Astrenius

[Jari Latva-Rasku]

Lokalahdella asuu ehkä sattumien summana myös eräs Isak Eriksson. Se täytyy käsitellä paikan ja nimen vuoksi.

Lokalahden Viljattulassa pappilan alaisuudessa olevalla 1 manttaalin ja 16 äyrin ratsutilalla mainitaan vuonna 1627 Thomas Eriksson, kuten myös vuonna 1635 Erich Thomasson ja vuonna 1636 Erich Klåckare. Kymmenysluettelossa on vuosina 1632 ja 1635 merkintä ”Her Lars”. SAY:n mukaan maakirjassa on epämääräisiä merkintöjä, joiden perusteella tila on ollut ainakin Claes Flemingin ja myöhemmin Herman Flemingin rälssin alaisuudessa.

Henkikirjassa on seuraavat merkinnät: 1636 Her Lars, 4 personer, 1637 Erich Thomasson, Brita h, Maissa dr, 1638 Jacob Erichsson, Brita mor, Margeta sr ja 1639 Erich Thomasson, 2 men, 2 qv. Onkohan mahdollista ajatella, että herra Lars on Lokalahden kirkkoherra Laurentius Thomae ja Erich Thomasson on hänen lukkariveljensä?

Vuodesta 1646 vuoteen 1683 on henkikirjaan merkitty Isak Erichsson ja vasta vuonna 1659 vaimo Lisa, joka sitten ilmeisesti kuolee vuonna 1680. Seuraavana vuonna on Isakille merkitty tytär, joka häviää Viljattulan henkikirjasta vuonna 1683. Seuraava isäntä vuonna 1684 on Matts Erichsson ja sitä seuraavana vuonna Anders Mattsson.

Henkikirjamerkintöjen mukaan Viljattulan Isak Erikssonilla on isä Erich Thomasson, äiti Brita ja ikäjärjestyksessä sisarukset Maisa, Margeta, Jacob, Elin/Elsa, Lars ja Gertrudt, joka kävi välillä pappilassa piikomassa.

Lokalahden väliaikaisen kirkkoherrakunnan kirkkoherraksi on vuodesta 1639 merkitty Laurentius Thomae. Toinen samanniminen pappi on vasta vuonna 1649 ylioppilaaksi tullut Lars Svicherus, Laurentius Thomæ, jonka isä on ylioppilasmatrikkelin mukaan turkulainen porvari Tomas Suiki. Lars Svicherus mainitaan pappina Piikkiössä 1653, Turun vaivaistalon saarnaajana 1656 ja lopulta hospitaalinsaarnaaja vuonna 1661. Hän kuoli Turussa 14.3.1680.

Lars Svicheruksen poika oli samassa virassa isänsä jälkeen toiminut Anders Svicherus Andreas Laurentii, Aboensis. Hän kuoli Turussa 30.4.1682. Anders Svicheruksen puoliso oli Karkun kruununvoudin Elias Roosin pojan Keuruun kirkkoherran Johan Roosin tytär, jonka seuraava puoliso myös hospitaalinsaarnaaja Daniel Birkman. Daniel oli Pirkkalan kirkkoherran Jacob Raumannuksen poika. Roosien välityksellä löytyy runsaasti yhteyksiä Astreniusten sukupiireihin.

Lokalahden Isak Eriksson voi olla liian vanha Järventaan isännäksi, mutta hän avioituu vasta vuonna 1659, joten voi vain arvella olisiko hänet merkitty henkikirjaan tavallista nuorempana isänsä kuoleman vuoksi. Tällä Isakilla oli Lokalahdella tytär ja hän hävisi Lokalahden henkikirjasta sopivaan aikaan. Tämä Isak oli lampuoti rälssimaalla, lukkarin poika ja mahdollisesti myös pappissukua setänsä kautta.

[kkylakos]

Taulu 11
5. Nils Haraldsson Staare, Tyrvään nimismies. Vanhemmat taulusta 12.
Puoliso: Elisabet Bengtsdotter Hassalenia Vanhemmat taulusta 13.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 4.
Eric. Tauluun 26.

Taulu 13
6. Bengt Jönsson, Kokemäen Hassalan rusthollari.
Puoliso: Lisbeta, k. Kokemäki Hassala.
Lapset:
Elisabet Bengtsdotter. Tauluun 11.

En ole seurannut tätä ketjua enkä nyt ehtinyt lukemaan kokonaan huolella läpi, mutta ilmeisesti täällä ei ole mainittu, että Bengtin Maria-vaimo oli Simon Göösin tytär? Vaimon vaihtuminen näkyy SAY:ssä harvinaisen selvästi, onko selvää kumpi on Elisabetin äiti?

TUOKKO:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1630214 (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1630214&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400)
SAY:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223317

[Giösling]

Muutamia kysymyksiä ketjun noviisilta:

-Måns Persson mainitaan yllä Erik XIV sihteeriksi. Mistä tämä tieto on peräisin?

Olen Emerentia Tott- ja prinssi Gustaf-ketjuissa tuonut esille Erik XIV sihteereinä mahtavan prokuraattori Jöran Perssonin, jonka
aateloitu Tegel-suku läheisesti liittyy Stierneld-Eldstierna-sukuun avioin. Samoin olen kiinnittänyt huomiota toiseen kuninkaan seniorisihteeriin; Mårten Helsingiin, joka todennäköisesti oli läheistä sukua Kaarina Maununtyttärelle. Alftan-kronikan mukaan suvun kantaisä Hans Eriksson toimi niinikään Erik XIV sihteerinä. Måns Perssonia en nyt suoralta kädeltä muista. Mistä tieto siis on poimittu? Kuinka vahva on oletus Utter-sukuun kuulumisesta?


-Missä lähteessä Catharina Palm mainitaan Israel Alftanuksen sisarentyttäreksi?

Pidän edelleen teoriassa mahdollisena, että Anna Eriksdotterin (Alftanus) puoliso Måns Larsson, joka kuoli ennen vuotta 1676 , voisi kuulua Eld-veljessarjaan joka tuotti Samuel Larsson Stierneldin ja ja Lars Larsson Eldstiernan, vaikkakin Jonakerin, Hölön ja Hölebon tuomari on mielestäni “vahvempi” kandidaatti..

-Mistä tulisi sukunimi Palm? Ulfvenkloun edusmiehen ja Alftan-vävyn ei tiedetä käyttäneen mitään sukunimeä.

Toisin, kuin Genoksen päätoimittaja, uskon että tiedossa prinssi Gustafin aviosta ja jälkeläisistä on “vinha perä”.

Olen kysynyt useaan otteeseen, miten Stierneldin esittelemä polveutumislinja prinssi Gustafista on todistettu väärennökseksi?

Vastausta ei ole kuulunut.

Tilasin vartavasten Riadiin Ingemar Carlssonin “På lögnens väg”- opuksen, odottaen vihdoinkin saavani konkreettisia todisteita erityisesti kuninkaallista sukulinjaa koskevasta väärennöksestä.

Mitään ei jäänyt käteen? Katsoinko huonosti? Enkö ymmärrä ruotsinkieltä?

[Jari Latva-Rasku]

Olin jo omalta osaltani päättänyt lopettaa Astrenius-keskustelun, mutta Giöslingin kysymyksiin on tarpeellista yrittää vastata.

Måns Persson?

Pitäisi löytyä:

Genos 1993:1, Rundt, Olav, Släkten Lietzens anmoders härstamning. (s. 1-5, 40)

En tosin löytänyt tähän hätään Genosta tarkistaakseni asiaa.

Missä lähteessä Catharina Palm mainitaan Israel Alftanuksen sisarentyttäreksi?

http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm

Taulu 5

4. Isak Petterinpoika Gumse (4500), (Taulusta 3) (http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm#Taulu 3) Isonkyrön nimismies, s. noin 1663, k. 27.03.1722 Isokyrö.

Puoliso: Vihitty ennen 1686 Catharina Palm (4742) k. jälkeen 1737. Catharina, Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanuksen sisarentytär. Eli Isossakyrössä 1737.

Lapset: 1. Anna Gumse . Tauluun 10 (http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm#Taulu 10) 2. Petter Gumse hoiti Isonkyrön nimismiehen tehtäviä isänsä sijaisena kesällä 1710 /Etelä-Pohjanmaa KO a 28: 767/, mainitaan henkikirjassa 1713, lienee kuollut ilman rintaperillisiä vuoteen 1724 mennessä /Etelä-Pohjanmaa KO a 35: 1378. 3. Abraham Gumse , s. 15.04.1689. Tauluun 11 (http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm#Taulu 11)

Alkuperäislähteestä ei ole tietoa.

Matti Lehtiö totesi keskustelun yhteydessä 21.10. seuraavaa:

"Isonkyrön Lehmäjoen kylän Tuurin talossa (jonka asukkaat olivat Reinin sukua) mainitaan rippikirjassa 1727 - 33 Maria Maununtytär Palm.
Seuraavassa rippikirjassa 1734 - 40 hänen mainitaan Isonkyrön Komsin rippikirjassa ja Komsissa hän myös kuolee:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1y0bl5?fi+0125+haudatut+1619)2.2.1743 2.2.1743 Gumbsila rotan G:la änck.rotfatt. Maria Månsd:r 79
Komsin henkiveroluetteloissa ennen isovijaa mainitaan Iisakki Komsilla käly Helena - Elin, joka kuolee nälkävuosina 1698. Kummalta puolelta lankous on ei käy selville."

Viimeinen maininta Måns Larssonista löytyy ilmeisesti täältä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101

Yhteys Lokalahden Tammistoon löytyi tämän ylioppilasmatrikkelissa Israel Alftanuksen kohdalla olleen maininnan avulla:

Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar), 59.

Lokalahteen liittyen voisi vielä esittää seuraavaa:

Taivassalon käräjät 12.–13.3.1675 f. 17v, 23v, Taivassalon käräjät 6.–7.3.1677 f. 5v (Kyrckioheerden i Storkyro Wyrd: och Wällärde H: Israel Alphtanus anhölt nu igenom Studenten Dn: Henricum Schraderum af Rätten förloff ifrån Arrendatorens Sahl: Erland Peersons barns förmynderskap, förmedelst det, at han boor så långt här ifrån);

Schroderukset toimivat pappeina juuri Lokalahdella:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216093

[Pekka Hiltunen]

En ole seurannut tätä ketjua enkä nyt ehtinyt lukemaan kokonaan huolella läpi, mutta ilmeisesti täällä ei ole mainittu, että Bengtin Maria-vaimo oli Simon Göösin tytär? Vaimon vaihtuminen näkyy SAY:ssä harvinaisen selvästi, onko selvää kumpi on Elisabetin äiti?

TUOKKO:
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1630214 (http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=1630214&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400)
SAY:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223317

Tauluja jo korjailtiin siten, että Wilhelm Ranckenin p:son Elisabet Staaren vanhemmiksi tulivat Engelbrekt Nilsson Staare ja Elisabet Bengtsdotter Hassalenia. Vm:n syntymäajaksi olen kirjannut 1654. Hän oli siis Marian tytär.
Kiitos oikaisusta!
PH

[Giösling]

Olin jo omalta osaltani päättänyt lopettaa Astrenius-keskustelun, mutta Giöslingin kysymyksiin on tarpeellista yrittää vastata.

Måns Persson?

Pitäisi löytyä:

Genos 1993:1, Rundt, Olav, Släkten Lietzens anmoders härstamning. (s. 1-5, 40)

En tosin löytänyt tähän hätään Genosta tarkistaakseni asiaa.

Missä lähteessä Catharina Palm mainitaan Israel Alftanuksen sisarentyttäreksi?

http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm

Taulu 5

4. Isak Petterinpoika Gumse (4500), (Taulusta 3) (http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm#Taulu 3) Isonkyrön nimismies, s. noin 1663, k. 27.03.1722 Isokyrö.

Puoliso: Vihitty ennen 1686 Catharina Palm (4742) k. jälkeen 1737. Catharina, Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanuksen sisarentytär. Eli Isossakyrössä 1737.

Lapset: 1. Anna Gumse . Tauluun 10 (http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm#Taulu 10) 2. Petter Gumse hoiti Isonkyrön nimismiehen tehtäviä isänsä sijaisena kesällä 1710 /Etelä-Pohjanmaa KO a 28: 767/, mainitaan henkikirjassa 1713, lienee kuollut ilman rintaperillisiä vuoteen 1724 mennessä /Etelä-Pohjanmaa KO a 35: 1378. 3. Abraham Gumse , s. 15.04.1689. Tauluun 11 (http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm#Taulu 11)

Alkuperäislähteestä ei ole tietoa.

Matti Lehtiö totesi keskustelun yhteydessä 21.10. seuraavaa:

"Isonkyrön Lehmäjoen kylän Tuurin talossa (jonka asukkaat olivat Reinin sukua) mainitaan rippikirjassa 1727 - 33 Maria Maununtytär Palm.
Seuraavassa rippikirjassa 1734 - 40 hänen mainitaan Isonkyrön Komsin rippikirjassa ja Komsissa hän myös kuolee:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1y0bl5?fi+0125+haudatut+1619)2.2.1743 2.2.1743 Gumbsila rotan G:la änck.rotfatt. Maria Månsd:r 79
Komsin henkiveroluetteloissa ennen isovijaa mainitaan Iisakki Komsilla käly Helena - Elin, joka kuolee nälkävuosina 1698. Kummalta puolelta lankous on ei käy selville."

Viimeinen maininta Måns Larssonista löytyy ilmeisesti täältä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101

Yhteys Lokalahden Tammistoon löytyi tämän ylioppilasmatrikkelissa Israel Alftanuksen kohdalla olleen maininnan avulla:

Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar), 59.

Lokalahteen liittyen voisi vielä esittää seuraavaa:

Taivassalon käräjät 12.–13.3.1675 f. 17v, 23v, Taivassalon käräjät 6.–7.3.1677 f. 5v (Kyrckioheerden i Storkyro Wyrd: och Wällärde H: Israel Alphtanus anhölt nu igenom Studenten Dn: Henricum Schraderum af Rätten förloff ifrån Arrendatorens Sahl: Erland Peersons barns förmynderskap, förmedelst det, at han boor så långt här ifrån);

Schroderukset toimivat pappeina juuri Lokalahdella:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216093

Kiitos ylläolevasta!

Harmillisesti Olav Rundtin mainittu artikkeli ei vielä ole netissä. Se liittyy varmaankin Israel Alftanuksen kolmannen puolison, Maria Elisabet
Lietzenin isoäidin (Clara Ericsdr Utter) taustaan.

Olisi todella mielenkiintoista tietää, polveutuuko Clara Utter Måns Perssonista ja oliko Måns todella Erikin sihteeri (lähde)?

Jos tieto todentuu, ei linkki Alftaneihin ja heidän sukupiiriinsä ole vähämerkityksellinen!

Olisiko jopa niin, että Måns Persson voisi olla Erikin mahtisihteerin Jöran Perssonin (Tegel) veli?

Tässä yhteydessä sopii muistuttaa, että Lars Larsson Eldstiernan puoliso (Catharina Standorph) oli Jöran Perssonin veljentyttären tytär. Ja vielä sekin, että Catharina Standorphin miniän isoäiti oli Susanna Ulfvenklou!

Olisiko jollakulla lukijalla Rundtin artikkeli käsillä?

[Jari Latva-Rasku]

Uttereista löytyy ainakin seuraava yhteenveto:

http://koti.welho.com/mgardber/utter/utter.htm

[Giösling]

Valitettavasti osoitteessa annettu sivusto ei avaudu täällä.

Elgenstiernan Utter-selvitys ei tunne Eric, eikä Clara Utteria.
Ahvenanmaan-linkki kyllä mainitaan.

[Jari Latva-Rasku]

************* Släkten UTTER *************
Uppdaterad 29.10.2009
1. Olof Utter #2909, född ca 1420. Släkten Utters stamfader, dvs släktens äldsta nukända medlem. Han var sannolikt född före 1430. Hans sonsons son Per Månsson (#2900) ägde Bastö, som han övertog 1533 efter sin mors syster Brita Nilsdotter (#2916). Per Månsons name, den kända kungliga sekretären, arkivchefen och genealogen Per Månsson Utter (#3745) var en yngre släkting. Sedermera svensk adlig ätt nr 213, adlad 1632 och 1636, introducerad 1634 och 1636, numera utdöd. (enligt Gustaf Elgenstjerna: "Den introducerade svenska adelns ättaflor, del VIII"). Denna utredning om släkten Utter har sammanställts av Martin Gardberg.

Barn:

2. i. Per Olofsson Utter #2908 född ca 1440.

Andra generationen

2. Per Olofsson Utter #2908, född ca 1440. Han levde och verkade i Jomala Ytterby på Åland (enligt Genos 1993:1).

Barn:

3. i. Måns Persson Utter #2906 född ca 1460.

Tredje generationen

3. Måns Persson Utter #2906, född ca 1460, Bonde, död i Finström Bastö. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med N.N. Nilsdotter Sluk #2907 (dotter till Nils Jönsson Sluk #2910 och Karin Henriksdotter Fleming #2911). Hon levde ca 1490 i Jomala Ytterby. Olav Rundt har i Genos 1993 (sida 1-5) framfört argument för att hon är dotter till Nils Jönsson Sluk och Karin Fleming. Det framgår nämligen av ett överlåtelksedokument från 24.2.1533 att hennes son Per Månsson ärvde Bastö herrgård efter sin moster Brita Nilsdotter (Sluk). Att sonen Per Månsson ägt Bastö kan även härledas från ett skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö år 1616 till Clara Ericis kusin. Affären kallades för ett förhandsarv som Claras son Nils Arvidsson Lietzén försökte omintetgöra pga att affären gjorts då Clara och hennes systrar varit minderåriga. Clara hade således ägt en andel i Bastö som minderårig och var Per Månssons sons bröstarvinge.

Barn:

4. i. Per Månsson Utter #2900 född ca 1500.
5. ii. Ingrid Månsdotter Utter #3739.

Fjärde generationen

4. Per Månsson Utter #2900, född ca 1500, död ca 1556. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby och tillhörde den släkt där släktnamnet Utter har förekommit. Han tog över Bastö herrgård efter sin mors syster Brita Nilsdotter med överlåtelsedokumentet från 24.2.1533. Han inlöste senare de övriga arvtagarnas andelar i herrgården. Fast han ursprungligen torde ha varit ofrälse, ägde han godset med frälserätt. Moster Brita hade varit gift första gången, med Bastö ägaren frälsemannen Erik Andersson, och andra gången med Nils Gudmundson, som fick frälsebrev i samband med giftermålet. Hon hade inga egna barn. (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med Anna Eriksdotter #2901, död ca 1585. Hon var bondedotter från Björnhufvud i Eckerö. Hon fick som änka år 1561 frälserätten bekräftad av Erik XIV. Hon hade tre söner och fem döttrar. (enligt Genos 1993:1).

Barn:

6. i. Måns Persson Utter #2902.
7. ii. Eric Persson Utter #1813.
iii. Staffan Persson Utter #2903, död 1585.
iv. Valborg Persdotter Utter #2904.
v. Margareta Persdotter Utter #2905.
vi. Brita Persdotter Utter #3401.
vii. N.N. Persdotter Utter #3402.
viii. N.N. Persdotter Utter #3403.

5. Ingrid Månsdotter Utter #3739. Hon tillhörde en äldre släkt Utter från Bastö i Finströms socken på Åland, efter vilken dotterdottersonen upptog släktnamnet.

Hon gifte sig med Simon #3740, Bonde på Lumparby i Åland.

Barn:
8. i. Elin Simonsdotter #3741 född ca 1506.

Femte generationen

6. Måns Persson Utter #2902, Sekreterare hos Erik XIV.

Barn:

9. i. N.N. Månsdotter Utter #3711 född före 1567.

7. Eric Persson Utter #1813. Han levde ännu 1604, men var död 1614. Hans hustru är obekant. Likaså är det osäkert vad han sysslade med. Han vistades mest i Sverige, i Stockholm och Västerås. Sannolikt hade han, som sin bror, Måns, en viss bildning och kan ha fungerat som tjänsteman eller också var han präst till professionen. Hans brev till systern Brita avslöjar en välvårdad handstil, ett gudfruktigt sinnelag och ett bomärke, som närmast symboliserar ett kors på ett kyrktorn eller en kyrkgavel. Eriks bror Måns Persson var sekreterare hos Erik XIV. (enligt Genos 1993:1).

Barn:

10. i. Clara Erici Utter #1075 född ca 1590.
ii. Anna Erici Utter #2899.

8. Elin Simonsdotter #3741, född ca 1506.

Hon gifte sig med Peder Ingevaldsson #3742, född ca 1506, Bonde på Bastö.

Barn:

11. i. Karin (Katarina) Pedersdotter #3743 född ca 1536.

Sjätte generationen

9. N.N. Månsdotter Utter #3711, född före 1567. Håkan Skogsjö, Mariehamn, anger i sin utredning från år 2002 om släkten Strömstedt att hennes far skulle vara Måns Persson som var bosatt i Ytterby, Jomala sn. Hennes son Jakob Larsson anges dock vara född 1585, vilket betyder att modern N.N. Månsdotter skulle ha varit född före 1565. Detta passar inte åldersmässigt i hop med den äldre Utter-släktgrenens Måns Persson (#2906) som var född ca 1500. Åldersmässigt kunde N.N. Månsdotter vara syster till den yngre Utter-släktgrenens kända arkivsekreteraren och genealogen Per Månsson Utter (#3745). Några uppgifter om att han skulle ha haft en syster har jag dock inte stött på. En möjlighet är att hon är dotter till förstnämnda Måns Perssons (#2906) sonson, sekreterare hos Erik XIV, Måns Persson (#2902). I denna släktutredning har detta antagande gjorts.

Hon gifte sig med Lars #3712.

Barn:

12. i. Jakob Larsson #3713 född 1585.

10. Clara Erici Utter #1075, född ca 1590 i Finström Bastö, död 1651. Hon levde 1639, men var död senast år 1651. Hennes härstamning finner vi på Åland, där hennes farfar Per Månsson (Utter) hade ägt Bastö herrgård i Finström. Han hade ärvt gården av sin moders syster Brita Nilsdotter. Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare. Claras son, Åbo borgmästare Nils Arvidsson Lietzén, framförde skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö. Affären kallade han för ett förhandsarv och önskade därmed uppenbart att omintetgöra försäljningen. Besväret föranledde dock inga ändringar i frågan. (enligt Genos 1993:1).

Hon gifte sig med Arvidus Nicolaus Lietzén #1074, gifta 1628, född ca 1590 i Sverige (son till Nicolaus Johannis Lietzén #3286), Kyrkoherde i Litslena, död 1635 i Litslena. Uppsala stifts herdaminne nämner honom som kyrkoherde 1628-35, det senare också som dödsår. Enligt Uppsala stifts herdaminne anges däremot att han var kyrkoherde i Litslena 1624-1634, dvs att han började sin tjänstgöring några år tidigare. Enligt Genos 1993:1 finner man 1610 en student med hans namn i Uppsala Universitets matrikel.

Barn:

13. i. Nikolaus (Nils) Arvidi Lietzén #1076 född ca 1620.
14. ii. Erik Arvidi Lietzén #1077.
15. iii. Zacharias Arvidi Lietzén #1058 född 1629.

[Benedictus]

Latva-Rasku mainitsi yhtenä Isak Eriksonin isäsuuntana Loimaan Niinijoensuun Isännän Erik Thomasson Florinus-Blomin.

Veli-Pekka Toropaisen tietojen mukaan Erik Thomassonilla eikä hänen vävyllään Erik Spåralla ei ole Isak nimisiä sukulaisia.

Erik Thomassonin vaimo 1. oli N.N. jonka sisarenmies oli Turun kaupunginvouti Sigfrid Johansson, Loimaan kirkkoherra Johannes Johanniksen poika.
2. vaimo oli Bengt Henrikssonin leski Sara Simonsdr.

Bengt, Erik ja Erik olivat Loimaan nimismiehiä.

Niinijoensuun tila on aiemmin kuulunut Carpelan-suvulle, oliko Florinusten esi-isät näitä myös ei ole tiedossa.

[Giösling]

Kiitos Utter-tauluista. Tuo Rundtin artikkeli on ilmeisesti tilattava SSS:tä erikseen. Harmillista, ettei Genosten digitointi etene, vai eteneekö?

Tästä Utter-selvityksestä näyttää puuttuvan kokonaan Pöyttyän kirkkoherran Grels Olai Utterin linja.

Hänen tyttärensähän oli Kangasalan kirkkoherran Johannes Arvidi Frisiuksen vaimo (Catharina Grelsdr Utter) ja Juliana Månsdotter Palmin naineen Arvid Frisiuksen äiti. Julianan äiti olisi keskusteluketjun mukaan Anna Eriksdr Alftana.

Grels Olai Utterin pojaksi olen merkinnyt Kangasalan kappalaisen Johan Utterin, joka kuoli n.v. 1670; voisiko se olla näin, tuliko asia jo ketjussa aiemmin esille?

Clara Erici Utterin pojanpoika Arvidus Nicolai Lietzen oli aviossa Sara Wahlsteniuksen kanssa. Olisiko tällä Saralla sukuyhteys Paraisten kappalaiseen Johan Persson Wallsteniin, jonka veli Jeremias Petri Parginsulanus on Kaarina Maununtyttären hautajaispuheen kirjoittaja ja mahdollisesti hänen viimeinen rippi-isänsä.

Mihinkähän muuten katosivat ne Kaarina Maununtyttären arkkuun (esim. Parginsulanuksen toimesta) kätketyt dokumentit, joista vain yksi on “jälleenlöydetty” kansallisarkistosta?

Kuningas Erikin sihteeriydet ja Kangasalan (Kaarina Maununtyttären) papit tuntuvat tiivistyvän juuri tähän sukuryppääseen. Pelkkä sattumako?

[Jari Latva-Rasku]

Grels Olai Utter on käsittääkseni Porin eli Ulvilan Yyterin eli Ytterön Sticku-sukua, josta löytyy maininta esimerkiksi:

http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm

SAY:ssa Grelsin isän ja veljen löytää perniöläisten Karin Eriksdotter Slang till Melkkilän ja hänen poikansa Claus Erikssonin lampuoteina:

http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm

Ilmeisesti suhteet olivat hyvät, koska Grelsistä tuli Perniön kirkkoherra.

[Benedictus]

Sara Walstenius oli Jacob Johansson Walsteniuksen tytär.
Hänen äitinsä oli Elisabeth Klöfverblad.
-isä Aron Klöverblad
-äiti Piispa Isak Rothoviuksen tytär Anna.

Saran isoisä oli Loimaan kirkkoherra Johannes.

Isosetä Jeremias Petri Parginsulanus, pappina Liuksialassa.Kirjoittanut tuon Kaarina Maununtyttären ruumissaarnan.

Isotäti Jermiaan ja Johanneksen sisko oli Oriveden Holman säteritilan omistan Mårten Eriksson Stiernan vaimo Anna Persdr.

Arvid Johannis Frisiuksen äiti oli Johannes Arvidi Frisiuksen
1. vaimo N.N. Mårtensdr., joka oli Turun pormestari Mårten Sigfridssonin tytär.
2. N.N.Johanssdr Wenno
3. Karin Grelsdr Utter.

[Pekka Hiltunen]

Kaarina Maununtyttären ruumis siirrettiin ent. muurikoulun ja akatemian seutuvilla, eteläsivun alttarin puoleisessa päädyssä sijainneesta Tottien kammiosta vastapuolelle, kirkon pohjoissivustalla (eli Aurajoen puolella) sijaitsevaan Kankaisten kammioon. Marmorinen, musta sarkofagi on kammion keskellä ylhäisessä yksinäisyydessään, silla Kurck- ja Horn -sukujen vainajat ovat omissa poteroissaan lattian alla.

Varovastikin arvioiden on kuningattaren peilikirkkaaksi hiotun kiviarkun valmistaminen kestänyt vuoden tai parinkin ajan. Kätkeeköhän sarkofagi sisälleen alkuperäisen arkun? Luulisi Ruotsin valtionarkistosta löytyvän dokumentaatiota valtakunnan kuningattaren arkun ja tomun/muumion käsittelystä.

Kustaa Vaasan neljästä pojasta kaksi sairastui skitsofreniaan. Magnus Herttua sairastui taudin vaikeimpaan muotoon jo nuoruusiässään, ja myös eri äidistä ollut esikoinen, Erik-kuningas, ilmensi taudin ns. prodromaalioireita kaikkine astrologiaharrastuksineen - niin arvostettu "tieteenala" kuin astrologia 1500-luvun puolivälissä olikin - jo varhaisella aikuisiällään ja ehkä jopa jo sitä ennenkin. Myös Juhanaa ja Kaarlea on pidetty luonteiltaan vähintäänkin epäluuloisina jollei suorastaan luulosairaina.

Skitsofrenia-alttiuden taipumus periytyä on ollut tiedossa vuosikymmeniä ja ehkä joissain piireissä jopa vuosisatojakin. Jos prinssi Gustaf Erikinpoika Vasa jätti jälkeläisiä, voidaan odottaa, että skitsofrenian insidenssi eli ilmaantuvuus oli hänen lähimmissä jälkipolvissaan erittäin merkitsevästi keskimääräisen yläpuolella. Tällaisesta löytyy tavallisesti tietoa genealogisissa lähteissä, jollei sitten tarkoituksellisesti ole aineistoa pyritty hävittämään.


Kun esille tuli Wallenius-Walstenius -suku, haluaisin kysyä foorumin jäseniltä, että onko tietoa siitä, miksi Maskun ja Vehmaan kihlakunnantuomari ja Turun hovioikeuden asessori Olaus Samuelis Grupp on vaihtanut nimensä Walleniukseksi ennen tulemistaan aateloiduksi Wallenstierna-nimellä. Olaus Samueliin isä Samuel Andreae Grupp oli professori, ja äiti Christina Olofsdotter oli Uppsalan arkkipiispan tytär, ja molemmat vanhemmat olivat ruotsalaista sukua. Olaus Samueliin puoliso oli "Pikipöksy-Pietarin" eli Kalajoen kirkkoherran ja tervakauppiaan Petrus Arctophilaciuksen Beata-tytär.

Turun tuomiokirkon jouluseimi on perustettu ent. akatemian kohdalla sijaitsevaan Wallenstiernojen kammioon, jota vartioivat Kristina Wallenstiernan sekä puolisonsa, falunilaisen kaivosmiehen pojanpojan, professori Erik Tigerstedtin vaakunat.
PH

[Giösling]

Otteita teksteistäni Agricolan Emerentia Tott-ketjussa:


http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9611 ... 20106.html (http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9611/961122/9611220106.html)

kerrotaan Kansallisarkistosta löytyneestä Kaarina Maununtyttären muistorunosta, jonka on laatinut Jeremias Petri Parginsulanus.

Uutisen mukaan dokumenttia säilytetiin “Kaarinan haudalla Tuomiokirkossa”, josta se ilmestyi Valtionarkistoon 1900-luvun alussa, mutta joutui sitten hukaan, kunnes vasta v. 1996 sattumalta jälleen löydettiin.

Kyseisen muistorunon teksti on toki ollut tuttu historiantutkijoille, sillä se julkaistiin sellaisenaan mm. O.Ranckenin Karin Månsdotters lefverne-teoksen liitteissä (Bilagan 1. ss. 71-74).

Rancken mainitsee muistorunon sijainneen alunperin Tottien kuorissa Turun Tuomiokirkossa, puupäällysteisessä kuparirasiassa, USEITTEN MUITTEN piiloonpistettyjen dokumenttien seurana.

Rasian sanotaan sittemmin tulleen Kustaa IV Aadolfin aikana (1792-1809) siirretyksi kuorista sisällön maatumisen estämiseksi.

Tämän jälkeen pergamentteja säilytettiin Tuomiokirkon ns. Vanhassa sakaristossa, josta siirto arkistoon 1900-luvun alussa lienee tapahtunut.

“Sensaatiomaisesti” on siis uudelleenlöydetty yksi näistä dokumenteista. Missä ovat muut?

Saiko Valtionarkisto (nykyinen Kansallisarkisto) haltuunsa vain muistorunon?

Poistettiinko kenties jo Kustaa IV Adolfin aikana “Kaarinan muistolippaasta” muistorunoa arkaluontoisempaa tekstiä?
---
Kaarinan muistorunossa, jota epätoivoisesti & turhaan yritin siirtää skannaamalla Agricolaan, sanotaan kahdessa viimeisessä riimissä seuraavaa:

“Och hade hon den nåden af Konungh Erich hennes kära man,
Att hennes Förälldrar befvo adlade och fingo ett ädelt nampn.

Och bekommo i vapn en Måna med hielm och skiöldh,
Hvilket henne lände der af både ähra och frögdh.”

---
Merkittävää edellisessä muistorunonkatkelmassa on se, että Kaarina Maununtyttären
vanhempien aateluus tulee varmistettua aikalaislähteestä. Kuningattaren kuolinrunoon ei toki sopinut sepustella omiaan. Onkin varsin luonnollista, että Erik XIV korotti vaimonsa suvun statusta avionsa yhteydessä.

Sukunimi Månesköld on ollut todennäköisesti käytössä niin Kaarinan vanhemmilla,
kuin hänen sisaruksillaankin, joihin kuului mm. Alftan-suvun matriarkan, Sofia Månesköldin, isä.

Kaarinan muistorunossa kuvattu, puolikuulla varustettu vaakuna on sekin "uudelleenlöydetty" hiljattain Siuntion kirkon sivupöydältä, jossa se muodostaa
säilyneen osan seurakunnan vanhasta saarnastuolista yhdessä Henrik Tottin ja Sigrid
Vasan vaakunapaneleitten kanssa. Erinomainen valokuva kokonaisuudesta ja siihen liittyvä keskustelu löytyvät osoitteesta:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4835&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4835&page=2)

Mitä tulee muistorunon kirjoittajaan, Jeremias Petri Parginsulanukseen, hänen tiedetään olleen Paraisten kirkkoherran Petrus Johanniksen poika ja sen
Johan Persson Wallstenin veli, joka toimi mm. Naantalin & Loimaan kirkkoherrana ja oli aviossa Anna Johansdr Liminguksen (Lithovius) kanssa.
Jeremiaksen veljen vävy oli täten mm. Nils Olofsson Barck, Suur-Köyliön vouti ja Kurck-suvun luottamusmies.

Jeremias Petri Parginsulanuksen arvellaan toimineen Kaarina Maununtyttären “hovisaarnaajana” Liuksialassa tämän kuoleman aikoihin (Ahlqvist s. 128).
---
Quote (Rancken):

I samma (Tottska) kor säger Lauraeus förvaras ett koppaskrin, beklädt utanpå med träd, uti hvilket flera handskrifter skola gömmas, hvaribland
en intagen längre fram såsom Bil. I. Nu förvaras originalerna i Abo domkyrkas så kallade gamla sacristia. Skrinet skall på Gustaf IV Adolfs befallning
blifvit flyttad för att rädda dess innanmätes förmultning.”

Unquote

Nooteissa viite: “Lauraeus de sacellis seplchralib. In templo cathedr. Ab. s. 9” ja Lauraeuksen opuksen sivuihin 5 & 6.

Kyseessä on ilmeisesti HY:n matrikkelissa esiintyvä:

"sl. 1666 Gabriel Lauraeus Gabriel Olai, Ostrobotniensis 1851. * noin 1649. Vht: Kalajoen nimismies Olof Sigfridsson Laurila ja Sara Pettersdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1666 Lauræus Gabr. Olai _ 89. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1666] Gabriel Lauræus. | Notarie i DomCapitlet i Åbo 1673, och tillika Domkyrko Sysloman ifrån år 1678. Död 1681. — Turun tuomiokapitulin varanotaari 1670, notaari 1673, samalla tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678. † Turussa 20.1.1681."

Koska Lauraeus on toiminut tuomiokapitulin notaarina ja tuomiokirkon taloudenhoitajana vain reilut viisikymmentä vuotta Kaarina Maununtyttären kuoleman jälkeen, pidän hänen merkintöjään muistolippaasta ja sen sisällöstä varsin luotettavina.

Huomiota kiinnittää myös se, että rasia siirrettiin hautakuorista Kustaa IV Aadolfin henkilökohtaisesta määräyksestä.

Voidaan siis oikeutetusti kysyä; mikä oli hänen intressinsä asiassa? Miksi Valtionarkistoon kulkeutui vain yksi (?) useista dokumenteista?

[Pekka Hiltunen]

Mainittu, koristeellinen ja sivusta avattavissa oleva puukirstu ainakin näyttäisi olevan paikallaan. Se löytyy kirkon pohjoiselta sivustalta saarnastuolin vaiheilta, Tavastien kammion ja nykyisen sakariston oviaukon välissä olevasta huoneesta, jota pääsee kurkistelemaan rauta-aidan takaa.
PH

[Benedictus]

Aatelisista kiinnostuneille tässä pähkäiltävää viikonlopuksi.

Taivassalon khr:n Erik Alftanuksen vaimon Elin Mårtensdr Brenneruksen kuoltua hänen veljensä Taivassalon khr Claes Brenner vaatii käräjillä siskonsa Elin Mårtensdr:n perillisiltä huomattavaa summaa Hukaisten kartanosta, jonka Elin Mårtensdr Brennerus oli antanut pojalleen Isak Alftanukselle.
Käräjät toteaa, ettei velkaa tarvitse maksaa, koskei Claes Brennerus ole sitä velkonut vaimonsa Elin Mårtensdr eläessä, eikä kuoleman jälkeen.

Tässä tulee esille seikka Clases Brenerin vaimoista.

Brennerillä oli kolme vaimoa, jotka näkyvät Say:ssä ja tulevat esille käräjätiedoissa.
1. Brita, josta ei tietoa. Kuitenkin lasten holhoojana on Kristian Carpalen, joka oli myös Israel Alftanuksen lapsen kummi. Tämä viittaisi, että Brita on Kristianin sisko Brita Larsdotter Carpalen.

2. SAY:ssä Brennerillä vaimo Iliana 1651, Juliana 1652, Iliana1656,1657 död.
Siis sama seikka kuin Järventaan Julianan kanssa nimi on sama ja yhtälailla sekainen käyttö.
Täten käräjä tieto Claes Brennerin vaimosta kertoo hänen nimekseen Elin Mårtensdr.
ELIKÄ Iliana=Juliana=Elin

Koska puhutaan Hukaisten myynivelasta, viittaisi tämä, että Elin Mårtensdr olisi Måns Gustafsson Stiernkorssin tytär. Joka asui Lemun Tenholassa.

3.Ingred Jacobsdr, joka mainitaan käräjäpöytäkirjoissa.

Miten sitten Måns Larsson soveltuu tähän kuvioon, koska oli myös Claes Brennerusten lasten holhoojia, joiksi valittiin lähisukulaisia.
-Måns olisi ollut vain serkun Anna Alftanuksen puoliso.

Olisiko hänellä yhteys Elin eli Juliana Mårtensdr:in, jolla sattuu olemaan vieläpä sama nimi kuin Järventaan Juliana Månsdr:lla.??

Hylkilaxissa asuu 1696 Henrik Månsson perheineen.
Lokalahden Tammistossa Anna Alftanus vuoteen 1680.

[Giösling]

Kiitos mielenkiintoisesta huomiosta ja hypoteesista.

Tuo Taivassalon käräjäpöytäkirja aiheutti aikanaan paljon keskustelua Suku -
listalla.

Henkilökohtaisesti en koskaan ole hyväksynyt “kirjurinvirhettä” syyksi sille, että Elin Mårtensdotter mainitaan samassa pöytäkirjassa
sekä Claudius Brenneruksen vaimona, että sisarena. Tuliko sen näin (kirjurinvirhe) selitetyksi myös Jouni Kalevan Alftan-kronikka artikkelissa Genoksessa?

Tässä siis olisi looginen selitys, jos vain Elin voitaisiin tulkita samaksi nimeksi kuin Iliana ja Juliana. Onko näillä nimillä todella yhteinen juuri??

Claudius Martini Brenneruksen ensimmäinen vaimo Brita ei liene Carpelan-suvusta, sillä Elgenstiernan mukaan Lars Carpelanin Brita-tytär
kuoli v. 1657 Taivassalon Kahiluodossa Harald Eriksson Footnagelin 1. vaimona.


Claudius Brenner ansaitsee lisähuomion. Onhan hypoteettisesti mahdollista, että hän voisi olla se Claes, Sigrid Vasan poika, joka jäljet historiassa salaperäisesti katoavat.

Claesille tunnetaan mm. Anna-niminen tytär, joka avioitui Taivassalon kappalaisen ja Lokalahden kirkkoherran Claes Holstiuksen kanssa.

Heidän poikansa taas olisi se Claes Holstius nuorempi, josta tuli Isonkyrön Ylistaron kappalainen.

[Giösling]

Jos Claudius peri sisarensa kuolinpesästä Juliana-vaimonsa saatavia, jotka liittyisivät Hukaisten hankintaan, tulisi Julianan kuulua Stiernkors-sukuun, joka muistini mukaan omisti Hukaisten tilan ainakin jossain vaiheessa.

Toisaalta Julianalle tunnetaan patronyymi Arendsdr, joka tuntuisi eliminoivan mahdollisuuden synonyymista Elin Mårtensdotteriin.

Olemmeko siis jälleen lähtöruudussa käräjäprotokollan suhteen?

Miksi siinä tapauksessa kirjuri puhuu Elinistä sekä Claudiuksen vaimona, että sisarena?

Miksi Claudius vaatii suhteettoman suurta osuutta sisarensa kuolipesästä?

[Leo Suomaa]

"Tässä siis olisi looginen selitys, jos vain Elin voitaisiin tulkita samaksi nimeksi kuin Iliana ja Juliana. Onko näillä nimillä todella yhteinen juuri??"

Kreikan kielen "loistava" eli Helena on taipunut moneen muotoon Euroopan kielissä, esimerkiksi suomeksi mm. Elina ja Liana , ruotsiksi Elin, englanniksi Elena, unkariksi Ilona, venäjäksi mm. Aljona ja Jelena. Juliana on kuitenkin johdettu Juliuksesta eikä Helenasta. Iliana taas lienee johdettu troialaista tarkoittavasta kreikan kielen sanasta.

LS

[Benedictus]

Iliana lienee Ahvenanmaalainen muoto Julianasta, sitä en muista mistä tuo seikka tulee mieleeni. Kuitenkin Järventaan Julianasta käytetään muotoja, joissa on Helena, Elena, Elin, Juliana. Kuollessa häntä kutsutaan Julianaksi. Pojantytär on myös Catharina Juliana.
Arvelisin, ettei tuo nimi ole niin suuri ongelma, jos ajatellaan tuon ajan kirjurin taitoja. Juliana ja Iliana olivat ehkä vaikeita kirjoittaa, Elin jo helpompi.
Isän nimi on myös melko selvä Mårten ja Måns sotketaan toisiinsa vaikka ovat eri alkujuurta.
Missä yhteydessä tuo Arents mainitaan, on jo tärkeämpää. Isännimet näyttävät monesti menneen sekaisin ja olevan virheellisiä.

Arvelisin käräjäpapereissa niiden olevan aikalailla varmoja, koska asianosaiset ja myös ulkopuoliset lukivat niitä moneen kertaan ja pienikin virhe olisi kyllä korjattu.
Veroluetteloiden tai kirkkotietojen nimet saattoivat mennä sekaisin, eikä kukaan välttämättä niitä tutkinut ennen meidän aikaamme.

Enkä kyllä tajua miten tuo Brenneruksen käräjävaade paperi muuten voitaisiin tulkita.

Katselin tuossa netissä olevaa Carpelan-suku tiedostoa. Siinä tuli vastaa pikaisestikin jo senverran outoja seikkoja, että rupesin epäilemään niiden luotettavuutta.

1. Lars Carpelan s.1566-1648
vaimo Carin Lax 1606
Lapset 9 kpl 1606-1625

Olisi siis ollut 40 v. mennessään naimisiin ja 59v. Cristerin syntyessä.

Poika Lars s. 1608-k.1655
lapset Karl s. n.1648 Yo-Turussa 1659/60 eli n. 11-vuotias.

Jotenkin tulee sellainen ole, että tuossa on jotain vikaa.
Olisiko vaikka yksi Lars liian vähän.

Elikä Lars s. 1566
Poika Lars s. n. 1586
pojanpoika Lars s. 1608

Jolloin lapset jakautuisivat isälle ja pojalle.

Karlin isällä ehkäpä 1. vaimo joka Karlin äiti.

Tuohon joukkoon mahtuisi kyllä yksi Brita niminen tytärkin lisää

1.Brita olisi Lars 1s. 1566 tytär jonka kuolinaika tiedetään.
2.Brita olisi Lars 2.s. n.1586 Claes Brenneruksen vaimo main. 1643-46. Huom. speculaatio!
3. Larsilla ei Britaa tai ei voi olla Brenneruksen vaimo ikänsä takia, jos Lars s. 1608.

Jokin sukuyhteys pitää olla Cristier Carpelanin ja Brennerus-Alftanien välillä. Koska sukupiiri on ollut peruslähtökohta.

[Benedictus]

2. Pähkäilyä

Måns Larsson Hylkilaxista, Anna Alftanuksen puoliso on tavallaan hukassa.

Hän on Ulfenkloun asiamies.
Hylkilaxissa näkyy 1696 Henrik Månsson perheineen, lienee poika.

Meidän tulkintamme mukaan hänellä olisi ainakin 4 tytärtä, jotka käyttää nimeä Palm.

Hän on Claes Brennerin lasten holhoojana.

Kuolee 1674-76 välillä.

Kuten olemme pohtineet, hän olisi N.N. Månsdr Utterin ja Larsin poika.

Kuka olisi tämä Lars ?

Eräänä heittona, johtuen Astrenius nimen tähtimerkityksestä heitän ajtuksen, josko isä olisikin Lars Gustafsson Stiernkors.

Larssilla oli 2 vaimoa. 1. Elisabeth Matsdr Odensaari. vih. n. 1640?
2. Hebla Jägerhorn vih. n. 1640?

Mutta ! Larssin isä Måns Gustafson kuolee n. 1600.
gifte före 1584.Margareta Påvelsdr Munck af Fulkkila

Gustaf Nilsson s. n.1490. död 1588.
vih. 1546 Anna Blåfiel.

Tuosta voi päätellä, että Larsin on täytynyt syntyä jo ainakin 1580-luvun alkupuolella. Miksi hän avioituu vasta liki 60-vuotiaana.

Arvelisin, että ei olisi mahdotonta jos hänellä on ollut vaimo jo aiemmin.

Mahdollisesti jo 1600-luvun alkupuolelta. Vaimo voisi hyvin olla N.N. Månsdr Utter.
Måns Stiernkorsilla oli vaikeuksia Kaarle kuninkaan kanssa, jos pojalla vaimona Erikin sihteerin Utterin tytär niin vaikeudet lienevät isommat.
Kaarle vei vastustajiensa omaisuudet ja usein vielä päätkin.
Olisiko tässä mahdollinen selitys vähiin varoihin Måns Larssonilla?

Mitähän Lars Månsson Stiernkors teki 1600-luvun alkupuolen. Soti jossain?

[Pekka Hiltunen]

2. Pähkäilyä

Måns Larsson Hylkilaxista, Anna Alftanuksen puoliso on tavallaan hukassa.

Hän on Ulfenkloun asiamies.
Hylkilaxissa näkyy 1696 Henrik Månsson perheineen, lienee poika.

Meidän tulkintamme mukaan hänellä olisi ainakin 4 tytärtä, jotka käyttää nimeä Palm.

Hän on Claes Brennerin lasten holhoojana.

Kuolee 1674-76 välillä.

Kuten olemme pohtineet, hän olisi N.N. Månsdr Utterin ja Larsin poika.

Kuka olisi tämä Lars ?

Eräänä heittona, johtuen Astrenius nimen tähtimerkityksestä heitän ajtuksen, josko isä olisikin Lars Gustafsson Stiernkors.

Larssilla oli 2 vaimoa. 1. Elisabeth Matsdr Odensaari. vih. n. 1640?
2. Hebla Jägerhorn vih. n. 1640?

Mutta ! Larssin isä Måns Gustafson kuolee n. 1600.
gifte före 1584.Margareta Påvelsdr Munck af Fulkkila

Gustaf Nilsson s. n.1490. död 1588.
vih. 1546 Anna Blåfiel.

Tuosta voi päätellä, että Larsin on täytynyt syntyä jo ainakin 1580-luvun alkupuolella. Miksi hän avioituu vasta liki 60-vuotiaana.

Arvelisin, että ei olisi mahdotonta jos hänellä on ollut vaimo jo aiemmin.

Mahdollisesti jo 1600-luvun alkupuolelta. Vaimo voisi hyvin olla N.N. Månsdr Utter.
Måns Stiernkorsilla oli vaikeuksia Kaarle kuninkaan kanssa, jos pojalla vaimona Erikin sihteerin Utterin tytär niin vaikeudet lienevät isommat.
Kaarle vei vastustajiensa omaisuudet ja usein vielä päätkin.
Olisiko tässä mahdollinen selitys vähiin varoihin Måns Larssonilla?

Mitähän Lars Månsson Stiernkors teki 1600-luvun alkupuolen. Soti jossain?

Ramsayn mukaan Lars Månsson Stiernkors oli aviossa kahdesti ja oli ensimmäisessä aviossaan 1625 Elisabet Mattsintyttären kanssa TÄMÄN 2. AVIOSSA. Lars oli tuolloin siis yli 40 v ja näyttäisi tosiaankin olleen aviossa kolmasti. Noin v 1640 on hän ollut yli 55-vuotias, ja Hebla Jägerhornin synnyttäessä kuopuksen vähintään vähän päälle 60:n. Mahdollisen 1. vaimon pyyhkiytymiselle historian lehdiltä voisi löytyä järkeenkäypä selityskin, mutta n 1600 kuolleelle Måns Gustafssonille ei Lars-pojan avioliitto kuitenkaan liene ehtinyt aiheuttaa päänvaivaa suhteessa Kaarle Herttuaan: muutoinhan Lars olisi kuopuksensa syntyessä ollut 7-kymppinen.

Vuosi 1625 on joka tapauksessa takaraja oletetun 1. avion lasten syntymävuosille.
PH

[Benedictus]

Pohdein tuota poliittista tilannetta 1599.

Kaarle herttua oli ottanut vallan ja oli sodassa Sigismundia vastaan.

Arvid Stålarm teki tammikuussa 1599 hyökkäyksen Ahvenanmaalle ja valloitti Kastelholman linnan.
Kesällä Kaarle aloitti hyökkäyksen suomeen jonka valtasi syksyyn mennessä.

Jos ja kun arvelisin Lars Gustafsson Stiernkorssin olleen tuolloin jo sotilasikäinen, tuntuu houkuttelevalta ajatella hänen olleen mukana Ahvenamaan retkellä.
Siellä hän on hyvinkin tavannut ja nainut nuoren N.N. Utterin.

En tiedä tuntevatko lähteet Larsin vaiheita ennen 1625-lukua.

Ajatus, että hän siirtyi Puolaan Kaarlen muiden vastustajien kanssa sopisi ajallisesti. Vaimo on voinut olla hänellä mukana.

Tuskin hän on ollut poikamiehenä 1625 vuoteen asti.

Måns Larsson kuolee 1674-76 välillä, jolloin olisi voinut syntyä 1600-luvun alkupuolella.

70-vuotias ei toisaalta ole mahdoton isäikä. Tunnen useammankin tapauksen ihan nykyajastakin, jolloin äijä on saanut uuden vaimonsa kanssa lapsia liki kahdeksankymppisenäkin.

Tämä on tietysti spekulointia, mutta tämän viestiketjun osalta on jo nyt löytynyt mielenkiintoisia uusia näkökulmia ja hypoteeseja tutkituista suvuista.

Måns Larssonin vaimo oli Anna Alftanus, melko vaikutusvaltainen ja kohtuu varakas suku. Måns Larsson on vain ombusman eli porvarin asiamies. Jotain arvokasta hänessä on oltava, jotta on kelpuutettu Alftanuksen tyttärenmieheksi. Alftanukset kun näyttivät olleen aika tarkkoja varallisuus ja arvoasema seikoista nainneissaan.

[Pekka Hiltunen]

Mainittu, koristeellinen ja sivusta avattavissa oleva puukirstu ainakin näyttäisi olevan paikallaan. Se löytyy kirkon pohjoiselta sivustalta saarnastuolin vaiheilta, Tavastien kammion ja nykyisen sakariston oviaukon välissä olevasta huoneesta, jota pääsee kurkistelemaan rauta-aidan takaa.
PH

Oikaisen vähän edellistä:

Sakariston oven vieressä sijaitsevassa Pyhän Yrjänän eli Getzeliuksen kappelissa olevassa puukirstussa säilytetään piispa Hemmingin pyhäinjäännöksiä (joitten joukossa lienee muitakin katolisena aikana esillä olleita ja toimituksissa käytettyjä reliktejä, jotka protestanttisen ajan alussa siivottiin pois silmistä).

Piispa Lauri Suurpään aikana rakennetussa Pyhän Laurentiuksen eli Tottien kappelisssa on Åke Tottin ja Christina Brahen hautamuistomerkki. Sigrid Vasan lyijyinen sarkofagi on kappelin lattian alla.

Turun palon jälkeen havaittiin kuningatar Kaarina Maununtyttären hautamuistomerkki rapautuneeksi. Vuonna 1867 valmistui nykyinen mustasta marmorista veistetty sarkofagi, jonka pitäisi sisältää ainakin Kaarinan tomun ja luut. Siitä, onko sarkofagissa ehkä alkuperäinen arkku sisältöineen, ei ainakaan minulla vielä ole tietoa.

Olen ymmärtänyt, että Kaarina Maununtytär on aiemmin ollut haudattuna Kankaisten kappelin lattian alla, ja hänen lisäkseen vain Torsten Stålhandsken lyijyinen sarkofagi on nostettu lattian alta näkyville (Torsten Stålhandsken ja Kristina Hornin hautakammio on pääovesta sisään astuttaessa heti oikealla olevassa, Maunu II Tavastin aikana rakennetussa Sielujen kappelissa).
PH

[Benedictus]

Antti Alftanin sivuilta löytyi kiinnostava tieto Hukaisten omistajista.

Ericus Erici Alftan osti Hukaisen 1627 Markus Yrjönpojalta.
Lisätietona on, että tila myytiin Ruotsiin muuton vuoksi ja palautui tässä sukuun?

Tämä Markus Yrjönpoika lienee siis Mårten Göransson.
Claes Brennerin vaimo on Juliana eli Elin Mårtensdr.

Näyttäisi lookiselta, että Ericus Alftan on ostanut Hukaisen, mutta ottanut velaksi vaimonsa Kälyn Juliana, Elin Mårtensdr:n osuuden, jota Claes Brenner sittemmin vaatii siskonsa Helena, Elin Mårtensdr: kuoltua.

Vaatimus oli aika iso, minkähän kokoluokan tila Hukainen oli?

Onkohan kellään tietoa Mårten Göranssonista?

Aiemmat omitajat:
Olof Michelsson 1556, Pietari Särkilahden testamentin todistaja.18.5.1524
Michel Olofsson 1558.
Erik Michelsson 1585.
Per(Pekka) Bengtsson ja Per Mattsson. Ovatko vävyjä?
vuosisadan loppuvuosiin.
1600 alussa osin autio?
Henrik Olofsson ja Mårten Göransson. 1627.

[Giösling]

Muistaakseni Jouni Kaleva on esittänyt hypoteesin, jonka mukaan Huckaisten Olof Michelsson olisi sen Sääksmäen kihlakunnan voudin Hans Olofssonin isä, joka nai Malin Henriksdotterin (Hästesko). Tämä pari on Rundtin Alftan-selvityksessä merkitty Alftan-suvun kantavanhemmiksi.

Olen rustaillut hypoteesia vielä siten, että mainittu Malin Henriksdotter olisi ensiaviossaan ollut aviossa Erik-nimisen miehen kanssa, jonka poika olisi Hans Eriksson, kuningas Erikin sihteeri ja Alftan-suvun kantaisä kronikan ja Lindhinkin (“virallinen” Alftan-selvitys") mukaan.

Näin kronikka ja Rundtin ansiokas tutkimus “löytäisivät toisensa”.

Varmemmaksi vakuudeksi Jully Ramsay tietää Jakob Henrikssonilla (Hästesko) olleen Erik-nimisen langon, koskapa hänen testamentissaan mainitaan Eriksson-niminen sisarenpoika.

Lupaavaa, mielestäni!

Ylläoleva selittäisi tuon Huckaisten “sukuun paluun”, jolle kyllä haluaisin selvän arkistoviitteen. Jostainhan tieto on tarttunut?!

Kaarina Maununtyttären hautajaisista olen kirjoittanut joko Sukulistalla, tai täällä forumissaa. En nyt vain löydä juttua .

Siinä siteerattiin mm. tarinaa talteenotetusta Kaarinan hampaasta, josta turkulainen kynäniekka laati jopa hauskan runon..

[Pekka Hiltunen]

Ovatkohan tietoni oikeat?

Malin Henrikintyttären (Hästesko) äiti oli kaiketi Alissa Ragvaldintytär, joka oli Sjundby-sukua. Silloin Malinin veljen Bertilin tytär Brita oli aviossa ensin luutnantti Jöran Hanssonin kanssa ja sitten Erik Mårteninpoika Stiernan kanssa. Erik Mårteninpojan 1. p:soksi olen kirjannut Brita Persdotter Flemingin.
PH

[Benedictus]

Anna Torsdr Carpelani k. n.1541
p. Mikael Remingius k.n.1530

Poika: Mikael Mikaelis Carpelan K. 1559
-Taivassalon kirkkoherra 1529

Olisiko mahdotonta, että Annalla olisi myös poika Olof Mikaelsson Hukaisissa Taivassalon kirkon vieressä.

Anna Tordsdr:lla oli sisko N.N. joka oli Per Nilsson Geetin vaimo.

Annan jälkeläiset: Hukainen? Taivassalon khr:t, Alftanukset?

N.N. ja Per Geetin jälkeläiset: Tord, Sigfred, Nils???

Sigfred Persson Geet-----Jacob Geet Isokyrön khr----Alftanus-Gumse-suku

Nils Persson ----Elsa Nilsdr Geet---- Friisius suku-----Alftanus-Gumse-suku

Tiedetäänkö mitään Mårten Göranssonista Hukaisten myyjästä?

[Jouni Kaleva]

Taivassalon khr:n Erik Alftanuksen vaimon Elin Mårtensdr Brenneruksen kuoltua hänen veljensä Taivassalon khr Claes Brenner vaatii käräjillä siskonsa Elin Mårtensdr:n perillisiltä huomattavaa summaa Hukaisten kartanosta, jonka Elin Mårtensdr Brennerus oli antanut pojalleen Isak Alftanukselle.
Käräjät toteaa, ettei velkaa tarvitse maksaa, koskei Claes Brennerus ole sitä velkonut vaimonsa Elin Mårtensdr eläessä, eikä kuoleman jälkeen.

Tässä tulee esille seikka Clases Brenerin vaimoista.

Brennerillä oli kolme vaimoa, jotka näkyvät Say:ssä ja tulevat esille käräjätiedoissa.
1. Brita, josta ei tietoa. Kuitenkin lasten holhoojana on Kristian Carpalen, joka oli myös Israel Alftanuksen lapsen kummi. Tämä viittaisi, että Brita on Kristianin sisko Brita Larsdotter Carpalen.

2. SAY:ssä Brennerillä vaimo Iliana 1651, Juliana 1652, Iliana1656,1657 död.
Siis sama seikka kuin Järventaan Julianan kanssa nimi on sama ja yhtälailla sekainen käyttö.
Täten käräjä tieto Claes Brennerin vaimosta kertoo hänen nimekseen Elin Mårtensdr.
ELIKÄ Iliana=Juliana=Elin

Koska puhutaan Hukaisten myynivelasta, viittaisi tämä, että Elin Mårtensdr olisi Måns Gustafsson Stiernkorssin tytär. Joka asui Lemun Tenholassa.

3.Ingred Jacobsdr, joka mainitaan käräjäpöytäkirjoissa.

Benedictus: uskonpa, että eräät sekavat yksityiskohdat tässä viestissäsi selviäisivät artikkelistani Genos 2/2008 s.51-68.

Elin Mårtensdotter oli khra Ericus Erici Alftanin leski, jonka perintöasioita käsiteltiin käräjillä 1664. Elin Mårtensdotter oli Claes Brennerin sisar, ei suinkaan vaimo. Vuonna 1664 Taivassalon henkikirjaan merkitty kirkkoherra Claasin (Brenner) vaimo on nimeltään Ingredh.

Claes Brenner yritti saada 1664 käräjillä sisarensa kuolinpesästä velkaansa, joka oli hänen ilmoittamanaan 60 tynnyriä viljaa ja 100 kuparitaalaria. Onko se paljon vai vähän, täytyisi arvioida Huukaisten tilan koko arvoa vastaan.

Joka tapauksessa yllä oleva lauseesi
Täten käräjä tieto Claes Brennerin vaimosta kertoo hänen nimekseen Elin Mårtensdr.
johtuu käräjäkirjurin virheestä, jonka sisäisen loogisen mahdottomuuden olen tuonut esiin em. artikkelissani.

[Jari Latva-Rasku]

Otin hyllystä esiin Genos 2/2008-julkaisun ja luin siitä vielä kerran ansiokkaan artikkelin Alftan-kronikasta, sekä erityisesti kohdan sivulla 60, jossa käsiteltiin Claudius Martini Brennerin vaatimusta käräjillä siskonsa Elin Mårtensdotterin jälkeen. Pöytäkirjan sisältö mahdollistaa useampia tulkintoja.

Mielestäni yksi vastattava kysymys on, kuinka pesää on hoidettu. Ericus Ericin kuolemasta vuodesta 1639 Elin Mårtensdotter Brennerin kuolemaan vuoteen 1664 asti pesä ilmeisesti oli jakamaton. Sitten alkoi tapahtua.

Pöytäkirjassa lukee:

"...fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdt åffuanbemälde Gieldh icke fordrat haf:r... Eij heller effter hennes dödh tå byte stodh omrördt..."

Kyseessä oli kaksi yhdessä esitettyä melko suurta vaatimusta 60 tynnyriä viljaa ja 100 kuparitaaleria.

Vaikka vaatimus (fordran) on tehty varsin pian siskon Elin Mårtensdotterin kuoleman jälkeen, oikeuden kielteisen päätöksen perusteluna käytetään, että vaatimusta (fordran) ei oltu tehty vaimon vielä eläessä ja ei myöskään, kun vaatimuksen kohde (byte) on ollut hänen kuolemansa jälkeen koskemattomana. Brennerin vaimo Illiana/Juliana/Elin? eli pappilassa vuosina 1650-57 ja oli kuolleena vuodesta 1658. Brennerin sisko Elin oli elossa Taivassalossa noin 50 vuotta vuoteen 1664, jolloin hän kuoli.

Hw voi käsittääkseni tarkoittaa vaimon lisäksi "högh wördige", vaikka sellaista nimitystä on yleensä käytetty "korkea-arvoisista" miehistä.

Koskemattomana on ilmeisesti ollut jakamaton kuolinpesä. Siihen tehdään vaatimuksia, sitten maksetaan velat ja lopuksi jaetaan perintönä, mitä jaettavaa on. Brenner ilmeisesti teki vaatimuksensa perinnönjaon jälkeen?

Kun en tiedä, miksi vaatimus on tehty, voi vain arvella, että kyse voi olla myötäjäisistä, lainasta, perinnöstä tai hyötymisestä sisaren lasten kustannuksella. Mikä olisi todennäköisin vaihtoehto, siskon myötäjäisten periminen takaisin yli 50 vuoden jälkeen, laina siskolle tai hänen miehelleen, vai entisen vaimon perintöosuus tai velka perintöosuudesta, tai pelkkä hyötymistarkoitus? Joka tapauksessa vaatimus on ollut vaikeasti todistettavissa, koska kaikki asianomaiset Brenneriä lukuunottamatta olivat kuolleet.

Brennerin ensimmäinen vaimo Brita on todennäköisesti ollut hänellä jo hänen ollessaan Loimaan kirkkoherrana vuosina 1639-40 ja kolmas vaimo noin vuodesta 1658 oli kirkkonummelainen Ingredh Jacobsdotter Bijlangh, ilmeisesti kapteeni Jacob Billangin tytär. On mahdollista, että vain toinen vaimo Illiana/Juliana olisi Taivassalon seudulta. Giöslingin mukaan hänelle tunnetaan patronyymi Arendsdotter. Jos käräjäpöytäkirjassa ei lukisi vaimon patronyyminä Mårtensdotter, voisi luulla, että pöytäkirjassa todella tarkoitetaan Brennerin vaimoa eikä sisarta.

[Knaapi]

Tässä Claudius Martini Brennerukseen liittyvä yksityiskohta, jota en ole Brenner-keskusteluissa havainnut. Hän näyttää olleen Marttilan Yrjäntilän luutnantin Sigfred Bengtssonin lasten holhooja. Holhoojat olivat yleensä lähisukulaisia, mutta osaako joku kertoa, onko tässäkin kyse sukulaisuudesta?

Marttilan Yrjäntilän yksinäistalo

I Bengt Simonsson 1603-1629
Lapsia:
Sigfred Bengtsson, II
N. Bengtsson, jolla 1647 lapsia.
N. Bengtsdr, jonka mies 1647 Henrik Oripäästä


II Sigfred Bengtsson 1629-1633, perikunta 1633-39. Luutnantti, kuoli Saksassa 1633. Klaus Martinpoika Brennerus oli hänen lastensa holhooja 1633-39. Sigfred Bengtsson oli ollut lähtiessään Saksaan 1630 kihloissa Mikkelin Pitkässälahdessa asuneen luutnantti Fredrik Ollenborgin tyttären kanssa, mutta sotaanlähtö ja kuolema olivat estäneet avioliiton. Sigfred Bengtssonin ensimmäinen vaimo on siis kuollut ennen 1630. Jostain (käräjäkirjasta?) olen poiminut tiedon, että hänen anoppinsa nimi olisi ollut Brita, mutta nyt en löydä lähdettä.
Lapsia:
Simon Sigfridsson, ratsuväen korpraali, Saksassa 1643, jolloin kuoli siellä.
Agnes Sigfridsdr, III


III Agnes Sigfridsdr., pso Henrik Mårtensson Winter, 1643-79. Isä luutnantti Mårten Winter (jonka toinen vaimo ehkä Margareta Johansdotter).
Lapsia:
Mårten Henriksson Winter, 1679-1687. Pso: Anna.
Elina Henriksdotter Winter
Krister Henriksson Winter

-----------

Seuraava isäntä oli Juha Knuutinpoika 1687-90, mahd. Kallelan Kuukkalassa 1697-1712. Pso Elina Mikontytär, jonka veli ilm. Yrjö Mikonpoika, Yrjäntilän isäntä 1698-1713. Simo Yrjönpoika 1713-1719 lienee Prunkilan Brungiuksen poikia, mutta Juho Yrjönpojan (1719-) isä oli Yrjö Mikonpoika. Pyydän korjaamaan, jos olen erehtynyt.

Lähteitä:
Marttilan käräjät: 1644:242; 1645:354; 1647:599, 602; 1662:521; 1675:263 jne. Oja: Tarvasjoen historia 149, 199-201.

Terv.
Kari K.

[Knaapi]

Edellisestä unohtui, että C. M. Brennerus oli 1630-luvun alkupuolella ev.ltn. Nödingin komppaniansaarnaaja jossain Nürnbergissä päin.

Kari

[Giösling]

Otin hyllystä esiin Genos 2/2008-julkaisun ja luin siitä vielä kerran ansiokkaan artikkelin Alftan-kronikasta, sekä erityisesti kohdan sivulla 60, jossa käsiteltiin Claudius Martini Brennerin vaatimusta käräjillä siskonsa Elin Mårtensdotterin jälkeen. Pöytäkirjan sisältö mahdollistaa useampia tulkintoja.

Mielestäni yksi vastattava kysymys on, kuinka pesää on hoidettu. Ericus Ericin kuolemasta vuodesta 1639 Elin Mårtensdotter Brennerin kuolemaan vuoteen 1664 asti pesä ilmeisesti oli jakamaton. Sitten alkoi tapahtua.

Pöytäkirjassa lukee:

"...fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdt åffuanbemälde Gieldh icke fordrat haf:r... Eij heller effter hennes dödh tå byte stodh omrördt..."

Kyseessä oli kaksi yhdessä esitettyä melko suurta vaatimusta 60 tynnyriä viljaa ja 100 kuparitaaleria.

Vaikka vaatimus (fordran) on tehty varsin pian siskon Elin Mårtensdotterin kuoleman jälkeen, oikeuden kielteisen päätöksen perusteluna käytetään, että vaatimusta (fordran) ei oltu tehty vaimon vielä eläessä ja ei myöskään, kun vaatimuksen kohde (byte) on ollut hänen kuolemansa jälkeen koskemattomana. Brennerin vaimo Illiana/Juliana/Elin? eli pappilassa vuosina 1650-57 ja oli kuolleena vuodesta 1658. Brennerin sisko Elin oli elossa Taivassalossa noin 50 vuotta vuoteen 1664, jolloin hän kuoli.

Hw voi käsittääkseni tarkoittaa vaimon lisäksi "högh wördige", vaikka sellaista nimitystä on yleensä käytetty "korkea-arvoisista" miehistä.

