Astrenius

[Jari Latva-Rasku]

Tuskin tarkoittaa mitään, mutta Perniön Kosken ruukissa mainitaan vuonna 1682 nikkari Isak Eriksson. Siihen aikaan olivat arvokkaita käsityöläiset, joilla vasara, saha ja varsinkin kirves pysyivät oikeinpäin kädessä. Niitä on nykyisin määrällisesti saman verran kuin 1600-luvulla. Ei tämä Iisakki kuitenkaan mikään kultaseppä ollut.
https://digihakemisto.net/item/3615737944/5736974037/172

Uskelan Iisakin isän Eerikin "fränden" eli Pullolan isännän Jaakko Sipinpojan poika Iisakki tuli ylioppilaaksi noin vuonna 1665. Kesti kuitenkin melko kauan aina vuoteen 1676, kunnes Isak Barcherus eli Barck näkyi kotilalonsa isäntänä. Iisakki oli hukassa, kunnes hänestä tuli talonpoika, kuten melkein Karkun Iisakista.
https://digihakemisto.net/item/3615737944/5736974037/172

Uskelan Äijälässä näkyy Iisakin isän Eerikin ikäluokkaa olevan velipuolen pojan Tuomas Simonpojan tytär Brita vuonna 1645, hän katoaa, ja seuravana vuonna Pullolassa maksaa henkiveroa isännän Jaakko Sipinpojan puoliso Brita. Esimerkiksi tätä aviotietä Eerikki voisi olla Jaakon "frände". Isak Barcherus voisi esimerkiksi olla Uskelan Iisakin serkkupuolen Tuomaksen tyttären poika. Se voisi iän puolesta jopa olla mahdollista, sillä emme tiedä kuinka paljon ennen 1610-luvun alussa syntynyttä Eerikkiä Tuomas olisi syntynyt.

[P-L H]

Hei

Tässä vanhassa viestissä 20.02.2020 mainitaan myös Oloff Hahl Hujansalo
https://suku.genealogia.fi//showthread.php?t=4842&page=262

Ihan sattumalta löytyi nimikaima sotilasrullan katselmuksesta. Tämä Hofsmed Oluff Hahl löytyi ensimmäisen kerran Ryttmästare Axell Twillingin komppanian palkkalistalta 1679, mutta vielä ilman sukunimeä.

Rullor 1683/3
kuva 56
Otto Wellingk regemente Tavastehuus län Cavalleri 6.8.1683
kuva 78
Baron och Öfverste högvälborne Otto Velling regemente
Tavastehuus läns Cavalleri 1683
Ryttmestare Axel Twillingh
Lutnanten Mauritz Horn

Hofsmed Oluff Hahl
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00078#?c=&m=&s=&cv=77&xywh=1305%2C234%2C4395%2C2184

Rullor 1685/6
kuva 7
General Munster rulla Cavallerie Regement
Baron och Öfverste välb Otto Wellingk commando Helsingfors 20 Juli 1685
Lif Companie Capitein Lutnanten Siggert Jegge
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00007#?c=&m=&s=&cv=6&xywh=655%2C496%2C5093%2C2480

kuva 148
Ryttmästare wälb Axell Twillingh companie
Tavastehus län Öfre och Nedre
Padasjoki Axell Twillingh
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00148#?c=&m=&s=&cv=147&xywh=452%2C498%2C5679%2C2765
kuva 151
Hofsmed Oloff Haal (Hahl) 1 häst
Palkkatilat ?
Nyby Karijärfvi Bertil Sigfredson
Bertil Mårtenson
Koskenniska Mårthen Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00151#?c=&m=&s=&cv=150&xywh=1166%2C2604%2C3912%2C1904

HOLLOLA PASTORAT SAY 1674-1693 Koskenniska kuva 113
1684 Maakirjatieto Hofsmed hästhemma af Ryttmestare Twillingh comp.
1675 Mårthen Erikson, Gertrud hu, Jören s. Malin hu, Anna hu sr?
https://digihakemisto.net/item/3615170471/6196480559/113

Armeijankin hevoset tarvitsivat kengittäjää. Tässä ketjussa on ollut joskus mainintoja jostakin vasarasta?. Hevosenkenkien kiinnitykseen ei ehkä kovin suurta vasaraa ole tarvittu.

t. Pirkko

[Pekka Hiltunen]

Hevosenkenkien kiinnitykseen ei ehkä kovin suurta vasaraa ole tarvittu.
t. Pirkko
Olen pikkupoikana nähnyt isoisäni hevosen kengittämisen. Ei sen parin-kolmen sentin vahvuisen sarveiskudoksen läpi enimmillään 4-6 mm:n sepän takomilla, nelikulmaisilla nauloilla millään kultasepänvasaralla läpi olisi tunneissa, saati minuuteissa läpi päässyt; kyllä se vasara oli aivan tavanomainen, 1950-luvun lopun kalu, jolla sittenkin sai koputella koko tovin ennen kuin "Veikko"-ruuna sai kengän jalkaansa; siinä ei millään heppoisella työkalulla olisi saanut aikaiseksi muuta kuin vahinkoa eli kavion halki. Hevosen Kavio on sen paksuuntunut peukalonkynsi; muut kynnet ovat surkastuneet, mutta ovat löydettävissä kyllä kauppahallista ostetulta kavioeläimen potkalta.
PH

[Julle]

< Tässä vanhassa viestissä 20.02.2020 mainitaan myös Oloff Hahl Hujansalo
https://suku.genealogia.fi//showthread.php?t=4842&page=262

Ihan sattumalta löytyi nimikaima sotilasrullan katselmuksesta. Tämä Hofsmed Oluff Hahl löytyi ensimmäisen kerran Ryttmästare Axell Twillingin komppanian palkkalistalta 1679, mutta vielä ilman sukunimeä.

Rullor 1683/3
kuva 56
Otto Wellingk regemente Tavastehuus län Cavalleri 6.8.1683
kuva 78
Baron och Öfverste högvälborne Otto Velling regemente
Tavastehuus läns Cavalleri 1683
Ryttmestare Axel Twillingh
Lutnanten Mauritz Horn

Hofsmed Oluff Hahl
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00078#?c=&m=&s=&cv=77&xywh=1305%2C234%2C4395%2C2184

Rullor 1685/6
kuva 7
General Munster rulla Cavallerie Regement
Baron och Öfverste välb Otto Wellingk commando Helsingfors 20 Juli 1685
Lif Companie Capitein Lutnanten Siggert Jegge
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00007#?c=&m=&s=&cv=6&xywh=655%2C496%2C5093%2C2480

kuva 148
Ryttmästare wälb Axell Twillingh companie
Tavastehus län Öfre och Nedre
Padasjoki Axell Twillingh
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00148#?c=&m=&s=&cv=147&xywh=452%2C498%2C5679%2C2765
kuva 151
Hofsmed Oloff Haal (Hahl) 1 häst
Palkkatilat ?
Nyby Karijärfvi Bertil Sigfredson
Bertil Mårtenson
Koskenniska Mårthen Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00151#?c=&m=&s=&cv=150&xywh=1166%2C2604%2C3912%2C1904

HOLLOLA PASTORAT SAY 1674-1693 Koskenniska kuva 113
1684 Maakirjatieto Hofsmed hästhemma af Ryttmestare Twillingh comp.
1675 Mårthen Erikson, Gertrud hu, Jören s. Malin hu, Anna hu sr?
https://digihakemisto.net/item/3615170471/6196480559/113

Armeijankin hevoset tarvitsivat kengittäjää. Tässä ketjussa on ollut joskus mainintoja jostakin vasarasta?. Hevosenkenkien kiinnitykseen ei ehkä kovin suurta vasaraa ole tarvittu. >

BINGO ja kiitos!
Olin jo unohtanut vuosikymmen sitten tämän kengitysseppä Olof Hahlin lähteitä etsiessäni, jotta myös Hahlin sukuseura on etsinyt. Hän on esi-isiäni. Ohessa liitteinä perhetaulu ja sukulaisuussuhde. Edellä siellä jo esiintyikin Frisiuksia ja Maexmontanuksia, jonne myös löytyy sukulaisuusyhteyksiä.

Sukututkimusterveisin

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tässä vanhassa viestissä 20.02.2020 mainitaan myös Oloff Hahl Hujansalo
https://suku.genealogia.fi//showthread.php?t=4842&page=262

Ihan sattumalta löytyi nimikaima sotilasrullan katselmuksesta. Tämä Hofsmed Oluff Hahl löytyi ensimmäisen kerran Ryttmästare Axell Twillingin komppanian palkkalistalta 1679, mutta vielä ilman sukunimeä.

Rullor 1683/3
kuva 56
Otto Wellingk regemente Tavastehuus län Cavalleri 6.8.1683
kuva 78
Baron och Öfverste högvälborne Otto Velling regemente
Tavastehuus läns Cavalleri 1683
Ryttmestare Axel Twillingh
Lutnanten Mauritz Horn

Hofsmed Oluff Hahl
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00078#?c=&m=&s=&cv=77&xywh=1305%2C234%2C4395%2C2184

Rullor 1685/6
kuva 7
General Munster rulla Cavallerie Regement
Baron och Öfverste välb Otto Wellingk commando Helsingfors 20 Juli 1685
Lif Companie Capitein Lutnanten Siggert Jegge
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00007#?c=&m=&s=&cv=6&xywh=655%2C496%2C5093%2C2480

kuva 148
Ryttmästare wälb Axell Twillingh companie
Tavastehus län Öfre och Nedre
Padasjoki Axell Twillingh
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00148#?c=&m=&s=&cv=147&xywh=452%2C498%2C5679%2C2765
kuva 151
Hofsmed Oloff Haal (Hahl) 1 häst
Palkkatilat ?
Nyby Karijärfvi Bertil Sigfredson
Bertil Mårtenson
Koskenniska Mårthen Erikson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054095_00151#?c=&m=&s=&cv=150&xywh=1166%2C2604%2C3912%2C1904

HOLLOLA PASTORAT SAY 1674-1693 Koskenniska kuva 113
1684 Maakirjatieto Hofsmed hästhemma af Ryttmestare Twillingh comp.
1675 Mårthen Erikson, Gertrud hu, Jören s. Malin hu, Anna hu sr?
https://digihakemisto.net/item/3615170471/6196480559/113

Armeijankin hevoset tarvitsivat kengittäjää. Tässä ketjussa on ollut joskus mainintoja jostakin vasarasta?. Hevosenkenkien kiinnitykseen ei ehkä kovin suurta vasaraa ole tarvittu.

t. Pirkko

Hahl pompahti Karkun Iisakin elämäntarinaan, koska Hahl oli Gladerin ohella Iisakin pojan Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen eli Astrenin isälinjaisen jälkeläisen lähin YDNA-"osuma". Tarkempiakin testejä on, mutta yhteys on etäinen. Vasten parempaa tietoa, yhteys on Turun tuomiokirkon rakentamisen ajoilta, eli noin 1200-luvulta. Merkittävää on, että Gladerin esi-isä eleskeli Muurlassa kuten myös Uskelan Iisakki. Muuta tästä ei viisastu, sillä ennenkin liikuttiin. Merkittävä sattuma kuitenkin, koska Suomi on suuri maa, jossa on monta paikkaa..

FRDNA Finland DNA

Haplogroup N1a1a1a1a -L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y5003 > Z35267 > BY33065
784034 Isaac Astren, Karkku,Finland b. 1691 d. 1755 Finland N-BY33065

Haplogroup N1a1a1a1a -L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y5003 > Z35267 > BY33065>BY33067
117591 Mickel Mickelsson Glader, 1727-1797, Muurla, Salo, Finland N-BY33069
B762722 Reijo Luotonen b. 1934 Hämeenlinna d. 1991 Finland N-BY33067

Haplogroup N1a1a1a1a -L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y5003 > Z35267 > BY33065>BY33067>BY33066
284340 Carl Gustaf Hahl, b.ca 1690 ?, d.1742 Helsinki Finland N-BY33066
748366 Olof Hahl, Hujansalo Finland Unknown Origin N-BY33066

[Pekka Hiltunen]

Hahl pompahti Karkun Iisakin elämäntarinaan, koska Hahl oli Gladerin ohella Iisakin pojan Kurikan kappalaisen Isak Astreniuksen eli Astrenin isälinjaisen jälkeläisen lähin YDNA-"osuma". Tarkempiakin testejä on, mutta yhteys on etäinen. Vasten parempaa tietoa, yhteys on Turun tuomiokirkon rakentamisen ajoilta, eli noin 1200-luvulta. Merkittävää on, että Gladerin esi-isä eleskeli Muurlassa kuten myös Uskelan Iisakki. Muuta tästä ei viisastu, sillä ennenkin liikuttiin. Merkittävä sattuma kuitenkin, koska Suomi on suuri maa, jossa on monta paikkaa..

FRDNA Finland DNA

Haplogroup N1a1a1a1a -L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y5003 > Z35267 > BY33065
784034 Isaac Astren, Karkku,Finland b. 1691 d. 1755 Finland N-BY33065

Haplogroup N1a1a1a1a -L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y5003 > Z35267 > BY33065>BY33067
117591 Mickel Mickelsson Glader, 1727-1797, Muurla, Salo, Finland N-BY33069
B762722 Reijo Luotonen b. 1934 Hämeenlinna d. 1991 Finland N-BY33067

Haplogroup N1a1a1a1a -L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y5003 > Z35267 > BY33065>BY33067>BY33066
284340 Carl Gustaf Hahl, b.ca 1690 ?, d.1742 Helsinki Finland N-BY33066
748366 Olof Hahl, Hujansalo Finland Unknown Origin N-BY33066
Totta maar tässä voi myös vasaran koossa hiukan viisastua: kultasepän vasaralla ei pääse läpi 4 mm:n vahvuisella naulalla ad 7 mm:n isovarpaankynnestä eli kaviosta edes hämäläinen torppari. Kyllä kengittäjäkin ammattinsa vasaransa osalta hallitsi. Olen nähnyt toimenpiteen omin silmin enkä vain elokuvissa.
jännittävää keskustelua tietenkin tämäkin, vaikk´ei Astreniuksia vielä välttämättä ole vasaran mittoihin saatettukaan.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Vähiin ovat käyneet mahdollisuudet Karkun Iisakin elämäntarinan vahvistamiseksi elokuusta 1677 taakse- tai sivullepäin. Jos ei muuta, puuttuu henki- ja tuomiokirjoja tarkistettavaksi.

Yksi pieni sivupolku löytyy Genin avulla Rauman Rippikirjasta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5849650695&aineistoId=1265637945

Näyttäisi, että Astreniusten sisarusten siskopuoli Juliana Frisia olisi syntynyt 7.10.1678. Kuten tunnettua, Julianaa ei näy Karkun repalaiselta vaikuttavassa kastettujen luettelossa, josta puuttuu loppuvuoden 1678 kastettuja. Elettiin aikaa, jolloin kirkkoherra Pryss oli kuollut vuonna 1677 ja kappalainen Collinus vaihtoi kirkkoherraksi vuonna 1678 sekä Rajalenius tuli kappalaiseksi.

Genistä olisi poistettava maininta, että Juliana Månsdotterin isä olisi Måns Larsson Falck. Sille ei ole mitään perustetta.

[Simotei]

Isak Erikssonin veljistäkään ei oikein pääse eteenpäin. Jakob oli todennäköisesti se nuori Gustaf Erikssonin palkollinen Laitilan Sorolasta, joka oli maannut Karin Brusiuksentyttären Uskelan Äijälästä ja lupautunut naimisiin, mutta karannut Tukholmaan.
http://digihakemisto.net/item/643814624/6392939797/184


Axel Erikssonia en saanut jäljitettyä. Paras ehdokas olisi Lempäälän Herralaan 1678 ilmestynyt Axel, joka toimi osan aikaa siltavoutina ja osti 1684 Vatsian Paltulan. Hän oli naimisissa Antilan tyttären Sara Tuomaantyttären kanssa, mutta kuoli alkuvuodesta 1687.
http://digihakemisto.net/item/1818869394/8161680883/646


En myös onnistunut löytämään sotilas Axel Erikssonia Huittisten Talalasta, joka esiintyy Turun kämnerinoikeudessa 1689.
http://digihakemisto.net/item/2330998594/5940643728/110

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin veljistäkään ei oikein pääse eteenpäin. Jakob oli todennäköisesti se nuori Gustaf Erikssonin palkollinen Laitilan Sorolasta, joka oli maannut Karin Brusiuksentyttären Uskelan Äijälästä ja lupautunut naimisiin, mutta karannut Tukholmaan.
http://digihakemisto.net/item/643814624/6392939797/184


Axel Erikssonia en saanut jäljitettyä. Paras ehdokas olisi Lempäälän Herralaan 1678 ilmestynyt Axel, joka toimi osan aikaa siltavoutina ja osti 1684 Vatsian Paltulan. Hän oli naimisissa Antilan tyttären Sara Tuomaantyttären kanssa, mutta kuoli alkuvuodesta 1687.
http://digihakemisto.net/item/1818869394/8161680883/646


En myös onnistunut löytämään sotilas Axel Erikssonia Huittisten Talalasta, joka esiintyy Turun kämnerinoikeudessa 1689.
http://digihakemisto.net/item/2330998594/5940643728/110

Erinomaista! Uskelan Iiisakin veljien Jaakon ja Akselin jättämiä jälkiä ehkä löytyy. Veljiä seuraamalla voisi paljastua yhteys Iisakkiin tai veljillä olisi isälinjainen jälkeläinen verrattavaksi, tai sitten ei.

Vaikuttaa melko varmalta, että Jaakko Eerikinpoika Äijälästä, joka siirtyi Äijälän myymisen jälkeen Gustaf Erikssonin vielä eläessä Laitilan Sorolaan, olisi Iisakin veli.

Kadotin jo käräjämaininnan Äijälän Eerikki Jaakonpojan "poikien" kouluaikaisesta kortteerikiistasta Turussa. Oleellista oli, että oli kyse vähintään kahdesta pojasta. Toinen voisi varman Iisakin ohella ehkä olla Akseli. Koulunkäynti voisi auttaa ruotsin- ja kirjoitustaitoista vaikkapa siltavoudiksi. Esimerkiksi Juliana Månsdotterin siskon Maria Månsdotterin (Palm) puoliso vaikuttaisi olleen isonvihan aikana sotilaaksi siirtynyt ja kadonnut Ilmajoen siltavouti Heikki Matinpoika, jonka tytär avioitui Isak Isaksson Astreniuksen tavoin Reinin sukuun.

Akseli ilmestyi Herralan Antilaan sopivasti Uskelan Äijälän myymisen vuonna 1678. Hänen puolisonsa oli edellisen isännän leski Brita Eriksdotter Erkkilä? Akselin jälkeen isännäksi tuli edellisen isännän poika. Vattolan Paltussa? näkyy Akselin puolisona Sara, joka voisi olla Sarvikkaan Anttilan tytär Saara Tuomaantytär, joka katosi kotoaan sopivasti vuonna 1683. Anttila oli Herralan Antilan ja Sarvikkaan Heikkilän naapurissa.

Uskelan Akseli katosi Äijälästä vuoden 1673 jälkeen. Hän oli silloin Iisakkia vanhempi, ehkä noin 25-vuotias, eli vuonna 1678 noin kolmekymppinen. Akselilla voisi hyvinkin olla siihen ikään mennessä lapsia. Lempäälän Herralan Antilan naapuriin Sarvikkaan Heikkilään tuli vuonna 1709 isännäksi kuoliniän perusteella vuonna 1677 syntynyt vävy Juho Akselinpoika. Tälle Juholle ja Pieta Antintyttärelle löytyvät Hiskistä seuraavat lapset. Catharinasta tuli Heikkilän emäntä.

Sarvikas, Heikkilä
19.6.1714, Heinrich, 4.8.1715, Beata, 21.5.1718, Catharina, 5.3.1722, Maria, 22.5.1724, Petrus

[Jari Latva-Rasku]

Halikon kihlakunnan kruununvouti vuosina 1671-74 Erik Larsson kuoli vuonna 1675. Kun hän oli ennen 1670-luvun puoltaväliä Uskelan Mäenalassa, hänelle oli merkitty kirjuri Christer. Christer voisi olla vaikkapa veronkantokirjuri Christer Sievo, rusthollari Paimiosta. Tästä ketjusta löytyy yli kymmenen vuoden takaa maininta ilmeisesti Turusta vuodelta 1675, että Erik Larssonin kirjurille Jakob Erikssonille olisi maksettu 12 taaleria. Lähdettä en löytänyt, ilmeisesti käräjiltä. Erik Larssonin jälkeen Halikon kihlakunnanvouti vuosina 1674-75 oli vuonna 1678 Äijälän ostanut Gustaf Eriksson. Tästä voisi löytyä yhteys Äijälän Jaakon muuttamiselle Laitilan Sorolaan. Jaakko ei välttämättä ollut tavallinen renki, vaan vaikkapa aikaisemmin veronkantokirjuri tai muuten luku-, lasku- ja kirjoitustaitoinen, kuten jo isänsä..

[P-L H]

Hei

Tässä on viimeinen katselmus kun Isach Erikson erosi armeijan
munsterskrifaren tehtävästä 1685.
Edellinen katselmus mikä on löytynyt Ruotsin arkistosta oli vuodelta 1683.

1685/5 Munster rulla
Öfversten Berndt Otto von Liefvens Regemente 1685
kuva 49
Uppå Öfverste Lutnanten Wälb Bernhard Rehbinder companie, Munstrad i
Huittis Socken ----- den 23 Juni Anno 1685
för Ryttmestarskap på 4 hästan
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00049#?c=&m=&s=&cv=48&xywh=687%2C513%2C5093%2C2480
kuva 50
Predikant Hr Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare
Isach Erikson bekommit afskedh i ställat
Påhl Henrikson Palin uppå häst
Nanhia Erik Mårtenson (Huittinen)
Lousaja (Ryyppä) Hendrich Jöranson
oikealla sivulla
Bostellet god och i compagniet är iväll -------- medh ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00050#?c=&m=&s=&cv=49&xywh=1033%2C2326%2C3536%2C1722
kuva 76
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00076#?c=&m=&s=&cv=75&xywh=1093%2C991%2C4243%2C2066

Iisakilla oli oma sotilaspuustelli, sen sijaintipaikkaa ei löytynyt.

Kuva 184
Tuossa oikeuden pöytäkirjassa mainitaan Karin Brusiusdotter i Äijälä.
Saanut tyttären joulun aikoihin. Karinin isänä mainitaan Brusius Mattson.
Nuori renki Jacob Erson barnföd i Laitila sochen och Sorola gård.
Yleensä lapsen syntymäpaikka merkitään äidin tietojen jälkeen. Jäi nyt
epäselväksi onko tytär vai Jacob syntynyt Laitilassa.?
Tuo oli vasta ensimmäinen käsittely jossa on määrätty kirkkorangaistus.
Sakoista ei ollut vielä mainintaa.
(asian käsittely jatkuu vielä seuraavalla sivulla)

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tässä on viimeinen katselmus kun Isach Erikson erosi armeijan
munsterskrifaren tehtävästä 1685.
Edellinen katselmus mikä on löytynyt Ruotsin arkistosta oli vuodelta 1683.

1685/5 Munster rulla
Öfversten Berndt Otto von Liefvens Regemente 1685
kuva 49
Uppå Öfverste Lutnanten Wälb Bernhard Rehbinder companie, Munstrad i
Huittis Socken ----- den 23 Juni Anno 1685
för Ryttmestarskap på 4 hästan
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00049#?c=&m=&s=&cv=48&xywh=687%2C513%2C5093%2C2480
kuva 50
Predikant Hr Gabriel Maxmontanus
Munsterskrifare
Isach Erikson bekommit afskedh i ställat
Påhl Henrikson Palin uppå häst
Nanhia Erik Mårtenson (Huittinen)
Lousaja (Ryyppä) Hendrich Jöranson
oikealla sivulla
Bostellet god och i compagniet är iväll -------- medh ----
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00050#?c=&m=&s=&cv=49&xywh=1033%2C2326%2C3536%2C1722
kuva 76
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054094_00076#?c=&m=&s=&cv=75&xywh=1093%2C991%2C4243%2C2066

Iisakilla oli oma sotilaspuustelli, sen sijaintipaikkaa ei löytynyt.

t. Pirkko

Isak Eriksson olisi voinut siirtyä veronkantokirjuriksi vuonna 1685. Hän oli siinä hommassa pitkään.

Katselmuskirjurilla ja saarnaajalla oli sama 40 taalerin palkka. Ymmärtää hyvin, miksi kolehtia kerättiin.

Luettelossa näkyvät Palinin palkkatilat. Koska Iisakki ei enää katselmuskirjurina ollut, puustellin täytyy tarkoittaa Palinin asuinpaikkaa. Ehkä puustelli oli erikseen mainittu, koska se oli uudelle kirjurille sen alun perin puuttuessa merkityksellinen. Iisakki oli mittavan ratsutilan ratsupalvelun vastuuhenkilö tilalla, jossa ei näy lampuotia. Mikäli hän olisi ottanut puustellin, se olisi ollut palkasta pois, ellei sitten verohylky.

[Simotei]

Vielä tuosta Axel Erikssonista Lempäälässä sen verran, että mielleyhtymä veljeksistä tuli varmaan siitä kun esiintyvät samoilla käräjillä 20-21.8.1683.


Axel
http://digihakemisto.net/item/1818869394/8161680524/584


Isak
http://digihakemisto.net/item/1818869394/8161680543/587


SAY
http://digihakemisto.net/item/3614142608/5737683080/97

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Kuva 184
Tuossa oikeuden pöytäkirjassa mainitaan Karin Brusiusdotter i Äijälä.
Saanut tyttären joulun aikoihin. Karinin isänä mainitaan Brusius Mattson.
Nuori renki Jacob Erson barnföd i Laitila sochen och Sorola gård.
Yleensä lapsen syntymäpaikka merkitään äidin tietojen jälkeen. Jäi nyt
epäselväksi onko tytär vai Jacob syntynyt Laitilassa.?
Tuo oli vasta ensimmäinen käsittely jossa on määrätty kirkkorangaistus.
Sakoista ei ollut vielä mainintaa.
(asian käsittely jatkuu vielä seuraavalla sivulla)

t. Pirkko

Tarkkaavaisuus palkitaan sopivan tilaisuuden tullen yltäkylläisesti!

Vuonna 1685 rälssivouti Erik Jakobssonin mahdollisesti vanhin poika Jakob lähentelisi piian ohella 40 vuoden ikää. Hän voisi olla nuorekas, mutta ei enää nuori.

Laitilan Äijälässä ei Brusiusta eikä Karinia näy. Uskelan Äijälässä on näihin aikoihin tytär Karin ja renki Jakob sekä Erik Brusiusson.

Veikkaisin, että lapsi syntyi jos syntyi Sorolassa. Jos se olisi Jakob, eikö "född i" riittäisi? Sorolassa ei kuitenkaan näihin aikoihin synny muuta kuin pari Kustaa-arrendaattorin lasta, nekin jo vuosina 1680 jq 1682.

[Jari Latva-Rasku]

Jonkin verran muistin ja arvauksen varassa…

Katselmuskirjuri Isak Erikssonin kanssa samaan aikaan elokuussa 1677 rekrytoidun rykmentinkirjuri Olof Dahlströmin edeltäjä oli 24.2.1676 Turussa kuollut Erik Andersson Bange eli Bång, ei ping pong. Bangella oli ratsutila Sauvon kirkonkylän lähistöllä. Bangen puoliso oli Elisabeth Johansdotter Meibom.

Paimiolainen apulaispappi Johannes Johannis Meibom, joka oli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin luutnantti Johan Abrahamsson Meibomin poika ja ratsumestari Nils Meibomin veljenpoika, peri setänsä ostaman Halikon Piintilän.

Ratsutila Piintilä kuului alun perin Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isoäidin suvulle eli isän serkulle, kunnes leski myi Piintilän vuona 1682?

Apulaispappi Meibomin appi oli turkulainen raatimies Jakob Stadius, joka oli Porin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri vuosina 1668-85. Turkulaisen Stadiuksen seuraaja Christoffer Arendz oli Isak Erikssonin naapuri Karkussa.

Turun ja Porin läänin veromestarilla Evert Feuchtingilla oli ratsutila Sauvon kirkonkylässä. Feuchtingin naapuri oli kapteeni Mårten Winter, jonka lesken puoliso Christoffer Platzman oli Karkun Isak Erikssonin edeltäjä ratsuväkirykmentin saman komppanian katselmuskirjurina.

Veromestari Feuchtingin aikalainen lääninkamreerina oli Anders Andersson Bange.

Karkun veronkantokirjurin, vuodesta 1679, Johan Persson Pacchaleniuksen vuoden 1682 tilitysten 300 taalerin rästi liittyi Jakob Stadiuksen rykmenttiin. Johanin lanko ja takaaja oli Karkun kirkkoherra Henricus Collinus. Collinuksen toinen lanko oli Uskelassa Isak Erikssonin sedän ”fränden” ratsutilalla asunut Halikon kruununvouti Erik Larsson, jonka kirjuri oli joku Jakob Eriksson. Jo kuolleen Erik Larssonin takausasiaa Huittisten käräjillä hoiti joku Isak Eriksson. Collinuksen veli oli Uskelan kirkkoherra.

Olisiko mahdollista, että Isak Erikssonin alkuperää ei oikeudessa Turussa vuonna 1688 tai Huittisissa vuonna 1694 mainittu, koska heitä oli yksi ja kaikki oleelliset aikalaiset tiesivät, kuka hän oli? Hänen asiansa koskivat Uskelan Äijälän myymistä vuonna 1678 ja takausta vähintään muutama vuosi aikaisemmin, koska Erik Larsson kuoli vuonna 1675. Vielä Vehmaalla? 1670-luvun puolivälissä Isak Eriksson oli Feuchtingin kirjuri.

Olisikohan mahdollista, että vuonna 1679 Turun henkikirjassa Feuchtingin luona kirjuri Isak Erikssonin ohella mainittu veronkantokirjuri Johan oli nimenomaan Johan Pacchalenius, ennen paluutaan kotiseudulle yhdessä tai erikseen Isak Erikssonin kanssa? https://digihakemisto.net/item/1602755262/5923320248/1722

Feuchtingin puoliso Karin, jonka edeltäjän lanko oli Uskelan Äijälän ostanut Gustaf Eriksson, kuittasi vuonna 1682 Johan Pacchaleniuksen tilityksen. Johanin puoliso Lisbetha näkyy Suoniemen Pakkalassa yksin vuosin 1680-81 ja vuodesta 1682 lähtien Johanin kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Vielä tuosta Axel Erikssonista Lempäälässä sen verran, että mielleyhtymä veljeksistä tuli varmaan siitä kun esiintyvät samoilla käräjillä 20-21.8.1683.

Axel
http://digihakemisto.net/item/1818869394/8161680524/584

Isak
http://digihakemisto.net/item/1818869394/8161680543/587

SAY
http://digihakemisto.net/item/3614142608/5737683080/97

Tämähän oli mielenkiintoista. Akseli oli hoitamassa tieasioita ja Iisakki sotilasasioita.

Iisakki oli everstiluutnantti Rehbinderin komppanian katselmuskirjuri ja toimi Rehbinderin asialla. Merkillistä kuitenkin oli, että Lempäälä ei kuulunut komppanian alueeseen. Iisakin uskalsi lähettää käräjille asioita hoitamaan. Vuoteen 1683 mennessä Iisakki oli ehtinyt tienata palveluksistaan vajaa 300 taaleria. Jos tähän lisätään Järventaan tuotto ja myöhemmät ansiot, tällainen Iisakki olisi pystynyt vuonna 1688 maksamaan Uskelan Iisakin puolesta velat Turskalle.

Akselin jutussa mainitaan Lempäälän Innilä. Innilan omisti Hans Floor. Waltan virkamiesmatrikkelissa mainitaan uransa Uudenmaan ja Hämeen läänin kamreerina päätttäneestä Floorista seuraavaa.

Floor, Hans kihlakunnankirjuri Ylä-Satakunnan alinen kihlakunta 1673–1678 Ylä-Satakunnan ylinen kihlakunta 1678–1680 lääninkamreeri Uudenmaan ja Hämeen lääni 1703–1710 välillä rykmentinkirjuri † Lempäälä 1710 isä ratsumestari Christoffer Floor äiti Sigrid Godhe puoliso Elisabet Brandt puolison isä rälssivouti Henrik Claesinpoika puolison äiti Elisabet Henrikintytär toinen puoliso Anna Billsten ? 1672 † Lempäälä 1739 toisen puolison isä ruukinpatruuna Carl Bildsten toisen puolison äiti Elisabet Hey Kihlakunnankirjuri Arvid Henrikinpoika oli lanko. ratsutila Lempäälä Lastunen, Innilä ja Kelho Espoo Kockby

Ylä-Satakunnan alinen kihlakunta
kihlakunnankirjuri
Gustav Svarthafvra 1670–1672
Hans Floor 1673–1678
Gustav Svarthafvra 1679–1680
Anders Hedman 1680–1685
Anders Biörckegreen 1685–1688
Anders Hedman 1688–1690
Carl Feuchting 1690–1696

Floor oli myös Feuchtingien lanko, mutta avioliitto Anna Billstenin kanssa solmittiin vasta myöhemmin. Ensimmäisen puolison isä oli Liuksialan vouti Henrik Claesinpoika Brandt, kuten myös Christoffer Platzman myöhemmin oli. Floor oli ennen ja jälkeen vielä vuonna 1674 Järventaassa asuneen Svarthafvran tavoin kihlakunnankirjuri. Tällainen oli sattumaa vähäväkisten säätyläisten Suomessa. Voisi kuitenkin olettaa, että Iisakki ja Akseli tiesivät toisistaan ja he tutustuivat viimeistään Lempäälän käräjillä.

Suomi on pieni maa, Hans Floorin isä oli esiäitini velipuoli.

[Jari Latva-Rasku]

Oikealla sivupuoliskolla lisää tarinaa Saarasta ja Akselista vuonna 1688 .
https://digihakemisto.net/item/1818897389/8161885522/396

[Benedictus]

Salonius, Ericus Erici (noin 1620–1701)

Lethalensis?, Erik Eriksson

S Laitila noin 1620. V Laitilan aiempi kirkkoherra Ericus Gregorii (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/563) ja Kirstin / Kristina N.N.
Ylioppilas (Borealis, Ericus Erici Lethalensis) Turussa 1643/44.
Laitilan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5045) pitäjänapulainen ainakin jo noin 1646, oletettavasti vt. kappalainen 1652, kappalainen tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla 5.9.1656, kirkkoherra 1671.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672 (Ericus Lethalensis pastor i Letala).
Julkaisi Turussa promootiorunon 1647. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1657, (8).3.1673, 28.3.1685.
K Laitila 81-vuotiaana 1701, haudattiin 14.3.1702.
P (jo 1657) Brita Michelsdotter Pacchalenia, PV Karkun nimismies ja Suoniemen Pakkalan ratsutilan omistaja Mikko Antinpoika / Michel Andersson ja Riitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.


