Astrenius

[Jouni Kaleva]

Anna Alftana on merkitty äitinsä perinnönjaossa sisartensa jälkeen, eli hän lienee sisarista nuorin. Näin ollen Anna olisi syntynyt varhaisintaan 1610-luvun aivan lopussa.
Ericus Alftanuksen ja Elin Mårtensdotterin perintöä olivat 1664 jakamassa "Henrik Erikinpoika (joka oli jo osansa saanut perinnöstä), neljänneksenmestari Isak Erikinpoika, dominus Abrahamus Ericij, Dns Israel Erici sekä sisaret: "H Karin Erichsdotter(,) hustru Anna Erichsdotter(,) fordom Sahl: Pastoris wtji Pedersöre kära hustrus barn och Barna barn."

Siis ensin lueteltu pojat (ikäjärjestyksessä?) sitten tytöt (ikäjärjestyksessä?)

Näin Anna sijoittuisi Karinin ja Magdalenan väliin. Karinin haarukoidaan synt. n. 1614 ja Magdalena vihitty 1636 (eikait alle 17-vuotiaana). Näin siis Anna sopisi synt. joskus 1615- 1618.

[Benedictus]

Pahoillani, ettei aina huomaa linkkejä laittaa, kesäkiireiden välissä tätä kääntelen ja kai tämä on jo pakkomiellekin, nyt kun nuo Taivassalon tiedotkin ovat digiarkistossa. Ei voi vastustaa kiusausta spekuloida.

Tuo Norr Wartsala näyttää olevan oikea sekasotku!

Alaskartanossa 1674 Mårten Larsson
Matts Thomasson
Anna h. viimeisen kerran.

1664 Matts Mårtensson
1665 Dorde ea
1666 Gert. h. + Henrik Jacobsson
1670 Gert ea
1671 Matts Thomasson
Anna h. - 1674 asti, silti 1683 asti Matts Thomasson haltijana

Huom. 1656 Matts Mårtensson Gert. sr ja Anna sr.

Siis Mattsin kuoltua, sisar Gertrud 1666 tulee miehineen isännäksi, Henrikin kuoltua 1670 tulee tilalle Anna sisar miehensä Matts Thomassonin kanssa.

1684 Mårten Larsson et Anders Mårtensson mainintoja sivuille 59, 58, 57.

Tilojen omistajat ovat vaihtaneet paikkoja.

Anders Mårtensson mainitaan ensikerran 1630 broder Antila

1634 Anders Mårtensson ogift
1637 A.M. h. Marg.
1658 Marg. h.
Ja vielä Alaskartanossa 1684 Anders Mårtensson + Marg.

1685 A. M. +Marg. h.
Henrik son
Anna dr.
Tämä Anna näkyy pitkään Alaskartanossa, mutta ei voi olla Mårten Larssonin Anders Mårtenssonin tytär, vaan Anttilasta Alaskartanoon tulleen Andersin tytär.

Kysymys kuuluu ? Jos Alaskartanon Mårten Larsson ja Anna ovat meidän Hylkilax parimme, niin mitä sukua Mårten olisi?
Alaskartanossa näkyy ennen Mårtenia Lasse Olofsson, joka näkyy pitkään aiemmin.
Kuten on havaittu Alftanuksille ei kelpaa tavalliset pulliaiset. Jos Mårten on Anna Alftanuksen puoliso, niin mikä olisi mahdollinen suku Taivassalo-Kustavi suunnalla.
Niminä Lasse, Olof, mahd. Nils,Ronald? Entisiä Alsakartanon mainituita.

[Jari Latva-Rasku]

Taivassalon Vartsalassa löytyy vuonna 1600 merkintä Lasse Olufs ähr i åhr kommen på ödes eli Lars Olofsson on kyseisenä vuotena ottanut haltuun (1/4 manttaalin) autiotilan(, jota on kutsuttu Alaskartanoksi.) Tilalla asuu ennen ja myös Lars Olofssonin tulon jälkeen Matts Nilsson. Lars lienee Mattsin vävy tai sitten tarkoituksena on naittaa Larsin poika ja Mattsin tytär.

Samaan aikaan asuu myöhemmin Likitaloksi kutsuttua tilaa Måns Sigfridsson, joka kuolee leskestä Dorde päätellen viimeistään noin vuonna 1604, vaikka hänet on merkitty tilan yhteyteen myöhemminkin. Månsilla on pojat Henrich ja Anders, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1630 veljenä, jolla vaimo Margareta. Myöhemmin mainitaan myös veli Peder/Peer. Anders on viimeisen kerran merkitty Likitaloon varmasti vuonna 1647. Andersin puoliso Margareta merkitään leskeksi vuonna 1657. Andersilla ja Margaretalla näyttää olevan tytär Anna, joka merkitään sisareksi vuonna 1657. Likitalon isännäksi näyttää tulevan vuonna 1673 Olof Larsson, joka voi olla Måns Larssonin saman niminen veli.

Vuonna 1656 on Anttilaan ensimmäisen kerran merkitty Anders Mårtensson, äiti Anna, joka lienee aikaisemman isännän Olof Bertilssonin leski ja myös tytär Margareta. Seuraavana vuonna on Anna merkitty leskeksi. Vuodesta 1658 on Andersille merkitty vaimo Margareta (Olofsdotter). Anttilan ja Likitalon Anders Mårtensson eivät ole sama henkilö, vaikka heillä kummallakin on Margareta-niminen puoliso.

Anttilan ja Alastalon kohdalla on vuonna 1686 merkintä, että omistajaksi olisi tullut Turun hovioikeuden presidentti. Sitä ennen on Alaskartanon ja Anttilan omistajiksi maakirjaan merkitty Måns Larsson tai Anders Månsson, kuten myös Anttilaan vuonna 1686. Anttilan henkikirjaan merkittynä isäntänä jatkaa Anders Mårtensson. On enemmän kuin todennäköistä, että Anttilan ja Alastalon Anders Mårtensson on sama henkilö ja hän olisi Måns Larssonin poika. Hän olisi avioitunut vuonna 1657-58 Anttilan isännän Olof Bertilssonin tyttären Margaretan kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Muutamana löysänä löytönä voisi todeta seuraavaa:

Lokalahden Lokalahden kylän tiloista yksi on Kauppila, jossa on mainittu vuonna 1635 Thomas Nuubl. Samassa kylässä on vuoden 1631 kymmenysluettelossa (SAY:n värit kertovat, onko kysymys manttaalikirjasta, henkiveroista, kymmenyksistä tai muista merkinnöistä) mainittu aikaisemman haltijan Jöns Bertilssonin poika Erich (Jönsson) "Huulbline", joka ei ilmeisesti tarkoita suuhun työntymässä olevaa tattarilättyä eli bliniä vaan kyseessä on sana "Nuubline", paikallisella murteella suomeksi "aateline". Kylässä vaikuttaisi olevan useampiakin onnen oksilta pudonneita aatelissukujen vesoja.

Lokalahden kylältä löytyy vuonna 1581 merkitä, että läänityksen kylän neljään tilaan olisi eliniäkseen saanut Bertil Ivarsson. Kyseessä lienee Taivassalon Järppilän ratsumestari Bertil Ivarsson Tott, joka avioitui vuonna 1576 Sauvon Kärknäsissä Ivar Månsson Stjernkorsin lesken Elin Jönsdotter Kurjen kanssa. Bertil kuoli vuonna 1620 ja haudattiin tammikuussa 1621 Ulvilan kirkkoon. Puolison, joka oli kuollut viimeistään 23.5.1610, vanhemmat olivat valtioneuvos Jöns Knutsson Kurck, nr 16, och Ingeborg Tott (af Skedebo, nr 88). Kiinnittäisin huomion, että Vehmaan kirkkoherra David Mathiae Sciurus ja hänen mahdollinen lankonsa Maalahden kirkkoherra Olof Månsson Arenius olivat kumpikin nuorempina Kurjen suvun palveluksessa.

Tässä keskustelussa tuli aikaisemmin esille yhteys Muurlan (till Pojo by i Bjärnå) sukuun, jota Lokalahden läänityksen aikaisemmin omistaneen Rytyngin suvun Sara Thomasdotterin puoliso Per Eriksson ilmeisesti edusti. Tässä keskustelussa aikaisemmin useammankin kerran esiin tulleen Ekestubbe-suvun osalta voisi todeta, että Paltan sukusivuilla mainitaan, että Lars Bertilsson Ekestubben (Vihdin Olkkala) puolison Brita Ekelöfin isoäiti Margareta Hansdotter olisi mahdollisesti myös ollut Muurlan sukua. Muurlan suvun aikaisempi vaakuna lienee ollut tähti ja risti. Jos leikitään ajatuksella, että Måns Larsson (Palm) olisi ollut Lars Bertilsson Ekestubben (suvussa esiintyy nimi Palm) poika ja hänen puolisonsa olisi ollut Anna Eriksdotter Alftana. Jos vielä Isak Eriksson olisi ollut peräisin Lokalahden Viljattulasta ja mahdollisen isoisänsä Thomas Perssonin kautta Muurlan sukua, niin Måns, Anna ja Isak olisivat kaikki olleet tähtien sukua, Astrum=tähti, tähdistö, Astrenius. He olisivat myös olleet etäistä sukua keskenään ja riittävän arvokkaita toisilleen.

Vielä viimeisenä löysänä ajatuksena voisi todeta, että Erik Persson Utterin, jonka veli Måns Persson oli Erik XIV sihteeri, sinetissä oli kuvio, joka muistuttaa ristiä kirkkotornissa tai kellotapulissa (Genos 1993:1). Vuonna 1602 esiintyy Turussa porvari Erich Olssonn, jonka sinetissä vaikuttaisi olevan tähti kirkkotornissa. Tätä Erich Olssonia on mahdollisesti sekoitettu puoli vuosisataa aikaisemmin eläneeseen Erik Olofsson till Pojoby i Bjärnån henkilöön.

[Jari Latva-Rasku]

Menneen ajan lukkarit olivat eräänlaisia kirkkopoliiseja. He laittoivat niskuroivia seurakuntalaisia jalkapuihin ja järjestivät kujanjuoksuja. Jos sellaisissa tilanteissa lukkaria tai rankaistavaa laulatti, se todennäköisesti oli tarkoitettu keventämään tunnelmaa.

Israel Alftanuksen kolmannen puolison Maria Lietzenin isoäidin Clara Erici Utterin serkunpoika Jakob Larsson s. 1585 oli Finströmin lukkari Ahvenanmaalla. Claran serkku oli Måns Mårtensson Palm.

Vartsalan Alaskartanon Måns Larssonin veli Olof Larsson näyttää avioituneen vuonna 1637 Vartsalan Lukkarin isännän Erich Peersonin tyttären Lisbethin kanssa. Tällä yhteydellä ei kuitenkaan liene mitään tekemistä lukkarin pelätyn ammatin kanssa.

Alaskartanossa mainitaan vuonna 1656 Gertrud, lukkarin vaimo. Pappilassa on aikaisemmin kerran mainittu lukkari Jöran, joka voi olla kuollut.

Lokalahden Viljattulassa mainitaan vuonna 1656 Lokalahdelta tullut piika Gertrud. Mitä ilmeisimmin sama Gertrud oli seuraavana vuonna merkitty Isak Erikssonin siskoksi. Eihän se mitään tavatonta olisi, että lukkarin tytär olisi mennyt naimisiin lukkarin kanssa.

Lokalahdelta ei pitkä matka Taivassaloon ollut. On ollut mitä todennäköisintä, että Viljattulan Isak Eriksson on tuntenut Alaskartanon Måns Larssonin, vaikka Järventaan Isak ei olisi tuntenutkaan Hylkilahden Månsia.

[Benedictus]

Jos antaa mielikuvituksen lentää hieman laajemmin, niin voisi tuota Norrby Vartsalan, joka siis sijaitsee nykyisessä Kustavissa, henkilöitä speculoida.

Meillä on Mårten/Måns Larsson + Anna vaimo.
Katoavat tilalta 1649

Sitten taas Måns Larsson Ombussman i Hylkilax ilmaantuu Anna vaimoineen
-On Wulfenkloun asiamies
Olisiko ollut nämä aiemmat vuodet Ruotsissa Wulfenkloun palveluksessa?
-luulisi. että on säilynyt jotain kuitteja.

1630 Vartsala Norrby Mårten Larsson bonde.

Wartsalan Norrbyssä näkyy Lars Olofsson 1601, jolloin ottaa aution tilan haltuunsa.
1612 Lars Olsson enklinger, tarkoittaako leski?
1616 Lasse Olofsson utgamla
1633 Lars Olsson uthgl.

Jos ajatellaan Larsin olleen utgamla 1616, mahtaisiko se tarkoitaa tuohonaikaan noin 60 vuotiasta?
Jos siis hän oli 1633 uthgl. olisi silloin jo ainakin 77 vuotias.

Eli olisi syntynyt noin 1556.

9. N.N. Månsdotter Utter #3711, född före 1567. Håkan Skogsjö, Mariehamn, anger i sin utredning från år 2002 om släkten Strömstedt att hennes far skulle vara Måns Persson som var bosatt i Ytterby, Jomala sn. Hennes son Jakob Larsson anges dock vara född 1585, vilket betyder att modern N.N. Månsdotter skulle ha varit född före 1565. Detta passar inte åldersmässigt i hop med den äldre Utter-släktgrenens Måns Persson (#2906) som var född ca 1500. Åldersmässigt kunde N.N. Månsdotter vara syster till den yngre Utter-släktgrenens kända arkivsekreteraren och genealogen Per Månsson Utter (#3745). Några uppgifter om att han skulle ha haft en syster har jag dock inte stött på. En möjlighet är att hon är dotter till förstnämnda Måns Perssons (#2906) sonson, sekreterare hos Erik XIV, Måns Persson (#2902). I denna släktutredning har detta antagande gjorts.

Hon gifte sig med Lars #3712.

Barn:
12. i. Jakob Larsson #3713 född 1585.

Ikänsä puolesta Lars sopisi tuoksi Utterien Larsiksi.

Jos ajatellaan asiaa poliittisesti, niin Erik Kuninkaan sihteerin tytär ja vävy olivat varmaankin aika vaarallisessa tilanteessa aina Kaarle kuninkaan kuolemaan asti.
Eerikin lähipiiri hävitettiin ja varmaankin kaikki omaisuus ja lahjat otettiin pois.
Täten ei ole mitenkään outoa,jos ajateltaisiin Larsin ja vaimonsa ilmaantuvan johonkin Kustavin kylään pikkutilalle tavallaan piiloon.
Mikän ei estä ajattelemasta, että tila olisi ollut Larsin tai vaimonsa sukulaisten oma.
Mårten Larssonin veli oli Olof Larsson, jos Isak Larsson Tammistosta on samoja ja Måns, ja vielä tuo Jacob lukkari niin voisi funteerata mihin sukuun Lars Olofsson kuukuisi nimien perusteella.

Utterit ovat Perejä, Månsseja, Nilsejä.

Ei ole selvää tietoa onko Måns Månsson Palm kuninkaan sihteerin Måns Utterin poika, ajallisesti hyvin kävisi, ja sitä kautta Månssin tyttärien Palm nimi tulisi ymmärretyksi.
Måns Månsson Palm olisi silloin isä Månssin eno.

[Jari Latva-Rasku]

Turussa eli vuonna 1602 vaikuttanut porvari Erich Olofsson lienee ollut Spåra-sukua. Samankaltainen sinetti kuin Maria Lietzenin isoäidin isällä lienee pelkkää sattumaa. Onhan esimerkiksi Jaakko Ilkan tai hänen poikansa Josef Ilkenin puumerkki hieman saman tyyppinen risti tuolin tai oikeastaan tornin yläpuolella. Samankaltaisia sinettejä löytyy myös Wilcken- ja Husgafvel-suvuista.

Hiltunen oli liittänyt Gröndahl-keskusteluun seuraavan sukutaulun:

Taulu 13
9. Olaus Jacobi Spåra, Lemun nimismies, Lemun kh 1570-1612, k. 1612 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Elin Göranintytär, s. Masku Kiveinen, k. 1609 Lemu. Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Jacob, Tukholman porvari, k. ennen 15.4.1629
Michel Olofsson, luutnantti, k. ennen 13.8.1618
Olof Olofsson, omisti Lemun Kallelan 1585-1610, k. noin 1610 Lemu Kallela
Erik Olofsson, Turun porvari, pormestari, valtiopäivämies, k. 1655 Turku
Henrik Olofsson. Tauluun 12.

Taulu 14
10. Jacob Jeppe Olofsson Spåra, rälssimies, k. ennen 10.11.1568. Vanhemmat taulusta 15.
1. Puoliso: Thomasdotter, Lemun kh Sigfridus Thomaen sisar. Vanhemmat taulusta 30.
Lapset:
Thomas Jacobsson, s. Juwa Marttila. Tauluun 29.
Sigfrid, k. ennen 1569
2. Puoliso: NN, s. Kirjala Parainen.
Lapset:
Olaus Jacobi. Tauluun 13.
Margareta
Brita
Valborg

Taulu 15
11. Olof Larsson Spåra Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Jacob Jeppe Olofsson. Tauluun 14.

Taulu 16
12. Lars Månsson Spåra Vanhemmat Måns Jönsson Spåra.
Lapset:
Olof Larsson. Tauluun 15.

Taulu 17
10. Jöran Hansson Borskär, lampuoti Perniössä, knaapi, luutnantti. Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Elin, s. Masku Kiveinen. Tauluun 13.

Taulu 18
11. Hans Jacobsson, Lampuoti Perniön Haarlassa 1540-.
Lapset:
Jöran Hansson. Tauluun 17.

Taulu 19
11. Bertil Henriksson (Sjundby-ätt) Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Brita Bertilsdotter. Tauluun 17.

Taulu 20
12. Henrik Östensson Hästesko i Kalmusnäs i Kimito
Puoliso: Alissa Ragvaldsdotter på Sjundby i Sjundeå Vanhemmat Ragvald Jönsson på Sjundby i Sjundeå ja Anna Henrikintytär.
Lapset:
Bertil Henriksson. Tauluun 19.

Olaus Spåran puoliso Elin Göranintytär oli oheisen taulun perusteella Karkussa vaikuttaneiden Henrik ja Johan Lundin serkku ja Israel Alftanuksen pikkuserkku.

[Pekka Hiltunen]

Turussa eli vuonna 1602 vaikuttanut porvari Erich Olofsson lienee ollut Spåra-sukua. Samankaltainen sinetti kuin Maria Lietzenin isoäidin isällä lienee pelkkää sattumaa. Onhan esimerkiksi Jaakko Ilkan tai hänen poikansa Josef Ilkenin puumerkki hieman saman tyyppinen risti tuolin tai oikeastaan tornin yläpuolella. Samankaltaisia sinettejä löytyy myös Wilcken- ja Husgafvel-suvuista.

Hiltunen oli liittänyt Gröndahl-keskusteluun seuraavan sukutaulun:

Taulu 13
9. Olaus Jacobi Spåra, Lemun nimismies, Lemun kh 1570-1612, k. 1612 Lemu Toijola. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Elin Göranintytär, s. Masku Kiveinen, k. 1609 Lemu. Vanhemmat taulusta 17.
Lapset:
Jacob, Tukholman porvari, k. ennen 15.4.1629
Michel Olofsson, luutnantti, k. ennen 13.8.1618
Olof Olofsson, omisti Lemun Kallelan 1585-1610, k. noin 1610 Lemu Kallela
Erik Olofsson, Turun porvari, pormestari, valtiopäivämies, k. 1655 Turku
Henrik Olofsson. Tauluun 12.

Taulu 14
10. Jacob Jeppe Olofsson Spåra, rälssimies, k. ennen 10.11.1568. Vanhemmat taulusta 15.
1. Puoliso: Thomasdotter, Lemun kh Sigfridus Thomaen sisar. Vanhemmat taulusta 30.
Lapset:
Thomas Jacobsson, s. Juwa Marttila. Tauluun 29.
Sigfrid, k. ennen 1569
2. Puoliso: NN, s. Kirjala Parainen.
Lapset:
Olaus Jacobi. Tauluun 13.
Margareta
Brita
Valborg

Taulu 15
11. Olof Larsson Spåra Vanhemmat taulusta 16.
Lapset:
Jacob Jeppe Olofsson. Tauluun 14.

Taulu 16
12. Lars Månsson Spåra Vanhemmat Måns Jönsson Spåra.
Lapset:
Olof Larsson. Tauluun 15.

Taulu 17
10. Jöran Hansson Borskär, lampuoti Perniössä, knaapi, luutnantti. Vanhemmat taulusta 18.
Puoliso: Brita Bertilsdotter (Sjundby-ätt), k. ennen 1609. Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Elin, s. Masku Kiveinen. Tauluun 13.

Taulu 18
11. Hans Jacobsson, Lampuoti Perniön Haarlassa 1540-.
Lapset:
Jöran Hansson. Tauluun 17.

Taulu 19
11. Bertil Henriksson (Sjundby-ätt) Vanhemmat taulusta 20.
Lapset:
Brita Bertilsdotter. Tauluun 17.

Taulu 20
12. Henrik Östensson Hästesko i Kalmusnäs i Kimito
Puoliso: Alissa Ragvaldsdotter på Sjundby i Sjundeå Vanhemmat Ragvald Jönsson på Sjundby i Sjundeå ja Anna Henrikintytär.
Lapset:
Bertil Henriksson. Tauluun 19.

Olaus Spåran puoliso Elin Göranintytär oli oheisen taulun perusteella Karkussa vaikuttaneiden Henrik ja Johan Lundin serkku ja Israel Alftanuksen pikkuserkku.




Olen taipunut korjaamaan Olaus Jacobi Spåran puolison Elin Jöranintyttären tauluja Timo Verhon julkaisua mukaillen (Turun seudun sukututkijat ry; Esipolvitauluja 3):



Taulu 1
1. Elin Göranintytär, s. Masku Kiveinen, k. 1609 Lemu. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Olaus Jacobi Spåra, Lemun nimismies, Lemun kh 1570-1612, k. 1612 Lemu Toijola. Vanhemmat Jacob Jeppe Olofsson Spåra ja NN.
Lapset:
Jacob, Tukholman porvari, k. ennen 15.4.1629
Michel Olofsson, luutnantti, k. ennen 13.8.1618
Olof Olofsson, omisti Lemun Kallelan 1585-1610, k. noin 1610 Lemu Kallela
Erik Olofsson, Turun porvari, pormestari, valtiopäivämies, k. 1655 Turku
Henrik Olofsson, Lemun Kallelan omistaja (-1640) veljensä jälkeen, k. 1656 Lemu Toijola

Taulu 2
2. Jürgen Berendsson Bardsker, s. Hampuri Saksa, k. 1570 Masku.
Puoliso: Birgitta Erikintytär Knape, porvarin tytär, s. Turku. Vanhemmat taulusta 3.
Lapset:
Elin, s. Masku Kiveinen. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Erik Knape, Turun porvari.
Puoliso: Valborg Ragvaldintytär, k. 1541. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Birgitta, s. Turku. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Ragvald, rälssimies.
Puoliso: NN Olofintytär Djäkn Vanhemmat taulusta 5.
Lapset:
Valborg. Tauluun 3.

Taulu 5
5. Olof Djäkn till Brännboda, Naantalin luostarin vouti, k. Kemiö Brännboda.
Puoliso: Birgitta Henrikintytär Svärd Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
NN
NN. Tauluun 4.

Taulu 6
6. Henrik Pederinpoika Svärd till Harviala, valtaneuvos. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Birgitta Klasdotter Djäkn Vanhemmat taulusta 13.
Lapset:
Birgitta. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Peder Svärd Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Nilsdotter Högervänd arm, till Suontaka, s. Tyrväntö Suontaka. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Olof, Kokemäen tuomari, k. 1.1.1458
Margareta Pederintytär
Henrik. Tauluun 6.

Taulu 8
8. Herman Svärd
Puoliso: noin 1360 Jaakobintytär Kurki, s. noin 1340. Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Peder. Tauluun 7.
Niklis Hermansson, valtaneuvos, k. 1427
NN Hermansdotter

Taulu 9
9. Jacob Kurki, k. jälkeen 1382. Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: Jacobintytär Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Jaakobintytär, s. noin 1340. Tauluun 8.

Taulu 10
10. NN Hermansson Kurck
Lapset:
Jacob. Tauluun 9.

Taulu 11
10. Jacob Adrissasson, laamanni, m. 1331-47, k. jälkeen 1347.
Lapset:
Jacobintytär. Tauluun 9.
Magnus Jacobsson, k. jälkeen 1353

Taulu 12
8. Nils Olofsson till Suontaka, ritari.
Lapset:
Nilsdotter, s. Tyrväntö Suontaka. Tauluun 7.

Taulu 13
7. Klas Lydekesson Djäkn, k. 1435. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: 1400 Kristina Jönsdotter till Letala Storgård (Garp), s. 1375 Laitila, k. 22.1.1435 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 15.
Lapset:
Karin Klausdotter
Marta Klasdotter, s. 1410
NN Klasdotter
Birgitta Klasdotter. Tauluun 6.

Taulu 14
8. Lydeke, k. Westfalen.
Lapset:
Benkt, kihlakunnantuomari, valtaneuvos, Hämeenlinnan vouti, k. 14.3.1460
Klas Lydekesson. Tauluun 13.
Katarina

Taulu 15
8. Jöns Andersson Garp, valtaneuvos, kuninkaantuomari, s. 1350 Lepistö Laitila, k. 1407. Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Ragnhild Erikintytär
Lapset:
Kristina Jönsdotter, s. 1375 Laitila. Tauluun 13.

Taulu 16
9. Anders (Torenpoika?) Garp, omisti mm. Vehmaan Kosken, Taivassalon Viiaisen sekä Laitilan Sytön ja Isotalon, k. 1388. Vanhemmat taulusta 17.
Puoliso: Thiedemannusdotter Vanhemmat taulusta 18.
Lapset:
Jöns Andersson, s. 1350 Lepistö Laitila. Tauluun 15.
Greger Andersson

Taulu 17
10. Tore Garper, k. jälkeen 1367.
Lapset:
Anders (Torenpoika?). Tauluun 16.

Taulu 18
10. Thiedemannus Pampa, Mynämäen kirkkoherra (-nveli). Vanhemmat taulusta 19.
Lapset:
Thiedemannusdotter. Tauluun 16.

Taulu 19
11. Ulfhard Pampa, rälssimies, k. Kustavi.
Lapset:
Thiedemannus. Tauluun 18.

PH

[Benedictus]

Porvari Erik Olofsson Spåea käyttää samanlaista sinettiä kuin Erik Persson Utter. Voisiko ajatella. että hänen vaimonsa olisi Erik Utterin tyrär ja vävy käytti appensa sinettiä.
Ajatus jatkuu mielenkiintoisena, jos kuviteltaisiin, että Lars Olofsson Vartsalan Norrbystä olisi Erikin veli, jolla olisi N.N. Månsdr Utter vaimona, joka olisi Erikin tyttären serkku.

Spåta-suvun nimistö sopisi hyvin yhteen Måns Larssonin nimien kanssa.

Oikeastaan, kun katsoo tuoto Hiltusen sukutaulu listaa, niin tulee vastaan useita tiloja, joilla tavataan Månssin ja Isak Larssonin jälkeläisiä.

Eräs seikka vaatii mielestäni korostamista.

Ennen radion ja tv keksimistä ihmiset kertoivat tarinoita. Eräät tarinat olivat sukusuhde juttuja, joissa tarkasti kerrottiin sukulaissuhteet.

Nämä tarinat ovat olleet erittäin tarkkoja ja seikkaperäisiä. Elikä 1600-luvulla jälkeläiset tiesivät tarkkaan sukunsa vaikkapa 200 vuotta taaksepäin.

Esimerkkinä mainitakseni: Professori Honka teki Honkajoelle, kotipitäjäänsä 1939 perinteen keruu matkan yliopppilaana. Hän sai vanhoilta talteen tarinoita, miten Honkajoki on asutettu. Tarinoissa kerrottiin nimiltä mainiten ketä ja mistä ja milloin oli tullut sinne.
Myöhemmin kun tutkittiin lähteistä Honkajoen asutusta, niin todettiin, että tarinoiden henkilöt olivat oikeita ja vieläpä ajat täsmäsivät.

1939 siis eli ihmisiä, jotka tiesivät tarkasti 1600-luvun lopun ihmisten tulemiset ja menemiset. Aikaväli oli noin 300 vuotta.
Luulisin, että tämä tutkimus löytyy netistäkin.

Tuosta johtaen voi hyvin ajatella, että Alftanukset ja kumppanit tiesivät sukunsa ehkä 1300-luvullekin asti. Ei vain vuosikymmeniä taapäin.

Löytyyköhän tuosta Måns Persson sihteeristä mitään tarkempaa tietoa.
-milloin oli Erikin sihteeri
-miten kuoli ym.
-mitä tiloja omisti

Eli oliko kuvioissa, kun Erikiltä anastettiin valta?

Jos N.N. Månsdr. on saanut pojan Jacobin noin 1585. Naidessaan noin 1584, hän on ollut entisen kuninkaan entisen sihteerin tytär, jolloin säätyyn sopivan puolison saanti on voinut olla tiukkaa, jos ei ollut edes varoja.
Aatelisen kirkkoherran poika on voinut olla sopiva ratkaisu.

[Jari Latva-Rasku]

Hyvä, että Spåran sukuun tuli kaukaisempaa verta. Sukulaissuhteet tuntuvat muuten vahvempaakin heikottavilta.

Tuolin ja tornin kaltaisia sinettejä, kuten Utterin suvussa ja Erik Olofsson Spåralla, on käsittääkseni ollut erityisesti nykyisen Pohjois-Saksan alueella Schleswig-Holsteinissa. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen sinetti oli Johan Frisiuksen appi-isän, pormestari Mårten Sigfridsssonin isällä kamreeri Sigfrid Sigfridssonilla. On kerrottu, että hänen sinettinsä kaltaisia on erityisesti Pohjois-Saksassa.

Lars Olofsson otti Vartsalassa haltuun pikkutilan, joskin omistukset tuntuivat suvun jälkipolvissa lisääntyvän. Jos hänen poikansa Alaskartanon Måns Larsson on sama kuin Hylkilahden, niin Lars tai hänen puolisonsa ovat oppia saaneista piireistä peräisin.

Taivassalon Salmitussa on vuonna 1663 merkitty yksi Nuubl. lisää. Tällä kertaa on kyse tilalla aikaisemmin asuneesta Erich Staffansson Tavastista. Kyse ei välttämättä ole Tavastin sukuun kuuluvasta, mutta hän voisi olla peräisin jostakin hämäläisestä aatelissuvusta.

Vaikka Lokalahden Viljattulan Isak Erikssonia ei ole merkitty katselmuskirjuriksi, niin Lokalahden kirjaukset vaikuttavat muutenkin huomattavasti huolettomimmilta kuin esimerkiksi Taivassalossa. Lokalahti lienee ollut aatelissukujen hallussa ollut veroparatiisi, jossa elettiin omalla tavallaan, kunnes seurakunta 50 vuoden itsenäisen vuonna 1639 alkaneen taivalluksen jälkeen palautui Vehmaan osaksi. Jos jostain kävisi ilmi, että Lokalahdelta on ollut peräisin Isak Eriksson-niminen (katselmus)kirjuri, niin Järventaan Isakin mysteeri olisi selvinnyt. Sellainen kirjuri voisi löytyä Vehmaan käräjäpöytäkirjoista tai sotilasrullista.

Viljattulan Isak lienee syntynyt noin vuonna 1634. Järventaan Erik Isaksson Astrenius, lapsista nuorin, syntyi vuonna 1694, äitinsä Julianan ollessa 40-vuotias. Viljattulan Isak voisi juuri ja juuri olla sama kuin Turun ratsuväkirykmentin eversti Gustaf Kurjen komppanian ja myös rykmentin vuoden 1653 katselmuskirjuri Isaac Erichsson, joka olisi avioitunut ja palannut hoitamaan kotitilaansa, kunnes olisi palannut kirjurintöihin vuonna 1677. Vehmaan myöhempi kirkkoherra David Matthiae Sciurus oli yksi Turun ja Porin ratsuväkirykmentin eli Gustaf Kurjen rykmentin saarnaajista vuodesta 1651. Samaan aikaan Abraham Alftanus oli Uudenmaan ratsuväkirykmentin saarnaajana. Voisin melkein lyödä vetoa, että Viljattulan Isak on sama kuin Järventaan.

Mielestäni on enteellistä, että niin Viljattulan kuin Järventaan tiloille on merkitty tilojen kokoon nähden varsin vähän veroja maksaneita.

[Jari Latva-Rasku]

Vastauksena kysymykseen, mitä tiedetään Erik XIV sihteeristä Måns Persson Utterista, eipä juuri muuta kuin käy ilmi hänen suvustaan Gardbergin sukuluettelosta.

Måns Perssonin isoäiti oli Hämeeseen muuttaneelle Erik Nilsson Slukin veli ja tätä kautta löytyy sukuyhteys myös Claes Mårtensson Brenneruksen puolisoon tai vaikkapa Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen tyttären talonpoikaiseen puolisoon Isak Kaukolaan. Måns Perssonin isän serkku Anna Henriksdotter Lapp oli 2. avioliitossa Kastelholman linnanvoudin Joen Westgöten kanssa.

Måns Mårtensson Palmin menestyksestä päätellen suku ei olisi joutunut ajojahdin tai salaliittojen kohteeksi, vaikka suvun jäsenet olivat olleetkin Erik XIV palveluksessa. Ministerit vaihtuvat ja virkamiehet pysyvät useimmiten viroissaan.


Tredje generationen

3. Måns Persson Utter #2906, född ca 1460, Bonde, död i Finström Bastö. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med N.N. Nilsdotter Sluk #2907 (dotter till Nils Jönsson Sluk #2910 och Karin Henriksdotter Fleming #2911). Hon levde ca 1490 i Jomala Ytterby. Olav Rundt har i Genos 1993 (sida 1-5) framfört argument för att hon är dotter till Nils Jönsson Sluk och Karin Fleming. Det framgår nämligen av ett överlåtelksedokument från 24.2.1533 att hennes son Per Månsson ärvde Bastö herrgård efter sin moster Brita Nilsdotter (Sluk). Att sonen Per Månsson ägt Bastö kan även härledas från ett skriftligt besvär 27.5.1651 till Finströms tingsrätt över försäljningen av Bastö år 1616 till Clara Ericis kusin. Affären kallades för ett förhandsarv som Claras son Nils Arvidsson Lietzén försökte omintetgöra pga att affären gjorts då Clara och hennes systrar varit minderåriga. Clara hade således ägt en andel i Bastö som minderårig och var Per Månssons sons bröstarvinge.

Barn:
4. i. Per Månsson Utter #2900 född ca 1500.
5. ii. Ingrid Månsdotter Utter #3739.


Fjärde generation

4. Per Månsson Utter #2900, född ca 1500, död ca 1556. Han levde och verkade på Åland i Jomala Ytterby och tillhörde den släkt där släktnamnet Utter har förekommit. Han tog över Bastö herrgård efter sin mors syster Brita Nilsdotter med överlåtelsedokumentet från 24.2.1533. Han inlöste senare de övriga arvtagarnas andelar i herrgården. Fast han ursprungligen torde ha varit ofrälse, ägde han godset med frälserätt. Moster Brita hade varit gift första gången, med Bastö ägaren frälsemannen Erik Andersson, och andra gången med Nils Gudmundson, som fick frälsebrev i samband med giftermålet. Hon hade inga egna barn. (enligt Genos 1993:1).

Han gifte sig med Anna Eriksdotter #2901, död ca 1585. Hon var bondedotter från Björnhufvud i Eckerö. Hon fick som änka år 1561 frälserätten bekräftad av Erik XIV. Hon hade tre söner och fem döttrar. (enligt Genos 1993:1).

Barn:
6. i. Måns Persson Utter #2902.
7. ii. Eric Persson Utter #1813.
iii. Staffan Persson Utter #2903, död 1585.
iv.Valborg Persdotter Utter #2904.
v. Margareta Persdotter Utter #2905.
vi.Brita Persdotter Utter #3401.
vii.N.N. Persdotter Utter #3402.
viii.N.N. Persdotter Utter #3403.

[Jari Latva-Rasku]

Erik Jacobi Schraderuksen kuoleman jälkeen tuli Lokalahden kirkkoherraksi vuosiksi 1672-76 Claus Brenneruksen vävy Claus Holstius. Sitä ennen oli tuomiokapituli antanut vuonna 1671 Lokalahden kirkkoherran valtakirjan seurakunnan armovuoden saarnaajalle Anders Ståhlfotille. Näyttää, että kirkkoherran leski Walborg Larsdotter olisi estänyt nimityksen kuninkaan kirjeen avulla, kieltäytynyt maksamasta Ståhlfotille palkkaa ja samalla vaihtanut armovuoden saarnaajaksi vävynsä Johan Finnoniumin. Walborg Larsdotter ei ilmeisesti ollut mikään tavallinen töllin eukko. Hänellä ei ilmeisesti ollut mitään tulevan vävynsä Abraham Alftanuksen serkunmiestä Holstiusta vastaan.

Vehmaan käräjät 20.–21.3.1674 f. 10 (Kannegiuterij M:r Erlandh Bengdtsson ifrån Åbo Fullmechtigh af sin Brodher Caplaan uthi Ingo, Wyrd:ge och Wällärde H:r Andrea Benedicti Ståållfooth, kärde på bem:te sin Broders wägnar till fordom Pastoris uthi Låkalax, Sahl: H:r Erici Jacobi Schraderi Enckia, Hust: Walborgh Laarsdot:r om refusion och betahlningh för dhen Kåst och Förtäringh, der medh han Ståålfooth af egne medell ifrå d: 1 Maij 1671 då första nådeåhret exspireradhe, och till Septembri Månadh ejusdem anni, wedh Gudztienstens uppehållande uthi Låkalax, bådhe sigh såssom och Hustru och barn etc: uppehölt medh, dijt han af det Högwyrdighe Consistorio för en Pastore förordnadt och inlyst blef, in till dess bem:te Enckia Kongl: Maij:tz Allernådigste bref edt annadt Nådeåhrs prolonga:on och förordningh ifrå Ståckholm heemkom, begärandes effter som han i medler tijdh, som han af Consistorio till Pastoratet insadtes, hwarcken Pastoralia eller någon annan löön, in till dess Enckian om Hösten ifrå Ståckholm medh Kongl: bref af dato 10 Aug: 1671 heemkom, uthnööt, uthan alle tijdhen medh egen Spijss och medell sigh uppehölt, och straxt der efter mådte flydtias och begofwa sigh derifrån, adt han nu emoot Kåsten någon wedergälningh få kunde; Häremoot swaradhe Enckians Son Henricus Erici 1752 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1752) på sin Moders wägnar, adt Consistorium skulle hafua giordt emoot Kongl: Maij:tz bref af dato 17 Maij 1671 då dhe H:r Anders insadhe, sadhe adt hans Modher hadhe een annan nembl: H:r Johan Finnonium 1068 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1068) sin egen Mågh till Gudztiensts förrädtande);

[Benedictus]

Jäi mieleen netistä kun tutkein tuota Hiltusen hienoa sukutaulustoa.

Toropainen ehdottaa, oli kait Jacob, Spåran vaimoksi Vretan Göran Hanssonin tytärtä.

Onko tuo Vreta Kemiön Torskin paikka myöhemmin? Vai sotkenko eri paikkoja?
Kuka tuo Göran Hansson lienee.?

Näyttää, että tuolla Vakka-Suomesa on oikein keskittymä enemmän ja vähemmän aatelisia.

Kesän kevennyksenä!
Olisiko se vanha kansantarina paikkansa pitävä: Kansan mukaan Piru keräsi kaikki aateliset Suomesta säkkiin viedäkseen heidät kerralla Helvettiin. Harpatessaan Vakka-Suomen ylitse, säkki kuitenkin repesi ja aateliset putosivat maahan. Minkä takia heitä on siellä niin paljon enemmän kuin muualla Suomessa.

[Benedictus]

Löysin Toropaisen Spåra tauluston.

Veli Pekka Toropainen: Viiden polven taulu (Aninkainen 2001:1)

I sukupolvi

1. Erik Henrikinpoika Spåra. Syntynyt n. 1610 Lemulla. Toimi Wittenbergien Loimaan vapaaherrakunnan voutina 1642-1651. Oli Loimaan käräjäkunnan nimismiehenä 1655-1666. Omisti Lemun Toijolan ratsutilan isänsä perintönä 1653-1657 sekä Alastaron Niinijoensuun Pietilän, joka toimi Loimaan vakinaisena nimismiehentilana, avioliittonsa kautta 1649-1666. Kuoli alkuvuodesta 1666 ja haudattiin Loimaan kirkkoon vuonna 1663 ostamaansa sukuhautaan. Puoliso ennen 1643 Anna Erikintytär Florina, Loimaan nimismiehen Erik Thomaksenpojan tytär. Anna haudattiin Loimaalla 1.3.1696.

II sukupolvi

2. Henrik Olofinpoika Spåra. Syntynyt n. 1580 Lemulla. Mainitaan siellä 1602 lähtien. Toimi Oxenstiernan ja Wittenbergin omistaman Lemun Nyynäisten kartanon lampuotivoutina 1632-1643. Omisti Lemun Kallelan tilan 1605-1637 ja Lemun Toijolan kuolemaansa saakka. Omisti osan Turun Hakolan talosta äitinsä perintönä. Hänen mainitaan maanneen kuolinvuoteellaan Turussa 1653 loppuvuodesta.

3. Valborg Knutintytär. Syntynyt luultavasti Paraisten Över-Kirjalassa ennen vuotta 1590. Antoi 1657 suostumuksensa Lemun Toijolan tilan myyntiin ja sai tilalta elannon kuolemaansa saakka. Haudattu Lemulla 1662.

III sukupolvi

4. Olaus Jacobi eli Olof Jacobsson Spåra. Syntynyt luultavasti Marttilan pitäjän Juvalla ennen vuotta 1546. Toimi 1567 Vehmaan kihlakunnan lainlukijana ennen pappisvihkimystään. Tuli Lemun kirkkoherraksi 15.8.1570. Allekirjoitti Uppsalan kokouksen päätöksen 1593. Omisti isänperintönä Liedon Vierun ja äidinperintönä Paraisten Kirjalan yhden tilan. Hankki Lemun Toijolan 1585 ja Raision Jokkisen 1601 omistukseensa. Hänestä sanottiin, että hän hoiti omaisuuttaan tarkemmin kuin virkaansa. Kuoli Lemun kirkkoherrana 1612-1613 ja haudattiin hautaansa Lemun kirkkoon.

5. Elin Göranintytär. Syntynyt luultavasti Maskun Kiveisissä. Omisti vanhempiensa perintönä Paraisten Kirjalan ja Kemiön Vretan Södergårdin ja Norrsundvikin sekä Vanajan Rastilan. Kuoli Lemulla 1609.

6. Knut Larsinpoika. Talollinen Paraisten Över-Kirjalan kylässä vuodesta 1584 kuolemaansa vuosina 1589-1590.

7. Karin Jacobintytär Hakola nuorempi. Syntynyt vuoden 1560 jälkeen luultavasti Turun Hakolan talossa. Mainitaan ensimmäistä kertaa vasta 1616 lastensa kanssa. Peri osan Turun Hakolasta ja Paraisten Lill-Kapellstrandin tilasta.

IV sukupolvi

8. Jacob Olofinpoika Spåra. Rälssimies Marttilan Juvalta. Vaihtoi omistuksensa Marttilan Juvalla ja Eurassa 1556 Kustaa Vaasan kanssa niin, että hän sai saman määrän maata Liedon Moisiosta, Vierusta ja Mäenpäästä. Hankki Moision kartanoon lisäksi maata Paimion Rauta-alhosta ja Miettulasta sekä Marttilan Tilkaisista. Kuoli Liedossa ennen vuotta 1568.

9. Jacob Spåran toinen vaimo. Tästä aviosta syntyivät lisäksi tyttäret Valborg, Brita ja Margareta.

10. Jürgen Berendtinpoika Barsker eli Bårdskärer. Oli kotoisin Hampurista. Oli jo vuonna 1537 Ivar Flemingin palveluksessa, luultavasti tämän parturina ja haavurina. Ei ollut syntyjään rälssimies, vaan tuli säätyyn avioliittonsa kautta. Omisti vaimonsa perintömaana Maskun Kiveisten rälssitilan sekä Vanajan Rastilan. Kuoli vuoden 1570 paikkeilla.

11. Birgitta Erikintytär Knape. Kasvoi lapsuudestaan Sundholman kartanossa Ivar Flemingin vaimon Metta Ulvin luona. Meni avioliittoon kysymättä sukulaistensa neuvoa. Omisti perintömaanaan Maskun Kiveisen, Vanajan Rastilan, Janakkalan Maitoisenmaan sekä Kemiön Vretan Södergårdin ja Norrsundvikin Mellangårdin. Kuoli vuoden 1570 paikkeilla.

12.-13. Tiedot puuttuvat

14. Jacob Klemetinpoika Hakola. Porvarin poika Turusta. Mainitaan porvarina vuosina 1559-1586. Omisti Turun torin varrella keskiaikaisen Hakolan kivitalon. Toimi kaupunginkirjurina 1570-1574, kaupunginvoutina 1577-1578 sekä raatimiehenä 1573-1586. Osti 1586 kivisen kauppapuodin Hauenkuonon torilta. Kävi ulkomaankauppaa Lyypekkiin, Danzigiin ja Riikaan. Kuoli ennen 5.5.1590, jolloin hänen leskensä mainitaan.

15. Karin Jacobintytär Hakola. Hänen kerrottiin olevan rälssimiehen tytär, joka oli nainut kolme aatelitonta Turun porvaria, Jacob Hakolan, Matts Mårteninpoika Hakolan ja Erik Olofinpoika Spåra-Hakolan. Hoiti kaksi kertaa leskenä Hakolan kauppahuonetta. Avioitui toisen kerran talvella 1591-1592. Matts Hakola mainitaan vuoteen 1602. Karin avioitui kolmannen kerran syksyyn 1606 mennessä. Erik Hakola oli mainitun Henrik Spåran veli. Karin haudattiin Turun tuomiokirkkoon 12.7.1609. Erik Hakola haudattiin vasta 5.9.1655.

V sukupolvi

16.-21. Tiedot puuttuvat.

22. Erik Knape. Rälssimies ja Turun porvari. Peruutti 1520-luvulla Naantalin luostarilta Kemiön Vretan tilan, jonka hänen vaimonsa esi-isä Olof Djäkn oli sille lahjoittanut. Kuollut ennen vuotta 1526. Selvittämättä, kuuluiko Turussa 1500-luvulla vaikuttaneeseen Knape-sukuun.

23. Valborg Ragvaldintytär. ”Jalosyntyinen nainen”. Hänen sukulaisikseen mainitaan Ivar Fleming ja Lepaan Björn Klasinpoika. Peri Svärd- ja Lydekenpoikain Djäkn -suvuilta Kalannin Kodialan Ryttelän, Kemiön Brännbodan, Vanajan Rastilan, Janakkalan Maitoisenmaan ja Maskun Kiveisen. Kuoli ennen vuotta 1541.

24.-29. Tiedot puuttuvat.

30. Jacob Thomaksenpoika Borstbölen sukua. Rälssimies Paraisten Kirjalan Borstbölestä. Kuollut viimeistään 1530-luvulla.

31. Brita N.N. Hallitsi Borstbölen tilakokonaisuutta leskenä. Mainitaan Turun linnan vierasluettelossa vielä vuonna 1588.
Borstbölen suku

TAPIO VÄHÄKANGAS

Jully Ramsayn selvitykseen ns. Borstbölen suvusta on tehtävä huomattavia korjauksia. Hän on esittänyt Jakob Tuomaksenpojan pojaksi Hartvig Jakobinpojan taulussa IV (Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, 1909, s. 47-48). Jälkimmäisen oikea sukuasema käy ilmi vuonna 1573 tehdystä vahvistuskirjeestä. Siinä Hartvig Jacobson til Porstböle ja Turun kaupunginkirjuri Jacob Klemetson vahvistavat vaimojensa enon, Simon Tuomaksenpojan suorittaman Kappelstrandin poisluovutuksen (BFH V:84). Hartvig ei olisi voinut naida serkkuaan, koska voimassa oleva kanoninen oikeus kielsi sen. Ramsayn ilmoituksen mukaan Hartvig Jakobinpoika olisi muun aatelin mukana antanut 1568 uskollisuudenvalan Juhana III:lle. Piikkiössä 20.11.1568 uskollisuudenvalansa antanut oli kuitenkin nimeltään Mats Mognson till Kappelstrand. Hänen käyttämänsä sinetti ei ollut hänen omansa (Torsten G. Aminoff, Finländska frälsesigill från tiden 1568-1602. Gentes Finladiae IV, sinetti A II:1). Aminoffin hankkimien tietojen mukaan Mats Monsson asui 1567-1569 Jakob Monssonin säterissä Kappelstrandissa.
Kaupunginkirjurin vaimoksi Ramsay ilmoittaa Karin Jakobintyttären, joka olisi haudattu 12.7.1609 Turun tuomiokirkkoon. Mainittuna päivänä haudattiin porvari Erik Olofinpoika Hakolan (Spåra) vaimo Karin (Jarl Gallén, Spårar och Silfverspårar. SSV XXXVII, s. 217), mutta isännimeä ei ilmoiteta. Gallén pitää kyllä mahdollisena, että hän oli Borstbölen suvusta. Karin on voinut olla ensin naimisissa kaupunginkirjurin kanssa ja solmia leskeksi jäätyään uuden avioliiton Erik Spåran kanssa. Tietoja yhdistelemällä Ramsay on saanut hänen isäkseen Jakob Tuomaksenpojan, joka ei siis voi pitää paikkaansa, jos Jakob Tuomaksenpoika ja Simon Tuomaksenpoika ovat olleet veljiä. Erik Hakolan veljen Henrik Olofinpojan vaimon, Valborg Knutintyttären, äiti oli Gallénin mukaan myös Borstbölen Jakob Tuomaksenpojan tytär.


Erik ja Henrik Olofsson Spåran vaimojen suku selkiää tuosta.


Jos Spårilla oli myös veli Lars, iän ja muun suhteen sopisi N.N. Månsdr Utterin puolisoksi. Miksi mahdollisesti olisi asunut pikkutilalla Kustavissa. Poika vain lukkarina Ålannissa.


Eräs seikka on huomattava tilan kokoakin ajatellessa rannikoilla.

-en tosin tiedä vaikuttiko manttaali lukuun.


Rannikon ja saariston tiloilla oli kalastusoikeudet, joilla oli erittäin suuri taloudellinen merkitys, mistä kertovat lukuisat käräjäjutut.


Käsittääkseni tila voi olla pinta-alaltaan pienikin, kunhan sillä oli isot kalavedet, jolloin sen arvo oli hyvinkin suuri. Kertoo kalaoikeuksien merkityksestä, että rannikon vanhoista suurkartanoista melkein kaikki sijaitsevat vanhojen suur apajien vieressä. Katoliseen aikaan paastonaikana ei saanut syödä kuin kalaa. Siksi hapan ja kuivakalan markkinat eurooppaan olivat rajattomat.Ja maksu oli kultaa tai hopeaa eli puhdasta rahaa.
Tämä selittää mielestäni Vakka-Suomen aatelistihentymää, koska alueen rannikon lahdet, kuten Mynämäen lahti ovat vieläkin Suomen tärkeimpiä kalan kutualueita.
Alueen pellot ja niityt ovat erittäin kivisiä ja vaikeasti viljeltäviä kallion välejä .Ilmastollisesti tosin melko vakaa säätila ei ole kovin hallanarka, mutta kuivuus kiusaa vieläkin viljanviljelyä.
Isak Larssonin jälkeläinen Österman olikin Tukholman kalastajien killan Oltermanni, josta aiemmin juttua täällä sivuilla.

[Jari Latva-Rasku]

Vakka-Suomen aatelisten määrä vähentyisi ratkaisevasti, jos nuubl.-sanalle löytyisi joku muu selitys kuin aatelinen. Yksi Nuubl. Cnut, eli Knut Jacobsson löytyi kaikkien muiden lisäksi lisää Lokalahden Rannan tilalta 1640-luvun alussa. Vain lokalahtelaisella Nuubl. Henrik Vestgötellä ja taivassalolaisella Nuubl. Erik Tavastilla on ollut sukunimi.

Kun Taivassalon Salmitun tilan yhteydessä käsiteltiin vuonna 1661 paljon aikaisemmin vallinneita maanomistusoloja, niin vain säteritilan ensimmäisenä mainitun lampuodin Erik Tavastin kohdalla oli maininta nuubl.. Nuubl.-nimike ei siis ollut pelkästään Lokalahtelainen ilmiö ja sen täytyy tarkoittaa jotain verotukseen liittyvää.

Nuubl.-nimikkeiset on yleensä mainittu rälssiin liittyvien tilaryppäiden yhteydessä ja nimike on ollut vain yhdellä henkilöllä. Nimike on usein mainittu vuonna 1635 eli juuri henkiverotukseen siirtymisen jälkeen.

Oma puutteellisen tiedon varassa tehty arvaukseni on, että Nuubl. voisi tarkoittaa henkilöä, joka on ennen henkiverotusta huolehtinut veronkannosta kaikkien kylän alueella rälssiin kuuluneiden tilojen puolesta. Tällainen henkilö olisi itse voinut olla, tai sitten ei, rälssiin kuuluva. Jos tällainen hatara oletus pitäisi paikkansa Johan Carvilander, Hylkilahden Måns Larsson ja Kauppilan Nuubl. Thomas olisivat toimineet samanlaisessa tehtävässä eli tilanvoutina.

[Benedictus]

Yhden lisänuubelin löysin:Haroisissa on Jacob Nuubl 1649.
Kaimaisen omistaa 1631 Henrik, 1635 Henrik Westgöte, Jacob S? onko Simonsson Vai Sciurus ja taas Henrik Westgöte.

Lokalahtio on oikea fustraation lähde .Toisaalta tuntuu, että siellä on eletty omassa systeemissä, jossa kaikki ovat hyvin köyhiä. Aiempi ajatus, että se oli veronkiertoa, taitaa olla paikallaan.

Pohdimme Lokalahden khr Erik Schraderuksen omistuksia.
Vaimonsa Valborg hallitsi leskenä monia tiloja, jotka näyttäisivät tulleen hänen kauttaan.

Kuuman kesäpäivän ratoksi kaivoin nuo tilat auki ja sieltä löytyi mielenkiintoinen yhteistekijä.

Erikin tilat olivat: Salmenperä, Kauppila ja Ranta.

Salmenperä:
1540 flöteskatt
hafver her Sigfridus? en oikein osaa lukea nimeä.
1556 Jacobus Sigfridi

(Huom.Balkisissa 1560-62 Jacob Sigfridsson. Omisti Erik BERTILSSON.)

1560-62 Henrik BERTILSSON

1570 Henrik Larsson
1571 hust. Biritta
1572 Biritta vidua
1575-1606 Cristoffer Michelsson
h. Biritta
1609 Isak Olsson
1618 Valborg ea , 1 dr
1621 Henrik Markusson
1622 enkia
1626 Henrik Markusson
1628 enkia
1629 Henrik Markusson
1630 enkia
1631 Henrik Markusson
1634 Henrik Markusson , 1 par, Gertrud dr
1637 Henrik Markusson, Valborg h., Gertrud dr.
1638 Simon Isaksson , Valborg mor, Gertrud sr.
Myöhemmin tila siirtyy Henrik Isakssonille.

Eli Leski-enkia on Biritta, Henrik tyttären Valborgin 2. mies.

Ranta:
1565 BERTILL Larsson
1570 BERTILL Ma?
1572 Biritta Salmenperä
1581 Biritta Salmenperä
1586-1606 Cristoffer Michelsson
Maininta öde 20v. ja öde 40 v. en tajunnut juttua.

Kauppila:
1540-79? BERTILL Larsson

Kaimais:flöteskatt
1557 BARTOLIUS
1558 BERTILL
1566 BERTILL Larsson
1568 Jacob Bertillsson

Eli kaikkia näitä tiloja yhdistää Bertill Larsson tai joku Bertilsson.

Tilat ovat tuon mukaan kuuluneet suurelta osin Bertill Larssonille, jonka veli varmaankin on Henrik Larsson tai sitten Salmenperän Henrik Bertillssonin tytär on Biritta, joka kuitenkin näkyy perivän Rannankin Bertililtä.

Tätä kautta myös Kauppila siirtynee Erik Schraderuksen vaimolle, Rannan hän ostaa tosin rahalla.
Voidaan pitää aikalailla varmana, että Erikin vaimo Valborg Larsdr oli khr Lars Thomassonin tytär, koska muita sopivia Larsseja ei ole Valborgin isäksi.
Pitää huomata, että Biritta leski eli vielä 1630, jolloin omistukset siirtyivät varmaankin vasta sitten.
Kuka oli sitten khr Lars Thomassonin vaimo.

Salmenperän Valborg ja Henrik Markusson mainitaan 1634 tyttären Gertrudin kanssa.
Tämä Gertrud lienee Valborgin ja Henrikin tytär, koska katoaa 1638 eli tulee naimaikään.
1618 mainitaan Valborg ea ja 1 dr.
Tämä tytär voisi hyvin olla Lars Thomassonin vaimo, koska ikänsä puoleen sopisi Valborg Larsdr äidiksi.

Kuka sitten olisi Isak Erikssonin Viljattulasta äiti?

Laittaisin Erik Thomassonin vaimon Britan eli Biritan Valborgin toiseksi tyttäreksi, joka on nimetty isoäidin mukaan.
Vaikka Valborgilla ei näy kuin yksi tytär 1618, niin kuitenkin lapsia oli enemmän koska tila siirtyy pojille Simon ja Henrik Isaksson.
Lapset lienevät olleen alaikäisiä tuolloin.
Täten Isak Eriksson olisi saanut nimensä isoisältään.

Täten kirkkoherra Lars Thomassonilla ja Lukkari Erik Thomassonilla olisi sisaret puolisoina.
Ovatko miehet veljeksiä on eri asia.

Kuka oli tuo Bertill Larsson, joka näkyy joka paikassa?

Kuka oli Balkisten Erik Bertilsson?

[TapioV]

Voisiko lyhenne tulla sanasta nyupodling, otettu uudelleen viljelyyn? Ovatko tilat ennen tätä merkintää olleet öde? Tarkista!
Tapio Vähäkangas

[Pekka Hiltunen]

Voisiko lyhenne tulla sanasta nyupodling, otettu uudelleen viljelyyn? Ovatko tilat ennen tätä merkintää olleet öde? Tarkista!
Tapio Vähäkangas

Juu-u, hyvä huomio: vasen käsi helvarinkurjessa tässä seilataan. Mutta eiköhän se kotirauman pookin jo ala olla näköpiirissä - kun on kohta genomi tässä oman miniläppärin tiedostoissa.

En kyllä ymmärrä, miten aatelinen olisi voinut voudintehtävistä selviytyä. Eikös sitä varten muka ollut virkamieskunta?
PH

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka Lokalahdella tuntui olevan erikoiset ja mielenkiintoiset elinolosuhteet, tavoite Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin alkuperän selvittämiseksi pitäisi pitää keskiössä.

On olemassa valistunut arvaus, keitä he ovat olleet, mutta sitä tuskin pystyy koskaan täysin todistamaan. Jos lokalahtelainen lukkarin poika Isak Eriksson ja mahdollinen Thomas "Nuubl." Perssonin pojanpoika voidaan todeta kirjuriksi tai peräti katselmuskirjuriksi, niin tapaus lienee varsin selvä myös Julianan osalta. Ei myöskään olisi haitaksi, jos Taivassalon Alaskartanon ja Hylkilahden Måns Larsson voitaisiin osoittaa tai kiistää samaksi henkilöksi.

Opiskellessani kauan sitten Åbo Akademissa, professorillani oli tapana sanoa tieteellisestä ajattelusta, että "en sten är en sten", eli jonnekin on todistelun raja vedettävä, jotta ei alettaisi viisastella. Sukututkimus on yhteiskuntatieteiden kaltaista, totuutta ei voi erottaa sen tulkitsijasta tai tulkinnan ajankohdasta ja yhteydestä.

1. Nuubl.

Lokalahdella tuntui olevan mittava määrä 1 manttaalin kokoisia rälssiin kuuluneita lampuotitiloja, joiden viljelijät olivat varattomia ja autioitumisista huolimatta he jatkoivat useassa sukupolvessa tiloilla punnertamista. Öde eli autioituminen ei mitä ilmeisemmin tarkoittanut, että tila olisi ollut autio tai se olisi otettu uudelleen viljelykseen. Tilat ovat useimmissa tapauksissa olleet hetkellisesti veronmaksukyvyttömiä.

Kun katsotaan, missä yhteydessä Nuubl.-määre ilmenee, yhteisiä piirteitä ovat, että tilat kuuluvat rälssiin, niitä viljelee useampi lampuoti, eräillä Nuubl.-määreellä varustetuilla on ollut aateliselta kalskahtava sukunimi ja Nuubl.-määreisiä on tilan alueella vain yksi.

Nyupodling oli erinomainen vinkki, mutta toisessa merkityksessä. Nuubl.-määreen antamisen jälkeisenä vuonna on tilan henkiveroa maksavaksi lampuodiksi merkitty mahdollinen edeltäjän poika, vävy tai puolison uusi mies. Esimerkiksi Lokalahden kylällä oli vain Kauppilan kohdalle merkitty vuonna 1635 Thomas (Persson) Nuubl. ja muiden kylän tilojen kohdalla oli seuraavana vuonna merkintä öde, ei kuitenkaan varsinaisen Kauppilan kohdalla. Nuubl. liittyy jotenkin henkiveron maksajan vaihtumiseen, mikä on yhdessä tapauksessa merkitty myös kymmenyksen maksajan kohdalle. Yhdessä tapauksessa edes henkiveron maksaja ei ole vaihtunut.

2. Kummitus-Kerttu ja Kauppila

Salmenperästä löytyivät seuraavat merkinnät:

1637 Henrik Markusson, Valborg h., Gertrud dr.
1638 Simon Isaksson , Valborg mor, Gertrud sr.
Myöhemmin tila siirtyy Henrik Isakssonille, joka voisi olla Simon Isakssonin veli.

Gertrud (Isaksdotter) oli siis Isak Olofssonin ja Valborgin tytär ja Simon (sekä Henrik) Isakssonin sisko.

Viljattulan Isak Erikssonin siskoksi vuonna 1657 merkitty Lokalahdelta tullut Kerttu ei voi olla Gertrud Isaksdotter.Gertrud Isaksdotter voisi paremminkin olla Viljattulan Isak Erikssonin äidin Britan puoleinen täti.

Lokalahden Kauppilan henkiverot maksaa 1640-luvun alkupuolelta lähtien Henrich Erichsson. Samaan yhteyteen on merkitty piikoja ja itsellisiä, joilla on kovin samanlaiset nimet kuin Isak Erikssonin siskoilla. Henrich Erichsson voisi olla lukkari Erich Thomassonin vävy eikä poika. Lokalahden kylän muut tilat paitsi Kauppila oli merkitty pappilan yhteydessä oleviksi. Voisi arvata, että Lokalahden lukkari on voinut olla Erik Thomassonin jälkeen hänen vävynsä Henrich Erichsson.

Kauppilan kohdalle oli vuonna 1657 merkitty, että pellot ja töllit on antanut rakentaa Johan Humalainen. Merkintä oli kirjattu vihreällä värillä, joten se voisi olla peräisin muista kuin verotusasiakirjoista.

Johan Humalainen voisi olla kihlakunnankirjuri Johan Mattsson Humalainen, joka vaikutti koko kihlakunnan alueella, myös Karkussa. Johanin poika Erik oli myös Järventaan Isak Erikssonin tavoin katselmus- ja myöhemmin pitäjänkirjuri. Johan Humalaisen leski Margareta Marcusdotter asui Kangasalan Palonkylässä. Hätäinen arvaus voisi olla, että Margareta Marcusdotter on ollut Salmenperän Henrik Markusdotterin sisko.

3. Salmenperä ja Kauppila

Salmenperä ja Kauppila olivat tulleet Valborg Larsdotterin omistukseen ainakin kirkkoherran lesken hieman ylimitoitetuiksi syytinkitiloiksi. Tällaisia järjestelyitä on tehty muuallakin. Tätä todisti, että leskeä velvoitettiin maksamaan armovuoden saarnaajan palkkoja.

Kirkkoherra Lauretius Thomaella ei välttämättä ollut mitään omistusosuutta näihin tiloihin.

4. Hermansaari

Hermansaaren tilalle on merkitty vuodesta 1634 vuoteen 1639 Lars Thomasson, jolla on ensin vaimo Margeta ja sitten mahdollisesti Brita Eriksdotter? Brita Larsdotter tarkoittanee hänen tytärtään.

Lokalahdesta tuli Pietari Brahen määräyksellä kirkkoherrakunta vuonna 1639. Lars Thomasson on merkitty Hermansaaren manttaaliluetteloon, mutta ei henkikirjaan vuoden 1639 jälkeen. Vuonna 1664 oli Hermansaareen merkitty "väl bygd och brukas av des folck och afwel". Tällä tarkoitettaneen, että Lars Thomasson on kuollut ja Flemingin suvun rälssitilaa hyvin hoitavat Larsin jälkeläiset. Samoihin aikoihin on kirkkoherraksi ensimmäisiä kertoja mainittu Erik Jacobi Schraderus.

Lokalahden veroluetteloista on vaikea löytää kirkkoherroja. Olisiko mahdollista, että he eivät olisi jostain syystä maksaneet henkiveroja? Näin ollen Hermansaaren Lars Thomasson voisi olla kirkkoherra Laurentius Thomae.

[Jari Latva-Rasku]

Hieman jatkoa sirpaletietoihin:

1. Lokalahden Balkis

Balkisten tilan omistajiksi oli ensin merkitty Erik Bertilsson Slang ja sitten vuodesta 1600 Karin Eriksdotter till Melkkilä. Samana vuonna Lokalahden kylälle ilmestyy Thomas Persson.

Vanhassa Genoksessa olleen artikkelin suomenkielinen selostus on seuraava:

Selostus.
Maunu Juhananpojan, Viurilan kartanon omistajan, tiedetään käyttäneen liljaa vaakunassaan. Häneltä sekä vaakuna että kartano siirtyivät Slang suvulle Håkan Tidemaninpojan vaimon Valborg Flemingin kautta, joka oli mainitun Maunun tyttärentytär. Håkan Tidemaninpojan pojat Bertil ja Eerik käyttivät liljaa vaakunassaan, mutta edellisen poika Eerik Bertilinpoika, k. 1592, käytti jo toista vaakunaa nim. pyhää "Mikaelia lohikäärmettä polkevana. Paitsi häntä käyttivät tähän aikaan vain kaksi muuta henkilöä mainittua vaakunaa, nim. Pietari Eerikinpoika, Pohjan kartanon omistaja, vanhaa Muurlan sukua, sekä Erik Bertilinpojan anoppi Margareta Pietarintytär. Asiakirjoissa esiintyvät Eerik Bertilinpoika ja Pietari Eerikinpoika usein yhdessä, joka viittaa läheiseen sukulaisuuteen. JULLY RAMSAY mainitsee Margaretan ensimmäisen miehen olleen erään Eerikin, josta häneltä puuttuu lähempiä tietoja, mutta kirjoittaja otaksuu hänen olleen Pietari Eerikinpojan isän Eerik Olavinpojan Muurlan sukua, minkä suvun vaakuna on tuntematon. Margaretan toinen mies oli Pietari Spore. LUND pitää luultavana, että Eerik Bertilinpoika Slang olisi anopiltaan perinyt uuden vaakunansa, mutta koska Margaretan tytär Kaarina käytti toista vaakunaa, ristiä ja tähteä (Holman Stjernkors suvun) ei ole mahdotonta, etteikö juuri tämä ollut Muurlan suvun vanha vaakuna. Margaretan lukuisat tilukset Perniössä periytyivät Pietari Eerikinpojalle ja Eerik Bertilinpojalle, joista edellinen olisi LUNDin otaksuman mukaan hänen poikansa ja jälkimmäinen oli varmasti hänen tyttärensä mies. Johtuen tästä sukulaisuudesta, arvelee kirjoittaja, käyttivät molemmat samaa vaakunaa. Eerik Bertilinpojan pojanpoika, 30-vuotisen sodan tunnettu sankari Eerik Slang käytti suvun kolmatta vaakunaa, marsalkansauvaa.

Genos 8(1937), s. 116-120

Kun Isak Eriksson-niminen oli merkitty Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuriksi vuonna 1653, niin upseeristoon kuuluu Erik Stiernkors (till Holma). Niin Erik Stiernkors eli Stierna kuin Karin Eriksdotter till Melkkilä ovat jossain yhteydessä käyttäneet vaakunanaan pelkkää tähteä (lue varsinainen artikkeli, "tähti kilvessä ja risti kypärässä"). Per Eriksson till Pojo by i Bjärnå olisi Lundin käsityksen mukaan Karin Eriksdotter till Melkkilän veli. On myös esitetty käsitys, että Karinin isä olisi ollut Erik Sigfridsson till Laukka. Joka tapauksessa samoissa tähtivaakunoiden piireissä pyöritään.

2. Gertrud Isaksdotter

Henrik Eriksson Schraderus tuli ylioppilaaksi vuonna 1665, eli hän oli syntynyt noin 1645. Hänen äitinsä Valborg Larsdotter olisi siis syntynyt viimeistään noin 1625. Jos Valborg olisi Laurentius Thomaen tytär, hän oli syntynyt niihin aikoihin, kun kirkkoherra Laurentius tuli ensin Vehmaan Lokalahden kappalaiseksi Jöran-nimisen kappalaisen jälkeen. Kumpikin kappalaisista oli merkitty pappilan alaisuuteen kuuluneeseen Viljattulaan.

Salmenperän Gertrud Isaksdotter ei siis voi olla Laurentius Thomaen puoliso.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on, missä Ericus Jacobi Schraderus on piilotellut ennen tuloaan Lokalahden kirkkoherraksi 1660-luvun alkupuolella. Arvaukseni on, että hän on ollut yksi Lokalahden kummitusseurakunnan kirjaamattomista papeista.

Miksi virren sanat Herra kun sä sanassasi annat kuulla äänesi ovat niin voimallisia? Niistä voi kuka hyvänsä olla sitä mieltä kuin huvittaa ja kaikki ovat aivan yhtä oikeassa.

[Benedictus]

1657 sal Johan Humalainen Kauppilassa. lienee tämä sama.
121

Humalainen, Juhana Matinp.Seuraavan poika. K. n. 1658.P:o Margareta Markuksent., eli leskenä 1658.
122

Humalainen, Matti (Henrikinp.?). Main. 1630-37, kaupungin voutina 1637.P:o Valpuri.
Lähde Porin porvareita.

Poika Erik Johansson Humalainen: Henkilötiedot

1659/60 Erik Lupularius, myöhemmin Humalainen Ericus Johannis, Kangasalensis 1357 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1357). Vht: Kangasalan Palon isäntä, Ala-Satakunnan ja Vehmaan kihlakuntien kruununvouti Johan Mattsson Humalainen († 1658) ja Margareta Markusdotter. Ylioppilas Turussa 1659/60 Lupularius Eric. Joh:is _ 62. Lupularius-nimi on muodostettu humalaköynnöksen Humulus lupulus mukaan. — Tuomittu kuolemaan 1661, mutta armahdettu. Katselmuskirjuri (1680). Kangasalan ja Oriveden pitäjänkirjuri (1684). Omisti Palon ratsutilan 1680-luvulle ja vuodesta 1692 Havisevan Paavolan. Elossa 1712. Pso: Elin Josefsdotter Melartopaeus.
Lanko: Keuruun kirkkoherra Abraham (Abrahamus Axelii) 270 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=270) (yo 1642, † 1697).
Lanko: lainlukija Gabriel Melartopaeus 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020) (yo 1653/54, † 1686).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 124b; KA mf. ES 1924 (mm 10) Euran käräjät 10.–11.3.1659 f. 214 (fordom Befalningzmannen Sal: Johan Matzson Humalainen ... mehrbe:te Humalains Skrifware Jören Soupas ... Sal: Humalainens Enckia); KA mf. ES 1963 (nn 4) Karkun käräjät 25.–26.6.1645 f. 191v (fordom Heredz Skrifwaren her i heradt Johan Matsson Humalainen),

Erikin sisar Karin nai ensin Korporal Johan Ivanowitzin (1653 rykmentit luettolossa näkyy 3. Majurin kompp. korp.Juska Ivanowitz.)

Karinin 2. puoliso oli Abraham Axelii Suolaxius-Palander Keuruun kirkkoherra, jonka 4. vaimo oli.

Hänen anoppi-puolensa, Abrahamin isän Axel Theodoriksen 2 vaimo oli Skolastica Henriksdr Strigelius.
Hänen siskonsa Märtta oli Jacob Peldanuksen vaimo.

Skolastica testamenttasi omaisuutensa siskonsa tyttärelle Anna Jacobsdr Peldanukselle ja tämän miehelle Isonkyrön nimismies Peer Hansson Gumselle (Isokyrön khr Geetin suku)

Perin poika Isak Persson nai Catarina Palmin, Israel Alftanuksen siskontytön.

Perin poika Johan Persson nai Margeta Laibeckin, Laihian khr Cristian Laibecin tr.

Peerin veljen Jacobin poika Johan Jacobi nai Susanna Israeldr Alfanuksen.

Kummia kiemuroita !

Olisiko Margareta Markusdr:n Appi Matss Henriksson, Porin kaupunginvouti, myös mahdollisesti Lokalahdelta?

[Benedictus]

Erik Johansson Humalaisen-Lupuriuksen vaimon isä oli Kangasalan khr Josef Melartopaus, hänen äitinsä oli Hebla Eskilsdr, joka oli isonkyrön khr Angleniuksen leski.
Henkilötiedot

sl. 1640 Simon Anglenius Simon Caroli, Kangasalensis 72 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=72). Vht: Pohjan kirkkoherra Karl Nurcherus (Carolus Simonis, Isonkyrön kirkkoherran poika, yo Uppsalassa 8.9.1610, † 1626) ja Hebla Eskilsdotter tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Kangasalan kirkkoherra Josef Melartopaeus, † 1654). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Simon Caroli Cangasalensis. | Rector Scholæ Nycarlebyensis. Oraatio 20.3.1642. Respondentti 7.6.1645 pro exercitio, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Respondentti 27.3.1647 pro gradu (Simon Caroli Anglenius Nyland-Fenningus), pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 4.5.1647. Preeses 3.3.1649. — Turun akatemian deposiittori 1644. Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori 1648. Valtiopäivämies 1650. † Uudessakaarlepyyssä 10.2.1654. Pso: Katarina Eriksdotter Fortelius.
Velipuoli: lainlukija Gabriel Melartopaeus 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020) (yo 1653/54, † 1686).
Poika: turkulainen asianajaja Daniel Anglenius 2027 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2027) (yo 1669, † 1676).
Tyttärenpoika: Turun kaupunginviskaali Johan Lässle 4022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4022) (yo 1694, † 1715).
Sisarenpoika: Turun kaupunginsihteeri Karl Brochius 1007 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1007) (yo 1653/54, † 1678).
Lanko: Ulvilan kirkkoherra, professori, FM Gabriel Fortelius 1129 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1129) (yo 1656, † 1721).
Vertaa: rykmentinpastori Simon Naglenius 492 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=492) (yo 1645/46, † 1657).
Kaima: lainlukija Simon Nurckerus, myöh. Anglenius 358 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=358) (yo 1643/44, † ~1651).


Daniel Angleniuksesta olikin jo aiemmin täällä juttua, koska hänen vaimonsa Trumbelin sisarenmies Peter Blahd näkyy Israel Alftanuksen Kurjalassa.
Danielin äidinäitihän oli Malin Eriksdr Alftanus.
Siis ErikHumalaisen langon Simonin anoppi oli Malin Alftanus.

[Jari Latva-Rasku]

1. Boga af Jackarby, Strigelius, Peldan

Lienee varsin luonnollista, että Skolastika Henriksdotter Strigelius testamenttasi omaisuutensa siskontyttärelleen Anna Jacobsdotter Peldanukselle. Anna Peldanan äidin Märta Strigeliuksen äiti oli tietääkseni Ilmajoen kirkkoherran Henrik Strigeliuksen puoliso Märtha Johansdotter Boga af Jackarby. Yhden Johan af Jackarbyn ja Hebla Stålarmin tyttäristä tiedetään avioituneen säädyn ulkopuolelle. Hän lienee Märtha.

