Astrenius

[haapiot]

HEI Pieni lisäys Maurialaan. Mikäli tuomiokirjoista saan selvää, Simon Thomass Mauriala sai surmansa tappelussa ja leski Agneta Paulsd meni uudelleen naimisiin Christer Söfringss Kukonharjan kanssa Vampulasta. TH

[Benedictus]

Onks tuo tuomiokirjaote mahdollista laittaa tänne?
Jotain ongelmaa on jutussa, sillä Simon Thomasson mainitaan vielä 1646 Maurialassa ,samoin vaimo, vasta 1648 enkana.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350540

Kukonharjassa Agnes Crister Sofringssonin vaimona jo 1639.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350513

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=361206

[karisalm]

Hei

Onks tuo tuomiokirjaote mahdollista laittaa tänne?Tässä SSHY:n jäsensivujen linkki vuoden 1649 ylimääräisille käräjille.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6665&pnum=557

[Benedictus]

Kiitos linkistä, harmi ettei sshy sivut aukea,kun en ole jäsen.

Kiinnostavaa, on se, että oliko Maurialan emäntä Agnes Påhlsdotter linnankirjuri Påhl Simonsson Callian tytär.
Maurialan esäntä Thomas sai Påhl Simonssonilta maata eli se viittaa tyttäreen.

Oliko Simon Thomasson kappalainen, ei ole selvinyt?
Toisaalta Maurialan ostanut Thomas Bertilsson Rajalenius eli Raijala oli naapurista kotoisin ja voi olla että olivat sukua keskenään.

Kummallista on, että Maurialan selvityksessä mainitaan Piikiön kihlakunnavouti Erik Larsson, jonka vaimo oli karkun khr Johan Collinuksen tytär.
Vouti Simon Clemetsson Carell, jonka vaimo oli Siivikkalan Kirstin Platzman, vouti Cristoffer Platsmanin sisar, vouti Lars Jönsson Guldsmedin leski.
Simon Clemetsson Carellin isäksi olen arvaillut Euran Vaanin vävyä Clemet Clemetsson Saksaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587775

Kolmantena Karkun Järventaan Isak Eriksson.

[haapiot]

HEI tässä Huittisten KO 5-7.8.1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3865995
Sen ja SAY:n pohjalta arvelen että Christer Kukonharjalla on ollut ainakin 3 puolisoa, joista 2 Agnetaa, joista 'vanhempi' olisi kuollut 1652-3.
Timo Haapio

[haapiot]

Tuli tietysti painovirhe. Tuomiokirja on päivätty 5-7.8.1658.
Tuo Huittisten 1649 välikäräjät on myös digiarkistossa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848615
TH

[karisalm]

Hei

Ja sama pykälä toisessa versiossa, Kukonharjassa tässä Agnis Thomasdotter

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/48.htm

[Benedictus]

Kukonharjalla siis 3 vaimoa, joista 2 Agnesta.
Joista toinen Agnis Thomasdotter.

Onko siis niin ettei kumpikaan ole Agnis Påhlsdotter Maurialasta?

Yritin tuota Tuomiokirjaa tavata, mutta aivoni eiät osaa selittää kiemuroita. Eräs hnekilö oli kait Henrik Påhlsson Callia, joka olisi Agniksen veli, jos Agnis on myös Callia.

[haapiot]

HEI tässä menee maalaispoika sekaisin - taas. SSHY:n RAHAD-sivuilla on myös täysin sama tuomiokirja kuin digiarkistossakin Ala-Satakunnan kohdalla. Sekä myös tuo Karisalmen mainitsema hieman poikkeava teelmä samoilta käräjiltä Bielkesamlingenin kohdalla. Tietääkö joku viisaampi miksi? Ja onko toinen noista luotettavampi? TH

[haapiot]

HEI Oh Påvel Callian perintöasiassa on mainittu Påvelin tyttäret Walborg, Brita ja Margareta. Mihin lähteeseen perustuu tieto siitä että hänellä on myös tytär Agnes? Siirrän tämän myös Satakuntaan, jonne se kuuluisikin. TH
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881321

[Benedictus]

Tiedetään, että Turun pormestari Mårten Sigfridssonin vaimo 1. oli N. Simonsdotter, jonka sisar oli Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin vaimo Cecilia Simonsdotter.

Alla oleva käräote on kiinnostava, koska siinä perinnön jakajana on Agnis Simonsdotter ja mukana lienee holhoojana tai uskottuna miehenä on Severinus Josephi.

Ulvilan käräjät 1.5.1627
Mukana Mats Larsson Nanhian kylästä Huittisista, Hr Severini Josephi (sochnen prest i Tyrfvis) ja Hustru Agnis Simontytär edesmenneen Tyrvään kappalaisen Hr Larsin leski. Ilmeisesti Agnis jakaa perintöjä ja saajina: halvsyster Kaisa Knutsdr, Frants ja Anders i Casmark, Tyrvään kappalainen Joseph Caspari (sahl. Mans broderson), Henrik i Kukonharja (ogifta sonen), ogifta sonen Påfvel sekä vielä Walborg i Torxxxx(?). +vähän muita. Ilmeisesti tuo ensin mainittu Mats Larsson oli lapsien förmyndare.

Agnis Simonsson oli siis Tyrvään kappalaisen Laurentius Olain leski. Laurentiuksen veli oli Tyrvään khr Casparus Olai ja toinen veli Hämeenkyrön khr Henricus Olai.

Tuosta tulee ajatus, että olisiko Agnis Simonsdotter pormestarin vaimon ja Severinus Josephin vaimon sisar?
Tuossa mainitaan sisarpuoli Kaisa Knutsdotter ja ilmeisesti myös velipuolet.

Osaisiko Henrik Impola kertoa, onko Agnis Simonsdotterista ja isäpuoli Knutista mitään tietoa Tyrvään seudulta?

[virpinissila]

Agnes Simonintyttären isäpuolen suku tunnetaan. Knut Henrikinpoika oli Ulvilan Haistilan nimismiehen Heikki Antinpojan poika. Vaimon nimeä en tiedä, mutta toisesta avioliitosta jonkun Simonin kanssa syntyi Agnes. Agneksen sisarpuolesta Kaarina Knutintyttärestä (naitiin Kaasmarkun Paavolaan) jatkuu suku nykypäiviin. Hänen lapsiaan on perinnönsaajissa.

Haistila suvusta on joitakin vuosia sitten tehty artikkeli (Genos 4/2011), jossa myös tätä oikeusjuttua on selvitetty.

Knut Henrikinpojasta ei minulla ole tarkempia tietoja.

Ylä-Satakunnan suvuista en ole selvillä.


Virpi Nissilä

[Hela]

Vastaukseni Benedictuksen kysymykseen on, että Ulvilan käräjäpöytäkirja 1.3.1627 (ei 1.5.) valaisee Tyrvään sukujen historiaa vain Tyrvenius-suvun alkupolvien osalta. Aiempi olettamus, että kirkkoherra Casparus Olai ja kappalainen Laurentius Olai olivat veljeksiä, saa täyden vahvistuksen ja samalla ilmenee, että jälkimmäisen avioliitto Anna Simonsdotterin kanssa oli lapseton. Leskellä, joka on tässä asiakirjassa perinnönjättäjänä, oli kaksi velipuolta Knut ja Matts. Anna Simonsdotterin äiti oli siis ollut kolmesti naimisissa.

Knutin sukutausta käy ilmi Virpi Nissilän viestistä, Matts jää tuntemattomaksi. Perillisistä veljentytär Haistilan Kaisa Knutsdotter ja Kaasmarkun Frans ja Anders (ehkä nämäkin Knutin lapsia?) ovat Ulvlasta.

Pääperillinen, toinen veljentytär Anna Mattsdotter, jolle Anna Simonsdotter jättää kaiken irtaimen omaisuutensa sitten kun toisten perillisten osuudet on poiserotettu, oli toisen velipuolen Mattsin tytär. Hänen aviomiehensä Matts Larsson Nanhialta on käräjillä vaimonsa asiamiehenä. Kukonharjan Henrik, joka todisti Annan puolesta, oli hänkin Huittisista, samoin ehkä myös Valborg, jonka kotipaikan nimi on renovoitaessa turmeltunut (”Kartima”, tarkoittaisiko Karhiniemeä?). He näyttäisivät myös olevan Matts-veljen lapsia.

Anna Mattsdotter oli etuoikeutetussa asemassa, koska hän oli ”nöyrästi palvellut” vanhaa tätiään. Hänen mïehensä Matts Larsson mainitaan vv. 1626-1627 Nanhialla kymmenysluetteloissa talossa, joka SAY:ssa ja isäntäluetteloissa on merkitty Ytiksi. Näitä luetteloita haravoimalla pariskunta saattaisi löytyä Huittisista tai lähipitäjistä.

H. I.

[virpinissila]

Alla FT Ulla Koskisen suora käännös kyseisestä tekstistä. Se on julkaistu edellä mainitussa Genoksessa 4/2011 (sivut 163-164). Olemme joiltakin osin päätyneet eri tulokseen tulkinnassa. Tekstissä mainitut Antti ja Frans ovat Kaarina Knutintyttären poikia Kaasmarkun Paavolasta. He esiintyvät muissakin tuomikirjalähteissä. Anna Matintyttären isän olemme tulkinneet Annan täysveljeksi. Kukonharjan kylästä on vaikea sanoa, onko Huittisista vai Ulvilasta (kummassakin on Kukonharja), Tattara on joka tapauksessa Ulvilaa (nyk. Nakkilaa). Kysesen artikkelin sukutauluista osa puuttui (muun muassa Torttilan Tolvin haara), julkaistiin vasta seuraavassa lehdessä, mutta tätä tekstiä koskeva taulu siinä on. Tässä teksti, Ulla Koskisen luvalla:

"Oikeuden eteen istuville käräjille astui Matti Laurinpoika Nanhiasta Huittisten pitäjästä ja esitti oikeudelle herra Severinus Josephin, Tyrvään kirkkoherran, todistuksen 29.1.1626, jonka mukaan edesmennyt Agnes Simontytär, Tyrvään edesmenneen kappalaisen herra Laurentiuksen leski on tautivuoteellaan, kuten aiemminkin hyvissä voimissaan, vapaasta tahdostaan luvannut sukulaisilleen yksityisen irtaimistonsa, nimittäin ensiksi sisarpuolelleen Kaarina Knutintyttärelle sänkyvaatteen, Fransille ja Antille Kaasmarkkuun kaksi ryijyä ja kirstun, naimattomalle pojalle Heikille Kukonharjaan kirstun, naimisissa olevalle pojalle Paavolle hopealusikan ja vaipan, Tattaran Valpurille kirstun ja vaipan sekä herra Josephus Casparille, Tyrvään kappalaiselle ja edesmenneen miehensä veljenpojalle aitan, joka oli pystytetty Lousajan sikohakaan, koska Agnes oli itsellisenä siinä kylässä, ja kaiken sen vanhan velan, jonka herra Joseph oli sedälleen velkaa.

Kaiken muun yksityisen irtaimistonsa hän oli luvannut veljentyttärelleen Anna Matintyttärelle Karkunkylään moittimatta nautittavaksi ja pidettäväksi, mitä siihen sitten kuulukin, nöyrästä palveluksesta, jota tämä oli tehnyt ja osoittanut isänsä sisarta, mainittua Agnes Simontytärtä kohtaan."

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Nimisekaannusta edellisessä viestissäni. Agnes Simontyttären täysveljeksi on tulkittu Anna Matintyttären isä, tosin kysymysmerkillä varustettuna.

Virpi Nissilä

[Hela]

Kiitokset Virpi Nissilälle täydennyksestä. Minulta jäi kiireessä pois Kukonharjan nainut poika Pål ja se tärkeä tieto, että Anna Mattsdotter oli Karkunkylästä. Siitä digiarkiston tekstistä, jota käytin, on mielestäni vaikea saada Valborgin kotipaikaksi Tattaraa. Ainakin alkukirjain näyttää selvästi K:lta.

H. I.

[Hela]

Lisään vielä että Kaisa Knutsdotter on tuomiokirjatekstissä tietenkin halvsyster, "veljentytär" on virhemerkintä jonka tein viestiä lähettäessäni. Unohdin myös Josephus Casparin Lousajalta saaman aitan.

H. I.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=513810

Yllä Suoniemen Saviniemessä Caspar Olofsson ja Lars Olofsson.

1600-1619 sivulla näkyy myös Josef ja leski Brita, joka lienee Casparin leski.

Onko kyseessä mielestänne Tyrvään khr Casparus Olai ja veljensä tyrvään kappalainen Laurentius Olai, sekä Casparuksen poika Josephus Caspari?

Koska Saviniemi liitetään Packalaan, olisiko mahdollista, että mahdollinen Casparuksen leski Brita on sama kuin Pacchalenius suvun äiti Brita Nilsdotter?

[Benedictus]

Kiitoksia Nissilälle ja Impolalle seikkaperäisestä selvityksestä.

Voidaan siis melko varmasti poissulkea, että Agnis Simonsdotter olisi ollut Tyrvään kappalaisen Severinus Josephin vaimon Cecilia Simonsdotterin sisar.

Kuka tuo Haistilan Knut Henrikssonin vaimon 2. puoliso Simo on ollut, on uteluttavaa, koska tyttärensä mies oli Tyrvään ja Hämeenkyrön kirkkoherrojen kappalaisveli?

[Hela]

Jatkan vielä Agnes Simonsdotterin perintöä ja sukuyhteyksiä koskevaa keskustelua tässä ketjussa, vaikka se ei liity Astrenius-sukuun. Se olisi ajoissa pitänyt siirtää omaksi ketjukseen asian sukuhistoriallisen mielenkiintoisuuden takia.

Virpi Nissilän ja Ulla Koskisen artikkelissa annetaan Agnes Simonsdotterin sisarpuolesta Kaisa (Karin) Knutsdotterista tärkeitä tietoja, jotka auttavat hahmottamaan perillisten joukkoa. (Vastauksessani osuin harhaan, kun erehdyksessä puhuin tästä Kaisasta veljentyttärenä, vaikka muistiinpanossani luki selvästi halvsyster.) Jos tarkalla silmällä lukee tuomiokirjatekstin 1.3.1627, huomaa että perilliset jakautuvat kahteen leiriin, perinnönjättäjän äidin kahden aviomiehen Knut Henrikssonin ja Simonin jälkeläisiin. Kaisa Knutsdotter lapsineen mainitaan ensin, koska hän sisarpuolena oli muodollisesti lähin omainen. Teksti osoittaa kuitenkin, että muut perilliset olivat Agnes-leskelle läheisempiä. He olivat ilmeisesti kaikki Simonin jälkeläisiä. Artikkelissa arvellaan hyvin perustein, että pääperillisen Anna Mattsdotterin isä oli Simonin poika.

Nämä kaksi ryhmää olivat selvässä vastakkaisuusasenteessa toisiinsa nähden. Kaasmarkun Anders oli omavaltaisesti ottanut kuolinpesästä tavaroita, mm. arvokkaan hopeavyön. Ne tuomittiin häneltä ulosmitattaviksi ja palautettaviksi Anna Mattsdotterille Kukonharjan Henrikin valaehtoisen todistuksen perusteella.

Täysveljen Matts Simonssonin tyttären Anna Mattsdotterin erikoisasema näyttäisi osoittavan, että muut tähän ryhmään kuuluvat olivat sisarenlapsia. Kukonharjan Henrik ja Pål eivät löydy Huittisista vaan ovat Ulvilasta kuten kaikki muutkin perilliset. V. 1634 alkavissa henkikirjoissa ei Ulvilan Kukonharjassa kuitenkaan enää ole ketään tämännimisiä. Siellä oli 1620-luvulla kaksi suurta ratsutaloa, Härmälä (10 äyriä, isäntänä Henrik Mattsson eli Härmäläinen) ja Kruusi (8 äyriä, isäntänä nimismies Lars Henriksson). Jommankumman vaimo on voinut olla Agnes Simonsdotterin täysssisar ja veljesten Henrikin ja Pålin äiti. Katsoin uudelleen Valborgin kotipaikan nimeä ja vertasin alkukirjainta nimiin Tyrvis ja Thomas. Tattara näyttäisi muuten sopivan, mutta nimen keskellä on selvä i-kirjain. Ulvilan Tattarassa on henkikirjassa 1634 Hiljasella isännän Matts Nilssonin vaimo Valborg ja Puosilla Valborg huskona, ofärdig.

H. I.

[Benedictus]

Avasin Satakunta osioon uuden ketjun Agnes Simonsdotterin alkuperästä.

[Benedictus]

5. Hans Erikinpoika, manitaan yhdessä veljensä Henrikin kanssa manttaalikirjassa 1657, mutta ei esiinny SAY:ssa. Ei myöhempiä tietoja.

Turun hovioikeus 20.10.1665
Vouti Måns Larssonin vieraina Hylckolaxin talossa Taivassalossa oli sotilaspappi Israel Erici, majoitusmestari Sigfrid Andersson, Henrich Erichsson (i Rohu), Johan Erichsson (i Hylckolax) sekä rengit Jacob Michelsson ja Anders Henrichsson. Jotain juttua 11-vuotiaasta Simon Sigfridssonista.

Onko yllä oleva käräjäjutussa mainittut henkilöt siis:
Israel Erici Alftanus
Majoitusmestari Sigfrid Andersson Renner, Paltvuoresta, nimismies Anders Erikssonin Kaustiosta, poika. Måns Larssonin 2. vaimon veli.
Henrik Eriksson Alftanus.

Johan/Hans Eriksson Alftanus?

Ketä ovat rengit.
Mitä alkuperäinen käräjäkirja kertoo?

[Benedictus]

Tiedetään,että Hans/Johan Eriksson Alftanus on mainittu manttaalikirjassa 1657.
Häntä ei mainita äitinsä Elin Brenneruksen perinnönjaossa.

Onko kuollut sitä ennen lapsettomana vai onko saanut perintönsä ,kuten Henrik Erikssonkin ennakkoon.

Onko Alftanus perheen ympyröissä ketään N. Hanssonia tai Johanssonia tai Hansdotteria tai Johansdotteria, joka voisi olla Hans Alftanuksen lapsia?

[Pekka Hiltunen]

Olen aikeissa (toivottavasti lähitulevaisuudessa) laatia esipolvikaaviota eräästä Astrén -suvun jäsenestä niin, että esipolvet tunnetuissa suvuisssa ulottuvat (esim.) noin viisi polvea aikaan ennen ja jälkeen rusthollari Isak Erikssonin ja 2. vaimonsa Juliana Palmin avioliiton.

Nyt käsiteltävänä olevassa aiheessa lähdettiin aivan alkuvaiheissa hiukan väärille urille olettamalla, että rustholli voisi periyä suvun sisällä tai välttämättä testamentillakaan. Näinhän ei ole: ratsutilan ainoa laillinen perillinen oli kruunu, ja vain rälssin periytymisestä on voitu 1600-l. lopulla ja 1700-l. alussa päätellä sukulaisuussuhteita. N.s. rusthollikaupoilla omistaja kyllä on voinut vaihtua muutamilla sadoilla taalereilla. Kauppa käsitti rakennukset (mukaan lukien aidat, sillat sekä rusthollille augmentoidut aputilat, jotka olivat esim. veronmaksukyvyttöminä joutuneet kruunulle, ja jotka rusthollin elinkelpoisuuden kannalta ja samalla kyseisten tilojen mahdollisimman rationaalisen viljelyn toteuttamiseksi oli liitetty suurempaan tilakokonaisuuteen), viljelykelpoiset maa-alat, niityt ja metsät, viljelykseen tarvittavat välineet sekä väen elättämiseen tarvittavan karjan. Luulen, että kauppaan usein sisältyi vielä yksi tai useampi ratsukko varustuksineen, t.s. omistajaa vaihtanut rustholli saattoi ilman katkosta jatkaa toimintaansa ja läpäistä katselmuksen. Järventaan lesken ent. p:so Arvid Frisius oli saanut ratsutilan haltuunsa isänsä tai sitten appensa ostamana tai heidän perintövaroillaan - ilman sitä olisi tila joutunut "vapaille markkinoile" ja kruunu olisi välittömästi järjestänyt sille rusthollarin, joka kykenee suoriutumaan velvoitteestaan tai sitten muuntanut tilan sotilasvirkataloksi tai aateliston säteriksi. Periytyminen esim. isältä pojalle tai testamentilla on usein tietenkin käytännössä ollut mahdollista, sillä tällaisissa tapauksissa ovat edunsaajat tai "periliset" olleet etusijalla, koska ovat voineet tarvittaessa "tullata" irtainta omaisuutta y.m.s. niin paljon, ettei ulkopuolisten kannattanut tulla väliin - eikä sellainen olisi ollut kruununkaan edun mukaista.

Ennen kaavion laatimista olisi hyvä saada nyt tietoon se, mitä varmuudella tiedetään Astreniusten kantavanhempien taustasta eli syntyperästä (ilman "B-vaihtoehtoja"), sillä ketju on aivan liian pitkä ja leveä asian selvittämiseksi vain sen perusteella kohtuullisella ajalla ja työllä. Lähtökohtani on siis SAY:n tiedot Järvenpäästä Juliana-lesken esiintyessä sivulla molempien puolisoittensa vaimona - kuten ketja aloittaessanikin.

Muistelen, että Alftanusten DNA-tutkimusten perusteella saatiin jotain tietoa myös Järventaan emännän perimästä ja tämähän olisi hyvä saada tietoon myös tässä ketjussa. Lisäksi on Isak Eriksson lähteessä (Lagus, yo-matrikkeli) mainittu Hammarstierna-suvun edustajaksi, jonka jälkeläiset käyttivät Astrenius-nimeä. Onkohan Laguksen tieto edelleen validi?

Uskon, että ajanmukainen "some" on riittänyt p.o. pariskunnan osumiseen yhteen, yhteisin intressein. Lisäksi arvelen, että Isak Erikssonilla on täytynyt olla muutama kymppi tai ehkä satanenkin omaa "pesämunaa" omien lastensa elatusta varten ilman, että rusthollin varallisuus ja tuotto avioliiton seurauksena alenisi, ja toisaalta on isännän kuoltua osa väestä saattanut lahteä vaatien palkaansa, joten tilan talouteen on jo tämän takia tarvittu jonkin verran lisävaroja. Isak Eriksson on kirjurina ja asianajajana ja ehkä monine muinekin sivutoimineen voinut hankkia mainittua kokoluokkaa olevan alkupääoman, mutta sekin on mahdollista, että hän tai lapsensa ovat 1. vaimon kuoltua perinneet satasen tai kaksikin.

Sanalla sanoen kaipaan päivitettyjä tietoja omien intressieni vuoksi, mistä kuitenkin voisi olla hyötyä monille muillekin ketjun uuvuttamille tiedonjanoisille.

PH

[Jari Latva-Rasku]

Ennen kaavion laatimista olisi hyvä saada nyt tietoon se, mitä varmuudella tiedetään Astreniusten kantavanhempien taustasta eli syntyperästä (ilman "B-vaihtoehtoja"), sillä ketju on aivan liian pitkä ja leveä asian selvittämiseksi vain sen perusteella kohtuullisella ajalla ja työllä. Lähtökohtani on siis SAY:n tiedot Järvenpäästä Juliana-lesken esiintyessä sivulla molempien puolisoittensa vaimona - kuten ketja aloittaessanikin.

Muistelen, että Alftanusten DNA-tutkimusten perusteella saatiin jotain tietoa myös Järventaan emännän perimästä ja tämähän olisi hyvä saada tietoon myös tässä ketjussa. Lisäksi on Isak Eriksson lähteessä (Lagus, yo-matrikkeli) mainittu Hammarstierna-suvun edustajaksi, jonka jälkeläiset käyttivät Astrenius-nimeä. Onkohan Laguksen tieto edelleen validi?

Uskon, että ajanmukainen "some" on riittänyt p.o. pariskunnan osumiseen yhteen, yhteisin intressein. Lisäksi arvelen, että Isak Erikssonilla on täytynyt olla muutama kymppi tai ehkä satanenkin omaa "pesämunaa" omien lastensa elatusta varten ilman, että rusthollin varallisuus ja tuotto avioliiton seurauksena alenisi, ja toisaalta on isännän kuoltua osa väestä saattanut lahteä vaatien palkaansa, joten tilan talouteen on jo tämän takia tarvittu jonkin verran lisävaroja. Isak Eriksson on kirjurina ja asianajajana ja ehkä monine muinekin sivutoimineen voinut hankkia mainittua kokoluokkaa olevan alkupääoman, mutta sekin on mahdollista, että hän tai lapsensa ovat 1. vaimon kuoltua perinneet satasen tai kaksikin.

Sanalla sanoen kaipaan päivitettyjä tietoja omien intressieni vuoksi, mistä kuitenkin voisi olla hyötyä monille muillekin ketjun uuvuttamille tiedonjanoisille.

PH

On vaikea varmuudella todeta Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin vanhempia. Aihetodisteita Juliana Månsdotterin kuulumisesta Alftanus-sukuun on olemassa. En ole tehnyt aiheesta yhteenvetoa.

Järventaan Isak Erikssonin linkki menneeseen on, että saman niminen henkilö on hänen käsialallaan kirjoittanut Turun lääninrahaston pöytäkirjojen kopioita. Kaikki muu on vielä suurempaa arvelua.

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin palkkaluettelossa on mainittu Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri nimeltään Isak Eriksson. Mikään ei paljasta, että hän olisi Hammarstierna, tai edes myöhempi ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson. Jos jalkaväkirykmentin Isak Eriksson olisi sama kuin Turun lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson, heidän olisi pitänyt tehdä kahta työtä samaan aikaan, mikä ei tietenkään mahdotonta ole. Porin jalkaväkirykmentin katsemusluetteloista ei kuitenkaan löydy lainkaan Isak Eriksson nimistä.

Juliana Månsdotteria kutsutaan Karkun kastettujen luettelossa kummina ollessaan nimellä Alftana. Muuta suhteellisen varmaa perustetta hänen kuulumiselleen Anna Alftanan lapsikatraaseen ei toistaiseksi ole.

Anna Alftanan ja Måns Larssonin kuolinmerkinnät löytyvät Taivassalon haudattujen luettelosta. Myös Måns Larssonin toinen avioliitto voidaan Taivassalon kirjauksista tunnistaa. Måns Larssonin syntyperä on tuntematon.

Elin Brenneran äitilinjaisen jälkeläisen haploryhmästä kirjoitettiin 20.4. seuraavaa.

"Nyt on valmistunut äitilinjan mtDNA-täystesti isäni serkulle, jonka suoran äitilinjan esiäiti on Helena (Elin) Mårtenintytär Brennera. Haploryhmä on eurooppalainen H1-C16239T.

Tarkimmalla testitasolla (HVR1, HVR2, coding region) on 103 osumaa, joista yksikään ei ole Suomesta. Ainoana identtisen tuloksen jakaa yksi ruotsalainen, jonka äitilinja näyttää johtavan Luulajan lähelle. Yhden mutaation erolla on osumia nelisenkymmentä, ja heidän ilmoitetut äitilinjansa ovat lähes pelkästään Brittein saarilta. Muutama on Saksasta sekä yksittäiset Tanskasta, Belgiasta, Puolasta ja Unkarista. Jakaumaa voi vääristää se, että testattuja on englanninkielisessä maailmassa enemmän kuin muualla."

Helsingin seudulta voisi löytyä enemmänkin Elin Brenneran haploryhmää, jos ajatellaan seudun asutushistoriaa osittain Ruotsista käsin, mutta sellainen on vain arvelua.

[Pekka Hiltunen]

Kiitos, Jari!

Tätä vähän odotinkin, mutta vastauksesi kuitenkin ilmentää sen, että on kenties ollut h:lö, joka kykenee tekemään useampia temppuja samanaikaisesti. Tauluissa pysytellään siis tiukasti "sukukirjojen" raameissa - kunnes selvitellään Laguksen aivoitukset Hammarstiernan osalta... Se on nyt kai kuitenkin ilmeistä, ettei aivan varaton mies ei ole ottanut konkurssikypsää yritystä eli rusthollia harteilleen - Helenallahan ei ollut muuta kuin hiukan irtaimistoa ja rutkasti velkoja puolityhjässä talossa suruajan päättyessä. Alenevat polvet eri tahoille yleneviin johdettuina kuitenkin tuonevat julki koko sen ajan "somen".

PH

[Pekka Hiltunen]

Hammarstjerna-suvun jäsenillä oli omistuksia m.m. Seutulassa, joka taitaa jotenkin liittyä myös Ericus Erici Alftanuksen vaimon Elin Brenneran sukuihin. Onko tällaisia linjoja selvitelty Alftanien suvun puitteissa?

Aateloidun Johan Bengtsson Hamarstjernan tytär Margareta Espoon Ruoholahdelta avioitui aatelittoman kapteenilutnantti Erik Hüttnerin kanssa 1670. Olakseen "Hammarsjerna" on Isak Erikssonin kuitenkin täytynyt olla e.m. Johan Bengtssonin aikalainen eli lanko, kun vasaraa ja tähteä (siis yhtä tähteä) vaakunassaan käytti Seutulan ratsumies Bengt Henriksson. Isak Erikssonin on siis Laguksen tietojen perusteella täytynyt olla ratsumies-Bengtin vävy.

Kuvaukset Isak Erikssonin ulkomuodosta ("iso, musta ja ruma") voisivat viitata juutalaiseen syntyperään. Tsaarin kasakoitten väkivaltaisissa, juutalas-shtetleihin kohdistuneissa väenotoissa suosittiin pituutta ja muutenkin suurta kokoa. Laittomasti maahan tulleen henkilön on täytynyt kätkeä syntyperänsä niin hyvin, ettei siihen päästä tänäänkään käsiksi - samoinhan oli esim. kansalliskirjailijamme Elias Lönnrotin ja äitinsä kohdalla: juutalaisen lain ja juutalaisuuden märitelmän perusteella juutalaisesta äidistä syntynyt henkilö oli juutalainen ja pysyi juutalaisena kuolemaansa saakka - riippumatta siitä onko hän jossain vaiheessa kääntynyt esim. kristinuskoon (v.m:sta toki sentään on olemassa dokumentaatio Malminkadulla).

23andMe-firman DNA-testissä ilmoitetaan askenaaseilla tunnetut sekvenssit. Miltähän nämä (minun ohellani) näyttävät Astreniusten jälkeläisillä?

PH

[Benedictus]

Kuvaukset Isak Erikssonin ulkomuodosta ("iso, musta ja ruma") voisivat viitata juutalaiseen syntyperään.

;=)

Huomioiden Astrenius perheen ympärille ryhmittyneet pappissukupiirit, niin voidaan 101 prosenttisella varmuudella todeta, ettei ole juutalaismahdollisuutta tai muutakaan epäsopivaa ainesta, ellei lasketa pohjalaisia mukaan.

Senverran fanaattisia ja äkkivääriä uskon kiihkoilijoita ovat nuo piirit olleeet ja ovat vieläkin, sillä fanaatikko geeni ei näy heikkenevän vuosisatojen saatossa.
Todeten, että tunnen porukat.
Tuohon aikaan juutalaiset olivat kristuksen murhaajia.

[Pekka Hiltunen]

Kuvaukset Isak Erikssonin ulkomuodosta ("iso, musta ja ruma") voisivat viitata juutalaiseen syntyperään.

;=)

Huomioiden Astrenius perheen ympärille ryhmittyneet pappissukupiirit, niin voidaan 101 prosenttisella varmuudella todeta, ettei ole juutalaismahdollisuutta tai muutakaan epäsopivaa ainesta, ellei lasketa pohjalaisia mukaan.

Senverran fanaattisia ja äkkivääriä uskon kiihkoilijoita ovat nuo piirit olleeet ja ovat vieläkin, sillä fanaatikko geeni ei näy heikkenevän vuosisatojen saatossa.
Todeten, että tunnen porukat.
Tuohon aikaan juutalaiset olivat kristuksen murhaajia.

Väitinkö, että esim. Lönnroth olisi harjoittanut juut. uskonmenoja? Nyt ei ole siitä kysymys, kuka mitäkin uskontoa harjoitti, vaan siitä, että 30-vuotisen Sodan opettamina monet varakkaat h:löt panivat poikansa yliopistoihin. Pohjanmaa oli täynnä juutalaisia, ts. henkilöitä, jotka olivat syntyneet juut. äidistä. Tukholmalaiset porvarit eivät hyväksyneet juut. kilpailijoita.

Olen aiemmin esittänyt, että esim. eräs Ulfenklou, Wulf- eli Wolf-suvun edustaja oli juutalaistaustainen ja nähtävästi läheisissä yhteyksissä m.m. Alftanien kanssa.
Juut. perimä on osoitettavissa genetiikalla, ja halvimpia testejä saa muutamilla kympeillä - älykkyystestikin maksaa enemmän.

PH

[Benedictus]

Laitan tähän Satakuntaosiossa olleen viestijutun.

Eräitä pohdintoja:
Kiialan isotalon poika Carl Holgerssonilla oli vaimona Brita Eriksdotter.
-olisiko ajallisesti mahdollista, että tämä Brita Eriksdotter olisi Erik Eskilssonin tytär 1. aviosta.
-milloin on maininta vaimo 1., tuntuu että ei voi olla 1. avion tytär.

Erik Eskilsson katoaa Uudenkirkon Salmiksen tiedoista 1632.
Mainitaan Kiialassa 1639.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108
Erik Eskilsson 1650

Karkun ja Mouhijärven käräjät 16.–17.7.1696 f. 283v (Fureren Erich Mårtenson Wintter på sin och sine Syskons wägnar, tillika med Christopher Platzman den Yngre, på sin och sin Broders Berndt och Systers wägnar, tiltalte Capellanen Wällärde H:r Jacob Willium, angående deras mödernes Arf efter Sahl: hustru Margeta Erichzdotter ... Befal:n Sahl: Christopher Platzman, intet då han inträdde utj senare gifte medh hustru Anna Grubb Erich Winters medh hans Syskons Möderne afwittrat, eij heller hans halfbroders Christopher Platzmans och hans Syskons arf)

Tuntuu siltä, että Christoffer Platzmanin 1. vaimo Margareta Eriksdotter olisi ollut Erik Eskilssonin tytär, mikä tällöin toisi selvyyden miten Platzman sai tilan haltuunsa.
Margareta Eriksdotter olisi siis Haapaniemen isännän Michel Eskilssonin veljentytär.

Toisaalta olemme pohtineet Astrenius-ketjussa, että Margareta Eriksodotter ja Järventaan Isak Eriksson olisivat sisarukset.
1640-luvulla syntyneinä kumpikin sopii kuvioon.
Minkähän ikäinen Margareta Hansdotter Osara oli avioituessaan Erik Eskilssonin kanssa?

JOS Isak Eriksson olisi ollut Erik Eskilssonin ja Margareta Hansdotter Osaran poika:

Hänen setänsä olisi Mats Eskilsson, joka huseerasi Helsinkiä myöden ja joka asui Sauvon suunnalla, missä vaikutti Mårten Winter, luultavasti Margareta Eriksdotterin 1. puoliso.

Toinen setä olisi vouti ja pormestari Karkun Haapaniemen isäntä Michel Eskilsson.
Onko Karkun Mäenpään Agnes Eskilsdotter samaa sisarusarjaa ei ole tiedoissa, kuitenkin jos olisi niin olisi Isakin täti.
-ainakin he olivat kastekummi suhteessa toisiinsa.

Brita Hansdotter Osara olisi Isakin täti.
Serkkuja Kollanukset ja serkun lapsia Svarthafrat

Toisaalta jos isoäiti Osaran Kirstin Johansdotter olisi Hämeenkyrön Laitilasta olisivat Karkun Packalan lapset sukua.

[Benedictus]

Löytyy tähän Winter-sukuun minullakin pieni(?) tiedonmurunen.Taitaa olla niitä Turun puolen wintereitä.Kaukaisen esi-isäni isäni puolelta everstiluutnantti Henrik Spåren sisar (nimi ei nyt tiedossa..) meni naimisiin Erik Mårtensson Winter´n kanssa 1691.Henrikin ja sisaren vanhemmat Krister Spåre ja Beata Finckenberg asustelivat nimittäin Merimaskun Koverilla.Leilalm
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31221&highlight=willium&page=2

[Benedictus]

Elias Aron lapsen kuoleminen Pakkalassa viittaa lähempään suhteeseen Pakkalaan, kuin vain pikkuserkku tasolla.

Latva-Rasku kiinnitti huomion seikkaan, että tuolloin 1709 Pakkalan isäntä oli Cristinan ja Perin pojanpoika Per Johansson Packala ja vaimonsa Carin Cristoffersdr Platzman.

Latva-Raskun havainto on, että Carin Cristoffersdr:n äiti oli Margareta Eriksdr., joka on kuollut ennen 1683, jolloin vouti Cristoffer Henriksson Platzmanilla mainitaan vaimo Anna Johansdr Grubbe.

Koska tiedetään käräjälähteistä, että Elias Aro oli hetken Järventaan isäntänä, jolta isännyyden otti pois appensa Isak Eriksson ja siitä tuli kova riita Arolaisten kanssa, voidaan arvella, että Elias Aro on siirtynyt Pakkalaan asumaan riidan aikana.

Meno sinne olisi ymmärrettävää, jos Pakkalan emäntä Carin Cristoffersdr:n äiti Margareta Eriksdr ja Isak Eriksson ovat olleet sisarukset, eli Carin olisi ollut Eliaksen vaimon Karin Isaksdr:n serkku.

Henkilötiedot

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti (Jokipii 1954): Liuksialan kartanon vouti Kangasalla Henrik Claesson ja N.N. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686.

Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa

[Pekka Hiltunen]

Elias Aron lapsen kuoleminen Pakkalassa viittaa lähempään suhteeseen Pakkalaan, kuin vain pikkuserkku tasolla.

Latva-Rasku kiinnitti huomion seikkaan, että tuolloin 1709 Pakkalan isäntä oli Cristinan ja Perin pojanpoika Per Johansson Packala ja vaimonsa Carin Cristoffersdr Platzman.

Latva-Raskun havainto on, että Carin Cristoffersdr:n äiti oli Margareta Eriksdr., joka on kuollut ennen 1683, jolloin vouti Cristoffer Henriksson Platzmanilla mainitaan vaimo Anna Johansdr Grubbe.

Koska tiedetään käräjälähteistä, että Elias Aro oli hetken Järventaan isäntänä, jolta isännyyden otti pois appensa Isak Eriksson ja siitä tuli kova riita Arolaisten kanssa, voidaan arvella, että Elias Aro on siirtynyt Pakkalaan asumaan riidan aikana.

Meno sinne olisi ymmärrettävää, jos Pakkalan emäntä Carin Cristoffersdr:n äiti Margareta Eriksdr ja Isak Eriksson ovat olleet sisarukset, eli Carin olisi ollut Eliaksen vaimon Karin Isaksdr:n serkku.

Henkilötiedot

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti (Jokipii 1954): Liuksialan kartanon vouti Kangasalla Henrik Claesson ja N.N. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686.

Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa

Juutalaista alkuperää arvellun (tai tiedetyn) Platzman- (~ "Schtetlman") suvun jäsenen - hänen 1. vaimonsa muodossa - liittyminen Astreniuksiin ei olisi yllättävää, sillä ovathan Astreniukset saattaneet kyhäellä sukunimensä myös kuusisakaraisesta tähdestä. Suvun jälkipolviin liittyy eräs Wahlberg-haara. Nimi esiintyy Käkisalmenläänissä jolla kulla pappismiehellä tuolla puolen rajaa, mutta myös Elias Lönnrothin vaimon rusthollarisuku (n.s. "pieneläjät", kts. Wikipedia) esiintyi tällä nimellä ilman että sitä olisi voitu jäljittää ja osoittaa laiton maassaolo (monet "nimettömät" ottivat käyttöönsä vihkipappinsa nimen). Tietenkin esiintyy Hinnerjoen Vaaljoen rusthollissa rakuunoita ja sotilaita kokonainen komppania tällä samalla nimellä, mutta voihan olla niinkin, että laittomasti maassa oleva, fiksu nuorimies on hakeutunut juuri sellaiseen ympäristöön, missä on paras "suojaväri", kun oli tarvittava luku-, kirjoitus-, ja laskutaito sahakirjurin pestiin. Ja kuinkahan sitten päätyivätkään Staaret y.m. "Itämaahan" - piiloon tukholmalaisporvareitten ja -pappienkin katseilta? Mikähän mahtaa olla Y-haplo, jos Isak Eriksson oli ympäristöstään poikkeavan musta ja "ruma" (missä rumuudella saatettiin Hämeessä tarkoittaa klyyvaria, joka oli 3 x normaalin pituinen). Oma arvaukseni on J.

PH

[Benedictus]

Ikaalisten Kiialan Isotalon Erik Eskilsson näkyy SAY:ssä viimeksi 1650 ja vaimonsa Margareta Hansdotter Osara mainitaan autuaana 1661.

Olisiko heillä ollut noin 1640 aikoihin syntyneet lapset Margareta ja Isak, mikä selittäisi sekä Haapaniemen tilan siirtymisen Platzmanille, että Järventaan kiemuroita.

[Benedictus]

Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).

Yhä enemmän kallistun siihen ajatukseen, että Margareta Eriksodotter ja Isak Eriksson olivat sisarukset.

Ettei yhteyttä johdu lienee johtuvan, että sekä Margareta, että miehensä kuolivat 1683-6. kun Isak Eriksson siirtyi Karkkuun 1680-1 aikoihin.

Ikaalisten Kiialan Isotalossa heitä ei löydy, eikä edes tietoa oliko Erik Eskilssonilla ja Margareta Hansdotter Osaralla lapsia.

Erik ja Margareta mainitaan käräjätiedoissa 1659 ja 1661.

Pohdin olisiko Erik Eskilsson voinut olla perheineen jossain muualla, voutiveljien myötä luulisi tämänkin paperitöitä hallinneen.

[Pekka Hiltunen]

tiedetään käräjälähteistä, että Elias Aro oli hetken Järventaan isäntänä, jolta isännyyden otti pois appensa Isak Eriksson ja siitä tuli kova riita Arolaisten kanssa
Järventaka oli rustholli. Jos Elias Aro mainitaan Järventaan isäntänä, on hän voinut olla lampuoti tai renkivouti, mutta mahdollisesti myös leski Julianan asiamies. Rusthollari hän ei ole voinut olla, kun emäntä eli rusthollari oli Järventaassa Juliana Månsintytär leskeytensä ajan. V.m. on voinut olla kihlautuneena tulevan puolisonsa ja rusthollarin Isak Erikssonin kanssa jo ennen suruaikansa päättymistä. Mitä tiedetään Järventaan augmenteista ja torpista? Minkälaisia järjestelyjä mahdollisesti tapahtui augmenttien tai viljelymaitten osalta Arvid Frisiuksen ja Isak Erikssonin isännyyksien välisenä aikana 1679-80?
PH

[Pekka Hiltunen]

... mikä selittäisi sekä Haapaniemen tilan siirtymisen Platzmanille...
Kristoffer Platzman on saanut hallintaoikeuden Haapaniemen rustholliin kruunulta 1679. Edellisen rusthollarin 2. avion leski näköjään on kuitenkin pidättänyt ratsutilaan kuuluvaa omaisuutta niin, että Platzman on "omasta ja kruunun puolesta" joutunut käräjöimään p.o. Abraham Wessellin perillisten ja lesken, Elin Jacobsdotter Lignipaeuksen kanssa ja sitten esittämään laskuja ja lainhuudattamaan tilaan kuuluvaa omaisuutta käräjillä vielä 1681. Aro taas on voinut toimia lampuotina Julianan suruaikana tai ehkä jo herra Arviduksen aikana ja hän on voinut jäädä tivaamaan rusthollarilta itse kylvämänsä viljan satoa eli palkkaansa. Huomionarvoista on se, että Kristoffer Platzman ja Isak Eriksson olivat keskenään paitsi nähtävästi langosia myös molemmat Turun jalkaväkirykmentissä kirjureina.
PH

[Benedictus]

Isak Erikssonin ja Cristoffer Platzmanin vaimon Nargareta Eriksdotterin sisaruus vaikuttaisi aika vahvalta ajatukselta.

Platzman hankki Karkun Haapaniemen käräjöimällä itselleen.
-aiheesta oli aika laaja selvitys aikoinaan, joka katosi kun tiedostot tuhoutuivat.

Margaretan ja Isak Erikssonin isä ei voi olla Erik Eskilsson, joka näkyy Ikaalisissa 1631 alkaen, vuoteen 1659.

Ajallisesti siinä tulee hieman liian iso väli ja missään Ikaalisissa ei mainita Erik Eskilssonin jälkeläisiä.
Vaikuttaisikin, että Erik Eskilssonilla olisi voinut olla vaimo jo Laitilan eli Uudenkaupungin aikoihin, ennen 1631 vuotta.

Tästä 1. aviosta voisi olla poika Erik eli Erik Eriksson, jonka lapsia Margareta ja Isak olisivat.
-He olisivat silloin syntyneet noin 1650 aikoihin tai hieman ennenkin.

Isak Eriksson luopui tilanpidosta 1690-luvulla poikapuolensa hyväksi eli oli silloin ja vanhenemassa.

Tälläinen Erik Eriksson mahdollistaisi monta erilaista tulkintaa.

Setänsä Mats Eskilsson vaikutti Helsingissä eli sitä kautta voisi olla vaimo Hammarstierna suvusta.
-opiskelija Isak Eriksson Hammarstierna.

Margaretan poika Erik Mårtensson Winter myös nai aatelisnaisen Spåre-suvusta, mikä viittaa aatelisjuureen.

[Jari Latva-Rasku]

Järventaka oli rustholli. Jos Elias Aro mainitaan Järventaan isäntänä, on hän voinut olla lampuoti tai renkivouti, mutta mahdollisesti myös leski Julianan asiamies. Rusthollari hän ei ole voinut olla, kun emäntä eli rusthollari oli Järventaassa Juliana Månsintytär leskeytensä ajan. V.m. on voinut olla kihlautuneena tulevan puolisonsa ja rusthollarin Isak Erikssonin kanssa jo ennen suruaikansa päättymistä. Mitä tiedetään Järventaan augmenteista ja torpista? Minkälaisia järjestelyjä mahdollisesti tapahtui augmenttien tai viljelymaitten osalta Arvid Frisiuksen ja Isak Erikssonin isännyyksien välisenä aikana 1679-80?
PH

Kauhajokelainen Elias Simunanpoika Aro oli Isak Erikssonin tyttären Karinin puoliso, joille Järventaka luovutettiin sopimuksella. Sitä ennen Isak oli ostanut tytärpuolensa Juliana Frisian osuuden tilasta. Poikapuoli Johan Frisius kuoli jo aikaisemmin vuonna 1705. Isak muutti perheineen Järventaan augmenttitilalle ja myös joksikin aikaa Kokemäenkartanon voudiksi, mistä hän palasi juuri ennen Isovihan alkamista Järventaan tilalle. Syynä oli tyytymättömyys Eliaksen isännöintiin. Eliaksen eno oli murhan ja itsemurhan tehnyt skitsofreenikko. Ehkä myös Elias jonkin verran harrasti hassuttelua.

Elias Aro oli Hämeenkyrön Osaraa vuosina 1708-22 isännöineen Johan Reinin pikkuserkku ja Isak Erikssonin poika Isak Astrenius avioitui Johan Reinin serkun Susanna Reiniuksen kanssa.

[Benedictus]

Hämeenkyrön Osaraa vuosina 1708-22 isännöineen Johan Rein

Joskus pohdittin tuota Osara-juttua, se katosi, mutta palataan asiaan.

Kuka oli Johan Reinin vaimo ja äiti?
-eli onko Osaraan jokin sukuyhteys?

[KariKK]

Hämeenkyrön Osaraa vuosina 1708-22 isännöineen Johan Rein

Joskus pohdittin tuota Osara-juttua, se katosi, mutta palataan asiaan.

Kuka oli Johan Reinin vaimo ja äiti?
-eli onko Osaraan jokin sukuyhteys?

Johan Reinin ( 29.9.1680 - 2.6.1751) puoliso oli Jeremias Steniuksen tytär
Elisabeth. Elisabeth Stenia s. 31.8.1680 Lempäälä, k. 10.7.1765, haudattu 17.9.1765 Kauhajoella.
Heidät vihittiin 16.6.1701 Lapualla.
Johan Reinin äiti oli Valpuri Matintytär Knuuttila ja isä siis Heikki Rein Isonkyrön Reinilästä. Äidin puolelta tuskin mitään yhteyttä Osaraan on.
Näiden tietojen lähteenä Salomon Hanneliuksen pitämät muistopuheet 2 ja 53, jotka ovat Tapio Piirron toimittamassa kokoelmassa.

[Pekka Hiltunen]

Kauhajokelainen Elias Simunanpoika Aro oli Isak Erikssonin tyttären Karinin puoliso, joille Järventaka luovutettiin sopimuksella
Näinhän on voitu menetellä: kyllähän rusthollin saattoi vaikkapa testamentata tuntemattomallekin - kruunulle riitti se, että holli läpäisee katselmuksen eli suoriutuu tehtävästään ja kruunullehan oli edullista se, ettei tarvinnut odottaa sitä hetkeä, jolloin luuska tai varusteet eivät enää riitä rintamalle ja täytyy luovuttaa ratsutila sellaiselle, joka kykenee vastaamaan velvoitteesta. Tilan rappioituminen - vaika sitten ratsukko säilyttäisikin toimintakykynsä vaikkapa vihollisen kauroilla ja ohramaltailla - johtaisi siihen, että sille täytyisi ottaa puoli-ilmaiseksi isäntä rakennuttamaan aidat ja sillat, muokkaamalla maat ja viljelemään sitä siihen kuntoon, että selviytyy omillaan. Ratsutilasta maksettiin kruunulle sen arvioitua arvoa vastaava summa, joka esim. Järventaan kohdalla on 1600-l. lopulla ollut ehkä viitisen sataa taaleria. Esim. Kristoffer Platzman oli maksanut Haapaniemestä vaaditun summan sekä lisäksi osoittanut edellytyksensä vastata sen varustamisesta vähintään yhdellä ratsukolla. Nyt kuitenkin, omistajan vaihtuessa tilalla, pyrkivät entisen omistajan perilliset ja leski "tullaamaan" hollista omaisuutta, jonka katsoivat kuuluvan itselleen, kuten viljaa tai heidän aikanaan hankittua irtainta omaisuutta kuten työvälineitä, vaunuja y.m.. Platzmanin tehdessä oman katselmuksensa hallintaansa hankimastaan tilasta hän huomasi, että Haapaniemi ei vastaa arvoltaan sitä, mistä hän on maksanut, t.s. hänelle koitui maksuja rusthollin saattamisesta itsenäisesti toimivaksi. Niinpä hän käräjöi "omastaan ja kruunun puolesta" (kuten tuomiokirjassa lukee) ja esitti laskun mainituille entisille rusthollariperheen jäsenille niin, että asia oli käräjillä vielä 1681, kun kuninkaankanslian kanssa oli tehty kaupat ja sopimus jo 1679.

Voi olla, että Isak Eriksson olisi isännyyden sijasta mieluummin keskittynyt nähtäväati tuottoisiin kirjurintehtäviinsä ja kenties odotti saavansa esim. pehtoorinpestin eli kartanonvoudin tehtävän jostain herraskartanosta Platzmanin tapaan, mutta onkin sitten näköjään itse joutunut johtamaan vaimonsa hallitseman kuolinpesän käsissä ollutta rustholli-yritystä, kun ei vävyssä ollut vaadittavaa ainesta siihen.

PH

[Pekka Hiltunen]

Johan Reinin ( 29.9.1680 - 2.6.1751) puoliso oli Jeremias Steniuksen tytär
Elisabeth. Elisabeth Stenia s. 31.8.1680 Lempäälä, k. 10.7.1765, haudattu 17.9.1765 Kauhajoella.
Heidät vihittiin 16.6.1701 Lapualla.
Johan Reinin äiti oli Valpuri Matintytär Knuuttila ja isä siis Heikki Rein Isonkyrön Reinilästä. Äidin puolelta tuskin mitään yhteyttä Osaraan on.
Näiden tietojen lähteenä Salomon Hanneliuksen pitämät muistopuheet 2 ja 53, jotka ovat Tapio Piirron toimittamassa kokoelmassa.

Jeremias Martinpoika Steniuksen isänäiti näyttäisi olleen Brita Mattsdotter Tawast, Turun raatimiehen, kämneerin ja Jaakko DelaGardien sekä sittemmin leskensä kaikkien Suomen omistuksien voudin sisar. Henrik Mattsson Tawastista tuli DelaGardien vouti hänen naituaan 2. aviossaan Pontus DelaGardien jalkavaimon tyttären, Elisabetin pojantyttären, Margareta Pontuksentyttären (til Kallela i Mascu sn). Liiton ainoa lapsi Erik Henriksson aloitti Tawastjerna-suvun. Henrik Mattsson Tawastin 1. avion tyttären Kristinan (p:so Turun HO:n asessori ja kihlakunnantuomari Mårten Schilling) jälkeläiset liittyvät Astrenius-jälkipolviin. Kyseisessä sukuhaarassa on talonpoikaisia sukuja mm. Seinäjoella (Uppa-Wegelius) sekä Mouhijärvellä ja Tammelassa. Tämän sukuhaaran mahdollisilla Tawast-kytköksillä ei välttämättä ole sattumaa suurempia merkityksiä, mutta aina kannatta muistaa, että 1600- 1700 -luvuilla 4. ja 5:nnetkin serkut olivat tiedoissa - kun ei juuri muuta muistettavaa ollutkaan kuin oma sukuverkosto.

PH

[Liisa R]

Ei näissä Johan Reinin Osara-kaupoissa ole mielestäni mitään sukukytkentöjä.

Kirkkoherra Arvid Rothovius myi Osaran 17.1.1708 ja hinta oli 800 taalaria kuparia. Asia on selvitetty Ylä-Satakunnan ilmoitusasiain pöytäkirjassa 1705 - 1746. Käräjien päivämäärä on 19.-21.6.1722ss.171-172
Johan Rein itse selvittää.

Samassa ilmoitusasiain pöytäkirjassa 1705 - 1746 Kyrön käräjillä 17. - 19. 6. 1723 Rein myy omistuksensa Nils Favorinille. Hinta on nyt vain puolet ostohinnasta, 400 taalaria kuparia. Myynnin sanotaan tapahtuvan samoilla ehdoilla kuin ostonkin.
Käräjillä esiintyvät Myös Johan Reinin sisar Marketta Heikintytär ja hänen puolisonsa Anders Teghman. Marketta väittää, että veli on ostanut Osaran heidän vanhempiensa rahoilla, mutta esitetyt todisteet kertovat, että veli on ostanut sen omilla rahoillaan. Tämä kauppa on saman ilmoitusasiain pöytäkirjan sivuilla jpg 58 - 59.

Liisa R

[KariKK]

Ei näissä Johan Reinin Osara-kaupoissa ole mielestäni mitään sukukytkentöjä.

Kirkkoherra Arvid Rothovius myi Osaran 17.1.1708 ja hinta oli 800 taalaria kuparia. Asia on selvitetty Ylä-Satakunnan ilmoitusasiain pöytäkirjassa 1705 - 1746. Käräjien päivämäärä on 19.-21.6.1722ss.171-172
Johan Rein itse selvittää.

Samassa ilmoitusasiain pöytäkirjassa 1705 - 1746 Kyrön käräjillä 17. - 19. 6. 1723 Rein myy omistuksensa Nils Favorinille. Hinta on nyt vain puolet ostohinnasta, 400 taalaria kuparia. Myynnin sanotaan tapahtuvan samoilla ehdoilla kuin ostonkin.
Käräjillä esiintyvät Myös Johan Reinin sisar Marketta Heikintytär ja hänen puolisonsa Anders Teghman. Marketta väittää, että veli on ostanut Osaran heidän vanhempiensa rahoilla, mutta esitetyt todisteet kertovat, että veli on ostanut sen omilla rahoillaan. Tämä kauppa on saman ilmoitusasiain pöytäkirjan sivuilla jpg 58 - 59.

Liisa R

Tavallaan kauppa kyllä tehtiin sukupiirissä, vaikka en tiedä oliko se mikään erityinen syy.
Nimittäin Rothoviuksilla ja Steniuksilla oli sukukytkentöjä. Myyjän Arvid Rothoviuksen sisaren Margareta Arvidintyttären ja Paulus Jempsoniuksen tytär Elisabetha Jempsonia (s. n. 1676) oli avioliitossa Ylistaron kappalaisen Anders Amnelinin kanssa. Ja Anders Amnelinin äiti Kristiina Martintytär Stenius oli Johan Reinin puolison Elisabeth Stenian täti.

[Benedictus]

Myyjän Arvid Rothoviuksen sisaren Margareta Arvidintyttären ja Paulus Jempsoniuksen tytär Elisabetha Jempsonia (s. n. 1676) oli avioliitossa Ylistaron kappalaisen Anders Amnelinin kanssa. Ja Anders Amnelinin äiti Kristiina Martintytär Stenius oli Johan Reinin puolison Elisabeth Stenian täti.

Eli myyjä Arvid Rothoviuksen sisarentyttären mies oli Johan Reinin vaimon serkku.
Tuo kait oli lähi sukua tuohon aikan.

[Benedictus]

1752 Nils Favorin 7655 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7655). * Ikaalisissa 2.12.1731. Vht: Hämeenkyrön nimismies Nils Favorin († 1770) ja Anna Rothovius

Anna Rothovius

Birthdate: 1707 Birthplace: Hämeenkyrö ? Death: Died Maaliskuu 10. 1782 in Ikaalinen Lähisukulaiset: Daughter of Arvid Arvidsson Rothovius (http://www.geni.com/people/Arvid-Rothovius/6000000007511817078) ja Elisabet Johannesdotter Frisius (http://www.geni.com/people/Elisabet-Frisius/6000000007511817085)
Wife of Nils Favorin (http://www.geni.com/people/Nils-Favorin/6000000007511822308)

Elikä:
Arvid Rothovius myy Osaran sukulaiselle Johan Reinille, joka myy tilan puolella hintaa Arvid Rothoviuksen tyttärelle.

[Liisa R]

Kyllähän tätäkin vielä voi sukulaisuudeksi sanoa.
Mutta missä määrin talon hintaa määrittivät mahdolliset muut ostajat ja kaupan ajankohta?
Taloa oli ostamassa myös sisar Marketta Heikintytär ja hänen puolisonsa Anders Teghman. Heille taloa ei kuitenkaan myyty.
Suuri Pohjan sota oli alkanut 1700. Isoksi vihaksi se muuttui Hämeenkyrön osalta, kun venäläismiehitys alkoi 1712 -1713 tienoilla. Kirkkoherra oli venäläisten vankina sodan loppuajan ja vapautui vasta 1722-1723 välillä.

Kirkkoherra Rothoviuksella ja vaimollaan oli suuri perhe - 11 lasta. 7 tytärtä ja 4 poikaa. Kaikki elivät aikuisikään asti. Minä ajattelen näin: vaikka olisi ollut miten rikas tämä kirkkoherra perheineen, niin 800 taalaria oli varsin tarpeellinen lisä poikien kouluttamiseen ja tyttärien naittamiseen. Eiköhän tämä ollut tärkeämpi fakta, kuin monennenko polven serkku nyt oli kyseessä.

Mitä sitten Nils Favorinin Osaran ostoon tulee, ei hänelle vielä varmaankaan ollut selvinnyt, että apen entistä taloa hän nyt ostelee. Anna Rothovia ja Nils Favorin avioituivat 4.7.1728, viisi vuotta kaupan jälkeen.

Liisa R

[KariKK]

Tuodaan nyt esiin vielä lisää sukulaisuuksia näissä Osaran kaupoissa, vaikka en kykene arvaamaan näiden merkitystä kauppojen syntyyn ja hinnanmuodostukseen.

