Astrenius

[Jari Latva-Rasku]

Etsimämme henkilön löytymiselle tuntuu olevan olemassa jokin ylivoimainen este, vaikka hän jo näyttäisi olevan "verkossa". Tällainen este voisi selittyä sillä, että Isakin isä pyrittiin salaamaan jo aikalaisilta.
PH

Isakista ei tosiaan paljon tiedetä. Kirjurinvirat tulevat esiin oikeudenkäynneissä, sekä myös oikeuden pöytäkirjassa esiintyneet Simon Aron haukkumasanat. Niistä voi päätellä, että Isak oli tumma ja lihava.

Isak oli oppia saanut monipuolinen kirjuri, joka viljeli Järventakaa ilman lampuodin apua. Isak oli Karkussa jotenkin ulkopuolinen eikä esiinny monessakaan yhteydessä. Isakin elämästä 25 vuotta kului Järventaan ylläpitämiseen ja siirtämiseen poikapuolelleen Johan Frisiukselle.

Johanin kuoleman jälkeen Isak lunasti Järventaan Johanin sisarelta Julianalta. Isakin tytär Karin avioitui Israel Alftanuksen sukupiireihin kuuluneen kauhajokelaisen talollisenpojan kanssa. Elias Arosta piti tulla Järventaan isäntä.

Karinin tytär kuoli kummallista kyllä Suoniemen Pakkalassa. Siellä on voinut olla Karinin sukulaisia. Karkun kummiluetteloiden perusteella Järventaan väellä voisi olla sukulaisuus- tai muuten läheinen suhde Mäkipään isäntäväkeen.

Isak Eriksson sopisi oikein hyvin Mouhijärven pappilan tapahtumaketjuihin. Häntä ei kuitenkaan mainita missään, muuta kuin suurella varauksella kerran Isak-nimisenä renkinä silloisen apupapin Johan Karkuensiksen ja hänen puolisonsa Mouhijärven kirkkoherran Ericus Georgiin tyttären Maria Eriksdotterin yhteydessä vuonna 1656. Ahvenanmaan Hammarlandissa saa joku Isak Eriksson tyttären vuonna 1665. Johan Karkuensis siirtyi Turun kappalaiseksi vuonna 1667. Turussa suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1668 turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna, joka tutkinnon jälkeen katosi jonnekin. Vuonna 1677 mainitaan, että Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi nimitetään Isak Eriksson, joka näin ilmestyy Astreniusten kantaisäksi.

[Benedictus]

Eräs Erik on jäänyt sattumalta huomaamatta, vaikka on ihan klaanin rajalla.Neocleander, Ericus Nicolai (K 1658) Nykyrckensis, Erik Nilsson
S ilmeisesti Kalanti oletettavasti 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolella. V Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1808) ja Valborg Ludvigsdotter.
Mahdollisesti sotilaspappina toimittuaan (Blomstedt) ehkä Kalannin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024) (Uusikirkko T.l.) vt. kirkkoherra isänsä kuoltua 1628–1629, kappalainen 1630, kirkkoherra 1643.
Synodaaliväitöksen respondentti (synod. resp.) Turun pappeinkokouksessa (Ericus Nicolai Nykyrckensis) 1633.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 17.6.1648, 27.4. (7.5.) 1653, kahdesti 1657, toinen 21.2..
Sai verovapauskirjeet erääseen maatilaan 1635 ja 1643.
K Kalanti (ennen 28.4.) 1658.
P1 Mynämäki 1635 Ebba Karlsdotter (Caroli) Hoffman, K Kalanti 3.6.1652, P1 V Saksassa 1630 kuollut ratsuväkikomppanian vänrikki, ratsutilojen omistaja Mynämäellä ja Merimaskussa Karl Hansson Hoffman (Maskun kirkkoherran, rovasti Henricus Johannis Hoffmanin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1022) veli) ja N.N.; P2 Elisabet Mattsdotter Sciurenia hänen 1. avioliitossaan, K Kalanti (haudattiin 18.3.) 1684, P2 V Vehmaan kirkkoherra Matthias Sigfridi Sciurenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2245) ja Margareta Jöransdotter; anoi 1. miehensä kuoltua kesällä 1658 ylimääräistä armovuotta, mitä hänelle ei kuitenkaan Vasaborgin kreivittären esittämän toivomuksen vastaisesti myönnetty (tuomiokapitulin pöytäkirjassa 7.3.1659 kielteistä päätöstä perustellaan: "hr Assessoren Petter Tesslöff, som är Grefuinnans fullmächtige, will gifua enckan 2 nådåhr, huilken är en wng menniska, rijk och (har) inga barn --").
Elisabet Sciurenian P2 Ericus Nicolai Neocleanderin vanhimman veljen pojanpoika, Kalannin myöhempi kirkkoherra Johannes Laurentii Harclerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=900), K Kalanti 1689.



Harchlerus / Herclaerus / Herclerus, Johan Larsson
S Kalanti oletettavasti 1630-luvun alussa. V Kalannin nimismies Laurentius Isaaci / Lars Isaksson (Kalannin kirkkoherran Nicolaus Ericin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1808) pojan, Uudenkaupungin pormestarin Isak Nilssonin poika) ja N.N. Bertilsdotter Brunnera (Kalannin kirkkoherran Sigfridus Bartholdi Brunneruksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=304) sisar).


TODETAAN, ETTÄ ERICUS NICOLAILLA OLI VELI ISAK NILSSON.


Nicolaus Erici (K 1628)


Nils Eriksson
Oletettavasti Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) suomalaisen kaupunkiseurakunnan kappalainen (choralis), mainitaan 1584; Kalannin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024) (Uusikirkko T.l.) kappalainen, mainitaan 24.2.1592; Kalannin kirkkoherra, mainitaan 10.7.1610, sai kuningas Kustaa II Aadolfin kollaatiokirjeen pastoraattiinsa 20.5.1615.
Nicoalus Erici allekirjoitti ("Nicolaus Erici Nijkiir."; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Nicolaus Erici Udeskircosa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 sekä yhtenä Turun hiippakunnan papiston edustajista Örebron valtiopäiväpäätöksen 23.12.1610. Hän kopioi kesällä 1621 pappilan rakennusvelvollisten luettelon vuodelta 1411.
Turun hovioikeus tuomitsi Nicolaus Ericin kahta maatilaa koskeneesta laittomasta menettelystä 14.12.1627.
K Kalanti (seurakunnan inventaariokirjan mukaan) 16.3.1628, haudattiin Kalannin kirkon kuoriin.
P Valborg Ludvigsdotter (Ludovici), K Kalanti 17.2.1642, PV Turun linnansaarnaaja Ludovicus (Lodwich) Petri ja N.N.

Ludovicus Petri (mainitaan 1570–1583)
Lodwich Petri, Ludvig Persson
Suomalainen saarnaaja (”nyss förordnad finsk predikant”) Tukholmassa, mainitaan 1570 (Blomstedt); Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kappalainen (choralis) mainitaan 1574; Turun linnansaarnaaja, mainitaan 1581–1583.
P N.N.

Neocleander, Andreas Nicolai (K 1656)
Anders Nilsson
S ilmeisesti Kalanti oletettavasti 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. V Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1808) ja Valborg Ludvigsdotter.
Ylioppilas (Finlandus) Uppsalassa lokakuu 1625; respondentti (luultavasti Turun hiippakunnan stipendiaattina, mainitaan "Aboënsis dioeceseos stipend.") 12.5.1632; pro gradu (”pro magisterij gradu – – Andreas N. Neocleander Abogius Finno”) 11.6.1634. Neocleander ilmoittaa oppiarvokseen filosofian kandidaatti 22.5.1641 laatimassaan Rauman pappilan inventaariossa, mutta mainitaan maisteriksi mm. Rauman seurakuntalaisten valituskirjelmissä ja Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 1650-luvulla.
Helsingin triviaalikoulun rehtori oletettavasti 1634 tai 1635; Turun lukion kaunopuheisuuden eli puhetaidon lehtori (eloquentiae eli oratoriae lector) ja Turun tuomiokapitulin jäsen 1636–1640 (lukion lakkauttamiseen asti). Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kirkkoherra (pappilan inventaarion mukaan "Rauman kaupungin ja koko Lapin pitäjän Kirkkoherra") lankonsa (sisarensa miehen) Gregorius Clementis Finnon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=647) jälkeen Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 29.6.1640, astui virkaan vappuna (saapui seurakuntaan 9.5.) 1641.
Neocleander oli nimitetty kirkkoherraksi vastoin raumalaisten tahtoa syrjäyttämällä seurakuntalaisten vokaation saanut kappalainen Olaus Johannis Leistenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1427), joten kirkkoherran ja seurakuntalaisten välit olivat alusta asti kireät. Erimielisyydet kirkkoherran palkkaeduista aiheuttivat lukuisia hankauksia, ja seurakuntalaiset valittivat tuomiokapituliin kirkkoherran riitaisuudesta, vihanpurkauksista ja niihin liittyvästä juopottelusta. Viimeisinä elinvuosinaan Neocleander joutui ankariin riitoihin myös kappalainen Leisteniuksen kanssa. Riitoja selviteltiin Rauman kämnerioikeudessa kirkkoherran syytettyä kappalaista liiallisesta oman edun tavoittelusta raha-asioissa ja vaadittua tutkittavaksi, opettiko kappalainen saarnoissaan Jumalan sanaa puhtaasti ja oikein. Neocleanderin kuoltua hänen leskensä Anna Stjerna jatkoi tarmokkaasti riitelyä kappalaisen kanssa.
Lähteenojan mukaan Neocleander oli määrätty yhdeksi kolmesta suomenkielisestä saarnaajasta Turussa 1652 pidettävään pappeinkokoukseen, joka peruuntui piispa Isaacus Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) kuoleman takia.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.11.1651.
K Rauma 1656 (mainitaan vainajana Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 8.12.).
P Anna Arendsdotter (Anna Aronis) Stjerna hänen 1. avioliitossaan, K Rauma (haudattiin 20.3.) 1670, PV Taivassalosta läänityksen saanut rälssimies Arend Scheringsson (Stjerna) ja Margareta Hansdotter. Anna Stjerna sai leskeksi jäätyään ylimääräisen armovuoden 1.5.1659 asti.
Anna Stjernan P2 1662 mm. Riiassa sotilaspappina toiminut Abrahamus Henrici Sonck, mainitaan vainajana 1676.


ANNA ARENDTSD STIERNA OLI JULIANA ARENDTSDR STIERNAN, CLAES BRENNERUKSEN 2. VAIMON SISAR.


P1 Karin Olofsdotter, K Rauma 1614; P2 Kalanti 1623 (1625?) Elisabet Nilsdotter, K (haudattiin Rauman kirkkoon 4.6.) 1665, P2 V Kalannin kirkkoherra Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1808) ja Valborg Ludvigsdotter.
Gregorius Clementis Finnon poika, Raumalla raatimiehenä toiminut Carolus Finnonius ikuistutti perheen muiston seurakunnan kirkkoon sijoitetulla epitafilla, jossa on kuvattuna koko kirkkoherran perhe.
Hoffman, Henricus Johannis (1599–1666) Hoffmann / Hofman / Håfmann, Hoffmannus / Hofmannus, Henrik Hansson
S ilmeisesti Mynämäki 1599. V Mynämäen Mietoisten Saaren kuninkaankartanon kartanonvouti ja useiden maatilojen omistaja Hannu / Hans Hoffman ja Kaarina Antintytär / Karin Andersdotter.
Kävi Turun katedraalikoulua.


ERICUS NICOLAIN VAIMON VANHEMMAT YLLÄ.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435811
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435809
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438491

http://www.genealogia.fi/genos/35/35_57.htm

Yllä Aulis Oja mainitsee, että henrik hoffman perii Merimaskun Tammisaaren veljensä tyttäreltä Ebba Hoffmanilta 1658, joka kuoli lapsettomana leskenä.
Lapseton leski oli tietojen valossa Elisabeth Sciurenius. Oliko Ebbakin lapseton ei selviä noista tiedoista.

Tuossa on jotain mätää! Aulis Oja on ennenkin onnistunut sotkemaan tietoja keskenään.

[Benedictus]

Edellisen viestin sisällön pohjalta on vaikea päätellä oliko Erik Nilsson Neocleander todella lapseton kuollessaan.

Isak nimi on melko harvinainen ja kuten havaittu sitä käyttäviä perheitä on aika harvassa, siksi Neocleandereiden yhteydessä esille tullut nimi Isak herättää kiinnostusta.

http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm

Kirkkoherra Nicolaus Ericillä tiedetään olleen seuraavat lapset:
1. Isaac (Isaac Nilsson de Harickala [5] (http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm#5)), joka omisti Uudenkirkon T.l. pitäjän kirkon lähellä sijaitsevan Harikkalan tilan. Hänen poikansa Laurentiuksen poika Juhana käytti sukunimeä Harclerus; hän tuli Uudenkirkon kirkkoherraksi v. 1669 ja kuoli v. 1689 [6] (http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm#6). Isak Niilonpoika oli nimismies ja valittiin 13.8.1617 Uudenkaupungin ensimäiseksi »politie» pormestariksi, oli valtiopäivillä vv. 1627 ja 1633 sekä mahdollisesti jo 1617 [7] (http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm#7).
2. Ericus, mainitaan perintöjakokirjassa 30.10.1641 ja Uudenkirkon kirkkoherraksi hän tuli 1643; kuoli 1658. Puoliso Elisabeth Mathiae.
3. Katariina, puoliso 1:o Uudenkaupungin ensimmäinen kirkkoherra Josephus Georgii Lepus, k. 1640; 2:o Uudenkaupungin pedagogi Johannes Petri Ulmstadius [8] (http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm#8).
4. Elisabet, puoliso Rauman kirkkoherra Grels Clementis Finno [9] (http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm#9).
5. Elias, mainitaan Harjavallan kappalaisena v. 1638, Uudenkaupungin kirkkoherrana 1642, kuoli v. 1661 [8] (http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm#8).
6. Juhana, mainitaan m.m. edelläselostetussa Sauvon käräjäpöytäkirjassa. Hän piti neljä vuotta Topjoen tilaa.
7. Andreas, Rauman kirkkoherra vv. 1641-1656, käytti sukunimeä Neocleander [10] (http://www.genealogia.fi/genos/5/5_94.htm#10).
Kirkkoherra Andreas Neocleanderin ja hänen puolisonsa Anna Arendin- eli Aronintytär Stiernan pojasta Axel Antinpoika Neocleanderista

Yllä oleva Isak Nilsson pormestari jo 1617 saattaisi olla selitys erääseen Erik Isaksoniin, joka on tullut vastaan jo aiemmin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205018

Yllä on 1652 mainittuna Hukaisissa Erik Isaksson. Misttän ei ilmene kuka hän olisi.
Hukaisten omistajan Elin Brenneruksen veli Cles Brennerus nai 1650 Iliana Stiernan.

Taivassalossa tiedetään olleen Erik nimisen papinsijaisen, josta ei ole mitään muuta tietoa.

Toisaalta Anna Stiernan yhteydessä on mainittu, että miehensä oli Taivassalon kappalainen Erik.

Voitaisiinko nämä tiedonpalat sitoa paketiksi.

Ajatukseni olisi: Uudenkaupungin pormestarilla oli poika Erik Isaksson, joka oli pappina Taivassalossa ja näkyy Hukaisissa 1652.

Pappi Erik Isakssonilla oli vaimona Anna Stierna, Iliana Stiernan sisko.

Pappi Erikin kuoltua Anna nai tämän isän nuoremman veljen Anders Nilsson Neocleanderin ja muutti Raumalle.

Erikilla ja Annalla olisi ollut poika Isak Eriksson.

[Jari Latva-Rasku]

Ajatukseni olisi: Uudenkaupungin pormestarilla oli poika Erik Isaksson, joka oli pappina Taivassalossa ja näkyy Hukaisissa 1652.

Pappi Erik Isakssonilla oli vaimona Anna Stierna, Iliana Stiernan sisko.

Pappi Erikin kuoltua Anna nai tämän isän nuoremman veljen Anders Nilsson Neocleanderin ja muutti Raumalle.

Erikilla ja Annalla olisi ollut poika Isak Eriksson.

Miten todennäköistä on, että Isak Eriksson olisi peräisin Frisiusten tai Alftanusten sukupiiristä? Miten todennäköistä on, että Juliana Månsdotter olisi Arvid Frisiuksen kuoleman jälkeen naitettu sopivan puolison kanssa. Kumpaankin kysymykseen on vastaus todennäköisesti, että varsin todennäköistä. Järventaka oli Arvid Frisiuksen perintöä äidin suvusta ja Israel Alftanus oli Arvid Frisiuksen täyssisaren leski. Ensisijaisia perillisiä olivat Arvid Frisiuksen lapset ja toissijaisia Israel Alftanuksen lapset Arvid Frisiuksen sisaren kanssa. Isak Isaksson Astrenius avioitui pikkuserkkunsa Susanna Reiniuksen kanssa. Susannan äiti oli Isakin äidin serkku ja kaiken lisäksi Arvid Frisiuksen sisaren tytär. Isak kuitenkin jäi Kurikkaan ja ilmeisesti sattumien summana hänen veljestään Erikistä tuli Järventaan isäntä.

Isak Eriksson epäonnistui Järventaan siirtämisessä Johan Frisiukselle, koska Johan kuoli. Parin vuoden kuluttua Johanin kuolemasta Isak oli jo muuttamassa Kintun tilalle ja siirtämässä Järventakaa tyttärelleen Karinille ja hänen puolisolleen Elias Simonsson Arolle. Elias oli yllä mainitun Susanna Reiniuksen sedän Kauhajoen Knuuttilan vävyisännän Henrik Reinin puolison sukulaisia, eli ei varsinainen Henrikin sukulainen. Elias kuitenkin osoittautui varsin pian kelpaamattomaksi. Eliaksen isä oli useassa yhteydessä osoittautunut varsin aggressiiviseksi persoonaksi, mutta ei ollut onnistunut tappamaan ketään, kuten Eliaksen eno, joka jätettiin syyntakeettomana tuomitsematta. Eliaksen geenit eivät välttämättä olleet suuren ratsutilan pitoon otollisimmat. Kun ajatellaan, että Isak Eriksson oli värväämässä Elias Aroa Järventaan isännäksi, miten todennäköisenä voi pitää, että Isak itse olisi ollut Frisiusten tai Alftanusten suvuista peräisin? Tällaisen suodattimen kautta tarkasteltuna voisi olettaa, että Isak Erikssonin ei tarvinnut olla puolisonsa tai Arvid Frisiuksen sukulainen kunhan muuten oli sopiva ja luotettava. Ja sellainen Isak Eriksson oli.

Oriveden käräjillä mainitaan vuonna 1680 muiden Pitkäjärven kyläläisten ohessa Isak Eriksson, joka voi olla sama kuin Mikkolan taloon yhtenä vuonna kirjattu "Eriksson", jolle olisi henkikirjassa kirjattu väärä, aikaisemman isännän, etunimi. Tätä puoltaisi, että "Erikssonin" puolisoksi oli merkitty Kirstin, toisin kuin edellisen isännän. Mikkola oli osa Erik Stiernkorsin rälssiä.

Mouhijärven pappilassa oli Johan Karkuensiksen yhteyteen merkitty vuonna 1656 renki "Isak". Mouhijärven pappilaan oli vuonna 1659 merkitty heti kirkkoherran Ericus Georgiin ja hänen puolisonsa Elsa Blomin jälkeen s.h. Kirstin. On vaikea sanoa, mitä "s.h." tarkoittaa, tarkoittaako se son vai soldat hustru, ehkä kumpaakin. Ajatusleikkinä voisi olettaa, että voisiko Mouhijärven Isak ja Oriveden Eriksson olla sama henkilö?

Isak Eriksson Hammarstierna suoritti Turussa ylioppilastutkinnon vuonna 1668 ja vuonna 1665 Ahvenanmaan Hammarlandissa sai Isak Eriksson tyttären. Kyseessä voi olla sama henkilö, hyvin tähtien alla syntynyt Hammarlandilainen, joka sai Turun Akatemiassa alkuperäisen kotipaikkansa mukaisen nimen.

Lokalahden Viljattulassa asui pitkään Isak Eriksson, joka todennäköisesti oli lukkarin poika ja kirkkoherran veljenpoika. Tämä Isak Eriksson todennäköisesti oli sukulaissuhteessa Abraham Alftanuksen toisen puolison Schraderuksen kanssa.

Joka tapauksessa voidaan pitää varmana, että Karkun komppanian katselmuskirjuriksi vuonna 1677 nimitetty Isak Eriksson on sama kuin Juliana Månsdotterin kanssa vuonna 1680 avioitunut Isak Eriksson. Tällä Isakilla oli jokin suhde Karkun seudulle ja hän on todennäköisesti ollut ennen nimittämistään sotilas, koska nimittäminen tapahtui sodan yhteydessä. Miten mahdollista on, että Isak Eriksson olisi peräisin Karkun seudulta? Hän on ainakin voinut sodasta palattuaan vuoden 1678 jälkeen asua Mouhijärven Selkeen kartanossa, jossa ei ole kirjauksia näihin aikoihin ennen vuotta 1681. Kartano on tuskin kuitenkaan ollut sinä aikana tyhjillään.

Alan jo uskoa, että Isak Eriksson voisi olla hyväsukuinen äpäräpoika, jonka vanhemmat on siihen aikaan hyvin tunnettu, mutta niitä ei kuitenkaan ole kirkossa, oikeudessa tai kylänraiteilla kuuluteltu. Tällaista todistaisi, että todisteita Arvid Frisiuksen lesken ja Alftanusten jälkeläisen puolison sukutaustasta ei tunnu löytyvän mistään.

[Jari Latva-Rasku]

Mouhijärven pappilassa oli Johan Karkuensiksen yhteyteen merkitty vuonna 1656 renki "Isak".

Jotta todennäköisin vaihtoehto ei unohtuisi, on hyvä muistaa, että Mouhijärven Eskolan Äijälään ilmestyy sopivasti vuonna 1657 loinen "Isak", josta mitä ilmeisimmin tulee seuraava isäntä Isak Mattsson, mahdollisesti veljensä ja isänsä jälkeen.

[Benedictus]

Karkun käräjillä käsiteltiin 1659 kirkosta varastetun esineen alkuperää.
siinä mainitaan her Söfring Tyrvään kappalainen ja hänen vaimonsa.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022

H:r Söfring medh Twenne sine Sal: Hustrus Systrar hade satt Sölfret i Kyrckian i förwahrningh; och sedan Sölfret war bortstulit.

Tässä siis mainitaan,että Sölfretin olivat laittaneet kirkkoon Herra Söfring ja kuoleen vaimonsa sisaret.

hwilcha bekienna sigh wäll wetat det H:r Söfring medh sin Swägerska Sal: Borgmestarens Mårten Sigfredsons (katso 255 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=255)) hustro hade Sölfret nedersatt i Kyrckian, Och sedan det war bortstulit,

tässä sanotaan taasen, että Sölfretin olivat laittaneet Hr Söfring ja anoppinsa, Turun pormestari Mårten Sigfridssonin vaimo.(Brita Eriksdr)

Her Söfringin isä oli Karkun khr Josephus Matthiae

Under Järfwentaka Hemman igen Dijt Den först aff H: Joseph köpt ähr, Den han och medh Järfwentaka Hemman sin Son H: Söfringh Josephi, och sin Dotter Sophia Hieta Hemman gifwit hafwer),
Josephus Matthiae (K 1626) Josef Mattsson
V mahdollisesti Karkun kirkkoherra Matthias Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1670) ja N.N.
Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) kappalainen ainakin jo 1588; Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) kirkkoherra 1600.
Allekirjoitti ("Iosephus Matthiae"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Josephus Matthiae Carcusa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Josephus Matthiae oli elossa vielä 8.10.1624.
K Tyrvää oletettavasti 1626.
P Anna Sigfridsdotter, eli leskenä 1629.


Kuinka hyvin tunnetaan Her Söfringin lapset ja oliko heitä kahden vaimon kanssa?

[Jouni K]

När Johannes Bjugg 1608 tillträdde en ny tjänst som kh i Gudhem, gifte han sig med företrädaren Arvid Peter Bechius’ änka Kristina Halvardsdotter, (1575-1650) dotter till Halvard Petr2i, död 1587 i Norra Vånga, där han troli-gen var kyrkoherde.
En son är känd i detta andra gifte, Arvid Bjugg (1609-1676), officer vid Österbottens regemente och gift med faktorn Jöran Silvesterssons dotter Kristina Jöransdotter Stormhatt.

http://www.tonnquist.se/fam/-b-/bjugg.pdf

Yllä on eräs Johannes Bjugg, joka voisi olla Michell Johanssonin isä ajallisesti ja siksi, että tiedetty poika Arvid oli Pohjanmaan rykmentin virassa.

Tämä tosin poistaa mahdollisuuden, että Erland ja Michel olisivat veljekset.

Jo pidempään Bjuggeja pyöritelleenä olisi kieltämättä houkutteleva ajatus tehdä Viipurin piispa Petrus Bjuggista ja kapteeni Arvid Bjuggista velipuolia ja näin yhdistää kaksi Bjugg-sukua alkamaan samasta Gudhemin kirkkoherrasta Johanneksesta kuten Gunnar Tonnquist tuossa linkitetyssä PDF:ssä tekee.

Tarvittaisiin vain joku lähde, jolla tuon yhteisen isän perustelisi. Sitä ei valitettavasti Tonnquist anna. Eikä anna myöskään SBL eli Svenskt Biografikst Lexikon, johon Tonnquist www-sivuillaan viittaa. Se ei tunne Viipurin piispalle Petrus Jonae Biuggelle vanhempia. Eikä tunne myöskään kotimainen Kansallisbiografiamme.


Erikoisempi sattuma syntyy, että Pesänsuo kuului ratsumestari Michel Johanssonille.

Tiedot sopivat hyvin jo todettuun "Michel Johaninpoika oli Loimaan kirkkoherran Johannes Petri Walsteniuksen tyttären Christinan 2. aviomies. (Carl Strandberg : Åbo Stifts herdaminne , 1832. siv. 231.)"

Michel Johanssonin alkuiperästä ei ole tietoa, mutta jos pesänsuolla näkyvä Sophia olisi Mouhijärven Sophia Paulinus, niin olisiko Michel Johansson Erland Johanssonin veli? Ajallisesti sopisi yhteen.

Michel Johanssonin pojanpoika oli Johan Bjugg, Punkalaitumen kappalainen.

1682/83 Johan Bjugg Johannes Johannis, Kumoensis 3020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3020). * noin 1656. Vht luult.: Loimaan Männistössä asunut Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin luutnantti Johan Michelsson Biugg († ~1689) ja hänen oletettu 1. puolisonsa N.N. (pso 2:o noin 1682 kokemäkeläinen Margareta Josefsdotter Carlin). Ylioppilas Turussa 1682/83 [Bjugg] Joh. Johannis Kumoens _ 154. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1682/83] Johannes Biugg. | sacellanus in Pungalaitio. | Obiit Anno 1730 in Feb:. Stipendianomus 9.12.1685. — Punkalaitumen kappalainen 1686, vt. kirkkoherrana isonvihan lopulla. † Punkalaitumella 1.3.1730. Pso: Margareta Bertilsdotter Judius tämän 2. avioliitossa († 1717).

Tässäkin olisi mukava olla varma että Johan Bjugg tosiaan on ratsumestari Michel Johanssonin pojanpoika. Mutta ylioppilasmatrikkeliinkin on jätetty hänen vanhempiensa kohdalle tuo ilkeä luultavasti-sana.

Ongelma on siinä, että kappalainen Johan Johansson Bjuggin oletettu isä luutnantti Johan Michelsson Biugg ei ole voinut syntyä ennen vuotta 1640, jos hänen vanhempansa ovat ratsumestari Michel Johansson ja Christina Walstenia, jotka on vihitty aikaisintaan tuona vuonna. Kun taas Johan Johannsson Bjuggille annetaan syntymävuodeksi n. 1656, olisi luutnantti Johan Michelsson hänen isänään ollut lapsen syntyessä vasta 16 ikäinen.

En väitä etteikö näin voisi olla ja kovasti sitä toivonkin, mutta joku lähde pitäisi löytää, joka tämän luutnantti Biuggin nuoruuden hairahduksen (Kokemäen suunnalla? Äitiä ei tunneta) vahvistaisi.

Sitten kun vielä saataisin osoitettua myös ratsumestari Michel Johansson Biugg Gudhemin kirkkoherran Johannes Biuggin pojaksi (joksi hän nimellisesti ja ajallisesti periaatteessa sopisi), niin nämä kolme Bjugg-sukua olisikin siististi yhdistetty :)

Onkos joku muu selvitellyt Biuggeja?

[Benedictus]

Karkun ja Mouhijärven käräjät 12.–14.3.1662 f. 584v (Förekom Matz Johanson i Liuhala och Tyrfwis Sochn, och inlade i Rätten sin swärfaders Claas Johanson Särkis attest Daterat den 6 Nouembris 1661 aff innehåldh, att den tijden de bodde på Järfwentaka hemman, hafwer Claas Johanson warit husbonde, och all den geldh medh sin willia sielff giort, hwarföre han sin Mågh Matz Johanson aldeles libererar där på han begärde ähn wijdare Rättens bewijs, Så emedan sålunda som be:t ähr aff Nämbden och hela tingzlaget bleff intygat i sanningh wara, kunde deth honom icke förwägras)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587443
tässä Mats Johansson liuhalassa 1661.

Hattmakaren M:r Samuel Bursetz medh sin Hustrus och hennes Syskåns goda Ja och Samtyckie af ett moget betenkiande och berådde modhe, Järfwentaka Hemman om 6 1/2 öre skatt och 1 1/4 Man:l för fast och oryggeligit Kiöp hånom emoth Sexhundrade och Sextijo Dal:r Kåppar Mynth såldt och oplåtit hafwer, och samma Kiöp sedan wijdare 1660 den 19 Novemb: j fremmande herrars och goda mäns närwaro fulbordatt, huilka Penningar den sidsta medh den medh dhen första, äre allaredo till Bursetz och hans Swåger Hans Kylman betalte ..

förr detta Åboen på Järfwentaka Sara Söfringzdotter boende i Tyrfwis Sochn och Kaukoila Byy utgifwen, hwilcken efter det wyrdiga Prästerskapetz Attest ifrån Tyrfwis skall wara en Ährligh hustru, att j hennes tijdh och då hon bodt på Järfwentaka

Tämän mukaan oli Söfring Josephilla ja Susanna Mårtensdr:lla ainakin 3 tytärtä.
1. Samuel Bursetin vaimo
2. Hans Kylmanin vaimo
3. Sara Söfringsdr
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587439
Tässä näkyy Sara Mats Johanssonin vaimona Kaukolan Juvelassa 1664.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505525
tässä Järvenpäässä 1656

Kysymys kuuluu: Oliko Söfring Josephilla ja 1. vaimollaan N. Eriksdr:lla mahdollisesti yhteisiä lapsia, jotka olisivat saaneet perintönsä ennen isän uutta avioliittoa Susanna Mårtensdr:n kanssa.

Ajatus on: olisiko Söfring Josephilla mahdollisesti Erik niminen poika, joka olisi Isakin isä?

[Benedictus]

Karkun tietoja. Siinä tuli vastaan tuo Kinttu, jonne Isakki meni eläkepäiviksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506086

Tuossa Simon Larsson ja Erik Simonsson Kinttu.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506471
Tuossa Simon Larsson Kintulla 1582 alkaen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506472
Tässä Simon Larsson Järvenpään kylän toisessa talossa 1583 saakka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Tässä Thomas Simonsson Mäenpäässä, olisiko Simon Larssonin poika?

Näyttäisi, että tämä Simo on siirtynyt Järventakaa Lammintaan Kintulle.
Kintun isäntänä jatkaa Simon poika Erik Simonsson 1607 alkaen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505622
Erik näkyy isäntänä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505956
1635-54 näkyy vain maininta Erik Kinttu. Tila oli öde, koska Söfring jätti Järventaan ödeksi ja silloin myös aputilat merkittiin samaan muotoon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505523
1659 Erik Sigfridsson ja h. Karin

Seuraavana Henrik Thomasson, joka on Mäenpään Thomas Simonssonin poika, jos nyt muistan oikein.

Seuraavana tilalla Isak Eriksson folk
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505360

Olemme aiemmin pohtineet Isak Erikssonin ja Mäenpään suvun yhteyttä, kummiuksia, joihin suhteisiin Isakin väki ei muuten näy ruvenneen.

Tässä syntyy ajatus, josko Isakin ja Kintun asujilla onkin aiempi yhteys, eli Kintulla näkyy 1659 Erik Sigfridsson ja h. Karin.

Voisiko olla, että tässä ovat Isakin vanhemmat?

Olisiko niin, että tuo Erik Sigfridsson on väärin kirjoitettu ja onkin Söfringsson, eli poika Her Söfringin 1. aviosta.
Vaimo Karin voisi olla Erik Simonssonin tytär. Hiskissä hänet mainitaan vain inhys e. Karin kuoleena.

Isak Erikssonin tytär oli myös Karin.

[Benedictus]

Hiski haulla kaikista kuolleista löytyi 1 vaihtoehto Erik Sigfridssonille.
Tämä on spekulaatio, joka voi olla ihan huuhaa, mutta...

Alla oleva Erik Sigfridsson on syntynyt 1622 Lemussa, puoliso on Karin Eriksdr. Mikä passaisi Kintun Erik Simonssonin tyttäreksi.

Vaikka tämä on hakuammuntaa, niin Lemussa on yksi Sigfrid, joka voisi olla isä ehdokas.
Sigfridus Michaelis (K viimeistään 1633) Sigfrid Michelsson
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen jo 1615, lienee astunut virkaan vasta 1617. Sigfridus Michaelis erotettiin virasta 7.2.1625 hänen syyllistyttyään todistajana väärään valaan Vehmaan kirkkoherran Zacharias Jacobin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2705) ollessa syytettynä huoruudesta. Hänet kuitenkin armahdettiin ja palautettiin virkaansa.
Herra Sigfridus ("hr Sigfrid i Lemu i Toijala") oli lokakuussa 1625 uudelleen syytettynä tapeltuaan pitäjänmiesten kanssa ja 1628 vastaamassa käräjillä siitä, että hän oli ottanut tilan Lemun Toijalan kylästä viljelykseensä, mutta oli antanut puolet tilasta autioitua.
K Lemu viimeistään keväällä 1633.
P Margareta Tomasdotter, eli leskenä miehensä jälkeen. Hänelle myönnettiin ylimääräinen armovuosi 7.6.1633. Pariskunnan poika majuri David Sigfridsson aateloitiin nimellä Gyllenbögel 1648.


Tämä David Gyllenbögel on tullut vastaamme jo monessa muussakin paikassa.
Erik Sigfridsson voisi olla Davidin veli.


0.4.1653 Henrik Gyllenbögel Henricus Davidis, nobilis 967 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=967). Vht: tilanomistaja Sauvon Järvenkylässä (Träskby), ratsumestari David Sigfridsson (aateloituna 1648 Gyllenbögel, † 1677) ja hänen 1. puolisonsa N.N. (Kiskon kappalaisen tytär). Ylioppilas Turussa 30.4.1653 Gyllenbögel Henr. Dav:is [_ 47]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1653. 30. April. Henricus Davidis Gyllenbögell. Veli: Turun hovioikeuden asessori Samuel Gyllenbögel 968 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=968) (yo 1653, † 1679).
Veli: everstiluutnantti Axel Gyllenbögel 969 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=969) (yo 1653).
Sisarenpoika: Perniön kirkkoherra, FM Jakob Lund 2256 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2256) (yo 1673, † 1697).
Sisarenpoika: Valkealan kirkkoherra David Hirn 2889 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2889) (yo 1680/81, † 1741).
Sisarenpoika: FM Jakob Ekelund 3576 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3576) (yo 1689).
Sisarenpoika: Antskogin ruukinsaarnaaja David Pihl 3654 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3654) (yo 1690).
Lanko: Paimion kirkkoherra, FM Henrik Florinus 799 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=799) (yo 1650, † 1705).


Tuossa yllä näkyy Kemiön Torsk keskustelun henkilöitä, samaten Pihl, jonka poikaa arvelemme Elisabeth Astreniuksen puolisoksi. Pihlejä oli naimisissa Karkussa ja Tyrväällä.



Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/38shyv?fi+0548+haudatut+368)20.5.1692 14.8.1692 Padva Erich Sigfredss. (f. i Lemo S.n, g.m. Carin Ersdr.) 70

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543810

tässä Tenholan Padvalla Sigfrid Michelsson 1624 , joka nimi näkyy pitkälle eteenpäin tilalla.
Voisiko olla sama kuin Lemun kappalainen Sigfrid Michelsson? joka oli välillä erotettuna virastaan.

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6378

Tässä Gyllenbögeleiden alkuja sekä keskustelua suvusta.

[Jari Latva-Rasku]

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuksessa mainitaan heinäkuussa 1675 yhtenä korpraalina Isach Erichsson. Jää silti harmittavasti mietityttämään, voisiko hän olla vuonna 1688 noin 58-vuotiaana kuollut Isak Eriksson (Alftanus), koska maininta on Taivassalon komppanian yhteydessä. Samassa yhteydessä on saarnaajaksi mainittu Isacus Stenius.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=991

Mielikuvituksen ei saisi liikaa antaa ohjata ajatuksia, mutta Juliana Månsdotteria kutsutaan Karkun kastettujen luettelon kummina Alftanaksi. Todennäköisimmin silti äitinsä peruja.

On silti melkoista sattumaa, että Turun ja Porin ratsuväkirykmentissä olisi samaan aikaan ollut kaksi Isak Eriksson-nimista aliupseeria. Nimiyhdistelmä ei ollut kovin yleinen.

Isak Eriksson oli viimeisen kerran merkitty Taivassalon Hukaisten henkikirjaan vuonna 1673:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325968

ja kymmenysten maksajaksi vuonna 1683:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205148

Edellisten jälkeen Hukaisissa vielä näkyvät Isakin vaimo Valborg ja pojat.

[Benedictus]

Tämä Latva-Raskun havainto onkin kiinnostavampi kuin äkkiä tajuaa.

Hänen mukaansa korpraali Isak Eriksson mainitaan Taivassalon yhteydessä ratsuväenrykmentin tarkastuksessa 1675.

Alla olevassa Hukaisten sivustossa on pieni, mutta merkittävä seikka.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214360

Tässä näkyy 1664 Qvartermestare
Isak Eriksson
Valboerg h.
Kukin tieto eri rivillä!
1665 ja 1666 samat tiedot hakasilla.

MUTTA. 1667 näkyy hakanen Qvartermestaren jälkeen.
Vain viiva Isak Erikssonin nimen jälkeen
Valborg h. hakanen.

1667 kaksi hakasta liitetty yhteen.

1668 kaksi hakasta edellisistä yhdelle riville, jossa lukee corp. h. ja alla hakanen Valborgin nimen kohdalla.

Tällä tavalla merkintä jatkuu 1668 alkaen vuoteen 1694, jolloin viimeinen merkintä Valborgista ja sitten poika Claes Isaksson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326101

Minä näen tämän siten, että Hukaisten Isak Eriksson Alftanus on kuollut 1666 ja seuraavana vuonna leski Valborg on jatkanut tilan pitoa vuoteen 1694 saakka.

Tämän mukaan ei 1675 oleva Isak Eriksson ole Valborgin puoliso vaan joku muu.
Isak Erikssonin ja Valborgin pojat Israel, Claes ja Gabriel mainitaan vasta 1680-luvulla. Vuonna 1680 1 son.
1689 Claesin vaimo Lisa s.h. 1688.
Tämän mukaan voisi arvioida, että Isak on mennyt naimisiin vasta n. 1660 paikkeilla, koska hust. Valborg mainitaan ensi kerran 1661.

Jos ajatellaan, että tuo ratdsurykmentin korpraali Isak Eriksson on nuorimies 1675 niin olisi syntynyt noin 1655 .

Silloin voidaan ruveta pohtimaan tuota Hukaisten asujaimistoa uudelleen ja uudelta kantilta.

Isak Eriksson sai Hukaisen. Yleensä vanhin poika sai päätilan, mutta selvästi Henrik on ollut vanhin ja ruvennut porvariksi ja saanut kaupunki kiinteistöjä.
Siksi varmaankin Isak sai Hukaisen. Tämä voisi tarkoittaa, että Isak onkin syntynyt paljon tiedettyä aiemmin.
-mistähän on tieto, että olisi ollut 58 v. kuollessaan?
Vaimonsa Valborg Andersdr kuoli 1703, hänet mainitaan syntyneeksi 1630.

Kuitenkin 1674 Hukaisissa on syntynyt Isak Erikssonille poika Isak.
-jos Valborg on todella syntynyt 1630 olis hän Isakin saadessaan ollut jo 44 vuotias.

Tulkitsen tämän kirjoituksen seikat:
1. Isak Eriksson Alftanus on kuollut 1666, jättäen lesken Valborgin pienten lasten kanssa. Valborg kuolee 1703 noin 70 vuotiaana.

2. Hukaisissa asuu poika Erik Eriksson Alftanus, joka kuolee 1658 Själlannissa, Tanskassa.

Erik mainitaan naimattomana, mutta voisi olla naimisissa ennen kuolemaansa, jolloin tuo Isak Eriksson olisi sntynyt n. 1655 ennen isänsä kuolemaa Tanskassa.

3. Hukaisissa mainitaan 1652 Erik Isaksson, edellisen vuoden merkintä on Erik Eriksson.

4. Erik Isaksson on merkitty tavalla, joka viittaa perheenjäseneen. Tällöin ei ole kuin yksi vaihtoehto!
Erik Isaksson on Isak Erikssonin poika hänen 1.tuntemattomasta aviostaan. Tämä myös tarkoittaa, että Isak on syntynyt ensimmäisinä Ericus Ericin lapsista.
Jos Erik Isakson on noin 15 v. 1652 paikkeilla olisi syntynyt noin 1635 aikoihin, ja isänsä Isak 1615 paikkeilla, mikä hyvinkin käy sisarten ikään.

Tällöin Erik Isaksson voisi hyvinkin olla noin 1656 syntyneen pojan isä.

5. Kuka voisi olla tuo äiti?
Tällöin taas tulee eteen Astreniusten nimi Tähti, eli Stierna.

6. Rauman khr Anders Neocleanderin mainitaan kuoleeksi 1656. Leski Anna Stierna nai Abraham Soncin 1662.
Jully Ramsey mainitsee Annan Herra Erikin leskeksi.Tämä määritelmä ei sovi Erik Erikssonin yhteyteen, mutta voisi sopia tuhon Erik Isaksoniin.

On arveltu, että Isak Erikssonilla olisi ollut vaimo ennen Julianaa. Tämä sopii tähän kuvioon hyvin.Poika Isak syntyy 1674.

Tämän teorian yksi seikka on, että jos Isakin isä on ollut Erik Isaksson Alftanus, niin myös vaimonsa voisi silloin olla mainittuna Alftana nimellä.

Tämän teorian mukaan siis Isak ja Juliana olisivat kummatkin Alftaneita eli Isak olisi Julianan äidin puoleisen serkun poika. Tämä lähisukuisuus voisi olla syy, ettei sitä kovin ole kerrottu.

[Benedictus]

Yllä olevaa teoriaani tukevat eräät seikat.

1. Erik Astreniuksella oli poika nimeltä Aron eli Arendt, Punkalaitumen kirkkoherra.
Nimi tulisi Isakin isoisältä Arendt Arpilta.

2. Anna Arendtsdr haudataan 20.3. 1670 Rauman kirkkoon.
Tällöin Isak olisi jäänyt noin 15 vuotiaana orvoksi.

Isakilla on selvästi ollut läheiset suhteet pohjanmaalle eli se viittaisi, että Isak on voinut olla siellä Israel Alftanuksen luona äitinsä kuoltua.

3. 1674 mainittu Isak Erikssonin lapsen Isakin äiti voisi olla Kintun tytär Karkusta, jolloin se selittäisi Isakin suhteet sinne.
Isak on voinut olla Karkussa, sekä rykmentinsä mukana, että sukulaisensa Julianan apuna.
Juliana Palmin puoliso Arvid Frisius kuolee 1678. Koska heillä on 2 tiedettyä lasta on avioliitto solmittu 1673-5 aikoihin, jolloin Isak on hyvinkin voinut olla Karkussa ja solmia avioliiton siellä.

4. Isakin jälkeläisillä on myös nimi Paul, joka voisi viitata esi-isään. Teoriani mukaan Isak Eriksson Alftanus on ollut naimisissa ennen Valborgia Erik Isaksonin äidin kanssa. Voisiko tämä olla N. Påhlsdr.

Tämä on arvailua, ei faktaa, mutta tällä saisi yhden järjellisen selityksen Isakin tuntemattomuudelle ja tuolle Julianan Alftana sukunimelle, joka voi olla äidin nimi tietystikin.

[Jari Latva-Rasku]

En usko, että "vääpelistä" olisi tullut korpraali. Ennemmin uskon, että kelvoton vääpeli olisi luopunut sotilasurasta.

Anbytarforumilla on keskusteltu "kvartermästare"-sotilasarvosta:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/205/5061.html?1240218499

"Den naturliga karriärvägen i Karolinska armeen var därför korpral, kvartermästare, kornett, löjtnant, ryttmästare/kaptenlöjtnant/regementskvartermästare, major, överste. En del av kvartermästarna blev nog rekrutterade utifrån ekonomiska betraktningar, då några var trumpetare, drabanter och även 3.korpraler strax innan de befordrades till kvartermästare.

Regementet hade dessutom en regementskvartermästare som rekruterades från löjtnanterna. I et kompani var det i utgångspunktet bara en kvartermästare, men under Stora Nordiska Kriget, dublerades många officerare och kompaniet kunde därför ha en sekundkvartermästare i tillägg till den ordinarie kvartermästaren.

Vaikka kvartermästare-titteliä on jossain yhteydessä käytetty vaihtelevasti korpraalin vaihtoehtona, ei ole uskottavaa, että Taivassalossa, Alftanusten valtakunnassa, alettaisiin Hukaisten ratsutilan kauan palvellutta isäntää yllättäen kutsua korpraaliksi. Isak Eriksson mainitaan kaiken lisäksi vuoden 1675 katselmuksessa toiseksi korpraaliksi.

Sotilaita ei välttämättä merkitä henkikirjoihin, joten voi olla vaikea päätellä, koska he kuolivat. Hukaisten Isak Eriksson on voinut syntyä paljon aikaisemmin kuin puolisonsa Valborg Andersdotter.

Espoon kappalainen Petrus Martini Brenner kuoli noin vuonna 1647. Per Brenner oli Ericus Erici Alftanuksen puolison Elinin veli. Brenner ja hänen puolisonsa Anna Bengtsdotter Hammarstierna näkyvät Espoon Gumbölen Storgårdin henkikirjassa (SAY):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343921

Anna katoaa henkikirjoista noin vuonna 1648. Hänellä tiedetään olleen puoliso ennen Per Brenneriä ja puoliso Isak Olsson Brennerin jälkeen. En ole löytänyt tietoa, koska Anna oli syntynyt.

Turun Akatemiassa suorittaa vuonna 1668 ylioppilastutkinnon turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna. Voisiko olla mahdollista, että Isak Hammarstierna olisi ollut Annan 1650-luvun vaihteessa syntynyt poika? Olisiko mahdollista, että Annalla olisi voinut olla vielä neljäs puoliso ennen Isak Olssonia.

Akatemian luettelossa mainitaan pari numeroa ennen Isak Hammarstiernaa myös turkulainen Tomas Eriksson Betulinus, joka voisi aivan hyvin olla vaikkapa Järventaan Isak Erikssonin tytärpuolen Juliana Frisiuksen ensimmäisen puolison Tomas Jöransson Betulinuksen setä. Siitä on vinkkinä niin etu- kuin sukunimi.

2. Hukaisissa asuu poika Erik Eriksson Alftanus, joka kuolee 1658 Själlannissa, Tanskassa.

Erik mainitaan naimattomana, mutta voisi olla naimisissa ennen kuolemaansa, jolloin tuo Isak Eriksson olisi sntynyt n. 1655 ennen isänsä kuolemaa Tanskassa.

3. Hukaisissa mainitaan 1652 Erik Isaksson, edellisen vuoden merkintä on Erik Eriksson.


On varsin uskottavaa, että Hukaisten Isak Eriksson kuitenkin haudattiin 28.9.1688. Voisiko olla yhtä uskottavaa, että hänen veljellään Erik Erikssonilla olisi ollut vuoden 1650 paikkeilla syntynyt poika Isak? Jos tämä Isak olisi sama kuin Järventaan isäntä Isak Eriksson, Isak olisi ollut puolisonsa serkku, mikä ei ole kovin uskottavaa.

Simon Aron haukkumasanojen perusteella Isak Eriksson oli tumma ja lihava. Sellaiselta näytti myös Israel Alftanus votiivitaulussaan.

[Benedictus]

Näkisin, että vaikka Isak Eriksson Alftanusta kutsuttiin 1665 qvartermästariksi, niin voisi olla näkemykseni mukaan, että kuoli 1666 ja vaimo jatkoi tilalla, ja kirjaukset ovat olleet sekavia, että vaimolle on annettu titteli korpraalin vaimo, joka on seurannut mukana liki 20 vuotta vai onko mahdollisesti vain ilmaus sotilasvirkamiehen leskestä, eikä tarkoiteta korpraalia.

Mielestäni meillä on kaksi Isak Erikssonia.
1. Isak Eriksson Alftanus kuolee 1666.
-miksi kirjoissa ei mainita Isakia kertaakaan nimeltä, vain hakasia, vaikka Valborg mainitaan välissä nimeltä?

2. Korpraali Isak Eriksson, mainitaan 1674 ja 1675

Sekä tuo suuri kysymys.

Kuka on 1652 Hukaisissa mainittu Erik Isaksson?

[TapioV]

En usko, että "vääpelistä" olisi tullut korpraali. Ennemmin uskon, että kelvoton vääpeli olisi luopunut sotilasurasta.

Anbytarforumilla on keskusteltu "kvartermästare"-sotilasarvosta:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/205/5061.html?1240218499

"Den naturliga karriärvägen i Karolinska armeen var därför korpral, kvartermästare, kornett, löjtnant, ryttmästare/kaptenlöjtnant/regementskvartermästare, major, överste. En del av kvartermästarna blev nog rekrutterade utifrån ekonomiska betraktningar, då några var trumpetare, drabanter och även 3.korpraler strax innan de befordrades till kvartermästare.

Regementet hade dessutom en regementskvartermästare som rekruterades från löjtnanterna. I et kompani var det i utgångspunktet bara en kvartermästare, men under Stora Nordiska Kriget, dublerades många officerare och kompaniet kunde därför ha en sekundkvartermästare i tillägg till den ordinarie kvartermästaren.

Vaikka kvartermästare-titteliä on jossain yhteydessä käytetty vaihtelevasti korpraalin vaihtoehtona, ei ole uskottavaa, että Taivassalossa, Alftanusten valtakunnassa, alettaisiin Hukaisten ratsutilan kauan palvellutta isäntää yllättäen kutsua korpraaliksi. Isak Eriksson mainitaan kaiken lisäksi vuoden 1675 katselmuksessa toiseksi korpraaliksi.

Sotilaita ei välttämättä merkitä henkikirjoihin, joten voi olla vaikea päätellä, koska he kuolivat. Hukaisten Isak Eriksson on voinut syntyä paljon aikaisemmin kuin puolisonsa Valborg Andersdotter.

Espoon kappalainen Petrus Martini Brenner kuoli noin vuonna 1647. Per Brenner oli Ericus Erici Alftanuksen puolison Elinin veli. Brenner ja hänen puolisonsa Anna Bengtsdotter Hammarstierna näkyvät Espoon Gumbölen Storgårdin henkikirjassa (SAY):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343921

Anna katoaa henkikirjoista noin vuonna 1648. Hänellä tiedetään olleen puoliso ennen Per Brenneriä ja puoliso Isak Olsson Brennerin jälkeen. En ole löytänyt tietoa, koska Anna oli syntynyt.

Turun Akatemiassa suorittaa vuonna 1668 ylioppilastutkinnon turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna. Voisiko olla mahdollista, että Isak Hammarstierna olisi ollut Annan 1650-luvun vaihteessa syntynyt poika? Olisiko mahdollista, että Annalla olisi voinut olla vielä neljäs puoliso ennen Isak Olssonia.

Akatemian luettelossa mainitaan pari numeroa ennen Isak Hammarstiernaa myös turkulainen Tomas Eriksson Betulinus, joka voisi aivan hyvin olla vaikkapa Järventaan Isak Erikssonin tytärpuolen Juliana Frisiuksen ensimmäisen puolison Tomas Jöransson Betulinuksen setä. Siitä on vinkkinä niin etu- kuin sukunimi.


On varsin uskottavaa, että Hukaisten Isak Eriksson kuitenkin haudattiin 28.9.1688. Voisiko olla yhtä uskottavaa, että hänen veljellään Erik Erikssonilla olisi ollut vuoden 1650 paikkeilla syntynyt poika Isak? Jos tämä Isak olisi sama kuin Järventaan isäntä Isak Eriksson, Isak olisi ollut puolisonsa serkku, mikä ei ole kovin uskottavaa.

Simon Aron haukkumasanojen perusteella Isak Eriksson oli tumma ja lihava. Sellaiselta näytti myös Israel Alftanus votiivitaulussaan.

Omien havaintojeni mukaan 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella ratsuväen lippue oli jaettu neljään osaan, joiden johtajia kutsuttiin kvarters mästare. Lippueessa saattoi olla vain kolme neljänneksenmestaria, kun lippue oli vajaamiehitetty. Myös jakaväen lipullisessa oli samanlainen alipäällystö. Ratsuväessä alkaa 1600-luvulla ennen jakolaitoksen syntyä esiintyä myös arvo korpraali, jonka olen ymmärtänyt tarkoittavan samaa kuin entinen kvartersmästare. En ole varma, olenko oikeassa. Asiaa pitäisi tiedustella alan asiantuntjoilta esim. prof. Jussi T. Lappalaiselta. Jakolaitoksen aikaan korpraali kuului miehistöön. Alin aliupseerivakanssi oli rustmästare, sitten furir, sergeant, (myöhemmin myös fanjunkare) ja fältväbeln. Kvartermästare on siis eri aikoina tarkoittanut eri arvoastetta. Regementskvartermästare oli rykmentin talouspäällikkö.
Tapio Vähäkangas

[Jari Latva-Rasku]

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin everstin omassa komppaniassa näkyy katselmuksessa 22.6.1674 korpraali Isak Eriksson, jonka kohdalla on maininta "skall ha carabiner". Seuraavalla sivulla on Taivassalon rakuunoiden luettelossa mainittu Hukainen, jonka isännäksi on merkitty Isak Eriksson.

[Jari Latva-Rasku]

Omien havaintojeni mukaan 1500-luvun loppupuolella ja 1600-luvun alkupuolella ratsuväen lippue oli jaettu neljään osaan, joiden johtajia kutsuttiin kvarters mästare. Lippueessa saattoi olla vain kolme neljänneksenmestaria, kun lippue oli vajaamiehitetty. Myös jakaväen lipullisessa oli samanlainen alipäällystö. Ratsuväessä alkaa 1600-luvulla ennen jakolaitoksen syntyä esiintyä myös arvo korpraali, jonka olen ymmärtänyt tarkoittavan samaa kuin entinen kvartersmästare. En ole varma, olenko oikeassa. Asiaa pitäisi tiedustella alan asiantuntjoilta esim. prof. Jussi T. Lappalaiselta. Jakolaitoksen aikaan korpraali kuului miehistöön. Alin aliupseerivakanssi oli rustmästare, sitten furir, sergeant, (myöhemmin myös fanjunkare) ja fältväbeln. Kvartermästare on siis eri aikoina tarkoittanut eri arvoastetta. Regementskvartermästare oli rykmentin talouspäällikkö.
Tapio Vähäkangas

Kiitoksia kovasti kommentista. Turun ja Porin ratsuväkirykmentin vuoden 1674 katselmusluettelossa oli erikseen kvartermästare, mutta vuonna 1671 vain korpraalit, joista 3. silloin oli Isak Eriksson. Jotenkin tuntuu, että hän ei voisi olla siihen aikaan jo kovin kokenut sotilas Isak Eriksson, Hukaisten isäntä.

[Jari Latva-Rasku]

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin everstin omassa komppaniassa näkyy katselmuksessa 22.6.1674 korpraali Isak Eriksson, jonka kohdalla on maininta "skall ha carabiner". Seuraavalla sivulla on Taivassalon rakuunoiden luettelossa mainittu Hukainen, jonka isännäksi on merkitty Isak Eriksson.

Kenraalimajuri Carl von Arensdorffin rykmentin, Turun ja Porin ratsuväkirykmentin, oman komppanian katselmuksessa 14.11.1671 (Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1672/3 (1671-1672), bildid: A0053871_00279) on parikin mainintaa Isak Erikssonista. Upseeriston yhteenvedossa mainitaan "Isach Erichsson ifrån Stommen? 668: ; Håkan Månssons skvadr? som sloss? Cornet under öfverstens compagnie". Korpraalien jälkeen mainitaan furiiri, jonka kohdalla mainitaan "Jacob Bock ? 668; Isach Erichssons skvadr?

Tulkitsisin, että Isak Eriksson olisi voinut tulla kantatilalta? tai papin asumatilalta? vuonna 1668, mitä se nyt sitten tarkoittaakin. Tämä sopisi hyvin yhteen Hukaisten henkikirjan merkintöjen (SAY) kanssa.

Nämä merkinnät eivät vielä paljasta kenestä Isak Erikssonista voisi olla kysymys, jo ikääntyneestä Isak Erikssonista, mihin viittaisi, että on kyse rykmentin komentajan komppanian aliupseerista, tai uudesta Isak Erikssonista, joka olisi tullut Hukaisista sotimaan vuonna 1668.

Samassa katselmuksessa oli Hukaisten isännäksi merkitty Isak Eriksson, Vehmaan Tammiston Måns Larsson ja hieman aikaisemmin jo lokakuulla pidetyn Karkun komppanian katselmuksessa Järventaan isännäksi Johan Frisius ja Hiedan isännäksi Håkan Månsson.

[olanyk]

Tuli mieleen löytyisikö jotain yhteistä Alftanus ja Tammelinius suvun kanssa. Olihan hän Erik Alftanuksen jälkeen 1619 Helsingissä konrektorina.

Hänen poikansa Johan ilmeisetsi aateloitiin nimellä Örnecrantz. Tutkimisen arvoinen yksityiskohta että tämän puolison toinen puoliso oli Cedershjöld sukua jolla yhteydet Drryader sukuun josta Mårten Stodiuksen puoliso.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1219493

Vehmaan eli Lokalahden kappelin Tammiston isännäksi on katselmuksessa merkitty Måns Larsson, mutta missään ei häntä mainita nimeltä SAY:ssä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101

Vasta 1676 näkyy tilalla Måns Larssonin ea Anna.

Eli voidaan päätellä, että Anna eikä Måns asuneet tilalla, vasta Månsin kuoltua Anna siirtyy tilalle asumaan ja näkyy siellä.

Sama tilanne on Karkun Hiedan Håkan Månssonilla, ei näy tilalla.
Kuten myös tiedetään Johannes Frisiuksen omistaneen Karkun Järventaan, mutta tilanomistaja näkyy vain tuolla sotilastiedossa.

Tämä Latva-Raskun löytämä tieto ainakin selittää miksi Anna Alftana näkyy Tammistossa.
Asuivatko Hylkilaxissa tai Turussa taikkapa Tukholmassa?

Tämän aikalailla isoksi kasvaneen etsintä ketjun saavutus olisi, jos Isakkimme paljastuisikin todella Isak Eriksson Alftanukseksi.

Erik Erikssonin poikana olisi liian läheistä sukua Julianalle eli serkku.

Isak Eriksonin pojan Erik Isaksonin poikana olisi jo säällisesti serkun poika äidin puolelta.

[Benedictus]

Lokalahden Tammistossa mainitaan Magnus ja Johan son nimikkeellä.
Heillä on kuitenkin isännimenä Måns, voidaankin nyt päätellä, että ovat Måns Larssonin ja Anna Alftanan nuorimmat pojat.

1702 kastetaan Tammistossa Måns Monssonin tytär Maria. Hiski, Lokalahti.

[Jari Latva-Rasku]

Nämä merkinnät eivät vielä paljasta kenestä Isak Erikssonista voisi olla kysymys, jo ikääntyneestä Isak Erikssonista, mihin viittaisi, että on kyse rykmentin komentajan komppanian aliupseerista, tai uudesta Isak Erikssonista, joka olisi tullut Hukaisista sotimaan vuonna 1668.

Samassa katselmuksessa 14.11.1671 oli Hukaisten isännäksi merkitty Isak Eriksson, Vehmaan Tammiston Måns Larsson ja hieman aikaisemmin jo lokakuulla pidetyn Karkun komppanian katselmuksessa Järventaan isännäksi Johan Frisius ja Hiedan isännäksi Håkan Månsson.

Katselmusluetteloihin on merkitty henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ratsupalvelusta tilojen puolesta. He tietenkin ovat yleensä tilojen omistajia, vaikka ei välttämättä.

Kaikkina vuosina ei tunnu löytyvän katselmusluetteloita Turun ja Porin ratsuväkirykmentistä. Vuonna 1679 on katselmuksessa Järventaan isännäksi merkitty Arvid Frisiuksen leski, Kosken ja sen yhteydessä Tyrisevän Gabriel Fortelius ja Hukaisten korpraali Isak Eriksson. Vuoden 1683 katselmuksessa merkittiin Järventaan isännäksi katselmuskirjuri Isak Eriksson, Hiedan luutnantti Håkan Månsson ja Hukaisten Isak Eriksson. Karkun komppanian katselmuskirjurina oli Isak Eriksson. Palkkalistojen mukaan hänet oli nimitetty jo vuonna 1677.

[Benedictus]

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin, oman komppanian katselmuksessa 14.11.1671 (Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1672/3 (1671-1672), bildid: A0053871_00279)

Vehmaan Lokalahden Tammiston tilasta isäntä Måns Larsson, Anna Alftanuksen puoliso.

Aiemmin ei ole ollut tiedossa, että Måns Larsson omisti tilan, vaan on yhdistetty hänet Hylkilahteen.
Missä vaiheessa ja keneltä Måns olisi tilan hankkinut, ja oliko tilan myyjä jotenkin suku?

Yleensä tilakaupat pyrittiin tekemään suvun kesken.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1219493
Tähän aikaan Måns vastannut tilasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212216

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204171

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5368929

Tässä mainitaan Jacob Persson, olisiko Myöhemmin mainitun Henrik Jacobsonin isä.

Mitään yhteyttä Alftanuksiin tai Måns Larssoniin ei tästä ainakaan nimien perusteella aukea.

[Jari Latva-Rasku]

Yksi ainoita lähteitä Isak Erikssonin alkuperästä on, että hän olisi ollut vuonna 1677 nimitetty Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuriksi. Tieto on palkkalistalta. Onko rykmentissä ollut yksi, kaksi, kolme vai neljä Isak Erikssonia? Heitä on ollut vähintään kaksi.

Vuoden 1650 helmikuussa ei rykmentin komentajan komppanian upseeristossa ollut yhtään Isak Erikssonia. Korpraali Erik Eriksson taitaa olla Hukaisista peräisin ollut Ericus Ericin poika, josta myöhemmin tuli kornetti. Samassa katselmuksessa kuolleen herra Erikin lesken rakuunana toimi Erich Pedersson.

Vuonna 1654 oli katselmuskirjurina Isak Eriksson. Hukaisten rakuunana oli Isak Eriksson. Ainakin nämä kaksi lienevät eri henkilöitä, ellei kirjuria lasketa samalla rakuunaksi.

Vuoden 1656 syyskuussa oli katselmuskirjurina Isak Eriksson, jonka kohdalla oli merkintä, että hän olisi myös rykmentinkirjuri. Hukaisten rakuunana oli Isak Eriksson. Tulkitsisin, että merkintä Erik Erikssonista eri nimisten korpraalien kohdalla tarkoittaa, että hänestä olisi tullut kornetti komppanian vaihdon yhteydessä viimeistään vuonna 1656.

Vuoden 1658 maaliskuussa oli katselmuskirjurina Benjamin Johansson. Kirjaus on epäselvä, mutta hänen jälkeensä on merkitty Isak Eriksson, jonka titteli voisi olla furiiri. Hukaisten rakuunaksi oli merkitty Isak Eriksson.

Vuoden 1660 katselmuksessa furiiri on Isak Eriksson ja Hukaisten rakuuna on Isak Eriksson.

Vuonna 1663 furiiriksi on merkitty Isak Eriksson ja rakuunana on Isak Eriksson.

Vuonna 1667 on furiiri jälleen Isak Eriksson, mutta Hukaisten kohdalle on merkitty vain isäntä ilman rakuunaa.

Vuoden 1671 jo aikaisemmin esillä olleet merkinnät voisivat tarkoittaa, että Jacob Bock oli tullut Isak Erikssonin tilalle furiiriksi ja korpraaliksi tuli Hukaisten rakuuna Isak Eriksson.

Yhteenvetona edellisestä olettaisin, että voisi olla mahdollista, että Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjurina toiminut Isak Eriksson on sama kuin furiiri Isak Eriksson. Furiiri voisi tässä yhteydessä tarkoittaa samaa kuin "kvartermästäre", joka titteli Isak Erikssonilla on Hukaisten henkikirjassa. Lisäksi voisi olettaa, että on ollut olemassa toinen Isak Eriksson, joka on syntynyt viimeistään 1630-luvun puolivälissä. Hän voisi paremman mielikuvituksen puutteessa olla Erik Erikssonin tai Erik Forteliuksen poika ja mahdollisesti vuonna 1677 Karkun komppanian katselmuskirjuriksi nimitetty Isak Eriksson, ellei sitten ole olemassa kolmas Isak Eriksson samasta sukupiiristä. Sitä ennen hän olisi voinut olla rykmentin komentajan komppanian korpraali, jollaiseksi Isak Eriksson mainitaan ainakin vielä vuonna 1674. Vuodelta 1678 ei Turun ja Porin ratsuväkirykmentistä löydy merkintöjä Isak Erikssonista eikä Arvid Frisiuksesta, vaikka kummankin pitäisi olla palveluksesta.

Hukaisten kohdalla (SAY) on merkitty vuonna 1657 Henrik och hans hustru på säterie. Tarkoittaakohan säterie Salmittua, jossa löytyy Isak Henriksson. Ilmeisesti sama Isak on merkitty katselmusluetteloon nimikkeellä herra Isak. Salmitun kohdalla on merkintä till Östensiö, josta myöhemmin löytyy Erik Isaksson.

[Jari Latva-Rasku]

Hukaisten kohdalla (SAY) on merkitty vuonna 1657 Henrik och hans hustru på säterie. Tarkoittaakohan säterie Salmittua, jossa löytyy Isak Henriksson. Ilmeisesti sama Isak on merkitty katselmusluetteloon nimikkeellä herra Isak. Salmitun kohdalla on merkintä till Östensiö, josta myöhemmin löytyy Erik Isaksson.

Tila Östensiön kylässä, jonne Isak Henriksson tuli, on aikaisemmin kuulunut Erik Isakssonin isälle Isak Olssonille ja sen jälkeen Erikin äidille Margetalle. Tila on ollut Lars Carpelanin rälssiä.

Israel Alftanus tekee veljensä Abrahamin avustuksella tilanvaihdon:

Taivassalon käräjät 18.–19.9.1674 f. 33 (Capellan Wördighe och Wäll:dhe H:r Abraham Erici Alftanus på sin brodhers Kyrckioheerdens uthi Stoorkyro H:r Israëlis Erici wägnar framkom och begärdte Flijteligen det om Salmitu Rydtare Hemmans beskaffenh:, som han medh Fröken Höghwälborne Jungfru Beata Magdalena Wittenberg emoot edt hennes feste Allodiall Frelsse hemman Kurialax bårdtbydt haf:r och bytes brefwedt af dato 6 Junij 1671 det wijdare uthwijsar, så wähl som och Kurjalax hemman det han i stelledt bekommidt, ransakas mådte, och honom sedhan Rädtens Attestatum meddehlas),

Syy tähän tilanvaihtoon selviää merkinnästä (SAY):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205203

Salmitun rälssiin on sisältynyt ratsutila, joka vaihdettiin Kurjelaxissa olevalle tilalle, jolle ratsupalvelun siirrettiin. Israel Alftanus on mainittu tilalla vuonna 1672.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325969

Israel Alftanus myi Kurjelaxin Vehmaan Tammiston Erik Perssonille:

Taivassalon käräjät 19.–20.4.1689 f. 48 (försåldt ett Ryttare Bördes hemman här i Sochnen Kurielax ben:d till Erich Peersson i Tammisto för 600 D:r K:m:t som Kiöpebrefwet af d: 18 Julij 1683 wijdare omständigar)

Erik Perssonin puoliso oli Anna Andersdotter, joka on mahdollisesti ollut Anna Eriksdotter Alftanan lesken Måns Larssonin leski.

Sitä ennen Israel huolehti, että Kurjelax kelpasi ratsutilaksi:

Taivassalon käräjät 23.–24.7.1679 s. 64, Taivassalon ylim. käräjät 7.8.1679 s. 78 (ransakningh Öfwer Kurjalax Ryttare och dess hielpe hemman i samma by willkor uthi Töfssala Sochn och Curjelax by

Korpraali Erik Eriksson otti tiloja haltuun Salmitun kylässä vuosina 1647-51:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205074

Isak Henriksson mainitaan edellisella sivulla vuonna 1651, ehkä renkinä jo vuonna 1651:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205073

[Jari Latva-Rasku]

Salmitun kylässä suoritettiin ratsupalvelusta ainakin yhdellä tilalla. Ratsutilalla mainitaan vuosina 1627 Erik "Klubbe" ja myöhemmin aina vuoteen 1634 hänen leskensä. Salmitussa ratsupalvelusta suoritti myöhempinä aikoina herra Isak, joka voi olla Salmitun toisella tilalla ollut Isak Henriksson, Östensiön Isak Olsson tai miksi ei myös Hukaisten Isak Eriksson. Kyllä Isak Eriksson herrasta kävisi. Salmitun ratsupalvelusta hoiti myös leski Lisbetha, mistä voi päätellä, mistä Salmitun tilasta on ollut kyse. Leski Lisbetha ei ollut Isak Henrikssonin puoliso Lisa. Tila ei esimerkiksi ole ollut Erik Staffansson Tavastin tila. Olisiko mahdollista ajatella, että leski Lisbetha olisi ollut korpraali ja kornetti Erik Erikssonin leski? Miten tila sitten joutui Israel Erikssonin haltuun, onkin vastausta vailla?

[olanyk]

Katselin aiempia keskusteluja ja googlailin tietoa Ruotsin Dryander suvusta.
Tuota Mårten Stodiuksen vaimon juuria ei ilmeiseti tunneta. Onkohan tuota nimeä käyttäneitä sukuja Ruotsissa useampia?

Suku näyttää alkavan Arnäsin Lundessa vaikuttaneesta nimismiehestä Pehr Anundsonista jonka poika oli Jon Persson talonpoika sotilas ja lautamies.

Hänen poika Ericus Jonsson oli Gårdsbyn kirkkoherra k. n. 1612 (käyttiköhän hän ensimäisenä Dryander nimeä?).

Veli oli: Piispa Petrus Jonæ Angermannus född 1559 i Lunne, Ångermanland, död 11 september 1630 i Växsjö. Biskop i Växjö stift, tillsatt av Uppsala möte, som finns representerad i 1986 års psalmbok med ett verk (nr 478).

Tammelinus suvusta Helsingissä syntynyt Konrektorin poika Johans Mathiasson Forsmann Örnecrants oli naimisissa Elisabeth Nilsdr (Torlax, Örnetorp o Gursten) kanssa jonka muita puolisoita oli Petrus Eliasson Cederschjöld ja Matias Törncrantz.

Alftanus kronikkaan liittyen (Erik Alftanuksen jälkeen) koulun konrektorin tytär avioitui Kreivi Åke (?Henriksson) Tottin (Sjundbyn) tallimestarin erik Nupuisen kanssa. Oliko "arveltu kronikan Emertia Tott ?" Åken sisar eli Sigrid Vasan tytär?

Todettakoon että Petruksen veljen Nilsin ja Vaasan kautta suku levisi mm Suomen Lappiin. Ja avioliiton kautta Kronstedt suku liittyy sukuun.

Olavi

[Jari Latva-Rasku]

Vuoden 1660 katselmuksessa furiiri on Isak Eriksson ja Hukaisten rakuuna on Isak Eriksson.

Vuonna 1663 furiiriksi on merkitty Isak Eriksson ja rakuunana on Isak Eriksson.

Otetaan uusiksi, sillä vuonna 1660 ja 1663 rakuunaksi oli merkitty Nils Jacobsson, joka voisi olla Hukaisten aikaisempi renki. Muistiinpanoihini oli eksynyt väärä nimi. Hukaisten henkikirjaan on vuosina 1658 ja 1659 merkitty rakuunat Matts ja Anders. Vuoden 1658 katselmuksessa Hukaisten rakuunan Isak Erikssonin kohdalla on epäselvä selitysteksti, jossa mainitaan vuosi 1657 ja quarter tai jopa quartermäst.

Wikipedia: "Furir var sedan början av 1600-talet den underofficer som vid sidan av sitt taktiska befäl skulle handha underhållstjänsten inom kompaniet." Svenska Akademins ordlista: "Kvartermästare, officer som tjänstgör i regementsstab l. högre stab o. som därvid särsk. handlägger ärenden rörande truppernas underhåll". Isak Eriksson oli rykmentin komentajan komppanian furiiri ja ehkä siksi häntä on kutsuttu kvartermästare-nimikkeellä. Hukaisten kohdalla on merkintä (SAY), että Isak Eriksson on ratsastanut talon puolesta.

Olisiko kuitenkin niin, että rakuunasta olisi vuonna 1657 tehty furiiri ja katselmuskirjuri Isak Eriksson on eri henkilö? Tätä täytyy tutkia lisää.

[olanyk]

Tuo Dryander suku yhteys tulee Johan Forssman Örnecreutzin puolison Matias Knutson Törnecrantzin (Uppläning) kautta jonka äiti oli Elisabeth Ericusdr Dryander k. 1669.

Petrus Angermannusin jälkeläiset tunnetaan Lundbergiuksina ja seitsemän lapsen joukossa ei ole Elisabethia tai Georgea.

Ericuksen tytär Elisabeth oli kaksikertaa naimisissa eli tuon Matiaksen lisäksi Mangnus Alandein kanssa.

Olavi

[P-L H]

Hei
Taivassalon Hukaisisssa (SAY) mainitaan v 1627 Herr Erik ja v. 1629 Herr Erik Rytt unde rStåhlhanske. SAY 1634-1653 v.1641 hustru Elin Mortensdtr ja v. 1645 hu Elin sahl Her Eriks efter leferska? 1656 on Elin Mortensdtr ja Isak Erikson.
v. 1664 mainitaan Rytt under Fabian (Beures?) comp. Vuosina 1669-73 on korp. Hu ja 1674 Isak korpral, Valborg hu. Ilmeisesti 1680 luvulla nimeltä mainitut lapset Israel, Claes ja Gabriel ovat tämän korpraali Isakin lapsia. SAY v.1674 on Eversti Lievens comp. 1694mainitaan vielä Isak Erikson rytt hus af Lindelöf comp. 1694 korpraalin leski Valborg ja poika Isak jonka kastetieto löytyy Hiskistä, 4adventtip. 1674 isä Isak Erikson. Claes Isakson ja vaimo Margareta Henriksdtr on seuraava isäntäpari. Saivat 6 lasta vuosina 1695-1707. Poika Gabriel Clason s. 1700 mainitaan kasteluettelossa 1738 rusthollarina Hukaisissa. Ei tainnut asia tulla yhtään selvemmäksi. Montako korpraali Isak Eriksonia on ollut samassa ruodussa ja vaimona Walborg.?
t. pirkko

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326065
1655 lukee ingen åbo eli tilalla ei asuta.
1664 hstru Elisabeth ea.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205072
Tässä Salmitulal näkyy h. Elisabeth ea, ja edeltäjä eli puoliso Lukas Jöransson ja vaimo Elisabeth Sigfridsdr.
Eli ei ole Erik Erikssonin leski.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325969
1666 näkyy Kurjalax Sophia Frisia Israelin vaimo.Kangasalan khr:n tytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205074
Tässä sivulal näkyy 2 kpl manttalintiloja, joissa kummankin yhteydessä mainitaan korp. Erik Eriksson, jälkimmäisessä Erik Eriksson boor opå, eli asuuko tilalla.
Mielenkiintoista, että ensimmäisellä tilalla on merkitty Simon Eriksson ja sitten Erik Simonsson Glasmästare.
Samaten tilasta mainitaan tilldel ja siellä myös Anders Andersson.

Alempi tila, jolla Erik Eriksson on Wittenberg fr. eli lienee se, jonka Israel vaihtoi Kurjalaxiin.

Mikä on tuo toinen tila, onko se Erikin vaimon kotitila, koska Lasimestarin tytär ei olisi varmaan huono naimakauppa Alftanukselle?

Toisaalta siinä näkyy Henrik måg ja vaimo Lisa, eli onko Henrik Eriksson Alftanus?

Henrik Erikinpoika Alftanus, mainitaan 1656,1657 jolloin oli “herr och han hust på säteri”. Mainitaan Taivassalon Huikaisten ratsutilalla (SAY 1656) vaimonsa Britan kanssa. Oletettavasti vanhin veljeksistä ja kun perintöä jaettiin 1664, hän ei ollut osallinen jaossa, koska oli jo aiemmin saanut perintöosansa. Asui ainakin v. 1666 Turussa kirkkokorttelissa, oli Turun suurlukkari, elossa vielä 30.9.1634, mutta kuollut ennen 5.12.1672, on ehkä se “sal Hinricus, joka haudattiin 11.4.1670 Turun tuomiokirkkoon. – pso jo ainakin 1656 (SAY) Brita Christopherintytär Enckell, haud. 21.8.1689 Turun Tuomiokirkkoon.
Ylläolevan perusteella voisi arvaillla. että Henrikillä on ollut 1. vaimo ennen Brita Enckelliä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326026
Tässä sama tila Anders Andersson jotain selvitystä rälssistä.Näkyy korp. Åke Mårtenson Erik Erikssonin tilalla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380080

Yllä olevan perusteella voisi ajatella, että ensinnäkyvä Jöran Escilsson on Andrs Jöranssonin isä, joka Anders onko taas Anders Anderssonin isä? Olisiko tuo Anders Jöransson Hukaisten Valborg Andersdr:n Isak Erikssonin vaimon isä?

Toisaalta onko Erik Klubbe Salmitussa siellä näkyvän Simon Erikssonin isä ja siis Erik Simonsson Glasmestarin isoisä?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379962
Kukahan on tuo Erik Henriksson Klubbo

[Benedictus]

Tarkoittaakohan tässä mainittu paikka juuri Salmitun kylää?

Barbaran mies näyttää olleen Anders Pederinpoika. Anders Peersson aff Pyherandta mainitaan 1540 aatelisten todistajien joukossa (Ivar Flemingin maakirja, s. 17-19). Vuotta myöhemmin hän oli toisena syynimiehenä Taivassalossa. Silloin hänen nimensä kirjoitettiin "Anders Persson Pyhäranda, väpnare i Gudmarby" (BFH III:163). Se merkinnee, ettei hän vakituisesti asunutkaan Pyhärannassa, vaan oli kotoisin Taivassalosta. Ivar Flemingin maakirjassa esiintyy myös kerran nimi Gudmarby. Taivassalon käräjillä 1536 lautamiehenä oli Erich i Gwdmarby ja vuotta myöhemmin Erich Gwmmela (s. 71, 72). Kylässä asuikin Erkki Heikinpoika erästä taloa. Antti Pietinpojan nimeä kylästä ei kuitenkaan löydy, ei myöskään Kunnaraisista, joka kirjoitettiin Gwnnarsby (Suomen Wanhin Maakirja, s. 172, 181; SAYL Taivassalo). Sen sijaan Kunnaraisen veropiirissä Salmitun kylässä omisti Anders Pedersson -niminen mies sekä veromaata että flöteveromaata (s. 181, 184). Hän oli ilmeisesti Pyhärannan vävy. Vielä vuonna 1536 hän oli talonpoikaisena lautamiehenä Taivassalon käräjillä nimellä "Andirs i Salmit" (I. Flemingin maakirja, s. 71).

http://www.genealogia.fi/genos/66/66_113.htm

Jos on, niin onko Salmitun Andersit ylläolevaa Anders Personin sukua.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204743
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379878
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204998
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379962
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380080
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205074

Näyttäisi siltä, että tuo Anders Personin tila on sama kuin Erik Erikssonin 1651 asuma tila. Onko siinä, jokin sukusuhde on eriasia.

[Jari Latva-Rasku]

Hei
Taivassalon Hukaisisssa (SAY) mainitaan v 1627 Herr Erik ja v. 1629 Herr Erik Rytt unde rStåhlhanske. SAY 1634-1653 v.1641 hustru Elin Mortensdtr ja v. 1645 hu Elin sahl Her Eriks efter leferska? 1656 on Elin Mortensdtr ja Isak Erikson.
v. 1664 mainitaan Rytt under Fabian (Beures?) comp. Vuosina 1669-73 on korp. Hu ja 1674 Isak korpral, Valborg hu. Ilmeisesti 1680 luvulla nimeltä mainitut lapset Israel, Claes ja Gabriel ovat tämän korpraali Isakin lapsia. SAY v.1674 on Eversti Lievens comp. 1694mainitaan vielä Isak Erikson rytt hus af Lindelöf comp. 1694 korpraalin leski Valborg ja poika Isak jonka kastetieto löytyy Hiskistä, 4adventtip. 1674 isä Isak Erikson. Claes Isakson ja vaimo Margareta Henriksdtr on seuraava isäntäpari. Saivat 6 lasta vuosina 1695-1707. Poika Gabriel Clason s. 1700 mainitaan kasteluettelossa 1738 rusthollarina Hukaisissa. Ei tainnut asia tulla yhtään selvemmäksi. Montako korpraali Isak Eriksonia on ollut samassa ruodussa ja vaimona Walborg.?
t. pirkko

Kävin vielä kerran katselmusluettelot läpi ja olisin taipuvainen uskomaan seuraavaa:

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentin komentajan komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson (1654-56) on eri henkilö kuin Hukaisten rakuuna Isak Eriksson. Katselmuskirjuri Isak Eriksson voi olla sama kuin Salmitun ratsupalveluksesta vuosina 1663 ja 1667 vastannut herr Isak? Olisiko leski Lisbetha hänen puolisonsa? Rakuuna Isak Eriksson nimitetään furiiriksi vuonna 1657. Hukaisten rakuunana mainitaan vuosien katselmusluetteloissa 1558 ja 1660 Isak Eriksson, mutta henkikirjassa on eri henkilö. Vuonna 1668 furiiri Isak Eriksson vaihtaa tehtäväänsä korpraaliksi Karkun komppanian kornetiksi siirtyneen Håkan Månssonin tilalle. Vuonna 1683 Karkun komppanian katselmuskirjurina on Isak Eriksson, joka myös vastaa ratsupalvelusta Järventaan puolesta. Hukaisten ratsupalvelusta vastaa samaan aikaan Isak Eriksson. En jaksa uskoa, että kyseessä olisi sama henkilö. Vuosina 1677 ja 1678 ei aliupseeristossa mainita Isak Erikssonia eikä pappina Arvin Frisiusta, mutta voi olla, että en ole löytänyt kaikkia katselmusluetteloita.

Isak Erikssoneita näin ollen olisi rykmentin komentajan komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson, furiiri/korpraali/kvartermästare Isak Eriksson ja Karkun komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson, joka jollain tavalla liittyy edellisiin.

[Benedictus]

Bergius, Andreas Petri (1661–1724)

Anders Persson
S Turku 21.4.1661. V Taivassalon kirkkoherra, aiemmin Turun akatemian professori, rovasti, filosofian maisteri Petrus Andreae Bergius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=222) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Johansdotter Walstenia.
Ylioppilas (Aboensis) Turussa 1670/71; mainitaan stipendin hakijana 1679 (ei mainita stipendiaattina); respondentti pro gradu 4.2.1682; filosofian maisteri 7.12.1682.
Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kirkkoherra isänsä jälkeen survivanssivaltakirjalla 2.7.1686, astui virkaan isänsä kuoltua 1692; mainitaan ”vararovastina” (viceprost) 1690; Vehmaan (Taivassalon) rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) lääninrovastina suoritti 1710 ja 1712–1713 kuudessa seurakunnassa yhteensä kymmenen rovastitarkastusta (Lempiäinen 1967); pakeni Ruotsiin isonvihan aikana 1714; osallistui Turun tuomiokapitulin lisäjäsenenä kapitulin istuntoihin Tukholmassa 1716–1720; palasi virkaansa Taivassaloon Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Turun akatemian teologian apulainen 1724.
Bergius osti Turussa Piispankadun varrella sijainneen, Turun akatemian edesmenneen professorin Simon Paulinuksen talon 29.6.1707 ja myi sen piispa Herman Wittelle 8.8.1722.
Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1713–1714 ja 1719.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) 1690 ja 1703, synodaaliväitöksen opponentti 1794, synodaaliväitöksen preeses (praeses) 1705.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 6.5.1687, 25.8.1688, 14.11.1691, 26(28).6.1693, 9.6.1694, 22.12.1698, 21.6.1699, 9.6.1700, 13.5.1703, 21.1. ja 28.5.1704, 3.6.1705, 5.5. ja 22.12.1706, 19.6.1709 ja 30.4.1710.
K Taivassalo 18.9.1724.
P (ainakin jo 1689) Sara Wärdh (mahdollisesti Andreas Bergiuksen sisaren Anna Bergian 1. puolison, Taivassalon Fagernäsin vuokraajan Henrik Wärdhin sisar), K leskenä 15.1.1732 (Matinolli).

Esitin hypoteesia, että Peder Bergiuksen äiti olisi ollut Ericus Ericin Alftanuksen sisar.


Tässä Pederin poika Taivassalon khr, jonka äiti oli Loimaan khr Johan Walsteniuksen tytär Margareta.
Vaimo Sara Henriksdr Wärdh.
Taivassalon Fagernäsin vuokraaja, nimismies Henrik Henriksson Wärdh († 1695) ja hänen 2. puolisonsa Anna Pettersdotter Bergius
Brunlöf, Michael Johannis (K 1720)
Brunlööf / Bruunlöf / Brwnlöf, Michel Johansson
S mahdollisesti Loimaa 1650-luvulla (jälkeen 1653). V Loimaan kappalainen Johannes Michaelis Brunlöf (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=302) ja Anna Johansdotter Walstenia hänen 1. avioliitossaan.
Ylioppilas (Satacundensis) Turussa kevätlukukausi 1670.
Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) Vartsalan ja Pyhän Jaakobin saarnahuonekunnan (Kustavin) kappalainen 1678; Lapin T.l. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5046) kirkkoherra 1692; Kalannin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024) (Uusikirkko T.l.) kirkkoherra 1698; pakeni perheineen Ruotsiin 1713 ja mainitaan (kolme lasta) siellä pakolaiskomission luettelossa 1716. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) 1700.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 31.3. ja 24.4.1686, 16.6. ja 25.8.1688, 30.6.1697, 13.5.1703, 20.1. ja 22.6.1704, 19.6.1709 ja 30.4.1710.
Brunlöf kaivautti itselleen ja jälkeläisilleen haudan Kalannin kirkon kuoriin 1711. Suomen Kansallismuseossa Helsingissä on Brunlöfiä ja hänen puolisoaan esittävät muotokuvat.
K pakolaisena Tukholmassa 1720.
P Maria Henriksdotter Wärdh, S 19.9.1659, K Kalanti (Uusikirkko T.l.) 21.12.1732.


Micael Brunlöfin äiti oli Loimaan khr Johan Walsteniuksen tytär Anna.
Vaimo Maria Henriksdr. Wärdh.


Voidaan todeta, että Micael Brunlöf ja Anders Bergius olivat serkut äidin puolelta.
Heidän vaimonsa olivat sisarukset, Henrik Wärdhin tyttäret.


Toisaalta Anderssin vaimon äiti oli Henrik Wärdin sisar, tämän 1. vaimo.


Micael Brunlöfin vaimo oli Anders Bergiuksen sisar, Henrik Wärdin 2. vaimo.


On ehdotettu, että Henrik Henriksson Wärdh olisi Henrik Hansson Stodiuksen poika, siis Ericus Erici Alftanuksen serkku.


Toisaalta, Peder Bergiuksen äiti Brita Eriksdotter voisi olla Ericus Erici Alftanuksen sisar.


Toisaalta Loimaan khr Johannes Walsteniuksen suku on jotenkin linkitetty kaarina Maununtyttäreen.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205149
Tässä Israel Alftanus Kurjalaxissa 1683 asti merkittynä.
Sitten lanbonde Simon Eriksson, joka seuraa tilaa isännistä riippumatta.
1689 Erik Persson ja h. Anna ovat Lokalahden Tammiston Måns Larssonin Anna Alftanan puolison tilalta, jossa näkyvät 1688 ja uudelleen 1691.

1691 näkyy Michel Brunlöf ja vaimo Maria.
Ovat siis tuossa yllä.

Israel Alftanuksen ratsutila Kurjalax siirtyy siis Micael Brunlöfille.

Voidaan sanoa, että yllä on aika loistava esimerkki sukuverkosta, mutta miten Alftanukset liittyvät siihen?

Virallisesti eivät liity.

Epäilen, että se puuttuva lenkki on ehkäpä Ericus Erici Alftanuksen äiti, joka yhdistää verkon Walsteniuksiin

[Benedictus]

Loistavaa! Menin jo itsekin täysin sekaisin noiden solmujen kanssa.

Siis Micael Brunlöfin vaimon äiti oli Anders Bergiuksen sisar ja Henrik Wärdhin 2. vaimo.

[Benedictus]

Måns Larsson oli anna Alftanan puoliso, joka toimi Ulfenkloun ombusmanina.

Olemme etsineet häntä monilla tavoin. Tässä osuin erääseen ylioppilasmatrikkelin sukuun ja siinä olevaan ongelmaan, joka voisi olla ratkaisu Månsin alkuperään.

Tämä on tietysti spekulaatio.

Olen käsitellyt aihetta eri yhteydessä aiemmin.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15301

1653/54 Magnus Brochius Magnus Laurentii, Aboensis 1008 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1008). * Turussa 17.1.1645. Vht: Turun oikeuspormestari Lars Månsson Brochius († 1684) ja Katarina Karlsdotter Anglenius. Ylioppilas Turussa 1653/54 [Brochius] Magn. Laurentii [Patricii Aboens. _ 50]. Respondentti 12.5.1660, pr. Enevald Svenonius 132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132). Respondentti 14.12.1661, pr. Anders Thuronius 663 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=663). Respondentti 30.4.1670, pr. Jakob Flachsenius 787 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=787). Respondentti 11.5.1672 pro gradu, pr. Jakob Flachsenius 787 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=787). FM 4.6.1672 priimus. — Turun akatemian 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1671. † Turussa 28.3.1673. Naimaton? Veli: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007) (yo 1653/54, † 1678).

Yllä oleva Magnus Brochius on syntynyt 1645 ! Turussa.

Ylioppilas Turussa 1653/54 !!

Respondentti 1660 !!!

TÄMÄN TIEDON MUKAAN MAGNUS ON OLLUT 8 VUOTIAS MENNESSÄÄN YLIOPISTOON.
15 VUOTIAS OLLESSAAN RESPONDENTTI.

VOIDAANTODETA TAVALLISELLA TALONPOIKAISJÄRJELLÄ, ETTÄ TUOSSA ON ISO VIRHE.

Koska Magnuksen opiskelu ja ura tunnetaan vuosittain, voidaan epäillä vain syntymä aikaa, joka ei millään voi olla 1645, vaan ainakin 10 vuotta enemmän.
Magnus Larsson on syntynyt ennemminkin noin 1635 paikkeilla.

Enonsa mainitaan yliopistossa jo 1640, joten äitinsä pitää olla vanhempi.

sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.


Mielenkiintoista,että Simon vaimo on Malin Alftanuksen tytär.


http://www.geni.com/people/Lars-Brochius/6000000007512031235
http://www.geni.com/people/Hans-Bachster/6000000011288083557
Vävy Hans Bachster
http://www.geni.com/people/Katarina-Thomasdotter-Arenius/6000000007630822708
Lanko Olof Arenius

Hans, k. 11.10.1681 Turku. Puoliso: 4.10.1659 Turku Margaretha Larsintytär Brochia, k. 25.3.1688 Turku. Isä: Lars Brochius, k. 23.3.1684 Turku. Turun pormestari, valtiopäivämies. Äiti: Catharina Carlintytär Anglenia, k. 20.10.1692 Turku.
-Margareta on mennyt naimisiin 1659 eli lienee syntynyt n. 1640

Yllä olevasta voidaan päätellä, että Lars Månsson Brochius on mennyt naimisiin jo n. 1635 tai aiemmin. Sukusuhteista voisi päätellä, että voisi hyvinkin kuulua Alftanus klaaniin.

Tämän mukaan ajallisesti ei olisi ongelmaa, että Måns Larsson olisi Lars Brochiuksen poika, joka on nimetty isoisän mukaan, joka viittaisi, että on vanhin pojista.

Lars Månsson Brochiuksella oli veli vouti Sven Brochius.
Svenin yhteydessä mainitaan, että suku oli mahdollisesti Englannista, nimi kylläkin viittaa Ranska-Hollantiin.
http://www.sanakirja.org/search.php?q=broc&l=-1&l2=23

Måns Mårtensson Palm syntynyt 1572.

Mårten Rasmussons och Margaretas son kammarrådet Måns Mårtensson Palm, som 1612 gifte sig med Anna Kaspersson.

Avioliittoikä Måns Palmilla 40 v.

Måns Mårtensson Palmin puolisoksi tiedetään toukokuusta 1627 lähtien vuonna 1608 Viipurissa syntynyt Arvid Tönnesson Wildemanin ja Anna Hansdotter Björnramin tytär Ebba Arvidsdotter Wildeman.

Avioliittoikä Måns Palmilla 55v. Vaimo Ebballa 19 v.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14709&highlight=palm

Voisiko olla niin, että Måns Palmilla oli 2 poikaa Lars ja Sven, Anna Kaspersdotterin kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssoneita näin ollen olisi rykmentin komentajan komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson, furiiri/korpraali/kvartermästare Isak Eriksson ja Karkun komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson, joka jollain tavalla liittyy edellisiin.

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin 2. eli Karkun komppanian katselmuskirjuria ainakin vuonna 1683, Isak Erikssonia, ei näy alkuvuodesta 1678 Pommerin sodan eikä loppuvuodesta 1678 Norjan sodan katselmusluetteloissa. Pommerissa vuonna 1678 ei tosin ole katselmuskirjuria nimetty, mutta Norjassa sellainen löytyy, eli Daniel Eriksson, jonka kohdalla on merkintä "uti Göteborgh".

Vielä vuoden 1674 Turun ja Porin ratsuväkirykmentin 1. komppanian katselmusluettelossa näkyy korpraalina ilmeinen Hukaisten Isäntä Isak Eriksson, joka sellaisena näkyy Hukaisten henkikirjassa vuoteen 1673 asti. Näihin aikoihin Ericus Ericin poika taisi siirtyä siviiliin.

Arvid Frisiusta ei tunnu löytyvän Turun ja Porin ratsuväkirykmentin luetteloista vuosina 1677-78, jolloin Arvidin olisi pitänyt siellä olla. Uudenmaan jalkaväkirykmentin pastorista Arvid Frisiuksesta tosin löytyy jalkaväkirykmentin luettelosta merkintä, että hän olisi siirtynyt ratsuväkirykmenttiin heinäkuussa 1677. Arvelisin, että Arvid on näihin aikoihin sairastunut, kuollakseen hieman myöhemmin vuonna 1678. Muun rykmentin mukana hukkui Bornholmin edustalla 6.12.1678 Arvidin kaima pastori Arvid Wellerus. Arvid Frisius lienee kuollut jo sitä ennen.

Isak Eriksson mainitaan ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluettelossa vuonna 1678 "Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson."

Edellisen merkinnän tekee mielenkiintoiseksi, että eversti Bockin rykmentti ei ole rakuunarykmentti vaan Porin jalkaväkirykmentti, johon kuuluu myös Karkku. En ensilukemalla pystynyt löytämään Lars Safleria tai Isak Erikssonia jalkaväkirykmentin katselmusluetteloista. Palkkaluettelon teksti voisi tarkoittaa, että Lars Safler tuli Isak Erikssonin tilalle Isakin siirtyessä ratsuväkirykmenttiin. On mielenkiintoista, että Arvid Frisius ja Isak Eriksson siirtyivät ratsuväkeen lähes täysin samaan aikaan. Minne he sitten joutuivat, Arvid pääsi taivaaseen noin vuonna 1678 ja Isak Arvidin ratsutilan isännäksi noin vuonna 1680, mutta missä he olivat sitä ennen?

On mahdollista, että Järventaan Isak Erikssonin persoona vielä selviää. Tällä hetkellä näyttää, että hän ennemminkin liittyisi Karkkuun ja Arvid Frisiukseen kuin Taivassaloon ja Isak Erikssoniin.

Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjureina samoihin aikoihin, kun Isak Erikssonin olisi siellä pitänyt olla, olivat Jakob Stadius ja Johan Lönn. Heidän kanssaan sukusiteissä oli Laihian kappalainen Johan Lönn, Maria Elisabeth Lietzenin puoliso ennen Israel Alftanusta.

[Jari Latva-Rasku]

Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjureina samoihin aikoihin, kun Isak Erikssonin olisi siellä pitänyt olla, olivat Jakob Stadius ja Johan Lönn. Heidän kanssaan sukusiteissä oli Laihian kappalainen Johan Lönn, Maria Elisabeth Lietzenin puoliso ennen Israel Alftanusta.

Jakob Stadiuksen anoppipuolesta on ylioppilasmatrikkelin liitteessä seuraava maininta:

Raision ja Maarian käräjät 22.–23.1.1674 f. 38v (Ander gångån wplystes begge Hemman i Tåjais på Hirffuisalo öö, för dee 1571 D:r 24 /: Km:t som Regementskriffuaren W: Jacob Stadius sin Hustrus Stiuff Modher, hustru Såphia Bilo, der på låndt och försträkt haf:r och hon honom pantsatt, men ingen giorde der på Insprååk);

"Såphia Bilo" voisi olla Isak Erikssonin yhteydessä mainitun Lars Biloviuksen sukulainen:

Oikeus määräsi Isak Erikssonin pyynnöstä lautamiesten lisäksi Järventaan arvon arviointia tekemään Vesilahden Laukon pehtoorin, jota muutenkin käytettiin ahkerasti asiamiehenä.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 5.–7.8.1682 s. 651 (Effter Mönsterskrif:s Isak Erichzsons begäran förordnades aff rätten Inspectoren Billovius.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1610

Lars Billoviukseen voisivat liittyä:

3. Jonas Erici Billovius. Född 1620 och död 1669. Fil.mag., hovpredikant
vid Stegeborgs slott och slutligen prost i Örebro 1659. Gift första gången
med Margareta Jonsdotter, med vilken han fick sonen Jonas. Gift andra gången med Anna Otter.


4. Jonas Billowius. Född 1660 och död 1712. Professor vid Uppsala universitet. Gift med Barbara Magdalena Ehrencrona, född 1672.

[Jari Latva-Rasku]

Jakob Stadius ja Johan Lönn. Heidän kanssaan sukusiteissä oli Laihian kappalainen Johan Lönn, Maria Elisabeth Lietzenin puoliso ennen Israel Alftanusta.

Ylioppilasmatrikkelin liitteestä löytyy Jakob Stadiuksen kohdalta seuraava maininta:

...Landzbokhållares Sohn Johan Lönn dhen där nu hemmanet brukar och förestår, få samma hemman under Rusthåld,...

Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Johan Lönn mitä todennäköisimmin on saman rykmentin katselmuskirjurin Jakob Stadiuksen lanko Johan Eliasson Lönn. Johan Eliasson Lönn voisi olla Laihian kappalaisen Johan Lönnin isän Hans Jönsson Lönnin serkku. Johan Eliasson Lönnin isähän on Elias Jönsson Lönn. Muut Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurit voivat löytyä näistä samoista piireistä. Yksi heistä oli Christoffer Arentz Järventaan naapurista Kosken tilalta.

[Benedictus]

Eräs Erik on jäänyt sivuun, vaikka hänen tytärtään on useinkin kaiveltu.
Schraderus, Ericus Jacobi (K 1668/69) Erik Jakobsson
Lokalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057) kirkkoherra 1642.
K Lokalahti 1668/69.
P Walborg Larsdr, isä melko varmasti Lokalahden khr Lars Thomae Björneburgensis., eli leskenä 1669.Katso Finnonius.

Finnonius, Johannes Thomae (K 1683) Johan Tomasson
S ilmeisesti Merimasku, Naantali ehkä 1630-luvulla. V Naantalin Merimaskun Finnilän talollinen Tuomas Joosepinpoika / Tomas Josefsson ja Elina Juhontytär / Elin Johansdotter.
Ylioppilas Turussa 1654/55, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 27.3.1661.
Lokalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057) kirkkoherran kuolinpesän armovuodensaarnaaja 1671; Pyhämaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5086) kirkkoherra 1678.
K Pyhämaa 1683 (Blomstedt).
P Elisabet Eriksdotter Schradera, S noin 1745, K ”66-vuotiaana” ("pastori Finnoniuksen leski" haudattiin Merimaskussa) 1711, PV Lokalahden kirkkoherra Ericus Jacobi Schraderus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2239) ja Valborg Larsdotter.

Laurentius Thomae (K noin 1640)
Lars Thomasson
Kotoisin Porista (Björneburgensis).
Lokalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057) kappalainen mahdollisesti jo 1634; Lokalahden kirkkoherra 1639.
K Lokalahti noin 1640.