Nicolaus Erici (K 1601)

Nils Eriksson

S ilmeisesti Laitila. V Laitilan kirkkoherra, maatilan omistaja Laitilan Sorolan kylässä Ericus Jacobi ja N.N.
Sääksmäen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5102) kappalainen 1577, kirkkoherra 1579; Sääksmäen rovastikunnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6125) maarovasti, mainitaan 1593 ja 1600.
Piispa Ericus Erici Sorolainen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/556) kirjoitti pian Uppsalan kokouksesta palattuaan huhtikuussa 1593 veljelleen, rovasti Nicolaus Ericille lyhyen kirjeen, jossa "hän kertoi kokouksessa sovitun, että valtakunnan papisto keräisi avustuksen arkkipiispaksi valitulle Abraham Angermannukselle niiden velkojen maksamiseksi, joihin tämä oli joutunut Saksassa oleskellessaan ja siellä mm. kirjankustannus-toimintaa harjoittaessaan. Rovastin oli käsiteltävä tätä asiaa rovastikunnan papiston kanssa. Rovasti kirjoittikin sitten asiasta oman kiertokirjeen alueensa kirkkoherroille." (Paarma).
Rovasti Nicolaus Erici allekirjoitti ("Nico: Erici Säxmäkensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Nicolaus Erici Säxmäesä.") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn edustaja Linköpingin valtiopäivillä 1600.
Määrättiin ("Her Nils i Säxmecki") 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
K Sääksmäki 1601.
-------------
Ilmeisesti tuo Gusraf Erikssonin tila Laitilan Sorolassa on yllämainitun khr Saloniuksen paikka?


Kuten huomataan, oli Saloniuksen vaimo Brita Pacchalenia aiemmin mainitun Johan Pacchaleniuksen täti.


Olen jo aiemmin yrittänyt selvittää olisiko Pakkalan emäntä Brita Nilsdotter tuon Sääksmäen khr Nicolauksen tytär.


Oliko niin, että Gustaf Eriksson oli suvultaan Pihl ?


Erichsson, Gabriel Erici (K 1715)

Pihl / Pijhl, Gabriel Eriksson

S Perniö oletettavasti 1680-luvun loppupuolella tai aivan 1690-luvun alussa. V Perniön Laukon vuokraaja Erik Eriksson Pihl ja luultavasti hänen 2. puolisonsa Katarina Thauvonia.
Kävi (Gabriel Erici Pijhl Biern.) Turun katedraalikoulua 19.10.1699 (in cl. III / I ? colleg.). Ylioppilas (Australis) Turussa kevätlukukausi 1706; stipendiaatti kevätlukukausi 1710 – kevätlukukausi 1713; respondentti pro gradu 13.2.1712; filosofian maisteri 15.2.1712.
Vihittiin papiksi Turussa 30.5.1712 Vehmaan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5115) kappalaisen apulaiseksi (comminister); Viipurin hiippakunnan Helsingin pitäjän vt. kappalainen 1713; pakeni isonvihan alussa vaimonsa kanssa Ruotsiin ja mainitaan siellä pakolaiskomission luetteloissa avustusta saaneena 1714.
K Ruotsi viimeistään 1715.
P Ingrid Isaksdotter, mainitaan Ruotsissa pakolaiskomission luetteloissa 1715 ja 1716 avustusta saaneena ”varakappalaisen leskenä”.

[Jari Latva-Rasku]

Salonius, Ericus Erici (noin 1620–1701)

Lethalensis?, Erik Eriksson

S Laitila noin 1620. V Laitilan aiempi kirkkoherra Ericus Gregorii (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/563) ja Kirstin / Kristina N.N.
Ylioppilas (Borealis, Ericus Erici Lethalensis) Turussa 1643/44.
Laitilan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5045) pitäjänapulainen ainakin jo noin 1646, oletettavasti vt. kappalainen 1652, kappalainen tuomiokapitulin antamalla valtakirjalla 5.9.1656, kirkkoherra 1671.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1672 (Ericus Lethalensis pastor i Letala).
Julkaisi Turussa promootiorunon 1647. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1657, (8).3.1673, 28.3.1685.
K Laitila 81-vuotiaana 1701, haudattiin 14.3.1702.
P (jo 1657) Brita Michelsdotter Pacchalenia, PV Karkun nimismies ja Suoniemen Pakkalan ratsutilan omistaja Mikko Antinpoika / Michel Andersson ja Riitta Niilontytär / Brita Nilsdotter.

Nicolaus Erici (K 1601)

Nils Eriksson

S ilmeisesti Laitila. V Laitilan kirkkoherra, maatilan omistaja Laitilan Sorolan kylässä Ericus Jacobi ja N.N.
Sääksmäen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5102) kappalainen 1577, kirkkoherra 1579; Sääksmäen rovastikunnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6125) maarovasti, mainitaan 1593 ja 1600.
Piispa Ericus Erici Sorolainen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/556) kirjoitti pian Uppsalan kokouksesta palattuaan huhtikuussa 1593 veljelleen, rovasti Nicolaus Ericille lyhyen kirjeen, jossa "hän kertoi kokouksessa sovitun, että valtakunnan papisto keräisi avustuksen arkkipiispaksi valitulle Abraham Angermannukselle niiden velkojen maksamiseksi, joihin tämä oli joutunut Saksassa oleskellessaan ja siellä mm. kirjankustannus-toimintaa harjoittaessaan. Rovastin oli käsiteltävä tätä asiaa rovastikunnan papiston kanssa. Rovasti kirjoittikin sitten asiasta oman kiertokirjeen alueensa kirkkoherroille." (Paarma).
Rovasti Nicolaus Erici allekirjoitti ("Nico: Erici Säxmäkensis"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Nicolaus Erici Säxmäesä.") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn edustaja Linköpingin valtiopäivillä 1600.
Määrättiin ("Her Nils i Säxmecki") 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.
K Sääksmäki 1601.
-------------
Ilmeisesti tuo Gusraf Erikssonin tila Laitilan Sorolassa on yllämainitun khr Saloniuksen paikka?

Kuten huomataan, oli Saloniuksen vaimo Brita Pacchalenia aiemmin mainitun Johan Pacchaleniuksen täti.

Olen jo aiemmin yrittänyt selvittää olisiko Pakkalan emäntä Brita Nilsdotter tuon Sääksmäen khr Nicolauksen tytär.

.

Gustaf Eriksson Pihl vuokrasi Sorolan 1680-luvun alussa, milloin Sorola oli ehtinut olla jo puoli vuosisataa Metstaken säteririla.

Johan Pacchalenius on kiinnostava, koska Isak Eriksson tuli hänen jälkeensä veronkantokirjuriksi joko heti tai hetken päästä. Se tuskin tapahtui heti vuoden 1682 Porin jalkaväkirykmentin rästien paljastuttua, eli Johanin putkassa ollessa, mutta kuitenkin mahdollisesti jo Johanin kuoltua häpeään tai johonkin muuhun joskus vuoden 1686 paikkeilla. Tarkkaa kuolinhetkeä tai paikkaa ei tiedetä.

Johan näkyi Pakkalan henkikirjoissa vasta tapahtumavuonna 1682, joten todistettavaksi jää, voisiko hän olla vuonna 1679 Turun veromestarin luona jonkun Isak Erikssonin kanssa asunut veronkantokirjuri Johan. Johan tunsi Turun, koska oli ylioppilas. Ainakin vuonna 1682 hän kävi tai oli siellä tekemässä tilityksen. Kuten Pirkko toi esille, Isak Eriksson erosi ratsuväkirykmentin palveluksesta vuonna 1685, mikä sopisi veronkannon aikajanalle Johan Pacchaleniuksen pitkäaikaiseksi seuraajaksi aina 1710-luvulle saakka. Oli ilmeistä, että Isak Erikssonia ei pidetty rötösherrana.

On säilynyt esimerkillisesti laadittuja yhteenvetoja 1680-luvun alusta, joissa kukapa muukaan kuin Isak Eriksson oli hoitanut ratsuväkirykmenttin palkkatilojen kassareskontraa ja tilitysten perintää. Lisäksi Isak Erikssonin veronkantajaksi rekrytoinnin etuna oli, että hän jo paikallisiin oloihin tutustuneena tuli Karkun venkuilevien ja toisiaan tukevien ja takailevien sukulaispiirien ulkopuolelta. Johan Pacchaleniuksen rästiä käsiteltiin vielä pitkään Johanin kuoleman jälkeen. Karkun vuoden 1702 talvikäräjillä ilmeisesti epäluuloinen Wördige och Wällärde H:r Henricus Collinus vaati, että hänen rykmentinkirjuri Jakob Stadiukselle maksama 300 taalerin rästin takaussumma kirjattaisiin tiedoksi oikeuden pöytäkirjaan. Stadius asui Turussa, mutta hänen seuraajansa Christoffer Arendz muutti vuonna 1686 Karkkuun ehkä jo silloin veronkantokirjurin Isak Erikssonin ja kirkon väliin. Isak myöhemmin ujuttautui myös pitäjänkirjuriksi.

Todiste Isakin aloitusvuodesta pitäjänkirjurina voisi jopa löytyä tilityksiä ja kuitteja selailemalla, jos sillä nyt mitään merkitystä olisi. Ainakin sellainen hän vuoden 1689 käräjillä oli, minkä jälkeen Turun veromestarin poika Karl Feuchting tuli saman kihlakunnan henkikirjuriksi. Eiköhän Karl asunut vielä siihen aikaan ja sen jälkeenkin turvallisesti Turussa, ja ainakin myöhemmin Kaarinassa. Senkin ehkä voisi tarvittaessa todistaa. Veronkannon varmistukseksi vielä 1700-luvun taitteessa Isak Eriksson ja Juliana Månsdotter kiistelivät useampaan kertaan käräjillä Järventaan vieressä sijainneen lunastamansa Lammentaan Kintun autiotilan korjauskustannuksista kirkkoherra Henricuksen veljenpojan ja samalla langonpojan Johannes Collinuksen kanssa.

Pakkalan emäntä ja Johan Pacchaleniuksen isoäiti Brita Nilsdotter on kiinnostava henkilö, mutta tuskin hän liittyy Astreniusten kantaisän elämäntarinaan.

[Pekka Hiltunen]

Kiva, että nuorilla riittää tarmoa ja ennakkoluulottomuutta näitä tähtimiesten sukuja tutkittaessa. Itselläni on semmoinen sormituntuma, että känsärin pojasta ei välttämättä tullut Turun mahtavimman, Horn -suvun edustajan palvelijaa - ei edes kirjurin ominaisuudessa ja isänsä jälkeen. Olen alusta saakka lähtenyt omissa sukutarkasteluissani liikkeelle poikkeuksellisesta lahjakkuudesta, kuten absol. sävelkorvasta, jonka minä "onnettomuudekseni" periytin vielä jälkeläistöönikin.
Mikään tuluspurun kuoritsija ei ole voinut olla yksin pappissuvun taustalla.
Astrenius -suvun nimen tähtien lukumäärä on jäänyt arvoitukseksi. Olikohan niitä kolme, viisi, kuusi vai enemmän? Kahdeksankulmainen tähdistö voidaan piirtää mustekynällä yhdellä vedolla - samoin kuin 5-kulmainenkin, mutta 6-kulmaiseen tarvitaan kaksi kolmiota eli n.s.Davidin kilpi (jossa kaiketikin raudan säästämiseksi oli kaksi kolmikulmaista, lyttyyn taottua rautatankoa).

Minulla on juutalaiset sukujuuret molempien vanhempieni puolella - ja itsekin olen juutalainen. Kun muine aloittelin mikrofilmien tarkastelua Turun Maakunta-arkistossa, en koskaan ollut yksin - vaikka siltä ehkä näytti. Voi olla, että salaisuuden on tahdottu pysyä salaisuutena kaikilla vuosikymmenillä täällä viikingien maassa - enkä tässä nyt suinkaan halua väheksyä esi-isiämme ja "Ville Vallatonta" (Wilhelm the Conqueror), jonka kerrotaan hänenkin esi-isänsä lukeutuneen näihin maailmanvalloittajiin eli viikingeihin...
Astreniusten tonkiminen ei käsittäkseni johda, eikä voikaan johtaa mihinkään: aina jää avoimia kysymyksiä. Jos joku haluaa uskoa, että känsäristä voi tulla ylioppilas, niin totean, että uskonasioista on turhaa kiistellä tai edes neuvotella.
PH

[Benedictus]

Isak Erikssonin tytär ja vävy ajettiin Järventaasta, muistaakseni siirtyivät Suoniemen Pakkalaan. Tämän takia haen yhteyttä suvuille.
Eräs mahdollisuus olisi ehkä!


Collinus, Jacobus Johannis (K 1683)

Collin, Jakob Johansson

S todennäköisesti Karkku 1630-luvun alussa. V Karkun kirkkoherra Johannes Matthiae Collinus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/459) ja Elisabet Johansdotter Särki (Mört).
Ylioppilas (Satacundensis; ei matrikkelissa) Turussa 1651–1652, respondentti (Jacobus Johannis Collinus Carcku-Finl.) 19.12.1652 ja maaliskuussa 1654; anoi stipendiä 4.4. ja 20.6.1655; stipendiaatti kevätlukukausi 1654 – syyslukukausi 1655.
Vihittiin papiksi Turussa 1655 Huittisten (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5011) kirkkoherran apulaiseksi, valitti maaliskuussa 1657 Turun tuomiokapituliin, ettei kirkkoherra halunnut maksaa hänelle palkkaa; Huittinen pitäjänapulainen ja vt. kirkkoherra (varapastori) 1658. Tapeltuaan käsirysyssä toisen huittislaisen pappismiehen Henricus Matthiae Takun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2432) kanssa Collinuksen määrättiin tuomiokapitulin päätöksellä 30.3.1659 tappelun aloittajana istumaan kaksi vuorokautta tuomiokapitulin "prubbassa" (karsserissa) ja maksamaan sakkoa yhden riikintaalarin. Kevättalvella 1661 eräät Hämeenkyrön seurakuntalaiset anoivat häntä kappalaisekseen, mutta hän ei saanut virkaa. Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalainen 1661, astui virkaan Hellströmin mukaan luultavasti 1.5.(1661/62?); Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1663, astui virkaan 1.5.1665. Collinus oli kirkkoherrana Tukholman kaupungin konsistorin jäsen ja tuli tunnetuksi kiivasluontoisena, omavaltaisena ja riidanhaluisena pastorina, Uskelan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5111) kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla tuomiokapitulia kuulematta ja sen ehdokkaan sivuuttaen 6.5.1669, astui virkaan virallisesti 1.5.1670, mutta erosi Tukholman kaupungin konsistorista vasta 18.5.
Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 14.12.1653 ja 27.5.1654; väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 27.2.1674, marraskuu ja 10.12.1675 ja lokakuu 1681.
Osti 1680 Uskelan Lopen kylästä kaksi ratsutilaa.
K Uskela 18.6.1683.
P1 Hämeenkyrö 30.6.1661 Valborg Turosdotter (Thuronis) Thuronia, S Hämeenkyrö 5.4.1637, K Tukholma 8.6.1665, PV Hämeenkyrön kirkkoherra Thuro Theodorici (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2521) ja Valborg Abrahamsdotter; P2 Tukholma 19.7.1666 Katarina Petersdotter Hacks, S Turku 27.11.1642, K Uskela 28.1.1680, P2 V Uudenkaupungin porvari, kauppias ja raatimies Peter Hacks (Hakes) ja Brita Hansdotter Hornick; P3 noin 1681 Maria Jöransdotter Alana, asui leskeksi jäätyään Turussa, jossa omisti talon Kirkkokorttelissa, K Turku (haudattiin 18.8.) 1727, P3 V Turun akatemian 1. teologian professori ja Turun tuomiorovasti, filosofian maisteri, teologian tohtori Georgius Christophori Alanus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/62) ja Elisabet Nilsdotter.


Collinus, Henricus Johannis (1646–1707)

Henrik Johansson

S Karkku 1646. V Karkun kirkkoherra Johannes Matthiae Collinus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/459) ja Elisabet Johansdotter Särki (Mört).
Ylioppilas (Satacundensis) Turussa 1663/64; respondentti (Kark.-Finl.) 1667(?); mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 2.8.1671, jolloin sai pyynnöstä todistuksen tuomiokapitulia varten.
Kirjoittajana hautajaiskirjasessa, julkaistiin Tukholmassa 1685.
Karkun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5029) apulaispappi, mainitaan 1669, kappalainen 1672, kirkkoherra 1678. Collinus oli viimeisinä elinvuosinaan raihnauden takia kykenemätön hoitamaan virkaansa, ja kappalainen Johannes Christophori Enckell (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/521) toimi vt. kirkkoherrana (vicepastor) vuodesta 1704.
Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1693.
Omisti Karkussa Kosken ratsutilan 1672–1686 ja Vihtiälän Vitikan tilan 1685–1698.
K Karkku 13.1.1707 "60-vuotiaana" (haudattiin kirkon kuorin lattian alle alttarin oikealle puolelle).
P noin 1672 veljensä käly Elisabet Persdotter Pacchalenia, oli elossa 1696, mutta mainitaan vainajana syksyllä 1698, PV Karkun nimismies, Pakkalan ratsutilan omistaja Pietari Mikonpoika / Per Michelsson ja Kirsti Eerikintytär / Christina/ Kirstin Eriksdotter Blom-Florinus.
-----------------------
Ylläolevien veljesten siskonmies oli aiemmin mainittu Halikon kruununvouti Erik Larsson.
-----------------------
Pohdin:
Jos Isak Eriksson oli Uskelan Äijälän vouti Erik Jacobssonin poika, ilmeisesti Elisabeth nimisestä vaimosta.


Kuinka moni palanen menisi paikalleen, jos tuo Erik Jacobssonin vaimo olisi ollut Karkun khr Johannes Collinuksen tytär eli Uskelan khr:n sisar, Karkun khr Henrik Collinuksen sisar ja Halikon kruununvoudin käly, jonka 2 veljeä olivat naimisissa Pacchalenius sisarten kanssa.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Erikssonin tytär ja vävy ajettiin Järventaasta, muistaakseni siirtyivät Suoniemen Pakkalaan. Tämän takia haen yhteyttä suvuille.
Eräs mahdollisuus olisi ehkä!

Collinus, Jacobus Johannis (K 1683)

S todennäköisesti Karkku 1630-luvun alussa.

Collinus, Henricus Johannis (1646–1707)

S Karkku 1646.
-----------------------
Ylläolevien veljesten siskonmies oli aiemmin mainittu Halikon kruununvouti Erik Larsson.
-----------------------
Pohdin:
Jos Isak Eriksson oli Uskelan Äijälän vouti Erik Jacobssonin poika, ilmeisesti Elisabeth nimisestä vaimosta.

Kuinka moni palanen menisi paikalleen, jos tuo Erik Jacobssonin vaimo olisi ollut Karkun khr Johannes Collinuksen tytär eli Uskelan khr:n sisar, Karkun khr Henrik Collinuksen sisar ja Halikon kruununvoudin käly, jonka 2 veljeä olivat naimisissa Pacchalenius sisarten kanssa.

Yhteyksiä syntyy ajallisesti, paikallisesti, sukujen välillä ja sisällä omistusten vuoksi tai muuten vain, joskus jopa säädyllisesti, myös ammatti vaikuttaa valintoihin, mutta voisi olettaa, että ennemminkin ammatti sukulaisuuteen, ainakin ensimmäisellä kerralla. On monia esimerkkejä Astreniusten avioliitoista talonpoikaisista piireistä tulleiden kanssa, ja myös hakeutumisesta maallisiin harrastuksiin, vaikka kantaäidin Juliana Månsdotterin puolella riitti loputtomia pappislonkeroita yli yhden suvun tarpeen. Ne on jo tongittu loppuun kuten sittiäiset tunkiossa.

Karkun Isak Eriksson ilmestyi varmuudella katselmuskirjureiden aikakirjoihin elokuussa vuonna 1677, mutta ei ole löytynyt merkkejä, että hän olisi ollut Karkussa ennen 1680-luvun alkua. Voi väittää, että Isak on ollut kirjuri myös sitä ennen. Isak ei ollut sodassa vaan jossain. Veromestarin luona Turussa oli Isak Eriksson-niminen kirjuri vielä maaliskuussa vuossa 1679. Siellä myös oli veronkantokirjuri Johan. Veronkanto ei ollut veromestarin tehtävä vaan kassanhoito eli reskontra.

Kun joku Isak Eriksson oli kruununvouti Jakob Callian (Ala-Satakunnan, ei Karkun alueen kruununvouti) asialla Huittisten käräjillä vuonna 1694, hän oli ulosmittaamassa Maurialaa vuonna 1675 (pitäisi tarkistaa) kuolleen Erik Larssonin takauksesta. Tuomiokirjassa mainittiin "Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl," Takausvastuuseen joutuneen leski oli tehnyt sopimuksen omasta osuudestaan. Erikseen piti mainita, että sopimuksen oli hyväksynyt veromestari Feuchtingin kanssa samaan eli tapahtuma-aikaan lääninkamreerina ollut Anders Bange. Kyseessä ei ollut Bangen leski. Tapahtuma-aikaan veromestarin kirjuri oli joku Isak, mahdollisesti vielä vuonna 1679 kirjurina ollut Isak Eriksson. Lääninkamreeri Bange oli ilmeisesti 24.2.1676 Turussa kuolleen rykmentinkirjuri Erik Andersson Bangen veli. Erik Bangen lanko Karkun Isak Erikssonin rykmentin ratsumestari Nils Meibom osti vuonna 1682 Uskelan Isak Erikssonin isän serkun ratsutilan Halikon Piintilän.

Voi olettaa, että läänin virkamiehetkään eivät edes sota-aikana mitään nynneröitä olleet ja he puuttuivat Karkun sukulaispiirien takaussotkuihin viimeistään Henricus Collinuksen takaaman multilangon Johan Pacchaleniuksen rästin jälkeen. Maalliset ja sotilasvirkamiehet sen jälkeen vaihtuivat ja he sijoittuivat lähemmäs pelipaikkaa Karkkuun ja Tyrväälle. Virkamiesten vaihtaminen oli sen ajan käytäntö väärinkäytösten välttämiseksi. Isak Erikssonin piti hoitaa käräjillä asti raha-asioitaan Collinusten kanssa vielä 1700-luvun vaihteessa. Tuskin hän heidän kanssaan kimpassa oli.

Ei ole merkkejä Isak Erikssonin sukulaisuudesta Karkun vallaspiirien kanssa, ei mainintoja perinnöistä, niiden kiistoista eikä muustakaan. Veronkantokirjurina Isak Erikssonille sopi ennemminkin ulkopuolisuus Karkun rahasotkujen jälkeen. On mahdollista, että Isak oli Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kolehtia keräämässä peräti 25-30 vuotta. Se voisi olla ainakin Satakunnan ennätys. Vaikka vuonna 1627 papiksi vihityllä Johan Collinuksella olisi voinut olla tytär, joka ehtisi olla sama kuin Uskelan Äijälässä eli Känsärissä vuonna 1647 mainittu Erik Jakobssonin puoliso Lijsbetha, paljon oli Karkun ja Uskelan välillä ja ympäristössä muitakin vaihtoehtoja. Isak Erikssonin äiti on toistaiseksi tuntematon, kunnes löytyy suoraan häneen liittyvä maininta tarkistettavaksi.

Karkun Isak Erikssonin tyttären Karinin ja Elias Aron ilmeisesti esikoistyttärestä tiedetään ainoastaan, että Eliaksen "barn i Packala" mahdollisesti kuoli Pakkalassa. Pakkala oli matkan varrella, jos halusi mennä Kauhajoen Aronkylään, tai tulla sieltä. Pakomatkasta ei voinut olla kyse, ellei sen päätepiste ollut hauta Karkun kirkon kuorissa, jonne lapsi haudattiin.

[Pekka Hiltunen]

En nyt tiedä tarkkaavaisuudesta tarkemmin, mutta sukulaisten voisi kuvitella pitäneen yhteyttä enempi kuin nykyään (kun ei edes omien lastensa menoja enää (somesta puhuattakaan) tunne. Isak Erikssonin pojantytär Elisabet Eriksdotter Astrén naitiin Mouhijärven "korkeasti oppineelle" Matias Hagelbergille (k. 21.5.1780), joka toimi Suodenniemellä pitäjänapulaisena.Tytär Lisbeta karkasi Karkusta Urjalaan, mistä tämä sukuhaara sitten joutui "läpi Urjalan ja hirveän varstojen ryskeen kautta" Askaisten Lempisaareen ja sitä tiätä Turum puale. Ehkä tässäkin on jolle kulle tiedonjyvä.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Kun joku Isak Eriksson oli kruununvouti Jakob Callian (Ala-Satakunnan, ei Karkun alueen kruununvouti) asialla Huittisten käräjillä vuonna 1694, hän oli ulosmittaamassa Maurialaa vuonna 1675 (pitäisi tarkistaa) kuolleen Erik Larssonin takauksesta. Tuomiokirjassa mainittiin "Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl," Takausvastuuseen joutuneen leski oli tehnyt sopimuksen omasta osuudestaan. Erikseen piti mainita, että sopimuksen oli hyväksynyt veromestari Feuchtingin kanssa samaan eli tapahtuma-aikaan lääninkamreerina ollut Anders Bange. Kyseessä ei ollut Bangen leski. Tapahtuma-aikaan veromestarin kirjuri oli joku Isak, mahdollisesti vielä vuonna 1679 kirjurina ollut Isak Eriksson. Lääninkamreeri Bange oli ilmeisesti 24.2.1676 Turussa kuolleen rykmentinkirjuri Erik Andersson Bangen veli. Erik Bangen lanko Karkun Isak Erikssonin rykmentin ratsumestari Nils Meibom osti vuonna 1682 Uskelan Isak Erikssonin isän serkun ratsutilan Halikon Piintilän.

Kuka oli ja miksi Isak Eriksson oli asiamiehenä Huittisten käräjillä? Väittäisin, että paikalle tarvittiin parikymmentä vuotta kestäneen takauksen perimiseksi joku, joka saisi asian kerralla ja viimeinkin päätökseen.

Karkun Isak Eriksson oli eri kihlakunnasta, eli hän ei virkansa puolesta liittynyt takausasiaan. Kyseessä oli Huittisten Maurialan ulosmittaus sen loppuvaiheessa. Käräjillä ollut Isak Eriksson ei ollut puolustamassa kenenkään muun etua kuin lääninhallinnon, eli myös kuninkaan ja jumalan. Hänen oma etunsa oli olla jäävi Erik Larssonin takausringin, eli Karkun Collinueten tai Pacchalemiusten suhteen.

Mistä takauksessa oli kyse? Sen ehkä voisi selvittää. Voisi olettaa, että kruununvoutien Erik Larssonin ja Simon Careelin takaus liittyisi heidän tilitystensä rästien ulosmittaukseen. Voudeista ei käräjien aikaan ollut kuin ehkä luut jäljellä. Verottaja on pitkämielinen, mutta säälimätön. On mahdollista, että vielä vuonna 1678 Maskun kruununvoutina ollut Careel olisi ollut takaamassa aikaisemmin kuollutta Larssonjia. Hän ei kuitenkaan kuolleena enää pystynyt auttamaan ammattiveljensä velkojen maksussa ja velka otettiin keneltä saatiin..

Kun takausvelka syntyi joskus 1670-luvun alkupuoliskolla, voutien tilitykset vastaanotti ja kirjasi lääninrahasto. Niihin aikoihin lääninrahaston hoitaja oli Evert Feuchting, hänkin entinen kruununvouti. Feuchtingilla oli viimeistään vuodesta 1675 Isak-niminen kirjuri. Ainakin vuoden 1677 käräjillä Vehmaalla turkulainen Isak Eriksson oli Feuchtingin asiamiehenä ja oli hänen luonaan Turussa vielä vuonna 1679. Yhteenvedon tileistä eli tilinpäätöksen teki tai teetti lääninkamreeri. Hän oli siihen aikaan Maurialan ulosoton yhteydessä jo kuolleena mainittu Anders Bange.

Jos arvata saa, sopiva henkilö edustamaan kruunun etua voisi olla entinen lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson, jospa hän sattumalta sattuisi olemaan käräjien aikaan Huittiesten huitteilla.

[Jari Latva-Rasku]

En nyt tiedä tarkkaavaisuudesta tarkemmin, mutta sukulaisten voisi kuvitella pitäneen yhteyttä enempi kuin nykyään (kun ei edes omien lastensa menoja enää (somesta puhuattakaan) tunne. Isak Erikssonin pojantytär Elisabet Eriksdotter Astrén naitiin Mouhijärven "korkeasti oppineelle" Matias Hagelbergille (k. 21.5.1780), joka toimi Suodenniemellä pitäjänapulaisena.Tytär Lisbeta karkasi Karkusta Urjalaan, mistä tämä sukuhaara sitten joutui "läpi Urjalan ja hirveän varstojen ryskeen kautta" Askaisten Lempisaareen ja sitä tiätä Turum puale. Ehkä tässäkin on jolle kulle tiedonjyvä.
PH

Elisabet Eriksdotter Astrénin isoisän Tyrvään kirkkoherran Johan Wegeliuksen äiti oli Tyrväällä kuollut Seinäjoen Upan entinen emäntä Kaarina Joosepintytär. Esi-isäni Valentin Tuomaanpoika, alun perin Uppa Seinäjoelta, oli Johanin pikkuveli.

Kaarinan taustasta on arvailtu kaikenlaista, kuten myös puolison Tuomas Jaakonpojan äidin Barbro Matintyttären yhteydestä Ilmajoen kirkkoherraan Matthias Laurentiihin tai ehkä ennemmin hänen poikaansa Ilmajoen Lahden isäntään Matti Matinpoikaan, jonka veli oli Turun tuomiorovasti Joakim Stutaeus ja poika Kauhajoen kappalainen Eskill Stutaeus. Yksi kirkkoherran tyttäristä asui Turun seudulla.

Tunnetun ilmajokelaisen sukututkijan Tapio Piirron kommentti löytyy Genistä.

"Tapio Piirto: Luulisin että Kärkelä soppa on saanut alkunsa tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61385 Alavuden Härkölä on SAY:ssa kirjattu Kankoila(?). Seuraavalla jaksolla: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65009 Härkelä. Yhdistelemällä SAY:n kirjauksia joku on paikallisia olosuhteita tuntematta päätynyt talonnimeen Kärkelä. Ja koska taloa isännöi Jooseppi ja talosta kirjattiin tytär 1653-54 on Kaarina Joosepintytär Upan isäksi ”valittu lähin sopiva Jooseppi” – Jooseppi Kärkelä. Ja tuo tutkimustulos on sitten kopioitunut ja kopioitunut."

”Tämä on mahdollinen isä. SAY:ssa esiintyy tällä ajanjaksolla muitakin Jooseppeja. Näihin tiedostoihin ei tyttäriä siihen aikaan kirjattu.”

Alavuden Härkölä, jossa Härköset asuivat oli 1/3 manttaalin maatila kauniilla tervaisella paikalla järven rannalla. Härkölän isäntä oli ilmeisen säästäväinen mies, sillä hän osti veljelleen Juho Joosepinpojalle Ilmajoen Kokkolan Västilän 2/3 manttaalin talon. Pienen talon hinta olisi voinut herua siskollekin. Vuonna 1697 Västilässä mainitaan, että Juhon poika Antti, eli yllä mainitun Kaarina Joosepintyttären (mahdollinen) veljenpoika, olisi ”avvikit till Finland”. Antti Juhonpoika ilmestyi Tyrvään Stormin kotivävyksi ja hänen lapsensa kastettiin pappilassa kirkkoherra Wegeliuksen puolison ollessa kummina. Niin kastettiin monen muunkin, sillä pietismin kylvettämä talonpoika Wegelius ei tuntunut pelkäävän kontakteja kansan parissa. Avoimeksi jää, oliko Stormin Antti Johan Wegeliuksen serkku.

Johan Wegeliuksen rinne papiksi oli paljon jyrkempi kuin Isak ja Erik Astreniuksella, mutta hyvin Johan silti tai ehkä juuri sen vuoksi pärjäsi.

[Pekka Hiltunen]

Valentin Tuomaanpoika, alun perin Uppa Seinäjoelta, oli Johanin pikkuveli.

Minulla on "Vallusta" merkintänä vain syntymävuosi 1669. Koko sisarusparvi: Matti, Jaakko, Juhana, Jooseppi, Valentin, Henrik, Erkki ja Liisa...

Kaarinan taustasta on arvailtu kaikenlaista Tässä on eräs arvailu: Isä Josephus Henrici Sagittarius (eli "Jousimies" - siis tähtimiehiä hänkin); Vesilahden apupappi, Tyrvään kpl, suoritti ratsupalvelua Hätilästä. Äiti Elin Clasdotter, vhmt: Clas Simonsson Krok, s. Ruotsi, k. ~1613 Puola, ratsumies, ratsastilallinen Tyrvään Hätilässä; äiti Sara Eriksdotter.
Näihin kauhajokisiin lukeutuu tietenkin myös pitäjän ensimm. kpl, Uskelan Perttelin Valkjärven Sigfrid Albilacovius, joka isänäitinsä puolelta oli Muurla-sukua sen Kurjala-haarasta (kun toinen haara oli Slangeja äidin puolella). PH

[Benedictus]

Juliana Månsdotter Palmin isää on myös haettu urakalla.
Tässä vanha ajatus, jota kai vielä voisi pohtia. Liittyen juuri Palm nimeen.


Taivassalossa Måns Larsson mainitaan ensimmäisen kerran 1651 Fagernäsissä.
Alla Pirkon löytämä tieto Abraham ketjusta.

Isack Erikson vuosi 1651
TAiS 1684 mm 13:687v
Lanko Måns Larsson i Fagernääs (gård)
Korpraali Huukainen, Taivassalo

Ala-Satakunnan tuomiokirjat
Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1682-1686 (II KO a:1)

Käräjät 7-8.3.1684
Mainitaan Korpraali Isak Erikson, Huukainen Taivassalo. Vuoden 1651 tapahtumia ja lanko Måns Larsson i Fagernäs gård.
Kuva 705
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849571
Kuva 706
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3849572

Fagernäs eli Gunnaris kuului Henrik Flemingille.
http://runeberg.org/frfinl/0130.html

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735433
Lehtisten kartanossa näkyy Jöran Persson 1634. Onko sama kuin Fagernäsissä näkyvä vouti?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205076

Jos vouti Jöran Persson on kummallakin tilalla, voisi ajatella, että jos Måns Larsson on voutina tämän jälkeen, niin hallinnoi noita kaikkia tiloja ennen siirtymistään Hylkilaxiin ja Ulfvenkloun palvelukseen.
Olisiko hoitanut myös Ruotsin ja Livinmaan tilojakin?