Jo aiemmin viittaamani Salomon Hanneliuksen pitämä muistopuhe kertoo, miksi Elisabeth Stenia alunperin tuli noin 1696 Kauhajoelle. Syy oli se, että Kauhajoen pappilassa oli Jaakko Haustramniuksen puolisona Elisabethin täti Kristina Frisia. Kun Haustramniuksesta tuli Lapuan kirkkoherra, muutti Elisabeth tätinsä perheen mukana myös Lapualle.
Nils Favorinin puolison Anna Rothoviuksen äiti oli siis Elisabet Johannesdotter Frisius, joka hänkin oli käsittääkseni Elisabeth Stenian täti, joten Anna Rothovius ja Elisabeth Stenia olivat serkkuja.
Vaikka Nils Favorin ja Anna Rothovius vihittiinkin vuosia Osaran kaupanteon jälkeen, on silti mahdollista, että heidän avioliittonsa jotenkin liittyy Osaran kauppaan tai päinvastoin. Kaupanteon aikaan Anna oli vielä asiallisesti ottaen liian nuori avioitumaan, mutta ei ole mahdotonta, että siitä oli silti sovittu jo silloin. Varmuutta asiasta ei voine enää saada.
Johan Reinin muistopuheessa Osaran myynnin syynä mainitaan kahden tilan hoitamisen hankaluudet varsinkin isonvihan aikana. Ei liene helppo arvioida isonvihan vaikutusta hinnanmuodostukseen, mutta uskon sen kyllä laskeneen talon arvoa.

[Jari Latva-Rasku]

Tuodaan nyt esiin vielä lisää sukulaisuuksia näissä Osaran kaupoissa, vaikka en kykene arvaamaan näiden merkitystä kauppojen syntyyn ja hinnanmuodostukseen.

Jo aiemmin viittaamani Salomon Hanneliuksen pitämä muistopuhe kertoo, miksi Elisabeth Stenia alunperin tuli noin 1696 Kauhajoelle. Syy oli se, että Kauhajoen pappilassa oli Jaakko Haustramniuksen puolisona Elisabethin täti Kristina Frisia. Kun Haustramniuksesta tuli Lapuan kirkkoherra, muutti Elisabeth tätinsä perheen mukana myös Lapualle.
Nils Favorinin puolison Anna Rothoviuksen äiti oli siis Elisabet Johannesdotter Frisius, joka hänkin oli käsittääkseni Elisabeth Stenian täti, joten Anna Rothovius ja Elisabeth Stenia olivat serkkuja.
Vaikka Nils Favorin ja Anna Rothovius vihittiinkin vuosia Osaran kaupanteon jälkeen, on silti mahdollista, että heidän avioliittonsa jotenkin liittyy Osaran kauppaan tai päinvastoin. Kaupanteon aikaan Anna oli vielä asiallisesti ottaen liian nuori avioitumaan, mutta ei ole mahdotonta, että siitä oli silti sovittu jo silloin. Varmuutta asiasta ei voine enää saada.
Johan Reinin muistopuheessa Osaran myynnin syynä mainitaan kahden tilan hoitamisen hankaluudet varsinkin isonvihan aikana. Ei liene helppo arvioida isonvihan vaikutusta hinnanmuodostukseen, mutta uskon sen kyllä laskeneen talon arvoa.

Johan Rein hankki haltuunsa Osaran myymisen jälkeen Ilmajoen kirkonkylän Antilan, mistä käsin hän myös hoiti Ilmajoen nimismiehen virkaansa. Johanin serkku Susanna Reinia oli Isak Erikssonin pojan Isak Astreniuksen puoliso 1720-luvun alkupuolelta lähtien. Isak Erikssonin tyttären Karinin puoliso vajaa kymmenen vuotta aikaisemmin oli Johanin pikkuserkku Elias Aro. Isak Astreniuksen serkku Abraham Gumse avioitui Johanin tyttären Marian kanssa. Isak Astreniuksen serkunpoika kersantti ja maanmittari Abraham Jonasson Frisius kartoitti Ruotsinpyhtäältä ja Loviisasta käsin samoihin aikoihin itäisiä rajoja , kun Hämeen ja Uudenmaan läänin komissiomaanmittarina oli Isak Astreniuksen poika Johan. Tarkoituksenmukaisuus todennäköisesti ohjasi näitä elämänvalintoja. Osaran myyminen puolella ostohinnasta hintaan oli hyvä kauppa isonvihan jälkeen.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa Johan Reinin isä Heikki Heikinpoika Isonkyrön Palonkylällä ennen avioitumistaan Kauhajoelle. http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Mantalsqwarntullsl%C3%A4ngd_Storkyro_Skn_Pro_%C3%8 51677

[Benedictus]

Vehmaan käräjät 6-7.10.1664
Kolmas lainhuudatus Tammiston verotalosta, jonka entinen upbördsman Bertil Johansson myynyt 460 taalerilla Måns Larssonille. Kauppakirja 14.12.1663.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806145

En muista onko tämä tieto ollut aiemmin esillä.
Kukahan tuo Bertil Johansson oli?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Olen aikeissa (toivottavasti lähitulevaisuudessa) laatia esipolvikaaviota eräästä Astrén -suvun jäsenestä niin, että esipolvet tunnetuissa suvuisssa ulottuvat (esim.) noin viisi polvea aikaan ennen ja jälkeen rusthollari Isak Erikssonin ja 2. vaimonsa Juliana Palmin avioliiton.

Nyt käsiteltävänä olevassa aiheessa lähdettiin aivan alkuvaiheissa hiukan väärille urille olettamalla, että rustholli voisi periyä suvun sisällä tai välttämättä testamentillakaan. Näinhän ei ole: ratsutilan ainoa laillinen perillinen oli kruunu, ja vain rälssin periytymisestä on voitu 1600-l. lopulla ja 1700-l. alussa päätellä sukulaisuussuhteita. N.s. rusthollikaupoilla omistaja kyllä on voinut vaihtua muutamilla sadoilla taalereilla. Kauppa käsitti rakennukset (mukaan lukien aidat, sillat sekä rusthollille augmentoidut aputilat, jotka olivat esim. veronmaksukyvyttöminä joutuneet kruunulle, ja jotka rusthollin elinkelpoisuuden kannalta ja samalla kyseisten tilojen mahdollisimman rationaalisen viljelyn toteuttamiseksi oli liitetty suurempaan tilakokonaisuuteen), viljelykelpoiset maa-alat, niityt ja metsät, viljelykseen tarvittavat välineet sekä väen elättämiseen tarvittavan karjan. Luulen, että kauppaan usein sisältyi vielä yksi tai useampi ratsukko varustuksineen, t.s. omistajaa vaihtanut rustholli saattoi ilman katkosta jatkaa toimintaansa ja läpäistä katselmuksen. Järventaan lesken ent. p:so Arvid Frisius oli saanut ratsutilan haltuunsa isänsä tai sitten appensa ostamana tai heidän perintövaroillaan - ilman sitä olisi tila joutunut "vapaille markkinoile" ja kruunu olisi välittömästi järjestänyt sille rusthollarin, joka kykenee suoriutumaan velvoitteestaan tai sitten muuntanut tilan sotilasvirkataloksi tai aateliston säteriksi. Periytyminen esim. isältä pojalle tai testamentilla on usein tietenkin käytännössä ollut mahdollista, sillä tällaisissa tapauksissa ovat edunsaajat tai "periliset" olleet etusijalla, koska ovat voineet tarvittaessa "tullata" irtainta omaisuutta y.m.s. niin paljon, ettei ulkopuolisten kannattanut tulla väliin - eikä sellainen olisi ollut kruununkaan edun mukaista.

Ennen kaavion laatimista olisi hyvä saada nyt tietoon se, mitä varmuudella tiedetään Astreniusten kantavanhempien taustasta eli syntyperästä (ilman "B-vaihtoehtoja"), sillä ketju on aivan liian pitkä ja leveä asian selvittämiseksi vain sen perusteella kohtuullisella ajalla ja työllä. Lähtökohtani on siis SAY:n tiedot Järvenpäästä Juliana-lesken esiintyessä sivulla molempien puolisoittensa vaimona - kuten ketja aloittaessanikin.

Muistelen, että Alftanusten DNA-tutkimusten perusteella saatiin jotain tietoa myös Järventaan emännän perimästä ja tämähän olisi hyvä saada tietoon myös tässä ketjussa. Lisäksi on Isak Eriksson lähteessä (Lagus, yo-matrikkeli) mainittu Hammarstierna-suvun edustajaksi, jonka jälkeläiset käyttivät Astrenius-nimeä. Onkohan Laguksen tieto edelleen validi?

Uskon, että ajanmukainen "some" on riittänyt p.o. pariskunnan osumiseen yhteen, yhteisin intressein. Lisäksi arvelen, että Isak Erikssonilla on täytynyt olla muutama kymppi tai ehkä satanenkin omaa "pesämunaa" omien lastensa elatusta varten ilman, että rusthollin varallisuus ja tuotto avioliiton seurauksena alenisi, ja toisaalta on isännän kuoltua osa väestä saattanut lahteä vaatien palkaansa, joten tilan talouteen on jo tämän takia tarvittu jonkin verran lisävaroja. Isak Eriksson on kirjurina ja asianajajana ja ehkä monine muinekin sivutoimineen voinut hankkia mainittua kokoluokkaa olevan alkupääoman, mutta sekin on mahdollista, että hän tai lapsensa ovat 1. vaimon kuoltua perinneet satasen tai kaksikin.

Sanalla sanoen kaipaan päivitettyjä tietoja omien intressieni vuoksi, mistä kuitenkin voisi olla hyötyä monille muillekin ketjun uuvuttamille tiedonjanoisille.

PH

Kiitos hyvästä avauksesta.
Tätä ovat odottaneet monet muutkin henkilöt, jotka ovat väsyneet eräänlaisen "sian saksan jauhamiseen", kuten eräs sukulaisfrouva osuvasti sanoi.
Tässä ketjussa ei meinaa pysyä perässä, koska siellä on käännetty kohta kaikki haudoissaan makaavat henkilöt koko Suomessa vähintään kolme kertaa ympäri.
Tämä ketju on muodostunut luotaan työntäväksi, vaikka sen pitäisi olla päin vastoin.
Miten moni on käynyt lukemassa alkuperäisläheet ja sen mitä niissä sanotaan?

[Pekka Hiltunen]

Kiitos hyvästä avauksesta.
Tätä ovat odottaneet monet muutkin henkilöt, jotka ovat väsyneet eräänlaisen "sian saksan jauhamiseen", kuten eräs sukulaisfrouva osuvasti sanoi.
Tässä ketjussa ei meinaa pysyä perässä, koska siellä on käännetty kohta kaikki haudoissaan makaavat henkilöt koko Suomessa vähintään kolme kertaa ympäri.
Tämä ketju on muodostunut luotaan työntäväksi, vaikka sen pitäisi olla päin vastoin.
Miten moni on käynyt lukemassa alkuperäisläheet ja sen mitä niissä sanotaan?
Täytyy tähän kyllä totuuden nimissä sanoa, että Jari Latva-Rausku selitti jokseenkin tyhjentävästi aivoitukseni. Ja että se Alftana taisi olla nimeltään Anna.
PH

[Pekka Hiltunen]

Kun Astrenius on nyt monin tavoin enemmän "klaari" kuin ketjun aloittaessani niin, että se tuntuu jopa loppuun kalutulta, ajattelin vielä esittää ennustuksen suvun nimen synnystä: tähti tulee (ehkä ainakin osittain) noin sata sukupolvea sitten eläneen David-kuninkaan kilpikuviosta.

Kerran oli jollain savolaispalstalla puhetta askenaasi-termin syntyperästä ja sen yhteydestä mahdollisesti Savon Asikaisiin. Nooaa käsittelevää Toorajaksoa käsitellään ensi viikolla, kun kaikki viisi kirjaa Moosesta tuli luetuiksi äsken. Kannattaa olla tarkkana -tai jos ei ole, niin voin sen tässä kertoa muillekin ateisteille, kommunisteille, agnostikoille tai vaikka zen-budhalaisillekin: Ashchenashan oli Nooan se Jaafetin pojan Goomerin poika, jonka juutalaiset uskoivat asuttavan Rhein-virran länsirantaa - ja mitä ilmeisimmin jo ennen Espanjasta karkoittamista 1400-l.. Kaikki 70 kansaahan lähti aikoinaan liikkeelle yhteisestä alkukodista Itä-Afrikan hautavajoaman, Etiopian ja Niilin rämeikön jälkeen, Lähi-Idästä.

N-M178

[OSTFRESEWESTFRESE]

Siirsin tämän myös tänne, koska tässä käsitellään Magdalena Johansdotter Astrenin äidin taustaa. Juuret menevät Tukholmaan ja Ruotsiin. Mahdollisesti jopa Saksaan saakka.
Olisikohan Isak Erikssonin isäkin jossakin Ruotsin arkistojen kätköissä.

Madame Christina Moback 1671-1741

Magdalena Johansdotter Astrenin äidin Eva Choraeuksen isän Matthias Johannis Choraeuksen äiti on madame Christina Moback.
Sukututkimuksen tarkastuksen yhteydessä löytyi lukkari Johan Mattsson Corej/Choraeuksen vaimoksi madame Christina Moback.
Epäily jo mainitun Anna-nimisen vaimon tietojen olemattomuudesta toi esiin uuden vaimon, joka olikin yllättäen Tukholmasta. Hänen veljensä uppbördscommissarie Jacob Moback:n perukirjassa mainitaan sisar Christina Moback gift med klåckaren Johan Corej i Merimasku, Nådendahl, Åbo. Perukirjan lopussa on myös Jacobin sisaren Christina Danielsdotter Mobackin allekirjoitus, jonka yhteydessä on ankkurin muotoinen vaakuna, sinetti tai puumerkki. Jacob Mobackin lapsen Alexanderin s. 4.9.1718, Storkyrkoförsamlingen Stockholm, kummina mainitaan Maddame Christina Moback.
Christinan ja Jacobin isä on Daniel Moback. Ruotsista tavatulla Mobach-Moback suvulla sanotaan olevan yhteys Saksan Mecklenburgiin Nyköpingissä asuneen Hans Mobackin kautta. Vielä ei ole tiedossa ulottuuko myös Christinan ja Jacobin isän ja meidän esi-isämme Danielin sukujuuret Saksaan saakka.
Tarpeeksi tutkittua asiakirjoja Suomessa varmistui, että sukututkimuksessamme on äitinä väärä henkilö. Tähän johti väärä lähdetieto. Johanin vaimoksi mainitaan lähteissä Anna mm. Ylioppilasmatrikkelissa ja Suursillin sukukirjassa.
Johanin ja Christinan perheestä löytyy Anna, mutta hän on tytär. Anna saa Erich-nimisen miehensä kanssa Ericus-nimisen lapsen Merimaskussa 17.5.1727. Annan sukunimi on kirjoitettu muotoon Choräa ja Erich mainitaan samassa yhteydessä lukkarin vävynä.
Asutuksen yleisluettelossa Merimaskun Heikåilassa mainitaan lukkari Johanin vaimoksi 1702-1712…1713 alkaen Kirstin. Merimaskun seurakunnan historiakirjoissa puhutaan vaimosta Cristina, Kirstin tai Christina. Kuolleissa 1741 on Christina Moback Sandalan talossa. Christina oli kuollessaan 70-vuotias. Hänet on haudattu 5.3.1741 kirkon kuoriin Merimaskussa.
Lukkari Johan Mattsson Choraeus on ollut kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo Madame Christina Moback ennen vuotta 1702 mahdollisesti Ruotsissa, toinen Elin Pehsdotter 17.2.1742 Merimaskussa ja kolmas Caisa Hansdotter 8.11.1752 Merimaskussa.
Johan ja Christina asuivat 1702- n.1713 Heikålassa ja Pallda torpassa. Sinä aikana he saavat kuusi lasta, joista osa kuolee nuorena. Elisabeth noin 1703-1767, Maria 1704-1704, Matthias 1705-1782, Anna xxxx, Maria 1708, N.N. Johansdotter 1709-1711.
Johan ja toinen vaimo Elin Pehrsdotter saavat yhden lapsen Marian 1745, joka kuolee 1748.
Kolmannen vaimonsa Caisa Hansdotterin kanssa Johan ei liene saanut enää lapsia.

Lukkari Johan Mattsson Choraeus itse kuolee 7.8.1758 84-vuotiaana 3 kuukautta vanhana.



Lähteet:
Anbytarforum.se:
http://aforum.genealogi.se/discus/me...tml?1446986067 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/49059.html?1446986067)

Jacob Moback:n ammatti Tukholman kaupungissa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Uppb%C3%B6rdskommissarie

Asutuksen yleisluettelo – Merimasku 1694-1713, Heikåila
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1304
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1285045

Kuva 46 Merimaskun rippikirjat 1735-1745: Klåckaren Johan Corej, Hustrun Mobach
http://digihakemisto.appspot.com/edi...%29&ay2=100713 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5314707&kuvanumero=46&ay=114596&sartun=72822.KA&atun=184164.KA&amnimeke=Merimaskun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1735-1745+%28I+Aa%3A2%29&ay2=100713)

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mitä tuumaatte, jos veronkantokirjuri Isak Erikssonia tutkisi Ruotsin puolelta?

Magdalena Johansdotter Astrenin äidin isoäiti on Madame Christina Moback. Hänen veljensä Jacob Moback on Tukholman kaupungin ylikäskynhaltijan viraston virkamies.
Herr Jacob Mobackin ammattinimikkeenä oli tuolloin uppbördskommissarie, uppbördskommissionär. Tämän sanotaan olevan virkamies ylikäskynhaltijan virastossa. Hän on veronkatopuolen esimiesasemassa ollut virkamies.
Ylikäskynhaltijan virasto on korkein siviiliviranomainen heti kuninkaan ja kuningashuoneen alapuolella. Tämän viraston veropuolen johtajana oli Jacob Moback ainakin vielä 1718-1720, Christinan veli.
Ehkä kannattaisi tutkia löytyisikö sitä kautta yhteys Isak Erikssoniin, koska hän oli tekemisissä veronkannon kanssa. Isakhan oli veronkatokirjurina...uppbördsskrivare, häradsskrivare.
En yhtään ihmettelisi, jos vaikka sieltä löytyisikin jotakin. Löytyihän tämä esiäitikin, 1671-1741, Tukholmasta, jonka pojan tyttären tyttären isän isoisän isä on veronkantokirjuri Isak Eriksson, Karkussa 1679-1713. He ovat eläneet suurin piirtein samoihin aikoihin.
Isak Erikssonin ammattinimike ruotsiksi taitaa olla, joko uppbördsskrivare tai häradsskrivare. Ammattinimike näyttää johtavan samaan suuntaan.

https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%96verst%C3%A5th%C3%A5llar%C3%A4mbetet

https://sv.wikipedia.org/wiki/Uppb%C3%B6rdskommissarie

[Pekka Hiltunen]

Mitä tuumaatte, jos veronkantokirjuri Isak Erikssonia tutkisi Ruotsin puolelta?

Magdalena Johansdotter Astrenin äidin isoäiti on Madame Christina Moback. Hänen veljensä Jacob Moback on Tukholman kaupungin ylikäskynhaltijan viraston virkamies.
Herr Jacob Mobackin ammattinimikkeenä oli tuolloin uppbördskommissarie, uppbördskommissionär. Tämän sanotaan olevan virkamies ylikäskynhaltijan virastossa. Hän on veronkatopuolen esimiesasemassa ollut virkamies.
Ylikäskynhaltijan virasto on korkein siviiliviranomainen heti kuninkaan ja kuningashuoneen alapuolella. Tämän viraston veropuolen johtajana oli Jacob Moback ainakin vielä 1718-1720, Christinan veli.
Ehkä kannattaisi tutkia löytyisikö sitä kautta yhteys Isak Erikssoniin, koska hän oli tekemisissä veronkannon kanssa. Isakhan oli veronkatokirjurina...uppbördsskrivare, häradsskrivare.
En yhtään ihmettelisi, jos vaikka sieltä löytyisikin jotakin. Löytyihän tämä esiäitikin, 1671-1741, Tukholmasta, jonka pojan tyttären tyttären isän isoisän isä on veronkantokirjuri Isak Eriksson, Karkussa 1679-1713. He ovat eläneet suurin piirtein samoihin aikoihin.
Isak Erikssonin ammattinimike ruotsiksi taitaa olla, joko uppbördsskrivare tai häradsskrivare. Ammattinimike näyttää johtavan samaan suuntaan.

https://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%96verst%C3%A5th%C3%A5llar%C3%A4mbetet

https://sv.wikipedia.org/wiki/Uppb%C3%B6rdskommissarie

Iso, musta ja ruma (-nenäinen?) Isak tuli omien tuumailujeni ja ehkä myös DNA-testien vihjeitten perusteella Räävelin tai Venäjän suunnasta. Jälkeläistössä näyttäisi olleen juut.-lähtöistä väkeä, mikä hyvin sopii kuvaukseen, ja esim Staaret (ja ehkä Wahlbergitkin) ovat voineet olla tällaisten heksagrammi-tähtien sukua...
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Laitetaan tämäkin tälle puolelle. Meidän puolelta tutkittu nainen on enemmikin lännestä kuin idästä. Itse ajattelin kohta tehdä testit ja katsoa mistä puusta Afrikasta olen kotoisin.
Mitä tulee Astrenin taustaan Choraeuksen kautta, niin näyttäisi menevän Saksan suuntaan. Viitteitä on olemassa, jotka odottavat vielä toteutumista. Mihin Saksasta siinäpä kysymys.


Suomestakin on löytynyt alkuperäislähteistä tieto, että klåckaren Johan Mattsson Corej-Choraeuksen vaimo on Madame Christina Moback. Nyt on tieto kummaltakin puolelta merta. On Tukholmasta veljen perukirjan tieto ja Merimaskun seurakunnan syntyneissä mainitaan 13.1.1727 kummeina aviopari klåckaren Johan Choraus ja Christina Moback. Rouvan sukunimi on kirjoitettu muotoon Måback.
Johan ja Christina ovat Anders Larssonin ja Lisa Andersdotterin lapsen Henricuksen kummeina.
Kyseisestä Merimaskun seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelosta selviää, että kumpainenkin henkilö, Johan ja Christina, on ollut useasti toisten ihmisten lapsien kummeina.

http://digihakemisto.appspot.com/edi...%29&ay2=100728 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=5316538&kuvanumero=21&ay=114728&sartun=72846.KA&atun=184164.KA&amnimeke=Merimaskun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot&aynimi=Syntyneiden+ja+kastettujen+luettelot+1722-1749+%28I+C%3A2%29&ay2=100728)

[Benedictus]

Täällä aikaisemmin on käsitelty Punkalaitumen khr Simon Kepplerusta ja hänen suhdettaan Isak Erikssoniin.

Laitan tähän eräitä uusia ulottuvuuksia asian tiimoilta.

Kepplerus, Simon Michaelis (K 1682)

Keplerus, Simon Michelsson
S ehkä Turku. V mahdollisesti Turun kaupungin porvari Mikko / Mikael Keppi (Koppi / Käppi / Köppi), joka asui Kirkkokorttelissa) ja N.N.
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) pitäjänapulainen viimeistään 1644, kappalainen 1645; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 20.6.1646, astui virkaan 1647. Seurakuntalaiset eivät ilmeisesti olleet täysin tyytyväisiä kirkkoherransa laulutaitoon, koska he väittivät hänen "messuavan kuin emakkosiat".
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku elokuu 1651, 10.10.1651, helmikuu 1653 ja 1655.
K Punkalaidun (haudattiin viimeistään 3.4.) 1682.
P1 noin 1644 Brita Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K Punkalaidun 1664, P1 V Huittisten kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.; P2 noin 1665 Kristina Mårtensdotter Lignipaea, K viimeistään 1691, P2 V Lempäälän kirkkoherra Martinus Jacobi Lignipaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1449) ja Elisabet (Lisbeta) Mattsdotter.
Brita Henriksdotterin P1 Huittisten kirkkoherra, lääninrovasti Henricus Clementis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=956), K Huittinen 1643.


Koska Simon Michlsson Kepplerus oli jo 1645 Huittisten kappalainen, lienee hän syntynyt noin 1620-luvun vaihteessa tai aiemmin.


Yllä on mainittu isänsä määreellä mahdollisesti, eli ei ole varmaa kuka isä oli.


Tästä syystä epäilen, että isä ei ole tuossa yllä mainittu, sillä eräät seikat viittaavat siihen, että isä olisikin Turun porvari Michel Ryttare eli Ritter.


Michel Ryttaresta on paljonkin käräjäjuttuja, mutta ei tarkkaa tietoa lapsistaan.


Kiinnostava seikka on se, että porvari Michel Ryttare omistaa Merimaskun Taattisten 2 manttaalin ja 32 ö ratsutilan.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284053
1634 Michel Rytter
Alla kiinnostavaa, sillä maininta Gertrus Matsdotter dr-maininnalla.
-kenen tytär ja kuka Margareta Eriksdotter, jolla maininta ? sr. ?
-Onko kyseessä sama Gertrud Matsdotter, joka 1624 käräjöi Michel Ryttarelta veljensä lainlukija Daniel Matssonin vaimolleen huomenlahjana antaman Kohmon talon osuuttaan.


Daniel Matsson ollut Michel Ryttaren vaimon isäpuoli.


30.4.1625 vaati eräs Mickel Ryttare Johanilta vaimonsa autuaan isän Jacob Swijken perintöä, joka oli joutunut muutaman jalosyntyisen herran haltuun; tästä perinnöstä hallitsi Johan nyt Luostarikorttelin Kåkenhusin tonttia, jonne kamreerin edesmennyt vävy Willam Jemse oli vienyt vaimon perintöön kuuluvaa irtaimistoa (asiassa annettiin tuomio vasta 1635)


http://juhansuku.blogspot.fi/2009/07/johan-ottosson-kleeblatt.html


Michel Ryttaren appi oli siis porvari Jacob Swijke, jonka vaimo oli ollut siis myös lainlukija Daniel Matssonin vaimona.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483475


Koska kerrotaan Daniel Matssonin antaneen Kohmon talon huomenlahjaksi vaimolleen Cecilia Larsdotterille, josta osuutta vaatii sisar Gertrud Matsdotter, vaikuttaa, että Cecilia Larsdotter on juuri tuo Jacob Swijken vaimo, joiden tytär Michel Ryttaren vaimo peri Kohmon äidiltään.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287230
1654 Taattisissa Erik Michelsson Ritter,
1661 Henrik Michelsson, joka sopii ajallisesti Erik Ritterin veljeksi.
1670 mainitaan Henrikin ja vaimonsa alla Lastica mor, joka sopisi ajallisesti Michel Ryttaren vaimoksi.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345901
1624 Taattis Michel Ryttar



sl. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100). Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674.
Pso: Elin Arvidsdotter Friis († 1682)
.
Poika: filosofian apulainen, FM Arvid Reuther 1810 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810) (yo 1665/66, † 1682).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).
Vävy(?): Halikon kappalainen Gustaf Hemelinus 1760 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1760) (yo 1665, † 1692).
Vertaa: Israel Åberg 2016 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2016) (yo (1669), † 1669).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 160b; KA mf. ES 1746 (cc 5) Kaarinan ja Piikkiön käräjät 9.–10.6.1641 f. 350 (Bårgare ifrån Åbo stadh Michkell Erichson Ryttere); KA mf. ES 1924 (mm 11) Lapin käräjät 5.–6.7.1678 f. 45 (D:nus Andreas Lindqwist förekom nu och gaf Rätten tillkenna huruledes Arrendatoren på Råchdais Henrich Reuter nu ähr tridie gången Skrifteligen till Tingz Stembder att swara för dhe 9 RD:r Organisten i Åbo S:r Casper Skultz af honom fordrar); KA mf. ES 1845 (kk 7) Maskun, Nousiaisten ja Lemun käräjät 1.–3.8.1682 f. 38v (Kaiala Ryttare h:n oplystes nu första gången efter det Kiöp som slutet är emellan Lagläsaren Wählbetrodde Arfwed Fontell 1808 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1808) och hans Modersyster dygdesamme Matrona Elin Arffwedzdotter). ; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 180 (13.10.1674, ‡ lagläsaren Erich Michellsson och hans sahl. mor), 181 (21.2.1675, ‡ sahl. lagläsarens Erich Michelssons systerdotter).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345802
1614 ja 1617 Daniel Matsson Taattisissa
1616 Michel Eriksson (Ryttar)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342841
1590 Daniel Matsson Taattisissa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284529
1681 bookhållaren Kepplerij rytt.hemman
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1285056

1661/62 Alexander Kepplerus Alexander Simonis, Satacundensis 1511 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511). * noin 1646. Vht: Punkalaitumen kirkkoherra Simon Kepplerus (Simon Michaelis, † 1680) ja hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1661/62 [Keplerus] Alexand [Simonis _ 69]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander [Simonis Kepleri.] | obiit Inspector Ribbingianus. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander Kepplerus. | Inspector prædiorum. — Eversti Johan Ribbingin vouti Vehmaan Piiloisten kartanossa (1674), sittemmin kirjanpitäjä (1677). Omisti Merimaskun Taatilan ratsutilan. † Merimaskussa 11.4.1697. Pso: Hebla Schilling (jäi leskeksi).


Ylläolevaa katsellessa ja vertaillessa tulee väkisin mieleen, että Simon Michelsson Kepplerus ja Erik Michelsson Ritter(Reuter) olivat veljeksiä, porvari Michel Eriksson Ryttaren poikia.
Ajallisesti asia ainakin sopii hyvin yhteen.



Tämä myös selittää Taattisten ratsutilan siirtymisen Simon Keppleruksen pojalle Aleksander Kepplerukselle.


Kiinnostavaksi asian tekee se, että Simon Kepplerusta ennen Punkalaitumen khr Erik Henrikssonin poikana oli Isak Eriksson.

Karkun Järventaan Isak Erikssonin vaimon Juliana Palmin 1.puolison isän khr Johannes Frisiuksen sisarenmies oli Erik Michelsson Ritter.

[Pekka Hiltunen]

Täällä aikaisemmin on käsitelty Punkalaitumen khr Simon Kepplerusta ja hänen suhdettaan Isak Erikssoniin.

Laitan tähän eräitä uusia ulottuvuuksia asian tiimoilta.

Kepplerus, Simon Michaelis (K 1682)

Keplerus, Simon Michelsson
S ehkä Turku. V mahdollisesti Turun kaupungin porvari Mikko / Mikael Keppi (Koppi / Käppi / Köppi), joka asui Kirkkokorttelissa) ja N.N.
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) pitäjänapulainen viimeistään 1644, kappalainen 1645; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 20.6.1646, astui virkaan 1647. Seurakuntalaiset eivät ilmeisesti olleet täysin tyytyväisiä kirkkoherransa laulutaitoon, koska he väittivät hänen "messuavan kuin emakkosiat".
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku elokuu 1651, 10.10.1651, helmikuu 1653 ja 1655.
K Punkalaidun (haudattiin viimeistään 3.4.) 1682.
P1 noin 1644 Brita Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K Punkalaidun 1664, P1 V Huittisten kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.; P2 noin 1665 Kristina Mårtensdotter Lignipaea, K viimeistään 1691, P2 V Lempäälän kirkkoherra Martinus Jacobi Lignipaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1449) ja Elisabet (Lisbeta) Mattsdotter.
Brita Henriksdotterin P1 Huittisten kirkkoherra, lääninrovasti Henricus Clementis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=956), K Huittinen 1643.


Koska Simon Michlsson Kepplerus oli jo 1645 Huittisten kappalainen, lienee hän syntynyt noin 1620-luvun vaihteessa tai aiemmin.


Yllä on mainittu isänsä määreellä mahdollisesti, eli ei ole varmaa kuka isä oli.


Tästä syystä epäilen, että isä ei ole tuossa yllä mainittu, sillä eräät seikat viittaavat siihen, että isä olisikin Turun porvari Michel Ryttare eli Ritter.


Michel Ryttaresta on paljonkin käräjäjuttuja, mutta ei tarkkaa tietoa lapsistaan.


Kiinnostava seikka on se, että porvari Michel Ryttare omistaa Merimaskun Taattisten 2 manttaalin ja 32 ö ratsutilan.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284053
1634 Michel Rytter
Alla kiinnostavaa, sillä maininta Gertrus Matsdotter dr-maininnalla.
-kenen tytär ja kuka Margareta Eriksdotter, jolla maininta ? sr. ?
-Onko kyseessä sama Gertrud Matsdotter, joka 1624 käräjöi Michel Ryttarelta veljensä lainlukija Daniel Matssonin vaimolleen huomenlahjana antaman Kohmon talon osuuttaan.


Daniel Matsson ollut Michel Ryttaren vaimon isäpuoli.


30.4.1625 vaati eräs Mickel Ryttare Johanilta vaimonsa autuaan isän Jacob Swijken perintöä, joka oli joutunut muutaman jalosyntyisen herran haltuun; tästä perinnöstä hallitsi Johan nyt Luostarikorttelin Kåkenhusin tonttia, jonne kamreerin edesmennyt vävy Willam Jemse oli vienyt vaimon perintöön kuuluvaa irtaimistoa (asiassa annettiin tuomio vasta 1635)


http://juhansuku.blogspot.fi/2009/07/johan-ottosson-kleeblatt.html


Michel Ryttaren appi oli siis porvari Jacob Swijke, jonka vaimo oli ollut siis myös lainlukija Daniel Matssonin vaimona.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483475


Koska kerrotaan Daniel Matssonin antaneen Kohmon talon huomenlahjaksi vaimolleen Cecilia Larsdotterille, josta osuutta vaatii sisar Gertrud Matsdotter, vaikuttaa, että Cecilia Larsdotter on juuri tuo Jacob Swijken vaimo, joiden tytär Michel Ryttaren vaimo peri Kohmon äidiltään.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287230
1654 Taattisissa Erik Michelsson Ritter,
1661 Henrik Michelsson, joka sopii ajallisesti Erik Ritterin veljeksi.
1670 mainitaan Henrikin ja vaimonsa alla Lastica mor, joka sopisi ajallisesti Michel Ryttaren vaimoksi.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345901
1624 Taattis Michel Ryttar



sl. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100). Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674.
Pso: Elin Arvidsdotter Friis († 1682)
.
Poika: filosofian apulainen, FM Arvid Reuther 1810 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810) (yo 1665/66, † 1682).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).
Vävy(?): Halikon kappalainen Gustaf Hemelinus 1760 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1760) (yo 1665, † 1692).
Vertaa: Israel Åberg 2016 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2016) (yo (1669), † 1669).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 160b; KA mf. ES 1746 (cc 5) Kaarinan ja Piikkiön käräjät 9.–10.6.1641 f. 350 (Bårgare ifrån Åbo stadh Michkell Erichson Ryttere); KA mf. ES 1924 (mm 11) Lapin käräjät 5.–6.7.1678 f. 45 (D:nus Andreas Lindqwist förekom nu och gaf Rätten tillkenna huruledes Arrendatoren på Råchdais Henrich Reuter nu ähr tridie gången Skrifteligen till Tingz Stembder att swara för dhe 9 RD:r Organisten i Åbo S:r Casper Skultz af honom fordrar); KA mf. ES 1845 (kk 7) Maskun, Nousiaisten ja Lemun käräjät 1.–3.8.1682 f. 38v (Kaiala Ryttare h:n oplystes nu första gången efter det Kiöp som slutet är emellan Lagläsaren Wählbetrodde Arfwed Fontell 1808 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1808) och hans Modersyster dygdesamme Matrona Elin Arffwedzdotter). ; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 180 (13.10.1674, ‡ lagläsaren Erich Michellsson och hans sahl. mor), 181 (21.2.1675, ‡ sahl. lagläsarens Erich Michelssons systerdotter).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345802
1614 ja 1617 Daniel Matsson Taattisissa
1616 Michel Eriksson (Ryttar)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342841
1590 Daniel Matsson Taattisissa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284529
1681 bookhållaren Kepplerij rytt.hemman
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1285056

1661/62 Alexander Kepplerus Alexander Simonis, Satacundensis 1511 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511). * noin 1646. Vht: Punkalaitumen kirkkoherra Simon Kepplerus (Simon Michaelis, † 1680) ja hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1661/62 [Keplerus] Alexand [Simonis _ 69]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander [Simonis Kepleri.] | obiit Inspector Ribbingianus. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander Kepplerus. | Inspector prædiorum. — Eversti Johan Ribbingin vouti Vehmaan Piiloisten kartanossa (1674), sittemmin kirjanpitäjä (1677). Omisti Merimaskun Taatilan ratsutilan. † Merimaskussa 11.4.1697. Pso: Hebla Schilling (jäi leskeksi).


Ylläolevaa katsellessa ja vertaillessa tulee väkisin mieleen, että Simon Michelsson Kepplerus ja Erik Michelsson Ritter(Reuter) olivat veljeksiä, porvari Michel Eriksson Ryttaren poikia.
Ajallisesti asia ainakin sopii hyvin yhteen.



Tämä myös selittää Taattisten ratsutilan siirtymisen Simon Keppleruksen pojalle Aleksander Kepplerukselle.


Kiinnostavaksi asian tekee se, että Simon Kepplerusta ennen Punkalaitumen khr Erik Henrikssonin poikana oli Isak Eriksson.

Karkun Järventaan Isak Erikssonin vaimon Juliana Palmin 1.puolison isän khr Johannes Frisiuksen sisarenmies oli Erik Michelsson Ritter.
Taattinen oli Kepplerien kotitila. Kannattaa vilkaista poikien käsialaa Merimaskun ja ympäristöpitäjien ja -kappeleitten kirkonkirjoissa, ja sitten netistä löytyvää Johannes Keplerin esikuvansa mukaan laadittua sukuvaakunakuvioitten kaarevia muotoja ja näitten erehtymätontä ja ainutlaatuista kauneutta, jota huonolla menestyksellä eräs khra pyrki matkimaan: rullanlukulaitteessa näkyy jäljittelijän käden epävarmuus ja vapina; Saksassa oliivat kirjurintaidot aivan toisella tasolla kuin täällä talonpoikaiskuninkaitten mailla. Johannes Keplerin isä taisi olla krouvarin poika ja palkkasotilas, ja joku suvun esivanhemmista oli aateloitukin. Oppinut Kepler joutui puolustamaan äitiään noitaroviolta. Michael sopisi Johannes Keplerin serkun jälkeläiseksi. Hän on näköjään poistunut Turusta ennen kuolemaansa. Keppler (Köppeler) nautti kuninkaan suojelua ruotsalaisessa protestanttien onnelassa.
PH

[Benedictus]

Punkalaitumen 1.kirkkoherran Ericus Henricin vaimo oli Brita, jonka isännimeä ei missään mainita.

Ericus Henricin kuoltua seuraaja Simon Michelsson Kepplerus järjesteli lasten asioita.

Simon Keppleruksen vaimo oli Brita Henriksdotter, Huittisten khr:n leski, mistä on aika selkeät tiedot, ettei ollut edeltäjän Ericus Henricin leski Brita.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
tässä näkyy Ericus Henricin perhe.

Aiemmin on selvitetty, että Ericus Henricin kuoltua, ei ole selvillä mihin perhe muutti.

Tiedetään, että Järvenpään Isak Eriksson haki Punkalaitumelta kirjurin virkaa.

Toisaalta tiedetään, että Erik Isaksson Astreniuksen perheenjäseniä oli myöhemmin Punkalaitumen pappeina.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579265
Järventakanan mainitaan 1682 h. Brita heti Isak Erikssonin ja vaimonsa jälkeen, tämä voisi olla äiti Brita, jos isak Eriksson on sama kuin Punkalaitumen Isak.

Kuten ketjussa on käynyt ilmi, haukkui Isakin vävyn isä häntä rökkääksi ja uunipeikoksi, mikä viittaa, että Isak oli tummaverinen näöltään ja ehkä suomalaisittain rumakin. Tämä viittaa myös siihen, että olisi ollut ulkolaista sukujuurta.

Erik Michelsson Ritterin tiedoissa mainitaan, että tällä oli sisar, joka oli seurustellut jonkun entisen ylioppilaan kanssa.

(1669) Israel Åberg Israel 2016 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2016). Syntyperä ei ole tiedossa. Ehkä ruotsalainen, koska oli naimisissa strängnäsiläisen kirjanpainajan tyttären kanssa. Mainitaan edesmenneenä ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 28.4.1669. Oli kuollessaan syytteessä lainlukija Erik Ritterin sisaren kanssa tapahtuneesta aviorikoksesta. † Turussa 1669.

Lisäksi mainitaan Erik Ritterin sisarentytär.

Jos Erik Michelsson Ritter ja Simon Michelsson Kepplerus olivat veljekset, niin voisi epäillä, että Eicus Henricin, Punkalaitumen khr:n vaimo olisi ollut Brita Michelsdotter Ritter. Michel Eriksson Ritterin ja Brita Jacobsdotter Swijken tytär.

Tämä ainakin selittäisi ulkomaalaisen ulkonäön, sillä Ritteri lienee saksalaissukuisia porvareita ja taasen Swijken nimi viittaa Hollantiin.

Tämä myös voisi selittää Evert Feuhtingin ja Isak Erikssonin suhteita, sillä Feuhtingit olivat saksalaista sukua, voisivat olla jopa sukua keskenään.

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28113

http://www.genealogia.fi/genos-old/44/44_104.htm

[Benedictus]

alkuperäinen teksti Ulvilan käräjillä 24.91630 (vasemman sivun alimmainen).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846248

Yllä mainitaan Huittisten kirkkoherra Henrikin vaimon veli Simon Henriksson:

Onko hän Kokemäen Winnaisista?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221333

Lainaus Haapiot:
Tuomiokirjassa sanotaan, minusta suht selvästi, 'i Winnade af Cumå sochn' ja Britan veli olisi Simon Henricss Naakka, joka ryhtyi myöhemmin Vinnarin Anttilan isännäksi.
Ajallisesti näyttää siltä, että Brita Henricsd on Henric Clemetiksen pso. Lähteenoja on siten ilmeisesti erehtynyt, sillä hän muistaakseni on sovittanut Britaa juuri mainitun kirkkoherra Henric Nicolain tyttäreksi. TH

Yllä olevan mukaan Simon Michelsson Keppleruksen vaimo oli Brita Henriksdotter Naakka Kokemäen Vinnaisten Naakalta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261802
Naakalla näkyy Henrik Sigfridsson, joak ajallisesti on sopiva Britan isäksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221333
1634 Naakalla isännän veli Simon Henriksson
1647 kirjattu, että Anttilaan.Mistä tieto?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221891
Kummalliset tiedot
mainitaan hustru Brita ja sittemmin Simon Naakka ja Simon Nakkas h,

Tässä tulee mieleen ajallisesti, että Brita khr Erik Henriksonin leski voisi olla hyvinkin tuo Simon Henriksson Naakan vaimo Brita.
Jos Ericus Henricin vaimo oli Simon Michelsson Keppleruksen sisar ja Keppleruksen vaimo oli Simon Naakan sisar, niin silloin tuo avio on täysin lookinen.

Kukahan oli tuo Henrik Sigfridsson, joka tulee Naakan isännäksi 1604.
Voisiko hän olla Tackujen sukua?
Tavallisen talonpojan tytär ei hevillä päässyt pappilan emännäksi vaadittiin jotain paljon enemmän.
Brita mainitaan enkana 1668.

[Pekka Hiltunen]

alkuperäinen teksti Ulvilan käräjillä 24.91630 (vasemman sivun alimmainen).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846248

Yllä mainitaan Huittisten kirkkoherra Henrikin vaimon veli Simon Henriksson:

Onko hän Kokemäen Winnaisista?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221333

Lainaus Haapiot:
Tuomiokirjassa sanotaan, minusta suht selvästi, 'i Winnade af Cumå sochn' ja Britan veli olisi Simon Henricss Naakka, joka ryhtyi myöhemmin Vinnarin Anttilan isännäksi.
Ajallisesti näyttää siltä, että Brita Henricsd on Henric Clemetiksen pso. Lähteenoja on siten ilmeisesti erehtynyt, sillä hän muistaakseni on sovittanut Britaa juuri mainitun kirkkoherra Henric Nicolain tyttäreksi. TH

Yllä olevan mukaan Simon Michelsson Keppleruksen vaimo oli Brita Henriksdotter Naakka Kokemäen Vinnaisten Naakalta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261802
Naakalla näkyy Henrik Sigfridsson, joak ajallisesti on sopiva Britan isäksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221333
1634 Naakalla isännän veli Simon Henriksson
1647 kirjattu, että Anttilaan.Mistä tieto?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221891
Kummalliset tiedot
mainitaan hustru Brita ja sittemmin Simon Naakka ja Simon Nakkas h,

Tässä tulee mieleen ajallisesti, että Brita khr Erik Henriksonin leski voisi olla hyvinkin tuo Simon Henriksson Naakan vaimo Brita.
Jos Ericus Henricin vaimo oli Simon Michelsson Keppleruksen sisar ja Keppleruksen vaimo oli Simon Naakan sisar, niin silloin tuo avio on täysin lookinen.

Kukahan oli tuo Henrik Sigfridsson, joka tulee Naakan isännäksi 1604.
Voisiko hän olla Tackujen sukua?
Tavallisen talonpojan tytär ei hevillä päässyt pappilan emännäksi vaadittiin jotain paljon enemmän.
Brita mainitaan enkana 1668.
Åbo Akademiin pihapiirissä, Henrikinkadun kulmassa kirkon vieressä on Reuterin taloksi kutsuttu rakennus. Sen pienet, pyöreät ikkunat katonrajassa on muodostettu Davidintähdiksi. Työ on vaatinut erityistä vaivaa, joten sattumalta eivät ruudut ole sellaiset kuin ovat. Talon suunnitteli G. T. Chiewitzin kanssa 1861 Frans Wilhelm Lüchou. Edes tuttavani ja kouluaikainen shakkikaverini, Vanhan Testamentin eksegetiikan ja judaistiikan professori ei osannut kertoa, mikä on Davidintähti-aiheen tausta. Olen aiemmin esittänyt mahdollisuuden, että Järventaan Isak Eriksson olisi ollut juut.-taustainen, kun häntä ei näytä pystyttävän jäljittämään (mikä lienee ollut tarkoituksensakin). Keppleruksen liittäminen Reuteriin on mielenkiintoinen ajatus. Olen kuitenkin edelleen samoilla linjoilla kauan sitten tekemieni tarkastelujen perusteella, nimittäin että Simon Michaelis oli Johannes Keplerin pikkuserkun (jos nyt oikein muistan) jälkeläistöä. Asiaan näyttää liittyvän se, että eräillä Järventaan Isak Erikssonin jälkeläisillä saattaa olla ollut juut. sukujuuria - jotka tietenkin piti kätkeä. Esim. Staare-suvusta ei näytetä tiedettävän yhtään mitään sen varhaispolvien osalta. Karkun - Mouhijärven ja m.m. Satakunnan DNA-etäserkuillani on kaikilla n.s. askenaasi-sekmenttejä kromosomeissaan - ja eräillä täsmälleen samoilla kohdinkin. Tästä ei kuitenkaan ole tehtävissä mitään tieteellisiä päätelmiä, kun a.o:t eivät tiedä olevansa juuri Järventaan Isakin jälkeläisiä.
PH

[Benedictus]

Palaan aiheeseen Erik Henriksson Ilonus, joka ajallisesti voisi olla Järventaan Isak Erikssonin isä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
Tässä Punkalaitumen sivula mainitaan Erik Henriksson 1642-46

Ilonus, Ericus Henrici (K 1646)

Erik Henriksson
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kappalainen, mainitaan kesäkuussa 1625, kirkkoherra ainakin jo 14.8.1629; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 1639.
Kirkkoherra Ilonuksella oli erään lapväärttiläisen talollisen kanssa useita käräjillä selviteltyjä ankaria riitoja, joista hän selviytyi voittajaksi. Hänet tuomittiin kuitenkin sakkoihin syyskäräjillä 1633, kun hän oli riitaantunut seurakunnan kappalaisen Olaus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1871) kanssa ja käynyt kiivastuksissaan tämän kimppuun. Seurakuntalaiset syyttivät Ilonusta muustakin väkivaltaisesta käyttäytymisestä – muun muassa väittivät hänen lyöneen erästä lapväärtiläisvaimoa niin, että tämä oli myöhemmin kuollut pahoinpitelyn seurauksiin – ja monenlaisesta omavaltaisuudesta. He vaativat piispalle osoitetussa kantelukirjelmässään kirkkoherran erottamista. Tuolloinen piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) vaati määrätietoisesti hiippakuntansa papistolta taitavuutta ja nuhteettomia elämäntapoja ja pyrki kaikenlaisen epäjärjestyksen kitkemiseen papistosta. Lisäksi parhaillaan elettiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeistä maansurun aikaa, jolloin sopimaton käyttäytyminen oli valtakunnassa yleensäkin ankarasti kiellettyä. Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.
Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa". Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.
Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640.
K Punkalaidun (ennen kesäkuuta) 1646.
P Brita N.N.


Mainitaan kappalaisena 1625, khr 1629, potkut Helmikuu 1634.
Papin oikeudet takaisin 30.8.1634 jälkeen.

Elatusta käsiteltiin 1639 ja 1640 vastaanotti viljaa pappina Punkalaitumella.


Lainaus Henrik Impola:


Koskisen ja Nissilän artikkelissa kerrotaan Henrik Thomasson Takusta, joka oli suuren 8 äyrin talon isäntänä Kokemäen Kiettareen kylässä 1580-luvulla ja jota kirjoittajat arvelevat nimismies Sigfrid Takun veljeksi, koska hänen verorästinsä lankesivat Sigfridin maksettaviksi.


Ilonus-nimistä pappismiestä koskevat tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä, koska näyttää siltä että Strandberg ja Leinberg ovat sekoittaneet kaksi Ericus Henriciä toisiinsa. Huittisten kirkonarkistossa säilyneen apulaispappien luettelon (puuttuu netistä) mukaan se Ericus Henrici, joka oli apulaispappina Huittisissa noin 1634 ja tuli Punkalaitumen kirkkoherraksi 1639, oli sukunimeltään Tacku. (Lähteenoja: Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 240, 244 ja Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 9). Hän oli siis eri henkilö kuin se Ericus Henrici Ilonus, joka oli kirkkoherrana Lapväärtissä 1629.



Ylläolevaan pitää todeta, että Erik Henriksson Ilonus sai 1634 papin arvonsa takaisin, mutta ei virkaansa Lafväärtisä.

Siksi voidaan ajatella, että tämä Huittisten apulaispappi Erik Henriksson Tacku ja entinen Lafväärtin khr Erik Henriksson Ilonus ovat yksi ja sama persoona, jollei Tackusta löydy merkintöjä Huittisissa ennen 1634.


Urjalassa ei ole ollut ketään Erik Henriksson nimistä pappia, ei ainakaan mistään häntä löydy, eikä sovi mihinkään virkakuvioon.


Ilonuksen vaimosta tiedetään vain, että oli Brita nimeltään, eikä sitäkään oliko 1. vai 2. vaimo.


Merikarvian khr Olaus Martini Gråålla oli jo 1637 vaimo Valborg, joka vaikuttaisi olleen Ilonuksen tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577005
Valborg olisi syntynyt siinätapauksessa jo noin 1617-20.
Tämä tarkoittaisi, että Ilonus olisi voinut syntyä hyvinkin 1580-luvulla tai aiemmin.


Karkun Järventaan rusthollari ja veronkantokirjurin Isak Erikssonin on arveltu olleen se asiamies, jota Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununnimismies Jakob Påvelsson Callia käytti Tyrvään kirkkoherran Tomas Rajaleniuksen takausta käsitelleessä oikeudenkäynnissä. Jakob Callian puoliso oli Maria Tomasdotter Tacku. Takusta oli myös Jakob Callian isoäiti Margareta Sigfridsdotter Tacku.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl, Nembl:n 71 D:r S:m:t);

Punkalaitumen khr Erik Henrikssonilla oli poika Isak Eriksson, joka mainitaan 1646 sisarensa kanssa.
On laskettu, että Isak Eriksson olisi syntynyt jo 1630-luvulla, koska mainitaan luettelossa.
On huomattava, että isä Erik Henriksson kuoli 1646, eli on mahdollista, että siinä tilanteessa on kirjattu kaikki lapset ikään katsomatta, Isak on voinut olla tuolloin jopa alle 10 vuotias, jolloin sopii hyvin veromestari Evert Feuhtingin kirjuriksi.
Pitää huomata, että Punkalaitumen khr virassa oli Tackuja kuin myös Astreniuksia.
Isak Eriksson Tackun, Punkalaitumen kirkoherran vaimoa ei tunneta, eikä liioin Ilonuksen vaimosta kuin etunimi Brita.

JOS Ilonus = Tacku, tarkoittaa se, että Helsingin pitäjän Malmin vouti ja nimismies Bertil Matsonin äiti oli Huitisista tai Kokemäeltä.

KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Koska Ilonus taisi käyttää myös Hoppius nimeä, viittaisi se, että äitinsä saattoi hyvinkin olla Helsingin seudulta olevia Hoppiuksia.

Parivuotta sitten tutkimme Lapväärtin Erik Henriksson Ilonuksen ja Punkalaitumen khr Erik Henrikssonin käsialanäytteitä.
Kyseiset näytteet olivat mielestäni täälläkin esillä.
Kuitenkin, jossain ne ovat minulla , mutten ole löytänyt vielä.

Niistä kuitenkin todettiin, että nimikirjoitukset sekä Lapväärtissä, että Punkalaitumella ovat saman henkilön käsialaa.
Tämä tarkoittaa, että Ilonus on myös Punkalaitumen kirkkoherra.

Mistä tulisi tuo Tacku esitys? Ilonus erotettiin papintoimesta 1634, jolloin Huittisissa mainitaan Erik Henriksson Tacku pappina.

Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=224724#post224724)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=844708

Hiskin mukaan Erik Henriksson Ilonus oli 1648-60 Urjalan kirkkoherra.
Häntä vain ei näy missään.
Eli näyttää, että Ilonus ei ollut Urjalan kirkkoherra.

Toisaalta Ilonuksesta kerrotaan seuraavaa Biografiakeskuksen artikkelissa.

"Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.

Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa"."

Edellinen lienee fakta, mutta onko Ilonus oletettu Punkalaitumen kirkkoherraksi vain samanlaisen nimen vuoksi?

"Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.

Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640."

Punkalaitumen kirkkoherra muutama vuosikymmen myöhemmin oli Henricus Matthiae Takku (1630–1717), joka puoliso oli Karkun entiseen omistajasukuun kuulunut Lisbeta Bursetz.

Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=224178#post224178)
KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Ketähän tässä oikeastaan tarkoitetaan?

Tuostakin ilmenee, että oli kaksi Ericus Henriciä, Tacku Punkalaitumella ja Ilonus Lapväärtissä ja Urjalassa. Jos yllä mainittu pappi olisi ollut Ilonus, hän olisi ollut "Sahl. her Erich Henrici i Urdiala". Kuten aiemmassa viestissäni totesin, Tacku oli apulaispappina Huittisissa samaan aikaan kuin Ilonus oli kirkkoherrana Lapväärtissä.

Korjaan "Henrik Sigfridsson Tackua" koskevan olettamukseni. Tällaista nimeä ei ole alkuperäisessä Huittisten kymmenysluettelossa 1586, se on SAY:ta laadittaessa tehty virhe. Ratsumies Henrik Tacku on ratsuväen rullissa ilman patronyymiä. Hän on tietenkin voinut olla Sigfridsson (nimismies Sigfrid Thomasson Takun poika) mutta myös Henrik Knutsson Tacku, joka tunnetaan muista lähteistä. Joka tapauksessa tämän ratsumiehen on täytynyt olla Punkalaitumen kirkkoherran isä, sillä Henrik Thomaason Tacku, joka omisti talon Kokemäen Kiettareella, on kuollut noin 1588.

H.I.

Monien aatelsisukujen suhteet on päätelty, sillä miten omistamansa maaomaisuudet ovat menneet eteenpäin.

Merimaskun Taattisten omistus siirtyy Ritterin perheeltä Kepplerin perheelle, jollloin voidaan ajatella isännimiin vielä vedoten, että kyseessä on sama perhe.

Mehän emme tiedä Michel Eriksson Ritterin vaimon äidin Cecilia Larsdotterin sukua.

Simon Keppler nai Huittisten khr huomattavasti itseään vanhemman lesken ja sai Punkalaitumen khr viran.
Olisiko viran saantiin liittynyt myös, että olisi ollut edeltäjän lanko, joka huolehti tämänkin perheestä.

[Pekka Hiltunen]

Palaan aiheeseen Erik Henriksson Ilonus, joka ajallisesti voisi olla Järventaan Isak Erikssonin isä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
Tässä Punkalaitumen sivula mainitaan Erik Henriksson 1642-46

Ilonus, Ericus Henrici (K 1646)

Erik Henriksson
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kappalainen, mainitaan kesäkuussa 1625, kirkkoherra ainakin jo 14.8.1629; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 1639.
Kirkkoherra Ilonuksella oli erään lapväärttiläisen talollisen kanssa useita käräjillä selviteltyjä ankaria riitoja, joista hän selviytyi voittajaksi. Hänet tuomittiin kuitenkin sakkoihin syyskäräjillä 1633, kun hän oli riitaantunut seurakunnan kappalaisen Olaus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1871) kanssa ja käynyt kiivastuksissaan tämän kimppuun. Seurakuntalaiset syyttivät Ilonusta muustakin väkivaltaisesta käyttäytymisestä – muun muassa väittivät hänen lyöneen erästä lapväärtiläisvaimoa niin, että tämä oli myöhemmin kuollut pahoinpitelyn seurauksiin – ja monenlaisesta omavaltaisuudesta. He vaativat piispalle osoitetussa kantelukirjelmässään kirkkoherran erottamista. Tuolloinen piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) vaati määrätietoisesti hiippakuntansa papistolta taitavuutta ja nuhteettomia elämäntapoja ja pyrki kaikenlaisen epäjärjestyksen kitkemiseen papistosta. Lisäksi parhaillaan elettiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeistä maansurun aikaa, jolloin sopimaton käyttäytyminen oli valtakunnassa yleensäkin ankarasti kiellettyä. Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.
Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa". Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.
Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640.
K Punkalaidun (ennen kesäkuuta) 1646.
P Brita N.N.


Mainitaan kappalaisena 1625, khr 1629, potkut Helmikuu 1634.
Papin oikeudet takaisin 30.8.1634 jälkeen.

Elatusta käsiteltiin 1639 ja 1640 vastaanotti viljaa pappina Punkalaitumella.


Lainaus Henrik Impola:


Koskisen ja Nissilän artikkelissa kerrotaan Henrik Thomasson Takusta, joka oli suuren 8 äyrin talon isäntänä Kokemäen Kiettareen kylässä 1580-luvulla ja jota kirjoittajat arvelevat nimismies Sigfrid Takun veljeksi, koska hänen verorästinsä lankesivat Sigfridin maksettaviksi.


Ilonus-nimistä pappismiestä koskevat tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä, koska näyttää siltä että Strandberg ja Leinberg ovat sekoittaneet kaksi Ericus Henriciä toisiinsa. Huittisten kirkonarkistossa säilyneen apulaispappien luettelon (puuttuu netistä) mukaan se Ericus Henrici, joka oli apulaispappina Huittisissa noin 1634 ja tuli Punkalaitumen kirkkoherraksi 1639, oli sukunimeltään Tacku. (Lähteenoja: Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 240, 244 ja Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 9). Hän oli siis eri henkilö kuin se Ericus Henrici Ilonus, joka oli kirkkoherrana Lapväärtissä 1629.



Ylläolevaan pitää todeta, että Erik Henriksson Ilonus sai 1634 papin arvonsa takaisin, mutta ei virkaansa Lafväärtisä.

Siksi voidaan ajatella, että tämä Huittisten apulaispappi Erik Henriksson Tacku ja entinen Lafväärtin khr Erik Henriksson Ilonus ovat yksi ja sama persoona, jollei Tackusta löydy merkintöjä Huittisissa ennen 1634.