Koskemattomana on ilmeisesti ollut jakamaton kuolinpesä. Siihen tehdään vaatimuksia, sitten maksetaan velat ja lopuksi jaetaan perintönä, mitä jaettavaa on. Brenner ilmeisesti teki vaatimuksensa perinnönjaon jälkeen?

Kun en tiedä, miksi vaatimus on tehty, voi vain arvella, että kyse voi olla myötäjäisistä, lainasta, perinnöstä tai hyötymisestä sisaren lasten kustannuksella. Mikä olisi todennäköisin vaihtoehto, siskon myötäjäisten periminen takaisin yli 50 vuoden jälkeen, laina siskolle tai hänen miehelleen, vai entisen vaimon perintöosuus tai velka perintöosuudesta, tai pelkkä hyötymistarkoitus? Joka tapauksessa vaatimus on ollut vaikeasti todistettavissa, koska kaikki asianomaiset Brenneriä lukuunottamatta olivat kuolleet.

Brennerin ensimmäinen vaimo Brita on todennäköisesti ollut hänellä jo hänen ollessaan Loimaan kirkkoherrana vuosina 1639-40 ja kolmas vaimo noin vuodesta 1658 oli kirkkonummelainen Ingredh Jacobsdotter Bijlangh, ilmeisesti kapteeni Jacob Billangin tytär. On mahdollista, että vain toinen vaimo Illiana/Juliana olisi Taivassalon seudulta. Giöslingin mukaan hänelle tunnetaan patronyymi Arendsdotter. Jos käräjäpöytäkirjassa ei lukisi vaimon patronyyminä Mårtensdotter, voisi luulla, että pöytäkirjassa todella tarkoitetaan Brennerin vaimoa eikä sisarta.

Wow! Tervetuloa tuuletus!

Mistä on tuo tieto Ingredh Jacobsdr Bijlangista?

Ingredhin veljenpoika olisi siis se Jacob von Bilang, joka vaikutti Elimäellä
ja on siellä sukusuhteissa (Alftan)-Barck-Modelin-ryppääseen.

Bilang-suvusta päästään avioin myö Stormcrantz-, von Knorring- ja von Burghausen -sukuihin.

[Jari Latva-Rasku]

Claes Brennerin kolmannesta vaimosta on maininta ylioppilasmatrikkelissa hänen poikansa Samuel Brenneruksen viitetiedoissa.

Taivassalon käräjät 6.–10.3.1688 f. 48v (Simon Fouglerus inlefwererade ett Arrendatorens Wählbet:de Henrich Werdz (katso 2592 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2592)) Contract af d: 27 Sept: 1687 beswärandes sigh att han sådant icke efterlefwat emädan han uthfäst sigh hans Swär Moder H:ro Ingri Jacobsd:r Bijlangh medh nödtorfftigt oppehälle uthi des Lijfz tijdh att försöria ... ber:de Fougleri Swär moder), 49 (een Graaf i Töfssala Kyrckia); KA mf. ES 1881 (ll 3) Kirkkonummen käräjät 8.–9.7.1664 f. 84 (Framträdde för retta Anders Thomasson af Gafuellssbacka medh berettan att den tijdh som hans S:ge broors Erich Thomassons Hustro, Ingre Jacobsdotter, sedermehra kom till Echtenskap medh præposito in Tööfsala H:r Class Brennerij.

[Pekka Hiltunen]

Alftan-suvun kantaisän tiedetään olleen jomman kumman vanhempansa puolelta nuorempaa Stiernkors-sukua. Olavi Rundtin kirjoituksessa
http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=54610
on useitakin vaihtoehtoja esi-isiksi pappi Olof Kirvestäkään poissulkematta - mitä tiedetäänkään piispa Maunu III Särkilahden lapsista? Onkohan Tord Karpelaisen ja Karin Andersintyttären (Lindelöf) tyttärellä tai tämän puolisolla (joka nimensä perusteella voisi olla vaikkapa Rymättylästä) mitään tekemistä tähti-, risti- ja kirves -aiheisen vaakunan, sinetin tai puumerkin kanssa?

Elina Olavintytär (Kirves) "luovutti Sauvon Ylistaron langolleen Nils Pederinpojalle, vaivojen palkaksi, joita hänellä oli usein ollut asioidessaaan Ruotsin valtaneuvoston kanssa" (DF/FMU 4680).
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

Mikähän oli Karin Månsdotter Balkin ja isäpuolensa Olavi Kirves nuoremman rekisteröimättömästä parisuhteesta syntyneen tyttären kohtako? Ottiko Olof Michelsson Remingius hänet lopulta vaimokseen?

Mitä tulee Juliana Palmin puolisoon, niin kun Alftanien kantaisän Hans Olofssonin langon tytär on ollut avioliitossa Erik Mårteninpoika Stiernan kanssa, on Turun ratsuväkirykmentin korpraali Erik Stiernkors (Stierna, s. 1600), mielestäni edelleen varteenotettava kandidaatti saman rykmentin kirjuri Isak Erikssonin isäksi: vaikka tämä olisi syntynyt joitain vuosia ennen 1637 (ollakseen 1653 täysi-ikäinen eikä vasta 16-vuotias), olisi hän Eleana Palmin naidessaan ollut vielä alle 50 v.
PH

[Giösling]

Alftan-suvun kantaisän tiedetään olleen jomman kumman vanhempansa puolelta nuorempaa Stiernkors-sukua. Olavi Rundtin kirjoituksessa
http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=54610
on useitakin vaihtoehtoja esi-isiksi pappi Olof Kirvestäkään poissulkematta - mitä tiedetäänkään piispa Maunu III Särkilahden lapsista? Onkohan Tord Karpelaisen ja Karin Andersintyttären (Lindelöf) tyttärellä tai tämän puolisolla (joka nimensä perusteella voisi olla vaikkapa Rymättylästä) mitään tekemistä tähti-, risti- ja kirves -aiheisen vaakunan, sinetin tai puumerkin kanssa?

Elina Olavintytär (Kirves) "luovutti Sauvon Ylistaron langolleen Nils Pederinpojalle, vaivojen palkaksi, joita hänellä oli usein ollut asioidessaaan Ruotsin valtaneuvoston kanssa" (DF/FMU 4680).
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm

Mikähän oli Karin Månsdotter Balkin ja isäpuolensa Olavi Kirves nuoremman rekisteröimättömästä parisuhteesta syntyneen tyttären kohtako? Ottiko Olof Michelsson Remingius hänet lopulta vaimokseen?

Mitä tulee Juliana Palmin puolisoon, niin kun Alftanien kantaisän Hans Olofssonin langon tytär on ollut avioliitossa Erik Mårteninpoika Stiernan kanssa, on Turun ratsuväkirykmentin korpraali Erik Stiernkors (Stierna, s. 1600), mielestäni edelleen varteenotettava kandidaatti saman rykmentin kirjuri Isak Erikssonin isäksi: vaikka tämä olisi syntynyt joitain vuosia ennen 1637 (ollakseen 1653 täysi-ikäinen eikä vasta 16-vuotias), olisi hän Eleana Palmin naidessaan ollut vielä alle 50 v.
PH


Jouni Kalevan Genos-artikkeli Alftan-suvun juurista ei mainitse Hans Olofssonista mitään. Eikö tämä suhteellisen uusi artikkeli edustakaan viimeistä sanaa Alftan-tutkimuksessa? Rundtin hypoteesi on jo varhaisemmalta ajalta, eikö totta?

[Jouni Kaleva]

...
Mielestäni yksi vastattava kysymys on, kuinka pesää on hoidettu. Ericus Ericin kuolemasta vuodesta 1639 Elin Mårtensdotter Brennerin kuolemaan vuoteen 1664 asti pesä ilmeisesti oli jakamaton. Sitten alkoi tapahtua.

Pöytäkirjassa lukee:

"...fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdt åffuanbemälde Gieldh icke fordrat haf:r... Eij heller effter hennes dödh tå byte stodh omrördt..."

Kyseessä oli kaksi yhdessä esitettyä melko suurta vaatimusta 60 tynnyriä viljaa ja 100 kuparitaaleria.

Vaikka vaatimus (fordran) on tehty varsin pian siskon Elin Mårtensdotterin kuoleman jälkeen, oikeuden kielteisen päätöksen perusteluna käytetään, että vaatimusta (fordran) ei oltu tehty vaimon vielä eläessä ja ei myöskään, kun vaatimuksen kohde (byte) on ollut hänen kuolemansa jälkeen koskemattomana. Brennerin vaimo Illiana/Juliana/Elin? eli pappilassa vuosina 1650-57 ja oli kuolleena vuodesta 1658. Brennerin sisko Elin oli elossa Taivassalossa noin 50 vuotta vuoteen 1664, jolloin hän kuoli.

Hw voi käsittääkseni tarkoittaa vaimon lisäksi "högh wördige", vaikka sellaista nimitystä on yleensä käytetty "korkea-arvoisista" miehistä.

Koskemattomana on ilmeisesti ollut jakamaton kuolinpesä. Siihen tehdään vaatimuksia, sitten maksetaan velat ja lopuksi jaetaan perintönä, mitä jaettavaa on. Brenner ilmeisesti teki vaatimuksensa perinnönjaon jälkeen?

Kun en tiedä, miksi vaatimus on tehty, voi vain arvella, että kyse voi olla myötäjäisistä, lainasta, perinnöstä tai hyötymisestä sisaren lasten kustannuksella. Mikä olisi todennäköisin vaihtoehto, siskon myötäjäisten periminen takaisin yli 50 vuoden jälkeen, laina siskolle tai hänen miehelleen, vai entisen vaimon perintöosuus tai velka perintöosuudesta, tai pelkkä hyötymistarkoitus? Joka tapauksessa vaatimus on ollut vaikeasti todistettavissa, koska kaikki asianomaiset Brenneriä lukuunottamatta olivat kuolleet.


Kiitos hedelmällisistä ajatuksista!

Sana högwördige on kirjattu tuohon käräjätekstiin "pitkänä" toisessa kohti. Vaikka "Hw" saattaisi tätäkin tarkoittaa, ei se muuta itse ongelmaa mihinkään suuntaan. Tekstissä Elin Mårtensdotter on mainittu Claas Brennerin sisareksi ja vaimoksi. Jompikumpi on väärin. Muusta yhteydestä saatava tieto Claasin samanaikaisesta Ingrid-vaimosta poissulkee jälkimmäisen vaihtoehdon tehokkaasti. Toisekseen, eihän kukaan aviomies käräjillä hae saatavia omalta kuolleelta vaimoltaan. Mieshän omistaa pesän jo valmiiksi.

Mitä saatavaa Claus Brenner oli vaatimassa sisarensa kuolinpesältä? Jari luettelee teoreettiset vaihtoehdot yllä. Mieleeni tulee vielä yksi vaihtoehto: takautuva veronkanto. Vaatimus on esitetty konkreettisesti viljana ja rahana. Miksiköhän näin? Brenner oli tullut paikkakunnan kirkkoherraksi lankonsa, Ericus Alftanin jälkeen. Kirkkoherra kantoi kirkon kymmenykset ja piti niistä osan (noin kolmasosan) henkilökohtaisena tulonaan. Kymmenykset maksettiin joko luontaissuorituksena tai sitä korvaavana rahana. Siitäkö tulisi kirkkoherran saatavan arvo sekä viljana että käteisenä rahana? Jospa hän ei ollutkaan kantanut veroa sisareltaan koko 25 vuoden uransa aikana? Ja heräsi asiaan liian myöhään?

[Jari Latva-Rasku]

Verosaatavat kuulostavat saatavien järkeenkäyvältä selitykseltä tai sitten joku muu sopimuksenvarainen saatava. Brenner olisi tuskin keksinyt kuvitteellisen viljamäärän ja summan, koska se olisi ollut helppo todistaa vääräksi. Brennerin velvollisuus ei ollut todistaa vaatimustaan oikeaksi, mutta oikeuden pöytäkirjassa ei kuitenkaan kiistetty saatavaa vaan vedottiin sen vaatimisen myöhäiseen ajankohtaan.

"...fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdt åffuanbemälde Gieldh icke fordrat haf:r... Eij heller effter hennes dödh tå byte stodh omrördt..."

En valitettavasti ole nähnyt alkuperäistä pöytäkirjaa, mutta se vaikuttaa hyvin tulkitulta. Yksi tapa ymmärtää teksti hieman lyhennettynä voisi olla:

Kyrkoherden fordrar den ovannämnda gälden till sin döda hustru vilken han inte har fordrat under hustru Elin Mårtersdotters livstid och inte heller efter hennes död när egendomen fördelades.

Kirkkoherra vaati velkaa, joka Elin Mårtensdotterilla oli hänen kuolleelle vaimolleen. "Uti sin saliga hustru", joka "liittyi hänen kuolleeseen vaimoonsa". Jospa ainoa tekstissä mainittu Elin Mårtensdotter olisi Brennerin sisko.

[Giösling]

Wow! Tervetuloa tuuletus!

Mistä on tuo tieto Ingredh Jacobsdr Bijlangista?

Ingredhin veljenpoika olisi siis se Jacob von Bilang, joka vaikutti Elimäellä
ja on siellä sukusuhteissa (Alftan)-Barck-Modelin-ryppääseen.

Bilang-suvusta päästään avioin myö Stormcrantz-, von Knorring- ja von Burghausen -sukuihin.


Unohdin listasta Igridin toisen veljenpojan, Peter Antoni von Bilangin aviot Gyllenflög ja Nödig-aatelissukuihin, jalkimmäisessä hänen anoppinsa oli Ebba Stålhandske.

Kun kerran Claesin puolisoista ainakin Ingrid oli näinkin merkittävästä suvusta, melkein veikkaan, että Julianalla ja Britallakin on jalosyntyinen isä, eli ketjussa aiemmin esitetyt hypoteesit saavat lisäpontta.

[Benedictus]

Jacob Filipsson Bilang
Asuinpaikka Kirkkonummi Gunnarskulla Spärring
Puoliso Elin Hansdotter 1. avio.

isä: madollisesti Korkulla, Finnäs Hans Persson?
2. puoliso Antonius Pape k.1665

Filip Canutus Bilang Pommerista k.n.1598

Viipurin linnanapteekkari, kamreeri ja linnankirjuri.
Kuollut Saksassa lääkkeiden hankinta matkalla.

Netissä maininta, että sukunimi muotona myös Bulow?

Huom. Måns Larsson holhoojana Ingrid Jacobsdr:n tyttärellä Ingridillä.

Minkähän verkon linkin kautta Taivassalon khr nai kirkkonummelaisen naisen?

[Pekka Hiltunen]

Jouni Kalevan Genos-artikkeli Alftan-suvun juurista ei mainitse Hans Olofssonista mitään. Eikö tämä suhteellisen uusi artikkeli edustakaan viimeistä sanaa Alftan-tutkimuksessa? Rundtin hypoteesi on jo varhaisemmalta ajalta, eikö totta?

Tietääkseni on Turun tuomiokirkon Tavastien kuori ennallaan.

"Överensstämmelsen mellan släktkrönikan och Sjundeå gårds historia samt Malin Henriksdotters intresse för jordköp i Hälsingland väckte tanken att släkten Alftans stamfar, som hade ägt jord i ifrågavarande landskap, kunde ha varit en ättling till Malin Henriksdotter. Men hennes man hade hetat Hans Olofsson och då kunde ju inte stamfadern Hans Eriksson ha varit hans son. Ingenting tydde på att Malin tidigare hade varit gift med en Erik. Möjligheterna att komma vidare på denna linje verkade inte lovande, men turen stod oss bi. Vid sökande efter en annan sak i J.W. Ruuths Åbo stads historia fick jag syn på uppgifter om gravar i Tavast-koret i Åbo domkyrka som väckte mitt intresse. Ruuths källa var Adolf Lindmans bok Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]. Där finns en ingående beskrivning av detta gravkor. Enligt denna har en av gravarna haft följande inskrift: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.» En titt i Åbo domkyrkas räkenskaper uppenbarade att Henrik Hanssons mor begravdes i kyrkan den 20 mars 1589 [8 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#8)]. Trots att över ett år hade förflutit sedan hustru Malins död råder det intet tvivel om att hon var Henrik Hanssons mor. Ett så långt uppskov med gravsättningen var inte särskilt ovanligt på den tiden. Därtill kommer nämligen också att Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins. På den var bokstäverna HH, stjärnkorsvapnet och följande inskrift inhuggna: »Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafnven -.» Lindman har antecknat att dessa personer förmodligen hörde till den Tavastska ätten[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]"

"Att Henrik Hansson [16 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#16)] och hans son Mårten Stodius [17 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#17)] i sina sigill visade ett likarmat kors och en sexuddig stjärna har varit känt. Kyrkoherden Ericius Ericis sigill har däremot varit obekant. En kontroll av Vemo härads fogderäkenskaper på mikrofilm visade att Ericus hade sigillerat varje gång han undertecknade sina räkenskaper [18 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#18)]. Originalhandlingar kunde fås fram på Riksarkivet och det framgick att kyrkoherdens sigill visade stjäma och kors under initialerna EE. Roland Hanssons sigill hade Antti Kolehmainen lagt märke till bland de av J.W. Ruuth publicerade frälsemannasigillen [16 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#16)]. Det förekommer där i två versioner, det ena (nr 3) visar en stjärna, det andra (nr 263) visar en yxa. Detta är ett intressant komplement till de tre andras stjärna och kors. Yxan antyder nämligen en eventuell släktskap med den yngre Stjernkors-släkten, vilken helt härstammar från frälsemannen Olof Kirves i Nousis, såsom följande släktutdrag visar:"
http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

PH

[Giösling]

Tietääkseni on Turun tuomiokirkon Tavastien kuori ennallaan.

"Överensstämmelsen mellan släktkrönikan och Sjundeå gårds historia samt Malin Henriksdotters intresse för jordköp i Hälsingland väckte tanken att släkten Alftans stamfar, som hade ägt jord i ifrågavarande landskap, kunde ha varit en ättling till Malin Henriksdotter. Men hennes man hade hetat Hans Olofsson och då kunde ju inte stamfadern Hans Eriksson ha varit hans son. Ingenting tydde på att Malin tidigare hade varit gift med en Erik. Möjligheterna att komma vidare på denna linje verkade inte lovande, men turen stod oss bi. Vid sökande efter en annan sak i J.W. Ruuths Åbo stads historia fick jag syn på uppgifter om gravar i Tavast-koret i Åbo domkyrka som väckte mitt intresse. Ruuths källa var Adolf Lindmans bok Anteckningar om Åbo domkyrka och dess fornminnen[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]. Där finns en ingående beskrivning av detta gravkor. Enligt denna har en av gravarna haft följande inskrift: »Åren efter Christi byrdh 1588 then 6 Mart. afsomnade i Herranom sahlig hustru Malin, Hans Olofssons -.» En titt i Åbo domkyrkas räkenskaper uppenbarade att Henrik Hanssons mor begravdes i kyrkan den 20 mars 1589 [8 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#8)]. Trots att över ett år hade förflutit sedan hustru Malins död råder det intet tvivel om att hon var Henrik Hanssons mor. Ett så långt uppskov med gravsättningen var inte särskilt ovanligt på den tiden. Därtill kommer nämligen också att Henrik Hanssons första hustrus grav låg strax intill Malins. På den var bokstäverna HH, stjärnkorsvapnet och följande inskrift inhuggna: »Åren efter Christi byrd 1589 den 23 Aprilis afsomnade i Gudhi saligh hustru Bireta Henrich Hanssons -, och ligger här med sina fem barn begrafnven -.» Lindman har antecknat att dessa personer förmodligen hörde till den Tavastska ätten[7 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#7)]"

"Att Henrik Hansson [16 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#16)] och hans son Mårten Stodius [17 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#17)] i sina sigill visade ett likarmat kors och en sexuddig stjärna har varit känt. Kyrkoherden Ericius Ericis sigill har däremot varit obekant. En kontroll av Vemo härads fogderäkenskaper på mikrofilm visade att Ericus hade sigillerat varje gång han undertecknade sina räkenskaper [18 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#18)]. Originalhandlingar kunde fås fram på Riksarkivet och det framgick att kyrkoherdens sigill visade stjäma och kors under initialerna EE. Roland Hanssons sigill hade Antti Kolehmainen lagt märke till bland de av J.W. Ruuth publicerade frälsemannasigillen [16 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#16)]. Det förekommer där i två versioner, det ena (nr 3) visar en stjärna, det andra (nr 263) visar en yxa. Detta är ett intressant komplement till de tre andras stjärna och kors. Yxan antyder nämligen en eventuell släktskap med den yngre Stjernkors-släkten, vilken helt härstammar från frälsemannen Olof Kirves i Nousis, såsom följande släktutdrag visar:"
http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

PH

Olen heti Kalevan Genos-artikkelin ilmestymisen jälkeen kiinnittänyt
huomiota siihen, ettei Rundtin vastaavaa ja Kalevan käsityksistä
suuresti poikkeavaa näkemystä Alftan-suvun kantavanhemmista
noteerata lainkaan Kalevan toimesta.

Kuitenkin Genoksen linjana on kautta aikojen ollut tuoda esille
uutta tietoa ja toisaalta vanhempaa tietoa korjaavaa aineistoa.

Onko Kalevan artikkeli kumonnut Rundtin hypoteesit?

Kumpaa tulisi uskoa?

[Giösling]

Rundt:

“Ingenting tydde på att Malin tidigare hade varit gift med en Erik.”

Paitsi, että Ramsayn mukaan Malinin veljen (Jacob Henriksson Hästeskon) testamentissa mainitaan ERIKSSON
niminen SISARENPOIKA!

Olen tätä kronikan ja Rundtin hypoteesin potentiaalista linkkiä rummuttanut nyt vuosikausia. Kukaan ei “lotkauta korvaa".

[Giösling]

Edellinen selväkielisenä:

Rundt:

“Ingenting tydde på att Malin tidigare hade varit gift med en Erik.”

Paitsi, että Ramsayn mukaan Malinin veljen (Jacob Henriksson Hästesko) testamentissa mainitaan ERIKSSON-niminen SISARENPOIKA!

Olen tätä kronikan ja Rundtin hypoteesin potentiaalista linkkiä rummuttanut nyt vuosikausia. Kukaan ei “lotkauta korvaa".

[Bodniemi37]

Edellinen selväkielisenä:

Rundt:

“Ingenting tydde på att Malin tidigare hade varit gift med en Erik.”

Paitsi, että Ramsayn mukaan Malinin veljen (Jacob Henriksson Hästesko) testamentissa mainitaan ERIKSSON-niminen SISARENPOIKA!

Olen tätä kronikan ja Rundtin hypoteesin potentiaalista linkkiä rummuttanut nyt vuosikausia. Kukaan ei “lotkauta korvaa".

Jakob Henrikssonilla oli ymmärtääkseeni myös Margareta-niminen sisar, joka oli naimisissa Perniön Pohjan pitäjästä kotoisin olleen rälssimies Erik Olssonin kanssa, vrt. Olav Rundtin artikkelista Släkten Alftans ursprung, Genos 62(1991), s. 8-17, 42, http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm), oheen lainaamani sukutaulu ja Love Kurténin artikkeli Jakob Ruuths släktanteckningar, Genos 49(1978), s. 113-116, http://www.genealogia.fi/genos/49/49_113.htm]:

Kurtén: "Det finns ingen anledning att betvivla riktigheten i (Jakob Ruuths; rj) upplysningarna om syskonen och föräldrarna. Däremot kan naturligtvis minnesfel eller missuppfattningar förekomma i uppgifterna om mera avlägsna släktled. Oriktigt förefaller påståendet att Jakob Henriksson "blev bördig på Sjundby" - i själva verket härstammade han ju från den helt anspråkslösa frälsegården Kalmusnäs i Kimito, och då han föddes ägdes Sjundby ännu av hans morbror Henrik Ragvaldsson. Den vedertagna utredningen av Jakob Henrikssons släkt ger intet stöd åt uppgiften att ståthållaren haft en svåger Sigfrid som kunde ha varit far till Enevald Sigfridi. Framställningen i Frälsesläkter är visserligen delvis felaktig: hustru Elin i Sarvvik var inte syster till Jakob Henriksson utan till dennes kusin Lasse Henriksson, Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärnå och Bertel Henrikssons hustru, som måste ha varit född på 1520-talet, kan inte ha varit dotter till Enevald Sigfridi.[1] Det sistnämnda misstaget, som Jully Ramsay i likhet med de två föregående citerat ur Palmskölds samling på svenska Riddarhuset, tyder på att upphovsmannen till denna äldre källa varit medveten om att Enevald på något sätt var befryndad med Sjundbysläkten och därför placerat honom på ett "ledigt" ställe i släkttabellen. Men han är uppenbarligen inte heller, som Jakob Ruuth menar, systerson till Jakob Henriksson."

[Jouni Kaleva]

Minkähän verkon linkin kautta Taivassalon khr nai kirkkonummelaisen naisen?
Tähän löydät minun ehdotukseni tuosta aiemmin mainitusta Genos-artikkelistani.

[Giösling]

Jakob Henrikssonilla oli ymmärtääkseeni myös Margareta-niminen sisar, joka oli naimisissa Perniön Pohjan pitäjästä kotoisin olleen rälssimies Erik Olssonin kanssa, vrt. Olav Rundtin artikkelista Släkten Alftans ursprung, Genos 62(1991), s. 8-17, 42, http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm), oheen lainaamani sukutaulu ja Love Kurténin artikkeli Jakob Ruuths släktanteckningar, Genos 49(1978), s. 113-116, http://www.genealogia.fi/genos/49/49_113.htm]:

Kurtén: "Det finns ingen anledning att betvivla riktigheten i (Jakob Ruuths; rj) upplysningarna om syskonen och föräldrarna. Däremot kan naturligtvis minnesfel eller missuppfattningar förekomma i uppgifterna om mera avlägsna släktled. Oriktigt förefaller påståendet att Jakob Henriksson "blev bördig på Sjundby" - i själva verket härstammade han ju från den helt anspråkslösa frälsegården Kalmusnäs i Kimito, och då han föddes ägdes Sjundby ännu av hans morbror Henrik Ragvaldsson. Den vedertagna utredningen av Jakob Henrikssons släkt ger intet stöd åt uppgiften att ståthållaren haft en svåger Sigfrid som kunde ha varit far till Enevald Sigfridi. Framställningen i Frälsesläkter är visserligen delvis felaktig: hustru Elin i Sarvvik var inte syster till Jakob Henriksson utan till dennes kusin Lasse Henriksson, Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärnå och Bertel Henrikssons hustru, som måste ha varit född på 1520-talet, kan inte ha varit dotter till Enevald Sigfridi.[1] Det sistnämnda misstaget, som Jully Ramsay i likhet med de två föregående citerat ur Palmskölds samling på svenska Riddarhuset, tyder på att upphovsmannen till denna äldre källa varit medveten om att Enevald på något sätt var befryndad med Sjundbysläkten och därför placerat honom på ett "ledigt" ställe i släkttabellen. Men han är uppenbarligen inte heller, som Jakob Ruuth menar, systerson till Jakob Henriksson."

Quote:

Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärnå.

Unquote

Kuten “tydligen” sanasta voidaan päätellä, on kyseessä pelkkä artikkelinkirjoittajan arvaus, siis hypoteesintapainen.

Tämän arvauksen tuntuu kumoavan Jully Rasmsayn Muurla-släkten, taulussa III oleva tieto mainitun Erik Olofssonin aviosta, joka kuuluu seuraavasti:

“Erik Olofsson (tab II), till Pojoby i Bjärnå socken, Kallas “Erik Olofsson i Abo” (6) och var sannolikt same Erik Olofsson som 1548 var slottskrifvare på Abo slott (7), och 1544 med sin hustru Kerstin Larsdotter, erhöll ett stenhus i Abo (7), af hennes styfmor, Kirstin, Knut Dansson dotter.”

Pohjan Erik Olofssonilla oli siis jo Kerstin Larsdotter-niminen vaimo!

Huomiota kiinnittää jälleen tuo hypoteesimainen “tydligen” Erik Olofssonista Turun linnankirjurina 1548.

Jospa kyseessä kuitenkin on kaksi Erik Olofssonia, joista tuo Turun linnankirjuri olisikin Malin Henriksdotterin puoliso ensiaviosta.

Tämä pari olisi sitten Hans Erikssonin (Alftan-suvun kantaisän, Erik XIV sihteerin) vanhemmat, kuten olen esittänyt.

[Giösling]

Siteeraan ruotsinkielistä tekstiä suomenkieliseen viestiin ja ajattelen englanniksi, jonka johdosta Ramsayn vanhakantaisesta samme- (samma-) sanasta, tuli "same". Hankalaa!

Rundt näyttää päätelmissään Margaretan aviosta Erik Olofssonin tukeutuneen mm. Kurténin tydligen-kommentteihin ja Ramsayn Frälsesläkter-opukseen.

Mitään ei tietääkseni ole kirkossa kuulutettu Alftan-kantavanhemmista toistaiseksi ja kaikki optiot ovat vielä auki.

Verkko toki tiivistyy pikkuhiljaa, toivon.

[Giösling]

Quote:

Margareta var tydligen gift med Erik Olsson i Pojoby i Bjärnå.

Unquote

Kuten “tydligen” sanasta voidaan päätellä, on kyseessä pelkkä artikkelinkirjoittajan arvaus, siis hypoteesintapainen.

Tämän arvauksen tuntuu kumoavan Jully Rasmsayn Muurla-släkten, taulussa III oleva tieto mainitun Erik Olofssonin aviosta, joka kuuluu seuraavasti:

“Erik Olofsson (tab II), till Pojoby i Bjärnå socken, Kallas “Erik Olofsson i Abo” (6) och var sannolikt same Erik Olofsson som 1548 var slottskrifvare på Abo slott (7), och 1544 med sin hustru Kerstin Larsdotter, erhöll ett stenhus i Abo (7), af hennes styfmor, Kirstin, Knut Dansson dotter.”

Pohjan Erik Olofssonilla oli siis jo Kerstin Larsdotter-niminen vaimo!

Huomiota kiinnittää jälleen tuo hypoteesimainen “tydligen” Erik Olofssonista Turun linnankirjurina 1548.

Jospa kyseessä kuitenkin on kaksi Erik Olofssonia, joista tuo Turun linnankirjuri olisikin Malin Henriksdotterin puoliso ensiaviosta.

Tämä pari olisi sitten Hans Erikssonin (Alftan-suvun kantaisän, Erik XIV sihteerin) vanhemmat, kuten olen esittänyt.

Tähän ilmeiseen ajatusvirheeseen tarkennus:

Turun linnakirjurina toiminut Erik Olofsson, joka oli aviossa Kirstin Larsdotterin kanssa, on Ramsayn mukaan todennäköisesti sama kuin Muurla-suvun Erik Olofsson, jolle taas Kurtén on esittämässä Margareta
Henriksdr (Hästesko)-nimistä puolisoa, ilmeisesti siitä syystä, että Jakob Henrikssonilla tiedetään olleen Eriksson-niminen sisarenpoika.

Kumpikaan ei ole esittänyt, että Malin Henriksdotterilla olisi ollut Erik-niminen ensimmäinen puoliso.

Tätä ajan takaa. Tämä mahdollisuus (ensiavio) ei ole poissuljettu!

[Jouni Kaleva]

Olen heti Kalevan Genos-artikkelin ilmestymisen jälkeen kiinnittänyt
huomiota siihen, ettei Rundtin vastaavaa ja Kalevan käsityksistä
suuresti poikkeavaa näkemystä Alftan-suvun kantavanhemmista
noteerata lainkaan Kalevan toimesta.

Kuitenkin Genoksen linjana on kautta aikojen ollut tuoda esille
uutta tietoa ja toisaalta vanhempaa tietoa korjaavaa aineistoa.

Onko Kalevan artikkeli kumonnut Rundtin hypoteesit?

Kumpaa tulisi uskoa?
Juhani

Artikkelini otsikko ja aihe oli Alftan-kronikka. Kysymystä kantaisä Hans Erikssonin esipolvista en ottanut lainkaan käsittelyyn, koska se olisi mennyt selvästi ohi ydinaiheesta, taaksepäin historiassa, mihin kronikka ei anna eväitä. Toisekseen ei minulla siihen mitään uutta faktuaalista aineistoa olisi ollut, korkeintaan erilaisia spekulaatioita. Rundtin artikkeleihin olen viitannut viitteissä ja kirjallisuusluettelossa, mutta tältä osin en kommentoinut.

Näin vapaassa keskustelussa voin todeta, että Rundtin näkemys tuskin on viimeinen sana tästä aihepiiristä. Aiemmassa keskustelussa täällä heittelin sekaan oman spekulaationi - kuten sanottu, ilman uusia faktoja. Tutkimus jatkukoon.

[Jouni Kaleva]

Verosaatavat kuulostavat saatavien järkeenkäyvältä selitykseltä tai sitten joku muu sopimuksenvarainen saatava. Brenner olisi tuskin keksinyt kuvitteellisen viljamäärän ja summan, koska se olisi ollut helppo todistaa vääräksi. Brennerin velvollisuus ei ollut todistaa vaatimustaan oikeaksi, mutta oikeuden pöytäkirjassa ei kuitenkaan kiistetty saatavaa vaan vedottiin sen vaatimisen myöhäiseen ajankohtaan.

"...fordrar emedhan wälbemälte Kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus Hw Elin mårthens dotters wällmodh och lijffs tijdt åffuanbemälde Gieldh icke fordrat haf:r... Eij heller effter hennes dödh tå byte stodh omrördt..."

En valitettavasti ole nähnyt alkuperäistä pöytäkirjaa, mutta se vaikuttaa hyvin tulkitulta. Yksi tapa ymmärtää teksti hieman lyhennettynä voisi olla:

Kyrkoherden fordrar den ovannämnda gälden till sin döda hustru vilken han inte har fordrat under hustru Elin Mårtersdotters livstid och inte heller efter hennes död när egendomen fördelades.

Kirkkoherra vaati velkaa, joka Elin Mårtensdotterilla oli hänen kuolleelle vaimolleen. "Uti sin saliga hustru", joka "liittyi hänen kuolleeseen vaimoonsa". Jospa ainoa tekstissä mainittu Elin Mårtensdotter olisi Brennerin sisko.
Kun nyt oikein tuijotetaan sanamuotoja:

"..som aff åffuan... Gårdh Jwchkais effter sin Sal: Syster fordrar..."

niin kirkkoherra vaatii saataavansa Huukaisten kartanolta kuolleen sisarensa jälkeen. Siis ikäänkuin kartano (eikä sisar henkilökohtaisesti) olisi velallinen, mikä tulkinta voisi vahvistaa veronkantohypoteesia.

"..mycky mindre thå när han henne med dett högwördige Altarens Sacremente besöckte..."

Siis kirkkoherra vieraili Elin Mårtensdotterin luona antamassa pyhän ehtoollisen (eikä silloinkaan tuonut esiin velkavaatimustaan). Tämä kohta tekstissä yksiselitteisesti poissulkee sen vaihtoehdon, että Elin Mårtensdotter tarkoittaisi kirkkoherra Claas Brennerin aiemmin vuosia sitten kuollutta Juliana-vaimoa. Eihän kirkkoherra vierailisi kuolevan vaimonsa luona ehtoollista antamassa! Eikä tarvitsisi omalta kuolevalta vaimolta pesän velkoja olla vaatimassa kirjattavaksi.

Kyllä Elin Mårtensdotter on se nainen, joka on kirkkoherran sisar ja Huukaisten leskiemäntä, joka on nyt viime aikoina (1664) kuollut ja jonka jälkeen velka-asia on nyt esillä käräjillä. Minusta voitaisiin panna piste sille ajatukselle, että Claas Brennerin entinen Juliana-vaimo olisi sekoittunut tähän Elin-sisareen.

[Pekka Hiltunen]

Tässä on linkki Rundtin artikkeliin Kirves-suvusta, kun aiemmassa viestissäni linkin osoite oli väärä.
http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_171.htm

Olof Henrikinpojan tiedetään olleen se vouti, joka sai kuolemantuomion, vaikka oli lupautunut korvaamaan kahden vaaán käyttämisen aiheuttaman eron lampuodeilta perimänsä veron ja Ruotsiin toimitetun tavaramäärän välillä. Ennen hovioikeuden perustamista alistettiin kuolemantuomiot kuninkaan käsiteltäviksi. Hans Olofinpojan, hänen kirjurinsa tai samasta syystä tuomittujen voutien tuomioita ei kuitenkaan pantu täytäntöön, eikä liioin ole dokumentaatiota siitä, että kuningas olisi armahtanut sen enempää kuin tuominnutkaan heitä.

Oli kai Kustaa Vasan edun mukaista, että voudit onnistuivat perimään mahdollisimman suuret verot. Kahden mitan järjestelmä näyttäisi olleen yleisemminkin käytössä, ja voisi melkein odottaa kuninkaan halunneen palkita näin tunnollisesti työnsä tehneet voudit. Kun Turun tuomioistuin ei suostunut erotuksen rahalliseen korvaamiseen, sai vouti kai pitää sen itsellään muitta mutkitta. Lainaus Rundtin Alftanien alkuperää käsittelevästä artikkelista:

"Fogden Hans Olofsson omnämns flerstädes i Gustav I: s registratur och kallas där också fogde över konungens egna landbor i Finland [10 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#10)]. Den 15 dec. 1556 blev han ställd inför borgrätt på Åbo slott tillsammans med sin skrivare Thomas Bertilsson. De anklagades för att ha försnillat en del av uppbörden och dömdes till galgen. Försnillningen skall ha tillgått så, att då de tog emot skatten hade de låtit väga varorna efter såkallad Tavastehus vikt, men levererade dem vidare efter Stockholms vikt som var mindre. De uppgav att de inte förstod hur det kan ha gått till och lovade betala skillnaden. Men det hjälpte inte i borgrätten [11 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#11)]. Dödsdomar blev ju vanligen underställda konungens avgörande, men något belägg för att han skulle ha behandlat denna saknas. Men det är inte heller dokumenterat att dödsdomen skulle ha verkställts. Detta skulle ha varit förvånande eftersom det är känt att Hans Olofssons skrivare Thomas Bertilsson, som samtidigt blev dömd till döden, levde långt efteråt [12 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#12)] och att tre andra fogdar, som tre dagar senare av samma domstol för likadana brott blev dömda till galgen, också blev vid liv. Dessas öden är kända genom att de fortfarande bodde och verkade i Finland, men osäkerheten beträffande Hans Olofsson kan tänkas bero på att han försvann ur hävderna här genom flyttning till Sverige.
Vid sökande efter släkten Alftans rötter i Hälsingland anlitade vi först ett digert släkthistoriskt verk, Sveriges släktregister, Släkthistorisk samling från Alfta socken X: 1 [13 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#13)]. Uppgifterna för 1500-talet i denna grundar sig främst på jordeböcker. Ett hemman i Näsbyn i Alfta väckte intresse. Här var enligt jordeboken 1555-1565 en Hans Olsson ägare. Det sägs vara det tidigaste omnämnandet av släkten vars härstamning anges vara okänd. Jämte Hans Olsson förekommer i samma tidsperiod en Eric på hemmanet och en Eric Hansson nämns som husbonde för tiden 1575-1620. Hemmanet, som kallas Hansjohn, hade också ett för vår utredning intressant bomärke. Det kan tolkas som ett förenklat stjärnkorsemblem, en fyruddig stjärna i vilken har inritats ett kors. Till Hans Olofssons efterkommandes användning av stjärnkors-insignierna skall vi återkomma längre fram."

Malin Henrikintytär (Hästesko) tuli haudatuksi Tavastien kappeliin kaiketikin Hans Olofssonin vaimon ominaisuudessa. Mitä sukua sitten olisi voinut olla Malinin oletettu 1. p:so Erik? Lähteet ensinnäkään eivät tiedä hänellä olleen Erik-nimistä puolisoa, ja toisaalta luulisi kuninkaan sihteerinä toimineesta henkilöstä itsestäänkin jääneen edes jonkinlaisia sulkapiirtimen jälkiä aikansa dokumentteihin. Onku solmua edes yritetty avata tästä päästä?
PH

[Giösling]

Juhani

Artikkelini otsikko ja aihe oli Alftan-kronikka. Kysymystä kantaisä Hans Erikssonin esipolvista en ottanut lainkaan käsittelyyn, koska se olisi mennyt selvästi ohi ydinaiheesta, taaksepäin historiassa, mihin kronikka ei anna eväitä. Toisekseen ei minulla siihen mitään uutta faktuaalista aineistoa olisi ollut, korkeintaan erilaisia spekulaatioita. Rundtin artikkeleihin olen viitannut viitteissä ja kirjallisuusluettelossa, mutta tältä osin en kommentoinut.

Näin vapaassa keskustelussa voin todeta, että Rundtin näkemys tuskin on viimeinen sana tästä aihepiiristä. Aiemmassa keskustelussa täällä heittelin sekaan oman spekulaationi - kuten sanottu, ilman uusia faktoja. Tutkimus jatkukoon.

Jouni,

Genos-artikkelisi lähtöhenkilö on Hans Eriksson (kronikan antama kantaisä), jonka sijalle Rundt asettaa Hans Olofssonin. Mikä merkittävä ja koko kronikan alkupään (s.o. Kaarina Maununtyttären suvusta polveutumisen) kyseenalaistava ero!

Tämä, jos mikä olisi tullut ottaa esille artikkelissasi - siis tarttua "härkää
sarvista".

Genoksen lukijakunta on varmaankin hämmentynyt kahdesta erilaisesta
versiosta; yleensä odotetaan uudemman artikkelin kumoavan, tai korjaavan vanhempaa. Onko näin artikkelisi kohdalla? Jos mitään olennaisesti uutta asiasta ei ole esittää, miksi artikkeli julkaistiin?

[Giösling]

Tässä on linkki Rundtin artikkeliin Kirves-suvusta, kun aiemmassa viestissäni linkin osoite oli väärä.
http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_171.htm

Olof Henrikinpojan tiedetään olleen se vouti, joka sai kuolemantuomion, vaikka oli lupautunut korvaamaan kahden vaaán käyttämisen aiheuttaman eron lampuodeilta perimänsä veron ja Ruotsiin toimitetun tavaramäärän välillä. Ennen hovioikeuden perustamista alistettiin kuolemantuomiot kuninkaan käsiteltäviksi. Hans Olofinpojan, hänen kirjurinsa tai samasta syystä tuomittujen voutien tuomioita ei kuitenkaan pantu täytäntöön, eikä liioin ole dokumentaatiota siitä, että kuningas olisi armahtanut sen enempää kuin tuominnutkaan heitä.

Oli kai Kustaa Vasan edun mukaista, että voudit onnistuivat perimään mahdollisimman suuret verot. Kahden mitan järjestelmä näyttäisi olleen yleisemminkin käytössä, ja voisi melkein odottaa kuninkaan halunneen palkita näin tunnollisesti työnsä tehneet voudit. Kun Turun tuomioistuin ei suostunut erotuksen rahalliseen korvaamiseen, sai vouti kai pitää sen itsellään muitta mutkitta. Lainaus Rundtin Alftanien alkuperää käsittelevästä artikkelista:

"Fogden Hans Olofsson omnämns flerstädes i Gustav I: s registratur och kallas där också fogde över konungens egna landbor i Finland [10 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#10)]. Den 15 dec. 1556 blev han ställd inför borgrätt på Åbo slott tillsammans med sin skrivare Thomas Bertilsson. De anklagades för att ha försnillat en del av uppbörden och dömdes till galgen. Försnillningen skall ha tillgått så, att då de tog emot skatten hade de låtit väga varorna efter såkallad Tavastehus vikt, men levererade dem vidare efter Stockholms vikt som var mindre. De uppgav att de inte förstod hur det kan ha gått till och lovade betala skillnaden. Men det hjälpte inte i borgrätten [11 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#11)]. Dödsdomar blev ju vanligen underställda konungens avgörande, men något belägg för att han skulle ha behandlat denna saknas. Men det är inte heller dokumenterat att dödsdomen skulle ha verkställts. Detta skulle ha varit förvånande eftersom det är känt att Hans Olofssons skrivare Thomas Bertilsson, som samtidigt blev dömd till döden, levde långt efteråt [12 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#12)] och att tre andra fogdar, som tre dagar senare av samma domstol för likadana brott blev dömda till galgen, också blev vid liv. Dessas öden är kända genom att de fortfarande bodde och verkade i Finland, men osäkerheten beträffande Hans Olofsson kan tänkas bero på att han försvann ur hävderna här genom flyttning till Sverige.
Vid sökande efter släkten Alftans rötter i Hälsingland anlitade vi först ett digert släkthistoriskt verk, Sveriges släktregister, Släkthistorisk samling från Alfta socken X: 1 [13 (http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/62/62_8.htm#13)]. Uppgifterna för 1500-talet i denna grundar sig främst på jordeböcker. Ett hemman i Näsbyn i Alfta väckte intresse. Här var enligt jordeboken 1555-1565 en Hans Olsson ägare. Det sägs vara det tidigaste omnämnandet av släkten vars härstamning anges vara okänd. Jämte Hans Olsson förekommer i samma tidsperiod en Eric på hemmanet och en Eric Hansson nämns som husbonde för tiden 1575-1620. Hemmanet, som kallas Hansjohn, hade också ett för vår utredning intressant bomärke. Det kan tolkas som ett förenklat stjärnkorsemblem, en fyruddig stjärna i vilken har inritats ett kors. Till Hans Olofssons efterkommandes användning av stjärnkors-insignierna skall vi återkomma längre fram."

Malin Henrikintytär (Hästesko) tuli haudatuksi Tavastien kappeliin kaiketikin Hans Olofssonin vaimon ominaisuudessa. Mitä sukua sitten olisi voinut olla Malinin oletettu 1. p:so Erik? Lähteet ensinnäkään eivät tiedä hänellä olleen Erik-nimistä puolisoa, ja toisaalta luulisi kuninkaan sihteerinä toimineesta henkilöstä itsestäänkin jääneen edes jonkinlaisia sulkapiirtimen jälkiä aikansa dokumentteihin. Onku solmua edes yritetty avata tästä päästä?
PH

Alftan-kronikan ongelmia on pohdittu Suomessa ja Ruotsissa jo sukupolvien
ajan, olisiko kyseessä peräti Pohjoismaisen sukututkimuksen jauhetuin
aines.

Kronikan alkupää on kyseenalaistettu, mutta edelleen mahdollinen ja mielestäni jopa todennäköinen.

Hans Eriksson (Erikin sihteeri, jonka Rundt on eliminoinut ketjustaan)
toimi Carpelanin mukaan kansliakirjurina hovissa v. 1561 (jos nyt kyseessä
on Alftanien Hans Eriksson). Juniorivakanssinsa perusteella hän varmaankin
olisi syntynyt 1530-1540-luvuilla ja sopisi näin ajallisesti Malin Henriksdotterin pojaksi hänen ensiaviostaan Erik-nimisen miehen kanssa.

Malinin veljellä (Jakob Henriksonilla (Hästesko) oli ERIKSSON-niminen
SISARENPOIKA. Pidän tätä todisteena Malinin ensiaviosta Erik-nimisen
kanssa, kunnes toisin todistetaan.

[Jouni Kaleva]

En valitettavasti ole nähnyt alkuperäistä pöytäkirjaa, mutta se vaikuttaa hyvin tulkitulta. Yksi tapa ymmärtää teksti hieman lyhennettynä voisi olla:



Alkuperäinen tuomiokirjateksti kuvana löytyy Forumin arkistosta, Antti Järvenpään ansiosta:

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=6301&postcount=218

[Giösling]

Quote (Orvokki):

Palaanpa nyt tuohon kysymykseen Kaarina Maununtyttärestä ja hänen poikansa tapaamisesta Pornaisissa. Katsoin kummankin osan henkilöluettelot, mutta sieltä löytyi vain hyvin porvarillisia Kaarinoita sekä Kustaat vain kuninkaina, jotka määrittivät veroja, vaativat sotaväenottoja, perustivat ratsutiloja ja luovuttivat alueelta laajoja lahjoitusmaita.
Molemmissa kirjoissa oli kuitenkin lähdetietoina käytetty laajoja kirjallisia lähteitä sekä haastatteluja. Näiden haastattelujen joukossa tuon tyyppinen vanha tarina toki voisikin olla, vaikkei sitä ehkä todentamattomana ole voitu kirjaan ottaakaan.
Tietääkseni myös Waltari, joka vietti pitkiä aikoja kirjoittaessaan juuri Pornaisissa, on kirjoittanut Kaarina Maununtyttärestä. Tosin en valitettavasti ole lukenut ko. teosta.
Laukkoskella ja Lahassa oli kummassakin voimakkaat kartanot, joista Laukkoski oli Nödingien hallussa ja Laha Unger-Wreden suvun perinnöllinen läänitys, joten toki noissa kartanoissa olisi korkeitakin vieraita saattanut käydä.
Pornaisten historiat: Seppo Aalto: Pornaisten historia 1 vuoteen 1869 Talonpojan elämä
Teemu Keskisarja: Pornaisten historia 2 vuodesta 1869 Elämä pienessä kunnassa ja muuttuvassa yhteiskunnassa.

Unquote


Vastaan tähän Orvokin viestiin Astrenius-ketjussa, jonne se aiheensa puolesta paremmin kuuluu.
Tässä Orvokki kommentoi kysymystäni koskien Ahlqvistin Karin Månsdotters lefverne-teoksessa kirjattua, todistamatonta tietoa, jonka mukaan prinssi Gustaf olisi kiertolaisvuosinaan viipynyt Pornaisten Löfvkosken ja Lahan tienoilla ja tavannut siellä salassa äitiään.

Minultakin on lukematta tuo Waltarin kirja, mutta melkoisella todennököisyydellä paikallinen tarina on inspiroinut häntä. Ehkä se on jopa hänen opuksensa “juonessa mukana” sellaisenaan. Onko forumilaisissa silminnäkijöitä?

Hauskasti Laukkoksen omistajina näyttää olleen Nödig-suku, josta juuri ketjussa mainittiin von Bilangien ja Claes Brenneruksen aviosukuna.

Prinssi Gustafin elämästä tiedetään niin häviävän vähän, että uskon häntä koskevien dokumenttien tahalliseen hävitykseen.

En sano ei, juuri tuosta syystä, tällekään tarinalle.

[Pekka Hiltunen]

Alftan-kronikan ongelmia on pohdittu Suomessa ja Ruotsissa jo sukupolvien
ajan, olisiko kyseessä peräti Pohjoismaisen sukututkimuksen jauhetuin
aines.

Kronikan alkupää on kyseenalaistettu, mutta edelleen mahdollinen ja mielestäni jopa todennäköinen.

Hans Eriksson (Erikin sihteeri, jonka Rundt on eliminoinut ketjustaan)
toimi Carpelanin mukaan kansliakirjurina hovissa v. 1561 (jos nyt kyseessä
on Alftanien Hans Eriksson). Juniorivakanssinsa perusteella hän varmaankin
olisi syntynyt 1530-1540-luvuilla ja sopisi näin ajallisesti Malin Henriksdotterin pojaksi hänen ensiaviostaan Erik-nimisen miehen kanssa.

Malinin veljellä (Jakob Henriksonilla (Hästesko) oli ERIKSSON-niminen
SISARENPOIKA. Pidän tätä todisteena Malinin ensiaviosta Erik-nimisen
kanssa, kunnes toisin todistetaan.

Ymmärrän kyllä, että Malin Henriksdotter Hästesko on voinut olla aviossa jonkun Erikin kanssa ennen Hans Olofssonia (Stiernkors-Kirves). Hopeakannu ei kuitenkaan näyttäisi periytyneen Alftaneille Malinin kautta ihan rehellisin konstein.

Margareta ja Malin on usein osoittautunut yhdeksi ja samaksi henkilöksi. Lähdetään siitä, että Malin-Margaretan 1. p:so oli Erik Olofsson, joka palveli Kustaa Vaasaa Turun linnankirjurina. Näillä voisi olla poika Hans Eriksson, Erik-kuninkaan kirjuri, jonka p:so oli Kaarina Maununtyttären veljentytär. Hopeakannu kyllä päätyisi Alftaneille, mutta sukupolvia tuntuisi olevan yksi liikaa.

Hans Eriksson voisi kyllä olla Turun linnankirjurin poika. Hänen äitinsä oli linnankirjuri Erik Olofssonin 1. p:so Kerstin Larsdotter, Malin-Margareta Henriksdotter Hästesko hänen äitipuolensa, sekä Hans Olofsson (Kirves-Stiernkors) hänen isäpuolensa. Kannu kyllä saataisiin kotiin, mutta rakennelma vaikuttaa huteralta ja alttiilta monille virheille. Päädytään siis siihen, että Margaretan ja Malinin täytyy olla sisarukset. Nyt tileihin kirjaamattoman hopeakannun päätyminen Alftanien suvun haltuun saa arvelluttavia piirteitä: Erik-kuninkaan Hans Erikssonille luovuttama kannu joutui Hans-kirjurin äitipuolen sisarelle ja epäilemättä vääriin käsiin.

Jospa arvokas hopeakannu olikin “kuuma”. Sisältyikö sen salalokeroihin tieto salassa pidettävästä alkuperästä? Kannu kai oli joka tapauksessa laiton, koska sitä ei löydy hopeaveroluettelosta.

Näsbyssä mainittu Erik voi olla Erik Hansson, Hans Olofssonin poika, joka oli bonde 1570-luvulla ja eli vielä (yli 80-vuotiaana) 1620. Kirjuri Hans Eriksson on syntynyt ehkä viimeistään 1540-luvun alkupuolella ja hänen isänsä Erik viimeistään n. 1520. Kirjurin isä oli varmaankin vainaja vuosisadan vaihteeseen mennessä, mutta ehkä jo 1550- ja 1560-lukujen vaihteessa, kuninkaan vaihtuessa.

Voidaan tietenkin ajatella, että Ericus Erici käytti sinetissään sukuunsa kuulumattoman henkilön tunnuksia, mutta ehkä yksinkertaisempaa olisi ollut antaa kaiverruttaa siihen ihan oma kuvio. Erik-kuninkaan hallitusaikana on tapahtunut monia eriskummallisia asioita. Yksi niistä varmaankin on hopeakannun ajautuminen Alftan-suvun käsiin. Sukututkimuksen kannalta - vallankin Alftan-suvun kohdalla - on ehkä parasta, ettei kenelläkään ole aivan tarkkaa muistikuvaa esivanhemmistaan, saati heidän edesottamuksistaan. Tutkimus siis jatkukoon, eli ars longa, vita brevis.
PH

[Benedictus]

Lienen jämähtänyt noihin Carpelaaneihin.
Hiltusen Eik Olofsson saa pohtimaan vaihtoehtoa Erikin alkuperäksi.

Anna Tohrsdr Carpelanilla ja Michel Remingiuksella olisi ollut poika Olof Micaelsson Hukaisten isäntä.
-Jos tällä Olofilla oli poika Erik. Äiti voisi olla tietysti Stiernkors.

Miten tämä Erik mahtuisi ajallisesti tähän avio tilanteeseen. ??

Tämä Erik sitoisi sukuverkkoa kokoon aika hyvin.

[Giösling]

Alftan-tutkimuksen kivijalka kaikilla sukua tutkineilla ja suvusta julkaisseilla (Rundtillakin) on ollut Abraham Eriksson Alftanuksen omakätisesti laatima sukukronikka, joka julkaistiin 1700-luvulla Ruotsissa, Ruotsin historiaan liittyvässä kirjasarjassa, valtakunnanhistorioitsija von Celsen henkilökohtaisesti painoonlykkimämänä.

Kyseessä ei siis ole tyypillinen suomalaisissa suvuissa kiertänyt joiku, tai lehmilaulu, kuten asiaatuntemattomat kirjoittajat sukulistan kronikkakeskusteluissa muutama vuosi sitten tahtoivat ymmärtää.. Katsokaapa arkistosta, joka nyt on avoinna, ketkä siellä ovat “kielevimpinä”!

Alftanien perintönä kulkenut kuninkaallinen hopeakannu on suvun erillisen (ei kronikassa mainitun) tradition mukaan Erikin perhejuhlassa antama.

Tämä perhejuhla on voinut olla Hans Erikssonin (Alftanus) ja Sofia Månesköldin (kuningatar Kaarina Maununtyttären veljentytär) vihkitilaisuus, joskus 1560-luvulla, tai sitten joku toinen suvun merkkipäivä. Alftanit kuuluivat avionsa kautta laajennettuun kuninkaalliseen sukuun (extended royal family), kuten “perhejuhla” indikoi. Tämä linkki edelleen vahvistui Emerentia Tottin (alias Elin Mårtensdotterin) tultua vihityksi sukulaisensa Ericus Ericin (Alftan) kanssa vuoden 1614/1615 tienoilla.

Näillä eväin; framåt -eteenpäin!

[Jouni Kaleva]

Tässä Claudius Martini Brennerukseen liittyvä yksityiskohta, jota en ole Brenner-keskusteluissa havainnut. Hän näyttää olleen Marttilan Yrjäntilän luutnantin Sigfred Bengtssonin lasten holhooja. Holhoojat olivat yleensä lähisukulaisia, mutta osaako joku kertoa, onko tässäkin kyse sukulaisuudesta?

Marttilan Yrjäntilän yksinäistalo

I Bengt Simonsson 1603-1629
Lapsia:
Sigfred Bengtsson, II
N. Bengtsson, jolla 1647 lapsia.
N. Bengtsdr, jonka mies 1647 Henrik Oripäästä


II Sigfred Bengtsson 1629-1633, perikunta 1633-39. Luutnantti, kuoli Saksassa 1633. Klaus Martinpoika Brennerus oli hänen lastensa holhooja 1633-39. Sigfred Bengtsson oli ollut lähtiessään Saksaan 1630 kihloissa Mikkelin Pitkässälahdessa asuneen luutnantti Fredrik Ollenborgin tyttären kanssa, mutta sotaanlähtö ja kuolema olivat estäneet avioliiton. Sigfred Bengtssonin ensimmäinen vaimo on siis kuollut ennen 1630. Jostain (käräjäkirjasta?) olen poiminut tiedon, että hänen anoppinsa nimi olisi ollut Brita, mutta nyt en löydä lähdettä.
Lapsia:
Simon Sigfridsson, ratsuväen korpraali, Saksassa 1643, jolloin kuoli siellä.
Agnes Sigfridsdr, III


III Agnes Sigfridsdr., pso Henrik Mårtensson Winter, 1643-79. Isä luutnantti Mårten Winter (jonka toinen vaimo ehkä Margareta Johansdotter).
Lapsia:
Mårten Henriksson Winter, 1679-1687. Pso: Anna.
Elina Henriksdotter Winter
Krister Henriksson Winter


Tämä mielenkiintoien kysymys ehti jäädä hieman muun keskustelun varjoon.
Oliko Bengt Simonsson tai Sigfrid Bengtsson kenties jotakin sukua Claus Martini Brennerille?

PUhtaana heittona: voiko Bengt Simonsson olla Claus Brennerin isän, Mårten Simonssonin veli?? Tässä kertauksena Mårten Simonssonin tietoja; hänhän tuli Brenner-sukuun vävynä, mutta onko hänen lähtökohtiaan tiedossa?

Mårten Simonsson, som levde ca 1560-1630. Han var skrivare hos fogden i Borgå län på 1590-talet, kapten där 1604. Lagläsare i Raseborgs län 1609-1627. Han ägde fartyg och tjänstgjorde tidvis som skeppare. Han övertog Brändö gård efter sin svärfars far 1588 med bibehållen frihet, köpte ett skattehemman i Malm 1596 och innehade arvegodsen i Boxbacka och Malm från 1600, möjligen tidigare. Nämns 1609 som ägare av jord i Botby och från 1626 av ett ryttarhemman där. Enligt ett intyg av ståthållaren Jesper Matsson Kruus 1606 hade han alltid gjort fullkomlig rusttjänst. Förekommer i register över adelns sätesgårdar 1600 och i adligt rusttjänstregister 1602. Har underskrivit den finska adelns trohetsförsäkran för hertig Carl den 9.1.1602. Gift 2:o med Margareta Knutsdotter, d. 1645 i Esbo. (Den nyländska släkten Brenners äldsta led. Olav Rundt. Genos 1988:55-59, 96. Rättelse: 1988:125.)

[Juha]

Tapio Vähäkangas on selvittänyt perusteellisesti Mårten Brennerin esipolvia.

http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm



Juha

[Jari Latva-Rasku]

Muistaakseni juuri Genoksessa viitisen? vuotta sitten kerrottiin Mårten Simonssonin taustasta. Mårten Simonsson Klock? oli rusthollarin poika Nurmijärven Klaukkalasta. Hänellä oli ainakin yksi veli, joka kävi kauppaa Tallinnaan.

Kiitokset vielä linkistä Claes Brenneriä koskevaan käräjäpöytäkirjaan. Teksti oli harvinaisen selväsanaista niinkin vanhaksi käsialaksi. Todennäköisempää on, että kirjuri on kirjannut Brennerin siskon erehdyksessä vaimoksi. Jos "fordrar emedhan wälbemälte kyrkioherden uthi sin Sal: Hwstrus" katsotaan sivulauseeksi kyse voisi olla kuolleesta vaimosta kaivettavista rahoista. Silloin vaimo voisi aivan yhtä hyvin olla niin ensimmäinen Brita kuin toinen Illiana/Juliana.

[Giösling]

Tässä Jounin lainauksessa korostetaan sitä, että Mårten Simonsson toimi myös “kipparina”.

Muistanpa taannoin erään tunnetun sukututkijan vähätelleen “kapteeniutta” ja kutsuneen Mårtenia lähinnä “laivanvarustajaksi”.

Pidän tiukastit kiinni siitä hypoteesistani, jonka mukaan Mårten Simonsson kuljetti v. 1599 pakolaisia Helsingistä Tallinaan.

Helsingin kautta pakeneviin kuluivat Henrik Claesson Tott ja Sigrid Vasa, joka pakomatkansa aikana (Tukholman hovin tietämättä)
synnytti todennäköisesti kaksoset. Nämä jätettiin poliittisten- ja turvallisuussyitten tähden laivurin huostaan (vrt. teoria
“kahdesta korista”).

Kannattaa huomata, että Aldre Svenska Frälsesläkter mainitsee tuoreimmassa versiossaan sekä ne lapset joiden “mödernebörd”
on vahvistettu, että ne joiden syntymä ei ole virallisesti todistettu (siis juuri pakomatkalla syntyneet).

[Giösling]

Eräs kummallisuus, johon toistuvasti olen joutunut kiinnittämään huomiota on se, etteivät Mårten Simonssonin etunimi ja isännimi lainkaan periydy
Alftan-suvussa, eikä edes Claudius (Claus) Brenneruksen jälkipolvissa.

Alftaneilla sensijaan; Erik ja Claus, polvesta polveen.

[Pekka Hiltunen]

Lainaan Juha Sinivaaran "rälssisuvut"-sivuja Kirves-suvun osalta:

"Elin Olofintytär, elossa 1504; peri Taivassalon Tammiston ja Kemiön Maakilan ja luovutti Sauvon Ylistaron langolleen Nils Pederinpojalle, vaivojen palkaksi, joita hänellä oli usein ollut asioidessaaan Ruotsin valtaneuvoston kanssa 7; myi 1504 tilat Virmon Lankista, jotka olivat kuuluneet hänen enolleen piispa Maunu Särkilahdelle 5. - Puoliso Turun porvari Hans Pederinpoika 5."

Arvelen, että porvari Hans Pederinpoika voisi olla avain kirjuri Hans Erikinpojan syntyperän selvittämiseksi. Jos Malin Henrikintyttärellä (Hästesko) yleensä oli 1. p:so, on tämän täytynyt olla tätä samaa, 2. p:son nuorempaa Stiernkors-sukua (lähdettäessä siitä, ettei paljon puhuttu hopeakannu ollut "sotasaalis").

Pappi Olof Kirveen probleemit voisivat ehkä liittyä selibaattisäännön rikkomiseen - eikä lapsuus- tai nuoruusiässä sattuneeseen tapaturmaan - näinä kriittisinä aikoina. Voudeiksi värvättiin yleensä maaomistukseen oikeudettomia rälssisukujen vesoja.
PH

[Pekka Hiltunen]

Erik XIV:n jalkavaimon Agdan isä Peder i Porten oli alkujaan Turun porvareita. Jos Pederin 2. (tai 3.?) morsian oli joku nuori tukholmalaisneito, mahtuisi kirjuri Hans Eriksson jopa Agdan velipuolen pojanpojaksi...
PH

[Giösling]

Erik XIV:n jalkavaimon Agdan isä Peder i Porten oli alkujaan Turun porvareita. Jos Pederin 2. (tai 3.?) morsian oli joku nuori tukholmalaisneito, mahtuisi kirjuri Hans Eriksson jopa Agdan velipuolen pojanpojaksi...


Agda Perssonin ja Erik XIV tytär Virginia avioitui Håkan Knutsson Handin kanssa. Heidän tyttäristään:

-Catharina nai Johan Reuterin

-Elisabeth avioitui Per Jönsson Gyllensvärdin kanssa

Epäselvyyttä sensijaan on Erikin Lucretia-nimisen tyttären äidistä, joka eräissä lähteissä mainitaan Kaarina Maununtyttäreksi.

Oireellisesti Lucretia puuttuu kuitenkin “legitimiittien”-lasten luettelosta (Gustavus, Henricus, Arnoldus, Sigridis) ja esiintyy sensijaan “illegitiimeissä” (Virginea, Constantia, Lucretia).

Lucretian myöhemmistä vaiheista ei tiedetä mitään. Olisiko hän ollut se Erikin mielenvikainen (ja tästä syystä aviottomiin kirjattu, toisin kuin Sigrid, joka “de facto” oli syntynyt ennen vanhempien aviota) tytär, jonka taru kertoo tulleen suljetuksi Liuksialan kellareihin?

“Till dem (sägner) om Liuksiala hör att källarna, som ännu finnas 3 till antalet, voro från Karins tid. Af dessa begagnas twå, den tredje har, så långt tillbaka man vet, varit tillmurad. Helsingfors Morgonbladet för 1842, som omtalar detta, förmäler vidare att hon der inmurat en af Erik XIV:s döttrar, och att en lång tid derefter ljus setts skymta genom en springa som dock snart af konungadottren inifrån igenmurats.” (Rancken s. 65).

Kuten Rancken toteaa: “Sägner äro icke alttid historisk sanning”, mutta niissä voi, ja yleensä onkin jotain paikkansapitävää. Jospa Luretia
oli niin vaikeasti sairas, että hänet oli eristettävä? Jospa, hän todellakin oli Erikin ja Kaarinan ennen aviota syntynyt tytär, joka sairautensa tähden pidettiin sivussa kaikesta?

[Giösling]

Herttuoitten (Juhana & Kaarle) lempiharrastuksiin kuului Sigridin nimitely “veljensä äpärälapseksi”.

Todellisuudessa kuningas Erik oli pitänyt huolen siitä, että molemmat (Sigrid ja Gustaf) olivat tulleet purppurakatoksen (kruunajaiskatos)
alla tunnustetuiksi Ruotsin kruunun laillisiksi perijöiksi. Sigrid itse kävellen, Gustaf kannettuna.

Tämä oli sitäkin merkityksellisempää, koska myös Gustaf oli syntynyt (28.1.1568) ennen vanhempiensa virallista aviota, joka tapahtui vasta kruunajaisia edeltävänä päivänä 4.7.1568.

“Följande dag, den 5 Juli kröntes Karin såsom Sveriges drottning, och hennes barn utropades offentligen af härolder för tronarfvingar.”
(Ahlqvist s. 51)

[Pekka Hiltunen]

Anna Joachimintytär Fleming syntyi 1562, Joachim kaatui 1563 ja Lucretia Erikintytär syntyi 4.1.1564.

Paradoidista skitsofreniaa sairastanut Erik riisti Agdalta lapset kuultuaan "Agdan avioliittoaikeista" hovipalvelija Joachimin kanssa. On kummallista, ettei Erik katkaissut kilpailijansa kaulaa. Monet seikat antavat aihetta otaksua, että myös Anna Joachimintytär oli Erikin lapsi.

Kaarle Herttuan hovipalvelijaksi tullut tohtori Hieronymus von Birckholtz oli tunnettua brandenburgilaista sivistyssukua. Hänen liitostaan Annan kanssa syntyi vain yksi poika, Turun Hovioikeuden asessorii Hieronymus Hieronymi von Birckholtz. Tällä mainitaan olleen ainakin 10 poikaa, joista vain osa on tunnettuja. Muuatta yo Birckholtzia epäiltiin Turussa miestaposta, mutta tämä oli ehtinyt kadota jäljettömiin ennen kämneerioikeuden istuntoa.