Märthan vuonna 1625 kuollut sisko Cecilia oli avioliitossa vuonna 1622 kuolleen Olof Gustafsson Stjernkorsin kanssa. Heidän tyttärensä oli Lars Hansson Jägerhornin (1585-1655) puoliso Hebla Olofsdotter Stjernkors (1600-1680). Hebla Stjernkors oli siis Anna Peldanan äidin Märta Strigeliuksen serkku. Ei ihme, että Peldanukset ja Alftanukset harrastivat poikkinaintia useammassa sukupolvessa, tähden ja ristin sukua kumpikin. Tähän touhuun sitten liittyivät sivustalta tunnontarkat kansanjohtajat Wegeliukset, Reiniukset ja Astreniukset.

2. Underpant

Niin Lokalahden Lokalahdenkylän Kauppilan kuin Viljattulan kohdalla on aika ajoin maininta, että ne kuuluvat pappilan yhteydeen. Yhden Lokalahden tilan kohdalla on jopa vuonna 1647 maininta, että sen on ottanut haltuun pastori, eli Laurentius Thomae. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta Kauppilasta.

Samana vuonna 1647 on niin Fleming-suvun rälssiin kuuluneen Kauppilan kuin Viljattulan kohdalle manttaalikirjaan tehty merkintä, että ne ovat Erich Thomassonin hallussa ja ne on pantattu (underpant) vuonna 1638 kuolleen Nils Kiljin perillisten toimesta. Näin ollen Kauppila ja Viljattula on pantattu Vehmaan Kosken lisäksi. Erich Thomasson lienee kummassakin tapauksessa Isak Erikssonin lukkari-isä.

Oheishuomiona voisi todeta, että Savonlinnan ja myöhemmin Turun linnan käskynhaltija Nils Kijl oli 1600-luvun alkupuolella päällikönhommissa samaan aikaan, kun Måns Mårtensson Palm oli Novgorodin käskynhaltijana.

Johan Humalainen on voinut kunnostaa Kauppilan tiluksia Vehmaan kruununvoudin tehtävänsä vuoksi. Merkintä oli tehty Humalaisen kuoleman yhteydessä vuonna 1657. Perilliset ovat voineet pelätä, että Humalainen on käyttänyt kunnostukseen omia varojaan.

3. Isak Eriksson

Lokalahden Viljattulan Isak Erikssonille löytyy mahdollinen väylä tähtien sukuun oletetun isänsä Erik Thomassonin ja oletetun äitinsä isän Isak Olofssonin kautta. Lokalahden Isak voisi olla parillakin tavalla Stjernkors-sukua, tai sitten ei. Karkun Järventaan Isak Erikssonin väylä on hänen tähtien sukuun kuulunut puolisonsa Juliana Månsdotter.

Kun voimia riittää, kannattaisi aloittaa sukututkimus eli lukea Vehmaan tuomiokirjat ja tutkia sieltä maininnat Isak Eriksson-, Erik Thomasson- ja Laurentius Thomae-nimisiin henkilöihin liittyvät maininnat. Muut merkinnät onneksi kertoo SAY. Uskoisin muun puuhailun olevan ajanhukkaa.

Laskeskelin, että olen valmennustöihini liittyen lukenut viimeisten neljän vuoden aikana 12.000 sivua väitöskirjoja ja muita asiantuntija-artikkeleita. Kaikki tämä sen vuoksi, jotta ei tarvitsisi asiakkaiden edessä viisastella pelkästään omiaan. Sukututkimuksen rasittava piirre on, että siinä tuijotetaan yhtä sivua 12.000 tuntia ja yritetään arvailla, mitä sisältö tarkoittaa.

[Pekka Hiltunen]

Sukututkimuksen rasittava piirre on, että siinä tuijotetaan yhtä sivua 12.000 tuntia ja yritetään arvailla, mitä sisältö tarkoittaa.

Mahtaakohan tästä hikeentyminen olla turhanaikaista: kun vielä vähän aikaa fundeerataan, saadaan lukea väitöskirjasta, joka käsittelee semmoista tekoälyohjelmaa, joka lukee lähteet kuin lähteet ja naputtelee selkeät sifrat ja pukstaavit näyttöruudulle pelkällä enterin hipaisulla. Saa sitten, ken elää ja näkee, koettaa keksiä itselleen jotain älyllisempää pähkäiltävää.

"Sukututkimuksen aloittamisen" kynnys näyttää omia kaaviota mielessään piirrellessään kasvavan kääntäen verrannollisesti yllätysten todennäköisyyteen. Julkaisuprojekti näyttäisi siis olevan aloittamista vaille valmis.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Kiitokset Hiltuselle ihailtavasta kommentista.

Vertaus sivumääristä oli tarkoitettu vitsiksi. Olen tuijotellut näitä arkistopapereiden koukeroita kymmeniä vuosia ja vieläkin koen sen rasittavaksi. Luettujen sivujen joukkoon sisältyy vain muutama mieltä kohottanut löytö, jotka ovat kuitenkin innostaneet jatkamaan.

Tekoäly olisi passiivinen menetelmälähtöinen tapa tutkia, mutta olemassa olevien lähteiden jakaminen tietoverkoissa mahdollistaa monipuolisen sosiaalisen oppimisen, koska tieto on niin monen saatavilla. Merkittävin muutos sukututkimuksessa on ollut alkuperäistiedon saatavuuden ja siihen liittyvän keskustelun lisääntyminen.

Kiinnostuin Astreniusten tarinasta parikymmentä vuotta sitten ja olin pitkään varma, että vastausta ei löydy. Ratkaiseva löydös tiedon lisäämiseksi oli, kun oli pystytty nykyisin helposti saatavilla olevan tiedon avulla osoittamaan, että Arvid Frisius oli Johan Frisiuksen poika eikä sama kuin Lemun kirkkoherra Arvid Karkuensis. Toinen merkittävä tiedon lisä oli, että kuolleiden luettelossa Juliana oli Palm. Erheellinen ja puutteellinen tieto oli harhauttanut Karkun ratsutilat-kirjassa kokeneempiakin sukututkijoita melkein vuosisadan. Ylioppilasmatrikkelin ansiokkaat viitteet sitten lisäsivät tietämystä melkoisesti. Kaiken vaivannäön jälkeen on ainakin syntynyt melko pätevä hypoteesi Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin syntyperästä. Kuten jo totesin, rasittavalla ja melko helpolla tavalla voisi tarkistaa, voiko hypoteesia todentaa. Pitäisi lukea Vehmaan tuomiokirjat. Selasin ne läpi puolisen vuotta sitten monien muiden asiakirjojen ohella, mutta en tiennyt, mitä pitäisi etsiä.

[Jari Latva-Rasku]

Nuubl.?

Olisikohan selitys sanalle nuubl. seuraava:

Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnassa yksittäisten tilojen sukuoikeuksia kuulutettiin aina välistä käräjillä (niitä oli kuulutettava kolme kertaa sukulaisten lunastettavaksi, joilla oli etulunastusoikeus; myös kruunu ja rälssimaalla aatelinen olivat suvun ulkopuolisiin ostajiin nähden etuoikeutettuja) ja sukuoikeuksia siirtyi aatelisille, mutta Wittenbergiä (Taivassalo) lukuun ottamatta kukaan ei täällä näytä kahmineen niitä määrätietoisesti itselleen. (Kujala, Antti, Kruunu, aateli ja talonpojat 1630-1713 : Verot, vuokrat ja valtasuhteet, 2009).


Vuonna 1635 olisi kuulutuksia tehty erityisen monta, koska edellisenä vuonna oli siirrytty henkiverotukseen. Kantasana olisi ehkä Nyupplysning tai jotain vastaavaa.

[Benedictus]

Tuota nuubl-sanaa jaksan ihmetellä. Onko se jokin Vakka-Suomen alueen erikoisuus, jota ei löydy muualta Suomesta?
Kauppilan sivua katsellessa huomasin Erikillä 1640 Etunimen ja kirjaimen perässä. Onko se N eli Nuubl.?

Toinen seikka, joka ihmetyttää on tuo öde ja köyhyys-tilojen määrä ja laatu.
En ole selvittänyt millaisia satovuosia tuohon aikaan oli Vakka-Suomessa, toisaalta joutuivatko tilat rasitukseen sotien vuoksi menetetyistä varusteista ja miehistä?
Jotenkin tuntuu oudolta, että nuo tilat ovat alueen isoimpia ja vanhimpia, eli pellot olivat tuottavia ja niityt hoidetuita, pitkältä ajalta. Lisäksi kalaa sai merestä runsaasti, jolloin väki oli tervettä ja vahvaa.
Mielestäni Hämeessä ja Satakunnassa ei tuolla ajalla ole vastaavaa öde- aikaa.
Voisiko ajatella, että ratsutilalliset olivatkin senverran varakkaita, että lahjomalla voudit, jotka olivat osin sukua, kiersivät verot ja maksut muualla asuville rälssinomistajille.
Esimerkiksi kamariviskaali Claes Torsk lienee juuri siksi tulleen Suomeen hoitelemaan Oxenstiernan tilojen maksuja kuntoon.
Satakunnassahan oli tuo oma Antti Äimä, joka kaiveli tilojen veronmaksut Kruunulle todellisiksi, jopa luomalla ilmianto järjestelmän.

[Jari Latva-Rasku]

Kuten taulukosta näkee, veronmaksu on ollut summittaista.

Taulukko 3
Autiomanttaalien %-osuus (vasemmalta oikealle) Vehmaan, Uudenkirkon-Laitilan, Lapin, Piikkiön kihlakuntien, Marttilan, Ylä-Satakunnan ylisen tuomiokunnan kaikista manttaaleista(Kujala, Antti, Kruunu, aateli ja talonpojat 1630-1713 : Verot, vuokrat ja valtasuhteet, 2009).

Vuosi
1663 23,4 32,5 36,0 8,7 34,6 23,4 9,5
1666 19,2 26,1 33,2 7,9 24,0 21,1 7,2
1668 19,2 27,0 32,5 7,6 23,2 17,1 4,4
1670 18,8 26,0 31,3 8,2 25,4 18,4 4,4
1672 20,0 27,6 32,2 8,2 25,9 17,3 4,4
1674 24,3 35,6 37,3 7,2 25,2 12,3 3,7
1676 26,2 38,1 38,8 8,2 25,8 14,6 4,7
1678 31,0 47,5 35,5 9,9 31,3 16,5 4,6
1680 25,1 39,9 26,9 9,1 20,0 14,7 5,5
1682 18,4 27,5 22,9 8,7 18,4 16,5 5,9
1684 16,2 24,3 20,3 6,7 13,0 13,4 5,8
1686 16,8 24,4 23,8 5,1 9,8 12,8 6,0
1689 11,0 18,1 10,1 3,9 8,4 8,7 4,5

Lähde: Läänintilien kyseisten vuosien maa- ja tositekirjat (lyhennysluettelot)

Lokalahden tilanne on voinut paljon pahempi kuin Vehmaalla. Lokalahti oli tarkasteluajankohtana itsenäinen pitäjä. Ilmeisesti oli eduksi niin perintöoikeuden omaaville lampuodeille, rälssin haltijoille kuin virkamiehille, että maksut salattiin. Nykyaikana vastaavaa on tehty pimittämällä arvonlisäveron osuus.

Merkintä N voi tarkoittaa, että patronyymistä ei ole saatu selvää.

Mieleeni vielä tuli, että Nyupodling ja Nyupplysning lienevät käsitteinä varsin samoja.

Mielestäni voisi olla paikallaan, että Astrenius-keskustelusta irrotettaisiin erillisiä teemoja erikseen käsiteltäviksi, ellei sitten tehdä ratkaisevia löytöjä Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin henkilöiden selvittämiseksi. Eteneminen vaatii vahvistuksia alkuperäislähteistä, kuten tuomiokirjoista. Jos niitä tai jotain uutta näiden henkilöiden suhteen ei erityisesti Taivassalosta, Turusta tai Vehmaalta löydy, niin ainakin Isakin tapaus lienee ratkaisematon.

[Benedictus]

Järventaan tapauksessa jo kävi ilmi, että tuomiokirjat ovat ne lähde, joista löytyy tietoa etsijälle.
Arvid Frisius selvisi, Julianan ja Isakin suhde selkisi, löytyi ylimääräisiä lapsia ym.
Jos ajatellaan Vakka-suomen alueen pitäjiä, joista pitäisi etsiä tietoa, niin suuriko määrä noita läpikäytäviä kirjoja olisi?
12 000 sivua?
Miten rajata aluetta?
Kuinka hyvin noita tietoja olisi säilynyt?

Eli onko työ liian suuri pienelle porukalle?

Jos tuollaisia taitajia löytyisi, niin pitäisikö samalla kertaa kirjata laajemminkin vastaantulevia henkilöita ja tietoja verkostosta.?

Oleellinen kysymys on. Onko ketään, joka haluaa käyttää aikaansa noiden arkistojen kanssa?
Tietenkin siitä saa kunniaa ja kiitosta .

[Jari Latva-Rasku]

SSHY:n sivuilta löytyy Ala-Satakunnan ja Vehmaan osalta vajaa 10000 kuvaa eli noin 20000 sivua. Koko alueelta löytyy kirjoja 1600-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä aina vuosisadan loppuun. Kun hätäisesti katsoi Vehmaan vuosien 1674-78 hakemistoja, siellä esiintyi Hermansaaren vouti Bodislaus Hornborg, Petter Bergius, Claus Brennerus ja Henrik Schraderus, mutta ei esimerkiksi Isak Erikssonia. Henkilöitä voi tosin löytyä kustakin pöytäkirjasta, vaikka he eivät olisi päähenkilöitä.

Lukeminen helpottuu, kun tottuu kirjurin käsialaan. Lukemista voi nopeuttaa valitsemalla pitäjä ja sitten lukea jutun alusta, mitä asia koskee ja sitten, mitä henkilö- tai tilannimiä jutusta löytyy. Koko aineiston läpikäyminen olisi haastava tehtävä.

[Benedictus]

Urakka vaikuttaa kyllä aika hurjalta!
Silti sitä kautta voisi aueta aika montakin suurta kysymysmerkkiä.

Eräitä kysymyksiä voi synnyttää lisää, kaivelemalla digiarkistoa.

Tuo Johan Humalaisen alkuperä jäi kiusaamaan.

Koska hänen isäkseen on mainittu Porin kaupungin vouti Matts Henriksson Humalainen, niin Johanin rakennellessa Kauppilassa 1657, pohdeinkin, voisiko Lokalahden toisen talon isäntä 1586-1614 oleva Henrik Peersson ollakin Johanin isoisä.?
Josko Kauppilan Thomas Persson ja Henrik Persson ovat veljeksiä?

Erityisen huomion satuin tekemään selaillessani sivuja.

Järppilässä, joka oli Her Claes Bielken frelse, näkyy 1593-1608 Olof Olofsson lb, ja klockare.
1608 jatkaa Isak Olofsson noin 1617, koska 1618 Matts. (Hieman epäselvää)

Toisaalta Salmenperässä Isak Olofsson, joka kuolee 1618?
Toisaalta Rauttisissa Isak Olofsson, joka kuolee 1617. Jää leski Brita, sekä Erik Larsson, josta maininta, että Viljattula.
Isak Olsson Rauttisissa on varmaankin vaimonsa Britan tilaa hoitamassa. Eli Brita on Rauttisten isännän tytär, kenen mainituista? Tilaa Isakin jälkeen jatkaa Henrik Persson, varmaankin Per Jönssonin poika.

Arvelisin, että tämä Järppilän Isak Olsson on sama kuin Rauttisten Isak Olsson.
Erik Larsson on varmaankin hänen vävynsä Viljattulasta.

Koska Isakin leski on Brita, voisi Viljattulan Erik Thomassonin vaimo Brita olla yhtähyvin Brita Eriksdr., tyttärentytär.

Huomattavaa on seikka, että Järppilän lb. on Olof Olofsson, klockare ja kuolee n.1610!
Edellisillä sivuilla on Spåra suvun sukutaulu, jossa Lemun khr Olof Spåralla mainitaan poika Olof Olofsson, Lemun Kallelan isäntä kuollessaan noin 1610.
Tuntuisi aika luontevalta, että tämä Kallelan Olof ja Järppilän Olof ovat sama henkilö.

[Jari Latva-Rasku]

Humalainen

Selinheimo on sivunnut artikkelissaan (SSV 14-15(1930), s. 18-54) Humalaisen sukua, joka on todennäköisesti asunut pidempään Porin seudulla:

Päältäpäin tällöin mainittakoon että toinen mies kuin Johan Matinp. Skaffar riidattomasti on Johan Matinp. Humalainen. Tämä oli näet suomalaisesta nimestään huolimatta ollut aikalaisekseen siksi suuri herra kuin Alisen Satakunnan kihlak. ruununvouti (jonka poissaollessa Porin Raastuvanoikeudessakaan »inga domar kunde definitift afsägas». RO. 21/4 1651), mutta oli hän lopulla v. 1651 ruvennut porvariksi Poriin (RO. 13/12 1651 ja 9/5 1652) asuen kaup. Linnaneliössä (josta meitä vakuuttavat hänen kuolemansa jälkeiset mantt. luettelot, joissa nimenomaan sanotaan että talo, jonka uudeksi omistajaksi oli tullut laivastomies Henrik Hannunp. Major, varhemmin oli kuulunut Johan Matinp. Humalaiselle, jonka sukunimi ei ollut näkynyt varh. luetteloista). Hän kuului vanhaan porilaiseen sukuun. RO. näet 27/2 1654 todisti että sekä hänen isällänsä ja isoisällänsä että näittenkin esi-isillä »ammoisista ajoista asti» oli hallussansa ollut Pärnäisten [18] Nupurissa peltomaata. Hänestä tuli myöhemmin vielä Vehmaan kihlak. ruununvouti; hänen lapsensa, huomataksemme, ottivat sukunimen Humble. Hän näkyy kuolleen v. 1658, ennen 26/4.2

[18] »Bärnäs (der opå Björneborgs Stadh ähr funderat) engiar och ägår»; merk. Ulvilan KO. 26/11 1656 ptk. Bärnäs = Bähr näste, karhun pesä, josta myös kaup. ruotsalainen nimi sekä Porille ominaiset sukunimet: Bergren, Berman Bärman, Bärnman), Bernlund, (Bärnlund), Bernelius, Bernerus, Bernstén, Bernstedt, Bernstrand, Bernström, Bärling, Bärlund, Bärnfelt, Bärnäs jne.

[19] Johan Matinp. Humalainen ja Matts Markunp. Skaffar olivat peltonaapureita (RO. 11/12 1653 ja 26/4 1658), ja tuntuu vähin kuin olisivat nämät olleet jonkinlaisissa sukulaisuussuhteissakin. Ja kun tiedämme (RO. 3/7 1658), että Humalaisen vaimo nimeltään oli Margetta Markuntytär, on tietenkin isännimen perusteella lähellä ajatus, että viimeksimainittu kentiesi oli Matts Markunpojan sisar.

Edellinen todistaisi, että Johan Humalaisen sukuyhteydet liittyvät lähinnä Porin seudulle.

[Pekka Hiltunen]

Humalainen

Selinheimo on sivunnut artikkelissaan (SSV 14-15(1930), s. 18-54) Humalaisen sukua, joka on todennäköisesti asunut pidempään Porin seudulla:

Päältäpäin tällöin mainittakoon että toinen mies kuin Johan Matinp. Skaffar riidattomasti on Johan Matinp. Humalainen. Tämä oli näet suomalaisesta nimestään huolimatta ollut aikalaisekseen siksi suuri herra kuin Alisen Satakunnan kihlak. ruununvouti (jonka poissaollessa Porin Raastuvanoikeudessakaan »inga domar kunde definitift afsägas». RO. 21/4 1651), mutta oli hän lopulla v. 1651 ruvennut porvariksi Poriin (RO. 13/12 1651 ja 9/5 1652) asuen kaup. Linnaneliössä (josta meitä vakuuttavat hänen kuolemansa jälkeiset mantt. luettelot, joissa nimenomaan sanotaan että talo, jonka uudeksi omistajaksi oli tullut laivastomies Henrik Hannunp. Major, varhemmin oli kuulunut Johan Matinp. Humalaiselle, jonka sukunimi ei ollut näkynyt varh. luetteloista). Hän kuului vanhaan porilaiseen sukuun. RO. näet 27/2 1654 todisti että sekä hänen isällänsä ja isoisällänsä että näittenkin esi-isillä »ammoisista ajoista asti» oli hallussansa ollut Pärnäisten [18] Nupurissa peltomaata. Hänestä tuli myöhemmin vielä Vehmaan kihlak. ruununvouti; hänen lapsensa, huomataksemme, ottivat sukunimen Humble. Hän näkyy kuolleen v. 1658, ennen 26/4.2

[18] »Bärnäs (der opå Björneborgs Stadh ähr funderat) engiar och ägår»; merk. Ulvilan KO. 26/11 1656 ptk. Bärnäs = Bähr näste, karhun pesä, josta myös kaup. ruotsalainen nimi sekä Porille ominaiset sukunimet: Bergren, Berman Bärman, Bärnman), Bernlund, (Bärnlund), Bernelius, Bernerus, Bernstén, Bernstedt, Bernstrand, Bernström, Bärling, Bärlund, Bärnfelt, Bärnäs jne.

[19] Johan Matinp. Humalainen ja Matts Markunp. Skaffar olivat peltonaapureita (RO. 11/12 1653 ja 26/4 1658), ja tuntuu vähin kuin olisivat nämät olleet jonkinlaisissa sukulaisuussuhteissakin. Ja kun tiedämme (RO. 3/7 1658), että Humalaisen vaimo nimeltään oli Margetta Markuntytär, on tietenkin isännimen perusteella lähellä ajatus, että viimeksimainittu kentiesi oli Matts Markunpojan sisar.

Edellinen todistaisi, että Johan Humalaisen sukuyhteydet liittyvät lähinnä Porin seudulle.

Matts Marcusson, Porin porvari ja raatimies oli
"Kot. Närpiöstä, Körsnäsin-kylästä. Porv. 7.5.1632. Kaupungin edusmiehenä valtiopäivillä 1647. Raatimies 1646. Luult. sama Matti Markunpoika, joka 1632 main. kaup.voutina, 1633-34 kämnerinä ja 1634-35 kaupunginvoutina. Eräs M. M. luopui kaupunginkirjurinvirasta 20.5.1628 (vrt. P. K. H.). Asui L., kuoli 1665-67.
P:o jo 1635 Margareta (Henrikintytär?), eli 1667. Todennäköisesti porv. Henrik Simonpoika Skaffarin tytär. Lapset esiintyivät myös Korsman-nimisinä (409)."

Poika Matts Mattsson Skaffare-Korsman:
"KO 19/2 1703. Porv. Matts (Matinpoika; RO 27/6 1687) Skaffaren leski Anna Laurintytär ilmoitti miehensä kuolleen jo noin 14 vuotta sitten sekä että puolisoitten lapsista (23/2) yksi poika oli pappina Vihdissä, toinen palveli korpraalina armeijassa ja kolmas oli »båtsman på skeppen i Stockholm» samalla, kun heidän tyttärensä palveli porv. Krydmalla Turussa.

Luullaksemme on tämä Skaffare-suku [niitä tuli sitten Skaffaren talojen mukaan useampiakin; - niinpä oli juuri näinä vuosina Turussa jopa neljäkin Yrjänä (Jöran Mikonp., Heikinp., Sigfridinp. ja Knuutinp., myöh. vielä Laurinp.) Skaffare-nimellistä porvaria] sama kuin porilainen Skaffare-Korsman suku. Viimeksimainitun suvun aloitti Porissa silloisen Närpiön pit. Korsnäsin kylästä kotoisin ollut ja 7/5 1632 Porissa porvariksi otettu Matts Markuksenp. Skaffar(e), sitt. Porin raatimies ja sen edustaja valtiopäivillä, jonka lapset - niitten joukossa Köyliön kirkkoherra herra Anders - isän kotikylän muistoksi omaksuivat sukunimekseen (»weder nambn») KORSMAN. Hyvin monet merkit näet viittaavat Turun ja Porin Skaffar-Korsmanein yhteenkuuluvaisuuteen. Ehkäpä olikin jo sanottu porv. Matts Matinp. Skaffare suvun alkajan poika. Otaksuntaa tämän Matts Matinp. Skaffaren polveutumisesta Pohjanmaalta jo tavallaan tukevat hänen läheiset suhteensa pohjalaisiin ylioppilaihin (säilytti heidän kirstunsa, oli takuussa heidän lainoistaan yms.; KO ptk. 17/4 1684). Niinpä myös Korsman-suvun varsinainen jatkaja Porissa tullikirjuri ja kaup. kassööri Lars Juhananp. Korsman ennen naimisiin menoaan toimi Turussa -v. 1696 manttaalikirjassa sanotaan hänet tuomari Åke Carrelin kirjuriksi - Lars-nimikin tuntuu viittaavan läheiseen sukulaisuuteen Matts Skaffaren vaimoon Anna Laurintyttäreen ja Turusta (RO 7/7 1699) oli myös hänen, Lars Korsmanin, vaimokin Maria Juhanant. Salandra kotoisin. [1] - Palataksemme nyt jo sanottuun Turun porv. Matts Matinp. Skaffareen, on hänen papiksi Vihdissä sanottu poikansa kenties se yliopp. Johan Matinp. Korsman, joka - kuten Turun tuomiokirkon tilit osoittavat - v. 1691 siellä aloitti historiakirjain pidon ja, jonka vaiheita jälkeen v. 1703 V. Lagus ylioppilasmatrikkelissaan ei tunne, mutta joka näin ollen juuri tuolloin olisi tullut (apulais?)papiksi Vihtiin. Strandbergin »Herdaminne» tosin ei tunne tämän nimistä pappia Vihdissä eikä muuallakaan, mikä onkin luonnollista siinä tapauksessa, ettei hän olisi päässyt papinvirassa vakinaiseksi hiippakunnassa. Mutta kenties myös Matts Skaffaren tämä poika käytti muuta nimeä kuin Korsman ja kenties V. Laguksen mainitsema Johan Matinp. Korsman kääntyikin sotilasuralle ollen Anna Laurintyttären ylempänä mainitsema armeijan korpraalina palveleva poika ja ehkäpä sama kuin se Stackelbergin rykmenttiin kuuluvan kapt. Stålhandsken komppanian varusmestari Johan Korsman, josta puhutaan Turun KO ptk. 29/8 1710. - Tuo porv. Matts Matinp. Skaffaren tytär jälleen lienee se Maria Matintytär Korsman (ei, kuten Carpelan - suku Tolpo, siv. 111, taul. 4 - mainitsee: Forssman), joka oltuaan varhemmin naimisissa porv. Mårten Tolpon kanssa, 22/10 1711 Turun KO sanotaan yliopp. Jakob Berggrenin morsioksi ja 8/8 1724 (Huittisten) ent. nimismiehen Jakob Bergin (kai = ent. Berggren) vaimoksi. - Samoihin aikoihin oli Turussa myös Catharina Korsman, joka 1/9 1707 mainittuna kaupp. Matts Teetin leskeksi, 7/2 1712 oli uusissa naimisissa maaviskaali Anders Fristadiuksen kanssa; 11/6 1720 haudattiin Turussa eräs tullikirjuri Korsman.

Turun ja Porin Skaffare-Korsmanein yhteenkuuluvaisuuteen viittaavana teemme tässä vielä seuraavan poiminnan Porin RO:n pöytäkirjoista: 13/11 1699 hakeutui porvariksi Porissa Matts Juhananpoika Skaffare; »såsom infödd borgareson» ja jo Korsman nimisenä hänet myös 2/9 1701 siksi otettiin; 1/4 1707 y.m. hänet mainitaan v. 1706 Riiassa (eräässä paikassa sanotaan: Narvassa) kuolleen lapsetonna, mutta jälkeensä jättäen lesken Brita Safvon (näht. porvarintytär Turusta) ja sanotaan nimenomaan hänen äidiksensä »tullikirjuri Lars Korsmanin vanha äiti».

Mutta samanaikaisesti porv. Matts Skaffaren kanssa eli ja vaikutti - 8/4 1690 tapahtuneeseen kuolemaansa asti - Turussa myös samanniminen »besökare vid småtullarna», kuten jo merkinnästä 14/10 1700 kohd. huomasimme ja seurasi häntä kuolemaan jo 8/7 1691 hänen leskensä. Nämä kaksi Matts Skaffarea olivat siis kaksi eri henkilöä, koska porv. Matts Skaffaren leski Anna Laurintytär kuoli vasta (haud. 28/7) 1704. Omaksuttu tulliala puhuu sen puolesta, että Porin tullikirjurilla Lars Korsmanilla oli yhteyttä näittenkin Skaffarein kanssa."

PH

[Benedictus]

Hmm. Tuo Skaffare-suku on yks mieliharmini, kun en vieläkään ole oikein saanut niitä järjestykseen.

Maria Mattsdr Korsman oli naimisissa Mårten Henriksson Tolpon kanssa.Heidän poikansa Matts Mårtensson Tolpo oli Tyrvään nimismies, Rosilan ratsutilan isäntä, jonka vaimo oli Mousk-Callia-Godhe sukua.

Mattsin tytär Maria nai Henrik Johansson Pachalenin,Tyrvään nimismiehen.Vanhakylän ratsutilan isäntä. Isänsä tuo siltavouti Johan Packalen,josta kaivelin tietoa aiemmin.

Henrikin poika Elias Packalen nai Maria Kriander-Astreniuksen.

Humalainen todella lienee Porilaista alkuperää.

[Benedictus]

Anders Korsmanilla oli veli Matts, joka oli kuollut, muttei taida olla sama kuin tuo porvari Matts vai oliko tuo vuosiluku 1687 sitä 14 vuotta vai 1703.

1668/69 Anders Korsman Andreas Matthiæ, Satacundensis 2012 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2012). Vht: porilainen porvari, raatimies ja valtiopäivämies Matts Markusson Skaffare (kotoisin Korsnäsistä, † ~1666) ja Margareta Henriksdotter. Ylioppilas Turussa 1668/69. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1668/69] Andreas Korsman. | Pastor in Kiuhlo. — Suomen aatelislipullisen saarnaaja 1677. Köyliön vt. kirkkoherra (1681), kirkkoherra 1683. † Köyliössä 1693. Pso: Kirstin Kristersdotter (elossa 1702).
Sukulainen(?): Kullaan kappalainen Anders Liljelund 7286 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7286) (yo 1747, † 1780).
Vertaa: pataljoonansaarnaaja Johan Condolinus, myöh. Condelin 4019 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4019) (yo 1694).
Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #169; KA mf. ES 1924 (mm 11) Ulvilan käräjät 3.–6.9.1675 f. 30 (Dn: Andreas Korsman förekom nu och beswärade sigh öfwer Nemdemannen Matz Henrichsson i Lammais som skall han nästledne den 10 Augustij någon fersk sijk, som han af någre bönder sigh tillhandlat hade); KA mf. ES 1926 (mm 13) Euran käräjät 19.–21.3.1683 f. 383 (Vice Pastor i Kiulo Wällärd: H: Andreas Korssman), Loimaan käräjät 20.–22.6.1683 f. 412 (Pastoren i Kiuhlå wällärde H:r Anders Korssman), 415v, Euran käräjät 19.–20.3.1684 f. 557; KA mf. OS 489 (Ala-Satakunta II KOa 1a) Euran käräjät 25.–28.8.1685 f. 83 (Pastor i Kiulå H:r Andreas Korssman framladhe nu Sahl: Hans Jacobssons Häredzdoom breeff af d: 8 Novemb: A:o 1613 hwaruthinnan befinnes wara afskedat, at Pastori i Kiulå Sahl: H:r Erick är då efterlåthit at igenlösa under Prestebohlet i Kepoila efterskrifne Pantt Engiar, Nembl: ...); KA mf. ES 1143 (a 4) Porin RO 28.8.1675 s. 62 (Studiosus Dns: Andreas Korsman å sin Sahl: broders Matz Matssons wägnar fordrade af Jacob Persson 4 D:r Kop:r M:t efter hans obligations lydelse Dat: Biörneborgh den 30 Januarij 1671). —

[Benedictus]

Pientä aivovoimistelua Lokalahden suhteen.

Viljattulassa on 1634 her Lars
1635 Herr Lars ja Erik Thomasson
1656 her Lars 4 person ja Erik Klockare underpant
1637 Erik Thomasson,Brita h. Maisa dr.
1638 Jacob Eriksson, Brita mor, Margeta sr = näkyyLokalahdenkylä Jacob Eriksson 1645 B, Maisa h, -Jören Mattsson, Margeta dr..Jacob näkyy vielä 1684.
1639 Erik Thomasson
1640 Erik Klockare
1641 Erik Thomasson
1643 Erik B, Brita h.,Maisa p., Elin p.

Viljattulassa näkyy 1645 Erik Thomasson,Margeta h. Elin dr.
1646 Isak Eriksson, Elin dr, Maisa dr.
1647 samat
1649 Erik Thomasson samat
1650 Isak Eriksson, Margeta h. Brita husk.
1651 Isak Eriksson Elin sr,
1652 Isak Eriksson Lars Br,
Silti näkyy välissä Erik Thomasson ja sukusuhteet heittelee.

Arvelisin, että tässä on seonneet Isakin ja Erikin sukusuhteet.

Kauppilassa on 1639 Erik Thomasson husman
sekä 1663-4 Brita ??? jotain hust. inhys

Olisin sitä mieltä, että Erik Thomasson näkyy 1643 vaimoineen Viljattulassa, mutta kuolee sitten.
Kauppilassa ja Viljatulassa näkyvä Brita olisi leski.

Tällöin myös Järventaassa mainittu Brita voisi olla Isakin äiti.

Isakille on merkitty 1650 vaimo Margeta, joka olisi sama kuin on merkitty Erikille, kirjurille vain on mennyt isännät sekaisin. Voisi ajatella, että Isakilla on ollut vaimo 1.Margareta ja vasta myöhemmin 2.Lisa.
Lapsetkin on milloin sisaria tai lapsia.

Jos Brita on Viljattulan Erik Larssonin tytär, niin voisi ajatella, että Erik Thomasson on tullut Viljattulaan ja siirtänyt tilan pojalleen Isakille.
Mikään ei estä ajattelemasta, että tilalla näkyvä kappalainen olisi Jöran Eriksson, Erik Larssonin poika, toisaalta Lars Thomasson voi hyvinkin olla Erikin veli ja olisi väliaikaisesti äitinsä tilalla asumassa.
Jos Järppilän Olof Olofsson on Spåra sekä Isak Olofssonin isä ja Kauppilalaiset myös jotain aatelia, niin sopivat yhteen ja pappeja voi olla hyvin jälkeläisissä.
Tämä on tosin pähkäilyä, kunnes jostain löytyy tietoa vahvistavia tai peruvia asiakirjoja.

[Benedictus]

Eräs seikka kiinnostaisi Måns Larssonista puhuttaessa.
Otin Historia.net sivuilta tuon määritelmän.

befallningsman vallesmanni, kruununvouti, esimies
sheriff, foreman
Måns Larssonista käytetään pääsääntöisesti määritelmää befalningsman, ombudsman on vain lisämäärite.

Oliko Måns Larsson siis kruununvouti vai mikä ammatiltaan?
Huomioitava, että Hylkilaxissa myöhemmin befalningsman Berg.

[Benedictus]

Lokalahden tilat näyttäisivät kieppuvan samojen perheiden käsissä. Ilmeisesti he ovat erittäin kiitettävästi naineet toisiaan ja pitäneet manttaalit hallinnassaan.
Ilmeisesti suvuissa on alkuaan useampiakin vanhoja rälssisukuja mukana.

Kuten jo Järventaan yhteydessä totesimme, voi vain SAY:n ja muilla tiedoilla arvailla sukusuhteita, vasta kirjalliset dokumentit tuovat todellisuuden esille.
Ja silloin arvaus voi olla aivan pielessä.
Kuten Järventaastain huomasimme, tilat menivät suvun sisällä, hyvin harvoin vieraille. MUTTA, se sukukäsite on aivan erilainen kuin meillä, paljon laajempi ja mutkikkaampi.
Jos kukaan löytää pientäkin vihjettä tähän tarinaan, niin upeaa, koska olisi mukavaa saada myös jotain konkreettista välillä esille.

[Benedictus]

Netti on aika vaikea laite, sillä saa asioita selväksi, mutta se voi myös sekoittaa.
Kumpaa tuo alla oleva on, on ainakin hyvää pohdittavaa näin kuumuuden keskellä.

Viljattulassa näkyy 1540 ja 1555 Påvel Michelsson.

1556 Påvall
1557 Paulus
1558 Pall Niles
1560 Påvel Nilsson
1570 Påval Nilsson

1572 Karin vidua
1573 Lasse Nilss
1574 Lars Påvelsson
1577 Mårten Ericksson
1578 Lars Påvelsson
1580 Lars Påvelsson

1581-85 Karin ea
1581---- Erik Larsson

Netti haulla Påvel Nilsson antaa tuloksen:

NamePåvel Nilsson/Paulus Nicolai Stjernkors1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
Sääksmäen kirkkoherraBET 1536 AND 15661 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
DeathJan 15661 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C1)
OccupationSääksmäen kirkkoherra 1536135 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/wc_src.htm#C135)
ParentNils Pedersson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps04/ps04_265.htm)
MotherKarin Olofsdotter Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_338.htm)


Misc. Notes
Omisti tilan Sillantaan kylässä Sääksmäellä.
Spouses
ChildrenIsrael Påvelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_326.htm) (-<1589)
Timoteus Påvelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/taulut/ps05/ps05_360.htm)





Huomioiden, että ollaan Stiernkors alueella, ettei Paulus Nicolaista ole paljoa tietoa, ja että Viljattula voisi olla Astreniusten alkukoti,tuo yhteensattuma toisi aikalailla tähteä Viljattulaan.
Että Paulus omistaisi tilan Lokalahdella ei varmaankaan olisi outoa, se olisi voinut tulla äidiltä tai yhtähyvin vaimolta, josta ei tiedetä sukuperää.
Mielestäni mikään ei estäisi Pauluksella olemasta myös Lars nimistä poikaa.

Latva-Rasku toi esille erään toisen ulottuvuuden Sääksmäelle, joka voisi olla tuon Viljattulan Påvell Michelssonin juurta:
Mielestäni on mielenkiintoista, että Vehmaan kirkkoherran Petrus Michaeliksen vaakunassa on vuonna 1572 kuvattu kuun sirppi kilven päällä. Petrus asui ensin luostarin omistamalla Ojan tilalla kunnes on merkitty pappilaan. Sääksmäen voudin Jacob Michillsson Finckenbergin/Falkenbergin? vaakunassa oli vuonna 1571 kuun sirppi ja tähti. Kyseessä voisivat olla veljekset Lemun keskeltä. Katso Lemun SAY, Falkenberg, esim. 1620-.

Spekulointina voisi pohtia, että Erik Larsson olisi Stiernkorssien papin jälkeläinen.
Vaikkapa vävy Isak Olofsson olisi Spåran papin jälkeläinen, jonka tytär Erik Thomassonin vaimona.
Erik Thomasson Muurla-sukuinen lukkari.
Oiva sekoitus aatelisia juuria, ilman aateluutta, ja paljon tähtiä, Isakille.
Ajatus on niin sopiva, että siihen voisi vaikka uskoa.

Tämä on vain ajatusleikkiä nimillä, pitää lukijan muistaa.

[Jari Latva-Rasku]

Nimileikkiä ja kesäsatuja voisi jatkaa:

Sääksmäen kirkkoherran Paulus Nicolai Stjernkorsin isä turkulainen porvari Nils Pedersson "Kiukku-Niku" peri Perniön Broändan.

Broändassa mainitaan vuonna 1563 "Knut i Broanda, Erich Henderss lb. t. Laucko" ja vuonna 1571 Knuuth N, h. Urssulas lb. t. Moijssijo". Kymmenysten maksaja on Knut Henriksson. Moisio voi tarkoittaa Liedon Moisiota ja Laukka tietenkin Perniön Laukkaa.

Samoihin aikoihin Liedon Moision omisti ilmeisesti yllämainitun Ursulan puoliso Thomas Jacobsson Spåre, Rälssimies 1560-1570 -luvuilla Liedon Moisiossa, joka omisti jonkin aikaa Heikkilän verotalon Liedon Nautelassa. Broändan Ursula-merkinnän perusteella voisi olettaa, että Thomas Spåre on kuollut noin vuonna 1570. Liedon Nautelan Heikkilän osa tulee Alftanusten kantaäidin Malin Henriksdotterin veljenpojan Mårten Bertilssonin rälssiksi.

Rundt on arvellut, että Malin Henriksdotterin poika Henrik Hansson "Stodius" olisi sisarusten yhteisen velan, eli perinnön, perusteella ollut sukulaissuhteessa heidän vanhempiinsa, jotka olivat Måns Sigfridsson till Laukka ja Karin Knutsdotter till Kalmusnäs i Kimito. Tästä tulee tietenkin mieleen, että perintöyhteys olisi muodostunut Malin Henriksdotterin veljen ja Karin Knutsdotterin isän Knut Henriksson till Kalmusnäsin kautta. Perniön Broändassa vaikuttanut Knut Henriksson voisi olla sama henkilö.

Alftanusten kantaisä Hans Olofsson "Stjernkors" oli Sääksmäen vouti samoihin aikoihin, kun Paulus Nicolai Stjernkors oli siellä kirkkoherrana.

Lokalahden Viljattulan kymmenykset maksoi ensimmäisen kerran vuonna 1557 "Paulus", joka tarkoittanee samaa kuin Påvel Nilsson myöhemmin. Naapurin piispantilalla Rågössä maksoi kymmenykset samana vuonna 1557 "Oloff Nicolai", joka tarkoittanee samaa kuin Oloff Nilsson myöhemmin.

Vaikka vastaus tuntuu hieman liian helpolta ja nimiyhteyksiin perustuvalta, miksi ihmeessä näin tietämättömän näkökulmasta Hans Olofsson "Stiernkors-Alftanus" ei voisi olla Rågön Oloff Nicolai "Stiernkorsin" poika ja Sääksmäen kirkkoherran (ja Viljattulan) Paulus Nicolain veljenpoika. Alftanusten yhteydet Lokalahdelle selittäisi aivan yhtä paljon heidän sukulaisuutensa sinne kuin Abraham Alftanuksen avioituminen kirkkoherra Schraderuksen tyttären kanssa. Abraham olisi tässä sadussa avioitunut 3-4. serkkunsa kanssa. Sääli, että ei ole löytynyt suoraa todistetta Viljattulan ja Järventaan Isak Erikssonin välisestä yhteydestä.

[Giösling]

Quote (Latva-Rasku):
Alftanusten kantaisä Hans Olofsson "Stjernkors" oli Sääksmäen vouti samoihin aikoihin, kun Paulus Nicolai Stjernkors oli siellä kirkkoherrana.


Unquote

Haluan muistuttaa, ettei Alftanusten kantaisä suinkaan ole "de facto"
Hans Olofsson "Stjernkors", tai mikään muukaan Olofsson..

Kyseessä on pelkkä Rundtin hypoteesi, joka on esitelty Genoksessa.

Kokonaan toiselle (kronikkaa tukevalle) linjalle on lähtenyt mm. Jouni Kaleva taannoisessa Genos-artikkelissaan.

Kronikan mukainen kantaisä on Hans Eriksson, kuningas Erikin sihteeri,
lainlukija Helsinglandissa ja Medelpadissa. Hän, joka hallitsi kuninkaankartanoita "Helsinglandissa, Alftassa, Sjundbyssä, Ljustassa ja Gesterbyssä".

[Benedictus]

Ursula Liedon Moisiosta olisi Thomas Jacobsson Spåran vaimo, josta Toropainen arvelee, olleen Lemun Mannan tytär.

Lemun Mannassa mainitaan tietoa, että Boor en knape Morthen joka vaihtoi maata Måns Nilssonin kanssa Säkylän Pyhäjoelta.
Måns nilssonista on hyvä kirjoitus Juhan suku-uutisissa 11.3. 2010

Siis Thomas oli Olof Jacobi Spåran, Lemun kirkkoherran veli.

Lemun Mannassa näkyy 1575 Oleff
1576 Lars Olsson
1577 Jac. Olsson
Voisivatko olla kirkkoherra Olofin poikia veljenvaimon tilalla.

Oliko siis Jacob Olof Spåran vaimo Lemun khr Thomasin sisko.
Jos ei Ursula sovi Mannan tyttäreksi, olisiko Manna jo aiempaa perua, jos jokin yhteys on?

[Benedictus]

Manna tuntuisi kyllä olevan khr Olofin hallussa, koska siellä on vielä 1584 Erik Olssonkin.
Eli olisi aika monta sopivaa nimeä, ja tuo Lars voisi olla juuri tuo Norr-Vartsalan Lars Olofsson.

Lokalahden talojen omistajat ovat aikalainen sekoitus.
Viljattulan Lars Povelsson1574-1580
Hermansaaressa Lars Povelsson 1560-1588
Lienee sama henkilö eli olisi Erik Larssonin isä

Huomattavaa, että Hermansaaressa on myös 1565 Påval Nilsson tilalla Mattila.
Mitä oudointa, että sama tila Mattila ja nimi Birgitta Salmenperä, joka löytyy Salmenperästä ja Rannasta.

Hermansaaresta löytyy Bertill Larsson
Kaimaisista samoin 1560-66
Rannasta 1565-66
Lisäksi Vehmaan Kauramäen Tommilassa mainitaan 1586, 1608, ja jopa 1636 Bertill Larsson lenzman.
SAmaten Lahdingossa Bertill Larsson 1577
Tämä ei liene sama aikaväli on liian suuri?

Viljattulassa on 1540 Påvel Michelsson sitten Povel Nilsson ehkäpä Stiernkors.

Toisaalta Lemun Falkenbergissa on Jacob Michelsson till Kauramäki, Finckenberg suvun alkaja.

Hänen vaimonsa on Hebla Skytten ja Viipurin piispa Canutus Johanniksen tytär. Heblan veli on taas Turun piispa Mårten Jösson Skytte, heidän isänsä oli Sääksmäen tuomari Jöns Olofsson Skytte.

Voisipa ajatella,että Sääksmäen khr Povel Nillsson olisi Povel Michelssonin vävy joka olisi Jacob Michelssonin veli, joilla olisi sisaret puolisoina, tämä selittäisi Povalin vaimon perintötilat Sääksmäellä.

Jotta kiemurat eivät olisi liian selviä, niin Kauramäessä 1540 mainitaan Nils Persson.
Samaten Lahdingossa Nils Persson. Tosin vielä 1575.
Erittäin mielenkiintoinen Nimi tulee vastaan Lahdingossa, koska siellä asuu suku joilla on Sukunimenä Porsaanjalka

Stiernkors nuorenmman suvun kantaisä on Kiukku-Niku eli Nils Persson, voisiko hänen sukunsa tulla täältäpäin?

Lokalahden Viljattulan periytyminen isak Erikssonille tuntuisi aika selvältä.

Avointa taas on, kuka oli tuo Bertill Larsson, joka omisti aikalailla tiluksia.
Biritta i Salmenperä lienee Henrik Bertillssonin leski, joka olisi Bertilin poika, jonka osuudet Biritta perii apelta.
Bertill Larsson ei ajallisesti sovi Erik Larssonin veljeksi.

Eli kuka olisi 1500-luvun alussa elänyt Lars?

[olanyk]

Kysymyksestäsi tulee mieleen paljon kysytty 1500-luvun alussa eläneet Helsingin kaksi Larsia: sori koneesta havisi skadimerkit

1. Seutulan Söttskogin kantatilaa "Meilbytä" asunut Sigfrid Larssonin isa, jonka puoliso oli Kerstin Ragvaldsdr Sjundby. Kertinin veli Petrus Ragavaldi oli Helsingin kirkkoherra ja sitten Turun tuomiokirkon dekaani ja Martinus Skyten kuoltua suomen kirkon korkein viranhaltiaja piispattomana aikan ja mukana kun Kustaa Vaaasa nimitti Mikael Agrigolan ja Paavali Juuseenin piispoiksi. Envaldus Sigfridi oli Viipurin koulumestarina. Tästä suvusta "oikaistun tiedon" mukaan periytyi Creutzhammar suku.

2. Gertrud Jönsdr i Moisio ensimmäinen puoliso LARS ja poika oli Henrik Larsson mm vouti ja Porvoon lainlukija, sisar Margareta oli Helsingin pormestarin Erik Sigfridssonin puoliso. Gertrudin toisesta aviosta Markus Jonssonin kanssa olevan tyttaren pojan poika Johan Bengtsson aateloitiin Hammarstjarns nimella. Joiden omistuksessa oli mm. Espoon Grassa ja Seutulan Knapbakkaa eli Katarinebergia seka Tomtebackaa eli Haltialaa jne.

Edella mainitut suvut sekoitettaan edelleen uusissakin ilmestyvissa kirjoissa. Ja noita kahta Larsia on pidetty samanakin.

Jotain tekemista heilla on Nokia suvun kanssa jonka vaakuna on tiettavasti ollut Helsingin pitajan kirkossa. Tonne Henriksson Tomtebacka kayttamaksi arveltu,

Oliko Viipurin piispan puolison Hebalan isa Jeppe Nokia Dieken vai Jons Skytte. Minulla Birgitta Kurckille on kolme puolisoa kahden em lisaksi Henrik Nilsson Tavast.

Epaselvyyksia on ollut em. Erik Sigfridssonin suhteenkin ja samaan vyyhteen liittyy Helsingin pormestari Bertil Mattson Gronfelt joka veljensa kanssa tulivat Porvoosta. Itsellani on arvelu voisko he olla Matts Jakobson Kaasin poikia. Oliko nain heidan sisarensa Heslingin ensimmaisen pormestarin Erik Pavalsson Lillen puoliso.

Viela Skyttet tulevat esiin, itsellani on hypoteesi olisko Jons Moision puoliso Karin Jonsdr i Kurjala suku periytynyt Paval Skytesta.

Olisko paikallaan naista Helsingin suvuista avata eri keksustelu. Niin monta asiaa Helsingin historiassa on lahella ratkaisua ja tai vaatisi oikaisua.

Olavi

[Seppo Niinioja]

Olisko paikallaan naista Helsingin suvuista avata eri keksustelu. Niin monta asiaa Helsingin historiassa on lahella ratkaisua ja tai vaatisi oikaisua.

Olavi

Tätä on jo ehdotettu. Minulla ei ole aavistustakaan, mikä osa viesteistä koskee Astreniuksia, jotka eivät minua nyt kiinnosta. Joukossa saattaa silti olla muita sukuja, jotka saattaisivat kiinnostaakin, mutta ei niitä tuosta mammuttiketjusta jaksa ruveta etsimään. Pikasilmäyksellä vaikuttaa, että tässä ketjussa on enemmän kysymyksiä ja arvuuttelua kuin vastauksia.

Seppo Niinioja

[olanyk]

Avasin erillisen keskustelun Helsingin vanoista Rälssisuvuista.

Olavi

[Olarra]

Minulla ei ole aavistustakaan, mikä osa viesteistä koskee Astreniuksia, jotka eivät minua nyt kiinnosta. Joukossa saattaa silti olla muita sukuja, jotka saattaisivat kiinnostaakin, mutta ei niitä tuosta mammuttiketjusta jaksa ruveta etsimään. Pikasilmäyksellä vaikuttaa, että tässä ketjussa on enemmän kysymyksiä ja arvuuttelua kuin vastauksia.
Seppo Niinioja

Onneksi olkoon, tätä viestiketjua on katsottu yli 30 tuhatta kertaa. Onko se ennätys sukuforumilla? Viestejäkin on reilusti yli 500. Keskustelu liippasi allekirjoittaneen kiinnostuskohteita liki liikkuessaan lähellä kirkkoherra Georgius Henrici Isoherraa, mutta etääntyi sitten vieraampiin asioihin. Ketjua on kuitenkin ollut kiinnostavaa lukea ja eihän sitä tiedä, löytyykö tulevaisuudessa muita yhtymäkohtia kuin Isoherra. Sepon tavoin olen pohtinut sitä, mitä kaikkea on löytynyt. Mukavaa, että näinkin pitkäjänteisiä ketjuja syntyy.
t. Olavi A.

[Giösling]

Ei ole.

Esim. Emerentia Torsk-ketjua on katsottu reilusti yli 30 000 kertaa, vaikkakin se on arkistossa "piilossa". Kaikenkaikkiaan Alftan-Tott-mysteerin ympärillä pyöriviä ketjuja on katsottu lähes neljännesmiljoona kerttaa, myös Astrenius-ketju on luettava sellaiseksi.

Yksittäisten ketjujen lukijamääriin on vaikuttanut niiden sulkeminen, jonka
jälkeen ne automaattisesti katoavat silmistä ja unohdukseen.

Astrenius-ketju on saanut kasvaa rauhassa riidoilta ja sitä on "ruokittu" lähes päivittäin. Siinä menestyksen salaisuus.

[olanyk]

Kiitos ja onnittelut Astrenius sekä Emertia Torsk ketjujen osalta, joita mielelläni olen seurannut ja seuraan.

Molemmat ajoittain ovat sivunnut useita Helsingin pitäjän vanhoja Rälssisukuja, joista keskustelu laajenee käytännössä sekä Porvoon, Tammisaaren eli Raaseporin ja samoin Hämeen alueille.

Olen aikoinani usein kirjoittanut että on harmittavaa että Helsingin seudun henkilöhistoriassa elää mielestän peruustettomia yleislausumia:

1. Helsingin seudun asutus periytyy Helsinglandista tulleista "ristiretkeläisistä"

2. Helsingin kaupungin "perustivat" Porvoosta, Tammisaaresta ja Raumalta muuttamaan määrätyt porvarit.

3. Vantaan eli Helsingin pitäjän merkittävänä (vaikuttajana) oli maakaupias Bonde suku, (jonka alkuperää ei edes hypottetisesti ole etsitty) ja toisaalta Padisten luostarin hallinta. Unohdettu on esimerkiksi Ille suku joka jotenkin kietoutuu useampiin Helsingin vanhoihin Rälssitiloihin. Miten heidän maanomistus syntyi?

Yhteenvetäen: Huonon historian ja sukututkimuksen on aiheuttanut ehkä pääkaupunkiseudun kuntajako. Helsinki on halunnut keksittyä oman kaupunkihistoriansa aikaan. Ammatillisessa historian tutkimuksessa rahoitus on kuitenkin tutkimuksen ja julkaisutoiminnan lähtökohta. Nykyinen verkottunut sukututkimus toivottavasti oikaisee vääristymiä.

Jatkukoon Astrenius ja Torsk ketjut, Toivon että Helsingin rälssisuku keskustelu tukisi niiden jatkumista.

Olavi

[Benedictus]

En kyllä kuvitellut viime vuoden elokuun lopulla kommentoidessani Pekka Hiltusen viestiin, että tämä paisuu tällaiseksi Mammutiksi.
Pääasia kuitenkin, että lukijat ovat halunneet katsoa sivuja, eli on jokin mielenkiintoisuus täällä.
Kritiikki on ihan paikallaan, kuitenkin kaikki sivujuonetkin ovat tarpeen tämän Järventaan mysteerin selvittämisessä.

Olanyk nimimerkin iloksi kaivoin hieman lisää juonta, sillä näyttää kummakyllä siltä, että jotain yhteyksiä voi olla Hesan ja Lokalahdenkin välillä.
Helsinkin pormestari Henrik Carstenin tytär on luullakseni ollut Claes Brenneruksen vaimo numero 1. Vain todistamaton epäilys.

Niin tuossa on viite:
Gertrud Jönsintytär
Isä: Jöns Michelinpoika (http://www.varola.fi/agnes/#Table2) (Taulu 2), Äiti: Anna Perintytär Ille

Puoliso
Markus
†1577AA

Omisti Helsingin pitäjässä Seutulaa ja Katrinebergiä. Kutsutaan nimismieheksi vuosina 1535 ja 1547. Käytti sinettiä, jossa oli nimikirjaimet MI.Genos -lehdessä teknikko Göran Söderlund toteaa mm. "Markus Jönsson kallas länsman i Helsinge 1535 och 1547. Hans sigill visar ett bomärke och initialerna MI. År 1540 innehade han dels sitt hemman i Helsinge kyrkby, dels utbysjord i Finnby (Sibbo, sedermera Tusby), Meilby (d.v.s. Sjöskog), Nackskog och Skattmansby. Han erlade nedsatt "stadgeskatt" till kronan på grund av andra tjänster: från 1550 var en skattmark i Finnby hans stadgehemman. Vid hertig Johans besök i Finland 1556 ändrades Markus Jönssons stadgeskatt att omfatta hemmanet i kyrkbyn med de ovan nämnda utbysjordarna utom Finnby, som byttes ut mot hälften av Tomtbacka och ett hemman i Malm, båda i Helsinge. Samtidigt erhöll Henrik Larsson i kyrkbyn andra hälften av Tomtbacka under stadga och tillsammans med borgaren Erik Sigfridsson i Helsingfors övertog han även stadgehemmanet i Finnby. Markus Jönsson nämns i tiondelängden ännu 1576, men inte längre 1577, då han tydligen var avliden. Han bör inte förväxlas med sin namne som stundom kallas "Lill Markus Jönsson" och som nämns i Helsinge kyrkby 1556-1610. Efter knapen Markus Jönssons död befriades halvbröderna Henrik Larsson och Johan Markusson tillsammans med borgmästaren i Helsingfors Erik Sigfridsson från utskylder mot att de presterade rusttjänst för hemmanen i kyrkbyn och Finnby jämte utbysjordar. Friheten bekräftades i ett kungligt brev 15.6.1581.]"
Lapset
1) Anna i Grässa (http://www.varola.fi/agnes/#Table5) †1617AA (Taulu 5)
2) Brita (http://www.varola.fi/agnes/#Table6) (Taulu 6)

Tuossa mainitaan Lill Markus Jönsson.

1554 Helsingin ensimmäinen pormestari oli Erik Pavelsson Lille

Lokalahdella Hermansaaressa mainitaan 1600 Lille Mads Andersson
maininnat 1582-1602 ja 1614
-Karin ea

Hermansaaressa Anders Pers. 1563-1581
Hermansaaressa Per Larss. 1540-1562

1604 Lill Henrik Lars.
1606 Lille Hend. Lars
1608 Lill Henrik

Hermansaaressa Lars Eskilsson 1557-1572
Hermansaaressa Eskil Erss. 1540-1560

Lisäksi huomattava, että Garp suvun vävynä Peder Lille, poika Olof Lille
-Olofin jälkeläiset käyttivät nimeä Wildeman

[olanyk]

Tuossa linkissä (Varola) Brita Markuksentytärtä väitetään Bengt Severinson Gyllenloadin (Juustenin) puolisoksi. Tästä taitaa olla eriäviä käsityksiä Bengt Gylenloadin puolisona on pidetty Brita Eriksdr, jonka ää oli Gertrud i Moisio.
Onko tästä asiasta saatu näyttöä?

Mihin näitä useita virheitä tai avoimia kysymyksiä pitäisi kertä?

Olavi

[Benedictus]

Yön viileinä hetkinä voi hieman aivovoimistella, kun päivät ovat muuttuneet liian trooppisiksi.

Ketjussa on jo aiemmin pohdittu Måns Larssonin alkuperäksi Vihdin Olkkalan Egesstubbe suvun kanta sää Lars Bertilssonia.

Kääntelin ja vääntelin aihetta, Paltan kotisivuilla on ansiokas lähteistö tietoja.

Lars Bertillsonilla oli testamentti, joka olisi kiva saada nähtäväksi, koska siinä voi piillä osa ratkaisusta. Paltan sivulla on referaattina sanamuoto.
Tästä avioliitosta oli syntynyt kolme lasta, nim. [Brita??], Henrik, [Nils??], Johan ja Anna. Mutta Lars Bertilinpoika oli jäänyt leskimieheksi Olkkalaan ja sittemmin rakastunut papinleskeen Margareta Knuutintyttäreen, jolla oli tytär Kijrstin, ehkäpä muitakin lapsia, vaikka ne eivät olleet enää kotona. Testamentissaan hän nyt selittää, miten hän tämän uuden avioliittonsa tähden oli poistunut Olkkalasta ("iagh ifrå Ålkala gård wijkit och afträdt hafuer"), siirtyen Vanhalaan. Sillä kun hän oli mennyt tähän avioliittoon, ei hän ollut voinut tälle puolisolleen luvata tahi sitoutua antamaan mitään kiinteätä tahi maa-alaa. Hänellä näet ei silloin ollut ollut mitään muuta kiinteimistöä, kuin minkä hän oli vanhempiensa jälkeen perinyt ja minkä hänen lapsensa tulisivat häneltä perimään, toisin sanoen Olkkalan - hän oli siis vihitty ennen v. 1624, jolloin hän sai omakseen ensimmäisen tilan Vanhalassa. Jumalalle kiitos - lisää hän - että hänen vanhemmat lapsensa, joille hän on Olkkalan tarkoittanut, olivat tulleet siihen miehuuden ikään, että he voivat tilaa hyvin hoitaa, sen vastaanottaa ja kunnossapitää.
Maininta tuossa on, että vanhemmat lapset ovat tulleet miehuuden ikään.
Jos tuolla tarkoitetaan oikeasti miehuuden ikää eli miespuolisia, tarkoittaa se , että poikia olikin enemmän kuin yksi eka avioliitosta.
Nimeltä tunnetaan vain Henrik,Ekestubbeksi aateloitu.
Mainittu Nils ei olisi tietojen mukaan Larsin poika.

Olisiko oikeasti myös Måns?

Tähän viittaa mielestäni eräät yhteydet Alftanus-Brennerusten ja Olkkolalaisten välillä.

Larsin tytär Brita Larsdr., jota ei liioin näy tiemmä aateliskalentereissa, oli 1. aviossa Matias Laurentii Forssmanin kanssa, joka oli Lohjan khr.k.1636.
Aiemmin hän oli Helsingin koulun opettaja ja konrehtori 1619-1624.

Ericus Erici Alftanus oli saman koulun koulumestarina 1608-1617, voisi epäillä, että tunsivat toisensa.

Britan 2. puoliso oli Laurentius Petri Aboicus.
Hän oli 1.Kapellan i Åbo 1634-1636
2.Kapellan i Loimijoki 1638-1648
3. Kyrkoherde i Tammela 1648-71

Claes Brennerus oli Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1636, muulloin?
Hän oli Loimijoen khr 1639-40.

Laurentius Petri Aboikuksen veli oli Jacobus Petri Boterus-Aquilinus
-Vihdin kirkkoherra 1641-1660.

Tämän perusteella voisi jo arvailla, että jos Britalla oli naimaton veli 1630-luvun lopulla ja Claes Brennuksen siskolla tytär samaa ikää, niin naimakauppa olisi ollut aika luonteva ratkaisu, semmiten kun perheet varmaankin tunsivat toisensa jo aiemmin ja olivat sosiaalisesti samanarvoisia, elleivät vieläpä sukuakin.

Voisi hyvin ajatella, että poika Måns Larsson ei lähtenyt sotilasuralle, vaan kaupalliselle alalle, joten sai vain rahaa osuutenaan Olkkolasta.
Nämä rahat voisivat olla noita sijoituksia, joilla Julianan pojat koulutettiin.

Sijoittaminen oli tunnettua jo tuolloinkin!
Hämeenkyrön khr Henrik Jacobsson Finnålla oli Hämeenkyrön historian mukaan sijoituksia jopa Itä-Intian kauppakomppaniassa.

Mistä sitten tulisi tuo Palmu nimi, jota Lars Bertillsonin jälkeläiset myöhemmin käyttivät. Hullu idea voisi olla, että jos kääntää kannon ylössuin niin näyttää ehkä palmulta.

[Benedictus]

Anna Ericsdr Alftanus lienee syntynyt noin 1618.
Måns Larsson jos Lars Bertillsonin poika, olisi syntynyt samoihin aikoihin, koska Lars on uudelleen naimisissa 1624 jälkeen.

Ericus Erici Alftanus Taivassalon khr 1623-39.
Claes Brennerus Taivassalon khr 1639-70.

Jos ajatellaan, että Ericus kuolee ennenkuin Anna on naitettu, niin vastuu asiasta on silloin Elin Brenneruksella ja Veljellään Claes Brenneruksella.
Äiti ja eno hoitivat varmaan asian nopeasti keskenään. Claesin nimitys Taivassaloon khr virkaan viittaisi, että Elin Brennerus hoiti asiat.
Erikuksen puolelta ei varmankaan ollut serkuja lähempiä miehiä, joten eno Claes oli suvun päättäjä.
Ajallisesti siis täsmää, että Claes Brennerus Loimijoella neuvotteli asian kappalaisen vaimon Brita Larssdr:n kanssa johon varmaankin Lars Bertillson vielä suostui.
Huomattava, että vasta Lars Bertillssonin poika Henrik käytti sukunimeä Ekestubbe.


Lars Bertillson Olkkala 1568-1640 viim. maininta.

Testamentti 26.3.1630.



Birgitta Larsintyttärestä, joka meille on tärkein lenkki, eivät Ramsay ja Soikkeli puhu mitään. Näin kävi ilmeisesti niille jotka eivät pysyneet aatelin piirissä, jolloin heistä ei jäänyt kirjallisia merkintöjä. Birgitan kuulumisen tähän sisarus-sarjaan osoittaa Eeva Ojanen: Tammelan historia I, sivulla 165 hän mainitsee Tammelan kirkkoherran Laurentius Pietarinpoika Tammelinuksen puolisoksi Birgitan, joka oli tunnettua vihtiläistä Ekestubben sukua ja s.168 kertoo Birgitan pojan Isakin omistaneen yliopistollisen väitöskirjansa isälleen (isäpuoli) Laurentius Tammelinukselle, Johan Matiaksenpoika Forsmannille, enolleen majuri Hans (Henrik!) L. Ekestubbelle ja N.L. Stålhanelle. (Väinö Nordlund ja Soikkelin Vihdin historiat)

Huomioiden Ekestubbe suvun verkoston, voisi ajatella, että Måns Larsson on voinut asua vaimoineen Ruotsin puolella ja vasta myöhemmin tullut Suomeen takaisin.
Toisaalta hän on voinut olla myös Turussa, missä Erik Alftanuksella oli taloja.
Mikään ei estäisi myöskään asuinpaikkana Helsingin seutua.

Månsin titteli befalningsman voisi oikeasti tarkoittaa kruununvoutia, vaikkapa jossain Ruotsin puolella tai myös Vihdin suunnalla. Kumpaankin suuntaan olisi sukumahdollisuuksia.

jos Måns ja Anna ovat menneet naimisiin noin 1640 niin Juliana Månsdr olisi syntynyt Annan ollessa 37 v.
Gumsilan naiset Annan ollessa jo yli 40 v.
Eli heillä on täytynyt olla myös eseampi lapsi 1640 ja 1655 välillä.

[Jari Latva-Rasku]

Meillä on useampi teoria, kuka on ollut Måns Larsson, eli Taivassalon Alaskartanon Måns, joka voi olla sama kuin Hylkilahden Måns ja Utter tai Ekestubbe-Måns, jolla voi myös olla yhteyksiä Viipurin ja Narvan alueen Palm-nimisiin.

Sukulaissuhteiden käyttö oli ennen varsin huoletonta. Kaikilla Palm-nimisillä ilmeisillä sisaruksilla oli yhteyksiä nimenomaan Israel Alftanukseen ja Pohjanmaalle. Juliana Månsdotterin nuoremmat sisarukset voisivat olla vuonna 1636 avioituneiden Erik Forteliuksen ja Magdalena Alftanuksen tyttärentyttäriä, mutta ei oikein itse Juliana. On kuitenkin mahdollista, että on ollut olemassa useampi Måns ja Anna.

Terveisin

Jari

[Benedictus]

Juuri yhteyksien puuttuminen on mielestäni ilmeinen ongelma yhdistää Utter-Palm sukua Måns Larssoniin.

Tuo edellä rakentamani yhteys verkosto Ekestubbe-Palmeihin taas on niin selkeä ja uskottava, että itse uskoisin Måns Larssonin olevat tuota Olkkola porukkaa. Kysymys oli aina naimakaupasta. Eli tarvittiin kaupan neuvottelijat, joilla yhteinen intressi.
Mielestäni Claes Brennerus ja Brita Larsdr täyttävät tämän ehdon.

Julianan avio Frisius sukuun osoittaa sosiaalista arvoa, jota voidaan odottaa Frisius suvun miniältä, "Ekestubbena" hän olisi sopiva vaikkei aatelinen.
Israel ja Gumsila ovat yhtälö jossa suvun jäsenet naitetaan lähipiiriin klaanin sisällä.
Måns Larsson lienee tuolloin jo kuollut eli asia jäi väkisin Israelille.

Luulisi silti Lars Bertillsonin jäljiltä jääneen jotain viitteitä muista pojista.

[Jari Latva-Rasku]

Ericus Matthiæ Bothniensis eli Fortelius oli kuten appi-isänsä palkkapitäjänsä Liedon kirkkoherra vuosina 1634-36. On väitetty, että Fortelius olisi avioitunut Magdalena Eriksdotter Alftanuksen kanssa vuonna 1636. Liedon pappilaan on kuitenkin vuonna 1635 merkitty pastori vaimonsa kanssa ja vuonna 1636 vain herra Erich. Voisi olettaa, että Fortelius olisi avioitunut Magdalenan kanssa viimeistään ottaessaan 32-vuotiaana viran vastaan tai sitten hänellä on ollut puoliso ennen Magdalenaa.

Israel Alftanus oli Erik Forteliuksen ja siskonsa kasvattipoika, joka on voinut kutsua siskonsa lapsia sisaruksikseen. Oletus, että noin vuonna 1655 syntynyt Juliana Månsdotter olisi Måns Larssonin ja Anna Alftanan tytär perustuu oletukseen, että Komsilan emäntää on kutsuttu Israel Alftanuksen siskontyttäreksi. Nimi Palm yhdisti kolmea sukupiirissä olevaa naista, jotka ottivat sukunimen käyttöön 1700-luvun taitteessa, mikä sopisi oikein hyvin yhteen vastaavana aikana Vihdissä käyttöön tulleeseen Palm-nimeen.

Ei ole täysin mahdotonta, että olisi ollut olemassa Måns Larsson ja Anna Eriksdotter Alftana Hylkilahdessa ja Måns N ja N Fortelius jossain muualla. Ei ehkä kaikkein todennäköisintä, mutta kuitenkin mahdollista.

[Benedictus]

Tässä olisi paketti tietoa Taivassalosta. Kävin lävitse joka talon ja otin tiedot Wulfenkloun omistuksista. Eli nämä ovat vain Taivassalossa olleet, muualla lienee lisää.
Henrik Wulfenklou näyttää ostaneen kaikki Lorenz von der Linderin tilat ja joitain muidenkin omistuksia.

1663 Cumila ladugård und hylkilax brukas Olof Mårtensson
1663 Hylkilax, hela byn
1663 Torois mainitaan 1673-80 Måns Larsson
1663 Ihattula Rouhu
1663 Koivisto Claes Brenneruksen tila
-Heikkilä, Paavola, Sipilä
1664 Marius
-Vanhakylä
1664 Leikluoto
-Typilä
1664 Munsala
-Isotalo
Kylissä voi olla usempia taloja.

1664 mainitaan käräjillä Måns Larsson i Hylkilax.
Seuraavaksi näkyy Toroisissa.

Noista ei käy ilmi milloin Wulfenklou on ostanut maat, mutta koska ne mainitaan 1663 perillisten ja lesken omistuksena, kauppa on tapahtunut varmaankin hieman ennen Wulfenkloun kuolemaa 1661.

Tämän perusteella voisi päätellä, että Måns Larsson ei välttämättä ole asunut Taivassalossa ennen maakauppoja.
Toisaalta jos Mäåns Larsson hoiteli yksin Wulfenkloun tiloja Suomessa niin hänellä on ollut valvonnassaan aikamoinen kiinteistömassa.

Hylkilaxissa näkyy 1684 Henrik Mårtensson Pentillä.
Samaten siellä mainitaan sahl. Simon Berg, joka on myös befalningman.
Mitään tietoa tuosta Simosta ei näy löytyvän.
Domaris on Otto Georg Bergin säteri.
Voisiko olla Simon Månsson?
Ovat eri taloissa Henrikin kanssa.

Mielenkiintoinen on Koiviston asujaimisto, jossa Claes Brenneruksen leski Ingrid on köyhänä leskenä 1681.

Samaten siella on 1684 inh. Simon Foglerus ja vaimo Ingrid Clasdr Brennera.
Vielä 1710 inh.Simon

Eräs mielenkiintoisuus on. että Koiviston Paavolassa näkyy 1638-39 Anderes Jonae, Capellan ja vaimonsa Sofia.

Tässä ovat siis Anders Jonae Orreus ja vaimonsa Sofia Camanaeus.
Hollolan kirkkoherra 1642-1674.

Anders Orraeuksen isä oli Kamarikirjuri ja Vehmaan krununvouti Jons Eriksson Orre ja Elisabeth Andersdr Bruun.

Tämän veljeksi arvellaan Uudenkirkon khr Nils Ericiä, jonka poika oli Rauman khr Nils Neocleander, puolisonaan Claes Brenneruksen vaimon Juliana Arendtsdr:n sisko Anna Arendtsdr Stierna.

Anders Orraeksen tytär Elisabeth nai pyhtään khr Johan Gråån, jonka poika Martin Gråå oli Taivassalon khr.
Aateloitu Elias Orrfelt omisti Wästerbyssä säterin.

Tietoa näistä Orraeuksista saa Anita Tuurilan Genos artikkelista Orraeus-Gråå-Helsing.
Siinä liipataan läheltä monia Alftanus piirejä.

Eräs huomio on. että Johan Anderssson Orraeuksen,Hollolan khr, toinen vaimo oli Ingeborg Henriksdr Ekestubbe, ratsumestari Henrik Larsson Ekestubben tytär.

Pohdin tätä probleemaa.

Måns Larsson mainitaan 1664 vaimonsa äidin perinnönjaon yhteydessä, samaten Anna Eriksdr Alftanus mainitaan .

Toroisissa mainitaan Måns Larsson 1673-80.
Hän on kuitenkin kuollut aiemmin.

1676-80 mainitaan Lokalahden Tammistossa Måns Larssonin leski Anna.

1681 Erik Persson 1h.
1685 Anna h.

1692 Magnus Månsson
1694 Johan Månsson

1704 Anna h.
1705 Brita h.

Erik Persson ostaa Kurjalan Israel Alftanukselta.

Ajattelisin, että Anna Alftanus on kuollut noin 1664, jäänyt vielä pienet tyttäret, jotka sitten Israel on kasvattanut ja naittanut.

Måns Larsson on mennyt uusiin naimisiin saaden kaksi poikaa vaimonsa Anna 2. kanssa.

Anna on mennyt uusiin naimisiin Erik Perssonin kanssa 1681.
heidän poikansa Anders Eriksson Gylling,Hiskissä, olisiko isän suvun nimi?

Miksi minulle tuli olo, että Anna Andersdr Tammistossa olisi sama kuin Orraeus kirjoituksessa mainittu Anna tytär?
Bergholmin sukukirjassa Anders Orraeuksen kysymysmerkillä varustettu Anna-tytär ei ainakaan esiinny Hollolan pappilan henkikirjoissa. Eräs Anna Orraeus oli Iitin kirkkoherran Johan Paulinuksen neljäs puoliso (Porvoo ja Hollola, KO a 25 v. 1705, Iitin syyskäräjät, s. 145 ja Jokipii, Satakuntalaisen osak. matr. s. 16). Tässä on kenties syy erehdykseen, että Johan Paulinuksen pojan, Paulus Paulinuksen ensimmäinen puoliso olisi ollut Karin Orraeus.


Genos 39(1968), s. 101-104

Tämä Anna voi olla eri kuin Andersin tytär Anna, joka voisi olla myös Tammiston omistaja perheensä kautta.
Orre-Orreuksilla oli erittäin monia tiloja Varsinais-Suomessa.

Tätä voi vielä pohtia siten, että Måns Larssonilla oli poika Henrik ja ehkä muitakin lapsia, jotka asuivat Wulfenkloun tiloilla. Juliana Månsdr jäi ehkä viimeiseksi Anna Alftanan kanssa.

[Giösling]

Tässä olisi paketti tietoa Taivassalosta. Kävin lävitse joka talon ja otin tiedot Wulfenkloun omistuksista. Eli nämä ovat vain Taivassalossa olleet, muualla lienee lisää.
Henrik Wulfenklou näyttää ostaneen kaikki Lorenz von der Linderin tilat ja joitain muidenkin omistuksia.

1663 Cumila ladugård und hylkilax brukas Olof Mårtensson
1663 Hylkilax, hela byn
1663 Torois mainitaan 1673-80 Måns Larsson
1663 Ihattula Rouhu
1663 Koivisto Claes Brenneruksen tila
-Heikkilä, Paavola, Sipilä
1664 Marius
-Vanhakylä
1664 Leikluoto
-Typilä
1664 Munsala
-Isotalo
Kylissä voi olla usempia taloja.