Holstius, Claudius Martini (K 1677)
Holst, Holste, Klas Mårtensson
S Turku. V Turun kaupungin porvari Martti / Mårthen Holst ja N.N. (Turun tuomiokirkkoon haudattiin "m:r Claudi Holsti moor i kyrkian uthi murat graf – – " 26.4.1662).
Ylioppilas Turussa, respondentti 1653(?); pro gradu 26.4.1656; filosofian maisteri 1656.
Turun akatemian laulunopettaja (director eli rector cantus), johti kirkkolaulua tuomiokirkossa ja toimi urkurina 1659–1667; akatemian deposiittori (beaanien kaitsija, depositor) 28.6.1666; Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kappalainen 1667; suoritti – kaiketi (Vehmaan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122)?) lääninrovastin sijaisena – rovastintarkastukset Vehmaan Lokalahden kappelissa ja Raumalla 1669 ja 1671 (Lempiäinen 1967); Lokalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057) kirkkoherra 1672.
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1665.
Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku helmikuu 1653, väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku helmikuu (3.3.) 1660.
Holstius omisti kaupunkitalon Turussa Luostarinkadun varrella vuoteen 1677 ja Onnikmaan ratsutilan Taivassalossa.
K Lokalahti 6.3.1677 (haudattiin Turun tuomiokirkkoon).
P Taivassalo 1659 Anna Claesdotter Brennera, S noin 1638, K oletettavasti leskenä vasta suuren Pohjan sodan lopulla tai myöhemmin (valtiopäivillä 1719 apua ja tukea anoneiden, papistoon kuuluneiden Ruotsiin paenneiden köyhien pakolaisten luettelossa esiintyy Claes Holstius -nimisen papin leski, jonka nimeä ei mainita), PV Taivassalon kirkkoherra, lääninrovasti Claudius Martini Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=282) ja hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter.


Tässä Claes Brenneruksen sisarenpoika Abraham Alftanus.

Alftanus, Abrahamus Erici (1630–1697)
Alftan / Allftanus/ Alphtanus, Abraham Eriksson
S Taivassalo 1630. V Taivassalon kirkkoherra, rovasti Ericus Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=73) ja Helena (Elin) Mårtensdotter Brenner.
Ylioppilas (Borealis) Turussa 1647/48.
Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Henrik Hornin rykmentin) saarnaaja 1651; Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kappalainen (2. sarjaa) 1656; Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) kirkkoherra 1676; Hattulan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) lääninrovasti ainakin jo 1679; suoritti yhdeksässä eri seurakunnassa yhteensä 48 rovastintarkastusta 1679–1683, 1686–1687, 1689–1691 ja 1693–1696 (Lempiäinen 1967).
Turun kappalaistenkokouksen saarnaaja (conc.) (suomeksi) 1660; Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1690.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 11.5.1661 ja 14.11.1679.
Alftanus asui Taivassalossa Hurunkorven tilalla ainakin 1663–1670 ja omisti Hattulassa Leinilän ratsutilan ainakin jo 1.6.1685 ja Kreivilän tilan.
K Hattula (haudattiin 3.10. Hattulan kirkkoon) 1697.
P1 Kemiö 1656 Emerentia , K Taivassalo 1672/73, P2 1674 Katarina Eriksdotter Schrader, eli leskenä ja Leinilän ratsutilan omistajana Hattulassa vielä maaliskuussa 1706, P2 V Lokalahden kirkkoherra Ericus Jacobi Schraderus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2239) ja Walborg Larsdr.


Kirkkoherrat
Laurentius Thomae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1413) 1639 † 1640
Ericus Jacobi Schraderus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2239) 1642 † 1668/69
Andreas Benedicti Ståhlfoot (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2406) 1671 (ei astunut virkaan)
Claudius Martini Holstius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1034) 1672 † 1677
Matthias Sigfridi Mandraeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1556) 1677–1690
Kappalaiset
Laurentius Thomae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1413) mahdollisesti 1634–1639
Johannes Davidis Sciurenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2244) 1687 – 1691/93
Apulaispappeja
Johannes Thomae Finnonius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=652), kirkkoherran kuolinpesän armovuoden saarnaaja 1671


Ericus Jacobi Schraderus olisi ajallisesti sopiva Isak Erikssonin isäksi.
hän sopisi myös, koska tyttärensä oli naimisissa Anna Alftanan veljen Abraham Alftanusken kanssa.



Isak Eriksson olisi silloin ollut Abrahamin lanko.


Erik Scharaderuksen seuraaja Claudius Martini Holstius oli Abrahamin serkun mies.


Johannes Sciureniuksen äiti oli muistaakseni Elisabeth Mårtensdr, joka kuoli Laihialla.
Olisiko Elisabeth Mårtensdr Claudius Martinin sisar?

[P-L H]

Hei
Taivassalon arkiston digitoimista kirjoista Vihittyjen luettelo 1689-1702 löytyy kuvasta 73 Wäckelax bohl vihkitieto 28.10.1694? Claes Isakson i Hukais med Margareta Henriksdtr i L------x? med crona. (Kirja sisältää tilejä, vihittyjä, haudattuja. Varhaisimmat tiedot 1641.) Taivassalon ensimmäisessä rippikirjassa v. 1684-1695 kuva 59 Hukainen on mainittuna Isak Erikson, Israel son, Johan? son, ------- hu Walborg? (epäselvä merkintä) Agneta p, Margeta p, Caisa, Erik son nimi alleviivattu, Claes Isakson, Maria p, Anna p, Gabriel, Caisa, Johan drg, Elsa p, Lisa Mattsdtr, Britap, Lisa p.

Seuraava rippik. 1696-1711 Hukainen kuva 57 on Walborg enk, Claes son, Gabriel bror, Johan drg, Lisa enk?, myös Claesin vaimo Margareta mainitaan. Seuraava RK 1710-1736 kuva 135. RK 1745-1758 Hukais on kuvassa 80. Kymmennysten maksut (SAY) loppuu kaikilla sivuilla v 1683. En tiedä löytyykö kymmennysmaksuja myöhemmiltä vuosilta.
Onko tämä Isak Erikson Erik Eriksonin ja Elin Mortensdtr poika?

Tästä arkiston digitoimasta Vihittyjen luettelosta 1689-1702 löytyy kuvasta 119 (haudattuja) merkintä 6.4.1692 Hukais gl------ (arvauksena Isak) kuvasta 147 7.6.1703 Hukais Claes Isakson mor -------- . Onko Hukaisilla ollut oma hauta? Claes Isakson on kuollut v 1708. Kirkonkassan tilit 1671-1728 kuva 103 15.9.1708 Hukais Clas Isakson (ilman maksua).
t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei
Taivassalon arkiston digitoimista kirjoista Vihittyjen luettelo 1689-1702 löytyy kuvasta 73 Wäckelax bohl vihkitieto 28.10.1694? Claes Isakson i Hukais med Margareta Henriksdtr i L------x? med crona. (Kirja sisältää tilejä, vihittyjä, haudattuja. Varhaisimmat tiedot 1641.) Taivassalon ensimmäisessä rippikirjassa v. 1684-1695 kuva 59 Hukainen on mainittuna Isak Erikson, Israel son, Johan? son, ------- hu Walborg? (epäselvä merkintä) Agneta p, Margeta p, Caisa, Erik son nimi alleviivattu, Claes Isakson, Maria p, Anna p, Gabriel, Caisa, Johan drg, Elsa p, Lisa Mattsdtr, Britap, Lisa p.

Seuraava rippik. 1696-1711 Hukainen kuva 57 on Walborg enk, Claes son, Gabriel bror, Johan drg, Lisa enk?, myös Claesin vaimo Margareta mainitaan. Seuraava RK 1710-1736 kuva 135. RK 1745-1758 Hukais on kuvassa 80. Kymmennysten maksut (SAY) loppuu kaikilla sivuilla v 1683. En tiedä löytyykö kymmennysmaksuja myöhemmiltä vuosilta.
Onko tämä Isak Erikson Erik Eriksonin ja Elin Mortensdtr poika?

Tästä arkiston digitoimasta Vihittyjen luettelosta 1689-1702 löytyy kuvasta 119 (haudattuja) merkintä 6.4.1692 Hukais gl------ (arvauksena Isak) kuvasta 147 7.6.1703 Hukais Claes Isakson mor -------- . Onko Hukaisilla ollut oma hauta? Claes Isakson on kuollut v 1708. Kirkonkassan tilit 1671-1728 kuva 103 15.9.1708 Hukais Clas Isakson (ilman maksua).
t. Pirkko

Kyllä rippikirjassa mainittu Isak Eriksson täytyy olla Ericus Ericin ja Elin Mårtensdotterin poika. Ripilläkäynneistä voisi päätellä Isakin kuolinajan.

On väitetty, että Isak Eriksson olisi haudattu 28.9.1688 ja puoliso Valborg Andersdotter kuollut 4.1.1703. En tähän hätään löytänyt tiedolle lähdettä. Hukaisten rakuunana on mainittu Johan Isaksson, eiköhän hän ole ollut Isak Erikssonin poika.

En tiedä, mutta uskoisin, että Hukaisilla olisi ollut oma hauta. Sitä todistaisi, että Valborg Andersdotter olisi haudattu niin paljon kuolemaansa myöhemmin.

Claes Isakssonin lasten kummeista voisi päätellä sukulaissuhteita.

En ole löytänyt Järventaan Isak Erikssonia Porin jalkaväkirykmentin luetteloista, mutta siellä palveleminen ennen ratsuväkeä vahvistaisi tietoa, että Hukaisten ja Järventaan Isak Eriksson oli eri henkilö. He tosin tietenkin tunsivat toisensa hyvin.

[Benedictus]

Schraderus-Scraderus

Schraderus, Ericus Jacobi (K 1668/69) Erik Jakobsson
Lokalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057) kirkkoherra 1642.
K Lokalahti 1668/69.
P Walborg Larsdr, eli leskenä 1669.

Scraderus, Magnus Andreae (mainitaan 1609–1644)
Magnus / Måns Andersson
S Turku tai Lempäälä oletettavasti 1580-luvulla. V Lempäälän kirkkoherra Andreas Petri (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=118) (Lempelius) ja Valborg Tönnesdotter hänen 1. avioliitossaan.
Oletettavasti Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kappalainen (Magnus Andreae) 1607; Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) koulumestar i ja kaiketi apulaispappi 1609. Scraderusta suositeltiin Vehmaan kirkkoherraksi 29.2.1612, mutta hän ei saanut virkaa. Kumlingen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5040) kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla 12.7.1613, erotettiin virasta 1630, matkusti Tallinnaan 1631; Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kirkkoherra viimeistään 1633 (ehkä jo 1632). Scraderuksella oli seurakuntalaistensa kanssa useita riitoja, joita selviteltiin käräjillä 1634–1640 ja hän sai virastaan eron 1640. Maarian käräjillä 20.10.1640 hän pyysi todistusta käytöksestään voidakseen siirtyä virkaan muualle. Ehkä uudelleen Kumlingen kirkkoherra tai tilapäisesti siellä pappina 1641, kuningattaren kirjeessä 25.10.1641 vahvistettiin hänen palkkaetunsa Kumlingen kirkkoherrana. Scraderus asui sittemmin virattomana pappina Turun seudulla 1640-luvun alkuvuosina (Ruskon seurakunnassa ainakin 1643) ja hänet mainitaan vielä 11.4.1644.
valtiopäivämies Nyköpingissä, allekirjoitti valtiopäiväpäätöksen 15.2.1640.
Mainitaan Turun akatemian vihkiäisjuhlan osanottajien luettelossa 15.6.1640, ei kuitenkaan ollut juhlassa paikalla.
P Valborg N.N., mainitaan 1634–1644.

Andreas Petri (K 1609)
Anders Persson
S ilmeisesti Turku. Mahdollisesti turkulaisen suurporvarin Valpuri Innamaan poikapuoli (Kirsti Arajärvi 1959).
Naantalin luostarin viimeinen (pappis)munkki vuoteen 1569 (Kyösti Vilkunan historiallisen romaanin Viimeiset luostariasukkaat (1912) päähenkilöitä). Todennäköisesti Turun katedraalikoulun apuopettaja (hypodidascalus) 1578 -1579; Turun tuomiokirkkoseurakunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) kappalainen (choralis), mainitaan 1581–1584; Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kirkkoherra 1584.
Andreas Petri ("Her Andris i Lämppela") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti ("Andreas Petri Lempelensis"; Confessio Fidein vuonna 1693 painetussa suomennoksessa "Andreas Petri Lempälässä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593 ja uskollisuudenvalan ("Andreas i Lempelä", "Andreas Petri") kuningas Sigismundille Uppsalan kruunajaisvaltiopäivillä 23.2.1694.
Andreas Petri oli läsnä Linköpingin valtiopäivillä 1600. Kuningas Kaarle IX vangitutti hänet myöhemmin, ja hän oli vankina Turun linnassa 1606–1607.
Kirkkoherra Andreas omisti kaupunkitalon Turussa. Lempäälään tultuaan hän hankki omistukseensa Kuokkalan Tauskulan tilan, jota sitten tilan entinen omistaja sai lampuotina viljellä. Hän omisti vuodesta 1602 myös Innamaan ratsutilan, hankki samasta kylästä vielä Rautulan tilan ja yhdisti kaikki kolme tilaa ja varusti kolme ratsumiestä. Turun käskynhaltija Tönne Jonasson antoi hänelle verovapauskirjeen erääseen maatilaan 6.8.1601. Lisäksi Andreas Petri harjoitti mittavaa lainaustoimintaa, ja hänen velallisinaan oli säätyläisiä ja talonpoikia koko Ylä-Satakunnan alueelta.
K Lempäälä 1609.
P Valborg Tynisdotter hänen 1. avioliitossaan.
Andreas Petrin testamentin mukaan kaikki hänen kiinteä ja irtain omaisuutensa maalla ja kaupunkitalonsa Palikan talon vieressä Turussa siirtyi hänen leskensä omistukseen ja tämän kuoltua perinnöksi avioparin kolmelle nuorimmalle lapselle. Andreas Petrin hankkima ratsutila oli lesken hallussa vuoteen 1622 asti. Avioparin pojista Paulus Andreae Lempelius eli Lempelensis (K 1665) toimi koulumestarina Tallinnassa ja myöhemmin Reigin kirkkoherrana Hiidenmaalla, toinen poika Magnus Andreae Scraderus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2246) oli Kumlingen ja myöhemmin Maarian kirkkoherra.
Valborg Tynisdotterin P2 vouti N.N.

Jacobus Matthiae (K 1626)
Jacobus Matthaei, Jacob Madzzon, Jakob Mattsson
Myöhemmin sukunimiä Wesilaxius ja Wasserman käyttäneen pappissuvun ensimmäinen tunnettu edustaja.
Vesilahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5116) kappalainen ainakin jo 1585, kirkkoherra 1612.
Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Cappalaiset – – Ylimmäises ja Alimmaises Satagunnasa – – Jacobus Wesilahdesa") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593; allekirjoitti Turussa 26.2.1598 sisarensa Barbron perinnönjakoasiakirjan (Kotivuori 16.11.2006).
Jacobus Matthiae omisti vuodesta 1585 Vesilahden kirkonkylässä Tapolan tilan, johon hän yhdisti myöhemmin omistukseensa hankkimiaan naapuritiloja. Myöhempinä vuosina hän hankki omistukseensa ja otti viljelykseen useita autiotiloja eri puolilta pitäjää.
K Vesilahti 1626.
P Malin N.N.


Veli Pekka Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 73 (2002) s. 217, including "TKO 29.7.1641 ... Staffan Äijälä esitti perinnönjakoasiakirjan 26.2.1598, jonka oli todistanut raadin lisäksi Brita Larsintyttären äidin veli, tuolloin Vesilahden kappalainen Jacobus Matthei. Jakokirjan mukaan Brita oli saanut äitinsä Barbro Mattsintyttären irtaimiston ..."
Abrahamus Jacobi (K 1669)
Abraham Jakobsson
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) Ikaalisten kappalainen, mainitaan 1631, jolloin otti viljelykseen Pietari Tarron tilan Ikaalisten kylässä; Ikaalisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5015) ensimmäinen kirkkoherra kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen kirjeellä 17.7.1641.
Määrätietoisena kirkkokurin ylläpitäjänä Abrahamus Jacobi joutui käräjöimään seurakuntalaistensa kanssa. Hän hankki omistukseensa Osaran tilan ja viljeli mm. Laurikaisen autiotilaa Ikaalisissa 1660-luvun alussa.
Väitöskirjan dedikaatio (ded.diss.) Turku 24.11.1649, 14.3. ja 19.6.1651, lokakuu 1652, maaliskuu 1654, 3(7).5. ja syyskuu 1656 ja 1662.
K 1669.
P Anna Henriksdotter.

Lilius, Henricus Johannis (K 1657)
Rainenius, Henrich Johansson
S Karkku. V talollinen Karkun Rainion kylässä, nimismies Juhana Hannunpoika / Johan Hansson ja Pieta Eerikintytär / Beata Eriksdotter.
Messukylän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5065) Teiskon (ensimmäinen) kappalainen, mainitaan jo toukokuussa 1629, jolloin osti tilan Teiskolasta perheensä asuinpaikaksi; Längelmäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5059) kirkkoherra 1647.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 18.5.1649, 21.2.1651, 19.12.1652, 16.6.1653 ja 5.4.1656 (vain etunimi ja patronyymi) sekä syyskuu 1656 (Henricus Johannis Lilius).
K Längelmäki 3.3.1657.
P (ainakin jo 1635) Sofia Jakobsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen.

Maexmontanus, Johannes Michaelis (1616–1696)
Johan Michelsson
S Turku 22.6.1616. V Lempäälän kirkkoherra Michael Martini Maexmontanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1542) ja Gertrud Jakobsdotter.
Ylioppilas (Satacundensis) Turussa syyslukukausi 1640, osallistui akatemian ensimmäiseen depositioaktiin 16.6.1640.
Vihittiin papiksi Turussa 1644; Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kappalainen 1652; nimitettiin Keuruun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5032) kirkkoherraksi 1663, mutta ei astunut virkaan; Lempäälän kirkkoherra 1670.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1675.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 5.4.1656.
Omisti Hävättilän Pietilän tilan ainakin 1657–1663 ja Kuivaspään Ryötin tilan vuodesta 1664.
K Lempäälä 1.6.1696.
P (jo 1649) Beata Henriksdotter Lilia, K Lempäälä 1705, PV Längelmäen kirkkoherra Henricus Johannis Lilius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1455) ja Sofia Jakobsdotter.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585540
(Fältwäblen Hendrich Mexberg (vertaa 10173 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10173)) på sin moders dygdesamma Beatæ Lilliæ wägnar, kärde till Capit:ns Sahl: Paul Russ Änckia dygdesamma hustru Elin Jacobzdotter om 30 D:r K:m:t, som hennes förrige Sahl: man Axel Josepzson d: 9 Julij 1680 till Kyrckioheerden j Lempälä Sahl: H:r Johan Mæxmontanum sigh förobligerat betala, emädan bem:te Kyrckioheerden till Befaln:n Jeremias Sten på Josepzsons wägnar för ett hästewärde dem betalt)

Tämä ylipitkä kooste on tehty ajatukseksi, että Andreas Petrin poika käytti nimeä Scraderus.
Toisaalta Vesilahden khr Jacobus Mathiaen jälkeläiset ovat Tyrvää, Karkku, Vesilahti, Lempäälä alueella, ja hyvin lähellä Järventaan asukkaita.

Ajatukseni on, että Ericus Jacobi Schraderus oli Vesilahden khr Jacobus Mathiaen poika, jonka äiti oli Andreas Petrin tytär.

Eli Måns Andersson Scraderus olisi enonsa.

Abraham Ikalensiksen isä Abraham Jacobi oli veljensä, eli Ikalensiksen leski Sofia Paul nai Gabriel Fortelius-Alftanuksen.

Olisiko Micael Maexmontanus nainut serkkunsa Beata Liliuksen.

Beata kärjöi Paul Ryssin lesken Elin Jacobsdr:n kanssa, voisiko olla tätinsä.( en oikein saanut tekstistä tolkkua).

JOS Erikus Jacobi Schraderus olisi Jacobus Mathiaen poika, ja Isak Eriksson Erikin poika, olisi Isak Eriksson ollut melkein kaikkien sukulainen Karkun seudulla.

[Benedictus]

Lempäälän Innilän kartanon omistajana tunnetaan kapteeni Daniel Hansson Floor, jonka suku on kiinnostavasti sekaantunut Ylä-Satakunnan klaaneihin.

http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm
Löjtnant Fiting och hans hustru nämns emellertid också i Ritvala. Kristoffer Bertilssons närmaste arvinge, sonen Klas, innehade dör bl.a. Vehkala hemman, för vilket Hans Fiting, »löjtnant, är på tåg», skattade 1630 och de närmast följande åren, varefter gården återgår till Klas Kristoffersson, Daniel Hansson (Floor), gift med Kristoffer Bertilssons dotter Elin i hennes andra äktenskap, Margareta Kristoffersdotter och Klas Kristoffersson i vilken sistnämndas ägo det förblir efter 1638, då Margareta flyttade till Orivesi.[4 (http://www.genealogia.fi/genos/41/41_61.htm#4)] Denna följd av växlande ägare till olika delar av Kristoffer Bertilssons stora ägokomplex, som slutligen skrivs på sonen Klas, tyder på att alla parterna var arvingar och att således Margareta Kristoffersdotter skulle vara en hittills förbisedd medlem av syskonskaran.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Innil%C3%A4n_kartano
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466610
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466611
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468150
Lignipaeus, Jacobus Bartholdi (K 1667) Jakob Bertilsson
S Loimaa oletettavasti 1610-luvun lopulla tai 1620-luvun alussa. V Loimaan Puujalkalan talollinen Perttu Tuomaanpoika / Bertil Tomasson ja Maisa N.N.
Ylioppilas (Satacundensis, Jacobus Bertolli Loimijokiensis) Turussa syyslukukausi 1640.
Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan 31.1.1644, että Turun tuomiokapituli oli luvannut Jacobus Bartholdille Porin triviaalikoulun konrehtorin viran, johon hän astui samana vuonna; Porin triviaalikoulun rehtori 9.9.1659, astui virkaan 1660; Oriveden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=1445) kirkkoherra 1665.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku marraskuu 1649, 19.6. ja kahdesti elokuu 1651, elokuu 1655, (20.6.)1656 ja 6.6.1662.
K Orivesi 1667.
P Anna Danielsdotter (Floor), S noin 1627, eli leskenä Porissa vielä 1701, PV kapteeni Daniel Hansson (Floor) ja Elin Kristoffersdotter.


Mielenkiintoista on, että Kangasalan Herttualan Hannulassa mainitaan Hans Persson, jolla vaimo Anna Mårtensdr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436118Heillä ainakin pojat Erik ja Mårten Hansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436226
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437093


Kylän toinen talo on khr Petrus Jacobi Wanaeuksen omistaman Eerola.


Wanaeuksen ja Daniel Hanssonin vaimot olivat sisarukset.


Tällöin tulee esiin ajatus, josko Daniel Hansson Floor on Hans Perssonin poika Herttualan Hannulasta.


Jotta Ajatus saa lisäulottuvuuden, voidaan pohtia, olisiko Hans Persson Holman kartanon Mårten Eriksson Stiernkorssin vaimon Anna Perssonin veli.
Anna veli oli Loimaan khr Johannes Petri Wallstenius sekä Jeremias Petri Parinsulkanus Kaarina Maununtyttären saarnaaja.
Heidän isänsä oli Paraisten khr Petrus Johannis ja äidin veli Jeremias Eliae Agrigola Taivassalon khr.
Kirkkoherrat
Laurentius Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1393), ainakin jo 1546 † noin 1555
Clemens Laurentii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=433) 1556 † luultavasti 1558
Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) 1558 † noin 1584
Petrus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1969) 1584 † ilmeisesti 1617

Toisaalta Hannulan emäntä Anna Mårtensdr voisi olla Mårten Eriksson Stiernkorssin tytär.
Anna mainitaan leskenä kuitenkin 1616.

Erittäin kiinnostava kysymys on tuo ylläoleva tieto, että Hannulassa on mainittu 1621:
Rytt. munsterskrifvare Erik Hansson.

Hänestä ei ole missään muuta tietoa, mutta olisi eräs kiinnostava lisä Isak Erikssonin isäehdokkaiksi.

[Benedictus]

Karkun Mäenkylään ilmestyy 1647 Thomas simonsson ja poika Simon.

Suku on mielenkiintoisesti kummiyhteydessä Isak Erikssonin perheeseen.

Mistä tai ketä Thomas Simonsson on ei ole viitettä.
Eräs ajatus heräsi siitä, että pormestari Mårten Sigfridssonin tytär Susanna oli Järventaan emäntä, jonka Sisaten N. Mårtensdr Frisiuksen poika tuli seuraavaksi isännäksi.

Pormestari Mårten Sigfridssonilla oli ilmeisesti kaksi isänsä velipuolta.

Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner.

Yllä oleva pormestari Bertill Mårtensson oli Mårten Sigfridssonin äidin sisaren mies.

Thomas Hansson ja Simon Thomasson lienevät Mårtenin sedät.

Mårtenin isän Sigfrid Sigfridssonin isän tiedetään omistaneen osan ratsutilasta Tyrvään Tyrväänkylässä.

Velipuolet voisivat olla sieltä kotoisin, ehkäpä Simon Hansson on asunut Tyrvään suunnalla.

Tästä tulee vain mieleen noiden veljesten nimistä, että olisiko Thomas Simonsson Simon Hanssonin poika eli Mårtenin serkku. Simon Thomasson olisi silloin Susanna Mårtensdr pikkuserkku kuten myös Arvid Frisiuksen äidin.

Eivät olisi silti niin kovin läheistä sukua ajatellen kummihommaa.

lias Simonssonin ja Catharina Isakdotterin tytär kastetaan 18.4.1711.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681196

Kummeina mainitaan ilmeisesti kastepappi Thomas Kriander, Thomas Simonsson Mäkipää ja hänen puolisonsa Lisa Jöransdotter, vanha eukko Margaretha, Johan Mårthensson Carvilander ja Jacob lukkari.

Mäkipään Samuelin tytär Margetha kastetaan 25.3.1692. Kummeina mainitaan Henric Collinus, Jerfventaka Moor, Thomas Simonss, Brita Caisa Maria följeb?

ärventaan ratsumiehen Arvidin pojan Johanneksen kummit 10.6.1693.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681183

Kummien joukossa mainitaan Jerfventaka Isach med sin Rärsta? (ehkä hustru), och stiufdotter, Liskin, ryttaren Hendrich Isachs?, Anders Koskis landbonde dotter.

Anders Grelsson tuli Kosken lampuodiksi vasta vuonna 1692 ja hänellä oli kummiksi sopiva tytär Margeta.

[P-L H]

Hei
Palaisin tämän ketjun alkuun. SAY Karkku Järventaka 1675-1794 v. 1683 on Munsterskrifare Isak Erikson, hu Elena (Helena). v. 1694 on Uppbördskrifare Isak Erikson, 7 pers.
SAY Järventaka 1695-1713 v.1695 Uppbördskrifare Isak Erikson, Helena hu Johan son Elin dtr.
v. 1703 on edellisten lisäksi Elisabet dtr Ingeborg dtr. Vasta vuonna 1704 on Anna dtr.
v. 1712 on Isak Erikson, Anna xx? Ingeborg dtr, vaimoa ei mainita. Karkku Järventaka on kastettu 13.1.1726 Erik, vanhemmat Johan Carvilander ja Annica Astrenia. Olisiko syytä katsoa uudelleen Isak Eriksonin lasten syntymävuodet? Kuka oli Järventaan isäntä v.1736 . Haudattujen luettelossa on merkintä 12.12.1736 gl mor Juliana Palm 81 v. (s.1655?) Merkintä ei vielä paljasta kenen äidistä on kyse.
Arkiston digitoimista kirjoista löytyy kastettujen luettelo. Alussa on kirkon tilikirjoja. Kuva 90 on merkintä hautausmaksuista Järventaka 2.3.1712 mågen Johan Carvilander för des barn----, ilmeisesti 1709 syntynyt tytär Elisabet. Kuvasta 154 alkaa kastettujen luettelo v. 1672- 1712
Toinen syntyneiden ja kastettujen luettelo 1712-1764 kuvasta 31 löytyy Carvilanderin Erik pojan kastetieto ja kummit. Tässä kirjassa on myös vihityt ja haudatut.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei
Palaisin tämän ketjun alkuun. SAY Karkku Järventaka 1675-1794 v. 1683 on Munsterskrifare Isak Erikson, hu Elena (Helena). v. 1694 on Uppbördskrifare Isak Erikson, 7 pers.
SAY Järventaka 1695-1713 v.1695 Uppbördskrifare Isak Erikson, Helena hu Johan son Elin dtr.
v. 1703 on edellisten lisäksi Elisabet dtr Ingeborg dtr. Vasta vuonna 1704 on Anna dtr.
v. 1712 on Isak Erikson, Anna xx? Ingeborg dtr, vaimoa ei mainita. Karkku Järventaka on kastettu 13.1.1726 Erik, vanhemmat Johan Carvilander ja Annica Astrenia. Olisiko syytä katsoa uudelleen Isak Eriksonin lasten syntymävuodet? Kuka oli Järventaan isäntä v.1736 . Haudattujen luettelossa on merkintä 12.12.1736 gl mor Juliana Palm 81 v. (s.1655?) Merkintä ei vielä paljasta kenen äidistä on kyse.
Arkiston digitoimista kirjoista löytyy kastettujen luettelo. Alussa on kirkon tilikirjoja. Kuva 90 on merkintä hautausmaksuista Järventaka 2.3.1712 mågen Johan Carvilander för des barn----, ilmeisesti 1709 syntynyt tytär Elisabet. Kuvasta 154 alkaa kastettujen luettelo v. 1672- 1712
Toinen syntyneiden ja kastettujen luettelo 1712-1764 kuvasta 31 löytyy Carvilanderin Erik pojan kastetieto ja kummit. Tässä kirjassa on myös vihityt ja haudatut.

t. Pirkko

Juliana Månsdotter on mielenkiintoinen henkilö, sillä näyttää, että hänestä olisi käytetty etunimiä Helena, Elin, Juliana ja taisipa vielä Iljana olla käytössä. Nimet ovat oikeuden pöytäkirjoista, henkikirjoista ja kastettujen sekä haudattujen luettelosta. Nimi taitaa olla peräisin Julianan isoäidin Elin Mårtensson Brennerin veljen Claus Brennerin toiselta puolisolta Julianalta. Juliana Månsdotterista on käytetty sukunimiä Alftana ja Palm, aluksi ei sukunimeä laisinkaan. Vielä ei ole löytynyt syytä epäillä, että kyseessä olisi useampi henkilö.

Julianalla oli lapset Johan ja Elin eli Juliana Arvid Frisiuksen ja Elisabeth eli Lisa tai Liskin, Ingeborg eli Ingred, Karin, Anna eli Annicka, Isak ja Erik Isak Erikssonin kanssa, sekä kaksi 1680-luvulla kuollutta ilmeisesti Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin yhteistä lasta. Muistaakseni ainoastaan Lisan, Ingeborgin ja Erikin syntymäaika löytyy kastettujen luettelosta. Lapsista Lisa on pahiten hukassa, mutta hän on voinut unohtua Kintun tilalle, kun Isak Eriksson palasi perheineen takaisin Järventakaan ennen siirtymistä sotapakolaiseksi Ruotsiin.

Gamla mor haudattujen luettelossa voisi viitata silloiseen isäntään Erik Isaksson Astreniukseen aina 1720-luvun loppupuolelta lähtien.

Johan Carvilanderin ja Anna eli Annica Astrenian pojan kummien joukossa on mielenkiintoinen henkilö, eli Gustav Segerstedt, eli ilmeisesti ruotsalainen upseeri.

Isak Eriksson ehti olla, todennäköisesti sekä Porin jalkaväki-, että Turun ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri, veronkantokirjuri sekä Karkun ja Punkalaitumen pitäjänkirjuri. Pääseminen Loimaan pitäjänkirjuriksi estettiin. Silti Isakin sukutaustaa ei tiedetä. Hänestä ei ole missään tunnetussa yhteydessä käytetty sukunimeä.

[Benedictus]

Johan Carvilanderin ja Anna eli Annica Astrenian pojan kummien joukossa on mielenkiintoinen henkilö, eli Gustav Segerstedt, eli ilmeisesti ruotsalainen upseeri.

Lienee niin, että ylläoleva Gustaf on sama kuin alla oleva Jonas Gustaf, jonka appi oli Johan Hansson Svarthafra, jonka veli Gustaf Hansson asui Järventakana Karkussa, ennen Arvid Frisiusta.
III. Gustaf Hansson Svarthafra (son till Hans Hansson, tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)). Innehade 1668-1675 Järventaka rusthåll i Karkku [17] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#17)


1.2.1750 Gustaf Fredrik Segerstedt 7517 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7517). * Hämeenkyrössä 16.9.1736. Vht: henkirakuunarykmentin Ylä-Satakunnan komppanian kornetti Jonas Gustaf Segerstedt († 1753) ja Kristina Coselius. Ylioppilas Turussa 1.2.1750 Segerstedt Gust. Fredr _ 427. Ruotsalaisen osakunnan jäsen 1750: d. 1 Februar. \ Gustavus Fridericus Segerstedt, Helsingus,. — Voluntaari tykistössä 1751. Korpraali henkirakuunarykmentissä 1753, kersantti 1759. Kornetti Etelä-Skånen ratsuväessä 1760. Siirto henkirakuunarykmenttiin 1761, luutnantti 1768, alikapteeni 1775, kapteeni 1778, ero 1782. † Sahalahdella 1.1.1816. Pso: 1777 Gustava Magdalena Haartman (jäi leskeksi).
Appi: Loimaan kirkkoherra, FM Gustaf Haartman 5906 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5906) (yo 1732, † 1781).
Äidin isä: rykmentinpastori (Janakkalan nim. kirkkoherra) Erik Choselius 4326 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4326) (yo 1698, † 1722).
Tyttärenpoika: Karl Fredrik Teodor Lange 13500 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13500) (yo 1821, † 1858).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 173a; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #308. — V. Lagus, Studentmatrikel II (1892–95) s. 72 (CI).


kl. 1732 Gustaf (myös G. Gabriel) Haartman 5906 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5906). * paon aikana 17.1.1715. Vht: Inkoon kirkkoherra, FM Gabriel Haartman 3975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3975) (yo 1693/94, † 1730) ja hänen 1. puolisonsa Margareta Bergius. Ylioppilas Turussa kl. 1732 [Haartman] Gustav. Gabrielis Austr _ 337. Respondentti 8.10.1737 pro exercitio, pr. Johan Wallenius 5294 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5294). Respondentti 27.4.1738 pro gradu, pr. Henrik Hassel 5515 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5515). FM 4.7.1738. Respondentti 12.7.1740, pr. Petter Filenius U672 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U672). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 16.7.1741. — Turun tuomiorovastin apulainen 1741. Turun ruots. seurak. 1. kappalainen 1746, arkkidiakoni (1749). Loimaan kirkkoherra 1750. Rovasti. Synodaaliväitöksen varapreeses pappeinkokouksessa Turussa 1759, preeses 1763. Valtiopäivämies 1751–52 ja 1765–66. † Loimaalla 15.6.1781.
Pso: 1748 Magdalena Pipping († 1785).
Lanko: hovioikeudenneuvos Henrik Pipping 6181 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6181) (yo 1735, † 1767).
Vävy: kapteeni Gustaf Fredrik Segerstedt 7517 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7517) (yo 1750, † 1816).


1693/94 Gabriel Haartman Gabriel Jacobi, Australis 3975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3975). Vht: Halikon kihlakunnan kruununvouti Jakob Bengtsson Haartman († 1697) ja Kristina Gabrielsdotter Gottleben (porvarin tytär Porista). Porin triviaalikoulun oppilas ?. Ylioppilas Turussa 1693/94 [Hartman] Gabr. Björneb. _ 204. Respondentti 17.2.1700 pro exercitio, pr. Torsten Rudeen U385 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U385). Respondentti 7.11.1703 pro gradu, pr. Gabriel Juslenius 2987 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2987). FM 14.12.1703. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 31.5.1709. — Turun katedraalikoulun kollehtori 1707, konrehtori 1710. Pakeni Ruotsiin isonvihan ajaksi. Inkoon kirkkoherra 1719 (virkaan noin 1721). Rovasti. † Inkoossa 30.5.1730. Pso: 1:o Margareta Bergius
http://gw5.geneanet.org/strang?lang=en;p=margaretha;n=bergius
Margareta Bergius on siis Taivassalon kha ja professori Peder Bergiuksen tytär!


; 2:o Kristina Fridelin tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Porvoon piispa, FM ja TT Gabriel Fortelius 5295 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5295) (yo 1719, † 1788).
Appi: Korppoon kirkkoherra, FM Nils Fridelinus 3766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3766) (yo 1691, † 1738).
Eno: Tammelan kirkkoherra Gabriel Gottleben 2225 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2225) (yo 1672/73, † 1713).


Huom! Kristina Fridelinin 2 puoliso Gabriel Fortelius oli Erik ja Isak ja Astreniuksen ja Anna Carvilanderin pikkuserkku.


kl. 1698 Erik Choselius (myös Coselius) Ericus Abrahami, Aboensis 4326 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4326). Kotoisin Turusta. Turun katedraalikoulun oppilas 24.1.1690 (in cl. II colleg., Ericus Abrahami Aboënsis). Ylioppilas Turussa kl. 1698 Coselius Eric. Abrah. Ab _ 222. Respondentti 15.5.1700, pr. Isak Pihlman 2136 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2136). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1702. — Porin läänin jalkaväkirykmentin pataljoonansaarnaaja 1702. Hämeenlinnan kirkkoherra 1708. Pakeni sotaa Ruotsiin 1713, toimi paon aikana Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin rykmentinpastorina, ero 1719. Janakkalan kirkkoherra 1721 (kuoli ennen virkaan astumista). Omisti Kangasan Tursolan Karttialan. † 1722.
Pso: 1702 Kristina Johansdotter Svarthafra († 1735).
Tyttärenpoika: kapteeni Gustaf Fredrik Segerstedt 7517 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7517) (yo 1750, † 1816).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 44a; KA mf. ES 1971 (nn 19) Kangasalan käräjät 26.–27.3.1702 f. 148 (Sahl: Leutenantens Johan Swarthafras Rijd drengh Grels Matzson kärde till dess Efterlefwerska dygdesamme Matrona Christina Berg i Tursola, angående Een Sölfwer Flaska, Een Wargskins Jacka, Een Gråå Klädes Kappa och Een Filt, som hon honom skall wilia förhålla ... Studenten Mons: Erich Coselius swarade å Leutenantskans wägnar), 148v, 149 (Det sökte wähl Lendzmannen Johan Boga (katso 2304 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2304)) innehålla sina Barns Præceptors Studentens Mons: Erich Coselii löhn, för den tijden han Bogas 2:ne Söner informerat, af skiähl, att han icke hehlt åhr efter aftahl der wedh Continuerat, uthan Barnen mitt uthj åhret, ifrån sig Skutit ... Leutenantskan dygdesamme Matrona hustro Christina Berg, hoos hwilcken han sitt tillhåldh hafwer, och för hennes Barn jämbwähl Præceptorerar ... dömbdes lendzman Boga till Studenten Coselius för det halfwa åhret han dess Barn informerat, betala 20 D:r Kopp:r m:t ... Emoth denne Dom Appellerade Lendzman Boga), Kangasalan käräjät 2.–3.6.1702 f. 184v (Leutenantens Sahl: Johan Swarthafras Enckia, dygdesamma Matrona Christina Berg Swarande ... på Leutenantskans wägnar infan sig, nu mehra hennes Swär Son och Esqvadrons Predikantten Wällärde H:r Erich Coselius), 189, Kangasalan käräjät 26.–27.9.1702 f. 333; KA mf. ES 1972 (nn 20) Kangasalan käräjät 9.–10.7.1703 f. 311v; KA mf. ES 1975 (nn 26) Kangasalan käräjät 12.–13.3.1707 s. 452 (Henrich Johansson ifrån Wattiala kärde till Lieutenantskan dygdesamma Christina Berg, hwilken han berättar förl:n Sommars hafwa länt ett Stod under hennes dotter Hustru Christina Svarthafra till Åbo, som derifrån förrest till sin Man Krigz Presten Erich Coselius förtijden hafwande tillhålld uthj Riga), Kangasalan käräjät 15.–16.5.1707 s. 735. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 286 (LVIII); E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 44; E. Koskenvesa (julk.), Turun hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1690–1732. SSV 39 (1969–70) s. 145 #275; Y. Blomstedt (toim.), Liber scholae Aboensis. Appendix: Distributio paroeciarum 1668–1712. SSJ 29 (1973) s. 202 (1694:II), 204 (1695:II), 206 (1696:II), 207 (1697:I), 209 (1698:I, pro vale). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 332, 335; E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 182; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2932R, 4028G; E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721–1809 I (moniste 1963) Janakkala; R. Halme, Pappien pako seurakunnistaan suuren Pohjan sodan aikana 1704–1716. SKHSV 54–57 (1968) s. 150; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 153; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 168; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #959 (?), 1523, 3076R.


III. Johan Hansson Svarthafra (son till Hans Hansson, tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)). Trädde i tjänst som gemen vid Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente, korpral där 1675 och kvartermästare 12.10.1679. Kornett 14.4.1690 och löjtnant 23.3.1700. Nämnes från 1682 som ägare av Karttiala. Bodde 1790 på Lautkangar i Sagu. Bevistade kriget mot Ryssland. Död i Rotkino vid Narva 22.12.1700 (eller 1701? [26] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#26)). Hans arvingar innehade Karttiala ännu 1729. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1) - Var 1682 gift med Kristina Berg, som levde ännu 1711, [27] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#27) dotter till Henrik Berg och Kristina Henriksdotter. Hennes syster Katarina Berg var gift med kyrkoherden i Messuby Gustaf Lilius [28] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#28) och en annan svåger till henne var rusthållaren i Messuby Jochim Johansson. [29] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#29)
IV. Barn: [30] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#30)
Kristina, nämnes från 1701 på Karttiala och levde i Kangasala ännu 1733. [27] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#27) - Var 1702 gift med Erik Abrahamsson Coselius, som 1702 var praeceptor för hennes syskon och länsman Johan Bågas två söner. Han blev sedermera regementspastor vid Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente, 1708 kyrkoherde i Tavastehus och slutligen utnämnd till kyrkoherde i Janakkala utan att han dock hann tillträda tjänsten före sin död 1722. Kristina Svarthafra reste 1707 över Åbo till sin man, som då var i Riga [31] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#31).
L(ars?). I Erik Coselius dissertation från år 1700 ingår en svenskspråkig gratulationsvers av hans discipel »L. Swarthaffra». Dennes senare öden är obekanta.
Johan, döpt i Sagu 14.9.1690. Troligen död ung.
Margareta, levde i Kangasala 1734. [27] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#27) - Gift i Tavastehus 26.10.1711 med uppbördsskrivaren i Övre Satakunta nedredels härad Erik Spenser.


Yllä oleva Jonas Gustaf Segerstedtin sukupiiri näyttää olevan pelkkää Alftanus-Astrenius klaania ja lähipiiriä.

[Jari Latva-Rasku]

Olen melkein parin viikon aikana selannut sotilasrullia, oleellisimmat useampaan kertaan. Lars Saffler/Safler/Saflerus ja Isak Eriksson oli mainittu Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppaniaa koskevassa palkkaluettelossa. Maininta voisi tarkoittaa, että Lars Safler on tullut Isak Erikssonin tilalle Bockin rykmentin katselmuskirjuriksi. Bockin rykmentti oli Porin jalkaväkirykmentti. Tätä ennen ja tämän jälkeen ei Lars Safleria tai Isak Erikssonia tunnu löytyvän, muuta kuin useampi vuosi myöhemmin.

Vuonna 1683 mainitaan Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmusluettelossa katselmuskirjuri Isak Eriksson, joka samalla on Järventaan ratsutilan isäntä. On täysin mahdollista, että Isak Eriksson on kirjoittanut nämä luettelot. Kirjoittajalla on ollut erittäin sulava ja rutinoitunut käsiala, sekä hänellä on ollut käytössä kunnon muistiinpanovälineet. Huomattavasti suttuisempia luetteloita on olemassa.

Vuonna 1684 mainitaan Porin Jalkaväkirykmentin katselmusluettelossa, jonka komppaniaa en pystynyt päättelemään, katselmuskirjuri Lahrs Saflerus. Tuomiokirjapoiminnoissa löytyy Oriveden, Kangasalan ja Sahalahden alueelta merkintöjä kersanteista Henrik, Erik ja Lars Saffler/Safler/Saflerus, joista Lars on aikaisemmin ensimmäisen kerran mainittu katselmuskirjurina vuonna 1684.

Voi olla mahdollista, että ei löydy, tai voisi olla liian suuri vaiva löytää Isak Eriksson katselmusluetteloista. Löydökset kuitenkin liittävät Isak Erikssonin Karkun seudun sotilas- ja kirjuripiireihin. On kuitenkin valitettavasti vieläkin mahdollista, että hän ei ole karkkulainen. Miksi ihmeessä Isak Erikssonia ja Lars Safleria ei näy luetteloissa? Olen miettinyt, että voisi olla mahdollista, että he eivät ole olleet nimityksestään huolimatta rintamalla ja heidän tilallaan on toiminut toinen henkilö. On tavallista, että tällaisesta olisi luettelossa maininta, mutta en ole sellaista löytänyt.

Lokalahden Viljattulassa asui aina 1650-luvulta vuoteen 1682 asti rälssitilan lampuotina ilmeinen lukkari Erik Thomassanin poika ja mahdollisesti kirkkoherran Laurentius Thomaen veljenpoika Isak Eriksson. Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjurina ja 1. Taivassalon komppanian katselmuskirjurina oli 1650-luvun puolivälissä Isak Eriksson.

Taivassalon Salmitun ratsutilan ratsupalveluksesta vastasi 1660-luvulla herra Isak. Matka Lokalahden keskustasta Taivassalon keskustaan on peräti 17 km. Salmitun ratsutila tuli Israel Alftanuksen haltuun. Herra yleensä tarkoittaa pappia tai alemman aatelin edustajaa. Herra Isak on voinut olla Hukaisten Isak Eriksson, mutta hänet on katselmusluettelossa mainittu nimellä Isak Eriksson, vaikka isänsä oli herra Erich, veljensä herra Israel ja enonsa herra Claes. On tähän asti ollut mahdotonta poissulkea ajatusta, että Järventaan Isak Eriksson kuitenkin olisi Lokalahdelta. Ajatus tuntuu kaukaiselta, mutta se ei ole mahdoton. Vaihtoehtoisia tarjokkaita ei ole tähän mennessä löytynyt. On voitu poissulkea mahdollisuus, että Hukaisten Isak Eriksson olisi Järventaan Isak Erikssson, eli sisarentyttären puoliso ei ole samalla eno.

[P-L H]

Hei
Järventaka Isak Eriksonin poika kastettu 1.5.1694 Erik, kummeissa on Kap. Lauter(back). Kuva 165. SAY Koskis gård 1694 lähtien on Kap. Lauterback folk.
Järventaka Johan Carvilanderin ja Anna Isaksdtr poika s. 24.5.1712 kastettu 27.5.1712 Isak. Kummeissa on mm. fru Elisabet Lauterback Kuva 183.
(Koskis haudattu 13.10.1745 kaptenska Elisabet Lauterback). Onkohan Isak Eriksonilla ja kapteeni Lauterbackilla muuta yhdistävää tekijää kuin asuminen Karkussa.
SSHY on kuvannut Karkun seurakunnan Asiakirjoja 1644-1801. Niistä löytyy kuvasta 51 Karkun maakirja v. 1746 Järventaka Sacellan Astrenius. Kuvassa 80 on kymmennysluettelo v. 1756 Järventaka Astrenius. Miten nämä ovat joutuneet seurakunnan asiakirjojen joukkoon.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei
Järventaka Isak Eriksonin poika kastettu 1.5.1694 Erik, kummeissa on Kap. Lauter(back). Kuva 165. SAY Koskis gård 1694 lähtien on Kap. Lauterback folk.
Järventaka Johan Carvilanderin ja Anna Isaksdtr poika s. 24.5.1712 kastettu 27.5.1712 Isak. Kummeissa on mm. fru Elisabet Lauterback Kuva 183.
(Koskis haudattu 13.10.1745 kaptenska Elisabet Lauterback). Onkohan Isak Eriksonilla ja kapteeni Lauterbackilla muuta yhdistävää tekijää kuin asuminen Karkussa.
SSHY on kuvannut Karkun seurakunnan Asiakirjoja 1644-1801. Niistä löytyy kuvasta 51 Karkun maakirja v. 1746 Järventaka Sacellan Astrenius. Kuvassa 80 on kymmennysluettelo v. 1756 Järventaka Astrenius. Miten nämä ovat joutuneet seurakunnan asiakirjojen joukkoon.

t. Pirkko

Lorenz von Lauterbach oli Porin jalkaväkirykmentin kapteeni eli komppanianpäällikkö. Lauterbach kuoli Napuen taistelussa 19.2.1714, kuten lukuisat nostoväkeen kuuluneet esi-isäni, jotka teurastettiin ammattisotilaiden ohessa. Lauterbach oli ainakin Isak Erikssonin kaltainen päällystöön kuulunut sotilas. Mahdollisesta sukulaisuudesta en tiedä. Sellaista tuskin on ollut, vaan kummina on ollut naapuri.

Järventaan ja Kosken etäisyys taitaa olla muutaman minuutin kävelymatka. Lauterbachin edeltäjä Kosken isäntänä, Christoffer Arentz, oli Isak Erikssonin tavoin Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri. Isak Erikssonia ei tosin ole löytynyt Bockin rykmentin päällystöstä, vaikka hänen sinne pitäisi kuulua palkkaluettelossa vuonna 1677 olleen merkinnän perusteella, kyseisenä vuotena ja sitä ennen. Hän on tosin voinut olla sodan aikaisen kahdennus- jne. rykmentin tai -komppanioiden palveluksessa, eli palvellut sodan vuoksi erikseen perustetussa lisäyksikössä. Sellaisen löytäminen on hankalampaa, sillä joukko-osasto on voitu alistaa jollekin toiselle komentajalle.

Kymmenysluetteloiden kuuluminen Karkun seurakunnan luetteloihin on luonnollista, sillä myös naapuriseurakunnan kappalaisen on maksettava kymmenykset kirkolle. Maakirjan ajautuminen samaan arkistoon tuntuu kummallisemmalta.

[Benedictus]

VANHAA ORIVETTÄ KOSKEVIA TUOMIOKIRJAPOIMINTOJA KESKIAJALTA 1 8 7 0 ... (http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf)

www.protsv.fi/ths/finne/.../Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdfSamankaltaisia (http://www.google.fi/search?hl=fi&cr=countryFI&biw=1903&bih=881&q=related:www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf+erik+saflerus&tbo=1&sa=X&ei=S9SlTqOZDPP34QTBw8jvBA&ved=0CC0QHzAA)
Annoit tälle +1. Peruuta (http://www.google.fi/#)
Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat
Erich Saflerus i Orhiwesi, det han skulle förbudit såldaten Mårten Mårtensson i Kåpsama gå till wigning medh. Lissa Thomasdotter. ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507340
Kopsama
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507339
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507337
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507417

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=507414

Olisiko tässä Saflerusten alkuperä.

Sahrajärven sukua siirtyy Kopsamaa.
Nimi voisi tulla Sahrajärvestä eli safrajärvi eli saflajärvi.
Näissä Ylä-Satakunnan murteissa r korvataan l kirjaimella.
Karkku ei ole Karkku vaan kalkku.

Tunnettu hokema kirjoitetaan vaikkei ihan näin lausuta:
Kylöh´,Kalkuh´, Ikaalihih´ja Kankoonpeh´puhutah oikeetah suameh.

[Jari Latva-Rasku]

Arvaus Lars Saflerin alkuperästä tuntuu varsin uskottavalta. Kaikki kolme Safleria asuivat samalla Oriveden seudulla. Safterin vaatimaton alkuperä viittaisi, että myös Isak Erikssonilla voisi olla samanlainen

Taivassalon Hukaisten korpraali Isak Eriksson todennäköisesti jäi pois palveluksesta, kun rykmentti lähti Pommerin sotaan. Sota ajoittuu samaan aikaan, kun Isak Eriksson näyttää vetäytyvän Hukaisiin. Isak ei tällöin näy henkikirjoissa, vaikka ei ilmeisesti enää sotilas olekaan. Tästä voisi päätellä, että Isak on voinut syntyä Ericus Ericin ensimmäisten lasten joukossa ja on voinut jo välttyä veronmaksulta 1670-luvun puolivälissä.

Ohessa lyhyt yhteenveto Pommerin sodan ajoista http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/historiaa/html/varsinaissuomalaiset_sotatoimi.html (http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/historiaa/html/varsinaissuomalaiset_sotatoimi.html):

”Turun (ja Porin) läänin ratsuväkirykmentti taisteli Kaarle XI:n sodissa Brandenburgia jaTanskaa vastaan 1674-79. Se kuului armeijaan, joka joulukuussa 1674 hyökkäsi Stettinistä Hinter-Pommeriin, leiriytyi siellä ja jatkoi sotimista jälleen toukokuussa 1675. Pommerissa joukko osallistui tammikuussa 1678 Rügenin taisteluun tanskalaisia vastaan, minkä jälkeen Ruotsin sotaonni kääntyi ja armeija joutui antautumaan Stralsundin ja Greifswaldin piirityksissä loka- ja marraskussa1678. Joukkojen oli määrä palata Ruotsiin, mutta kuljetusalukset tuhoutuivat pääosin Bornholmin rannikolla.

Genoksesta löytyy mielenkiintoinen artikkeli sotilasrykmenttien toiminnasta http://www.genealogia.fi/genos/68/68_23.htm (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_23.htm):

Artikkelissa todetaan seuraavaa:

”Oli olemassa Turun läänin jalkaväkirykmentti ja Porin läänin jalkaväkirykmentti sekä Turun ja Porin läänien ratsurykmentti, jotka siihen aikaan yleensä kulkivat kulloisenkin päällikkönsä nimellä.

Turun ja Porin läänin ratsurykmentin alkuperäinen rykmentti oli sodan ajan Pommerissa, mutta sillä oli olemassa rinnakkainen rykmentti (ehkä on oikeutettua puhua kaksinnusrykmentistä), joka osallistui sotaan Liivinmaalla.

Rulla uppå det manskap af Biörneborgz lähn uthcommenderade, underöfwerstens Edell och Wälb:ne H:r Wilhelm Bockz regemente, och capitainmanhafftigh Petter Hagens compagnie, och nu på tijdhen stå under öfwerstensHögwälborne H:r Åke Ulfsparres commando, som munstrades af Hans Exell:tz H:rRijkzrådet feltmarschalken general ammiralen högtwälb:e H:r Henrich Horn widhhufwud qwarteret på Frössiö kongzgårdh d:n 8. Januarij A:o 1678. Toisin sanoen kysymys on Porin läänin jalkaväkirykmentistä lähetetystä komennuskomppaniasta.Komppanian vahvuus oli päällystöineen kaikkiaan 73 miestä. Porin rykmentistä lähetettynä katsastettiin samaan aikaan samassa paikassa toinenkin komennuskomppania. Sen päällikkö oli kapteeni Jakob Trafware ja vahvuus päällystöineen 73 miestä. Vilhelm Bock rykmentteineen oli tähän aikaan Riiassa,jossa Petter Hagen arvattavasti on värväytynyt rykmentin riveihin (ei siis Suomessa). Frösö sijaitsee Jämtlannissa. Näin ollen katsoisin, ettei Petter Hagen sotinut Preussissa vaan Norjan vastaisella rajalla Ruotsissa.”

Järventaan Isak Eriksonille on voinut käydä kuten Petter Hagenille. Hän olisi voinut värväytyä, tai oikeastaan vaihtaa rykmenttiä jalkaväestä ratsuväkeen, jossain rintamaolosuhteissa tai sitten kotirintamalla.Kotirintamaan viittaisi, että Isak Erikssonia ja Lars Safleria ei löydy katselmusluetteloista ennen vuosia 1683 ja 1684, vaikka heistä on ensimmäinen maininta jo elokuulta vuonna 1677. Lars Safler, miksei myös Isak Eriksson, voi tosin helposti piiloutua miehistön listoihin vaikkapa korpraalina, jolla on Larsin lisäksi jokin patronyymi ilman sukunimeä.

[Benedictus]

Nimiyhdistelmä Isak Eriksson kalskahtaa ruotsalaiselta. Kun esimerkiksi katsotaan Tukholman suurkirkossa mainittuja Isaac- tai Isak-nimiä etu- tai isännimenä, niin luettelosta löytyy ennen vuotta 1690 vain muutama merkitä:

1. 1613-11-14 Schrifwer Isaac Larson Kirstinn Bengtzdotter

2. 1620-05-27 Slottzfougten Erich Anderson Hust Mariia Simonsdotter En Erik Andersson, adl Trana blev 1609 proviantmästare och slottsfogde på Sthlmsslott. Det är dock tvivelaktigt om han är identisk med ovanst, då hans hustruenl Sv Adelns Ättartavlor skulle hetat Margareta (forts övr.2)Svensdotter (Eketrä). Möjligt är dock atthär nämnda Maria Simonsdotter var Erik Tranas hustru i ett föregående gifte

1620-05-27 Secreteraren Oluf Erichson Hust Helena Isaachzdotter Olof Eriksson, sekretetare i Kammarkollegium, d 1639, var 1612 sekreterare hos hertig Johan av Östergötland, men redan 1623 sekreterare i Kammarkollegium. Begravdes 1639-03-06 i Sthlm. Helena Isaksdotter (forts övr.2) d 1641, dotter av kommendanten på Uppsala slott Isak Nilsson samt syster till Richard Isaksson, adl Rosencrantz af Granhammar. Hon var tidigare gift med Bertil Börjesson Canthersten, samt giftför tredje gången med (forts övr3) livmed. Andreas Sparrman, adl Palmcrona, i hans förstagifte.

3. 1670-10-16 Isaac Erichson Malin Erichsdotter

4. 1673-11-09 Kammartienare hos Hr Öfversten Beno Isak Tynnesson Hustru Bryta Jönssdotter

Yllä on kiinnostava Isak Eriksson joka mainitaan Malin Eriksdr:n kanssa 16.10.1670 Tukholman suurkirkossa.

Ajankohta on kiinnostava, koska Isak Erikssonin tyttärelle Anna Isaksdr:lle on annettu syntymäajaksi 1670 Iso-Iivarin talonhaltija luettelossa.

Voisiko olla, että isak Eriksson on vaikuttanut Ruotsissa ennen tuloaan Karkkuun?

Larva-Raskun suuren etsimistyön tuloksena sotilasrullilta ei Isakkia ole löytynyt aiempaa, joten Ruotsin suunta olisi aika lookinen.

Toisaalta jokin yhteys Juliana Palmin sukuun voisi olla silti löydettävissä.

[P-L H]

Hei
Anna Isakdtr Astrenian poika Erik s. 1726 (haudattu 23.10.1731). Jos Anna olisi syntynyt jo v. 1670 niin olisi Erikin syntyessä ollut jo 56 vuotias eli liian vanha lapsensaantiin. Ehkä talonhaltija luettelon laatijat eivät ole huomanneet Erikin syntymää.
Karkun kastetuista puuttuu kokonaan v. 1683 ja v. 1691 syyskuun kirjaukset myös.
SAY Järventaka, Anna on ensimmäisen kerran luettelossa vasta v. 1704.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei
Anna Isakdtr Astrenian poika Erik s. 1726 (haudattu 23.10.1731). Jos Anna olisi syntynyt jo v. 1670 niin olisi Erikin syntyessä ollut jo 56 vuotias eli liian vanha lapsensaantiin. Ehkä talonhaltija luettelon laatijat eivät ole huomanneet Erikin syntymää.
Karkun kastetuista puuttuu kokonaan v. 1683 ja v. 1691 syyskuun kirjaukset myös.
SAY Järventaka, Anna on ensimmäisen kerran luettelossa vasta v. 1704.

t. Pirkko
Näinhän se on, Anna olisi täyttänyt henkirahan edellyttämän 15 vuotta noin vuonna 1703, eli olisi syntynyt noin vuonna 1688. Tämä ei tietenkään selitä, miksi siskopuoli Juliana ilmestyi henkikirjaan niin myöhään kuin vuonna 1698. Juliana Frisius on silloin ollut yli 20-vuotias. Isä-Iisakki oli veronkantokirjuri, joten kirjauksia voisi pitää luotettavina. Juliana on voinut asua muualla ennen vuotta 1698. On silti mahdollista, että on voinut olla olemassa toinenkin Anna, toisesta avioliitosta. Olisi vain mielenkiintoista löytää sellaisen väittämän lähde.

[Jari Latva-Rasku]

Yli 63-vuotiaat, jotka olivat isäntiä, merkittiin henkikirjaan. Vuonna 1709 oli Järventaan tilalle merkitty Isakin vävy Elias Simonsson isännäksi. Kintun tilalla puhuttiin samaan aikaan Isak Erikssonin pesueesta eli Isak Erikssons folk. Näytti, että kummassakaan tapauksessa Isak Eriksson ei maksanut henkiveroa. Vuosina 1705-1708 puuttuvat Karkun henkikirjamerkinnät. Elettiin ruton aikaa. Henkikirjamerkinnöistä, tai oikeastaan niiden puuttumisesta, voi päätellä, että Isak Eriksson olisi syntynyt viimeistään vuosina 1642-1646. Isak on hyvinkin voinut olla puolisoaan 10-20 vuotta vanhempi ja aikaisemmin avioitunut.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä vastauksessa mainittua yhteyttä on kaiveltu jo paljon aikaisemmin. Huomio suuntautui siihen, koska katselmusluetteloiden selaaminen osoittautui turhauttavan tuloksettomaksi.

Johannes Collinuksen sukutaulu näyttää seuraavalta (Karkun Collinus-suvusta http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm):

IV. Johannes Matthiae Collinus (isä Matthias Bartholdi, taulu 3 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T3)), s. Karkun Mäenkylässä 1604, oppilas Porin koulussa 1614 ja Turun kymnaasissa 1624, vih. papiksi 1627, apulaispappi Karkussa (hoiti isänsä kappalaisenvirkaa) 1627, Karkun kappalainen 1637,kirkkoherra 12.3.1662. K. Karkussa 14.4.1671. - Pso 1630 Elisabet Johanneksentytär Särki (Mört), k. 1686 [30] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#30), todennäköisesti Janakkalan, myöh.Lempäälän kirkkoherran Johannes Matthiae Särjen tytär.

V. Lapset:

Jakob, kirkkoherra, k. 1683. Taulu 5 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T5).

Kristina, s 1637, k. Loimaalla 18.3.1722 "85-vuotiaana". -Pso 1) Tukholman suom. seurakunnan kirkkoherra Thomas Johannis, k.Tukholmassa (haud. 1.5.) 1663; 2) Tukholmassa 22.11.1664 Tukholman suom.seurakunnan kirkkoherra Benedictus Quivander, k. siellä 16.5.1673.

Elin, main. henkikirjoissa Karkun pappilassa 1660-1661 ja 1667, k.Huittisissa (haud. 14.6.) 1696. - Pso Huittisten pitäjänkirjuri Johan Lunghänen 1. aviossaan, k. Huittisissa (haud. 3.7.) 1710.

Brita, k. Eurajoella (haud. 18.6.) 1705. Tarmokas taloudenpitäjä ja"liikenainen", mm. kuljetti omilla laivoilla tavaroita Tukholmaan. [47] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#47) - Pso Tukholman suom. seurakunnan kappalainen, myöh. Eurajoen kirkkoherra Johannes Gregorii Teet, s. 1636,k. Eurajoella 25.3.1692.

Johan (Collin), luutnantti, k. n. 1693. Taulu 6 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T6).

Anders, ylioppilas 1663-1664, k. Turussa (haud. 25.6.) 1666.

Henrik, s. 1646, kirkkoherra, k. 1707. Taulu 7 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T7). Beata, main. henkikirjassa Karkun pappilassa 1667, k. Karkussa (haud. 23.1.) 1715. - Pso (jo 1671) Karkun pitäjänkirjuri, Kollasen ratsutilan omistaja Matias Kollanius, k.Karkussa (haud. 4.6.) 1717.

Jakob Collinuksen kohdalla ylioppilasmatrikkelissa mainitaan seuraavaa:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=923 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=923)

Karkun ja Mouhijärven käräjät 21.–23.6.1665 f. 841v (katso 1634 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1634)), Karkun ja Mouhijärven käräjät 15.–17.2.1666 f. 902 (katso 1918 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1918)); KA mf. ES 2001(nn 62) Tyrvään käräjät 26.–27.2.1667 f. 1042v; KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Karkun ja Mouhijärven käräjät 8.–9.2.1669 f. 5 (Selkis gårdzfougdhe Erich Larsson ... hans Swärfadher Kyrkiohärdhen härsammastädhes Wyrdigh och Wällärdhe H:r Johan Matthiæ Kollinus); KA mf. ES 1963 (nn 5) Karkun ja Mouhijärven käräjät 12.–16.2.1675 f. 22 (Matz Hindersson i Kuliu klagadhe öfwerArendatoren Erich Larsson);

Per Michaelsson oli menettää vuonna 1689 Pakkalan oltuaan Halikon kruununvoudin Erik Larssonin takaajana. Ilmeisesti samaan aikaan takaajana on ollut Karkun kappalaisen Henrik Fabrinuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2310) isä. Henricus Benedicti kuoli vuonna 1671, joten takaaminen tapahtui sitä ennen.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 7.–9.2.1690 s. 1281 (att Häradz Rätten böhr lagl:n Ransacka och dööma, huru wijda Fabrinus kan hafwa ärft sin Sahl: fader fordom Capellanen i Karcku Sochn wäll:de H:r Hendrichtus Benedichti, hwilcken för Crono Befall:n Sal: Erich Larson Caverat, och om han medh bem: befall:ns rest kan graveras ell:r icke)

Ilmeisesti jo kuollut Erik Larsson ja Isak Eriksson esiintyivät Huittisten käräjillä vuonna 1694.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före.

Simon Careel oli Ylöjärven Siivikkalasta peräisin olleen kihlakunnanvouti Lars Jönssonin puolison Kristina Henriksdotter Platzmanin 2. puoliso (katso Släkten Svarthafra http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm). Kristinan veli oli Christoffer Platzman, joka oli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjurina vuoteen 1677, jolloin Isak Eriksson ensimmäisen kerran mainitaan komppanian yhteydessä. Seuraava kerta onkin sitten vasta vuonna 1683 Isakin ollessa Järventaan tilalla. Christoffer Platzman toimi Mouhijärven Selkeen kartanon voutina aivan kuten Erik Larsson ja Isak Erikssonin vävy Johan Carvilander. Olen aikaisemmin väittänyt, että hyvä paikka Isak Erikssonin häviämiseen veroluetteloista on ollut olla sotilas Selkeen kartanossa.

Ehkä voitaisiin paremman puutteessa esittää hypoteesi, että Isak Eriksson on mahdollisesti Halikon ja Uskelan seudulla1650-luvun alkupuolella syntynyt kruununvouti Erik Larssonin ja N. (ehkä Elin) Johansdotter Collinuksen poika, jonka isovanhemmat voisivat olla kruununvouti Lars Jönsson ja Kristina Henriksdotter Platzman sekä Johan Mattsson Collinus ja Elisabeth Johansdotter Särki (Mört). Järventaan yhteydessä esiintyneet Claes Johansson Särki, Gustaf Svarthafra, Henrik Collinus olisivat kaikki olleet sukulaissuhteessa Isak Erikssonin kanssa, kuten myös Per Michaelsson Pakkala vähintäänkin lastensa puolisoiden välityksellä.

[Benedictus]

[36] Margareeta Hannuntyttären häissä Rainiossa oli Sarkolan Lauri Matinpoika kadottanut rahaa, jota hän vaati Margareetan isäpuolelta Niilo Eerikinpojalta. Asia oli ollut v. 1625-1626 esillä kolmilla käräjillä. Niilo Eerikinpojan veljen, Halikon kihlakunnan voudin Simo Eerikinpojan tytär Karin oli löytänyt rahat ja antanut ne talon emännälle Beatalle, joka siis silloin vielä oli elossa. Kun perunkirjoitus Beatan jälkeen toimitettiin elokuussa 1624, on häät täytynyt pitää viimeistään saman vuoden alkupuoliskolla. Karkun käräjät 16.12.1626, VA Ylä-Satakunta KO a 1:157.

Tässä eräs Simon Eriksson, joka on Halikon kihlakunnan vouti, ja Karkun Rainion (Lilius-suku) emännän 2. puolison Nils Erikssonin veli.

Ajallisesti Simon Eriksson voisi olla myös Karkun Mäenpään Thomas Simonssonin isä.

Mikä yhteys olisi löydettävissä Erik Larssonin ja Simon Erikssonin välille?

[Jari Latva-Rasku]

[36] Margareeta Hannuntyttären häissä Rainiossa oli Sarkolan Lauri Matinpoika kadottanut rahaa, jota hän vaati Margareetan isäpuolelta Niilo Eerikinpojalta. Asia oli ollut v. 1625-1626 esillä kolmilla käräjillä. Niilo Eerikinpojan veljen, Halikon kihlakunnan voudin Simo Eerikinpojan tytär Karin oli löytänyt rahat ja antanut ne talon emännälle Beatalle, joka siis silloin vielä oli elossa. Kun perunkirjoitus Beatan jälkeen toimitettiin elokuussa 1624, on häät täytynyt pitää viimeistään saman vuoden alkupuoliskolla. Karkun käräjät 16.12.1626, VA Ylä-Satakunta KO a 1:157.

Tässä eräs Simon Eriksson, joka on Halikon kihlakunnan vouti, ja Karkun Rainion (Lilius-suku) emännän 2. puolison Nils Erikssonin veli.

Ajallisesti Simon Eriksson voisi olla myös Karkun Mäenpään Thomas Simonssonin isä.

Mikä yhteys olisi löydettävissä Erik Larssonin ja Simon Erikssonin välille?

Simon Eriksson voisi olla sukupolven verran Erik Larssonia vanhempi.

Ainakin Simon Erikssonin puoliso vaikuttaisi olevan tiedossa:

http://www.genealogia.fi/genos/18/18_53.htm


Martinus Johannis var enligt LEINBERG kyrkoherde i Pemar 1568-1589, men har möjligen varit kapellan där redan dessförinnan. Han upptages i en arvsutredning av år 1658 (RA. cc 7) som »brystarvinge» till en tredjedel av Karisböle fastighet och var antagligen hemma därifrån, Hans hustru var Brita Mattsdotter i Breidilä (cc 5 och 6), en dotter av länsmannen i Pemar Matts i Breidilä. (Denne hade också en son Erik Mattsson, gift m. Gertrud). Breidilä tyckes ha gått i arv till Martinus. Makarna hade följande barn:
1. Henricus, kyrkoherde i Pemar, 2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligen med Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och 3. Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.

Näyttäisi myös, että Erik Larssonin jälkeen Halikon kihlakunnan voutina olisi ollut Jakob Bengtsson Haartman, joka asui Uskelan Lopen kylässä. Samasta kylästä osti kaksi tilaa Uskelan kirkkoherra Jakob Johansson Collinus.

Haartmanin pojasta:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3975

Jakob Collinuksesta:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=923

Halikon ja Uskelan käräjät 29.–30.1.1684 f. 42v (Sal. Kyrckioherden A:o 1680 d: 4 Octob: hade kiöpt af Skreddaren i Åbo M:r Henrich Henrichsson 1 Ryttare hemman i Loppis by för 1000 D:r K: m:t. Vertaa 3635 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3635)

Räätäli Henrik Henrikssonin pojan Anderssin lanko oli Lars Frisius.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3635

Erik Larssonia en ole vielä Halikosta tai Uskelasta löytänyt. Seudulla ovat vaikuttaneet Erik Olsson Pihlin jälkeläiset.

[Benedictus]

1. Henricus, kyrkoherde i Pemar, 2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligen med Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och 3. Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.
Simon Erikssonin tytär Karin mainitaan Karkun Rainion häissä 1624 rahan löytäjänä isänsä tyttärenä.
Tuosta voiis päätellä, että Karin ei ole tuolloin vielä naimisissa eli lienee alle 20 vuotias.
Karin Simonsdr olisi siis syntynyt josku 1600-1610 välillä. Tämä on karkea arvio.
Jos setä Nils Eriksson olisi Simon Erikssonin vanhempi veli, niin voisi olla sama kuin Sääksmäellä tavattava Nils Eriksson 1580-luvulta alkaen.

Rainion Hans Johansson näkyy 1607 SAY:ssä jonka jälkeen siellä on lesken Beatan puoliso Nils Eriksson.
Samaan aikaan Sääksmäen Nils Eriksson katoaa.

Olisiko mahdollista, että tämä Nils Eriksson on ollut jo aiemmin naimisissa ja hänellä olisi jo 1590 luvulla syntynyt tytär Brita Nilsdr, joka olisi Packalan Michel Anderssonin vaimo Brita Nilsdr.
Michelin poika Thomas Michelsson mainitaan syntyneeksi noin 1610, mihin eietoon ei varmasti voi luottaa, koska ensimmäiset tiedot hänestä ovat vasta 1658.

Tuota ajatusta Brita Nilsdr:n alkuperästä tukee tieto, että Nilsin Veljen Simon Erikssonin vaimon sisarukset ovat naineet Blom-Florinus sukua, johon sukuun myös Per Michelsson Pachaleniuksen vaimo Cristina Eriksdr Florinakin kuului.

Erik Larssonin suhde Packalaan, ja saama takaus Per Pachaleniukselta voisi tulla siitä, että Erik on naimisissa Perin tyttärien miesten siskon kanssa, tai, että Erik on Perin äidin sukua.

Cristoffer Platzmanin vaimo Margareta Eriksdr tuntuisi ainakin olevan tämän Erik Larssonin tytär, koska Cristoffer toimii Selkeen voutina kuten Erik Larssonkin.

Koska Karin Isaksdr ja puolisonsa Elias Simonsson Aro tavataan Packalassa Järventaan kriisin jälkeen, voisi arvella. että Karin on mennyt sinne emännän Cristoffer Platzmanin tyttären luokse, jonka äiti oli juuri Margareta Eriksdr.

Jos Isak Erikssson olisi Margaretan veli, niin Karin olisi mennyt serkkunsa luokse.

Eräänä heittona voisi ajatella, että Erik Larssonin vaimo olisikin tuo Simon Erikssonin tytär Karin.
Ovatko ajallisesti samaa sukupolvea ei nyt tässä tule selväksi.

[Jari Latva-Rasku]

Erik Larsson ja Simon Clemethsson Careel esiintyivät yhdessä Huittisten Maurialaa koskevassa oikeudenkäynnissä vuonna 1694. Käsittääkseni niin Erik Larsson, Simon Careel ja tilan omistanut Tomas Rajalenius kaikki olivat kuolleita. Koska Erik Larsson oli Halikon kihlakunnan voutina, ei vielä ole tiedossa, mutta Simon Careelin aika Maskun kihlakunnan voutina tiedetään. Erik Larsson on todennäköisesti hoitanut Halikon seudun asioita ennen 1670-lukua, jolloin hän jo oli voutina ja vuokraajana Mouhijärvellä.

Tieto Careelin tehtävistä Maskun seudulla löytyy ylioppilasmatrikkelista Johan Steniuksen kohdalta http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4014:

Kangasalan ja Oriveden käräjät 3.–5.3.1670 f. 183 (Förekom W:t Simon Carell [Maskun kihlakunnan kruununvouti 1673–77 Simon Careel], och begäradhe å sine Stiufbarnns wägna een doom ... Sal: Lars Jönssons [Ylä-Satakunnan kruununvouti vuoteen 1665 Lars Jönsson] Arfwingar i Sifuikala),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 27.–30.9.1670 f. 264 (Förekom Häredzskrifwaren i Masko Häradt W:t Simon Carell, och på sine Stiuffbarns i Sifuickala wägna, kärde till för detta Befallningzmannen Eskell Matsson i Niemis),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 12.–14.1.1680 f. 788v (Fordom Cronones Befalningz:s Sahl: Lars Jönssons Enckia, dygdesamma hustro Kirstin Hendrichzdotter genom sin Mågh Befalningzman:n wälbet:de Gustaff Hanson Swarthafra, gaf nu Rätten tilkänna, som skall under Sijfwickala Ryttare Hemman, om 5 öres Skatt, och 1 1/3 Mant:l Lyda ringa Engiar),

Pirkkalan ja Messukylän käräjät 30.1.–3.2.1686 s. 43 (när Qwartermest:n Manhafft:g Johan Swarthafras bröllop stood i Sifwikala), 49 (Citation af d: 26 Martij 1674 afgången till fordom Befallningzman Simon Careel i Siwikala ... Swaranden, Lendzman Wäll:tt Johan Larsson i Siwikala, Sahl: Carelens Stiufson);

Simon Careel oli siis ollut Maskun kihlakunnan vouti vuosina 1673-77 ja sitä ennen kihlakunnankirjuri. Simonin poikapuoli Johan Larsson oli ilmeisesti Pirkkalan nimismies.

Kangasalan kappalainen Henrik Wichtilaeus oli toiminut Simon Careelin takaajana http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=661.

Kangasalan käräjät 19.–20.11.1688 s. 854 (Efterfrågades nu af Nembden och Menige man till Upbörgzdkrif:n Petter Skiehningz på Chrono Befal:ns wählbet:d Nilss Weckmans wegnar begiäran, Om Sahl: H:r Hendrich Wictilæus för detta Capellan här i Sochn som Caverat för Chrono Befal:n Sahl: Simon Carel, hade lämbnat något effter sigh åt sijn Enkia Anna Mattzd:r Wanæa till arffs, hwarföre sadhe Nembden medh Tingzlaget det Wictilæus wahrit så fattig, att han medh möda kommit till graffwen)

Kangasalan käräjät 26.–27.9.1702 f. 335 (Emedan Cappellanen här i Sochnen H:r Henrich Wictelius finnes jämbwähl hafwa Caverat för Crono Befall:n Sahl: Simon Careel; Altså blef nu ... derom Undersökt, och intygades bem:te H:r Henrich jempte des hustro allaredan längst för detta wara afleden, hafwandes han sig eij något efterlembnat, som Erfwingarne kunnat tillfalla, hwarwed fuller Nembden jämbwähl intygade en des dotter änn lefwa, som är ogift och skall Tiena uthj Lempälä S:n, men haar eij det ringaste att wederwåga);

Henrik Wichtilaeuken isoisä oli Lars Jakobsson Kangasalan Vihtiälästä. Myös Kangasalan Jokioisten Jussilan isäntä oli nimeltään Lars Jakobsson. Hänen vävynsä oli Erik Larsson, ilmeisesti kuitenkin eri henkilö kuin ikätoverinsa Halikon kihlakunnanvouti Erik Larsson.

Henrik Wichtilaeuksen sedän Eskil Larsson Wichtilaeuksen puukotti turkulainen tullikirjuri Erik Eriksson vuonna 1641. Vuonna 1644 professori Martin Stodius nimesi edesmenneen Æschillus Laurentiin kirjoittajaksi tekstille, joka oli saanut kirkkonummelaisen ylioppilas Ericus Michaelisin mielipuoliseksi. Kuolleista tai heidän kirjoituksistaan ei saisi puhua pahaa, vaikka he aiheuttaisivat teoillaan hulluutta ja kuolemaa.

Voisi tietenkin kysyä, voisiko kangasalalainen Eskil Larsson Wichtilaeus olla vaihtoehtoinen veli kihlakunnanvouti Erik Larssonille, ylöjärveläisen nimismiehen Johan Larssonin lisäksi?

Tomas Larssonin poika Carl oli merkitty Kangasalan Vihtiälän henkikirjaan myös nimellä Carell. Sukunimi Careel tai Carell tarkoittanee karjalaista erityisesti muodossa Carelius, mutta mahdollisesti myös etunimeä Carl.

Israel Alftanuksen tyttärenmiehen Elias Cajanderin http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5958 kohdalta ylioppilasmatrikkelista löytyy tietoja Uskelan Lopen kylän ratsutilojen kaupoista:

Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1692 s. 132 (Advocaten Wälbet:de Johan Lijfman på fordom Pastoris Sahl: H:r Jacob Collini 923 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=923) Enckias, dygdesamme Mariæ Alanæ wägnar tilltahlte Sahl. Häredzskrifwarens Jacob Simonssons Enckia hust:o Elisabetha Gåttleben, om ett Ryttare hemman i Låppis by, som hon tillijka medh des Erfwingar till hennes Sahl. Man för 950 D:r K:m:t försåldt, hwar på eij mehra som 450 D:r K:m:t ähre lefwererade, förnimmandes nu hans Principalinna, Befallningzman Hartman (katso 3975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3975)) der å hafwa förmådt, Höghwälborne H:r Baron och Landzhöfdingens Rustningz breef);

Olisi mielenkiintoista tietää voisivatko Halikon kruununvoudin Erik Larssonin talousvaikeudet jotenkin liittyä Uskelan Lopen kylässä tehtyihin kauppoihin? Voidaan pitää varmana, että Erik Larssonilta ei jäänyt perittävää.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi Erik Larssonin velkoja ei näy perittävän Johan Mattsson Collinukselta tai hänen perillisiltään eli miksi Collinukset eivät olisi olleet takaajina?

[Jari Latva-Rasku]

Pienenä sirpaletietona voisi todeta, että mahdollisesti Johan Carvilanderin ja Anna Astrenian vuonna 1720 syntynyt orpopoika Johan näyttäisi olevan Vaasan triviaalikoulun matrikkelissa vuonna 1733. Näihin aikoihin Johan Johansson Carvilanderin mahdollinen eno Isak Astrenius jo asui Etelä-Pohjanmaalla. Carvilanderin edellä on matrikkelissa mainittu Matts Thomasson Ravander/Rahnasto, jonka veljestä tuli Siikajoen kirkkoherra ja Isak Johansson, joka oli kruununnimismiehen Johan Birlingin ja nimismiehentyttären Brita Peldanin poika.

19.2.318. Matthias Thomae Ravander Ilmoilensis viduae filius Natus A o 1719 in Aprili, legit Catechismum Suetice, et coepit scribere, datus Apologistae.

319. Isaacus Johannis Ilmoilensis pauperioris Servi filius Natus Ao 1720 in Febr. itidem Catechetica,ödum scribit, in Apologistica.

28.2.320. Johannes Carwilander Johannis filius, orbus Patre, Satagundensis, Natus Ao 1720. Legerat Catechetica, et coepit scribere, datus Apologistae.

Vuonna 1720 syntyi Porin kastettujen joukkoon merkitty Johan:

10.4.1720 12.4.1720 Sastmåhla Johan Johansson Johannes
alkup - KUMMI: Isach Hendrichsson Staden alkup - KUMMI: Isach Hendrichssons h: Staden alkup - KUMMI: Beatha Hendrichsd:r Sastmåhla

Sastmola on suomeksi Merikarvia, joten täältäkin voi matrikkelissa mainittu Johan Carwilander olla syntyisin. Olisikohan mahdollista, että Johan Carvilander ja Anna Astrenia olivat olleet Ryssää paossa Otamolla?

Kun katsotaan, kuka voisi olla Beata kummi Henriksdotter, Merikarvian Alakylältä löytyy vuonna 1687 syntynyt Henrik Mårtenssonin tytär Beata. Henrik Mårtensson-nimiselle syntyy Lautajärvellä poika seuraavana vuonna. Lautajärvi eli Lautjärvi on tietääkseni Otamolla.

Lautjärveltä löytyy merkintöjä verojen maksamisesta Selkeen kartanoon ja myös nihti Anders Larssonin velvoitteesta, eli kalojen kuskaamisesta Järventaan ratsutilalle. Kalat olivat kuivattuja haukia, mitkä voivat olla Isak Erikssonin pitkän elämän ja kirjurinkykyjen salaisuus.

[Jari Latva-Rasku]

Kihlakunnanvouti ja tilanvuokraaja Erik Larsson voisi olla esimerkiksi kihlakunnanvouti Lars Jönssonin- tai sitten Lempäälän Viialassa asuneen Etelä-Suomen alilaamannin Johan Larssonin-tyyppisten miesten lähisukulainen. Voudit ja tuomarit vaihtoivat sijaintipaikkoja varsin usein, joten paikallisuus ei selitä paljonkaan. Alilaamanni Johan Larsson ei ollut Lars Jönssonin poika.

Johan Larssonin puoliso oli Steen/Stenius-suvusta, mistä syntyy yhteys vaikka mihin, Otamolle, Reiniuksiin, Pacchaleniuksiin...

Eksyin aikoinani ylioppilasmatrikkeliin Nils Eriksson Stenaeuksen eli Steenin kohdalle aivan muusta syystä kuin Steniusten vuoksi. Nils Erikssonin poikapuolen nimi oli Orlander, eli sama kuin Isak Erikssonin virkaveljellä muistaakseni Porin jalkaväkirykmentissä.

Matrikkelissa on kuitenkin merkillinen ristiriita:

Uusi matrikkeli:

kl. 1658 Nils Stenaeus, myöhemminSteen Nicolaus Erici, Nylandus 1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1222). Kotoisin Uudeltamaalta (Helsingistä?).Ylioppilas Turussa kl. 1658 Stenæus Nic. Erici Nyl _ 58. — KauppiasHelsingissä. Raatimies 1669. ‡ Helsingissä 5.1675.
.
Vanha matrikkeli:

Stenæus, Nic. Erici Ab. p. 58 || Son af borgaren Er. Larsson. Sköt af våda sin mor, hvarom i prot. 30.6.1662, 25.6.1664 fäld till halfmansbot.

Vaikuttaisi, että vanha matrikkeli on oikeassa ainakin elämän alkutaipaleen osalta, sillä konsistorin pöytäkirjasta löytyy pitkiä tarinoita Nils Erikssonin väkivaltaisista toilailuista. Pöytäkirjoista myös ilmenee, että Nils Eriksson matkusteli Hauholla ja Paraisilla.

A die 30 Janij Anno 1662, ad diem 16 JaDij A. 1663.

5. Befererade Bector huru Nicolaus Erici studiosushade medh een bössas affskiutande sin moder liffwet oförmodeligen affhändt.

...att een bonde Anders Erichsson från Lille Mälä och Pargass sochn hade kommit till hans fahrs gärdh, hafwandes een ladd(ad) bössa medhsigh, och frågade hwar man skalle finna någon smedh, som samma bössa lagakonne.

Fadren bekände att ingen owenskap eller något wredes teknhaar låtit sig märka antingen då eller tillförenne emellan modren och sohnen.

Hustro Gertrudh N. N. giorde sin witneseedh...

Hustro Margreta Jörans dotter giorde sin witneseedh...

Hustro Lilla N. N. giorde sin witnesseedh...

Berent Riggersson, Clemet Sigfridzon Hampu, EschillMatzon Erydma, Thomas Matzon Krydma, Knut Orelsson Hampu, Jöran Hendrichsson Karffwa lade in sin witnes schrifEl och bekände, att studentens moder hade bekant, att det skedde oförwarandes, såsom och att hon wille honom dettillgifPwa.

Sent.: Studenten Nicolaus £rici slipper lööss undercaution, och blifwer heema, medan begraffningen påstår.

Fadren Erich Larsson, Clemet Sigfridzon Hampu, Eschil Matzon Krydma, Thomas Matzon Krydma, Knuth Ghrelsson Hampu och Jöran Henrichsson Karffwa gingo i caution för stud. Nicolao Erici.

26 Maj— 11 Juni 1664.

Baakungz schrifvaren Erich Johansson besvärade sighöfver Nicolanm Erici, att han haar öfverfallit honom hoos een borgare,...

Marcus Hampula giorde sin vitneseedh... Anna Cnutz dotter giorde och sin vitneseedh... Mårten Knutsson giorde sin vitneseedh och bekände, att Nicolaus hade steen i handen och ville slå Erich Johansson, men iagh togh steenen aff hans handh.

Isak Erikssonin aikalainen katselmuskirjuri Johan Eliasson Lönn oli myöhemmin rusthollarina Paraisilla. Olisiko turkulainen porvari Erik Larsson sopiva isäkandidaatti myös Isak Eriksson Hammarstiernalle? Voisi myös kysyä, olisiko tällainen turkulainen Erik Larsson voinut myöhemmin olla Selkeen kartanossa voutina ja vuokraajana ja avioitua Johan Collinuksen tyttären kanssa toiseen avioliittoonsa?

[Jari Latva-Rasku]

Matrikkelissa on kuitenkin merkillinen ristiriita:

Uusi matrikkeli:

kl. 1658 Nils Stenaeus, myöhemminSteen Nicolaus Erici, Nylandus 1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1222). Kotoisin Uudeltamaalta (Helsingistä?).Ylioppilas Turussa kl. 1658 Stenæus Nic. Erici Nyl _ 58. — KauppiasHelsingissä. Raatimies 1669. ‡ Helsingissä 5.1675.
.
Vanha matrikkeli:

Stenæus, Nic. Erici Ab. p. 58 || Son af borgaren Er. Larsson. Sköt af våda sin mor, hvarom i prot. 30.6.1662, 25.6.1664 fäld till halfmansbot.

Selitys ristiriitaan:

sl. 1661 Nils Felander Nicolaus Erici, Aboensis 1480 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1480). Vht: turkulainen porvari Erik Larsson Katinhäntä ja N.N. († 1662). Ylioppilas Turussa sl. 1661 Felander Nic. Erici Aboens _ 68. Ampui vahingonlaukauksella äitinsä kesällä 1662. Respondentti 1665(?, Marklin), pr. Mårten Miltopaeus 606 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=606). — Asui Turun Luostarikorttelissa. † ylioppilaana 1684...1686.

Helsinkiläisen Nils Erikssonin veljen Månsin puoliso oli Forssteen. Turkulaisen Nils Erikssonin pojan puoliso oli Forsteen...

[Benedictus]

Yli 63-vuotiaat, jotka olivat isäntiä, merkittiin henkikirjaan. Vuonna 1709 oli Järventaan tilalle merkitty Isakin vävy Elias Simonsson isännäksi. Kintun tilalla puhuttiin samaan aikaan Isak Erikssonin pesueesta eli Isak Erikssons folk. Näytti, että kummassakaan tapauksessa Isak Eriksson ei maksanut henkiveroa. Vuosina 1705-1708 puuttuvat Karkun henkikirjamerkinnät. Elettiin ruton aikaa. Henkikirjamerkinnöistä, tai oikeastaan niiden puuttumisesta, voi päätellä, että Isak Eriksson olisi syntynyt viimeistään vuosina 1642-1646. Isak on hyvinkin voinut olla puolisoaan 10-20 vuotta vanhempi ja aikaisemmin avioitunut.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 8.–9.2.1669 f. 5 (Selkis gårdzfougdhe Erich Larsson ... hans Swärfadher Kyrkiohärdhen härsammastädhes Wyrdigh och Wällärdhe H:r Johan Matthiæ Kollinus);

IV. Johannes Matthiae Collinus (isä Matthias Bartholdi, taulu 3 (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#T3)), s. Karkun Mäenkylässä 1604, oppilas Porin koulussa 1614 ja Turun kymnaasissa 1624, vih. papiksi 1627, apulaispappi Karkussa (hoiti isänsä kappalaisenvirkaa) 1627, Karkun kappalainen 1637,kirkkoherra 12.3.1662. K. Karkussa 14.4.1671. - Pso 1630 Elisabet Johanneksentytär Särki (Mört), k. 1686 [30] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#30), todennäköisesti Janakkalan, myöh.Lempäälän kirkkoherran Johannes Matthiae Särjen tytär.
V. Lapset:

Kristina, s 1637, k. Loimaalla 18.3.1722 "85-vuotiaana". -Pso 1) Tukholman suom. seurakunnan kirkkoherra Thomas Johannis, k.Tukholmassa (haud. 1.5.) 1663; 2) Tukholmassa 22.11.1664 Tukholman suom.seurakunnan kirkkoherra Benedictus Quivander, k. siellä 16.5.1673.

Elin, main. henkikirjoissa Karkun pappilassa 1660-1661 ja 1667, k.Huittisissa (haud. 14.6.) 1696. - Pso Huittisten pitäjänkirjuri Johan Lunghänen 1. aviossaan, k. Huittisissa (haud. 3.7.) 1710.

Brita, k. Eurajoella (haud. 18.6.) 1705. Tarmokas taloudenpitäjä ja"liikenainen", mm. kuljetti omilla laivoilla tavaroita Tukholmaan. [47] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#47) - Pso Tukholman suom. seurakunnan kappalainen, myöh. Eurajoen kirkkoherra Johannes Gregorii Teet, s. 1636,k. Eurajoella 25.3.1692.

Beata, main. henkikirjassa Karkun pappilassa 1667, k. Karkussa (haud. 23.1.) 1715. - Pso (jo 1671) Karkun pitäjänkirjuri, Kollasen ratsutilan omistaja Matias Kollanius, k.Karkussa (haud. 4.6.) 1717.

Per Michaelsson oli menettää vuonna 1689 Pakkalan oltuaan Halikon kruununvoudin Erik Larssonin takaajana.
Voidaan arvella, että Erik Larsson on kuollut ennen 1689, koska silloin velkojat ovat käyneet takaajien kimppuun.

Yllä olevista khr Johannes Mathiae Colliniuksen tyttäristä, vain Elin on sovelias Erikin vaimoksi, jos appi maininta pitää paikkansa.
Väitetään, että kaikki Colliniusksen tyttäret tunnetaan, tällöin Elin tai Elisabeth on nainut Erikin ja tämän kuoltua on nainut Huittisten pitäjänkirjuri Johan Lungin, kuollen itse jo 1696.

Jos Isak Eriksson ja Margareta Eriksdr ovat Erik Larssonin ja Elin Colliniuksen lapsia, ovat he kummatkin syntyneet 1650-luvun alkupuolella.
Elin Collinus olisi silloin syntynyt noin 1630-35, ollen lapsista vanhimpia.
Olisi siis kuollessaan noin 60-65 vuotias.Eli hyvinkin voinut mennä toiseenkin avioliittoon vanhana.
Erik Larssonista eka tieto taisi olla 1652 eli voisi olla aikalailla samaa ikää Elinin kanssa.

Tuo takausvastuu voisi olla siinä, että Johannes Collinius on ollut silloin kuollut tai ainakin kuolemassa, joten heillä ei ollut asiassa osaa.

Jos Erik Larsson oli Isakin isä, ja hänen takiaan Packalan tilanosa piti myydä, niin tuo voisi hyvinkin olla syy, ettei Isakin suku kelvannut kummeiksi Packala-Collinus perheille.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=566557

Tässä Mouhijärven Selkeen kartanossa gårdsfogde Thomas Simonsson 1638-39.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Tässä Karkun Mäenkylän Mäkipää, jossa Thomas Simonsson 1647-51 ja vaimonsa Agnis Eskilsdr 1649-52.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
Tässä Thomas Simonsson 1656-1664
Agnis h. 1656-1674, 1665 Agnis mor. Simon Thomasson poika isäntänä.

Ylläolevasta syntyy mielenkiintoinen ajatussikermä.

Jos Selkeen kartanonvouti Thomas Simonsson on sama kuin Karkun Mäenkylän ratsutilallinenm kirkkoväärti ym., jonka perheellä oli hyvin läheiset suhteet Järventaan Isak Erikssonin perheeseen, voidaan epäillä, että Selkeen voutina myöhemmin toimineen Erik Larssonin toimi olisi periytynyt Thomas Simonssonilta.

Isak Erikssonin vävy taasen olisi perinyt viran Erik Larssonilta, jos tämä olisi Isakin isä.

Thomas Simonsson sopii ajallisesti erinomaisesti Halikon kihlakunnankirjurin Simon Erikssonin pojaksi.

Koska Erik Larsson on myös Halikon kihlakunnankirjuri, sopisi heidän välilleen sukusuhde.

Erik Larsson on mielestäni eri sukupolvea kuin Thomas Simonsson, jolloin voisi pohtia, että Erik Larssonin äiti olisi Thomas Simonssonin sisko.

Vaikea kysymys, mutta mielestäni, tässä on se kohta joka voisi yhdistää Isakin ja Mäenkylän perheen.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=566557
Vaikea kysymys, mutta mielestäni, tässä on se kohta joka voisi yhdistää Isakin ja Mäenkylän perheen.

Huittisten Maurialassa näkyy vuonna 1636 kirjuri Thomas ilman patronyymiä. Tila oli siihen aikaan Simon Thomassonin hallussa. Simon Thomassonin puoliso voisi olla Callia-sukua. Tomas Rajalenius osti Maurialan 1650-luvun alussa. Tähän kauppaan oli samaan aikaan tai myöhemmin sotkeutunut Halikon kihlakunnanvouti Erik Larsson.

[Benedictus]

III. Gustaf Hansson Svarthafra (son till Hans Hansson, tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)). Innehade 1668-1675 Järventaka rusthåll i Karkku [17] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#17). Kronobefallningsman i Övre Satakunta nedredels härad 1672-1680. [18] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#18) Nämnes 1675-1678 som innehavare av Karttiala. Köpte 1675 av kapellanen Henrik Vichtilaeus hälften av Oravainen i Tursola by, [19] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#19) vars andra hälft redan tidigare hade varit förenad med Karttiala. [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1) Var 1683 mönsterskrivare vid major Ebbe Ludvig Tolls kompani av Brakels (d.v.s. Tavastehus läns) infanteriregemente, [20] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#20) och troligen samtidigt regementsskrivare vid samma regemente, då han från 1682 kallas regementsskrivare. Han synes ha överlåtit Karttiala till brodern Johan och inköpte 1684 Mantere rusthåll i Vesilax från Jakob Mattsson, [21] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#21) men nämnes som innehavare av Mantere redan från 1677. Ärvde även efter sin moder Kollainen i Karkku, vilket han 1691 överlät till sina barn som deras möderne. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) Död 24.2.1694. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) Efter hans frånfälle visade dödsboet en balans om 1600 dr för oredovisad uppbörd, och kyrkoherden i Messuby Gustaf Lilius, som tillsammans med ryttmästaren Patrik Ogilvie, löjtnanten Engelbrekt Eneskjöld och brodern Johan Svarthafra var kautionist för Gustaf Hansson, yrkade på att boets egendom tills vidare skulle stå in sequestro. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) - Gift 1) med Elisabet Larsdotter, död före 1690, dotter till länsmannen i Kangasala Lars Jönsson och Kristina Henriksdotter Platzman, som levde 1701 tillsammans med Elisabets syskon Helena Larsdotter och »före detta ländzman» Jöns Larsson. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22) Till förmyndare för barnen i detta gifte förordnades vid Vesilax ting 16-18.3.1697 kyrkoherden Gustaf Lilius och barnens farbror Johan Svarthafra som närmaste anförvanter. Gustaf Hansson gifte sig 2) i slutet av december 1690 med Anna Maria Orrfelt i hennes första gifte, levde 1741, dotter till ryttmästaren Elias Orre, adlad Orrfelt, och Katarina von Falckenberg samt omgift 30.12.1698 med kyrkoherden i Kumo Henrik Paulinus i hans andra gifte, död 1713. Hon erhöll 30.12.1690 Mantere som morgongåva och bodde efter Gustaf Hanssons död där tills hon gifte om sig, då hon »af en god villia» avträdde gården till sin styvdotters man Daniel Tallqvist. [22] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#22)

Yllä mainittu Lars Jönsson mainitaan Kangasalan länsmanniksi. Lienee silti sama kuin Ylöjärven Siivikkalan Lars Jönsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1268312
Lars Jönsson näkyy Siivikkalassa 1656.

Yllä ilmenee mielenkiintoinen seikka Gustaf Svarthafrasta. Hän osti Mantereen ratsutilan Vesilahdelta, jossa mainitaan kirjuri Erikin kanssa jo 1677.
Kiinostavaa on, että Gustafin 2. vaimo sai tilan huomenlahjaksi, ja antoi sen sitten hyväntahdon eleenä 1. vaimon tyttärelle.

Tämä viittaisi siihen, että Mantere kuului Gustafin 1. vaimon Elisabeth Larsdr:n suvulle.
Gustaf osti tilan Jacob Mattsonilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=564409
Tässä Gustaf ja Jacob Matson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563894
Tässä Jacob Matsson perheineen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=562979
Tässä Jacob Matsson ja äiti Valborg Mårtensdr ja isä Matts Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=563085
tässä Matts Jönsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=561024
Tässä Jöns Mattson ja Matts Jönsson.

Arvelisin, että tämä Jöns Mattson on 1500-luvulla Mantereella näkyvän Mats Jönssonin poika, Matsin isä Jöns näkyy jo 1540.

Matts Jönsson II lienee Jöns Mattsonin poika, jonka veljeksi sopii Lars Jönsson, jonka tyttären mies osti Mantereen Matsin pojalta Jacob Mattsonilta.

Se mikä tulee esille tässä jutussa on seuraava seikka, jos Mantere on Lars Jönssonin kotipaikka.

Lars Jönsson olisi ollut jo huomattavasti vanhempi naidessaan Kirstin Henriksdr Platzmanin.

Kirstin oli Cristoffer Platzmanin sisar ja jos Erik Larsson olisi Lars Jönssonin poika ja Margareta Eriksdr:n isä ei Cristoffer olisi voinut naida sisarensa pojan tytärtä.

JOS! Kirstin on Erik Larssonin äitipuoli niin asia on itsestään selvä ja myös Isak sopii kuvioon.

Gustaf Svarthafralla on tuo kirjuri Erik kuviossa. Voitaisiinko todella hyväksyä ajatus,että hän on Erik Larsson, joka talous sotkujensa myötä joutuu tyytymään sisaren miehen Gustafin apulaiseksi.

Olisiko Lars Jönssonin 1. vaimo ollut Mäenkylän Thomas Simonssonin sisar ?