Von Birckholtzien suku "vaipui rahvaaseen" hämmästyttävän nopeasti. Yläneen "huuhkaimenpesässä" (joka sijaitsi tiettömien korpi- ja suotaipalten takana niin, "etteivät edes (Joachim Flemingin) omat huovit olisi sinne löytäneet") mainitaan SAY:ssa kirkkoherran informoineen maaherraa tai henkikirjuria siitä, että kartanossa majaili useita henkilöitä vailla minkäänlaista virkaa tai tointa. Tällä ei varmaankaan tarkoitettu renkejä ja piikoja, vaan säätyläisväkeä, joka mitä ilmeisimmin oli Annan jälkikasvua. Näyttää siis siltä, että Joachim Flemingin jälkeläistösssä esiintyy taipumusta persoonallisuushäiriöihin ja ehkä mielisairauteenkin, mitä ei Flemingien suvussa yleensä merkittävästi kai tavata.
PH

[Giösling]

Rancken (s.45):

Stjernman i föret. till Tegel bl.8. uppger Erik hafva haft en dotter Lucretia, som han skall omtala i “Articuli Relationis Erici XIV. Dat. Arosiae die 1. Dec. A:o 1583”. Häruti instämmer Fant, de liberis, s. 6 åberopande Palmsköld. Med den förra citationen tillerkänner Dalin 3.1. s. 699 not. c. denna Lucretia åt Karin. Annorstädes hafva vi ej funnit detta förhållande bestrykt, ty Stjernman, hvilken sjelf åberopar sina stamtaflor 2 och 13 till Girs, Joh. III, hvarest Han säger sig utlemnat henne, befinnes, i den sednare, hafva bland Agdas döttrar icke uptagit Lucretia, under hvilcket namn en hennes dotter allmänt omtalas. Sjelfva dessa “Articuli”, tryckta i Konungliga bibliothekets handl. b. 1 d. 2. Nämna s. 64 såsom “legitimi: Gostavus, Henricus, Arnoldus, Sigridis, illegitimi: Virginea, Constantia, Lucretia.” Att barnen varit fyra bestyrkes af grafskriften, se bilag. I.

[Benedictus]

Otin Esille 29.8.2009 Pekka Hiltusen aiemmin esittämän Astrenius sivun, ajattelin yrittää saada tämän forumin kautta apua Astreniusten etsintään.

En kyllä pienimmässäkään määrin olisi osannut kuvitella, minkä kokoinen juttu tästä syntyy.

Astren viestejä on nyt 320 ja katsoneita on 12 825. Meinasin, että printtaisin tämän viesti-ketjun paperille, mutta taitaa tulla jo aivan liian paksu teos.

Haluankin kiittää kaikkia osallistujia ja lukijoita mielenkiinnosta. Olemme saaneet esille uusia seikkoja tästä ja monesta muustakin suvusta.
Se, mikä mahti netillä on tulee hyvin esille. Tähän meidänkin viesti-ketjuumme on kerääntynyt tietoa, joka muuten olisi hajallaan monessa paikkaa ja monella tutkijalla.
Ongelma on tietysti, että täältä satojen sivujen joukosta ei hanki löytää nopeasti haluamaansa tietoa. Kuinkahan vaikea olisi kehittää jonkinlainen sana- hakuohjelma viesti-ketju kohtaisesti?

Vaikka, emme ole saaneet vielä kaikkia vastauksia ja monet vanhemmat kysymykset ovat hyvinkin kinkkisiä, niin uskon, että tulevan vuoden aikana saadaan ratkaistua Astreniustenkin alkuperä, toivottavasti silloin selviää muitakin kysymyksiä.

Toivotan Jari Latva-Raskulle, Pekka Hiltuselle, Juhani Pesulle, Jouni Kalevalle ja Kaikille Teille muillekin loistaville ja lahjakkaille sukututkijoille, jotka tätä rakasta harrastustamme teette,

OIKEIN HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA.

T.Benedictus

Ps. Joulun jälkeen jatketaan sitten uudella innolla sopuisaa kiistelyä esi-isien ja äitien alkuperästä.

[admin]

...Ongelma on tietysti, että täältä satojen sivujen joukosta ei hanki löytää nopeasti haluamaansa tietoa. Kuinkahan vaikea olisi kehittää jonkinlainen sana- hakuohjelma viesti-ketju kohtaisesti...

Ehdottaisin että kokeilisitte haun ns. "Laajennettu haku" -mekanismia. Voitte esim. hakea sanan perusteella esimiekiksi "Häme - Tavastland" alaforumista ja näyttää se tai ne viestit jossa sana esiintyy. Sanan on vähintään oltava nelimerkkinen.

Hasse

[Knaapi]

Lämpimät kiitokset Marttilan Yrjäntilää kommentoineille. Jouni Kalevan tavoin kiinnitin huomiota Bengt Simonssonin ja Brennerien Mårten Simonssonin patronyymiin. Vähäkankaan selvitys ei vahvista mutta ei kumoakaan mahdollisuutta, että he voisivat olla veljeksiä. Kun lisäksi
Johannes Martini Brenneruksen vaimo oli Karin Sigfridsdotter (Rundt, Genos 1988), tässä on toinenkin nimiyhtäläisyys - ellei ole pelkkää sattumaa.

Marttilaa on pidetty Pohjanmaan Brennerien alkukotina - Karinaisten Närpin kylä ja Huovaristossa Olla Brennare 1500-luvulla. Muitakin nimiyhteyksiä siis löytyy, vaikka tässä nyt puhutaankin Uudenmaan Brennereistä. Marttilan säätyläistön edustajat ovat niin harvalukuisia, että heidän alkuperänsä kiinnostaa.

Astrenius-keskustelusta sanoisin, että se on minusta yksi mielenkiintoisimmista tänä syksynä. Loputtomasti faktoja laajan alueen suvuista ja niiden yhteyksistä, mutta samalla ennakkoluulottomia hypoteeseja ja arvauksia, koska lähteet ovat niukkoja. Yhteistyössä joku voi keksiä jotakin, mitä muut eivät ole huomanneet. Dokumentit sitten vahvistavat tai kumoavat, jos niitä löytyy. Ei umpikujaa mutta ei pelkkää fantasiaakaan, kutkuttava lähtökohta jokaiselle genealogille.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille,
Kari
Sauvo

[Giösling]

Kun nyt oikein tuijotetaan sanamuotoja:

"..som aff åffuan... Gårdh Jwchkais effter sin Sal: Syster fordrar..."

niin kirkkoherra vaatii saataavansa Huukaisten kartanolta kuolleen sisarensa jälkeen. Siis ikäänkuin kartano (eikä sisar henkilökohtaisesti) olisi velallinen, mikä tulkinta voisi vahvistaa veronkantohypoteesia.

"..mycky mindre thå när han henne med dett högwördige Altarens Sacremente besöckte..."

Siis kirkkoherra vieraili Elin Mårtensdotterin luona antamassa pyhän ehtoollisen (eikä silloinkaan tuonut esiin velkavaatimustaan). Tämä kohta tekstissä yksiselitteisesti poissulkee sen vaihtoehdon, että Elin Mårtensdotter tarkoittaisi kirkkoherra Claas Brennerin aiemmin vuosia sitten kuollutta Juliana-vaimoa. Eihän kirkkoherra vierailisi kuolevan vaimonsa luona ehtoollista antamassa! Eikä tarvitsisi omalta kuolevalta vaimolta pesän velkoja olla vaatimassa kirjattavaksi.

Kyllä Elin Mårtensdotter on se nainen, joka on kirkkoherran sisar ja Huukaisten leskiemäntä, joka on nyt viime aikoina (1664) kuollut ja jonka jälkeen velka-asia on nyt esillä käräjillä. Minusta voitaisiin panna piste sille ajatukselle, että Claas Brennerin entinen Juliana-vaimo olisi sekoittunut tähän Elin-sisareen.

Hyvää tapania sinne Suomeen!

Kyseessä ei voine olla mikään veroluonteinen, papille kuuluva saatava.

Claudius oli toiminut Taivassalon kirkkoherrana lankonsa Ericus Ericin (Alftanus) vuonna 1639 tapahtuneen kuoleman jälkeen.

Silloisen tavan mukaan kuolleen papin lesken ja lasten elatus järjestyi naittamalla leski seuraajalle papinvirassa. Hakijoita katsottiin "sillä silmällä".

Olenkin aiemmissa ketjuissa todennut, että Taivassalossa tapahtui ennenkuulumatonta: Brennerus sai virkansa lesken veljenä!

Miksi Claudius valittiin virkaan? Miksi Elin-Emerentialle ei tavaan mukaan järjestetty uutta aviopuolisoa? Eikö sopivaa naimatonta-, tai leskipappia
löytynyt, vai oliko uudelleenaviolle jokin este?

Elin-Emerentian kuollessa Claudius oli toiminut Taivassalon kirkkoherrana 24-vuotta. Hänen vaateensa sisarensa pesästä olivat huomattavat; 60 tynnyriä viljaa ja 100 kuparitaalaria. Mikään papin "kymmenys", ei edes neljännesvuosadalta taannehtivasti perittynä yllä moiseen summaan!

Selitystä vaateille on haettava muualta:

Ericus Erici hankki Hukaisen hiukan ennen Sigrid Vasan kuolemaa. Kronikan mukaan Alftanien tilukset Ruotsissa ja Suomessa oli myyty Sigridille pilkkahintaan valtiollepalautuksen kiertämiseksi. Olisiko Hukaisten hankinta liittynyt jotenkin rahojen "palautukseen" Sigridiltä Alftaneille, tai sitten kyseessä on voinut olla eräänlainden Elin-Emerentian "myötäjäinen", tai lahja, johon Claes katsoi olevansa osaoikeutettu tämän kuoleman jälkeen?

Kärjäkirjurin sekoilu vaimon ja sisaren välillä on oireellinen.

Pitäjällä "paria" hämmästeltiin.

[Jari Latva-Rasku]

Minua askarruttaa Måns Larssonin ja Henrik Eriksson Alftanuksen vävysuhde.

Tuntuu, että mikään ei vielä ole poistanut oletusta, että Järventaan Juliana Månsdotter voisi olla Taivassalon Hylkilahdessa noin vuoteen 1676 asuneiden, siellä kuolleen ombudsman Måns Larssonin, ja Anna Erisdotter Alftanan tytär. Vuonna 1712 mainitaan Järventaassa Isak Eriksson ”m mr” Anna ja tytär Ingeborg. Kuka sitten on Anna, Isakin tytär matmor? Anna ilman puolisoaan Johan Carvilanderia vai mormor? Anna? Jos kyseessä olisi ikäloppu isoäiti Anna, miksi hänet olisi merkitty henkikirjaan veroa maksamaan? Mikään ei osoita, että Måns Larssonin leski Anna olisi kuollut Lokalahden Tammistossa vuonna 1680, vaan ennemminkin hän olisi omistusoikeudettomana muuttanut sieltä pois uuden isännän tieltä. Uuden isännän puoliso oli myös Anna, Anna Andersdotter.

Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen aikalainen Suur-Ilmajoen papistossa oli Gabriel Lagus. Laguksen isänpuoleinen sukulainen oli Brita Josefintytär Lagus, † 1682, Karkku, Nohkua, jonka vanhemmat olivat Josef Georgiuksenpoika Lepus ja Katarina Nicolauksentytär Orre. Britan puoliso oli Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununvouti, Karkun Nohkuan talollinen Christoffer Cristopherinpoika Enckell ¥ 1655 Uusikaupunki *1625, Altranstedt, Saksa (tai Turku) †1683, Karkku, Hänen Isänsä oli turkulainen räätälimestari Cristopher Enckell, †9.1633 – 2.1636 ja äitinsä NN Lauck, † ennen 1.1644, Allenius-suvun kantaisän Nousiaisten kirkkoherran Henrik Jöransson Lauckan sisar, jonka toinen puoliso oli turkulainen räätälimestari Erik Helgesson (Genos 31(1960), s. 51-54 ). Lauckan sisarusten isä oli mahdollisesti turkulainen porvari Jöran Kynsilaukka tai Nousiaisten kirkkoherra Jöran Henriksson (www.juhasinivaara.fi/siniv/allen.htm (http://www.juhasinivaara.fi/siniv/allen.htm)).

Turun suurlukkarin Henrik Eriksson Alftanuksen, †30.9.1669 - 5.12.1672, puolisoksi mainitaan Brita Enckell, haud. 21.8.1689. Olen olettanut, että Brita on ollut yksi räätälimestari Enckellin lapsista ja hänen veljensä on ollut kruununvouti Christoffer Enckell. On väitetty, että Brita olisi synnyttänyt lapsen veljensä luona Karkussa vuonna 1664.

Henrik Eriksson Alftanus on mainittu Måns Larssonin vävyksi. Måns Larssonhan oli Henrik Erikssonin lanko. Millä tavoin Henrik Eriksson voisi olla Måns Larssonin vävy? Onko lanko väännetty vävyksi? Onko Måns Larssonin tytär mahdollisesta aikaisemmasta avioliitosta voinut olla Henrik Larssonin aikaisempi puoliso ennen Brita Enckelliä? Olisiko NN Lauckalla ehtinyt olla vuosien 1636 ja 1644 välillä kolmas puoliso Erik Helgessonin jälkeen, nimeltään Måns Larsson? Onko olemassa joku muu selitys?

Vävyasetelmaan voi myös liittyä, että Måns Larsson oli Claes Mårtensson Brennerin ja hänen kolmannen puolisonsa Ingrid Jacobsdotter Bilangin tyttären holhooja, isän serkunmies, lähellä asuva asiamies tai jopa sukulainen, kuten holhoojat usein olivat.

[Pekka Hiltunen]

Juhani mainitsi, että Virginia Erikintyttären puoliso oli Håkan Knutsson Hand. Myös Virginian kälyn, Hieronymus von Birckholtzin 2. p:so Agda Persdotterin tyttären, Anna Joachimintytär Flemingin kuoltua oli Hand-suvusta.

Jouluaattona saatiin nähdä TV:stä A. Strindbergin näytelmä Kaarina Maununtyttärestä. Huomio kiinnittyi Erikin aatelittomaan neuvonantajaan Göran Perssoniin ja erityisesti hänen patronyymiinsä. Tämä Sture-murhien takana ollut henkilö on varmaankin pyritty hautaamaan elävältä, mutta ehkä sittenkin on olemassa jonkinlaisia toiveita hänen henkilöytensä selvittämiseksi.

Alftanien sukukronikan suullisen tradition virheellisyys tulisi osoittaa myös tämän Yrjänä Pietarinpojan mahdollisen Erik-nimisen veljen osalta, joskin on todennäköistä, että Malinin mahd. 1. p:so olisi tässä tapauksessa aktiivisesti pyritty hävittämään jäljettömiin.
PH

[Giösling]

Hieronymus von Birckholtzin toinen vaimo oli Elgenstiernan mukaan Uriana Hund, Scipio de Palman leski ja Daniel Hansson Hundin ja Emerentia
Bengstdr (Örnflycht) tytär.

Jöran Perssonin isä oli Salan pappi Per Jöransson ja äiti Anna Jönsdr ("Red Deja"), joka vangittiin yhdessä poikansa kanssa, mutta onnistui hyppäämään kuljetusvankkureilta ja katkaisemaan kaulansa.

Jöran Perssonin pojanpoika, Erik Jöransson, aateloitiin Tegel-nimellä. Hän toimi historioitsijana ja kirjoitti mm. Erik XIV:sta ja isoisästään.

Hauskaa, että Kaarina Maununtytär on ollut jouluohjelmistossa Suomessa!

[Pekka Hiltunen]

Kiitos oikaisusta ja lisätiedoista!

Näillä näkymin on kronikan muistinvarainen tieto kantaisästä siis erheellinen. Agdan syntyperä on kuitenkin mielenkiintoinen siitä syystä, että Tukholmassa asunut isänsä "Peder i Porten" oli turkulainen porvari. Uudelle ajalle tultaessa oli Turun kaupunki kuitenkin ehtinyt joutua tulen nielemäksi varmaankin kymmenkunta kertaa niin, että tämäkin kysymys taitaa jäädä arvoitukseksi.

Siis toistaiseksi, kunnes kaikkien genomi eli koko perimäaines on järjellisin kustannuksin määritettävissä; jaarittelu saattaa hyvinkin loppua parin sukupolven päästä eli n 50 v:n sisällä, kun genealogia tieteenalana lakkaa olemasta tullessaan genetiikan kokonaan syrjäyttämäksi... No, nythän tehdään sentään historiaa:)
PH

[Giösling]

En näe Alftan-kronikassa, joka on julkaistu "Uplysningar i Svenska Historien"-sarjassa valtakunnanhistorioitsija von Celsen ja Loenbomin toimesta vuonna 1773, mitään ristiriitaa kantavanhempien kohdalla.

Jokainen voi lukea omin silmin mitä tekstissä seisoo esim. osoitteessa:

http://personal.inet.fi/clan/bpr/alftanus/loenbom/

Kaunista ja selkeää luettavaa!

Tämän kronikkaversion lisäksi on Isonkyrön kirkonarkistosta löydetty hiljattain, "sensaatiomaisesti" - julkaistua patriarkaalista versiota täydentävä Alftanien matriarkaalinen sukupuu, joka vie Emerentia Tottista suoraan Erik XIV ja Kaarina Maununtyttäreeseen.

Kantaisä Hans Eriksson (Allftanus) voi varsin hyvin olla Malin Eriksdotterin (Hästesko) poika tämän ensiaviosta Erikin (Alftanus) kanssa.

Tämän mahdollisuuden vahvistaa Jully Ramsay, joka mainitseen Malinin veljen (Jacob Henrikssonin (Hästesko)) testamentissa esiintyvän Eriksson-nimisen SISARENPOJAN.

Näin Rundtin ansiokas Alftan-tutkimus ja mm. Lindhin tukema kronikka "löytävät" toisensa, olen todennut.

[Sörman]

Minua askarruttaa Måns Larssonin ja Henrik Eriksson Alftanuksen vävysuhde.

Vävyasetelmaan voi myös liittyä, että Måns Larsson oli Claes Mårtensson Brennerin ja hänen kolmannen puolisonsa Ingrid Jacobsdotter Bilangin tyttären holhooja, isän serkunmies, lähellä asuva asiamies tai jopa sukulainen, kuten holhoojat usein olivat.

Vävy on nykyruotsissa tietysti måg ja lanko on svåger. Svenska Akademins Ordbokin (SAÖB) mukaan molemmilla sanoilla oli muinaisruotsissa ja vielä ainakin 1500-luvulla myös laajempi merkitys 'avioliiton kautta sukua oleva mies'. Näin ollen samaa miestä voitiin sanoa milloin svågeriksi milloin mågiksi, oli hän sitten lanko, appi tai vävy tai muu aviopuolison miessukulainen.

Terveisin

JormaV

[Giösling]

Vävy on nykyruotsissa tietysti måg ja lanko on svåger. Svenska Akademins Ordbokin (SAÖB) mukaan molemmilla sanoilla oli muinaisruotsissa ja vielä ainakin 1500-luvulla myös laajempi merkitys 'avioliiton kautta sukua oleva mies'. Näin ollen samaa miestä voitiin sanoa milloin svågeriksi milloin mågiksi, oli hän sitten lanko, appi tai vävy tai muu aviopuolison miessukulainen.

Terveisin

JormaV

Tässä ketjussa on esiintynyt paikoitellen poikkeuksellista "avarakatseisuutta", mikä esim.
aiemmista Emerentia Tott-ketjuista usein puuttui.

Nykytutkijoilla on harmittavana tapana tähystää menneisyyteen nykymaailman asenteilla ja ehdoilla. On asetuttava käsiteltävään aikaan ja edettävä sen mukaisesti.

1500-1600-luvun vaihteen historiaan tutustuminen yleisimminkin laajentaisi varmasti näkökulmaa. Aika oli merkillisyyksiä ja salaliittoja täynnä.

Emerentia Tott-tapahtumien tiimoilla esim. Venäjällä istui tsaarinistuimella, tai sitä tavoitteli peräti kolme Vale-Dimitriä, änkesipä sinne (Moskovaan) hetkellisesti myös Ruotsin ja Puolan Sigismund, poikansa "sijaishallitsijana", olen todennut.

Prinssi Gustafin, Sigrid Vasan & Emerentia Tottin elämää ja Alftan-kronikan saloja on siis tulkittava sen sekasortoisen ajan tapahtumien valossa, ei 21. vuosisadan perspektiivistä ja nykyasenteilla.

[Giösling]

Korjaan KAPITAALEILLA harmittavan patronyymilipsahduksen tässä taannoisessa viestissäni:

En näe Alftan-kronikassa, joka on julkaistu "Uplysningar i Svenska Historien"-sarjassa valtakunnanhistorioitsija von Celsen ja Loenbomin toimesta vuonna 1773, mitään ristiriitaa kantavanhempien kohdalla.

Jokainen voi lukea omin silmin mitä tekstissä seisoo esim. osoitteessa:

http://personal.inet.fi/clan/bpr/alftanus/loenbom/

Kaunista ja selkeää!

Tämän kronikkaversion lisäksi on Isonkyrön kirkonarkistosta löydetty hiljattain, "sensaatiomaisesti" - julkaistua patriarkaalista versiota täydentävä Alftanien matriarkaalinen sukupuu, joka vie Emerentia Tottista suoraan Erik XIV ja Kaarina Maununtyttäreeseen.

Kantaisä Hans Eriksson (Allftanus) voi varsin hyvin olla Malin HENRIKSDOTTERIN (Hästesko) poika tämän ensiaviosta Erikin (Alftanus) kanssa.

Tämän mahdollisuuden vahvistaa Jully Ramsay, joka mainitseen Malinin veljen (Jacob Henrikssonin (Hästesko)) testamentissa esiintyvän Eriksson-nimisen SISARENPOJAN.

Näin Rundtin ansiokas Alftan-tutkimus ja mm. Lindhin tukema kronikka "löytävät" toisensa, olen todennut.

[Giösling]

Alftan-kronikkaa edellisen viestin osoitteessa luettaessa joutuu pakostakin
huomioimaan, kuinka vahvasti suvun jäsenet vastustivat Kaarle-herttuan
valtaa ja vaatimuksia.

Henrik Hansson sai tuta herttuanmiesten kuulasta puolustaessaan
Turun linnaa ja hänen veljensä Råland Hansson luovutti Räävelin avaimet
herttualle VAIN KUNINGAS SIGISMUNDILLE edellen annettavaksi!
Mikä uskalias veto tilanteessa, jossa Kaarle-herttua, "de facto", oli jo anastanut vallan veljenpojaltaan.

Kaarlen "Räfsta Tinget" kosketti suoraan veljesten maaomaisuutta.
Aatelittomina ja Erikin-miehinä heillä ei ollut mahdollisuuksia tilustensa säilytykseen. Ne myytiin kiireen vilkkaa Sigridille "parempaan talteen".

Kaksinverroin petoksellista Ake Tottin taholta on se, että kieltämällä sisaruksensa, hän myös yksin sai pitää sen mikä Alftaneille oli kuulunut.

[Benedictus]

Toivottavasti sianläski on tuonut uutta energiaa aivonystyröille ja voidaan aloittaa taas uusi koitos.

Kuten on todettu papinvirat menivät perintönä ja niistä pidettiin tiukasti kiinni, usein seuraajan piti naida leski tai tytär tai olla jälkeläinen.

Taivassalossa kirkkoherrat olivat Mikael Micaelis Carpelan ja hänen poikansa Matts Micaelis Carpelan.

Seuraaja Jeremias Eliae Agricola 1593-1622
Vaimonsa Carin Mattsdr. Carpelan k.n.1622

Sitten Ericus Erici Alftanus1623-39+ Elin Mårtensdr. Brennerus

Seuraava Claes Mårtensson Brennerus + 3 vaimoa

Jeremias Eliae Agricola
Veli Isak Eliasson Pargas porvari Turussa
Sisko Elisabeth Eliasdr
Sisko Carin Eliasdr

Isä: Elias Simonis Paraisten kirkkoherra
äiti: Agneta Clementsdr Esping

Elisabethin puoliso Gregorius Bartholomaie Cardiaster/Göös
-Hattulan kirkkoherra 1627-51
-veli Simon Bartholdi Göös , Kokemäen kirkkoherra(Pentzelstierna, Staare)

Carin puoliso Paraisten khr Petrus Johannis

Lapset: Loimaan khr Johannes Petri Walstenius 1640-58
Liuksialan saarnaaja Jeremias Petri Parginsulanus
Oriveden Holman Mårten Stiernan rouva Anna Peersdr.

Miksi ? Claes Brennerus Loimaan khr 1639-40, seuraaja Johannes Petri Walstenius.

Miksi ? Hattulan khr Gregorius Cardiaster 1627-51. Abraham Erici Alftanus 1676-97 khr.

Jos näin ilman lähempää tietoa noita asioita katselee, niin tulee ajatus, että noiden henkilöiden, joista otin vain näkyvimmät jäsenet esille, välillä vallitsee jokin yhteys.

Kuka oli Ericus Erici Alftanuksen äiti?
Minä väittäisin, että hän on ollut kirkkoherra Jeremias Agricola-Espingin ja Carin Carpelanin tytär. Sopii ajallisesti ja suvullisesti.

Tämä selittäisi monta asiaa: Erikin papinviran,suhteet Carpelaneihin, Claesin ja Abrahamin papinvirat. Sekä sukusuhteet Oriveden ja Kangasalan suuntaan.ym.

Onko Ericus Ericin äidistä todellakaan tietoa?

[Giösling]

Lyhyesti:

Ericus Ericin (Alftanus) äidistä ja Erik Hanssonin puolisosta ei ole varmaa
tietoa, kuten ei myöskään Ericuksen sisaruksista (joita todennäköisesti on ollut).

Wallstenit polveutuvat Petrus Johannis Parginsulanuksesta ja ovat siten
Kaarina Maununtyttären viimeisen rippi-isän ja hautajaispuheen kirjoittajan
Jeremias Petri Parginsulanuksen lähisukua, kuten todettu.

Jos ja kun Kaarina Maununtyttärellä oli paljonkin sanottavaa ja salaisuuksia
miehensä, poikansa ja vävynsä varhaisista kuolemista ja muistakin salaliitoista; on viimeinen rippi-isä varmaankin ollut niistä privy. Olisiko peräti niin, että Jeremias Petri oli se henkilö, joka tallettin Kaarinan dokumentit pienessä kuparikirstussa Kaarinan kryptaan, josta ne sitten
kuninkaan määräyksestä siirrettiin pois. Vain hautajaisruno säilyi; kuka kähvelsi muut?

[Giösling]

Katsotaanpa mitä Rundt sanoo Ericus Ericuksesta:

Quote(Rundt):

Erik Eriksson (Ericus Erici Alftanus), möjligen den Ericus Erici Helsingus som inskrevs som student i Uppsala 1599. Enligt Lindh var han djäkne i Åbo skolstuga 1601 och hade alltså troligen avbrutit studierna i Uppsala, skolmästare i Helsingfors 1609, lektor i Åbo katedralskola 1617, kyrkoherde i Tövsala 1623-1639, död 1639. Gift med Helena Mårtensdotter Brenner, d. 12.6.1664, dotter till lagläsaren i Raseborgs län Mårten Simonsson till Brändö i Helsinge och N.N. Andersdotter [23 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#23)]. Från Erik och Helena härstammar släkten Alftan (Alfthan, von Alfthan) och åtskilliga andra släkter på kvinnosidan. Ericus Erici använde inte själv detta tillnamn då han signerade, men i Tövsala kyrkas inventariebok omnämns att kyrkoherden Ericus Erici Alftanus hade donerat ett svart bårkläde 1627. Hans ättlingar på de manliga linjerna finns i Lindhs utredning.

Unquote

Erityisen mielenkiintoista on se, että Rundt yhdistää Ericuksen siihen Ericus
Erici Helsingukseen, joka vuonna 1599 kirjottautui Uppsalan yliopistoon.

Kuten Emerentia-ketjuja seuranneet ehkä muistavat olen esittänyt hypoteesinomaisesti ja aiemmista teorioista radikaalisti poiketen, että kuningas Erikin seniorisihteeri Mårten Helsing oli se, joka toi sukulaistyttönsä Kaarina Maununtyttären hoviin ja esitteli
hänet kuninkaalle, toivoen näin pönkittävänsä omaa asemaansa.

Mårten Helsing oli se henkilö, joka haali kuninkaalle vaimoehdokkaita ympäri
Eurooppaa. Epäonnistumiset ulkomailla sai kompensoida kotimainen "korvike".

Mårtenin toiveena oli tehdä Kaarinasta vaikutusvaltainen "frilla", kuningattaresta hän tuskin alkuaikoina vielä uskalsi haaveilla.

Mårtenin ja Kaarinan läheinen linkki tulee ilmi Erikin elämänkerroissa ja
mm. yhteisesiintymisenä vetoomuksissa, jotka olen tuonut aiemmin esille.

[Benedictus]

Hm...,
Minulla hankkii mennä välissä nämä erikit ja hanssit sekaisin, siksi laitan tähän tälläisen ajatelman. Sisältää kronikan ajatusta ja hiltusta ym.

Malin Henriksdr Hästesko sukua, sama kuin MargaretaHenriksdr.

Puoliso 1. Erik Olofsson 2. Hans Olofsson
-asuvat lopuksi Ruotsissa.

Erik Olofsson - isä Olof Michelsson Carpelan-Hukais Pietari Särkilahden testamentin todistaja 1524.
-Olofin veli Michel Michelsson, Taivassalon khr.

Matts Michelsson - Erik Olofssonin serkku

Hans Eriksson - puoliso Katariinan veljentytär

Carin Matsdr Carpelan-Agricola Taivassalon khr puoliso

Hans Erikssonin pikkuserkku

Erik Hansson, Ericuksen isä - vaimo X Jeremiasdr Carpelan Agricola
- kolmannen polven serkut-sopiva naimasuhde suvunsisällä.

Ruotsin Erik Hansson, Hans Erikssonin paljon nuorempi velipuoli.

- Tälle ajatelmalle saa hymyillä, idea on, että tämän suvun selvittäminen on jämähtänyt vanhoihin tutkimuksiin. Nykyajan mahdollisuuksilla pitää kaivaa kaikki faktat ja fiktiot ja tuoda ne yhteen. Siitä sitten tuurilla löytyy lisätietoja joilla voidaan hyvällä lykyllä ratkaista palapeli.
-kuten Claesin 3. vaimon Bilang-sukuisuus jo selvisi.

[Pekka Hiltunen]

Hm...,
Minulla hankkii mennä välissä nämä erikit ja hanssit sekaisin, siksi laitan tähän tälläisen ajatelman. Sisältää kronikan ajatusta ja hiltusta ym.

Malin Henriksdr Hästesko sukua, sama kuin MargaretaHenriksdr.

Puoliso 1. Erik Olofsson 2. Hans Olofsson
-asuvat lopuksi Ruotsissa.

Erik Olofsson - isä Olof Michelsson Carpelan-Hukais Pietari Särkilahden testamentin todistaja 1524.
-Olofin veli Michel Michelsson, Taivassalon khr.

Matts Michelsson - Erik Olofssonin serkku

Hans Eriksson - puoliso Katariinan veljentytär

Carin Matsdr Carpelan-Agricola Taivassalon khr puoliso

Hans Erikssonin pikkuserkku

Erik Hansson, Ericuksen isä - vaimo X Jeremiasdr Carpelan Agricola
- kolmannen polven serkut-sopiva naimasuhde suvunsisällä.

Ruotsin Erik Hansson, Hans Erikssonin paljon nuorempi velipuoli.

- Tälle ajatelmalle saa hymyillä, idea on, että tämän suvun selvittäminen on jämähtänyt vanhoihin tutkimuksiin. Nykyajan mahdollisuuksilla pitää kaivaa kaikki faktat ja fiktiot ja tuoda ne yhteen. Siitä sitten tuurilla löytyy lisätietoja joilla voidaan hyvällä lykyllä ratkaista palapeli.
-kuten Claesin 3. vaimon Bilang-sukuisuus jo selvisi.

Alla olevien taulujen mukaan Järventaan rusthollari Isak Eriksson (Astrenius) oli anoppinsa pikkupikkuserkku:



Taulu 1
1. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius Vanhemmat Juhana Wegelius (vanhempi) ja Kristina Lauraeus.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Isak Eriksson, rykmentinkirjuri Turun ratsuväkirykmentissä 1653, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari, s. ennen 1637. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Månsdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736. Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Erik Stiernkors, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653, s. 1600. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: NN
Lapset:
Isak Eriksson, s. ennen 1637. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Erik, s. 1600. Tauluun 3.
Karin
Elin
NN Mårtenintytär

Taulu 5
5. Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) Vanhemmat Mårten Jönsson i Böle ja Brita Mattsdotter.
1. Puoliso: Brita Fleming Vanhemmat Per Fleming ja Margareta Ram.
Lapset:
Mårten. Tauluun 4.
2. Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat Bertil Henriksson (Sjundby-ätt).

Taulu 6
5. Petrus Johannis, Paraisten kkh, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat Johannes Thomae de Hanjas.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat Elias Simonis Esping ja Agneta Klemetsdotter Esping.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 4.

Taulu 7
3. Måns Larsson, k. 1676. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Anna Eriksdotter Alftan Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Helena Månsdotter, s. noin 1655. Tauluun 2.

Taulu 8
4. Lars Gustafsson Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Måns Larsson. Tauluun 7.

Taulu 9
5. Gustaf Eriksson Vasa, Ruotsin prinssi, s. 28.2.1568. Vanhemmat Erik XIV Vasa ja Kaarina Maununtytär.
Puoliso: Brita Karth
Lapset:
Lars Gustafsson. Tauluun 8.

Taulu 10
4. Ericus Erici (Alftanus), koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639. Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: ennen 1615 Helena Brenner, k. 1664 Taivassalo. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Anna Eriksdotter. Tauluun 7.

Taulu 11
5. Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Eriksson ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Puoliso: NN Jeremiae Agricola-Esping Vanhemmat Jeremias Eliae Agricola-Esping ja Carin Carpelan.
Lapset:
Ericus Erici. Tauluun 10.

Taulu 12
5. Mårten Simonsson (Klock) till Brändö i Helsinge, Helsinginpitäjän lainlukija, s. Nurmijärvi Klaukkala. Vanhemmat Simon Eriksson Klocke.
Puoliso: NN Andersdotter Vanhemmat Anders Eriksson.
Lapset:
Helena. Tauluun 10.

Vaikuttaa ihan järkeenkäyvältä, vaikka joittenkin nimien perään saisi lisätä muutamia kysymysmerkkejä.
PH

[Giösling]

Alla olevien taulujen mukaan Järventaan rusthollari Isak Eriksson (Astrenius) oli anoppinsa pikkupikkuserkku:



Taulu 1
1. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius Vanhemmat Juhana Wegelius (vanhempi) ja Kristina Lauraeus.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Isak Eriksson, rykmentinkirjuri Turun ratsuväkirykmentissä 1653, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari, s. ennen 1637. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Månsdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736. Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Erik Stiernkors, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653, s. 1600. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: NN
Lapset:
Isak Eriksson, s. ennen 1637. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Erik, s. 1600. Tauluun 3.
Karin
Elin
NN Mårtenintytär

Taulu 5
5. Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) Vanhemmat Mårten Jönsson i Böle ja Brita Mattsdotter.
1. Puoliso: Brita Fleming Vanhemmat Per Fleming ja Margareta Ram.
Lapset:
Mårten. Tauluun 4.
2. Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat Bertil Henriksson (Sjundby-ätt).

Taulu 6
5. Petrus Johannis, Paraisten kkh, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat Johannes Thomae de Hanjas.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat Elias Simonis Esping ja Agneta Klemetsdotter Esping.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 4.

Taulu 7
3. Måns Larsson, k. 1676. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Anna Eriksdotter Alftan Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Helena Månsdotter, s. noin 1655. Tauluun 2.

Taulu 8
4. Lars Gustafsson Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Måns Larsson. Tauluun 7.

Taulu 9
5. Gustaf Eriksson Vasa, Ruotsin prinssi, s. 28.2.1568. Vanhemmat Erik XIV Vasa ja Kaarina Maununtytär.
Puoliso: Brita Karth
Lapset:
Lars Gustafsson. Tauluun 8.

Taulu 10
4. Ericus Erici (Alftanus), koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639. Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: ennen 1615 Helena Brenner, k. 1664 Taivassalo. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Anna Eriksdotter. Tauluun 7.

Taulu 11
5. Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Eriksson ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Puoliso: NN Jeremiae Agricola-Esping Vanhemmat Jeremias Eliae Agricola-Esping ja Carin Carpelan.
Lapset:
Ericus Erici. Tauluun 10.

Taulu 12
5. Mårten Simonsson (Klock) till Brändö i Helsinge, Helsinginpitäjän lainlukija, s. Nurmijärvi Klaukkala. Vanhemmat Simon Eriksson Klocke.
Puoliso: NN Andersdotter Vanhemmat Anders Eriksson.
Lapset:
Helena. Tauluun 10.

Vaikuttaa ihan järkeenkäyvältä, vaikka joittenkin nimien perään saisi lisätä muutamia kysymysmerkkejä.
PH

Tämän sukupuun protestilistaan mm. seuraavaa:

-Hans Eriksson (Alftanus) oli kronikan mukaan aviossa Kaarina Maununtyttären veljentyttären (Sofia Månesköld) kanssa.

-Hans Erikssonin äiti on mielestäni Malin Henriksdotter (Hästesko), joka ensiaviosaan oli naimisissa Erikin (Alftanus) - ja toisessa Hans Olofssonin kanssa

-Mårten Simonsson (Klock) ei mielestäni ollut nk. "Brennerus-sisarusten"
(Elin & Claudius) lihallinen isä, vaan pelkkä kasvatusisä

-Ericus Ericin (Alftanus) puoliso oli kronikan mukaan Emerentia Tott

-Måns Larssonin potentiaalinen linkki prinssi Gustaf Erikssoniin lepää pelkästään Ulfenklou-kontaktin varassa, sitäpaitsi. koko Brita Karthista ja prinssistä polveutuva linja on kyseenlaistettu Stierneldin sepityksenä (kts. Genoksen taannoinen pääkirjoitus). Henkilökohtaisesti pidän prinssin morganaattista aviota todennäköisenä. Harmillisesti Jonakerin voudilla Måns Larssonilla näyttäisi kuitenkin olevan Wulfenkloun asiamiestä vahvempi näyttö "Eld-sisarustoon", olen todennut.

Kiitos hienosta hypoteesista joka tapauksessa!

Näitä (virkistäviä näkökulmia) aina kaivataan.

[Pekka Hiltunen]

Tämän sukupuun protestilistaan mm. seuraavaa:

-Hans Eriksson (Alftanus) oli kronikan mukaan aviossa Kaarina Maununtyttären veljentyttären (Sofia Månesköld) kanssa.

-Hans Erikssonin äiti on mielestäni Malin Henriksdotter (Hästesko), joka ensiaviosaan oli naimisissa Erikin (Alftanus) - ja toisessa Hans Olofssonin kanssa

-Mårten Simonsson (Klock) ei mielestäni ollut nk. "Brennerus-sisarusten"
(Elin & Claudius) lihallinen isä, vaan pelkkä kasvatusisä

-Ericus Ericin (Alftanus) puoliso oli kronikan mukaan Emerentia Tott

-Måns Larssonin potentiaalinen linkki prinssi Gustaf Erikssoniin lepää pelkästään Ulfenklou-kontaktin varassa, sitäpaitsi. koko Brita Karthista ja prinssistä polveutuva linja on kyseenlaistettu Stierneldin sepityksenä (kts. Genoksen taannoinen pääkirjoitus). Henkilökohtaisesti pidän prinssin morganaattista aviota todennäköisenä. Harmillisesti Jonakerin voudilla Måns Larssonilla näyttäisi kuitenkin olevan Wulfenkloun asiamiestä vahvempi näyttö "Eld-sisarustoon", olen todennut.

Kiitos hienosta hypoteesista joka tapauksessa!

Näitä (virkistäviä näkökulmia) aina kaivataan.

Koetin tiedostossani olevia nimiä yhdistelemällä saada aikaiseksi jonkinlaisen tauluston sukukaavion piirtämiseksi niin, että kävisi ilmi Helena Palmin puolison liittyminen sukuyhteisöön Esping-ja Stierna -sukujen välityksellä. Tauluihin lipsahti virheitä, jotka korjaisin seuraavasti:

Kohdan 1. (Hans Eriksson [Alftanus]) voin niellä sellaisenaan.
Kohdan 2. (Hans Erikssonin vanhemmat) hyväksyn myös, ainakin sitten kun Malinin kanssa nähtävästi samassa haudassa lepäävän Hans Olofssonin DNA on tutkittu ja todettu Alfteneihin sopimattomaksi.

Kohtia 3. ja 4. en voi muuttaa puhtaasti positivistisiin tieteenteoreettisiin lähtökohtiin nojautuen, vaikka monet mm. Emerentia-ketjussa esiin tulleet seikat antavat aihetta epäilyyn.

Kohdasta 5. olen yhtä mieltä, sillä Palm-nimelle on löydettävä järkeenkäypä historiallinen peruste, ja toisaalta Måns Larssonilla näyttäisi olleen Isak-niminen veli, Ahrenberg-suvun kantaisän, Askaisten kappalaisen Henrik Ahrenbergin äidin isoisä, joka tiedetään Tammiston lampuodiksi.
PH

[Benedictus]

Tuo Palm nimi on kinkkinen kuten jo aiemmin todettu. Tuohon aikaan ei edes mahtisukujen jäsenet käyttäneet sukunimiä. Papit ja Porvarit käyttivät, ja viime mainitut kuin meidän kiusaksemme ovat jättäneet isännimen pois.

Nuo Palmin sisarukset käyttivät nimeään vähän, olisiko se ollut uutta muotia, johon vasta totuteltiin.
Isänsä ei välttämättä sitä käyttänyt, jos oli lastensa idea

Aiemmin pohdein sitä mahdollisena lainana, joka tulisi Utter suvulta Måns Månsson Palmin nimestä. Hän kuoli lapsettomana, ollen kuitenkin hyvin merkittävä henkilö. Jos Måns Larsson oli samaa sukua, laina olisi järkeenkäypä.

Toisaalta tuo Palmu voisi olla lempinimi Stiernkors suvun vaakunakuvalle.
Kuusisakarainen tähti ja alasakara pitenee varreksi joka on risti.
- aika helpo kuvitella palmuksi.

Tärkeä kysymys: Onko Taivassalon kirkon hautauksista tai hautakivistä mitään tutkimusta?
Kirkkohan on hyvin vanha ja Sinne on varmastikin haudattu kaikki Alftanus sukuiset kuten myös Måns Larssonkin.

[Jari Latva-Rasku]

Ylioppilasmatrikkeliin oli tullut runsaasti uusia käräjäpöytäkirjojen poimintoja, mistä täytyy kiittää aikaisemman ansiokkaan työn lisänä. Pelkästään yhden sanan lukeminen vanhoista pöytäkirjoista voi olla haastava tehtävä. Uusia tietoja löytyy esimerkiksi Arvid Johansson Frisiuksen ja Abraham Ikalensiksen kohdalta. Osa näistä poiminnoista vahvistaa keskustelun aikana tehtyjä oletuksia.

Karkun Järventaan omistajan Söfring/Severinus Josephssonin toinen puoliso oli Järventaan Susanna Mårtensdotter, jonka toinen puoliso oli, kuten Benedictus aikaisemmin arveli, mitä ilmeisimmin Claes Johansson Särki (Sorki). Hattumaakari Samuel Bursetz avioitui Severinus Josephssonin ja ilmeisesti Susanna Mårtensdotterin tyttären kanssa. Severinus Josephssonin ensimmäinen puoliso oli pormestari Mårten Sigfridssonin puolison Brita Erikssonin sisko. On mahdollista, että Severinus olisi toisessa avioliitossaan edellisen vaimonsa sisarentyttären kanssa.

Karkun käräjillä käsiteltiin vuonna 1659 Samuel Bursetzin ja tilalla asuvien välillä Järventaan autioitumista. Claes Johansson ja Susanna Mårtensdotter sanoivat syyksi useamman onnettoman tapahtuman ja, että Severinus Josephssonilla oli hoidettavana kappalaisenvirka ja toinen tila Tyrväällä. Oikeudessa tiedusteltiin, minne karja on joutunut, mikä viittaisi, että hattumaakari Bursetzin vaimo oli tilan osaomistaja.

Pöytäkirjoista ilmenee, että Tyrvään kirkkoherra Josephus Matthiæ, † ~1625 oli antanut Järventaan pojalleen Severinukselle ja Hiedan tyttärelleen Sophialle. Severinuksen osuus perinnöstä oli kolmannes.

Samuel Bursetzin lanko oli Henrik Kylman. Lankous tarkoittanee tässä tapauksessa, että he olivat sisarusten miehiä, eli naimisissa N Severinuksentyttärien kanssa. Näiltä herroilta Johan Frisius ostaa Järventaan. Annetaan myös ymmärtää, että Frisiuksen lapset olisivat Järventaan perillisiä "och tilägnar dhet, Dn: Mag: Johannj Frisio hans hustru barn och retta arfwingar till ewärdeligh ägo, oklandrat att niuta bruka och behålla". Tämä voisi tarkoittaa, että lapsilla oli perintöoikeus äitinsä kautta tai sitten vahvistuksena tehdystä kaupasta.

Kangasalan käräjillä vuonna 1665 todetaan, että Johan Munck af Fulkila (vanhemmat Hans Munck ja Catharina Slang) on ollut äitinsä puolesta velkaa Johan Frisiuksen äidin siskolle (Kerstin Persdotter Friis) ja on tämän verisukulainen.

Järventaan tarinaan voi liittyä Ikaalisten Osara. Hämeenkyrön Ja Ikaalisten käräjillä käsiteltiin vuonna 1648 Osaran ostamista Ikaalisten kirkkoherran Abraham Jacobin ja Jören Tubackin välillä. Käy ilmi, että Osara on Tubackin vaimon aikaisemman puolison Johan Hanssonin perintötila. Ilmenee, että Johan Hanssonin sisaren Britan aviopuoliso oli Kangasalan kappalainen Johan Matthiae ja sisaren Margretan puoliso Ikaalisten Kiialan Erich Eskellsson. Heidän anoppinsa on Kirstin Johansdotter.

Lempäälän käräjillä vuonna 1659 ilmenee, että Abraham Ikalensiksen setä on Etelä-Suomen ja Porin kreivikunnan alilaamanni Henrik Jakobsson, † 1658 ja, että Ikalensiksella on yksi tai useampi sisar. Henrik ja Abraham Jacobssonin isä on todennäköisesti Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthiæ. Henrik Jakobssonilta jäi leski Sara Johansdotter, jolla oli poika kornetti Israell Christoffersson. Olisiko Sara sama kuin Järventaassa vuosina 1656-60 mainittu vävyn Mattsin puoliso Sara, joka olisi avioitunut kolmannen kerran ja siten ehkä Claes Johanssonin sisar ja Lempäälän kirkkoherran Johan Särjen tytär?

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjillä käsitellään vuonna 1669 Ikaalisten kirkkoherran Abraham Jacobin testamenttia. Siinä yhteydessä Rauman pormestari Henrik Mårtensson (Lund) mainitaan Abraham Ikalensiksen langoksi. Vaimo on perillinen, mistä voi päätellä, että Henrik Mårtenssonin puoliso (Malin) on Abraham Ikalensiksen sisko.

Karkun ja Mouhijärven ja Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjillä käsitellään vuosina 1675-78 Karkun Kosken tilan omistusta. Tilan on omistanut Henrik Mårtensson Lundin jälkeen Abraham Ikalensis ja sitä vaatii itselleen Johan Persson Hackz. Abraham Ikalensiksen lesken puoliso Gabriel Fortelius (Israel Alftanuksen serkku) vetoaa puolisonsa ja puolison lasten puolesta, että Abraham on ostanut tilan perintöoikeuden omaavalta Henrik Mårtenssonilta ja hänellä on omistusoikeus tilaan kuulutusten jälkeen. Henrik Lundilla on poika Abraham Henriksson, mikä viittaa, että Henrik Lundin puoliso on kaikesta päätellen ollut Malin Abrahamsdotter. Abraham Ikalensiksen leski Sophia Paul perii Henrik Lundin veljeltä pellavankutoja Johan Mårtenssonilta saatavia Kosken vuokraamisesta.

Mårten Stodiusta on tunnetusti kutsuttu Turun Akatemian pöytäkirjassa pormestari Mårten Sigfridssonin sukulaiseksi (frände). Sukulaisuus voi ajan tavan mukaan myös olla peräisin vaimojen kautta. Mårten ja Tyrväällä asuneen Matts Sigfridssonin äiti oli Anna Henriksdotter. Mårten Stodiuksen äiti oli ilmeisesti Elisabet Mårtensdotter Kyrö. Mårten Stodiuksen puoliso oli ruotsalainen ja Mårten Sigfridssonin puoliso oli tunnetusti Brita Eriksdotter.

Tyrvään käräjillä kysyttiin Susanna Mårtensdotterilta heinätöiden aikaan vuonna 1659, minne on kadonnut Tyrvään kirkossa roikkunut hopeaesine, ilmeisesti kynttiläkruunu, jonka sinne olivat jättäneet säilytykseen herra Söfringin aikaisemman vaimon (N Eriksdotter?) kaksi sisarta (Brita Eriksdotter ja N Eriksdotter?).

Olisiko mahdollista, että Mårten Sigfridssonin ja Mårten Stodiuksen sukulaisuus olisi peräisin pormestarin tai ennemmin hänen vaimonsa ja Stodiuksen äidin välityksellä ja heidän sukunsa olisi peräisin Tyrvään seudulta? Siihen viittaa, että Stodiuksen äiti oli sukunimeltään Kyrö. Voisiko olla mahdollista, että Severinus Josephin ja Mårten Sigfridssonin puolisot olisivat esimerkiksi Tyrvään kirkkoherran Ericus de Kallialan tyttäriä, minkä vuoksi myös Mårtenin veli Matts asettui asumaan Tyrväälle? Tätä puoltaa, että Severinuksen isä oli Tyrvään kirkkoherra Joseph Matthiae, mahdollisesti Karkun kirkkoherran Matthias Martinin yksi pojista ja Karkun Järventaan omistaja. Eric de Kalliala oli nimestään päätellen peräisin Tyrvään Kallialan kylältä, mutta voisi olla jollain tavalla Rautajoen sukua, sillä Rautajoen Beata Sigfridsdotterin tiedetään olleen yhteyksissä Mårten Sigfridssoniin.

Rundtin artikkelista Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktkrets (Genos 60(1989), s. 63-70) jää avoin kysymys olisivatko Erik Sigfridssonin tytär Melkkilän Karin Eriksdotter (Stjernkors), Kaarinan Ispoisten Måns Sigfridssonin pojat Ispoisten Erik Månsson ja Kemiön Kalmusnäsin Johan Månsson, sisar Anna, joka oli Tammisaaren kirkkoherran Arvid Thomaen puoliso, ja myös sisar Brita, Fogelhufvud-suvun kantaisä Henrik Sigfridsson sekä ehkä myös kamreeri Sigfrid Sigfridsson itse tai puolisonsa Anna Henriksdotterin kautta, kaikki Laukan ja Aarlahden Sigfridin jälkeläisiä. Mårten Stodiuksen isä Henrik Hansson oli ilmeisesti sukuyhteydessä näihin piireihin ja heitä yhdisti Sjernkors-suvun vaakunan käyttäminen.

[Benedictus]

Tämä viestiketju on kiertänyt ja kaartanut ja hakenut ratkaisua Julianan ja Isakin alkuperästä.

Nyt ainakin ollaan saatu melko selvästi ja todelliseen tietoon nojautuen selville Järventaan ratsutilan omistajat ennen Johannes Arvidusta ja hänen poikaansa Arvidia.

1. Johannes Arvidi Frisius Kangasalan kirkkoherra
-Ensimmäinen puoliso N.N. Mårtensdr. Turun pormestari Mårten Sigfridssonin tytär. Arvid Frisiuksen äiti.

2. Samuel Bursetz vävy ja Hans Kylman vävy, myivät Järventaan

3. Susanna Mårtensdr. -pormestari Mårten Sigfridssonin toinen tytär

- ensimmäinen puoliso Söfring Josephi Tyrvään kappalainen
-Peri isältään Josephus Matthiaelta Järventaan

- Susannan 2. puoliso Claes Johannis Särki, Lempäälän khr Johannes Matthiae Särjen poika. Elisabeth Johannis Särki-Collinuksen,Karkun khr Johanes Collinuksen vaimon veli. Sisar luultavasti Sara Johansdr:n Akaan kappalaisen, sitten Lempäälän khr Jacob Jacobi Hiisi-Lundensiksen vaimo, Saran 2, mies Huittisten nimismies Matts Sigfridi Tasku. Mahdollisesti Järventaassa näkyvä Sara Johansdr ja måg Matts 3. puoliso.

-Söfringin 1. vaimo pormestari Mårten Sigfriduksen vaimon Brita Eriksdr sisko.

4. Josephus Matthiae, Tyrvään kirkkoherra antoi tilan Söfringille.

5. Järventaan hankki itselleen Karkun kirkkoherra Matthiae Martini 1573?
Poika Matias Mathiae Karkun khr
-Karkun kappalaisen Abraham Matthiaen isä ja lainlukija Abraham Kollanuksen isoisä.
-Kappalais Abrahamin vaimo Brita Hansdr Osara, 2.mies Pälkäneen kappalainen Johan Matthiae.

Abrahamin tytär Margareta Hans Hansson Svarthafran vaimo.

Eli näyttäisi siltä, että Järventaa on ollut koko ajan Kollanus-suvun hallussa Friisiuksiin saakka.
Tämä näyttäsi myös, että Tyrvään Tyrvenius-suku onkin Karkun
Kollanus-suvun haara.
Kaikki tilalla kieppuneet henkilöt ovat siis jotenkin sukusuhteissa toisiinsa, lähempää tai kauempaa.

Aiemmin pohdein sellaista ajatusta, että Matthias Martini, eka Kollanus olisi Hämeenkyrön khr Mårten Friisiuksen poika. Idea syntyy vain nimestä,ajasta ja paikasta. Ja on vain äärimmäinen speculaatio.

Tämän jutun ulkopuolelta havainto: Pormestari Henrik Mårtensson Lundhin ja Malin Abrahamsdr "Ikalinensiksen" poika Abraham Henriki lienee se Orimattilassa mainittu corporal Abraham Henrikson Lundh, jonka vaimo Karin ja 3 lasta kuolee 1697 Niemellä.

Olisiko Henrik Lundilla toista poikaa, koska Hedvig Håkansdr Köönikällä Kokemäellä on puoliso Johan Henriksson, luultavasti sotilashenkilö. Kokemäen Paistilassa Johan Lund olisiko Kosken Johan Mårtensson.

Hedvig asui isänsä Luutnantti Håkan Månssonin mukana Karkun Hiedan ratsutilalla 1682 saakka. Ilmaantuu Köönikälle 1690-luvulla.

[Jari Latva-Rasku]

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjassa väitettiin, että Mårten Stodius ja pormestari Mårten Sigfridsson olisivat sukulaisia.

Mårten Stodiuksen kohdalla on yliopistomatrikkelin viitetiedoissa mainittu Mårtenin veli Jeremias:

Huittisten käräjät 2.–4.11.1648 f. 466 (fordom fougde skriffware Hieronimus Hendersson), Huittisten käräjät 2.–4.4.1649 f. 550v (fordom Sochne skriffware Hieronimus Hendersson).

Loimaan käräjiltä ilmenee, että hänen Kyrö-sukuinen äitinsä, jonka kuolinvuotta on Stodiuksia käsitelleissä artikkeleissa vain arvailtu, on kuollut noin vuonna 1643:

Loimaan käräjät 17.–18.3.1648 f. 380v (Företrädde Förståndigh Hijeronimus Henricj Rätten tillkiänna gaf att Uthi Arfskiffte medh sin Broder Erich ähr en förgyldh Brwdekrantz på deres ahndehl fördt medh så skiääl, så frampt de Winna, skulle de behålla det bytes Bref:t inuerar af Dato 21 Martij 1645. Jatkuu 9.–10.6.1648 f. 427 Framstegh Förståndigh Hieronimus Henricj och rätten förkunnade, att en förgylt Brudh Krandtz, om 40 Lodt ähr af hans Broder Erich Hindersson pantsatt worden till Frantz Bertillsson Pytty i Lillpäre, för 3 Ungerske gyllen, den han till sin Broder Höglärde Mäster Mårtens Studio behof, och Studeringars fortsättiande aflåndt ... Hieronimi moder den för 5 åhr sedan dödh blef)

Jostain syystä Jeremias oli voudin- ja pitäjänkirjurina juuri Huittisissa.

[Benedictus]

Joitakin pähkäilyitä on tässä jäänyt mieltä kiertämään tämän keskustelun aikana.

1. Jeremias oli Huittisissa.
Sinne näyttäisi liittyvän myös eräs Klaanin kiemura. Nimittäin Nils Olofsson Barckin jälkeläläiset ovat innolla naineet Huittisten seudulla vaikuttanutta Callian voutisukua.

Kiinnostavaa on, että suvun ensimmäinen tunnettu jäsen on Paul Simonsson Callia, Turun linnankirjuri k. 1623 Huittisten Mommolan Färkkilän ratsutilalla.

Brennerus suvussa löytyy Simoneja, olisiko yhtymäkohtaa sinnepäin?

Barckit ja Walstenius-Parginsulanus ja Esping- Agricolat olivat sukusuhteissa toisiinsa.


2.Eräs kiinnostamaan jäänyt maininta on tuo kuparilipas, jossa Lauraeuksen tiedon mukaan säilytettiin Kaarina Maununtyttären ruumissaarnaa.
Onko niin, että tuo saarnapergamentti siirrettiin sakaristosta Valtion arkistoon.
- eikö ole merkintää säilynyt sen siirrosta?
-toisaalta, eikö kukaan aiempina vuosisatoina ole tutkinut tai inventoinut sakariston esineitä ja merkinnyt muistiin rasian sisältöä?
Kuvittelisi, että uteliaisuus avaisi tuollaisen rasian aika säännöllisesti.
2 vaihtoehtoa, joko rasiassa on ollut jäljellä vain tuo saarnaruno tai kaikki pergamentit.
Seuraa,: ne on siirretty kaikki valtionarkistoon ja hukattu sinne.
Tai on ollut vain saarna jäljellä. Mistä seuraa, että muut pergamentit on siirretty muualle aiemmin, eli luultavasti Ruotsiin tai tuhottu, mikä ei ole luultavaa.
Siis jos ne ovat jossain vielä , niin Ruotsin valtion arkiston varastoissa.

3. on vieläkin avoin kysymys Måns Larssonin alkuperästä.

Heitin aiemmin ajatuksen, että hän olisi voinut olla Lars Månsson Stiernkorssin poika, ensimmäisestä aviosta tuntemattoman puolison kanssa.
Pohdin tuota yhä.
Jos vaimo oli aateliton tai vähävarainen, ei lapsilla olisi ollut paljoa asemaa.
Näyttäisi, ettei Lars Månssonillakaan ollut paljoa omaisuutta, koska nai varakkaita perijättäriä.
Toisaalta on niitä lapsia ennenkin jäänyt heitteille, kun isä on nainut uuden vaimon.

Nimen puute Måns Larssonissa kiusaa, koska tyttäret kuitenkin käyttivät Palm nimeä, jos isä olisi ollut vielä Stiernkors.

Julianalla on kuitenkin täytynyt olla jotain arvoja mukanaan kun hän on mennyt naimisiin Arvid Friisiuksen kanssa. Friisiuksille ei köyhä ja arvoton olisi kelvannut.
MIkä se arvo on ollut ?
Rahaa ja maita Måns Larsson tuskin on paljoa pystynyt tyttärilleen antamaan.

Sukuperä?
Suhdeverkkoa?

[Benedictus]

Näin uudenvuoden aluksi en voi vastustaa kiusausta rakentaa eräs hypoteesi Mattien ympärille.

Huittisten Kirkkoherra on 1573 Matias Canuti Tackou.
-veljentytär on linnankirjuri Paul Simonsson Callian vaimo.

Huittisten kappalainen on Mathias Matthiea 1580-1586
Karkun kirkkoherra 1586-1639
-Kollasen ratsutilan omistaja

Edeltäjä Kirkkoherra Mathias Martini 1565-1584 Järventaan ratsutilan omistaja, periaatteessa mahdollisesti Mathiaksen isäkin.

Mathias Martinin tytär voisi tietysti olla seuraajan vaimo, koska Kollinus-sukuiset Svarthafrat näyttivät pyörivän nurkissa Järventaassa ja Hiedalla.

Häen poikansa on kuitenkin Tyrvään kirkkoherra Josephus Mathiae, minkä todistaa Järventaan ja Hiedan siirtyminen hänen jälkeläisilleen.

Johannes Mathiae Särki Lempäälän kirkkoherra 1618-23.
-tytär karkun kirkkoherra Johannes Collinuksen vaimo
-poika Järventaan isäntä Claes Johansson Särki
-tytär Sara Johansdr. 1. Akaan kappalaisen, Lempäälän khr vaimo.
2. Mathias Sigfridi Tackun vaimo
3. Mattsin vaimo?

Tuosta yllä tulee minulle sellainen mieli, että olisiko tuossa Matin sukua.

Onko Huittisten kirkkoherra Mathiaksella pojat Mathias ja Johannes.

Kummatkin ilmaantuvat varakkaiden seurakuntien papeiksi kuin tyhjästä.
Heidän jälkeläisensä kieppuvat samoilla tiloilla ja naivat toisiaan vasta usean sukupolven jälkeen.

Matihias Canutilla ja Mathias Martinilla voisi toki olla vaimonaan jomman kumman sisarkin.

Johannes Särki nimenä ei ole niin hassu, jos hän olisi Tackoun poika. Tacku lienee tarkoittanut emälammasta.

Lisä heittona ajtus Ichtydius-suvusta. Sielläkin on Matti, tosin vähän myöhemmin. Nimi tarkoittaa kuitenkin kalaa, miksei voisi olla Särkien sukua?

[Jari Latva-Rasku]

Tämä yhteenveto perustuu Benedictuksen kanssa käymääni erilliseen keskusteluun.

Maskun Keitilässä mainitaan vuonna 1607 ”Her Poffvel Predikant”, joka ”Paullus” oli ollut saarnaajana Henrick Brandin rykmentissä. Vuonna 1610 on Keitilän omistajaksi merkitty Påvel Jönsson. Vuoden 1611 kohdalle on merkitty, että ”Arfvedh Johansson håller Rusttjienst”, eli Johan Frisiuksen isä Arvid Johansson vastaa ratsupalveluksesta. Naantalin, joka oli Raisio yhteydessä, kappalaisena toimi Mikael Mikaelinpoika Walleniuksen (1592-1607) jälkeen Paulus Johanneksenpoika Paulinus (1607-16). Hän lienee sama kuin Hattulan kirkkoherra Paulus Johannis Paulinus (1616-25).

Tuuloksen ja Hauhon käräjillä käsiteltiin 2.–3.3.1668 Pär Pålsonin (Paulinus) äidin Elin Thomasdotter Blomin ”Miolelä”-nimisessä paikassa 29.12.1663 laadittua testamenttia, vielä hänen eläessään. Testamentin mukaan hän antaisi Tuuloksen Vuolijoen pojalleen Pärille. Hauhon ja Tuuloksen käräjillä käsiteltiin 28.–29.11.1679 Hauhon pappilassa 18.1.1678 päivättyä maanvaihtosopimusta, jonka mukaan Hauhon kirkkoherra Christofferus Herkepæus vaihtaa Tuuloksen Portaan kylällä olevan tilansa Vuolijokeen. Herkepæusen ja Paulinuksen äidit Karin ja Elin Tomasdotter Blom olivat sisaruksia. Hauhon ja Tuuloksen käräjillä käsitellään 15.–16.3.1687 Peer Påhlsson Paulinon ja hänen sukulaisensa Peer Frisiuksen välistä 19.8.1684 laadittua kauppakirjaa Portaan kylän maaomistuksista. Per Frisiuksen appi-isä ja äidin toinen puoliso isän Johan Frisiuksen kuoleman jälkeen oli Kristoffer Herkepæus.

Per Frisius ja Per Paulinus ovat varsin kaukaisia sukulaisia Paulinuksen äidin Elin Tomasdotter Blomin ja Per Frisiuksen isän Johan Arvidsson Frisiuksen välityksellä. He olivat 4-5 serkut Jägerhorn-sukuun, kummalta puolen sitten halutaan katsoa. On lisäksi varsin todennäköistä, että Per Paulinus on ollut Per Frisiuksen isän Johan Arvidsson Frisiuksen serkku isänsä Paulus Johannis Paulinuksen kautta.

Mikä edellisessä on erityisen mielenkiintoista, lienee, että Elin Blomin testamentissa maiittu ”Miolelä” tarkoittanee Mouhijärven Mielolaa. Ylioppilasmatrikkelissa, myöhemmin Turun kappalaisen, Johan Henriksson Karkuensiksen kohdalla olevat tuomiokirjapoiminnat paljastavat mielenkiintoisia yhteyksiä.

Karkun kirkkoherran Henrik Karkuensiksen poika Johan oli syntynyt noin vuonna 1630, koska tuli ylioppilaaksi noin vuosina 1651/52. Hän avioitui vuonna 1656 Mouhijärven kirkkoherran tyttären Maria Eriksdotterin kanssa. Maria oli mahdollisesti syntynyt joskus 1630-luvun puolivälin paikkeilla. Tiedetään, että Marian äiti oli Elsa Tomasdotter, joka eli ainakin vuonna 1672. Tiedetään myös, että Marialla oli sisarpuoli Sophia Pållsdåtter, joka oli avioliitossa katselmuskirjuri Erland Johanssonin kanssa, mutta sai noin vuonna 1648 lapsen ratsumies Staffanin kanssa. Sophia oli siis ehkä syntynyt noin 1620-luvun puolivälin paikkeilla.

Ylioppilasmatrikkelissa on väitetty, että Karkusta peräisin ollut ylioppilas vuonna 1640, Johannes Pauli, ei olisi sama henkilö kuin noin vuonna 1619 syntynyt Johan Paulinus. Miksi ei voisi olla? Johan Paulinus olisi asunut ylioppilaaksi tullessaan äitinsä ja isäpuolensa kanssa Karkun Mouhijärvellä.

Jospa oletetun Johan Frisiuksen sedän Paulus Johanniksen † ~1625 ja Elin Tomasdotter Blomin pojan Johan Paulinuksen sisko olisikin Sophia Pållsdåtter? Heidän äitinsä Elin/Elsa Tomasdotter olisi avioitunut uudestaan Mouhijärven kappalaisen ja myöhemmin kirkkoherran Ericus Georgiin kanssa.

Elin Tomasdotter Blomista mainittiin Paul Paulinuksen yhteydessä, että hänellä olisi perintöoikeus Vuolijoen tilaan "sitt aflinge godz". Vuolijoella mainitaan vuonna 1630 Hustru Elin, seuraavana vuonna kymmenysluettelossa hustru Elin ja henkikirjassa leski hustru Elsa ja vuonna 1634 Gabriel Påhlsson ja viimein vuonna 1636 Her Erick. Olisiko Elin/Elsalla ollut myös poika Gabriel? Elsa Thomasdotter on merkitty ensimmäisen kerran Mielolan tilalle vuonna 1638. Hän on jo mahdollisesti aikaisemmin avioitunut Ericus Georgiin kanssa. Ericus tuli Mouhijärven kappalaiseksi noin vuonna 1634.

Renki nimeltään Isak on merkitty vain vuonna 1656 pappilaan Johan Henriksson Karkuensiksen ja Maria Erikssonin yhteyteen. Hänen jälkeensä on merkitty piika Lastika ja Brita. Seuraavana vuonna katoaa Elsa Tomasdotter pappilasta pariksi vuodeksi. Olisiko mahdollista, että Marialla olisi Isak-niminen veli? Vuonna 1659 on Pappilassa merkitty kirkkoherran Her Erickin ja vaimonsa Elsan yhteyteen Kirstin s.h. eli ilmeisesti pojan vaimo. Vuonna 1644 on Pappilaan merkitty Lastika ilman piian titteliä.

Vuonna 1652 nostettiin verovelvollisuuden alaikäraja 15 vuoteen, eli henkikirjoihin merkittiin yli 15-vuotiaat. Tästä voisi päätellä, että renki Isak voisi viimeistään olla syntynyt noin vuoden 1640 paikkeilla, eli hän voisi hypoteettisesti ikänsä puolesta olla Ericus Georgiin ja Elsa Tomasdotter Blomin poika, tai sitten vain renki, jonka nimi sattumalta on Isak.

Mielolassa oli rengiksi merkitty samoihin aikoihin pappilan Isakin kanssa Marcus Ersson. Hän oli ainoa renki, jolle oli siihen aikaan merkitty patronyymi, kuten myös samalla tavalla kirjattuna renki Jöran Erichsson Pappilassa vuonna 1645. Vuonna 1638 löytyy Mielolasta renki Erich Erichsson vain yhtenä vuonna.

Jos jostain Järventaan Isak Erikssonia ensimmäiseksi etsisin, niin Turusta vuodesta 1667 lähtien kappalaisen Johan Karkuensiksen yhteydestä.

[Benedictus]

Katselmuskirjuri Erland Johansson tuo Karkun kevät käräjille 1648 asian, että hänen vaimonsa Sofia Pauldr. Mouhijärven khr:n tytärpuoli on saanut lapsen 6 kk hänen kotiin tulonsa jälkeen. Lapsi on ratsumies Staffanin tekemä.
Erland pyytää käräjiltä todistusta tuomiokapitulille.

KYSYMYS asiantuntijoille: Millainen rankaistus tässä tapauksessa odotti Sofiaa?
Oliko muita kuin kuoleman rangaistus

Onkohan tuosta tapauksesta mitään muuta tietoa säilynyt?

Kuinka nopeaa tuollainen prosessi oli?
-koska Porin kuninkaankartanon tallimestarina Erland Johansson, jolla jo 1649 vaimonaan Agnes Clesdr Prytz. Voisiko olla sama Erland?

