemmat/14-1295.htm) Petrinpoika Walstenius s. Parainen 1595, k. Loimaa 3.1.1658.
Anna Petrintytär s. Parainen, k. 1648. - Puoliso Mårten Erikinpoika Stjerna (Stiernkors) k. Halikko 1634, vanh Erik Mårtenpoika, k. jälkeen 1609 ja Brita Petterintytär Fleming. Holman kartonon isäntä Orivedellä.
Jeremias Petrinpoika Parginsulanus. Kaarina Maununtyttären viimeinen rippi-isä ja hautajaispuheen kirjoittaja, Liuksialan saarnaajana.Niin, Johannes Petriin anopin aidinisän isä oli Erik XIV:n hovisaarnaaja. Ja Johannes Petriin tyttärentytär avioitui Henrik Henrikinpojan kanssa. V.m:n isä, kartanonvouti Henrik Henrikinpoika otti käyttöönsä Wärdh-nimen saatuaan Taivassalon Fagernäsin lahjoituksena omakseen. Häntä olen joskus Abrahamin kronikka-osiossa sijoitellut Henrik Hanssonin pojaksi ja siis Ericus Ericin sedäksi. Esitin,että kronikka "kiskottiin" joitain vuosia aiemmin kuolleen Taivassalon khra Petrus Bergiuksen "suusta", kun näyttäisi Erik Hanssonin veljellä olleen ilman kronikkaakin yhteyksiä Erik-kuninkaan hoviin.
PH

[Benedictus]

Tässä Paraisten khr Elias Simoniksen ja vaimonsa liitossa on hieman outoja seikkoja.

Elias Simonis kuolee 1584. Ok.Vaimo paljon myöhemmin 1619!

Elias Simonis saa Paraisten kirkkoherran viran jo 1558.
Jos saa papinviran heti vihittäessä papiksi n. 25 ikäisenä, olisi syntynyt 1533, koska luultavasti ollut muissa paikoissa ennen Paraista, niin lienee syntynyt 1520-luvulla.

Hänellä oli 9 lasta, joista osa oli jo 1590-luvulla viroissa ja naimisissa, osa nai vasta 1600 vaihteen jälkeen.
Jotenkin tulee mieleen, ettei Eliaksen puoliso Agneta Clemetsdr ollutkaan ehkä ensimmäinen vaimo, vaan, että Eliaksella olisi voinut olla 1. vaimo 1550-60 luvulla ja toinen 1570 luvulta eteenpäin.

9 lapsen teko voi hyvinkin ottaa 20 vuotta, mutta ajallisesti tuntuu olevan liiaksi löysää.

Se mikä herättää ihmetystä, on Eliaksen omistukset.!!

Hänen vaimonsa omistaa Finbyssä yhden tilan ja Sydmåssa toisen.

Missään en ole nähnyt selitystä, että Elias Simonis omistaa myös Paraisten Lemlahden kartanon, joka sitten siirtyy hänen tyttäriensä jälkeläisille.

Agneta Clemetsdr Espingin hallussa mainitaan vain nuo 2 tilaa, mutta voisiko Lemlahti olla hänen perujaan lapsille vai onko Lemlahti Elias Simoniksen kotitila.
1540-Lemlax
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203569
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203573
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203578
Tässä 1557 Simon Ers lb
Alla Simon Eriks
Onko 2 eri Simonia?

Jos Lemlahti Elias Simoniksen suvun paikka, niin kuka olisi 1520-luvulla isä Simon?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939873
Tässä 1567 Simon Erss
Hr Elias Kyrkoh. i Pargas f.
1571 Simon Eriks, Her Elias lb.

Siis Elias Simonis omisti rälssinään jo ainakin 1567 Lemlahden.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325753
Tässä Knut Glad, kirje 1569
Myös Nils Knutsson Glad

About Knut Jönsson Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Knut Jönsson Glad, fick 18.7.1569 frälsefrihet för Lemlaks i Pargas och Veiby i Lojo socken. Fogde i Pikis härad 1572 och ännu 1575. Fogde i Kymmenegårds 1575 till 5.10.1582, då detta fögderi reviderades från honom "Jören Mattsson tillhanda". Erhöll 1577 intyg af krigsöfversten Herman Fleming, att hans närvaro var nödvändig i Kymmenegårds län och att han därför icke, likt andra fogdar, kunde utspisas på Viborg slotts. Deltog 1581 med sina sex rusttjänstryttare i eröfringen af Narva och Koporie slott. Beviljades skattefrihet 28.1.1584 för tvänne hemman i Högfors by i Kymmene socken. Kallas 1586 i Åbo slotts mantalslängd "Knut Klade, fordom fogde i Kymmene gård". Gift med Karin, dotter rysstolken Hans Skalm (i Finland, n:r 144) till Karby i Borgå socken och Karin Persdotter (Dufva i Finland, n:r 95).

Hans Larsson Skalm (c.1465 - 1549) Birthdate: circa 1465 Death: Died 1549 in Parainen, Finland Occupation: Slottsloven i Viborg, Rysstolk. Boe i Pargas 1556




Asuiko siis Hans Skalm Lemlahdessa

Myöhemmin Lemlahden omisti Nils Knutsson Glad
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203991
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526752

Yo Tartossa 4.2.1639 Elias Cardiaster, myöhemmin Giösenstjerna Elias Gregorii, Finno U98 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U98). Vht: Hattulan kirkkoherra Grels Cardiaster (Gregorius Bartholomæi, yo Uppsalassa 10.6.1613, † 1651) ja Elisabet Eliasdotter. Depositio 31.1.1639. Ylioppilas Tartossa 4.2.1639. — Omisti Paraisten Lemlahden vuodesta 1643. † (1659). Naimaton. Serkku: kornetti Gabriel Gjös 112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=112) (yo 1640).
Serkku: Saarijärven kappalainen Abraham Agricola 163 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=163) (yo 1640/41).
Veli: Bertil Cardiaster U87 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U87).
Veli: Jeremias Cardiaster 368 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=368) (yo 1643/44, † 1649).


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204144


Yllä oleva Elias Simoniksen tytär Hattulan khr Grels Cardiasterin vaimo herättää epäilyksiä avioistaan.
Jos Elias kuoli 1584 olisi Elisabeth syntynyt sitä ennen.


Elias Grelsson yo Tartossa 1639, jos 20v. niin olisi syntynyt 1619.

Isänsä yo Uppsalassa 1613, siis nai Elisabetin varmaankin sen jälkeen 1613-19.
Seuraa, että Elisabeth olisi minimissään 29 avioituessaan, jos syntynyt vaikka 1580 olisi jo 33v.
Jos poika Elias syntyykin 1619, niin olisi jo 36 v.

Poika Jeremias on yo Turussa 1643, voidaan siis päätellä että lapset ovat syntyneet 1620 paikkeilla. eli olisi saanut heidät liki 40 vuotiaana ellei yli.


Kuka selittää, miksi Elias Simonis omistaa Lemlahden ja sitten tulee Knut Glad?


Onko hänellä 1. vaimo, joka on Hans Skalmin tytär?
Knut Gladin vaimo on Hanssin tytär.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939873

1567 Elias Simonis Lemlax
Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Knut Jönsson Glad, fick 18.7.1569 frälsefrihet för Lemlaks i Pargas och Veiby i Lojo socken.

Knut Jönsson ja Elias Simonsson ovat siis samanikäisiä.

Onko Knut Jönsson Glad siis Lemlaxin omistajan poika vai vävy?

Entäpä Elias Simonsson? Tyttären mies? Poika?

Pekka Hiltunen arvailee:
Kurki | Jeppe Kurki, Esping ja Spåra Paraisten Hilstoria (Kari Suistoranta, Turku 1985) toteaa ( s. 180): "Ensimmäinen nimeltä tunnettu luterilainen pappi Paraisilla oli Lars Johannis, joka oli kirkkoherrana v. 1546-1555 ja sittemmin Piikkiön kihlakunnan maarovastina. Häntä seurasi rälssisyntyinen Clemet Larsson ja tämän jälkeen Elias Simonis Esping v. 1558. Kirkkoherra Elias, joka myös oli rälssimies ja luultavasti edeltäjänsä vävy, oli virassa v:een 1583 tai 1584 saakka. Näiden luterilaispappien vastenmieliseksi velvollisuudeksi tuli todistaa kirkkoreduktion viimeistä vaihetta, kirkon kalleuksien peruutusta. Häikäilemättömien ja kovakouraisten takavarikointien jäljiltä ei moniin kyläkirkkoihin jäänyt mitään ja Paraisillakin voutien kynsistä säästyi vain kaksi ehtoolliskalkkia lautasineen ja sekä viisi silkkistä tai samettista messu- ja alttarivaatetta. Vaikka peruutukset eivät koskeneet pappiloita, otettiin niistäkin v. 1556 ja 1557 suuret määrät irtaimistoa kruunun mallikartanoiden tarpeisiin. Paraisten, Nauvon ja Sauvon pappilat joutuivat siten luovuttamaan omaisuutensa Sauvon Ruonankartanolle. Paraisten pappila tyhjennettiin tuolloin melkein kokonaan, sillä sieltä vietiin 1 sonni, 1 härkä, 6 lehmää, 6 vasikkaa, 8 lammasta, 7 karitsaa, 4 hanhea, 6 sikaa, 4 tyynyä, penkinpatja, 4 pataa, kattila, haahlat, käsivati, rikkinäinen messinkivati, tinakannu, vanha rautainen kynttilänjalka, 4 viikatetta ja 2 sirppiä, Papille jätettiin vain 1 härkä, mikä on kovin vähän, kun ajoneuvojen vetämiseen tarvitiin sentään kaksi härkää".

Elias Simoniksen vaimo oli Agneta Klemetintytär Esping, joka Ramsayn mukaan oli Klemet Mattssonin (Esping) tytär. Klemet Larssonin virkakausi kirkkoherrana jäi lyhyeksi ehkä korkean iän takia (vaikka onkin oletettavaa, että kuninkaanmiehet osasivat valita sen lihavamman härän). Voisikohan olla niin, että Herra Elias olikin Klemet Larssonin tyttärenpoika eikä vävy (kts. Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)?

Kun Birgitta Jacobintytär Kurjen tyttärestä Karinista tiedetään, että hänen tyttärensä Kristina oli kenties Klemet Mattssonin puoliso, ja kun toisaalta Paraisten kirkkoherra Klemet Larssonin tiedetään olleen rälssisyntyinen, niin olikohan kyseessä juuri Esping- Glad -suku, josta Ramsaykin arvelee Paraisten Esping-suvun polveutuvan?

Se, mikä on kiemuraista on taas sukujen yhteys toisiinsa.

Knut Jönsson Glasin vaimo oli Hans Skalmin tytär.Ajallisesti ei voi olla Elias Simoniksen appi.

V Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 4, isä Lasse Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%204) Tilanomistaja, s. 1465 Arvio, k. 1549 Parainen. Omisti Bollbölen ja Kårlaxin kartanot Paraisilla.

Lapset:Lasse (Lars) Skalm , s. 1489 Arvio. Tauluun 32 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2032)
Jaakko (Jakob) Skalm , s. 1491 Arvio. Tauluun 304 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20304)
Pietari (Peder) Skalm , s. 1500 Arvio. Tauluun 308 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20308)
Maria Skalm , s. 1501 Arvio. Tauluun 311 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20311)
Karin Skalm , s. 1502 Arvio. Tauluun 312 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20312)
Karl Skalm Tilanomistaja. Omisti Sorpon kartanon.
| Alku (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#alku) | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#index) | Taulu 32 VI Lasse (Lars) Skalm, (Taulusta 31, isä Hannu Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2031) Tilanomistaja, s. 1489 Arvio, k. 9.6.1564 Perniö. Omisti Heikkilän Kartanon Perniössä. ( Anthonin mukaan hän kuoli ennen vuotta 1549 ja omisti vain Paraisten Bollbölen ja hänellä oli kaksi poikaa Lasse ja Markus.).

Lapset:Hannu (Hans) Skalm , s. 1520 Arvio. Tauluun 33 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2033)
Anders Skalm , s. 1515 Arvio. Tauluun 290 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20290)
| Alku (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#alku) | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#index) | Taulu 33 VII Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 32, isä Lasse Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2032) Linnanpäällikkö, vouti, s. 1520 Arvio, k. 12.11.1586. Linnanvouti ja venäjäntulkki, oli Käkisalmessa 1581. Toimi myös Viipurin linnan päällikkönä 1581-1582 Omisti Perniössä Heikkilän kartanon, Porvoossa Karsbyn ja Svartsön tilat ja Boe-talon sekä Lammilla Oisbyn kartanon.

Puoliso: Karin Pedersdr Dufva s. 1530 Arvio.