1664 mainitaan käräjillä Måns Larsson i Hylkilax.
Seuraavaksi näkyy Toroisissa.

Noista ei käy ilmi milloin Wulfenklou on ostanut maat, mutta koska ne mainitaan 1663 perillisten ja lesken omistuksena, kauppa on tapahtunut varmaankin hieman ennen Wulfenkloun kuolemaa 1661.

Tämän perusteella voisi päätellä, että Måns Larsson ei välttämättä ole asunut Taivassalossa ennen maakauppoja.
Toisaalta jos Mäåns Larsson hoiteli yksin Wulfenkloun tiloja Suomessa niin hänellä on ollut valvonnassaan aikamoinen kiinteistömassa.

Hylkilaxissa näkyy 1684 Henrik Mårtensson Pentillä.
Samaten siellä mainitaan sahl. Simon Berg, joka on myös befalningman.
Mitään tietoa tuosta Simosta ei näy löytyvän.
Domaris on Otto Georg Bergin säteri.
Voisiko olla Simon Månsson?
Ovat eri taloissa Henrikin kanssa.

Mielenkiintoinen on Koiviston asujaimisto, jossa Claes Brenneruksen leski Ingrid on köyhänä leskenä 1681.

Samaten siella on 1684 inh. Simon Foglerus ja vaimo Ingrid Clasdr Brennera.
Vielä 1710 inh.Simon

Eräs mielenkiintoisuus on. että Koiviston Paavolassa näkyy 1638-39 Anderes Jonae, Capellan ja vaimonsa Sofia.

Tässä ovat siis Anders Jonae Orreus ja vaimonsa Sofia Camanaeus.
Hollolan kirkkoherra 1642-1674.

Anders Orraeuksen isä oli Kamarikirjuri ja Vehmaan krununvouti Jons Eriksson Orre ja Elisabeth Andersdr Bruun.

Tämän veljeksi arvellaan Uudenkirkon khr Nils Ericiä, jonka poika oli Rauman khr Nils Neocleander, puolisonaan Claes Brenneruksen vaimon Juliana Arendtsdr:n sisko Anna Arendtsdr Stierna.

Anders Orraeksen tytär Elisabeth nai pyhtään khr Johan Gråån, jonka poika Martin Gråå oli Taivassalon khr.
Aateloitu Elias Orrfelt omisti Wästerbyssä säterin.

Tietoa näistä Orraeuksista saa Anita Tuurilan Genos artikkelista Orraeus-Gråå-Helsing.
Siinä liipataan läheltä monia Alftanus piirejä.

Eräs huomio on. että Johan Anderssson Orraeuksen,Hollolan khr, toinen vaimo oli Ingeborg Henriksdr Ekestubbe, ratsumestari Henrik Larsson Ekestubben tytär.

Pohdin tätä probleemaa.

Måns Larsson mainitaan 1664 vaimonsa äidin perinnönjaon yhteydessä, samaten Anna Eriksdr Alftanus mainitaan .

Toroisissa mainitaan Måns Larsson 1673-80.
Hän on kuitenkin kuollut aiemmin.

1676-80 mainitaan Lokalahden Tammistossa Måns Larssonin leski Anna.

1681 Erik Persson 1h.
1685 Anna h.

1692 Magnus Månsson
1694 Johan Månsson

1704 Anna h.
1705 Brita h.

Erik Persson ostaa Kurjalan Israel Alftanukselta.

Ajattelisin, että Anna Alftanus on kuollut noin 1664, jäänyt vielä pienet tyttäret, jotka sitten Israel on kasvattanut ja naittanut.

Måns Larsson on mennyt uusiin naimisiin saaden kaksi poikaa vaimonsa Anna 2. kanssa.

Anna on mennyt uusiin naimisiin Erik Perssonin kanssa 1681.
heidän poikansa Anders Eriksson Gylling,Hiskissä, olisiko isän suvun nimi?

Miksi minulle tuli olo, että Anna Andersdr Tammistossa olisi sama kuin Orraeus kirjoituksessa mainittu Anna tytär?
Bergholmin sukukirjassa Anders Orraeuksen kysymysmerkillä varustettu Anna-tytär ei ainakaan esiinny Hollolan pappilan henkikirjoissa. Eräs Anna Orraeus oli Iitin kirkkoherran Johan Paulinuksen neljäs puoliso (Porvoo ja Hollola, KO a 25 v. 1705, Iitin syyskäräjät, s. 145 ja Jokipii, Satakuntalaisen osak. matr. s. 16). Tässä on kenties syy erehdykseen, että Johan Paulinuksen pojan, Paulus Paulinuksen ensimmäinen puoliso olisi ollut Karin Orraeus.


Genos 39(1968), s. 101-104

Tämä Anna voi olla eri kuin Andersin tytär Anna, joka voisi olla myös Tammiston omistaja perheensä kautta.
Orre-Orreuksilla oli erittäin monia tiloja Varsinais-Suomessa.

Tätä voi vielä pohtia siten, että Måns Larssonilla oli poika Henrik ja ehkä muitakin lapsia, jotka asuivat Wulfenkloun tiloilla. Juliana Månsdr jäi ehkä viimeiseksi Anna Alftanan kanssa.

Kuten kai aiemminkin on jo moneen otteeseen todettu "Wulfenklou" ei liene
Henrikin oikea sukunimi.

Hän on mielestäni se Henrik Wulf, joka tuli aateloiduksi ULFVENKLOU-nimellä
ja numerolla 610 Ruotsin ritarihuoneeseen 1/5 1654.

Henrikin 2. vaimo oli Eva Eggertz, jonka 3. puoliso oli vapaaherra Lars Larsson Eldstierna, prinssi Gustaf Erikssonin suora jälkeläinen ja Emerentia Tott vaakunat-ketjussa juuri keskusteltu. Valitettavasti ketju on nyt suljettu, eikä "rakentavaa" keskustelua voida jatkaa.

Evan ensimmäinen puoliso oli ollut Bengt Baaz nobil. Ekehielm (mm. Barckeihin linkittyvä suku).

Henrik Ulfvenkloun Susanna-tyttären tyttären tytär Eva Elisabet Du Rietz
nai Peter Berndt Kinninmundtin, Robert Kinninmundtin ja Catharina Sofia Eldstiernan pojan.

Catharina Sofia Eldstiernan isoäiti oli Brita Andersdr Tegel, kuningas Erik XIV "oikean käden ja takapirun"
Jöran Perssonin (Tegel) pojantytär.

[Giösling]

Jatkan vielä:

Henrik Wulf nobil. Ulfvenklou kuoli 1.1.1661, jonka jälkeen leski Eva Eggertz
ja hänen uusi puolisonsa Lars Larsson Eldstierna nähtävästi kontrolloivat
Ulfvenkloun tiluksia myös Suomessa.

Måns Larsson mainitaan edesmenneen "Wulfenklon" ombudsmannina ainakin
vuonna 1664, vaimonsa Anna Eriksdr Alftanan yhteydessä.

Edelleen kuin "tarjoillaan" sitä, että Lars Larsson ja Måns Larsson olisivat
lähisukua ja että leskiparka olisi saanut "lohtua" autuaan puolisonsa luottomiehen veljeltä, joka juuri sopivasti (1662) oli tullut aateloiduksi Eldstierna-nimellä. Eldstiernan ensimmäinen vaimo, kuningas Erikin sihteerin
Jöran Perssonin (Tegel) pojantyttären tytär, Catharina Standorph oli hänkin juuri kuollut, joten "lesket lempivät".

Se, että tarjolla on toinenkin Måns Larsson (kts. Emerentia Tott vaakunat-ketju) lähisukupiiristä, on ongelma - ellei sitten kysessä ole yksi ja sama Lars?

Mahdollista tietenkin on, ettei kumpikaan Lars kuulu Eld-veljestöön.

Tuleva tutkimus näyttää, oliko savua ilman tulta?

[Benedictus]

Pohdin yhä tuota Ericus Erici Alftanuksen äitiä.

Mainitaan, että ostaessaan Hukaisen palaa sukutilalle.

Jos ajatellaan, että maa pidettiin klaanin sisällä ja virat samoin, on outoa, että Erikus yhtäkkiä siirtyy Taivassaloon papiksi, ilman suhdetta edeltäjään?

Kuten on todettu papinvirat menivät perintönä ja niistä pidettiin tiukasti kiinni, usein seuraajan piti naida leski tai tytär tai olla jälkeläinen.

Taivassalossa kirkkoherrat olivat Mikael Micaelis Carpelan ja hänen poikansa Matts Micaelis Carpelan.

Seuraaja Jeremias Eliae Agricola 1593-1622
Vaimonsa Carin Mattsdr. Carpelan k.n.1622

Sitten Ericus Erici Alftanus1623-39+ Elin Mårtensdr. Brennerus

Seuraava Claes Mårtensson Brennerus + 3 vaimoa

Jeremias Eliae Agricola
Veli Isak Eliasson Pargas porvari Turussa
Sisko Elisabeth Eliasdr
Sisko Carin Eliasdr

Isä: Elias Simonis Paraisten kirkkoherra
äiti: Agneta Clementsdr Esping

Elisabethin puoliso Gregorius Bartholomaie Cardiaster/Göös
-Hattulan kirkkoherra 1627-51
-veli Simon Bartholdi Göös , Kokemäen kirkkoherra(Pentzelstierna, Staare)

Carin puoliso Paraisten khr Petrus Johannis

Lapset: Loimaan khr Johannes Petri Walstenius 1640-58
Liuksialan saarnaaja Jeremias Petri Parginsulanus
Oriveden Holman Mårten Stiernan rouva Anna Peersdr.

Miksi ? Claes Brennerus Loimaan khr 1639-40, seuraaja Johannes Petri Walstenius.

Miksi ? Hattulan khr Gregorius Cardiaster 1627-51. Abraham Erici Alftanus 1676-97 khr.

Onko Hukainen ollut myös Carpelan suvun tila?
Jeremias Espingillä aika isoja maaomistuksia Taivassalossa.

Esim. Hylkilax: Elias Esping 1631
Ketarsund: Cristianus Jeremiae Esping ja Mickel Jeremiae Esping Carpelanin lb.

Jos Ericus vanhempi Alftanus asui Ruotsissa vaimo haettin silti ehkä suvunsisältä Suomesta.
Jeremiaksen anoppiahan ei tunneta.

[Giösling]

Edelliseen pikakomentti:

"Hukaisten palaaminen sukuun" on eräs noita netissä levinneitä legendoja,
joiden todenperäisyyttä, tai edes lähdettä ei voida todeta.

"Hukainen ei ole palannut sukuun", ellei toisin todisteta.

[Giösling]

Jatkan vielä:

Henrik Wulf nobil. Ulfvenklou kuoli 1.1.1661, jonka jälkeen leski Eva Eggertz
ja hänen uusi puolisonsa Lars Larsson Eldstierna nähtävästi kontrolloivat
Ulfvenkloun tiluksia myös Suomessa.

Måns Larsson mainitaan edesmenneen "Wulfenklon" ombudsmannina ainakin
vuonna 1664, vaimonsa Anna Eriksdr Alftanan yhteydessä.

Edelleen kuin "tarjoillaan" sitä, että Lars Larsson ja Måns Larsson olisivat
lähisukua ja että leskiparka olisi saanut "lohtua" autuaan puolisonsa luottomiehen veljeltä, joka juuri sopivasti (1662) oli tullut aateloiduksi Eldstierna-nimellä. Eldstiernan ensimmäinen vaimo, kuningas Erikin sihteerin
Jöran Perssonin (Tegel) pojantyttären tytär, Catharina Standorph oli hänkin juuri kuollut, joten "lesket lempivät".

Se, että tarjolla on toinenkin Måns Larsson (kts. Emerentia Tott vaakunat-ketju) lähisukupiiristä, on ongelma - ellei sitten kysessä ole yksi ja sama MåNS (MAGNUS) LARSSON?

Mahdollista tietenkin on, ettei kumpikaan MåNS kuulu Eld-veljestöön.

Tuleva tutkimus näyttää, oliko savua ilman tulta?

Koska Månsit ja Larsit menivät viestissäni harmittavasti "killilleen", yllä korjattu versio.

[Seppo Niinioja]

"Astrenius"-ketjun saavutettua kunnioitettavan 562 viestin pituuden olen alkanut epäillä, että kyseeessä on itse asiassa tuo legendaarinen Ibidem-suku, josta on tiettävästi julkaistu sukukirjojakin.

Seppo Niinioja
__________________
Honi soit qui mal y pense

[Jari Latva-Rasku]

Olen miettinyt aivan samaa, suurin osa sukukirjoista on julkaistu paikallaanpysyvistä "Ibidem"-suvuista. Astreniuksiin liittyvät suvut eivät vaikuta olleen kovin paikallaan pysyviä, etenkään sääty- tai ammattiuskollisia tai edes kovin sukurutsaisia. Heillä on siis ollut kyky muuttua ja kohdata uusia olosuhteita. Siksi uskoisin, että keskustelua on pystytty ylläpitämään näinkin kauan. Vaihtoehtoja on niin paljon, että vastaukset voivat löytyä vahingossa. Mitään varmaa todistetta Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin persoonasta ei ole löytynyt, eikä todennäköisesti tule löytymään.

[TapioV]

Edelliseen pikakomentti:

"Hukaisten palaaminen sukuun" on eräs noita netissä levinneitä legendoja,
joiden todenperäisyyttä, tai edes lähdettä ei voida todeta.

"Hukainen ei ole palannut sukuun", ellei toisin todisteta.

Juuri niin! Todisteet puuttuvat.
Tapio Vähäkangas

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka Isak Erikssonista ja Juliana Månsdotterista tiedetään paljon enemmän kuin monista muista aikalaisistaan, niin ratkaisevat todisteet heidän syntyperästään puuttuvat.

Isakilla ja Julianalla oli kaksi pappispoikaa ja kaksi pappien kanssa avioitunutta tytärtä. Tyttäristä Lisa katosi jonnekin 1700-luvun alussa, joko kuoli tai avioitui. Tytär Karin avioitui kauhajokelaisen talonpojan Elias Simonsson Aron kanssa. Myös heidän nuorena kuolleesta pojastaan tuli pappi. Ei voi olla täysin varma, oliko tytär Anna Isakin aikaisemmasta avioliitosta, mutta joka tapauksessa Anna avioitui Selkeen kartanon voudin Johan Karvilanderin kanssa. Johan oli turkulaisen käsityöläisen poika, jolla oli sukulaisia Tukholmassa.

Isak toimi katselmus-, veronkanto- ja pitäjänkirjurina ja hän viljeli Järventaan tilaa itse, aikaisemmasta käytännöstä poiketen. Oikeusjuttujen perusteella Isak hoiti asiansa ammattitaitoisesti. Tuomiokirjaan kirjattujen Simon Aron haukkumasanojen perusteella Isak on voinut olla lihava ja tummaverinen.

On arveltu, että Isak voisi olla lukkarin poika Lokalahden Viljattulasta, kirkkoherran poika Mouhijärveltä tai mahdollisesti Turun akatemiassa opiskellut kymmenisen vuotta nuorempi Isak Hammarstierrna. Joka tapauksessa hänen poikansa ja jopa tyttärensä ottivat hänen kuolemansa jälkeen nimen Astrenius, eli merkitykseltään tähti tai tähdistö.

Juliana Månsdotter otti 1700-luvun alussa käyttöön nimen Palm, aivan kuten hänen sisaruksikseen arvellut Palm-nimiset Månsintyttäret Etelä-Pohjanmaalla, toinen oli Isonkyrön nimismiehen ja toinen sotilasuralle siirtyneen Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin puoliso.

Palm-nimisiä esiintyi 1700-luvun alussa ja sitä ennen esimerkiksi Viipurin seudulla, Narvan linnoituksessa, Vihdin Ekestubben suvussa, Utter-suvussa ja Raaseporin vouti Lars Henriksson Falck omisti Siuntion Palmgårdin tilaa ja Siuntiossa oli myös toinen Palm-niminen tila. Myös muita nimi- ja tilaviitteitä löytyy, myös Ruotsista. Nimi Palm on kuitenkin vahva vinkki, koska se merkittiin Julianan sukunimeksi tuomiokirjoissa ja lopuksi Karkun kuolleiden luetteloon sekä hänen todennäköisten sisaruksiensa sukunimeksi. Se oli todennäköisesti hänen isänsä nimi.

Vaikka Taivassalon Alaskartanossa esiintyy Måns Larsson vaimonsa Annan kanssa, ei voi olla varma onko hän sama kuin Hylkilaxin ja ilmeisesti myös muiden Ulfvenkloun omistamien tilojen kartanonvouti Måns Larsson, jonka puoliso oli Anna Alftana. Ei myöskään voi olla varma, onko Juliana Månsdotter mahdollisine sisarsuksineen saman Månsin tyttäriä, tai edes Anna Alftanan tytär.

Kun sukulaisuuksien avulla yritetään perusteella Isakin ja Julianan periytymistä, ajaudutaan melko laajalle alueelle ja suureen sukusikermään sekä ammattikirjoon. Todisteita olisi löydyttävä, jotta kannattaisi jatkaa. Aina, kun uusi löydös ilmenee, pitäisi ainakin palata mahdollisimman varmoihin lähtökohtiin ja miettiä, voisivatko uudet oletukset olla mahdollisia. Finis coronat opus, Loppu työn kruunaa.

[Jari Latva-Rasku]

Mietin vielä yön yli, onko jokin johtolanka jäänyt käsittelemättä.

Pakolaisluettelossa mainitaan "pahaan kuntoon päässyt naishenkilö" Elisabet Isaksdotter, jolla oli yksi lapsi ja joka oli sopivasti saanut avustusta huvilakauden päättäjäispäivänä:

Elisabetha Isaaksdotter
i: Åbo stift. b: 1. d: 31.8.1710. _Eländig qwinspersson

Lienee mahdotonta tarkistaa voisiko hän olla Isak Erikssonin tytär.

Toinen huomio, jota on vain sivuttu, ovat Juliana Månsdotterin tyttären Juliana Arvidsdotter Frisiuksen ja Tomas Betulinuksen 20.2.1707 Ilmajoella syntyneen ensimmäisen lapsen Arvidin kummit.

Kummeina olivat apupapin Betulinuksen esimies Ilmajoen kirkkoherra Barthold Vhaël ilman puolisoa, Isonkyrön vt kirkkoherra Nils Aejmelaeus ilman puolisoaan Hedvig Alftanusta, Helena Alftanus ilman edellisenä vuonna kuollutta puolisoaan Ilmajoen kappalaista Henrik Peldanusta ja lopuksi paikallisista talonpoikaissuvuista peräisin ollut Ilmajoen nimismies Gabriel Öberg puolisonsa Margareta Henriksdotterin kanssa.

Arvid Betulinuksen kummit ovat voineet kummitella virkansa puolesta, paitsi Nils Aejmelaeus. Jopa Helena Alftanus voidaan selittää talonsa nurkissa silloin majailleiden kummina. Vaikka oli rekikelin aika, niin vuonna 1712 kuollut Israel Alftanus ei lähtenyt neljä päivää syntymän jälkeen pidettyihin ristiäisiin suorinta tietä kirkon kohdalle 38 kilometrin päähän. Ehkä hän oli Aejmelaeuksen kirkkoherran viranhoidosta päätellen päässyt huonoon kuntoon.

Edellisestä voidaan kuitenkin päätellä, että jokin yhteys syntyneellä lapsella ja Alftanuksilla on voinut olla. Mielenkiintoisinta kuitenkin on, että kummien joukossa ei ole lapsen isoäidin Juliana Månsdotterin sisaruksiksi arveltuja Isonkyrön nimismiehen Isak Gumsen puolisoa Catharina Palmia tai Ilmajoen ja Lapuan siltavoudin Henrik Mattssonin puolisoa Maria Månsdotteria, josta käytettiin myöhemmin Isonkyrön Komsilassa nimeä Palm.

Arvid Betulinuksen syntymän aikoihin Maria Månsdotter on asunut vain 5-10 minuutin kävelymatkan päässä Arvidin vanhempien silloisesta kortteerista. Arvio kävelymatkasta perustuu oletukseen, että Kyrönjoki on ollut jäässä ja lunta ei ole ollut kohtuuttomasti kahlattavaksi. Mieleen väistämättä tulee, olisivatko Juliana, Catharina ja Maria kuitenkaan sisaruksia. Silloin nimelle Palm pitäisi löytyä entistä parempi selitys.

[Benedictus]

Tuo Elisabeth voisi hyvin olla kadonnut sisar, harmi ettei ole puolisosta mainintaa.

Ilmajoen kastajaisista pohdin, että siellä on siis kaksi Alftanus edustajaa Nils Aijmalaeus ja Helena Alftanus.

Tuo ajankohta 20. Helmikuuta jälkeen voi selittää poissa oloja. Tulipalo pakkanen tai lumimyrsky. Flunssa aalto tai myös vaimojen raskaus jne.

Toisaalta kummien lisäksi voi olla myös muita vieraita paikalla, mainittaisiinko muita, vaikka ei olisi kummina?

Ehkä Betulinuksen uran kannalta oli parempi valita kummeiksi suvun pappeja ja heidän puolisoitaan suhteiden vahvistamiseksi.

[Sami Lehtonen]

Tuo Elisabeth voisi hyvin olla kadonnut sisar, harmi ettei ole puolisosta mainintaa.

Ilmajoen kastajaisista pohdin, että siellä on siis kaksi Alftanus edustajaa Nils Aijmalaeus ja Helena Alftanus.

Tuo ajankohta 20. Helmikuuta jälkeen voi selittää poissa oloja. Tulipalo pakkanen tai lumimyrsky. Flunssa aalto tai myös vaimojen raskaus jne.

Toisaalta kummien lisäksi voi olla myös muita vieraita paikalla, mainittaisiinko muita, vaikka ei olisi kummina?

Ehkä Betulinuksen uran kannalta oli parempi valita kummeiksi suvun pappeja ja heidän puolisoitaan suhteiden vahvistamiseksi.

Niin, kyllähän sisaruksia kummeina aina tapaa, mutta sisarukset ovat sukusitein sidottuja jo ilman kummiuksiakin. Tältä osin kastetiedot eivät tuo juuri lisävalaisua - varsinkaan, kun tiedossa on ilmeisesti vain yhden lapsen kummit. Kokonaisen sisarussarjan kummeista pääsee yleensä paremmin selville mahdollisisista sukulaisista, paitsi jos nämä sattuvat asumaan naapurissa, jolloin ei voi olla aivan varma siitäkään, onko kummina oltu käytännön syistä (lyhyt matka) vai sukusyistä.

[Jari Latva-Rasku]

Helena Alftanus oli Juliana Frisiuksen täysserkku, joten pelkästään se olisi syy Alftanusten kummitteluun. Muita lapsia Arvidin lisäksi ei Tomas Betulinille ja Juliana Frisiukselle Ilmajoella syntynyt, joten niistä ei voi päätellä mitään.

Ilmajoella on ollut tapana kummitella naapureissa. Jos lapsia on ollut paljon, niin koko kylä on ehtinyt katsella kasteveden ripsimistä. Jos talo ei ole ollut oma, niin isäntien edustaja on yleensä ollut paikalla. Jos kummit ovat tulleet kauempaa, joukossa on voinut olla sisaruksia, mutta aivan yhtä hyvin talossa kortteerissa olleita matkalaisia. On esimerkkejä, että matkalaiset ovat kummitelleet ilman sukulaissuhdetta parissakin naapuritalossa, jos aika on sattunut kohdalleen. Hyvin usein kummeina on ollut talon piikoja ja renkejä. Papit ja muut paikalliset säätyläiset, jollaiseksi nimismies voidaan katsoa, ovat kummitelleet työkseen, kuten myös luottamushenkilöinä toimineet talolliset. Ainakin Ilmajoella on kummeista joissakin tapauksissa vaikea päätellä sukulaisuuksia.

Siltavouti Henrik Mattssonin ja Maria Månsdotterin lasten kummien joukossa on Ilmajoen papistoa, talon isäntäväkeä ja naapureita, mutta ei renkejä tai piikoja eikä esimerkiksi isokyröläistä Catharina Palmia tai hänen suoranaisia edustajiaan. Naapureista Bengt Jakobsson Korven puoliso Anna Mårtensdotter esiintyy kummina kerran puolisonsa kanssa ja kerran yksin.

Mielenkiintoista on, että kahden pojan nimet ovat Israel ja Abraham ja vanhimpana nimeltä mainittuna tyttärenä syntynyt on nimeltään Anna. Yksi kummeista on Susanna Alftan ennen avioitumistaan Johan Jakobsson Gumsen kanssa. Johanista tuli aikoinaan Vähänkyrön kirkkoherra. Kun jungfru Susanna Alftan esiintyy kummina, niin paikalla ei ollut muita isokyröläisiä tai Alftanuksia. Viitteitä sukulaisuuteen Alftanuksiin selvästi on.

[Benedictus]

Julianan poika Isak:
1716 Isak Astrenius, myöhemmin Astreen vanhempi 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274). * Karkussa 7.9.1691. Vht: Karkun Järventaan rusthollari, veronkantokirjuri Isak Eriksson ja Juliana Månsdotter Palm tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas paon aikana Tukholmassa 1716 Astrenius Isaac [_290]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 9.9.1716 1716. d: 9 September. Isaacus Astrenius Carkuensis | Adjunctus Minist: in Ilmajoki | hinc sacellanus ibidem. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 11.12.1723. — Ilmajoen pitäjänapulainen 1723. Jalasjärven kappalainen 1730, Kurikan 1731. † Kurikassa 21.4.1755.

Mahtaako Isakin lasten kummeja löytyä?

Hän ei kuulu Frisiuksiin vaan Astreniuksiin, tällöin kummit olisivat vain äidin suvun kautta.

Aiemmin on tutkittu Lokalahtea antaumuksella.
Siellä tuli vastaan Henrik Vestgöte nubl.
Mielenkiintoista. että hän näkyy 1622-4 Mynämäen Kalliksessa ja mainitaan ryttar Kallis o Lembiskallio, jotka ovat nimismies ja vouti Bertill Blasiuksen tiloja, kuten myös Uudenkirkon Salmis ja pari muuta tilaa.

Kalliksessa näkyy myös 1649 Eskill Peersson ryttar, Johan Bertillssonin tilalla.
Ajallisesti on aukkoa, mutta Israel Alftanus sanoutui irti arentaattori Eskill Perssonin lasten holhouksesta 1677? Voisiko olla tämä Eskill?

Johan Bertillssonin leski oli Carin, jonka 2. puoliso oli Luutnantti Håkan Månsson Karkun Hiedan ja Kokemäen Köönikän isäntä.
Håkanista olen heittänyt ajatuksen, että olisiko Måns Larssonin poika, eikä Karkun Viikarilla näkyvän kirjuri Måns Månssonin.

Mynämäen Kallis ja Lembiskallio ja Uudenkirkon tilat näyttävät johtavan jälkiä Kalanti Lokalahti suunnan sukuihin Skiureniuksiin ja Neoncleandereihin ym.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Astreniuksen lasten kummeja löytyy viljalti. Isakin lasten kummittelua on kuitenkin rajoittanut sijoittautuminen Ilmajoen alueelle.

Esimerkkinä kummeista voisi mainita:

15.2.1725 Ilmajoki Juliana

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/syntyneet-vihityt-kuolleet_1675-1725_ik415/176.htm

27.3.1726 Ilmajoki Hedvig

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/syntyneet_1725-1736_ik415/10.htm

21.7.1731 Kurikka Susanna

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kurikka/syntyneet-vihityt-kuolleet_1726-1760_uk91/21.htm

Kummien joukossa on pappien lisäksi paikallisia keskeisiä talollisia.

Tyttären Hedvigin kummina on mielenkiintoinen henkilö, jungfru Lisa Meier.

Voi olla harhauttavaa, että Lokalahden Viljattulassa kastetaan 10.6.1722 sotilas Jacob Meierin poika. Meiereita ei montaa Suomesta löydy.

Isak Erikssonin, kuka onkaan, poistuttua Viljattulan isäntälinja on vuodesta 1683 lähtien Matts Eriksson, Anders Mattsson ja varmasti hänen poikansa Henrik Mattsson aina vuoden 1713 jälkeiseen aikaan. Isakin poistuttua Viljattulasta tuli Hermansaaren augmenttitila ja manttaali puolittui.

[Jari Latva-Rasku]

Ainakin omat amatöörivoimani ovat loppu tämän loputtoman viestiketjun parissa, mutta aina tuntuu löytyvän jokin oleelliselta vaikuttava havainto.

Isak Astreniuksen ja Susanna Reiniuksen tyttären kummina oli neitonen Lisa Meier. Meier lienee sama kuin Meijer tai Meyer. Esimerkiksi Lokalahden Viljattulan sotilas Jacob Meieriä kutsuttiin myös nimellä Meijer.

Kalannissa eli Uudellakirkolla ovat Neocleanderit, Brunnerukset, Sciureniukset ja Meijerit kummitelleet yhdessä. Meijerit olivat ehkä peräisin Männäisen tilalta. Kummisuhteita on käsitelty SukuForumin Catharina Brunnera-keskustelussa, joka löytyy hakusanalla Meijer. Hartikkalan sukuun liittyvät Neocleanderit ja Brunnerukset ovat olleet yksi mahdollinen Måns Larssonin sukupiiri, joka on peittynyt kaikkeen muuhun keskusteluun.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7359&highlight=meijer

Kuten aikaisemmin on todettu, Vehmaan kirkkoherran David Sciureniuksen puoliso Elisabeth Mårtensdotter vilahti Laihialle kuolemaan.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=461

Olen arvellut, että syy Elisabethin muuttamiseen Laihialle olisi sukuyhteys reiden kautta vehmaalaisen Sciurenius- ja laihialaisen Laibäck-suvun välillä. Yhdistävä henkilö olisi Laihian kirkkoherran Kristian Laibäckin ruotsalaissukuinen appi-isä Maalahden kirkkoherra Olof Arenius.

Olof Areniuksen pojan, myös Maalahden kirkkoherran, Tomas Areniuksen tytär oli avioliitossa Laihian apupapin ja myöhemmin Ilmajoen "ison ja lihavan" kappalaisen Josef Stenbäckin kanssa. Maria Arenius esiintyy ilman puolisoaan ilmeisesti yhdessä siskonsa kanssa Isak Astreniuksen lapsen kummina. Syyksi voidaan kuitenkin arvella papintyöhön liittyvä yhteys Ilmajoella ja jopa yhteys Isak Astreniuksen puolison Susanna Reiniuksen kautta.

Meyer/Meijer-sukua on käsitelty, todennäkäisesti ilman mitään yhteyttä tähän aiheeseen Genoksen artikkelissa Meyer i Liljendal.

http://www.genealogia.fi/genos/60/60_89.htm

Pienenä huomiona voisi todeta, että Lokalahden Viljattulassa syntyy 2.2.1705 sotilas Michelille ja Anna Isaksdotterille tytär Anna. Tällaisen tapahtuman voisi unohtaa, ellei paikka olisi Viljattula ja äiti Anna Isaksdotter. Johan Karvilanderin ja Anna Isaksdotterin ensimmäinen lapsi näyttää syntyneen Järventaassa 28.12.1709. Mouhijärven Selkeen kartanoon on ensimmäisen kerran merkitty everstin veronkantokirjuri Johan Mårtensson vaimonsa Annan kera vuonna 1709. Anna Isaksdotter on ikänsä puolesta aivan hyvin ehtinyt avioon ennen Karvilanderia.

Yhteydet Vihdin Oravalasta Vehmaan Sciureniuksiin, Vihdin Olkkalan Ekestubbesta Tammelinuksiin ja Brenneruksiin sekä Uudenmaan ja Viipurin seudun sukuihin sekä jopa Palm-nimeen on melkoinen vyyhti. Siihen yhdistyy Kalannin nimismiehen Lars Isakssonin Hartikkalan suku Brunneruksineen, Neocleandereineen ja Meijereineen sekä Sciureniuksineen. Kun muitakin yhteyksiä löytyy, kannattaa nostaa kädet pystyyn ja antautua vapaaehtoisesti. On helpompiakin ja enemmän sosiaalisia tapoja saada nuppi sekaisin.

[Benedictus]

Abrahamin kronikka ketjussa tutkimuslöytöjä osiossa mainitaan Siuntion Palmgård ja siellä Abraham Eriksson.

Palmgård on tähänasti kuin vahinkossa jäänyt sivuun etsittäessä Juliana Palmin sukua.

Siuntion kirkkoherrana toimii 1600-1616, kappalaisena jo 1593
Martinus Eschilii Helsing s. n. 1540 k. 1604
vaimo Margareta Andersdr. s. n.1545

Martinin seuraaja oli Hans (Johannes ) Martini Forsius kappalainen 1604-16, khr 1617-1641
s. n. 1570 k. 1645
vaimo: Anna Mårtensdr Helsing, edeltäjän tytär
Omisti Palmbyn Palmin 1620 ja Grönsskogin tilat sekä myös Gästerbyn 1620.
Palmbyssä näkyy:
1540 Henrik Palm
1549-57 Mårten Ragvaldsson
1558-1582 Eskill Mårtensson, myös Grönskogissa.

Ilman parempaa tietoa ajattelisin, että Eskill Mårtensson voisi olla khr Mårten Eskillsonin isä.
Eskilin isä Mårten Ragvalssonin nimi Ragvalsson viittaa Alissa Ragvaldsdr. av frälsesläkt på Sjundby, joka oli Malin Henriksdr:n äiti, siis Hans Olofssonin vaimo.

Eräs ajatus herää nimiä katsellessa.

Ericus Erici Alftanus mainitaan, että olisi Uppsalassa 1599 nimellä Helsingus.
Teini Turussa 1601.
Skolmästare Helsingissä 1609.

Voisiko khr Mårten Eschilsson Helsingillä olla yhteys Ericus Erici Helsinguksen kanssa??

Toinen Palmgårdin liittyvä seikka on varsinaisen Palmgårdin omistaja Lars Henriksson Falck, omistaja 1620-1636?

Lars Falck mainitaan 1630 comissarius
1634 härads fougde
1635 befallingsman öf Rasborgs lähn
Margareta Peersdr h.
Johanna Larsdr 10 å
1636 fougde
1634 Hans Larsson socknesrifvare i Stor-Lojo
1636 johan Larsson
1642 ryttar Abraham Eriksson vaimo Brita Larsdr.
1643 Hend. Larsson

1644 Lars Hinderss. rust h.
Lars Falck
b. Johan Larsson
Brita Larsdr dr.

Hylkilaxin Måns Larssonin isää haettaessa tässä olisi ainakin yksi vaihtoehto ajallisesti ja liittyen Palm nimeen.
Månssia ei tosin näy lapsena.

Kuka tämä Lars Henriksson Falck on ?
Falck sukua löytyy kyllä netistä, mutta sopivaa Henrikkiä ja Larssia ei löydy.
Yhteys Alftanuksiin voi olla tuo Palmbyn tilan kautta.
Lisäksi Helena Mårtesson Brenner oli Raaseborgin läänin lainlukija Mårten Simonssonin perhettä.

[olanyk]

Alla lainaus aiemmin esillä olleesta Gumbölen kauppariidasta. Siinä kiinittyy huomio Erik Falckiin joka ritelle vaimonsa Schrödr-veljesten kaupasta.

Tuo Jakob Bilang tuli Kirkkonummen Spärringin haltijaksi ja leski Elin Hansdr avioitui uudestaan Antonius Papen kanssa. Olen epäillyt Elinin liittyvän Kirkkonummen Hjerta nimismiesukuun. Jakob Bilangin tytär avioitui Claudius Brenneruksen kanssa,

Hjertta suku liittyy Seutulan Meilbyn sukuun. Sieltä lähtenyt Envaldus Sigfridi sopisi jopa Schröder suvun Lars Envalduksen isäksi. Vaikka Envaldus oli Viipurin sai hän muistaakseni "palkkamaata" Kirkkonummelta.

Olavi


Lainaus:

"Erik Falck, krävde vid Esbo ting 8.11.1641 på sin hustrus, Anna Eriksdotters och sina svägerskors Valborg och Kirstin Eriksdotters vägnar redovisning av deras bröder Bertil och Henrik Eriksson, som 1628 hade sålt syskonens arvshemman i Gumböle till kapellanen Per Brennerus."

Erik Falck, joka mainitaan yllä, on käsittääkseni Narvan kirkkoherra samaan aikaan kuin Jacob Bilang on siellä linnankirjurina. Erik Falckin appiukko on ollut Erik Enevaldinpoika, jonka veljeksi on väitetty porvoolaisen Schröder-suvun kantaisää Lars Enevaldinpoikaa (Enwaldsson). Schröder-nimi muistuttaa Schraderus-nimeä Lokalahdella tai Ericus Jacobi Schraderuksen todennäköisen pojan Georgius Ericin käyttämää nimeä Schredderus.

[Benedictus]

Netti on kumma paikka!Laitat hakusanan ja löydät jotain uutta, joka riitelee vanhan kanssa.Taas lisää pohdintaa.

Mårten Sigfridsson mainitaan Mårten Stodiuksen frändenä, josta on on pohdittu paljon mikä on sukusuhde.

Järventaan emäntänä oli Susanna Mårtensdr. Turun pormestari Mårten Sigfidssonin tytär, jolla oli Söfring eka puolisona ja Johan Särki toisena.
-Susannan edeltäjä Söfringin eka vaimo oli taas Susannan äidin sisko eli täti.
Hänen isänsä isä oli Sigfrid Sigfridsson kamreeri.

Sigfridin vaimot olivat Anna Henriksdr 1590-luvulta ja 1602 Elisabeth Isaksdr.
-Elisabetin isä oli Isak Henriksson från Finskilä på Sagu.

Annan syntyperästä ei ole mitään viitettä. Eräs mahdollisuus tulee mieleen, mutta on vain ajatus. Jos Anna olisi Isakin sisko Finskilästä ja seuraava vaimo Isakin tytär.

Finskilässä näkyy Henrik Jönsson 1560
Erik Henriksson 1563, friborn
Jöns Henriksson 1565, f.gård

1586 Hans Mårtensson säteri
-Hans on Bagge sukuinen, Bagge till Bussila.?
Bussila on piikkiön Hepojoella sijaitseva rälssitila.
Kummallista on, että Elisabeth Isaksdr nai 1618 ratsumestari Hans Baggen.
-Tämä Hans Bagge ei voine olla sama Hans kuin Finskilän ja Bussilan Hans 1586.

Voisiko Tuomiokirkon haudan yläpuolella oleva nimi Sigfrid Mårtensson olla Sigfridin isä ja isäpuoli Hans Mårtensson, tuo Finskilässä ja Bussilassa 1586 näkyvä Hans?
Sigfrid Sigfridssons härkomst är obekant. Husbondelängderna för de nämnda jordegendomarna ger ingen vägledning. Det gör inte heller bomärket på gravstenen. Bomärkesforskaren Paavo 0. Ekko har påträffat ett liknande närmast i Hamburg.15 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#15)
Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner. Bröderna hade redan fått pengar av försäljningen, så det var tydligen ett arv.16 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#16) Tillsättningen av förmyndare 1612 tyder på att bröderna var födda efter 1592. Mårten Sigfridsson nämns första gången i mantalslängden för Älvsborgs lösen 1617 och var alltså född senast 1596.17 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#17)


Finskilän sukua ei tunneta hyvin, Rundtin Genos 62 Kirves suvun jutussa pohditaan Olof Kirveen vaimoa, näyttäisi, että siinä on sotkettu eri henkilöt ja sukupolvet.
11.8.2008

Finskilän pojat (http://juhansuku.blogspot.com/2008/08/finskiln-pojat.html)

http://4.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9W6kaAOuI/AAAAAAAAB-E/ryIJFNeGE40/s200/Project1.jpg (http://4.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9W6kaAOuI/AAAAAAAAB-E/ryIJFNeGE40/s1600-h/Project1.jpg)Stigulf Ragvaldsson mainittiin 1393, kun hän lahjoitti nimeltään tuntemattoman vaimonsa suostumuksella Turun tuomiokirkolle tilan Liedon Hepojoen kylästä, sillä ehdolla että he saisivat 1 mk:n vuosivuokraa vastaan asua siinä elinaikansa. Vuonna 1407 hän oli sinettitodistajana Turussa ja vuonna 1411 on samalta päivältä kaksikin asiakirjaa, jossa mainitaan Stigulf. Silloin hän oli sekä lautamiehenä että sinettitodistajana, josta on päätelty että Stigulf itsekin omisti maata Vehmaalla . Vuonna 1417 Stigulf mainittiin Piikkiössä ja viimeinen merkintä hänestä on noin vuodelta 1420 Turussa. Stigulfista alkanut suku tunnetaan kirjallisuudessa nimellä Finskilän suku, sillä jälkeläiset pitivät 1500-luvulla Sauvon Finskilää kantatilanaan.

http://2.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9XAR6bO1I/AAAAAAAAB-M/KWLwIfII1JE/s200/finskila.jpg (http://2.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9XAR6bO1I/AAAAAAAAB-M/KWLwIfII1JE/s1600-h/finskila.jpg)Eräs Arvid Ragvaldsson on yksi vuoden 1386 Turun maakäräjien kuninkaalle osoitetun anomuskirjeen allekirjoittajista. Nimen ja vaakunan perusteella kyseinen Arvid oli Stigulfin veli. Tämä Arvid on mielenkiintoinen. Siitä huolimatta, että hänestä ei ole jäänyt muita merkintöjä aikakirjoihin, on hänen yhtenä anomuskirjeen allekirjoittanana kuitenkin täytynyt olla erittäin arvostettu henkilö. Useat muista allekirjoittajista olivat olleet juuri kuolleen laamanni ja läänitysherra Bo Jonsson Gripin palveluksessa – ehkä myös Arvid Ragvaldsson ja siten mahdollisesti myös olettu veli Stigulf Ragvaldsson.

Edellä mainittuja henkilöitä ennen, 1330- ja 1340-luvuilla, elivät Satakunnassa veljekset laamanni Jakob Andrissasson (Andreasson) sekä Kokemäen khra Stigulf Andersson. Heidän vaakunatietonsa (sekä mahdollisesti se, että nimi Stigulf esiintyy heidänkin suvussaan) herättää epäilyn, että Jakob ja Stigulf olivat samaa sukujuurta kuin myöhemmät Stigulf ja Arvid. Siinä tapauksessa Finskilän suvun sukujuuret vievät mahdollisesti Ahvenanmaalle, koska on arveltu 1300-luvun Jakobin ja Stigulfin olleen sieltä kotoisin.

Stigulf Ragvaldssonilla oli pojat:

1. Ragvald Stigulfsson, kihlakunnantuomari Piikkiössä 1451, 1469.

2. Nils Stigulfsson, rälssimies, mainitaan ainakin 1465, vaimonaan Margareta Andersdotter.

Nils Stigulfsson mainittiin 1465, kun hän suoritti maanvaihtoja erään Peder Torstenssonin kanssa. Nils vaihtoi silloin Vallaksen (Mynämäen Vallais?) kylän tilansa Uudenkirkon (nyk. Kalanti) Palilan kylässä sijaitsevaan tilaan. Nilsin vaimo oli Margareta Andersdotter, Ingeborg Frillen ja rälssimies Anders Henrikssonin tytär, Lindelöf - sukua.
Nils nähtävästi kuoli nuorena, sillä vaimo Margareta meni myöhemmin kahteenkin kertaan uusiin naimisiin. Hänen toinen miehensä oli asemies Måns Balk ja kolmas puoliso oli Lasse Frans, joka eli vielä 1486.

Tämän mukaan Margaretan puolisona ei ole ollut Olof Kirves, kuten Rundt toteaa.

Mahtaako jollain olla tietoa tuosta Finskilän ja Bussilan suvusta eli miten he menevät toisiinsa.
Finskilässä on Jöns Henriksson 1560, eli Henrik voisi olla huonosti Nilsson.
Bussilassa Hans Mårtensson 1560 eli Mårten samaten ei voi olla Nilsson.
Mårten nimi viittaa. että voisi olla myös Måns Balkin jälkeläinen.

Myönnetään, etteivät kykyni riitä tuota sotkua selvittämään. Aatelis suvut tunnen hyvin huonosti.

Näyttäisi kuitenkin ilmeiseltä, että Finskilä-Bussila suku onkin huomattavan arvokas suku, jolloin jos Sigfrid Sigfridsson kuuluu siihen itse tai vaimonsa kautta, niin selittää hautapaikkaa Tuomiokirkossa.

[TapioV]

Netti on kumma paikka!Laitat hakusanan ja löydät jotain uutta, joka riitelee vanhan kanssa.Taas lisää pohdintaa.

Mårten Sigfridsson mainitaan Mårten Stodiuksen frändenä, josta on on pohdittu paljon mikä on sukusuhde.

Järventaan emäntänä oli Susanna Mårtensdr. Turun pormestari Mårten Sigfidssonin tytär, jolla oli Söfring eka puolisona ja Johan Särki toisena.
-Susannan edeltäjä Söfringin eka vaimo oli taas Susannan äidin sisko eli täti.
Hänen isänsä isä oli Sigfrid Sigfridsson kamreeri.

Sigfridin vaimot olivat Anna Henriksdr 1590-luvulta ja 1602 Elisabeth Isaksdr.
-Elisabetin isä oli Isak Henriksson från Finskilä på Sagu.

Annan syntyperästä ei ole mitään viitettä. Eräs mahdollisuus tulee mieleen, mutta on vain ajatus. Jos Anna olisi Isakin sisko Finskilästä ja seuraava vaimo Isakin tytär.

Finskilässä näkyy Henrik Jönsson 1560
Erik Henriksson 1563, friborn
Jöns Henriksson 1565, f.gård

1586 Hans Mårtensson säteri
-Hans on Bagge sukuinen, Bagge till Bussila.?
Bussila on piikkiön Hepojoella sijaitseva rälssitila.
Kummallista on, että Elisabeth Isaksdr nai 1618 ratsumestari Hans Baggen.
-Tämä Hans Bagge ei voine olla sama Hans kuin Finskilän ja Bussilan Hans 1586.

Voisiko Tuomiokirkon haudan yläpuolella oleva nimi Sigfrid Mårtensson olla Sigfridin isä ja isäpuoli Hans Mårtensson, tuo Finskilässä ja Bussilassa 1586 näkyvä Hans?
Sigfrid Sigfridssons härkomst är obekant. Husbondelängderna för de nämnda jordegendomarna ger ingen vägledning. Det gör inte heller bomärket på gravstenen. Bomärkesforskaren Paavo 0. Ekko har påträffat ett liknande närmast i Hamburg.15 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#15)
Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner. Bröderna hade redan fått pengar av försäljningen, så det var tydligen ett arv.16 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#16) Tillsättningen av förmyndare 1612 tyder på att bröderna var födda efter 1592. Mårten Sigfridsson nämns första gången i mantalslängden för Älvsborgs lösen 1617 och var alltså född senast 1596.17 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#17)


Finskilän sukua ei tunneta hyvin, Rundtin Genos 62 Kirves suvun jutussa pohditaan Olof Kirveen vaimoa, näyttäisi, että siinä on sotkettu eri henkilöt ja sukupolvet.
11.8.2008

Finskilän pojat (http://juhansuku.blogspot.com/2008/08/finskiln-pojat.html)

http://4.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9W6kaAOuI/AAAAAAAAB-E/ryIJFNeGE40/s200/Project1.jpg (http://4.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9W6kaAOuI/AAAAAAAAB-E/ryIJFNeGE40/s1600-h/Project1.jpg)Stigulf Ragvaldsson mainittiin 1393, kun hän lahjoitti nimeltään tuntemattoman vaimonsa suostumuksella Turun tuomiokirkolle tilan Liedon Hepojoen kylästä, sillä ehdolla että he saisivat 1 mk:n vuosivuokraa vastaan asua siinä elinaikansa. Vuonna 1407 hän oli sinettitodistajana Turussa ja vuonna 1411 on samalta päivältä kaksikin asiakirjaa, jossa mainitaan Stigulf. Silloin hän oli sekä lautamiehenä että sinettitodistajana, josta on päätelty että Stigulf itsekin omisti maata Vehmaalla . Vuonna 1417 Stigulf mainittiin Piikkiössä ja viimeinen merkintä hänestä on noin vuodelta 1420 Turussa. Stigulfista alkanut suku tunnetaan kirjallisuudessa nimellä Finskilän suku, sillä jälkeläiset pitivät 1500-luvulla Sauvon Finskilää kantatilanaan.

http://2.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9XAR6bO1I/AAAAAAAAB-M/KWLwIfII1JE/s200/finskila.jpg (http://2.bp.blogspot.com/_54h0q2xW0jc/SJ9XAR6bO1I/AAAAAAAAB-M/KWLwIfII1JE/s1600-h/finskila.jpg)Eräs Arvid Ragvaldsson on yksi vuoden 1386 Turun maakäräjien kuninkaalle osoitetun anomuskirjeen allekirjoittajista. Nimen ja vaakunan perusteella kyseinen Arvid oli Stigulfin veli. Tämä Arvid on mielenkiintoinen. Siitä huolimatta, että hänestä ei ole jäänyt muita merkintöjä aikakirjoihin, on hänen yhtenä anomuskirjeen allekirjoittanana kuitenkin täytynyt olla erittäin arvostettu henkilö. Useat muista allekirjoittajista olivat olleet juuri kuolleen laamanni ja läänitysherra Bo Jonsson Gripin palveluksessa – ehkä myös Arvid Ragvaldsson ja siten mahdollisesti myös olettu veli Stigulf Ragvaldsson.

Edellä mainittuja henkilöitä ennen, 1330- ja 1340-luvuilla, elivät Satakunnassa veljekset laamanni Jakob Andrissasson (Andreasson) sekä Kokemäen khra Stigulf Andersson. Heidän vaakunatietonsa (sekä mahdollisesti se, että nimi Stigulf esiintyy heidänkin suvussaan) herättää epäilyn, että Jakob ja Stigulf olivat samaa sukujuurta kuin myöhemmät Stigulf ja Arvid. Siinä tapauksessa Finskilän suvun sukujuuret vievät mahdollisesti Ahvenanmaalle, koska on arveltu 1300-luvun Jakobin ja Stigulfin olleen sieltä kotoisin.

Stigulf Ragvaldssonilla oli pojat:

1. Ragvald Stigulfsson, kihlakunnantuomari Piikkiössä 1451, 1469.

2. Nils Stigulfsson, rälssimies, mainitaan ainakin 1465, vaimonaan Margareta Andersdotter.

Nils Stigulfsson mainittiin 1465, kun hän suoritti maanvaihtoja erään Peder Torstenssonin kanssa. Nils vaihtoi silloin Vallaksen (Mynämäen Vallais?) kylän tilansa Uudenkirkon (nyk. Kalanti) Palilan kylässä sijaitsevaan tilaan. Nilsin vaimo oli Margareta Andersdotter, Ingeborg Frillen ja rälssimies Anders Henrikssonin tytär, Lindelöf - sukua.
Nils nähtävästi kuoli nuorena, sillä vaimo Margareta meni myöhemmin kahteenkin kertaan uusiin naimisiin. Hänen toinen miehensä oli asemies Måns Balk ja kolmas puoliso oli Lasse Frans, joka eli vielä 1486.

Tämän mukaan Margaretan puolisona ei ole ollut Olof Kirves, kuten Rundt toteaa.

Mahtaako jollain olla tietoa tuosta Finskilän ja Bussilan suvusta eli miten he menevät toisiinsa.
Finskilässä on Jöns Henriksson 1560, eli Henrik voisi olla huonosti Nilsson.
Bussilassa Hans Mårtensson 1560 eli Mårten samaten ei voi olla Nilsson.
Mårten nimi viittaa. että voisi olla myös Måns Balkin jälkeläinen.

Myönnetään, etteivät kykyni riitä tuota sotkua selvittämään. Aatelis suvut tunnen hyvin huonosti.

Näyttäisi kuitenkin ilmeiseltä, että Finskilä-Bussila suku onkin huomattavan arvokas suku, jolloin jos Sigfrid Sigfridsson kuuluu siihen itse tai vaimonsa kautta, niin selittää hautapaikkaa Tuomiokirkossa.

Eric Anthoni on kahteen otteeseen selvittänyt Stigulf Ragvaldinpojan sukua, HTF 1950:118-123 ja HTF 1961:20-26. Anthoni jätti Arvid Ragvaldinpojan pois selvityksestään, mutta minunkin mielestäni hän on selvästi Stigulfin veli. He ovat ilman muuta sukua laamanni Jakob Andrissanpojalle ja Kokemäen khra Stigulf Andreaelle. Laamannin pojaksi Anthoni totesi Magnus Jakobinpojan (Finlands medeltida frälse:82). Tämän tyttärestä tuli Karl Filpunpojan Odygd puoliso, Magnuksen sisaresta puolestaan Jakob Kurjen vaimo.
Anthoni korjasi Ramsayn tiedon, että Nils Stigulfinpojan vaimo ollisi Margareta Andersintytär (Lindelöf). Genokselle jättämässäni artikkelissa perustelen kantaa. Siinä yhdyn käsitykseesi, ettei Margareta ollut naimisissa
Olof Kirveen kanssa.
Pussilan Lax-suvun juuret olen selvittänyt Genos 1987:117-135.
Tapio Vähäkangas

[Benedictus]

Korpraali Erik Pihl Perniön Melkkilän vuokraaja Erik Erikinpoika Pihl (k. 1696) oli naimisissa ensin majuri David Sigfridinpoika Gyllenbögelin (k. 1677) tyttären kanssa ja toisessa aviossaan Katarina Thauvoniuksen kanssa. Ensimmäisestä avioliitostaan vuokraajalla oli samanniminen poika, kornetti Erik Erikinpoika Pihl (k. 1703), jonka leski Elisabet Erikintytär Bange (haud. 1730) solmi toisen avioliiton ensimmäisen miehensä serkun, kapteeni David Gyllenbögelin (k. 1749) kanssa. Artikkelissa oikaistaan virhetietoja, jotka ovat aiheutuneet isän ja pojan samannimisyydestä ja kytkennöistä kahteen eri David Gyllenbögeliin.

Genos 49(1978), s. 107-112


Pill, Davidt (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies236.jpg), Maijalan herra 1581. "Jalosukuiset" Hannu Jaakonpoika Pil, Juvan herra, ja Yrjö Jaakonpoika Pil, Mälkilän herra, haastetaan 1637 aatelisuuttansa todistamaan "hänen kreivillisen armonsa eteen". Lehti 20 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims1921.htm), 236.
Tästä herää ajatus, että Juvalla näkyvä Jacob Hansson on myös Hans Erikssonin poika.

1615 Juva under Hans Munck

Hans Michelsson Munckin äiti oli Margareta Starck.
Hänen vaimonsa oli Karin Eriksdr Slang.
Slang till Melkkilä, Erik Bertilsson (taulusta 48 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T48). Isä: Slang till Balkis i Vemo, Bertil Håkansson) k. 14.03.1952 Käkisalmi.
1. puoliso Karin Eriksdotter , till Melkkilä k. 1622.

Johannes Thomae Rajaleniuksen puolison Kristin Pihlin veli Erik Pihl (k. 1696 Perniö) oli Melkkilän vuokraaja ja kruununvouti. Isä Erik Olsson Pihl syntyi Länsigötanmaalla ja lähetettiin Suomeen Halikon Vartsalan voudiksi (inspektor). Hän oli myöhemmin mm. Vartsalan vuokraajana ja ilmeisesti pyrki myös Joensuun vuokraajaksi ennen kuolemaansa.
PH

Pystyisikö joku selittämään tätä nuolitaulua?

Juvalla ja Mälkilässä Jaakonpojat, joiden pitää selittää jalosukuaan kreiville.
Sitten kreivi omistaa Juvan!

Mälkilässä Slangit, jotka Brinkalan Hanssin sukua.

Mälkilän Erik Pihli ja nuo Jaakonpojat Pilejä.

David Sigfridsson Gyllenbögelin tytärtä friiaa Abraham Alftanus 1660 käräjät.
30.4.1653 Henrik Gyllenbögel Henricus Davidis, nobilis 967 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=967). Vht: tilanomistaja Sauvon Järvenkylässä (Träskby), majuri David Sigfridsson (aateloituna 1648 Gyllenbögel, † 1677) ja hänen 1. puolisonsa N.N. (Kiskon kappalaisen tytär). Ylioppilas Turussa 30.4.1653 Gyllenbögel Henr. Dav:is [_ 47]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1653. 30. April. Henricus Davidis Gyllenbögell.

Lisäksi Järventaan Isak Erikssonin tyttären mieheksi arveltiin Erik Pihlin poikaa Astrenius ketjussa.
Olisivatko Mälkilän Pihlit Juvan Jacob Hanssonin jälkeläisiä, eivätkä tuon länsigöötanmaan Erikin? Vai onko myös Olof Hansson?

Gabriel Pihl eli Erichsson.
Puoliso: Ingrid Isaksdr. Astrenius, uskottavaa.

Erik Eriksson Pihl k.1696 Melkkilän kartanon vuokraaja, kruununvouti.
puolisot: 1. N.N. Davidsdr.Gyllenbögel, aatelinen.
-isä David Sigfridsson aatel. Gyllenbögel.
-Margareta Jacobsdr. Moliis. (Oliko Porin Wolter Moliisin pojantytär.)?

2.Katarina Gabrielsdr. Thauvonius

Erik Olofson/Olsson Pihl. Halikon Vartsalan vouti/vuokraaja
- syntynyt Krömsskogeby socken,Habo Härad i Västergötland1618.
- kuollut 1669
Puoliso: Karin Eriksdr. maaomistuksia Kemiö,Halikko?
-vihitty 1644
-kuollut 1690-luvun loppupuoli

Erik Olofssonilla oli 6 poikaa ja 6 tytärtä.
--------------------------------------------
David Erici /Maria von Torck
--------------------------------------------
Erik Eriksson Pihl nuorempi/Liisa Bange
- lapset syntyvät Pöytyällä.
-veli Nils Bange/ Anna Thauvonia
--------------------------------------------

Gabriel Georgiusson Thauvonius/1.Elisabeth Josefdr. Melartopaeus
-isä Josef Melartopaeus, Kangasalan kirkkoherra.
---------------------------------------------
Georgius Mathiae Thauvonius Halikon kirkkoherra.
puoliso:Katarina Hansdr. Juusten
----------------------------------------------
Brita Gabrielsdr. Thauvonius/ Erik Simonsson Indrenius Porista
-vävy Lilius-Rainenius-Rainio
-Nils Eriksson Viikari-veli Simo Eriksson Halikon kruununvouti!Tytär Karin.
?voisiko olla Karin Erikssonin veljiä??

isä: Simon Andersson, syntynyt Tammela 2.puoliso

äiti: Agneta Thomasdr. Indrenius
-1.puoliso ? Karl Marsvin
-poika Anreas Caroli Indrenius/Elisabeth Teet
------------------------------------------------------
Matts Simonsson Indrenius/Dorde Henriksdr. Major

Anders Mattsson Indrelius Juliana Friisiuksen 2. Puoliso

Grels Olai Utter on käsittääkseni Porin eli Ulvilan Yyterin eli Ytterön Sticku-sukua, josta löytyy maininta esimerkiksi:

http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm

SAY:ssa Grelsin isän ja veljen löytää perniöläisten Karin Eriksdotter Slang till Melkkilän ja hänen poikansa Claus Erikssonin lampuoteina:

http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm

Ilmeisesti suhteet olivat hyvät, koska Grelsistä tuli Perniön kirkkoherra.

Tuossa on paketti Pihliä, yhdistävä tekijä on Melkkilä ja Slang-Brinkkala suku.

[Benedictus]

Alftan juttuun eräs lisähuomio.
Sigfrid Sigfridssons härkomst är obekant. Husbondelängderna för de nämnda jordegendomarna ger ingen vägledning. Det gör inte heller bomärket på gravstenen. Bomärkesforskaren Paavo 0. Ekko har påträffat ett liknande närmast i Hamburg.15 (http://genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#15)
Sigfrid Sigfridssons söner Mårten och Matts begärde i Åbo rådstugurätt den 15 november 1623 redovisning av sina f.d. förmyndare, borgmästaren Bertel Mårtensson och lektorn i katedralskolan Gabriel Melartopaeus, beträffande försäljningen av en gård på Norrmalm i Stockholm. Thomas Hansson, räntmästare på Åbo slott efter 1608 och avliden 1620, hade haft hand om försäljningen. Det framgår att bröderna hade haft en farbror, Simon Hansson, som deras far inte hade velat ha som förmyndare för sina söner. Bröderna hade redan fått pengar av försäljningen, så det var tydligen ett arv.16 (http://genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#16) Tillsättningen av förmyndare 1612 tyder på att bröderna var födda efter 1592. Mårten Sigfridsson nämns första gången i mantalslängden för Älvsborgs lösen 1617 och var alltså född senast 1596.17 (http://genealogia.fi/genos/60/60_63.htm#17)

Helsingin Pormestarit

1.Erik Påvalsson Lille 1554 (Tammisaaaresta muuttanut ).
Puoliso oli Gertrud Jakobsdr Kaas. Morten Jönsson i Kurjala, Greger Jönsson Silfverpatroni i Sjundeå ja Lydik Påvalsson i Karis omisti osuuksia Kumpulassa, kaikki rälssimiehiä. (veli pormestari Erik Påvalsson Lille ? ). Morten on Jöns Mickelsson i Moision poika, jonka isoisä oli Jöns Påvalsson Lille. Voi olettaa maiden olevan Påval Lillen perillisten. Arvid Henriksson Tawast oli naimisissa Margareta Mårtenintytär i Kurjalan kanssa mitä kautta lienee Kumpula siirtyi Tawast suvulle, jotka myöhemmin omistajina tunnetaan.
2.Henrik Pehrsson Pakila raumalaiseksi (Bagge) 1555-1560
Bagge (ja Backas) nimisiä on Helsingissäkin asunut. Esim. Tallinassa 1513..24 tunnettiin laivuri Olof Andersson Bag. Kirkonkylän Riddars (arveltu rälssisuvusta nimensä saaneen) talossa, jota olen ajatellut Sjundby suvun taloksi asui Pehr Olofsson, joka muutti kun Kerstin Ragvaldsson Seutulasta (Sigfrid Larssonin leski) avioitui ja muutti Jakob Sefferssonin kanssa taloon. Olen ajatellut että taloa olisi asunut Kerstinin veli kirkkoherra Petrus Ragvaldi ennen kuin sai viran Turun Tuomiokapitulista 1533. Hän oli omistanut laivan nimismies Seffer Anderssonin kanssa
3.Matts Bertilsson (Grönfelt) –1581
Oma "hypoteesini" on että voisiko veljekset Bertill ja Sigfrid Mattson olla Matts Jakobsson Kaas (Tavastin) poikia? Veljekset Porvoosta tunnettiin 1536 ja 37 Tallinnassa Ficken asiakirjoissa, myöhemmin molemmat olivat porvareina Helsingissä, Mattsin äiti oli Margareta Ekelöf ja ää Marietta Henriksdr Dönsby. Eli pitkäaikainen varakkaan pormestarin isotäti olisi ollut ensimmäisen pormestarin puoliso. Kumpula tunnetaan Tavastien tilana se päätyi tuon Jakob Kaas (Tavastin) pojan pojan Arvid Henriksson Tavastin avioituessa Margareta Mårtensdr Kurjalan kanssa eli jonka isoisä oli Jöns i Moisio
4.Erik Sigfridsson 1581-1588.
Oli edellisen pormestarin serkku (Porvoosta veljensä Bertilin kanssa tulleen) Sigfrid Mattsonin poika, jonka puoliso oli Malin Ekelöf ja, jonka sisar oli naimisissa hänen setänsä Bertil Mattsonin kanssa. Erikin puoliso oli Margareta Larsdr, jonka äiti oli Gertrud i Moisio ja hänen ensimäinen miehensä Lars (?). Veli oli Henrik Larsson (Tomtebackan omistaja).
5.Hans Olosson 1582-1583
Puoliso oli Oletta Jakobsdr Greek. Hänen äitiään Brita Bertilsdr on arveltu pormestari Berttil Mattsonin tyttäreksi, mutta äiti ei ehkä olisi Margareta Eriksdr Ekelöf. Creekit olivat Alankomaalaisia kaupiaita (kestejä-kielitaitoisia), jotka avioituivat - asettuivat Helsinkiin. Itselläni aivan pelkkä arvaus olisko Olof Oloffson till Långstrandin poika?
6.Lars Mickelsson 1584-1593 (alkoi Svanström suku)
Syntyperä on tuntematon. Olen ajatellut hänen voivan Michel Larsson (Backaksen) poika Sigfrid Michelsson oli kappalainen ja kirkkoherra, joka sai rahtipalkkioita laivanomistajana. Sigfridin vävystä alkoi Brotherus pappissuku. Lars Michelssonin puoliso oli Marta Pehrsdr Ruuth jonka äiti oli Gertrud Bertilsdr Grönfelt eli aiemman pormestarin tytär. (Tosin tässä Grönfelt suuvussa on erilaisita epäselvyyttä?)
7.Hans Olsson 1597-1604 ? Oliko sama kuin 1582-83?
8.Henrik (?Henriksson) Carsten 1608-1610 oli Tullinhoitaja jonka kerrotaan Lars Michelssonin ja Hans Olofssonin väistyessä hallinnosta ottaneen asiat hoitoon. Puoliso oli Helsingin kirkkoherran tytär Anna Witticus
9.Kasper Reiher 1616-1617
Hänen puoliso oli Marta Larsdr Swanström eli aiemman pormestarin tytär ja äiti Marta Ruuth.
10.Krister Eriksson 1623-1631
Hän oli aiemman pormestarin Erik Sigfridssonin poika ja äiti Margareta Larsdr ja ää Gertrud Jönsson. Hänen ensimmäinen puoliso oli Hans Van Sandenin leski Anna Henriksdr (Jägerhorn), joka periytyi Teit, Stålarm ja Wildeman suvuista. Toinen puoliso kirkkoherra Savoniuksen leski Elisabeth Samuelsdr. Kerrottakoon että Anna Hansdr van Sanden avioitui Hans Bengtsson Gyllenloadin kanssa ja äi on pormestari Erik Sigfridsson ja äää Gertrud Jönsdr.
11.Henrik Fredriksson 1631-1634 (Carstenius nuorempi) jonka sukulaisuudesta epäselvyyttä?

Huomion kiinnnittää pormestari Erik Sigfridssonin isä Sigfrid Mattsson.
Josta esitetään, että voisi olla Matts Jacobsson Kaasin poika. Mattsin isä taas on Jacob Kaas.

1. Jakob Kaas #3284, född före 1508, död 1529. Släkten Kaas-Tawasts stamfader, dvs släktens äldsta nukända medlem. Han var känd även med namnet Jeppe Andersson. Han köpte Hokkala (Näs) i Hauho socken år 1508, och Kärsälä i Hattula socken år 1514. Den introducerade ätten Tawasts, nr 64, äldste kände medlemmar i Finland buro namnet Kaas, och torde hava inkommit från Danmark. Sönerna till Henrik Kaas (#3280), som förde en stjärna i vapnet, upptogo, sannolikt på grund av mödernehärstamningen från de finska frälsesläkterna Bitz och Voltissläkten, ett vildsvinshuvud till vapenbild. Vid adlandet 1588 erhöll Arvid Henriksson Tawast (#5059) vapenförbättring: en krans av hjärtan kring vildsvinshuvudet. Ätten, som skrev sig till Kurjala i Koskis' socken, utdog sannolikt 1731. Denna utredning om släkten Kaas-Tawast har sammanställts av Martin Gardberg och baserar sig bl.a. på Svenska riddarhusets utgivna stamtavlor kompletterad med uppgifter från diverse andra källor.

Han gifte sig med Anna Arvidsdotter #3285.

Barn:
2. i. Henrik Jakobsson Kaas #3280.


Andra generationen

2. Henrik Jakobsson Kaas #3280, Fogde på Tavastehus slott. Svensk adlig ätt nr 64.

Olisiko mahdollista, että kamreeri Sigfrid Sigfridsson olisi Sigfrid Matssonin poika?
Erik Sigfridsson oli Helsingin pormestari, taasen Kamreerin poika Mårten oli Turun pormestari.
Kamreerin suvulla on selkeät yhteydet hämeeseen, missä Kaas-Tavastit vaikuttivat.
Mielenkiintoista on, että suku käytti aluksi Tähti vaakunaa.

[Benedictus]

Mälikkälän vuokraajan isäksi mainitaan Erik Olofsson, kotoisin Ruotsista.
Ohessa Silverpatron suvun taulu, jossa Anna Grelsdr. käytetään Pihl nimeä leski Olof Jacobsson Stubben jälkeen.
Sopisi hyvin Erik Olofssonin isäksi.
Juvan Jacob Hansson lienee tuossa 1618 oleva Jacob Hansson.

Aateloitu 7.3.1564, mutta ei indrodusoitu. Aateliskirjan on täytynyt aikoinaan kadota tai sitä ei ole virallisesti edes annettu. 1618 Jakob Hansinpoika rälssitutkinnassa ilmoitti, että hänen isälleen, Hans Gregerinpojalle (taulu 1), miehuullisesta palveluksesta (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/haamatka.htm) oli luvattu aateluus, mutta tämän kuolemaan mennessä lupausta ei ollut täytetty. Hans Gregerinpojan aateliskirjaa ei ole rekistuurassa, mutta se löytyy Åkermarksin kopiokirjasta kamariarkistossa. Suku sammui 1700-luvun alussa.1
TAULU 11
Greger, Siuntion Tjusterbyn herra, mainittiin vanhassa Boije -suvun sukukirjassa "Greger Mattson", mutta samanaikaisessa käsikirjoituksessa "Greger Jönsson", nimismies Siuntiossa ja mainitaan 1534-1537, samoin vielä 1555. - Puoliso Margareta Boije, joka eli leskenä 1567, vanhemmat Anders Boije (Katso Boije-suku, taulu 1 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibj.htm#taulu1)) ja Brita Rötkils eli Rötkilintytär.
Lapset

Hans Gregerinpoika, kuninkaallisen majesteetin uskollinen palvelija; aateloitu 7.2.1564, verovapaus Vesterbyhyn, Tjusterbyhyn ja Kanelbyhyn Siuntion pitäjässä; suoritti aatelin ratsupalvelusta 1562; kuoli n. 1565. - Puoliso Anna Henrikintytär, vanhemmat Henrik Henrikinpoika (Dönsby-suku, taulu 5 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssidon.htm#taulu5)) ja Margareta Jönsintytär Garp; hän sai 30.6.1569 ja 1572 vahvistuksen verovapauteen Tjusterbyhyn, mutta tämä vapaus peruttiin 1573, luultavasti siksi, että hän oli sillä välin kuollut.
Göran Gregerinpoika, Pohjan Gennäsin herra, joka kuului hänen äitinsä äidinisälle Rötker Olofinpojalle (Djäkn Rötker Olofinpojan-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssido.htm#taulu2)); hovipoikana Juhana herttuan hovissa 1562; ratsumies; sai 10.5.1577 rälssin verotilaan Tjusterbyssä; linnanpäällikkö Tallinnassa 1579; kuoli 1582.
Anna Gregerintytär, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisi.htm#taulu2).TAULU 2
Anna Gregerintytär (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisi.htm#taulu1), annettu sukutaulussa nimeksi Kihl, pitäisi varmaankin olla Pihl, jonka nimen jotkut myöhemmät suvun jäsenet ottivat itselleen.1 - Puoliso 1. ratsumestari Erik Bertilinpoika (Katso Giös-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssigs.htm#taulu3)), kuoli ennen 1567.2 - 2. puoliso 1569 Olof Jakobinpoika Stubbe Bolstadin herra, Raaseporin nimismies 1560-1582, jolta Anna peri 1584 puolet Kemiön Maakilasta ja Inkoon Bredslättistä, suoritti, niinkuin leski, aatelin ratsupalvelua 1601 1 1/2 veromarkasta Tjusterbyssä Siuntiossa, Olofin isä Jakob Olofinpoika (Stubbe-suku, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssist.htm#taulu2)).1

[Benedictus]

Olof Jacobsson Stubbe-Bolstadin 1. vaimo oli Ingeborg Henriksdr, jonka jälkeläisiä oli Pietarsaaren khr Henrikus Olai.
2. vaimo siis tuo Anna Grelsdr Silverpatron sukua, joka jälkeläiset käyttivät Pihl nimeä.
Mikä yhteys voisi olla Melkkilän ja Vartsalan Pihleillä ?

Löytyisikö jokin kanava Järvenpään omistajiin, jos Isakin tytär on Gabriel Eriksson Pihlin vaimo?

[olanyk]

Hei ainakin yhteys löytyy Ram suvusta. Hakoisten kartano joutui Ram suvulta Elin Stålarmin kautta Beata Wachtmeisterille. Beatan toinen puoliso oli Clas Classon Uggla. Miten sukua oli Hebla Johansdr Uggla joka avioitui Ingebor Olofsdr Stubben lesken Johan Jakobsson (Trafverhjelmin) kansa? Kuka oli Johanin isä?

Hieman kysymyksiä aiheuttaa minulla ristiriitaista tietoa Olof Jakobsson Stuben ja Olof Olofsson Stubbe / Långstarndin suhteen. Kumman puoliso oli Ingeborg Henriksdr ja vai oliko molemilla saman nimiset vaimot? Tiedetäänkö heidän sukutaustaansa?

Olavi

1. Salomon Joeninpoika Piil, Äiti Agneta Ram. Peri Jakkarilan enonsa Lars Torsteninpoika Ramin jälkeen; omisti 1. avionsa kautta Lemun Askaisen; kuningas Sigismundin aateloima 12.7.1594.1. puoliso Brita Månsintytär, jolle Salomon antoi Jakkarilan huomenlahjaksi, vanhemmat Måns Nilsinpoika(Ållongren) ja Cecilia Henrikintytär Risbit. - 2. puoliso Anna Björnram, vanhemmat Matts Andersinpoika Björnramja Anna Ruuth. David Pihl oli ehkä Salomonin veli?

2. Hakoisten isäntiä ja omistajia
Diekn-suku:

Valdemar Diekn, Hämeen linnan päällikkö n. (1411-1420)
Lorens Diekn, ed. poika, Hämeen linnan päällikkö (1420-1431)Ram-suku:

Maunu Torsteninpoika Ram, (1550-1569)
Lars Torsteninpoika Ram, ed. veli, käskynhaltija (1569-1596), lapsettomana hän testamenttasi kartanon Juhan III:lle.
Elin Stålarm, ed. leski (1596-1618) sai kartanon Juhana III elinikäiseksi rälssikseen.Uggla-suku

Beata Wachtmeister, Elin Stålarmin sisarentytär sai Hakoisen läänityksekseen Itä-Göötanmaan herttuan Juhanan luovuttua niistä (1618-1661.
Klaus Uggla, Beatan 1. aviomies, amiraali (<1648)
Erik Boije af Gennäs, Beatan 2. aviomies, everstiluutnantti (<1648)

[olanyk]

Taas Stubbeja katsellessa törmäsin sekä Porvoon että Siuntion Tjusterbyn rälsseihin. Kirkkonummen Korkkulan sanotaan omistaneen Porvoon Tjusterbyn rälssiä 1600-luvun alussa. Siuntio sijaitsisi lähempänä ja siellähän on ollut tuolloin kolme tilaa. Nuo Korkkulan Hjertta suvun puolisot ovat tuntemattomia. Mielenkiintoista jo Henricus Olai Rödh periytyy täältä? Kun vielä ratkeaisi Linnapäälikkö Erik Pietrinpoika Rooth. Löysin kerran tuonimisen pienen tilanomistajan Espoosta (Espoon historia).

Kukahan tuo Henrik Bertilsson on?

Olen joskus miettinyt mitä yhteyttä Greger Jönssön Silferpatron olisi Jöns Michelsson i Moision sukuun. Suvun yhteydet Kumpulan räslssiin sitä. Greger omisti osuuden Kumpulan rälsistä yhdessä Morten Jönsson i Kutjala ja Lydik Påvalssonin kanssa jonka vaimon veli oli Eri Gjös Gregerin vävy.