Vaikuttiko henkilön asema tuomioihin?
-Sofian isähän oli Hattulan khr Paul Johannis Paulinus äiti Elsa Blom-Florinus.

[Benedictus]

Olemme täällä haeskelleet monia henkilöitä. Pitkään kaivoimme Kangasalan ja Oriveden tiloja ja sukuja etsiessämme Karkun kirkkoherra Henricus Arvidin ja vaimonsa juuria.
Ne eivät ole vieläkään selvät, mutta varmaan vielä löytyvät.

Eräs ajatus syntyi mielessäni, kun keskustelu kieppui Alftanus suvun ja Kaarina Maununtyttären ympärillä.

Kuningatar Kaarina karkoitettiin valtakunnan itäiseen erämaahan Liuksialan kartanoon.
Kaarinalla oli iso talous Liuksialassa pappeineen kaikkineen.

Ajatukseni onkin kysyä: mitä tapahtui Kaarinan sukulaisille?
Hänellä oli ainakin enoja, ehkä muitakin sukulaisia lähellään kuningattarena ja frillana.

Js ajatellaan realistisesti, niin heillä ei varmaan ollut paljoa mahdollisuuksia Ruotsissa. Ainoa paikka jossa heillä oli turvaa ja suolelusta oli Kaarinan Liuksiala.

Suur-Kangasalan alueella on hyvin runsaasti ratsutiloja, ja sieltä on lähtöisin oppineita ja eteviä sukuja.
Onko kukaan tutkinut ajatusta, että tuolla alueella löytyisi henkilöitä, jotka olivat Kaarinan lähisukua?
Liuksialassa ja sen alustiloilla, mutta myös muualla lähi alueella.

Tarkemmalla tutkimuksella voisi aika moni suku huomata olevansa Kaarinan sukulaisia.

Ei luulisi olevan vaikea selvittää mahdollisia henkilöitä, koska he ilmaantuvat alueelle yhdessä Kaarinan kanssa tai pian sen jälkeen.

Esimerkiksi juuri Karkun kirkkoherra Henricus Arvidi voisi ollakin tälläistä sukua, eikä Friisius.

Taikka Kangasalan khr Georius Henrici Isoherra.

Sekä monet Liuksialan voudit ja Kangasalan kr.voudit .ym.

[Benedictus]

Erääksi osoitukseksi siitä, kuinka paljon merkittävääkin tietoa vielä on löytämättä niinkin tutkitun suvun kuin Alftanusten ympärillä, seuraava tieto.

Abrahamus Erici Alftanuksen yo-matrikkeli viitteistä löytyy maininta Västerås stifts herdaminne ll:1 (1971) s.49 Henrik Hornin saarnaajan Abrahamus Ericin kihlaus Klara Månsdotterin kanssa 1653.

Kuka on tämä Klara Månsdr.?

Samalla mitä parhaimmat kiitokset ja arvostuksen osoitukset niille kaikille tutkijoille ja asian harrastajille, jotka vaivojaan laskematta lisäävät ja täydentävät yo-matrikkelin opiskelija- ja viitetiedostoja.

Noiden viitteiden avulla selviävät monet jo ratkaisemattomatkin arvoitukset.

Te olette voisipa jopa sanoa, eräs nettitutkimuksen kulmakivistä!

[Benedictus]

Alftanus-keskustelussa käytiin lävitse Claes Brenneruksen vaimoja ja kiisteltiin heidän syntyperästään.

3. vaimo aatelinen Ingrid Bilang on selvä.

2. Vaimo on Iliana, Juliana tai ehkä myöskin Elin.

Heitin ajatuksen, että käräjäkirjoissa mainittu vaimo-sisko Elin Mårtensdr olisi sisko Elin Mårtendr ja vaimo Elin Mårtensdr, joka toisi tolkkua koko pareriin.

Tämä ajatus kumottiin tiukasti.

Juhani Pesu mainitsi, että Ilianan isän nimenä olisi Arendtdr.

Tämä tieto on näköjään Julli Ramseyltä, mistä hän sen on saanut, niin ei tietoa.

Tänään törmäsin: Genos 5 (1934) s.94-97 Aina Lähteenoja.
Neocleander-sukua koskevia lisätietoja.

Täältä löytyy maininta Rauman khr Andres Neocleander ja hänen puolisonsa Anna Arendin-eli Aronintytär Stierna. Kuollut 1670.

Anna Arndtdr Stiernalla kaksi puolisoa: 1.Neocleander Rauman khr 1641-1656. Isä Uudenkirkon eli Kalannin khr.Nicolaus Erici K.1628.
Nicolauksen veli Göran Eriksson, Vehmaan kr. vouti, 1623 Turun hovioikeuden asessori.

2. Abraham Sonck, Rauman pormestari.

Kuka on ollut tämä Arend tai Arndt Stierna, joka on Annan isä?

Ajallisesti ja paikallisesti Anna sopisi erittäin hyvin Ilianan siskoksi.

Onko Stjernkors suvussa Arend- nimistä?

Senpuoleen, jos puhutaan kirjurin virheistä käräjäpöytäkirjoissa, niin ehkä kirjuri on kirjannut Elin Mårtensdr ja Elin Arndtsdr vahingossa Mårtensdr:ksi kummatkin.

Tuon vielä ymmärtää, muttei sitä, että mainitaan vaimo ja sisko samana henkilönä.

Mielestäni Claes Brennerus perää vaimonsa Elin/Iliana Arndtsdr:n (Stierna?) saatavaa Hukaisista siskoltaan Elin Mårtensdr Brennerus-Alftanuksen perillisiltä.

Onko Iliana Arndtsdr.Stierna ?

[Benedictus]

Rauman historia ll kertoo, että Anna Stierna on Arend Scheringinpojan tytär
Uudenkirkon Uussaaren säteristä.

Ajallisesti ja paikallisesti pohtien voidaan ajatella, että tässä olisi Iliana Arendsdr isä, koska tuskin tuolla Taivassalo-Kalanti alueella löytyisi toista vastaavan nimistä.

Vaakunassaan kolme tähteä. Maininta myös Arp-sukua.

Mikä on tämä suku?

Uuskirkon Uussaaren säterin omisti vielä 1634 Nils Persson Kijl. Jonka isä oli Per Severinsson Kijl ja äiti Agnet Arvidsson Drake.

[Jari Latva-Rasku]

Astrum - Astrénius voi tarkoittaa, että ollaan tähdeltä tai sitten tähdistöstä peräisin. Tähti-sukuja voi olla taustalla enemmänkin tai sitten tähtiä vaakunassa, mitä sitten Isak ja Erik Astrénius ovat nimeä keksiessään miettineet.

[Benedictus]

Claus Brennerin 2. vaimo oli Iliana Arendsdr Stjerna Jully Ramseyn mukaan.

Löytyykö aatelissukuihin perehtyneiltä tarkempaa tietoa, miksi Iliana siskoineen on käyttänyt Stjerna nimeä ja kolmitähtistä vaakunaa? Keneltä ne periytyvät?

Ilianan isä oli Arend Scheringsson Arp, mistähän tuo Arp tulee?

Ilianan äidinäiti oli Margareta Henriksdr Vuoltee-Arpalahden sukua ja äidin isä Hans Görtzhagen av Hartikkala.

Netissä näyttää olevan huonosti tietoa ylläolevista henkilöistä.

[Jari Latva-Rasku]

Viittaukset ylioppilasmatrikkelissa ovat kiitettävästi lisääntyneet kuin hämäläisen ruisleivän taikinajuuri pesemättömästä kaukalosta. Vähän vielä lisää, niin kaukalosta nousee Isak ja Juliana.

Isak Astreniuksen kohdalla on esimerkiksi seuraava viite:

Karkun ja Mouhijärven käräjät 29.7.–1.8.1693 f. 337 (Opbördzskrifwaren Isach Erson på sitt Rusthåldz wägnar j Järfwentaka, kärde till Thomas Jacobson Prichti, för det han huggit kaskelandh j des särskilte Bröstmarck när in wedh Tårisefwa Engh, som Järfwentaka tilhörer ... Isach Erson opwijste en Attest utan Dato, aff förr detta Åboen på Järfwentaka Sara Söfringzdotter boende i Tyrfwis Sochn och Kaukoila Byy utgifwen, hwilcken efter det wyrdiga Prästerskapetz Attest ifrån Tyrfwis skall wara en Ährligh hustru, att j hennes tijdh och då hon bodt på Järfwentaka skall en Bäck benembd Tårisewanoia wara hållen för en åtskildnat emellan Lammentaka och Järfwentaka Byiars Bröstmarck);

Tekstissä mainittu Sara Söfringzdotter on mitä ilmeisimmin Järventaassa vuosina 1656-60 asunut vaimo Sara, jonka puoliso oli vävy Matts. Myöhemmin Matts Johansson asuu Tyrväällä Kaukolan kylän Juvelassa vuodesta 1663 lähtien, jolloin he ottavat tilan haltuunsa vapaavuosia vastaan. Pariskunta elää Tyrväällä pitkään ja myös lisääntyy, joten kappalaisen Söfring/Severinus Josephssonin ja Susanna Mårtensdotterin jälkeläisiä voi Tyrväältä löytyä vielä tänä päivänä.

Ylioppilasmatrikkelin tuomiokirjapoiminnat sisältävät uusia tietoja myös Arvid Frisiuksen kohdalla.

Kaiken kaikkiaan tuomiokirjoista paljastuu, että Isak Eriksson oli vakaasti siirtämässä Järventakaa poikapuolensa Johan Arvidsson Frisiuksen haltuun. Apuna käytettiin autiotilojen valtaamista ja augmenttitilojen hallinnointia. Isak Eriksson paljastui aktiiviseksi ja ilmeisen ammattitaitoiseksi asioidensa hoitajaksi. Vuonna 1702 oli Isak jopa ottamassa vastaan pitäjänkirjurin virkaa Loimaalta asti. Ehkä Isak halusi varmistaa elantonsa ennen Järventaan luovuttamista poikapuolelleen tai sitten hänellä oli muuten yhteyksiä sinne.

Kaiken lisäksi paljastuu, että Juliana Månsdotter käyttää jo vuonna 1704 nimeä Palm, joten sitä eivät ole pojat Isak ja Erik keksineet, elleivät sitten lapsuusvuosinaan. Arvid Frisiuksella ja Juliana Månsdotterilla on vain kaksi lasta Johan ja Juliana. Toinen nimeen liittyvä huomio on, että Julianan tytärtä Julianaa kutsutaan Illianaksi, mikä viittaa Taivassalon kirkkoherran Claes Brennerin toiseen puolisoon Illiana eli Juliana Arendsdotteriin.

Paljon muuttuu, kun Johan Arvidsson Frisius kuolee vuonna 1705 ja suunnitelmat täytyy määritellä uudestaan. Johan Frisiuksen velipuolet Isak ja Erik ovat vasta toisella kymmenellä ja ja heidän isänsä Isak Eriksson on vanhenemassa.

[Benedictus]

Isak Eriksson on yhä vielä piilossa, vaikka viimeisimmät tiedot osoittavat hänet hyvinkin aktiiviseksi ja kunnolliseksi mieheksi.
Koska Isak oli siirtämässä Järventakaa poikapuolelleen 1702 aikoihin, silti aikoen jatkaa kirjurina Loimaalla, viittaisi se, ettei hän vielä ollut ikäloppu.

Jos ajateltaisiin Isakin olevan Mouhijärven pappilassa mainittu Isak, olisi hän noin alle kuuskymppinen, riippuen millä iällä on merkitty kirjoihin.

Isak sopisi sinänsä kirkkoherra Ericus Georgiin ja Elsa Thomasdr Blomin pojaksi. Julianan puolisona hän olisi Johannes Arvidi Friisiuksen sedän Paul Johannis Paulinuksen lasten velipuoli eli Isakin sisarpuolena Sofia Pauldr oli Julianan 1. miehen Arvidin serkku.

Mouhijärven Erikin jälkeläisten suhteen on useampikin hypoteesi tai arvauskysymys!

1. Onko Suoniemen Pakkalan Per Michelssonin vaimo Kirstin Eriksdr Ericus Gregoriin tytär?
Aavistuksen synnyttää, ettei Perin jälkeläiset:Packaleniukset, Collinukset Enckelit nai Astreniusten kanssa.
Jos Kirstin ja Isak ovat sisaruksia se selittää asiaa.

Tähän voi lisätä maininnan, joka on Johan Pacchaleniuksen yo-matrikkeli tiedoissa. Häntä mainitaan Henrik Jacobson Finnon swågerina Hämeenkyröstä.
Johanin vaimo oli Liskin Johansdr k. 1743 eli Kenen tytär?
Hän ei siis ole Collinus vaikka monessa tiedossa niin väitetään.

2.Johan Karkuensiksen vaimo oli Hanna Maria Eriksdr. Tämä tuo mukaan Kangasalan Herttualan Eerolan, Karkun khr Henrikus Arvidin vaihtaman tilan.

Eerolassa 1649 ryttare Staffan ja vaimo Kirstin.
Mouhijärvellä s. h. Kirstin.

Käräjillä Erland Johansson valittaa vaimonsa Sofia Pauldr:n tehneen lapsen ryttare Staffanin kanssa. Sofia mainitaan khr:n tytäpuolena.

Onko Staffan khr Erikin poika aiemmasta avioliitosta, joka on vahingossa nainut äitipuolensa tytärtä.
Sittenmin häipyen vaimoineen Kangassalle langon isän tilalle.
Tämä näin salapoliisitehtäväksi.

3. Ikaalisten khr Abraham Ikalensiksen vaimo on Sofia Paul 1661.
1669 Sofia nai 2. puolison Gabriel Forteliuksen Malin Eriksdr Alftanuksen pojan, Julianan serkun.
Sofialla on lapsia Abrahamin kanssa, mutta ei Gabrielin, k. 1694
Gabriel nai Maria Arctopolitanian ja saa monta lasta.

Kysymys! Onko Sofia Paul sama kuin Elsa Blomin tytär Sofia Paulsdr Paulinus joka syyllistyy aviorikokseen 1648.
Mielestäni tuo olisi mahdollista,jos menisi uudelleen naimisiin monen vuoden jälkeen saaden pari lasta.
Naidessaan Gabrielin on jo ehkä vanha saamaan lapsia.

Tähän keittoon tarvittaisiin lisää aineksia.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka Isak Erikssonin syntyperästä on hyvä arvaus, Isak-nimi esiintyy vain yhdessä otollisessa paikassa, renkinä Mouhijärven pappilassa vuonna 1656. Isak Erikssonia ei löydy Turun akatemiasta eikä kouluista, joten hänet on kotiopetettu.

Tultuaan Järventakaan oikeus määräsi Isak Erikssonin pyynnöstä lautamiesten lisäksi tilan arvon arviointia tekemään Vesilahden Laukon pehtoorin, jota muutenkin käytettiin ahkerasti asiamiehenä.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 5.–7.8.1682 s. 651 (Effter Mönsterskrif:s Isak Erichzsons begäran förordnades aff rätten Inspectoren Billovius 1610 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1610)

Vaikka Bilovius toimi aikaisemmin muiden muassa Lars Jägerhornin puolison Hebla Stiernkorsin asiamiehenä, siitä ei kannattane tehdä johtopäätöksiä.

Isak Erikssonin sotilasurasta on viitteitä, hänhän oli katselmuskirjuri ennen ryhtymistään veronkantokirjuriksi.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 26.–30.1.1689 s. 945 (Regementzskrijfwaren Wälbet: Christopher Arendz tilltalte nu på sitt Ryttare Hemmans Kåskis wegnar Opbördzskrijfwaren Isaak Ersson i Jerfwentaka

tai

Karkun ja Mouhijärven käräjät 8.–10.2.1699 f. 59 (Opbördz Skrifwaren Isaak Erichsson bewiste med Cammarerarens höghwehl:t Johan Kempes Extract af Åbo Läns Cawallerie indellningz Rulla, för Åhr 1698 d: 13 Decemb: Dat: Hinrich Kintus hem:n i Lammentaka by om 10 D:r 13 ö: 3/5: Sölf:r Myntz Räntta, wara honom till Järfwentaka Rusthåldh för Augment påfört, hwilket Cronones Befallningzman Wälbet:de Jacob Callia d: 15 Maiji 1698 D:no Johanni Collin 3727 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3727) Oplåtit till någon frijheetz förskaffande af Öde att optaga och bruka; Anhållandes fördenskuldh Isaak det kunde hans Stiufsson Johan Arfwedsson ber:de hemman fåå Optaga och Collin där ifrån transporteras),

On viitteitä, että Isak Eriksson olisi palvellut Turun ratsuväkirykmenttiä, kuten hänen puolisonsa entinen aviomies Arvid Frisius.

Jälkimmäisen otteen mielenkiintoinen piirre on, että Isak Eriksson oli haluamassa poikapuolelleen Johan Frisiukselle tilaa, joka oli aikaisemmin ollut Karkun tulevan apulaispapin ja myöhemmän Ruoveden kirkkoherran Johan Collinuksen hallussa. Collinuksen isoäiti oli Suoniemen Pakkalan emäntä Kirstin Eriksdotter. Collinuksen vävy oli Laihian kappalaisen Matthias Reiniuksen poika Israel, Israel Alftanuksen tyttärenpoika ja Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen lanko.

Tarina jatkuu myöhemmillä kesäkäräjillä.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–23.6.1699 s. 908 (D:nus Johannes Collinus inlade een Rächning där medelst han af Opbördzskrifwaren Isaak Erichsson 143 D:r 30 ö: 8: Sölf:r Mynt för Kintu Ödes hemmans i Lammentaka by opbrukande och Reparation prætenderar, emedan Isachz Stiufson Johan Arfwedsson efter höghwälborne H:r Landzhöfdingens Vicariers Resolution af d: 24 Martii 1699 där till præferentzen wunnit; Isach Erichsson war nu intet tillstädes, uthan hans hustru inlade een werderingzskrift af Sveno Fontelio och twenne Nembdeman d: 2 sidstl: Maij Underskrefwen, hwilka wärderat efter Fiscalens Wälbet:de Engelbrecht Staares befallningh Collini nederlagde arbete till 33 D:r 12 ö: Kopp:r M:tt hwar medh Collin sade sigh icke kunna låta benöja, helst emedan wedh Wärderingen ingen på hans sijda warit),

Collinuksen mukaan hänen pitäisi saada Kintun autiotilan parantamisesta 143 taalerin korvaus, kun taas Juliana Månsdotter esitti poissa olleen miehensä puolesta 33 taalerin arvion. Collinus ei tyytynyt tällaiseen summaan, vaan vetosi arviomiehen puolueellisuuteen.

Selvitysmiehenä oli toiminut ilmeisesti Isak Erikssonin aloitteesta Sveno Fontelius. Fonteliuksesta tuli myöhemmin Tyrvään nimismies ja hänen puolisonsa oli Karin Eriksdotter Penselstierna, Simon Raijan leski. Raija ja Fontelius asuivat Tyrvään Pohjalan ratsutilalla, jonka yllämainitun Johan Collinuksen isä luutnantti Johan Johansson Collinus oli velkaisena joutunut luovuttamaan vänrikki Lorentz Blåfieldille.

Tyrvään käräjät 7.–9.3.1692 f. 98 (Lieutenampten Manhaftig Johan Collijn kärde till Fendrichen Wälb: Lorentz Blåfieldh, om Pohiala hemmans wärde Fyrahundrade Fembtijo Daler K:m:t ... Fendrichen swarade, inläggiandes en Räckning, hwar medelst han bewijser sig betalt till Lieutenantens Gäldenärer);

Ei paljon puutu, jotta Isak Erikssonia voisi hyvällä omallatunnolla väittää Mouhijärven kirkkoherran Ericus Georgiin ja Elsa/Elin Tomasdotter Blomin pojaksi ja jopa Pakkalan emännän Kirstin Eriksdotterin veljeksi. Ainakaan tähän mennessä hypoteesia ei ole pystytty kumoamaan. Isak olisi Arvid Frisiuksen pikkuserkku, mikä selittäisi ainakin osan antaumuksellisesta isäpuolen tehtävän hoitamisesta. Ratkaiseva todiste puoleen tai toiseen vain tarvittaisiin.

On kuitenkin harmillista, että Juliana Månsdotter on käyttänyt vävyään asiamiehenään.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 13.–16.2.1704 f. 96v (Studiosus Thomas Betolinus 4685 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4685) å sin principalinnas hustro Juliana Palms i Jerfwentaka och Karcku Sochn wägnar

Tällainen viittaisi, että myös Sven Fontelius voisi olla jonkinasteisessa sukulaissuhteessa Isak Erikssoniin. Vaikuttaa kuitenkin, että Isak on ammattitaitoinen asioidensa hoitaja ja asiamiesten käyttö osoittaa vain osaamista käräjäasioiden hoidossa. Kun Fontelius auttoi Kintun tilan parantamistoimenpiteiden arvon määrityksessä, hän toimi hovioikeuden asiamiehenä Engelbrecht Staaren määräyksestä.

[Jari Latva-Rasku]

Suuri on ollut tämän keskustelun tiedon määrä, mutta vain vähän siitä on kohdistunut Juliana Månsdotterin ja varsinkin Isak Erikssoninn löytämiseen. Tässä vielä yksi jyvänen, jolla voi olla merkitystä. Se tukee oletettua Isakin syntyperää.

Arvid Frisiuksella ja Juliana Månsdotterilla tiedetään olleen ainoastaan kaksi lasta Johan ja Juliana, joista kumpikin eli aikuisikään asti. Johan on merkitty henkikirjaan aikaisemmin kuin Juliana, joten hän on ilmeisesti lapsista vanhempi. Seuraavassa avioliitossaan Isak Erikssonin kanssa Julianalla oli tyttäret Lisa eli Lijskin (s. 1681), Ingeborg (s. 1685) ja pojat Isak (s. 1691) ja Erik (s. 1694). Tämän lisäksi Isak Erikssonilla oli aikaisemmasta avioliitostaan vuonna 1670 syntynyt tytär Anna ja mahdollisesti myös muita lapsia. Järventaassa vuonna 1690 haudatut Isak Erikssonin kaksi lasta ovat todennäköisesti avioliitosta Julianan kanssa, koska heille ei mainita nimiä, eli he ovat voineet kaksosina kuolla pian syntymänsä jälkeen.

Karkun, Mouhijärven ja Tyrvään syntyneiden ja kuolleiden luetteloita on säilynyt jo hyvin varhaiselta ajalta, mutta Karkun vihittyjen luettelot alkavat vasta vuonna 1712. Siksi on vaikea selvittää, minne katosi Järventaasta esimerkiksi tytär Lisa vuonna 1703. On mahdollista, että tämä 6.2.1681 kastettu tytär Lijskin avioitui silloin ja muutti pois. Lienee täysin mahdotonta sanoa, onko ensimmäisten sotapakolaisten joukossa 31.8.1710 lapsensa kanssa avustusta saanut ilmeisesti sairaalloinen ”eländig qwinspersson” Elisabetha Isaaksdotter Järventaan Lisa.

Tarkkaavaisuus selvitellessä on kuitenkin alkuvaiheessa herpaantunut ja on mahdollista tai jopa ilmeistä, että Isak Erikssonilla ja Juliana Månsdotterilla on edellisten lisäksi ainakin yksi tytär. Tämän yhteyden havaitsi tarkkaavainen Benedictus.

Karkun henkikirjamerkinnät puuttuvat vuosilta 1705 - 08, mutta isäntäpariksi on vuosina 1709-10 merkitty aikaisemmin lampuodeiksi arvelemani Elias Simonsson ja vaimonsa Karin. Vuonna 1712 on isännäksi jälleen merkitty Isak Eriksson. Kun tehdään koko Hiski-tietokantaan kysely rajoittamatta aikaa tai paikkaa, niin Elias Simonsson- ja Karin Isaksdotter-nimiselle pariskunnalle löytyy koko Suomesta kautta aikojen vain kaksi lasta, toinen on Karkun Järventaassa 18.4.1709 kastettu Ingeborg ja Kauhajoen Arolla 5.8.1710 syntynyt poika Israel. Kauhajoella haudataan 4.12.1710 23 vuoden ja 10 kuukauden ikäinen noin vuonna 1687 syntynyt mitä ilmeisimmin Kauhajoen kirkkoväärtin Simon Sigfridsson Aron poika Elias Simonsson. Elias Simonssonin kanssa samaa ikäluokkaa olevia Karin Isaksdottereita ei koko Suomesta löydy, mutta Vöyrillä kuolee 1.12.1773 Kaitsorin Hannuksen talossa 85-vuotiaana yksi, jonka omainen on Matts Carlsson. Vöyrin yhteyttä ei ole sen kummemmin tutkittu.

On enteellistä, että lapsi, jonka omainen on Järventaan Elias, kuolee vuonna 1709 Suoniemen Pakkalassa ja haudataan ”graf i Choret”. Hauta on ilmeisesti sama Järventaan sukuhauta, jonne neljä vuotta aikaisemmin on haudattu Johan Arvidsson Frisius. Kuollut lapsi on ilmeisesti samana vuonna syntynyt Ingeborg. Pakkalan jo aikaisemmin kuollutta emäntää Kirstin Eriksdotteria on sukututkimuksen huutokaupassa ehdotettu Isak Erikssonin siskoksi ja Pakkalassa asui hänen jälkeläisensä vielä pitkään.

Voisi siis olettaa, että Isak Erikssonilla ja Juliana Månsdotterilla on ollut tytär Karin, jonka puoliso on ollut Elias Simonsson.

Kauhajoen Aron henkikirjoista ei löydy Elias-nimistä poikaa, mutta muista SAY:n lähteistä on sinne poimittu silloisen isännän poika Elias vuonna 1710. Hän ei mitä ilmeisimmin ole Aron isännän veljenpoika Elias Andersson, joka on selvästi sellaiseksi merkitty. Kauhajoen Knuuttilasta löytyy 1709 - 11 renki Elias, jolle on merkitty vaimo vuonna 1709. Kyseessä on ilmeisesti eri henkilö, koska Aron Elias Simonsson kuoli jo vuonna 1710. Aro sijaitsee jalkamatkan päässä Knuuttilasta.

Elias Simunanpoika Aron isä on kirkkoväärti Simuna Sipinpoika Aro ja Simunan äiti on Maria Niilontytär Knuuttila. Maria Niilontyttären veli oli Matti Niilonpoika Knuuttila, jonka tyttären Valpuri Matintyttären puoliso oli Laihian kappalaisen Matthias Reiniuksen veli Heikki Heikinpoika Rein, Knuuttilan isäntä. Elias Simunanpoika Aro oli siis Ikaalisten Osaran omistaneen Johan Henriksson Reinin pikkuserkku.

Elias Simunanpoika Aron isän eno oli Ilmajoen jo vuonna 1655 erotettu pitäjänapulainen Sigfridus Nicolai, josta kerrotaan ylioppilasmatrikkelissa seuraavaa:

”Johti Kauhajoella v. 1659 talonpoikaisjoukkoa, joka hyökkäsi kapteeni Arvid Michelsson Timin seurueen kimppuun, tämän etsiessä Pohjanmaalta sotilaskarkureita ja värvätessä uusia rakuunoita. Tuomittu Turun hovioikeudessa kuuden talonpojan ohella kuolemaan, kuningas muutti tuomion sakkorangaistukseksi tai kujanjuoksuksi, jonka lisäksi kaikki määrättiin rakuunoiksi.”

Perusteena, että Elias Simonsson on Aron talon poika, ovat puolisoiden yhdessä erityisen harvinaiset nimet, heidän lastensa tavallisesta poikkeavat Astrenius- ja Alftanus-sukuihin sopivat nimet, samanaikainen ajallisesti yhteensopiva esiintyminen Karkussa ja Kauhajoella sekä sukuyhteys Reiniusten sukuun. Elias olisi vuosien 1705 - 08 välillä avioitunut Karin Isaksdotterin kanssa todennäköisesti Karkussa heti, kun kummankin avioituminen oli mahdollista. Karin puolisoineen oli juuri riittävän vanha ottamaan Järventaan haltuunsa Johan Arvidsson Frisiuksen kuoltua vuonna 1705. Isak Eriksson oli tuomiopöytäkirjojen perusteella yli 20 vuotta suunnitellut Järventaan siirtämistä Johan Frisiukselle ja lunasti Johanin siskon Julianan osuuden tilasta Johanin kuoleman jälkeen.

[Benedictus]

Koska näyttäisi, etä Pachaleniukset Suoniemen Pakkalasta ovat osa tutkimussukuamme, tässä tietoa Johan Pachaleleniuksen vaimosta Elisabeth Johansdr.:sta k. 1743.

Henrik Jacobson Finno mainitaan swåger Johan Pachalenius.
Henrikin sisaret ovat Jacobdr:ta. Eikä ole kirjoitusvirhe, koska käräjillä käsiteltiin Johanin lesken Elisabeth Johansdr:n ja Mats Kollanuksen laitonta suhdetta.

Elisabet/Liskin/Liisa oli syntynyt noin 1654. Kuoliniästä laskien.

Ainoa mahdollisuus saada Henrik Johanin Swågeriksi on lajentaa langous hieman pidemmälle.

Kävin kääntämässä kotikulmilla Pohjois-Satakunnan Kankaanpäässä, samalla poikkesin sukututkijoiden Sirpa ja Arvi Rajalan luona. He ovat vuosikymmeniä tutkineet Satakunnan sukuja ja omaavat erään parhaista tietämyksistä alueen suvuista.
Pohdinnan tuloksena syntyi näkemys, että Hämeenkyrö on ollut hyvin vauras ja himoittu alue, sinne on tullut oppineita pappeja ja ahneita vouteja ja virkamiehiä. Alueen omista lähtökohdista on noussut myös merkittäviä sukuja.
Nämä Hämeenkyrön äkkiä talonpoikaisilta vaikuttavat suvut ovatkin yleensä säätyläis ja aatelissekoitteisia. Nuijasodan rajuimmat vaiheet osuivat vielä Hämeenkyröön, joka sekoitti monien sukujen aseman. Toi myös uusia alueelle.

Hämeenkyrön historiakirja on myös erinomainen teos, jota kannattaa lukea vaikkei olisi paikkakuntalainen. Hyvä esimerki historian tekemisestä mielenkiintoiseksi.

Historian kirjasta löytyy kaavio Laitilan suvun verkostosta 1600-luvulla.

Siellä on Henrik Jaakonpoika Finnon sisar Margareta Jacobsdr ja Puolisonsa Johan Henriksson.
Kaavioon on myös merkitty heille lapset, ensimmäisenä Liisa.

Voidaankin ajatella, että tuossa olisi Liisa/Lisbet/Elisabeth Johansdr. Pakkalan Johanin puoliso.
Liisan syntymä aikaa ei ole tiedossa tuossa, mutta noin suurinpiirtein menee paikalleen.
Liisan isä Johan Henriksson oli Kreivi Stenbockin vouti, Hämeenkyrön nimismies ja pitäjänkirjuri.Merkitty myös sukunimeksi sulkuihin Öde?

Margaretan isä oli Khr Henrik Finnon poika Jacob, Hämeenkyrön nimismies, pitäjän suurin maanomistaja, omistaen Finnon ja Laitilan sukujen valtavat maaomaisuudet.
Jacobin isoisä oli Turun koulun rehtori ja suomenkielen kehittäjä Jacob Finno.
Khr Henrik Finno oli opiskellut Saksassa.

Jacob Finnon vaimo Margareta Henriksdr oli Laitilan omistaja isänsä jälkeen.

Margaretan isä Henrik liitti vanhaan sukutaloon uusia tiloja ja toimi nimismiehenä ja kestikievarin pitäjänä.
Henrik Johansson Laitilan ensimmäistä puolisoa ei tunneta, mutta hän tuskin oli talonpoikaisnainen, koska seuraava puoliso oli Kirsti Kristoffersdr. Viiala, jonka 1. puoliso oli Ivar Israelsson Stiernkors-Ståhl vouti Sääksmäeltä Särkilahti-sukua.
Kirstin isä oli Kristoffer Persson Viialan omistaja, jonka alkuperästä kiistellään, ei kuitenkaan Pistolhjelm, kuten Jully Ramsey väittää.
Kristoffer Persson oli Lainlukija ja Turun hovioikeuden asessori ja varaviskaali.
Kirstin lienee Margetan äitipuoli.

Kirstinin veli oli naimisissa Sara Hansdr:n kanssa, jonka 2.puoliso oli täällä jo mainittu laamanni Henrik Jacobsson Ikaalisten khr Abraham Jacobin veli ja Abraham Ikalensiksen setä, jonka omaisuudesta käräjöitiin.Henrik Jacobson isännöi kauan Viialan Viialan ratsutilaa Saran kanssa.

Kirjoitin näin laveasti, koska tuosta saa samalla käsityksen Hämeenkyrön "talonpoikien" sukulaisuuksista.

Jos Liisa on Johan Pachaleniuksen vaimo, seuraava kysymys on kuka oli Laitilan emäntä ennen Kirstiä, Marketan äiti?

[Jari Latva-Rasku]

Jos ei muuta, niin Astreniuksen suvun tarinassa olisi aineksia historiallisen romaanin kirjoittamiseen. Sukukirjat ovat pahimmillaan varsin tylsiä luetteloita.

Kauhajoen Knuuttilan ja Aron korskeiden isäntien välienselvittelyä on kuvattu pitäjänhistorioiden aateliin kuuluvassa Liisa Ruismäen Kauhajoen historiassa (julkaistu 1987).

Simuna Aro oli 1700-luvun taitteessa lautamiehen ja kirkonisännän harrastusten lomassa urakoimassa Kauhajoen kirkkoa. Heikki Rein erehtyi arvostelemaan Aron rakentamistaitoja. Isännät haukkuivat väittelyn lomassa toisiaan ja lisäksi sukulaisiaan ainakin pyöveleiksi, mikä jossain määrin piti paikkansa. Kiistely päättyi riitaan, jonka lopulliseksi vahvistukseksi Aro löi Reiniä viisi kertaa seipäällä, kunnes seiväs harmittavasti katkesi. Rein ei kuitenkaan kutittelusta kaatunut. Juho Heikinpoika Rein vaati oikeudessa isänsä puolesta äitinsä serkulta suurta korvausta seipääniskuista seuranneista vammoista, tiettävästi ensimmäistä kertaa Kauhajoella tapahtuneesta lääkärin hoidosta ja muista menetyksistä. Elämänsä vanhuuspäiviä lähestyvät isännät sopivat kuitenkin veljellisesti 70 taalerin korvauksesta.

Ikaalisten Osaran, Kauhajoen Knuuttilan ja Ilmajoen Anttilan isäntänä toiminut Ilmajoen nimismies ja Kauhajoen kirkonisäntä Juho Heikinpoika Rein kävi nimismiehen virkaa hoitaessaan lukuisia kertoja oikeutta niskuroivien ja juopottelevien talonpoikien kanssa. Reinin sedällä Laihian kappalaisella Matthias Reiniuksella ja hänen kappalaispojallaan Israelilla sekä Israelin langolla Kurikan kappalaiselle Isak Astrenius vanhemmalla ja Isak nuoremmalla oli samanlaisia kansalaiskasvatuksellisia otteita. Isak Erikssonilla oli poikansa Isakin vaimon ja ilmeisesti myös tyttärensä Karinin miehen sukulaisten tavoin myös pyrkimyksiä oma-aloitteiseen oikeudenmukaisuuteen ainakin tuomiokirjojen mukaisesti tarkasteltuna.

[karisalm]

Margaretan isä Henrik liitti vanhaan sukutaloon uusia tiloja ja toimi nimismiehenä ja kestikievarin pitäjänä.
Henrik Johansson Laitilan ensimmäistä puolisoa ei tunneta, mutta hän tuskin oli talonpoikaisnainen, koska seuraava puoliso oli Kirsti Kristoffersdr. Viiala, jonka 1. puoliso oli Ivar Israelsson Stiernkors-Ståhl vouti Sääksmäeltä Särkilahti-sukua.
Kirstin isä oli Kristoffer Persson Viialan omistaja, jonka alkuperästä kiistellään, ei kuitenkaan Pistolhjelm, kuten Jully Ramsey väittää.
Kristoffer Persson oli Lainlukija ja Turun hovioikeuden asessori ja varaviskaali.
Kirstin lienee Margetan äitipuoli.


Korjaus ylläolevaan, Kirstin isä oli Pälkäneen kirkkoherran poika edellinen lainlukija Christoffer Bertilsson, Kirsti oli siis 1. aviossaan Sillantaan Ivar Israelssonin kanssa jonka sisar Carin Israelsdotter oli seuraavan lainlukijan Christoffer Persson til Viialan puoliso.

[Benedictus]

Kiiroksia Salmiselle huomiosta.
Mielestäni on hyvin tärkeää saada faktat paikalleen, ettei tule vääriä juuria. Kerään esivanhempia geneettisen pohjanperusteella, jolloin tärkeintä on, että he varmasti ovat niitä, joilta geenit tulevat, eivät vääriä.
Tutkein netistä tietoa tuosta Laitilan emännästä Kirstinistä.
Minulla menevät nyt nuo Kristofferit hieman sekaisin, eräässä viestiketjussa Pekka Hiltunen sanoo Kristoffer Persson till Viialan puolisoksi Sofia Jacobsdr:n.
Oliko Kirstin siis Kristoffer Bertillsson till Alnäs, Pälkäneen kirkkoherran pojantytär? Netissä on Somerus, Tuderus sukujen yhteydessä jotain tietoa heistä, mutta en oikein saanut otetta.
Silti olen kiinnostunut tuosta Laitilan Henrik Johanssonin 1. vaimon taustasta.

[karisalm]

Kiiroksia Salmiselle huomiosta.
Mielestäni on hyvin tärkeää saada faktat paikalleen, ettei tule vääriä juuria. Kerään esivanhempia geneettisen pohjanperusteella, jolloin tärkeintä on, että he varmasti ovat niitä, joilta geenit tulevat, eivät vääriä.
Tutkein netistä tietoa tuosta Laitilan emännästä Kirstinistä.
Minulla menevät nyt nuo Kristofferit hieman sekaisin, eräässä viestiketjussa Pekka Hiltunen sanoo Kristoffer Persson till Viialan puolisoksi Sofia Jacobsdr:n.
Oliko Kirstin siis Kristoffer Bertillsson till Alnäs, Pälkäneen kirkkoherran pojantytär? Netissä on Somerus, Tuderus sukujen yhteydessä jotain tietoa heistä, mutta en oikein saanut otetta.
Silti olen kiinnostunut tuosta Laitilan Henrik Johanssonin 1. vaimon taustasta.

Ainakin tästä selviää tuo sukulaisuussuhde eli

Laamanninkäräjät Kalvolassa 9.3.1615: Christoffer Persson, jorde skiffte med sin svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka... Sin kära hru Carin Israelsdotter...

Sophia Jacobsdotter joka mainitaan vasta vähän ennen Christoffer Perssonin kuolemaa lienee toinen puoliso.

Viialan Christoffer Perssonille löytyy tuomikirjoista kaksi poikaa Christoffer ja Johan. Lisäksi tyttäreksi on esitetty Kuurilan Hans Ericsson Finnen puolisoa.

Ritvalan Alnäsin Christoffer Bertilssonille olen merkinnyt lapsiksi
1) poika Clas pso Sophia Hansdotter, Clasille en ole huomannut titteliä mutta tytär Sophia Clasdotter oli aviossa Sääkmäen Kärjenniemessä asuneen lainlukija Per Månssonin kanssa, näiden jälkeläiset käyttivät Alman (Ahlman) sukunimeä mm lainlukija ja Hämeenlinnan pormestari Johan Persson.
2) tytär Elin jonka 1. pso oli Jöran Henrikssin Speitz ja toinen Daniel Hansson Floor
3) tytär edellä mainuttu Kirstin Christofferdotter
4) tytär Margareta 1. pso Hans Fiting ja toinen Oriveden kirkkoherra Petrus Jacobi.

[Benedictus]

Kiitos selkeästä vastauksesta Karisalmelle! Hämeen historiassa oli Kristoffer mainittu Peerssoniksi, sotki ajatukset. Itse sotkin Karisalmen nimen tuossa aiemmin, pahoitteluni.

Hiskiin on näköjään tehty korjauksia ja lisäyksiä, koska siellä tulee uutta tietoa vastaa, mitkä voivat muuttaa uusiksi vanhojenkin juurien rakenteet.

Vaikka Pakkala Suoniemellä ei suoraan liity Järventakaan, mutta kuuluu Karkun sukuvyyhtiin tiukasti, laitan tämän tiedon tähän pähkäiltäväksi.

Per Michelsson Packalalla oli kaksi poikaa ja tyttäriä. Pojat olivat Per, seuraava Pakkalan isäntä, sekä Johan Siltavouti Karkussa.

Johan näkyy Pakkalassa veljenä ja utridarena.
-Johanilla 1703 Valborg Olsdr kanssa äpärä


1704 Johanilla vaimo Maria Mattsdr tai Malin Mattsdr, nimi vaihtelee lapsesta toiseen.
Viimeinen lapsi näkyy 1723. Tämä viimeinen on Henrik, josta tuli Tyrvään nimismies Henrik Packalen, nimismies Tolpon vävy Kaltsilassa.

Tähän astisissa tiedostoissa (esim. Iso-Iivarin talonhaltijat) on ollut, että Magdalena Mattsdr kuollut 1733, ja uusi vaimo Brita Henriksdr.

Nyt Hiskissä on kuolleissa enka Magdalena Mattsdr. ikä 94 vuotta, omainen brofogde Packalin.

Kumpaa tietoa nyt uskoa?

Maria Magdalenan (niin nimi täytyy olla) sukuperä on ollut hämärän peitossa, eikä tuo tieto, että hän olisi syntynyt jo 1677 muuta ongelmaa helpommaksi.

Yo-matrikkeli viitteissä on kuitenkin eräs mahdollisuus speculoida, joka noin Sherlock Holmes tyyliin varmaankin osuu totuuteen.

Karkun käräjilla 1704 tuodaan esille, että Johan Pacchaleniuksen leski Elisabeth Johansdr ja pitäjänkirjuri Matias Collanuksella huhutaan olevan suhde, vaikka Collanuksen sairaalloinen vaimo Beata Collinus on hengissä.

2+2= 3 eli voisi päätellä, että koska vanhemmat näyttävät olevan läheisessä kanssakäymisessä, niin lapset on silloin myös liitetty yhteen.

Matias Collanuksella on 1683 merkitty tytär Maria, joka hyvin voisi olla tämä Johanin vaimo. Nimen perään on laitettu *, olisiko se viite, että nimi on puuttunut aiemmin luettelosta?

Meitä Johanin ja Maria Magdalenan jälkeläisiä on melkoiset määrät pitkin Ylä ja Ala-Satakuntaa. Olisikin hyvä saada tuo Johanin vaimon seikka selväksi.

Löytyykö keltään lisää informatiota ongelman ratkaisuun?

[Jaakontytär]

Aloitteleva tutkijantekele tiedustelee Benedictukselta mitä kohteliaimmin, mitä sukua tarkoitetaan Collanuksella. Omassa tiedossani on esipolvistani löytyvä, Heikki Impolan Genos-artikkelissa käsitelty Collinus sekä itselleni vieras Kollanius. Onko Collanus jompi kumpi näistä eri kirjoitusasussa vai kolmas, erillinen suku? Pelkään etten pysy ollenkaan mukana, jos sekoitan suvut keskenään. Näin alkutaipaleella en välttämättä heti tunnista kaikkia henkilöitä heti, vaikka olisin heistä jotain aiemmin lukenutkin.

suosioonne sulkeutuen ja ketjusta suuresti nauttien
Matias Collinuksen ja Elisabet Särjen jälkeläinen 12. polvessa :)

[Benedictus]

Ensimmäiseksi tiedoksi, että netistä löytyy Heikki Impolan ansiokas ja hieno selvitys, jonka nimi on Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet. Siitä löytyy perusrunko Collinuksiin.
Karkussa oli myös toinen yhtämahtava pappis-tuomarisuku, joka omisti Kollasen ratsutilan, mistä nimi Kollanius/Collanius. Tästäkin löytyy tutkimuksia, mutta ikävä kyllä niitä ei ole netissä.

Mainitsemani Matias Johannis Collanius oli Johan Abrahamsson Kollanuksen poika. Matiaksen vaimo oli Beata Johansdr Collinus, jonka isä oli siis Karkun kha Johannes Mathiae Collinus ja äiti Elisabeth Särki, jonka veli Claes Johansson oli Järventaan isäntänä Susanna Mårtensdr:lla, Turun pormestari Mårten Sigfridsdr:n tyttärellä.

Myönnetään, menen sekaisin nimissä vähäväliä.
Hämeenkyrön Muotialla on esimerkiksi perhe, jossa 4 polvea isäntiä on Jöraneita, Jöransson, Jöransson, Jöransson, Jöransson ja vielä samaan aikaankin.

Mutta,sukututkimus on hauskaa, kivaa, antoisaa, valistavaa, opettavaa, eikä yhtään totista.

Harmittaa, että jotkut haluaa ottaa tämän liian vakavasti. Tämä on hieno harrastus, jota voidaan tehdä eritasoilla.
Joku voi ottaa tieteellisen linjan, toinen taas nautinnon, löytämisen ilon. Kolmas hamuaa kullattuja juuria. Neljäs vain on utelias.
Yhteistä meille kaikille on se kiinnostus, jolla haemme tuntumaa menneisyyteen ja joka auttaa tajuamaan, etteivät nuo rakkaat esi-isämme ja äitimme olleet yhtään erilaisia kuin me itse olemme.

Vaihdetaan tietoja, keskustellaan, riidellään, ollaan erimieltä, ärsytetään toisiamme, kehutaan ja kiitetään ja iloitaan, mutta kunnioitetaan jokaisen halua ja intoa tutkia tuota kadonnutta maailmaa, joka avautuu meille pienen puurtamisen jälkeen.

Kiitos Jaakontyttärelle kysymyksestä. Jos on hukassa, niin kysymällä ainakin saa osviittaa vaikkei kaikki selviäisi.
Vaikka täällä heitellään hienoja spegulaatioita, niin jokainen pienikin vinkki voi olla tosi arvokas, jonka avulla voi löytyä uusia tietoja. Siksi juuri tiedon esille tuominen on nettitutkimuksen A ja O.

Sanoohan sananlaskukin, ettei kysyvä tieltä eksy.

[Jaakontytär]

Kiitos Benedictukselle selvityksestä! ja samalla lämminhenkisestä postista, jonka ajatuksiin on minunkin aloittelijana helppo yhtyä. On tämä niin aikavievää ja välillä hankalaakin mutta ennen kaikkea mielenkiintoista, antoisaa ja mukaansatempaavaa puuhaa! Vähän aikaa tutkiskeltuaan alkaa tuntea suoranaista - sanoisinko peräti sukulaisuutta - omia edesmenneitä esivanhempiaan kohtaan, vaikkei heistä olisi kuviakaan jäljellä. Tahtoo tietää enemmän heidän elämästään ja elinpiiristään, ja samalla eläytyy niin heidän kokemiinsa vastoinkäymisiin kuin onnellisempiinkin aikoihin. (Minulla tämä innostus on lähtemässä käsistä siinä mittakaavassa, että suunnittelen kesäksi jo retkiä muutamiin kotiseutumuseoihin ja lukuhetkiä pitäjähistorioiden, kansanperinnekirjojen jne. pariin... Pahoittelen tätä rönsyä Astrenius-ketjussa, ei sivua aihetta enää ollenkaan! :oo:)


Hämeenkyrön Muotialla on esimerkiksi perhe, jossa 4 polvea isäntiä on Jöraneita, Jöransson, Jöransson, Jöransson, Jöransson ja vielä samaan aikaankin.

:D: Huh huh... Noin kimuranttia tilannetta ei olekaan tullut vastaan (vielä?).

Omasta puolestani toivon joskus saavuttavani sen asiantuntemuksen tason, että voisin välillä jopa antaa eikä vain ottaa - osaisin siis välillä vastata muiden kysymyksiin, enkä olla itse aina kysymässä. Mutta toistaiseksi täytyy tyytyä tähän oppilaan osaan, ja kiittää kaikkia jotka täällä jakavat tietojaan ja kokemustaan. Kiitos!

[Benedictus]

Miten todistaa sukusuhteita menneisyydestä, on aika hankalaa.
Jokin viitteellinenkin tieto voi ainakin antaa vahvistusta tiedolle, vaikkei sitä aukottomasti todista.
Vastausta kaipaa kysymys kuka on Suoniemen Pakkalan emäntä Kristiina Eriksdr.?

Karkun käräjillä käsiteltiin 1697 Luutnantti johan Collinuksen äräräjuttua.
Hänen kerrottiin olevan Iitin pitäjän pappilassa.
Miksi hän on mennyt sinne?
Collinus -Särki suvulla ei näyttäisi olevan suhteita Iittiin.

Mutta Johan Collinuksen vaimo Catarina Persdr Pacchaleniuksen äitiä Kristiina Eriksdr:a on arvuuteltu Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgiin ja Elsa Thomasdr Blomin tyttäreksi.

Elsan 1. puoliso oli Paulus Johannis Paulinus, Hattulan kirkkoherra.
Paulin ja Elsan poika Johan oli Iitin kirkkoherra Johan Pauli Paulinus.

Jos ajatellaan, että tuohon maailman aikaan kaikki pyöri suvun ympärillä, niin johan Collinus on Iitin pappilassa Johan Paulinuksen luona, joka olisi Collinuksen vaimon Catariinan ENO, jos Kristiina Eriksdr on Elsa Blomin tytär.
Tämä tieto ei todista, mutta ainakin antaa vahvistusta olettamalle.

Catarina näyttää menneen takaisin kotiinsa Pakkalaan, mikä näkyy eräästä käräjä tiedosta 1704.
Mihin Johan Collinus katoaa, siitä ei näy löytyvän tarkempaa tietoa.

[Benedictus]

Tämä seuraava havainto vain hieman liippaa aihettamme, mutta laitan sen kuitenkin tälle sivustolle.

Aihe: MICAEL AGRICOLAN SYNTYPERÄ.

Micael Agricola on syntynyt noin 1510, Pernajan Thorsbyssä jonkun Olofin poikana.
Tarinan mukaan hänestä isä kasvatti soturia, mutta pappi neuvoi lähettämään lahjakkaan Micaelin kouluun, ja niin hänestä tuli lopulta piispa ja suomenkielisen kirjallisuuden isä.

Luin eilen Tapio Vähäkankaan Genoksessa olevaa upeaa artikkelia Jägerhornien juurista.

Siellä pisti silmääni eräs maininta Bolstad-suvun yhteydessä.

1.Inkoon nimismies Jacob Olofsson(1525-43)
vaimo Brita Mattsdr Frille

2.Heillä poika olof Jacobsson, joka 1562 suoritti ratsupalvelusta 5 tilansa puolesta.

3.Olofilla poika Henricus Olai ,Saloisten kirkkoherra (1566-81)
-Saloisten pappisluettelossa lisänimi Rödh.

4.Henricuksen poika Oriveden kirkkoherra Carolus Henrici (1616-18)
-Caroluksella Oriveden pappisluettelossa nimi Karl Henrikinp. Agricola(Carolus Henrici)

Eli Henrikin poika on ottanut nimekseen Agricola.

Samoin löytyy Kangasalan kirkkoherra Johannes Henrici Agricola (1610-1617).
Kappalaisena 1593-1610
Tietämättä tarkemmin arvelisin, että ovat veljeksiä.

Kangasalla on myös ennen Johannes Agricolaa kirkkoherrana Georgius Henrici, jolla lisänimi Isoherra 1585-1609. Ikänsä puoleen voisi hyvinkin olla myös veli.

Georgius Isoherran poika Henricus Georgii on kappalaisena 1613-1628 ja kirkkoherrana 1613-1628.
Henrikiä seuraa kappalaisena Ericus Georgii 1628, joka voisi hyvinkin olla Georgius Isoherran poika ja tämä Mouhijärven khr, jolla puolisona Elsa Blom.

Koska tuohon aikaan papinvirat pyrittiin pitämään perheen sisällä, ja ne periytyivät, voisi spekuloida, että tässä on kysymys saman suvun jäsenistä.

Tuo nimi Agricola arvuuttaa minua. Miksi he ovat ottaneet tuon nimen. Piispa Agricolan sanotaan ottaneen nimen käyttöön saksalaisen humanismin vaikutuksesta-tarkoittaa maanviljelijää.

Tapio Vähäkankaan artikkelin takia aloin kaivaa asioita taakse päin.

Brita Mattsdr Frillen äiti oli Margareta Bengtsdr Dufva.

Tämän isä Bength Olofsson Dufva.

Tällä isä Olof Bengthsson Dufva ja äiti Kerstin Helviksdr Stoltefot.

Netistä löytyy tieto, että Taivassalon kirkkoherra(katolinen-pappi) Helvik Stoltefot 12.3. 1413 on antanut kaikki omaiseuutensa Pernajan Thorsbyssä vävylleen ja hyvälle ystävälleen Olof Bengthsson Dufvalle.

Siis huomioitavaa on, että Micael Agricola oli syntynyt Pernajan Torsbyssä, samassa kylässä.

Agricolan poika Kristian oli Tallinnan piispa, jolla oli vain tytär Brita.

Helvik Stoltefotin ja Dufvien jälkeläiset ottavat käyttöön Agricolan nimen 1600-luvun alkupuolella.

MIksi Pernajan Torsbyn omistaneen suvun jäsenet ottavat käyttöön nimen, jonka kaikki senaikuiset ihmiset tietävät kuuluneen piispa Micael Agricolalle?

Miksi myös Taivassalon khr Jeremias Eliae Esping-Agricola käyttää nimeä, samaten veljenpoikansa Abraham Isaki Agricola Saarijärven kappalainen.
Jeremias on Paraisten kirkkoherra Elias Espingin poika, jonka alkuperä on vanhoissa rälssisuvuissa.

Uskelan kirkkoherra Christiernus Simoniksen k. 1662, poika Kristian käyttää Agricola nimeä.
Vihdin kirkkoherrra Georgius Bartholdi Agricola K. 1675 ja poikansa käyttävät nimeä.

Voidaanko ajatella, että Micael Agricolan isä Olof tai tuntematon äiti on mahdollisesti Dufva tai Frille sukua, kuitenkin niin läheistä, että Agricolan sukunimen jäätyä käytöstä, suvun eri haarat haluavat ottaa sen itselleen.

Tämä Micael Agricolan alkuperä selittäisi paljon paremmin hänen opintielle joutumisensa, kuin Topeliuksen kansallistuntoa ja talonpoikaisia juuria korostava näkemys.

[Benedictus]

Pari korjausta: Henricus Georgii oli siis Kangasalan kirkkoherranan 1628-32.

Kerstin Stoltefot lienee ollut Helvik Stoltefotin sisarpuoli.

Måg sanalla aiemmin merkitys lanko, miespuolinen sukulainen, ei vain vävy.

Löytyykö tietoa, kenelle nuo Stoltefotin maat Pernajan Torbyssä periytyvät 1500-luvun alkuun mennessä?

[Benedictus]

Mouhijärvellä oli Tomulan eli Tomuniemen isäntänä Carl Paulsson Blomme 1663-97.
s. 1622 k. 28.12.1697, 75 vuotiaana.
Hänellä oli vaimo Christina Melcersdr Teet s. 1635 k. 3.10.1709
-kuka tämä Melcer Teet oli ei löytynyt netin kautta. Teet suvusta löytyy 1500-luvulta Melcer nimisiä, mutta ei voi olla Christinan isä.

Ilmeiseltä näyttää, että Reg.Qwartermestare, ja myöhemmin Kapteeni Blommen isä oli Hattulan kirkkoherra Paulus Johannis Paulinus ja äiti Mouhijärvelle kirkkoherra Ericus Georgiin vaimoksi tullut ELsa/Elin Thomasdr Blom.
Carlin syntymäaika sopii Paulinuksen pojalle, joka kuoli 1625. Jos hän on tullut äitinsä mukana Mouhijärvelle, kuten siskonsa Sofiakin, on voinut lähteä sotilasuralle hyvinkin nuorena. Elsan poika Per Paulinushan oli Qwartermestare.
Mielenkiintoinen lisä on, että Carlin tytär Lisa nai Luutnatti Michel Kuhlin Ikaalisista, joiden jälkeläiset sekoavat paikallisiin sukuihin.

Tytär Zidonia nai Henrik Anckaruksen, joka oli Mouhijärven kappalainen ja Tervamäen rusthollin omistaja, varakas henkilö.Kuolee lapsettomana.

Henrik Anckaruksen isä oli Mouhijärven kappalainen Mårten Anckarus
Äiti Elisabeth Karkuensis, Karkun kirkkoherra Henricus Arvidin tytär.
Elisabetin veli Johan Karkuensis oli taas Mouhijärven khr Ericuksen ja Elsa Blomen vävy.

Genos 25(1954) sisältää Liisa Poppiuksen kirjoittaman Margareta Tammelinin tarinan.
Margareta oli Henrik Anckeruksen 2. vaimo, joka mestattiin uskottomuuden vuoksi miehensä jo kuoltua.
Oikeuden käynti ei ehkä täytä nykyoikeuden vaatimuksia. Erityisesti pistää silmään, että syyttäjänä toimii Micael Polviander, joka myös perii Anckeruksen omaisuuden.

Elsa Blomilla näyttäisi olevan runsaasti lapsia, joista osa on vieläkin varmaan selvittämättä.
Esimerkiksi Selkeen vouti Cristoffer Platzmanin 1. vaimo oli Margeta Eriksdr.

Blom-Florinukset ovat hyvin hedelmällistä sukua.

[Jari Latva-Rasku]

Jos pitäisi valita sukututkimuksen suurteko, se olisi ylioppilasmatrikkelin ylläpito ja erityisesti sen viitteet. Taas on tullut lisää viitteitä matrikkeliin.

Matrikkelin tiedoista Isak Astreniuksen kohdalla ilmenee, että hänen isänsä Isak Eriksson on ollut veronkantokirjurin tehtävien lisäksi pitäjänkirjurina useammassakin kunnassa.

Seuraavasta katkelmasta voisi johdannoksi sanoa, että rauha esi-isieni Isak Erikssonin ja Simon Sigfridsson Aron muistolle.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 13.6.1710 s. 558 (Opbördzskrifwaren Isac Erichsson ifrån Järfwentaka, förde beswär emoth Bonden Simon Sigfredsson Aro (vertaa 7569 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7569)), ifrån Österbottn och Illmola S:n, för det han sidstl:ne Martii Månad affört något Boskap sampt 2:ne hästar som Simon j förstone gifwit med sin Son Elias Simonsson och Kärandens Swärson, den Isach Erichsson tillsagt Järfwentaka Rusthåldh, efter hans dödh att besittia fram för dhe andra Barnen, Men Simon wid samma tillfälle äfwen tagit honom med sigh till Österbottn; låfwandes Erichsson, hwad den afförde Egendomen och hemmanetz förwärrande widkommer, der om utj en särdeles action, emoth sin Swär Son uthföra, och begiärte att Simon Sigfredsson, som icke allenast kallat honom till gammal Skiälm, Ruckatuppi, eller Ludenslijda, Riökäs, eller Giers, Swinetz Grijs, Päsänickj, eller Nils utj Ugnen, jämbwähl med en långh Stöör stött hans hustru Juljana Månsdotter emoth Mun, att derefter kommit Blod, det han på ett kläde, nu för Rätta opwijste, och dessutan j Pörttet kastat j kull både Bord och Waggan, för alt sådant behörigen måtte blifwa ansedder; Simon Sigfredsson swarade här till, att han förl:n Wintras, för andra sina ährenden, kommit till denne Orten, Och emedan Isach Erichsson, emoth des giorde tillsäijelse, depossiderat Sonen ifrån Wärdskapet wid Järfwentaka Rusthåldh, har han blifwit föranlåten taga Sonen jämpte den Ägendom han dith gifwit ... Nekandes högeligen till Slagzmåhlet, sampt att han ingalunda uthgutit dhe öfwerklagade Oqwädens Ordh ... Altfördy opsättes denne Saak till Nästa Ting, då parterne deras på beropade Wittnen böra inställa), 563 (blef efter Isach Erichsson Anmodan, Skatträttigheeten till bem:te Järfwentaka Rusthåldh, 3:die resan Opbuden, hwar emoth ingen klandrade), Karkun ja Mouhijärven käräjät 14.–15.10.1710 s. 1008, 1014 (Det träffade för Rätten, Isach Erichson ifrån Järfwentaka, med Simon Sigfredsson Aro ifrån Illmola S:n och Österbottns höfdinge döme ... en sådan Wänlig Förlijkning, att Aro afbadh hoos Isach Erichsson, hwad han j hastigheet utj Orden sig kunnat förbryta emoth honom, förklarandes sig med Erichsson intet annat, än det Ährl:t är, weta; der emoth och den senare, dess j förstone sökte Reconvention derutinnan, låter falla, betygandes all godh Wänskap å både sijdo, emoth hwar andra, det dhe med handsträckningh bekräftade ... frijwillige föreeningh: det Elias Simonsson allenast betalar den giäldh han giort).

Kuten oli arveltu, Isak Erikssonin vävy todella oli kauhajokelainen Elias Simonsson Aro, jolle oltiin siirtämässä Järventaan omistusta Isakin ensin lunastettua tytärpuolensa Juliana Frisiuksen osuuden Järventaan tilasta. Hinnasta, joka oli 200 taaleria, oli heti maksettu 167 taaleria.

Simon Aro oli tuomiokirjan tekstin mukaan haukkunut poikansa appi-isää Isak Erikssonia vanhaksi kelmiksi ja monella muulla vielä pahemmalla haukkumasanalla ja kaiken lisäksi lyönyt Juliana Månsdotteria suulle niin, että veri valui.

Simon Aro oli tekonsa puolustukseksi sanonut, että hän oli Järventaassa vierailunsa yhteydessä saanut tietää, että hänen poikansa haltuun annettu tila oli otettu pojalta pois ja Simon voisi viedä poikansa takaisin mukanaan.

Tämäkin kuohuvan luonteen seuraamus kuitattiin kahdenkeskisellä sopimuksella, aivan kuten Simonin pahoinpideltyä Knuuttilan isännän Henrik Reinin.

[Benedictus]

Olemme etsineet puolisen vuotta Isak Erikssonin ja Juliana Månsdr.;n sukujuuria.
Vaikka suoraa kirjatodistetta ei löydy, niin aihetodisteiden nojalla Juliana olisi Anna Alftanan ja Måns Larssonin tytär Taivassalosta.

Isak Eriksson sen sijaan on vieläkin mieliharmi. Erilaisia viitteellisiä sukumahdollisuuksia löytyy, mutta mitään varmaa ei löydy.
Tuo on sitä kummallisempaa, koska hän on ollut selvästi hyvin perusteellinen ja harkitseva toimissaan.
Kuitenkaan missään ei ole ilmaantunut mitään asiakirjaa, jossa hän kiistelisi perinnöistä tai muuta, missä hänen sukuperänsä tulisi ilmi.

Kuitenkin hänen alkuperänsä pitää olla varakas, koska hän maksoi tytärpuolensa Julianan ulos Järventaasta ja lisäksi koulutti 2 poikaa papeiksi Isonvihan aikana. Lisäksi naitti myös muut lapset, mihin tarvittiin myötäjäisiä.
Järventaka oli normaali ratsutila, jonka tuotto ei riitä, eikä kirjurin palkkakaan tuolloin ollut mikään valtava.

Isak Eriksson on ollut naimisissa ennen Julianaa joskus 1670-luvun vaihteessa, koska tytär Annan arvioidaan syntyneen silloin.
Kuka tämä vaimo on ollut, tai missä? Mitään viitettä ei löydy.

Ainoita viitteitä Isakista on maininta, että on vaihtanut kirjurin tointa Lars Safflerin kanssa Turun ja Porin ratsuväki rykmentissä 1678.
-Mitä teki tuon aiemman 10 vuoden aikana?
-jossain hän on asunut vaimonsa ja Anna tyttärensä kanssa.
Tuo Safler tieto on laitettu Yo-matrikkelissa Isaacus Erici Hammarstiernan yhteyteen.
Tämä Isak on sinänsä hankala, koska on aivan yhtä salaperäinen kuin Järventaan Isak.
Hänestä ei löydy isää, eikä äitiä.Matrikkelissa mainitaan vain turkulaiseksi, mikä ei paljoa lisää tietoa.

Se, mikä on kuitenkin kiinnostavaa, on seikka, että 1642 aateloidun Johan Bengtsson Hammarstiernan sisar Anna Bengtsdr. nai Petrus Mårtensson Brennerin, joka oli Taivassalon Elin ja Clas Brennerin veli tai velipuoli.

Lisäksi Hammarstierna alkujuuret näyttävät kiertyvän Lohjan Moision ja Kirkniemen ympärille, ja sitä kautta mahdollisesti Sjunbyn suvun maakauppoihin Kirkniemestä.

Täälläkin on keskusteltu Malin Henriksdr Sjunbyn asemasta Alftan suvun äitinä.
Siinä yhteydessä kerrottiin, että Jacob Henriksson osti Sjunbyn ja myös Gergnäsin eli Kirkniemen.
Kirkniemestä myi osuutensa 1556 Jacobin sisko Mariet Henriksdr ja poikansa Hans Eriksson, sekä Markus Jönsson.

Onko tämä sama Markus Jönsson kuin Helsingin nimismies 1547?
Hänen vaimonsa Gertrud oli kotoisin Kirkniemen naapurista Moisiosta. Isänsä oli Jöns Michelsson till Moisio i Lojo ja äiti Anna Persdr Ille.

Puoli vuotta on mennyt, mutta jatkamme silti, aina tulee jokin uusi käänne ja sivujuonena saamme mahtavia tarinoita ja ajatuksia tuon ajan ihmisten maailmankuvasta.

Kiinnostaisi tietää miten nuo Aron isännän antamat haukkumanimet isakille suomennettaisiin.

[Jari Latva-Rasku]

Sen lisäksi, että Simuna Sipinpoika Aro löi maalliskuussa 1710 Juliana Månsdotteria pitkällä kepillä niin, että veri valui suupielestä, Simuna heitti myös pöydän ja sängyn nurin Järventaan tuvassa poistuessaan. Kun ajatellaan, miten karkeatekoisia silloiset huonekalut olivat, vanha Simuna tuskin oli mikään vaivainen tirriäinen.

Simuna haukkui, tai oikeastaan kehui, Isakia vanhaksi kelmiksi ja lisäksi muutamalla muulla varmuuden vuoksi tuomiokirjassa ruotsiksi käännetyllä haukkumasanalla, sillä niistä oli annettu myös alkuperäinen suomalainen versio:

att Simon Sigfredsson, som icke allenast kallat honom till gammal Skiälm, Ruckatuppi, eller Ludenslijda, Riökäs, eller Giers, Swinetz Grijs, Päsänickj, eller Nils utj Ugnen,

Simuna kutsui Isakia rukkatupiksi eli ruotsista käännettynä karvatupiksi, ryökäleeksi, jonka ruotsinkielinen versio giers jää tässä tuntemattomaksi, ellei joku viisaampi valista. Käännös sianporsaasta on niin helppo, että sen suomenkielistä versiota ei ole pöytäkirjaan merkitty. Viimeinen haukkumasana päsänikki taitaa olla oikeammin lausuttu pesänikki, sillä sen merkitys on ruotsista käännettynä Niilo uunista.

Edellisestä voi päätellä, että Simuna on ollut suomenkielinen, kuten voi odottaa. Isak on hänen ulkoiseen olemukseen kohdistuvista haukkumasanoista päätellen ollut lihavahko, tummaverinen ja hänellä on ollut parta.

Merkittävin havainto tuomiokirjasta mielestäni on, että Juliana Månsdotter on ilmeisesti asunut Järventaassa koko ajan ennen muuttoaan Ruotsiin sotaa pakoon.

Oriveden ja Kangasalan tuomiokirjapoiminnoista löytyy katselmuskirjuri Lars Saflerin lisäksi lukuisia kertoja myös kersantit Henrik ja Erik Safler. Turun ja Porin ratsuväkirykmentin 2. komppanian alue ulottui Porin ja Merikarvian rajaamana kaakkoon suuntautuvana suurena maasuikaleena aina Pälkäneelle asti. Toisen komppanian alueeseen kuului myös Karkku ja Tyrvää. Isak Eriksson voisi löytyä samasta paikasta kuin Lars Safler, joka voi tuomiokirjoista päätellen olla kotoisin Kangasalan tai Oriveden seudulta.

[Benedictus]

Latva-Raskun suomennoksesta huomataan, että tälläinen käräjäjuttuun liittyvä seikka voi antaa lihaa luiden päälle myös henkilön ulkoisen olemuksen hahmottamisessa.
Tuo ryökäleeksi mainittu sana voi myös tarkoittaa rökästä. Rökäs on Siikainen-Isojoki alueella, ehkä laajemminkin kiiski-kalan nimi, jolla myös haukutaan henkilöä, joka on aina vastahankaan, kuten kiiski, limainen ja piikikäs kala verkosta irrotettaessa.
Pesänikki oli kai aiemmin uunissa asuva haltija, jonka kuviteltiin olevan musta ja karvainen. Jos nyt oikein muistan.

[Sörman]

Rökäs merkityksessä 'kiiski' on tunnettu myös keskisessä Satakunnassa eli varmaan myös Tyrväässä. Vanhan ruotsin sana giers tarkoittaa tarkoittaa samaa kuin nykyruotsin gärs, gers eli kiiskeä.