Lapset:Juhana (Johan) Skalm , s. 1545 Arvio. Tauluun 34 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2034)
Anna Skalm , s. 1550. Tauluun 288 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20288)
Taulu 288 VIII Anna Skalm, (Taulusta 33, isä Hannu Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2033) s. 1550.

Puoliso: Knut Jönsson Glad k. jälkeen 1587.


Lapset:Lars Esping , s. 1570 Arvio. Tauluun 289 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20289)
| Alku (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#alku) | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#index) | Taulu 289 IX Lars Esping, (Taulusta 288, äiti Anna Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20288) s. 1570 Arvio, k. 1598.

Puoliso: Elsa Dönsby

Lapset:Claes Esping s. 1590 Arvio. Olen siis ehdottanut, että Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi Elias Simoniksen tytär eli Jeremias Esping-Agricolan sisar.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=941747
Tässä näkyy Heikkilä Perniössä
Yllä oleva Lars Skalm ja leski Cadrin 1564.
1567 Anders N.
1569 Anders Palm

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=885566
tässä Anders Palm 1580-1589
Erik Tönnesson (Wildeman) 1586-1599
Johan Skalm 1599 mainitaan

Lähisukulaiset



Johan Skalm (http://www.geni.com/people/Johan-Skalm/6000000000594214362)
husband


Margareta Skalm (http://www.geni.com/people/Margareta-Skalm/6000000012118711217)
daughter


Anders Skalm (http://www.geni.com/people/Anders-Skalm/6000000011477063552)
son


Erik Wildeman (http://www.geni.com/people/Erik-Wildeman/6000000002913400533)
husband


Hebla Wildeman (http://www.geni.com/people/Hebla-Wildeman/6000000009464203944)
daughter


Anders Sabelfana (http://www.geni.com/people/Anders-Sabelfana/6000000012959497621)
father


Margareta (http://www.geni.com/people/Margareta/6000000012959923142)
mother


Nils till Tali (http://www.geni.com/people/Nils-till-Tali/6000000012960483038)
brother


Margareta Teetgren (http://www.geni.com/people/Margareta-Teetgren/6000000011520143207)
stepmother


About Carin Andersdotter Sabelfana


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Sabelfana TAB. II.
Karin Andersdotter Sabelfana, lefde 1591. Hon ärfde efter sin fader; Kavantholm i S:t Andrae, Kylliölä, Manikkala och Kurikkala i Viborgs socken, samt efter sin farbroder; Ofvanmalm i Tenala socken.



Karin Sabelfanan 2. puoliso oli Erik Wildeman.
Kummallista, että Heikkilässä ennen Erikiä näkyy Anders Palm niminen mies, joka mainitaan 1567-89 Heikkilässä.

Toisaalta tiedetään, että Erikin veljen Arvidin tytär nai Måns Mårtensson Palmin.

Måns Mårtensson Palm syntynyt 1572.

Mårten Rasmussons och Margaretas son kammarrådet Måns Mårtensson Palm, som 1612 gifte sig med Anna Kaspersson.

Avioliittoikä Måns Palmilla 40 v.

Måns Mårtensson Palmin puolisoksi tiedetään toukokuusta 1627 lähtien vuonna 1608 Viipurissa syntynyt Arvid Tönnesson Wildemanin ja Anna Hansdotter Björnramin tytär Ebba Arvidsdotter Wildeman.





Ajallisesti Anders Palm ei oikein voisi olla Måns Palmin veli?

Speculaatiota parhaimmillaan!

Meillä on Knut Jönsson Esping-Glad, jonka joku lähisukuinen nainen voisi olla Ericus Erici Alftanuksen äiti.
Knutin vaimon Anna Skalmin veljen Johan Skalmin leski nai Erik Wildemanin, jonka veljentytär nai Måns Palmin, minkä niminen Anders Palm mainitaan Johanin jälkeen Heikkilän tilalla.

Ericus Erici Alftanuksen tyttären Annan puoliso Måns Larssonin lapset käyttävät Palm nimeä.

[Benedictus]

Pohdintaa Glad-Esping perheestä Paraisten Lemlahdessa


Lähisukulaiset



N.N. Glad (http://www.geni.com/people/N-N-Glad/6000000012983669129)
wife


Knut Glad (http://www.geni.com/people/Knut-Glad/6000000011805656028)
son


About Jöns Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. I.
Jöns Glad i Pargas, bytte omkring 1540 en lägenhet i Sagu mot Lemlaks i Pargas socken till riddaren Erik Fleming, enligt Erik Flemings jordebok, där han orätt kallas "Jakob" Glad.
Ramsay; Esping eller Glad. Adlad (Schlegel och Klingspor) af konung Erik XIV. Adelskapet bekräftadt af Åbo hovrätt 1627. Ätten blef introducerad 1688 på svenska riddarhuset med n:r 739 och utgick på svärdsidan omkring 1690.



Knut Jönsson Glad , kuollut 1587 jälkeen.


Lähisukulaiset



Karin Skalm (http://www.geni.com/people/Karin-Skalm/6000000011806794298)
wife


Lars Glad (http://www.geni.com/people/Lars-Glad/6000000011806030284)
son


Kerstin Glad (http://www.geni.com/people/Kerstin-Glad/6000000012983882983)
daughter


Nils Glad (http://www.geni.com/people/Nils-Glad/6000000010636314079)
son


N.N. Glad (http://www.geni.com/people/N-N-Glad/6000000012983669129)
mother


Jöns Glad (http://www.geni.com/people/J%C3%B6ns-Glad/6000000012983732198)
father


About Knut Jönsson Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Knut Jönsson Glad, fick 18.7.1569 frälsefrihet för Lemlaks i Pargas och Veiby i Lojo socken. Fogde i Pikis härad 1572 och ännu 1575. Fogde i Kymmenegårds 1575 till 5.10.1582, då detta fögderi reviderades från honom "Jören Mattsson tillhanda". Erhöll 1577 intyg af krigsöfversten Herman Fleming, att hans närvaro var nödvändig i Kymmenegårds län och att han därför icke, likt andra fogdar, kunde utspisas på Viborg slotts. Deltog 1581 med sina sex rusttjänstryttare i eröfringen af Narva och Koporie slott. Beviljades skattefrihet 28.1.1584 för tvänne hemman i Högfors by i Kymmene socken. Kallas 1586 i Åbo slotts mantalslängd "Knut Klade, fordom fogde i Kymmene gård". Gift med Karin, dotter rysstolken Hans Skalm (i Finland, n:r 144) till Karby i Borgå socken och Karin Persdotter (Dufva i Finland, n:r 95).



Isänsä Jöns Glad vaihtaa itselleen Paraisten Lemlahden 1540.


Poika Knut Jönsson kuolee 1587 jälkeen, on siis syntynyt 1500-luvun alkupuolella.


Lars Knutsson Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. III.
Lars Knutsson Glad, till Veiby i Lojo socken, lefde 1598.
Nikander, Gabriel & Jutikkala, Eino; Säterier och storgårdar I Finland I; Main. befallningsman Henrik Henrikssonin (Dönsby-släkten) langoksi. Henrikin perheestä ei tietoa, oli ehkä naimaton. Henrik omisti Dönsbyn Karjaalla 1566-70 veljensä häradshövding Måns Henrikssonin jälkeen. Lanko Lars Knutsson Glad eli vielä 1598.

About Kerstin Knutsdotter Glad

Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Kerstin Knutsdotter Glad, gift med Peder Poitz (n:r 246) till Potsela i Vekkelaks socken. Hon blef 1590 on vintern, under ett rysk infall, med sina två söner och sin svärfader, fogden i Kymmenegårds län, Mårten Poitz, fången förd till Ryssland, men redan följande år, jämte dem, utlöst mot en fången rysk herre och en summa pengar.


About Nils Knutsson Glad


Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Glad. TAB. II.
Nils Knutsson Glad, Hans son, Knut Nilsson Glad, nämnes 1630 i Pargas; var gift med en dotter af Erik Kut iPargas, och hade sonen Johan Knutsson Glad, som lefde i Pargas 1645.


Erik Kutin puoliso oli siis Elias Simoniksen tytär Elin.


Elias Simonis on Paraisten khr 1558, eli voidaan arvioida syntyneeksi n. 1530.


Yllä olevissa tiedostoissa mainitaan Paraisten edellisenä kirkkoherrana Clemet Larsson Esping, jonka vävy Elias olisi.


Ainakaan yllä olevan perusteella Clemet ei voi olla Lars Knutsson Gladin poika, koska Lars Knutsson on voinut syntyä aikaisintaan 1520-30 luvun vaihteen aikoihin, jos isänsä Knut eli vielä 1587.


Clemet Larsson voisi olla Knutin veljenpoika, mutta olisi silti melko nuori kuollessaan Paraisten kirrkoherrana.
Voitaisiin siis epäillä, että jos on Esping, että olisi vaikkapa Jönssin veljenpoika.



Esitetty ajatus, että Elias Simonis olisi Clemet Larssonin vävy, ei myöskään voi pitää paikkaansa, koska puolison Agnes Clemetsdr:n isäksi mainitaan Clemet Mattson Esping.


Koska Elias Simonis ei voi olla Clemet Larssonin vävy, eikä siis Clemet ole Jöns Gladin jälkeläinen, eikä hänen vaimonsa ole Jöns Gladin jälkeläinen, niin ainoaksi selitykseksi, että Elias Simonis on Lemlahden haltijana ennen Knut Jönsson Gladia, on se, että joko Eliaksen isä Simon tai äiti on Jöns Gladin lapsi.


Eli on Jöns Gladin vanhin poika Simon Jönsson (arvaus!)
tai

Jöns Gladin vanhin tytär N.N. Jönsdr. puoliso Simon.


Muu ei mielestäni selitä Eliasta Lemlahdessa.

Koska tapana oli naida suvusta, niin Agnes lienee Eliaksen pikkuserkku, jos Matts on ollut Jönssin veli.


Suvun nainti on mallillaan Kun Elin Eliasson Kutin tytär nai Nils Knutssonin pojan Nilssin, vaimo olisi pikkuserkun tytär, jos Knut ja Eliaksen toinen vanhempi olivat sisarukset.


Kuten sanottu aatelis suvut ovat minulle outoja, mutta idea tässä on selittää Eliaksen ja Lemlahden yhteys.


Toisaalta Eliaksen pojasta Isak Eliassonista ei tunnu olevan tietoa.

[Benedictus]

Ramseyn mukaan Clemet Mattson till Kassor, sigill visar en stjärna.
Daniel Clemetsson till Kassor och Lemlax.
Bengt Clemetsson frälsejord i Finnby.
Agneta Clemetsdr omisti perintötorpan Finnbyssä. Elias Simoniksen vaimo.

Jöns Glad vaihtoi Lemlaxin itselleen 1540.
Elias Simonis siellä 1567.
Jönsin poika Knut Jönsson tilalla 1569.

Elias Simoniksen jälkeläiset seillä taas myöhemmin.

Kaikki käyttivät Esping nimeä.

[Benedictus]

Isak Erikssonin etsinnässä tuo Erikin etsintä tuntuu olevan loputon rivi Erikeitä.
Yllättävän paljon heitä löytyy Isakin lähipiiristä.

Heitän tähän erään Erikin ilman viitteitä ja lähteitä vain muististani, joka ei ole perin luotettava, kun on kiire lähteä esi-isien laitumille antamaan ohjattua lentoharjoitusta sorsalinnuille ennen niiden muuttoa Hollantiin tapettaviksi.

Siis eräs mahdollinen Erik, joka voisi olla juuri tuo tilapäinen kappalainen Taivassalossa, joka olisi ollut Anna Stiernan 1. puoliso ja mahdollisesti Isak Erikssonin isä, voisi olla 1648 Erik Claesson Torske.

Isänsä Claes Eriksson Torsk tuli 1649 Oxenstiernan omaisuuden hoitajaksi Suomeen, saaden myöhemmin Kemiöstä perheelleen asuinpaikan.

Claes Torskin vaimo oli Cristina Arendtsdr, jota uumoilin Stierna sisarusten siskoksi, mutta ei liene mahdollista, koska on saanut poikansa jo paljon aikaisemmin, eli on sukupolvea vanhempi Stierna sisaruksia.

Isäsä lienee siis joku muu Arendt Ruotsista.

Emerentia ketjussa kiisteltiin ankarasti tuosta Abraham Alftanuksen vaimosta Emerentiasta, onko Torsk eli ei.