[Benedictus]

Tacku

ERIC SÖDERSTRÖM

Helsinki, Korkeavuorenkatu 6 A 4
Etsiessäni tietoja EERO FREDRIKSONin kirjoituksessa »Eräs Weckman-suku» (Keski-Suomi III, Jyväskylä 1939) ja omassa kirjoituksessani »Tullförvaltaren, Olof Söderström hans härstamning och ättlingar» (SSV XXV, ss. 25 - 92) mainitun isoisäni isänäidin Anna Elisabeth Weckmanin isoisän, Lempäälässä 1691 syntyneen ja Lemun kirkkoherrana 13.5.1746 kuolleen Nicolaus Weckmanin vanhemmista olen VA:ssa olevien Lempäälän seurakunnan kirkonkirjajäljennösten ja Ylä-Satakunnan kihlakunnan alkuperäisten tuomiokirjojen avulla voinut todeta mm., että Lempäälän Kärpälässä on vuonna 1701 kuollut mainitun kihlakunnan nimismies Niels Weckman ja, että hänen leskenään oikeudessa vuonna 1705 esiintyy Margareta Tuomaantytär Tacku. Kuten ilmenee ARNE EKMANin kirjoituksesta »Genealogiska strönotiser från karolinska tiden intill 1721 »(SSV XXXIII - XXXIV s. 32) olevasta, Huittisten vihittyjen kirjasta otetusta tiedosta: »Weckman befallningsman i öfriga Satacunda g. i Wittis 13.10.1687 m. Margareta Thomasdotter Tacko», tämä pari vihittiin mainittuna päivänä. Tarkistettuani viimemainitun tiedon olen tutustunut AINA LÄHTEENOJAN kirjoitukseen »Raumalainen Tackou-suku» (Genos 1936 ss. 77 - 83 (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm)), jossa mainittu avioliitto on huomattu; miehen sukunimi on kuitenkin virheellisesti Wessman. Erhekirjoituksen voi oikaista, sillä kaikissa näkemissäni asiakirjoissa sukunimi on Weckman.
Saanen omasta puolestani Tacku-suvun tutkijoille ilmoittaa muutamia asiakirjoista kokoamiani sanottua sukua koskevia tietoja, joista ei ole mainintaa LÄHTEENOJAN kirjoituksessa. Tiedot olen mahdollisimman sananmukaisesti kääntänyt asiakirjojen ruotsinkielisestä alkutekstistä. Joistakin on myös maininta EKMANin kirjoituksessa (esim. s. 21 tai 29).
2.2.1664 vihittiin Huittisissa Peer Tuomaanpoika ja Margareta Tuomaantytär Tacku.
17.10.1675 kuoli Huittisissa vaimo Sara Johanintytär, edesmenneen Matti Tackun leski ja samana päivänä Josef Henrikinpoika Tacku, kappalaisen hra Henrickin lapsi.
31.5.1676 haudattiin Huittisissa kirkkoon Walborg Tacku.
26.11.1676 haudattiin Huittisissa Tuomas Matinpoika Tackun vaimo Maria Niilontytär yhdessä pienen tyttärensä Kirstin Tuomaantytär Tackun kanssa.
10.6.1677 vihittiin Huittisissa kutsuntakirjuri Daniel Larsson Porin kreivikunnasta ja Maria Tuomaantytär Tacku.
18.7.1686 vihittiin Huittisissa (sama) Maria Tacku, Juuselasta ja katselmuskirjuri Jaakko Callia.
28.12.1696 vihittiin Punkalaitumella Maria Tacku ja herra (monsieur) Wilhelm Momma.
20.12.1697 syntyi ja 21.12. kastettiin Punkalaitumella Wilhelm Momman poika Johan.
25.9.1698 vihittiin Huittisissa Anders Tuomaanpoika Tacku, Kokemäeltä (fr. Cumå) ja Karin Johannintytär, Änköistä.
20.9.1700 vihittiin Punkalaitumella varapastori Samuel Linck ja Elisabeth Tacku; mies haudattiin 10.6.1716 35 v. 9 kk. ikäisenä.
11.9.1701 syntyi Samuel Linckille tytär Elisabethe, 2.12.1702 tytär Brita ja 18.6.1704 tytär Stina, kaikki Punkalaitumella.
29.1.1711 vihittiin Huittisissa majoitusmestari Karl Procopaeus ja neito Maria Tacku.
13.7.1717 haudattiin Punkalaitumella kirkkoherra Henrik Tacku 87 v. 1 k. 1 v. ikäisenä.
10.9.1723 kuoli Punkalaitumen pappilassa Jacob Matinpoika Tackou 4 kk, 1 v. 5 p. ikäisenä.
9.6.1731 vihittiin Punkalaitumella Porin jalkaväkirykmentin everstiluutnantin komppanian varusmestari Anders Knutström ja neito Maria Wilhelmintytär Momma.
5.5.1735 kuoli Punkalaitumen Kästilässä luutnantti Momman leski Maria Tackou, 60 v. 1 kk. 3 v. 1 p. ikäisenä.
1.9.1740 kuoli Punkalaitumen pappilassa pastorin poika Israel Tackou 7 v. 4 kk. 1 v. 5 p. ikäisenä.
29.1.1743 kuoli ja 13.2. haudattiin Huittisten Sammun (Sambo) kylästä Mad. Elisabeth Tacko 90 vuoden vanhana.
10.6.1743 kuoli Lempäälän Kärpälässä vanha muori Margeta Tacku 78 vuoden ikäisenä.
2.1.1747 kuoli ja 4.1. haudattiin Huittisten Sammussa neito Anna Tackou 76 vuoden ikäisenä.
AINA LÄHTEENOJAN kirjoituksessa mainitaan Gustavus Matthiae Tackusta vain, että hän oli ylioppilaana v. 1658. Huittisten kastekirjassa 2.11.1684 Gustavus Tacku mainitaan siltavoudin tyttären Margaretan Caisa-nimisen aviottoman lapsen isänä.
LÄHTEENOJAN kirjoituksen s. 80 viimeisellä rivillä oleva maininta, »Raatimies Juhana Tacku-vainajan orvot lapset - » lienee luettava: Raatimies Henrik Tacku-vainajan orvot lapset -».



Genos 27(1956), s. 54-55



Yllä on kiinnostavaa tietoa Huittisten Tacku suvusta.

Mielenkiintoinen maininta on 10.6. 1677 maininta vihityistä katselmuskirjuri Daniel Larsson ja Maria Thomasdr Tacku, joka on seuraavaksi vihitty Jacob Callian kanssa.


Maria Tuomaantytär Tacku piti leskenä Juuselan taloa Huittisten Nanhian kylässä ensimmäisen puolisonsa, Bielke-suvun tilojen voudin, Daniel Laurinpoika Idmanin kuoltua. Maria Tackun toinen puoliso oli katselmuskirjuri Jaakko Callia, http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif v. 1723
sl. 1640 Tomas Tacku Thomas Matthiæ, Hvittensis 52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=52). Vht: Huittisten Sammun kylän Takkulan ratsutilallinen, nimismies Matts Sigfridsson Takku († 1656) ja hänen 1. puolisonsa Agnes Olofsdotter (Haunia, Tyrvään Haunian ratsutilalta) Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Thomas Matthiæ Huittensis. — Kurki-suvun läänitysten voutina. Huittisten nimismies 1649–58. Omisti Sammun Takkulan ratsutilan. † Huittisissa 1681 tai 1682. Pso: Maria Nilsdotter Barck († 1676).
Velipuoli: Punkalaitumen kirkkoherra Henrik Tacku 721 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=721) (yo 1649/50, † 1717).
Velipuoli: Gustaf Tacku 1269 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1269) (yo 1658/59).
Poika: Huittisten pitäjänapulainen Matias Tacku 2606 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2606) (yo 1677/78, † 1697).
Poika: rykmentinpastori Erik Tacku, myöh. Granroth 3785 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3785) (yo 1691).
Tyttärenpoika: Lemun kirkkoherra Nils Weckman 5178 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5178) (yo 1712, † 1746).
Lanko: kartanonvouti Johan Barck 1582 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1582) (yo 1662/63, † 1690).
Vävy: Rauman ent. kirkkoherra Bertil Rajalenius 2229 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2229) (yo 1672/73, † 1704).


1658/59 Gustaf Tacku Gustavus Matthiæ, Hvittensis 1269 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1269). Vht: Huittisten nimismies Matts Sigfridsson Takku († 1656) ja hänen 2. puolisonsa Sara Johansdotter. Ylioppilas Turussa 1658/59 Tacku Gustav. Matthiæ _ 59. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1658/59] Gustavus Tacku, Hwitensis | ad decrepitam usq: ætatem vivens ad nullum honestum officium promotus Obiit A:o ‹–›. — Eli ilman vakinaista virkaa toimien asiamiehenä käräjillä ja kotiopettajana. Elossa 1693.

Tacku suku on erinomaisen mutkikas ja monipolvinen, siksi tulee ensimmäiseksi mieleen tuosta Huittisten Maurialan Thomas Simonssonista, että olisi Tacku sukuisen Simon Thomassonin ja Agnes Paulsdr Callian poika.

Digitaaliarkisto on taas ruvennut änkyröimään, joten en saa Maurialan sivuja kopioitua tänne.

Isak Erikssonin jälkeläisissä on Pauleja, mikä selittyisi, jos Agnes Paulsdr on esiäiti.
Isakin jälkeläiset olivat myös Punkalaitumen pappeja, joka paikka on myös Tackujen reviiriä.

[Jari Latva-Rasku]

Mielenkiintoinen maininta on 10.6. 1677 maininta vihityistä katselmuskirjuri Daniel Larsson ja Maria Thomasdr Tacku, joka on seuraavaksi vihitty Jacob Callian kanssa.


Muistaakseni olisin nähnyt katselmuskirjurin nimeltään Daniel Larsson Uudenmaan jalkaväkirykmentin yhteydessä. Saman rykmentin pastori oli Arvid Frisius. Samoihin aikoihin mainitaan Turun ja Porin ratsuväkirykmentissä katselmuskirjuri Daniel Eriksson, joka oli tehtävässä, jossa olisi pitänyt olla Isak Eriksson. Ratsuväkirykmentissä oli myös mainittu Daniel Floor, joka voi olla sama kuin Daniel Eriksson. Näin ollen olisi mielenkiintoista löytää Erik Floor?

[Jari Latva-Rasku]

Tässä keskustelussa on ollut niin paljon sivupolkuja, että ehkä yksi lisää ei suuremmin haittaa.

Mietin, mistä Turun Akatemian matrikkeliin ilmestyi ylioppilaaksi Isak Eriksson Hammarstierna vuonna 1668. Aatelisnimeä ei sääty-yhteiskunnan aikaan ole otettu käyttöön ilman jonkinlaista nimen antajan tai ottajan suostumusta.

Edelliseen liittyy, kuka voisi olla Nils Eriksson Stenaeus eli Steen. Nilsistä tuli Helsinkiin raatimies ja kauppias. Nils Steen mainitaan ylioppilaana akatemian matrikkelissa vuonna 1658 ja myöhemmin Helsingin Tuomarinkylässä (Domarby). Hän avioitui vuonna 1661 kuolleen Helsingin kirkkoherran Georgius Petri Orlanderin lesken Brita Eriksdotteri kanssa. Tilukset Tuomarinkylässä olivat Orlanderin peruja. Nils Steenin voi unohtaa tähän.

Ennen Orladeria Helsingin kirkkoherrana oli vuonna 1651 Sigfridus Stephani Brotherus. Brotherus oli monin tavoin yhteyksissä Brennerin sukuun. Yhtenä esimerkkinä voi mainita:

Helsingin pitäjän käräjät 11.11.1645 f. 51v (Upplyses nu första gongån, dedt bythe och skifte, såm ähr 1618 den 3 Januarj af Sahl: Mårten Simånss: i Brendöö, och af Capplan Sigfrihdus Stephanj, hållit ähr, medh Hendrich Thåmasson i Herthånes, och hans Sysken barn emellan efter som i Bythiss Lengden wijdhare Uthmeeler

Brotheruksen sukua on tutkittu monin tavoin, siitä esimerkkinä katkelma Helinä Snellmanin sukutauluista:

10 Kustaa Brotherus [i] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=101814#_edn1)Syntynyt (laskettu) 1656. Kuollut 63-vuotiaana 1.3.1719 Laitila 65. Kaukolan kartanonvouti Laitila 65. Kirkonisäntä 65. Osti 1696 LaitilanKorven kylän Nakkilan ratsutilan 65. MajatalonpitäjäLaitila. Nakkilan rusthollissa oli jo pitkään sijainnut kievari, jonkaBrotherus sai haltuunsa 1690-luvulla suurten nälkävuosien tienoilla ja häätientisen isäntäväen (Mikko Heikinpoika) pois talosta.
— Vihitty (vaimon toinen avio?) Margareta(Märta) 65. Syntynyt ennen 1670.
11 Erik SigfridinpoikaBroterus 65 Kuollut 14.6.1661Narva. Vänrikki. Astui sotapalvelukseen ja otettiin 1648 johdattajaksi everstiFrans Knorringin rykmentin (Hämeen eli Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentti)kapteeni (myöh. everstiluutnantti) Joakim Schmidtin, aateloituna Schmiedefeltinkomppaniaan. Kersantti samassa komppaniassa 1651 ja vielä 1653. Kapteeni BertilDufvan (myöh. kapteeni Johan Patkullin) komppanian vänrikki jo 1656. Näyttääsamalla toimineen komppanian katselmuskirjurina 3.6.1660 alkaen varsinaisenkatselmuskirjurin karattua palveluksesta.
Rykmentin ollessa sijoitettunavaruskuntapalvelukseen Narvaan käytettiin vänrikki Erik Sigfridinpoikaa, jokataisi täydellisesti venäjän kieltä ("i ryska språket perfect och färdigvar"), usein erilaisissa lähetintehtävissä Moskovaan, Novgorodiin ym.Keväällä 1660 hän teki kenraalikuvernöörin käskystä matkan Vanhaan Novgorodiin.Näillä pitkillä matkoilla hänen terveytensä kärsi ja palatessaan lomaltaSuomesta hän uudenvuodenpäivänä 1661 sairastui ankarasti veljensä luona(Mikkelissä?) joutuen makaamaan kolme viikkoa. Palattuaan 6.2.1661 Narvaan hänsairastui uudelleen, niin että nenästä vuoti verta yhtämittaisesti neljä japuoli vuorokautta. Tästä hän ei enää toipunut, vaan kuoli Narvassa 14.6.1661jättäen puolison ja monta lasta suureen köyhyyteen.
— ElinPietarintytär 65. Syntynyt ennen 1640.Sai 1661 avustusta matkustaakseen lapsineen Suomeen.
12 Sigfrid Stephani Brotherus 65 Syntynyt noin 1580.Kuollut 1651. Kappalainen ennen 1610 Helsingin pitäjä. Omisti vuodesta 1610tilan (myöhemmin nimeltään Staffans) Helsingin pitäjän Tikkurilan kylässä, jotasittemmin lampuodit viljelivät, sekä lankonsa katselmuskirjuri JonasSigfridinpojan jälkeen ratsutilan (myöhemmin nimeltään Backas) kirkonkylässä.Otti noin 1621 viljelykseen toisenkin, nimeltä tuntemattoman tilankirkonkylässä. Helsingin pitäjän kirkkoherra 1641 Helsingin pitäjä.
— CeciliaSigfridintytär 65. Mainitaanhenkikirjassa sairaalloisena 1634. Isä Helsingin pitäjän kirkkoherra SigfridusMichaelis.

Kuka mahtoi olla Elin Persdotter? Joku voi tietää vastauksen, mutta minä en.

Espoon Gumbölessä kuolee vuonna 1647 Espoon kappalainen Per Mårtensson Brennerus, Ericus Erici Alftanuksen puolison Elin Brennerin velipuoli. Per Brenneruksen puoliso oli Anna Bengtsdotter Hammarstierna, jonka veli aateloitiin kyseisellä nimellä vuonna 1642. Gumbölen Storgårdissa mainitaan vuosina 1664-72 Per Brenneruksen tytär Elin. Per Brenneruksen arvellaan syntyneen 1590-luvun alkupuolella ja puolisonsa Anna on voinut olla samaa ikäluokkaa. Tytär Elin on voitu mainita Gumbölessä 30-40 vuoden ikäisenä.

Kun en tiedä, minne Elin Persdotter joutui, voisiko Erik Sigfridsson Brotarin/Broteruksen puoliso olla Elin Persdotter Brennerus? Isak Eriksson Hammarstierna voisi olla heidän 1640-luvun lopussa tai 1650-luvun alussa syntynyt poikansa, joka olisi ylioppilastutkinnon suorittaessaan asunut sukulaisten luona Turussa. Sukunimi olisi otettu äidin äidiltä.

[Bodniemi37]

Kun en tiedä, minne Elin Persdotter joutui,...

Elin Perintyttären (jonka sukujuuria ei Soininvaarakaan näytä tuntevan, vrt. Uusi sukukirja III, s. 374, T44) lapsista Anna ja Hans kuuluvat huterasti oman tutkimuksemme piiriin. Anna Brotterus, joka kuoli Säämingissä 12.1.1735, oli naimisissa katselmuskirjuri Anders Hobinin kanssa [Hormia, Yrjö. Hobin. Genos 30(1959), s. 3-12, http://www.genealogia.fi/genos/30/30_3.htm]. Avioparin poika Anders yleni Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin vääpeliksi. Hänen puolisonsa oli Helsingin koulun vararehtorin/rehtorin tytär Vendela Nicander (jonka äiti Margareta Ithimaea on erittäin todennäköinen esitätini Valkealasta).

Hans Brotterus aloitti uransa katselmuskirjurina. Hän toimi sen jälkeen Lappeen kihlakunnan kruununvoutina ja myöhemmin kauppiaana, raatimiehenä ja lopulta kauppapormestarina Viipurissa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Lappeen kihlakunnan aiemman kruununvoudin Otto Johaninpojan (Bergman) tytär, katso 3520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3520). Brotteruksen jälkimmäinen puoliso oli Juvan kirkkoherran Abraham Brunneruksen (ei ylioppilas, katso 3666 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3666)) tytär Gertrud, jolla oli Custor-, Poppius-, Witting-, Mellin-, Ithimaeus- (Bertil Ithimaeuksen puolison Sofia Brunneran pso 2:o oli Nordeen-niminen kirjanpitäjä Ruotsin Irstassa, http://www.genealogia.fi/genos/58/58_150.htm) ja Insulanus-nimiset langot.

Terveisin,

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=361144
Huittinen Nanhia

Ulvilan käräjät 1.5.1627
Mukana Mats Larsson Nanhian kylästä Huittisista, Hr Severini Josephi (sochnen prest i Tyrfvis) ja Hustru Agnis Simontytär edesmenneen Tyrvään kappalaisen Hr Larsin leski. Ilmeisesti Agnis jakaa perintöjä ja saajina: halvsyster Kaisa Knutsdr, Frants ja Anders i Casmark, Tyrvään kappalainen Joseph Caspari (sahl. Mans broderson), Henrik i Kukonharja (ogifta sonen), ogifta sonen Påfvel sekä vielä Walborg i Torxxxx(?). +vähän muita. Ilmeisesti tuo ensin mainittu Mats Larsson oli lapsien förmyndare.

Casparus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407) 1580 † 1600 Laurentiuksen veli, toinen veli Hämeenkyrön khr Henrikus Olai.
Josephus Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1232) 1600 † oletettavasti 1626
Josephus Caspari (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1224) 1626 † 1656
Abrahamus Josephi Tyrvenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2554) 1657 † 1662
Thomas Bartholdi Rajalenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) 1665 † 1688
Olaus Samuelis Hartman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=904) 1688 † 1695
Johannes Matthiae Rungius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2149) 1696 (ei astunut virkaan)
Johannes Thomae Wegelius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2639) 1697 † 1725 (pakolaisena Lapissa 1713–1722) Kappalaiset
Martinus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1594) ainakin 1558
Aeschillus Clementis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=22) mainitaan 1576
Laurentius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1406) ainakin 1590–1608 Agnis Simonssdr:n puoliso
Josephus Caspari (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1224) noin 1608–1626 Laurentiuksen veljenpoika
Severinus Josephi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2252) ainakin 1628–1631

Tuossa lienee kysymys Agneksenkin perinnöistä, koska saajina on sisarpuoliakin.

Agnis Simonsdr voisi hyvinkin olla Thomas Simonssonin sisko Huittisista, koska Nanhian Matts Larsson mainitaan jutussa. Koska förmyndari oli yleensä lähin sukulainen, niin mikä olisi sukusuhde?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343312
Tässä ehkä Agneksen isä Simon Skyttä, kuka voisi olla?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346803
Nanhiassa mainitaan khr HenrikusHenricus Clementis (K 1643) Henrik Klemetsson
S todennäköisesti Vehmaa (Wemoensis), Aina Lähteenojan mukaan aatelista Anckar-sukua (Juslenius-suvun ensimmäinen tunnettu kantaisä).
Porin pedagogion koulumestari 1614–1626 ("Moderator Scholae Biörneburgensis" mainitaan 1625).
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherra 13.2.1627; Ala-Satakunnan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) rovasti ("Satagundiae Inferioris Praepositus") mainitaan 1634.
Osti Huittisten Nanhian kylästä Juuselin (josta myöhempi sukunimi Juslenius) talon erämaineen 1630.
K Huittinen 1643.
P Brita Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan, K 1664, PV Huittisten aiempi kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.
Brita Henriksdotterin P2 1644 Punkalaitumen kirkkoherra Simon Michaelis Kepplerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1299) hänen 1. avioliitossaan, K Punkalaidun 1682.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4454
Daniel Larsson Idman ja Jacob Callia

[Benedictus]

Huittisten käräjät 1630
Simon Hendersson i WINNAIS TAI WINNANDE af Cumå sochen ja tämän sisko Brita Hendersdr Huittisten kirkkoherran vaimo.

Tässä lienee Henrik Clementiksen vaimo ja lanko Simon Henriksson.

Heidän isänsä oli Huittisten khr Henrikus Nicolai

Huittisten käräjät 13.-14.6.1634
Tiivistelmä jutusta:VOUTI Mårten Olofinpoika Momoilasta haastoi LAINLUKIJA Söfring Peerinpojan Huittistenkylästä Turinanoja-nimisen niityn omistuskiistassa. Mårten oli kutsunut todistajiksi sokean miehen Mårten Härkän Momoilasta ja Eskill Henrikinpojan Huittistenkylästä, koska kukaan muu ei tiennyt niityn vanhoista omistussuhteista. Heidän vanhempansa olivat kertoneet, että niitty oli tullut ensin avioliiton kautta Mårtenin talosta Momoilassa Nanhian-taloon ja sitten Eskill Henrikinpojan äidin avion kautta Rautian-taloon Huittistenkylässä, jonka viimeksimainitun talon omistaa nyt Söfring Peerinpoika ja sitää asuu kyseinen Eskill. Mårten Härkä ja Eskill Henrikinpoika kertoivat vielä, että nämä vanhat miehet olivat nimeltään
Thomas Thomasinpoika Maurialasta, Simon Bertilinpoika Momoilasta ja Mats Färick Kirkonkylästä. Tämä Mats Färick asui aiemmin Mårten Olofinpojan nyt omistamaa taloa FÄRKKILÄ joka sittemmin naimakaupan myötä siirtyiLINNANKIRJURI Påfvel Simonpojalle, joka oli Mårtenin vaimon MARGARETA TACKUN edellinen mies.
SÖFRINGIN ISÄ
Petrus Thomae (K 1596) Per / Peder Thomae / Thomasson / Tomasson
Vihittiin papiksi noin 1560; Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) kappalainen, mainitaan jo kauan virassa olleena 1580; Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kirkkoherra 1581.
Allekirjoitti ("Petrus Thomae Hvittiensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Petrus Thomae Hwijttisisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Petrus Thomae sai suuren kestitysvelvollisuutensa takia vapautuksen eräistä veroista 15.3.1589. Hänet ("Her Per i Hwithis") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K Huittinen 1596.
P Margareta Mattsdotter TACKU eli leskenä vielä 1634, omisti Naatulan talon Huittisissa.


Simon Thomae (mainitaan 1593–1609) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2328)
Simon Thomae (mainitaan 1619) (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2329)
ainoat Simon Thomassonit, jotka ovat kappalaisia ja sopivia Thomas Simonssonin isäksi

[Benedictus]

Latva-Raskun laskelma Elin Persson Brenneruksen olemisesta Erik Brotherin vaimo, on aivan uskottava päättely.

Sen mukaan olisi Isak Eriksson Hammarstierna ja Juliana Alftanus-Palm pikkuserkut.

Mikä taasen on yksi edellytys avioliitolle, että on sukua.

[Benedictus]

Hobin

Yrjö Blomstedt

Laajassa ja perusteellisessa Hobin-suvun selvityksessä (Genos 1/1959) jäi vain harvoja kysymyksiä vastaisuudessa tehtävien löytöjen varaan. Eräs tällainen aukkopaikka voitaneen ainakin osittain erään senaatin talousosaston anomusaktin (VA: AD 471/57 1816) perusteella täyttää: kapteeni C. B. Hobin anoo siinä veljenpojalleen Jakob Hobinille (Genos 1959, s. 9) oikeutta »at få under ett års tid resa i utrikes sjöfart», mikä lupa myönnettiinkin. Jakob Hobin, s. 1799, näyttää siis merille kadonneen.
Suvun kantaisästä voidaan niinikään antaa jokunen lisätieto KrA:n Militiekontorets Avlöningslistor-sarjan perusteella (mikrofilminä VA:ssa). Vuoden 1685 sotalaitoksen menosäännön mukaan oli Anders Jönsson Hobin otettu kesäkuussa 1684 katselmuskirjuriksi Rembert von Funckenin rykmentin kapteeni Casper Seulenbachin komppaniaan, joka tuolloin näyttää oleskelleen Narvassa. Tämä rykmentti, joka aikaisemmin usein esiintyy Uudenmaan rykmentin nimellä, tuli näihin aikoihin Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentiksi, ja Anders Hobin oli palveluksessa vuoteen 1708 saakka, jolloin hänen mainitaan kuolleen helmikuussa »på landet», siis Suomessa ja luultavasti Lappeenrannassa. Muuten tuntemattoman kantaisän etunimi (Jöns) tulee siis myös tästä lähdesarjasta ilmi. Anders Hobinin Anna Brutteran kohdalla on ehkä syytä mainita, että yllämainitun rykmentin katselmuskirjureitten joukossa oli 1682 eräs Hans Erichsson Brotterus, ilmeisesti siis myöhempi Viipurin kauppapormestari; kun tämä taas tiedetään Annan veljeksi, on jotakuinkin selvää, että 1661 Narvassa mainittu katselmuskirjuri Erik Brotar (ks. Genos 1958, s. 50) on näiden sisarusten isä.


Genos 33(1962), s. 72

Harmillista kyllä tuota Genos 1958, sivun 50 Brotterus juttua ei ole digitoitu.
Yltä selviää:
Erik Brotar-Brotteruksen lapsia, joita mainitaan olleen lukuisia.

Anna Eriksdotter Bruttera
Hans (Johan?) Eriksson Brotterus.
-katselmuskirjuri
-Viipurin kauppapormestari.
Gustaf, vouti Laitilassa



Alla Erik Brotarin veljen Yo-matrikkeli tiedot.



Yo Tartossa 2.5.1632 Hans Brotherus Johannes Sigfridi, Nylandus U23 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U23). Vht: Helsingin pitäjän kirkkoherra Sigfrid Brotherus (Sigfridus Stephani, † 1651) ja hänen 1. puolisonsa Cecilia Sigfridsdotter. Tarton lukion oppilas (1631). Depositio 21.4.1632. Ylioppilas Tartossa 2.5.1632. Respondentti Tartossa 13.5.1633, pr. teol. prof. Georg. Mancelius. Vihitty papiksi noin 1634. — Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken rykm.) saarnaaja (1638), palveli sotilaspappina Saksassa. Helsingin pitäjän kappalainen 1646 (ehkä jo 1641), kirkkoherra 1651–52. Mikkelin kirkkoherra 1653. Lääninrovasti (1660). Valtiopäivämies 1659–60 ja 1675. † Mikkelissä alkuvuodesta 1676. Pso: 1:o (jo 1646) Elin Hansdotter; 2:o (ei vielä 1665) Johanna Henriksdotter Carstenius tämän 2. avioliitossa.
Poika: Mikkelin kirkkoherra Sigfrid Brotherus 1690 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1690) (yo 1664, † 1697).
Veljenpojan poika: kihlakunnantuomari Erik Johan Brotterus 4800 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4800) (yo 1704, † 1738).
Lanko: Viipurin piispa, FM Henrik Carstenius 970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970) (yo (1653), † 1683).


Yllä viimeisenä näkyy Erikin veljen vaimon Johanna Henriksdr Carsteniuksen veli Viipurin piispan tiedot.


Erittäin mielenkiintoista on se, että Johannan ja Piispa Henrikin sisar oli professori Petter Bergiuksen 1. vaimo.


Vielä kiinnostavampi on tieto, että Claes Mårtensson Brenneruksen, Taivassalon khr:n 1. vaimo oli Brita Henriksdr., jonka poika omisti opintonäytteensä Helsingin pormestari Henrik Carstenille, piispa Henriok Carstenille ja tämän pojalle Ulrikille.
Tästä on pääteltävissä, että Claes Brenneruksen 1. vaimo oli pormestari Henrik Carsteniuksen tytär ja Claes Brennerus myös Hans Brotteruksen lanko.



Latva-Raskun ajatus laittaa Erik Brotarin vaimon Elin Persdr:n isäksi Per Brenneruksen, tuntuu erittäin uskottavalta, koska perheillä on ollut hyvin läheiset suhteet toisiinsa.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=389829

Yllä on Gustaf Eriksson Broteruksen ratsutila Nakkila, se tosin ei sijaitse Laitilassa vaan Lappi Tl:ssä, ja alueena se kuulkuu nykyiseen Hinnerjokeen, jonka yksi kylä on Korpi.

Kiinnostavaa on se, että Isak Erikssonin tytärpuoli Juliana Arvidsdr Frisian puolisot olivat Lappi Tl:n kirkkoherroja.

kl. 1702 Tomas Betulinus Thomas Georgii, Aboensis 4685 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4685). Kotoisin Turusta. Turun katedraalikoulun oppilas – 23.6.1702 (Soc. Acad. ded., Thomas Georgii). Ylioppilas Turussa kl. 1702 [Betulinus] Thomas Georgii Aboens _ 245. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 4.5.1706. — Apulaispappi Ilmajoella 1706. Ilmajoen Alavuden kappalainen 1707. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. Kärrbon kirkkoherran apulainen (Västeråsin hiippak.) 1716, komministeri (1717). Lapin kirkkoherra 1722. † Lapissa 1732. Pso: 1705/06 Juliana Arvidsdotter Frisius tämän 1. avioliitossa.
Appi: sotilaspappi Arvid Frisius 2022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022) (yo 1669, † ~1678).
Pson seur. aviomies: Lapin kirkkoherra Anders Indrelius 5336 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5336) (yo 1722, † 1742).


Toisaalta tuolla yllä näkyy Nakkilan tiedoissa, että Gustafin tytär Jacobina Gustafsdr on nainut esquadrons prästin Johan Arfwidiuksen ja muuttanut Rauman Voiluotoon.



Arvidius, Johannes (K 1710)
Johan
S Ulvila oletettavasti 1680-luvun alkupuolella.
Ylioppilas (Satacundensis, Ulfsbyensis) Turussa kevätlukukausi 1702; kirjoittautui osakuntaan (Johannes Arvidius Ulfzbyensis) 14.6.1702.
Vihittiin papiksi Turussa 25.11.1704 Kumlingen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5040) ehkä kirkkoherran apulaiseksi; Lemlandin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5049) apulaispappi noin 1705; Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) apulaispappi, mainitaan 1705; Finströmin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5005) kirkkoherran apulainen 1706; Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) apulaispappi mainitaan 1708; Uudenmaan jalkaväkirykmentin pataljoonansaarnaaja 1708.
K ruttoon Riika 27.2.1710.
P Laitila 7.11.1705 Jakobina Gustafsdotter Brotera hänen 1. avioliitossaan, S 1686, K Uusikaupunki 22.2.1741, PV Kaukolan kartanon vouti ja Korven kylän Nakkilan ratsutilan omistaja Laitilassa, majatalonpitäjä Gustaf Broterus ja Märta (Margareta?) N.N.
Jakobina Gustafsdotter Broteran P2 1715 ratsutilallinen, veronkantokirjuri Martin Lundén eli Londén, K 1730-luvun alussa, ennen 1732; P3 Laitila 4.12.1740 Uudenkaupungin porvari, kauppias Matias Azel, S noin 1681, K Uusikaupunki 5.2.1745.


17.6.1776 Mikael Lundén 9428 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9428). * Hinnerjoella 26.9.1751. Vht: Hinnerjoen Korven kylän Nakkilan rusthollari Anders Johansson († 1756) ja Anna Mårtensdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 23.10.1768 (in cl. infim., Laetala. 14 ann.) – 17.6.1776 (examen). Ylioppilas Turussa 17.6.1776 Lundén Mich. Andreæ Boreaf. _ 562. Boreaalisen osakunnan jäsen 17.6.1776 [1776 Junii 17.] Michael Lundeen natus 1753. | Sacris se addixit. Adjunctus Pastoris Wirmoënsis. Adjunctus Min. in Nummis. Pastor Arcis Aboënsis obiit 178‹–›. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 11.5.1779. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 13.5.1779. Respondentti 19.11.1785, pr. Olof Schalberg 7932 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7932). — Mynämäen kappalaisen apulainen 1779. Apulaispappi Kaarinassa (1785). Turun linnansaarnaaja 1787. † Turussa 30.1.1789. Naimaton?


21.6.1819 Johan Henrik Lundén 13307 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13307). * Hinnerjoella 9.3.1795. Vht: Korven Nakkilan rusthollari Hinnerjoella Henrik Henriksson ja Lena Gustafsdotter. Porin triviaalikoulun oppilas 29.5.1809 (cl. apolog. #987) – 16.6.1819. Ylioppilas Turussa 21.6.1819. Boreaalisen osakunnan jäsen 22.6.1819 [1819 Die XXII Junii] Johannes Henricus Lundén Letalensis natus die 5 Martii MDCCXCV. | Sacris init. et Adj. Past:s in Wånå 18/12 1824. | Concionator in Karjala d. ‹–› Aug. 1832. | Sacellanus in Orippä. Todistus pappisvirkaan pyrkimistä varten registratuurassa 11.12.1824. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 18.12.1824. — Pappina Vanajassa, Vahdolla ja Maskussa. Karjalan saarnaaja 1832. Oripään kappalainen 1844 (virkaan 1846). † Oripäässä 26.11.1857. Pso: 1832 Cecilia Vilhelmina Sederström tämän 2. avioliitossa († 1848).
Pson edell. aviomies: apulaispappi Fredrik August Bonsdorff 13731 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13731) (yo 1822, † 1830).
Lanko: ylioppilas Gustaf Fredrik Sederström, myöh. (1820) Calander 13154 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13154) (yo 1818, † 1820).
Sukulainen(?): Someron kirkkoherra, FM Mikael Lundén 10687 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10687) (yo 1791, † 1829).


Gustaf Broteruksen olo Lappi Tl:ssä ja Isakin tytärpuolen perheen siirtyminen samaan pitäjään voi olla sattumaa, mutta jos Isak ja Gustaf olisivat veljeksiä, tulisi sattumalle epäilys.


Oli Untamalan kappelina kunnes Laitilan uuden kirkon rakentamisen myötä 1468 Untamalalle jäi kappelin rooli Laitilan toimiessa emäseurakuntana. Isonvihan jälkeen Untamala toimi enää rukoushuonekuntana. Vuonna 1639 erotettiin Pyhämaa eri seurakunnaksi. Hinnerjoen kappeli perustettiin 1724 ja erosi 1864 omaksi kirkkoherrakunnaksi
Laitilaan kuulunut Hinnerjoki tuli kappeliseurakunnaksi 1695 ja itsenäinen kirkkoherrakunta siitä tuli 1864.
Mainitaan 1495 Eurajoen anneksana, sittemmin 1540-58 Eurajoen ja Rauman kappelina. Emäseurakunnaksi pitäjän perustamisen myötä 1622

Onko tuossa jokin virhe, että digiarkistossa Korpi on Lappi Tl.ssä ja ylläolevan mukaan kuuluu Laitilan Hinnerjokeen, vai onko kylä tuollainen rajakylä, joka kuuluu eripitäjiin eri aikoina?

[Bodniemi37]

Harmillista kyllä tuota Genos 1958, sivun 50 Brotterus juttua ei ole digitoitu.


Uudessa sukukirjassa on ilmestynyt Soininvaaran kattava selvitys Brotherus-suvusta, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=101839&postcount=1076.

Joudun korjaamaan em. viestiini pujahtaneen lapsuksen: Lappeen kihlakunnan aiemman kruununvoudin etunimi ei suinkaan ollut Otto vaan Hans, katso 3520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3520), viittaukset: "KA mf. ES 1817 (ii 13) Lappeen ja Joutsenon käräjät 9.–11.1.1696 s. 16 ([I]Såssom dygdesamma Matronan hust: Brita Ottesdotter Fabritia intet undandrogh sigh att willia betala till sin Swär Sohn Befallningzman Wälbet:de Hans Brotterum det han efter däss Öfwerlef:de Rächningh af d: 12 Septemb: 1693 af henne fodrar ..."

Terveisin,

[P-L H]

Hei
Kävin arkistossa katsomassa Karkun rippikirjoja ja vastoin Hiskin kertomaa ensimmäinen RK on ajalta 1752-1758. Järventaka sivulta löytyy äiti Anna Kothera s. 1672 poika Bertil Kriander s.1711 pojan vaimo Christina Astrenia s. 1726 ja 6 lasta. Toisella Järventaka sivulla oli äiti Anna Astrenia RK s.1670 , käynyt ehtoollisella vuosina 1752-1756, tytär Elisabet Carvilander s. 1709 (rippikirjassa 1706 ei ole oikein) ja Ingeborg Astrenia s. 1685 k 25.2.1753 haudattu 4.3.1753
Tuli jo aikaisemmin todettua ettei Anna ole voinut syntyä 1670 mutta kenen syntymäajan Anna on saanut rippikirjaan? Gammal gårsdfougde Johan Carvilander on haudattu 29.9.1731.
Samassa rippikirjassa oli vielä ( Isotalo) Petter Collin s. 12.3.1678 k. 1756, vaimo Elisabet Roos s. 1684 k. 1757 ja 2 lasta
t.Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei
Kävin arkistossa katsomassa Karkun rippikirjoja ja vastoin Hiskin kertomaa ensimmäinen RK on ajalta 1752-1758. Järventaka sivulta löytyy äiti Anna Kothera s. 1672 poika Bertil Kriander s.1711 pojan vaimo Christina Astrenia s. 1726 ja 6 lasta. Toisella Järventaka sivulla oli äiti Anna Astrenia RK s.1670 , käynyt ehtoollisella vuosina 1752-1756, tytär Elisabet Carvilander s. 1709 (rippikirjassa 1706 ei ole oikein) ja Ingeborg Astrenia s. 1685 k 25.2.1753 haudattu 4.3.1753
Tuli jo aikaisemmin todettua ettei Anna ole voinut syntyä 1670 mutta kenen syntymäajan Anna on saanut rippikirjaan? Gammal gårsdfougde Johan Carvilander on haudattu 29.9.1731.
Samassa rippikirjassa oli vielä ( Isotalo) Petter Collin s. 12.3.1678 k. 1756, vaimo Elisabet Roos s. 1684 k. 1757 ja 2 lasta
t.Pirkko

Näin selvisi, mistä Anna Astrenian, jonta ilmeisesti Annikaksi kutsuttiin, syntymäaika on poimittu talonhaltijaluetteloon. Jos syntymäaika pitäisi paikkansa, olisi Anna synnyttänyt tyttären noin 55-vuotiaana. Vuonna 1670 syntynyt Anna voisi olla Järventaassa vuonna 1712 mainittu Anna "m mr"? "m mr" voisi tarkoittaa matmor, eli Juliana oli Isakin ja Erikin kanssa muualla ja Anna hoitaisi emännän tehtävää. Olisiko olemassa kaksi Annaa? Toinen selitys nimikkeelle voisi olla mormor, mutta Anna Alftanan täytyisi vuonna 1712 olla niin vanha, että häntä ei enää henkikirjoihin merkittäisi.

Isoisäni äiti Susanna Birling, joka oli Isak Isaksson Astreniuksen jälkeläinen, sai syntymän jälkeen kuolleen tyttären 50-vuotispäivänsä kunniaksi ja Susanna itse kuoli 97-vuotiaana. Viisi hänen poikaansa eli yli 90-vuotiaaksi ja tytär elää vieläkin lähes 100-vuotiaana.

[Bodniemi37]

Hobin

Yrjö Blomstedt

Laajassa ja perusteellisessa Hobin-suvun selvityksessä (Genos 1/1959) jäi vain harvoja kysymyksiä vastaisuudessa tehtävien löytöjen varaan. Eräs tällainen aukkopaikka voitaneen ainakin osittain erään senaatin talousosaston anomusaktin (VA: AD 471/57 1816) perusteella täyttää: kapteeni C. B. Hobin anoo siinä veljenpojalleen Jakob Hobinille (Genos 1959, s. 9) oikeutta »at få under ett års tid resa i utrikes sjöfart», mikä lupa myönnettiinkin. Jakob Hobin, s. 1799, näyttää siis merille kadonneen.
Suvun kantaisästä voidaan niinikään antaa jokunen lisätieto....

Hobin-sukua pitäisi oikeastaan käsitellä oman otsikkonsa alla...Hobin-suvusta kattavan selvityksen tehneeltä Hormialta näyttää puuttuneen tieto myös sukua jatkaneen vääpeli Anders Hobinin puolison syntyperästä. Anbytarforumilla keskusteltiin joitakin vuosia sitten Nummella asuneen luutnantti Carl Nicanderin sukutaustasta. Keskustelun yhteydessä mainittiin myös Helsingissä syntynyt Vendela Nicander, jonka syntymämerkintä on jäänyt harmillisen keskentekoiseksi (HisKi, alkuperäistä en ole nähnyt):

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3a70pu?fi+0084+kastetut+1181)30.12.1688 3.1.1689 conrector -- -- Wendela
alkup - OMA: isän ammatin perässä nimen kohdalla katkoviivoja

Anders Hobin ja Vendela Nicandra (joka Valkealan vuoden 1706 kastettujen luettelon kummimerkinnöistä päätellen oleskeli siellä lyhyen aikaa) asuivat Hormian mukaan Säämingin "Rännälinmäen puustellia Kaartilanrannan kylässä." Heidän lastensa kummien joukossa oli sekä isän- että äidinpuoleisia sukulaisia; tästä oivana esimerkkinä on 10.6.1728 kastetun Erik Johan Hobinin kummilista, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat//Kirkonkirjat/saaminki/syntyneet_1708-1779_tk1182/91.htm (vasemmalla alhaalla):

Kastetodistajat: Hr Häradshöfdingen Eric Joh: Brotterus, Fältväbel Carl Nicander, Rustm: Anders Swanboo, Enckiafru Probstinnan Maria Nicandra, J: Christina Pistohlkors, J: Anna Brottera.
----------
Erik Johan Hansinpoika Brotterus, Viipurin tuomiokunnan tuomari 1725(?)-1738, Käkisalmen tuomiokunnan tuomari 1724-1738, jonka pson Anna Främlingin äiti Anna Carstens oli Säämingin kirkkoherran Abraham Carsteniuksen täti.
[Kirjallisuutta: Soininvaara, Heikki. Brotherus. Uusi sukukirja III, s. 351-380. Soininen, Gunnar, Wanne, Olavi, Blomstedt, Yrjö, Rosén, Ragnar ja Soininvaara, Heikki, toim. - Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja - Genealogiska Samfundets i Finland Skrifter XX (Helsinki 1952-70)].

Erik Johan Brotteruksen täti Anna Erikintytär Brottera oli kastelapsen isoäiti.
---------------
Carl Nicander oli mitä ilmeisimmin kastettavan lapsen äidin Vendela Nicanderin veli eli Helsingin triviaalikoulun konrehtorin ja 1701 eronneen/erotetun? rehtorin 16.9.1697 Helsingissä syntynyt poika. Asui Nummella, tituleerattiin sittemmin luutnantiksi. -Wirilanderin matrikkelin mukaan eräs majoittaja Carl Nicander palveli 20.12.1717-28.5.1719 Kyminkartanon läänin jalkaväkipataljoonassa (everstiluutnantin komppania), Valkeala, Toikkala n:o 5, mistä siirtyi Jämtlandin rykmentin palvelukseen. Saman matrikkelin mukaan eräs Carl Nicander palveli vääpelinä -10.1721 lähtien Uudenmaan jalkaväkirykmentin Lohjan komppaniassa (Nummi, Raatti, Katula); hän tuli palvelukseen Jämtlandin rykmentistä. Pso 12.2.1725 Vihdissä Anna Kristina Johanintytär Condolin
[Kirjallisuutta: Pousar, Jarl. Släkten Reilin från Lojo. Genos 67(1996), s. 77-81, 96, http://www.genealogia.fi/genos/67/67_77.htm; Blomqvist, Tor. Woiwalenius - Woivalen - Walen. Genos 67(1996), s. 82-85, 96, http://www.genealogia.fi/genos/67/67_82.htm].
---------------
Anders Swanboo?
---------------
Maria Nicandra, Vendela ja Carl Nicanderin sisar, pso 1:o Gabriel Johannis Castelius, Valkealan kappalainen, lopulta Jämsän kirkkoherra 1723, pso 2:o Petrus Andreae Ignatius, Helsingin triviaalikoulun rehtori 15.12.1721, Porvoon lukion lehtori 1724 ja rehtori 1725-26, Jämsän kirkkoherra 1727--28, k. 20.2.1728 Jämsässä.
[Kirjallisuutta: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4102; Backström, Åke. »Ätten» Reeths senare led. Genos 45(1974), s. 96-110, http://www.genealogia.fi/genos/45/45_96.htm].
----------------
Christina Pistholkors(?), s. 15.5.1709 Säämingissä, avioitui siellä 3.10.1732 Carl Carlinpoika Ållongrenin kanssa; tämä oli majatalon isäntä Joutsenosta, »Adelsm. Carl v. Ollongren».
[Kirjallisuutta: Durchman, Osmo. Grenen Ollongren inom ätten Ållongren i Finland. Genos 12(1941), s. 10-12, http://www.genealogia.fi/genos/12/12_10.htm; O. D. Pieniä löytöjä - Små fynd. Ållongren i Finland - Ollongren. Genos 12(1941), s. 47, http://www.genealogia.fi/genos/12/12_47c.htm; Carpelan, Tor. Pistolekors, s. 824, T12. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band II. Helsinki 1958].
---------
Anna Brottera, nähtävästi Erik Johan Brotteruksen noin 1698/1699 syntynyt naimaton sisar. E. J. Brotteruksen samanniminen tytär kuoli ymmärtääkseni jo noin 1725 Viipurissa.

Hormian mukaan Erik Johan Hobinin myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.

Aiheesta ei tämän otsikon alla enempää.

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Selasin seuraavien jalkaväkirykmenttien luettelot katselmuksista kesäkuun lopussa Hämeenlinnassa ja heinäkuun alussa Helsingissa vuonna 1679:

Överste Rembert von Funckens regemente. Nylands län. Överste Georg Antoni Brakels regemente. Tavastehus län. Överste Filip Sass´regemente. Tavastehus län.

Luetteloista ei tietenkään Isak Erikssonia löytynyt, mutta Rembert von Funckensin rykmentissä oli katselmuskirjuri Hans Eriksson Brotterus. Luetteloissa oli huolellisesti kirjattu kuka oli tullut mistäkin ja mennyt minnekin ja myös Suomessa ja Riikassa olevat rykmenttien sotilaat.

[Benedictus]

Aiemmin tuli vastaan nimi Simon Carell tai Careel Siivikkalan ratsutilalta, hän oli Kirtin Henriksdr Platzmanin 2. puoliso.
Simon Carell in isästä ei liene tietoa.

Heitänkin ajatuksen, että Simon Careel voisi olla alla olevan Simon Carolin eli Angleniuksen poika.
Olisi siis Simon Simonsson Carell eli Karlelainen isoisän nimen mukaan.

Simon Anglenius oli Kangaslalta, koska äitinsä oli siellä naimisissa 2 kertaa Kangasalan khr Melartopaeuksen kanssa.

Ajatus ei ole mielestäni mahdoton, jos katsotaan Simon Angleniuksen sukupiiriä ja Pltzmanien ja Svarthafrojen.

sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.
Serkku: Pudasjärven kirkkoherra Daniel Nurckerus, myöh. Anglenius 329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=329) (yo 1643, † 1685).
Velipuoli: lainlukija Gabriel Melartopaeus 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020) (yo 1653/54, † 1686).
Poika: turkulainen asianajaja Daniel Anglenius 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027) (yo 1669, † 1676).
Tyttärenpoika: Turun kaupunginviskaali Johan Lässle 4022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4022) (yo 1694, † 1715).
Sisarenpoika: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007) (yo 1653/54, † 1678).
Lanko: Ulvilan kirkkoherra, professori, FM Gabriel Fortelius 1129 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1129) (yo 1656, † 1721).
Vertaa: rykmentinpastori Simon Naglenius 492 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=492) (yo 1645/46, † 1657).

[Jari Latva-Rasku]

Toinen selitys nimikkeelle (m. mr) voisi olla mormor,

Jos nyt oikein tarkkoja ollaan, merkinnän mormor? Anna pitäisi tarkoittaa isännän isoäitiä, eli voisiko olla olemassa Isak Erikssonin isoäitiä tai isoäitipuolta nimeltään Anna? Kummien joukossa mainitaan selittämätön "Järventaan eukko". Tila oli vuonna 1712 siirtynyt takaisin Isak Erikssonin tyttäreltä Karinilta ja hänen silloin jo kuolleelta puolisoltaan Elias Simonsson Arolta. Ehkä kuitenkin "m. mr" Anna on ollut noin vuoden 1635 paikkeilla syntynyt ja vuonna 1712 noin 77-vuotias Anna Alftana, joka olisi jostain selittämättömästä syystä merkitty henkikirjaan. Anna Alftana oli lyhytaikaisen leskiemännän Karin Astrenian "mormor". Annoja on siis voinut olla kolme. Järventaassa on aivan varmasti asunut huomattavasti henkikirjan merkintöjä enemmän ihmisiä. Järventaka oli suuri maatila, mutta samalla rustholli, mikä vaikutti veronmaksuun.

Vuoden 1682 henkikirjaan oli Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin jälkeen merkitty hust Brita, ei äiti, sisko tai leski. On virhe, jos henkikirjaan merkitty on merkitty kahteen paikkaan, koska merkintä tarkoittaa, että pitää maksaa henkivero. On tavallisempaa, että henkikirjoista puuttuu henkilöitä. Sitä kutsutaan veronkierroksi. Brita on jostain syystä merkitty vain toiseen SAY:n versioon:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579265.

Ainakin Brita Collina on koko ajan merkittynä Eurajoen pappilaan:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=325300

Olen myös ihmetellyt, keitä voisivat olla seuraavan sivun ylälaitaan merkityt henkilöt:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579223

[Benedictus]

1682 mainittu Brita ei siis ole merkitty nimikkeellä, sisko, äiti eikä pojan vaimo eikä sisarpuoli, vaan vain hustru eli vaimo tai rouva.

Brita on kuitenkin merkitty isäntäparin yhteyteen kuin lähiomaiseksi.

Tuo viittaisi, että Brita voisi olla täti, veljenvaimo tai sedän tai enon vaimo, kuitenkin lähisukulaisen puoliso.

1682 Järventaassa oli varmaankin tilanne, että Juliana oli synnyttänyt 1 tai 2 lasta ja saattoi odottaa seuraavaa, silloin varmaankin joku sukulaisnainen oli hoitamassa emännän apuna perhettä ja maatilaa. Isakin työt saattoivat viedä hänet pitkiksi ajoiksi pois kotoa, jolloin tila jäi emännän kontolle.
Yleensä tuollainen auttaja kuului emännän sukuun, koska oli samalla emännän luottonainen.
Oleellista oli, että auttajanainen oli vapaa olemaan pidempään paikalla, eli ei ollut omia pikkulapsia eikä suurta taloutta hoidettava eli silloin rajautuvat toimeen nuoret vielä naimattomat neitoset tai sitten jo eläköityneet muorit, kaikilla muilla olisi ollut mahdotonta toimia pidempää aikaa tilalla apuna.


Olisiko Juliana Alftana-Palmin lähipiirissä sopivaa Britaa, eimerkiksi Gabriel Forteliuksen perheessä, hänethän on mainittu Koskenkin yhteydessä tai Israelin porukoissa.
Mahtaakohan tuohon aikaan olla ketään Brita Alftanaa tai Brita Månsdr:a?

Miksei Isakin veljenvaimokin, vaikka heistä ei ole tietoa.

[Benedictus]

Löysin yhden Britan joka voisi hyvinkin olla tuo 1682 mainittu Brita, vaikka ikä onkin ehkä? henkirahan maksun ylittävä.

Toisaalta tuo Brita muuttaisi kyllä Isakin sukusuhteita aika rajusti, mutta sopisi erinomaiseti Klaanin sisälle ja samalla selittäisi pohjalaissuunnan.Isakin ikäkin vahvistaisi asiaa.

Oikeastaan löytö on oikeastaan liiankin hyvä ollakseen totta.

Mutta... Isak on luurannut niin kauan hukassa, että olen epäluuloinen.

II Brita Johanin- eli Hansintytär Nycarlus, (Taulusta 3, äiti Margaretha Hansin- eli Johanintytär) (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%203) s. noin 1610 Uusikaarlepyy. eli 1694 Lohtaja (GS 2338).


1. puoliso: Gustaf Cnutinpoika Witting Lohtajan kirkkoherra 1640, s. noin 1610, k. 1647 Lohtaja ? (GS 9027).
Vanhemmat: Cnut Henrikinpoika Witting, s. noin 1570, k. jälkeen 1637 ja Elisabet Carlintytär Sursill, s. 1574, k. 1635 jälkeen.
Lapset:Elisabet Witting , s. noin 1635 Lohtaja. Tauluun 31 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2031)
Susanna Witting . Tauluun 32 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2032)
Cnut Witting . Tauluun 33 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2033)
Brita Witting , s. noin 1640 Lohtaja. Tauluun 34 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2034)
Gustaf Witting Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapteeni 1677, s. 24.08.1646 Lohtaja ?, k. 28.03.1699 Riika. Mahdollisesta aviosta ei ole tietoa. (GS 9067).
2. puoliso: 1648 Eric Mattsson Fortelius e. Bothniensis Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra 1836. Pohjanmaan lääninrovasti. Valtiopäivämies, s. 1602 Pietarsaari, pitäjä, k. 26.06.1650 Tukholma, Ruotsi. Ylioppilas Upsalassa 1625. Vihittiin papiksi 1629. Filosofian maisteri 1632. Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tärkeimpiä apulaisia ja luottamusmiehiä hänen tehdessään vuodesta 1627 lähtien suurta uudistustyötään oli Erik Mattsinpoika Fortelius. Hän toimi ensin Turussa lehtorina ja lukion rehtorina, kunnes nimitettiin Pietarsaaren kirkkoherraksi. Samalla nuorehko pappi nimitettiin Pohjanmaan ylirovastiksi, jonka vastuulle tuli valvoa maakunnan muiden pappien toimintaa. Pohjanmaan ylirovasti, lukion lehtori.
Kuoli Tukholmassa, Ruotsissa, ollessaan siellä valtiopäivillä. (GS 2338, http://www.pp.htv.fi/lkivinie).
Vanhemmat: Matts Andersinpoika Bothniensis, s. noin 1570 ja Brita Björnintytär, s. noin 1570.
Lapset:N Fortelius (GS 2339).
3. puoliso: 1661 Anders Simonpoika Beijer Kultaseppä Uusikaarlepyyssä 1646, s. Vaasa, k. 1673 Uusikaarlepyy?.
OLISIKO LIIAN USKALLETTUA USKOA, ETTÄ ISAK OLISI ERIK FORTELIUKSEN JA JOHANNA NYCARLUKSEN POIKA, SYNTYNYT ENNEN 1650 ISÄNSÄ KUOLEMAA.

OLISI SIIS JULIANAN TÄDINMIEHEN TOISEN PUOLISON POIKA.EI SUKUA, MUTTA PERHEEN SISÄLTÄ.

BRITA MAINITAAN ELOSSA 1694 ELI OLISI HYVINKIN VOINUT OLLA JÄRVENTAKANA HOITAMASSA HUUSHOLLIA 1682, JOLLOIN JO 3. PUOLISOKIN OLI KUOLLUT.
YLLÄ MAINITAAN ERIKIN JA BRITAN LAPSI N. FORTELIUS. KUKA ON TÄMÄ LAPSI.
ISAK ERIKSSON?
1647-1650 VUOSIEN VÄLIIN MAHTUISI PARIKIN LASTA.

[Benedictus]

Brita Johansdr Nycarluksen isänisän sukusuhteet eivät näytä olevan selvillä, mutta Porvoon pappeja tutkimalla voi ainakin tehdä päätelmän, koska Johannes Sigfridi Nycarluksen isäksi ilmoitetaan Sigfridus Jacobi syntyjään Porvoon Särkijärveltä.

II Margaretha Hansin- eli Johanintytär, (Taulusta 1, äiti Anna Sursill) (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%201) (GS 2337).


Puoliso: Johan Nycarlus Kirkkoherra Uusikaarlepyyssä 1625, s. 02.06.1589, k. 1636 Uusikaarlepyy?.
Vanhemmat: Jakobus Sigfridi Borgoënsis, s. noin 1550 Porvoo or Särkijärvi, k. 1625 Nykarleby ja ?.
Lapset:Brita Nycarlus , s. noin 1610 Uusikaarlepyy. Tauluun 11 (http://www.annelikotisaari.net/anna.o.sursill.htm#Taulu%2011)

Jacobus (1538-40) isä
Olof (1554)
Henricus Jacobi (1557,1558) poika
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=970
http://www.pp.htv.fi/lkivinie/tiedemiehia/dat458.htm#6
Ericus Petri (1560-79)
Simon Jacobi Borgensis (1581-1609)
http://www.linnajoenkaupunki.fi/suomi/henkilo/henkilo16.html
Ericus Simonis Borgenis (1612-37)Simon poika
Henrik Carstenius (1639-67) Viipurin piispa, luultavasti Claes Brenneruksen lanko
Ulrik Carstenius (1669-77)Henrikin poika.

http://www.genealogia.fi/genos/48/48_1_1.gif
Något nytt, som definitivt skulle klarlägga herr Anders härstamning, kan icke påvisas. Att hemmanet i Kärr tydligen var hans mödernearv, framgår av att det utgjorde 3/4 skattmark, varemot medarvingen Matts Klementsson, som odlat jorden efter sin far från 1594, på sin lott erhöll hemmanet i Vestersundom on 1 1/2 skattmark, alltså det dubbla eller en broderdel. Detta tyder på att Matts far Klement Olsson, som redan enligt en ransakningslängd 1586 var närmaste arvinge till 18 alnar utbysjord i Vestersundom (som han innehaft redan i 30 år), tydligen var bror till herr Anders mor. Klement Olssons far Olof Larsson nämns i Kärr redan 1540 och från 1556 innehade han utbysjorden i Vestersundom. Enligt silverskatteregistret 1571 var han en av de förmögnaste i socknen.[7 (http://www.genealogia.fi/genos/48/48_1.htm#7)]
Det är möjligt att Andreas Sigfridi i Sibbo och Jacobus Sigfridi i Nykarleby, vardera med epitetet Borgensis, var bröder, ehuru ingen antydan om släktskap påträffats. Att herr Simon i Borgå med sin senare hustru Margareta Sigfridsdotter år 1598 upptagit ur öde Sigfrid Anderssons hemman i Särkijärvi, den by där Jacobus Sigfridi föddes,[8 (http://www.genealogia.fi/genos/48/48_1.htm#8)] kan tyda på att herr Jakob och hustru Margareta var syskon. Sigfrid Andersson hade 1567 övertagit hemmanet av sin fader Anders Persson, vilken nämns i byn från 1543. Men emedan Sigfrid Anderssons hemman redan från 1573 i längderna uppges vara öde och han själv omväxlande kallas "arm" eller "husarm", kan man ifrågasätta en släktskap mellan honom och de på en helt annan nivå stående prästfamiljerna. - Simon Jacobi erhöll 18.3.1598 sex års frihet på hemmanet och hans änka hustru Margareta 31.5.1622 livstids frihet därpå, hon nämns i Särkijärvi ännu 1632.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/48/48_1.htm#9)]



http://www.genealogia.fi/genos/48/48_1.htm

Yllä näyttäisi selviävän Porvoon pappien sukusuhteita aika kattavasti, myös Jacobus Sigfridin syntyperä.

[olanyk]

Hieman sivuraiteille taas! Tiedetäänköl Luvasson korpilaisita enemmän?

Tuolla linkitetyssä Kotisaren sukutauluissa, on Anna Östensdr Sursilin tytärentytären Brita Sigfridsdr Ljungonisin ensimmäinen puoliso kokolalainen raatimies Matts Lucasson s.1590 k. 1650, jolla pojat Lucas, Johan ja Petter.

Lucas nimeen olen törmännyt vain Käkisalmen pormestarin Gaspar III Gröönin ja Katarian Wagnerin pojassa. Hänen poikansa Henrik Lucasson Gröön oli Pyhäjoen lukkari Henrik jolla tunnetaan veli Carl Lucasson. Jostain minulle on syntynyt epäilys että hän voisi olla Elisabeth Uhlstadiuksen ensimäinen puoliso jonka toinen puoliso oli Pyhäjoen kappalainen Gabriel Ahlholm.

(Lainus:Carl Lucasson hette Gröön och var antagligen bror till klockaren i Pyhäjoki Henrik Lucasson Gröön (se SS 1976). Han nämns 1663 som medhjälpare till kamreraren i Kajana friherrskap Lars Hansson Ahs och på 1670-talet som länsman i Pielisjärvi)

Kun Carl Lucassonin ja Henrik Lucassonin voi olettaa syntyneen n. 1630..1650 luvuilla. Olisi Lucas Gröön syntynytr 1600-luvun alussa kumpikin noista Lucaksista hieman huonosti sopii isöksi.

Myös tuo Annelikotisaaren Brita Sigfridsdr:n nimeäminen Ljungonis herättää kysymyksen?

Olavi

[olanyk]

Olen joskus kehitellyt Borgonis suvusta "rohkean" hypoteesin.

Olen pohtinut olisiko Helsingin kirkkoherra (1525) Petrus Ragvaldi (Sjundby) jo ollut naimisissa tuossa kirkon luterilaisuutemisen vaiheessa. Hänellä oli yhteinen laiva Helsingin nimismiehen Sefeer Aderssonin kanssa ja ajetelin olisiko hän vävy (Tuomarinkylässä?).

Porvoon kirkkoherraa 1560-79 Ericus Petriä olen ajatellut Petruksen pojaksi. Puoliso Anna Henriksdr Ekelöf.

Annan isotädit Helsingin pormestarien puolisot Margaret Eriksdr (Grönfelt) ja Elin Eriksdr (Sigfridsson) liittyvät Helsingin perustamisen maanvaihdoissa ja veljen Hans Eriksonin puoliso on Brita Larsson oli Tuomarinkylästä. Isän puoliso oli Marietta Henriksson Dönsby jonka sisar Anna oli Petrus Ragvadi (Sjundbyn) äiti.

Vielä Porvoon Tjusterbyn rälssin ja Petruksen sisaren Kerstinin kautta suvuilla oli yhteyksiä Kirkkonummen Korkkulan sukuun josta Antiti Erikinpoika (Cajanus) oli lähtöisin.

Usein olen pohtinut noiden Pohjanmaalle siirtyneiden Uudenmaan pappis- ja virkamiessukujen yhteyksiä.

Olavi

[Benedictus]

Ur räkenskapslängderna framgår, att det aktuella hemmanet i Brattnäs tidigare innehafts som utbysjord av Nils Persson Granne 1543-60, Per Jönsson 1560, herr Erik i Borgå 1563-66, och från 1579 av herr Simon i Borgå, som den 12.1.1589 erhållit frihet därpå.[* (http://www.genealogia.fi/genos/48/48_1.htm#*)]

Tuossa on hyvin mielenkiintoinen omistaja lista, joka voisi selittää enemmänkin sukusuhteista.

Nils Persson Granne on minulle tuntematon henkilö, ajallisesti ei tunnut uskottavalta, että hän olisi listalla seuraavana näkyvän Per Jönsson Grannen poika, ennemminkin setä.
Per Jönsson Granne oli taasen Porvoon ja Helsingin porvari, jonka vaimo oli Margareta Larsdr Livländer, Porvoon Stenbölen haltijan tytär.

Toisaalta her Ericus Petri on seuraavana ja sitten vävynsä Simon Jacobi.

Heitänkin tähän arvauksen, että Ericus Petri on Nils Persson Grannen veli ja Per Jönssonin setä.

Alf Byman&Love Kurten tutkimusten mukaan Per Jönssön Grannen ja Margareta Larsdr Livländerin lapset ovat:

Lars Persson Granne, omisti osa Stensbölestä (Larsin pka Johan oli porvarina Porvoossa)
pso Gertrud
pso Brita Nilsdr (i Kråkö)
Hans Persson Granne - lainlukija Satakunnassa,vaimo 1. Margareta Andersdr Grubbe
Lisbeth Persdr Granne
pso Hans Gammal, Porvoon kappalainen, mainitaan Johan Gammalina
Karin Persdr Granne
pso Mickael Laurentii Roslagius, komministern i Stockoholm k. n.1632 (heidän tytteärensä oli Wattrang suvun kanta-äiti - kannattaa googlata Wattrang - Wattrangius)

Lasse L omisti myös Helsingin pitäjässä Heickebyn rusthollin (veikkaisin sen olleen jossakin Meilahden ja Munkkiniemen välissä?)
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=50979)
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8352&highlight=granne

Mielenkiintoinen kysymys on: kuka olisi ollut Per N. sson Granne Porvoon seudulla noin 1500-1530

[Benedictus]

Periaatteessa Nils Persson Granne voisi myös olla Per Jönsson Grannen isoisä, koska mainitaan jo 1543 tilan omistajana.

Ericus Petrin ikäähän ei tiedetä.

Ensimmäisessä jakokirjassa vuodelta 1480 Kirsten jakoi lastensa kanssa näiden isänperinnön. [17] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#17) Siinä hän pidätti elinajakseen itselleen Stensbölen. Se oli siis ollut hänen huomenlahjansa. Sen lisäksi hän pidätti itselleen omat tilansa, joita ei erikseen nimetä. Pojalle Arvid Andersinpojalle tulisivat "Lemmonäs Oxenääs" ja eräät Stensbölen ulkopalstat. Toisen pojan lapselle Pyhtäällä kuuluisi Järppilä. Vävy Olof Olofinpoika saisi pitää Drägsbyn ja puoli osuutta Tjusterbyn myllyyn. Toiselle vävylle Ljunge Tidikenpojalle jäisi Haikko ja Kristinan osuus Tjusterbystä sekä puoli myllyä. Muualta tiedämme, että Ljungen vaimon nimi oli Anna Andersintytär. [27] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#27) Tyttärelle Ingeborgille jäisi "Peethalax" ja yksi talo Helsingin Skattmansbystä.

Vielä mainitaan ilmeisesti nuorimman tyttären mies Peder Henrikinpoika, joka saisi "Kopelan" sekä Inkuraisen.



Kirstenin kuoltua lapset suorittivat uuden jaon. [25] (http://www.genealogia.fi/genos/68/68_10.htm#25) Siinä mainitaan aivan eri tilannimet kuin edellisessä jakokirjassa. Syynä siihen voi olla, että ne saattoivat olla äidinperintöä. Tämän jakokirjan mukaan Arvid Andersinpoika sai puolet Stensbölestä vävyjen Olof Olofinpojan ja Ljungen saadessa toisen puolen. Arvid vaihtoi kuitenkin tämänkin puolikkaan itselleen luovuttamalle langoilleen Nyynäisten osuuden. Stensbölen arvo oli 400 mk. Arvidin nimeltä mainitsemattomalle veljenpojalle tuli perinnönjaossa maata Porvoon Vekkoskelta ja Sipoon Hindsbystä. Ingridille tuli Pernajan Torsby ja
Ragnilille, joka siis on Peder Henrikinpojan leski, kuului Porvoon Karleby.



Yllä oleva ote on Vähäkangaan artikkelista Stenbölen ja Hinthaaran perintö. Genos 68.


Siinä näkyy, että Porvoon Karlsby tuli nuorimman tyttären RAgnilin osalle.


Kiinostavaa on, että Per Jönsson Grannen poika lainlukija Hans Persson Granne omisti myöhemmin Karlsbyn, sekä Koupo nimisen tilan Paraisilla.


Montakohan sukupolvea mahtuisi Peder Henriksonin ja Per Jönsson Grannen väliin?

[olanyk]

Voisiko Peder Nilsson Ekelöf ja Peder Nilsson Lifländer olla sama henkilö. Pitäisi yrittää rakentta oletussyntymäaikoja, paremmin? Tunteeko joku tarkoin nuo Porvoon Sipoon tilat?

Olavi

Ekelöfien yhteydessä:
Gesterbyssä oli Erik Larssonin omistama sopimusverotila ja kahdeksan muuta tilaa. Erikin tila jaettiin 1545 ja toisen syntyneen sopimusverotilan Eskos omisti Nils Pehrinpoika. Erikin tilasta tuli 1550 lopussa Norkullan kartano. Eskos jaettiin ja syntyi Nilsas 1600 luvun autioitumisen jälkeen nittä viljeltiin taas yhdessä.

[Benedictus]

Ranghil Andersdr Stenböle mainitaan jo leskenä Stenbölen Kirstinin perinnön jaossa, mikä lienee tapahtunut 1480-90 luvulla.

Siis Peder Henriksson(jossain esitettiin, että olisi Peder Hornhus nuorempi) on kuollut ennen 1500-luvun alkua.
Eli Nils Pedersson Granne ei voi olla Pederin poika, koska mainitaan vielä 1560-luvulla.


Poikansa N. Pedersson olisi voinut syntyä 1570-80 luvulla, eli hänen poikansa olisi syntynyt noin 1500 kahtapuolen.

Koska yleensä lapset saivat suvun nimiä, voitaisiin olettaa, että tämä N. Pederssonin poika olisi Peder N.sson, jonka poikia olisivat Nils Pedersson ja Ericus Petri, mahdollisesti myös Jöns. Jöns voi olla myöskin Peder N. veli.

Kummalliselta tuntuu, ettei Ragnhil Andersdr ja miehensä elosta tiedetä mitään.

Tässä sukusikermässä on mielenkiintoisia ulottuvuuksia, jotka liittyvät myös Astrenius sukuun, sillä Maria Kriander Astrenuksen puoliso Elias Packalen-Tolpo oli myös Grannen jälkeläinen.
Jos Isak Eriksson liittyisi äidin kautta samaan klaaniin, se kaunistaisi koko esityksen.

Micael Agricolan vaimon sukua ei tunneta, mutta tuossa aiemmin mainittu Olof saattaisi ajallisesti ja paikallisesti olla sopiva, kun vielä 2. puoliso on samaa Porvoon sakkia.

[Benedictus]

Tässä toinen sukututkimus, jossa Erik Forteliuksen ja Brita Nycarluksen lapsi mainitaan poikana, mutta tietoja ei ole.
Jutussa mainitaan ettei ole tietoa nimestä tai, että olisi edes jäänyt henkiin.

55. BRITA JOHANINTYTÄR NYCARLUS (Margareta Johanintytär (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id3200) , Anna Östenintytär (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id2676) Sursill (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id2676), Östen Erikinpoika (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id1856), Erik (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id1858) Ångerman (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id1858)).1038 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1038) Brita Johanintytär syntyi 1605.1039 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1039) Brita ja Gustaf Knutinpoika Witting, jonka vanhemmat ovat Knut Henrikinpoika Witting ja Elisabet Carlintytär, vihittiin arviolta noin (?) 1625.1040 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1040) Brita ja Erik Mattsinpoika Fortelius, jonka vanhemmat ovat Matts Andersinpoika ja Brita Björnintytär, vihittiin 1648.1041 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1041) Brita ja Anders Simonpoika Beijer vihittiin 1661.1042 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1042)

GUSTAF KNUTINPOIKA WITTING.1043 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1043) Gustaf Knutinpoika syntyi arviolta noin (?) 1605. 1640 Gustaf oli kirkkoherra Lohtajalla.1044 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1044) Gustaf Knutinpoika Witting kuoli 1647 (ilmeisesti) Lohtajalla.1045 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1045)
Brita Johanintytär Nycarlus ja Gustaf Knutinpoika Witting, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

108. i. ELISABET GUSTAFINTYTÄR (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id2935) Elisabet Gustafintytär syntyi arviolta noin (?) 1635. Elisabet ja Lars Granberg, jonka vanhemmat ovat Lars Mathiaksenpoika Lochtovius ja Anna Erikintytär, vihittiin arviolta noin (?) 1655. Elisabet ja Johan Cajanus, jonka vanhemmat ovat Anders Erikinpoika Hjerta ja Agneta Matintytär Laatikatar, vihittiin arviolta noin (?) 1670.
109. ii. SUSANNA GUSTAFINTYTÄR (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id3180) Susanna Gustafintytär syntyi arviolta noin (?) 1637. Susanna ja Jakob Jeremiaanpoika Cronbäck, jonka vanhemmat ovat Jeremias Cronbäck, vihittiin arviolta noin (?) 1657.
110. iii. KNUT GUSTAFINPOIKA (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id3994) Knut Gustafinpoika syntyi arviolta noin (?) 1640. Knut ja Catharina Lambertintytär Gorick, jonka vanhemmat ovat Lambert Gorick ja Ingrid Jönsintytär, vihittiin 1.1.1671 Kokkolassa.
iv. GUSTAF GUSTAFINPOIKA.1046 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1046) Gustaf Gustafinpoika syntyi 24.8.1646 (ilmeisesti) Lohtajalla.1047 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1047)
111. v. BRITA GUSTAFINTYTÄR (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill0001.htm#id3501) Brita Gustafintytär syntyi arviolta noin (?) 1647. Brita ja Johan Christofferinpoika Granqvist, jonka vanhemmat ovat Christoffer Hansinpoika Granqvist ja Beata Larsintytär Granberg, vihittiin arviolta noin (?) 1664.

ERIK MATTSINPOIKA FORTELIUS.1048 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1048) Hänet tunnettiin myös nimellä Erik Bothniensis.1049 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1049) Erik Mattsinpoika syntyi 1602 Pietarsaaren pitäjässä.1050 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1050) Hänestä tuli ylioppilas (1625) Upsalassa Ruotsissa.1051 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1051) Vihittiin papiksi 1629.1052 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1052) Erik ja Magdalena Erikintytär Alftan, jonka vanhemmat ovat Erik ?????, vihittiin arviolta noin (?) 1630.1053 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1053) Hän valmistui filosofian maisteriksi 1632.1054 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1054) 1636 Erik oli kirkkoherra Pietarsaaren pitäjässä.1055 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1055) Erik toimi valtiopäivämiehenä.1056 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1056) Erik oli lääninrovasti Pohjanmaalla.1057 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1057) Erik Mattsinpoika Fortelius kuoli 26.6.1650 Tukholmassa Ruotsissa valtiopäivillä ollessaan.1058 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1058)
Brita Johanintytär Nycarlus ja Erik Mattsinpoika Fortelius, joiden tiedossa olevat lapset olivat:

i. ????? ERIKINPOIKA.1059 (http://www.elisanet.fi/tarkkonen/sukutaulut/sursill/sursill000e.htm#end1059) ????? Erikinpoika syntyi arviolta noin (?) 1650.
Avoimia kysymyksiä: Etunimi? Vai kuoliko pienenä eikä edes kastettu?.Tässä tulee mieleen eräs seikka, nimittäin, jos lapsi olisi syntynyt 1650, niin siinä on mahdollisuus, että Erikin vaimo Brita oli mukana Tukholmassa ja lapsi syntyi siellä, mahdollisesti isänsä kuoleman jälkeen, minkä takia kastemerkintöjä ei näy Suomessa.

[Benedictus]

Fortelius, Ericus Matthiae (1602–1650)
Forthelius, Ericus Matthaei, Erik Mattsson
S Pietarsaaren pitäjä keväällä 1602. V Pietarsaaren Ala-Purmon talollinen, myöhemmin kaupungin porvari, laivanrakentaja ja ehkä kauppiaskin Norrköpingissä Matthias / Matts Andersson ja Birgitta (Brita) Björnsdotter.


Kävi koulua Norrköpingissä, Nyköpingissa 1620, Strängnäsin lukiossa. Ylioppilas (Bothniensis) Uppsalassa 27.8.1625, stipendiaatti, respondentti 19.6.1630, filosofian maisteri 13.3.1632.
Fortelius toimi Nyköpingissä kirkkoherra Isaacus Birgeri Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) poikien yksityisopettajana, sitten valtaneuvos Gabriel Oxenstiernan poikien opettajana Tukholmassa 1626 ja Turun hiippakunnan piispaksi kesällä 1627 siirtyneen Isaacus Rothoviuksen poikien opintojen ohjaajana Uppsalassa samana vuonna. Fortelius siirtyi oppilaineen Turkuun 1629.


Österkivilösin isäntä Daniel Larsinpoika ja hänen perheensä. Pietarsaaren maalaiskunnan kirkonkylään kuuluvan Österkivilösin tilan isännäksi tuli 1670-luvun alkupuolella Daniel Larsinpoika, joka kuoli jo n. 1676. Hänen laajaan - SSV 24:ssä selvitettyyn - jälkeläistöönsä kuuluvat mm. pietarsaarelainen Steen-suku ja Cederberg-suku. Artikkelissa täydennetään tietoja hänestä ja hänen lapsistaan. Hän on ilmeisesti sama Daniel Larsinpoika, joka 1667 tuli lankonsa Daniel Andersinpojan yhtiömieheksi Ytterpurmon kylän Björnin taloon. Selviä todisteita ei ole löytynyt olettamukselle, että hän on sama Daniel Larsinpoika, joka mainitaan 1657-58 Östensön kylän Gåtassa ja jonka vanhemmat olivat Gåtan isäntä Lars Perinpoika ja Anna Paulintytär.

Genos 52(1981), s. 21-25


Mielenkiintoinen yksityiskohta näkyy yllä Daniel Larssonin yhteydessä, siinä mainitaan, että Daniel Larssonin lanko asui Pietarsaaren Ytterpurmon kylän Björnin taloa.
Onko sattuma, että Ericus Matthiae Forteliuksen isä ja äiti mainitaan Pietarsaaren Ytterpurmon talollisena, vielä kummempi sattuma on, että Ericuksen äiti on Birgitta Björnsdotter.

Voisiko tuosta tehdä johtopäätöksen, että Birgitta oli Ytterpurmon Björnin talon Björnin tytär, joka nai Matts Anderssonin, joka oli jostain muualta.


Jos pitäisi valita suku, josta tuo Matts voisi olla kotoisin, niin silloin Fortelius nimi voisi viitata Fordeel sukuun, tai Andersson taasen Bure-Grubb sukuun, joissa Anders on rasittavan yleinen nimi.

[Benedictus]

Tässä pieni fordeel tiivistelmä.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Lusia Fordeelin poika käytti pappina Forthelius nimeä, kuten Ericus Mathiae Fortheliuskin.

http://www3.kokkola.fi/historia/nuijasota/fordell.htm

Fordell-suku
Huomattava pohjalainen kauppias- ja voutisuku, jonka kantaisänä 1499 mainitaan Jöns F. On tosin arveltu tämän suvun olleen Tukholmasta lähtöisin, koska sen jäsenet lienevät siellä oleskelleet pitkiä aikoja, mutta tätä arvelua ei voida pitää todistettuna; päinvastoin puhuvat useat seikat sitä vastaan. Jöns F:in poika Knuut F. oli 1530-51 Kokkolan, Pietarsaaren ja Vöyrin voutina; hänen veljensä oli arvattavasti Pietarsaaren kirkkoherra Jöns F. (1538-42). Knuut F. harjoitti Pohjanmaalla laajaa kauppaliikettä. Vanha muistiinpano kertoo, että siellä "tapuli seisoi" (s.o. tavaroita pantiin vapaasti varastoon ja myyntiin), missä vain ikinä voitiin tehdä kauppaa. Knuutin toinen puoliso oli Katariina Olavintytär; hän sai 1551 Kustaa Vaasalta turvakirjan poikapuoliaan vastaan. Knuutilla oli myös sisar Briita Jönsintytär F,; tämä oli naimisissa Olavi Fyrilinpojan kanssa, ja heidän poikansa oli Peräpohjan vouti Olavi Olavinpoika, joka tuomittiin 1563 kuolemaan.
F.-suku saavutti sitten vuosisadan loppupuolella ja seuraavan vuosisadan alussa johtavan aseman Pohjanmaalla. Knuut F:n poikia olivat Hannu F. vanhempi (Ks. tätä) ja Lauri F. Viimeksimain. toimi Peräpohjolan ja sitten Kaarlepyyn voutina, edelleen Kustaa Vaasan turkistenostajana Pohjanmaalla ja 1555-62 Pohjanmaan tuomarina. Hän sai 1546 läänityksekseen aikaisemmin Pietarsaaren pappilaan kuuluneen Piirilän, sekä Saloisten Pyhäjoen kartanon 1558. Hannu F:in lapsia olivat nuijasodan historiasta tunnettu Hannu F. nuorempi (ks. tätä), Knuut F., joka mainitaan Pietarsaaren lukkarina 1600, ja Elisabet, joka oli naimisissa Pietarsaaressa. Hannu Hannunpojan tyttäriä olivat Lucia F. (kuol. 1599), joka v:sta 1583 oli Pietarsaaren kirkkoherran Knuut Henrikinpojan (kuol. 1621) ensimmäinen puoliso (heidän poikansa oli Johannes Canuti, joka 1610 väitteli Wittenbergissä ja otti itselleen nimen Forthelius), ja Barbro F., joka oli naimisissa Kruununkylän kirkkoherran Martti Viloideksen kanssa (kuol. 1627).
Lähteitä:
Genealogia Sursilliana (1850)
Yrjö Koskinen, Nuijasota (1877)
K.G.


Fordell, Hannu Knuutinpoika
vouti, syntymävuotta ei tiedetä, kuol. 1573. Isä: vouti Knuut Jönsinpoika Fordell
F:in aikaisemmista vaiheista ei ole säilynyt tietoja. V. 1550 hän Pohjanmaan rahvaan lähettinä kävi Kustaa Vaasan puheilla, ja tämän käynnin jälkeen kuningas uskoi hänelle useita eri luottamustoimia. Hänelle annettiin 1551 tehtäväksi käydä Pietarsaaren ja Kyrön pitäjien ja sitten Pohjanmaan ja Hämeen väliset rajat ja ratkaista erämaita koskevat riitakysymykset.
F. jatkoi isänsä työtä suvun varallisuuden ja vaikutusvaltaisen aseman vahvistamiseksi. Huolimatta Tukholman porvarien alituisista valituksista, jotka kohdistuivat F:iin harjoittamaan maakauppaan, suvun jäsenten onnistui kuitenkin pysyä kuninkaan suosiossa. F. sai 1561 Erik XIV:ltä läänitykseksi Pinnonäsin eli Pinolan kartanon, jonka tiluksilla Pietarsaaren kaupunki nyt sijaitsee, sekä luvan saada Unkarin gyllenin vuotuisesta maksusta harjoittaa vapaasti kauppaansa. V. 1563 kuningas kyllä eräässä kirjeessään puhuu F:in ja hänen veljensä Laurin velvoittamisesta muuttamaan Tukholmaan tai Viipuriin, mutta aie jäi nähtävästi sikseen. Sitä vastoin Hannu F. nimitettiin 1563 kuninkaan meriväen- ja muonanhankkijaksi Pohjanmaata varten. Myöhemmin häntä tosin nimitetään Tukholman porvariksi, mutta tämä todistanee vain sitä, että hänellä oli Tukholmassa porvarinoikeudet. Valituksia "tätä epäkristillistä ja kovaa miestä" vastaan esitettiin jatkuvasti, ja häntä syytettiin laittomasta veronkannosta, mutta tuloksetta.
Myös voudin toimia uskottiin F:ille. Niinpä hän oli 1566 Korsholman käskynhaltijana ja tuli seur. v. Peräpohjolan voudiksi. Juhana III:n suosiossa hän oli nähtävästi jo tämän herttuanaolon ajoista asti, koska Juhanan mainitaan olleen hänen tyttärensä kummina. Viimeisinä elinvuosinaan F. antoi valtiolle melkoisia lainoja - esim. 1572 hän jo ennakolta maksoi Pohjanmaan melkoisen suuren sotaveron. lainan peittämiseksi hän myöhemmin kantoi erinäisiä valtionveroja. M.m. hän kuninkaan erityisestä pyynnöstä 1572 varusti täyteen kuntoon suurenpuoleisen laivan ja asetti sen valtion käytettäväksi.
Puoliso: Anna (kuol. 1595)
Lähteitä: Yrjö Koskinen, Nuijasota (1877)
K.G.
Fordell, Hannu Hannunpoika
kansanjohtaja, synt. todennäköisesti 1530-luvulla, kuoli luultavasti 1606.
Vanhemmat; vouti Hannu Knuutinpoika Fordell ja tämän vaimo Anna.
Isänsä kuoleman jälkeen F. peri Pinolan kartanon ja melkoisen omaisuuden, jota kaupankäynnillä kartutti. Hän toimi myös Pietarsaaren ja Kaarlepyyn pitäjäin nimismiehenä. Tämä hänen virka-asemansa ja se, että hän oli sukulaisuussuhteissa eräisiin Pohjanmaan pappissukuihin, teki hänestä vaikutusvaltaisen miehen. Niinpä hän otti tehokkaasti osaa nuijasodan tapahtumiin. Hän kehoitti talopoikia olemaan suostumatta Flemingin sovintoehdotuksiin ja lähtemään mieluummin Kaarle herttuan puheille Ruotsiin.

F. valittiin yhdeksi niistä lähettiläistä, jotka kesäkuussa 1595 matkustivat Pohjanlahden yli esittämään hallitukselle pohjalaisten valituksia, mitkä m.m. kohdistuivat vouti Tuomas Yrjänänpoikaan. F. saikin henkilökohtaisesti puhutella herttuaa ja näyttää päässeen hänen suosioonsa. Sam. v:n lokakuussa hän oli saapuvilla valtiopäivillä, jotka herttua kuninkaan kiellosta välittämättä oli kutsunut koolle Söderköpingiin. Tällöin hän sai vahvistetuksi Pinolan verovapauden, joka oli jo hänen isälleen luvattu, sekä oikeuden kantaa Pietarsaaren ja Kruunupyyn nimismies- ja lukkariveron ynnä kruununkymme- nykset. Kun Sigismund oli juuri sitä ennen määrännyt viimeksimainitut Klaus Flemingille, syntyi tästä uusi riidanaihe Flemingin ja F:in kesken.
F:in palattua kotimaahan oli häntä vastassa Flemingin kirje, joka varoitti pohjalaisia "tuosta valapattoisesta ja kunniansa hylänneestä Hannu Fordellista" ja erotti hänet nimismiehen virasta. Vain pakenemalla hän onnistui pelastua niiden ratsumiesten käsistä, jotka Fleming oli lähettänyt häntä vangitsemaan. V:n 1596 alussa hän taas oli Tukholmassa, missä näyttää viipyneen Flemingin kuolemaan asti. F:ista tuli jonkinlainen vakinainen, valtakunnan pääkaupungissa asuva pohjalaisten asiamies. Hänellä oli mukanaan kaikki Pohjanmaan pitäjien sinetit, joten hän saattoi virallisestikin edustaa koko Pohjanmaan rahvasta. Pinolan ryöstivät Flemingin huovit ja kartano lahjoitettiin keväällä 1599 Suomen uudelle käskynhaltijalle Stålarmille. Mutta kun Kaarle herttua lopulta pääsi voitolle, sai F. täyden korvauksen vaivoistaan ja menetyksistään.
F. oli ainoa suomalainen talonpoika, joka edusti maatamme siinä tuomioistuimessä, joka asetettiin Linköpingiin tuomitsemaan Kaarle herttuan vastustajia. Muuten hän matkusteli kaikkialla Pohjanmaan pitäjissä ja keräsi syytöksiä Pohjanmaan uutta voutia, Monikkalan herraa Hannu Hannunpoikaa vastaan, jonka näiden syytösten takia oli pakko päättää päivänsä mestauslavalla. Vähän sen jälkeen, nähtävästi v:n 1606 alkupuolella, päättyi myös F:in vaiherikas elämä.
F. on varmaankin Pohjanmaan merkillisimpiä miehiä. Siitä asiamiestoimesta, jota hän kansan puolesta hoiti, hän kyllä lienee saanut aineellistakin etua. Matkastaan Söderköpingin valtiopäiville hänen kerrotaan kantaneen jokaiselta talonpojalta 1/8 tynnyriä viljaa eli yhteensä 481 tynnyriä. Niinpä olikin hänen omaisuutensa melkoisen suuri. Kun Flemingin huovit ryöstivät Pinolan, saivat he saaliikseen paljon kalleuksia ja 14 000 talaria rahaa (lähes 80 000 vanhaa kultamarkkaa).
F:in puolisosta tiedetään, että hän oli kotoisin Porista ja että Fleming nimitti häntä "pahaksi piruksi". Avioliitosta syntyi kolme tytärtä, mutta tiettävästi ei yhtään poikaa.

[olanyk]

Onko joku tutkinut kokolalaista Herrman sukua. Voisko heillä olla yhteyttä noihin Österskivlösin perheeseen. Pappissukuihin tietääkseni Herrmanit liitty ainakin Martinus Mikonpoika Peitziuksen puolison Karinin kautta.

Olavi

Lainauksia:
"Peitsolta lähti koulutielle n.1615 syntynyt Matti Mikaelinp. ja otti
nimen Peitzius. Hän valmistu papiksi ja nimitettiin rykmentin papiksi
Saksassa operoiviin sotajoukkoihin. Tätä virkaa hän hoiti 1640 -
1647. Kokkolan kirkkoherrana , mistä siirrettiin Kälviän
kirkkoherraksi 1658 tai 1660. Oli naimisissa Brita Gammalin kanssa ,
avioliitto oli lapseton. Parilla kasvattina miehen veljenpoika Martti
Henrikinp. Peitso. Poika koulutettiin papiksi ja tämä jäi apulaiseksi
kasvatti isälleen"

Lars Andersson Kokkolasta, molempien veljesten, Johan ja Daniel Larssonin valtuutettu, esitti vaatimuksen perinnöstä kirkkoherran, autuaan herran Martinus Peitziuksen leskelle, hyveelliselle vaimolle Brita Månsdotterille. Lars kertoi asiasta niin, että herra Martinus (Mårten), joka oli viime maaliskuussa kuollut, oli ollut naimisissa kaksi kertaa ja edellinen vaimo Karin Larsdotter oli ollut Johanin ja Danielin isän sisko, jonka kanssa herra Martinus ei sen enempää kuin jälkimmäisenkään vaimon kanssa jättänyt yhtään lasta. Ja niin arveli Lars näiden molempien Johanin ja Danielin olevan lähimmät perimään edesmenneen vaimo Karinin, koska Peitzius ei ole erottanut heille perintöä, kun he olivat olleet alaikäisiä ennen kuin hän meni toiseen avioliittoon vaimo Britan kanssa, joka nyt oli laillisesti haastettu, mutta ei ollut paikalla. Niin tuomittiin hänet maksamaan 3 markkaa, koska hän ei myöskään asettanut laillista valtuutettuaan. Heidän vaatimuksensa merkittiin muistiin, kunnes oikeus tekee lopullisen päätöksen.

[Benedictus]

Vaikka tämä juttu nyt reilusti menee ohi Isakin etsinnän, niin yritän laittaa nuo ihmiset järjestykseen, koska juttu hyvin tuo esille eri henkilöiden asemaa Kokkolan seudulla.

Jutussa mainitaan:

1.1674 veljekset Johan ja Daniel Larsson.Porvareita Kokkolan kaupungissa.

2. Isän Larsin sisko Karin Larsdr, khr Mårten Peitsiuksen vaimo. Kuollut 1662.

3.Matts Matsson Unduinen Kalajoelta, sekä nimeltä mainitsematon veli.Olivat perillisiä.

4. Isän siskolta Vaimo Marialta jäänyt hopeatuoppi leskelle. Onko lukuvirhe ja tarkoitetaan Karinia?

5. Michel Eriksson kuitannut 1664 perinnön saannin.

6. Karin Larsdr:n äiti Ragnill (Ragnel) Olofsdotter kuitannut perinnön saannin 1662 tyttärensä perijänä. Kuollut 1664, jolloin Michell Eriksson käyttänyt rahoja hautaus kuluihin.
Kirkkoherran anoppi.

7. Johan ja Daniel Larssonin äiti Anna Eriksdotter saanut 1664 perintöosaa.

8. Annan lanko Johan Bertillsson. Isän Larsin siskon mies Johan Bertilsson.

Yllä olevasta voidaan tehdä seuraava sukuselvitys:

A. Isoäiti Ragnill Olofsdotter puoliso isoisä Lars.

B. Lapset:
1. Karin Larsdotter, puoliso Martinus Peitsius
2. Lars Larsson, puoliso Anna Eriksdotter.
3. Johan Bertilssonin vaimo N. Larsdotter.
4. Mahdollisesti Matts Mattsonin äiti Kalajoelta?

C. Lapsenlapset:

Johan ja Daniel Larsson
Matts Mattson ja veljensä ?

D. Muut:
Michel Eriksson, luultavimmin Anna Eriksdotterin veli, Johanin ja Danielin eno.

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/asiakirjoja_koskien_kalvian_kirkkoherra_peitziusta .pdf
Yllä olevassa artikkelissa tiedot.
Hieno artikkeli, josta näkee myös millaista tavaraa pappilassa oli tuohon aikaan.

1667. Då framträdde Daniel Andersson i Ytterpurmo (numera Forsby) och "tillkännagav, huruledes han på 1 1/4 mantals hemman endaste manshjälpen är, att han ej hemmanet som sig bör förmår förestå." Han sade att han "antagit min svåger Daniel Larsson till bolagsman,

Lars Andersson Kokkolasta, molempien veljesten, Johan ja Daniel Larssonin valtuutettu

Daniel Anderssonin langoksi mainitaan Daniel Larsson.

Jos on sama kuin käräjien Daniel Larsson niin ongelma on, että Danielin leskenä mainitaan Brita Sigfridsdr.
1676, men redan följande år svarade hans änka Brita Sigfridsdotter för hemmanet.
Tuntuisi lookiselta, että Lars Andersson on Daniel Larssonin vaimon veli, joka hoitaa käräjä asiaa.
Olisiko Brita Sigfridsdr 2. vaimo tai siskopuoli. Toisaalta lanko käsite on aika laaja.

Daniel Larssonin isän sisareksi mainitaan Margareta Larsdr, joka asuu Matts Johanssonin luona.
Voidaan päätellä, että tässä lienee se Johan Bertillssonin vaimo N. Larsdr joka asuu poikansa luona.
Farsyster tarkoitaisi farfars syster, koska käräjillä ei mainittu sisaria.

http://www.genealogia.fi/genos/52/52_21.htm

I samma äldsta kommunionbok nämns på Österkivilös "GI fs Margeta Larsdr" med nattvardsanteckningar 16.6.1698-24.10.1699. De inledande förkortningarna bör rimligen tolkas "gammal farsyster", vilket innebär att Margeta var syster till Daniel Larsson. En hänvisning i kommunionboken gör det möjligt att identifiera henne med den Margeta Larsdotter, vilken i samma bok nämns som inhysing hos Matts Johansson på Staffansnäs i kyrkbyn med nattvardsanteckningar 30.11.1695 - 4.10.1697

Kiinostava kysymys onko Daniel Larsson sama henkilö kummassakin jutussa?

[Benedictus]

Nilsson, Peder

Puolisot:
¤¤ 1) Stensböle-suvusta

Lapset:
1) Lars (katso taulu 2) Syynimies, Sipoo 1501.




- Ekelöf 1 Taulu 2 -
2. sukupolvi


Pedersson, Lars (taulusta 1. Isä: Nilsson, Peder) Syynimies, Sipoo 1501.

Omisti Gästerbyn Sipoossa

Puolisot:
¤¤ 1) Jägerhorn af Hertonäs, Margareta

Herttoniemestä Helsingin pitäjästä, aatelista Härtonas-sukua. Näin kertoo Ramsayn aatelisluettelo, josta ei suoraan löydy Margaretan nimeä. Hän viittaa tässä ritarihuoneen esipolvitauluun Creutz. Lasse ja Margareta ovat eläneet 1400-luvun lopulla, koska poika Petteri on ollut nimismiehenä Sipoossa v. 1511. (Väinö Nordlund)

Saattaisi olla jopa Lars Pederssonin tytär eikä vaimo?

Lapset:
1) Petteri (katso taulu 3) Nimismies.
2) Erik (katso taulu 4) k. viim. 1556. Nimismies.
3) Margareta (katso taulu 5) s. Sipoo.

Larsson, Petteri (taulusta 2. Isä: Pedersson, Lars) Nimismies.

Nimismies Sipoossa v. 1511

Petteri Lassenpoika Sipoon Gästerbystä oli ensimmäinen tunnettu nimismies Sipoossa

Hänen pojastaan Lars Petterinpojasta alkaa Stubbe-suku, nro 72.

Lapset:
1) Nils (katso taulu 6)
2) Lars (katso taulu 7) k. n. 1567. Tuomari.


Pettersson, Nils (taulusta 3. Isä: Larsson, Petteri)

Ekelöf-sukua (n:ro 217). Vaihtoi maata 1539 vaimonsa veljen Jaakko Olavinpojan kanssa niin, että Jaakko sai Margaretan osan Bollstadissa neljän tangon maata vastaan Tjusterbystä Porvoossa, jonka Jaakko oli vaihtanut vaimonsa sisarelta Vappu Matintyttäreltä. Otaksuttavasti sama Nils Petterinpoika, joka vuosina 1553 - 55 oli voutina Porvoon läänissä. Siinä tapauksessa hän on erään Jägerhorn-sukuhaaran kantaisä (kenraali Torsten Stålhandsken äidinpuoleinen suku, ks. Ramsay sivu 227). (Ismo Pyyppönen)

Toinen Tjusterbyn taloista on jäljitettävissä siihen 4 tangon suuruiseen maahan, jonka Bollstadin Jakob Olofinpoika oli saanut vaihdossa vaimonsa Birgitta Matsintyttären (Frille) sisarelta Valborgilta. Sen hän puolestaan antoi sisarensa miehelle Sipoon Gesterbyn Nils Pederinpojalle (Ekelöf) uudessa vaihdossa. Omistuksen siirrynnän muodosta Per Gallelle ei ole tietoa. Välirahana Nils Pederinpoika sai lisäksi 30 Riianmarkkaa, jotka hän kiinnitti lastensa äidinperinnöksi Sipoon Hindsbyhyn. Nils Pederinpojalla on ollut siellä ennestään maata. Mielenkiintoiseksi aiheen tekee se, että Stensbölen Arvid Andersinpojan veljenpojalle oli perinnönjaossa tullut Hindsby ja Vekkoski. Per Galle esiintyykin sittemmin maanomistajana myös Hindsbyssä. Hans Erikinpojalle (Ekelöf) on kuulunut torppa Porvoon Stensbölessä. Se osoittaa Gesterbyn perheen olleen jollakin tavalla sukua Stensbölen suvulle. (Genos 68 / 1997 nro 1: Vähäkangas Tapio: "Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö")

Puolisot:
¤¤ 1) Stubbe till Bollstad, Margareta Olavintytär. Mainitaan 1539.

Isä: Stubbe till Bollstad, Olof (aatelinen). Mainitaan 01.08.1513.

Lapset:
1) Lydik Nilsson Vouti.
Vouti Porvoon läänissä
Aateloitua Hertonäs-sukua
Lydik Nilssonin tyttären Karinin ja hänen kolmannen aviomiehensä Robert Guthrien v. 1594 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Robert G. oli skotlantilaista aatelia. Lydik Nilssonin vaimo oli Lars Mattsson Teetin tytär Ingeborg.
Puolisot:
¤¤ 1) Larsdotter, Ingeborg


Lasse Livläderin sinetissä oleva P saattaisi viitata isän nimeen - Lassella on oli Per niminen poika jonka oli Stensbölen perintöriidoissa mukana.

Pettersson, Lars (taulusta 3. Isä: Larsson, Petteri) k. n. 1567. Tuomari.

Asui Porvoon Vekkijärvellä. Tuomari Porvoon läänissä, mainitaan viimeksi 1568. Aatelisen Stubbe-suvun (n:o 72) kantaisä.

Lapset:
1) Olavi Laurinpoika k. 1588. (Aatelinen, suku nro 72).
2) Laurintytär (katso taulu 10)


Lars Livländerin tytär Margareta oli Helsingin ja Porvoon porvari Per Jönsson Grannen puoliso.


Olisiko mahdollista, että tämä Lars Persson,Ekelöf suvusta olisi sama kuin Lars Livländer, joka peri vaimonsa kautta Stenbölen omistuksen, josta käräjöitiin vuosikymmeniä?


Nils Persson, Lars Persson ja Ericus Petri voisivat olla veljeksiä, jolloin Per Jönsson Granne olisi Larsin tyttären mies.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1448566
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1448483

On huomattava, että 1. Ekelöfin vaimon arvellaan olleen Stenböle sukua.

Voisiko olla, että jossain on tullut kirjoitus tai tulkinta virhe ja tuolla 1. Ekelöfilla Peder Nilssonilla tarkoitetaankin Peder Henrikssonia, Ragnil Andersdotter Stenbölen puolisoa?

Vaikka tämä juttu nyt kiertää niin liittymä sukuun on se, että Isak Erikssonin jälkeläinen nai Grannen jälkeläisen.

[Benedictus]

Lasse Livländerin sinetti, jossa L P eli sopisi Lars Perssoniksi.

Kiinostavaa on, mitä nuo kolme hakasta tarkoittavat vaakunassa.

Vaikka olisi tietysti kivempi saada esi-isä baltian saksalaisten joukosta ja sitä kautta koko germaani heimosta, niin pitää tutkia vaihtoehto, että Lasse Livländer onkin paikallinen persoona.

Voisivatko nuo hakaset olla vekkejä eli kulmia tai taitoksia, jolloin ne voisivat tarkoittaa vekkijärveä.