Tuon ajan voudit olivat erittäin liikkuvia, mikä on tullut esille vouti Israel Nilssonin elämän vaiheiden tutkimuksesta samalta ajalta.
Hän liikkui Dela Gardien perheen asioilla sujuvasti Baltian,Ruotsin ja Suomen välillä.

Jos tuo Arvid Hornin tienare 1645 on Hylkilaxin Måns Larsson, siirtyy aika pian Henrik Flemingin palvelukseen, Ulfvenklou yhteys viittaa uran etenemiseen taas uuden suvun palveluksessa.
Ulfenkloun maaomaisuus Suomessa oli melko suuri, eli hallinnoi todella isoa omaisuutta.

Tälläisen ammattivoudin asema oli varmaankin melko mahtava, joten jos isänsä olisi ollut alilaamanni Lars Bertilsson Ekestubbe, ei se olisi ollut outo ammatti hänelle.

Lars Bertilssonin poika Johan Larsson oli jo aviossa 1630 isänsä vaimon Margareta Knutsdotterin ja 1- miehensä pappi Andersin tyttären kanssa.

Heillä oli poika NIls Johansson, joka oli Vihdin Vanhalan Ylöstalon seuraava isäntä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1377324
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1378900
Nils Johansson näkyy isäntänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1383311
Johan Nilsson.
Tämä Johan Nilsson otti nimen Palm käyttöön. Ajankohta vaikuttaisi olevan juuri 1700-luvun vaihteessa eli sama kuin Juliana Månsdotter Palmilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1382392
Johan Nilsson
http://runeberg.org/frfinl/0101.html

Kiinnostava seikka on se, että Måns Larsson ei liene ollut kovin vanha kuollessaan, sillä avioitui noin 1653-4 paikkeilla ja joj olisi silloin ollut noin 30 vuotias olisi syntynyt 1623, mutta jos olikin 20 vuotias niin syntyi 1633.
Kuoli 1676 eli oli joko 43-53 vuotias kuollessaan.
http://suku.genealogia.fi/showthread...lax#post (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=282848&highlight=hylkilax#post282848)

[Jari Latva-Rasku]

Jos tuo Arvid Hornin tienare 1645 on Hylkilaxin Måns Larsson, siirtyy aika pian Henrik Flemingin palvelukseen, Ulfvenklou yhteys viittaa uran etenemiseen taas uuden suvun palveluksessa.
Ulfenkloun maaomaisuus Suomessa oli melko suuri, eli hallinnoi todella isoa omaisuutta.

Tälläisen ammattivoudin asema oli varmaankin melko mahtava, joten jos isänsä olisi ollut alilaamanni Lars Bertilsson Ekestubbe, ei se olisi ollut outo ammatti hänelle.

Lars Bertilssonin poika Johan Larsson oli jo aviossa 1630 isänsä vaimon Margareta Knutsdotterin ja 1- miehensä pappi Andersin tyttären kanssa.

Heillä oli poika NIls Johansson, joka oli Vihdin Vanhalan Ylöstalon seuraava isäntä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1377324
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1378900
Nils Johansson näkyy isäntänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1383311
Johan Nilsson.
Tämä Johan Nilsson otti nimen Palm käyttöön. Ajankohta vaikuttaisi olevan juuri 1700-luvun vaihteessa eli sama kuin Juliana Månsdotter Palmilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1382392
Johan Nilsson
http://runeberg.org/frfinl/0101.html

Kiinnostava seikka on se, että Måns Larsson ei liene ollut kovin vanha kuollessaan, sillä avioitui noin 1653-4 paikkeilla ja joj olisi silloin ollut noin 30 vuotias olisi syntynyt 1623, mutta jos olikin 20 vuotias niin syntyi 1633.
Kuoli 1676 eli oli joko 43-53 vuotias kuollessaan.
http://suku.genealogia.fi/showthread...lax#post (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=282848&highlight=hylkilax#post282848)

Aloitin lainauksen vasta Arvid Hornin palvelijasta, joka mainittiin Uskelan Vuodentaan kartanon yhteydessä.vuonna 1645. Vuonna 1639 mainitaan Johan Munck af Fulkilan kirjuri eli palvelija Mårthen Larsson. En lähtenyt loputonta Astrenius-ketjua lukemaan, mutta muistelisin, että olisi todistettu, että Taivassalon Måns Larsson oli eri henkilö kuin Uskelan.

Kun katsoo Turun katedraalikoulun matrikkelia, vielä vuoden 1670 paikkeilla lähes kaikki olivat Joku Jonkunpoikia, mutta 1700-luvun alkuun tultaessa nimien keksiminen oli jo muotia. Turun akatemiassa nimiä keksittiin jo aikaisemmin myös sellaisille, joiden ei tiedetä pääsykuulustelun eli ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelleen mitään. Nimen keksiminen oli kuin vihkimisriitti osaksi mitä kutakin. Tuskin Upan pojalle Juholle nimi, josta lopulta tuli Seinäjokeen viittava Wegelius, keksittiin Oulun koulussa vaan vasta Uppsalassa, mutta nuoremmille Astreniuksen veljeksille hyvinkin jo kouluun mennessä.

Nimi Palm tuli enon Israelin vielä eläessä kaikille kolmelle Måns Larssonin tyttärelle, ikäjärjestyksessä Juliana, Catharina ja Maria, samoihin aikoihin. Viimeisenä kuoli ruotuvaivaisena Maria. Ei ole ilmennyt, että sisaruksilla olisi ollut veljiä tai isä tai isän puoleiset velipuolet olisivat käyttäneet Palm-nimeä. Ytimekäs nimi ei kelvannut Astreniuksen veljeksille, vaikka heidän nimensä tähdet esiintyivät äidinpuoleisissa sineteissä tai vaikkapa Pirkon oivaltamissa Asteri-kukissa. Ei pitäisi arvailla, mutta vanha koristekasvi maatiaisasteri olisi hyvinkin voinut kukkia Järventaan pihassa tai ojanpenkoilla. Nimiyhteyden etsiminen kauempaa kuin pelipaikalta tai olettaa, että se 1900-luvun tavoin liittyy sukuun, voi johtaa harhaan.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka Isak Erikssonille oli nimikaimoja vähän, niitä kuitenkin oli vaikkapa Pohjanmaalla, Lokalahdella ja Perniössä. Kaimoja oli myös Måns, jos Mårten hyväksytään synonyymiksi, Larssonille, niitä oli vaikkapa Uskelassa ja Loimijoella.

Loimijoen Juvalla oli Lars Larssonin poika Mårthen Larsson 1620-luvun alkupuolelta lähtien.
http://digihakemisto.net/item/3614355049/6195002316/162

Mårten esiiintyy useammilla Loimijoen käräjillä vuonna 1621.

Erityiseksi tämän Martin tekee, koska hänellä oli vuosina 1634-37 vävy Erik Jakobsson, jolla kuitenkin oli puoliso Gertrud, ei Lisa, kuten Uskelan Eerikillä. Sitten vuodesta 1644 lähtien paljastuu, että Mårtenilla oli vävy Jakob, jolla oli puoliso Brita. Lopulta vuonna 1651 käy ilmi, että tämä vävy oli Jakob Thomasson. Vaikka Uskelan Erik Jakobsson taisi jopa jossain vaiheessa olla hoitamassa Mauritz Hornin asioita Loimijoella, voi olettaa, että Juvan tapauksessa oli kyse eri Jakobista ja Mårtenista. Loimijoen SAY:n lopuksi mainitaan vuonna 1637 Ländzmans folck, eli poika poika Erik Thomasson, jolla oli puoliso Saara. Tuskin kannattaa tätäkään Isak Erikssonin tarinaan sovittaa, veikka Juvan Erik Thomasson voisi liittyä Juvan Erik Jakobssoniin. Kaukana oltiin Karkun Iisakista, vaikka hän pyrki Loimaalle asti pitäjänkirjuriksi. Syy siihen ennemminkin oli sellaisen ammatin harjoittaminen useammassa pitäjässä, eikä sukulaisuus.

On mahdollista, että jo Uskelan Erik Jakobssonin isoisä Thomas oli Hornien palvelija, kirjuri, pehtoori, mitä lie. Jos näin, on mahdollista, että tämä Äijälää sivuavilla käräjillä käynyt Thomas oli Äijälän vävy. Erikin isä Jakob oli ehkä käsityötäinen, jota känsäriksi kutsuttiin. Hän ei vielä ollut ratsutilallinen. Kouluja käynyt sukulaispoika Pullolan Isak sai nimen Barck, joka sopisi lähes känsärin vastineeksi parkkariksi. Erikin veljen "frände" Christer Mattsson oli ilmeisesti sama Arvid Hornin palvelija, pikkutilan maatiaisnimismiehen poika, joka sai haltuunsa Mäenalan ratsutilan ja kruununvoudin viran. Näihin aatelisten palvelijoihin liittyy, että ainakin Erik ja Christer saivat palvelijan pestinsä melko nuorina, jolloin he vielä olivat talottomia poikia. Aatelisen palvelu ainakin aluksi asumakartanoiden "pehtooreina" oli keino päästä käsiksi parempaan elämään. Samalla tavalla olisi voinut muotoutua Taivassalon Måns Larssonin elämä paikallisena talottomana poikana. Vasta myöhemmin ilmeni, että hän sai haltuunsa Lokalahden Tammiston ratsutilan, jossa hän kuoli. Ei ole mahdotonta Juliana Månsdotterin syntymäajasta päätelleen, että avioliitto kirkkoherran tyttären kanssa solmittiin vasta kun Måns oli päässyt aatelisten hommiin. Månsin toinen puoliso, myös Anna, oli maatiaisnimismiehen tytär.

[Jari Latva-Rasku]

Måns Larssonin nimikaimoja on muitakin, mutta tuskin maksaa vaivaa tutkia niitä sen enempää.

Vampulan Martti ei ainakaan sovi kuvioon.

Vampulan seurakunnan arkisto - III Gla:1 Kirkonkassan tilit 1663-1735
15 Mårten Larssons räknings pro anno 1663, så som den 28. Januari bleff kyrckiowärd sisältää haudatut 1663
16 vasen Mårten Larssons räkning A 1664 - oikea Mårten Larsson Kukoi lät [...]färdiga räkningen för kyrkan 1665 sisältää haudatut 1664 ja 1665

Eikä sovi myöskään Lauttakylän Martti.

Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - I KO a:3 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, Välikäräjät 1658-1659

334 10-12.11.1659 Huittis sockn och Lauttakylä Mårten Larsson i Tamare, ryttare bonde Olof Henricsson i Sallila, Jacob Henricsson

Ilmeisesti Loimijoen Juvan Mårten Larsson sinnitteli hengissä vielä vuonna 1653.

Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1653-1654

105 16-18.11.1653 Loimijoki sockn Matts Larsson i kyrckioby och Huittis sockn Josef Bertilsson i Mannis Corneten manfattig Anders Bertning i Lähdeby Biörnebårg, Påvel Påvelsson och till Mårten Larsson i Juva, S. clemet ? ? hustru Maisa, S. Henrics Simonsson
106 16-18.11.1653 Loimijoki sockn Gertrud Michelsdotter i Mannis by, till Olof Thomasson i Harois, Henric Hans Johan Polo och Jacob Jacobsson i Vesikoski, Sigfrid Jöransson i Iloila Påvel Simonsson i ?by Henric Jacobsson i Kurittula by, till Mårten Larsson i Juva Henric i Kemppilä, Johan i Ypää

Lopulta ajankohdasta vuodesta 1657 päätellen paljastuu, että Loimijoen Mårten Larsson ei voi olla sama kuin Taivassalon Måns Larsson.

9-11.5.1657 Loimijoki sockn -? ? - -Thomas Henricsson i Hirvikoski ? Mårten Larsson i Juva, Eric Jacobsson i Karhula, Henric Thomasson i Kemppilä och Olof Jöransson i Hirvikoski sin sons Marcus Thomassons ? - -? Matts Jöranssons frilla? Walborg Bengtsdotter i Kojonperä och ? - -? Eskil Nilsson i Pildola ? Jöran Bengtsson ? -
509 9-11.5.1657 Loimijoki sockn -? Eskil Larsson i Kesärlä ? - -Matts Thomasson i Mulli i virtsanoja ? ? Anders Michelssons ? 11.9.1655 ? ? Simon Kurki ? - -Eskil Mårtensson i Juva ? Knut Johansson i Inkilä ? - -? Eskil Mårtensson i Juva ? Knut Johansson ? - -Mårten Larsson i Juva ? ? Thomas Sigfridsson i Karhula ? Anders Michelsson ? -

[Simotei]

Kyllähän näitä mielenkiintoisia Månsseja ja Iisakkeja löytyy. Hornin palvelija Måns Uskelassa mainitaan jossain jutussa puusepäksi. Voihan olla, että oli sama kuin Turussa vaikuttanut kuvanveistäjä Måns Larsson, josta löytyy parit jutut 1646 alkaen. Tässä yksi.


http://digihakemisto.net/item/2329188301/5932725467/176

[Jari Latva-Rasku]

Alla on jonkin verran mukailtuna havainto tästä ketjusta yli 13 vuoden takaa.

Taivassalon Norrwarisal/Wartsall/Wartsala-nimisessä kylässä (olisiko Kustavissa?) mainitaan ensimmäisen kerran isäntänä rutiköyhän Lars Olofssonin mahdollinen poika Mårthen Larsson vuonna 1630.

Taivassalon Vartsalassa löytyy vuonna 1600 merkintä Lasse Olufs ähr i åhr kommen på ödes eli Lars Olofsson on kyseisenä vuonna ottanut haltuunsa (1/4 manttaalin) autiotilan, jota on kutsuttu Alaskartanoksi. Tilalla asui ennen ja myös Lars Olofssonin tulon jälkeen Matts Nilsson. Lars lienee Mattsin vävy. Tarkoituksena on voinut olla naittaa tilan omistajiksi Larsin poika ja Mattsin tytär.

Mårthenilla oli veli Olof Larsson. Vuodesta 1637 lähtien Mårthen Larssonilla näkyy puoliso Anna, kunnes isännäksi tulee poika Matts vuonna 1650. Matts näkyy poikana jo vuonna 1645, kunnes Mårthen ja Anna viimeisen kerran vuonna 1649, jollain heille on merkitty poika Anders ja tytär Kirstin.

Tällaisia henkilöitä ei voi sivuuttaa, jos mietitään, kuka Taivassalon Måns Larsson oli, varsinkin, jos tiedetään, että hänellä oli puolisona Anna Alftana ja Månsista tuli vouti ehkä joskus 1650-luvulla. Me emme edes tiedä, koska Måns ja Anna olivat syntyneet. Ericus Erici Alftanuksen vanhimmat lapset olivat syntyneet joskus 1610-luvun alussa.
https://digihakemisto.net/item/3621646853/6196090967/61

[Jari Latva-Rasku]

Kyllähän näitä mielenkiintoisia Månsseja ja Iisakkeja löytyy. Hornin palvelija Måns Uskelassa mainitaan jossain jutussa puusepäksi. Voihan olla, että oli sama kuin Turussa vaikuttanut kuvanveistäjä Måns Larsson, josta löytyy parit jutut 1646 alkaen. Tässä yksi.

http://digihakemisto.net/item/2329188301/5932725467/176

Mikä riemastuttava havainto! Jospa Perniössä vaikuttanut nikkari Isak Eriksson todella piti välivuosia ylioppilastutkinnon jälkeen. Mauritz Hornin palvelija Erik Jakobsson mainittiin Kärkisten tilalla käsityöläisten yhteydessä "skaffarena". En tiedä, voisiko Känsärin poika olla "first among equals". Ei välttämättä ole mahdotonta, että Taivassalon Måns Larssonin ammatin harjojttamiseen riitti, että hän oli ruotsinkielinen, kirjoitustaitonen ja hän tunsi paikallisen väestön tarjoamat mahdollisuudet. Suositus tehtävään olisi voitu saada vaikkapa vaimon sidosryhmiltä, ja tulos oli köyhän ja toimettoman yksikätisen rosvon jack pot.

[Simotei]

Kuvanveistäjä Måns Larsson teki töitä kirkoissa. Juttua oli Turun urkuparven koristeista ja oheisessa linkissä hän teki töitä myös Paraisten kirkossa.


https://www.lansiturunmaanseurakunta.fi/documents/5596724/35119463/Paraisten+kirkko+teksti+Jari/ced12c4a-9d43-0313-9533-a6f63ede0e96

[Jari Latva-Rasku]

Kuvanveistäjä Måns Larsson teki töitä kirkoissa. Juttua oli Turun urkuparven koristeista ja oheisessa linkissä hän teki töitä myös Paraisten kirkossa.

https://www.lansiturunmaanseurakunta.fi/documents/5596724/35119463/Paraisten+kirkko+teksti+Jari/ced12c4a-9d43-0313-9533-a6f63ede0e96

Munkin Hannun rälssitilalla Uskelan Hämeenkylän Tottolassa mainitaan hänen kirjurinsa Mårthen Larsson vuosina 1634-36, ja maakirjassa vielä vuonna 1646. Tälläkin Mårthenilla oli puoliso Anna aivan kuten Kustavin? Alaskartanon Mårthenilla. Kyse kuitenkin on vain nimikaimasta. Ainakaan tällä ei pystytä sulkemaan pois mahdollisuutta, että Arvid Hornin palvelija ainakin vuodesta 1645 ei voisi olla myös puuseppä.

Laskutaito ei ole täysin varma hämmentävästä jakosummasta päätellen, mutta Erik Jakobsson esitti, Simon aikoinaan poimimana, Halikon ja Uskelan käräjillä 21-22.8.1643 Morthen Larssonin tekemän laskelman, jossa lautamiehet Knut Mårthensson (i Loppis) ja Sigfrid Påållsson (i Äijälä) ovat arvioineet edesmenneen isän Jacob Thomassonin (i Äijälä) jälkeen jättämän niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Voisi kuvitella, että tämä Mårthen oli sama kuin Erikin kanssa myöhemmin käräjillä eri aatelisisäntien asiamiehenä esiintynyt. Muuten olisi yksi Martti lisää.

[Jari Latva-Rasku]

”Sarven Arvin” yhteydessä mainittu Måns Larsson oli myös? puuseppä ja hänestä tuli varsinainen kaivertaja eli kuvanveistäjä. ”Munkin Jussin” kirjuri ja vouti Mårten Larsson sai isännältään verovapaaksi tilan Uskelan Pukkilasta noin vuodesta 1645 lähtien. Hänet mainittiin kuolleeksi vuonna 1665. Verovapaudelle sai jatkon vävy räätäli Simon Mattsson? puolisonsa Heblan kanssa. Perillisiin ei ilmeisesti voi luottaa, koska Mårten maksoi kymmenyksiä kuolemansa jälkeen. Häneltä oli jäänyt maakirjassa automaattinen kirjauspalvelu päälle ainakin vuoteen 1711 asti. Ei kannata sovitella Uskelan Maunuja ja Martteja Taivassaloon.

Voisi olettaa, että laskelman Jakob Thomasson Känsärin perinnöstä kolmelle pojalle ja kahdelle tyttärelle teki vuonna 1643 Johan Munck av Fulkkilan kirjuri Mårten Larsson ja vuonna 1645 käräjillä Erik Jakobssonin kanssa esiintyi Arvid Hornin kirjuri Måns Larsson. Sen jälkeen poika Erik sai lopulta Känsärin ja veljenpoika Thomas Simonsson otti naapurin verohylyn Kantorin, kuten myöhemmin ilmenee Kantturin tai Kanturin. Kantturi voisi tarkoittaa reen poikkiaisaa ja Kanturi kantajaa. Laihialla reen vetojalasta kutsuttiin roukhuksi. Sillä kannateltiin tukkeja lumisesta metsästä.

[Jari Latva-Rasku]

Aikaisemmin mainitsin, että Turun katedraalikoulun matrikkeli on saatavilla osittain vuodesta 1669, mutta ainakin vuodesta 1670 lähtien. Millään neljästä kaksi vuotta kestävällä luokalla ei mainita Isak Erikssonia. Se tarkoittaa, että ainakin tässä yhteydessä Isak Erikssonin olisi pitänyt tulla ylioppilaaksi viimeistään vuonna 1669, ennemminkin vuonna 1668.

Simo poimi aikoinaan oikeuden pöytäkirjasta oheisen havainnon.

Turun kämnerinoikeus 13.12.1662
Henrich Larsson Kuta esittää panttaustodistuksen ja vaatii Erich Jacobssonilta Uskelan Äijälänkylästä 22 taaleria ja kahden pojan vuoden ylläpitokustannuksia.

Heikki Kutan veli oli Sipi Salko. He todennäköisesti tulivat Piikkiön Harvaluodosta,

Edellinen tarkoittaa, että Isak Eriksson ja mahdollisesti veli Jakob kävivät koulua Turussa viimeistään vuodesta 1662 lähtien. Miksi Jakob? Koska käjäjäjutun yhteydessä Isakin vanhemmat veljet mainittiin järjestyksessä Axell ja Jakob. Jakob voisi näin ollen olla iältään lähempänä Isakin ikää.

Isak Eriksson Hammarstierna mainitaan ylioppilaaksi vuonna 1668 ja Isak Eriksson Kentzer vuoden 1673 käräjillä. Voisi kuitenkin päätellä, että ainakin katedraalikoulua käyneinä he kumpikin olisivat olleet ylioppilaita samoihin aikoihin.

Onko tässä ketjussa mitään, joka voisi sitoa turkulaisen Hammarstiernan Erik Jakobssonin pojaksi vaihtoehtona kahdelle nimikaimalle? Myöhemmin ei ole luotettavasti ilmaantunut tarjolle samaan aikaan kahta eri sopivaa Isak Erikssonia. Alla on se ainoa löytynyt oljenkorsi, josta siitäkään ei ole sen enempää viisastuttu.

Tyrvään Leiniälässä tarkemmin Haunian tilalla näkyy 1630-luvun alkupuolella Matts Eskilsson, sitten samoihin aikoihin Piikkiön Sauvalassa ja Halikon Immalassa. Tällä Matilla oli puoliso Elin Antoniuksen- tai Tönnentytär. Tuskin tällaisille nimikombinaatioille kovin paljon kaimoja oli, koska kyse aikaisemmin mainituissa paikoissa ja lopulta ainakin vuodesta 1651 Nurmijärven Pukkilassa oli entisestä Halikon kihlakunnan lainlukijasta. Nurmijärvi voisi liittyä Matin puolisoon. Heillä tiedetään käräjäjutun perusteella olleen nimeltä mainitsematon tytär. Erik Jakobssonilla oli käräjillä jonkin verran yhteyksiä Matts Eskilssoniin.

[Simotei]

Epäilit, että Käntzer-nimi viittaisi johonkin reenosaan. Tuli heti mieleen Turussa vaikuttanut Isak Reennaula, joka kuoli 1675-76. Hänet nimitettiin 1668 Aningaisten pohjoiskorttelin "qvartermästareksi".
http://digihakemisto.net/item/2329402179/5932920434/106



Vaimo Walborg asusti suurimman osan ajasta yksin, joten Isak lienee töissä jossain muualla tai oli vapautettu verosta. Vuonna 1668 samassa taloudessa eli inh. Jakob ja bm. hustru Walborg.


Tosin 1658 Aningaisissa asui Isak Sigfridsson vaimonsa Walborgin kanssa?


Tietääkö joku lisää tästä Reennaulasta?

[Benedictus]

Kaiveltiin aikoinaan 2019 Mat Eskilssonia. Tein silloin yhteenvetoa hänen verkostostaan.
Liitän sen tähän. Monet noista tiedoista ovat Simotein aikoinaan etsimiä.


Latva-Raskun ajatus Erik Jacobssonin vaimon olemisesta Mats Eskilssonin tytär ei tunnu yhtään hullummalta, kun tuota sukuverkkoa lähemmin tarkastelee.

Tyrvään Haunia, Karkun Haapaniemi ym. tulevat esille.Svarthafra ja Wessel liittyvät Mats Eskilssonin veljeen.
Myös Bilang nimi näkyy. Ingrid Bilang oli Claes Brenneruksen vaimo eli Juliana Månsdotter Palmin isoenon vaimo.
Oliko Elin Antoniusdr tämän Antonius Papen tytär ei ole varmaa, mutta voisi spekuloida, että sitäkautta tulisi isompikin määrä tähtiä Astrenius nimeen.


Lempäälän Kuljun Kukkola, Michel Eskilsonin tila on läänitetty kapteeni Carl Sigfridssonille.

Pirkkala Härmälä eli Messukylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528)
Capteeni Carl Sigfridssonin leski Kirstin Cristoffersdotter


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720)
Carl Sigfridsson 1624
Hans Eskilsson Svarthafra 1622

KA mf. ES 1963 (nn 4) Hämeenkyrön käräjät 7.–8.3.1645 f. 161 (förbe:de Syskones Styff Moor hustru Kirstin Christoffersdåtter Uthaff sin förrige Mans framledne Ifwar Israelssons Barns Fäderne ifrån Sillantaka till Laitila på åthskillige tijder fördt);

*SläktenSvarthafra *(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm)#*))*

*KamrerRafael Sumelius (Image: http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif (http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif))*
Under 1600-talet skapade sig länsmanssläkten Svarthafra iKangasala en rätt bemärkt ställning i övre Satakunta, men densynes ha dött ut på manslinjen under följande sekel. Redanstamfadern, länsmannen i Kangasala Hans Eskilsson (d.c. 1625) tycksha haft rätt betydande tillgångar, men av de fastigheter haninnehade förefaller ingen att ha varit fädernearv. Andraantydningar om hans härkomst har inte heller framkommit. Det synestroligt, att släktens stamgård, i Kangasala, Hannula rusthåll iTursola by, kom i Hans Eskilssons händer genom hans gifte. Dåvarandekapellanen och sedermera kyrkoherden i Kangasala Henricus Georgii,vilken 1613-1614 nämnes som gårdens föregående innehavare, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))förefaller nämligen att ha varit bror till Hans Eskilssons hustru.Ungefär samtidigt som Hans Eskilsson tillträdde Hannula förenadesdessutom Tapola och några andra hemman i Tursola med Hannula. Tapolainnehades från 1607 av kyrkoherden Georg
ius Henrici Isoherra,som var far till Henricus Georgii, och som sista ägare till

Tapolaföre sammanslagningen med Hannula nämnes 1613 »Hustru Anna, S. HerJörans.» [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Som innehavare av Hannula närmast före Henricus Georgii nämnes»Henrik» 1606 och »Hans Kåck» 1607-1611. Dessa personer kan varaHenricus Georgii och Hans Eskilsson - i Kangasalan historia II, s.295, har Hans Kock antagits vara Hans Eskilsson - men utantilläggsindicier förefaller dessa identifikationer mycket osäkra.Något samband kan inte heller spåras mellan de ovan nämndapersonerna och den Erik Mattsson, som före dem hade innehaft Hannulasedan 1585.
Någon motivering för valet av släktens särprägladenamn har inte kunnat uppletas.

Tab.1.
I. *Hans Eskilsson*, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva byi Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmäläi Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, atthans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Giftmed Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu

1660,då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systersstyvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2))men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius HenriciIsoherra och hans hustru Anna. [4](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4))
II Barn: [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))
Hans Hansson, kvartermästare. D.c. 1654. Tab. 2(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)).

Tab. 2.
II. *Hans Hansson Svarthafra* (son till HansEskilsson, tab. 1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1))),nämnes från 1636 som innehavare av Hannula, med vilket på1630-talet förenades Karttiala i Tursola by. Var 1639 länsman iKangasala. Var i juni 1646 »till Tyskland frånvarande» somkvartermästare vid major Karl Bäcks kompani av Åbo länskavalleriregemente, men vistades i oktober s.å. i Kangasala ochnämnes då första gången med namnet Svarthafra. [5](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5))Torde senast från 1649 åter ha varit bosatt på Hannula. Död ca.1654. Arvskifte efter honom förrättades 26.10.1655 och detbekräftades vid Kangasala ting 30-31.10.1665. - Gift 1) med KristinaKlasdotter, nämnd 1638-1645; 2) senast 1647 med

MargaretaAbrahamsdotter (Kollanius), levde ännu 1678, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))dotter till kapellanen i Karkku Abrahamus Matthiae Kollanius ochBrita Hansdotter. Vid Karkku ting 8-9.3.1647 behandlades de ans
pråkHans Hansson och Jakob Israelsson (Wessel) för sina hustrur ställdepå arvsrätt till Kollais gård, som innehades av hustrurnas broder,underlagmannen Abrahamus Kollanius. [6](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6))Vid arvskiftet efter Hans Hansson tillföll Karttiala MargaretaAbrahamsdotter och hennes barn.

Oliskohan Hans EskilssonSvarthafra kolmas Eskil-veljeksistä?

Hanssin pojanpoika oliJärventaassa näkyvä Gustaf Svarthafra.

Benedictus 4.12.2012

Löytyituo tieto veljeksistä:
Yksi juttu 1636, jossa Mickel Eskilssonvalittaa veljensä Mats Eskilssonin puolesta kämnerinoikeudentuomiosta Sigfred Frostia vastaan.

Benedictus 5.12.2012

Keräänviitekehystä vanhoista jutuista.
Haapaniemi:
1690/91 *Anders Hacks* Andreas Johannis, Satacundensis 3725(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725)).Vht: Hämeenkyrön Tuokkolan omistaja, akatemianvouti Johan Pehrsson Hacks (†
1701)ja hänen 1. puolisonsa Maria.

Johan Persson Hacks Jysiä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838)
Johan Persson Hacks osti Hämeenkyrön Tuokkolan ratsutilan MargaretaJacobsdotter Finnolta 1677.


Lainlukija ja vouti Mats Eskilsson, jota on myös nimitetty Blomm nimellä, erinomaisen oman aikakautensa esimerkki miehestä, joka toimi ja vaikutti yli kaikkien rajojen.

Mats Eskilssonista on arvelu, että olis i samaa sukua Thomas Eskilsson Blom-Florinuksen kanssa, johtuen isännimestä ja sinetistä.
Ainakaan he eivät liene veljeksiä, sillä ajallisesti ovat liian kaukana toisistaan. Toisaalta Mats Eskilssonia ei missään tähän mennessä
löydetyssä lähteessä ole mainittu sukunimellä.
-Olisi kiinnostavaa tietää, mistä tuo Blomm nimi tulee?

Ensimmäinen maininta Mats Eskilsonista lienee 1601?
Halikon voutikunnan tilikirjaa vuodelta 1601. Kuiteissa, jotka käsittelivätviljan ja hevosten ym toimituksia.

Jören Linde fougde i Halicko och Wemo herader
Mats Eskilsson (Jören Lindes tienare)
Jörgen Blomme
Tuosta Mats Eskilsonista ei voi silti sanoa onko sama, esimerkiksi Liedon Moision omistajiin kuulu i Mats Eskilsson, joka on eri henkilö.

Pääosin Mats Eskilssonin tiedot ovat 1620-40 luvuilta.

Halikon Immalassa 1622-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597)

Piikkiön Sauvalassa 1630-1643?
Mainitaan tilan ostajana1630
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778)
1643 mainitaan leski Helena Antoniusdotter

Tila siirtyy Taivassalon khr Claes Brenneruksen lankolle Jöran GrelssonAnkarsköldille.
Claes Brennerus oli Järventaan Juliana Månsdotterin äidin Anna Alftanan eno.

Nurmijärven Nurmijärvenkylän Pukkilassa 1634-
Tilan edellinen omistaja entinen Porvoonläänin vouti Henrik Andersson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119)
Elin Antonidr näkyy vielä 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116)

Mats Eskilssonin lapsista ei ole tietoa, mutta ainakin tytär.
Piikkiön käräjät 23-24.5.1642
Förståndig Mats Eskilsson (i Safvala) kertoo oman versionsa nyrkkitappelusta naapurinsa Peer Matssonin (i Moisio) ja tämän tulevan langon Mickell Anderssonin (i Korsnääs) välillä. Seuraa tarkka kertomus tapahtumista niityllä ja kirkkotarhassa. Mukana Peerin sisko Margareta Matsdr (morsian) ja Mats Eskilssonin nimeltä mainitsematon tytär sekä Peerin isä Mats Mårtensson.

Piikkiön käräjät 1639
Wälförständig Mats Eskilsson esittää, että hänen Swäntienare (?) Knuth Jacobsson on sairastunut Saksassa ja tarinaa hevosen kohtalosta

Piikkiön käräjät 1636
Nimetään miehet arvioimaan Mats Eskilssonin (i Saufwala) omaisuus

Piikkiön käräjät 1636
Mats Eskilssonin (i Saufwala) hevonen arvioitu 30 taalerin arvoiseksi ja Pöytyän nimismies on vienyt sen Tammentakaan vaihtohevoseksi.

+ useita velkajuttuja Matsia vastaan.

Helsingin pitäjän käräjät 27.2.1635
Entinen Halikon kihlakunnan lainlukija Mats Eskilsson perii edesmenneeltä Hendrich Anderssonilta huomattavaa rahasummaa ja viljaa, jotka Hendrich on velkaa. Velan panttina on Nurmå-niminen tila, joka on perillisten hallussa (siskosten ja rintaperillisten). Kukaan perillisistä ei ollut vastaamassa.

Helsingin pitäjän käräjät 26.6.1638
Ehrlig och wälförståndig Mats Eskilsson perii edesmenneen harastuomarin Henrik Henrikssonin 2.11.1635 antaman todistuksen mukaisesti huomattavaa summaa entisen nimismiehen Henrik Anderssonin (i Nurmijärfvi) perillisiltä. Mats Eskilsson on jo kolmeen otteeseen yrittänytperiä velkaa (167.1634, 27.5.1635 ja 2.11.1635), mutta yksikään perillisistä ei ole tullut vastaamaan vaikka ovat hyvin tienneet osan Buckilan tilasta olevan pantattuna. Kukaan perillisistä ei myöskään halunnut tilaa itselleen ja se on jäänyt verohylyksi . Arviointimiehet ovat arvioineet tilan 186 hopeataalerin arvoiseksi.
Mats Eskilsson esittää Henrik Anderssonin ja silloin Revalissa olleen kamreeri Jakob Philipssonin (BILANG) välisen 20.9.1629 päivätyn sopimuksen, jossa Henrik panttaa talonsa kamreerille kruunun rästejävastaavasta 220 taalerin summasta. Koska kukaan perillisistä ei ollut maksanut niin Mats Eskilsson maksoi velan taloa vastaan ja perii nytloppuvelkaa perillisiltä.