Urjalassa ei ole ollut ketään Erik Henriksson nimistä pappia, ei ainakaan mistään häntä löydy, eikä sovi mihinkään virkakuvioon.


Ilonuksen vaimosta tiedetään vain, että oli Brita nimeltään, eikä sitäkään oliko 1. vai 2. vaimo.


Merikarvian khr Olaus Martini Gråålla oli jo 1637 vaimo Valborg, joka vaikuttaisi olleen Ilonuksen tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577005
Valborg olisi syntynyt siinätapauksessa jo noin 1617-20.
Tämä tarkoittaisi, että Ilonus olisi voinut syntyä hyvinkin 1580-luvulla tai aiemmin.


Karkun Järventaan rusthollari ja veronkantokirjurin Isak Erikssonin on arveltu olleen se asiamies, jota Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununnimismies Jakob Påvelsson Callia käytti Tyrvään kirkkoherran Tomas Rajaleniuksen takausta käsitelleessä oikeudenkäynnissä. Jakob Callian puoliso oli Maria Tomasdotter Tacku. Takusta oli myös Jakob Callian isoäiti Margareta Sigfridsdotter Tacku.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl, Nembl:n 71 D:r S:m:t);

Punkalaitumen khr Erik Henrikssonilla oli poika Isak Eriksson, joka mainitaan 1646 sisarensa kanssa.
On laskettu, että Isak Eriksson olisi syntynyt jo 1630-luvulla, koska mainitaan luettelossa.
On huomattava, että isä Erik Henriksson kuoli 1646, eli on mahdollista, että siinä tilanteessa on kirjattu kaikki lapset ikään katsomatta, Isak on voinut olla tuolloin jopa alle 10 vuotias, jolloin sopii hyvin veromestari Evert Feuhtingin kirjuriksi.
Pitää huomata, että Punkalaitumen khr virassa oli Tackuja kuin myös Astreniuksia.
Isak Eriksson Tackun, Punkalaitumen kirkoherran vaimoa ei tunneta, eikä liioin Ilonuksen vaimosta kuin etunimi Brita.

JOS Ilonus = Tacku, tarkoittaa se, että Helsingin pitäjän Malmin vouti ja nimismies Bertil Matsonin äiti oli Huitisista tai Kokemäeltä.

KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Koska Ilonus taisi käyttää myös Hoppius nimeä, viittaisi se, että äitinsä saattoi hyvinkin olla Helsingin seudulta olevia Hoppiuksia.

Parivuotta sitten tutkimme Lapväärtin Erik Henriksson Ilonuksen ja Punkalaitumen khr Erik Henrikssonin käsialanäytteitä.
Kyseiset näytteet olivat mielestäni täälläkin esillä.
Kuitenkin, jossain ne ovat minulla , mutten ole löytänyt vielä.

Niistä kuitenkin todettiin, että nimikirjoitukset sekä Lapväärtissä, että Punkalaitumella ovat saman henkilön käsialaa.
Tämä tarkoittaa, että Ilonus on myös Punkalaitumen kirkkoherra.

Mistä tulisi tuo Tacku esitys? Ilonus erotettiin papintoimesta 1634, jolloin Huittisissa mainitaan Erik Henriksson Tacku pappina.

Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=224724#post224724)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=844708

Hiskin mukaan Erik Henriksson Ilonus oli 1648-60 Urjalan kirkkoherra.
Häntä vain ei näy missään.
Eli näyttää, että Ilonus ei ollut Urjalan kirkkoherra.

Toisaalta Ilonuksesta kerrotaan seuraavaa Biografiakeskuksen artikkelissa.

"Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.

Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa"."

Edellinen lienee fakta, mutta onko Ilonus oletettu Punkalaitumen kirkkoherraksi vain samanlaisen nimen vuoksi?

"Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.

Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640."

Punkalaitumen kirkkoherra muutama vuosikymmen myöhemmin oli Henricus Matthiae Takku (1630–1717), joka puoliso oli Karkun entiseen omistajasukuun kuulunut Lisbeta Bursetz.

Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=224178#post224178)
KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Ketähän tässä oikeastaan tarkoitetaan?

Tuostakin ilmenee, että oli kaksi Ericus Henriciä, Tacku Punkalaitumella ja Ilonus Lapväärtissä ja Urjalassa. Jos yllä mainittu pappi olisi ollut Ilonus, hän olisi ollut "Sahl. her Erich Henrici i Urdiala". Kuten aiemmassa viestissäni totesin, Tacku oli apulaispappina Huittisissa samaan aikaan kuin Ilonus oli kirkkoherrana Lapväärtissä.

Korjaan "Henrik Sigfridsson Tackua" koskevan olettamukseni. Tällaista nimeä ei ole alkuperäisessä Huittisten kymmenysluettelossa 1586, se on SAY:ta laadittaessa tehty virhe. Ratsumies Henrik Tacku on ratsuväen rullissa ilman patronyymiä. Hän on tietenkin voinut olla Sigfridsson (nimismies Sigfrid Thomasson Takun poika) mutta myös Henrik Knutsson Tacku, joka tunnetaan muista lähteistä. Joka tapauksessa tämän ratsumiehen on täytynyt olla Punkalaitumen kirkkoherran isä, sillä Henrik Thomaason Tacku, joka omisti talon Kokemäen Kiettareella, on kuollut noin 1588.

H.I.

Monien aatelsisukujen suhteet on päätelty, sillä miten omistamansa maaomaisuudet ovat menneet eteenpäin.

Merimaskun Taattisten omistus siirtyy Ritterin perheeltä Kepplerin perheelle, jollloin voidaan ajatella isännimiin vielä vedoten, että kyseessä on sama perhe.

Mehän emme tiedä Michel Eriksson Ritterin vaimon äidin Cecilia Larsdotterin sukua.

Simon Keppler nai Huittisten khr huomattavasti itseään vanhemman lesken ja sai Punkalaitumen khr viran.
Olisiko viran saantiin liittynyt myös, että olisi ollut edeltäjän lanko, joka huolehti tämänkin perheestä.

En tiedä Simosta paljoakaan, mutta "Mickael Keppler" ei kuollut Suomessa. Simon Michaelis sai korvausta kruunulta siksi, että oli rakennuttanut savupiipun khra:n -asumukseensa. En mitenkään voi uskoa, että Simon Michaeliilla olisi ollut yhtään mitään tekemistä hämäläisten talonpoikaissukujen kanssa Huittisissa ainakaan ennen avioliittojaan. Tämän voinee kuka tahansa lukutaitoinen h:lö kyllä todentaa seuraavan ja sitä seuraavan sukupolven pikkupoikien merkinnöistä kirkonkirjoisssa Merimaskun lähipitäjissä - samoin kuin jälkeläisten tunnettujen avioliittojen säätysuhteissa...
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Gordobán-Cardouan-Karduan-Kartuaani

Sukututkimuksen yhteydessä löytyi mielenkiintoinen ammattikunta, jonka jäljet johtavat Ruotsiin Tukholmaan, Örebrohun ja Nyköpingiin, sekä sieltä mahdollisesti aina Mecklenburgiin Saksaan.
Suvussamme kartuaanien ammattikuntaa edustavat ainakin kolmessa sukupolvessa perättäin isä Herman Moback, poika Herman Moback, pojan lapset, veljekset Jacob Moback ja meidän haaramme esi-isä Daniel Moback. Daniel Hermansson Moback oli kartuaanintekijämestari.
Karduansmakare eli kartuaanintekijä työstää nahkaa ohentamalla sitä sopivaksi hienoihin kenkiin, satuloihin, kirjoihin, hanskoihin, huonekaluihin, tapetteihin, vaatteisiin ja muihin ylellisyystavaroihin, joita siihen aikaan tarvittiin.

Kartuaanin tekotapa on lähtöisin Cordobasta Espanjasta. Siellä arabialaiskaudella kehittyi tapa työstää jalostettua ja pehmeää nahkaa, jota käsiteltiin kasveista peräisin olevilla aineilla. Tällä tavalla värit saatiin vakautettua ja nahkaan voitiin työstää pakottamalla esimerkiksi hopeaa ja kultaa.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Karduansmakare (https://sv.wikipedia.org/wiki/Karduansmakare)
https://sv.wikipedia.org/wiki/C%C3%B3rdoba,_Spanien

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabit#Espanjan_kalifaatti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabit
https://sv.wikipedia.org/wiki/Garvning
https://sv.wikipedia.org/wiki/Skinn

https://www.etsy.com/listing/210692672/leather-round-knife-blanchard-round-head (https://www.etsy.com/listing/210692672/leather-round-knife-blanchard-round-head)
http://www.antiquesnavigator.com/index.php?main_page=documents&content=search&s=leather&c=Antique%20Knives&page=5 (http://www.antiquesnavigator.com/index.php?main_page=documents&content=search&s=leather&c=Antique%20Knives&page=5)http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/115/201.html (http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/115/201.html)https://www.google.fi/search?q=:+half%2Bmoon%2Bknife%2Bleather%2Bantique s&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjQ0fKG0qnKAhVJFSwKHSizBs0Q_AUIBygB&biw=1707&bih=823 (https://www.google.fi/search?q=:+half%2Bmoon%2Bknife%2Bleather%2Bantique s&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjQ0fKG0qnKAhVJFSwKHSizBs0Q_AUIBygB&biw=1707&bih=823)https://www.google.fi/search?q=cordoban&biw=1707&bih=823&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwio-6eg0qnKAhVF2CwKHVujDNQQ_AUIBigB (https://www.google.fi/search?q=cordoban&biw=1707&bih=823&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwio-6eg0qnKAhVF2CwKHVujDNQQ_AUIBigB)

[Benedictus]

Aikoinaan kaivoimme urakalla Karkun Mäenkylän Mäkipään tilan omistajia, koska he olivat läheisessä suhteessa Isak Erikssonin perheeseen.

Laitan tähän erään havainnon vaihtoehdoksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
tässä näkyy Mäenkylässä 1637 Maisa Staffansdotter
1647 Thomas Simonsson ja poika Simon

1649 Thomas Simonsson ja vaimo Agnis, myöh. Eskilsdotter
Pojan vaimo Margeta
1652 piika Helga

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437139
1634 mainitaan Kangasalan Havisevan Uotilan tilalla Simon Thomasson engling(1. maininta 1630)
Sigfrid Staffansson s. eli poika
1636 styvson Sigfrid Staffansson ja vaimonsa Helga Eskilsdotter
sitten on kumma maininta Simon Thomasson s. eli poika?
Toisaalta seuraavana vuonna on maininta Helga Eskilsdotter ja alla hakanen ja gl, ei oikein selviä ketä tarkoittaa.

Tiedot loppuvat vuoteen 1643

Tässä Havisevan leski Simon Thomassonilla ollut vaimo, jolla 1. puoliso Staffan, jonka kanssa ainakin poika Sigfrid Staffansson jolla vaimo Helga Eskilsdotter.
Simolla ei voi olla poikaa Simon Thomasson eli onko väärä merkintä ja kyseessä Thomas Simonssonin poika?

Onko Karkun Mäenkylän Margareta Staffansdotter tuon poikapuolen sisar? Eli Simon Thomassonin tytärpuoli?

Koska Havisevan 3 taloa kuului Eskil Söfringsson nimiselle miehelle, jonka talot siirtyvät Hans Eskilsson Svarthafralle, voisi ajallisesti sopia, että Helga Eskilsdotter olisi tuon Eskilin tytär.
Samaan sopisi silloin Thomas Simonssonin vaimo Agnes Eskilsdotter.

Kysymys onkin onko tuo Eskil Söfringsson Hans Eskilsson Svarthafran isä, eli Eskilsdotterit olisivatt sisariaan.
Kummallista on että Karkun Järventaassa mainitaan Gustaf Hansson Svarthafra, joka oli Hans Eskilssonin pojanpoika.

Onko tuo Margareta Staffansdotter sama kuin myöhempi Karkun khr Henricus Arvidin vaimo Margareta Staffansdotter.

Henricus Arvidi taas omisti Kangasalan Herttulan tilan, joka kuului aiemmin Oriveden khr Petrus Jacobille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437093
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436227

[Jari Latva-Rasku]

Onko Karkun Mäenkylän Margareta Staffansdotter tuon poikapuolen sisar? Eli Simon Thomassonin tytärpuoli?

Onko tuo Margareta Staffansdotter sama kuin myöhempi Karkun khr Henricus Arvidin vaimo Margareta Staffansdotter.


Voi olla vaikea kumota mahdollisuutta, etteikö Karkun Mäkipään Margareta Staffansdotter voisi olla muiden vaihtoehtojen lisäksi Kangasalta.

Kangasalan kappalainen Henrich Arvidi ja puoliso Margareta Staffansdotter on merkitty yhdessä Kangasalan pappilaan vuosina 1637-39. Heidän poikansa Johan ja Arvid syntyivät joskus 1630-luvun alkupuolella. Mäkipään Margareta taitaa olla patronyymistään huolimatta eri Margareta kuin Karkun kirkkoherran puoliso.

[Benedictus]

Tässä on löytynyt toinenkin Thomas Simonsson, joka ajallisesti sopisi Mäenkylän Thomas Simonssoniksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735172
Mynämäen Kaivolan tilalla Simon Sigfridsson Hollon jälkeen on leski Valborgin jälkeen 2.puoliso ja sitten jälleen leski. Tämän jälkeen tulee Thomas Simonsson ja vaimonsa Agnes.
Voisi ajatella, että kyseessä on Simon Hollon poika.
Thomas mainitaan 1647 ja 1650-51
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756767
Tässä tilalla näkyy Eskil Andersson, lukkari joka osti Lemun Toijolan Erik Henriksson Spåralta, Erik Thomasson Blom-Florinuksen vävyltä Loimaalta.

Erik Thomassonin sisarentytär oli Suoniemen Packalan emäntä Cristina Eriksdotter Florina.

Simon Sigfridsson Hollon isä oli Sigfrid Marcusson Hollo, Maskun khr Hemminki Maskulaisen serkku.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Karkun Mäenpäässä näkyy Thomas Simonsson vaimonsa Agneksen kanssa 1647 ja 1649-52
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
Thomas Simonsson ja Agnes näkyvät 1664 asti Mäenpäässä, sitten tulee poika Simon Thomasson isännäksi.

Lemun Toijolassa näkyy tilalla,joka oli 1585 alkaen kappalaisen ja sitten khr Ericus Henricin nimissä ensim cap. Clemens ja vaimo Sara, joka voisi olla myöhemmin kuollut Sara Eriksdr. Florina. Tila on 1641-1684 Per Michelssonin nimissä, vaikka tila ödena.
Olen kysellyt monilta ajatusta voisiko olla Per Michelsson Pachalenius, Cristina Florinan puoliso. Useimmat asia pohtineet ovat olleet ajatuksen kannalla.

Lemun khr Ericus Henricin alkuperää ei tunneta, nimeen on liitetty Björneburgensis, joka viittaa Poriin, se ei ole silti mikään varmennus.

Eräs ajatus olisi, josko tuo Hollo suku se avain sana, eli onko Ericus Henrici Hemmingius Henrici Hollon veli?
Syntymä aika noin 1550-luvulla sopii hyvin.

Hemmingius Henrici Maskulainen (K 1619)

Hemmingius Henrici Hollo, Hemming Henriksson
S Turku 1550-luvulla. V porvari Turun kaupungissa, kauppias Henrik Hollo ja N.N.
Maskun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5063) kirkkoherra vapusta 1586; Maskun ja Vehmaan kihlakuntien seurakunnat käsittäneen Pohjois-Suomen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) maarovasti ainakin jo 1606.

[Benedictus]

Punkalaitumen khr Erik Henrikssonilla oli vaimo Brita 1642.
Lapset Anna, Elin ja Isak 1646. Tässä tapauksessa lapset ovat luettelomaisesti.
Vaimoa Britaa ei mainita enää 1642 jälkeen, mikä viittaisi, että olisi kuollut tuolloin.
Koska isä Erik kuolee 1646 aikoihin, on kaikki lapset mainittu, eli heidän ei tarvitse olla välttämättä henkikirja ikäisiä. Tällöin Isak Erikssonkin voi olla vasta 1640-luvulla syntynyt.
Tämä ikä sopisi hyvinkin tuohon Evert Feuhtingin kirjuriin 1675 eli olisi 35 ikävuoden paikkeilla, ja avioituessaan 1680 noin nelikymppinen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
Kiinnostavaa, että khr Simon Keppleruksen talousessa näkyy piika Anna, joka voisi olla Anna Eriksdotter.

[Pekka Hiltunen]

Punkalaitumen khr Erik Henrikssonilla oli vaimo Brita 1642.
Lapset Anna, Elin ja Isak 1646. Tässä tapauksessa lapset ovat luettelomaisesti.
Vaimoa Britaa ei mainita enää 1642 jälkeen, mikä viittaisi, että olisi kuollut tuolloin.
Koska isä Erik kuolee 1646 aikoihin, on kaikki lapset mainittu, eli heidän ei tarvitse olla välttämättä henkikirja ikäisiä. Tällöin Isak Erikssonkin voi olla vasta 1640-luvulla syntynyt.
Tämä ikä sopisi hyvinkin tuohon Evert Feuhtingin kirjuriin 1675 eli olisi 35 ikävuoden paikkeilla, ja avioituessaan 1680 noin nelikymppinen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
Kiinnostavaa, että khr Simon Keppleruksen talousessa näkyy piika Anna, joka voisi olla Anna Eriksdotter.

Erik Henriksson Ilonus oli siis ensin Lapväärtin kpl ja sitten khra, kunnes erotettiin virastaan riitelynsä ja kiivaan luonteensa perusteella. Hän sai kuitenkin oikeutta valittamalla Kristinan holhoojahallitukselle väärästä valasta, mutta ei saanut enää entistä virkaansa, vaan khra:n-viran Punkalaitumella:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1075

Simon Michaelis Kepplerus oli Turusta ja mahdollisesti erään Michael Keppelerin ("Köppi") poika kirkkokorttelista. V.m:a en löydä tuomiokirkon tileistä ja hän onkin saattanut olla saksal. kesti, kun nimeä esiintyy Saksassa muodoissa Keppeler, Köppeler ja myös Kepler (vrt. Johannes Kepler). Simon Michaelis sai Punkalaitumen khra:n-viran naimalla 1643 kuolleen Huittisten khra:n Henricus Clementiksen (Wemoensis) lesken Brita Henrikintyttären, jonka isä oli Huittisten entinen khra Henricus Nicolai, k. 1611. Aina Lähteenojan mukaan Henricus Clementis Wemoensis oli aatelisesta Anckar-suvusta:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=956

Simon Michaelis Keppleruksen poikapuoli oli siis Daniel Juslenius. Jos Anna Erikintytär (Ilonus) on päätynyt Keppleruksen savupiipulla varustamaan Punkalaitumen pappilaan piiaksi, on hänen nuorempi veljensä Isak Eriksson saattanut saada kirjoitusoppinsa Kepplerukselta, jonka jälkeläisiä toimi kirjureina m.m. Marimaskun Taattisissa ja Turun Akatemiassakin. Alexander Simonis Keppleruksen avioliitto HO:n asessori Mårten Schillingin Hebla-tyttären kanssa on voinut saattaa myös Isak Erikssonin Turun valtaporvariston, kuten Henrik Mattsson Tawastin sukulaisverkoston yhteyteen. Erik Isaksson Astreniuksen tyttärentyttären anoppi oli Kristina Rancken, jonka isänäiti oli Kristina Mårtensdotter Schilling, Alexander Simonis Kepplerin käly. Mårten Schillingin p:so oli Henrik Mattsson Tawastin tytär Kristina.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=722

Marimaskun Taattisten (tai Taattilan) rusthollarin pojat olivat huomattavan taidokkaita kirjureita jo kouluiällään, ja heidän käsialansa näkyy Merimaskun ja sen ympäristöpitäjien kirkonkirjoissa.
PH

[Pekka Hiltunen]

P.S.
Huomaan tauluistani, että Simon Michaelis Kepplerus on saattanut jopa toimia Isak Erikssonin huoltajana, jos hänen vaimonsa Brita Henrikintytär ja Nicolaus Henrici Remannus olivat sisaruksia. Tällöin Brita Nicolaintyttären Brita-tytärhän oli Isak Erikssonin äiti, jos Isak oli Ericus Henrici Ilonuksen poika.
item

[Benedictus]

Punkalaitumen kuolleiden tiedoissa mainitaan:
25.9.1709 5.12.1709 - Sahl. pastorsk. Elisabetha Bursetz 73 3 2
Elisabeth on siis syntynyt 1636.Vaikka pappismatrikkeli mainitsee 1631 eli onko jossain väärä kirjaus?

Puolisonsa oli Henrik Mathiae Tacku.
Nimismies Mats Tackun ja Sara Johansdotter(luultavasti Särki) poika.

Kuka on tämän Elisabethin isä, sillä ajallisesti ei oikein voi olla Järventaan Söfring Josephin vävy hattumaakari Samuel Bursets.
Ennemmin tämän sisar.

Elisabetin äidin pitäisi olla syntynyt noin 1616 tai 1611 riippuen tiedosta.
Severinus Josephi mainitaan kappalaisena 1626, eli olisi syntynyt aikaisintaan 1600.
Vaimonsa sisar oli pormestari Mårten Sigfridssonin 1. vaimo luultavimmin vasta 1620-luvulla.

Kuka oli tämä Tackun vaimo?
Löytyykö hänestä mitään isännimeä?

[Benedictus]

Toropainen mainitsee Hatuntekijä Petter Bursetzin 1637.

Ajallisesti tämä sopisi Elisabethin isäksi ja Samuel voisi olla mahdollisesti veljensä.

Kysymys onkin, kumpi nai kenet ja milloin.
Vaikuttaisi että Henrik Tacku nai Elisabeth Bursetzin 1659 aikoihin, koska kieltäytyi annetusta virasta. Avio voisi olla syy niskoitteluun.

Takku, Henricus Matthiae (1630–1717)

Tackou / Tacku, Henrik Mattsson
S Huittinen 6.6.1630. V Huittisten nimismies, Sammun kylän Takkulan ratsutilan omistaja Matti Sipinpoika / Matts Sigfridsson Takku ja hänen 2. puolisonsa Saara Juhanantytär / Sara Johansdotter hänen 2. avioliitossaan .
Ylioppilas (Satacundensis) Turussa 1649/50.
Vihittiin papiksi Turussa viimeistään heinäkuussa 1657, jolloin Turun tuomiokapituli määräsi hänet saarnaajaksi (vt. rykmentinpastoriksi) Uudenmaan kaksinnusratsuväkirykmenttiin (eversti Wilhelm von Yxkullin rykmenttiin). Takku kieltäytyi kuitenkin ottamasta virkaa vastaan, jolloin piispa ilmoitti hänelle, ettei hän tule saamaan minkäänlaista virkaa ennen kuin osoittaa esimiehilleen kuuliaisuutta. Tapeltuaan sitten Huittisten pitäjänapulainen Jacobus Johannis Collinuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=455) kanssa hänet määrättiin tuomiokapitulin päätöksellä 16.3.1659 istumaan yhden päivän tuomiokapitulin "prubbassa" (karsserissa).
Ilmeisesti Pirkkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5081) apulaispappi 1659 , jolloin tuomiokapitulin istunnossa 28.3.1659 käsiteltiin erään kyseisen seurakunnan vallasrouvan tekemää valitusta Takun loukkaavasta kielenkäytöstä; Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) pitäjänapulainen 1662, kappalainen 1665; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 17.7.1689.
K Punkalaidun (haudattiin 13.7.) 1717.
P Elisabet (Lisbeta) Bursetz, S 11.6.1631 ??, K Punkalaidun 25.9.1709.


Ilmeisimmin olisi Samuel Bursetz avioitunut Järventaan Söfring Josephin tyttären kanssa jo aiemmin,sillä hän hoiti vävynä 1660 riitaa niitystä ja ilmeisesti anoppi Susanna Mårtensdotter ei enää ollut hengissä tuolloin.


Tyrvään käräjät 10.–11.7.1660 f. 508v (Framkom för Rätten M:r Samuel Bursetz Hattstoffware ifrån Åbo, kärandes till Cappellan H: Johan Mathiæ [Collinus] uthi Karku, om en Ängh Myllinpälyste wedh nampn, som Han till Kyrkioherden i Tyrfuis H: Abraham Josephi försålt, huilken Ängh hans Stiuff Swärfader Clas Johansson Serki, rettom arfuingom owitterligit och ohmält undan Jerfuentaka gårdh bortsålt hafuer


Koska Söfring Josephi kuoli tai luopui virasta, on ilmeistä, että tyttäret ovat syntyneet 1620-luvun loppupuolella ja olivat naimaikäisiä 1640-luvun lopulla, joten voidaan arvella, että Samuel Bursetz on avioitunut noihn aikoihin.


Koska Samuelin appipuoli oli Claes Johansson Särki. Karkun khr Johannes Colliniuksen lanko ja ilmeisimmin Henrik Tackun äiti Sara Johansdotter oli Clas Särjen ja Collinuksen vaimon sisar.

Tämä selittäisi, miksi Henrik Tacku naitettiin Elisabeth Bursetzille.

Mutta oliko Elisabeth Bursetz Samuelin sisar?

Oliko Punkalaidun Tackujen pappila vai miksi Henrik Tacku valittiin juuri sinne papiksi.

[Benedictus]

Simon Michelsson Keppleruksen puoliso oli Brita Henriksdotter Naakka, Kokemäen Vinnaisten Naakalta. isänsä ilmeisesti Naakan isäntä Henrik Sigfridsson.
Tästä on ollut juttua jo aiemmin ketjussa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261802

Brita Henriksdotterin 1. puoliso Henricus Clementis, Lähteenojan mukaan aatelista Anckar sukua. Tarkoittaneeko Anckarshöld sukua Eurasta?

Punkalaitumen khr Ericus Henricin vaimo oli Brita, josta ei ole isännimeä.

Eräs vaihtoehto on, että Ericus Henrici olisi Brita Henriksdotterin veli.

Tai toinen vaihtoehto on, että Brita Henriksdotterilla oli sisar Brita Henriksdotter.
Tuolloin vaikuttaa olleen tapana antaa sama nimi kahdellekin lapselle.

Koska Impolan mukaan 1634 Huittisissa oli apupappi Erik Henriksson Tacku olisi silloin Naakan isäntä Henrik Sigfridsson mahdollisesti Tacku.?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=264743
Naakan Henrik Sigfridsson mainitaan ryttarena ja tila myöhemmin majuri Hans Larsson Godella.

[Pekka Hiltunen]

Simon Michelsson Keppleruksen puoliso oli Brita Henriksdotter Naakka

Minulta on tämä Naakka-juttu mennyt kokonaan ohi - lieneeköhän vielä tallella tiedostoissa perusteet, kun Suur-Huittisten historiasta olen kait Simon Michaeliin vaimoksi tapaillut mamsellia? Arvelluttaa kuninkaan suojelua nauttineen, protestantti Keppleruksen epäsäätyinen avio talontyttären kanssa.
...
Se Akatemian / Tuomiokapitulin prubba on muuten edelleenkin nähtävissä Tuomiokirkon pääalttarilta katsottaessa heti vas. eli etelän ja Akatemian (Muurikoulun) puolella keskikäytävästä Akatemian oven seutuvilla. Putkaa peittää ehkä runsaan neliökyynärän kokoinen puuluukku.
...
PH

[Benedictus]

Tuota Naakka yhteyttä käsiteltiin täällä jo aikaa sitten.Tässä tiedot.

alkuperäinen teksti Ulvilan käräjillä 24.91630 (vasemman sivun alimmainen).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846248

Yllä mainitaan Huittisten kirkkoherra Henrikin vaimon veli Simon Henriksson:

Onko hän Kokemäen Winnaisista?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221333

Lainaus Haapiot:
Tuomiokirjassa sanotaan, minusta suht selvästi, 'i Winnade af Cumå sochn' ja Britan veli olisi Simon Henricss Naakka, joka ryhtyi myöhemmin Vinnarin Anttilan isännäksi.
Ajallisesti näyttää siltä, että Brita Henricsd on Henric Clemetiksen pso. Lähteenoja on siten ilmeisesti erehtynyt, sillä hän muistaakseni on sovittanut Britaa juuri mainitun kirkkoherra Henric Nicolain tyttäreksi. TH

Yllä olevan mukaan Simon Michelsson Keppleruksen vaimo oli Brita Henriksdotter Naakka Kokemäen Vinnaisten Naakalta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261802
Naakalla näkyy Henrik Sigfridsson, joka ajallisesti on sopiva Britan isäksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221333
1634 Naakalla isännän veli Simon Henriksson
1647 kirjattu, että Anttilaan.Mistä tieto?

Kukahan oli tuo Henrik Sigfridsson, joka tulee Naakan isännäksi 1604.
Voisiko hän olla Tackujen sukua?
Tavallisen talonpojan tytär ei hevillä päässyt pappilan emännäksi vaadittiin jotain paljon enemmän.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221333
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=264743
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261802

Henrik Sigfridsson tulee Vinnaisten Naakalle 1604, mainitaan ryttarena 1625.


Henricus Clementis (K 1643)

Henrik Klemetsson
S todennäköisesti Vehmaa (Wemoensis), Aina Lähteenojan mukaan aatelista Anckar-sukua (Juslenius-suvun ensimmäinen tunnettu kantaisä).
Porin pedagogion koulumestari 1614–1626 ("Moderator Scholae Biörneburgensis" mainitaan 1625).
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherra 13.2.1627; Ala-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) rovasti ("Satagundiae Inferioris Praepositus") mainitaan 1634.
Osti Huittisten Nanhian kylästä Juuselin (josta myöhempi sukunimi Juslenius) talon erämaineen 1630.
K Huittinen 1643.
P Brita Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan, K 1664, PV Huittisten aiempi kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.
Brita Henriksdotterin P2 1644 Punkalaitumen kirkkoherra Simon Michaelis Kepplerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1299) hänen 1. avioliitossaan, K Punkalaidun 1682.


Brita Henriksdr. voisi olla tuo tytär, joka mainitaan Naakan sivulla 1612, koska varmaankin khr Henricus Clementis on ollut naimisissa 1627 virkaan tullessaan
Brita ei voi olla kovin vanha,sillä sai lapsia vielä Simon Keppleruksen kanssa.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Olen muutaman kaverin kanssa etsinyt Turun uuniveroluetteloa, mutta sitä ei löydy. Ei sitä löytänyt Turun kaupunginarkistokaan.
Uuniveroluettelo tulee esiin Dahlströmin kortistossa. Etsin yhden Mobackin tietoja kortiston viitteillä. Muut ovat löytyneet paitsi uuniveroluettelon sijainti.
Olisiko siitä tietoa kansallisarkistossa, Ruotsissa vai mistä Dahlström on tiedot kaivanut? Hän ei mainitse muuta kuin uuniveroluettelon siltä ja siltä vuodelta, mutta ei sitä missä tämä luettelo on löydettävissä.
Tieto uuniveroluettelosta tuli eteen Dahlströmin topografisessa kortistossa Turun kortteleista.

Tässä esimerkkinä yksi: http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=32456609&kuvanumero=93&ay=1520430&sartun=197287.KA&atun=312976.KA&amnimeke=Turun+maakunta-arkiston+arkisto+I&sarnimi=Dahlstr%C3%B6min+topografinen+kortisto&aynimi=Korttihakemisto+topografian+mukaisesti+j%C3 %A4rjestettyn%C3%A4.+Korttelit++%28Bdg3%3A11%2C+Lu ostarikortteli+101+-+188%29&ay2=243774

[Benedictus]

Henrik Klemetsson
S todennäköisesti Vehmaa (Wemoensis), Aina Lähteenojan mukaan aatelista Anckar-sukua (Juslenius-suvun ensimmäinen tunnettu kantaisä).
Porin pedagogion koulumestari 1614–1626 ("Moderator Scholae Biörneburgensis" mainitaan 1625).
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherra 13.2.1627; Ala-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) rovasti ("Satagundiae Inferioris Praepositus") mainitaan 1634.
Osti Huittisten Nanhian kylästä Juuselin (josta myöhempi sukunimi Juslenius) talon erämaineen 1630.
K Huittinen 1643.
P Brita Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan, K 1664, PV Huittisten aiempi kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.
Brita Henriksdotterin P2 1644 Punkalaitumen kirkkoherra Simon Michaelis Kepplerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1299) hänen 1. avioliitossaan, K Punkalaidun 1682.

Koska tämä Brita Henriksdotter Naakka ei ole khr Henrikus Nikolain tytär, lienee olemassa jokin viite, joka on aiheuttanut sekaannuksen tässä asiassa.

Olisiko mahdollista, että Henricus Nikolain tytär oli myös nimeltään Brita Henriksdotter, Punkalaitumen khr Ericus Henrici Ilonuksen vaimo.

Tähän sopisi se, että Lapväärtin edellinen khr oli Nicolaus Henrici Remannus, mikä nimi viittaa Rauman luostarikouluun.

Remannus, Nicolaus Henrici (K 1628)

Nils Henriksson
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kirkkoherra ainakin jo 8.2.1617, jolloin allekirjoitti (”Nicolaus Henrici Pastor loci”) Lapväärtin pitäjän kymmenysveroluettelon. Erääseen veroluetteloon vuodelta 1621 Remannus kirjoitti täydellisen nimensä ”Nicolaus Henrici Remannus Pastor i Lapfierd”.
Otti 1620 viljelykseen vuodesta 1615 autiona olleen tilan ja sai sille verovapauden vuoteen 1624 asti.
K Lapväärtti noin 1628.


Vaikuttaisi aika lookiselta, että Nicolaus Henrici olisi Henricus Nicolain poika ja silloin Brita Henriksdotter voisi olla sisarensa ja Ilonuksen puoliso.

[Benedictus]

Aikoinaan etseimme Latva-Raskun kanssa urakalla vouti Simon Clemetsson Careelin alkuperää.

Simon Caleelin vaimo oli Kirstin Henriksdotter Platzman, Ylöjärven Siivikkalan ,Porilaissyntyisen vouti Lars Jönsson Goldsmedin leski.

Kirstin Platzmanin veli oli Karkun Haapaniemen omistaja vouti Kristoffer Henriksson Platzman.

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti Henrik Claesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 Anna Johansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).


Kristoffer Platzmanin 1. vaimo Margareta Eriksdotterin 1. avion puoliso oli Mårten Winter, jonka poika Erik Mårtensson Winter käräjöi perinnöistä.


Simon Careel tuli taasen vastaan yllättävässä paikassa, kun tuttein Matti Vallan virkamiesluetteloa, jossa mainitaan Simon Careelin omistaneen Mynämäen Lempiskallio kylässä maatilan.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=731548


1776 mainitaan Simon Careel befallingsman.
1778 Careels enka eli Kirstin Platzman


1681 Cornetten Carl Faberman folk.


1774-5 tila on leski Karin Eriksdotterin nimissä, joka ei voi köyhyyden takia maksaa verojaan.


Tässä tulee esiin seikka, miksikö Simon Careel on tilan haltijana.


Simon Careelin langon Kristoffer Platzmanin 1. vaimo oli Margareta Eriksdotter, joka oli vielä tähän aikaan hengissä, koska 2. vaimo mainitaan vasta 1683.


Onko Karin Eriksdotter siis Margareta Eriksdotterin sisar?
Tämä Lempiskallion omistuksen siirto viittaisi vahvasti siihen.
Lainaus:

Vuonna1673 oli pitkä ja epäselvä juttu Elias Johanssonista ja Erich Justanderista, jossa käsiteltiin Kalleista ja Lempiskalliota. Mukana swägerska Karin Eriksdr (i Lempiskallio) kenen swägerska?

Vuonna1674 tämä entisen Sariksen voudin Jacob Hinderssonin leski KarinEriksdr oli ahdingossa pienten lastensa ja tilan hoidon kanssa.Samana vuonna Elias myi entisen herra Sigfridin ratsastalon Lempiskalliossa Johan Matssonille (i Nykelberg) 500taalerilla.
Nyckelberg oli Maskun Kankaisten kartanonaluskartano.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780)

Kukahan oli tuo Mietoisten Saaren kuninkaankartanon vouti Jacob Henriksson?



Mynämäen käräjät 13-14.2.1673
Vehmaan kihlakunnanvouti ja Mynämäen nimismies Elias Johansson kertoo, että Kalleinen on vanha nimismiehentalo ja hän on hoitanut virkaa yli viisi vuotta. Hänen isäpuolensa Håkan Månsson, isänsä Johan Bertilsson ja isoisänsä Bertil Blasiusson opettaneet Eliakselle kaikki nimismiehen virkaan tarvittavat taidot. Kalleisen tila on palanut muutama vuosi sitten ja nyt Tukholmasta kysellään onko Eliaksella riittävä taito ja mahdollisuudet hoitaa nimismiehen virkaa. Lautamiehet ja kyläläiset todistavat, että Elias on hoitanut tunnollisesti tehtäväänsä ja Kalleisen tila voidaan virallisesti vahvistaa nimismiehen virkataloksi.
Samoilla käräjillä myöhemmin toinen juttu Kalleisen tilan tulipalosta ja kaikkensa menettäneestä Elias Johanssonista sekä Lemppis Hålmin voudista Abraham Istmanista, joka johtanut Kalleisen jälleenrakentamista.
Ja vielä samoilla käräjillä Vehmaan kihlakunnanvouti Elias Johanssonin talokaupasta, jossa hän on ostanut edesmenneen Uudenkirkon kirkkoherran Hr Sigfridin kahdelta pojalta ja muilta perillisiltä Lempiskalliossa sijainneen ratsutilan ja perintöoikeuden. Kauppahinta 500 taaleria ja kaupan päiväys 3.5.1671


Tuo Elias Johanssonin ostama tila lienee siis tuo ylläoleva Jussila.
Kummia talo kauppoja, saisikohan joku noista tolkkua?


Onko Jussilassa näkyvä landbonde Clemet Sigfridsson khr Sigfridin poika?
Ajallisesti ei voi olla Simon Clemetsson Careelin isä.


Jos Karin ja Margareta Eriksdotter olisivat sisaria, niin kenen tyttäriä?

[Benedictus]

Tämä Careel -Platzman kiemura on sinänsä melko kiinnostava, jos katsotaan sukusuhteita laajemmin.

Valta mainitsee kirjoituksessaan, että voudit olivat usein kaukaisemmissa sukusuhteissa toisiinsa.

Hänellä ei ollut ehkä mahdollisuutta tutustus lähemmin sukuihin, sillä ainakin eräiden voutien suhteen voidaan puhua jopa sukuklaaneista ja hyvinkin läheisistä suhteista.

Eräs näistä klaaneista on juuri tuo Careel-Platzman- Kallis klaani, jonka laajuus ei oikein vieläkään vaikuta olevan selvillä.

Erityisesti nyt kiinnittää huomiota, että Simon Careelin lanko Kristoffer Henriksson Platzman hankki itselleen Karkun Haamaniemen ratsutilan, jonka aiempi omistaja oli vouti Michel Eskilsson, jonka vaimo oli tilan omistaja sukua.

Vouti Michel Eskillsonin isä taasen oli vouti Eskil Matsson, joka oli sekä Mynämäen Kalliksen, että osan Lempiskallion omistaja.

Aiemmin mainitun viskaali Elias Jonssonin nimeltä tuntematon isoäiti oli siis vouti Eskil Matssonin tytär ja isänsä vouti Johan Bertilsson Kallis ja vouti Michel Eskilsson olivat serkut.

Oliko Kristoffer Henriksson Platzman myös jotenkin sukua Eskil Matssonille?

Aiemmin mainittu Karin Eriksdotterin puoliso Saaren vouti Jacob Henriksson voisi hyvinkin ajallisesti olla myös Kristoffer ja Kirstin Platzmanin veli.

[Benedictus]

Pohtiessani kuka voisi olla Margareta ja Karin Eriksdotterien isä(josko ovat sisaret) tulee vastaan eräs kiinnostava seikka.

Karkun Suoniemen Packalan tytär Brita Pacchalenius avioituu Laitilan khr Ericus Erici Salonuksen kanssa.

Salonius, Ericus Erici (noin 1620–1701)

Lethalensis?, Erik Eriksson
S Laitila noin 1620. V Laitilan aiempi kirkkoherra Ericus Gregorii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=563) ja Kirstin / Kristina N.N.
Ylioppilas (Borealis, Ericus Erici Lethalensis) Turussa 1643/44.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) pitäjänapulainen ainakin jo noin 1646, oletettavasti vt. kappalainen 1652, kappalainen tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla 5.9.1656, kirkkoherra 1671.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672 (Ericus Lethalensis pastor i Letala).
Julkaisi Turussa promootiorunon 1647. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1657, (8).3.1673, 28.3.1685.
K Laitila 81-vuotiaana 1701, haudattiin 14.3.1702.
P (jo 1657) Brita Michelsdotter Pacchalenia, PV Karkun nimismies ja Suoniemen Pakkalan ratsutilan omistaja Mikko Antinpoika / Michel Andersson ja Riitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.


Ajallisesti Margareta ja Karin Eriksdotter voisivat olla Ericus Saloniuksen tyttäriä.


Mikä on asian ydin, on se, että vouti Cristoffer Platzmanin ja Margareta Eriksdotterin tytär Katarina nai Suoniemen Packalan isännän Per Johansson Pacchaleniuksen.


Jos Margareta Eriksdotter oli Saloniuksen tytär olisivat tyttärensä Katarina ja Per Packalenius olleet pikkuserkut.

[Pekka Hiltunen]

Vuonna1674 tämä entisen Sariksen voudin Jacob Hinderssonin leski Karin Eriksdr oli ahdingossa pienten lastensa ja tilan hoidon kanssa.Samana vuonna Elias myi entisen herra Sigfridin ratsastalon Lempiskalliossa Johan Matssonille (i Nykelberg) 500taalerilla.
Nyckelberg oli Maskun Kankaisten kartanonaluskartano.

Johan Mattsson Fordell (s. 23.1.1619 Ruotsi, k. 19.1.1691 Merimasku Tammisaari), vaimonsa Birgitta Jacobsdotter (s. 16.4.1649 Nyckelberga Länna Strängnäs Ruotsi, k. 2.2.1694 Merimasku Tammisaari) olivat lähtöisin siis Ruotsin Lännan Nyckelbergasta, missä Johan Mattsson toimi nähtävästi ruukinpatruunan herraskartanon voutina. Heidän tyttärensä oli Catharina Fordell (s. 3.6.1679, k. 9.4.1751 Turku; p:so 6.3.1697 Naantalissa Johan Gustafsson Allenius (7.10.1673 Nousiainen - 18.3.1735 Nousiainen). Nousiaisten Koljolan Kuokkalassa asuneen ratsumestari Begt Bengtsson Fordellin p:so oli Elisabet Jacobsdotter. Johan Mattssonin p:so oli miestään 30 v. nuorempi, mutta ei ole mahdotonta, että näitten Fordellien välillä oli jokin sukulaisuussuhde - ja ehkä lankouskin. Kts. "Muistokirjoitukset" osoitteessa:
http://www.merimaskunseurakunta.fi/index.php?page_id=11

Bengt Bengtsson Fordell mainitaan viittauksissa m.m. täällä:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=41

Merimaskun Tammisaari:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284526

Johan Mattssonilla ja Britalla oli lisäksi ainakin pojat Jacob ja Henrik (, jolla p:so Lisa). Lempiskallio (tai sen Jussila-niminen tila) on voinut olla Merimaskun Tammisaaren rusthollin augmentti.
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1367625

Tässä sivulla Laitilan pappilassa Ericus Erici Salonius ja vaimonsa Brita Pachalenius.

1654 on kiinnostava seikka, sillä siinä näkyy Erik Saloniuksen alla Joseph rytt., mutta nimen Joseph jälkeen on kirjaimet br. eli oliko Ericus Georgii Sorolaisella myös poika Joseph?
Myöhemmin mainitaan klockarena Joseph, onko sama?

Hänellä oli tytär Ingeborg, joka oli Josephus Laurentii Lethalensiksen vaimo.

Erittäin kiinnostava nimi näkyy 1671 samalla rivillä Isaach dg.
Vuosi on sama kuin Ericus Erici Saloniuksesta tuli kirkkoherra.

Onko mahdollista, että kyseessä olisi Saloniuksen poika, joka avioliiton ajankohdan perusteella hyvinkin voisi olla kyseessä?

Myös Saloniusten Ingeborg nimi on kiinnostava.

kl. 1703 Gustaf Salonius Gustavus Claudii, Australis 4742 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4742). Vht: Kemiön Pörtsnäsissä asunut luutnantti Claes Eriksson Sahlberg († 1713) ja Karin Eriksdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 23.2.1701 (in cl. rect. circ. infer., Gustavus Claudii Salonius Kimitoënsis). Ylioppilas Turussa kl. 1703 [Salonius] Gustav. Austral _ 248. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 17.5.1708. — Apulaispappi Nauvossa 1708. Paraisten pitäjänapulainen 1713. Nauvon kappalainen 1721. Seilin hospitaalinsaarnaaja 1738. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1724. † Seilissä 24.6.1751

Voisiko ylläoleva Karin Eriksdotter olla tuo Lempiskallion Karin Eriksdotter, vai onko Claes Eriksson Ericus Erici Saloniuksen poika?

[Benedictus]

Lainaus vanhoja juttuja:

Tyrvään khr Casparus Olain vaimoista ei ole mitään tietoa, tämä itse kuoli 1600 paikkeilla.
Saviniemessä mainitaan Brita enka.

Brita enka sopii teknisesti liiankin hyvin Michel Andersson Packalan vaimoksi. Erityisesti sitä puoltaa Saviniemen ja Packalan yhdistyminen Michel Anderssonin isäntä aikana.

Voisi arvella, että Saviniemi olisi ollut Brita Nilsdotterin huomenlahjatila, sillä tuo Piispan sättijä Nils Larsson Saviniemi 1554 on ajallisesti aivan liian vanha Brita Nilsdotterin isäksi.Ennemminkin saattaisi sopia Casparuksen äidin isäksi.

Brita sai viimeisen lapsensa Perin 1623 ja oli vielä 1650 poikansa emäntänä tämän avioituessa Kirstin Eriksson Florinuksen kanssa.

Brita ei olisi voinut olla syntynyt paljoa ennen 1580, koska sai vielä lapsen 1623. enneminkin voisi arvella että olisi syntynyt 1580 alkuvuosina, ollen naitettu hyvin nuorena Casparus Olaille.

Karkussa kyllä mainitaan kirkkoherra Nils 1578-79.

Nils (1500-luvulla)

Nicolaus
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) kirkkoherra Jokipiin mukaan mahdollisesti 1570-luvulla (1578/79?).
Tuossa on ongelma ettei tuosta Nilssistä ole mitään tietoa.
Ajallisesti voisi olla myös Britan Nilsdotterin isä.
Toisaalta mainitaan tuolloin myös kirkkoherra Erik 1579.

Ajankohtia pohtiessa herää epäilys olisiko tuo Nicolaus sama kuin Sääks,äen tuolloinen kappalainen Nicolaus Erici Sorolainen.

Katsottaessa Pacchalenius lasten uraa ja asemia tuolloisessa Suomessa, niin herää epäilys, ettei heidän äitinsä voinut olla jonkun tuntemattoman maalaispapin tytär Ylä-Satakunnan erämaasta.

Erityisesti juuri Brita Michelsdotter Pacchaleniuksen avio Laitilan kirkkoherran Eric Saloniuksen kanssa suuntaa huomion Sääksmäen khr Nicolaus Ericiin.

Salonius, Ericus Erici (noin 1620–1701)

Lethalensis?, Erik Eriksson
S Laitila noin 1620. V Laitilan aiempi kirkkoherra Ericus Gregorii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=563) ja Kirstin / Kristina N.N.
Ylioppilas (Borealis, Ericus Erici Lethalensis) Turussa 1643/44.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) pitäjänapulainen ainakin jo noin 1646, oletettavasti vt. kappalainen 1652, kappalainen tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla 5.9.1656, kirkkoherra 1671.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672 (Ericus Lethalensis pastor i Letala).
Julkaisi Turussa promootiorunon 1647. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1657, (8).3.1673, 28.3.1685.
K Laitila 81-vuotiaana 1701, haudattiin 14.3.1702.
P (jo 1657) Brita Michelsdotter Pacchalenia, PV Karkun nimismies ja Suoniemen Pakkalan ratsutilan omistaja Mikko Antinpoika / Michel Andersson ja Riitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.


Ericus Gregorii (K 1656)

Erik Grelsson
S ilmeisesti Laitila. V Laitilan kirkkoherra Gregorius Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=830) ja N.N.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) kirkkoherran (isänsä) apulainen ja sijaiskirkkoherra (vice pastor) 1620-luvun alkuvuosina vuodesta 1621; Laitilan kappalainen 1627, kirkkoherra noin 1652 (Sacklinius 1785; Kotivuori 2005 ja 16.11.2006).
Omisti maatiloja Laitilan Salon kylässä. Vuonna 1634 Ericus Gregoriille tarjottiin ennen myyntiä sukulaisen etuosto-oikeudella edesmenneen setänsä piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) taloa Turussa, mutta hän ei käyttänyt lunastusoikeuttaan.
K Laitila 1656.
P Kirstin N.N.


Gregorius Erici (K 1630-luvun alku)

Jören Eriksson
S kaiketi Laitila 1540-luvun lopulla tai 1550-luvulla. V Laitilan kirkkoherra, maatilan omistaja Laitilan Sorolan kylässä Ericus Jacobi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=568) ja N.N.
Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) kappalainen 1580-luvulla, kirkkoherra 1589 (kantoi papinmaksut itselleen jo 1588). Gregorius Erici mainitaan kirkkoherrana vielä 1620 ja hänen poikansa Ericus Gregorii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=563) isänsä sijaisena (vice pastor) 1620-luvun alkupuolella vuodesta 1621 lähtien.
Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ("Gregorius Erici Letalensis"; Confessio Fidein vuonna 1693 painetussa suomennoksessa "Gregorius Erici Laitilasa").
Gregorius Erici ("KijrkeHerdenn i Letala") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen. Hän hankki 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä omistukseensa maatilan Laitilan Salon kylästä.
K Laitila joskus 1620-luvun alkuvuosina.


Kuten huomataan oli Erik Saloniuksen isän Ericus Georgiin isä Gregorius Gregorius Erici, Sääksmäen khr Nicolaus Ericin veli ja samoin kummatkin piispa Erikus Erici Sorolaisen veljiä.


Jos Brita Nilsdotter olisi Nicolaus Ericin tytär, olisi hän nainut pikkuserkkunsa Eric Saloniuksen.


Koska tuolloin oli ennemmin sääntö kuin poikkeus, että naitiin suvusta, puoltaa Brita Pacchaleniuksen avio tuota äitinsä syntyperää.


Toisaalta herää kysymys:miksi ja miten Ylä-Satakunna Karkun Suoniemen Packalan tytär olisi naitettu Varsinais-Suomen Laitilan kirkkoherran pojalle, ellei siihen ollut juuri sukusiteitä syynä.


Brita Nilsdotterin lapsia ajatellen olisi äidin setänä piispa Erik Sorolaisen nimi varmaankin vaikuttanut.


Karkun Suoniemen Packalan emäntiä.
Elisabeth Johansdotter-äiti Margareta Jacobsdotter Finnå
Kirstin Eriksdotter Florinus
Brita Nilsdotter (mahdollisesti"Sorolainen"), huomaa vain arvelua.

Edellisien isäntien vaimoja ei tunneta, mutta lapsissa oli pappeja.

[Miisamaija]

http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kyro.htm"Katsottaessa Pacchalenius lasten uraa ja asemia tuolloisessa Suomessa, niin herää epäilys, ettei heidän äitinsä voinut olla jonkun tuntemattoman maalaispapin tytär Ylä-Satakunnan erämaasta." http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=276710#post276710


SukuForumissa toistuvasti esiintyy käsitys, että Ylä-Satakunta olisi ollut vain erämaata, jossa turkistenmetsästäjät pyytävät saaliitaan. Jo tähän asti löytämäni tiedon perusteella näin ei ollut. Kuva on todella yksipuolinen.


Ylä-Satakunnan leimaamista takapajulaksi vastaan puhuu mm.


Kyrössä on ollut asutusta esihistorialliselta ajalta lähtien, vanhaa pakanuuden aikaista asutusta. (IEEH1)



”Jo ristiretkien aikana (1050-1150) saatiin Kyrössä ja sen pohjoisissa kylissä Kyrösjärven ympärillä tietoja uudesta lännessä omaksutusta uskosta. Lähetystyön ensimmäisiä tukikohtia olivat pienet saarna-aitat ja uhrikappelit…”. Niistä kehittyivät vähitellen seutukirkot. (IEEH1 s.364)



Kyrö tunnetaan kirjallisuudessa varhain, Pyhän Henrikin legendassa (n. 1290) alue kristittyine asukkaineen mainitaan kahdesti (Heikkilä 2005 s. 234-238, 414-415). Kyrön on ajateltu mm. myöhempien kirkollisten yhteyksien perusteella erottautuneen varhaisella keskiajalla Sastamalasta. Geneettinen tutkimus on antanut viitteitä Kyrösjärven ympäristön asutuksen vanhuudesta, samaan viittaavat esihistorialliset löydöt alueelta. http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kyro.htm



Ikaalisten ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo keskiajalla. Sen tilalle valmistui 1640-luvulla nykyisen pohjoisen hautausmaan alueella sijainnut toinen kirkko, jonka tiedetään olleen särmikkäällä kuoriosalla varustettu pitkäkirkko. Kirkon eteläsivulla oli kaksi eteistä ja pohjoissivulla sakaristo. Nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1799–1801. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikaalinen



Lahtisen kappelin ja Viljakkalan kappelin sijainti Ylä-Satakunnassa; Molemmissa kappeleissa oli arvokkaita katolisen ajan teoksia mm. Missale Aboense. Niitä ei olisi sijoitettu mihinkään syrjäisille kolkille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Missale_Aboense



Sijanti vanhojen kulkuväylien varrella maa- ja vesitiet varrella http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/index.htm
http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/Kyronkankaan_talvitie.pdf



Armeijan ja sotilaiden sijoittuminen ja liikkeet alueella. http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/historia.htm http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/linnake.htm


Kievarit http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kievarit.htm


Alueella on käyty ulkomaankauppaa; saksalaisia ja ruotsalaisia kauppiaita, osa näistä mm. alasaksialaisista kauppiaista ja käsityöläisistä asettui asumaan seudulle. Tästä osoituksena on pidetty alueen mm. kylän-, talon-, suvun- ja paikannimiä. (EEH1 s.167)


Maanviljelys on mitä väkevimmin kulttuurin perusta; Ikaalinen on vanhaa asuin- ja maanviljelysseutua ”…1200-luvun lopulla Ikaalisissa maksettiin papinverojyvät suunnilleen puoliksi rukiina, puoliksi ohrina”. (IEEH1 s. 281). Kyrössä ja Ikaalisissa kasvatettu humala oli suosiossa rannikkokaupungeissa asti -maininta 1500-luvulta. (IEEH1 s. 286). Ikaalisissa onkin vanhaa ruoka- ja erityisesti sahtikulttuuria.


Ym.


IEEH: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia, Pentti Alhonen, Pentti Papunen , Seija Sarkki-Isomaa, 1996

[Benedictus]

Olen samaa mieltä, ettei Ylä-Satakunta olut sinällään mitään asumatonta erämaata enää Keskiajallakaan.

Se mitä tuolla määritelmällä tarkoitin, oli juuri seudun etäisyys Turusta ja kaikista valtakeskuksista. Siis Turusta katsoen puskassa.

Onhan vielä nykyisinkin turkulainen maailman kuva sellainen, että kaikki ohikulkutien takana oleva on korpea ja asumiseen sopimatonta, siksi ne yrittääkin kilpaa muuttaa Turun edustan saarille ollakseen lähempänä Tukholmaa.
Tuo noin niinkuin ilkeänä vitsinä, näin Turus asuvalta.

Jutun juuri on siis se, että Packalan ratsutilan lapset nousivat rajusti sosiaalisesti, vaikka virallisesti esivanhemmissa ei ole mitään mahtavia sukuja, joiden suhdeverkko oli yleensä välttämätön sosiaaliselle nusulle noina aikoina.

Naapurisuku Kollanukset nousivat samoin, mutta heidän isänsä olivat kirkkoherroja ja äidit osin puoliaatelisia.

Siksi juuri Brita Nilsdotterin alkuperän kautta saattoi lapsille tulla se verkosto, jota tarvittiin säätyyhteiskunnan sisallä.

[Benedictus]

Näitä Erikinlapsia luetellessa en huomioinutkaan erästä samaan rypääseen kuuluvaa Erikssonia, nimittäin Ylöjärven Siivikkalassa on mainittu kihlakunnankirjuri Mats Eriksson, jonka vaimo oli Carin Jönsdotter Guldsmed, kruununvouti Lars Jönsson Guldsmedin sisar.

Yhteenveto.

Kruununvouti Simon Careel omisti Mynämäen Lemmittylän Jussilan, jossa aiempi omistaja Karin Eriksdotter enka.

Simon Careelin vaimo Kirstin Henriksdotter Platzman. Tämän 1. puoliso vouti Lars Jönsson Guldsmed, jonka sisar Karin Jönsdotter, puoliso kihlakunnakirjuri Mats Eriksson mainitaan 1661-69.

Kirstin Platzmanin veli vouti Cristoffer Henriksson Platzman, jonka 1. vaimo Margareta Eriksdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587775

Ajallisesti tuntuisi, että ainakin Mats Eriksson on vanhempi kuin Karin ja Margareta Eriksdotter.
Ajalliesti Mats Eriksson ei voisi oikein olla Ericus Erici Salonuksen poika, paremminkin veli.

[Benedictus]

Mynämäen Kalliksen isäntä lääninviskaali Elias Johanssonin vaimo oli Ebba Larsdotter, en tiedä onko hänen sukuaan selvitetty, vaikuttaisi, että se on seuraava.

, Mynämäen käräjät 11.–13.9.1684 f. 54v (Lijkmätigt Kongl: Maij:ttz allernådigaste publicerade Förmyndare ordning, deputerades Capellanen Wyrdige och Wällärde Her Ericus Lethalensis (katso 4806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4806)) och Her Johan Revonius 2323 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2323) tillijka med Stadznotarien i Nystad Wähl: Henrich Notenberg, att wara såssom Närmaste Skyldemän förmyndare för Sahl. Landz Fiscalens Wählbet:de Elias Johanssons och hans förre Hustros Ebba Larsdotters barn, Nembl. Johannes, Laurentius och Carin),

Her Ericus Josephi Lethalensis lienee Ebba Larsdotterin veljen Josef Laurentii Lethalensiksen poika. Olisi siis lasten serkku.
Isänsä oli Laitilan khr Laurentius Sigfridi.

Her Johanes Benedicti Revonius on taasen Elias Johanssonin äidin Karin Josefsdotter Lepuksen sisaren Elisabeth Josefsdotterin sisarenmies.

Henrik Notenberg oli taasen Elias Johanssonin sisaren Ebba Johansdotterin puoliso.

[Benedictus]

Pieni mutka Tammelaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531207
Tuossa näkyy inh. her Sigfrid Sariksen kylän eräällä tilalla.

Kuka on tuo her Sigfrid?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=534360
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=532800

Yllä näkyy 1654 Tammelan pappilassa klockare Eskil Jöransson ja vaimonsa Agnes(mainitaan kuolleissa Hiskissä isännimellä Eskilsdotter).

Sivut ovat sotkusia, mutta vaikuttaisi, että Eskil Jöranssonilla on poika Jacob vuonna 1670.
Noita Eskil klockareita näkyy useampia, kuka pystyis selvittään ne?