Jos spekuloidaan, että Emerentia olisi ollut Torsk, niin Erik kappalainen olisi voinut hyvinkin olla yhdistävä tekijä Torskien ja Alftanusten välillä.
Ja ehkä välittäjäna kun Brennerusten Brändön tila siirtyi Torskille.
Henkilötiedot

1643/44 Erik Torsche Ericus Claudii, Sudermannus 364 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=364). Vht: kamarikollegion kanneviskaali Claes Torsche (Claudius Erici, yo Uppsalassa 19.8.1625, † 1650) ja luultavasti Kristina Arensdotter. Ylioppilas Turussa 1643/44 Tårsk Eric. Claudii _ 20. Näytteli Metafysiikan roolia Chronanderin ylioppilaskomediassa Surge 6.5.1647 Ericus Clavidi Torschn. Oraatio 25.6.1648 (painettu Tukholmassa). Respondentti 20.4.1650, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Lanko: Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697).

[Benedictus]

Anna Arendtsdr Stiernan sanotaan olleen naimisissa Taivassalon kappalaisen Erikin kanssa. Ajallisesti se menisi 1650-luvun alkupuolelle.

Emerentia Torck ketjuun Tutkimuslöytö osioon laitoin juuri pohdintaa Torckeista.

En näkisi mitenkään mahdottomana etteikö Erik voisi olla Annan Stiernan puoliso, koska mielsetäni Cristina Arendtsdr ei voi olla Erikin äiti vaan äiti puoli.

Ajatukselliesti sopisi hyvin, että Erik Torckella ja Anna Stiernalla olisi poika Isak Eriksson, joka naisi tätinsä miehen Claes Brenneruksen sisaren tyttärentyttären Juliana Månsdr Palmin.

Isak Eriksson olisi hyvinkin voinut asua vanhempana Isossakyrössä Israel Alftanuksen luona, koska näyttäisi, että hänellä on ollut pohjanmaalle yhteyksiä.

[Benedictus]

6—12 Maj 1646.

Den 8 Maij taalttes in Consistorio om Rectoris convivio,
att thet skulle hoUas efffcer förra ordning, giord den 11 Jun.
1642, allenast till&tes denne gångon såsom extraordinarie der
till kalla twenne vthaff assessoreme. Mag. Rolambium och
Johan Hendersson, futuri Rectoris frende Mårth. Sigfredsson
Bårgm., hans landsmän och gode wenner Johan Hansson Bårgm.,
och bårgare Larss Rådhman, såsom och naboo Elias Book-
hoUare.

sl. 1652 Hans Purmerus, myöhemmin (1658) Burgman Johannes Johannis, Aboensis 892 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=892). Vht (Carpelan 1890): Turun kämneri, raatimies Hans Hansson († 1675) ja Elisabet Alexandersdotter Hervie. Ylioppilas Turussa sl. 1652 Purmerus Joh. Joh Ab _ 45. Oraatio 19.2.1654. Respondentti 7.4.1655, pr. Simon Kexlerus U7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U7). Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1657 Jahannes Johannis Aboensis. Aboa accessit, pro quo spondebant Petrus Clementis, Haquinus Rosenholm. Kreikankielinen oraatio Turussa 22.6.1660. Lanko: turkulainen raatimies, lainlukija Kristian Greek 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) (yo 1646/47, † 1697).
Lanko: turkulainen asianajaja, raatimies Daniel Wernberg 1398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1398) (yo 1660, † 1698).
Opettaja 1657: Petter U159 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U159).
Opettaja 1657: Håkan Rosenholm 975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=975).
/ On eri henkilö kuin helsinkiläinen kauppias, raatimies Hans Burgman († 1706), josta ks. Uusi sukukirja II. /
Viittauksia: HYK ms., Index s. 155a; KA valtakunnanregistratuura 25.2.1642 f. 337 (Fullmacht för Johan Hansson, att wara Borgemästare i Åboo ... effter som fordom Borgmästaren i Åboo Johan Knutsson (katso 322 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=322)) är för kort tijdh sedan medh döden afgången), 3.5.1662 f. 204 (Till Cammaren för een Fattig Student [ifrån Åbo] Joh. Burgman på 20 D:r S:r M:tt). — R. Hausen (utg.), Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667 (1880–82) s. 134 (mainitaan isän veli, pormestari Johan Hanson Purmer († 1655), joka matkusti valtiopäiville Tukholmaan joulun jälkeen 1648), 135 (5.2.1649, Gyllenius ottaa yksityisoppilaaksi kolme tämän serkkua, pormestarin pojat Johannes, Ericus ja Engelbertus Purmeruksen); V.

Landsman 1. lienee tuo pormestari Johan Hansson Purmer
1653/54 Karl Brochius Carolus Laurentii, Aboensis 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007). Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa 1653/54 Brochius Car. Laur. [Patricii Aboens. _ 50]. — Turun raastuvanoikeuden notaari 1662, kaupunginsihteeri 1671. † 1678. Pso: 1664 Barbro Andersdotter Salamontanus tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: sotilaspappi Johan Möller 3194 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3194) (yo 1684, † 1702).
Appi: Turun hovioikeuden asessori Anders Salamontanus 263 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=263) (yo 1642, † 1684).
Eno: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654).
Veli: Turun akatemian sihteeri, FM Magnus Brochius 1008 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1008) (yo 1653/54, † 1673).
Veli: apulaispappi Johan Brochius 1611 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1611) (yo 1663, † 1675).
Poika: kihlakunnantuomari Karl Brochius 2564 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2564) (yo 1677, † 1699).
Sisarenpoika: vuokraaja Erik Erling 3660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3660) (yo 1690, † 1707).
Lanko: Turun hovioikeuden asessori Henrik Brenner 1465 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1465) (yo 1661, † 1689).
Vertaa: rykmentinpastori Gabriel Lethalensis 811 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=811) (yo 1650/51, † 1674).

Voisiko uyllä oleva Lars Brochius olla tuo Lars Rådman?

[Benedictus]

Ylle laitoin noita Mårten Stodiukseen liittyviä henkilöitä.

Kysymys kuuluukin. olivatko kyseiset henkilöt Mårten Stodiuksen landsmanneja vai Mårten Sigfridssonin?

Kuka olisi tuo borgare Larss Rådhman.
Entä naboo Elias BookhoUare.

Ajankohtahan on 1646.

Mitä mahtaa tarkoittaa tuo naboo?

Se, mikä on kysymyksen eräs ydin, on tieto, mitä tuo landsman tarkoittaa.

Pormestari Johan Hansson Purmer vaikuttaisi nimensä perusteella Hollantilaiselta, ainakin netti antoi sinnepäin nimiviitettä.

[Benedictus]

Olemme etsineet Anna Alftanuksen puolisoa Måns Larssonia vähän joka puolelta.
Tässä tuli vastaan eräs sukusikermä, joka kummasti liittyy henkilökenttäämme.

1653/54 Karl Brochius Carolus Laurentii, Aboensis 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007). Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa 1653/54 Brochius Car. Laur. [Patricii Aboens. _ 50]. — Turun raastuvanoikeuden notaari 1662, kaupunginsihteeri 1671. † 1678. Pso: 1664 Barbro Andersdotter Salamontanus tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: sotilaspappi Johan Möller 3194 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3194) (yo 1684, † 1702).
Appi: Turun hovioikeuden asessori Anders Salamontanus 263 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=263) (yo 1642, † 1684).
Eno: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654).
Veli: Turun akatemian sihteeri, FM Magnus Brochius 1008 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1008) (yo 1653/54, † 1673).
Veli: apulaispappi Johan Brochius 1611 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1611) (yo 1663, † 1675).
Poika: kihlakunnantuomari Karl Brochius 2564 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2564) (yo 1677, † 1699).
Sisarenpoika: vuokraaja Erik Erling 3660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3660) (yo 1690, † 1707).
Lanko: Turun hovioikeuden asessori Henrik Brenner 1465 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1465) (yo 1661, † 1689).
Vertaa: rykmentinpastori Gabriel Lethalensis 811 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=811) (yo 1650/51, † 1674).


Yllä on Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius ja vaimonsa Katarina Karlsdr Anglenius.


Anna Alftanan puoliso oli Måns Larsson, jälkeläiset käyttivät nimeä Palm.


Katariina Karlsdr Angleniuksen veli Simon. Heidän isänsä Pohjan khr Carolus Simonis Nurcherus, isoisä Isokyrön khr Simon JOhannis Nurkka.



sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654.
Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.
Serkku: Pudasjärven kirkkoherra Daniel Nurckerus, myöh. Anglenius 329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=329) (yo 1643, † 1685).
Velipuoli: lainlukija Gabriel Melartopaeus 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020) (yo 1653/54, † 1686).
Poika: turkulainen asianajaja Daniel Anglenius 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027) (yo 1669, † 1676).
Tyttärenpoika: Turun kaupunginviskaali Johan Lässle 4022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4022) (yo 1694, † 1715).
Sisarenpoika: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007) (yo 1653/54, † 1678).
Lanko: Ulvilan kirkkoherra, professori, FM Gabriel Fortelius 1129 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1129) (yo 1656, † 1721).


Simon Karlssonin vaimo Anna Alftanan sisarentytär Katarina Eriksdr Fortelius.


Karl Nurkeruksen vaimon Hebla Eskilsdr:n 2. puoliso Kangasalan khr Josef Melartopaeus.


Josef Melartopaeuksen seuraaja Kangasalan kirkkoherrana oli Johannes Arvisi Frisius, jonka poika oli Anna Alfanan tyttären Juliana Palmin 1. puoliso.


Toisaalta Anna Alftanan veli Israel Alftanus oli Isokyrön khr.


Nurka / Nurkka, Nurkerus, Simon Iohannis / Johansson
Isonkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) (Kyröjoensuu) kirkkoherra kuningas Juhana III:n kollaatiokirjeellä 3.1.1587, mainitaan virassa vielä 1604.
Osallistui (”D. Simon Johannis in Kyra”) Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Simon Ioh. past. in Kyro”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Simon Johannis Kyrosa.”) sen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta.
Pappissäädyn edustaja Söderköpingin valtiopäivillä, allekirjoitti siellä 10.10.1595 neuvoston ja säätyjen yksimielisen vastauksen Kaarle-herttualle; Linköpingin valtiopäiväedustaja maaliskuussa 1600.
Kirkkoherra Simon (”Her Sijmonn i Kyro”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Kuninkaan kirje Isonkyrön pitäjänmiehiltä kannettavasta heinäverosta 26.6.1591.
Klaus Flemingin joukot ryöstivät Herra Simonin omaisuutta nuijasodan aikana.
K Isokyrö ilmeisesti 1604.
P Anna Henriksdotter (Fordell), PV Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=987) ja hänen 1. puolisonsa Margareta Eriksdotter Sursill.


Melartopaeus, Josephus Matthiae (K 1654)

Josephus Matthaei, Josef Mattsson
Kotoisin Satakunnasta. V luultavasti (Takolander 1926) vouti Matti Jaakonpoika / Matts Jacobsson ja Hebla Eerikintytär / Eriksdotter.
Kangasalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026) kirkkoherra 1634; Ylä-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) lääninrovasti ainakin jo 1640, jolloin osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan. Suoritti rovastintarkastukset Orivedellä 1651, 1653 ja 1654, Längelmäellä 1648, 1651 ja 1654 ja Längelmäellä ja sen kappelissa Kuorevedellä 1653 (Lempiäinen 1967).
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 18.5. ja 22.9.1649, 14.3.1651, huhtikuussa ja 18.6. (3.12.) 1652, kahdesti helmikuussa 1653 ja 19.12.1653 sekä 27.5.1654.
Melartopaeus asui 1644 Kangasalan pitäjän Isoniemestä Paavali Matinpojalta ostamallaan maatilalla.
K Kangasala 26.8.1654.
P1 Hebla Eskilsdotter; P2 1638 Elisabeth N.N.


Ajallisesti tuo Lars Månsson Brochius voisi olla Måns Larssonin isä. Juliana oli syntynyt 1655 eli Måns olisi tarpeeksi vanha tätenkin.Vaimonsa oli syntynyt ennen 1626.