Helsingin kaupungin raastupa 12.4.1640
Edesmenneen Herman Fissingin Räävelistä perillisten puolesta Antonius
Pape tiedottaa, että Porvoon läänin entinen nimismies Mats Hendriksson, joka tuolloin asui Helsingissä, oli 4.7.1629 saanut Fissingiltä 80 taaleria, mutta kuollut pian tämän jälkeen.

Ylläoleva Antonius Pape lienee MatsEskilssonin appiukko.
http://runeberg.org/frfinl/0028.html (http://runeberg.org/frfinl/0028.html)

Mats Eskilssonin isää ei varmuudella tunneta, mutta eräs varteenotettava on Eskil Mattsson, joka oli Vehmaan vouti jajokapaikassa muuallakin. Kuollut n. 1634.
Eskil Matsson omisti Kalannin Villilän, joka näkyy Laitilan SAY:ssä.

Kiinnostavaa, että tuo entinen vouti mainitaan monilla Karkun ja Tyrväänkäräjillä yhdessä Mats Eskilssonin kanssa peräämässä rästejä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304)
Kiinnostavaa, että Eskil Matsonin jälkeen Villilä mainitaan fru Margareta Hansdotter i Uussaaren omistuksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823)
Fru Margareta taas oli Piikkiön Sauvalan hankkineen Göran Ankarsköldin anoppi.
http://runeberg.org/frfinl/0014.html (http://runeberg.org/frfinl/0014.html)

---------------
Kyrön jutuissa ("verotarkastuskäräjillä") 27.4.1635 esiintyy Mickel Eskilssonin veli Henrich Eskilsson. Hän ajaa asiaa veljensä (fördom upbördsman öfver boskaps hielppen) puolesta käsiteltäessä vuoden 1628 tapahtumia.

Tässä kait Haapaniemen Michel Eskilssonin veli.
----------------------
Tietämättä mitään tästä suvusta laitan linkin Euran käräjille 1642 (KA Euran käräjät 25.–26.2.1642: 201-201v). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847445 Jutussa esiintyvä Erik Eskilinpoika lienee Isotalon lesken toinen mies. (KA Ikaalisten SAY 1634–53: 28 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108 )
Erik Eskilinpojan isäksi mainitaan Eskil Mattsinpoika, jonka leski, Erikin äiti asuu Laitilassa.

Virpi Nissilä
-----------------------------------------
Kiinnostavaa on, että Erik Eskilssonin isä Eskil Mattsson lienee samanniminen vouti, joka omisti Laitilassa maita.Mynämäen Lempiskallio lienee yksi niistä.
Ei tuosta äidistä sanota mitään enempää?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728170
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1441136

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1438534

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22108
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1435897
Salmiksessa näkyy leski Karin ja vouti Bertill Blasiusson
eli Erik Eskilsson näkyy viimeksi 1632 Salmiksessa.

Onko leski Karin siis Erik Eskilssonin äiti?
----------------------
Kerään tähän Piipanojan ja Mynämäen Kalleisien ja Vehmaan Villilän omistajien tietoja eli ovat samaa porukkaa.

Eskil Matsson (i Willilä) oli siis veronkantomies 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä. Hän oli usein esillä Maskun ja Vehmaan kihlakuntien käräjillä 1600-1601 vähän joka pitäjässä. Hänet mainitaan myös Sundholmin tilan voutina. Myöhemmin hän esiintyy Ylä-Satakunnan käräjillä entisenä kihlakunnanvoutina koko 1620-luvun ja 1630 alkuvuosina. Yksi juttu löytyy myös Turusta 1623.

Turun raastuvanoikeus 10.5.1623
YläSatakunnan vouti Eskell Matssonin velkajuttuja Joachim Losen ja kamreeri Hans Henrdricssonin välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483573

Suomen verovähennyksiä ja -vapauksia koskevia kirjeitä 1572-1624
30.11.1612 Kustaa II Aadolf myöntää Esko Matinpojalle Kallisin, Lempiskallion ja Marttilan tilat Vehmaan pitäjästä verovapaasti ehdolla, että hän pitää kaksi sotakelpoista ja täysvarusteista ratsumiestä sotapalveluksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1672185

Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia 1530-1619
11.7.1607 Tukholman raastupa, Linnaoikeuden istunto; Seuraavat Suomen voudit syytettynä finanssihallinnostaan: Ala-Satakunnan vouti Hannu Pietarinpoika (Purtha), Vehmaan khlk:n vouti Eskil Matinpoika ja Maskun khlk:n vouti Pärttyli Klemetinpoika. Juttuihin liittyvät päätökset tehtiin 18.8.1607.
Eskil Matinpojan osalla oli useita syytekohtia, mutta ensimmäisessä jutussa oli luullakseni kyse henkilökohtaisesta asiasta eli Hustru Elisabet Bertilintyttären rälssiin kuuluvasta kruununtilasta, joka puolestaan Eskilin mukaan on kuulunut hänen isänsä kuningas Johanilta saamiin maihin (koko kylä?). Ikävä kyllä jutussa ei mainita mistä kylästä tai tilasta on kyse.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1667315
------------------
Juhani Piilonen pitää Sastamalan historian kakkososassa Eskil Mattssonin "varmoina" poikina Matts Eskilssonia ja sitä Michel Eskilssonia joka oli Sääksmäen kihlakunnanvoutina ja Karkun Haapaniemen säterikartanon hoitajana. Mattsin osalta asia on selvä Tyrvään Leiniälän Haunian omistusasiakirjojen perusteella, ja ilmeisesti Piilonen on löytänyt pitävät todisteet myös Michelistä. Sen sijaan hän näyttää pitävän Ruotsilan Michel Eskilssonia eri henkilönä.

H.I.(Henrik Impola)
----------------
Michel Eskilsson lienee myös Ruotsilan Michel, mikä selviää alla olevasta käräjäviitteestä.

Toisaalta Isotalon Erik Eskilssonin vaimo Margareta Hansdotter Osara ja sisarensa Brita Hansdotter Osara-Kollanuksen tyttärenpoika Abrahan Jacobsson Wessel taisi olla Michel Eskilssonin vävy ja Haapaniemen isäntä.
Brita Osaran vävy oli myös Hans Hansson Svarthafra.

Olikohan tuolla Erik Eskilssonilla jälkeläisiä vaimojensa kanssa?

Thomas Simonsson Mäenpään vaimo oli Agnis Eskilsdotter.
Ei voi olla epäilemättä, että Agnis olisi saattanut olla vouti Michel Eskilssonin, vouti Mats Eskilssonin ja Karkussa veljenä mainitun Johan Eskilssonin sisar.

Aika ja sosiaalinen asema viittaisi vahvasti siihen.

Tässä Karisalmen ansioikkaita lähteitä:
Michel Eskilsson asui viimeksi Kukkolassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=468201

Tässä muutama tuomiokirjapoiminta Jysiään liittyen

Karkun käräjät v. 1690: Mainitaan Gustaf Abrahamsson Wessel, sin stiufmoder Elin Jacobsdotter i Jysiä vägnar.

Karkun käräjät v. 1693: Academia befallningman Johan Haaks vaatii pitäjänkirjuri Johan Henricssonin puolesta Jysiän Jacob Henricssonilta Jysiän rästissa olevaa kauppahintaa 321 daler k.m.

Karkun käräjät v.1697: Mainitaan dygsamma hustru Elisabet Pacchalenia fodrar af hustru Elin Jacobsdotter Lignipaea ifrån Jysiä...

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 7.1.1678-: Brita Clemetsdotter i Jysiä fordrar sin mans ryttarelön. Dömdes befallninsman Johan Hake 1/3 del och hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi 2/3 del betala.

Karkku, Mouhijärvi, kesäkäräjät 25.6.1678-: Befallningsman Johan Henricssson kärde til sahl. Abraham Jacobsson til Haapaniemi enckia hustru Elin Jacobsdotter. Salmenniitty under Jysiä. Jöran Henricsson i Kirkåila, sin moder och morfader som i Jysiä bodt berettade att ängen lyder under Jysiä. Mainitaan ryttmästare sahl. välb. Axel Mårtensson Sabel.

Karkku, Mouhijärvi, kesä- ja syyskäräjät 6.10.1679-: Hustru Elin Jacobsdotter i Haapaniemi besvärar över Matthium Kollanium, Kollanii hustru Beatha Collina. Om Vitikka hemman i Vihtiälä.
Tässä Astrenius ketjuun laittamani viitteet Michel Eskilssonista:
Tyrvää, lakimääräiset käräjät 26.3.1628: Ehrlig förståndig Michel Eskilsson.

Tyrvää, lakimääräiset käräjät 8.9.1628: Ehrlig vällförståndig Michel Eskilsson å sin broder Matts Eskilssons vägnar.

Tyrvää, lakimääräiset 16-18.9.1630: Michel Eskilsson häradsfåugde på Säxmäki härad.

Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.

Karkun syyskäräjät 4-7.10.1658: Kärde Eric Larsson sahl Hans Wargs fullmachtige til sahl. Michel Eskilsson enckia. Hennes sahl. man Per Wexel skola här. Sahl. Michel Eskilssons son Axel. Sahl. Hans Wargs enckia.
Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 6-8.6.1659: Sahl Michel Eskilssons enkia Margareta Andersdotter på Haapaniemi, skuldfådran af förare Joakim Wargentin.

Tyrvään talvikäräjät 27-28.2.1660: Sahl. ryttmästare Hans Wargs änkias fullmachtig Eric Larsson til sahl. Michel Eskilssons på Haapaniemi son Axel Michelsson.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 18-20.9.1666: Sahl. Michel Eskilssons änkia i Haapaniemi.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 27-28. & 30.1.1671: sahl. befallningsman Michel Eskelssons måg Abraham Jacobsson i Haapaniemi.

Ylimääräiset käräjät Lempäälän Kuockalassa 24.7.1647. Förra befalningsman Michel Eskilsson som uti Kuockala uti aderton åhr bodt hafwa.

Karkun ja Mouhijärven talvikäräjät 15-17.2.1666: Abraham Jacobsson Wessel kärde til kyrkoherden Johan Collinium. Ryttmästare Arvid Orreus fullmachtige Isaco Stenio. Sahl. Axel Mårtensson efterlefverska fru Beata Sigfridsdotter til Rautajoki.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson Wessel ryttmästare Didrik von Rigmans vägnar.

Tyrvään kesäkäräjät 15-16.7.1667: Abraham Jacobsson i Haapaniemi i Karkku socken, sin sahl svärfader Michel Eskilsson.

Tyrvään syyskäräjät 29-30.10.1667: leutenant sahl Jöran Josephsson i Haunio, sahl. Matts Simolas i Åbo arfvingar. Abraham Jacobsson i Haapaniemi och Karkku socken, hans sahl. svärfader Michel Eskilsson, sin broder Michel Eskilsson.
Leutnanten manfattig Paul Rysse kärde på välb. Hans Rosensabell.

Karkun ja Mouhijärven kesäkäräjät 13.-14.6.1670: ulosmitataan Abraham Jacobsson i Haapaniemi velka Jysiän Bertil Mattssonilta (ratsumiehen varustus).

Karkku, Mouhijärvi, talvikäräjät 12.2.1675-: Academie befallningsman Johan Hake, jordköp med Abraham Jacobsson i Haapaniemi om Jysiä hemman 5 ½ öhres skatt, 561 k.m.
Framtogs Capellanen hr Henricus Johannis Collinus och giorde mot ders kiöp. At han ähr närmare för Jysiä hemman för medelst Abrahams Jacobssons förige hustru Brita Michelsdotter hvilkens moder var sahl fru Beata Sigfridsdotters halfsyster på möderne. Hans sahl. fader kyrkoherden hr Johannes Collinus var uti nästä skyld e och frändskap med välb. fru Beata Sigfridsdotter i Sorri Haapaniemi med Jysiä eft kungl maj Gustaf Adolphs Donation bref. daterad 20.7.1619. Gifvit sahl välb. Axel Mårtensson och hans äkta mänliga bröstarfvingar Rautajoki och Haapaniemi til Sätergård under frälse efter Norköpings besluts vilkor. Hans efterkommande utan manliga bröstarfvingar af ade Då skulle jorden falla til kong. mag. och cronan igen.
Hans svärfader Michel Eskilsson, sahl Axel Mårtenssons fru ifrån Haapaniemi född.
Leutnantens Jacob Israelsson son Abraham Wessel sin fader vägnar.
Hr Henric nu tviste en skrifven copia af sahl, Johan Befans? 1607 åhr räknings och des uprätha jordebok att Jysiä befinnes twänne hemman först 2 öhres skatt den Bertil Mattsson hade åboot öde 1605 och 1606 deföra ödes ränta utgiorth är, det andra 2 ¼ öre skatt den Grels Sigfridsson åboende lagat i 6 åhrs tid öde och skatte 1609 altså äro comma hemman icke allans med den tiden til cronan.

Tyrvää, syyskäräjät 19.8.1678-: Munsterskrifvare Abraham Vesselius.

Tyrvää, syyskäräjät 11.10.1679-: Esqvadronskrifvare Abraham Wiselius.

Karkun ja Mouhijärven syyskäräjät 20.,21. & 23.10.1671: Abraham Jacobssons i Haapaniemi sahl. svärmoder Margareta Andersdotter.

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 2.3.1673: ..Abrahamus Jacobi fordom borgmästens sahl. Michel Eskilssons måg ifrån Karku socken...sonen Axel Michelsson...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Framträdde Abrahamus Jacobi ifrån Karku sohn..sahl Hans Olofssons arfwingar tiltalt om sin sal: svärfaders gold som sal. Hans Olofsson arfwingar bewiste medh underskifwande vitstigs än doch öfwer betala...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Förekom fordom borgmästarens sal. Michel Eskelssons mågs Abrahamus Jacobi och framladhe en försräktning moot skomakarens sal. Jacob Olofssons arfwingar...mot sal. Jacobs måg Johan Månssons bewiste...

Hämeenlinnan raastuvanoikeus 3.3.1673: Kyrkowärden Johan Andersson inladhe probstens wyrdige hr Johan Rökmans rensaakning dat. den 19. Augusti 1663 angående sal. Michel Eskilsson, hwilken hafwa upburit kyrkians penningar...

http://www.hamewiki.fi/wiki/Ojoisten_kartano
Vuoden 1650 tienoilla Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisen pormestarinsa, ensimmäisen raatihuoneensa ja kahdet markkinat, talvi- ja syysmarkkinat (7.1. kaksipäiväiset ja 1.9. kolmepäiväiset). Pormestariksi Pietari Brahe määräsi Mickel Eskilinpojan, Ojoisten vuokraajan, ja raatihuoneeksi Ojoisissa maaherran virka-asuntona olleen kaksikerroksisen puurakennuksen.

Lempäälän Kuljun Kukkolan omistaja 1629-1638. Isäntänä jatkaa poika befallningsman Gabriel Michelsson.

Kiikan Ruotsilan omistaja 1637.

http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm
Mikko Eskelinpoika. Vehmaan lainlukija 1637, ei liene istunut käräjiä. Mahdollisesti sama kuin Sääksmäen voutina 1630-31 ja 1649-54, mainittu Mikko Eskelinpoika, joka omisti 1629-38 Lempäälän Kuljun Kukkolan.
Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 140. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki


Karkku, talvikäräjät 20-21.1.1646: fordom befallningsman här i härad Matts Sigfridsson kärde til Michel Eskilsson i Haapaniemi. Matts betalt Michels vägnar för Ruotsila hemman.
Oheinen lähde pistää silmään, sillä kyseinen vouti Mats Sigfridsson on Packalan Elisabeth Johansdotterin äidin Margareta Finnon tädin mies.
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=262026)
------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368681

Tämän mukaan Lautiksen Erik Eskilsson ei ollut vielä 1635 aviossa.

Tässä Eskil Matssonin leski Valborg.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348302
------------------
Keräilin vähän tietoja Erik Eskellssonista ja häneen liittyvistä henkilöistä Kyröä ja Ikaalista koskevista asiakirjoista.

Lasse Holgersson mainitaan Kiialassa ratsumiehenä ensi kerran 1605
VA 2462;17
Jos hän oli silloin 20-vuotias, hän olisi syntynyt 1585.
Marketta Hannuntytär lienee häntä jonkinverran nuorempi. Vanhin pariskunnan lapsista on Kalle Laurinpoika, joka tulee isänsä sijaan ratsumieheksi.( Kihlakunnanoikeuksien verotarkastuksia Turun ja Porin lääni
7201;12 27.4.1635) Syntynyt siis jolloinkin välillä 1610-1615)
Lasse Holgersson on merkitty kuolleeksi 1634 vaiheilla.

Erkki Eskonpoika mainitaan Kyrön tuomiokirjassa ensimmäisen kerran
24.1.1631, jollon hänen sanotaan olevan Herra Filipuksen vävy.
Vaimoa ei mainita nimeltä, joten hän on vain Herra Filippuksen tytär.

SAY mainitsee hänet ensimmäisen kerran Kiialan Isontalon isäntänä 1639.
Avioliitto lienee kuitenkin solmittu vähän aiemmin.
Kummastakaan näistä mainituista avioista ei löydy merkintöjä lapsista.
Aivan mahdollista on, että hänellä olisi ollut aiemmin vaimo numero 1. ja nämä ikaalilaiset olisivat numerot 2. ja 3. Merkinnät SAY:ssä lakkaavat 1650. Sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kuolinaikaa. Marketta Hannuntytär mainitaan "autuaana" käräjäpöytäkirjassa 4.-5.3.1661 s.549v.

Krister Hieronymusson mainitaan Kalmaan isäntänä Ikaalisten historiassa vuodesta 1612 alkaen. Sitä ennen hän oli kirjuri Turun linnassa (VA 2480;42)
Hänen tyttärensä Karin on mielestäni aivan liian nuori Herra Filippus Laurentiin lasten äidiksi. Lienee toinen ? vaimo.
Liisa R.
-----------------
Tässä vielä tieto Margareta Eriksdotterin pojan avioliitosta.
Lainaus Lailam:
.Kaukaisen esi-isäni isäni puolelta everstiluutnantti Henrik Spåren sisar (nimi ei nyt tiedossa..) meni naimisiin Erik Mårtensson Winter´n kanssa 1691.Henrikin ja sisaren vanhemmat Krister Spåre ja Beata Finckenberg asustelivat nimittäin Merimaskun Koverilla.Leilalm
http://suku.genealogia.fi/showthread...willium&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31221&highlight=willium&page=2)

http://runeberg.org/frfinl/0120.html

Tuo Laustiksen Erik Eskilsson ei oikein sopisi Isotalon Erik Eskilssoniksi, koska SAY mainitsee, että oli ogift1634. SAY on tosin aika epäluotettava.

Koska Laustiksessa mainitaan myös Hans Eskilsson eli Johan Eskilsson, kaikki kyllä viittaa Erik Eskilssonin perheeseen.
---------------------

[Jari Latva-Rasku]

Kaiveltiin aikoinaan 2019 Mat Eskilssonia. Tein silloin yhteenvetoa hänen verkostostaan.
Liitän sen tähän. Monet noista tiedoista ovat Simotein aikoinaan etsimiä.

Latva-Raskun ajatus Erik Jacobssonin vaimon olemisesta Mats Eskilssonin tytär ei tunnu yhtään hullummalta, kun tuota sukuverkkoa lähemmin tarkastelee.

Tyrvään Haunia, Karkun Haapaniemi ym. tulevat esille.Svarthafra ja Wessel liittyvät Mats Eskilssonin veljeen.
Myös Bilang nimi näkyy. Ingrid Bilang oli Claes Brenneruksen vaimo eli Juliana Månsdotter Palmin isoenon vaimo.
Oliko Elin Antoniusdr tämän Antonius Papen tytär ei ole varmaa, mutta voisi spekuloida, että sitäkautta tulisi isompikin määrä tähtiä Astrenius nimeen.

Heikko ja kuiva on näre, joka tekisi Matts Eskilssonin tyttärestä Känsärin Erik Jakobssonin puolison ja Isak Erikssonin vuonna 1654 kuolleen äidin. Kysymys oli, voisivatko Isak Eriksson "Kentzer" ja "Hammarstierna" olla sama henkilö. Kentzer eli ainakin vielä vuonna 1688, mutta Hammarstiernasta ei ole tietoa. Ehkä hän kuoli, kuten sen ajan Soten käsissä helposti tapahtui.

Antonius Papen 1640-luvun avioliitto Bilangin lesken kanssa on jälkijättöinen juttu, eikä auta selittämään, voisiko Antonius olla Matts Eskilssonin puolison isä. Elin Antoniusdotterin pitäisi syntyä noin vuoden 1600 paikkeilla, jotta hän ehtisi olla Erik Jakobssonin puolison Lisan äiti. Näiltä ajoilta ei ole merkkejä mahdollisesti saksalaisen Antonius Papen olemisesta Suomessa, tai ainakaan yhteydestä Gräsan sukuun. Aatelointi Hammarstiernaksi tapahtui vasta vuonna 1642 ja pitkissä puissa on Erikin yhdistäminen Isain isäksi, koska oli vain vuonna 1680 kuollut Johan Bengtsson Hammarstierna, jolla tunnetaan sisko ja tyttäriä. Tyttärien kautta ei voi yhteyttä olla ja tässä ketjussa on jo osoitettu, että yhteys siskon kautta Isak Erikssonin äidiksi ei ole mahdollinen.

Allaolevat ikiaikaiset poiminnat eivät liity Hammarstiernaan, mutta kuitenkin Matts Eskilssonin tekemisiin. Alla esiintyy Erik Mårtensson. Joko tällä Erikillä tai hänen tyttärellään oli velkaa Erik Jakobssonille, jolla oli itsellään velkaa omiksi tarpeiksi. Kyse voi olla pienestä perintöosasta. Tyttären osa oli siihen aikaan vain puolet pojan osuudesta emmekä me tiedä, kuinka monta lasta Erik Mårtenssonilla oli, ehkä vain Brita.

Turun raastupa 1655
Mats Eskilssonin 23.3.1653 antaman todistuksen mukaisesti edesmennyt Erich Mårthensson (joka asui ennen Kirkkokadulla) on velkaa 100 hopeataaleria, jotka ovat perua vuodelta 1625, jolloin Mats toimi Ylä-Satakunnan voutina ja peri everstiluutnantti Anthoni Jörgenritzin 1000 hopeataalerin rästejä Ylä-Satakunnasta. Mats oli yrittänyt periä omaa osaansa velasta useampaan otteeseen ja nyt leskenkin kuoltua hän yrittää saada rahat tytär Brita Eriksdotterilta. Brita oli vänrikki Erich Larssonin leski, joka oli maksanut jo Jörgenritzin velat (Kirkkokadun talo panttina) ja nyt sovittiin, että Brita maksaa Mats Eskilssonille 91 taaleria.

Turun raastupa 1655
Erich Jacobsson Uskelasta haluaa 36 kuparitaaleria entiseltä lainlukija Mats Eskilssonilta niistä rahoista, jotka Mats oli saanut perittyä Brita Eriksdotterilta.

Jos vielä hämmennetään, ei olisi mahdotonta, että Erik Jakobssonin pojat olisi sijoitettu Turun koulua varten sukulaisiin, vaikka Heikki Kuta ei sellaiselta vaikuta.

Oli tavallista, että veljekset avioituivat sisarusten kesken, koska 1600-luvulla ei vielä Tinderiä ollut. Pullolan ylioppilas Isak Barckin isä Jakob Sigfridsson oli sekä toisen metsänpolttajan Äijälänkylän Thomas Larssonin, että Erik Jakobssonin "frände". Yhtymäkohta voisi löytyä Perniön Pojobyn Jussilasta, jossa Erikin veljenpoika Thomas Simonsson jakoi Lars Henrikssonin perintöä ja muutenkin jo Thomas Larssonin aikoihin vieraili. Thomas Simonssonin äiti oli Henriksdotter ja Pullolan emäntä Brita voisi olla Thomaksen sisko ja Thomas Larsson paremman puutteessa serkku..Tällainen sukulaisuus veljen vaimon tyttären Britan miehen kautta voisi olla kaukaa haettua tekemään Erik Jakobssonista Pullolan sukulaisen, mutta Perniön Jussilassa mainitaan sopivaan aikaan leski Lisbetha.

Muitakin vaihtoehtoja Hammarstiernan korvaajaksi tästä ketjusta löytyy. Kuten todettua, nimi Astrenius voisi myös periytyä Ericus Erici Alftanuksen sinetistä. Siihen ei Isak Erikssonia tarvita, kuka hän olikaan ennen elokuuta vuonna 1677. Toistaiseksi voi väittää, että 1680-luvun alussa Karkkuun ilmestynyt Isak ei Karkun seudulta ollut eikä myöskään ollut puolisonsa sukulainen.

[Benedictus]

Tässä vanhoja huomioita.


Hieman pohdintaa ja uutta lähestymiskulmaa Astrenius kuvioon.


Jernman Satakunta osiossa toi esille Kaustion Anders Erikssonin lapsia.

Vaikuttaa, että tämä perhe, jonka pojat käyttivät Renner tai Ränner nimeä on hyvin kiinnostavassa asemassa Taivassalossa.

Onkohan aiemmin tullut esille, että Isak Eriksson Alftanuksen langon vaimo oli Elisabeth Larsdotter Stiernkors Paltvuoresta.

Elisabet Stiernkors, levde 1696. Gift 1:o m. Carl Starck (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Starck_nr_222), född 1638, död 1669. Gift 2:o med ryttarkorpralen Arvid Renner, död före 1680.http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39

Elisabetin puoliso 2. on siis Arvid Renner, joka voisi olla yksi Renner veljeksistä.
Paltvuoressa oli siis Sigfrid, Johan ja Arvid Renner, arvatenkin kaikki veljiä.Lisäksi Kaustion rusthållari ja Taivassalon nimismies Lars Andersson.
heidän siskonsa olivat Valborg, Isak Eriksson Alftanuksen vaimo ja ombusman Måns Larssonin ja Tammiston Erik Perssonin vaimo Anna.
Lisäksi sisaret Kirstin ja Margareta.

Ylläoleva Elisabetin siskon Anna Stiernkorsin puolison Lars Larsson Carpelanin veli oli Crister Larsson Carpelan, joka oli holhoojana Brennerus lapsilla.

Elisabeth Stiernkorsin 1. puoliso oli taasen lähisukua Kangasalan khr Johannes Frisiukselle, tämän sisarten kautta.

Lainaus Jernman:
Adjutantti Sigfrid Renner esiintyy tässä Taivassalon käräjillä 11 ja 16.7.1677 Kustavin Fagernäsin vuokraaja Henrich Henrichssonin (Wärd) asiamiehenä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3866959

Sigfrid Renner on tekstin mukaan nimismies Lars Anderssonin nuorempi veli Sigfrid. Sigfrid mainitaan 1656-1658 SAY Kaustiossa.
-----------------------
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1216101
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214518
------------------------------


Brennerus, Petrus Martini (K 1647)

Per Mårtensson

S mahdollisesti Porvoo tai Helsinki oletettavasti 1590-luvun alkupuolella. V Helsingin laivaveistämön kirjuri, myöhemmin lainlukija Raaseporin läänissä, laivuri ja maatilojen omistaja Helsingin pitäjässä Martti Simonpoika (Mortenn / Mårten Simonsson) ja N.N. Antintytär (Andersdotter).
Espoon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5001) kappalainen 1620.
Brennerus harjoitti yhdessä vanhemman veljensä kirkkoherra Johannes Martini Brenneruksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/290) kanssa tavaraliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä, osti veljensä tavoin autiotiloja ja köyhtyneiden talollisten maita ja muodosti 1627 hankkimistaan tiluksista Espoon suurimpiin maatiloihin kuuluvan Storgårdsin ratsutilan.
K Espoo 1647.
P Anna Bengtsdotter hänen 2. avioliitossaan, oli eli leskenä kolmannen miehensä jälkeen 18.11.1671, K aikaisintaan 1672, PV rälssimies Espoon Gräsagårdista Bengt Henriksson (Pentti Henrikinpoika) ja N.N. (heidän poikansa aateloitiin nimellä Hammarstjerna, introdusoitiin 1642).
Anna Bengtsdotterin P1 N.N.; P3 Isak Olsson, joka teloitettiin raskaaseen siveellisyysrikokseen syylliseksi todettuna.
-------------------------
Turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna mainitaan ylioppilaaksi vuonna 1668 Turun Akatemian matrikkelin yhteydessä.

----------------------------------------
Hmmm...
Tiedetään, että ombusman Måns Larsson, Juliana Månsdotter Palmin isä kuoli n.1675, jolloin leskensä Annika Andersdotter Renner mainitaan Lokalahden Tammistossa. Heillä oli pojat Magnus ja Johan Månssonit.

Leski Annika Renner nai sitten Erik Perssonin, jonka sukujuuria ei tunneta.

Pohdin olisiko teoreettisesti mahdollista, että Erik Persson olisi Per Mårtensson Brenneruksen poika eli Anna Alftanuksen serkku.

Voisiko spekuloida, että Erik Perssonilla olisi ollut 1.avion poika Isak, joka olisi ylioppilaana käyttänyt isoäitinsä Anna Hammarstiernan nimeä.

Måns Larssonin kuoltua Erik Persson olisi nainut serkkunsa miehen 2.vaimon Annika Rennerin ja saanut tämän 2 poikaa, Juliana Månsdotterin velipuolet vastuulleen.
Julianan 1. puolison Arvid Frisiuksen kuoltua olisi Julianalle naitettu pikkuserkkunsa Isak, Erik Perssonin poika.
Jos Erik Persson oli syntynyt 1630-luvulla hänellä hyvinkin olisi voinut olla 1650-luvulla syntynyt poika Isak, joka olisi 1668 ylioppilas.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205149
Mikä yhteys Erik Perssonilla oli Wärdeihin?


Kuten huomataan oli Elin Brennerus-Alftanuksen veljenvaimo aateloidun Hammarstiernan sisko.Eli Juliana Månsdr Palmin isoenon vaimo oli Hammarstiernan sisko.

[Jari Latva-Rasku]

Hmmm...
Tiedetään, että ombusman Måns Larsson, Juliana Månsdotter Palmin isä kuoli n.1675, jolloin leskensä Annika Andersdotter Renner mainitaan Lokalahden Tammistossa. Heillä oli pojat Magnus ja Johan Månssonit.

Leski Annika Renner nai sitten Erik Perssonin, jonka sukujuuria ei tunneta.

Pohdin olisiko teoreettisesti mahdollista, että Erik Persson olisi Per Mårtensson Brenneruksen poika eli Anna Alftanuksen serkku.

Voisiko spekuloida, että Erik Perssonilla olisi ollut 1.avion poika Isak, joka olisi ylioppilaana käyttänyt isoäitinsä Anna Hammarstiernan nimeä.

Måns Larssonin kuoltua Erik Persson olisi nainut serkkunsa miehen 2.vaimon Annika Rennerin ja saanut tämän 2 poikaa, Juliana Månsdotterin velipuolet vastuulleen.
Julianan 1. puolison Arvid Frisiuksen kuoltua olisi Julianalle naitettu pikkuserkkunsa Isak, Erik Perssonin poika.
Jos Erik Persson oli syntynyt 1630-luvulla hänellä hyvinkin olisi voinut olla 1650-luvulla syntynyt poika Isak, joka olisi 1668 ylioppilas.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205149
Mikä yhteys Erik Perssonilla oli Wärdeihin?


Kuten huomataan oli Elin Brennerus-Alftanuksen veljenvaimo aateloidun Hammarstiernan sisko.Eli Juliana Månsdr Palmin isoenon vaimo oli Hammarstiernan sisko.

Taustaksi voisi esittää, että Ylä-Satakunnan vuoden 1625 voudin Matts Eskilssonin puoliso Elin Antoniuksentytär olisi ollut everstiluutnantti Anthoni Jürgenritzin tytär. Kun sotilaskomentajaan liittyi rästejä, hän oli jäänyt saamatta, aivan kuten vouti palkkana tilitysvaivoistaan. Kun Turun Kirkkokadun Erik Mårtenssonin tyttäreltä perittiin jäljellä olevia rästejä, isä voisi olla Ylä-Satakuntaan liittyvä vuoden 1625 rötösherra. Voisi olettaa, että Matts Eskilsson ei liittyisi Hammarstiernoihin mitenkään.

Taivassalo on harvinainen paikka, sillä sieltä on säilynyt varhaisia haudattujen luetteloita. Sunnuntaina 25.7.1676 haudattiin "Sahlige Måns Larsson hustro" kuolinliinoihin käärittynä. Kun Lokalahden Tammistossa näkyy vuodesta 1677 eteenpäin leski Anna, jolla myöhemmin on puoliso Erik Persson, hän voisi olla joku muu. Selittämättä jää keitä olivat Annan ja Erikin pojat Magnus ja Johan.

Brenneruksilla oli tapana käyttää sukunimeä, kuten Per Brenneruksen veljillä ja pojilla. Per Brennerusella ei ainakaan toistaiseksi tunneta Erik-nimistä poikaa.

Kun Israel Alftanus myöhemmin myi Tammiston Erik Perssonille ratsutilansa Taivassalosta 600 taalerin hintaan, syy voisi olla, että Erikillä oli sattumalta rahaa.

[Jari Latva-Rasku]

Taivassalo on harvinainen paikka, sillä sieltä on säilynyt varhaisia haudattujen luetteloita. Sunnuntaina 25.7.1676 haudattiin "Sahlige Måns Larsson hustro" kuolinliinoihin käärittynä. Kun Lokalahden Tammistossa näkyy vuodesta 1677 eteenpäin leski Anna, jolla myöhemmin on puoliso Erik Persson, hän voisi olla joku muu. Selittämättä jää keitä olivat Annan ja Erikin pojat Magnus ja Johan.


Kaikkea ei voi muistaa, mutta mitä olisi voinut tässä Isak Erikssonin tarinan sivujuonteessa tapahtua?