Ajalliesti tuo Jacob voisi hyvinkin olla sama kuin:
sl. 1684 Jakob Saringius Jacobus Æschilli, Tammelensis 3189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189). Kotoisin Tammelasta. Turun katedraalikoulun oppilas 10.3.1676 (in cl. II colleg., Jacobus Aeschilli Tammelensis). Ylioppilas Turussa sl. 1684 [Æschilli] Jacob. Tamelens. _ 161. — Kokemäenkartanon asiamies (ombudsman) 1696, sittemmin vouti (1710). ‡ Kokemäellä 21.11.1714. Veli: Kurikan kappalainen Sigfrid Saringius 4386 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4386) (yo 1698/99, † 1720).


Lukkarit olivat lukutaitoisia ja usein jotain sukua. Esimerkiksi Merimaskun khr Olaus Martinin poika Mårten Olofsson oli Merikarvian lukkari.


Kiinnostavaa olisi tietää kuka oli tuo lukkari tai vaimonsa Agnes.


Koska pojista yksi oli Jacob,toinen Sigfrid ja kolmas Anders, se voisi viitata isoisien isiin. Oliko myös Jöran Eskilsson?


Ajallisesti eräs isävaihtoehto voisi olla Jöran eli Grels eli Gregorius Martini Theet.
Teet, Gregorius Martini (K 1674)

Teeth / Teit / Teitti / Teitus / Theet / Thetius, Grels Mårtensson
S kaiketi Halikko. V Halikon kirkkoherra Martinus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1590) ja Ingeborg Mårtensdotter Teet (Teit).
Velkoi sisaruksineen halikkolaisilta isävainajansa saatavia 3.11.1628.
Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) Jokioisten kappalainen 1638, asui kappalaispappilassa Ojaisten kylässä.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku (Gregorius Martini Teitus) toukokuussa 1651 ja (Gregorius Theet) 10.5.1656.
K Jokioinen, Tammela 1674.
P Vendla N.N.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531207
Kuka on tämä her Sigfrid, jola vaikuttaisi olevan vaimo Maisa Eskilsdotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531254, tässä pappilassa.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555854
Onko Eskil Jöransson ja vaimo Agnes?
sekä Eskil Jönsson ja vaimo Sara?


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=258962
Kiinnostavaa, että Kokemäen Villiön Margareta Bogen puoliso oli vouti Henrik Theet, jonka isää ei ole saatu selville.

Voisiko olla vouti Jacob Eskilsson Saringiuksen poika?

[Benedictus]

1679 - - Klockare Eskel haudattu, tässä lienee Eskil Jöransson

10.3.1695 - - Gl. klåck. h.ru Agnetha Eskellsdr.


omainen: Eskell

tässä lienee Eskil Jöranssonin leski, jolla omaisena Eskil.

Kuka on tämä allaoleva Jokioisten Ojaisissa mainittu lukkari Eskil?
1670 Oijoisby h.(ustru?)

alkup - HAUPAIKKA: in i k.
alkup - MAKSU1: 3

omainen: klågaren Eskell ( (ilmeisesti lukkari ?))
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555854

Yllä lienee klockare Eskil Matssonin vaimo Valborg-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=532653

Miksiköhän yllä näkyy Theetin vaimona Anna ja paimenmatrikkeli antaa Vendlan?

[Pekka Hiltunen]

1679 - - Klockare Eskel haudattu, tässä lienee Eskil Jöransson

10.3.1695 - - Gl. klåck. h.ru Agnetha Eskellsdr.


omainen: Eskell

tässä lienee Eskil Jöranssonin leski, jolla omaisena Eskil.

Kuka on tämä allaoleva Jokioisten Ojaisissa mainittu lukkari Eskil?
1670 Oijoisby h.(ustru?)

alkup - HAUPAIKKA: in i k.
alkup - MAKSU1: 3

omainen: klågaren Eskell ( (ilmeisesti lukkari ?))
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555854

Yllä lienee klockare Eskil Matssonin vaimo Valborg-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=532653

Miksiköhän yllä näkyy Theetin vaimona Anna ja paimenmatrikkeli antaa Vendlan?
En näe mitään "Annaa" sen enempää kuni Venlaakaan mainittavan Gregortius Mårteninpojan vaimona. 1654 todetaan vain, että herra kappalaisella on vaimokin mainittu (jos nyt oikein tulkitsin SAY-merkinnän); alempana on tekstistiä, jossa a.o. kpl mainitaan vaimoineen (ilman tämän nimeä "och hans hustru").
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=532653

1665 mainitaan
Dito fr.
Her Georgius Martinj
sielf widare becked

Anna h.
Maria dr
Lisbeta dr

Melko selvästi tuossa on kappalainen Grels Theet vaimonsa ja kahden tyttären kanssa.

[Pekka Hiltunen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=532653

1665 mainitaan
Dito fr.
Her Georgius Martinj
sielf widare becked

Anna h.
Maria dr
Lisbeta dr

Melko selvästi tuossa on kappalainen Grels Theet vaimonsa ja kahden tyttären kanssa.
Ei Annaa kyllä kenenkään muunkaan vaimoksi tällä sivulla voida sijoittaa. Ehkä joku Wendela on ollut elämän ehtoon seuraa - tai sitten nimi on jostain lähteestä luettu väärin.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Sivut ovat sotkusia, mutta vaikuttaisi, että Eskil Jöranssonilla on poika Jacob vuonna 1670.
Noita Eskil klockareita näkyy useampia, kuka pystyis selvittään ne?

Ajalliesti tuo Jacob voisi hyvinkin olla sama kuin:
sl. 1684 Jakob Saringius Jacobus Æschilli, Tammelensis 3189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189). Kotoisin Tammelasta. Turun katedraalikoulun oppilas 10.3.1676 (in cl. II colleg., Jacobus Aeschilli Tammelensis). Ylioppilas Turussa sl. 1684 [Æschilli] Jacob. Tamelens. _ 161. — Kokemäenkartanon asiamies (ombudsman) 1696, sittemmin vouti (1710). ‡ Kokemäellä 21.11.1714. Veli: Kurikan kappalainen Sigfrid Saringius 4386 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4386) (yo 1698/99, † 1720).


Saringiukset ovat kiinnostavia, sillä Jakob oli Kokemäenkartanon vouti ennen kuin pitkäaikainen Karkun ja muidenin kuntien pitäjän- ja veronkantokijuri Isak Eriksson päätti siellä pitkän työuransa voutina, ensin luovutettuaan Karkun Järventaan ratsutilan tyttärelleen Karinille ja vävylleen Elias Simonsson Arolle. Elias oli sukua Kauhajoen Reinin suvulle, mutta ei Karinin veljen Kurikan kappalaisen Isak Isaksson Astreniuksen puolisolle Susanna Reiniukselle.

Sigfrid Saringius tuli kurikan kappalaiseksi samaan aikaan, kun Isak Erikssonin tytärpuolen Juliana Frisiuksen puoliso Tomas Betulinus sai ensin apulaispapin tehtävän Ilmajoen emäseurakunnasta ja sitten paikan Alavuden kappelista. Julianan velipuoli Isak Astrenius tuli Ilmajoelle vasta Isonvihan jälkeen, kun Sigfrid Saringius oli jo Vähänkyrön kirkkoherra. On mahdollista, että Betulinuksen ja Astreniusten palkkaamiseen on vaikuttanut Ilmajoella asuneet Julianan ja Isakin isoäidin Anna Alftanan veljen Israel Alftanuksen jälkeläiset

Kiinnotavinta lienee, mikä oli Isak Erikssonin yhteys Kokemäenkartanoon. Kaiken muun selittää Alftanusten sukuverkosto.

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=277589#post277589)
Sivut ovat sotkusia, mutta vaikuttaisi, että Eskil Jöranssonilla on poika Jacob vuonna 1670.
Noita Eskil klockareita näkyy useampia, kuka pystyis selvittään ne?

Ajalliesti tuo Jacob voisi hyvinkin olla sama kuin:
sl. 1684 Jakob Saringius Jacobus Æschilli, Tammelensis 3189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189). Kotoisin Tammelasta. Turun katedraalikoulun oppilas 10.3.1676 (in cl. II colleg., Jacobus Aeschilli Tammelensis). Ylioppilas Turussa sl. 1684 [Æschilli] Jacob. Tamelens. _ 161. — Kokemäenkartanon asiamies (ombudsman) 1696, sittemmin vouti (1710). ‡ Kokemäellä 21.11.1714. Veli: Kurikan kappalainen Sigfrid Saringius 4386 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4386) (yo 1698/99, † 1720).

Saringiukset ovat kiinnostavia, sillä Jakob oli Kokemäenkartanon vouti ennen kuin pitkäaikainen Karkun ja muidenin kuntien pitäjän- ja veronkantokijuri Isak Eriksson päätti siellä pitkän työuransa voutina, ensin luovutettuaan Karkun Järventaan ratsutilan tyttärelleen Karinille ja vävylleen Elias Simonsson Arolle. Elias oli sukua Kauhajoen Reinin suvulle, mutta ei Karinin veljen Kurikan kappalaisen Isak Isaksson Astreniuksen puolisolle Susanna Reiniukselle.

Sigfrid Saringius tuli kurikan kappalaiseksi samaan aikaan, kun Isak Erikssonin tytärpuolen Juliana Frisiuksen puoliso Tomas Betulinus sai ensin apulaispapin tehtävän Ilmajoen emäseurakunnasta ja sitten paikan Alavuden kappelista. Julianan velipuoli Isak Astrenius tuli Ilmajoelle vasta Isonvihan jälkeen, kun Sigfrid Saringius oli jo Vähänkyrön kirkkoherra. On mahdollista, että Betulinuksen ja Astreniusten palkkaamiseen on vaikuttanut Ilmajoella asuneet Julianan ja Isakin isoäidin Anna Alftanan veljen Israel Alftanuksen jälkeläiset

Kiinnotavinta lienee, mikä oli Isak Erikssonin yhteys Kokemäenkartanoon. Kaiken muun selittää Alftanusten sukuverkosto.

Ylläolevaa katsoessa tulee väkisin mieleen, että tuon porukan sisallä on jokin yhteinen tekijä.

Jacob Eskilsson Saringius on syntynyt noin 1664 paikkeilla, eli jos ajatellaan, että olisi jonkin noista Tammelassa olleen lukkarin poika, niin ajallisesti Eskil Jöransson lienee ainoa vaihtoehto.

Ajallisesti Eskil Jöransson ei voi olla Georgius Lepuksen poika, eikä oikein sopisi Georgius Theetinkään pojaksi vaikka aika taitaisi mahtua kuvioon.

Toisaalta, jos Jacob Saringius olisi Theetin pojanpoika tai tyttärenpoika, niin tuo Kokemäen kartanon Henrik Theet voisi olla poikansa, joka alkoi käyttää suvun nimeä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656

Miksi Isak Eriksson tulee voudiksi ja taas heti tämän jälkeen Jacob Saringius?
Jacob Saringiukselle ei mainita vaimoa, mikä on sinänsä outoa, sillä oli 1714 kuollessaan noin 50 vuotias, ja aika harva tuolloin jäi naimattomaksi. Olisiko olemassa vaimo, joka selittäisi kysymyksiä?

[Benedictus]

Miksi Jacob Saringius jatkoi suoraan Isak Erikssonin jälkeen voutina Kokemäenkartanossa, oltuaan aiemmin ombusman.

Jacob Saringiukselle ei mainita vaimoa, mutta sellainen on hyvinkin voinut olla.

Tuo yhteys Isak Erikssoniin voisi olla jopa vävy suhde.

Jo aiemmin on laajasti pohdittu tuota kummallisuutta, että Isak Erikssonilla on jossain mainittu tytär Anna, joak olisi syntynyt 1670-luvulla. Toisaalta tiedetään, että Karvilanderin vaimo on syntynyt vasta 1680-luvulla.

Kuitenkin taisi olal, että jossain Anna Astrenia kävi vielä ripillä vaikka oli kuollut tai jotenkin tälläin se meni. Latva-Rasku muistanee paremmin nämä kiemurat.

Olisiko todella niin, että Isak Erikssonilla olisi ollut kaksi Anna nimistä tytärtä.
Nuorempi Karvilanderin vaimo ja toinen vanhempi eri äidistä, jonka puoliso olisi ollut Jacob Saringius?

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2455
Johan Grelsson Theetin vaimo oli Brita Johansdotter Collina, jonka sisar oli vouti Erik Larssonin vaimo. Tämän Erik Larssonin yhteyttä Isakkiin pohdittiin laajalti.

Ajallisesti Jacob Saringiuksen äiti voisi olla Gregorius Theetin tytär Maria Tai Lisbeta, jotka mainitaan Jokioisten Ojaisissa 1665.
Periaatteessa Isak Erikssonin mahdollinen 1. puoliso olisi voinut olla toinen tyttäristä.

Isak Eriksson oli 1674-6 aikoihin rahanestari Evert Feuhtingin kirjuri, jolle ai ainakaan löydetyissä lähteissä mainita vaimoa.
1676-80(81) ei Isakista löydy tietoa missä vaimoa mainittaisiin.

[Benedictus]

9.3.1755 Kutala Arendatoris Enoki Anna Astrenia
Mikä oli tuo Anna Astrenian yhteys Kutalaan?

Kirjuri Erik ei oikein sovi Järventaan isännän Isak Eriksonin isäksi, sillä Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan hänen tyttärensä Anna Isaksdr. Johan Mårtensson Karvilanderin puoliso olisi syntynyt jo n.1670. Täten Isak olisi syntynyt ennen 1650, mistä seuraa että Erik olisi syntynyt jo ennen 1630- lukua.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=92569&highlight=kutala#post92569

[Jari Latva-Rasku]

Kirjassa, Antti Kujala, Kruunu, aateli ja talonpojat 1630–1713, Verot, vuokrat ja valtasuhteet, kerrotaan sivuilla 43-49 Kokemäenkartanon omistaneiden, voutien ja kartanoon liittyneiden suhteista. Alla oleva katkelma kertoo, millaiset suhteet ja ainakin Axel Julius De La Gardien tai Sofia Juliana Forbuksen asenteet olivat.

Kreivin tai kreivittären voudille Tukholmasta kirjoittamassa allekirjoittamattomassa kirjekonseptissa toukokuun 12 päivältä 1696, nälänhädän ja korkean kuolleisuuden aikaan, joka ei voinut jäädä havaitsematta myöskään pääkaupungissa, voutia moitittiin siitä, ettei hän ollut noudattanut Kokemäenkartanon lampuotien maaherran kanssa 1694 tekemää sopimusta, joka velvoitti heidät mahdollisesta kadosta riippumatta toimittamaan vuosittain 100 tynnyriä viljaa. Lopuksi kirjeen kirjoittaja, siis joko kreivi tai kreivitär, tiedusteli ivallisesti Strandstenilta, koskiko kato myös voita, sarkaa ja teuraseläimiä, jotka talonpoikien sopimuksen mukaan piti toimittaa herrasväelleen Ruotsiin. Kreivin ja kreivittären ajoittainen puhdistusvimma uhkasi siis jo toista kertaa Strandstenia, mutta tämä välttyi tekemästä taas tuttavuutta käsirautojen ja Turun linnan vankisellien kanssa kuolemalla toukokuussa 1696.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/4616/kruunu_aateli_talonpojat.pdf?sequence=3

Isak Erksson on Karkun ja Mouhijärven käräjien perusteella siirtämässä Järventaan ratsutilaa tyttärelleen Karinille ja vävylleen Elias Arolle kesän ja syksyn 1708 aikana. Axel Julius De La Gardie kuolee toukokuun lopussa vuonna 1710. Isak Eriksson käsittelee riitajuttuaan vävyään vastaan Järventakaan liittyvistä väärinkäytöksistä Karkun ja Mouhijärven kesäkuun 1710 käräjistä lähtien. Näien käräjöintien väliin näyttäisi ajoittuvan myös Isak Erikssonin lyhyt vierailu Kokemäenkartanon voutina.

Voisi olettaa, että Isak Eriksson tuli Kokemäenkartanon voudiksi edeltäjänsä Jakob Formanin, paikallisen kruununvoudin, maaherran tai vastaavan ehdotuksesta, ehkä asialla olisi voinut olla myös joku muu kartanon omistajien luottohenkilö, ehkä jopa Isak Erikssonin ikäluokkaa edustava Jakob Saringius. Joka tapauksessa käskysuhde oli suoraan omistajien ja voudin välillä, mutta tuntusii oudolta, että vouti olisi omistajan henklökohtainen tuttava. Voisi myös olettaa, että Isak Eriksson olisi ollut kartanolla vuoden verran, sillä veroluettelon (SAY) mukaan voudin ja hänen esikuntansa palkkaus oli ainakin Jakob Formanin aikaan vuosipalkka. Ei olisi miellyttävää palauttaa tynnyrikaupalla jo syötyä viljaa. Jakob Saringius, jota oli myös kutsuttu Sareniukseksi, olisi voinut palata voudiksi, mitä myös nimike Ombudsman taitaa tarkoittaa, koska joku oli saatava tehtävää hoitamaan. Omistajat tunsivat Saringiuksen entuudestaan ja heidän suhteensa vouteihin vaikutti varsin pragmaattiselta.

[Benedictus]

On kiinnostavaa, että Jacob Saringiusta kutsutaan myös Sareniukseksi, joka nimi taas kuului Kiikalan khr Lars Sareniukselle, jonka mainitaan olleen Tammelasta.

Lars Sarenius hallitsi Kiikalan pappilaan kuuluvaa Saaren tilaa, jossa on kiinnostava maininta 1670.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944744

Sareniuksen vävynä mainitaan her Michel Lundanus, vaimona Anna. 1670 on kuitenkin kirjattu hr Erik Måg, jolla vaimo Anna, samalla rivillä hakasella merkittynä. Seuraa taas hr Michel Måg.

Onko kyseessä virhe vai oliko myös vävy herra Erik? tai mahdollisesti Eskil?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656
Kokemäenkartanossa mainitaan 1701 ombusman Jacob Sarenius. Myöhemmin on nimenä Saringius.

Miksi Saringiuksen nimeksi oli laitettu myös Sarenius?

[Benedictus]

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä P-L H http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=101921#post101921)
Hei
Kävin arkistossa katsomassa Karkun rippikirjoja ja vastoin Hiskin kertomaa ensimmäinen RK on ajalta 1752-1758. Järventaka sivulta löytyy äiti Anna Kothera s. 1672 poika Bertil Kriander s.1711 pojan vaimo Christina Astrenia s. 1726 ja 6 lasta. Toisella Järventaka sivulla oli äiti Anna Astrenia RK s.1670 , käynyt ehtoollisella vuosina 1752-1756, tytär Elisabet Carvilander s. 1709 (rippikirjassa 1706 ei ole oikein) ja Ingeborg Astrenia s. 1685 k 25.2.1753 haudattu 4.3.1753
Tuli jo aikaisemmin todettua ettei Anna ole voinut syntyä 1670 mutta kenen syntymäajan Anna on saanut rippikirjaan? Gammal gårsdfougde Johan Carvilander on haudattu 29.9.1731.
Samassa rippikirjassa oli vielä ( Isotalo) Petter Collin s. 12.3.1678 k. 1756, vaimo Elisabet Roos s. 1684 k. 1757 ja 2 lasta
t.Pirkko

Näin selvisi, mistä Anna Astrenian, jonta ilmeisesti Annikaksi kutsuttiin, syntymäaika on poimittu talonhaltijaluetteloon. Jos syntymäaika pitäisi paikkansa, olisi Anna synnyttänyt tyttären noin 55-vuotiaana. Vuonna 1670 syntynyt Anna voisi olla Järventaassa vuonna 1712 mainittu Anna "m mr"? "m mr" voisi tarkoittaa matmor, eli Juliana oli Isakin ja Erikin kanssa muualla ja Anna hoitaisi emännän tehtävää. Olisiko olemassa kaksi Annaa? Toinen selitys nimikkeelle voisi olla mormor, mutta Anna Alftanan täytyisi vuonna 1712 olla niin vanha, että häntä ei enää henkikirjoihin merkittäisi.

Isoisäni äiti Susanna Birling, joka oli Isak Isaksson Astreniuksen jälkeläinen, sai syntymän jälkeen kuolleen tyttären 50-vuotispäivänsä kunniaksi ja Susanna itse kuoli 97-vuotiaana. Viisi hänen poikaansa eli yli 90-vuotiaaksi ja tytär elää vieläkin lähes 100-vuotiaana.

Yllä lainaus Latva-Rasku:
Yllä olevan mukaan Pirkon tiedonannosta selviää, että Anna Astrenia on käynyt ehtoollisella 1752-56.

Anna Astrenia mainitaan kuolleeksi maaliskuussa 1755.
9.3.1755 Kutala Arendatoris Enoki Anna Astrenia
Onko Pirkolle tullut virhe vai onko todella, että on kaksi Anna Astreniaa, joista toinen käy vielä ehtoollisella 1756?

Tämä 1755 kuollut on arentaattorin leski ja toisaalta Johan Carvilanderin tittelinä on gårdsfogde kuolintiedoissa 1731.

Miksi ja missä Anna Astrenia on Kutalassa?

Pienenä sirpaletietona voisi todeta, että mahdollisesti Johan Carvilanderin ja Anna Astrenian vuonna 1720 syntynyt orpopoika Johan näyttäisi olevan Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa vuonna 1733. Näihin aikoihin Johan Johansson Carvilanderin mahdollinen eno Isak Astrenius jo asui Etelä-Pohjanmaalla. Carvilanderin edellä on matrikkelissa mainittu Matts Thomasson Ravander/Rahnasto, jonka veljestä tuli Siikajoen kirkkoherra ja Isak Johansson, joka oli kruununnimismiehen Johan Birlingin ja nimismiehentyttären Brita Peldanin poika.

19.2.318. Matthias Thomae Ravander Ilmoilensis viduae filius Natus A o 1719 in Aprili, legit Catechismum Suetice, et coepit scribere, datus Apologistae.

319. Isaacus Johannis Ilmoilensis pauperioris Servi filius Natus Ao 1720 in Febr. itidem Catechetica,ödum scribit, in Apologistica.

28.2.320. Johannes Carwilander Johannis filius, orbus Patre, Satagundensis, Natus Ao 1720. Legerat Catechetica, et coepit scribere, datus Apologistae.

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä P-L H http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=101340#post101340)
Hei
Anna Isakdtr Astrenian poika Erik s. 1726 (haudattu 23.10.1731). Jos Anna olisi syntynyt jo v. 1670 niin olisi Erikin syntyessä ollut jo 56 vuotias eli liian vanha lapsensaantiin. Ehkä talonhaltija luettelon laatijat eivät ole huomanneet Erikin syntymää.
Karkun kastetuista puuttuu kokonaan v. 1683 ja v. 1691 syyskuun kirjaukset myös.
SAY Järventaka, Anna on ensimmäisen kerran luettelossa vasta v. 1704.

t. Pirkko

Näinhän se on, Anna olisi täyttänyt henkirahan edellyttämän 15 vuotta noin vuonna 1703, eli olisi syntynyt noin vuonna 1688. Tämä ei tietenkään selitä, miksi siskopuoli Juliana ilmestyi henkikirjaan niin myöhään kuin vuonna 1698. Juliana Frisius on silloin ollut yli 20-vuotias. Isä-Iisakki oli veronkantokirjuri, joten kirjauksia voisi pitää luotettavina. Juliana on voinut asua muualla ennen vuotta 1698. On silti mahdollista, että on voinut olla olemassa toinenkin Anna, toisesta avioliitosta. Olisi vain mielenkiintoista löytää sellaisen väittämän lähde.

Yli 63-vuotiaat, jotka olivat isäntiä, merkittiin henkikirjaan. Vuonna 1709 oli Järventaan tilalle merkitty Isakin vävy Elias Simonsson isännäksi. Kintun tilalla puhuttiin samaan aikaan Isak Erikssonin pesueesta eli Isak Erikssons folk. Näytti, että kummassakaan tapauksessa Isak Eriksson ei maksanut henkiveroa. Vuosina 1705-1708 puuttuvat Karkun henkikirjamerkinnät. Elettiin ruton aikaa. Henkikirjamerkinnöistä, tai oikeastaan niiden puuttumisesta, voi päätellä, että Isak Eriksson olisi syntynyt viimeistään vuosina 1642-1646. Isak on hyvinkin voinut olla puolisoaan 10-20 vuotta vanhempi ja aikaisemmin avioitunut.

[Benedictus]

Laitan tähän erään Latva-Raskun havainnon.

Brotheruksen sukua on tutkittu monin tavoin, siitä esimerkkinä katkelma Helinä Snellmanin sukutauluista:

10 Kustaa Brotherus [i] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=101814#_edn1)Syntynyt (laskettu) 1656. Kuollut 63-vuotiaana 1.3.1719 Laitila 65. Kaukolan kartanonvouti Laitila 65. Kirkonisäntä 65. Osti 1696 LaitilanKorven kylän Nakkilan ratsutilan 65. MajatalonpitäjäLaitila. Nakkilan rusthollissa oli jo pitkään sijainnut kievari, jonkaBrotherus sai haltuunsa 1690-luvulla suurten nälkävuosien tienoilla ja häätientisen isäntäväen (Mikko Heikinpoika) pois talosta.
— Vihitty (vaimon toinen avio?) Margareta(Märta) 65. Syntynyt ennen 1670.
11 Erik SigfridinpoikaBroterus 65 Kuollut 14.6.1661Narva. Vänrikki. Astui sotapalvelukseen ja otettiin 1648 johdattajaksi everstiFrans Knorringin rykmentin (Hämeen eli Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentti)kapteeni (myöh. everstiluutnantti) Joakim Schmidtin, aateloituna Schmiedefeltinkomppaniaan. Kersantti samassa komppaniassa 1651 ja vielä 1653. Kapteeni BertilDufvan (myöh. kapteeni Johan Patkullin) komppanian vänrikki jo 1656. Näyttääsamalla toimineen komppanian katselmuskirjurina 3.6.1660 alkaen varsinaisenkatselmuskirjurin karattua palveluksesta.
Rykmentin ollessa sijoitettunavaruskuntapalvelukseen Narvaan käytettiin vänrikki Erik Sigfridinpoikaa, jokataisi täydellisesti venäjän kieltä ("i ryska språket perfect och färdigvar"), usein erilaisissa lähetintehtävissä Moskovaan, Novgorodiin ym.Keväällä 1660 hän teki kenraalikuvernöörin käskystä matkan Vanhaan Novgorodiin.Näillä pitkillä matkoilla hänen terveytensä kärsi ja palatessaan lomaltaSuomesta hän uudenvuodenpäivänä 1661 sairastui ankarasti veljensä luona(Mikkelissä?) joutuen makaamaan kolme viikkoa. Palattuaan 6.2.1661 Narvaan hänsairastui uudelleen, niin että nenästä vuoti verta yhtämittaisesti neljä japuoli vuorokautta. Tästä hän ei enää toipunut, vaan kuoli Narvassa 14.6.1661jättäen puolison ja monta lasta suureen köyhyyteen.
— ElinPietarintytär 65. Syntynyt ennen 1640.Sai 1661 avustusta matkustaakseen lapsineen Suomeen.
12 Sigfrid Stephani Brotherus 65 Syntynyt noin 1580.Kuollut 1651. Kappalainen ennen 1610 Helsingin pitäjä. Omisti vuodesta 1610tilan (myöhemmin nimeltään Staffans) Helsingin pitäjän Tikkurilan kylässä, jotasittemmin lampuodit viljelivät, sekä lankonsa katselmuskirjuri JonasSigfridinpojan jälkeen ratsutilan (myöhemmin nimeltään Backas) kirkonkylässä.Otti noin 1621 viljelykseen toisenkin, nimeltä tuntemattoman tilankirkonkylässä. Helsingin pitäjän kirkkoherra 1641 Helsingin pitäjä.
— CeciliaSigfridintytär 65. Mainitaanhenkikirjassa sairaalloisena 1634. Isä Helsingin pitäjän kirkkoherra SigfridusMichaelis.

Kuka mahtoi olla Elin Persdotter? Joku voi tietää vastauksen, mutta minä en.

Espoon Gumbölessä kuolee vuonna 1647 Espoon kappalainen Per Mårtensson Brennerus, Ericus Erici Alftanuksen puolison Elin Brennerin velipuoli. Per Brenneruksen puoliso oli Anna Bengtsdotter Hammarstierna, jonka veli aateloitiin kyseisellä nimellä vuonna 1642. Gumbölen Storgårdissa mainitaan vuosina 1664-72 Per Brenneruksen tytär Elin. Per Brenneruksen arvellaan syntyneen 1590-luvun alkupuolella ja puolisonsa Anna on voinut olla samaa ikäluokkaa. Tytär Elin on voitu mainita Gumbölessä 30-40 vuoden ikäisenä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=336349
Elin Persdr 1654 seuraavaksi näkyy 1664 sr nimikkeellä, eli sopisi hyvinkin tuoksi Erik Brotheruksen vaimoksi.

Aivan samoin Isak Eriksson Hammarstierna sopisi heidän pojakseen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343921
1644 näkyy Margareta Knutsdr eli lienee Per Brenneruksen äiti.

Cristoffer Platzmanin vaimo Margareta Eriksdr ja Laitilan voudin vaimo Karin Eriksdr sopisivat myös ajallisesti Brotheruksen tyttäriksi, kun poika Custaf vielä on Laitilassa(Lappi tl) voutina ja Isak Erikssonin tytär myös ohjautuu Lappi Tl:än.

[P-L H]

Hei

Tästä alkuperäisestä rippikirjasta näkee merkinnät hyvin ja Anna on
Elisabet tyttärensä kanssa ollut ehtoollisella vielä 1756

Karkku RK 1752-1757 Järventaka kuva 31
Anna Astrenia 1670 Annan kohdalla ehtoolliskäynti merkinnät vuodesta
1752 alkaen ja viimeinen merkintä 14.3.1756
dtr Lisa Carvilandra 1706/ oikea syntymävuosi on 1709 (kastekirja)
Ingeborg Astrenia 1685? - maaliskuu 1753

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1752-1758_ap/31.htm

Karkku tilit 1736-1808 kuva 42
9.3.1755 Arrendators änkia Anna Astenia maksu 12,28
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/tilit_1736-1808_jk992/42.htm

Haudattujen luetteloa en vielä ehtinyt katsoa, mutta Astenialta tuo nimi
näytti.

Näitä Astenia nimisiä asui mm. Inkoon seurakunnassa ehkä muuallakin.

T. Pirkko

[Benedictus]

Kiitos Pirkolle vaivannäöstä!

Kuinka tuo Arentatorin enkan nimi on oikeastaan. Kun tuota e-kirjainta ennen katsoo, niin eikö siinä ole selvä r-kirjain kiinni takana olevassa t:ssä?
En todellakaan ole tutkitsemaan pystyvä.

JOS tässä on Anna Astrenia, kuollut 9.3.1755, niin kuka hän on, sillä tuo Carvilanderin vaimo Anna Asteria mainitaan ripillä tyttärensä kanssa.

Kuten jo aiemmin pohdein, voisiko olla 2 Annaa, joka vanhempi oli tuo Arentatorin leski, koska nuorempi Carvilanska sai lapsia vielä myöhään.

Ehkäpä tuo 1670 syntymäaika kuului tälle toiselle Annalle.

Missä Carvilanderit asuivat? Järvenpää vai muualla?

Mikä on Kutalan merkitys?

[P-L H]

Hei

Karkun rippikirjassa Kutalassa ei ollut Arendaattorin leskeksi mainittua
Annaa. Mistä merkintä on Hiskiin saatu, samoin tämä Enoki?
Voi olla väärin luettu änckia sana. Kirkon tilikirjassa ei kylää mainittu
ja haudattujen luettelossa on juuri v. 1755 vielä kateissa.

Annan sisaren tiedot löysin, mutta en tiedä kenen leski Ingeborg oli.
4.3.1753 Prästk änkias Ingeborg Astreenia maksu 10,-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681353

SAY Karkku, Suoniemi 1720-1739 Järventaka
vuodesta 1723 on Johan Carvilander Anna puolison kanssa merkitty sivulle.
Vuodesta 1727 on Clara Alftana ja pojat Henrik ja Johan, 1728 Erik Astrenius, Ingeborg sr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

SAY 1740-1759 Karkku, Suoniemi Järventaka Rusth
Sacell Astrenia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520604

Toisen rippikirja sivun tiedot missä oli Anna, Elisabet tyttären ja
Ingeborg sisaren kanssa on alempana sivulla, Landbonde Anders ja pso,
Elisabet Karvilander pitäisi ikänsä puolesta vielä näkyä SAYn sivulla.

Karkun seurakunta Kalustoluettelo 1732-1795 kuva 23
Sivuilla mainitaan myös seurakunnan papisto - Tyrvää ja Karkku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9725682
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9725683

Abraham Fabrisius on merkitty kuolleeksi 1685. Leskensä Juliana on
voinut avioitua vasta vuoden kuluttua. Ingeborg Astrenian syntymäaika
rippikirjassa oli 1685, on ehkä kuitenkin syntynyt 1686.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9725684

Sockne adjunkter i Karku --- Thomas Kriander
Barthold Kriander, Blef Kapellan i Tavastkyrö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9725685

Erik Astreniuksen allekirjoittama kirje
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9725690

t. Pirkko

[Benedictus]

kl. 1689 Pehr Erchovius Petrus Johannis, Tavastensis 3580 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3580). Kotoisin Padasjoelta. Turun katedraalikoulun oppilas 3.2.1681 (in cl. d:ni Caspari Sarenij, Petrus Johannis Padasjokiensis.). Ylioppilas Turussa kl. 1689 Erchovius Petr. Joh. Tav _ 179. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1692. — Turun linnansaarnaajan apulainen 1692. Maskun Vahdon pitäjänapulainen 1693. Lapin kappalainen 1695, isonvihan aikana vt kirkkoherra vuodesta 1719. † Lapissa 3.1748. Pso: 1:o Valborg Michelsdotter tämän 2. avioliitossa († 1729/30); 2:o (jo 1731) Ingeborg Astrenius (‡ 1753).
Pson edell. aviomies: Ruskon kappalainen Jakob Avolinus 1806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1806) (yo 1665/66, † 1691).
Lanko: Kurikan kappalainen Isak Astrenius, myöh. Astreen 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274) (yo 1716, † 1755).
Poika Erik Ercovius (ei yo) toimi vt. kappalaisena Lapissa ja Eurassa isonvihan lopulla.
Viittauksia: HYK ms., Index s. 53a; KA mf. ES 1848 (kk 11) Pöytyän käräjät 2.–3.4.1694 f. 257v (Cappellan H:r Henrich Enequist föredrog Rätten huruledes han Åhr 1693 hafwer bebodt ett Augmentz hemman i Laukola och Rusko Bohl ... des Successor H:r Petrus Erchovius); KA mf. ES 1854 (kk 26) Pöytyän käräjät 7.5.1708 f. 427v (Laukola hemman i Rusko Bohl ... Cappellan H:r Pehr Erckovius hwilcken jempte dess Antecessor Matrimoni H:r Jacob till Cappellans Bohl det samma in till Åhr 1692: innehafft då det emoot ett annat hemman i Rusko Kyrckiobyy blif:t uthbydt), Pöytyän käräjät 22.–23.9.1708 f. 486; KA mf. ES 1931 (mm 35) Lapin käräjät 16.–18.11.1699 s. 960; KA mf. ES 1936 (mm 46) Eurajoen ja Lapin käräjät 17.–19.6.1707 f. 338 (Cappellanens wed Lappo försambling H:r Petri Ercovii hustru Walborg Michellsd:r); Virpi Nissilän tiedonanto 17.4.2009 (Täydennys Erchoviuksen kuolinaikaan ja 2. puolison (lasten äitipuolen) tietoihin, lähteenä Eurajoen ym. käräjät 20.–23.9.1748 f. 619). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 234 (XLIX); E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 23, 29; E. Koskenvesa (julk.), Turun hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1690–1732. SSV 39 (1969–70) s. 140 #62; Y. Blomstedt (toim.), Liber scholae Aboensis. Appendix: Distributio paroeciarum 1668–1712. SSJ 29 (1973) s. 187 (1687:I), 189 (1688:I), 191 (1689:I, pro vale). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 149, 196; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 174.


1669/70 Kasper Sarenius Casparus Laurentii, Kikalenius 2058 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2058). Vht: Kiikalan kirkkoherra Lars Sarenius (Laurentius Johannis, † 1688) ja Märta Kaspersdotter. Turun katedraalikoulun oppilas. Ylioppilas Turussa 1669/70 Sarenius Casp. Laurentii _ 100. Respondentti 10.12.1675, pr. Nils Tunander U170 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U170). — Turun katedraalikoulun 2. kollega (1680?)–1684. Turun 1. suom. kappalainen (choralis) 1689. Mouhijärven kirkkoherra 1693. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1700. ‡ Mouhijärvellä 7.6.1703.
Pso: (jo 1681) Anna Mattsdotter († 1727).
Veli: Turun kappalainen Johan Sarenius 1842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1842) (yo (1666), † 1677).
Poika: luutnantti Gabriel Sarenius, myöh. Sareen 4838 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4838) (yo 1704/05, † 1741).
Vävy: Perniön pitäjänapulainen Jakob Mainelius 3807 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3807) (yo 1691/92).


Mikä noita kahta yhdistää?


Ingeborg Astrenia oli kai vanhapiika avioituessaan.


On siis Anna Astrenia,joka oli 1712 Järventakana nimikkeellä matmor.
Jos oli Carvilanderin vaimo niin missä oli puoliso ja lapset.


Talo oli juuri tullut takaisin Isak Erikssonin haltuun, joka oli 1709 Kokemäen kartanon voutina.


Koska Juliana Palmia ei mainita, niin olisiko hän osa perheestä mukanaan lähtenyt Ruotsiin pakoon tulevaa sotaa 1712?


Juliana Månsdotter Palmin 1. puoliso oli siis Arvid Johansson Frisius.

[Jari Latva-Rasku]

kast. 6.2.1681 Järventaka Isach Ericss: - - - Lijskin
kast. 15.4.1685 Järventaka Isaach - - - Ingeborg
-> tammikuun 1687 ja helmikuun 1688 väliltä puuttuu Karkun kastettuja
s. 24.2.1687 Karin Isaksdotter (syntymäaika Kurikan Kohtalan pappilan rippikirjasta)
-> lokakuun 1689 ja maaliskuun 1690 väliltä puuttuu Karkun kastettuja -> Anna?
-> toukokuun 1691 ja marraskuun 1691 väliltä puuttuu Karkun kastettuja
s. 7.9.1691 Isak Isaksson Astrenius (syntymäaika Kurikan Kohtalan pappilan rippikirjasta)
kast. 1.5.1694 Järfventaka Isach - - - Erich
kast. 18.4.1709 Järfventaka Elias Simonss: Cathar: Isacksdr: Ingeborg
kast. 28.12.1709 Järfwentaka Johan Mårthenss: Carvilander Anna Isachsdr: Elisabetha
s. 5.8.1710, kast. 7.8.1710 Aro Elias Simonson Carin Isaacsd:r Israel
s. 1720 Johannes Carwilander (syntymävuosi Vaasan triviaalikoulun matrikkelista)
kast. 13.1.1726 Järfventaka Johan Carvilander Annicka Astrenia Erikus

Olisiko Anna Astrenia syntynyt vuoden 1690 alussa eikä vuonna 1670 ja olisi vain yksi Anna?

[Benedictus]

Karkku RK 1752-1757 Järventaka kuva 31
Anna Astrenia 1670 Annan kohdalla ehtoolliskäynti merkinnät vuodesta
1752 alkaen ja viimeinen merkintä 14.3.1756
dtr Lisa Carvilandra 1706/ oikea syntymävuosi on 1709 (kastekirja)
Ingeborg Astrenia 1685? - maaliskuu 1753

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...1758_ap/31.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1752-1758_ap/31.htm)

Karkku tilit 1736-1808 kuva 42
9.3.1755 Arrendators änkia Anna Astenia maksu 12,28
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...8_jk992/42.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/tilit_1736-1808_jk992/42.htm)

Yllä näkyy tarkat päivämäärät eli kirjaaja on ollut tarkasti tietoinen henkilöiden olemisista.

Ei oikein voi edes ajatella, että tuo kuolin aika olisi virhe kirjaus, koska Anna Astrenia on käynyt ripillä 14.3. 1756 ja jos olisi virhekirjaus kuolin vuoden tiedossa silloin ripilläkäynnin pitäisi olla ennen 9.3. 1756.

Tiedetään, että Isak Eriksson oli Evert Feuhtingin kirjurina 1674-75, kiinnostavaa on, että Evert Feuhting toimi voutina Kokemäellä.

Kysymys onkin, tuliko Isak sitäkautta Feuhtingin palvelukseen.

Olisiko Isakin isää haettava tuolta Kokemäeltä.
Tässä Paistilan Linderillä näkyy 1663 her Erik Caplan.
Muina vuosina on Elias Caplan, joka on kummajuttu, koska tuo Elias oli Uudenkaupungin khr ja asui siellä. Linderi vain kummasti on hänen nimissään.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=223321

Elias Nicolain asuinpaikkana 1634–1639 oli Kokemäen henkikirjojen sekä karja- ja kylvöluettelojen mukaan Paistilan Linteri, jonka hän otti viljelykseen 1636 asuttuaan autioverotaloa ainakin vuodesta 1634
K Uusikaupunki alkuvuodesta 1661.
P1 Margareta (Margeta) Isaksdotter, mainitaan Kokemäen henkikirjoissa 1635-1639;

Onko tuo myöhempi Linderin isäntä oikeasti ollut Erik Eliasson jonka äiti oli Isaksdotter, mikä saattaisi silloin suoraan antaa Isak Erikssonin nimelle selityksen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221412

[Jari Latva-Rasku]

Ei oikein voi edes ajatella, että tuo kuolin aika olisi virhe kirjaus, koska Anna Astrenia on käynyt ripillä 14.3. 1756 ja jos olisi virhekirjaus kuolin vuoden tiedossa silloin ripilläkäynnin pitäisi olla ennen 9.3. 1756.



Anna Astrenia kävi tyttärensä kanssa kaksi kertaa ripillä kuolemansa jälkeen ja sen jälkeen ei enää koskaan. Kaksi ripilläkäyntiä aikaisemmin kuoli ainoa tunnettu Anna Astrenia. Vasten parempaa tietoa voi olettaa, että kyse on oikeasta kuolemasta ja väärästä merkinnästä. Kirjurit tekivät runsaasti vääriä merkintöjä.

[Benedictus]

Milloin Feuhting mahtoi olla Kokemäen suunnalla, en löytänyt tietoa tähänhätään.

Pohdin, josko Isakin suhde Feuhtingiin alkoi jo Kokemäeltä. Kumogårdin tietoja vain ei ole saatavissa ja mitä on on aika heppoista.

[Jari Latva-Rasku]

Turun ja Porin läänin veromestareita 1662-1674
(keräilyjä läänintilikirjoista)

Vehmaan kihlakunta:
Hans Hansson 1662-1670 GODHE, KOKEMÄKI,VOUTI HENRIK CALLIAN LANKO

Elias Johansson 1671-1674 MYNÄMÄEN KALLEISEN ISÄNTÄ, KAMARIVISKAALI, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN POIKAPUOLI.

Maskun kihlakunta:
Mats Peersson 1662-1671

Henrich Meltzer 1672 kÖÖNIKÄN HÅKAN MÅNSSONIN VAIMON MARGARETA KARHIAN LANKO

Simon Careel 1673-1674 VEHMAAN KIHLAKUNNAN VOUTI, YLÖJÄRVEN SIIVIKKALAN RATSUTILAN EMÄNNÄN 2. PUOLISO.VAIMO SVARHAFRAN ANOPPI? HYVIN LUULTAVASTI HALIKON KIHLAKUNNAN VOUTI SIMON ERIKSSONIN VÄVY.

Piikkiön kihlakunta:
Christer Matsson 1662-1664 MELARTOPAEUS,VOUTI ERIK LARSSON ASUI SAMALLA TILALLA.

Ewert Fychting 1665-1672 RENTMÄSTARE, SAUVON KIRKONKYLÄN RATSUTILAN OMISTAJA,KARKUN JÄRVENPÄÄN ISAK ERIKSSON FEUHTINGIN KIRJURINA
Johan Schmitt 1673-1674

Halikon kihlakunta:
Olof Svensson 1662-1665

Siffred Hafreberg 1666-1667

Mårten Berghuus 1668-1671

Erich Larsson 1672-1673 YLLÄOLEVA JOKAPAIKAN VOUTI

Gustaf Erichsson 1674 PIHL,SISAR KRISTINA PIHL NAIMISISSA KARKUN KAPPALAISEN JOHANNES THOMAE RAJALENIUKSEN KANSSA.
Ala-Satakunnan kihlakunta:
Henrich Matsson 1662 TAVAST?

Henrich Påhlsson 1664-1667 CALLIA, VOUTI GODHEN LANKO

Henrich Meltzer 1668-1671 HÅKAN MÅNSSONIN VAIMON LANKO

Henrich Påhlsson 1672-1673 CALLIA

Sven Russ 1674 OMISTI KOKEMÄEN HAVINGIN HOURUN RATSUTILAN.

Ylä-Satakunnan ylimmäinen kihlakunta:
Lars Jönsson 1662 Guldsmed, YLÖJÄRVEN SIIVIKKALAN RATSUTILA, GUSTAF SVARTHAN APPI,SIMON CARELIINVAIMON KIRSTIN PLATZMANIN 1.PUOLISO

Johan Simonsson 1664-1665 JUDIUS, KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN 2. VAIMON 1. PUOLISO. KOKEMÄEN VILLIÖN SIMULAN JA MARTTILAN KROUVIN RATSUTILOJEN ISÄNTÄ.
KROUVIN OMISTAJA SEURAAVAKSI GABRIEL JOSEFSSON MELARTOPAEUS, JONKA VAIMON ENO OLI JOHAN JUDIUS.

Erich Spoof 1666-1674 LEMPÄÄLÄ

Ylä-Satakunnan alimmainen kihlakunta:
Christopher Enkell 1662-1671,

Gustaf Hansson 1672-1674 SVARTHAFRA, SIMON CAREELIN VAIMON VÄVY?

ISak Eriksson oli mukana selvittämässä Huittisten Maurialan talokauppaa.
Mukana Simon Careel
Erik Larsson
Paul Callia
Tomas Rajalenius
Henrik Wihtilaeus



Näitä kaikkia yhteyksiä ei pysty pitämään mielessä. Evert Feuchting taisi joskus aikoina aikaisina olla Kokemäenkartanon voutina. Me tiedämme, että on ollut olemassa ainakin 1670-luvun alkupuolelta lukien ylioppilas ja rusthollari Isak Eriksson "Kentzer" Uskelan Äijälästä, Hänen isänsä oli rusthollari ja kartanonvouti Erik Jakobsson. Uskelan Isakin äidin etunimi oli Lisa ja vanhemmat veljet olivat nimeltään Axell ja Jakob. Isak Eriksson Hammarstierna suoritti ylioppilastutkinnon Turun Akatemiassa vuonna 1668. Uskelan Isak myi tilansa vouti Gustaf Erichson Pihlille vuonna 1678. Uskelan Isakilla mainittiin olleen puoliso vuonna 1678. Oli olemassa Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson vuonna 1678. Oli olemassa Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson Karkun Järventaassa viitisen vuotta myöhemmin. Lääninrahastonhoitajan Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson muutti ajoituksesta ja käsialasta päätellen Karkkuun Järventaan ratsutilan isännäksi. Isakin puoliso Juliana Månsdotter N->Alftana->Palm oli taivassalomaisen kartanonvoudin ja rusthollarin Måns Larssonin tytär. Julianan nuoremmat siskot Katharina ja Maria asuivat Isossakyrössä ja Ilmajoella, missä oli heidän enonsa Israel Alftanus ja heidän serkkujaan. Kumpikin siskoista käytti nimeä Palm. Isak Eriksson oli vuoden verran Kokemäenkartanon voutina vuosina 1709-10 ensin luovutettuaan Järventaan vävylleen ja tyttärelleen.

Jos oletetaan, että lääninrahaston kirjurin täytyisi olla ylioppilas, vaihtoehdot Isak Erikssonin alkuperäksi vähenevät tuntuvasti.

On täysin mahdollista, että Isak Eriksson ei ole mitään sukua puolisolleen tai puolisonsa aikaisemmalle puolisolle Arvid Frisiukselle. Sukulaisuuksia on kuitenkin hyödynnetty suvun puolisoiden saamiseksi. Karin Isaksdotter Astrenian puoliso Elias Simonsson Aro oli naapurinsa kruununvouti Johan Henriksson Reinin pikkuserkku isänsä, ja Johanin äidin Kauhajoen Knuuttilan emännän Valpuri Matintyttären, välityksellä. Isak Isaksson Astreniuksen 1. puoliso oli Susanna Matthiasdotter Reinius, eli Johan Reinin serkku, joka samalla oli Isakin äidinpuoleinen pikkuserkku. Katharina Palmin poika Isonkyrön nimismies Abraham Gumse avioitui Johan Reinin tyttären Marian kanssa. Maria Palmin tytär Susanna Henriksdotter avioitui 2. avioliittonsa Johan Reinin serkun isokyröläisen talollisen Samuel Johansson Tuurin kanssa.

Isokyröläiset talolliset ja maakauppiaat Reinit eli Punkarit olivat käsittääkseni samaa YDNA-isälinjaa Kauhajoen Aron suvun ja esimerkiksi Ylistaron Hiipakan sukukunnan isälinjan kanssa. Tämän suomalaisperäisen I1-isälinjan on väitetty olleen Kyrönmaan rautakautisen asutuksen peruja. He olisivat olleet odottamassa, kun ruotsalaiset saapuivat asuttamaan Mustasaaren Helsingbyn silloisen merenlahden vesijättörantoja vuoden 1000 paikkeilla. He olivat olleet odottamassa 1000 vuotta ennen kuin Alftanukset ja Astreniukset saapuivat Pohjanmaalle virkatehtäviään hoitamaan.

[P-L H]

Hei

Missä Anna Astrenius on leskeksi jäätyään asunut yli 20 vuotta kun ei
näy SAYn Lahdentaka sivulla kuin vuoteen 1726 asti veroluettelossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

Olisiko Anna muuttanut samalle suunnalle missä poika oli, Vaasan
triviaalikoulussa 1733.

Onko Anna kenties avioitunut uudelleen ja jäänyt leskeksi toisen kerran
kun Arrendatorin leskeksi mainitaan. Jos oletetaan että olisi sama Anna?

Elisabet Carvilander oli Järventaassa vielä 1758, nimi on ylivedetty
rippikirjassa. Mihin Elisabet on muuttanut.

Nämä merkinnät on Karkun seurakunnan tilikirjasta.
kuva 143
29.9.1731 Ombudsman på Selkis Johan Carvolander ifron Lahdentaka
maksu 7,16
23.10.1731 Erik Carvolander ifron Järventaka maksu 3,8
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681163

haudattuja 1731
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681251

(Ombudsman on edustaja, asiamies, valtuutettu.)
(Arrendator -n, Arrendatorer on maanvuokraaja, vuokraaja)

17.4.1726 Järventaka ….. Matrona Clara Alftana till församling ------
112,3 Oblater
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681148

Mustasaari-Korsholm kastettu
2.2.1720/5.2. 1720 Vasa Maria Christina
Abraham Alftan-Barbro Bäck
http://hiski.genealogia.fi/hiski/75w424?fi+0227+kastetut+5669

Tämän tyttären yhtenä kummina oli Clara Alftana

Reunahuomautuksena
Abrahamin matrikkelitiedoissa mainitaan että olisi katselmuskirjuri
henkirakuunarykmentissä 1725. Abraham on kuitenkin ollut Inkoossa
(Häradskrifarens Alftani dotter) kummina 29.7.1725 Helena tyttärelle
ammattina Seckret Abraham Alftan. Puolison Barbro Bäck hautaustietoja
ei Inkoosta löydy.
Olisiko yhdistetty kahden Abraham Alftanin tiedot samaan ”pakettiin”

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Missä Anna Astrenius on leskeksi jäätyään asunut yli 20 vuotta kun ei
näy SAYn Lahdentaka sivulla kuin vuoteen 1726 asti veroluettelossa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

Olisiko Anna muuttanut samalle suunnalle missä poika oli, Vaasan
triviaalikoulussa 1733.

Onko Anna kenties avioitunut uudelleen ja jäänyt leskeksi toisen kerran
kun Arrendatorin leskeksi mainitaan. Jos oletetaan että olisi sama Anna?

Elisabet Carvilander oli Järventaassa vielä 1758, nimi on ylivedetty
rippikirjassa. Mihin Elisabet on muuttanut.

Nämä merkinnät on Karkun seurakunnan tilikirjasta.
kuva 143
29.9.1731 Ombudsman på Selkis Johan Carvolander ifron Lahdentaka
maksu 7,16
23.10.1731 Erik Carvolander ifron Järventaka maksu 3,8
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681163

haudattuja 1731
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681251

(Ombudsman on edustaja, asiamies, valtuutettu.)
(Arrendator -n, Arrendatorer on maanvuokraaja, vuokraaja)

17.4.1726 Järventaka ….. Matrona Clara Alftana till församling ------
112,3 Oblater
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681148

Anna Astreniaa ei oltu merkitty veroluetteloon silloin, kun hänet oli merkitty Karkun rippikirjaan tyttärensä kanssa 1750-luvun alkupuolella. Myös tytärtä ei oltu merkitty veroluetteloihin. Anna on tosin silloin ollut jo yli 60-vuotias, mutta tytär ei, ja aikaisempia rippikirjoja ei ole saatavilla.

Johan Carvilander toimi Mouhijärven Selkeen kartanon kirjurina, everstin veronkantokirjurina ja voutina sekä mahdollisesti jo1700-luvun alussa renkivoutina. Toista voutia oli kutsuttu myös vuokraajaksi. Johan Carvilander oli kuollessaan gårdsfogde. Gårdsfogde on ombudsmanin synonyymi. Mikäli Johan olisi tilittänyt kartanon tulot vuokrana ja pitänyt erotuksen itse omana korvauksenaan, hän olisi ollut vuokraaja. Jos Johan olisi tilittänyt kartanon tulot sellaisenaan ja vähentänyt siitä palkkansa, hän olisi ollut vouti. Ero on näennäinen.

Clara Alftana oli Susanna Reiniuksen äiti, eli Isak Isaksson Astreniuksen anoppi. Claran mukana Järventaassa ollut poika Henrik (Reinius) oli myöhemmin maanmittarina Ruotsissa. Veli(puoli) Johan (Altan) oli myöhemmin Lohtajan kirkkoherra.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520484

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579320

[P-L H]

Hei

Sori, tuli pieni virhe. Piti kirjoittaa tietysti Järventaka. Erik pojan
kohdalla paikka sentään tuli oikein kirjoitettua.

Say 1695-1714 Mouhijärvi. Lavia, Suodenniemi Selkis gård
1710 öfversten upbords skrifare Johan Mårtenson, Anna hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=592641

Kartanossa olon jälkeen Johan Carvilander ja Anna palasivat takaisin
Järventakaan. Isonvihan ajalta ei valitettavasti ole asiakirjoja.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Say 1695-1714 Mouhijärvi. Lavia, Suodenniemi Selkis gård
1710 öfversten upbords skrifare Johan Mårtenson, Anna hustru
Erik Isaksson Astrenius on näköjään siis päätynyt Mouhijärvelle Annan tuttavuuksien perusteella. Erikin vävy, Suodenniemen pitäjänapulainen Matias Hagelberg oli lähtöisin paikallisista talonpoikaissuvuista, ja minulla on ollut huomattavia vaikeuksia kytkeä Astreniuksia Hämeenkyrön seutuihin. Tämä tieto näyttäisi ratkaisseen kaikki pulmani.
PH

[P-L H]

Hei

Vaikka Karkun Järventaan kohdalla on ollut merkinnät Erik Astreni folk vuosina 1727-1744 niin Erik on vaimon ja lasten kanssa ollut ihan toisella paikkakunnalla. Lasten kastetietojen perusteella löytyivät helposti.

SAY 1720-1739 Mouhijärvi, Lavia, Suodenniemi

kuva 19 Suodenniemi Pajuniemi Karoi
1725 -1738 Adj Astrenius, Lisa hustru
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537894

kuva 45 Mustanoja Cappl bostell
1739 Erik Astrenius, Elisabet hustru,Josep drg,Walborg pig,Maria pig
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=537955

SAY 1740-1759 Mouhijärvi, Lavia, Suodenniemi

kuva 11 Otsoila/Otsala Bengti /Hoppu sacell bostell
1740-1759 Erik Astrenius, Elisabet hustru
1744 Stina dtr, 1746 Lisa dtr, 1749 Hedvig dtr
1750 Erik Astrenius, Lisa dtr, Hedvig dtr
1752 Adj Mats Hagelberg
1753 Ingrid dtr, adj. Mats Hagelberg måg jne
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=539789

SAY 1760-1779 kuva 20 Otsoila

Sacell Astrenii
Matts Hagelberg måg och ---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=541985

Rippikirjan sivukin löytyi mutta näyttää olevan aika huonossa kunnossa. Jos vaikka Arkiston kuvista löytyisi parempi. (Syntymäajat rippikirjasta)
Mouhijärvi rk 1748-1762 kuva 118 Otsoila Hoppu 1748-1754
Adj hr Mathias Hagelberg 17.9.1713
mad Elisabet Astrenia 2.1.1729
dtr Margareta 27.4.1752 obiit 1754
son Aaron 13.4.1755

Capellan
hr Erik Astrenius 22.4.1694
mad Elisabet Wegelia 1.5.1698
dtr Elisabet 2.1.1729
dtr Hedvig 6.9.1731
son Paulus 13.1.1735
dtr Ingrid 13.2.1737
son Isac 13.9.1738
Aaron 10.8.1740
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mouhijarvi/rippikirja_1748-1762_jk834/118.htm

Erikin sisaren Anna tiedot on vielä epäselviä. Missä on asunut kun ei tässäkään veroluettelossa ole mainittuna.
Henkikirja 1742 (7531) Karkku

kuva 57 Järventaka Rustholl
Sacellani Astreni dreng Thomas
LB Johan, Margeta hustru
LB Anders, Lastica hustru, Valborg,Maria dtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13346241

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Vaikka Karkun Järventaan kohdalla on ollut merkinnät Erik Astreni folk vuosina 1727-1744 niin Erik on vaimon ja lasten kanssa ollut ihan toisella paikkakunnalla. Lasten kastetietojen perusteella löytyivät helposti.

Kiitos, Pirkko, näistä tiedoista, joista vain oma esivanhempani aiemmin oli minun tiedoissani!
PH

[P-L H]

Hei

Kiitos, SAYn tietoja katselin jo alkuviikosta, mutta en silloin tiennyt
että niillä olisi muillekin käyttöä. Laitoin ne tänne Forumille kun tulit
maininneeksi ongelmista, liittyen Astrenius-Wegelius sukujen tutkimisessa.

Arkiston kuvista löytyi vähän paremmat rippikirjan sivut.

Mouhijärvi RK 1748-1762 Uotsola Hoppu jakso 1748-1754 kuva 116
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7252353

jakso 1755-1762 kuva 121
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7252358

Christina Juliana Astrenian syntymävuosi on 1727 Karkun rippikirjassa.
Onko kuitenkin aikaisempi kun Johannes poika on syntynyt 1727.
Christina oli 1744-45 veroluettelossa dtr merkinnällä.

Mouhijärvi kastettu capell föd 1727 (on Suodenniemi)
kuva 10
3.3.1727 Adjuct hr Erik Astrenii barn Johannes
Testes: Kyrkioherde Mag Michael Polviander med des käresta mad.
Saara Wegelia, smeden Mårthen Thomasson med des hustru,
Jungfru Ingeborg Astrenia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255607

Mouhijärvellä 29.7.1724 syntynyt Johan Matson
kummeina oli mm. Dn. Erik Astrenius ja myös hustru Juliana Alftana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255602

Oliko hustru Juliana Erikin äiti vai nuorempaa sukupolvea.
Olivat myös 30.7.1724 syntyneen Carin Larsdotterin kummeina

1.1.1726 s. Johan Johanson
kummeina hr Erik Astrenius och hans käresta Elisabeta Wegelia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255610

Tällä aukeamalla lisää Erik Astreniuksen ja Elisabet Wegelian kummilapsia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255605

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Christina Juliana Astrenian syntymävuosi on 1727 Karkun rippikirjassa.
Onko kuitenkin aikaisempi kun Johannes poika on syntynyt 1727.
Christina oli 1744-45 veroluettelossa dtr merkinnällä.