JormaV

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin haukkumasanoja voisi vielä täydentää haukkumasanoille saaduilla tarkemmilla selityksillä.

Simuna Aro sanaili Isak Erikssonista seuraavasti:

att Simon Sigfredsson, som icke allenast kallat honom till gammal Skiälm, Ruckatuppi, eller Ludenslijda, Riökäs, eller Giers, Swinetz Grijs, Päsänickj, eller Nils utj Ugnen,

Simuna kutsui Isakia vanhaksi kelmiksi, rukkatupiksi eli karvatupiksi, rökäkseksi eli (vastarannan) kiiskeksi, sianpossuksi ja pesänikiksi eli pesätontuksi. Useammasta aikaisemmasta käräjätuomiosta päätellen äkkipikainen Aro on tuskin suuremmin miettinyt, mitä on sanonut kuultuaan poikansa lähtöpasseista ja Järventaan isännyyden menettämisestä. Haukkumasanojen kääntäminen voisi osoittaa, että oikeuden jäsenet tai Isak Eriksson eivät ole täysin ymmärtäneet niiden sisältöä ilman käännöstä. Onhan mahdollista, että Isak Erikssonin äidinkieli on ollut ruotsi, mikä on hyvin taipunut kirjurin tehtäviin, muttei kaikkiin murresanoihin.

Järventaka oli 1 1/4 manttaalin suuri ratsutila ja Aro 2/3 manttaalin kauhajokelaisittain merkittävä maatila, mutta Järventakaan verrattuna kuitenkin vaatimaton. Menetys oli melkoinen. Tuomiokirjoista voi päätellä, että Isak Eriksson oli alunperin luovuttamassa Järventaan Elias Arolle vasta kuolemansa jälkeen ennen muita perillisiä. Hän oli siis ajan tavan mukaan pestaamassa tyttärelleen omistusta vastaan vävyä, jonka kanssa hän ei tullut 30 vuoden isännyyden jälkeen toimeen. Eliaksen rooli oli kuten hänellä itsellään, eli huolehtia tilasta, kunnes sen ottaisi vastaan hänen tyttärensä jälkeläinen. Kaiken lisäksi Isakia todennäköisesti painosti kaksi aikuistuvaa poikaa, joista nuoremmasta Erik Astreniuksesta myöhemmin tulikin isäntä.

Oli varsin ymmärrettävää, että Eliaksen ajojahdin jälkeen Kauhajoella 5.8.1710 syntynyt poika kastettiin Israeliksi eikä Isakiksi, mikä viittaa, että Juliana Månsdotter voisi todella olla Israel Alftanuksen sisaren Annan tytär.

Eliaksen ja Karinin 18.4.1709 Järventaassa kastettu tytär Ingeborg, tätinsä kaima, kuoli vuonna 1709 Pakkalassa. Suoniemen Pakkalan lisäksi oli olemassa myös Isonkyrön Pakkala, jonka ainakin myöhemmin omisti Israel Alftanuksen poika Israel.

Vuonna 1713 mainitaan ensimmäisen kerran sotapakolaisena tykistöluutnantti Johan Bockenin leski Catharina Hammarstierna:

1066Catharina Hammarstierna, Artollerielieut: Enkiefr
l: nej. gm: Johan Bocken, Artollerilieutnant. d: 4 kv.

Tämä Catharina kuitenkaan tuskin on sama kuin Isak Erikssonin tytär, mutta eihän se tietenkään mahdotonta ole.

Olisi arvokasta tietää, mitä Ramsay tai Elgenstierna Harmmarstierna-suvusta kertoo, jotta epäilys Isak Erikssonin yhteydestä sukuun voitaisiin kumota.

[Jari Latva-Rasku]

Juliana Månsdotterin mahdollinen sisar on ollut ruotuvaivaisena 2.2.1743 Isonkyrön Komsilassa 79-vuotiaana kuollut Maria Månsdotter. Maria oli siis syntynyt noin vuonna 1664.

Komsilassa mainitaan vuonna 1735 alkavassa rippikirjassa leski Maria Palm. Sitä ennen vuonna 1727 alkavassa rippikirjassa mainitaan Isonkyrön Lehmäjoen Tuurilassa äiti Maria Månsdotter Palm. Marian tytär Susanna Heikintytär oli avioitunut Tuurin isännän Samuel Juhonpojan kanssa.

Samuelin isä oli Juho Heikinpoika Reini ja hänen setänsä olivat Kauhajoen Knuuttilan isäntä Heikki Heikinpoika Reini ja Laihian kappalainen Matthias Reinius, joista tällä palstalla on useamminkin kirjoitettu. Matthias Reiniuksen tytär oli Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen 1. puoliso.

Ilmajoen Peuralankylän Jouppuselan ja myöhemmin Hoppalan taloissa mainitaan 1690-luvun puolivälistä siltavouti Henrik Mattsson ja hänellä vaimo Maria Månsdotter. Heillä on myös tytär Susanna, jonka rippikirjan mukaan voisi arvella syntyneen noin vuonna 1690, aivan kuten Tuurilan emännän syntymäaika oli kuoliniästä laskettuna. Siltavoudin lukuisten pääosin sylivauvoina kuolleiden lasten kummeina oli Ilmajoen papistoa, joiden mukana paikallisten talollisnaapureiden lisäksi muutamaan otteeseen Alftanuksia. Kahden siltavoudin lapsen nimet olivat enteellisesti Abraham ja Israel, eli he olivat mitä ilmeisimmin Maria Månsdotterin setien kaimoja.

Olisi mielenkiintoista kuulla, onko olemassa tietoa, kuka siltavouti Henrik Mattsson on ollut ja mistä hän on ollut peräisin? Pariskunnan ensimmäiset lapset, joiden joukossa Tuurilan emäntä Susanna, eivät ole syntyneet Ilmajoella vaan mahdollisesti Isossakyrössä, jonne Susanna myöhemmin avioitui. Olen muistaakseni jossain nähnyt maininnan, että Henrik Mattsson olisi nimitetty muonitusmestariksi, eli kvartersmästare, mikä selittäisi Marian myöhemmän ruotuvaivaisuuden.

Maria Månsdotter Palmin jälkipolvet olivat talonpoikaisia ja hänen todennäköisien sisarustensa Isonkyrön Komsilan ja Karku Järventaan emäntien Catharina ja Juliana Palmin jälkeläiset avioituivat hänen tyttärensä Susannan kanssa samoihin sukupiireihin.

Juliana Månsdotteria on ensimmäisen kerran kutsuttu sukunimellä Palm vuonna 1704 ja Maria Månsdotteria vasta hänen ollessaan tyttärensä luona Isonkyrön Tuurilassa ehkä jo 1710-luvun lopulla. Israel Alftanus avioitui Maria Elisabet Lietzenin kanssa vuonna 1698. Olisiko nimi Palm kuitenkin kulkeutunut perimätietona ahvenanmaalaisesta Utter-suvusta sen edustajan Maria Lietzenin välityksellä melkein 30 vuotta aikaisemmin kuolleen Måns Larssonin tyttärille. Måns ei nimeä ilmeisesti koskaan käyttänyt.

[Jari Latva-Rasku]

Yhteyksiä Alftanusten ja Reiniusten välillä on ollut enemmänkin. Niitä on helppo seurata ylioppilasmatrikkelin avulla.

Israel Alftanuksen poika Isonkyrön kappalainen ja Isonkyrön Pakkalan isäntä Israel avioitui ensimmäisessä avioliitossaan Vaasan triviaalikoulun rehtorin tyttären Ingrid Aeneliuksen kanssa. Ingridin äiti Katarina Backman oli Vaasan pormestarin Kristian Backmanin tytär. Kristian Backmanin vanhemmat olivat Laihian Käyppälän Wijkin talosta peräisin ollut, myöhemmin Pakkalan tilallinen Isossakyrössä, lainlukija Matias Wichlius (yo 1640/41, † 1685) ja Elisabet Filipsdotter tämän 2. avioliitossa. Pakkala ja siten nimi Backman oli periytynyt vaimon suvulta.

Elisabeth Filipsdotterin vanhemmat olivat Filip Ambrosiuksenpoika Hiipakka ja Brita Matintytär Reini. Brita Marintytär Reinin toinen puoliso oli Antti Pertunpoika Punkari, joiden pojan Heikin poikia tunnetusti olivat Kauhajoen Knuuttilan isäntä Heikki Reini, Laihian kappalainen Matthias Reinius ja Isonkyrön Tuurin tilan isäntä Juho Heikinpoika, jonka poika Samuel mitä ilmeisimmin avioitui Maria Månsdotter Palmin tyttären Susanna Heikintyttären kanssa.

Juliana Månsdotterin ja Isak Astreniuksen lapsista Isak avioitui Laihian kappalaisen Matthias Reiniuksen tyttären kanssa, poika Erik Ilmajoelta peräisin olleen Tyvään kirkkoherran Johan Wegeliuksen tyttären kanssa, tytär Karin Kauhajoelta peräisin olleen Elias Aron kanssa, Julianan tytär Juliana Frisius muutti 1706 tuoreen miehensä kanssa virkatehtäviin Ilmajoelle ja Isakin tyttären Annan arveltiin olleen sotaa paossa Pohjanmaalla miehensä Johan Karvilanderin kanssa. Lapsista Lisa eli Liskin katosi jonnekin ja vain Ingrid eli Ingeborg ilmeisesti avioitui Helsingissä pappina toimineen Gabriel Pihlin kanssa. Tämänkin avioliiton muodostumista voi selittää, että Kirstin Eriksdotter Pihl oli avioliitoissa Karkun kappalaisten 1678-92 Johan Rajaleniuksen ja Henrik Fabrinuksen kanssa.

Jotenkin tuntuu, että Isak Eriksson voisi olla hullunkuristen sukupelikorttien ja Simuna Aron haukkumasanojen mukainen Musta Pekka tai uunipeikko, joka on muuten kiinteän vyyhdin ulkopuolinen henkilö.

[Matti Lehtiö]

Olen joskus ollut hieman epävarma esiintyykö Maria Palm Lehmäjoen TUURISSA rippikirjassa äitinä (modr:) vai tittelillä madam (mada:), mikäli hyväksytään äiti vaihtoehto, se on periaaatteessa väärä ilmaus, hänen pitäisi olla anoppi, koska Samuel Tuurin äidistä ei voi olla kysymys.

Minulla on jossakin tieto, että Tuurin emäntä oli ollut aikaisemminkin naimisissa ja että tästä aviosta oli ollut lapsi, joka oli ollut elossa toisen avioliiton solmimisen aikaan, en nyt kuitenkaan alkanut sitä etsimään.

Isonvihan aikana Lehmäjoen Tuurin talo näyttäisi olleen autio ja uudelleen asuttu v. 1719 - 23 välisenä aikana.

Matti Lehtiö

[Jari Latva-Rasku]

Tuurin talon rippikirjassa näyttäisi lukevan "Modr." eli anoppia olisi kutsuttu äidiksi. Vaikka Maria Månsdotterin liittäminen emännän äidiksi on hieman arveluttavaa, se kuitenkin lienee todennäköisin vaihtoehto. Merkinnän on myös voinut tehdä Maria Månsdotterin todennäköinen serkku Isonkyrön kappalainen Israel Alftanus, mikä voisi vaikuttaa näkökulmaan. Vastoin parempaa tietämystä voisi myös olettaa, että isäntä Samuel on voinut olla vävy?

Siltavouti Heikki Matinpojasta on mainintoja ainakin Lapuan, Kurikan ja Kauhajoen pitäjänhistorioissa. Heikki hankki oikeudessa sakot tienpidon velvollisuuksistaan niskuroiville talonpojille ja teki toisessa yhteydessä valituksen yhdessä kauhajokelaisen Simuna Aron kanssa. Heikki osasi liittoutua pelottavan miehen kanssa.

Yksi Heikki Matinpoikaa edeltänyt Ilmajoen siltavouti on ollut Grels Ryss. Ryss-nimisiähän esiintyy Kangasalla ja Tyrväällä.

Lapuan historiassa on pariin otteeseen mainittu, että Lapuan siltavouti Heikki Matinpoika olisi asunut Isossakyrössä, vaikka hänestä on pitkältä ajalta rippikirjamerkinnät Ilmajoen Peuralankylän ensin Jouppuselassa ja sitten Hopassa. Heikki joutui luopumaan virastaan Lapualla vuonna 1710 paikallisen vaihtoehdon hyväksi.

Siltavouti Heikki Matinpojan ja Maria Månsdotterin lapsia ovat (myös Susanna sisällytettynä):

Susannan hautausmerkintä Isossakyrössä, muut Ilmajoella :

Kuollut 31.10.1748, haudattu 6.11.1748, Lehmäjoki, Tuurila, vanhaemäntä Susanna, 58 v 8 kk, syntynyt noin 2.1690. Puoliso haudattiin 19.12.1747, Lehmäjoki, Tuurila, vanhaisäntä Samuel Johansson, 55 v 11 kk 2 vk 5 pv, syntynyt noin 31.1.1692.
Kastettu 12.9.1695 siltavoudin poika Hindrich, Haudattu? lapsi 27.10.1695 barn, omainen siltavouti
Kastettu 11.10.1696, siltavouti Henrik, poika Johan, Haudattu? 20.6.1697 lapsi, omainen siltavouti
Haudattu 15.5.1698, lapsi, omainen siltavouti
Kuollut 4.9.1699, haudattu 10.9.1699, pikku tytär Anna, 1 kk 23 pv, syntynyt noin 18.7.1699
Syntynyt 3.12.1700, kastettu 5.12.1700, siltavouti Henrik, Maria Månsd:r, poika Israel
Syntynyt 6.4.1702, kastettu 8.4.1702, siltavouti Henrik, Maria Månsd:r, poika Abraham, Haudattu 8.6.1702, pikkupoika Abram, 2 kk, omainen siltavouti Henrik Mattsson
1703, siltavouti Henrik Mattsson, Maria Månsd:r, poika Jacob, Haudattu 1703, lapsi Jacob, 21 pv, omainen siltavouti Henrik
Syntynyt 2.7.1708, kastettu 4.7.1708, siltavouti Henrik, Maria Månsd:r, poika Thomas, Kuollut 15.9.1708, haudattu 20.9.1708, lapsi Thomas, 1 kk, 8 pv, omainen siltavouti
Kuollut 15.4.1710, haudattu 1.5.1710, kastamaton lapsi, omainen siltavoutiEnsimmäiset lapset eivät mitä ilmeisimmin ole syntyneet Ilmajoella ja lapsista 3 ja 4 ei löydy syntymismerkintää Ilmajoelta, vaikka heidät sinne haudataankin. Lapsia 1690-luvun alkupuolella voisi olla enemmänkin kuin Susanna, mutta he ovat todennäköisesti kuolleet (Matts?, Måns?), koska heitä ei mainita vanhempiensa yhteydessä Ilmajoella. Susanna voisi olla tyttäristä vanhin ja Heikki Matinpojan äidin kaima. Pojasta Israel ei löydy Ilmajoelta hautausmerkintää.

Merkintöjen puutteita Ilmajoella voisi selittää, että Heikki Matinpoika on osan aikaa asunut Isossakyrössä, jossa lapsia olisi syntynyt ja myös haudattu. Vaikka siltavoudin lukuisten lasten kummeina esiintyy Ilmajoen papistoa ja heidän sukulaisiaan, niin kummallista kyllä yhdenkään lapsen kummina ei esiinny nimismiestä, vaikka he muuten ahkerasti kummeina toimivatkin.

[Jari Latva-Rasku]

Susanna Heikintyttären aikaisemmasta mahdollisesta avioliitosta voisi todeta, että Hopan talosta vihitään 7.1.1712 ilmeisesti isännän Matts Bengtssonin poika Henrik Mattsson ja Susanna Henriksdotter. Peuralankylällä syntyy 28.9.1712 saman nimiselle pariskunnalle poika Israel. Nimi vaikuttaa enteelliseltä.

[Benedictus]

Daniel Palm:Käkisalmenläänin tuomiokirja, kirjuri Daniel Palm. Ei muuta tietoa.

Zachris Danielsson Palm: Raahen urkuri ja raatimies. K. 1691.
-Raahen kirkkoon laitettiin uudenaikaiset urut 1680-90, mitä varten Kreivi Pietari Brahe lähettti Turusta urkuriksi Zachris Palmin.

Palmilla oli 1. vaimonsa kanssa useampia lapsia.
Lapset:
1.Orgam. Daniel Palm: vaimo 14.12.1700 Elisabeth Zachrisdr Hammar.
Huom!
Anneli Kotisaaren Sursill-suku tietueessa on mainittu Daniel Zachrisson:vanhemmat Zachris Danielsson Palm ja Catharina Larsdr. Palm!
Onko oikea tieto ja mistä saatu.??
Jos Catharina Larsdr on oikea henkilö vaimona, hän olisi silloin ikänsä suhteen mahdollinen Taivassalon Måns Larssonin sisareksi.

Elisabeth Zachrisdr Hammar: isä Kruunupyyn hospitaalin vouti ja yo 1640. Zachris Eriksson Hammar.
1. vaimo Karin Simonsdr.- poika Erik, Lemlandin kirkkoherra.
2.Anna Granberg-Lohtovius
-isä Josef Munselius
-äiti Susanna Knutsdr Witting
Jossain oli maininta, että Zachris Hammar olisi Ahvenanmaalta.

2.Tullikirjuri Isak Zachrisson Palm: k. 1718 Norjan sotaretkellä.
Vaimo: Anna Matsdr Carlenius.
-isä Matias Carlenius, Pielisjärven vouti.
-äiti Elisabeth Philipsdr Eichman s. 28.1. 1648 Turku
Huom. Elisabetin isä: Porin raatimies, Lyybekiläinen kauppias Philip Casparsson Eichman.
Äiti Margareta Gabrielsdr Rothenius, jonka äiti Elsa Knutsdr Witting.

Elisabeth Eichmanin sisar Susanna Philipsdr Eichman naimisissa Israel Alftanuksen kanssa.

3. Christin Zachrisdr Palm: vihitty tullikirjuri Matts Nilsson Wallingin kanssa 1.3. 1691.

4. Mahdollisesti kolmas poika Lars. Vihitty Gl. Carleby Jgfru Cathar. Larsdr. Palm 10.1.1707 Mårten Jacobss. Stenbergh.
-Catharina syntynyt 1687:Kalajoella kuollut Carin Larsdr.Palm 25.4.1751, 64v.

Zachris Danielsson Palmin 2. vaimo: Sofia Bengtsdr Gråå.
- ei yhteisiä lapsia.
-isä oulun linnanpäällikkö Bengt Henriksson Gråå-isä Tenholan khr Henrik.
-äiti Catarina Knutsdr Witting
Huom! Äidin 2. puoliso Oulun linnanpäällikkö Gabriel Mattson Forssman.

Voidaan ainakin päätellä, että Knut Wittingin jälkeläiset pitivät Palmeista.
-3 tytärtä Susanna, Elsa ja Catarina mainitaan yllä.


Aiemmissa viesteissä on pohdittu, voisiko Isak Eriksson olla sama kuin Yo-matrikkelissa mainittu Isak Eriksson Hammarstierna.
-Hammarstiernat olivat Helsingin seudulla vaikuttanut aatelissuku, josta Göran Söderlund on tehnyt perustavaa laatua olevan tutkimuksen Genos 55 (1984).
Mielenkiintoista kyllä suvun juuret menevät kantaäidin Gertrud Jösdr.:n isän Jöns Michellson (Dufva?) ja äidin Anna Perdr Illen kautta Lohjan Moision kartanoon.
Gertrudin 2. puoliso oli Markus Jönsson.Helsingin nimismies.

Ajatuksia herättää, että Lohjan Kirkniemen eli Gergnäsin kartanon omistuksia selviteltiin yhdessä Siuntion Sjunbyn kanssa.

1556 myivät Mariet Henrikdr ja poikansa Hans Eriksson ja Markus Jönsson osuutensa Gergnäsin Marietin veljelle Jacob Henrikssonille.

Kuten tiedämme oli yksi Jacobin sisarista Malin Henriksson, jonka jälkeläisiä olivat Stodiukset ja Alftanukset.

Jos Tämä Markus on sama kuin Gertrudin puoliso, niin puoliso on silloin haettu naapurista. Markus kuuluisi silloin Sjunby-sukuun varmaankin äitinsä kautta?

Gertrud Jönsdr:lla oli tytär Anna Markusdr., joka sai Olarin Gräsan kartanon, jonka jälkeläiset aateloitiin nimellä Hammarstierna.
-Anna Bengtsdr Hammartierna, Gertrudin pojantytär,oli aviossa Gembölen kartanossa Elin Mårtensson Brenneruksen veljen Perin kanssa.

Gertrudin poika edellisestä aviosta Larsin kanssa, oli Henrik Larsson.
Henrikin vaimo oli Karin Tönnesdr Wildeman.
Poika Johan Henriksson oli naimisissa Kerstin Lindelöfin kanssa.

Kerstinillä ja Johanilla oli poika Lars Johansson, joka oli Sipoon kirkkoherra ja käytti nimeä Pampinaeus.
Kerstinillä oli toinen aateliton puoliso Samuel Mattsson, joka otti nimen Forssman.
Samuel Matsson Forssman oli kotoisin Myrskylän Öfvingsbölestä (sukuforum-Isak Öhbergin suku).
Samuelilla oli veli Gabriel Mattsson Forssman, yllä mainittu Oulun linnanpäällikkö. Zachris Palmin appipuoli.

Jotta tämä pitkä juttu ei lopu kesken, niin aiemmin usein mainitulla Matias Reiniuksella oli vävy Fabian Olander, Klaran puoliso.

Fabian oli au-lapsi. Isänsä oli Fabiab Jacobi Gutzaeus, Lapinjärven khr.
- 1. vaimo oli Gertrud Lindormi, jonka 1. puoliso oli Knut Josefsson Munselius, jonka sisko Hammarin vaimona.

Fabian Jacobi Gutzaeuksen sisko Margareta oli naimisissa Gustaf Larsson Pampinaeuksen kansa. Siis oli Fabian Olanderin tädinmies.

Yllä mainitun Samuel Matsson Forssmanin poikapuolen khr Lars Pampinaeuksen pojan kanssa.

Jotenkin tuntuu, että Anna Alftanuksen puolison Måns Larssonin juuria voisi haeskella myös Helsingin suunnalta, vaikka yhteys Ahvenanmaahan on mahdollinen.

Toisaalta Isak Eriksson voisi hyvin kuulua tähän samaan klaaniin.

Yllä mainitun perusteella voisi arvella, että Zachris Danielsson Palm voisi olla kirjuri Danielin poika, varmuutta ei saa. Daniel voisi kuulua Helsingin seudun Palmeihin. Egestubbet ym. kirjoitukset täällä aiemmin.

Jos Zachriksen puoliso on Catarina Larsdr. Palm, olisi hän mahdollisesti Månssin sisko.

[Jari Latva-Rasku]

Etsiskelin mahdollisen isoenonsa Israel Alftanuksen kuoleman aikoihin kastettua Israel Heikinpoika Hoppaa. Hänhän syntyi Ilmajoen Peuralankylällä 28.9.1712 oletettavasti rippikirjassa samoihin aikoihin mainitun Hopan pojan Henrik Mattssonin ja siltavoudin tyttären Susanna Henriksdotterin pojaksi.

Israel Hoppaa ei löytynyt, mutta ilmeisesti löytyi Israel Aro.

Isak Erikssonin tytärpuoli Juliana Frisius oli kahdenkin papin puolisona Lappi TL:ssä. Oltuaan urapisteitä keräämässä Ilmajoella ja Alavudella, Tomas Betulinus sai Lapin kirkkoherran viran vuonna 1722, mutta hän kuoli 10 vuotta myöhemmin. Juliana avioitui uudelleen miehensä seuraajan Anders Indreliuksen kanssa. Myös seuraava aviopuoliso uupui kuolemaan kymmenessä vuodessa. Juliana jäi kuitenkin näistä koettelemuksista henkiin.

Isak Erikssonin tytär Ingeborg tai Ingrid oli ilmeisesti 1. avioliitossaan Helsingin vt. kappalaisen Gabriel Pihlin kanssa. Gabriel kuoli Ruotsissa sotaa paossa noin vuosina 1714 tai 1715. Ingeborgin suruaika kului kaunissa paikassa Karkun Järventaassa ja venyi melko pitkäksi, koska hän avioitui vasta vuonna 1731 Lapin leskeksi jääneen kappalaisen Pehr Erchoviuksen kanssa. Erchovius oli toiminut vt. kirkkoherrana ennen kirkkoherraa Tomas Betulinusta. Erchovius uupui kuolemaan maaliskuussa vuonna 1748, mutta Ingeborg vasta vuonna 1753.

Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan vain kaksi suomalaista Areliusta. Toinen on Kauhajoen Iso-Aron poika Nurmon saarnaaja David Arelius, joka oli Simuna Sipinpoika Aron tyttärenpoika. Toinen suomalainen Arelius on raumalainen Israel Arelius, josta matrikkeli kertoo seuraavaa:

kl. 1733 Israel Arelius 5996 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5996). Kotoisin Raumalta. Ylioppilas Turussa kl. 1733 [Arelius] Israel Bor _ 343. Boreaalisen osakunnan jäsen 15.2.1733 1733 d. 15 Febr. Israël Arelius Raumoënsis. | 1737 Adjunctus Sacellani in Lappo. | Aqvis Suffocatus 1740. — Lapin kappalaisen apulainen 1737. † hukkui Lapissa 1740.

Israel Arelius voisi ikänsä ja nimensä puolesta olla Elias Simonsson Aron ja Karin Isaksdotter "Astreniuksen" vuonna 1710 syntynyt poika. Jos Israel Arelius oli peräisin Aron talosta, hän tunnusti syntyperänsä ja häntä on mahdollisesti Kauhajoella tai Kauhajoelta ylläpidetty. Mielenkiintoista silti on, että Israel Arelius tuli ylioppilaaksi Raumalta, jossa voi asua hänen sukuaan tai suojelijoitaan. Kun Israel Arelius tuli ylioppilaaksi, Juliana Månsdotter Palm vielä eli, mutta hän haudattiin 12.12.1736, juuri ennen kuin Israel Arelius muutti mahdollisten tätiensä papupadan ääreen apupapiksi Lappiin.

[Jarmo]

suuri pohjansota ja Suomalaiset kirja mainitsee seuraavaa Roland Palm,Taneli Palm ja Antti Palm

Kapteeni Roland Palm Napuen taistelussa ollut mukana Inkerinmaalaisten rakuunarykmentti.

Porin läänin jalkaväkirykmentti:"pakolaisten jokusta saatiin raatimies 43vuotias Taneli Sakarinpoika Palm" armeijan palvelukseen.

Vuonna 1710 muodostettiin eri värvättyjen jalkaväkirykmenttien jäänteistä värvätty pataljooona, joka seuraavina vuosina osallistui näkyvästi Etelä-Suomen puolustukseen jokukkoa johti kapteeni Otto Ernest Taube,vuonna 1714 määrättiin Anders Palm tähän pataljoonaan sitä ennen hän oli vänrikki Buddenbrockin jalkaväkirykmentissä Riiassa.

muita Palmeja kirjassa ei mainita.

[Jarmo]

Löysin yhden tiedon josta voi olla jotain hyötyä

Christina Juliana Astrenia (1725-1810), kappalaisen vaimo Karkun Järventaan ratsutilalta ja Hämeenkyrön Uskelasta, pso Barthold Kriander (1711-1774) vht Thomas Grelsson Kriander (n. 1660-1750) ja Anna Kothera (1672-?).

[KariKK]

Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan vain kaksi suomalaista Areliusta. Toinen on Kauhajoen Iso-Aron poika Nurmon saarnaaja David Arelius, joka oli Simuna Sipinpoika Aron tyttärenpoika.

Pieni tarkennus David Areliuksen syntyperään, josta yllä on yksi sukupolvi jäänyt välistä pois. Hän oli tyttären tyttärenpoika.
Kauhajoen rippikirjoissa esim. vuosilta 1736-1743 Agneta Simontytär, joka oli Simo Sipinpojan tytär, mainitaan Brita Simontyttären äidiksi. Merkintä on tietysti vaikeasti tulkittava, koska yleensä viitataan isäntään, mutta tämä merkintä johtunee siitä, että talo oli nimenomaan Britan perintöä äidiltään.
Britan syntymäaikakin on väärin 9.1691, ja sen mukaan m.m. Nurmon haudatuissa näkyvä ikä on väärin. Britan täytyy olla Simo Tanelinpoika Iso-Kurikan ja Agnetan tytär, jonka kastemerkintä löytyy Kurikan kastetuista 2.10.1699.

[Jari Latva-Rasku]

"Pieni tarkennus David Areliuksen syntyperään, josta yllä on yksi sukupolvi jäänyt välistä pois. Hän oli tyttären tyttärenpoika."

Kiitos tarkennuksesta, David Arelius on selvästi seuraavan sukupolven edustaja jo syntymäajastaan päätellen.

Simuna Sipinpoika Aro vaikuttaa pystyvältä ja monissa luottamustehtävissä olleelta, joten sosiaalista nousua on auttanut hänen avaamansa elintila. Olisiko elintilaa ylläpitänyt Simunan tuntemattomaksi? jäänyt puoliso Susanna Heikintytär. Simuna Aro on useampaan kertaan nujakoinut erityisesti sukupiirissä, joten olisiko mahdollista, että Susanna olisi peräti Simuna Aron pahoinpitelemän Heikki Reinin sisko? Se selittäisi Elias Aron ja ilmeisen Alftanusten sukupiiriin kuuluvan avioliiton.

[Benedictus]

Netissä löytyy tiedosto:Burskap i Nykarleby 1641-1723.

Siellä Sal.rådman Grels Rysses änka Anna Forsman .
Poika borgare Johan Ryss.
vävy sacellanen Henrik Neostadius.

1654 Grelss Isaksson Ryss k. 1693.

Isak Grellsson var född i staden
Isak Ryss, vaimo Susanna Michelsdr.
Rådman 1667

Son till tullinpektor Grels Grelsson Ryss 1653

III Anna Johansdotter Forsman (863), (Taulusta 5, äiti Susanna Pictorius) (http://www.annelikotisaari.net/Marga.Arcto.htm#Taulu%205) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.01.1726 Oulu37.


1. Puoliso: Grels Isaksson Ryss (55305) Kauppias ja raatimies Uudessakaarlepyyssä, k. 1693.
Vanhemmat: Isak Ryss ja Susanna Michelsdotter.
Lapset:1. Susanna Ryss . Tauluun 33 (http://www.annelikotisaari.net/Marga.Arcto.htm#Taulu%2033)
2. Anna Werander o.s. Ryss . Tauluun 34 (http://www.annelikotisaari.net/Marga.Arcto.htm#Taulu%2034)
3. Susanna Juniander o.s. Ryss
4. Johan Ryss . Tauluun 35 (http://www.annelikotisaari.net/Marga.Arcto.htm#Taulu%2035)
2. Puoliso: Olof Laureus (638) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 1690 Oulu, haudattu 29.05.1690 Oulu.
Vanhemmat: Olof Sigfridsson Laurila (Lauraeus), s. noin 1610 Kalajoki, k. 1670 Kalajoki ja Sara Petruksentytär Arctophilacius, s. Kalajoki, k. jälkeen 1694. Alk. Olavi Laurila. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie.38.
Lapset:5. Johan Lauraeus , s. noin 1686 Oulu. Tauluun 36 (http://www.annelikotisaari.net/Marga.Arcto.htm#Taulu%2036)
6. Susanna Laureus . Tauluun 37 (http://www.annelikotisaari.net/Marga.Arcto.htm#Taulu%2037)
7. Olof Lauraeus , s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi. Tauluun 38 (http://www.annelikotisaari.net/Marga.Arcto.htm#Taulu%2038)
3. Puoliso: Lars Matilainen-Mathelien (4601) Pitäjänapulainen ja pedagogi 1694 Uusikaarlepyyssä, s. Oulu, k. välillä 18-28.09.1695 Uusikaarlepyy.
Vanhemmat: Antti Heikinpoika Matilainen-Mathelien ja N.n. Ylioppilas Uppsalassa 24.9.1685 Laurentius Andreæ Mathilain O. Both. [cum testim Rect. Schol. uhlensis.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 Matilainen Laur. Ostrob _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Laurentius Matilainen. Ups. dep. | 1693. factus Collega Scholæ Uloensis edidit disputationem problemata qvædam continentem. | Adjunctus Ministerii in NyCarleby 1694. Respondentti 6.5.1693, pr. David Lund. Vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Vaasassa 20.2.1694. — Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1693. Uudenkaarlepyyn pitäjänapulainen ja pedagogi 1694.27.

[Jari Latva-Rasku]

Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus on ollut asemavaltakirjalla toimiva virkamies. Israel oli viettänyt lapsuutensa orpopoikana sisarensa emännöimässä pappilassa. Israelilla oli vaikutusvaltaa sukupiirissään. Siitä osoituksena useammat suvun jälkeläiset saivat hänen nimensä. Israel lisäsi arvovaltaansa maalauttamalla votiivitaulun ja pystyttämällä suvulleen hautakiven Isonkyrön kirkkotarhaan. Israelin isä Ericus Erici kuoli jo vuonna 1639 ja runsaasti keskusteltu sukukronikka laadittiin vasta Alftanuksen veljesten vanhuusvuosina.

Måns Larssonin ei koskaan tiedetä käyttäneen nimeä Palm, jota erityisesti esiintyi ruotsalaisissa säätyläispiireissä sellaisenaan tai johdannaisnimissä. Måns Larsson kuoli noin vuonna 1676 ja oli arvattavasti syntynyt ennen vuotta 1630. Nimeä on ilmeisesti ensimmäisen kerran käyttänyt Juliana Månsdotter vasta vuonna 1704 ja myöhemmin Isossakyrössä havainnoituna Maria Månsdotter ja Catharina Palm. Taivassalossa isännöi Hylkilahtea Måns Larssonin ilmeinen poika Henrik. Hänen ei tiedetä Palm-nimeä käyttäneen.

Olen arvellut, että nimen Palmin synnyttämisessä on avustanut arvovaltaansa monin tavoin esittelevä vuonna 1712 kuollut Israel Alftanus. Vuonna 1644 kuollut käskynhaltija ja sotasihteeri Måns Mårtensson Palm voisi mahtua arvokkuuden puolesta Palm-nimen ilmestymisen aikoihin laaditun kronikan mittasuhteisiin. Israel Alftanus oli avioitunut vuonna 1698, melkein 70-vuotiaana, Måns Palmin etäisen sukulaisen Klara Maria Lietzenin kanssa. Samoihin aikoihin vielä julkaisematon, mutta käsikirjoitusvaiheessa ollut kronikka ulottuu peräti 1500-luvun puoliväliin. Jälkipolvet tietävät, että Israel Alftanus on ollut arvostettu, mutta eivät, onko hän ollut dementoitunut. Siitä todistaisi kronikan laatiminen.

Jotta mielikuvitukselle annettaisiin tilaa, haluaisin siirtyä Uudellemaalle, josta voisi syntyä vähintäänkin yhtä hyvä tai huono arvaus Palm-nimen alkuperästä.

Siuntiossa oli Palmgårdin autiotila. Sen otti haltuun 1620-luvun alkupuolella vuoteen 1627 ulottuvia vapaavuosia vastaan Lars Henriksson. SAY:sta ilmenee, että hänelle olisi henkikirjoihin kirjattu nimi Falck. Samalla kylällä sijaitseva Palm-niminen tila oli liitetty kirkkoherra Hansin omistuksiin. Hansilla tarkoitettaneen Johannes Martini Forsiusta, joka oli Siuntion kirkkoherrana vuosina 1617-41. Koska Forsius-nimi on tulkittu olevan peräisin Helsingistä, niin edeltävä kirkkoherra vuosina 1600-16 Martinus Eschilli Helsing lienee seuraajansa isä.

Arno Forsius mainitsee Forsiuksista http://www.saunalahti.fi/arnoldus/forvihd.htm :

"1600-luvun alussa oli Suomessa useita muitakin pappismiehiä, jotka olivat ottaneet itselleen sukunimen Forsius kotipaikkansa Helsingin mukaan. Helsingin kaupungin latinankielinen nimitys oli tuolloin Forsia. Nämä papit olivat Henricus Matthiae (pappi Helsingin maaseurakunnassa), Jacobus Petri (Koiviston kirkkoherra noin 1607), Johannes Martini (Siuntion kirkkoherra 1617–1641), Martinus Sigfridi (Skomacherus tai Nylandius, Korppoon kappalainen noin 1614), Nikolaus Laurentii (Inkoon kirkkoherra noin 1608) ja Sigfridus Aronus (n. 1560–1624). Johannes Martinin poika oli Martinus Johannis (k. 1674) ja pojanpoika Abrahamus Martini (k. 1683), molemmat kappalaisia Siuntiossa. Lisäksi tunnetaan Göran Erikinpoika Forsius, joka on ollut nimismiehenä Hollolan kihlakunnassa vuonna 1627.

Ainoastaan Georgius Matthiaesta polveutuva Forsiuksen suku on säilynyt Suomessa. Georgius Matthiaen poika Johan Jöraninpoika Forsius, joka syntyi vuonna 1630 ja kuoli vuonna 1694 Vihdissä, omisti Tuohilammen ratsutilan... Johan Jöraninpoika Forsius oli naimisissa Beata Henrikintyttären kanssa. Sittemmin Tuohilammen omistajana oli heidän poikansa Henrik Johaninpoika Forsius, joka lienee kuollut jo vuonna 1689. Tila siirtyi hänen pojalleen Johan Henrikinpoika Forsiukselle, joka avioitui vuonna 1703 Elisabeth Backmanin? kanssa."

Tässä keskustelussa on jo aikaisemmin käsitelty vihtiläisen Ekestubbe-suvun yhteyttä Palm-nimeen. SukuForumilla on keskusteltu Ekestubbe-suvusta.

Genos 43(1972), s. 102-111 käsittelee hollolalaista Falck-sukua. Artikkelin yhteydessä mainitaan muista Falck-nimisistä seuraavaa:

"Erik Falck, krävde vid Esbo ting 8.11.1641 på sin hustrus, Anna Eriksdotters och sina svägerskors Valborg och Kirstin Eriksdotters vägnar redovisning av deras bröder Bertil och Henrik Eriksson, som 1628 hade sålt syskonens arvshemman i Gumböle till kapellanen Per Brennerus."

Anna Bengtsdotter Hammarstiernan puoliso Per Brennerus oli siis ostanut tilan Espoon Gumbölestä vuonna 1628, mutta kauppasopimusta vaadittiin tarkennettavaksi vasta vuonna 1641. "Dn Petrus Martini" on kuitenkin asunut Gumbölessa jo vuonna 1625.

[KariKK]

Simuna Sipinpoika Aro vaikuttaa pystyvältä ja monissa luottamustehtävissä olleelta, joten sosiaalista nousua on auttanut hänen avaamansa elintila. Olisiko elintilaa ylläpitänyt Simunan tuntemattomaksi? jäänyt puoliso Susanna Heikintytär.

Juuret toimikunnan julkaisussa 12/2003 Matti Heikinpoika Sihto, tekijät Markku Pihlajaniemi, Tapio Piirto ja Penni Airas, mainitaan Simo Sipinpoika Aron vaimon Susanna Heikintyttären olleen kyseisen Matti Heikinpojan sisar. Siis Susanna Heikintytär oli kotoisin Ilmajoen Sihtolasta ja vanhemmat Heikki Yrjänänpoika ja Agneta Sipintytär.
Julkaisussa on käännöksiä käräjäpöytäkirjoista ja 17.05.1702 pidettyjen ylimääräisten käräjien pöytäkirjassa on maininta " ... Matilta, kuin tämän vaimolta ja langolta, usein mainitulta Simo Arolta..."

Ehkä yksi osoitus Simo Aron pyrkimyksestä sosiaaliseen nousuun oli myös se, että hänen poikansa Jaakko avioitui Kurikan kappalaisen Matias Soraeuksen tyttären Margaretan kanssa 22.09.1703 Kurikassa. Tosin vihkimerkinnässä HisKi:ssa sukunimenä on virheellisesti Lovara. Jaakko Simonpoika oli sittemmin Kauhajoen Marttilan isäntä. Voihan olla, että tämä avioliitto oli jo soitus siitä, että suku kelpasi parempiin piireihin.

Muuten jäi David Areliusta koskeneesta tarkennuksesta pois maininta, että Israel Arelius oli mielenkiintoinen löytö. Onkin ihmetyttänyt, mitä tapahtui Eliaan pojalle Israelille, joka syntyi nelisen kuukautta ennen isänsä kuolemaa,

Ja tulkoon mainituksi, Astreniuksista kun on kyse, että 05.03.2010 ilmestyneesä Kauhajoen Kunnallislehdessä on mielenkiintoinen, kauhajokelaisen Martti Tuiskun kirjoittama, juttu eräästä Isac Astrénin jälkeläisestä, Pitkä Kallesta eli Kaarle Alangosta, s. 1896 Kauhajoella.
Kaarle oli Isac Astrénin tyttären Claran ja Isac Kaukolan tyttären pojan pojan pojan poika. Selitys taas siihen, että kurikkalainen talollinen Isac Kaukola sai puolisokseen papin tyttären lienee se, että Isac Kaukolan isä Jaakko oli Juho Eskonkoika Oppaan ja Elisabeth Forlundian tytär. Elisabeth taas oli
Matias Soraeuksen vaimon Helena Forlundian sisar. Näitten sisarusten taustahan taas on yleisesti tunnettu, joten sitä ei tarvitse tässä selostaa.

[KariKK]

Korjaus edelliseen viestiin.
Pujahti virhe tekstiin, kun selvitin Isac Kaukolan vanhempia, isä Jaakko oli tietenkin Elisabeth Forlundian poika eikä tytär.

[Jari Latva-Rasku]

Kiitokset Aron emännän juurista. Ne olisi pitänyt muistaa, koska maininta Susanna Heikintyttärestä löytyy koskettavasta hänen veljensä Matti Heikinpoika Sihdon tarinasta. Taisi Heikki Reinikin Simuna Aron "sukulaisen" Matti Heikinpojan tappoharrastuksista vihjata pahoinpitelyynsä johtaneessa sanailussa. Simuna Aron ja Matti Sihdon rajuus on ollut erilaista. Simuna on selvästi ymmärtänyt, mitä tekee, mutta Matti Sihto ei. Jos tappaa, ei välttämättä ole mielisairas, mutta Matti Sihto oli.

[Pekka Hiltunen]

Mårten Erikinpoika Stiernan (lat. aster) puoliso Anna Persdotter syntyi ehkä n 1578 (k 1648). Näiden poika Erik Stiernkors on voinut syntyä n 1600. Omistiko Turun ratsuväkirykmentissä 1653 palvellut kornetti Erik Stiernkors Oriveden Holman tilan? Tapio Vähäkankaan artikkelista Fröjdbölen suku Genoksessa 3/2005 ilmenee, että Stierna-suvulla oli 1600-luvun alussa yhteys mm. Raision Tahvion Friis-sukuun.
Isak Erikinpoika nai Arvid johanneksenpoika Frisiuksen lesken n 1681. Jos kornetti Erik Stiernkors ja rykmentinkirjuri Isak Erikinpoika olivat isä ja poika, on Isak voinut 1653 hyvinkin olla vielä alaikäinen ollen syntynyt 1630-luvun loppupuolella. Isak Erikinpojan ja Elisabet Mårtenintytär Palmin ikäero ei siis välttämättä ole ollut erityisen suuri.

Teoreettisia esipolvia:
Taulu 1
1. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Elisabet Wegelius Vanhemmat Juhana Wegelius (vanhempi) ja Kristina Lauraeus.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Isak Eriksson Stierna, veronkantokirjuri, Karkun Järventaan rusthollari. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Mårtensdotter Palm, s. noin 1655.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Erik Stiernkors, kornetti Turun ratsuväkirykmentissä 1653. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: NN
Lapset:
Isak Eriksson. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Mårten Erikinpoika Stierna, k. 1634 Halikko. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Erik. Tauluun 3.
Karin
Elin

Taulu 5
5. Erik Mårteninpoika Stierna (Stiernkos till Holma) Vanhemmat taulusta 6.
1. Puoliso: Brita Fleming Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Mårten. Tauluun 4.
2. Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat Bertil Henriksson (Sjundby-ätt).

Taulu 6
6. Mårten Jönsson i Böle, k. jälkeen 1554. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Brita Mattsdotter Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Erik. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Jöns till Böle
Lapset:
Mårten Jönsson. Tauluun 6.
Klemet, k. ennen 1586

Taulu 8
7. Matts Olofsson till Villilä Vanhemmat Olof till Villilä ja NN Jacobsdotter.
Puoliso: Margareta Sunentytär Ille Vanhemmat Sune Andersinpoika Ille.
Lapset:
Brita Mattsdotter. Tauluun 6.

Taulu 9
6. Per Fleming Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Margareta Ram Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Brita. Tauluun 5.

Taulu 10
7. Erik Fleming Vanhemmat Herman Magnusson Fleming ja Elin.
Puoliso: Anna Engelbrektintytär Vanhemmat Engelbrekt Larsson till Isnäs i Pärnå ja Margareta Tuvesdotter Natt och Dag.
Lapset:
Per. Tauluun 9.

Taulu 11
7. Torsten Salomoninpoika Ram Vanhemmat Salomon Torsteninpoika.
Puoliso: Brita Johansdotter Fleming Vanhemmat Johan Henriksson Fleming ja Märta Erengislesdotter.
Lapset:
Agneta
Margareta. Tauluun 9.

Taulu 12
5. Petrus Johannis, Paraisten kkh, s. 1550, k. 1620 Parainen. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 14.
Lapset:
Anna Persdotter, s. Parainen. Tauluun 4.

Taulu 13
6. Johannes Thomae de Hanjas
Lapset:
Petrus Johannis, s. 1550. Tauluun 12.

Taulu 14
6. Elias Simonis Esping Vanhemmat taulusta 15.
Puoliso: Agneta Klemetsdotter Esping Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Karin Eliae. Tauluun 12.

Taulu 15
7. Simon Nils- /Henriksson
Puoliso: Malin Knutintytär Kappe Vanhemmat Knut Kappe ja Margit Nilsdotter.
Lapset:
Elias Simonis. Tauluun 14.

Taulu 16
7. Klemet Mattsson Esping
Puoliso: Kristin Vanhemmat NN ja Karin Henrikintytär Tavast.
Lapset:
Agneta Klemetsdotter. Tauluun 14.

PH

Saamani yksityisviestin perusteella esitän korjausta e.o. tauluihin:

Taulun 15. tiedot on ylipyyhittävä tai ainakin varustettava kysymysmerkillä. Kts. Genos 2005 n:o 3, Tapio Vähäkangas: Fröjdbölen suku, s. 121. Malin Knutintytär (Kappe) ei e.m. artikkelin mukaan jättänyt ainakaan maaomaisuutta mahdolliselle rintaperilliselleen Simon Henrikinpojan kanssa. Elias Simoniksen syntyperä on siis edelleen avoin.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Pekka Hiltusen täsmennyksestä tuli mieleen, että yksi oleellinen yhteys on käsittelemättä. Turun ja Porin ratsuväkirykmentissä on ollut ainakin kaksi Isak Erikssonia katselmuskirjureina. Pitäisi ratkaista, ovatko he sama henkilö?

Vuoden 1653 katselmuksessa mainitaan Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjurina Isak Eriksson. Hän lienee syntynyt noin tai ennen vuotta 1630. Voisi pitää mahdottomana, että hän olisi vuonna 1668 ylioppilaaksi tullut Isak Eriksson Hammarstierna, joka ei kaiken lisäksi ilmeisesti edes opiskellut ainakaan Turussa ylioppilastutkintonsa jälkeen.

Isak Hammarstiernan kohdalla mainitaan matrikkelin viitteissä seuraavaa:

"Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson"

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin 2. komppanian, eli alueen, johon Karkku kuului, katselmuskirjuriksi tuli Lars Saflerin tilalle Isak Eriksson elokuussa vuonna 1677. Kyse on ainakin tämän Isakin osalta Järventaan Isak Erikssonista, koska häntä kutsutaan hieman myöhemmin katselmuskirjuriksi:

Karkun ja Mouhijärven käräjät 5.–7.8.1682 s. 651 (Effter Mönsterskrif:s Isak Erichzsons begäran förordnades aff rätten Inspectoren Billovius 1610 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1610) tillijka med Nembdemännerne Michel Clemetson ifrån Mäkis och Jören Eskelsson ifrån Palwiala at werdera Järfwentaka hemman dess Stiufbarn tillhörigt);

Hieman myöhemmin Isakia tituleerataan Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjurin yhteydessä veronkantokirjuriksi:

Karkun ja Mouhijärven käräjät 26.–30.1.1689 s. 945 (Regementzskrijfwaren Wälbet: Christopher Arendz tilltalte nu på sitt Ryttare Hemmans Kåskis wegnar Opbördzskrijfwaren Isaak Ersson i Jerfwentaka för den qwarn, som han hafwer när in wijdh Koskis

Mikä mielenkiintoista, rykmentinkirjuri Arendz eli Arentz on omistanut Järventaan naapuritilan Kosken. Hänen puolisonsa oli Susanna Kramer.

Järventaan Isak Eriksson on siis ollut ainakin vuosina 1677-82 vähintäänkin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri. Veroluettelossa on Isakin kohdalla merkintä munsterskrifvare vielä vuonna 1683.

Tuomiokirjapoiminnat eivät anna tyhjentävää vastausta, mutta Isak on vuosisadan vaihtuessa voinut veronkannon ohella olla peräti Huittisten, Punkalaitumen, Karkun ja Loimaan pitäjänkirjuri, eli Loimaan nimismiehen viran hoitoon liittyvää vastustusta huomioimatta luotettu henkilö varsin laajalla alueella.

Voisiko Järventaan Isak Eriksson siis olla sama kuin vuoden 1653 rykmentinkirjuri? Tuntuu epätodennäköiseltä, että näin olisi, sillä vuoden 1653 rykmentin- ja vuoden 1677 komppaniankirjurin viran välillä oli kulunut 22 vuotta. Isak Erikssonilla oli vuonna 1670 syntynyt tytär Anna aikaisemmasta avioliitostaan, joten hän on voinut jäädä leskeksi samoihin aikoihin, kun hän otti vastaan komppaniankirjurin tehtävän. Komppanian sijoittuminen Hämeeseen ja Satakuntaan viittaisi, että Isak on voinut olla seudulta kotoisin. Leskeksi jääminen on voinut olla syynä joutumiselle pois aikaisemman vaimon sukulaisten luota ja viran vastaanottamiseen. Virkojen keräily todistaisi, että entinen rykmentinkirjuri on voinut ottaa vastaa paremman puutteessa komppaniankirjurin viran. Isak Eriksson on täysin varmasti tuntenut Karkussa asuneen saman rykmentin saarnaajan Arvid Frisiuksen.

Ainoa Isak Eriksson, jonka olen lähiseudulta löytänyt on aikaisemmin tässä keskustelussa käsitelty Lokalahden Viljattulassa ensimmäisen kerran vuonna 1646 mainittu. Hän on mahdollisesti ollut Lokalahden lukkarin Erik Thomassonin poika ja Lokalahden 1. kirkkoherran veljenpoika. Näihin aikoihin 1 manttaalin Viljattulan tilan läänitysolosuhteet vaikuttavat olleen varsin sekavat. Läänitys vaikutti kuitenkin olleen ensin Claes ja sitten Herman Flemingin hallussa, mutta myös Nils Kihlin perilliset mainitaan. Viljattulan Isak Eriksson merkitään Viljattulaan viimeisen kerran vuonna 1683. Hänen vaimonsa Lisa ilmeisesti kuolee vuonna 1680 ja hänelle on merkitty nimeltä mainitsematon tytär vuosina 1681-83.

[Jari Latva-Rasku]

Voisiko Järventaan Isak Eriksson siis olla sama kuin vuoden 1653 rykmentinkirjuri? Tuntuu epätodennäköiseltä, että näin olisi, sillä vuoden 1653 rykmentin- ja vuoden 1677 komppaniankirjurin viran välillä oli kulunut 22 vuotta.

Tuli huolimattomuusvirhe, virkojen välillä oli peräti 24 vuotta, eli sukupolvi!

[Pekka Hiltunen]

Pekka Hiltusen täsmennyksestä tuli mieleen, että yksi oleellinen yhteys on käsittelemättä. Turun ja Porin ratsuväkirykmentissä on ollut ainakin kaksi Isak Erikssonia katselmuskirjureina. Pitäisi ratkaista, ovatko he sama henkilö?

Vuoden 1653 katselmuksessa mainitaan Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjurina Isak Eriksson. Hän lienee syntynyt noin tai ennen vuotta 1630. Voisi pitää mahdottomana, että hän olisi vuonna 1668 ylioppilaaksi tullut Isak Eriksson Hammarstierna, joka ei kaiken lisäksi ilmeisesti edes opiskellut ainakaan Turussa ylioppilastutkintonsa jälkeen.

Isak Hammarstiernan kohdalla mainitaan matrikkelin viitteissä seuraavaa:

"Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson"

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin 2. komppanian, eli alueen, johon Karkku kuului, katselmuskirjuriksi tuli Lars Saflerin tilalle Isak Eriksson elokuussa vuonna 1677. Kyse on ainakin tämän Isakin osalta Järventaan Isak Erikssonista, koska häntä kutsutaan hieman myöhemmin katselmuskirjuriksi:

Karkun ja Mouhijärven käräjät 5.–7.8.1682 s. 651 (Effter Mönsterskrif:s Isak Erichzsons begäran förordnades aff rätten Inspectoren Billovius 1610 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1610) tillijka med Nembdemännerne Michel Clemetson ifrån Mäkis och Jören Eskelsson ifrån Palwiala at werdera Järfwentaka hemman dess Stiufbarn tillhörigt);

Hieman myöhemmin Isakia tituleerataan Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjurin yhteydessä veronkantokirjuriksi:

Karkun ja Mouhijärven käräjät 26.–30.1.1689 s. 945 (Regementzskrijfwaren Wälbet: Christopher Arendz tilltalte nu på sitt Ryttare Hemmans Kåskis wegnar Opbördzskrijfwaren Isaak Ersson i Jerfwentaka för den qwarn, som han hafwer när in wijdh Koskis

Mikä mielenkiintoista, rykmentinkirjuri Arendz eli Arentz on omistanut Järventaan naapuritilan Kosken. Hänen puolisonsa oli Susanna Kramer.

Järventaan Isak Eriksson on siis ollut ainakin vuosina 1677-82 vähintäänkin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri. Veroluettelossa on Isakin kohdalla merkintä munsterskrifvare vielä vuonna 1683.

Tuomiokirjapoiminnat eivät anna tyhjentävää vastausta, mutta Isak on vuosisadan vaihtuessa voinut veronkannon ohella olla peräti Huittisten, Punkalaitumen, Karkun ja Loimaan pitäjänkirjuri, eli Loimaan nimismiehen viran hoitoon liittyvää vastustusta huomioimatta luotettu henkilö varsin laajalla alueella.

Voisiko Järventaan Isak Eriksson siis olla sama kuin vuoden 1653 rykmentinkirjuri? Tuntuu epätodennäköiseltä, että näin olisi, sillä vuoden 1653 rykmentin- ja vuoden 1677 komppaniankirjurin viran välillä oli kulunut 22 vuotta. Isak Erikssonilla oli vuonna 1670 syntynyt tytär Anna aikaisemmasta avioliitostaan, joten hän on voinut jäädä leskeksi samoihin aikoihin, kun hän otti vastaan komppaniankirjurin tehtävän. Komppanian sijoittuminen Hämeeseen ja Satakuntaan viittaisi, että Isak on voinut olla seudulta kotoisin. Leskeksi jääminen on voinut olla syynä joutumiselle pois aikaisemman vaimon sukulaisten luota ja viran vastaanottamiseen. Virkojen keräily todistaisi, että entinen rykmentinkirjuri on voinut ottaa vastaa paremman puutteessa komppaniankirjurin viran. Isak Eriksson on täysin varmasti tuntenut Karkussa asuneen saman rykmentin saarnaajan Arvid Frisiuksen.

Ainoa Isak Eriksson, jonka olen lähiseudulta löytänyt on aikaisemmin tässä keskustelussa käsitelty Lokalahden Viljattulassa ensimmäisen kerran vuonna 1646 mainittu. Hän on mahdollisesti ollut Lokalahden lukkarin Erik Thomassonin poika ja Lokalahden 1. kirkkoherran veljenpoika. Näihin aikoihin 1 manttaalin Viljattulan tilan läänitysolosuhteet vaikuttavat olleen varsin sekavat. Läänitys vaikutti kuitenkin olleen ensin Claes ja sitten Herman Flemingin hallussa, mutta myös Nils Kihlin perilliset mainitaan. Viljattulan Isak Eriksson merkitään Viljattulaan viimeisen kerran vuonna 1683. Hänen vaimonsa Lisa ilmeisesti kuolee vuonna 1680 ja hänelle on merkitty nimeltä mainitsematon tytär vuosina 1681-83.

Lokalahden kirkkoherra Laurentius Thomae johtanee nyt hartaasti etsityille jäljille. Tätä löytöä on kyllä pidettävä hienona, vaikka se osoittautuisi vääräksikin!
PH

[Jari Latva-Rasku]

En tiedä onko Lokalahden vuonna 1670 kuolleen kirkkoherran Erik Schraderuksen puoliso Valborg Larsdotter ollut aikaisemman kirkkoherran Laurentius Thomaen tytär. Valborg Larsdotterin kautta Lokalahden Lokalahdenkylän Kauppilan ja Salmenperän rusthollit siirtyivät heidän pojalleen Henrikille. Erik Schraderuksen tytär Katarina oli tunnetusti avioliitossa Abraham Alftanuksen kanssa ja mahdollinen poika Georgius Erici Schredderus ilmeisesti opiskeli Turussa.

Jos Valborg Larsdotter on ollut Laurentius Thomaen tytär, niin Lokalahden Viljattulan Isak Eriksson on ollut todennäköisesti ollut hänen serkkunsa.

[Benedictus]

Lokalahden Viljattula paljastaa muitakin yhteyksiä Isak Erikssonin ympärille.

Papin leski Valborg Larsson omisti Lokalahden kylässä Kauppilan tilan.
Naapuri tilan Marttilan hankki itselleen 1693 Lokalahden kappalainen Johan Avolinus.
Puolisonaan Elisabeth Florinus.
Johan Avolinuksen veli Jacob Avolinus oli Ruskon kappalainen.
Jacob Avolinuksen puoliso oli Valborg Michelsdotter 1. avio(k. 1729/30)

Valborg Michelsdotterin seuraava puoliso oli Pehr Erchovius Lapin vt kirkkoherra, Ingrid Astreniuksen puoliso.
Yo-matrikkeli mainitsee in cl. d:ni Caspari Sarenij, Petrus Johannis Padasjokiensis.
Hilma Karin esipolvet netissä:
VII Peter Ercovius Lapin kappalainen, s. n 1670 Padasjoki, k. 1748 Lappi, Kivikylä. Lapin kappalainen 1696-1748
Asuu Kivikylän Pekolassa.
Äidinisästään Lapin kappalaisesta Petrus Ercoviuksesta Nurkin vanha isäntä kertoi, että tämä oli ollut kotoisin Viron- tai Liivin maalta ja toiminut siellä pappina, mutta kun nämä maat joutuivat Venäjän valtaan, oli hänen ollut paettava Suomeen, missä hän sai kappalaisen viran Lapin seurakunnassa. Ercoviuksella oli ollut tavattoman voimakas ääni. Äidinisänsä sylissä istuessaan Juhani Åkenpojan oli pitänyt sulkea korvansa tämän rintaa vasten, niin kova oli ukon ääni ollut. Äidinisältään Juhani Åkenpoika oli oppinut ruotsia ja hiukan latinaa, mm. latinalaisen laulun "Angelus emittitur", jonka hän vielä vanhana hyvin muisti ja lauloi Samuelille. Ercoviukset puhuivat saksaa ja rouvakin oli oppinut nainen, joka lueskeli saksalaisia kirjoja. Muistitieto Ercoviuksesta Baltiasta Suomeen saapuneena pakolaispappina ei näytä kuitenkaan soveltuvan siihen, mitä hänestä tavallisten henkilöhistoriallisten hakuteosten mukaan tiedetään. Laguksen ylioppilasmatrikkelin mukaan hänet otettiin Turun akatemian kirjoihin 1687 ja määrättiin Lapin kappalaiseksi 1695, siis jo ennen suuren Pohjan sodan syttymistä. Baltian papistoa koskevista Pauckerin ja Napierskyn matrikkeleista häntä ei ole löytynyt. Varmana täytyy näin ollen pitää, että hän ei ole saapunut Baltiasta pakolaispappina Suomeen. Aivan tyhjästä näin selväpiirteinen muistitieto tuskin kuitenkaan on voinut syntyä. Mahdollisesti Ercovius on jossakin vaiheessa toiminut sotilas pappina Baltiaan sijoitetuissa joukko-osastoissa, vaikka se ei käytetystä lähdeaineistosta ole selvinnyt. Tässäkin, vähäisen aineiston perusteella tehdyssä tarkistuksessa tulee näkyviin muutamia genealogiselle muistitiedolle ominaisia piirteitä. Esi-isien ansiot pyrkivät suurentumaan ja romantiikan ja vieraiden maiden hohtoa tulee helposti liikaa kuvaan. Mutta ilman jotakin todellisuuspohjaa ei muistitieto koskaan ole ja se voi antaa tutkijalle hyödyllisiä ei vihjeitä, - silloin kun se on aitoa eikä tietoisesti fantisoitua tai kirjallisuuden välityksellä tapahtunutta ns. takaisinsyöttöä perimätiedon kenttään.
Ylioppilasmatrikkeli:
Pehr Erchovius Petrus Johannis, Tavastensis 3580. Kotoisin Padasjoelta. Turun katedraalikoulun oppilas 3.2.1681 (in cl. d:ni Caspari Sarenij, Petrus Johannis Padasjokiensis.). Ylioppilas Turussa kl. 1689 Erchovius Petr. Joh. Tav _ 179. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1692. Turun linnansaarnaajan apulainen 1692. Vahdon pitäjänapulainen 1693. Lapin kappalainen 1695, isonvihan aikana vt kirkkoherra vuodesta 1719. k. Lapissa 1748.
Pso: 1:o Valborg Michelsdotter.(k. n1730); 2:o Ingeborg (Astrenius)

Jacob Avolinin vaimo Elisabeth Florinuksen isä ei ole selvillä, mutta samaan aikaan Vehmaan kappalaisen Johannes Davidis Sciureniuksen vaimo oli Brita Henriksdr Florinus, Paimion khr Henrik Florinuksen tytär.

Henrik Mathiae Florinus oli se khr, jolla oli 3 vaimoa:Tammelinus, Gyllenbögel ja Catarina Eriksdr Pihl. heistä on ollut jo aiemmin juttua. Pihlejä olikin Karkku Tyrvään suunnalla.
Paimion khr Mathias Erici Florinuksen isä oli Lemun khr Ericus Henrici ja äiti Kristina Thomasdr Blom-Florinus, jonka sisko oli Mouhijärven khr Ericus Georgiin vaimo Elsa Blom.

David Sciurenius oli käräjillä Karkun kirkkoherra Henrikus Arvidin pojan Josefuksen hakiessa häneltä veljensä kiikalan khr:n Henrik Karkuensiksen velkaa.
Kiikalan khr Henrik Karkuensiksen vaimo oli Anna Larsdr Sarenius 2. avio.
Henrikin veli Johan Karkuensiksen tytär Katarin Resenius oli Johan Laurentii Sareniuksen puoliso.
Johan Karkuensiksen vaimon Hanna Marian isä oli Mouhijärven khr Ericus Georgii, jonka seuraajana oli Casper Laurentii Sarenius 1693-1700.

Eräs outo henkilö Viljattulan piirissä on Kauppilassa 1657 mainittu sal. Johan Humalainen, Ala-Satakunnan ja Vehmaan kihlakunnan kruununvouti.Vaimo Margareta Mårtensson Porilaista porvari-sukua.
Poikansa Erik Kangasalan ja Oriveden pitäjänkirjuri.Vaimo Elin Josefsdr Melartopaeus.

Henrik Karkuensiksen vaimon Anna Larsdr Sareniuksen 1. puoliso oli Michael Zachhariae Lundanus.
Tämän pojan Zachris Michaelis Lundanuksen 2.vaimo oli Margareta Fächting

Margaretan isä oli Karl Feuhting,isän äiti Marija Cramer, jonka 2.puoliso Petter Stolpe.
Isän isä Evert Feuchting, Turun ja Porin läänin rahastonhoitaja, aiemmin Kokemäen kartanon vouti.
Onko tämä Marija Cramerin sisar Susanne Kramer, Arendzin vaimo?

Huomioiden kaikki nämä ja eräät muutkin seikat, alan epäillä, että Isak Eriksson saattaisi hyvin olla tämä Vihattulassa vaikuttanut Isak.

[Jari Latva-Rasku]

Vihattulan Isak Erikssonilla on yhteys moniin Järventakaan liittyviin sukuvyyhteihin.

On kuitenkin kiusallista, että on olemassa Isak Eriksson Hammarstierna. Isak yhdistettynä mihin tahansa patronyymiin on varsin harvinainen nimi.

Ahvenanmaalla on Hammarland ja sieltä on peräisin Hammar-nimisiä. Brennereihin liittyy Hammarman.

SukuForumin Tuderus-keskustelussa on seuraava lainaus:

Jacob Filipsson Bilang (Tab. II), kamrerare, Losttsskrifvare ofver
Narva befästning samt dess län (5). Tillhandlade sig 1625 Spärrings on
Gunnarskulla rusthåll I Kyrkslätt. Var död 1642 28/7, do hans enka,
Elin Hansdotter, fick frieht på sitt hemman I Spärringsby för alla
utlagor "för sin framlidne mans långvariga tjjänster, som ock hennes
fattiga ensörjnde lägenhet och att hon har många små barn att föda och
förestå". Hon gifte sig andra gången 1645 med f.d. hofmästaren hos
general Torsten Stålhandske, Antonius Pape +1662,och afled själf omkring
1665 (6).

Jacob Filipsson Bilangilta jäi paljon pieniä lapsia, olisiko yksi niistä Ingrid Jacobsson Bilang, joka ensin avioitui Gafvelsbackan Erik Thomassonin ja sitten Claus Mårtensson Brennerin kanssa vuonna 1658.

Tässä keskustelussa on aikaisemmin mainittu yhteydestä, joka liittyy Claus Brennerin veljen Perin, jonka puoliso oli Hammarstierna, tilakauppaan Espoon Gumbölessä:

"Erik Falck, krävde vid Esbo ting 8.11.1641 på sin hustrus, Anna Eriksdotters och sina svägerskors Valborg och Kirstin Eriksdotters vägnar redovisning av deras bröder Bertil och Henrik Eriksson, som 1628 hade sålt syskonens arvshemman i Gumböle till kapellanen Per Brennerus."

Erik Falck, joka mainitaan yllä, on käsittääkseni Narvan kirkkoherra samaan aikaan kuin Jacob Bilang on siellä linnankirjurina. Erik Falckin appiukko on ollut Erik Enevaldinpoika, jonka veljeksi on väitetty porvoolaisen Schröder-suvun kantaisää Lars Enevaldinpoikaa (Enwaldsson). Schröder-nimi muistuttaa Schraderus-nimeä Lokalahdella tai Ericus Jacobi Schraderuksen todennäköisen pojan Georgius Ericin käyttämää nimeä Schredderus.

[Benedictus]

Vihattulassa tuntuu olevan jotain sekaista kun katsoo dikiarkiston tietoja.

1646 mainitaan Isak Eriksson 1. kerran.
1650 Isak Eriksson utfattig
1656 Isak Eriksson paljon naisia sr määreellä
1658 Isak Eriksson Maisa sr

Sitten 1659 Isak Eriksson Lisa h. alla pari hakasta Maisalle

Tästä eteenpäin 1684 Isak Eriksson ja Lisa h.

1684 Matts Eriksson
1685 Anders Matsson

1645 Eriks Thomasson Elin dr.
1651 Isak Eriksson Elin sr.

Olisiko niin, että meillä on kaksi Isak Erikssonia!!

1. Erik Thomassonin poika

2. Vävy Isak Eriksson, jolla vaimo Lisa/Elin,vaihtuu isännäksi 1659, jolloin jää pois sukulaismääreet.

1684 Tila siirtyy Erik Thomassonin pojalle Mattsille ja seuraavana vuonna tämän pojalle tai vävylle.

Ja taas olisimme tilanteessa, ettei Isakia tunneta.
Isak Hammarstierna oli yo 1668, ettei oikein voisi olla tämä Isak?

Toisaalta tytär Anna oli syntynyt noin 1670. Eli sopisi mainituksi Isakin tyttäreksi Vihattulassa.

Toinen asia: Mainittu Bilang Narvassa ja Falk suku kannattaa huomata, että
Hammarstiernojen sukulainen Samuel Matsson Forsman on vaikuttanut samalla seudulla, samaan aikaan.
Sukuun kuuluu myös Viipurin khr Enevaldus Sigfridi.