Vuonna 1676 kuollut olisi ollut Anna Alftana? Velipoika Isak Erikssonin, jota ei koskaan Alftanukseksi kutsuttu, käly Anna "Annika" Andersdotter olisi jo aviovaivoista vapautuneena singahtanut kyttäämään Tammiston touhuja ja sitten uusavioitunut Erik Perssonin kanssa. Heillä oli ainakin poika Anders, joka myöhemmin näkyy Taivassalon "Kurjelaxissa". Månsin, jota ei Palmiksi kutsuttu, ja Annan tytär Juliana oli jo vuonna 1676 aviossa Arvid Frisiuksen kanssa. Nuoremmat siskot Catharina ja Maria lähetettiin äidin veljen ja Arvidin siskon lesken Israelin pikkupiioiksi Isonkyrön pappilaan.

[Jernman]

Sunnuntaina 25.7.1676 haudattiin "Sahlige Måns Larsson hustro" kuolinliinoihin käärittynä. Kun Lokalahden Tammistossa näkyy vuodesta 1677 eteenpäin leski Anna, jolla myöhemmin on puoliso Erik Persson, hän voisi olla joku muu. Selittämättä jää keitä olivat Annan ja Erikin pojat Magnus ja Johan.Vainaja näyttäisi olevan "Sahlige Måns Larssons barn".

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5861658684&aineistoId=1860717086

Martti Rautio

[Jari Latva-Rasku]

Vainaja näyttäisi olevan "Sahlige Måns Larssons barn".

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5861658684&aineistoId=1860717086

Martti Rautio

Juuri näin, kiitokset! Tilikirjan kirjaus on selvästi "barn". Haudattujen luettelossakin se on tarkemmin tiirattuna myös luettavissa lapseksi. Måns haudattiin vähän aikaisemmin 16.7.1676. Vaikuttaisi, että liikkeellä oli jotain kulkutautia, koska kuolleita oli paljon.

Vuonna 1672 haudattiin palmusunnuntain jälkeen käsittääkseni kiirastorstaina useampia jo aikaisemmin kuolleita henkilöitä, kuten vuokraaja Wärdhin tytär ja Israel Alftanuksen ilmeisen odotettu poika Ericus. Erikseen mainittiin, että haudassa jo olivat Ericuksen sisaret Sofia ja Maria. Palmusunnuntai ja pääsiäinen on voinut olla mahdollisesti Israel Alftanuksen vaikutuksesta syntyneen Palm-nimen lähtökohta.Nimi esiintyi vasta 1700-luvulle tultaessa Månsin kolmella tyttärellä. Voi olla, että sillä ei ollut mitään tekemistä Måns Larssonin kanssa.

Nämä sivupolut ovat mielenkiintoisia, mutta pitäisi itsekin keskittyä Isak Erikssoniin, jotta hänen tarinansa saataisiin päätökseen, ellei se jo ole päättynyt umpikujaan. Markkinoinnissa asiakassuhteen elinkaarella ensin tehdään hakuammuntaa, vaikkapa kohdataan satunnaisia asiakkaita messuilla tai kadun varressa. Kun asiakas tunnetaan, keinot muuttuvat ja keskitytään häneen. Kaiken selvittelyn jälkeen ei ole löytynyt Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin välille muuta yhteyttä kuin kahden pienen lapsen leskiäidin ja siedettävän taustan omaavan kolmikymppisen sattuman kaupalla syntynyt avioliitto. Kun Julianan loputtomat sukuverkostot pidetään erillään Isakista, on pieni mahdollisuus, että eri tai samat Isakit löytävät paikkansa.

[Benedictus]

Brennerus, Petrus Martini (K 1647)

Per Mårtensson

S mahdollisesti Porvoo tai Helsinki oletettavasti 1590-luvun alkupuolella. V Helsingin laivaveistämön kirjuri, myöhemmin lainlukija Raaseporin läänissä, laivuri ja maatilojen omistaja Helsingin pitäjässä Martti Simonpoika (Mortenn / Mårten Simonsson) ja N.N. Antintytär (Andersdotter).
Espoon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5001) kappalainen 1620.
Brennerus harjoitti yhdessä vanhemman veljensä kirkkoherra Johannes Martini Brenneruksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/290) kanssa tavaraliikennettä Helsingin ja Tallinnan välillä, osti veljensä tavoin autiotiloja ja köyhtyneiden talollisten maita ja muodosti 1627 hankkimistaan tiluksista Espoon suurimpiin maatiloihin kuuluvan Storgårdsin ratsutilan.
K Espoo 1647.
P Anna Bengtsdotter hänen 2. avioliitossaan, oli eli leskenä kolmannen miehensä jälkeen 18.11.1671, K aikaisintaan 1672, PV rälssimies Espoon Gräsagårdista Bengt Henriksson (Pentti Henrikinpoika) ja N.N. (heidän poikansa aateloitiin nimellä Hammarstjerna, introdusoitiin 1642).
Anna Bengtsdotterin P1 N.N.; P3 Isak Olsson, joka teloitettiin raskaaseen siveellisyysrikokseen syylliseksi todettuna.


Kuten huomataan on Anna Bengtsdr "Hammarstiernalla" ollut ensimmäinen tuntematon puoliso ennen Brennerusta.
Voisikin spekuloida mahdollisuudella, josko tämä puoliso olisi ollut Per N. Tammiston Erik Perssonin isä.
Toisaalta Annalla olisi voinut olla tytärkin, joka sopisi ajallisesti vouti Erik Jacobssonin vaimoksi.

Ehkäpä jonkun muun Erikin puolisoksikin.

[Jari Latva-Rasku]

Brennerus, Petrus Martini (K 1647)

Kuten huomataan on Anna Bengtsdr "Hammarstiernalla" ollut ensimmäinen tuntematon puoliso ennen Brennerusta.
Voisikin spekuloida mahdollisuudella, josko tämä puoliso olisi ollut Per N. Tammiston Erik Perssonin isä.
Toisaalta Annalla olisi voinut olla tytärkin, joka sopisi ajallisesti vouti Erik Jacobssonin vaimoksi.

Ehkäpä jonkun muun Erikin puolisoksikin.

Karkun Isak Erikssonin pojan Isak Isaksson Astreniuksen isälinjaisen jälkeläisen, kylläkin keskiajalle, takautuva YDNA-osuma sitoo hänet Uskelan/Salon/Muurlan Äijälän Känsäriin, sillä osuman aikaisin tunnettu esi-isä Michel Glader oli kaikista Suomen paikoista peräisin Muurlasta.

Ylioppilasmatrikkelissa oleva maininta, että Astreniukset olisivat Isak Eriksson Hammarstiernan jälkeläisiä, on vähintäänkin epäilyttäviä, sillä yhdistäminen ilmeisesti perustuu, että turkulainen Hammarstierna oli ylioppilas. Oli kuitenkin kaima tai jopa alter ego Isak Eriksson Kentzer eli Känsäri. Känsäri sopii monin eri tavoin Astreniusten esi-isäksi ajallisesti, paikallisesti, velallisesti, kaupallisesti, todistajallisesti, ammatillisesti ja koululaisellisesti sekä tietenkin ylioppilaallisesti, you name it, mutta sitä ei ole voitu lopullisesti todistaa tai kiistää. Jos samaan aikaan ylioppilaaksi tullut Hammarstierna oli eri henkilö kuin Kentzer, hän tuskin on kiinnostava ainakaan Astreniusten kannalta. Hammarstiernaksi ei Isak Eriksson sovi, sillä ainoa Hammarstierna oli Johan Bengtsson. Meksikossa ja Egyptissä rakennettiin samaan aikaan pyramideja ja kirjoitettiin kuvakirjoituksia. Turussa keksittiin mahdollisesti Turun Akatemian pääsykuulustelun yhteydessä sukunimeksi Hammarstierna. Se voisi olla peräisin sukulaiselta eli isältä tai äidiltä, puumerkistä tai sinetistä, mutta etäämmälle ei kannata arvailla. Tähti on tähti, mutta vasara ei ole vaikkapa Stiernkorsien risti.

Vehmaan asutuksen yleisluettelo löytyy vuoteen 1713 asti. Siinä Lokalahden Tammistossa asuu vielä vuonna 1713 Erik Persson. Erik oli varakas tai rohkea, koska hän osti Israel Alftanukselta Taivassalon Kurjelaxin alle kymmenen vuoden päästä tultuaan Måns Larssonin lesken Anna Andersdotter "Rennerin" puolisoksi Lokalahden Tammistoon ja Annan poikien isäpuoleksi.

Muuta järjellistä keinoa selvittää Erik Perssonin mahdollista yhteyttä Brenneruksiin tai Hammarstiernoihin tuskin on kuin lukea Vehmaan kihlakunnan tuomiokirjoja, sitäkin on jo tässä ketjussa tehty, tai yrittää päätellä henkirjoista, miten vanha Erik oli. Espoon kappalainen Per Brennerus kuoli vuonna 1647. Mikäli Erik olisi Perin poika, hän olisi vuonna 1713 ollut jo vähintäänkin 66-vuotias, eli sen ajan ikäloppu. Isak Eriksson Hammarstierna oli vuoden 1668 ylioppilaana syntynyt noin vuoden 1650 paikkeilla. Mikäli Erik Persson olisi tämän Isakin isä, Erik olisi vuonna 1713 vähintäänkin 83-vuotias ja Brenneruksena Isakin ylioppilasnimi olisi ollut Brenner(us).

En ole Erik Perssonista kiinnostunut, mutta arvaisin etukäteen, että Erik Persson oli noin Isak Erikssonin ikäinen ja peräisin Vehmaan kihlakunnasta, josta häntä kannattaisi etsiä. Kyse oli Juliana, Catharina, Maria, Magnus ja Johan Månsinlapsien perinnöstä, eli Tammistosta. Koska Måns mainittiin holhouspäätöksen yhteydessä Mattsiksi, voisi jostain löytyä isoveli Matts. Tyttöjen osuus olisi 50-70 taaleria.

[Jari Latva-Rasku]

Muuta järjellistä keinoa selvittää Erik Perssonin mahdollista yhteyttä Brenneruksiin tai Hammarstiernoihin tuskin on kuin lukea Vehmaan kihlakunnan tuomiokirjoja, sitäkin on jo tässä ketjussa tehty, tai yrittää päätellä henkirjoista, miten vanha Erik oli. Espoon kappalainen Per Brennerus kuoli vuonna 1647. Mikäli Erik olisi Perin poika, hän olisi vuonna 1713 ollut jo vähintäänkin 66-vuotias, eli sen ajan ikäloppu. Isak Eriksson Hammarstierna oli vuoden 1668 ylioppilaana syntynyt noin vuoden 1650 paikkeilla. Mikäli Erik Persson olisi tämän Isakin isä, Erik olisi vuonna 1713 vähintäänkin 83-vuotias ja Brenneruksena Isakin ylioppilasnimi olisi ollut Brenner(us).


Tuskaa ei kannata pitkittää. Tammiston Erik Perssonin ja Annika Andersdotterin poika Anders kastetaan 24.11.1686. Siitä voi päätellä, että Anna/Annika oli syntynyt aikaisintaan vuoden 1640 paikkeilla, mutta hyvinkin vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Hän kuolee 1700-luvun alkuvuosina.

Isonvihan aikana ei ole henkikirjoja, mutta vuonna 1723 ei Tammistossa eikä Kurjelaxissa Erik Perssonia näy. Hän voi tietenkin olla jossain muualla ennemmin tai myöhemmin.

Paljon oleellisempaa oli, että Erik Persson maksoi veroa vielä vuonna 1713 eli hän oli syntynyt vasta vuoden 1650 paikkeilla. Kunpikaan vuoden 1668 hujakoilla ylioppilaaksi tullut Isak Eriksson ei ollut hänen poikansa eikä hän ollut Per Brenneruksen poika. Anna Hammarstierna tuntemattoman pojan ilmestyminen Erik Perssonin isäksi kannattaa unohtaa.

[Jari Latva-Rasku]

Mitä pitäisi tehdä, jotta ei heitettäisi kirjuria teurastusveren mukana?

Alla on Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin everstiluutnantin komppanian vuoden 1683 katselmusluettelo. Katselmuskirjuri oli Karkun Järventaan rusthollari Isak Eriksson. Luettelon pitäisi olla Ruotsiin toimitettu kopio. Komppanioiden kopiot oli kirjoitettu eri käsialoilla.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00018#?c=&m=&s=&cv=17&xywh=3440%2C1776%2C2139%2C1167

Olisi järjetöntä, jos kopio ei olisi kirjoitettu Suomessa ja kirjoittaja ei olisi sama kuin alkuperäisen kirjoittaja. Jäljennöksen tulkitsee ja kirjoittaa virheettömästi sama henkilö huomattavasti nopeammin kuin alkuperäisen. Toisaalta tuomiokirjoissa jätetään määrittämättä, mistä muuten tunnetut henkilöt ovat peräisin. Edellä mainitussa tapauksessa säästyi aikaa ja vaivaa sekä jälkimmäisessä muutama sana, mustetta ja paperia tulevien suupolvien kiusaksi. Mikäli Turskan velkajutun tuomiokirjassa Turussa tai myöhemmin kruununvoutien takauksien ulosmittaruksessa Huittisissa olisi mainittu, kuka syytetty tai asiamies Isak Eriksson sillä hetkellä oli, voisi miettiä jotain muuta.

Jo aikoja sitten huomattiin, että Turun lääninrahaston pöytäkirjoja oli kopioitu samalla rutinoituneella käsialalla kuin katselmusluettelo.

[Jernman]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205149
Mikä yhteys Erik Perssonilla oli Wärdeihin? Ainakin se yhteys, että Kurjalaan tulivat Erik Perssonin jälkeen kappalainen Mikael Brunlöf ja hänen vaimonsa Maria Wärdh.

MR

[Benedictus]

On kuitenkin kiusallista, että on olemassa Isak Eriksson Hammarstierna. Isak yhdistettynä mihin tahansa patronyymiin on varsin harvinainen nimi.

Ahvenanmaalla on Hammarland ja sieltä on peräisin Hammar-nimisiä. Brennereihin liittyy Hammarman.

SukuForumin Tuderus-keskustelussa on seuraava lainaus:

Jacob Filipsson Bilang (Tab. II), kamrerare, Losttsskrifvare ofver
Narva befästning samt dess län (5). Tillhandlade sig 1625 Spärrings on
Gunnarskulla rusthåll I Kyrkslätt. Var död 1642 28/7, do hans enka,
Elin Hansdotter, fick frieht på sitt hemman I Spärringsby för alla
utlagor "för sin framlidne mans långvariga tjjänster, som ock hennes
fattiga ensörjnde lägenhet och att hon har många små barn att föda och
förestå". Hon gifte sig andra gången 1645 med f.d. hofmästaren hos
general Torsten Stålhandske, Antonius Pape +1662,och afled själf omkring
1665 (6).

Jacob Filipsson Bilangilta jäi paljon pieniä lapsia, olisiko yksi niistä Ingrid Jacobsson Bilang, joka ensin avioitui Gafvelsbackan Erik Thomassonin ja sitten Claus Mårtensson Brennerin kanssa vuonna 1658.

Tässä keskustelussa on aikaisemmin mainittu yhteydestä, joka liittyy Claus Brennerin veljen Perin, jonka puoliso oli Hammarstierna, tilakauppaan Espoon Gumbölessä:

"Erik Falck, krävde vid Esbo ting 8.11.1641 på sin hustrus, Anna Eriksdotters och sina svägerskors Valborg och Kirstin Eriksdotters vägnar redovisning av deras bröder Bertil och Henrik Eriksson, som 1628 hade sålt syskonens arvshemman i Gumböle till kapellanen Per Brennerus."


Yllä tulee tästä Latva-Raskun viestistä esille, että Ingrid Bilangin äiti oli tuon Antonus Papen puoliso. Papen saamisia vouti Mats Eskilsson selvitteli.
Khr Claes Brenneruksen vaimon Ingrid Bilangin lapsista 1. aviosta ei ole mitään tietoa.
Koska avioitua Claes Brenneruksen kanssa 1658, olisiko aviosta Erik Thomassonin kanssa lapsia ja miltä ajalta?
Jos ei huomioida noita tutkituita Isak Erikssoneja, niin periaatteessa Isak Eriksson voisi olla Ingrid Bilangin ja Erik Thomassonin poika, mikä myös ajallisesti sopisi Isakin tunnettuun karriääriin.

[Benedictus]

Lainaus :Latva-Rasku

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuksessa mainitaan heinäkuussa 1675 yhtenä korpraalina Isach Erichsson. Jää silti harmittavasti mietityttämään, voisiko hän olla vuonna 1688 noin 58-vuotiaana kuollut Isak Eriksson (Alftanus), koska maininta on Taivassalon komppanian yhteydessä. Samassa yhteydessä on saarnaajaksi mainittu Isacus Stenius.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...ilo.php?id=991 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=991)

Mielikuvituksen ei saisi liikaa antaa ohjata ajatuksia, mutta Juliana Månsdotteria kutsutaan Karkun kastettujen luettelon kummina Alftanaksi. Todennäköisimmin silti äitinsä peruja.

On silti melkoista sattumaa, että Turun ja Porin ratsuväkirykmentissä olisi samaan aikaan ollut kaksi Isak Eriksson-nimista aliupseeria. Nimiyhdistelmä ei ollut kovin yleinen.

Isak Eriksson oli viimeisen kerran merkitty Taivassalon Hukaisten henkikirjaan vuonna 1673:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325968

ja kymmenysten maksajaksi vuonna 1683:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205148

Edellisten jälkeen Hukaisissa vielä näkyvät Isakin vaimo Valborg ja pojat.
-----
Tämä Latva-Raskun havainto onkin kiinnostavampi kuin äkkiä tajuaa.

Hänen mukaansa korpraali Isak Eriksson mainitaan Taivassalon yhteydessä ratsuväenrykmentin tarkastuksessa 1675.

Alla olevassa Hukaisten sivustossa on pieni, mutta merkittävä seikka.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1214360

Tässä näkyy 1664 Qvartermestare
Isak Eriksson
Valboerg h.
Kukin tieto eri rivillä!
1665 ja 1666 samat tiedot hakasilla.

MUTTA. 1667 näkyy hakanen Qvartermestaren jälkeen.
Vain viiva Isak Erikssonin nimen jälkeen
Valborg h. hakanen.

1667 kaksi hakasta liitetty yhteen.

1668 kaksi hakasta edellisistä yhdelle riville, jossa lukee corp. h. ja alla hakanen Valborgin nimen kohdalla.

Tällä tavalla merkintä jatkuu 1668 alkaen vuoteen 1694, jolloin viimeinen merkintä Valborgista ja sitten poika Claes Isaksson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326101

Minä näen tämän siten, että Hukaisten Isak Eriksson Alftanus on kuollut 1666 ja seuraavana vuonna leski Valborg on jatkanut tilan pitoa vuoteen 1694 saakka.

Tämän mukaan ei 1675 oleva Isak Eriksson ole Valborgin puoliso vaan joku muu.
Isak Erikssonin ja Valborgin pojat Israel, Claes ja Gabriel mainitaan vasta 1680-luvulla. Vuonna 1680 1 son.
1689 Claesin vaimo Lisa s.h. 1688.
Tämän mukaan voisi arvioida, että Isak on mennyt naimisiin vasta n. 1660 paikkeilla, koska hust. Valborg mainitaan ensi kerran 1661.

Jos ajatellaan, että tuo ratdsurykmentin korpraali Isak Eriksson on nuorimies 1675 niin olisi syntynyt noin 1655 .


Faktoja pohtimatta tuo Isak Eriksson voisi olla Ingrid Bilangin poika.


Feuhtingin kirjuri Isak Eriksson taidettiin mainita 1676?

[Benedictus]

Tässä kopioita vanhoista viesteistä:

Eräs seikka tuli mieleen Hiltusen kirjotuksesta.
Sigfridus henrici Albilacoviuksen vaimo oli Elisabet Påhlsdotter:
Henkilötiedot

kl. 1662 Jakob Albilacuvius, myöhemmin Haustramnius Jacobus Sigfridi, Ostrobotniensis 1519 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1519). * noin 1642. Vht: Ilmajoen Kauhajoen kappalainen Sigfrid Albilacovius (Sigfridus Henrici) ja Elisabet Påhlsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Erik Jacobsonin vaimo mainitaan Lijsbeth, Lijsa, Lisbeta nimillä, mutta ei Elisabeth nimellä.

Voisiko olla niin, että Elisabeth Påhlsdotter Albilacovius ja Lisbeth Äijälä olisivat sisaret, eli Lisbeta Påhlsdotter Äijälä.

Kuka olisi ISÄ PÅHL?

Tässä Gräsa rääsää, mutta siinä mainitaan Johan Bengtssonin veli Påhl Bengtsson eli on Hammarstiernan veli. Kiinnostavaa, että Påhlin vaimon nimi on samanlainen Lisbeta kuin Erik Jacobssonin vaimolla.

Espoon käräjät 24.10.1628
Linnapäällikkö Anders Nilssonin todistus, että Isach Olofsson (på Gräsagård) liittänyt 3 tankoa maata Olarista rälssiinsä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856770

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja maaliskuu 1629
Käsitelty Espoossa 24.1628 ollut asia liittyen Isach Olofssonin maihin Olarissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856804

Kirkkonummi 20.9.1629
Agentti Erich Eskilsson tutkinut rälssimaihin kuuluvia alueita. Yksi sijaitsee Olarissa Espoossa ja on kuulunut aiemmin Gräsan tilaan, mutta otettu kruunulle. Annetaan nyt Johan Bengtssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856803

Espoon käräjät 22.9.1629
Peer Larsson, Mats (i Hentans) ja Nils Thomasson olivat kuskanneet Isach Olssonin Liivinmaalle, koska tätä syytettiin synnistä tytärpuolensa kanssa. Hän ei enää vastannut maaherralle tai kamreeri Johan Ottosonille vaan oli jättänyt Gräsan rälssiin kuuluneet maat poikapuoliensa vastattaviksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856787

Espoon käräjät 28.10.1629
Isach Olofssonin salavuoteusjutun käsittely tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa. Osapuolten kuuleminen. Mainitaan siskonpoika Henrik Jönsson i Söttskog ja nuorempi veli sekä vanhempi veli, joka palvelee Liivinmaalla. Pitkä juttu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856789

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja 7.6.1630
Käsitelty Espoossa 22.9.1629 ollut asia liittyen Isach Olofssonin salavuoteusjuttuun tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856772

Espoon käräjät 14.5.1630
Isach Olofssonin salavuoteusjutun käsittely tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa jatkuu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856806

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja 1630
Käsitelty Espoossa 14.5.1630 ollut asia liittyen Isach Olofssonin salavuoteusjuttuun tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856804

Espoon käräjät 2.3.1640
Kapteeni Hendrich Jönsson (i Qwis) riitelee Johan Bengtsson (till Grässagård) kanssa peltotilkusta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857140

Espoon käräjät 22.3.1642
Johan Bengtsson (till Grässa) haluaa ottaa kaksi verohylkyä (i Kockoby), joista toista on viimeksi asunut Mickel-niminen 30 vuotta sitten ja toista Anders-niminen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857180

En jaksanut tavata juttuja ajatuksella läpi, mutta niissä ei mielestäni ollut mitään ratkaisevaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että näiden perusteella Hammarstiernan Bengtin lapsia olivat Johan ja Påvel sekä tyttäret Karin ja jonkun Jönsin vaimo (+ Brenneruksen vaimo Anna) Kukahan oli tuo kapteeni Hendrich Jönsson Qwistbackasta, joka on ilmeisesti sama kuin salavuoteusjutussa mainittu siskonpoika?

Påvel Bengtsson oli siis linnapäällikkö Anders Nilssonin palveluksessa ja luultävästi hänen leskensä Lisbetha Mårtensdr asusteli köyhänä tyttärensä kanssa 1665 Helsingissä.

Olisiko todella niin, että Påhl Bengtsson Hammarstiernan tytär on Albilacoviuksen vaimo ja toinen tytär Erik Jacobssonin vaimo.
Silloin Isak Eriksson olisi ollut Jacob Haustramniuksen serkku, Jacobin 2. vaimohan oli Johan Frisuksen tytär eli Juliana Månsdotterin käly.
Kaiken vakuudeksi Påhl Bengtsonin sisko oli Elin Brenneruksen Käly eli Julianan isoenon puoliso.
-----
Halikon ja Uskelan käräjät 21-22.8.1643
Esiin astui Kärkisten tilan vouti Erich Jacobsson ja esitti maaherra Knut Lilliehöökin määräyskirjelmän päivättynä 28.4.1643, jossa todetaan että Erich Jacobssonin tekemä valitus tulisi ottaa käsittelyyn. Sisään kutsuttiin Erichin veljenpoika Thomas Simonsson ja kysyttiin miten hän vastaa isänveljelle kun esitettiin Erichin lasku 141 kuparitaaleria. Thomas vastasi, ettei ole velkaa kuin 94 taaleria, jotka edesmennyt isä Simon Jacobsson lainasi veljeltään Erichiltä varustaakseen talon puolesta hevosen, miehen, satulan, pistooleita, jousen ja vaatteet, jonka oheinen kuitti osoittaa. Sitten esitti Erich Jacobsson Morthen Larssonin tekemän laskelman, jossa lautamiehet Knut Mårthensson (i Loppis) ja Sigfrid Påållsson (i Äijälä) ovat arvioineet edesmenneen isän Jacob Thomassonin (i Äijälä) jälkeen jättämän niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Tämä on arvioitu 483 kuparitaalerin arvoiseksi, josta kolme veljenosaa ja kaksi siskonosaa tekee 289 taaleria, joista vähennetään edellämainittu 94 taaleria.
Thomas Simonsson kertoi lisäksi, että hänen isänsä oli antanut kolmannelle veljelle Olof Jacobssonille jotain talosta ennenkuin tämä muutti Poriin.
Lopputulemana Thomas Simonsson määrättiin maksamaan Erich Jacobssonille ja muille talon velkojille näiden saamiset.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786663

Tuota vanhaa perinnönjakoa pohdein. En musita selvisikö miksi Jacobin omaisuuden arvoksi on ilmoitettu 483 kuparitaaleria ja kolmen pojan ja kahden tyttären osiksi 289 kuparitaaleria.

Mihin meni tuo 194 euroa erotuksesta? Onko mahdollisesti Jacob Thomassonin sisarusten osuus?

Sattumaa varmaankin mutta kiinnostava yksityiskohta on alla:
Sigfrid Henriki Albilacoviuksen poika Jakob Haustramnius osti isolla summalla 1677 metsämaata ja uuden tilan nimeksi hän laittoi Äijälä. Aiemmin ei Kauhajoella ollut kyseistä nimeä taloissa. Voi tietenkin olla sattumaakin.
Ajankohta on kiinnostaqva, sillä Isak Eriksson myi Äijälän 1676.

[Jari Latva-Rasku]

Minä näen tämän siten, että Hukaisten Isak Eriksson Alftanus on kuollut 1666 ja seuraavana vuonna leski Valborg on jatkanut tilan pitoa vuoteen 1694 saakka.

Tämän mukaan ei 1675 oleva Isak Eriksson ole Valborgin puoliso vaan joku muu.
Isak Erikssonin ja Valborgin pojat Israel, Claes ja Gabriel mainitaan vasta 1680-luvulla. Vuonna 1680 1 son.
1689 Claesin vaimo Lisa s.h. 1688.
Tämän mukaan voisi arvioida, että Isak on mennyt naimisiin vasta n. 1660 paikkeilla, koska hust. Valborg mainitaan ensi kerran 1661.

Jos ajatellaan, että tuo ratdsurykmentin korpraali Isak Eriksson on nuorimies 1675 niin olisi syntynyt noin 1655 .

Faktoja pohtimatta tuo Isak Eriksson voisi olla Ingrid Bilangin poika.

Feuhtingin kirjuri Isak Eriksson taidettiin mainita 1676?

Taivassalon haudattujen luettelosta käy ilmi, että Hukaisten rusthollari Isak Eriksson haudattiin kahden poikansa kanssa 28.9.1688. Ei siis ollut kahta Isak Erikssonia ja vuonna 1675 mainittu oli Hukaisten Isak. Aikaisemmin 1650-luvulla ratsuväkirykmentissä oli rykmentinkirjuri Isak Eriksson, mutta hän ei ollut Hukaisten eikä Karkun Isak. Hänet on kaivettu esiin tässä ketjussa.

[Jari Latva-Rasku]

Halikon ja Uskelan käräjät 21-22.8.1643
Esiin astui Kärkisten tilan vouti Erich Jacobsson ja esitti maaherra Knut Lilliehöökin määräyskirjelmän päivättynä 28.4.1643, jossa todetaan että Erich Jacobssonin tekemä valitus tulisi ottaa käsittelyyn. Sisään kutsuttiin Erichin veljenpoika Thomas Simonsson ja kysyttiin miten hän vastaa isänveljelle kun esitettiin Erichin lasku 141 kuparitaaleria. Thomas vastasi, ettei ole velkaa kuin 94 taaleria, jotka edesmennyt isä Simon Jacobsson lainasi veljeltään Erichiltä varustaakseen talon puolesta hevosen, miehen, satulan, pistooleita, jousen ja vaatteet, jonka oheinen kuitti osoittaa. Sitten esitti Erich Jacobsson Morthen Larssonin tekemän laskelman, jossa lautamiehet Knut Mårthensson (i Loppis) ja Sigfrid Påållsson (i Äijälä) ovat arvioineet edesmenneen isän Jacob Thomassonin (i Äijälä) jälkeen jättämän niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Tämä on arvioitu 483 kuparitaalerin arvoiseksi, josta kolme veljenosaa ja kaksi siskonosaa tekee 289 taaleria, joista vähennetään edellämainittu 94 taaleria.
Thomas Simonsson kertoi lisäksi, että hänen isänsä oli antanut kolmannelle veljelle Olof Jacobssonille jotain talosta ennenkuin tämä muutti Poriin.
Lopputulemana Thomas Simonsson määrättiin maksamaan Erich Jacobssonille ja muille talon velkojille näiden saamiset.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786663

Tuota vanhaa perinnönjakoa pohdein. En musita selvisikö miksi Jacobin omaisuuden arvoksi on ilmoitettu 483 kuparitaaleria ja kolmen pojan ja kahden tyttären osiksi 289 kuparitaaleria.

Mihin meni tuo 194 euroa erotuksesta? Onko mahdollisesti Jacob Thomassonin sisarusten osuus?


Kyseessä täytyy olla kirjoitusvirhe, 483-94=389, ei 289. Jakob Thomassonin sisarukset eivät peri häntä, koska lapsia oli. Perintösotku syntyi, koska ilmeisesti vielä silloinkin jakamaton pesä tuli myöhemmin Erik Jakobssonin haltuun. Erikin hallussa olleen perinnön kimppuun pystyivät käymään ainakin Simon Jakobssonin lapset Thomas, Simon, Isä-Simonin tyttäreksi mainittu Brita, Henricuksen siskoksi mainittu Agnis. Erikin siskoksi mainittu Malin ja jo kuollut Henricus Simonis Skalle sekä hänen yhtä kuollut puolisonsa Valborg Mattsdotter edellisen avioliiton elossa olevan ahneen poikansa avustuksella. Lisäksi tietenkin tulivat muut sukulaiset ja ystävät.

[Jari Latva-Rasku]

kl. 1662 Jakob Albilacuvius, myöhemmin Haustramnius Jacobus Sigfridi, Ostrobotniensis 1519 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1519). * noin 1642. Vht: Ilmajoen Kauhajoen kappalainen Sigfrid Albilacovius (Sigfridus Henrici) ja Elisabet Påhlsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Erik Jacobsonin vaimo mainitaan Lijsbeth, Lijsa, Lisbeta nimillä, mutta ei Elisabeth nimellä.

Voisiko olla niin, että Elisabeth Påhlsdotter Albilacovius ja Lisbeth Äijälä olisivat sisaret, eli Lisbeta Påhlsdotter Äijälä.
,
Kuka olisi ISÄ PÅHL?

Tässä Gräsa rääsää, mutta siinä mainitaan Johan Bengtssonin veli Påhl Bengtsson eli on Hammarstiernan veli. Kiinnostavaa, että Påhlin vaimon nimi on samanlainen Lisbeta kuin Erik Jacobssonin vaimolla.

Albilacoviuksen puolisosta ei ole muuta havaintoa kuin nimi, paljon sekin savupirttien ja pärelyhtyjen aikaan.

Turkulaisesta vuoden 1668 ylioppilaasta Isak Eriksson Hammarstiernasta ei muuta tiedetä kuin tässä lauseessa mainittu. Jos haluaisi löytää hänet, voisi kannattaa selata Turun henkikirjoja, kaupungin ja kirkon tilikirjoja sekä muita tositteita vuodesta 1668 taaksepäin. Ylioppilaat ja koululaiset eivät veroa maksaneet, mutta oli mahdollisesti muita syitä esiintyä niissä ainakin noin vuodesta 1660 eteenpäin. Löytyy muutama Iisakki, enemmän Erkkejä ja ehkä myös vasaran tapaisia mietittäväksi. Vasaramäki keksittiin vasta 1800-luvulla. Kun sitten selää eteenpäin, vasta vuonna 1675 lääninkamreerilla oli kirjuri Isak. Sitä ennen on ainakin joitakin henkikirjoja hukassa, mutta muuta kyllä löytyy. Näin päästään tilanteeseen nolla.

[Benedictus]

Lainaus Olanyk Stierna ketjusta.

Hei En ole kovin hyvin sisällä keskusteluaiheessa.

Minulla on tieto tuosta Erik nimisetä kappalaiseta:

Herr Eric 1642/3
SAY:ssa mainitaan 1643 Erik niminen ”fikare” eli
sijainen.
Pso. Stjerna Anna, eli leskenä 1662, vht. Taivassalon
Tammiston rälssitilallinen Arend Scheringsson ja
Margareta Hansdotter.



Olavi


Tämä keskustelu jäi jotenkin kesken, eikä siinä ruodittu ihan ytimiä myöten mahdollisuutta että Anna Stierna olisi ollut aviossa Erikin kanssa, ennen Neogleanderia.
Olivatko Neogleanderin kaikki lapset Annan ei taida selvitä perintöpapereista.

[Benedictus]

Ramsey mainitsee Anna Arentsdr Stiernan puolisona Taivassalon kappalaisen Erikin.


Ramsey oli aika tarkka ja tietävä tutkimuksissaan.
Jos uskottaisiin että Ramsey oli oikeassa, olisi silloin erittäin luonteva Isakin isä ja äiti tuo pariskunta.


Kuka voisi silloin olla tuo Erik, jolla olisi poika Isak.


Tässä alla hieno tutkimus talo ja sukuhistoriasta Turun keskeltä.


Tiedetäänkö Pargas Isakin lapsia, kuin tuo jutussa esiintyvä Johan,sekä Abraham?