Nurcherus, Carolus Simonis (noin 1590–1626)

Karl Simonsson, Carl
S ehkä Isokyrö noin 1590. V Isonkyrön kirkkoherra Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) ja Anna Henriksdotter (Fordell).
Ylioppilas (Bothniesis) Uppsalassa 8.9.1610; respondentti (Carolvs Simonis Nurcherus Ostrobothniensis) 11.5.1611.
Pohjan kirkkoherra noin 1620. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5082)
K Pohja alkuvuodesta 1626. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5082)
P Hebla Eskilsdotter (Hebla Eschilli), eli leskenä Pohjan pitäjän Mörbyssä ja kuittasi edesmenneen puolisonsa edellisen vuoden palkan heinäkuussa 1626. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5082)


Kuka on Måns, Lars Brochiuksen isä? (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5082)

[Benedictus]

Det stämmer som Ronny förmodar att Melker Storö ej skriver att Olof Hansson Falck bott i Jacobstad.
Melker skriver att Sven Månsson Brochius, död 1688, var hauptman eller fogde över överste Måss(e) Stackes gods i livland. Han blev av Ebba Brahe utnämnd till befallningsman över Pedersöre socken, samt av landshövding Wrangel den 2.4.1681 befullmäktigad att vara länsman i Pedersöre. Mantalskomissarie blev han 1683. År 1657 köpte han Sötensö hemman av salig Krister Mattsson. Han bosatte sig på Östensö, där han var post- och gästgivare. Fungerade även tidvis som Borgmästare i staden.
Bland Pedersöre kyrkas skatter finns en förgylld silverkanna. Kring kanten finns följande namn: Swen Månsson Brochius, Maria Eleanora Rogger, Margareta Falck.
Brochius av Brooke, en engelsk släkt.
Sven var gift I med Maria Eleanora Rogge. Två barn en son och en dotter, döda före 1665.
Svens andra (II) gifte med Margareta Olofsdotter Falck, d. 1665, dotter till befallningsmannen Olof Hansson Falck som levde 1662 men var död 1669 och Margareta Henriksdotter Tavast.
Förutom Beata hade Brochius även en dotter Maria, gift med kapellanen i Siikajoki Henrik Josander.
Margareta Henriksdotter Tavast var dotter till handlanden och rådsmannen i Åbo, befallningsmannen över Jacob de la Gardies gods i Finland Henrik Tavast. I Toini Melanders Personskrifter hänf. sig till Finland, Nr 965, ingår utdrag ur en likpredikan, tryckt i Åbo 1684, hållen över Margareta Henriksdotter Tavast. d. 21.3.1684 och hennes syster Catharina Henriksdotter Tavast d. 10.4.1684, vilka den 9. Nov. samma år beledsagades till deras lägerställe i Willnäs kapell. Vidare framfår att Margareta Tavast varit gift med befallningsman Olof Hansson samt att deras barn och livsarvingar voro: Margareta Olofsdotter/mantalskomissariens i Norrbotten/Sven Månssons husära samt Henrik Thelin kammarskrivare uti det kungl. kammarkollegiet i Stockholm, Johan Thelin, postmästare i Göteborg, Gabriel Thelin, bokhållare på postkontoret i Stockholm, Petter Thelin, skrivare på postkontoret i Göteborg, Carolus Thelin, teologistuderande vid den kungl. Akademin i Åbo.
Kanske ngn "Sherlock Holmes" kan härav hitta en förklaring till namnet Thelins uppkomst bland barnen till Olof Hansson Falck och Margareta Henriksdotter Tavast; samt kan föreslå vems son Olof Hansson Falck egentligen var, om han av kronologiska skäl kanske ej var en son till kaptenen Hans Eriksson Falck, d. 1660, vars födelseår tyvärr ännu ej är känd.
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/219475.html?1242481507

[Benedictus]

Juliana Månsdr Palmin äiti oli Anna Alftana ja isä ombusman Måns Larsson, joka on mainittu Hylkilaxissa.

Måns hallinnoi porvarin ja lopuksi aatelismiehen Wulfenkloun tiloja Taivassalossa, oliko niitä muuallakin suomessa ei ole selvää.

Tiedoista ei lainkaan selviä asuiko Måns Larsson Suomessa vai Ruotsissa.

Ajallisesti hänen tytärensä Juliana, joka oli syntynyt 1655 voisi olal 1. lapsi.

Jos Måns Larsson hoiteli Wulfenkloun kuolinpesän asioita Suomessa olisi mielenkiintoista tietää, oloko hän mukan myös Ruotsin omaisuuden hoidossa.
-Wulfenklou oli erinomaisen rikas henkilö.

Periaateessa Måns Larsson voisi asemansa ja tekojensa nojalla olla tuon yllä mainitun Lars Månsson Brochiuksen poika.
-tämä on vain ajatus, ei tieto.

Brochiuksista mainitaan, että olisivat olleet Englantilaista sukua, eli luultavasti skotteja.
Onko Brochius = Brooke ei ole selvää.

Heitin ajatuksen, että jospa 1. Alftanus hans Eriksson olisi ollutkin noita Skotlannista Ruotsiin pakoon lähteneitä, joita oli eripuolilla valtakuntaa merkittävissä toimissa, myös Turussa.
- Hans Skotte, Valborg Myllarin puoliso
-Bachter, skottilainen porvarisuku

Jos Ericus Alftanuksen isoisä olisi ollut skotti, niin tyttären avio samaan suuntaan olisi mahdollista.
Toisaalta selittäisi Mårten Stodiuksen samanmaalaisuuden eräiden mainituiden henkilöiden kanssa.

Tämä on vain pähkäilyä.

Tärkeää olisikin selvittää, mistä pormestari Johan Hansson Purmer oli kotoisin, se antaisi selvyyden samanmaalaisuudelle.

[Benedictus]

Laitan tähän erään huomion Karkun Rainion ja Viikarin isännistä, vaikka se ei välttämättä suoraan liity Isak Erikssonin isään.

Karkun Rainion ratsutilan isäntänä oli Hans Johansson, joka kuoli n. 1611, jolloin tilaa isännöi Nils Eriksson nimismies ja vouti, Hans Johanssonin lesken Beatan 2. puoliso.

1624 lapset jakavat perintöä Rainiolla, jolloin nimismies ja isäpuoli saa 200 hopeataaleria ja äidinparemman hopea vyön.

Tuo summa on aikalailla iso, enkä tajua siihen muuta selitystä, kuin sen, että Nils Eriksson on vaimonsa Beatan kuoltua nainut Hans Johanssonin tyttären Anna Hansdr, joka lienee Hansin 1. aviosta, saaden vaimonsa Annan perintöosan Rainiosta.

Täällä joskus pähkäilimme, kuka tuo Nils Eriksson olisi.
Hänestä tiedetään, että veljensä Simo Eriksson oli Halikon vouti, mahdollisesti sama Simo Eriksson, joka mainitaan Selkeen kartanonvoutina.

Pontus de la Gardien kirjeissä mainitaan 1574-6 Hattulan kihlakunnan voutina Erik Simonsson.
Ajallisesti voisi olla hyvinkin Nilsin ja Simon isä.

1587 hattulan kihlakunnan voutina on Matts Simonsson, jonka isä oli Turun pormestari, Arpalahtisukua oleva Simo Andersson, puolisonaa Raghild Boije af Gennäs.Simo omisti Pernajan Arpalahden.

Ajattelisin, ilman tietoa, että Simo Andersson voisi hyvinkin olla myös Erik Simonssonin isä.
Mats Simonsonin vaimo oli pormestari Erik Flemingin tytär, joilla oli omistuksia Halikossa.

Auttaisi, jos tietäisi, missä Erik Simonssonilla on ollut kiinteistöjä, jolloin voisi pätellä olisiko hänellä ehkäpä yhteys tuohon Nils Erikssoniin.

[TerhiA]

Simo omisti Pernajan Arpalahden.


Pernajan ?!?!

[Juha]

Benedictus tarkoittanee tosiaan Perniön Arpalahden rusthollia



Juha

[Benedictus]

Nolo moka maantieteilijältä!

No, alkaahan kummatkin nimet pernillä.

Onkohan kellään tarkempaa tietoa tuosta Hattulan kihlakunnan vouti Erik Simonssonista?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660642

[Benedictus]

Laitan tähän muutaman rivin pohdintaa.

Tämän parin vuoden aikana eme ole löytäneet vieläkään Isak Erikssonia, vaikka luulisi ettei se voi olla niin vaikeaa.

Viimeaikoina Isakin etsintä on ollut hieman syrjässä, kun olen pohtinut tuota Emerentia Torsk ketjun juttua.

Epäilen silti vahvasti, että Isak saattaisi olla tuon Anna Stiernan ja Taivassalon kappalaisen Erikin poika.
Erik kappalaisesta vain ei löydy mitään tietoa, vaikka kuinka etsisi.

Toisaalta Juliana Månsdr Palmin äidin Anna Alftanan suvun kronikka on yhä ihmisiä kiehtova.

Laitoinkin illalla Emerentia Torsk ketjuun ajatusta ketä esi Alftanukset voisivat olla.
Idea perustuu maantieteelliseen näkemykseen, että kyseinen suku näyttäisi keskittyvän Mälare-järven itäreunalle.

Tuon näkemyksen myötä Alftanus kronikka olisi mahdollisesti paljon realistisempi kuin nykytutkimus pitää todennäköisenä.

Kuten Juhani Pesu usein korostaa, vallankaappausten myötä voittaja on muuttanut historian kirjoitusta, mistä seuraa, että tietoa on harkitusti hävitetty.

Kronikan idea kuningattaren veljentyttärestä, on tyrmätty,koska ei ole veljeä, voidaan se tulkita toisinkin, muisti virheenä, jolloin kyse onkin sedän tyttärestä.

Kaarina kuningatar on historian mukaan torimyyjätär, jonka Erik löysi frillakseen ja nai hulluudessaan vaimokseen.

Tuo ajatus ei ole koskaan oikein kelvannut minulle.

Kaarina oli kait kirjoitus taitoinen. Osasi soittaa kauniisti ja hallitsi muutenkin etiketin, koska häntä ei koskaan lähteissä mainita maalaisena tai sopimattomana kuningattareksi tapojensa takia, vain syntyperän.

Siksi ajatukseni, että Kaarina kuului Rålambien mahti-sukuun, joka ei varsinaisesti ollut aatelia, mutta ikivanhaa ruotsalaista sukua, jossa liikuttiin vallan sisällä, läheisissä suhteissa hallitsijoihin.

Tälläinen nainen olisi hyvin saanut kasvatusta, joka kelpasi kuningattarelle.

Liki 600 vuotta vanhat asiat saattavat olla hyvinkin kiehtovia.

[Benedictus]

Jari Latva-rasku esitti ajatuksen, että Isak Eriksson olisi Mouhijärven khr Ericus Georgiin tytärpuolen Sofia Pålsdr Paulin ja miehensä Erland Johanssonin poika, joka mainitaan Mouhijärven pappilassa 1656 Isak renkinä. Ajatus etenee, että tämä Isak olisi sama kuin ylioppilasmatrikkelin Isak Hammarstierna 1668.
Tämä voisi olla, että Erland Johansson olisi Johan Bengtsson Hammarstiernan (aateloitu 1642) poika tai joku muu samasta suvusta.

Karkun käräjät 27.–28.3.1648 f. 420 (Kom förrätta åå satte Tingh fordom Munsterskrifware Erland Johanson, och gaf tilkenna, huru såsom hans hustru Sophia Pållsdåtter (katso 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51)), Kyrckieherdens i Mouhj Järfwj herr Erichz Stiufdåtter, hafwer i bemelte sin Mans, Utj dennes frånwaru, emot Echtenskaps förbundz förplichtellse sigh försedt och aflat barn medh en Ryttare Staffan N:),

Vendela Erkintytär - jonka nimi tiettävästi tässä ensi kerta esitetään sukututkimuskirjallisuudessa - niinmuodoin oli sekä Ehrenskiöld sukujen kantaäiti että Adlerström suvun perustajan äidin, Elisabet Juhanantyttären, äiti. Ja Ehrenskiöld sukujen kantaisäksi samalla osoittautuu, ei mikään Niilo Erkinpoika vaan Niilo Olavinpoika, josta jo tässä samalla sanottakoon, että hän aikanaan oli Porin kuninkaankartanon tallimestari, »Ehrligh och Manhaftigh». Koska siis Johan Curnovius-Adlerströmin äiti vastaansanomattomasti oli Elisabet Juhanantytär ja taas Ehrenskiöld-veljekset yhtä riidattomasti olivat Niilonpoikia, mutta heitä kuitenkin sanotaan sisaruksiksi, näemme että Ehrenskiöldit olivatkin vain Elisabet Juhanantyttären velipuolia, t.s. että näitten yhteinen äiti Vendela Erkintytär, ennenkuin hän meni naimisiin tallimestari Niilo Olavinpojan kanssa, oli ollut naimisissa erään Johan-nimisen kanssa, josta aviosta Elisabet Juhanantytär oli syntynyt. Että Vendela Erkintyttären avioitten järjestys oli tämä, näkyy siitä, että sittenkuin Niilo Olavinpoika v. 1643 oli saanut eron Porin kuninkaankartanon (Porin RO. ptk. 18/9 1638 ja 15/8 1642) tallimestarintoimesta Vendela hänen kanssaan asui Porissa (mantt. luettelot sekä RO. 7/3 ja 7/12 1646), jonka Kirkkoneliössä he omistivat talon, mutta että Vendelaa myöhemmin (RO:n ptk:ssa ensi kerran 13/7 1653, sittemmin 15/3 ja 27/11 1654 y.m.) mainitaan tämän leskeksi. - Niilo Olavinpojan kuolinaikaa ei voida ainakaan toistaiseksi tarkalleen määrätä: v. 1647 mantt. luettelossa pariskunta vielä mainitaan, vv. 1648 ja 1653 luettelot ovat hävinneet ja vv. 1649-1652 luetteloissa heitä ei näy (mikä viittaa siihen, että leskeksi joutunut Vendela Erkintytär olisi tällöin asettunut muuanne asumaan) [2] (http://www.genealogia.fi/genos/2/2_122.htm#2). Tuntuu siis kuin olisi Niilo Olavinpoika kuollut joko v. 1647 tai 1648; Vendela Erkintytär - jolla oli maatila Ulvilassa; U. KO. 18/6 1655 - palasi piankin takaisin Poriin, jossa hänen päivänsä päättyivät vasta toukok. 24 p. 1670, minkä jälkeen pormestarin leski Elisabet Juhanantytär ynnä hänen kanssaperillisensä (RO. ptk. 18 ja 21/3 1674) 130 kuparitalarin hinnasta myivät hänen talonsa jalosukuiselle rouva Katarina Falckenkloulle.
http://www.genealogia.fi/genos/2/2_122.htm