Mouhijärvellä 29.7.1724 syntynyt Johan Matson
kummeina oli mm. Dn. Erik Astrenius ja myös hustru Juliana Alftana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255602

Oliko hustru Juliana Erikin äiti vai nuorempaa sukupolvea.

t. Pirkko

Tyrvää 13.10.1725 Stina Juliana.

Juliana Alftanan pitäisi olla Juliana Månsdotter. Juliana olisi käyttänyt äitinsä sukunimeä, kuten jo aikaisemmin. Mistä hänelle tuli ennen ja jälkeen nimi Palm, on ollut laajan ja tuloksettoman selvityksen alaisena. Kiinnostavinta lienee, miksi häntä kutsuttiin vaimoksi. Isak Erikssonin pitäisi siis olla elossa, koska Juliana ei ollut leski.

[marjuska]

Hei!


Hämeenkyröstä Kyröspohjan Mäkelästä löytyy Ingrid Astrenia s.1737, comissarius Georg Tillbergin vaimona. Heille syntyy poika Gustaf 31.1.1779. Kummeina mm. Gustaf Sahlberg, Isaak Astrenius, rouvat Catharina Lundbec ja Catharina Östman, nuorirouva Gustava Sahlberg ja Margetha ?.


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=14323&pnum=29 (oik.alhaalla)


Tässä perhe
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24594&pnum=180


Tillbergille syntyi toinenkin poika Aron joka kuoli 14.8.1781 Hiskin mukaan.


Ingrid kuollut Tillberginä
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14331&pnum=62




Sitten
”Lainaus Pirkolta: Christina Juliana Astrenian syntymävuosi on 1727 Karkun rippikirjassa.
Onko kuitenkin aikaisempi kun Johannes poika on syntynyt 1727.
Christina oli 1744-45 veroluettelossa dtr merkinnällä. ”


Hämeenkyrön Uskelan Knuutilasta löytyy Christina Juliana Astrenia ja tässä syntynyt 1726 ja kappalainen Barthold Crianderin vaimona
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=24593&pnum=185


Syntyneissä myös Aron 31.4.1778 Henrik Dimbergille ja hänellä kummeina samoja Sahlbergeja , Östmann ja Kriander sekä hänen vaimonsa Christina Jul (?)iana Astrenia.


http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=14323&pnum=20




Terv. Marjatta Laine

[Benedictus]

Olen jo aiemmin ihmetellyt mistä tulee Astreniusten perheeseen Aron etunimi?
Erik Isaksson Astreniuksen poika oli Aron.

Wegeliusten puolella ei mielestäni ole Aroneita.

Liioin Alftanuksissa ei ole kyseistä nimeä.

Voisiko periytyä Isak Erikssonin suvusta?

[Jari Latva-Rasku]

Olen jo aiemmin ihmetellyt mistä tulee Astreniusten perheeseen Aron etunimi?
Erik Isaksson Astreniuksen poika oli Aron.

Wegeliusten puolella ei mielestäni ole Aroneita.

Liioin Alftanuksissa ei ole kyseistä nimeä.

Voisiko periytyä Isak Erikssonin suvusta?

Aron oli Erikin nuorin lapsi, jonka isä oli pappi. Nimi on voitu tempaista sen aikaisesta lukemistosta bibliasta. Miksi nimi ei ollut Måns tai Israel voisi tarkoittaa, että ensin vain lähisuku käytettiin ja sitten jo tartuttiin tuntemattomiin. Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin vanhimman tyttären nimi oli Liskin, Lisa tai Elisabet. Eiköhän se ollut Isak Erikssonin äidin nimi.

[P-L H]

Hei

Kiitoksia vastauksista.
Samanlaisia ajatuksia tuli mieleen kun Juliana mainittiin 1724 vaimona,
että Isak on ollut vielä elossa.

Karkun kastettujen kirjaa katsoin muutamalta vuodelta.
4.12.1702 Anna Johansdtr (Enckell)
kummina mm. Adjuctus Dn Thomas Kriander, hustru Eleana Alftana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681186

14.2.1704 Maria
kummina, Järventaka Johan Frijs, hustru Eleana Alftana ja Jungf
Anna Isaksdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681189

Anna Astrenia on ollut ensimmäisen kerran kummina 1704, samoin
veroluettelossa 1704. Julianan nimi on vaihdellut eri kirjauksissa,
minä vuonna Julianan sukunimi on ollut Palm kasteluettelossa.

9.3.1706 Michael Lammintaka
yhtenä kummina oli Juliana Alftana Järventaka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681192

28.12.1709 Järventaka Elisabeta
Johan Mårtenson Carvilander och Anna Isaksdtr
kummina mm. Juliana Månsdtr, Carin Isaksdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681197

Karkku haudattuja
1736/12.12.1736 Järventaka G:la mor Juliana Palm 81 v
http://hiski.genealogia.fi/hiski/76d9sv?fi+0171+haudatut+1991

Kirkontilit 1736
12.12.1736 Järventaka mor Juliana Palm maksut 10,24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681170

Klockp. Betalt ----
Järventaka …. Erik Astrenius 2,-

Löytyisikö Julianan jälkeen tehtyä perunkirjoitusta. Isakin hautaustietoja
en vielä havainnut. Maakirjassa Isak Erikson on vielä ainakin 1726.
(Vuodet 1727-1734 puuttuu vielä digitoiduista kirjoista.)

Maakirja 1726 (7474) Karkku
Järventaka
Isak Erikson Dragouneholl. Nro 124 --- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13433405

Maakirja 1735 (7504)
Järventaka
Erik Astrenius Dragouneholl under Lif Dragoune regemente
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13591858

t. Pirkko

[Benedictus]

Kiitoksia taas Pirkolle kiinnostavista tiedoista.

Melkoisen merkittävä havainto, jos Isak Eriksson olisi vielä 1724 jälkeen elossa.

Eli Isoviha oli ohitse ja suku taas Järventakana.

Jos Isak oli elossa tuolloin, niin milloin ja mihin hänet on haudattu, koska Karkussa on aika tarkasti jo kirjattu haudatut?

Isak ja Erik ovat Isak Erikssonin nimiä, Erik myös Alftanusten. Miksi Aron ei voisi olla suvun nimi, sillä poikia ei tainnut olla monia, että nimet olisivat loppuneet kesken?
Paul oli yksi pojista, eli myös outo nimi.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Kiitoksia vastauksista.
Samanlaisia ajatuksia tuli mieleen kun Juliana mainittiin 1724 vaimona,
että Isak on ollut vielä elossa.

Anna Astrenia on ollut ensimmäisen kerran kummina 1704, samoin
veroluettelossa 1704. Julianan nimi on vaihdellut eri kirjauksissa,
minä vuonna Julianan sukunimi on ollut Palm kasteluettelossa.

Löytyisikö Julianan jälkeen tehtyä perunkirjoitusta. Isakin hautaustietoja
en vielä havainnut. Maakirjassa Isak Erikson on vielä ainakin 1726.
(Vuodet 1727-1734 puuttuu vielä digitoiduista kirjoista.)

Maakirja 1726 (7474) Karkku
Järventaka
Isak Erikson Dragouneholl. Nro 124 --- ----
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13433405

Maakirja 1735 (7504)
Järventaka
Erik Astrenius Dragouneholl under Lif Dragoune regemente
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13591858

t. Pirkko

Juliana mainitaan ensimmäisen kerran nimellä Palm Kangasalan käräjillä. Asiamies oli Julianan vävy, joten nimi Palm ei voinut olla arvaus.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 13.–16.2.1704 f. 96v (Studiosus Thomas Betolinus 4685 å sin principalinnas hustro Juliana Palms i Jerfwentaka och Karcku Sochn wägnar Kärde till Pigan Maria Mattzd:r i Kierikala).

Tuomiokirjoissa, joissa esiintyy Isak Eriksson, Julianasta käytetään nimeä Juliana Månsdotter. Merkinnät, joissa Julianaa on Karkussa kutsuttu nimellä Alftana, on todennäköisesti tehnyt Karkun pitäjänapulainen. Pitäjänapulainen oli salavuoteudesta ja juopottelusta syytetty Pässin poika, jonka poika avioitui Erik Astreniuksen tyttären Christina Julianan kanssa.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 27.–28.6.1707 s. 972 (Kyrkioheerden i Karcku H:r Johan Enckel ... H:r Enckels Medhiellpare Thomas Kriander), 986 (Medhiellparen Creander påstod ytterligare, det han ingalunde den resan warit drucken i Kyrkian, utan allenast af otåligheet, enär han på en rund tijd af H:r Kyrkioheerden intet fått swar på des frågan hwar han Söndagen derpå fölliande skulle predika, swarat, det en håle eij heller sådant längre kunde fördra, eller som orden på finska lydde, eij Perkelekän tettä änä woi kärsiä ... någon tijd dereffter påstod Creander des Ordeformer intet sådane warit, som de här frammanföre finnes förmälte, utan att han allenast sagt: eij kåfwalycki tätä woi kärsie, eller som det på swenska lyder, att olyckan sådant eij kan fördra)

Tuomiokirjaotteesta päätellen Thomas Kriander on voinut kirjoittaa muutakin satunnaista.

Maakirjojen merkinnät voivat olla kymmeniä vuosia myöhässä, mutta silti jää epäilys, että Isak Eriksson olisi voinut olla elossa vielä 1720-luvulla. Vuonna 1727 Järventaan tilalle merkitään Isak Erikssonin pojan Isak Astreniuksen anoppi Clara Alftana. Julianan tytär Juliana oli jo saanut parikymmentä vuotta aikaisemmin osansa Järventaan tilasta. Tyttären Julianan 1700-luvun alussa kuolleen veljen Johan Frisiuksen osuus oli mennyt äidille Julianalle. Johan Karvilander muutti Isakin ja Julianan tyttären Annan kanssa Kinttuun, jossa mahdollisesti oli myös sisko Lisa. Sisko Karin oli jo mahdollisesti veljensä Isakin luona Kurikan Kohtalan pappilassa. Järventaka tuli pojan Erik Astreniuksen haltuun, minkä lisäksi todennäköisesti tuli velvoite huolehtia Julianan syytingistä. Näihin aikoihin Järventaan tilalle ilmestyi ensimmäisen kerran puoleen vuosisataan lampuoti, koska Erik asui muualla. On mahdollista, että Isak Eriksson olisi kuollut vuoden 1726 paikkeilla tai silloin olisi muuten tehty perintöjärjestelyjä. Merkintää Isakin kuolemasta ei kuitenkaan löydy, joten voisi olettaa, että hän kuoli jo sotapakolaisena Ruotsissa. Olisi mielenkiintoista nähdä Julianan perunkirjoitus, koska on mahdollista, että Järventaka on vielä silloinkin ollut jakamaton kuolinpesä.

[Jari Latva-Rasku]

Kiitoksia taas Pirkolle kiinnostavista tiedoista.

Melkoisen merkittävä havainto, jos Isak Eriksson olisi vielä 1724 jälkeen elossa.

Eli Isoviha oli ohitse ja suku taas Järventakana.

Jos Isak oli elossa tuolloin, niin milloin ja mihin hänet on haudattu, koska Karkussa on aika tarkasti jo kirjattu haudatut?

Isak ja Erik ovat Isak Erikssonin nimiä, Erik myös Alftanusten. Miksi Aron ei voisi olla suvun nimi, sillä poikia ei tainnut olla monia, että nimet olisivat loppuneet kesken?
Paul oli yksi pojista, eli myös outo nimi.

Isakin lapset:
15.2.1725 17.2.1725 Herr Isaac Astrenius Susanna Renia Juliana
27.3.1726 30.3.1726 Herr Isaac Astrenius Susanna Renia Hedwig
1728 1728 Herr Isaac Astrenius Susanna Renia Isaac
21.7.1731 26.7.1731 Hr Isac Astren (alleviivattu) Susanna
11.1.1733 14.1.1733 Isaac Astren (alleviivattu) Abraham
3.4.1734 4.4.1734 Isaac Astren (alleviivattu) Johannes
21.9.1735 24.9.1735 Isaac Astrén (alleviivattu) Magdalena
11.1.1737 12.1.1737 Isaac Astren (alleviivattu) Clara
4.6.1739 11.6.1739 Cohtala Isaac Astren (alleviivattu) Susan. Reinia Hedvig
3.10.1740 5.10.1740 Isaac Astren (alleviivattu) Susan. Reinia Rebecka
15.10.1744 17.10.1744 Isaac Astren (alleviivattu qalleviivattu) Susan. Reinia Elisabeth
4.11.1745 10.11.1745 Isaac Astren (alleviivattu qalleviivattu) Susanna Reinia Christina

Erikin lapset:
13.10.1725 17.10.1725 Hr.Dni Astrenius (_(adj. i Mouhijerfvi)) Elisab. Wegelius Stina Juliana
1727 3.3.1727 - - Adj. hr. Eric Astrenius - - - - Johannes
2.1.1729 7.1.1729 Pajuniemi Adj. hr. Eric Astrenius Elisab. Wegelia Elisabeta
6.9.1731 11.9.1731 Kerola Adj. hr. Eric Astrenius Elizab. Wegelia Hedvig
7.4.1733 9.4.1733 Pajuniemi Adj. hr. Eric Astrenius Elisab. Wegelia Magdal.
13.1.1735 16.1.1735 Kerola Adj. hr. Eric Astrenius Elisab. Wegelia Paulus
13.2.1737 16.2.1737 Pajuniemi Adj.hr. Eric Astrenius Elisab. Wegelia Ingrid
13.9.1738 19.9.1738 Odzola Sacell.hr. Eric Astrenius Elizab. Wegelia Isaacus
10.8.1740 13.8.1740 Odzola Sacell. hr. Eric Astrenius Elisab. Wegelia Aaron

[Benedictus]

Kun katselee noita veljesten lasten nimiä, niin kolme nimeä ei tunnu kuuluvan sukujen listaan.
Tosin Rebekka voi olla Reiniusten nimi.

Erikin Paul ja Aron eivät yhdisty selvästi sukuihin.

Sinänsä tuntuukin oudolta, että juuri kahdelle pojalle olisi annettu täysin uudet nimet.

Stina Julianan nimet tulevat kummaltakin isoäidiltä, mutta olikohan muilla lapsilla useampia etunimiä?

Jos olisivat Isakin isän tai äidin suvun nimiä, niin millä suvulla olisi Aron nimisiä, koska se tuntuu olevan hyvin harvinainen nimi?

[Jari Latva-Rasku]

Kun katselee noita veljesten lasten nimiä, niin kolme nimeä ei tunnu kuuluvan sukujen listaan.
Tosin Rebekka voi olla Reiniusten nimi.

Erikin Paul ja Aron eivät yhdisty selvästi sukuihin.

Sinänsä tuntuukin oudolta, että juuri kahdelle pojalle olisi annettu täysin uudet nimet.

Stina Julianan nimet tulevat kummaltakin isoäidiltä, mutta olikohan muilla lapsilla useampia etunimiä?

Jos olisivat Isakin isän tai äidin suvun nimiä, niin millä suvulla olisi Aron nimisiä, koska se tuntuu olevan hyvin harvinainen nimi?

Mielestäni silmiin pistävintä nimien antamisessa oli nimien Karin ja Anna puuttuminen Isakin ja Erikin lasten nimien joukosta, vaikka Karin ja Anna olivat elossa olevia siskoja. Voi olla, että veljekset tunsivat vastuuta siskoistaan, Isak Karinista ja Erik Annasta, mutta eivät siksi heidän nimiensä käyttämisestä. Nimet yleensä olivat isovanhempien, vanhempien ja sisarusten nimiä, myös muuten tuttujen ja arvohenkilöiden nimiä käytettiin.

Seuraavaksi mielenkiintoisinta oli nimen Hedvig käyttö, mille on selityksensä, sillä Hedvig oli Susanna Reiniuksen tätipuoli ja kaiken lisäksi Isonkyrön kirkkoherran puoliso. Lisäksi Hedvig oli Isakin ja Erikin äidin serkku, jonka pojat henkilökohtaisesti tunsivat. Kaiken lisäksi he olivat melko saman ikäisiä.

Nimi Paulus voisi olla peräisin joltakin Erik Astreniuksen tuttavalta, ehkä pappismieheltä, vaikka sellaista en pysty tunnistamaan. Voisi myös olla, että Paulukselle haaveiltiin pappisuraa jo syntymästään lähtien. Wikipedia kertoo Pauluksesta seuraavaa. "Paavali oli ensimmäisen kristillisen sukupolven merkittävin uskonoppinut. Hän julisti evankeliumia ja perusti seurakuntia kolmen vuosikymmenen ajan Rooman valtakunnan itäosiin. Paavalin kirjeet näyttivät suunnan kristinuskolle ja sen tulkinnalle."

Aron oli ja on erittäin harvinainen nimi, jota on siellä täällä paikallisesti käytetty. En tiedä, miten humoristinen Erik Astrenius oli nimiä miettiessään, ehkä ennemminkin tosikko, sillä Wikipedia kertoo Aronista seuraavaa. "Vanhassa testamentissa Aaron oli Israelin ensimmäinen ylipappi, Mooseksen veli." Erikistä itsestään ei ylipappia tullut. Erikin veli Kurikan kappalainen Isak Astrenius oli käytännössä Ilmajoen vauraan kappelin kirkkoherra.

[Benedictus]

Ehkä elävien lähisukuisten nimiä ei aina käytetty, siitä kai oli aika tarkat tavat.

Jos en väärin muista, oli Johan Hammarstiernalla Påhl niminen veli, jonka vaimo ja tytär riehuivat helsingissä.

Toisaalta, olisiko Arendt ja Aron saman nimen erimuodot, silloin Arendt voisi olla myös Aron. Clas Brenneruksen vaimo 2. oli Ilianan Arendtsdotter Stierna.

Isak Erikssonin vanhemmat voisivat olla Erik Aronsson ja äiti N. Paulsdotter. Tai päinvastoin Erik Paulsson ja äiti N. Aronsdotter.

http://runeberg.org/frfinl/0016.html

Ramsey antaa Anna Arendtsdotter Steirnalle Taivassalon Erik kappalaisen puolisoksi.
Olisi kiinnostavaa tietää, mistä Ramsey on tietonsa saanut?

Olisiko ollut todella Erik Paulsson niminen kappalainen, jonka vaimona oli Anna Stierna, joka nai sitten Anders Neocleanderin Raumalta.?

Stierna ja Astrenius ovat melko taivaalinen yhdistelmä.

Lähteenojan mukaan Neocleander oli määrätty yhdeksi kolmesta suomenkielisestä saarnaajasta Turussa 1652 pidettävään pappeinkokoukseen, joka peruuntui piispa Isaacus Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) kuoleman takia.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.11.1651.
K Rauma 1656 (mainitaan vainajana Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 8.12.).
P Anna Arendsdotter (Anna Aronis) Stjerna hänen 1. avioliitossaan, K Rauma (haudattiin 20.3.) 1670, PV Taivassalosta läänityksen saanut rälssimies Arend Scheringsson (Stjerna) ja Margareta Hansdotter. Anna Stjerna sai leskeksi jäätyään ylimääräisen armovuoden 1.5.1659 asti.
Anna Stjernan P2 1662 mm. Riiassa sotilaspappina toiminut Abrahamus Henrici Sonck, mainitaan vainajana 1676.


Tätä aihetta on aiemminkin käsitelty, mutta ei perinjuurin.


Vai onko ollut kaksi Anna Arendtsdotter Stiernaa?


Ajallisesti Anna Stierna toimisi, sillä Isak Eriksson lienee ollut vanhempi Julianaa ja tämä oli syntynyt 1655.

[KariKK]

Jos olisivat Isakin isän tai äidin suvun nimiä, niin millä suvulla olisi Aron nimisiä, koska se tuntuu olevan hyvin harvinainen nimi?

Vastaan tähän kysymykseen, kun vielä kukaan muu ei ole reagoinut.
Näkyy olevan tähän liittyvä kommentti tältä päivältä myös osiossa Yleinen keskustelu.

Mutta siis, ainut Aron, joka nyt tulee mieleen oli Isak Rothoviuksen tyttären Annan puoliso Aron Johansson Klöfverblad myöhemmin Klöfverskjöld s. n. 1605, k. 7.2.1666 Viipuri.

[Jari Latva-Rasku]

Kurikan kappalaisella Nils Prochmanilla ja hänen naispuolisella serkullaan Margareta Prochmanilla oli Aron-nimiset vuosina 1723 ja 1720 syntyneet pojat. Nils Prochman oli Isak Astreniuksen edeltäjä Kurikan kappalaisena. Nilsin puolison Margareta Peldanan äiti oli Helena Alftana, eli Isak Astreniuksen puolison Susanna Reinian täti. Margareta Peldana oli siis myös Isak ja Erik Astreniuksen pikkuserkku. Nils Prochmanin pojasta Aaronista tuli myöhemmin Punkalaitumen kirkkoherra. Aron Prochmanin seuraaja Punkalaitumen kirkkoherran virassa oli hänen kolmas serkkunsa Aron Eriksson Astrén. Nils Prohmanin 2. puolison Katarina Arenian 1. puoliso Olof Ilken oli Erik Astreniuksen anopin serkku. Tätä suku- ja etenkin virkasotkua voisi jatkaa loputtomiin. Sukuyhteyksiä löytyy esimerkiksi Matthias Reiniuksen 1. puolisoon.

Samana vuonna 1732 Vaasan triviaalikouluun Aron Prochmanin kanssa kirjoittautuivat Isak ja Erik Astreniuksen serkunpoika, tuleva maanmittari Abraham Jonasson Frisius, Erik Astreniuksen puolison serkku, tuleva talollinen Isak Valentinsson Wegelius ja Aron Prochmanin tuleva serkunmies ja kirkkoherra Salomon Hannelius. Samana vuonna, kun Aron Astrenius syntyi, Turun yliopistoon kirjoittautui eli suoritti ylioppilastutkinnon ilmeisen lahjakas orpopoika Aron Prochman. Erik Astrenius ja Elisabet Wegelia olivat kyllä kuulleet hänestä, mutta on eri asia, riittäisikö se antamaan omalle pojalle onnea tuottavan raamatun ylipapin nimen.

[P-L H]

Hei

Julianan sukunimi oli Alftan kasteluettelossa myös 1724 Mouhijärvellä.
Kirkkoherra oli Mag. Michael Polviander (1722-43) ja kappalaisena
Gustaf Rothovius 1724-38.

SAY Karkku 1675-1694 Järventaka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505426
Juliana on merkitty vuosina 1679-1683 Eleana nimellä SAYn tietoihin.
1684 lähtien Helena nimellä. Kirkkoherra Karkussa oli Henricus Collinus
1678-1707.

Ketju on pitkä ja nämäkin asiat on ehkä käsitelty aikaisemmin.
Onko v.1683 sotilasrullia olemassa. Jos Isak Eriksonista olisi muitakin
tietoja sen lisäksi että oli Munsterskrifare.

Tositekirja 1683 (7362a) kuva 517 (Krigs Jordebok)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11022217

Bemene Ryttare
Järventaka M. Johan Frisij arf.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11022218

Isak Erikson on ollut hr Berent Otto von Lijfwens Cavallerie Regementin
ja Öfwerste hr Berent Rebinderin Comppanian Munsterskrifare ja ruodun
ylläpitäjä 1683 oli Mouhijärvi/Yliskallo Aro Eskill Erikson (Aukeaman vasen puoli)

1683 Henkikirja /Yliskallo Aro
Henrik Eskilson,Brita hu, Lars br, Thomas son, Anders drg 1 pro Absens
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11022262

Järventaka
Isack Erikson Munsterskrifare, Elena hustru, Johan drg,Helga p, Oluf drg
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11022266

Järventaka Tijonde lengd
Isack Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11022191

Maakirja 1683 (7359)

kuva 1073 Mouhijärvi/Sälckis Fjärding Yliskallo
Eskill Erikson -- Munsterskrifare hästhem? af Öfversten Berent Rebinder
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13185807

kuva 1066 Karkku Järventaka
Mag. Johan Frisius – denna --- ----hemman i Koifvu?
---- af Öfversten Berent Rebinder
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13185729

SAY 1655-1674 Mouhijärvi kuva 12 Yliskallo
vuodesta 1656 Eskill Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=556087

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Tositekirja 1683 (7362a) kuva 517 (Krigs Jordebok)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11022217

Bemene Ryttare
Järventaka M. Johan Frisij arf.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11022218

Isak Erikson on ollut hr Berent Otto von Lijfwens Cavallerie Regementin
ja Öfwerste hr Berent Rebinderin Comppanian Munsterskrifare ja ruodun
ylläpitäjä 1683 oli Mouhijärvi/Yliskallo Aro Eskill Erikson (Aukeaman vasen puoli)

t. Pirkko

Käsitteeseen "Johan Frisij arf" voi liittyä myöhempi tapahtuma. En muista lähdettä, mutta aikalaistietona on oletettu, että Isak Astreniuksen anoppi Clara Alftana oli Israel Alftanuksen 1. puolison tytär. Claran äiti olisi siis ollut Johan Frisiuksen tytär. Koska todistetta Claran syntymäajasta ei ole löytynyt, tätä on yritetty asettaa kyseenalaiseksi. Tuntuisi kuitenkin luontevalta, että Clara oli 1720-luvun lopulla Järventaassa puolustamassa mahdollista perintöosuuttaan. Isak Eriksson osti tytärpuoleltaan Juliana Frisialta hänen perintöosuutensa, mutta nuorena nukkuneen veljen Johan Frisiuksen osuus meni äidille Juliana Månsdotterille. Voisi tietenkin kysyä, oliko Johan Frisius vanhemman Järventaan ratsutilaan liittyvää perintöä koskaan jaettu? Jos ei, sen jakajia olisivat olleet vanhempiensa jälkeen Johan ja Juliana Frisiuksen lisäksi sisarustensa jälkeläisten ohella Clara Alftana. Järventaan tila kuului aikaisemmin Johan Frisiuksen 1. puolison, eli Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin, sukupiirille, miltä Johan tilan osti.

Katselmusrullista ei ole löytynyt lisätietoja Isak Erikssonista. Voi kuitenkin väittää, että Isak Erikssonin kirjoittamat luettelot on kirjoittanut sama sujuvakynäinen kirjuri kuin Turun lääninrahaston pöytäkirjat. Vuonna 1678 Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurina mainittu Isak Eriksson on toiminut oman Lääninrahaston kirjurin toimensa ohella, tai hän oli eri henkilö. Kun katsoo Isak Erikssonin kirjoittamia luetteloita ja pöytäkirjoja voisi väittää, että hän on rutinoitunut kouluja käynyt kirjuri. Käsialanäytettä Porin jalkaväkirykmentistä ei ole säilynyt, sillä ainoa merkintä tässä tehtävässä toimimisesta on löytynyt Turun ja Porin ratsuväkirykmentin palkkaluettelosta.

Isak Erikssonin ja Eskill Erikssonin välinen yhteys pitäisi ymmärtää paremmin, vaikka se ei välttämättä liity sukulaisuuteen mitenkään.

[Pekka Hiltunen]

En muista lähdettä, mutta aikalaistietona on oletettu, että Isak Astreniuksen anoppi Clara Alftana oli Israel Alftanuksen 1. puolison tytär.
"Graven i Brinkkala-koret var släktgrav till 1678, då Mårten Sigfridssons svärsons svärson, kyrkoherden i Storkyro Israel Alftan, sålde den till kyrkan."
- Olav Rundt; Genos 2/1989: "Kamreraren Sigfrid Sigfridsson och hans släktktets". Rundtin kirjoituksessa lähteet 30 & 33 tähän olivat: "Carl v. Bonsdorff, Åbo historia under sjuttonde seklet, band I, gravförteckning uppgjord 1689, s. 103-109" (30) & "Carl v. Bonsdorff, kyrkorådets i Åbo protokoll, s. 32." (33). Tämä tuli esiin Abrahamin kronikka -ketjussa taannoin.
PH

[Benedictus]

Turun kaupungin manttaaliluettelossa Ewert Feuhtingin taloudessa oli myös kirjuri Isach.Kyseessä on kirjuri Isach Erichsson. Nimittäin Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avun toimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting ja kuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa 31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830

Tämä on merkittävä löytö ja mahdollisesti myös osoitus Isak Erikssonin olemassaolosta ennen elokuuta vuonna 1677. Hän on kuittaillut Turussa vielä uudenvuoden aattona vuonna 1676. Olisi mielenkiintoista tietää, koska hänet on mainittu asumassa Ewert Feuchtingin luona?

Tositekirja lienee eräänlainen pöytäkirja, jonka kuittien käsiala on kovin samanlainen. Tekstin on kirjoittanut sama kirjuri tai sitten henkilöt ovat oppineet kirjoittamisen samaan aikaan ja samalla tavalla. Kuitti, jonka allekirjoittajana on Isaak Erichsson on kirjoitettu samanlaisella käsialalla kuin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmusluettelo. Siinä kuitenkin mitä ilmeisimmin itse kirjuri Isak Eriksson on kirjoittanut nimensä Isach Ersson, jossa etunimen i- ja s-kirjaimet muistuttavat kovasti tositekirjan kirjaimien kirjoitustyyliä. Vastaavasti myös sukunimen e-kirjaimen ja ss-sanayhtymän saksalainen kirjoitusmerkki ovat kuin saman henkilön kirjoittamat.

Isak Eriksson olisi aivan hyvin voinut toimia lääninkirjurina, joka on tottunut kirjoittamaan paljon ja nopeasti. Tällainen kirjuri Turussa on mitä ilmeisimmin kouluja käynyt ja arvelu, että hän voisi olla Isak Eriksson Hammarstierna, on osuva hypoteesi.

Lainaus:
Isaak Erichssonin kirjoittamassa kuitissa mainitaan kaupunginvouti Nils Olofsson, jos nyt tulkitsin nimen oikein. Voisiko hän olla Nils Olofsson Barck, jolla on yhteys Huittisiin ja aikaisemmin käytyyn keskusteluun "kallialaisista"? Tämä toisin vain on hatara arvelu.

Isak Erikssonin esiintyminen lääninkirjurina tukisi hänen esiintymistään Karkun komppanian palkkaluettelossa elokuussa 1677. Hän olisi voinut esiintyä muussa roolissa kuin Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurina, aivan kuten myös katselmuskirjuri Lars Safler, josta on voinut tulla muunlainen kirjuri Isak Erikssonin seuraajana.

Ewert Feuchtingin pojasta tuli kirjuri samalle tehtäväalueelle Engelbrekt Staaren alaiseksi, missä aikaisemmin vaikutti Järventaan Isak Eriksson. Olisi todella ihmeellistä, että Turun ja Karkun Isakit eivät olisi olleet sama henkilö.

Per Mårtensson Brenneruksen vaimo oli Anna Bengtsdotter Hammarstierna, jolla oli veli Påvel Bengtsson Hammarstierna.

Helsingin raastupa 28.1.1665
Påwel Bengtssonin leski Lisbetha Mårtensdr valittaa omasta ja tyttärensä puolesta, että heidät on kirjattu henkikirjaan vaikka tytär on sairas ja hän itse vaivainen törmättyään kaksi vuotta sitten kirkonoveen (+muita vaivoja)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11155681

http://runeberg.org/frfinl/0187.html

Ajallisesti olisi täysin mahdollista, että Påvel Hammarstiernalla olisi ollut poika Erik, joka olisi ollut Taivassalon kappalainen 1640-luvun loppupuolella.

Sitä, ettei Erik kappalaista mainita, ei ihmettele, kun jopa Helsingin pappeja puuttuu listoilta.

Anna Aronsdotter Stiernan aviosta Raumalla Anders Neocleanderin kanssa ei ole tietoa, vain leskeydestä.

Oliko Elias Aron poika jossain välissä opppilaana Raumalla?

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos vielä Pirkon liittämistä mielenkiintoisista linkeistä. Mouhijärven Yliskallon Aro oli siis ratsutila, joka samalla toimi apuna Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjurin palkkauksessa. Näitä tiloja oli muitakin. Aron isäntä oli ilmeisesti isänsä jälkeen poika Henrik. Aron naapurissa oli Porin jalkaväkirykmentin Mouhijärven? komppanian 2. korpraalin eli ilmeisesti samalla katselmuskirjurin palkkatila, sillä Thomas Christerssonin puolisoa Heblaa kutsuttiin myöhemmin katselmuskirjurin puolisoksi.

Voi olla sattumaa, että Isak Eriksson-niminen Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri mainitaan Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluettelossa vuonna 1677. Hänen tilalleen tuli Lars Safler. Niin Lars Safler kuin entinen Lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson mainitaan katselmuskirjureina Porin jalkaväki- ja Turun ja Porin ratsuväkirykmenttien katselmusluetteloissa 6-7 vuotta myöhemmin. Arvelu, että Isak Eriksson Hammarstierna olisi sama kuin jalkaväkirykmentin Isak Eriksson perustunee oletukseen. Ainoa tunnettu merkintä Hammarstiernasta on, että hän suoritti ylioppilastutkinnon. Toinen tunnettu samaan aikaan ylioppilas oli Isak Eriksson Kentzer Uskelan Äijälästä. Isak Erikssoneja oli siis vähintään 1-4 kappaletta, sillä pari muutakin sopivaa on tunnistettu. Kaikkiin näihin liittyy vain vähäinen mahdollisuus, että he olisivat Juliana Månsdotterille jotain sukua.

Isak Eriksson näytti tulleen Turusta huolehtimaan Julianan elannosta vuonna 1680. Keinona siihen oli Järventaka. Isakista tuli katselmuskirjuri vasta myöhemmin, ja veronkantokirjuri vasta sen jälkeen. Syynä tähän lienee aikaisemmin hankittu osaaminen.

Israel Alftanus näytti huolehtineen siskonsa Annan tyttäristä Julianasta, Catharinasta ja Mariasta. On mahdollista, että hän värväsi Isak Erikssonin niin kuin ehkä värväsi puolisonsa ainoan täyssisaruksen Arvid Frisiuksen Julianan 1. puolisoksi.

[KariKK]

Oliko Elias Aron poika jossain välissä opppilaana Raumalla?

Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan Israel Arelius, kotoisin Raumalta.

http://helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5996 .

Elias Aron poika Israel syntyi Kauhajoella 5.8.1710 .
Nurmon kappalainen David Arelius oli Eliaan sisaren tyttärenpoika.

Ylioppilasmatrikkelin Israelin Areliuksen tiedot eivät varmuudella liitä häntä Elias Aroon, mutta olen epäillyt, että niiin olisi. Jostakin Yrjö Kotivuori on löytänyt tiedot, että oli kotoisin Raumalta, apulaispappina Lapualla, hukkunut Lapissa 1740.

Vastaus kysymykseen Elias Aron pojasta riippuu nyt siitä, riittävätkö nämä tiedot yhdistämään Israel Areliuksen ja Elias Aron.

[Jari Latva-Rasku]

Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan Israel Arelius, kotoisin Raumalta.

http://helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5996 .

Elias Aron poika Israel syntyi Kauhajoella 5.8.1710 .
Nurmon kappalainen David Arelius oli Eliaan sisaren tyttärenpoika.

Ylioppilasmatrikkelin Israelin Areliuksen tiedot eivät varmuudella liitä häntä Elias Aroon, mutta olen epäillyt, että niiin olisi. Jostakin Yrjö Kotivuori on löytänyt tiedot, että oli kotoisin Raumalta, apulaispappina Lapualla, hukkunut Lapissa 1740.

Vastaus kysymykseen Elias Aron pojasta riippuu nyt siitä, riittävätkö nämä tiedot yhdistämään Israel Areliuksen ja Elias Aron.
Mikäli Israel Arelius oli Elias Aron ja Karin Astrenian sopivan ikäinen ja niminen poika, hän olisi ollut apulaispappina tätinsä pappilassa Lappi TL:ssä.

[KariKK]

Mikäli Israel Arelius oli Elias Aron ja Karin Astrenian sopivan ikäinen ja niminen poika, hän olisi ollut apulaispappina tätinsä pappilassa Lappi TL:ssä.

Kiitos korjauksesta ja tarkennuksesta. Oletin hätäisesti, että Lappo tarkoittaa vain Lapuaa, mutta tarkoittaa myöskin Rauman lähellä olevaa Lappia.

[KariKK]

Jatkan vielä tästä nimestä Arelius.

Sitä nimeä käytti Jaakko Sarvelan Jaakko Ilkan sukututkimuksen Taulun 98 mukaan myös Jaakko Heikinpoika Iso-Aro, myöhemmin Jakob Arelius s. 1.8.1753 Kauhajoki, k. 13.6.1810 Kokkola. Postimestari ja kauppias Kokkolassa.
Jakob Arelius oli siis David Areliuksen veljen Heikin poika.

Tämä nimi Arelius ei ole mitenkään yleinen, mikä kyllä vahvasti viittaa, että Israel Arelius oli Elias Aron poika. Mielestäni ikäkin sopii, kun ottaa vielä huomioon, että Israel eli lapsuuttaan isonvihan aikana.

[Benedictus]

Ylioppilasmatrikkelissa mainitaan Israel Arelius, kotoisin Raumalta.

http://helsinki.fi/ylioppilasmatrikk...lo.php?id=5996 (http://helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5996) .

Elias Aron poika Israel syntyi Kauhajoella 5.8.1710

Jos Israel Arelius on sama kuin Israel Eliasson Aro, on hänen täytynyt olla tätinsä Juliana Frisian kasvattipoika ja siksi seurannut Thomas Betulinusta ja Julianaa Lappi Tl:än ja siksi myös opiskeli Raumalla, joka on lähin paikka Lapista katsoen.

kl. 1702 Tomas Betulinus Thomas Georgii, Aboensis 4685 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4685). Kotoisin Turusta. Turun katedraalikoulun oppilas – 23.6.1702 (Soc. Acad. ded., Thomas Georgii). Ylioppilas Turussa kl. 1702 [Betulinus] Thomas Georgii Aboens _ 245. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 4.5.1706. — Apulaispappi Ilmajoella 1706. Ilmajoen Alavuden kappalainen 1707. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. Kärrbon kirkkoherran apulainen (Västeråsin hiippak.) 1716, komministeri (1717). Lapin kirkkoherra 1722. † Lapissa 1732. Pso: 1705/06 Juliana Arvidsdotter Frisius tämän 1. avioliitossa.
Appi: sotilaspappi Arvid Frisius 2022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022) (yo 1669, † ~1678).
Pson seur. aviomies: Lapin kirkkoherra Anders Indrelius 5336 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5336) (yo 1722, † 1742).


Juliana Frisiuksella ei liene ollut omia lapsia.

[P-L H]

Hei
Aikaisempi havainto Clara Alftanasta löytyy kasteluettelosta kun hän oli Abraham Johanson Alftanin ja Barbro Bäckin tyttären kummina. Myös hr Israel Alftan oli mainittuna, olisiko kuitenkin Abrahamin veli, Inkoossa 10.4.1696 kastettu Israel Johanson Alftan.

Mustasaari-Korsholm kastetut

2.2.1720/5.2.1720 i Vasa Maria Christina
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9064378

Oliko se tässä vai Abrahamin kronikka ketjussa kun käsiteltiin Johan Frisiuksen haudan myyntiä Turun Tuomiokirkossa. Isak Astrenius toimi siinä kaupassa asiamiehenä. (On se tieto vielä omalla koneella, nyt en ulkoa muista milloin siitä kirjoitin.)

Nämä kai kuuluisi Abrahamin kronikka ketjuun kun sinetit on Isak
Johanson Alftanin (Johan Abrahamson Alftanin poika Inkoosta.)

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä Tositekirja 1738 (8229)

kuva 1015 Häradskrifare Alftan allekirjoitus ja sinetti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605482
kuva 1050
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605517
kuva 1106
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605573
kuva 892
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605359

Sinettikokoelmasta en näitä löytänyt. Kuvattu alkuperäisestä kirjasta.

t. Pirkko

[Benedictus]

Kiitos Pirkko kiinnostavista kuvista.

Osiasitko kertoa sanallisesti millainen kuva tuo sinettien hahmo on?

Tummalta pinnalta ei pysty hahmoittamaan mitään selvää kuvaa.

Isak Alftan oli siis Abraham Alftanuksen pojanpoika.

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos Pirkko kiinnostavista kuvista.

Osiasitko kertoa sanallisesti millainen kuva tuo sinettien hahmo on?

Tummalta pinnalta ei pysty hahmoittamaan mitään selvää kuvaa.

Isak Alftan oli siis Abraham Alftanuksen pojanpoika.

Poimin sinettien kuvat sivuilta ja muutin ne negatiivikuviksi. Sinetti näytti olevan kaikissa sama, mutta kuvat olivat heikosti luettavissa. Kuvio näytti olevan kukan tapaisia täpliä.

[Benedictus]

Sinetin kiemurat ovat mielikuvitusta herättäviä.

Onko siinä keskellä alaosassa vaakuna kehä ja ympärillä röyhelöitä?

Sinetit kuvannut Pirkko lienee ainoa joka nyt voi antaa apua tulkinnassa.

Palaan vieläkin Ramseyn mainitsemaan Taivassalon kappalaiseen Erikiin, jota Ramsey väitti Anna Stiernan puolisoksi.

Taivassalossa näyttää noihin aikoihin olleen useita kappalaisia, joita tuli ja meni.

1660/61 Abraham Neocleander Abrahamus Andreæ, Raumoensis 1425 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1425). Vht: Rauman kirkkoherra, FM Anders Neocleander (Andreas Nicolai, yo Uppsalassa 10.1625, † 1656) ja Anna Arndtsdotter Stjerna tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1660/61 [Neocleander] Abr. Andreæ _ 64. ‡ äitinsä kanssa Raumalla 20.3.1670.

Jos Abraham on ollut noin 18v. ylioppilas, niin olisi syntynyt 1642.
Toisten Stiernan tytärten avioihin verratessa aika olisi kait mahdollinen.

Taivassalon käräjät 12.–13.3.1675 f. 20v (Befallningzmannen Wälbetrod Elias Johansson uthaf Handelsmannen i Åbo Gabriel Johansson Fulmechtigat fordradhe nu hoos Wälb: Arfwed Ankarsköld efter Häradzdoomen aff den 30 och 31 Januarij 1671 och hans Uthgifne Obligation Dat: den 30 Julij 1669, 130 D:r Kopp:r m:t som han till sin Frände Sahl: Dn: Abrahamum Neocleandrum och hans med arfwingar är skyldigh blifwen, hwilken prætention bem:te Gabriel Johansson är updragen

[Pekka Hiltunen]

Onko siinä keskellä alaosassa vaakuna kehä ja ympärillä röyhelöitä?
Alaosassa näyttäisi kyllä olevan kilpi ja yläosassa ehkä sulkakoristein varustettu kypärä - siis aatelisvaakuna, jonka täytyy olla lainattu äidiltä, apelta tai joltain toiselta ei-Alftanukselta; papit harvemmin käyttivät sotaisia kilpi- ja kypärä -kuvioita. Röyhelöt voisivat olla liljoja tai ruusukkeita. En näe mitään ristiin tai tähteen, saati molempiin yhdistettävissä olevaa näistä kuvista, ja kilven kuvion aukeaminen saattaisi vaatia nykytekniikalla otettua värikuvaa. Onkohan Anckarsköldien vaakunasta kuvaa vertailtavaksi?
PH

[Benedictus]

Kiinnostavaa, sillä olisin itsekin näkemässä sineteissä samaa hahmotelmaa.

Jos sinetti on aatelisvaakuna, niin kenen?

Vanhempien ja isovanhempien piirissä ei oikein ole sopivaa.

[P-L H]

Hei

Kuvankäsittelyllä sinetistä sai jotakin selville. Ylhäällä on nimikirjaimet,
vasemmalla I ja oikealla A kirjain ja näiden keskellä kukan näköinen,
(ehkä tulppaani?) tai sitten ei.

Alempana keskellä voisi olla kilpikuvio jonka sisällöstä en saa selvää
ja sen molemmin puolin 3 kukan näköistä.
Häradskrifare Isak Alftanin äiti oli Elisabet Krook ja pso Beata Maria
Fredman.

t. Pirkko

[Benedictus]

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä Tositekirja 1738 (8229)

kuva 1015 Häradskrifare Alftan allekirjoitus ja sinetti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605482
kuva 1050
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605517
kuva 1106
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605573
kuva 892
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11605359

Sinettikokoelmasta en näitä löytänyt. Kuvattu alkuperäisestä kirjasta.

t. Pirkko

Alkuperäiset kirjat lienevät Kansallisarkistossa. Eli onkohan mahdollista saada niitä enää nähtäväksi, jotta sinetin kuvio selviäisi. Tuo Tulppaanimainen hahmo voisi hyvinkin olla kypärä ja sen päällä jotkin sarvekkeet.

Olen jo aiemmin esittänyt, että saisikohan Kansallisarkistolta palvelun, jossa noita sinettejä pääsisi näkemään, koska ne usein voivat olla ainoa viite henkilön alkuperästä.

Kuvat eivät useimmiten niistä kerro kuin mustan tahran.

[Benedictus]

kl. 1681 Johan Alftanus Johannes Abrahami, Tavastensis 2925 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2925). * Taivassalossa 14.12.1661. Vht: Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697) ja hänen 1. puolisonsa Emerentia Torsk. Turun katedraalikoulun oppilas 12.10.1672 (in cl. I colleg., Johannes Abr. Alftanus Töfsalensis). Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Alftanus] Joh. Abrahami Tav _ 149. Vihitty papiksi Hattulan kirkossa 1.1.1684. — Armovuodensaarnaaja ja vt. kirkkoherra Pyhämaassa 1684. Hattulan kirkkoherran (isänsä) apulainen 1686. Inkoon kirkkoherran apulainen 1689, armovuodensaarnaaja s.v., apulaispappi (coadjutor) 1691. Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Ribbingin rykm.) pataljoonansaarnaaja 1691 (valtak. 1693). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Bernh. Rehbinderin rykm.) rykmentinpastori 1698. Karjaan kirkkoherra 1703. Pakeni sotaa Ruotsiin syksyllä 1713. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1698 ja 1708. † Kirkkonummella 3.2.1721. Pso: 1690 Elisabet Krook tämän 2. avioliitossa († 1712).


sl. 1644 Johan Trosander, myöhemmin Krook (myös Crochius ja Krokius) Johannes Georgii, Sudermannus 432 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=432). Vht mahdollisesti: Trosan maaseurakunnan vuonna 1631 erotettu kirkkoherra Georg (Georgius Germundi) ja N.N. Johansdotter. Heillä ainakin oli poika Johannes Georgii, joka Strängnäsin lukioon 1629. Johan Krokius kertoo tuomiokapitulissa 1657 olevansa syntynyt Ruotsissa, mutta vanhempiensa asuneen sittemmin Suomessa. Ylioppilas Turussa sl. 1644 Trosander Joh. Georgii Suderm _ 23. Stipendianomus 24.11.1647. — Viipurin ratsuväkirykmentin (Erik Krusen rykm.) rykmentinpastori 1651. Inkoon kirkkoherra 1657. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1660. † Inkoossa 1671.
Pso: Hebla Mattsdotter († 1697).
Poika: Inkoon kirkkoherra Matias Krook 2161 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2161) (yo 1671/72, † 1692).
Vävy: Karjaan kirkkoherra Johan Alftanus 2925 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2925) (yo 1681, † 1721).
Vävy: Seilin hospitaalinsaarnaaja Harald Alftan 3656 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3656) (yo 1690, † 1733).

[Miisamaija]

Hei,
kokeilin muokata sinettikuvaa.

[Benedictus]

Hieno parannus kuviin!

Eivät vielä täysin tunnistettavia, mutta jo aikalailla saa viitettä, että kyseessä todella saattaa olla aatelisvaakunasinetti.

[TapioV]

Hieno parannus kuviin!

Eivät vielä täysin tunnistettavia, mutta jo aikalailla saa viitettä, että kyseessä todella saattaa olla aatelisvaakunasinetti.

Alkuperäisissä pienissä sinettikuvissa näytti siltä, että kysymys olisi aatelisvaakunasta, jonka päällä olisi avoin kypärä ja päällä kypäräkoristeeena sarvet, joiden keskeltä nousi jokin esine. Näissä uusissa kuvissa tämä oletus voidaan unohtaa. Kilpi on oudon korkea, eikä sen keskuskuviosta voi sanoa mitään varmaa. Pirkon tulkinnat mielestäni osuvat oikeaan: ruusun tapaisia kukkia kilven ympärillä ja kilven päällä (ilman kypärää?) tulppaanin tapainen kukka?
T.V.

[Benedictus]

Sinetin tulkinta näkyy olevan kiinni katsojan silmästä.

Kuinka mahdotonta on saada alkuperäinen aito sinetti tarkasteltavaksi?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Sinetin arvoitus saattaa selvitä infrapunalla.

Onko kenelläkään käytössään spektrikameraa tai vain infrapunakameraa?
Jos pääsisi alkuperäisen lähteille, niin tuollaiset kamerat saattaisivat yllättää. Infrapuna tuo näkyville sellaista, mitä ei pelkällä silmällä havaitse.
Taulujen konservoijat käyttävät hyödykseen spektri- ja infrapunakameroita. Kamera kuvaa sellaista valoa, valon spektriä, jota pelkkä ihmissilmä ei edes havaitse.
Tuttavalla on käytössään kamera, joka kuvaa infrapunalla ja se näyttää jopa kärähtäneestä taulusta sellaista, jota muuten olisi mahdotonta nähdä noen, pilaantuneen vernissan yms. lian alta.
Infrapunalla voi lukea/kuvata alkuperäisestä asiakirjasta ja -paperista tekstiä, jota ei kunnolla silmin siitä pysty havaitsemaan.

Sonylla on ollut kamera, jota saattaa vielä onnella löytää. Se on sarja kameroita, joilla on samantyyppinen runkorakenne. Sony dsc f707, dsc f717 ja dsc f828.
Sony 717:n ja 828:n saa lisävalona tehokkaan infrapunavalon, jolla kuvaa täysin pilkko pimeässä 23m.

https://www.dpreview.com/articles/7205902471/sonydscf828
https://www.dpreview.com/reviews/sonydscf828
http://www.sony.co.uk/support/en/product/dsc-f828
http://www.techhive.com/article/114879/article.html

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2013/12/tiedote-2013-12-05-09-55-20-060838
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kamera_saa_supernaon

[P-L H]

Hei

Kansallisarkistosta voisi kysyä saako sinetistä tilattua värillisen digikuvan. Sitä en osaa lähteä arvioimaan kuinka paljon siitä joutuisi maksamaan.
Tuosta ”tulppaanista” jatkuu varsi sinetin alareunaan asti ja ”kilven” keskellä varren ympärillä on paksu rengas? Kypärän näköistä en noista kuvista eroita.
Oliko Isakin veljillä Abrahamilla ja Israelilla omaa sinettiä tai isällä Johan Abrahamson Alftanuksella. Jos sellaiset löytyisi, niin voisi verrata niitä Iisakin sinettiin.

Hattulan tilikirjoista en vielä katsonut oliko Abraham Eriki Alftanuksella omaa sinettiä.

Isakin äidin isä Johan Trosander/Krook on myös ollut Inkoon kirkkoherrana 1657- k.1671 Inkoossa.
Tositekirja 1668 (7996) kuva 568 Prestegården
Johan Georgi.... hustru Henriksdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12126761

Yo matrikkelissa puolison nimi oli Hebla Mattsdotter. Onko veroluetteloon tullut kirjoitusvirhe tai olisiko Johanilla ollut 2 puolisoa.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Hei

Kansallisarkistosta voisi kysyä saako sinetistä tilattua värillisen digikuvan. Sitä en osaa lähteä arvioimaan kuinka paljon siitä joutuisi maksamaan.
Tuosta ”tulppaanista” jatkuu varsi sinetin alareunaan asti ja ”kilven” keskellä varren ympärillä on paksu rengas? Kypärän näköistä en noista kuvista eroita.
Oliko Isakin veljillä Abrahamilla ja Israelilla omaa sinettiä tai isällä Johan Abrahamson Alftanuksella. Jos sellaiset löytyisi, niin voisi verrata niitä Iisakin sinettiin.

Hattulan tilikirjoista en vielä katsonut oliko Abraham Eriki Alftanuksella omaa sinettiä.

Isakin äidin isä Johan Trosander/Krook on myös ollut Inkoon kirkkoherrana 1657- k.1671 Inkoossa.
Tositekirja 1668 (7996) kuva 568 Prestegården
Johan Georgi.... hustru Henriksdtr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12126761

Yo matrikkelissa puolison nimi oli Hebla Mattsdotter. Onko veroluetteloon tullut kirjoitusvirhe tai olisiko Johanilla ollut 2 puolisoa.

t. Pirkko

SAY:ssa (maakirjassa) 1693 mainittu rutiköyhä kirkkoherran leski lienee Ingeborg Etholenia, Matts Johansson Krookin leski, kun Hebla Mattsdotter esiintyy johdonmukaisesti Johan Krookin vaimona 1662 alkaen ja leskenä 1672.
PH

[OSTFRESEWESTFRESE]

Näin se käy, kun kamera näkee aivan jotain muuta kuin ihminen.

https://www.youtube.com/watch?v=xtfUvkxWJ74

https://www.youtube.com/watch?v=XOBC2qnWFZg

http://www.lumiere-technology.com/Pages/Services/services2.htm

http://newstreasure.com/hidden-portrait-found-under-mona-lisa-says-french-expert/

[Pekka Hiltunen]

Näin se käy, kun kamera näkee aivan jotain muuta kuin ihminen
Juu, mutta ihminen näkee usein paremmin kuin kamera: jos on sukulaisuus ja sukututkimukseen perustuva probleemi, puhuvat geenit kvanttitietokoneen kieltä. - Ainakin biologian kannalta - mutta ehkä biologiakin on muuntuva käsite?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Siinä herra on oikeassa, kun puhutaan ihmiselle näkyvästä valosta.
Mutta, kun spektri menee ultravioletin ja infrapunan alueelle, niin ihminen ei näe niitä.
Minulla on kaksi kappaletta Sonyn DSC-F828 kameraa ja ne toimivat hienosti. Kamerassa on vain 0,17 sekunnin laukaisuviive ja optiikkana Carl Zeissin 28-200mm f2-2,8. Digitaalisissa kompaktikameroissa laukaisuviive saattaa olla jopa lähes 3 sekuntia tai yli!
Laitan tänne esimerkin mitä se näkee taulusta, jonka on maalannut hyvä ystäväni vuonna 2001. Silloin näet mikä ero on lopullisen taulun pinnan ja sen alapuolella, jonka näemme ja mitä sen pinnan alla piilee ja kuinka päin. Lopullisen taulun kuva otetaan päivän valossa ja samasta infrapunakuva hieman hämärässä katveessa, jotta kuvaaminen onnistuu paljastamaan pintakerroksen alla olevat yksityiskohdat.
Pitää ladata akut ja ottaa kuvat.
Kuvaan ainoastaan osan taulua, jossa on jotain piilossa.

Jos ja kun pääsee vanhojen alkuperäisten asiakirjojen äärelle, niin infrapuna paljastaa sellaista tekstiä mitä ei ihmissilmin edes näe. Sellaisia voisi olla mielenkiintoista tutkia infrapunakuvaamalla. Mutta luulisi, että joku olisi sen jo tehnytkin kaivaessaan puuttuvia tietoja esille.
Tietysti, jos on valtavat määrät vanhaa alkuperäisaineistoa, niin ei sitä kaikkia ehdi tutkia, jos sitä ei silmin selvästi näe, eikä osaa epäillä paperilla olevan muutakin kuin silmin näkyvää tekstiä.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Vanhat kirkon historiakirjat esimerkiksi Jalasjärvellä sisältävät sivuja, joista on raaputettu tekstiä pois ja kirjoitettu päälle uusia tietoja.
Tekstistä ei on vaikea saada selvää, ei ainakaan niistä, jotka ovat scannattuna internetissä.

Tässä rippikirjaesimerkki:

Arkistot (https://digihakemisto.appspot.com/) > Jalasjärven seurakunnan arkisto (https://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=165441.KA&amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+arkisto) > Pää- ja rippikirjat (https://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=110104.KA&atun=165441.KA&amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat) > Rippikirja 1728-1756 (IAa:1) (https://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+ark isto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1728-1756+%28IAa%3A1%29&ay=1608933&sartun=110104.KA&atun=165441.KA&ay2=124152)

https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=8603030&kuvanumero=30&ay=1608933&sartun=110104.KA&atun=165441.KA&amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1728-1756+%28IAa%3A1%29&ay2=124152

Varmasti on paljon samanlaisia sivuja muuallakin Suomessa mm. kirkon historiakirjoissa, joihin on tehty korjauksia raapurramalla vanhaa tekstiä pois ja kirjoittamalla päälle uusia tietoja.
Rahapula tai paperipulako on vaivannut?

Tässä infrapuna auttaa, kun saa kuvata alkuperäisen historiakirjan sivun.

[Jari Latva-Rasku]

Vanhat kirkon historiakirjat esimerkiksi Jalasjärvellä sisältävät sivuja, joista on raaputettu tekstiä pois ja kirjoitettu päälle uusia tietoja.
Tekstistä ei on vaikea saada selvää, ei ainakaan niistä, jotka ovat scannattuna internetissä.

Tässä rippikirjaesimerkki:

Arkistot (https://digihakemisto.appspot.com/) > Jalasjärven seurakunnan arkisto (https://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=165441.KA&amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+arkisto) > Pää- ja rippikirjat (https://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=110104.KA&atun=165441.KA&amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat) > Rippikirja 1728-1756 (IAa:1) (https://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+ark isto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1728-1756+%28IAa%3A1%29&ay=1608933&sartun=110104.KA&atun=165441.KA&ay2=124152)

https://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=8603030&kuvanumero=30&ay=1608933&sartun=110104.KA&atun=165441.KA&amnimeke=Jalasj%C3%A4rven+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1728-1756+%28IAa%3A1%29&ay2=124152

Varmasti on paljon samanlaisia sivuja muuallakin Suomessa mm. kirkon historiakirjoissa, joihin on tehty korjauksia raapurramalla vanhaa tekstiä pois ja kirjoittamalla päälle uusia tietoja.
Rahapula tai paperipulako on vaivannut?

Tässä infrapuna auttaa, kun saa kuvata alkuperäisen historiakirjan sivun.

Wuohiluoman kappalaisen talon tapauksessa näyttäisi, että mustetta ei olisi raaputettu vaan se ei ollut ottanut pysyäkseen. Isak Astrénin jälkeen mainitaan Hust Susanna (Reinia) ja sitten Hust? Carin Isaacsdr. Olisi ollut luontevampaa, että Isakin siskoa ja Elias Aron leskeä Carinia olisi kutsuttu siskoksi.