2) Lars k. n. 1567. Tuomari.
Asui Porvoon Vekkijärvellä. Tuomari Porvoon läänissä, mainitaan viimeksi 1568. Aatelisen Stubbe-suvun (n:o 72) kantaisä.
Lapset:
1) Stubbe Olavi Laurinpoika k. 1588. (Aatelinen, suku nro 72)
Porvoon Vekkijärveltä. Toimi Jaakko Henrikinpojan sijaistuomarina Sääksjärvellä Portaan ja Saarioisten kesäkäräjillä 23. ja 27.09.1565. Siirtyi myöhemmin Klaus Åkenpoika Tottin palvelukseen ja toimi hänen jälkeensä Sääksmäen kihlakunnan sijaistuomarina Klaun tultua kihlakunnan tuomariksi 1572. Aateloitiin 05.09.1587. Kurtén: Osti ½ Sarvsalöstä Pernajassa jo ennen avioliittoaan. Lainlukija, lopulta Narvan linnan vouti, aateloitiin 05.09.1587. Suku introdusoitiin 1625 ja sammui 1635 - 36.
Puolisot:
¤¤ 1) Sarfve Elin Henrikintytär
Konfirmoitiin Vekkjärvellä 06.12.1590. Elänyt vielä 05.08.1622, jolloin vahvistettiin hänen rälssioikeutensa isän aateliskartanoon Sarfsalöhön Pernajassa. Kuollut jälkeen 05.08.1622 ja syntynyt noin 1575.
Isä Henricus Jacobi Sarfve (k. noin 1591) ja äiti Elin Henrikintytär Sjundby.
2) Stubbe Laurintytär
<< Olkkala Taulu 2

[Benedictus]

Tässä käräjäjuttu, jossa tulee esille Karkun Mäkipään Simon Thomasson.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 18-21.11.1682
Ryttaren Arfwed Jacobsson i Järfwentaka ja pari sivua sotajuttuja Preussista ym...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3737996

[Bodniemi37]

1) Stubbe Olavi Laurinpoika k. 1588. (Aatelinen, suku nro 72)
Porvoon Vekkijärveltä. Toimi Jaakko Henrikinpojan sijaistuomarina Sääksjärvellä Portaan ja Saarioisten kesäkäräjillä 23. ja 27.09.1565. Siirtyi myöhemmin Klaus Åkenpoika Tottin palvelukseen ja toimi hänen jälkeensä Sääksmäen kihlakunnan sijaistuomarina Klaun tultua kihlakunnan tuomariksi 1572. Aateloitiin 05.09.1587. Kurtén: Osti ½ Sarvsalöstä Pernajassa jo ennen avioliittoaan. Lainlukija, lopulta Narvan linnan vouti, aateloitiin 05.09.1587. Suku introdusoitiin 1625 ja sammui 1635 - 36.
Puolisot:
¤¤ 1) Sarfve Elin Henrikintytär
Konfirmoitiin Vekkjärvellä 06.12.1590. Elänyt vielä 05.08.1622, jolloin vahvistettiin hänen rälssioikeutensa isän aateliskartanoon Sarfsalöhön Pernajassa. Kuollut jälkeen 05.08.1622 ja syntynyt noin 1575.
Isä Henricus Jacobi Sarfve (k. noin 1591) ja äiti Elin Henrikintytär Sjundby.
2) Stubbe Laurintytär
<< Olkkala Taulu 2

Pyhtään kirkkoherran Henricus Jacobin puoliso oli Love Kurténin mukaan Gertrud Sigfridintytär (vrt. Kurténin artikkelit Sarfve. Genos 45(1974), s. 4-11, http://www.genealogia.fi/genos/45/45_4.htm, ja Jakob Ruuths släktanteckningar. Genos 49(1978), s. 113-116, http://genealogia.fi/genos/49/49_113.htm).

Terveisin,

[Benedictus]

Myönnetään, tämän täytyy olla pakkomielle.
Isakin isää Erikkiä ei löydy, hyviä ehdokkaita on muutama, mutta mitään varmaa ei löydy.

3.10.1655 Lars Sund, myöhemmin Sundell Laurentius Christophori, Vestrogotus 1088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1088). Kotoisin Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 3.10.1655 [Sund] Laur. Xphori VG _ 53. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1655/56] \ 1655. d. 3 Oct. \ Laur. Christoph. Sund. Esitti pappia Kolmodinin ylioppilasnäytelmässä 9.1.1659 Laurentius Sundel. — Turun raastuvanoikeuden notaari (1660). Veli(puoli?): rykmentinkirjuri Erik Sundelius, myöh. Sundell 832 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=832) (yo 1651, † 1665).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 186b; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #43. — K. F. Ignatius, SHS:n pöytäk. 18.1.1883 [Eräs v:n 1658 ylioppilasmeteliin liittyvä jäljennös]. HArk 8 (1884) s. 386; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 70 (XVI); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 106, 115, 117–118, 121, 133, 134, 135, 136, 137, 149, 150–151, 151, 155; H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 92. — E. Kolmodinus, Genesis ætherea (1659).

Näytä / piilota lisätiedot (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/#)
Lähdeviite

Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: __henkilön nimi tähän__. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1088>. Luettu 14.11.2011.
Ks. myös viittausohje (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/viittausohje.php).
Tiedot Laguksen ja Carpelanin matrikkeleissa

Sund, Laur. Xphori Vg. p. 53 || Svg. 43: 3.10.1655. – En Laur. Sundelius, Sundel, oregerlig, begär testimonium 1659; hans bror Erik regementsskrifvare. – En Laur. Sundel aktör i Kolmodins pjes 1659.
Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 70.

11.11.1651 Erik Sundelius, myöhemmin Sundell Ericus Andreæ, Vestrogotus 832 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=832). Kotoisin Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 11.11.1651 Sundelius Eric. Andreæ VG _ 43. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1651/52] \ 1651. d. 11 Nov. \ Ericus Andr. Sundelius. — Turun läänin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri 1657. ‡ Turussa 21.5.1665. Pso: 1660 Moiken Baltasarsdotter Wernle tämän 1. avioliitossa († 1708).
Pson seur. aviomies: Turun hovioikeuden asessori Henrik Brenner 1465 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1465) (yo 1661, † 1689).
Veli(puoli?): Turun raastuvanoikeuden notaari Lars Sund, myöh. Sundell 1088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1088) (yo 1655).
Poika: rykmentinkirjuri Erik Sundell 2671 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2671) (yo 1678).
Lanko: Turun hovioikeuden nim. asessori Johan Wernle 585 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=585) (yo (1647), † 1692).
Vävy: turkulainen kauppias, raatimies Henrik Tålpo 1854 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1854) (yo 1666, † 1734).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 187a; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #36; KA mf. ES 1844 (kk 4) Nousiaisten, Maskun, Merimaskun ja Lemun käräjät 12.–13.6.1657 s. 44 (publicerades Regiments Skrifwarens Erich Anderssons Sundels Fullmacht af Höghwälb:ne H:r General Commendeuran Gustav Horn Ewertsson honom gifwen under Wälb. Öfwerstens Hendrich Sasses Regemente de dato den 15. Maij innewarande åhr); KA mf. ES 1844 (kk 6) Nousiaisten, Lemun ja Maskun käräjät 4.–5.1.1667 f. 7v (Förekom Wällförsichtigh Daniell Wärnbärgh, och kärde uppå fordom Regementzskrifwarens S: Erich Sundhls Effterlefwerskas Hustro Måiken Baltzarsdotters wägnar); KA mf. ES 1845 (kk 7) Mynämäen käräjät 13.–14.2.1673 f. 15v (fordom Regementskrifwarens S. W:t Erich Sundels Änkias anhållande). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 54 (XII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 78–79 (15.4.1657, Sent.: Ericus Sundelius skall för blånadt effter lagh böta 6 sölf.mynt), 115 (14.5.1658, tå wille Laurentius [Christophori Sundell] sin broder‹!›, regiments skrifwaren ...), 118, 121, 135, 188, 412–413, 416; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 158 (21.5.1665, ‡ regementzskrifwaren Erich Sundell); H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 92. — T. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende. Länsi-Suomi 3 (1890) s. 127 (Köpmannasläkter i Åbo, Wernle Tab. 2); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2077D, 2083D, 2701D, 3701D, 3728D, 3911G, 4428D; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1038, 1849D, 3497, 4253H (vih. 1.5.1660).

Näytä / piilota lisätiedot (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/#)
Lähdeviite

Kotivuori, Yrjö, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: __henkilön nimi tähän__. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=832>. Luettu 14.11.2011.
Ks. myös viittausohje (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/viittausohje.php).
Tiedot Laguksen ja Carpelanin matrikkeleissa

Sundelius, Eric. Andreæ. p. 43 || Svg. 36: 11.11.1651. – Pröfvade prubban 1657, 1658. Samtidigt nämnes en regementsskrifvare Er. Sundell och hans bror Laurentius. Oregerligt folk.


sl. 1661 Henrik Brenner Henricus Gabrielis, Ostrobotniensis 1465 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1465). * noin 1642. Vht: Närpiön kirkkoherra Gabriel Brennerus (Gabriel Henrici, yo Uppsalassa 9.1624, † 1694) ja Brita Knutsdotter Rudnesius. Ylioppilas Turussa sl. 1661 [Brennerus] Henr. Gabrielis [Ostrob _ 67]. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1661] Henricus Gabrielis Brenner. | Handlings skrifvare 1670. Notarie 1680. Secreterare 1684. Assessor i Åbo Hofrätt 1685. död d: 23 Febr: 1689. Son af prosten och kyrkoherden i Nerpis Gabriel Henrici Brennerus och Brita Knutsdotter Rudnesius. Turun hovioikeuden auskultantti 1665. — Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri 1667, notaari 1675, sihteeri 1684, aatelittomien luokan asessori 1685. † Turussa 23.2.1689.

Pso: 1:o Katarina Larsdotter Brochius († 1682); 2:o 1686 Moiken Baltasarsdotter Wernle tämän 3. avioliitossa († 1708).
Pson edell. aviomies: rykmentinkirjuri Erik Sundelius, myöh. Sundell 832 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=832) (yo 1651, † 1665).


Eno: Matias Rudnesius 147 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=147) (yo 1640/41).
Serkku: Isonkyrön kappalainen Henrik Brennerus 675 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=675) (yo 1648, † 1689).
Serkku: ylioppilas Jakob Brennerus 1537 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1537) (yo 1662, † 1668).
Veli: saarnaaja Kuresaaressa Knut Brenner 1466 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1466) (yo 1661, † 1707).
Veli: Närpiön kappalainen Johan Brennerus 2113 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2113) (yo 1671, † 1697).
Poika: Vaasan kaupunginnotaari, raatimies Gabriel Brenner 3491 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3491) (yo 1688, † 1697).
Poika: Vaasan kaupunginnotaari Henrik Brenner 3492 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3492) (yo 1688, † 1708).
Poika: kokkolalainen kauppias, raatimies Lars Brenner 3493 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3493) (yo 1688, † 1721).
Lanko: Turun hovioikeuden nim. asessori Johan Wernle 585 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=585) (yo (1647), † 1692).
Lanko: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007) (yo 1653/54, † 1678).
Vävy: Kalajoen kirkkoherra Pehr Calamnius 2883 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2883) (yo 1680, † 1722).
Vävy: Kokkolan kappalainen Jakob Falander 3731 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3731) (yo 1691, † 1714).
Vävy: Lohtajan kirkkoherra Johan Cajanus 4155 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4155) (yo 1695, † 1730).




(1647) Johan Wernle Johannes Balthasari, Aboensis 585 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=585). Vht: Turun linnan rahastonhoitaja ja muonamestari Baltasar Veitsson Wernle († 1657) ja Katarina Hansdotter Gubbertz. Esitti Cupidoa ylioppilaskomediassa Surge Turussa 6.5.1647. Teki ulkomaanmatkoja. — Aateloitu 1675. Valtakirja seuraavaan vapautuvaan Turun hovioikeuden asessorin virkaan 1680 (ei astunut virkaan). ‡ "assessor Johan Werle" Tukholmassa (Riddarholm) 13.3.1692. Naimaton? Veli: Baltasar Wernle 550 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=550) (yo 1646/47).
Sisarenpoika: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520) (yo 1662, † 1674).
Sisarenpoika: ylioppilas Anders Portaeus 1521 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1521) (yo 1662, † 1667).
Sisarenpoika: hovioikeudenneuvos Joakim Schultz, aatel. 1698 Riddercrantz 1522 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1522) (yo 1662, † 1724).
Lanko: Turun pormestari Johan Schaefer 299 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=299) (yo 1642/43, † 1683).
Lanko: rykmentinkirjuri Erik Sundelius, myöh. Sundell 832 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=832) (yo 1651, † 1665).
Lanko: Turun hovioikeuden asessori Samuel Wallenius, v:sta 1678 Wallenstierna 891 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=891) (yo 1652, † 1694).
Lanko: Turun hovioikeuden asessori Henrik Brenner 1465 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1465) (yo 1661, † 1689).


22.1.1662 Arvid Lietzen Arvidus Nicolai, Aboensis 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520). * Turussa 23.5.1650. Vht: Turun hovioikeuden asessori Nils Lietzen (Nicolaus Arvidi, Litslenan kirkkoherran poika Uplannista, yo Uppsalassa 9.3.1637, † 1691) ja hänen 1. puolisonsa Katarina Baltasarsdotter Wernle. Ylioppilas Turussa 22.1.1662 Lietz Arv. Nicolai Ab. _ 69. Respondentti 16.11.1666, pr. Axel Kempe 168 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=168). Turun hovioikeuden auskultantti. — Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri 1671. † Turussa 14.5.1674. Naimaton. Eno: Turun hovioikeuden nim. asessori Johan Wernle 585 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=585) (yo (1647), † 1692).
Serkku: Turun akatemian kvestori Arvid Lietzen 3034 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3034) (yo 1682/83, † 1708).
Serkku: Zachris Lietzen 3390 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3390) (yo 1687).
Veli: laamanni Karl Lietzen, aatel. 1719 von Lietzen 2434 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2434) (yo 1675/76, † 1721).
Veli: kihlakunnantuomari Nils Lietzen 2435 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2435) (yo 1675/76, † 1692).
Sisarenpoika: vouti Gustaf Adam Munck 4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033) (yo 1694, † 1727).
Lanko: Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus 806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806) (yo 1650, † 1712).
Lanko: kihlakunnantuomari Jakob Aejmelaeus 1172 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1172) (yo 1656/57, † 1686).
Lanko: lainlukija Johan Falkius, myöh. Falk 1525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525) (yo 1662).
Lanko: Turun piispa, TT Johan Gezelius 1785 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1785) (yo 1665, † 1718).
Lanko: Turun akatemian kvestori Gudmund Höök U319 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U319) († 1695).
Lanko: teologian professori, FM Simon Tålpo 1856 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1856) (yo 1666, † 1711).
Lanko: Siikajoen kirkkoherra Henrik Ahlholm 2112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2112) (yo 1671, † 1695).
Lanko: fysiikan professori ja kirjastonhoitaja, FM Petter Hahn 2187 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2187) (yo 1672, † 1719).
Lanko: Laihian kappalainen Johan Lönn 2359 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2359) (yo 1674, † 1690).
Lanko: Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra, FM Johan Gezelius U374 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U374) († 1714).

Yllä on aika mielenkiintoinen sukusikermä.

Siinä mainitaan sopivasti Erik, joka iältään passaisi Isakin isäksi.

Tämän Erikin vaimon sisko (mahdollinen Isakin äiti), on Israel Alftanuksen anoppi. Suku on ruotsalainen ja varakas porvarissuku.

Jopa aiemmin mainittu Johan Lönn kuuluu klaaniin.

[Benedictus]

(1663) Jakob Stadius Jacobus Henrici 1605 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1605). Vht: Karjalohjan kirkkoherra Henrik (Henricus Amundi, † ~1649) ja Brita Olofsdotter. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 14.1.1663. — Porin läänin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri 1668–85. Raatimies Turussa 1693, ero 1697. ‡ Tukholmassa (suom. seurak.) 17.8.1697. Pso: (jo 1670) Maria Eliasdotter Lönn († ~1698).
Poika: Henrik Stadius 3127 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3127) (yo 1683/84, † 1699).
Poika: hovioikeudensihteeri Elias Stadius 3128 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3128) (yo 1683/84, † 1740).
Sisarenpoika: rykmentinpastori Gabriel Borgerus 2259 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2259) (yo 1673, † 1687).
Vävy: apulaispappi Johan Meibom 3724 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3724) (yo noin 1690, † ~1697).
Vävy: Turun hovioikeuden asianajaja Johan Willstadius 3995 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3995) (yo 1693/94, † 1710).
Pson serkku(?): Laihian kappalainen Johan Lönn 2359 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2359) (yo 1674, † 1690).


Viittauksia: KA valtakunnanregistratuura 25.11.1641 f. 241 (Öpedt bref för Elias Jonson Bokhollaren i Wijborgz lähn på et hemman at niuta på sin löhns affräkning ... et Cronohemman i Finlandh, i Masko Häradh och Reeso Sochn, Lächtemäkie be:dt), 13.7.1642 f. 468 (Confirmation för Casper Oloffsson, att niuta dett hemmanet Ilmoniemi [sitt Fädernes hemman] fritt på fölliande tw åhrs tijdh ... i anseende aff hans giorde Krigstienst), 20.1.1645 f. 15 (Öpet breef för Bookhollaren Elias Jönsson at niuta det hemmanet Lechtenmeki frit så lenge han sigh vthi Chronones tienst bruka låter), 28.11.1646 f. 636 (Lijfztijdh frijheet på ett hemman i Finlandh för Bookhållaren Elias Jönsson ... hemmanet Lächtmäki i Reso Sochn), 20.5.1650 f. 342 (Donation för Bookhållaren i Åboo lähn Elias Jönsson, på tree hemman i Finlandh, som han af öde optagit hafuer, att niuta under Norkiöpingz Besluth ... belägne i Åboo lähn, Pickie Häradh och Nagu Sochn, Nembl. Gyttioby),
6.6.1651 f. 137 (Donation för Bokhållaren Elias Jönsson på twenne Ödeshemman uthi Finlandh ... Pijka häradh och Nagu Sochn, Nembl. Kongzlax Mickel Andersson Sexton öres och Siu peningars Skatt hemman ett, Mantal ett, Sandöö Mattes Larsson Tretton öres Skatt, hemman ett, Mantahl ett), 10.2.1654 f. 229b (Donation för Bookhållaren [uthi Åbo lähn] Elias Jönsson uppå Godz vnder Norkiöpingz Besluut), 27.3.1654 f. 248 (Melioration för Bookhållaren Elias Jönsson uppå ett hemman vnder adelig Frijheet, uthi sin och sin hustros Lijfztijdh ... ett Wårt och Cronones hemman Låchtenmäckie benembd, belägit uthi Åbo lähn och Wårfru kyrkio Sochn), 13.8.1685 f. 405 (Till Landzhöfdingen Lorentz Creutz angående Regemäntz Skrijfwarens rächenskap under Öfwerste Stefkins Regemänte ... Aldenstund Wij förnimme at med Regemäntz Skrifwaren under Öfwerste Stefkins Regemänte ähr wid sidsthållen general munstringen stor orichtighet befunnen, och at alla både Officerare och Gemene ähre med honom missnögde, hwilcket dageligen mehr och mehr tilltager, folcket prætenderar af honom, han säger där emot dehls hafwa betalt, dehls och innestå hos Allmogen, månge af desse senare neka sig wara skyldige, på åthskillige ställen finnes och difference uti qvanto af det han prætenderar och de tillstå sig wara skyldige at altså härutinnan en liqvidation nödwändigt träffas måtte, och det uti alla wederbörandernes sampt Regemäntz Skrifwarens närwaru), 13.8.1685 f. 407, 7.6.1688 f. 308 (Till Landzhöfdingen Creutz för Oloff Muhr (katso 1678 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1678)) och Johan Lönn som begiära att rusta för hemmanet Gyttia ... Wij förnimme af edert underdånige bref daterat d. 30 passato, hwad I uppå wår nådige remiss för framledne Landzbokhållarens Elias Jönssons arfwingar, angående dheras begiäran att få rusta för hemmanet Gyttia i Nagu Sochn
underdånigst berätte, nembl:n att I dhet samma uti förledit åhr hafwe låtit skattlägga, och befunnit ordinarie räntan af dhenne lägenheten effter samma skattläggningen wara 42 D:r 29 öre S. M:t, pröfwandes I bem:te hemman tiänligit till ett godt och warachtigt Rusthåld, för hwilken orsak skull I Oss underdånigst hemställe om Oss i nåder behagar, att låta be:te Landzbokhållares Sohn Johan Lönn

dhen där nu hemmanet brukar och förestår, få samma hemman under Rusthåld, hwaruppå Eder till nådigt swar länder, att Wij fuller i nåder effterlåte honom Johan Lönn att rusta därföre, men efftersom hos Oss hans Swåger Oloff Mur
alldraförst har giordt en underdånig ansökning, att får tillijka med sin Swåger præstera Rusttiänst för samma hemman, ty synes och billigt wara att dhenne Oloff Muhr icke bör ifrån rustningen uteslutas, så wijda han ähr capabel dhen samma att præstera; Altfördenskull ähr wår nådige willie att dhe bägge conserveras wid Rustningen i fall dhet med wår säkerhet skie kan, hwar och icke, må I endera utaf dhem dhensamma rustning öfwerlåta, dhen nembl:n om hwilken Wij kunna Oss wissast försäkra att han mächtar rustningen tillbörligen præstera och där med alt framgent continuera), 7.6.1689 f. 681 (Till Cammar Coll. ang:de någon rests infordrande för Biörnborgs lähns Infanterie Regemente ... som I beordrat Regements Skrijfwaren Christopher Arentz effter sin Antecessor att infordra); KA mf. ES 1845 (kk 7) Raision ja Maarian käräjät 22.–23.1.1674 f. 38v (Ander gångån wplystes begge Hemman i Tåjais på Hirffuisalo öö, för dee 1571 D:r 24 /: Km:t som Regementskriffuaren W: Jacob Stadius sin Hustrus Stiuff Modher, hustru Såphia Bilo, der på låndt och försträkt haf:r och hon honom pantsatt, men ingen giorde der på Insprååk); KA mf. ES 1846 (kk 9) Raision ja Maarian käräjät 26.–27.9.1690 f. 131v (Sahl. Landz Bookhållaren Elias Jöransson [lääninkirjanpitäjä Elias Jönsson Lönn, † 1659] samma Lechtemäkj hemman possiderat ... ber:de Bookhållares Mågh Regementzskrifwaren Wählbetrodde Jacob Stadius som hemmanet sedermehra tillträdt);
KA mf. ES 1850 (kk 16) Nauvon käräjät 26.6.1699 f. 127v (att Sahl: Wällärde H:r Johan Meiboms Enckia, hustro Elisabetha Jacobzd:r Stadia nu kunde tillhållas beswerja det Inventarium, som Befallningzman efter order låtit upretta öfwer Sahl: Regementzskrifwaren Jacob Stadii och des Sahl: Enckias, hustro Maria Lööns
här i Sochnen på Sandö hemman änn befinttelige egendom); KA mf. ES 1750 (cc 11) Nauvon käräjät 26.–27.2.1683 f. 23–25 (katso 1025 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1025)); KA mf. ES 1881 (ll 2) Pohjan ja Karjalohjan käräjät 6.7.1636 f. 67 (Kyrkieherden uthi Karis Loijo Wellerdhe Her Hindrich Amundi kerer thill sin Swåger Casper Olufsson i Ihlmoniemi ... Casper Oluffssons Fadher S: Her Oloff [Olaus Caspari] thillförene Kyrkieherdhe i samma Sokn, och Her Hindrichz antecessor, bott opå samma hemman huilket hans Son Casper nu åbor i Ihlmoniemi ...

Sedhan her Oloff bleff dödh, och nu warandhe pastor her Hindrich kom effter honom thill giellet 1634); KA mf. ES 1882 (ll 4) Karjalohjan ja Pohjan käräjät 26.–27.3.1667 f. 14v (Kom för Rätten Jacobus Stadius fullmechtigh gjordh af sin Broder Lieut: Abraham Hinrichson ifrån Sackola kiärandes till Hinrich Ruth i Pippola 175 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=175)), 15v (Erkiendes Hinrich Ruth i Pippola aldeles frij för dher Kostepeningar uti 12. åhrs tijdh som Sahl: H: Heinrici Amundi fordom Pastori i Carissloijo arfuinghar af honom fordra); KA mf. ES 1882 (ll 5) Karjalohjan ja Pohjan käräjät 25.–26.6.1669 s. 50 (Oplystes andre gången hemmanet Lojantaipal som Capitenen Nilss Ollsson ifrån Peldonkylä försåldt hafuer till Capiten Lieut: Pahlen, huaremot Protesterar Regementzskrifuaren Jacobus Stadius såsom Näste arfuinge. Jatkuu 7.–8.1.1670 f. 8v. Nils oli Stadiuksen äidin Britan veli, heidän isänsä oli Karjalohjan kirkkoherra Olaus Caspari);
KA mf. ES 1888 (ll 17) Siuntion käräjät 19.3.1700 s. 201 (att det måtte Lagl: Ransakas, om förra Regementz Felltschiärens framl: Johan Erhardi willkor och ägendom, effter som han skall hafwa Caverat för Regementz skrifwaren Jacob Stadius hwilken hefftar för een anseenl: Ballance, hwarföre Cautionisternes ägendom sökes. Vertaa 1221 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1221)); KA mf. ES 1924 (mm 10) Euran käräjät 4.–5.10.1659 f. 235v (hennes Sal: Fader Henrich Amundi brodhers framledne Sal: Marci Amundi qwarlefde egendoom, katso 2259 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2259)); KA mf. ES 1723 (bb 13) Janakkalan, Mäskälän ja Rengon käräjät 13.–14.3.1690 s. 51 (Oplystes första reesan Jacob Erssons bördzrättz hemman i Kernala emoth den skuldfordran som Felttwebelen Hindrich [Abrahamsson] Stadius på hans Ryttarehemman der sammestädes är skyldigh blefwen. Vrt. (ll 8) Pohjan ja Karjalohjan käräjät 30.6.1685 f. 102 Furerarn Hindrich Abrahamsson ifrån Sackola ... sin hustro Beata Nilssdotter ... sahl: Regementzskrifwarns Nilss Swanss dotter); KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Pirkkalan ja Messukylän käräjät 23.–25.2.1669 f. 19v (Regementskriffwaren Jacob Hinderssonn Stadius, mainitaan virkatehtävissä Ylä-Satakunnan käräjillä tästä alkaen)
; KA mf. ES 1964 (nn 5) Kangasalan ja Oriveden käräjät 27.–29.1.1679 f. 530v (Regementzskrifwaren Wälbe:de Jacob Stadius inlade nu Henrich Hanssons i Tursola uthgifne breff af d: 27 hujus nestledne, förmälande, huru at han af wehlbetänkt och berådde mode medh sin hustros Ja och samtyckio hafwer sålt bem:te Regementz Skrifwaren sitt arfwe hemman i Tursola by, hemman ½ M:ll 3/4 och 3½ ö: Skatt för ett Tusende Dal:r Kopp:r mynt som han till fullo nöije, den sidsta penningh medh dhen första opburit och undfångit; begärte altså Regementz Skrifwaren der å nu laga Stadfästelse och Skötningh ... Henrich Hanssons Broder Axel Hansson förekom och nu giörandes heruthinnan klander)
, 536; KA mf. ES 1970 (nn 16) Kangasalan käräjät 25.–26.9.1699 f. 198 (Sal: Jacob Stadii Balance för åhr 1684). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 99 (XXIII), 483 (Tillägg och rättelser. XXIII); C. v. Bonsdorff (utg.), Kyrkorådets i Åbo protokoll 1675–1689 (1889) s. 21; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 423–424 (vertaa 1025 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1025)), 427, 432, 433–434 (25.2.1663, Sedan inlade Jacobus Stadius j. Mariæ Eliæ dotter skrift. Tästä kirjanpitäjän tytär Mariasta tuli sittemmin Stadiuksen vaimo)
, 435, 440, 442, 461, 462, 463–465, 474, 491, 510, 521, 523, 524; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 2, 16, 19, 28, 29, 32–33, 33–34, 34–35, 40, 48, 58, 59–60, 61–62, 64, 65, 77, 79, 85, 87, 89, 91, 93, 100, 102, 103, 106, 123, 141, 147, 163–164, 178, 180–181 (5.12.1666, päätös: Stadius ei kuulu enää konsistorin vaan raastuvanoikeuden tuomiovallan piiriin), 279, 283, 501–502; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 636; J. Vallinkoski, Kaupunginviskaali Juhana Henrikinpoika Kastun muistiinpanot 1673–1679. SSV 31 (1947) s. 104. — T. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende. Länsi-Suomi 3 (1890) s. 177 (Längd öfver borgmästare och rådmän, not 82); T. Carpelan, Släkten Ilmoni-Granits ursprung. SSV 1 (1917) s. 32, 36–37; E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 198; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #715D, 3760D.


lä olevanperusteella voidaan päätellä, että on kaksi Johan Lönniä, serkukset.
Toisen isä oli bookhållare Elias Jönsson Lönn ja toisen isä kruununvouti Hans Jönsson Lönn.



sl. 1674 Johan Lönn Johannes Johannis, Vasensis 2359 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2359). Vht: Etelä-Pohjanmaan kihlakunnan kruununvouti Hans Jönsson Lönn ja N.N. Ylioppilas Turussa sl. 1674 Lönn Joh. Joh. Vas _ 116. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1674] Johannes Joh. Lönn. Was. | Kapellan i Laihela 1688. Död 1691. Respondentti 15.3.1679, pr. Mårten Miltopaeus 606 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=606). — Apulaispappi ja -opettaja Vaasassa (1681). Laihian kappalainen 1688. † Laihialla 7.12.1690. Pso: 1681 Maria Elisabet Lietzen tämän 1. avioliitossa († 1751).
Pson seur. aviomies: Siikajoen kirkkoherra Henrik Ahlholm 2112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2112) (yo 1671, † 1695).
Lanko: Lapväärtin kirkkoherra, FM Lars Kempe 248 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=248) (yo 1642, † 1669).
Lanko: luutnantti Samuel Kempe 1003 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1003) (yo 1653).
Lanko: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520) (yo 1662, † 1674).
Serkun pso(?): turkulainen raatimies Jakob Stadius 1605 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1605) (yo (1663), † 1697).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 122b; HYK ms., Pohj. osak. matr. #237; KA mf. ES 2080 (ss 4) Isonkyrön käräjät 22.–27.9.1679 s. 314 (Befalningzmans Sal: Hans Jonssons Lööns fordran); KA mf. ES 2083 (ss 11) Vähänkyrön ja Laihian käräjät 29.–31.8.1689 s. 177 (Cappellan Wördige och Wällärde H:r Johan Lönn); KA mf. ES 2083 (ss 12) Laihian käräjät 28.–29.8.1690 s. 360 (Cappellanens Wällärde H:r Johannis Löhns Kiere Hustru Dygdesamme Maria Elisabetha Lietzsen inlade een Testamentz skrifft emellan sig och dess Kiere Man i Gode mäns Mantals Comissariens Albrecht Gierdens, Kyrckioheerdens H: Samuell Backmans och Capitein Joachim Fredrich Von Nessens närwaro oprättat, sålunda lydandes: Emedan såssom wij Underteknade nu i någon tijdh utj een rätt Ächtenskapz Kiärleek till sammans lefwat hafwa, Och den Godhe Guden wårt ächtenskap medh Lijfz Arfwingar Hafwer wälsignat men effter sin Gudommelige försyn har och behagat dem till sigh kalla; Alså åligger oss för den troo och Kierleek j Ächtenskapen Hwar andra det lilla som wij äga testamentera), 362 (Effter Capellanens wällärde H:r Johannis Lönns begiäran Nembdes Cronones Lentzman Matz Thomasson och Sochneskrifwaren att besichta Huusen och Gertzle gårdar på Kärki mäki Ödes Hemman som till Capellans bohl anslagit ähr; giörandes ther om wed nästa tingh sin relation); KA mf. ES 2083 (ss 13) Laihian käräjät 12.–13.1.1691 s. 8 (Dett Ransaakades om Cappellans Bordh), Laihian käräjät 4.–5.6.1691 s. 20 (Cappellanens Sahl: H:r Johan Löns Änckias Fullmechtige Mattz Ruuth fordrade aff Bengt Ohlsson i Sarfwijåkj sin Sahl: Mans Resterande Cappellans Räntta för förledit åhr); KA mf. ES 2083 (ss 14) Laihian käräjät 11.–12.1.1692 s. 15; KA mf. ES 2084 (ss 14) Laihian käräjät 2.8.1692 s. 115 (Kyrckioheerden Ährewördige och Wähllärde H:r Samuel Backman 1681 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1681) giorde Rätten kunnigt, huru som han köpt, af förr detta Capellanens Sahligh H:r Johan Lönns Enckia dygdesamma hustro Elisabetha Lietzen ett Tomptställe och huus uthi Yriälä by, Bultbacka benämd); KA mf. ES 2087 (ss 20) Laihian käräjät 12.9.1698 s. 399; KA mf. ES 2030 (rr 9) Uudenkaarlepyyn käräjät 22.2.1656 f. 374 (Hans Joansson publicerades till Cronones Fougde här i Söderprosterijt effter honom meddeelte Fulmacht af åhr 1655 d: 27 Augustj); KA mf. ES 2030 (rr 10) Vöyrin käräjät 19.–21.8.1658 f. 450v (Förreträdde Cronones Befall: Well:tt Hans Joensson Löhn, och inladhe een klage libeell emot Capelanen uthj Wöro, Wällärdhe H:r Christiern Verenbergh (katso 1398 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1398)), förmälandes Huru såssom bem:te H:r Christiern för någon tidh sedhan, förmedelst sin Skriffwelsse till Landzhöffd: wälborne H:r Johan Graan haff:r angripit honom till lijff och ähra, godz och wällfärdh, uthj åttskillige ordh och wijtelsse, bestående uthj 24 Puncter, effter som siellfwa H:r Christiers klage skrifft ad acta uthwijsar, och Såssom bem:te Befall: så högeligen till sin ähra Cederat war, Altsså begiärtte han dett Rätten samma saak wille uptaga, Och effter föregången noga Ransackan H:r Christiern för sådan sin olijdigheet plichta låta), Vöyrin käräjät 21.8.1658 f. 474. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 150 (XXXV); A. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I 1640–1713 (1946) #237. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 78; E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 216; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2600R; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #703H (vih. 13.10.1681),

kl. 1671 Henrik Ahlholm Henricus Claudii, Botniensis 2112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2112). Vht: Pyhäjoen kirkkoherra, FM Claes Ahlholm 301 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=301) (yo 1642/43, † 1674) ja Anna Michelsdotter. Ylioppilas Uppsalassa tammi–maalisk. 1669 Hinricus AlHolm Norbotn. Ylioppilas Turussa kl. 1671 [Aalholm] Henr. Claudii. Botn _ 104. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1671] Henricus Claudii Aalholm. | Upsaliæ depositus. Sacellanus in Pyhäjoki 1676. Pastor in Siikajoki 1694. Obiit 1695. — Pyhäjoen kappalainen 1676. Siikajoen kirkkoherra 1694. † Siikajoella 1695. Pso: 1:o (jo 1678) Susanna Johansdotter Mathesius; 2:o Maria Elisabet Lietzen tämän 2. avioliitossa († 1751).
Pson edell. aviomies: Laihian kappalainen Johan Lönn 2359 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2359) (yo 1674, † 1690).
Pson seur. aviomies: Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus 806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806) (yo 1650, † 1712).
Poika: ylioppilas Henrik Ahlholm 4795 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4795) (yo 1704, † 1706).
Lanko: Pyhäjoen kappalainen Henrik Mathesius 791 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=791) (yo 1650).
Lanko: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520) (yo 1662, † 1674).
Vävy: Pyhäjoen kappalainen Matias Wilander 4176 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4176) (yo 1695, † 1740).
Vävy: Kannuksen kappalainen Johan Argillander 4569 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4569) (yo 1700, † 1723).
Vävy: Oulaisten pitäjänapulainen Jonas Portinus 4939 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4939) (yo 1706, † 1733).

[Benedictus]

Tässä sukusikermä joka jotenkin liittyy aiheeseen


Olaus Caspari (K 1633/34)

Olof / Oluff Caspari / Caspersson / Kaspersson
V todennäköisesti Tyrvään kirkkoherra Casparus Olai ja N.N.
Sotilaspappina erään suomalaisista hovimiehistä koostuneen lippukunnan saarnaaja; Karjaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5027) Karjalohjan lukkari ja kappalainen kuningas Juhana III:n määräyksellä 1591; Karjalohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5028) ensimmäinen kirkkoherra piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimittämänä 16.2.1614, astui virkaan 1. toukokuuta, sai virkaanvahvistuksen kuningas Kustaa II Aadolfilta 26.1.1615.
Omisti vuodesta 1612 maatilan Ilmoniemen kylässä ja 1628 tilan myös Pellonkylässä.
K Karjalohja 1633/34 (eli vielä 2.11.1632, mutta mainitaan vainajana 1634).
P N.N. Nilsdotter, kotoisin Karjalohjalta, K todennäköisesti ennen miestään, PV mahdollisesti Niilo Jesperinpoika (Nils Jespersson) Saarenpään kylästä ja N.N.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5607155



Casparus Olai (K 1600)

Casparus Olaui, Caspar / Casper / Kasper Oluffsson / Olsson
Mainitaan talollisenpojaksi Pirkkalan Kuninkaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatima pappisluettelo).
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) (Kallialan) kirkkoherra 1580.
Casparus Olai sai 1584 ylläpidokseen puolet kaikista pitäjänkymmenyksistä, mutta vastineeksi hänen piti omalla kustannuksellaan hankkia kirkon viini, öylätit ja vaha. Hänet ("Her Casper i Törffues") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Kirkkoherra Casparus allekirjoitti ("Casparus Olai pastor Calliolensis"; Confessio Fidein v. 1693 painetussa suomennoksessa "Casparus Olai Tyrwäjäsä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Kun piispa Ericus Erici Sorolainen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) määräsi 13.11.1599 kaikki kirkkoherrat lähtemään Ruotsiin valtiopäiville, joilla Kaarle-herttua ratkaisisi Suomen papiston kohtalon, myös kirkkoherra Casparus Olai lähti matkalle, mutta kuoli ehtimättä perille Linköpingiin.
K Tukholma alkuvuodesta 1600.
P N.N.


Kummallista kyllä Pirkkalasta ei löydy Kuninkaisten kylää, mutta kylläkin Huitisista, harmi kyllä SAY ei kata Huittisia kuin 1600 eteenpäin.



Laurentius Olai (K 1608 jälkeen)

Laurentius Olaui, Lars Olofsson / Olsson
Tyrvään kirkkoherran Casparus Olain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407) veli, talollisenpoika Pirkkalan Kiukaisten kylästä (Tyrvään kirkkoherrana 1665–1680 olleen Thomas Bartholdi Rajaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2051) laatiman pappisluettelon mukaan).
Tyrvään kappalainen ainakin jo 1590, oli elossa ainakin vielä 1608.
Allekirjoitti ("Laurentius Olai sacellanus"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Laurentius Olai Tyrwäsä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1608 jälkeen.
P Agneta (Agnis) Simonsdotter, kotoisin Tyrvään Karhunkylästä; eli leskenä vielä 1.3.1627.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013104
Tässä näkyy, ettei nuo kylänimet aina passaa pitäjiin, ainakaan en löytänyt Tyrväältä Karhulaa, mutta kylläkin Loimijoen puolelta, missä sattuu vieläpä asumaan Simon Thomasson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015680
Voisiko Karkun Mäenpään Thomas Simonsson täältä?


Henricus Olai (K 1611)

Henrich Olauj / Olavi, Henrik Olsson, Henricus Olai Kätzis / Regulus
S oletettavasti noin 1530.
Hämeenkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5012) kirkkoherra 1561.
Henricus Olai joutui maksamaan sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle 1563 vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hän sinetöi Hämeenkyrön pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 17.11.1568.
Allekirjoitti ("Henricus Olai pastor in Köro"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Olai Kyröisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Hän sinetöi erään maksukuitin vielä 1611.
Henricus Olai ("her Henrich i Kyro") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Henrich Kirckie Herde", "Kyro sochnn Her Hindrich kyrcheherde") maksoi hopeaveroa 62 markkaa 5 äyriä vuonna 1571. Omaisuutta hänellä oli tuolloin 6 luotia 1 kvintiini hopeaa, 6 leiviskää kuparia, puoli leiviskää tinaa, 5 hevosta, 27 lehmää, 30 lammasta, 4 härkää, 17 vuohta, 10 sikaa ja nuorta karjaa 24 päätä. Hänet ("Her Hijndrik i Kyro") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K 1611
P N.N.


Josephus Caspari (noin 1572–1656)

Josef Carparsson / Kasparsson / Kaspersson
S noin 1572. V Tyrvään aiempi kirkkoherra Casparus Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407) ja N.N.
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) kappalainen noin 1608, kirkkoherra 1626, mainitaan "ikäloppuna, halvaantuneena ja vaivaisena miehenä" 1647.
Josephus Caspari hankki omistukseensa Kaistin ratsutilan Tyrvään Tyrväänkylästä.
K Tyrvää 1656 "84-vuotiaana".
P Karin Thomasdotter.

[Benedictus]

8.8.1675 Anders Sundelius, myöhemmin Sundberg Andreas Laurentii, Vestrogotus 2403 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2403). Kotoisin Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 8.8.1675 [Sundelius] Andr. VG _ 119. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1675/76] \ 1675. d. 8 Aug. \ Andreas Sundelius | de quo vid Stiern. Ab. Lit. Pag 102 | Judex Territorialis in W. Gothia. Oraatio 20.4.1678. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1678. Ylioppilas Uppsalassa 19.10.1678 Andreas Laurentij Sundelius West-Gothus. Ex Academia Aboensi viatico saltem munitus accessit, cum eo post semestre redire constituit. — Hälsinglandin tuomiokunnan tuomari 1690, Kullingin, Gäsenen ja Åsin 1695–1716. † Hällstadissa 3.4.1724. Pso: Johanna Nilsdotter Norman.
Viittauksia: HYK ms., Index s. 187a; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #80. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 158 (XXXVI); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 31 (XXXVI); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 432, 433, 474; Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 256; B. Lundqvist, Västgöta nation i Uppsala I 1595–1720 (1928–46) #806, s. 363 (tillägg); H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 92. — A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 111; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1330G, 3496.


1689/90 Erik Sundelius Ericus Olai, Nericius 3620 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3620). * Vibyssä noin 1665. Vht: Vibyn kirkkoherra Olof Sundelius (Olaus Erici, yo Uppsalassa 11.1653, † 1691) ja Anna Molinbergius. Strängnäsin lukion oppilas 1679. Ylioppilas Uppsalassa 7.2.1685 Ericus Sundelius Nericius [Fratres, cum testimonio ex Gymn. Stregn.]. Ylioppilas Turussa 1689/90 [Sundelius] Eric. Nerik _ 184. Vihitty papiksi Strängnäsin hiippakunnassa 24.3.1691. — Örebron kaupunkiseurak. komministeri 1693. Edsbergin kirkkoherra 1695. † Edsbergissä 16.4.1703. Pso: Anna Björn († 1704).
Lanko: Österhaningen kirkkoherra, FM Jonas Grimstenius, myöh. Grimsteen 2040 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2040) (yo 1669, † 1717).
Lanko: Vibyn kirkkoherra, FM Anders Hedenius 2805 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2805) (yo 1679, † 1710).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 187a. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 243 (L); Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 293; J. Lagerholm, Södermanland-Närkes nation (1933) s. 97 #1076; H. Petersson (utg.), Matricula Regii Collegii Strengnensis I 1628–1699 (1947) p. 45. — K. A. Hagström, Strengnäs stifts herdaminne IV (1901) s. 578; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #4205G, 4259G.


11.11.1651 Erik Sundelius, myöhemmin Sundell Ericus Andreæ, Vestrogotus 832 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=832). Kotoisin Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 11.11.1651 Sundelius Eric. Andreæ VG _ 43. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1651/52] \ 1651. d. 11 Nov. \ Ericus Andr. Sundelius. — Turun läänin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri 1657. ‡ Turussa 21.5.1665. Pso: 1660 Moiken Baltasarsdotter Wernle tämän 1. avioliitossa († 1708).
Pson seur. aviomies: Turun hovioikeuden asessori Henrik Brenner 1465 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1465) (yo 1661, † 1689).
Veli(puoli?): Turun raastuvanoikeuden notaari Lars Sund, myöh. Sundell 1088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1088) (yo 1655).
Poika: rykmentinkirjuri Erik Sundell 2671 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2671) (yo 1678).
Lanko: Turun hovioikeuden nim. asessori Johan Wernle 585 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=585) (yo (1647), † 1692).
Vävy: turkulainen kauppias, raatimies Henrik Tålpo 1854 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1854) (yo 1666, † 1734).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 187a; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #36; KA mf. ES 1844 (kk 4) Nousiaisten, Maskun, Merimaskun ja Lemun käräjät 12.–13.6.1657 s. 44 (publicerades Regiments Skrifwarens Erich Anderssons Sundels Fullmacht af Höghwälb:ne H:r General Commendeuran Gustav Horn Ewertsson honom gifwen under Wälb. Öfwerstens Hendrich Sasses Regemente de dato den 15. Maij innewarande åhr); KA mf. ES 1844 (kk 6) Nousiaisten, Lemun ja Maskun käräjät 4.–5.1.1667 f. 7v (Förekom Wällförsichtigh Daniell Wärnbärgh, och kärde uppå fordom Regementzskrifwarens S: Erich Sundhls Effterlefwerskas Hustro Måiken Baltzarsdotters wägnar); KA mf. ES 1845 (kk 7) Mynämäen käräjät 13.–14.2.1673 f. 15v (fordom Regementskrifwarens S. W:t Erich Sundels Änkias anhållande). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 54 (XII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 78–79 (15.4.1657, Sent.: Ericus Sundelius skall för blånadt effter lagh böta 6 sölf.mynt), 115 (14.5.1658, tå wille Laurentius [Christophori Sundell] sin broder‹!›, regiments skrifwaren ...), 118, 121, 135, 188, 412–413, 416; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 158 (21.5.1665, ‡ regementzskrifwaren Erich Sundell); H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 92. — T. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende. Länsi-Suomi 3 (1890) s. 127 (Köpmannasläkter i Åbo, Wernle Tab. 2); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2077D, 2083D, 2701D, 3701D, 3728D, 3911G, 4428D; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1038, 1849D, 3497, 4253H (vih. 1.5.1660).


3.10.1655 Lars Sund, myöhemmin Sundell Laurentius Christophori, Vestrogotus 1088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1088). Kotoisin Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 3.10.1655 [Sund] Laur. Xphori VG _ 53. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1655/56] \ 1655. d. 3 Oct. \ Laur. Christoph. Sund. Esitti pappia Kolmodinin ylioppilasnäytelmässä 9.1.1659 Laurentius Sundel. — Turun raastuvanoikeuden notaari (1660).
Veli(puoli?): rykmentinkirjuri Erik Sundelius, myöh. Sundell 832 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=832) (yo 1651, † 1665).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 186b; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #43. — K. F. Ignatius, SHS:n pöytäk. 18.1.1883 [Eräs v:n 1658 ylioppilasmeteliin liittyvä jäljennös]. HArk 8 (1884) s. 386; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 70 (XVI); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 106, 115, 117–118, 121, 133, 134, 135, 136, 137, 149, 150–151, 151, 155; H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 92. — E. Kolmodinus, Genesis ætherea (1659).


25.10.1652 Olof Sund Olaus Erasmi, Vestrogotus 912 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=912). Kotoisin Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 25.10.1652 Sund Olaus Erasmi VG _ 46. Nimi on kopioitu 1733/34 Länsigötanmaalaisen osakunnan matrikkelista Ruotsalaisen osakunnan matrikkeliin [1652/53] \ 1652. d. 25 Oct. \ Olaus Erasmi Sund.
Viittauksia: HYK ms., Index s. 186b; HYK ms., Ruots. osak. matr. I #38. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 59 (XIII); H. Sallander, Västgötarna vid Åbo akademi under 1600-talet. Vestrogothica 6 (1944) s. 92.


Yllä on melko samanaikuisia Sundxxx sukuisia opiskelijoita Länsi-Götanmaalta.


Mikä on tuolainen suku siellä, joka suosii Turkua ?
Karkeasti voisi arvata, että ovat kaikki sukulaisia keskenään.

[Benedictus]

http://www.123people.se/ext/frm?ti=personensuche%20telefonbuch&search_term=johan%20sundelius&search_country=SE&st=suche%20nach%20personen&target_url=http%3A%2F%2Faforum.genealogi.se%2Fdisc us%2Fmessages%2F576%2F11087.html&section=weblink&wrt_id=570

Anna el möjligen Annika Sundelius som var gift med kyrkoherden Petrus Ek/Ekius (1657).

Anna var född 1632 i Ek, Timmelhed och dog 1680 i Björssäter.

Enligt en obekräftad uppgift ska fadern ha hetat Christofer Andersson så varifrån kommer isåfall namnet Sundelius?

Petrus och Annas barn alla födda i Ek, Timmelhed
- Anna 1659-1700
- Johannes 1667-1730
- Samuel 1669-1705
- Anders 1671-1715
- Christofer 1673-
- Lena 1675-
- Ingrid 1677-

Forekomster av Sundelius i släktdatas registre:
http://www.slaktdata.org/cgi-bin/search.cgi?
q=sundelius&ps=20&o=0&m=all&wm=wrd&ul=&wf=222210

Hos mormonerne
http://www.familysearch.org/Eng/Search/customsearchresults.asp?LDS=1&region=17&juris1=Swed&last_name=sundelius&first_name=


Benedictus Laurentii SUNDELIUS f.1622 (Sund,Österg.)-1678(Östra Ny, Östergötland):
http://www.familysearch.org/Eng/Search/customsearchresults.asp?LDS=0&region=17&juris1=Swed&last_name=Sundelius&first_name=

Nicolaus Erici Sundelius (Kyrkoherde) Birth: 1632 in Örsunda,Death: 26 MAR 1704 in Håtuna,AB:
http://awt.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=GET&db=janeur&id=I30149


http://www.geni.com/people/Erik-P%C3%A5lsson-Bj%C3%B6rn/6000000004827164798

Erik Pålsson Björn, död 1690 (bg. 24/2). Handels- och rådman. Nämnd 1647-1683 (mtl).
(son till bonden och borgaren Pål Persson i Björsbyn, Nederluleå lfs, och hh)
g ca 1651 (mtl) m
Elisabeth Hansdotter Ruuth, levde än 1681 (mtl).
(dotter till bonden Hans Jakobsson i Rutvik 1, Nederluleå lfs, och hh Sigrid Persdotter)
Barn:
a) Hans. till familj 47
b) Brita. g m kapten Arvid Arvidsson Duus, till familj 247
c) Marta. till familj 54
d) Anna. Död i augusti 1704, 41 år gl., enligt Hagströms ’Strängnäs stifts herdaminne’.
Hon var gift med Erik Olofsson Sundelius från Viby sn i Närke, som blev kyrko- herde i Edsberg sn från 1696. Han dog 1703 16/4, 38 år gammal. Paret hade två barn – sonen Olof Sundelius, som var student i Örebro trivialskola åren 1711- 1715 och sen mot okänt öde, och dottern Anna Catharina Sundelia g m en bonde i Kvisrud i Edsberg sn, med vilken hon fick sonen Petrus Sundelius [f. 1718 25/3, d. 1780 21/4], som blir kyrkoherde i Kvistbro sn i Närke från 1763.Ylläolevista netti hauist tuo Annika, jonka isä olisi Cristoffer Andersson voisi olla Lars Cristoffersson Sundeliuksen sisko.

Voisiko Erikin yhteydessä olla sekaannus ja sotkettu isän Andrsson nimi mukaan?
Lars ja Erik kuitenkin mainitaan veljinä, jos Criitoffer on Sundelius, mikä on Anders?

Löytyyköhän Ruotsista Cristoffer Andersson nimistä pappia? tai muuta vastaavaa.

[Benedictus]

Mormoonisivuilta löytyy Cristoffer Andersson ja vaimonsa

http://www.familysearch.org/Eng/Search/igi/individual_record.asp?recid=100442705373&lds=1&region=17&regionfriendly=&juris1=Swed&juris2=&juris3=&juris4=&regionfriendly=&juris1friendly=&juris2friendly=&juris3friendly=&juris4friendly=

Cristoffer Andersson s. 1605 Of, Ulricehamn Alvsborg, Sv.

vaimo Anna Ingevaldsdotter s. 1608

Vihitty 29. Aug. 1628 Of, Ulricehamn.

Poika Cristoffer syntynyt 1641, joten jos eri isä Erik Anderssonilla ja Lars Cristoffersonilla, niin Erikin olisi pitänyt syntyä ennen 1628, jotta isä voisi olla Anders.

[olanyk]

Paljon keskustelua herättäneen Kemissä ja Kajanissa vaikuttaneen majuri Kristofer Bylow:n nimeltä tuntematon sisar oli naimisissa Överkalixin kirkkoherran Moses Olai Sundelin kanssa. Hänen isänsä oli Piteån pormestari Olof Jonsson Sundel jonka isää sanotaan turkulaiseksi Jon Nilssoniksi (vaihtoehtona Jon Öndesson). Sukua löytyy laajemmin tuolta Geni-titokannasta (googlaamalla Mooses Sundel)

Sinäänsä mielenkiintoista onhan Tuderus, Bylow ja Hailuodon pappisukuvut kytkeytynyt Varsinais Suomeen ja ratkaisua mm. Johan Tuderuksen ja Susanna Sigfridsdr.n lähisuvun avioliittoon etsitty.

Olavi

[olanyk]

Tuon Susannan vanhemmat kirkkoherra Sigfrid Canuti ja Brita Ericusdr Bång tulivat Hailuotoon Ahvenanmaalta Foglösä.

Voisko sukunimi Sundelius Sundel kytkeytynyt Sundin pitäjään?

Olavi

[Pekka Hiltunen]

Kihlakunnanvouti ja tilanvuokraaja Erik Larsson voisi olla esimerkiksi kihlakunnanvouti Lars Jönssonin- tai sitten Lempäälän Viialassa asuneen Etelä-Suomen alilaamannin Johan Larssonin-tyyppisten miesten lähisukulainen. Voudit ja tuomarit vaihtoivat sijaintipaikkoja varsin usein, joten paikallisuus ei selitä paljonkaan. Alilaamanni Johan Larsson ei ollut Lars Jönssonin poika.

Johan Larssonin puoliso oli Steen/Stenius-suvusta, mistä syntyy yhteys vaikka mihin, Otamolle, Reiniuksiin, Pacchaleniuksiin...

Eksyin aikoinani ylioppilasmatrikkeliin Nils Eriksson Stenaeuksen eli Steenin kohdalle aivan muusta syystä kuin Steniusten vuoksi. Nils Erikssonin poikapuolen nimi oli Orlander, eli sama kuin Isak Erikssonin virkaveljellä muistaakseni Porin jalkaväkirykmentissä.

Matrikkelissa on kuitenkin merkillinen ristiriita:

Uusi matrikkeli:

kl. 1658 Nils Stenaeus, myöhemminSteen Nicolaus Erici, Nylandus 1222 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1222). Kotoisin Uudeltamaalta (Helsingistä?).Ylioppilas Turussa kl. 1658 Stenæus Nic. Erici Nyl _ 58. — KauppiasHelsingissä. Raatimies 1669. ‡ Helsingissä 5.1675.
.
Vanha matrikkeli:

Stenæus, Nic. Erici Ab. p. 58 || Son af borgaren Er. Larsson. Sköt af våda sin mor, hvarom i prot. 30.6.1662, 25.6.1664 fäld till halfmansbot.

Vaikuttaisi, että vanha matrikkeli on oikeassa ainakin elämän alkutaipaleen osalta, sillä konsistorin pöytäkirjasta löytyy pitkiä tarinoita Nils Erikssonin väkivaltaisista toilailuista. Pöytäkirjoista myös ilmenee, että Nils Eriksson matkusteli Hauholla ja Paraisilla.

A die 30 Janij Anno 1662, ad diem 16 JaDij A. 1663.

5. Befererade Bector huru Nicolaus Erici studiosushade medh een bössas affskiutande sin moder liffwet oförmodeligen affhändt.

...att een bonde Anders Erichsson från Lille Mälä och Pargass sochn hade kommit till hans fahrs gärdh, hafwandes een ladd(ad) bössa medhsigh, och frågade hwar man skalle finna någon smedh, som samma bössa lagakonne.

Fadren bekände att ingen owenskap eller något wredes teknhaar låtit sig märka antingen då eller tillförenne emellan modren och sohnen.

Hustro Gertrudh N. N. giorde sin witneseedh...

Hustro Margreta Jörans dotter giorde sin witneseedh...

Hustro Lilla N. N. giorde sin witnesseedh...

Berent Riggersson, Clemet Sigfridzon Hampu, EschillMatzon Erydma, Thomas Matzon Krydma, Knut Orelsson Hampu, Jöran Hendrichsson Karffwa lade in sin witnes schrifEl och bekände, att studentens moder hade bekant, att det skedde oförwarandes, såsom och att hon wille honom dettillgifPwa.

Sent.: Studenten Nicolaus £rici slipper lööss undercaution, och blifwer heema, medan begraffningen påstår.

Fadren Erich Larsson, Clemet Sigfridzon Hampu, Eschil Matzon Krydma, Thomas Matzon Krydma, Knuth Ghrelsson Hampu och Jöran Henrichsson Karffwa gingo i caution för stud. Nicolao Erici.

26 Maj— 11 Juni 1664.

Baakungz schrifvaren Erich Johansson besvärade sighöfver Nicolanm Erici, att han haar öfverfallit honom hoos een borgare,...

Marcus Hampula giorde sin vitneseedh... Anna Cnutz dotter giorde och sin vitneseedh... Mårten Knutsson giorde sin vitneseedh och bekände, att Nicolaus hade steen i handen och ville slå Erich Johansson, men iagh togh steenen aff hans handh.

Isak Erikssonin aikalainen katselmuskirjuri Johan Eliasson Lönn oli myöhemmin rusthollarina Paraisilla. Olisiko turkulainen porvari Erik Larsson sopiva isäkandidaatti myös Isak Eriksson Hammarstiernalle? Voisi myös kysyä, olisiko tällainen turkulainen Erik Larsson voinut myöhemmin olla Selkeen kartanossa voutina ja vuokraajana ja avioitua Johan Collinuksen tyttären kanssa toiseen avioliittoonsa?

Turusta on matkaa Halikon perukoille viitisen peninkulmaa eli päivänmatkan verran. Turusta Viipuriin johtaneen Kuninkaantien varteen oli kuitenkin ripoteltuna rustholleja vähintään parin peninkulman välein niin, että kruunun asioissa liikkuneella, huilannutta hevosta, apetta tai majapaikkaa kaipaavalla on ollut jopa valinnanvaraa. Kun kihlakunnan rajana oli Turun Uudenhautausmaan nurkalla seisova Ryövärinvaha, joka on parin km:n päässä Tuomiokirkosta, on Halikon kihlakunnanvouti hyvinkin voinut hoitaa tointaan Turusta käsin.

Mainitulla vouti Erik Larssonilla näyttää olevan tiiviit sukuyhteydet etsimämme henkilöön, kun taas porvari Erik Larsson Katinhäntä näyttäisi ainakin nimensä perusteella olevan yhteydessä Lokalahdelle ja Katinhännän kylään.

Eikös muuten aiemmin ketjussa mainittu Taivassalon Erik-kappalainen ole tässä?:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=353

PH

[Jari Latva-Rasku]

Turusta on matkaa Halikon perukoille viitisen peninkulmaa eli päivänmatkan verran. Turusta Viipuriin johtaneen Kuninkaantien varteen oli kuitenkin ripoteltuna rustholleja vähintään parin peninkulman välein niin, että kruunun asioissa liikkuneella, huilannutta hevosta, apetta tai majapaikkaa kaipaavalla on ollut jopa valinnanvaraa. Kun kihlakunnan rajana oli Turun Uudenhautausmaan nurkalla seisova Ryövärinvaha, joka on parin km:n päässä Tuomiokirkosta, on Halikon kihlakunnanvouti hyvinkin voinut hoitaa tointaan Turusta käsin.

Mainitulla vouti Erik Larssonilla näyttää olevan tiiviit sukuyhteydet etsimämme henkilöön, kun taas porvari Erik Larsson Katinhäntä näyttäisi ainakin nimensä perusteella olevan yhteydessä Lokalahdelle ja Katinhännän kylään.

Eikös muuten aiemmin ketjussa mainittu Taivassalon Erik-kappalainen ole tässä?:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=353

PH

Kruununvouti Erik Larsson on hetkeksi unohtunut käsittelystä, vaikka nimenomaan hän voisi olla Isakin isä.

Arvid Frisius katoaa Hämeen jalkaväkirykmentistä Turun ratsuväkeen samaan aikaan, kun Isak mainitaan yhden satunnaisen kerran ratsuväen Karkun komppanian palkkaluettelossa elokuussa 1677. Isak ja Järventaka ja/tai Arvid voisivat olla kytköksissä keskenään. Miksi ihmeessä Porin jalkaväkeä edustaneet Isak ja Lars Safter mainitaan Turun ratsuväen yhteydessä? Kirjureiden asumispaikka voisi olla Karkun Koski tai Mouhijärven Selkee eli ei mitenkään kaukana toisistaan.

Vuoden 1683 katselmusluettelon perusteella Isak on ollut sujuva, rutinoitunut ja huolellinen kirjuri, joka on käyttänyt aikansa nykykirjoitustyyliä, eli ei vanhahtavaa eikä saksalaista. Isak on ehdottomasti voinut olla kouluja käynyt kirjoittaja.

Isak on voinut olla vuosien 1677-1683 välillä vaikkapa rykmenttien esikuntien tai oikeuslaitoksen palveluksessa. Hänet mainitaan jalkaväkirykmentin ja/tai ratsuväen yhteydessä aivan kuten hän olisi palvellut siellä. Merkintää luetteloista ei kuitenkaan löydy. Hänen on kuitenkin täytynyt vaikuttaa ikäänkuin kirjurin roolissa. Hän on voinut olla komppanian päällikön palveluksessa. Kelpo vaihtoehto voisi myös olla, että hän olisi auttanut huolehtimaan jostain keskeisestä palkkatilasta, kuten Selkeen kartanosta. Siellähän oli väkeä pilvin pimein, vaikka heitä ei oltu merkitty veroluetteloihin. Isak osoittautui myöhemmin kyvykkääksi viljelemään Järventaan tilaa kirjurintoimiensa ohessa ilman lampuotia. Sellaista ei taidettu Järventaassa kokea ei ennen ei jälkeen Isakin.

Alkuvuodesta 1677 ei manita, että Karkun komppanialla olisi ollut katselmuskirjuria. Onhan Isak Eriksson silti voinut sellainen, ainakin lyhyemmän aikaa, ollut. Komppanian päällikkö oli everstiluutnantti Fredrik (Friedrich von) Eilert ja luutnantti oli karkkulainen Håkan Månsson, joka aikaisemmin oli ensimmäisen eli Taivassalon komppanian palveluksessa. Eilertistä en tiedä muuta kuin, että hänen tyttärensä Anna Dorothean puoliso oli nmeltään Otto Christoffer Schulman. Aatelisen everstiluutnantin komppaniaan ei kirjuriksi renkipoikaa otettu.

Vuonna 1683 Karkun komppanian päällikkö oli everstiluutnantti myöhemmin eversti vapaaherra Berndt Rehbinder. Ohessa hänen poikansa ylioppilasmatrikkelissa antamaan viitekehystä Isak Erikssonin persoonalle:

1684/85 vapaaherra Berndt Rehbinder Bernhardus Bernhardi, liber baro 3207 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3207). * noin 1671. Vht: Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin eversti, vapaaherra Berndt Rehbinder († 1705) ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Munck. Ylioppilas Turussa 1684/85 [Rehebinder] Bernhard. L B. Fen [_ 162]. — Korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1689, kornetti 1690, luutnantti 1700, ratsumestari 1701. Majuri Liivinmaan aatelislipullisrykmentissä 1704, jäi sotavangiksi Narvassa s.v., palasi rauhanteon jälkeen, ero everstiluutnanttina 1722. Omisti Vehmaan Nuhjalan ja Loimaan Haaroisen. † Vehmaalla 1729.
Pso: ~1695 Sofia Ingeborg Pistolekors († 1745).
Veli: ratsumestari, vapaaherra Henrik Johan Rehbinder 3206 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3206) (yo 1684/85, † 1701).
Lanko: eversti Adam Pistolekors 3639 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3639) (yo 1690, † 1718).

[Jari Latva-Rasku]

1684/85 vapaaherra Berndt Rehbinder ... Omisti Vehmaan Nuhjalan ja Loimaan Haaroisen. † Vehmaalla 1729. (yo 1690, † 1718).

Berndt Rehbinder nuorempi sai Vehmaan Nuhjalan äitinsä peruja ja Loimaan Haaroisten ratsutilan sotilasuransa aikana, eli Isak Eriksson on voinut olla veroa maksavana sieluna esimerkiksi Nuhjalan aatelistilalla Berndt Rehbinder vanhemman yhteydessä.

[Jari Latva-Rasku]

Vuonna 1685 oli Turun ratsuväkirykmentin 2. komppanian katselmuskirjurina jo Påhl Henriksson Palin. Karkkua ei edes mainittu ensin, kuten aikaisemmin oli tapana. Kun sotajoukot lähtivät Inkerinmaan ja Pommerin varuskuntiin, Isak jäi hoitamaan Järventakaa ja perhettään, kuten taisi jäädä suurin osa muutakin rykmenttiä.

Isakin todennettavissa oleva aika katselmuskirjurina jäi todella lyhyeksi aikavälille 1683-85, jopa-84, mutta hän näyttää olleen mukana sotilasyhteyksissä ainakin aikavalillä 1677-85. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä hän on varsinaisesti tehnyt ennen avioitumistaan Juliana Palmin kanssa. Vastaus kyllä löytyy, kunhan tietäisi mistä?

Isakin myöhempi ura veronkantokirjurina ja pitäjänkirjurina on käytännössä sama asia.

[Benedictus]

Isak Erikssonia ei löydy, mutta eräs käräjäote antaa outoa tietoa, siinä Isak käräjöi vuokrasaataviaan eräältä Johan Bertilssonilta Kiikan Nevon Tiukasta.

Tyrvään käräjät 3-4.7.1683
Mönsterskrifw: förståndig Isaak Erichsson inlade een i Rätten Regementzskrifwaren Olof Daalströms assignation Dat: d. 14 Decembr: 680 uppå något fördeels hemman, ibland hwilka Johan Bertillssons hemman i Newoi fors ???ter 10 daler 9 öhre Silfwernynt blifwer honom påfördt för 1680, wyste och at s??? som boor opå hemmanet är skyldig 12 Daler 26 Skilling 16 öhre Silfwermynt med sin fa???? räckning daterat 25 Junij 1683, och som han ingen förhoppning hafwer at bekomma sin fyllnadh för samma ränta, begärade han, nembden om detta hemmans wilkor intyga wille, hwarföre nembden efter noog?? förmaningh berättade och i synnerheet Hindrich Jöransson i Lousa och Hindrich Pedersson i Kimajärfwi, som woro legästede och förordnade at syna och werdera det hemmans tillståndh, at nu ingen annan åbo på hemmanet ähr ähn ehn enckia Lijsa Jacobsdotter hwilken utfattigh ähr icke förmåendes at giöra hemmanets ränta.....jne...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3737817

Turun ja Porin läänin tositekirja 1678
Johan Bertilsson i Nefwoi anoi vapaavuosia tilanpitoon. Hänen edeltäjänsä tilalla Eric Matsson oli saanut vapaavuosia, mutta kuollut ja leski jättänyt asiat rempalleen. Kyse lienee samasta tilasta, josta Isaak Ericsson peri vuokriaan Tyrvään käräjillä 3-4.7.1683.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=796994
Tässä näkyy Johan Bertilsson ja leski Lisa Jacobsdotter

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797620
Tässä mainitaan Johan Bertilsson ja vaimonsa, joka näyttäisi olevan edeltäjän Erik Mattsonin leski.

Mikä on kiinnostavaa, on se, että taaempana mainitaan asujana en gl knecht offiser ja sitä ennen en chergeant brukas.
1657 mainitaan Paul Thomasson öde.

Paul Thomasson on taasen lenkki eteenpäin.

Kylväjä Nevo ratsutila 1

Margareta Olof 1664 Kiikka
1624-67 Paul Thomass Kylväjä 1675 Kiik
Maria Simonsd 1641 Kiik
Lisa Andersd 1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=797618

Tässä Paul Thomasson Kylväjän ratsutilan isäntä vaimoineen.Antaa tilan pojalleen Paulille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798132

1635 näkyy Poika Paul Thomasson isäntänä, ei vaimoa.
Äiti Maisa Olofsdotter
veli Henrik Thomasson
veli Erik Thomasson näkyy 1637 ja 1639
sisko Kaisa Thomasdr

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803855
Paul Thomasson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803856
Påvel Kylväjä ryttar myös toisella Nevon tilalla.
Mainitaan Thomas Henriksson tällä tilalla

Mielenkiintoista, että näyttäisi siltä,m etteivät henkilöt ole tilan vanhaa asujainta vaan uusia, joiden myötä tila kasvaa ja rupeaa ratsutilaksi.

Iso-Iivarin mukaan tilan omistajana oli ensin äiti Maisa Olofsdr ja sitten poika Paul.

Se, mikä on merkittävää, että tilalla mainitaan veli Erik Thomasson, joka näkyy muutaman vuoden, kuitenkin naapuritila Tiukka,jolla mainitaan Paul Thomasson, on joitakin vuosia vanhan knehti virkailijan hallussa.

Olisiko tämä virkailija sama kuin Erik Thomasson, Paulin veli ja mahdollisesti Isakin isä?

Eräs suku, jossa on Thomaksia, on Huittisten Takku-suku, toisaalta Pauleja löytyy Callia suvusta, kummatkin nimet ovat myös käytössä Tyrväänkylän Ryssän suvulla.

[Jari Latva-Rasku]

Tyrvään käräjät 3-4.7.1683
Mönsterskrifw: förståndig Isaak Erichsson inlade een i Rätten Regementzskrifwaren Olof Daalströms assignation Dat: d. 14 Decembr: 680 uppå något fördeels hemman, ibland hwilka Johan Bertillssons hemman i Newoi fors ???ter 10 daler 9 öhre Silfwernynt blifwer honom påfördt för 1680, wyste och at s??? som boor opå hemmanet är skyldig 12 Daler 26 Skilling 16 öhre Silfwermynt med sin fa???? räckning daterat 25 Junij 1683, och som han ingen förhoppning hafwer at bekomma sin fyllnadh för samma ränta, begärade han, nembden om detta hemmans wilkor intyga wille, hwarföre nembden efter noog?? förmaningh berättade och i synnerheet Hindrich Jöransson i Lousa och Hindrich Pedersson i Kimajärfwi, som woro legästede och förordnade at syna och werdera det hemmans tillståndh, at nu ingen annan åbo på hemmanet ähr ähn ehn enckia Lijsa Jacobsdotter hwilken utfattigh ähr icke förmåendes at giöra hemmanets ränta.....jne...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3737817

Isak Eriksson on saanut rykmentinkirjurilta luvan periä saataviaan. Saatava voisi liittyä katselmuskirjurin palkkaan. Saatava voidaan periä uppiniskaiselta sukulaiselta siinä kuin muulta niskuroivalta velalliselta. On huomion arvoista, että saatava takautuu vuodelta 1680, kun Isakia ei löydy katselmusluetteloista. Isak on ollut sotilashommissa, ilmeisesti kirjurina, mutta millaisena? Ylläoleva teksti voisi olla todiste, että Isak on ollut katselmuskirjuri myös vuonna 1680.

Nevon tilan rappioastetta oli määrätty katsastamaan " i synnerheet Hindrich Jöransson i Lousa och Hindrich Pedersson i Kimajärfwi,". Henrik Jöransson oli varmasti käynyt Kiimajärvellä vaikka ei ollut sieltä. Henrik oli Ryyppä Lousajasta ja hänen puolisonsa oli Perso, Walborg Johansdotter Perso. Ryypän toinen puoliso oli Agneta Andersdotter Rajalenius.

Vuoden 1685 luettelossa katselmuskirjurin palkkatilana on Ryyppä ja vastuuhenkilönä oli yllämainittu Henrik Jöransson. Tällöin katselmuskirjurina jo on Påhl Henriksson Palin eikä enää Isak Eriksson. Pienellä mielikuvituksella nimen Palin voisi myös lukea "Palm". Toinen, jolta katselmuskirjurilla oli saatavia oli Rauhia? Erich Mårtensson.

[Benedictus]

Reinstedt - Reinius

G.L.

I den utredning av friherrliga ätten Palmén, vilken ingår i CARPELANs Ättartavlor, nämnes, att släktens stamfader, sågbokhållaren Henrik Palmeen, var gift med Klara Elisabet Rehnstedt (Reinstedt), som kallas kaptensdotter. Epitetet torde grunda sig på släkttraditioner. Att den för sådana typiska benägenheten till »förgyllning» även här gjort sig gällande framgår av Kangasala doplängd, vilken utsäger att Klara Elisabet Reinstedt föddes där den 16 november 1739 som dotter till korpralen Johan Reinstedt och Kristina Lydius.
0m Johan Reinstedt står följande uppgifter att erhålla: Född i Österbetten 1708. Volontär vid majorens kompani av Björneborgs läns infanteriregemente 1732. Korpral vid samma kompani 28.8 s.å. Rustmästare vid Kumo kompani 7.12.1739. Förare vid samma kompani 13.5.1742. Sergeant 18.7 s.å. Bivistade kriget 1711-42. Död 27.8.1744 (LINDHs samling, RA).
Johan Reinstedt gifte sig i Tavastkyro 8.11.1733 med Kristina Lydius (senare Lydeen), som dog i Karkku 31.5.1762, 62 år gammal (hon kallas i dödslängden »feltvebelska»). I utredningen av släkten Lydén i Uusi Sukukirja anges hon som dotter till kapellanen i Harju Johan Lydius i hans andra gifte. Ovannämnda åldersuppgift och hennes förnamn tyder emellertid på att hon var dotter till Johan Lydius första hustru Kristina Thuronius (vars moder ju även hette Kristina).
Johan Reinstedt och Kristina Lydius hade följande barn:
Märta Kristina, född i Tavastkyro 1.8.1734. Gift i Ruovesi 21.8.1700 med korpralen vid livkompaniet av Björneborgs läns infanteriregemente Krister Blomberg, född i Tavastehus län 1731 (LINDHs samling, RA). De var bosatta i Karkku, men försvinner därifrån, tydligen år 1775, då mannen erhöll avsked.
Karl Johan, född i Kangasala 22.6.1737. Volontär vid Kyro kompani av Björneborgs läns infanteriregemente 27.5.1754 (Militaria 187, RA). Transporterad till volontär vid livkompaniet av Nylands infanteriregemente 31.5.1759. Avförd ur rullorna där 31.10.1769. Var ogift 1767. (Militaria 365, RA). Vidare öden okända.
Klara Elisabet, född i Kangasala 16.11.1739. Se CARPELAN: Ättartavlor, s. 226.
Johan Reinstedts härstamning kan ej dokumentariskt påvisas, men på basen av nedannämnda indicier torde man dock kunna fastslå, att han var son till kapellanen i Laihela Mathias Reinius och dennes andra hustru Klara Alftan.
1. De sistnämndas son Johannes, om vilken Sukukirja (s. 1074) vet att han varit gift och haft tre barn - vilket stämmer in - föddes i Laihela den 10 april 1708.
2. Den yngre dotterns förnamn, Klara, vilket vid denna tid ej var alltför vanligt, får sin förklaring om hennes farmor var Klara Alftan.
3. Johan Reinstedts antagande till volontär vid Björneborgs läns infanteriregemente - vilket i och för sig antyder att hans föräldrar varit » ståndspersoner» - får sin förklaring om man beaktar att Klara Alftan gifte om sig med »kapten Slottmacher» (LINDH: Släktbok, sp. 86). Denne kan knappast vara någon annan än kaptenen vid nämnda regemente, Johan Schlottmacher (LEWENHAUPT: Karl XII:s officerare, s. 600), vars hustru Klara nämnes i Viljakkala mantalslängder 1726-1731.
Mot ovanstående argument kan visserligen invändas, att Johannes Matthiae Reinius, som inskrevs vid Vasa trivialskola den 24.10.1722, enligt skolmatrikeln (GSS XVIII, s. 10) »blef sjöman», men ingenting hindrar att han, sedan han lämnat skolan, vistats till sjöss någon tid före år 1732. Försvenskningen av namnet, som i sin latinska form burits blott av en generation och knappast var mera allmänt känt, kan väl anses tidstypiskt.

Genos 20(1949), s. 61-62

Kiinnostava juttu, siinä ovat Alftanukset, Reiniukset ja Palmen.

[Jari Latva-Rasku]

sågbokhållaren Henrik Palmeen, var gift med Klara Elisabet Rehnstedt (Reinstedt), som kallas kaptensdotter.

Kiinnostava juttu, siinä ovat Alftanukset, Reiniukset ja Palmen.


Ratsuväkirykmentin 2. eli ns. Karkun komppanian vuoden 1685 katselmusluettelossa mainitaan kohdassa "Munsterskrifwaren" ennen saatavia palkkatiloilta seuraavaa:

1. rivi Isach Erichson bekommit af stedh i stellet
2. rivi Påhl Henrichsson Palin (sitten kaksi epäselvää sanaa, jotka voisivat selittää katselmuskirjurin alkuperää tai lyhyesti viitata alla oleviin palkkatiloihin).

Nimen Palin m- tai i-kirjaimen yläpuolella on sanan af f-kirjaimen sakara, joka päättyy väkäseen. Olen päätellyt, että väkänen on i-kirjaimen pilkku. Muualla tekstissä ei ole f-kirjaimissa väkäsiä. Isakin seuraajan käsiala on erittäin selvää, vanhahtavaa ja numerot ovat kuin koneella kirjoitetut. Isak vaikutti paljon hätäisemmältä kirjoittajalta, jonka käsiala muistutti oikeuden kirjurien kiireistä käsialaa toisin kuin luettelo- eli katselmuskirjureilla oli tapana kirjoittaa. Isak on ollut luonteeltaan kärsimätön tai tottunut kirjoittamaan nopeasti. Katselmuskirjurien käsiala oli joskus niin täsmällistä, että lukija voi olla huolissaan tylsien melkein kaivertamalla kirjoitettujen luetteloiden vaikutuksesta kirjurien mielenterveyteen. Luetteloissa ei ollut juuri laisinkaan korjauksia. Ei ihme, että komppanioissa oli niin paljon avoimia kirjurinpaikkoja.

En olisi hämmästynyt, jos Isakin perehtyneisyys oikeusasioiden hoitoon olisi peräisin istumisesta käräjillä kirjurin tehtävässä. Tällainen myös selittäisi Iisakin myöhemmin maantieteellisesti normaalia laajempaa kirjurintehtävien hoitoa kihlakunnan voudin ja pitäjien kirjurina, mikä voisi olla peräisin niin katselmus- kuin oikeuden kirjurintehtävien hoitamisesta.

Ohessa Arja Rantasen erinomainen artikkeli Pohjanmaan pitäjänkirjureista. Se myös kertoo, mitä Isak Eriksson teki tilanpidon ohella.

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=143

[Jari Latva-Rasku]

(sitten kaksi epäselvää sanaa, jotka voisivat selittää katselmuskirjurin alkuperää tai lyhyesti viitata alla oleviin palkkatiloihin).

Tekstissä lukee Oppå ja sitten ehkä Yäst. Jos sana olisi Wäst olisi se jotenkuten ymmärrettävä eli vaikkapa "lännenpäältä", "peräisin lännestä", "länkkäri", "ruotsinpuolelta" eli "svedu". Tällaisista käännöksistä saisi aikaan riemukkaita sukututkimuksia, joita kyllä on jo olemassa.

[Jari Latva-Rasku]

Tekstissä lukee Oppå ja sitten ehkä Yäst. Jos sana olisi Wäst olisi se jotenkuten ymmärrettävä eli vaikkapa "lännenpäältä", "peräisin lännestä", "länkkäri", "ruotsinpuolelta" eli "svedu". Tällaisista käännöksistä saisi aikaan riemukkaita sukututkimuksia, joita kyllä on jo olemassa.

Tähän oli pakko palata. Vaikka "Yäst"-sanan ensimmäinen kirjain ei muistuta muita tekstin H-kirjaimia, teksti voisi myös tarkoittaa Oppå Häst eli Palin olisi yllätetty hevosen päältä. Hän olisi Isakin tavoin siirtynyt ratsuväkeen jalkaväestä...

[Jari Latva-Rasku]

Isach Erichson bekommit af stedh i stellet Påhl Henrichsson Palin Oppå Häst

Ulvilan Kullaan Paluksen kylästä tulleita on kutsuttu nimellä Palin. Porissa on ollut Palus-nimisiä porvareita. Yhden niiden poika oli Euran kirkkoherra Mårten Zidenius:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=610

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2712

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

1727 Clara Alftana Järventakana sekä poika Henrik ja veli Johan Alftanus.

sl. 1679 Matias Reinius Matthias Henrici, Kyroensis 2769 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2769). * noin 1656. Vht: Isonkyrön Palon kylän Reinilän talollinen, lautamies Henrik Andersson Reini († 1684) ja Anna Jöransdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1679 Reinius Matt. Henrici Kyro _ 143. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1679] Mathias Henr. Reinius. Kyroensis. | Sacellanus in Laihela, obiit 1723. — Isonkyrön (tai Laihian?) pitäjänapulainen 1680. Laihian kappalainen 1691, vt. kirkkoherrana 1714–23. † Laihialla 7.9.1723. Pso: 1:o Susanna Laibeck († 1697); 2:o Klara Alftanus tämän 1. avioliitossa.
Appi: Laihian kirkkoherra Kristian Chyraeus, myöh. Laibeck 395 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=395) (yo 1644, † 1688).
Appi: Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus 806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806) (yo 1650, † 1712).
Poika: Laihian kappalainen Israel Reinius U658 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U658) († 1771).
Poika: maanmittari Henrik Reinius U1146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1146) († 1765).
Veljenpoika: Vähänkyrön kappalainen Karl Rein 5738 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5738) (yo 1730, † 1781).
Vävy: Kurikan kappalainen Isak Astrenius, myöh. Astreen 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274) (yo 1716, † 1755).
Vävy: Säkkijärven kappalainen Fabian Oleander 5674 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5674) (yo 1729, † 1784).


(ei ole tiettävästi ylioppilas) Henrik Reinius vanhempi U1146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1146). * Laihialla 1.1.1702. Vht: Laihian kappalainen Matias Reinius 2769 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2769) (yo 1679, † 1723) ja hänen 2. puolisonsa Klara Alftanus tämän 1. avioliitossa. Mainitaan ylioppilaaksi (Ekstrand), mutta maininta on nähtävästi virheellinen. Maanmittausauskultantti 1731. — Vt. ylim. maanmittari Kalmarin läänissä 1732, ylim. maanmittari 1734, vakinainen 1751. † Vicklebyssä 22.9.1765. Pso: 1732 Margareta Cederberg.
Appi: Tunin kirkkoherra Bengt Cederberg 3440 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3440) (yo 1687, † 1729).
Viittauksia: V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 56 (LXXV). — V. Ekstrand, Svenska landtmätare 1628–1900 (1896–1903) s. 132 #1639; A. Bergholm, Sukukirja II (1901) s. 1074 (Rein(ius) Taulu 5), 1500 (Oikaisuja ja lisäyksiä).


21.2.1712 Johan Altan (aikaisemmin Alftanus) Johannes Israelis, Ostrobotniensis 5181 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5181). * Isossakyrössä 15.6.1692. Vht: Isonkyrön kirkkoherra Israel Alftanus 806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806) (yo 1650, † 1712) ja hänen 2. puolisonsa Susanna Echman. Vaasan triviaalikoulun oppilas (1711). Ylioppilas Turussa 21.2.1712 [Alftanus] Joh. Ostrob _ 282. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1712] Johannes Altanus. | D. 21 Febr. | Compastor Legionis Dimacharum primariæ 1722. confirmatus Pastor primarius ejusdem legionis 1731. Loctoensium Pastor constitutus 1735. 1746 Præpositus ibidem. obiit 1755. Ylioppilas Uppsalassa 18.3.1721 Johannes Altan Osterbotn. \ I Symbola tillagdt ordet: 'flychting'; ingen afgift erlagd. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Tukholmassa) 14.1.1722. — Henkirakuunarykmentin pataljoonansaarnaaja 1722, rykmentinpastori 1731. Lohtajan kirkkoherra 1735. Rovasti 1740. Lääninrovasti 1745. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1726, saarnaaja pappeinkokouksessa Kokkolassa 1751. † Lohtajalla 17.3.1755. Pso: 1724 Magdalena Kristina Wendelius († 1763).
Appi: Lapväärtin kirkkoherra Johan Wendelius 3486 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3486) (yo 1688, † 1719).
Poika: FM Israel Altan 7335 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7335) (yo 1747, † 1803).
Vävy: Lohtajan kirkkoherra Jakob Frosterus 5984 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5984) (yo 1732, † 1794).
Vävy: Maalahden kirkkoherra, FM Gabriel Holmudd 6468 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6468) (yo 1738, † 1795).


Klara Alftan gifte om sig med »kapten Slottmacher» (LINDH: Släktbok, sp. 86). Denne kan knappast vara någon annan än kaptenen vid nämnda regemente, Johan Schlottmacher (LEWENHAUPT: Karl XII:s officerare, s. 600), vars hustru Klara nämnes i Viljakkala mantalslängder 1726-1731.

http://users.utu.fi/isoi/talot/viljakka.htm
Tässä Viljakkalan Hoppu näkyy Johan Schlottmacher ja Clara Alftana

[Bodniemi37]

Ratsuväkirykmentin 2. eli ns. Karkun komppanian vuoden 1685 katselmusluettelossa mainitaan kohdassa "Munsterskrifwaren" ennen saatavia palkkatiloilta seuraavaa:

1. rivi Isach Erichson bekommit af stedh i stellet
2. rivi Påhl Henrichsson Palin (sitten kaksi epäselvää sanaa, jotka voisivat selittää katselmuskirjurin alkuperää tai lyhyesti viitata alla oleviin palkkatiloihin).


Onkohan Palin-nimen perässä piste: Isach Erichson bekommit afskiedh (pilkku puuttuu) i stellet Påhl Henrichsson Palin. Uppå häst..., Lähde: Riksarkivet/SVAR/Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1685/5 (1685), bildid: A0054094_00050, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054094_00050 (http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0054094_00050).

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Benedictus]

Tuossa yllä olevassa sanan tulkitsemisongelmassa olen ihan uuno, mutta pohdin voisiko tuo sana ja piste tarkoittaa nimen lyhennystä, jolloin siinä voisi lukea Palm. meinaten Palmen Uppå Häst

Viittaan Järventaan Julianan serkun Klara Altanan pojan tyttären mieheksi arveltuun Henrik Palmeniin muutama vuosikymmen myöhemmin.

[Bodniemi37]

Tuossa yllä olevassa sanan tulkitsemisongelmassa olen ihan uuno, mutta pohdin voisiko tuo sana ja piste tarkoittaa nimen lyhennystä, jolloin siinä voisi lukea Palm. meinaten Palmen Uppå Häst

Viittaan Järventaan Julianan serkun Klara Altanan pojan tyttären mieheksi arveltuun Henrik Palmeniin muutama vuosikymmen myöhemmin.

Katselmuskirjurimme taisikin olla Påvel Henrikinpoika Callia, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2607.

Terveisin,

[TerhiA]

Katselmuskirjurimme taisikin olla Påvel Henrikinpoika Callia


Juu, minusta kun siinä todellakin oli kirjoitettuna Kalia.

[Jari Latva-Rasku]

Katselmuskirjurimme taisikin olla Påvel Henrikinpoika Callia, vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2607.

Terveisin,

Enkeleitä onko heitä, taidat olla sellainen. Teit arvaamattoman upean huomion.

Luettelossa lukee lennokkaalla C-kirjaimella kirjoitettuna Påhl Henrichsson Calia!

Isak siirtyi hoitamaan Järventakaa, Julianaa ja pieniä lapsiaan. Hän on voinut ehdottaa seuraajaansa.

Pitäisi todistaa vääräksi väittämä, että Isak Erikssonin isä olisi kruununvouti ja tilanvuokraaja Erik Larsson. Isak Eriksson oli Huittisissa asti hoitamassa jo kuolleiden Tomas Rajaleniuksen, Erik Larssonin ja Simon Carellin välistä takaamissitoumusta Huittisten Maurialan tilasta. Tämä asia ei välttämättä liittynyt Isakin Punkalaitumen pitäjänkirjurin tehtävään.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl, Nembl:n 71 D:r S:m

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjurit ovat olleet:

1. -1677 Christopher Platzman (Karkun komppanian palkkaluettelossa 8.1677 mainitaan Porin jalkaväkirykmenttiin liittyvä Isak Eriksson)
2. 1678 Daniel Eriksson (luettelossa 9.1678 mainitaan, että hän tuli mukaan "uti Göteborg", eli voisi aivan hyvin olla sotareissulla jalkaväestä siirtynyt)
3. Edellisen jälkeen Johan Johansson
4. 1683- Isak Eriksson
5. 1685- Påhl Henriksson Callia

Pitäisi ehkä todentaa, että voiko Daniel Eriksson, joka voisi asiayhtyeden perusteella olla sama kuin Daniel Floor, olla sama henkilö kuin Isak Eriksson? Edellisestä seuraa, voisiko olla olemassa Erik Larsson Floor? Floor-suvulla oli yhteydet Ikaalisten Osaraan ja paljoon muuhun. Mahdolliset yhteydet Callia-sukuun pitäisi kerrata vielä uudestaan. Sotilaspappi Arvid Frisiuksen äidin äiti voisi aivan hyvin olla Callia-suvusta. Arvid Frisiuksen ja Isak Erikssonin samanaikainen häviäminen sotilasluetteloista kesällä 1677 voisi olla jotenkin selitettävissä.

[TerhiA]

Luettelossa lukee lennokkaalla C-kirjaimella kirjoitettuna Påhl Henrichsson Calia!


Missä luettelossa lennokas Calia ?
Tuossa Ritvan oheistamassa pikkukuvassa on selvästi Kalia .

[Jari Latva-Rasku]

Missä luettelossa lennokas Calia ?
Tuossa Ritvan oheistamassa pikkukuvassa on selvästi Kalia .


En ollut ehtinyt nähdä varteenotettavaa Kalia-tulkintaa ennen vastaustani Oleellisinta lienee, että ei ole olemassa epäselvyyttä havainnosta, että henkilö on Påhl Henriksson Callia. Jos näin on, se auttaa selvittämään, kuka Isak Eriksson on ollut.

Olen joskus käyttänyt kirjaimien tulkinnassa esimerkiksi oheisia aakkosia:

http://www.mun.ca/rels/morav/gifs/mscript2.gif

Påhl Callia kirjoittaa luettelosta päätellen konemaisen selvästi, mutta kirjaimien kirjoitustavassa on vaihtelua toisin kuin nopea, sujuva ja hieman huolimaton Isak Erikssonin käsiala on. Uskoisin, että Påhl Callia on ennen ylioppilastutkintoaan opetettu kirjoittamaan jäljentämällä eri ajoilta peräisin olleita tekstejä, joita Callian suvussa kyllä on ollut tarjolla.

[Jari Latva-Rasku]

Kokemäen manttaaliltaan pienehkö Ronkka tai Roukka, jonne Påhl Henriksson muutti, näyttää alunperin olleen aikaisemman kotitalon suuren Huittisten Mommolan Färkkilän augmenttitila. Kokemäellä sukunimi kirjoitettiin Kallia tai Kalia, joka näytti olleen Påhl Henrikssonin suosima muoto. Näille tiloille merkityistä ei näyttäisi olevan paljonkaan apua Isak Erikssonin löytämiseksi. Färkkilässä on sen verran paljon väkeä, että sisältö ehkä pitäisi tarkistaa alkuperäislähteestä.

[Benedictus]

1677/78 Påvel Callia Paulus Henrici, Satacundensis 2607 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2607). Vht: Ala-Satakunnan kihlakunnan kruununvouti Henrik Påvelsson Callia (‡ 1676) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Hansdotter Godhe. Ylioppilas Turussa 1677/78 Kalia Paul. Henrici _ 135. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1677/78] Paulus Callia. | senuit Sardanapalus. | obiit apud Prætorem Callia A:o 1729. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1685, ero 1687. Omisti Mommolan Färkkilän ratsutilan Huittisissa vuoteen 1696 ja sittemmin Kokemäen Ronkan tilan. ‡ Kokemäellä 8.1729. Luult. naimaton. Serkku: kamarikirjuri Gustaf Gode 2101 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2101) (yo 1670/71).
Serkku: vouti Johan Callia 2608 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2608) (yo 1677/78, † 1699).
Veli: Kustavin kappalainen Erik Callia 2789 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2789) (yo 1679, † 1697).
Lanko: Huittisten kappalainen Lars Elg 1914 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1914) (yo 1667, † 1702).
Lanko: Kokemäen pitäjänapulainen Simon Boge 2603 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2603) (yo 1677/78, † 1732).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 100b; HYK ms., Satak. osak. matr. I #237; KA mf. ES 1922 (mm 6) Huittisten käräjät 2.–4.11.1648 f. 472v (för detta Kyrkiowärden förståndigh Henrich Kallia i Mommola ... hans Swär fadher framledne Henrich Clementis); KA mf. FR 199 (Bielkesaml. 25) Huittisten ylim. LO 1.6.1665 (Kyrckioheerden i Tyrwis Wyrdige och Wäll:de H:r Thomas Rajalenius 22 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=22) föredrogh saaken emoot Befallningzmannen Wel:t Henrich Påfwelsson, Angående några Nootewarp uthj Murilax fårss ... Cappellan i Wambula fierdungh H:r Knut (katso 1219 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1219)) berättadhe effter aflagdan Eedh, att då han Ungefehr för 40 Åhr sedhan Præceptorerade för Henrich Påålsson och hans brodher, hafwer Henrich Påållssons Sahl: Modher låtit sättia Mierdar uthj Tillois fårss, men inga andra sågh han fiskia Uthj bem:te fårss medh sina mierdar. Om Noothedrächten wiste han inthet intyga); KA mf. FR 199 (Bielkesaml. 26) Huittisten käräjät 10.–14.9.1670 f. 61 (Befallningzmannen Wäl:t Henrich Påfwelsson hade nu låtet Stemma sin Swåger Cappellanen i Wirmo Wähl:de H:r Daniel Juslenium 722 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=722) uthj een arf och geldh saak), Huittisten käräjät 9.–11.1.1671 s. 4; KA mf. FR 200 (Bielkesaml. 27) Huittisten käräjät 17.–19.1.1676 f. 22 (På samptlige Förmyndarnes wägnar för Sahl: Befallningzmannens Henrich Påhlssons Barn j Mommola, begärte Wälförståndigh Thomas Tacku at Post tiensten måtte läggias ifrån dheras Gårdh och på något annat Ställe, efter som dhe som omyndige inthet kunna komma dhermedh til Rätta, och ingen är dher j Byyn som Brefwen när dhe komma läsa kan), Huittisten käräjät 18.–20.9.1676 f. 91; KA mf. ES 1924 (mm 11) Huittisten ylim. käräjät 30.9.1678 f. 67v; KA mf. ES 1925 (mm 12) Huittisten ylim. käräjät 7.7.1679 f. 42v (truldom), Huittisten käräjät 25.–28.2.1681 s. 30 (Dn:s Paulus Henrici i Mommola), 40; KA mf. ES 1926 (mm 13) Huittisten käräjät 18.–19.8.1682 f. 165v; KA mf. ES 1931 (mm 35) Kokemäen käräjät 16.–19.9.1699 s. 648 (Wählförståndigh Paulus Callia föredrogh Rätten, att under det Crono hemman, han för någon tijdh sedan optagit och opå Frijheet besitter, Rånga ben:dh, wore een Engh Aunesjerfwenparras ell:r Aunesjerfwensuu benämbdh för dess tillträde kommen under Mattilaby); KA mf. ES 1926 (mm 13) Huittisten käräjät 14.–16.6.1683 f. 400v, Huittisten käräjät 8.–11.12.1683 f. 490; KA mf. OS 489 (Ala-Satakunta II KOa 1a) Huittisten käräjät 12.–16.2.1685 f. 14v (Studiosus Dns: Paulus Henrici Callia i Mommola å samptel: sine Byamäns wegnar), Huittisten käräjät 22.–28.9.1685 f. 124 (Munsterskrifwaren Paulus Callia); KA mf. ES 1927 (mm 18) Huittisten käräjät 22.–26.2.1689 s. 128; KA mf. ES 1972 (nn 21) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 26.–28.1.1704 f. 38 (Lägersmåhl); KA mf. ES 1975 (nn 26) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 2.–6.11.1707 s. 1684 (Skrifwaren Paul Callia), 1711 (hoos Påhl Callia); KA mf. ES 1977 (nn 28) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 25.–29.10.1709 s. 1105; KA mf. ES 1977 (nn 29) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 18.6.1710 s. 620. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 167 (XXXVIII); J. Vallinkoski, Kolme Turun ylioppilasluetteloa 1600-luvun lopulta. Genos 21 (1950) s. 64 (I 23.2.1681 Satag.: "Paulus Kallia Absens"); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #237. — G. Enckell, Fogdesläkten Callia från Vittis. Genos 72 (2001) s. 33.


Påvelin sisko Cristina Henriksdr Callia-Godhen tytär Caisa Johansdr Mouskin tytär Maria Mattsdr Tolpo nai nimismies Henrik Johansson Packalenin, Tämän poika Elias Packalen nai Maria Krianderin, jonka isoisä oli Erik Isaksson Astrenius.


Påvelin täti oli Kokemäen Äimälän Volter Moliisin äiti Brita Pålsdr. Callia.


Henrikin ja Britan isä oli linnankirjuri Påvel Simonsson ja äiti Margareta Sigfridsdotter Tacku.

[Benedictus]

Tuo Callia seikka herättää epäilyn, että Isakin vanhemmista toinen on ollut Callia sukuinen, sillä se antaisi selvyyden hänen taitoihinsa virkamiehenä.

Toisaalta pitää muistaa, että Isakin jälkeläisissä löytyy Pauleja, joka on Callia suvun päänimi, esi-isä Paul Simonssonin mukaan.

En ole löytänyt ketään Erikkiä Callian miehistä, joka sopisi ajallisesti Isakin isäksi, joten silloin pitää pohtia äitiä.

Tällöinkään ei oikein löydy sopivaa, koska Callian naisetkin tiedetään melko tarkasti, paitsi!
Lainaus Latva-Raskun tutkimuksista.
Voisiko Huittisten Maurialan vuonna 1649 kuollut Simon Thomasson olla Karkun Mäkipään Thomas Simonssonin isä. Maurialassa mainitaan vuonna 1636 kirjuri Thomas ilman tietoa, voisiko hän olla isännän poika.

Tomas Rajaleniuksen kohdalla ollut mainintahan oli:

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl,

Ymmärtäisin, että Erich Larsson ja Simon Careel ovat olleet takaamassa tai ehkä ennemminkin vahvistamassa jo viimeistään vuonna 1652 tehtyä kauppaa. Bertil Rajaleniuksen äiti olisi maksanut osuutensa, jonka olisi määrittänyt Anders Bange 17.8.1687, ennen Tomas Rajaleniuksen kuolemaa vuonna 1688.

Isak Eriksson toimi kruununnimismiehen valtuuttamana. Valtuuttaja on voinut olla: Jakob Påvelsson Callia, 1664 Huittinen - 1723 Huittinen, vouti, nimismies, kihlakunnantuomari, ratsutilallinen, pso. Maria Tomasson Tacku.

Artikkelissa Callian voutisuvusta on mielenkiintoinen maininta:

6. Agnes Påvelsdotter Callia, pso. kappalainen (?) Simon Tomasson.

http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html (http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html)

Maurialan emännän nimeksi on Huittisten talonhaltijaluettelossa mainittu Agneta Paulsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350540
Tässä Agnes mainitaan enkana 1648 ja edellisenä vuonna ei Simoa vaan Thomas Thomasson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Tässä Thomas Simonsson Karkun Mäenpään ratsutilalla 1647.

Kiinnostava seikka, että Simon Thomasson kuolee suunnilleen samaan aikaan, kun Thomas Simonsson hankii ratsutilan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=361237
Tässä vielä 1654 enka Agnes, sitten Her Thomas

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346872
Tässä näkyy, että Thomas Thomasson varmastikin Simon Thomassonin isä on ostanut Maurialan toisen tilan Paul Simonsson Callialta.

Kaupan ehtoihin on luultavasti kuulunut pojan Simon ja Paul Callian tyttären Agneksen avioliitto.

Kiinnostava kysymys:kuka on Thomas Thomasson. Calliat naivat maata ja omaisuutta. Thomas ei voi olla vain bonde, jolle myydään halvalla maata, jotta tytär saadaan naimisiin.
Callia suku ei tuntenut tuollaista tapaa.
Simon Thomasson mainitaan kappalaisena. Tuon nimistä ei vain löydy mistään.

Se. mitä haen tässä jutussa on kysymys, miten Isak voisi olla Agneksen jälkeläinen.

Simon Thomasson mainitaan vaimoineen 1634, eli jos avioliitto on noihin aikoihin solmittu olisi Agnes Paulsdr syntynyt noin 1615 paikkeilla.

Agnes jää leskeksi 1647 eli on noin 35 vuotias.
Agnes mainitaan leskenä 1654 ja aiemmin, mutta ei ole varmuutta onko se vain merkintä vanhasta kirjasta, koska tila oli jo tuolloin myyty eteenpäin Thomas Rajaleniukselle.

Heitänkin ajatuksen, että Agnes menee vielä uusiin naimisiin 1650 paikkeilla jonkun Erikin kanssa.
Tämä jo tutkittu Erik Larsson ei oikein sovi, koska hänet olisi määritelty käräjäosapuoleksi käräjäjutuissa.

Tällä tavalla selittyisi Isakin alkuperä äidin puolelta. Isak olisi Karkun Mäenpään Simon Thomassonin setä ja Callia voutien lähisukulainen.

Toinen vaihtoehto on, että Agnetalla ja Simon Thomassonilla on myös poika Erik Simonsson.

Onkohan kellään tullut vastaan mitään papintapaista, joka voisi olla Simon Thomasson?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350544
Tässä Callian suvun pääpaikka Huittisten Mommolan Färkkilä.

Näkyy Mårten Olofsson vouti, jonka 2.vaimo oli Margareta Sigfridsdr Tacku, Callioiden äiti.