II. Claës Pryss (Jöran Pryssin poika, taulu I). Hoiti äitinsä rälssitilaa Kokemäensaarella. - Muutti Poriin, jossa omisti Malminkorttelin talon n:o 139, asui siinä 1635 – 1650. Porvari. Main. 1648 hovioikeuden presidentti Jöns Kurjen laivan perämiehenä. Oli 1650 vanha ja sairaalloinen, kuoli kohta sen jälkeen. - Puoliso Marketta Laurintytär, main. vaimona 1634 - 1645, eli vielä 1651, isä ratsutilallinen Kokemäensaarella Lauri Heikinpoika Storfinger, Indrenius-sukua. Eräs Marketta Laurintytär haudattiin Porissa 8.2.1679.
III. Lapsia :
Georgius, kirkkoherra. Taulu 3.
Valborg, asui kotonansa 1635 - 1639.
Agnes, asui kotonansa 1638 - 1639. - Puoliso jo 1649 Porin kuninkaankartanon rehunhankkija, sittemmin tallimestari Erland Johansson.
Margeta, asui kotonansa 1642 - 1645. - Puoliso jo 1647 Porin koulun apologista Jonas Wrigstadius, haud. Porissa 14.3.1686. Omisti appensa talon.
Tytär, jonka tytär Marketta oli 1668 - 1676 naimisissa Porin kaupunginkirjurin ja raatimiehen Antti Antinpojan kanssa.


http://www.genealogia.fi/genos/27/27_10.htm


Ulvila Gammelby Santeri
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576904

[Benedictus]

Paulinus, Paulus Johannis (K 1625)

Påvel Jönsson
S ilmeisesti Masku. V Maskun kirkkoherra Johannes (Jöns) Pauli (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1201) ja Elsa Nilsdotter.
Ilmeisesti Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) piispan kappalainen 1605, jolloin keräsi piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) valtuuttamana asiamiehenä Hattulassa maksuja tuomiokirkolle ja sai kirkkoherra Matthaeus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1625) antaman, 4.4.1605 päivätyn kuitin mukaan kokoon 12 taalaria; Naantalin ja Raision (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5069) kappalainen 1607; Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) kirkkoherra 1617; Hattulan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) rovasti, mainitaan 1623. Hän pyrki tarmokkaasti kitkemään kurittomuuden seurakunnastaan.
Paulinus toimi myös sotilaspappina, hänet mainitaan manttaaliluetteloissa 1607–1610 Maskun Keitilän kylässä "Henrik Brandin rykmentin entisenä saarnaajana". Valtaneuvos Jakob De la Gardie myönsi 14.12.1614 päivätyllä kirjeellään pitkään Liivinmaalle sijoitettuna olleen ratsulipullisen saarnaajana toimineelle Paulus Johannis -nimiselle pappismiehelle (eli Paulinukselle) verovapauden hänen omistamalleen "Naantalin kirkonkylässä" ( = Raisiossa) sijaitsevalle Herttualan ratsutilalle. Verovapaus myönnettiin sillä perusteella, että kenttäsaarnaajan palvelija oli isäntänsä puolesta suorittanut ratsupalvelusta ja tilan veronmaksukyky oli mennyt, kun hevonen oli menetetty sodassa.
Paulinus sai Turun linnan ja läänin käskynhaltijalta Johan De la Gardielta 11.7.1617 verovapauden Hattulan pappilaan, joka oli huonossa kunnossa oltuaan muutamia vuosia autiona.
K Hattula 1625.

Sophia Påhlsdr on syntynyt siis ennen 1625.
Isak Eriksson mainitaan 1656, jos on juuri tullut verotusikään 15 v. niin olisi syntynyt noin 1641.
Tämä ikä sopisi Erlandin ja Sophian pojalle, vaikka Sophia olisi isänsä nuorin lapsi.

Jos tämä Erland Johansson on sama kuin Ulvilan Santerin Erland Johansson ja Agnes Prytzin puoliso tallimestari Erland Johansson, niin ikänsä suhteen olisi sopiva Porin pormestarin vaimon Elisabeth Johansdotterin veljeksi.

Elisabeth Johansdr:n äiti Vendela Eriksdr 2. puoliso Nils Olofsson oli Porin kuninkaankartanon tallimestari joka jäi virastaan 1643.
Erland Johansson mainitaan samassa virassa myöhemmin, mikä melko varmasti vahvistaa, että oli Nilssin poikapuoli ja Elisabethin veli.

Kun Vendela Eriksdr:n talo myytiin 1670 jälkeen niin Elisabethin lisäksi mainitaan kanssa perilliset. Onko heitä eritelty olisi kiva tietää.

JOS tämä Erland Johansson on sama kuin Mouhijärven Sophia Påhlsdr:n puoliso entinen munsterskrivare, jolla oli Sophian kanssa poika Isak, niin silloin Isak olisi keskellä tutkimus sukujamme.

1. Paulus Johannis oli Kangasalan khr Johannes Arvidi Frisiuksen setä, joten Isak olisi Arvid Frisiuksen Juliana Månsdr Palmin 1. puolison pikkuserkku.

2. Isak olisi Karkun Packalan emännän Cristinan sisarenpoika ja Johan Persson Pacchaleniuksen ja sisartensa serkku eli Colliniusten vaimojen serkku.

3. Jos isänsä on Erland Johansson Porista, Vendela Eriksdr:n poika niin Isakin suhteet Poriin ja Merikarvian suuntaan selittyvät.
Samaten tämä sukusuhde toisi Isakin lähipiiriin parikin aatelisperhettä.

Ongelmia löytyy tässäkin ajatelmassa. Suurin kysymys on, onko tämä Erland Johansson sama henkilö Porissa ja Mouhijävellä? Nimen outous tukisi ajatusta ja vuosiluvut.

Toinen kysymys onko Isak hänen poikansa?

[Benedictus]

Taas tuntuu. että olemme jäljillä isakin suhteen. Ainakaan, emme pääse pakoon suvun sisäisestä nainnista,jos olen oikeassa.

Vendela Eriksdr, jolla oli:
1. puolisona joku Johan X (kirotut fennomaani sapotöörit, muuttelevat alkuperäisiä nimiä, päätin, että saa olla nyt Johan).

2. puoliso Nils Olofsson kuninkaankartanon tallimestari.

Vendelan sanotaan omistaneen Ulvilassa maatilan. Ulvilan Gammelbyn Santerilla näky siis Erland Johansson, joka lienee Elisabeth Johansdr:n veli.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577814

Samalla tilalla mainitaan Gabriel Michelsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576904

Santerilla comiss ja fougde Gabriel Michelsson ja vaimo Kerstin 1638.

Santerilla Her Michel ja vaimo Brita.
Sekä tytär Kerstin 1634.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576638

Santerilla Gabriel Michelsson ja Cornetti Johan Sigfridsson 1639.
Her Michell 1630 ja 1632
Santerin ö luku 8 mutta manttaali ennen Her Micheliä vain osa myöhemmästä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581511

Gammelbyn tila, jonka omistaja Her Ericus Laurentii Wenno ja leski Birita.
Tila vain 4 ö kokoinen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581510
Tällä tilalla nimi Erik Sigfridsson, olisiko tilat liitetty yhteen? Jolloin manttaaliluku kasvanut.
Joku expertti voisi valaista asiaa.

Elikä yhteenvetona kysymys: Onko Vendela Eriksdotter Ulvilan khr Ericus Laurentii Wennon tytär?

Olisiko yllä näkyvä cornetti Johan Sigfridsson Santerilla Vendelan 1. puoliso Johan.

Ericus Laurentii (K 1616)

Erik Larsson
Ulvilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen ainakin jo 20.8.1571, jolloin mainitaan kirjeen allekirjoittajana; Ulvilan kirkkoherra 1585. Ericus Laurentiin kirkkoherrakuntaan kuului vain puolet Ulvilan pitäjästä (toinen puoli kuului Porin kirkkoherran Christianus Henrici Winterin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2689) pastoraattiin). Hänet valtuutettiin myös Porin kirkkoherraksi Kaarle-herttuan kirjeellä 8.7.1602.
Ulvilan käräjillä 13.1.1588 rahvas vakuutti kirkkoherran hoitaneen virkansa hyvin ja saarnanneen puhdasta jumalansanaa.
Allekirjoitti ("Ericus Lauren: Ulsbyensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Ericus Laurentii Ulfwilasa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Ericus Laurentiin palkkausjärjestelyjä käsiteltiin kirjeissä 17.2.1589, kesäkuussa 1592, 30.9.1604 ja 10.3.1605. Hänet ("Her Erich i Wlffssbij") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 6 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
"Vanhana sokeana miehenä (ålderstigen blind man)" Ericus Laurentii sai verovapauskirjeen Ulvilan kirkolta viljelykseen (pappilakseen) ottamaansa autiotilaan 2.8.1612. Hän sai samaan tilaan vielä toisen verovapauskirjeen 16.4.1616, jolloin mainitaan, että ikä ja sairaus oli hänet niin heikentänyt, "ettei hän voi tulla toimeen, vielä vähemmän hoitaa mitään seurakuntaa (at han intet kan berga sig sjelf, mycket mindre någon församling förestå)".
K Ulvila 1616.


Genos jutussa, jota en nyt etsi mainitaan hänen nimekseen Wenno, eli on Euran khr Laurentius Wennon poika.


Wenne, Laurentius Johannis (K luultavasti 1587)
Lars Johansson
V Euran kirkkoherra Johannes Jacobi Wenne (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2651) ja Helga Olofsdotter.
Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) Köyliön kappalainen ainakin jo 1568 (ilmeisesti sama henkilö kuin virassa mainittu Lars (Laurentius) N.N.), jolloin sinetöi köyliöläisten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle, ja vielä 1572; Euran kirkkoherra veljensä jälkeen 1577.
K luultavasti Eura 1587.
P N.N.


Laurentiuksen tytärenpoika ja siis Ericus Laurentiin sisarenpoika!

Wenno, Johannes Nicolai (K 1667)
Wenne / Venno, Johan Nilsson
V Turun kaupungin pormestari ja Kaarle-herttuan luottomies, luultavasti ruotsalaisyntyinen Nils Eriksson ja N.N. Larsdotter (ehkä Euran kirkkoherra Laurentius Johannis Wennen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2652) tytär).
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) apulaispappi ilmeisesti ainakin jo 24.9.1623, jolloin mainitaan piispan edustajana Turun raastuvanoikeudessa erään varkausjutun yhteydessä; Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan (kaupunkiseurakunnan) kappalainen (choralis) 1625–1630; Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1.5.1630 ja vielä 1634; Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) kirkkoherra 1634, ilmeisesti astui virkaan 1635.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 16.1.1667.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 12.12.1649 ja helmikuu 1653.
K Mynämäki 1667 (mahdollisesti 23.3.).
P Brita N.N., K 1667.

HUOM! TÄMÄN JOHANNES NICOLAI WENNON VÄVY OLI JOHANNES ARVIDI FRISIUS,KANGASALAN KHR.HÄNEN 2.VAIMONSA OLI SIIS WENNON TYTÄR.
Mymmaeus, Michael Martini (K 1639) Mynemeus?, Michel Mårtensson
Ulvilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen ainakin jo 1615; Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kirkkoherra 1634.
K Eura 1639.
P Brita N.N., mainitaan leskenä 1640.