Viulisti Pekka Kuusisto jokin aika sitten kohautti Lontoon konserttinsa päätteeksi laittamalla yleisön laulamaan pätkän "Minun kultani kaunis on"-kappaletta. Kuusisto totesi haastattelun yhteydessä, että hän on soittanut konserttien päätteeksi myös ilmajokelaisen Samuel Rinta-Nikkolan tallentamaa kansanmusiikkia. Rinta-Nikkola kirjoitti nuoteiksi 94 kappaletta ja myös suomensi 1700-luvun loppupuolella itseoppineena uskonnollista kirjallisuutta. Rinta-Nikkola oli Böhmen oppeja toteuttanut lahkolainen, millaista taipumusta Ilmajoen papistolla oli, ja mistä myös Johan Wegeliusta aikoinaan syytettiin. Samuel Rinta-Nikkolan isoäiti oli Susanna Reinian serkku ja äiti Ilmajoen kappalaisen Samuel Birlingin serkku. Birlingin puoliso Elisabet Rein oli Rinta-Nikkolan pikkuserkku.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Niin saattaa olla.
Mutta voi myös olla, että se on käytössä kulunut tai kirjoittajalla ei ole ollut riittävästi mustetta.
Saman rippikirjan alaosassa on näkymätöntä tekstiä vasemmassa reunassa, joihin liittyy rippikirjamerkintöjä. Tämän kohdan oikeassa reunassa päiväyssarakkeessa ei ole merkittynä näkyvästi henkilön nimen yhteyttä ripillä käynti kertoihin.
Tietysti voi olla, että katsojassa, minussa, on vikaa kohdistaessani päiväyksiä ja nimiä toisiinsa.
Mutta vasemmassa reunassa on jotain rippeitä kirjoituksesta, jota ei kykene hahmottamaan normaalilla näöllä.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Siinä herra on oikeassa, kun puhutaan ihmiselle näkyvästä valosta.
Mutta, kun spektri menee ultravioletin ja infrapunan alueelle, niin ihminen ei näe niitä.
Minulla on kaksi kappaletta Sonyn DSC-F828 kameraa ja ne toimivat hienosti. Kamerassa on vain 0,17 sekunnin laukaisuviive ja optiikkana Carl Zeissin 28-200mm f2-2,8. Digitaalisissa kompaktikameroissa laukaisuviive saattaa olla jopa lähes 3 sekuntia tai yli!
Laitan tänne esimerkin mitä se näkee taulusta, jonka on maalannut hyvä ystäväni vuonna 2001. Silloin näet mikä ero on lopullisen taulun pinnan ja sen alapuolella, jonka näemme ja mitä sen pinnan alla piilee ja kuinka päin. Lopullisen taulun kuva otetaan päivän valossa ja samasta infrapunakuva hieman hämärässä katveessa, jotta kuvaaminen onnistuu paljastamaan pintakerroksen alla olevat yksityiskohdat.
Pitää ladata akut ja ottaa kuvat.
Kuvaan ainoastaan osan taulua, jossa on jotain piilossa.

Jos ja kun pääsee vanhojen alkuperäisten asiakirjojen äärelle, niin infrapuna paljastaa sellaista tekstiä mitä ei ihmissilmin edes näe. Sellaisia voisi olla mielenkiintoista tutkia infrapunakuvaamalla. Mutta luulisi, että joku olisi sen jo tehnytkin kaivaessaan puuttuvia tietoja esille.
Tietysti, jos on valtavat määrät vanhaa alkuperäisaineistoa, niin ei sitä kaikkia ehdi tutkia, jos sitä ei silmin selvästi näe, eikä osaa epäillä paperilla olevan muutakin kuin silmin näkyvää tekstiä.

Taulun osan julkaisemista varten pitää vielä selvittää tekijältä julkaisulupa, ettei tule mitään ongelmia sen suhteen. Kysehän on toisen henkilön hengentuotteesta ja taiteesta.
Parempi kysyä lupa kuin jälkeen päin katua tekosiaan.

[Pekka Hiltunen]

Niin saattaa olla.
Mutta voi myös olla, että se on käytössä kulunut tai kirjoittajalla ei ole ollut riittävästi mustetta.
Saman rippikirjan alaosassa on näkymätöntä tekstiä vasemmassa reunassa, joihin liittyy rippikirjamerkintöjä. Tämän kohdan oikeassa reunassa päiväyssarakkeessa ei ole merkittynä näkyvästi henkilön nimen yhteyttä ripillä käynti kertoihin.
Tietysti voi olla, että katsojassa, minussa, on vikaa kohdistaessani päiväyksiä ja nimiä toisiinsa.
Mutta vasemmassa reunassa on jotain rippeitä kirjoituksesta, jota ei kykene hahmottamaan normaalilla näöllä.

Paperia kyllä on säästelty. Kuinkahan lienee ollut lakanoitten laita? Musikaalisuus kumminkin on toisinaan pirullisenkin periytyvää...

PH

[Jari Latva-Rasku]

Paperia kyllä on säästelty. Kuinkahan lienee ollut lakanoitten laita? Musikaalisuus kumminkin on toisinaan pirullisenkin periytyvää...

PH

Veikkaisin, että Ilmajoen rintamailla ei paljon säästelty paperia tai lakanoita muuta kuin järkisyistä. Kansa on ollut ihmeissään, kun Ilmajoen kirkossa esitettiin kirkkoherra Salomon Hannukselan eli Hanneliuksen ilmeisesti säveltämä oratorio. Peuralan pappilassa tiedetään puhutun harjoituksen vuoksi ranskaa. Hannelius jäi historiaan lääketieteellisesti ansiokkailla kuolinsyiden määrityksillä, joita voi lukea Ilmajoen kuolleiden luettelosta. Tästä on julkaistu artikkeli lääketieteellisessä Duodecim-lehdessä. Jäljelle on myös jäänyt suuri määrä Hanneliuksen pitämiä hautajaispuheita, joista käy ilmi, että Hannelius tunsi seurakuntansa hyvin. Hannelius siis kirjoitti ja tallensi puheensa aivan kuten pikkuserkun poikansa ja aikalaisensa räätäli Samuel Rinta-Nikkola nuotit ja uskonnolliset käännöstyönsä.

Isak Astrenius vanhempaa ja nuorempaa on pidetty kansanjohtajina ja kurikkalaisten moraalinvartijoina, mistä ansiosta heille lahjoitettiin Jyllilän tila 1700-luvun loppupuolella. Astreniusten sukulaisten Reiniusten tekemän sivistystyön ansiosta Laihialla käytännöllisesti katsoen kaikki osasivat ensimmäisenä Suomessa lukea jo 1700-luvulla. Ilmajoen nimismies Johan Rein syytti itseään oikeudessa, kun muut sitä eivät uskaltaneet tai muuten halunneet tehdä.

Kun tultiin 1800-luvulle, Reinin ja Wegeliuksen sukuja pidettiin jo yksinä Suomen merkittävimpinä sivistyssukuina, kun sitä mitattiin yliopiston käyneiden määrinä. Vasten parempaa tietoa olen ainakin tähän asti olettanut, että Astreniukset ovat Reinien ja Wegeliusten tavoin peräisin varakkaista talollispiireistä, joista ylijäämäpoikia jo riitti opintielle.

[wittaniemi]

Tämäpä on pitkä keksusteluketju! Menisi varmaan useampi ilta lukea kaikki. :)

Onko kukaan laatinut yhteenvetoa johtopäätöksistä? Ilmeisesti Isak Erikssonin vanhemmuudesta ei ole saatu selvyyttä? Entä Juliana Mårtensdotter Palmin vanhemmat? Ketä he olivat?

Anu

[Jari Latva-Rasku]

Mitään yhteenvetoa ei käsittääkseni ole olemassa. Muutama lyhyt sellainen löytyy keskusteluketjusta. Suurimmalla osalla keskustelusta on van välillinen yhteys Isak Erikssoniin. Isak Erikssonin vanhempia ei siis tiedetä eikä voi tietää, mistä hän alun perin oli syntyisin. Tilille tuskin myöhemmin joutuu, jos väittää, että Isak oli Turun lääninrahaston kirjuri (nimi, ajoitus, käsiala) ennen muuttoaan Karkkuun. Voi myös suhteellisen suurella varmuudella olettaa, että Juliana Månsdotterin, joka myös tunnettiin nimillä Alftana (kastettujen luettelo) ja Palm (tuomiopöytäkirja, kuolleiden luettelo), vanhemmat olivat taivassalolainen ruotsalaisten aatelisten rälssivouti ja lokalahtelainen rusthollari Måns Larsson ja Anna Eriksdotter Alftana.

[wittaniemi]

Kiitokset Latva-Raskulle vastauksesta!

Anu

[Benedictus]

Tässä on 24.6.2010 kirjoitettu juttu:
Jotain uutta ja kiinnostavaa löytyy siihen lisättäväksi.

Tuntuu, että Alftanusten ympärillä on mielenkiintoista sisäpiiriä.

Esko Karisalmen tiedonanto 1.12.2008 (Turun kämnerioikeus 4.3.1692: sahl. advocaten Peter Blads efterlefwerska hustru Catharina Trumbel ... sin systerson Daniel Anglenius);
Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar),

Kurjalassa näkyy 1680-91 Petter Bladh ja h.

1689-90 Erik Persson ja Anna h.
Lokalahden Tammistossa 1681 Erik Persson 1. kerran
Anna h.
1689-90 puuttuvat joten ovat Kurjalassa.

Tammistossa Måns Larssonin leski Anna Alftanus

Henkilötiedot

sl. 1669 Daniel Anglenius Daniel Simonis, Ostrobotniensis 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027). Vht: Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Simon Anglenius 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72) (yo 1640, † 1654) ja Karin Eriksdotter Fortelius. Ylioppilas Turussa sl. 1669 Anglenius Dan. Simonis Botn _ 99. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1669] Daniel Simonis Anglenius. — Asianajaja Turussa. † Turussa 23.12.1676. Pso: ~1675 N.N. Trumbel.
Lanko: turkulainen asianajaja Petter Bladh 2095 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2095) (yo 1670/71, † 1691).


sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.


Siis Katarina on Magdalena Alftanuksen sisarentytär.


Mitä tuo sisarenpoika Daniel tarkoittanee Bladhin kohdalla?Danielin äiti oli Fortelius ja Petter Bladhin vaimo Trumbel, ja Petterin sisar olisi Andersdr Södermanlandista.



Onko siis niin, että Erik Persson Tammistossa on Petter Bladin poika, mikä vaikuttaisi ilmeiseltä?


Onko hän Anna Alftanan puoliso 2. ennen toista Annaa?


Petter Bladin vaimo Katarina Trumbelin isä lienee Jacob Trumpel ja äiti Elisabeth Platz. Jonka isä oli Hans Platz ja äiti Brita Stork.
--------------------------------------------------------------------------

1670/71 Petter Bladh Petrus Andreæ, Sudermannus 2095 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2095). Kotoisin Södermanlandista. Ylioppilas Turussa 1670/71 Blaad Petr. Andr. Suderm _ 103. Turun hovioikeuden auskultantti 1675. — Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1676–80. Asianajaja Turussa 1683–91. ‡ Turussa 24.5.1691. Pso: Katarina Trumbel (jäi leskeksi).
Lanko: turkulainen asianajaja Daniel Anglenius 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027) (yo 1669, † 1676).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 25a; Esko Karisalmen tiedonanto 1.12.2008 (Turun kämnerinoikeus 4.3.1692: sahl. advocaten Peter Blads efterlefwerska hustru Catharina Trumbel ... sin systerson Daniel Anglenius); KA mf. ES 1924 (mm 11) Euran käräjät 26.–27.7.1675 f. 69 (Auscultanten Dns: Petrus Bladh förekom nu och gaff Rätten tilkänna huruledes han Anno 1674 uthi Februario med Befallningzmannens Sahl: Henrich Meltzers Enkia h:o Anna Sigfredzdotter sigh trolofwat hafwer, och som han nästledne Wintter om een natt fan hennes barns Præceptorem D:m Johan Modinum 2360 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2360) uthi Pörttet hoos henne liggiande, will han nu med Echtenskapet icke forthålla. Hwilken saak ifrån dett Wyrdige Doom Capitlet den 29 Martij 1675 till denne Rätt Remitterat är), Vehmaan käräjät 10.–11.12.1675 f. 27 (Assessorens i den Högl: Kongl: Hoffrätt Wälb:ne Andreæ Gyllenkrookz Fullmechtige Auscultanten Dns: Petrus Bladh); KA mf. FR 200 (Bielkesaml. 27) Huittisten ylim. käräjät 8.4.1676 f. 48 (Till H: Assessorens och Häradzhöfdingens Högachtadh Nicolai Lietzens Befallning afladhe nu Auscultanten Dn: Petrus Bladh sin domare och lagläsare Eedh, emädan dher medh för ett och annat före fallande Ährende inthet länger dröijas kunde); KA mf. ES 1925 (mm 12) Lapin käräjät 15.–17.5.1680 f. 27v (Lagläsaren Wähl:t Petter Bladh förekom nu och gaf Rätten tillkenna huruledes han sinnader wore på frijheet att uptaga ett Ödes hemman uthi Unaja by och Lappo Sochn), Kokemäen käräjät 12.–14.9.1681 s. 448 (Då förekom Befalningzman Wälbet:de Swen Rusk och beswärade sigh öf:r sin Skrifware Jacob Bertilsson Graan, som skall han nu under denne Tingztijden beskylt hans hustro Elisabetha Trumbel och döttrar Kirstin och Ebba ... beroopade opå wittnen, the ther intet woro tillstädes, som ähre Lagläsaren Wäl:t Petter Bladh ...); KA mf. ES 1925 (mm 13) Taivassalon käräjät 9.–10.1.1682 f. 3; KA mf. ES 2113 (tt 2) Saloisten käräjät 8.–10.3.1676 s. 76 (Margreta Jacobsdotter Trumbel Jacob Philipssons hustro i Brahestadh).

Pohdeimme aikoinaan Kokemäen Paistilan Könikän ja Karkun Hiedan isännän luutnantti Håkan Månssonin sukuja.

Yllä olevan vouti Meltzerin leski Anna Sigfridsdotter oli Håkan Månssonin 2. vaimon Margareta Sigfridotter Karhian sisar. Heidän isänsä oli lainlukija Sigfrid Jacobsson Karhia Kokemäeltä.

Toisaalta yllämainittu Kokemäellä asunut vouti Sven Rusk oli Petter Bladhin vaimon Catharina Trumbelin sisaren Elisabeth Trumbelin puoliso.

[wittaniemi]

Onkohan näistä keskusteulun keskeisimmistä henkilöistä olemassa vielä tänä päivänä eläviä pojanpojanpojanpojanpojan...poikia? Tai naisista tyttäretyttärentyttärentyttären...tyttäriä? Esimerkikis tuohon Isak Erkssonin mahdolliseen juutalaistaustaisuuteen saattaisi löytyä vastauksia Y-DNA -testillä.

[Jari Latva-Rasku]

Onkohan näistä keskusteulun keskeisimmistä henkilöistä olemassa vielä tänä päivänä eläviä pojanpojanpojanpojanpojan...poikia? Tai naisista tyttäretyttärentyttärentyttären...tyttäriä? Esimerkikis tuohon Isak Erkssonin mahdolliseen juutalaistaustaisuuteen saattaisi löytyä vastauksia Y-DNA -testillä.

Astrén-nimisiä on Suomessa tänäkin päivänä yli 30 ja Ruotsissa yli 70. Ketkä näistä edes ovat Isak Erikssonin jälkeläisiä tai isälinjaisia jälkeläisiä, voi vain arvailla. Kaikki Astrenit eivät alun perin olleet samaa sukua.

Isak Erikssonin isälinjaisia jälkeläisiä on elänyt Kurikassa ainakin 1800-luvun lopulla. Kaikki suvun omistaman tilan mukaan Jylliläksi itseään kutsuvat eivät kuitenkaan ole isälinjaisia jälkeläisiä. Voisi olettaa, että isälinjainen jälkeläinen voisi elää vaikkapa Kurikassa.

Juliana Månsdotterin tyttärillä ei ole tunnistettuja naislinjaisia jälkeläisiä. Julianan isoäidin Helena Brenneran naislinjainen H-haploryhmän haaraan kuuluva jälkeläinen on tunnistettu. Äitilinja voisi olla jälkeläisen lähimmän osuman varhaisimmasta tunnetusta esiäidistä päätellen Uudellemaalle Ruotsista muuttaneen asutuksen peruja. Naislinjoista tehtävät päätelmät ovat kuitenkin usein epämääräisiä, koska ajoitus voi heitellä jopa tuhansia vuosia.

Arvelu Isak Erikssonin juutalaisuudesta perustuu yhden isäkandidaatin puoliaatelisen rälssivoudin ja Uskelan Äijälän rusthollarin Erik Jakobsson Kentzerin sukunimeen, jota esiintyy myös juutalaisilla. Vastaava nimi on myös esiintynyt jo varhain Taivassalossa, mitä se sitten tarkoittaakaan, yksi arvaus on, että puutarhuria. Ylioppilas Isak Eriksson Kentzer on ollut olemassa sopivaan aikaan. Astrenien Isak Erikssonin vävyn Elias Aron isä ja aikalainen, tunnetusti kuumaverinen kauhajokelainen Simuna Sipinpoika Aro, haukkui Isakia sanoilla "gammal Skiälm, Ruckatuppi, eller Ludenslijda, Riökäs, eller Giers, Swinetz Grijs, Päsänickj, eller Nils utj Ugnen". Vaikka luterilaisen kirkkoväärtin ja kirkonrakentajan suusta kuultuna sanat voisivat tarkoittaa ovelaa, lihavaa, partaista ja tummaa juutalaista, sellaiseksi tyttären appi ei Isakia kuitenkaan varsinaisesti kutsu. Arvelu juutalaisuudesta on vain yksi arvelu lukuisien muiden joukossa.

[wittaniemi]

Minä tunnen erään henkilön jonka äiti oli Jyllilän Astreneja. Häneltä saisi varmasti tiedon Isak Eriksonin mahdollisista poikalinjaisista jälkeläisistä. Se taas että kiinnostaako heitä geneettinen sukututkimus, tai sukututkimus yleensäkään, on tietysti mahdotonta tietää.

[Jari Latva-Rasku]

Minä tunnen erään henkilön jonka äiti oli Jyllilän Astreneja. Häneltä saisi varmasti tiedon Isak Eriksonin mahdollisista poikalinjaisista jälkeläisistä. Se taas että kiinnostaako heitä geneettinen sukututkimus, tai sukututkimus yleensäkään, on tietysti mahdotonta tietää.

Olisi erinomainen aloite, jos ainakin kysyisi.

Rinta-Jyllilän isännällä Iisakki Astrénilla (s. 3.2.1842) oli pojat Johannes (s. 8.10.1872) ja Jaakko (s. 5.5.1874). Jaakko näyttäisi muuttaneen Amerikkaan vuonna 1893. Iisakki Astrénin isällä Isak Johansson Astrénilla (s. 16.10.1803) oli Iisakin lisäksi pojat Johan (30.9.1843) ja Jakob (22.9.1846). Isak Astrén vanhemman isä oli Kohtalan pappilassa syntynyt Johan Astrén (s. 29.12.1759). Johan Astrén oli Kurikan kappalaisen Isak Astrén nuoremman poika.

Ei ole tiedossa, voisiko punaisella merkityillä mieslinjaisilla Astréneilla olla mieslinjaisia jälkeläisiä. Muita mahdollisia ei pitäisi ainakaan Kurikasta löytyä.

[wittaniemi]

Tämä Jaakko Iisakinpoika (3.5.1874) on (oli) tämän minun kaverini äidin isä. Jollen nyt ihan poskettoman väärin muista, niin Jaakolla oli kyllä poikiakin.

[wittaniemi]

Jaakko Iisakinpoika (Piru-Jaakkoksi kutsuttu :D: ) tuli takaisin Amerikasta, hänellä oli parikin vaimoa ja lapsia kummastakin liitosta. Jaakon pojista ainakin Antilla ja Urholla oli poikia, tänä päivänä he ovat noin 60 vuotiaita.

[Benedictus]

Lainaus Latva-Rasku:
Rinta-Jyllilän isännällä Iisakki Astrénilla (s. 3.2.1842) oli pojat Johannes (s. 8.10.1872) ja Jaakko (s. 5.5.1874). Jaakko näyttäisi muuttaneen Amerikkaan vuonna 1893. Iisakki Astrénin isällä Isak Johansson Astrénilla (s. 16.10.1803) oli Iisakin lisäksi pojat Johan (30.9.1843) ja Jakob (22.9.1846). Isak Astrén vanhemman isä oli Kohtalan pappilassa syntynyt Johan Astrén (s. 29.12.1759). Johan Astrén oli Kurikan kappalaisen Isak Astrén nuoremman poika.

Ei ole tiedossa, voisiko punaisella merkityillä mieslinjaisilla Astréneilla olla mieslinjaisia jälkeläisiä. Muita mahdollisia ei pitäisi ainakaan Kurikasta löytyä.

Olisi hienoa jos tätä kautta selviäisi Isak Erikssonin isälinjainen sukulinja.
Tätä sukulinjaa on haettu nyt noin 6 vuotta, joten jos Kurikasta löytyisi Isakin mieslinjainen jälkeläinen ja hän suostuisi antamaan geeninäytteen, niin testin kustannukset maksetaan tietysti, eikä näytteen otto taas aiheuta mitään vaivaa.

Jos teillä todella on tuollainen mahdollinen henkilö tiedossa, olisi sukututkimuksellisesti upeaa, jos voisitte saada hänen kauttaan tietoa ja mahdollisesti henkilön suostumuksen geeninäytteeseen.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205149

Tässä Petter Bladh Taivasamon Kurjalassa vaimoineen 1680-81.

Miksi Israel Alftanuksen omistamalla tilalla?

[Jari Latva-Rasku]

Lainaus Latva-Rasku:
Rinta-Jyllilän isännällä Iisakki Astrénilla (s. 3.2.1842) oli pojat Johannes (s. 8.10.1872) ja Jaakko (s. 3.5.1874). Jaakko näyttäisi muuttaneen Amerikkaan vuonna 1893. Iisakki Astrénin isällä Isak Johansson Astrénilla (s. 16.10.1803) oli Iisakin lisäksi pojat Johan (30.9.1843) ja Jakob (22.9.1846). Isak Astrén vanhemman isä oli Kohtalan pappilassa syntynyt Johan Astrén (s. 29.12.1759). Johan Astrén oli Kurikan kappalaisen Isak Astrén nuoremman poika.

Ei ole tiedossa, voisiko punaisella merkityillä mieslinjaisilla Astréneilla olla mieslinjaisia jälkeläisiä. Muita mahdollisia ei pitäisi ainakaan Kurikasta löytyä.

Olisi hienoa jos tätä kautta selviäisi Isak Erikssonin isälinjainen sukulinja.
Tätä sukulinjaa on haettu nyt noin 6 vuotta, joten jos Kurikasta löytyisi Isakin mieslinjainen jälkeläinen ja hän suostuisi antamaan geeninäytteen, niin testin kustannukset maksetaan tietysti, eikä näytteen otto taas aiheuta mitään vaivaa.

Jos teillä todella on tuollainen mahdollinen henkilö tiedossa, olisi sukututkimuksellisesti upeaa, jos voisitte saada hänen kauttaan tietoa ja mahdollisesti henkilön suostumuksen geeninäytteeseen.
Vuonna 1759 syntyneellä Johan Astrénilla oli vain yksi aikuisikään elänyt vuonna 1803 syntynyt poika Isak. Isakilla oli kolme poikaa, Isak, Johan ja Jakob. Jos vertailuja tehdään, voisi olla hyvä, että vertailtavana olisi ainakin kahden veljeksen mieslinjaisen jälkeläisen näyte, ellei vertailtavaa sukulinjaa löytyisi vielä kauempaa ajassa. Family Tree DNA:n 67:n markkerin testi maksaa yhden henkilön osalta 268$ ja kattavampi 111:n markkerin testi 359$. Mikäli haplotyyppi on Suomessa yleinen tai ei suomalainen, voi olla, että vastausta Isak Erikssonin alkuperästä ei tällä menetelmällä saada. Toisaalta jokin monista hypoteeseista voisi saada vahvistusta, mikäli osumia löytyy.

[Jari Latva-Rasku]

Vuonna 1759 syntyneellä Johan Astrénilla oli vain yksi aikuisikään elänyt vuonna 1803 syntynyt poika Isak. Isakilla oli kolme poikaa, Isak, Johan ja Jakob. Jos vertailuja tehdään, voisi olla hyvä, että vertailtavana olisi ainakin kahden veljeksen mieslinjaisen jälkeläisen näyte, ellei vertailtavaa sukulinjaa löytyisi vielä kauempaa ajassa. Family Tree DNA:n 67:n markkerin testi maksaa yhden henkilön osalta 268$ ja kattavampi 111:n markkerin testi 359$. Mikäli haplotyyppi on Suomessa yleinen tai ei suomalainen, voi olla, että vastausta Isak Erikssonin alkuperästä ei tällä menetelmällä saada. Toisaalta jokin monista hypoteeseista voisi saada vahvistusta, mikäli osumia löytyy.

Vuonna 1843 syntynyt Johan Isaksson Astrén muutti 25.6.1863 seitsemän muun nuoren kurikkalaisen miehen kanssa H-forsiin. Vaikka muuttokirjan viimeinen sarake on epäselvä, voisi olettaa, että pojille oli tarjolla kimppakivaa ryssän armeijassa.

[Jari Latva-Rasku]

Vuonna 1843 syntynyt Johan Isaksson Astrén muutti 25.6.1863 seitsemän muun nuoren kurikkalaisen miehen kanssa H-forsiin. Vaikka muuttokirjan viimeinen sarake on epäselvä, voisi olettaa, että pojille oli tarjolla kimppakivaa ryssän armeijassa.

Näyttäisi pikaluvun jälkeen, että Iisakki Iisakinpoika Astrén, vuonna 1842 syntynyt Rinta-Jyllilän isäntä, olisi jättänyt isänsä kuoleman jälkeen niin vuonna 1843 syntyneen veljensä Juhon kuten myös vuonna 1846 syntyneen Jaakon nauttimaan vapaasta ja huolettomasta rengin elämästä, kun hän itse keskittyi kotitilan omistamiseen. Renkiveljesten kohtalo kutkutti Kurikan rippikirjan pitäjää, sillä hän oli palkolliskiertueen yhteydessä veljesten sattuessa samaan palveluspaikkaan kutsunut heitä Astrenin pojiksi Jyllilästä.

Juho siis palasi Helsingistä ja tutustui erilaisiin rengin palveluspaikkoihin Kurikassa, Kristiinankaupungissa ja Kauhajoella, kunnes asettui Kurikan Ala-Jyrän Luhtanen-nimisen torpan torppariksi. Juho oli myös torpparihommiensa otona seppä. Juholla oli useampi poika. Iisakki jäi renkikiertueelle Kurikkaan, mutta Jaakko ja Sameli muuttivat leskeksi jääneen isänsä kanssa Helsinkiin vuonna 1897. Jaakon ja Samelin kohtaloon liittyy Astrénin suvun mieslinjaisen edustajan Jack Luhtasen viesti Genealogy.com-palstalla vuonna 2012.

My grandfather was from Kurikka. His name is Jacob Astren. When he came to the US he changed his last name to Luhtanen. We never knew for sure why. His brother Samuel also came to the US but kept the Astren name.
Any information about the Astren family would be very welcome.
Jack Luhtanen
jdluhtanen*gmail.com

[wittaniemi]

Jaakko Iisakinpoika Astren lunasti Amerikankiertueensa jälkeen Jyllilän sisaruksiltaan. Kaverini kertoi papin pitäneen Astrenia liian hienona nimenä maallistuneelle sukuhaaralle, ja kirjanneen heidät sen jälkeen Jyllilöiksi kirkonkirjoihin.

[Jari Latva-Rasku]

Jaakko Iisakinpoika Astren lunasti Amerikankiertueensa jälkeen Jyllilän sisaruksiltaan. Kaverini kertoi papin pitäneen Astrenia liian hienona nimenä maallistuneelle sukuhaaralle, ja kirjanneen heidät sen jälkeen Jyllilöiksi kirkonkirjoihin.

Eli nuoruudessani tapaamani ekonomi Jyllilä voisi olla Jaakon poika, ellei sitten ollut Latva-Jyllilästä sukua, mutta ei isälinjaista. Jyllilää pidettiin aivan yhtä hienona herrana kuin Astreneja olisi pidetty, eli pappi epäonnistui nimenantoon liittyvässä konsultoinnissaan.

Jaakko Iisakinpojan sedällä Juholla oli aikaisemmin lueteltujen poikien lisäksi poika Juho s. 4.1.1888. Muut Jaakon serkut olivat aikaisemmin mainitut Jaakko s. 28.2.1874, Kurikkaan jäänyt Iisakki s. 23.2.1876 ja Sameli s. 1.3.1880.

Sameli eli Samuel Astren tuli Suomesta San Franciscoon, jossa hän eli vielä ainakin 1930-luvulla. Hän osallistui I maailmansodan kutsuntoihin. Kaiken lisäksi hän osallistui vanhuksena vielä II maailmansodan kutsuntoihin. Hänellä kirjattiin kutsuntojen yhteydessä noin vuosina 1917-18 olevan sukulainen Kaleva-nimisessä paikassa Michiganissa. Tämä sukulainen oli veli Jacob Luhtanen, joka kuoli 90-vuotiaana 30.4.1964. Hänellä oli seuraavat hautatietokannassa mainitut lapset. En usko, että näillä vapaasti saatavilla tiedoilla on suomalaiseen tietosuojaan liittyviä rajoitteita.

Linda M. Luhtanen (1907 - 1908)*
Aina E. Luhtanen (1908 - 1908)*
Jack Arvid Luhtanen (1910 - 1993)*
Arthur Theodor Luhtanen (1913 - 1998)*

Jack Arvidilla oli haudattu poika:

William Allen Luhtanen (1948 - 2011)*

Arthur Theodorin lapsia ja muita mahdollisia Jack Arvidin lapsia ei mainita, koska heille ei löydy hautaustietoa Maple Grove Township Cemeteryn hautatietokannan mukaan. Myös Samuel Astrenin hautaustieto on säilynyt, vaikka hän eli Kaliforniassa. Hän kuoli 7.8.1947 ja on haudattu samalle hautausmaalle veljensä Jacobin kanssa.

Jack Arvidin lähes 100-vuotiaaksi eläneen puolison muistokirjoitus on kuitenkin säilynyt ja siinä luetellaan Jack Arvidin jälkeläisiä.

She is survived by four sons, Dennis (Jean) Luhtanen of Harrietta, Jack Duane (Sharen McKirdy) Luhtanen of Copemish, Lawrence (Colleen) Luhtanen of Cadillac, and James Luhtanen of Traverse City; 11 grandchildren; 24 great-grandchildren; one great-great-granddaughter;

Edellisen perusteella voisi olettaa, että Jacob Luhtasen mieslinjaisia jälkeläisiä on jäljellä enemmänkin, vaikka Samuel Astrenin lapsista ei ole tietoa.

Jaakko Iisakinpojan toisen sedän Jaakon kohtaloa seurasin sen verran, että hän muutti Kauhajoelle 1870-luvun alkupuolella.

[Benedictus]

Vielä hiljan tuntui, että Isak Erikssonin Astrenius suvusta ei löydy miselinjaisia jälkeläisiä geenitutkimuksen avuksi.
Nyt vaikuttaisi, että heitä olisikin melko runsaasti Suomessa ja myös Yhdysvalloissa.

Toisiko geenitesti tietoa Isak Erikssonin alkuperästä ei tietysti ole varmaa, mutta ainakin sen kautta varmaankin saisi jonkinlaisen viitteen, mistäpäin hänen sukunsa on alkujaan.

[Benedictus]

kl. 1695 Jakob Rusch, myöhemmin Rusk Jacobus Jacobi, Alandus 4093 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4093). Vht: Kastelholman postimestari Jakob Rusch († 1722) ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Anna Los. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Rusch Jac. Jac. Aland _ 208. Boreaalisen osakunnan jäsen 16.4.1695 Jacobus Rusch Aland: d: 16 Apr: 1695. | Præp. in Tenala | 1731 obiit. — Tykistönsaarnaaja Riiassa 1707, ero sairauden takia 1708. Ruttosairaiden pappi Tukholmassa 1710. Vara-amiraali kreivi Ax. Joh. Lewenhauptin kotisaarnaaja 1711. Tenholan kirkkoherra 1712. Pakeni sotaa 1714 Ruotsiin, palasi rauhanteon jälkeen Tenholaan. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1726. † Tenholassa 1731. Pso: 1712 Margareta Clerck tämän 2. avioliitossa († 1762).
Pson edell. aviomies: Tenholan kirkkoherra, FM Joakim Festing 2676 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2676) (yo 1678/79, † 1710).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 165a; HYK ms., Bor. osak. matr. #229; KA valtakunnanregistratuura 14.11.1677 f. 402 (Öppet bref för Befallningzmannen på Åhland Jacob Rusch på ett hemman ... norre Swertö benämdt i Finström som Olof Bertillsson tillförenne åbodt hafwer), 25.6.1684 f. 371 (Öpet breff för befallningzman på Åhland Jacob Rusch på twenne hemman Norre och Söder Snäcköö ... Wij Carl etc. Giörom witterligit, att aldenstund Wij månde genom Wårt öpne bref daterat Liungby den 14 Novemb. 1677 i nåder förunna befallningzmannen på Åhland Erlig och Förståndig Jacob Rusch hemmanet Norre Snäcköö i Finströms Sokn belägit ... i krafft aff detta Wårt öpne breff welat confirmera Wårh förre honom meddehlte breff, uthan och förunnom honom därjämte i lijka måtto i sin och sin hustrus lijffztijdh att roligen possidera och besittia hemmanet Söder Snäcköö aff 2/3 mantahl på samma Öö belägit, efftersom han det så godt som aff öde uptagit och på des opbrukande stor kåstnadh anwändt), 28.9.1685 f. 495, 26.10.1687 f. 610 (Till Landzhöfdingen Lorentz Creutz, om Befalnings Mannens [Jacob] Rusks sig tillhandlade Skatträttighet på Isacsö ... hemmanet Isacsö på Åland och Gieta Capell, som han år 1685 sig tilhandlat), 30.12.1690 f. 737 (Till Cammar Collegium om Fogden Rusk), 21.10.1712 f. 327 (Fullmackter för någre Pastores och Lectores i Åbo samt Wexiö stiffter, hwilkens nampn här in uti finnes antecknade ... Till Tenala Pastorat Jacob Rusk); KA mf. ES 1720 (bb 6) Pernajan ja Myrskylän käräjät 16.–17.11.1666 f. 51v (Befallningzman Wäl:t Jacob Rusk), Porvoon ja Mäntsälän käräjät 19.–20.11.1666 f. 60v; KA mf. ES 1720 (bb 7) Porvoon ja Mäntsälän käräjät 7.–9.11.1667 f. 53v, 54 (Cammar Fiscalen Jacob Rusch); KA mf. ES 3238 (Åland 12) Finströmin ja Getan käräjät 20.–22.1.1703 f. 321v (Inspectoren högwählachtadh Jacob Rusch ... H:r Ruschens Kiäresta Madam Brita Rottoff, vertaa 115 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=115)); KA mf. ES 3239 (Åland 13) Finströmin käräjät 9.–10.10.1705 s. 139 (Inspectorskan på Norr Snäcköö Brita Rothoff), Finströmin ja Getan käräjät 5.–7.4.1706 s. 415, Finströmin ja Getan käräjät 17.–18.8.1706 s. 725; KA mf. ES 1370 (p 8) Uudenkaupungin RO 12.1.1698 (Rådman Wäl:tt Swen Mellenius (katso 6470 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6470)) ... sin förra hustru Sal: Maria Rusch); KA mf. ES 1240 (g 4) Helsingin RO 28.3.1668 (Cammar Fischalens wälbetrodde Jacob Ruskz obligation dat: Degerholmöö den 13 Decemb: 1666). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 272 (LV); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 44 (LV); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat X 1709–1719 (julk. T. Carpelan, 1943) s. 320; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet V (1902) s. 122. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 390; C. E. von Napiersky, Kirchen und Prediger in Livland I–III (1850–52) III s. 23; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #121G, 1442G (1693), 3934D; R. Halme, Pappien pako seurakunnistaan suuren Pohjan sodan aikana 1704–1716. SKHSV 54–57 (1968) s. 151; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 215; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1108, 1353; L. Pihlajamaa, Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533–1999 (2000) s. 261.


Yllä oleva Jacob Jacobsson Rusk lienee Sven Ruskin veljenpoika tai pojanpoika.


1668 mainittu Kamarifiskaali Jacob Rusk voisi olla Ahvennemaalla mainitun vouti Jacob Ruckin isä. Ajallisesti ei vaikuttaisi samalta henkilöltä.


Kiinnostavaa, että inspehtoori Jacob Ruskin vaimo oli Brita Rothoff. Kokemäen Köönikän Håkan Månssånin 3. vaimo oli Anna Larsdotter Roth.


Håkan Månssonin poikapuolen kamarifiskaali Elias Johansson Kalliksen Mynämäen Kalliksen isännän yhteydessä mainitaan vouti Simon Roth.


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=115
Vaikuttaisi, että Arkkipiispa Rothoviuksen serkun Gudmund Rothoviuksen jälkeläiset käyttivät vain Rothovius nimeä.


Kuka on siis tuo Rothoff?

[Jari Latva-Rasku]

Vielä hiljan tuntui, että Isak Erikssonin Astrenius suvusta ei löydy miselinjaisia jälkeläisiä geenitutkimuksen avuksi.
Nyt vaikuttaisi, että heitä olisikin melko runsaasti Suomessa ja myös Yhdysvalloissa.

Toisiko geenitesti tietoa Isak Erikssonin alkuperästä ei tietysti ole varmaa, mutta ainakin sen kautta varmaankin saisi jonkinlaisen viitteen, mistäpäin hänen sukunsa on alkujaan.
Isälinjaisia jälkeläisiä voisi kuvitella olevan elossa kymmeniä. Ihme, että joku ei jo ole tehnyt YDNA-testiä. Vastaus voisi olla mitä vain idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Isak Erikssonin jälkeläisten parissa eivät mieslinjat aluksi kertyneet kovinkaan paljon ja en tiedä onko Erik Astreniuksen ja maanmittari Johan Isaksson Astrénin inkoolainen mieslinja sammunut kokonaan. Naislinjaa kyllä on olemassa. Sitten 1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi tapahtua miesrintamalla.

[Benedictus]

Yritän selvittää, mikä oli Petter Bladhin ja Alftanusten yhteys toisiinsa, siksi tässä tulee verkostoa, jota ei aiemmin ole havaittu.

Mynämäen käräjät 11.–13.9.1684 f. 54v (Lijkmätigt Kongl: Maij:ttz allernådigaste publicerade Förmyndare ordning, deputerades Capellanen Wyrdige och Wällärde Her Ericus Lethalensis (katso 4806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4806)) och Her Johan Revonius 2323 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2323) tillijka med Stadznotarien i Nystad Wähl: Henrich Notenberg, att wara såssom Närmaste Skyldemän förmyndare för Sahl. Landz Fiscalens Wählbet:de Elias Johanssons och hans förre Hustros Ebba Larsdotters barn, Nembl. Johannes, Laurentius och Carin),

Kamarifiskaalin lasten holhoojista Notenberg oli Elias Jonssonin sisaren mies, muiden yhteys on tuntematon.
Kuka oli Ebba Larsdotterin isä?

Vouti Sven Ruskilla oli Ebba tytär, mikä nimi ei liene kovin tavallinen.

Elias Jonssonin 2. vaimo oli arkkipiispa Petraeuksen tytär.

Kalannin käräjät 29.–30.1.1686 f. 784 (Uthj twisten emel:n Advocaten Wählbet:de Petter Bladh å dygdesamme Maria Petreæ på Heikala bohlstadz wägnar, angående Kaurama hollm som hon ifrån Kytämäki under Heikala prætenderat, resolverades).
Kiinnostavaa, että tässä leski Maria Petraea käyttää Petter Bladhia apunaan käräjillä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441955
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1437373

[Pekka Hiltunen]

Vouti Sven Ruskilla oli Ebba tytär, mikä nimi ei liene kovin tavallinen.
Kun paikkakunnalla vaikutti aatelinen suku, jossa esiintyi Ebba-niminen henkilö, on paikalle tavoitettu Ebba-rouva varmaankin ollut kummityttärensä kaima.
PH

[Benedictus]

Siirrän tämän kysymyksen tänne aihealueelle tuolta Sursill teemasta.

http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_39.htm
Döttrar i Hans Forbus första äktenskap var
Elisabet, gift med kapellanen i Siikajoki Josef Josander,

Katarina, gift först med kopparslagaren Lars Palm och sedan med tullnären Johan Skogh,

och Kristina, som dog 5.11.1760, 93 år gammal, och var gift med klockaren i Brahestad Hans Floor.

Kuka oli yllämainittu Lars Palm?


7649 VI Isak Gumse. - Puoliso Catharina Månsdotter Palm eli Isossakyrössä 1737. (15, 19)
7649.1 VII Anna Gumse (vht SS 7649), eli Isossakyrössä 1730, oli kuolleena 1733. - Puoliso 1:o Anna Mattsintyttären leski Matts Miehaelinpoika Springer, vaasalainen kauppias; 2:o leski Jonas Frisius, s. noin 1660, »mestari», kauppias Vaasassa, sitten Isonkyrön Komsilan isäntä ja majatalonpitäjä k. Isossakyrössä 11.9.1734 74-vuotiaana. Lapsia http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)
7649.2 VII Petter Gumse (vht SS 7649), hoiti Isonkyrön nimismiehen tehtäviä isänsä sijaisena kesällä 1710 /Etelä-Pohjanmaa KO a 28: 767/, mainitaan henkikirjassa 1713, lienee kuollut ilman rintaperillisiä vuoteen 1724 mennessä /Etelä-Pohjanmaa KO a 35: 137/. (15, 19)
7649.3 VII Abraham Gumse (vht SS 7649), isänsä kuoltua Isonkyrön nimismies, Komsilan talon isäntä ja majatalonpitäjä, k. Isossakyrössä 24.4.1724 35 vuoden, 1 viikon ja 2 päivän ikäisenä. - Puoliso Kauhajoella 1.9.1723 Maria Rein, s. Kauhajoella 4.8.1705, k. Kristiinankaupungissa 15.2. 1788, vanhemmat Ilmajoen nimismies Johan Rein ja Elisabet Jeremiaksentytär Steen /Etelä-Pohjanmaan KO a 37: 228/. Maria Reinin 2. puoliso oli kristiinankaupunkilainen porvari Hans Uddman. - Avioliitto oli lapseton.
(19) 7650 VI Johan Gumse oli veljessarjansa vanhin /Etelä-Pohjanmaa KO a 6: 321v-323/. SS 7650-7654 kuuluvat siis SS 7597:n ja SS 7598:n väliin. (19) 7651 VII Maria Gumse. - Puoliso Pyhäjoella 8.3.1694 Petter Åhs. (19) 7653 VII Christina Gumse, nämns i Pyhäjoki mantalslängd 1695-1696, död på flykten under stora ofreden. - G. med handlanden i Brahestad Samuel Forbus, död på flykten under stora ofreden, son till handlanden och rådmannen i Brahestad Hans Forbus och Ingeborg Mårtensdotter Lång. Barn http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)

Löysin tietoa, että Lars Palm olisi ollut Matsson, mutta mitään selvää vastausta ei löytynyt.
Ajallisesti Lars Palm voisi olla myös Månsson, mihin mahdollisuuteen viittaisi myös sukusuhteet.
Ombusman Måns Larssonilla ja Anna Alftanuksella oli 3 tiedossa olevaa tytärtä, voisiko olla myös poika Lars?

Onkohan kellään virrallista ja todellista tietoa?

[Pekka Hiltunen]

Siirrän tämän kysymyksen tänne aihealueelle tuolta Sursill teemasta.

http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_39.htm
Döttrar i Hans Forbus första äktenskap var
Elisabet, gift med kapellanen i Siikajoki Josef Josander,

Katarina, gift först med kopparslagaren Lars Palm och sedan med tullnären Johan Skogh,

och Kristina, som dog 5.11.1760, 93 år gammal, och var gift med klockaren i Brahestad Hans Floor.

Kuka oli yllämainittu Lars Palm?


7649 VI Isak Gumse. - Puoliso Catharina Månsdotter Palm eli Isossakyrössä 1737. (15, 19)
7649.1 VII Anna Gumse (vht SS 7649), eli Isossakyrössä 1730, oli kuolleena 1733. - Puoliso 1:o Anna Mattsintyttären leski Matts Miehaelinpoika Springer, vaasalainen kauppias; 2:o leski Jonas Frisius, s. noin 1660, »mestari», kauppias Vaasassa, sitten Isonkyrön Komsilan isäntä ja majatalonpitäjä k. Isossakyrössä 11.9.1734 74-vuotiaana. Lapsia http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)
7649.2 VII Petter Gumse (vht SS 7649), hoiti Isonkyrön nimismiehen tehtäviä isänsä sijaisena kesällä 1710 /Etelä-Pohjanmaa KO a 28: 767/, mainitaan henkikirjassa 1713, lienee kuollut ilman rintaperillisiä vuoteen 1724 mennessä /Etelä-Pohjanmaa KO a 35: 137/. (15, 19)
7649.3 VII Abraham Gumse (vht SS 7649), isänsä kuoltua Isonkyrön nimismies, Komsilan talon isäntä ja majatalonpitäjä, k. Isossakyrössä 24.4.1724 35 vuoden, 1 viikon ja 2 päivän ikäisenä. - Puoliso Kauhajoella 1.9.1723 Maria Rein, s. Kauhajoella 4.8.1705, k. Kristiinankaupungissa 15.2. 1788, vanhemmat Ilmajoen nimismies Johan Rein ja Elisabet Jeremiaksentytär Steen /Etelä-Pohjanmaan KO a 37: 228/. Maria Reinin 2. puoliso oli kristiinankaupunkilainen porvari Hans Uddman. - Avioliitto oli lapseton.
(19) 7650 VI Johan Gumse oli veljessarjansa vanhin /Etelä-Pohjanmaa KO a 6: 321v-323/. SS 7650-7654 kuuluvat siis SS 7597:n ja SS 7598:n väliin. (19) 7651 VII Maria Gumse. - Puoliso Pyhäjoella 8.3.1694 Petter Åhs. (19) 7653 VII Christina Gumse, nämns i Pyhäjoki mantalslängd 1695-1696, död på flykten under stora ofreden. - G. med handlanden i Brahestad Samuel Forbus, död på flykten under stora ofreden, son till handlanden och rådmannen i Brahestad Hans Forbus och Ingeborg Mårtensdotter Lång. Barn http://www.genealogia.fi/genos-old/45/45_60_1.gif (15, 19)

Löysin tietoa, että Lars Palm olisi ollut Matsson, mutta mitään selvää vastausta ei löytynyt.
Ajallisesti Lars Palm voisi olla myös Månsson, mihin mahdollisuuteen viittaisi myös sukusuhteet.
Ombusman Måns Larssonilla ja Anna Alftanuksella oli 3 tiedossa olevaa tytärtä, voisiko olla myös poika Lars?

Onkohan kellään virrallista ja todellista tietoa?
Tukholman porvarit vastustivat juutalaisia kauppiaita, koska nämä olivat liian eteviä kilpailijoita heille. Niinpä näitä sitten siirtyi vähin äänin porvareiksi, virkamiehiksi ja jopa "kääntyneinä" ja papeiksi kouluttautuneina Itämaahan. On jo esiintynyt viitteitä siitä, että Isak oli juut. syntyperää - ja suuren kokonsa puolesta sopisi jopa alkujaan Venäjän armeijassa palvelleeksi. Esille tullut "rumuus" voisi liittyä hänen tummaan hiustensa- ja ihonväriinsäkin. M.m. Staare-suku sopisi Astreniuksiin liittyen syntyneeksi kuusikulmaisen tähden merkeissä. Samaa on hyvä syy epäillä Palm-suvusta - samoin kuin eräistä muistakin m.m. Alftanuksiin kytköksissä olevista suvuista. Olen itse antanut määrittää DNA:stani askeenaasi-sekvenssini, ja näyttää siltä ettei yksittäinen "ryska dreng" Pikkuvihan ajalta voi selittää edes äitini puolen sukujen kaikkia juutalaisjuuria. Isä on sitten tietenkin erikseen. Se, mistä ovat aikalaiset vaienneet, ei voi mitenkään valaistua meille - jollei sitten joskus Whole Genome -testillä...
PH

[Pekka Hiltunen]

OK, kirjoitin kännissä. Mitä siitä?
PH

[Benedictus]

Kuka oli yllämainittu Lars Palm?

Mahtaako kellään olla lisätietoa?
Mikä ammatti oli kopparslagare?

[Miisamaija]

Kopparslagare = vaskiseppä http://runeberg.org/svfi1887/0155.html

[Benedictus]

Kiitos tiedota. Kiinnostava ammatti.

[Jari Latva-Rasku]

Kuka oli yllämainittu Lars Palm?

Mahtaako kellään olla lisätietoa?
Mikä ammatti oli kopparslagare?

En tiedä lähteistä, mutta eikö tämä Lars Palm ole mainittu Matssoniksi ja hän ei ikänsä puolesta voi olla taivassalolaisen rälssivoudin isä eikä nimensä puolesta pojanpoika.

Israel Alftanuksen kolmannen puolison Maria Lietzenin isoäidin Clara Erici Utterin serkunpoika Jakob Larsson s. 1585 oli Finströmin lukkari Ahvenanmaalla. Claran serkku oli Måns Mårtensson Palm.

Juliana Månsdotter otti 1700-luvun alussa käyttöön nimen Palm, aikaisemman Alftanan sijasta, aivan kuten hänen sisaruksikseen arvellut Palm-nimiset Månsintyttäret Etelä-Pohjanmaalla. Toinen oli Isonkyrön nimismiehen ja toinen sotilaaksi siirtyneen Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin puoliso.

Olisiko mahdollista, että Anna Alftanan tyttäret eikä heidän isänsä Måns Larsson tienneet mitään sukunimestään Palm, kunnes tällaisen yhteyden tarinoi juuri sopivaan aikaan ruustinnaksi tullut Måns Larssonin etäsukulainen Maria Lietzén?

Edellinen on satua, mutta mahdollista. Sukunimet eivät ennen olleet mitään sääntöjä.

[Jari Latva-Rasku]

En tiedä lähteistä, mutta eikö tämä Lars Palm ole mainittu Matssoniksi ja hän ei ikänsä puolesta voi olla taivassalolaisen rälssivoudin isä eikä nimensä puolesta pojanpoika=poika.

Israel Alftanuksen kolmannen puolison Maria Lietzenin isoäidin Clara Erici Utterin serkunpoika Jakob Larsson s. 1585 oli Finströmin lukkari Ahvenanmaalla. Claran serkku oli Måns Mårtensson Palm.

Juliana Månsdotter otti 1700-luvun alussa käyttöön nimen Palm, aikaisemman Alftanan sijasta, aivan kuten hänen sisaruksikseen arvellut Palm-nimiset Månsintyttäret Etelä-Pohjanmaalla. Toinen oli Isonkyrön nimismiehen ja toinen sotilaaksi siirtyneen Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin puoliso.

Olisiko mahdollista, että Anna Alftanan tyttäret eikä heidän isänsä Måns Larsson tienneet mitään sukunimestään Palm, kunnes tällaisen yhteyden tarinoi juuri sopivaan aikaan ruustinnaksi tullut Måns Larssonin etäsukulainen Maria Lietzén?

Edellinen on satua, mutta mahdollista. Sukunimet eivät ennen olleet mitään sääntöjä.

Tässä ketjussa oli ensimmäisen kerran esillä Palm kuutisen vuotta sitten. Aina, kun hieman tongittiin, yhteys Alftanuksiin löytyi. Säätyläisiä oli siihen aikaan vähän ja he avioituivat keskenään esimerkiksi ammattipiireissä. Lopulta kaikki olivat sukulaisia keskenään, vaikka avioliittoketjun alussa he eivät välttämättä olleet. Keskeinen tavoite ei ollut sukulaisten naiminen, vaan elannon ja ammattitaidon hankkiminen. Voi toki olla tyytyväinen, kun siinä sivussa Måns Larssonille löytyi toinen Anna-puoliso, lisää lapsia ja ratsutila naapurikunnasta. Toinen Anna oli kätevästi samasta kunnasta ja ammattipiiristä.

[Pekka Hiltunen]

Tässä ketjussa oli ensimmäisen kerran esillä Palm kuutisen vuotta sitten. Aina, kun hieman tongittiin, yhteys Alftanuksiin löytyi. Säätyläisiä oli siihen aikaan vähän ja he avioituivat keskenään esimerkiksi ammattipiireissä. Lopulta kaikki olivat sukulaisia keskenään, vaikka avioliittoketjun alussa he eivät välttämättä olleet. Keskeinen tavoite ei ollut sukulaisten naiminen, vaan elannon ja ammattitaidon hankkiminen. Voi toki olla tyytyväinen, kun siinä sivussa Måns Larssonille löytyi toinen Anna-puoliso, lisää lapsia ja ratsutila naapurikunnasta. Toinen Anna oli kätevästi samasta kunnasta ja ammattipiiristä.
Mainitsit sukunimistä hiukan yleisemminkin. Eräitten osalta on ilmeistä, että sellainen synytyi mahdollisesti vasta siirryttäessä lahden yli itäiseen maakuntaan: onko esim. Astreniuksiin liittyvää Staare-nimeä kyetty mitenkään jäljittämään emämaan puolella? Esim. Astrenius (tai Astrenia) -nimeä taisi ensi kertaa käyttää Isaacus Ericiin ttr Anna hänen 1. aviostaan...

- Niin, se "vaskiseppä" eli kopparslagare oli siis lähinnä kattilanvalaja, joka niittasi tuotteesensa ottimet ehkä pronssista tai messingistä eli vaskesta.

PH

[Jari Latva-Rasku]

Mainitsit sukunimistä hiukan yleisemminkin. Eräitten osalta on ilmeistä, että sellainen synytyi mahdollisesti vasta siirryttäessä lahden yli itäiseen maakuntaan: onko esim. Astreniuksiin liittyvää Staare-nimeä kyetty mitenkään jäljittämään emämaan puolella? Esim. Astrenius (tai Astrenia) -nimeä taisi ensi kertaa käyttää Isaacus Ericiin ttr Anna hänen 1. aviostaan...

- Niin, se "vaskiseppä" eli kopparslagare oli siis lähinnä kattilanvalaja, joka niittasi tuotteesensa ottimet ehkä pronssista tai messingistä eli vaskesta.

PH

Nyt voi muisti pettää, mutta muistaakseni ensimmäinen Astrenius eli Astrenia oli Isak ja Erik Astreniuksen sisko, Karin tai ennemminkin Ingeborg, esiintyessään Karkun kummiluettelossa. Tämä siis tapahtui ennen veljesten isonvihan aikaista opiskelua Tukholmassa, jossa nimi myös oli käytössä. Triviaalikoulussa saatu nimi usein seurasi sitä käyttämään pakotettua tai vapaaehtoisesti nimettyä myös yliopistossa. Koululaisille oli tapana antaa johonkin heihin liittyvästä johdateltu nimi. Jos Måns Larssonin tyttärillä ei ollut Palm-nimisiä veljiä, voi vain ihmetellä, mistä nimi oli peräisin ja miksi sitä tarvittiin. Vaimot joskus käyttivät myös miehensä nimeä, mutta Julianalla, Catharinalla ja Marialla ei ollut samaa aviomiestä ja kaiken lisäksi Julianalla oli kaksi. Julianan miehet olivat Frisius ja Nimetön, Catharinan Gumse ja Marian Nimetön.

Israel Alftanuksella oli yhteys Palm-nimisiin kolmannen puolisonsa Maria Lietzénin välityksellä, mutta myös toisen puolisonsa Susanna Eichmanin välityksellä, ellei sitten lasketa mukaan siskon Anna Alftanan puolisoa Måns Larssonia.

Zachris Danielsson Palm: Raahen urkuri ja raatimies. K. 1691.

Raahen kirkkoon laitettiin uudenaikaiset urut 1680-90, mitä varten Kreivi Pietari Brahe lähettti Turusta urkuriksi Zachris Palmin.
Palmilla oli 1. vaimonsa kanssa useampia lapsia mm.

2 Tullikirjuri Isak Zachrisson Palm: k. 1718 Norjan sotaretkellä. Vaimo: Anna Matsdr Carlenius. -isä Matias Carlenius, Pielisjärven vouti. -äiti Elisabeth Philipsdr Eichman s. 28.1. 1648 Turku Huom. Elisabetin isä: Porin raatimies, Lyybekiläinen kauppias Philip Casparsson Eichman. Äiti Margareta Gabrielsdr Rothenius, jonka äiti Elsa Knutsdr Witting.

Elisabeth Eichmanin sisar Susanna Philipsdr Eichman oli naimisissa Israel Alftanuksen kanssa.

Koska sukunimien antaminen oli ennen yhtä holtitonta kuin niiden käyttäminen nykyisin sukututkimuksessa, olisi mielenkiintoista tietää, käyttikö Zachris Danielsson Palmin isä Daniel, tai edes Zachris alunperin, nimeä Palm. Sitten pitäisi kysyä, kuka oli Käkisalmen säätyläisten parissa mainittu:

Palm, Daniel, bookhållare
* Suistamo 1679.03.6-8, gg2/890v/20

Tämä Daniel voisi olla sama kuin Inkerinmaalla 1670-luvulla mainittu (Fjärdepartsreduktionen och införandet av skattearrendering i Ingermanland 1669–1684, Kasper Kepsu):

En annan lokal tjänsteman som anslöt sig till kommissionen var kammarskrivaren Daniel Palm som fungerade som bokhållare för kommissionen.

[Pekka Hiltunen]

ensimmäinen Astrenius eli Astrenia oli Isak ja Erik Astreniuksen sisko, Karin tai ennemminkin Ingeborg, esiintyessään Karkun kummiluettelossa. Tämä siis tapahtui ennen veljesten isonvihan aikaista opiskelua Tukholmassa, jossa nimi myös oli käytössä.
- Näinhän se taisi mennä.
- Juutalaiset olivat lahjakkaita silloin kuten nytkin - samoin urkurit. Omenat ovat usein punaisia, mutta kaikki punaiset marjat eivät ole omenia - tai ainakaan punaisia omenmia.
PH

[Bodniemi37]

Sitten pitäisi kysyä, kuka oli Käkisalmen säätyläisten parissa mainittu:

Palm, Daniel, bookhållare
* Suistamo 1679.03.6-8, gg2/890v/20

Tämä Daniel voisi olla sama kuin Inkerinmaalla 1670-luvulla mainittu (Fjärdepartsreduktionen och införandet av skattearrendering i Ingermanland 1669–1684, Kasper Kepsu):

En annan lokal tjänsteman som anslöt sig till kommissionen var kammarskrivaren Daniel Palm som fungerade som bokhållare för kommissionen.

Daniel Palm on voinut olla Henrik Henriksson Fattenborgin, aateloituna Lillieborg, lanko, vrt. Evald Blumfeldtin artikkeli Henrik Henriksson Fattenborg-Lillieborgs arkiv, https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Palm%2C+sl%C3%A4kt&page=14&postid=Arkis+A0974936-9AB7-11D5-A700-0002440207BB&tab=post -> linkki Förteckning:

"Henrik Henriksson Fattenborg, adlad Lillieborg, härstammar från en känd viborgsk släkt med namnet Fatebur. ... 5) 1650 gifte han sig med Katarina Claesdotter Palm från Keksholm."

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Daniel Palm on voinut olla Henrik Henriksson Fattenborgin, aateloituna Lillieborg, lanko, vrt. Evald Blumfeldtin artikkeli Henrik Henriksson Fattenborg-Lillieborgs arkiv, https://sok.riksarkivet.se/?Sokord=Palm%2C+sl%C3%A4kt&page=14&postid=Arkis+A0974936-9AB7-11D5-A700-0002440207BB&tab=post -> linkki Förteckning:

"Henrik Henriksson Fattenborg, adlad Lillieborg, härstammar från en känd viborgsk släkt med namnet Fatebur. ... 5) 1650 gifte han sig med Katarina Claesdotter Palm från Keksholm."

Terveisin,

Hakusanoilla "Måns Larsson Lillieborg" löytyvät seuraavat lähteet, vaikka Daniel "Claesson" Palm viittaisi johonkin muuhun kuin Måns Larssoniin. Ensimmäinen kirje ainakin näyttäisi menneen Catharina Claesdotter Palmille. Kirjeiden kuvailutekstistä ei kuitenkaan löydy Måns Larssonia, vaan kylläkin Måns ja Larsson. Sellaisia ovat tietokannat.