Olavi

Tjusterby I.
A.Frälseägare före 1609.
1534-1556 Grels Jönsson (Silfverpatron). Länsman. G.m. Margareta Andersdotter (Boije).
I.
1559-1582 Hans Grelsson (Silfverpatron) o. sterbh. S. länsman. G.m. Anna Henriksdotter (av Dönsby-släkten).
1588-1604 Anna Grelsdotter. 1) Syster G.m. Olof Jakobsson (Stubbe).
1606-1607 Johan Jakobsson (Trafverhjelm). 1) M. G.m. 1:o Ingeborg Olofsdotter (Stubbe) 2:o Hebla Johansdotter Uggla.
1609 Svidja gårds ägare.
II.
1570-1586 Jöran Grelson (Silfverpatron) o. sterbh. S. till G. J.
1588-1604 Anna Grelsdotter. 1) Syster. G.m. Olof Jakobsson (Stubbe).
1606-1607 Johan Jakobsson (Trafverhjelm). 1) M. G.m. 1:o Ingeborg Ingeborg Olofsdotter (Stubbe) 2:o Hebla Johansdotter Uggla.
1609 Svidja gårds ägare.
III o. IV.
1574-1579 Henrik Bertilsson.
1593 2) Svidja gårds ägare.
1) För hemmanet rustade Hans Grelssons son Karl Hansson 1593-1604.
2) Många år därförinnan.

[Benedictus]

Mälikkälän Erik Eriksson Pihlin apiukko oli Gabriel Thauvonius, jonka tytär oli Gabriel Pihlin äiti.
Tästä käy ilmi Gabrile Thauvoniuksen esisukua, toisaalta miten tieto suvun sisällä muuttuu.
Eräs esimerkki väärän perimätiedon syntymisestä.

Y.S. Koskimies.

Valtionarkiston Biographica-kokoelma sisältää Rindell-nimen kohdalla tästä suvusta 1880-luvulla laaditun käsinkirjoitetun selvityksen. Käsikirjoituksen on valtionarkistolle lahjoittanut v. 1889 professori F. Gustafsson, ja sen tekijä on hänen niihin aikoihin kuollut veljensä kollega P. Gustafsson. Gustafsson-veljesten äiti oli omaa sukua Rindell, porilaisen kultasepän ja liikemiehen Carl Israel Rindellin tytär. Carl Israelin sukuhaarasta onkin kirjoittaja saanut yksityiskohtaisia tietoja tarkkoine päivämäärineen, kun sensijaan kaukaisemmista sukulaisista ja vanhemmista polvista on vain ylimalkaisia muistiinpanoja. Selvästi voi huomata, että kirjoittaja on pannut paperille vanhaa muistitietoa, ehkä juuri äidiltään tai tämän sisaruksilta kuulemaansa. Muitten henkilöhistoriallisesti varsin kiintoisten tietojen ohessa esittää kirjoittaja täysin varmana tosiasiana, että suvun kantaisän Angelniemen kappalaisen Matthias Rindeliuksen (1713-1775) puoliso Christina Catharina Palander (1728-1817) oli »Kemiön rovasti Palanderin tytär» ja »piispa Gezeliuksen tyttärentytär». Polveutuminen kuuluisista Gezeliuksista esitetään puheenaolevissa papereissa useampaankin kertaan, ja on ilmeisesti aikoinaan ollut kertojan sukulaispiirissä ei aivan vähäisen sukuylpeyden aiheena.
Silmäys tavallisiin hakuteoksiin osoittaa kuitenkin heti, että Kemiössä ei koskaan ole ollut Palander-nimistä kirkkoherraa, ja että Christina Catharina Palanderin vanhemmat olivat Dragsfjärdin, Kemiön kappeliseurakunnan, kappalainen Abraham Palander ja tämän puoliso Beata Utter [1] (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_25.htm#1), joka viimemainittu oli Oriveden kirkkoherran Johan Utterin [2] (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_25.htm#2) ja hänen vaimonsa Beata Colliniuksen tytär. Jo tässä yhteydessä huomaamme, miten vaatimattoman kappeliseurakunnan pappi perimätiedossa on muuttunut emäpitäjän rovastiksi ja piispan vävyksi!
Aivan tyhjästä tällainen yksityiskohtainen perimätieto tuskin kuitenkaan on voinut syntyä. Onhan mahdollista, että se on saanut alkunsa jostakin Christina Catharina Palanderin kaukaisemmissa esipolvissa esiintyneestä sukulaisuussuhteesta Gezelius-piispoihin.
Painetun kirjallisuuden avulla voi helposti todeta, että ainakaan Christina Catharina Palanderin isän, edellämainitun kappalaisen Abraham Palanderin puolelta ei ole löydettävissä kaukaistakaan sukulaisuussuhdetta Gezeliuksiin enempää kuin muihinkaan Suomen piispoihin. Utter- ja Collinius-sukuja ei sensijaan ole toistaiseksi kirjallisuudessa käsitelty. Beata Utterin isä, maisteri Johan Utter, Porin koulun konrehtori, sittemmin Oriveden kirkkoherra, oli tämän aikoinaan varsin huomattavan hämäläisen pappis- ja virkamiessuvun ensimmäinen tunnettu jäsen, jonka syntyperä on vielä jäänyt selvittämättä. Hänet voimme siten jättää tässä yhteydessä huomioonottamatta. Jälelle jää näin ainoastaan Beata Utterin äiti, Beata Collinia.
1600- ja 1700-luvuilla esiintyi Suomessa useitakin Collinius l. Collinus-nimisiä pappissukuja, ja epäilemätöntä on, että Beata Collinia kuului johonkin näistä. Nimimuotoa Collinius näyttää niihin aikoihin, jolloin Beata Collinian on täytynyt syntyä, käyttäneen ainoastaan Nauvon kirkkoherra Gustaf Collinius (k. n. 1679), joten ensisijassa kannattaa huomio kiinnittää häneen. Nauvon historiakirjoja on säilynyt v:sta 1655 saakka, mutta syntyneitten luettelot puuttuvat vv:lta 1669-79 eli juuri siltä ajalta, jolloin Beata C. on syntynyt. Mutta v:n 1693 syntyneitten luettelosta näkyy, että Nauvossa on kastettu eräs konrehtori Johan Utterin ja hänen vaimonsa Beata Collinian lapsi - Utter näyttää ajoittain asuneen vaimonsa isäpuolen kirkkoherra Boomanin luona Nauvon pappilassa. Kun lisäksi Oriveden syntyneitten luettelosta näemme, että Utterin pojalle on annettu pappisperheissä tuohon aikaan hyvin harvinainen Gustaf-nimi, voimme ilman epäilyksiä todeta, että Beata Collinia oli kirkkoherra Gustaf Colliniuksen tytär.
»Sukukirja» mainitsee Thauvonius-suvun kohdalla (taulu 3) että Karjalohjan kirkkoherralla Johan Thauvoniuksella oli tytär Kirstin, joka oli naimisissa kirkkoherra Gustaf Colliniuksen kanssa. Nauvon historiakirjoista ja manttaaliluetteloista käykin ilmi, että Colliniuksen vaimo oli nimeltään Kirstin l. Christina Thauvonia, mutta hän ei kuitenkaan ollut kirkkoherra Johan Thauvoniuksen, vaan - kuten Nauvon kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoissa 4.2.1680 nimenomaan sanotaan [3] (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_25.htm#3) - Viipurin Piispan Abraham Thauvoniuksen tytär. Kirstin Thauvonian isänäiti, Halikon kirkkoherran Georg Thauvoniuksen puoliso Catharina Juusten oli Viipurin, sittemmin Turun piispan Paavali Juustenin pojantytär, ja hänen äitinsä Beata Ihering taas oli Tallinnan piispan Joachim Iheringin tytär. Christina Catharina Palanderin esi-isissä on siis, joskaan ei kuuluisia Gezeliuksia, kuitenkin kolme muuta piispaa. - Täydennyksena »Sukukirjaan» mainittakoon vielä, että Kirstin Thauvonian toinen mies oli Colliniuksen seuraaja Nauvon kirkkoherranvirassa Barthold Booman (vih. Nauvossa 15.2.1680, kuoll. 1691) ja kolmas luutnantti Robert Hym (synt. Nauvossa 25.2.1661, vih. siellä 25.11.1694, kuoll. 3.2.1706). Kirstin Thauvonia jäi elämään vielä kolmannenkin miehensä jälkeen [4] (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_25.htm#4).
Esimerkissämme ilmenee eräitä mielenkiintoisia psykologisia seikkoja. Huomaamme ensinnäkin, miten polvesta polveen kulkeutuva perimätieto yksinkertaistaa tosiasioita: Rindellien kantaäiti Christina Catharina Palander, piispa Thauvoniuksen tyttärentyttären tyttärentytär, saa yksinkertaisesti olla vain tyttärentytär. Toiseksi perimätieto suurentelee esi-isien arvoa ja kunniaa: kappalaisesta tulee rovasti ja suhteellisen vähän tunnetuista Thauvoniuksista ja Iheringeistä mainehikkaita Gezeliuksia. - Legenda Alfthan-suvun ylhäisestä kantaäidistä »Emerentia Tottista», Erik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tyttärentyttärestä on jo kauvan ollut genealogisessa kirjallisuudessamme tunnettu, ja viimeksi on sitä käsitellyt Tor Carpelan »Ättartavlor»-teoksessaan, osoittaen sen syntymisen aivan vähäpätöisestä aiheesta. Tässä tarinassa tulevat näkyviin vieläkin vahvempina samat piirteet kuin käyttämässämme esimerkissä. Itse asiassa nämä havaitsemamme seikat ovat samoja, joitten on todettu esiintyvän suullisen tiedon, esim. huhun kulkiessa kertojalta toiselle, ja jotka ovat erikoistapauksia yleisistä psykologisista lainalaisuuksista.



Gustaf Collinius oli Pälkäneen kirkkoherran Johan Colliniuksen k. 1668, poika, jonka äiti oli Elin Staffansdr. , joka voisi olla periaateessa Karkun khr Henrikus Arvidin k. 1660, vaimon Margareta Staffansdr sisko.



1645/46 Gabriel Thauvonius (myös Thavonius) Gabriel Georgii, Halicoensis 514 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=514). Vht: Halikon kirkkoherra Georg Thauvonius (Georgius Matthiæ, † 1651) ja Katarina Hansdotter Juusteen. Ylioppilas Turussa 1645/46 [Tavonius] Gabr. Georgii Halicoens _ 2X. Stipendianomus 24.10.[1649]. Respondentti 5.12.1649, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). Alimman luokan stipendiaatti sl. 1649 – sl. 1650. Respondentti 15.12.1650, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1651 – sl. 1652. Respondentti 22.4.1653 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). FM 3.5.1653. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1653 – sl. 1653. — Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1657. Perniön kirkkoherra 1662. Rovasti. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. ‡ Perniössä 15.6.1684. Pso: 1:o 1655 Elisabet Josefsdotter Melartopaeus; 2:o ~1683 Margareta Henriksdotter Schaefer tämän 1. avioliitossa.
Veli: Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius 13 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13) (yo 1640, † 1690).
Poika: ylioppilas Karl Thauvonius 2258 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2258) (yo 1673, † 1676).
Poika: Närpiön kirkkoherra, FM Gabriel Thauvonius 2796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2796) (yo 1679, † 1719).
Tyttärenpoika: luutnantti Karl Pihl 5139 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5139) (yo 1710, † 1730).
Lanko: lainlukija Gabriel Melartopaeus 1020 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1020) (yo 1653/54, † 1686).
Lanko: Svean hovioikeuden varapresidentti Henrik Schaefer, aatel. 1693 Heerdhjelm 2033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2033) (yo 1669, † 1712).
Vävy: Perniön kirkkoherra, FM Jakob Lund 2256 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2256) (yo 1673, † 1697).
Vävy: Piikkiön kappalainen Anders Urenius 2910 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2910) (yo 1681, † 1719).
Vävy: Messukylän kirkkoherra, FM Erik Indrenius 3290 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3290) (yo 1685/86, † 1717).
Henkilötiedot

kl. 1706 Gabriel Pihl, myöhemmin (1710) Erichsson Gabriel Erici, Australis 4915 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4915). Vht: Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja luult. hänen 2. puolisonsa Katarina Thauvonius. Turun katedraalikoulun oppilas 19.10.1699 (in cl. III (I?) colleg., Gabriel Erici Pijhl Biern.). Ylioppilas Turussa kl. 1706 Pihl Gabr. Ab‹¿› _ 260. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1710 – kl. 1711. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1711 – kl. 1713. Respondentti 13.2.1712 pro gradu, pr. Johan Munster 2581 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2581). FM 15.2.1712. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.5.1712. — Apulaispappi (komministeri) Vehmaalla 1712. Helsingin vt. kappalainen (Viipurin hiippak.). Pakeni sotaa Ruotsiin 1713. † 1714/15. Pso: Ingrid Isaksdotter (elossa 1716).
MAHDOLLISESTI ASTRENIUS?

[Benedictus]

Aloitin alusta Astreniusten juurien etsinnän:
Tämä digiarkiston uusi systeemi tekee homman paljon helpommaksi kuin aiempi menetelmä, siitä iso kiitos tekijöille.

Svarthafroista alkaessa vastaan tuli uusia kysymyksiä.

Kangasalanb Soroilan"kartano" myytiin Anders Rundeelille.

Soroilaan kannattaa tutustua, siellä on kummallinen sekoitus ihmisiä meidän verkostamme.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450656
Tuossa näkyy Herr Hans Henrici cappelan eli Johannes Henrici Agricola, jonka isä oli Pietarsaaren khr Henricus Röth-Jägerhorn sukua ja veli Carolus Oriveden khr.

Henrikus Jöransson lienee khr Georgius Henrici Isoherran poika.
Anna h. on varmaankin Georgiuksen vaimo Anna.

Kuka on suluissa oleva Arvid Larsson, jota edeltää Thomas Larsson, josta aiemmin käytetään lisämäärettä houhalainen. Tarkoittaisiko Hauholaista.
Clas Jacobsson on nimismies.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=454828

1636 mainitaan h. Henr. Arvidi eli Karkun kirkkoherra.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437208
1635 mainitaan Clas Jacobsson ja h. Anna hansdr. voisiko olla Georgin leski.?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437208

Tursola myydään Anders Rundeelille.Myyjä on Brita Hansdr. Osara
Viittauksia: HYK ms., Index s. 44a; KA mf. ES 2000 (nn 62) Kangasalan käräjät 20.–21.10.1658 f. 195v (Kärde Majorens Wälbördigh Anders Rundels Fullm: Johan Matzsson till Axxel Hansson i Tursoila, om een Rååmärke Uthi Muraisten Curu Engh), Kangasalan käräjät 5.–6.2.1658 f. 283v (Majoren Edle och Wälb: Anders Peerson Rundell till Soroila), 285 (Uplystes tridie gångån Caplans Saligh Her Johans [Kangasalan kappalainen Johannes Matthiæ, katso 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75)] hemman j Soroila, det Majoren Wälb: Anders Rundell hafuer för 210 D:r S:r M:t och Eett tröije wärcke till Wänne gåffwa, af hans Enckia H: Brita Hansdåtter bördzrätten till sigh köpt och afhandlat, doch ingen der upå klandrade), Pirkkalan käräjät 8.–9.2.1658 f. 297v, Kangasalan ja Oriveden käräjät 16.–17.2.1659 f. 333v (Förekom å satte Tingh Majoren Edell och Wälb: Anders Rundel och lade i Rätten eett Köpebref af dato den 29 Aug: 1656 Angåande eett Hemman i Sorolaby om 2½ ö: Skatt ½ Mantl: som han sig af fordom Cappelanens i Cangassala, H:r Johannis Matthiæ efterlefwerska H: Brita Hansdotter tillhandlat hafwer), Oriveden ja Kangasalan käräjät 10.–11.2.1660 f. 451 (Kärde fordom Befalningzmannen, Clas Jacobzsson till Majoren Wälb: Anders Rundeel till Soroila om några Pertzelar som han skulle effter sigh, medh affträdandet från Såroila, lembnat begiärandes till dess afbetalningh hulpen blifwa; der emoth be:te Major framlade för detta Lagläsarens Anders Michelssons Uthaff protocollet 1652 Uthgifne bewijs, der uthinnan ... Pålägges be:te Clas medh sitt partij och husgeråådh från Sorola gårdh Uthskaffa effter som dett mehrebe:te Major är till Frälsse donerat wordet ... Och i medler tijdh Majoren Uthe i fält warit haf:r de alt sådant tillijka medh gården genom wådelden Upbrunnit och sampt bewiste Majoren wara hånom och hans hustro allaredo betalt), Lempäälän käräjät 24.–25.2.1662 f. 565v (Effter Maioren Wälb: Anders Rundels begäran Ransakades om hans Frälsse bönder j Härrala), Lempäälän käräjät 11.10.1662 f. 672v, Kangasalan käräjät 30.–31.10.1665 f. 813v, Lempäälän käräjät 12.–13.3.1666 f. 931 (hans gårdh uthj Herrala by); KA mf. ES 2001 (nn 62) Kangasalan käräjät 14.–15.10.1667 f. 1114 (Företrädde Majoren Edell och Manhafftigh Anders Rundeell Och inladhe dhet Högl: Konungl: Håffrätz Remissorial aff Dato denn 17 Septembris, Näst förledne, jämpte een beswärs skrifft emot sin Swåger länssmannen Claas Hanssonn (katso 2611 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2611)) och Gestgiffuarenn Henrich Hanssonn i Tursoila, om swedie Huggandhe sampt någre Iniurier);

Tursolan Hannulan ja Oravaisen omisti Margareta Abrahamsdr Kollanus, jonka äiti oli Brita Hansdr Osara.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440394
Mikä yhteys on Johannes Frisiuksella?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=440394
Tursola läänitetty Hans Larssonille 1581.

Osara ja pakula ym läänitettu Hans Larssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=54780

Hans Larsson Roth, luultavasti Brita, Margareta ja Johan Hanssin lapset varmaankin Osaran ja Tursolan isännän lapsia.

Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #63; KA mf. ES 1923 (mm 9) Huittisten käräjät 22.–23.6.1655 f. 177v (katso 662 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=662)); KA mf. ES 1963 (nn 4) Hämeenkyrön käräjät 31.5.–1.6.1644 f. 73v, Hämeenkyrön käräjät 12.–13.6.1646 f. 253 (Upbördzman öfwer Academiæ Räntor, Förståndig Henrich Mårtensson [Turun akatemian vouti, sittemmin lainlukija ja Rauman pormestari Henrik Mårtensson Lund, † 1672]), Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 18.–19.8.1648 f. 437 (Kom förrätta Kyrckioherden i Ikalis Hederligh och wellerde herr Abraham Jacobi och så nu som Utj Laga Heredztingh trenne åthskillige gångor tillförende Uplyste och öfwerliudt för migh, Nembnden, sampt hele församblade Menigheet huru såsom han hafwer sigh inlåtet Utj et wenliget Jordekiöp medh Jören Tuback i Osara, om hans hustrus förre Mans Arfflige hemman, förbe:te Osara, Under 12 Öres Skat 1 Man:ll och hemman 2 och för dess fulla betallning lofwat och tilsagt honom Trehundrade Siutton D:r Enkelt Koppar Mynt ... Och såsom nu eij heller någon framkom, som dertill något inspråk giorde, Uthan fast mehra dess sambtliga Arfwingar, som ähre Hederligh och wellerde herr Johan Mathiæ Capplan i Cangasala [Kangasalan kappalainen (1643–53) Johannes Matthiæ, pso Brita Hansdotter. Vertaa Genos 75 (2004) s. 77, jonka mukaan Britan 1. aviomies oli Karkun kappalainen Abrahamus Matthiæ Kollanius, katso 75 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=75)], Så och Erich Eskellsson i Kyiala huilcka ähre mehrbe:te Jören Tubacks hustrus förre Mans framleden Johan Hanssons Systrars Män, på deres sampt deres Hustrurs och Swer Mors wegnar, nu förrätta bekende sigh medh mehrbe:te kiöp och lagliga handell wara till fridz och benögde ... en Underskrefwen lagligh Bytes Lengd, De Dato den 10 Martij An:o 1632, at opå H:r Johans och Erich Eskellssons Swär Moors hustru Kirstin Johansdotters Tridiung ähr fallet ... Sölfwer Mynt, Opå S: Johan Hanssons ahnpart ... Och på hwardera Syster Margretas och Britas deell);
Olisiko niin, että myös Anna, Georgius Henricin vaimo on Hans Larssonin tytär?
Hänen kauttaa näyttäisi Hannula siirtyneen Svarthafra suvulle.

Se mitä haen tällä pitkällä selvityksellä on kysymys:

Margareta Hansdr Osara oli Ikaalisten Kialan Holger Larssonin leski ja 1639 Erick Escilsson i Kialan vaimo.
Tässä on yksi uusi ehdokas Isak Erikssonin vanhemmiksi.
Tällöin Järventaassa näkynyt Gustaf Svarthafra olisi Isakin serkunpoika.

Kuka tai mikä tuo Kialan Erik Eriksson oli ei ole vielä selvinnyt.

[Benedictus]

Eräs huomio, joka lienee Latva-Raskulta. Osaran isännän vaimo oli Kirstin Johansdr.
Ajallisesti voisi olla myös Collinusten äiti.

Johannes Matthiae Collinuksen syntyperä käy itse asiassa selville painetusta lähteestä, hänen ruumissaarnastaan, jonka Ikaalisten kirkkoherra Abraham Ikalensis piti hautaustilaisuudessa Karkussa 25. kesäkuuta 1671. [4] (http://genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#4) Sen mukaan vainaja oli syntynyt 1604 Karkun Mäenkylässä ja hänen vanhempansa olivat "muinen Cunniallinen ja Hywinoppenut Her Matthias Bartholdi, tämän saman Christillisen Seuracunnan Jumalan Sanan palwelia ja Cappalainen", ja "muinen Cunniallinen, Jumalinen ja hywäntawainen Waimo, Kirstin Hannuxen Tytär Gåswiik".

[olanyk]

Kun tuossa tuli eräänlaista 1500-luvun "piispa-sukukytkentää" tuli mieleen usein pohtimani kysymys. Petrus Ragvaldista (Sjundbysukua) oliko hän naimisissa¨. Ilmeiseti iäkkäänä Agrigolan ja Juustenin tultua nimitettyä piispoiksi sai vielä Kemiön kirkkoherran viran.

Hänhän omisti ollessaan Helsingin Pitäjässä yhdessä nimismies Seffer Anderssonin (joka kuoli väkivaltaisesti) laivan, josta olen pohtinut oliko hän tämän vävy? Seffer kävi kauppaa mm. Viipurin Tönne Eriksson Tottin puolesta.

Olen pohtinut olisko Seffer ollut Anders Pehrssonin (Björnram) poika?

Vastaavasti olen pohtinut olisko Porvoon kirkkoherra ( 1560-)Ericus Petri Petrus Ragvaldin poika?

Olavi

[Jaakontytär]

Noviisi uskaltautuu taas kysymään selvennystä, omasta ja muiden aloittelijoiden puolesta (koska tätä ketjua tullaan varmaan lukemaan ahkerasti vuosikausia eteenpäin)... Korostukset ao. lainauksissa omiani:


1600- ja 1700-luvuilla esiintyi Suomessa useitakin Collinius l. Collinus-nimisiä pappissukuja, ja epäilemätöntä on, että Beata Collinia kuului johonkin näistä. Nimimuotoa Collinius näyttää niihin aikoihin, jolloin Beata Collinian on täytynyt syntyä, käyttäneen ainoastaan Nauvon kirkkoherra Gustaf Collinius (k. n. 1679), joten ensisijassa kannattaa huomio kiinnittää häneen.

Eräs huomio, joka lienee Latva-Raskulta. Osaran isännän vaimo oli Kirstin Johansdr.
Ajallisesti voisi olla myös Collinusten äiti.

Johannes Matthiae Collinuksen syntyperä käy itse asiassa selville painetusta lähteestä, hänen ruumissaarnastaan, jonka Ikaalisten kirkkoherra Abraham Ikalensis piti hautaustilaisuudessa Karkussa 25. kesäkuuta 1671.

Pahoittelen yksinkertaisuuttani ja kokemattomuuttani, mutta minulle jäi nyt epäselväksi, puhutaanko tässä yhdestä vai kahdesta Collin-alkuisesta suvusta. Vai sekö tässä on pohdinnan alla? Tietääkseni polveudun Karkun Collinuksista eli tuosta Johannes Matthiaesta, mutta en kenestäkään Colliniuksesta. Nimet vilisevät silmissä enkä saa asiasta selkoa, johtuneeko sitten flunssasta vai mistä tämä pääni sumeus.

Etsitäänkö tässä nyt mahdollista yhteyskohtaa molempien, erillisten sukujen välille? Toisin sanoen, jos esi-isänä on Johannes Matthiae Collinus, niin pitäisikö tässä ryhtyä vetämään potentiaalisia sukujohtoja Osaraan ;) - vai sitäkö itsekin pohdit? Siis että Kirstin Hannuxen tytär Gåswiik = Osaran Kirstin Johansdotter?
Kiitos jo etukäteen mahdollisesta rautalankaväännöksestä.

[Juha]

Hyvät ystävät ja tutkijat.


Aloittakaa aivan vapaasti uusia viestiketjuja, kun siirrytte suvusta aivan toiseen. Forumilla saattaa olla mm. Collin/Collinius -sukuisia, jotka eivät osaa hakea em. paria kolme viestiä tämän huippupitkäksi kasvaneen Astrenius -ketjun alta.

Uusi ketju palvelee hyvin varmasti paremmin tarkoitustaan kuin piilottelu täällä Häme-forumilla :)


Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori

[Benedictus]

Tarkoitus ei ole nyt tutkia Collinuksia, Osaran emäntä vain saattaisi olla kirkkoherra Collinuksen vaimo, toisaalta tämä Kerstin Johansdr. voi olla myös Osaran isännän Carl Påhlssonin vaimo, mikä olisi ilmeisempää.

Osara tulee tässä kuvioon taas, koska Osaran tytär ja 2. miehensä Erik Escillsson olisivat yksi mahdollinen Isak Erikssonin ehdokaspari vanhemmiksi.

Lyhyesti: karkussa on siis 1. Collinus suku, josta Impola kirjoittanut erinomaisen kattavan tutkimuksen, joka löytyy myös netistä.

2. Karkussa Kollanus eli Collanus suku, jonka jäsenet myös Karkun kirkkoherroja ja kappalaisia. Siis Abraham Kollanuksen vaimo oli Brita Hansdr Osara, jonka tytär Svarthafran vaimo.

3. Kangasalan Collinius-suku, joka Kangasalan kirkkoherroina. Kotoisin paikalliselta Kolliuksen? ratsutilalta.Tuo Nauvon Gustaa kuuluu Kangasalan sukuun.

4. Lisäksi myöhemmin löytyy Savonpuolesta Collinus sukua, joka lopulta aateloidaan, jotka luultavasti ovat oma sukunsa tai enintään Kangasalan porukan haara.

Eli kyllä jokainen asiantuntijakin saa pähkäillä kuka on kuka tossa nimi sotkussa, kun vielä kirjoitusasu on usein sama!

[Jaakontytär]

Hyvät ystävät ja tutkijat.

Aloittakaa aivan vapaasti uusia viestiketjuja, kun siirrytte suvusta aivan toiseen. Forumilla saattaa olla mm. Collin/Collinius -sukuisia, jotka eivät osaa hakea em. paria kolme viestiä tämän huippupitkäksi kasvaneen Astrenius -ketjun alta.

Pahoittelen off-topicia. Lainasin Benedictuksen postit tähän ja esitin kysymykseni tässä ketjussa, koska en luottanut siihen että hän osuisi sattumalta paikalle jonnekin aivan toisaalle missä kysyisin asiaa (esim. Satakunta-puolella). Parasta olisi ehkä ollut kysyä asiaa privaviestillä, mutta ajattelin että parempi kysyä julkisesti niin muutkin mahdollisesti samaa miettivät näkevät vastauksen. (Foorumin "Etsi"-toiminta johtaa Collinuksia tutkivat joka tapauksessa tähänkin ketjuun jo ennestään, koska muistan että heitä on sivuttu täällä aiemminkin.)

Ja koska tässä Astrenius-ketjussa on muutenkin vähintäänkin kymmenissä viesteissä puitu muita kuin Astrenius-nimisiä henkilöitä ja sukuja (Svarthafroja, Pihlejä, Alftanuksia, Stiernkorseja, Angleniuksia, Reiniuksia jne jne.), miksei sitten Collinuksia? :) Ajattelin ettei yksi ei-Astrenius-lisäviesti haittaisi... Jatkossa vien selvennyspyyntöni toisaalle ja laitan tarvittaessa privaa.

Benedictus, kiiitos selvennyksestä! :)

[Pekka Hiltunen]

Olof Jacobsson Stubbe-Bolstadin 1. vaimo oli Ingeborg Henriksdr, jonka jälkeläisiä oli Pietarsaaren khr Henrikus Olai.
2. vaimo siis tuo Anna Grelsdr Silverpatron sukua, joka jälkeläiset käyttivät Pihl nimeä.
Mikä yhteys voisi olla Melkkilän ja Vartsalan Pihleillä ?

Löytyisikö jokin kanava Järvenpään omistajiin, jos Isakin tytär on Gabriel Eriksson Pihlin vaimo?


Esivanhempien polku 1

I
Anna Grelsdotter Silfverpatron
Erik Bertilsson till Skitinbäck, k. 1567 Liivinmaa

II
Barthollus Erici till Skitinbäck, k. 1604
Cecilia Hansdotter Ulf, k. 1607

III
Simon Bartholdi Gardiaster-Gjös, s. 1592 , k. 24.5.1674
Elisabet Grelsdotter Mojerus, k. 24.5.1680

IV
Maria Simonsdotter Gjös, k. Kokemäki Hassala
Bengt Jönsson

V
Elisabet Bengtsdotter Hassalenia, s. 1654 , k. 1742 Uusikaupunki
Engelbrekt Staare, s. 1655 , k. 1702 Tyrvää

VI
Elisabet Staare
Wilhelm Rancken, k. 11.11.1751 Uusikaupunki

VII
Kristina Rancken, k. 1770
Johan Enroth, s. 15.6.1719 , k. 21.2.1800 Uusikaupunki

VIII
Wilhelm Johan Enroth, k. 12.4.1813 Urjala
Elisabet Hagelberg, k. 1835

IX
Maria Magdalena Enroth, k. 1844



Esivanhempien polku 2

I
Isak Eriksson , s. 1646
Helena Månsdotter Palm, s. 1655 , k. 1736

II
Erik Astrenius, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi
Elisabet Wegelius

III
Elisabet Astrèn, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi
Matias Hagelberg, s. 17.9.1713 Mouhijärvi, k. 21.5.1780 Suodenniemi

IV
Elisabet Hagelberg, k. 1835
Wilhelm Johan Enroth, k. 12.4.1813 Urjala

V
Maria Magdalena Enroth, k. 1844


PH

[Benedictus]

Netti helpottaa valtavasti sukututkimusta, mutta toisaalta se voi aiheuttaa fustraatioita.
Olen etsinyt yhteyttä Isak Erikssonin lasten puolisoiden suvuista, ajatuksella, että aina pääsääntöisesti naitiin suvusta noin pikkuserkun lasten tasolla.

Hiltusen laittama yhteys on hyvä esimerkki.

Itse nyt rupesin etsimään tuota Kangasala yhteyttä Osaran,Tursolan ja pappien välille.
Kangasalan kirkkoherrana oli Johannes Henrici Agricola, joka näkyy Sorilassa.
Hänen isänsä oli Henricus Olai Röhd Saloisten kirkkoherra.
Tapio Vähäkangaan (Genos 4,2009) upeassa ja kattavassa jutussa tulee esille, että Henricus Olai mainitaan Olof Jacobssonin perinnön jaossa nimellä Henrik Olofsson till Kirstula 1584.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505272
Olof Jacobsson till Ingå lienee Genoksessa mainittu khr Henrikin isä.
Kysymys kuuluu, miksi oli Hämeenlinnan pitäjässä Kirstulassa?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=151238
Jacob Olofsson lienee Olofin poika eli Henrik papin veli, joka isännöi Kirstulan Maunulaa.
Joku joka on perehtyneempi alueeseen, voisi selvittää omistuksia.

Kirstulassa näkyy Bertilla Jacobsson ja Maunulassa Lars Bertilsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=155405

1650 näkyy poika Måns Larsson med sin h.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=156179
Tässä onkin Måns Larsson vaimona Anna

Nyt syntyy kysymys voisiko tämä ollakin Måns Larsson ja Anna Alftanus?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=156200
Måns Larsson katoaa kuvioista samoihin aikoihin kuin Taivassalon Måns Larsson.
Tuo Kirstula on mielenkiintoinen paikka. Se yhdistää ja selittää miksi Agricola Veljekset ovat Kangasalla ja Orivedellä.
Toisaalla siellä näkyy Hans Hansson, joka on vielä ?

[karisalm]

Hei

Kirstulan Maunulalle nähtävästi nimensäkin antaneen Måns Larssonin isä Lars Bertilsson Parolan Kiltiltä ottaa 1628 Maunulan autiosta, Måns katoaa henkikirjasta ikänsä vuoksi talon siirtyessä seuraavalle sukupolvelle, Måns mainitaan vielä 1688 elossa edustamassa itseään käräjille kiisteltäessa Parolan Kiltin omistuksesta, Lars Bertilsson on Kiltin Bertil Larssonin ensimmäisestä aviosta ja katsoo siten olevansa pojanpoikana oikeutetumpi Kilttiin kuin toisesta aviosta olevan Valborg Bertilsdotterin poika Jöran Persson.

[TapioV]

Benedictus kysyy, miksi Kirstula kuului Bollstadin suvulle? Kirstula (Vanajan ja Hattulan rajalla) joutui Hämeenlinnan voudille Henrik Jönsinpoika kirjurille, kun Merven Suneva oli lainannut häneltä ja antanut tilan Kirsulasta pantiksi, mutta ei kyennyt lunastamaan sitä takaisin. (BFH IV:406) Henrik-kirjurin ja Dorothea Kristerintyttären tytär Ingeborg, Bollstadin Olof Jakobinpojan vaimo, sai sen osalleen, toinen tytär Malin sai Merven ja miehekseen Taivassalon Isonkorven Påvel Jönsinpojan, jonka poika Lasse Påvelsson till Pilois omisti Mervessä yhden tilan.
T.V.

[Benedictus]

Siis Saloisten khr henricus olain äiti oli Ingeborg Henriksdr, Henrik Kirjurin tytär joka omisti Hattulan Merven. Äiti Dorotea Kristersdr.

Påvel Jönsinpojan vaimo Malin puolestaan oli kotoisin Hattulan Mervestä. Hänen vanhempansa olivat Dorotea Kristerintytär ja hänen ensimmäinen miehensä, alkukesästä 1529 kuollut Hämeenlinnan kirjuri Henrik Juhonpoika. Dorotean tuleva toinen aviomies Peder Svenske sai 2.7.1529 valtakirjan Hämeenlinnan voudiksi. Dorotean ja Henrik kirjurin avioliitto on solmittu ennen vuotta 1520, koska Åke Jörgeninpoika (Tott) on silloin vielä elänyt. Peder Svenske oli elossa vielä 1556, mutta Påvel Jönsinpoika on merkitty Merven omistajaksi vuodesta 1543 lähtien, joten Merven tila oli Henrik kirjurin omaisuutta ja Malin siis Henrikin tytär.

Henricus Olain poika Johannes Henrici näkyy Kangasalan Sorolassa kappalaisena. Samaten Anna Hansdr. joka oli Kangasalan khr Georgius Henrikin vaimo.
Anna taas näkyy Tursolassa, joka taas on läänitetty Hans Larssonille, joka taas omistaa Osaran.
Osaran Johan Hanssonin sisar Brita Hansson taas omistaa Tursolan tiloja ja myy Sorolan tilat.
Tuo on aikamoinen sekoitus ja pohdinkin, olisiko yksi mahdollisuus, että Anna Hansdr ja Osaran Hans Larssonin vaimo Kerstin Johansdr olisivatkin sisaria ja heidän isänsä olisi Hans eli Johannes Henrici Agricola, Kangasalan kappalainen 1593-1610 ja khr 1610-1617.

Olisiko mahdollista, että nämä Tursolan ja Osaran tilat kuuluivatkin Hans Henrici Agricolan suvulle, huomioiden, että ovat lähialueelta kotoisin. Ainakaan tilat eivät kadonneet suvulta vaikka Hans Larsson katoaakin.

[olanyk]

Voisko Pyhäjärven kirkkoherralla olla jotain tekemistä suvun kanssa?
Henricus Erici Rödh (1573-76), kotoisin Länsi-Pohjasta, isä
Erik "i Rödh". Pyhäjoen kirkkoherra 24. 2. 1573. Mainitaan tässä
virassa vielä 1576. Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 6.
11. 1577. Vaakunassa kolme tähteä, epäilty Tavsateihin liittyväksi


Ja voisko jopa Kajanin linnapäällikkö (1623-1631) Eerik Pietarinpoika Rooth, (jonka jälkeen nimismiehenä vuoteen 1634) liittyä sukuun? Tiedetäänkö kuka oli Klement Eerikinpoika profoosi 1610-20 (1597 määräsi Kaarle herttua Kainuun asutettavaksi uudestaan Kajaanin linnan rakennettavaksi)

Olavi

[olanyk]

Olisi melkoinen löytö jos näidien Pohjanmaan sukujen tausta selviäisi ja pystyttäisiin osoittamaan?

Limingan toisena nimismiehenä Tunnettiin Hannu Svenske nimismiehenä 1565 ja seuraavana vuonna hänen leskensä. Voisiko hän olla Salon kirkkoherran velipuoli?

Häntä ennen 1560-luvulla Thomas Ingonis,jonka poika oli Ljungo (Rothenius-suku) maalain suomentajana, rajankävijänä jne. tunnettu Salon ja Kalajoen kirkkoherra.

Olen esittänyt hypoteesin että Henrik Lithovius olisi avioitunut Thomas Ingoniksen tyttären kanssa, jonka veli Ljungo lähti Saloon Henricus Olai Rödhin jälkeen kirkkoherraksi edelleen Pyhäjoen kirkkoherra 1576-81 ja sitten Saloisten kirkkoherra 1581-92 ja vielä Kalajoen kirkkoherra 1592-1610.

Ljungon veli oli Limingan nimismies Gabriel Tuomaanpoika, Pohjanmaan lainlukija 1598, mahd. myös alilaamanni. Pohjanmaan vouti 1602-07. Käytettiin usein neuvottelumatkoilla Venäjälle. (Oulun linnassa muonakirjuri 1593 Gabriel Thomanpoika, ja/tai Oulun pormestari 1614 ! Ehkä ei sama Gabriel ?). Hän oli varakas mies, kai isältä perimäänsä omaisuuteen nojautun, hän omisti laivan, jolla harjoitti esim. kruunun tavaroiden rahtausta. Nimismiesvuosina Liminkaa koettelivat vanhan vihan hävitykset. Gabriel esitti tärkeää osaa Pohjanmaan ja koko valtakunnan tapahtumissa. Hän oli veljensä Ljungon kanssa asiantuntijana rajankävijä seurueessa.

Olavi

[olanyk]

Vielä tuon keskusteluun Hordelius-suvun josta Yrjö Pietarinpoika Hordell siirtyi Paltamosta 1616 Pyhäjoelle kirkkoherraksi ja hänen jälkeensä Georgi Johannis Hordelius Vesilaxenis ? jonka pojista Karl oli Kuortaneen kappalainen.

Onko sukua saatu tutkittua?

Olavi

(Ruuth on halunnut sisarusparveen liittää Juhana-herttuan lemmityn Karin Hannuntyttärenkin sillä perusteella, että Henrik Hannunpojan perinnön selvittelyn yhteydessä mainitaan Pontus de la Gardien ja Kaarinan oikeiden aviomiesten, Klaus Vestgöten ja Lasse Henrikinpoika Hordelin nimet. Hans Gillingstam (Sofia Gyllenhielms mödernehärstamning, Genos 1950, s. 34-43) on kuitenkin pätevästi osoittanut, että Karin Hansdotterin vanhemmat olivat Tukholman kirkkoherra Hans Klasson ja Åke Hanssonin (Tott) avioton tytär Ingeborg. Vestgöten perillisten ja Gardien maininta voi johtua Henrik Hannunpojan velkasuhteista.)

[Benedictus]

4. sukupolvi Sursill, Eric Isaacsson, Sill (taulusta 15 (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T15). Isä: Sursill, Isaac Ericsson) k. 1651. Kapellan i Pedersöre 1628, kappalainen Pietarsaari.
1. puoliso Fordell, Elisabeth Hansdotter, Sursill s. Uleå, Oulu.
Isä: Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611.
Äiti: Dorothea Mattsdotter, Fordell

Lapset: 1) Anna Ericsdotter (katso taulu 131) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T131)

Tässä on mielenkiintoinen sukutieto.Ylläolevan Erikin isä on Isak, isänsä Erik, jonka sisarenmies Joachim Stutaeus Turun tuomiorovasti, joka oli Ericus Erici Alftanuksen tukija.

Olisiko Erikillä myös mahdollisesti poika Isak. Tämä Järventaan Isakin jälkeläisten pohjanmaa hakuisuus selittyisi silloin kerralla. Myös perheen varakkuus selittyisi yllä olevista sukusuhteista.

[olanyk]

Hei näinhän on! Viitaisko heidän nimi syntyperään (? Tenhola)

1. Johan (Tenaelensis)

2. Erik Johansson Tenaelensis (Nujasodan syyttety pappi) Pietarsaaren kirkkoherra 1607-1622

3. Isak Eriksson Sursill (Pietarsaaren kappalainen 1607-1622) otti sukunimen äidiltään ?. Puoliso Anna Pehrsdr Ruotsin Rasbosta.
Sisar Anna Tenaelensis Stutause

4 Erik Isaksson Sursill (Pietarsaaren kappalainen 1622-1651)

Olavi

[Pekka Hiltunen]

4. sukupolvi Sursill, Eric Isaacsson, Sill (taulusta 15 (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T15). Isä: Sursill, Isaac Ericsson) k. 1651. Kapellan i Pedersöre 1628, kappalainen Pietarsaari.
1. puoliso Fordell, Elisabeth Hansdotter, Sursill s. Uleå, Oulu.
Isä: Fordell, Hans Jönsson Borgare i Uleåborg, borgmästare, Oulun pormestari 1611.
Äiti: Dorothea Mattsdotter, Fordell

Lapset: 1) Anna Ericsdotter (katso taulu 131) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T131)

Tässä on mielenkiintoinen sukutieto.Ylläolevan Erikin isä on Isak, isänsä Erik, jonka sisarenmies Joachim Stutaeus Turun tuomiorovasti, joka oli Ericus Erici Alftanuksen tukija.

Olisiko Erikillä myös mahdollisesti poika Isak. Tämä Järventaan Isakin jälkeläisten pohjanmaa hakuisuus selittyisi silloin kerralla. Myös perheen varakkuus selittyisi yllä olevista sukusuhteista.

Jännittävä on myös yhteys Turun Tawast-sukuun, johon Ericus Isaci Astreniuksen tyttären Elisabetinkin jälkipolvet liittyvät. Erikin p:sohan puolestaan oli Elisabet Juhanantytär Wegelius, jonka isänäidin suvun on arveltu polveutuvan Ilmajoen kkhra Matti Laurinpoika Stuutista.
PH

[Benedictus]

Pappisluettelo - Pedersöre

Kirkkoherrat

Hans Pedersson (1431)
Jakob Blom (1533)
Jöns Fordell (1538)
Nicolaus
Henricus Nicolai (1543-69)
Ericus Johannis Tenalensis (1569-1600)
Canutus Henrici (1600-21)
Magnus Mathæi Gammal (1622-36)
Ericus Matthiæ Bothniensis eli Fortelius (1636-50)
Sveno Laurentii Vigelius (1650-53)
Carolus Canuti Westzynthius (1654-55)
Elias Marci Hamnius (1656-60)
Laurentius Johannis Preutz eli Prytz (1662-92)
Johannes Georgii Gezelius (1692-1714)
Petrus Tigerstedt (1714-18)
Ericus Fant (1719-29)
Anders Degerman (1729-52)
Jakob Wikar (1753-53)
Gabriel Aspegren (1754-84)
Erik Brunnius (1788-1812)
Jakob Chydenius (1816-23)
Johan Höckert (1825-59)
Henrik Heikel (1861-67)
Viktor Lars Helander (1869-05)
Adolf Julius Lindberg (1907- )
Lars Mathesius, kappalainen (1787-1830)
Kappalaiset

Johannes Henrici Fordell (1558-80)
Jacobus Sigfridi Borgoensis (1585-1607)
Isaacus Erici Sursill (1607-28)
Ericus Isaaci Sursill (1628-51)
Johannes Henrici Tavast (1652-80)
Jacobus Caroli Westzynthius (1680-94)
Johannes Wendelius (1695-1712)
Elias Teliin (1713-34)
Henkilötiedot

kl. 1656 Gabriel Fortelius Gabriel Erici, Ostrobotniensis 1129 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1129). * noin 1637. Vht: Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra, FM Erik Fortelius (Ericus Matthiæ, yo Uppsalassa 27.8.1625, † 1650) ja hänen 1. puolisonsa Malin Eriksdotter Alftanus. Ylioppilas Turussa kl. 1656 Fortelius Gab. Erici Ostrob _ 54. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1656] Gabriel Erici Fortelius | Rector Scholæ Cathedr. Aboensis. Postea | 1682 | Professor LL: Aboæ. Demum Pastor et Præpositus Biörneburgensis. Disputationem Gradualem Theoremata qvædam Miscellanea exhibentem Ps. Kiämpe Aboæ 1668. in 4:to edidit. | Obiit 1721. \ | ‹Lisälehti on sidottu matrikkeliin vuoden 1689 kohdalle:› 4. Gabriel Erici Fortelius. Inskrifven i afdelningen år 1656, under Matematum Professoren Simon Kexleri Nericiensis andra Rectorat. Rector vid Cathedral Skolan i Åbo. 1682 befordrades han till Linguarum Professor. Derefter utnämndes han till Pastor och Præpositus i Björneborg. Utgaf en gradual disputation, innefattande några ”Theoremata Miscellanea” under præsidium af Kiämpe, uti Åbo 1668, in 4:o. Dog 1721. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1664 – sl. 1664. Respondentti 5.5.1665, pr. Enevald Svenonius 132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132). Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1665 – sl. 1666. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1667 – sl. 1669. Respondentti 3.1668 pro gradu, pr. Axel Kempe 168 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=168). FM 26.5.1668. — Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Gust. Hornin rykm.) rykmentinpastori noin 1669. Turun katedraalikoulun konrehtori 1670, rehtori 1677. Turun tuomiokapitulin jäsen s.v. Turun akatemian kreikan ja heprean kielten professori 1682. Ulvilan kirkkoherra 1683. Rovasti (1685). Pakeni sotaa lyhytaikaisesti (1713?), mutta palasi ja pysyi virassa isonvihan yli. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Vaasassa 1670 ja Turussa 1675, saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1688. Valtiopäivämies 1686. † Porissa 8.10.1721. Pso: 1:o noin 1678 Sofia Paul tämän 2. avioliitossa († 1694); 2:o 1697 Maria Arctopolitanus († 1741).
Pson edell. aviomies: Ikaalisten kirkkoherra, FM Abraham Ikalensis 766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766) (yo 1650, † 1675).
Appi: Ulvilan kirkkoherra, FM Gabriel Arctopolitanus 611 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=611) (yo 1647/48, † 1682).
Eno: Hattulan kirkkoherra Abraham Alftanus 612 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=612) (yo 1647/48, † 1697).


Pietarsaaren kirkkoherra Ericus Fortelius ja vaimonsa Anna Alftana kasvattivat myös Anna veljen Israel Alftanuksen luonaan Pietarsaaressa, samaan aikaan kappalaisena oli Erikus Isaci Sill eli Sursill.


Olisiko silti mahdollista, vaikka Sursill suvut on kaivettu melkoisen perusteellisesti esille, että Isak Eriksson juuri sotilas taustansa vuoksi on jäänyt pois kuviosta?


Toisaalta pohdin, olisiko Isak liian nuori Erikin pojaksi?
Erikin vaimo Elisabeth Hansdr Fordellin isä oli syntynyt 1575 ja äiti Dorothea Mattsdr Granberg noin 1583, tarkoittaisi se, että jos Dorothea olisi ollut noin 20 vuotias avioituessaan, hänen lapsensa olisivat syntyneet 1603 jälkeen.

Elisabeth olisi siis voinut solmia avioliiton 1620-luvun puolivälin maissa, tällöin Isak voisi olla hyvinkin syntynyt 30-luvulla tai 40.luvullakin.

[Benedictus]

Jari Latva-Rasku (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=104833) http://suku.genealogia.fi/images/statusicon/user_offline.gif
Forumin jäsen - Medlem i forumet
Liittynyt: Apr 2009
Viestejä: 193


http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon1.gif Vs: Astrenius
Akatemian konsistorin pöytäkirjoista löytyy vain yksi tunnistettava oikeaan aikaan esiintyvä Isak Eriksson. Hän on Isak Falander eikä siten tule kyseeseen Järventaan isännäksi. Salavuode-Iisakki voi olla Falander.

Pöytäkirjoista löytyy tosin myös Isaac Bothniensis, joka voi tarkoittaa Falanderia. Sen lisäksi mainitaan Isaac Westmannus, ilmeisesti Ruotsista ja vuodenvaihteessa 1656/57 tappeluun osallistumisesta syytetty Isaacus Pelkenensis, ilmeisesti Pälkäneeltä. Pälkäneläisestä jää hieman epäselväksi onko hän sama kuin jutun yhteydessä mainittu Isak Mårtensson Stenius.

Pöytäkirjasta 4.12.1658 ilmenee, että Maalari-Erkin vävy Joseph Wargius on vaimonsa äitipuolen mukaan haukkunut häntä huoraksi. Joseph vastaavasti väittää, että vaimon äitipuoli on haukkunut häntä kelmiksi ja itse nimitellyt "Stärcker Malinia". Joka tapauksessa ainakin tämä Maalari-Erkki on ollut aikaisemmin avioliitossa. Maalari-Erkki mainitaan sen verran monta kertaa pöytäkirjoissa, että voisi päätellä hänen sutanneen akatemiaa.

Aivan erillisenä havaintona Isak ja Erik Astreniuksen lasten nimet:

Isak Isaksson Astreniuksen ja Susanna Matiasdotter Reiniuksen lasten nimet olivat ikäjärjestyksessä Juliana, Hedvig, Isak, Susanna, Abraham , Johannes, Magdalena, Clara, Hedvig, Rebecka, Elisabeth, Christina

Mielenkiintoista on, että äidin isän nimeä ei ole käytetty. Yhteys Alftanuksiin on selvä, sillä nimien joukossa on Magdalena, Clara, Abraham ja Johannes.

Erik Isaksson Astreniuksen ja Elisabeth Johansdotter Wegeliuksen lasten nimet olivat ikäjärjestyksessä Christina Juliana, Johannes, Elisabeth, Hedvig, Magdalena, Paul, Ingrid, Isak, Aaron

Mielestäni on mielenkiintoista, että niin Isakin kuin Erikin tytärten joukossa löytyy kärkisijoilta helposti selitettävien lisäksi Hedvig ja Magdalena, vaikka Isak ei ole käyttänyt veljensä nimeä ja Erik on antanut isänsä ja veljensä nimen vasta kolmannelle pojalleen.

Juliana Palm on lasten syntymän aikaan ollut elossa, veikkaisin, että Julianan äidin nimi on ollut Hedvig ja vastaavasti jo kuolleen Isakin äidin Magdalena. Onkohan sellaista henkilöä ollut olemassa kuin Isak Eriksson Fortelius, joka äitinsä puolelta olisi tähtien sukua eli enonsa olisi Israel Alftanus. Israelin siskon Magdalenan puolisosta Erik Forteliuksesta käytettiin myös nimeä Bothenius. Olisiko ratkaisu näin yksinkertainen?

Kun veljesten lasten nimiä katsotaan, on mielenkiintoista havaita, että joukossa ei ole Karinia tai Catharinaa, joka voisi olla peräisin Juliana Palmin oletetulta sisarelta Catharina Palmilta.

Konsistorin pöytäkirjassa mainitaan seuraavaa:

30.4.1659

Dito: Begäradhe h. Brita Brosinsdotter, att Senatns
måtte effterläta at hon finge låta dircka up Isaaci Bothniensis
KaBsandri kijsta, som står hoos Zacharias Onlsmedhen. Bes.:
Att kijstan skal arresteras sä lenge hoos galsmedhen til dess
studenten kommer igen.

Eli arkku ei tarkoita ruumisarkkua opiskelijan ylösnousemusta varten, vaan opiskelija Isaaci Bothniensis noutaa konsistorin päätöksen mukaan kirstunsa seppä-Sakarilta kunhan palaa takaisin. Tämä Isak voi tietenkin olla Isak Falander, mutta miksi ei myös joku muu Pohjanmaalta. Epäselväksi jää, onko vaimo Brita Brusintytär opiskelijan puoliso. Hän olisi halunnut avata opiskelijan kassakirstun

Periaatteessa tämä Isak Bothniensis voisi olla Erik Isakssonin poika.

Lasten nimistä huomio kiinnittyy Magdalenaa, mikä oli myös Magdalena Sursillin Erik Tenalensiksen vaimon nimi.

[Benedictus]

Isak Isaksson Astreniuksen 2.vaimo oli Gammal ja Erikin vävy oli Gammal, kummatkin Pietarsaaren khr Magnus Matthei Gammalin veljen jälkeläisiä.

Erikus Mathei Bothniensis/Fortelius oli Gammalin seuraaja kirkkoherrana, hänen alkuperäänsä ei tiedetä.
Miten olisi jos onkin edeltäjänsä veli? Ja sitä kautta vanhaa turkulais-Perniöläistä Gammal -Skepar? laivuri sukua.

Erikin vaimohan oli Alftanus.

[Benedictus]

2. sukupolvi Sursill, Margaretha Ericsdotter, Galle (taulusta 1 (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T1). Isä: Ångerman, Erik Östeninpoika) s. Umeå; Sverige. k. Finnland.
Kom ifrån Umeå til sin broder Carl Sursill och blef gift 1:o med, såsom det skrifves, en Domare öfver hela Landet, Paulus.......; 2:o med en Fogde i Wasa, Thomas Johansson. Saapui Uumajasta Suomeen veljensä Carlin luo Kokkolaan.
1. puoliso Paul Petterinpoika Tuomarin sijainen Pohjanmaalla 1563. Lisätietoja: Muut elämänvaiheet ovat tuntemattomat.

Lapset: 1) Gabriel Påvalinpoika (katso taulu 11) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T11) k. n. 1636 Vöyri ?. Pohjanmaan lainlukija 1618. Lisätietoja: Eli n. 100 vuoden ikäiseksi. ?
2) Carl Paulinpooika Hämeenkyrön nimismies. Lisätietoja: Eli 1610.
Elossa vielä 1635 Hämeenkyrön Tuokkolassa
_________________________________!

2. puoliso Thomas Jöraninpoika Pohjanmaan vouti 1585. Lisätietoja: Asui Mustasaaressa ja eli vielä 1610.
Lapset: 1) Samuel Thomaksenpoika (katso taulu 13) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T13) Vaasan pormestari.

3. puoliso Galle, Haqvin / Hakinus k. 1657 Laihia ?. Laihian kirkkoherra 1626. Valtiopäivämies. Lisätietoja: Kotoisin Kokkolan pitäjästä.
Eräänä sunnuntaina hänen seurakuntalaisensa heittivät kirkkoherran kirkonaidan yli, koska saapui myöhästyneenä jumalanpalvelusta toimittamaan. Myöhemmin seurakuntalaiset ilmoittivat Turun tuomiokapitulille, etteivät olleet sielunhoitajaansa tyytyväisiä. Isä: Galle, Nils Kokkolan pitäjän kirkkoherra.

Lapset: 1) Margareta Håkonintytär (katso taulu 12) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T12) s. n. 1628. k. 1708 haudattu 12.01.1708 Ilmajoki. Lisätietoja: Eli Ojanperässä vuoteen 1708.
2) Johan Håkoninpoika (katso taulu 14) (http://www.strang.ch/SUKU/SUURSILL-vanha.HTM#T14) s. 1630 Laihia ?. k. 13.03.1663 Laihia ?. Laihian kirkkoherra 1658. Täällä on sivuttu Hämeenkyrön Osaraa useammankin kerran.
Siellä Isännöi Ikaalisten khr Abraham Ikalensis, jonka vaimo Oli Sofia Pauli, jonka 2. puoliso oli Gabriel Fortelius, Magdalena Alftanuksen poika.

Osaran perusti Hans Larsson Roth, jolla vaimo Kerstin Johansdr.

Osarassa näkyy isäntänä Carl Paulsson..
Tuokolan Tuokon ratsutilan isännät olivat :
1560 Ambrosius
1580 Nils Ambrosiusson
1600 Erik Brusiusson ja Nils Brusiusson
1602 Nils idm Eskil Mickelsson
1603 Eskil Mickelsson -Anders Henriksson ryttar
1607 Carl Påhlsson lendzman
1611 Carl Påhlsson
1620 Carl Påhlsson lendzman
1635 Carl Påhlsson gl.
Kerstin Hansdr h.
1649 Simon Jacobsson
1657 Margeta Jacobdr , 1658 matmor, 1665 hustru Margeta
-Jacob Finnon tytär.

Carl Påhlsson oli Ylä-Satakunnan jalkavälilippukunnan päämies ja myöhemmin kapteeni, Tuokolla asuessaan nimismies.
-1608 mainitaan Osarassa hoffnitzman?
Carl påhllson hallitsi myös Osaran kartanoa pakulassa.
-1601-1618
Myös muita tiloja ja erämaita.

Osaran edellinen isäntä ja kartanon tilojen yhteenliittäjä oli Hans Larsson, joka hävisi 1601 ja luultavasti teloitettiin, Sigismundin kannattajana.
-Käytti nimeä Roth ja oli aatelinen vaikka kirjat hävinneet.

Carl Påhlssonin lienee olleen Osaran Hans Larssonin seuraaja, koska vaimo oli Kerstin Hansdr.
Hans Larssonin vaimo oli Kerstin myös.
Carlin seuraaja Osarassa oli Johan Hansson 1622.
-1625 Johan Hansson frelse ryttar hem
-1629 Johan Hansson ryttar havt till skatt 6 ö
Seuraavat isännät emännän puolisoita.

Tässä on nyt SAY:stä kerätty tieto Henrik Finnon ympäriltä.

1. Henrik voisi olla Henrikus Olain vävy.
-mahdollisesti siksi tilat Kyröspohjassa tulleet Henrikille, vaimon peruja.
2. Laitilan nimismiehentalon isännät rikkaita ja emännistä ei tiedetä.

3. Tuokkolassa 1603 Eskil Mickelsson eli onko sama kuin Laitilan isännän porvari veli Turussa?

4. Tuokkolassa 1607 Carl Påhlsson , myös lendzman, joka ollut Laitilan oikeus vuosikymmeniä.
Vaimonsa Kerstin Hansdr Osara,luultavasti Hans Larsson Rothin leski

5. Henrik Jönsson Laitilan isännän vaimo 2. tiedetään
Entä 1. ?

6. Tuokkola siirtyy Carlin jälken lopulta 1645 Henrik Jacobsson Finnolle.Sitä ennen omistajana Simon Jacobsson, ehkä Jacob Finnon poika.

7. 1657 Tuokon tila taas varmasti Laitilan hallussa, Margareta Laitila-Finno

Kysymys: Miksi Tuokko tuntuisi siirtyvän laitilalaisilta Carl påhlssonille ja taas Laitilaan Finnon avulla.

Kuka oli Carl Påhlsson?
hänen sinettinsä on kuvattu Hämeenkyrön historiassa.
Se on vaakuna,jonka keskellä on kuusisakarainen tähti yllä nimikirjaimet C ja P joiden välissä viisisakarainen tähti.

Aatelissukujen asiantuntijat kai osaavat sanoa mikä suku käytti tuohon aikaan tähteä?
Kuka siis oli Margareta Erisdr Sursillin 1.puolison Paul Pedersson, jonka poika käytti tähtisinettiä?

Ikaalisten khr Abraham Ikalinensiksen puoliso oli Sofia Pauli, eli olisiko Isänsä Osaran isäntä Carl Paulsson, josta sukunimi Pauli?
Myöhemmin Reiniukset Osarassa.

Selittäisikö joku mikä ihme yhdistää Hämeenkyrön ja Pohjanmaan pitäjät toisiinsa.
Strigelius lienee Hämeenkyröstä, Stuutit kieppuvat siellä, Mårten Friis tulee sinne Kokkolasta?. Gumse suvun Geet on khr ennen Frisiä.
Lisää Hämeenkyrö kiemuraa Häme osiosta Henrik Finnå nimellä.

[olanyk]

Eikö tuo lainlukija Paavali Pietrainpojan suku tunnettu Wernberg-sukuna.

Olavi

[Benedictus]

Hämeenkyrön Osaran tytär Margareta nai Ikaalisten Kiialan Isotalon Lars Holgerssonin, minkä jälkeen Erik Eskilssonin.
Lars Holkerssonin isä Holger Larsson oli Isotalon isäntänä SAY:ssä 1592 sitten katoaa. Lars näkyy 1603. Tila rälssiä.
Holger on aikalailla outo nimi ja Larsilla jatkettuna se on varmasti harvinainen yhdistelmä.
Kuitenkin 1600 näkyy Ulvilan Svartsmarkissa eli Suosmerellä Holger Larsson myöhemmällä Holgerin ratsutilalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581514
Mielenkiintoista on, että Holgerin nimenä on kirjoitettu myös Hollinger?

Se mikä kiinnnostaa on , että Holgerin ratsutilalle tulee isännöimään Alexander Moliis 1663, jonka jälkeläisiä on monissa Pohjanmaan pitäjissä pappeina. Sekä se, että Perniön kappalaisen Moliisin tytär oli David Gyllenbögelin 1. vaimo. Tämän jälkeläinen oli Erik Eriksson Pihlin vaimo, jonka poika Gabriel liennee Ingrid Astreniuksen puoliso.

Alexander Moliis oli Wolter Moliisin poika, joka lienee Skottilaista sukua.
Hän isännöi ensin isänsä Trumetarin ratsutilaa Ulvilan Vanhassakylässä, sitten vaimonsa Pormestari ja lainlukija Henrik Thomasson(Curnovius) tyttären Rotkuksen ratsutilaa Svartsmarkissa ja tulipalon takia talousvaikeuksien vuoksi sen myytyään Holgerin ratsutilaa Svartsmarkissa.

Ihmettelen miten Hämeenkyrön Kiialasta tullut Holger Larsson liittyy kuvioon.
Eräs selitys olisi, että Hänellä olisi ollut tytär joka oli Wolter Moliisin 1. vaimo.Wolter oli Kokemäellä Lammaisten lohipatojen rakennusmestarina 1600-lluvun alkuvuosina.Tätä kautta Holgeri olisi siirtynyt Moliisille.

Eräs ajatusyhtymä on, että Wolter ja myös Holger-Hollinger olisivat noita Skotlantilaisia sukuja,joita siirtyi Ruotsiin 1500-luvun loppupuolella. Porin seudusta on muistettava, että Juhana Herttua vietti siellä talvensa Turussa asuessaan, ja hänellä oli Skotlantilainen henkikaarti.

Tässä siis eräs kumma lenkki Astreniusten ympärillä.

[Benedictus]

Huono muistisena en huomannut lisätä Ulvilan Holgerin Molisiin viittausta Genos 3 (2009), missä käsitellään Kokemäen Äimälän ratsutilan kauppoja. Siellä on isäntänä Alexander Moliisin poika Wolter , jonka vaimo on Erik Pentzelstiernan ja Elisabeth Göösin tytär. He taas liittyvät läheisesti Tyrvään ja Karkun sukuihin.
Wolterin vaimo isoisä oli Kokemäen khr Göös-Cardiaster, jonka suku liittyy moneen täällä aiemmin käsiteltyyn sukuun, hänen perheellään oli myös suhteita Hämeenkyröön.
Alexander Moliisin vaimo oli Brita Paulsdr Callia, jota sukua on taas Kolkon ratsutilalla Hämeenkyrössä, Kolkonius papit.

[Heikki Koskela]

Sekä se, että Perniön kappalaisen Moliisin tytär oli David Gyllenbögelin 1. vaimo.

Haluaisin varmistaa ylläolevan tiedon kysymällä: Oliko David Gyllenbögelin 1. vaimo Perniön kappalaisen tytär? Hän oli kyllä Moliis-sukua.

[Benedictus]

Eräs seikka Isak Erikinpojan sukua etsiessä on se, että hänen jälkeläisillään on poikia, joiden nimi on Paul. Missään mahdollisten isien juurissa ei ole sopivasti tullut nimeä vastaa, paitsi Hämeenkyrön Carl Påhlssonilla, joka käytti Tähti sinettiä.
Pohdinkin, voisiko Carlilla olla poika Erik Carlsson, joka olisi Isakin isä.
Ylikankaan nuijasota kirjan mukaan Carlilla oli parikin taloa pohjanmaalla, jotka nuijamiehet polttivat.
Koska Carl menee naimisiin Kirstin Johansd;n kanssa vasta 1600-luvun alussa, voisi Erik olla poika aiemmasta liitosta, vaikka Kirstininkin kanssa ehtisi Erikin saada, jolla voisi Isak olla poikana.
Hämeenkyröstä ei löydy sopivia Kallenpoikia.
Kummastelen yhä Carlin Laitila yhteyttä.

[Heikki Koskela]

Haluaisin varmistaa ylläolevan tiedon kysymällä: Oliko David Gyllenbögelin 1. vaimo Perniön kappalaisen tytär? Hän oli kyllä Moliis-sukua.

Täytynee korjata esittämääni kysymystä, jotta asia varmasti tulee ymmärretyksi: Oliko David Gyllenbögelin 1. vaimo Perniön vaiko Kiskon kappalaisen tytär? Olen kirjannut hänet Kiskon kappalaisen tyttäreksi.

[olanyk]

Benedictus kirjoitti nimestä Holger-Hollinger. Minulla on tiedostossa Hollinger Galne 1400-luvulta. En tiedä kuinka hypoteetinen on oletus että hänen veljenpoikansa olis Björn Ragvaldsson i Suitia?

Olavi

Galne-sukua tavataan Suomessa jo 1300-luvun alkupuolella. Maamme huomattavimpia miehiä aikanaan oli Johannes Galne, joka tunnetaan vuosilta 1327-33 (Anthoni 1970, s. 76, 215). Anthonin mielestä hän on voinut olla Bengt Galnen isä tai ainakin sukulainen, vaikka hänen tunnettu toimintansa liittyykin Hämeeseen. Raisiossa erään kaupan sinettitodistajana esiintyy 1419 Ragvald Galne (REA 382), mahdollisesti Bengtin poika. Vuonna 1412 Sauvossa Holinger Galne oli erään kaupan toiseksi viimeisenä todistajana. Hän näyttää olleen talonpoika (bolfasta mannom, FMU 1377). Galnien jälkeläiset eivät ole enää jaksaneet varustaa ratsasta tilan puolesta, jolloin se on joutunut flöteveron alaiseksi. Flötevero oli eräänlainen odotusvero, jota kannettiin vanhoilta rälssitiloilta sinä aikana, jolloin ne eivät pystyneet hoitamaan ratsasvelvollisuuttaan.

[Benedictus]

Tuo Moliis oli tietysti Kiskon kappalaisen Jacob Mölijs tytär. Maantieteilijältä menee väliin kylät sekaisin, sorry.
Tuo olanykin Hollinger Galne on aika kiinnostava tieto, sillä nimi on ainakin hyvin erikoinen, jos jo Holger on harvinainen niin Hollinger on enempi, se voisi hyvin viitata samaan sukujuureen.
holger Larsson mainitaan Ikaalisissa 1583-4, toisaalta Ulvilan Holgerilla on Larseja ja Larssinpoikia useampi polvi, voisikohan ajatella, että olisi Holgerilaista sukua, joka hankkii tilan itselleen, ja antaa Kiialan Isotalon pojalleen Larsille ja toinen poika Karl on Hämeenkyrön Mahnalan Kauppilan isäntänä.
Kumminkin Kiialan Isotalo on rälssiä, kuten Osarakin.

Ongelmoin Osaran ja Tuokkolan isäntää Carl Paulssonia, miksi on myös Tuokolla ja vieläpä Hämeenkyrön nimismiehenä, joka virka oli kuulunut aina Laitilan nimismiestalolle.
Mielestäni eräs vahva vaihtoehto on, että Laitilan isännän Henrik Jönssonin 1. vaimo olisi ollut Carl Paulssonin tytär, mahdollisesta ensimmäisestä avioliitosta pohjanmaalla.

[Benedictus]

Törmäsin tuollaiseen mielenkiintoiseen nimeen Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa Hämeenkyrön Jumesniemen Einolassa.
Matts Thomass Suojanen Ylöj h 17.9.1699 Hämeenkyrö 702 264 83 Anna Christofersd h 1714 Hämeenkyrö 702 265 1684-1704 po Henric Mattss Einola 1.1.1683 Hämeenkyrö 702 266 Anna Jöransd Makkarus 1.1.1683 Hämeenkyrö h 24.10.1714 Hämeenkyrö 702 267 1705-09 po Johan Henricss Einola 1696 Häme 3.1.1738 Turku 24.4.1741 Turku 702 268 Brita Betulin 3.1.1738 Turku Brita Betulin on Johan Henriksson Einolan vaimo, Johan Henrikssonin isoäiti Anna Christofersdr lienee Einolan alkuperäistä sukua, eli kihlakunnanvouti Matts Sigfridssonin ja Anna henriksdr Laitilan jälkeläisiä, ei ole varma tieto.

Kysymys onkin, onko Brita Betulin Thomas Betulinin tytär, siis Juliana Palmin tyttärentytär?

[Benedictus]

Hämeenkyrön Einolan poika Johan Henriksson lienee tuo Turun porvari Nummelin, jonka vaimo siis on porvari Betulinin tytär, voivat olla Thomas Betulinin sukua, mutta ei ole Thomaksen jälkeläinen.
Turun suomalainen srk - Åbo finska församling - vihityt

Miehen sukunimi: NUMME => Nummelin, von Nummers, Nummen, Nummelius
Vaimon sukunimi: BET => Nummelin, von Nummers, Betulina, Betulin, Bethulin, Betterberg, Betulinia, Nummen, Nummelius, Betulenia Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2j5dvf?fi+0569+vihityt+794) 3.1.1738 Borg: Johan Nummelin Borg:dott: Brita Betulin

[Benedictus]

Eräs Isak Erikssonin etsinnässä oleva aukko on tutkimatta.
Johannes Friisius tuli Kangasalan kirkkoherraksi. Miksi sinne ja mikä suhde paikkaan?
Hänen 1. vaimonsa oli pormestari Mårten Sigfriduksen tytär, jonka sisko oli Järventakana emäntänä.
Pormestarin vaimo oli Kyrö sukuinen. Tämän sisko oli 1. vaimo Järventakana ennen Susanna Mårtensdr. Siis täti ja siskontytär.

Kyrö suvusta ei tiedetä oikein mitään.
Kuitenkin Kangasal -Orivedellä löytyy Kyrön talo ja pohdinkin voisivatko Kyröjen juuret mennä sinnepäin, jota myöten Johannes Friisiuskin pääsi Kangasalle.
Eräs kysymys on myös, miksi Mårten Sigfridsson myi Ritarilan Anders Packaleniukselle, oliko olemassa jokin sukusuhde Anderssin vaimon tai Anderssin äidin kautta, vai Mårtenin vaimon kautta?

Hakemalla näitä tavallaan Isakkiin liittymättömiä tietoja voi tulla esiin se suhde, mistä löytyy tuo hakemamme Erik isä.

[Pekka Hiltunen]

Eräs Isak Erikssonin etsinnässä oleva aukko on tutkimatta.
Johannes Friisius tuli Kangasalan kirkkoherraksi. Miksi sinne ja mikä suhde paikkaan?
Hänen 1. vaimonsa oli pormestari Mårten Sigfriduksen tytär, jonka sisko oli Järventakana emäntänä.
Pormestarin vaimo oli Kyrö sukuinen. Tämän sisko oli 1. vaimo Järventakana ennen Susanna Mårtensdr. Siis täti ja siskontytär.

Kyrö suvusta ei tiedetä oikein mitään.
Kuitenkin Kangasal -Orivedellä löytyy Kyrön talo ja pohdinkin voisivatko Kyröjen juuret mennä sinnepäin, jota myöten Johannes Friisiuskin pääsi Kangasalle.
Eräs kysymys on myös, miksi Mårten Sigfridsson myi Ritarilan Anders Packaleniukselle, oliko olemassa jokin sukusuhde Anderssin vaimon tai Anderssin äidin kautta, vai Mårtenin vaimon kautta?

Hakemalla näitä tavallaan Isakkiin liittymättömiä tietoja voi tulla esiin se suhde, mistä löytyy tuo hakemamme Erik isä.

Heitin Alftan-ketjussa ilmaan ajatuksen, että professori ja Naantalin kkhra Mårten Stodius ja Fagernäsin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh voisivat olla veljeksiä. Näitten (tai ainakin Mårtenin) isoisähän oli kauppias Turussa. Kauppiaalla tässä kai tarkoitetaan porvarioikeuksia vailla ollutta ns. maakauppiasta. Mårten Persson Kyrö tai vaimonsa Valborg Olofsdotter ovat voineet jättää jälkiä 1600-luvun papereihin, jos eivät ihan omine nokkinensa niin ehkä 1. ja 2.:nkin polven jälkeläistensä omaisuudenjakokysymyksissä. Aika lailla lähellä Hämeenkyröä tässä pyöritään, ja voisi ehkä odottaa, että säätyläisten joukkoon Astreniusten jälkipolvissa putkahtaneen Isak Erikinpojan vävyn Matias Hagelberginkin suku Mouhijärveltä kohta astuu esiin uudessa valossa.
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435012

Yllä linkki Kangasalan Monikkalan kylään, missä mielenkiintoisia nimiä.
Monikkala oli Kaarina Maununtyttären läänitys ja sittemmin Sigfridin hallussa.
Monikkalan Roselissa Silvester Matsson 1558.
Erik Silvestersson 1569
Erik Silvestersson 1585 Västilässä
Erik Eriksson 1609 Roselissa lb Sigfrid
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436052
Erikistä ei näy enää 1619 jälkeen tietoa
Roselin Sigfrid Andersson,joka voisi olla Västilän Anders Erikssonin poika.

Erik ehkä tuon Erik Silvesterssonin poika.
Monikkalassa on asunut erinäisiä henkilöitä, vaikka sitä ovat viljelleet lbt.

Tietoa tuosta kylästä huonosti.

Erik Eriksson noin nimen kannalta kiinnostava, vaikka ei näy mitään arvoja, lienee tavallinen talonpoika tai sitten ei.
Silvester nimi aika outo.
Ajallisesti Tuo Erik Eriksson ei ihan passaa Isakin isäksi, ellei eitten löydy jostain muualta myöhemmin.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=824954

Etsittäessä isak Erikssonin vanhempia tuli vastaan eräs ajallisesti sopiva Erik Raision Tahviossa, joka paikka oli Johannes Arvidi Frisiuksen isoisän paikka.

Lb on Erik Eskilsson ja näyttäisi jatkajina olevan poikansa.

Nämä nyt ovat hakuammuntoja, mutta voihan silti osua.
Lokalahti on tosin vieläkin johdossa vaihtoehtona.

[Maisa M]

Heitin Alftan-ketjussa ilmaan ajatuksen, että professori ja Naantalin kkhra Mårten Stodius ja Fagernäsin vuokraaja Henrik Henrikinpoika Wärdh voisivat olla veljeksiä. Näitten (tai ainakin Mårtenin) isoisähän oli kauppias Turussa. Kauppiaalla tässä kai tarkoitetaan porvarioikeuksia vailla ollutta ns. maakauppiasta. Mårten Persson Kyrö tai vaimonsa Valborg Olofsdotter ovat voineet jättää jälkiä 1600-luvun papereihin, jos eivät ihan omine nokkinensa niin ehkä 1. ja 2.:nkin polven jälkeläistensä omaisuudenjakokysymyksissä. Aika lailla lähellä Hämeenkyröä tässä pyöritään, ja voisi ehkä odottaa, että säätyläisten joukkoon Astreniusten jälkipolvissa putkahtaneen Isak Erikinpojan vävyn Matias Hagelberginkin suku Mouhijärveltä kohta astuu esiin uudessa valossa.
PH

Hei taas, Pekka!
Minä taas heitän täältä Olav Rundtin Genoksen artikkelistä (1991, s. 8)

http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

huomion, että Henrik Hanssonilla ja hänen 2. vaimollaan Elisabet Mårtendotter Kyröllä, [26] levde 1529, [15] dotter till köpmannen i Åbo Mårten persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson. [27 oli pojat:
Todennäköisesti kaikki tästä avioliitosta Elisabetin kanssa:

- Mårten Henriksson Stodius, s. 9.11.1590, d. 16.1.1676 haudattuna yhdessä vaimonsa Elisabet Petersdotter Dryanderin kanssa 4.2.1676 Turun tuomiokirkkoon.
- Erik Henriksson Stodius, haud. 4.6.1654 Turun tuomiokirkkoon. [29]
- Jeremias Henrici Stodius, haud. 27.5.1659 Turun tuomiokirkkoon.