Isakin veli. kuten huomataan oli Ericus Erici Alftanuksen edeltäjä Taivassalon khr:n virassa.
Sisar Karinin poika taasen oli Claes Brenneruksen seuraaja Loimaan kirkkoherrana.



Agneta Klemetintytär Espingin ja Elias Simoniin lapsia olivat minun tiedostoni mukaan:

1. Sara (p:so Jöns Laurentii Gestrigius, Klaus Flemingin kotisaarnaaja, Korppoon khra)
2. Karin (p:so Paraisten khra Petrus Johannis)
3. Elin (p:so Erich Ruuth)
4. Margareta (p:so sisarpuolensa Erik Bertilsson Huggut)
5. Jeremias (Agricola-Esping, Taivassalon khra; p:so Karin Mattsdotter Carpelan)
6. Agneta (p:so Paraisten khra Thomas Simonis Corvinus)
7. Elisabet (p:so Hattulan khra Gregorius Bartholomei Gjös-Cardiaster)
8. Isak ("Pargas Isak") (p:so NN, p:ka Saarijärven kpl Abraham Agricola)


Lainaus Jokinti:

KIVITALON KUUSI VUOSISATAA ABOA VETUS & ARS NOVA -MUSEON SUUREN KIVITALON RAKENNUSARKEOLOGINEN TUTKIMUS
Ilari Aalto
Pro gradu -tutkielma
Turun yliopisto
Historian, kulttuurin ja taiteidentutkimuksen laitos
Arkeologia
Lokakuu 2016

Tiedot ovat ylipäätään tallentuneet siksi, että Isak Pargasin isän Elias Espingin jälkeläiset riitelivät tontin omistuksesta kymmenen vuoden ajan vuosina 1638?1648
(TKA, TRO BIa 10, 25.6.1638: 97; TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 293?298; TKA, TRO BIa 20, 12.2.1648: 28; Toropainen 2016: 71).
Tontin omistushistoriasta voidaan lähteiden perusteella rakentaa seuraavanlainen kuva: Paraisten kirkkoherra Elias Esping oli hankkinut tontin tuntemattomana ajankohtana.
Elias Esping kuoli noin vuonna 1584, ja vuonna 1587 hänen poikansa Pargas Isak Eliae sai Eliakselle kuuluneet oikeudet suuren kivitalon tonttiin (TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 295).
Ilmeisesti hänen veljensä Jeremias Eliae (Agricola) peri samaan aikaan osan tontista,
koska hän luovutti vuonna 1602 omistamansa tontinosan Isakille vaihdossa Paraisilla Kaitsorin kylässä sijaitsevaan perintömaahan (TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 294).
Lähteiden perusteella tonttiin on kuulunut useampi kivirakennus, joista yksi on varmasti suuren kivitalon viereinen pieni talo K94:11–12.
On kuitenkin luultavaa, että asiakirjoissa mainittu Pargas Isakin kivitalo on juuri suuri kivitalo, jonka voi olettaa olleen tontin päärakennus.
Isakin kuoltua vuonna 1629 tai 1630 talo jäi hänen leskelleen Mechtild Stensdotterille ja heidän lapsilleen.
Ilmeisesti Isakin kuoleman myötä muut perilliset kiinnostuivat talosta, koska siitä alettiin käydä oikeutta vuonna 1638. Mechtild vahti mustasukkaisesti taloaan,
estäen muun muassa Isakin veljenpoikaa yöpymästä siellä vuonna 1638 (ks. tarkemmin luku 2.1.4.). Vuonna 1645 Elias Grelsson Giös esitti raadille Elias Espingin sukupuun,
josta kävi ilmi muiden sukulaisten oikeus kivitaloon. Giösin mukaan leski Mechtild ja Isakin perilliset olivatkin hallinneet taloa vastoin
Ruotsin lakia – he eivät olleet korvanneet muille perillisille mitään (TKA, TRO BIa 17, 17.5.1645: 295?296; Toropainen 2016: 204, viite 585).
Giös vaati seuraavana vuonna osaa talosta itselleen, ja raastuvanoikeus tuomitsikin sen hänelle. Giös huudatti hovioikeuden hänelle
tuomitseman osan tonttia itselleen helmikuussa 1647 (TKA, TRO BIa 18, 25.5.1646: 264; TKA, TRO BIa 19, 8.2.1647: 120; 15.2.1647: 131; Toropainen 2016: 204).
Leskirouva Mechtild ei kuitenkaan suhtautunut myötämielisestä oikeuden päätökseen: Elias Giös syytti häntä tammikuussa 1648 siitä,
että Mechtild olisi murtanut yhdessä Giösille ja muille sukulaisille tuomitussa huoneessa olleen maistraatin lukon ja poistanut pellit muista huoneista estäen näissä asumisen.

Mechtild myönsi erehdyksessä poistaneensa lukon voidakseen itse asua huoneessa, mutta peltien poistamisen hän kiisti. Hän toivoi, että raati huomioisi
hänen vanhuudenheikkoutensa ja auttaisi häntä saamaan huoneen takaisin itselleen. Asiakirjasta käy ilmi, että Giös oli pitänyt näissä kamareissa vuokralaisia
(TKA, TRO BIa 20, 26.1.1648: 3; 31.1.1648: 10; 5.2.1648: 15; 12.2.1648: 28; 13.3.1648: 60; Toropainen 2016: 204–205). 1630-luvulla Jeremiaan aiemmin omistama
puoli tontista myytiin Gottfrid Rosskampille, mutta ilmeisesti tämä kauppa ei koskenut suurta kivitaloa. Kultaseppä Zacharias Witte puolestaan osti länsiosan
Isak Pargasin tontista vuonna 1648 ja asui siellä lyhyen aikaa. (Savolainen 2011: 39)
Lähteet tarjoavat tietoa asukkaiden lisäksi suuren kivitalon loppuvaiheista. Tontin rappio alkoi Savolaisen (2011: 39) mukaan viimeistään Isak Pargasin
kuoltua vuonna 1629 tai 1630. Pöytäkirjojen mukaan rakennus oli huonokuntoinen, mutta tämä ei estänyt Elias Espingin muita yhdeksää lasta jälkeläisineen
riitelemästä tontin omistuksesta. Savolainen on esittänyt, että suuri kivitalo olisi tuhoutunut viimeistään melkein koko Luostarikorttelin toukokuussa 1656
tuhonneessa tulipalossa. Tätä yhtä 1600-luvun tuhoisinta kaupunkipaloa voidaankin pitää suuren kivitalon purkamisen ehdottomana takarajana.
Lähteet kuitenkin antavat ymmärtää, että purkaminen olisi mahdollisesti tapahtunut jo hieman aiemmin. Vaikuttaakin siltä, että suuren kivitalon kohtalon
hetket alkoivat olla käsillä jo 1640-luvulla. Tässä vaiheessa talo oli jo pahoin rappeutunut tulipaloissa ja hoidon puutteessa. Toukokuussa 1643 kaupunginvouti
vaati Johan Isaksson Pargasia rangaistavaksi, koska hän oli jättänyt noudattamatta määräystä purkaa vaarallinen kivimuurinsa kahden viikon kuluessa.
Johan määrättiin uudestaan kaatamaan muuri, ja jos huonokuntoinen muuri olisi aiheuttanut jonkin onnettomuuden,
15
se olisi ollut hänen vastuullaan. (TKA TRO BIa 15, 13.5.1643: 331) Määräyksen noudattamisesta ei ole tietoa. Ilmeisesti ainakaan koko taloa ei purettu vielä tällöin,
koska perintöriidan osapuolet kiistelivät rakennuksesta vuoteen 1648 asti. Vuotta myöhemmin vuonna 1649 Luostarin jokikadulla sijainnut tontti mainittiin rakentamattomana
ja seuraavana vuonna autiona. Vuonna 1651 kaupunki vaati tonttia yleisen tavan mukaan takavarikkoon. (Savolainen 2011: 39) Takavarikko toteutui maaliskuussa 1653,
kun edesmenneen Samuel Boggen ja Isak Pargasin talot julistettiin kaupungin omaisuudeksi. Samalla määrättiin kaatamaan naapurin Fläskilän talon kivimuuri,
jonka pelättiin romahtavan kadulle. (TKA TRO BIa 23, 16.3.1653: 72) Todennäköisimmältä vaikuttaa, että 1653 on myös kivitalon purkuvuosi.


Yst terv.
jokinti

[Jari Latva-Rasku]

Lainaus Olanyk Stierna ketjusta.

Hei En ole kovin hyvin sisällä keskusteluaiheessa.

Minulla on tieto tuosta Erik nimisetä kappalaiseta:

Herr Eric 1642/3
SAY:ssa mainitaan 1643 Erik niminen ”fikare” eli sijainen. Pso. Stjerna Anna, eli leskenä 1662, vht. Taivassalon Tammiston rälssitilallinen Arend Scheringsson ja Margareta Hansdotter.

Olavi

Tämä keskustelu jäi jotenkin kesken, eikä siinä ruodittu ihan ytimiä myöten mahdollisuutta että Anna Stierna olisi ollut aviossa Erikin kanssa, ennen Neogleanderia.
Olivatko Neogleanderin kaikki lapset Annan ei taida selvitä perintöpapereista.

Jatkuu seuraavassa postauksessa...

Ramsey mainitsee Anna Arentsdr Stiernan puolisona Taivassalon kappalaisen Erikin.

Ramsey oli aika tarkka ja tietävä tutkimuksissaan.
Jos uskottaisiin että Ramsey oli oikeassa, olisi silloin erittäin luonteva Isakin isä ja äiti tuo pariskunta.

Kuka voisi silloin olla tuo Erik, jolla olisi poika Isak.

Tässä alla hieno tutkimus talo ja sukuhistoriasta Turun keskeltä.

Tiedetäänkö Pargas Isakin lapsia, kuin tuo jutussa esiintyvä Johan,sekä Abraham?

Isakin veli. kuten huomataan oli Ericus Erici Alftanuksen edeltäjä Taivassalon khr:n virassa.
Sisar Karinin poika taasen oli Claes Brenneruksen seuraaja Loimaan kirkkoherrana.

Mikäli hypoteesi oli, että Taivassalon tuntemattomalla kappalaisella Erikillä olisi tuntematon poika Isak (turkulainen Hammarstierna?) muitakin vaihtoehtoja niin Taivassalosta kuin muualta varmasti löytyy. Isak Eriksson Kentzer eli Känsäri hän ei voi olla.

Vaikka Ramsay niin väittää, Taivassalossa ei näihin aikoihin tunneta Erik-nimistä kappalaista. Kappalaisena tunnetaan Matthias Andreae Bergius ja Vartsalassa Nicolaus Henrici Kauhainen.

Vuonna 1634 Taivassalon pappilassa oli renkien, piikojen, tallipojan ja tyttösen ohella ”fiskiare”.
https://digihakemisto.net/item/3621646853/6196090792/127
Vuonna 1643 mainitaan fiskare Erich. Me emme tiedä, voisiko tällä kalastajalla olla Isak-niminen poika, ainakaan veroa maksavaa puolisoa ei kalastajalle mainita.

[Benedictus]

Ericus Erici Alftanuksen äitiä on pohdittu ilman tuloksia.


Virat, myös papinvirat menivät yleensä klaanin sisällä.


Huomiota kiinnittää juuri tuo, että Ericus tuli Taivassaloon Jeremias Acricolan jälkeen, taasen Claes Brennusta Loimaalla seurasi Acricolan siskonpoika.


Yhdistävä tekijä on Elias Simonis Paraisten khr ja vaimonsa.



Ajallisesti olisi mahdollista, että Ericus Erici Alftanuksen äiti olisi ollut Eliaksen tytär.

[Jari Latva-Rasku]

Mitä pitäisi tehdä, jotta ei heitettäisi kirjuria teurastusveren mukana?

Alla on Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin everstiluutnantin komppanian vuoden 1683 katselmusluettelo. Katselmuskirjuri oli Karkun Järventaan rusthollari Isak Eriksson. Luettelon pitäisi olla Ruotsiin toimitettu kopio. Komppanioiden kopiot oli kirjoitettu eri käsialoilla.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00018#?c=&m=&s=&cv=17&xywh=3440%2C1776%2C2139%2C1167

Olisi järjetöntä, jos kopio ei olisi kirjoitettu Suomessa ja kirjoittaja ei olisi sama kuin alkuperäisen kirjoittaja. Jäljennöksen tulkitsee ja kirjoittaa virheettömästi sama henkilö huomattavasti nopeammin kuin alkuperäisen. Toisaalta tuomiokirjoissa jätetään määrittämättä, mistä muuten tunnetut henkilöt ovat peräisin. Edellä mainitussa tapauksessa säästyi aikaa ja vaivaa sekä jälkimmäisessä muutama sana, mustetta ja paperia tulevien suupolvien kiusaksi. Mikäli Turskan velkajutun tuomiokirjassa Turussa tai myöhemmin kruununvoutien takauksien ulosmittaruksessa Huittisissa olisi mainittu, kuka syytetty tai asiamies Isak Eriksson sillä hetkellä oli, voisi miettiä jotain muuta.

Jo aikoja sitten huomattiin, että Turun lääninrahaston pöytäkirjoja oli kopioitu samalla rutinoituneella käsialalla kuin katselmusluettelo.

Kirjoitin nelisenkymmentä vuotta sitten Åbo Akademin Pro Graduani työpäivän jälkeen Hewlett-Pachardin konttorilla Espoon Tapiolassa. Kun olin saanut lipuista ja lapuista sekä lähdeviitteistä kirjoitettua seitsemän sivua, tiedot katosivat. En tiennyt, että silloisella testinkäsittelylaitteistolla olisi tiedot pitänyt tallentaa välimuistista. Mietin sekunnin murto-osan, mitä pitäisi tehdä ja päätin kirjoittaa tekstin uudestaan. Siitä tuli paljon parempi ja ehdin nukkua lähes normaalin yöunen. Ainakaan stressipelle kopioija ei olisi pystynyt tekstiäni pelastamaan.

Kun katsoo vuoden 1683 Turun elokuun lopun katselmuksen luetteloita, osa luetteloista laadittiin samalla tai hämmästyttävän samanlaisella käsialalla, mutta osa oli selvästi eri henkilön kirjoittamia. Täytyy ihailla Christer Henrikssonin (Sievo) osalle osunutta käsialaa. Käsialoja oli 4-5 erilaista, ellei sitten monta kertaa katselmuskirjurina esiintyneen rykmentinkirjuri Olof Dahlströmin osalle olisi osunut vaikkapa selvän ja krapulapäivän osuuksia. Silmiin pisti, että patronyymejä kirjoitettiin "Ersson" ja "Erichsson", sulkakynällä hinkattiin otsikoita muuten samanlaiselta vaikuttavan tekstin päälle eri tavalla ja Rouweden hinkannut ei ehkä ollut Ruovedeltä eikä edes suomenkielinen. Mikäli Olof Dahlström sai tulot kaikista eri komppanioiden palkkatiloistaan, kukaan sotilas ei tienannut talonpoikien selkänahoista yhtä paljon. Luetteloita varten on voinut olla useampia kopioijia, useamman katselmusluettelon on voinut korvausta vastaan kirjoittaa sama vähintään yksikätinen katselmuskirjuri tai voi vain arvailla olisiko käytetty sekomuotoa.

Selasin Turun vuoden 1679 tositekirjaa enkä löytänyt sieltä vertailtavaksi Lääninrahaston kirjurin Isak Erikssonin kirjoittamia kopioita. Ehkä kopiot olivatkin vuoden 1680 tositekirjassa. Esimies Evert Feuchting oli käsialasta päätellen varsinainen Suttu-Eevertti, jonka puolesta myös vaimo allekirjoitti tositteita. Evert myös allekirjoitti selvästi suttuisella käsialallaan muiden kirjoittamia tositteita, eli apuna olisi voinut olla joku hänen kahdesta kirjuristaan. Tositteista löytyi hämmästyttävän suuri määrä lääninkamreeri Anders Bangen allekirjoituksia. Bange selvästi oli avainkaulavirkamies. Bange mainittiin myös kuolleena paljon myöhemmin Huittiesten käräjillä, jossa asiamiehenä oli joku Isak Eriksson. Tositekirjassa ei muita ollut lippusten lisäksi kuin kopioita. Sitä voisi kutsua kopiokirjaksi. Osa kopioista oli oikeaksi todistettuja ja osaan näytti riittävän päällysmiehen tai päällysvaimon allekirjoitus. Voi olla, että tuntuma on väärä, mutta vuoden 1668 tositekirjassa oli enemmän oikeaksi todistettuja tositteita.

[Simotei]

Vielä tuosta Uskelan Mårten Larssonista.


Karin Slang myöntää miehensä Hans Munkin uskolliselle palvelijalle Mårten Larssonille Uskelan Pukkilankylästä 1 manttaalin tilan eliniäksi nautittavaksi päivämäärällä 20.2.1647.
http://digihakemisto.net/item/1623297721/9192112472/85


Tämä vouti näyttäisi kuolleen 1664-1665 ja tila siirtyy vävylle. Mielenkiintoinen sattuma, että tilalla palvelee piikana joku Juliana.
SAY Uskela – Pukkila 1634-1672
http://digihakemisto.net/item/3622155949/5736917037/68


1654-1673
http://digihakemisto.net/item/3622158341/5736893994/64


1674-1693
http://digihakemisto.net/item/3622160481/5736922463/68

[Simotei]

Tuo edellinen toisto Måns Larssoniin Uskelasta viittasi aikaisemmin tässä pitkässä ketjussa oleviin viittauksiin Isak Erikssonin velasta Johan Henriksson Pukkilalle 5 tynnyriä viljaa, jotka maksanut Johanin entiselle lampuodille Pehr Jönssonille Uskelan käräjillä 7.-9.10.1673.


Perniön käräjillä 13.-14.10.1673 on Pehr Jönsson Pukkilan tarinaa vanhoista nautintaoikeuksista, jossa mukana mm. Willilää, Äijälää ja Pukkilaa.


Valitettavasti en saa nyt linkkejä auki?

[Jari Latva-Rasku]

Vielä tuosta Uskelan Mårten Larssonista.

Karin Slang myöntää miehensä Hans Munkin uskolliselle palvelijalle Mårten Larssonille Uskelan Pukkilankylästä 1 manttaalin tilan eliniäksi nautittavaksi päivämäärällä 20.2.1647.
http://digihakemisto.net/item/1623297721/9192112472/85

Tämä vouti näyttäisi kuolleen 1664-1665 ja tila siirtyy vävylle. Mielenkiintoinen sattuma, että tilalla palvelee piikana joku Juliana.
SAY Uskela – Pukkila 1634-1672
http://digihakemisto.net/item/3622155949/5736917037/68

1654-1673
http://digihakemisto.net/item/3622158341/5736893994/64

1674-1693
http://digihakemisto.net/item/3622160481/5736922463/68

Eli tässä on Mårthen Larsson, jonka voi olettaa tehneen oman toimen ohella laskelman Jaakko Tuomaanpoika Känsärin perintöstä. Jos luettelo omaisuudesta olisi säilynyt siitä olisi ehkä päässyt selville, mihin känsä liittyy.

Taivassalon Måns Larsson kuoli vuonna 1676 ja Juliana avioitui hänen vielä eläessään Arvid Frisiuksen kanssa viimeistään vuonna 1675, koska "Karkun ja Mouhijärven käräjät 25.–27.10.1702 f. 421 (hans Stiuf Son bemälte Johan Arfwedsson nu mehra är kommen till sina Myndiga åhr;"

Juliana Månsdotter oli kuoliniän perusteella syntynyt vuonna 1654. Kokemäenkartanon asiamiehenä vieraillut ja Järventaan vävynsä Elias Simonsson Aron hoteisiin jättänyt Isak Eriksson maksaa Järventaassa jälleen henkiveroa vuonna 1712. Se tarkoittaa, että Isak olisi syntynyt viimeistään vuonna 1648, mahdollisesti myöhemmin. Sitä ennen syntyneet Iisakit voi unohtaa.

Kun Isak, Juliana ja Ingeborg muuttivat Kokemäenkartanoon, he tekivät sen tosissaan ja lämmittivät kartanoa suuren piika- ja renkikatsaan avulla kuten omaansa, aivan kuten Julianan isä ja äiti tekivät Taivassalon "Hylkilaxissa". Mainittiin, että homma hoidettiin med disk och duk. Se ei tarkoittanut, että he samalla tiskasivat ja kattoivat pöytiä, vaan:

Äta vid eget bord, vara bofast någonstans, ha ett eget hushåll. Uttrycket förekom redan i landskapslagarna. För tjänstefolk, som uppbar årslön vid hovet, hos biskopar, hos adelsmän eller hos ofrälse hovrättsassessorer behövde mantalspenningar inte erläggas.
https://fho.sls.fi/uppslagsord/1162/disk-och-duk/

[Jari Latva-Rasku]

Tuo edellinen toisto Måns Larssoniin Uskelasta viittasi aikaisemmin tässä pitkässä ketjussa oleviin viittauksiin Isak Erikssonin velasta Johan Henriksson Pukkilalle 5 tynnyriä viljaa, jotka maksanut Johanin entiselle lampuodille Pehr Jönssonille Uskelan käräjillä 7.-9.10.1673.

Perniön käräjillä 13.-14.10.1673 on Pehr Jönsson Pukkilan tarinaa vanhoista nautintaoikeuksista, jossa mukana mm. Willilää, Äijälää ja Pukkilaa.

Valitettavasti en saa nyt linkkejä auki?

Linkki ei myöskään avaudu Turun vuoden 1680 tositekirjaan.

Vuoden 1673 tapahtumat ovat mielenkiintoisia. Voi olettaa, että Uskelan Isak Erikssonilla ei ollut mitään tekemistä Nurmijärven Pukkilan kanssa. Vaikka jostain paikasta on paljon tietoa tai siellä asuu mielenkiintoisia ihmisiä, siihen kannattaaa juuri sen vuoksi suhtautua varauksella. Voi syntyä runsaudenpulan sukuverkosto, vaikka tuntemattomien periiliisten perinnöillä elää heikommin kuin tunnettuna ammattiverkoston osana. Lähipukkilat voisivat esimerkiksi paljastaa, olisiko Pukkilalla ja Känsärillä elantoa tuomassa sama lampuoti. Nyt Känsärissä ennen talonkauppaa esiintyy ainoastaan nimetön "bonde", joka voi olla omistaja, vuokraaja, lampuoti, ratsumies tai isännäksi arvottu renki. Mikäli ylioppilas Isak Eriksson oli muualla, missä hän oli? Miksi Isak sai isänsä kuoltua Känsärin/Äijälän? Niiltä ajoilta valitettavasti puuttuu tuomiokirjoja, joissa perintöä on aivan varmasti käsitelty ja mainittu kuka oli kukin. Sitä ei välttämättä heti jaettu. Isak on voinut ottaa tilan velkoja vastaan, maksaa muille perillisille tai Axell ja Jakob eivät ole olleet perillisiä.

[Jari Latva-Rasku]

Tuskin kannattaa miettiä sen enempää, että Ahvenanmaan Eckerön kirkonkylässä mainitaan vuonna 1625 Måns Larsson.
https://digihakemisto.net/item/1572452393/8574768855/68

Oleellisempaa oli, että Månseja oli saarilla monta ja Månsit, Mårthenit ja Marcukset oli mainittu erikseen, mikä sitten Mo(å)gn olikaan.

[Simotei]

Pitäisköhän kirjata kaikki läpikäydyt Månsit ja Iisakit ettei tule turhia toistoja.


Viimeisimmät omat havaintoni ovat Helsingin IsoHuopalahdessa asunut kruunun kippari (styrman) Måns Larsson sekä samoihin aikoihin kruunun kippari Erik Pehrsson.


Tutkiskelin myös Taivassalon Östansiö-Kaitainen asunutta Erik Isakssonia, jolla 1670-luvun alussa poika Isak Eriksson.

[Jari Latva-Rasku]

Pitäisköhän kirjata kaikki läpikäydyt Månsit ja Iisakit ettei tule turhia toistoja.

Viimeisimmät omat havaintoni ovat Helsingin IsoHuopalahdessa asunut kruunun kippari (styrman) Måns Larsson sekä samoihin aikoihin kruunun kippari Erik Pehrsson.

Tutkiskelin myös Taivassalon Östansiö-Kaitainen asunutta Erik Isakssonia, jolla 1670-luvun alussa poika Isak Eriksson.

Eikö se auta jo melko paljon, että Astreniusten kantaisä Isak Eriksson oli katselmuskirjuri elokuusta vuonna 1677 lähtien. Hän ei silloin enää voi olla mikään harjoittelija ja todennäköisesti kouluja käynyt. Hän oli henkikirjan perusteella syntynyt varhaisintaan vuonna 1648. Noin vuoden 1668 ylioppilaat Kentzer ja Hammarstierna voisivat olla noin vuonna 1650 syntyneitä. Vuonna 1688 Känsärin talostaan luopunutta Kentzeriä kutsuttiin Isak Erikssoniksi, kuten kutsuttiin myös Karkun Isakia.

Taivassalon Måns Larsson oli voutina ainakin 1650-luvun alusta lähtien. Hän ei ole sama kuin Uskelan tai Satakunnan kaimansa. Hän ei myöskään voi olla vuonna 1674 kuollut hovioikeudenasessori Magnus Larsson. Måns Larssonin ja Anna/Annika Andersdotterin todennäköinen poika Magnus Larsson mainitaan Lokalahden Tammiston henkikirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1692, eli hän olisi 16-vuotiaana syntynyt noin isänsä kuolinvuonna 1676. Hän on tietenkin voinut olla muualla ennen vuotta 1692. Hammarlandin kappelin Åker->Äcker->Eckerön kirkonkylän Måns/Mogn Larsson mainitaan vuonna 1625, mutta ei vielä vuonna 1618. Vuonna 1635 hänet mainitaan ainoana kirkonkylästä, milloin hänellä oli poika Hans ja vaimo Mariell. Siihen intoilun aikaan jo 12-vuotiaat laskettiin. Mikäli tämä Måns/Mogn Larsson olisi syntynyt viiemeistään vuonna 1605, voisi epäillä, että hänellä olisi 1670-luvulla syntyneitä lapsia Lokalahdella. https://digihakemisto.net/item/1594291493/8803280491/137
Samalla viriiliysindeksillä voisi sulkea pois Kustavin Vartsalan Mårthen Larssonin, vaikka siinä voisi olla pienehkö epäilyksen siemen ja etunimikin vääränlainen. Myös kaikki nimettömät venyttämällä sovitetut Månsit kannattaa jättää rauhaan.

[Jari Latva-Rasku]

Tutkiskelin myös Taivassalon Östansiö-Kaitainen asunutta Erik Isakssonia, jolla 1670-luvun alussa poika Isak Eriksson.

Vuosina 1674-1678 Isak Olofssonin pojan Erik Isakssonin puolesta kymmenykset maksaa Isak Eriksson. Hän ei välttämättä ole Erikin poika. Sellaista ei ole mainittu ennen eikä jälkeen.

On olemassa paljon kiusallisempi Isak Eriksson. Turun katedraalikoulussa mainitaan elokuussa 1670 Dn. Isaacus Erici, eli hän oli sillä hetkellä dominus eli herra. Tällainen herra voisi olla vaikkapa opiskelija, joka opettaa kovapäisille maalaispojille kynän käyttöä eri tarkoituksiin. Hänen kohdallaan matrikkelissa pitkän dominusten luettelon osana mainitaan "Pro Vale Kisko". Se ei tarkoita, että hän valehtelisi Kiskolle tai Kiskon puolesta, vaan tervehtii sille. Käsittäisin vasten parempaa tietoa, että hänen kohdistetun rahoituksensa alkuperä olisivat Kiskon verot? Vuonna 1668 elokuussa vastaavasti "Pro Vale Kisko" mainitaan Gabriel Melartopaeus, jonka isän eli Isak Eriksson Känsärin sedän Simonin "fränden" kruununvouti Christer Mattssonin ratsutila oli Kiskon Toijan Mommola.

[Jari Latva-Rasku]

On olemassa paljon kiusallisempi Isak Eriksson. Turun katedraalikoulussa mainitaan elokuussa 1670 Dn. Isaacus Erici, eli hän oli sillä hetkellä dominus eli herra. Tällainen herra voisi olla vaikkapa opiskelija, joka opettaa kovapäisille maalaispojille kynän käyttöä eri tarkoituksiin. Hänen kohdallaan matrikkelissa pitkän dominusten luettelon osana mainitaan "Pro Vale Kisko". Se ei tarkoita, että hän valehtelisi Kiskolle tai Kiskon puolesta, vaan tervehtii sille. Käsittäisin vasten parempaa tietoa, että hänen kohdistetun rahoituksensa alkuperä olisivat Kiskon verot? Vuonna 1668 elokuussa vastaavasti "Pro Vale Kisko" mainitaan Gabriel Melartopaeus, jonka isän eli Isak Eriksson Känsärin sedän Simonin "fränden" kruununvouti Christer Mattssonin ratsutila oli Kiskon Toijan Mommola.

Rehtori Gabriel Tammelinus oli tehnyt palveluksen määrittämällä 16.12.1669, mitä "pro vale" tarkoittaa. Sen merkitys on "socknehielp". Luettelossa apua saavat aina rehtorista ja muista kiusanhengistä lähtien myös ylioppilaat, eli dominukset ja lähes sellaiset jo lähes koulunsa käyneet. Dominuksia löytyy ylioppilasmatrikelista, jonkin verran "pro vale"-luetteloa aikaisemmin tutkintonsa saaneina, mutta ei kaikkia. Ylioppilasmatrikkelissa on aukkoja nimenomaan nimien kohdalla. Katedraalikoulun luettelossa voisi siis olla tuntemattomia ylioppilastutkinnon perillisiä. Vastaavasti melkein ylioppilaiden joukossa voisi olla tutkinnon saavuttamattomia.

Svenska Akademiens ordlista määrittää, mitä "socknehjälp" tarkoittaa. "(socken- 1889 osv. sockne- 1620—c. 1750) (förr) om understöd, avlöningsförmån o. d. från socken o. d., som uppbars gm sockengång; stundom liktydigt med: sockengång. Thyselius HdlLärov. 1: 9 (1620). Mig .. blef nådgunstigst förundt Socknehielpen in priori & in posteriori aff Liungarumss försambling."

Kun esimerkiksi katsoo, ketkä seurakuntien tukea saivat, mukana voi olla seurakunnasta tullut, kuten pari-kolme vuotta aikaisemmin ylioppilaaksi tullut Gabriel Melartopaeus. Tukea saanut voi aivan yhtä hyvin olla muualta, kuten Kiskon kohdalla Tyrväältä tai vaikkapa Pohjanmaalta. Voisi olettaa, että tuki sekoilun välttämiseksi kohdistettiin katedraalikoulun toimesta.

Mitä me viisastumme Isaacus Ericin esiintymisestä 7.8.1670 "Distributio Paroeciarum" eli seurakuntajako-luettelossa? Hän voisi olla joko Kentzer tai Hammarstierna, mutta kuitenkin katedraalikoulusta tutkintonsa saanut, koska hänelle oli sieltä määrätty avustusta. Hänestä tuli ylioppilas viimeistään vuonna 1670, mutta ehkä jo aikaisemmin joulukuussa ja elokuussa päivätyistä luetteloista päätellen. Niin hän ehtisi ajoissa ennen luetteloa herraksi eli dominukseksi muuttua. Isaacus Ericiä ei myöskään näy vuoden 1670 oppilaiden luettelossa. Hän haiskahtaa Känsärin Iisakilta, jonka voi olettaa käyneen Turussa koulua ainakin vuonna 1662. Voisi myös olettaa, että hän oli tuen saadakseen Turussa, koska olisi outoa, että Kiskolle määrätty avustuserä ainakaan avoimesti uitettaisiin Uskelaan tai muualle kuin katedraalikoulun huitteille.

[Simotei]

Tuo löytösi oli täysin uutta minulle, hieno löytö. Selasin 1669-1671 tositekirjat, mutta en löytänyt mitään Isak Erikssoniin liittyvää.

[Jari Latva-Rasku]

Tuo löytösi oli täysin uutta minulle, hieno löytö. Selasin 1669-1671 tositekirjat, mutta en löytänyt mitään Isak Erikssoniin liittyvää.

Pelkästään vuoden 1671 tositekirjassa on 2121 aukeamaa eli olihan siinä kunnioitettavaa selaamista.

Ylioppilasmatrikkelin perusteella tiedetään, että esimerkiksi Gabriel Melartopaeus kävi Turun katedraalikoulua ja hän tuli ylioppilaaksi vuonna 1665/6. Gabriel mainittiin katedraalikoulussa avustusta saavaksi dominukseksi vuonna 1668. Jotain hän siellä maksua vastaan puuhaili samalla, kun pyrki akatemiassa papiksi. Hänestä tuli Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin saarnaaja vasta vuonna 1675. Kun katsoo vanhoja elokuvia, niissä ei aluksi puhuttu lainkaan, ei ollut värejä ja kävely oli nykivää. Oli tylsää ja aikaa kului.

Voisiko olettaa, että Isaacus Erici olisi paremman puutteessa jäänyt norkoilemaaan katedraalikouluun? Jos hän edes olisi turkulainen Hammarstierna, nimessä voisi olla jotain hävettävää, vaikka katedraalikoulun avustusten maksajana mainitaan myös "Espo". Avustusten saajana ei mainita Hammarstiernaa vaan Kiskosta elänyt Isaacus Erici, kuten vuonna 1688 Turkan velkojen yhteydessä Känsärin Iisakki eli Isak Eriksson.

Uskelan ja Someron avustukset oli kohdistettu virkaa tekevälle rehtorille Gabriel Tammelinukselle. Varsinainen rehtorin avustuksen saaja oli edellisen rehtorin kuolinpesä kunnes vuonna 1670 oli varmistuttu, että hänestä ei enää apua olisi ja muutaman vuoden konrehtorina olleesta Tammelinuksesta tuli rehtori.

Tammeli(nukse)sta myös tiedetään, että hän oli Turun tuomiokapitulin jäsen, mutta silti pääsi vain Lohjan kirkkoherraksi vuonna 1677, virkaa pari vuotta jo kärvisteltyään. Hän oli suomentaja, kirjailija ja suomalaisten sananlaskujen kerääjä, kuten "paremmin tähtiä näkee, kun laudalla päähän kuin vasaralla sormeen". Tammelinin puoliso vuodesta 1668 oli Iisakki Eerikinpojalta Känsärin ostaneen Gustaf Erikssonin sisko Karin.

[Jari Latva-Rasku]

Katedraalikoulun pitäjänavun saamiseen 7.8.1670 liittyi ehto, joka on tarkemmin luettuna merkityksellinen Astreniusten kantaisän määrittämiseksi (Liber Scholae Aboensis, s. 700).