Tämä Michel on siis Santerilla mainittu her Michel joka yhdessä Johan Sigfridssonin kanssa omistaa tilaa.
Arvelisinkin, että vaimo Brita on Ericus Wennon toinen tytär.


Mielenkiintoista, että Michelistä tulee Euran kirkkoherra, missä virassa Wennon isä oli aiemmin.


Her Michelin nimenä on Mymmaeus tai Mynemeus, mikä viittaa mynämäkeen, missä kirkkoherrana Mårten Rungius.


Rungius, Martinus Matthaei (K 1633/34) Mårten Mattsson
Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) kirkkoherra 1624.
Rungius tuomittiin 28.1.1625 annetulla Turun hovioikeuden päätöksellä 9 markan sakkoon väärän todistuksen antamisesta Vehmaan kirkkoherra Zacharias Jacobin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2705) puolesta tämän ollessa syytettynä huoruudesta ja väärästä valasta. Turun tuomiokapituli määräsi 7.2.1625 hänet erotettavaksi pappisvirasta, mikäli kuningas ei vapauttaisi häntä rangaistuksesta. Hän lienee saanut armahduksen, koska hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1627–1633.
K Mynämäki 1633/34.
P N.N., mainitaan leskenä 1634.


Luulisin, että Mårten Rungius on Michel Mårtenssonin isä.


Martinus Rungiuksen seuraaja Mynämäellä oli tietysti Johannes Nikolai Venno, Ericus Laurentiin Vennon siskonpoika.


Lainaus Peder Dansken jälkeläiset.
Laurentius Johannis Wenne. Isä Johannes Jacobi Wenne taulusta 15 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T15). Köyliön pappi 1568 ja 1572, Euran kirkkoherra 1577-1587. Sinettikuvio ilmeisesti muodostettu Henricus Wennen sinetistä "parannellen". [108] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#108) - Puoliso N.N.
Lapsia:
?Johannes. Eräs dominus Johannes Vännå haudattiin 9.3.1600 Turun tuomiokirkkoon, mahdollisesti kuoripappi. Lienee Laurentius Wennen poika. [109] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#109)
?Tytär. Taulu 18 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T18).

Taulu 18
?Tytär. Isä Laurentius Johannis Wenne taulusta 17 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T17). Haudattiin 6.12.1618 Turussa. - Puoliso Nils Erikinpoika. Turun pormestari ja Kaarle-herttuan luottomies. [110] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#110) Lienee kotoisin Ruotsista.
Lapset:
Karin Nilsintytär. - Puolisot 1) Joachim Göde; 2) Bertil Erikinpoika.
Johannes Nicolai Wenno. Taulu 19 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T19).

Taulu 19
Johannes Nicolai Wenno. Vanhemmat Nils Erikinpoika ja N.N. Laurentiuksentytär Wenno taulusta 18 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T18). Tunnetaan 1623-1667, lopulta Mynämäen kirkkoherra. [111] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#111) Hänen ja sisarensa Karinin liittymistä Wenne-sukuun ei voida osoittaa, mutta se vaikuttaa todennäköiseltä edellä esitetyn selvityksen perusteella. - Puoliso Brita, k. 1667. [112] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#112) [113] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#113)


Ylläoleva yhdistää taasen Blom-Florinus suvun ja Wennot toisiinsa.


Jos Isak Eriksson on Erland Johanssonin ja Sophia Blom-Paulinuksen poika, hän olisi nainut todella suvun lesken.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576638

Ulvilan Gammalbyn Santerilla näkyy cornetti Johan Sigfridsson 1639.

Johan voiis olla hyvinkin tuo Vendela Eriksdotterin puoliso Johan.

Porin seudulta en noin pikaisesti tuollaista Johan Sigfridssonia löytänyt.

Johan on luultavasti kuollut 1630-luvulla, koska Vendelalla on 2. puoliso jo 1640-luvulla.

Voisi olla, että on kuollut jo aiemmin ja on vain mainintana SAY:ssä.

Vendelalla kun oli lapsia myös Nils Olofssonin kanssa, joten hänen pitäisi olla lapsenteko ikäinen.

Tämä on tietysti haku ammuntaa, mutta tämä Johan Sigfridsson sopii liiankin hyvin kuvioon.

[Benedictus]

Nettiä selailemalla löytyy tietoa, jolla ajoittaa tuota Vendelan 1. ja 2. liittojen aikaa.

Johan Nilsson Ehrenskiöldin tiedoissa löytyy syntymävuosi 1631-kuollut 1706.
Erik Nilsson Ehrenskiöldin tiedoissa on tarkat ajat, syntynyt 19.10.1634-kuollut 31.3.1684.

Tuosta voi päätellä, että Vendelan 1. puoliso Johan on kuollut viimeistään 1630.

Johan Ehrenskiöldin tytär oli nimeltään Vendela isoäitinsä mukaan.

Huomautettuamme vielä siitä, että Niilo Olavinpoika esiintyy Porissa jo 1630-luv. alusta.

Alla olevasta Selinheimon viitteestä 2. voidaan päätellä, että Erland Johansson oli Vendelan poika, koska hänen poikansa ilman nimeä oli tallimestari ja Erland Johansson mainitaan tallimestarina naidessaan Agnes Prytzin.

Viitteet [1] Koska W.G. Lagus ei tunne asianlaitaa, mutta kylläkin puhuu (»Undersökningar om Finska Adelns gods och ätter», siv. 115) erään muka Erik Eneskiöldin perikunnasta tuon tilan omistajana 1700-luv. alussa, mainittakoon, että Johan Ehrenskiöld 19/1 1675 sai kolmannen lainhuudon Suoliston säterikartanoon Porin emäseurakunnassa Ulvilassa, minkä hän oli 1,500 hopeariksin hinnasta ostanut, mutta että tila jo 6/9 1681 kuului »ståthållare» Erik Ehrenskiöldille sekä että hänen perillisistänsä (U. KO. 4/5 1700) luutnantti Johan E. 18/3 1700 oli veljellensä amiraliteettiluutnantti Karl Ehrenskiöldille myynyt hänelle perinnönjaossa 12/11 1694 joutuneet osuudet Suoliston sekä Liedon Moision sätereissä 1659 kuparitalarin 24 äyrin 8/9 riunan hinnasta, mistä Suoliston osalle lankesi 729 tal. 10 äyr. 2/3 r. sekä Moision osalle 939 tal. 14 ä. 2/9 r.



[2] Porin RO:n ptk:ssa 1/12 1659 häntä kahdestikin sanotaan myös »tallimestarin äidiksi». Nimitystä saanee tulkita niin, että Porin kartanon silloinen tallimestari niinikään oli hänen poikiaan.



Minkä kautta tulee tuo Liedon Moision omistus 1674 Erik Nilsson Ehrenskiöldille?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1004897

Oliko isänsä Nils Olofsson siis Spåra, miksi sitten poika olisi ottanut uuden nimen?

Vai oliko tilan osuus äidin Vendela Eriksdr:n omistusta?

Vai pelkkä bissness ostos?

[Benedictus]

1665/66 Gustaf Curnovius Gustavus Gustavi, Björneburgensis 1823 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1823). Vht: Porin pormestari Gustaf Henriksson († 1671) ja Elisabet Johansdotter.

Ylioppilas Turussa 1665/66 Curnovius Gust. Gust:i Björneb _ 86. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1665/66] Gustavus Curnovius. | Secret. in Colleg. Ammiral. Obiit 1680. — Amiraliteetin oikeusnotaari 1676. Amiraliteetinsihteerin arvonimi 1678. Amiraliteetinsihteeri 1679. † 1680.

Setä: Kajaanin pormestari, kihlakunnantuomari Johan Curnovius 8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8) (yo 1640, † 1665).
Veli: Gästriklandin laamanni Johan Curnovius, aatel. 1688 Adlerström 2309 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2309) (yo 1673/74, † 1721).
Lanko: Porin triviaalikoulun rehtori, FM Grels Arctopolitanus 989 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=989) (yo 1653, † 1679).


Ylläolevan Grels Arctopolitanuksen veljen Gabrielin vävy oli Gabriel Fortelius, Malin Eriksdr Alftanuksen poika.


Elisabeth Johansdr on siis syntynyt ennen 1630, koska velipuoli Johan Nilsson Ehrenskiöld on syntynyt 1631.


Jos lasketaan, että Gustaf Curnovius olisi ollut n. 20 v. 1665 yliopistossa olisi syntynyt noin 1645-1647.


Ei voida tietää, minkä ikäinen Elisabeth oli mennessään naimisiin, mutta jos taas otetaan 20 v. iäksi, olisi hän syntynyt n. 1625-29.


Erland Johansson mainitaan naineen Agnis Prytzin 1649.

Jos ei ole Mouhijärven Erland Johansson, niin voisi olla ensiavio eli olisi mahdollisesti syntynyt 1625-29, eli olisi 20-25 vuotias.


Koska kuitenkin mainitaan kuninkaankartanon rehunhankkijana ja sittemmmin tallimestarina, niin ei voi olla noin nuori, sillä Porin kuninkaankartanon tallimestari oli koko Porin mahtimies, joka juoksutti myös raatia ja johti koko kuninkaan kartanoa.

Tähän virkaan ei kelvannut nuorimies.
-En nyt pikaisesti löytänyt tiedostoja, missä kerrotaan Porin raadin ja tallimestrien riidoista ja vallankäytöstä.


Koska Erland jo 1650-luvun alussa mainitaan tallimestarina, pitää hänen olla jo ainakin 30-35 vuotias, ollakseen sopiva virkaan.


Tällöin hän olisi syntynyt n. 1615-1620.


JOS Erland on Mouhijärven Erland Johansson, ja Isak joka mainitaan 1656 siellä, olisi syntynyt n. 1641, olisi Erland sopiva hänen isäkseen syntymäaikansa perusteella.


Sophia Pålsdr Paulinus oli syntynyt ennen 1625, jolloin isänsä Paulus Johannis kuoli.

Sophian veli Johan Paulinus mainitaan ylioppilaana 1640, ja syntyneenä 1619 ja veljensä Per 1641. Eli sopivat tähän 1620 vuoden aikoihin


Jos Isak on poikansa, olisi Sophia syntynyt 1620 paikkeilla, mikä sopisi hyvin myös Erlandin ikään.Olisivat avioituneet 1640 paikkeilla.



Erland mainitaan 1648:
Karkun käräjät 27.–28.3.1648 f. 420 (Kom förrätta åå satte Tingh fordom Munsterskrifware Erland Johanson.
Entisenä munsterskrivarena, jos hän on saanut uuden viran Porin kuninkaankartanon rehunhankkijana, sopisi se hyvin tähän ajankohtaan.

Rehunhankkija ja tallimestari olivat siis hankinta ja hallintovirkoja, johon munsterskrivare hyvinkin olisi ollut sopiva, jos isäpuoli vielä oli viran aiempi haltija.

Voidaan todeta, että ajallisesti, paikallisesti ja teknisesti Isak Eriksson voisi olla Erland Johanssonin ja Sophia Paulinuksen poika.

Löytyisikö lähdettä, joka todistaisi asian on taas iso kysymysmerkki?

[Benedictus]

Toropaisen artikkeli Genos 4/2010:Pytyn perilliset, mainitsee Barbro Jönsdr Pytyn tyttäriä.
1. Cameraren Sigfrid Sigfridssonin vaimona, pormestari Mårten Sigfridssonin äiti.

2. Thomas Matsinpoika Suikin vaimo, poika kirjuri Thomas Thomasson Suikki.

3. Pormestari Bertill Mårtensson vaimo, pojat Hans Bertilsson, Daniel Bertilsson, Jacob Bertilsson, Margareta Bertilsdr, Henrik Bartilsson ja nimeltä tuntematon vuonna 1623 avioitunut tytär.

Hans Bertillssonin langoksi mainitaan Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai Wenno.

Genoksessa 3/2009 sivulla 112, Toropaisen sukusuhteista Turussa, mainitaan, että 1646 Riiassa asuva Jacob Bertilsson valitti, että inspehtori Thomas Thomasson (onko yllä oleva Thomas Suikki) oli myynyt Jacobin isän talon langolle, Mynämäen herra Johan Nicolaille.

Johannes Nicolai Wennon vaimona mainitaan vain Brita, joka olisi siis pormestari Bertill Mårtenssonin tytär Brita Bertilsdotter.

Mielenkiintoinen seikka on, että ylläolevan pormestari Mårten Sigfridsonin tytär oli Kangasalan khr Johannes Frisiuksen 1. vaimo.
-Arvid Frisiuksen äiti. Arvid oli Juliana Palmin 1. puoliso ennen Isak Erikssonia.