Huomaatko, että kaikilla pojilla on sukunimi Stodius. Jos tästä nyt puuttuisi vielä joku poika, eikö hänelläkin olisi kaiken järjen mukaan myös sukunimenä Stodius eikä Wärdh?

terveisin Maisa M

[Pekka Hiltunen]

Hei taas, Pekka!
Minä taas heitän täältä Olav Rundtin Genoksen artikkelistä (1991, s. 8)

http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm

huomion, että Henrik Hanssonilla ja hänen 2. vaimollaan Elisabet Mårtendotter Kyröllä, [26] levde 1529, [15] dotter till köpmannen i Åbo Mårten persson Kyrö och Valborg Olofsdotter, vilken som änka gifte om sig med borgmästaren Nils Torkilsson. [27 oli pojat:
Todennäköisesti kaikki tästä avioliitosta Elisabetin kanssa:

- Mårten Henriksson Stodius, s. 9.11.1590, d. 16.1.1676 haudattuna yhdessä vaimonsa Elisabet Petersdotter Dryanderin kanssa 4.2.1676 Turun tuomiokirkkoon.
- Erik Henriksson Stodius, haud. 4.6.1654 Turun tuomiokirkkoon. [29]
- Jeremias Henrici Stodius, haud. 27.5.1659 Turun tuomiokirkkoon.

Huomaatko, että kaikilla pojilla on sukunimi Stodius. Jos tästä nyt puuttuisi vielä joku poika, eikö hänelläkin olisi kaiken järjen mukaan myös sukunimenä Stodius eikä Wärdh?

terveisin Maisa M

Juu-u. Teoria Henrik Hanssonista Henrik Henriksson Wärdhin isän Henrikin isänä makasi osittain sen oletuksen varassa, että Jeremias Eliae Agricola-Esping oli Alftan-suvun esivanhempia. Emme tunteikse Henrik Henrikinpoika Wärdhin isän sukunimeä, jos hänellä sellaista lienee ollutkaan. Mikään tietenkään ei kai estäisi poikaa omaksumasta isäntää (värd) tarkoittavaa nimeä, kun hän kerran on arrendaattoriksi ryhdyttyaan asettunut isännän asemaan.

Jos kuviossani palat loksahtaisivat kohdalleen, kuten on ollut ajatus, olisi Henrik Henriksson Wärdhin (nuorimman) leski Lisbeta Spensenius tullut haudatuksi nimityksellä "gamla värdinna". En kyllä ymmärrä, millä perusteella Nummen Kirvelässä Viinikan entisessä nimismiehentalossa elänyttä luutnantin ja ratsumestarin leskeä tällä tavoin tölvittäisiin.
PH

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/images/statusicon/post_old.gif 01.04.10, 13:44

Lainaus Kati Tuloiselalta


Vs: Carl Bloms compagni
Turun linnankirjuri Tomas Eskilsson'in (Blom) Elin-tytär lienee ehkä heikoimmin ollut minkäänlaisen yhteenvedon kohteena. HY-matrikkelin sekä jossain muuallakin Elinistä on käytetty myös nimeä Elsa (<Elisabet), kumpi lienee sitten oikeampi muoto.
Elin/Elsa avioitui kahdesti:
I pso Hattulan khra (1616-25) Paul/Påvel/Paulus Johannis Paulinus k.1625
II pso Karkun Mouhijärven kappalainen, vsta 1639 Mouhijärven ensimm. khra Ericus Georgii, k.1661.
Laitan tähän Elinin lapsia, jotka on tiedossani. Kommentteja!? Lisää lapsia?

I 1. Johan Paulinus, Karckuensis? s.n.1619 k.1704 Iitti. Asikkalan kpln 1649, Iitin khra 1669. Hauhon Vuolijoen omistaja vsta 1645 [HY yo-matr #51]. Luultavasti avioitunut kahdesti (ellei sitten peräti neljästi?). I pso Karin Zachrisdr (main. 1655-57; lienee sama kuin Barbro main.1667-78 ja Karin main.1687-91), II pso Anna Johansdr Orraeus (elossa 1714).

I 2.Petter/Per Paulinus (per Påhlsson, Peer Påfwelsson), korpraali, sitt. majoitusmestari. [HY yo-matr #237]

I 3. Carl Påhlsson Blom, kapteeni. s.1622 haud.28.12.1697 Mouhijärvi. Pso Christina Melcersdr Teet s.1635 haud.3.10.1709 Mouhijärvi. Mouhijärven Tomulan omistajat 1663-97 (leski 1698). Lapset Tomulassa mm:
-Carl Carlsson Blom/Blomme, kersantti. s.1657 haud 11.12.1737 Mouhijärvi. Tomulan omistaja 1700-06; Mouhijärven Pukaran Kourin uusi om. 1707-22. I pso 29.3.1708 Mouhijärvi, Maria Sigfridsdr Keriman/Kerimanni kast.7.2.1682 Mouhijärvi haud 27.10.1728 Mouhijärvi (vihittäessä piika/tytär Hynilässä). II pso 21.9.1729 Tyrvää, Lisa Henricsdr Utter s.1693 haud.8.9.1754 Mouhijärvi.
-Johan Carlsson Blom, förare (s.n.1660 tienoilla)
-Lijsbeta Carlsdr Blom, pso 30.9.1679 Mouhijärvi, Michel Kuul (kot. 'Ikalis')
-Zidonia Carlsdr Blome s.1663 haud. 25.4.1714 Mouhijärvi. Pso 22.3.1683 Mouhijärvi, Henric Mårtenss. Ancharus (I avio; II pso 13.3.1716 Margareta Sofia Mattsdr Tammelin k.1724 Mouhijärvi) s.1650 k.16.5.1723 Mouhijärvi. Mouhijärven kappalainenko? Omisti Tervamäen Kahnun rusthollin isänsä jälkeen 1679-1723 sekä saman kylän Holpin rusthollin 171?-1712 (leski 1724). Kahnulle tuli uusi omistaja vasta 1744, siihen asti ehkä perillisten hallussa? Henric Ancharuksen hallinnassa oli myös kappalaisen puustelli Uotsolan Hoppu (isänsä jälkeen) 1678-1723. Henrikin vht: Mårten Jacobss. Ancharus ja Elisabet Karkuensis.
-Maria Carlsdr Blom, pso 6.11.1684 Mouhijärvi, Jacob Hanss. Root, korpraali
-Karin Carlsdr Blom kast. 18.5.1666

II 4. Anna Maria (Eriksdr) Blohm. Elossa vielä 1712 Oulussa leski-tyttärensä luona [Oulun tuomiokirkon kinkerikirja 1712]. Pso Turun kappalainen Johan Henrici Karkuensis eli Rexenius k.1674 [HY yo-matr #849]. Johan Rexeniuksen langoksi mainitaan Iitin khra Johan Paulinus. Lapset mm:
-Catharina Resinius/Resinia. I pso Turun kappalainen Johan Sarenius k.1677 Turku [HY yo-matr #1842]. II pso kappalainen Georg/Jöran Teuschovi/Teudschovius k.1691 [HY yo-matr #2140]. Teuschovin leskivaimo Catharina Resinia mainitaan Oulussa äidin Anna Maria Blohm'in kanssa.
-Erik (Ericus Johannis) Resinius (Mouhijärviensis), ulioppilas, lastenopettaja [HY yomatr #3293]
-Maria Resinius (main. HY yo-matr #4683). I pso turkul. kauppias Abraham Fors k.1682 (II aviossaan) II pso NN.
-Kristina Resinius. pso 1695, Johan(nes) Simonis Fonselius (II avio) [HY yo-matr #3239]. Johan Fonselius puolestaan oli neljästi aviossa. HUOM: Hänen kolmas vaimonsa (Kristinan jälkeen siis) oli 1701 Naantali, Maria Johansdr Fedder (II aviossaan k.1702, ei lapsia tästä aviosta). Maria Johansdr Fedder'in (myös Fäder) I puoliso oli Erik Blom, joka mitä ilmeisimmin oli Elin/Elsa Blomin Simon-veljen (turkulainen porvari ja Naantalin Luonnonmaan Miekkulan omistaja) Johan-pojan (Miekkulan omistaja vteen 1683 [Genos 2006:2 V-P Toropainen: Påval Ketaran perilliset s.58-59 ja viite 45 s.64] poika. Kristinan ja Fonseliuksen lapsia olivat Daniel ja Christina (jonka kummina mm. mormor Maria Eriksdr (Blom)).
5. Sofia Paulsdr, jonka mies syytti Sofiaa uskottomuudesta.

Teit, Lars Mattsson (taulusta 5. Isä: Teit, Matts Jönsson) k. 1571 Pernaja.

Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 (1552 - hövidsman)
Huovien lippueen päällikkö
Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin.

Puolisot:
¤¤ 1) Eriksdotter, Karin

Äiti, pojan Jaakko Teitin mukaan, polveutui Hogenskild-Bielke-suvusta

Lapset:
1) Anders Kirkkoherra.
Kirkkoherra Pernajassa v. 1550 - 1579
2) Olof Kirkkoherra.
Lappveden kirkkoherra v. 1559 - 1569
Sai 20.05.1561 kollaatiokirjeellä vahvistuksen Lappeen pastoraattiin ja Taipaleen kappeliin
3) Jaakko k. kev. 1588 Turku, rutto, haudattu 12.10.1588 Turku. Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.
Turun tuomiokirkon alueen talonpoikien vouti v. 1547. Lähti ulkomaille opiskelemaan v. 1547. Kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja sen jälkeen v. 1549 Wittenbergiin. Kirjuri kuninkaan kansliassa.
Valittiin v. 1555 - 1557 tutkimaan Suomen rahvaan valituksia aatelistoa vastaan. Tämä Jaakko Teitin valitusrekisteri, jota säilytetään Kuninkaallisessa Ruotsin Kamariarkistossa ja painettiin v. 1894 professori K. Krotenfeldin toimesta, muodostaa tärkeän ja tarkoituksenmukaisen tietolähteen 1500-luvun olosuhteista Suomessa. Jaakko Teit teki yhdessä Klas Kristersson Hornin kanssa luettelon rajamerkeistä Venäjän rajalla.
Tullikirjuri Tukholmassa v. 1560. Kuninkaallinen sihteeri v. 1561. Jäsen kuningas Erikin neuvostossa (nämd) v. 1563 - 1568. Vangittiin v. 1568 uuden hallituksen toimesta ja pantiin Tukholman kaupungin tukkihuoneeseen. Vapautettiin v. 1569 luvalla oleskella Turussa, Porissa tai Raumalla vartioinnin alaisena. Sai 02.05.1578 pidennyksen oikeuteensa Upalingon taloon Raisiossa, mutta menetti saman v. 1586. Kaupunginkirjuri Turussa v. 1582 - 1588. Mainitaan viimeisen kerran v. 1596 (?) Turussa.
Haudattu 12.10.1588 Turussa. Kaksi hänen lastaan haudattu 30.08.1589 koulumultiin Turun kirkkomaalle. (Väinö Nordlund)
Jaakko Teitti - - - - Teit Turun kaupunginsihteeri 1582 - 88, k. Turussa ruttoon keväällä 1588. - Puoliso 1565 Elin Larsintytär (hänen 2. aviossaan), k. syksyllä 1588, vht tukholmalainen porvari Lars Larsson ja Malin (tämän 1. aviossa, 2. puoliso Tukholman raatimies Nils Olofsson Skrivare); 1. puoliso isäpuolensa veli, mm. Juhana-herttuan kanslerina toiminut lakitieteen tohtori Andreas Olai, k. 1560.
Lapsia oli sukuselvityksen (Lib. caus. 13) mukaan kolme, Malin, Anders ja Karin, jotka kaikki kuolivat 71 - 72. Jaakko Teitin uskottomuuden takia asuivat aviopuolisot erillään vuodesta 1577, mutta eivät hakeneet tuomiokapitulilta avioeroa. Näyttää siltä, että sopu olisi myöhemmin palautunut, sillä Elin Larsintytär lienee kuollut Turussa. (Yrjö Blomstedt, Genos 1956 nro 4 s. 118)
Puolisot:
¤¤ 1) Larsintytär, Elin k. syks. 1588.
4) Ingeborg
Puolisot:
¤¤ 1) Jägerhorn, Lydik Nilsson Vouti.
Vouti Porvoon läänissä, aateloitua Hertonäs-sukua
Lydik Nilssonin tyttären Karinin ja hänen kolmannen aviomiehensä Robert Guthrien v. 1594 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Robert G. oli skotlantilaista aatelia.
5) Malin

¤¤ 2) Hansdotter, Margareta

Mahdollisesti Muurla-sukua Muurlasta

Lapset:
1) Benkt Larsson Kuninkaallinen "kansliaförvand".
Sai 9.12.1560 edesmenneen veljensä Olof Teitin papintulon Lappeen pitäjässä?
Tuomittiin kuolemaan v. 1563. Jaakko Teit kirjoitti: "Minun köyhän veljeni kaula sahattiin".
2) Dordi Lassentytär (katso taulu 7)
3) Mårten Larsson Nimismies. Asuinpaikka Tetomin kylä, Pernaja.
Pernajan nimismies v. 1572 - 1580, mainitaan vielä v. 1584
Puolisot:
¤¤ 1) Bertilsdotter, Anna
4) Melker Larsson
5) Anna Larsdotter
Puolisot:
¤¤ 1) Sigfridi, Enevaldus k. 1570. Viipurin kirkkoherra.
¤¤ 2) Nylund, Tönnes Viipurin pormestari 1573 - 1589.
6) Katariina Larsdotter

¤¤ 3) Persdotter, Margareta

Margaretan kolmas avioliitto

Tämä lainailu nyt tuli vähän iso, mutta tuolla Teiteissä näkyy veli Mercer Larsson. Iältään voisi olla Cristiina Melcersdr:n isoisä tai isoiso isä.
Kuitenkin Teit suvun nimi ja aviolitto Edel nimikkeellä mainitun Carl Paulsson Blomen kanssa, herättää kysymyksen, kuka tämä Melker oli ja mikä yhteys voisi olla Paulus Johannis Paulinuksen kanssa tai Elsa Thomasdr Blomin kanssa?


Miten nämä suvut linkittyy, jos Elsa Blomin 1. puoliso Paulus Johannis Paulinus onkin Arvid Johansson veli elikä Johannes Arvidi Frisiuksen setä?

_______________

[TapioV]

Elin ja Elsa ovat periaatteessa eri nimiä. Elin on Helenan ja Elsa Elisabetin variantti. Manttaaliluettelossa ne kyllä joskus sekoittuivat. Verottajan kannalta oli yhdentekevää, mikä talonpojan vaimon nimi oli, kunhan veron sai perittyä. Siksi henkiveroluetteloissa vaimon nimi saattoi vuosittain vaihdella.
T.V.

[Benedictus]

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/images/viiva_peitto.gif Henkilötiedot

kl. 1692 Anders Gylling Andreas Andreæ, Australis 3840 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3840). * noin 1670. Suomalaissyntyisen voudin poika Ekerön pitäjän Ekebyhovista Uplannista. Asui lapsena lankonsa luona Perttelissä. Turun katedraalikoulun oppilas 17.10.1684 (in cl. syntact., Andreas Andreae Svecus affinis d:ni Pauli Salovij Collab. Uskel.). Ylioppilas Turussa kl. 1692 Gyllinus Andr. Andreæ Aust _ 197. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1696. — Paraisten kappalainen 1696, samalla sijaiskirkkoherra ja kirkonisäntä. Pakeni sotaa Ruotsiin 1713. Jakobin seurakunnan kappalaisen apulainen Tukholmassa 1715. Ekerön kirkkoherra (Uppsalan hiippak.) 1718. Vt. lääninrovasti 1728, vakinainen 1729. ‡ Ekerössä 7.11.1735. Pso: 1:o 1697 Margareta Hedemoreus tämän 2. avioliitossa († 1697); 2:o 1698 Ingrid Starck († 1746).
Appi(?): Lemlandin ent. kirkkoherra Matias Hedemoraeus 498 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=498) (yo 1645/46, † ~1686).
Appi: majuri Hans Starck 653 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=653) (yo 1648, † 1701).


Hämeenkyrön Timin Kapteeni Arvid Mickelssonin pojan Gustafin vaimo näkyy SAY:ssä Maria Andersdr Gylling.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50852

Ajallisesti sopisi Anders Andersson Gyllingin sisareksi. Huomioiden, että Gustafin äiti Karin Börielsdr oli turkulaisen satulamaakarin tytär.

Samaan sisarussarjaan olen esittänyt Lokalahden Tammiston Annika Andersdr:a, jonka poika Anders käytti Gylling sukunimeä, jolla oli myös tytär Maria Andersdr.
Anders Anderssonilla on ollut sisar, jonka luona Anders on nuorena asunut Perttelissä. Kukahan on puoliso.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=885566

Olemme hakeneet Alftanus suvun yhtä mysteeriä, Anna Alftanuksen puolisoa Måns Larsson i Hylkilxia, monella tapaa.

Järventaan Juliana Månsdr Palmin ja Isokyrön Palm naisten nimen perusteella on aihetta vahvasti uskoa, että Måns Månsson oli tuon Palm nimen kantaja.

Mistään ei ole oikein löytynyt sellaista Palmia joka kävisi tähän kuvioon.

KUITENKIN törmäsin ylläolevalla sivulla henkilöön nimeltään Anders Palm. joka on ollut Perniön Heikkilän säterin omistajana 1567-1589.

Ennen häntä tila on Skalm sulkuisten hallussa ja Anderssin jälkeen Erik Tönnessonin ja Henrik Tönnessonin hallussa(mikä suku)
Sitten Johan Skalmin lasten.

Kuka ja mikä tällainen Anders Palm voisi olla?

Skalm suku on täynnä Larsseja ja myös Mårtteja.

Mielenkiintoista on, että Heikkilän tiedot ovat heti Laukan tietojen jälkeen.

Jotenkin tulee olo, että tämä voisi olla se suku josta Måns Larssonin jälkeläisten nimi tulee.

Olisi kiva jos näiltä aatelissukujen experteiltä löytyisi selitys Anders Palmille.

[Benedictus]

Tuli laitettua väärä määre yllä. Tarkoitin Måns Larssonia en Måns Månssonia, joka oli Klara Lietsenin serkku Nougorodin käskynhaltija, Utter sukua, luultavasti Erik kuninkaan sihteerin Måns Persson Utterin poika.

Kysyä voi, voiko hänkin olla Anders Palmin kanssa samaa sukukuntaa?

[Jari Latva-Rasku]

KUITENKIN törmäsin ylläolevalla sivulla henkilöön nimeltään Anders Palm. joka on ollut Perniön Heikkilän säterin omistajana 1567-1589.

Ennen häntä tila on Skalm sulkuisten hallussa ja Anderssin jälkeen Erik Tönnessonin ja Henrik Tönnessonin hallussa(mikä suku)
Sitten Johan Skalmin lasten.

Kuka ja mikä tällainen Anders Palm voisi olla?

Voisikohan Erik Tönnesson olla Wildeman, joka olisi avioitunut Viipurin linnanpäällikön Anders Nilsson Sabelfanan tyttären kanssa tyttären toiseen avioliittoon? Yhteys Skalm-sukuun ainakin olisi olemassa ja ajoitus sopisi. Heikkilässä mainittu Anders Palm voisi olla Skalm, kunhan tietäisi, mitä kymmenysluettelossa todella on lukenut.

[Sami Lehtonen]

4) Ingeborg
Puolisot:
¤¤ 1) Jägerhorn, Lydik Nilsson Vouti.
Vouti Porvoon läänissä, aateloitua Hertonäs-sukua
Lydik Nilssonin tyttären Karinin ja hänen kolmannen aviomiehensä Robert Guthrien v. 1594 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Robert G. oli skotlantilaista aatelia.


Olisikohan tuo Torsten Stålhandske ollut kuitenkin Karinin toisen miehen, vuonna 1598 kuolleen länsi-göötanmaalaisen Torsten Sveninpojan, poika.

[Benedictus]

Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 4, isä Lasse Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%204) Tilanomistaja, s. 1465 Arvio, k. 1549 Parainen. Omisti Bollbölen ja Kårlaxin kartanot Paraisilla.

Lapset:Lasse (Lars) Skalm , s. 1489 Arvio. Tauluun 32 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2032)
Jaakko (Jakob) Skalm , s. 1491 Arvio. Tauluun 304 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20304)
Pietari (Peder) Skalm , s. 1500 Arvio. Tauluun 308 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20308)
Maria Skalm , s. 1501 Arvio. Tauluun 311 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20311)
Karin Skalm , s. 1502 Arvio. Tauluun 312 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20312)
Karl Skalm Tilanomistaja. Omisti Sorpon kartanon.
Taulu 32 VI Lasse (Lars) Skalm, (Taulusta 31, isä Hannu Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2031) Tilanomistaja, s. 1489 Arvio, k. 9.6.1564 Perniö. Omisti Heikkilän Kartanon Perniössä. ( Anthonin mukaan hän kuoli ennen vuotta 1549 ja omisti vain Paraisten Bollbölen ja hänellä oli kaksi poikaa Lasse ja Markus.).

Lapset:Hannu (Hans) Skalm , s. 1520 Arvio. Tauluun 33 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2033)
Anders Skalm , s. 1515 Arvio. Tauluun 290 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20290)
Taulu 33 VII Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 32, isä Lasse Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2032) Linnanpäällikkö, vouti, s. 1520 Arvio, k. 12.11.1586. Linnanvouti ja venäjäntulkki, oli Käkisalmessa 1581. Toimi myös Viipurin linnan päällikkönä 1581-1582 Omisti Perniössä Heikkilän kartanon, Porvoossa Karsbyn ja Svartsön tilat ja Boe-talon sekä Lammilla Oisbyn kartanon.

Puoliso: Karin Pedersdr Dufva s. 1530 Arvio.

Lapset:Juhana (Johan) Skalm , s. 1545 Arvio. Tauluun 34 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2034)
Mielenkiintoinen on tuo maininta, että Anthonin mukaan Lars Skalmilla oli vain pojat Lars ja Mårten.
Omistaen vain Paraisten Bollbölen.

Siellä taas löytyy 1556-1569 Henrik Kijl , luultavasti Hansin poika.

Linnankirjuri Henrik Hanssonille on mainittu myös sukunimeä Kill.

Voisiko Anthoninkin tieto olla osin oikea, ja Larsilla pojat Lars Larsson ja Mårten Larsson.
Mårten Larsson olisi varmaankin silloin tuo Mårten Larsson joka näkyy Uittamolla 1600 Henrik Skalmin tyttären Per Friisin lesken tilalla.
Ajallisesti voi olla liian myöhäinen isäänsä nähden.

Lars Larsson sopisi olemaan tuo Lars Larsson Finne, jonka vaimo oli Valborg Fleming. Turkulainen porvari.

Kuka oli se Anders Palm, joka näkyy Perniön Heikkilässä?

Vaikuttaisi kuin Skalm suvun jääsenet olisivat käyttäneet myös Palm nimeä.

Hans Skalm vaikutti Käkisalmella ja muualla idässä, josta löytyy Palm nimeä.

Måns Månsson Palm vaikutti muistaakseni myös Viipurin suunnalla, oli ainakin Nougorodin käskynhaltija.
Olisiko äitinsä Skalm-Palmeja?

Kuten todettu, en hallitse aatelisia sukuja, siksi joku asiantuntija olisi paikallaan, jottei tule vääriä asetelmia.

[Benedictus]

Erikin sihteeri Måns Perssonin tytär Helena Månsdr nai Teet- sukuisen miehen, jonka vaimon vanhemmista Julli Ramseyn frälsebook kertoo Teet suvun yhteydessä,vanhemmat Sekreterare Måns Persson ja Karin? Andersdr .

Måns Perssonin vaimo olisi Karin Andersdr, jos Måns Månsson Palm on Karinin poika, voidaan arvella, että on ottanut äitinsä sukunimen ja olisi silloin hyvin luultavasti Perniön Heikkilän Anders Palmin tyttärenpoika.

Koska Måns Larsson i Hylkilaxin jälkeläisillä oli Palm nimi, niin silloin voidaan arvella, että Måns Larsson olisi juuri tuon N.N. Månsdr Utterin ja Larsin poika.

Toisaalta Sluk-suku tiedostosta, ei aivan auennut miksi on tytär Månsdr, miksi ei puoliso Lars voisi olla Månsson, nimet ainakin sopisivat Skalm suvun nimiin.

[Benedictus]

Måns Persson (Ålänning), vht Bastön Per Månsson ja Anna Eriksdotter. Kuninkaan kansliassa Eerik XIV:n aikana; kunink. sihteeri. Håbon kihlakunnantuomari 1567-73. Södra Mören ja Handbördin lainlukija 1575-77, Kongan 1576, Östran 1594-95, Ahvenanmaan 1607, Trögdin 1609. Asui Kalmarissa. Vangittuna Nyköpingissä 1600. Vainaja 1616.
Gillingstam, Rasmus Ludvigssons och hans hustrurs släktförbindelser, ss. 86-88. Hausen, Bastö gård och dess ägare, ss. 4-9.

9. sukupolvi Utter, N.N. Månsdotter (taulusta 103 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T103). Isä: Utter, Måns Persson) s. 1567 (ennen).
Håkan Skogsjö, Mariehamn, anger i sin släktutredning att hennes far skulle vara Måns Persson som var bosatt i Ytterby, Jomala sn. Hennes son Jakob Larsson anges dock vara född 1585, vilket betyder att modern N.N. Månsdotter skulle ha varit för före 1565. Detta passar inte åldersmässigt i hop med den äldre Utter-släktgrenens Måns Persson som var född ca 1500. Åldersmässigt kunde N.N. Månsdotter vara syster till den yngre Utter-släktgrenens kända arkivsekreteraen och genealogen Per Månsson Utter. Några uppgifter om att han skulle ha haft en syster har jag dock inte stött på. En möjlighet är att hon är dotter till förstnämnda Måns Perssons sonson, sekreterare hos Erik XIV, Måns Persson. I denna släktutredning har detta antagande gjorts. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto
1. puoliso Lars

Lapset: 1) Jakob Larsson (katso taulu 177) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T177) s. 1585. k. 1635 (jälkeen). Klockare i Finström, landbonde på Bastö.

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/215587.jpg

[Benedictus]

Taulu 309VII Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 308, isä Pietari Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20308) Tilanomistaja. Professori Eric Anthonin mukaan Juhana Skalmin isä olisi ollut Hannu Pietarinpoika Skalm eikä hänen serkkunsa Hannu Lassenpoika Skalm. Joka tapauksessa Juhana Skalmin (1520-1586) isoisän isä oli vuonna 1549 kuollut Hannu Skalm.
Puoliso: Malin Larsson Anthonin tutkimusten mukaan Hans Skalm sai Heikkilän kartanon avioliiton kautta, joten on todennäköistä, että Malin on Heikkilän herran Lars Hanssonin tytär. Tällöin Heikkilän herra olisi Juhana Skalmin äidinisä.
Hans Skalmin toinen vaimo oli Karin Dufva

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=941747

Anders Palm näkyy Heikkilässä 1567 ensikerran.

1566 Poval Hansson
1565 Lasse Hansson
1564 Catrin vidua Lars Hanssonin leski??
1561-3 Lasse Hansson

Voisiko Anders Palm olla Lars Hanssonin lesken 2. puoliso.
Tähän viittaisi, että tilan omistajina näkyy eri Hanssoneita ja leski eli tilan omistajuus ei ole selvä tuossa vaiheessa.
Tietysti Anders voi olla myös vävy.

Kenen leski Catrin oikeastaan olisi?

[Benedictus]

VI Pietari (Peder) Skalm, (Taulusta 31, isä Hannu Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2031) s. 1500 Arvio.

Lapset:Hannu (Hans) Skalm . Tauluun 309 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20309)
Anna Skalm . Tauluun 310 (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20310)

Olisiko myös Anders Persson Skalm näitä sisaruksia
Taulu 291 VIII Alitsa Andersdotter Skalm, (Taulusta 290, isä Anders Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20290)

Puoliso: Anders Persson Skalm. (Taulu 314) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20314) s. 1530 Arvio. Paraisten Storgårdin herra.
Puolison vanhempia:
(i) Per Skalm s. 1500 Arvio










Taulu 309 VII Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 308, isä Pietari Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20308) Tilanomistaja. Professori Eric Anthonin mukaan Juhana Skalmin isä olisi ollut Hannu Pietarinpoika Skalm eikä hänen serkkunsa Hannu Lassenpoika Skalm. Joka tapauksessa Juhana Skalmin (1520-1586) isoisän isä oli vuonna 1549 kuollut Hannu Skalm.

Puoliso: Malin Larsson Anthonin tutkimusten mukaan Hans Skalm sai Heikkilän kartanon avioliiton kautta, joten on todennäköistä, että Malin on Heikkilän herran Lars Hanssonin tytär. Tällöin Heikkilän herra olisi Juhana Skalmin äidinisä.
Hans Skalmin toinen vaimo oli Karin Dufva.

Lapset:Påvel Skalm Tilanomistaja (Heikkilän tila Perniössä).
Johan Skalm = Juhana Skalm taulusta 23.
Lars Skalm Tilanomistaja (Heikkilän tila Perniössä).
Anna Skalm = Anna Skalm taulusta 23.
| Alku (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#alku) | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#index) | Taulu 310 VII Anna Skalm, (Taulusta 308, isä Pietari Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20308)

Puoliso: Henrik Kijl

| Alku (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#alku) | Suku- ja myöhempi nimi-hakemisto (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#index) | Taulu 311 VI Maria Skalm, (Taulusta 31, isä Hannu Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%2031) s. 1501 Arvio. Omisti Paraisilla Kårlaksin tilan.

Puoliso: Henrik Larsson Anckarfjell s. 1500 Arvio. Omisti Kårlaxin tilan.

Lapset:Lars Anckarfjell
Matts Anckarfjell Omisti Piikkiön Harvaluodossa Storgårdin tilan.

Kalmin suku

Kalmin suku Turussa 1400-1500 -luvuilla

Kalmin suvun alkuperäinen sukunimi oli Skalm, joskin nimen kirjoitusasu vaihtelee hieman riippuen käytettävästä kielestä ja kirjoittajasta. Ensimmäinen viittaus Skalm-sukuun löytyy vuodelta 1416, jolloin Hausenin kirjassa "Finlands Medeltidssigill" on maininta Magnus Skalmin porvarisinetistä. Paljon merkittävämpi on Ruotsin kuningas Kristian I:n kirje (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/kalmi/kirje.htm) rälssivapaudesta, joka annettiin 1461 Lasse Skalmille (Laurens Skallme). Tämä merkitsi pysyvää aatelisarvoa Lasse Skalmille ja hänen jälkeläisilleen. Lasse Skalm toimi myöhemmin (1501) myös Turun pormestarina samoin kuin aatelismies Eerik Skalm (1524). Skalm-suku omisti 1400-1600 -luvuilla useita maatiloja Turussa ja lähiseuduilla. Rövarnäsin herra Lasse Skalm sai 1461 verovapauden Paraisten Atussa oleviin tiloihinsa ja omisti myös muita maatiloja. Henrik Antinpoika Skalm omisti 1540-luvulla Uittamon tilan ja Korppoolaismäen Turussa, jotka olivat Aurajoen itäpuolella olevat merenrantatilat. Korppoolaismäki vaihdettiin 1556 Raision Luolajan tilaan. Henrik Skalm omisti myös Vahdolla kaksi tilaa ja Kuloisten tilan Raisiossa. Eerik Skalm omisti Liedon Ylä-Vääntelän ja Nousiaisten Kirvelän ja lähikunnissa useita tiloja. Paraisilla Skalmit omistivat 1600-luvulla Storgårdin ja Bollbölen tilat. Hans Lassenpoika Skalmin omistama Paristen Kårlaxin tila oli siirtynyt hänen tyttärensä Marian kautta Anckarfjellin suvulle 1500-luvun puolivälissä.
Skalm-suku katosi vähitellen Turun lähistöltä. Vain Paraisten haara säilyi 1700-luvulle, mutta sekin sammui 1700-luvun jälkeen.
Suvun siirtyminen Karjalaan (1500-1600 -luvut)

Lasse Skalmin pojanpojanpoika Hannu Skalm toimi 1500-luvun puolivälissä Äyräpään voutina ja kuningas Kustaa Vaasan venäjäntulkkina. Hän toimi myös Viipurin linnan päällikkönä 1570-luvulla. Hänen poikansa Juhana Skalm, joka oli naimisissa Viipurin linnanpäällikön Antti Sabelfanan tyttären Kaarinan kanssa, omisti Viipurin maalaiskunnassa Kylliälän ja Andreassa Pullilan. Heidän poikansa Antti Skalm omisti Jääsken Kavantholman ja Perniön Heikkilän. Antti Skalm toimi vuosina 1609-1612 Jääsken ja Ruokolahden voutina. Hänen pojistaan Juho omisti Kavantholman, Antti oli ratsumestari ja myös Lasse oli sotilasuralla. Aateliskirjojen mukaan tämäkin sukuhaara kuihtui nopeasti eikä sillä ollut miespuolisia jälkeläisiä enää 1700-luvulla.

Täytyy myöntää, että tuo Skalm tiedosto on harvinaisen vaikea tulkita ja epäilen onko siinä kuinka paljon virheellisyyksiä.
Tuon mukaan Skalmit ovat naineet vain sukulaislikkoja.

Tuota Anders Palmia pohdin ylläolevan perusteella.

Jos Anders Persson Skalm olisi Hans Persson Skalmin veli niin voisi olla mahdollista, että hän on nainut Hanssin anopin leski Carinin, ja tämän kuoltua Alitca Andersdr Skalmin Paraisten Stårgårdista.

Josko Anders Palmin tytär oli sihteeri Måns Persson Utterin vaimo Karin Andersdr, jolloin isä on Anders Persson Skalm/Palm ja äiti Carin, Lars Hanssonin leski Perniön Heikkilästä.

Miksi Anders olisi käyttänyt Palm nimeä ?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8677
Anders Larsson till Botila näkyy täällä.
http://ptoukkar.pp.fi/ramsay.htm
Tönne Olofsson WILDEMAN



Father: Olof Pedersson LILLE (http://www.vilppula.com/people/p000001u.htm#I55361)
Mother: Anna Johansdotter FLEMING (http://www.vilppula.com/people/p000000p.htm#I55362)
Birth: ABT 1510
Death: 2 MAY 1584, Pernaja Tjusterby

Partnership with: Brita Henriksdotter RISBIT (http://www.vilppula.com/people/p000002n.htm#I56085)
Marriage: (Date and Place unknown)
Child: Erik Tönnenpoika WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I97114)
Child: Brita Tönnentytär WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I97436) Birth: Viro
Child: Karin WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I56083) Birth: ABT 1540
Child: Henrik Tönnesson WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I97430)
Child: Arvid Tönneson WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I65456) Birth: 1564, Sverige
Ancestors of Tönne Olofsson WILDEMAN

/-Peder LILLE (http://www.vilppula.com/people/p000001u.htm#I54310) /-Olof Pedersson LILLE (http://www.vilppula.com/people/p000001u.htm#I55361) | \-Barbara Olofsdotter GARP (http://www.vilppula.com/people/p000000s.htm#I54691) Tönne Olofsson WILDEMAN | /-Johan Henriksson FLEMING (http://www.vilppula.com/people/p000000p.htm#I54496) \-Anna Johansdotter FLEMING (http://www.vilppula.com/people/p000000p.htm#I55362) \-Märta Erengisledotter DJÄKN (http://www.vilppula.com/people/p000000l.htm#I54497)
Descendants of Tönne Olofsson WILDEMAN

1 Tönne Olofsson WILDEMAN =Brita Henriksdotter RISBIT (http://www.vilppula.com/people/p000002n.htm#I56085) 2 Erik Tönnenpoika WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I97114) =Karin Andersdotter (http://www.vilppula.com/people/p0000003.htm#I97115) 3 Hebla Eriksdotter WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I97111) =Carl Hansson LINDELÖF (http://www.vilppula.com/people/p000001u.htm#I54565) 2 Brita Tönnentytär WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I97436) =Anders Larsson TILL BOTILA (http://www.vilppula.com/people/p0000035.htm#I97437) 3 Lauri Antinpoika TILL BOTILA (http://www.vilppula.com/people/p0000035.htm#I102483) =Margareta Mikaelintytär MUNCK AF FULKILA (http://www.vilppula.com/people/p0000024.htm#I102484) 3 Elin Andersdotter TILL BOTILA (http://www.vilppula.com/people/p0000035.htm#I97438) =Hans RAMSAY (http://www.vilppula.com/people/p000002k.htm#I97439) 2 Karin WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I56083) =Henrik CREUTZHAMMAR (http://www.vilppula.com/people/p000000k.htm#I56082) 3 Getrud CREUTZHAMMAR (http://www.vilppula.com/people/p000000k.htm#I56081) =Lydik Henriksson JÄGERHORN AF HÄRTONÄS (http://www.vilppula.com/people/p0000018.htm#I56080) 2 Henrik Tönnesson WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I97430) =Karin Eriksdotter STÅLARM (http://www.vilppula.com/people/p000002y.htm#I97431) 3 Elin Henriksdotter WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I58080) =Hans Joesson STÅLHANDSKE (http://www.vilppula.com/people/p000002y.htm#I49100) Marriage: 1615, Viipuri 2 Arvid Tönneson WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I65456) =Anna BJÖRNMAN (http://www.vilppula.com/people/p000000g.htm#I65465) Marriage: 23 JUL 1593 3 Ingrborg Arvidintytär WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I65149) 3 Brita WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I65466) =Aake STÅLARM (http://www.vilppula.com/people/p000002y.htm#I65432) Marriage: 1617 3 Carlin Arvidintytär WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I65148) =Reinhold VON WRANGELL (http://www.vilppula.com/people/p000003e.htm#I65507) Marriage: 1625 3 Margareta Arvidintytär WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I65147) =Johan BERENDES (http://www.vilppula.com/people/p000000f.htm#I65508) Marriage: 5 JUL 1630, Tukholma 3 Ebba Arvidintytär WILDEMAN (http://www.vilppula.com/people/p000003h.htm#I65146) =Hans Mårtensinpoika PALM (http://www.vilppula.com/people/p000002c.htm#I65509) Marriage: 1627

Perniön Heikkilässä on isäntänä Anders Palm, häntä seuraa Erik Tönnesson, luultavasti Wildeman, vaimonsa Karin Andersdr Sabelfanan kanssa.
Kummallista, että Ebba Arvidsdr Wildeman nai Hans Mårtensson Palmin 1627.

Tässä on mielestäni yksi PALM liikaa ollakseen sattumaa.
Jos katsotte myös Ebban äidin Björkmanin sukua, niin mennään taas kummasti Brinkkalan kuorin sukuihin.

Pohdin voisiko Anders Larsson till Botila olla sama kuin Anders Palm, ajallisesti juuri mahtuisi, eikä kuolin aika 1613 ole mahdoton.

Anders Larsson till Botila mainitaan syntyneeksi Itä-Götanmaalla. Silti olisikohan mahdotonta, että Heikkilän Lars Hansson olisi hänen isänsä
Hans Mårtensson voisi olla Måns Perssonin, Erikin sihteerin ja Karin Andersdr poika.

[Benedictus]

Lainaus:Hiltunen
Käskynhaltija Måns Mårteninpoika aateloitiin ja sukunsa Palm introdusoitiin Tukholman ritarihuoneeseen, mutta Mons Mårtensson Palm kuoli 1644 jättämättä jälkeläisiä ja sammuttaen samalla oman privaatin sukunsa.

Oulussa tunnetaan Matts Palm -niminen kappalainen joskus 1720-luvun alussa, joten hän voisi olla lähimmillään Julianan veljenpoika. Raahessa oli tullikirjurina Isak Palm, joka solmi avioliiton v 1712, joten hänkin oli Julianaa kaiketi sukupolven nuorempi.

Uudenmaan ratsuväkirykmentin kapteeni Anders Palm puolestaa avioitui 1723.
Karkku
Måns Månsson: Viikarin ratsutilan isäntä 1646-1664.
Hiedan ratsutilan isäntä 1665-1668.
Kuolee Viikarilla 1679.

Vaimo Anna Hansdr. Viikarin isännän Vouti Nils Erikssonin (is. 1628-1645) leski.
Anna Hansdr. Nilsin toinen vaimo. 1. Rainion ratsutilan leskiemäntä Beata.
Anna kuolee 1668.
Månssin toinen vaimo Elin.

Hiedan ratsutila siirtyy Månssin pojalle?? Ostaa tilan Måns Månssonilta halvalla, eli viittaaperinnön saantiin, olisiko ennemmin Håkanin setä tai eno? Luutnantti Håkan Månssonille ja vaimolleen Margareta Sigfridsdr:lle. Omistajat 1669-1681.

Håkan Månsson: Mynämäki Kallis(Kalleinen) ratsutila 1664-1669 mainitaan.
Kruununvouti Johan Bertillson isäntä. Kuolee 1662.
Vaimo Karin.
Mynämäen käräjät:stiuffadher corneten Håkan Månsson.

1669-1681 Hieta Karkku.
1682-1693 Köönikkä Kokemäki.

Margareta Sigfrisdr Karhia: isä Kruununvouti Sigfrid Jacobsson Karhia.
äiti Brita Hansdr Kettermannus.

Äidin sisko Margareta Hansdr Kettermannus. Kamariviskaali Anders Äimän 2. puoliso.
Jacob Andersson Aejmelaeus kihlakunnan tuomari Margareta Karhian serkku.
Jacobin vaimo Klara Lietzen.
Jacobin poika Nils Aejmelaeus isokyrön kirkkoherra.
Vaimo Hedvig Israelsdr Alftanus.
Isän Israel Alftanuksen 3. vaimo Maria Lietzen.
1.vaimo Sofia Johansdr Frisius. Juliana Palmin 1.miehen Arvis Frisiuksen sisko.

Maantieteelisesti Viikarin ja Hiedan ratsutilat lähellä Jarvenpäätä.

Måns Månssonin lapsia ei mainita. Anna Hansdr.sopisi kyllä juuri ja juuri Håkanin äidiksi.
Anna Hansdr. sukua ei tiedä. Voisiko olla Kettermannuksia, jos serkut saivat naida.?

Kuka oli Hans Hermansson Kokemäen Kiettareen isäntä,Kettermannustytärten isä?
Viipurissa Hans Hermansson1594 kamarikirjuri. Ei yhtymäkohtia satakuntaan.

Håkan Månssonin tytär Hedvig peri Köönikän ratsutilan äidiltään.
Hänellä puoliso Johan Henriksson. josta ei ole tietoja.

Voisiko Håkan Månsson olla Måns Larsson i Hylkilaxin poika?

Ajallisesti Hans Mårtensson Palm Ebba Wildemanin puoliso ja Måns Mårtensson Palm Novgorodin käskynhaltija sopisivat veljeksiksi.
Periaateessa veljeksi sopisi myös Viikarin Måns Månsson ja Hämeenlinnan kapteeni Måns Månsson, joista ei ole varmaa ovatko sama mies

[Benedictus]

Onkohan kellään tietoa Käkisalmen Claes Palmin isännimestä?

Jarl Pousarin Genos 44, kertoo Claes Palmin jälkeläisistä, kumma kyllä siellä näyttää löytyvän Alftanuksia kuin Barckeja ym ketjussa esiin tulleita sukuja.

http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm

V. Didrik Kepplerus (son till Alexander, tab. 3), f. i Rimito 26.4.1710. Student i Åbo 1724. Stadsskrivare i Fredriksharnn 1732-1735, stadssekreterare 1735-1742. Flydde vid Lilla ofredens utbrott till Åbo, anhöll om syssla i magistraten 22.9.1742 och fick fullmakt som rådman 1743.[7 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#7)] Därefter rådman i Åbo, under 5 år kämnerspreses samt efter Erik Johan Tolpos död förvaltare av dennes justitieborgmästarsyssla.[8 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#8)] Ägde Sutarla rusthåll i Rimito. Död i Åbo 11.2.1767, - Gift troligen i Villmanstrand c. 1731 med Maria Palm, f. 1708, död i Rimito 11.1.1786 » i andtäppa», dotter till fortifikationskassören Claes Palm och Elisabet Affleck.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#9)] V. Barn:
Alexander, f. 10.6.1732, borgmästare, död 1776. Tab. 5.
Claes Johan, f. 20.5.1734, kapten, död 1787. Tab. 6.
Brita Elisabet, f. i Fredrikshamn 22.3.1736, död där 1.8. s. år.
Maria Helena, f. i Fredrikshamn 8.7.1737, död i Åbo 26.12.1763. - Gift i Rimito (vigseln antecknad även i Åbo vigsellängd) 25.9.1763 med sin fars syssling, stadssekreteraren i Åbo Abraham Jusleen, senare Anckar, politisk äventyrare, slutligen advokat i Viborg, f. i Åbo 2.1.1733, död i Viborg 8.1.1803.
Sigrid Brita, f. i Rimito 24.7.1742, död i Åbo 25.6.1777.
Lorentz, f. i Åbo 25.12.1744, död där 25.1.1745.
Elisabet Margareta, f. 30.12.1745, död ogift i Rimito 30.6.1812.

Tab. 5.
V. Alexander Kepplerus (son till Didrik, tab. 4) f. Villmanstrand 10.6.1732. Student i Åbo 1748. Vicenotarie i Åbo rådstuvurätt 1748-1751, notarie i kämnersrätten 1751-1760. Stadssekreterare i Åbo 1760- 1762, justitierådman 1762-1765. Borgmästare i Lovisa 1765-1776,[10 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#10)] Riksdagsman för Lovisa 1769-1770 samt 1771-1772. Framlade härvid en märklig memorial angående privilegier för de ofrälse stånden, men hans författarskap är omtvistat.[11 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#11)] Död i Lovisa 19.10.1776. - Gift i Åbo 10.10.1756 med Kristina Elisabet Backman, f. 1734, död i Lovisa 19.7.1800, dotter till skeppsredaren och -byggmästaren Mårten Backman och Kristina Palm.
VI. Barn:
Didrik Mårten, f. i Åbo 2.4.1760, död där 14.6.1761.
Alexander, f. i Åbo 18.8.1761. Student i Åbo 1777. Underkonduktör vid fortifikationen. Drunknade vid Svartholms fästning 30.11.1787. Ogift.
Maria Kristina, f. i Åbo 9.3.1765, död i Lovisa 24.8.1774.
Margareta Elisabet, f. i Åbo 9.3.1765, död i Lovisa 1.1.1793.
Lovisa Jakobina, f. i Lovisa 3.2.1767, död där 15.9.1773.
Hedvig Fredrika, f. i Lovisa 21.3.1769, död där 22.1.1790. - Gift i Lovisa 10.12.1736 med rådmannen där Fabian Kling, f. i Värmdö (Stockholm) 30.11.1749, död i Lovisa 13.6.1815.
Karl Fredrik, f. i Lovisa 24.5.1770, död där 1.11. s. år.
Birgitta Helena, f. i Lovisa 9.11.1773, död där 28.9.1821.

Tab. 6.
V. Claes Johan Keppler (son till Didrik, tab. 4), f. i Fredrikshamn 20.5.1734. Inträdde i militärtjänst 27.8.1757. Sergeant vid Åbo läns infanteriregemente och deltog i pommerska kriget. Stabsfänrik 4.2.1761. Fänrik vid Nousis kompani 28.6.1763 - 26.12.1772 samt löjtnant (med fänriks lön) vid livkompaniet 26.12.1772 - 9.8. 1775, tog då avsked som premiärlöjtnant men tituleras senare alltid kapten.[12 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#12)] Ägde Kajala rusthåll i Masku 1780-82 samt därefter Geitilä skattehemman i Nådendals lfg. Död på Geitilä 27.6.1787 »mördad af andra».[13 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#13)] - Gift med Regina Dorotea Pasch (i hennes 2. gifte), f. 2.8.1740, död på Geitilä 30.1.1788 (samt tidigare gift med N. N. Müller).

I. Thomas Affleck.
S. noin 1620 todennäköisesti Turussa. Venäjäntulkkina Käkisalmen linnassa 1644. Kielenkääntäjä Narvassa kenraalikuvernöörin kansliassa 1652 lähtien.(1) Elossa vielä 1670.(2) - Puoliso 1:o tuntematon, k. 1656 Narva.(3) - Puoliso 2:o tuntematon. Elossa 1690-luvulla Narvassa.(4)
II. Lapsia


2. Simo. S. noin 1660 Narva, arrendaattori, majuri, k. 09.05.1725 Pielisjärvi, haudattu 29.03.1726 Pielisjärvi. Taulu 2.Luultavasti tunnettu Simo Hurtta.
2. Katarina. Ensimmäiset tiedot Kajaanista 1707, jolloin oli jo naimisissa. K. 1737 Kajaani.(5) - Puoliso Anders Hilden, Kajaanin alkeiskoulun opettaja, Kajaanin kirkkoherra 1721-27. Erotettiin virasta huonon elämän vuoksi. K. noin 1730 Tukholma.(6)

2. Elisabet. Asui 1700-luvun alkuvuosina Käkisalmessa, myöhemmin Haminassa, jossa eli ainakin vuoteen 1741. - Puoliso linnoituksen rahastonhoitaja Claes Palm.(7)
Käkisalmen garnisonisrk - Kexholms garnisonsförs - kastetut

Haetaan vuodet - 1710
Isän sukunimi: PALM => Palm, Palms Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0729+kastetut+138)1706 10.5.1706 materialskrif. h:r. Palm Catharina
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0729+kastetut+449)1709 15.2.1709 materialskrif. Claes Palm Sophia
2 tapahtumaa löytyi.


Käkisalmi - Kexholm - kastetut

Haetaan vuodet - 1710
Isän sukunimi: PALM => Palmgren, Palmrot, Palm Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0264+kastetut+544) 23.9.1701 Materialskrif. Claes Palm Johan
1 tapahtumaa löytyi.

Pyhtää - Pyttis - kastetut

Haetaan vuodet - 1710
Isän sukunimi: PALM => Palmgren, Palm, Palmqvist Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0423+kastetut+25)7.6.1703 14.6.1703 Wachterpä herus (materialskrifvaren ifrån Kexholm) Clas Palm Elisabetha Afleck Maria

[Benedictus]

Onkohan kellään tietoa Käkisalmen Claes Palmin isännimestä?

Jarl Pousarin Genos 44, kertoo Claes Palmin jälkeläisistä, kumma kyllä siellä näyttää löytyvän Alftanuksia kuin Barckeja ym ketjussa esiin tulleita sukuja.

http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm

V. Didrik Kepplerus (son till Alexander, tab. 3), f. i Rimito 26.4.1710. Student i Åbo 1724. Stadsskrivare i Fredriksharnn 1732-1735, stadssekreterare 1735-1742. Flydde vid Lilla ofredens utbrott till Åbo, anhöll om syssla i magistraten 22.9.1742 och fick fullmakt som rådman 1743.[7 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#7)] Därefter rådman i Åbo, under 5 år kämnerspreses samt efter Erik Johan Tolpos död förvaltare av dennes justitieborgmästarsyssla.[8 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#8)] Ägde Sutarla rusthåll i Rimito. Död i Åbo 11.2.1767, - Gift troligen i Villmanstrand c. 1731 med Maria Palm, f. 1708, död i Rimito 11.1.1786 » i andtäppa», dotter till fortifikationskassören Claes Palm och Elisabet Affleck.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#9)] V. Barn:
Alexander, f. 10.6.1732, borgmästare, död 1776. Tab. 5.
Claes Johan, f. 20.5.1734, kapten, död 1787. Tab. 6.
Brita Elisabet, f. i Fredrikshamn 22.3.1736, död där 1.8. s. år.
Maria Helena, f. i Fredrikshamn 8.7.1737, död i Åbo 26.12.1763. - Gift i Rimito (vigseln antecknad även i Åbo vigsellängd) 25.9.1763 med sin fars syssling, stadssekreteraren i Åbo Abraham Jusleen, senare Anckar, politisk äventyrare, slutligen advokat i Viborg, f. i Åbo 2.1.1733, död i Viborg 8.1.1803.
Sigrid Brita, f. i Rimito 24.7.1742, död i Åbo 25.6.1777.
Lorentz, f. i Åbo 25.12.1744, död där 25.1.1745.
Elisabet Margareta, f. 30.12.1745, död ogift i Rimito 30.6.1812.

Tab. 5.
V. Alexander Kepplerus (son till Didrik, tab. 4) f. Villmanstrand 10.6.1732. Student i Åbo 1748. Vicenotarie i Åbo rådstuvurätt 1748-1751, notarie i kämnersrätten 1751-1760. Stadssekreterare i Åbo 1760- 1762, justitierådman 1762-1765. Borgmästare i Lovisa 1765-1776,[10 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#10)] Riksdagsman för Lovisa 1769-1770 samt 1771-1772. Framlade härvid en märklig memorial angående privilegier för de ofrälse stånden, men hans författarskap är omtvistat.[11 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#11)] Död i Lovisa 19.10.1776. - Gift i Åbo 10.10.1756 med Kristina Elisabet Backman, f. 1734, död i Lovisa 19.7.1800, dotter till skeppsredaren och -byggmästaren Mårten Backman och Kristina Palm.
VI. Barn:
Didrik Mårten, f. i Åbo 2.4.1760, död där 14.6.1761.
Alexander, f. i Åbo 18.8.1761. Student i Åbo 1777. Underkonduktör vid fortifikationen. Drunknade vid Svartholms fästning 30.11.1787. Ogift.
Maria Kristina, f. i Åbo 9.3.1765, död i Lovisa 24.8.1774.
Margareta Elisabet, f. i Åbo 9.3.1765, död i Lovisa 1.1.1793.
Lovisa Jakobina, f. i Lovisa 3.2.1767, död där 15.9.1773.
Hedvig Fredrika, f. i Lovisa 21.3.1769, död där 22.1.1790. - Gift i Lovisa 10.12.1736 med rådmannen där Fabian Kling, f. i Värmdö (Stockholm) 30.11.1749, död i Lovisa 13.6.1815.
Karl Fredrik, f. i Lovisa 24.5.1770, död där 1.11. s. år.
Birgitta Helena, f. i Lovisa 9.11.1773, död där 28.9.1821.

Tab. 6.
V. Claes Johan Keppler (son till Didrik, tab. 4), f. i Fredrikshamn 20.5.1734. Inträdde i militärtjänst 27.8.1757. Sergeant vid Åbo läns infanteriregemente och deltog i pommerska kriget. Stabsfänrik 4.2.1761. Fänrik vid Nousis kompani 28.6.1763 - 26.12.1772 samt löjtnant (med fänriks lön) vid livkompaniet 26.12.1772 - 9.8. 1775, tog då avsked som premiärlöjtnant men tituleras senare alltid kapten.[12 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#12)] Ägde Kajala rusthåll i Masku 1780-82 samt därefter Geitilä skattehemman i Nådendals lfg. Död på Geitilä 27.6.1787 »mördad af andra».[13 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#13)] - Gift med Regina Dorotea Pasch (i hennes 2. gifte), f. 2.8.1740, död på Geitilä 30.1.1788 (samt tidigare gift med N. N. Müller).

I. Thomas Affleck.
S. noin 1620 todennäköisesti Turussa. Venäjäntulkkina Käkisalmen linnassa 1644. Kielenkääntäjä Narvassa kenraalikuvernöörin kansliassa 1652 lähtien.(1) Elossa vielä 1670.(2) - Puoliso 1:o tuntematon, k. 1656 Narva.(3) - Puoliso 2:o tuntematon. Elossa 1690-luvulla Narvassa.(4)
II. Lapsia


2. Simo. S. noin 1660 Narva, arrendaattori, majuri, k. 09.05.1725 Pielisjärvi, haudattu 29.03.1726 Pielisjärvi. Taulu 2.Luultavasti tunnettu Simo Hurtta.
2. Katarina. Ensimmäiset tiedot Kajaanista 1707, jolloin oli jo naimisissa. K. 1737 Kajaani.(5) - Puoliso Anders Hilden, Kajaanin alkeiskoulun opettaja, Kajaanin kirkkoherra 1721-27. Erotettiin virasta huonon elämän vuoksi. K. noin 1730 Tukholma.(6)

2. Elisabet. Asui 1700-luvun alkuvuosina Käkisalmessa, myöhemmin Haminassa, jossa eli ainakin vuoteen 1741. - Puoliso linnoituksen rahastonhoitaja Claes Palm.(7)
Käkisalmen garnisonisrk - Kexholms garnisonsförs - kastetut

Haetaan vuodet - 1710
Isän sukunimi: PALM => Palm, Palms Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0729+kastetut+138)1706 10.5.1706 materialskrif. h:r. Palm Catharina
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0729+kastetut+449)1709 15.2.1709 materialskrif. Claes Palm Sophia
2 tapahtumaa löytyi.


Käkisalmi - Kexholm - kastetut

Haetaan vuodet - 1710
Isän sukunimi: PALM => Palmgren, Palmrot, Palm Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0264+kastetut+544) 23.9.1701 Materialskrif. Claes Palm Johan
1 tapahtumaa löytyi.

Pyhtää - Pyttis - kastetut

Haetaan vuodet - 1710
Isän sukunimi: PALM => Palmgren, Palm, Palmqvist Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kwjbu?fi+0423+kastetut+25)7.6.1703 14.6.1703 Wachterpä herus (materialskrifvaren ifrån Kexholm) Clas Palm Elisabetha Afleck Maria

[Benedictus]

Juliana Månsdr Palmin syntyperän vahvistaminen on tuskaisaa puuhaa, koska missään ei tunnu olevan linkkiä taaksepäin.
Monet tuonaikaiset Palmit ovat sopivia sukulaisiksi, silti ei linkkejä.

Yhtä hankalia ovat Alftanusten juuret.
Ericus Erici Alftanuksen äidistä ei ole varmuutta.

Ericin ikäkin on vaikea arvioida, kuitenkin koska tytär Magdalena on syntynyt 1612 on hän ainakin syntynyt viimeistään 1592.

Expertit arvioivat , että 1585 noin.

Ericuksen omistukset Turussa ehkä voisivat löytyä jostain asiakirjasta.
Hän osti talon ja kävi sen maksamassa Länsipohjassa.

Kuka oli myyjä?
Ericus Erici hankki Turusta Ljungaren talon, minkä kaupan kuitit hän kävi
noutamassa Länsipohjasta. Antti Kolehmaisen tekstissä puhutaan "Turun taloista"
[Åbo stads Dombok 1625 s. 105, 1636 s. 124 ja 1638 s. 131]. Tarkempi tieto
näistä olisi tarpeen. Henrik Erikssonin "jo saatu" perintöosa Taivassalon
käräjillä 1664 saattaa liittyä näihin kaupunkikiinteistöihin.

Mikä on Ljungaren talo?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506531

Järventaan isäntänä mainitaan 1540 Virgilius, vaikka tuolloin talonpojankin nimi voitiin muuttaa, niin silti tuntuu, että tuossa on outo nimi.

Seuraava isäntä Olof Virkkoi ja kait poikansa Per Virkkoi.

Voisiko olla, että tuo Olof on kirkkoherra Virgiliuksen poika ja myös pappi.
Pappisluettelo - Tyrvää

Kirkkoherrat

Jacobus Kuris (1520)
Matthias Canuti (1553-64)
Mårten Olai (1564-73)
Benedictus Erici (1574-78)
Ericus de Kalliala (1579)
Casparus Olaui eli Caspar Oluffsson (1580-1600)
Josephus Matthiæ (1600-21)
Josephus Caspari (1626-56)
Abrahamus Josephi Tyrvenius (1657)
904- )
Kappalaiset

Eschillus Clementis (1576)
Laurentius Olavi (1593-1608)
Josephus Caspari (1608-26)
Severinus Josephi (1628-30)
Josephus (1639-43)

Mårten Olai 1564-73
Casparus Olai 1580-1600 Huom. veli Hämeenkyrön khr Henricus Olai
Laurentius Olai 1593-1608 kappalainen


Ericus de Kalliala 1579, onko sama kuin kappalainen Eschillus Clementis 1576

Tuossa yllä on 4 Olavinpoikaa, joilla siis ajallisesti voisi olla sisko Valborg Olofsson
Ericus de Kalliala luultavasti oli nainut N. Olofsdr:n eli olisi lanko.

Josephus Mathiae oli Järventaan omistaja, jonka poika Söfring Josephi oli naimisissa Mårten Sigfridin vaimon Brita Eriksdr:n sisaren kanssaja sitten Mårtenin tyttären Susannan kanssa.
Järventaassa näkyvien Matssonien isä oli Karkun khr Matts Mårtensson, joka yhdisti Järventaan tilat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kysymys onkin voisiko olla, että tämä Matts Mårtensson on Sigfrid Sigfridssonin mahdollisen isän Sigfrid Mårtenssonin veli?

Koskaan ei mielestäni korosta tarpeeksi, että naiminen tapahtui pääasiassa suvun sisällä.

[Benedictus]

Henkilötiedot

kl. 1658 Erik Stodius Ericus Erici, Aboensis 1215 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1215). Vht: eräs Turun Luostarikorttelissa asunut Erik Henriksson Stodius (professorin veli, † 1654) ja Juliana. Ylioppilas Turussa kl. 1658 [Stodius] Ericus Erici Ab _ 58. Respondentti 14.5.1662, pr. Enevald Svenonius 132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132). — Kiskon kirkkoherran apulainen 1668. Nauvon Seilin hospitaalinsaarnaaja 1674. † Seilissä 1702. Pso: 1:o noin 1668 Kristina Pacchalenius († 1692); 2:o 1693 Elisabet Roos tämän 2. avioliitossa (elossa 1710).
Pson edell. aviomies: Turun kappalainen Per Hortelius 1976 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1976) (yo 1668, † 1687).
Appi: Kiskon kirkkoherra Tomas Pacchalenius U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68) († 1679).
Appi: Keuruun kirkkoherra Johan Roos 113 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=113) (yo 1640, † 1660).
Setä: Naantalin kirkkoherra, professori, FM Martin Stodius U4 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U4) († 1676).
Poika: Messukylän kappalainen Krister Stodius 3871 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3871) (yo 1692, † 1739).
Lanko: Euran kirkkoherra Matias Langius 1213 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1213) (yo 1658, † 1697).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 184b; KA mf. ES 1882 (ll 5) Tenholan ja Kiskon käräjät 11.–13.11.1671 f. 96v (Förekom D:nus Ericus Stodius och opå sin Swär Faders Kyrckie Heerden Wördighe D:ni Thomæ Pacalenij så och Samptlige Kisko Kyrckieby boers wägnar, klageligen föredrog rätten, den stoora och omäteliga skadhan och oförmodeligh Slaghregn och wattuflodh näst förledne den 14 julij dhem tillfogat haf:r, så att dhe thet Förmedelst icke allenast all Ståande och wäxande Sädh medh dess Halm sambt Lijn och Hamppa bådhe opå Prästebohls åker som bönderne hafwa måst Qwitt gånga, wthan och); KA mf. ES 1855 (kk 29) Nauvon käräjät 19.–21.2.1710 f. 78v (Stadz Fiscalen i Nåendahl Erich Stodius kärde, effter utwärkad skrifftelig stämning till des Stiuff Moder Elisabeta Roos, sampt öfrige Medarfwingar, som äre Medhiellparen i Korpo H:r Christian Stodius och Swågren Arrendatoren på Harashollm i Pargas Sochn Johan Jönsson, angående Arff effter des Fader framl:ne Pastoren i Siählö H: Erich Stodius, som aflijdit när bem:te Fiscal warit wid sine omyndige Åhr). — K. F. Ignatius, SHS:n pöytäk. 18.1.1883 [Eräs v:n 1658 ylioppilasmeteliin liittyvä jäljennös]. HArk 8 (1884) s. 387; V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 75 (XVIII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 139 (25.11.1658), 159, 190, 486; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 6–7, 27, 122, 128, 310; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 232 (6.9.1692, ‡ Siähle hospitahls predikantens herr Erich Stodii hustru); A. Hästesko (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1701–1735 (1907) s. 12 (27.8.1702, ‡ Siählö hospitals predikanten h:r Erich Stodius). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 104, 395; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #3703R, 3826D, 3997D, 4016D; A. Kolehmainen, Stodius-suvusta. Genos 67 (1996) s. 152; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #20, 812, 988, 3615

Eridus Erici Alftanuksen sedän poika oli Erik Henriksson ja vaimo Juliana.

Jos Juliana Månsdr Palmin äiti oli Anna Ericsdr Alftanus, niin jos Erikillä oli poika Isak Eriksson, olisi tämä Juliana Palmin pikkuserkun poika. Eli silloisen säännön mukaan naitava yhteys.

Kysymys onkin, mitä tiedetään Erik Henrikssonista, muuta kuin yllä mainittua tietoa?

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95. Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson. Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius, katso 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889

Voisiko yllä oleva Isaacus Erici olla Erik Stodiuksen poika?

[Benedictus]

Erik henriksson Stodius (k. 1654) voisi hyvinkin olla Henrik Hanssonin 1. vaimon Birita Hansdr poika.
Silloin olisi syntynyt ennen 1589, jolloin Birita haudataan Tuomiokirkkoon.

Jos Erik on tuon ikäinen niin hänellä on hyvinkin ollut tytär Brita Eriksdr, joka olisi Mårten Sigfridssonin vaimo.
Mårtenin lapset näyttäisivät syntyneen 1620 luvulla.
Toisaalta Ericus Erici Stodius syntyi vasta noin 1640, koska oli yo 1658.
Oliko Erikillä useampi vaimo ei ole tietoa.
Ainoastaan Juliana mainitaan.

Jos Isak Eriksson on myös Erik Henriksson Stodiuksen poika, niin Silloin Järventaan Susanna Mårtensdr oli hänen serkkunsa, samaten kuin Juliana Månsdr Palmin 1. puoliso Arvid Johannis Frisiuksen äiti.

Järventaan Söfringin 1. vaimo ennen Susannaa oli tämän täti Mårtenin vaimon sisko, joka olisi siis ollut Isakin sisar.

Tällä ajatuksella ollaan sellaisessa sukusotkussa, että se alkaa olla ihan uskottavaa.

[Benedictus]

Erik Andersson Hyttner (Hijttner). Bosatt på Gräsa gård, som hans svärfaderägde. Kaptenlöjtnant vid Nylands Regemente.10 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_128.htm#10) Död 1687, begr. i Esbo den 16 oktober 1687. – Gift med Margareta Hammarstierna, dotter till löjtnanten Johan Bengtsson Hammarstierna. III. Barn (ordningsföljden okänd):
. Sukupolvi
Anna Bengtintytär Hammarstierna
Isä: Bengt Henrikinpoika (http://www.varola.fi/agnes/#Table7) (Taulu 7)

Puoliso
Per Mårteninpoika Brenner
†1647, Espoo
Isä: Mårten Simoninpoika Klock, Äiti: Margareta

Per Mårteninpoika Brenner eli Petrus Martini Brennerus sai sukunimensä isänsä ensimmäisen vaimon isältä. Oli Espoon kappalaisena 1620-47, joten lienee syntynyt juuri 1500-1600 -lukujen vaihteessa.
Lapsi
Hendrichz Brenner (http://www.varola.fi/agnes/#Table11) (Taulu 11)

Kuului aateliseen sukuun nro 278. vihittiin puolisonsa, Petrus Martini Brenneriuksen kanssa viimeistään 1627 Espoossa.



Elin Brenneruksen veli. Siis Henrik oli Israel Alftanuksen serkku.

Joen Eriksson

Kvartermästare vid adelsfaneregemente.
Han tycks ha varit gift med en viss Brita som måhända var änka efter Bengt Henriksson (av adl. ätten Hammarstjerna) samt blev tydligen omgift med ryttaren Israel Olsson, halshuggen 1630.

Silfversvan, tab. 1. Om stamfadern Joen Eriksson kan en del uppgifter spåras upp i den sk. äldre räkenskapsserien samt bl.a. i August Ramsays Esbo socken. Han hade sitt hemman i Lillhoplax i Helsinge sn (1608), med red för sitt hemman Hvits (Kvisbacka) i Esbå 1609. Det är tydligt, att han redan 1608 hade en längre tjänstgöring bakom sig, och 1609 kallas han rumormästare vid Adelsfanan. Han erhöll 25.5.1609 (och 12.5.1611?) frihet för gårdar i Helsinge sn. Han levde ännu 1611, men var död före 1614. Han tycks ha varit gift med en viss Brita som måhända var änka efter Bengt Henriksson (av adl. ätten Hammarstjerna) samt blev tydligen omgift med ryttaren Israel Olsson, halshuggen 1630.
tab. 2, Henrik Silfversvan var kapten vid Jämtlands regemente (trol. på 1660-talet), och dog i Esbå 1709.

Catharina Hammarstierna, ArtolleriLieutnants Enkia
l: nej. gm: Bock, Artollerilieutnant.Anna Hammarstjerna's Family

Immediate Family: Wife of Gabriel Eliasson Blylod (http://www.geni.com/people/Gabriel-Eliasson-Blylod/6000000007354627444)
Mother of Zacharias Blylod (http://www.geni.com/people/Zacharias-Blylod/6000000007354150072), Elias Blylod (http://www.geni.com/people/Elias-Blylod/6000000007354706247) ja N.N. (http://www.geni.com/people/N-N-Blylod/6000000007354699513)

[Benedictus]

Jari Latva-Rasku (http://suku.genealogia.fi/member.php?u=104833) t


Isakin ja Julianan ensimmäinen lapsi Lijskin eli Lisa syntyy 6.2.1681. Järventaassa haudataan vuonna 1690 Isak Eriksssonin kaksi lasta (2:ne barn), jotka eivät ole Lisa eikä 15.4.1685 syntynyt Ingeborg, jotka mainitaan Järventaassa vielä vuonna 1703 ja sen jälkeenkin. Haudatut ovat mahdollisesti Isakin aikaisemmasta avioliitosta, kuten Lasse Iso-iivarin Karkun talonhaltijaluettelon mukaan vuonna 1670 syntynyt Anna, joka avioitui Johan Mårtensson Karvilanderin kanssa. Johan oli Järventaan isäntä vuosina 1714 - 27 ja haudataan siellä nimikkeellä ”Gårdsfogde” 29.9.1731 Vuokraajan leski Anna Astrenia Kutalan kylästä haudataan 9.3.1755. Kyseessä on mahdollisesti Anna Isaksdotter Astrénius. On mahdollista, että Anna on ollut avioliitossa ennen avioitumistaan Johan Karvilanderin kanssa.

Koska sopivan tuntuista äitiä Annalle ei löydy Karkun kuolleiden luettelosta, voidaan olettaa, että Isak Eriksson tuli Karkkuun muualta. Annan kaksi poikaa saavat isoisältä peräisin olevat nimet Isak ja Erik. Annika lienee hänen kutsumanimensä. Samassa yhteydessä hänen sukunimekseen on merkitty Astrenia.

Anna Astréniuksen puolisosta Johan Karvilanderista mainitaan seuraavaa:
” Ombudsmannen» Johan Carvilander sai todistuksen siitä, että hän oli edesmenneen akatemian suutarin Mårten Jaakonpojan sekä tämän uudenvuoden ja loppiaisen välisenä aikana v. 1711 ruttoon kuolleen lesken Elisabet Juhanantyttären poika. Kyseessä oli perinnön nostaminen Tukholmassa Carvilanderin enon suutari Jakob Juhananp. Bonden jälkeen. ” (SSV 9(1925), s. 87-145). Myös Johan Karvilanderin isä liittyy Turun akatemiaan.

Ingeborg Isaksdotter mainitaan Järventaassa vuonna 1712. Ingeborg mainitaan myös Isonvihan jälkeen vuosina 1723 ja 1728-29.

Tiedetään, että noin vuonna 1713 pakeni sotaa pakoon Ruotsiin Gabriel Pihl, myöhemmin (1710) Erichsson. Hänen vanhempansa olivat Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl († 1697) ja luultavasti hänen 2. puolisonsa Katarina Thauvonius. Gabriel Pihlin puoliso oli nimeltään Ingrid eli Ingeborg Isaksdotter. On mahdollista, että kyseessä on Järventaan Isak Erikssonin tytär. Ingeborgin (tai Ingridin) isä Isak ja mahdollinen aviopuoliso Gabriel ilmeisesti kuolivat sotapakolaisena Ruotsissa.

Varmasti tiedetään, että Ingeborg Astrenius avioitui 46-vuotiaana vuonna 1731 Lapin kappalaisen Pehr Erchoviusen kanssa hänen toisessa avioliitossaan. Ingeborg haudattiin Karkussa 4.3.1753 maininnalla papin leski Ingeborg Astrenia. Hänen puolisonsa kuoli Lapissa maaliskuussa vuonna 1748.

On todennäköistä, että nimi Astrénius periytyi Isak Erikssonin jälkeläisille juuri häneltä itseltään. Vaikka nimeä ensimmäisen kerran käyttivät Isakin lapset, nimi vakiintui hyvin seuraavien sukupolvien käyttöön. Nimeä käyttivät niin pojat kuin tyttäret. Nimellä oli selvästi satunnaisuutta suurempi merkitys.

Isak Eriksson ostaa 200 taalerilla tytärpuolensa Julianan perintöosuuden Järventaasta poikapuolen Johanin kuoltua vuonna 1705. Jos tyttären perintö on puolet pojan perinnöstä, Julianan ja Johanin osuus Järventaan arvosta olisi ollut 600 taaleria, mikä todennäköisesti vastasi koko tilan arvoa. Tämä tarkoittanee, että Järventaka oli Arvid Frisiuksen perintöä, koska Julianan äiti oli vielä elossa kaupantekohetkellä.

Arvid Frisiuksen isä Johan Frisius omisti useampia ehkä Järventakaakin suurempia maatiloja, kuten käräjillä todetaan osasta hänen omaisuuttaan:

Raision ja Maarian käräjät 22.–23.1.1674 f. 38 "att skatta och wärdera, alla fordom Probstens och Kyrkheerdens i Kangassala, Sal. M:r Johans Frijsij effterfölliande godz i Masko Häradh, som äre Luolala, Pettäsmäki och Kylämäki, både lööst och fast"

Olisiko Järventaka ollut nimenomaan Arvid Frisiuksen perintötila? Miksi hän olisi vanhinpana poikana halunnut kaikista mahdollisista tiloista periä tai ostaa perintörahoilla juuri Järventaan? Uskoisin, että Arvidin mielipiden perintöä jaettaessa oli merkityksellinen. Ehkä syynä oli Juliana Mårtensdotter ja hänen avullaan Karkun seudulla odottava houkuttava virka. Veikkaisin, että Arvid hukkui muun armeijan mukana haaksirikossa Bornholmin edustalla, paluumatkalla sodasta vuonna 1678. Suunnitelmista jäi jäljelle vain Juliana, pari lasta ja Järventaka.

Laitan tähän viimesyksyisen Latva-Raskun erinomaisen analyysin Järventaan henkilöistä.
Nyt on jo selvinnyt, että Järventaa oli Arvid Frisiuksen omistama, äitinsä siskon perillisiltä ostettu..
Tuo, miksi juuri Järventaa on perintönä ei ole ratkennut.
-Ehkä juuri kirkkoherran virka oli tavoite.

[Benedictus]

lainaus: Latva-Rasku
”Eräs Jakob Pederinpoika allekirjoitti 16.11.1568 uskollisuudenvalan kuningas Juhana III:lle ja painoi alle sinetin, jossa oli kuu ja tähti
eikä Svärd-vaakuna.Hän asui silloin Kemiön Bränbodassa, ilmeisesti vaimonsa omistamassa kartanossa. Hän oli kotoisin Pohjan Sällvikistä.
Hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimiä Pihl ja Sabelstierna. Pohjan pitäjän Sällvikin ratsupalvelusta näet vastasivat 1554–62 Jakob Pederinpoika ja Lasse Hansinpoika. Samat nimet esiintyvät perintöosakkaina 1571 yhdessä Arvid Mattsinpojan (Fotangel) ja Erik ja Henrik Mårteninpoikien (Stjerna) kanssa. Nämä kaikki näyttävät polveutuvan Maskun Villilästä, sillä jo Arvid Mattsinpojan vaimon isä Matts” .

Jos tätä ajatuskulkua haluaa sekoittaa vielä tai vielä sitäkin enemmän, niin Ruotsissa tunnetaan kolme aatelissukua, jonka vaakunassa on nuolta pitävä käsi (Pil/Pihl). Yksi näistä suvuista on nimeltään Palm.