1. Volym
Titel: Brev till Lillieborgs hustru; Brev till Lillieborg...
Tillhör arkiv: Enskilda arkiv i KA Henrik Henriksson Fattenborg-Lillieborg
Förvaras på: Riksarkivet (depå: Marieberg)

Arkivbildare/upphov: Lillieborg, Henrik Henriksson

2. Volym
Titel: Brev till Lillieborg I - P
Tillhör arkiv: Enskilda arkiv i KA Henrik Henriksson Fattenborg-Lillieborg
Förvaras på: Riksarkivet (depå: Marieberg)

Arkivbildare/upphov: Lillieborg, Henrik Henriksson

Arvaisin, että näillä Palmeilla ei ole yhteyttä Måns Larssoniin, vaikka Zachris Danielsson voisi aivan hyvin olla Daniel Claessonin poika, aivan kuten käkisalmelainen kasööri Claes Palm.

Lienee pelkkää sattumaa, että Måns Mårtensson Palm oli 1600-luvun alkupuolella Käkisalmen läänin kihlakunnantuomari.

Maria Lietzén liittyi Palmeihin seuraavalla tavalla:

"Clara Erici Utter #1075, född ca 1590 i Finström Bastö, död 1651. Hon levde 1639, men var död senast år 1651. Hennes härstamning finner vi på Åland, där hennes farfar Per Månsson (Utter) hade ägt Bastö herrgård i Finström. Han hade ärvt gården av sin moders syster Brita Nilsdotter. Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare. Claras son, Åbo borgmästare Nils Arvidsson Lietzén, framförde skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö. Affären kallade han för ett förhandsarv och önskade därmed uppenbart att omintetgöra försäljningen. Besväret föranledde dock inga ändringar i frågan. (enligt Genos 1993:1)."

Bastön lampuotina oli Maria Lietzénin isoäidin Claran ja Måns Mårtensson Palmin yhteisen serkun ja tuntemattoman Larsin poika Finströmin lukkari Jakob Larsson aikana, jolloin Måns Mårtensson Palm omisti Bastön.

Måns Mårtensonilla tiedetään olleen ainoastaan avioton tytär:

"Måns Mårtenssons ogifta dotter Agnes Månsdotter Palm förde namnet vidare till sin son Gustav Palm, som alltså inte var adlig."

Turun Akatemiassa opiskeli tai ainakin suoritti ylioppilastutkinnon, kuka sitten olikaan:

"1656/57 Gustaf Palm Gustavus Petri, Sudermannus 1168. Kotoisin Södermanlandista. Ylioppilas Turussa 1656/57 Palm Gust. Petri Suderm _ 55."

[Benedictus]

Ramsayn, Elgestiernan ja sukukirjan vilkaisu ei kysymystä valaissut:

Juliana (Helena, Elena, Jelena, Elin jne) Mårtenintytär Palmia on turhaa yrittää sekoittaa ainakaan aateliseen Lund-sukuun, joka tunnetaan hyvin. Suvussa kyllä esiintyy Christina Juliana -niminen henkilö 1700-luvun alkupuolella, mutta muuut suvun myöhempien polvien Juliana-nimiset tyttäret näyttäisivät saaneen nimensä äidin puolelta.

Käskynhaltija Måns Mårteninpoika aateloitiin ja sukunsa Palm introdusoitiin Tukholman ritarihuoneeseen, mutta Mons Mårtensson Palm kuoli 1644 jättämättä jälkeläisiä ja sammuttaen samalla oman privaatin sukunsa.

Oulussa tunnetaan Matts Palm -niminen kappalainen joskus 1720-luvun alussa, joten hän voisi olla lähimmillään Julianan veljenpoika. Raahessa oli tullikirjurina Isak Palm, joka solmi avioliiton v 1712, joten hänkin oli Julianaa kaiketi sukupolven nuorempi.

Uudenmaan ratsuväkirykmentin kapteeni Anders Palm puolestaa avioitui 1723.

Isokyrön kkh Israel Alftanuksen sisarentyttären Catharina Palmin (k > 1737) patronyymi voisi ehkä ratkaista pulman.
PH

Pekka Hiltusen huomio 4.9.2009 avasi tiedon pohjanmaalle, Juliana Månsdotter Palmin sisariin.
Onko ollut myös veli, ei ole selvinnyt.

Kärkölässä vihitään 1800 Carl Gustaf Palm ja Anna Cristina Astrenia.
Isä Nils Palm Kärkölässä.

V. Anna Sophia Oxenia. Syntynyt 14.11.1698 Vihti,Niuhala. Kastettu 18.11.1698 Vihti. Kuollut vanhuus 11.04.1778 Vihti,Vanhala. Haudattu 10.06.1778 Vihti,Kirkko. Äiti Taulu 16. –Puoliso Johan. Syntynyt 06.04.1699 Vihti,Vanhala. Kastettu 07.04.1699 Vihti. Kuollut 15.11.1774 Vihti,Vanhala. Haudattu 15.12.1774 Vihti,Kirkko. Rusthollari. Vihdin pitäjän Vanhalan kylän Ylöstalon rusthollari.
VI Lapset
Johan Palm. Syntynyt 1725 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuus 15.11.1774 Vihti,Vanhala. Rusthollari. Taulu 74.
Helena Palm. Syntynyt 1726 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuus 17.12.1814 Lohja,Hongisto. Taulu 83.
Christina Palm. Syntynyt 1730 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuuden heikkous 13.07.1805 Vihti,Ollila. Taulu 100.
Ebba Palm. Syntynyt 1733 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuuden heikkous 04.01.1810 Vihti,Vanhala. Taulu 112.
Jacob Palm. Syntynyt 02.07.1739 Vihti,Vanhala. Kastettu 04.07.1739 Vihti.
Catharina-Ingred Palm. Syntynyt 02.07.1739 Vihti,Vanhala. Kastettu 04.07.1739 Vihti. Kuollut keuhkotauti 29.05.1785 Vihti,Vanhala. Haudattu 24.06.1785 Vihti. Nimitetään kuollessa rusthollarin sisareksi.
Hedvig Palm. Syntynyt 03.06.1742 Vihti,Vanhala. Kuollut 1812 Karjaa. Taulu 116.
Taulu 74
(Taulusta 73)

VI. Johan Palm. Syntynyt 1725 Vihti,Vanhala. Kastettu 09.05.1725 Vihti. Kuollut vanhuus 15.11.1774 Vihti,Vanhala. Haudattu 15.12.1774 Vihti,Kirkko. Rusthollari. Isänsä jälkeen Vihdin Vanhalan kylän Ylöstalon rusthollari ainakkin vuosina 1752-1770. ihdin haudattujen luettelon mukaan kuoli 75-vuotiaana. Äiti Taulu 73. –Puoliso 24.09.1751 Tuusula Greta Juliana Enroth. Syntynyt 1727. Kuollut rintatauti 1771 Vihti,Vanhala. Haudattu 29.10.1771. ( i Eggert Johan Enroth. Syntynyt 1693. Kuollut 19.02.1767 Tuusula,Kirkonkylä. Kersantti. ä Regina Hindsberg.)
VII Lapset
Eggert Johan Palm. Syntynyt 15.11.1752 Vihti,Vanhala. Kuollut 04.02.1789 Vihti,Vanhala. Rusthollari. Taulu 75.
Nils Palm. Syntynyt 1755 Vihti,Vanhala. Kastettu 07.10.1755 Vihti.
Anna Christina Palm. Syntynyt 1758 Vihti,Vanhala. Kastettu 03.07.1758 Vihti. Kuollut tuhkarokko 1763 Vihti,Vanhala. Haudattu 02.03.1763 Vihti.
Hedvig Palm. Syntynyt 1761 Vihti,Vanhala. Kuollut vanhuuden heikkous 18.12.1845 Nummi,Sitarla. Taulu 78.
Fredrik Palm. Syntynyt 1764 Vihti,Vanhala. Kastettu 12.08.1764 Vihti. Kuollut 1771 Vihti,Vanhala. Haudattu 19.03.1771 Vihti.
Adolph Palm. Syntynyt 1768 Vihti,Vanhala. Kastettu 01.08.1768 Vihti.
Maria Sophia Palm. Syntynyt 1770 Vihti,Vanhala. Taulu 82.
Taulu 75
(Taulusta 74)

Näyttäisi siltä, että Kärkölän Nils Palm on syntyjään Vihdin Vanhalan Ylöstalon rusthollinpoika. Isänsä Johan Nilsson Palm, joka veljensä kanssa käytti nimeä Palm.

Palttan sukusivuilta löytyy melkoisen perusteellinen selvitys Ylöstalon omistajista.

Ylöstalon suku on Ekestubbe suvun aateliton haara, koska Lars Bertillson antoi Vihdin Olkkalan rälssitilan pojalleen Henrik Ekestubbelle ja osti itselleen ja 2. vaimolleen Vihdin Vanhalan Ylöstalon.

Ylöstalon sai hänen poikansa Johan joka oli naimisissa isänsä 2. vaimon tyttären Kirstin Andersdr:n kanssa.

Heillä oli poika Nils, jonka Ramsey mainitsee olleen lautamies Vihdissä.
Nilssillä poika Johan Nilsson Palm.

Kysymys kuuluu onko Carl Palmin ja Anna Astrenia avioliitto suvun sisäinen,kuten tapana oli?

Say:ssa näkyy Ylöstalossa 1634 Lars Bertillsson vaimoineen ja Johan Larsson vaimoineen.
1637 näkyy Markus Johansson ryttare.

Tämä Vihdin Ekestubbe suvun Palm haara on tavallaan jäänyt sivuun pohdinnasta.

Ajallisesti Lars Bertilssonilla olisi voinut olla poika Måns Larsson 2. vaimonsa kanssa.
Juliana oli syntynyt 1655 eli isänsä ennen 1635 eli sopii täysin kuvioon.

Huomattava, että Lars Bertilsson oli tuomari eli samaa sorttia kuin Brennerus veljekset, joista Anders Brennerus oli hovioikeudessa Turussa ja Mårten lainlukijana Helsingin seudulla taisivat vaikuttaa osin vielä samaan aikaan.

Pohdin mihin aikaan Vihdin Palmit ottivat tuon nimen käyttöön, voisiko olla samoihin aikoihin kuin Palm-sisaruksetkin?
lainaus Latva-Rasku 25.9.2009:
Vihdin Olkkalasta peräisin olleen Ekestubbe-suvun kantaisä oli Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomeen alilaamanni vuosina 1616 - 33, Vihdin Olkkalan rälssitilan isäntä Lauri Pertunpoika (s. 1568-74, kuollut vuoden 1640 jälkeen). Hänen muiden jälkeläistensä parissa on käytetty Palm-nimeä, kuten Niilo Jaakonpoika Palm, haudattu Vihdissä 27.12.1710, tai vuonna 1721 kuollut Juho Niilonpoika Palm, jonka isä oli Niilo Juhonpoika. Näiden Palmien suku- ja varsinkin sosiaalinen yhteys Juliana Månsdotteriin on kuitenkin kaukaisempi kuin ehdollinen yhteys Alftanuksiin, jotka ainakin oleilivat Järventaassa ennen Julianan kuolemaa.

Sosiaalisesti ei suurta eroa tainnut olla? Kirjoituksen aikaan ei tiedetty, että Julianan äiti oli Anna Alftana.


Sittenkuin he olisivat molemmat kuolleet, saisi poikansa Johan Larsinpoika vaimoineen ja lapsineen mainitun talon, mitään eroittamatta, asua ja omistaa. Kun tuo laki sääsi, että siitä maasta tahi irtaimistosta, mitä talonpoika ja hänen vaimonsa olivat saaneet ja ostaneet avioliitossa, omisti talonpoika 2 ja vaimo yhden kolmanneksen, eivät hänen vaimonsa lapsetkaan saaneet olla osattomat pesästä. Johan Larsinpoika saisi siis lunastaa osuutensa sisaruksiltaan, paitsi sitä osaa, jonka leski Margareta oli tuonut mukanaan, nim. härkiä 2 paria, lehmiä 18, nuorta karjaa 6, hevosia 2 ja lampaita 30 sekä panimokattilan (brygge ketell) ja 1 kattilan. Ne ovat jaettavat, kuten muidenkin kunniallisten papin lasten kesken, siten että veljet ja sisaret saavat yhtä suuren osuuden.
Lauri Bertilinpoika pyysi v. 1634 sairaalloisuutensa tähden vapautusta seuraavan vuoden laamanninkäräjistä. Hän eli vielä v. 1640, jolloin hänestä mainitaan Karjalan laamannikunnan tuomiokirjassa "entinen alilaamanni Lars Bertillsson Vihdissä".

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-ia3.htm

Yllä olevan perusteella vaikuttaa, että Lars Bertilssonilla oli useampia lapsia papinlesken kanssa, lisäksi tällä oli edellisen liiton lapset ja ainakin yksi papin aiemman liiton lapsi, joka oli tuo Johan Larssonin vaimo Kirstin.

[Bodniemi37]

Arvaisin, että näillä Palmeilla ei ole yhteyttä Måns Larssoniin, vaikka Zachris Danielsson voisi aivan hyvin olla Daniel Claessonin poika, aivan kuten käkisalmelainen kasööri Claes Palm.


Itse arvelen, että kasööri Claes Palmin isä oli pikemminkin Evald Blumfeldtin artikkelissa mainittu Henrik Fattenborg-Lillieborgin lanko Johan Palm, sillä kassanhoitajalla itselläänkin oli Käkisalmessa 23.9.1701 kastettu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630476, Johan-niminen poika.

Johan Palmin kummina toimi muiden muassa luutnantti Henrik Gyllenspång, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllensp%C3%A5ng_nr_1018#TAB_2, jonka Sofia-puoliso näyttää myös Käkisalmen kastettujen luetteloiden kummilistojen perusteella käyttäneen sukunimeä Palm; Sofia Palm oli Elgenstiernan mukaan Henrik Fattenborg-Lillieborgin kasvattitytär.

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Måns Larsson näytti olleen koko elämänsä ajan sukunimetön mies. Hieman ennen 1700-luvun alkamista hänen karkkulaisesta tyttärestään Juliana Månsdotterista käytettiin tuomiokirjassa sukunimeä Palm. Tiedon oli antanut, tai ei ollut sitä pystynyt estämään, hänen asiamiehensä oikeudessa. Myöhemmin ilmeni, että Julianan todennäköisistä nuoremmista sisarista Catharinasta ja Mariasta käytettiin myös sukunimeä Palm. Kun Maria vielä asui Ilmajoella 1700-luvun alussa perheensä kanssa, sukunimeä ei mainita, mutta ollessaan toisen kerran avioituneen tyttärensä kanssa Isossakyrössä, ja ruotuvaivaisena sisarensa luona Komsilassa, sukunimi oli jo Palm. Palm-nimi tuli ja meni sisarusten mukana. Juliana Alftanasta tuli Palm aikoihin, jolloin hänen toisen avioliittonsa lapsistaan tuli Astreniuksia.

Voidaan olettaa, että Isonkyrön kirkkoherran vastuulle tulivat hänen siskonsa Annan tyttäret äidin ja viimeistään isän kuoleman jälkeen. Måns Larsson ja hänen uusi puolisonsa Anna eivät Månsin tyttäristä huolehtineet, varsinkin, kun Måns kuoli 1670-luvun puolivälissä. Naimaikäinen Juliana avioitui Israelin langon kanssa ja nuoremmat siskot muuttivat Isoonkyröön. Israelin hoitovastuu voi jotenkin liittyä Måns Larssonin ja Israelin ratsutilojen keskinäisiin kauppoihin Lokalahdella ja Taivassalossa.

Vuonna 1655 syntynyt Juliana voisi olla Måns Larssonin ja Anna Alftanan vanhin tytär. Juliana oli isoäitinsä Elinin, ja samalla kirkkoherrana toimineen enonsa silloisen puolison Ilianan kaima. Näin ollen Måns ja Anna olisivat avioituneet viimeistään vuosina 1653-54.

Taivassalon Hylkilahti lahjoitettin aateloidun tukholmalaisen porvarin pojalle sotamarsalkka Lorenz von der Lindelle noin vuonna 1644. Lorenzin veli Erik oli Turun ja Porin läänin maaherra vuosina 1655-66. Hylkilahdessa oli neljä tilaa, joista ensimmäisenä mainitulla oli rakennuksia, millä tarkoitettaneen asumakartanoa, ainakin jo vuoden 1647 paikkeilla. Myöhemmin rakennuksia kehuttiin hyviksi. Von der Linde myi Hylkilahden myös ruotsalaiselle Henrik Ulfenkloulle 1660-luvun alussa. Ulfvenkloulla oli Taivassalossa muitakin tiloja.

Voisi arvata, että Måns Larsson oli Hylkilahdessa jo ennen avioitumistaan Annan kanssa. Måns Larsson voisi olla esimerkiksi tukholmalainen tai taivassalolainen isäntänsä edunvalvoja. Mitä hyötyä olisi muualta tulleesta? Kaikilla Hylkilahden tiloilla oli lampuodit ja on mahdollista, että asumakartanon rakennukset rakennutti Måns Larsson. Lorenz von der Linde oli syntynyt vuonna 1610. Mikäli Måns Larsson olisi ottanut vastuun Hylkilahdesta jo 1640-luvun puolivälissä, Måns Larsson voisi olla isäntänsä ikäluokkaa tai jonkin verran nuorempi.

Måns Mårtensson Palmilla oli avioton tytär Agnes Månsdotter Palm, jolla oli poika Gustav Palm. Turun Akatemiassa oli 1650-luvun lopussa ruotsalainen Gustav Persson Palm. Tämä voi olla silkkaa ajallista ja nimellistä sattumaa.

Hylkilahteen liittyy merkillinen sattuma. Hylkilahdessa asui 1560-luvulla Erik Persson, josta käytettiin sukunimeä Cantur/Kantur. Isak Erikssonin aikalainen ja nimikaima oli rankasti selvitetty ja lupaava alias uskelalainen Isak Eriksson, josta käytettiin sukunimeä Kentzer. Tämän Isak Erikssonin naapuri- ja ilmaisesti sukulaistalon nimi oli Kantor. Aikaisemmista veroluetteloista ei kuitenkaan löydy mitään viitteitä, että nämä taivassalolaiset ja uskelalaiset olisivat sukua keskenään. Kanttorista on käytetty seuraavia nimityksiä eri puolilla Suomea: kanttori (Agr cãtor), murt. kanttoor(i), kanttuor(i), kantturi, kanttuuri ’kirkkoveisuun johtaja, lukkari / Kantor, Küster’ . Eiköhän nimiyhteyden lähtökohta ole sattuma, että kummassakin tapauksessa on joko vapaaehtoisesti tai pakosta toimittu esilaulajina. Jos olisi toimittu esilukijoina, nimi olisi ollut Anagnosta.

Jos ajatellaan Palm-nimeä lähtökohtana rälssivouti Måns Larsson ja hänen perheensä, monet yhteydet Palm-nimisiin tuntuvat kaukaa haetuilta. On mahdollista, että Måns ei koskaan tiennyt, että hänen tai jopa hänen vanhempiensa nimi oli Palm. Sillä oli merkitystä vasta kymmeniä vuosia myöhemmin.

[Jari Latva-Rasku]

Itse arvelen, että kasööri Claes Palmin isä oli pikemminkin Evald Blumfeldtin artikkelissa mainittu Henrik Fattenborg-Lillieborgin lanko Johan Palm, sillä kassanhoitajalla itselläänkin oli Käkisalmessa 23.9.1701 kastettu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6630476, Johan-niminen poika.

Johan Palmin kummina toimi muiden muassa luutnantti Henrik Gyllenspång, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllensp%C3%A5ng_nr_1018#TAB_2, jonka Sofia-puoliso näyttää myös Käkisalmen kastettujen luetteloiden kummilistojen perusteella käyttäneen sukunimeä Palm; Sofia Palm oli Elgenstiernan mukaan Henrik Fattenborg-Lillieborgin kasvattitytär.

Terveisin,

Hyvä huomio! Tällainen Johan mainitaan Lillieborgien kirjeissä.

[Jari Latva-Rasku]

Piti vielä tarkistaa, että Isonkyrön Komsilasta, eli Catharina Palmin kotitalosta, 79-vuotiaana haudattu leski ja ruotuvaivainen Maria Månsintytär oli siis syntynyt noin vuonna 1664. Myös häntä kutsuttiin aikaisemmin nimellä Palm. Koska Anna Alftana haudattiin pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina vuonna 1667, eli Dominica Exaudi, oletetut tyttäret Juliana, Catharina ja Maria olisivat kaikki Måns Larssonin ja Anna Alftanan tyttäriä. Måns avioituu uudelleen vasta joulukuussa vuonna 1670 Anna Andersdotterin kanssa. Catharina ja Maria eivät ole voineet olla enonsa vaivoina Isossakyrössä ennen vuotta 1672, sillä silloin Israel sai kirkkoherran virkansa. On siinä ja siinä, olisiko Juliana Månsdotter avioitunut Israel Alftanuksen 1. puolison Sofia Johansdotter Frisiuksen veljen Arvidin kanssa Sofian vielä eläessä. Sofia kuoli vuonna 1674 ja Israel avioitui Susanna Filipsdotter Echmanin kanssa vuonna 1675. Jää jäljelle mahdollisuus, että pikkupiika Juliana Månsdotter olisi huolehtinut pikkusiskoistaan yhdessä Sofia Frisiuksen kanssa Israelin vielä asuessa Taivassalossa.

Måns Larsson haudataan 9.7.1676 ja hänen lapsensa 25.7.. Månsin hautausmerkintä on Sáhlige Mans Mons Lahrson i Hylchilä, eli hänet on todettu kuolleeksi ennen hautaamista.

Jos ajatellaan vaihtoehtoja Måns Larssonin taivassalolaiseksi lähtökohdaksi, Turun Akatemian tilaksi akatemian perustamisen yhteydessä tulleen aluksi 1½ manttaalin Salavaisten entinen isäntä Clemet Larsson haudataan kirkkoon vuoden 1676 lopussa kuolinliinoihin puettuna. Hänen isänsä oli Lars Persson.

Jos sitten otetaan esimerkki tukholmalaisista Måns Larssoneista, ei saa unohtaa Turun Akatemiassa vuonna 1648 ylioppilaaksi tullutta Magnus Larsson Wermeniusta, joka peräti oli akatemiassa ainakin vielä vuonna 1650. Hän oli velkaa 14 taaleria Jochim Eekmanille ja velan oli maksanut, jos oikein ymmärsin, hänen veljensä Tukholmassa.

Kauhajoen Knuuttilasta kotoisin olleen Sigfridus Nicolain opiskelukavereita Turun Akatemiassa olivat Abraham Alftanus ja Magnus Wermenius. Abrahamin siskontyttären tytär karkkulainen Karin Isaksdotter (Astrenius) avioitui Sigfridus Nicolain siskonpojan pojan kauhajokelaisen Elias Simonsson Aron kanssa. Lisäksi tietenkin Måns Larssonin tyttären Catharina Palmin poika Isonkyrön nimismies Abraham Gumse avioitui Sigfiduksen siskonpojan Ilmajoen nimismiehen Johan Reinin tyttären Marian kanssa. Ei pidä unohtaa, että myös Måns Larssonin oletetun tyttären Maria Palmin tytär meni toiseen avioliittoon isokyröläisen talollisen kanssa:

Lehmäjoki
Tuurila
Husb. Samuel 1727 - 1733
Hustr. Susanna 1727 - 1733
Pig. Wallbor Påhlsdr 1727 - 1731, 1733
Modr. Maria Månsdr Palm 1727 - 1728, 1730 - 1733

Samuel Juhonpoika Tuurin isä oli Juho Heikinpoika Reini eli Maria Palmin tyttären appiukko, joka oli Catharina Palmin pojan appiukon isän Kauhajoen Knuuttilan isännän Heikki Reinin veli ja myös Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen appiukon Laihian kappalaisen Mathias Reiniuksen veli.

Koko edellinen vyyhti alkoi, kun Israel Alftanuksen tytär Clara avioitui Laihian kappalaisen ja pitkäaikaisen kirkkoherran sijaisen Mathias Reiniuksen kanssa. Täältä ei Palm-nimelle selitystä löydy, ellei sitten Magnus Wermenius ollut Måns Larsson.

[Pekka Hiltunen]

Piti vielä tarkistaa, että Isonkyrön Komsilasta, eli Catharina Palmin kotitalosta, 79-vuotiaana haudattu leski ja ruotuvaivainen Maria Månsintytär oli siis syntynyt noin vuonna 1664. Myös häntä kutsuttiin aikaisemmin nimellä Palm. Koska Anna Alftana haudattiin pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina vuonna 1667, eli Dominica Exaudi, oletetut tyttäret Juliana, Catharina ja Maria olisivat kaikki Måns Larssonin ja Anna Alftanan tyttäriä. Måns avioituu uudelleen vasta joulukuussa vuonna 1670 Anna Andersdotterin kanssa. Catharina ja Maria eivät ole voineet olla enonsa vaivoina Isossakyrössä ennen vuotta 1672, sillä silloin Israel sai kirkkoherran virkansa. On siinä ja siinä, olisiko Juliana Månsdotter avioitunut Israel Alftanuksen 1. puolison Sofia Johansdotter Frisiuksen veljen Arvidin kanssa Sofian vielä eläessä. Sofia kuoli vuonna 1674 ja Israel avioitui Susanna Filipsdotter Echmanin kanssa vuonna 1675. Jää jäljelle mahdollisuus, että pikkupiika Juliana Månsdotter olisi huolehtinut pikkusiskoistaan yhdessä Sofia Frisiuksen kanssa Israelin vielä asuessa Taivassalossa.

Måns Larsson haudataan 9.7.1676 ja hänen lapsensa 25.7.. Månsin hautausmerkintä on Sáhlige Mans Mons Lahrson i Hylchilä, eli hänet on todettu kuolleeksi ennen hautaamista.

Jos ajatellaan vaihtoehtoja Måns Larssonin taivassalolaiseksi lähtökohdaksi, Turun Akatemian tilaksi akatemian perustamisen yhteydessä tulleen aluksi 1½ manttaalin Salavaisten entinen isäntä Clemet Larsson haudataan kirkkoon vuoden 1676 lopussa kuolinliinoihin puettuna. Hänen isänsä oli Lars Persson.

Jos sitten otetaan esimerkki tukholmalaisista Måns Larssoneista, ei saa unohtaa Turun Akatemiassa vuonna 1648 ylioppilaaksi tullutta Magnus Larsson Wermeniusta, joka peräti oli akatemiassa ainakin vielä vuonna 1650. Hän oli velkaa 14 taaleria Jochim Eekmanille ja velan oli maksanut, jos oikein ymmärsin, hänen veljensä Tukholmassa.

Kauhajoen Knuuttilasta kotoisin olleen Sigfridus Nicolain opiskelukavereita Turun Akatemiassa olivat Abraham Alftanus ja Magnus Wermenius. Abrahamin siskontyttären tytär karkkulainen Karin Isaksdotter (Astrenius) avioitui Sigfridus Nicolain siskonpojan pojan kauhajokelaisen Elias Simonsson Aron kanssa. Lisäksi tietenkin Måns Larssonin tyttären Catharina Palmin poika Isonkyrön nimismies Abraham Gumse avioitui Sigfiduksen siskonpojan Ilmajoen nimismiehen Johan Reinin tyttären Marian kanssa. Ei pidä unohtaa, että myös Måns Larssonin oletetun tyttären Maria Palmin tytär meni toiseen avioliittoon isokyröläisen talollisen kanssa:

Lehmäjoki
Tuurila
Husb. Samuel 1727 - 1733
Hustr. Susanna 1727 - 1733
Pig. Wallbor Påhlsdr 1727 - 1731, 1733
Modr. Maria Månsdr Palm 1727 - 1728, 1730 - 1733

Samuel Juhonpoika Tuurin isä oli Juho Heikinpoika Reini eli Maria Palmin tyttären appiukko, joka oli Catharina Palmin pojan appiukon isän Kauhajoen Knuuttilan isännän Heikki Reinin veli ja myös Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen appiukon Laihian kappalaisen Mathias Reiniuksen veli.

Koko edellinen vyyhti alkoi, kun Israel Alftanuksen tytär Clara avioitui Laihian kappalaisen ja pitkäaikaisen kirkkoherran sijaisen Mathias Reiniuksen kanssa. Täältä ei Palm-nimelle selitystä löydy, ellei sitten Magnus Wermenius ollut Måns Larsson.

Aika mielenkiintoinen pohdinto.

Kun otetaan lukuun mainittu Karjalan Daniel Palm, voisi näitä Palm-nimisiä ja saksalaisiin yhteydessä olevia olla useistakin eri suvuista. Toisaalta on merkittävä nimi voinut periytyä äidin tai apenkin puolelta.

Palm voisi olla paitsi eteläinen puu, myös esim johdos palmusta, joka tarkoittaa peukaloa. En kyllä osaa peukalolle tai edes peukaloisellekaan liittää mitään yksiselitteistä merkitystä liikanimenä. Sen sijaan etunimien vanhatestamellinen alkuperä on mielenkiintoa herättävää ja jopa varsin ilmeistä. Laurentiusta joskin on vaikeaa hepreaan yhdistää nimiin perehtymättömän - kenties kuitenkin vaikkapa Gieleadista eli Giladistakin sellaisen saa enemmän tai vähemmän väkivalloin väännetyksi. Oli miten oli, niin Astreniusten sukuun näyttäisi liittyvän - samoin kuin Alftanuksiin kytkeytyvän - ilmeisiä juut.-taustaisia henkilöitä, jotka ovat saattaneet joutua lähtemään Ruotsin valtakunnan - ja ehkä Ruotsin suurvallankin alueilta periferiaan ja pois niin Tukholman kuin Viipurinkin (Turkua ja Tallinnaakaan unohtamatta) porvareitten silmistä: kasvava keskiluokka kun tiesi kilinää kruunun kirstuun, jolloin ylhäiaatelisto sai maata sijoillaan häiriöittä - ainakin reduktioon saakka. Suomen "ensimmäinen" ja "laillinen" juutalainenhan oli se Oulun seudulle asettunut, Zachris Topeliuksenkin isoäidin isoäidin isä (ehkä vaimoineenkin).
PH

[Jari Latva-Rasku]

Aika mielenkiintoinen pohdinto.

Kun otetaan lukuun mainittu Karjalan Daniel Palm, voisi näitä Palm-nimisiä ja saksalaisiin yhteydessä olevia olla useistakin eri suvuista. Toisaalta on merkittävä nimi voinut periytyä äidin tai apenkin puolelta.

Palm voisi olla paitsi eteläinen puu, myös esim johdos palmusta, joka tarkoittaa peukaloa. En kyllä osaa peukalolle tai edes peukaloisellekaan liittää mitään yksiselitteistä merkitystä liikanimenä. Sen sijaan etunimien vanhatestamellinen alkuperä on mielenkiintoa herättävää ja jopa varsin ilmeistä. Laurentiusta joskin on vaikeaa hepreaan yhdistää nimiin perehtymättömän - kenties kuitenkin vaikkapa Gieleadista eli Giladistakin sellaisen saa enemmän tai vähemmän väkivalloin väännetyksi. Oli miten oli, niin Astreniusten sukuun näyttäisi liittyvän - samoin kuin Alftanuksiin kytkeytyvän - ilmeisiä juut.-taustaisia henkilöitä, jotka ovat saattaneet joutua lähtemään Ruotsin valtakunnan - ja ehkä Ruotsin suurvallankin alueilta periferiaan ja pois niin Tukholman kuin Viipurinkin (Turkua ja Tallinnaakaan unohtamatta) porvareitten silmistä: kasvava keskiluokka kun tiesi kilinää kruunun kirstuun, jolloin ylhäiaatelisto sai maata sijoillaan häiriöittä - ainakin reduktioon saakka. Suomen "ensimmäinen" ja "laillinen" juutalainenhan oli se Oulun seudulle asettunut, Zachris Topeliuksenkin isoäidin isoäidin isä (ehkä vaimoineenkin).
PH
Niinhän se on, mitä kauemmas mennään, sitä lähemmäs tullaan. Kun Magno Vermenio joutui 20.12.1649 Turun Akatemian konsistorin käsittelyyn, häntä syytettiin lusikan ottamisesta maanmieheltä ja sen viemisestä kultasepälle. Magnus Laurentii tuskin oli kleptomaani, sillä sellainen ei olisi rahastanut lusikkaa. Magnus oli siis köyhä tai riippuvainen tavalla, johon tarvittiin rahaa, esimerkiksi alkoholisti. Ainakin useamman vuoden opiskelleesta Magnuksesta ei pappia tullut, sillä se tiedettäisiin. Voisi arvata, että Magnus oli kotoisin Värmlantista, vaikka Uplantista tulikin. Lusikan varastaminen ruotsalaiselta ei olisi kovin hyvä suositus ruotsalaisen suomalaisista tiluksista huolehtivalle, eikä varastaminen yleensäkään. Vaikka nimismiehen piti olla varakas, rälssivoudin ei välttämättä tarvinnut olla. Mikäli Magnus Wermenius olisi Måns Larsson, Måns Larsson olisi tullut vasta Henrik Ulfvenkloun rälssivoudiksi, muustahan ei ole tietoa. Tämä tarkoittaisi, että Måns olisi tutustunut opiskelukaverinsa Abrahamin suurin piirtein saman ikäiseen siskoon ja suositus rälssivoudin tehtävään olisi ollut sukulaisuus Taivassalon kirkkoherran Claes Brennerin perheen kanssa.

Tätä on pyöritelty sen verran paljon jo 7 vuoden aikana, että ei vaikuttaisi olevan keinoja selvittää, mistä nimi Palm oli peräisin. Ilman Israel Alftanuksen vävyn Nicolaus Jacobi Aeimelaeuksen tai pojan Israel Israelis Alftanuksen kontribuutiota sitä ei olisi esimerkiksi Isonkyrön kirkonkirjoihin merkitty. Ei edes tiedetä, tiesivätkö Catharina ja Maria sukunimestään mitään. Lienee vielä vähemmän mahdollista selvittää oliko jonnekin kadonnut tai kuollut Magnus Wermenius Måns Larsson. Ainakaan Wermenius ei tarkoita mitään, sillä se ei esiinny tavallisimmissa aikalaisarkistoissa. Warmeniuksia kyllä oli. Kovin aktiivinen vouti Måns Larsson ei ollut, sillä hän ei juurikaan esiintynyt ainakaan arkistoissa. Måns Larsson hankki Lokalahden Tammiston, mutta ei asunut siellä. Måns Larssonilta jäi lapsia toisesta avioliitostaan, mutta he eivät itseään Palmiksi kutsuneet.

Isak Erikssonin pojalla Isak Astreniuksella on ehkä kymmenittäin isälinjaisia jälkeläisiä Suomessa, Ruotsissa ja USA:ssa. Erik Astreniuksen isälinja taitaa olla sammunut. Jännitys Isak Erikssonin alkuperästä säilyy paljon paremmin, jos YDNA jätetään tutkimatta. Juliana Månsdotterin äitilinja tiedetään suhteellisen suurella varmuudesta, eikä siitä ole löytynyt hyötyä sukututkimukselle.

[Benedictus]

Kauhajoen Knuuttilasta kotoisin olleen Sigfridus Nicolain opiskelukavereita Turun Akatemiassa olivat Abraham Alftanus ja Magnus Wermenius. Abrahamin siskontyttären tytär karkkulainen Karin Isaksdotter (Astrenius) avioitui Sigfridus Nicolain siskonpojan pojan kauhajokelaisen Elias Simonsson Aron kanssa. Lisäksi tietenkin Måns Larssonin tyttären Catharina Palmin poika Isonkyrön nimismies Abraham Gumse avioitui Sigfiduksen siskonpojan Ilmajoen nimismiehen Johan Reinin tyttären Marian kanssa. Ei pidä unohtaa, että myös Måns Larssonin oletetun tyttären Maria Palmin tytär meni toiseen avioliittoon isokyröläisen talollisen kanssa:

Lehmäjoki
Tuurila
Husb. Samuel 1727 - 1733
Hustr. Susanna 1727 - 1733
Pig. Wallbor Påhlsdr 1727 - 1731, 1733
Modr. Maria Månsdr Palm 1727 - 1728, 1730 - 1733

Samuel Juhonpoika Tuurin isä oli Juho Heikinpoika Reini eli Maria Palmin tyttären appiukko, joka oli Catharina Palmin pojan appiukon isän Kauhajoen Knuuttilan isännän Heikki Reinin veli ja myös Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen appiukon Laihian kappalaisen Mathias Reiniuksen veli.

Ylläolevasta Latva-Raskun selvityksestä käy ilmi, että avioliitot solmittiin hyvin pienen verkon sisällä.

Voidaan arvella, että Palm nimi tuli käyttöön 1700-luvun vaihteen tienoilla.

Måns Larsson lienee tullut Hylkilaxiin Ulfvencloun myötä, mahdollisesti Tukholmasta, mutta se ei silti merkitse, että olisi ollut sieltä kotoisin.

Eräs isä vaihtoehto olisi tietysti Lorentz von der Linder, jonka äpäräksi Måns Larsson ajallisesti sopisi. Lars ja Lorentz usein luettiin samaksi nimeksi.
Tämä ei liene mahdollista, koska silloin olisi varmaankin jotain maallista enemmän siirtynyt Måns Larssonille.

Hylkilax oli säteri, jossa ei asunut isäntä vaan ombusman. Tilakokonaisuus oli todella suuri, laskin tänne joskus kaikki Ulfvencloun tilat, niitä taisi olla toistakymmentä eli Måns Larsson isännöi todella suurta maaomaisuutta.

Mutta palaan tuohon ainoaan Palm-sukuun jossa on sopiva Lars ja nimi Palm, sekä sopiva sosiaalinen status.

Eli Olkkolan Ekesstubbeihin.

Lars Bertilsson oli siis kahdesti naimisissa ja kuoli 1640.
Toinen vaimonsa oli papinleski Margareta Knutsdotter.

Matgareta Knutsdotter oli ollut naimisissa aiemmin Anders nimisen papin kanssa.
Paltan artikkelissa arvellaan, että Lars Bertilsson olisi avioitunut Margaretan kanssa ennen 1624.

Artikkelissa mainitaan testamentissa lueteltu papinlesken Margareta Knutsdotterin pesään tuoma omaisuutensa.
-Vaimoa mainitaan köyhäksi ja voivotellaan surkeutta, mikä lienee ajantapa, sillä lesken irtaimisto ei todellakaan kerro köyhyydestä.

Johan Larsinpoika saisi siis lunastaa osuutensa sisaruksiltaan, paitsi sitä osaa, jonka leski Margareta oli tuonut mukanaan, nim. härkiä 2 paria, lehmiä 18, nuorta karjaa 6, hevosia 2 ja lampaita 30 sekä panimokattilan (brygge ketell) ja 1 kattilan. Ne ovat jaettavat, kuten muidenkin kunniallisten papin lasten kesken, siten että veljet ja sisaret saavat yhtä suuren osuuden.

Tuon ajanpappien varallisuutta katsottaessa vain hyvin suurissa pappiloissa oli tuollainen karjavarallisuus.

Jos haetaan sopivaa pappia, joka olisi ollut Margareta Knutsdotterin 1. puoliso, niin ensimmäisenä osuu eteen Espoon kirkkoherra Andreas Henrici.


Andreas Henrici (K noin 1628)

Anders Henriksson
Espoon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5001) kappalainen ainakin jo 1600, kirkkoherra 1615.
Andreas Henrici omisti Espoossa Glomsbyn ratsutilan ja ilmeisesti liitti siihen viereisen pikkutilan sekä toisen naapurin panttaaman pellon, jonka hän väitti saaneensa omistukseensa sen edesmenneen omistajan tekemän testamentin nojalla. Näiden maa-alueiden entisten omistajien pojat kuitenkin syyttivät herra Andreasta siitä, että tämä oli vääryydellä anastanut kyseiset maat itselleen. Kun kirkkoherra ei pystynyt todistamaan omistusoikeuttaan, maa-alueet palautettiin niiden aiempien omistajien perillisille ja kirkkoherra pantiin viralta ”kateellisten syytösten perusteella” 1616. Hän näyttää menettäneen myös ratsutilansa, sillä käsiteltäessä asiaa käräjillä 1618 viraltapannun kirkkoherran mainitaan elävän ”suuressa köyhyydessä ja kurjuudessa” ja Turun tuomiokapituli vetosi hänen puolestaan valtakunnankansleri Axel Oxenstiernaan ja valtaneuvostoon.
K (mainitaan vainajana) noin 1628.


Tässäkin tuo suuri köyhyys ja kurjuus lienee suhteellista.
Ylläolevat tiedot ovat taas puuttellisia, sillä SAY kertoo toista.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=341180
Gloms
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=341169
Bemböle
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=341167
Bemböle
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330564
Bemböle
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=330577
Gloms


Espoon erotettukin kirkkoherra lienee ollut varakas, vaikka tilojen omistus vaikuttaa oudolta. Onko tiloilla näkyvä Henrik Andersson ryttare poikansa?
Anders Henriksson mainitaan kuolleena ainakin 1628, mutta voi olla jo aiemmin.


Papilla ja Margareta Knutsdotterilla oli lapsia useampia, ei vain Kirstin, mikä selviää testamentin sanamuodosta.
Toisaalta, koska testamentti on tehty 1630, ei siinä välttämättä tule esille mahdolliset Lars Bertilssonin ja Margareta Knutsdotterin yhteiset lapset.


Eräs seikka on kiinnostava.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343921
Mårten Simonsson Brenneruksen 2. vaimo Margareta Knutsdotter asui poikansa Per Mårtensson Brenneruksen luona 1644.


Mårten Simoninpojan appi Anders Erikinpoika näyttää syntyneen 1535-40 ja hänen tyttärensä 1560-luvulla. Tämän tyttären ja Mårten Simoninpojan avioliitto puolestaan on solmittu noin 1580-85. Tästä avioliitosta olivat ainakin vanhin pojista, Henrik Mårteninpoika, äitinsä isän kaima Anders Mårteninpoika, Johannes Martini Brennerus ja tytär Helena. Helenan on täytynyt solmia avioliitto Ericus Ericin (Alftan) kanssa 1609 ja 1617 välisenä aikana, jolloin Erik toimi Helsingin koulun rehtorina. Heidän tyttärensä Karin onkin kuoliniän perusteella syntynyt 1615.[14 (http://www.genealogia.fi/genos-old/70/70_222.htm#14)]
Mårten Simoninpojan jälkimmäisestä avioliitosta Margareta Knutintyttären kanssa oli varmasti Petrus Martini Brennerus ja todennäköisesti Claudius Martini Brennerus, jonka ura alkoi vasta 1630 tavanmukaisesti sotilaspappina. Hans Mårteninpojan äiti jää epävarmaksi. Koska Petrus Martini Brennerus oli jo 1625 Espoon kappalainen, on Mårten Simoninpojan ja Margareta Knutintyttären avioliitto solmittu aivan 1600-luvun ensimmäisinä vuosina.


Kuten yllä näkyy oli Per Mårtensson Brennerus Espoon kappalainen.
Kummallista kyllä olivat Espoon papit Brenneruksia tosi pitkään.


Andreas Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=109) 1615–1616
Bartholdus S. Zachaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2703) 1616 † luultavasti 1619
Hieronymus Laurentii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1011) (mahdollisesti vt.) mainitaan 1619
Johannes Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=290) 1620 † 1649
Martinus Johannis Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=291) 1650 † 1684
Sveno Martini Brenner (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=294) 1684 † 1704


Kappalaiset

Andreas Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=109) ainakin 1600–1615
Olaus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1851) N.N. mainitaan 1616, † luultavasti 1616
Johannes Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=290) 1617–1620
Petrus Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=293) 1620 † 1647
Martinus Johannis Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=291) 1648–1650
Gabriel Matthiae Pernovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1946) 1650 † 1657
Sigfridus Sigfridi Levonius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1441) 1657–169

Kuten näkyy tuli Johannes Martini Brennerus Perin velipuoli kappalaiseksi Andreas Henricin jälkeen ja tämän khr viran aikana.


Ylläoleva saa vahvasti epäilemään, että Brändön Mårten Simonssonin vaimo Margareta Knutsdotter ja Olkkalan Lars Bertilsson Ekestubben vaimo Margareta Knutsdotter olivat sisaret, joilla oli sama etunimi, mikä tuolloin oli aika yleistä.
Tällöin voidaan ajatella, että Måns Larsson olisi naitettu Margareta Knutsdotterin sisaren tytärpuolen Elin Brenneruksen tyttärelle.
Huomioitava, että Claes Brennerus lienee ollut Margareta Knutsdotterin poika eli Ylöstalon Margareta Knutsdotter olisi ollut tätinsä.
-sekä Clas, että Per Brennerus naivat aatelisnaiset.



Johan Larssonin pojan Nils Johanssonin jälkeläinen taisi käyttää ensimmäisenä Palm nimeä.

Olisi kiinnostavaa tietää ajoittuuko se myös 1700-luvun vaihteeseen.

[Benedictus]

Lars Bertilssonin poika Johan Larsson oli jo aviossa 1630 isänsä vaimon Margareta Knutsdotterin ja 1- miehensä pappi Andersin tyttären kanssa.

Heillä oli poika NIls Johansson, joka oli Vihdin Vanhalan Ylöstalon seuraava isäntä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1377324
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1378900
Nils Johansson näkyy isäntänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1383311
Johan Nilsson.
Tämä Johan Nilsson otti nimen Palm käyttöön. Ajankohta vaikuttaisi olevan juuri 1700-luvun vaihteessa eli sama kuin Juliana Månsdotter Palmilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1382392
Johan Nilsson
http://runeberg.org/frfinl/0101.html

Jos ajatukseni Margareta Knutsdottereista sisaruksina olisi totta, olisi Claes Mårtensson Brennerus ja Måns Larsson olleet serkkuja.

Kiinnostava seikka on se, että Måns Larsson ei liene ollut kovin vanha kuollessaan, sillä avioitui noin 1653-4 paikkeilla ja olisi silloin ollut noin 30 vuotias olisi syntynyt 1623, mutta jos olikin 20 vuotias niin syntyi 1633.
Kuoli 1676 eli oli joko 43-53 vuotias kuollessaan.

[Jari Latva-Rasku]

Nimi Palm vie keskustelun helposti todella laajalle. Palm-nimi esiintyy Siuntiossa jo ainakin 1500-luvulla, Palmgård, Palmby, Palm ja yhteisviljelyssä ollut Grönskog-Palm. Nimi Palm on voinut kulkeutua Vihtiin Siuntiosta. Ruotsissa on huomattavasti enemmän Palm-nimisiä kuin Suomessa, jossa se nykyisin on varsin yleinen. Lisäksi oli joitakin vaakunaveljiä, joilla ei ole Palm-nimeä, mutta oli sen tapainen vaakuna. Palm nimi kuitenkin tässä tapauksessa liittyy kolmeen sen nimiseen todennäköiseen sisarukseen.

Läheltäkin voi päästä kauas. Ensimmäinen merkillisyys on, että Catharina Palmin on arveltu syntyneen noin vuonna 1670. Anna Alftana haudattiin huhtikuun puolivälin jälkeen pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina vuonna 1667. Hän tietenkin kuoli sitä ennen. Hautaaminen edellisenä sunnuntaina olisi ollut pääsiäisen liturgian vuoksi hankalaa. Ei siis tiedetä, olisiko Anna voinut kuolla Palmusunnuntain jälkeisellä kärsimysviikolla. Måns Larsson avioitui Anna Andersdotterin kanssa uuteen avioliittoon vasta vuonna 1670.

Ohessa on otteita kahdesta Isonkyrön tositekirjasta vuosilta 1683 ja 1697.

Vuonna 1683 oli pappilassa Carin Månsdotter, mutta ei noin vuonna 1664 syntynyttä Maria Månsdotteria. Voisi olettaa, että Carin oli syntynyt aikaisemmin kuin vuonna 1670. Carinin eli Catharinan puoliso oli Isonkyrön kruununnimismies Isak Gumse, eli Ilmajoen Johan Reinin aikalainen ja virkaveli.

Carin näkyy Isonkyrön Ikolan Komsilassa vuonna 1697. Siellä myös näkyy Isak Gumsen käly Elin. Arkistoista on löytynyt Helena/Elin/Juliana Månsdotter, Juliana Alftana ja Juliana Palm. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka hestä Isak Gumsen käly oli.

[JHissa]

Nimi Palm vie keskustelun helposti todella laajalle. Palm-nimi esiintyy Siuntiossa jo ainakin 1500-luvulla, Palmgård, Palmby, Palm ja yhteisviljelyssä ollut Grönskog-Palm. Nimi Palm on voinut kulkeutua Vihtiin Siuntiosta. Ruotsissa on huomattavasti enemmän Palm-nimisiä kuin Suomessa, jossa se nykyisin on varsin yleinen. Lisäksi oli joitakin vaakunaveljiä, joilla ei ole Palm-nimeä, mutta oli sen tapainen vaakuna. Palm nimi kuitenkin tässä tapauksessa liittyy kolmeen sen nimiseen todennäköiseen sisarukseen.

Läheltäkin voi päästä kauas. Ensimmäinen merkillisyys on, että Catharina Palmin on arveltu syntyneen noin vuonna 1670. Anna Alftana haudattiin huhtikuun puolivälin jälkeen pääsiäisen jälkeisenä sunnuntaina vuonna 1667. Hän tietenkin kuoli sitä ennen. Hautaaminen edellisenä sunnuntaina olisi ollut pääsiäisen liturgian vuoksi hankalaa. Ei siis tiedetä, olisiko Anna voinut kuolla Palmusunnuntain jälkeisellä kärsimysviikolla. Måns Larsson avioitui Anna Andersdotterin kanssa uuteen avioliittoon vasta vuonna 1670.

Ohessa on otteita kahdesta Isonkyrön tositekirjasta vuosilta 1683 ja 1697.

Vuonna 1683 oli pappilassa Carin Månsdotter, mutta ei noin vuonna 1664 syntynyttä Maria Månsdotteria. Voisi olettaa, että Carin oli syntynyt aikaisemmin kuin vuonna 1670. Carinin eli Catharinan puoliso oli Isonkyrön kruununnimismies Isak Gumse, eli Ilmajoen Johan Reinin aikalainen ja virkaveli.

Carin näkyy Isonkyrön Ikolan Komsilassa vuonna 1697. Siellä myös näkyy Isak Gumsen käly Elin. Arkistoista on löytynyt Helena/Elin/Juliana Månsdotter, Juliana Alftana ja Juliana Palm. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka hestä Isak Gumsen käly oli.
Vuonna 1698
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772964
kuolleeksi ilmoitettu Elin taitaa olla Isakin veljen nimismies Jakob Gumsen, k. 1684 Isokyrö (GS 7598), leski Elin Johanintytär.

[Jari Latva-Rasku]

Vuonna 1698
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772964
kuolleeksi ilmoitettu Elin taitaa olla Isakin veljen nimismies Jakob Gumsen, k. 1684 Isokyrö (GS 7598), leski Elin Johanintytär.

Mikä helpotus, tämäkin tieto on tainnut olla esillä aikaisemmin. Anna on voinut kuolla vaikkapa, Carinin synnytykseen Palmusunnuntain jälkeisellä körsimysviikolla. Niihin vuosiin voisi Carinin syntymä sijoittua.

[JHissa]

Mikä helpotus, tämäkin tieto on tainnut olla esillä aikaisemmin. Anna on voinut kuolla vaikkapa, Carinin synnytykseen Palmusunnuntain jälkeisellä körsimysviikolla. Niihin vuosiin voisi Carinin syntymä sijoittua.
Elin Johanintyttären lapsista Maria Jakobintytär Gumse muutti tätinsä Maria Petterintytär Gumsen luokse Vaasaan, jossa meni 1704 naimisiin Anders Persinpoika Zollinin kanssa (katso mm. pojan tiedot tukholmalainen kämneri Israel Johan Zollin 6442 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6442) (yo 1738, † 1782)) ja isovihan aikana leskeksi jäätyään vielä 1725 Anders Ståhlbergin kanssa. Maria Jakobintytär Gumse kuoli 73½ vuotiaana Vaasassa 30.11.1746. Useissa Sursill-tutkimuksessa nämä Mariat on sekoitettu keskenään, sillä Maria Petterintytär Gumse oli muuttanut Vaasaan viimeistään 1688, jolloin hän oli naimisissa ensimmäisen miehensä kauppias Anders Jakobinpojan, † 1693, kanssa.
Pojista Johannes Jakobinpoika Gumse oli isovihan jälkeen Vähänkyrön kirkkoherra ja oli naimisissa Susanna Israelintytär Alftanuksen kanssa. Kun taas Israel Jakobinpoika Gumse toimi aluksi kirjurina ja porvarina Pietarsaaressa, mutta muutti isovihan aikana Ruotsiin, jossa toimi porvarina Vingåkerissa.

[Jari Latva-Rasku]

Elin Johanintyttären lapsista Maria Jakobintytär Gumse muutti tätinsä Maria Petterintytär Gumsen luokse Vaasaan, jossa meni 1704 naimisiin Anders Persinpoika Zollinin kanssa (katso mm. pojan tiedot tukholmalainen kämneri Israel Johan Zollin 6442 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6442) (yo 1738, † 1782)) ja isovihan aikana leskeksi jäätyään vielä 1725 Anders Ståhlbergin kanssa. Maria Jakobintytär Gumse kuoli 73½ vuotiaana Vaasassa 30.11.1746. Useissa Sursill-tutkimuksessa nämä Mariat on sekoitettu keskenään, sillä Maria Petterintytär Gumse oli muuttanut Vaasaan viimeistään 1688, jolloin hän oli naimisissa ensimmäisen miehensä kauppias Anders Jakobinpojan, † 1693, kanssa.
Pojista Johannes Jakobinpoika Gumse oli isovihan jälkeen Vähänkyrön kirkkoherra ja oli naimisissa Susanna Israelintytär Alftanuksen kanssa. Kun taas Israel Jakobinpoika Gumse toimi aluksi kirjurina ja porvarina Pietarsaaressa, mutta muutti isovihan aikana Ruotsiin, jossa toimi porvarina Vingåkerissa.
Catharina Månsdotterille eli Palmille löytyi arvoisensa puoliso Komsilasta, lähes kävelymatkan päässä pappilasta. Carin Månsdotter ilmestyy pappilan henkiveroluetteloon vuonna 1683, mutta häntä ei näy vuosina 1680 eikä 1681. Hän voisi olla syntynyt Anna Alftanan kuoleman aikoihin vuoden 1667 paikkeilla, eikä noin vuonna 1670, kuten on arveltu. Puoliso nimismies Isak Gumse oli syntynyt noin vuonna 1663. Noin vuoden 1664 paikkeilla syntynyttä mahdollista siskoa Maria Månsdotteria tai Palmia ei pappilassa mainita.

Vuonna 1680 pappilassa mainitaan vaimon sisko Margareta ja vuonna 1681 sisko Margareta. Susanna Ekman eli Eichmanilla ei pitäisi tällaista siskoa tai siskopuolta olla, enkä tiedä olisiko hänen isällään tai äidillään ainakaan vielä näihin aikoihin elossa olevaa siskoa? Vaikka Susanna kerran Ekmaniksi mainitaan, kovin aktiivisesti ei naisille sukunimeä tarjoiltu.

Vuoden 1676 henkiverojen luettelossa manitaan Isonkyrön Ikolan kylällä mahdollisesti suuren 1½ manttaalin Ikolan naapurissa ½ manttaalin tilalla Grels Bengtssonin puolisona Maria Månsdotter. Nämä samat henkilöt löytyvät peräti puhtaaksikirjoitetussa vuoden 1677 myllytulliluettelossa.
http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Mantalsqwarntullsl%C3%A4ngd_Storkyro_Skn_Pro_%C3%8 51677

Ikolan kylä
Johan Nilsson (Smalar), h Lisa Johansdr, sn Jakob Johansson
Per (Hansson) Gumbse, sn Jakob Persson, h Helena Johansdr, p Valborg Savolainen
Jakob Mulloinen, sn Johan Jakobsson
Per Mårtenssons hu Elin Eriksdr, sn Mårten Persson, h Brita Mattsdr, sn Henrik Nilsson
Grels Bengtsson, h Maria Månsdr, dr Maria Larsdr

Koska yllä vuosina 1676 ja 1677 mainitulla Maria Månsdotterilla oli kaiken lisäksi tytär Maria Larsdotter aikaisemmasta avioliitostaan, hän ei oikein voisi olla sama kuin noin vuonna 1664 syntynyt Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin Henrik Mattssonin puoliso Maria Månsdotter. Heidän vanhin tiedossa oleva lapsensa tytär Susanna Henriksdotter kuolee Lehmäjoen Tuurin talossa lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 1748 58 vuoden ja 8 kuukauden ikäisenä, eli hän olisi syntynyt noin helmikuussa 1690. Susannan syntymämerkintää ei löydy Ilmajoelta, Lapualta eikä lähiympäristöstä. Voisi olla mahdollista, että he tulivat muualta. Vaikka Susannalla oli veljet Israel ja Abraham, kummeina Alftanuksia ja muita säätyläisiä ja Maria Månsdotterista ainakin kerran rippikirjassa yli 60 vuoden iässä käytettiin nimeä Palm, jää avoimeksi oliko hän Juliana ja Catharinan sisko. Mikäli Maria olisi heidän siskonsa, hän ei näytä Israel Alftanuksen hoivissa kasvaneen.

[JHissa]

Catharina Månsdotterille eli Palmille löytyi arvoisensa puoliso Komsilasta, lähes kävelymatkan päässä pappilasta. Carin Månsdotter ilmestyy pappilan henkiveroluetteloon vuonna 1683, mutta häntä ei näy vuosina 1680 eikä 1681. Hän voisi olla syntynyt Anna Alftanan kuoleman aikoihin vuoden 1667 paikkeilla, eikä noin vuonna 1670, kuten on arveltu. Puoliso nimismies Isak Gumse oli syntynyt noin vuonna 1663. Noin vuoden 1664 paikkeilla syntynyttä mahdollista siskoa Maria Månsdotteria tai Palmia ei pappilassa mainita.

Vuonna 1680 pappilassa mainitaan vaimon sisko Margareta ja vuonna 1681 sisko Margareta. Susanna Ekman eli Eichmanilla ei pitäisi tällaista siskoa tai siskopuolta olla, enkä tiedä olisiko hänen isällään tai äidillään ainakaan vielä näihin aikoihin elossa olevaa siskoa? Vaikka Susanna kerran Ekmaniksi mainitaan, kovin aktiivisesti ei naisille sukunimeä tarjoiltu.