Sekä Carpelan, että Bergholm mainitsevat Samuel Mattson Forssmanin
vaimona Karin Torwiggen. Bergholmin selvityksestä käy lisäksi ilmi se, että
Samuel Mattson Forssman Helsingin Tölön omistaja ja Inkerinmaan Samuel Mattson Forssman ovat yksi ja sama henkilö. Bergholm sanoo:

"Samuel Mattson, lainlukija Uudellamaalla, luullaan ensimmäisenä käyttäneen sukunimeä Forssman. Omisti 1640 Tölö'n tilan lähellä Helsingin kaupunkia. Kun kaupunki muutettiin nykyiseen paikkaan, pantiin Tölö'n tila sen alle ja F:lle annettiin korvaukseksi Kirvesnimemen rustholli Taipalsaaren pitäjässä, jonne nyt muutti Lapveden kihlak:n lainlukijaksi. Sieltä hän sitten muutti lainlukijana Inkerinmaalle, jossa otti viljeltäviksi autiotilat Borok, 2/3 obsia ja Retkina, 1 obsia Kaprion läänin Samoiskoin pogostassa, jotka Kristiina kuningatar hänelle ja hänen jälkeläisilleen 19/10 1650 "soi ja jätti" ikiomaksi aatelisvapaudella ja rälssioikeudella". Perillisensä möivät Kirvesniemen 30/3 1687 rykm'n kirjoittajalle Hezek Pietarinp. Ekman'ille 420 taalarista vaskirahaa. Puoliso: Karin Thorwigge."

Merkillepantavaa on siis Samuelin ensimmäisen vaimon, Kerstin Lindelöfin, puuttuminen. Samuel ja Kerstin olivat avioituneet viimeistään vuonna
1634, joten Bergholmin mainitsemat pojat Abraham, Isak ja Jakob ovat todennäköisesti tästä aviosta, kuin myös se Erik Forssman, jonka jälkipolvet
hypoteesini mukaan asuttivat ja asuttavata edelleen Öfvitsbölen Stor-Könings-nimistä tilaa.

Huomattavaa Bergholmin tekstissä on tuo Samoiskoin pogosta, jossa juuri noihin aikoihin (1661-1675) toimi pastorina Ericus Erici Skinskattebergis Härckman, hänkin esi-isäkseni lukemani, kuten aiemmin viestiketjussa on mainittu.

Bergholmin hahmottelemassa Forssman-sukupuussa kiinnittää huomiota
etunimien Samuel, Abraham, Isak, Jakob, Kristofer jne "periytyminen",
samoin aviosukuina Paqvalen, Löfberg, Alopaeus, Ahrenberg, Örn ja erityisesti varhainen aviolinkki Slöör-sukuun. Slöörit liittyvät mitä kiinteimmin Nyeniin, Pyhtääseen ja Pernajaan . HenriK Jacob Slöör toimi Pernajan nimismiehenä vv. 1750-1790 ja poikansa Johan Wilhelm Slöör jopa asuiÖfvitsbölessä muistini mukaan.
Juhani Pesun lainaus.

[Jari Latva-Rasku]

Viljattulan merkinnät ovat jossain määrin sekavia, vaikka/koska niitä on kerätty niin manttaaliluetteloista, henkikirjoista, kymmenysluetteloista ja muista lähteistä. Lokalahden merkinnät ovat esimerkiksi paljon monipuolisemmat kuin Karkussa, jossa on ilmeisesti pääosin turvauduttu vain henkikirjoihin eli verotusikäisiin tilojen asukkaisiin.

Viljattulan suku on voinut asua tilalla pitkään, sillä sieltä löytyy kirkonmiesten Lars ja Erik Thomassonin lisäksi Thomas ja Lars Eriksson sekä Erik Larsson, Lars Påvalsson ja Povall Nielsson. Lars ja Erik Thomassonin äiti tai puolisot voisivat olla kirkollista juurta.

Ainakin osan merkinnöistä on tehnyt Isak Erikssonin mahdollinen setä kirkkoherra Laurentius Thomae "her Lars", joka näyttää olleen herra Lars jo ennen kirkkoherran tehtäväänsä vuodesta 1639 lähtien. Hän on siis arvattavasti aluksi ollut Vehmaan kappeliseurakunnan Lokalahden kappalainen herra Lars, joka mainitaan ensimmäisen kerran Viljattulassa vuonna 1632.

Kun Isak Eriksson ilmestyy ensimmäisen kerran henkikirjaan vuonna 1646, hän on aivan hyvin voinut olla hieman toisellakymmenellä ja avioituessaan vuonna 1659 lähestyä puolta väliä kolmattakymmenettä.

Isak Erikssonilla voi olettaa olevan lukkari-isä Erik Thomasson, äiti tai äitipuoli Brita ja sisarukset Maisa eli Margeta ja häntä mahdollisesti vanhemmat Jacob ja Elin, jotka voivat olla samat kuin vuonna 1634 mainitut herra Larsin renki Jacob ja piika Elin. Elin voi olla sama kuin myöhemmin mainittu Elsa. Tämän lisäksi mainitaan, veli Lars ja sisko Gertrud, jonka mainitaan asuneen myös Lokalahdella, eli Kauppilassa, joka myöhemmin tuli Schraderusten omistukseen. Ensimmäisten lasten voi olettaa syntyneen 1620-luvun alkupuolella ja viimeisten, kuten Isakin, 1630-luvun jälkipuoliskolla. Loppujen lopuksi on mahdollista, että Isak Eriksson luovutti tilan veljelleen Matts Erikssonille noin vuonna 1684, tai sitten kuoli. Matts Eriksson on voinut olla Viljattulassa mainittu renki Matts.

Järventaassa mainitaan yhden ainoan kerran vaimo Brita vuonna 1682, heti Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin jälkeen. Viljattulassa maintitaan Isak Erikssonin yhteydessä vuonna 1650 itsellinen Brita ja vuosina 1663-64 ja 1668 piika Brita. Piika-Britan yhteydessä on vuonna 1663 maininta, että hän on vastentahtoinen tai hän vastustaa jotain, eli arvattavasti piikominen ei ole kiinnostanut ja henkiveroakin on pitänyt hänestä maksaa. Lukkari Erik Thomassonilla mainitaan ensimmäisen kerran vaimo Brita vuonna 1637, eli tämän Britan olisi pitänyt avioitua nuorena, jotta hän ei olisi ollut ikäloppu vuonna 1682, jolloin häntä ei olisi enää merkitty henkikirjaan. Eihän se täysin mahdotonta ole, että Järventaassa mainittu vaimo Brita on ollut Isak Erikssonin äitipuoli.

Laurentius Thomaen jälkeen tuli Lokalahden kirkkoherraksi Erik Jacobsson Schraderus. Hänestä on maininta kirkkoherrana vuonna 1664. Hänen puolisonsa on voinut ilman parempaa tietämystä olla edeltäjänsä tytär Valborg Larsdotter, joka on voinut olla Isak Erikssonin serkku.

Tiedetään, että on ollut olemassa Lempäälän kirkkoherran Anders Petrin poika, Maarian kirkkoherra vuosina 1633-40, Magnus Andreæ Schraderus, jonka nimi on pappisluettelossa kirjoitettu Schroederus. Tämän lisäksi mainitaan Vehmaalla vuonna 1612 kirkkoherrana Magnus Andreæ. Kumlingen kirkkoherrana mainitaan sopivasti Magnus Andreae Schraderus vuosina 1613-30. Ilmeisesti on koko ajan kyse samasta henkilöstä.

Vehmaan kirkkoherran Magnus Andreæn edeltäjä vuosina 1581-1610 oli Jacobus Henrici. Hän ei ollut sama kuin Oriveden (1560-74), Lempäälän (1575-83) ja viimein Porin kirkkoherra (1588-1602) sekä Tukholman suomalaisen seurakunnan saarnaaja (1682-84) Jacobus Henrici Småråd (Smogrodh). Lokalahden kirkkoherra Erik Jacobsson Schraderus voisi ikänsä puolesta olla ensinmainitun Jacobin poika, mutta tuskin kuitenkaan Smårådin ja ikänsä puolesta hän tuskin ehtisi olla Magnus Andreæn pojan poika, vaan ennemminkin sisaren tai veljen poika.

[Benedictus]

Voidaan todeta, että Lokalahden Isak Eriksson on varteenotettava vaihtoehto Järventaan Isakiksi.

Eräs asia häiritsee minua! Naimakaupat.

Järventaan Isakilla oli liuta lapsia, kumma kyllä heidät naitettiin kaikkialle muualle, muttei naapureihin.

Tarjolla olisi ollut Collinuksia, Collaniuksia, Pacchaleniuksia,Enckeleitä, Karkuensiksia ihan vierestä, sosiaalisesti ja taloudellisesti saman arvoisia.

Olisiko niin, että este oli sukulaisuus, siis tuolloin pikkuserkun nainti oli vielä sopimatonta.

Jos Packalan emäntä Kristiina Eriksdr oli Mouhijärven khr:n Erikus Georgiin tytär, seuraa siitä, että karkeasti ottaen nuo kaikki yllä ovat jotenkin Elsa Thomasdr Blomin jälkeläisiä.

Jos Isak Eriksson kuului samaan sukukuntaan, niin avioliitot eivät olisi olleet mahdollisia.

Eräs mielikuvitusta kutkuttava hypoteesi voisi olla, että Isakin isä ei ollutkaan khr Erikus Georgii, vaan Elsa Blomin tyttären Sofia Paulinuksen puoliso entinen kirjuri Erland Johansson (Erland monesti käännetään Erikiksi).

Erland toi käräjille 1648 valituksensa Sofian aviorikoksesta. Sitten ei hänestä kuulu mitään.

Kuitenkin jo 1649 mainitaan Erland Johansson naimisissa Karkun khr Prytzin sisaren kanssa, jonka isää Clasia mainitaan jalosukuiseksi. Hänellä arvona tallimestari Porin kuninkaan kartanossa.

Olisiko pappilassa näkyvä Isak Eriksson niminen poika Erlandin jälkeläinen.

Erland Johansssonista ei tietoa, mutta josko hän olisi Johan Bengtsson Hammarstiernan poika Helsingistä. Tällöin yhdistyy Blomin suku ja Isak Eriksson Hammarstierna samaan kuoreen.
Tämä yhteys voisi myös selittää Isakille varoja, joilla hän koulutti poikansa.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin pojat Isak ja Erik kouluttautuivat Ruotsissa sinne sodan vuoksi pakosta ajautuneena. Oli Isak Eriksson Mouhijärven kirkkoherran Ericus Georgiin tai sitten hänen vävynsä Erland Johanssonin poika, Hammarstierna tai sitten entinen Lokalahden Viljattulan rusthollari, hänellä on ilmeisesti ollut muutakin varallisuutta kuin puolisoltaan Juliana Månsdotterilta tai hänen meheltään Arvid Frisiukselta kulkeutunutta.

Jos Isak Eriksson on Mouhijärveltä tai Hammarstierna, hänestä pitäisi löytyä maininta perillisenä tai sitten Lokalahdelta maininta tilakaupoista ainakin hänen siirryttyään sieltä pois. Blom-suvusta on yhteys Frisiuksiin, Hammarstiernoista Brenneruksiin ja Lokalahdelta Alftanuksiin. Kytköksiä on siis joka puolelta, sillä Frisiukset ja Alftanukset olivat vallan keskipisteessä tai ainakin roikkuivat origossa.

Pitää muistaa, että Isak Erikssonin ei tarvitse olla Palmu tai Tähti eli Astrenius, sillä Juliana Månsdotter oli sekä tähti, että Palmu. Alftanukset lähisukulaisineen kuuluttivat sineteissään, että he olivat Stiernkorseja.

Järventaka on ollut suuri maatila ja Isak Eriksson on tilanpidon ohella toiminut ensin katselmus-, sitten veronkantokirjurina ja lopulta useamman kunnan pitäjänkirjurina. Merkittävintä mielestäni kuitenkin on, että Isak Eriksson henkikirjoista päätellen piti tilaansa itse ilman lampuotia tai voutia. Sellainen viittaisi, että Isak ei ole ollut mikään kaupunkilaisporvarin poika vaan peräisin juurevimmista olosuhteista. Sellainen viittaisi juuri Viljattulaan. Laurentius Thomae tuli Lokalahden ensimmäiseksi kirkkoherraksi vuonna 1639, kun uusi kirkko valmistui. On varsin selvää, että hänellä ja hänen lukkariveljellään on ollut suuri merkitys, kun Lokalahti erosi Vehmaan emäseurakunnasta. Sellainen ei anneta tapahtua kovinkaan vapaaehtoisesti. He ovat tuskin sivusta katselleet tapahtumien kulkua. Tällaisen lukkarin ilmeisesti jonkin verran oppineella pojalla on ollut mahdollisuus katselmuskirjurin virkaan, vaikka Viljattulan Iisakkia ei ole sellaiseksi mainittu.

Otetaan kuitenkin esimerkiksi vielä yksi verkosto.

Vehmaan kirkkoherra Magnus Andreae Schraderus oli pappina Ahvenanmaalla. Hänen isänsä oli Lempäälän kirkkoherra. Lempäälässä oli myöhemmin kirkkoherrana Johan Särki. Ahvenanmaalta ovat olleet peräisin myös Alanukset. Alanusten sukuverkosto ilmenee tuomiopöytäkirjasta, jossa kerrottaan, keiltä sukulaisiltaan hän osti Mynämäen Lemmettylän tilan, joka myöhemmin ajautui Arvid Karkuensikselle. Turun tuomiorovastin Georgius Alanuksen tyttären pojan tytär aioitui Laihian kapplaisaen Israel Reiniuksen kanssa. Alanuksista on sukuyhteys Lepuksiin/Laguksiin, jotka vaikuttivat Suur-Ilmajoella Isak Astreniuksen aikoihin. Korppoossa olivat Claudius Alanus ja Karkkun kirkkoherran poika Georgius Prytz peräkkäin kirkkoherroina. Verkostot ovat loputtomat.

Myös sattumien summat ovat loputtomat, kuten rökäs.

Isak Erikssonin varallisuudesta kertoi, että hän oli siirtämässä varsin huolettomilla myötäjäisillä huolella ylläpitämäänsä Järventakaa Elias Aron haltuun.

Eliaksen isä Simuna Aro tunnetusti oli haukkunut Isak Erikssonia seuraavilla sanoilla:

"Skiälm, Ruckatuppi, eller Ludenslijda, Riökäs, eller Giers, Swinetz Grijs, Päsänickj, eller Nils utj Ugnen"

Karkun kirkkoherran Gabriel Nicolai Pytzin pojasta Gabrielista (Genos 27(1956)) kerrotaan seuraavaa:

Taulu 4
IV. Gabriel Prytz (Georgius Nicolai Prytzin poika, taulu 3) s. 1663. Ylioppilas (sat.) Turussa rehtorikaudella 1678 - 79. Porvari Porissa. Katsastusmies 29.4.1691, raatimies 1692 - 1712. Omisti Malminkorttelin talon n:o 156, jonka hän oli perinyt isältänsä. Porissa kuoli Gabriel Prytz 22.8.1715 ja 2.2.1716, toinen merkintä tarkoittaa raatimiestä ja toinen hänen poikaansa. - Puoliso Porissa 9.1.1688 Sofia Oselius, hänen 2. aviossaan, s. noin 1666, k. Porissa 4.9.1738, 72 v:n iässä, vanhemmat Ikaalisten kirkkoherra Abraham Ikalensis ja Sofia Paul, 1. puoliso Turun läänin rahastonhoitaja Peter Giers nuorempi.

Jospa Isak Eriksson ei olisi ollutkaan Simuna Aron väittämä pesäpeikko eikä niin kovin kelmikään, koska Arot olivat hyötymässä Järventaan naimisesta enemmän. Hän olisi kuitenkin voinut olla Simunan väittämän mukainen rökäs eli Giers. Simuna Aron sukulainen ja melkein naapuri Johan Reinius osti Osaran.

[olanyk]

Keskustelussa tuleista suvuista Bilang, Schröder ja Hammarstjärna tulee mieleen paljon pohtiamiani asioita.

Kirkkonummella oli 1500-luvulla pappilan lisäksi merkitävimpiä taloja käsittäkseni Spärrings ja viereinen nimismiehen talo Korkkula jota asui "Hjertta"- suvuksi kutsuttu nimismiessuku. 1600-luvun alussa taloa isännöi nimismiehenä Eriki Michelin poika jonka poika kapteeniluutnantti Hans Eriksson otti nimekseen Hjertta isänsä ja isoisänsää käyttämän sydän kuvioisen sinetin mukaan. Toinen poika Antti Eerikinpoika tunnetaan Cajanus suvun kantaisänä.

Korkkulassa oli Michel Erikinpojan puoliso N Sigfridin tytär Seutulan "Meilbystä" jonka äiti oli Kerstin Ragvaldsdr ja veli oli Viipurin koulumestari ja kirkkoherra Envaldus (Theobaldus) Sigfridsson. Hänen puoliso oli Anna Larsson Teit. Muistaakseni Envaldus sai jotain "palkkamaita" Kirkkonummelta Korkulan läheltä. Tytär Kristina avioitui Bertil Ruuthin kanssa.

Rohkeita hypoteeseja harrastavana joskus pohdin voisiko Lars Envaldson Schröder olla Viipurtin kirkkoherran poika. Anna avioitui uudestaan Viipurin pormestarin (1573-1587) Tönne Nylandis:en kanssa. Edelleen rohkeana hyopteesina olen pohtinut voisko Tönne olla Meilbystä Envalduksen veljen Andersin poika.

Tönne Andersinpojasta periytyy Seutulan Matts Tönnesson Greutzhammar suku, (tuo Seutulan kantatila Meilby muuttui sotilastilaksi mutta sekä Königstedin että Linnan kartanot muototui Greytzhammarin "maille") Hänet edelleen mm. useissa kartanokirjoissa sekoitetaan Seutulan viereisen Knappbackan (Katrinebergin) omistaneeseen myöhemmin Hammarstjerna sukuun. Hehän omistivat saman aikaisesti Espoon ainoan vanhaan rälssiin kuuluneen Grässan.

Jakob Bilang puoliso oli Elin Hansson joka uudelleen avioitui Antonius Papen kanssa. Poika Jakob Jakobsson Bilang myi Sperringsin 1667 ja toinen poika nimismies Johan Pape avioitui Hans Hjertan tyttären (?Brita) kanssa perien Korkkulan, jatkaen suvun nimismiesperinnettä. Todettakoon että pappissukuna tunnetun Cajanus eli Antti Erikinpojan jälkeläisiä oli 7-8 sukupolvessa Kainuussa nimismiehinä.

Yksi ratkaisematon asia on kun sanotaan Hjertta suvun omistaneen Porvoon Tjusterbyn 1600-luvun vaihteessa. Erik Michelssonin puoliso on tuntematon. Olen Kirkkonummen talojen tunnettuja isäntiä usein katsellut miten he voisivat kuulua tanskalaisperäiseksi sanottuun Lars Pehrssonista alkaneeseen sukuun (mm em. Elin Hanssonia?). Häntä on sanottu Swen Pehrssonin veljeksi, joka on myöhemmin Gyllenhjertoina tunnetun suvun kantaisä.

Olavi

[Benedictus]

Anna Alftanuksen puoliso Måns Larsson on tuntematon Taivassalon Hylkilahdesta.
Tiedetään hänellä oli veli Isak Larsson Taivassalon Tammistossa.

Isakilla tytär Maria, puoliso Taivassalon Kaitaisten rustholli Johan Mårtensson.
-jälkeläiset Johan Österman, Tukholman nuottakalastajien Oltermanni.
-Erittäin rikas, lahjoitti alttaritaulut Taivassalon ja Rymättylän kirkkoihin.

Poika Henrik Isaksson k. Mietoinen Aarlahti 1698
Vaimo Margareta/Gertrud Bengtsdr k. 1734 Mynämäki Lepistö Isokartano.

Tytär Maria Henriksdr., puoliso Gabriel Johansson Vitikaisen ratsutila.
Gabrielin isä vouti Johan Simonsson Verainen, Lemu
äiti Hebla Mattsdr Röökman-Ryökäs-Spåra, isä Nousiaisten khr.

Henrik Isaksson ja vaimonsa Aarlahden lb 1699 Gertrud e.;Maria dr
1700 Jacob Mårtensson, Gertrud h., Maria dr, tilalla jatkaa Jacobin tytär Carin miehineen.

1708-13-? Mynämäki Lepistö Isotalo/Isokartano
Jacob Mårtensson, Gertrud h.K.1734 Isossatalossa.

Mynämäki Isokartano 1700-1707 lendzman, befalingsman Matts Larsson, Marija h.
Mynämäki Kalleis ratsutila 1686-1702 lendzman Mats Larsson, Maria
Mats mahdollisesti Eliaksen veljenpoika.
Kalleis 1669-1684 Elias Johansson Callinus lääninviskaali. k. 1684 Lokalahti.
Kalleis Johan Bertillson kruununvouti k. 1662
Vaimo Karin 1. avio.

2. puoliso korpraali/kornetti/nimismies Håkan Månsson, näkyy 1669
Mynämäen käräjät 7.–8.1.1674 f. 10v (Företrädde Befalningzman öf:r Wemo Häradh W: Elias Johansson ... hans S. Fadhers Johan Berttilsons gårdh här j Wirmo Sochn Kalleis, ... Gården Kalleis bleef ifrån Cronan igen lööst utaf Elias Johanssons Stiuffadher Corneten Håkon Månsson.

Håkan Månsson 1669-1682 Karkku Hieta ratsutila
vaimo Margareta Sigfridsdr.
Karkun ja Mouhijärven käräjät 29.–30.7.1669 f. 88 (Andra gångon Uplystes Hieda Hemmanet, som Cornetten Manhafftig Håkon Månsson hafuer sig kiöp och tillhandlatt, af Måns Månsson för 100 Dal: gåt m:t som ders kiöpe breff Dat: d: 9 Septemb: 1668 Utwjser);

Luutnantti Håkan Månsson Kokemäki Paistila Köönikän ratsutila.k. 1694
vaimo Margareta Sigfridsdr Karhia. K. 1684.

Margaretan serkun Anders Äimäleuksen vaimo oli Clara Lietzen, jonka jälkeläiset naivat Alftanuksia pohjanmaalla.(jos oikein muistan)

Håkanin tytär Hedvig nai Johan Henrikssonin isännäksi Köönikkään.
Hedvigin tytär Anna Johansdr nai taas Simon Jacobssonin isännäksi Köönikkään.
Simon Jacobsonista ei tiedetä alkuperää. Hänet haudattiin Kokemäellä 28.1.1759. Iältään 62v 6kk.
Syntynyt noin 28. 7. 1696.
Nettihaulla Hiskissä, missä näin varhaisia tietoja on huonosti, löytyi yllätykseksi yksi tapaus, joka panee pohtimaan!

Taivassalon Hylkilaxissa on 28.8. 1696 Jacobille syntynyt poika Simon.
-kuukausi heittää, mutta ....
Hylkilaxista löytyy 1691-1712 Jacob Bengtsson lapsia 9 kpl.
-vain kahdella isännimi.
-ennen 1691 myös skrädd. Jacob, osa voi olla hänen.

Eräältä sukusivustolata löytyy tieto, että Jacob Bengtson landb. Hylkilax vaimo Kaisa Henriksdr. k. 1729.
1712 syntynyt poika Johan Hylkilahden Penttilän ratsutilan isäntänä 1736.

Jossain on mielestäni tullut vastaan, että Hylkilahdessä Henrik Månsson, jota arveltiin Måns Larssonin pojaksi. Kaisa voisi olla tytär.

Eräs lisäpiirre sattumina on, että 1681 Hylkilaxissa Jacob Grelsson saa tyttären Lisbetin.Häntä ei enää muuten mainita siellä.

Håkan Månsson myy Hiedan ratsutilan Karkussa 1682 Jacob Grelsson nimiselle henkilölle, jonka lapsenlapsi muuttaa Kauhajoen Knuutilaan, mistä on ollut aiemmin paljon puhetta Järventaan, Reinien ja Osaran yhteydessä.

Nyt tästä syntyikin ajatelma, johon tarvittaisiin kritiikkiä, olisiko mahdollista, että Luutnantti Håkan Månsson onkin Måns Larssonin ja Anna Alftanuksen poika, eikä Karkun Viikarin ratsutilallisen, kirjuri Måns Månssonin, kuten on kuviteltu.
Missään ei ole mainittu, että Håkan ja Måns Månsson ovat isä-poika.Ei tuossa kauppakirjamaininnassakaan.

Pohdin, että jos Jacob Simonsson äidinisä on Henriks Månsson, niin Anna Johansdr Köönikkä ja Jacob olisivat pikkuserkut, äidinpuolelta, mikä hyvin mahdollistaisi avioliiton.

Seuraa, että Juliana Månsdr Palm ja Håkan Månsson olisivat sisarukset. Hieta ja Järventaka ovat hyvin liki toisiaan.

Måns Månsson, joka myi Hiedan Håkanille voisi olla lähisukua, juuri niitä Palmeja,joita etsimme, ehkäpä juuri Utter sukua. Huomattava, että Håkanin vaimon serkkun puoliso Clara Lietzen on Uttereita, jonka sukulainen oli Måns Månsson Palm.

Ettei juttu jää lyhyeksi, niin tuo Kalleisen isäntä Matts Larsson isännöin Håkan Månssonin 1. vaimon Karinin tilaa, ollen varmaankin Karinin pojanpoika.
Miksi hän on myös Lepistön Isontalon isäntänä, ennen Måns Larssonin veljenpojan leskeä miehineen.

Mielenkiintoista on, että Måns Larssonin sukukunta Taivassalon seudulla naittaa lapsensa varakkaille ratsutiloille, ja isännöivät suuria kartanoita landbuoteina tai arentaattoreina.

[Pekka Hiltunen]

Henrik Isaksson ja vaimonsa Aarlahden lb 1699 Gertrud e.;Maria dr
1700 Jacob Mårtensson, Gertrud h., Maria dr, tilalla jatkaa Jacobin tytär Carin miehineen.

Carinin isä oli Gertrud Bengtintyttären 1. p:so Henrik Isaksson.

Mielenkiintoinen yhteensattuma:
"Toinen tieto kertoo, että Aarlahden Matille ja Ravean Ingeborgille sekä muille sukumaan omistajille oli tarjottu Vehmaan Reinilää ennen kuin Laurens Olofinpoika Hammarlandista myi sen juhannuksen aikaan 1485 Vehmaan kirkkoherralle." (Tapio Vähäkangas; Kuinka Aarlahden säteri periytyi)

Vähän asian vierestä:
Jac. (Johan Jacob) Ahrenbergin varhaisimman tunnetun esiäidin, Kerttu Pentintyttären vanhempia on etsitty "kissojen ja koirien kanssa", mutta tietääkseni toistaiseksi tuloksetta.

Matruuna Gertrudilla oli omasta takaa huomattavat käteisvarat, joilla hän osteli ratsutiloja itselleen ja kahdelle tyttärelleen. Aarlahden säilymisen suvussa hän sodan päätyttyä varmisti Mynänäen käräjillä 1720-luvun alussa testamentillaan. Eräät ehdokkaat Gertrudin vanhemmiksi voisivat olla maaherra Patric Ogilwie tai hänen poikansa Benedictus sekä Karl Marswinin sisar (Margareta/Karin Mattsdotter?) Teivaalasta, joka mm. Aarlahden ohella oli osa Ogilwien 1600-luvun lopulla redusoitua suunnatonta maaomaisuutta. Jos näin olisi, periytyisi Aarlahden Alistalo nykyisille omistajilleen 1400-luvulta.
PH

[Benedictus]

Mynämäen tilat sisältävät mielenkiintoisia tietoja asukkaistaan, harmi ettei Taivassalosta ole SAY:ssä, se avaisi paljon lisävalaistusta.

Mynämäki Lepistö Isotalo1713 Jacob Mårtensson ja Gertrud Bengtsdr.

1727-1760 isäntänä Matts Thomasson Kryssi, Mynämäeltä
Vaimonsa Gertrudin tyttären Marian tytär Catarina Gabrielsdr Vitikainen.

1669 Isotalo syntyy tilat yhdistämällä, Tilaa hallitsee Elias Johansson Callenius, jos ymmärsin oikein tekstin SAY:ssä.
1694 ja 1698 mainitaan Leutn Ribbindes säterj, olisiko Rehbinder?

1697 mainitaan regement pastor Nils Procopaeus, Marg h.
1699 Marg. enka

Huom! Kysymys on Someron khr Henrik Petersson Procopaeuksen pojasta
Nicolausta. yo 1680 K. 5.12.1697.
Vaimo Margareta Andersdr Aejmalaeus, Kokemäeltä

Isä Anders Aejmalaeus, tuomari, isä Kamariviskaali Antti Äimä.
-Margareta Sigfrisdr Köönikän serkku, Håkan Månssonin vaimo.
Äiti Clara Lietzen
Margaretan Aejmaleuksen seuraava puoliso oli Erich Cajanus, Lohtajan khr.
-Hjerta sukua?

Aarlahdessa näkyy Gyllenstierna sukua. Ei saa oikein tolkkua.

Aarlahden naapurissa Mäckis Kleemola
-1709 Christer Carpelan innehafvar
-1684 major Crister Carpelan
-1674 Carl Carpelan

1656-1664 sahl. Lars Månsson
1654 Lars Månsson i Tenhola.

Sunilassa

1625 Lars Månsson
1654 Lars Månsson saterj

1655 Johan Horn

1694 Carl Gyllenflögs säterj
sl. 1643 Karl, vuodesta 1648 Gyllenflög Carolus Johannis, Alanus 327 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=327). Vht: tilanomistaja Getassa Ahvenanmaalla, amiraliteetissa palvellut majuri Johan Hansson Gyllenflög (aateloitu 1648, † 1669) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Karlsdotter Ram. Ylioppilas Turussa sl. 1643 Alanus Car. Johannis _ 19. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1643/44] Carolus Johannis Alanus. — Vänrikki henkikaartissa 1660. Luutnantti. Omisti tiloja Mynämäessä ja Finströmissä. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1657 ja 1676. Valtiopäivämies 1664 ja 1693. † 1698. ‡ Mynämäen kirkkoon. Pso: 1:o (jo 1668) Christina Lünow; 2:o 1673 Elin Fleming († 1673); 3:o 1675 Helena Sölfverarm († 1736).
Veli: luutnantti Johan Gyllenflög 624 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=624) (yo 1648, † 1699).
Lanko: Henrik Fleming 29 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=29) (yo 1640).


Fru Helena Sölfarm- isä Michel Arvidsson Sölfverarm
äiti Maria Arendtsdr Stierna

Taivassalon Claes Brennerin käly


1707-1712- Ryttmest Bilangs folck
-onko Claes Brennerin vaimon Ingridin veljenpoika.


Gyllenflögillä arentatori Johan Sundelin ja vaimo Hebla


Johan Sundeliin Forumilla viestiketjussa tieto Hiltunen.
Halikon nimismies Johan Sundelin
vaimo Hebla Anckarshöld


äiti Iliana Arendtsdr Stiernan sisar, Claes Brenneruksen toinen käly.


Iso kysymys, miksi Sunilassa sekoittuvat Brennerin vaimojen suvut, mikä on Lars Månssonin merkitys.


Olen joskus aikaisemmin esittänyt, että Måns Larsson olisi Lars Månsson Stiernkorsin poika, ensimmäisestä, tuntemattoman vaimon avioliitosta.

[Pekka Hiltunen]

Lars Månsinpoika Stiernkorsin 1. vaimohan oli Hietamäki-sukuisen Matts Markuksenpojan ja Margareta Sunentytär Illen tytär Elisabet, ja tämän liiton seurauksena Odensaari, Hietamäki ja Sunila tulivat hänen omistukseensa. 2. p:so oli Hebla Jägerhorn, jonka myötä Lars Månsinpojasta tuli Isokylän isäntä.

Gertrud Bengtintytär on ostanut Aarlahden sihteeri "Bürckgreniltä" (p.o. Anders Björkegren), eikä Tammiston lampuoti Isak Larsinpojan mahdolliset sukusiteet tilaan ole tiedossa, vaikkakin TV:n em. artikkelista saa sen käsityksen, että Ahvenanmaan Hammarlandin Lars Olofsson oli jotain sukua Keskiajan Aarlahden Mattis Andersinpojalle tai tämän puolisolle. Säteri peruutettiin kruunulle 1683 Nils Gyllenstiernalta, jota ennen mainitaan Aarlahdessa Johan Gyllenstierna 1670-luvulla ja Patric Ogilwie 1650-luvulla (joka itse asui kaiketi Teivaalassa ja Aarlahtea viljeli lampuoti).
PH

[Benedictus]

Mynämäen Lepistön Isotalossa näkyvän Nicolaus Procopaeuksen lesken Margareta Jacobsdr Äejmalaeuksen toinen puoliso oli Johannes Erici Cajanus (ei siis Erik Cajanus) Lohtajan khr1724-1730.

Johan Erici Cajanuksen isä oli Sotkamon khr Erik Erici Cajanus

Äiti Margareta Eriksdr Fortelius
Isä oli Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra Ericus Matthiae Fortelius

Äiti oli Malin Eriksdr Alftanus, Alftanus sisaruksia.!
-siis Lars Månssonin vaimon Annan sisko.

Erik Erici Cajanuksen isä oli Kajaanin vapaaherrakunnan vouti
Anders Eriksson Hjerta (Cajanus)
äiti Agneta Mattsdr Laatikatar.

Kalleisen ratsutilan isännän lääninviskaali Elias Johanssonin isä oli Kruununvouti Johan Bertillsson, jota ennen Kalleinen kuului hänen isälleen 1615 alkaen.
Johan Bertillsonin isä oli Bertill Blasiusson nimeltään.

Pohdittavaa: Kalleisissa Håkan Månsson, jolla sukuyhteys Äimäleuksiin ja Lietzeneihin.
Kalleisen perhekunta halllitsee myös Lepistön Isotaloa, jossa Äimäleus, jolla naimayhteys Alftanuksiin ja Kirkkonummen Hjertoihin, Bilangien naapuriin. Bilangeja taas Mynämäen Sunilassa.


Mielenkiintoinen nimiyhtäläisyys on, että Kustavin kappalainen Henrik Ankerus, Henricus Bartholdin isäksi arvellaan Taivassalon Kustavin Anavaisten talollista Bertil Blasiussonia.
Latinan anas on ankka.
Aika outo nimiyhdistelmä kahdella samalta alueelta olevalla miehellä samaan aikaan.
Mistä päin mahtaa Ankarshöldien sukujuuret olla peräisin?

[Pekka Hiltunen]

Mielenkiintoinen nimiyhtäläisyys on, että Kustavin kappalainen Henrik Ankerus, Henricus Bartholdin isäksi arvellaan Taivassalon Kustavin Anavaisten talollista Bertil Blasiussonia.
Latinan anas on ankka.
Aika outo nimiyhdistelmä kahdella samalta alueelta olevalla miehellä samaan aikaan.
Mistä päin mahtaa Ankarshöldien sukujuuret olla peräisin?

Eurasta. Katsoin Ramsaysta.

Euran Lähteenojalla knaapi Göran Jönsson eli 1566. Poika Mårten Göransson (p:so Margareta Staffansdotter) k > 1558. Pojat Matias, Euran khra, sekä Göran Mårtensson, jonka p:so Agnes Urbanusdotter. Vm:illa poika Göran Göransson till Koivulaks (Taivassalossa), jonka poika oli ratsumestari Arvid Göransson Anckarsköld (p:so Hebla Larsdotter Jägerhorn till Storby). Em:n veljellä Klas Göraninpojalla oli tytär Anna, jonka tiedetään menneen avioon rälssittömän kanssa.

Ankeruksista en tiedä. Liedossa oli huomattavan varakas Ankka-niminen talo, jossa vaikutti nimismiehiä ja josta varmaankin lähti poikia myös opintielle.
PH

[Benedictus]

Isak Erikssonin etsintä on melkoista hakuammuntaa, jos ajatellaan, ettei hän ollut aivan klaanin ulkopuolelta temmattu, mikä ei tuohon aikaan ollut tapana, ja koska hänen täytyi olla melko varakas itsekin, niin on pakko kiertää kehää.

Israel Alftanus myi Kurjalan ratsutilan Erik Peerssonille Tammiston omistajalle.
Tämä on Lokalahden/Vehmaan Tammisto, ei Taivassalon, eikä Mynämäen.

Taivassalon käräjät 6.–7.3.1677 f. 5v (Kyrckioheerden i Storkyro Wyrd: och Wällärde H: Israel Alphtanus anhölt nu igenom Studenten Dn: Henricum Schraderum af Rätten förloff ifrån Arrendatorens Sahl: Erland Peersons barns förmynderskap, förmedelst det, at han boor så långt här ifrån); KA mf. ES 1925 (mm 12) Taivassalon käräjät 23.–24.7.1679 s. 64, Taivassalon ylim. käräjät 7.8.1679 s. 78 (ransakningh Öfwer Kurjalax Ryttare och dess hielpe hemman i samma by willkor uthi Töfssala Sochn och Curjelax by); KA mf. ES 1927 (mm 19) Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar.

Siis mainitaan myös arentaattori Erland Peersson, jonka lasten holhooja Israel oli 1677. Miksi? Oliko sukua?

Kauppakirjalla myyty täydellä hinnalla 600 D Erik Peerssonille 1683.

Vehmaan Tammisto näkyy SAY.ssä.
Tila on sama jossa mainitaan 1676 Lars Månsson.
Leski Anna pitää tilaa vuodet 1677-1680, Siis Anna Alftanus, Israelin sisko.

1681 Tilalle tulee Erik Peersson ja vaimo Anna. Hiskissä on lapsia Erik Persson ja Annica Andersdr. Siis ei ole Anna Alftanus.

Erik Peersson on nuori mies, koska mainitaan tilalla pitkälle 1700-luvulle.

19.9.1698 Tammistossa vihitään Johan Monsson ja Mons Monsson avioon.
Johan+ Elisabeth Andersdr Pauckio
Mons +Annicka Andersdr Winckilä
-voisi ajatella, että Johan ja Mons ovat Lars Månssonin ja Annan nuorimmaiset, syntyneet ennen 1677.

Se mikä on kiinnostava seikka on, että Tammistossa mainitaan 1674-75, ennen Lars Månssonin tuloa Erik Tönnesson (myös Erik Tyrielsson) ja vaimo Margareta.
1674 ennen ei Tönnejä näy tilalla, vaimo Margaretoja kyllä, vaan paljon aiemmin.

Kysymys herääkin, kuka oli tuo Erik Tönnesson? Nimi ei ollut kovin yleinen ja sitä käyttivät esimerkiksi Tott ja Wildeman suvut.

Syntyy ajatus, olisiko tuo Erik Tönnesson mahdollisesti Isak Erikssonin isä???
Ajatusta tukee seikka, että mainitaan Lars Månssonin edeltäjänä Tammistossa.
Toisaalta Juliana Månsdr Palm oli jäänyt leskeksi 1678. Isak ja Juliana menevät liittoon 1680 paikkeilla.
Leski Anna pitää tilaa 1680 asti, sitten tulee Erik Persson 1681.
Erik ostaa Israelilta Kurjalan 1683.

Olisiko niin, että Lars Månsson ostaa Tammiston Erik Tönnessonilta, mutta kuolee pian, jolloin tilaa hoitaa Anna leski.
Kauppahinta on osin maksamatta, jolloin Julianan jäätyä leskeksi Erikin poika Isak naitetaan Julianalle.
Sitten tila myydään Erik Tönnessonin sukulaiselle, jotka rahat tulevat Isakille. Israel myy Kurjalan Erikille
Erik Persson huolehtii myös Månssin pojista ja Annasta Tammistossa.

Ajatus voisi olla aika hyvä, mutta ketä olivat Erik Persson ja Erik Tönnesson.
Kuka varsinaisesti omisti Tammiston, alueen tiloista suurin osa oli rälssitiloja?
Miksi Lars Månsson on Tammistossa; omistaja? vai vuokraaja?

[Benedictus]

Laitan tuohon alle selvitystä Vehmaan suvuista, jotka liittyvät Lars Månssoniin tavalla tai toisella.

1664 mainitaan käräjillä Måns Larsson vaimonsa Anna Alftanuksen puolesta.

1676 Tammistossa sal. Måns Larssons enka Anna
1681 Tammistossa Erik Persson, Anna h.
24.11.1686 Tammisto Erik Peersson-Annica Andersdr / lapsi Anders(Hiski)

1704 alkaen tilalle merkitty landbondeja, ei aiemmin.

1704 SAY Erik Persson, Anna h.
1705 Erik Persson,Brita h
1706 Erik Persson
1707 erik Persson, Maria h. 1709 -lapsi Anna
1712 -lapsi Maria

SAY 1694 Magnus s. - 1699 Anna sh.
1694 Johan s. - 1698

1. Anders lienee sama kuin 18.11.1726 Tammistå drag And. Gylling vihitty Anna Eriksdr.
Lapsia Tammistossa nimenä Andreas Gyllinge tai Gylling, ei isän nimeä.

Tämä sukunimi voi olla sotilasnimi taikka sitten ei, sillä Erik Perssonin vaimoksi 1686 mainitaan Annica Andersdr. eli Anderssin nimi tulee isoisältä.

Yo-matrikkelista löytyy Anders Andreae Gylling, ent.Paraisten kappalainen Uplannin Ekerön kirkkoherra. k. 1735.
Isä Ekerön pitäjän suomalaissyntyinen vouti Anders.

Annica Andersdr voisi ikänsä puolesta olla Anders Gyllingin vanhempi sisar.

Laittaisin Måns Larssonin avioliiton uusiksi, koska Tammistossa asuu veljekset Måns ja Johan Månssonit, eli ovat Måns Larssonin pojat, joiden äiti on Annica, joka saa lapsen vielä 1686.
Anna Alftanuksen tytär Juliana on syntynyt jo 1655 eli ikää olisi jo paljon.

Lookisempi ratkaisu olisi, että Anna Alftanus on kuollut 1664 jälkeen, jolloin Måns Larsson on vienyt vihille Annica Andersdr Gyllingin, jonka kanssa saa mahdollisesti kaksoispojat.
Annica muuttaa Tammistoon ja nai 1681 Erik Perssonin. Heidän poikansa Anders on tuo Anders Gylling, joka käyttää äitinsä mahdollisen suvun nimeä.

Mielenkiintoista on, että khr Anders Gyllingin 2. vaimo oli Ingrid Starck, majuri Hans Johansson Starkin ja IngeBorg Håkansdr Friisin tytär.
Hans Starckin isä oli luutnantti Hans Thomasson Starck ja Kristiina Svärd 1. vaimo. Isä Thomas Starck omisti Taivassalon Kahiluodon.
2. vaimo oli Elisabeth Arvidsdr Friis, Kangasalan khr Johannes Frisiuksen sisko.
Elisabethin 1. puolison kornetti Grels Nilssonin poika oli Nils Kellmannus, myöh. Fontelius, rymättylän kappalainen.

Erik Perssonin 1712 syntynyt tytär Maria näyttää perineen Tammiston.
1726 vihitään Hindrik Mattsson Kelosta ja Maria Eriksdr Tammistosta.
1743-48 Tammistossa rusth. Henrik Matsson ja Maria Eriksdr.

Måns ja Johan Månssonit avioituvat samalla kertaa 19.9.1698
Vaimot ovat Måns, Annica Andersdr Pauckiosta
Johan, Elisabeth Andersdr Winkkilästä.

SAY:ssä näkyy Pauckiossa 1697 Jahtivouti Erik Eriksson vaimo Lisa.
1698 Lisa , sisko Anna
1699-1707 Johan Månsson, Lisa h.
Voidaan päätellä, että Annica ja Lisa Andersdr. ovat sisaret

Pauckio on mielenkiintoinen tila.
1696 siellä mainitaan omistaja Befallingsman Wångs arv.
1691-1703 kirjuri Isak Lundberg

Vouti Petter Wång k. 1695, puoliso 1. Elisabeth Lund.
Elisabetin isä Perniön latokartanon vuokraaja Johan Lund
äiti Margareta Gyllenbögel
Veli sihteeri Isak Lund k. 1704, joka lienee Pauckion Isak Lundberg.
Veli Växjön piispa David Lund.
Wångien ja Lundien suku näkyy olevan omistajina joka puolellaVehmaan aluetta.
Pauckiossa on kaksi tilaa, joista toinen on ollut Flemingien ja toinen Stiernkorssien. Stiernkorssien tilalla mainitaan Erik Mårtensson ja leski Brita.
Ovatko samoja kuin Oriveden Stiernkorssit?

Månssin vaimo Anna on Winkkilästä, siellä näkyy 1694-1713 länsman Per Tolwarsson ja vaimo Marija.
1689 Lisa dr
1691 Erik måg 1693 svågn, Lisa h. Kirstin sväg

1674-1692 länsman Anders Werner.
1673 Anders Ottesson

1628-1634 länsman Otte Carlin, johon liittyy taas sukukiemura.
Casper Jochiminpoika Eichman, k. 26.1.1668. Kauppias Turussa jo 1628. Porvari. Raatimies 6.6.1632-1649. Pormestari Uudessakaupungissa 1649-1666.
Isä: Jochim Eichman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E328). Kauppias Lyypekissä. Puoliso: Margareta Henrikintytär Finno (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E165).
Lapset: Margareta. Puoliso: Erik Paavalinpoika Ketarenius, k. 1664. Kirkkoherra. Isä: Påvel Kettara. Henrik, k. 1675. Uudenkaupungin kirkkoherra. Puoliso 1: B.K.D.. Puoliso 2: K.I.D.. Puoliso 3: Kristina Ottontytär Carlin. Isä: Otto Carlin. Nimismies. Casper. Jochim. Puoliso: Lisbetha Bertelintytär Blasius. Isä: Bertel Blasius. Vouti. Anna. Puoliso: N. N. Vikman. Jacobus Caspari (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E82), s. 1642 Turku, k. 28.4.1704 Uusikaupunki. Uudenkaupungin kirkkoherra. Puoliso: Brita Jacobintytär Ichtydia (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E83), k. 10.4.1704 Uusikaupunki. Isä: Jacob Mathiaksenpoika Ichtydius (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E166), k. 1678 Akaa. Akaan kirkkoherra. Äiti: Elisabeth Ottentytär Klöfverblad (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E167), k. 20.8.1664 Akaa. Elisabet. Puoliso 1: Georg Hansinpoika Hörnigk. Kirkkoherra Eurajoella, valtiopäivämies. Isä: Hans Hörnigk, k. 19.7.1635. Äiti: Geska Hansdotter Henningh, k. 19.3.1659. Puoliso 2: Nicolaus Marci Escholinius. Eurajoen kappalainen. Petter. Philip, k. 22.4.1693 Uusikaupunki. Porvari Uudessakaupungissa. Puoliso: Carin Bertelintytär, k. 7.5.1711 Uusikaupunki.

Voidaan todeta, että Annika ja Lisa ovat nimismies Anders Wernerin tyttäret ja otte Carlinin pojantyttäret.
Tätinsä oli khr. Eichmanin vaimo. jonka serkku? Israel Alftanuksen vaimo.
Joachin Eichmanin appi vouti Bertill Blasiusson lienee Mynämäen Kalleisen isäntä, jonka pojan vaimon 2. mies oli Håkan Månsson Kokemäen Köönikän isäntä.
Margaretan puolison isä porvari Påvel Kiättäre lienee samaa sukua kuin Håkan Månssonin anoppi ja tämän sisar Antti Äimän vaimo Ketterman eli Kiettäre sukua Kokemäeltä.
Kokemäen Pälpälän ratsutilalla on myös Carlin nimeä käyttänyt suku.

Margareta Finnon isoisä oli Turun koulun rehtori ja Räntämäen khr. Veljen tyttären tytär varmaankin tuo Elisabeth Johansdr. joka oli Karkun Pakkalan Johanin vaimo.

Myönnetään, että tuo yllä on aikamoinen sotku, mutta kertoo myös verkon laajuudesta.

[Leo Suomaa]

"Veli Växjön piispa David Lund." Tuosta Växjöstä tuli mieleeni:

Johan Barck (s. 24.7.1689), jonka vanhemmat olivat Barkerydin kirkkoherra Johan Barck ja Brita Broddesdotter Amberg, oli Växjön lukion oppilas 1686 – 1689. Hänen puolisonsa oli Katariina Alftan (s. noin 1680 Hattulassa, k. 30.5.1754 Padasjoella) jonka vanhemmat olivat Abraham Erici Alftanus ja Lokalahden kirkkoherran Ericus Schraderuksen tytär Katariina Schrader.

Lieneekö pelkkää sattumaa: Växjö. Piispa. Pari kirkkoherraa. Barck. Alftan.
LS

[Benedictus]

Jatkan tässä näitä sukuverkkoja.

Israel Alftanuksen vaimo 3. oli Elisabeth Lietzen 3. aviossaan k. 1751.

Elisabetin isä oli Nils Arvidsson Lietzen, Turun hovioikeuden asessori
äiti Katarina Baltasarsdr Wernle

Sisar Klara Nilsdr Lietzen-Äijmäleus, Eura Vaani-Kiettare
Sisarenmies Turun piispa Johan Geselius

1. puoliso Gudmund Theodori Höök, Växjön koulun oppilas,Von Preutzin (Prytz-suku?)kirjanpitäjä, Turun akatemian Kvestori.k.1695.
2. puoliso teologian professori Simon Tolpo
3. Israel Alftanus

Serkku Klara Eriksdr Lietzen
isä Erik Arvidsson Lietzen, Turun kämneri
äiti Maria Kaspersdr Gröön

Puoliso Nils Jonae Wrigstadius Euran kirkkoherra-vaimon serkku siis Klara Nilsdr Äimäleus, Eurassa

Nilsin isä Jonas Jonae Wrigstadius. Porin koulun apogalista.
isän isä Jonas Nicolai, Vrigstadin kirkkoherra 1620-1636 Ruotsissa
setä Samuel Jonae Wrigstadius, Växjön koulun historian lehtori 1649.

äiti Margareta Claesdr Prytz
äidin isä Claes Göransson Prytz, Porin raatimies, oikeusoppinut.
eno Karkun kirkkoherra Göran Claesson Prytz
Göranin poika Anders:1666/67 Anders Prytz Andreas Georgii, Björneburgensis 1867 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1867). Vht: Karkun kirkkoherra Jöran Prytz (Georgius Nicolai, † 1677) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1666/67 Preutzius Andr. Georg:ii Björ _ 89. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1666/67] Andreas Pryttz | Consul Aboënsis. | decessit 1710. — Asianajaja Turussa (1682). Sotatuomari (militie auditeur) Porin läänissä 1688. Turun raatimies ja kaupunginsihteeri 1693, kauppapormestari 1696, oikeuspormestari 1703. Valtiopäivämies 1697. † Turussa 29.12.1710.

Täti Agnes Claesson Prytz, puoliso Erland Johansson Porin kaupunginkirjuri, porin kuninkaankartanon tallimestari?
Mahdollisesti sama Erland Johansson, joka valittaa Karkun käräjillä1648, että vaimonsa Sofia Paulsdr ollut uskoton.

Israel Alftanuksen 3. vaimon serkunmies Nils Wrigstadius oli siis Karkun khr Prytzin siskonpoika, Anders Prytsin serkku.
Johannes Frisiuksen siskon mies Håkan? Prytz on samaa Prytz sukua, mutta eri haaraa Ruotsista.

[Benedictus]

Alftanus-Brenneruksia

Pohdin seikkoja, joihin törmäsin nettikierroksella.
1.
Abraham Alftanuksen vaimo oli Emerentia Torsk/ Tors/Torschen
Tämän isä oli kamariviskaali Claes Erici Torsche k. 1649
Äiti Cristina Arendsdr.
Emerentian veljen Erikin yo-tiedoissa on maininta, että Cristina Arendsdr myi 1664 Sotakomissaari Erik Rosendalille omistamansa Brändön ja Staffanbyn tilat. Tilat on metkitty 1654 salig Henrik Mårtensson frelse, jonka isä Mårten Simonsson jo 1580 luvulla mainitaan siellä.
Henrik Mårtensson on siis Elin/Helena ja Claes Brenneruksen veli.

Kysymys: miksi Abraham Alftanuksen anoppi myy Abrahamin äidin ja enojen suvun maita?

Abrahamin enolla Claes Brenneruksella oli 3. vaimoa, joista toinen oli Iliana Arendsdr Stierna, mistä löytyy selvitys Forumin tutkimuslöydöistä.

Ilianalla oli sisaret: Anna Arendsdr Stierna, p. Anders Neocleander
Margareta Arendsdr Stierna p. Micael Sölferarm
Maria Arendsdr Stierna p. Arvid Ankarschöld
-Arvidille Ilianan piti myydä rälssimaansa Pietari Brahen käskystä,koska nai aatelittoman Claes Brenneruksen.

Jos näitä sisaria olikin yksi enemmän eli Cristina Arendsdr Stierna-Torsche

Tämä selittäisi miksi hänellä oli Brandön tilat. Hankki ne Henrikin kuoltua tai olisiko tilat kuuluneet aiemmin Claes Brennerille ja siirtyneet Ilianan maanluovutusten yhteydessä tämän Cristina sisarelle.
-Hukaisten omistus ja Claes Brenneruksen outo velkavaade saattaisivat olla osia näistä kiemuroista.

Tämä sukusuhde selittäisi myös Abraham Alftanuksen avioliiton, eli Emerentia oli enon vaimon sisarentytär.

Jouni Kaleva eräässä keskustelu-viestissä mainitsee, ettei Claes Torshea paljon tunneta, paitsi että hän on ollut Tott-Bielke-Oxenstierna suvun luottohenkilöitä.
Vaimostaan ei löytynyt oikeastaan kuin nimi.

2. Kuka oli Klara Månsdr Abraham Alftanuksen kihlattu 1653 ? Löytyy maininta kihlauksesta Abrahamin yo.matrikkeli tiedoista.

3. Claes Brenneruksen 1. vaimosta tiedetään nimi Brita.
Britan poika Samuel Brennerus valmistaa väitöskirjaa omistaen sen seuraavasti.
Samuel Claudii Brenneruksen Eskil Petraeuksen johdolla julkaistuksi aijotussa väitöskirjassa, joka on painettu ilmeisesti syyskuussa 1657 ja jonka tarkastuspäiväksi on merkitty marraskuu, on dedikaatiot mm. Henricus Frederici Carsteniukselle, entiselle Helsingin pormestarille ja kauppiaalle, Porvoon khra Henricus H(enrici) Carsteniukselle, ylioppilas Ulricus Henrici Carsteniukselle sekä khra Claudius Martini Brennerukselle. Väitöskirjaa ei Petraeuksen kuoleman (26.9.) johdosta liene koskaan tarkastettu. On huomattava, että Petraeus toimi preeseksenä vielä piispaksi tultuaankin.

Tämä siis osoittaa, että Henrik Fredrikinpoika on todella tunnettu Carsteniuksen nimellä ja on ollut elossa vielä syksyllä 1657. Koska respondentin isä, Taivassalon rovasti Claudius Martini Brennerus esiintyy tässä kuten eräässä toisessakin väitöskirjassa (G. Alanus n:o 16, 1647) yhdessä Carsteniuksen kanssa, on ehkä jokin sukulaisuussuhde heidän keskensä, vaikka sitä ei tunneta.

Genos 29(1958), s. 81-82 "

Mikä voisi olla syy Samuel Brenneruksen omistaa kirjansa kolmelle Carsteniuksella ja isälleen Claes Brennerukselle?

Olisiko vastaus yksinkertaisesti: Claes Brennerus-isä

Henrik Fredriksson Carstenius, Helsingin pormestari-isoisä
Henricus Henrici Carstenius, entinen Porvoon khr, Viipurin piispa-eno
Ulricus Henrici Carstenius, Porvoon khr- serkku.

Eli olisiko Claes Brenneruksen 1. vaimo Helsingin ajoilta Pormestari Henrik Carsteniuksen tytär.
Onko missään tullut esille Britan isännimeä tai muuta viitettä alkuperästä?

Pormestari Henrik Carsteniuksen tytär Elin oli naimisissa professori ja Taivassalon khr Petter Bergiuksen kanssa.
Hän oli myös Abraham, Israel Alftanuksen ja Samuel Brenneruksen opettaja.

Eräs yhteensattuma lienee, että Bergiuksen isä oli jokin"kumma yleismies"Ruotsin Södermanlandin Husbyn pitäjän Bergan kylästä.

Kuningatar Karin Månsdr:n sisar Anna mainitaan nimellä:
Anna Månsdr i Hammarstorp i Huseby.
Onko sama Huseby en tarkistanut, sopii vain hyvin tähän pohdittavaksi.

[Benedictus]

Isak Erikssonin juuret ovat yhä selvittämättä. Vaihtoehtoja on muutama, joku saattaa olla se oikea, tai sitten ei.

Fakta on, että Isak on ollut jämpti ,asiallinen ja töitään tarkasti tekevä, luultavasti opillisesti sivistynyt, mutta myös käytännön toimiin perehtynyt henkilö.

Koska missään ei tunnut olevan käräjätietoja hänestä tai riitelystä perinnöistä, tuntuu, että hän olisi ollut ehkä ainoa lapsi. omaisuutta hänellä on pitänyt olla omasta takaa, koska vaimon puolelta, ei sitä näyttäisi tulevan suurta määrää.

Kummallista on, ettei noissa käräjämaininnoissa ole mitään pientäkään viitettä sukuuun, vaikka lähteitä on aika runsaasti.
Eräs vaihtoehto olisi, että Isak olisi kotoisin Ruotsin puolelta, mutta kun hän toisaalta, on toiminut koko ajan Satakunnassa, ei se oikein toimi ajatuksena.
Uskoisin, että vielä asia ratkeaa. Onhan Järventaan omistajat muutenkin saatu nyt selvitettyä aika perusteellisesti ja monia muitakin sukuryhmiä Järventaan ympärillä.

Jatketaan hakua Pääsiäisen jälkeen.

Oikein Hyvää Pääsiäistä kaikille tätä sivustoa käyttäville, että sen ylläpitäjille.

Lähden nyt rakentamaan Pääsiäiskokkoa. Kellä aikaa ja ideaa, niin selvittäkäapä nuo edellisen viestin 3 kysymystä.

t. Benedictus

[Jouni Kaleva]

Alftanus-Brenneruksia

Pohdin seikkoja, joihin törmäsin nettikierroksella.
1.
Abraham Alftanuksen vaimo oli Emerentia Torsk/ Tors/Torschen
Tämän isä oli kamariviskaali Claes Erici Torsche k. 1649
Äiti Cristina Arendsdr.
Emerentian veljen Erikin yo-tiedoissa on maininta, että Cristina Arendsdr myi 1664 Sotakomissaari Erik Rosendalille omistamansa Brändön ja Staffanbyn tilat. Tilat on metkitty 1654 salig Henrik Mårtensson frelse, jonka isä Mårten Simonsson jo 1580 luvulla mainitaan siellä.
Henrik Mårtensson on siis Elin/Helena ja Claes Brenneruksen veli.

Kysymys: miksi Abraham Alftanuksen anoppi myy Abrahamin äidin ja enojen suvun maita?

Abrahamin enolla Claes Brenneruksella oli 3. vaimoa, joista toinen oli Iliana Arendsdr Stierna, mistä löytyy selvitys Forumin tutkimuslöydöistä.

Ilianalla oli sisaret: Anna Arendsdr Stierna, p. Anders Neocleander
Margareta Arendsdr Stierna p. Micael Sölferarm
Maria Arendsdr Stierna p. Arvid Ankarschöld
-Arvidille Ilianan piti myydä rälssimaansa Pietari Brahen käskystä,koska nai aatelittoman Claes Brenneruksen.

Jos näitä sisaria olikin yksi enemmän eli Cristina Arendsdr Stierna-Torsche

Tämä selittäisi miksi hänellä oli Brandön tilat. Hankki ne Henrikin kuoltua tai olisiko tilat kuuluneet aiemmin Claes Brennerille ja siirtyneet Ilianan maanluovutusten yhteydessä tämän Cristina sisarelle.
-Hukaisten omistus ja Claes Brenneruksen outo velkavaade saattaisivat olla osia näistä kiemuroista.

Tämä sukusuhde selittäisi myös Abraham Alftanuksen avioliiton, eli Emerentia oli enon vaimon sisarentytär.

Jouni Kaleva eräässä keskustelu-viestissä mainitsee, ettei Claes Torshea paljon tunneta, paitsi että hän on ollut Tott-Bielke-Oxenstierna suvun luottohenkilöitä.
Vaimostaan ei löytynyt oikeastaan kuin nimi.


Oikein nautittavan mainioita löytöjä ja assosiaatioita!
Tuo Erik Torschen kohdalle ilmestynyt tieto Christina Arendsdotterista Claes Tårskenin leskenä on hieno. Siihen nähden on ristiriitainen viite Släktbokenin Alftan-suvun artikkeli, jonka kirjoittaja Erik Lindh mainitsee viitteessä 115: "Enl. mantalslängd hette Klas Eriksson Torsks hustru Sara, medelat av Tor Carpelan."

Kamarikollegion kamarifiskaali Klaus Erikinpoika Tors (Torschen) oli mm. valvonut alaikäisenä 1640 orvoksi jääneen Claes Åkesson Tottin omaisuutta Suomessa tämän holhoojien asettamana. Hän oli siis korkeassa luottamusasemassa oleva talousmies. Hänestä on joitakin tietoja teoksessa Gardberg, John 1935: Kimito friherreskap. En studie över feodal läns- och godsförvaltning. Helsingfors: Mercators tryckeri och förlags AB.


Gardbergin mukaan valtaneuvos Axel Oxenstierna asetti vuonna 1649 Torsin valvomaan omia henkilökohtaisia omistuksiaan Kemiössä (Oxenstierna oli mm. Kemiön vapaaherra). Tors siirtyi Suomeen ja ryhtyi toimeensa tarmokkaasti, mutta hän kuitenkin kuoli Kemiössä jo keväällä 1650. Perhe jäi Suomeen, sillä Torsin leski sai Oxenstiernalta Kemiön Vretan Storgårdin tilan elinikäiseksi läänityksekseen.


Tuohon nähden en jaksa uskoa, että tuona yhtenä talvena Klaus Torsilla olisi ehtinyt olla kahta vaimoa, Sara NN ja Christina Arendsdotter!. Siispä Christina Arendsdotterista on nyt ainoa varma näyttö.


Vreta Storgård lovades åt kommissarien Clas Eriksson Tors i avkortning på hans lön, men på hans begäran, som han framställde före sin död, förlänades det av Axel Oxenstierna åt hustrun för hennes livstid, åt sonen så länge son han studerade samt dottern så längesom hon var ogift. I juni 1671 anmärkte befallningsmannen på, att friheten bibehölls, ehuru änkan var avliden, ingen son studerade och dottern tjänade som skomakare i Reval, varpå herrskapet indrog den. (Gardberg s.177)


Varsin erikoinen on tuo maininta tyttärestä, joka oli suutarina Räävelissä. Kuitenkin tytär Emerentia oli tuolloin 1671 edelleen elossa Abraham Alftanuksen vaimona Taivassalossa, jossa kuoli noin 1672-73.

[Pekka Hiltunen]

Pauckiossa on kaksi tilaa, joista toinen on ollut Flemingien ja toinen Stiernkorssien. Stiernkorssien tilalla mainitaan Erik Mårtensson ja leski Brita.
Ovatko samoja kuin Oriveden Stiernkorssit?

SAY:ssa 1637 mainitaan Paukkiossa Brita edesmenneen Mårten Erssonin till Böle vaimoksi. Kyseessä on siis Oriveden Holman ja Kemiön Fröjdbölen Stierna-Stiernkors -suku.
PH

[Pekka Hiltunen]

Isak Lundbergin löytyminen Vehmaan Paukkiosta ed.m. Mårten Erikinpoika Stiernan rälssitilalta näyttäisi tukevan aiemmin esittämääni ajatusta, että David Gyllenbögelin p:so oli Mårten Erikinpojan tytär. Yo-matrikkeli ei tunne Isak Lundin vaimoa, joka näyttää olleen SAY:n h Karin.

Erik Mårteninpoika ei näytä asuneen ainakaan Paukkiossa, missä mainitaan myös Johan Mårtensson ja Jöran Mårtensson. Nyt ainakin tiedetään se, että tämä Erik Mårteninpoika käytti Stiernkors-nimeä. Oliko kyseessä Turun ratsuväkirykmentin kornetin kaima vai yksi ja sama Erik?
PH

[Benedictus]

Mielenkiintoista, että samat suvut kiertyvät vastaan, kun tutkitaan Järventakalaisia.

Eräs sellainen sukupatouma paikka, joka mielestäni saattaisi olla Palmu nimen syntypaikka, on Laitilan Syttiön Palmunen.

Syttiö on Laitilan muinaismuistoalueita, löytöjä tosi kaukaa. Kylässä on 2 taloa. Palmune oli rälssitila, omistajina Herman Fleming, Jaakko De La Gardia,
Krusell.
Hans Johanssson till Sorois Iliana Stierna-Brenneruksen isoisä.
Michel Sölferarm -Ilianan siskonmies
Cristian Carpelan - Israel Alftanuksen lapsen kummi.

Syttiön toinen tila on Venno, joka taisi olla Naantalin luostarin tiloja.

Palmusella on 1632 asti Lars Thomasson, sitten leski Anna ja poika Thomas Larsson.
Aiemmin siellä näkyy Simon Tavast

Pystyisikö joku sanomaan SAY:stä, ketä nuo henkilöt Palmusella 1500-1600 luvulla ovat ?
Tilan omistajat ja asukkaat tuntuvat kiertyvän kummasti Alftanus-Brennerusten lähipiiriin.

Pohdin, olisiko mahdollista, että Palmusen Lars Thomasson olisi Måns Larssonin isä, jolloin tyttäret olisivat ottaneet sukunimensä Palm, isän syntymäpaikan mukaan.
Olisiko Lars Thomasson sukua Hans Johanssonille, useinhan rälssitilojen lb olivat suvun köyhempiä jäseniä.

Huomattavaa, että Flemingien Hermansaaren lb oli Lars Thomasson, Samaten khr Lars Thomasson, joka saattoi olla sama kuin Hermansaaressa.Khr Larssilla oli veli lukkari Erik Viljattulassa.

Tämä on hieman sekavaa. Kevät kiireet painaa päälle, ettei ehdi enää kaivamaan asioita riittävän perusteellisesti.

[Benedictus]

Yleisenkeskustelun puolella käsiteltiin Tasainen/Sluk sukua, joka liittyy Vuolteen sukuun.

Aateliset suvut eivät ole itselleni oikein selvillä, siksi osaisiko joku experteistämme selittää, miten Vuolteen sukuun kuuluva Henrik Jönsson kirjuri Aarlahti oli sukua Iliana Arendtsdr Stiernalle, jonka äiti ole kait kyseisiä sukuja.
Oikeastaan, pohdin kiemuraa, Aarlahti Isak Larssonin jälkeläisiä lb:nä.

Laitilan Palmunen omistaja Ilianan isoisä, joka oliko noita Vuolteen sukusia?

Mielestäni Måns Larssonin alkuperä liittyy noihin Vakka-suomen vanhoihin sukuihin, miten ei vain vielä ole kokonaan auennut.

Lokalahden lyhytaikainen kirkollinen itsenäisyys omine kirkkoherroineen ei ole selitetty. Siihen on vaadittu jokin ulkopuolinen valtahenkilö, koska eivät paikalliset talonpojat omanneet tarpeeksi vaikutusvaltaa.
-esim. Ikaalisen kokoisen suurpitäjän erottaminen omaksi seurakunnaksi vaati paljon toimintaa onnistuakseen.

Lokalahden kirkkoherra Laurentius Thomae ja veljensä Vihattulan Erikin Thomasson sukuperästä ei ole tietoa, mutta huomioiden seurakunnan perustaminen, voisi ajatella, että he voisivat olla erottamisprosessin takana olevan tahon sukulaisia.
Kysymys asiantuntijoille, onko dokumentteja miten Lokalahti 1630-luvulla erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi ja mitkä tahot olivat erotuksen takana?

[Pekka Hiltunen]

Yleisenkeskustelun puolella käsiteltiin Tasainen/Sluk sukua, joka liittyy Vuolteen sukuun.

Aateliset suvut eivät ole itselleni oikein selvillä, siksi osaisiko joku experteistämme selittää, miten Vuolteen sukuun kuuluva Henrik Jönsson kirjuri Aarlahti oli sukua Iliana Arendtsdr Stiernalle, jonka äiti ole kait kyseisiä sukuja.


Henrik Kirjurin eli Kokemäen Vuolteen ja Mietoisten Aarlahden Henrik Jönsinpojan tyttären, Margareta Henrikintyttären (1. p:so Turun porvari Lasse Jönsinpoika, 2. p:so Hans Johansson [Görtzhagen]) sisar Agneta Henrikintytär oli aviossa Henrik Tasaisen kanssa.

Henrik Jönsinpojan tiedetään olleen aviossa kahdesti. Margareta Henrikintytär hänen toisesta aviostaan oli Marswin-Delphin -suvun kantaäiti.