Tuossa yllä mainitaan Lars Hansson Pohjan Sällvikin yhteydessä.
Taulu 309VII Hannu (Hans) Skalm, (Taulusta 308, isä Pietari Skalm) (http://koti.mbnet.fi/tkalmi/SkalmTables.htm#Taulu%20308) Tilanomistaja. Professori Eric Anthonin mukaan Juhana Skalmin isä olisi ollut Hannu Pietarinpoika Skalm eikä hänen serkkunsa Hannu Lassenpoika Skalm. Joka tapauksessa Juhana Skalmin (1520-1586) isoisän isä oli vuonna 1549 kuollut Hannu Skalm.
Puoliso: Malin Larsson Anthonin tutkimusten mukaan Hans Skalm sai Heikkilän kartanon avioliiton kautta, joten on todennäköistä, että Malin on Heikkilän herran Lars Hanssonin tytär. Tällöin Heikkilän herra olisi Juhana Skalmin äidinisä.
Hans Skalmin toinen vaimo oli Karin Dufva

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=941747

Anders Palm näkyy Heikkilässä 1567 ensikerran.

1566 Poval Hansson
1565 Lasse Hansson
1564 Catrin vidua Lars Hanssonin leski??
1561-3 Lasse Hansson
Voisiko tuo Lasse Hansson olla sama kuin Sällvikin Lasse Hansson, ajallisesti menisi yhteen?

Mikä on tuo mainittu nuolikätinen Palm suku Ruotsissa?

[Jari Latva-Rasku]

Erik Andersson Hyttner (Hijttner). Bosatt på Gräsa gård, som hans svärfaderägde. Kaptenlöjtnant vid Nylands Regemente.10 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_128.htm#10) Död 1687, begr. i Esbo den 16 oktober 1687. – Gift med Margareta Hammarstierna, dotter till löjtnanten Johan Bengtsson Hammarstierna. III. Barn (ordningsföljden okänd):

Erik, f. 1671 eller 1672, kvartermästare, död 1736. Tab. 3.
Nils, Sergeant vid Nylands läns infanteriregemente. Löjtnant vid Livländska lantmilisen 1703.11 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_128.htm#11)
Kristian.12 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_128.htm#12)
Filip Henrik.12 (http://www.genealogia.fi/genos/60/60_128.htm#12)
Anna Margareta, död 1704, begr. i Vichtis kyrka 28.12.1704. – Gift med länsmannen i Vichtis Jakob Henriksson (Wichtman) i hans andra och mellersta gifte, död 1708.
Sofia. Dopvittne på Oravala i Vichtis vid en systersons dop den 21 augusti 1698.

Vaikka Erik Andersson Hyttner voisi olla liian nuori vuonna 1668 ylioppilaaksi tulleen Isak Eriksson Hammarstiernan isäksi, mahdollinen yhteys kannattaisi ehkä tarkistaa. Erik Hyttner oli upseeri ja Isak Hammarstierna mahdollisesti katselmuskirjuri.

Karkun pitäjänapulaisena vuonna 1694 toiminutta Erik Kristersson Oreniusta ja Järventaan Isak Erikssonin tytärpuolen ja hänen aviopuolisonsa kanssa Ilmajoella esiintynyttä Christiern Alceniusta sekä yhtä Erik Hyttnerin pojista yhdisti varsin harvinainen nimi Krister/Kristian. Lopen kirkkoherran Christiernus Matthiæ Citarlandusen poika Erik Orenius ei tuntuisi sopivalta, mutta Christiern Alceniuksesta ei tiedetä, oliko hän Pohjanmaalta vai kulkeutuiko hän Ilmajoelle Tomas Betulinuksen ja Juliana Frisiuksen mukana.

Erik Hyttnerin tytär Anna Margareta oli avioliitossa Vihdin nimismiehen Jakob Henriksson Wichtmanin kanssa. Alcenius tarkoittaa hirveä. Vihdistä ei löydy ainakaan hirvijohdannaista kylää ellei sitten tilaa, mutta Lopella on Hirvijärven kylä.

Jos Isak Hammarstierna on ollut katselmuskirjuri, hän voisi löytyä vaikkapa Uudenmaan jalkaväkirykmentistä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1555440

Isak Erikssonin tyttären Annan puolison alkuperä on hakusessa.
Hänen nimensä Carvilander voisi liittyä yllä olevaan Ruskon Karviaisen taloon.Siellä näkyy Mårten ja isäntänä pitkään Jacob Eriksson.

Eli tuo akatemian suutari Mårten Jacobsson voisi hyvinkin olla täältä.

Ruskon Mäkikylä taas näyttäisi olevan jotenkin mukana Henrik Hanssonin vaimon 2.miehen Nils Torkillssonin tiluksissa

[P-L H]

lainaus: Latva-Rasku
”Eräs Jakob Pederinpoika allekirjoitti 16.11.1568 uskollisuudenvalan kuningas Juhana III:lle ja painoi alle sinetin, jossa oli kuu ja tähti
eikä Svärd-vaakuna.Hän asui silloin Kemiön Bränbodassa, ilmeisesti vaimonsa omistamassa kartanossa. Hän oli kotoisin Pohjan Sällvikistä.
Hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimiä Pihl ja Sabelstierna. Pohjan pitäjän Sällvikin ratsupalvelusta näet vastasivat 1554–62 Jakob Pederinpoika ja Lasse Hansinpoika. Samat nimet esiintyvät perintöosakkaina 1571 yhdessä Arvid Mattsinpojan (Fotangel) ja Erik ja Henrik Mårteninpoikien (Stjerna) kanssa. Nämä kaikki näyttävät polveutuvan Maskun Villilästä, sillä jo Arvid Mattsinpojan vaimon isä Matts” .
Onkohan kyseessä sama Jacob Person? Katselin SAY Pohja/Sällvik ja siellä kyllä oli vuodesta 1552 lähtien mainittuna Jacob Person, J. Olson ja Lars Hansson. Epäily heräsi kun vuonna 1567 rälssimies Jacob Personin kohdalla oli Elin leski.
Kemiön Bränbodassa 1564 Jacob Person on aatelismies.
t. Pirkko

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583669

1597 Ritarilassa Ericus ryttar, 1598 Erik

Tila siirtyy Kamreeri Sigfrid Sigfridssonille 1603?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587111

Kylän kaikki 3 taloa öde 20 års.

Erik näkyy vielä 1600.

Sigfridiltä koko Ritarila siirtyy pojalle Mats Sigfridssonille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584992

Mats Sigfridsson kuolee noin 1634.
Tila siirtyy perintönä veljelle Mårten Sigfridssonille.
1631 Tilalla Lars Eskilsson

1637- 1645 Eskill Eskillsson vaimo Maisa 1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587175

1644 Ritarilan ostaa Anders Pacchalenius, näkyy tilalla 1649.

Kukahan on tuo Eskill Eskilsson, hän isännöi Mårten Sigfrissonin ajan Ritarilaa?
Voisiko olla Mårtenin vaimon Brita Eriksdr:n veli ?

Olisiko mahdollisesti Ritarilassa näkyvä Erik heidän isänsä?

Entä olisiko Tuolla Eskill Eskilssonilla Isak niminen poika?

Pitää muistaa, että Mårtenin tytär Susanna oli Järventaan emäntänä, seuraava oli Juliana Månsdr Palm, Isak Erikssonin puoliso.

[Benedictus]

Tyrvään Pohjolan rusthollissa, joka kuului Rautajoen Säteriin, näkyy 1652-1656 Erik Eriksson.
1652 Erik Eriksson ja Anna dr
1656 Erik Eriksson ja Anna h

Pohjola oli Karkun khr Johanes Mathiae Collinuksen hallinnassa. Mistä hän käräjöi Rautajoen perillisten kanssa.
Johannes Collinus näkyy myös Järventakana 1639.

[olanyk]

Petrus Ragvaldi (Sjundby) Kemiön kirkkoherra kuoli noin 1567. En tiedä oliko Kemiö hänen "palkkapitäjä". Olen joskus epäillyt että olisiko Porvoon kirkkoherra Ericus Petri hänen poikansa. Iältään Jakob sopisi pojaksi.

Petruksen sisar Alissa asui Kemiön Kalmunäsissä pso Henrik Östensson (Hästesko).

Olavi

[Benedictus]

Lainaus:Pekka Hiltunen
nimismiehen eli kruununvoudin tuloja rajoitti lähinnä vain hänen omatuntonsa ja lojaaliutensa työnantajaansa kohtaan; ei siis ollenkaan hullumpi homma korkeakoulututkintoa suorittamattomalle henkilölle - muista mahdollisista veljistä ja heidän koulutuksestaan ei ainakaan minulla ole muita tietoja kuin se, että opintokustannukset arvioidaan 1600-luvulla keskikokoisen tilan arvon suuruisiksi (on voinut siis mennä tässä mylläriltäkin jauhot suuhun). Saarnaajan, apupapin tai kappalaisenkin tulot ovat voineet olla vain 1/10 kirkkoherran palkasta. Vain kirkkoherrat ja kaikkein varakkaimmat tai toimissaan menestykseikkäimmät porvarit ovat voineet saattaa opintielle useita poikia.

- ainakin Elias Staare sai aatelisarvonsa suoritettuaan ensin akateemisen loppututkinnon ja palveltuaan sitten kuningasta valtakunnan virassa

- Astrenius-nimen olisi tietenkin voinut vääntää Palmistakin, sillä voihan ainakin kumollaan olevan palmun ajatella saattavan tuoda mieleen esim. asteroidin... Nimi on mahdollisesti otettu käyttöön jo kouluvuosina, ja tästähän saattaisi löytyä dokumentaatiotakin. Isä-Iisakilla tuskin on ollut käyttöä sukunimelle, vaikka sellainen perimätiedoissa ehkä olikin. Tytär ei muitta mutkitta ole voinut ottaa käyttöönsä veljiensä nimeä ainakaan siinä tapauksessa, että nimi on vedetty hatusta. Eikohän vaimoväen nimittely ole lähtöisin papin tai hänen kirjurinsa sulkapiirtimestä.

Kaikki sukuhaarat ja lähimmät jälkipolvet ovat intressantteja ja lisäävät tietoa - tai ainakin kaaosta, joka on kai intuitioitten alkulähde. Varsinkin pakolaisvuosina pidettiin suvun piirissä yhtä, ja arvokkaimpia piiriin kuuluneita olivat tietenkin ne, joilla oli tarjottavanaan majapaikka lahden takana. Semmoinenkin näppituntuma on, että veri on vettä sakeampaa, varsinkin väeltään vähäisen säätyläistön avioliitoissa.

Kirkkoherran pojan leski ei ole voinut ylittää säätyrajaa. Toisaalta talonpoikien keskuudessa ei yleensä ollut 1600-luvulla lukutaitoa kirjoitustaidosta puhumattakaan. Verokirjurin on täytynyt saada opetusta, sillä häneltä on edellytetty kaiketi vieläpä jonkinlaista laskutaitoakin. Pelkästään Isak-kirjurin palkkatuloilla ei ole voitu kouluttaa kahta poikaa papeiksi (jotka sitten kappalaisenviroissaan elivät lähinnä kädestä suuhun). Arvid Frisiuksen perintörahoilla on ehkä voitu ylläpitää rusthollin ratsukkoa, mutta myös isännällä on täytynyt olla joko perintörahoja tai varakkaita sukulaisia. Pidän siis poissuljettuna mahdollisuutta, että Isak Erikinpoika tai edes hänen isänsä olisi voinut olla talonpoika.
PH

Tuon mukaan voisi ajatella, että Isak Erikssonin isä oli,joko Kirkkoherra tai rikas porvari.

Mutta kuka?

[olanyk]

Hei hieman huitaisuna pistoksen saaneena Aurinkoranikolta kehoitaisin etsimään Kirkkonummen kirkkoherrasuvuista isää Isakille Hermaisten ja Ericus Mathiaksen kirkkoherra suvuista.

Jos vielä löytyisi yhteys Ericus Mathiaksesta Hjerta nimismies sukuun Matts Erisson (Gunnarskullan) kautta olisin "iloinen".

Olavi

[Pekka Hiltunen]

Astreniusten kantaisän etsiminen osoittautui siis lopulta aika yksinkertaiseksi tehtäväksi: kirjoitetaan yo-matrikkelin hakukenttään "astrenius" ja kohdistetaan haku ylioppilaitten kaikkiin tietoihin, jolloin Isak Hammarstierna asettuu somasti ensimmäiseksi. Monia mielenkiintoisia sukuja ja niitten yhteyksiä kuitenkin saatiin päivänvaloon!

Ovatkohan Olavi Kirveen jälkeläiset tulkinneet astalon vasaraksi, jota kirves sinetissä paljon muistuttaa.
PH

[Benedictus]

Isak Hammarstierna sopii teknisesti hyvinkin Järventaan Isakiksi, ainoa ongelma on, ettei hänen nimeään näy missään yhteydessä.
Toisaalta sukunimen käyttö ei ollut mitenkään selkeää tuohon aikaan.

Ajatus vasara-tähti tai kirves tähti sinetin mukaan nimi Hammarstierna ei ole yhtään huono.

Voisiko olla, että Isak on itse sen kehitellyt nimen suvun sinetin perusteella., eikä sillä olisi mitään tekemistä Hammarstierna suvun kanssa.
Tai olisi äidin nimi.

Ajatus, että Isak olisi Erik Henriksson Stodiuksen poika, ei ole mielestäni mitenkään mahdoton.Ajallisesti sopii täydellisesti ja sukusuhteita ajatellen ei ole mitään estettä.
Toisaalta jos Isakin isä olisi varakas porvari ja mahdollisesti olisi sukusuhteet Ruotsiinkin niin silloin se voisi selittää Isakin varat kouluttaa poikansa.

Erik Henriksson Stodiuksesta on hyvin vähän tietoa.
Luulisi, että hänen sinettinsä ja porvari toimintansa tulisivat esille jossain kuiteissa.
Veljestään Mårten Stodiuksesta on paljonkin tietoa

[Pekka Hiltunen]

Ramsay on sijoittanut Johan Markussonin (kts. Johan Markussons släkt) lasten (kaksi kruunun palveluksessa 1602 ollutta poikaa ja tytär Anna, joka tiettävästi nai 1. aviossaan Henrik Henrikinpojan [Hammarstierna-suvun kantaisä]) kohdalle vaakunakuvion, jossa on kaksi piilukirvestä ristissä.

Mainitun Henrik Henrikinpojan poika Bengt käytti vaakunaa, jossa oli yksi vasara ja yksi tähti. Johan Bengtsson aateloitiin Ramsayn mukaan 1642 Hammarstierna-nimellä ja Johan Markussonin suvun vaakunalla. Jää epäselväksi, millaista vaakunaa 1578 aateloitu Johan Markusson käytti: vasaraa ja tähteä (tai kahta, kuten on kuvattuna Ramsaylla ja Elgestiernalla Hammarstierna- suvun kohdalla?) vai kahta ristissä olevaa piilukirvestä. Vai oliko niin, että vain kruunua 1602 palvelleet pojat käyttivät piilukirveskuviota - viitaten kruunun kirveshommiin Turun verilöylyssä muutamaa vuotta aiemmin.

Professorin veljellä, porvari Erik Henrikinpojalla (Stodius) on varmaankin ollut sinetti, ja kun ei ollut pappi, voidaan hänen ajatella jättäneen nuoremman Särkilahtisuvun vaakunakuvioaiheista (tähti, kirves ja risti) ristin pois. Nimeä hän on tuskin mihinkään tarvinnut ja Isak Erikssonin nimi Hammarstierna voi tietenkin perustua sekaannukseen tai avioliittoon (tai molempiin).
PH

[Benedictus]

Jos spekuloidaan, että Iak olisi Hammarstierna äidin kautta ja Erik Stodiuksen poika, niin äiti olisi ajallisesti laskien Bengt Hammarstiernan tytär.
Johan Bengtsson aateloitiin 1648. Eli Julian Bengtsdr ei olisi aatelinen vaikka olisi Hammarstierna.
Jotenkin epäilen heidän yhteyttään Erik Stodiukseen. Vaikka Per Mårtensson Brennerus nainin Hammarstiernan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205128

Jos Taivassalon pappilassa ei näkyisi Juliana/Iliana vaimoa 1650, arvelisin Clas Brennerin vaimon Erik Stodiuksen leskeksi.
Erik vain sattuu kuolemaan vasta 1654. Harmi hyvälle spekulaatiolle.

Jos en väärin muista, niin Bure suvun tunnus on ollut kaksi piilukirvestä ristissä ja alla karhun käsi (Björnarm).

Yksi Bure eli Johan Munckin vaimo on haudattu Brinkkalan kuoriin.
Buret taasen ovat juuri Länsipohjasta ja Helsinglandista päin kotoisin.

Miksiköhän Leif Boströmin kotisivuilla on suuri komea Stiernkors vaakuna tunnuksena, ei selvinnyt itselleni.
http://familjenbostrom.se/genealogi/bure/.

[Benedictus]

Per Packalenius takasi Halikon Kruunun voudin Erik Larssonin lainoja ja joutui ne maksamaan. Olisiko hän sukulainen?
Per Pacchaleniuksen vaimo oli Kristina Eriksdr .

Voisiko tuo Halikon kruununvouti Erik Larsson olla Perin appiukko.

Veljensä Anders osti Ritalan ratsutilan pormestari Mårten Sigfridssonilta.

Serkkunsa Kristina Thomasdr Pacchalenius oli Ericus Erici Stodiuksen vaimo.

Voisiko Mårtenin vaimo Brita Eriksdr olla tuon Erik Larssonin tytär?

Jokin suhde yhdistää Pacchaleniukset Mårteniin.

Yleensä voudit tunnetaan, onkohan tuosta Erik Larssonista mitään tarkempaa tietoa?

[Benedictus]

Lars Alceniuksen vaimo oli Maexmontanus. Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanuksen tytär.
Johanin sisko Valburg oli taasen Tyrvännön kappalaisen1632-76 Ericus Johannis Särjen eli Mörtin eli Rubelliuksen puoliso.
Erikin sisko Elisabethan oli Karkunkirkkoherra Johannes Mattiae Collinuksen vaimo.

Ericuksen isä oli Johannes Mattiae Särki Janakkalan 1599-1616 ja Lempäälän 1618-23 kirkkoherra.

Michel Martini Maexmontanus syntyjään Maskun Mäksmäestä oli Lempäälän kirkkoherra 1626-50. Sitä ennen Nokialla kappalaisena.k. 17.1. 1650.
Vaimonsa Gertrud Jacobsdr.

Erikin pojat olivat sotilaspappeja.
Johan yo 1653/54 Hämeenkyrön khr ,3 vaimoa. 1? 2. Thuronius 3. Tyrvenius

Micael yo 1662 Tyrvännön kappalainen, vaimo Martta Ollonius. Isä Hattulan khr Hemminki Ollonius jonka 2. vaimo Elisabeth Eriksdr Särki.

Gabriel yo 1667/68 Lohusuun khr Liivinmaa, vaimo Katarina Bock.

Järventaan ratsutilalla oli Johannes Collinus vaimonsa Elisabeth Särjen kanssa.
Seuraavaksi siellä oli Claes Johansson Särki 1647-1660, leskiemäntä Susanna Mårtendr:n 2. puoliso.
1656 haudataan Järvenpäässä Hustru Gertrud.Vain vuosi on mainittu. Johannes Särjen vaimosta ei ole tietoa.
Hiskissä mainitaan pari riviä ennen Gertrudia kuolleeksi 11.3.1656 Kyrkioherdens hustros moder.
Kirkkoherra oli Johannes Collinus, jonka vaimo oli Elisabeth Särki Järventaan Claesin sisar.
Ilmoitukset tarkoittanevat juuri Gertrudia Clasin ja kirkkoherran vaimon Elisabetin äitiä.

Se, mitä nyt haen aiheeseen on Erik Särki. Isak Erikson voisi hyvinkin olla myös Särki.
Veljet sotilaita ja pappeja. Suhteita Karkkuun paljon.

Jos Isak olisi Särki,niin hän olisi silloin Collinuksia ja Packaleniuksia.

Kuka oli Johannes Särki?1599 hän tulee varakkaan Janakkalan kirkkoherraksi tyhjästä.
Ainoat Särjet eli Mörtit ovat yli satavuotta aiempaa Turun porvari Henrik Mörtin ja Katarina Olofsdr Tavastin jälkeläisiä, Mörttejä ulkomaisissa yliopistoissa.
Voisiko Johannes Mathiae Särki olla porvari Mats Henriksson Tawastin poika?

[Benedictus]

Edellisestä viestistä jäi pois pohdinta, josko Isak olisi Erik Särjen poika, niin miten hän olisi saanut varoja kahden pojan kouluttamiseen papiksi, tuskin olisi perinyt tarpeeksi kappalais isältä?

[Benedictus]

Käsittääkseni Järventaan Söfring Josephuksella Tyrvään kappalaisella on ollut toinenkin tila hallussaan Tyrväällä. Onkohan kellään siitä tietoa?

[Benedictus]

Kirkkoherrat Lempäälä


Mårthen (1550-54)
Olaus Martini Crock (1556-74)
Jacobus Henrici Smogrodh (1575-83)
Nils Laurentii (1584)
Andreas Petri (1584-1609)
Nicolaus Erici Aboensis (1611-16)
Martinus Erici (1618)
Johannes Matthiæ Särki (1618-23)
Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis (1624-26)
Michael Martini Mæxmontanus (1626-50)
Martinus Jacobi Lignipæus (1650-70)


JANAKKALA:
Johannes Mattiae Särki 1599-16 Janakkalan khr.
1618-23 Lempäälän khr.

Janakkala kappalainen Mathias Olai 1586-1606.
Onko sama, Hattula Khr Mattheus Olai 1604-1615??


LEMPÄÄLÄ: 1591-1609 kappalainen Nicolaus Eriki Aboensis
Khr 1601-1616

Kappalainen Martinus Erici 1615-1616
Khr 1618
Johannes Mattiae Särki Khr 1618-1623

HUOM!. Karkun Järventaan kirkkoväärti Claes (Nicolaus muunnos) Johansson on siis Särki.
Lempäälän kappalainen Thomas Johansson voisi olla poika , jolla isänisän nimi.
Hattulan kirkkoherrana Matheus Olai 1604-1615.
Johanneksen poika Erik Johansson Hattula-Tyrvännön kappalainen.
vaimo: Valborg Michelsdr.Maexmontanus

Jotta saadaan kunnon vyyhtiin lisää niin :
Hattulan khr Grels Mattiae Favorinus
vaimo 2. avio Alisa Jacobsdr.


Hattulan Khr Hemminki Josefus Ollonius( HOLLONIUS)
vaimo 2. Elisabeth Ericsdr Särki.
vävy Micael Ericsson Särki, puoliso Martta Ollonius

isä: Josephus Hemmingii K.1625 Maskun khr.
vaimo 1. avio Alisa Jacobsdr. !!!!!

isä: Hemminki Maskulainen ,Hemmingius Henriki 1587-1619 Maskun khr
isä porvari Henrik Hollo Turku.

Lempäälä:
Lempäälän khr Micael Maexmontanus 1626-1650
-syntynyt Masku Mäksmäki, osa Kankaista.

Vaimo:Gertrud Jacobsdr.

Edeltäjä: Johannes Särjen jälkeen. Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis

- kotoisin Liedon Hiidenalan ratsutilalta, jolla näkyy 1560-1571 Jacob Matts.Piispan landb.
1556 Matts Laerss

1572-80 Lasse Michelsson
1586 Per Rasmusson
1592 hust. Walborg Per Rasmusson
1624 haver Per Rasmusson underpant
Tästä voidaan päätellä, että Hiidenala on kuulunut Walborg Henriksdr Myllarille
Valborg Heikintytär, k.n.1596, pso I Skotte Hannu, mestattiin 1563, pso II Turun linnan vouti Lasse Mickelsson, k. luultavasti 1571 , pso III kuningas Juhanan sihteerin Per Rasmusson Brun.


Ovatko Alisa, Gertdud ja Jacob sisaruksia Liedosta?
Karkun Kosken Lundit kotoisin Liedon Nautelasta.

Lieto oli akatemian lehtorin palkkapitäjä. Löytyy Alfanus, Stodius, Florinus, ym ilman sukua olevia.

On ilmeistä, että Karkun Järventakana näkyvä Hustru Gertrud on sama kuin kirkkoherran vaimon äiti.

Jos pohditaan, että tällöin kirkkoherra Johannes Mathiae Särjen vaimon nimi on Gertrud, niin Särjen 2. seuraajan Michel Maxmontanuksen vaimon nimi on Gertrud Jacobsdr.
Voisiko päätellä, että Särjen vaimo oli Gertrud Jacobsson Hiisi Lundensis.
Särjen seuraaja oli Gertrudin veli Jacob Jacobsson Hiisi Lundensis.

Tämän seuraaja Michel Maxmontanus nai Särjen lesken Gertrudin.
-Johannes Särki kuolee 1623
-Michel Maxmontanus khr 1626.

Walborg Myllar omistaa Hiidenalan ratsutilan Liedossa, siskonsa Elisabeth on Michel Krankin vaimo, Michel Krankin tytär on kamreeri Sigfred Sigfredssonin vaimo.
Mårten Sigfredssonin tytär Susanna on Claes Johansson Särjen vaimo Karkun Järventakana.

Mikä on Jacob Jacob Hiisi Lundensiksen suhde Valborg Myllariin?

sl. 1640 Johan Maexmontanus Johannes Michaelis, Satacundensis 9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9). * Turussa 22.6.1616. Vht: Lempäälän kirkkoherra Mikael Maexmontanus (Michael Martini, † 1650) ja Gertrud Jakobsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1640
Johanin äidiksi on merkitty Gertrud Jacobsdr ja syntynyt 1616.
Onko olemassa varma näyttö, että äiti on juuri Gertrud.
Micael Nokian kappalaisena ennen Lempäälää.
Johanin tytär nai Erik Johansson Särjen, joten voisivat olla puolisisaruksia.

[Julle]

< sl. 1640 Johan Maexmontanus Johannes Michaelis, Satacundensis 9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9). * Turussa 22.6.1616. Vht: Lempäälän kirkkoherra Mikael Maexmontanus (Michael Martini, † 1650) ja Gertrud Jakobsdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1640
Johanin äidiksi on merkitty Gertrud Jacobsdr ja syntynyt 1616.

Onko olemassa varma näyttö, että äiti on juuri Gertrud.

Micael Nokian kappalaisena ennen Lempäälää.
http://users.utu.fi/isoi/talot/nokia.htm
Johanin tytär nai Erik Johansson Särjen, joten voisivat olla puolisisaruksia. >
Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon mukaan kyllä:
Martti (Mårten) Maexmontanuksen poika Mikko (Michael) Maexmontanus, s. 1572, k. 17.01.1650 vaimo Kerttu (Gertrud) Jaakopintytär
Lapset: Juhani (Johan), s. 22.06.1616 Turku?, k. 01.06.1696 Lempäälä, Kaapo (Gabriel), s ?, k. ?, Valpuri (Valborg) ,s . ?, k. ?
Juhanin vaimo: Bertta (Beata) Lilius, s. ?, k. 23.07.1705, lapsia viisi.
Vapun aviomies: eerikki (Ericus) Särki, s. ? k. 1676 Tyrväntö, lapsia kolme

Sukulaisuussuhteiden pohtimiseen ei riitä aivokapasiteetti nyt!

Tarkistelemisiin

[Benedictus]

Eli ei ainakaan vielä löytynyt mitään varmuutta, että Gertrud Jacobsdr olisi ollut Michel Maexmontanuksen lasten ennen 1627 äiti.

Toisaalta tuo Liedon Hiiden talon omistus tuo esiin aivan uuden ajatuksen.
Hiiden omisti Valborg Myllar, jonka sisko Margareta oli Jaakko Finnån vaimo. Jaakko kuoli 1588.

Olisiko mahdollista, että tuo Jacob Jacobsson Hiisi-Lundensis onkin Jaakko Finnån poika Jaakko, joka näkyy alla.
Jacob Rinnån kuoltua 1588, hän on hyvinkin voinut asua äitinsä kanssa tätinsä Valborgin tilalla Liedossa.
Myllarien kaupunki talo siirtyi Jaakko Finnolta Hämeenkyrön khr Henrik Finnålle.

Jos siis Johannes Mathiae Särjen vaimo on tuo Gertrud Jacobsdr joka olisi Hiisi-Lundensiksen sisko olisi hän Jaakko Finnån tytär.


Jacobus Petri Finno, k. Turku.
Puoliso: Margareta Henrikintytär Myllar (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E661), k. 1605.
Lapset: Henrik (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E330), k. 20.6.1650. Hämeenkyrön kirkkoherra, rovasti. Puoliso : Vappu Heikintytär (http://personal.inet.fi/yhdistys/oulun.hellman/suku/puu/mat.html#E331).
Agnes. Puoliso: Hans Plagman, s. Viro, k. 1620. Sotilas Wrangelin armeijassa. Johannes. Jaakko.

[Ari P]

Lempäälän historia:
V.1623 kesäkäräjillä Johannes Matinpojan leski Helba Matintytär joutui perimään kirkkoherran saamisia pitäjäläisiltä.

[Benedictus]

HIENO HUOMIO!
Tuota Särjen vaimon nimeä ei ole aiemmin missään tullut vastaan, nyt se on virallinen tieto.
Ainoa harmi, että se pilaa oikein hyvän spegulaationi.
Joka siis perustui virheelliselle päättelylle.

Well.Nyt on vain 2 kappaletta Mattseja hukassa, Johanes Särjen isä ja vaimonsa Helban isä.
Johanneksen tai Helban isä voisi olla tuo Janakkalan kappalainen Mathias Olai, joka oli nainut edellisten kirkkoherrojen tyttären.
1)
Olavi (1483-97)
Paavali (1541)
Beren Nilsson (1545-54)
Henricus Martini Rautia (1560-83)
Simon Henrici (1584-94)
Johannes Matthæj Särki (1599-1616)
Ericus Thomæ (1614-22)
Niilo (1623-27)
Johannes Nicolai (1622-44)
Matti Laurinpoika Belterus (1645-66)
Samuel Nikolainpoika Frisius (1667-69)
Kappalaiset
Ambrosius Marcusson (1559-70)
Matthias Olai (1686-1606)
Tuomas Johanneksenpoika (1634-54)
Jöns Westgöte (1651-57)

Joahnnes Mathiae Särjen seuraaja oli siis Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis.
Täysin mahdollisesti Jaakko Finnon poika.

Toisaalta Michel Maexmontanuksen vaimo Gertrud voisi olla tämän Jacobin tytär. Johan Maexmontanus oli siis syntynyt Turussa.

Jacobus HiisiLundenuksesta ei löydy mitään tietoa, missähän on vaikuttanut aiemmin?

Järventaan hustro Gertrudin alkuperä on taas auki .
11.3. 1656 kuollut kirkkoherran vaimon äiti lienee khr Henrikus Arvidin vaimon Margareta Staffansdr:n äiti.
Eli Margaretan isä oli Staffan ja äiti Gertrud. Onko tälläinen pariskunta jossain Kangasalan suunnalla?

[marjuska]

http://books.google.fi/books?id=NddyH-Ux17wC&pg=PA121&lpg=PA121&dq=Hiisi+Lundensis&source=bl&ots=m3d4Hx77Eu&sig=y6mrR3jCTrBfiQIGAIKUJd9xRNU#v=onepage&q=Hiisi%20Lundensis&f=false


Täällä mainittuna s. 39:

Församlingarnas presterskap Akkas

Kapellaner:

Jacobus Jacobi Hiisi, Lundoensis, befordrad härifrån till Lempälä pastorat 1624, K. 1626 (Strandberg, Åbo stifts herdaminne)

M.Laine

[Benedictus]

Jacob Hiisi siis kappalainen Akaassa 1611-24, sitten Lempäälään.
Onkohan noissa historioissa mitään tietoa vaimoistaan?
Ajallisesti sopisi oikein hyvin Jaakko Finnån pojaksi.
Jos olisi vihitty papiksi 25 v. ja noin heti akaaseen niin olisi syntynyt noin 1585. Jaakko Finnå kuoli 1588.
Henrik Finnå on opiskelunsa huomioiden syntynyt jo aiemmin.

[Benedictus]

Henkilötiedot

kl. 1692 Lars Alcenius Laurentius Matthiæ, Someroensis 3842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3842). Talollisen poika Someron Hirvelän kylästä, joka kuului sittemmin Kiikalaan. Turun katedraalikoulun oppilas 2.5.1681 (in cl. d:ni Caspari Sarenij, Laurentius Mathiae Sommeroensis). Ylioppilas Turussa kl. 1692 Alcenius Laur. Matth:æ Sommero _ 197. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1697. — Apulaispappi Lempäälässä 1697. Pirkkalan pitäjänapulainen 1698. Lempäälän pitäjänapulainen 1699, pysyi virassa isonvihan yli, kappalainen 1722. ‡ Lempäälässä 10.12.1724. Pso: Sofia Maexmontan († 1744).
Appi: Lempäälän kirkkoherra Johan Maexmontanus 9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9) (yo 1640, † 1696).
Poika: Isojoen kappalainen Gabriel Alcenius 5474 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5474) (yo 1725, † 1790).
Tyttärenpoika: Mikael Waldenius 7361 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7361) (yo 1748, † 1792).
/ Kiikalan isäntäluettelot tuntevat Hirvelän Vanhasepän isännän Matts Petterssonin (1634–67) ja Anttilan isännän Henrik Mattssonin (1681–96), onkohan Lars edellisen poika tai jälkimmäisen veli? /


Aiemmin pohdittiin Cristiern Alceniuksen alkuperää, koska hän oli Juliana Frisiuksen ja Thomas Betulinuksen mukana Pohjanmaalla.


Alcenius tulee Hirvi sanasta.
Eräs Hirvi on jäänyt huomaamatta. Huittisten khr oli Mattias Thomae Hirvi.
1644-58 kirkkoherrana,

1635-44 kappalainen


Voisikohan tämä Mattias Hirvi olla yllä olevan Lars Alceniuksen isä, eikä tuo talollinen Kiikalasta tai ovat samaa sukua.


Kiinnostavaa on että Alceniukset naivat Maxmontanuksia ja nämä Särkiä.


1649/50 Henrik Tacku Henricus Matthiæ, Hvittensis 721 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=721). * Huittisissa 6.6.1630. Vht: Huittisten nimismies Matts Sigfridsson Takku († 1656) ja hänen 2. puolisonsa Sara Johansdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1649/50 Tarku‹¿› Henr. Matthiæ Hvitt _ 36. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1649/50] Henricus Tacku. Sacell. Hwittensis hinc Pastor in Pungalaitio. — Uudenmaan kahdennusratsuväkirykmentin (Vilh. Yxkullin rykm.) vt. rykmentinpastori 1657, kieltäytyi tehtävästä ja erotettiin toistaiseksi pappisvirasta. Huittisten kappalainen (1665). Punkalaitumen kirkkoherra 1689. ‡ Punkalaitumella 13.7.1717. Pso: Elisabet Bursetz († 1709).
Velipuoli: Huittisten nimismies Tomas Tacku 52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=52) (yo 1640).
Poika: ratsumies Daniel Tacku 2596 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2596) (yo 1677/78).
Poika: Matias Tacku 3786 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3786) (yo 1691, † 1716).
Lanko: Euran kirkkoherra Mårten Zidenius 610 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=610) (yo 1647/48, † 1683).
Vävy: Punkalaitumen vt. kirkkoherra Samuel Linck 4063 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4063) (yo 1694/95, † 1716).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 190b; HYK ms., Satak. osak. matr. I #56; KA mf. ES 1921 (mm 6) Huittisten käräjät 16.–18.3.1646 f. 127 (Framträdde H: Ingeborg S: her Josepz Kyrckieherdes i Urdiala [Urjalan kirkkoherra Josephus Thomæ Rynkö] Enkia, med sin dotter H: Brita, och fordrade af H: Sara Matz Tackus i Sambu, thz Arf som be:te H: Sara effter sin förre Man her Jacob, som hade warit Caplan i Achas Sochn [Akaan kappalainen Jacobus Jacobi Hiisi, katso 993 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=993)] och tilförenne hade ägt be:te H: Britas stiuf Syster Kirstin Jörensdotter be:d till hustru, ärfft hadhe. Så emedhan samme Arf är fallet i be:te Achas, der och Arfskifftet hållet är; derföre blef saken här ifrå dijt, der att optagas, opskuten, och be:te H: Sara blef här af Retten pålagdt sig der hän att begifwa, att swara den der om till Rätta, enähr hon dijt blifwer stämbdh);

Tämä vaatii nyt vielä lisää tutkimista, on senverran sotkuinen sukuvyyhti.


Tuossa näkyy, että Jacobus Jacobi Hiiden vaimo oli Sara Matsdr Tacku. Saran veljenvaimo oli Elisabeth Bursets, jonka isä oli luultavasti hattumaakari Samuel Bursets joka myi Järventaan Johannes Frisiukselle.

[Benedictus]

Lainaus:Latva-Rasku
Henrik Tackun yhteydessä mainittuja käräjäjuttuja ovat olleet:

Huittisten käräjät 16.–18.3.1646 f. 127 (Framträdde H: Ingeborg S: her Josepz Kyrckieherdes i Urdiala [Urjalan kirkkoherra Josephus Thomæ Rynkö] Enkia, med sin dotter H: Brita, och fordrade af H: Sara Matz Tackus i Sambu, thz Arf som be:te H: Sara effter sin förre Man her Jacob, som hade warit Caplan i Achas Sochn [Akaan kappalainen Jacobus Jacobi Hiisi, katso 993 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=993)] och tilförenne hade ägt be:te H: Britas stiuf Syster Kirstin Jörensdotter be:d till hustru, ärfft hadhe. Så emedhan samme Arf är fallet i be:te Achas, der och Arfskifftet hållet är; derföre blef saken här ifrå dijt, der att optagas, opskuten, och be:te H: Sara blef här af Retten pålagdt sig der hän att begifwa, att swara den der om till Rätta, enähr hon dijt blifwer stämbdh);

Huittisten käräjät 25.–28.2.1681 s. 36, 47 (Dn:s Jacobus Zidenius 2525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2525) kärde nu till Cappellanen wällärde H:r Henrich Tacku, om något Arff efter sin Moder Moder, Sara Johansdotter och Moder Syster Walborgh Matsd:r, som han berättar H:r Henrich utur Inventario stulit);

Henrik Tackun velipuoleen nimismies Tomas Tackuun liittyen on käyty seuraava oikeusjuttu:

Huittisten käräjät 12.–15.11.1658 f. 146 (Ibland andre Sakers förrättande, Företrädde Ehrligh och Förståndigh Thommas Matzson Tacku i Sambu, och inlade i Rätten Eedt Arffskifftes breff, daterat den 23 Octobris åhr 1654 aff Häredzdommaren Underschrifwit och Förseglat, dess innehåldh således lydde, huru såsom gammal Mannen Saligh Matz Tacku, då warande Läntzman i Hwittis Sochn och Sambu by, hadhe medh tingzbordet äskadt och begärat, att skiffta och deela hans egendom och innandöme emillan hans barn, som han Uthi Twenne Kullår och gifftermåll aflat hafuer, Nembligen, wedh första Hustrun Thommas Matzson och Margetha Matzdåtter, medh seenare Hustrun, H: Sara Johansdåtter, Henricus och Gustavus Matz Söner, Hebla och Walbårgh Matzdöttrar, både i löst och fast om Fäderne);

Huittisten nimismiehen Matz Tackun toinen puoliso on ollut Sara Johansdotter. Saran poika on ollut Henrik Tacku, jolla oli puoliso Elisabeth Bursetz. Matz Tacku kuolee vuonna 1656. Järventaassa mainitaan vuodesta 1656 lähtien vuoteen 1660 vävy Matts, jolla vaimo Sara.

Edellisestä tulee mieleen, jospa Huittisten nimismiehen puoliso Sara Johansdotter olisi ollut Järventaan Claes Johanssonin sisko, joka olisi avioitunut uudestaan toisen Mattsin kanssa ja muuttanut Järventakaan?
kommentti:
Hyvinkin mahdollinen vaihtoehto, koska Johannes Mathiae Särjen vaimo oli Hebla Matsdr, ja Sara Johansdr tytär on myös Hebla.
Poikansa Henrik Matsson Tacku nai Elisabeth Bursetsin, joka jos oli Samuelsdr olisi Susanna Mårtensdr:n ja Söfring Josephuksen tyttärentytär, jonka isäpuoli oli siis Claes Johansson Särki.

Voidaan ajtella, että Johannes Mathiae Särjen tytär Sara Johansdr oli nainut Akaan kappalaisen Jacobus Jacobi Hiisi Lundenuksen, tämän kuoltua nai Mats Tackun.
Se, onko Järvenpään Sara ja vävy Mats edelläoleva Sara Johansdr on epävarmaa.

Tämä on aika speculatiivista, mutta, jos Saran tytär olisi tuo Michel Maexmontanuksen vaimo Gertrud Jacobsdr. tarkoittaisi se, että Gertrud on naitettu hyvin nuorena Michelille, joka oli ollut leski.
Saran poika Henrik Tacku on syntynyt n. 1630. eli äitinsä myöhäisvuosilla. Sara voisi silloin olla syntynyt aikaisintaan noin 1590.
Poikapuolen Johanin tytär nai sitten Erik Särjen, äitipuolen enon.
Toinen vaihtoehto on, että Gertrud on Jacobi Hiiden sisko.
Kolmas, ettei ole mitään sukua Särkiin tai Hiisiin. mutta tuntuu epäuskottavalta, koska tuolloin mentiin klaanin sisällä.

[Benedictus]

Tyrvään vt. kappalaisella Thomas Rajaleniuksella ja Walborg Ryssillä (Rijsse, kpt Paul Ryssin tytär) oli poika Gabriel, jonka puoliso oli Lisa Jacobsdotter.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=117&pnum=119 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=117&pnum=119)
1730-36 Walborg Ryss löytyy Kallialasta poikansa, pitäjänkirjuri Johanin ja Lisa Jacobsdotterin hoteista (Isosipi).
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...d=578&pnum=121 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=578&pnum=121)
Gabriel lienee ollut Thomas Rajaleniuksen vanhin poika. Johan Thomasson Rajalenius ja Lijsa Jacobsd:r Kamppi vihittiin Tyrväällä 4.6.1721.
Gabriel Tomasson Rajaleniuksen serkulla, Gabriel Johansson Rajaleniuksella (vht Johannes Thomae R. ja Christina Eriksdotter Pihl) on ollut Tyrväällä puolisoinaan nähdäkseni ensin Brita Mattsdotter (tytär Malin s. 21.6.1710) ja sitten Maria Eriksdotter (tytär Carin s. 23.12.1712).
Johannes Thomae Rajaleniuksen puolison Kristin Pihlin veli Erik Pihl (k. 1696 Perniö) oli Melkkilän vuokraaja ja kruununvouti. Isä Erik Olsson Pihl syntyi Länsigötanmaalla ja lähetettiin Suomeen Halikon Vartsalan voudiksi (inspektor). Hän oli myöhemmin mm. Vartsalan vuokraajana ja ilmeisesti pyrki myös Joensuun vuokraajaksi ennen kuolemaansa.
PH

Tyrvään Eskolan eli Ryssän ratsutilan omistajana kapteeni Paul Ryss
isäntänä 1659-95.

Kuka tai mikä oli tuo Paul Ryss tai Russ, hänestä ei ole paljoa tietoa.

Se mikä on mielenkiintoista on, että hänen jälkeläisensä sekaantuvat Pihlien ja monien muiden tutkituiden sukujen kanssa.

Ja , että Astreniuksilla on Paul nimiä. Paul Ryss on lähin Paul sopivaa kategoriaa.
Voisiko Paulilla olla veli Erik?

Kuka voisi olla Paul Ryssin vaimon Walborg Tönnessonin isä??

Tönne???

[karisalm]

Hei

Olen merkinnyt seuraavaa Tyrvään käräjiltä joista aluetta paremmin tunteva ehkä pystyy päättelemään Walborg Tönnesdotterin juuria.

Tyrvään syyskäräjät 2-3.11.1658: Mainitaan leutenant manfattig Paul Ryss, hans hustrus moderfaders hemman i Tyrvis by.... hans hustrus moderbroder Eskil Jönsson på sin broderson Jöran Henricssons vägnar.

[olanyk]

(Seuraava voi pitää sisällään jonkun hypoteesin?) Paavali Jönsson Juusteenilla oli veli porvari viipurissa Jöns Jönsson Justen, jonka tytär oli naimisissa Tönne Nylanduksen kanssa. Itse olen hänen arvellu olleen Helsingin Seutulasta Anders Sigfridssonin poika ja näin Creutzhammar suvun Matss Tönnessonin isä.

Joskus on tullut vastaan ajatus oliko hän sama Jöns Pehrsson Juthe (Ruth)?

Tönne Nylandus (tietääkseni?) avioitui uudestaan Anna Larsdr Teitin kanssa joka oli Envaldus Sigfridin leski. Olen kysynytkin oliko tuolloin mahdollista avioitua setänsä lesken kanssa?

Olen myös tuosta pyrkinyt löytämään yhteyttä Juustenien ja Jöns Ruth (Juthen) välille. Seutulassa ja Helsingissä vaikutti 1500-luvun alussa Ruth nimisiä sukujuuriltaan "ratkaisemattomia"laivureita maanomistajia.

Sopisko hän Walborgin isäksi ? Matts Tönnesson oli syntynyt n, 1600.

Onko niin että Tönne nimen synonyymi on Antonius. Minulla kumpaakin nimeä esiintyy vähän. Tönnet ovat liittyvät Tott sukua lehellä olleisiin Wildemaneihin

Olavi

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587173

Kysymys lienee Tyrväänkylän Paavista, jossa näkyy 1637 Eskil Jönsson husman. Poika Henrik Jönsson, myöhemmin isäntä.

Isäntänä Jöns Olofsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584985

Eskolassa, joka on Paul Ryssin tila, näkyy Jöns Olofsson. Olisiko niin, että appi on antanut tilan vävylleen Tönnelle, jolta se siirtyy vävy Ryssille.

Eskolan tietoja ei näy tuolta ajalta.
Paavilla on muuta sakkia.
Mielenkiintoista on, että Paavilla näkyy Turun pormestari Nils Torkilsson toisen tilan omistajan. Tila on nimismies ja kestikievari talo.
Samoin nimismies ja kestikievari on myös Eskolassa.

Osaisikohan joku päätellä mikä on kiemuran ratkaisu.

Torkill nimistä ei löydy Tyrväältä?
Kuka on Tönne ,Ryssin appiukko?
Entäpä Jöns Olofsson, jonka isä lienee Eskolassa näkyvä Olof Eskillsson?

[Benedictus]

Tyrvään kylän sotkua lisää, että Rauvan talo on Sigfrid Sigfridssonin hallussa, joka tila myöhemmin näkyy kallialan kylän puolella.
Onko tuo Sigfrid Sigfridsson kamreeri ei ole varmaa. Nils Torkilssonin yhteys viittaisi siihen.

Onkohan kellään mitään tietoa Eskolan tilan omistajista tuolta näkymättömältä ajalta?
Tuo Tönne olisi kiinnostavaa tietää, itse arvuuttelisin Turun suuntaa.

[Benedictus]

Laitan tähän kommentia tuosta Laukulan Lipun porukasta, vaikka se menee ulos tästä teemasta. Se kuitenkin kertoo, että suvut saattoivat olla hyvinkin monipolvisia.
lainaus:
Laitetaan nyt tähän tämäkin tieto. Elisabet Svarthafran puoliso oli uppbördsskrivare Erik Thomasson (, joka nähtävästi oli juuri se kirjuri Erkki, joka toimi nimismiehen sijaisena vuosina 1689-97 ja jonka jälkeen sattuneista syistä työtä jatkoi Ragvald Hansson vuosina 1698-1701) Nämä kaksi viimeisintä tietoa Sastamalan historia 2:sta. Ensimmäinen tieto tuomiokirjasta. On jokseenkin otaksuttavaa, että Erkki Tuomaanpoika ja Elisabeth Svarthafra ovat Maria Erkintyttären, myöhemmän Laukkulan Lipun emännän, vanhemmat.

Make
219 139 1708-27 Ragvald Hanss Pusa 1.1.1702 Tyrvää h 17.9.1727 Tyrvää
219 140 Margareta Ericsd 1679 1.1.1702 Tyrvää h 7.2.1748 Tyrvää
318 105 1728 po Johan Ragvaldss Lippu 8.1.1709 Tyrvää 20.11.1748 Kiikka h 16.4.1781 Mouhijhttp://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584987
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803865

Ragvald Hansson on tosi outo nimiyhdistelmä.
Yllä on Tyrväänkylässä ja Kiikan Vakkalassa Hans Ragvaldsson läänityksenä koko kylä.
en ole perehtynyt noihin aatelissukuihin, mutta tuntuisi oudolta jos Laukulan Lipun Ragvald Hansson ei olisi Vakkalan poika tai pojanpoika.
Luultavasti pojanpoika, koska Vakkalassa mainitaan Hans Hansson, joka olisi varmaan Hans Ragvaldssonin poika, silloin Ragvald Hansson on lookisesti nimetty isoisän mukaan.

[Timo Verho]

Ragvald Hanssonin isä oli Loimaan kreivikunnan virkamies, en nyt muista missä toimessa, joka otti Alastaron (Loimaan) Annisten Pusan viljelykseensä vuonna 1676 ja kuoli 16.6.1716, puoliso Valborg Mattsdotter.
Timo Verho

[Benedictus]

En ole perehtynyt tuohon sukuun enempää. mitä SAY:stä löytyy.'

Nimen takia on tuskin mahdollista, että on muuta kuin sukua, lienevät serkkuja ja veljiä.
Kiikan Vakkalasta ja Tyrvään tiloilta löytyy kuitenkin tietoa.
Kuka oli tuo Alku Hans Ragvaldsson on varmaankin aika helppo selvittää.

Vakkalan tilat menivät Hans Ramsekselle, mikä lienee sama kuin Johan Ramsey.

[Benedictus]

Paul Ryss liittyy näköjään avioliiton kautta noihin turun pormestari Mårten Sigfridssonin sukuihin ja siis Alftanus juuriin.

Onko Ryssillä muuta sukua Yläsatakunnassa ei ole selvää. Edes hänen isänimeään ei ole löytynyt.

Tyrvään Eskola eli Ryssän osti hopeaseppä Erland Wallin 1879, joka oli Astreniusten jälkeläinen, hänen suvullaan tila on vieläkin.

Jos oikeuspöytäkirja asiantuntijoillaesattuu tulemaan vastaan tietoa noista Tyrvään tiloista, niin kiitos etukäteen. Teidän ansiostanne tämä nettitutkimus toimii.

[Benedictus]

Eräs vahingossa sivuun jäänyt Erik,on Erik Woivalenius Kaarin kappalainen ja Voivalan ratsulilan omistaja.
Erityisesti Erik Woivaleniuksen merkitys on siinä, että hänen vaimonsa on Pöytyän kirkkoherra Grels Utterin tytär.
Toinen Grelssin tytär sattuu olemaan nimittäin Johannes Frisiuksen 3. vaimo.
(1653) rykmentinpastori Johan Frisius Johannes Arvidi, Finno 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966). * Naantalissa 3.5.1613. Vht: Maskun Kajalan ratsutilallinen, myös Naantalissa tiloja omistanut Arvid Johansson (Maskun kirkkoherran poika ja Halikon kirkkoherran poikapuoli, † 1637) ja Elin Pettersdotter Friis. Ylioppilas Uppsalassa 11.1633 Johannem Arvidi Flistium‹!› Finn. Oraatio Uppsalassa kolminaisuudenpäivänä 12.6.1636. Oraatio Uppsalassa 21.6.1638. Respondentti Uppsalassa 28.6.1639, pr. teol. prof. Jonas Magni Wexionensis. Respondentti Turussa 23.4.1653 pro gradu, pr. Mikael Gyldenstolpe U8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U8). FM 3.5.1653. — Turun akatemian notaari 1640. Itä-Uudenmaan jalkaväkirykmentin (Lydert Hindersson Reuterin rykm.) saarnaaja 1646. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin (Joh. Ritterin, sittemmin Berndt Mellinin rykm.) saarnaaja 1648, rykmentinpastori 1653, palveli rykmentin mukana Riiassa. Kangasalan kirkkoherra 1656. Rovasti 1659. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1660, saarnaaja 1667. † matkalla Pöytyällä kesällä 1672. ‡ Naantalin kirkkoon. Pso: 1:o N.N. Mårtensdotter († 1652); 2:o Margeta Johansdotter Wenno († 1658); 3:o 1659 Karin Grelsdotter Utter tämän 1. avioliitossa († 1694).



1665/66 Elias Woivalenius Elias Erici, Australis 1802 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1802). * noin 1654. Vht: Kaarinan kappalainen Erik Woivalenius (Ericus Sigfridi, † 1669) ja Valborg Grelsdotter Utter. Ylioppilas Turussa 1665/66 [Voivalenius] Elias [Erici _ 86]. Stipendianomus 23.11.1678. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1679 – kl. 1680. Respondentti 1680 (Marklin), pr. Daniel Achrelius 1565 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1565). Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1680 – kl. 1682. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1682 – sl. 1686. Respondentti 3.12.1684, pr. Johan Flachsenius 981 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=981). Respondentti 23.5.1685 pro gradu, pr. Anders Wanochius 2021 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2021). FM 21.7.1685 gratisti. — Turun katedraalikoulun konrehtori 1686. Sääksmäen kirkkoherra 1691. Rovasti (1699). Omisti Sääksmäen Iikkalan. Puhuja pappeinkokouksessa Turussa 1694, saarnaaja 1698, synodaaliväitöksen preeses 1701. ‡ Sääksmäellä 2.2.1714. Pso: 1686 Elisabet Kihl († 1717).
Veli: rykmentinpastori Johan Woivalenius 1801 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1801) (yo 1665/66, † 1689).
Poika: kruununvouti Gabriel Woivalenius 5153 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5153) (yo 1710/11, † 1762).
Pojanpoika: Turun hovioikeuden asessori Anders Woivalenius, v:sta 1769 Walheim 7902 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7902) (yo 1755/56, † 1781).
Tyttärenpoika: Johan Anders Leopold 6734 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6734) (yo 1740/41).
Tyttärenpoika: auskultantti Erik Forell 7301 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7301) (yo 1747).
Lanko: apulaispappi Samuel Kihl 2723 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2723) (yo (1679)).
Vävy: Sääksmäen kirkkoherra, FM Samuel Möller 3990 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3990) (yo 1693/94, † 1732).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 202b; HYKA TAA Eg, Stipendianomukset 1641–1712 (23.11.1678); KA mf. ES 3366 (Sääksmäki 1) Akaan, Sääksmäen ja Kalvolan käräjät 23.–24.1.1699 f. 319v; KA mf. ES 3367 (Sääksmäki 2) Jämsän käräjät 8.–10.10.1706 f. 219v (dhe afledne bröders [Johan ja Georg Kijhl 3182 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3182)] Swåger och Systermans Probstens i Säxmäkie S:n Ehrewördig och högwäll:de Mag:r Eliæ Woiwalenii Attest. Todistuksessa Woiwalenius mainitsee mm. toimineensa Georg Kijhlin præceptorina); KA mf. ES 1973 (nn 21) Lempäälän ja Vesilahden käräjät 14.–15.6.1704 f. 350. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 115 (XXVI); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 520–521; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 394, 408, 474, 483; Consistorii academici Aboensis protokoll V 1679–1685 (utg. T. Carpelan, 1914) s. 12, 35, 110, 111, 241, 293, 325, 383, 408, 470, 486; Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VI 1685–1690 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 67, 91, 155, 156, 179. — G. Marklin, Ad catalogum disputationum. Supplementa (1820) p. 37 V#9; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 299; C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834) s. 262; V. Selinheimo, Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla II. SSV 9 (1925) s. 136; G. Enwald, Släkten Woiwalenius-Enwald. SSV 22 (1938) s. 157; E. Lindh, Några kompletterande uppgifter till släkten Woiwalenius-Enwald. SSV 22 (1938) s. 267; J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #9R, 65G, 989R, 990G, 1432G, 1465D, 2197G, 2615D, 2617D, 2625D, 2631D, 3240D, 3832G, 4005G, 4013G, 4195G, 4197R; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 213; A. A. Stiernman, Aboa literata – Turun akatemian kirjallisuus (suom. R. Pitkäranta). SKST 518 (1990) s. 131; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #39R, 602, 983H (vih. 17.8.1686), 1215R, 1991, 2273G, 2829H (prom. 1685), 4305R.

Näytä / piilota lisätiedot (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/#)


(1646) Johan Utter Johannes Gregorii, Finno 530 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=530). Vht: Pöytyän kirkkoherra Grels (Gregorius Olai, † 1654) ja Valborg Mårtensdotter. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 17.6.1646. — Apulaispappi Pöytyällä (1654). Kangasalan kappalainen 1657. † Kangasalla 1670. Pso: (jo 1656) Agneta Johansdotter Walstenius tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Taivassalon kappalainen Anders Almannus 1299 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1299) (yo 1658/59, † 1677).
Poika: Oriveden kirkkoherra, FM Johan Utter 2523 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2523) (yo 1677, † 1722).
Sisarenpoika: rykmentinpastori Johan Woivalenius 1801 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1801) (yo 1665/66, † 1689).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius, myöh. Walstenius 146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146) (yo 1640/41, † 1675).
Lanko: Hauhon kirkkoherra Kristoffer Herkepaeus 961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=961) (yo 1652/53, † 1690).
Lanko: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672).
Vävy: Iniön kappalainen Johan Uhonius 3135 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3135) (yo (1684)).
Vävy: Kustavin kappalainen Johan Tocklenius 3357 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3357) (yo 1686/87, † 1729).
Kaima: Hämeenkyrön kirkkoherra Johan Favorinus 813 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=813) (yo 1650/51, † 1672).


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=783476
Gregorius Utterin tila Kolkkis.


Utter nimi tulee Yyteri sanasta, missä Gregoriuksen isä ja isoisä olivat lampuoteina Slang ja Munck suvulla.
Kukahan oli Gregoriuksen vaimon isä Mårten, voisi selittää uraa ja jälkeläisten asemia.


Ongelma vain on, ettei löydy Isakkia, eikä edes Isak nimisiä suvusta. Eikä ainakaan Erik Woivaleniuksen takaa sopivaa vaurautta.

[Benedictus]

Järventaan emännän Juliana Palmin sukusuhteet ovat vielä osin varmentamattomia. Eräs kummallisuus löytyi Kokemäen Köönikän suvun suhteen.
Yritin etsiä Kokemäen Paistilan Köönikän emännän miehen Simon Jacobssonin juuria.

Emäntä Anna Johansdr:n äiti oli Hedvig Håkansdr, jonka vanhemmat näkyvät Karkun Hiedalla vuoteen 1682.
Mainitaan, että isä, Håkan Månsson ostanut Hiedan Måns Månssonilta. Ei mainintaa, että Måns olisi Håkanin isä.

Könikällä haudataan 28.1.1759 Rusth.Simon Jacobsson 62v. 6kk

Laitoin hiskiin haun 1696 syntyneistä, vaikka eihän noita paljoa ole tiedostoissa.

Jännä kyllä, sieltä tuli esiin Simon Jacobsson, joka oli syntynyt 28. 7. 1696.
Paikka oli Taivassalo Hylkilä, isä Jacob Bengtsson.
Hylkilaxin lampuoti, jolla vaimo Kaisa Henriksdr.
K. 1729.
Hylkilaxissa oli aiemmin Henrik Månsson isäntänä.
olisiko Kaisa hänen tyttärensä.
Jacobilla on 9 lasta hiskissä 1691 lähtien.

Heidän poikansa Johan s. 1712 jatkaa isäntänä, 1738-1760 rusthollarina.

Nyt pähkäilen, että olisiko todella niin, että Luutnantti Håkan Månsson olisikin Måns Larssonin poika, eli Julianan veli?
Jolloin Anna Johansdr ja Simon Jacobsson olisivat pikkuserkut.
Tuo Måns Månsson voisi olla lähisukulainen, ehkä juuri Utter sukua, koska Håkanin vaimon Margaretan Karhian, serkun Äimälaeuksen puoliso oli juuri Clara Lietzen. Utter suvussa oli Månsseja joka polvessa.
Luutnantti Håkan Månssonista ensimmäiset tiedot ovat Mynämäen Kallisista, jossa on emännän puoliso ja nimismies.
Håkanin anopin sisko oli siis Antti Äimän vaimo.

Tietysti voi olla sattumaa, mutta aika kummallinen sattuma, että tarkalleen oikea syntymäaika ja kummallisen läheinen suhde Karkkuun.

Melkein uskaltaisi väittää, ettei voi olla sattuma.

JOS Måns ei ole Håkanin isä , niin silloin ikänsä suhteen voisi päätellä olevan edellistä polvea.

Utter suvun nettikoosteesa mainitaan Kuninkaan kirjurin Måns Perssonin tytär, jolla oli puoliso Lars.(mahtoiko nimet taas mennä nurinpäin)

Olisiko niin, että Måns Perssonilla oli myös poika Måns, eli Måns Månsson olisi ollut Larsin pojan Måns Larssonin eno, eli Håkan Månssonin isoeno.

Mitä hän sitten teki Karkussa kirjurina?
Voisiko Hämeenlinnan kapteeni Måns Månsson olla sama mies, joka olisi vaikka haavoittunut ja joutunut jäämään siviiliin kirjuriksi. Naiden ja hankkien siinä sivussa pari-kolme ratsutilaa itselleen Karkusta.
Karkussa ei ole tullut missään vastaan tietoja, että Månssilla olisi lapsia, jos Håkan ei ole poikansa.

Asiaa helpottaisi, jos Kokemäellä olisi edes pieni vinkki Simon Jacobssonin suvusta, mutta ei mitään, eikä liioin apestaan Hedvigin Isästä Johan Henrikssonista.
Olisikohan Karkun Måns Månssonista mitään enempää tietoa, mikä auttaisi varmentamaan sukua?

[Benedictus]

Well, pitäisi aina jaksaa tutkia perusteellisesti, jos jokin juttu on liian hyvää ollakseen totta.
Könickän ja Hylkilaxin Simon Jacobssonit eivät liene samoja, koska Hylkilaxissa näkyy Benttilän isäntänä tämä Simo ja samaan aikaan Könickässä vävy Simo.

Tuo ei silti estä, etteikö Juliana ja Håkan voisi olla sisaruksia. Todiste linkkiä vain ei syntynyt tuosta asiasta.

[Jari Latva-Rasku]

Delagardien kokoelmassa on maininta, että Karkun kirkkoherra Matthias Mathiae antoi 23.2.1596 todistuksen, että ollessaan Kokemäen kappalainen hän antoi viimeisen voitelun Bertil Perdolans-nimiselle henkilölle. Paikalla todistajana Bertilin pojalle Jörenille annetusta lahjoituksesta oli Knut Hordell.
Delagardiska archivet, eller, Handlingar ur Grefl. Delagardiska bibliotheket http://books.google.com/books id=fqUBAAAAQAAJ&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q=Cappelans&f=false (http://books.google.com/books id=fqUBAAAAQAAJ&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q=Cappelans&f=false)

[Benedictus]

Tuossa hieman tietoa, jota sain Porista. Hans Ragvaldssonin suvusta, jota oli Laukulan Lipulla.
Ulvilan käräjät 1629
Hyvinoppineen Hans Ragwalssonin (till Pänes) vaimo Rachel oli Porin entisen kirkkoherran Mårtenin tytär. Tässä jutussa mukana Porin pormestari Melchior Larsson, Påvel Olsson ja Eric Larsson.
Ram, Hans Ragvaldsson (taulusta 66 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T66). Äiti: Örneram, Märtha Torstenintytär)
1. puoliso Rakel Mårtensdotter, Ram k. 1640 Porin maaseurakunta.

Lapset: 1) Hans (katso taulu 117) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T117) Majuri.
2) Märta (katso taulu 118) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T118)
3) Brita (katso taulu 119) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T119)
4) Carl s. 06.07.1636 Turku. Eli siis Hans Ragvaldsson Ramin vaimo on ollut Porin khr Martinus Olain tytär.
Kirkkoherrat

Johannes Thomæ Rauthia (1563-73)
Martinus Olai (1574-83)
Christianus Henrici Winter (1584-87)

Sitä ennen Martinus Olai oli Tyrvään khr 1563-1573.

Pekka Hiltunen esitti, että Martinus Olai olisi vanhan Svärd suvun jälkeläinen. Tyttären avioliitto ei ainakaan heikennä ajatusta.

Arvelisin, että alla oleva Olof Mårtensson Tuorniemen eli Torsnäsin ratsutilalta olisi myös khr Martinuksen poika.
Tila siirtyi käsittääkseni myöhemmin Stenius suvulle, Mårten Steniuksen vaimon Anna Eriksdr kautta. ( En tarkastanut tätä tietoa)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583159

[Pekka Hiltunen]

Tuossa hieman tietoa, jota sain Porista. Hans Ragvaldssonin suvusta, jota oli Laukulan Lipulla.
Ulvilan käräjät 1629
Hyvinoppineen Hans Ragwalssonin (till Pänes) vaimo Rachel oli Porin entisen kirkkoherran Mårtenin tytär. Tässä jutussa mukana Porin pormestari Melchior Larsson, Påvel Olsson ja Eric Larsson.
Ram, Hans Ragvaldsson (taulusta 66 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T66). Äiti: Örneram, Märtha Torstenintytär)
1. puoliso Rakel Mårtensdotter, Ram k. 1640 Porin maaseurakunta.

Lapset: 1) Hans (katso taulu 117) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T117) Majuri.
2) Märta (katso taulu 118) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T118)
3) Brita (katso taulu 119) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T119)
4) Carl s. 06.07.1636 Turku. Eli siis Hans Ragvaldsson Ramin vaimo on ollut Porin khr Martinus Olain tytär.
Kirkkoherrat

Johannes Thomæ Rauthia (1563-73)
Martinus Olai (1574-83)
Christianus Henrici Winter (1584-87)

Sitä ennen Martinus Olai oli Tyrvään khr 1563-1573.

Pekka Hiltunen esitti, että Martinus Olai olisi vanhan Svärd suvun jälkeläinen. Tyttären avioliitto ei ainakaan heikennä ajatusta.

Arvelisin, että alla oleva Olof Mårtensson Tuorniemen eli Torsnäsin ratsutilalta olisi myös khr Martinuksen poika.
Tila siirtyi käsittääkseni myöhemmin Stenius suvulle, Mårten Steniuksen vaimon Anna Eriksdr kautta. ( En tarkastanut tätä tietoa)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583159

Jeppe Kurjen serkun, Kokemäen tuomari Olof Svärdin suku on tietääkseni tutkittu ja tunnettu. Puuttuva (?) dokumentaatio liittyykin kkhran tyttären tyttären Margaretan pojan Henrik Thomasson Curnoviuksen (tai jälkeläistensä) Indrenius-sukunimikäytäntöön. (Curnovius-Indrenius -ketju.)
PH

[Benedictus]

Ram, Hans (taulusta 94 (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T94). Isä: Ram, Hans Ragvaldsson) Majuri.
1. puoliso Falkenklou, Catharina, Ram
Isä: Falk, Daniel Simonsson

Lapset: 1) Christina (katso taulu 161) (http://www.strang.ch/SUKU/FLEMING.HTM#T161)Ulvilan käräjät 22.9.1640
Hans Ram till Pänes anoo edesmenneen isäpuolensa Elias Hanssonin maanvuokria Johan Hanssonilta Kangasalan Tursalankylästä.

Arvelisin, että tuossa on Tursolan Hannulan isäntä Hans Hansson Svarthafra, Hans Eskilssonin poika.

Rackel Mårtenssonilla on siis ollut 2. puoliso Hans Ragvaldsson Ramin jälkeen.

Kuka olisi tämä Elias Hansson?

Onko siis tuon Tyrvää-Porin kirkkoherra Martinus Olain suvusta selvyyttä?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581480

Prytz ja Sluk,Inderöö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576539
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576806
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578077
_näkyy Clas Jöransson Prytz ja vaimo Margareta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577779
Wrik Sluk 1668 talo Bertill Mattsonille Torsnäsistä.

Karkun khr Georg Calsson Prytzin isä on tuo yllä oleva Clas, isoäiti Beata Grelsdr, josta tunnetussa käräjäjutussa mainitaan, että olisi miehensä siskontytär.

Georg Prytzin vaimojen sukuja ei tunneta, 1. oli Anna. Voisi olla hyvinkin tuon Slukin tytär.

Jöran Prytsillä oli Ahlaisissa Säteri ja Inderöön tila ja Gammelgårdissakin omistusta,

Koska Ahlainen oli Göranin ja leski Beata taas asui Inderöössä vaikka oli pari tilaa Ahlaisissa, voisi pohtia oliko hänen kotinsa Inderöössä oleva tila.

Rosnäsin Tervaselän ryttarena mainitaan Staffan Grelsson Fodermarsk eli varmaankin Kokemäenkartanon rehumestari. Voisi ajallisesti olla Beatan veli.

Tuntuu, että noita Porin seudun sukuja on tutkittu yllättävän huonosti, ehkä lähteiden puutteessa tai onko vain ajatus, ettei siellä asu ketään kiinnostavaa.

[Benedictus]

Pitkänkin tutkimisen jälkeen voi tulla yllättäviä tietoja tuomiokirjoista, eli taas todetaan, ettei niitä ole vielä alkuunkaan tutkittu.

Eräs tutkija lähetti viestiä:
Yritin vielä kerran selvitellä Ilonuksen kohtaloa Punkalaitumen jälkeen, koska perhe katosi jälkiä jättämättä. Ei löydy Urjalasta eikä lähiseudulta. Viimeinen merkintä SAY:ssa on 1646. Selitys löytyi siitä, että Ericus Henrici kuoli tuolloin Punkalaitumella. Matrikkelitiedot siitä, että hän olisi ollut Urjalan kirkkoherra eivät siis pitäne paikkaansa. Huittisten käräjillä 23.-25.11.1647 seuraava kirkkoherra Simon Kepplerus toimitti perillisille puolet veroviljasta 14.11.1647 .Tarkistelin sitten mitä lapsille tapahtui. Ilonuksen lapsia mainitaan Punkalaitumella kolme, tyttäret Elin ja Anna sekä poika Isak.
-Merikarvian khr Olaus Martinin vaimo Valborg vanhempia lapsia.

Ainoa sopiva Isak johon törmäsin liittyy tutkimiisi Astreniuksiin. Ulvilan käräjillä 14.-16.2.1682 on seuraavanlainen juttu: Kirjuri Isach Erichssonin valtuuttamana Erich Thomasson (Soinin isäntä Siikaisten Leväsjoella)Påmarckista haastoi Thomas Anderssonin (Kuuri)Södermarkista ja Jakob Nielssonin (Tuomola)Härpöösta/Harjunpää, selvittämään luvatonta viljelyä hänen täällä Ulvilassa olevilla mailla, jotka kuuluvat hänen ratsastaloonsa Järventakan kylässä Karkussa.

Toinen juttu olisi mielenkiintoisempi vuodelta 1699, joka liittyy ko. Isak Erikssonin juttuihin Punkalaitumella, mutta tätä ei valitettavasti ole vielä netissä. Eli Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1699 (mm 8:967-968).
LÖYTYYKÖ KELTÄÄN?
Paremminkin kyse oli palkkatilasta tai mikä lie oikea nimitys. Iisakin nimeä en löytänyt Ulvilan SAY:sta tuolta ajalta. Sensijaan Lautajärven kohdalla on maininta, että ryttare Anders Larsson maksoi veroja Järventaan ratsastalolle 1680 alkaen.

Tämän mukaan Isak Eriksson on tultuaan Järventaan isännäksi laittanut talon omistukset järjestykseen.
Mielenkiintoista on, että Lauttijärven vieressä Siikaisten Otamolla on taasen Suoniemen Pakkalan ratsutilan Pacchaleniusten eräalueet.

Punkalaitumen khr Ilonuksen vaimo varmaankin kuolee ennen miestään, joka kuolee 1646.
Tuossa mainitaan poika Isak.
Tämä Isak passaisi erittäin hyvin meidän Järventaan Isakiksemme, ainoa ongelma on ettei Isak Ilonuksen vaiheista ole mitään tietoa.
Jos olivat täys orpoja niin varmaankin sukulaiset hoitivat heitä, mutta missä?
Merikarvialla ei löydy.
Voisiko olla joku sisko pohjanmaan suunnalla?
Entä äiti Britan suku?

Jos ajateltaisiin, että Britan isä olisi ollut Isak, jolta tyttärenpoika on saanut nimen, kukahan olisi tuollainen sopiva?
Brita on varmaankin syntynyt noin 1600-1605, jos Erik on nainut hänet tultuaan Lapväärtin kappalaiseksi1625.

[Pekka Hiltunen]

Punkalaitumen khr Ilonuksen vaimo varmaankin kuolee ennen miestään, joka kuolee 1646.
Tuossa mainitaan poika Isak.
Tämä Isak passaisi erittäin hyvin meidän Järventaan Isakiksemme, ainoa ongelma on ettei Isak Ilonuksen vaiheista ole mitään tietoa.
Jos olivat täys orpoja niin varmaankin sukulaiset hoitivat heitä, mutta missä?
Merikarvialla ei löydy.
Voisiko olla joku sisko pohjanmaan suunnalla?
Entä äiti Britan suku?

Jos ajateltaisiin, että Britan isä olisi ollut Isak, jolta tyttärenpoika on saanut nimen, kukahan olisi tuollainen sopiva?
Brita on varmaankin syntynyt noin 1600-1605, jos Erik on nainut hänet tultuaan Lapväärtin kappalaiseksi1625.

Lapväärtin kkhra oli 1617-28 Nicolaus Henrici Raumannus, ja häntä seurasi Ericus Henrici Ilonus 1629-30. Voisikohan Erik Henrikinpoika olla Raumannuksen vävy?

Ericus Henrici Ilonus esiintyy Punkalaitumen kkhrana 1639-44. Häntä seurasi Simon Michaelis Kepplerus, jonka 1. puoliso oli Henricus Clementiin (Vemoensis) leski Brita Henrikintytär. Jälkeläiset käyttivät Juslenius-nimeä. Alexander Simonis Kepplerus oli Jusleniusten velipuoli, joten Brita Henrikintytär on syntynyt ehkä viimeistään 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun Alexander on matrikkelin mukaan syntynyt noin 1646.

Simon Michaelis Keppleruksen 1. puoliso Brita Henrikintytär oli kaiketikin Henricus Nicolai Raumannuksen tytär, eli Punkalaitumen 1. kkhran Ericus Henrici Ilonuksen puoliso oli Punkalaitumen 2. kirkkoherran Keppleruksen vaimon täti.

Alexander Simonis Keppleruksen puoliso Hebla Schilling oli Elisabet Erikintytär Astrenian vävyn äidinisän täti Kristina Mårtensdotter Schilling.

Voisiko olla, että orpo Isak tähtinensä löytyykin Raumannusten sukupiiristä?
PH

[Benedictus]

Taas tuntuisi solmu auenneen Pekka Hiltusen tiedoilla.
1661/62 Alexander Kepplerus Alexander Simonis, Satacundensis 1511 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511). * noin 1646. Vht: Punkalaitumen kirkkoherra Simon Kepplerus (Simon Michaelis, † 1680) ja hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1661/62 [Keplerus] Alexand [Simonis _ 69]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander [Simonis Kepleri.] | obiit Inspector Ribbingianus. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1661/62] Alexander Kepplerus. | Inspector prædiorum. — Eversti Johan Ribbingin vouti Vehmaan Piiloisten kartanossa (1674), sittemmin kirjanpitäjä (1677). Omisti Merimaskun Taatilan ratsutilan. † Merimaskussa 11.4.1697. Pso: Hebla Schilling (jäi leskeksi).
Veli: katselmuskirjuri Abraham Kepplerus 1512 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1512) (yo 1661/62).
Velipuoli: Mynämäen kirkkoherra Daniel Juslenius 722 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=722) (yo 1649/50, † 1691).
Poika: Inkoon kirkkoherra, FM Alexander Kepplerus 4117 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4117) (yo 1695, † 1738).
Poika: Pohjan kirkkoherra Gabriel Kepplerus 4665 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4665) (yo 1702, † 1754).
Lanko: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Gustaf Schilling 1590 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1590) (yo 1662/63, † 1696).
Vävy: Rymättylän kappalainen (Sääksmäen nim. kirkkoherra) Krister Sievonius 3918 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3918) (yo 1692/93, † 1719).