Vuoden 1676 henkiverojen luettelossa manitaan Isonkyrön Ikolan kylällä mahdollisesti suuren 1½ manttaalin Ikolan naapurissa ½ manttaalin tilalla Grels Bengtssonin puolisona Maria Månsdotter. Nämä samat henkilöt löytyvät peräti puhtaaksikirjoitetussa vuoden 1677 myllytulliluettelossa.
http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Mantalsqwarntullsl%C3%A4ngd_Storkyro_Skn_Pro_%C3%8 51677

Ikolan kylä
Johan Nilsson (Smalar), h Lisa Johansdr, sn Jakob Johansson
Per (Hansson) Gumbse, sn Jakob Persson, h Helena Johansdr, p Valborg Savolainen
Jakob Mulloinen, sn Johan Jakobsson
Per Mårtenssons hu Elin Eriksdr, sn Mårten Persson, h Brita Mattsdr, sn Henrik Nilsson
Grels Bengtsson, h Maria Månsdr, dr Maria Larsdr

Koska yllä vuosina 1676 ja 1677 mainitulla Maria Månsdotterilla oli kaiken lisäksi tytär Maria Larsdotter aikaisemmasta avioliitostaan, hän ei oikein voisi olla sama kuin noin vuonna 1664 syntynyt Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin Henrik Mattssonin puoliso Maria Månsdotter. Heidän vanhin tiedossa oleva lapsensa tytär Susanna Henriksdotter kuolee Lehmäjoen Tuurin talossa lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 1748 58 vuoden ja 8 kuukauden ikäisenä, eli hän olisi syntynyt noin helmikuussa 1690. Susannan syntymämerkintää ei löydy Ilmajoelta, Lapualta eikä lähiympäristöstä. Voisi olla mahdollista, että he tulivat muualta. Vaikka Susannalla oli veljet Israel ja Abraham, kummeina Alftanuksia ja muita säätyläisiä ja Maria Månsdotterista ainakin kerran rippikirjassa yli 60 vuoden iässä käytettiin nimeä Palm, jää avoimeksi oliko hän Juliana ja Catharinan sisko. Mikäli Maria olisi heidän siskonsa, hän ei näytä Israel Alftanuksen hoivissa kasvaneen.
Susanna Eichmanilla oli sisko Margareta tai oikeammin kaksi mutta ensimmäinen kuoli pienenä
1658 d. 23 April, Söndag, mellem Kl. 2 og 3 Eftermiddag födtes min Datter Margarethe, döbt den 28. dito af Proosten, Hr. Gregorj Tosmij [Thomae?] i Björneborg. Fadderne var Major Hans Ochenrahm (!), ............. Goestaff Hinricsson, Hr. Hans Wirstadius, Collega ... Hr. Jacob, Conrectors Hustru.
Den 2 Juli Kl. 3 Eftmdg hensov hun salig i Herren. Gud give hende og alle Troende paa den yderste Dag den evige Fred.
1660 den 9. August om Morgenen er min Datter Margretha födt, om Morgenen mellem Kl. 4 og 5. Fadderne var: Conrector M. Johannes Turonius, .... Nilson, Gregorus Tosmij [Thomae?], Morten Bredes Hustru, Hr. Jürgens Hustru, Jfr. Lisken Gusbert (Gubbertz?).
Caspar Eichmans bibel, Genos 16(1945), s. 4-12
http://www.genealogia.fi/genos-old/16/16_4.htm

[JHissa]

Catharina Månsdotterille eli Palmille löytyi arvoisensa puoliso Komsilasta, lähes kävelymatkan päässä pappilasta. Carin Månsdotter ilmestyy pappilan henkiveroluetteloon vuonna 1683, mutta häntä ei näy vuosina 1680 eikä 1681. Hän voisi olla syntynyt Anna Alftanan kuoleman aikoihin vuoden 1667 paikkeilla, eikä noin vuonna 1670, kuten on arveltu. Puoliso nimismies Isak Gumse oli syntynyt noin vuonna 1663. Noin vuoden 1664 paikkeilla syntynyttä mahdollista siskoa Maria Månsdotteria tai Palmia ei pappilassa mainita.

Vuonna 1680 pappilassa mainitaan vaimon sisko Margareta ja vuonna 1681 sisko Margareta. Susanna Ekman eli Eichmanilla ei pitäisi tällaista siskoa tai siskopuolta olla, enkä tiedä olisiko hänen isällään tai äidillään ainakaan vielä näihin aikoihin elossa olevaa siskoa? Vaikka Susanna kerran Ekmaniksi mainitaan, kovin aktiivisesti ei naisille sukunimeä tarjoiltu.

Vuoden 1676 henkiverojen luettelossa manitaan Isonkyrön Ikolan kylällä mahdollisesti suuren 1½ manttaalin Ikolan naapurissa ½ manttaalin tilalla Grels Bengtssonin puolisona Maria Månsdotter. Nämä samat henkilöt löytyvät peräti puhtaaksikirjoitetussa vuoden 1677 myllytulliluettelossa.
http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Mantalsqwarntullsl%C3%A4ngd_Storkyro_Skn_Pro_%C3%8 51677

Ikolan kylä
Johan Nilsson (Smalar), h Lisa Johansdr, sn Jakob Johansson
Per (Hansson) Gumbse, sn Jakob Persson, h Helena Johansdr, p Valborg Savolainen
Jakob Mulloinen, sn Johan Jakobsson
Per Mårtenssons hu Elin Eriksdr, sn Mårten Persson, h Brita Mattsdr, sn Henrik Nilsson
Grels Bengtsson, h Maria Månsdr, dr Maria Larsdr

Koska yllä vuosina 1676 ja 1677 mainitulla Maria Månsdotterilla oli kaiken lisäksi tytär Maria Larsdotter aikaisemmasta avioliitostaan, hän ei oikein voisi olla sama kuin noin vuonna 1664 syntynyt Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin Henrik Mattssonin puoliso Maria Månsdotter. Heidän vanhin tiedossa oleva lapsensa tytär Susanna Henriksdotter kuolee Lehmäjoen Tuurin talossa lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 1748 58 vuoden ja 8 kuukauden ikäisenä, eli hän olisi syntynyt noin helmikuussa 1690. Susannan syntymämerkintää ei löydy Ilmajoelta, Lapualta eikä lähiympäristöstä. Voisi olla mahdollista, että he tulivat muualta. Vaikka Susannalla oli veljet Israel ja Abraham, kummeina Alftanuksia ja muita säätyläisiä ja Maria Månsdotterista ainakin kerran rippikirjassa yli 60 vuoden iässä käytettiin nimeä Palm, jää avoimeksi oliko hän Juliana ja Catharinan sisko. Mikäli Maria olisi heidän siskonsa, hän ei näytä Israel Alftanuksen hoivissa kasvaneen.
Kuka on muuten Israel Aftanin siskontytär (Sr. d.) Maria vuoden 1690 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037016

[PekkaK]

Ja vuoden 1692 henkikirjassa s. 633 j608 näyttäisi pappilassa olevan swåger Henrich.

[JHissa]

Kuka on muuten Israel Aftanin siskontytär (Sr. d.) Maria vuoden 1690 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13037016
Olisiko Henrik Mattson sama kuin Israel Aftanin lanko Henrik (vaimo Maria) vuoden 1691 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774423
Seuraavana vuonna 1692
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956444
on vain lanko Henrik.

[Jari Latva-Rasku]

Oli vallan erinomaista, että oletettu Anna Alftanan tytär Maria Månsdotter ja hänen puolisonsa siltavuoti Henrik Mattsson eivät päässeet karkuun sukulaisuuttaan, vaikka voisi olla mahdollista, että Catharinaa vanhempi Maria olisi ollut muualla kuin Isonkyrön pappilassa ennen verovuotta 1690. Sinä vuonna Carin eli Catharina jo oli Komsilan nimismiestalon emäntänä.

Me emme tiedä, kuka Henrik Mattsson oli. Sopivaa aikalaista vuoden 1690 paikkeilla ei tunnu Isostakyröstä löytyvän. Puolisen vuosikymmentä sitten oli olemassa rankasti kuvitteellinen hypoteesi, että hän voisi olla Magnus Wermeniuksen ja Abraham Alftanuksen opiskelukaverin Sigfridus Nicolain veljen kauhajokelaisen Matti Niilonpoika Knuuttilan aikaisemmin tuntematon poika Heikki. Sigfriduksen ja Matin sisko Maria oli muistaakseni siltavoutinakin, tai ainakin tieasioista vastuullisena, toimineen Kauhajoen kirkkoväärtin ja kirkonrakentajan Simuna Sipinpoika Aron äiti. Heikki Matinpoika olisi tässä oletuksessa ollut Knuuttilan isokyröläisen vävyisännän Heikki Reinin lanko, jonka tytär Susanna olisi avioitunut Heikki Reinin veljenpojan Samuel Tuurin kanssa. Susannan 1. puoliso oli Susannan isän kaima Heikki Matinpoika Hoppa Ilmajoelta, jossa Susanna silloin perheineen asui Hopan naapurissa Jouppuselassa. Siltavouti Heikki Matinpoika teki elämässään ehkä kohtalokkaan päätöksen ryhtyä furiiriksi vuonna 1711.

[Benedictus]

Kuka voisi olla Henrik Mattsson, Maria Månsdotterin puoliso.

Pohdein Alftanusten verkostoa, olisiko siellä sopivaa Mattsia.

Erääksi vaihtoehdoksi sain Pöytyän khr Mathias Andeae Bergiuksen.
Hänellä oli lapsia 1. vaimon Malinin(k.1665) kanssa. Oliko myös 2. vaimon Brita Simonsdotterin kanssa. Avio 1665 eli olisi hyvinkin Henrik Matssonin isä tässäkin liitossa.

Kiinnostavaa on, että Mathias Bergiuksella oli tytär Brita Mattsdotter, joka oli aviossa sotilaspappi Ericus Mathiae Loimin eli Fabringian kanssa, tämä kuolee 1664, jolloin Brita nai Pöytyän kappalaisen, tulevan khr Ambrosiuksen.

Eli tuossa tuli taas yksi vaihtoehto Isak Erikssonin isäksi.

Kiinnostavaa on, että Pöytyän Bergiusta edellinen khr Utter, Porin Yyteristä, oli Kangasalan khr Johannes Frisiuksen appi, eli tyttärensä Catarina oli Frisiuksen 3 vaimo.
Frisius sattuu kuolemaankin Pöytyän pappilassa.

Isak Erikssonin vaimon Juliana Månsdotter Alftansu-Palmin appi oli Johannes Frisius, vihitty Catarina Utterin kanssa 1659. Eli Arvid Frisiuksen avioituessa Julianan kanssa elossa oli äitipuoli Catharina Utter.
Jos Catharina Utterin sisarentytär olisi ollut Brita Bergius, jolla poika Isak, niin olisi taas lähipiiri koossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=785206
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=751763

Olisiko Mathias Bergiuksen vaimo Malin khr Utterin tytär?

[Jari Latva-Rasku]

On varmasti muistissa, että Isak Eriksson ja Juliana Månsdotter palasivat de la Gardien suvun Kokemäenkartanon voudintehtävistä takaisin Karkun Järventakaan, kun heidän vävynsä, murhan ja itsemurhan tehneen skitsofreenikon siskonpoika, Elias Aro sai Järventaan asiat sekaisin.

Ruotsissa toimi Magnus de la Gardien yhtenä monista voudeista Erik Mårtenssonin poika Erik Eriksson Palm.

https://www.geni.com/people/Erik-Eriksson-Palm/6000000007599398402

[Benedictus]

1647/48 Erik Loimi, myöhemmin Fabringius Ericus Matthiæ, Satacundensis 609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=609). Kotoisin Satakunnasta, ilmeisesti Loimaalta. Ylioppilas Turussa 1647/48. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1647/48] Ericus Matthiæ Loimi | Pastor Castrensis. ‹Pastor-maininta on epätarkka, koska Fabringius oli kuollessaan gemen präst.›. — Porin läänin jalkaväkirykmentin (Ax. Stålarmin, myöh. Joh. Pleutnerin ja Henr. Flemingin rykm.) 2. saarnaaja 1654, 1. saarnaaja 1657. † 2.3.1664. Pso: 1:o 1652 Sofia Eriksdotter Ilius; 2:o Brita Mattsdotter Bergius tämän 1. avioliitossa († 1699).
Pson seur. aviomies: Pöytyän kirkkoherra Ambrosius Rechander, myöh. Regulinus 876 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=876) (yo 1652, † 1683).
Lanko: Vesilahden kirkkoherra Josef Wallenius 660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=660) (yo 1648, † 1707).
Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #43; KA mf. ES 1923 (mm 9) Loimaan käräjät 13.–14.6.1655 f. 213 (Krigz Prestens, Wellerde H:r Erici Fabringij ... geldh); KA mf. ES 1845 (kk 7) Pöytyän käräjät 14.–15.12.1668 f. 89 (Cappellanen j Pöytis Sochn, Wällerde H:r Ambrosius ... hans hustros förrige man S: H:r Erich Fabringius); KA mf. ES 1963 (nn 4) Lempäälän käräjät 25.–26.11.1646 f. 301 (Kom för sittiande Rätt Kyrckioherden i Achas Sochn, wellerde her Erich Johannis [Akaan kirkkoherra Ericus Johannis Ilius, † 1657] och giorde öfwerliudt witterliget, och kunnigt, hurusåsom han in Martio An:o 1641 hade om een nat bortmist Uthur sit wisthwss wedh Narkila, Nyie Tunnor Rågh). — I. R. Wallenius, En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland (1862) s. 11 (katso 660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=660)); V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 36 (VIII); Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 105; Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 522; M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #43. — J. T. Lappalainen, Elämää Suomen sotaväessä Kaarle X Kustaan aikana. Studia historica Jyväskyläensia 12 (1975) s. 185; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #3387H (vih. 26.9.1652), 3959H (vih. 26.9.1652).






Ilius, Ericus Johannis (1606–1657)

S 1606. V Akaan kirkkoherra, rovasti Johannes Michaëlis Ilius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1072) ja Kristina Mattsdotter.
Akaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5000) kappalainen ainakin jo 1633, kirkkoherra 1645.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 2.9.1650, huhtikuu 1652, 5.4.1656 ja helmikuu 1657.
Ilius osti asuinpaikakseen Nahkialan Pennolan talon 1634. Hän lisäsi maaomaisuuttaan hankkimalla Tipurin ratsutilan 1650-luvulla.
K Akaa 29.11.1657.
P (jo 1633) Sigrid Hansdotter.

[Benedictus]

Johannes Frisius siis kuoli Pöytyän pappilassa 1672.
Tuolloin pappilan isäntänä oli Mathias Bergiuksen vävy Anbrosius Reculinus, jonka vaimo siis oli sotilaspappi Erik Fabringiuksen leski.

Vaikuttaisi, että Brita Bergius voisi hyvinkin olla khr Georius Utterin tyttärentytär.

[JHissa]

Susanna Eichmanilla oli sisko Margareta tai oikeammin kaksi mutta ensimmäinen kuoli pienenä
1658 d. 23 April, Söndag, mellem Kl. 2 og 3 Eftermiddag födtes min Datter Margarethe, döbt den 28. dito af Proosten, Hr. Gregorj Tosmij [Thomae?] i Björneborg. Fadderne var Major Hans Ochenrahm (!), ............. Goestaff Hinricsson, Hr. Hans Wirstadius, Collega ... Hr. Jacob, Conrectors Hustru.
Den 2 Juli Kl. 3 Eftmdg hensov hun salig i Herren. Gud give hende og alle Troende paa den yderste Dag den evige Fred.
1660 den 9. August om Morgenen er min Datter Margretha födt, om Morgenen mellem Kl. 4 og 5. Fadderne var: Conrector M. Johannes Turonius, .... Nilson, Gregorus Tosmij [Thomae?], Morten Bredes Hustru, Hr. Jürgens Hustru, Jfr. Lisken Gusbert (Gubbertz?).
Caspar Eichmans bibel, Genos 16(1945), s. 4-12
http://www.genealogia.fi/genos-old/16/16_4.htm

Eli jos Isossakyrössä 1680 oleva Margareta
...

Vuonna 1680 pappilassa mainitaan vaimon sisko Margareta ja vuonna 1681 sisko Margareta. Susanna Ekman eli Eichmanilla ei pitäisi tällaista siskoa tai siskopuolta olla, enkä tiedä olisiko hänen isällään tai äidillään ainakaan vielä näihin aikoihin elossa olevaa siskoa? Vaikka Susanna kerran Ekmaniksi mainitaan, kovin aktiivisesti ei naisille sukunimeä tarjoiltu.

...

on Susanna Eichmanin 9.8.1660 syntynyt sisko Margareta, niin mihin hän menee tämän jälkeen. Susanna Eichmanin sisarukset löytyvät
Caspar Eichmans bibel, Genos 16(1945), s. 4-12
http://www.genealogia.fi/genos-old/16/16_4.htm
Philip Casparinpoika Eichmanin lapsia raamatun perhemerkintöjen mukaan:
a) Ensimmäisestä aviosta (5), syntyneet Turussa:
1) Elisabeth, s. kaks. 28.1.1648, k. nähtävästi isonvihan aikana (Hj. BJÖRKMAN & HEIKKI IMPIWAARA, Kokkolan Carlenius-suku: SSV XI, 1927, s. 435). - P:o Raahen porvari, sittemmin Pielisjärven vouti Mathias Carlenius, s. Kokkolassa 6.8.1655, k. -. 10.1682 (Hj. BJÖRKMAN & HEIKKI IMPIWAARA, e. m. t., s. 435).
2) Caspar, s. kaks. 28.1.1648. (oma lisäys ei taida olla ainakaan se Tornion porvari Casper Ekman, joka mainitaan http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf).
3) Elsa, s. 28.12.1648. eli 1699 (oma lisäys haud. 23.1.1711 Pori) (E. GRANIT-ILMONIEMI, e. m. t., s. 32). - P:o 1673 Porin porvari Yrjö Matinpoika Rahki, kotoisin Ulvilan Suosmerestä (Svartsmark), k. 1703 t. 1704 (E. GRANIT-ILMONIEMI, e. m. t., s. 32). (oma lisäys P:o 2:o 1705 Porin porvari Sipi Olavinpoika Soro myöh. Stoukari, kotoisin Mouhijärveltä, k. 25.10.1717 Pori).
4) Christina, s. 8.3.1650, k. Turussa 26.3. s. v.
5) Philip, s. 1.9.1651, k. 13.9. s. v.
b) Toisesta aviosta (7), syntyneet Porissa paitsi vanhin:
6) Isaacus, s. Isossakyrössä 2.8.1655, k. 29.2.1656.
7) Susanna, s. 21.11.1656, k. 1697 (ERIK LINDH, Släktbok. Ny följd I:i: SSLS LXXXVI:I, Helsingfors 1941, p. 85, jossa isä jälleen mainitaan pormestariksi). - P:o 1675 Isonkyrön kirkkoherra Israel Erici Alftanus, s. 1632, k. 1712, hänen 2. (keskim.) aviossaan (Lindh, e. m. t., p. 85).
8) Margaretha, s. 23.4.1658, k. Porissa 2.7. s. v.
9) Isaacus, s. 2.6.1659, k. Porissa 9.6. s. v.
10) Margaretha, s. 9.8.1660.
11) Poika (nimi ei enää ole luettavissa raamatusta), s. kaks. 30.5.1662.
12) Kuolleena syntynyt poika, s. kaks. 30.5.1662.

[Pekka Hiltunen]

Voisi olla sukututkimuksen kannalta hyödyllistä - ja jopa käänteentekevää ennen Whole Genome -aikaa, jos Matts ja Petrus Bergiuksen jälkeläiset voisivat, ensinnäkin teettää jonkinlaisen autosom. dna-testin, ja sitten ottaa yhteyttä matcheihinsä. Pitäisi löytyä jossain vaihessa geeneettisesti tai sitten perinteisin keinoin väsättyjä Saksi-Lauenburgin sukuja. Veljesten äiti oli varmaankin tietty Bita, Eerikin frilla Brittan tytär. Mutta oliko Brita Brittantytär Erikin, jonkun kreivin vai hovinarrin äpärä? Omissa suvuissani kummittelevat isän puolen samat suvut - vaikka paljon varhaisemmilta ajoilta. Kuitenkin tiedetään, että kuninkaitten jälkeläiset joko koulutettiin tai naitettiin hyvin. Bergius-veljesten puolinainen tuki - myöhemmistä kunnianosoituksista riippumatta - taisi noudattaa Erikin "elonkurvaa".
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=751715

Ymmärsinkö ylläolevasta oikein, että Pöytyän Kylämäen tila oli Johannes Frisuksen hallussa?

[Pekka Hiltunen]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=751715

Ymmärsinkö ylläolevasta oikein, että Pöytyän Kylämäen tila oli Johannes Frisuksen hallussa?
Näkyy olleen maisteri Johannes Frisiuksen omistuksia/ palkkatiloja, jolla joku Yrjänä Heikinpoika vaimoineen ovat lampuoteina.
PH

[Benedictus]

http://runeberg.org/frfinl/0158.html

Kiinnostavaa, että Kylämäki oli ennen Johannes Frisiusta, Arvid Grabben hallussa.
Grabben vaimo oli Kristina Friis, Johannes Frisiuksen täti.

1634 tila Arwed Johans fr. eli lienee Johannes Frisiuksen isä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=785158

Pöytyältä löytyy myös Claes Brenneruksen 2. vaimon lankojen nimissä useita tiloja.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=802689

Tässä Pöytyän Kolkisten kylä, jossa pappien talot. Omistukset vaikuttavat olevan ihan sotkua.

2. talo her Grels Utterin nimessä. vaikka väitetään lesken Valborg Mårtensdotterin luopuneen tilasta 1659.
Viljelijänä mainitaan Henrik Mårtensson Lucander, kappalainen.

1. talo Her Matsin enka Maisa eli Margareta 1674
Ei voi olla Mathias henrici kappalaisen leski, joka oli Sophia.

Toisaalta ei voisi olla Mathias Andreae Bergiuksen leski, koska tämän piti olla Brita Simonsdotter, avio 1664. Aiempi vaimo oli Maisa.

1676 mainitaan brukas sf kyrkoherres folk eli khr oli Ambrosius Reculinus, Bergiuksen vävy.
1685 mainitaankin Ambrosiuksen leski Brita Bergius enkana.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=751616

Jäg! noista sekoo. vaikuttaisi, että her Henrik on nainut Lisbetan, joka oli her Matsin leski, joka kuolee ja nai Maisan. eli tämä on sotkua. Ainakin kolma Matsia ja vaimoja liikaa..

Sitten tila siirtyy khr Sigfrid Larsson Bergiukselle.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=751763

Pöytyän pappila on kiinnostava paikka.

Siellä näkyy khr Mathias Bergius vaimonsa Malinin kanssa, joka lienee vielä 1664, med sin hustru.
1659-63 Brita dr sitten her Erik,med hustru.
1665 Brita dr

Vasta 1668-9 Brita enka joka lienee 2 vaimo Brita Simonsdotter.

Miksi tytär Brita leskenä mainitaan vain tyttärenä, vaikka on enka?

Onko Mathiaksella 2 Brita tytärtä?

Her Erik Fabringius avioituu 1. vaimonsa Sofia Illiuksen kanssa 1652.
Milloin avioitui Brita Bergiuksen kanssa.

Tiedetään, että Isak Eriksson oli mräntmestare Feuhtingin kirjuri jo noin 1675 aikoihin.
Jos Isak Eriksson olisi Fabringiuksen poika, miten sopisi vaimoihin.
Huomioiden, että Bergiukset olivat Alftanusten lähipiiriä.
Jos Britan äiti oli Utter-Bergius olisi Frisius lähipiiriä.

Miksi Brunkalan eli Auran , siis Liedon kappalainen Mats oli vaimonsa Annikan kanssa Pöytyän pappilassa?
Matthias Benedicti (K 1667)

Matts Bengtsson
Kotoisin Kokemäeltä, S oletettavasti 1620-luvun alkupuolella.
Ylioppilas (Satacundensis, Cumoensis) Turussa syyslukukausi 1640.
Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052) Auran (Prunkkala) kappalainen 1650.
Matthias Benedictillä oli vakavia erimielisyyksiä ja kahnauksia palkkaeduista ja virkatehtävien hoitamisesta Liedon emäkirkon kappalaisen Henricus Matthiae Neostadiuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1787) kanssa. Turun tuomiokapituli vahvisti 8.12.1659 heidän työnjakonsa jumalanpalvelusten pitämisessä.
K Aura, Lieto 1667.
P Anna (Annika) N.N., joka eli leskenä miehensä jälkeen ja mainitaan vielä 1673.
Kenenköhän tytär tuo Annika olisi?

[Jari Latva-Rasku]

Oli vallan erinomaista, että oletettu Anna Alftanan tytär Maria Månsdotter ja hänen puolisonsa siltavuoti Henrik Mattsson eivät päässeet karkuun sukulaisuuttaan, vaikka voisi olla mahdollista, että Catharinaa vanhempi Maria olisi ollut muualla kuin Isonkyrön pappilassa ennen verovuotta 1690. Sinä vuonna Carin eli Catharina jo oli Komsilan nimismiestalon emäntänä.

Me emme tiedä, kuka Henrik Mattsson oli. Sopivaa aikalaista vuoden 1690 paikkeilla ei tunnu Isostakyröstä löytyvän. Puolisen vuosikymmentä sitten oli olemassa rankasti kuvitteellinen hypoteesi, että hän voisi olla Magnus Wermeniuksen ja Abraham Alftanuksen opiskelukaverin Sigfridus Nicolain veljen kauhajokelaisen Matti Niilonpoika Knuuttilan aikaisemmin tuntematon poika Heikki. Sigfriduksen ja Matin sisko Maria oli muistaakseni siltavoutinakin, tai ainakin tieasioista vastuullisena, toimineen Kauhajoen kirkkoväärtin ja kirkonrakentajan Simuna Sipinpoika Aron äiti. Heikki Matinpoika olisi tässä oletuksessa ollut Knuuttilan isokyröläisen vävyisännän Heikki Reinin lanko, jonka tytär Susanna olisi avioitunut Heikki Reinin veljenpojan Samuel Tuurin kanssa. Susannan 1. puoliso oli Susannan isän kaima Heikki Matinpoika Hoppa Ilmajoelta, jossa Susanna silloin perheineen asui Hopan naapurissa Jouppuselassa. Siltavouti Heikki Matinpoika teki elämässään ehkä kohtalokkaan päätöksen ryhtyä furiiriksi vuonna 1711.

Siltavouti oli nimismiehen apulainen. Henrik Mattsson aloitti Lapuan ja Ilmajoen siltavoutina 1690-luvun alkupuolella, avioiduttuaan Maria Månsdotterin kanssa. Siltavoudin tehtävä oli varsin vaatimaton. Paikallisten maanomistajien kanssa piti riidellä paljon. Siinä auttoi paikallistuntemus sekä hyvä suhde nimismiehen ja lautamiesten kanssa. Ehkä lukutaito riitti tehtävien hoitamisessa, mikäli nimismies osasi kirjoittaa. Henrik Mattsson oli maaton mies ja hän asui Ilmajoen Peuralan Jouppuselassa.

Siihen aikaan Ilmajoen nimismiehenä oli nimismiehen poika Esaias Peldan. Lapuan nimismiehenä oli kirkkoväärtin poika ja veli Gabriel Saarenpää, jonka kaksi veljeä olivat Vaasassa porvareina. Heitä kutsuttiin nimellä Holmudd. Isonkyrön nimismies oli Maria Månsdotterin lanko nimismiehen poika Isak Gumse Komsilasta. Siihen aikaan Ylistaron Torkkolan Holkossa asui Isonkyrön Hållfastin entisen nimismiessuvun vävy Karl Nilsson Knuuttila Kauhajoelta. Karlin veljen Matin tyttärenpojasta tuli Ilmajoen nimismies Johan Rein.

Kävelymatkan päässä Jouppuselasta asui Peuralassa Henrik Mattssonin aikoihin Ilmajoen kappalainen Henrik Peldan, jonka puoliso oli Helena Israelsdotter Alftanus. Henrik oli nimismies Esaias Peldanin serkku. Jakob Haustramnius tuli Lapuan kirkkoherraksi Henrik Mattssonin jo ollessa siltavouti. Sitä ennen Haustramnius oli ollut Kauhajoen kappalainen, jolla oli ollut kovia rajariitoja Matti Niilonpoika Knuuttilan kanssa 1670-luvulla. Niihin aikoihin Kauhajoen kirkkoväärti oli Matin veli Jaakko Filppula. Myöhemmin kirkkoväärtiksi tuli heidän siskonpoikansa Simuna Aro, joka kunnostautui pahoinpitelemällä veljentyttärensä puolison Heikki Reinin, ja hieman muitakin.

Jakob Haustramniuksen lanko oli Kuortaneen kappalainen Elias Hållfast. Eliaksen lanko oli edellä mainittu Karl Nilsson Knuuttila. Kuten ylioppilasmatrikkelin viitteet osoittavat Elias ei käräjiä pelännyt. Pöytäkirjoista löytyy esimerkiksi seuraavia mainintoja:

Ilmajoen käräjät 11.–13.2.1658 f. 303v (D:nus Elias Arvidi ifrå Kyro företrädde och beswärade sigh öfwer Ikola Erich i Så mådto, adt hanss Swåger [H:r Hindrich] i Kyro,
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=85

Isonkyrön käräjät 21.–26.2.1667 s. 47 (Peer Hansson Gumbse medh sin Swåger Erich Matzon tilltalte Carl Nielsson i Hålkåla om hans lille dåtters Sussanna Carls dåtters Mödherne)

Isonkyrön käräjät 11.–13.10.1669 s. 144 (Carl Nielsson i Hålkåla för Stembningz försittiande emot hans dåtters förmyndare Peer Gumbse

Isonkyrön käräjät 6.–7.6.1670 s. 97 (Såssom Peer Hansson Gumbse medh Sochneskrifwaren Erich Matzson äre för dedta förordnade som Närmarst Slecht och beqwembligast till Carl Nielsons i Hålkåla omyndige dåtters Sussannas Mödhernes förmyndare)

Isonkyrön käräjät 22.–27.9.1679 s. 302 ... Befal: man Sal: Arfwedh Simonsson, som bem:te Andersas hemman Jämpte det som Carll Niellsson nu possiderar, till förende åbooth ... Menandes Sal: Arfwedh Simonssons Syster Eupemia, den nu eij till städes, der om Kunskap och illustration hafwa), 313 (Framtredde Klåckare Enckian een Huus qwinna Lisbetta Henders d:r ifrån Laihiela, Kärandes till Carll Niellsson i Hålkola, om sin Sal: moders arf eller börde hemman a 1 5/6 Mtl: skatt, begärandes, förmedelst det att hennes Sal: moder äldre Syster war, emot Carlls Hustro, Brijta, der till komma och förhulpen blifwa; framleggiandes och Lissbetta der hoos sin Sal: moderbroders H:r Eliæ Holfastz gifne skrifft af d: 17 Aug: sistledne, Hwar igenom Han, H:r Elias, cederat sin Sona rätt i deth Hemmanet, denne sin Sal: Syster dotter, så wijda, att och hans barns rätt i fram tijden skulle Jämpte henne, der widh lijka krafftig wara ...),

Isonkyrön käräjät 29.3.–3.4.1680 s. 154 (Anders Mattzons Tårkois Käremåhl, till Carll Niellsson des granne, om ett åker ... wittne Euphemia Simons dotter eij nu framstälte),

Isonkyrön käräjät 13.–16.2.1686 s. 142 (Mattz Mattsson, Gestgifwarens Carll Nillssons i Hållkola Mågh)

Mielestäni Henrik Mattssonia ajatellen kiinnostavia henkilöitä olivat Isonkyrön pitäjänkirjuri Erik Mattsson ja Karl Nilssonin vävy Matts Mattson. Henrik Mattsson voisi esimerkiksi vaihtoehtoisesti olla näiden kahden veli. Minä en tiedä kuka Matts Mattsson oli, mutta Erik Mattsson lienee Sulvan Gammelgårdsin isännän Matts Simonsson Rimarin eli Rimalin poika. Erikin veli Elias Mattsson Rimal s. 1645, oli Gammelgårdsin isäntä, lautamies, kirkkoväärtti ja pitäjänkirjuri. Vuoteen 1677 asti Sulvan kappalainen oli Gregorius Matthiae Aronius, joka oli Sulvan kappalaisen Matthias Enevaldi Aroniuksen poika. Matthias Enevaldi oli Karl Nilssonin siskon puolison Sipi Antinpoika Aron setä. Vuonna 1663 Gammelgårdsissa oli vain kaksi poikaa, mutta yksi olisi voinut syntyä myöhemmin.

[Jari Latva-Rasku]

Siihen aikaan Ylistaron Torkkolan Holkossa asui Isonkyrön Hållfastin entisen nimismiessuvun vävy Karl Nilsson.

Pitäisi olla: Ylistaron Torkkolan Holkossa kuoli 1670-luvun lopussa Isonkyrön Hållfastin entisen nimismiessuvun vävy Karl Nilsson.

[Jari Latva-Rasku]

Mielestäni Henrik Mattssonia ajatellen kiinnostavia henkilöitä olivat Isonkyrön pitäjänkirjuri Erik Mattsson ja Karl Nilssonin vävy Matts Mattson. Henrik Mattsson voisi esimerkiksi vaihtoehtoisesti olla näiden kahden veli. Minä en tiedä kuka Matts Mattsson oli, mutta Erik Mattsson lienee Sulvan Gammelgårdsin isännän Matts Simonsson Rimarin eli Rimalin poika. Erikin veli Elias Mattsson Rimal s. 1645, oli Gammelgårdsin isäntä, lautamies, kirkkoväärtti ja pitäjänkirjuri. Vuoteen 1677 asti Sulvan kappalainen oli Gregorius Matthiae Aronius, joka oli Sulvan kappalaisen Matthias Enevaldi Aroniuksen poika. Matthias Enevaldi oli Karl Nilssonin siskon puolison Sipi Antinpoika Aron setä. Vuonna 1663 Gammelgårdsissa oli vain kaksi poikaa, mutta yksi olisi voinut syntyä myöhemmin.

Matti Lund oli liittänyt SukuForumin Remahl-Rimal -keskusteluun 4.4.2010 tiedot Isonkyrön pitäjänkirjurin Erik Mattssonin sulvalaisesta perheestä. Erik oli Karl Nilsson Knuuttilan tavoin nimismies Arvid Hållfastin vävy. Hänen isänsä ja äitinsä olivat syntyneet jo 1600-luvun alussa eikä heillä voisi siksi olla 1660-luvulla syntynyttä poikaa Henrik Mattssonia.

[Jari Latva-Rasku]

Matti Lund oli liittänyt SukuForumin Remahl-Rimal -keskusteluun 4.4.2010 tiedot Isonkyrön pitäjänkirjurin Erik Mattssonin sulvalaisesta perheestä. Erik oli Karl Nilsson Knuuttilan tavoin nimismies Arvid Hållfastin vävy. Hänen isänsä ja äitinsä olivat syntyneet jo 1600-luvun alussa eikä heillä voisi siksi olla 1660-luvulla syntynyttä poikaa Henrik Mattssonia.

Näitä potentiaalisia Matti-nimisiä isiä Henrik Mattssonin ammattipiireistä on ainakin vielä yksi. Erik Mattsson Rimalin kuoltua noin vuonna 1686, noin vuonna 1687 Isonkyrön pitäjänkirjuriksi tuli laihialainen Samuel Sköring. Viitisen vuotta myöhemmin Samuel oli jo kruununnimismiehenä Laihialla. Samuelilla oli Matti-niminen setä, joka avioitui 1650-luvun alussa. Vuonna 1694 kuolleella lautamies Matts Sköringillä ei tietääkseni ollut Henrik-nimistä poikaa.

[Jari Latva-Rasku]

Näitä potentiaalisia Matti-nimisiä isiä Henrik Mattssonin ammattipiireistä on ainakin vielä yksi. Erik Mattsson Rimalin kuoltua noin vuonna 1686, noin vuonna 1687 Isonkyrön pitäjänkirjuriksi tuli laihialainen Samuel Sköring. Viitisen vuotta myöhemmin Samuel oli jo kruununnimismiehenä Laihialla. Samuelilla oli Matti-niminen setä, joka avioitui 1650-luvun alussa. Vuonna 1694 kuolleella lautamies Matts Sköringillä ei tietääkseni ollut Henrik-nimistä poikaa.

Tarvitaan minua enemmän mielikuvitusta, että Laihian nimismiehen Samuel Sköringin sedälle Matts Sköringille löytyisi poika Henrik. Sköring oli 1 7/12 manttaalin maatila, josta 7/12 osaa meni Matts Anderssonin veljelle Påhlille ja loput lopulta vävylle Matts Mattssonille.

Samoihin aikoihin, kun Samuel Sköring tuli Isonkyrön pitäjänkirjuriksi nimismies Isak Gumsen, jonka puoliso oli Catharina/Carin Månsdotter, lyhytaikainen edeltäjä oli aikaisemmin mainittu Matts Mattson, ei kuitenkaan Sköringin isäntä. Nimismies Matts Mattsson oli Ylistaron Holkon isännän Karl Nilsson Knuuttilan vävy ja seuraaja majatalonpitäjänä. Mattsin puolison isoisä oli nimismies Arvid Hållfast. Matts Mattssonin nimeksi tarjoillaan Stöyliä eli Töyliä, eli hänen vanhempansa voisivat olla Matts Stövel ja Malin Jöransdotter Ylistaron Kaukolan kylältä.

Arvid Hållfastin toisen vävyn pitäjänkirjuri Erik Mattsson Rimalin väitetään asuneen Holkkolassa, mutta hänellä oli myös toinen talo, jossa hän asui. Olisikohan tämä talo ollut Ylistaron Ailan naapurissa, jossa oli Erik Mattson, puolisonsa Lisa Arvidsdotter ja tytär Susanna, vai olivatko nämä henkilöt aivan muita? Muuta sopivaa Erik Mattssonia ei ainakaan siltä ajalta silloisesta Isostakyröstä löydy. Ainakaan samaan aikaan ei Erik Mattsson Holkkolasssa ollut.

Ailassa oli vuonna 1678 Henrik Mattsson äitinsä Eufemia Hansdotterin kanssa. Veljet Jakob ja Johan olivat kadonneet jonnekin. Olisi mahdollista, että Henrik Mattsson olisi näihin aikoihin päässyt ripille ja sopisi ikänsä puolesta myöhemmäksi siltavouti Henrik Mattssoniksi. Hieman houkuttaisi ajatus, että Henrikin äiti olisi Eufemia Hansdotterin sijasta toinen tunnettu Eufemia eli Arvid Hållfastin sisko Eufemia Simonsdotter, koska muita Eufemioita, kuin Hansdotter, ei silloisesta Isonkyrön ja Ylistaron konstellaatiosta löydy. Henrikin äitiä kuitenkin sinnikkäästi kutsutaan vuodesta toiseen Hansdotteriksi, joten hän lienee eri henkilö, ja Eufemia Simonsdotter asui muualla. Ehkä löytyisi joku paremmin Kyrönmaata tunteva, joka voisi kommentoida näitä sukulaisuuksia, Ailan alkuperää ja kuka oli Eufemia Hansdotter?

[Matti Lund]

Tarvitaan minua enemmän mielikuvitusta, että Laihian nimismiehen Samuel Sköringin sedälle Matts Sköringille löytyisi poika Henrik. Sköring oli 1 7/12 manttaalin maatila, josta 7/12 osaa meni Matts Anderssonin veljelle Påhlille ja loput lopulta vävylle Matts Mattssonille.

Samoihin aikoihin, kun Samuel Sköring tuli Isonkyrön pitäjänkirjuriksi nimismies Isak Gumsen, jonka puoliso oli Catharina/Carin Månsdotter, lyhytaikainen edeltäjä oli aikaisemmin mainittu Matts Mattson, ei kuitenkaan Sköringin isäntä. Nimismies Matts Mattsson oli Ylistaron Holkon isännän Karl Nilsson Knuuttilan vävy ja seuraaja majatalonpitäjänä. Mattsin puolison isoisä oli nimismies Arvid Hållfast. Matts Mattssonin nimeksi tarjoillaan Stöyliä eli Töyliä, eli hänen vanhempansa voisivat olla Matts Stövel ja Malin Jöransdotter Ylistaron Kaukolan kylältä.

Arvid Hållfastin toisen vävyn pitäjänkirjuri Erik Mattsson Rimalin väitetään asuneen Holkkolassa, mutta hänellä oli myös toinen talo, jossa hän asui. Olisikohan tämä talo ollut Ylistaron Ailan naapurissa, jossa oli Erik Mattson, puolisonsa Lisa Arvidsdotter ja tytär Susanna, vai olivatko nämä henkilöt aivan muita? Muuta sopivaa Erik Mattssonia ei ainakaan siltä ajalta silloisesta Isostakyröstä löydy. Ainakaan samaan aikaan ei Erik Mattsson Holkkolasssa ollut.

Ailassa oli vuonna 1678 Henrik Mattsson äitinsä Eufemia Hansdotterin kanssa. Veljet Jakob ja Johan olivat kadonneet jonnekin. Olisi mahdollista, että Henrik Mattsson olisi näihin aikoihin päässyt ripille ja sopisi ikänsä puolesta myöhemmäksi siltavouti Henrik Mattssoniksi. Hieman houkuttaisi ajatus, että Henrikin äiti olisi Eufemia Hansdotterin sijasta toinen tunnettu Eufemia eli Arvid Hållfastin sisko Eufemia Simonsdotter, koska muita Eufemioita, kuin Hansdotter, ei silloisesta Isonkyrön ja Ylistaron konstellaatiosta löydy. Henrikin äitiä kuitenkin sinnikkäästi kutsutaan vuodesta toiseen Hansdotteriksi, joten hän lienee eri henkilö, ja Eufemia Simonsdotter asui muualla. Ehkä löytyisi joku paremmin Kyrönmaata tunteva, joka voisi kommentoida näitä sukulaisuuksia, Ailan alkuperää ja kuka oli Eufemia Hansdotter?

Hei, minulla ei ole tällä erää mitään annettavaa itse tämän ketjun pääaiheeseen, mutta kun Sinä Jari kysyit sitä, mikä Eerik Matsinpoika Rimahlin asuma talo oli Pelmaalassa, niin kysymyksessä oli Imppola.

Eerik Matsinpoika sai tietyn kiemuran kautta hallintaoikeuden Imppolaan Isonkyrön käräjien 21.3.1677 päätöksellä (ks. mf ES2080), joka oli kuitenkin ristiriidassa kreivikunnan kesäkäräjien 1.6.1665 päätöksen kanssa.

Imppolan talon poika Jooseppi Niileksenpoika riitautti omistusoikeusasian useilla käräjillä, saaden siitä vain rapsuja laillisen tuomion loukkaamisesta, mutta sai asiansa viimein laamanninoikeuteen 27-28.4.1680 (ks. mf ES1714, Ö1), josta se lähetettiin päätettäväksi hovioikeuteen.

Hovioikeuden päätöstä ei ole tiettävästi säilynyt, ellei sitten ole jotain kuittia siitä läänintileissä, mutta kun Eerik Matsinpoika väistyy pian tämän jälkeen talosta ja Jooseppi Niileksenpoika tulee tilalle, niin asia lienee kääntynyt Joosepin mielen mukaiseksi.

Holkkolan talon vävy ja lautamies Matti Matinpoika oli todistettavasti Töylin talon poikia, mikä selkeimmin ilmenee Töylin perinnönjakajien allekirjoituspöytäkirjan kopiosta Isonkyrön käräjiltä 10.2.1696 ja ilmenee myös Isonkyrön käräjien 8.3.1697 pöytäkirjasta. (ks. mf:t ES2085 & ES2086)

Samuel Heikinpoika Schöringin sedällä Matti Antinpoika Sööringillä ei ollut sellaista Heikki -nimistä poikaa, joka olisi elänyt aikuiseksi asti, koskapa mihinkään sellaiseen mahdollisuuteen ei useissa perinnönjakoasiakirjoissa lainkaan viitata.

Toimiessaan Isonkyrön pitäjänkirjurina Eerik Matsinpoika Rimahlin jälkeen ja ennen tuloaan Laihian nimismieheksi, hän toimi myös Ilmajoen siltavoutina.

Hänellä oli isoäitinsä kautta juuria myös Ilmajoelle.

terv M Lu

[Jari Latva-Rasku]

Hei, minulla ei ole tällä erää mitään annettavaa itse tämän ketjun pääaiheeseen, mutta kun Sinä Jari kysyit sitä, mikä Eerik Matsinpoika Rimahlin asuma talo oli Pelmaalassa, niin kysymyksessä oli Imppola.

Eerik Matsinpoika sai tietyn kiemuran kautta hallintaoikeuden Imppolaan Isonkyrön käräjien 21.3.1677 päätöksellä (ks. mf ES2080), joka oli kuitenkin ristiriidassa kreivikunnan kesäkäräjien 1.6.1665 päätöksen kanssa.

Imppolan talon poika Jooseppi Niileksenpoika riitautti omistusoikeusasian useilla käräjillä, saaden siitä vain rapsuja laillisen tuomion loukkaamisesta, mutta sai asiansa viimein laamanninoikeuteen 27-28.4.1680 (ks. mf ES1714, Ö1), josta se lähetettiin päätettäväksi hovioikeuteen.

Hovioikeuden päätöstä ei ole tiettävästi säilynyt, ellei sitten ole jotain kuittia siitä läänintileissä, mutta kun Eerik Matsinpoika väistyy pian tämän jälkeen talosta ja Jooseppi Niileksenpoika tulee tilalle, niin asia lienee kääntynyt Joosepin mielen mukaiseksi.

Holkkolan talon vävy ja lautamies Matti Matinpoika oli todistettavasti Töylin talon poikia, mikä selkeimmin ilmenee Töylin perinnönjakajien allekirjoituspöytäkirjan kopiosta Isonkyrön käräjiltä 10.2.1696 ja ilmenee myös Isonkyrön käräjien 8.3.1697 pöytäkirjasta. (ks. mf:t ES2085 & ES2086)

Samuel Heikinpoika Schöringin sedällä Matti Antinpoika Sööringillä ei ollut sellaista Heikki -nimistä poikaa, joka olisi elänyt aikuiseksi asti, koskapa mihinkään sellaiseen mahdollisuuteen ei useissa perinnönjakoasiakirjoissa lainkaan viitata.

Toimiessaan Isonkyrön pitäjänkirjurina Eerik Matsinpoika Rimahlin jälkeen ja ennen tuloaan Laihian nimismieheksi, hän toimi myös Ilmajoen siltavoutina.

Hänellä oli isoäitinsä kautta juuria myös Ilmajoelle.

terv M Lu

Kovasti kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta! Varsinainen aihe, eli kuka oli Isak Eriksson, toivottavasti ei ole kovin kaukana näistä aiheista. Tavoitteena tässä yhteydessä lienee selvittää, mistä oli peräisin Isakin puolison Juliana Månsdotterin ja yhä enemmän hänen siskoiltaan vaikuttavien Catharinan ja Marian sukunimi Palm. Ainakaan viime aikoina esitetyistä vouti- ja kirjuripiireistä sellaista nimeä ei löydy ennen sisaruksia. Erityisesti askarruttaa, kuka oli Ilmajoen ja Lapuan siltavouti Henrik Mattsson, Maria Månsdotterin puoliso.

Aikaisemmin Ylistaron Kaukolan, myöhemmin Pelmaalan, kylälle kirjatut Imppola ja Aila siis olivat naapureita. Vielä vuonna 1681 Imppolaan oli merkitty Erik Mattsson, vaimo Lisa, poika Johan ja tytär Susanna. Ailassa oli Henrik, puoliso Helga, äiti Euphemia ja tytär Maria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647222

Ei ehdi kulua kuin pari vuotta, niin näyttäisi, että nämä henkilöt olisivat kadonneet Pelmaalasta. Kuitenkin 1 1/4 manttaalin, todennäköisesti Ailassa, rengin Matts Mattssonin kanssa oli Maria Mattsdotter, ei ehkä Henrik Mattssonin tytär vaan mahdollinen sisko.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022582

Helga on harvinainen nimi, kuten on myös Euphemia. Lapuan Laurilasta haudataan 1.6.1685 Helga Henriksdotter. Vieläkin jää jäljelle arvoitus, voisiko Henrik Mattsson Aila olla sama kuin siltavouti Henrik Mattsson. Henrik Mattsson Ailan äiti oli Euphemia Hansdotter ja nimismies Arvid Simonssonin (Hållfast) sisko oli Euphemia Simonsdotter. Lapuan Tiistenjoen Ulvilasta haudataan 23.1.1687 Euphemia Simonsdotter.

[Jari Latva-Rasku]

JHissa kertoi seuraavaa (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33771.html):

Geska Matintytär Holmudd olisi ensin mennyt Vaasassa 3.4.1684 naimisiin vaasalaisen porvari ja kaupunginkassanpitäjän Hans Stefaninpoika Ervingin († 1690) kanssa ja Jakobin (ratsumestari Peldan) kuoleman jälkeen Geska olisi mennyt vielä naimisiin Jakobin veljenpojan Närpiön nimismiehen Gabriel Gabrielinpoika Peldanuksen († 1705) kanssa. Geska Matintytär mainitaan vielä Ilmajoen käräjillä 7.-9.1710. Geska oli vaasalaisen porvarin Matti Martinpoika Saarenpään eli Holmuddin ja Gerska Paulintyttären tytär.

Sillä ei ole merkitystä, että ahkera kummittelija Geska Matintytär esiintyi Ilmajoella myös siltavouti Henrik Mattssonin pojan Heikin kummina,

12 Septemb. (1695)
Brofougders Son Hindrich

Faddr Hr Henrich medh hust, Mons Gab. Peldaan, hust Geska Matzdr och Maria Lithovia etc

(http://www.netikka.net/tapio.piirto/origo/Ilmajoki%201675%20-%201699%20syntyneet_vihityt_haudatut.htm)

mutta huomion arvoista on, että Geskan setä Gabriel Saarenpää oli Lapuan nimismies samaan aikaan, kun Henrik Mattsson oli siellä siltavoutina.

Mikäli vaasalaisella porvarilla Matti Holmuddilla olisi Heikki-niminen poika, hänellä oli edellytykset olla niin Lapuan kuin Ilmajoen siltavouti. Muut mahdolliset Matinpojat on jo melko kattavasti kartoitettu.

[Benedictus]

On todella kiinnostavaa seurata tuota pohjanmaan sukuverkkoa, jota en itse tunne.

Ulkopuolelta se selvästi vaikuttaa muutaman valtasuvun sisäiseltä verkolta, johon tulee täydennystä verkon sisältä.

Tuon verkoston kun pystyisi piirtämään kolmiulotteiseksi kartaksi, niin siitä näkisi kuinka lähipiiristä jäsenet ovat.
Tuntuisikin, että Henrik Matsson voisi hyvinkin olla juuri tuo Saarenpää.

Miten tulee tuo Karkun Järvenpään omistajaksi 1830 tullut Anders Andersson Saarenpää tuohon verkkoon?
Alla Iso-Iivarin tieto talonhaltijoista.

1830- Anders Anderss Saarenpää 10.9.1800 Ilmajoki 1.3.1842 Tyrvää 402 874 Hedvig Gustafa Gustafsd Andell
Isak Erikssonin poika Isak Isaksson Astrenius siirtyy verkkon sisälle.
Samoin Isakin tyttären perhe verkon reunalle.

Pohjanmaan Erikit on käyty haravalla lävitse, eikä oikein ole tullut sellaista vastaan, joka olisi sopiva.

Tuo Pöytyän Erik pappi, jos hänellä oli poika olisi kiinnostavasti kaikkien yhdistelmä.
Utter-Frisius-Alftanus-Bergius

Kiinnostavaa olisi tietää, kuka oli Mathias Bergiuksen 1. puoliso Malin?

Bergius on avioitunut luultavasti ollessaan Mynämäellä Lehtisten kartanosaarnaaja.
Hyviä appi ehdokkaita olisivat Mynämäen khr Johannes Wenno, hänellä ei liene tuohon aikaan riittävän vanhaa tytärtä.
Frisiukselle meni yksi.

Rungius- loimaalaista sukua.

Gregorii Erikus- Mojerus-sukua eli Kokemäen Simon Gjösin vaimon sukua?

[Jari Latva-Rasku]

On todella kiinnostavaa seurata tuota pohjanmaan sukuverkkoa, jota en itse tunne.

Ulkopuolelta se selvästi vaikuttaa muutaman valtasuvun sisäiseltä verkolta, johon tulee täydennystä verkon sisältä.

Tuon verkoston kun pystyisi piirtämään kolmiulotteiseksi kartaksi, niin siitä näkisi kuinka lähipiiristä jäsenet ovat.
Tuntuisikin, että Henrik Matsson voisi hyvinkin olla juuri tuo Saarenpää.

Miten tulee tuo Karkun Järvenpään omistajaksi 1830 tullut Anders Andersson Saarenpää tuohon verkkoon?
Alla Iso-Iivarin tieto talonhaltijoista.

1830- Anders Anderss Saarenpää 10.9.1800 Ilmajoki 1.3.1842 Tyrvää 402 874 Hedvig Gustafa Gustafsd Andell
Isak Erikssonin poika Isak Isaksson Astrenius siirtyy verkkon sisälle.
Samoin Isakin tyttären perhe verkon reunalle.



Matti Holmudd eli Saarenpää oli Lapuan Kirkonkylän Saarenpäästä ja Antti Saarenpää oli Jalasjärven Jokipiin Saarenpäästä. He eivät tietääkseni olleet tunnetulla tavalla sukua toisilleen. Kumpikin oli esi-isäni veli. Jokipiin Saarenpää oli ainoastaan pari sukupolvea aikaisemmin perustettu uudistila, jonka Antin isä Ilmajoen Kokkolan Koskenkorvan talosta otti raivaajalta haltuunsa.

[Benedictus]

Mahtaisikohan kukaan tietää, mikä oli khr Mathias Bergiuksen vaimon Malinin isännimi?

Näkisin, että eräs mahdollinen isä voisi ajallisesti olla Mynämäen khr Johannes Venno, mikä olisi todella kiinnostavaa, koska Johannes Frisiuksen 2.vaimo oli Vennon tytär ja 3. Bergiuksen edeltäjän Pöytyän khr Utterin tytär.

[Benedictus]

Viittauksia: KA mf. ES 1845 (kk 7) Pöytyän käräjät 29.1.1659 (Framsteegh fordom Kyrckherdens i Pöytis Sochn Sahl. H:r Grelses änckia i Kålckis, hustro Walburgh Mårthenssdotter och upsadhe lagligen, adt Sitt hemman i Kålckis by, om 3 öhres Skatt, och ½ mantall, Wäll Sådt, och Wäll bygdt, Hwilcket hemman hon medh Sijn Sahl: Man, nu för 32 åhr sedan af ödhe uptagit hafwer doch ingen frijheet nutitt, och således lembnar ödhe igen, helst Emedan hon samma hemman eij mächtar uthi Sijt änckieståndh, wedh macht hålla.);

Poikansa Johan Utter oli Akatemiassa 1646 eli saattoi olla syntynyt jo 1620-luvun puolivälin aikaan.

Pohdin, että olisiko todella mahdollista, että Grels Utterin vaimo Valborg Mårtensdotter olisi ollut Turun pormestari Mårtens Sigfridssonin tytär 1. aviosta.

Johannes Frisius osti Karkun Järvenpään vaimonsa serkuilta, jos nyt en sotke asiaa. Heidän äitinsä taisi olla Pormestarin vaimon sisar. Isä oli kappalainen Söfring.

Toisaalta Söfringin 2. puoliso oli Susanna Mårtensdotter.
Olisiko uskottavampaa, että Susanna ja Valborg Mårtensdotter olivat sisarukset ja tämä osaltaan selittää tuota Järventaan kauppaa.

Catarina Utter tuli Frisiuksen vaimoksi 1659, mutta milloin Järventaa ostettiin, ei muistu mieleen.

[Pekka Hiltunen]

Palm-suku näyttäisi siis tulleen Kannaksen kautta. Samoin voisi olla myös sen Isakin kanssa, kun oili poikansakin iso eli pitkä - ja mahd. sotilassukua tsaarin väenottomenetelmien mukaisesti - sekä musta ... siis kai mustahiuksinen? - ja vieläpä ruma, mikä hämäläisillä saattoi tarkoittaa tietysti vain sitäkin, etteivät olleet sieraimet poskissa kiinni, vaan kenties pitkänkin, "egyptiläisen" klyyfvarin pässä. Sukuun liittyy läheisesti "Staare", joka ei voi olla sen arvoituksellisempi liikanimi kuin "Asrterkaan". Kun jälkipolvissa vielä esiintyy Wahlberg - ilman että olisi välttämättä omaksunut nimeään paikallisilta hinerjokelaisilta sotilailta tai käsityöläisiltä, ja kun samannimistä sukua näkyy rajaseudulla idässä enemmänkin, on sahakirjuri Jaakko Mikkelinpoika (joka ei tod. näk. perinnyt kirjoitustaitojaan sotilailta) saattanut hyvinkin kuulua samaan joukkoon. - Siis kuusisakaraisen tähtikuvion alla syntyneisiin "onnenonkijoihin", joita 1600-luvulla viskeltiin Tukholmasta itämaahan ja susirajan taakse Rovaniemeä myöten, kun Tukholman porvarit ja kasvava keskiluokka oli saanut valtaa taalarintaonnallaan. Sen Jaakko Mikkelinpojan vaimo Johanna Helena oli rehellistä, laitilalaista Boeliusten sukua, jolla isänsä puolella oli peräti hämäläisiä sukujuuria viimeistään viidenessä polvessa.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Mikäli vaasalaisella porvarilla Matti Holmuddilla olisi Heikki-niminen poika, hänellä oli edellytykset olla niin Lapuan kuin Ilmajoen siltavouti. Muut mahdolliset Matinpojat on jo melko kattavasti kartoitettu.

Vaikuttaisi, että Matti Holmuddilla ei olisi ollut Heikki-nimistä poikaa.

Vaasassa mainitaan vielä 1670-luvun puolivälin jälkeen Matts Mårthensson, jolla oli puoliso Girska Påhvelsdotter/Påhlsdotter. Sitten Matti kuolee ja 1670-luvun lopussa lesken =Matts Mårthensons änka, kanssa oli poika Hemming/Hemius/jne, joka lopulta avioituu 1680-luvun alussa Christhin Helsinghin kanssa. Heidän kanssaan asui ainakin aluksi anoppi Girska. Tähän mennessä olisi Heikki-pojan tai -veljen pitänyt jo näkyä verovelvollisena, ellei sitten ollut vaikkapa Lapualla tai Gabriel-sedän käskyläisenä. Näyttäisi, että Hemmingillä oli veli Esaias? ja sisko Carin. Hemming kuolee nuorena ja hänen perintöään käsitellään Vaasan käräjillä 8.12.1694. Tuomiokirjassa kerrotaan laveasti esimerkiksi Hemmingin langosta, mutta ainakaan minä en löytänyt mainintaa Henrik-nimisestä veljestä. Hän olisi ainakin voinut todistaa, että hänellä ei ole saatavaa pesästä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11832775

Voisi ehkä riittää ansioiksi siltavoudin tehtävää varten, että avioituu Isonkyrön kirkkoherran siskontyttären Maria Månsdotterin kanssa. Marian serkku oli Ilmajoen kappalaisen puoliso ja kappalainen nimismiehen lähisukua. Isonkyrön kirkkoherran pojantytär jo sitten avioitui Holmuddin kanssa, mutta siihen lienee vaikuttanut ammatinvalinta. Toki tähän kuvioon sopisi joku Reinien sukulainen tai muuten heihin liittyvä henkilö.

[KariKK]

Voisi ehkä riittää ansioiksi siltavoudin tehtävää varten, että avioituu Isonkyrön kirkkoherran siskontyttären Maria Månsdotterin kanssa. Marian serkku oli Ilmajoen kappalaisen puoliso ja kappalainen nimismiehen lähisukua. Isonkyrön kirkkoherran pojantytär jo sitten avioitui Holmuddin kanssa, mutta siihen lienee vaikuttanut ammatinvalinta. Toki tähän kuvioon sopisi joku Reinien sukulainen tai muuten heihin liittyvä henkilö.

Jos miltei kaikki mahdolliset ehdokkaat siltavouti Heiki Matinpojan isäksi on tarkasteltu ja todettu sopimattomiksi, niin olikohan Matti Niileksenpoika Knuuttila jo käsitelty? En ole lukenut niin tarkasti tämän keskustelun viestejä, että muistaisin.
Juurissa 3/2002 oli Kauhajoen Knuuttilasta Penni Airaksen, Tapio Piirron ja Markku Pihlajaniemen juttua. Siinä mainittiin Matti Niileksenpojan lapsista
Valpuri s. 4.1659, pso Heikki Heikinpoika Reini, Sameli , Priita ja Simuna, joista Simuna oli avioton poika. Mutta sellaista tietoa en ole nähnyt, että muita ei voinut olla.
Ajoituksen puolesta kai Heikki Matinpoika sopisi Matti Niileksenpojan pojaksi.