"Efter såsom mycken missbruck och många inconsequentier äre förorsakade deraff många hafva fått mehra socknehielp (pro vale kallad) sedan dhe äro komme ifrån scholan dy bleff slutit in Ven. Consist. a:o 1670 den 6 augusti (konsistorin kokous) det ingen skall få niutta bem:te pro vale med mindre han blir qvar i scholan till dess examen holles, hvilket gemeenligen skeer den 1 maji eller högst 14 dagar däreffter den då står examen och sedan blifver deponerat skall ändå i nästföljande distributione få niuta en Socknehiälp, men dess förutan ingen."

Ymmärtäisin, että Isaacus Erici sai Kiskon pitäjänavun ja mainittiin herrana eli dominuksena 7.8.1670 luettelossa, koska hän suoritti ylioppilastutkinnon 1.5.1670 tai korkeintaan 14 päivää sen jälkeen. Tämä tarkoittaa näiden aikojen ylioppilastutkinnon suorittaneiden Isak Erikssonien niukkuudessa, että vuonna 1670 mainittu Isaacus Erici oli Känsärin Iisakki. Tämä myöskin tarkoittaa, että vuonna 1668 ylioppilaana mainittu Isak Eriksson Hammarstierna oli eri henkilö. Känsärin Iisakki eli vielä vuonna 1688 nimellä Isak Eriksson, mutta Hammarstiernasta ei ole tietoa. Kun Känsärin Erik Jakobssonin kaksi poikaa kävivät koulua Turussa vuonna 1662, Iisakki oli silloin vasta noin vuiden 1650 paikkeilla syntynyt untuvikko.

[Simotei]

Tuli vastaan vielä kolmas Isak Erici (Browallius) Turun kämnerinoikeudessa 1669.
http://digihakemisto.net/item/2330946889/5940190026/172


Hän näyttäisi tulleen ylioppilaaksi 1672, mutta ei liity ilmeisesti etsimiimme Isakkeihin.

[Jari Latva-Rasku]

Alla on tuomiokirja Huittisten käräjiltä vuonna 1694. Siinä veronkantokirjuri Isak Eriksson esiintyy yleensä kruununvoudin sijasta käräjillä, ei pelkästään jonkun jutun osalta.
https://digihakemisto.net/item/1818984357/8162132554/209
Isak Eriksson oli kruununvoudin sijainen muutenkin Huittisissa ja myös jopa Loimaalla.

Voi ilman omantunnontuskia olettaa, että myös Erik Larssonin ja Simon Careelin takausvastuiden perintää samoihin aikoihin Huittisten käräjillä oli kruununvoudin sijasta hoitamassa Karkun Järventaan Isak Eriksson. Koska yksi takaajista oli sopinut omasta osuudestaan lääninkamreerin kanssa, kyse täytyy alun perin olla kruununvoudin rästeistä eli puutteellisista tilityksistä. Tapahtuma-aikaan 1670-luvun puolivälissä tilityksiä oli kirjaamassa veromestarin kirjuri Isak Eriksson.

[Jari Latva-Rasku]

Tuli vastaan vielä kolmas Isak Erici (Browallius) Turun kämnerinoikeudessa 1669.
http://digihakemisto.net/item/2330946889/5940190026/172

Hän näyttäisi tulleen ylioppilaaksi 1672, mutta ei liity ilmeisesti etsimiimme Isakkeihin.

Browalliuksesta tuli kirkkoherra, Uskelan Isak Erikssonista ainoastaan kappalaisen serkku ja Karkun Isak Erikssonista kappalaisten isä.

[Simotei]

Kämnerinoikeudessa käytettiin paljon opiskelijoita apuna ilmeisesti harjoittelemassa tms. Yksi, joka oli paljon esillä 1669, oli Peter Astrelius. Hän taisi olla esillä silloin joskus. Heräsi vaan kysymys mistä tulee nimitys Austro-Finlandus esimerkiksi ylioppilaan 1681 Jakob Ericius kohdalla. Epäillään olevan kotoisin Varsinais-Suomen eteläosasta?

[Benedictus]

Rajalenius, Thomas Bartholdi (K 1688)

Raialenius / Raja, Thomas Bartholli / Bertilsson, Tomas Bertilsson

S Huittinen 1610-luvulla. V Huittisten Raijalan Mattilan talollinen Perttu Matinpoika / Bertill Mattsson ja Reeta Jaakontytär / Margareta Jakobsdotter.
Kävi todennäköisesti Turun lukiota. Ylioppilas (Satakundensis, Thomas Rajalenius, Hvittensis) Turussa syyslukukausi 1640.
Porin triviaalikoulun ylempi kollega (collega superior) 1642; Huittisten (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5011) pitäjänapulainen 1645, kappalainen 1646; Tyrvään (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5108) kirkkoherra 1665; Ylä-Satakunnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6123) alisen rovastikunnan lääninrovasti 1680, suoritti yhdeksässä eri seurakunnassa yhteensä 31 rovastintarkastusta 1680–1681, 1683–1684 ja 1686 (Lempiäinen 1967).
Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1667.
Osti Huittisten Maurialan kylästä Maurialan talon 1649.
Rajalenius oli hyvin kiivasluontoinen mies ja käräjöi uutterasti vielä vanhemmalla iälläänkin.
Julkaisi suomenkielisen hääsaarnan Lyhy Hää-Saarna; suomenkielisen saarnakirjan Muutamat Christilliset Saarnat 1654; suomenkielisen onnittelurunon Henricus Henrici Carsteniuksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/405) teoksen Cantio Cygnaea 1667 painosta ilmestyneeseen suomennokseen (Jokipii SKHS vuosikirja 41–42 1951–1952 s. 7–32.). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku elokuu ja 10.10.1651, 22.11.1653, 19.12.1654, 1655, maaliskuu (20.6.) 1656, 18.11.1676, 16.6.1677 ja 9.11.1678.
K Tyrvää (mainitaan vainajana 23.1.) 1688 alussa.
P jo 1643 Katarina Klemetsdotter Moli (Molina/ Mulina) K Tyrvää 1696, PV Turun kaupungin porvari ja porvarissäädyn valtiopäivämies Klemetti Muuli (Klemet Mulinus) ja N.N.
---------------
Rajalenius, Johannes Thomae (K 1686)

Johan Thomasson

S ilmeisesti Huittinen 1640-luvulla. V Tyrvään kirkkoherra, lääninrovasti Thomas Bartholdi Rajalenius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2051) ja Katarina Klemetsdotter Molis.
Ylioppilas (Satakundensis, Raja Joh. Thomae Hvittensis) Turussa 1662/63; mainitaan metelöitsijänä konsistorin pöytäkirjassa 9.9.1667, 30.6.1668 ja 29.3.1670.
Tyrvään (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5108) pitäjänapulainen 1672; Karkun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5029) kappalainen 1678.
K Karkku 1686.
P viimeistään 1675 Kristina (Kirstin) Eriksdotter (Pihl)hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä vielä 1692.
Kristina Eriksdotterin P2 Karkun seuraava kappalainen Henricus Henrici Fabrinus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/620), K Karkku 1692.
------------
Tammelinus, Gabriel Laurentii (1641–1695)

Gabriel Larsson

S ilmeisesti Loimaa 24.2.1641. V Tammelan kirkkoherra, lääninrovasti Laurentius Petri Aboicus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2) ja hänen 2. puolisonsa Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan.
Ylioppilas Turussa 1658; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 11.5.1659; anoi stipendiä 1663; respondentti (pro exercitio) 16.5.1663, (pro gradu) (12).3.1664; filosofian maisteri 24.5.1664; opinnäytepuhe (Oratio de patientia in calumnijs & injurijs) Turun akatemiassa 15.12.1661, painettiin Turku 1662.
Turun katedraalikoulun konrehtori 7.5.1667, rehtori 1670; Tammelan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5104) kirkkoherran (isänsä) apulainen kouluviran ohessa 1660-luvun loppuvuosista lähtien, vt. kirkkoherra isän kuoltua; Turun tuomiokapitulin jäsen 1670–1675; hoiti Sääksmäen (Tammelan) rovastikunnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6125) lääninrovastin tehtäviä ja suoritti seitsemässä eri seurakunnassa yhteensä 17 rovastintarkastusta 1671–1673 ja 1675–1676 (Lempiäinen 1967); Lohjan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5054) kirkkoherra 14.9.1675, astui virkaan 1.5.1677; Lohjan (Raaseporin itäisen) rovastikunnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6126) lääninrovasti 1677, suoritti neljässätoista eri seurakunnassa yhteensä 82 rovastintarkastusta 1677–1695 (Lempiäinen 1967).
Turun pappeinkokouksen synodaaliväitöksen preeses (synod. praes.) 1669; Pappissäädyn edustaja Turun maakuntakokouksessa 1676 ja Tukholman valtiopäivillä 1686.
Osti ratsutilan Lohjan Ojamosta.
Tammelinus suomensi ja julkaisi Turussa 1670- ja 1680-luvulla saksalaista hartauskirjallisuutta. Hän jatkoi isänsä aloittamaa suomalaisten sananlaskujen keräämistä, jonka työn tulokset hänen lankonsa Henricus Matthiae Florinus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/662) julkaisi painosta 1702. Piispa Johannes Gezelius vanhempi (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/797) käytti Tammelinuksesta nimitystä ”Suomen Spener” ja ehdotti hänen nimittämistään Inkerinmaan superintendentiksi Narvaan 1678.
Julkaisi Turussa yhteensä seitsemän hautajais- ja jäähyväisrunoa 1655, 1668, 1669, 1671, 1674 ja 1690, häärunon 1674, ruumissaarnan 1687 ja ruotsinkielisen Raamatun sanaluettelon (oppikirjan) 1694. Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 5.3. ja 2.4.1664, 2.12.1665, 12(14).12.1667, syyskuu 1669, 5.12.1674 ja 30.4.1675; väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku joulukuu 1681, 15.12.1683, 21.3.1685, (6).3.1686, helmikuu ja 15.12.1688, 29.11.1690, 16.9.1693 ja 21.11.1694.
K Lohja 2.8.1695.
P (ainakin jo 1668) Anna Eriksdotter Pihl, eli leskenä omistamallaan ratsutilalla Lohjan Ojamossa vielä 1712, PV Vartsalan tilan vuokraaja Halikossa Erik Olofsson Pihl ja N.N.


Fabrinus, Henricus Henrici (K 1692)

Henrik Henriksson

S oletettavasti 1650-luvulla. V Karkun kappalainen Henricus Benedicti Fabricius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/614) ja Anna Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan.
Ylioppilas (Satacundensis, Fabrinus Henr. Henrici Kark) Turussa 1673/74.
Karkun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5029) pitäjänapulainen oletettavasti 1684, kappalainen 1687.
Omisti Karkussa Juurakon ratsutilan vuodesta 1684.
K Karkku 1692.
P Kirstin (Kristina) Eriksdotter (Pihl) hänen 2. avioliitossaan, eli leskenä 1692.
Kirstin Eriksdotterin P1 Karkun edellinen kappalainen Johannes Thomae Rajalenius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2050), K Karkku 1686.
-----------
Fabricius, Henricus Benedicti (K 1671)

Henrik Bengtsson

Karkun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5029) kappalainen 1661, astui virkaan oletettavasti 1662.
K Karkku 1671.
P Anna Henriksdotter hänen 1. avioliitossaan, eli vielä 1683, PV Karkun kirkkoherra Henricus Arvidi (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/953) ja Margareta Staffansdotter.
Anna Henriksdotterin P2 Karkun kirkkoherran apulainen Johannes Josephi Sagittarius (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/147), K Karkku 1673.
-------------------------
Lainaus Latva-Rasku:
Karkun kappalaiseksi tuli vuonna 1678 Johannes Thomae Rajalenius, jonka puoliso noin vuonna 1675 oli Kristina tai Kirstin Eriksdotter Pihl. Johan Rajaleniuksella oli ennen avioliittoaan avioton poika Tyrväällä, kuten myös oli myöhemmin Johanin tyttärellä Annalla avioton poika serkkupoikansa Jakob Florinin kanssa.

Tässä ketjussa on aikaisemmin käsitelty, kun Isak Eriksson oli hoitamassa Johanin isän ratsutilan asioita kirkkoherrana Tyrväällä toimineen isän Tomas Rajaleniuksen kuoleman jälkeen.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före.

Careel oli kruununvoutina Maskun kihlakunnassa vuosina 1673-78 ja jo vuonna 1675 kuollut Erik Larsson oli ollut Halikon kihlakunnan kruununvoutina vuosina 1671-74. Simon Clemethsson Careel kuoli Matti Waltan mukaan Tukholmassa vuonna 1678. Tästä tietenkin tulee mieleen, olisiko Isak Erikssonilla ollut jotain sisäpiirin tietoa takauskiemuroista ja hän voisi löytyä Pihlien lisäksi jostain näiden voutien reiteiltä vaikkapa ennen vuotta 1675, jolloin lääninrahaston kirjuriksi tuli joku Isak Eriksson. Vielä ei tosin ole löytynyt.
-------------
Pahoillani, että taas laitan tollasen paketin esille.
Etseimme aikoinaan urakalla Simon Clemetsson Careelin sukujuuria, niitä löytämättä.


P jo 1643 Katarina Klemetsdotter Moli (Molina/ Mulina) K Tyrvää 1696, PV Turun kaupungin porvari ja porvarissäädyn valtiopäivämies Klemetti Muuli (Klemet Mulinus) ja N.N.
Tässä on Thomas Rajaleniuksen vaimo, joka kuoli vasta 1696.


Olisiko niin, että tässä on myös Simon Clemetsson Careelin sisar?
---------------
Kummastuttavaa on myös, että Thomas Rajaleniuksen poika nai Kristina Eriksdr Pihlin, jonka sisar oli katetraalikoulun rehtori1670 Gabriel Tammelinuksen vaimo Anna Eriksdr Pihl.
Heidän veljensä taasen osti Äijälän Isak Erikssonilta.


Kruununvouti Erik Larssonin sukua olemme myös etsineet vuosia.


Olisiko mahdollista, että hänen isänsä oli yllä näkyvä Tammelan khr Laurentius Petri Aboicus?
Eli olisi ollut rehtori Tammelinuksen veli tai velipuoli.


Tammelinus lienee joutunut Lohjalle äitinsä 1. puolison virkaan.
Matthias Laurentii (K 1636)

Matts Larsson

S Lohja, Nummi.
Helsingin pedagogion praeceptor 1619; Lohjan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5054) kirkkoherra 1624, rovasti (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6130) ainakin jo 1634.
Hankki omistukseensa Vohloisten ratsutilan ja talon Routjoen kylästä Lohjalta.
K Lohja 20.2.1636.

[Jari Latva-Rasku]

Kämnerinoikeudessa käytettiin paljon opiskelijoita apuna ilmeisesti harjoittelemassa tms. Yksi, joka oli paljon esillä 1669, oli Peter Astrelius. Hän taisi olla esillä silloin joskus. Heräsi vaan kysymys mistä tulee nimitys Austro-Finlandus esimerkiksi ylioppilaan 1681 Jakob Ericius kohdalla. Epäillään olevan kotoisin Varsinais-Suomen eteläosasta?

Mynthon-mainosfilmin lopussa todetaan raikkaudesta "Jep". Austro on sanan austre taipunut muoto. Se tarkoittaa eteläistä tuulta, jota Suomessa on kutsuttu tyypillisen tuulensuunnan vuoksi lounatuuleksi. Astreniuksen veljeksiä oli kyllästetty tärkeämmän puutteessa latinan kieliopilla mahdollisesti Porin nelivuotisessa triviaalikoulussa. Mikäli Isä-Iisakki olisi ollut 8 vuotta Turun katedraalikoulussa, hän olisi myös pystynyt latinalla poikia kiusaamaan.

Kun Suomea katsoi isonvihan aikaan Ruotsista, suurempikin alue muuttuu kodiksi. Astreniuksen ylioppilaspoikien koti ei kuitenkaan ollut niin kaukana kuin tähdellä "astrum". He voisivat myös olla kuten vanhempansa eteläisestä Suomesta, eli "auster->a(u)strenius". Järventaka on nykyisin golfpallojen täyttämässä onkalossa, jonne eteläisen tuulen eli austerin tuo etelä-lounaan suuntainen laakso. Jos Järventaassa ei saanut kauraa vesistön vieressä kasvamaan, täytyi olla turkulaissyntyinen pappi tai vastaava. Turkulaisia kutsutaan vieläkin aboriginaaleiksi.

[Jari Latva-Rasku]

Rajalenius, Thomas Bartholdi (K 1688)
Lainaus Latva-Rasku:
Karkun kappalaiseksi tuli vuonna 1678 Johannes Thomae Rajalenius, jonka puoliso noin vuonna 1675 oli Kristina tai Kirstin Eriksdotter Pihl. Johan Rajaleniuksella oli ennen avioliittoaan avioton poika Tyrväällä, kuten myös oli myöhemmin Johanin tyttärellä Annalla avioton poika serkkupoikansa Jakob Florinin kanssa.

Tässä ketjussa on aikaisemmin käsitelty, kun Isak Eriksson oli hoitamassa Johanin isän ratsutilan asioita kirkkoherrana Tyrväällä toimineen isän Tomas Rajaleniuksen kuoleman jälkeen.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före.

Careel oli kruununvoutina Maskun kihlakunnassa vuosina 1673-78 ja jo vuonna 1675 kuollut Erik Larsson oli ollut Halikon kihlakunnan kruununvoutina vuosina 1671-74. Simon Clemethsson Careel kuoli Matti Waltan mukaan Tukholmassa vuonna 1678. Tästä tietenkin tulee mieleen, olisiko Isak Erikssonilla ollut jotain sisäpiirin tietoa takauskiemuroista ja hän voisi löytyä Pihlien lisäksi jostain näiden voutien reiteiltä vaikkapa ennen vuotta 1675, jolloin lääninrahaston kirjuriksi tuli joku Isak Eriksson. Vielä ei tosin ole löytynyt.
-------------


Veronkantokirjuri Isak Eriksson oli Huittisten käräjillä hoitamassa kruununvoudin puolesta rästien takausten ulosmittausta. Hän oli Rajaleniusten näkökulmasta inkkari tai pahis.

Vuosilta 1672-74 ovat tietääkseni Turun henkikirjat, henkiä voi myös löytyä maakirja-nimikkeen alta, hukassa. Emme voi tietää, oliko Isak Eriksson silloin Turussa 12 killingin henkiveron verran. Sillä ei montaa ryyppyä saanut.

Känsärin Iisakki ei vuoteen 1674 tultaessa Uskelassa veroa maksanut eikä myöskään ainakaan vuonna 1677, sillä hänellä ei voi olla 1660-luvulle tultaessa syntynyttä poikaa vaan Känsärin "bonde" oli joku muu. Voi olettaa, että hän oli henkiveron näkökulmasta vuoden 1670 ylioppilastutkinnon jälkeen muualla koko 1670-luvun ja koululaisena Turussa viimeistään vuodesta 1662 lähtien. En tiedä, kauanko henkiverosta vapautetut koululaiset ja ylioppilaat sellaisiksi katsottiin.

Onneksi vuosina 1672-74 vain osa läänin 8000-9000 aukeaman maa-, tosite- ja tilikirjoista koski lääninrahastoa. Kun kyse oli veroja kirjaavasta kirjurista, hän voi löytyä niin kuiteista, muista tositteista kuin tileistä.

[Benedictus]

Florinus, Henricus Matthiae (1633–1705)

Henricus Matthaei, Henrik Mattsson, Henricus Florinus senior

S Paimio 1633. V Paimion kirkkoherra Mattheus (Matthias) Erici Florinus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/668) ja Elisabet Henriksdotter.
Ylioppilas (Australis) Turussa syyslukukausi 1650; stipendiaatti syyslukukausi 1654 – syyslukukausi 1655, kevätlukukausi 1657 – kevätlukukausi 1660; respondentti pro exercitio (10).5.1654; pro gradu (Henricus M. Florinus Austro-Finno) 14.5.1656; filosofian maisteri 5.6.1656. Florinus osallistui 4.12.1655 runousopin professorin, myöhemmän Mynämäen kirkkoherran Ericus Johannis Justanderin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1254) häissä syntyneeseen tappeluun, jossa ylioppilas Carolus Erici Portulinus joutui tovereittensa pahoinpitelemäksi niin pahoin, että hän kuoli vammoihinsa neljä kuukautta myöhemmin (asiaa käsiteltiin laajasti konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1656 – 4.5.1657).
Paimion (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075) apulaispappi (ehkä kappalaisen apulainen) ainakin jo loppuvuodesta 1656. Florinus oli ehdolla Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtorin virkaan keväällä 1658 ja haki isänsä siirryttyä Paimion kirkkoherraksi seurakunnan kappalaisen virkaa, muttei saanut kumpaakaan. Kemiön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5031) apulaispappi ja kirkkoherran kuolinpesän armovuoden saarnaaja huhtikuussa 1660; uudelleen Paimion apulaispappi syksyllä 1660. Florinus haki myös lehtorin virkaa Viipurista ja Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaa, johon hänet asetettiin ehdolle tammikuussa 1661. Hämeenlinnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5013) kirkkoherra ja samalla pedagogion rehtori ja Hämeen linnan linnansaarnaaja 1663, lienee astunut virkaan 1664; Paimion kirkkoherra isänsä jälkeen 1671; sai rovastin arvon todennäköisesti 1670-luvun loppupuolella; Perniön (Kemiön) rovastikunnan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/6122) lääninrovastina suoritti seitsemässä rovastikuntansa seurakunnassa yhteensä 25 rovastintarkastusta 1680, 1686, 1689–1691, 1694, 1696, 1698, 1700 ja 1702 (Lempiäinen 1967).
Kun Paimiosta oli tullut Turun akatemian prebenda, Florinus nimitettiin Kemiön kirkkoherraksi 20.6.1689 ja hän astui virkaan vappuna 1690. Hänellä oli monia riitaisuuksia seurakuntalaisten kanssa. Hän luovutti Kemiön kirkkoherranviran pojalleen Henricus Henrici Florinukselle (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/661) 1698 ja muutti takaisin Paimioon prebendaseurakunnan kirkkoherranviran hoitajaksi. Seurakunta oli tarkoitus antaa prebendaksi hänen tuolloin ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevalle, professorin virkaan valmistautuvalle pojalleen Samuelille, joka kuitenkin myöhemmin siirtyi lakimiehen uralle ja aateloitiin nimellä Blomfelt 1719. Florinuksesta tuli Paimion vakinainen kirkkoherra uudelleen 1701.
Synodaaliväitöksen preeses (synod. praeses) Turussa maaliskuussa 1660, 1672; synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turussa 1667. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) 1675. Pappissäädyn valtiopäivämies Tukholmassa 1680.
Piti yliopistossa 5.12.1652 akateemisen puheen (Oratio metrica de poesi), julkaistu Turussa samana vuonna. Julkaisi Turussa 1653 kaksi promootiorunoa. Henricus Matthiae Florinus oli oman aikansa etevimpiä suomen kielen taitajia ja hän nautti suurta arvostusta Raamatun alkukieliin perinpohjin perehtyneenä teologina. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja monipuolinen, siihen kuuluvat Turussa 1673 julkaistu koulujen käyttöön tarkoitettu teologinen oppikirja Epitome theologiae e sacris literis (toinen korjattu painos Turku 1682 ja kolmas painos Tukholma 1700) ja latinalais-ruotsalais-suomalainen sanakirja Nomenclatura rerum brevissima, jonka ensimmäinen painos julkaistiin Turussa 1678 ja josta myöhemmin ilmestyi neljä uutta painosta, laajempana laitoksena Tukholmassa 1695 painettu Vocabularium (suom. otsikko Yxi Lyhykäinen Sana-Kirja Latinan, Ruotzin, Saxan ja Suomenkielellä).
Kun kuningas Kaarle XI oli piispa Johannes Gezelius vanhemman (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/797) anomuksesta antanut marraskuussa 1680 luvan vuoden 1642 ensimmäisen suomenkielisen Kirkkoraamatun (Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu suomexi) kieliasun tarkistamiseen ja Raamatun julkaisemiseen uutena pienikokoisempana laitoksena, ”että se ilman waiwata taitan myötä pitää caikis Sotawaelluxisa”, Florinus sai tehtävän suoritettavakseen ja suomalaisen Kirkkoraamatun toinen tarkistettu painos julkaistiin Turussa 1685. Tunnustukseksi ahkeruudestaan ja arvokkaasta työstään suomalaisen raamatun kääntämisessä ja muusta opiskelevan nuorison parhaaksi koituneesta kirjallisesta toiminnastaan Florinus sai kuninkaan kirjeellä 7.11.1682 vapautuksen hänelle Paimion kirkkoherrana maksettavaksi tulevista veroista. Hänen suomentaminaan julkaistiin myös vuoden 1686 Kircko-Laki ja Ordningi Turussa 1688 ja Confessio Fidei 1693.
Henricus Matthiae Florinuksen merkittävimpiä teoksia on hänen 1702 Turussa julkaisemansa sananlaskukokoelma Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut. Sananlaskujen kokoamisen oli Florinuksen kirjaansa laatiman esipuheen mukaan aloittanut hänen appensa Laurentius Petri Aboicus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2) ja keräystyötä oli jatkanut tämän poika Gabriel Laurentii Tammelinus (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2438). Florinuksen viimeinen julkaisu on Turussa 1705 postuumina ilmestynyt Yxi lyhykäinen Opetus oikiasta wanhurscaudesta.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa 1672 (12.4.1673), 29.11.1684, (4).4., 22.5. ja 7.11.1685, 29.11.1689, 29.11.1690, 1.6.1692, 17.6.1693, 12.10.1695, 21.6.1699, 13.12.1702 ja 4.5.1704.
Omisti vuodesta 1690 Kemiössä Skogsbölen ratsutilan.
K Paimio 12.4.1705.
P1 Tammela 4.7.1658 Valborg Larsdotter, P1 V Tammelan kirkkoherra, lääninrovasti Laurentius Petri Aboicus ja hänen 2. puolisonsa Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan; P2 Beata Davidsdotter Gyllenbögel, K Paimio elokuussa (haudattiin 29.9.) 1675, P2 V majuri ja tilanomistaja Kemiössä David Sigfridsson, aateloitu Gyllenbögel, ja hänen 1. puolisonsa N.N. Jakobsdotter (Moliis); P3 Katarina Eriksdotter Pihl hänen 2. avioliitossaan, mainitaan ”leskiruustinnana” Kemiössä 1711 ja oli elossa vielä 1720, P3 V Ruotsista Länsi-Götanmaalta kotoisin ollut Vartsalan kartanon tilanhoitaja, myöhemmin vuokraaja Halikossa, useiden maatilojen omistaja Halikossa ja Kemiössä Erik Olofsson (Pihl) ja Karin Eriksdotter.
Katarina Eriksdotter Pihlin P1 Halikon nimitetty kappalainen Laurentius Germundi Leerman (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1422), K Halikko 1673.


Tässä siis Gabriel Tammelinuksen sisaren puoliso, jonka 3 vaimo Gabrielin vaimon sisko.


Huomattavaa. että Florinuksen isä Mathias Erici Florinus oli Karkun Pakkalan emännän Cristina Eriksdotter Florinan veli.


Tämän ja edellisen viestin perusteella voisi ruveta pohtimaan, kuka oli Äijälän Isak Erikssonin äiti.


Vouti Erik Jacobsson oli rahan ja aseman selvästi ymmärtävä henkilö.
Hän tuskin nai rakkaudesta Isakin äitiä.


Miksi nämä Pihlit liittyvät noin voimakkaasti kuvioon?
Ikänsä suhteen eivät voi olla Isakin äidin sisaria.


Tammelan pappien sukukunta vaikuttaisi lupaavalta, tosin ainoa joka voisi tulla kysymykseen olisi Ericus Mathiae Abogius ja Brita Henriksdotter, joka tietysti on Mathias Erici Florinuksen vaimon sisko.
Heidän tyttärensä sopisi hyvinkin iältään Isakin äidiksi.


Kuinka paljon noita Pihlin sisaruksia onkaan?

[Jari Latva-Rasku]

Florinus, Henricus Matthiae (1633–1705)

Tässä siis Gabriel Tammelinuksen sisaren puoliso, jonka 3 vaimo Gabrielin vaimon sisko.

Huomattavaa. että Florinuksen isä Mathias Erici Florinus oli Karkun Pakkalan emännän Cristina Eriksdotter Florinan veli.

Tämän ja edellisen viestin perusteella voisi ruveta pohtimaan, kuka oli Äijälän Isak Erikssonin äiti.

Vouti Erik Jacobsson oli rahan ja aseman selvästi ymmärtävä henkilö.
Hän tuskin nai rakkaudesta Isakin äitiä.

Miksi nämä Pihlit liittyvät noin voimakkaasti kuvioon?
Ikänsä suhteen eivät voi olla Isakin äidin sisaria.

Tammelan pappien sukukunta vaikuttaisi lupaavalta, tosin ainoa joka voisi tulla kysymykseen olisi Ericus Mathiae Abogius ja Brita Henriksdotter, joka tietysti on Mathias Erici Florinuksen vaimon sisko.
Heidän tyttärensä sopisi hyvinkin iältään Isakin äidiksi.

Kuinka paljon noita Pihlin sisaruksia onkaan?

Mitä me oikeastaan tiedämme Uskelan Äijälän eli Känsarin noin vuonna 1650 syntyneen ylioppilaspojan Isak Erikssonin äidistä?

Mauritz Hornin Kärkisten tilan skaffarena mainitaan vuonna 1639 Erik Jakobsson. Erik oli 11 henkilön ryhmän ensimmäinen, Toiseksi viimeisenä oli renkipojan ja piian välissä vaimo Carin. Hän oli tai ei ollut Erikin puoliso. Olemista puoltaa, sillä hän tuskin oli renkipojan tai piian vaimo.

Kun Erik Jakobsson oli kaapannut Äijälän Känsärin veljenpojaltaan Thomakselta ja Thomas siirtyi autioituneelle naapuritilalle Kantoriin eli Kantturiin, Erikin puolisona vuodesta 1649 lähtien oli joku Liisan tapainen. Emme tiedä Liisan vaimoitumisaikaa.

Salon haudatuissa on seuraavia Äijälän kuolemia.

1635 Jacob Känsär, Isak Erikssonin isoisä, 1650 Moder, Erich Jacobssonin äiti Halikon Piintilästä, 1654 hustro, Erich Jacobssonin puoliso, 1671 Äijäläby Brita Simonsd:r, Erich Jacobssonin veljentytär Kantturista, 1671 Erich Jacobsson, 1675 Thomas Simonsson, Isak Erikssonin serkku Kantturista, 1675 Henrich Thomasson, Thomas Larssonin poika Jäpistä, 1678 Henrich Thomasson, voisi olla hävinneen Kantturin Thomas Simonssonin poika

Puolisonsa kuoleman jälkeen vuonna 1654 Erik Jakobsson lupasi käräjillä maksaa hautauksen seuraavilla käräjillä.

Pullolan Jakob Sigfridsson oli sekä Erik Jakobssonin, että Jäpin Thomas Larssonin "frände". Sukulaisuus oli peräisin samasta tai eri syystä. Jakobin puoliso oli Brita N, joka oli ikivanha ja sairas sekä kuoli noin vuonna 1672. Hän ei voi olla sama kuin vuonna 1671 kuollut Erik Jakobssonin veljentytär Brita Simonsdotter. Thomas Larsson todennäköisesti tuli Jäppiin Perniön Pojonkylän Jussilasta, jossa Erikin veljenpoika Thomas oli jakamassa Lars Henrikssonin perintöä, ja muutenkin tiedetään vierailleen. Se olisi ollut mahdollista vainajan siskonpojalta, joka ei ollut rintaperillinen. Ei olisi täysin mahdotonta, että Simon ja Erik Jakobssonin puolisot olisivat olleet sisaruksia ja sitä kautta Thomas Larssonin ohella Pullolan Jakob Sigfridssonin sukulaisia, mutta miten, sen ehkä pystyisi todistamaan mahdottomaksi. Me emme tiedä, olisiko esimerkiksi Jakobin puoliso Brita Pojonkylän Jussilasta.

Vaikka voisi olla houkuttavaa sovittaa Isak Erikssonin äiti liitännäisjäseneksi jo tunnettuun sukuun, äiti ei välttämättä löydy Isakin syntymän jälkeisten tekemisten kautta. Sukulaisuuden ohella sattuma ja monet muut tekijät selittävät tapahtumia. Kun tunnettuja sukuja on riittävästi tutkittu, on paljastumisen mahdollisuus lisääntynyt ja tuntemattoman sukulaisen löytäminen lähes mahdotonta.

Koska voidaan olettaa, että ainakin Isak Eriksson "Hammarstierna" ja Isak Eriksson "Kentzer" olivat eri henkilö ja on enemmän mahdollista, että Karkun Isak Eriksson oli sama kuin Kentzer, voidaan unohtaa suuri joukko potentiaalisia Isakin äitiehdokkaita.

[P-L H]

Hei

Tuomiokirjakortistosta löytyi muutama käräjäkirjamerkintä Isak Erikson
nimisestä henkilöstä.
Näissä on vielä vanhat tunnisteet. En vielä löytänyt Kansallisarkiston
Digitoimista käräjäkirjoista. SSHY on myös digitoinut käräjäkirjoja, olisiko
mahdollisesti niistä löydettävissä.

(Huittinen, Punkalaidun on Ylä-Satakunnan alisen tuomiokunta)
Tuokko 100.7 Henkilönimikortit
Isaak Erichson
HUI ja PUNL 1699 mm 8:967-968
Verokirjuri
https://digihakemisto.net/item/641768132/5747002419/78

Tuokko 100.8 Henkilönimikortit
Isach Erikson
Vehmaa 1677 mm 11:547v 3 alhaalta
Turku
https://digihakemisto.net/item/641773473/5747001279/2

Tämä Vehmaan käräjillä 1677 ollut Isach Erikson. Onko joku näistä jo
tunnetuista Isakeista?

Tuokko 100.8 Henkilönimikortit
Isack Ericksson
Ulv 1682 mm 13:87 2.
Kirjuri Ratsupalvelutalon omistaja Järventaka kylässä Karkku
https://digihakemisto.net/item/641773473/5747001285/4

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Tuomiokirjakortistosta löytyi muutama käräjäkirjamerkintä Isak Erikson
nimisestä henkilöstä.
Näissä on vielä vanhat tunnisteet. En vielä löytänyt Kansallisarkiston
Digitoimista käräjäkirjoista. SSHY on myös digitoinut käräjäkirjoja, olisiko
mahdollisesti niistä löydettävissä.