Mårtenin jälkeen näkyy kruununvouti Henrik Paulsson Callia ja 1. vaimo Brita Anckar.
kiinnostava seikka: 1648 näkyy Agnes enka. Kuka on tämä Agnes ?
Onko Agnes Paulsdr Maurialasta?
Miksi Färkkilässä?

sl. 1667 Lars Elg Laurentius Matthiæ, Hvittensis 1914 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1914). Vht: Huittisten kirkkoherra Matts Hirvi (Matthias Thomæ, † 1658) ja Sigrid Larsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o 1666 Erik Simonsson). Ylioppilas Turussa sl. 1667 Huittensis Laur. Matthiæ _ 93. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1667/68] Laurentius Elg. | Sacellanus in Hwittis. Obiit 1702. — Huittisten nimismies 1671–74. Huittisten pitäjänapulainen 1674, kappalainen 1689. Kirkonisäntä (1681). ‡ Huittisissa 14.9.1702. Pso: 1:o Sofia Pedersdotter Alman (‡ 1679); 2:o 1679 Margareta Henriksdotter Callia († 1748).
Poika: Huittisten kappalainen Johan Elg 4101 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4101) (yo 1695, † 1717).
Poika: Perniön kirkkoherra, FM Matias Elg 4324 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4324) (yo 1698, † 1739).
Poika: sotilaspappi Henrik Elg 4325 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4325) (yo 1698, † 1709).
Poika: tukholmalainen oluenpanija Jakob Elg 5091 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5091) (yo 1709, † 1747).
Lanko: majoitusmestari Gabriel Ahlman 1883 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1883) (yo 1666/67, † 1679).
Lanko: katselmuskirjuri Påvel Callia 2607 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2607) (yo 1677/78, † 1729).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 93a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #153; KA valtakunnanregistratuura 15.7.1662 f. 263 (Öppett breeff för een Präste-Änka i Hwittis, uppå 3 Tunnor Spanmåhl i 5 åhrs tijdh ... Wij aff gunst och nåde, så och för den stoore fattigdoom, som H. Sigridh Larsdotter, framledne Kyrkioheerdens i Hwittis Sochn H. Mathiæ Thomæ effterlåtne Enkia, i sitt eensöriande tillståndh medh een hoop små barn sitter uthi, och hon intet förmår sigh och dem födha och ernähra, hafwe nådigst undt och effterlåthit som Wij här medh och i dette breefz krafft unne och efterlåthe henne tree tunnor Spanmåhl åhrligen i fem åhrs tijdh, uthi det lähnet hon boendes ähr att få och bekomma); KA mf. ES 1922 (mm 6) Huittisten käräjät 23.–25.11.1647 f. 331 (Kyrkioherden her Matz i Hwittis Sochn), 335 (Kyrkioherden Wällärde D:nus Matthæus Hiruj); SSHY (http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm) (TMA Ulvila:1–2) Huittisten käräjät 27.–30.5.1662 f. 159v (Framstegh Kyrkiohärdens S:gh H:r Matthæi Thomæ efterlåtne Enkie hustru Sigredh Larsdotter, beswärandes på det första sigh hafwa många små omyndiga barn at oppehålla och försöria), 160v, 161, 168v; KA mf. FR 199 (Bielkesaml. 25) Huittisten käräjät 19.–24.4.1666; KA mf. FR 199 (Bielkesaml. 26) Huittisten käräjät 15.–18.9.1671 s. 123 (Dns: Laurentius Matthiæ Elgh kärde nu till sin Stiuf Fader Lensmannen Erich Simonsson om Kåskua hemman, hwar till Erich Simonsson swarade seijandes at som hans hustro Laurentij Moder än uthj lijfwet är, förmodar han det och få besittia, helst emedan hon det sielf medh sin Sahl: Man förwerfwat hafwer ... Dns: Laurentius medh sin moders Consens hemmanet kan förestå), Huittisten käräjät 1.–3.7.1672 f. 33v (Lensmannen Dns: Laurentius Elgh), 51 (Kåskua), Huittisten käräjät 7.–9.7.1673 f. 40; KA mf. ES 1924 (mm 11) Huittisten käräjät 13.–15.7.1674 f. 33v, 35, 36v, Huittisten käräjät 26.–28.1.1675 f. 20, Huittisten käräjät 13.–15.9.1675 f. 35, Huittisten käräjät 13.–15.9.1675 f. 38v; KA mf. FR 200 (Bielkesaml. 27) Huittisten käräjät 12.–14.6.1677 f. 35v (H:r Lars Matthiæ Elgh), 43 (Angående Twisten emillan Coadjutoren H: Laurentium Matthiæ och Länsmannen Jacob Andersson Kahari, om 1675 Åhrs Underhåld; Så emädan H: Laurentius nu godwilleligen afstodh til Länsmannen Femton Dahl: Silfw:rm:t dy låther och Rätten dherwidh beroo); KA mf. ES 1925 (mm 12) Euran käräjät 29.–30.3.1680 s. 32 (Erich Simonsson ifrån Koskua by och Hwittis Sochn opå sin Broders Johan Simonssons i Kiuckais wegnar, inlade nu deras broders Sahl: Johan Simonssons den yngres för detta Borgarens i Raumo uthgifne skrift Dat: d: 3 Febr: 1676), Huittisten käräjät 25.–28.2.1681 s. 31, Huittisten käräjät 17.–20.9.1681 s. 471 (Coadjutoris och Kyrkiewärdens H:r Laurentij Elgs begiäran); KA mf. ES 1926 (mm 13) Huittisten käräjät 18.–19.8.1682 f. 165v, 166, Huittisten käräjät 6.–10.10.1684 f. 635; DI Antti Lehtosen tiedonanto 5.4.2007 (Enckellin artikkelissa 2001 on virhe ja Lars Elgin vanhempien täytyy olla Huittisten kirkkoherra Matthias Thomae ja Sigrid Laurintytär. Perusteluja SAY:stä ja tuomiokirjoista: Maakirjan mukaan Koskuan omistaja 1651–1661 Hr Mattz; Henkikirjassa Koskuan kohdalla 1657–1659 merkintä: Brukas af Kyrkoherden, 1660–1661: Hust. Sigd e:a, 1663–1666: Hust Sigrid präst e:a, 1667–1673: Erich Simonsson, Sigred h. (Kirkkoherra Mattz asui kuolemaansa 1658 asti vaimoineen Huittisten Pappilassa ja leski Sigrid vielä 1659, jonka jälkeen Sigrid-leski siirtyi asumaan Koskuan taloa. Sigrid-leski meni toiseen avioon 25.7.1666 Eerik Simonpojan kanssa.); Huittisten talvikär. 30–.3.1658 f. 62: Kyrckieheerden myndige herr Mathaeus Thomae ...; Huittisten kesäkär. 5–.8.1658 f. 100: kyrckieheerdens S: her Matzes enckia, dygdesamma H: Sigredh Larsdotter ...; Huittisten kesäkär. 13–15.7.1674 f. 36v: Lendzmannen D:us Laurentius Elgh beswärade sig öfwer sin stiuffadher Erich Simonsson som skall han tilfoga honom ett och annat förtreedt, skällandes hans hustro för hora, och som han hvarken är bonde eller i hans tienst som han föregaff, badh han att han för löös drifware upteknas måtte, honom sadhes att han sådant cronones Befallningsmannen till känna gifwer. Sedhan inkom Lendzmannens modher och med gråtande tårar gaf tilkänna, huruledes Lendzmannens Laurentij stiuffadher och hennes man hafwer uthi många åhr, medan han Laurentius och hans syskon woro små, med henne födt dhem, stådt hemmanet före och hållit honom Laurentium i skola, och badh för mannen, ...); KA mf. ES 2000 (nn 62) Hämeenkyrön käräjät 25.–26.6.1658 f. 234v (Kyrckieheerden i Hwittis H: Mathiæ Erffwingar, katso 1022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1022)); KA mf. ES 1967 (nn 10) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 21.–22.7.1693 f. 286; KA mf. ES 1968 (nn 11) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 18.–20.7.1694 f. 351 (Capellanen Wällärde H:r Lars Elgh uppå Hannula Cronohemmans j Kyrckiobyen wägnar, det han för Capellans bohl innehafwer); KA mf. ES 1971 (nn 16) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 26.–27.10.1699 f. 312; KA mf. ES 1971 (nn 19) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 3.–4.11.1702 f. 456v, 460v; KA mf. ES 1973 (nn 22) Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 6.–7.3.1705 f. 185 (Cappellanens Sahl: H:r Lars Ellgz Enckia dygdesamma Hustro Margareta Callia i Nattula); KA mf. ES 1143 (a 4) Porin ylim. RO 22.3.1675 s. 15 (H:r Lars Coadjutoren uthi Hwittis), Porin RO 15.2.1683 s. 9; Timo Verhon tiedonanto 10.12.2008 (Leski Margareta Callia kuoli Turun suom. seurakunnassa 28.9.1748). — I. R. Wallenius, En gammal urkund om slägten Wallenius i Finland (1862) s. 12 (1658. Maji, D:nus Matthias Hirvi, Pastor in Hvittis, ex vita demigravit, humatus a. 24 Junii); V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 120 (XXVIII), 123 (XXIX); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 26 (XXIX); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 284 (20.5.1668, Laurentius Mathiæ ‹Tämä?›), 329 (22.6.1669, Mainitaan yo Ericus Elg. Tämä maininta kuulunee Laurentius Elgille, koska Ericusta ei tavata muissa lähteissä); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 71; Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 56 passim (isä); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #153, s. 224 (liite, matrikkeliin merkitsemättä jääneitä ylioppilaita). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 223, 225; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2938D; G. Enckell, Fogdesläkten Callia från Vittis. Genos 72 (2001) s. 33, 41 (nootti 23: Lars Elg var son till Matts Mattsson, död i Koskua, Vittis 1658, och Sigrid Larsdotter i hennes 1. gifte. Vrt. Antti Lehtosen tiedonanto 5.4.2007).

[Jari Latva-Rasku]

Mouhijärven Selkeen kartanon yhteydessä ovat vaikuttaneet Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii, kartanonvoutinChristopher Platzman, vouti ja vuokraaja Erik Larsson ja Isak Erikssonin vävy kirjuri ja kartanonvouti Johan Carvilander.

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjureina ovat olleet Christopher Platzman, Isak Eriksson ja Påhl Henriksson Kallia.

Erik Larsson on ollut takaamassa Tomas Rajaleniusta ja Karkun nimismies Per Pakkala ja kappalainen Henricus Benedicti ovat olleet takaamassa Erik Larssonia.

Mouhijärven Selkeen kartanon voudin Erik Larssonin on vuonna1667 todettu olevan Karkun kirkkoherran Johan Matthiae Collinuksen vävy. Erik Larssonilla on yhteys Mouhijärven Kuljun tilaan.

Tyrvään käräjät 26.–27.2.1667 f. 1042v; KA mf. ES 3745 (Ikaalinen 1) Karkun ja Mouhijärven käräjät 8.–9.2.1669 f. 5 (Selkis gårdzfougdhe Erich Larsson ...hans Swärfadher Kyrkiohärdhen härsammastädhes Wyrdigh och Wällärdhe H:r Johan Matthiæ Kollinus); KA mf. ES 1963 (nn 5) Karkun ja Mouhijärvenkäräjät 12.–16.2.1675 f. 22 (MatzHindersson i Kuliu klagadhe öfwer Arendatoren Erich Larsson);

Karkun kappalainen Henricus Benedicti on ollut takaamassaErik Larssonia, jota kutsutaan kuolleeksi kruununvoudiksi.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 7.–9.2.1690 s. 1281 (att Häradz Rätten böhr lagl:n Ransacka och dööma, huru wijda Fabrinus kan hafwa ärft sin Sahl: fader fordom Capellaneni Karcku Sochn wäll:de H:r Hendrichtus Benedichti, hwilcken för Crono Befall:nSal: Erich Larson Caverat, och om han medh bem: befall:ns rest kan graverasell:r icke),

Per Michaelsson oli menettää vuonna 1689 Pakkalan oltuaan Halikon kruununvoudin Erik Larssonin takaajana. Samaan aikaan takaajana on ollut Karkun kappalaisen Henrik Fabrinuksen (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2310) isä. Henricus Benedicti kuoli vuonna 1671, joten takaaminen tapahtui sitä ennen.

Todetaan, että Maurialan kaupan voi vahvistaa, koska ilmeisesti viimeinenkin maksuerä on todistetusti suoritettu. Erich Larson ja Simon Careel eivät siten enää olisi vastuussa takaajina:

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161(Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta CronoBefallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh tillKongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caveratföre. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Bangesgiorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sinandehl, Nembl:n 71 D:r S:m:t);

Jää epäselväksi voisiko Ingeborg Thomasdotter olla Maurialan Thomas Thomassonin tytär:

Huittisten käräjät 10.–12.6.1678 f. 30v (Medhielparens Sal: H:r Matthiæ Georgij1254 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1254)Enckia hustro IngeborgThomasdotter förekom nu och gaff Retten tillkenna, huruledes henne ährförekommit, som skall Kyrckioheerden i Tyrfwis Wyrdig och Wällärde H: Thomas Raijalenius fordra);

Huittisten Sammun Takkulan Tomas Tackun kohdalla ylioppilasmatrikkelissahttp://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=52) mainitaan Simon ja Thomas Thomasson. Vaikka Raijalan Laurilan Simon Thomasson selvästi on eri henkilö kuin Maurialan Simon Thomassonin, kummallakin on isä Thomas Thomasson, sisko Maisa ja yhtenä vuotena myös puoliso Agnis. Tiedetään myös, että Maurialan Simon Thomassonilla on ollut poika Jöns eli Johan ja asiayhteydestä päätellen mahdollisesti myös kirjuripoika Thomas.

Huittisten käräjät 18.–19.4.1651 f. 182v (Uplystes Tridie gången Laurila hemmani Rajala den Simon Thomass: dersammastädes, hade Thomas Tacku för 350 D:r Kop:m:t opdragit, doch ingen der på klandrade); KA mf. ES 1923 (mm 8)Huittisten käräjät 14.–16.3.1654 f. 289 (Åsatte Tingh Thomas Madzon Tacku i Sambu by Giorde rätten kunnigitt sigh hafueopdragit och försåldt, dett Skatte hemman som han aff Simon Thomass: i Raijalla... sigh till affhandlade, och nu åther oplåthitt och Updragitt Peer Madzom i Ylistarooch Cumo Sochen för 900 D:r Kopp:r myntte);

Kangasalan kappalainen Johan Wichtilaeus oli ollut takaamassa Simon Careelia:

Kangasalan käräjät 19.–20.11.1688 s. 854 (Efterfrågades nu af Nembden och Menigeman till Upbörgzdkrif:n Petter Skiehningz på Chrono Befal:ns wählbet:d NilssWeckmans wegnar begiäran, Om Sahl: H:r Hendrich Wictilæus för detta Capellanhär i Sochn som Caverat för Chrono Befal:n Sahl: Simon Carel, hade lämbnat något effter sigh åt sijn Enkia Anna Mattzd:r Wanæa till arffs, hwarföre sadheNembden medh Tingzlaget det Wictilæus wahrit så fattig, att han medh mödakommit till graffwen);

Kangasalan käräjät 26.–27.9.1702 f. 335 (Emedan Cappellanen här i Sochnen H:r Henrich Wictelius finnes jämbwähl hafwa Caverat för Crono Befall:n Sahl: SimonCareel; Altså blef nu ... derom Undersökt, och intygades bem:te H:r Henrichjempte des hustro allaredan längst för detta wara afleden, hafwandes han sigeij något efterlembnat, som Erfwingarne kunnat tillfalla, hwarwed fullerNembden jämbwähl intygade en des dotter änn lefwa, som är ogift och skall Tienauthj Lempälä S:n, men haar eij det ringaste att wederwåga);

Kuten Benedictus totesi, Huittisten Maurialan ThomasThomasson osti Maurialan 2 ¼ äyrin tilan 1 äyrin ja 22 taalerin osan Påffwell Simonsson Callialta vuonna 1618. Pian tämän jälkeen Mauriala nousi vuonna 1630alkuperäisen Maurialan 4 äyrin ja 14 taalerin kokoiseksi. Näyttäisi mahdolliselta, että Thomas Thomasson olisi voinut olla Påvel Simonsson Calliantyttären puolison isä, eli olisi tehty ehdollinen naimakauppa. Vuonna 1568Maurialan 1 äyrin ja 18 taalarin osuudet omistivat Mads Olson ja Mads Larson,jonka osuus oli vuonna 1576 Thomas Larsonin hallussa. Alkavan 1600-luvunkahdella ensi vuosikymmenellä toinen Maurialan osuus on muiden mahdollisten ohessa Mårten Olssonin hallussa ja toinen 2 ¼ - 2 1/3 äyrin osuus aluksi Tomas Larsonin ja sitten vuodesta 1641 Tomas Tomassonin hallussa. Thomas Thomasson vaikuttaisi olevan Maurialan perillinen, joka lopulta sai koko Maurialan omistukseensa Påvel Simonsson Callian avustuksella.

Påvel Simonsson Calliasta on kerrottu seuraavaa (http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html):

”Suvun vanhin tunnettu jäsen, Påvel Simonsson Callia,lienee ollut syntynyt n. 1580. Hän oli linnankirjuri Turussa ja Henrik Rehländerin vouti (huom! Maurialan ja muiden Huittisten läänityksen haltija). Påvel omisti 1604 alkaen Huittisten Mommolan Färkkilän ratsutilan, jonka hän oli saanut vaihtokaupassa Anders tai Mårten Färickiltä. Påvel omisti myös Punkalaitumen Parrilan Iso-Parrilan. Hän eli vielä 22.8.1622, mutta mainittiin autuaaksi11.2.1623.

Påvelin vaimo oli Margareta Sigfridsdotter Tacku, joka miehensä jälkeen omisti Färkkilän 1624-29 ja mainittiin henkikirjassa vielä 1646 Färkkilän kohdalla.Margareta avioitui uudellen, puolisona oli läänitysvouti Mårten Olsson Gråå(liitto oli myös Mårtenin toinen, Huom! Onko sama kuin Maurialan Mårten Olsson?), joka omisti Huittisten Naatulan ratsutilan.”

Tomas Rajalenius sai Maurialan haltuunsa noin vuonna1654. Ei ole täysin mahdotonta, että hänen takaajansa voisi olla myyjän edustajan leski Agnis Påvelsdotterin mahdollinen toinen puoliso Erik Larsson.Takaus on voinut syntyä kauppaa myöhemmin ja vakuutena on henkilötakausten lisäksi ollut Mauriala. Mehän tiedämme, että Erik Larssonin ja Simon Careelin mitä todennäköisimmin tekemä takaus liittyy Tomas Rajaleniukseen, hänen sukulaisiinsa ja Maurialaan, mutta emme koska ja miten.

[Simotei]

Bernhard Otto von Lifwensin rykmentin ja Berend Rebinderin komppanian katselmuskirjurin palkkatiloina olivat vuonna 1680 Tyrväällä Nefwoi ja Teuckula. Aikaisemmin ne olivat jotain muuta. Voitanee päätellä, että Isak Eriksson palveli kyseisessä komppaniassa. Tosin aika monen muunkin komppanian katselmuskirjureilla oli palkkatiloja seudulla.

-Simo-


Isak Eriksson on saanut rykmentinkirjurilta luvan periä saataviaan. Saatava voisi liittyä katselmuskirjurin palkkaan. Saatava voidaan periä uppiniskaiselta sukulaiselta siinä kuin muulta niskuroivalta velalliselta. On huomion arvoista, että saatava takautuu vuodelta 1680, kun Isakia ei löydy katselmusluetteloista. Isak on ollut sotilashommissa, ilmeisesti kirjurina, mutta millaisena? Ylläoleva teksti voisi olla todiste, että Isak on ollut katselmuskirjuri myös vuonna 1680.

Nevon tilan rappioastetta oli määrätty katsastamaan " i synnerheet Hindrich Jöransson i Lousa och Hindrich Pedersson i Kimajärfwi,". Henrik Jöransson oli varmasti käynyt Kiimajärvellä vaikka ei ollut sieltä. Henrik oli Ryyppä Lousajasta ja hänen puolisonsa oli Perso, Walborg Johansdotter Perso. Ryypän toinen puoliso oli Agneta Andersdotter Rajalenius.

Vuoden 1685 luettelossa katselmuskirjurin palkkatilana on Ryyppä ja vastuuhenkilönä oli yllämainittu Henrik Jöransson. Tällöin katselmuskirjurina jo on Påhl Henriksson Palin eikä enää Isak Eriksson. Pienellä mielikuvituksella nimen Palin voisi myös lukea "Palm". Toinen, jolta katselmuskirjurilla oli saatavia oli Rauhia? Erich Mårtensson.

[Simotei]

Pitää vähän tarkentaa, koska en ensin ymmärtänyt luetteloita olevan kaksi - Krigs jordebook ja fordeels längd.

Eversti Bernhard Otto von Lifwensin rykmentin ja Berent Rebinderin komppanian Jordebookissa katselmuskirjurin palkkataloksi on merkitty Karkun Yliskallo, jonka omistaja on Eskell Erichsson. Saman komppanian "fordeels längd"iin on kirjattu lisäksi Tyrvään Teukkula, jonka omistaja on Jöran Thomasson ja Tyrvään Nefwoi, jonka omistaja Johan Bertilsson.


Samat talot ovat vuoden 1681 ja 1682 listoissa. Vuoden 1682 listassa on lisäksi Isach Erichsson nimettynä (linkkisivun vasen alalaita).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11007780

Bernhard Otto von Lifwensin rykmentin ja Berend Rebinderin komppanian katselmuskirjurin palkkatiloina olivat vuonna 1680 Tyrväällä Nefwoi ja Teuckula. Aikaisemmin ne olivat jotain muuta. Voitanee päätellä, että Isak Eriksson palveli kyseisessä komppaniassa. Tosin aika monen muunkin komppanian katselmuskirjureilla oli palkkatiloja seudulla.

-Simo-

[Jari Latva-Rasku]

Alkavan 1600-luvun kahdella ensi vuosikymmenellä toinen Maurialan osuus on muiden mahdollisten ohessa Mårten Olssonin hallussa ja toinen 2 ¼ - 2 1/3 äyrin osuus aluksi Tomas Larsonin ja sitten vuodesta 1641 Tomas Tomassonin hallussa. Thomas Thomasson vaikuttaisi olevan Maurialan perillinen, joka lopulta sai koko Maurialan omistukseensa Påvel Simonsson Callian avustuksella.

Pitäisi tietenkin olla "osuus aluksi Tomas Larsonin ja sitten vuodesta 1614 Tomas Tomassonin hallussa.", eli Tomas Tomasson sai Maurialan osan haltuunsa vuonna 1614 ja osti vuonna 1618 lisää Påvel Simonsson Callialta. Lisäosa lienee peräisin Mårten Olssonille ja kumppaneille merkitystä osuudesta, kunnes lopulta Thomas Thomasson sai haltuusa koko Maurialan kokoisen osuuden.

[Jari Latva-Rasku]

Pitää vähän tarkentaa, koska en ensin ymmärtänyt luetteloita olevan kaksi - Krigs jordebook ja fordeels längd.

Eversti Bernhard Otto von Lifwensin rykmentin ja Berent Rebinderin komppanian Jordebookissa katselmuskirjurin palkkataloksi on merkitty Karkun Yliskallo, jonka omistaja on Eskell Erichsson. Saman komppanian "fordeels längd"iin on kirjattu lisäksi Tyrvään Teukkula, jonka omistaja on Jöran Thomasson ja Tyrvään Nefwoi, jonka omistaja Johan Bertilsson.

Samat talot ovat vuoden 1681 ja 1682 listoissa. Vuoden 1682 listassa on lisäksi Isach Erichsson nimettynä (linkkisivun vasen alalaita).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11007780

Olet tehnyt kolme mielenkiintoista havaintoa.

Ensinnäkin, olen selannut Ruotsin sota-arkistosta löytyviä katselmusluetteloita. Niistä on löytynyt puutteellisesti tietoja Turun ja Porin ratsuväkirykmentin toiminnasta 1680-luvun taitteessa. Selitys voisi olla, että rykmentti on pääsääntöisesti ollut kotirintamalla eli niitä ei löydy rintamajoukkojen luetteloista. Joidenkin jalkaväkirykmenttien luetteloista löytyy merkintöjä, ketkä ovat kotona Suomessa ja ketkä rintamilla tai varuskunnissa. Silloin katselmus on käyty Suomessa. Esimerkiksi luettelo, jossa vuoden 1678 Norjan sotaretken yhteydessä mainitaan Göteborgista mukaan tullut Daniel Eriksson, sisältää pitkän rivin Karkun komppanian upseereita ja aliupseereita, joita ei aikaisemmin ole mainittu. Kyse lienee sotaretkeä varten muodostetusta joukko-osastosta. Isak Eriksson on aivan hyvin voinut jäädä kotiin.

Toiseksi, Tyrvään Nevo on ollut katselmuskirjurin palkkatila ja Isak Eriksson on siis perinyt saataviaan vuodelta 1680.

Kolmanneksi, Isak Eriksson on todistettavasti merkitty katselmuskirjuriksi vuonna 1682. Luettelossa myös lukee Järventaan kohdalla "Mag Johan Frisi erfvingar". Vaikka Isak Eriksson on jo vuonna 1682 asunut Järventaassa, tila on merkitty Arvid Frisiuksen lasten omaisuudeksi. Isak oli johdonmukaisesti siirtämässä Järventakaa melkein neljännesvuosisadan ajan vuonna 1705 kuolleelle poikapuolelleen Johan Frisiukselle.

Näistä luetteloista voisi löytyä lisää todisteita Isak Erikssonin olemassaololle. Erityisen kiinnostavia ovat vuodet ennen ja jälkeen vuoden 1677, jolloin Isak Eriksson on ensimmäisen kerran todistettavasti ilmestynyt sotilasyhteyksiin. Myös tarkempi määritys Arvid Frisiuksen kuolinajalle voisi löytyä. Hän tuskin oli mukana, kun rykmenttiä hukkui Bornholmin edustalla itsenäisyyspäivänä vuonna 1678. Silloin hukkui rykmentinpastori Arvid Wellerus, josta en ole löytänyt mainintaa Arvid Frisiuksen seuraajana, ja mahdollisesti myös katselmuskirjuri Daniel Eriksson.

[Benedictus]

Laitan tähän erään tutkijan keräämää käräjäaineistoa Huittisten papeista.

Huittisten käräjät 1624
Edesmenneen Huittisten kirkkoherran Hr. Peerin leski Margareta Matsintytär (TACKU)jakaa perintöjä: vanhin poika Mickel Peersson saanut rahaa ja hopeaa sekä poika Söfring Naatulan talon. Riitaa oli vielä kymmenen vuoden päästä ja juttuja löytyy niin Porista kuin Turustakin. Niissä mainitaan perinnönsaajina vielä tyttäret Margareta ja Sofia. Laitan tähän perään lyhennelmän Toropaisen jutusta Turun käräjiltä 17.11639: Porvari Grels Påvalinpoika Kårtin perilliset, isän veli Lasse Matsinpoika Huittisten pitäjän Loiman kylästä sisarensa, vanhan ja sokean itsellisnaisen Brita Matsintyttären kanssa vaati perintöä Korttilan talosta veljensä Påvel Kårtin jälkeen. Grels Kårtilta ja hänen vaimoltaan Sophia Peerintyttäreltä ei ollut jäänyt lapsia. Leski Sophia näytti kuitenkin Grelsin velkojen kohonneen 662 taalariin ja hän, Sophia, oli maksanut siitä jo kolmanneksen ja myynyt Naatula-nimisen perimänsä tilan Huittisissa maksaakseen velkoja.

Ulvilan käräjät 1.5.1627
Sekava perinnönjako kun ei tunne henkilöitä. Mukana Mats Larsson Nanhian kylästä Huittisista, Hr Severini Josephi (sochnen prest i Tyrfvis) ja Hustru Agnis Simontytär edesmenneen Tyrvään kappalaisen Hr Larsin leski. Ilmeisesti Agnis jakaa perintöjä ja saajina: halvsyster Kaisa Knutsdr, Frants ja Anders i Casmark, Tyrvään kappalainen Joseph Caspari (sahl. Mans broderson), Henrik i Kukonharja (ogifta sonen), ogifta sonen Påfvel sekä vielä Walborg i Torxxxx(?). +vähän muita. Ilmeisesti tuo ensin mainittu Mats Larsson oli lapsien förmyndare.

Kokemäen käräjät 1629
Kokemäen kappalaisen vaimo Lucretia, jonka edellinen mies Hr Simon

Huittisten käräjät 1630
Simon Hendersson i Winnais af Cumå sochen ja tämän sisko Brita Hendersdr Huittisten kirkkoherran vaimo.
alkuperäinen teksti Ulvilan käräjillä 24.91630 (vasemman sivun alimmainen).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846248


Huittinesten 1639
Henrik Olsson Porista velkoo äitinsä Margareta Carlintyttären puolesta entiseltä lainlukija Söfring Peerssonilta Huittisista kauraa ja heinää, jota tämä on velkaa Anolan kartanoon silloin kun piti tilaa hallussaan. Panttina Söfringin äidin tila Naatula.

nimismies Mats Sigfridinpoika Takusta. Juttuja on useita ja niistä käy ilmi velipoikina Thomas i Sambu ja Peer. Sitten on hyvä käräjäjuttu Huittisissa 1658, jossa luetellaan koko perhe:

Mats Sigfredsson Tacku
1. vmo (ei nimeä)
2. vmo Sara Johansdr (jonka edellinen mies Akaan kpl Jakob)
Lapset:
Thomas (ekasta aviosta)
Margeta (ekasta)
Henrik (tokasta)
Gustaf (tokasta)
Hebla (tokasta)
Walborg (tokasta)
sekä poikapuoli Johan Jakobsson (Saran lapsi)

Paavalin jutussa edesmenneen Henrik Perssonin leski Walborg Porin Peckoisista selvittelee miehensä velkasaatavia Henrik Påvelinpojalta tämän edesmenneen isän Påvel Simonpojan ajalta. Mukana entisen voudin Hans Jäger på Kiuloholm todistus vuodelta 1610, sitten edesmenneen Hr Henrik Franciscin todistus 25.4.1622, jolloin hän oli käynyt Påvelin kuolinvuoteen äärellä (på hans yttersta). Påvel oli vakuuttanut, ettei ole velkaa kuin Wälb: Henrik Rebinderille, Hans Håsen Winckelille Turussa sekä Thomas Bellentinelle(?) ja Lasse Borgarelle, ei kenellekään muulle!

Huittisten käräjät 13.-14.6.1634
Tiivistelmä jutusta: Mårten Olofinpoika Momoilasta haastoi Söfring Peerinpojan Huittistenkylästä Turinanoja-nimisen niityn omistuskiistassa. Mårten oli kutsunut todistajiksi sokean miehen Mårten Härkän Momoilasta ja Eskill Henrikinpojan Huittistenkylästä, koska kukaan muu ei tiennyt niityn vanhoista omistussuhteista. Heidän vanhempansa olivat kertoneet, että niitty oli tullut ensin avioliiton kautta Mårtenin talosta Momoilassa Nanhian-taloon ja sitten Eskill Henrikinpojan äidin avion kautta Rautian-taloon Huittistenkylässä, jonka viimeksimainitun talon omistaa nyt Söfring Peerinpoika ja sitää asuu kyseinen Eskill. Mårten Härkä ja Eskill Henrikinpoika kertoivat vielä, että nämä vanhat miehet olivat nimeltään Thomas Thomasinpoika Maurialasta, Simon Bertilinpoika Momoilasta ja Mats Färick Kirkonkylästä. Tämä Mats Färick asui aiemmin Mårten Olofinpojan nyt omistamaa taloa, joka sittemmin naimakaupan myötä siirtyi Påfvel Simonpojalle, joka oli Mårtenin vaimon edellinen mies.

Loimijoen käräjillä 1620, jossa Sacellanus i Pöytis Henricus Thomae peri vaimonsa edellisen miehen (i Ryssland) puolalaista sapelia ja shaalia. Tai Euran käräjillä 1620 Mårten Jöransson tehnyt syytinkisopimuksen poikansa Hr Mats Martinin kanssa jne...

Huittisten käräjille 3.10.1627 ilmestyy Hr Peer Bartholli (krigsprest) ja paljon tarinaa.

Todennäköisesti Peer Bartholdi oli Rajaleniuksia ja sen verran tavasin käräjäjuttua, että toi Preussissa sotimassa olleilta paikkakuntalaisilta kotijoukoille palkkarahoja/tuliaisia.

Huittisten pappislista Hiskissä on aika vajavainen. Mathias Thomae mainitaan jo 1629 käräjillä Coadjutor i Huittis (Hiskissä vasta paljon myöhemmin) ja Hr Henrik Franciskia ei löydy ollenkaan (CoadjutorPastoris i Huittis 1629).

Kokemäen kappalaisen herra Josephin vaimo oli Lucretia (jonka edellinen mies Hr Simon).

[Benedictus]

Läänitysvouti Mårten Olofssoniin liittyy kiinnostava seikka.

Huittisten käräjillä 1638 Mårten Olofsson ostaa Naatulan talon Mommolasta entisen kirkkoherra Petrus Thomaen leskeltä ja muilta perillisiltä. Lisäksi hän ostaa Lars Simonpojan tilan Leppäkoskelta.

Tuo Leppäkosken tila onkin kiinnostava.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350505
Tässä näkyy Lars Simonsson 1634-6, sitten poika Mats Larsson
1646 Jacob Pålsson

Alla Capten Eskell Laskabell
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350445
Tässä Sambu Hurussa Eskill Hindersson Laskabell

Huomattava, että Sambun Takkula on Tacku-suvun alkukoteja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346845
Tässä näkyy Lars Simonsson, mutta myös 1636 Erik Larsson.HUOM!

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343354

Lars Simonsson ja Simon Olsson

http://www.genealogia.fi/genos/10/10_55.htm
Tässä Callioita.

[Jari Latva-Rasku]

Läänitysvouti Mårten Olofssoniin liittyy kiinnostava seikka.

Huittisten käräjillä 1638 Mårten Olofsson ostaa Naatulan talon Mommolasta entisen kirkkoherra Petrus Thomaen leskeltä ja muilta perillisiltä. Lisäksi hän ostaa Lars Simonpojan tilan Leppäkoskelta.

Tässä näkyy Lars Simonsson, mutta myös 1636 Erik Larsson.HUOM!


Leppäkosken Nikkilä ei välttämättä olisi kiinnostava paikka, mutta tila oli lähes 7 1/4 äyrin Mommolan Färkkilän kokoinen 6 äyrin ja 1 1/6 manttaalin tila. Kaiken lisäksi siellä mainitaan kerran sopivaan aikaan Erik Larsson-niminen mahdollinen isännän poika. Suvun tarina Nikkilässä päättyy tilan myymiseen. Vuonna 1642 Nikkilässä jo on ilmeisesti uuden omistajan lampuoti. Näyttäisi, että Matts Larsson olisi jo aikaisemmin ollut, mutta ryhtynyt kokopäivätoimiseksi sotilaaksi tilan myymisen jälkeen vuonna 1639. Mattsilla oli puoliso Brita ja äiti Gertrud. Erik oli jo aikaisemmin kadonnut jonnekin. On mahdollista, että Matts ja Erik Larssonilla on kummallakin ollut satulanpainona elinkelpoisen tilan hinnan verran plootuja ellei Mattsin ja mahdollisesti myös Erikin isä Lars Simonsson olisi sitä ennen tuhlannut sukuomaisuutta. Erik Larsson voisi löytyä jostain lähiseutujen tiloilta vävynä, joka olisi ostanut itsensä isännäksi. Jos tämä Erik Larsson olisi sama kuin kruunuvouti Erik Larsson, puolison pitäisi olla voudin tai vastaavan tytär, mutta ei ilman nimismiehentilaa.

[Benedictus]

Porin kartanon tilikirja 1618-19
Kuningas antanut 14.4.1616 sokealle Porin ja Ulvilan kirkkoherralle Erich Laurentille "frihetsbref", joka kuitenkin kuollut ja jutussa mainitaan leski Brita sekä Herra Mats.
ERICH LAURENTII LIENEE WENNO.

Sama tilikirja
Mainitaan Margareta Matsdotter Prest enkia uthi Huittis sochen
VARMAANKIN KHR MATHIAS CANUTI TACKUN TYTÄR. KRA PETRUS THOMAEN VAIMO, JONKA LAPSET MYIVÄT NAATULAN MARGARETA SIGFRIDSR TACKUN 2. MIEHELLE LÄÄNITYSVOUTI MÅRTEN OLOFSSONILLE.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä keskustelussa on jo yli kaksi vuotta sitten pohdittu mahdollisuutta, voisiko ruotsalaisen Erik Olofsson Pihlin puoliso Karin Eriksdotter olla Nils Eriksson Viikarin tai Halikon kruununvoudin Simon Erikssonin sisko.

"Erik Olofson/Olsson Pihl. Halikon Vartsalan vouti/vuokraaja
- syntynyt Krömsskogeby socken,Habo Härad i Västergötland1618.
- kuollut 1669
Puoliso: Karin Eriksdr. maaomistuksia Kemiö, Halikko?
-vihitty 1644
-kuollut 1690-luvun loppupuoli

Erik Olofssonilla oli 6 poikaa ja 6 tytärtä."

Ilmeisesti helsinkiläisen Nils Eriksson Stenaeuksen eli Steenin yhteydessä on mainittu ilmeisesti vääräksi osoittautuneita arveluita sukulaisuudesta Kemiön suuntaan.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1222

Turun KämnO 16.1.1661 s. 3 (Opsynsmannen Anderss Ruotz framhadhe Henrich Zachariæsson Gråå fron Tenala Sochn och Kesubööle, huilcken bekendhe sijn Fahr [Tenholan kappalainen Zacharias Henrici Gråå] /: den ähn nu är i lijfwet :/ A:o 1657 hafua kiöpt 1 T:na Salt för 16 D:r Kopp: M:t af Erich i Bilbööle fron Kimitto Sochn, huilcka Penningar nu i Åhr betalt, som be:te Henrichz Bröders Præceptor Studenten Nicolaus Erici här i Rätten intygadhe);

[Benedictus]

1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja Katarina Cramer tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697.

Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.


Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).
Vävy: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).


Viittauksia: HYK ms., Index s. 69a; KA valtakunnanregistratuura 9.11.1683 f. 532 (Till Åboo Hoffrät för twenne Rådmännerne [ifrån Åboo] Christer Carlsson 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) och Jacob Jacobsson (katso 4024 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4024)) ... Eder domb af d. 16 Junij nästledne, dem och framledne Landträntmäst:n Efwerdt Fuctingz Effterlefuerska hustro Karin Kramers emellan), 15.10.1685 f. 536 (Kongl. M:tz Sentens och domb uti Åbo Hoffrätt Åhr 1683 d. 16 Junij afdömbde och sedan gratis inkombne revisions Sak); KA mf. ES 1844 (kk 7) Kokemäen käräjät 11.–12.7.1664 s. 312 (Hans Excell:tz Richz Rådetz Högwälborne H: Arfwedh Forbus Fougde på Cumo gårdh Efwert Fychting); KA mf. ES 1751 (cc 14) Sauvon käräjät 2.–3.8.1686 f. 150 (Oplystes nu första gången fordom Räntemestarens Sahl. Efwert Fuchtingz Ryttare hemman uthi Sagu Kyrckby belägit, hwilket dess Successor Matrimoni Secret: Per Stolpe med sin Hustrus samtycke til Arrendatoren Johan Röökman för 950 D: K:m:t försålt hafwer); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Sauvon käräjät 6.–8.2.1690 s. 68 (fordrade af Sahl. Rentemestarens Efwerth Fychting Arfwingar ... Auditeuren Wählbet:d Petter Stolpe swaradhe ... willjandes så Auditeuren som Häradzskrifwaren Carl Fychtingh för deres egen Personer ... uthan begiärthe att Organisten i Åbo S. Christian Köhler för dess hustru Anna Stina Fychtingh och Mag. Johannes Albogius 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609) Kyrckioherden i Borgo, som Förmyndare ähr för Marija Fychtingh, först citeras måtte, att för deras part swara ... till nästa Sommar Tingh), Sauvon käräjät 21.–22.7.1690 s. 200 (här till swarade Militiæ Auditeuren Wälb:de Petter Stolpe Sahl. Fuchtingens qwarlemnade Enckias dygdesamme hustru Marija Cramers nu warande man, och Häradskrifwaren Wählbet:d Carl Fuchtingh, oppå sina och sina medsyskons wägnar, seijandess ...), (cc 20) Nauvon käräjät 19.–20.9.1692 s. 81 (Organisten ifrån Åbo S:r Christian Kellnär (Vertaa 3877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3877)) instälte sig som en Creditor på des Sahl. Swär Faders Rentemästaren Efwert Feuchtingz fordran); KA mf. ES 1754 (cc 23) Halikon ja Uskelan käräjät 13.–17.2.1696 s. 19 (Landz Secreteraren Wälbet:de Petter Stålpe), 18.–19.5.1696 s. 185 (Secreteraren Stålpes hustrus dygdesamme Matronas Catharina Cramers nerwaru ... hwilckens förra Sahl. Man Ränttemestaren Edwert Feuchting); KA mf. ES 1755 (cc 24) Perniön käräjät 11.–13.2.1697 s. 61 (Melkilä Frelse hemman); KA mf. ES 1846 (kk 9) Maskun, Nousiaisten ja Lemun käräjät 11.–12.3.1689 f. 100 (Sahl: Räntmestarens Efwerdt Feuchtingz Son Mons: Carl Feuchting inlade i Rätten 2:ne Capitein Lieutnantens Wälb: Gustaf Frisenschiöldz Obligationer in Originali. Jatkuu 18.–19.8.1690 s. 89); KA mf. ES 1848 (kk 13) Nauvon käräjät 12.–13.5.1696 f. 56v (Regementzskrifwaren Wälbetrodde Carl Feuchting på Gyttia Rusthåldz wägnar, jatkuu 11.9.1696 f. 105); KA mf. ES 1929 (mm 22) Ulvilan käräjät 25.–27.6.1692 s. 264, Kokemäen käräjät 4.–6.10.1692 s. 440 (Rustmäst:n Carl Feuchting); KA mf. ES 1967 (nn 9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 27.–29.2.1692 f. 60 (Häradzskrif:n Wälh:t Carl Feuchting å Crono Befallningzmans [Engelbrecht Staare] wägnar); KA mf. ES 2002 (oo 3) Säämingin ja Kerimäen käräjät 26.–28.7.1658 (Commendantens på Ny Slått Nocolai Limbakz Fulmechtige Peer Larsson Stålpe); KA mf. ES 2003 (oo 4) Sulkavan käräjät 13.–14.6.1665 s. 126 (leutnampten Antonius Fychtingh 1663 om Sommarn medh sit Compagnie haffwer Siöwägen reest igenom Sulkawa Sochn). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 198 (XLIII); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 214, 216; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 253 (8.6.1697, ‡ regementzskrifwaren Carl Fijchting). — V. Selinheimo, Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla II. SSV 9 (1925) s. 101; A. Ekman, Anna Dahlström-Alanus och hennes släkt. Genos 14 (1943) s. 90; E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 184; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1341H (vih. 29.12.1692, Carl Feuchting).


16.3.1663 Johan Albogius Johannes Erici, Narvensis 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609). Vht: Narvan superintendentti, FM Erik Albogius U18 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U18) († 1678) ja Margareta Jostsdotter Streen. Ylioppilas Uppsalassa 20.10.1662 Johannes Erici Albogius. Ylioppilas Turussa 16.3.1663 [Albogius] Joh. Erici [Narv. _ 73]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1663 d. 16. Mart.] Johannes Erici Albogius. Ups. depos. fratres Narva-Ingerm. Mainitaan valtiopäivillä 1686 maisteriksi, mutta oppiarvo on todennäköisesti merkitty virheellisesti. — Savon jalkaväkirykmentin (Otto Reinhold Tauben rykm.) rykmentinpastori 1673–79, samalla Riian ruots. seurak. apulaiskirkkoherra (compastor) 1674 ja Tarton Marian seurakunnan kirkkoherra (1678). Porvoon kirkkoherra 1679. Rovasti (1683). Valtiopäivämies 1686. † Porvoossa 1693.


Pso: Anna Feuchting tämän 1. avioliitossa († Tukholmassa 1710).
Pson seur. aviomies (?): sotilas Matias Mollerus 4854 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4854) (yo 1705).
Poika: Porvoon kappalainen Erik Albogius 3213 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3213) (yo 1684/85, † 1704).
Poika: luutnantti Johan Albogius, myöh. Ahlbom 3214 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3214) (yo 1684/85).


Yo Uppsalassa 25.11.1628 Erik Albogius Ericus Johannis, Vestrogotus U18 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U18). * 1610-luvulla. Syntyisin Albogan pitäjästä Länsi-Götanmaalta. Ylioppilas Uppsalassa 25.11.1628 ‹Tämä?› Ericus Johannis Vestgothus. Kattilan kirkkoherra Inkerissä 1639, Iivananlinnan 1643. Rovasti (1643). Kirkkoherrana ylioppilas Tartossa 18.3.1651. Respondentti Tartossa 19.3.1651 pro gradu, pr. tähtit., fys. ja lainopin prof. Joh. Erici Stregnensis. FM Tartossa. — Inkerin superintendentti 1673, samalla Narvan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra. † Narvassa alkuvuodesta 1678.



Pso: (jo 1640) Margareta Jostsdotter Streen (‡ 1689).


Poika: Iivananlinnan kirkkoherra, FM Justus Albogius 1608 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1608) (yo 1663, † 1684).
Poika: Porvoon kirkkoherra Johan Albogius 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609) (yo 1663, † 1693).
Poika: kapteeni Nils Albogius, myöh. Ahlebom 1767 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1767) (yo 1665, † 1690).
Tyttärenpoika: Narvan kirkkoherra Erik Bure 3400 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3400) (yo 1687, † 1716).
Tyttärenpoika(?): Vastseliinan kirkkoherra Erik Timmerman U456 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U456) († 1726).
Vävy: Janakkalan kirkkoherra Gabriel Melartopaeus 1800 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1800) (yo 1665/66, † 1708).
Viittauksia: KA valtakunnanregistratuura 8.5.1678 f. 151 (Till Tauben att Professoren Petter Bång U182 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U182) blifwer Super Intendens i Albogij ställe); KA mf. ES 1878 (kkk 8) Kuivaisin, Korpiselän, Kelton ja Spasskin käräjät 4.–13.9.1693 s. 331 (Postmesterskan Sal: hustro h: Marg: Albogia ... Påstmestarens Wäl:t Abraham Hultz förra hustro Marg: Albogia); KA mf. ES 1792 (ff b) Ivangorodin läänin käräjät 9.6.1684 f. 5v (Sal: Superintend: Albogi Enckiefrus Tiänare Erich Simonsson); KA mf. ES 1792 (ff c) Ivangorodin läänin käräjät 12.1.1685 f. 3v (fordom Superintendentens Sahl: H:r Mag: Albogij Arfwingars Pantegodz Wanakyyla), Ivangorodin läänin käräjät 11.6.1685 f. 74 (Superintendenten Sahl: Mag:r Albogij Enckie fruus bönder ifrån Gurgula ... bemälte Enckiefruun och hennes Son Capitein H:r Niclas Ahlboom); KA mf. ES 1792 (ff d) Ivangorodin läänin käräjät 18.–20.1.1686 f. 2v (Fru Borgmesterskan Catharina Wallerians Dotter (katso 1894 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1894)) Contra Fru Superintendenskan Margaretha Josts Dotter Streen), 7v; KA mf. ES 1793 (ff 11) Ivangorodin läänin käräjät 3.6.1698 s. 128 (Hedwigh Albogia, Sahl: Ränttemästarens Wälb:ne Axell Christerson Lilliegreens (katso 3423 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3423)) effterlåtne Enckia). — Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 49; B. Lundqvist, Västgöta nation i Uppsala I 1595–1720 (1928–46) #184; H. Sallander, Västgötska studenter vid universitetet i Dorpat under 1600-talet. Västgötalitteratur (1981:1/2) s. 30; A. Tering, Album Academicum der Universität Dorpat (Tartu) 1632–1710 (1984) #855. — A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa vv. 1632–1710. SSV 23 (1939) s. 25; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #973D; K. Tarkiainen, Venäjäntulkit ja slavistiikan harrastus Ruotsin valtakunnassa vv. 1595–1661. HArk 64 (1969) s. 46; M. Sainio, Dissertationen und Orationen der Universität Dorpat 1632–1656 (1978) s. 60; J. Nuorteva, Suomalaiset muistokirjat ja muistokirjamerkinnät ennen isoavihaa. HTutk 123 (1983) s. 71; H. Soininvaara, Albogius – Ahlebom suku. Genos 57 (1986) s. 76; K. Väänänen, Herdaminne för Ingermanland I. SSLS 538 (1987) #10; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #3391D, 3476R.

[Benedictus]

Brotheruksen sukua on tutkittu monin tavoin, siitä esimerkkinä katkelma Helinä Snellmanin sukutauluista:


11 Erik SigfridinpoikaBroterus 65 Kuollut 14.6.1661Narva. Vänrikki. Astui sotapalvelukseen ja otettiin 1648 johdattajaksi everstiFrans Knorringin rykmentin (Hämeen eli Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentti)kapteeni (myöh. everstiluutnantti) Joakim Schmidtin, aateloituna Schmiedefeltinkomppaniaan. Kersantti samassa komppaniassa 1651 ja vielä 1653. Kapteeni BertilDufvan (myöh. kapteeni Johan Patkullin) komppanian vänrikki jo 1656. Näyttääsamalla toimineen komppanian katselmuskirjurina 3.6.1660 alkaen varsinaisenkatselmuskirjurin karattua palveluksesta.
Rykmentin ollessa sijoitettunavaruskuntapalvelukseen Narvaan käytettiin vänrikki Erik Sigfridinpoikaa, jokataisi täydellisesti venäjän kieltä ("i ryska språket perfect och färdigvar"), usein erilaisissa lähetintehtävissä Moskovaan, Novgorodiin ym.Keväällä 1660 hän teki kenraalikuvernöörin käskystä matkan Vanhaan Novgorodiin.Näillä pitkillä matkoilla hänen terveytensä kärsi ja palatessaan lomaltaSuomesta hän uudenvuodenpäivänä 1661 sairastui ankarasti veljensä luona(Mikkelissä?) joutuen makaamaan kolme viikkoa. Palattuaan 6.2.1661 Narvaan hänsairastui uudelleen, niin että nenästä vuoti verta yhtämittaisesti neljä japuoli vuorokautta. Tästä hän ei enää toipunut, vaan kuoli Narvassa 14.6.1661jättäen puolison ja monta lasta suureen köyhyyteen.
— ElinPietarintytär 65. Syntynyt ennen 1640.Sai 1661 avustusta matkustaakseen lapsineen Suomeen.
12 Sigfrid Stephani Brotherus 65 Syntynyt noin 1580.Kuollut 1651. Kappalainen ennen 1610 Helsingin pitäjä. Omisti vuodesta 1610tilan (myöhemmin nimeltään Staffans) Helsingin pitäjän Tikkurilan kylässä, jotasittemmin lampuodit viljelivät, sekä lankonsa katselmuskirjuri JonasSigfridinpojan jälkeen ratsutilan (myöhemmin nimeltään Backas) kirkonkylässä.Otti noin 1621 viljelykseen toisenkin, nimeltä tuntemattoman tilankirkonkylässä. Helsingin pitäjän kirkkoherra 1641 Helsingin pitäjä.
— CeciliaSigfridintytär 65. Mainitaanhenkikirjassa sairaalloisena 1634. Isä Helsingin pitäjän kirkkoherra SigfridusMichaelis.

Eräs tutkija löysi tiedon, jonka mukaan Isak Eriksson on ollut Turussa.
Turun kaupungin manttaaliluettelossa Ewert Feuhtingin taloudessa oli myös kirjuri Isach.Kyseessä on kirjuri Isach Erichsson. Nimittäin Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avun toimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting ja kuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa 31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830
Käsiala viittaisi vahvasti, että on kyse samasta Isak Erikssonista kuin Karkun Isak Eriksson.

Kuka mahtoi olla Elin Persdotter?

Espoon Gumbölessä kuolee vuonna 1647 Espoon kappalainen Per Mårtensson Brennerus, Ericus Erici Alftanuksen puolison Elin Brennerin velipuoli. Per Brenneruksen puoliso oli Anna Bengtsdotter Hammarstierna, jonka veli aateloitiin kyseisellä nimellä vuonna 1642. Gumbölen Storgårdissa mainitaan vuosina 1664-72 Per Brenneruksen tytär Elin. Per Brenneruksen arvellaan syntyneen 1590-luvun alkupuolella ja puolisonsa Anna on voinut olla samaa ikäluokkaa. Tytär Elin on voitu mainita Gumbölessä 30-40 vuoden ikäisenä.
Minne Elin Persdotter joutui, voisiko Erik Sigfridsson Brotarin/Broteruksen puoliso olla Elin Persdotter Brennerus? Isak Eriksson Hammarstierna voisi olla heidän 1640-luvun lopussa tai 1650-luvun alussa syntynyt poikansa, joka olisi ylioppilastutkinnon suorittaessaan asunut sukulaisten luona Turussa. Sukunimi olisi otettu äidin äidiltä Anna Hammarstiernalta.

[Jari Latva-Rasku]

Eräs tutkija löysi tiedon, jonka mukaan Isak Eriksson on ollut Turussa.
Turun kaupungin manttaaliluettelossa Ewert Feuhtingin taloudessa oli myös kirjuri Isach.Kyseessä on kirjuri Isach Erichsson. Nimittäin Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avun toimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting ja kuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa 31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830


Tämä on merkittävä löytö ja mahdollisesti myös osoitus Isak Erikssonin olemassaolosta ennen elokuuta vuonna 1677. Hän on kuittaillut Turussa vielä uudenvuoden aattona vuonna 1676. Olisi mielenkiintoista tietää, koska hänet on mainittu asumassa Ewert Feuchtingin luona?

Tositekirja lienee eräänlainen pöytäkirja, jonka kuittien käsiala on kovin samanlainen. Tekstin on kirjoittanut sama kirjuri tai sitten henkilöt ovat oppineet kirjoittamisen samaan aikaan ja samalla tavalla. Kuitti, jonka allekirjoittajana on Isaak Erichsson on kirjoitettu samanlaisella käsialalla kuin Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmusluettelo. Siinä kuitenkin mitä ilmeisimmin itse kirjuri Isak Eriksson on kirjoittanut nimensä Isach Ersson, jossa etunimen i- ja s-kirjaimet muistuttavat kovasti tositekirjan kirjaimien kirjoitustyyliä. Vastaavasti myös sukunimen e-kirjaimen ja ss-sanayhtymän saksalainen kirjoitusmerkki ovat kuin saman henkilön kirjoittamat.

Isak Eriksson olisi aivan hyvin voinut toimia lääninkirjurina, joka on tottunut kirjoittamaan paljon ja nopeasti. Tällainen kirjuri Turussa on mitä ilmeisimmin kouluja käynyt ja arvelu, että hän voisi olla Isak Eriksson Hammarstierna, on osuva hypoteesi.

Isaak Erichssonin kirjoittamassa kuitissa mainitaan kaupunginvouti Nils Olofsson, jos nyt tulkitsin nimen oikein. Voisiko hän olla Nils Olofsson Barck, jolla on yhteys Huittisiin ja aikaisemmin käytyyn keskusteluun "kallialaisista"? Tämä toisin vain on hatara arvelu.

Isak Erikssonin esiintyminen lääninkirjurina tukisi hänen esiintymistään Karkun komppanian palkkaluettelossa elokuussa 1677. Hän olisi voinut esiintyä muussa roolissa kuin Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurina, aivan kuten myös katselmuskirjuri Lars Safler, josta on voinut tulla muunlainen kirjuri Isak Erikssonin seuraajana.

Ewert Feuchtingin pojasta tuli kirjuri samalle tehtäväalueelle Engelbrekt Staaren alaiseksi, missä aikaisemmin vaikutti Järventaan Isak Eriksson. Olisi todella ihmeellistä, että Turun ja Karkun Isakit eivät olisi olleet sama henkilö.

Isak Erikssonilla oli vahva yhteys Karkun seudulle. Pitäisikö kysyä, olisiko riittävä yhteys, että hän olisi puolisonsa Juliana Månsdotter Palm/Alftanan pikkuserkku(puoli) Isak Eriksson Hammarstierna, jonka pojat olivat Stiernasta peräisin, eli Astreniuksia? Hänen tukiverkkonsa silloin liittyisivät Alftanus-sukuun.

Simon Aron oikeuden pöytäkirjaan tallentuneista Isak Erikssonia pilkkaavista haukkumasanoista piirtyy mieleen samanlainen lihava tumma pesäpeikko, jollainen Israel Alftanus on Isonkyrön kirkon votiivitaulussaan. Ainakin Israel on kuvattu oikein, sillä hän on valvonut maalaustyötä. On ilmeisesti ainakin uuden hypoteesin paikka. Herää lisäksi kysymys olisiko Taivassalon komppaniasta Karkun komppaniaan ylennetty kornetti ja myöhemmin luutnantti Håkan Månsson ennemminkin Juliana Månsdotterin veli kuin kapteeni Måns Månssonin poika? Håkan Månssonin tilalle Taivassalon komppaniaan tuli Hukaisten Isak Eriksson.

[Benedictus]

Täällä jo joskus aiemmin heitin ajatuksen, että Håkan Månsson ei olisi Måns Månssonin poika, vaan sukulainen, silloin Latva-Rasku toi esile, että Hiedan ratsutilan siirtyminen Håkanille tapahtui kaupalla, jonka summasta voi päätellä, että siinä oli mukana jokin perintöosa.

Se, että olisiko Håkan Månsson Juliana Månssonin veli ei ole mitenkään mahdoton ajatus, sillä Julianan isän Måns Larssonin lapsia ei tunneta.

Ajallisesti Håkan sopisi erinomaisesti Måns Larssonin pojaksi.
Tätä sukusuhdetta tukee myös hänen avioliittonsa Kokemäen Köönikän ratsutilan omistajan Margareta Sigfridsdr Karhian kanssa.

Margaretan äiti oli Brita Hansdr Kettermannus, jonka siskon mies oli kamariviskaali Antti Äimä.

sl. 1650 Israel Alftanus Israel Erici, Ostrobotniensis 806 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=806). * noin 1632. Vht: Taivassalon kirkkoherra Erik Alftanus (Ericus Erici, † 1639) ja Elin Mårtensdotter Brennerus. Kasvatusvanhemmat: Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra, FM Ericus Matthiæ Fortelius († 1650) ja Magdalena Eriksdotter (Alftanus). Ylioppilas Turussa sl. 1650 Alphtanus Israel Erici _ 41. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1650] Israël Erici ‹Sukunimi Alptanus on korjattu muotoon Alftanus.›. | Pastor Regiminis, Postea Pastor et Præpositus in Stor Kyro | 1672. Obiit 1712. — Taivassalon pitäjänapulainen (coadjutor). Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Gallen, sittemmin Claes Ugglan rykm.) eskadroonansaarnaaja 1658. Isonkyrön kirkkoherra 1672. Valtiopäivämies 1689. † Isossakyrössä 22.8.1712. Pso: 1:o 1662 Sofia Johansdotter Frisius († 1674); 2:o 1675 Susanna Filipsdotter Echman († 1697); 3:o 1698 Maria Elisabet Lietzen tämän 3. avioliitossa († 1751).
Pson edell. aviomies: Siikajoen kirkkoherra Henrik Ahlholm 2112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2112) (yo 1671, † 1695).
Appi: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).
Veli: Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697).
Poika: Isonkyrön kappalainen Israel Alftanus, myöh. Alftan 4797 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4797) (yo 1704, † 1747).
Poika: Lohtajan kirkkoherra Johan Altan 5181 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5181) (yo 1712, † 1755).
Tyttärenpoika: Espoon kirkkoherra Elias Cajander 5958 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5958) (yo 1732, † 1773).
Lanko: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520) (yo 1662, † 1674).
Vävy: Laihian kappalainen Matias Reinius 2769 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2769) (yo 1679, † 1723).
Vävy: Ilmajoen kappalainen Henrik Peldanus 3012 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3012) (yo 1682, † 1706).
Vävy: Vaasan kappalainen Mikael Fant U427 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U427) († 1714).
Vävy: Uskelan kirkkoherra Gabriel Escholin 3320 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3320) (yo 1686, † 1732).
Vävy: Lapuan kappalainen Gustaf Bäck 3379 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3379) (yo 1687, † 1708).
Vävy: Isonkyrön kirkkoherra Nils Aejmelaeus 3553 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3553) (yo 1689, † 1750).
Vävy: Vähänkyrön kirkkoherra Johan Gumse 4446 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4446) (yo 1699, † 1742).


Maria Nilsdr Lietzenin sisko Klara Nilsdr Lietzen oli Antti Äimän pojan Jacobin vaimo. Jacob oli Margareta Karhian serkku eli Håkanin vaimon serkun käly oli Israel Alftanuksen 3. vaimo.
Margareta Karhian serkun poika Nils Jacobsson Aejmelaeus oli Israelin vävy.


1656/57 Jakob Aejmelaeus Jacobus Andreæ, Satacundensis 1172 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1172). * Kokemäellä 9.10.1638. Vht: kamariviskaali Anders Jakobsson († ~1662) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Hansdotter Ketarmannus. Ylioppilas Turussa 1656/57 Æimilæus Jac. Andreæ _ 55. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1656/57] Jacobus Æimelæus. | Judex Territorialis in Inferiori Satagundiâ æqvissimus. Obiit A:o 1686. — Ala-Satakunnan tuomiokunnan lainlukija 1669–80, Ylä-Satakunnan tuomiokunnan 1675–80, Vehmaan tuomiokunnan 1675, samalla Vaasaporin kreivikunnan alilaamanni (1674). Ala-Satakunnan tuomiokunnan tuomari 1680. Omisti Euran Vaanin. † Eurassa 9.6.1686. Pso: 1674 Klara Nilsdotter Lietzen († 1742).
Velipuoli: lainlukija Gustaf Aejmelaeus 307 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=307) (yo 1642/43, † 1664).
Poika: Halikon kirkkoherra Anders Aejmelaeus 3552 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3552) (yo 1689, † 1735).
Poika: Isonkyrön kirkkoherra Nils Aejmelaeus 3553 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3553) (yo 1689, † 1750).
Lanko: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen 1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520) (yo 1662, † 1674).
Vävy: rykmentinpastori Nils Procopaeus 2865 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2865) (yo 1680, † 1697).
Vävy: Lohtajan kirkkoherra Johan Cajanus 4155 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4155) (yo 1695, † 1730).


Jos Måns Månsson ei ole Håkanin isä, vaan Måns Larsson, on hänen oltava joku lähisukulainen.

[Benedictus]

On selvää, että Brennerus suvulla ja Brotherus suvulla on yhteys, siitä on esimerkkinä Puotilan kartanon omistukset.

Puotilan kylä kuului 1800-luvulle saakka Helsingin pitäjän
nk. sipoolaiskyliin ja Sundin neljännekseen. Sipoolaiskylät
kuuluivat kirkollisesti Helsingin pitäjään,
mutta hallinnollisesti Sipooseen. Sipoon maakirja
mainitsee kylässä olleen 1600-luvun lopulla kahdeksan
viljelmää. 8
Kylän suurimmat tilat olivat yhden manttaalin suuruiset
Råns (Rååns) ja Domars. Kuten edellä on mainittu,
1540-luvulla Råånsin tilan omistajaksi on maakirjaan
merkitty Matts Larsson. Vuonna 1571, Matts
Mattssonin aikana tila on merkitty venäläisten autioittamaksi.
Maakirjassa mainitaan myös, että tilan
sotilasluonnosta nautti vuonna 1598 ”muuan herra
Mongs, joka toimi saarnamiehenä Narvassa” (Predikant
i Narffuen).
Domarsin tilaa hallitsi 1540-luvulla Michel Jönsson.
Tilan mainitaan olleen 1600-lvulla ratsutilana.
1620-luvulla tilan omisti lainlukija Hans Mårtensson BRENNERUS.
Seuraavan vuosisadan alussa tilaa hallitsi maanmittari
Samuel Broterus. Domarsin tilaan kytkettiin sen naapuritila,
puolen manttaalin kokoinen Domars, joka oli
ollut pitkiä aikoja autiona 1590-luvulla.
Puotilan kylän neljäs tila oli puolen mantaalin kokoinen
Klåvis. Omistajana 1540-luvulla tunnetaan Michel
Mårtensson. Tila oli 1600-luvulla ratsutila. Nissaksen
ratsutilan omisti 1540-luvulla Lars Andersson. Kylään
kuului vielä nk. ulkokylänmaa (Utbysjorden) ja kaksi
pienempää tilaa, joiden omistus oli jaettu Klåvisin ja
Råånsin tilojen kesken. Näitä tiloja viljeli 1540-luvulla
Michel Tomsson, mutta 1600-luvulla tilat olivat autioina

Yo Tartossa 2.5.1632 Hans Brotherus Johannes Sigfridi, Nylandus U23 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U23). Vht: Helsingin pitäjän kirkkoherra Sigfrid Brotherus (Sigfridus Stephani, † 1651) ja hänen 1. puolisonsa Cecilia Sigfridsdotter. Tarton lukion oppilas (1631). Depositio 21.4.1632. Ylioppilas Tartossa 2.5.1632. Respondentti Tartossa 13.5.1633, pr. teol. prof. Georg. Mancelius. Vihitty papiksi noin 1634. — Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Torsten Stålhandsken rykm.) saarnaaja (1638), palveli sotilaspappina Saksassa. Helsingin pitäjän kappalainen 1646 (ehkä jo 1641), kirkkoherra 1651–52. Mikkelin kirkkoherra 1653. Lääninrovasti (1660). Valtiopäivämies 1659–60 ja 1675. † Mikkelissä alkuvuodesta 1676. Pso: 1:o (jo 1646) Elin Hansdotter; 2:o (ei vielä 1665) Johanna Henriksdotter Carstenius tämän 2. avioliitossa.
Poika: Mikkelin kirkkoherra Sigfrid Brotherus 1690 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1690) (yo 1664, † 1697).
Veljenpojan poika: kihlakunnantuomari Erik Johan Brotterus 4800 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4800) (yo 1704, † 1738).
Lanko: Viipurin piispa, FM Henrik Carstenius 970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970) (yo (1653), † 1683).

[Benedictus]

Tuo ajatus, että Håkan Månsson olisi Juliana Månsdr Palmin veli, joka asui 1682 saakka Karkun Hiedan ratsutilalla, jonka osti ja ehkäpä peri osin Måns Månssonilta edelliseltä omistajalta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505571
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505543
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505994
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505444
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756778
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224617
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259686
Yllä näkyvät sekä Måns Månssonin, että Håkan Månssonin vaiheet. Hieta on selvästi myyty Håkanille, kun hänen vaimonsa Karin kuoli ja tämän poika vouti ja kamariviskaali otti tilan itselleen 1668.
Månsilla ei selvästikään ole ollut lapsia kummankaan vaimonsa kanssa.

Tämä ajatus voitaisiin laajentaa myös siten,että josko Måns Månsson olikin Håkanin veli.

Måns Månsson oli Kiuralan Viikarilla 1651 vouti ja nimismies Nils Erikssonin lesken Anna Hansdr:n 2. puolisona.
Måns Månsson omisti myös Hiedan, joka sitten siirtyy Håkanille.

Hålkan mainitaan ensikerran Mynämäen Kaleisen ratsutilalla korpraalina ja lesken Karinin 2. puolisona 1664.
Periaatteessa ei ole mahdotonta, etteivätkö olisi aikalailla samankin ikäisiä. Tuskin 20 kymppinen korpraali ihan 50 vuotiasta leskeä naisi.

Tämän ajatuksen mukaan olisi Måns Månsson syntynyt noin 1630 ja Håkan senjälkeen.
Tästä seuraisi, ettei Måns Larsonin vaimo Anna Alftana oikein voisi olla heidän äitinsä, vaan joku 1. vaimo.

Juliana oli syntynyt 1655, joten ajallisesti voisi olla Annan 1. lapsi. jos Anna oli Israelin kanssa samaa ikää.

Håkan voisi silloin olla äidin

isän nimi, kun taas Måns olisi isänisän nimi.

Tämän ajatusken myötä Måns Larsson olisi syntynyt jo noin 1610, eli olisi ollut kuollessaan 1683-4 noin 74 vuotias.
Julianahan oli 84 vuotias kuollessaan, eli olivat pitkäikäisiä.

Tämän ajatuksen myötä tullaan myös tuohon jo aiemmin heittämääni ajatukseen, että Lars Månsson Stiernkors, joka oli syntynyt jo reilusti 1500-luvun puolella oli ollut aviossa jo ennen tunnettua vaimoaan 1625 Elisabeth Matsdr Hietamäkeä.

Tuskin tuohon aikaan aatelismies eli vuosikymmeniä ilman vaimoa?

Tietenkin voi olla kyse jalkavaimostakin, mikä voisi olla selitys ettei Måns Larsson käytä mitään nimeä tai sinettiä.
Toisaalta aatelittoman vaimon lapset eivät välttämättä olisi aatelia. Esim Ekestubbejen Palm haara.

Måns Larsson selvästi oli jotain isompaa, koska hallinnoi suuria maaomaisuuksia, toimi luottotehtävissä ja nai Alftanus tyttären, joiden sinetissä on Stiernkors symbolit.

Stiernkors isä selittäisi monta asiaa kerralla.

[Jari Latva-Rasku]

Ylioppilasmatrikkelissa on Johan Judiuksen http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52 kohdalla seuraavat viitteet:

Kokemäen käräjät 14.–15.8.1682 f. 149 (Efter bytes brefwetz af d: 17 Jan: 1669, huilcket wed Häradz winter Tingh i Cumo Sochn samma Åhr Lagligen stadfäst är innehåld, tillkommer Jacob Johansson Judius för sit fädernes Arf 201 D:r Kopp:rm:t som hans Stiuffader Leut: Manhaftig Håkon Månsson (vertaa 1632 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1632)) till honom dömdes at betala,

Edellisen perusteella Håkan Månsson olisi ollut 1635! ylioppilaaksi tulleen Johan Judiuksen äidin Margaretan uusi puoliso.

Kokemäen käräjät 8.–10.10.1691 s. 483 (Emedan Leutnampten Manhaftig Håkan Månsson esom oftast blifwit tilhållen att opwisa Inventarium efter Sahl: Johan Simonsson hållen hwilckens änckia Leut:n sedermera till ächta tagit,

Edellisen perusteella Håkan Månsson olisi ollut vuonna 1668 kuolleen Johan Judiuksen vuonna 1684 kuolleen puolison Margaretan uusi puoliso.

Johan Karhian http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1632 kohdalla mainitaan jo monta kertaa tässä keskustelussa todetut yhteydet:

Kokemäen käräjät 22.–23.6.1680 s. 46 (Auscultanten Dn: Jacobus Pahlman Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias, et omyndigt barns om sine 7 åhr, wegnar, giorde inspråk om Paistila Ryttare hemmans Könikä ben:dh besittiande och byrd, som Leut: Manhafftigh Håkon Månsson (vertaa 1376 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376) ja U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52)) förmedelst sin Hust: Margeta, som är Sahl: Johan Sigfredsson Karhias Syster nu innehafwer, med begäran, at Henrich Johansson som är eendaste och älsta brodrens Son ... kunde fram för andra af Arf:ne såssom den der närmast är få besittia ..

Samoissa viitteissä mainitaan Hiedan ratsutilan (halpa) kauppa, jossa ei mitenkään mainita, että Måns Månsson olisi ollut Håkanin isä:

Karkun ja Mouhijärven käräjät 29.–30.7.1669 f. 88 (Andra gångon Uplystes Hieda Hemmanet, som Cornetten Manhafftig Håkon Månsson hafuer sig kiöp och tillhandlatt, af Måns Månsson för 100 Dal: gåt m:t som ders kiöpe breff Dat: d: 9 Septemb: 1668 Utwjser);

Elias Callinuksen http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376 kohdalla mainitaan Håkan Månssonin iästä:

KA valtakunnanregistratuura 14.4.1690 f. 227 (Dimission för Lieutenanten Håkan Månsson ... Wij Carl etc. Görom witterligit, att såsom hoos Oss Lieutenanten under Wårt Åbo och Biörneborgz Lähns Cavallerie Regemente, Ehrlig och Manhafftig Håkan Månsson, genom Öfwersten Bernhard Otto von Lieven underdånigst låtit tillkenna gifwa, huruledes han förmedelst ålderdom och uti 50 Åhrs tijd utståndne store travailler befinner sig nu till hälsan och krafterne så wara förswagat,

Håkan Månsson oli hyvinkin syntynyt noin 1630, jopa sitä ennen, ellei pöytäkirjan maalailevaan tekstiin voisi suhtautua varauksella.Tekstin perusteella hän olisi raatanut 50 vuotta.

Samassa yhteydessä Håkan Månsson olisi todettu Mynämäen nimismieheksi, jos nyt kyseessä on sama henkilö:

Mynämäen käräjät 4.–5.6.1667 f. 39 (Lendzmannen i Wirmo Sochn Manhafftigh Håkon Månsson);

Kuten aikaisemmin oli todettu, Håkan Månsson oli Elias Callinuksen isäpuoli, eli Eliaksen äidin Karinin uusi puoliso:

Mynämäen käräjät 7.–8.1.1674 f. 10v (Företrädde Befalningzman öf:r Wemo Häradh W: Elias Johansson ... hans S. Fadhers Johan Berttilsons gårdh här j Wirmo Sochn Kalleis, ... Gården Kalleis bleef ifrån Cronan igen lööst utaf Elias Johanssons Stiuffadher Corneten Håkon Månsson.

Elias Callinus oli mielenkiintoinen henkilö, sillä hän oli Vehmaan kihlakunnan vouti, aivan kuten Thomas Rajaleniuksen takaajana ollut Simon Careel. joka oli takaajana yhdessä Halikon kruununvoudin Erik Larssonin kanssa. Karkun Hiedan ratsutilalla asui jonkin aikaa Johannes Thomae Rajalenius.

Paljon kiinnostavampaa, kuin että Håkan Månsson tuntui naivan kaiken, joka vähänkin liikahteli, on arvaus yhteydestä rälssivouti Måns Larssonin ja Halikon kruununvoudin, rälssivoudin ja tilanvuokraajan Erik Larssonin välillä? Håkan Månssonilla ja Erik Larssonilla oli todistettavasti yhteys Karkkuun, jonne Måns Larssonin tytär Juliana avioitui.

[Benedictus]

Kokemäen käräjät 22.–23.6.1680 s. 46 (Auscultanten Dn: Jacobus Pahlman Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias, et omyndigt barns om sine 7 åhr, wegnar, giorde inspråk om Paistila Ryttare hemmans Könikä

Huittisten käräjät 17.–19.9.1689 s. 355 (Sochneskrifwarens Sahl: Daniel Larssons Enckia Hust: Anna Catharina Johansdotter i Cumo);

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224570
Tässä ei näy Hawingissa ketään Daniel Larssonia, mutta kylläkin Margareta ja Johan Karhian sisaren Elisabetin puoliso Sven Rusk, joka omistaa tilan.

Luultavasti Johan Karhian leski ja uusi puoliso asuvat täällä.

Kiinnostavaa on, että tilan lanbondena mainitaan Erik Jöransson vaimonsa Elisabeth Göösin kanssa.

Tämä Erik on jo aiemmin täällä ja Genoksen artikkelissakin mainittu Erik Jöransson Pentzelstierna, jonka vaimo oli khr Simon Göösin eli Cardiasterin tytär.

Kuka tämä Daniel Larsson oli ei ole selvillä.

Oliko tämän ja Johan Karhian vaimo Anna Johansdr mistä on myös auki.

[Benedictus]

Laitan tänne Astrenius-ketjuun yhteenvedon Brennerus-suvusta, vaikka se voisi olla noilla Alftanus sivuillakin.

Suomessa on yleisen tutkija käsityksen mukaan kaksi Brennerus-sukua, Pohjanmaan suku ja Helsingin Brändön suku. Sukujen välille ei ole löytynyt yhteyttä.

Näkisin, että asia ei ole noin selvä, vaan suvut ovat samasta lähtökohdasta peräisin ja yhteyksiä löytyy.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7772

Creutzman Pieksämäen kappalainen Nils Nilsson Fridlanderin vaimo oli Anna Catharina Creutzman (s. n. 1665 Pieksämäki, k. Pieksämäki). Anna Catharina Creutzmanin vanhemmat olivat kapteeni Philip / Filip Creutzman (k. ennen 1679 Joroinen) ja Ursilia Margareta Brennerfelt (s. 1643, k. 1737 Joroinen?). Ursilian vanhemmat olivat everstiluutnantti Mårten Brennerfelt (ent. Brenner / Brennare) ja Elisabet von Göben.

Varsinainen kysymys kuuluukin: Osaako joku antaa täydentäviä tietoja kapteeni Filip Creutzmanista tai hänen esipolvistaan?

Terveisin Janne Asplund

YLLÄ MAINITAAN EVERSTILUUTNANTTI MÅRTEN BRENNERFELT ENTINEN BRENNER.
Lainaus:

Turun Hovioikeus tuomitsi kapteeni Brennaren karkotettavaksi valtameren taakse Uuteen Ruotsiin. Hän pääsi kuitenkin karkaamaan ja hankkiutui Ranskan armeijaan. Vuonna 1650 hän matkusti kuningatar Kristiinan kruunajaisiin Tukholmaan, jossa hänet armahdettiin. Eikä sillä hyvä, sillä ennen vuoden 1650 loppua kuningatar aateloi tämän sotaisan tappelupukarin, joka otti nimekseen Brennerfelt. Maaliskuussa 1651 hän sai donatiokirjeen useille Rantasalmella sijainneille tiloille ja seuraavana vuonna uusia läänityksiä Pieksämäen ja Joroisten pitäjästä.
Brennare osallistui sittemmin Kaarle X Kustaan Puolan-sotaan, kohosi everstiluutnantiksi vuonna 1657 ja kuoli parisen vuotta myöhemmin vieraalla sotanäyttämöllä. Brennerfeltin leski Elisabet von Göben solmi avioliiton Niilo Grothin kanssa, joka aateloitiin nimellä Grotenfelt. Näin joutui Joroisten Järvikylä tämän tunnetun aatelis- ja sivistyssuvun omistukseen.

http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm

http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=3085 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3085)
Viestiä muokannut Timo W : 26.08.09 10:14. Syy: lisä

lAINAUS NIMM.MOVITZILTA


Brennerfelt (aat. 1650, intr. 1652 nro 520, sammunut 1674)

Ursula Margareta Brennerfelt k. 1737

vht: Mårten Ingevaldinpoika Brennare, sitt. Brennerfelt, kapteeni, k. ennen 1660 arvatenkin Puolassa. & Elisabet von Göben.

vht: Ingevald Mårteninpoika, Lasse Nilssonin lippueen furiiri, tuli Tallinnasta Viipuriin 1608 käskynhaltija Anders Larssonin kirje muassaan ja palasi sitten takasin. Puoliso kaiketi tuntematon.
MOVITZ JATKAA

Elgenstiernan supplementtiosa antaa Brennerfeltien kantaisälle yhteyden toiseen Brenner-sukuun:

Ingevald Mårteninpoika

isä:

Martinus Matthiaksenpoika Aboensis (turkulainen), syntynyt 1516 Närpiössä, otti nimen Brennerus, Mustasaaren lukkari 1557, kirkkoherra siellä 1567, Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan rovasti, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593, kuoli Mustasaaren pappilassa 1595.

isä: Matts, talonpoika Närpiössä. Hänestä ei näy tiedettävän mitään varmaa. Elgenstierna arvioi hänen vaikuttaneen 1480-1516. Elgenstiernan mukaan hän oli "oletettavasti Närpiön kylässä Nybyn pitäjässä", millä hän itse asiassa tarkoittanee Närpiön pitäjän Nybyn kylää...

Olisi kiva tietää, mihin lähteeseen perustuu tuo Martinuksen yhdistäminen Närpiöön ja miksi hän sitten kantaa epiteettiä "turkulainen".
MOVITZ JATKAA
Jostain syystä Elgenstierna (1925) ei tunne Magnus Brennerin teosta 'Slägterna Brenner i Finland (1912)', sillä sieltä löytyy myös Ingevald sekä muutakin lisätietoa suvun varhaisvaiheista.

Tässä kuitenkin selitetään selvemmin suvun alkuperään liittyvä kysymys. Kantaisästä sanotaan:

Matts Brenner, bonde i Nerpis (sannolikt Nerpis by i Nyby (S:t Mårtens) socken) 1480-1516.

Tällaista talollista ei tietenkään voi löytyä mistään verotuslähteessä, joten kaikki on vain päättelyn varassa.

Mutta Nyby on tosiaan Marttilan vanha nimi, ja pitäjässä on tosiaan Närppi-niminen kylä, joten suku voi hyvinkin olla Marttilasta, ja se selittää, miksi Martinus on juuri 'Aboensis'. Martinuksesta sanotaan teoksessa (pikainen käännös):

Martti Matinpoika Brennerus, turkulainen, s. 1516 Närpissä, vuodesta 1557 viiden hlön talouden kanssa Mustasaaren lukkari asuen Mustasaaren kylässä (Kustaa Vaasan kirjeen 9.6.1558 mukaan nauttien palkkana puolet pitäjän suorittamasta lukkarinmaksusta), mainitaan lukkarina vielä 1564, vuodesta 1567 Mustasaaren kirkkoherra, viraltapantu joidenkin pitäjäläisten valheellisen ilmiantokirjelmän perusteella 5.7.1571, mutta Juhana III:n 8.11.1571 syyttömäksi julistama ja virkaan palauttama. Sai Juhana III:n kirjeellä 5.3.1569 ylöspidoksi viisi lästiä viljaa, joka 20.11.1571 vähennettiin 4 lästiin, allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen 1593, eteläisten Pohjanmaan rovasti, kuoli Mustasaaressa 1595. P:so 1: Beata, Närpistä kotoisin, 2: Helga, nautti vielä 1598 lesken ylöspitoa.

Kirjassa on hyvä johdanto myös Brenner-suvun tutkimuksen historiaan. Magnus Brennerin isoisä B. Brenner oli jo 1815 vaiheilla kokoonpannut pienen esityksen suvun varhaisvaiheista, jossa kantaisäksi oletetaan virheellisesti "talonpoika Mårten Brenner Närpiön pitäjästä Pohjanmaalta". En kyllä vieläkään tiedä, mikä lähde yhdistää Brennerukset Marttilaan. Olisikohan suvun kuuluisalla historiografilla Elias Brennerillä näppinsä pelissä?
MOVITZ JATKAA


vilkaisu Marttilan varhaisimpiin maakirjoihin ei valaise ongelmaa:

Närpissä on kolme taloa, joiden isäntinä mainitaan

Clemit Jopsson 1540-1545
Marcus Mortensson 1540-1545
Matz Marcusson 1540-1545

joten eipä siellä ole välittömästi saatavissa viitteitä Matti-isäntään, mutta senhän ei tietenkään tarvitse tarkoittaa mitään, taloahan voi viljellä jatkossa vaikkapa vävy. Olisi erittäin kiinnostavaa tietää, mistä tuo syntymävuosi 1516 on saatu. Ja tuo ura on hieman outo: miten lukkarista tulee yhtäkkiä kirkkoherra? Olisi ehkä uskottavampaa, että tuo "lukkari"-termi viittaisi tässä pikemminkin pitäjänapulaisen t. apupapin tehtävään, sillä herra Martti on varmaankin saanut opillista sivistystä Turun katedraalikoulussa. Tässä suhteessa Martinus Brenner sopisi hyvin ensimmäisen reformoidun pappissukupolven profilointiin, eli hän kuuluisi juuri Turkua ympäröivän maaseudun vauraaseen talonpoikaistoon. Oletettaessa, että monet vanhat katoliset instituutiot ovat olleet vielä voimissaan (ensimmäisen luterilaisen kirkkolainsäädännön Ruotsi saa vasta 1571), ei Martille liene myönnetty pappisvihkimystä ennen 25 vuoden ikää (jotain sellaista se oli kanonisessa oikeudessa, en nyt muista aivan tarkalleen). Silloin voisi olettaa, että hän olisi saanut opintonsa valmiiksi ja liperit niskaansa vuoden 1540 tietämillä, sillä ei ole erityisen uskottavaa, että hänet olisi laitettu koulun penkille vasta aikamiehenä eikä sekään, että hän olisi siellä vuosikymmeniä viihtynyt. Missä hän sitten kuluttaa ajanjakson 1540-1557, liki viisitoista vuotta. Ehkä sotilaspappina tai muissa vähempiarvoisissa papillisissa tehtävissä? Ehkä hän on kunnostautunut Suuren Venäjän sodan 1555-1557 melskeissä? Se voisi selittää sen, että hänelle luovutettiin varsin vauraan pohjalaisseurakunnan paimenvirka, vaikkei hänellä ollut ennestään, kaikesta päättäen, mitään suhdetta kyseiseen kaukaiseen seurakuntaan. Mutta Elias Brenner tallensi aika paljon materiaalia Pohjanmaalta sekä isänsä Isaacuksen jäämistöstä, joten luulisi, että juuri hänen papereistaan (niitä on muistaakseni Upsalassa) voisi löytyä varhaisia muistiinpanoja Brennerien vaiheista. Elias oli siis herra Martinuksen pojanpojan poika.

Toisaalta tässä vaiheessa pappiskoulutus on Turussa aika järjestämättömässä, keskiaikaisessa muodossa, ja nuoret papit ovat hyvinkin voineet olla vielä erilaisissa vanhoissa pikkuviroissa tuomiokirkon liepeillä, eikä heistä ole asiakirjoissa mitään mainintaa (eikö heillä ollut verovapaus?), joten Martinuksesta ei saatane herkästi lisätietoa).

YLLÄOLEVASTA TIETOPAKETISTA TULEE ESILLE, ETTÄ AATELOIDUN BRENNEFELTIN ISOISÄ OLI MUSTASAAREN KIRKKOHERRA MARTINUS MATTHEI, JOKA OLI SYNTYJÄÄN MARTTILAN NÄRPEKSEN KYLÄSTÄ.

SIIS ISÄNSÄ INGEVALD MÅRTENSSON OLI MUSTASAAREN KHR HENRIKUS MARTINI BRENNERUKSEN VELI.
Brennerus, Martinus Matthaei (1516–1595) Martinus Matthiae, Morthen / Morthin / Mårten / Mårthen / Mårtthen Mattsson
S Marttila 1516. Talollisenpoika Karinaisten Närpin (Närppi) kylästä.
Mustasaaren lukkari 1557, asui Mustasaaren kylässä. Kuningas Kustaa Vaasa oikeutti Brenneruksen kirjeellään 9.6.1558 nauttimaan palkkana puolet pitäjän lukkarinverosta; hänet mainitaan lukkarina vielä 1564. Mustasaaren (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5067) kirkkoherra piispa Paulus Juustenin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257) kollaatiokirjeellä 1567 ja Kuninkaallisen Majesteetin virkaanvahvistamana 1569. Eräiden tietojen mukaan Brennerus oli Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6128) maarovasti, mutta Paarman mukaan ”hänen sijoittamisensa rovastien sarjaan on vaikeaa”.

K Mustasaari 1595.
P1 Beata N.N.; P2 Helga N.N., eli leskenä ainakin vielä 1598.

Brennerus, Henricus Martini (1552–1616)
Brenner, Henrik Mårtensson
S 1552. V Mustasaaren kirkkoherra Martinus Matthaei Brennerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=292) ja hänen 1. puolisonsa Beata N.N.
Åkerblomin (1941) mukaan Mustasaaren lukkari todennäköisesti jo 1570-luvulla; Mustasaaren (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5067) kappalainen ja lukkari ainakin 26.9.1590, jolloin kuningas Juhana III kirjeellään oikeutti hänet nauttimaan lukkarinveron tuoton edellyttäen, että hän kappalaisena ja oppineena ja kelvollisena henkilönä pitää voimassa lukkarinviran; Mustasaaren (ja vuodesta 1606 Vaasan) kirkkoherra isänsä seuraajana vasta kesällä 1599 kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan välienselvittelyn ja siihen liittyen nuijasodan aiheuttaman viivästyksen jälkeen; mainitaan olleen (Paarman mukaan ”lienee ollut”) Pohjanmaan ts. Pohjanmaan eteläisen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6128) maarovasti.
Taloutensa turvatakseen Brennerus hankki omistukseensa useita maatiloja, joiden viljely ja karjanhoito olivat hänelle tuottoisa sivuelinkeino. Rannikkopitäjien pappien yleiseen tapaan hän harjoitti myös kauppaa ja kuljetti omalla laivallaan papinsaataviaan ja maatilojensa tuotteita myyntiin suoraan Tukholmaan, jonne hänellä oli hyvät suhteet mm. avioliiton ansiosta.


K Vaasa 10.3.1616.
P Tukholma 1586 Margareta Knutsdotter Porschank, S 1567, K Tukholma 6.8.1631, PV Tukholman kaupungin porvari ja raatimies Knut Porschank ja Margareta N.N.

Kun tässä ketjussa ollaan oltu hyvin tarkkoja kirjoitusasuista, niin todettakoon, että Pohjanmaan Brenner -suvun alkukotina pidetään nykyisen Pöytyän pitäjän puolella oleva Närpin kylää. Kylässä on jäljellä Vanhatalo -niminen tila. Oletan itse, että juuri se olisi ollut Brennerien alkukoti - siis Pohjanmaan suvun

Karttalinkki tässä - nykyisellään tila on tavallinen maalaistalo.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/l...8 556&lang=fi (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&srs=EPSG%3A3067&y=6730357&x=268556&lang=fi)

Juha


Virhe!

Tätä vain toistetaan, vaikka olen toistamista toistanut aivan päinvastaista, ettei Mustasaaren kirkkoherra, Martinus Mathei koskaan käyttänyt nimeä Brenner, mikä ilmenee myös hänen sinetistään: siinä ei ole B -kirjainta, vaan "M M".


Martinuksen poika Henrik otti käyttöön Brenner -nimen, muttei vielä nuoruudessaan, vaan hänenkin sinetissään on alkuvuosina vain kirjaimet "H M". Myöhemmin sinettiin tulee B, josta on kaksi versiota:

"H B"
"HMB"

Siis tähän Brenner -nimeen liitty se "mutka", ettei Martinus Mathein tiedetä sitä lainkaan käyttäneen ja vasta hänen Mustasaaressa syntynyt poikansa Henrik otti sen käyttöön vasta (jonkin aikaa) sen jälkeen, kun oli 1599 nimitetty kirkkoherraksi.

terv Matti Lund

YLLÄOLEVASTA SELVIÄÄ, ETTÄ HENRIK MÅRTENSSON OTTI KÄYTTÖÖN BRENNER NIMEN NOIN 1600.
VELJENSÄ INGEVALDIN POIKA MÅRTEN KÄYTTI NIMEÄ BRENNER JA TEKI SIITÄ AATELISNIMEN BRENNERFELT.

OLISI KIINNOSTAVAA TIETÄÄ KUKA OLI INGEVALDIN PUOLISO, KOSKA VELJENSÄ NAI RAHAKKAAN PORVARIN TYTTÄREN TUKHOLMASTA.
OLISIKO NOITA BALTTIAN AATELISIA SUKUJA, KOSKA POIKA NIIN HELPOLLA AATELOITIIN.

JATKAN JUTTUA SEURAAVASSA VIESTISSÄ, KOSKA TÄSTÄ TULEE MUUTEN LIIAN ISO PAKETTI.

LAINAAN TARKOITUKSELLA ERI HENKILÖIDEN KOMMENTIT YHTEEN, JOTTA LUKIJAN ON HELPOMPI SAADA KÄSITYS KOKONAISUUDESTA.

[Benedictus]

Lainaus Latva-Rasku viesti 323 Abrahamin kronikka-ketju

Isonkyrön Brenneruksista tuli mieleen. että SukuForumilla on käyty keskustelua eri Brenneruksista useamman keskustelun yhteydessä. Isonkyrön Brennerusten on tunnetusti väitetty olleen peräisin Nerpiksen kylästä Marttilasta. Brändöstä kotoisin ollut Claudius Martini Brennerus oli holhoojana Marttilassa. Astrenius-keskustelussa nimimerkki Knaapi totesi aiheesta seuraavaa:

Knaapi
16.12.09, 14:22
Tässä Claudius Martini Brennerukseen liittyvä yksityiskohta, jota en ole Brenner-keskusteluissa havainnut. Hän näyttää olleen Marttilan Yrjäntilän luutnantin Sigfred Bengtssonin lasten holhooja. Holhoojat olivat yleensä lähisukulaisia, mutta osaako joku kertoa, onko tässäkin kyse sukulaisuudesta?

Marttilan Yrjäntilän yksinäistalo

I Bengt Simonsson 1603-1629
Lapsia:
Sigfred Bengtsson, II
N. Bengtsson, jolla 1647 lapsia.
N. Bengtsdr, jonka mies 1647 Henrik Oripäästä

II Sigfred Bengtsson 1629-1633, perikunta 1633-39. Luutnantti, kuoli Saksassa 1633. Klaus Martinpoika Brennerus oli hänen lastensa holhooja 1633-39. Sigfred Bengtsson oli ollut lähtiessään Saksaan 1630 kihloissa Mikkelin Pitkässälahdessa asuneen luutnantti Fredrik Ollenborgin tyttären kanssa, mutta sotaanlähtö ja kuolema olivat estäneet avioliiton. Sigfred Bengtssonin ensimmäinen vaimo on siis kuollut ennen 1630. Jostain (käräjäkirjasta?) olen poiminut tiedon, että hänen anoppinsa nimi olisi ollut Brita, mutta nyt en löydä lähdettä.
Lapsia:
Simon Sigfridsson, ratsuväen korpraali, Saksassa 1643, jolloin kuoli siellä.
Agnes Sigfridsdr, III

III Agnes Sigfridsdr., pso Henrik Mårtensson Winter, 1643-79. Isä luutnantti Mårten Winter (jonka toinen vaimo ehkä Margareta Johansdotter).
Lapsia:
Mårten Henriksson Winter, 1679-1687. Pso: Anna.
Elina Henriksdotter Winter
Krister Henriksson Winter
-----------
Lähteitä:
Marttilan käräjät: 1644:242; 1645:354; 1647:599, 602; 1662:521; 1675:263 jne. Oja: Tarvasjoen historia 149, 199-201.

Knaapi
16.12.09, 14:32

Edellisestä unohtui, että C. M. Brennerus oli 1630-luvun alkupuolella ev.ltn. Nödingin komppaniansaarnaaja jossain Nürnbergissä päin.

Jouni Kaleva arveli, että Bengt Simonsson olisi voinut olla Claudius Martini Brenneruksen isän veli, eli peräisin Nurmijärven Klaukkalasta.

YLLÄOLEVASTA SELVIÄÄ ETTEI CLAES BRENNERUS OLLUT VIELÄ TUOLLOIN LOIMIJOEN KIRKKOHERRA ELI EI OLLUT PAIKALLA VIRAN PUOLESTA.

Brennerus, Claudius Martini (K 1671) Brenner, Claes Martini, Clas Mårtensson
S mahdollisesti Helsinki. V Helsingin laivaveistömön kirjuri, myöhemmin lainlukija Raaseporin läänissä, laivuri ja maatilojen omistaja Helsingin pitäjässä Martti Simonpoika / Mortenn / Mårten Simonsson ja N.N. Antintytär / Andersdotter BRÄNNDÖ-suku.
Magnus Brennerin (1912) mukaan maisteri (Nuorteva 1997 ei tunne edes ylioppilaana).
Ilmeisesti se Claes Martini, jonka 1633 mainitaan toimineen neljättä vuotta suomalaisen ratsuväen kenttäsaarnaajana ja joutuneen tuolloin luopumaan virastaan heikon terveytensä takia. Kuningatar Kristiinan holhoojahallituksen kirjeessä 13.7.1633 piispa Rothoviusta (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) käsketään huolehtimaan hänestä, koska hän kuului olevan taitava mies. Turun tuomiokirkon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) taloudenhoitaja 26.4.1636; Loimaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5056) kirkkoherra 1639; Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) kirkkoherra kreivi Per Brahen valtuuttamana 21.5. ja kuninkaallisella valtakirjalla 28.10.1640; Taivassalon (Vehmaan) rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) lääninrovasti, suoritti kahdeksassa ei seurakunnassa yhteensä 36 rovastintarkastusta 1643, 1647, 1650, 1652, 1655, 1657–59, 1661, 1663–1667 ja vielä 1.3.1671 (Lempiäinen 1967).
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.4.1643, 10(17).10.1646, 6.11.1647, 31.3.1649, 31.8.1650, marraskuu (10.12.)1652, 7.11.1655, 23.4.1656, 26.4.1656, marraskuu 1657, helmikuu (3.3.)1660, 11.5.1661.
Omisti Koiviston ratsutilan Taivassalossa.


K Taivassalo (aikaisintaan maaliskuussa) 1671.
P1 (noin 1637) Brita HENRIKSDOTTER, K (kaiketi Turku) noin 1638; P2 1650 Juliana (Iliana) ARENDTSDR STIERNA, K (kaiketi Taivassalo) 1656; P3 1658 Ingrid Jakobsdotter BILANG hänen 2. avioliitossaan, K todennäköisesti 1681.
Ingrid Jakobsdotterin P1 Gavelsbackan Sundsbergin tilan omistaja Kirkkonummella Erik Thomasson, K viimeistään 1658.


CLAES BRENNERUS TULEE SIIS 1639 LOIMAAN KIRKKOHERRAKSI.
LUUTNANTTI SIGFRID BEGTSSON OMISTI MARTTILASSA USEITA MAATILOJA,

Yriäntilän ratsutilan 1 M

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350818
NÄKYY SIGFRID BENGTSSON JA BENGT SIMONSSON
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358533
1604 BENGT SIMONSSON GÖR RUSTIENS FÖRE

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362324
NÄKYY KIRKKOHERRA SIMON CANUTI JA VAIMONSA MADLIN MÅRTENSSON JOLA VEROVAPAUS TILAAN
NÄKYY MÅRTEN MATTSON JA LANDBONDEJA AIEMMIN.

Närppi 1/2 M
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350786
NÄKYY SIGFRID BENGTSSON JA MAININTA 1632 HUSSMAN SIGFRID BENGTSSON JA BENGT SIMONSSON

Horilan Kulo 1 1/2 M
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350777
1631 SIGFRID BENGTSSON OMA JA VAIMON ELINAIKANEN VAPAUS.

Kallela 1 1/2 M
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350778
SIGFRID BENGTSSON
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362322
KYRKKOHERDE SIMON JA KNUT TAVAST
OLISIKO SAMA KUIN MÄNTSÄLÄN KNUT JACOBSSON
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=741650
MARKUS MATTSON

Suutarla 5/8 M
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350787
BENGT SIMONSSON
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358502
BENGT SIMONSSON JA SIGFRID BENGTSSON

Mäntsälä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363147
Her Simon Canuti ja Madlinn Mårtensdotter, myös Henrik Simonsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362142
Knut Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=741576
KNUT JACOBSSON

Huovaristo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363140
1584 Olof Tavast
Michel Simonsson ja Matts Simonsson, joka viljelee myös Mäntsälää 1589
1589 Matts Simonsson Brukas tilla Mantseila(Simon Canutin asuintalo)
Toinen kylän tila Olof Brennerj 1584
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362132
Tiloilla 1575
Olof Tavast ja Olof Brennerj
Olof Tavastin tilalla Simon Larsson ja 1576 Simon, onko Simon Knutsson
eli Simon Canuti ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=741566
1540-45 Olof Tavast ja Olof Brennerj
1557 Knuut Tavastin tilalla

Olisiko tuo tuo Knut Tavast mahdollisesti Simon Canuti Paljaspään isä?

Olof Tavast ja Olof Brenneristä ei selviä ovatko tilan omistajia vai viljelijöitä.
Olof Tavast, lieneekö sama kuin Turun porvari Olof Tavast joka ostaa nahkoja Hämeenkyröläisiltä 1567.

Nuo Pohjanmaan papit Tavstit tiedetään Turun porvarisuvusta periytyvän. Ja Henricus Erici ja Eric Rödh:in on mm tähtiä käsittävän vaakunan perusteella arveltu liittyvän Tavasteihin.

Olavi

Ylläolevasta listasta näkyy, että luutnantti Sigfrid Bengtsson oli erittäin suuri maanomistaja Marttilassa.
Osa tiloista on selvästi isänperintöä.
Oliko joku myös vaimon perintöä ei käy selväksi, esimerkiksi Horilan Kulo voisi olla sellainen, koska mainitaan myös vaimo.

Bengt Simonsson on hankala, sillä hänellä ei näy mitään titteliä tai virkaa, on kuitenkin monen suuren tilan omistaja.
Yrjäntilä näyttäisi kuuluneen hänelle jo ennen 1600-lukua, jos tuo före sana tarkoittaa rusthållin pitoa.

Kiinostavaa ja selvän sukulaisuuden osoittaa, että Yrjäntylä ja Kallela ovat khr Simon Canutin nimissä, Mäntsälä ei periydy Bengt Simonssonille, eli voi olla tyttären tila.

Voidaan siis päätellä, että khr Simon Canuti oli Bengt Simonssonin isä ja äiti Madlin Mårtensdotter, jonka peruja lienee Yrjäntilä ja Kallela, koska kummassakin mainitaan Mårten Mattson aiemmin.

Paljaspää, Simon Canuti (K 1585) Paliaspä, Simon Knutsson
S Marttila. V Marttilan Mäntsälän talollinen Nuutti Jaakonpoika / Knut Jakobsson ja N.N.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) kirkkoherra ainakin jo 1563.
Joutui 1564 maksamaan 50 markkaa sakkoja Juhana-herttualle edellisenä vuonna vannomastaan uskollisuudenvalasta. Sinetöi Marttilan pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 26.11.1568.
Herra Simon (”her Simon i Nyby”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan "Hr Simon kyrkoherde Sancte Morthens socken" omisti 2 hevosta arvoltaan 30 markkaa, 4 härkää, 8 lehmää, nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja) 11 päätä, 5 vuohta, 15 lammmasta ja 4 sikaa. Hänellä oli metallivarallisuutta 10 naulaa tinaa, 2 leiviskää kuparia ja 10 luotia hopeaa. Omaisuuden arvo oli 297 markkaa, 4 äyriä ja hopeaveroa siitä kannettiin 31 markkaa, 2 äyriä.
Sai kuninkaalta läänityksekseen Marttilan Tarvasjoen Yrjäntylän tilan 1573 ja omisti isänsä jälkeen Marttilan Mäntsälän tilan vuodesta 1581.
K Marttila 1585.
P Magdalena (Malin) Markusdotter, eli leskenä miehensä jälkeen Marttilassa ainakin vielä 1594. Kuningas Juhana III myönsi ”suureen köyhyyteen” joutuneelle leskelle (”Malin Marcusdotter framlidne her Simons Effterlefwerske i Sanct Mortens Sochn”) helpotusta veronmaksuun kirjeellään 19.6.1588 ja kuningas Sigismund verovapauden hänen (”Madelinn Marckus dotter”) asumalleen ja viljelemälleen Mäntsälän tilalle kirjeellään 12.7.1594

Huovariston tila on hyvin kiinnostava, sillä jos Simon Canutin isä onkin Knut Olofsson Tavast, ja Turkulaisen porvarin poika, mikä selittäisi Simon Canutin papinviran paremmin kuin tavallisen talonpojan poika.

Toisaalta tuo Olof Brennerj voisi olla myös turkulainen porvari, koska siellä ainakin myöhemmin on esiintynyt Brenner porvareita.
Mustasaaren kirkkoherra Martinus Mathiaen jälkeläiset käyttivät Brenner nimeä, asia selittyisi jos Martinuksen vaimo oli Olof Brennerin tytär.

Tässä syntyy kuva Pohjanmaan Brennerus suvun alkuperästä, mutta liittäisin Martinus Mathiaen lapsiin myös Simon Canuti Paljaspään vaimon Madlin Mårtensdotterin.
Ajallisesti sopii hyvin ja samalla selittyy hänen tiloillaa mainittu Mårten Matsson samaksi kuin khr Martinus Mathiae.