Aleksander on siis Vehmaan Piiloisten vouti.
Äitinsä 1. puoliso Huittisten kirkkoherra Henricus Clementii Wemoensis siis Vehmaalainen.
Siskopuolen puoliso kruununvouti Henrik Simonson Callia, Linnankirjuri Paul Simonsson Callian poika, setä Rauman kaupungin kämneri Henrik Simonson Sperr.

Ei Nicolaus Henrici Raumannuksesta eikä pojastaan Henricus Nicolauksesta löytynyt netistä paljoa tietoa.
Löytyykö joltain, että selvittäisi miten suvut voisivat olla.

Meillä oli aiemmin tämä Lokalahden Viljattula yhteys.

Latva-Rasku huomautti tänään!

Kumma kyllä siellä mainitaan ekakerran Isak Eriksson 1646 eli silloin kun Erikus Henrici kuolee.

Voisiko ollakin niin päin, että Ilonus onkin Vehmaan suunnalta ja siskonsa naitu Hesaan.
Toisaalta Vehmaan papit voivat olla juuri Hesan suunnalta?
Huomioiden nuo Kepplerus ja Juslenius yhteydetkin Vehmaalle.

Huittisten käräjät 1630
Simon Hendersson i Skinnarla af Cumå sochen ja tämän sisko Brita Hendersdr Huittisten kirkkoherran vaimo.
En ehtinyt vielä katsomaan tuota Simon Henderssonia Kokemäeltä, mahtaisiko tuossa käräjäjutussa olla tietoa heidän vanhemmistaan.

[Pekka Hiltunen]

Alexander Simonis Keppleruksen puoliso Hebla Schilling oli Elisabet Erikintytär Astrenian vävyn äidinisän täti Kristina Mårtensdotter Schilling

Oops! Taisivat mennä sukulaisuussuhteet nyt hiukan liian monimutkaisiksi: siis Hebla Schillingin sisar oli Kristina Mårtenintytär.
PH

[Benedictus]

Simon Henderssonista huonosti tietoa.
Tuollainen jäi haaviin, voisiko olla tämä Simo.

Kuvaavana esimerkkinä mainittakoon, että kun (piispa Rudbeckin ollessa tarkastusta suorittamassa?) Tallinnassa elokuussa 1627 vihittiin viisi nuorta miestä papiksi, oli niistä kolme suomalaista, nimittäin



Simon Henrici, Tavasto-Finno.
Arvidus Nicolai, Viburgensis.
Georgius Johannis, Nylandus, Kimitoensis.
Heistä sanotaan vastaavassa luettelossa, joka oli säilynyt meidän päiviimme:
Anno 1627 25 Augusti examinati sunt Revaliae sequentes:
2. Simon Henrici, Tavasto - Finno, 24 Annorum Patre inquilino, Abogiae 10 annos versatus, audivit grammaticam Philippi, Epistolas Ciceronis ad familiares, P. Terentium, Compendium Haffenrefferi, Revaliae duabus septimanis fuit.
3. Arvidus Nicolai, Viburgensis, 28 Annorum Patre provinciae Savolaxensis majoris Scriba sen Notario, Viburgi Studuit 12 annos, Revaliae triennium. Viburgi audiuit locos Theologicos Haffenrefferi, Revaliae Epistolas Ciceronis, Cathecesin Chytraei, Carmina Catonis.
5. Georgius Johannis, Nylandus Kimitoensis, 21 Annorum Patre Scriba provinciali, Abogiae operam litteris dederat 6 annos, Revaliae I annum fuit, Abogiae Grammaticam Philippi, Epistolas Ciceronis ad familiares, Epitomen Haffenrefferi, Carmina Catonis audivit, Revaliae Eptas Ciceronis.


Nicolaus Henrici Remannus oli Lapväärtin kirkkoherrana 1617-28. Hänen leskensä Botilla Peersdr meni uuteen avioon kesällä 1655 kirkkoherra Anders Kempen kanssa.


Remannuksen lapsista Henrikistä tuli ylioppilas Turussa 1641/42 ja myöhemmin sotilaspappi (k.1657).
Veli Abraham oli myös sotilaspappi ja sitten Mynämäen apulaispappi.

Kolmas poika oli Erik Nilsinpoika, josta tuli kauppias Kristiinankaupunkiin.

Neljännestä pojasta Nils Nilsinpojasta en tiedä muuta kuin, että Lapväärtin käräjillä 16.1.1657 riideltiin hänen koulumaksuistaan Porissa.

1641/42 Henrik Remannus Henricus Nicolai, Fenno 243 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=243). Vht ilmeisesti: Lapväärtin kirkkoherra Nils Remannus (Nicolaus Henrici, † 1628) ja Botilla tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1641/42 Remannus Henr. [Nicolai Fenn. _ 12]. — On ehkä sama henkilö kuin: Henricus Nicolai. Länsi-Uudenmaan jalkaväkirykmentin (Hans von Fersenin rykm.) saarnaaja 1655. Turun läänin jalkaväkirykmentin (Henr. Sassin rykm.) saarnaaja 1656. † 6.1657. Veli: apulaispappi Abraham Remannus 244 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=244) (yo 1641/42).
Velipuoli(?): rykmentinpastori Mårten Wargius, myöh. Kempe 167 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=167) (yo 1640/41).
Kaima: Henrik (Henricus Nicolai) 408 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=408) (yo (1644)).


1641/42 Abraham Remannus Abrahamus Nicolai, Fenno 244 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=244). Vht ilmeisesti: Lapväärtin kirkkoherra Nils Remannus (Nicolaus Henrici, † 1628) ja Botilla tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1641/42 [Remannus] Abraham. [Nicolai Fenn. _ 12]. — Turun läänin jalkaväkirykmentin (Henr. Sassin rykm.) saarnaaja 1658. Palveli rykmentinpappina Riiassa vielä 1660. Apulaispappi Mynämäessä (coadjutor, 1665), mainitaan SAY:ssa myös kappalaisena 1669–73. Pso: noin 1664 Valborg Jespersdotter tämän 3. avioliitossa (jäi leskeksi).
Veli: sotilaspappi Henrik Remannus 243 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=243) (yo 1641/42, † 1657).
Poikapuoli: Vanajan kirkkoherra Johan Röökman 62 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=62) (yo 1640, † 1679).


Remannuksilla näyttää olleen suhteet Ala-Satakuntaan, ketä olivat onkin kysymys?

[Pekka Hiltunen]

Jusleniusten ja Alexander Kepplerin äiti Brita Henrkintytär ei siis mahdu Lapväärtin kkhra Nicolaus Henrici Remannuksen (Raumannus) pojantyttäreksi, vaikka isänsä patronyymi olikin Nicolaus. Nicolaus Henrici Remannus on tainnut kuolla nuorena ja pojat ovat syntyneet 1620-luvun vaiheilla (taikka sitten hänellä on ollut kaksi vaimoa ja ehkä kaksi Henrik-nimistä poikaakin). Jos Ericus Henrici Ilonuksen vaimo Brita oli hänen tyttärensä, on tämän täytynyt syntyä jo noin 1610, jotta Ilonus olisi voinut periä Lapväärtin viran apeltaan. Viranhoidon jääminen vain vuoden-parin mittaiseksi herättää monia kysymyksiä, joihin tuomiokirjat voisivat ehkä antaa valaistusta.
PH

[Benedictus]

Aikalailla kiemuraisia juttuja noi Laffäärtiläisten naimiset(noin nimi lausutaan meilläpäin Merikarvian suunnalla).
Löysin Tornion historiaan liittyvän jutun, jossa on aika hyvä selvitys Mårten Wargiuksesta.

Martinus Mathiae Warg, myös Vargus eli Wargius.
Oli ylioppilaana Upsalassa 1601, kun hän 15/5 tutkinnon suoritettuaan primuksena siirrettiin astronoomiseen luokkaan. Oli ensin Vöyrin kappalaisena, josta sai siirron Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirkaan. Nimitettiin Närpiön kirkkoherraksi n. 1610. Kustaa II Aadolf vapautti 12/7 1613Wargin suorittamasta puolet saman vuoden veroja syystä, että "hän asui keskellä valtatietä eikä kukaan kulkenut hänen ohitseen" (poikkeamatta pappilaan). Sai apupalkaksi 12/2 1616 8 tynnyriä viljaa. Vastoin omaa tahtoaan Warg nimitettiin 1624 Alatornion kirkkoherraksi. Kerrotaan sen johtuneen siitä, että W:n ollessa valtiopäivillä Tukholmassa, jossa valitukset torniolaisten vastahakoisuudesta pappiaan kohtaan esitettiin, olisi sanonut tietävänsä keinon, jos olisi siellä, miten heitä olisi kuritettava. Kustaa Aadolf, saatuaan tämän kuulla, lähetti Wargille heti valtakirjan Alatornion kirkkoherranvirkaan. W. ei ollut halukas lähtemään, muttei uskaltanut kieltäytyäkään. Koska majanmuutto niin kauvas pohjoiseen oli vaivaloinen ja kallis, ei Warg tiennyt muuta neuvoa, kuin naittaa tyttärensä viranperijälleen sekä jakaa liikenevä omaisuus tämän ja toisen vävynsä kappalaisen kesken. "Minulla on 14 hevosta" hän sanoi seuraajalleen Laurentius Gallukselle. "Niistä minä otan kaksi. Toiset saatte jakaa Antero-kappalaisen kanssa veljellisesti. Polttopuita teillä on vuoden tarpeeksi. Kaskesta saatte puolet ja puolet Antero-herra" [38]. Näin todisti Närpiön käräjillä 1624 Lappväärtin kirkkoherra Nicolaus Henrici Wargiuksen sanoneen. Edellisenä päivänä oli kuitenkin "herra Mårten, ennemmin Närpiön kirkkoherra",kantajana väittänyt, että "Lauri-herra (Laurentius Kempe) nykyään Närpiön kirkkoherra" olisi itselleen pitänyt huonekaluja, jotka Warg oli jättänyt pappilaan, kun hän sieltä muutti Tornion kirkkoherraksi, "och nu är kommen ighen at hempta sitt Bohagztygh Haffuer bemälte her Lars inthedth weladt Utgiffwadt. Derigiönnom her Mårthen haffuer måst Leghat och töffwadt sijn tidh hele 3 wickur. Der til swarade her Lars at han Mårthen gaff honom sijn dotter medh 7 hestar all wedhen til Prästebolet huggen är, Swedielandh, en Stufwa, 3 Benekiedijnor och sadhe sigh derupå haffua witnen. Hwilcka icke voro till städhes. Men allt annadt her Mårthens bohagztijgh dömdis her Mårthen strax utbekomma. Och de giffne Pertseler stå i qwarstadh Intill dess at witnen framkomme och det åtskillia" [39]. Kunink. kirjeellä 28/3 1625 hän pääsi osalliseksi lohikymmenyksiin, joita valtion kalastuksen vuokraaja oli kieltäytynyt hänelle antamasta. Kun Tornion porvarit eivät tahtoneet antaa kirkkoherran Pitkässäniemessä pitää lohipatoa, määräsi K. M. käskynhaltijansa pitämään silmällä, ettei kirkkoherran oikeutta loukattaisi [40], siis päinvastoin kuin edeltäjän aikana. Sai jumalanpalveluksen toimittamisesta Kemin ja Tornion Lapissa 29/3 1625 ja 9/4 1629 lisäpalkaksi joka kymmenennen lohen ja 4 tynnyriä vastikeviljaa. Kun kirkkoherra Tornaeusta myöhemmin syytettiin tavarain tuonnista tullin ohi Lapista, väitti hän myöskin Wargin tehneen samoin, ilman että häntä siitä oli syytetty. W. antoi Alatornion pappilassa 24/1 1630 päivätyn kuitin kunink. kirjeen mukaan pohjoisen rovastikunnan kruununvoudilta joen Gregerssonilta vastaanottamistaan 24 tynnyristä ohria "niistä jumalanpalveluksista, joita minun täytyy pitää Tornion ja Kemin Lapeissa, koska minun edeltäjänikin vuosittain sellaista vastiketta ovat nauttineet". Kirjeessä 16/3 1633 määrättiin kuitenkin, että Kemin Lapin tuli kuulua Kemin seurakunnan alaisuuteen ja ettei Tornion pastorilla ollut sen kanssa enää mitään tekemistä.
Warg kuoli rovastina Alatorniolla 5/2 1639. Luulajan rovasti Andreas Canuti ilmoittaa kuolemantapauksesta kirjeessä 10/3 s.v. Upsalan arkkipiispalle, huomauttaen seurakunnan syvästi ikävöivän kirkkoherraansa "för den salige mannens eruditions och experientz skuld uthi många saker samt för hans dexteritet till at föregåå then oroliga församblingen bådhe uthi lära och leffuerne" [4l]. Haudattu lattian alle kuoriin Alatornion kirkon alttarin eteen.
Kirjallinen toiminta: Commentatio Bothniae Orientalis. Oli nähtävästi oppineen miehen maineessa, koskapa professori Stodius 1632 omisti hänelle synodaaliväitöskirjansa "De libero arbitrio".
Puoliso: Vöyrillä Valborg Wernberg, jonka vanhemmat olivat Pohjanmaan lainlukija Gabriel Paavalinpoika Wernberg (s. Raumalla, k. yli 100 vuoden vanhana Vöyrillä 1636) ja Barbro Jaakontytär Viloides., rovastintytär Vöyriltä.
Lapsia:
Johannes Martini Wargh. Yliopp. Upsalassa heinäk. 1625 [42]. Toimi isänsä apulaisena Torniossa, eikä seurannut häntä kirkkoherrana, kuten Thunaeus ja hänen mukaansa Hülphers ilmoittavat. Kuoli luultavasti jo 1638. Hänen jälkeläisiään ovat mahdollisesti Torniossa ja Alatorniolla myöhemmin eläneet Warg-nimiset henkilöt.
Anna. Puoliso Lapväärtin kirkkoherra Andreas Magni Kempe, s. Vermlannissa, k. Lapväärtissä 1658. Leskellä oli vastuksia pojastaan, isänsä seuraajasta Lapväärtin kirkkoherra, maisteri Laurentius Andreae Kempestä, joka ensin oli Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtorina 1655-57. Pidätettiin kirkkoherranvirasta 1659 ja kuoli 1670-luvulla Lapväärtissä [43]. Toinen heidän poikiaan oli Turun yliopiston professori Axelius Andreae Kempe.
Anna Warg oli ennemmin naimisissa erään Niilo-nimisen henkilön kanssa ja tästä avioliitosta ainakin Erik-niminen poika, ammatiltaan vouti. Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 16/5 1659 lausutaan nimittäin: "Fougden Erich Nilsson seger, att hanss moor S. Dn Andreae pastoris i Lapfierd, enckia är dömd af jämkningzherrarna Rev. Dn pastore i Storkyrå och Dn pastore i Maalax, att gifua Hr Jacobo för 36 wekors tiänst 72 Dr både för maat ock löhn" [44].
Tytär, jonka nimeä ei tunneta. Puoliso: Närpiön kirkkoherra Laurentius Johannis Gallus, s. Smålannissa, k. Närpiössä 13/6 1633. Heidän lapsiaan olivat: Mustasaaren kappalainen, lopulta Vöyrin kirkkoherra Martinus Gallus eli Galle (k. jälkeen 1703), ja tytär Anna (k. Raahessa ?/5 1689), jonka puoliso oli Raahen kirkkoherra Magnus Gabrielis Westzynthius (k. Raahessa 16/6 1692).
Brita. Puoliso: Alatornion kappalainen Johannes Kempe, k.n. 1642 (sivu 61).
Tämän perusteella voidaan ajatella, että Nicolaus Remannus on ollut naimisissa Anna Mårtensdr Wargiuksen kanssa, tämän 1. aviossa. Toinen siis Anders Kempe.
Koska Annan pojaksi mainitaan vouti Erik Nilsson, jonka pitäisi olla myös Nicolaus Remannuksen poika.

Jos Ilonuksen vaimo Brita oli syntynyt 1610 niin voisi olla Annan ja Nicolauksen Ensimmäisiä lapsia, sillä Mårten Wargiuksesta kerrotaan, että oli satavuotias kuolleessaan, mistä asiasta on kiistelty täällä forumillakin.


Kuitenkin Anna, kuten sisaruksensakin lienevät syntyneen 1500-luvun puolella.

Kuka olisi sitten tuo Botilla Peersson, jota myös mainitaan Remannuksen vaimoksi?
Voisi olla 1. vaimo ja siis Britan äiti?

Jos Isak Eriksson olisi Ilonuksen poika ja isoäitinsä olisi Anna Wargius, niin silloin ainakin sukusuhteet pohjanmaalle selittyisivät erinomaisesti.

[Pekka Hiltunen]

Aika hyvä löytö!

Minulla näyttää olevan tiedostossani Lars Johansson Galluksen jälkipolvia, ja Närpiön kkhra Laurentiuksen puolison nimeksi olen kirjannut Margareta Mårtensdotter Warg, mutta lähdettä en ole merkinnyt muistiin. Paavali Wernbergin puolisohan oli Margareta Eriksdotter Sursill.
PH

[Pekka Hiltunen]

Edellä olevien tietojen mukaan siis sekä Nicolaus Henrici Remannus että Anders Kempe olivat naimisissa niin Botillan kuin Annankin kanssa. Se ei kai voi olla mahdollista ellei sitten ole tullut avioeroa Annan ja Niilon välille.
PH

[Benedictus]

Joooh!
Noi on kyllä aika kivasti sotkussa. Tuossa juuri totesin, että Anna ja Anders Kempen poika on professori Axil Kempe oli syntynyt 1623, eli Anna ei voi olla Nils Remannuksen vaimo.
Toisaalta Remannuksen leskeksi mainittu Botilla Persdr ei voi olla Nils Remannuksen leski, koska mainitaan Anders Kempen styvsonin Nils Nilssonin olevan Porissa koulussa 1557, jonka koulukuluista oli kiistaa.
Nils Nilsson ei voi olla pikkupoika tuolloin, koska Nils Remannus kuoli 1628.
eli pikku Nils olisi jo yli kolmekymppinen tuolloin.

Tuosta päätellen heitän ajatuksen, että on vielä Nils Nilsson Remannus, jonka leski Botilla oli. Tai Botilla oli toinen Nils puolisona, ennen Kempeä.

Alla olevasta löytyy viitteistä koko juttu.


1640/41 Mårten Wargius, myöhemmin Kempe Martinus Andreæ, Ostrobotniensis 167 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=167). Vht: Lapväärtin kirkkoherra, FM Anders Kempe (Andreas Magni, kotoisin Värmlannista, yo Uppsalassa luult. 8.9.1610, † 1658) ja hänen 1. puolisonsa Anna Mårtensdotter Wargius (Alatornion suomalaissyntyisen kirkkoherran tytär). Ylioppilas Turussa 1640/41 [Andreæ] Martinus _ 10. Oraatio 3.5.1643 Martinus A. Wargius Both. — Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Nils Bååtin rykm.) rykmentinpastori 1650–54. † (1657). Pso: Kristina Eriksdotter Drake tämän 1. avioliitossa († 1689).
Serkku: Vöyrin kirkkoherra Mårten Gallus 924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=924) (yo 1652, † 1711).
Veli: lainopin professori, FM Axel Kempe 168 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=168) (yo 1641, † 1682).
Veli: Lapväärtin kirkkoherra, FM Lars Kempe 248 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=248) (yo 1642, † 1669).
Veli(?): Anders Kempe U120 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U120).
Veli: luutnantti Samuel Kempe 1003 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1003) (yo 1653).
Veli: Elias Kempe 1350 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1350) (yo 1659).
Velipuoli(?): sotilaspappi Henrik Remannus 243 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=243) (yo 1641/42, † 1657).
Lanko: Maalahden kirkkoherra Lars Rivelius 616 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=616) (yo 1648, † 1687).


Nils Remannuksen tyttäreksi kävisi siis yhä Brita, mutta äiti ei voi olla Botilla,

[Simotei]

Juuri reissusta kotiutuneena pitää heittää nopea vastaus Botilla Peerintyttären pojasta Nils Nilsinpojasta, koska tieto tuli ilmeisesti minun eräässä keskustelussa laittamastani kommentista. Kommentti oli varustettu kysymerkillä siksi, että pikku-Nils ei sopinut kuvioon ja oletettavasti hän olikin Botillan pojan Erikin poika, vaikka kirjuri on kirjoittanut Nils Nilsinpoika (?). Alkuperäinen tarina Lapväärtin käräjillä 16.-17.1.1657
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709865

Anders Kempen ja Nils Remannuksen lesken Botillan avioliitosta on paljon juttuja Lapväärtin käräjillä mm. 25.-26.8.1656 (usealla sivulla).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709759

-Simo-

*******************
Joooh!
Noi on kyllä aika kivasti sotkussa. Tuossa juuri totesin, että Anna ja Anders Kempen poika on professori Axil Kempe oli syntynyt 1623, eli Anna ei voi olla Nils Remannuksen vaimo.
Toisaalta Remannuksen leskeksi mainittu Botilla Persdr ei voi olla Nils Remannuksen leski, koska mainitaan Anders Kempen styvsonin Nils Nilssonin olevan Porissa koulussa 1557, jonka koulukuluista oli kiistaa.
Nils Nilsson ei voi olla pikkupoika tuolloin, koska Nils Remannus kuoli 1628.
eli pikku Nils olisi jo yli kolmekymppinen tuolloin.

Tuosta päätellen heitän ajatuksen, että on vielä Nils Nilsson Remannus, jonka leski Botilla oli. Tai Botilla oli toinen Nils puolisona, ennen Kempeä.

Alla olevasta löytyy viitteistä koko juttu.


1640/41 Mårten Wargius, myöhemmin Kempe Martinus Andreæ, Ostrobotniensis 167 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=167). Vht: Lapväärtin kirkkoherra, FM Anders Kempe (Andreas Magni, kotoisin Värmlannista, yo Uppsalassa luult. 8.9.1610, † 1658) ja hänen 1. puolisonsa Anna Mårtensdotter Wargius (Alatornion suomalaissyntyisen kirkkoherran tytär). Ylioppilas Turussa 1640/41 [Andreæ] Martinus _ 10. Oraatio 3.5.1643 Martinus A. Wargius Both. — Pohjanmaan jalkaväkirykmentin (Nils Bååtin rykm.) rykmentinpastori 1650–54. † (1657). Pso: Kristina Eriksdotter Drake tämän 1. avioliitossa († 1689).
Serkku: Vöyrin kirkkoherra Mårten Gallus 924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=924) (yo 1652, † 1711).
Veli: lainopin professori, FM Axel Kempe 168 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=168) (yo 1641, † 1682).
Veli: Lapväärtin kirkkoherra, FM Lars Kempe 248 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=248) (yo 1642, † 1669).
Veli(?): Anders Kempe U120 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U120).
Veli: luutnantti Samuel Kempe 1003 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1003) (yo 1653).
Veli: Elias Kempe 1350 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1350) (yo 1659).
Velipuoli(?): sotilaspappi Henrik Remannus 243 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=243) (yo 1641/42, † 1657).
Lanko: Maalahden kirkkoherra Lars Rivelius 616 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=616) (yo 1648, † 1687).


Nils Remannuksen tyttäreksi kävisi siis yhä Brita, mutta äiti ei voi olla Botilla,

[Simotei]

Ei pitäisi heittää kommentteja muistinvaraisesti. Jutussa kävi selkeästi ilmi, että Nils Nilsinpoika oli todella Nils Remannuksen poika.

***********************
Juuri reissusta kotiutuneena pitää heittää nopea vastaus Botilla Peerintyttären pojasta Nils Nilsinpojasta, koska tieto tuli ilmeisesti minun eräässä keskustelussa laittamastani kommentista. Kommentti oli varustettu kysymerkillä siksi, että pikku-Nils ei sopinut kuvioon ja oletettavasti hän olikin Botillan pojan Erikin poika, vaikka kirjuri on kirjoittanut Nils Nilsinpoika (?). Alkuperäinen tarina Lapväärtin käräjillä 16.-17.1.1657
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709865

Anders Kempen ja Nils Remannuksen lesken Botillan avioliitosta on paljon juttuja Lapväärtin käräjillä mm. 25.-26.8.1656 (usealla sivulla).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709759

-Simo-

*******************

[Benedictus]

Astreniusten lähipiirissä oli Pacchaleniusten suku Suoniemen Pakkalasta.

isännän Per Michelsson Paccheleniuksen vaimo oli Kerstin Eriksdr, jonka Per nai 1650.
Kerstinin alkuperä on hämärän peitossa.

Tuossa kaivelin vanhoja juttuja ja osuin Kokemäen Havingin kylän Hampaan tilalle.
Siellä vaikutti lainlukija Erik Persson.
-Ala-Satakunnan vouti 1622-6
-Ylä-Satakunnan lainlukija 1634-5
-Vehmaan lainlukija 1637
Hänellä oli lapsia monta, joista poika Alexander oli mantaalikomissaari.
Mielenkiintoista kyllä Havingissa on myös Hammas niminen ratsutila, jossa mainitaan omistaja Erik Peersson 1621.
1634 Erik Perssonilla on lisäys laglesar.
Vaimo Brita Mårtensdr.
Luettelossa tytär Brita joka poistuu 1639.

Erik Peerssonilla toinen vaimo Walborg, voisi olla vaikka Horpun 1638 mainittu dr. Walborg.

Isä Erik kuolee 1657. Tilaa jatkaa Walborgin puoliso Per Mattson, kunnes 1668 tilaa jatkaa Alexander Eriksson nimenä myös Botus.

Manttalikomissaari Aleksander Eriksson Botus siirtyy sittemmin Hinnerjoen Penttilään, ja menee naimisiin Kokemäen Pälpälän ratsutilan omistajan ratsumestari Josef Henriksson Carlin tyttären Anna Concordia Carlin kanssa.
Heidän tyttärensä mies on Gustaf Allen jonka sisko on Alex Pacckaleniuksen puoliso.

Mielenkiintoista, että Hampaalla on 1646 ja 50 mainittu piika Kirstin.
Pohdinkin voisiko tämä olla Erikin tytär ja samalla Perin vaimo.

Hampaalla mainitaan kylläkin 56 taas piika Kerstin, mikä panee asian vaikeaksi.

Homman juoni on tuossa, että Alex Pacchalenius, Perin serkku nai samaa sukukuntaa.

[Pekka Hiltunen]

Anna ei voi olla Nils Remannuksen vaimo.
Toisaalta Remannuksen leskeksi mainittu Botilla Persdr ei voi olla Nils Remannuksen leski, koska mainitaan Anders Kempen styvsonin Nils Nilssonin olevan Porissa koulussa 1557, jonka koulukuluista oli kiistaa.
Nils Nilsson ei voi olla pikkupoika tuolloin, koska Nils Remannus kuoli 1628. eli pikku Nils olisi jo yli kolmekymppinen tuolloin.

Nils Remannuksen tyttäreksi kävisi siis yhä Brita, mutta äiti ei voi olla Botilla,

Matrikkelin viittauksista käy kyllä selville, että Botilla Persdotter avioitui toisen kerran Anders Kempen kanssa: "A: 1655 om Sommar, trädd å andre gifftermååll mz Kyrckiohärdenn Wördigh och Wällärde H: Anders Kempe...". Välissä ei siis ollut ketään toista Nilsiä, joka voisi olla "Nils Nilssonin" isä.

Teksteissä mainitaan Erik Nilsson Anders Kempen poikapuoleksi, mutta sen sijaan mainitaan Nils Nilsson Erik Nilssonin pojaksi. Tässä on siis tosiaankin mitä ilmeisimmin tullut kirjurille erhe. En kyllä löytänyt alla olevasta kopiosta kohtaa, jossa Nils Nilsson mainittaisiin Anders Kempen poikapuoleksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709865

Matrikkelin tekstissä "(Kyrckioheerden Wällerde her Anders Kemppe beswärade sig der öfuer, at han stiuf Son, förståndig Erich Nillson i Christinæ Stadh, hafuer hans Peningar till 83 D:r 13 öre K:r M:t aresterat), 8v (Desslijkest Kyrckieheerden her Anders rätten tilkenna gaff, at hans Hustru, H: Botila Peeders dotter, hafuer 2 T:r Span:ll till Peer Mårtenson j Lapfierdzby låtit inföhra, hwilckedh Span:ll Peer hafuer sedan fördt till be:te Erich Nillsson i Christinæ stadh, uthj den acht och meeningh, att anwenda till hans lille Sons Nills Nillsons (vertaa 1444) kåst, som Freqventerar i Biörnebårgz Skoola ... her Andersses Stiuff Son Nillss Nillsson)" viitataan alla olevaan ylioppilaaseen:

"kl. 1661 Nils Samsingius Nicolaus Nicolai, Ostrobotniensis 1444 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1444). Kotoisin Pohjanmaalta. Ylioppilas Turussa kl. 1661 Samsingius Nic. Nic. Ostrob _ 65. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1661] Nicolaus Nicolai Samsingius. Viittauksia: HYK ms., Index s. 169a; HYK ms., Pohj. osak. matr. #155; KA mf. ES 2030 (rr 10) Lapväärtin käräjät 16.–17.1.1657 f. 8v (Nills Nillsons kåst, som Freqventerar i Biörnebårgz Skoola ... her Andersses (katso 167 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=167)) Stiuff Son Nillss Nillsson). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 89 (XXI); A. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I 1640–1713 (1946) #155."


Kyseessä ei kai siis voi olla Anders Kempen poikapuoli. En näe mitään syytä epäillä, ettei Botilla Persdotter olisi ollut Nicolaus Henrici Remannuksen puoliso ja hänen lastensa äiti.
PH

[Pekka Hiltunen]

Martinus Mathiae Warg, myös Vargus eli Wargius.

Lapsia:
Johannes Martini Wargh. Yliopp. Upsalassa heinäk. 1625 [42]. Toimi isänsä apulaisena Torniossa, eikä seurannut häntä kirkkoherrana, kuten Thunaeus ja hänen mukaansa Hülphers ilmoittavat. Kuoli luultavasti jo 1638. Hänen jälkeläisiään ovat mahdollisesti Torniossa ja Alatorniolla myöhemmin eläneet Warg-nimiset henkilöt.
Anna. Puoliso Lapväärtin kirkkoherra Andreas Magni Kempe, s. Vermlannissa, k. Lapväärtissä 1658. Leskellä oli vastuksia pojastaan, isänsä seuraajasta Lapväärtin kirkkoherra, maisteri Laurentius Andreae Kempestä, joka ensin oli Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtorina 1655-57. Pidätettiin kirkkoherranvirasta 1659 ja kuoli 1670-luvulla Lapväärtissä [43]. Toinen heidän poikiaan oli Turun yliopiston professori Axelius Andreae Kempe.
Anna Warg oli ennemmin naimisissa erään Niilo-nimisen henkilön kanssa ja tästä avioliitosta ainakin Erik-niminen poika, ammatiltaan vouti. Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 16/5 1659 lausutaan nimittäin: "Fougden Erich Nilsson seger, att hanss moor S. Dn Andreae pastoris i Lapfierd, enckia är dömd af jämkningzherrarna Rev. Dn pastore i Storkyrå och Dn pastore i Maalax, att gifua Hr Jacobo för 36 wekors tiänst 72 Dr både för maat ock löhn" [44].
Tytär, jonka nimeä ei tunneta. Puoliso: Närpiön kirkkoherra Laurentius Johannis Gallus, s. Smålannissa, k. Närpiössä 13/6 1633. Heidän lapsiaan olivat: Mustasaaren kappalainen, lopulta Vöyrin kirkkoherra Martinus Gallus eli Galle (k. jälkeen 1703), ja tytär Anna (k. Raahessa ?/5 1689), jonka puoliso oli Raahen kirkkoherra Magnus Gabrielis Westzynthius (k. Raahessa 16/6 1692).
Brita. Puoliso: Alatornion kappalainen Johannes Kempe, k.n. 1642 (sivu 61).

Kirjoittaja ei nähtävästi ole tiennyt, että Anders Kempe avioitui uudelleen 1655 Erik Nilsson Remannuksen 27 vuotta leskenä eläneen äidin Botilla Peerintyttären kanssa. Leskellä ei siis ollut vastuksia pojastaan, vaan poikapuolestaan. Siis Botillalla.
PH

[Benedictus]

Nicolaus Henrici Remannuksen alkuperä ei ole selvillä.Eräs mahdollisuus olisi, jos Remannus nimi pidetään Rauma nimen väännöksenä.

Nimittäin Raumalla oli kirkkoherrana, mikä ei esim. Rauman seurakunta tiedoissa näy, Henricus Martini 1578-78.
Tästä Henricuksesta ei ole tietoa, kuoliko vai muuttiko muualle papiksi.
Rauman historian 1. osassa hänet mainitaan sivulla 213.
Se mikä on mielenkiintoista, on kommentti, että isänsä oli Rauman khr Martinus Olai, 1558-76.
Martius Olaista mainitaan, että toimi Kuningas Juhanan hovikappalaisena 1578-82.
http://www.vvks.info/katsaus_vanhaan_kirjallisuuteen/2_1540-1640/

Olisikohan niin, etä poikansa Henrik on myös ollut tuolloin Ruotsissa ja jos Henrikin poika oli Nicolaus Remannus, olisi tämäkin vaikuttanut siellä.

Se, mikä tässä tulee lisäkiemuraksi, on tuo kysymys, olisiko Martinus Olailla ollut poika Olof, jolla taas olisi ollut poika Mårten.

Ajallisesti nimittäin tuolloin voisi ajatella, että Rauman khr Martinus Olai voisi silloin olla läänitysvouti Mårten Olofssonin, jonka lapset käyttivät Gråå sukunimeä, isoisä.

Jos tämän voudin poika on Merikarvian khr Olaus Martini, josta käytetään nimeä Olof Gråå, jonka vaimon äiti olisi Remannus, niin ollaan saman suvun sisällä oikeaoppisesti.

Eli, silloin Valborg, Ilonuksen tytär, Olauksen vaimo olisi oikeaoppisesti pikkuserkun tytär.

Todisteita tästä ei ole, mutta tuntuu liiankin lookiselta.

[Simotei]

Matrikkelin viittauksista käy kyllä selville, että Botilla Persdotter avioitui toisen kerran Anders Kempen kanssa: "A: 1655 om Sommar, trädd å andre gifftermååll mz Kyrckiohärdenn Wördigh och Wällärde H: Anders Kempe...". Välissä ei siis ollut ketään toista Nilsiä, joka voisi olla "Nils Nilssonin" isä.

Teksteissä mainitaan Erik Nilsson Anders Kempen poikapuoleksi, mutta sen sijaan mainitaan Nils Nilsson Erik Nilssonin pojaksi. Tässä on siis tosiaankin mitä ilmeisimmin tullut kirjurille erhe. En kyllä löytänyt alla olevasta kopiosta kohtaa, jossa Nils Nilsson mainittaisiin Anders Kempen poikapuoleksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709865

Matrikkelin tekstissä "(Kyrckioheerden Wällerde her Anders Kemppe beswärade sig der öfuer, at han stiuf Son, förståndig Erich Nillson i Christinæ Stadh, hafuer hans Peningar till 83 D:r 13 öre K:r M:t aresterat), 8v (Desslijkest Kyrckieheerden her Anders rätten tilkenna gaff, at hans Hustru, H: Botila Peeders dotter, hafuer 2 T:r Span:ll till Peer Mårtenson j Lapfierdzby låtit inföhra, hwilckedh Span:ll Peer hafuer sedan fördt till be:te Erich Nillsson i Christinæ stadh, uthj den acht och meeningh, att anwenda till hans lille Sons Nills Nillsons (vertaa 1444) kåst, som Freqventerar i Biörnebårgz Skoola ... her Andersses Stiuff Son Nillss Nillsson)" viitataan alla olevaan ylioppilaaseen:

"kl. 1661 Nils Samsingius Nicolaus Nicolai, Ostrobotniensis 1444 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1444). Kotoisin Pohjanmaalta. Ylioppilas Turussa kl. 1661 Samsingius Nic. Nic. Ostrob _ 65. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1661] Nicolaus Nicolai Samsingius. Viittauksia: HYK ms., Index s. 169a; HYK ms., Pohj. osak. matr. #155; KA mf. ES 2030 (rr 10) Lapväärtin käräjät 16.–17.1.1657 f. 8v (Nills Nillsons kåst, som Freqventerar i Biörnebårgz Skoola ... her Andersses (katso 167 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=167)) Stiuff Son Nillss Nillsson). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 89 (XXI); A. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I 1640–1713 (1946) #155."


Kyseessä ei kai siis voi olla Anders Kempen poikapuoli. En näe mitään syytä epäillä, ettei Botilla Persdotter olisi ollut Nicolaus Henrici Remannuksen puoliso ja hänen lastensa äiti.
PH

Kyseisessä käräjäjutussa kerrotaan toisella sivulla selvästi, että Nils Nilsson oli Erik Nilssonin veli, joten tuo on kai selvä.

Lapväärtin historiassa kerrotaan, että Remannus tuli Turusta. Kirjasta löysin myös yhden pojan lisää. Thomas Nilsson Remannus otti haltuunsa Merikarvialle muuttaneen Olaus Martinin talon, jota piti ainoastaan pari vuotta.

-Simo-

[Pekka Hiltunen]

Kyseisessä käräjäjutussa kerrotaan toisella sivulla selvästi, että Nils Nilsson oli Erik Nilssonin veli, joten tuo on kai selvä.

Lapväärtin historiassa kerrotaan, että Remannus tuli Turusta. Kirjasta löysin myös yhden pojan lisää. Thomas Nilsson Remannus otti haltuunsa Merikarvialle muuttaneen Olaus Martinin talon, jota piti ainoastaan pari vuotta.

-Simo-

"...fördt till be:te Erich Nillsson i Christinæ stadh, uthj den acht och meeningh, att anwenda till hans lille Sons Nills Nillsons (vertaa 1444) kåst...".

Nils "Nilssoneja" oli siis kaksi: setä Nils Nilsson ja hänen veljenpoikansa Nils Eriksson, jotka kirjurin (ja kopioijan?) erheestä johtuen on sotkettu keskenään(?). Porin koulua käynyt Nils ei voi olla samaa sukupolvea Nicolaus Henrici Remannuksen poikien kanssa. Kolmas Nils Nilsson, yo 1444, oli ehkä Nils Erikssonin serkku ja oikean Nils Nilssonin poika, joka on syntynyt 1630-luvun lopulla, jolloin kkhra Remannus oli jo vainaja.

Turun akatemian perustamisen jälkeisinä 1640-luvun alkuvuosina monet ylioppilaat ovat voineet olla yli 20-vuotiaita, mutta ei kai enää 1660-luvulla.
PH

[Pekka Hiltunen]

Nicolaus Henrici Remannuksen alkuperä ei ole selvillä.Eräs mahdollisuus olisi, jos Remannus nimi pidetään Rauma nimen väännöksenä.

Remannus-nimi on voitu ottaa käyttöön siitä syystä, että nimi oli jo Rauman raatimies Simon Påvelssonin pojalla (jonka jälkeläiset ottivat käyttöönsä Paulinus-nimen). Paulus Simonis Raumannuksen vävy oli Rauman ent. kkhra Bartholdus Thomae Rajalenius, Huittisten Raijalasta lähtöisin olleen, Tyrvään kkhran poika.

Vielä varhaisempi Raumannus oli Upsalan yliopiston professori ja rehtori Johannes Svenonis R., jonka isä oli raumalainen Sven Bertilsson.

Tietenkin jo aikalaiset ovat voineet sekoittaa Remannus- ja Raumannus -nimet keskenään: Simohan mainitsi Remannuksen olleen ilmeisesti Turusta.
PH

[Benedictus]

Anders (1554)
Johannes Clementis (1558-64)
Mathias Canuti Tackou (1573)
Petrus Thomae (1585-96)
Henricus Nicolai (1597-1611)
Andreas Olai (1612-19)
Timotheus Melchioris (1624-26)
Henricus Clementis (1627-43)
Matthias Thomae Hirvi (1644-58)

Kappalaiset

Matthias Sigfridi (1579)
Matthias Matthiae (1580-86)
Henricus Nicolai
Ericus Åke eli Ocus (1616-26)
Olaus (1631)
Matthias Thomae Hirvi (1635)

Lapväärtin kkhra oli 1617-28 Nicolaus Henrici Raumannus, ja häntä seurasi Ericus Henrici Ilonus 1629-30. Voisikohan Erik Henrikinpoika olla Raumannuksen vävy?

Ericus Henrici Ilonus esiintyy Punkalaitumen kkhrana 1639-44. Häntä seurasi Simon Michaelis Kepplerus, jonka 1. puoliso oli Henricus Clementiin (Vemoensis) leski Brita Henrikintytär. Jälkeläiset käyttivät Juslenius-nimeä. Alexander Simonis Kepplerus oli Jusleniusten velipuoli, joten Brita Henrikintytär on syntynyt ehkä viimeistään 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun Alexander on matrikkelin mukaan syntynyt noin 1646.

Simon Michaelis Keppleruksen 1. puoliso Brita Henrikintytär oli kaiketikin Henricus Nicolai Raumannuksen tytär, eli Punkalaitumen 1. kkhran Ericus Henrici Ilonuksen puoliso oli Punkalaitumen 2. kirkkoherran Keppleruksen vaimon täti.ENTÄPÄ; JOS

Alexander Simonis Keppleruksen puoliso Hebla Schilling oli Elisabet Erikintytär Astrenian vävyn äidinisän täti Kristina Mårtensdotter Schilling.

Voisiko olla, että orpo Isak tähtinensä löytyykin Raumannusten sukupiiristä?
PH

Voisiko ollakin, että Brita Henriksdr onkin Brita Ilonuksen täti eikä päinvastoin.

Yllä näkyy Huittisten kha Henricus Nicolai 1597-1611.
Kappalaisena mainittu ilman vuosia, kuitenkin edeltäjä 1586.

Siis khr Henricus Nicolai voisi olla HYVINKIN Nicolaus Henrici Remannuksen isä.
Nicolaus voisi olla syntynyt jo 1570 luvullakin, jos ajatellaan kuolleen vaikka 55 vuotiaana 1628. Iältään voisi olla silloin hyvinkin Brita Henriksdr isoveli tai velipuoli.
Brita Henriksdr Huittisten khr Henricus Clementis Anckar Wemoensiksen ja Punkalaitumen khr Simon Keppleruksen vaimo Brita Henriksdr voi olla syntynyt 1600 vaihteen aikaan.
Henricus Nicolailla on ollut vaimo nimeltään Brita, mikä vahvistaa asiaa.

Huittisten pappien keskinäinen naimakauppatouhu on sitä luokkaa, ettei sitä aivan hetkessä kokoa, mutta jo olevien tietojen perusteella voi sanoa, että kaikki nuo yllä olevat papit ovat sukua toisilleen.

Kuka sitten oli tuo Huittisten khr Henricus Nicolai?

Mikä nimi voisi olla Huittisten seudulla, josta tulisi Remannus?
Vai onko vain keksinyt muuten nimen, en usko, että on mitenkään liitossa Rauma nimen kanssa.

[Benedictus]

Jarl Pousar Genos44(1973) Släkten Kepplerus



I. Simon Michaelis Keppierus, adjunkt i Vittis 1644. Kyrkoherde i Pungalaitio 1646-1682. Begr. senast 3.4.1682, då till Lempäälä kyrka erlades 6 daler »af Sahl. Hr Simons Keppleri lijck». - Gift 1:o c. 1644 med Brita Henriksdotter (i hennes 2 gifte), död 1664, dotter till kyrkoherden i Vittis Henricus Nicolai och Brita N. N. samt änka efter kyrkoherden där Henricus Clementis (Juslenius), död 1643;[1 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#1)] 2:o c. 1665 med Kristina Lignipaeus, som dog senast 1691, då 6 daler erlades för hennes lägerställe i Lempäälä, dotter till kyrkoherden i Lempäälä Martinus Jacobi Lignipaeus och Lisbeta Mattsdotter.
II. Barn:[25 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#25)]
1. Alexander, f. c. 1645, bokhållare, död 1697. Tab. 2.
1. Abraham, student i Åbo samtidigt med brodern 1661 eller 1662, säges i borealiska nationens matrikel ha flytt utan att sedermera avhöras. Uppgiften är missvisande, eftersom Abraham 1679 antogs till mönsterskrivare vid majorens kompani av Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente. Han fick 1683 avsked från denna tjänst på grund av sin sjuklighet.[26 (http://www.genealogia.fi/genos/44/44_104.htm#26)]


Ylläolevasta käy ilmi, että Brita Henriksdr oli siis Huittisten khr Henrikus Nikolain tytär.
Nicolaus Henrici Remannuksen sanotaan tulleen Turusta Lapväärtiin.
Turusta ei ainakaan näin pikaisesti Nicolausta löytynyt.


Joku latinantaitoinen varmaankin pystyisi sanomaan, olisiko Remannus nimellä jokin merkitsevä käännös sana?

[Pekka Hiltunen]

Joku latinantaitoinen varmaankin pystyisi sanomaan, olisiko Remannus nimellä jokin merkitsevä käännös sana?

Wikisanakirja tietää, että "rem" on asiaa yms. merkitsevän sanan "res" yksikön akkusatiivi ja "annus" tarkoittaa suomeksi vuotta. Vaikuttaa järkeenkäyvältä sanaleikiltä ainakin latinan kielioppia vähemmän tuntevalle. Nimi siis voi tämän perusteella hyvinkin olla hatusta vedetty.
PH

[Benedictus]

Eipä sitä osannut ajatella, että yhä vieläkin Isak Eriksson on kateissa, eikä Julianastakaan vielä ole virallista sukutodistetta, vaikka taas on vuosi vierähtänyt.

Tässä joulu kiireessä laitan muutaman rivin.

Kotona maalla kinkku on vielä suolaantumassa , ostettu sianpuolikkaana suoraan kasvattajalta.
Piimälimput valmiina ja opeteltu pernalooran ja räätikäslooran tekoa, kun 90 v. äitimuori ei enää jaksa rehata kaikkia joulun etutöitä.

Vaikka, jotkut ovat arvostelleetkin näitä ylisuuria viestiketjuja, niin tuntuu, että näillä on kysyntänsä. Sivutuotteena on saatu paljon uutta tietoa, vaikka ei aina haetusta suvusta.

Että homma on pysynyt faktatasolla, siitä suuri kiitos Forumin loistaville asiantuntijoille, vaikka he väliin aivan selvästi kyllästyvät meikäläisten spekulatiiviseen maailmankuvaan.

Haluankin toivottaa kaikille Teille oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua !

Toivottaa:Benedictus eli Pentti Kamberg Pohjois-Suomesta eli Turun Aurajoen pohjoisrannalta Raunistulasta.

[ErkkiR]

Näin ihan ulkopuolisena voisin sanoa, että näitä rönsyileviä pohdiskeluja on ollut todella hienoa ja mielenkiintoista lukea. Jonkun verran tosin sivuttu myös minua kiinnostavaa Mört/Särki/Rubellius -sukua !

Hyvää Joulua Sinulle "Benedictus" ja toetysti myös kaikille muille !

Erkki

Eipä sitä osannut ajatella, että yhä vieläkin Isak Eriksson on kateissa, eikä Julianastakaan vielä ole virallista sukutodistetta, vaikka taas on vuosi vierähtänyt.

Tässä joulu kiireessä laitan muutaman rivin.

Kotona maalla kinkku on vielä suolaantumassa , ostettu sianpuolikkaana suoraan kasvattajalta.
Piimälimput valmiina ja opeteltu pernalooran ja räätikäslooran tekoa, kun 90 v. äitimuori ei enää jaksa rehata kaikkia joulun etutöitä.

Vaikka, jotkut ovat arvostelleetkin näitä ylisuuria viestiketjuja, niin tuntuu, että näillä on kysyntänsä. Sivutuotteena on saatu paljon uutta tietoa, vaikka ei aina haetusta suvusta.

Että homma on pysynyt faktatasolla, siitä suuri kiitos Forumin loistaville asiantuntijoille, vaikka he väliin aivan selvästi kyllästyvät meikäläisten spekulatiiviseen maailmankuvaan.

Haluankin toivottaa kaikille Teille oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua !

Toivottaa:Benedictus eli Pentti Kamberg Pohjois-Suomesta eli Turun Aurajoen pohjoisrannalta Raunistulasta.

[Benedictus]

Kinkku syöty ja niin voi taas yrittää pientä aivovoimistelua.
Ilonuksesta:
Näkisin SAY:n perusteella että Isakin äiti Brita kuoli ennen puolisoaan, koska 1642 mainitaan Her Erik, Brita h. dr Anna ja Elin.
1644 Erik ja dr Elin
1646 Erik ja dr Elin, Anna ja Isak
Ajattelisin, että Brita on kuollut 42-44 välillä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Isak voisi olla syntynyt 1634 paikkeilla, koska eikö kirjattu yleensä 12 vuotiaina?
Sopisi iän puolesta erinomaisesti Järventaan Isakiksi ja myös tuoksi sotilaskirjuriksi 1653.

Jos Brita on Nilsdr, Nicolaus Henrici Remannuksen tytär, joka taas oli Huittisten khr Henricus Nicolain poika ja uskaltaisin arvella, että khr Tackun tyttären mies. Selittyisi hyvin Huittis suhde.

Mathias Sigfridsson Tackun 2.vaimo oli Sara Johansdr. Punkalaitumen khr Henrik Tackun äiti, jota olen arvellut Johannes Särjen tyttäreksi, jonka veli siis oli Järventaan isäntänä, Susanna Mårtensdr:n 2. puoliso, jonka sisko siis oli Johannes Frisiuksen 1. vaimo ja Juliana Palmin anoppi.
Sara 1.puoliso oli Jacobus Jacobi Hiisi-Lundensis, jota arvelen Jacob Finnån tuntemattomaksi pojaksi.
Järventaassahan näkyy Sara Johansdr jossain vaiheessa?
1649/50 Henrik Tacku Henricus Matthiæ, Hvittensis 721. * Huittisissa 6.6.1630. Vht: Huittisten nimismies Matts Sigfridsson Takku († 1656) ja hänen 2. puolisonsa Sara Johansdotter tämän 2. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1649/50 Tarku‹¿› Henr. Matthiæ Hvitt _ 36. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1649/50] Henricus Tacku. Sacell. Hwittensis hinc Pastor in Pungalaitio. — Uudenmaan kahdennusratsuväkirykmentin (Vilh. Yxkullin rykm.) vt. rykmentinpastori 1657, kieltäytyi tehtävästä ja erotettiin toistaiseksi pappisvirasta. Huittisten kappalainen (1665). Punkalaitumen kirkkoherra 1689. ‡ Punkalaitumella 13.7.1717. Pso: Elisabet Bursetz († 1709).

Olisiko tämä Elisabeth Järventaan myyneen Samuel Bursetzin tytär?Jolloin äitinsä olisi Susanna Mårtensdr:n tytär 1. aviosta.

Laskin, että jos Nicolaus Remannuksen vaimo oli Matias Tackoun tytär, niin olisivat Matias Tacku ja Brita Nilsdr Remannus pikkuserkut.

Eli jos Isak olisi Ilonus, hänet olisi voitu kasvattaa Tackun suvussa ja mahdollinen 1. vaimo olisi voinut olla Tackuja, jopa Matiaksen tytär Saran kanssa.
Tällöin Isakin suhteet Colinuksiin ja Järventaakse olisivat olleet erittäin läheiset.
Isak Eriksson Järventakaa oli jossain vaiheessa Punkalaitumen pitäjän kirjuri ja haki Huittisten pitäjänkirjuriksi.

Huittisten khr Henricus Nicolai (1597-1611) ei löydy tietoa.
Mynämäen khr Johannes Nicolai Vennon isä pormestari Nils Eriksson sopisi mutta ajallisesti ei kelpaa.
Ei oikein myöskään pormestari Nils Torkilsson, jolta en tiedä lapsia.
Eräs, joka sopisi, mutta on minulle tuntematon, on Kustaa Vaasan vouti Nils Ingesson, joka Satakunnan voutina selvitti rälssitilojen omistuksia Satakunnassa 1550 luvulla.Hän on vaikuttanut 1560 luvulle asti ja viimeksi oli Ylä-Satakunnnan vouti ja näyttäisi asuneen Liuksialan kuninkaankartanossa,


Anno domini 1551, then 17 daghen februarii, stod lagmans*ting medh almoghen aff Huittis sokon i Sambubij i erlig oc velbordig mans näruaru Jons Knwttsons, lagman thersammastedz, oc i erlig, velbordig mans näruaru Nils I[n]gessons, K. M. befal[nin]gsman på Cwmo gord, oc i flere gode mens näruaru.

[Benedictus]

Astrenius suku näyttää viihtyneen Punkalaitumella.

Isak Erikssonin pojan Erik Astreniuksen tyttären Hedvigin mies Johan Gustaf Gammal oli Punkalaitumen kappalainen 1760-71.
Hänen apulaisenaan oli Erikin poika Aron Astrenius 1763-68.

Aron Astrenius oli Punkalaitumen kirkkoherrana 1786-1820.

Jos Isakin isä olisi Erik Ilonus, Punkalaitumen kirkkoherra, niin Isakin pojanpoika Aron kelpasi varmaankin hyvin virkaan.

[Benedictus]

Näin vuoden vaihteen iloksi ajttelin laittaa teille pähkäiltävää, joka ei varsinaisesti liity suoraan Isak Erikssoniin, vaan on hänen poikansa Erik Astreniuksen anopin ihmeteltävä lastenteko kyky.

Cristina Lauraeus mainitaan syntyneeksi n. 1650 ja menee naimisiin Johannes Wegeliuksen kanssa 1684.
Viimeiset lapset syntyvät 1711.
Eli Cristiina oli silloin noin 61 vuotias. Eli Kaikki lapset syntyivät Cristiinan ollessa yli 40 vuotias.

Onkohan uskottavaa?
Cristina mainitaan Olofintyttärenä. Isänsä Olof Laurila oli syntynyt n. 1610, silti lapsista vanhimmat mainitaan syntyneiksi 1649 jälkeen.

Tätä asiaa pohdittiin toisella sivulla jo aiemmin kesällä, mutta juttu jäi kesken.

Näkisinkin, että Cristiina ei voi olla nimismies Olofin tytär ikänsä takia vaan hänen täytyy olla pojantytär.
Koska on Olofsdr niin ainoa vaihtoehto on Olof Lauraeus.
Tämän väitetään tulleen ylioppilaaksi 1668 ja syntyneen 1655.Olisi siis ollut 13 vuotias ylioppilas. Elikä tässä täytyy olla ikävirhe. Olof on varmaankin vanhimpia lapsista ja syntynyt ehkä 1645 eikä 55. Tällöin hänellä on hyvinkin voinut olla vaimo jo ylioppilas aikanaan, joka olisi Cristinan äiti.
Huomioiden, että Cristinan ja Johannes Wegeliuksen ensimmäinen lapsi Sara(avio Polviander) on syntynyt vasta 1690, viittaisi se, että Cristina on naitettu hyvinkin nuorena Johannekselle, tuolloin ei 14 vuotiaiden naittaminenkaan ollut mahdotonta. Isän mennessä uusiin naimisiin, on lesken tytär naitettu pois jaloista.
Ajallisesti tätä ajatusta tukee Olofin ja Annan 1.lapsen syntymä 1686 vuonna.
Kysymys onkin, kuka olisi ollut Olof Lauraeuksen 1. vaimo.Löytyykö jostain tietoa?

IV Olof Laureus, alk. Olavi Laurila (638), (Taulusta 35) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%2035) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 1690 Oulu, haudattu 29.05.1690 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).


Puoliso: Anna Johansdotter Forsman (863). (Taulu 135) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20135) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.01.1726 Oulu.
Vanhemmat: Johan Forsman, alk. Forselius, Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri, s. 1626 Nordmaling, k. 1683 ja Susanna Johanintytär Pictorius, k. 1697. (GS 8148).
Lapset:Johan Olofinpoika Lauraeus , s. noin 1686 Oulu. Tauluun 364 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20364)
Susanna Olofsdotter Laureus . Tauluun 365 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20365)
Olof Lauraeus , s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi. Tauluun 366 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20366)
| Alku (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#alku) | Sukunimi-hakemisto (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#index) | Taulu 128 IV Christina Olavintytär Laurila, sitten Luraeus (637), (Taulusta 35) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%2035) s. noin 1650 Kalajoki, k. 1720 (GS 8667).
Muistiinpanot: Lapsia, ks. WILSKMAN, Släktbok I, p. 814-815

Puoliso: Vihitty 1684 Johannes Tuomaksenpoika Wegelius, alk. Juho Uppa (860) , kirkkoherra Pudasjärvellä 1689, kappalainen Paimiossa 1693. kirkkoherra Tyrväällä 1697. Rovasti 1706, s. 12.12.1659 Seinäjoki, k. 03.05.1725 Tyrvää, haudattu 26.09.1725 Tyrvää, ikä 65 v 4 kk 9 pv.
Vanhemmat: Tomas (Tuomas) Jaakonpoika Uppa, Uppalan talon omistajana Seinäjoella, kestikievarin isäntänä 1671-90, s. 1635 Ilmola Seinäjoki, k. 10.11.1695 Ilmola Seinäjoki ja Karin Joosepintytär Kärkelä, s. 1635 Ilmajoki, k. 29.09.1709 Tyrvää. Ylioppilas Upsalassa 1680.
Muistiinpanot: Syntymäaika laskettu HisKin mukaan. AK

Lapset:Sara Catharina Wegelius , s. 16.02.1690 Pudasjärvi. Tauluun 367 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20367)
Anna Wegelius s. 1692 Tukholma, k. 01.04.1702 Tyrvää.
Johannes Wegelius , s. 14.06.1693 Tukholma. Tauluun 368 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20368)
David Wegelius , s. 04.04.1696 Paimio. Tauluun 369 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20369)
Elisabet (Lisken) Johanneksentytär Wegelius , s. 01.05.1698 Tyrvää. Tauluun 370 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20370)
Kristina Wegelius , s. 28.08.1700 Tyrvää. Tauluun 371 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20371)
Gabriel Wegelius , s. 05.09.1702 Tyrvää. Tauluun 372 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20372)
Maria Johanneksentytär Wegelius, Ström, Schlyter , s. 20.05.1705 Tyrvää. Tauluun 373 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20373)
Abraham Johanneksenpoika Wegelius s. 17.12.1710 Tyrvää (Esko Pessi).
Abraham Johanneksenpoika Wegelius s. 18.09.1711, kaksonen, Tyrvää (Esko Pessi).
Margaretha Johanneksentytär Wegelius s. 18.09.1711, kaksonen, Tyrvää (Esko Pessi).
Tässä tehtävä ensivuodelle: ratkaise arvoitus.

Huomioiden, että Cristina Laurauksella on noin 100 000-150 000 jälkeläistä (Wegelius tiedostossa taisi olla yli 300 000 nimieä, joista puolet lienee Johanneksen jälkeläisiä. Lisäksi sieltä puuttuu ensipolvien tytärten jälkeläiset) , olisi ihan hyvä tietää geenien alkuperä.

Näissä merkeissä Onnellisen Uuden Vuoden toivotukset kaikille Forumilaisille, tekijöille ja lukijoille.

Benedictus eli Pentti Kamberg, Turuh Pohojos-Suamesta.

[olanyk]

Hei!

Oletteko huomioinut Yo-matrikkelissa ? kysymysmerkillä Johan Wegeliuksen apeksi merkitty Johan Lauraeus (yo 1681). Ja vastaavasti kysymysmerkillä Johan Olofsson Lauraeuksen vävyksi Johan Wegelius.

Olavi

[Pekka Hiltunen]

Näin vuoden vaihteen iloksi ajttelin laittaa teille pähkäiltävää, joka ei varsinaisesti liity suoraan Isak Erikssoniin, vaan on hänen poikansa Erik Astreniuksen anopin ihmeteltävä lastenteko kyky.

Cristina Lauraeus mainitaan syntyneeksi n. 1650 ja menee naimisiin Johannes Wegeliuksen kanssa 1684.
Viimeiset lapset syntyvät 1711.
Eli Cristiina oli silloin noin 61 vuotias. Eli Kaikki lapset syntyivät Cristiinan ollessa yli 40 vuotias.

Onkohan uskottavaa?
Cristina mainitaan Olofintyttärenä. Isänsä Olof Laurila oli syntynyt n. 1610, silti lapsista vanhimmat mainitaan syntyneiksi 1649 jälkeen.

Tätä asiaa pohdittiin toisella sivulla jo aiemmin kesällä, mutta juttu jäi kesken.

Näkisinkin, että Cristiina ei voi olla nimismies Olofin tytär ikänsä takia vaan hänen täytyy olla pojantytär.
Koska on Olofsdr niin ainoa vaihtoehto on Olof Lauraeus.
Tämän väitetään tulleen ylioppilaaksi 1668 ja syntyneen 1655.Olisi siis ollut 13 vuotias ylioppilas. Elikä tässä täytyy olla ikävirhe. Olof on varmaankin vanhimpia lapsista ja syntynyt ehkä 1645 eikä 55. Tällöin hänellä on hyvinkin voinut olla vaimo jo ylioppilas aikanaan, joka olisi Cristinan äiti.
Huomioiden, että Cristinan ja Johannes Wegeliuksen ensimmäinen lapsi Sara(avio Polviander) on syntynyt vasta 1690, viittaisi se, että Cristina on naitettu hyvinkin nuorena Johannekselle, tuolloin ei 14 vuotiaiden naittaminenkaan ollut mahdotonta. Isän mennessä uusiin naimisiin, on lesken tytär naitettu pois jaloista.
Ajallisesti tätä ajatusta tukee Olofin ja Annan 1.lapsen syntymä 1686 vuonna.
Kysymys onkin, kuka olisi ollut Olof Lauraeuksen 1. vaimo.Löytyykö jostain tietoa?

IV Olof Laureus, alk. Olavi Laurila (638), (Taulusta 35) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%2035) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 1690 Oulu, haudattu 29.05.1690 Oulu. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).


Puoliso: Anna Johansdotter Forsman (863). (Taulu 135) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20135) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.01.1726 Oulu.
Vanhemmat: Johan Forsman, alk. Forselius, Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri, s. 1626 Nordmaling, k. 1683 ja Susanna Johanintytär Pictorius, k. 1697. (GS 8148).
Lapset:Johan Olofinpoika Lauraeus , s. noin 1686 Oulu. Tauluun 364 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20364)
Susanna Olofsdotter Laureus . Tauluun 365 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20365)
Olof Lauraeus , s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi. Tauluun 366 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20366)
| Alku (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#alku) | Sukunimi-hakemisto (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#index) | Taulu 128 IV Christina Olavintytär Laurila, sitten Luraeus (637), (Taulusta 35) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%2035) s. noin 1650 Kalajoki, k. 1720 (GS 8667).
Muistiinpanot: Lapsia, ks. WILSKMAN, Släktbok I, p. 814-815

Puoliso: Vihitty 1684 Johannes Tuomaksenpoika Wegelius, alk. Juho Uppa (860) , kirkkoherra Pudasjärvellä 1689, kappalainen Paimiossa 1693. kirkkoherra Tyrväällä 1697. Rovasti 1706, s. 12.12.1659 Seinäjoki, k. 03.05.1725 Tyrvää, haudattu 26.09.1725 Tyrvää, ikä 65 v 4 kk 9 pv.
Vanhemmat: Tomas (Tuomas) Jaakonpoika Uppa, Uppalan talon omistajana Seinäjoella, kestikievarin isäntänä 1671-90, s. 1635 Ilmola Seinäjoki, k. 10.11.1695 Ilmola Seinäjoki ja Karin Joosepintytär Kärkelä, s. 1635 Ilmajoki, k. 29.09.1709 Tyrvää. Ylioppilas Upsalassa 1680.
Muistiinpanot: Syntymäaika laskettu HisKin mukaan. AK

Lapset:Sara Catharina Wegelius , s. 16.02.1690 Pudasjärvi. Tauluun 367 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20367)
Anna Wegelius s. 1692 Tukholma, k. 01.04.1702 Tyrvää.
Johannes Wegelius , s. 14.06.1693 Tukholma. Tauluun 368 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20368)
David Wegelius , s. 04.04.1696 Paimio. Tauluun 369 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20369)
Elisabet (Lisken) Johanneksentytär Wegelius , s. 01.05.1698 Tyrvää. Tauluun 370 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20370)
Kristina Wegelius , s. 28.08.1700 Tyrvää. Tauluun 371 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20371)
Gabriel Wegelius , s. 05.09.1702 Tyrvää. Tauluun 372 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20372)
Maria Johanneksentytär Wegelius, Ström, Schlyter , s. 20.05.1705 Tyrvää. Tauluun 373 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20373)
Abraham Johanneksenpoika Wegelius s. 17.12.1710 Tyrvää (Esko Pessi).
Abraham Johanneksenpoika Wegelius s. 18.09.1711, kaksonen, Tyrvää (Esko Pessi).
Margaretha Johanneksentytär Wegelius s. 18.09.1711, kaksonen, Tyrvää (Esko Pessi).
Tässä tehtävä ensivuodelle: ratkaise arvoitus.

Huomioiden, että Cristina Laurauksella on noin 100 000-150 000 jälkeläistä (Wegelius tiedostossa taisi olla yli 300 000 nimieä, joista puolet lienee Johanneksen jälkeläisiä. Lisäksi sieltä puuttuu ensipolvien tytärten jälkeläiset) , olisi ihan hyvä tietää geenien alkuperä.

Näissä merkeissä Onnellisen Uuden Vuoden toivotukset kaikille Forumilaisille, tekijöille ja lukijoille.

Benedictus eli Pentti Kamberg, Turuh Pohojos-Suamesta.

Minun tiedostoni mukaan:

Taulu 1
1. Elisabet Wegelius Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat Isak Eriksson Ilonus ja Helena Månsdotter Palm.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Juhana Wegelius (vanhempi), Tyrvään kirkkoherra, rovasti, lääninrovasti, s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki, k. 3.5.1725 Tyrvää. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Kristina Lauraeus Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Tuomas Jaakonpoika Uppa, talollinen, s. noin 1635 Ilmajoki, k. 10.11.1695 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 4.
Puoliso: Catharina Josefsdotter Kärkelä, s. 1632, k. 7.2.1702 Seinäjoki.
Lapset:
Matti Tuomaanpoika, k. 1717 Ilmajoki
Juhana, s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki. Tauluun 2.
Jooseppi, s. 13.3.1663 Ilmajoki Uppa, k. 1.7.1730 Kurikka
Valentin Tuomaanpoika, s. 1669
Henrik Tuomaanpoika, Ilmajoen kappalainen, s. 1672 Ilmajoki
Erkki Tuomaanpoika, s. 1674
Liisa Tuomontytär, s. 28.10.1676, k. 17.12.1743 Ilmajoki
Jaakko Tuomaanpoika
Maria Tuomaantytär

Taulu 4
4. Jaakko Erkinpoika Uppa, majatalon isäntä, talollinen, s. Ilmajoki, k. 31.1.1692 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 5.
Puoliso: Barbro Mattsdotter Stutaeus, k. 21.11.1684 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Sipi Jaakonpoika, nihti, s. n 1620 Ilmajoki
Jaakko Jaakonpoika, s. n 1620 Ilmajoki
Tuomas Jaakonpoika, s. noin 1635 Ilmajoki. Tauluun 3.
Kerttu Jaakontytär, s. 1647 Ilmajoki
Matti

Taulu 5
5. Erkki Niilonpoika Anttila, isäntänä Upassa 1595-1607.
Puoliso: Rakel Uppa Vanhemmat Olavi Matinpoika Uppa ja Marketta.
Lapset:
Jaakko Erkinpoika, s. Ilmajoki. Tauluun 4.

Taulu 6
5. Matti Stuut Vanhemmat Laurentius Mulle ja NN Stutaeus.
Puoliso: Sophia, isäntänä Lahden talossa 1604-7, k. 1607.
Lapset:
Barbro Mattsdotter. Tauluun 4.

Taulu 7
3. Johan Lauraeus, ylioppilas, k. jälkeen 1701. Vanhemmat taulusta 8.
Puoliso: Maria Kristiansdotter Laibeck Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Kristina. Tauluun 2.

Taulu 8
4. Olof Sigfridsson Laurila, Kalajoen nimismies.
Puoliso: Sara Petri Arctophilacius Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Johan. Tauluun 7.

Taulu 9
5. Petrus Michaelis Arctophilacius, Kalajoen kirkkoherra, rovasti, s. 1579, k. 1647 Kalajoki. Vanhemmat Mikko Matinpoika Mattila.
Puoliso: Magdalena Östensdotter Sursill Vanhemmat Östen Eriksson Sursill ja Magdalena Eriksdotter.
Lapset:
Sara Petri. Tauluun 8.

Taulu 10
4. Kristianus Matthiae Chyraeus, Laibeck, Laihian kirkkoherra, k. 1687 Laihia. Vanhemmat taulusta 11.
Puoliso: Ingeborg Arenius Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Maria Kristiansdotter. Tauluun 7.

Taulu 11
5. Matti Heikkilä
Puoliso: Kristina Israelsdotter Laibeck
Lapset:
Kristianus Matthiae. Tauluun 10.

Taulu 12
5. Olaus Magni Arenius, Maalahden kkh, s. 1611, k. 7.8.1682 Maalahti.
Puoliso: Catharina Thomasdotter Bachster, k. 1704. Vanhemmat Thomas Bachster ja NN.
Lapset:
Thomas Olai, Maalahden kirkkoherra
Ingeborg. Tauluun 10.

PH

[olanyk]

Hei!

Korjauksena on näköjään poistettu Yo-matrikkelista tuo appi ja vävy merkintä. Kuitenkin sieltä kopioituna aiemmin merkinnät on olleet.

Olavi

[olanyk]

Hei!

Tuossa Johan Lauraeuksen suhteen tulee essin että hänen puolisona tunnetun Maria Kristiansdr Laibec oli ensimmäsiessä avioliitossa Gabriel Peldanin kanssa joka kuoli 1691.

Joten Kristina ei voisi olla Marian lapsi? Ja Johan oli ylioppilas 1681 ei oikein 1650 syntynyt Kristina sovi tyttäreksi.

Kristianus Mathia Laibeck oli kaksi kertaa naimisissa, toinen puoliso oli yo-matrikkelin mukaan ? Christina Israelsdr. Onko tiedossa ketkä lapset Ingeborg Areniuksen kanssa. Pojan Johanin kohdalla kerrotaan Christnan olevan ensimmäinen puoliso ja hänen äitinsä. Ingeborgin isä tuli Suomeen Maalahdelle 1649. Ja hänen lapsekseen sanotaan ainakin Susanna Laibäckiä.

Olavi

[Pekka Hiltunen]

Hei!

Tuossa Johan Lauraeuksen suhteen tulee essin että hänen puolisona tunnetun Maria Kristiansdr Laibec oli ensimmäsiessä avioliitossa Gabriel Peldanin kanssa joka kuoli 1691.

Joten Kristina ei voisi olla Marian lapsi? Ja Johan oli ylioppilas 1681 ei oikein 1650 syntynyt Kristina sovi tyttäreksi.

Kristianus Mathia Laibeck oli kaksi kertaa naimisissa, toinen puoliso oli yo-matrikkelin mukaan ? Christina Israelsdr. Onko tiedossa ketkä lapset Ingeborg Areniuksen kanssa. Pojan Johanin kohdalla kerrotaan Christnan olevan ensimmäinen puoliso ja hänen äitinsä. Ingeborgin isä tuli Suomeen Maalahdelle 1649. Ja hänen lapsekseen sanotaan ainakin Susanna Laibäckiä.

Olavi

Elisabet Wegelius ja Erik Astrenius vihittiin 29.9.1724, joten Elisabet on syntynyt viimeistään noin 1708. Jos Kristina Johanintytär Lauraeus on syntynyt 1692, on hänen täytynyt olla tyttärensä Elisabetin syntyessä enintään 16-v, mikä kyllä vaikuttaa hiukan epäuskottavalta. Mistähän patronyymi Olof on lähtöisin? Noin 40-vuotiaana 1690 kuollut Oulun rehtori Olof Olofsson kyllä sopisi Kristinan isäksi ajallisesti ja kirkkoherran appena asemansakin puolesta paremmin kuin serkkunsa, ylioppilas Johan Lauraeus.
PH

[olanyk]

Hei !

Selvennyksenä:

1. Oliko niin että viestissä (Pekan Uudenvuoden pähkinä?) alunperin epäiltiin ettei Kristina (? Olof tai Johan) Laureus ole voinut syntyä 1650, ja olla Olof (vanhemman) Sigfridssonin tytär, lapsiensa syntymäaikojen takia. Vaan olettettiin hänen olevan Olof Olofinpojan?

2. Yo-matrikelissa on aiemmin kysymysmerkillä väittety äidiksi em veljeä Johan Olofinpoikaa (yo 1681) isäksi (ei serkkua vaan nuoremman Olofin veljeä). Kopioin nuo vanhat yo-matrikelin tiedot joista maininna apesta ja vävystä on sittemin sieltä poistettu.

3. Vieläkin on ongelma (Virhe Yo-matrikkselisa) että Johan Lauraeuksen puolisoksi on merkattau Maria Laibeäc 2. avioliittoon ja hänen ensimmäinen mies Gabriel Peldan kuolee 1691. Eli tämä kertoisi ettei Kristina ? Lauraeuksen äiti voisi olla Maria Laibäck. Missään ei kuitenkaan sanota etteikö Johan olisi ollut aiemmin aviossa kuten toinen puolisonsakin ja hän oli ylioppilas jo 1681 ja eli 1701.

4. Edelleen asioita sotkee että kun Yo Matrikkelissa Kristian Laibäkin ensimmäiseksi puolisoksi on merkitty Ingeborg Arenius ja toiseksi (taas kysymysmerkillä) Kristina Israelsdr. Kuitenkin Yo-matrikkelissa pojan Johan Laibäckin kohdalla Kristina Israelsdr on merkitty Kristian Laibäckin ensimmäiseksi puolisoksi ja Johanin äidiksi. Eli Maria Laibäckin äiti eli edelisessä sukupolvessakin jää epäselväksi.


Olavi

kl. 1681 Johan Lauraeus Johannes Olai, Ostrobotniensis 2917. Vht: Kalajoen nimismies Olof Sigfridsson Laurila ja N.N. Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Lauræus] Joh. Ol. Ostrob _ 149. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1681] Johannes Olai Lauræus. — Elossa 1701.
Pso: Maria Kristiansdotter Laibäck tämän 2. avioliitossa.
Pson edell. aviomies: Kurikan kappalainen Gabriel Peldan 2302 (yo 1673, † 1691).
Appi: Laihian kirkkoherra Kristian Chyraeus, myöh. Laibeck 395 (yo 1644, † 1687).
Veli: Turun tuomiokapitulin notaari Gabriel Lauraeus 1851 (yo 1666, † 1681).
Vävy(?): Tyrvään kirkkoherra Johan Wegelius U394 († 1725).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 112b; HYK ms., Pohj. osak. matr. #290. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 190 (XLI); A. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I 1640–1713 (1946) #290. — Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #8666; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1545 (?), 2372, 3425 (?).

........................

kl. 1681 Johan Lauraeus Johannes Olai, Ostrobotniensis 2917. Vht: Kalajoen nimismies Olof Sigfridsson Laurila ja N.N. Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Lauræus] Joh. Ol. Ostrob _ 149. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1681] Johannes Olai Lauræus. — Elossa 1701.
Pso: Maria Kristiansdotter Laibäck tämän 2. avioliitossa.
Pson edell. aviomies: Kurikan kappalainen Gabriel Peldan 2302 (yo 1673, † 1691).
Appi: Laihian kirkkoherra Kristian Chyraeus, myöh. Laibeck 395 (yo 1644, † 1687).
Veli: Turun tuomiokapitulin notaari Gabriel Lauraeus 1851 (yo 1666, † 1681).
Vävy(?): Tyrvään kirkkoherra Johan Wegelius U394 († 1725).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 112b; HYK ms., Pohj. osak. matr. #290. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 190 (XLI); A. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I 1640–1713 (1946) #290. — Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971) #8666; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1545 (?), 2372, 3425 (?).

.....
Johan Laibecchius, myöhemmin Laibäck Johannes Christierni, Ostrobotniensis 2380. * Laihialla 19.3.1658. Vht: Laihian kirkkoherra Kristian Chyraeus, myöh. Laibeck 395 (yo 1644, † 1688) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Israelsdotter.

[Pekka Hiltunen]

Korjaan vähän omaa tekstiäni: Olof Olofsson ja Johan Olofsson Lauraeus olivat tietenkin veljeksiä eivätkä serkkuja.