Johannes Frisuksen 2. vaimo oli Margareta Johansdr Wenno, Mynämäen khr Wennon tytär.

Yllä olevasta voidaan todeta, että Johannes Frisiuksen vaimot olivat pikkuserkkuja keskenään, Barbro Pytyn lapsen lapsen lapsia.

Juliana Månsdr Palmin enon Israel Alftanuksen vaimo oli Johannes Frisiuksen ja 1. vaimon N. Mårtensdr:n tytär Sophia Frisius.
-Arvid Frisuksen täyssisko.

Jos Vendela Eriksdr Porista on khr Erik Wennon tytär olisivat Johannes Wenno ja Vendela serkut, seuraa, että Erland Johansson ja Frisiuksen 2. vaimo pikkuserkut.

[Benedictus]

Erland Johanssonin nimi on senverran harvinainen, että sitä voi etsiä toivoen löytävänsä.

Eräs sopiva Erland on alla, joka myös ajallisesti voisi olla sopiva Porin Erlandiksi, kuten ammatillisestikin.

Latva-Rasku heitti viestin:
Turun linnanvouti oli myös nimeltään Erland Johansson:

kl. 1673 Johan Fagraeus Johannes Erlandi, Aboensis 2250 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2250). Vht: Turun linnan linnanvouti Erland Johansson (Fägerholt?) ja N.N. Turun katedraalikoulun oppilas (1670, cl. rect. circ. super., Johannes Erlandi ex arce Aboëns.) – 10.5.1673 (testim., Johannes Erlandi ex arce Ab.). Ylioppilas Turussa kl. 1673 Fagræus Joh. Erlandi Ab. _ 110.
Veli: David Fagraeus 2393 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2393) (yo 1675).

17.5.1675 David Fagraeus Clavidus Erlandi, Amtburgia-Livonus 2393 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2393). Vht: Turun linnan linnanvouti Erland Johansson ja N.N. Turun katedraalikoulun oppilas (1670, cl. rect. circ. super., Clavidus Erlandi ex arce Aboensis) – 14.5.1675 (Clavidus Erlandi ex arce Ab. depositus accepto test.). Ylioppilas Turussa 17.5.1675 [Fagræus] Clavid. Erlandi Amtburg-Livon _ 117. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1675. d. 17. Maii. David Erlandi Fagraeus. Amtburgia-Livonus. — On nähtävästi sama henkilö kuin Kiikan Ruotsilan kartanon kotiopettaja Claudius Erlandi, joka ampui ylioppilas Johan Fabriciusta olkapäähän 1678. Veli: Johan Fagraeus 2250 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2250) (yo 1673).



Fagræus, Clavid. Erlandi Amtburg. Livon. p. 117 || Vib. 102: David, Amtburgia Livonus, 17.5.1675. – Nämd i prot. 10.3.1677.
Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 149.
Fagraeus, Cl... En Clavidus Erlandi ex arce Aboensi från Åbo sk. 14.5.1675: accepto testimonio depositus, son af fogden på Åbo slott Erland Johansson 1665 ff. (En Joh. Erlandi ex arce Ab. skiljde sig från rektors klassen i samma skola 1673).
Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 30.

Fagerholt löytyy parista paikasta.

Kokemäen käräjät 17.–20.2.1682 f. 97 (Förste gången oplystes det Bördzrättz Hemmanet i Kackulais by (vertaa 1213 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1213)) som D: Ericus Henrici Kalia aff Corneten Manhaftigh Clas Fagerholt (vertaa 2107 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2107)), jempte et p:r Rustningz Pistolar för 350 D: K:m:t Köpt haf:r Och war ingen som der uthi något klander giorde
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=2789 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2789)

I. R. Wallenius, En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland (1862) s. 16 (1678. 28 Jun. nata est mihi 660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=660) filia. Et 2 Julij per s. s. baptismum Mariæ nomen nacta. Compatres fuere: D:n Gustavus de Kyä. D:n Claus Fagerholt de Tipuri. Studiosus D:n Andreas Kempe 2170 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2170). Barthollus Marci Scriba i Tolfvis. Michael Nicolai Scriba in Conho et Martinus Michaël habitans in Sawiniemi. Commatres: D:n Anna Margareta von Slön Vidua Gregorii Sig:di de Hanoia. Uxoris meæ soror Christina Steen. Soror mea Helena, D:n pastor mei filia Anna, pastoris uxoris filia Elizabetha. D:n Johan Laurentii de Wijala filia, Sophia Catharina et D:n Olai Reculeni 814 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=814) uxoris filia Maria);
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=2897 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2897)

Henkilötiedot

1670/71 Erik Ichtydius Ericus Jacobi, Tavastensis 2107 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2107). Vht: Akaan kirkkoherra Jakob Ichtydius (Jacobus Matthiæ, † 1678) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Ottesdotter Klöfverblad (2. pso Ingeborg Herkepaeus oli Pälkäneen pitäjänapulaisen Paul Colliniuksen 619 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=619) leski). Ylioppilas Turussa 1670/71 Icstidius‹¿› Eric. Jacobi Tav _ 104. — Armovuodensaarnaaja Akaassa 1679–80, kappalainen siellä 1681, erotettu varkaudesta tuomittuna 1689. Rykmentinpastori. † (1713). Pso: (jo 1680) Elisabet Persdotter Höökman (Höök, elossa 1736).
Serkku: majuri Petter Pistolhielm 1268 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1268) (yo 1658/59, † 1689).
Velipuoli: apulaispappi Jost Collinius 3117 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3117) (yo 1683/84).
Lanko: Uudenkaupungin kirkkoherra Jakob Eichman 1266 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1266) (yo 1658/59, † 1704).
Lanko: Hattulan kirkkoherra Emanuel Reuter 2373 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2373) (yo 1674/75, † 1723).
Vävy(?): Tenholan kappalainen David Petrejus 3875 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3875) (yo 1692, † ~1721).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 95a; Esko Karisalmen tiedonanto 12.10.2007 (Etelä-Suomen laamanninkäräjät 3.–4.3.1682: luetellaan edesmenneen Jakob Ichtydiuksen lapset ja vävyt) ja 8.1.2009 (Sääksmäen, Akaan ja Kalvolan käräjät 12.10.1736: luetellaan Akaan Kurisniemen Tipurin isännän lainlukija Per Thomassonin ja vaimonsa Sara Mattsdotter Iliuksen tyttäriä, cornet Claes Fagerholtz (vertaa 2789 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2789)) änka Maria Pehrsdotter, Fagerholtz dotter Sara leutnant Holmdorfs hustrus systerdotter, Regement predikant hr Eric Ichtydis änka Lisa Pehrsdotter. Luutnantti Samuel Holmdorfin puoliso Christina Persdotter mainitaan sekä sukunimellä Högman että Höök, kersantti Clas Korpstömin puoliso Christina Persdotter sukunimellä Höök);

Lempäälän käräjät 27.7.1692 f. 255v (Corporalen Manhaftigh Claes Fagerhåldt kärde till Sålldaten Hendrich Erichson ifrån Alkula om ett pahr Pistolar, dem Fagerhålt lånt åth Erich Ichtydius då han reest till Waza, och Ichtidius dem tillbakars sändt medh Sålldaten, men Sålldaten dem pantsatt).

Merimaskun vihityissä on 25.10.1700 vihitty Möns. Jac. Walstenius ja Henr. Isthmenius efterleverska Juliana Erlandsdr. paikka Caxois.

Henrik Istman kyrkov. kuolee 1694.
1701 kuolee kärä hust. Juliana Erandzdr, omainen wälamt. Jac. Walstenii.

Pitäisin mahdollisena, että tuo Juliana olisi Erland Johanssonin tytär.

On huomattava, että Linnanvouti Erlandin pojista toinen mainitaan Åboensis, mutta toinen on Amtburg.Livon. eli Baltiasta.

Koska Erland Johansson Fagerholtsin pojat näyttävät pysyvän Ala ja Ylä-Satakunnan rajojen sisällä viitaisi se yhteyksiin tähän alueeseen.
-Lempäälä on Satakuntaa, Akaa siinä rajalla.

[Benedictus]

Claus Fagerholtz oli syntynyt alla olevan mukaan 1655.

IV Eric Mattsson Köyväri, (Taulusta 3, äiti Beata Voutila) (http://kotisivu.lumonetti.fi/ek755/rasila.htm#Taulu%203) Talollinen, syntynyt 30.12.1720 Akaa,Toijala, kuollut 12.6.1794 Akaa,Toijala, ikä 73 v ja 5 kk, kummit: Hr Josephus Wallenius, Otto Pajeng, Sigfrid Ericsson, Jacob Ericsson, matr. Elisabet Wallenia, Kyjä mohr, Eva Langh. Toijalan Köyvärin isäntä 1743-1778.

1. vihkimättä: Maria Ericsdotter syntynyt 1717 Akaa,Rossi, kuollut 3.9.1782 Akaa,Sotkia, ikä 65 v.
2. puoliso: Vihitty 11.12.1745 Akaa Anna Henricsdotter Tipuri Tytär, syntynyt 4.7.1725 Akaa,Kurisniemi,Tipuri, kuollut 25.4.1773 Akaa,Toijala,Köyväri, ikä 47 v ja 9 kk, kummit: Järvis rusthållaren Mårten Henricsson, Vuoltis Jöran Riippa, dragon Anders Råberg, Christina Gottleben, Christina Höök, pigan Brita Ericsdr, pigan Anna Michelsdr.
Puolison vanhempia:
(i) Henric Henricsson Kärävä, Tipuri, Rusthollari, syntynyt 1678 Akaa,Vuoltee,Kärävä, kuollut 11.5.1746 Akaa,Kurisniemi, ikä 68 v. (ä) Sara Clasdotter Fagerholtz, syntynyt 1680 Akaa,Kurisniemi,Tipuri, kuollut 4.3.1733 Akaa,Kurisniemi, ikä 53 v. (ii) Henric Thomasson Kärävä, Talollinen, lautamies, syntynyt 1640 Akaa,Vuoltee,Kärävä, kuollut 11.5.1712 Akaa,Vuoltee,Kärävä, ikä 72 v. (iä) Margareta Larsdotter. (äi) Claes Fagerholtz, Kornetti, syntynyt 1655, kuollut 14.12.1693 Akaa,Poutala, ikä 38 v. (ää) Maria Persdotter Höök, syntynyt noin 1657 Akaa,Kurisniemi, kuollut 21.4.1707 Akaa,Kurisniemi, ikä 50 v.
3. puoliso: Maria Mattsdotter Köyväri syntynyt 1731, kuollut 6.7.1799 Akaa,Toijala,Köyväri, ikä 68 v.

[Benedictus]

Vendela Eriksdr.n mainitaan omistaneen maatilan Ulvilassa. siihen liittyy viite.
Vendela Erkintytär - jolla oli maatila Ulvilassa; U. KO. 18/6 1655

Löytyisikö tuo kohta, ja olisiko siinä mainintaa mikä tuo tila oli eli onko kyseinen Santerin tila Gammalbyssä?

Linnanvouti Erland Johanssonin poika Claudius.

17.5.1675 David Fagraeus Clavidus Erlandi, Amtburgia-Livonus.

Onko kellään tietoa, mikä tai missä tuo Amtburgia on? Google ei sitä löydä.

Viittako tuo nimi Claudiuksen syntymäpaikkaan?

[Benedictus]

Missään ei tunnu olevan mainintaa, että Erland Johanssonin vaimo Sophia Påhlsdr Paulinus olisi mestattu aviorikoksen takia.

Nuo tiedot ovat melko hyvin säilyneet, koska kuolemantuomiot tarvitsivat usean instanssin vahvistuksen.

Siksipä näyttäisi siltä, että Sophia ei päässyt hengestään aviorikoksen takia, ehkäpä kiitos vaikutusvaltaisille sukulaisille.

Avioero siitä varmaankin syntyi.

Laitoin Hiskin hakusanan Sophia, isä Påhl. Aikaraja 1720.

Mielenkiintoista, että vastauksena löytyy Loimijoen Pesänsuolta Sophia Påhlsr, joka on kuollut 19.10.1695 ollen iältään 76 v. eli on syntynyt 1619.

Tämä voi olla sattumaa, mutta Sophia Paulinus oli myös syntynyt ennen 1625, jolloin isänsä kuoli.