[Benedictus]

Kysymys: Onko Mårten Simonsson Marttilan Brennerus sukuinen vai Helsingin seudulta?

http://juhansuku.blogspot.com/2006/11/claudius-martini-brennerus.html
Yllä Claes Brenneruksen sinetti ja nimikirjoituksia.

http://juhansuku.blogspot.com/2006/11/mrten-simonsson.html
Yllä Mårten Simonssonin sinettejä ja nimikirjoitus sekä kooste sukuyhteyksistä

Kulosaaren Brennerien sukujuuretTAPIO VÄHÄKANGAS Magnus Brenner on selvittänyt jo vuosisadan alussa Helsingin Kulosaaresta kotoisin olevan Brenner-suvun. Olav Rundt on täydentänyt tietoja osoittamalla, ettei Mårten Simoninpoika ollutkaan Kulosaaren Erik Filpunpojan, vaan hänen poikansa Andersin väv.[1 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#1)]
Helsingin Kulosaaressa oli maakirjoja aloitettaessa vain yksi yhden veromarkan suuruinen verotalo Erik Filpunpojan omistuksessa. Tallinnalaisen kauppiaan Helmut Ficken tilikirjoista käy ilmi, että vuonna 1515 Kulosaaressa (Brendbuw) asui Per Mattys.[2 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#2)] Erik Filpunpojalla on ollut Per-niminen veli. Tämän pojat Jöns ja Henrik Pederinpojat mainitaan 1.5.1551 setänsä Erik Filpunpojan yhteydessä.[3 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#3)] Jos he olivat Per Mattysin poikia, ovat Erik Filpunpoika ja Per Matsinpoika olleet velipuolia. Per Mattysin kanssa saman aikaisesti eli Itä-Viikinkylässä 1511-32 laivuri Petter Filpunpoika Wik ja Övitsbyssä 1516, 1520, 1540 laivuri Lasse Filpunpoika.[4 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#4)] Olivatko he veljeksiä? Lasse on saattanut myöhemmin asettua asumaan yhdelle Herttoniemen kolmesta säteristä, jonka ratsuvelvollisuudesta 1554 vastasi Lasse Filpunpoika.[5 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#5)]
Kuuluiko Erik Filpunpoika samaan veljessarjaan? Jos niin on ollut, niin siinä tapauksessa ikäero on ollut suuri. Erik Filpunpojan on silti täytynyt syntyä aivan 1500-luvun ensimmäisinä vuosina, koska Per Mattys ja Petter Filpunpoika Wijk olivat täysikäisiä jo 1515. Suuresta ikäerosta huolimatta oletusta ei voida suoralta kädeltä tyrmätä, sillä myös Erik Filpunpoika loi uransa merenkävijänä. Petter Wijkin poika Klemet Petterinpoika jatkoi purjehdusta Tallinnaan isänsä jälkeen. Jöns ja Henrik Pederinpojat voisivat olla hänen veljiään vain, jos Klemet on kuollut ennen vuotta 1551.
Kulosaaresta avautuivat hyvät mahdollisuudet merillä liikkumiseen. Kustaa Vaasa pyrki estämään Baltiaan suuntautuneen talonpoikaispurjehduksen 1540-luvulla määräämällä 40 markan sakon luvattomasta purjehduksesta. Helsingin kaupungin perustamisen ja Kustaa Vaasan v. 1550 antaman kauppa- ja purjehdussäännön jälkeen Erik Filpunpojalle ei ole jäänyt mahdollisuuksia jatkaa suvun maakauppias- ja laivuriperinteitä.[6 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#6)] Niinpä Erik Filpunpoika on toiminut kipparina kruunun laivoilla ja osallistunut sotalaivojen kapteenina meritaisteluihin.[7 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#7)] Näistä tehtävistään hänelle myönnettiin verovapaus Kulosaareen.
Erik Filpunpoika on nainut Helsingin pitäjän Pukinmäen Bock-suvusta, ja vaimon mukana hän sai osuuden Pukinmäen rälssiin. Hänet mainitaan usein rälssimiesten joukossa.[7 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#7)] Pojan tyttären poika Johannes Martini Brenneruksen sinetissä onkin näkyvissä pystyyn noussut pukki tai hirvi.
Erik Filpunpojalla on siis ollut nuorena kuollut, mutta naimisissa ollut Anders-niminen poika. Mahdollisesti hänet ristittiin äitinsä isän mukaan. Hänen tyttärensä sai miehekseen kirjurina ja lainlukijana tunnetun Mårten Simoninpojan. Kyösti Kiuasmaan mukaan hänellä oli lisänimi Klook.[8 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#8)] Lisänimen olemassaolon vahvistaa myös hänen käyttämänsä sinetti, jossa ison M-kirjaimen toisessa sakarassa on S ja toisessa C.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#9)] Olisiko Kiuasmaan löytämä lisänimi kirjoitettu Klock eikä Klook? Sitä en valitettavasti ole voinut tarkistaa Kiuasmaan antamistaan lähdeviitteistä. Täsmällisissä lahdeviitteissä hänellä on pelkästään patronyymi. Kiuasmaa viittaa niiden lisäksi kahteen Ruotsista mikrofilmattuun rullaan, mutta niiden aineisto on niin laaja, että läpikäynti vaatisi kohtuuttomasti aikaa.
Gunvor Kerkkonen tutustui tallinnalaisten kauppiaiden tilikirjoihin ja löysi niistä Helsingin (Nurmijärven) Klaukkalassa asuneita ihmisiä, joilla oli lisänimenä Klocke. Ruotsinkielessä kylän nimi kirjoitettiin toisistaan poikkeavilla tavoilla mm: Klockskog, Klöckeskog, Klöffskog. Kirjoitushorjuvuus voisi johtua siitä, etteivät kirjurit oikein tienneet, miten olisivat Klaukka-nimen kirjoittaneet. Nimen lähtökohta olisi tällöin henkilönimi Klaus. Toisaalta skog-loppu tukee oletusta, että nimi on alun perin ruotsalainen. Filologien tehtäväksi jääköön etymologinen selvittely. Joka tapauksessa Tallinnassa nimi kirjoitettiin aina muodossa Klocke tai Klock. Olisiko Mårten Simoninpoika siis kylästä kotoisin ja sen vuoksi käyttänyt joskus vanhaa suvun lisänimeä?
Kerkkosen mainitsee seuraavat Klockskogissa asuneet: Olef Klocke 1518-22, Jöns Klockscho 1521-27, tämän poika Erk Jönsson Klocke 1524 ja tämän veli Lars Jonsson 1524.[10 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#10)] Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Lasse Jönsson omisti yhden kokoveron Klaukkalassa 1540-65, ja häntä seurasi Lasse Larsson 1566-79. Talo jaettiin kahtia 1570, jonka jälkeen toisen puolen omisti edelleen Lasse Larsson ja toisen puoliskon omisti Simon Eriksson 1570-88. Talot yhdisti uudelleen mylläri Erik Nilsson.[11 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#11)]
Klaukkalan Lars Jönsson on siis sama mies, joka tunnettiin Tallinnassa jo 1524. Hänen veljensä Erikin (Erk Jönsson Klocke) poika Simon sai 1570 toisen puolen talosta. Erik Klocke eli vielä 1542, jolloin hän karhusi Tallinnassa kuolleen sisarensa perintöä.[12 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#12)] Simon Erikinpoika näyttää siis olleen Mårten Simoninpojan isä, edellyttäen, että hänen lisänimensä on ollut Klock eikä Klook.
Klocken sukua voidaan seurata 1400-luvulle asti. Vuonna 1527 Jöns Larsson i Klöckeskog oli käräjillä lautamiehenä. Huomaamme siis, että Tallinnassa mainittu Jöns Klocke oli Laurinpoika. Hänen isänsä Lars i Klöskogh istui vuonna 1482 lautakunnassa järjestyksessä toisena lautamiehenä.[13 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#13)]
Mårten Simoninpojan appi Anders Erikinpoika näyttää syntyneen 1535-40 ja hänen tyttärensä 1560-luvulla. Tämän tyttären ja Mårten Simoninpojan avioliitto puolestaan on solmittu noin 1580-85. Tästä avioliitosta olivat ainakin vanhin pojista, Henrik Mårteninpoika, äitinsä isän kaima Anders Mårteninpoika, Johannes Martini Brennerus ja tytär Helena. Helenan on täytynyt solmia avioliitto Ericus Ericin (Alftan) kanssa 1609 ja 1617 välisenä aikana, jolloin Erik toimi Helsingin koulun rehtorina. Heidän tyttärensä Karin onkin kuoliniän perusteella syntynyt 1615.[14 (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_222.htm#14)]
Mårten Simoninpojan jälkimmäisestä avioliitosta Margareta Knutintyttären kanssa oli varmasti Petrus Martini Brennerus ja todennäköisesti Claudius Martini Brennerus, jonka ura alkoi vasta 1630 tavanmukaisesti sotilaspappina. Hans Mårteninpojan äiti jää epävarmaksi. Koska Petrus Martini Brennerus oli jo 1625 Espoon kappalainen, on Mårten Simoninpojan ja Margareta Knutintyttären avioliitto solmittu aivan 1600-luvun ensimmäisinä vuosina.

Viitteet
[1] Magnus Brenner, Slägterna Brenner i Finland, Helsingfors 1912; Olav Rundt, Den nyländska släkten Brenners äldsta led. Genos 1988, s. 55-59, 125.
[2] Gunvor Kerkkonen, Helsingin pitäjän historia I. Porvoo 1965, s. 164.
[3] Kerkkonen 1965, s. 122.
[4] Kerkkonen 1965, s. 119, 167, 173.
[5] Eric Anthoni, Finlands medeltida frälse. Helsingfors 1970, s. 372.
[6] Gunvor Kerkkonen, Bondesegel på Finska viken. Borgå 1959. s. 62; Markku Kuisma, Helsingin pitäjän historia II. Jyväskylä 1990, s. 16.
[7] Rundt 1988, s. 55-59, 125.
[8] Kyösti Kiuasmaa, Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet. Hist. Tutk. 63. Helsinki 1962, s. 546.
[9] Brenner 1912, s. 34.
[10] Kerkkonen 1965, s. 169; Kerkkonen 1959, s. 114-115.
[11] SAY Nurmijärvi Klaukkala. 1640-luvulla Klaukkalan omistajaksi on merkitty SAY:ssa Henrik Simonsson ja 1644 on merkintä "under Espå presten". Nämä viimeksi mainitut omistussuhteet puuttuvat Nurmijärven historian yksityiskohtaisesta isäntäluettelosta (Päiviö Tommila, Nurmijärven pitäjän historia I. Vammala 1958, s. 392-393) eivätkä sinne kuulunekaan. SAY:a koottaessa on ilmeisesti Klobbskog ja Klöffskog sekoitettu keskenään. Henrik Simonsson näet omisti ilmoitettuna aikana Klobbskogin ratsutilan. Espoon kirkkoherrana toimi 1620-49 Johannes Martini Brennerus, joka hankki monta tilaa Espoosta omistukseensa myydäkseen ne pian pois. Klobbskog laskettiin hallinnollisesti Helsingin pitäjään mutta kirkollisesti Espooseen. Espoon historiassa ei tosin mainita Klobbskogin omistajana kirkkoherraa, mutta kylläkin Henrik Simonsson. (August Ramsay, Espoo II. Jyväskylä 1984.)
TÄSSÄ MAINITTU HENRIK SIMONSSON EI AJALLISESTI SOPINE MÄNTSÄLÄN TILALLA MAINITUKSI KHR SIMON CANUTIN POJAKSI HENRIK SIMONSSONIKSI.

[12] Anders Allardt, Borgå läns sociala och ekonomiska förhållanden åren 1539-1571. Helsingfors 1898, s. 17.
[13] FMU 6403; 3902.
[14] Erik Lind, Alftan, Alfthan, von Alfthan. Släktbok, ny följd I:1. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CCLXXXVI:1, s. 7.

Genos 70(1999), s. 222-224






Katsoisin, ettei tuo Klaukkalan Simon ole välttämättä oikea vaihtoehto Mårten Simonssonin alkuperäksi.
Ensinnäkin tuntuvat olevan sosiaalisesti eri luokkaa kuin Brändön aatelissukuisen perheen vävylle sopisi.
Nimi Klock voi olla myös muualta kotoisin. Ensimmäisenä tulee mieleen Helsingin pitäjän Klockars, jossa on myös Simon isäntä, joka suvuiltaan on huomattavasti merkittävämpi vaihtoehto.

Olisiko mahdollisesti alla näkyvä Munsterskrivare Knut, Mårten Simonssonin 2. vaimon Margareta Knutsdotterin isäksi sopiva.

http://www.mv.helsinki.fi/home/parikka/Vantaa/helpit/vankirkyla/kklockars.htm
SLÄKTGÅRDARNA I HELSINGE KYRKOBY 1540-1900


3. KLOCKARS ("Simon Michelsson", Klockare bohl")

Ägarlängder 1540-1900

1540-1572 Henric Olsson

Ilmar Talve: vv. 1540-1550 isäntänä Simon Hansson, ehkä 1500-luvun alkupuolella asuneen kauppatalonpojan Hans Olssonin poika. Hänet mainitaan vv. 1515-1516 ja hän oli Martinkylässä asuneen kauppuiastalonpojan Göran Bonden sisarenpoika.
1556-1581 Simon Larsson, hänellä poika Erich Simonsson. 1573-1603 Matts Hendricsson, son

Ilmar Talve: vv. 1604-1608 isäntänä oli Hans Mattsson. Saanut talon isältään Erich Simonssonilta, joka asui talossa 1577-1602.

Kopsu: Kylästä mainitaan Erich Klockare v. 1595, hän on ehkä ollut talon asukas. 1608-1617 Knut Persson. Upptog hemmanet, som blivit öde 1603. Munsterskrivare 1615.

Ilmar Talve: 1615-1616 Klockars oli kruununmaata.

On kuitenkin ajateltavissa, että Mårten Simonsson on kotoisin Marttilasta ja tullut Helsigin seudulle naimakaupan kautta.

Hän toimi ensin Porvoon voutina, tämä voisi olla viite, että appensa Anders Eriksson olisi toiminut samassa virassa Porvoossa.

Mårten Simonsson on syntynyt noin 1560-luvulla, mikä sopii myös Marttilan Simon Canutin lapsen syntymäajaksi.

Huomioitavaa:
1. Claes Brennerus Sigfrid Bengtsonin lasten holhoojana.
Sigfridin isoäiti luultavasti Mårten Mathiea (Brenneruksen) tytär.
-Sigfridillä suuri joukko isoja maatiloja Marttilassa
-Claes ja Sigfrid voisivat olla serkut jos Mårten ja Bengt Simonsson veljeksiä.

2. Henrik Mårtensson Brennerus, nimi käytössä 1600, nai raharikkaan porvarin tyttären Tukholmasta.
-omisti lukuisia maatiloja pohjanmaalla

3.Veljensä Ingevaldin poika aateloidaan Brennerfelt nimellä.

4.Jos Mårten Simonsson sisaren poika, niin nai aatelis-sukuisen vaimon ja saa mukana useita tiloja Helsingin seudulla.
-hankki isonjoukon maatiloja Helsingin seudulta.

5. Nimi Klock voi liittyä omistamaansa tai viljelemäänsä tilaan kuten Klockars.

6. Mårtenin tytären Elin Brennerusken poika Israel tuli isonkyrön kirkkoherraksi Isak Henriksson Brenneruksen jälkeen.
-Jos Mårten Marttilasta, niin Isak ja Elin olisivat pikkuserkut.
7. Nimi Brändö ei välttämättä ole väännettynä Brennerus, vaikka alkuperä voi olla sama palo-sana. Kun kuitenkin Marttilan Huovarissa löytyy Brennerj nimi, jota käytetty runsaasti, ja samoista kylistä lähtee ainakin yksi Brenner-suku.

8. Myös pitää huomata, ettei Mårten Simonssonin anoppia, Anders Erikssonin vaimoa tiedetä.

Ainakin jos katsotaan Pohjanmaan Brenner sukua, niin heidän nopea sosiaalinen nousunsa jopa aateliin saakka ei selity pelkällä lahjakkuudella vaan juurissa pitäisi olla rahaporvareita ja vanhaa aatelia avittamassa.


Kuten nähdään, ei ole mitenkään pois suljettua, etteikö Mårten Simonssonin juuret voisi olla Varsinais-Suomessa.
Laivurin taidot voivat olla perua työtehtävistä ja Brändön tilan toiminnasta, eivätkä edellytä syntymätaipumuksia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulosaaren_kartano

Tässä nyt yhden päivän työn tulos. Sitä sopii kritisoida ja arvostella, mutta toivottavasti se antaa intoa hakea lisää alkuperäisiä lähteitä, joista löytyisi ehkä todisteita puolesta tai vastaan.

[Leo Suomaa]

Sivujuonne tähän asiaan. Terttu Oravisto on kirjoittanut eräässä yhteydessä Ericus Erici Alftanin puolison Helena Brennerin isästä, joka oli Mårten Simonsson till Brändö:

”Mårten Simonssonin lapset olivat seuraavat: Heinrich, ratsumestari, isän tilojen perijä
Hans, lainlukija
Clas, pappi, kirkkoherra Taivassalossa
Johannes, kirkkoherra Espoossa
Peer, kappalainen Espoossa
Anders, kamarikirjuri
Helena, Ericus Alftanuksen puoliso.
Mårten Simonssonin taustasta ei ole tietoa”

”Erik Philpussonilla on Olav Rundtin tutkimusten mukaan ollut poika Anders ja tämän tytär on siis ollut Mårten Simonssonin puoliso. Yhteys Helsingin seudulla kauan vaikuttaneeseen Bock-sukuun, josta mm. Boxbacka lienee saanut nimensä, on hieman epäselvä. Kuitenkin mm. Helenan veli, Espoon kirkkoherra Johan käytti sinetissään Bockien vanhaa vaakuna-aihetta, pystyyn nousevaa pukkia.”

[Benedictus]

Aimissa viesteissä olevaan Marttilan kirkkoherra Paljaspään pojan Bengt Simonssonin lisäksi löytyi myös toinen poika Henrik Simonsson, joka näkyy Mäntsälän tilalla ja josta tietoa alla.

Alla olevasta jutusta selviää. että Marttilan kirkko on aiemmin sijainnut Mäntsälän jokirannassa, ja luhistunut jokeen.


- Marttilan Mäntsälä 1 Taulu 4 -
4. sukupolvi


Skalle, Henrik Simonpoika (taulusta 3. Isä: Paljaspää, Simo Knuutinpoika) Kappalainen (Salossa). s. Marttila, Mäntsälä. Mäntsälän isäntänä 1587 - 1603.

Mäntsälän isäntänä 1587 - 1603. Oli Uskelan pitäjän Salon kappeliseurakunnan kappa*laisena ainakin 1603 - 1639. Sukunimi Skalle on ruotsinnos nimestä Paljaspää. (Marttilan pitäjän historia)

Lapset:
1) Tuomas (katso taulu 5) s. Marttila, Mäntsälä. Nimismies.



Mäntsälän tila on jäänyt Henrik Simonssonille ja Yrjäntilä ja muita tiloja Bengt Simonssonille.


JOS Brändöön Mårten Simonsson olisi Simon Paljaspään eli Skallen poika, niin voitaisiinko hänen sinetissään ollutta C kirjainta kuvitella Skalle nimen merkiksi.
En tunne kuinka kirjaimia yleensä käytettiin tuohon aikaan.
C usein korvasi K kirjaimen.
Voisiko C korvata S kirjaimen, eli Skalle olisi Ckalle


Skalle, Henricus Simonis (K noin 1642)

Henrik Simonsson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Salon kappalainen, mainitaan 1621 ja vielä 1639.
K Salo, Uskela viimeistään noin 1642.
P (oletettavasti viimeistään 1624) Valborg Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen, K ennen 1655.

[Benedictus]

Marttilan Krouvin ratsutilan omistajina oli Judius-suku, joka näyttää olevan jotenkin kytköksissä Astreniuksiin.

Tässä kooste Judiuksista.
Judius, Simon Sigfridi (K 1625) Simon Sigfridsson
S Marttila. V Marttilan Juutilan Juutin talollinen Sipi Pietarinpoika / Sigfrid Persson ja N.N.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) kappalainen ainakin jo 1609.
Omisti Marttilan Juutilan Juutista erotetun Judiuksen tilan vuodesta 1609.
K Marttila 1625.
P Margareta Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan, PV mahdollisesti Marttilan kirkkoherra Matthias Nicolai Rynkö (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2164) ja N.N.
Margareta Mattsdotterin P2 Marttilan kirkkoherra Jacobus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1111), K Marttila 1633; P3 Marttila todennäköisesti 1634 Marttilan kirkkoherra Henricus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=964), K Marttila 1646.
MARGARETAN SISKO ON VARMAANKIN MARTTILAN MÄSKILÄN OMISTAJAN USKELAN KAPPALAISEN HENRIK SKALLE -PALJASPÄÄN VAIMO VALBORG MATTSDOTTER.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358451
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363152
Isä Sigfrid Persson nimismies
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1362150
Isä Per Mattsson nimismies


Rynkö, Matthias Nicolai (K 1614) Ryngen, Matthaeus Nicolai, Matts Nilsson
Ilmeisesti Lounais-Suomesta kotoisin, kenties Ryngön talosta joko Liedon Ankan tai Loimaan Onkijoen kylästä.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) kirkkoherra 1593, allekirjoitti (”Mathias Nicolai Nybyensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Matthias Nicolai Martinan Pitäjäsä.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäivämies, allekirjoitti (”Matthias i Nyby”, ”Mathias Nicolai”) uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille kruunajaisvaltiopäivillä Uppsalassa 23.2.1594; osallistui myös Linköpingin valtiopäiville kevättalvella 1600.
Omisti Marttilassa Tiipilän Ryönölän tilan vuodesta 1603.
K Marttila tammikuu 1614.
P N.N., eli leskenä 1615.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358448

POIKA
Judius, Zacharias Simonis (K 1678) Zachris Simonsson
S Marttila oletettavasti 1620-luvulla. V Marttilan kappalainen Simon Sigfridi Judius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1239) ja Margareta Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan.
Mainitaan Turun teininä 1635, asui Marttilan kirkkoherranpappilassa äitinsä solmittua uuden avioliiton Marttilan kirkkoherran Henricus Georgiin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=964) kanssa. Ylioppilas (Zacharias Simonis Finno) Turussa, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 1645 ja 1646.
Vihittiin papiksi Turussa 1647 Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) Kosken (Ylistaron) ensimmäiseksi kappalaiseksi, asetettiin virkaan kappeliseurakunnan kirkossa toukokuussa 1647; Marttilan kirkkoherra 1670. Judius oli jatkuvissa riidoissa Marttilan emäseurakunnan kappalaisen Thomas Marcin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2509) kanssa.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672; osallistui Turun maakuntakokoukseen 1676.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 24.7.1649 ja 12.12.1655.
Omisti Koskella Katteluksen tilan 1650–1651.
K Marttila 1678.
P (jo 1656) Gunilla Simonsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen.


POIKA




(1643) Bertil Judius Bartholdus Simonis, Nybyensis 356 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=356). Vht: Marttilan kappalainen Simon Judius (Simon Sigfridi, † 1625) ja Margareta Mattsdotter tämän 1. avioliitossa. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 22.11.1643. † ylioppilaana noin 1672. Pso: 1:o noin 1647 Kristina Staffansdotter († 1652); 2:o Anna Jakobsdotter Möttyr tämän 1. avioliitossa.
Veli: lainlukija Johan Judius U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52) († 1668).
Vävy: Punkalaitumen kappalainen Jöran Pourenius 768 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=768) (yo 1650, † 1685).
Vävy: Punkalaitumen kappalainen Johan Bjugg 3020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3020) (yo 1682/83, † 1730).


TYTÄR


sl. 1658 Johan Carlander Johannes Henrici, Kemijokius 1252 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1252). Vht: Kalajoen kappalainen, vuodesta 1648 Iin kirkkoherra Henrik (Henricus Simonis, † 1650) ja Brita Simonsdotter Judius. Ylioppilas Turussa sl. 1658 Kemijokius Joh. Henrici _ 59. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1658] Johannes Henrici Kemijokius. — Lohtajan pitäjänapulainen noin 1665, kappalainen 1668, varrontavaltakirja seuraavaksi kirkkoherraksi 1674 (kuoli ennen virkaan astumista). † 1686.
Pso: 1:o Susanna Eriksdotter Granberg († ~1675); 2:o 1676 Elisabet Karlsdotter Kalling (jäi leskeksi).
Appi: Lohtajan kirkkoherra Erik Lochtovius, myöh. Granberg U73 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U73) († 1687).
Appi: Kalajoen kappalainen Karl Kalling U71 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U71) († 1672).
Eno: lainlukija Johan Judius U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52) († 1668).
Serkku: ylioppilas Simon Ulander, myöh. Carlander 464 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=464) (yo 1645, † 1652).
Poika(?): ylim. virkamies Lars Carlander 2978 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2978) (yo 1682).
Lanko: Kälviän kirkkoherra Olof Kelhevius U70 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U70) († 1683).
Lanko: Iin kirkkoherra Pehr Hourenius, myöh. Hoffrenius 543 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=543) (yo 1646, † 1686).
Lanko: Iisalmen kirkkoherra Henrik Hourenius, myöh. Hoffrenius 655 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=655) (yo 1648, † ~1710).


TYTÄR


kl. 1664 Samuel Olenius, myöhemmin Ohlström Samuel Arvidi, Fenno 1686 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1686). Vht: Halikon tuomiokunnan lainlukija, Ollilan Knaapin talon omistaja Marttilassa Arvid (Arvidus Matthiæ; Ohlström, yo Uppsalassa 5.1633, † 1669) ja Malin Simonsdotter Judius. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Olenius Samuel. [Arvidi Fenn _ 77]. — Korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1676, ero 1687. Omisti Marttilan Ollilan kylän Knaapin talon 1673–87. Marttilan pitäjänkirjuri 1691.
Pso: Gertrud Johansdotter.
Eno: lainlukija Johan Judius U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52) († 1668).
Veli: korpraali Krister Olenius, myöh. Ohlström 1687 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1687) (yo 1664).
Lanko: lainlukija Gabriel Melartopaeus 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020) (yo 1653/54, † 1686).
Lanko: Marttilan pitäjänapulainen Jakob Caupilenius 1259 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1259) (yo 1658, † 1674).


POIKA



Yo Uppsalassa 8.7.1635 Johan Judius Johannes Simonis, Finno U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52). Vht: Marttilan kappalainen Simon Judius (Simon Sigfridi, † 1625) ja Margareta Mattsdotter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Uppsalassa 8.7.1635 Johannes Simonis Judi. Finno. Turun hovioikeuden auskultantti. — Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1641–45, Ala-Satakunnan 1646–68, Ylä-Satakunnan 1658, Vehmaan 1663, 1665, Porin kreivikunnan 1651–68, Loimaan vapaaherrakunnan (1660), Närpiön vapaaherrakunnan 1664–68. Omisti Kokemäen Villiön Simulan. † 1668.

Pso: 1:o Marttilan Krouvin omistaja Sara Staffansdotter († ~1659);
2:o (jo 1661) Margareta Sigfridsdotter KARHIA tämän 1. avioliitossa (‡ 1684).
MARGARETAN 2. PUOLISO LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSON KOKEMÄKI KÖÖNIKKÄ.



Veli: ylioppilas Bertil Judius 356 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=356) (yo (1643), † ~1672).
Veli: Marttilan kirkkoherra Zachris Judius 484 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=484) (yo (1645), † 1678).
Sisarenpoika: Lohtajan kappalainen Johan Carlander 1252 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1252) (yo 1658, † 1686).
Sisarenpoika: korpraali Samuel Olenius, myöh. Ohlström 1686 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1686) (yo 1664).
Vävy: vouti Gabriel Båge 2964 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2964) (yo 1681/82, † 1728).


Tässä Judiukset, jotka noin hätäisesti löytyvät.Jatkan seuraavassa viestissä.

[Juha]

Genoksessa 3/2007 on Jouni Keskisen mainio artikkeli "Marttilan Krouvin ja Judiuksen kolme polvea nuijasodasta isoonvihaan".

Juha

[Benedictus]

Hienoa että homma on jo tehty.

Miten se olisi jos nuo vanhemmat Genokset digisoitaisiin, minulla alkavat vasta 2008 vuodesta eli lähimmät 2007 numerot ovat Turun kirjastossa.

Noista ikivanhoista jo digitoiduista osasta ei ole kaikkia juttuja.

Vai onko siinä jotain tekijäoikeus juttuja?

Genoksissa on usein hyvinkin tärkeitä tutkimuksia, siis näissä viimeisen vuosikymmenen, helpottaisi kaikia, jos ne löytyisivät kotikoneelta.

[Benedictus]

Skalle, Henricus Simonis (K noin 1642)

Henrik Simonsson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Salon kappalainen, mainitaan 1621 ja vielä 1639.
K Salo, Uskela viimeistään noin 1642.
P (oletettavasti viimeistään 1624) Valborg Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen, K ennen 1655.


Valborg Mattsdr:n sisko lienee Margareta Mattsdr, jonka isä oli Marttilan khr Matias Rynkö ja puoliso Simon Sigfridi Judius.



Henrik Simonsson Skalle oli kuolemaansa asti Uskelan Salon kappalainen.


Omistiko Henrik Skalle jotain tiloja Uskelassa ei ole selvillä, mutta hänen leskensä kuoltua käräjöitiin perinnöstä.


Halikon käräjät 2-3.4.1655
Sveno Kaltander riitelee tai edustaa edesmenneen Salon kappalaisen herra Henrikin edesmenneen lesken Walborg Matsintyttären perintöä ja jos ymmärsin oikein niin se on Erik Jakobssonin (i Äijälä) hallussa. Jutussa esiintyy vielä Walborgin poika Jakob Jakobsson.


KYSYMYS:KUKA ON TUO SVENO KALTANDER? Onko Carlander???


24.2.1657 käräjillä oli vain maininta, että kihlakunnantuomari Arfwed Mattsson yhdessä lensmanni Thomas Claessonin kanssa suorittavat pesänjaon edesmenneen herra Henrikin perillisten Salossa ja Erich Jacobssonin välillä.

TÄSSÄ ON MIELENKIINTOINEN JUTTU, KOSKA SIINÄ MAINITAAN HENRIK SKALLEN JA VAIMONSA VALBORGIN PERINNÖISTÄ.
VALBORGIN PERINTÖ OLI ERIK JACOBSONIN HALLUSSA JA HENRIKIN PERINTÖ JAETTIIN HENRIKIN PERILISTEN JA ERIKIN VÄLILLÄ.

ERIK JACOBSSON OLI USKELAN SALON ÄIJÄLÄN KYLÄN KANTORIN RATSUTILAN 1 1/2 M OMISTAJA, JONKA ISÄ JACOB THOMASSON OLI ALKUAAN OMISTANUT ÄIJÄLÄN RATSUTILAN, JOKA KUULUI SITTEN ERIKIN VELJENPOJALLE.

ÄIJÄLÄ SIJAITSEE MUURLAN LOUNAIS-PUOLELLA ENTISEN ALASJÄRVEN RANNALLA.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947266
ERIK JACOBSSONILLA MAINITAAN VAIMO ELISABETH JA 1656 UUSI VAIMO MARGARETA HENRIKSDR.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
JACOB THOMASSON KÄNSÄRILLÄ MAINITAAN VAIMO MARGARETA HENRIKSDR.

KYSYMYS KUULUU:MITEN HENRIK SKALLEN PERILLIIN KUULUU ERIK JACOBSSON, VOIKA VAIMONSA MARGARETA HENRIKSDR OLLA SKALLEN TYTÄR?

SKALLEN VANHIN POIKA THOMAS HENRIKSSON ISÄNNÖI KUITENKIN MARTTILAN MÄNTSÄLÄÄ JO 1607.
SIMON CANUTI PALJASPÄÄN POIKANA HENRIK ON VOINUT SYNTYÄ JO 1550-60 LUVULLA. HÄNET MAINITAAN 1. KERRAN MÄNTSÄLÄSSÄ 1589.

YLLÄOLEVAN PERUSTEELLA VOISI YHTÄHYVIN TAI PAREMMINKIN JACOB THOMASSONIN VAIMO MARGARETA HENRIKSDR OLLA SKALLEN TYTÄR. JACOB KUOLEE JO 1635(HISKI)

ERIK JACOBSSON OLI MAURITZ HORNIN KÄRKISEN KARTANO VOUTI.

Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 109v (Huadh Christiani Georgij beswäär, till Malin Engellbrechtzdotter wedhkommer, som han förmeentte henne hafwa föröfwat Truldom och dess förmedelst hans Moder och broder sigh sielf för giordt, så tillstodh fuller Engellbrechtzdotter sigh Christiani Sahl. Moder obönat af orsaak att hon för hennes skull åthskillige gångor i synnerheet när Sahl. H:r Ericus Hemmæus medh sin afledne hustru bröllop hållit, hafft omaak till bröllops kåstz förfärdigandhe, och för denne Malin således hadhe arbetha Christiani Sahl. Moder uthj för detta Ombudzmans på Kärckis gårdh Erich Jacobssons närwaro een gullkädha tillsaght, i synnerheet att Christianus och då haft i sinnedt denne Malin till sin laghgift hustru tagha, men emedan huarcken dhe paar fålck blefvo eij heller Malin den sigh tilsagde gullkädhan kunat mechtigh blifwa ...)

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1798

LÖYTYYKÖ KELTÄÄN LISÄTIETOA, SILLÄ USKELAN SEUTU ON HANKALA ALUE, JOSSA SAY EI OLE KUIN 1634 VUOTEEN.

KANNATTAA KATSOA MYÖS LÖYTÖIHIN LAITTAMANI ERIK LARSSON ESITTELY, SILLÄ HENKILÖT LIITTYVÄT MONESTA KOHTAA USKELAAN.

[Jari Latva-Rasku]

Henrik Simonsson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Salon kappalainen, mainitaan 1621 ja vielä 1639.
K Salo, Uskela viimeistään noin 1642.
P (oletettavasti viimeistään 1624) Valborg Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen, K ennen 1655.

Valborg Mattsdr:n sisko lienee Margareta Mattsdr, jonka isä oli Marttilan khr Matias Rynkö ja puoliso Simon Sigfridi Judius.

Halikon käräjät 2-3.4.1655
Sveno Kaltander riitelee tai edustaa edesmenneen Salon kappalaisen herra Henrikin edesmenneen lesken Walborg Matsintyttären perintöä ja jos ymmärsin oikein niin se on Erik Jakobssonin (i Äijälä) hallussa. Jutussa esiintyy vielä Walborgin poika Jakob Jakobsson.

24.2.1657 käräjillä oli vain maininta, että kihlakunnantuomari Arfwed Mattsson yhdessä lensmanni Thomas Claessonin kanssa suorittavat pesänjaon edesmenneen herra Henrikin perillisten Salossa ja Erich Jacobssonin välillä.


Nämä kysymykset tulevat enemmän kuin ymmärrettäviksi ja samalla Järventaan Isak Erikssonin alkuperän selvittämiseksi tärkeiksi, kun huomataan keneltä vouti Gustaf Eriksson Pihl osti Muurlan Äijälänkylän Känsärin:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2294a (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2294a)

Halikon kihlakunnan vouti Erik Larsson, joka oli Gustaf Eriksson Pihlin edeltäjä, on mahdollisesti ollut peräisin Ylä-Satakunnasta ja ehkä tullut Uskelaan lankonsa kirkkoherra Jakob Collinuksen myötävaikutuksella. On jo aikaisemmin huomattu, että entisellä Mouhijärven Selkeen kartanon vuokraajalla ja voudilla Erik Larssonilla ja Isak Erikssonilla on ollut yhteys toisiinsa.

Isak Erikssonin alkuperän varmistamiseksi pitäisi pystyä osoittamaan yhteys Ewert Feuchtingin kirjurin ja Uskelan Muurlan Äijälänkylän Känsärin ylioppilas (viimeistään vuonna 1673) Isak Erikssonin ja/tai ylioppilas (1668) Isak Eriksson Hammarstiernan välillä. Kirjuri Isak Eriksson on ensimmäisen kerran mainittu lääninrahaston hoitajan ja entisen Piikkiön kihlakunnan voudin Ewert Feuchtingin yhteydessä vuonna 1675. Kiitokset tiedosta löydön tehneelle tutkijalle.

Uskelan eli Salon eli Muurlan Äijälänkylän isäntiä

Manttaaliluettelo 1634
Äijälä
Simon Jacobss
Jacob Thomass fa rutgl svag synter
Margeta Hindrichsdr moder
Margeta Hindrichsdr h
Anna Jacobsdr dr båtmans h
Gertrudh Taweste p

Kantor
Jöran Peersson
Peer Jacobss far utgl casseret
Simon Jöranssson liten
Agneta Andersdr mor utgl
Margeta Thomasdr h
Karin Pedersdr sr
Gertrudh Pedersdr sr liten

Jäppi
(Maakirja 1639 tild. Corneten Johan Sigfredss)
Sigfredh Pålss
(1635 Sophia Knutsdr) m
Margeta Matssdr sh
Anna Matsdr p
Staffan Larss fääpoike

Maakirja 1633
Äijälä
Jöran Peersson 8
Simon Jacobsson 8
Sigfridh Påhlsson 4+4

Halikon voutikunnan maakirja 1622
Äijälä
Jacob Thomass 1 mk?
Peer Jacobss 7 ½ öre
Sig:ds Polsson 4½ öre
Platt öde 4 öre

Halikon kihlakunnan karja- ja kylvöluettelo 1622
Äijölä
Peer Jacob:
Sig:ds Pålsson
Eskil Erichsson
Jacob Thomasson

Halikon voutikunnan kymmenysluettelo 1621
Äijelä
Peer Jacobss 4½ 2"
Sigfrid Påwalls 2 2"
Eskill Erichsson 1½ 2"
Jacob Thomass 4½ 2"
Huusman Hendrich 5 capp

Halikon voutikunnan maakirja 1615
Peer Jacobss
Jacob Thomass
Sig:ds Påfwallsson
Eskell Erichsson

Halikon voutikunnan maakirja 1608
Äijällä
Henrich Mårthensson
Poffwall Larsson
Jacop Ollsson
Simon Peersson

Halikon voutikunnan maakirja 1606
Aiala under Murla
Eskill Mårtenss 4½ öre
Pofwall Larsson 4½ öre
Jacop Ohlsson 4½ öre
Simon Pedersson 1 mk?

Halikon ja Vehmaan voutikuntien maakirja 1601
Äijällä
Hindrich Mårtensson 6 öre
Powall Larsson 6 öre
Jacob Ollsson 6 öre
Simo Persson 6 öre

Halikon ja Vehmaan voutikuntien kymmenysluettelo 1601
Äijälä
Erich 1 capp+ 1 capp
Simonn 3 capp+ 3 capp
Powall 1 capp+ 1 capp
Jacop 1/4 pann?+ 1/4 pann+ 1 capp

Erik Jakobssoniin liittyvä perintö, josta kiistellään, voisi olla Muurlan Äijälänkylän Kantor eli myöhemmin Käntzer, Känser tai Kentzer.

Jos Känsärin Isak Erikssonin isä Erik Jakobsson olisi ollut Henrik Skallen tyttärenpoika, se olisi mainittu tuomiokirjassa. Tuomiokirjan teksti olisi tulkittava tarkasti, jotta päätelmät olisivat oikeita. Olisi pysyttävä tulkitsemaan, onko perintö ollut Henrik Skallen, vai Valborg Mattsdotterin tai hänen aikaisemman puolisonsa Jakobin peruja. Jakob tuskin on sama kuin Kantorin Jakob Olsson, joka todennäköisesti oli Kantorin noin vuonna 1620 syntyneen isännän Simon Jöranssonin isän Jöran Perssonin isoisä. Valborg Mattsdotter ei myöskään voi olla Erik Jakobssonin isän vuonna 1635 kuolleen Jakob Thomasson "Känsärin" leski, koska tällä Jakob Thomassonilla mainitaan puoliso Margeta Henriksdotter vuonna 1634.

Erik Jakobsson sai haltuunsa naapurin verohylyn Kantorin vuonna 1648. Kantor on voinut olla peräisin lähisuvun ulkopuolelta ellei sitten sukulaisuus ole muodostunut Erikin puolison Lisbetan/Lisan välityksellä. Näyttää kuitenkin, että ehkä noin 30 vuoden iässä kuolleen isännän Simon Jöranssonin puoliso Malin olisi ollut Erik Jakobssonin sisko. Äijälän ja Kantorin isäntäväki eivät nimistä päätellen ole olleet ainakaan toistensa lähisukulaisia. Henrik Skalle voisi lähinnä olla Äijälänkylällä isäntänä olleen Simon Perssonin poika. Näyttää, että Simon Perssonin tila tuli Jakob Thomassonin haltuun ja olisi siten Äijälä eikä Kantor.

Uskelan Kärjen rälssitilan "skaffare" oli vuonna 1639 Erik Jakobsson. Hän todennäköisesti on sama kuin vielä 1660-luvun lopussa elossa ollut entinen (för(e) detta) Kärjen "ombudsman" Erik Jakobsson. Känsärin Erik Jakobsson kuolee vuonna 1671. Tila joutuu Erikin pojan Isak Erikssonin haltuun viimeistään vuonna 1674.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960525 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960525)

Känsärin Erik Jakobssonin ohella voisi olla muitakin vaihtoehtoja Kärjen voudiksi, vaikka ajallisesti ja paikallisesti Erik Jakobsson on sopiva.

Karkun Järventaan ratsutilalla mainitaan vuonna 1682 isännän Isak Erikssonin ja emännän Juliana Månsdotterin yhteydessä vaimo Brita. Brita voisi olla sama kuin Muurlan Äijälänkylän ratsumiehen Erikin puoliso Brita.

[Jari Latva-Rasku]

Keskeisin löytö Isak Erikssonin alkuperän määrittämiseksi olisi Turun lääninrahastonhoitajan Ewert Feuchtingin kirjurin Isak Erikssonin yhdistäminen taaksepäin. Eteenpäin Karkkuun hänet yhdistää jo pelkästään Feuchtingin kirjurin Isak Erikssonin ja katselmuskirjuri Isak Erikssonin käsiala, sekä ajallinen ja ammatillinen yhteensopivuus. Veronkantokirjuri Isak Erikssonin seuraaja Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan palveluksessa kihlakunnankirjurina oli Ewert Feuchtingin poika Karl, joka oli Turussa Isakin kanssa samaan aikaan isänsä kirjurina ja myös asui samassa taloudessa. Myös tästä arvokkaasta tiedosta ansaitsee kiitoksen sen löytäjä.

Halikon kihlakunnanvoudin Erik Larssonin kirjuri eli veronkantokirjuri oli nimeltään Christer. Tämä Krister oli mahdollisesti seuraava henkilö:

http://juhansuku.blogspot.com/2009/06/knappsbergien-sotamuistoja.html

8. Kristo Heikinpoika Sievo #43666 s. 00.00.1630, Paimio, ammatti: rusthollari, kirjuri, aviol. Maria Swenintytär #44217, k. 00.03.1728, Paimio, haudattu: 24.03.1728, Paimio. Kristo kuollut 00.00.1718, Paimio Hirvonpää. Toimi katselmuskirjurina ratsumestari Bernhard Rehbinderin komppaniassa. Oli jonkin aikaa Piikkiön kihlakunnan veronkantokirjurina. Omisti Hirvonpään rusthollin sekä Hassilan kruununtalon Paimiossa. Osti v.1670 Paimion Kajanojan ratsutilan 250 taalarilla ja 3 tynnyrillä viljaa. Vaihtoi v.1678 Toikkalan kruununrälssipalkkatilan Uskelan (Muurlan) Äijälän ratsutilan lisätilaksi Sauvossa olevaan Skiörbäckin vanhaan kruununratsutilaan.

Kristo Sievo vaihtoi lisätiloja Muurlan Äijälän kanssa. Tarkoittaako Äijälä Äijälää vai Känsäriä, lienee yhdentekevää, sillä Äijälän ja Känsärin isäntäväki olivat sukua keskenään. Vaihto tehtiin vuonna 1678, jolloin Isak Eriksson myi Känsärin 450 taalerin arvoaan vastaavasti hinnasta. Katselmuskirjuri Isak Eriksson oli kirjurina Rehbinderin komppaniassa, kunhan se ensin muutettiin Karkkuun.

Katselmus- ja veronkantokirjurin Kristo Sievon poika oli Kiskon kappalainen Johan Sevonius:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3917

Johan Sevoniuksen poikapuoli oli Jalasjärven kappalainen Gabriel Lagus, jonka edeltäjä Jalasjärvellä ja aikalainen Kurikan kappalaisena oli Isak Erikssonin poika Isak Astrenius. Laguksen ja Astreniuksen jälkeläiset eivät kuitenkaan avioituneet keskenään.

[Benedictus]

Halikon käräjät 2-3.4.1655
Sveno Kaltander riitelee tai edustaa edesmenneen Salon kappalaisen herra Henrikin edesmenneen lesken Walborg Matsintyttären perintöä ja jos ymmärsin oikein niin se on Erik Jakobssonin (i Äijälä) hallussa. Jutussa esiintyy vielä Walborgin poika Jakob Jakobsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151522
Hirvonpää, asessori Crister Nilsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155065
Urkatunpää Crister Henriksson Sievo

Arvelen, että tuossa Juhan uutisten jutussa on vahingossa sotkettu toisiinsa Hirvonpään Crister ja Urkatunpään Crister.

8. Kristo Heikinpoika Sievo #43666 s. 00.00.1630, Paimio, ammatti: rusthollari, kirjuri, aviol. Maria Swenintytär #44217, k. 00.03.1728

Yllä mainitaan Sveno Katlander Valborg Mattsdr:n perinnön yhteydessä, voisi arvella, että Crister Sievon vaimo Maria Svensdotter voisi olla hänen tyttärensä.

24.2.1657 käräjillä oli vain maininta, että kihlakunnantuomari Arfwed Mattsson yhdessä lensmanni Thomas Claessonin kanssa suorittavat pesänjaon edesmenneen herra Henrikin perillisten Salossa ja Erich Jacobssonin välillä.

Ylläolevista kahdesta käräjäkommentista selviää, että Erik Jacobssonin hallussa oli Valborg Mattsdotterin perintö. Se varmaan tarkoittaisi,että Valborg on asunut Erikin luona ja kuoltuaan on perintö jäänyt Erikin haltuun.

Toisaalta 1657 mainitaan pesänjaosta Henrik Skallen perillisten ja Erik Jacobssonin välillä. Tässä tulee esille esille sama tilanne, Erikiä ei mainita Henrikin perillisenä vaan pesänosakkaana, joiden välillä tehdään jako.

Kuten Latva-rasku esitti, olisi Valborg Mattsdr ollut ennen Henrik Skallea naimisissa, jonkun Jacobin kanssa.

Skallen tiedoissa mainitaan:
P (oletettavasti viimeistään 1624) Valborg Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen, K ennen 1655.
Valborg olisi siis ennen 1624 ollut aviossa Jacobin kanssa.

Tästä seuraa, että Valborgin ensimmäisen puolison Jacobin omaisuus on myös pesässä, josta se erotetaan Erikille.

Käräjä jutuista selviää, että Erik Jacobssonilla on veli Simo Jacobsson, jonka poika Thomas syyttelee Erikiä.

Yllä olevan perusteella voisi ajatella, että kyse on juuri tuosta erotetusta omaisuudesta.
Onko Kantorin tila osa tuota omaisuutta, on vielä arvoitus. Äijälässä näkyvät henkilöt eivät välttämättä ole omistajia, vaan he voivat olla muualla, kuten nähtiin Karlun Järventaan omistuksesta, joka kuului Johannes Frisiukselle, vaikka häntä ei koskaan mainittu.

Sukuriitaa oli ainakin Erikillä ja veljenpojalla jatkuvasti. Otettiin välillä nokkapokkaa ja Thomas Simonpoika syytteli Erkin vieneen kaiken isänsä Simon Jakobssonin perinnöistä.

[Benedictus]

http://juhansuku.blogspot.com/2007/06/kirkonvaras-simo-greek.html

Marttilan khr Greek antoi Kriter Bergeruksen haudata vaimonsa rovasti Platessan hautaan.
Tästä jutusta selviää kiinnostava sukuvyyhti, joka liittyy Marttilan Judius-sukuun.

Rovasti Platessa oli lapseton, vaimollaan oli 4 tytärtä edellisestä aviosta.

Khr Greekin vaimo oli Platessan vaimon sisaren tyttären tytär.
Greek, Simon Caroli (K 1691) Grek, Simon Karlsson
S ilmeisesti Turku oletettavasti 1630-luvun alussa. V Turun hovioikeuden asessori, Vehmaan ja alisen Satakunnan tuomiokunnan kihlakunnantuomari Carls Simonsson Greek ja Elisabet Kristiernsdotter Fabricia.
Sai kotiopetusta Värmlannista kotoisin olleelta, myöhemmin kotimaakunnassaan Bolstadin seurakunnassa kirkkoherrana toimineelta ylioppilas Petrus Magni Gylleniukselta 1653–1656. Ylioppilas (Aboensis) Turussa 1650/51; respondentti 22.4.1657 ja helmikuu (3.3.) 1660; stipendiaatti kevätlukukausi 1659 – syyslukukausi 1666; stipendinotaari 1661.
Tenholan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5106) Bromarvin kappalainen 1667; Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) kirkkoherra 1682, astui virkaan 1683.

K Marttila 1691.
P Tenhola noin 1669 Anna Persdotter Petreja hänen 1. avioliitossaan, K Vihti (haudattiin yhdessä toisen miehensä kanssa 19.9.) 1697, PV Tenholan kirkkoherra, rovasti Petrus Ingemari Schomerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2238) ja hänen 1. puolisonsa Sigrid Persdotter.
Anna Petrejan P2 1693 Vihdin kirkkoherra, lääninrovasti Johannes Petri Procopaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2035) hänen 2. avioliitossaan, K Vihti 16.7.1697.


Ylläoleva Sigrid Persdr on siis tuo Platessan vaimon siskon tytär.


Schomerus, Petrus Ingemari (1593–1681) Per Ingemarsson
S Annerstad, Småland 3.4.1593. V Annerstadin Bockhultin talollinen Ingemar Nilsson ja Anna Bengtsdotter.
Kävi koulua Växjössä 1614, Nyköpingissä 1617 ja Kalmarissa 1622. Ylioppilas Uppsalassa elokuu 1627.

K Tenhola 22.6.1681. Schomeruksen vanhin poika ja seuraaja kirkkoherranvirassa Jonas Petri Petrejus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1956) pystytti Tenholan kirkkoon Jochim Krögerin maalaaman muistotaulun isästään.
P1 1642 Sigrid Persdotter, K Tenhola 1653, P1 V Finströmin kirkkoherra Petrus Bergerii Finströmensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=653) ja N.N.; P2 1655 Margareta Persdotter hänen 2. avioliitossaan, K Tenhola 21.11.1690.

Platessan vaimon sisaren N.N. Puoliso oli Petrus
Bergerii(Byrersson)Finströmensis.

Finströmensis, Petrus Bergeri (K 1651/52) Petrus Birgeri, Per Birgersson / Byrgiersson
Finströmin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5005) kirkkoherra ainakin jo 1623.
valtiopäivämies Tukholmassa 1638.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa 22.4.1643, (27).2.1647 ja 6.4.1649.
Osti tontin Turun kaupungista 1643.
K Finström 1651/52.
P N.N.


Rovasti Platessan vaimon ja sisarensa suku on siis tuntematon, koska kuitenkin tuossa Juhan uutisten jutussa mainitaan, että Krister Bergerus, kappalainen Matias Judius ja kraatari Johan Eriksson ovat Platessan lähimpiä perillisiä viittaa se Judius sukuun, mutta miten?



Bergeruksen vaimo oli Kerstin Zacrisdr Judius.
Matias Judius oli Zacharias Judiuksen veli.
Kraatarin vaimosta ei ole tietoa.

Judius, Simon Sigfridi (K 1625)
Simon Sigfridsson
S Marttila. V Marttilan Juutilan Juutin talollinen Sipi Pietarinpoika / Sigfrid Persson ja N.N.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) kappalainen ainakin jo 1609.
Omisti Marttilan Juutilan Juutista erotetun Judiuksen tilan vuodesta 1609.
K Marttila 1625.
P Margareta Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan, PV mahdollisesti Marttilan kirkkoherra Matthias Nicolai Rynkö (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2164) ja N.N.
Margareta Mattsdotterin P2 Marttilan kirkkoherra Jacobus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1111), K Marttila 1633; P3 Marttila todennäköisesti 1634 Marttilan kirkkoherra Henricus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=964), K Marttila 1646.


Kiinnostava kysymys on kuka oli tuo Platessan vaimo, jonkun leski?

[Benedictus]

Taas löytyy lisää tietoa Äijälästä.

Näyttäisi siltä, että Äijälän Erik Jacobsson olisi sama kuin Maurits Hornin vouti.

Halikon ja Uskelan käräjät 13-14.6.1645
Nimetään miehet jakamaan perinnöt Erik Jakobsson (i Kärkis) ja Thomas Simonsson (i Äijälä) välillä.

Tässä Kärkis SAYssä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944581

kl. 1658 Sigfrid Ejulinus Sigfridus Stephani, Aboensis 1212 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1212). Vht luult.: turkulainen porvari Staffan Påvelsson Äijälä ja Margareta Andersdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1658 Ejulinus Sigfr. Stephani Ab _ 58. † ylioppilaana, ‡ Turussa 20.4.1684. Pso: Cicilia.
Kaima: Sigfrid Ruschovius 946 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=946) (yo 1652/53).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 49a. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 73 (XVIII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 202; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 131, 372; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 129–130 (borgare Äijälä Staffan); R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 206 (20.4.1684, ‡ studiosus Sigfredus Oijälä ifrån clöstret i academiæ mulden med sönd. kl. gratis). — V. P. Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 73 (2002) s. 217 (TKO 29.7.1641. Mainitaan myös mm. Äijälän sukua oleva Vesilahden muinoinen kappalainen Jacobus Matthæi); V. P. Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 74 (2003) s. 47 (TKO 19.3.1652. Staffan Äijälän poika Nils), 172 (TKO 24.5.1660, Påval Äijälä).


I have informed 16.11.2006 paimenmuisto writer on this earlier published article:
Veli Pekka Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 73 (2002) s. 217, including "TKO 29.7.1641 ... Staffan Äijälä esitti perinnönjakoasiakirjan 26.2.1598, jonka oli todistanut raadin lisäksi Brita Larsintyttären äidin veli, tuolloin Vesilahden kappalainen Jacobus Matthei. Jakokirjan mukaan Brita oli saanut äitinsä Barbro Mattsintyttären irtaimiston ..."
This document of Barbros inheritance (Äijälä house in Turku) confirms that Jacobus was her brother. There is also some further information of Barbros daughters family in Turku. Staffan Äijälä was not a heir. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1212 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1212)

In the dedications on page 2 of this pdf-dissertation.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:fv-11415 (http://urn.fi/urn:nbn:fi:fv-11415)
respondens Johannes H. Lilius calls Abrahamus Jacobi and Henricus Jacobi his avunculus, i.e. Johans mother was their sister.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15003&highlight=%E4ij%E4l%E4&page=2

Halikon voutikunnan kymmenysluettelo 1621
Äijelä
Peer Jacobss 4½ 2"
Sigfrid Påwalls 2 2"
Eskill Erichsson 1½ 2"
Jacob Thomass 4½ 2"
Huusman Hendrich 5 capp

Halikon voutikunnan maakirja 1615
Peer Jacobss
Jacob Thomass
Sig:ds Påfwallsson
Eskell Erichsson

Halikon voutikunnan maakirja 1608
Äijällä
Henrich Mårthensson
Poffwall Larsson
Jacop Ollsson
Simon Peersson

Halikon voutikunnan maakirja 1606
Aiala under Murla
Eskill Mårtenss 4½ öre
Pofwall Larsson 4½ öre
Jacop Ohlsson 4½ öre
Simon Pedersson 1 mk?

Halikon ja Vehmaan voutikuntien maakirja 1601
Äijällä
Hindrich Mårtensson 6 öre
Powall Larsson 6 öre
Jacob Ollsson 6 öre
Simo Persson 6 öre

Halikon ja Vehmaan voutikuntien kymmenysluettelo 1601
Äijälä
Erich 1 capp+ 1 capp
Simonn 3 capp+ 3 capp
Powall 1 capp+ 1 capp
Jacop 1/4 pann?+ 1/4 pann+ 1 capp

Yllä olevista Äijän luetteloista löytyy Powall Larsson Äijälästä. Ajallisesti sopii hyvinkin Turun Äijälän Staffan Paulssonin isäksi.

Turun Äijälässä mainittu Brita Larsdr voisi olla Powell Larssonin sisko, eri äideistä, koska Staffan ei ole perimässä.

Tuo on kylläkin vai spekulointia, mutta se näyttäisi vain nimiä vertailemalla olevan vahva viite, että voidaan olla samassa Äijälä porukassa.

Sigfrid Povalsson Äijän Jäpin poika? Johan Sigfridsson mainitaan kornettina.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944519
Myöhemmin Falkkilassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947272

[Benedictus]

Tuo edellisissä viesteissä käsitelty Marttilan khr Platassen avioliittoon liittyy maininta, että oli naimisissa lesken kanssa, jolla oli 4 tytärtä edellisestä aviosta.

Heitänkin tähän ajatuksen keitä nämä tyttäret ja äitinsä olisivat.

Marttilassa oli Krouvin nimismiehentalossa Staffan Grelssonilla 2. vaimo Karin Mårtensdotter, jolla oli 4 tytärtä Staffanin kanssa.
Tyttäristä Sara oli Lainlukija Johan Judiuksen vaimo, Kristiina veljensä kappalainen Bertill Judiuksen vaimo.

Karin Mårtensdr menee uusiin naimisiin 1631, eli samana vuonna kun rovasti Platasse kuolee.
En löytänyt Staffan Grelssonin kuolin vuotta, mutta hänen jälkeensä leski Karin hoiti kuitenkin nimismiehen tointa, jota jatkoi vielä puolisonsa Simon Henrikssoninkin aikana vuoden 1631 jälkeen.

Voidaankin pohtia, olisiko Karin leski kuitenkin ollut myös kirkkoherran vaimona, ja miksei sitä seikkaa missään mainittaisi?

Kuitenkin Judiukset olivat Platassen lähimpiä perillisiä.

Tämä on kiehtova ajatus, sillä Karin Mårtensdr oli aikakautensa voimanaisia, koska hän hoiti nimismiehentointa, jota pitäjän asukkaat yhdessä halusivat hänen hoitavan.

[Benedictus]

http://www.mesterton.net/sinetit/I.5.jpgArvid Matinpoika. Ylioppilas Upsalassa 1633. Halikon lainlukija 1641-66. Omisti Marttilan Ollilan. Sin. I: 5.
Grotenfelt, Suomalaiset ylioppilaat ulkomaan yliopistoissa ennen v. 1640 II, s. 308. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, s. 48.
- Hänen veljensä oli turkulainen porvari Hannu Matinpoika Rautala, VA: z 18: 47.

kl. 1664 Samuel Olenius, myöhemmin Ohlström Samuel Arvidi, Fenno 1686 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1686). Vht: Halikon tuomiokunnan lainlukija, Ollilan Knaapin talon omistaja Marttilassa Arvid (Arvidus Matthiæ; Ohlström, yo Uppsalassa 5.1633, † 1669) ja Malin Simonsdotter Judius. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Olenius Samuel. [Arvidi Fenn _ 77]. — Korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1676, ero 1687. Omisti Marttilan Ollilan kylän Knaapin talon 1673–87. Marttilan pitäjänkirjuri 1691
. Pso: Gertrud Johansdotter.


Eno: lainlukija Johan Judius U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52) († 1668).
Veli: korpraali Krister Olenius, myöh. Ohlström 1687 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1687) (yo 1664).
Lanko: lainlukija Gabriel Melartopaeus 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020) (yo 1653/54, † 1686).
Lanko: Marttilan pitäjänapulainen Jakob Caupilenius 1259 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1259) (yo 1658, † 1674).


Viittauksia: HYK ms., Index s. 142b; KA valtakunnanregistratuura 18.7.1646 f. 470 (Till Landzhöfdingen för Margareta Sigfredzdotter ... Hwadh Oss hafwer brefwiserska Margareta Sigfreds dotter af Ollilaby i S. Martini Sochn vnderdånigst klageligen låtit förebringa öfwer den orätt och öfwerwåldh, som henne skall tillfogas af

Arfwidh Matzon, Domare i Haliko Häradh, och af
Simon Jacobson Länsman i be:te S. Martini Sochn,

det warde I Landzhöfdinge märkiandes af medfölliande twenne hennes Supplicationer), 29.7.1646 f. 491 (Till Landzhöfdingen Knut Lilliehöök för Margareta Sigfredzdott:r); KA mf. ES 1747 (cc 7) Paimion käräjät 10.–11.10.1653 f. 156 (Framstego Häradzdomaren Arffwed Mattz och Fordom Gewaldiger Christer Simonsson, och gaff tillkenna, det de wore eens och förlichte på en Summa 60 D:r Kopp: M:t, om det gårdz kiöp de sins emillan hafwa warit twistige om, Neml: Kaionoia Ryttare hemman, hwilket Christer Simonsson till Arfwedh Mattzsson försåldt hadhe för 185 D:r Kopp: m:t), Marttilan käräjät 21.–22.10.1653 f. 169v (katso 1252 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1252)); KA mf. ES 1749 (cc 10) Marttilan käräjät 24.–27.10.1681 f. 139 (löönskalego. Mainitaan tiuhaan muissakin yhteyksissä Marttilan tuomiokirjoissa), (cc 11) Marttilan käräjät 23.–24.1.1683 f. 5v (hafwer i Lönskeläger 2:ne barn aflat tillsamman medh Gertrudh Johansd:r); KA mf. ES 1750 (cc 13) Marttilan käräjät 22.–23.1.1685 f. 6v (Corporalen Samuel Arfwedsson Ollström till 15 Åhr obootfärdeligen haar tillhållit medh sin tienstepijga Gertrud Johansdotter, och 3 barn medh henne sammanafladt); KA mf. ES 1751 (cc 15) Marttilan käräjät 6.–7.10.1687 f. 224v (H. Ryttmestaren Wälb. Henrich Johan Schouman inlade uthi Rätten ett Kiöpebreef af d: 20 Aprilis nästleden, dher med Corporalen Samuel Ohlström till Grels Jöransson i Kyro försällier sitt Bördzrättz Ryttare hemman i Ollila för 700 D:r K:m:t. Koko kauppasumma meni korpraalin velansuorituksiin); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Marttilan käräjät 21.–22.1.1691 s. 36 (Samuel Olström förekom nu och beklagade sigh der öfwer att dhe näst omkringhliggiande grannar willia trängia honom ifrån dhe huus, han på Kyrckiebackan här i S:t Mårthens Sochn bygt haf:r), s. 47 (Samuel Olströmiä ehdotetaan pitäjänkirjuriksi, så för dett han af goda Föräldrar här i Sochnen ähr född, som för dess skickeligheet och capacitet). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 103 (XXIV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 585 (isä); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 446, 449 (Samuel Ollenius); Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 315 passim (isä).


1653 Arvid Matson osti Paimion Kajanojan Tilan Crister Simonssonilta yllä.


Kristo Heikinpoika Sievo #43666 s. 00.00.1630, Paimio, ammatti: rusthollari, kirjuri, aviol. Maria Swenintytär #44217, k. 00.03.1728, Paimio, haudattu: 24.03.1728, Paimio. Kristo kuollut 00.00.1718, Paimio Hirvonpää. Toimi katselmuskirjurina ratsumestari Bernhard Rehbinderin komppaniassa. Oli jonkin aikaa Piikkiön kihlakunnan veronkantokirjurina. Omisti Hirvonpään rusthollin sekä Hassilan kruununtalon Paimiossa. Osti v.1670 Paimion Kajanojan ratsutilan 250 taalarilla ja 3 tynnyrillä viljaa. Vaihtoi v.1678 Toikkalan kruununrälssipalkkatilan Uskelan (Muurlan) Äijälän ratsutilan lisätilaksi Sauvossa olevaan Skiörbäckin vanhaan kruununratsutilaan.


Sihvo lienee ostanut tilan perillisiltä?


Marttilan käräjillä 3.2.1657
Gustaf Grass ostanut niittyä edesmenneen Salon kappalaisen herra Henrikin siskolta Agnis Simontyttäreltä. Kauppoja välittää kihlakunnantuomari Arfwed Matsson, joka on myös mukana kaikissa Walborg Matsintyttären perinnönjaoissa (olisiko veli ja sisar?)

Olisiko Paimion Kajanojalla näkyvä Crister Simonsson Her Henrikin ja Agnes Simondotterin veli?

[Benedictus]

Kiinnostava yksityiskohta edellisessä viestissä on Marttilan nimismies Simo Jacobsson, joka mainitaan yhdessä Arvid Matssonin kanssa.
Hellenius, Fredericus Georgii (K 1690) Helenius / Hyllenius, Calevenius, Friedericus / Fridericus Georgii, Fredrik Jöransson
S Turku oletettavasti 1630-luvun alussa. V Turun kaupungin porvari Yrjänä / Jöran N.N. ja N.N.
Ylioppilas (Aboensis, Fridericus Georgii Calevenius) Turussa 1652/53; mainitaan turkulaisten absolutiojuominkien osanottajana.
Marttilan pitäjän nimismies ainakin 1656–1657. Hellenius mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 13.12. ja 23.12.1656 ja 24.1.1657 Marttilassa asuvana ylioppilaana, jolle hänen anoppinsa, sikäläisen nimismiehen Simo Jaakonpoika Harmaan ja aiemman Kiskon kirkkoherran Michael Erici Frosteruksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=738) leski Maria Svensdotter pyysi saarnalupaa. Tuomiokapituli velvoitti Helleniuksen tulemaan henkilökohtaisesti kapituliin, ja hänet mainitaan sen pöytäkirjassa saarnaluvan hakijana 23.2.1656 ja 24.1.1657.
Vihittiin papiksi Turussa 19.6.1657 Someron Hirsjärven kartanon saarnaajaksi ratsumestari Johan Munckin lesken Margareta Ljusterin (Ljustra) palvelukseen; määrättiin sotilaspapiksi (saarnaajaksi) Länsi-Uudenmaan jalkaväkirykmenttiin (eversti Otto Wilhelm von Fersenin rykmenttiin) toukokuussa 1659.
Hellenius mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 1.3.1661 parempaa virkaa anovana eversti Gustaf Hornin rykmentissä everstiluutnantti Olof Bengtsson Igelströmin alaisena sotilaspappina. Hän (Dominus Fridericus Georgij Helenius) haki heinä-syyskuussa 1661 Urjalan kappalaisen virkaa, jonka kuitenkin sai hänen kilpahakijansa Henricus Zachariae Wellerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2643). Hellenius mainitaan ”köyhänä pappismiehenä” ja häntä suositellaan papiksi Tukholman suomalaiseen seurakuntaan 1663. Urjalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5110) kappalainen Welleruksen kuoltua 1664.
K Urjala 1690.
P (ainakin jo 1656) Anna Simonsdotter, S oletettavasti 1640-luvun alussa, PV Marttilan pitäjän nimismies ja kreivi Per Brahen läänitystilojen vouti, talollinen ja kestikievarinpitäjä Simo Jaakonpoika (Simon Jakobsson) Harmaa ja Maria (Marina?) Svensdotter hänen 2. avioliitossaan.



Frosterus, Michael Erici (K 1638)
Michel Eriksson
S mahdollisesti Hailuoto. V Hailuodon kirkkoherra Ericus Henrici Frosterus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=731) ja Katarina (Karin) N.N. (Alexander Boldtin olettamus, Genos 1934:4 liite).
Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) kirkkoherra 1636, sai kuningatar Kristiinan kollaatiokirjeen 7.7.1636, astui virkaan 1637.
K Kisko 1638 (viimeistään elokuussa; mainitaan vainajana Pärttylinpäivän tienoilla).
P (ainakin jo 1628) Marina (Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa Maria) Svensdotter hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä toisen miehensä jälkeen vielä syksyllä 1659.
Marina Svensdotterin P2 Marttilan pitäjän nimismies ja kreivi Per Brahen läänitystilojen vouti, Kosken Haukanpyölin Harmaan talollinen ja kestikievarinpitäjä Simo Jaakonpoika / Simon Jakobsson Harmaa, K Koski 1655.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349909


Frosterus, Ericus Henrici (K 1615) Erik Henriksson, Cornix?
S ilmeisesti Lohja. V Lohjan (Pusulan) Kaukelan Paakkalan talollinen Heikki Pekanpoika / Henrik Persson ja N.N.
Mainitaan opiskelleen Uppsalassa (Jouko Vahtola 2004).
Tuli Pohjanmaalle 1572; vihittiin papiksi 2.12.1573 (piispa Paulus Juustenin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257) ordinoima) Kalajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5023) kappalaiseksi. Kuningas Juhana III vahvisti kirjeellään 11.9.1579 Frosterukselle (”her Erich Henrici Cappelan vdj Calajoki Sochn”) palkanlisäksi Kalajoen lukkarin virkatalon vijelyksineen. Hailuodon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5007) kirkkoherra 1604.
Frosterus allekirjoitti Turussa 19.6.1593 Uppsalan kokouksen päätöksen (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan Maalla. – – Ericus Calajoesa.”).
K Hailuoto 1615.
P Katarina (Karin) N.N.

Agricola, Christiernus Simonis (1593–1662)
Christianus Simonis, Christiern / Krister Simonsson
S 1593. V tallimestari, myöhemmin huovien päällikkö Viipurissa Simon Nilsson ja Brita Sigfridsdotter.
Vihittiin papiksi (ilmeisesti Turussa) 1617; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan (kaupunkiseurakunnan) kappalainen (choralis) 1623; Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra 1626, sai kollaatiokirjeen virkaan 12.2.1627; myöhemmin ilmeisesti Uskelan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) lääninrovasti.
Agricola kunnosti tarmokkaasti Uskelan kirkkoa. Hän oli loppuiällään heikkonäköinen ja ilmeisesti muutenkin sairaalloinen ja sai poikansa Christiernus Christierni Agricolan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=34) apulaisekseen (vicepastor). Ilmeisesti poika hoiti isänsä sijaisena myös lääninrovastin virkaan kuuluvia tehtäviä.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 17.5.1645, 18.4.1649, 11(15).12.1650, 9.5.1651 ja 3.12.1654.
K Uskela 1662 (ennen 13.12.).
P Kerstin (Kristina) Svensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen 1663.


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16169
Lainaus:

Löysimme forumin keskustelupalstalta vihjeen sukuseuramme (Ryhdän Sukuseura ry) kantaisän Sven Buchtin tyttärestä Kirstistä, joka oli syntynyt Turussa noin vuonna 1600. Tämän vihjeen innoittamana toivoommekin nyt löytävämme lisätietoja Kirstin vanhemmista Svenistä ja hänen vaimostaan.

Tiedämme, että Kirsti oli aviossa Uskelan kirkkoherran Krister Simonpoika Agricolan s.n. 1593 k. 1662 kanssa. heillä oli ainakin kuusi lasta.

1. Kister Kristerinpoika Agricola s.n. 1623 Uskela. Hänen puolisonsa oli Brita Forsenius. Heidän poikansa Sven aateloitiin nimellä Leijonmarck.
2. Elisabet Agricola s.n. 1625 Uskela. Hänen puolisonsa oli Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius k. 7.2.1690 Karjalohja.
3. Kristina Agricola s.n. 1627 Uskela. Hänen puolisonsa oli Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius s.n. 1610 k. 1679.
4. Helena Agricola s.n. 1631 Uskela. Hänen puolisonsa oli Loimaan kirkkoherra Per Wallenius Nimi: Walstenius k. 1675 Loimaa.
5. Karin Agricola s.n.1637 Uskela. Hänen oikeudenkäynnistä löytyivät dokumentit.
6. Anna Agricola s.n. 1645 Uskela. Hänen puolisonsa oli Maskun kirkkoherra Erik Istmenius k.22.9.1689 Masku.

Kirstin vanhempien syntyperän voi hahmottaa oikeudenkäyntipöytäkirjasta 26 ja 27.4 1653, jossa käsitellään häväistysjuttua Uskelassa. Osapuolina olivat Karin Agricola ja ylioppilas Tuomas Martinpoika Salcherus. (toimi kotiopettajana Agricolan perheessä) Pöytäkirjasta selviää, että Karin ja Tuomas olivat lähisukulaisia. Tuomaksesta 3 sukupolvea ja Karinista äitinsä Kirstin puolelta 4 sukupolvea taaksepäin heillä on ollut yhteinen äiti tai isä. Karinin äiti Kirsti oli siis Tuomaksen serkku.

Tuomas Martinpojan vanhemmat olivat: (Ylioppilasmatrikkeli)
Isä:
Turkulainen raatimies Mårten Salcherus k. 1625
Äiti:
Valborg Henriksdotter (Boose)

Jos Mårten Salchreruksen tai Valborg Henriksdotter Boosen vanhemmat tiedettäisiin voisi Sven Buchtin ja hänen puolisonsa historia avautua.

Uskelan khr Crister Simonsson Agricolan vaimo oli siis Kirstin Svensdotter.

Kiskon khr Micael Erici Frosteruksen vaimo oli Marina Svensdotter.

Samanikäisiä, olisikohan mahdollista, että ovat sisaria?

[Benedictus]

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=291143&n=6696572&scale=200000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=valkj%C3%A4rvi&osoite=&kunta=salo&isShown=&lang=fi

Yllä olevasta kartasta näkyy Uskelan Salon Äijälä, sekä siitä koilliseen Valkjärvi, Muurlan Itäpuolella.

Lukijat voivat ihmetellä tätä melko hajanaista ja kiemurtelevaa asioiden käsittelyä.
Syynä on se, että vaikka vaikuttaisi melko varmalta, että löytämämme Isak Eriksson Salon Äijälästä olisi sama kuin Veromestari Ewert Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson, joka on todettu käsialojen ja asiayhteyksien kautta uskottavaksi asiaksi, ei vielä ole selvää todistetta, joka yhdistää kirjuri Isakin ja Äijälän Isakin samaksi henkilöksi.

Tämän asian selvittämiseksi, etsimme ja tutkimme eri viiteryhmien suhdetta Äijälän väkeen.

Samalla paljastuu, että Uskelan ja Marttilan alueella on harvinaisen suuri määrä tiloja, joiden omistajat ovat tavallaan talonpoikaisia, mutta kuitenkin porvaris- ja pappissukuihin kuuluvia.

Tuo ylläoleva Valkjärven kartta johdattaa meidät erinomaisen kiinnostavan suvun jäljille, joka liittyy Marttilan Judius sukuun.

Kiskon käräjät 17-18.10.1656
Kapteeni Simon Henriksson pyytää uskottuja miehiä arvioimaan sisarustensa osuudet Walckjärven (?) talosta, joka on täysin rappiolla.

Seuraavassa jutussa Mickel Matsson Kruusila ja Simon Henriksson sekä veljet Hr Jören ja Mickell

Muuten Simon Henderssonin ja Johan Simonssonin (JUDIUS)riitelyä on Marttilan käräjillä 16-17.5.1659. Mehukasta juttua jos jotakin kiinnostaa. Paljastuu mm. Simon ja Carin Mårtensdotterin vihkiaika 11.5.1631 Tammelassa, vihkijänä Laurentius Petri jne..

Siellä oli riitaa kaikesta mahdollisesta, taloista, Johan Simonssonin opiskelumaksuista Upsalassa, anopin perintötalosta jne. Tässä linkki (alko jo edelliseltä sivulta ja jatkuu seuraavilla)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783530

Tuossa on riita Marttilan Krouvin ratsutilasta, jonka isäntänä kapteeni Simon Henriksson oli vaimonsa Karin Mårtensdr:n kautta. Karinin vanhin tytär Sara Staffansdotter oli lainlukija Johan Simonssonin 1. puoliso, joka peri talon äidiltään.

Kuten näkyy kapteeni Simon Henriksson vihittiin Tammelassa Karin Mårtendotterin kanssa.
Syy paikkaan selviää, kun huomataan, että veljensä Her Jöran on tässä.

1643/44 Jöran Lepus, myöhemmin Navonius ja lopulta Lagus Georgius Henrici, Naguensis 369 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=369). * noin 1623. Vht: eräs Henrik (luultavasti Pälkäneen Laitikkalan Ruotsalaisen omistaja, sotilaspappi Henricus Georgii) ja Margareta Hansdotter tämän 1. avioliitossa (2. pso Nauvon kappalainen, vuodesta 1650 Karjalohjan kirkkoherra Henrik Forsius, † ~1653). Kotipaikaksi mainitaan myös Tammela (1650). Ylioppilas Turussa 1643/44 Lepus Georg Henrici _ 20. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1643/44] Georgius Henrici Lepus. Respondentti 12.1650 (Georgius Henrici Lepus Tavast-Finno), pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). — Sammatin kappalainen noin 1658, samalla Karjalohjan kirkonisäntä. Kiskon kirkkoherra 1683. ‡ Kiskossa 5.3.1696.

Pso: (jo 1662) Margareta Jöransdotter († 1710).
Velipuoli: kirjanpitäjä Abraham Navonius 1025 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1025) (yo 1654).
Poika: Kiskon kappalainen Gabriel Lagus 2739 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2739) (yo 1679, † 1695).
Poika: ylioppilas Samuel Lagus 2924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2924) (yo 1681, † 1684).
Poika: Kirkkonummen kappalainen Johan Lagus 3322 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3322) (yo 1686, † 1712).
Poika: rykmentinpastori Petter Lagus 3896 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3896) (yo 1692/93, † ~1710).
Tyttärenpojan poika: Karjalohjan nimismies Henrik Limnell 9426 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9426) (yo 1776, † 1814).
Vävy: Perttelin kappalainen Matias Cretalenius 2965 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2965) (yo 1681/82, † 1730).
Vävy: Karjalohjan kirkkoherra Johan Lunderberg 3779 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3779) (yo 1691, † 1748).
Sukulainen: hakkinen Georg Lepus 1558 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1558) (yo (1662), † 1689).

Lagus, Georgius Henrici (noin 1623–1695/96)
Lepus, Jöran Henriksson
S mahdollisesti Tammela noin 1623. V oletettavasti Laitikkalan Ruotsalaisen tilan Pälkäneellä omistanut Eerikki Antinpojan (Trana) lipullisen saarnaaja Henricus Georgii Lepus (Tammelan kirkkoherran poika) ja N.N.
Ylioppilas (Borealis, Georg Henrici Lepus) Turussa 1643/44; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa (Ge. Lepus Tammel.) 27.6.1650; respondentti (Georgius Henrici Lepus Tavast-Finno) joulukuussa 1650.
Karjalohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5028) Sammatin kappalainen noin 1658, toimi myös kirkonisäntänä Karjalohjan seurakunnassa ainakin 1660–1670-luvulla; Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) kirkkoherra 1683.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 22.5.1685, 27.5.1692 ja 26(28).6.1693.
Omisti Pälkäneellä Laitikkalan Tanilan ratsutilan vuodesta 1670.
K Kisko 1695/96 (haudattiin 5.3.1696).


P1 Brita Mattsdotter Florina, K ennen 1663, P1 V luultavasti Paimion kirkkoherra Matthaeus Erici Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668) ja Elisabet Henriksdotter; P2 Margareta Jöransdotter, S noin 1632, K Karjalohja, Muotlahti 26.10.1710, P2 V luultavasti Karjalohjan Muotlahden Ylhäisten ratsutilallinen Yrjänä (Jöran) N.N. ja Reeta Juhontytär (Margareta Johansdotter).


kl. 1654 Abraham Navonius Abrahamus Henrici, Borealis 1025 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1025). Vht: Finbyn kylässä ratsutilan omistanut Nauvon kappalainen, vuodesta 1650 Karjalohjan kirkkoherra Henrik Forsius (Henricus Erici, † ~1653) ja Margareta Hansdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1654 Navonius Abr. Henrici _ 50. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1653/54] Abrahamus Henrici Navonius. — Lääninkirjanpitäjän kirjuri (1663). Kirjanpitäjä. ‡ Nauvossa 1670-luvun puolimaissa. Velipuoli: Kiskon kirkkoherra Jöran Lepus, myöh. Lagus 369 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=369) (yo 1643/44, † 1696).


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=485812
Pälkäneen Laitikkalan Ruotsalainen, Her Henrik


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944576
Uskalan Valkjärvi, jossa Clement Henriksson ja veli Jöns Henriksson.
Kuka omisti aiemmin ei selviä tässä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947362
Tässä 1660-61 Simon Henrikson, Marttilan Krouvin kapteeni.
Käräjien mukaan veljiä ainakin her Jöran ja Michell, ovatko Clement ja Jöns samaten.
Se mikä ihmetyttää on kysymys, mitä isänsä Henrik teki Pälkäneellä, olisiko Laidiken Ruotalainen ollut vaimon Margareta Hansdotterin tila, siihen viittaa, että aiemmin mainitaan Laidiken Tanilan liitetyn Ruotsalaiseen, jossa näkyy Hans Thomasson.
Lepus, Georgius Martini (K 1615) Georgius Marthini, Jören / Jörenn / Jöran / Jörann Mårtensson
Sukutradition mukaan kotoisin Kaarinan Hirvensalosta.
Mainitaan Tammelassa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) pappina, ilmeisesti kirkkoherranviran hoitajana, jo 1581, käskynhaltija Axel Stensson Leijonhufvud vahvisti hänen valtuutensa Tammelan kirkkoherrana kirjeellään 27.3.1587.

Allekirjoitti (”Georgius Martini Tammele(n)sis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Georgius Martini Tammelasa”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Kirkkoherra Georgius ei nauttinut Kaarle-herttuan luottamusta vaan joutui Linköpingin valtiopäivillä maaliskuussa 1600 pyytämään herttualta anteeksiantoa.
Georgius Martini allekirjoitti Tammelan kirkkoherrana Portaan hallintopitäjän kymmenysveroluettelon 2.3.1584, ja hänet (”Her Jörann i Tamela”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan kahdeksan taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Kirkkoherra Georgius hankki loppuiällään omistukseensa autiotiloja ja sai kolmen vuoden verovapauden erääseen autiotilaan Turun linnan ja läänin käskynhaltijan Tönne Jörenssonin kirjeellä 4.2.1601. Menetettyään talonsa tulipalossa hän sai vapautuksen vuosien 1601 ja 1602 verorästeistä saman käskynhaltijan kirjeellä 18.6.1602.
K Tammela 1615 (Eeva Ojasen mukaan).
P N.N.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053769
Tässä Maarian Hirvensalossa Moikoisissa Jöran Mårtensson.
Sivu väärin nimetty Taipaleeksi, joka lienee seuraava sivu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742665
Tämä on aika spekulatiivista.
Ericus Georgii (K 1661) Moierfvensis, Erik Jöransson
Mahdollisesti Hauholta kotoisin.
Sotilaspappi 1620-luvulla,

Saksasta palattuaan Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) Mouhijärven kappalainen 1629. (Eräässä kuningatar Kristiinalle osoittamassaan, palkkauksensa parantamista koskevassa päiväämättömässä anomuksessa, mikä ajoittuu kevääseen tai kesään 1643, Ericus Georgii ilmoittaa palvelleensa kotimaassa 14 vuoden ajan seurakuntansa ainoana pappina); Mouhijärven (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5066) ensimmäinen kirkkoherra piispa Isaacus Rothoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) virkaan asettamana kesäkuussa 1639, kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahe vahvisti virkanimityksen 8.10.1639.
K Mouhijärvi 1661.
P Elsa Tomasdotter; "köyhä vaimo ja lapsia" mainitaan 1642–1643 ja vaimo tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.6.1659.


Voisiko olla Tammelan khr Georgius Martinin poika. Nuo Hauhon suunnan tilat lienevät vaimon Elsa Thomasdotter Blom-Florinuksen tiloja.


Ericus Georgii tytär taasen oli Per Pacchaleniuksen vaimona Karkun Packalassa.
Perin setä taasen oli KISKON khr Thomas Pacchalenius.


Kannattaa katsoa myös Lepus-Lagus suvun virkoja Pohjanmaalla ja Satakunnassa.

[Benedictus]

Tässä yksi Judius kiemura lisää.

1682/83 Johan Bjugg Johannes Johannis, Kumoensis 3020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3020). * noin 1656. Vht luult.: Loimaan Männistössä asunut Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin luutnantti Johan Michelsson Biugg († ~1689) ja hänen oletettu 1. puolisonsa N.N. (pso 2:o noin 1682 kokemäkeläinen Margareta Josefsdotter Carlin). Ylioppilas Turussa 1682/83 [Bjugg] Joh. Johannis Kumoens _ 154. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1682/83] Johannes Biugg. | sacellanus in Pungalaitio. | Obiit Anno 1730 in Feb:. Stipendianomus 9.12.1685. — Punkalaitumen kappalainen 1686, vt. kirkkoherrana isonvihan lopulla. † Punkalaitumella 1.3.1730. Pso: Margareta Bertilsdotter Judius tämän 2. avioliitossa († 1717).
Pson edell. aviomies: Punkalaitumen kappalainen Jöran Pourenius 768 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=768) (yo 1650, † 1685).
Appi: ylioppilas Bertil Judius 356 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=356) (yo (1643), † ~1672).
Isän eno(?): Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Vertaa: Johan (Johannes Michaelis) 1576 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1576) (yo 1662/63).


Johan Michelsson Bjuggin isä oli Männistössä asunut ratsumestari Michel Johansson ja äitnsä Loimaan khr Johannes Walsteniuksen tytär Cristina Johansdr.


Kuten yllä näkyy oli Johan Johanssonin vaimo Bertill Judiuksen tytär.
Bertilin veli Johan Judius oli siis lainlukija Sigfrid Jacobsson Karhian vävy, jonka vaimo Margareta Sigfridsdotter oli Johan Johanssonin äidin serkku.


l. 1676 Anders Carelius, myöhemmin (1682) Carlin (myös Cuarlin) Andreas Josephi, Cumoensis 2474 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2474). Vht: Kokemäen Pälpälän ratsutilan omistaja, ratsumestari Josef Henriksson († noin 1660) ja Margareta Andersdotter Aejmelaeus. Ylioppilas Turussa kl. 1676 [Carelius] And. Josephi Cumoens. _ ‹–›. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1675/76] Andreas Carilius. — Komissaari (1698), luultavasti Turun hovioikeuden suorituskomissaari. Samalla Kokemäen nimismies 1700–06. ‡ Kokemäellä 19.2.1727. Pso: Anna.
Eno: lainlukija Gustaf Aejmelaeus 307 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=307) (yo 1642/43, † 1664).


Jossei muuta näistä Judius jutuista selviä, niin ainakin se, että tuolloin oltiin todella klaanin sisällä kun puolisoa valittiin.

[Jouni K]

Kannattaiskos Judiusten ympärille perustaa oma viestiketjunsa? Meinaa hukkua täällä yli tuhannen viestin ketjussa, jossa on käsitelty lukuisia sukuja ja jota on siksi vaikea seurata. Tässä on ollut ihan mielenkiintoista Judius-asiaa, joka ansaitsisi lisäselvittelyä (kun kerkiäisi sitä tekemään). Toisaalta muutamassa kohdassa ollaan mielestäni menty vähän metsään.

Esim. arvelu Marttilan Krouvin "nimisnaisen" Karin Mårthenintyttären sopimisesta kirkkoherra Platessan vaimoksi, ei mielestäni voi pitää paikkaansa vaikka Karinilla leskeksi jäädessään 1629 (Marttilan Krouvin nimismiehen Staffan Grelssonin kuollessa) neljä tytärtä olikin. Katsoin tuon kirkkoherran Platessan testamenttiin liittyvän tuomiokirjajutun, jossa hänen Gdanskissa asunut siskonsa hakee perintöosaansa, mutta siinä ei valitettavasti mainita Platessan vaimon nimeä eikä edes neljän tytärpuolen nimiä, todetaan vain heille testamentattu osuus.

[Jouni K]

Tässä yksi Judius kiemura lisää.

1682/83 Johan Bjugg Johannes Johannis, Kumoensis 3020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3020). * noin 1656. Vht luult.: Loimaan Männistössä asunut Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin luutnantti Johan Michelsson Biugg († ~1689) ja hänen oletettu 1. puolisonsa N.N.

Kuten yllä näkyy oli Johan Johanssonin vaimo Bertill Judiuksen tytär.
Bertilin veli Johan Judius oli siis lainlukija Sigfrid Jacobsson Karhian vävy, jonka vaimo Margareta Sigfridsdotter oli Johan Johanssonin äidin serkku.


Niin tarkennetaan vielä tuota mikä ylioppilasmatrikkelista näkyykin, eli Johan Johansson Bjuggin äitiä ei ole tiedossa. Isänkin henkilöllisyys vaatisi vielä lisävahvistusta sillä luutnantti Johan Michelsson Bjuggin olisi pitänyt olla hyvin nuori (n. 15-vuotias) pojan saadessaan. Oliko äiti sitten ollut jostain Kokemäeltä, koska Johan Johansson Bjugg on opiskeluaikanaan aina Kumoensis eli kokemäkeläinen?

Tulee mieleen jonkinlainen nuoruuden hairahdus, jonka tuloksena syntynyt poika pääsi jonkun säätyläisen suojelukseen ja kouluun aina Turun akatemiaan asti. Siellä Johan Johansson Biugg kuitenkin joutui anomaan vähävaraisuuden takia stipendiä akatemialta. Sitä hänelle ei ilmeisesti myönnetty ja pian tämän jälkeen hän päätyi Punkalaitumelle kappalaiseksi, naiden leskeksi jääneen Margareta Judiuksen, joka siis oli lainlukija Johan Judiuksen veljentytär.

[Benedictus]

Tuo Jounin kommentti on hyvinkin aiheellinen, tosin laitoin näitä Judius juttuja ihan harkitusti tänne tavallaan itselleni varastoon, koska niillä tuntuu olevan aivan liian monta kosketusta tutkimani aihepiirin sukuihin.
Eli jokin seikka yhdistää Judiukset ja Kokemäen Köönikän ja Äimälän suvut sekä Uskelan Äijälän.

Hankaluus on juuri tuo että on saman nimisiä isiä ja poikia ja sukusuhteita joista ei pääse perille.

Tuon Johan Bjuggin äidin laitoin väärin vahingossa.
Itse epäilen, että Johanin juuret ovat ennemmin Kokemäellä, siellä vaikutti joku Bjugg, mutten ole ehtinyt kaivella.

Luulisin, että lähiaikoina saamme Uskelan Äijälä juttua lisää, mikä on työn alla.

[Benedictus]

Uskela on erinomaisen hankala pitäjä, koska SAY näkyy vain vuodesta 1634.

Toisaalta pitäjä on täynnä toinen toistaan tunnetumpien sukujen alkukoteja.

Tämän tutkimamme Salon Äijälän Kantorin tila, jonka omisti Isak Eriksson niminen student tittelillä varustettu henkilö, oli tullut tälle isän perintönä.

Isak myi tilan befalningsman Johan Stakelle 1678.

Kruunun nimismies Johan Stake tiedottaa, että Äijälän perintö- ja ratsastalo Uskelassa on arvioitu 500 taalerin arvoiseksi entisen nimismiehen Gustaf Erikssonin (PIHL) takauksessa, jonka talon Johan Stake on ostanut niinkuin kauppakirja päivättynä (päivämäärä puuttuu) osoittaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3678815

Johan Stakesta ei ole oikeastaan paljoakaan tietoa netissä.
Hän näkyy Hiskissä muutamassa maininnassa.

Johan Staken vaimo on Elisabeth ja saadun tiedon mukaan Elisabeth Pratana.

1646/47 Johan Pratanus Johannes Olai, Helsingus 552 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=552). * noin 1620. Kotoisin Hälsinglandista. Ylioppilas Uppsalassa 17.12.1634 Johannes Olai Helsingus. Ylioppilas Turussa 1646/47 Pratanus Joh. Helsing Prof. postea Past. et Præp. Kimit _ 27. Respondentti 31.3.1647 pro gradu, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Ylioppilas Leidenissa 14.10.1648 Johannes Pratanus Suecus. 26 [ann.], J. — Västmanlandin ja Taalainmaan maakuntien inspehtori 1653. — Turun kaupunginsihteeri 1650. Turun akatemian logiikan ja metafysiikan professori s.v. Turun tuomiokapitulin jäsen 1652–56. Paraisten kirkkoherra 1655, Kemiön 1661. Rovasti (1674). Valtiopäivämies 1660 ja 1672. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1667. † Kemiössä 4.7.1676. Pso: 1650 Maria Isaksdotter Rothovius (jäi leskeksi).
Lanko: ylioppilas Birger Rothovius U10 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U10).
Vävy: Viipurin piispa, FM ja TT Petter Becchius, myöh. Laurbecchius 914 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=914) (yo 1652, † 1705).
Vävy: Kemiön kirkkoherra, FM Anders Pryss 1154 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1154) (yo 1656/57, † 1689).
Vävy: Jääsken kirkkoherra, FM Påhl Heintzius 1903 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1903) (yo 1667, † 1705).
Vävy: Turun hovioikeuden asianajaja Nils Höök 3333 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3333) (yo 1686, † 1693).
Vävy: Raahen ja Saloisten kappalainen Abraham Remahl 3469 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3469) (yo 1687, † 1728).
Vävy: luutnantti Suno Ramberg 3516 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3516) (yo 1688, † 1736).


Kemiön käräjät 29.–31.1.1700 s. 16 (Befallningzman Wälbet: Jochim Gardeling föredrogh huruledes han till dhetta Tingh låtit Citera sine medharfwingar om deras Sahl. Swärfaders Fordom Probstens Mag:r Johan Pratani qwarlåtenskap ... efter dhes Swärmoders Sahl. Mariæ Rothoviæ dödh ... Perillisinä luetellaan piispa Petrus Laurbeckius, vouti Sparman sekä tyttäret Katarina, Margareta, Elisabet, Sigrid ja Kristina Pratana, joista viimeksi mainittu oli perintöosuuttaan vaille jäänyt kruununvouti Joakim Gardelingin vaimo)


Johan Staken anoppi oli siis piispa Rothoviuksen tytär.


Rothoviuksen ensimmäinen vaimo oli Anna Erikintytär, jonka kanssa avioliitto solmittiin 29.10.1604 Nyköpingissä.[34] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-33) Vaimon isä oli Nyköpingin pormestari Erik Larsson ja äiti Brita oli Strängnäsin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Str%C3%A4ngn%C3%A4s) piispan ja samalla myös Rothoviuksen esimiehen Petrus Jonaen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Petrus_Jonae) tytär.[35] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-34) Heidän lapsistaan tunnetaan nimeltä neljä:

Birger, ylioppilas 1624 Upsalassa, kirjoittautui 1632 Rostockin yliopistoon, missä väitteli 2.3.1632. Hän lienee kuollut nuorena, mutta oli elossa 1642.[36] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-35)
Abraham, s. n. 1615, opiskeli Upsalassa jo elokuussa 1627 ja sen jälkeen Saksassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksa) ja Hollannissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hollanti). Hän väitteli Leydenin yliopistossa 8.5.1637 ja palasi sitten Suomeen. Axel Oxenstierna otti huolehtiakseen pojasta, kunnes kuolema katkaisi nuorukaisen elämän 1639.[37] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-36)
Anna, puoliso Viipurin linnanpäällikkö (http://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_linna), maamarsalkka (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamarsalkka) Aron Klöfverblad (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kl%C3%B6fverskj%C3%B6ld) (s.1605, k.1666), aateloitu nimellä Klöfverskjöld. Anna haudattiin 27.5.1652[38] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-37)
Elisabet, solmi 7.11.1624 avioliiton Nyköpingin pormestarin Peder Larssonin kanssa. Avioliitto ei kuitenkaan ollut onnellinen, vaan johti miehen uskottomuuden tähden avioeroon. Tyttären kohtalo aiheutti Rothoviukselle huolta moneksi vuodeksi, ja hän syytti ankarasti Peder Larssonia karkeasta ja hävyttömästä käyttäytymisestä Elisabetia kohtaan. Kun tuomio oli langetettu, vetosi Rothovius kirjeellään 27.6.1626 Axel Oxenstiernaan, että asia vietäisiin päätökseen henkilöön katsomatta.[39] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-38) Elisabetin toinen puoliso oli 1628 Nyköpingin koulun rehtori Sven Vigelius (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sven_Vigelius&action=edit&redlink=1),[40] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-39) josta 1633 tuli Turun kirkkoherra[41] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-40) ja joka toimi Turun akatemian rehtorina 1642-1643. Vihelius myös toimi piispan sijaisena Tukholman valtiopäivillä vuonna 1635.[42] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-41) [43] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-42) Vaimonsa kuoltua keväällä 1612[44] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-43) Rothovius solmi ilmeisesti 1613 uuden avioliiton Östra Husbyn kirkkoherran Andersi Nikolain tyttären Catharinan kanssa. [45] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-44) Catarina oli arka kunniastaan, [46] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-45) ja hänellä oli tavaton käräjöimisen halu turkulaisia vastaan.[47] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-46) Heidän lapsistaan nimeltä tunnetaan [48] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-Sl.C3.A4kten_Rothoff-47):

Isaacus, häntä piispa kutsui 1648 vanhimmaksi pojakseen. Isaacus junior oli tullut ylioppilaaksi Turussa 1635 ja kirjoittautui 24.10.1636 Tarton yliopistoon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarton_yliopisto). Turun akatemiassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_akatemia) hän väitteli ja promovoitiin maisteriksi 1650. Brahe suhtautui varauksellisesti piispan pyyntöön sijoittaa poika Paraisten (http://fi.wikipedia.org/wiki/Parainen) kirkkoherraksi.[49] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-48) Kenraalikuvernööri epäili pojan kykyä ja viittasi tämän heikkouteen väkijuomiin. Päätökseksi tuli, että Isaacus junior asetettiin koeajaksi isänsä alaiseksi Paraisten kappalaiseksi. Piispan kuoltua 1652 poika nimitettiin Paraisten kirkkoherraksi. Hän kuoli 1655.[50] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-49)[51] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-50)
Carolus, s. 1622, merkitty 24.10.1636 Tarton yliopiston luetteloihin ja opiskeli 1642 Turussa, jossa väitteli 1644. Vaikean kuumetaudin jälkeen Carolus matkasi 1646 Rostockiin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rostock) ja Leydeniin, missä hän aloitti opiskelun 2.11.1648 ja jatkoi siellä apurahan turvin vuoteen 1650. Toimi Ruotsiin palattuaan Falunin oikeuspormestarina, kuoli 1655.[52] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-51)
Laurentius, s. 1624 ja kuoli 2.2.1666 [48] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-Sl.C3.A4kten_Rothoff-47). Hän opiskeli yhdessä veljiensä Isaacuksen ja Caroluksen kanssa ja oli 1646 toimessa Tukholman rahakamarissa. Piispa ei kuitenkaan ollut poikansa asemaan tyytyväinen, vaan sai puhutuksi pojalleen paikan kreivi de la Gardien (http://fi.wikipedia.org/wiki/Magnus_Gabriel_De_la_Gardie) seurueessa. Kreivi matkasi 1646 lähettilääksi Ranskaan Laurus mukanaan. Matka aiheutti kuitenkin isälle huolta, sillä poika velkaantui Pariisissa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pariisi), eikä isä tiennyt, kuinka olisi poikansa vapaaksi lunastanut. Lauruksesta tuli 1654 kuparikaivoksen tarkastaja Avestadiin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Avestan_kunta).[53] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-52)
Jonas, s. 1.10.1629, opiskeli ensin Turun akatemiassa sen perustamisesta lähtien. Hänen yksityisopettajansa oli maisteri Enevaldus Svenonius (http://fi.wikipedia.org/wiki/Enevaldus_Svenonius), jonka kanssa hän siirtyi 1648 jatkamaan opintojaan Upsalan yliopistoon. Isä ilmeisesti toivoi pojasta pappia, mutta hänestä tuli juristi, 1668 asessori Svean hovioikeuteen ja 1674 revisiosihteeri. Hänet aateloitiin 30.9.1675 Rothåf (http://fi.wikipedia.org/wiki/Roth%C3%A5f)-nimisenä, ja hän kuoli Tukholmassa 29.7.1676[54] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-53)
Margareta, solmi avioliiton 14.5.1643[55] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-54) lääketieteen professorin Ericus Achreliuksen (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ericus_Achrelius&action=edit&redlink=1) kanssa.[56] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-55) Heillä oli kuusi lasta, joista tunnetuin kaunopuheisuuden professori Daniel Achrelius (http://fi.wikipedia.org/wiki/Daniel_Achrelius)[57] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-56) katsottiin nimenomaisesti Rothoviuksen tyttärenpojan ominaisuudessa arvolliseksi akatemian sihteerin toimeen.[58] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-57)
Maria, solmi 7.5.1650 avioliiton logiikan professorin Johannes Pratanuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Olai_Pratanus) kanssa. Häät olivat loisteliaat ja niihin kutsuttiin itse Pietari Brahe perheineen. Pratanus tuli nuoremman Isaacus Rothoviuksen jälkeen 1655 Paraisten ja myöhemmin Kemiön (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi%C3%B6) kirkkoherraksi.[59] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-58) Marian tytär solmi avioliiton Petrus Laurbecchiuksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Petrus_Laurbecchius) kanssa, josta myöhemmin tuli Viipurin piispa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piispa). Tämän poika Isaacus Laurbecchius (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isaacus_Laurbecchius&action=edit&redlink=1) oli kuuluisa pietistiteologi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietismi).[60] (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isaacus_Rothovius#cite_note-59) Rothoviuksen toinen puoliso Catharina kuoli 3.12.1646

Mistä ja kuka Johan Stake itse oli, ei ole selvinnyt. Hän toimi voutina ja nimismiehenä Varsinais-Suomessa, on oikeastaan kaikki tieto.

Se, että olisiko Johan Stakella ja Student Isak Erikssonilla jokin yhteys ei ainakaan vielä ole ratkennut.

[Jari Latva-Rasku]

Se, että olisiko Johan Stakella ja Student Isak Erikssonilla jokin yhteys ei ainakaan vielä ole ratkennut.

Ettei vain Stake ja Hake eli Hacks olisi sama asia?

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2029

Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1708 f. 679v (Crono Befallningzman Wälbetrodde Gabriel Cajander inlade en af des förra Swärmoder dygdesamme Hustru Anna Agricola och hennes Måg Fälltskiähren Petter Stake angående Befallningzmans Stiuff Barns Arf efter deras Moder framl:ne Hustru Anna Jstmenia den 12 Sept: nästl:ne uthgifwen skrift); KA mf. ES 1927 (mm 19)

Kalannin käräjät 1.–3.8.1689 f. 36 (med Krigz Auditeuren Wälbet:de Jacob Munselio som på sin Swågers Petter Hakes wägnar. Vertaa 3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725));

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725

[Bodniemi37]

Johan Stakesta ei ole oikeastaan paljoakaan tietoa netissä.
Hän näkyy Hiskissä muutamassa maininnassa.