Juhana Wegelius vanhemman sijoittuminen Tyrväälle sopii kyllä hänen vaimonsa Kristina Olai Lauraean sedän, Gabriel Olai Lauraeuksen avioliittoon Tyrvään kkhra Thomas Rajaleniuksen tyttären kanssa. Mainittu Gabriel kuoli nuorena ja hänen turkulainen poikansa, teol. prof. Gabriel Gabrielis Lauraeus päätyikin sitten setänsä, rehtori Olaus Olain kasvatettavaksi Ouluun.
PH

[Pekka Hiltunen]

Johannes Wegelius (vanhempi) oli Upsalassa opiskellessaan omaksunut pietististä ajattelua, ja tultuaan ensin nimitetyksi Pudasjärven kkhraksi joutuikin hän menettämään virkansa harhaoppisuusepäilyjen takia. Wegelius sai kuninkaan kuitenkin vakuutetuksi puhdasoppisuudestaan ja saattoi palata papinvirkaan jo seuraavana vuotena 1692. Toimiessaan Paimion kappalaisena on hän ilmeisesti harjoittanut opintoja Turun akatemiassa, koska on kirjattu matrikkeliinkin(?).

Wegeliuksen vanhimmat lapset ovat syntyneet Tukholmassa ja perheen elanto siellä on varmaankin perustunut ainakin osittain suvun apuun. Anopin suku oli siis ruotsalaisperäistä. Wegelius oli Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1685. Hän toimi siis appensa, 1681 Oulun rehtoriksi tulleen Olaus Olai Lauraean alaisuudessa.
PH

[Benedictus]

V Anna Johansdotter Forsman (863), (Taulusta 135) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20135) s. 1664, k. 1726 Oulu, haudattu 20.01.1726 Oulu (GS 8148).


1. Puoliso: Grels Isaksson Ryss (55305) Kauppias ja raatimies Uudessakaarlepyyssä, k. 1693.
Vanhemmat: Isak Ryss ja Susanna Michelsdotter.
Lapset:Susanna Grelsintytär Ryss . Tauluun 857 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20857)
Anna Grelsdotter Ryss, Werander . Tauluun 858 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20858)
Susanna Grelsintytär Ryss, Juniander
Johan Ryss . Tauluun 859 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20859)
2. Puoliso: Olof Laureus, alk. Olavi Laurila (638). (Taulu 35) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%2035) Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681, s. 1655 Kalajoki, k. 1690 Oulu, haudattu 29.05.1690 Oulu.
Vanhemmat: Olof Sipinpoika Laurila, Kalajoen nimismies 1656-1670, s. noin 1610 Kalajoki, k. 1670 Kalajoki ja Sara Persdotter Arctophilacius, s. Kalajoki, k. 1694. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668. Filosofian maisteri 1679. Han blef Pholos. Magister 1679; sedermera Consistorii Notarie i Åbo; Rector i Uleåborgs skola 1681, sedan han samma år varit föreslagen till lediga Phil. Moral och Historiska Professionen vid Åbo Academie. (GS 8620 & HS & MELANDER, Personskrifter, s. 421).
Lapset:Johan Olofinpoika Lauraeus , s. noin 1686 Oulu. Tauluun 364 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20364)
Susanna Olofsdotter Laureus . Tauluun 365 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20365)
Olof Lauraeus , s. 01.10.1690 (posthumus) Pudasjärvi. Tauluun 366 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20366)
3. Puoliso: Lars Matilainen, myös Mathelien (4601) Pitäjänapulainen ja pedagogi 1694 Uusikaarlepyyssä, s. Oulu, k. välillä 18-28.09.1695 Uusikaarlepyy.
Vanhemmat: Antti Heikinpoika Matilainen Mathelien, Oululainen porvari ja N.n. Ylioppilas Uppsalassa 24.9.1685 Laurentius Andreæ Mathilain O. Both. [cum testim Rect. Schol. uhlensis.]. Ylioppilas Turussa sl. 1689 Matilainen Laur. Ostrob _ 184. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1689] Laurentius Matilainen. Ups. dep. | 1693. factus Collega Scholæ Uloensis edidit disputationem problemata qvædam continentem. | Adjunctus Ministerii in NyCarleby 1694. Respondentti 6.5.1693, pr. David Lund. Vihitty papiksi Turun hiippakunnan pappeinkokouksen aikana Vaasassa 20.2.1694. — Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1693. Uudenkaarlepyyn pitäjänapulainen ja pedagogi 1694. (Helsingin Yliopisto; Ylioppilasmatrikkeli

Näyttää ilmeiseltä, että Olof Lauraeuksen vaimon anna Johansdr Rorsmanin puolisot ovat sekaisin.
Yllä oleva Grels Ryssin pitäisi olla Annan 2. puoliso, mutta jos Olof Lauraeus haudattiin 29.5. 1690 ja poika Olof syntyy isänsä kuoleman jälkeen 1.10.1690, niin leski Anna tuskin on mennyt naimisiin Grelsin kanssa niin nopeasti,että on ehtinyt tehdä 4 lasta ennen Grels Ryssin kuolemaan 1693.Eli lesken vuosi huomioiden Annan olisi pitänyt tehdä kahdet kaksoset.

Toisaalta Anna Johansdr Forsman on nainut Lars Matilaisen joka olisi ollut Annan syntymäajalla ajatellen 10 vuotta nuorempi, eikä saanut kuitenkaan lapsia Annan kanssa, mikä viittaisi, että Anna oli jo vanhempi rouva.

Huomioiden, että Anna synnyttää Olofin Pudasjoella, siis Johannes Wegeliuksen ja Cristina Lauraeuksen luona, herää kysymys, miksi Anna olisi mennyt leskenä synnyttämään miehensä sisaren luokse jonnekin maanääreen Oulusta.

Jos Cristina olisikin Annan tytär tai tytärpuoli olisi asia ihan järkeenkäypä.

Näkisinkin, että meillä onkin kaksi Annan Johansdr Forsmania, jotka on sotkettu toisiinsa.

Olof Lauraeuksen puoliso Anna Johansdr, jolla viimeinen lapsi Olof 1.10.1690.Tämä Anna on syntynyt samoihin aikoihin miehensä kanssa eli 1640 luvulla eli olisi Johan Forsmanin vanhin lapsi, mahdollisesta ensimmäisestä tuntemattomasta vaimosta.


Grels Ryssin puoliso Anna Johansdr, jolla lapset Grels Ryssin kanssa ennen 1693 ja sitten 2. puoliso Lars Matilainen.
Tämä Ryssin puoliso voisi olla tämä 1664 syntynyt Anna Johansdr.

Kysymys kuuluukin, voisiko Johan Forsmanilla olla kaksi Anna nimistä tytärtä, joilla eri äiti vai onko toinen tytär Susanna tai joku ja näin saatu kunnon sekaanus aikaiseksi.

[Benedictus]

Näyttäisi ilmeiseltä, että toinen Anna Johansdr Forsman voisi hyvinkin olla Susanna alias Anna, nimetty isoäitinsä mukaan.
Huomioiden, että Johan Forsman on ollut 1648 1648 Regementsskrifvare vid Drottning Christinas Lifgarde voisi ajatella hänen tuolloin avioituneen ensikerran ja 1657 toisen kerran Cnut Carlmanin lesken Susanna Pictoriuksen kanssa.
Alla pitää huomata, että Johan Johansson Forsmanin syntymäajaksi ilmoitetaan 1655, eli vuotta aiempi kuin Cnut Carlmanin kuolema, eli jos syntymäaika pätee, ei Johan voi olla Susanna Pictoriuksen poika.
Jos syntymäaika on virheellinen on Johan syntynyt aikaisintaan 1658.


IV Susanna Johanintytär Pictorius (643), (Taulusta 36) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%2036) k. 1697 (GS 7966).


1. Puoliso: Cnut Jacobsson Carlman (4354) Pohjanmaan jalkaväkirykmentin pastori, k. 00.10.1656 Kurland.
Vanhemmat: Jakob Jakobi Carlman, alk. Borgoensis, Uudenkaarlepyyn kirkkoherra 1636, s. 23.07.1602, k. 00.05.1653 Uusikaarlepyy ja Margaretha Cnutintytär Witting. Vihitty 00.02.1626 Kokkola. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1644. (GS 9024, http://www.sukututkimusseura.fi/genos/index.htm).
Lapset:Jakob Cnutinpoika Carlman . Tauluun 384 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20384)
2. Puoliso: Johan Forsman, alk. Forselius (864). (Taulu 127) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20127) Kajaanin linnan päällikkö ja komendantti 1681, majuri, s. 1626 Nordmaling, k. 1683.
Vanhemmat: Petter Petri Forselius, Ruotsin Nordmalingin kirkkoherra, s. 1570 Nordmaling, k. 08.04.1658 Nordmaling ja Anna Erikintytär Forsman, s. 1580 Nordmaling. Han blef 1644 Student i Upsala; 1648 Regementsskrifvare vid Drottning Christinas Lifgarde, hvilket han 1650 åtföljde till Tyskland; Commendant i Uleåborg 1675 och sedan i Cajanaborg 1680. (MS & GS 7966).
Lapset:Johan Johansson Forsman , s. 1655 Uusikaarlepyy.
Anna Johanintytär Forsman k. ennen 1664. Eli 1660, kuoli kaikesta päättäen v:een 1664 mennessä. (GS s. 651).
Carl Johaninpoika Forsman . Tauluun 385 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20385)
Anna Johansdotter Forsman , s. 1664. Tauluun 386 (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20386)

[Benedictus]

V Jakob Cnutinpoika Carlman (4446), (Taulusta 135) (http://www.annelikotisaari.net/Osten.Sursill.htm#Taulu%20135) Uudenkaarlepyyn kappalainen 1673, k. 1680 Uusikaarlepyy. Ylioppilas Upsalassa 1665, Turussa (pohj.) 1669. (GS 9025).

Puoliso: Vihitty ennen 1672 Christina Andersdotter Merthen (4552) k. 1700.
Vanhemmat: Anders Merthen ja Catharina Gerdner. Kotoisin Turusta, eli leskenä Vaasassa 1697.
Yllä huomataan, että susanna Pictoriuksen poika Jacob Carlman mainitaan ylioppilaana Upsalassa 1665.

Tämän perusteella voisi arvioida. että olisi noin 18 v Upsalassa, silloin olisi synty noin 1647.

Jos äitinsä oli silloin noin 20 v. olisi syntynyt 1627. eli Anna Johansdr Forsmanin syntyessä 1664 noin 37-40 v.
Eli Susanna Pictoriuksella on voinut hyvinkin olla myös muita lapsia Cnut Carlmanin kanssa.

[Pekka Hiltunen]

Huomasin vasta äsken taannoin käydyn keskustelun "Johan Wegelius"-ketjussa. Kristina Olofsdotter oli siis Kalajoen nimismiehen tytär ja Oulun rehtorin sisar. Wegeliuksen ja Anna Forsmanin kälyn Kristinan avio solmittiin 1684; Kristina on varmaankin syntynyt 1660-luvulla, kun äitinsä hoiti leskenä nimismiehenvirkaa ja piti käräjiä 1670-75. Avioparin nuorin tytär syntyi 1711, jolloin Kristina on ollut ehkä vielä jopa alle 50-v. En kyllä nää tässä mitään vääräoppista. Vaimon hedelmällinen aika on noin 35 vuotta, ensimmäinen ovulaatio tapahtui 1600-luvulla kait yleensä noin 17-vuotiaana ja viimeinen sitten hiukan yli 50-vuotiaana.
PH

[Benedictus]

Jos ei olisi merkitty , että Cristina olisi syntynyt n. 1650 asia olisi ehkä selvä, mutta mistä on tuo arvioitu syntymä aika?
En nyt äkkiä löytänyt tietoa, missä Cristina on kuollut ja onko siinä yhteydessä mainittu ikä?Vain tieto, että kuolut 1720.
Onko jollain tätä tietoa.

Cristinan sisarukset on merkitty syntyneiksi 1650 luvun alkuun tai aiemmin.

Sara Archtopilaciuksen syntymäaikaa ei tiedetä.
Olof Laurilasta arvio n. 1610.

Saran sisaruksien syntymät tiedetään osin.

Carl Kalling s. 1619, lienee nuorin.
Gabriel s.1603 , lienee vanhin.
Sasanna Mathesius vihitty 1633 ??, silti poika Gabriel s. n. 1630
-eli olisi syntynyt noin1610-15
Beata Wallenstierna vihitty 1643??
-Tytär Cristina syntynyt 1631 Åbo
- Elikä Beatakin olisi syntynyt 1610-15

Voidaan ajatella, että Sara on syntynyt 1610-20 välillä, eli olisi avioitunut viimeistään 1640-luvulla, siksi herää epäilystä, että ainakin Olof on täytynyt syntyä jo 40-luvun puolella.

Jos Sara olisi syntynyt 1620 mennessä, niin vaikka Cristina olisi syntynyt 60-luvulla, olisi taas synnyttäjä aikalailla vanha.

Tämä ei vakuuta minua, jokin mättää!

Wegeliuksen 1. lapsi Sara syntyy 1690 ja saa isoäidin nimen.
Jos heidät on vihitty 1684 kuten väitetään niin missä ovat nuo 1684-90 syntyneet lapset.
Olisivatko kuoleet kaikki, kuitenkin 1690 jälkeen Cristina pyöräyttelee lapsia ketjussa, ja jäävät eloon.
Ennemmin viittaisi, että Cristina olisi niin nuori ettei lapsia vielä synny tai vihkiminen on tapahtunut vasta 1689.
Myös pitää huomata, että Wegelius oli pietisti ja varmaan toteutti innolla käskyä lisääntyä ja täyttää maa.
Tällöin Cristina olisi syntynyt ehkä vast 1670-luvulla.

Tällöin Cristina sopii vielä huonommin Saran tyttäreksi.

[Jarmo]

Mukava huomata kuinka keskustelu ja pohdinta käy kiivaana ja syvällisenä.

Laitan tähän jotakin pientä jonka satuin löytämään.

Olof Sigfridsson Lauraeus. Syntynyt 1610. Kuollut 1670 Kalajoki. Ammatti Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt. vouti 1646-48. Kalajoki 1656. NI573 Lapset Kaapo 1649, Olavi, Kaarina, Joosef, Juho, Kristiina.Nimismies Skalaborgin vapaaherrakunnassa ja vt.vouti 1646-48.Kalajoen nimismies 1656-70.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S1) –Puoliso Sara Arctophilacius. Syntynyt Kalajoki. Kuollut jälkeen 1694. Ammatti NI269 Överlevde mannen som dog 1670.II Lapset Gabriel Lauraeus. Syntynyt 1649 Kalajoki. Kuollut 20.01.1681 Turku. Haudattu 27.02.1681 Turku. Ammatti Turun tuomiokapitulin notaari 1673 ja Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja 1678. Taulu 2 (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#T2).[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S1)
Olof Lauraeus. Myöh. Laurila.[2] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S2) Syntynyt 1655 Kalajoki. Kuollut 1690 Oulu. Haudattu 29.04.1690 Oulu. Ammatti Oulun triviaalikoulun ensimmäinen rehtori 1681 Oulu. Taulu 46 (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#T46).[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S1)
Kaarina Lauraeus. Myöh. Laurila.[2] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S2) Kuollut 1693 Kalajoki. Haudattu 30.09.1693.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S1)
Josef Lauraeus. Myöh. Laurila.[2] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S2) Syntynyt Kalajoki. Kuollut 1694 Orivesi ?. Ammatti Oriveden kirkkoherra 1686. Ammatti Valtiopäivämies. NI20981 Ylioppilas Turussa 1676, vihittiin papiksi 1676, filosofianmaisteri 1685.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S1)
Juho Lauraeus. Syntynyt Kalajoki. Ammatti Ylioppilas Turussa 1681. NI20982 Ylioppilas Turussa 1681.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S1)
Kristina Lauraeus. Myöh. Laurila.[2] (http://www.jkerkkonen.com/suku/wegelius.htm#S2) Syntynyt Kalajoki. Kuollut 1720.

[olanyk]

Hei!

Alla lainaus miten keskustelu avatiin: Väitettiin ettei Cristina oikein sopisi Olof Sigfridssonin tyttäreksi ja syntymäaika 1650 olisi liian varhainen.

Toin esiin tietoni että minulla oli kopioituna Yo-matrikelsita muutaman vuoden takaamerkintä (jossa kyllä kysymysmerkit) sekä Johan Olofsson Lauraeuksen että Johan Wegeliuksen kohdalle että he olisivat appi ja vävy. Nyt ne merkinnät näytetään poistetun, matrikkeliin kai otettaan vastaan korjauksia. Eli kolmas vaihtoehto (olofien lisäksi) on että Kristinan patronyymi olisi virheelinen ja "epävarma" Johan pitäisikin pakansa? Hän oli ylioppilas 1681 kuoli 1701.

Tunnettu puoliso Maria Laibäc ei sopisi Kristinan äidiksi (oli naimisissa Gabriel Peldanin kanssa vuoteen 1691) vaan Johanin olisi pitänyt olla naimisiissa aiemmin. Yo matrikkeli ei tunne Johanin virkapaikkoja. Johan on huomattavasti myöhemmin Yo verattuna kolmeen veljeensä. Gabriel 1666 Olof 1668 ja Josef 1676. Isä kuoli 1670 ja Äiti Sara 1694 jonka isä oli jo kirkkoherra jo 1610.

Lisäsin veillä että selkeästi on ristiriiitaista tietoa Yo-matrikelissakin Johan Lauraeuksen puolison Maria Laibeckin äidistä äidistä eli. Christian Laibäckin puolisoiden järjestyksetä ja lapsien äidistä.

Sinänsä "pähkinän" ratkaisu olisi merkittävää onhan kyseessä mm. siitä periytyykö Kristinan jälkeläiset Sursill-suvusta ja Forsmanien kautta Ruotsin Forselius ja Zynth-suvuista.

Olavi


TÄSTÄ KESKUSTELU ALKOI:

Näin vuoden vaihteen iloksi ajttelin laittaa teille pähkäiltävää, joka ei varsinaisesti liity suoraan Isak Erikssoniin, vaan on hänen poikansa Erik Astreniuksen anopin ihmeteltävä lastenteko kyky.

Cristina Lauraeus mainitaan syntyneeksi n. 1650 ja menee naimisiin Johannes Wegeliuksen kanssa 1684.
Viimeiset lapset syntyvät 1711.
Eli Cristiina oli silloin noin 61 vuotias. Eli Kaikki lapset syntyivät Cristiinan ollessa yli 40 vuotias.

Onkohan uskottavaa?
Cristina mainitaan Olofintyttärenä. Isänsä Olof Laurila oli syntynyt n. 1610, silti lapsista vanhimmat mainitaan syntyneiksi 1649 jälkeen.

Tätä asiaa pohdittiin toisella sivulla jo aiemmin kesällä, mutta juttu jäi kesken.

Näkisinkin, että Cristiina ei voi olla nimismies Olofin tytär ikänsä takia vaan hänen täytyy olla pojantytär.
Koska on Olofsdr niin ainoa vaihtoehto on Olof Lauraeus.
Tämän väitetään tulleen ylioppilaaksi 1668 ja syntyneen 1655.Olisi siis ollut 13 vuotias ylioppilas. Elikä tässä täytyy olla ikävirhe. Olof on varmaankin vanhimpia lapsista ja syntynyt ehkä 1645 eikä 55. Tällöin hänellä on hyvinkin voinut olla vaimo jo ylioppilas aikanaan, joka olisi Cristinan äiti.
Huomioiden, että Cristinan ja Johannes Wegeliuksen ensimmäinen lapsi Sara(avio Polviander) on syntynyt vasta 1690, viittaisi se, että Cristina on naitettu hyvinkin nuorena Johannekselle, tuolloin ei 14 vuotiaiden naittaminenkaan ollut mahdotonta. Isän mennessä uusiin naimisiin, on lesken tytär naitettu pois jaloista.
Ajallisesti tätä ajatusta tukee Olofin ja Annan 1.lapsen syntymä 1686 vuonna.
Kysymys onkin, kuka olisi ollut Olof Lauraeuksen 1. vaimo.Löytyykö jostain tietoa?

[Heikki Koskela]

Kukahan oli Järvenpäässä 1674 mainittu kirjuri Erich, joka näyttäisi olleen Astreniusten kantaisä?
Onko rykmentinpastori Arvid Frisiuksen puolison Helena (Juliana) Mårtensdotterin vanhemmat tiedossa.
(http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2022)

PH

Pystyisinkö minä saamaan lukemalla kaikki tekstit läpi vihdoin vastauksen mm. Pekka Hiltusen tekemiin kysymyksiin, jotka ovat oheen lainatut. Alkuperäiseen tekstiin on vastattu/otettu kantaa 728 kertaa.

Olen keskivertoälyllä varustettu kouluettu ihminen ja tajuan vielä monia asioita. Tätä ketjua en siis kykene avaamaan tehdäkseni "lopullisen ratkaisun".

Olisiko jo väliraportin aika lyhennettynä? Olen kyllä ulkopuolinen, koska suku ei tule minun sukuuni. Olen siis vain utelias. :rolleyes:

[Pekka Hiltunen]

Pystyisinkö minä saamaan lukemalla kaikki tekstit läpi vihdoin vastauksen mm. Pekka Hiltusen tekemiin kysymyksiin, jotka ovat oheen lainatut. Alkuperäiseen tekstiin on vastattu/otettu kantaa 728 kertaa.

Olen keskivertoälyllä varustettu kouluettu ihminen ja tajuan vielä monia asioita. Tätä ketjua en siis kykene avaamaan tehdäkseni "lopullisen ratkaisun".

Olisiko jo väliraportin aika lyhennettynä? Olen kyllä ulkopuolinen, koska suku ei tule minun sukuuni. Olen siis vain utelias. :rolleyes:

Aika varhain, jo noin vuoden kuluttua kysymyksen asettamisesta selvisi, ettei mainittu kirjuri Erich ollut Astreniusten kantaisä.

Listaan alle Järventaan Isak Erikinpojan pojan esivanhempia viisi sukupolvea. Ainakin äidin puolen sukuun liittyy vielä spekulaatioita, ja myös "oikea Erich", Lapväärtin kkhra Ericus Henrici Ilonius odottelee lopullista vahvistusta isyydestään.

Taulu 1
1. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius, s. 1.5.1698. Vanhemmat Juhana Wegelius (vanhempi) ja Kristina Olofsdotter Lauraeus.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Isak Eriksson Ilonus, Karkun Järventaan rusthollari, s. ennen 1646. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Månsdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Ericus Henrici Ilonus, Lapväärtin kkhra (1629-30), Punkalaitumen kkhra, k. 1646.
Puoliso: Brita Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Isak Eriksson, s. ennen 1646. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Nicolaus Henrici Remannus (Raumannus), Lapväärtin kkhra, k. 1628. Vanhemmat taulusta 5.
1. puoliso: Anna Mårtensdotter Wargius Vanhemmat Martinus Matthiae Warg, Wargius ja Walborg Gabrielsdotter Wernberg.
2. puoliso: Botilla Persdotter
Lapset:
Abraham Nicolai, Nousiaisten apupappi
Brita. Tauluun 3.
Henrik
Erik Nilsson, kauppias Kristiinankaupungissa
Nils Nilsson

Taulu 5
5. Henricus Nicolai
Puoliso: NN Henrici Tacku Vanhemmat Henricus Mathiae Tacku ja Elisabet Bursetz.
Lapset:
Nicolaus Henrici. Tauluun 4.

Taulu 6
3. Måns Larsson i Hylkilax, k. 1676. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Anna Eriksdotter Alftan Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Helena Månsdotter, s. noin 1655. Tauluun 2.

Taulu 7
4. Lars
Puoliso: Månsdotter Utter Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Måns Larsson. Tauluun 6.

Taulu 8
5. Måns Persson Utter, Erik XIV:n sihteeri. Vanhemmat Per Månsson Utter ja Anna Eriksdotter.
Puoliso: NN
Lapset:
Månsdotter. Tauluun 7.

Taulu 9
4. Ericus Erici Alftanus (Helsingius), koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639. Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: ennen 1615 Helena Brenner, k. 1664 Taivassalo. Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Anna Eriksdotter. Tauluun 6.
Abraham

Taulu 10
5. Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves) ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Puoliso: NN
Lapset:
Ericus Erici. Tauluun 9.

Taulu 11
5. Mårten Simonsson (Klock) till Brändö i Helsinge, Raaseporin läänin lainlukija, s. Nurmijärvi Klaukkala. Vanhemmat Simon Eriksson Klocke.
Puoliso: NN Andersdotter Vanhemmat Anders Eriksson.
Lapset:
Helena. Tauluun 9.

Kuten tauluista nähdään, liittyy keskustelu läheisesti Alftanusten tiimoilla käytyihin neuvonpitoihin mm. Tutukimuslöytöjä-osaston "Abrahamin kronikka (alkuperäinen)" -ketjuun.
PH

[Heikki Koskela]

Aika varhain, jo noin vuoden kuluttua kysymyksen asettamisesta selvisi, ettei mainittu kirjuri Erich ollut Astreniusten kantaisä.

Listaan alle Järventaan Isak Erikinpojan pojan esivanhempia viisi sukupolvea. Ainakin äidin puolen sukuun liittyy vielä spekulaatioita, ja myös "oikea Erich", Lapväärtin kkhra Ericus Henrici Ilonius odottelee lopullista vahvistusta isyydestään.

Taulu 1
1. Erik Astrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: 29.9.1724 Tyrvää Elisabet Wegelius, s. 1.5.1698. Vanhemmat Juhana Wegelius (vanhempi) ja Kristina Olofsdotter Lauraeus.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k. 23.6.1809 Suodenniemi

Taulu 2
2. Isak Eriksson Ilonus, Karkun Järventaan rusthollari, s. ennen 1646. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: Helena Månsdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku. Tauluun 1.

Taulu 3
3. Ericus Henrici Ilonus, Lapväärtin kkhra (1629-30), Punkalaitumen kkhra, k. 1646.
Puoliso: Brita Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Isak Eriksson, s. ennen 1646. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Nicolaus Henrici Remannus (Raumannus), Lapväärtin kkhra, k. 1628. Vanhemmat taulusta 5.
1. puoliso: Anna Mårtensdotter Wargius Vanhemmat Martinus Matthiae Warg, Wargius ja Walborg Gabrielsdotter Wernberg.
2. puoliso: Botilla Persdotter
Lapset:
Abraham Nicolai, Nousiaisten apupappi
Brita. Tauluun 3.
Henrik
Erik Nilsson, kauppias Kristiinankaupungissa
Nils Nilsson

Taulu 5
5. Henricus Nicolai
Puoliso: NN Henrici Tacku Vanhemmat Henricus Mathiae Tacku ja Elisabet Bursetz.
Lapset:
Nicolaus Henrici. Tauluun 4.

Taulu 6
3. Måns Larsson i Hylkilax, k. 1676. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Anna Eriksdotter Alftan Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Helena Månsdotter, s. noin 1655. Tauluun 2.

Taulu 7
4. Lars
Puoliso: Månsdotter Utter Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Måns Larsson. Tauluun 6.

Taulu 8
5. Måns Persson Utter, Erik XIV:n sihteeri. Vanhemmat Per Månsson Utter ja Anna Eriksdotter.
Puoliso: NN
Lapset:
Månsdotter. Tauluun 7.

Taulu 9
4. Ericus Erici Alftanus (Helsingius), koulumestari Helsingissä, lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639. Vanhemmat taulusta 10.
Puoliso: ennen 1615 Helena Brenner, k. 1664 Taivassalo. Vanhemmat taulusta 11.
Lapset:
Anna Eriksdotter. Tauluun 6.
Abraham

Taulu 10
5. Erik Hansson, nimismies, varalaamanni, k. Hälsingland Ruotsi. Vanhemmat Hans Olofsson (Stiernkors-Kirves) ja Malin Henriksdotter Hästesko.
Puoliso: NN
Lapset:
Ericus Erici. Tauluun 9.

Taulu 11
5. Mårten Simonsson (Klock) till Brändö i Helsinge, Raaseporin läänin lainlukija, s. Nurmijärvi Klaukkala. Vanhemmat Simon Eriksson Klocke.
Puoliso: NN Andersdotter Vanhemmat Anders Eriksson.
Lapset:
Helena. Tauluun 9.

Kuten tauluista nähdään, liittyy keskustelu läheisesti Alftanusten tiimoilla käytyihin neuvonpitoihin mm. Tutukimuslöytöjä-osaston "Abrahamin kronikka (alkuperäinen)" -ketjuun.
PH

Kiitos tiedoista!
En minä sen kummemmin kaipaa tarkempaa selvitystä- Nythän se tuli esille, että kirjuri Erik ei ole Astreniuksen kantaisä.

Kysymykseni muotoutui kun luin Kurikan seurakunnan historiaa ja vastaan tuli Kurikan kappalainen Isak Astren, jonka nimikirjoitus kirvoitti asiaa ajattelmaan. Hänellä oli siis poika Isak Astreen ja hänellä poika Isak Astreen. Ensimmäinen Isak oli Astren ja toinen Isak oli Astreen nimikirjoituksen perusteella.

Vielä toteaisin, että toinen Isak (poika) on kirjoittanut paljon sen ajan kirkon historiaa "Historia Sacelli Kurickensis"-teokseen.

[Benedictus]

Tässä on ollut hieman hiljaista Astreniusten suhteen, sillä olemme porukalla tutkineet Isak Erikssonin mahdollista Ilonus kytköstä. Asia on vielä kesken, mutta näyttää lupaavalta.
Varmaankin ensi viikolla on mahdollista antaa väliaika tietoa tai todeta, että taas Isakki katosi.

[Benedictus]

Astrenius suku näyttää viihtyneen Punkalaitumella.

Isak Eriksson oli myös Huittisten ja Punkalaitumen pitäjänkirjuri.

Isak Erikssonin pojan Erik Astreniuksen tyttären Hedvigin mies Johan Gustaf Gammal oli Punkalaitumen kappalainen 1760-71.
Hänen apulaisenaan oli Erikin poika Aron Astrenius 1763-68.

Aron Astrenius oli Punkalaitumen kirkkoherrana 1786-1820.
Erik Henriksson Ilonus oli Lapvaartin kappalainen 1625-9 ja kirkkoherra 29-30, sitten potkittiin pois virasta, sai uuden viran Punkalaitumen ensimmäisenä kirkkoherrana 1639-44, mainitaan kuolleena 1646 eli on väärä tieto, että olisi Urjalan khr.

Hänellä mainitaan 1646 lapset, joukossa poika Isak.

[Benedictus]

Tässä vähän mainintoja Bertill Matsinpojasta käräjillä, vuodet 1655, 1656, 1658 ja 1663 puuttuvat.
iSOLLA KIRJOITETUT KOMMENTTEJA JA SELVENNYKSIÄ SUKUPERÄÄN

23.11.1636 Helsinki
Porvari Hans Jabell perii velkoja Bertil Matsinpojalta Suutarilasta ja tämän veljeltä Isakilta

2.11.1641 Helsinki
Katselmuskirjuri Bertil Matsinpoika Malmilta ja juttua Malmin maista. Mukana Peer Eskilinpoika ja hänen kauppakirja vuodelta 1611.

1642 Helsinki
Vouti Henrik Classon perii katselmuskirjuri Bertil Matsinpojalta vuokrarästejä Suutarilan tilasta, jonka Bertil jättänyt verohylyksi aiemmin

29.4.1643 Helsingin kaupunki
Raatimies Henrik Jakobsson (Tullinhoitaja ja luultavasti Bockbackan Thomas Henrikssonin isä, Bock sukua)perii nimismies Bertil Matsinpojalta Malmilta viljaa ja rahaa 20

30.10.1643 Helsinki
Bertil Matsinpoika antaa tiedoksi, että on ostanut Philpusen talon Malmilta 70 hopeataalerilla Henrik Hansinpojalta, johon Henrik Mårteninpoika Kulosaaresta esittää kornetti Johan Bengtsinpojan(HAMMARSTIERNA) puolesta huomautuksen.

13.11.1644 Helsinki
Mårten Simonpoika Suutarilasta ilmoittaa ottaneensa Bertil Matsinpojan verohylyksi jättämän tilan haltuunsa.

1647 Helsinki
Maakirjanpitäjä Erik Andersinpoika(OLISIKO ROSENDAL) ja Bertil Matsinpoika Malmilta riitelevät joistain Bertilin maa-alueista, jotka ovat Tapanilan puolella

1648 Helsinki
Jakob Jönsinpoika Espoon Löfkullasta ja hänen tytärpuolensa Karin Henrikintytär Tapanilasta. Karinin mies Markus Eskilsson ja tämän sisar Brita myynyt maata Tapanilasta Bertil Matsinpojalle

1654 Helsinki
Bertil Matsinpoika Malmilta ja Wälb: Anthoni Creutzhammer

1657 Helsinki
Nimetään lainlukija Samuel Nilsinpoika, Bertil Matsinpoika Malmilta ja Rasmus Simonpoika Tapanilasta tekemään perinnönjako Anders Nilssonin Malmilta jälkeen korpraali Simon Andersinpojan ja äitipuolen sekä tytärpuolten välillä.

1657 Helsinki
Kirkkoherra Georgius Orlander ja kirkkoväärtti Bertil Matsinpoika Malmilta jakavat seurakuntarajoja yhdessä Espoon kirkkoherra Martinus JOHANNIS Brennerin kanssa.

1660 Helsinki
Nimismies Erik Arvidinpoika kokoustamassa Bertil Matsinpojan luona Malmilla ja haukkunut velipoika (?) Mats Matsinpoikaa

1660 Helsinki
Luutnantinrouva Anna Peerintytär Bärgbystä (?) ja Bertil Matsinpoika Malmilta riitelevät 16 luodin hopeatuopista

1660 Helsinki
Kirkkoväärtti Bertil Matsinpoika antaa kärjillä ilmoituksen, jossa kerrotaan kirkkoherra Jöran Orlanderin olevan vanha eikä kykene matkustamaan maakuntaan saarnanpitoon, joten hänelle on piispa nimittänyt apulaiseksi ja tuuraajaksi Herra Erikin (jolle annetaan pappila Lehtisaaresta)

1660 Helsinki
Bertil Matsinpoika Malmilta (och Korfnäs i Staffansby) määrätään tekemään perinnönjako Anders Påhlinpojan ja Beatha Peerintyttären sekä Markus Peerinpojan Hämeenkylästä välillä edesmenneen isän Peer Peerinpojan jälkeen.

1660 Helsinki
Sihteeri Lars Crentzfelt perii Bertil Matsinpojalta velkoja 200 taaleria

1662 Helsinki
Edesmennyt Hans Mårteninpoika BRENNERUS, Mats Markunpoika ja Bertil Matson suorittaneet perinnönjaon Mickel Jöraninpojan ja hänen siskosten Henrikin, Hansin ja Anders Jöraninpoikien ja Sara(?), Gertrud sekä Lisbetha Jöranintyttärien välillä (Tapanilassa). Mainitaan lisäksi Henrikin poika Hans Henriksson.

1662 Helsinki
Anders Clemetinpojan Puotilasta testamentti, jonka Bertil Matsinpoika esittelee. Mukana Christina von Wraitag(?) FREITAG MUNKKINIEMEN OMISTAJA,TAPPELI KAUPUNGIN KANSSA MAISTAAN VUOSIKAUSIA

1662 Helsinki
Bertil Matsinpoika pyytää syyniä "Cronones jord i Nack Jord", joka on verolla Erik Sigfridinpoika Båckillä.

1662 Helsinki (mukana myöhemmän jutun takia)
Clas Nilsinpoika Sipoon Martinkylästä ja vaimonsa Margeta Erikintytär selvittelevät perintöjä. Margaretan entisen Hans Nilsinpojan jälkeen. Mukana anoppi Elin, jota edustaa ratsumestari Anders Dirichsson.

1662 Helsinki (mukana varmuuden vuoksi)
Ryttare godh i Bårkila i Nurmijärfvi, hvilcket godh sahl. Hans Mårtenssons BRENNERUS 2.VAIMO efterlefverska dygdesamma matrona Anna Nilsdotter Dublar ... myynyt 600 taalerilla

1662 Helsinki
Bertil Matsinpoika kruununvoudin puolesta vastaan majuri Jöran Bäck. Tapaaminen Nurmijärven kirkkoherran luona, jonne Bertil lähetti kirjurinsa Erik Mårteninpojan.

1662 Helsinki
Bertil Matsinpoika Malmilta, nimismies Erik Arvidinpoika ja Johan Puotilasta määrätään tekemään perinnönjako Mats Olssonin (i Skog??) ja siskosten välillä

1664 Helsinki
Luutnantti Hans Nilsinpojan leski Margareta Erikintytär Martinkylästä velkoo miehensä palkkasaatavia vuodelta 1642 (62 taaleria)

1664 Helsinki
Mats Silvolasta (Silböle) ja sisko (i Öfvisböhle?) perinnönjakoa. Bertil Matsinpoika haluaa toimituskuluja (fullmachtige sine mödhpenningar?)

1664 Helsinki
Lautamiehet todistavat , että edesmennyt Hr Erich Henrici ILONUS Punkalaitumelta oli Bertil Matsinpojan Malmilta edesmenneen äidin Margareta Henrikintyttären veli, joilla sama isä ja äiti, täten pyynnöstä todistetaan (liittyy ilmeisesti viiteen seuraavaan juttuun)

1664 Helsinki
Johan Mickelinpoika Sipoosta esitti rouva Elisabet Dufvan laskun edesmenneen Hans Mårtenssonin BRENNERUS leskelle (Postpenningar och spannmåhl)

1664 Helsinki
Gabriel Abrahaminpoika esitti 150 kuparitaalerin laskun, jonka edesmennyt Hans Mårteninpoika BRENNERUS on velkaa Gabrielin siskolle Karinille

1664 Helsinki
HANS BRENNERIN Leski Anna Doblar pantannut talonsa Puotilassa velkojien vakuudeksi 13.10.1663 kapteeniluutnantti Johan Brinkmanille

1664 Helsinki
Vuoden 1662 kesäkuun 2. päivänä tehdyn sopimuksen mukaisesti esitti Bertil Matsinpoika Malmilta, että edesmenneen Hans Mårteninpojan BRENNERIN leski Anna Doblar maksaa edesmenneen Tafwastin perillisille 400 kuparitaaleria, jonka Hans Mårtensson oli velkaa 25.6.1657.

1664 Helsinki
Kapteeniluutnantti Johan Brinkman sekä luutnantti Hans Johansson ja Bertil Matsson Malmilta lupautuivat tekemään pesänselvityksen edesmenneen Hans Mårteninpojan BRENNERIN lesken pyynnöstä.

1665 Helsinki (ei liity aiheeseen)
Rouva Brita Jakobintytär Steenböhlestä BOCKBACKAN TOINENPUOLI kertoo sukunsa maista Malmilla Isä Jakob Sigfridinpoika BOCK SUKUA asunut Malmilla ja kuollut jo noin 50 vuotta sitten. Myös kaikki siskokset menneet naimisiin muualle jo 40 vuotta sitten. Vain sisarusten lapsista Thomas Henrikinpoika, ISÄ HENRIK JACOBSSON TULLINHOITAJA, RAATIMIES H:KI jäi Malmille ja oli isäntänä 44 vuotta sekä Britan veli Jöran Jakobinpoika, joka kuoli 25 vuotta sitten. (tämä juttu mukana vain mielenkiinnon vuoksi)

1665 Helsinki
Lorentz Haneman ja anoppi Anna Dobblare

1666 Helsinki
Erik Andersinpoika Rosendahl ja vaimo Anna Henrikintytär BRENNERUS esittelevät "börderättigheet till Malm godzsen) sekä Brändön ja Staffansbyn tiloille

[Pekka Hiltunen]

Erik Henriksson Ilonus oli Lapvaartin kappalainen 1625-9 ja kirkkoherra 29-30, sitten potkittiin pois virasta, sai uuden viran Punkalaitumen ensimmäisenä kirkkoherrana 1639-44

Juu-u. Simo Mikkelinpoika Kepplerus (oleittaikseeni Johannes Keplerin serkun tai pikkuserkun jälkeläinen*) valitteli Punkalaitumen pappilan oloja, kun oli joutunut omin varoin rakennuttamaan savupiipun kirkkoherran asumukseksi annettuun majaan. Tiettävästi Ilonius on sentään majaillut muualla kuin mainitussa savupirtissä.

* Kts. Johannes Keplerin rekonstruoitu vaakuna netissä ja Simon Michaeliin jälkipolven käsiala Merimaskun ja sen naapuripitäjien kirkonkirjoissa - sekä Turun akatemiassa (jos Taattisten voudin käsialaa nyt sitten on vähääkään Turun palosta säilynyt vertailtavaksi).
PH

[Benedictus]

Näkisin SAY:n perusteella että Isakin äiti Brita kuoli ennen
> puolisoaan, koska 1642 mainitaan Her Erik, Brita h. dr Anna ja Elin.
> 1644 Erik ja dr Elin
> 1646 Erik ja dr Elin, Anna ja Isak
> Ajattelisin, että Brita on kuollut 42-44 välillä.
>
> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481
>
> Isak voisi olla syntynyt 1634 paikkeilla, koska eikö kirjattu yleensä
> 12 vuotiaina?
> Sopisi iän puolesta erinomaisesti Järventaan Isakiksi ja myös tuoksi
> sotilaskirjuriksi 1653.
>
> Jos Brita on Nilsdr, Nicolaus Henrici Remannuksen tytär Lapväärti 1617-28, joka taas oli
> Huittisten khr Henricus Nicolain Huittinen 1586-1611 poika ja uskaltaisin arvella, että
> khr Mathias Tackun1575-85? tyttären mies. Selittyisi hyvin Huittis suhde.
>
> Mathias Sigfridsson Tackun 2.vaimo oli Sara Johansdr. Punkalaitumen
> khr Henrik Tackun äiti, jota olen arvellut Johannes Särjen tyttäreksi,
> jonka veli siis oli Järventaan isäntä Claes Johansson Särki.
> Sara 1.puoliso oli Jacobus Jacobi Hiisi-Lundensis, jota arvelen Jacob
> Finnån tuntemattomaksi pojaksi.
> Järventaassahan näkyy Sara Johansdr jossain vaiheessa?
> 1649/50 Henrik Tacku Henricus Matthiæ, Hvittensis 721. * Huittisissa
> 6.6.1630. Vht: Huittisten nimismies Matts Sigfridsson Takku († 1656)
> ja hänen 2. puolisonsa Sara Johansdotter tämän 2. avioliitossa.
> Ylioppilas Turussa 1649/50 Tarku‹¿› Henr. Matthiæ Hvitt _ 36. Nimi on
> kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin
> [1649/50] Henricus Tacku. Sacell. Hwittensis hinc Pastor in
> Pungalaitio. — Uudenmaan kahdennusratsuväkirykmentin (Vilh. Yxkullin
> rykm.) vt. rykmentinpastori 1657, kieltäytyi tehtävästä ja erotettiin
> toistaiseksi pappisvirasta. Huittisten kappalainen (1665).
> Punkalaitumen kirkkoherra 1689. ‡ Punkalaitumella 13.7.1717. Pso:
> Elisabet Bursetz († 1709).
>
> Olisiko tämä Elisabeth Järventaan myyneen Samuel Bursetzin tytär?
>
> Laskin, että jos Nicolaus Remannuksen vaimo oli Matias Tackoun tytär,
> niin olisivat Matias Tacku ja Brita Nilsdr Remannus pikkuserkut.
>

> Huittisten khr Henricus Nicolai (1597-1611) ei löydy tietoa.
> Mynämäen khr Johannes Nicolai Vennon isä pormestari Nils Eriksson
> sopisi mutta ajallisesti ei oikein kelpaa, koska Henricus Nikolai lienee syntynyt jo 1560 luvun alussa tai aiemmin.
Simon Michaelis Keppleruksen 1. vaimo oli Brita Henriksdr Huittisten khr Henricus Clementiksen leski ja khr Henricus Nicolain tytär eli Erikus Henrici Ilonuksen vaimon Britan täti.
Tässä on se heikkous, ettei Ilonuksen vaimolle ole missään annettu isän nimeä.
Ylläoleva silti mielestäni aika selvästi vahvistaa asian.

[Benedictus]

Yritin vielä kerran selvitellä Ilonuksen kohtaloa Punkalaitumen jälkeen, koska perhe katosi jälkiä jättämättä. Ei löydy Urjalasta eikä lähiseudulta. Viimeinen merkintä SAY:ssa on 1646. Selitys löytyi siitä, että Ericus Henrici kuoli tuolloin Punkalaitumella. Matrikkelitiedot siitä, että hän olisi ollut Urjalan kirkkoherra eivät siis pitäne paikkaansa. Huittisten käräjillä 23.-25.11.1647 seuraava kirkkoherra Simon KEPPLERUSlupaa PUOLET VEROISTA? edesmenneen Hr Ericuksen perillisistä. Simon vaimo oli Brita HENRIKSDR, mutta hänen edellinen mies on käräjäjuttujen mukaan Hr Henrik CLEMENTIS. Tarkistelin sitten mitä lapsille tapahtui. Ilonuksen lapsia mainitaan Punkalaitumella kolme, tyttäret Elin ja Anna sekä poika Isak.

Ainoa sopiva Isak johon törmäsin liittyy tutkimiisi Astreniuksiin. Ulvilan käräjillä 14.-16.2.1682 on seuraavanlainen juttu: Kirjuri Isach Erichssonin valtuuttamana Erich Thomasson PåmarckistaSIIKAISTEN LEVÄSJOEN SOININ 1.ISÄNTÄ haastoi Thomas Anderssonin KUURISödermarkista ja Jakob Nielssonin Härpöösta selvittämään luvatonta viljelyä hänen täällä Ulvilassa olevilla lahjoitusmailla, jotka kuuluvat hänen ratsastaloonsa Järventakan kylässä Karkussa.

Toinen juttu olisi mielenkiintoisempi vuodelta 1699, joka liittyy ko. Isak Erikssonin juttuihin Punkalaitumella, mutta tätä ei valitettavasti ole vielä netissä. Eli Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 1699 (mm 8:967-968). -TÄMÄ KIRJOITUS SIIS PUUTTUU.

[Jarmo]

Tuossa on Lasse Iso-Iivarin talonhaltija luettelosta ote:



Henric Thomass Tacku 6.6.1630 Huit h 13.7.1717 Punkalaidun
511 102 Elisabet Bursetz 11.6.1631 25.9.1709 Punkalaidun

[Benedictus]

Porin kartanon tilikirja 1618-19
Kuningas antanut 14.4.1616 sokealle Porin ja Ulvilan kirkkoherralle Erich Laurentii WENNOLLE "frihetsbref", joka kuitenkin kuollut ja jutussa mainitaan leski Brita sekä Herra Mats.

Sama tilikirja
Mainitaan Margareta Matsdotter Prest enkia uthi Huittis sochen
TÄSSÄ ILMEISIMMIN KHR HENRICUS NIKOLAIN (K.1611) LESKI, JOKA SIIS OLISI MATHIAS CANUTI TACKUN TYTÄR

Ala-Satakunnan tilikirja 1622
Bryniel Jönssonin leski Elisabet Mortensdotter kuittaa saaneensa avustusviljaa. Kuitin laatinut Porin kappalainen Sigfridus Mathiae. ON SIIS JO 1622 OLLUT KAPPALAINEN VAIKKA HISTORIA SANOO 1630-

[Benedictus]

Bertilin äidiksi on mainittu 1664 käräjillä Margareta Henrikintytär ja tämän veljeksi Punkalaitumen kirkkoherra Erik Henrici Ilonus. Tätä irrallista tiedonantoa on muuten vaikea selittää kuin tarkastelemalla menossa olevia perinnönjakoja. Ilonus ja tämän vaimo kuolivat jo huomattavasti aiemmin eikä kyse ole myöskään Bertilin äidin perinnönjaosta. Vain kaksi asiaa on meneillään, jotka voisivat tulla kysymykseen ja joissa Bertil on mukana. Toinen liittyy ratsumestari Henrik Mårteninpoikaan (Brennerus-sukua) ja toinen vanhaan Malmilla asuneeseen sukuu. Viimeksimainittu voisi mielestäni olla se oikea.
HENRIKIN ÄIDIN ISÄN ÄITI OLI N. GRELSDR BOCK, BOCKBACKASTA

Vuoden 1663 käräjillä Bertil Matsinpoika pyytää nimeämään kaksi uskottua miestä jakamaan pesä edesmenneen Henrik Jakobssonin Malmilla jälkeen.
TÄSSÄ ON MIELESTÄNI OLEELLINEN KOHTA. BERTILL TOIMII ITSE PESÄNJAKAJANA USEIMMISSA JAKOTILAISUUKSISSA, NYT HÄN PYYTÄÄ JAKOA TEKEMÄÄN TOISIA, ELI ON SIIS ITSE JÄÄVI ELI VARMAANKIN PESÄN OSAKAS.

Seuraavana vuonna lautamiehet antavat tiedoksi, että edesmennyt Herra Erik Henrici Punkalaitumelta oli Bertil Matsinpojan edesm. äidin Margareta Henrikintyttären veli.
Ja vuoden 1665 käräjillä vaimo Brita Jakobsdr Steensböhlestä BOCKBACKAN TOINEN PUOLI kertoo sukunsa Malmin omistuksista, joita hoiti viimeksi veljenpoika Thomas Henrikinpoika HENRIK JACOBSSONIN.
Britan isä Jakob Sigfridinpoika BOCK oli asunut Malmilla ja kuollut n. 50 vuotta(1615) sitten. Kaikki Britan sisarukset lähtivät kotitilalta yli 40 vuotta sitten, paitsi veli Jöran Jakobsson BOCK, joka kuoli 25 vuotta sitten(1640) sekä veljenpoika Thomas Henrikinpoika, joka oli isäntänä viimeiset 44 vuotta.ALKAEN 1621.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3794967

JOS Bertil Matsinpojan äidin isä olisi edellämainittu Henrik Jakobsson niin ei ole ihmettelemistä kun Bertil Matsinpoika osti Malmilta 1642 oman tilan enonsa Thomas Henrikinpojan naapurista.

Bertilin isoisä Henrik Jakobsson on mahdollisesti sama raatimies Helsingistä, joka raastuvanoikeudessa 29.4.1643 perii Bertililtä viljaa.
HENRIK JACOBSSON HELSINGIN TULLINHOITAJA JA RAATIMIES

MUTTA mitä tapahtui Bertilille ja vaimolle 1666 kun katosivat Malmilta ja antoivat tilansa pojalleen Henrikille, NIMISMIES. Ennen Bertil esiintyi melkein jokaisilla Helsingin pitäjän käräjillä, mutta katosi jälkiä jättämättä. SAIKO Bertil perintönä isoisänsä talon kaupungista ja muutti eläkepäiviksi sinne???

[Benedictus]

Hans Hermanssoniin, joka taitaa olla sama josta on pari hyvää käräjäjuttua . Mats Henriksson toimi kihlakunnankirjurina ainakin 1619-23. Läänin nimismiehet vaihtuivat tiheään saman aikana, ensin Lars Markusson, sitten Henrik Andersson ja viimeisimmissä lukemissani Claes Andersson. Olivat isoja pamppuja ja järjestelivät mm. sotaväen kuljetuksia. Kihlakunnakirjuri Mats Henriksson sai 1621 tehtäväksi järjestellä upseeriston hevosten kuljetuksen Liivinmaalle Nils Dubblaren kuutilla.

Mahdollinen Bertilin isä olisi yllä oleva Porvoon läänin nimismies, vouti ja kirjuri Mars Henriksson, saman niminen henkilö löytyy Nurmijärveltä.

> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1184773
>
> Tässä näkyy Mats Henriksson 19 1/2 alnin tilalla 3/4 manttaalia
> Samaten hän näkyy seuraavalla tilalla 1 manttalin tila.
> Eli tilat ovat isoja.
> Mikä kiinnostavaa, että tiloilla näkyy 1637 alkaen Hans Hermansson munsterskrivare eli nimen perusteella varmaan sama kuin Tapanilan Hans Hermansson.
> Olisiko niin, että Hans Hermansson oli myös vävy, joka sai tilat.
> TAI Hans Hermansson on tuon Tallinnan porvarin Herman Fissingin poika, joka peri Mats Hermanssonin velkaa ja otti tilat tai on tyttären apelta lainattu rahaa.
Toisaalta, eräs aikakauden tunnettu Herman oli Herman Böijer Viipurin porvari ja pormestari, joka avautti linnan portit Kaarle herttualle.

> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1184682
> 1610 näkyy Henrik Jönsson ja 1612 maininta 5 mans kneckt sitten 1615 Mats henriksson.
> Mitähän tuo viiden knehtin pito tarkoittaa- onko hänellä viisi ratsumiestä leivissään?vai viiden miehen pomo.
>
> Tässä näkyy Henrik Jönsson. Ei liene olla Gräsan Henrik jonka mainitaan kuoleena 1605. Hänet kyllä mainitaan aina utsbysmanina.
> Kuitenkin tuo Henrik voisi olla Matsin isä, koska Mats seuraa.
>
> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=216323
> Sivulla Hans Hermansson Tilan nimi Mattila
> Alareunassa tila jolla Henrik Markusson.Käräjäpaperissa mainittu vävy
>
> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211569
> Kummallinen sattuma tai ei ole sitä, että Tapanilassa Mats Hindersson ja seuraa Hans Hermansson cammarskrivare.
> edeltää salig Her Johan, jota ei näy missään pappina lähialueella.
> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=211802
> tuossa vielä näkyy Hans Hermansson
>
> Jos tuo Hans Hermansson on sama kuin Nurmijärven Hans Hermansson, niin on aika vanha Nurmijärvellä, eikä voi olla Matsin vävy, ennemmin siskon mies tai velipuoli.

[Benedictus]

Helsingin kaupungin raastuvanoikeudessa 12.4.1641 Antonius Pape selvittelee edesmenneen Herman Fissingin saatavia ja perii vähän aikaa sitten kuolleen Porvoon läänin nimismiehen (befalningsman) Mats Henderssonin 80 taalerin velkaa. Velkakirja päivätty 4.7.1629 ja mainitaan että Mats asui kaupungissa. Poika Bertil Matsson ei ollut paikalla joten Mats Henderssonin perillisiä edusti Hendrich Markusson ja tämän lanko Eskell Andersson.

Antonius papen vaimon . Elin hansdr:n 1. puoliso oli Jacob Bilang, Claes Brenneruksen 3.vaimon Ingridin isä.

Mats Hendersson näyttäisi olleen ensin kihlankunnan kirjurina, sitten Porvoon läänin nimismiehenä, välillä entisenä nimismiehenä, voutina ja vuoteen 1629 asti nimismiehenä. Käytännössä hän oli nimismiehenä 1623-29. Ensimmäinen merkintä kun löydän hänestä maininnan vainajana on Helsingin kaupungin raastuvanoikeudessa 28.9.1639. Silloin edesmenneen Abraham Matsinpojan leski Agneta Erikintytär riiteli edesmenneen appensa Mats Henderssonin (fordom befalningsman i Borgå Lähn) saamisista.

Tämä Mats Henriksson näyttäisi olevan melko potentiaalinen isäehdokas Bertil Matsonille Malmilla.
ajallisesti Margareta Henriksdr voisi olla puolisonsa.

[Benedictus]

Järventaan ratsutilalla asui erinäisiä ihmisiä ennen Arvid Frisiusta ja Juliana Palmia.
Heistä on nyt selvitetty Erik kirjuri.
Samaten Susanna Mårtensdr Turun pormestari Märten Sigfridssonin tytär ja tämän 1. puoliso Söfring Josephsson Tyrvään kappalainen, joka peri tilan isältään Joseph Matthialta.
Susannan 2. puoliso Claes Johansson Särki, Lempäälän khr:n Johannes Särjen poika ja Karkun khr Johannes Matthiae Collinuksen vaimon Elisabetin veli.

Uusi selvyys tuli eräästä käräjäkirjasta, jossa tapeltiin Järventaan omistuksista Siikaisten otamon erämaassa.
siinä mainitaan Mats Johansson, jonka appi on Söfring Josephsson. Vaimo on siis Sara Söfringsdr Järventakaa.
Matts ja Sara mainitaan SAY:ssä ja sieltä siirtyvät Tyrvää Kaukolan Juvelaan.
Mats Johansson on Iso-Iivarin talonhaltija luettelon mukaan Tyrvään Liuhalan Knuutilan ratsutilan poika. Jonka äiti oli Walborg Jöransdr Knuutila/Liuha.
Isänsä taas Johan Mattson Houhala, varmaankin Tyrvään Houhalan kylän Houhalan ratsutilalta.
Walborgin äiti on kiinnostava, sillä hän on Margareta Andersdr Packala, Suoniemen Packalan ratsutilan tytär.Joilla on maaomistuksia Siikaisten Otamolla
Tämän Andersin pojaksi olen arvellut Staffan Andersson Skyttää Otamolta.

Matsin pojan Johanin vaimo oli taasen Tyrvään Jaamalan ratsutilan tytär. Talo hankki myöhemmin Tyrvään khr Johannes Wegelius, jonka tytär oli Järventaan isännän Isakin pojan Erik Astreniuksen vaimo.

Järventaassa näkyy myöhemmin Joseph Mattson lampuotina, joka voisi olla Matsin poika.
Matsilla ja Saralla oli runsaasti lapsia, joten sukua löytyy varmaankin paljon Sastamalan seudulta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/vehmaan_ja_ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1655-1657_es1923_nidemm9/454.htm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505525
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587439

Karkun ja Mouhijärven käräjät 13.–14.3.1663 f. 726 (Inlade Præpositus j Cangasala, Wyrdigh och Höghlärde Dn: Magister, Johannes Frisius j Rätten ett Contract, Daterat Åbo den 30 Augustj 1660 Innehållandess, att Hattmakaren M:r Samuel Bursetz medh sin Hustrus och hennes Syskåns goda Ja och Samtyckie af ett moget betenkiande och berådde modhe, Järfwentaka Hemman om 6 1/2 öre skatt och 1 1/4 Man:l för fast och oryggeligit Kiöp hånom emoth Sexhundrade och Sextijo Dal:r Kåppar Mynth såldt och oplåtit hafwer, och samma Kiöp sedan wijdare 1660 den 19 Novemb: j fremmande herrars och goda mäns närwaro fulbordatt, huilka Penningar den sidsta medh den medh dhen första, äre allaredo till Bursetz och hans Swåger Hans Kylman betalte ... och tilägnar dhet, Dn: Mag: Johannj Frisio hans hustru barn och retta arfwingar till ewärdeligh ägo, oklandrat att niuta bruka och behålla),
Tyttäriä lienee siis kolme, Sara, Bursetsin vaimo ja Kylmanin vaimo.
-kuka lienee tuo Kylman?

[Pekka Hiltunen]

Järventaan ratsutilalla asui erinäisiä ihmisiä ennen Arvid Frisiusta ja Juliana Palmia.
Heistä on nyt selvitetty Erik kirjuri.
Samaten Susanna Mårtensdr Turun pormestari Märten Sigfridssonin tytär ja tämän 1. puoliso Söfring Josephsson Tyrvään kappalainen, joka peri tilan isältään Joseph Matthialta.
Susannan 2. puoliso Claes Johansson Särki, Lempäälän khr:n Johannes Särjen poika ja Karkun khr Johannes Matthiae Collinuksen vaimon Elisabetin veli.

Uusi selvyys tuli eräästä käräjäkirjasta, jossa tapeltiin Järventaan omistuksista Siikaisten otamon erämaassa.
siinä mainitaan Mats Johansson, jonka appi on Söfring Josephsson. Vaimo on siis Sara Söfringsdr Järventakaa.
Matts ja Sara mainitaan SAY:ssä ja sieltä siirtyvät Tyrvää Kaukolan Juvelaan.
Mats Johansson on Iso-Iivarin talonhaltija luettelon mukaan Tyrvään Liuhalan Knuutilan ratsutilan poika. Jonka äiti oli Walborg Jöransdr Knuutila/Liuha.
Isänsä taas Johan Mattson Houhala, varmaankin Tyrvään Houhalan kylän Houhalan ratsutilalta.
Walborgin äiti on kiinnostava, sillä hän on Margareta Andersdr Packala, Suoniemen Packalan ratsutilan tytär.Joilla on maaomistuksia Siikaisten Otamolla
Tämän Andersin pojaksi olen arvellut Staffan Andersson Skyttää Otamolta.

Matsin pojan Johanin vaimo oli taasen Tyrvään Jaamalan ratsutilan tytär. Talo hankki myöhemmin Tyrvään khr Johannes Wegelius, jonka tytär oli Järventaan isännän Isakin pojan Erik Astreniuksen vaimo.

Järventaassa näkyy myöhemmin Joseph Mattson lampuotina, joka voisi olla Matsin poika.
Matsilla ja Saralla oli runsaasti lapsia, joten sukua löytyy varmaankin paljon Sastamalan seudulta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/vehmaan_ja_ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1655-1657_es1923_nidemm9/454.htm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505525
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587439

Karkun ja Mouhijärven käräjät 13.–14.3.1663 f. 726 (Inlade Præpositus j Cangasala, Wyrdigh och Höghlärde Dn: Magister, Johannes Frisius j Rätten ett Contract, Daterat Åbo den 30 Augustj 1660 Innehållandess, att Hattmakaren M:r Samuel Bursetz medh sin Hustrus och hennes Syskåns goda Ja och Samtyckie af ett moget betenkiande och berådde modhe, Järfwentaka Hemman om 6 1/2 öre skatt och 1 1/4 Man:l för fast och oryggeligit Kiöp hånom emoth Sexhundrade och Sextijo Dal:r Kåppar Mynth såldt och oplåtit hafwer, och samma Kiöp sedan wijdare 1660 den 19 Novemb: j fremmande herrars och goda mäns närwaro fulbordatt, huilka Penningar den sidsta medh den medh dhen första, äre allaredo till Bursetz och hans Swåger Hans Kylman betalte ... och tilägnar dhet, Dn: Mag: Johannj Frisio hans hustru barn och retta arfwingar till ewärdeligh ägo, oklandrat att niuta bruka och behålla),
Tyttäriä lienee siis kolme, Sara, Bursetsin vaimo ja Kylmanin vaimo.
-kuka lienee tuo Kylman?

Huomio vähän asian ulkopuolelta: Löysin tiedostostani Stefan Andersinpoika Skyttin (~1620-~1670, Otamo, Vanhatalo), Otamo-suvun kantaisäksi mainitun (p:so Kaisa Martintytär Huhtala), joka näyttää toimineen talonsa pidon ohella Kristiinankaupungin porvarina. Muistiinpanojeni mukaan on hän "asunut Karijoella, mahdollisesti muukalaisena, koska on syytetty käräjillä yliluonnollisten voimien käyttämisestä eli noituudesta."
PH

[karisalm]

Hei

Uusi selvyys tuli eräästä käräjäkirjasta, jossa tapeltiin Järventaan omistuksista Siikaisten otamon erämaassa.
siinä mainitaan Mats Johansson, jonka appi on Söfring Josephsson. Vaimo on siis Sara Söfringsdr Järventakaa.Tässä kerrottaan että appi on Claas Johansson

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 12-14.3.1662: Förekom Matts Johansson i Liuhala och Tyrfwis socken och inlade rätten sin svärfaders Claas Johansson Särkis attest daterat den 6 Novembris 1661 aff innehåldh att den tiden de bodde på Järfwentaka hemman, hafwer Claas Johansson warit huusbonde ...

[Benedictus]

Periaatteessa Clas Johansson Särki ja Söfring Josepsson lienevät kumpikin kutsuttavissa apeksi, koska ovat kumpikin Susanna Mårtensdr:n puolisoita.
Sarasta on kuitenkin olemassa maininta Söfringsdr. Joten Saran isä on appi ja Claes appipuoli.

Tuo Staffan Andersson Skyttä on värikäimpiä persoonia esi-isieni joukossa. Hänestä on olemassa tietoja hyvinkin monista lähteistä ja mainintoja.

Yhtään kunnollista yhteenvetoa ei ole julkaistu, mutta yritän saada itse tai houkutella jonkun paremman tekemään sen, koska Staffan Skyttän jälkeläisillä on ollut merkittävä vaikutus Pohjois-Satakunnan kehityksessä.

Staffan oli tunnettu tietäjä ja parantaja, oli siis porvarina ja nai Karijoelta vaimonsa, joka ei tosin ollut Huhtala.
Kyse on Marttusen yhden manttaalin talosta. Tähän lopputulokseen tulimme pari vuotta sitten pilkkoessamme Staffan Andersinpojan liikkumisia. Staffania on tutkinut eniten Matti Akseli Nieminen Porista, mutta yhteisvoimin (Markku Pihlajaniemi, Matti Akseli ja minä) tulimme siihen lopputulokseen, ettei kyseessä voi olla Huhtalan talo, vaan Marttunen.
Mielenkiintoista on, että Staffan liikkui pappis ja vouti piireissä. Kuolemansa jälkeen tyttäret, jotka kaikki sattuvat olemaan esi-äitejäni perivät isänsä velkoja hyvinkin merkittäviltä henkilöiltä.
Staffanin hankkima talo sijaitsi siis Siikaisten Otamolla. Tämä Otamon talo jakautui myöhemmin osiin, mutta vieläkin varsinainen Otamon talo eli Otamon Vanhatalo on mahtitalo ja seurannut aikaansa. Nykyisellä isännällä on EU tyyliin 100 lehmän lypsynavetta tilallaan.

Vasta näistä harvoista käräjäpapereista on alkanut aueta tieto, siitä että juuri Merikarvian seutu oli Karkun talojen erämaata ja että suhteet sinne olivat läheiset ja tiiviit 1600-luvulla.

Sitä vieläkin pohdin, miksi Pomarkun Nissin ryttaren vaimo Kaisa on mainittu olevan hos Claes Hansson. eli Claes Hansson Svarthafra jonka veli oli tuolloin merkitty Järventakaan. Claes taas oli Kangasalan nimismies. Näkyy SAY:ssä Pomarkku Nissi.

[Pekka Hiltunen]

Periaatteessa Clas Johansson Särki ja Söfring Josepsson lienevät kumpikin kutsuttavissa apeksi, koska ovat kumpikin Susanna Mårtensdr:n puolisoita.
Sarasta on kuitenkin olemassa maininta Söfringsdr. Joten Saran isä on appi ja Claes appipuoli.

Tuo Staffan Andersson Skyttä on värikäimpiä persoonia esi-isieni joukossa. Hänestä on olemassa tietoja hyvinkin monista lähteistä ja mainintoja.

Yhtään kunnollista yhteenvetoa ei ole julkaistu, mutta yritän saada itse tai houkutella jonkun paremman tekemään sen, koska Staffan Skyttän jälkeläisillä on ollut merkittävä vaikutus Pohjois-Satakunnan kehityksessä.

Staffan oli tunnettu tietäjä ja parantaja, oli siis porvarina ja nai Karijoelta vaimonsa, joka ei tosin ollut Huhtala.
Kyse on Marttusen yhden manttaalin talosta. Tähän lopputulokseen tulimme pari vuotta sitten pilkkoessamme Staffan Andersinpojan liikkumisia. Staffania on tutkinut eniten Matti Akseli Nieminen Porista, mutta yhteisvoimin (Markku Pihlajaniemi, Matti Akseli ja minä) tulimme siihen lopputulokseen, ettei kyseessä voi olla Huhtalan talo, vaan Marttunen.
Mielenkiintoista on, että Staffan liikkui pappis ja vouti piireissä. Kuolemansa jälkeen tyttäret, jotka kaikki sattuvat olemaan esi-äitejäni perivät isänsä velkoja hyvinkin merkittäviltä henkilöiltä.
Staffanin hankkima talo sijaitsi siis Siikaisten Otamolla. Tämä Otamon talo jakautui myöhemmin osiin, mutta vieläkin varsinainen Otamon talo eli Otamon Vanhatalo on mahtitalo ja seurannut aikaansa. Nykyisellä isännällä on EU tyyliin 100 lehmän lypsynavetta tilallaan.

Vasta näistä harvoista käräjäpapereista on alkanut aueta tieto, siitä että juuri Merikarvian seutu oli Karkun talojen erämaata ja että suhteet sinne olivat läheiset ja tiiviit 1600-luvulla.

Sitä vieläkin pohdin, miksi Pomarkun Nissin ryttaren vaimo Kaisa on mainittu olevan hos Claes Hansson. eli Claes Hansson Svarthafra jonka veli oli tuolloin merkitty Järventakaan. Claes taas oli Kangasalan nimismies. Näkyy SAY:ssä Pomarkku Nissi.


Kiitos oikaisusta! Listaan alle erään Reetan esivanhempien tietoja, joissa voisi vielä olla täydennettävää:

Taulu 1
1. Kreetta Tuomaantytär, s. 27.12.1708 Merikarvia (Siikainen). Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: Heikki Matinpoika Koivisto, talollinen, s. 1704, k. 1784 Merikarvia Sammi (Siikainen). Vanhemmat Matti Luukkaanpoika.
Lapset:
Erkki Heikinpoika, s. 24.4.1731 Sammi
Sakari Heikinpoika, s. 25.1.1733 Sammi Siikainen
Heikki, s. 5.4.1734 Isojoki, k. Merikarvia
Juho, s. 26.11.1741
Liisa Heikintytär
Antti, s. 12.5.1747 Sammi
Matti
Mikko, s. 18.8.1750 Sammi

Taulu 2
2. Tuomas Mikonpoika Martintalo, Röörland (= Järvi-Otamo), s. Merikarvia (Siikainen). Merikarvian Siikaisten kylään perustettiin kaksi uudistaloa 1687, ja toisen (myöhemmin Martintaloksi kutsutun) asukkaaksi tuli Tuomas Mikonpoika Röörlannista. SAY:n mukaan asuivat Siikaisten Otamolla kalastajat Tuomas ja Mikko, jotka Merikarvian vihittyjen luetteloon vertaamalla voidaan todeta Mikonpojiksi. Luultavasti he olivat veljeksiä. Matti Mikonpojasta tuli Hirvijärven Koiviston uudiasukas ja hänenkin kotipaikakseen mainitaan Merikarvian tileissä samainen Röörland. Luultavasti kuitenkaan nämä Mikonpojat eivät olleet syntyisin Merikarvialta vaan ehkä ruotsinkieliseltä Etelä-Pohjanmaalta.
Nimi Röörland esiintyy vain muutaman kerran Merikarvian seurakunnan tileissä ja historiakirjoissa. Jos nimen alkuosa tarkoittaa ruokoa voi myös historiakirjoissa mainittu Järvi-Otamo tarkoittaa samaa aluetta. Aiemmin mainitaan tileissä Röörlannissa asuvana kalastaja Lauri Laurinpoika, joka on ilmeisesti Savo Pomarkusta. Vanhemmat taulusta 3.
1. puoliso: 22.9.1707 Maria Martintytär, s. 21.3.1682 Merikarvia (Sammi). Vanhemmat taulusta 5.
Lapset:
Kreetta, s. 27.12.1708 Merikarvia (Siikainen). Tauluun 1.
2. puoliso: Riitta Paavontytär Stupila Vanhemmat Paavo Mikonpoika Stupila.

Taulu 3
3. Mikko Mikonpoika, kalastaja, uudisasukas ruotsink. Pohjanmaalta(?), k. Merikarvia (Siikainen). Porin porvareiden sukujuuria Merikarvialla
Fil. maist. RAIMO E. HARJU, Turku

Genos 69(1998), s. 189-198, 214-215. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Tuomas, s. Merikarvia (Siikainen). Tauluun 2.

Taulu 4
4. Michael
Lapset:
Mikko. Tauluun 3.
Matti Mikonpoika

Taulu 5
3. Martti Niilonpoika Sammi (Nissi), s. 1648 Pomarkku, k. 1707.
Puoliso: Kerttu Tapanintytär Skytt, s. Otamo. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Maria Martintytär, s. 21.3.1682 Merikarvia (Sammi). Tauluun 2.

Taulu 6
4. Stefan Andersinpoika Skytt, talollinen, porvari (Kristiinankaupunki), s. 1620, k. 1670 Otamo Vanhatalo. Otamolle 1663. Otamo-suvun kantaisä. Asunut Karijoella, mahdollisesti muukalaisena, koska syytetty käräjillä yliluonnollisten voimien käyttämisestä eli noituudesta.
Puoliso: Kaisa Martintytär Marttunen
Lapset:
Johanna Tapanintytär
Kerttu, s. Otamo. Tauluun 5.


Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostosta kyllä saattaa hyvällä onnella tai suurella innolla poimia tietoa Mereiarvian seudun erämajoista ja tehdä pääätelmiä niitten muodostumisesta pysyväisasumuksiksikin.

http://www.narc.fi/suvanto/

PH

[Jarmo]

Kiitos Pekka tästä:

Taulu 5
3. Martti Niilonpoika Sammi (Nissi), s. 1648 Pomarkku, k. 1707.
Puoliso: Kerttu Tapanintytär Skytt, s. Otamo. Vanhemmat taulusta 6.
Lapset:
Maria Martintytär, s. 21.3.1682 Merikarvia (Sammi). Tauluun 2.


Mårten Nilsson

myös poika Eric Mårtensson (Wingelflyct) sotilas

jokan juuret menevät Stensiö, Fält sotilaista Toivonen sukuuna ja näin ollen myös minun äitini juuriin

[kaarina]

Tässä vielä lisää perhettä.

Taulu 1
1. Mårten Nilsson Räbb e. Sammes, Nissi, s. 1648 Pomarkku, k. 26.9.1709 Siikainen. Sammes muutti viljelemään Sammia 1688. Siikaisten Sammintalon isäntä v. 1707 - 1720 tämän jälkeen Köörtilän Räbbin talon isäntä.
Gerthurilla ja Mårtennilla oli 6 lasta joista kolme jatkaa sukua. Mårtenin
sukunimenä oli myöskin Räbbi, ens. poika Michel Mårtenss. Sammes e. Räbbi s.
27.9.1679 kast Sastmolassa. Michel ja Mattz, s. 17.8.1688 naivat sisarukset
Långforssista (Hendrich ja Lijsbeth).

1
Puoliso: Gertrud Staffansdotter Skytt, s. noin 1640 Åhtamå.
Lapset:
Maria Mårtensdotter Räbb, s. 23.5.1675 Pomarkku.
Magdalena Mårtensdotter Räbb, main. tyttärenä ml. 1704, s. 22.7.1677 Pomarkku, k. 1678 Pomarkku.
Michel Mårtensson Sammes, s. 27.9.1679 Merikarvia. Tauluun　2.
Maria Mårtensdotter Sammes, s. 21.3.1682 Överby. Tauluun　3.
Anders Mårtensson Räbb, main. poikana ml. 1704 (sotaan?), s. 21.11.1684 Merikarvia Överby.
Bertel Mårtensson Räbb, s. 15.8.1686 Merikarvia Överby.
Matts Mårtensson Räbb e. Sammes, s. 17.9.1688 Siikainen. Tauluun　4.
Walborg Mårtensdotter Räbb, s. 6.2.1691.
Erich Mårtensson Stensjö e. Wingelflycht, s. 1692 Merikarvia Sammes kast. 8.5.1692. Tauluun　5.

Ja Kreetan perhettä.

Taulu 1
1. Margaretha Thomasdotter Röörlandh, Bd:hru, s. 24.4.1706 Siikainen, k. 30.1.1781 Siikainen Sammi ålderd:. toinen s. aika 10.7.1708
1
Puoliso: 27.12.1730 Merikarvia Henrich Mattzson Koivisto, Sammes, Gl:bd:, s. 1699 (1704 ), k. 20.3.1784 Siikainen Sammi 85 v. ålderd:. Isä tn Matti Luukkaanpoika Isojoen Koivistosta.
Lapset:
Ericus Henrichsson Koivisto, Sammes, s. 24.4.1731 Siikainen Sammis. Tauluun　2.
Zacharias Henrichsson Norrbacka e. Koivisto, s. 25.1.1733 Siikainen Sammi. Tauluun　3.
Henrik Henrichsson Lahnakoski e. Koivisto, s. 5.4.1734 Merikarvia Sammis (döpt i Storåå). Tauluun　4.
Maria Henrichsdotter Koivisto, Sammes, s. 9.3.1738 Merikarvia Sammis.
Lisa Henrichsdotter Koivisto, Sammes, s. 3.10.1739 Siikainen Sammi.
Johan Henrichsson Koivisto, Sammes, s. 26.11.1741 Siikainen Sammis. Tauluun　5.
Matts Henrichsson Koivisto, Sammes, s. 3.3.1743 Merikarvia Sammis. Porin kouluun 1762 Samelius.
Sigfred Henrichsson Koivisto, Sammes, s. 6.4.1745 Merikarvia Sammis, k. k.
Andreas Henrichsson Koivisto, Sammes, s. 12.5.1747 Merikarvia Sammis, k. 11.5.1779.
Thomas Hendrichsson Koivisto, Sammes, Bds:, s. 7.1749, k. 17.4.1777 Siikainen Sammi lungsot.
Michael Hendrichsson Koivisto, Sammes, s. 19.8.1750 Merikarvia Sammis ( Chr:uti Storå ). Tauluun　6.

Kaarina