Henrik Jönsinpojan Katarina-niminen vaimo oli Erik Slukin ja Ala-Satakunnan tuomari Matts Filpunpojan tyttären tytär.
http://www.genealogia.fi/genos/68/68_163.htm#11

"Toinen tieto kertoo, että Aarlahden Matille ja Ravean Ingeborgille sekä muille sukumaan omistajille oli tarjottu Vehmaan Reinilää ennen kuin Laurens Olofinpoika Hammarlandista myi sen juhannuksen aikaan 1485 Vehmaan kirkkoherralle.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_163.htm#9)] "
"[9] FMU 4034. Vuonna 1419 Ahvenanmaalla selvitettiin erään rälssimiehen perintöä. Anders Andersinpoika sinetöi kirjeen, joten hänkin kuului rälssiin (FMU 1586). Eric Anthoni ei mainitse häntä ahvenanmaalaisen rälssimaan selvityksessään eikä keskiajan rälssin kokoomateoksessaan. Kihlakunnantuomari Hartvig Dykerin perillisiä olivat Korppoon kirkkoherra Johannes Hartviginpoika (Dykerin poika?) ja Anders Andersinpoika, jotka 1459 vahvistivat, että ritari Henrik Klaunpoika (Djäkn) oli saanut nauttia yhden vuoden ajan Hartvigin perillisten omistamien tilojen: kahden Tursanperän talon, Antikkalan ja Aninkaisen vuodentulon ilmeisesti velan maksuksi (FMU 3368). Mitään varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, että kumpaakaan Andersia ja Aarlahden Andersia voitaisiin yhdistää."

Ramsay tietää Slukin alkujaan ahvenanmaalaiseksi knaapisuvuksi.

PH

[TapioV]

Yleisenkeskustelun puolella käsiteltiin Tasainen/Sluk sukua, joka liittyy Vuolteen sukuun.

Aateliset suvut eivät ole itselleni oikein selvillä, siksi osaisiko joku experteistämme selittää, miten Vuolteen sukuun kuuluva Henrik Jönsson kirjuri Aarlahti oli sukua Iliana Arendtsdr Stiernalle, jonka äiti ole kait kyseisiä sukuja.
Oikeastaan, pohdin kiemuraa, Aarlahti Isak Larssonin jälkeläisiä lb:nä.

Laitilan Palmunen omistaja Ilianan isoisä, joka oliko noita Vuolteen sukusia?

Mielestäni Måns Larssonin alkuperä liittyy noihin Vakka-suomen vanhoihin sukuihin, miten ei vain vielä ole kokonaan auennut.

Lokalahden lyhytaikainen kirkollinen itsenäisyys omine kirkkoherroineen ei ole selitetty. Siihen on vaadittu jokin ulkopuolinen valtahenkilö, koska eivät paikalliset talonpojat omanneet tarpeeksi vaikutusvaltaa.
-esim. Ikaalisen kokoisen suurpitäjän erottaminen omaksi seurakunnaksi vaati paljon toimintaa onnistuakseen.

Lokalahden kirkkoherra Laurentius Thomae ja veljensä Vihattulan Erikin Thomasson sukuperästä ei ole tietoa, mutta huomioiden seurakunnan perustaminen, voisi ajatella, että he voisivat olla erottamisprosessin takana olevan tahon sukulaisia.
Kysymys asiantuntijoille, onko dokumentteja miten Lokalahti 1630-luvulla erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi ja mitkä tahot olivat erotuksen takana?

Ramsayn selvitys Vuolteen suvusta on monella tavalla hämmentävä. Alkupolvet perustuvat spekulaatioon, jonka Anthoni on oikaissut. Koko sukuselvitys pitäisi kriittisesti uudistaa. Kuka ottaa tehtäväkseen?

Henrik Jönsinpoika Aarlahti oli naimisissa Mats Filpunpojan ja Katarina Andersintyttären vävyn Erik Slukin tyttären Katarinan kanssa. Toinen tytär Agnes Erikintytär oli naimisissa Henrik Tasaisen kanssa. Ramsay merkitsi hänet Henrik kirjurin tyttäreksi. Henrik kirjurin lapset ovat muutenkin ongelamallisia. Heidän joukossaan on kaksi Margaretaa. Ramsay yritti selvitä tästä olettamalla, että Henrik kirjuri oli kahdesti naimissa. Vanhempi Margareta olisi ollut ensin turkulaisen porvarin Lasse Jönsinpojan ja vasta myöhemmin sosiaaliasemaltaan huomattavan Hans Johaninpojan (Görtzhagen) kanssa. Jos olisi toisinpäin, se olisi uskottavampaa. Ramsay mainitsee, että porvari olisi "till Voltis". Olikohan toinen Margareta Henrikintytär Henrik Tasaisen tytär? Hänen poikansa Mats Sigfridinpojan isä näyttäisi olevan Ylä-Satakunnan vouti Sigfrid Persson 1581, 1589 (BHF V:538, KA Grönbladin arkisto V:74v). Ragnhild Henrikintyttären mies ei ollut Olof Mårteninpoika (Jägerhorn af Storby), Genos 1998:129-130. Elin Henrikintytär olisi ollut naimissa Melker Bäckin kanssa. Heidän lapsensa Karl Bäck ja Anna Melkerintytär olisivat mennet naimisiin Cecilia Göranantyttären ja Erik Göraninpojan (Hufvudsköld) kanssa, eli siis pikkuserkut olisivat avioituneet 1600-luvun alussa. Jyrki Knuutila väitöskirjassaan väittää, että katoliselta ajalta periytyvät avioliiton rajoitukset olivat silloin vielä voimassa valtakunnassa. Elinin isältä perityksi mainitusta Vehmaan Karamaluodosta saatavat tiedot SAY.ssa eivät tue hänen väitettään. Pouvel Jakobsson omisti 1540-60-luvulle ja Jöns Hendersson 1572 lähtien Karamaluodon toisen talon. 1586 Melker Beck ilmestyy omistajaksi ja 1593 Elin on leski. Tila oli verotalo. Se on mahdollisesti joutunut verohylyksi 1580-luvulla, jolloin Henrik kirjuri ei ollut enää elossa. Melker Beck näyttää saaneen sen läänitykseksi.

Hartvig Henrikinpoika näyttää omistaneen Aarlahtea lukuunottamatta kaikki Henrik kirjurin omistamat maat. Kaarle-herttua takavarioi ne kaikki Anthonin selvityksen mukaan. Korsholman vouti Augustin Larsinpoika otti kiinni enonsa Hartvig Henrikinpojan ja luovutti vangin Kaarle-herttualle. Siitä palkinnoksi hän sai puolet Hartvigilta takavarikoiduista maista. Se viittaisi siihen suuntaan, että sisaria oli vain kaksi.
Tapio Vähäkangas

[Pekka Hiltunen]

Kiitos Tapio Vähäkankaalle selvennyksestä! (Vaikka enin osa oikaisuista on jo esitetty TV:n julkaisuissa.)

Henrik Jönsinpojan lapsista näyttäisi siis olevan tunnettuja vain Margareta, Ragnhild, Hartvig ja Elin. Vm. mainitsee Ramsayn mukaan (viite Sv. R. Biogr.) olevansa nuorin monista sisaruksista.

Hartvig Henrikinpoika oli aviossa Katarina Slangin kanssa. Tämän tytär hänen 1. aviostaan Johan Böcklerin kanssa peri paitsi Slangeille kuuluneen Halikon Viurilan myös mm. Aarlahden. Omaisuus ajautui lopulta Katarina Böckelerin tyttären aviomiehelle Patric Ogiwielle, joka näyttää omistaneen Teivaalankin. Ramsayn mukaan Augustin Larsson sai puolet Hartikka Henrikinpojan ja hänen puolisonsa maaomistuksista. Omaisuutta näyttäisi olleen yli sata prosenttia.
PH

[TapioV]

Kiitos Tapio Vähäkankaalle selvennyksestä! (Vaikka enin osa oikaisuista on jo esitetty TV:n julkaisuissa.)

Henrik Jönsinpojan lapsista näyttäisi siis olevan tunnettuja vain Margareta, Ragnhild, Hartvig ja Elin. Vm. mainitsee Ramsayn mukaan (viite Sv. R. Biogr.) olevansa nuorin monista sisaruksista.

Hartvig Henrikinpoika oli aviossa Katarina Slangin kanssa. Tämän tytär hänen 1. aviostaan Johan Böcklerin kanssa peri paitsi Slangeille kuuluneen Halikon Viurilan myös mm. Aarlahden. Omaisuus ajautui lopulta Katarina Böckelerin tyttären aviomiehelle Patric Ogiwielle, joka näyttää omistaneen Teivaalankin. Ramsayn mukaan Augustin Larsson sai puolet Hartikka Henrikinpojan ja hänen puolisonsa maaomistuksista. Omaisuutta näyttäisi olleen yli sata prosenttia.
PH

Yritin sanoa, ettei Ragnhild Henrikintytär kuulu Henrik kirjurin lapsijoukkoon.
Henrik ja Påvel Jönsinpoikien isä todennäköisesti oli se Jöns Påvelsson, josta tuli Naantalin Isonkylän vävy hänen myöhemmässä avioliitossaan. Hän näyttäisi olleen naimisissa Olof Mårteninpojan sisaren kanssa. Tämä ilmeisesti on aiheutanut sekaannuksen, että Olof olisi ollut Aarlahden Henrik kirjurin tyttären Ragnhildin kanssa aviossa.
Tapio Vähäkangas

[Benedictus]

Aarlahti-Vuolteen suku kyllä tuntuu sekavalta.

Iliana Arendtsdr Stiernan äiti on mainittu Margareta Henriksdr till Vuolteen ja Hans Johansson Görtzhagenin tyttäreksi. Lisäksi on maininta, että on Arendt Sheringinsson Arpin äitipuolen tytär.
Eli oliko Margareta Henriksdr naimisissa myös Shering Arpin kanssa?

1. puoliso Lasse Jönsson porvari
-poika Augustin Larsson, Korsholman vouti
-onko muita Larssoneita?
-voisiko Måns Larsson kuulua tähän sukuhaaraan?

2. puoliso Hans Johansson Görtzhagen

Netistä löysin virolaisen sivuston hakusanalla Hans Johansson Görtzhagen:Wilhelm Ulrich tietue
maininta, että Juliane Ekebladi k. 1639, puoliso Ewert von Delwigi
vanhemmat Margareta Henriksdr till Vuoltee ja Hans Johansson Görtzhagen.Jos oikein ymmärsin.

Kukahan tuo Juliane on? Ja miksi Ekeblad-suku nimenä?

Miten selitetään. että Laitilan Syöttiön rälssitilan omistajana on Hans Johansson till Sorois eli Görtzhagen.Aiemmat omistajat Crusell ja De la Gardie.
Hans Johanssonin jälkeen tila Michel Sölfverarmilla, jonka vaimo Margareta Arendsdr Stierna, olisiko tila tullut perintönä Hanssilta vai oliko Margaretan perua?
Ilianan maathan menivät sisaren Marian miehelle Arvid Anckarshöldille.

Michel Sölfverarmin jälkeen tila menee Krister Carpelanille, joka Israel Alftanuksen lasten kummi. Krister Carpelanin vaimon Sofia Skalmin äiti Anna Stiernkors s. 1595 k. 1650. Kenen tytär?

Michel Sölfverarmin äiti oli Brita Ivarsdr Stiernkors, jolta hän peri Särkilahden.
Kukahan oli Pauckion Erik Mårtensson till Bölen leski Brita? Vai oliko äiti?
-voisiko olla sama Brita Ivarsdr Stiernkors?
Miksi Ilianan ja siskonsa käyttävät Stierna nimeä? Isänsä ei käytä.Onko siis äidin perua, mutta miten?

Noin päältä katsoen ajattelisin, että jotain sotkua tuossa on, henkilöt ja suvut sekä maat eivät sovi toisiinsa.
Yhdyn ajatukseen, että joku aatelissuku-expertti todella selvittäisi tuon Vuoltee-Aarlahti suvun. Se on kuitenkin melkoisen keskeinen suku tutkimuksellisesti.

[Benedictus]

Kaivelin tuota Laitilan Syttiön Palmusen rälssitilaa.

Siellä on mainittu 1540-1560 Michell Larss frälse.
-Tietääkö kukaan, kenestä henkilöstä on kysymys?

1580 mainitaan Pål eriksson
1583 Simon Nilss
1584 "
1586 Simon Lars
1587 Simon Nils
1589 Simon Tavast
1591 Simon Tavast
1593 Jören Nilss

1600 Johan Hinderss Hans Johanssons Lb

1614 Mats Jacobss, kenen lb en osaa tulkita nimeä. Saisiko näkemystä?

1626 Carl Persson lb Mårten Andersson
-Kuka lienee Carl Persson?

Osaisiko joku kertoa tuosta Simon Tavastista, en löydä tietoa hänestä?

[Pekka Hiltunen]

Mats Jacobsson on 1614 Evert (von) Delwigin lb.

Nämä aiemmin mainitut Vehmaan Paukkion Mårten Erikssonit ja Erik Mårtenssonit "till Böle" eivät ehkä sittenkään ole Fjöjdbölen Stierna-sukua.

Mårten Jönsson (till Böle = Fröjdböle) oli luultavasti vainaja 1556, kun hustru Brita till Böle suoritti ratsupalvelua.

Erik Mårtensson till Böle k n 1600. P:so oli Brita Persdotter Fleming, joka kyllä teoriassa voisi olla elossa vielä 1646, jolloin "h Brita, s Mårten Erssons till Böle ea" mainitaan viimeisen kerran Vehmaan Paukkiossa. E.m:n pojan Mårten Erikssonin, k 1634, p:so oli Anna Persdotter, k 1648.

Brita Persdotter Flemingin sisar Elin, joka k < 1608, oli aviossa kahdesti. 1. p:so oli Mikael Agricolan poika, Tallinnan aateloitu piispa Kristian Agricola till Villnäs. Karin Mattsdotter Carpelanin puoliso Jeremias Eliae Agricola (Esping) oli e.m. Anna Persdotterin (k 1648) setä...

Mikael Agricola oli superjulkkis jo eläessään, enkä kyllä usko, että kukaan on ottanut käyttöönsä hänen ainoan poikansa aatelisnimeä olematta tämän jälkeläinen.

Paraisten khra Elias Simoniksen sukua ei kai tunneta, mutta Esping-sukuisen vaimonsa isoäiti oli Tavast. Simon Tavast ei nyt tule mieleeni, vaikka luulen nimen joskus nähneeni. Ehkä löytyy vanhoista tauluista tai Laguksen rälssitilojen omistusta ja perimystä käsittelevästä kirjasta Finska adels gods och ätter. Täytynee vilkaista.

Mickel Eriksson Sölfverarmin ed.m. vaimo Brita Ivarsdotter Stiernkors oli tiettävästi vainaja 1647, kun poika Mikael tuli Suursärkilahden omistajaksi. Hän oli jättänyt leskeksi miehensä, joka aateloitiin vasta 1654.
PH

[Benedictus]

Palmunen taitaa olla paljon kiinnostavampi paikka kuin aavistinkaan.

2.5. olevassa viestissä ihmettelin Juliani Ekebladia, jonka vanhemmat olivat Margareta henriksdr till Vuoltee ja Hans Johansson Görtzhagen.
Hänen puolisonaa mainitaan Evert von Delwig, joka siis on Palmusen omistajana 1614.
Juliana olisi siis Iliana Arendtsdr:n täti.

Palmunen näyttää siirtyneen kokoajan suvun sisällä.

Voisiko Simon Nilsson Tavast olla Margareta Henriksdr:n sukua?

Acrigola nimeä käytti myös Taivassalon khr Jeremias Eliae Acrigola, joka oli mainittua sukua.
Myös nämä Oriveden ja Kangasalan Acrigola kirkkoherra veljekset, jotka olivat Stoltefot-Dufva sukua Micael Agricolan syntymä-kylän omistaja sukua.

Tämä Palmusen Simon Nilsson ei liene sama kuin Hiltusen mainitsema 3.9. 2009 Rymättylän Poikon ja Paimion Penimäen Simon Nilsson, joka lienee elänyt aiemmin.

Jos tehtäisiin teoria, että Hylkilaxin Måns Larssonin tyttäret ottivat Palm-nimen isänsä tai sukunsa kotipaikan Palmusen rälssitilan mukaan, niin kuka voisi olla tuo omistajiin tai lambuoteihin kuulunut Lars?

[TapioV]

Kaivelin tuota Laitilan Syttiön Palmusen rälssitilaa.

Siellä on mainittu 1540-1560 Michell Larss frälse.
-Tietääkö kukaan, kenestä henkilöstä on kysymys?

1580 mainitaan Pål eriksson
1583 Simon Nilss
1584 "
1586 Simon Lars
1587 Simon Nils
1589 Simon Tavast
1591 Simon Tavast
1593 Jören Nilss

1600 Johan Hinderss Hans Johanssons Lb

1614 Mats Jacobss, kenen lb en osaa tulkita nimeä. Saisiko näkemystä?

1626 Carl Persson lb Mårten Andersson
-Kuka lienee Carl Persson?

Osaisiko joku kertoa tuosta Simon Tavastista, en löydä tietoa hänestä?


Tavast = Hämäläinen. Varsinais-Suomessa esiintyy runsaasti nimeä monessa pitäjässä. Eivät siis ole sukulaisia.
Eikö Carl Persson ole ensimmäinen Svinhufvud Suomessa?
Tapio Vähäkangas

[Pekka Hiltunen]

Tavast = Hämäläinen. Varsinais-Suomessa esiintyy runsaasti nimeä monessa pitäjässä. Eivät siis ole sukulaisia.
Eikö Carl Persson ole ensimmäinen Svinhufvud Suomessa?
Tapio Vähäkangas

Tallinnan piispa Kristian Mikaelinpoika Agricolan tyttären nainut kruununvouti Carl Persson Svinhufvud oli Turun 1623 perustetun hovioikeuden asessori. Palmunen lienee lukeutunut hänen palkkatiloihinsa, jolleivät muutkin omistajat sitten liittyneet Mikael Agricolan tai hänen uudelleen avioituneen leskensä sukuun. Tilahan on voinut siirtyä kruunulle Evert Delwigiltä.

Laguksen kirja ei tunne sen paremmin Palmusta kuin Syttiötäkään. Hovioikeuden historia saattaa mainita Svinhufvudin palkkatilat.

Toisen 1600-luvun Agricola-suvun kantaisän, Viipurin linnanvouti Bertil Göranssonin jälkeläisiin lukeutui Vihdin apupappi Jacob Nilsson (k 1688), jonka puoliso oli turun raatimies Hans Plagmanin ja Elisabet Finnon tytär Margareta.

1558 Paraisten kirkkoherraksi tulleen Elias Simoniksen suku on tuntematon ja hänen poikansa, Taivassalon kirkkoherra (1593-1622) Jeremias Eliae Agricolan vaikuttimet sukunimensä käyttöön ovat hämärän peitossa. Hänen lankonsa Lars Carpelan oli Carl Persson Svinhufvudin virkaveli hovioikeudessa.

1557 kuollut Turun piispa Mikael Agricola oli Ramsayn mukaan aviossa kahdesti. 2. p:so Birgitta Olofsdotter avioitui 1558 muurikoulun rehtorin ja sittemmin Turun kirkkoherran Henrik Jacobiin (k n 1587) kanssa. Voisivatkohan Palmusen lampuodit Henrikin- ja Jacobinpojat liittyä tähän sukuun?
PH

[Pekka Hiltunen]

P.S.
W.G. Laguksen Åbo hofrätts historia tai Westerlundin Turun Hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623-1923 eivät mainitse Svinhufvudin palkkatiloja. Perimyshypoteesi jää voimaan.
PH

[Benedictus]

Pekka Hiltusen kommentit tuovat taas uutta väriä Palmusen ympärille.

1. Michel Larss frälse.
Carpelan-suku on täynnä Micheleitä ja Larsseja.
Palmunen kuuluu Crister Carpelanille 1600-luvun lopulla.

Jeremias Eliae Agricolan vaimo oli Matts Carpelanin tytär.

Matts Michaelis Carpelanin vaimo 1557 oli Margareta Eriksdr Krank, isä Erik Krank.

Hiltusen mainitsema Jacob Nilssonin vaimo oli Margatera Hansdr Plagman.

Raatimies Hans Plagmanin isä oli Hans Plagman, jolla vaimona Michel Agricolan ystävän ja työtoverin Jacobus Petri Finnon tytär Agnes Jacobssr Finno.

Raatimies Hans Hansson Plagmanin vaimo oli taas Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Jacobsson Finnon tytär Elisabeth.
-tämä on melko outo seikka, koska Hans Plagman ja Elisabeth olivat tuon mukaan serkut????

Jacobus Petri Finnon vaimo oli Porvari Henrik Myllarin ja vaimonsa Agneksen tytär Margareta Henriksdr Myllar.

Henrik Myllarin toinen tytär Elisabeth Henriksdr Myllar taas oli naimisissa Mickael Eriksson Krankin klanssa, jonka sisar oli siis yllä naimisissa Matts Carpelanin kanssa

Aatelinen Ehrnroot-suku sai siis alkunsa Plagmanien ja Finnojen liitosta.

Carpelanien tiedoista löytyy Anna Carpelan, jolla puoliso Nils Larsson Vuorenpään omistaja 1579.

Olisiko Nils Larssonin poika Palmusen Simon Nilsson Tavast?

Ajattelisin, että Palmusen omistajat ovat aluksi Carpelaneja ja Agricola-Svinhuvud kuuluisivat heihin.

Sitten periytyy Görtzhageneille, joita ovat myös Delwig ja Sölferarm.Crister Carpelanin vaimo oli kait Sölferarmin sukua.

Leijonmark-Agricola suku on aika mielenkiintoinen.

Miksi joku väittäisi olevansa tunnetun herran jälkeläinen, jos se olisi humpuukia, koska kaikki tuolloin eläneet olisivat nauraneet sille, tuohon aikaan sukusuhteet tunnettiin suusanallisessakin perinteessä satojavuosia taaksepäin.

Sukututkimuksessa on liian paljon varmoja faktoja. Joku suuri viisas guru on todennut jotain ja sitä ei saa epäillä. Jos ei kirjafaktaa ole henkilöstä, niin häntä ei silloin ole olemassa.

Mickael Agricolan suku on mielestäni huonosti ja epämääräisesti tutkittu.

Vaikka hän on suomalaisen kielen ja kulttuurin ikoni, jonka ympärille on rakennettu kansallisromanttinen tarumaailma, niin väitän että siitä aika paljon on tarinaa, joka sopi kansallisen heräämisen ajan henkiseen ilmapiiriin.

Köyhän suomalaisen talonpojan poika nousee vaikeuksien kautta sivistyksellisesti ja henkisesti kansakunnan johtoon, luoden kansalleen kielen ja identiteetin.

Uskottavampaa on, että Mickael Agricola oli Aatelisen suvun jäsen, jolla oli vaikutusvaltaa kirkon sisällä ja kuninkaaseen päin, ja sitä kautta pääsi asemaansa.
Ei silti sovi kieltää Agricolan lahjakkuutta ja merkitystä Suomelle.

[Rotta]

Myös nämä Oriveden ja Kangasalan Acrigola kirkkoherra veljekset, jotka olivat Stoltefot-Dufva sukua Micael Agricolan syntymä-kylän omistaja sukua.



Mistähän tämä hypoteesi on peräisin?

Make

[Bodniemi37]

Toisen 1600-luvun Agricola-suvun kantaisän, Viipurin linnanvouti Bertil Göranssonin jälkeläisiin lukeutui Vihdin apupappi Jacob Nilsson (k 1688), jonka puoliso oli turun raatimies Hans Plagmanin ja Elisabet Finnon tytär Margareta.


Vrt. ylioppilasmatrikkelin verkkoversion henkilö 1900 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1900) Jakob Agricola Jacobus Georgii, Vichtiensis, pso Margareta Erikintytär Planman († 1739).

Terveisin,

[Pekka Hiltunen]

Vrt. ylioppilasmatrikkelin verkkoversion henkilö 1900 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1900) Jakob Agricola Jacobus Georgii, Vichtiensis, pso Margareta Erikintytär Planman († 1739).

Tässä on Vihdin apulaisen Jacob Nilsson Agricolan setä.
PH

[olanyk]

Olen seurannut mielenkinolla Astrenius keskustelua joka sivuaa monia minua askaruttaneita kysymyksiä joihin haluan kiinittää huomioita.

1. On hyvä muistaa että Kustaa Vaasan luona kävi Petrus Ragvaldi (Sjundby) tuomiokapitulin korkeimpana virkamiehenä yhdessä Mikael Agrigolan ja Pietari Juusteenin kanssa, jotka nimitettiin piispoiksi. vuosia kestäneen piispattoman kuden jälkeen. Petruksen sisaren poika oli Envaldus Sigfridi oli Viipurin koulumestari. Jonka isä oli Seutulan tilallinen Sigfrid Larsson jonka pojanpojanpoika oli Matts Creutzhammar. Petruksen sitten vielä Kemiön kirkoherra. Onkohan varmaa ettei hänellä ollut jälkeläisiiä?

2. Helsingin pitäjän Petrusta edeltänyt (surmattu) kirkkoherra niin kuin Petruksen seuraajakin Karl Folkesson ovat sukutaustaltaan ratkaisematta samoin heidän aikana toiminut nimismies Seffer Andersson. Helposti kuvittelisi heillä olleen sukuyhteyttä kun toimivat laivanomistajina. Itse olen arvellut olisko Petruksen sisaren Seutulan Sigfridin lesken Kerstin Ragvaldsdr Sjundbyn toinen puoliso Jakob Sigfridi tuon nimismiehen poika. Hehän muutti kirkonkylän Ridarstaloon. Olen jopa ajatellut talon olleen Sjundpy suvun ja Petruksen aikana ehkä pappilana?

3. Tuo Seutulan suvun kantaisä Lars on ratkaisematon henkilö? Myöhemmin sen omisti Gertrud Jönsdr Moision poika ensimmäisestä avioliitosta Sen omisti Henri Larsson ja viljeli Nimismies knaapi Marcus Jönsson joka oli naimisissa äidin Gertrudin kanssa. He omistivat myös Espoona ainoan vanhan Rälssin Grässan sekä Seutulan tilan naapurin Knapbackan (Katrinebergin). Heidän tytär Anna peri sen ja oli naimisissa "autuaasti nukuneen Henrik Henrikssonin kanssa ja sitten Porvoon lääninvoudin Henrik Jönssonin kanssa. Kummankaan miehen sukutausta ei ole kai selvillä? Heidän pojan poika Johan Bengtsson Hammarstjärna aateloitiin. Jatkuvasti uusissakin julkaistuissa karatanokirjoissa suvut Hammarstjärna ja Greutzhammar sekoitetaan tai kerrotaan lähisukulaisiksi mikä voi hyvin olla mahdollista. Näyttäähän Helsingin useaut rälssit liityvän Ille ja Moisi sukuihin.

4. Seutulan Sigfrid Larssonin tytär avioitui Kirkkonummen Korkkulan (Hjertoiksi sinetin mukaan kutsuttu) nimismiessukuun ilmeisesti Mikel Erikssonin kanssa. Korkkula oli Spärringin ja pappilan rinnalla Kirkkonummen varakkaimpia taloja. Paljon on ihmetelty miten Porvoon Tjusterby oli päätynyt hänen rälssitilaksi? Itse välillä olen ajatellu olisko joku väärinkäsitys. Sen perusteella suvun tuntemattomiin puolisoihin on joskus kytketty Galle sukua. Oliko hän "ryttare" joka otti Korkkulan viereisen aution Gunnarsbyn Finnäsin 1603-20 vilelykseen? Finnesin isäntä oli aiemin Hans Pehrsson 1563-1600 itse olen pohtinut kuuluiko hän "Hjertta" sukuun niin kuin eräiden muidenkin Kirkkonummen talojen haltijat. Antonius Papen ja Jagob Bilangin puoliso Elin Hansdr soveltuisi hänen tyttäreksi.

Olavi

[Bodniemi37]

Tässä on Vihdin apulaisen Jacob Nilsson Agricolan setä.


Ylioppilaan 1900 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1900) kohdalla on matrikkelissa tällaiset viittaukset: "C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 313, 358 (Jacobus Nicolai‹!› Agricola); T. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende. Länsi-Suomi 3 (1890) s. 59 (Köpmannasläkter i Åbo, Plagman Tab. 3. Tässä Agricolan vaimoksi on merkitty Margareta Hansdotter Plagman);".

Uumoilen huutomerkin Strandbergin mainitseman Jacobus Agricolan patronyymin jäljessä tarkoittavan, että sitä pidetään virheellisenä. Olenko väärässä?

Terveisin,

[Pekka Hiltunen]

Ylioppilaan 1900 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1900) kohdalla on matrikkelissa tällaiset viittaukset: "C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 313, 358 (Jacobus Nicolai‹!› Agricola); T. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende. Länsi-Suomi 3 (1890) s. 59 (Köpmannasläkter i Åbo, Plagman Tab. 3. Tässä Agricolan vaimoksi on merkitty Margareta Hansdotter Plagman);".

Uumoilen huutomerkin Strandbergin mainitseman Jacobus Agricolan patronyymin jäljessä tarkoittavan, että sitä pidetään virheellisenä. Olenko väärässä?

Patronyymi on virheellinen. Jacobus Nicolai Agricolaa ei matrikkelista löydy. Hän lienee siis opiskellut ulkomailla. Ramsay tietää hänet ja puolisonsa Margareta Hansdotter Plagmanin suvun n:o 238 vuonna 1864 aloittaneen Georg Agricolan vanhemmiksi. Paimenmuistossa tämä Vihdin apulainen kai mainitaan.
PH

[Bodniemi37]

Patronyymi on virheellinen. Jacobus Nicolai Agricolaa ei matrikkelista löydy. Hän lienee siis opiskellut ulkomailla. Ramsay tietää hänet ja puolisonsa Margareta Hansdotter Plagmanin suvun n:o 238 vuonna 1864 aloittaneen Georg Agricolan vanhemmiksi. Paimenmuistossa tämä Vihdin apulainen kai mainitaan.
PH

Tuoreempi sukuselvitys, johon en ole tutustunut, löytyy Carpelanin matrikkelista Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna. En ole myöskään lukenut Åke Backströmin artikkelia Agricola – den under falska premisser naturaliserade ätten (Helsingfors Släktforskare rf, Uppsatser XI (1994) s. 62); vrt. ylioppilasmatrikkelin henkilö 5254 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5254).

Terveisin,

[Benedictus]

Genoksen 4/2009 artikkelissa Jägerhornien juuret Tapio Vähäkangas tuo esille sivulla 143 näiden Oriveden ja Kangasalan Agricola kirkkoherra veljesten alkuperän.
Kangasalan khr Johannes Henrici Agricola 1610-1617
Oriveden khr Carolus Henrici Acricola 1616-1618

Isä Saloisten kirkkoherra Henricus Olai Rödh 1566-1581
-mainitaan Olof Jacobssonin perinnönjaossa 1584 nimella Henrik Olofsson till Kirstula.

Olof Jacobsson 1562 suoritti ratsupalvelusta 5 tilansa puolesta.

Jacob Olofsson Inkoon nimismies, isä Bollstadin Olof Andersson ,Jägerhorn Inkoon haaran sukua.
Vaimo Brita Mattsdr Frille

Matts Frille
vaimo: Margareta Bengtsdr Dufva

Bengt Olofsson Dufva

Olof Bengtsson Dufva-------vaimo Kerstin Hedvigsdr Stoltefot

Taivassalon kirkkoherra Hedvig Stoltefoot lahjoitti 1413 kaikki omistuksensa Pernajan Torbyssä vävylleen ja ystävälleen Olof Bengtsson Dufvalle.
-Olof lienee ollut Hedvigin sisaren mies.

Tämä selvitys osoittaa, Micael Agricolan syntymäkylä on lahjoitettu Dufva-suvulle 1413.

Millä nimellä tuota sukuketjua sitten kutsuisikin.

Mielenkiintoista on että Mikael Agricolan isä oli Olof, joka näkyy olevan Dufvien suosima nimi.
Agricolan äidin nimi toisi varmaan paljon valaistusta asioihin.

Micael Agricolan kotitila oli manttaalin tila eli melko iso.

Hänellä oli kolme sisarta, joiden nimiä ei tiedetä.

1. Vanhin oli naimisissa Savonlinnan voudin ja päällikön Klement-kirjurin kanssa.
Klement Henriksson Krook. Levitti savolaisasutusta itäänpäin Gustaa Vaasan käskystä, kuten seuraajansa Gustaa Finskekin.
Tiedetäänkö tästä Klement-kirjurista ja suvustaan mitään?

2. Keskimmäinen sisko, puoliso nimismies Thomas Larsson k.1572

3. Nuorin sisko puoliso Måns Jönsson

Mitä sukua Thomas Larsson ja Måns Jönsson olivat olisi kiinnostavaa tietää.

Olisiko niin, että tämä Micael Agricolan isän suku olisi tuota Dufva juurta, äiti jotain aatelis-sukua, mikä mahdollisti ura kehityksen.

Tiedetäänkö tuon Pernajan papin Bartholomeuksen sukujuuria, olisiko äidin sukua?

Voisivatkohan Paraisten Esping-Agricolat (Jeremias Agricola) olla tuota Micael Agricolan vanhempien ja isovanhempien sukua.Joita olivat myös Oriveden Holman kartanon emäntä Anna Persdr ja Liuksialan Karina Månsdr:n saarnaaja Paransultanus.

Jos Micael ei keksinytkään itse nimeänsä vaan sitä oli jo aiemmin käytetty suvun piirissä.
Micael Agricolan arvoasema sai muutkin sukuhaarat ottamaan nimen käyttöönsä.

Agricolan opiskelu-toveri Martinus Teit oli Pernajasta kotoisin, voisi olla myös sukulainen kuten myös Uudeltamaalta jostain kotoisin ollut Jacobus Petri Finno.

[Pekka Hiltunen]

Tuoreempi sukuselvitys, johon en ole tutustunut, löytyy Carpelanin matrikkelista Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna. En ole myöskään lukenut Åke Backströmin artikkelia Agricola – den under falska premisser naturaliserade ätten (Helsingfors Släktforskare rf, Uppsatser XI (1994) s. 62); vrt. ylioppilasmatrikkelin henkilö 5254 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5254).

Jo Ramsay toteaa, että Wasastierna on kirjannut Vihdin Agricola-suvun kantaisän Bertil Göranssonin erheellisen tradition perusteella Kristian Mikaelinpoika Agricolan pojaksi ("Barthold Georg Kristiansson Agricola").

Kristian Agricola sammutti sukunsa miehenpuolelta 1586. Hänen jälkeläisistään tunnetaan vain Karl Persson Svinhufvudin p:so Brita.

Mikael Agricolan sisarista tunnetaan kaksi: Klemet Krogin ja Måns Jönssonin vaimot. Mikael oli aviossa kahdesti, mutta edes Kristianin äidistä ei kai ole varmuutta.
PH

[TapioV]

Genoksen 4/2009 artikkelissa Jägerhornien juuret Tapio Vähäkangas tuo esille sivulla 143 näiden Oriveden ja Kangasalan Agricola kirkkoherra veljesten alkuperän.
Kangasalan khr Johannes Henrici Agricola 1610-1617
Oriveden khr Carolus Henrici Acricola 1616-1618

Isä Saloisten kirkkoherra Henricus Olai Rödh 1566-1581
-mainitaan Olof Jacobssonin perinnönjaossa 1584 nimella Henrik Olofsson till Kirstula.

Olof Jacobsson 1562 suoritti ratsupalvelusta 5 tilansa puolesta.

Jacob Olofsson Inkoon nimismies, isä Bollstadin Olof Andersson ,Jägerhorn Inkoon haaran sukua.
Vaimo Brita Mattsdr Frille

Matts Frille
vaimo: Margareta Bengtsdr Dufva

Bengt Olofsson Dufva

Olof Bengtsson Dufva-------vaimo Kerstin Hedvigsdr Stoltefot

Taivassalon kirkkoherra Hedvig Stoltefoot lahjoitti 1413 kaikki omistuksensa Pernajan Torbyssä vävylleen ja ystävälleen Olof Bengtsson Dufvalle.
-Olof lienee ollut Hedvigin sisaren mies.

Tämä selvitys osoittaa, Micael Agricolan syntymäkylä on lahjoitettu Dufva-suvulle 1413.

Millä nimellä tuota sukuketjua sitten kutsuisikin.

Mielenkiintoista on että Mikael Agricolan isä oli Olof, joka näkyy olevan Dufvien suosima nimi.
Agricolan äidin nimi toisi varmaan paljon valaistusta asioihin.

Micael Agricolan kotitila oli manttaalin tila eli melko iso.

Hänellä oli kolme sisarta, joiden nimiä ei tiedetä.

1. Vanhin oli naimisissa Savonlinnan voudin ja päällikön Klement-kirjurin kanssa.
Klement Henriksson Krook. Levitti savolaisasutusta itäänpäin Gustaa Vaasan käskystä, kuten seuraajansa Gustaa Finskekin.
Tiedetäänkö tästä Klement-kirjurista ja suvustaan mitään?

2. Keskimmäinen sisko, puoliso nimismies Thomas Larsson k.1572

3. Nuorin sisko puoliso Måns Jönsson

Mitä sukua Thomas Larsson ja Måns Jönsson olivat olisi kiinnostavaa tietää.

Olisiko niin, että tämä Micael Agricolan isän suku olisi tuota Dufva juurta, äiti jotain aatelis-sukua, mikä mahdollisti ura kehityksen.

Tiedetäänkö tuon Pernajan papin Bartholomeuksen sukujuuria, olisiko äidin sukua?

Voisivatkohan Paraisten Esping-Agricolat (Jeremias Agricola) olla tuota Micael Agricolan vanhempien ja isovanhempien sukua.Joita olivat myös Oriveden Holman kartanon emäntä Anna Persdr ja Liuksialan Karina Månsdr:n saarnaaja Paransultanus.

Jos Micael ei keksinytkään itse nimeänsä vaan sitä oli jo aiemmin käytetty suvun piirissä.
Micael Agricolan arvoasema sai muutkin sukuhaarat ottamaan nimen käyttöönsä.

Agricolan opiskelu-toveri Martinus Teit oli Pernajasta kotoisin, voisi olla myös sukulainen kuten myös Uudeltamaalta jostain kotoisin ollut Jacobus Petri Finno.

Helvig Stoltefotin lahjoitusta ei saa tulkita niin, että se olisi koskenut koko kylää, ainoastaan hänen omistamaansa tilaa Torsbyssä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, oli Mikaelin kotitalo verotalo, jolle myöhemmin saatiin verovapaus. Siksi spekulaatiot hänen sukujuuristaan ovat tarpeettomia.
Pernajan khra Bartoldus (Bertil) (1510-37) lienee varhaisimpia humanismin edustajia maassamme ja on ollut avainasemassa pernajalaispoikien opintielle johdattamisessa. Näyttää siltä, että hän on koonnut lahjakkaita poikia pappilaan ja antanut heille sekä omalle pojalleen, josta tuli isänsä seuraaja, alkuopetuksen, jotta he saattoivat siirtyä Viipurin kouluun. Virkatulojen
käyttö koulutukseen on ilmeisesti katsottu hyväksyttäväksi menoeräksi. Reformaation jälkeen poika Eskil sai isänsä viran, vaikka hän on selvästi syntynyt ennen selibaattipakon kumoamista.
Tapio Vähäkangas

[Benedictus]

Uumoilen, että Micael Agricolasta löytyy vielä uuttakin tietoa, erityisesti tuollaisten maaomistusten kautta saattaa löytyä yhteys vaimoihinsa ja sukuunsa.

Palaan vanhaan Alftanus juureen.

Kokemäen Köönikän isäntä Håkan Månssonia pidetään Karkun Viikarin ja Hiedan ratsutilojen isännän kirjuri Måns Månssonin poikana.

Håkan osti Hiedan Månssilta tilan arvoon nähden pienemmällä summalla.
Månssilla ei tiedetä lapsia kummankaan vaimonsa kanssa.
Håkaniakaan ei missään mainita poikana.

Luutnantti Håkan Månssonin ura alkaa Mynämäen Kalleisen ratsutilan leskiemännän puolisona.
Mynämäeltä hän siirtyy Hiedan omistajaksi Karkkuun uuden vaimonsa Margareta Karhian kanssa.
Håkan isännöi vaimonsa tilaa Könikkää Kokemäellä.

Olen jo aiemmin heittänyt ajatuksen, että Håkan Månsson olisi Hylkilaxin Måns Larssonin ja Anna Alftanuksen poika, Juliana Månsdr:n ja sisartensa veli.

Mynämäki on lähellä Hylkilaxia. Sekä 1. vaimon ja 2. vaimon suvuilla tuntuisi olevan yhteydet Äimä ja Lietzen sukuihin sekä Alftanuksiin.
Toisaalta Juliana tulee Järventaan emännäksi naapuriin Hiedan kuuluessa Håkanille.

Jos Håkan olisi Måns Larssonin poika, niin Måns Månssonin pitäisi olla hänen sukulaisensa. Hiedan kauppahinta viittaa, että siinä maksettiin myös perintöosaa.

Måns Månssonin isännimi viittaisi siihen, että hän voisi olla Håkanin isän Månssin serkku tai eno.

Tällöin Håkanin isoäiti olisi Månsdr. mikä tukisi Latva-Raskun teoriaa, että Måns Larssonin äiti oli Ahvenanmaalainen X Månsdr Utter.

[Pekka Hiltunen]

2. Keskimmäinen sisko, puoliso nimismies Thomas Larsson k.1572

Ramsayn mukaan oli Olof Larssonin lesken 2. p:so Thomas Larsson.
PH

[Benedictus]

Kukahan siis oli tuo Thomas Larssonin vaimon ensimmäinen puoliso Olof Larsson?

Uudenkirkon Uussaaren säteri oli Savonlinnan käskynhaltijan ym. Nils Kijlin omistuksessa.
Kijl oli Kaarleherttuan hovijunkkari 1593, Piikkiön kihlakunnantuomari 1614-19.
Kuoli 1636.
Vaimo Anna Görtzhagen.
Isä: Bengt Johan Görtzhagen
Äiti: Karin Björnsdr Lepaa.

Onko tietoa mitä kaikkia tiloja Kijlillä oli Vakka-Suomessa, ainakin hän teki joitain tila vaihtoja Iliana Arendsdr:n Stiernan isoäidin Margareta Henriksdr:n kanssa?
Margaretan puoliso 1. oli siis Hans Johansson Görtzhagen.

[karisalm]

Hei

Viestiketjussa esitetään ettei pormestari Henric Mårtenssonin (Lund) puolison Malinin taustaa tiedetä. Tähän löytyy vastaus Karkun ja Mouhijärven käräjillä 7.1.1679 jolloin pormestari Henric Mårtenssonin 18 vuotias poika Abraham Henricsson kertoo että äitinsä oli edesmenneen kirkkoherra Abraham Ikalensiksen sisar.

[Benedictus]

Karisalm on huomioinut oikein tuon maininnan.
Tämän ketjun koko aiheuttaa, ettei aina kaikkea voi huomata, sillä tuo tieto tuli esille täällä jo joskus talvella.Muistaakseni selvitin myös tuon 18 vuotiaan Abrahamin vaiheet samoissa viesteissä. Hän oli sotilasuralla.
Mielenkiintoinen on myös Abraham Ikalensiksen vaimon Sofia Paulin syntyperä. Itse olisin sitä mieltä, että hän on Elsa Blomin ensimmäisen avioliiton tytär, joka mainitaan käräjillä aviorikoksesta. Sama Sofia on sittemmin Ulvilan khr Gabriel Alftanus-Forteliuksen ensimmäisenä vaimona 1678 kuolee 1694.

Osaisiko joku antaa neuvoa seuraavassa kysymyksessä.

Karkun Pakkalan Johan Pacchaleniuksella oli poika Johan Johansson Packalen, siltavouti. Hänellä vaimo Magdalena Mattsdr.
Mielestäni Magdalena voisi olla pitäjänkirjuri Matias Collaniuksen tytär, jonka vaimo oli Beata Collinus.
Hiskissä on maininta, että Matiaksen vaimo Collinus kuolee 1711 ja toisaalta, että Brofogde Packalenin anoppi haudataan 1721.
Karkun ja Mouhijärven käräjät 9.–11.7.1690 s. 1561 (Förekom nu Sochne Skräddaren Thomas Tuisku beswährandes sig öfwer Sochneskrijfwaren Matthiam Collanium 1509 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1509) som skulle han hafwa kallat honom för Mördare, wijd sidste Wesilax Tingh, hwar emoot Collanius sade Skräddaren igen beskylt honom till tiuuf, det skräddaren sade sig hafwa hördt talas af Lensman Wäll:tt Per Michellsson ... säijandes altså Pär Michellsson det fuller han hafft Collanius misstänckt för ett Sölfstoop, som för 22 Åhr sedan skall wara uthur hans kammar förkommit ... lensmans Son Sahl: Johan ... att dhe i Swågerlagh sedermehra ähre kombne ... men såsom denne Saak tillförende i Häredzrätten d: 8 och 9 Februarij 1669 ähr handterat och Rätten den till högwörd:ge Consistorium Academicum remitterat, effter så wähl Collanius som Sahl: Johan då Studenter warit, dy kan denne Rätt der till eij wijdare giöra); KA mf. ES 1971 (nn 19) Karkun ja Mouhijärven käräjät 7.–8.2.1702

Mitä tuo lankous voisi tarkoittaa?
Onko Johanin poika Johan ja Magdalena Matsd Matiaksen tytär syy lankous määritelmää?
Vai, koska Johan Persson Pacchaleniuksen sisar oli naimisissa Matias Collaniuksen vaimon veljen kanssa??
Johan Pacchaleniuksen vaimo oli Hämeenkyrön Finno-sukua, luultavasti Margareta Jacobsdr Finnon ja läänitysvouti Johan Henrikssonin tytär Lisa.
Ainakin Johanin leski Elisabeth ja Matias Collanius olivat liiankin läheisiä.
Karkun ja Mouhijärven käräjät 22.–23.6.1704 f. 367 (Länsman Daniel Tallqvist framsteg och berättade, att som ett uppenbart roop och Rychte kommit kring heela Sochnen om Sochn Skrifwaren Matz Collanius, hwilken är gifft och Enckian Lisbeta Johansd:r i Packala, som hade de medh hwarannan hafft Sammanlag och ännu öfwa ett wänl:t omgänge, vertaa 1936 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1936)),
Matias Collaniuksen äitiä ei tunneta, mikä voisi tietysti synnyttää myös mahdollisen lankouden Johanin ja Matiaksen välille.

Onko niin myös, ettei Packalan emännästä Kirstin Eriksdr:sta löydy mitään perintö tai muuta riitaasiakirjaa,jossa hänen sukunsa tulisi ilmi.Olen jo niin ihastunut näihin asiakirjamestareiden löytöihin Karkun maasta, että odotan aina uusia hienoja löytöjä.
Mielestäni Kirstin sopisi hyvin olemaan Mouhijärven khr Erikin ja Elsa Blomin tytär.

[kaarina]

En tiedä vastata kysymykseesi. Mutta huomioni jäi Johan Pacchaleniukseen ja poikaan Johaniin, joka tulee esivanhempiini.
Mattiaksen vaimoa Beataa en ole löytynyt Hiskin haudatuista, missä on kuollut.

Olisiko Magdalena, Mattiaksen tytär ?

Kaarina

[Benedictus]

Mattias Collanius oli Sauvon kappalaisen Johan Kollanuksen poika.
Onkohan minkäänlaista tietoa, kuka olisi hänen äitinsä Margareta?
Lapset ovat syntyneet jo ennen Sauvoon muuttoa. Onko vaimo mahdollisesti Sauvosta?
sl. 1640 Johan Kollanius Johannes Abrahami, Karckuensis 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75). Vht: Karkun kappalainen Abraham (Abrahamus Matthiæ) ja Brita Hansdotter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Abrahami Johannes _ 5. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Abrahami Carckuensis | Sacell. in Sagu. — Sauvon kappalainen 1651. † Sauvossa 1667. Pso: Margareta (elossa 1668).


Poika: Karkun pitäjänkirjuri, majoitusmestari Matias Collanius 1509 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1509) (yo 1661/62, † 1717).


Johan Johansson Packalenin tiedoissa on outoa vaimon Magdalenan ikä, joka kyllä sopisi Matiaksen tyttäreksi.
Hiski:

Haudattu 11.9.1725 svär moder
Omainen:Brofogde Johan Packalins.


Hausattu 24.2. 1771 Magdalena Mattsdr
Omainen: Brofogde Packalins.



1715 23.1.1715 H:stru


omainen: Mathias Callanii1715 23.1.1715 H:stru


omainen: Mathias Callanii
Onko tuossa kyse siis Matias Collaniuksesta?

[kaarina]

Kuka olisi tuo svärmoder hiskissä, kun Genos näyttää muuta. Perhe 4. Vai onko kysymys samasta/eri henkilöstä.

http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm

Kaarina

[Benedictus]

Pitää muistaa, että Karkussa vaikutti kaksi sukua Collinus, joihin kuului Beata Johansdr Collinus, sekä miehensä Matias Collanius, joka kuului Kollanius sukuun.
Kysymys onkin, onko Matias Callanii eri kuin Matias Collanius?

Johan Abrahamsson Kollanius oli Sauvon kappalainen vuodesta 1651, sitä ennen jo 1647 coadjutn. 1649 caplan Johan Abrahamsson Margeta h.
1649-1652 main.
1663-1668 main. 1668 Margeta ea

Lisäksi Korvala Oppgård Arfv. Forbusess fr. tai 1 m cronohus
1656 Caplans Hr Johan
1663-1668 main.
1669-1671herr Johans ea
1672 inch Herr Johans ea gla o sjukl

Johan Kollanius muutti Sauvoon viimeistään 1647.
Mikä yhteys oli sinne ?
Miksi kappalaiseksi?

Olisiko mahdollisesti niin, että Margeta vaimo oli Sauvon khr Sveno Laurentii Vigeliuksen tytär.
Sveno Vigelius oli Akatemian rehtori ym. jonka palkka pitäjä Sauvo oli.
Voisi ajatella, että hän järjesti vävylle viran kappalaisena pitäjästään.
Vigelius oli 1633-1652 Sauvon khr.

Kappalaiset varmaankin käytännös hoisivat khr tehtävät.

Mielenkiintoista on, että Vigeliuksen vaimo oli Elisabeth Rotovius, Isak piispan tytär.
Toisaalta Johan Kollanuksen äiti oli Brita Osara Hämeenkyröstä, jonka isä oli Hans Roth ? joka perusti Osaran kartanon.
Osara siirtyi Rotovius suvulle myöhemmin.
Sosiaalisesti Johan sopisi Vigeliuksen vävyksi, olihan hänen setänsä alilaamanni Kollanius.
Margaretan isän nimi olisi tietysti seikka joka avaisi solmun.
Olisiko Akatemian kirjoissa mitään tietoa Kollanuksesta ennen Sauvoa?

Pacchaleniukset ovat väittämän mukaan Karkkulaista talonpoikaistoa.
1. Per Michelssonin vaimo Kirstin Eriksdr. mahdol. Blom-Florinus sukua.
2.Johan Persson vaimo Finno-sukua.
3. Johan Johansson vaimo mahdollisesti Collanius-Vigelius-Rotovius sukua
4. Henrik Johansson vaimo Tolpo-Callia-Gode- Granne sukua
5. Elias Henriksson vaimo Kriander-Astrenius-Wegelius sukua.

[Benedictus]

Pitää muistaa, että spekuloidut henkilöt ovat vain mahdollisia ei todistettuja jäseniä sukuihin.

Hypoteesini Matias Collaniuksen ja Pacchaleniusten yhteydestä saa lisää mielenkiintoa edellisen viestini ajatukseen, että Matiaksen äiti olisi ollut Sven Vigeliuksen tytär.

Professori ja Akatemian rehtori Sven Laurentii Vigeliuksen yhteydessä mainitaan kasvattipoika Lars Olai Vigelius,Turun hovioikeuden kanneviskaali.

Lars Vigeliuksen vaimo oli Margareta Hansdr Plagman k.1670.

Margaretan veli oli Johan Plagman aateloituna Ehrnroot.

Sisarusten äiti oli Elisabeth Henriksdr Finno, Hämeenkyrön kirkkoherra Henrik Finnon tytär.
Sven Vigeliuksen kasvattipojan vaimo oli siis nimismies, Hämeenkyrön Laitilan ratsutilan isännän Henrik Finnon isän Jacob Finnon serkku.

Henrik Finno nimitti Johan Pacchaleniusta langokseen, mikä tarkoittanee Margareta Jacobsdr Finnon tyttären olevan Johanin puoliso Lisbet Johansdr..

Lisbet Johansdr on siis Finno, jonka isoisän serkku oli tuo Lars Vigeliuksen vaimo Margareta.

Jos Matias Collaniuksen äiti olisi Vigelius, oli äidin kasvattiveli Lars Vigelius, jonka anoppi Finno.
Joten Matiaksen ja Elisabet Johansdr.:n Karkun käräjilla mainittu suhde oli tavallaan sukulaisten välistä rakkautta.

Ylläolevan voisi ajatella olevan yksi lisä vahvistus spekulaatiolle, että Johan Pacchaleniuksen pojan Johanin vaimo Magdalena Mattsdr oli Matias Collaniuksen tytär.

Vaikka tämä suku ei aivan liity Isak Erikssoniin, niin yritän selvittää karkun alueen sukujen verkostoa.
Verkosto onkin jo nyt paljastunut paljon luultua monimuotoisemmaksi, ja myös, että alueen suvuista Kollaniukset, Collinukset, Pacchaleniukset ja Järventaan suku-sikermä ovat säätyläisiä, joilla on vahvat suhteet hyvinkin vaikutusvaltaisiin piireihin.

[Benedictus]

Hiskistä löytyy Mathias Collaniukselle seuraavat lapset.

1671 Barn Mathiae Collani
17.10.1672 Lisbetta
2.7.1675 Abraham
12.3.1679 Kirstin
17.10.1680 Gustafus
31.2.1683 Maria

Maria Collani kuollut 11.6.1743 Cojola Akus w:na

Johan Johansson/Maria Mattsdr -1718 Johannes
- 1721 Henricus
Muista Mathiaksen lapsista ei löytynyt tietoa.
Löytyykö keltään lisää tietoa?

Periaatteessa voitaisiin Johan Packalenin vaimon Magdalena Mattsdr liittää tuohon lapsisarjaan.
Magdalena eli Malin kuolee 24.2. 1771 iältään 94 vuotiaana, eli oli syntynyt 1677. Tällöin mahtuisi hyvin Abrahamin ja Kirstin väliin.
Magdalena voisi olla ristitty Mathiaksen äidin Margetan mukaan. Onkohan nimet samaa alkuperää?
Iso-Iivarin talonhaltija luettolossa siltavouti Johan Packalenille on merkitty 2 vaimoa.
Siinä lienee sekaannusta eri suvuista.
Magdalenan kuolema löytyy hiskistä ja maininta brofodge Packalens.
Brita Henbriksdr. kuolee samana vuonna 29.3.1771 Suoniemi Tyrisevä Piipari.
Tuolloin kuitenkin Piiparin tilalla on jo eri suku, koska Johanin tytär Anna nai Michel Lejonin 1751 ja kuolee 1753. Michelin uuden vaimon poika ja tytär perii tilan ja 1771 ollaan jo seuraavassa polvessa, jolloin määritelmä gl. moder tarkoittaa muiden äitiä kuin Packalenien.

Johan Packalenilta löytyy hiskistä 4 lasta.
30.3.1717 Maria
25.9.1718 Anna-Piiparin emäntä Michel Lejon puoliso
17.9.1721 Brigitta
20.1.1723 Henricus -Tyrvään nimismies

Lisäsi on ainakin Karin, joka vih. 6.11. 1735 s. skredd Michel Kihlrootin kanssa. Heidän jälkeläisensä ovat pitäjän räätäleitä monessa polvessa.

Karin kuolee 24.10. 1762 ikä 50v. eli oli syntynyt 1712.

Johan Packalen näkyy Packalassa isännän Perin veljenä 1703-4.
1709 Johan utridare ja Malin h.
-Johan Packalen ja Magdalena ovat vihitty 1704-1709 välillä.

Kollasen ratsutilan naapurissa oli Arven tila, joka meni perinnönjaossa Mathias Collaniuksen isälle Johan Kollaniukselle?
Karkun käräjät 8.–9.3.1647 f. 328 (Hwadh mehra widkommer Arfwola hemman i Carckuby Under 2½ öres Skat huilcket deres Faders kiöpe godz ähr och Mester Abraham för dess laga werderingh will skiuta opå samptlige sijne Syskon och så myket för Kollaises hemmans werde, för dem förminska; Så emedhan det ähr bewijsliget, at i håldne byte, her Johan Kollanius hafwer samma hemman opå sin enskylte ahnpart taget ...),
Digiarkistosta ei tilasta löydy tietoa ainoastaan maininta että konseptien tietoja ei ole kaikkia kopioitu.
Onkohan kellään tarkempaa tietoa mitä tilan omistukselle tapahtui? Mathias Collanius ainakin oli jossain vaiheessa myös Kollasen ratsutilan haltijana ennen Svarthafraa.

[karisalm]

Hei

Ketjussa mainitaan Järventaan Clas Johansson ilman sukunimeä, Karkun ja Mouhijärven talvikäräjillä 12-14.3.1662 mainitaan että Järventaan Clas Johanssonin sukunimi on Särki ja Tyrvään Liuhalan Knuutilan Matts Johansson on hänen vävynsä.

[kaarina]

Johan Packalenius ja Magdalenalle löytyy Hiskistä Karkun kastetut muita lapsia.

Lisa 17.1.1704
Johannes 21.11.1711
Katharina 4.1714 pso Michel Kihlroth 1715- 1785 Tyrvää Nupala, Gla Skr.
Maria 30.3.1717

Michel Kihlroth´in poika Michel, Afsk: Sold: nybygg:, bond. s.1745 Tyrsävä, Karkku - 1823 Merikarvia, Sotilas Euran komp. 199 v. 1768

Kaarina

[Benedictus]

Johan Packalenille löytyi siis pari lasta lisää, tosin Liisa oli syntynyt 17.1.1709 ei 1704.
Katharina on varmaankin sama kuin Kihlrotin vaimo Karin.
-Hänen kuolin ikänsä viittaa 1712 eli voi olla että Karinin jälkeen on syntynyt Karharina, joka on kuollut. Haudatuissa löytyy aika monta lasta kuolleina, ilman nimeä.

Tuntuu oudolta, jossei Johan Packaleniuksen vaimon syntyperästä ole mitään tietoa käräjä tiedoissa tai muualla.

Johan Persson Pacchalenius, Henrik Jacobsson Finno ja Mathias Collanius ovat läheisessä sukusuhteessa toisiinsa ja tuntuvat olevan vanhojen, rikkaiden sukujen huono onnisia jälkeläisiä, jokainen onnistui sotkemaan elämäänsä ja mahdollisuutensa.

Latva-Rasku toi esille aiemmin sellaisen ajatuksen, että Järventaan isäntä Isak Eriksson olisi Lokalahden Viljattulan rälssitilalla mainittu Isak Eriksson, jolla oli vaimo Lisa 1659-1680, sitten vain tytär 1683 saakka.

Latva-Rasku arveli, että Isak Eriksson olisi tilaa viljelleen Erik Thomassonin poika, Erik olisi taas Lokalahden khr Lars Thomaen veli.

Lokalahden toinen kirkkoherra oli Erik Jacobi Schraderus, jonka vaimo Valborg Larsdr oli ilmeisesti edeltäjän Laurentius Thomaen tytär.

Erik Schraderus hankki Lokalahdelta itselleen useita tiloja;Kauppilan ja Salmenperän ratsutilat ja tilan Rannan/Raudan kylästä.

Mielenkiintoista on Latva-Raskun havainto, että Isak Eriksson mainitaan maakirjassa Viljattulan omistaja -haltijana 1694 ja vasta 1704 maakirjassa on haltijana Anders Mattsson.Tällöin tilan manttaali on puolittunut ja se on merkitty Hermansaaren aputilaksi.

Pohtiessamme Isak Erikssonin toimia Järventakana, tulee esille, että hän järjesteli tilan omistusta poikapuolelleen ja sitten vävylleen 1700-luvun vaihteessa.

Jos Isak Eriksson on sama kuin Viljattulan Isak Eriksson, olisi mielekästä, että hän myy omistuksensa Viljattulasta samoihin aikoihin kuin luopuu Järventaustasta.

Eräs Latva-Raskun ajatus oli, että Isak Eriksson Viljattulassa ei ole lukkari Erik Thomassonin poika vaan kirkkoherra Schraderuksen poika, tällöin Erik Thomasson olisi hänen äitinsä setä.

Eräs seikka korostaa tätä mahdollisuutta, nimittäin Erik Schraderuksen tytär Katarina oli Abraham Alftanuksen toinen vaimo vih.1674.
Ensimmäinen vaimo oli Emerentia Torche, jonka äiti oli siis Kristiina Arendsdr. joka saattaa olla Clas Brenneruksen vaimon Ilianan sisko.

Juliana Månsdr Palm oli Abraham Alftanuksen siskon tytär, jolloin Isak Eriksson olisi vaimon veli ! Tämä selittäisi monta kysymystä yhdella iskulla.Suhteet Alftanuksiin. Myös Isakin vaurauden.

Jos Isak luopui Viljattulasta juuri ennen IsoaVihaa, hänellä olivat varat hallussaan lähtiessään Ruotsiin, samaten hän olisi perinyt varmaankin malkoisen verran isänsä ja äitinsä omaisuudesta Lokalahdella.Ja hän on saatujen tietojen valossa ollut tarkka mies.

Miksi Isak ei olisi käyttänyt isänsä sukunimeä? Ehkä isä otti nimen vasta itse käyttöön ja Isak sotilaana ei pappisnimeä halunnut käyttää.

Erik Jacobi Schraderuksesta en löytänyt mitään tietoa vanhemmista ja suvusta, onko kellään?

[Pekka Hiltunen]

Erik Jacobi Schraderuksesta en löytänyt mitään tietoa vanhemmista

Nimestä tulee mieleen räätäli (Skräddare - Schroderus). Eräskin turkulainen räätäli oli Axel Tuomaanpoika, jonka puolison äiti oli Jacobus Wennen sukua (kts. T. Vähäkankaan artikkelit Wenne-suvusta). Elisabet Astrénin tyttärentytär Maria Magdalena Enrothin anoppi oli Wilhelm Boeliuksen tytär, ja mainitun Boeliuksen isänäiti oli e.m. Axel Skräddaren tytär (Anna Maria Axelsdotter Giöödh).

http://www.juhasinivaara.fi/siniv/gode.htm
http://www.juhasinivaara.fi/siniv/boel.htm#Taulu2

PH

[olanyk]

Hei!

Olen paljon pohtinut mm. Rantsila / Paltamon Schroderus suvun liitymistä Schraderuksiin. Mm nimi yhteydet Erik, Isak, Catharina siihen houkuttelisi. Ja paljon kirjoittanut kanustaakseni alkuperäislähteiden tutkimiseen. Allaolevan kautta Schroderukset voisi Tammelin suvun kautta kytkeytyä Schraderuksiin?

Vielä tuo Oulussa käynyt kielitieteilijä sanakirjantekijä (Messeniukseen liityen) Eric Schroderus on joskus ihmetyttänyt olisko hänellä suomalainen sukutausta?

1600-luvun alussa tuskin Paltamon rahvaan parista noustiin pappissäätyyn tai yliopistoon. Petrus Schroderuksen sanotaan olleen Paltamosta kotoisin.

Siellä tuohon aikaan pappisvirkoja hallisti enne Cajanuksia Felman, Björneburgis, Tammelin ja Paldanius suvut. Joilla on ja voisi olla enemmänkin tunnetuja yhteyksiä.

Kantaisät joiden esipolvia ja puolisoita ei tunneta olivat:

1. Jagobus Olai (Fellman) Isonkyrön kappalainen -1581 ja Iin kirkkoherra 1581-1615 Jacobuksen isä voi olla Kangasalan kirkkoherra (1555-1584) Olavi Olavinpk. Björn. Koska poika Josef Jacobinpoika käytti nimeä Björn.
Olaus (Olavi Olavinpk.) Björn (1555-1584) mainitaan 1555 Kangasalan kirkkoherrana.

2.Mathias Laurentii Björneburgis, jonka sanotaan olevan Lohjalta kotoisin, kirkkoherra 1628-44 Paltamossa edeltäjä Mansvetus Jacobi Fellman oli kappalaisena jo 1610 kirkkoherra 1620-28 siirtyi IIn kirkkoherraksi 16116-20 Sotkamoon 1647. Simon Erici Frosterus 1610-20

Hypoteesi: voisiko hän olla Thomas Paldaniuksen ja toisen esittämäni hypoteesin mukaan siten Laurentii Mathiae Raumanuksen poika?

3. Thomas (?Laurentii) Paldanius olen hypottettisesti yhdistänyt häntä Laurentii Mathiae Raumanuksen pojaksi s.n. 1520-40 Iin kirkkoherra 1563-1580

2. Paltamon Swahn suku liityy varhaisiin Kainuun pappissukuihin. Kantaisän Hans Erikssonin äidin toinen puoliso on arveltu olleen pappi (linnasaarnaaja ja tai kappalainen) Matts Johanis (?Tammelin, Hans Eriksson Swahn) tuli Koutaniemen isännäksi 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olisi Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä.)

Hypoteesi: Voisiko Petrus Schroderus olla Hans Eriksonin veli tai velipuoli. Vanhimman pojan Johan sopis (onhan nuo Hans ja Johannes kai joskus synonyymeiski ymmäretty?) Olen myös epäilyt ettei Johanin äiiti olis Beata Rehmal (ikänsä takia) ja jopa arvellut Petruksen olleen naimisissa aiemin Johan Tammelanderin sisaren (ehkä Britan ?) kanssa.

Ericus Mathiae Abogius Kirkkoherra Tammelassa 1624-1638 puoliso Brita Henriksdr Räpälä. Jostain minulla on "arvelu" että Brita Räpälä olisi ollut Ericus Jakobi Schraderuksen toinen vaimo?

Tuolta joudutaan tuohon Tammelin sukusikermään ja mukaan tulee Florinukset jne. Myös Antti Erikinpojan kulkeutuminen Kainuuseen on herättänyt ajatuksia. Yksi kytkentä voisi olla linnapäälikkö Eri Roth joka jäi nimismieheksi Paltamoon jonka luona asui ja viran Anders peri.

Olavi

[Benedictus]

Vihattulan Isak Erikssonia ja Schraderuksia käsiteltiin jo maaliskuulla täällä, otan esille eräät kohdat.

Laurentius Thomaen jälkeen tuli Lokalahden kirkkoherraksi Erik Jacobsson Schraderus. Hänestä on maininta kirkkoherrana vuonna 1664. Hänen puolisonsa on voinut ilman parempaa tietämystä olla edeltäjänsä tytär Valborg Larsdotter. Joka mainitaan leskenä Kauppilassa.

Tiedetään, että on ollut olemassa Lempäälän kirkkoherran Anders Petrin poika, Maarian kirkkoherra vuosina 1633-40, Magnus Andreæ Schraderus, jonka nimi on pappisluettelossa kirjoitettu Schroederus. Tämän lisäksi mainitaan Vehmaalla vuonna 1612 kirkkoherrana Magnus Andreæ. Kumlingen kirkkoherrana mainitaan sopivasti Magnus Andreae Schraderus vuosina 1613-30. Ilmeisesti on koko ajan kyse samasta henkilöstä.

Vehmaan kirkkoherran Magnus Andreæn edeltäjä vuosina 1581-1610 oli Jacobus Henrici. Lokalahden kirkkoherra Erik Jacobsson Schraderus voisi ikänsä puolesta olla Jacobin poika, ikänsä puolesta hän tuskin ehtisi olla Magnus Andreæn pojan poika, vaan ennemminkin sisaren tai veljen poika. http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=61177)Latva-Rasku

Vihattulassa tuntuu olevan jotain sekaista kun katsoo dikiarkiston tietoja.

1646 mainitaan Isak Eriksson 1. kerran., isänsä jälkeen tilan asujana.
1650 Isak Eriksson utfattig

1656 Isak Eriksson paljon naisia sr määreellä
1658 Isak Eriksson Maisa sr

Sitten 1659 Isak Eriksson Lisa h. alla pari hakasta Maisalle

Tästä eteenpäin 1684 Isak Eriksson ja Lisa h.

1684 Matts Eriksson
1685 Anders Matsson

1645 Eriks Thomasson Elin dr.
1651 Isak Eriksson Elin sr.

Olisiko niin, että meillä on kaksi Isak Erikssonia!!

1. Erik Thomassonin poika Isak Eriksson utfattig 1650, elikä olisiko jo vanha ja köyhä?

2. Isak Eriksson Schraderus, jolla vaimo Lisa,vaihtuu isännäksi 1659, jolla hallinta jo 1656, jolloin sisaret mukana Vihattulassa, Maisa vielä 1658 taloutta pitämässä,väistyy kun Isak avioituu.

1684 Tila hoito siirtyy Erik Thomassonin pojalle Mattsille ja seuraavana vuonna tämän pojalle tai vävylle kun Isak siirtyy Karkkuun. Nämä siis olisivat Isakin äidin sukulaisia.

Mistähän muusta latinaistetusta sanasta Schraderus voisi olla väännös kuin skräddare?
-paikka
-ammatti
-symboli

Anders Petri ja Jacobus Henrici olisivat samaa ikäpolvea, kummankin jälkeläiset olisivat Schraderuksia nimeltään, olisivatko velipuolia?
Tiedetäänkö 1550 jälkeen elänyttä naista jolla puolisot Petrus ja Henrik?
-tässä speculatiivinen pähkinä tutkijoille.