Johan Staken vaimo on Elisabeth ja saadun tiedon mukaan Elisabeth Pratana.



Henrik Falck mainitsee kruununvouti Johan Petterson Staken ja hänen puolisonsa Elisabet Pratanan artikkelinsa Den Tavastländska släkten Willand [SSV 43(1993)] sivulla 66, sillä avioparin tytär Maria Stake oli naimisissa suvun kantaisän pojan (troligen) Jöran Persson Willandin (s. 62, T2) pojan Carl Willandin (s. 64, T3) kanssa.

Otaksun, että Falck on pitänyt Johan Staken isänä turkulaista Petter Stakea, sillä Jarl Pousar ilmoittaa artikkelinsa Isthmenius - Istman [Genos 65(1994), s. 82-84, http://www.genealogia.fi/genos/65/65_82.htm] viitetiedoissa saaneensa Ingeborg Erikintytär Isthmeniuksen (Taulu 2) puolisoa Petter Stakea koskevat tiedot Falckilta: "[12] (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_82.htm#Paluu12) Benäget meddelande av överingenjör Henrik Falck."

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Henrik Falck mainitsee kruununvouti Johan Petterson Staken

Johan Petterson Staken patronyymi on mielenkiintoinen.

Turun Akatemian voudin nimi oli Johan Persson Hake tai muuta samanlaista.

Hänestä on runsaasti mainintoja Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa:

Hache (Haaks, Haakz, Hachss, Hackz,
Hakes, Hakess, Hakz), Johan
Persson (ock blott Joh. Pers-
son), akad. fogde, 161, 162,
219, 259, 284, 309, 310, 321,
326, 327, 333-337, 339, 383,
384, 390, 391, 404, 406, 436,
446, 448, 469, 470, 523.

http://www.archive.org/stream/consistoriiacad00seurgoog/consistoriiacad00seurgoog_djvu.txt

Ettei vain olisi kyse samasta henkilöstä, jolla aikaisemmin oli ollut puolisona Maria? On mahdollista, että Akatemian voudilla olisi ollut veli Jakob Persson.

Hake/Hacks liittyy Ikaalisten Osaraan, johon ovat yhteydessä niin monet Astrenius-keskustelusta tutut sukunimet kuten Ikalensis, Fortelius, Hacks, Frisius ja Rein.

[Jari Latva-Rasku]

Isak myi tilan befalningsman Johan Stakelle 1678.

Kruunun nimismies Johan Stake tiedottaa, että Äijälän perintö- ja ratsastalo Uskelassa on arvioitu 500 taalerin arvoiseksi entisen nimismiehen Gustaf Erikssonin (PIHL) takauksessa, jonka talon Johan Stake on ostanut niinkuin kauppakirja päivättynä (päivämäärä puuttuu) osoittaa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3678815



Voisi olettaa, että Gabriel Eriksson Pihl oli ollut takaamassa, kun Isak Eriksson oli ostanut Äijälän Känsärin veljiltään ja muilta mahdollisilta sukulaisilta. Sitten Isak joutui myymään tai muusta syystä myi Känsärin ja takaus purkaantui. Mikäli Isak olisi ollut Feuchtingin tai vastaavan kirjuri, rahojen lainaamiselle olisi ollut kanavia, jopa Lääninrahasto. Jos paljastuisi, että Isak Erikssonilla olisi ollut puoliso jo Uskelassa, voi vain arvella, mikä on ollut Isakin suhde Pihleihin ja Stakeen.

[Jari Latva-Rasku]

Johan Petterson Staken patronyymi on mielenkiintoinen.

Turun Akatemian voudin nimi oli Johan Persson Hake tai muuta samanlaista.



Turun Akatemian vouti Johan Hacks näyttää vakaasti asuneen Hämeenkyrön Tuokkolan Tuokossa vuodesta 1677 lukien, missä hän kuoli vuonna 1701. Puoliso Maria antoi jonkin verran sitä ennen puolison paikan Ingeborgille. Onneksi jälkeläiset eivät englantilaistaneet nimeään tilan nimen mukaiseksi, sillä se olisi ollut Birchcupius.

Befallningsman Johan Stake on merkitty vuodesta 1687 lähtien Uskelan Äijälänkylän Känsäriin, jossa hänellä on puoliso Lisa. Stake toki omisti tilan asuttautumista aikaisemmin.

[Bodniemi37]

Johan Petterson Staken patronyymi on mielenkiintoinen.

Turun Akatemian voudin nimi oli Johan Persson Hake tai muuta samanlaista.

Hänestä on runsaasti mainintoja Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa:

Hache (Haaks, Haakz, Hachss, Hackz,
Hakes, Hakess, Hakz), Johan
Persson (ock blott Joh. Pers-
son), akad. fogde, 161, 162,
219, 259, 284, 309, 310, 321,
326, 327, 333-337, 339, 383,
384, 390, 391, 404, 406, 436,
446, 448, 469, 470, 523.

http://www.archive.org/stream/consistoriiacad00seurgoog/consistoriiacad00seurgoog_djvu.txt

Ettei vain olisi kyse samasta henkilöstä, jolla aikaisemmin oli ollut puolisona Maria? On mahdollista, että Akatemian voudilla olisi ollut veli Jakob Persson.

Hake/Hacks liittyy Ikaalisten Osaraan, johon ovat yhteydessä niin monet Astrenius-keskustelusta tutut sukunimet kuten Ikalensis, Fortelius, Hacks, Frisius ja Rein.

Välskäri Petter Stakesta löytyy lisätietoa ylioppilaan 2029 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2029) viittauksista: "KA mf. ES 1759 (cc 36) Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1708 f. 679v (Crono Befallningzman Wälbetrodde Gabriel Cajander inlade en af des förra Swärmoder dygdesamme Hustru Anna Agricola och hennes Måg Fälltskiähren Petter Stake angående Befallningzmans Stiuff Barns Arf efter deras Moder framl:ne Hustru Anna Jstmenia den 12 Sept: nästl:ne uthgifwen skrift);"

Jakob Munseliuksen pso 3:o Anna Erikintytär Isthmenius, joka oli Petter Staken puolison sisar, oli toisessa aviossaan Gabriel Cajanderin kanssa (viimeksi mainitun pso 2:o oli Margareta Israelintytär Alftan).

Nimismies Johan Staken kuolinmerkintä löytyy Hiskistäkin:

Salon kuolleet/haudatut
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3davoj?fi+0472+haudatut+258)1687 14.4.1687 Äijälä Befalln. (ryttare) Joh. Stakes
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3davoj?fi+0472+haudatut+673)1697 12.9.1697 Befalln. Johan Stake
----------------------
Mainitsemasi Akatemian vouti Johan Pehrsson Hakes oli Svante Dahlströmin sukuselvityksen [Tullinspektorn Johan Hacks och hans släkt. SSV 28 (1944), s. 23-55] mukaan turkulaisen kauppiaan (ja Uudenkaupungin kaupunginkirjurin ja raatimiehen 1650-52) Peter Hakesin ja tämän puolison Brita Hansdotter Hörningkin eli Hörlingin poika. Britan H:n vanhemmat olivat turkulainen kauppias ja raatimies Hans H. ja Geska Hansintytär Henning, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=139.

Dahlströmin mukaan Johan Pehrsson Hakes meni toiseen avioonsa Ingeborg Bågan kanssa 1698. Saman lähteen mukaan Johan Hakes kuoli talvella 1701 Hämeenkyrössä.

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Välskäri Petter Stakesta löytyy lisätietoa ylioppilaan 2029 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2029) viittauksista: "KA mf. ES 1759 (cc 36) Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1708 f. 679v (Crono Befallningzman Wälbetrodde Gabriel Cajander inlade en af des förra Swärmoder dygdesamme Hustru Anna Agricola och hennes Måg Fälltskiähren Petter Stake angående Befallningzmans Stiuff Barns Arf efter deras Moder framl:ne Hustru Anna Jstmenia den 12 Sept: nästl:ne uthgifwen skrift);"



Onkohan tiedossa, ketkä ovat olleet kihlakunnanvoudin Gabriel Cajanderin vanhemmat? Uskelan Kaukolassa ja sitten Lopella asui aikaisemmin kihlakunnankirjuri Jakob Simonsson ja puolisonsa Elisabet Gottleben. Jakob Simonssonin kirjuri Krister on ilmeisesti ollut Krister Sievo (Sevonius), joka vaihtoi aputiloja Äijälän kanssa.

[Bodniemi37]

Onkohan tiedossa, ketkä ovat olleet kihlakunnanvoudin Gabriel Cajanderin vanhemmat? Uskelan Kaukolassa ja sitten Lopella asui aikaisemmin kihlakunnankirjuri Jakob Simonsson ja puolisonsa Elisabet Gottleben. Jakob Simonssonin kirjuri Krister on ilmeisesti ollut Krister Sievo (Sevonius), joka vaihtoi aputiloja Äijälän kanssa.

Elisabet Gottleben ja hänen sisarentyttärensä Kristina Leistenia (äiti Margareta Gottleben, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1737) mainitaan ilmeisesti tässä Särkisalon rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sarkisalo/rippikirja_1706-1732_jk872/26.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sarkisalo/rippikirja_1706-1732_jk872/26.htm)?

Elisabet Gottleben ja Gabriel Cajander sekä Loppi mainitaan ylioppilasta 5958 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5958) (Espoon tuleva kirkkoherra Elias Cajander) koskevissa viittauksissa, mutta heidän mahdollinen sukulaisuussuhteensa ei mielestäni käy ilmi siteeratuista käräjäpöytäkirjoista: "Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1692 s. 132 (Advocaten Wälbet:de Johan Lijfman på fordom Pastoris Sahl: H:r Jacob Collini 923 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=923) Enckias, dygdesamme Mariæ Alanæ wägnar tilltahlte Sahl. Häredzskrifwarens Jacob Simonssons Enckia hust:o Elisabetha Gåttleben, om ett Ryttare hemman i Låppis by, som hon tillijka medh des Erfwingar till hennes Sahl. Man för 950 D:r K:m:t försåldt, hwar på eij mehra som 450 D:r K:m:t ähre lefwererade, förnimmandes nu hans Principalinna, Befallningzman Hartman (katso 3975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3975)) der å hafwa förmådt, Höghwälborne H:r Baron och Landzhöfdingens Rustningz breef); KA mf. ES 1757 (cc 33) Halikon ja Uskelan käräjät 9.–10.10.1705 s. 276 (Crono Befallningzmannen Wälbet:de Gabriel Cajander berättade sig kiöpt Rustningz Rättigheten till Loppis Rusthåll af Sahl. Befallningzmans Hartmans Arfwingar);"

Olen siitä huolimatta rohjennut sijoittaa - tosin kysymysmerkillä varustettuna - Gabriel Cajander vanhemman tietokannassamme kihlakunnankirjuri Jakob Simoninpojan ja Elisabet Gabrielintytär Gottlebenin pojaksi. Matti Walta ei mainitse virkamiesmatrikkelissaan Gabriel Cajanderin vanhempia eikä myöskään hänen ensimmäistä puolisoaan Anna Isthmeniaa.

Gabriel Cajander on alun pitäen päätynyt tietokantaamme siksi, että hänen tyttärentyttärensä Anna Margareta Ullner oli aviossa oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Nils Ithimaeuksen kanssa (vrt. Arne Ekmanin artikkeli Ekman, Arne. Turun Ithimaeus-suku. Genos 24(1953), s. 30-36, http://www.genealogia.fi/genos/24/24_30.htm].

Terveisin,

[Jari Latva-Rasku]

Gabriel Cajander on alun pitäen päätynyt tietokantaamme siksi, että hänen tyttärentyttärensä Anna Margareta Ullner oli aviossa oman tutkimuksemme piiriin kuuluvan Nils Ithimaeuksen kanssa (vrt. Arne Ekmanin artikkeli Ekman, Arne. Turun Ithimaeus-suku. Genos 24(1953), s. 30-36, http://www.genealogia.fi/genos/24/24_30.htm].


Kuulostaa uskottavalta, että Gabriel Cajander olisi Jakob Simonssonin poika. Matka Uskelasta Uskelaan ei ole pitkä.

Perniön Kyynärän Ulnerukset ovat kiinnostavia, sillä Kyynärä ei ole kaukana Muurlan Äijälastä. Kyynärän isännällä on kaiken lisäksi esiintynyt nimi Isak.

[Benedictus]

Yo Uppsalassa 4.1669 Nils Gaddelius Nicolaus Petri, Sudermannus U1350 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1350). Vht: Kjulan kirkkoherra, FM Petter Gaddelius (Petrus Andreæ, yo mm. Uppsalassa 1.11.1638, † 1693) ja hänen 1. puolisonsa Katarina Magnelius. Ylioppilas Uppsalassa 4.1669 Nicolaus Petri Gadelius [Sudermanni]. Mainitaan ylioppilaana kihlakunnanoikeuden tuomiokirjassa Perniössä 20.–21.10.1684 nimellä Gadd. — Veronkantokirjuri (1686). Halikon kihlakunnan kruununvouti 1687–89. Perniön Kosken ruukinpehtori 1690-luvulla ja uudestaan isonvihan jälkeen (1726). Omisti Dragsfjärdin Söglön rusthollin vuodesta 1707. ‡ Dragsfjärdissä 21.12.1744. Pso: (jo 1689) Sofia Dorotea Wanzonius.
Pojanpoika: henkikirjuri Claes Johan Gaddelius 6989 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6989) (yo 1744, † 1778).
Pojanpoika: hovioikeudenneuvos Gustaf Nils Gaddelius, myöh. Gadelli 8658 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8658) (yo 1766, † 1814).
Sisarenpoika: Tukholman kirkkoherra, TT Johan Forsskåhl 5112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5112) (yo 1709/10, † 1762).
Lanko: Seilin hospitaalinsaarnaaja Olof Ulsingius 2032 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2032) (yo 1669, † 1711).
Lanko: Dalköpingen kirkkoherra, LL Johan Wanzonius 2190 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2190) (yo (1672), † 1717).
Lanko: Kjulan komministeri Hans Wallenius 3344 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3344) (yo 1686, † 1699

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1347802
Tässä Marttilan Krouvissa Gabriel Melartopaeus, leski Walborg
1689 Nils Gaddelius ja 1691 Befalningsman Stakes fålck

MIKSI STAKE, LUULTAVASTI JOHAN STAKE ON TÄÄLLÄ?

1692 Forsskåhls fålck, lienee alla oleva kruunun vouti Johan Forskåhl ja Anna Gaddelius

1709/10 Johan Forsskåhl Johannes Johannis, Austro-Finlandus 5112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5112). * Sauvossa(?) 28.8.1691. Vht: Piikkiön kihlakunnan kruununvouti Johan Forsskåhl († 1703) ja Anna Gaddelius. Ylioppilas Turussa 1709/10 Forsskåhl Joh _ 277. Ylioppilas Uppsalassa 10.7.1718 Johannes Forsskåhl Austro-Finlandus \ I Symbola tillagdt: 'ob paupertatem nihil dedit. Vid. Acta Consist. 6 Sept.'. Vihitty papiksi Uppsalan hiippakunnassa 29.5.1723. TT h.c. Uppsalassa 15.6.1752. — Tukholman suomalaisen seurakunnan vt. komministeri 1723, vakinainen s.v., kirkkoherra 1725. Helsingin kirkkoherra (Porvoon hiippak.) 1729. Lääninrovasti 1730. Tegelsmoran kirkkoherra (Uppsalan arkkihiippak.) 1740. Uudestaan Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1748. Maria Magdalenan seurakunnan kirkkoherra siellä 1750. Valtiopäivämies 1734, 1740–41, 1751–52 ja 1755–56. † Tukholmassa (Maria Magdalena) 13.6.1762. Pso: 1:o 1724 Margareta Kolbeckius († 1735); 2:o 1738 Katarina Fridelin tämän 2. avioliitossa († 1780).


1653/54 Gabriel Melartopaeus Gabriel Josephi, Kangasalensis 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020). Vht: Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus (Josephus Matthiæ, † 1654) ja hänen 1. puolisonsa Hebla Eskilsdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1653/54 [Melartopæus] Gabr. [Josephi Cangasal _ 50]. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1653/54] Gabriel Melartopoeus. | Vice Judex Territorialis. — Halikon tuomiokunnan lainlukija 1667–80. Omisti Krouvin ratsutilan Marttilassa vuodesta 1672. Marttilan kirkonisäntä. † 1686. Pso: (jo 1672) Valborg Arvidsdotter OHLSTRÖN-JUDIUS (elossa 1689).
-KROUVI ENON JOHAN JUDIUKSEN OMISTAMA VAIMONSA PERUA.


Henrik Falck mainitsee kruununvouti Johan Petterson Staken ja hänen puolisonsa Elisabet Pratanan artikkelinsa Den Tavastländska släkten Willand [SSV 43(1993)] sivulla 66, sillä avioparin tytär Maria Stake oli naimisissa suvun kantaisän pojan (troligen) Jöran Persson Willandin (s. 62, T2) pojan Carl Willandin (s. 64, T3) kanssa.

Otaksun, että Falck on pitänyt Johan Staken isänä turkulaista Petter Stakea, sillä Jarl Pousar ilmoittaa artikkelinsa Isthmenius - Istman [Genos 65(1994), s. 82-84, http://www.genealogia.fi/genos/65/65_82.htm] viitetiedoissa saaneensa Ingeborg Erikintytär Isthmeniuksen (Taulu 2) puolisoa Petter Stakea koskevat tiedot Falckilta: "[12] (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_82.htm#Paluu12) Benäget meddelande av överingenjör Henrik Falck."


Ylläolevasta näkyy Johan Staken isänimenä Petter.


Kuten huomataan myös Nils Gaddeliuksen isän nimi on Petter.


Nils Pettersson Gaddeliuksen jälkeen Krouvi on Johan Pettersson Staken hallussa ja sitten Anna Pettersdotter Gaddeliuksen miehen hallussa.


TÄSSÄ MELKEIN USKALTAISI HEITTÄÄ AJATUKSEN, ETTÄ JOHAN STAKE JA NILS GADDELIUS OVAT VELJEKSIÄ. EHKÄ ERI ÄITIÄ, MUTTA SAMAA ISÄÄ.


LAINASIN TÄHÄN VIELÄ RITVA JURVASEN ERÄÄN KIRJOITUKSEN KATKELMAN.
Vallimestari Petter Stake oli ollut aiemmin aviossa Justina Hedvig Donelin kanssa. Tämän ensimmäinen puoliso oli puolestaan ollut Karl Forsell (vrt. Haminan hk/1726), jonka otaksun polvetuneen Lapinjärven Lindkosken talollisesta Jordan Henrikinpojasta. Petter Stake (Haminan tykistövaruskunnan hk/1738) ja Justina Hedvig Donel avioituivat Haminassa 19.10.1732 (HisKi) sekä saivat siellä kaksi yhteistä lasta, pojan vuonna 1733 ja tytön 1735 (HisKi). Justina Hedvig Donel kuoli viimeistään vuoden 1740 alkupuolella, sillä Petter Staken ja Johanna Margareta Schalinin yhteinen tytär Inga Brita syntyi Haminassa 17.7.1741.

Tietokannassamme on entuudestaan muutama Stakekin: Kruununnimismies Johan Petterinpoika Staken ja Elisabet Pratanan Maria-tyttären puoliso Karl Willand oli vuodesta 1708 (-1712) lähtien Kymenkartanon läänin kruununnimismies (kihlakunnanvouti) ja ilmeisesti sen jälkeen manttaalikomissaari. Hän omisti Vehkalahden Poitsilan kartanon vuodesta 1709 lähtien, perikunnan hallussa kartano oli vuoteen 1746 saakka [Falck, SSV 43(1993), Korhonen, Vehkalahden pitäjän historia II, s. 80, 566, Nordenstreng ja Halila, Haminan historia I, s. 138]. Käkisalmen pormestari Mårten Falckin kanssa aviossa ollut Elisabet Stake oli ilmeisesti Marian sisar.

Jäin pohdiskelemaan, josko Johanna Margareta Schalinin puoliso Petter Stake kuului edellä mainittuun, ilmeisesti Turun seudulta lähtöisin olleeseen Stake-sukuun (Maria Stakella oli Falckin mukaan Turussa asunut Erik Stake -niminen serkku, hansikkaantekijä), vai olivatko hänen vanhempansa kenties Helsingissä asunut Petter Jönsinpoika Stake ja puolisonsa Helena Henrikintytär Funck, joille syntyi Petter-niminen poika vuonna 1696?

[Bodniemi37]

LAINASIN TÄHÄN VIELÄ RITVA JURVASEN ERÄÄN KIRJOITUKSEN KATKELMAN
................Tietokannassamme on entuudestaan muutama Stakekin: Kruununnimismies Johan Petterinpoika Staken ja Elisabet Pratanan Maria-tyttären puoliso Karl Willand oli vuodesta 1708 (-1712) lähtien Kymenkartanon läänin kruununnimismies (kihlakunnanvouti) ja ilmeisesti sen jälkeen manttaalikomissaari. Hän omisti Vehkalahden Poitsilan kartanon vuodesta 1709 lähtien, perikunnan hallussa kartano oli vuoteen 1746 saakka [Falck, SSV 43(1993), Korhonen, Vehkalahden pitäjän historia II, s. 80, 566, Nordenstreng ja Halila, Haminan historia I, s. 138]. Käkisalmen pormestari Mårten Falckin kanssa aviossa ollut Elisabet Stake oli ilmeisesti Marian sisar.

Jäin pohdiskelemaan, josko Johanna Margareta Schalinin puoliso Petter Stake kuului edellä mainittuun, ilmeisesti Turun seudulta lähtöisin olleeseen Stake-sukuun (Maria Stakella oli Falckin mukaan Turussa asunut Erik Stake -niminen serkku, hansikkaantekijä), vai olivatko hänen vanhempansa kenties Helsingissä asunut Petter Jönsinpoika Stake ja puolisonsa Helena Henrikintytär Funck, joille syntyi Petter-niminen poika vuonna 1696?

Stake-sukujakin taisi Suomessa olla useampia? Googlaamalla löytyy myös riikinruotsalainen aatelissuku Stake...

IGI-tietokantaan on kirjattu alla mainitut Johan Staken Uskelassa syntyneet lapset (HisKissä lapset olisivat tulleet kirjatuiksi Salon seurakunnassa syntyneiksi, mutta toistaiseksi sieltä puuttuvat ennen vuotta 1752 syntyneiden tiedot). 21.10.1688 kastettiin Maria Elisabet (liite).

Tietokannassamme on entuudestaan eräs Elisabet Stake, jonka olen sijoittanut kysymysmerkillä varustettuna Johan Staken ja Elisabet Pratanan tyttäreksi; hän avioitui Käkisalmen pormestariksi 1696 päätyneen Mårten Hansinpoika Falckin kanssa, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2402.

Sisarusten äiti Elisabet Pratanakin avioitui uudelleen. Hänestä tuli Jääsken kirkkoherraksi päätyneen Paul Heintziuksen kolmas puoliso, vrt. ylioppilasmatrikkelin hlö 1903 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1903).

IGI/3 results for >Batch Number: C453851, Father Name: Stake

Erich Johansson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/XBZR-VXN) Finland Baptisms, 1657-1890
christening:21 Apr 1688 USKELA,​TURKU-​PORI,​ FINLAND residence: Turku-​Pori,​ Finland parents: Johan Stake

Maria Johansson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/XBZR-87H) Finland Baptisms, 1657-1890
christening:22 Jul 1687 USKELA,​ TURKU-​PORI,​ FINLAND residence: Turku-​Pori,​ Finland parents: Joh Stake

Maria Elisabeth Johansson (https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/XBZR-87Z) Finland Baptisms, 1657-1890
christening:21 Oct 1688 USKELA,​TURKU-​PORI, ​FINLAND residence: Turku-​Pori,​ Finland parents: Johan Stake

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[AndersH]

Oiskohan Hollolan lukkari Mats Cajander s. 14.12.1700 Gabriel Cajanderin poikia tai lähisukua koska antoi pojalleen nimen Israel. Mats Cajander oli naimisissa Catharina Reseniuksen(s. noin 1697) kanssa.

[Benedictus]

Äijälän isäntä kartanonvouti Erik Jacobssonilla oli useampi vaimo: ainakin Elisabeth, Walborg ja viimeinen Margareta Andersdotter?.

Halikon ja Uskelan käräjät 14-15.10.1642
Erich Jacobsson (i Kärckis) perii 50 taaleria Grells Jöranssonilata (i Saranmäki). Erich esittää velkakirjan 7.6.1642, jossa Jöran i Saranmäki saanut lainaksi Sigfred Hinderssonilta kyseisen summan. Erich vaatii nyt APPIUKKONSA lainaamia rahoja. (ilmeisesti kirjurilla on käynyt käpy nimien suhteen, ensin puhutaan Grels Jöranssonista ja kahdessa muussa kohdassa Jöran Grelssonista).

Yllä siis appiukkona mainitaan 1642 Sigfred Heindersson.

Kuin sattuman kauppaa, on lähistöllä tila josta on lähtenyt eräs merkittävä vaikuttajasuku, jonka esi-isä on Sigfred Henriksson.

Albilacovius, Sigfridus Henrici (1594 – noin 1650)

Albilacuvius, Sigfrid Henriksson
S Uskela 1594. V Uskelan Perttelin Valkjärven talollinen Heikki Matinpoika (Henrik Mattsson) ja N.N.
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) Kauhajoen saarnahuonekunnan (ensimmäinen) saarnaaja 1627.
Sigfridus Henricin mainitaan rakentaneen itselleen pienen asumuksen kylän yhteismaalle kirkon viereen noin 1635 ja raivanneen sen ympärille noin kaksi tynnyrinalaa peltoa.
K Kauhajoki, Ilmajoki ehkä noin 1650.
P Elisabet Påhlsdotter, eli leskenä ainakin 1674.
Julkaistu 19.1.2011.
Lisätietoa / palautetta:
Pakka Hellemaan tiedonanto 22.1.2011: lisätty puolison nimi. (Lähde: Markku Pihlajaniemi, Haustramniuksille kantaäiti // Juuret 2/2003; alkuperäislähde: Ilmajoen talvikäräjät 1674 s. 32-33 ES 2080).

Tämä Albilacuvius eli Valkjärvinen oli kotoisin Valkjärveltä, Muurlasta itään ja Äijälästä koilliseen, tilojen välimatka alle 20 km.

kl. 1662 Jakob Albilacuvius, myöhemmin Haustramnius Jacobus Sigfridi, Ostrobotniensis 1519 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1519). * noin 1642. Vht: Ilmajoen Kauhajoen kappalainen Sigfrid Albilacovius (Sigfridus Henrici) ja Elisabet Påhlsdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1662 Albilacuvius Jac. Sigfr:i O.b _ 69. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1662] Jacobus Sigfridi Albilacuvius. | Pastor in Lappå 1698. Mutato nomine Haustramnium se appellavit. Obiit 1709. — Kauhajoen kappalainen 1665. Lapuan kirkkoherra 1698. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Vaasassa 1702 (esimiehyyden hoiti poika Mårten isänsä edustajana). ‡ Lapualla 3.11.1709. Pso: 1:o Brita Mårtensdotter Alstadius tämän 2. avioliitossa († viimeistään 1675); 2:o ~1676 Kristina Johansdotter Frisius (elossa 1716).
Poika: Lapuan kirkkoherra Mårten Haustramnius 3675 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3675) (yo 1690, † 1714).
Poika: lääninviskaali Jakob Haustramnius 4307 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4307) (yo 1698, † 1726).
Lanko: Kuortaneen kappalainen Elias Hållfast 680 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=680) (yo 1648/49, † 1682).
Lanko: Vähänkyrön kappalainen Kasper Alexius, myöh. Alstadius 1949 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1949) (yo 1668, † 1692).


Yllä huomataan, että Jacob Haustramniuksen 2. vaimo on Kangasalan kirkkoherra Johannes Frisiuksen tytär, Israel Alftanuksen vaimon sisar, Karkun Järventaan ratsutilan omistajan Arvidus Frisiuksen Juliana Palm-Alftanuksen 1. puolison sisar.


JOS SIGFRIDUS HENRICI ALBILACUVIUKSEN TYTÄR ON OLLUT ISAK ERIKSSON ÄIJÄLÄN ÄITI, OLISI LAPUAN KIRKKOHERRA JACOB HAUSTRAMNIUS ISAKIN ENO.

JULIANAN 1. PUOLISO ARVIS FRISIUS TÄMÄN LANKO.


Kiskon käräjät 17-18.10.1656
Kapteeni Simon Henricsson pyytää uskottuja miehiä jakamaan omaisuutensa ja Walkjärven tilan, joka on täysin rappiolla, sisarustensa välillä. Tehtävään määrätään lainlukija Arfwed Matsson OLSTRÖM, Henrdrich i Kiikala ja Jacob Hendersson i Kruusila.
Heti perään tuomitaan Michel Matsson (i Kruusila) maksamaan Henrich Simonssonille yksi tynnyri suolaa jonka hänen veljensä Herra Jöran on ottanut ja sitten antanut veljelleen Michelille. (Huom! aikaisemmin tulkitsin että Herra Jöran oli Henrich Simonssonin veli. Näin ei kuitenkaan ole vaan hän näyttäisi olevan Michel Matsson Kruusilan veli. Onko hän siis Georg Thauvonius?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783425

YLLÄOLEVASTA VALKJÄRVEN KÄRÄJÄJUTUSTA VOIDAAN PÄÄTELLÄ, ETTÄ KAPTEENI SIMON HENRIKSSON ON LUULTAVIMMIN KAUHAJOEN KAPPALAISEN SIGFRID HENRICI ALBILACUVIUKSEN VELI, ARVELLEN YHTEISESTÄ ISÄNNIMESTÄ.
-tässä olisi siis linkki Judiuksiin.

Ketä nämä Valkjärven Henrikin pojat ovat?

Kapteeni ja kappalainen, jonka lapset nousevat hetkessä vaikutusvaltaisiksi persooniksi Pohjanmaalla.

Tavallisen Valkjärven talonpojan lapset eivät tuota tee.

Onko kellään tietoa tuosta Valkjärven suvusta?

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=300743&n=6696572&scale=200000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=valkj%C3%A4rvi&osoite=&kunta=salo&isShown=&lang=fi

[Benedictus]

Tässä on nyt aikakauan kaiveltu Uskelan alueen tiloja, jopa epäilyksellä, että kadonnut Isak Eriksson on todella sieltä kotoisin.

Muurla kuuluu Uskelan alueeseen ja siellä on vaikuttanut vanha rälssisuku, jota mainitaan Muurla-suvuksi.

Nettiä selaamalla löytyy suvusta jotain epämääräistä tietoa, mutta mitään selvää ja kattavaa selvitystä ei löydy.

Uteliaisuutta kysyisinkin aatelisexperteiltä, että mikä ja millainen tuo suku on?

Acrigolien äidin puolelta mainitaan Brita Olofsdr Muurla, Olofs Hansson Muurlan tytär, jonka äiti oli Slang sukuinen.

Mitä muuta tuosta Olof Hanssonista tiedetään?

Millainen oli Muurlalaisten vaakuna?

[Juha]

Muurla-suvusta löytyy lyhyt yhteenveto kirjasta Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsingfors 1909-16

Juha

[Benedictus]

Kiitos Juha.

Harmi ettei kukaan ole digitoinut tuota kirjaa, vaikka se on perusteoksia alallaan.

Ongelma on, että Turun korkeasti viisaat päättäjät keksivät laittaa uuden kirjaston vanhan yhteyteen purkamalla puhelinlaitoksen talon.

Idea oli varmaankin heistä ihan kiva, mutta kuten Turussa tunnettua, kenenkään päähän ei pälkähtänyt, etteivät kirjaston käyttäjät enää asu kävelymatkan päässä siitä, vaan tulevat autolla, niinollen Kirjastoon meneminen vaatii laajaa suuunnittelua ja parkkipaikan hankintaa.

Olenpa joskus parkeerannut jopa puutorille mennessäni kirjastoon. Matka taitaa olla 0,5 km eli sinne ei vain poiketa yhtäkkiä katsomaan tietoa.

Turun kirjaston lähialueet ovat kaupungin tiheintä aluetta ja parkkipaikkoja on todella vähän. Pyöräteiden alle ovat jääneet ne vähätkin.

Ehkäpä pystyn varaamaan uudenvuoden jälkeen aikaa käyntiin kirjastossa.

[Benedictus]

http://www.genealogia.fi/genos/8/8_116.htm

Muurla-Slang tietoa

[Juha]

Menes käymään Turun Yliopiston kirjastossa. Sinne pääsee ainakin klo 16 jälkeen todella helposti - auton saa melkein oven eteen




Juha

[Ossian]

Kiitos Juha.

Harmi ettei kukaan ole digitoinut tuota kirjaa, vaikka se on perusteoksia alallaan.

Ehkäpä pystyn varaamaan uudenvuoden jälkeen aikaa käyntiin kirjastossa.

Hei,

On se minulla ollut toistakymmentä vuotta sitten omaan käyttöön skannattuna (http://www.mesterton.net/muurla.pdf)
_________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."
-Nalle Puh-

[Benedictus]

Oikein paljon kiitoksia Ossian. Ratkaisit erään suuren ongelman. Ei parkkipaikka sellaisen.

[Benedictus]

Markus hustru Gertrud Jönsdotter var dotter till knapen Jöns Mickelsson till Moisio i Lojo och Anna Persdotter (Ille).[2 (http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm#2)] Henrik Larsson var tydligen Markus Jönssons styvson, d.v.s. son till Gertrud i ett tidigare äktenskap.

http://www.genealogia.fi/genos/55/55_49.htm

Yllä olevassa lainauksessa mainitaan Gertrud Jönsson Lohjan Moision Jöns Michelssonin tytär Kurjala sukua.

Gertrudin jälkeläiset käyttivät myöhemmin nimeä Hammarstierna ja asuivat Espoon Gräsassa.

Gertrudin sisko Brita Jönsdotter oli Muurlan Olof Hanssonin 1. vaimo ennen Brita Håkansdotter Slangia.

Ramseyn tiedot kertovat, että Moision Jöns Michelssonilla oli 3 vaimoa.

Osaako joku selvittää, miten nuo Jönssin vaimot ja lapset menevät.

Ovatko Gertrud ja Brita täyssiskot vai onko Brita kenen tytär?

[olanyk]

Hei!

Tämä perhe on paljon keskustelua ja ratakaisemattomia kysymyksiä aiheuttanut. Palstalta löytyy keskustelua heistä. Joskus tuntuu että Helsingin syntyvaiheen henkilöhistoria on pahsti jäänyt tutkimatta

Kuitenkin taas keran on todettava että useissa kartanokirjoissa ihan viime vuosina ilmestyneissä on sekoitetaan virheellisesti Hamarstjärna ja Greutzhammar sukua ja ilmeisesti joku ratkaisematon sukuyhteys heillä kuitenkin on

Jos vantaalaisena maantieteelisesti kertoo asiaa valaisten noista Seutulan tiloista ja joistakin Helsingin vanhoista rälseistä ja kartanoista Seutulassa oli vanhana kantatilan Meilby tai Sötsskog. Toiseksi Hämeenlinnaan johtavan vanhan tien toisella puolen on Katrineberg jonka pihapiirissä on nykyisin Katariina sairaala. Ne sijaitsevat Hämenlinnaan johtaneen tien ylittäessä Vantaajoen tien kahden puolen.

Sötsskog oli 1500-luvulla Helsingin suurin viljelystila, sanotaantiin että lähempänä merta olevat oli maat vaikeammin viljeltäviä. Siellä 1500 luvun alussa emäntänä oli Helsingin Pitäjän kirkkoherran Petrus Ragavldin sisar Kerstin Ragvaldsdr Sjundby jonka puoliso oli Sigfrid Larsson, jonka syntyperää ei tiedetä. Olen joskus hypoteetisesti yrittänyt yhdistää häntä Tomtebackan (Haltialan) rälssiin jolloin yhteys Hammarstjärna sukuun syntyisi? Sigfridin kuoltua talo siirtyi pojalle Anders Sigfridssonille.

Kerstin avioitui niin ikään lesken Jakob Sigfridssonin kanssa muuttaen Helsingin Kirkonkylään Ridars taloon joista näyttäisi isäntä muuttavan pois. Tähän perustuen olen olettanut talon olleen Sjundby suvun ja toimineen ehkä Petruksen aikaan pappilana, kun sellaiseta ei mitään ole aiemmin mainittu ja pappilan tunnettu rakenus sijoittui mielestäni myöhemmän pappissukuun liityvän Backassuvun omistamalle tontille. Ridars taloa on pidetty "eisaatelisomisteisena" nimestä päätellen. Ja nykyisin yksi kirkon lähimmistä 1800-luvulta peräisin oleva rakennus on ollut sanoisko "keinotekoiseti pystyssä pidettynä rauniona" jo 20 vuotta. Nykyinen omistaja olikohan ruotsinkielinen seurakuntayhtymä.

Jos palataan Meilbyhyn Anders Sigfridssonin pojista on vähän tietoa mutta yksi oli ilmeiseti Tönne Anderson jonka poika Matts Tönneson aateloitiin nimellä Greutzhammar. Itselle on pohdiskelua aiheuttanut olisko voinut kyseessä olla Tönne Nyland Viipurin pormestari, joka kyllä olisi avioitunut setänsä lesken Anna Teitin kanssa???. (Margareta Muuralan tytär). Olihan Viipurin kirkkoherra Envaldus Sigfridsson syntynyt Seutulan Meilbyssä. Matts Greutzhammarin aikana tila kasvoi käsittämään Meilbyn tilan lisäksi kartanoina tunnetut Linnan sekä Königstedin ja vielä muita tilan osia Seutulassa. Itse kantatilaa Meilbytä ei myöhempi kartanohistoria tuunne koska se muuttui 1600-luvun lopulla "sotilasvirkatilaksi" noiden kolmen Königsted, Linna ja Katarineberg tullessa tunnetuksi kartanoina. Meilbyssä on edelleen vanha tilarakennus jonak perustukset voisi hyvin olla peräisin tuolta ajalta.

Bengt Henriksson Hammarstjärna omisti 1600-luvulla Katarinebergin en äkkiä muista omistiko hän koskaan Espoon ainoaa vanhaa Rälssiä Grässaa. Gertrud Jönsdr Moisio oli ensin naimisissa Lars kanssa jonka syntyperä on ratkaisematta heidän lapsiaan on Margareta joka avioitui Helsingin rikkaana pormestarina tunnetun Erik Sigfridssonin kanssa jonka äiti oli Malin Ekelöf. Isän Sigfrid Mattsonin syntyperä on arvailua, mutta he tulivat veljensä Bertilin kanssa Porvoosta jotka olivat naineet sisarukset Ekelöfin suvusta. Gertrudin ja Larsin poika Henrikistä tuli lainlukija ja hän omisti Tomtebackan rälssin jota viljeli (Grässan ja Katarinebergin ym) ohella isäpuoli knaapi Markus Jönsson. Henrik avioitui Karin Tönnesdr Wildemanin kanssa joka aikanaa asuikin Tomtebackassa.

Eli on kaksi arvoituksellista Larsia (Tomtebackan sekä Seutulan) en tiedä voisiko olla jopa sama?

Vielä olen huomioinut Ille suvun jälkeläisten yhteydet niin Espoon Grässaan että Helksingin Katrinebergiin, ja vanhoihin rälseeihin Gumtech (Kumpulaan), Tomtebackaan (Haltialaan), Skattsmansbyhyn (Veromiehenkylä /Tammistoon). Olenkin Ille sukua pitänyt eräänä Helsingin Pitäjän "suur maanomistajana" ehkä Peder Illestä alkaen?

Helsingin kaupungin synnyttyä ensimäisiksi vuosisadoiksi vanhat rälssit jäi Helsingin pitäjän puolelle. Myöhemmin Vantaaksi muutunut pitäjä on vaalinut "talonpoikaispurjehtia perinettä" ja Helsinki taas kertonut porvarien tulleen Porvoosta, Raumalta ja Tammisaaresta. Mielestän Porvoolaiset ja Tammisaaren seudun "säätyläis /esiaateliset" suvut olivat jo ennen kaupungin perustamista Helsingin Pitäjässä ja kaiken aikkaa avioituivat säätyläiset avioitui Uudella maalla omien pitäjiensä ulkopuolelle ja Viipuriin. Esimerkiksi Raseborgin hallinon aikaan Siuntiosta / Sjudbystä niin Seutulaan kuin Porvoon seudulle Ekelöf sukuun.

Olavi

[Benedictus]

Näyttäisi ilmeiseltä, että Jully Ramsey on saanut tietoja Muurla-suvusta alla olevasta käräjäkirjasta.

Muurlan käräjät 7.4.1625
Simon Henriksson ( i Walkjärfvi) kertoo, että Henrik Johanssonin (i Walkjärfvi) äidinisä oli Olef Hansson (i Muurla). Tämän ensimmäinen vaimo oli Lohjalta Moision kylästä ja heillä yksi tytär Anna Olofsdotter, joka on Henrik Johanssonin äiti. Tultuaan naimaikään oli Anna mennyt avioon yhden bonden kanssa Perniön Pojonkylässä nimeltään Jöns Larsson. Olef Hansson meni ensimmäisen vaimon kuoltua uuteen avioon Erich Håkanssonin sisaren Brita Håkansdotterin kanssa ja he saivat kolme tytärtä ja yhden pojan. Brita Håkansdotter peri Muurlan tilan ja edellinen vaimo panttaustodistuksia ja irtainta. Edellinen vaimo oli myös nimeltään Brita, mutta patronyymi jää ikävästi piiloon digikuvassa. Hänen perintöjään oli Walkjärven tila.(BRITA JÖNSDOTTER)
Hans Hanssson (till Muurla) ja tämän vaimo olivat perineet 5 vuotta sitten edesmenneen Olef Hanssonin isänveljen Hans Hanssonin tilan Pojonkylästä, josta Henrik (i Walkjärfvi) ja lapset haluavat nyt perintönä yhden siskonosan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3784885

Kiskon käräjät 17-18.10.1656
Kapteeni Simon Henricsson pyytää uskottuja miehiä jakamaan omaisuutensa ja Walkjärven tilan, joka on täysin rappiolla, sisarustensa välillä. Tehtävään määrätään lainlukija Arfwed Matsson(OLSTRÖM), Henrdrich i Kiikala ja Jacob Hendersson i Kruusila.
Heti perään tuomitaan Michel Matsson (i Kruusila) maksamaan Henrich Simonssonille yksi tynnyri suolaa jonka hänen veljensä Herra Jöran on ottanut ja sitten antanut veljelleen Michelille. (Huom! aikaisemmin tulkitsin että Herra Jöran oli Henrich Simonssonin veli. Näin ei kuitenkaan ole vaan hän näyttäisi olevan Michel Matsson Kruusilan veli. Onko hän siis Georg Thauvonius?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783425

Yllä olevista käräjäkirjoista selviää, että Marttilan Krouvin isäntä ,nimismies Karin Mårtensdotterin 2. puoliso kapteeni Simon Henriksson on Valkjärven Henrik Johanssonin poika ja Anna Olofsdotter Muurlan pojanpoika.

Näistä Anna Muurlan pojan Henrik Johanssonin jälkeläisistä ei näy olevan mitään tietoa saatavilla.

1. Henrik Johanssonin vaimosta ei ole tietoa.
2. Hänen lapsistaan vain kapteeni Simo Henriksson näkyy yllä.
-Valkjärvellä mainitaan SAY:ssä Clement Henriksson ja veli Jöns Henriksson
-näyttäisi myös siltä, että Sigfridus Henrici Albilacovius on sisaruksia vaikka matrikkelissa mainitaan isäksi Henrik Mattsson.

Jos tulkinnoissa on virheitä, niin ilolla otamme korjaukset vastaan.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa Henrik Jönsson (Johansson) oikeanpuoleisella sivulla kohdassa Poÿobÿ (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880794). Vuoden 1601 maakirjoista ei tunnu löytyvän Valkjärveä, jotta voisi tarkistaa keitä sinne oli merkitty. Sigfrid Henriksson Albilacoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=68)väitetään syntyneen vuonna 1594 Valkjärven talollisen Henrik Mattssonin pojaksi. Valkjärven omistajan kuitenkin olisi pitänyt olla Henrik Johansson. Eli onko Sigfrid Henriksson Albilacovius Valkjärven mahdollisen lampuodin Henrik Mattssonin vai Muurlan sukua olleen Henrik Johanssonin poika?

[Benedictus]

Alla on Kauhajoen kappalaisen Sigfrid Henriksson Albilacoviuksen tiedot ja tyttärensä Elisabetin tiedot.





Tuntuisi siltä, että Elisabeth ei ole samaa sarjaa muiden sisarustensa kanssa, sillä hänen lapsensa iän ja naimisen perustella tuntuvat syntyneen vasta noin 1670-80 luvulla, jolloin voisi epäillä että Elisabetkin on syntynyt ehkä vasta 1650-luvulla.



Lieneekö tuo A:n vaimo Elisabeth Paulsdr vasta 2. vaimo, jonka tytär Elisabeth olisi?



Sigfred Henrikinpoika Albilacovius, s. 1594 Uskela, k. Kauhajoki. Kauhajoen ensimmäinen pappi: saarnaaja 1627, kappalainen 20.5.1638.
Isä: Heikki Matinpoika Valkjärvi (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E348). Uskelan pitäjän Perttelin kappelin Valkjärven yksinäistalon isäntä. Puoliso: Elisabet Paulintytär (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E175).
Lapset: Elisabet Albilacovia (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E87), k. 19.12.1733 Kurikka. Puoliso: Henrik Bertilinpoika Backman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E86). Porvari Kristiinankaupungissa. Isä: Bertil Antinpoika Backman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E172). Luutnantti, Isonkyrön Pakkalan isäntä. Äiti: Elisabet Philipintytär Hiipakka (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E173), k. Isokyrö. Jakob Haustramnius, s. Kauhajoki, k. 3.11.1709 Lapua. Lapuan kirkkoherra. Puoliso 1: Catharina Martinintytär Alstadia. Isä: Martinus Caspari Ahlstadius, s. 1597, k. 6.1667. Vähänkyrön kirkkoherra. Äiti: Agneta Jakobintytär Tavastius, k. 1683. Puoliso 2: 1676 Christina Johanintytär Frisius. Isä: Johannes Arvidi Frisius, s. 3.5.1613 Naantali, k. 1672 Kangasala. Kangasalan kirkkoherra, rovasti. Margareta Albilacovia. Puoliso: Elias Arvidinpoika Hållfast, s. 1630, k. 1682 Kuortane. Kuortaneen kappalainen. Isä: Arvid Simonpoika Hollfast. Pohjanmaan eteläisen voutikunnan vouti. Johan. Puoliso: N.N. Lähteet: Kojonen, Eero (toim.): Sursillin Suku - Genealogia Sursilliana. Tapiola 1971. Backman, Christina: Backman i Kristinestad och Backman i Vasa. Genos 66(1995). http://www.genealogia.fi/genos/66/66_127.htm. Liakka, Niilo: Ilmajoen pitäjä. Piirteitä sen synnystä, hallinnollisesta, elinkeinollisesta ja kirkollisesta kehityksestä sekä hajautumisesta. Vaasa 1934. s. 362. Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia esihistoriasta vuoteen 1918. s. 103, 110, 133, 325, 331, 340. Strandberg, Carl Henrik: Åbo stifts herdaminne, Förra delen. Åbo 1832. s. 62. Kalliala, Kaarlo: Iso-Kurikat. Sähköpostiviesti 21.3.2001. Laaksonen, Tarja: Hiipakka. Sähköpostiviestin liite. 1.5.2001. Holmberg, Håkon: Pohjanmaan Rislachius-suku. Turun historiallinen arkisto XVII. Turku 1964. s. 199. Sukututkijat -keskustelulista. http://groups.yahoo.com/group/Sukututkijat/. s. 19777. Järvenpää, Antti: Papit020801.pdf.

Elisabet Sigfredintytär Albilacovia, k. 19.12.1733 Kurikka.
Isä: Sigfred Henrikinpoika Albilacovius (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E174), s. 1594 Uskela, k. Kauhajoki. Kauhajoen kappalainen. Äiti: Elisabet Paulintytär (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E175). Puoliso: Henrik Bertilinpoika Backman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E86). Porvari Kristiinankaupungissa.
Lapset: Mats. Samuel. Porvari Kristiinankaupungissa. Puoliso: Elisabeth Andersintytär, k. 25.4.1756 Kristiina. Jakob, k. 14.9.1733 Kristiinankaupunki. Porvari Kristiinankaupungissa. Puoliso: Anna Anderssintytär Ekman, k. 4.5.1755 Kristiinankaupunki. Isä: Anders Larsinpoika. Äiti: Maria Perintytär. Ingrid (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E43), k. 15.9.1761 Kurikka. Puoliso: 1.1.1703 Lapuan pappila Matti Jaakonpoika Iso-Kurikka (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E42), s. 5.9.1680 Kurikka, k. 9.1.1735 Kurikka. Isäntä, lautamies. Isä: Jaakko Tanelinpoika Iso-Kurikka (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E84), s. Kurikka, k. 28.5.1693 Kurikka. Äiti: Brita Niilontytär Riippi (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E85), k. 3.8.1690 Kurikka. Elisabet. Puoliso: Jacob Grelsinpoika Brunck. Isä: Grels Grelsinpoika Brunck. Kauppias ja laivanrakentaja Kristiinankaupungissa. Äiti: Maria. Maria, k. 5.7.1761 Kristiinankaupunki. Puoliso: 29.1.1727 Kristiina Henrik Mårteninpoika Backman, k. 23.1.1758 Kristiinankaupunki. Raatimies Kristiinankaupungissa. Isä: Mårten Erikinpoika Backman, k. 16.1.1715. Äiti: Valborg Johanintytär. Henrik. Beata.

[Pekka Hiltunen]

Alla on Kauhajoen kappalaisen Sigfrid Henriksson Albilacoviuksen tiedot ja tyttärensä Elisabetin tiedot.





Tuntuisi siltä, että Elisabeth ei ole samaa sarjaa muiden sisarustensa kanssa, sillä hänen lapsensa iän ja naimisen perustella tuntuvat syntyneen vasta noin 1670-80 luvulla, jolloin voisi epäillä että Elisabetkin on syntynyt ehkä vasta 1650-luvulla.



Lieneekö tuo A:n vaimo Elisabeth Paulsdr vasta 2. vaimo, jonka tytär Elisabeth olisi?



Sigfred Henrikinpoika Albilacovius, s. 1594 Uskela, k. Kauhajoki. Kauhajoen ensimmäinen pappi: saarnaaja 1627, kappalainen 20.5.1638.
Isä: Heikki Matinpoika Valkjärvi (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E348). Uskelan pitäjän Perttelin kappelin Valkjärven yksinäistalon isäntä. Puoliso: Elisabet Paulintytär (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E175).
Lapset: Elisabet Albilacovia (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E87), k. 19.12.1733 Kurikka. Puoliso: Henrik Bertilinpoika Backman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E86). Porvari Kristiinankaupungissa. Isä: Bertil Antinpoika Backman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E172). Luutnantti, Isonkyrön Pakkalan isäntä. Äiti: Elisabet Philipintytär Hiipakka (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E173), k. Isokyrö. Jakob Haustramnius, s. Kauhajoki, k. 3.11.1709 Lapua. Lapuan kirkkoherra. Puoliso 1: Catharina Martinintytär Alstadia. Isä: Martinus Caspari Ahlstadius, s. 1597, k. 6.1667. Vähänkyrön kirkkoherra. Äiti: Agneta Jakobintytär Tavastius, k. 1683. Puoliso 2: 1676 Christina Johanintytär Frisius. Isä: Johannes Arvidi Frisius, s. 3.5.1613 Naantali, k. 1672 Kangasala. Kangasalan kirkkoherra, rovasti. Margareta Albilacovia. Puoliso: Elias Arvidinpoika Hållfast, s. 1630, k. 1682 Kuortane. Kuortaneen kappalainen. Isä: Arvid Simonpoika Hollfast. Pohjanmaan eteläisen voutikunnan vouti. Johan. Puoliso: N.N. Lähteet: Kojonen, Eero (toim.): Sursillin Suku - Genealogia Sursilliana. Tapiola 1971. Backman, Christina: Backman i Kristinestad och Backman i Vasa. Genos 66(1995). http://www.genealogia.fi/genos/66/66_127.htm. Liakka, Niilo: Ilmajoen pitäjä. Piirteitä sen synnystä, hallinnollisesta, elinkeinollisesta ja kirkollisesta kehityksestä sekä hajautumisesta. Vaasa 1934. s. 362. Ruismäki, Liisa: Kauhajoen historia esihistoriasta vuoteen 1918. s. 103, 110, 133, 325, 331, 340. Strandberg, Carl Henrik: Åbo stifts herdaminne, Förra delen. Åbo 1832. s. 62. Kalliala, Kaarlo: Iso-Kurikat. Sähköpostiviesti 21.3.2001. Laaksonen, Tarja: Hiipakka. Sähköpostiviestin liite. 1.5.2001. Holmberg, Håkon: Pohjanmaan Rislachius-suku. Turun historiallinen arkisto XVII. Turku 1964. s. 199. Sukututkijat -keskustelulista. http://groups.yahoo.com/group/Sukututkijat/. s. 19777. Järvenpää, Antti: Papit020801.pdf.

Elisabet Sigfredintytär Albilacovia, k. 19.12.1733 Kurikka.
Isä: Sigfred Henrikinpoika Albilacovius (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E174), s. 1594 Uskela, k. Kauhajoki. Kauhajoen kappalainen. Äiti: Elisabet Paulintytär (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E175). Puoliso: Henrik Bertilinpoika Backman (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E86). Porvari Kristiinankaupungissa.
Lapset: Mats. Samuel. Porvari Kristiinankaupungissa. Puoliso: Elisabeth Andersintytär, k. 25.4.1756 Kristiina. Jakob, k. 14.9.1733 Kristiinankaupunki. Porvari Kristiinankaupungissa. Puoliso: Anna Anderssintytär Ekman, k. 4.5.1755 Kristiinankaupunki. Isä: Anders Larsinpoika. Äiti: Maria Perintytär. Ingrid (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E43), k. 15.9.1761 Kurikka. Puoliso: 1.1.1703 Lapuan pappila Matti Jaakonpoika Iso-Kurikka (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E42), s. 5.9.1680 Kurikka, k. 9.1.1735 Kurikka. Isäntä, lautamies. Isä: Jaakko Tanelinpoika Iso-Kurikka (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E84), s. Kurikka, k. 28.5.1693 Kurikka. Äiti: Brita Niilontytär Riippi (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E85), k. 3.8.1690 Kurikka. Elisabet. Puoliso: Jacob Grelsinpoika Brunck. Isä: Grels Grelsinpoika Brunck. Kauppias ja laivanrakentaja Kristiinankaupungissa. Äiti: Maria. Maria, k. 5.7.1761 Kristiinankaupunki. Puoliso: 29.1.1727 Kristiina Henrik Mårteninpoika Backman, k. 23.1.1758 Kristiinankaupunki. Raatimies Kristiinankaupungissa. Isä: Mårten Erikinpoika Backman, k. 16.1.1715. Äiti: Valborg Johanintytär. Henrik. Beata.

En näe ongelmaa. Minulla Elisabet Sigfridintyttären s.a. on 1646 ja avioliitto on solmittu Henrik Backmanin kanssa 9.3.1672 25-26 -vuotiaana. Jacob Sigfridinpojan s.a:ksi arvioidaan yo-matrikkelissa noin 1642.
PH

[KariKK]

Alla on Kauhajoen kappalaisen Sigfrid Henriksson Albilacoviuksen tiedot ja tyttärensä Elisabetin tiedot.





Tuntuisi siltä, että Elisabeth ei ole samaa sarjaa muiden sisarustensa kanssa, sillä hänen lapsensa iän ja naimisen perustella tuntuvat syntyneen vasta noin 1670-80 luvulla, jolloin voisi epäillä että Elisabetkin on syntynyt ehkä vasta 1650-luvulla.



Lieneekö tuo A:n vaimo Elisabeth Paulsdr vasta 2. vaimo, jonka tytär Elisabeth olisi?


Markku Pihlajaniemen artikkeli " Haustramniuksille kantaäiti" Juuret 2/2003
paljastaa Ilmajoen talvikäräjien 1674 pöytäkirjasta Sigfrid Henrici Albilacoviuksen vaimon nimen, Elisabeth Påhlsdotter. Jutussa mainitaan lisäksi, että yksi Elisabethin pojista, Johan Sigfidi, on kuollut Tukholmassa jättämättä perillisiä, koska myös vaimo ja lapsi (lapset) ovat kuolleet. Elisabeth on valtuuttanut poikansa, kunniallisen ja oppineen herra Jacob Sigfridin hoitamaan perintöasiaa, koska hän (siis Elisabeth) on aviosta syntyneen poikansa Johanin lähin perijä.

Kurikan haudattujen luettelossa 19.12.1733 mainitaan haudatuksi Ingeborg Haustramnian joku omainen, jonka täytyy olla hänen äitinsä Elisabeth Sigfridintytär eli Elisabeth Påhlsdr:n tytär, vaikka haudatun nimeä ei mainitakaan. Haudatun ikänä on 87 v 11 kk, eli syntymävuosi olisi Pekka Hiltusen mainitsema 1646.

Näillä perusteilla voidaan pitää varmana, että Elisabeth Pählsdotter oli Sigfrid Henrici Albilacoviuksen lasten äiti eikä toisesta avioliitosta ole tietoja.

Voi olla ollut jo esillä, mutta tulkoon mainituksi Haustramniusten ja Altanusten välisistä suhteista se, että Kauhajoen kastettujen luettelossa
Barbro Alftana mainitaan ainakin kolmen 1691 kastetun lapsen kummina.
Merkinnät löytyvät SSHY:n sivuilta Kauhajoen vanhimmasta kastettujen luettelosta kuvasta 170 (oikea puoli).
Siis Barbro on oletettavasti oleskellut Kauhajoen pappilassa tuolloin.
Barbro on kuollut Turussa 27.4.1755 Gabriel Eskolinin leskenä.
- Kari

[Benedictus]

Jacob haustramnius ja Israel Alftanus olivat langokset eli Alftanus lapset ja Haustramnius lapset olivat serkkuja.

Koska Elisabeth Haustramnius on 1646 syntynyt, ei oikein näytä mahdolliselta, että Sigfridus Henrici Albilacoviuksella olisi toinenkin vanhempi Elisabeth niminen tytär, joka olisi naimisissa Uskelassa jo 1642.

Erik Jacobsson Kentzerille mainitaan käräjillä appiukko Sigfrid Henriksson, jos ajatellaan sukusuhteita niin Albilacovius olisi erinomaisesti sopiva appi, koska hänen kauttaa sekä Alftanukset, että Frisiukset yhdityisivät Isak Erikssoniin, jopa kotipaikka olisi ihan naapurissa.

Toisaalta Albilacovius mainitaan syntyneeksi 1593 eli oli Elisabetin syntyessä 53 vuotias, ei siis mitenkään yliikäinen. Jos olisi 1642 naimaikäisen tyttären isä, niin tytär olisi syntynyt noin 1624 eli ikäero 1646 syntyneeseen tyttäreen olisi 22 vuotta.

Tässä on todella hankala yhtälö, kuka pystyisi sen avaamaan?

[Benedictus]

Voi olla ollut jo esillä, mutta tulkoon mainituksi Haustramniusten ja Altanusten välisistä suhteista se, että Kauhajoen kastettujen luettelossa
Barbro Alftana mainitaan ainakin kolmen 1691 kastetun lapsen kummina.
Merkinnät löytyvät SSHY:n sivuilta Kauhajoen vanhimmasta kastettujen luettelosta kuvasta 170 (oikea puoli).
Siis Barbro on oletettavasti oleskellut Kauhajoen pappilassa tuolloin.
Barbro on kuollut Turussa 27.4.1755 Gabriel Eskolinin leskenä.
- Kari http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=106220)

Barbro Alftanan äiti oli siis Sofia Johansdotter Frisius eli oli Juliana Alftana-Palmin 1. puolison sisarentytär kuten Jacob Haustramniuksen vaimonkin.

Kiinnostavaa ja epäilyttävää on se, että Barbro oli myös USKELAN kirkkoherran Gabriel Eskolinin vaimo.

Laitan tähän vain kopiot pappimatrikkelista, jokainen voi pohtia, mikä on sattumaa ja mikä harkittua.
Escholin, Gabriel Nicolai (K 1732) Aescholenius / Escholenius / Escholinus, Gabriel Nilsson
S Eurajoki oletettavasti 1660-luvun lopulla. V Eurajoen Luvian kappalainen Nicolaus Marci Escholenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=601) ja Elisabet Casparsdotter Eichman hänen 2. avioliitossaan.
Kävi (Gabriel Nicolai Euraåminnensis / Eurajokiensis) Turun katedraalikoulua, mainitaan 1682 ja 1685 (cl. rect. circ. super.). Ylioppilas (Satacundensis) Turussa kevätlukukausi 1686.
Vihittiin papiksi Turussa 30.11.1694 Isokyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) Orismalan ruukinsaarnaajaksi; Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (myöhemmin Henkirakuunarykmentin) eskadroonansaarnaaja 29.12.1698, osallistui kuningas Kaarle XII:n armeijan sotaretkiin Puolassa ja Saksissa 1699–1706, rykmentinpastori 1702; Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra 1706, astui virkaan ehkä 1707 ja pysyi virassaan isonvihan ajan; lääninrovasti 1723.
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1708, saarnaaja (suomeksi) 1712, (ruotsiksi) 1721.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 30.4.1710, 13.2.1712 ja 9.6.1726. Kirjoitti paikalliskuvauksen Topographia Uskelensis, käsikirjoitus on kuitenkin kadonnut.
K Uskela 26.3.1732.
P Barbro Israelsdotter Alftan, S 1678, K Turku 27.4.1755. PV Isonkyrön kirkkoherra Israel Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=75) ja hänen 1. puolisonsa Sofia Johansdotter Frisia.


Escholenius, Nicolaus Marci (K 1688) Escolenius, Euraboensis, Nils Markusson
S Eurajoki oletettavasti 1610-luvulla tai 1620-luvun alussa. V Eurajoen Kainun Eskolan talollinen Markus Eskola ja Reeta (Margareta) N.N.
Ylioppilas (Satacundensis, Euraensis) Turussa syyslukukausi 1640; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa ja todistajana Eurajoen käräjillä 11.11.1642.
Eurajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5004) pitäjänapulainen 1656, kirkkoherran kuolinpesän armovuoden saarnaaja 1659; Eurajoen Luvian kappalainen 1662. Vuoteenomana 1670-luvun lopulta lähtien.
K Luvia, Eurajoki 1688.
P Elisabet Kaspersdotter Eichman hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä Uudessakaupungissa 1705, PV Uudenkaupungin pormestari Caspar (Kasper) Jochimsson Eichman ja Elisabet Bertelsdotter.
Elisabet Kaspersdotter Eichmanin P1 Eurajoen kirkkoherra Georgius Johannis Hornick (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1045), K 1661.

Alftanus, Israel Erici (1632–1712)
Alphtanus, Israel Eriksson
S ilmeisesti Taivassalo 1632. V Taivassalon kirkkoherra, rovasti Ericus Erici Alftanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=73) ja Helena (Elin) Mårtensdotter Brenner. Alftanus kasvoi Pietarsaaressa vanhimman sisarensa Magdalena Alftanan ja tämän puolison, Pietarsaaren kirkkoherran, Pohjanmaan päärovastin Ericus Matthiae Forteliuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=715) luona.
Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa syyslukukausi 1650.
Mainitaan Taivassalon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103) pitäjänapulaisena 26.7.1658, jolloin sai vahvistuksen nimitykselle Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin (eversti Johan Gallen, sittemmin Claes Ugglan rykmentin) eskadroonansaarnaajaksi; rykmentinpastori 1662–1670 ja samalla lienee Taivassalon seurakuntapapiston apulainen (hänet mainitaan Taivassalossa asuvana pappina 12.6.1661, jolloin hänelle tarjottiin valtakunnanasemestarin (rijkztygemästaren) hovisaarnaajan virkaa); Isonkyrön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5018) kirkkoherra 1672, oli halvaannuttuaan kykenemätön hoitamaan virkaansa ainakin vuodesta 1711.
Alftanus vaihtoi Taivassalossa omistamansa Salmitun ratsutilan neiti Magdalena Wittenbergin omistamaan Kurjalahden rälssitilaan 6.6.1671. Hän myi Kurjalahden 18.6.1683. Isossakyrössä Alftanus hankki kaksi maatilaa ja lahjoitti Isonkyrön kirkkoon sakariston oven yläpuolelle sijoitetun epitafin.
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turussa 1680.
Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 26.4.1656; väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 17.5.1681, 6.5.1687, 23.11.1694 ja 17.12.1704.
K Isokyrö 22.8.(haudattiin 12.10.) 1712.
P1 1662 Sofia Johansdotter Frisia, S ilmeisesti Turku 1643, K Isokyrö 1674, P1 V Kangasalan kirkkoherra, Ylä-Satakunnan lääninrovasti, filosofian maisteri Johannes Arvidi Frisius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=722) ja N.N. Mårtensdotter; P2 oletettavasti Vöyri 1675 Susanna Filipsdotter Eichman, S 21.11.1656, K Isokyrö 1697, P2 V Turun kaupungin porvari ja raatimies Philip Casparsson Eichman ja hänen 2. puolisonsa Barbro Isaacsdotter Brennera; P3 Pyhäjoki 9.1.1698 Maria Elisabet Nilsdotter Lietzen hänen 3. avioliitossaan, S 1662, K Isokyrö 30.11.1751, P3 V Turun kaupungin pormestari, myöhemmin Turun hovioikeuden asessori ja kihlakunnantuomari Nicolaus Arvidi Lietzen ja hänen 2. puolisonsa Margareta Karlsdotter Ekebom.
Maria Elisabet Nilsdotter Lietzenin P1 Laihian kappalainen Johannes Johannis Lönn (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1531), K Laihia 7.12.1690, P2 Siikajoen kirkkoherra Henricus Claudii Ahlholm (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=47) hänen 2. avioliitossaan, K Siikajoki 1695.


Eräs kiinnostava lisä Barbro Alftanan elämään liittyy häenn lekeyteensä Uskelassa.
Uskelan historiassa sivulla 602 kerrotaan, Barbron kirkkonpenkkijärjestyksen selvittelystä.


Samassa historiassa mainitaan nimismies Gabriel Cajanderin vaimona Margareta Alftana s. 422.
kl. 1735 Gabriel Cajander 6203 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6203). * paon aikana noin 1718. Vht: Halikon kihlakunnan kruununvouti Gabriel Cajander († 1726) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Israelsdotter Alftan.

[Jari Latva-Rasku]

Sigfred Henrikinpoika Albilacovius, s. 1594 Uskela, k. Kauhajoki. Kauhajoen ensimmäinen pappi: saarnaaja 1627, kappalainen 20.5.1638.


Kauhajoella mainitaan vielä vuonna 1663 ja 1664 "H.Sigfredhss (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=64880)", joka tarkoittanee Sigfrid Albilacoviusta. Tälle herr Sigfridille on merkitty puoliso ja tytär. Vähän myöhemmin vuonna 1669 mainitaan H.Jacob, joka tarkoittanee Jakob Haustramniusta. Kansallisbiografiassa arvellaan, että Sigfrid Albilacovius olisi kuollut jo vuoden 1650 paikkeilla.

[Benedictus]

Tuossa aiemmassa viestissäni mainitaan suolatynnyri, jonka hintaa Simon Henriksson perää Her Jöranin veljeltä Michel Mattsonilta Kruusilasta.

Tämä her Jöran näyttäisi olevan Jöran Mattson Crusilander, Kuhmoisten kirkkoherra.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11876

[Benedictus]

Tässä aiemmin käsiteltiin Haacks sukua verrattuna Stake nimeen.

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Bodniemi37 http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=105327#post105327)
Henrik Falck mainitsee kruununvouti Johan Petterson Staken

Johan Petterson Staken patronyymi on mielenkiintoinen.

Turun Akatemian voudin nimi oli Johan Persson Hake tai muuta samanlaista.

Hänestä on runsaasti mainintoja Akatemian konsistorin pöytäkirjoissa:

Hache (Haaks, Haakz, Hachss, Hackz,
Hakes, Hakess, Hakz), Johan
Persson (ock blott Joh. Pers-
son), akad. fogde, 161, 162,
219, 259, 284, 309, 310, 321,
326, 327, 333-337, 339, 383,
384, 390, 391, 404, 406, 436,
446, 448, 469, 470, 523.

http://www.archive.org/stream/consis...rgoog_djvu.txt (http://www.archive.org/stream/consistoriiacad00seurgoog/consistoriiacad00seurgoog_djvu.txt)

Ettei vain olisi kyse samasta henkilöstä, jolla aikaisemmin oli ollut puolisona Maria? On mahdollista, että Akatemian voudilla olisi ollut veli Jakob Persson.

Hake/Hacks liittyy Ikaalisten Osaraan, johon ovat yhteydessä niin monet Astrenius-keskustelusta tutut sukunimet kuten Ikalensis, Fortelius, Hacks, Frisius ja Rein.

1693/94 Johan (myös Jean) Mörman, myöhemmin Meurman Johannes Hugonis, Aboensis 3989 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3989). * noin 1679. Vht: turkulainen kultaseppä Hugo Persson Mörman († 1684) ja hänen 2. puolisonsa Magdalena Haas tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1693/94 Mörman Joh. Hugonis Ab _ 205. — Kersantti Hämeen läänin kaksikasjalkaväkipataljoonassa 1705, vääpeli 1706, vänrikki 1709, luutnantti 1710. 2-luutnantti Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä 1711, 1-luutnantti 1713, joutui sotavangiksi Pälkäneellä s.v., viety Mihailovoon, palasi 1722, ero s.v. Kapteenin arvo 1730. Asui puolisonsa omistamalla Janakkalan Hyvikkälän säteriratsutilalla. † Janakkalassa 14.2.1746. Pso: 1711 Anna Margareta Lilliebrunn († 1755).
Isäpuoli: asianajaja Esaias Bruhn 2877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2877) (yo 1680, † 1690).
Poika: tilanomistaja Janakkalassa, vänrikki Anders Johan Meurman 6572 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6572) (yo 1739, † 1795).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 132b; KA mf. ES 1726 (bb 22) Hollolan ja Tennilän käräjät 1.–2.10.1702 s. 182 (Aff den orsaak att Majorskan Fruu Gertrud Elisabeth Pistolkors genom dess fullmechtig Studenten D:nus Johan Mörman nu för Rätta leth andraga följande skähl); KA mf. ES 1727 (bb 24) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 29.–30.1.1704 f. 9v (Emedan Opbördzman Hend: Röblad medelst des Bref till Rätten af d: 26 innewarande Åhr och Månadh tillståår Studentens Johan Mörmans gäldzprætention), 10v; KA mf. ES 1964 (nn 6) Vesilahden käräjät 30.–31.1.1682 s. 462 (Emedan dygdes: hustru Brijta Abrahamsd:r beklagadhe sig nu intet kunna med rächningar bewijsa sin förriga Mans Sal: Gabriel Steens (katso 3375 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3375)) giäld wara betalt hoos Sal: Sadelmakaren j Åbo Berendt Haas, på hwilken Haases måg Guldsmeden i Åbo, Mest: Huggo genom sin Fullmechtige M:r Carll Thelin 2797 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2797) nu fordrade); KA mf. ES 1965 (nn 7) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 29.2.–5.3.1688 s. 664 (Kongl: Maij:tz Drabant Manhafftig Johan Arffwedhsson Timi medh sin brodher Jacob och systeren dygdes: hustru Malin Arfwedzd:r kommo nu för Rätta och tilltalte den äldste brodher för detta Corneten Gustaff Timi om dhen qwarlåtenskap i löst och fast som effter dheras fadher Sahl:g Capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgersdotter Haass bem: Corneth, som wahrit på Timi hem:ns, qwarlembnat är). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 265 (LIV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 520 (isä); Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 302 (isä); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 116 (isä), 276 (isä). — A. Lewenhaupt, Karl XII:s officerare. L–Ö (1921) s. 455; Uusi sukukirja III. SSJ 20 (toim. G. Soininen et al., 1952–70) s. 45 (Meurman Taulu 2); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #1530G, 3510D.


20.11.1680 Esaias Bruhn Esaias Andreæ, Ostrogotus 2877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2877). Kotoisin Itä-Götanmaalta. Ylioppilas Turussa 20.11.1680 [Bruun] Esajas Andreæ Ostrog _ 148. — Turun hovioikeuden asianajaja (1685). ‡ Turussa 13.7.1690. Pso: 1685 Magdalena Berndtsdotter Haas tämän 2. avioliitossa († 1690).
Poikapuoli: tilanomistaja Janakkalassa, kapteeni Johan Mörman, myöh. Meurman 3989 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3989) (yo 1693/94, † 1746).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 33a; HYK ms., Matrikel på Östgötha studerande II [kserokopio, orig. UUB Westin 939] #99; KA mf. ES 1750 (cc 12) Paraisten käräjät 7.–8.7.1684 f. 435 (Dn: Studiosus Esajas Brun som warande H:r Öfwerst Lieut: [Wälb: Erich Göös] Fullmechtige); KA mf. ES 1965 (nn 7) Tyrvään käräjät 10.–14.2.1688 s. 606, Tyrvään käräjät 4.–7.2.1689 s. 961; KA mf. ES 1966 (nn 7) Tyrvään käräjät 1.–5.7.1690 s. 1528 (Advocatens Sahl: Esaias Bruns Arfwingar, katso 1826 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1826)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 188 (XLI); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 267, 479; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 220 (13.7.1690, ‡ advocaten sahl. Esaias Bruun medh sin hustru och ett barn). — Y. Raevuori, Turun 1600-luvun lainoppineita asianajajia. Defensor Legis 30 (1949) s. 157; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #1427D, 3821G; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #984H (vih. 29.10.1685).


effter dheras fadher Sahl:g Capiteinen Arffwedh Timi och Modheren dygdesam hustru Carin Börgersdotter Haass bem: Corneth, som wahrit på Timi hem:ns, qwarlembnat är

Yllä näkyy, että Hämeenkyrön Timin ratsutilallisen kapteenin Arvid Timin vaimo oli Carin Börgersdr Haas.
Tämän sisko taasen Magdalena Berndtsdotter Haas.

Sisarten isä oli Turkulainen Satulamestari Berendt Haas.

Tässä tuleekin mieleen, että tämä akatemianvouti Johan Persson Hake ym. muunnokset nimestä, voisi ollakin sisarten veli Johan Berendtsson Haas.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 16.–17.7.1683 s. 1096 (Anna Arfwedzdotter Timj kom nu för Rätta och beklagade det Furrern Hindrich Meijer (katso 769 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769)) skall henne förledne 17 Julij A:o 1682 utj Uskela tå bars öhlet war, häfdat och hon ther igenom blijfwit hafwande och födt barn d: 28 Aprilis, opå tillfrågan om hon någon annan låtit sig häffda, swarade hon Näj såsom och sade sig aldrig beskyldt Stusiosos Birgerum Hassler och Andreæ Abrahamj 2830 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2830) som der utinnan icke det ringaste skyldige ähre ... Andreas och Birgerus sade sig hwarken kunna frija eller fälla Meijer för denne gierning).

1679/80 Anders Oselius Andreas Abrahami, Ikalensis 2830 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2830). Vht: Ikaalisten kirkkoherra, FM Abraham Ikalensis 766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766) (yo 1650, † 1675) ja Sofia Paul tämän 1. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 24.3.1677 (in cl. rect. circ. infer., Andreas Abrahami Ikalensis). Ylioppilas Turussa 1679/80 [Abrahami] Andreas Icalens _ 145. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1679/80] Andreas Oselius. Ikalensis | Concionator Castrensis. Obiit 1693. Oraatio 16.3.1684. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1685. — Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin (B. O. Liewenin rykm.) pataljoonansaarnaaja 1685 (valtakirja 1686). † 11.5.1692. ‡ Ikaalisissa 16.10. s.v. Pso: 1685 Vendla Nilsdotter Qvist tämän 1. avioliitossa († 1705).
Pson seur. aviomies: tilallinen Ikaalisissa Anders Hacks 3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725) (yo 1690/91, † 1700).


då tredde förrätta be:te her Henrichz Omyndige Barns Styffader her Johan Simonis [Lapuan Kauhavan kappalainen Johannes Simonis Wallenius] ... Sedhan framstegh och förrätta åftabe:te Hustru Sara Henrichzdåtters Moor, Brita Erichzdåtter [‡ 1653, Britan puolisot olivat siis eräs Henrik ja Hämeenkyrön kirkkoherra 1611–14 Abrahamus Henrici]

Her Johann Simonis Caplan i Lapo Sochn och Österbotn Action, emoth Sochnemän om dhe 5 Cap:r Spanmåhl, som han af hwar Stoga bekomma skulle för det Altare Klädhe och Meshaka som han Sochnen Updraget hafwer, Upskiutes till des dhe Män som Anno 1657 i Wintter Tinget ähre för ordnadhe att Upspana, hwilcka hafwa bettalt, hwilcka intte

sl. 1650 Josef Mojerus Josephus Georgii, Satacundensis 769 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=769). Vht: Hämeenkyrön kappalainen Jöran Mojerus (Georgius Erici, † ~1641) ja Sara Henriksdotter. Porin triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Turussa sl. 1650 Mojerus Jos. Georgii _ 39. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1651/52] ‹! Indexin mukaan Mojerus otettiin ylioppilaaksi rehtorikaudella 1650/51.› Josephus Mojerus | Pastor Arensburgensis. Respondentti 8.1651, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). Respondentti 16.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). — Linnan- ja varuskunnansaarnaaja Kuressaaressa (Arensburg). Ansekülan (Anseküll) kirkkoherra 1670–82. Saarenmaan konsistorin jäsen. † Ansekülassa 1682/83. Naimisissa. Serkku: Kangasalan kirkkoherra, FM Johan Waenerus, myöh. (1656) Thuronius 662 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=662) (yo 1648, † 1701).


Kiinostavaa, että tuon henkilöryhman ympärillä mainitaan akatemia, uskela, lapua, kangasala, hämeenkyrö, ikaalinen ja sukuja, joihin koko ajan törmäämme.

[Bodniemi37]

Lainaa: Alkuperäinen lähettäjä Bodniemi37http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=105327#post105327)
Henrik Falck mainitsee kruununvouti Johan Petterson Staken

Johanna Aminoff-Winbergin koostamasta isonvihan aikaisesta pakolaisluettelosta löytyy kaksi Petter Stakea, joista luotsi-tittelillä varustettu oli ilmeisesti vanhempi kuin entuudestaan tuntemamme välskäri Petter Stake:

Stake, Per - 1180, 1593, 1601, 2781, 2789, 4019, 4020, 5715

1713 1180 Petter Stake d: 4 kv.
1714 1593 Petter Stake, Chirurgus b: 2. l: ja. d: 1 utd, 2 utd. _har ett skadeligit Beenbråck.
1714 1601 Petter Stake, Lotsman b: 8. l: ja. d: 1 utd, 2 utd. _gl:.
1715 2781 Petter Stake, Chirurgus b: 2. l: ja. d: II. _har ett skadeligit beenbråck.
1715 2789 Petter Stake, Lottzman b: 8. l: ja. d: II. _gaml.
1716 4019 Petter Stake, Chirurgus b: 2. l: ja. _bräcklig.
1716 4020 Petter Stake, Lottzman b: 8. l: ja. _gammal.
1719 5715 Petter Stake, Fältskär _3 personer.

Viola Anderssonin Anbytarforumille koostamasta luettelosta löytyi myös Turussa haudattuja Stakeja, http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/show.cgi?tpc=576&post=1107016#POST1107016; Andersson ei mainitse lähdettään:

1690 begravdes Petter Stakes måg Hindrich Abrahamsson i Åbo domkyrka
1693 begravdes Peter Stakes, på Kyrkogatan, dotter
1710 17/4 begr fältskär Petter Stakes änka i Åbo domkyrka
1710 5/11 begr Peter Stakes syster
1729 maj begr Petter (Pettersson?) Stake uti kyrkogården, Åbo domkyrka, 3 ringningar med alla klockor..

Längelmäen talvikäräjillä 1761 mainitaan suutareiden oltermanin Petter Stake,
http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Langelmaentuomiokirjoja.pdf, Längelmäen talvikär. 17-.1.1761 Länsman Anders Favorin
HMA Sääksmäki 114, mf ES 3458:

11 § - Länsmannen Favorin anmälte, at i Längellmä sokn härtils ännu ingen varit, som kunnat them med skomakare handtverket betiena. Skomakaregesällen Johan Steenroos, hvilcken i Åbo hos skomakare
åldermannen Petter Stake skomakarevercket lärt, förklarat sig villig at blifva sokneskomakare.
--------------------

Yllä olevasta Anbytarforumin luettelosta ja tuomiokirjaotteesta käy ilmi, että Turun puolessa asui Petter Stakeja ainakin kolmessa polvessa. Turun tuomiokirkkoon 1690 haudatun Henrik Abrahaminpojan appi oli ilmeisesti heistä vanhin. Otaksun, että hän on sama mies kuin pakolaiskomitean 1714 vanhaksi luokittelema luotsi Petter Stake.

Kirurgi eli välskäri Petter Stake luokiteltiin pakolaisluetteloissa arvattavasti jalkavammansakin vuoksi raihnaiseksi; hän oli kuitenkin elossa vielä 1719, mutta luotsia ei luetteloissa tuolloin enää mainita.

Kolmanteen polveen kuului Längelmäen talvikäräjillä 17-.1.1761 mainittu turkulainen suutarien oltermanni Petter Stake.

Salossa 12.9.1697 haudattu kruununnimismies Johan Stake ja jo 1692 Ingeborg Isthmenian kanssa aviossa ollut Petter Stake näyttäisivät ikänsä puolesta olleen pikemminkin veljeksiä kuin isä ja poika, kuten tässä viestiketjussa aiemmin otaksun Falckin arvelleen. Nimismies Johan Staken 21.10.1688 kastetun Maria Elisabet -tyttären kummina toimi myös Petter Stake, jonka tittelilä ei mainita, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1685-1740_jk888/58.htm, mutta uumoilen nyt, että tämä kastetodistaja oli Johanin välskäriveli.

Kirjoitin aiemmin myös, että noin 1663 syntyneen, Käkisalmen pormestarina vuodesta 1696 toimineen ja jo 13.5.1707 menehtyneen Mårten Falckin puoliso Elisabet Stake oli nimismies Staken tytär, mutta em. uusien tietojen valossa olen päätynyt arvelemaan, että hänkin kuului välskäri Petter Staken ja nimismies Johan Staken ikäpolveen. On mielestäni erittäin todennäköistä, että Elisabet kuului samaan sisarusparveen.

Karl Jöraninpoika Willandin kanssa aviossa olleesta Maria Stakesta olen löytänyt lisätietoa sekä Pyhtään että Haminan historioista. Hänen kerrotaan olleen vuonna 1727 Pyhtään Vastilan Koskmattilan ratsutilalla toimineen kestikievarin emäntä [Oksanen, Eeva-Liisa. Vanha Pyhtää. Loviisa 1991, s. 176].

Falck kertoo Karl Willandin muuttaneen vanhempiensa kuoleman jälkeen (1695 ja 1697) setänsä Israel Willandin luo Jääskeen, missä viimeksi mainittu hoiti silloin kihlakunnanvoudin vikaa; Karl W. toimi ainakin 1701 setänsä kirjurina. Hän saattoi tavata siellä Maria Staken, sillä Johan Staken puoliso Elisabet Pratanahan meni noin vuonna 1700 toiseen avioonsa Jääsken kirkkoherran Paul Heintziuksen kanssa (jälkimmäisen kolmas liitto).

Avioliiton solmimisen aikaan 1705 Maria Stake olisi ollut vasta 17-vuotias, mikäli hän oli Johan Staken ja Elisabet Pratanan 1688 syntynyt tytär, kuten Falck ilman lähdemerkintää ilmoittaa. Hansikkaantekijä Erik Stake, joka mainitaan Marian serkkuna Turun raastuvanoikeuden käräjillä 1738 (Falck, s. 66: "Maria Stakes son, studenten Karl Willand d.y. ... krävde ut sin moders andel av gamla fädernegården i Åbo, som f.n. innehades av Marias kusin, handskmakaren Erik Stake;"), oli kuollessaan Turussa (ruots. srk.) vuonna 1755 vasta 58-vuotias, joten vaikuttaa siltä, että Falck on ollut oikeassa sijoittaessaan Marian Johan Staken ja Elisabet Pratanan tyttäreksi.

Tämän otsikon alla en kirjoittele enempää Stake-suvusta.

Terveisin,

[Benedictus]

Lainaus Latva-Rasku:
Arvid Frisius katoaa Hämeen jalkaväkirykmentistä Turun ratsuväkeen samaan aikaan, kun Isak mainitaan yhden satunnaisen kerran ratsuväen Karkun komppanian palkkaluettelossa elokuussa 1677. Isak ja Järventaka ja/tai Arvid voisivat olla kytköksissä keskenään. Miksi ihmeessä Porin jalkaväkeä edustaneet Isak ja Lars Safter mainitaan Turun ratsuväen yhteydessä? Kirjureiden asumispaikka voisi olla Karkun Koski tai Mouhijärven Selkee eli ei mitenkään kaukana toisistaan.

Vuoden 1683 katselmusluettelon perusteella Isak on ollut sujuva, rutinoitunut ja huolellinen kirjuri, joka on käyttänyt aikansa nykykirjoitustyyliä, eli ei vanhahtavaa eikä saksalaista. Isak on ehdottomasti voinut olla kouluja käynyt kirjoittaja.

Turun ja Porin läänin tositekirja 1680
Arfwed Frisius yöpynyt palvelijansa kanssa 7.7.1677 Huittisissa Jakob Matssonin luona. Kuitti lounaasta ja Arfwedin allekirjoitus 9.7.1677. Ollut matkalla Evert Jordanin eskadroonaan.

TÄSSÄ LIENEE VIIMEINEN VIRALLINEN MAININTA ARVID FRISIUKSESTA.

Vuoden 1675 manttaaliluettelossa Äijälässä asuu Studenten Isaak Erichsson +renki +2 piikaa

1676 Isaak Erichsson (ilman titteliä) +1 piika

1677 Isaak Erichsson +renki + piika (naapuritalossa leski Brita eli Thomas kuollut ja toisessa naapurissa Mickel Eriksson)

1678 Isaak Erichsson +vaimo +piika (naapurissa leski Brita ja toisessa Bonde Mats)

Näyttäisi siltä, että Iisakilla on ollut vaimo jo 1678 (ohessa vielä linkki sivulle)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876779

Kun huomioidaan vielä, että Uskelan Äijälän
Student Isak Eriksson myi Kantorin tilan Johan Stakelle 450 taalerin hinnasta, voidaan pohtia, josko Arvid Frisius kuoli 1677 ja Isak nai Frisiuksen lesken Julianan 1678.

Asian käsittelyä auttaisi jos tietäisi, missä tuo Evert Jordanin eskaroona oli 1677 ja mitä sille tapahtui tuolloin vai tapahtuiko mitään?

[Benedictus]

evert JOrdanista ei tuon enempää näy tietoa, vaikuttaisi, että on tämä luutnantti Jordan.

Genos 53(1982), s. 52-56 (Om släkten Crohns ursprung) (http://www.genealogia.fi/genos/53/53_52.htm)

www.genealogia.fi/genos/53/53_52.htm - Käännä tämä sivu (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://www.genealogia.fi/genos/53/53_52.htm&ei=gEEHT__eKs-VOrK7zb8B&sa=X&oi=translate&ct=result&resnum=1&sqi=2&ved=0CCcQ7gEwAA&prev=/search%3Fq%3Devert%2Bjoakim%2Bjordan%26hl%3Dfi%26b iw%3D1873%26bih%3D925%26prmd%3Dimvnso)
Löjtnant Evert Joakim Jordan fick svära sig fri från beskyllningen att han på Näse gård föreslagit kaptenen "att slå skalmejblåsaren på det han (honom) vid jäv ...


Genos 43(1972), s. 102-111 (Släkterna Falck i Hollola) (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_102.htm)

www.genealogia.fi/genos/43/43_102.htm
... kornett vid Upplands tremänningskavalleriregemente.[14] Nedstack i duell överstelöjtnanten Evert Joakim von Jordan i april 1708 och arkebuserades i juli s.å. ...



[RTF] Karjalan Rakuunat v (http://kotisivukone.fi/files/testijjak.sukuseura.fi/tiedostot/Laanintilit_sotilasasiakirjat/wiip_laani_karjalan_rakuunat_v_1644-1721_ab.rtf)

kotisivukone.fi/.../wiip_laani_karjalan_rakuunat_v_1644-1721_ab.rt...
Tiedostomuoto: Rich Text Format - HTML-versio (http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:Xgg4MrJ3rvYJ:kotisivukone.fi/files/testijjak.sukuseura.fi/tiedostot/Laanintilit_sotilasasiakirjat/wiip_laani_karjalan_rakuunat_v_1644-1721_ab.rtf+evert+joakim+jordan&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi)
Ltn. Evert Joakim v. Jordan. Vääp. Nicolas v. Jordan. Furir Anders Widegren. IV kompp. Uudenmaan ja Hämeenlääni. Kapt. Wollmar Wilhelm v. Nandelstadt ...

[Jari Latva-Rasku]

[RTF] Karjalan Rakuunat v (http://kotisivukone.fi/files/testijjak.sukuseura.fi/tiedostot/Laanintilit_sotilasasiakirjat/wiip_laani_karjalan_rakuunat_v_1644-1721_ab.rtf)
kotisivukone.fi/.../wiip_laani_karjalan_rakuunat_v_1644-1721_ab.rt...
Tiedostomuoto: Rich Text Format - HTML-versio (http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:Xgg4MrJ3rvYJ:kotisivukone.fi/files/testijjak.sukuseura.fi/tiedostot/Laanintilit_sotilasasiakirjat/wiip_laani_karjalan_rakuunat_v_1644-1721_ab.rtf+evert+joakim+jordan&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi)
Ltn. Evert Joakim v. Jordan. Vääp. Nicolas v. Jordan. Furir Anders Widegren. IV kompp. Uudenmaan ja Hämeenlääni. Kapt. Wollmar Wilhelm v. Nandelstadt ...


Arvid Frisius oli heinäkuun alussa vuonna 1677 matkalla Evert Jordanin eskadronaan, eli itsenäisesti toimivaan ratsuväkiyksikköön. Arvid kuittasi matkan yhteydessä kulujaan kruunun laskuun. Eskadrona ei voinut olla esimerkiksi rykmentille alistettu komppania. Edellisen Karjalan rakuunoihin liittyvän yhteenvedon perusteella vaikuttaa epätodennäkäiseltä, että ainakaan ylläolevalla Evert Jordanilla olisi ollut komennossaan eskadrona vuonna 1677, ehkä parikymmentä vuotta myöhemmin.

Johan Frisiuksen Naantalin kirkossa olevassa haudassa lukee ”Vos, qui transitis, nostri memores modo sitis: quod sumus, hoc eritis, fuimus quandoque quod estis” eli "Ohikulkijat, muistakaa meitä. Te tulette olemaan, mitä me olemme nyt, ja me olimme kerran, mitä te olette nyt”.

Edellisen tekstin olisi aivan hyvin voinut laatia 5-6 vuotta isänsä jälkeen kuollut Johan Frisiuksen vanhin poika sotilaspappi Arvid Frisius. Ehkä tekstin voisi tulkita "Ohikulkijat, muistakaa meitä. Te tulette olemaan kuolleita, kuten me nyt. Myös me väärensimme matkalaskuja, aivan kuten te nyt"

[Benedictus]

Aiemmin käsiteltiin Marttilan Yrjäntilän Sigfrid Bengtsonia. Hän kuoli 1633 Saksassa.
Poikansa Simon Sigfridsson taasen kuoli 1645.

Perintöjä selvitti Peter Såger.

Marttilan käräjät 21-22.3.1647
Henrik Mickelsson (i Årikpääby och Pöyttis sochn) perii Jöran Mickelssonilta (i Kyröi) vaimonsa siskosten lasten puolesta Simon Sigfridssonin palkkaa. Simon oli lähtenyt Jöranin talon puolesta ratsumieheksi Liivinmaalle puoleksitoista vuodeksi ja kesällä 1636 Saksaan, jossa oli viisi ja puoli vuotta sekä sitten uudestaan kesällä Saksaan ja oli palvellut kaikkiaan 11 vuotta kunnes kaatui Juutinmaalla 7.8.1645.

Heti perään
Mårten Winter selvittelee edesmenneen Simon Sigfridssonin puolesta ja edesmenneen Petter Sågerin valtuuttamana Yriendelän ja osittain Pappelan tilojen asioita. Pitkä juttu, jossa mukana Petter Sågerin leski ja tilan viljelijöitä.

Tab. 2. Petter (se tab. 1). Aflade borgared i Åbo 10.12.1642. Handlande därstädes; d. i slutet af 1646. - Gift med Margareta Gabrielsdotter (Melartopaea), d. 1677 och begr. 9.9. s.å., i hennes 1 gifte, dotter of rektorn i Åbo, slutligen biskopen i Viborg Gabriel Melartopaeus i hans 1 gifte med Gunborg Pauli. Margareta Gabrielsdotter gifte sig 2 ggn före 1649 med sin svågers frände handels- och rådmannen i Abo Albrekt Rosskamp, d. 1685.


Eräs haara asioiden selvittelyssä on Claes Brennerus, joka vaatiin velkaansa pesältä,asiamiehenään sisarensa Elin Brenneruksen vävy, Jacobus Clementis Stigelius.

Claes Brennerus oli Sigfrid Bengtssonin lasten förmyntari eli huoltaja.

tÄSSÄ JUTUSSA ON KIINNOSTAVAA, MIKÄ OLI CLAES BRENNERUKSEN OSA ASIOISSA?
MIKÄ OLI PETER SÅGERIN ROOLI?
OLIKO SÅGER SIGFRID BENGTSONIN VAIMON TAI PUOLISONSA KAUTTA SUKUA.

MIKÄ OLI TUO VELKA?

[Ari P]

Ohessa Henrik Jönsson (Johansson) oikeanpuoleisella sivulla kohdassa Poÿobÿ (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1880794). Vuoden 1601 maakirjoista ei tunnu löytyvän Valkjärveä, jotta voisi tarkistaa keitä sinne oli merkitty. Sigfrid Henriksson Albilacoviuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=68)väitetään syntyneen vuonna 1594 Valkjärven talollisen Henrik Mattssonin pojaksi. Valkjärven omistajan kuitenkin olisi pitänyt olla Henrik Johansson. Eli onko Sigfrid Henriksson Albilacovius Valkjärven mahdollisen lampuodin Henrik Mattssonin vai Muurlan sukua olleen Henrik Johanssonin poika?

Perttelin historia
Sivu 111:
Sipi Heikinpoika Albilacovius, Valkjärven isännän Heikki Juhonpojan poika.
Sivu 222:
Valkjärven isännän veljestä Simo Heikinpojasta ei tiedetä muuta kuin että hän oli talonpoikaisesta syntyperästään huolimatta ylennyt Saksan sodassa Turun läänin jalkaväkirykmentin kapteeniksi.
Sivu 307-308:
Lahjoituksina saatiin kirkkoon aikojen saatossa mm.
Vuonna 1669 Valkjärven isännän sedän, kapteeni Simo heikinpojan perillisiltä 56 1/2 luotia painanut kaiverruksin koristeltu hopeakannu

[Benedictus]

Kiitoksia pointista, taas näkee, että kannattaa tutustua paikallishistorioihin.

Noissa pitäjä historioissa on todella paljon kiinostavia kohtia. Harmi kyllä monet uudemmat historiat eivät enää sisällä sillälailla talo-ja isäntäluetteloita kuin aiemmin.

80-90-luvulla innostuttiin tilastoista, kun tekniikka mahdollisti graafisen tulostamisen taulukkomuodossa.
Katselin erästä senajan historiaa juuri viime viikolla ja täytyy sanoa, että sapetti, koska sieltä ei löytynyt ihmisiä, eikä osaansa pitäjän kulussa, vaan kymmeniä tilastoja kaikenmaailman silakkakaupoista ja väestö prosenteista. Ihan hyvää tietoa väitöskirjatutkijalla, mutta tavalliselle pitäjän asukkaalle, joka haluaa tutustua oman pitäjän menneisyyteen, täysin turhaa.

Tuossakin Perttelin historiassa on hieno ilmaus talonpoikainen, vaikka kun isoäiti kuului vanhaan Muurlan mahtiaatelissukuun ja talonpojaksi mainittu isäkin lienee jokin aateliskiemura, niin talonpojat ovat kaukana perheestä.

Mitähän tarkoittaa kun Erich Jacobssonilla on aina Kärkisten aikana maininta "Erich Jacobsson på Kärkis"? Normaalisti henkilöstä joka asuu tilalla käytetään "i Kärkis" tai jos hän omistaa muttei välttämättä asu siellä niin "till Kärkis"

Paimion käräjät 4-5.3.1645
Henrich Ericsson (i Låppis) riitelee Erich Jacobssonin (på Kerckis) kanssa niitystä nimeltä Ratowaniitty(?), joka sijaitsee Kyllelän ja Kaistilan välissä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739908

Mikähän voisi olla tuo kielioppilmauksen tarkoitus?

Voiko tarkoittaa, ettei asu eikä omista tilaa, siis asuu muualla, mutta hoitaa tilaa.?

[Benedictus]

Aiemmin pohdimme, olisiko Isak Eriksson mennyt naimisiis Julianan kanssa jo aiemmin, kuin 1680-luvun alku.

Siihen liittyen alla olevassa käräjäotteessa, mainitaan hustru Juliana 1680 käräjöimässä.

Nimike on siis hustru eikä enka, eli kysymys onkin, kenen hustru Juliana tuolloin oli?
Tietysti käräjillä on voitu puhua vaimosta, mutta yleensä oltiin aika tarkkoja noista seikoista, ei mainita papin leskenä, joka olisi ollut normaali nimike.

Karkun ja Mouhijärven käräjät 2.1.1680
Hustru Juliana Månsdotter (i Järfwentaka) vaatimuksesta oikeus määräsi Mickel Arendssonin ja Sven Eskilssonin ulosmittaamaan liinakankuri Johan Mårtenssonin(Lund, Rauman pormestarin veli) velan, joka päivätty 7.1.1670.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/yla-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1675-1680_es1963-1964_nidenn5/764.htm

[Benedictus]

Ari P antoi tuossa aiemmin tietoa Perttelin historiasta liittyen Valkjärven-sukuun.
Siinä mainittiin, että Kapteeni Simon Henrikssonin, Marttilan Krouvin isännän perilliset olivat lahjoittaneet kirkkoon hopeakannun, joka painoi 56 1/2 luotia ja oli kaiverruksin koristeltu.

Uteliaaisuuttani etsein wikipediasta luodin grammapainon, joka lienee hopeassa ollut 13,28 gr.

Tuo hopeakannu olisi siis ollut painoltaan 750,32 grammaa, eli melkoisen iso astia.

Mikähän tuollaisen hopeakannun arvo tuolloin olisi ollut rahallisesti, sillä jo pienistä hopealusikoistakin riideltiin käräjillä?

Kannun hankintahinta tietysti lienee 0, sillä se oli varmastikin Simon Henrikssonin ryöstösaalista, jostain Saksanmaalta.

Hopeakannu tuskin on enää tallessa missään.

[Pekka Hiltunen]

Ari P antoi tuossa aiemmin tietoa Perttelin historiasta liittyen Valkjärven-sukuun.
Siinä mainittiin, että Kapteeni Simon Henrikssonin, Marttilan Krouvin isännän perilliset olivat lahjoittaneet kirkkoon hopeakannun, joka painoi 56 1/2 luotia ja oli kaiverruksin koristeltu.

Uteliaaisuuttani etsein wikipediasta luodin grammapainon, joka lienee hopeassa ollut 13,28 gr.

Tuo hopeakannu olisi siis ollut painoltaan 750,32 grammaa, eli melkoisen iso astia.

Mikähän tuollaisen hopeakannun arvo tuolloin olisi ollut rahallisesti, sillä jo pienistä hopealusikoistakin riideltiin käräjillä?

Kannun hankintahinta tietysti lienee 0, sillä se oli varmastikin Simon Henrikssonin ryöstösaalista, jostain Saksanmaalta.

Hopeakannu tuskin on enää tallessa missään.

Asiassa on taidettu taittaa peistä eräässä toisessa viestiketjussa. Kustaa I:n käyttöön ottama hopeinen taalari painoi unssin verran, hiukan alle 30g siis. Kun kolmen vartin klöntti jaetaan 30:llä, saadaan siitä jota kuinkin 25 sarvipäistä mylvijää.
PH

[Benedictus]

25 nupopäätä varmaankin, koska on kyse länsisuomesta ja tuohon aikaan länsisuomalaisen rodun lehmillä ei ollut sarvia, sonneillakin aika harvoin.

Tietysti täällä oli myös noita muualta tuotuja rotuja, joilla oli isotkin sarvet, niistä vain ei ole paljoakaan tietoa.

Koska sarvia tarvittiin moniin tarveesineisiin, niin olisi kiinnostava tietää, riittikö suomalaisten sonnien sarvet kysyntään, vai tuotiinko sarvia etelästä?
Ainakin ne harvat sarvimaljat joista on tietoa, kuten Hämeenkyrön pitäjänsarvi ovat olleet luultavasti etelästä tuotuja. Isoimmat sarvethan olivat Eurooppalaisella alkuhärällä, joka tapettiin sukupuuttoon 1500-luvulla.

Kuitenkin, jos on 25 lehmän arvoinen hopeakannu, niin on aikalailla hintava, silä tuohon aikaan 10 nautaa oli jo suuri karjavarallisuus, joita tavattiin ainoastaan vauraissa pappiloissa ja rustholleissa.

Yleistäen voisi arvioida, että kannun arvo vastasi suuren ratsutilan koko karjan arvoa, mukaanlukien hevoset.

[Benedictus]

Olen tuolla tutkimuslöytöjä osiossa avannut ketjun Valborg Innamaasta, se on vasta alussa ja laitan, kunhan paranen flunssasta, sinne tietoja hänen tiloistaan, mikä jo on aika lista.

Mainitsin aiemmin Marttilan Yrjäntilästä tuon Peder Sågerin ja Papalan jutun.

Eräät käräjäjutut antavat viitettä Sigfrid Bentssonin vaimosta.