Erikoisempi sattuma syntyy, että Pesänsuo kuului ratsumestari Michel Johanssonille.
Kaisa Kyläkosken tieto alla.
Mikael Johansson
Kornett vid Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente 1638, 1639
Löjtnant 1640, 1641, 1643, 1644 (äfven ryttmästare), 1645, 1646, 1648, 1650, 1651, 1654, 1655, 1656
Ryttmästare vid Åbo och Björn. läns kav. regemente 1657, 1658
Gift med Kerstin Johansdotter, levde 1675 i Åbo då hon rustade för Pesänsu, Mällilä och Virtsanoja i Loimijoki sn Björneborgs län. Mannen var då död /Rusttjänstlängder, Finland 1675, nr 25, fol. 161. Kar /

Michel Johanssonin nimi näkyy Loimijoen SAY sivulla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021243

Tiedot sopivat hyvin jo todettuun "Michel Johaninpoika oli Loimaan kirkkoherran Johannes Petri Walsteniuksen tyttären Christinan 2. aviomies. (Carl Strandberg : Åbo Stifts herdaminne , 1832. siv. 231.)"

Michel Johanssonin alkuiperästä ei ole tietoa, mutta jos pesänsuolla näkyvä Sophia olisi Mouhijärven Sophia Paulinus, niin olisiko Michel Johansson Erland Johanssonin veli? Ajallisesti sopisi yhteen.

Michel Johanssonin pojanpoika oli Johan Bjugg, Punkalaitumen kappalainen.

1682/83 Johan Bjugg Johannes Johannis, Kumoensis 3020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3020). * noin 1656. Vht luult.: Loimaan Männistössä asunut Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin luutnantti Johan Michelsson Biugg († ~1689) ja hänen oletettu 1. puolisonsa N.N. (pso 2:o noin 1682 kokemäkeläinen Margareta Josefsdotter Carlin). Ylioppilas Turussa 1682/83 [Bjugg] Joh. Johannis Kumoens _ 154. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1682/83] Johannes Biugg. | sacellanus in Pungalaitio. | Obiit Anno 1730 in Feb:. Stipendianomus 9.12.1685. — Punkalaitumen kappalainen 1686, vt. kirkkoherrana isonvihan lopulla. † Punkalaitumella 1.3.1730. Pso: Margareta Bertilsdotter Judius tämän 2. avioliitossa († 1717).
Pson edell. aviomies: Punkalaitumen kappalainen Jöran Pourenius 768 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=768) (yo 1650, † 1685).
Appi: ylioppilas Bertil Judius 356 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=356) (yo (1643), † ~1672).
Isän eno(?): Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Vertaa: Johan (Johannes Michaelis) 1576 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1576) (yo 1662/63).

Olisiko tämä eräs lenkki joka yhdistää Isak Erikssonin jälkeläiset ja Punkalaitumen, jonka kirkkoherrana toimi Aron Eriksson Astrenius, sisaren miehensä taas oli siellä Bjuggin jälkeen kappalaisena.

Mielenkiintoista on myös sattuma, että eräs Pesänsuon taloista on Loimaan Pytyn sukutaloja, Barbro Pytyn jälkeläisiä oli taasen Johannes Frisiuksen 1. vaimo ja siskonsa Järventaan emäntä Susanna Mårtensdr.

Kummallista kyllä Sophia Påhlsdr:n nimeä ei näy missään Pesänsuun tiedoissa SAY:ssä eikä muualla kuin Hiskin kuolin tiedoissa.
Tosin juuri Michel Johanssonin omistaman Louvan tiedot ovat poissa 1653 eteenpäin.

[Pekka Hiltunen]

Joitain hajanaisia huomioita ja pohdintoja:

Sophia Påhlsdotter Paulinuksen aviton lapsi päätyi todennäköisesti Sophian isäpuolen holhokiksi ja ehkä ottopojaksi, jonka oikea patronyymi olisi siis ollut Staffan. En tiedä, miten tähtikuviot tähän sopivat, mutta 1600-luvun alussa olivat ratsumiehet yleensä rälssimiesten poikia tai vävyjä (joitten tilalle sitten sodan syttyessä on voitu palkata sijainen). Ericus Georgiin kasvattipoika on varmaankin saanut patronyymikseen Erikin.

Mouhijärven kappalaisena toimi 1600-luvulla siis Mårten Ancka-Anckerus, joka oli kotoisin Turusta ja lähtöisin varmaankin Liedon vauraimmalta, nimismiehentalonakin toimineelta Ankan tilalta. Mårten Anckan puoliso oli Elisabet Karkuensis. Tämän Lisbetan isä oli Henricus Arvidi ja äiti Margareta Staffansdotter. Emme taida tuntea Margaretan isää, mutta hänellä on todennäköisesti ollut myös Staffan-niminen veli.

Elisabet Erikintytär Astrenian p:so Mathias Hagelberg oli siis syntyjään mouhijärveläinen. Puolisot ovat voineet olla keskenään kaukaista sukua. Elisabet Astrenian tyttären vävyn, Adolf Wahlbergin äidin suvussa on mielenkiintoinen esipolvihaara: Adolfin äidinisä oli nimittäin Per Boelius, jonka äiti Anna Maria Axelsdotter Göödh polveutui Laurentius Johannis Wennestä. Olikohan veri tässäkin vettä sakeampaa?

Eräs Staffan, joka jo joskus aiemminkin on vilahtanut palstalla taas tulee mieleen, nimittäin Staffan Skytt. Hän on ilmaantunut Otamolle 1660-luvun alussa. Sitä ennen hän on ollut vähällä pästä hengestään tultuaan epäillyksi noituudesta Karijoella - olikohan muukalaisella varjostajia jäljillään? Toimelias Merikarvian Otamon talollinen Skytt ilmaantui tuntemattomuudesta, mutta mainitaan sittemmin mm. porvarina Kristiinankaupungissa. Hänen nimensä voisi viitata sotilastaustaan, mutta myös Kyttä-nimiseen taloon, joka löytyy mm. Lavian-Mouhijärven suunnnalta. Staffan Andersinpojan syntymävuodeksi olen jossain nähnyt arvion 1620.

Mouhijärven khra Ericus Georgiin mielenlaatua kuvaillaan hyvin paimenmuistossa; vielä vanhoilla päivillään hän tuomiokapitulin ja lääninrovastin kehotuksesta välittämättä vihki avioliittoon lampuotinsa pojan, joka oli syyllistynyt aviorikokseen.
PH

[Benedictus]

Isak Eriksson sopisi Mouhijärvelle, mutta ennemmin Sophian ja Erlandin lapseksi 1640 luvun alusta eli tuoksi siellä 1656 näkyväksi Isakiksi.

Tuo ratsumies Staffanin vahingon laukaus taasen jäänee tuntemattomaan, jollei sitten ollut äitinsä luona jossain, tuskin häpeä lasta olisi pidetty paikkakunnalla muistuttamassa tapahtuneesta. Niitä siivottiin poies vielä 1900-luvullakin.

Arvoisa ja värikäs esi-isäni moninkertaisesti Staffan Andersson Skytt Otamoilta tuskin lienee tuo 1648 oleva ratsumies, hänellä oli tosin vastaavia vahinkoja jo aiemmin Porin suunnalla.

Staffanin alkuperä on vieläkin hämärissä, eräänä isä vaihtoehtona pidän Karkun Packalan isäntää Andersia.

Anders on kuitenkin kuollut aikalailla 1600-luvun alussa eli tekisi Staffanista vanhemman kuin on ajateltu. Silti on varteenotettava, koska nuo Otamon alueet sattuivat olemaan juuri Pakkalan ratsutilan erämaita.
Vieressä olivat taasen Järventaan ratsutilan alueet.

Satun tietämään aikapaljon noista Otamon suvun vaiheista, koska Otamon talon ja kylän isännät ovat serkkujani ja pikkuserkkujani ym. noin liioitellen 20 kertaisesti.

[karikukka]

Baltiasta löytyy ainakin Arensburg, eli viroksi Kuressaar. Tämähän on Saarenmaan suurin kaupunki.

Karikukka

[Benedictus]

När Johannes Bjugg 1608 tillträdde en ny tjänst som kh i Gudhem, gifte han sig med företrädaren Arvid Peter Bechius’ änka Kristina Halvardsdotter, (1575-1650) dotter till Halvard Petr2i, död 1587 i Norra Vånga, där han troli-gen var kyrkoherde.
En son är känd i detta andra gifte, Arvid Bjugg (1609-1676), officer vid Österbottens regemente och gift med faktorn Jöran Silvesterssons dotter Kristina Jöransdotter Stormhatt.

http://www.tonnquist.se/fam/-b-/bjugg.pdf

Yllä on eräs Johannes Bjugg, joka voisi olla Michell Johanssonin isä ajallisesti ja siksi, että tiedetty poika Arvid oli Pohjanmaan rykmentin virassa.

Tämä tosin poistaa mahdollisuuden, että Erland ja Michel olisivat veljekset.

[Pekka Hiltunen]

Isak Eriksson sopisi Mouhijärvelle, mutta ennemmin Sophian ja Erlandin lapseksi 1640 luvun alusta eli tuoksi siellä 1656 näkyväksi Isakiksi.

Tuo ratsumies Staffanin vahingon laukaus taasen jäänee tuntemattomaan, jollei sitten ollut äitinsä luona jossain, tuskin häpeä lasta olisi pidetty paikkakunnalla muistuttamassa tapahtuneesta. Niitä siivottiin poies vielä 1900-luvullakin.

Arvoisa ja värikäs esi-isäni moninkertaisesti Staffan Andersson Skytt Otamoilta tuskin lienee tuo 1648 oleva ratsumies, hänellä oli tosin vastaavia vahinkoja jo aiemmin Porin suunnalla.

Staffanin alkuperä on vieläkin hämärissä, eräänä isä vaihtoehtona pidän Karkun Packalan isäntää Andersia.

Anders on kuitenkin kuollut aikalailla 1600-luvun alussa eli tekisi Staffanista vanhemman kuin on ajateltu. Silti on varteenotettava, koska nuo Otamon alueet sattuivat olemaan juuri Pakkalan ratsutilan erämaita.
Vieressä olivat taasen Järventaan ratsutilan alueet.

Satun tietämään aikapaljon noista Otamon suvun vaiheista, koska Otamon talon ja kylän isännät ovat serkkujani ja pikkuserkkujani ym. noin liioitellen 20 kertaisesti.

Joo, toin esiin tämän Staffanin, koska mm. hän tuntuisi täyttävän kaikki vaatimukset ja edellytykset kirkkoherran tytärpuolen vuodekumppaniksi ja Staffan Anderssoninkin kuvaan sopisi se, että hän on voinut olla paossa mestauspölkkyä, koska olisi pärjäillyt missä tahansa muuallakin kuin erämailla. Jos Isak oli 1656 16-vuotias, täytyy hänen olla jonkun Erikin poika. Miks´ei hän olisi käyttänyt isänsä patronyymia Erland? Oli kuitenkin semmoinenkin taka-ajatus, että voisi drenkipoika olla herra Ericuksen omakin poika: vanha Ericus käyttäytyy vähän omituisesti käräjillä, kun ottaa esille omat virsikyhäelmänsä ikään kuin omaa hurskauttaan todistellakseen. Jos kirkkoherralla muutenkin värikkään menneisyytensä lisäksi olisi ollut avioton poika, voisi hänen puolustelutaktiikkansa käräjillä olla järkeenkäypä: isäntänsä näköiset rengit on kylällä yleensä huomattu, mutta Ericus Georgiilla oli voimakas tukija ja hän oli asustellut Selkeellä kuin aatelismies.

Missään ei ole tietoa siitä, milloin Erlandille on valjennut vaimonsa syrjähyppy, mutta tämä on kai synnyttänyt lapsensa 1647, joten Isak-renki olisi ollut 1656 liian nuori kirjoihin vietäväksi. Miks´ei Sofialla olisi voinut olla vierasta vuoteessaan kuitenkin jo aiemminkin?

Etsimämme henkilön löytymiselle tuntuu olevan olemassa jokin ylivoimainen este, vaikka hän jo näyttäisi olevan "verkossa". Tällainen este voisi selittyä sillä, että Isakin isä pyrittiin salaamaan jo aikalaisilta.
PH

[Jari Latva-Rasku]

När Johannes Bjugg 1608 tillträdde en ny tjänst som kh i Gudhem, gifte han sig med företrädaren Arvid Peter Bechius’ änka Kristina Halvardsdotter, (1575-1650)

Bechius-niminen oli ainakin Jomalan kirkkoherra ja myös Turun pormestari. Ahvenanmaan Jomalasta tuli mieleen aikaisempi havainto. Isak Eriksson-nimiselle syntyi 9.7.1665 Hammarlandin Bodassa tytär Sicila eli Cecilia. Tällainen tapahtuma on mitä ilmeisemmin pelkkää sattumaa, vaikka Isak Eriksson-nimisiä ei varhaisina aikoina montaakaan ole vastaan tullut.