[Jarmo]

Lainaan tätä kohtaa sen verran

3. Thomas (?Laurentii) Paldanius olen hypottettisesti yhdistänyt häntä Laurentii Mathiae Raumanuksen pojaksi s.n. 1520-40 Iin kirkkoherra 1563-1580

Luin jostakin Thomas Paldanius s.1575 Oulu (Laurentii)

poika Samuel Paldanius s.1651 Paltamo
pso Dorde Limingius (Lithovius)

isän isäksi mainittiin Lars Paldanius s.1550 Oulu

[olanyk]

Hei!

Schröder Skröder Schroderus nimestä:

Porvoon pormestari suku alkaa Lars Endvaldsonista mainitaan (main. 1599-1622), jonka jälkeläiset otti Schröder sukunimen käyttöön.

Hänen syntyperäänsä olen pohtinut ja vastaan on tullut ajatus että hän olisi Viipurin koulumestarin Envaldus Sigfridin ja Anna Larsdr Teitin poika.

Envalduksen sisar oli Mickel Eriksson (Hjertan) puoliso eli Cajanus suvun kantaisän Antti Erikinpojan isoäiti Hjertojen on väitetty omistaneensa Porvoon Tjusterbyn rälssititilan. Tämä yhteys myös on herättänyt kytkennän Schroderusten "paltamolaisuuteen"?

Tietysti merkittävin aikalainen joka Schroderus nimeä käytti oli kuningashuoneen opettajana ja Upsalan Yliopistossa kanslerina jne. toiminut Johan Bengtsson Schroderus myhemmin Skytte. Hänen kohdalla kaikissa yteyksissä sanotaan latinalaisen nimimuodon tulevan Schröder Skräddare (räätäli) sanasta.

Vielä Vaasassa mainitaan 1675 - 1683 olleen kauppiaan Anders Skröderin.

OLavi

[Jarmo]

Lainaan jälleen.

2.Mathias Laurentii Björneburgis, jonka sanotaan olevan Lohjalta kotoisin, kirkkoherra 1628-44 Paltamossa edeltäjä Mansvetus Jacobi Fellman oli kappalaisena jo 1610 kirkkoherra 1620-28 siirtyi IIn kirkkoherraksi 16116-20 Sotkamoon 1647. Simon Erici Frosterus 1610-20


Tiedon jonka sain eräältä henkilöltä kertoi seuraavaa

"Björneburgis Matthias Laurentii,s.1570 Lohja,Nummenkylä.k.1636 Lohja.Isä joku Lars,Matthias vihittiin Brita Ekestubbe kanssa s.1610 Vihti,isä Lars s.1568 ja äiti Brita Ekelöf k.ennen 1630"

näin tällä kertaa.

[olanyk]

Brita Larsdr (Olkkala Ekestubb) ensimäinen puoliso oli Mathias Laurentii Lohjan s. n. 1570 Helsingin "apulaisrehtori" 1619 ja Lohjan kirkkoherra 1624 rovasti k 1636. Kuuluu tuohon "Tammelin sukuvyyhteen".

Ei kai voi olla Paltamossa tuo rovasti?

Olavi

[Benedictus]

Erik Jacobi Schraderuksen vaimo oli Valborg Larsdr. ,joka lienee ollut khr Lars Thomassonin tytär.Hallitsi Kauppilaa leskenä
Lars Thomassonin vaimoa ei tunneta, mutta jos otetaan ja katsellaan laajemmin, niin huomataan,että Erik Jacobi Schraderus omisti Kauppilan ja Salmenperän ratsutilat.
Salmenperästä löytyy tietoa digiarkistosta, että siellä asui Isak Olsson, jolla vaimo Valborg ja 1 dr. 1618.

Olisiko niin, että tuo tytär oli Lars Thomassonin vaimo, mitä kautta Salmenperä siirtyi Larsin tyttärelle Valborgille.

Myös nimi Isak tulisi silloin täältä Isak Olssonilta.

Kuka tai mikä oli Isak Olsson: Salmenperän omistaja, lampuoti, asuja?

Edeltäjä ennen Isakia oli Christoffer Michelsson, nimi sopii Carpelaneihin, silti tietääkö joku paremmin.?

Kuka oli Lars Thomasson kirkkoherra? Rauttisen omistaja mainitaa 1586 Thomas Henriksson, olisiko liian vanha Larssin ja Erikin isäksi?

Rauttisiin tulee myöhemmin Otto Karlin, jonka jälkeläiset naivat nuo Tammiston Månssin pojat, mistä täällä oli aiemmin juttua.

Koska papin virat olivat tuohon aikaan hyvinkin tiukasti sidottu sukuun, tuntuisi Vehmaan Jacobus Henrici lookiselta isältä Erik Jacobi Schraderukselle.
Jotenkin en usko, että hän olisi noita Viipurin Schroderuksia, vaan selkeästi Vakkasuomalaista juurta, koska myös Andeas Petri Schraderus kiersi samaa aluetta.
Voisi ennemmin ajatella, että Schraderukset olisivat mahdollisesti jo aiemmin alueelle tulleita saksalais-porvareita alkujaan.

Onko tietoa, kelle Rauttinen, Salmenperä ja Kauppila ovat aiemmin kuuluneet omistuksellisesti.?

[Jari Latva-Rasku]

Olen jo pitkään uskonut, että "tumman ja lihavan" Isak Erikssonin syntyperä ei selviä. Lokalahden Viljattula on kuitenkin yksi harvoja johtolankoja.

Viljattulan Isak Eriksson mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1646 ja vielä paljon myöhemmin vuonna 1659 tapahtuneen avioitumisensa jälkeen hänen yhteyteensä on merkitty sisko Margeta/Maisa. Kyse siis lienee samasta Isakista aina vuoteen 1684 asti.

Kun Isak ensimmäisen kerran merkittiin henkikirjaan vuonna 1646, hän on voinut olla ajan tavan mukaan alaikäinen, eli peräti vain 12-vuotias. Manttaaliluetteloon merkitty omistaja tai oikeastaan rälssin lampuodiksi oli merkitty Erik Thomasson, eli todennäköisesti Isakin lukkari-isä. Vuotta ennen kuin Isak merkittiin henkikirjaan, Erik Thomasson avioituu uudestaan Margeta-nimisen kanssa. Aikaisempi puoliso oli nimeltään Brita. Britalla on voinut olla omistusoikeus Viljattulaan.

Lokalahden Viljattulalla on ollut kohtalonyhteys Hermansaareen. Samoihin aikoihin, kun Isak Eriksson katoaa Viljattulasta 1680-luvun alkupuolella, osa Viljattulasta liitetään Hermansaareen.

Mikä mielenkiintoista, Hermansaaressa mainitaan jo vuonna 1630 Lars Thomasson ja aina viimeisen kerran vuonna 1662, jolloin hänen kohdallaan on maininta, että tilaa viljelevät jälkeläiset. Nimiyhdistelmä Lars ja Thomas ei lliene kovin tavallinen ja on mahdollista, että kyseessä on Lokalahden kirkkoherra Lars Thomae, Lukkari-Erkin mahdollinen veli.

Niin Viljattulassa kuin Hermansaaressa ilmenee Thomas-, Erik- ja Lars-nimisiä, jotka voivat olla sukulaisia keskenään. Niin Viljattula kuin Hermansaari merkitään samoihin aikoihin Flemingien läänityksen osaksi. Ero ei ollut kovin suuri maksoiko isäntä verot kruunulle vai läänityksen haltijalle. Aina ei edes ollut talonpojalle täysin selvää, omistiko hän tilan. Tässä tapauksessa epäselvyyttä tuskin oli.

Lokalahden aluksi kappelin lukkarin Erik Thomassonin ja myöhemmän seurakunnan kirkkoherran Lars Thomaen puolisot voivat olla paikallisista vallassuvuista peräisin, esimerkiksi papiston tyttäriä. Isak Eriksson tuskin on Schraderus, mutta hänen äitinsä tai puolisonsa voivat liittyä sukuun. Erik ja Lars näyttävät olevan paikallisia talonpoikaissuvuista ainakin Viljattulan ja Hermansaaren nimiyhteyksistä päätellen.

Lokalahden seurakunnan perustaminen ja Viljattulan sekä Hermansaaren merkitseminen Flemingien läänitykseksi on tapahtunut samaan aikaan vuosien 1639-40 paikkeilla. Voisi olla mahdollista, että Flemingit vaikuttivat ratkaisevasti Lokalahden seurakunnan syntymiseen ja valitsivat sen ensimmäiset viranhaltijat omien luottohenkilöidensä parista.

[Pekka Hiltunen]

Olen jo pitkään uskonut, että "tumman ja lihavan" Isak Erikssonin syntyperä ei selviä. Lokalahden Viljattula on kuitenkin yksi harvoja johtolankoja.

Viljattulan Isak Eriksson mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1646 ja vielä paljon myöhemmin vuonna 1659 tapahtuneen avioitumisensa jälkeen hänen yhteyteensä on merkitty sisko Margeta/Maisa. Kyse siis lienee samasta Isakista aina vuoteen 1684 asti.

Kun Isak ensimmäisen kerran merkittiin henkikirjaan vuonna 1646, hän on voinut olla ajan tavan mukaan alaikäinen, eli peräti vain 12-vuotias. Manttaaliluetteloon merkitty omistaja tai oikeastaan rälssin lampuodiksi oli merkitty Erik Thomasson, eli todennäköisesti Isakin lukkari-isä. Vuotta ennen kuin Isak merkittiin henkikirjaan, Erik Thomasson avioituu uudestaan Margeta-nimisen kanssa. Aikaisempi puoliso oli nimeltään Brita. Britalla on voinut olla omistusoikeus Viljattulaan.

Lokalahden Viljattulalla on ollut kohtalonyhteys Hermansaareen. Samoihin aikoihin, kun Isak Eriksson katoaa Viljattulasta 1680-luvun alkupuolella, osa Viljattulasta liitetään Hermansaareen.

Mikä mielenkiintoista, Hermansaaressa mainitaan jo vuonna 1630 Lars Thomasson ja aina viimeisen kerran vuonna 1662, jolloin hänen kohdallaan on maininta, että tilaa viljelevät jälkeläiset. Nimiyhdistelmä Lars ja Thomas ei lliene kovin tavallinen ja on mahdollista, että kyseessä on Lokalahden kirkkoherra Lars Thomae, Lukkari-Erkin mahdollinen veli.

Niin Viljattulassa kuin Hermansaaressa ilmenee Thomas-, Erik- ja Lars-nimisiä, jotka voivat olla sukulaisia keskenään. Niin Viljattula kuin Hermansaari merkitään samoihin aikoihin Flemingien läänityksen osaksi. Ero ei ollut kovin suuri maksoiko isäntä verot kruunulle vai läänityksen haltijalle. Aina ei edes ollut talonpojalle täysin selvää, omistiko hän tilan. Tässä tapauksessa epäselvyyttä tuskin oli.

Lokalahden aluksi kappelin lukkarin Erik Thomassonin ja myöhemmän seurakunnan kirkkoherran Lars Thomaen puolisot voivat olla paikallisista vallassuvuista peräisin, esimerkiksi papiston tyttäriä. Isak Eriksson tuskin on Schraderus, mutta hänen äitinsä tai puolisonsa voivat liittyä sukuun. Erik ja Lars näyttävät olevan paikallisia talonpoikaissuvuista ainakin Viljattulan ja Hermansaaren nimiyhteyksistä päätellen.

Lokalahden seurakunnan perustaminen ja Viljattulan sekä Hermansaaren merkitseminen Flemingien läänitykseksi on tapahtunut samaan aikaan vuosien 1639-40 paikkeilla. Voisi olla mahdollista, että Flemingit vaikuttivat ratkaisevasti Lokalahden seurakunnan syntymiseen ja valitsivat sen ensimmäiset viranhaltijat omien luottohenkilöidensä parista.

Eiköhän se Astreniusten kantaisä tässä nyt ole.

1580-luvulla Hermansaaren kaksi suurinta taloa oli läänitetty Lorentz (Lars) Flemingille, joka 1599 pakeni Viroon. Lars Fleming oli veljensä Klaus Flemingin ohella Turun Linnan käskynhaltijana. Hänen poikansa Clas Fleming omisti Hermansaaren tilat sitten 1600-luvun alkupuolella.

1580-luvulla viljelee Viljattulaa Lasse Paavalinpojan leski Karin ja 1586 lähtien nähtävästi poika Erik Larsson. Karin-niminen leski mainitaan Hermansaaressa v. 1600, ja kylä näyttäisi olevan kruunun hallussa. Hermansaaren yhtenä viljelijänä esiintyy lille Henrik Larsson, jola on lisänimi Kassi (Kaski). Viljattulaa viljelee 1600-1616 Erik Larsson, minkä jälkeen ilmeisesti poika Thomas Eriksson ottaa tilan viljeltäväkseen. Erik Larsson mainitaan kuolleeksi 1619. Kymmenysluettelossa vilahtaa 1610 Mårten Eriksson.

1620-1639 on Hermansaaressa Nils Thomasson ottanut aution viljelykseen. Henrik Larsson mainitaan vuoteen 1635 saakka. Vuonna 1630 on "B"-merkinnällä Erik Michelsson (jolla edeltäjänä on Michel Henriksson) sekä Lars Thomasson. Samalla SAY-kaudella on Viljattula 1627 pappilan alaisuudessa ja Thomas Eriksson mainitaan. Her Lars nähdään Viljattulan kymmenysluettelossa 1632 ja 1633. Lukkari Erik Thomasson mainitaan 1635 ja 1636.

Viljattula on 1634 ratsutila, jossa mainitaan her Lars 1635 ja lukkari Erik Thomasson sekä her Lars 1645. 1600-luvun puolivälin kymmenysluettelossa Erik Thomasson ja Isak Eriksson esiintyvät vuorotellen. 1659 nähdään tosiaan Isakilla h Lisa, jonka osalta merkinnät päättyvät 1680. Isak Erikssonin merkinnät päättyvät 1683, niin kuin pitääkin, ja hänen paikallaan on 1684 Matts Eriksson ynnä 1 dr, 1685 Anders Matsson, jolla on 1687 "h" ja 1688 h Lisa.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Lokakahden Salmenperä ja Lokalahden kylän Kauppila tulivat Abraham Alftanuksen langon Henrik Schraderuksen haltuun hänen äitinsä Valborg Larsdotterin jälkeen. Valborg omistukseen tilat tulivat hänen miehensä ja Henrikin isän Lokalahden kirkkoherran Erik Jakobi Schraderuksen kuoltua. Tiloja ei kuitenkaan aikaisemmin hallinnut Erik Schraderus. Olisi varsin ylimitoitettua antaa kirkkoherran lesken syytingiksi peräti kaksi 1 manttaalin tilaa. Tilat voivat olla Valborgin perintöä tai muuten suvun omaisuutta. On ajallisesti täysin mahdollista, että Erik Schraderus on suoraan ensimmäisen kirkkoherran Laurentius Thomaen seuraaja ja hänen vaimonsa Valborg on Laurentiuksen tytär.

Lokalahden Kauppilassa mainitaan vuoteen 1636 asti Erik Thomasson, jonka jälkeen on henrikirjassa isännäksi merkitty ilmeisesti hänen poikansa Henrik Eriksson. Henrikistä tuleekin pitkäaikainen isäntä. Erikille on merkitty Kauppilaan tytär Margret aivan kuten "Her Larssin" jälkeen Viljattulan isännäksi vuonna 1637 tulleella Erik Thomassonilla oli tytär Maissa. Myös Kauppilan kymmenesluetteloon on merkitty vuonna 1633 Maisa. Erikin poika Jacob oli merkitty Kauppilan isännäksi vuonna 1638. Olisiko mahdollista, että Erik Thomasson olisi peräisin Kauppilasta, joka siirrettiin Henrik-nimisen ja Viljattulaa yritettiin siirtää Jacob-nimisen pojan haltuun? Muita poikia olivat ilmeisesti Isak ja hänen veljekseen mainittu Lars, mahdollisesti setänsä kaima.

Kauppilan isännäksi oli Erik Thomassonin kanssa vuorotellen mainittu Thomas "Nuubl"?, jolle vuonna 1620 ja sitä ennen ilmestyttyään Kauppilaan vuonna 1600 oli merkitty patronyymi Per. Thomas Perssonille on vuonna 1615 merkitty poika ja hänelle vaimo. Kysessä voisi olla Erik Thomasson ja vaimonsa Brita. Onko siis mahdollista, että Erik Thomassonin isä on Thomas Persson "Nuubl"?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212214

Myös Salmenperä tuli Henrik Schraderuksen haltuun äitinsä jälkeen. Salmenperässä mainitaan 1600-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä vuorotellen Crister Michelsson ja Isak Ohlsson. Kyseessä voi olla appi ja vävy, sillä kymmenykset maksoi ensimmäisen kerran vuonna 1618 Isakin ohella leski Walborg, jolle oli merkitty tytär. Myöhemmin Salmenperä tuli Isak Ohlssonin ilmeisen pojan Henrik Isakssonin haltuun. Salmenperän isäntä Henrik Isaksson on mainittu useampaan otteeseen köyhäksi ja lopulta tila autioksi ennen kuin kirkkoherran leski Valborg ottaa sen haltuun vuonna 1672. Silti on mahdollista, että sukuyhteys on olemassa.

Lokalahden Viljattulan, Hermansaaren, Kauppilan ja Salmenperän isännillä tai lampuodeilla voisi olla yhteys toisiinsa. Erilaisia omistusjärjestelyitä näyttää tapahtuneen melko paljon. Jos Lokalahden Viljattulan Isak Eriksson on sama kuin Karkun Järventaan, hänellä näyttäisi olevan ainakin sisarukset Henrik, Jacob, Lars, Margeta/Maisa, Elin, Gertrud ja mahdollisesti myös erikseen Elsa ellei hän ole sama kuin Elin.

Abraham Alftanus avioitui vuonna 1674 Henrik Schraderuksen siskon kanssa. Isak Erikssonin avioitumiseen Abraham Alftanuksen siskontyttären Juliana Månsdotter Palmin kanssa olisi voinut vaikuttaa, että Isak Eriksson on voinut olla Abrahamin toisen puolison äidin Valborg Larsdotterin serkku.

Jos kirkkoherra Laurentius Thomae ja lukkari Erik Thomasson ovat veljeksiä, heidän isänsä on voinut olla Kauppilan Thomas Persson "Nuubl" ja äiti vaikkapa Salmenperän Isak Ohlssonin tytär, jonka kautta Isak Eriksson olisi perinyt varsin harvinaisen etunimensä. Viljattulan isännän Isak Erikssonin veli Henrik Eriksson olisi perinyt Kauppilan, setä Lars Thomasson olisi isännöinyt Hermansaaressa ja Salmenperän Henrik Isaksson olisi ollut Isak Erikssonin serkku.

[Giösling]

Koska ketjussa on siirrytty käsittelemään Lokalahden Schraderus-esipolviani, kopioin alle sen mitä Ramsay tietää Lokalahden varhaisimmista omistusolosuhteista:

Quote:

Jully Ramsay

Lokalaks-släkten

Uradel. Vapnet okändt.

Tab. I.

Gunnar Elifsson, väpnare, till Lokalaks i Vemo socken. Attad af Söderfinland” (1). Höll glafven vid väpnaren Kort Hartvikssons bröllopp 1483 (2). Stiftade med sin svärson Lokalaks kapell (3), som biskop Magnus Stjernkors invigde. Måhända den samme som Gunnar Olsson, nämdeman vid
landsrätten i Abo 1476 (4), och med all sannolikhet densamme Gunnar Elifsson som 1464 med sina halfsystrar Elseby och Lucia Eriksdöttrar afstod sina mödernegods i Bjärnå socken mot Strömma i Töfsala (5). – Gift med Valborg “bördad i Lokalaks” (1) hvars moder Elin var dotter till Olof Balk, och som enligt en osäker uppgift varit gift 1:o med “Jeppe Ryting i Söderfinland” (1). Hon öfverlefde sin man och sin svärson, och d. 1503 (1).

Barn:

Gunnar. Gick i skola . d. ung. Drunknade i Töfsala (1),

Birgitta, d. 1523 “ i konung Gustafs första regeringsår” (1). Gift sannolikt 1480 med väpnaren Albrekt Henriksson (Görtzhagen, uradel),
d. omkring 1500 barnlös. Hon testamenterade sitt arfgods Lokalaks till det af hennes man och hennes fader stiftade kapellet i Lokalaks,
samt sina morgongåfvogods, Pärkiö i Vemo och Järvenperä i Rimito, till Nådendals kloster. Om dessa gods, som efter Västerås recess gingo i
bakarf till släkten, upkommo arfsförvecklingar (6).

---

Ryting

---

Tab. II.

Thomas Jönsson Ryting (tab. I), till Gästerby och Pungböle i Kimito, till Kopholm i Sagu socken, hvilka alla gods han efter Västerås recess fick för sin arfdel i Lokalax säteri och Järvenperä i Töfsala socken (1). Landsfogde i Södra Finland 1530-1535, kallad “Thomas skrifvare”. Fick 1538 13/6 lifstids- och 1541 4/11 evärdligt frälse på Gästerby, och på Koivisto i Bjärnå. Befallningsman på Abo slot 1535-1547. Däremellan i slottslofven på Stockholms slot, utnämd 1542 7/9. Afstod 1536 Kivis gods i Nagu till sin svågers Anders Finckens enka mot Rugnola i Kimito socken. Nämnes senast 1549, vid arfskifte med sin hustrus syskon; - d. 1550 enligt grafsten med påskrift: 1550 T R, K F. i Kimito kyrka. – Gift före 1536 med Katarina Fincke, dotter af ståthållaren på Tavastehus, Gödick Nilsson Fincke, uradel, och Margareta Gustafsdotter Slatte (n:r 97). Fru Karin till Gästerby och hennes dotterson, unge Nils Krumme, fingo 1570 Mjösund i Kimito i pant för förstärckning till kronan. Ar 1584 lefde hon ännu och hade enligt Abo slots mantalslängd i uppdrag att akta på her Pontii (De la Gardie) barn.

Barn (ett af Thomas Jönssons barn döptes 1541 på Abo slot).

Sara Thomasdotter, lefde ännu 1616. Arfde Pärnå gård i Reso socken. – Gift 1:o 1567 18/2 på Gästerby. Då hon fick hälften af Pojo by i Bjärnå till
morgongåva, med frälsemannen Per Eriksson af Muurla släkten, d. 1576 för riksens fiender: - 2:o före 1578 med befallningsmannen på Viborgs slot, Erik Johansson Stålarm (n:r 32), d. 1594. Hon fick 1595 23/11 stadfästelse på sina frälsegods, bland hvilka biskopsgodset Vanhalinna i Lundo socken.

Margareta Thomasdotter, d. före 1570. Gift 1559 5/2 i Abo skolstuga med riksrådet Nils Nilsson Krumme.

Elina Thomasdotter, lefde 1616 på Gästerby. Fick 1599 12/11 af hertig Karl försvarelsebref. Gift med fälttygmästaren Henrik Abel von Minden, d. c.
1597. adl. ointrod. Han hade tidigare varit gift med Brita…., som han under danska fejden fångat från Danmark. Hon gaf 1614, med sin syster Sara, Kopholm i Sagu socken till deras gamle tjänare Erik Hindersson.

Unquote

Takemmat viitetiedot toimitan tarvittaessa.

Kysymys herää: onko Lokalahden kappalaisella ja kirkkoherralla, Laurentius Thomaella, “Herr Larsilla”, sukulinkki Lokalahden rälssin yllä
omistaneisiin?

Mainitsen vielä, että Ruotsissa, Modelin-keskustelun jälkeen tehdyssä merkittävässä dokumenttilöydössä (Niclas Rosenbalck), avion välityksellä Alftan-sukuun liittyvien Barckien esipolviin voidaan nyt laskea myös yllämainittu Krumme-suku, kuin myös Drake-, Kåse-, Kyle-, Skrifvare- ja Marbo-suvut.

Alftan-kronikka kannattaa näiden uusien löytöjen valossa lukea tarkasti uudelleen.

[Jari Latva-Rasku]

En ymmärrä miksi, mutta onhan se mahdollista, että Kauppilan Erik Thomassonin edeltäjän Thomas Perssonin? lisänimi "Nuubl." tarkoittaisi, että Thomas on ollut olemukseltaan ylväs. Aivan yhtä hyvin on voitu jostain syystä haluta kertoa, että hän on ollut peräisin aatelissuvusta, noble, nobilitas.

[Benedictus]

Nuubl maininta voisi tarkoittaa jotain aatelista tai sellaista vastaavaa.
kurilaxin Mäckärlästä löytyy 1635 Henrik Henriksson Ruotsista tullut isäntä, josta myös nimike nuubl.
Hän on Flackseenius suvun kantaisä. En tiedä oliko aatelia.

Tässä hieman Lokalahti sotkua, näin yön tunteina tehtynä.

Viljattula

1636 Erik Klockare underpant
1635 Erik Thomasson
1632-33 Herr Larss
1630 Herr Jöns Capellaans dreng ?? luinko oikein
1629 Herr Jören
1628 Henrik
1626 Henrik Eriksson
-Erik Larsson Husman
-Lars Eriksson Husman
1622-23 Michel
1621 Thomas Erikss
1620 Erik Larsson
1616 Erik Larsson Huom! maininta Thomas Eriksson tilalle. Vävykö?
1581 Erik Larsson ja lisänä Karin ea
1574-1580 Lars Påvalsson
1568-1572 Påvel Nilsson

Huomattavaa !

Rauttisissa
1617 Isak Olsson
1618 Brita ea ja lisätty Erik Larsson, johon mainittu lyijykynällä Erik Viljattula.
- Olisiko Erik Isakin vävy?

Rauda tai randa

1635-36 Thomas Eriksson rytt. Tilan osti myöhemmin Erik Schraderus.
1620-1636 Crister Michelsson

Salmenperässä oli myös aiemmin Cristoffer Michelsson, ennen siellä ollutta Isak Olssonia.
Salmenperästä maininta 1567 ja 1570 flöte skatt.

Karinais

1620 Thomas Eriksson

Kauppila

1636 Erik Thomasson underpant
1635 Thomas Nuubl.
1633 1 par Maisa
1628-1634 Erik Thomasson
1626 Erik Thomasson -Jacob Husman
1621-22 Erik Thomasson
1620 Thomas Persson
1560-1577 Peder Thomasson

Näyttäisi äkkiseltään, että Viljattula, Kauppila, Rauttis ja Hermansaari ovat samaa klaania.
Salmenperä taas voisi olla Lars Thomassonin vaimon sukua.

Oliko Salmenperä Abraham Alftanuksen hallinnassa myöhemmin?

[Benedictus]

Se mikä minua häiritsee Viljattulassa on 1650 maininta Isak Eriksson utfattig.

Yleensä tuolla määritelmällä mainitaan vain vanhoja tilasta luopujia tai ei enää viljelemään pystyviä.

Meillä on kaksi Isak Olssonia Rauttisissa ja Salmenperässä.

Rauttisten Isak olisi ehkä ollut Lars ja Erik Thomassonin isän äidin isä.

Salmenperä voisi tulla Valborgille taasen Lars Thomassonin vaimolta Larssin äidiltä.

Thomas Perssonista käytetty nuubl muoto jos sillä tarkoitettaisiin aatelista, olisi sinänsä lookinen koska hänen poikansa oli kirkkoherra ja vielä ensimmäinen erotetussa seurakunnassa.

Olisiko liian hurja ajatus, että Viljattulan ja Hermansaaren omistajat Flemingit olisivat sukusuhteessa Thomasiin,Tai ehkä paremminkin Lars Thomassoniin vaimon kautta.

Tämä Lars Thomasson tuli Lokalahden kirkkoherraksi 1631.
Ikänsä puolesta hän olisi sopiva myös Hylkilahden Måns Larssonin isäksi.

Jospa Lars Thomassonin vaimo olikin Sluk-Utter sukuinen, siis sukusuhteessa Flemingeihin myös.
Tämän kautta voisi tulla myös Palm?

[Giösling]

Se mikä minua häiritsee Viljattulassa on 1650 maininta Isak Eriksson utfattig.

Yleensä tuolla määritelmällä mainitaan vain vanhoja tilasta luopujia tai ei enää viljelemään pystyviä.

Meillä on kaksi Isak Olssonia Rauttisissa ja Salmenperässä.

Rauttisten Isak olisi ehkä ollut Lars ja Erik Thomassonin isän äidin isä.

Salmenperä voisi tulla Valborgille taasen Lars Thomassonin vaimolta Larssin äidiltä.

Thomas Perssonista käytetty nuubl muoto jos sillä tarkoitettaisiin aatelista, olisi sinänsä lookinen koska hänen poikansa oli kirkkoherra ja vielä ensimmäinen erotetussa seurakunnassa.

Olisiko liian hurja ajatus, että Viljattulan ja Hermansaaren omistajat Flemingit olisivat sukusuhteessa Thomasiin,Tai ehkä paremminkin Lars Thomassoniin vaimon kautta.

Tämä Lars Thomasson tuli Lokalahden kirkkoherraksi 1631.
Ikänsä puolesta hän olisi sopiva myös Hylkilahden Måns Larssonin isäksi.

Jospa Lars Thomassonin vaimo olikin Sluk-Utter sukuinen, siis sukusuhteessa Flemingeihin myös.
Tämän kautta voisi tulla myös Palm?

Minusta taas loogisinta olisi se, että Laurentius Thomae olisi esim. sen Thomas Jonsson Rytingin jälkeläinen, tai muuta kautta perijä, joka Vesteråsin palautuksen jälkeen sai osuutensa Lokalahden säteristä ja Taivassalon Järvenperästä ja joka oli aviossa Katarina Fincken kanssa. Katarina Fincken äiti oli Margareta Gustafsdr Slatte. Slatte-suku on läpeensä ristiinainnissa mm. Kyle- ja Marbo-sukujen kanssa, jotka kuuluvat Barckien esipolviin. Nils Slatte nai myös Carin Månsdotter Natt och Dagin ja sieltä taas on useampi yhteys Totteihin.
Näin, vanhojen sukuverkostojen kautta, selittyisi se, miksi Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck nai juuri Katarina Alftanan (äiti Katarina Schrader)?

Abraham Alftanin ensiavio entisen fiskaalin piian kanssa oli sosiaalisesti "disaster", toisella hiukan petratiin, varsinkin jos linkki Ryting-Fincke osoittautuisi todeksi.

[Pekka Hiltunen]

Minusta taas loogisinta olisi se, että Laurentius Thomae olisi esim. sen Thomas Jonsson Rytingin jälkeläinen, tai muuta kautta perijä, joka Vesteråsin palautuksen jälkeen sai osuutensa Lokalahden säteristä ja Taivassalon Järvenperästä ja joka oli aviossa Katarina Fincken kanssa. Katarina Fincken äiti oli Margareta Gustafsdr Slatte. Slatte-suku on läpeensä ristiinainnissa mm. Kyle- ja Marbo-sukujen kanssa, jotka kuuluvat Barckien esipolviin. Nils Slatte nai myös Carin Månsdotter Natt och Dagin ja sieltä taas on useampi yhteys Totteihin.
Näin, vanhojen sukuverkostojen kautta, selittyisi se, miksi Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck nai juuri Katarina Alftanan (äiti Katarina Schrader)?

Abraham Alftanin ensiavio entisen fiskaalin piian kanssa oli sosiaalisesti "disaster", toisella hiukan petratiin, varsinkin jos linkki Ryting-Fincke osoittautuisi todeksi.

Sara Thomasdotter Ryting ja Per Eriksson sopisivat ajallisesti ja nimiensäkin puolesta erinomaisen hyvin mainitun "nuubelin" vanhemmiksi. Tätä tukee myös Saran avioituminen uudelleen oletetun Thomas-pojan ollessa alaikäinen, jos on aikuisiällään päätynyt äitinsä perintömaille.

Vielä täytyisi löytää tähti sigillistä. Onkohan Ramsay löytänyt Muurla-suvulle tunnusta? Peder Karpelain näyttää käyttäneen Stiernkorsien tunnusta, mutta voi olla vähän liian kaukaa haettua.
PH

[Benedictus]

Thomas Jönsson Ryting ja Peder Thomasson Kauppilasta olisivat ajallisesti laitettavissa isäksi ja pojaksi, jos vielä Thomas Perssonia mainitaan nuubl eli nobl.

Tämä ei silti estäisi Måns Larssonin laittamista Lars Thomassonin pojaksi. Oikeastaan tuo lisäisi hänen arvoaan Alftanuksiin nähden.Naapuri kirkkoherran poika kelpaisi va´rmaan Alftan suvulle, jos on vielä aatelisvertakin.

Jos Isak Eriksson olisi Lars Thomassonin veljenpoika olisi Måns Larsson serkku ja Juliana Palm serkun tytär, olisiko liian läheinen naimajuttu?

[Jari Latva-Rasku]

Kiinnitin huomion muutamaan Lokalahtelaisiin omistuksiin ja sukulaisuuksiin liittyviin seikkoihin.

Lienee todennäköisempää, että lukkari Erik Thomasson olisi Thomas Persson "Nuublitaksen" jälkeläinen kuin kirkkoherra Laurentius Thomae olisi, vaikka nämä kaksi veljeksiksi hyvin sopisivatkin. Toinen vaihtoehto Laurentiuksen isäksi voisi olla Viljattulan autioituneen tilan haltuun ottanut Thomas Eriksson, joka voi olla edellisen omistajan poika.

Salmenperän tila on merkitty tulleen kirkon ja jo kuolleen kirkkoherran omaisuudeksi edellisen isännän Henrik Isakssonin kuolemaa aikaisemmin vuonna 1672, ja sen kautta muutama vuosi myöhemmin kirkkoherra Erik Jakobi Schraderuksen lesken haltuun. Kauppila oli ensin autio Erik Thomassonin pojan Henrik Erikssonin jälkeen, kunnes se tuli kirkkokerran lesken Valborg Larsdotterin haltuun. Näyttää, että kumpikaan tila ei olisi ollut Laurentius Thomaen omistuksessa, vaan ehkä omien tai vaimon sukulaisten.

On enteellistä, että Mäkärlän Henrik Henriksson ja Kauppilan Thomas Persson on samana vuonna 1635 merkitty "Nuubl."-lisänimellä. Kaiken lisäksi Karinaisista löytyy samana vuonna 1635 Henrik Vestgöte. Flachsenius-kantaisänhän on väitetty ollen Länsi-Götanmaalta. Mäkärlän Henrik näyttää aikaisemmin olleen ratsumies, koska hänen kohdallaan on merkintä "gl. Rytt.". On olemassa myös Vestgöte-suku, jonka edustaja Klas Vestgöte oli naimisissa Juhana Herttuan rakastajattajen ja lasten äidin Katarina Hansdotterin kanssa Kangasalan Vääksyn kartanossa. Katarina avioitui myöhemmin Ylä-Satakunnan voudin Lars Hordellin kanssa.

Lokalahdella on paljon merkintöjä utfattig, oförmögen, äger varken koo eller boo, joita on merkitty kaiken ikäisille lampuodeille ja isännille, sekä hieman muillekin. Silti eivät tilat aina ole autioituneet. Kyseessä voi olla veronkierto köyhyyteen vedoten.

[Benedictus]

Laitan tähän tekemäni havainnon, koska kiireiden takia en itse ehdi asiaan paneutua kunnolla, niin toivottavavasti joku ehtisi selvittämään olenko harhateillä vai onko taas niin, että tietoa löytyy, kun porukalla etsimme.

Kustavanin Norr-Wartsallissa (Taivassalon kappeli) näkyy Alaskartanon tilalla:

1634 Mårten Larsson
Olof br.
Alla Lasse Olofsson

1635 Mårten Larsson
På swed. 3e

1637 Mårten Larsson
Anna h.

1645 Mårten Larsson
Anna h.
Mats son

1652 Mårten Larsson

Sitten Mats Mårtensson
ym.

Olisiko tämä Hylkilaxin Måns Larsson vaimonsa Anna Alftanan kanssa?

Mikä tämä Alaskartano on tilana tai kuka omistaja ei minulle auennut?

Hylkilax on SAY:n mukaan kuulunut Amiraali Lorens von der Lindelle, jolta Wulffenklou on varmaankin sen ostanut.

Lasse Olofsson ei näyttäisi olevan edellisten asujien sukua?

[Jari Latva-Rasku]

Anna Alftana lienee ollut saman ikäinen kuin veljensä Israel ja Abraham ja syntynyt 1630-luvun alkupuoliskolla. Ilmeisesti vanhin tytär Juliana oli syntynyt noin 1655.

[Benedictus]

olen taas epäilevä Tuomas. Vaikka itsekin uskon, että Anna olisi nuorempi, niin tosiasiassa meillä ei ole mitään tietoa hänen iästään.

Annan sisko Magdalena nai Pietarsaaren kirkkoherra Forteliuksen 1636 eli vuotta aiemmin kuin Nor -Vartsalan Mårten Larssonille näkyy vaimo Anna.

Toisaalta Ahaisten ratsutilalla näkyy yhtenä vuonna 1634 Mårten Larsson landbonde lisämääreellä ogift, mielenkiintoista, että eräs Nor-Vartsalan tiloista on merkitty Ahaisen alaiseksi, jos nyt oikein muistan päästäni.

Abraham Alftanus oli syntynyt 1630, Israel 1632. Joackim mainitaan 1626.

Eli lapsia on ollut tiheään, Anna mahtuu hyvin alkupäähän.
Jos otetaan siskonsa Magdalena malliksi, niin hän tuotti lapsia yhden melkein joka vuosi.
Täten voidaan ajatella mahdolliseksi myös, että Anna Alftana ja Måns Larsson olisivat todella menneet naimisiin 1637, jolloin Anna olisi voinut olla vaikkapa 15 v. jolloin hän olisi syntynyt 1622. 1654 Juliana syntyessä olisi ollut vasta 32 v. joten vielä 1660-luvullakin pystyi saamaan lapsia.

Tämä vain laskuoppina, sen mukaan kuitenkin pitää Alaskartanolaisetkin tutkia eräänä vaihtoehtona,vaikka vain spekulatiivisena.

[Benedictus]

Ericus Erici Alftanuksen äidistä ei ole mitään tietoa.

Pohdein tuota Erikuksen nimitystä Taivassalon kirkkoherraksi. Yleensä tuollaiset virat menivät sukuperintönä.
Vaimonsa kautta ei Taivassalo olisi oikea paikka vaikka Elin olisi Tottikin.

Siis jos on sukuvirasta kyse, niin paikka olisi Erikin suvulle kuuluva.

SAY:ssä Hukaisen omistus siirtyy Erikus Alftanille.
1625 ops af kyrkoherde
1627 her Erik 18 ö
1629 her Erik ryttar under Stålhanske
1631 Her Erik ja selvitys, että pitää yhden ratsutilan ja antaa krunun hallintaan toisen.
Eli Erik omisti koko Hukaisen ja varusti itse vain toista tiloista.

Pohdinkin, millä rahoilla ja miten Koulumestari ja pedagogi ja pappi hankki itselleen huomattavan suuren kahden manttaalin tilan.
Hukaisten hankinnasta on myös maininta, että tila siirtyi takaisin sukuun.

Hukaisista mainitaan aiemmin:
1630 Henrik Olsson
1628 Henrik Olss.
1626 Maisa ea
1622 Markuss Jacobss
1620 Hend Olsson
1619 Sigfred Grells.
1614 Peer Bengtss
1600 Per Bengtss -Henrik Olsson
1600 Bertill Mattss.

1580 Bertill Matts
1580 Per Bengtss

1560-1575 Erik Michelsson

Selkeästi ei käy ilmi kuka varsinaisesti omisti tilat.

Pohdinkin olisiko tässä Erik Erici Alftanuksen äidin kotipaikka.
Erik ei sovi ajallisesti Erik Michelssonin pojaksi, mutta tyttären poika olisi sopiva. Erik olisi sanut nimensä isoisän mukaan.
Mainitaan Olof Michelsson, joka olisi varmaankin Henrik Olssonin isä, Erik Michelssonin veli.
Bertill Mattson voi olla sisaren tai tyttären mies.

Erik ALftanuksella olisi ollut äidin perintö oikeus Hukaisiin ja mahdollisesti perinyt serkku Henrikiltä osan, koska Maisa on ea 1626.
Ostanut loput muulta suvulta.

Kuka sitten olisi Erik Michelsson? Carpelanien suvussa Michel on hyvin suosittu nimi. Erikin edeltäjän khr Acricolan vaimo oli Carpelan.
Miksi Erik käytti Stiernkors sinettiä?

[Pekka Hiltunen]

Pohdinkin, millä rahoilla ja miten Koulumestari ja pedagogi ja pappi hankki itselleen huomattavan suuren kahden manttaalin tilan.

Eikös kyse ollut palkkatilasta?
PH

[Jari Latva-Rasku]

"Miksi Erik käytti Stiernkors-sinettiä?"

Myös Erikin isä ja sedät käyttivät Stiernkors-sinettiä, joten on varsin ilmeistä, että Erik on isoisänsä kautta Stiernkors-sukua, joka tunnetusti on peräisin Taivassalosta. Erikin isoäiti Malin Henriksdotter ei ollut Stiernkors. Erikin oma avioituminen tai lasten avioliitot eivät tunnu antavan vinkkiä äidin taustasta. Ericus Erici oli jo ansioitunut tullessaan Taivassalon kirkkoherraksi, joten hän voi olla musta hevonen ilman sen suurempaa sukuyhteyttä edeltäjiinsä.

[Benedictus]

Siis Stiernkors on Erikin isän sukua.

Minä ainakin käsitin, että Erik osti Hukaisen, joka palasi samalla suvulle takaisin.

Jos isä oli Stiernorsseja niin äidin suvuksi sopisi saman alueen toinen mahtisuku Carpelanit.
Israel Alftanuksen lasten kummina toimi Crister Carpelan.

Mikael Mikaelis Carpelan http://www.suku.fi/genos/risti14.gifjälkeen 1559 Otti käyttöön äitinsä tyttönimen. Toimi Pyhän Olavin dominikaaniluostarin priorina Turussa. Nimitettiin Taivassalon kirkkoherraksi 1529. Hän omisti Viiaisen ja Ristinkylän tilat Taivassalossa. Puoliso Magdalena Hansdotter
Isä Hans
Äiti Lapset (2 poikaa ja ainakin 1 tytär)
Matts Mikaelis Carpelan *n. 1530 Taivassalo http://www.suku.fi/genos/risti14.gifn. 1592 (Taulu 1.1.1.1.1 (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/suvut/Carpelan.htm#Taulu%201.1.1.1.1))
Jacob Carpelan
Anna Carpelan (Taulu 1.1.1.1.3)
Carin CarpelanOlisiko mahdollista, että tuohon listaan kuuluisi myös Erik Michelsson ja Olof Michelsson?
Tämä antaisi papinviran selityksen ja selittäisi Hukaisen.

[Jari Latva-Rasku]

Ericus Erici mitä ilmeisimmin syntyi Helsinglandin Alftassa, kuten nimi Alftanus myös kertoo. Hänen isänsä Erik Hansson omisti siellä tilan. Siksi voisi olla todennäköistä, että Ericuksen äiti olisi ruotsalainen.

Alfta sijaitsee varsin lähellä kruununprinsessa Victorian puolison Daniel Westlingin kotipaikkaa. Väitetään, että prinsessan sisko olisi jättänyt kihlattunsa Jonas Bergströmin, koska Jonas oli saattanut kolleegansa raskaaksi. Westling ei ole kommentoinut väitettä.

[Benedictus]

Tuntuu, että Alftanusten ympärillä on mielenkiintoista sisäpiiriä.

Esko Karisalmen tiedonanto 1.12.2008 (Turun kämnerioikeus 4.3.1692: sahl. advocaten Peter Blads efterlefwerska hustru Catharina Trumbel ... sin systerson Daniel Anglenius);
Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar),

Kurjalassa näkyy 1680-91 Petter Bladh ja h.

1689-90 Erik Persson ja Anna h.
Lokalahden Tammistossa 1681 Erik Persson 1. kerran
Anna h.
1689-90 puuttuvat joten ovat Kurjalassa.

Tammistossa Måns Larssonin leski Anna Alftanus

Henkilötiedot

sl. 1669 Daniel Anglenius Daniel Simonis, Ostrobotniensis 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027). Vht: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654) ja Karin Eriksdotter Fortelius. Ylioppilas Turussa sl. 1669 Anglenius Dan. Simonis Botn _ 99. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1669] Daniel Simonis Anglenius. — Asianajaja Turussa. † Turussa 23.12.1676. Pso: ~1675 N.N. Trumbel.
Lanko: turkulainen asianajaja Petter Bladh 2095 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2095) (yo 1670/71, † 1691).


sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.


Siis Katarina on Magdalena Alftanuksen sisarentytär.


Mitä tuo sisarenpoika Daniel tarkoittanee Bladhin kohdalla?Danielin äiti oli Fortelius ja Petter Bladhin vaimo Trumbel, ja Petterin sisar olisi Andersdr Södermanlandista.



Onko siis niin, että Erik Persson Tammistossa on Petter Bladin poika, mikä vaikuttaisi ilmeiseltä?


Onko hän Anna Alftanan puoliso 2. ennen toista Annaa?


Petter Bladin vaimo Katarina Trumbelin isä lienee Jacob Trumpel ja äiti Elisabeth Platz. Jonka isä oli Hans Plarz ja äiti Brita Stork.

[Jari Latva-Rasku]

Juhan Suku-uutisissa on lyhyt yhteenveto Alftanien alkuvaiheisiin liittyvistä artikkeleista ( http://juhansuku.blogspot.com/2008/07/emerentia-tott-ja-alfanit.html)

"Olav Rundtin teorian mukaan oli Alftan-suvun kantaisä kuitenkin Hans Olofsson, Sääksmäen vouti 1551-56. Hans Olofsson tuomittiin verokavalluksesta kuolemaan 15.12.1556, mutta armahdettiin mahdollisesti. Hän olisi myöhemmin asunut nimellä Hans Olofsson Smed verovapaassa Hans-Jons nimisessä talossa Näsbyssä, Ruotsin Helsinglannin Alftan pitäjässä. Hans kuoli n. 1567. Hänen sukujuurensa eivät ole selvillä, mutta paljon puhuu sen puolesta, että hän olisi ollut varsinaissuomalaista rälssisukua. Hänen puolisonsa oli Malin Henriksdotter, Kemiön Kalmusnäsin (Kalvnäs) rälssimiehen Henrik Östenssonin ja Siuntion Sjundbyn Alissa Ragvaldsdotterin tytär. Malin omisti Näsbyn talon vuoteen 1572; hän kuoli 1588 ja haudattiin Turun tuomiokirkon Tavastien kuoriin.

Antti Kolehmaisen arvion mukaan kantaisä oli Sjundbyn Malin Henriksdotterin ennen vuotta 1568 kuollut aviomies Hans (Olofsson), joka saattoi olla kotoisin Huukasista (perheen myöhemmin omistama tila) Taivassalossa. Hans oli mahdollisesti drabanttina vuosina 1536-1541, jolloin Malinin veli Jakob Henriksson oli hovipalveluksessa. Alftan Hans-Jonsin tilan puumerkki ja Hansin poikien sinettien tähti-risti -aihe näyttävät liittävän Alftan pitäjän Alftanus-suvun varhaisvaiheisiin, mutta ehkä kuitenkin vain pari sukupolvea kestäneena välivaiheena alkuperäisen sukutaustan ollessa Suomessa, luultavasfi Taivassalossa.
Perimätiedon mukaan Alftanukset olisi Ericus Ericin ostaessaan Huukasten tilan vuonna 1627 palannut sukutilalle, jonka perhe oli myynyt Ruotsiin muuton vuoksi. Eräs Huukasten Olof mainittiin yhtenä Pietari Särkilahden (vaakunassa tähti-risti) testamentin todistajista Taivassalon pappilassa 1524. Olof Michelsson oli Huukasten talollinen ainakin vuodesta 1540 vuoteen 1556. Hänen jälkeensa isäntänä oli parin vuoden ajan Michel Olofsson ja sitten Erich Olofsson vuoteen 1584. Vuodesta 1585 Iähtien tilalla näyttää asuneen uusi omistajasuku. Ericus Ericin pojanpoika rovasti Johan Alftan mainitsi 1730 käyneensä esi-isiensä haudalla, joka sijaitsi Taivassalon kirkon kuorissa morsiuspenkin alla.""

Edellisten oletusten perusteella Johan Abrahamsson Alftan aikoinaan erehtyi isoisänsä isän nimestä ja oletti sen olevan Hans Eriksson eikä Hans Olofsson. Kun miettii Hansjonin tilan nimeämisperustetta eri aikoina vaikuttaneiden isäntien nimien johdannaisena, miksi ei olisi mahdollista, että jossain vaiheessa tilaa olisi kutsuttu nimellä Hans Eriks, mistä olisi syntynyt olosuhteita välikäsien kautta tarkastelleelle käsitys, että on ollut olemassa Hans Eriksson, vaikka tarkoitettiin Erik Hanssonia.

[Benedictus]

Pitää hieman tarkentaa itseään.

Petter Bladhin vaimo Catharina Trumbelin maininta siskonpojasta on varmaankin vajaa, koska Daniel Angleniuksen vaimo oli N.N.Trumbel tarkoitettiin varmaan sisaren tyttären miestä.
Olisiko Lokalahden Tammiston Erik Persson Petter Bladhin poika on vaikea arvioida.Petter kuitenkin mainitaan ylioppilaana 1670, joten Erik olisi aika aikaisin tehty.
Hän menee naimisiin 1681 viimeistään, koska Tammistossa mainitaan h.
Nimeltä Anna 1685
Hiskissä taisi olla Annika Andersdr.

Joten eräs huomio, Anna Alftanus tulee Tammistoon 1675 ja viljelee sitä kunnes Erik ottaa isännyyden 1681.

Miksi ?

1674 Näkyy piika Anna.
1669 ja 1666 samaten.
Kurjalassa mainitaan Anders rytt. josta maininta olleen Österbottenissa Her Israelin kanssa 1661-3.
Kurjalassa 1667 Sofia Frisius
Alla Anders bonde.

Olisiko niin, että Annika Andersdr. on Kurjalan Andersin tytär, joka on Anders Månsson tai vaimonsa on N. Månsdr.?

Anna Alftanus olisi isoäiti, joka hoiti Anna Andersdr.n tilaa, kunnes tämä avioitui ja puoliso osti tilan Israelilta.

Jos Månsin pojat tilalla ovat Måns Larssonin myöhäislapsia niin Annika olisi veljen tai sisaren tytär.

Mukavaa, että Taivassalon SAY on nyt digiarkistossa.

Tuohon Carpelanin palaten voisi ajatella, että Michel Carpelanin vaimo oli Magdalena Hansdr, jonka isästä on vain etunimi, eikä äitiä tunneta. Sopisiko tuo Hukaisten Hans Olofsson? Tällöin kyllä Erik Alftanuksen äiti ja isä olisivat jotain sukua toisilleen

[Jari Latva-Rasku]

Karkun talonhaltijaluettelon perusteella Isak Erikssonin tytär Anna (Annicka) olisi syntynyt noin 1670, mikä ei vaikuta kovin todennäköiseltä, sillä hän saa lapsen puolisonsa Johan Carvilanderin kanssa vielä vuonna 1726. Hän olisi silloin ollut 56-vuotias, mikä vaikuttaa mahdottomalta.

Anna mainitaan tyttärenä Järventaan henkikirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1704 ja hänelle merkittiin syntyneeksi tytär vuoden 1709 lopussa. Anna olisi siis avioitunut Mouhijärven Selkeen kartanon kirjurin ja asiamiehen Johan Carvilanderin kanssa noin vuosina 1705-1708.

Vuonna 1755 haudattu Anna olisi siis mahdollisesti Isak Erikssonin aikaisemmasta avioliitosta, mutta syntynyt lähempänä vuotta 1680 kuin 1670. Vielä todennäköisemmin Anna on yksi Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin tyttäristä. Tilaa oltaisiin oltu siirtämässä sisarelle Catharinalle, koska hän olisi ehtinyt avioitua aikaisemmin.

Karkku, kastetut

28.12.1709 Järfwentaka Johan Mårthenss: Carrilander Anna Isachsdr: Elisabetha

13.1.1726 Järfventaka Johan Carvilander Annicka Astsenia Erikus

Karkku, haudatut

9.3.1755 Kutala Arendatoris Enoki Anna Astrenia

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Järventaan talonhaltijaluetteloon on tullut Annan syntymävuodeksi vuosi 1670?

Toinen huomio liittyy Ericus Ericin muuttamiseen Taivassaloon. Taivassalon SAY:ssa manitaan, että Hukainen olisi tullut tuomiokapitulin omistukseen ennen Ericus Ericin omistajuutta tästä suuresta 1 manttaalin ratsu- ja lisäksi 1 manttaalin kruununtilasta. Ericus oli tuomiokapitulin jäsen vuosina 1617-23 ja olisi saanut viran melkein mistä vain. Ericuksen siirtymiseen Taivassaloon lienee vaikuttanut eniten hänen oma tahtonsa.

Måns Larssonin leski Anna mainitaan Lokalahden Tammistossa 1670-luvun loppupuolella ennen Erik Perssonia. Erik Perssonin puolison tiedetään olleen ainakin Anna (Annika) Andersdotter. Onkohan mahdollista, että Måns Larssonin puoliso Anna ei olekaan ollut Ericus Ericin tytär vaan on ollut olemassa toinen Anna (Andersdotter)? Tämä tarkoittaisi, että Anna olisi syntynyt ennemmin 1630-luvun loppu- kuin 1620-luvun alkupuolella.

Tapio Vähäkankaan artikkelissa (Genos 70(1999)) Kulosaaren Brennereistä mainitaan seuraavaa:

Mårten Simoninpojan appi Anders Erikinpoika näyttää syntyneen 1535-40 ja hänen tyttärensä 1560-luvulla. Tämän tyttären ja Mårten Simoninpojan avioliitto puolestaan on solmittu noin 1580-85. Tästä avioliitosta olivat ainakin vanhin pojista, Henrik Mårteninpoika, äitinsä isän kaima Anders Mårteninpoika, Johannes Martini Brennerus ja tytär Helena. Helenan on täytynyt solmia avioliitto Ericus Ericin (Alftan) kanssa 1609 ja 1617 välisenä aikana, jolloin Erik toimi Helsingin koulun rehtorina. Heidän tyttärensä Karin onkin kuoliniän perusteella syntynyt 1615.[14 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#14)].

Olisiko mahdollista, että Måns Larssonin puoliso olisikin ollut Helena Brenneruksen veljen ja Claus Brenneruksen velipuolen Andersin tytär? Tämä myös selittäisi, miksi Måns Larsson oli Claus Brenneruksen lapsen holhoojana, eli vaimonsa kautta lähin miespuolinen sukulainen. Tässä tapauksessa Isak Astrenius ei olisi avioitunut pikku- vaan kolmannen serkkunsa kanssa. En tiedä, mitä Anders Mårtensson Brennerus on elääkseen tehnyt tai onko hän edes elänyt aikuiseksi, mutta tällä oletuksella Måns Larsson voisi ehkä olla kotoisin Helsingin suunnalta. Palm-nimelle voisi löytyä selitys hieman helpommin, vaikkapa Vihdistä, kuten tässä keskustelussa on aikaisemmin arveltu.

[Pekka Hiltunen]

Onkohan pelkkää sattumaa, että Taivassalon ja Lokalahden naapuripitäjän, Vehmaan kirkkoherraksi tuli 1626 juuri Vihdin kirkkoherran poika? Matias Sigfridii Sciuruksen isä Sigfridus Petri oli kotoisin Vihdin Oravalasta.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Ruotsin Vermlandista kotoisin ollut Olof Månsson Arenius oli vuodesta 1643 Jöns Kurckin hovisaarnaaja, kunnes tuli Maalahden kirkkoherraksi vuonna 1649. David Matthiae Sciurus oli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin eli Gustaf Kurckin rykmentin saarnaaja vuodesta 1651, kunnes tuli Vehmaan kirkkoherraksi isänsä jälkeen vuonna 1657. Arenius tuli ylioppilaaksi Turussa vuonna 1640 ja Sciurus 1643/44.

Areniuksen vävy oli Laihian kirkkoherra Kristian Laibeck, jonka tytär Susanna oli Matias Reiniuksen 1. puoliso ennen Klara Alftanusta.

Susanna Laibeck kuoli Laihialla vuonna 1698, Hänen äitinsä Ingeborg Arenius kuoli Laihialla vuonna 1696. David Sciuruksen puoliso Elisabeth Mårtensdotter kuoli Laihialla vuonna 1695.

[Jari Latva-Rasku]

Claus Mårtensson Brennerus oli Loimijoen tai Loimaan kirkkoherrana 1640-luvun taiteessa, ennen siirtymistään Taivassalon kirkkoherraksi.

Laurentius Petri Aboicus oli Loimijoen kappalaisena ja myöhemmin kirkkoherrana 1637-48. Laurentius avioitui vuonna 1638 Brita (Birgitta) Larsdotter Ekestubben kanssa. Britan veljen pojanpoika Johan Nilsson, joka asui Vihdi Vanhalan Ylöstalossa, käytti nimeä Palm. Johan Palm avioitui Katarina Henriksdotter Oravan (k. 1704) kanssa, Katarina Orava oli Vehmaan kirkkoherran David Sciuruksen pikkuserkku eli hänen isoisänsä oli Vihdin kirkkoherran Sigfridus Petri Oravan (Sciurus) veli.

Laurentiuksella ja Britalla oli tytär (http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-ia2.htm)

3) Valborg Larsdotter s. n. 1638, k. viim. 1669 Hämeenlinna (lapsivuoteeseen).
Puoliso Tammelassa 04.07.1658 maisteri, sittemmin Kemiön kirkkoherra Henrik Florinus (Paimiolainen), s. 1633 Paimiossa, k. 12.04.1705 Paimiossa. Paimion kirkkoherra 1671 ja Kemiön 1689. Vanhemmat Paimion kirkkoherra Mathaus Erici Florinus (k. 27.02.1669 Paimiossa) ja Elisabet Henriksdotter.

Brita Larsdotter Ekestubbe ja hänen veljensä Johan Larssonin, Ylöstalon rusthollarin, äidin vanhemmat olivat (http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-ia5.htm):

Hansson, Henrik (taulusta 8. Isä: Ekelöf, Hans Eriksson) k. viim. 1602.

Omisti Söderkullan ja Norrkullan Sipoossa. Nimismies ainakin 1574.
Kuoli ennen vuotta 1602, jolloin perinnönjako hänen jälkeensä tehtiin.

Henrik harjoitti laivanvarustusta ja kauppapurjehdusta samoihin aikoihin Mårten Simonsson Klockin, eli Claes Mårtensson Brenneruksen isän, kanssa.

(Hans Eriksson myi yhdessä äitinsä Marietta Henriksdotter Dönsbyn kanssa vuonna 1556 perintökartanonsa Lohjan Kirkniemessä (Gerknäs) sukulaiselleen Jacob Henrikssonille, aatelista Sjundby-sukua. Jacob oli Ericus Erici Alftanuksen isoäidin veli.)

Puolisot:
1) Teit, Dordi Lassentytär

Isä: Teit, Lars Mattsson k. 1571 Pernaja.
Äiti: Hansdotter, Margareta

5) Brita k. viim. 1630.

Puolisot:
1) Bertilsson, Lars (Olkkala) s. 1568 - 1574 Vihti, Olkkala, k. aik. 1640. Alilaamanni ja Turun hovioikeuden jäsen.

Lapset:
1) Brita (Birgitta) s. n. 1600 - 10 Vihti, k. 1644 Loimaa.
2) Henrik Larsinpoika k. 1660 Vihti, haudattu 1661 Vihdin kirkko. Majuri, Turun linnan komendantti (aatelinen, sukunro 285).
3) Johan Larsinpoika
4) Anna k. syks. 1676 Vihdin Kourula, haudattu 1677.

Kuten aikaisemminkin tässä keskustelussa on etsitty, Måns Larssonia ei ole mainittu näiden sukujen yhteydessä, vaikka siltä tuntuisi.

[Benedictus]

Salmenperän ratsutiolan omistuksen siirtyminen Lokalahden khr Schraderukselle tapahtui varmaankin vaimonsa Walborg Larsdr kautta.

Salmenperässä 1540 her ? en osaa lukea.
1557 Jacobus Sigfridi lienee pappi, kun tollanen nimi
1562 Henrik Bertillsson
1570 Hinrick Larsson flöte skatt
1571 Brigitta ea
1575 Christoffer Michelsson
1577 h. Birgitta
1581-1606 Chr. Michelsson
1609-1617 Isak Olsson
1618 Walborg ea, 1dr
1621 Walborg enkia
1639 khr Lars Thomasson, jonka tytär Walborg Schraderuksen vaimona, omistaa Salmenperän.


1. Walborgin äiti Isakin leski nai Lars Thomassonin.
-leski omistaa Salmenperän
2. Leski Walborg perii tilan äidiltään Birgitalta
3. Birgitta perinyt tilan isältään Henrik Bertillsonilta

Voisiko Henrik olla naapurin Balkkisten Erik Berttilssonin veli?

Rauttisissa on myös mielenkiintoinen määre.

1635 Mårten nuubl.
1627 Mårten Thomasson
1589 Mårten Thomasson
1586 Thomas Henriksson.

1616 Isak Olsson
1618 Brita ea-- olisiko Brita Thomassdr

1618 Brita ea Erik Viljattula naiko lesken

1581 Erik Larsson Viljattulassa, lienee kotinsa
1626 Thomas Eriksson vävy

1630 Herr Lars Thomasson

1635-6 Erik Thomasson klockare underpant


Her Lars Thomasson on Thomas Erikssonin poika. Erik Larssonin edellisen avion tyttären kanssa.

Erik Thomasson klockaren Brita vaimo Rauttisten Britan tytär Isakin kanssa.

Lars ja Brita eivät sukua.

[kaarina]

Mattias Collanius oli Sauvon kappalaisen Johan Kollanuksen poika.
Onkohan minkäänlaista tietoa, kuka olisi hänen äitinsä Margareta?
Lapset ovat syntyneet jo ennen Sauvoon muuttoa. Onko vaimo mahdollisesti Sauvosta?
sl. 1640 Johan Kollanius Johannes Abrahami, Karckuensis 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75). Vht: Karkun kappalainen Abraham (Abrahamus Matthiæ) ja Brita Hansdotter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Abrahami Johannes _ 5. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Abrahami Carckuensis | Sacell. in Sagu. — Sauvon kappalainen 1651. † Sauvossa 1667. Pso: Margareta (elossa 1668).


Poika: Karkun pitäjänkirjuri, majoitusmestari Matias Collanius 1509 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1509) (yo 1661/62, † 1717).


Johan Johansson Packalenin tiedoissa on outoa vaimon Magdalenan ikä, joka kyllä sopisi Matiaksen tyttäreksi.
Hiski:

Haudattu 11.9.1725 svär moder
Omainen:Brofogde Johan Packalins.


Hausattu 24.2. 1771 Magdalena Mattsdr
Omainen: Brofogde Packalins.



1715 23.1.1715 H:stru


omainen: Mathias Callanii1715 23.1.1715 H:stru


omainen: Mathias Callanii
Onko tuossa kyse siis Matias Collaniuksesta?

Mitä tässä mättää, olisiko matrikkeleissa jotain epäselvää. Ja linkissä Matthiaksen isä Abraham ? tai mitenkä nuo rivit luetaan.

Kollanen Karkunkylä (numero 403 355)
http://users.utu.fi/isoi/talot/karkku.htm

[Jari Latva-Rasku]

Kiinnitin huomion Lokalahden Salmenperään liittyviin sukulaissuhteisiin.

Kymmenysluettelossa mainitaan ensimmäisen kerran leski Walborg vuonna 1621. Isak Olofsson lienee kuollut sitä ennen, vaikka hänet mainitaan manttaaliluetteloissa sen jälkeenkin. Leski näyttää avioituneen uudelleen Henrik Marcussonin kanssa ja tälle pariskunnalle on merkitty tytär tai tytärpuoli Gertrud ensimmäisen kerran vuonna 1633. Vuonna 1637 on Salmenperään merkitty bonde Hindrich, vaimo Walborg ja tytär Gertru. Seuraavana vuotena on merkitty Simon Isaksson, äiti Walborg ja sisko Gertru. Myöhemmin isännäksi tulee Henrik Isaksson, ilmeisesti Simonin veli. Henrikiä kutsutaan myös skattebondeksi, eli hän lienee ollut todellinen isäntä. Missään ei mielestäni näy Lars Thomassonia.

[Jari Latva-Rasku]

Giöslingin keskusteluun liittämässä Ryting-suvun sukuluettelossa mainitaan seuraavaa:

Sara Thomasdotter, lefde ännu 1616. Arfde Pärnå gård i Reso socken. – Gift 1:o 1567 18/2 på Gästerby. Då hon fick hälften af Pojo by i Bjärnå till
morgongåva, med frälsemannen Per Eriksson af Muurla släkten, d. 1576 för riksens fiender

Hiltunen kysyi, miten Per Eriksson voisi liittyä tähtien sukuun?

Olenko ymmärtänyt väärin, että Per Eriksson till Pojoby i Bjärnå vaakunassa oli tähti ja risti sekä, että Per Erikssonin isä Erik Olofsson till Pojoby i Bjärnå olisi ollut avioliitossa Hans Olofssonin (Alftan) vaimon Malinin siskon Margareta Henriksdotterin kanssa.

Vuonna 1634 tuli voimaan säädös henkirahan maksamisesta. Sitä eivät maksaneet aateliset. Olisiko juuri siksi merkitty Lokalahdella vuonna 1635 Henrik Henriksson? Vestgöten, Mårten Thomasson Rytingin? ja Thomas Persson Muurlan sukua? kohdalle Nuubl. eli Nobilitas, aatelinen.

Olisiko Järventaan Isak Eriksson kuitenkin tähtien sukua isoisänsä kautta ja hänen isoisänsä Thomas Persson olisi ollut Ericus Erici Alftanuksen pikkuserkku. Kumpikin suku olisi aatelisperua, mutta menettänyt aateluuteen edellyttävän aatelismaan.

[Benedictus]

Taivassalon Tammistossa on Isak Larsson 1642 ja vielä 1673 eteenpäinkin.

1642 on kummallinen maininta 2 kertaa.

Isak Larsson
Alla Clas Kyrkoherden bekommit och Olof Mårtensson
Mitähän tuolla tarkoitetaan ja mitä Clas Brennerillä on Tammiston kanssa ?
1664 Crister Carpelan omistaa tilan, ja hänhän oli Israelin lähipiiriä.


Noprr Wartsala Lasse Olofsson 1634
Norr Wartsalan Mårten Larsson näkyy 1634 vaimo 1637.
vielä on haltijana 1667. sitten pois.

1645 Mats son.

1649 Anders son Kirstin dr.

1651 Matts Mårtensson
Anders son
Kirstin sr
1652 Anders br
Kirstin sr
Vasta 1655 Matss
Dorde h.
1656 Gert. sr
Anna sr.

Jos tässä on Hylkilaxin Måns Larsson, niin tuo poika Anders sopisi hyvin Israel Alftanuksen Andersiksi, ja myös Tammiston Annika Andersdr isäksi.

[TerhiA]

Taivassalon Tammistossa on Isak Larsson 1642 ja vielä 1673 eteenpäinkin.
1642 on kummallinen maininta 2 kertaa.
Isak Larsson
Alla Clas Kyrkoherden bekommit och Olof Mårtensson


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205120
Tarkoitatko tätä vuoden 1643 tekstiä?
brukas till
seterij af Fru
Margareta till
Långholm som
her Clas Kyrko-
herden bekom-
mit och Olof Mår-
tensson

p.s.
Olisi ystävällistä laittaa aina linkki mukaan, silloin kun se on mahdollista.

[Jari Latva-Rasku]

Näyttää, että Måns Larsson ja vaimonsa Anna olisivat viimeisen kerran maksaneet henkiveroa Wartsalan Alaskartanossa vuonna 1649, jonka jälkeen veron maksaa poika Matts Mårtensson. Matts lienee syntynyt viimeistään noin 1633, koska hänet on ensimmäisen kerran merkitty henkikirjaan vuonna 1645. Veli Anders lienee syntynyt viimeistään noin 1637.

Näyttää, että saman kylän Anttila liitettäisiin Alaskartanoon 1680-luvulla ja isännäksi siirtyisi Mattsin kuoleman jälkeen isännöineen parin vävyn jälkeen ilmeisesti veli Anders Mårtensson, Anttilan vävyisäntä. Andersin yhteyteen on merkitty tytär Anna aina 1690-luvulle, mikä tarkoittanee, että on todennäköistä, että Lokalahden Tammiston Annika Andersdotter on eri henkilö.

Anna Alftana on merkitty äitinsä perinnönjaossa sisartensa jälkeen, eli hän lienee sisarista nuorin. Näin ollen Anna olisi syntynyt varhaisintaan 1610-luvun aivan lopussa. Mikäli Anna olisi Matts Mårtenssonin äiti, hän olisi synnyttänyt poikansa sisarensa Karinin syntymäajasta päätellen korkeintaan noin 17 vuoden ikäisenä. Vanhemmet sisaret avioituivat hieman yli 20 vuoden iässä.