Lundo 30-31.8.1643
Hustru Sophia Bengtsdotter kertoi, että hänen veljensä poika edesmennyt Simon Sigfridsson oli antanut sekä Yrjändelän että Pappalan Peter Sågerin hoidettaviksi. Ei ollut tyytyväinen, mutta asia siirtyi seuraaville käräjille, koska Såger ei ollut paikalla.

Yllä oleva Sophia on siis Sigfridin sisko.Onko hän sama kuin Oripäässä asunut sisko ei selviä tässä. Kiinnostavaa kuitenkin on, että Oripäässä Valborg Innamaalla oli kaksi tilaa, miten ne liittyvät tähän Sigfridin siskoon ei ole selvillä.

Lundo 2-3.11.1642
Simon Sigfridssonin valtuuttamana kauppias Peter Såger Turusta esitteli Sigfrid Simonssonin (i Pappala) Pappalan talon inventaarion. Simon Sigfridssonin isä Sigfrid Bengtsson oli saanut talon kuningas Kustaalta 31.8.1613 ratsupalveluksesta.

Yllä on kiinnostavaa, että Peter Sågeria ei mitenkään mainita sukulaisena.
Papalan saanti Kuningas Kustaa II Adolfilta on kiinnostava ajallisesti, sillä pojan Simon iästä päätellen Sigfrid Bengtsson on mennyt naimisiin juuri noihin aikoihin.
Voitaisiin arvioida, että Papalan tila on ollut ehkä vaimon omistama ja Kuningas on antanut sen Sigfridille.

Marttilan käräjät 23.6.1634
Predikant under öfwerst leutnant Röding Her Claas Marthini esittää oikeudelle edesmenneen luutnantti Sigfrid Bengtssonin kaksi kirjettä, jotka on osoitettu tämän anopille Britalle Yriendelään. Ensimmäinen kirje on päivätty Brandenburgissa 11.5.1632 ja toinen Sirhausenissa (?) 15.7 (viime vuonna?). Ekassa hän valtuuttaa Hinrich Silckin hoitamaan joitakin asioitaan (esim perimään Henrich Finckeltä 40 taaleria). Jotain sekoilua sitten Hinrich Silckin (PAIMIO KALLIALA, MUNTERSKRIVARE) viemistä tavaroista (pistooleita ym) Saais (?) sochn och Laukela byhyn.

Ylläolevasta selviää, että Claes Brennerus hoiteli Sigfrid Bengtssonin pesän asioita.

Yllä mainitaan Sigfridin anoppi Brita ilman isännimeä.
Koska Sigfridin lapset perivät Papalan isältään, joka oli saanut sen kuninkaalta, on asiassa eräs kiinnostava seikka.

Sigfridin vaimon nimeä ei missään mainita, mutta jos yhdistetään Papala ja Brita nimi, niin saadaan kiinnostava olettamus.

Papalan omisti henkilökohtaisesti Valborg Innamaa, jolla oli kaksi tytärtä, Kaarin ja Brita.

Brita Henriksdotter Innamaa oli kahdesti naimisissa.
1. Jonakun Jacob Gråån kanssa, koska poikansa oli Henrik Jacobi Gråå, Tenholan kirkkoherra.
-Jacob Gråå on mahdollisesti Turussa mainittu kämneri Jacob Gråå.
2. jonkun Anders Henrikssonin kanssa.

Ajallisesti ja teknisesti sopisi täysin kuvioon, että Yrjäntilän kirjeitä vastaanottanut anoppi Brita voisi olla tämä Brita Innamaa.
Papala olisi tullut silloin Britan tyttären kautta Sigfridille, kuninkaan vahvistuksella.

[Benedictus]

Erik Isaksson Astreniuksen vävy oli Bertill Thomasson Kriander. Tällä suvulla on kiinnostavia yhteyksiä, sillä he olivat osin Suomusjärvi-Uskelan seudulta.

kl. 1738 Bertil Kriander 6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488). Kastettu Karkussa 22.6.1711. Vht: Karkun pitäjänapulainen Tomas Kriander 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478) (yo 1687/88, † 1750) ja Anna Kotherus. Porin triviaalikoulun oppilas 11.2.1727 – (1733, cl. conrect.). Turun katedraalikoulun oppilas 20.3.1734 (in cl. conrect. e sch. Arctopol., Carkuens. gratis) – 13.6.1738 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1738 [Kriander] Barthold. Satac _ 372. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 15.6.1738 [d: 15 Junii 1738] Bart|h|ollus Thomæ Kriander Karckuensis | Adjunctus in Karku. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1743. — Apulaispappi Karkussa 1743, pitäjänapulainen 1751. Hämeenkyrön kappalainen 1770. † Hämeenkyrössä 16.12.1774. Pso: 1748 Kristina Juliana ERIKSDOTTER Astrén (jäi leskeksi).
Appi: Mouhijärven kappalainen Erik Astrenius 5275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275) (yo 1716, † 1760).
Poika: ylioppilas Paul Kriander 9961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9961) (yo 1782, † 1829).
Tyttärenpoika: kersantti Karl Gustaf HENRIKSSON Packalen 11748 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11748) (yo 1803, † 1815).
Vävy: Hämeenkyrön pitäjänapulainen Jakob Ypenius 8666 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8666) (yo 1766, † 1795).
TYTÄR:MARIA BERTILSDOTTER KRIANDER.
-ALLAOLEVAN ANNA JOHANNA KRIANDERIN SISKO.

VÄVY:RATSUMESTARI ELIAS HENRIKSSON PACKALEN.
-ALLAOLEVIEN HENRIK JOHAN JA JACOB PACLALENIEN VELI.




kl. 1803 Karl Gustaf Packalen 11748 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11748). * Ikaalisissa 9.2.1784. Vht: Ikaalisten nimismies Henrik Johan Packalen († 1818) ja Anna Johanna Kriander. Porin triviaalikoulun oppilas 23.9.1796 (cl. etymol. #421) – 12.2.1800. Ylioppilas Turussa kl. 1803 Packalen, Carol. Gust. Satac. _ 896. — Kersantti. † Ikaalisissa 26.6.1815. Naimaton.
ISÄNISÄ:TYRVÄÄN NIMISMIES HENRIK JOHANSSON PACKALEN.
ISÄNÄITI:MARIA TOLPO
Äidin isä: Hämeenkyrön kappalainen Bertil Kriander 6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488) (yo 1738, † 1774).
Setä: Uudenkaupungin kappalainen Jakob Herman Packalén 9330 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9330) (yo 1775, † 1813).
Veli: ylioppilas Jakob Packalen 11867 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11867) (yo 1804, † 1805).
Veli: Virtain kappalainen Henrik Johan Packalen 12342 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12342) (yo 1810, † 1860).
Veli: Suodenniemen pitäjänapulainen Kristian Packalén 12648 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12648) (yo 1813, † 1875).
Kaima: Karl Gustaf Packalén 11750 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11750) (yo 1803).


KUTEN HUOMATAAN TYRVÄÄN KRUUNUNNIMISMIEHEN HENRIK PACKALENIN 2 POIKAA ON NAINUT BERTILL KRIANDERIN 2 TYTÄRTÄ.


1687/88 Tomas Kriander Thomas Gregorii, Aboensis 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478). Vht: turkulainen porvari Grels Kriander, myöh. Pässi 1481 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1481) (yo 1661, † 1703) ja Agneta. Turun katedraalikoulun oppilas 23.9.1684 (in cl. rect., Thomas Gregorij Ab. filius civis). Ylioppilas Turussa 1687/88 [Criander] Thom Gregorii [Aboens _ 175]. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1697. — Kiskon Suomusjärven kappalaisen apulainen 1697. Karkun pitäjänapulainen 1702, pysyi virassa isonvihan yli. ‡ Karkussa 22.9.1750.
Pso: 1697 Anna Kotherus.
Appi: Suomusjärven kappalainen Nils Kotterus 1085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085) (yo (1655), † 1701).
Poika: Tyrvään pitäjänapulainen Tomas Kriander 6075 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6075) (yo 1734, † 1754).
Poika: Hämeenkyrön kappalainen Bertil Kriander 6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488) (yo 1738, † 1774).
Lapset
1) Elisabeth Kriandra *02.10.1698, Suomusjärvi , 1768A, Karkku
2) Vappu Kriandra (https://webmail.utu.fi/attach/Vappu_Krianderin_esipolvia.htm#Table1) *28.03.1700, Suomusjärvi, 00.06.1766, Karkku (Taulu 1)
3) Esteri Kriander *17.09.1701, Suomusjärvi , 00.08.1748, Karkku
4) Anna Kriander *09.10.1703, Karkku , 1773L
5) Barthold Kriander *22.06.1711, Karkku , 16.12.1774, Hämeenkyrö
6) Sofia Kriander *28.04.1714, Karkku , 1784L

Vihittäessä neitonen Valborg Kriandra Karkun Vihtiälästä.
Samana päivänä on vihitty ilmeisesti Valpurin sisar neitonen Elisabet Kriandra.
Merkint: Punca G:la W.a Wallborg. Isovanhempansa isänsä kautta esiintyvät myäs nimellä Pässi.
Puoliso
Mikko Kelo / Punkka20.12.1719 Suoniemi
*1695, Suoniemi, 16.03.1782, Karkku
Isä: Pekka (Petrus) Kelo, äiti: Maria (Magrareetta) Iso-Nyppeli

Lapset
1) Anna (Annicka) Punkka (Puncka) *25.02.1721, Karkku , 14.10.1790, Tyrvää
2) Tuomas Punkka (Puncka) *00.03.1722, Karkku , 15.04.1800, Karkku
3) Liisa Punkka (Puncka) *1724, Karkku , 00.05.1773, Karkku
4) Mikko Punkka (Puncka) *00.04.1728, Karkku , 00.08.1740, Karkku
5) Riitta (Birgitta) Punkka *00.12.1730, Karkku , 00.12.1797, Tyrvää
6) Johannes Punkka *15.01.1734, Karkku , 00.08.1740, Tyrvää
7) Taneli Punkka *09.05.1737, Karkku , 1807L
LAITOIN NUO THOMAKSEN LAPSET TUOHON, KOSKA EN OLE NÄHNYT HEISTÄ TIETOJA.

1655) Nils Kotterus Nicolaus Matthiæ, Karislojoensis 1085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085). Vht mahdollisesti: Sammatin Kiikalan kylän Kottarin ratsutilalla asunut räätäli Matts Larsson (ilmeisesti Kottarin isännän veli) ja Karin Bengtsdotter. Sääksmäen kirkkoherran Tomas Paltheniuksen lasten kotiopettajana noin 1655–58 (tuomiokapitulin pöytäk.), oli todennäköisesti jo tällöin ylioppilas, vaikka mainitaan studiosus-tittelillä vasta 1661. — Asui Suomusjärven Laperlassa vuodesta 1663. Kiskon Laidiken eli Suomusjärven kappalaisen (appensa) apulainen (coadjutor, 1669), sitten kappalainen (1673). † "98-vuotiaana", ‡ Suomusjärvellä 17.3.1701. Pso: (jo 1663) Elisabet Bertilsdotter († 1710).
Poika: Johan Cotterus 4113 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4113) (yo 1695).
Tyttärenpoika: kiskolainen rusthollari Johan Hartzell 5031 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031) (yo 1708, † 1765).
Vävy: Karkun pitäjänapulainen Tomas Kriander 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478) (yo 1687/88, † 1750).


Kiskon ja Kiikalan käräjät 5.6.1702 f. 93 (Cappellanens Sahl: H:r Nicolai Kotthæri Änckia hustru Elisabetha Berttilsdotter föredrog Rätten, huruledes hennes Fader fordom Cappellan H:r Barthollus Grahn för långlige tijder af ödhe uptagit Caplans hemmanet i Kisko S:n och Lapperlaby. Vertaa 3717 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3717)), 10.–11.10.1702 f. 113; KA mf. ES 1761 (cc 39) Kiskon ja Kiikalan käräjät 13.–14.10.1711 f. 408v (Cappellan Wällärde H:r Erich Orenius androg hurusom med hans Antecessors Cappellanens Sahl: H:r Niels Kotteri låf och tillhielp dess Swåger Ryttaren Matz Jöransson för någon tidh sedan opsatt på Cappellans tompten en liten Stugu); KA mf. ES 1925 (mm 12) Kokemäen käräjät 12.–14.9.1681 s. 448 (Då förekom Befalningzman Wälbet:de Swen Rusk och beswärade sigh öf:r sin Skrifware Jacob Bertilsson Graan).


ELISABETH BERTILSSDOTTER GRANIN VELI OLI TUO YLLÄ MAINITTU KOKEMÄELLÄ ASUNUT KRUUNUNVOUTI SVEN RUSKIN KIRJURI JACOB BERTILSSON GRAN.

SVEN RUSK OLI KOKEMÄEN KÖÖNIKÄN ISÄNNÄN LUUTNANTTI HÅKAN MÅNSSONIN LANKO, HAVINGIN HAMPAAN RATSUTILAN OMISTAJA.

(1690) Henrik Sievonius Henricus Johannis, Aboensis 3717 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3717). Vht: turkulainen porvari, räätälimestari Johan Henriksson Sievo (kotoisin Paimion Sievolasta, † 1694) ja Valborg Eriksdotter tämän 2. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 13.3.1683 (in cl. syntact., Henricus Johannis Siewo filius sartoris Ab.). Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 6.12.1690. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 2.6.1695. — Apulaispappi 1695. Saarnaaja Kiskon Suomusjärvellä (1697). Hattulan pitäjänapulainen 1700. † Hattulassa 8.1709. Pso: Maria Gran tämän 1. avioliitossa († 1753).
Pson seur. aviomies: Hattulan pitäjänapulainen Mårten Stichelius 4913 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4913) (yo 1706, † 1714).
Serkku: Paimion kappalainen Henrik Sievonius, myöh. Sevonius 4112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4112) (yo 1695, † 1740).
Veli: Tuusulan kirkkoherra Johan Sievonius (myös Sevonius) 4111 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4111) (yo 1695, † 1731).
Velipuoli: Kupanitsan kappalainen Anders Saxonius 2516 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2516) (yo 1677, † ~1693).


sl. 1661 Grels Kriander, myöhemmin Pässi Gregorius Matthiæ, Aboensis 1481 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1481). Vht ilmeisesti: turkulainen porvari Matts Pässi ja Valborg Simonsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1661 Kriander Georg.‹¿› Matthiæ Ab _ 68. — Porvari Turun Kirkkokorttelissa. ‡ Turussa 14.3.1703.
Pso: Agneta († 1702).
Poika: Rymättylän pitäjänapulainen Jakob Kriander 2846 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2846) (yo 1680, † 1693).
Poika: Johan Kriander 3477 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3477) (yo 1687/88).
Poika: Karkun pitäjänapulainen Tomas Kriander 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478) (yo 1687/88, † 1750).
Tyttärenpoika: itämaisten kielten professori, FM Grels Steenman 5289 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5289) (yo 1718, † 1746).
Vävy: Korppoon kirkkoherra Johan Carpelius 4863 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4863) (yo 1705, † 1756).
Vertaa: ylioppilas Jöran Kreander 4020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4020) (yo 1694, † 1704).


kl. 1680 Jakob Kriander (myös Creander) Jacobus Gregorii, Aboensis 2846 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2846). Vht: turkulainen porvari Grels Kriander, myöh. Pässi 1481 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1481) (yo 1661, † 1703) ja N.N. Turun katedraalikoulun oppilas 26.6.1673 (in cl. I colleg., Iacobus Gregorii Aboensis.). Ylioppilas Turussa kl. 1680 Criander Jac. Gregorii Aboens _ 146. — Apulaispappi Ruovedellä (1690) ja Rymättylässä (1692). † Rymättylässä 1693.
Pso: Elin Henriksdotter Lilius tämän 2. avioliitossa († 1702).
Pson edell. aviomies: Ruoveden kirkkoherra Tomas Laxenius 691 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=691) (yo 1648/49, † 1687).
Lanko: Längelmäen kirkkoherra, FM Johan Lilius 690 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=690) (yo 1648/49, † 1663).
-VAIMON SERKKU KOKEMÄEN SVEN RUSKIN PUOLISO

[P-L H]

Hei

Tämä Henrik Sievoniuksen puolisona mainittu ja toisessa liitossaan Mårten Sticheliuksen vaimona ollut, leski Maria Grahn on kuollut Hattulassa 5.12.1753 Katinala Uotila 80 vuotiaana. Lisäyksenä on Hiskissä mainittu Afl. Corp. Brandts enka.

Henrik Sievoniuksen Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa on maininta että oletettavasti kuuluu tähän Suomusjärven kappalaisen Bertil Sigfredson Grahnin sukuun.

Oletettavasti ei kuitenkaan kuulu. Kappalainen Bertil Grahnin Maria tytär on kuitenkin veroluetteloissa varmuudella jo v. 1658. Olisi syntynyt jo 1640 luvulla. Toinen tieto mikä epäilyttää on kruununvouti Sven Ruskin kirjurin Jacob Bertilsson Grahnista maininta Elisabet Bertilsdtr Grahnin veljenä. Suomusjärven veroluetteloissa ei ole kappalaisella Jacob nimistä poikaa eikä myöskää Bertil nimistä.

Terveisin Pirkko

[Benedictus]

Tuo on ajallisesti oikea havainto, ettei Bartholdus Sigfridi Granilla näy lapsia, jotka sopisivat Jacobiksi ja Mariaksi.
Jacob mainitaan 1681 Kokemäellä.
Tällöin tuleekin mieleen, että vanhin poika Per mainitaan jo 1649 ja 1651 eli lienee syntynyt noin 1630-luvun alkupuolella.
Tällöin voitaisiin ajatella, että Perillä on voinut olla jo aikuinen poika 1681.

Per tai Bertill nimet eivät liene mahdoton yhdistelmä.
Myös Hattulan Maria voisi olla Perin tytär.

Seuraava kysymys olisikin, kuka ja missä tuo Bertill Gran olisi vaikuttanut?

Toisaalta voi kysyä ketä Granit olivat suvultaan?

Ainakin suku näyttää olevan yhteydessä alueen sukuihin myös takautuvasti.

[P-L H]

Hei

Pitäjän historian mukaan Bertil Grahn ehti palvella Suomusjärven seurakuntaa 44 vuotta. Yhdestä vanhasta kirjansivusta löytyy tieto (en muista kirjan nimeä). ”Suomusjärvi Kapell Bartholomeus Sigfridi, var redan 1635 Prest i Församlingen, förmodeligen i egenskap af Sockne Adjuner, och ifled här vid Kapellet såsom Kapellan1679 sedan Socknens Sacellanis året förrut blifvit klufven”. Sitten luetellaan seuraavat seurakunnan palvelijat. Eipä ole paljon tietoa tästä kappalaisesta saatavilla.

Puoliso oli Britha Pehrsdtr joten vanhin poika on saanut iso-isän nimen. Pehr poika oli veroluettelossa vuodet 1649-1657.

Hattulan haudattujen luettelosta (Hiski) löytyy v. 1714 Catinala des lilla dtr. Omainen Coadj. Mårten Stichelius. Mistä luettelosta on saatu Mårten Sticheliukselle k. 1714?

Sukunimenä käytetty Grahn, Gran ei ole harvinainen. Käytetty myös sotilasnimenä.

Se ettei näistä nyt käsitellyistä suvuista löydy paljon tietoja netistä, niin eihän kaikki halua julkistaa juuriaan (allekirjoittanut mukaanlukien). Toinen mahdollisuus on ettei niitä ole vielä edes tutkittu.

Terveisin Pirkko

[Benedictus]

Bartholdus Sigfridistä on yllätävän paljon tietoa, sekä urastaan pappina, että asumisestaan Taipaleen kylässä ja sieltä Laperlan kylään viljelemään sittemmin kappalaisen papilana ollutta tilaa. Monet tuon ajan kappalaiset on kuitattu vain nimellä.

Tuo nimi Grahn on siitä kumma, että se ei ole pappisnimi, eikä ole selvää oliko se myöskään Bartholduksen käytössä, mutta oli kuitenkin perheen nimi, kuten tyttären todistus kertoo.

Grahn voisi olla porvari nimi tai voudin nimi. Ketään sellaista ei ole kuitenkaan löytynyt.

Eli meillä on olemassa suku, jonka jäsenillä oli käytössä nimi Grahn 1600-luvun alkupuolella, jos Bartholduksen isällä tai äidillä oli myös tämä nimi .

[Benedictus]

Isak Eriksson näkyy varmana havaintona Evert Feuhtingin kirjurina, mikä on todettu tekstien ja käsialan tyylin perusteella varmaksi.

Tuo Evert Feuhting oli kiinnostava persoona. Veromestari ja vouti ja vaikka mitä. Hänellä oli poika Carl Evertsson Feuhting.

1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja Katarina Cramer tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697. Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).
Vävy: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 69a; KA valtakunnanregistratuura 9.11.1683 f. 532 (Till Åboo Hoffrät för twenne Rådmännerne [ifrån Åboo] Christer Carlsson 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) och Jacob Jacobsson (katso 4024 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4024)) ... Eder domb af d. 16 Junij nästledne, dem och framledne Landträntmäst:n Efwerdt Fuctingz Effterlefuerska hustro Karin Kramers emellan), 15.10.1685 f. 536 (Kongl. M:tz Sentens och domb uti Åbo Hoffrätt Åhr 1683 d. 16 Junij afdömbde och sedan gratis inkombne revisions Sak); KA mf. ES 1844 (kk 7) Kokemäen käräjät 11.–12.7.1664 s. 312 (Hans Excell:tz Richz Rådetz Högwälborne H: Arfwedh Forbus Fougde på Cumo gårdh Efwert Fychting); KA mf. ES 1751 (cc 14) Sauvon käräjät 2.–3.8.1686 f. 150 (Oplystes nu första gången fordom Räntemestarens Sahl. Efwert Fuchtingz Ryttare hemman uthi Sagu Kyrckby belägit, hwilket dess Successor Matrimoni Secret: Per Stolpe med sin Hustrus samtycke til Arrendatoren Johan Röökman för 950 D: K:m:t försålt hafwer); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Sauvon käräjät 6.–8.2.1690 s. 68 (fordrade af Sahl. Rentemestarens Efwerth Fychting Arfwingar ... Auditeuren Wählbet:d Petter Stolpe swaradhe ... willjandes så Auditeuren som Häradzskrifwaren Carl Fychtingh för deres egen Personer ... uthan begiärthe att Organisten i Åbo S. Christian Köhler för dess hustru Anna Stina Fychtingh och Mag. Johannes Albogius 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609) Kyrckioherden i Borgo, som Förmyndare ähr för Marija Fychtingh, först citeras måtte, att för deras part swara ... till nästa Sommar Tingh), Sauvon käräjät 21.–22.7.1690 s. 200 (här till swarade Militiæ Auditeuren Wälb:de Petter Stolpe Sahl. Fuchtingens qwarlemnade Enckias dygdesamme hustru Marija Cramers nu warande man, och Häradskrifwaren Wählbet:d Carl Fuchtingh, oppå sina och sina medsyskons wägnar, seijandess ...), (cc 20) Nauvon käräjät 19.–20.9.1692 s. 81 (Organisten ifrån Åbo S:r Christian Kellnär (Vertaa 3877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3877)) instälte sig som en Creditor på des Sahl. Swär Faders Rentemästaren Efwert Feuchtingz fordran); KA mf. ES 1754 (cc 23) Halikon ja Uskelan käräjät 13.–17.2.1696 s. 19 (Landz Secreteraren Wälbet:de Petter Stålpe), 18.–19.5.1696 s. 185 (Secreteraren Stålpes hustrus dygdesamme Matronas Catharina Cramers nerwaru ... hwilckens förra Sahl. Man Ränttemestaren Edwert Feuchting); KA mf. ES 1755 (cc 24) Perniön käräjät 11.–13.2.1697 s. 61 (Melkilä Frelse hemman); KA mf. ES 1846 (kk 9) Maskun, Nousiaisten ja Lemun käräjät 11.–12.3.1689 f. 100 (Sahl: Räntmestarens Efwerdt Feuchtingz Son Mons: Carl Feuchting inlade i Rätten 2:ne Capitein Lieutnantens Wälb: Gustaf Frisenschiöldz Obligationer in Originali. Jatkuu 18.–19.8.1690 s. 89); KA mf. ES 1848 (kk 13) Nauvon käräjät 12.–13.5.1696 f. 56v (Regementzskrifwaren Wälbetrodde Carl Feuchting på Gyttia Rusthåldz wägnar, jatkuu 11.9.1696 f. 105); KA mf. ES 1929 (mm 22) Ulvilan käräjät 25.–27.6.1692 s. 264, Kokemäen käräjät 4.–6.10.1692 s. 440 (Rustmäst:n Carl Feuchting); KA mf. ES 1967 (nn 9) Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 27.–29.2.1692 f. 60 (Häradzskrif:n Wälh:t Carl Feuchting å Crono Befallningzmans [Engelbrecht Staare] wägnar); KA mf. ES 2002 (oo 3) Säämingin ja Kerimäen käräjät 26.–28.7.1658 (Commendantens på Ny Slått Nocolai Limbakz Fulmechtige Peer Larsson Stålpe); KA mf. ES 2003 (oo 4) Sulkavan käräjät 13.–14.6.1665 s. 126 (leutnampten Antonius Fychtingh 1663 om Sommarn medh sit Compagnie haffwer Siöwägen reest igenom Sulkawa Sochn). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 198 (XLIII); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 214, 216; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 253 (8.6.1697, ‡ regementzskrifwaren Carl Fijchting). — V. Selinheimo, Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla II. SSV 9 (1925) s. 101; A. Ekman, Anna Dahlström-Alanus och hennes släkt. Genos 14 (1943) s. 90; E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 184; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1341H (vih. 29.12.1692, Carl Feuchting).


Ylläolevassa on virheellinen tieto, sillä Carl Feuhtingin äidiksi on mainittu Catarina Cramer.


Ewert Fuchtingista. Oli Piikkiön kihlakunnan voutina 1665-72 ja Turun vero- ja muonavarainhoitaja 1673-82. Haudattu Turun tuomiokirkkoon 25.5.1682. Ensimmäinen vaimo oli Kirstin, joka haudattu Tuomiokirkkoon 7.5.1676 ja toinen vaimo 1677 Karin Cramer.
Ewert Fychtingin ensimmäinen vaimo Kirstin haudataan 7.5.1676 Turun tuomiokirkkoon "under stoora trappan under kyrkiodörren".
Yksi mielenkiintoinen sivuhaara. Ewert Fychting haudattiin Billsteenin hautaan eli Pinjaisten ja Fagerviikin ruukinpatruunan. Billstenin tyttär Katarina näyttää olleen naimisissa Uudenmaan ja Hämeenläänin veromestarin Arvid Carlstedtin kanssa. Olikohan Ewertin ensimmäinen vaimo Kirstin myös Billstenin tytär?
http://www.genealogia.fi/genos/46/46_46.htm
Ylläolevan mukaan nimi Karl voisi hyvinkin tulla Bilsten suvulta.


Kuitenkaan ajallisesti Karlin äiti ei voi Cramer vaan edeltäjä Kirstin.
Tämä tieto sotkee taasen monien sukutaulujen järjestyksen.



Vaikka tämä tieto ei lisää isak tietoutta se kertoo tämän olleen sen ajan modernin kehityksen eli vuoriteollisuudenkin lähellä eli Feuchtingin lähellä Isak on saanut erittäin perusteellisen tuntuman moniin asioihin, mikä selittää hänen toimintaansa Karkussa.

[Jari Latva-Rasku]

On kiusallista, miten vähän puuttuu, jotta Karkun Järventaan rusthollarin Isak Erikssonin alkuperä paljastuisi.

On ilmeistä, että Karkun Isak Eriksson on sama kuin turkulainen Ewert Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson. Karkkulaisen katselmuskirjurin Isak Erikssonin ja lääninrahaston hoitajan kirjurin käsiala on lähes täysin samanlainen ja Feuchtingin kirjuripoika Karl kaiken lisäksi tuli saman kihlakunnan palvelukseen kuin Karkun Isak Eriksson aikaisemmin oli ollut. Isak Erikssonin kirjurinvirka Turussa myös selittäisi, miksi häntä ei ollut mainittu katselmusluetteloissa ennen vuotta 1680. Hän ei olisi ollut sotilaspalveluksessa ennen sitä aikaa.

On paljon mutkikkaampaa, onko turkulainen Isak Eriksson sama kuin muurlalainen rusthollari ja ylioppilas Isak Eriksson. Tätä puoltaisi, että Ewert Feuchting oli ennen lääninrahaston palvelukseen tuloaan kruununvoutina Piikkiön kihlakunnassa ja asui Sauvossa. Siellä olisi hyvinkin voinut syntyä yhteys oppia saaneeseen sekä vouti- ja kirjurisuvun jälkeläiseen Isak Erikssoniin. Uskelan Muurlan Äijälän rusthollarin Isak Erikssonin isä Erik Jakobsson oli rälssivouti. Myös Erik Jakobssonin äidin talonpoikainen syntyperä lienee paikallistettu, mutta siitä kertokoot tiedon tuottaja.

Isak Eriksson Kentzerin eli Äijälän äiti ilmeisesti oli rälssivouti ja rusthollari Erik Jakobssonin kolmesta puolisosta ensimmäinen, eli Lisbeta. Kentzer-nimeä käytti niin Isak kuin hänen isänsä Erik kuin myös Erikin isä Jakob Thomasson. Lisbeta voisi olla peräisin talonpoikais-, virkamies- tai puolisonsa voudinvirasta päätellen jopa työnantajan säädystä. Erik esiintyi ahkerasti käräjillä ja näytti, että hänen despoottisuutensa annettiin varsin helposti anteeksi.

Mikäli Muurlan Isak Eriksson on sama kuin Turun ja Turun sama kuin Karkun, on vielä avoin kysymys, oliko tällä Isakilla puoliso jo Muurlassa asuessaan. Sellaiseen on löydetty viitteitä, joita kommentoikoon löydöksen tekijä. Toinen ihmetyksen aihe on, miksi Isak Eriksson olisi merkitty samaan aikaan niin Turun kuin Uskelan manttaaliluetteloon. Isännän tosin ei ole helppo kirjurintöistään huolimatta kadota omistamaltaan emännättömältä tilalta, jossa ei ole lampuotia isännäksi. On paljon pienempi paha maksaa henkivero kahteen kertaan, jos edes lääninrahaston hoitajan kirjurista mitään veroa edes perittiin. Jos karkkulainen rusthollari Isak Eriksson olisi sama kuin muurlalainen, se selittäisi, miksi ennen ja jälkeen Isak Erikssonia lampuotien ylläpitämä Järventaka olisi Isak Erikssonin aikana hänen itsensä viljelemä.

Voi olla, että koskaan ei tule selviämään, oliko ylioppilas Isak Eriksson Hammarstierna sama kuin samoihin aikoihin ainoastaan tuomiokirjassa ylioppilaaksi väitetty Isak Eriksson Kentzer. Ainakin niin kauan, kun emme tiedä, kuka oli Isak Eriksson Kentzerin äiti, yhteys pysyy arvoituksena. Näin ollen voi olla vaikea löytää selitys, miksi Isak Erikssonin pappispojat Isak ja Erik ottivat käyttöön nimen Astrenius eli "från stje(ä)rnan".

[Pekka Hiltunen]

On kiusallista, miten vähän puuttuu, jotta Karkun Järventaan rusthollarin Isak Erikssonin alkuperä paljastuisi.

On ilmeistä, että Karkun Isak Eriksson on sama kuin turkulainen Ewert Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson. Karkkulaisen katselmuskirjurin Isak Erikssonin ja lääninrahaston hoitajan kirjurin käsiala on lähes täysin samanlainen ja Feuchtingin kirjuripoika Karl kaiken lisäksi tuli saman kihlakunnan palvelukseen kuin Karkun Isak Eriksson aikaisemmin oli ollut. Isak Erikssonin kirjurinvirka Turussa myös selittäisi, miksi häntä ei ollut mainittu katselmusluetteloissa ennen vuotta 1680. Hän ei olisi ollut sotilaspalveluksessa ennen sitä aikaa.

On paljon mutkikkaampaa, onko turkulainen Isak Eriksson sama kuin muurlalainen rusthollari ja ylioppilas Isak Eriksson. Tätä puoltaisi, että Ewert Feuchting oli ennen lääninrahaston palvelukseen tuloaan kruununvoutina Piikkiön kihlakunnassa ja asui Sauvossa. Siellä olisi hyvinkin voinut syntyä yhteys oppia saaneeseen sekä vouti- ja kirjurisuvun jälkeläiseen Isak Erikssoniin. Uskelan Muurlan Äijälän rusthollarin Isak Erikssonin isä Erik Jakobsson oli rälssivouti. Myös Erik Jakobssonin äidin talonpoikainen syntyperä lienee paikallistettu, mutta siitä kertokoot tiedon tuottaja.

Isak Eriksson Kentzerin eli Äijälän äiti ilmeisesti oli rälssivouti ja rusthollari Erik Jakobssonin kolmesta puolisosta ensimmäinen, eli Lisbeta. Kentzer-nimeä käytti niin Isak kuin hänen isänsä Erik kuin myös Erikin isä Jakob Thomasson. Lisbeta voisi olla peräisin talonpoikais-, virkamies- tai puolisonsa voudinvirasta päätellen jopa työnantajan säädystä. Erik esiintyi ahkerasti käräjillä ja näytti, että hänen despoottisuutensa annettiin varsin helposti anteeksi.

Mikäli Muurlan Isak Eriksson on sama kuin Turun ja Turun sama kuin Karkun, on vielä avoin kysymys, oliko tällä Isakilla puoliso jo Muurlassa asuessaan. Sellaiseen on löydetty viitteitä, joita kommentoikoon löydöksen tekijä. Toinen ihmetyksen aihe on, miksi Isak Eriksson olisi merkitty samaan aikaan niin Turun kuin Uskelan manttaaliluetteloon. Isännän tosin ei ole helppo kirjurintöistään huolimatta kadota omistamaltaan emännättömältä tilalta, jossa ei ole lampuotia isännäksi. On paljon pienempi paha maksaa henkivero kahteen kertaan, jos edes lääninrahaston hoitajan kirjurista mitään veroa edes perittiin. Jos karkkulainen rusthollari Isak Eriksson olisi sama kuin muurlalainen, se selittäisi, miksi ennen ja jälkeen Isak Erikssonia lampuotien ylläpitämä Järventaka olisi Isak Erikssonin aikana hänen itsensä viljelemä.

Voi olla, että koskaan ei tule selviämään, oliko ylioppilas Isak Eriksson Hammarstierna sama kuin samoihin aikoihin ainoastaan tuomiokirjassa ylioppilaaksi väitetty Isak Eriksson Kentzer. Ainakin niin kauan, kun emme tiedä, kuka oli Isak Eriksson Kentzerin äiti, yhteys pysyy arvoituksena. Näin ollen voi olla vaikea löytää selitys, miksi Isak Erikssonin pappispojat Isak ja Erik ottivat käyttöön nimen Astrenius eli "från stje(ä)rnan".

Jully Ramsay kirjaa Hammarstierna-suvun kantaisäksi Henrik Henrikinpojan, jonka puoliso oli ehkä Johan Markussonin tytär Anna (kts. Ramsay, Johan Markussonin suku).

Ramsay tuntee Henrik Henrikinpojalta pojat Mårten Henrikssonin ja Bengt Henrikssonin, joista jälkimmäisen tiedetään käyttäneen vasaralla ja tähdellä kuvioitua vaakunaa. Tämän poika Johan Bengtsson aateloitiin 1642 Hammarstierna-nimellä. Hänellä Ramsay tietää olleen vain kolme tytärtä. Tämän perusteella nimi olisi voinut olla "vapaasti käytettävissä", koska mieslinjassa ei jälkeläisiä tiedetä jääneen jatkamaan nimeä.

Uskelan Äijälässä nähdään SAY:ssa 1634 Jacob Thomassonin vaimona Margareta Henrikintytär. Hän sopisi ikänsä puolesta Bengt Henrikssonin (hammare och stjärna) sisareksi. Isak Eriksson Hammarstierna on siis voinut "periä" nimensä isoäidiltään.
PH

[Benedictus]

Tuo olisi hieno selitys nimelle, mutta kuten olemme todenneet yksinkertaiset selitykset udein muuttuvat monimutkaisiksi.
Tässä tapauksessa Erik Jacobssonin äiti Margareta Henriksdotter onkin Jacob Thomassonin 2. vaimo ja vain Erikin äiti.Asia selviää seuraavista käräjätiedoista.

Halikon ja Uskelan käräjät 4-5.10.1639
Edesmenneen Mats Hinderssonin leski Karin Mickeldr jakaa pesää (olivat lapsettomia). Jakajina Matsin veli Markus Hindersson ja siskonpoika Erik Jakobsson.

Halikon käräjät 1.6.1638
Nimettiin miehet jakamaan perinnöt Erich Jacobssonin, herra Moritz Hornin kirjurin, ja Markus Hinderssonin (i Pindelä) välillä koskien äidin perintöä.

Yllä on siis kysymys Halikon Piintilän talon perinnöistä.
1639 jaetaan Erik Jacobssonin äidin ja tämän veljen Markus Henrikssonin kesken veli Mats Henrerssonin perintö, jonka jakaa käly Karin Michelsdr.

1638 jaetaan Erik Jacobssonin ja Markus Henderssonin välillä äidin eli siis Markus, Mats ja Margareta Henrikinlasten äidin perintö.



Halikon ja Uskelan käräjät 21-22.8.1643
Esiin astui Kärkisten tilan vouti Erich Jacobsson ja esitti maaherra Knut Lilliehöökin määräyskirjelmän päivättynä 28.4.1643, jossa todetaan että Erich Jacobssonin tekemä valitus tulisi ottaa käsittelyyn. Sisään kutsuttiin Erichin veljenpoika Thomas Simonsson ja kysyttiin miten hän vastaa isänveljelle kun esitettiin Erichin lasku 141 kuparitaaleria. Thomas vastasi, ettei ole velkaa kuin 94 taaleria, jotka edesmennyt isä Simon Jacobsson lainasi veljeltään Erichiltä varustaakseen talon puolesta hevosen, miehen, satulan, pistooleita, jousen ja vaatteet, jonka oheinen kuitti osoittaa. Sitten esitti Erich Jacobsson Morthen Larssonin tekemän laskelman, jossa lautamiehet Knut Mårthensson (i Loppis) ja Sigfrid Påållsson (i Äijälä) ovat arvioineet edesmenneen isän Jacob Thomassonin (i Äijälä) jälkeen jättämän niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Tämä on arvioitu 483 kuparitaalerin arvoiseksi, josta kolme veljenosaa ja kaksi siskonosaa tekee 289 taaleria, joista vähennetään edellämainittu 94 taaleria.
Thomas Simonsson kertoi lisäksi, että hänen isänsä oli antanut kolmannelle veljelle Olof Jacobssonille jotain talosta ennenkuin tämä muutti Poriin.
Lopputulemana Thomas Simonsson määrättiin maksamaan Erich Jacobssonille ja muille talon velkojille näiden saamiset.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786663


Linkki Piintilään (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=piintil%C3%A4&kunta=&e=277176&n=6705485&scale=200000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi)

Merkintöjä Piintilästä

1540-45 Lars Sredder, ½ fr. 24 st.,1540 Pÿntilä, 1545 Pynthilä

1556-70 Marcus, 1559 Piendele bÿ, 1563 Pindelä, 1566 Marcus Thomasson, Pÿntilä 24 st., 1570 Pÿndela, (Marcus Poualn)

1571-1617 Hind., 1571 Hendrich Markusson, 1575 Pÿnttila 24 st., ff. Lars Skredder 24 st. 2 &, 1580 (Pindelä Marcus Påln), 1584 Lasse Sredd. 24 st 2&, 1586-95 1601, 1606, 1611, ff. Hindrick Marcuss., 1589 ½ Röck 24 st. brukar samma jord manskielp 1., 1590 Pÿndelä, 1591 Pindellä, 1591-93 2&, 1601 Pindelä ähr hoop jord sår allehånda sädh 12 sp., 1601 Henrick Markuss., 1606 Hendrick Markuss s:4, 1610 Henrick Mårtenss. 2 par, 1 Enckia, 1 dåtter, Hendrick Marcuss., 2 par, 1 piga, 1614 Mads Hinderss., 2 par 1 dg, 1 piga

… = Matts, Marcus Henrikssonin ja Grels Marcussonin aikaa

Jos Margeta Henriksdotter on Piintilän tytär, voidaan selvittäminen todennäköisesti lopettaa siihen ja todeta, että Margeta Henriksdotter, isä Marttilan (Halikon) Piintilän isäntä Henrik Markusson, isän isä Markus Thomasson tai Påhlsson. Piintilässä mainitaan tytär vuonna 1610, mutta ei enää vuonna 1611. Tämä tytär voi olla Margeta Henriksdotter, joka näihin aikoihin avioitui Jakob Thomassonin kanssa. Erik on voinut syntyä heidän ainoaksi pojakseen noin vuonna 1612 ja siksi hän olisi enonsa Markuksen kanssa perinyt lapsettoman enonsa Mattsin. Piintilä oli ainakin vuodesta 1628 1 manttaalin ja peräti 16 äyrin ratsutila.

Piintilä oli mainittu ratsutilana jo vuonna 1622 "K. Befhäl.". Vuonna 1634 Piintilän ratsumieheneä on ilmeisesti Markus Henrikssonin tyttären Karinin nimeltä tuntematon puoliso.

Piintilä siirtyi Meibohmin suvulle, eli

1683 Ryttmeister (Nils) Meibohms hm.

Johan Meibom (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3724).

Appi Porin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri Jakob Stadius: (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1605)

Piintilän vanha päärakennus 1600-luvulta on vieläkin jäljellä (www.halikko.com (http://www.halikko.com/)).

Mitä ja millaista sukua Piintiläläiset olivat, ei selviä yllä, olivatko tavallisia suuren ratsutilan talonpoikaisomistajia vai liittyykö perhe vouti tai porvari sukuihin?

[Jari Latva-Rasku]

Arviolta 25 vuoden iän ylittänyt Erik Jakobsson asettautui Hornien suvun palvelukseen 1630-luvun lopulla. Aluksi hän oli kirjuri ja myöhemmin tilusten vouti. Erik on todennäköisesti samoihin aikoihin avioitunut Lisbetan kanssa, josta mitä ilmeisimmin tuli hänen tunnettujen lastensa äiti. Voisi olettaa, että myös Erikin isällä Jakob Thomassonilla on ollut hyvät yhteydet valtaapitäviin, koska poika pääsi suhteellisen nuorena ja luku-, kirjoitus- sekä laskutaitoisena vaativien isäntien palvelukseen sekä hoiti heidän asioitaan käräjillä.

Erik sai Muurlan Äijälän haltuunsa veli(puolensa) pojalta maksamalla Äijälän sitoumukset. SAY antaa harhaanjohtavan kuvan omistuksista, sillä Erik Jakobssonin omistama tila oli nimenomaan Äijälä. Isak Erikssonin serkku sai Kantorin ottamalla sen verohylkynä. Katkeruuteen Erik Jakobssonia kohtaan siis oli aineksia.

Nimi Astrenius eli "från stiernan" voisi vasten parempaa arvausta olla peräisin Isak Erikssonin tuntemattomalta äidiltä Lisbetalta. Tätä hypoteesia ennen pitäisi toki löytää vankemmat perusteet liittää Muurlan Äijälän rusthollari ja ylioppilas Isak Eriksson Turun lääninrahaston hoitajan Eweet Feuchtingin kirjuriksi. Nimi, seutu ja ikä täsmävät, mutta lopullista todistetta ei ole olemassa. Näitä oppia saaneita Isak Erikssoneita tuskin kuitenkaan oli kovin montaa valittavaksi, kuten ei myöskään erillisiä jonnekin kadonneita Isak Eriksson Hammarstiernoja.

Muurlan Isak Eriksson ja hänen isänsä sekä isoisänsä elivät aikoja, jolloin sukunimien käyttö ei vielä ollut kovin vakiintunutta, kuitenkin kaikkien näiden kolmen yhteydessä mainitaan nimi Kentzer, josta Äijälä sai nimen Känsäri. Houkuttaisi ajatella, että Isakin isoisä Jakob Thomasson Kentzer olisi kulkeutunut aatelisten palkollisena Baltiasta Helsingin kautta Uskelaan tai sitten samalla tavalla Turun ja Ruotsin kautta Saksasta, Hollannista tai Skotlannista. Simo Aron lausumista poikansa appiukon haukkumasanoista voi päätellä, että ainakin Karkun Isak Eriksson oli tumma ja lihava, paremman puuttessa pesäpeikko eli uunitonttu.

[olanyk]

Jully Ramsay kirjaa Hammarstierna-suvun kantaisäksi Henrik Henrikinpojan, jonka puoliso oli ehkä Johan Markussonin tytär Anna (kts. Ramsay, Johan Markussonin suku).

Ramsay tuntee Henrik Henrikinpojalta pojat Mårten Henrikssonin ja Bengt Henrikssonin, joista jälkimmäisen tiedetään käyttäneen vasaralla ja tähdellä kuvioitua vaakunaa. Tämän poika Johan Bengtsson aateloitiin 1642 Hammarstierna-nimellä. Hänellä Ramsay tietää olleen vain kolme tytärtä. Tämän perusteella nimi olisi voinut olla "vapaasti käytettävissä", koska mieslinjassa ei jälkeläisiä tiedetä jääneen jatkamaan nimeä.

PH

Hei!

Eikö Henrik Henriksonin puoliso pitäisi olla Markus Jönssonin (ja Gertrud Jönsdr Moisio) tytär Anna

Tuosta Espoon Grässan rälssin omistajista: Grässan oli ensin perinyt Johan Marcusson mutta hänen jälkeensä sisar Anna Markusson.

"Autuaasti nukkuneen (viittaako pappiin?)" Henrik Henriksonin sanotaan tulleen puolisonsa Anna Markusdr:n perimälle rälsille. Anna lienee se periytynyt äitinsä Gertud Jönsdr Moision edelleen hänen äidin kautta Peder Henriksson Illeltä (jonka sanotaan olleen sukua tallinnalaiseelle Haldenille, joka tuli Grässaan 1462. Niin Haldenin tulosta on säilynyt kirje kuin myös kertomus Markus Jönssonin ja Gertud Jönssonin oliko "voudin vastaanotosta"
Rälssimies Markus Jönsson otti meidät vastaan vaimonsa, rouva Gertrudin kanssa. He sanoivat tulleensa samana päivänä toiselta tilaltaan Helsinginpitäjän Sjöskogista. Gräsan rälssi on alunperin ollut osa Olarsbyn kylää. Rälssin lisäksi siihen on kuulunut kaksi taloa. Gräsa lienee saanut rälssioikeutensa 1400-luvun puolivälissä, kun Karl Knutsson oli ensimmäistä kertaa kuninkaana. Tilaa nimitettiin Haldensböleksi silloisen omistajan Haldenin mukaan. Halden itse vaimonsa Elinin kanssa oleskeli ilmeisesti silloin Räävelissä. Tilan peri sitten Raaseporin läntisen kihlakunnan tuomari Peder Henriksson, joka oli Markus Jönssonin vaimon Gertrudin äidinisä.)

Olen todennut että useat pääkaupunkiseudun vanhoista rälsseistä näyttäisi päätyvän Ille sukuun vaikka Helsingin seudun historia "tuskin sukua tuntee"? Gertrudin puolison nimismies knaapi Markus Jönssonin sukutausta on ratkaisematta.

Kuitenkin Grässan omistuksesta leskeksi jääneellä Anna Markusdr:n kanssa ja Henrik Jönssonin kanssa syntyi omistusriita jonka he ratkaisivat avioitumalla keskenään. Molempien Henrikkien sukutaustat ovat ratkaisematta. Annan lapset (Hammarstjärnat)on ensimmäisestä avioliitosta.

Henrik Jönsson oli Porvoon lääninvouti (1589-92), joka sai Grässan tilan korvauksena yhdessä Olarsby:n tilojen kanssa, vaikka se kuului aiemmin Ille suvulle.

1590 3/4 veromarkan tila jota Henrik Jönssinpoika asui "Kaarle kuninkaan kirjeellä" jäljellä olevasta maasta (ketä ovat ?) Mårten Perinpoika ja Henrik Perinpoika omistivat kumpikin 3/8 osaa. Mutta verot oli maksettav Henrik Jönssonille.

Henrik Jönsinpoika. Porvoon vouti 1589-92. Raaseporin lainlukija 1600, Kyminkartanon läänin (ja Porvoon?) 1608. Sin. III: 42.

Anna Markusdr:n pojista Markus sai sekä Grässan että isäpuolensa Olarin tilat (oliko Henrik Jönsson lapseton?), hän kuoli ilmeiseti lapsettomana jonka jälkeen tilat periytyi veljenpojalle Johan Bengtssonille.

Joku sotku keksuteluissa ja esillä olleissa tiedoissa on myös Bengt Hammarstjärnan kohdalla kun väitetään hänen olleen naimisissa äitinsä sisaren Britan kanssa jonka toiset puolisot olivat Joen Silferswan ja Israel Olofsson.

Uskon että näistä Helsingin suvuissa olevat useat "solmut" avaisi monta muuta keskustelun ongelmaa.

Olavi

[Benedictus]

Uskela on kiinnostava pitäjä, koska sieltä tuntuu vähän joka talosta lähteneen opiskelijoita.

Eräs mielenkiintoinen suku on allaoleva, joka hallitsi Uskelan Pullolan kylän Isoataloa.
Erikoinen sattuma on, että SAY:ssä Pullola ja Äijälä ovat perättäisillä sivuilla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944516
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947265
Huomioitavaa, että 1671 lukee Måken heradskrivare Jacob Hartman!
-on siis Jacob Bengtsson Hartman

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960524
Tässä isäntänä Isak Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=961798
Tässä isäntänä Henrik Birklenius kappalainen.

kl. 1665 Isak Barcherus, myöhemmin Barck Isaacus Jacobi, Uskelensis 1751 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1751). * noin 1643. Vht: Salon Pullolan Isotalon ratsutilallinen Jakob Sigfridsson ja Brita. Ylioppilas Turussa kl. 1665 Barcherus Is. Jacobi Uskel _ 81. — Pullolan Isotalon ratsutilallinen vuoteen 1699, asui sen jälkeen Kukonkalliossa. ‡ Salossa 3.2.1707. Pso: (jo 1688) Margareta Sigfridsdotter († 1726).
Pojantyttären poika: komissiomaanmittari Johan Hellstedt 9153 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9153) (yo 1773, † 1815).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 17a; KA mf. ES 1749 (cc 9) Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 110 (såssom och att Grels Simonsson ifrån Järfwis skolle för H:r Gabriel Melartopæo och Studenten Isaaco Jacobi saght, att); KA mf. ES 1749 (cc 10) Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.1.1680 f. 14 (Mattz Hansson ifrån Haukala krefdhe af Studios. Isaaco Barck ifrån Pullola twenne åhrs åtherståendhe legodrengz lhön; Isaacus swaradhe, dett icke han uthan hans Fadher Jacob Sigfredsson bem:te Pullola hemmanet föreståår); KA mf. ES 1755 (cc 24) Halikon ja Uskelan käräjät 22.–23.9.1697 s. 171; KA mf. ES 1757 (cc 32) Halikon ja Uskelan käräjät 30.9.–1.10.1704 s. 360 (Isach Jacobsson ifrån Kuckonkallio), (cc 33) Halikon ja Uskelan käräjät 9.–10.10.1705 s. 265 (Margreta Sigfredzdotter ifrån Kukonkallio eij nu skäligen kunde disputera dhe 17 D:r Kopp:r M:t, som än restera uppå dhen obligation som hennes man Isach Barck d: 2 Februarij 1695 uthgifwit). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 105 (XXV); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 171; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 59 (dråp), 62, 65, 74, 76–78 (10.5.1672, böther 40 d:r smt och relegeras på halft åhr), 85; C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi I. Per Brahes brev. SSLS 164 (1922) s. 205 #226 (28.6.1672); C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 2: 1662–1680. SSLS 264 (1938) s. 140–141 #296 (31.5.1672).

Birclenius, Henricus Sigfridi (K 1727)
Bircklenius, Henrik Sigfridsson
S oletettavasti Uskela 1660-luvulla. V Uskelan pitäjänapulainen, myöhemmin Uskelan Salon kappalainen Sigfridus Laurentii Bircklaenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=233) ja Brita Mattsdotter.
Kävi (Henricus Siffridi Filij Sacellani in Uskela) Turun katedraalikoulua 14.2.1678 (in cl. d:ni Henrici). Ylioppilas (Australis) Turussa 1684/85.
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Salon ilmeisesti kappalaisen (isänsä) apulainen (mainitaan pitäjänapulaisena) 1688, kappalainen 1692; isonvihan aikana hoiti Strandbergin mukaan jonkin aikaa Kiikalan pastoraattia ja mainitaan avustajana rovastintarkastuksessa Kangasalla.
K Salo, Uskela (haudattiin 4.6.) 1727.
P 1692 Anna Bähr hänen 1. avioliitossaan, oli elossa 1738. (Solveig Widén n:o 1254 ja Kotivuori 2005).
Anna Bährin P2 1728 Nousiaisten kirkkoherra Zacharias Michaelis Lundanus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1521) hänen 3. avioliitossaan, K 1737.


Yllä olevasta voisi päätellä, että ylläoleva Henrik Birkleniuksen vaimon Annan sukunimi on väärin tai muuten sekainen, koska voisi ajatella sen tarkoittavan Barck-nimeä, jolloin Birklenius olisi Isak Barckin vävy.


Kiinnostava kysymys on, ketä olivat nämä Barckit?


Barck suku on laaja ja paljon tutkittu, mutta onko tätä Uskelan perhettä selvitetty?


Tähän sukuun liittyy myös Isakin veli Crister Jacobsson, joka teloitettiin Turussa tappelussa tapahtuneen tapon vuoksi.

[Mikael R]

Miten todennäköistä on, että Isak Eriksson olisi peräisin Frisiusten tai Alftanusten sukupiiristä? Miten todennäköistä on, että Juliana Månsdotter olisi Arvid Frisiuksen kuoleman jälkeen naitettu sopivan puolison kanssa. Kumpaankin kysymykseen on vastaus todennäköisesti, että varsin todennäköistä. Järventaka oli Arvid Frisiuksen perintöä äidin suvusta ja Israel Alftanus oli Arvid Frisiuksen täyssisaren leski. Ensisijaisia perillisiä olivat Arvid Frisiuksen lapset ja toissijaisia Israel Alftanuksen lapset Arvid Frisiuksen sisaren kanssa. Isak Isaksson Astrenius avioitui pikkuserkkunsa Susanna Reiniuksen kanssa. Susannan äiti oli Isakin äidin serkku ja kaiken lisäksi Arvid Frisiuksen sisaren tytär. Isak kuitenkin jäi Kurikkaan ja ilmeisesti sattumien summana hänen veljestään Erikistä tuli Järventaan isäntä.

Isak Eriksson epäonnistui Järventaan siirtämisessä Johan Frisiukselle, koska Johan kuoli. Parin vuoden kuluttua Johanin kuolemasta Isak oli jo muuttamassa Kintun tilalle ja siirtämässä Järventakaa tyttärelleen Karinille ja hänen puolisolleen Elias Simonsson Arolle. Elias oli yllä mainitun Susanna Reiniuksen sedän Kauhajoen Knuuttilan vävyisännän Henrik Reinin puolison sukulaisia, eli ei varsinainen Henrikin sukulainen. Elias kuitenkin osoittautui varsin pian kelpaamattomaksi. Eliaksen isä oli useassa yhteydessä osoittautunut varsin aggressiiviseksi persoonaksi, mutta ei ollut onnistunut tappamaan ketään, kuten Eliaksen eno, joka jätettiin syyntakeettomana tuomitsematta. Eliaksen geenit eivät välttämättä olleet suuren ratsutilan pitoon otollisimmat. Kun ajatellaan, että Isak Eriksson oli värväämässä Elias Aroa Järventaan isännäksi, miten todennäköisenä voi pitää, että Isak itse olisi ollut Frisiusten tai Alftanusten suvuista peräisin? Tällaisen suodattimen kautta tarkasteltuna voisi olettaa, että Isak Erikssonin ei tarvinnut olla puolisonsa tai Arvid Frisiuksen sukulainen kunhan muuten oli sopiva ja luotettava. Ja sellainen Isak Eriksson oli.

Oriveden käräjillä mainitaan vuonna 1680 muiden Pitkäjärven kyläläisten ohessa Isak Eriksson, joka voi olla sama kuin Mikkolan taloon yhtenä vuonna kirjattu "Eriksson", jolle olisi henkikirjassa kirjattu väärä, aikaisemman isännän, etunimi. Tätä puoltaisi, että "Erikssonin" puolisoksi oli merkitty Kirstin, toisin kuin edellisen isännän. Mikkola oli osa Erik Stiernkorsin rälssiä.

Mouhijärven pappilassa oli Johan Karkuensiksen yhteyteen merkitty vuonna 1656 renki "Isak". Mouhijärven pappilaan oli vuonna 1659 merkitty heti kirkkoherran Ericus Georgiin ja hänen puolisonsa Elsa Blomin jälkeen s.h. Kirstin. On vaikea sanoa, mitä "s.h." tarkoittaa, tarkoittaako se son vai soldat hustru, ehkä kumpaakin. Ajatusleikkinä voisi olettaa, että voisiko Mouhijärven Isak ja Oriveden Eriksson olla sama henkilö?

Isak Eriksson Hammarstierna suoritti Turussa ylioppilastutkinnon vuonna 1668 ja vuonna 1665 Ahvenanmaan Hammarlandissa sai Isak Eriksson tyttären. Kyseessä voi olla sama henkilö, hyvin tähtien alla syntynyt Hammarlandilainen, joka sai Turun Akatemiassa alkuperäisen kotipaikkansa mukaisen nimen.

Lokalahden Viljattulassa asui pitkään Isak Eriksson, joka todennäköisesti oli lukkarin poika ja kirkkoherran veljenpoika. Tämä Isak Eriksson todennäköisesti oli sukulaissuhteessa Abraham Alftanuksen toisen puolison Schraderuksen kanssa.

Joka tapauksessa voidaan pitää varmana, että Karkun komppanian katselmuskirjuriksi vuonna 1677 nimitetty Isak Eriksson on sama kuin Juliana Månsdotterin kanssa vuonna 1680 avioitunut Isak Eriksson. Tällä Isakilla oli jokin suhde Karkun seudulle ja hän on todennäköisesti ollut ennen nimittämistään sotilas, koska nimittäminen tapahtui sodan yhteydessä. Miten mahdollista on, että Isak Eriksson olisi peräisin Karkun seudulta? Hän on ainakin voinut sodasta palattuaan vuoden 1678 jälkeen asua Mouhijärven Selkeen kartanossa, jossa ei ole kirjauksia näihin aikoihin ennen vuotta 1681. Kartano on tuskin kuitenkaan ollut sinä aikana tyhjillään.

Alan jo uskoa, että Isak Eriksson voisi olla hyväsukuinen äpäräpoika, jonka vanhemmat on siihen aikaan hyvin tunnettu, mutta niitä ei kuitenkaan ole kirkossa, oikeudessa tai kylänraiteilla kuuluteltu. Tällaista todistaisi, että todisteita Arvid Frisiuksen lesken ja Alftanusten jälkeläisen puolison sukutaustasta ei tunnu löytyvän mistään.

Osaisiko joku selittää tarkemmin Anna Stiernan esivanhempia? Jari Latva-Rasku kertoo Susanna Reiniuksen äidin ja (ilmeisesti) Anna Stiernan olevan serkkuja, joten heillä kuuluisi olla ainakin yksi yhteinen isovanhempi.
Hain netistä (http://kaikki.nettihotelli.net/2w/dat311.htm#1) Susanna Reiniuksen äidin, Clara Alftan, jonka isovanhemmat ovat Eric Alftanus ja tämän vaimo sekä Johan Frisius ja Katarina Utter.
Kuitenkin http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9278.html kertoo, että Anna Stiernan isovanhemmat ovat Hans Görtzhagen av Hartikala ja Margareta Henriksdr Vuoltee-Arpalahti. Mistä ristiriita, vai sekoitanko henkilöt?

Kiitos etukäteen avusta!

[Jari Latva-Rasku]

Osaisiko joku selittää tarkemmin Anna Stiernan esivanhempia? Jari Latva-Rasku kertoo Susanna Reiniuksen äidin ja (ilmeisesti) Anna Stiernan olevan serkkuja, joten heillä kuuluisi olla ainakin yksi yhteinen isovanhempi.
Hain netistä (http://kaikki.nettihotelli.net/2w/dat311.htm#1) Susanna Reiniuksen äidin, Clara Alftan, jonka isovanhemmat ovat Eric Alftanus ja tämän vaimo sekä Johan Frisius ja Katarina Utter.
Kuitenkin http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9278.html kertoo, että Anna Stiernan isovanhemmat ovat Hans Görtzhagen av Hartikala ja Margareta Henriksdr Vuoltee-Arpalahti. Mistä ristiriita, vai sekoitanko henkilöt?

Kiitos etukäteen avusta!

"Isak Isaksson Astrenius avioitui pikkuserkkunsa Susanna Reiniuksen kanssa. Susannan äiti oli Isakin äidin serkku ja kaiken lisäksi Arvid Frisiuksen sisaren tytär." Susanna Reiniuksen äiti Clara Alfthan oli Susannan puolison Isak Isaksson Astreniuksen äidin Juliana Månsdotterin serkku. Claran isä Israel Alftanus ja Julianan äiti Anna Alftana olivat sisarukset. Juliana Månsdotterin isä on sukuperältään tuntematon. Claran äiti Sofia Frisius oli Johan Frisiuksen ja Turun pormestarin Mårten Sigfridssonin nimeltään tuntemattoman tyttären tytär. Sofia Frisiuksen täysveli oli Juliana Månsdotterin ensimmäinen puoliso Arvid Frisius.

[Mikael R]

Kiitos, ymmärrän nyt: Juliana Månsdotter oli Isak Eriksonin äiti, ei Anna Stierna.
Kuitenkin seuraava postitus viime vuodelta mikä ei tullut aiempaan lainaukseeni:


"Ajatukseni olisi: Uudenkaupungin pormestarilla oli poika Erik Isaksson, joka oli pappina Taivassalossa ja näkyy Hukaisissa 1652.

Pappi Erik Isakssonilla oli vaimona Anna Stierna, Iliana Stiernan sisko.

Pappi Erikin kuoltua Anna nai tämän isän nuoremman veljen Anders Nilsson Neocleanderin ja muutti Raumalle.

Erikilla ja Annalla olisi ollut poika Isak Eriksson."

Liittyykö Anna Stiernan suku Alftanus-sukuun? Tämä kiinnostaa siksi, että olen tämän jälkeläinen Anders Neocleanderista.

[Benedictus]

Befalningsman Jacob Bengtsson Haartmanin tiedot eivät näytä olevan aivan tarkat.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947265&fullpic=1

Tässä mainitaan Uskelan Pullolan Isotalon ratsutilalla Häradskrivare Jacob med sin H. 1668, 1669 h. Elin
1671 mågen Jacob Hartman
1672 Jacob Hartman ja Sven s.
1673 Jacob Hartman Kirstin h.

1674 Hartmania ei näy Pullolassa vaan Lopen kylän Haikion ratsutilalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960484

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947265&fullpic=1
Tässä näkyy Hartmanin vaimon sisaren Elisabeth Gotlebenin omistuskiemurat Lopenkylän toisella ratsutilalla.

1693/94 Gabriel Haartman Gabriel Jacobi, Australis 3975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3975). Vht: Halikon kihlakunnan kruununvouti Jakob Bengtsson Haartman († 1697) ja Kristina Gabrielsdotter Gottleben (porvarin tytär Porista). Porin triviaalikoulun oppilas ?. Ylioppilas Turussa 1693/94 [Hartman] Gabr. Björneb. _ 204. Respondentti 17.2.1700 pro exercitio, pr. Torsten Rudeen U385 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U385). Respondentti 7.11.1703 pro gradu, pr. Gabriel Juslenius 2987 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2987). FM 14.12.1703. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 31.5.1709. — Turun katedraalikoulun kollehtori 1707, konrehtori 1710. Pakeni Ruotsiin isonvihan ajaksi. Inkoon kirkkoherra 1719 (virkaan noin 1721). Rovasti. † Inkoossa 30.5.1730. Pso: 1:o ~1708 Margareta Bergius († ~1725); 2:o Kristina Fridelin tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Porvoon piispa, FM ja TT Gabriel Fortelius 5295 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5295) (yo 1719, † 1788).
Appi: Taivassalon kirkkoherra, FM Anders Bergius 2091 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2091) (yo 1670/71, † 1724).
Appi: Korppoon kirkkoherra, FM Nils Fridelinus 3766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3766) (yo 1691, † 1738).
Eno: Tammelan kirkkoherra Gabriel Gottleben 2225 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2225) (yo 1672/73, † 1713).
Veli: Sääksmäen kirkkoherra Jakob Haartman 4218 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4218) (yo 1696, † 1730).
Veli: teologian professori, FM Johan Haartman 4419 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4419) (yo 1699, † 1737).
Veli: henkikirjuri Grels Haartman 4711 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4711) (yo 1702/03, † 1760).
Poika(?): Anders Haartman 5541 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5541) (yo 1726/27).
Poika: Vöyrin kirkkoherra, FM Jakob Haartman 5668 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5668) (yo 1729, † 1767).
Poika: Loimaan kirkkoherra, FM Gustaf Haartman 5906 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5906) (yo 1732, † 1781).
Poika: Vöyrin kirkkoherra Johan Haartman 6185 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6185) (yo 1735, † 1794).
Veljenpoika: FM Henrik Johan Haartman 5569 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5569) (yo 1727, † 1740).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 82b; KA mf. ES 1753 (cc 20) Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1692 s. 132 (ett Ryttare hemman i Låppis by ... förnimmandes nu, Befallningzman Hartman der å hafwa förmådt, Höghwälborne H:r Baron och Landzhöfdingens Rustningz breef); KA mf. ES 1757 (cc 33) Halikon ja Uskelan käräjät 9.–10.10.1705 s. 276 (Crono Befallningzmannen Wälbet:de Gabriel Cajander (katso 5958 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5958)) berättade sig kiöpt Rustningz Rättigheten till Loppis Rusthåll af Sahl. Befallningzmans Hartmans Arfwingar). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 264 (LIV); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 43 (LIV); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat IX 1705–1709 (julk. T. Carpelan, 1942) s. 174; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat X 1709–1719 (julk. T. Carpelan, 1943) s. 43; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat XII 1726–1731 (julk. T. Carpelan, 1948) s. 368, 466 (†); E. Koskenvesa (julk.), Turun hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1690–1732. SSV 39 (1969–70) s. 150 #424. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 372; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 263, 264; A. Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 526 (Haartman Taulu 2); V. Selinheimo, Ha(a)rtman – von Haartman sukujen alkuperästä. Genos 7 (1936) s. 69; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #122G, 1374D, 1499G, 1846R, 2634G, 2930G, 3364R, 3369G; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 156; O. Rimpiläinen, Suomen julkiset koulut ja niiden opettajat isonvihan aikana. SKHSV 68–69 (1979) s. 48; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 166; J. Aminoff-Winberg, Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden (1995) #1607 (1714), 2795 (1715), 4033 (1716), 5096 (1717), 5205 (1720), 5509 (1720), 5516 (1720), 5524 (1720); Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #3259R, 3712.


http://www.genealogia.fi/genos/7/7_69.htm
Haartman juuria 1936 malliin.


Mielenkiintoista on, ettei hyvin tunnetun ja selvitetyn Haartman suvun kantaisän Jacob Haartmanin 1. Elin Jacobsdotter "Barck" vaimosta ole mainintaa, enempää kuin pojastaan Svenistä, joka mainitaan 1672.

[Benedictus]

Juliana Månsdotter Alftanus-Palmin isä on vieläkin tuntematon juuriltaan. siksipä pitää kaivaa esiin eräitä outouksia Måns Larssonin yhteyksistä.

Isak Erikssonin vaimosta tiedetään nimi Juliana Månsdr Palm hänen kuolinmerkinnästään 12.12.1736 Karkussa 81 vuotiaana tulee syntymäaika 1655.
Israel Alftanuksen sisarentytär Catharina Palm kuollut ennen 1737.
Isokyrön kirkkoherra oli Jaakko Sigfridinpoika Geet.
Pojaksi mainitaan Pietari Jaakonpoika Gumse: maakauppias, ratsutalollinen Isokyrön Gumsilassa.

Catharina Palmin puoliso Isak Pietarinpoika Gumse.
Isonkyrön Lehmäjoen kylän Tuurin talossa (jonka asukkaat olivat Reinin sukua) mainitaan rippikirjassa 1727 - 33 Maria Maununtytär Palm.
Seuraavassa rippikirjassa 1734 - 40 hänen mainitaan Isonkyrön Komsin rippikirjassa ja Komsissa hän myös kuolee:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1y0bl5?fi+0125+haudatut+1619)2.2.1743 2.2.1743 Gumbsila rotan G:la änck.rotfatt. Maria Månsd:r 79

Israel Alfthanuksen kolmannen puolison Maria Elisabeth Lietzénin ahvenanmaalaisen isän äidin Clara Utterin osalta mainitaan myös yhtymäkohta Palm-sukuun.

"Clara hade ägt genom arv en del av Bastö herrgård, men gården hade sålts 1616 då hon och hennes systrar var ännu minderåriga till Claras kusin Måns Mårtensson Palm, som på den tiden var Novgorods befälhavare."

Tämän Palmin vaimo 2 tai 3 oli Wildeman-sukuinen, eikä heillä ollut lapsia. Måns Palmilla kuitenkin mainitaan vaimo jo 1600-luvun alussa. Oliko tästä liitosta lapsia ei ole tiedossa, mutta Måns Palm on syntynyt niin aikaisin 1500-luvun puolella, että lapset siltä ajalta olisivat mahdollisia.
Tiedot löytyvät jostain ketjun sisältä.

7. Anna Erikintytär Alftanus, eli 4.10.1664 Wulfenkloun säterissä Taivassalossa miehenään “ombudsman” Måns Larsson.

4. Henrik Erikinpoika Alftanus, mainitaan 1656,1657 jolloin oli “herr och han hust på säteri”. Mainitaan Taivassalon Huikaisten ratsutilalla (SAY 1656) vaimonsa Britan kanssa. Oletettavasti vanhin veljeksistä ja kun perintöä jaettiin 1664, hän ei ollut osallinen jaossa, koska oli jo aiemmin saanut perintöosansa. Asui ainakin v. 1666 Turussa kirkkokorttelissa, oli Turun suurlukkari, elossa vielä 30.9.1634, mutta kuollut ennen 5.12.1672, on ehkä se “sal Hinricus, joka haudattiin 11.4.1670 Turun tuomiokirkkoon. – pso jo ainakin 1656 (SAY) Brita Christopherintytär Enckell, haud. 21.8.1689 Turun Tuomiokirkkoon.

I Åbo vid 1650-60 talen bor Måns Larssons måg, klockaren och borgaren Henrik Eriksson Alftanus, gift med Brita Enckell

KARKUSSA:
Måns Månsson: Viikarin ratsutilan isäntä 1646-1664.
Hiedan ratsutilan isäntä 1665-1668.
Kuolee Viikarilla 1679.

Vaimo Anna Hansdr. Viikarin isännän Vouti Nils Erikssonin (is. 1628-1645) leski.
Anna Hansdr. Nilsin toinen vaimo. 1. Rainion ratsutilan leskiemäntä Beata.
Anna kuolee 1668.
Månssin toinen vaimo Elin.

Hiedan ratsutila siirtyy Månsilta Luutnantti Håkan Månssonille ja vaimolleen Margareta Sigfridsdr Karhialle :lle. Omistajat 1669-1681.

Håkan Månsson: Mynämäki Kallis(Kalleinen) ratsutila 1664-1669
Kruununvouti Johan Bertillson isäntä. Kuolee 1662.
Vaimo Karinin 2. puoliso
Mynämäen käräjät:stiuffadher corneten Håkan Månsson.

14.4.1690 f. 227 (Dimission för Lieutenanten Håkan Månsson ... Wij Carl etc. Görom witterligit, att såsom hoos Oss Lieutenanten under Wårt Åbo och Biörneborgz Lähns Cavallerie Regemente, Ehrlig och Manhafftig Håkan Månsson, genom Öfwersten Bernhard Otto von Lieven underdånigst låtit tillkenna gifwa, huruledes han förmedelst ålderdom och uti 50 Åhrs tijd utståndne store travailler befinner sig nu till hälsan och krafterne så wara förswagat, att han icke tilltroor sig be:te sin beställning med den flijt och waaksamhet längre kunna förestå, som Wår tienst och dess Embetes plicht fordrar, och derföre om en nådig dimission underdånigst anhåller; Altså hafwom Wij honom sådan dess begiäran icke afslå eller wägra welat, utan härmed och i krafft af detta Wårt öpne bref honom Lieutenanten Håkon Månsson ifrån ber:de dess här tills wähl företrädde beställning dimittere och förlofwe, med nådig försäkring därhoos, att som han sig altijd redeligen, troget och tappert förhållit, så wehle Wij och låta honom wara hoos Oss uti en nådig ihugkommelse); Mynämäen käräjät 4.–5.6.1667 f. 39 (Lendzmannen i Wirmo Sochn Manhafftigh Håkon Månsson)

Yllä olevan perusteella Håkan Månsson olisi syntynyt n. 1620-25 vaikka hieman liioiteltaisiin tuota palveluvuosien määrää.
Hiedan Måns Månsson lienee enemminkin Håkanin veli, koska tilakauppa tehtiin rahalla ja se oli ilmeisen pieni todelliseen arvoon nähden, mikä viittaa perintöön kaupan mukana.

1669-1681 Hieta Karkku.
1682-1693 Köönikkä Kokemäki.

Margareta Sigfrisdr Karhia: isä Kruununvouti Sigfrid Jacobsson Karhia.
äiti Brita Hansdr Kettermannus.

Äidin sisko Margareta Hansdr Kettermannus. Kamariviskaali Anders Äimän 2. puoliso.
Jacob Andersson Aejmelaeus,kihlakunnan tuomari, Margareta Karhian serkku.
Jacobin vaimo Klara Lietzen.
Jacobin poika Nils Aejmelaeus isokyrön kirkkoherra.
Vaimo Hedvig Israelsdr Alftanus.
Isän Israel Alftanuksen 3. vaimo Maria Lietzen.
1.vaimo Sofia Johansdr Frisius. Juliana Palmin 1.miehen Arvis Frisiuksen sisko.

Eräissä selvityksissä mainittan Henrik Eriksson Alftanus Måns Larssonin mågina.

Kuten yllä näkyy Henrik Alftanuksen vaimo Brita Enckell mainitaan vasta 1656 ensikerran. Koska Henrik oli vanhin poika, niin hänellä oli vaimo jo varmaankin 1640-luvun puolella.

Toisaalta me emme tiedä milloin Måns Larsson oli syntynyt, kuolemansa ajoittuu 1675-76 välille.
Hukaisten korpraali Isak Eriksonin langoksi mainitaan Måns Larsson i Fagernäs (Taivassalon käräjät 1684).
1657) Samuel Brennerus Samuel Claudii, Töfsalensis 1189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1189).

JOS AJATELLAAN TEORIASSA, että Måns Larsson olisikin syntynyt 1600-luvun alkupuolella, niin hänellä olisi hyvinkin voinut olla pojat Håkan ja Måns ja tytär 1. aviosta.
Tämä tytär olisi voinut olla Henrik Alftanuksen 1. vaimo ennen Brita Enckeliä.

Leski Måns Larsson on voinut naida vävynsä sisaren Anna Alftanuksen 1650-luvun alkupuolella saaden vielä tyttäret Julianan, Catharinan ja Marian.

Toisaalta, mikään lähde ei yhdistä Håkan Månssonia tai perhettään Järventakaan tai Julianaan, eikä Måns Larssoniin.

[Jari Latva-Rasku]

Muurlalaisen Äijälän tilan rusthollarin Isak Erikssonin isä Erik Jakobsson oli vaikutusvaltaisen Hornien suvun rälssivouti. Jos oletetaan, että nimenomaan tämä Isak Eriksson olisi avioitunut Måns Larssonin ja Anna Eriksdotter Alftanan tyttären Julianan kanssa, Isakin ja Julianan isät Erik ja Måns olisivat olleet saman ammatin harjoittajia.

[Benedictus]

Håkan Månssonin ja Måns Månssonin lisäksi löytyy vielä kolmas Månsson, joka uransa perusteella voisi olla samaa veljessarjaa.
Kuten sanottu mikään ei häntä suoraan yhdistä Håkaniin ja Månssiin paitsi isännimi.

Lainaus Knaapilta.

Heitän laajaan nimijoukkoon vielä yhden: Sven Maununpoika (Månsson), Juvan kartanon vouti Euran kappelissa (nyk. Tarvasjoella) 1652 alkaen. Alkoi käyttää nimeä Juvallenius. Puoliso tuntematon. Barbara-tytär (s. n. 1646) avioitui Marttilan naantalilaissyntyisen kirkkoherran Petrus Henrici Walliuksen kanssa. Muiden siskojen puolisot sotilaita, kuten Håkan Ekelund ja Johan Hammar.
Mahdollisesti sama Sven Månsson, joka toimi Kristina Brahen lampuotivoutina Eurajoella.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350113
Juva oli Pietari Brahen sätereitä
Wallius, Petrus Henrici (K 1682) Nondalensis, Wallenius, Per / Petter Henriksson
S Naantali oletettavasti 1640-luvulla. V Naantalin varakkaimpiin porvareihin kuulunut ja mm. Luonnonmaan Kultarannan omistanut elintarvikekauppias, kauppapurjehtija, kievarinpitäjä, tullinhoitaja, raatimies ja kaupungin rahastonhoitaja Heikki Simonpoika / Henrik Simonsson ja N.N.
Ylioppilas (Petr. Henrici Wallenius Fenn.) Turussa 1660/61, mainitaan (Petrus Henrici Nondalens) 1663–1664 ja konsistorin pöytäkirjassa 29.3.1664, 23.3. ja 31.3.1664. Wallius joutui ylioppilaana 1665 konsistorin pöytäkirjan mukaan Naantalin talvimarkkinoilla tappeluun ja nyhtäisi erään ”tirehtöörin palvelusmieheltä” tukon tukkaa päästä ja löi tätä niin, että mies sai verihaavan.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) Kosken (Ylistaro) kappalainen 1670; Marttilan kirkkoherra 1679.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1675.
Omisti Marttilan Koskella Tuimalan Isontalon vuodesta 1676.
K Marttila 1682.
P noin 1672 Barbro Svensdotter Juvallenia, S 1646, K Koski, Marttila 18.8.1709.


1660/61 Pehr Wallenius, myöhemmin Wallius Petrus Henrici, Fenno 1426 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1426). Vht: Naantalin tullinhoitaja Henrik Simonsson (luult. Naantalin kappalaisen poika) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1660/61 [Wallenius] Petr. Henrici Fenn _ 64. — Kosken Tl. kappalainen 1671. Marttilan kirkkoherra 1679. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1675. † Marttilassa 1682.
Pso: ~1672 Barbro Svensdotter (Juvallenius, † 1709).
Veli: naantalilainen porvari Axel Wallenius 2214 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2214) (yo 1672/73).
Tyttärenpoika: Jääsken kirkkoherra Petter Warell 5401 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5401) (yo 1723, † 1753).
Veljenpoika: sotilas Samuel Wallius 3059 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3059) (yo 1683).
Veljenpoika: naantalilainen porvari Anders Wallius 3651 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3651) (yo 1690).
Vävy: katselmuskirjuri Johan Homenius 3177 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3177) (yo 1684, † 1705).
Pson sisarenpoika: aliluutnantti Håkan Ekelund 5033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5033) (yo 1708).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 204b; KA mf. ES 1845 (kk 7) Rymättylän käräjät 25.–26.6.1661 f. 61 (Företredde Tullnärens i Nåndaall Wälförståndigh Hinrich Simonssons och hans broders Samuel Simonssons ibidem fullmechtigh Sigfredh Larsson be:d och tilltalte Jacob i Rijais by och Rimittö Sochn, om eet förgylt Sölfbälte, såsom deras Moder hustro Margareta Matzdåtter skall hafwa lembnadt hoos sin dåtter Margareta Simonsdåtter, denne Jacob Matzssons i Rijaiss nu warande hustros Moder); KA mf. ES 1748 (cc 8) Marttilan käräjät 5.–6.2.1679 f. 60v (Futurus Pastor Ehrewyrdige H:r Petrus Wallius); KA mf. ES 1749 (cc 10) Marttilan käräjät 28.6.1682 f. 101v (H:r Simon Sonnerus 2598 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2598) skall haft otilbörligit tahl om bem:e Sahl. Kyrkioheerde), Marttilan käräjät 3.–4.10.1682 f. 158v; KA mf. ES 1847 (kk 10) Raision ja Maarian käräjät 16.–17.8.1693 s. 343 (Det påstår fuller Sahl. Hindrich Simonssons Son Hindrich Hindrichsson i Nåendahl tillijka medh des Swägerska hustro Barbara Swensdotter sig icke wara skyldige betahla); KA mf. ES 1926 (mm 13) Loimaan käräjät 13.–16.10.1684 f. 650v (Opå fordom Kyrckieheerdens uthi Nyby Sochn, Sahl: H:r Petri Henrici Wallij Enckias, dygdesamme hust:o Barbro Swensdotters Fullmechtiges Ryttmestarens Manhaftigh Johan Hammars wägnar, framträdde för detta Häredzdomaren uthi Hallickå Häradh, Wälbet:de Gabriel Melartopæus, och kärde till Henrich Greelsson i Mennisto om een post penningar, han henne skall skyldigh wara). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 89 (XXI), 104 (XXIV); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 20 (XXI); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 503, 507, 508; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 28; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. (220); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. (361). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 432, 435; E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 206.



kl. 1703 Karl Hammar Carolus Caroli, Satacundensis 4729 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4729). Kastettu Loimaalla 14.9.1682. Vht: korpraali Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä Karl Hansson Hammar († 1695) ja Karin Jakobsdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1703 [Hammar] Carol. Satac. _ 248. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 18.4.1703 [1703. 18. Apr:] Carolus Hammar | ‹Sana Pastor on yliviivattu ja sen päälle on kirjoitettu Sacellanus.› Castrensis | Obiit Rigæ 1710. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 17.5.1708. — Porin läänin jalkaväkirykmentin pataljoonansaarnaaja Riiassa 1708, joutui siellä sotavangiksi vihollisen vallatessa kaupungin 1710. † Riiassa 1710.
Pso: 1708 Margareta Kellander († 1716).
Appi: Merikarvian kirkkoherra Tomas Kellander 2901 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2901) (yo 1680/81, † 1716).
Veli: luutnantti Kristian Hammar 5137 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5137) (yo 1710).
Poika: Vähänkyrön kappalainen Tomas Hammar 5822 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5822) (yo 1731, † 1750).
Serkun poika: komissiomaanmittari Anders Hammar 7680 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7680) (yo 1752, † 1810).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; HYK ms., Satak. osak. matr. I #446; KA mf. ES 1923 (mm 9) Loimaan käräjät 22.–24.10.1657 f. 500v (Cornetens Manhafftigh Hans Hammares Son Axell be:d fordrade opå sin Faders wägne); KA mf. ES 1925 (mm 12) Loimaan käräjät 28.–31.5.1681 s. 199; KA mf. ES 1928 (mm 21) Loimaan käräjät 22.–23.6.1691 s. 315 (Corporalen af Cavallerie Manhaftig Carl Hammar, opå sin SwärModers i Carsattila wägnar, under hwilckens Rusthåld bem: Hara hemman till hielp anslagit är); KA mf. ES 1753 (cc 20) Marttilan ylim. käräjät 31.10.1692 s. 161–170 (fordom Ryttmestarens Edell och Manhaftigh Sahl. Johan Hammars ... Qwarlåtenskap ... Sahl. Ryttmestarens Bröder Corporalerne Carl och Arfwedh Hammar blefwo nu närwarande pålagde Förmynderskapet för Bogislaus och Johan Hammar sigh antaga); KA mf. ES 1968 (nn 11) Loimaan käräjät 18.–19.5.1694 f. 220v (Erich Josepson ifrån Wilfwais opwiste nu Mönsterskrifwarens Lars Hauffs breef, af d: 12 Maij sidstl:, begiärandes fåå skifte emellan sin hustrus dygdesamma Margaretha Christersdotters Syskon så j löst som fast hwadh efter hennes Fader Lieut:n Edel och Manhaftigh Christer Hammar, sampt modren Agnetha Ellert, som genom döden begge afgångne qwarlembnadh är); KA mf. ES 1973 (nn 22) Loimaan käräjät 11.–13.3.1705 f. 214 (Det Kärde wähl Länsmannen härsammastädes Henrich Henrichsson Lindeqvist å Studentens Carl Hammars wägnar till Rusthållaren i Oripä by Johan Erichsson Otila och des Folk ... angående en Sölf Hålk af en Käpp, som af förgätenheet hade blifwit efter bem:te Hammar uthj Otilas Portlijder, då han den 21 Octobr: 1704 reest derifrån). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 316 (LXIII); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VIII 1699–1705 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 238–239; M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #446; E. Koskenvesa (julk.), Turun hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1690–1732. SSV 39 (1969–70) s. 149 #400. — J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #2660G.


Yllä mainitaan ryttmestaren Johan Hammar, sekä toinen Johan, luulen?


Huomattavaa, että Karl Hammarin anopin Helena Wrigstadiuksen äiti oli Prytz, jonka veli oli Karkun kirkkoherra Georg Prytz, jos en nyt sotke.


kl. 1708 Håkan Ekelund Haqvinus Haqvini, Borealis 5033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5033). Vht: luutnantti Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä Håkan Ekelund († kaatui 1702) ja Elisabet Svensdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 13.12.1700 (in cl. syntact., Haqvinus Haqvini Pöytens.). Ylioppilas Turussa kl. 1708 [Ekelund] Haquin. Bor _ 269. — Konstaapeli amiraliteetissa 1710, aliluutnantti 1717. Siirto Öölannin merirykmenttiin s.v., ero 1720.
Äidin lanko: Marttilan kirkkoherra Pehr Wallenius, myöh. Wallius 1426 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1426) (yo 1660/61, † 1682).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 50b; KA valtakunnanregistratuura 27.5.1701 f. 453 (Lieutenants fullmackt för Håkan Ekelund ... såssom medelst Petter Snicks dödelige frånfälle en Lieutenantz charge under Wårt Åbo Läns Cavallerie Regemente är kommen at blifwa ledig); KA mf. ES 1750 (cc 12) Marttilan käräjät 14.–15.5.1684 f. 99 (Qwartermestaren Manhaftigh Håkan Ekelund på sin Swägerskas fordom Kyrkioherdens hersammastädes Sahl. H:r Peer Vallij Enckias hustru Barbro Swensdotters wegnar); KA mf. ES 1757 (cc 33) Piikkiön ja Kaarinan käräjät 11.–12.9.1705 s. 166 (Lieutn: Ekelundz Änkia Lisbetha Swänsdotter). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 337 (LXVIII); Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 361 (isä), 365; E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 51, 705 (tillägg och rättelser); Y. Blomstedt (toim.), Liber scholae Aboensis. Appendix: Distributio paroeciarum 1668–1712. SSJ 29 (1973) s. 220 (1703:II), 222 (1704:II), 223 (1705:I), 225 (1706:I). — A. Lewenhaupt, Karl XII:s officerare. A–K (1921) s. 168; Hj. Börjeson (utg. K. Wester), Biografiska anteckningar om örlogsflottans officerare 1700–1799 (1942) s. 53.

[Benedictus]

Karl Hammarin yo-matrikkelin viitteessä mainitaan kornetti Hans Hammar.

Hammarien tiedoista käy ilmi, että Kornetti Hans Hammarilla oli ainakin 4 poikaa.
Ryttmestare Johan, corpolarer Carl ja Arvid ja Axel, joka hoitaa 1657, isänsä puolesta käräjäasiaa.

Johanin vaimo Barbro Svensdotter Juvalius

Carlin vaimo oli Karin Jacobsdr Loimaan Karsattilan Hulmilta.
-poikansa luutnantti Crister Hammar, jolla vaimo Agneta von Ellert Marttilan Huovaristosta.

Montako tytärtä oli ja missä?

Turussa opiskeli 1668 Isak Eriksson Hammarstierna.

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95. Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson. Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius, katso 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 123 (XXIX).


Hammarit näyttävät vaikuttaneen Marttilan alueella, mutta en löytänyt tietoa, missä Cornetti Hans Hammar olisi asustanut, liioin ei löytynyt hänen isännimeään.


Ajallisesti on vaikea päätelä voisiko Isak Eriksson Hammarstierna olla jotenkin sukua Hans Hammarille, esimerkiksi tyttären poika.



Meillähän on Uskelan Äijälässä student Isak Eriksson, jonka isä oli vouti Erik Jacobsson, jolla vaimo Elisabeth ja pojat Jacob, Axel ja Isak.


(1673) Isak Kentzer Isaacus Erici 2294a (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2294a). Vht: ratsutilallinen Salon Äijälän kylässä Erik Jakobsson († 1671) ja N.N. Mainitaan ensimmäisen kerran ylioppilaana kihlakunnanoikeuden tuomiokirjassa 7.–9.10.1673. Omisti kotitilansa Salon Äijälässä 1674–78.
Viittauksia: KA mf. ES 1749 (cc 9) Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 112 (Ländzmannens Thomas Classons i Händälä sampt Nembdemäns Jöran Nillssons, och Mattz Grelssons beswäär, till Studenten Isaacum Erici i Äijälä huadh wedhkommer, som skolle han dem huilcka lagligen tillsagde blefvo, efter afsagde doom af honom, och hans Medharfwingar at uthmätha een koo och enär dhe sådant wille wärckställa bem: Studenten dem medh hugg och slagh welat öfwerfalla, så nekade Isaacus sigh sådant giordt, doch tillstodh att hans tuenne älldhre Bröder Axell och Jacob sådant haft i sinnedt, doch dhe eij heller executorer någon skada giordt), 112v (Isaaaci Erici käran till Johan Hendrichsson i Buckila), 113; KA mf. ES 1748 (cc 8) Halikon ja Uskelan käräjät 25.–26.9.1678 f. 132 (Första gången upbödz Äijälä Ryttare hemmanet Studenten Jsaacus Erici Arendatoren Gustaf Erichsson för 450. D:r K: m:t i kiöp uplåthit, som kiöpbrefwet widare uthwijsar), 30.–31.1.1679 f. 30, 36v (Jsack Kentzer), 22.7.1679 f. 74.



Kysymys kuuluukin, voisiko Äijälän Isak olla sama kuin Isak Eriksson Hammarstierna ja voisiko tämän nimi tulla äidin suvulta, jos tämä suku olisi yllämainituita Hammareita.


Ajallisesti ja alueellisesti he näyttäisivät olevan melko yhteen sopivia.


Marttila, Halikko ja Uskela ovat kaikki toistensa lähialuetta.

[SimoR]

Hammarit isännöivät Marttilan(Karinaisten) Tilkasta. P.T. Kuusiluoman ja Veli-Matti Pussisen tekemässä Tilkasten-Wärrin Kantatalojen historiassa kerrotaan monta sivua Hammarien ajasta.
T. SimoR

[Benedictus]

Tilkainen näyttäisi olevan kiinnostava paikka. Harmi ettei tuota kirjaa löydä mistään. Jos jollain olisi kirja, niin voisiko pyytää, että saisi Hammarien alkutiedot tänne. SAY:n perusteella ei ole varmaa miten menee.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350033

Tässä 1634 Tilkaisessa corporal Hans Henriksson ja vaimo Brita Jacobsdotter 2. tilalla. Tila jaettuna kahtia.
1. tilalla 1639 Corporal Hans Henriksson
1644 ryttar cornet
1645 cornet Hans Hammar
1647 tild.Cornet Hans Hammar
1650 Hans Henriksson , Brita hust.
1651 Hans Henriksson, Brita ja Johan s,

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349152

1656 h.Brita, Axel s.
1660 h.Brita,huskona? Elin dr.
1661 Axell Hansson, h. Brita
1664 Axell Hansson, Brita h.
1665 Axell Hansson , Brita mor
1666 Brita ea -1670 asti jolloin cornett Hammar eli Johan Hammar
1667 rytt Alex ja Sara Rh.
1671 Häbla cornetts syster
1672 Häblan ilmoitetaan menneen vesien avauduttua Liivinmaalle.
1674 Brita syster, Hebla syster , Johanin vaimo Malin
1681 Axell , joka ryttare kuollut
1584 Hebla syster
1691 Johan Hammar vaihtuu pois

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1347853

Ylläolevasta saa käsityksen, että Hans Henriksson on sama kuin Hans Hammar, eli kornetti Hans Henriksson Hammar, jolla vaimo Brita Jacobsdotter.
Hans Hammaria ei näy tilalla, koska vaimo ja poika näkyy, vasta 1666 Brita leski.
Lapsia mainittu Axel, Johan, Brita ja Hebla

Hammarstierna suvusta alla, ajallisesti Hans Henriksson olisi yhtäsukupolvea nuorempi, sopisi vaikka Anna Hammarstiernan veljenpojaksi.

Bengt Henrikinpoika , Talollinen
Isä: Henrik , Äiti: Anna Markuksentytär i Grässa (http://www.varola.fi/agnes/#Table5) (Taulu 5)
† 1617
Lapsi
1) Anna Hammarstierna (http://www.varola.fi/agnes/#Table9) (Taulu 9)

Bengt omisti Gräsan ja Seutulan tilat Helsingissä, kuoli ennen vuotta 1617.


Anna Bengtintytär Hammarstierna
Isä: Bengt Henrikinpoika (http://www.varola.fi/agnes/#Table7) (Taulu 7)

Puoliso
Per Mårteninpoika Brenner
†1647, Espoo
Isä: Mårten Simoninpoika Klock, Äiti: Margareta

Per Mårteninpoika Brenner eli Petrus Martini Brennerus sai sukunimensä isänsä ensimmäisen vaimon isältä. Oli Espoon kappalaisena 1620-47, joten lienee syntynyt juuri 1500-1600 -lukujen vaihteessa.
Lapsi
Hendrichz Brenner (http://www.varola.fi/agnes/#Table11) (Taulu 11)

Kuului aateliseen sukuun nro 278. vihittiin puolisonsa, Petrus Martini Brenneriuksen kanssa viimeistään 1627 Espoossa.



Tämä pohdinta Hammarstiernoihin ontuu, koska Tilkaisen Hammarien alkuperästä voi olla todellistakin tietoa.



Kukahan mahtoi olla 1692 Tilkaiseen ilmaantuva Cristian Böning? Böningeitä asui Noormarkun säterissä Porin lähellä tuohon aikaan.

[SimoR]

Otteita ko kirjasta: Tilkasten isäntä Hannu Heikinpoika varusti itsensä ja hevosen ratsupalvelukseen vsta 1634 alkaen. Hannu, sittemmin Hans Hammar -nimisenä , oli hakkapeliitti, joka menestyi sotilasralla niin hyvin, että kykeni siirtymään ratsumiehestä upseeriluokkaan ja ylennettiin lopulta ratsumestariksi. Hän kaatui Krakovan taistelussa vuonna 1655. Hans Hammarin lisäksi ratsuväessä palvelivat hänen kaksi veljeään sekä viisi poikaansa joista Martin kaatui isänsä kanssa samassa taistelussa. Hans Hammarin ollessa sotimassa, hänen vaimonsa Riitta Jaakontytär isännöi Tilkasia. Hans Hammarin pojista korkeimpaan sotilasarvoon ylsi Johan Hammar, joka isänsä tavoin kohosi upseeriksi. Hänet ylennettiin 1679 ratsumestariksi. Hänen ensimmäinen puolisons oli Juvan kartanon vuodin Sven Månsinpojan tytär Malin, jonka kanssa hänellä oli 7 lasta. Jäätyään 1682 leskeksi Johan Hammar avioitui toisen kerran samana vuonna Rauman pormestarin Elias Giösin lesken Kristina Böningin kanssa, jonka kanssa hän sai 3 lasta. Johan Hammar kuoli 1691. Kristina Böning kuoli Turussa 1717.

[SimoR]

Vielä ote ko kirjasta: Tilkasten yhden osatalon isäntänä 1540-71 Tuomas, Martti Tuomaanpoika 1576-1613, Yrjö Martinpoika 1614-25, Heikki Yrjönpoika 1626-30 ja häntä seuraakin jo Hannu Heikinpoika

[olanyk]

Hammarista lienee voisi olettaa Hammarlandin seurakunnan antanee nimensä mm siellä pappina toimineelle Mathias Simoni lle ja pojille Lars ja Johan.

Se onko Tilikaisten Hammarit Hamarlandista lähteneiden jälkeläisiä, vai olisko kyseessä valittu sotilasnimi.

Hammarstiernat ovat Espoon Grässan sekä Helsingin Katarinebergin rälssejä sekä tilaa Olarsbyssä. Suku liittyy aiemmin vielä lukuisiin muihin Helsingin rälsseihin kuten Tomtebackaan, Finnbyhyn ja Katarinabergin napurissa Creutzhammar suvuksi muodostuneen Sötskog (kantatilana) tunnettu rälssi joka aikoinaan käsitti Sötskogin lisäksi myöhemmin Königstedinä ja Linnana tunnetrut kartanot ja muita tiloja. Vielä aiemmin sukuun kytkeytyy Ille suvun kautta niin Veromiehenkylä/Tammiston sekä Kumpula, ja he edelleen myös Herttoniemeen.

Hammarstjärnien esipolvilla ei näyttäisi olevan yhteyksiä Ahvenanmaan Hammarlandiin. Nimen otti Bengt Henriksson poika Johan ateloinnin yhteydessä. 1642 (hänellä oli vanhoihin rälssisäätyihin oikeuttavia kirjeitä). Kuka sitten oli tuo Bengtin isä Grässan "autuaasti nukkunut" Henrik Henriksson. Riittikö Hammarstjärnojen aatelointiin nuo äitilinjaa tapahtuneet rälssitilojen perimiset Ille suvulta.

Isak Erikson oili ylioppilas 1668 eli syntynyt samoihin aikoihin kun Johan Hammrstierna aateloitiin 1642. Käytettiinkö Bengtistä Hammrstierna nimeä vai onko se myöhempien sukututkijoden kehitämä Johanin sisaresta Annasta kyllä sukututkijoista useat käyttää sukunimeä.

Hypoteesina voisi ajatella että Bengtillä tai hänen tuntemattomalla puolisolla olisi ollut Erik niminen poika jos nimi on peräisin nimen aateloinissa ottaneelta Helsingin suvulta.

Olavi

Olavi

[Benedictus]

Tilkasten yhden osatalon isäntänä 1540-71 Tuomas, Martti Tuomaanpoika 1576-1613, Yrjö Martinpoika 1614-25, Heikki Yrjönpoika 1626-30 ja häntä seuraakin jo Hannu Heikinpoika
Tilkasten isäntä Hannu Heikinpoika varusti itsensä ja hevosen ratsupalvelukseen vsta 1634 alkaen

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350784

Tässä onkin kiinnostava seikka, sillä 1631 mainitaan Hans Henriksson tilalla ja samalla siinä lukee plat öde, sekä 1 1/2 m ja 9 ö. seuraavana vuonna Henrik Jönss ja 1/2 ja 3 ö.

Onko kylän kolme tilaa yhditetty Hans Hammarille. Vai mitä tuo merkitsee?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350029
1645 Hans Henriksson hallinnoi Mats Matssonin 1m 6 ö tilaa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350031
1646 Hans Henriksson hallinnoi Simon Thomassonin 1 m 6 ö tilaa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350033
Hans Henriksson kahdella tilalla

Tämän mukaan Hans Henriksson omistaa tai hallinnoi yli 3 m tiloja Tilkaisissa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349150
Tässä on kiinnostava lisä, sillä siinä Tilkaisen 1. tilaa, joka kuului Brahelle mainitaan Walborg ea, ja Sven Månsson. Myöhemmin 1673 mainitaan Walborg ea ja cornetten Hammar bugat, siis kyse on Johan Hammarista, sven Månssonin vävystä.
Samalla tilalla 1681 Ditrich Ruuth ja munsterskrivare Jacob Ruuth, joita edeltaa jo 1660 handelsman Henrik Ruuth.

Rauman historia kertoo johan Hammarin 2. vaimon Kristiina Böningin olleen aatelissukuisen, jonka ensimmäinen puoliso oli aatelinen Rauman pormestari Elias Gregoriusson Cardiaster eli Giös, Kokemäen khr Simon Cardiasterin veljen poika. Isänsä oli Rauman koulun rehtori ja kappalainen.
Cardiaster, Gregorius Bartholomaei (K 1651) Gregorius Bartholdi / Bartholli, Grels Bertilsson
S ilmeisesti Lieto, kuului Pohjan pitäjän ns. Skitinbäckin suvun pappishaaraan V Liedon kirkkoherra Bartholdus Erici Gjös (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=805) (vanhaa rälssisukua) ja Cicilia (Cecilia) Hansdotter Ulf.
Mahdollisesti ylioppilas (Gregorius Bartholdi Lundensis) Uppsalassa 10.6.1613.
Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052) vt. kirkkoherra / armovuodensaarnaaja isänsä kuoltua 1609; Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kappalainen ja pedagogion koulumestari (rehtori) 1615; Hattulan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5010) kirkkoherra 16.3.1626, astui virkaan 1627, mainitaan jättäneen Raumalla jäähyväiset koululle ja seurakunnalle ("Valedixit Scholae et Ecclesiae") 26.2.1627; Hattulan rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6125) lääninrovasti, mutta hänen pitämistään rovastintarkastuksista ei ole tietoja (Lempiäinen 1967).
Omisti kaupunkitalon Raumalla vuoteen 1634.
K Hattula 25.7.1651.
P Elisabeth Eliaedotter, PV Paraisten kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja Agneta Klemetsdotter Esping.


Ylläolevia pohtiessa tulee epäilys, että Hans Hammar ei olekaan Henrik Jönssonin poika vaan muualta tullut Tilkaisen itselleen hankkinut sotilashenkilö.

[SimoR]

Vielä otteita kirjasta: Hannu Heikinpoika oli Tilkanen III isäntä vsta 1631, Tilkanen IV siirtyi hänelle eli Hans Hammarille v. 1644, Tilkanen I siirtyi Hammareille v.1673 ja Tilkanen II siirtyi Hammareille v.1691, jonka jälkeen koko kylä oli yksissä käsissä. v. 1696 Hammareiden aika Tilkasissa päättyi.

[Mikael R]

Juliana Palmin tytär Juliana Frisius meni naimisiin Tomas Betulinuksen kanssa. Osaisiko kenties joku kertoa, että jäikö Juliana Frisiukselta jälkipolvia?