(Huittinen, Punkalaidun on Ylä-Satakunnan alisen tuomiokunta)
Tuokko 100.7 Henkilönimikortit
Isaak Erichson
HUI ja PUNL 1699 mm 8:967-968
Verokirjuri
https://digihakemisto.net/item/641768132/5747002419/78

Tuokko 100.8 Henkilönimikortit
Isach Erikson
Vehmaa 1677 mm 11:547v 3 alhaalta
Turku
https://digihakemisto.net/item/641773473/5747001279/2

Tämä Vehmaan käräjillä 1677 ollut Isach Erikson. Onko joku näistä jo
tunnetuista Isakeista?

Tuokko 100.8 Henkilönimikortit
Isack Ericksson
Ulv 1682 mm 13:87 2.
Kirjuri Ratsupalvelutalon omistaja Järventaka kylässä Karkku
https://digihakemisto.net/item/641773473/5747001285/4

t. Pirkko

Vaikka Vehmaan käräjät vuodelta 1677 ovat saatavilla, sieltä ei aukeamaa 547 löydy. Kyse täytyy olla aikoinaan tehdystä Vehmaan käräjien poiminnasta "Isach Ersson ifrån Åbo lät nu på Crononas Räntmestaren Wälbet: Efwert Fychtings wägnar".

[P-L H]

Hei

Milloin (päiväys) nuo Vehmaan vuoden 1677 käräjät on olleet. Karkun
Isak Erikson oli mainittuna jo Munsterskrifarena vuonna 1677 Elokuun
palkkaluettelossa. Evert Feughtingilla oli vielä 1678 veroluettelossa Isak niminen kirjuri.

Tuossa Tuokon kortiston käräjien sivumerkinnässä oli Vehmaa mm 11
547v. Sivua näkemmättä ei voi kuin arvuutella tarkoittiko aukeamaa
fol 547 vasen eli edellinen aukeama 546 ja 3 juttu alhaalta.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Kämnerinoikeudessa käytettiin paljon opiskelijoita apuna ilmeisesti harjoittelemassa tms. Yksi, joka oli paljon esillä 1669, oli Peter Astrelius. Hän taisi olla esillä silloin joskus. Heräsi vaan kysymys mistä tulee nimitys Austro-Finlandus esimerkiksi ylioppilaan 1681 Jakob Ericius kohdalla. Epäillään olevan kotoisin Varsinais-Suomen eteläosasta?

Kun katsoo ylippilasmatrikkelista 12 ensimmäistä eli 1600-luvulla ylioppilaaksi tulleet, jotka olivat kotoisin Austro-Finlanduksesta, he kaikki olivat peräisin Turusta tai Turun itä- eli eteläpuolisesta Varsinais-Suomesta. Heistä viisi oli Uskelasta tai Salosta. Känsärin Iisakki olisi ollut Austro-Finlandus.

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Milloin (päiväys) nuo Vehmaan vuoden 1677 käräjät on olleet. Karkun
Isak Erikson oli mainittuna jo Munsterskrifarena vuonna 1677 Elokuun
palkkaluettelossa. Evert Feughtingilla oli vielä 1678 veroluettelossa Isak niminen kirjuri.

Tuossa Tuokon kortiston käräjien sivumerkinnässä oli Vehmaa mm 11
547v. Sivua näkemmättä ei voi kuin arvuutella tarkoittiko aukeamaa
fol 547 vasen eli edellinen aukeama 546 ja 3 juttu alhaalta.

t. Pirkko

Ainakaan alla olevista ei suurempia sivunumeroita löydy. En tosin lähtenyt niitä joka aukeamalta tarkistamaan. Yleensä numerointi on alkuperäisten sivunumeroiden mukainen.
https://digihakemisto.net/aineisto/671399018

Käräjiä oli koko vuoden ajalta ja aukeama 547 tarkoittaisi, että oltiin jo loppuvuoden puolella.

Mikä estäisi, että Isak Eriksson olisi samaan aikaan lääninrahaston ja ratsuväkirykmentin kirjuri? Niin tienaisi enemmän, kuten Karkun Isak Eriksson samalla veronkanto- ja lähialueiden pitäjänkirjurina. Tuskin hän meni esimiehen asiamieheksi käräjille ilman korvausta. Esimerkkejä päällekkäisistä tehtävistä löytyy. Saman komppanian edeltäjä Christoffer Platzman oli sellainen, katselmuskirjuri ja kartanonvouti. Rykmentinkirjuri Olof Dahlström oli samalla useamman komppanian kirjuri. Vielä 1670-luvun lopulla armeija oli sodassa ja siellä oli eri kirjurit. Katselmuskirjuri hommat siksi olivat pääosin reskontranhoitoa, eli samaa kuin lääninrahastossa, ja lisäksi kyse oli samasta läänistä. Niin kauan, kun oli Turussa, sellainen oli helppoa hoitaa samalla kertaa. Tiedetään, että Isak Eriksson kuittasi lääninrahaston puolesta sota-avun Porin jalkaväkirymentille. Missä määrin se voitiin katsoa katselmuskirjurin tehtäväksi eli muonitukseksi, en tiedä. Myöhemmillä lääninrahaston veromestareilla ei ollut ainakaan omassa taloudessaan kirjureita. En tiedä, oliko kirjurin palkkaaminen lääninrahaston hoitajan oma valinta ja palkasta pois, eikä mikään lääninhallinnon virka. Voisi arvata, että vastaava käytäntö oli esimerkiksi henkikirjureilla, joiden palkkataso vastasi veromestaria.

[Jernman]

SSHY:n sivuilla ovat Vehmaan ja Ala-Satakunnan konseptipöytäkirjat vuodelta 1677.

Lapin käräjät pidettiin 14-15.9.1677.

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3432&pnum=539

Martti Rautio

[Simotei]

Yksi Erik Persson lisää Taivassalon ehdokkaaksi.
Turun kämnerinoikeudessa 1663 törmäsin vouti Erik Peerssoniin Hauhon Rukkoilankylästä.
http://digihakemisto.net/item/2330923039/5940286222/246


SAY:ssa hän esiintyy 1652-56 Hannulan talossa
http://digihakemisto.net/item/3606385885/5736964725/115
http://digihakemisto.net/item/3606388490/5736981992/115


Kaivellessa hän paljastuu 1648 Henrik Månsson till Skyttälä kirjuriksi (landbooskrivare) ja 1652 alkaen Jöns Kurjen voudiksi (landbofougde). Sukunimeksi mainitaan Langh yhden kerran vuonna 1662. Tämän jälkeen en häntä löytänyt enkä vaimoaan Ragnelia. Tiedetäänkö hänestä lisää?


Hauho 1648 Edesmenneen Henrik Månsson till Skyttälän aiempi kirjuri Erich Peersson
http://digihakemisto.net/item/598893460/8171621010/238


Friherre till Lempälä Jöns Kurjen valtuuttamana Erich Peersson 1652
http://digihakemisto.net/item/598968890/8178270411/223


Hauho 1653 Jöns Kurjen perillisten valtuuttamana landboofougde Erich Peersson
http://digihakemisto.net/item/599048880/8171134229/41


Hauho 1654 Fru Ingeborg Skytten entinen kirjuri Erich Peersson
http://digihakemisto.net/item/599048880/8171134559/151


Erik Persson Langh Hauholla 1662
http://digihakemisto.net/item/650746632/6401935406/198

[Jari Latva-Rasku]

Ainakaan alla olevista ei suurempia sivunumeroita löydy. En tosin lähtenyt niitä joka aukeamalta tarkistamaan. Yleensä numerointi on alkuperäisten sivunumeroiden mukainen.
https://digihakemisto.net/aineisto/671399018

Käräjiä oli koko vuoden ajalta ja aukeama 547 tarkoittaisi, että oltiin jo loppuvuoden puolella.


Eli Vehmaan tai Vehmaan kihlakunnan käräjien pöytäkirja pitäisi löytyä alkuperäisen tuomiokirjan aukeama- tai toisinaan sivunumeron perusteella.

Esimerkiksi verokirjuri, eli "A(u)strenius"-suvun kantaisä Isak Eriksson, mainitaan olleen Huittisten käräjillä kortiston mukaan seuraavasti.
https://digihakemisto.net/item/635242295/6095898911/79

Hän löytyy juuri samalta sivulta 150 seuraavasti.
https://digihakemisto.net/item/1818984357/8162132554/209

Ongelmaksi jää, että ainakin digiarkistossa sen luettelonumero 216 viittaa aukeamalle 150, joka on aukeama 157. Tämä on hyvä, koska muuten selaaminen olisi aivan liian helppoa. Olin aikoinaan hotellissa San Franciscossa enkä saanut aikaeron vuoksi nukuttua. Kehitin aikani kuluksi laskukaavan, jolla Fahrenheitit muutetaan yksinkertaisen päässälaskun avulla celsius-asteiksi. Onneksi hukkasin kaavan.

Paljon oleellisempaa kuin sivujen löytämisen pikku vaikeudet on, että oli myös verokirjuri Erik Thomasson, joka myös toimi kruununvoudin asiamiehenä. Arvoituseksi jää, mikä oli heidän keskinäinen vastuualueensa. Oliko karkkulainen Isak Eriksson edes Ylä-Satakunnan Alisen kihlakunnan verokirjuri vaan Ala-Satakunnan ja Erik Thomasson Ylä-Satakunnan, vai kumpikin kummankin. Evert Feuchtingin poika Karl oli 1690-luvun alkupuolella Ylä-Satakunnan Alisen kihlakunnan henkikirjuri. Isak Eriksson voisi ehkä löytyä myös Ala-Satakunnan kirjauksista. Näin ollen voisi selittää, miksi mahdollisesti veroasioissa Loimaalla asti harhaillut Isak Eriksson olisi hakenut sinne pitäjänkirjuriksi.

[Jari Latva-Rasku]

Yksi Erik Persson lisää Taivassalon ehdokkaaksi.
Turun kämnerinoikeudessa 1663 törmäsin vouti Erik Peerssoniin Hauhon Rukkoilankylästä.
http://digihakemisto.net/item/2330923039/5940286222/246


Muuten kiinnostava hauholainen Erik Persson "Langh" ei voi olla sama kuin Lokalahden Tammiston Erik Persson, joka mainitaan henkikirjassa vielä vuonna 1713, eli olisi syntynyt vuoden 1650 paikkeilla.

[Jari Latva-Rasku]

Paljon oleellisempaa kuin sivujen löytämisen pikku vaikeudet on, että oli myös verokirjuri Erik Thomasson, joka myös toimi kruununvoudin asiamiehenä. Arvoituseksi jää, mikä oli heidän keskinäinen vastuualueensa. Oliko karkkulainen Isak Eriksson edes Ylä-Satakunnan Alisen kihlakunnan verokirjuri vaan Ala-Satakunnan ja Erik Thomasson Ylä-Satakunnan, vai kumpikin kummankin. Evert Feuchtingin poika Karl oli 1690-luvun alkupuolella Ylä-Satakunnan Alisen kihlakunnan henkikirjuri. Isak Eriksson voisi ehkä löytyä myös Ala-Satakunnan kirjauksista. Näin ollen voisi selittää, miksi mahdollisesti veroasioissa Loimaalla asti harhaillut Isak Eriksson olisi hakenut sinne pitäjänkirjuriksi.

Erik Thomasson, jota ei tunneta ylioppilaana, voisi olla tässä,
https://www.geni.com/people/Elisabet-Svarthafra/6000000011196873565

Erikin Liisa-vaimon Kustu-vali asui Järventaassa ennen Juliana Månsdotteria. Kyse voisi olla ammatillisesta sattumasta tai hyväkuntoisesta mökistä..

[Jari Latva-Rasku]

Erik Thomasson, jota ei tunneta ylioppilaana, voisi olla tässä,
https://www.geni.com/people/Elisabet-Svarthafra/6000000011196873565

Erikin Liisa-vaimon Kustu-vali asui Järventaassa ennen Juliana Månsdotteria. Kyse voisi olla ammatillisesta sattumasta tai hyväkuntoisesta mökistä..

En lähtenyt tarkistamaan viittauksen tekstiä, vaan luotan, että veronkantokirjuri Erik Thomasson oli nimenomaan Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan, eli kruununvouti Engelbrekt Staaren kirjuri, myös Karkun osalta.
https://digihakemisto.net/item/641620852/5746947425/21

Jotta kirjurit eivät törmäilisi toisiinsa, voisi olettaa, että Isak Eriksson olisi ollut Ala-Satakunnan verokirjuri, eli ainakin 1690-luvun alkupuolella kruununvouti Anders Hedmanin kirjuri. Isakin kirjurivuosina oli Ala-Satakunnassa monta voutia (Anders Hedman 1685–1688, Jakob Callia 1688–1690, Anders Hedman 1690–1695, Lars Hauff 1695–1704, Erhardt Wessman 1704–1723.

Kun Isakista tuli veronkantokirjuri, naapurissa Karkussa asui silloinen vuoteen 1685 asti Ala-Satakunnan henkikirjuri.Christapher Arentz. Hedman oli samaan vuoteen asti Ylä-Satakunan alisen kihlakunnan henkikirjuri. Hommien jatkumisesta naapurikihlakunnan kruununvoutina voisi päätellä, että Hedman ei osallistunut rötösherra veronkantokirjuri Johan Pacchaleniuksen hämäräperäisiin puuhiin. Hedmanista tuli lisäksi vuodesta 1695 lukien lääninrahastonhoitaja lähes 20 vuoden ajaksi, kunnes ryssät valtasivat Suomen ja Suomen virkamiehet pakenivat Ruotsiin ruokittaviksi, Isak Eriksson perheineen muiden mukana.

Niin Staare kuin Hedman asuivat Tyrväällä, osittain samassa talossa, mutta eivät tiettävästi päällekkäin.

Vaikka ei voi olla täysin varma, oliko Isak Erikssonin veronkannon vastuualue Ala-Satakunta, se osaltaan selittäisi pyrkimisen Loimaan pitäjänkirjuriksi lisäksi ehkä myös pistäytymisen Kokemäenkartanon asiamiehenä..Kokemäenkartano vastasi pientä pitäjää.

[Simotei]

Vähän uutta tietoa opiskelija Isak Hammarstiernasta. Turun kämnerinoikeudessa 1668 hänen patronyymikseen mainitaan Jacobsson!?
http://digihakemisto.net/item/2330940328/5940271919/339

[Jari Latva-Rasku]

Vähän uutta tietoa opiskelija Isak Hammarstiernasta. Turun kämnerinoikeudessa 1668 hänen patronyymikseen mainitaan Jacobsson!?
http://digihakemisto.net/item/2330940328/5940271919/339

Tämä oli huima löydös! Kaiken lisäksi vastapuoli oli seppä, vaikka ei ole kyse vasaralla varpaaseen lyömisestä, jotta näkisi nimen keksimistä varten tähtiä.

Olisi kohtuutonta väittää, että vuonna 1668 olisi Turussa ollut kaksi Isak Hammarstiernaa, jotka kumpikin olisivat dominuksia. Ainakin tämä Isak oli elossa ylioppilaaksi tulonsa jälkeen, muutaman kuukauden. Voi olla mahdotonta selvittää, oliko Isak Hammarstiernan isä Erik vai Jakob, tai siitä ei oltu varmoja. Joku on kirjannut väärän isän nimen. Mikäli isän nimi esiintyy kolmannen kerran ja se on jompi kumpi, voi jo sanoa aamen, vaikka nimi ei haudattujen tilikirjasta löytyisikään. On mahdollista, että nimi on jo nähty ja unohdettu, koska se oli Jakob eikä Erik.

[Simotei]

Sama juttu raastuvanoikeuden puolella
http://digihakemisto.net/item/2329402179/5932921785/270

[Jari Latva-Rasku]

Sama juttu raastuvanoikeuden puolella
http://digihakemisto.net/item/2329402179/5932921785/270

Eiköhän se ole aamen. Oli kaksi kertaa oikeudessa vuoden 1668 ylioppilas Isak Jakobsson Hammarstierna ja kerran katedraalikoulun matrikkelissa vuoden 1670 ylioppilas Isak Eriksson, muualla nimellä "Kentzer", sekä lisäksi kerran ylioppilasmatrikkelin lähteessä tai sen jäljennöksessä Erikssonin kokoinen kirjoitusvirhe.

Pirkko todisti, että Karkun Järventaan Isak Eriksson, Karkussa viimeistään vuodesta 1681 alkaen, oli elokuusta 1677 lähtien katselmuskirjuri. Isakin jälkeläisen YDNA-verrokki on kaikista maailman paikoista peräisin Muurlasta, kuten ylioppilas Isak Eriksson. Hemofilinen keskustelu saataisiin ehkä hyytymään, jos voisi todistaa oliko lääninrahaston ja ratsuväkirykmentin kirjuri Isak Eriksson sama henkilö. Vastaavasti veri voisi lopullisesti seisahtua, jos ilmenisi, että vielä vuonna 1688 hengissä ollut ylioppilas Isak Eriksson olisi sama kuin lääninrahaston kirjuri ainakin vuoden 1679 henkikirjoitukseen asti.

[Simotei]

Ilmeisesti opiskelija Isak Jacobsson Hammarstierna on sama kuin 1672 Turun raastuvassa esiintyvä. Hän ja velipoika voudinkirjuri Christer Jakobsson ovat kotoisin Uskelan Pullolan kylästä eli Äijälän naapurista.


http://digihakemisto.net/item/2329482359/5933199579/112


http://digihakemisto.net/item/3622160481/5736922677/44

[Jari Latva-Rasku]

Ilmeisesti opiskelija Isak Jacobsson Hammarstierna on sama kuin 1672 Turun raastuvassa esiintyvä. Hän ja velipoika voudinkirjuri Christer Jakobsson ovat kotoisin Uskelan Pullolan kylästä eli Äijälän naapurista.

http://digihakemisto.net/item/2329482359/5933199579/112

http://digihakemisto.net/item/3622160481/5736922677/44
Tällainen löydös tekee loputtoman Astrenius-ketjun jatkumisen merkitykselliseksi.

Ylioppilasmatrikkelissa on vain yksi sopiva Isak Jakobssonin kaima eli vuoden 1665 ylioppilas Isak Jakobsson Barcherus eli Barck. Tämä Isak oli Uskelan Pullolan Isotalon rusthollarin Jakob Sigfridssonin poika, joka kuoli Salossa 3.2.1707. Isakin siskon Elinin puoliso oli kihlakunnankirjuri Jakob Haartman. Isän "frändejä" olivat Erik Jakobsson ja Thomas Larsson Äijälänkylältä, mutta ei tiedetä olivatko he sitä samalla tavalla. Jakobin isä ja isoisä tiedetään Pullolasta ja puolison nimi oli Brita N.

Vuoden 1670 katedraalikoulun ylioppilaan Isak Erikssonin kaima ei voi olla matrikkelin vuoden 1668 ylioppilas Isak Eriksson Hammarstierna. Usottavampaa on, että kyseessä oli Isak Jakobsson Hammarstierna, joka olisi jäänyt norkoilemaan akatemiaan ja muuttunut tuplabuukkaukseksi ja kirjoitusvirheeksi.

On uskomatonta, että Isak Jakobsson Pullolalle eli Hammarstiernalle eli Barcherukselle eli Barckille on tarjolla elämäntarina lopulta Isotalon rusthollarina ja jopa kuolema Kukonharjassa.

Voudinkirjuri Christer Jakobsson "Pullola" voisi olla sama kuin vuonna 1672 Uskelan Mäenalassa mainittu kruununvouti Erik Larssonin kirjuri Christer, joka ei olisi Christer Henriksson Sievo.

Muistelisin, että vuonna 1675 olisi oikeudessa Turussa mainittu Erik Larssonin kirjuri Jakob Eriksson. Uskelan Äijälän Känsärin Isak Erikssonin vanhemmat veljet mainittiin käräjillä järjestyksessä Axell ja Jakob, eli 1660-luvun alussa Turussa mainitut Erik Jakobssonin kaksi koulua käynyttä poikaa voisivat olla Jakob ja Isak.

Voisi olla houkuttavaa, mutta samalla järjetöntä, kehittää yhteys frändenpuolikaiden Isak Erikssonin ja Isak Jakobssonin sekä nimen Hammarstierna välillä. Järkevämpää olisi löytää selitys, millä tavalla Erik Jakobsson ja Jakob Sigfridsson olisivat "frändejä" keskenään. Jakob Sigfridssonin isä oli Sigfrid Thomasson ja isoisä Thomas Michelsson. Jakobin isän puoliso oli Anna Christersdotter, joka ei ikänsä puolesta oikein sovi kruununvouti Christer Mattssonin tyttäreksi. Christer Mattsson oli Erik Jakobssonin velipuolen Simonin "frände".

[Jari Latva-Rasku]

Voisi olla houkuttavaa, mutta samalla järjetöntä, kehittää yhteys frändenpuolikaiden Isak Erikssonin ja Isak Jakobssonin sekä nimen Hammarstierna välillä. Järkevämpää olisi löytää selitys, millä tavalla Erik Jakobsson ja Jakob Sigfridsson olisivat "frändejä" keskenään. Jakob Sigfridssonin isä oli Sigfrid Thomasson ja isoisä Thomas Michelsson. Jakobin isän puoliso oli Anna Christersdotter, joka ei ikänsä puolesta oikein sovi kruununvouti Christer Mattssonin tyttäreksi. Christer Mattsson oli Erik Jakobssonin velipuolen Simonin "frände".
Äijälänkylän Erik Jakobsson ja Thomas Larsson polttivat vuonna 1653 200 taalerin eli elinkelpoisen maatilan arvosta metsää, ja maksoivat sen.. Käsittelyn yhteydessä mainittiin, että he olivat Pullolan Isotalon Jakob Sigfridssonin ”frändejä”. Jakobin isä oli Sigfrid Thomasson ja isoisä Thomas Michelsson. Jakobin puoliso oli Brita N ja isän puoliso Anna Christersdotter.

Kokomanttaalin Isotalo mainitaan vuonna 1662 kahden manttaalin kokonaisuudeksi saman kylän autioituneen toisen kokomanttaalin tilan yhteydessä. Autioituneen puolikkaan kymmenyksiä oli maksanut Jakob ja hänen isänsä Sigfrid. Vuoden 1656 manttaaliluettelossa isännäksi vielä mainitaan aikaisempi isäntä Michel Hansson, joka oli ottanut autioituneen Isotalon? verolle vuonna 1636. Jakobin nimeksi mainitaan vuodesta 1647 vuoteen 1654 ”Kaipa->Kåippa->Kåippä”. Jakob ilmestyi Isotalon? isännäksi vuonna 1646. Jo silloin hänen puolisonsa oli Brita. Hänen isänsä mainitaan kuolleeksi saman kylän toisella eli aliupseerin palkkatilalla vuonna 1650. Jää epäselväksi, olisiko suku koko ajan ollut Isotalossa, jonka kanssa olisi vuodesta 1646 lähtien ollut yhdysviljelyksessä toinen saman kylän tila.

Erik Jakobssonin velipuolen poika Thomas Simonsson oli vuonna 1653 uskottujen miesten kanssa jakamassa Perniön Pojonkylän Jussilan Thomas Larssonin isän Lars Henrikssonin perintöä. Thomaksen tiedetään muutenkin vierailleen Jussilassa. Jää todistamatta oliko Thomaksen äiti Margareta Henriksdotter Thomas Larssonin täti ja oliko Thomas Larsson sama kuin Uskelan Äijälänkylän Jäpin isäntä viimeistään vuodesta 1658. Hänet mainitaan Jäpin maakirjassa jo vuonna 1653. Jussilan Thomas Larsson mainitaan Jussilassa viimeisen kerran henkikirjassa vuonna 1652, silloin hänen puolisonsa vuodesta 1645 oli Margareta tai sama nimellä Maisa, ja manttaaliluettelossa vielä vuonna 1655. Hän maksoi kymmenykset vielä vuonna 1656, jolloin ilman isäntää henkikirjassa mainitaan vaimo Margeta.

Thomas Larsson mainitaan olleen Äijälästä jo vuonna 1652. Se käy ilmi Simon poiminnasta. Herää epäilys, oliko Perniön ja Uskelan Lasse sama Hasse.

Halikon ja Uskelan käräjät 30.6-1.7.1652
Thomas Larsson (i Äijälä) tuomitaan maksamaan vuoden 1647 verot Jacoilan talosta Halikossa. Kirjanpitäjä Elias Jönssonin mukaan Thomas on velkaa entiselle nimismiehelle tms. (toim. huom. entinen nimismies oli Erik Jakobssonin velipuolen Simonin "frände" ja Erikin uskottu mies Christer Mattsson)

Jussila oli majuri Johan Christerssonin (till Vyborg) komppanian ratsastalo. Erik Jakobssonilla oli vuoden 1653 käräjillä rahakiista Johan Christerssonin kanssa. Jussilassa mainitaan vuonna 1635 leski Lisbetha. Jussilan tytär Birita Larsdotter mainitaan ”Hoffmanin” vaimona vuonna 1634 ja tyttärenä seuraavana vuonna. Hoffman tarkoittaa esimerkiksi käskynhaltijaa tai vaatimattomammin sotilasyksikön päällikköä, ei kuitenkaan tässä tapauksessa Majuri-Jussia. Lars Henrikssonin puoliso oli Gertrud Bertilsdotter.

Äijälänkylän Erik Jakobsson ja Thomas Larsson olivat käräjäkäsittelyn mukaan houkutelleet renkipojan muihin puuhiin ja Thomaksen puoliso Valborg Markusdotter ja saman kylän Brita Jöransdotter joutuivat tekemään pojan työt. Brita sopisi Thomas Simonssonin puolisoksi, eli ei olisi Perniön Jussilasta.

Valborg Markusdotter voisi olla jonkun leski, mutta ei Jäpin edellisen isännän Sigfrid Påhlssonin eli ”Pakaisen”, joka mahdollisesti kuoli vuonna 1650. Sigfridin tiedetään vuonna 1645 vierailleen Perniön Jussilassa eli sinne oli yhteyksiä. Valborgin vuodesta 1656 lähtien mainittu poika Matts olisi Perniön vaihtoehdolla Thomas Larssonin poikapuoli. Muista lapsista ei tiedetä kumman vanhemman lapsia he olisivat tai edes Perniöön päinkään.

Me emme tiedä, kuka oli Perniön Jussilan tyttären Biritan upseeripuoliso (Hoffman) emmekä myöskään, oliko Birita sama kuin vielä vuonna 1639 mainittu tytär Brita Larsdotter. Jää arvoitukseksi oliko Brita Pullolan Jakob Sigfridssonin puoliso Brita, milloin Jakob olisi Jäpin Thomas Larssonin lanko.

Me emme tiedä, kuka oli Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin isän Jakob Thomasson ”Känsärin” isä. Kylällä mainitaan veroluettelossa Thomas Simonsson ja Villilän ja Äijälän omistuskiistoihin osallistui voudin ja Hornien palvelija Thomas Jakobsson. Lisäksi mahdollisuudeksi jää, voisiko Jakob Thomasson olla Pullolan Sigfrid Thomassonin veli eli Thomas Michelssonin poika. Silloin Äijälän Erik Jakobsson ja Pullolan Jakob Sigfridsson olisivat olleet perusfrändejä eli serkukset, sekä Thomas Larsson olisi Jakobin sukulainen eri tavalla kuin Erik.

Jos mennään hatariin oletuksiin, me emme tiedä, voisiko Perniön Jussilassa vuonna 1635 mainittu irtonainen leski Lisbetha olla isännän Lars Henrikssonin tytär tai sisko. Harvemmin lesket lentelevät edes luudilla luetteloihin satunnaisista suunnista. Erik Jakobssonin ehkä toinen puoliso oli Lisbetha tai Lisa, joka voisi esiintymisen puolesta kuolemaansa vuonna 1654 asti olla ylioppilas Isak Erikssonin äiti.

Ehkä myös voisi löytyä tietoja, koskiko rahakiista Johan Christerssonin kanssa mahdollisesti sotilasasioita eli ratsutilan suoritteita. En lähtenyt tarkistamaan, mutta vaikutti, että Äijälä ei ratsastanut Johan Christerssonin vaan Thomas Erssonin, kuka olikaan, puolesta. Ajoituksesta päätellen ei myöskään voinut olla kyse Erikin seuraavana vuonna kuolleen puolison perinnöstä, josta muutenkaan ole kuulunut edes killinkien helinää. Koska kiistaa onneksi käytiin vuonna 1653 Uskelan käräjillä, se tuskin koski Perniön Pojonkylän Jussilaa.

Samana rahakiistan vuonna 1653 Thomas Simonsson oli jakamassa Perniössä Lars Henrikssonin perintöä, Thomas Larsson oli jo ilmestynyt Jäppiin edellisenä vuonna ja Uskelassa Erik Jakobssonin ja Thomas Larssonin metsänkulotuksen vuoksi selvisi, että he ovat Jakob Sigfridssonin sukulaisia. Jää arvoitukseksi mahdollisuus, että Thomas Simonssonin äiti sekä Erik Jakobssonin ja Jakob Sigfridssonin puolisot sekä Thomas Larsson olisivat lähisukulaisia keskenään, mikä selittäisi, miksi Thomas Larsson ja Erik Jakobsson olivat Jakob Sigfridssonin ftändejä. Kaikki ”emme tiedä”-vaihtoehdot voisivat myös esiintyä samaan aikaan. Ymmärtää hyvin, miksi näihin arvauksiin ei kannata Hammarstiernaa sekoittaa. Siitä syntyisi kaikkien härdelien äiti.

[Benedictus]

Erik Jakobssonin velipuolen poika Thomas Simonsson


Karkun Mäenpäässä asui Thomas Simonsson, jonka perhe oli läheisessä suhteessa Isak Erikssonin perheeseen.


Olisiko ajallisesti tai muuten mahdollista, että olisi kyse samasta henkilöstä?

[Jari Latva-Rasku]

Erik Jakobssonin velipuolen poika Thomas Simonsson

Karkun Mäenpäässä asui Thomas Simonsson, jonka perhe oli läheisessä suhteessa Isak Erikssonin perheeseen.

Olisiko ajallisesti tai muuten mahdollista, että olisi kyse samasta henkilöstä?
Thomas Simonsson mainitaan ensimmäisen kerran isäntänä! Uskelan Äijälän Känsärissä vuonna 1639 eli hän olisi syntynyt 1620-luvun alkupuolella. Vuonna 1656 näkyy silloin jo Uskelan Äijälän Kantturissa Thomas Simonssonin veljenpoika Thomas, mutta ei käy ilmi, oliko hän veljen Bertilin vai Simonin poika. Hän olisi syntynyt viimeistään vuoden 1640 paikkeilla. Karkun Mäenkylän Mäkipäässä oli vuonna 1647 Thomas Simonsson ja hänellä oli kahden vuoden kuluttua puoliso Agnis, vielä pitkään. Samaan aikaan Uskelan Thomaksella on puoliso Brita, vielä pitkään. Karkun Thomas oli eri henkilö kuin Uskelan Thomas, tai hänen mahdollinen saman niminen veljenpoikansa. Karkun Järventaan ja Mäkipään isäntäväki olivat naapureita, mikä voisi selittää heidän kummisuhteensa.

Isak Eriksson värvättiin kirjuripulan aikaan katselmuskirjuriksi elokuussa vuonna 1677. Ei ole mitään merkkiä, että Isak Eriksson olisi asunut Karkussa ennen 1680-luvun alkua. Juliana Månsdotter tuli Karkkuun vasta vuonna 1677 ja myös hänen 1. puolisonsa Arvid Frisius oli muualta. Sattuman kaupalla, sopivaan aikaan ja soveltuvassa paikassa Julianasta tuli leski. Hänen pienet lapsensa omistivat Järventaan ratsutilan ja tarvitsivat holhoojan. Järventaan riskinä oli näihin aikoihi ajautua haltuun otettavaksii. Muualta tullut rusthollari olisi ratkaisu huolehtimaan lesken talouden velvoitteista, perfect match.

Kun selaa vuoden 1674 tilitysten yhteenvetoja, niistä löytyvät Simon Careel ja Erik Larsson rästeineen. Rästit ovat tilitysten täsmäytyseroja. Känsärin ostaneen Gustaf Erikssonin rästejä käsiteltiin vielä 1690-luvun loppupuolella sekä samoihin aikoihin Simon Careelin ja Erik Larssonin rästien takauksia Isak Erikssonin toimiessa kruununvoudin sijaisena. Kummassakin tapauksessa voudit olivat kuolleet jo aikoja sitten.

Tilinpäätöksen yhteydessä mainittiin nimeltä vaikkapa lääninhallinnon kirjanpitäjä, mutta lääninrahaston osalta ainoastaan Evert Feuchting ja ”Åbo Ränterij”, eikä mitään kirjureita. Olen jo aikaisemmin veikannut, että Evert Feuchtingin luona asuneet kirjurit olivat henkilökohtaisia, eivätkä verovaroilla rahoitettuja virkamiehiä. Feuchtingin palveleminen tarjosi mahdollisuuden ja osaamisen päästä parempiin hommiin. Jos Isak Eriksson ei olisi siirtynyt katselmusirjuriksi vielä ollessaan Feuchtingin luona vähintään vielä vuoden 1679 henkikirjoitukseen asti, niin mistä sitten?

Isak Eriksson olisi voinut vuoden 1670 ylioppilaana olla harjoittelemassa silloisen kruununvoudin Feuchtingin apuna Piikkiössä vuoteen 1673 asti tai Feuchtingin edeltäjän veromestari Olof Norlanderin apuna Turussa. Hän olisi myös voinut selvitellä vuonna 1672 kuolleen isänsä pesää, isän velkoja ja äitipuolen velkojen veroisia 100 taalerin vaatimuksia.

Uskelan Isak Erikssonin ”frändenpuolikas” Christer Jakobsson oli, kiitos Simon, Erik Larssonin kirjurina Uskelan Mäenalassa vielä vuonna 1674. Silloin paimiolainen Christer Henrisson Sievo oli Uskelan Äijälän Känsärin ratsutilan komppanian katselmuskirjuri eli känsärin osalta kassanhoitaja. Lisäksi näissä kuvioissa kummitteli Christer Jakobssonin veli ylioppilas Isak Jakobsson Pullola, Isotalo, Hammarstierna, Barcherus tai Barck sekä vuonna 1975? Turussa Erik Larssonin kirjuri Jakob Eriksson.

Mikäli Isak Eriksson Hammarstierna oli kirjoitusvirhe, se oli jo Laguksen matrikkelissa (1889–91). Akatemian konsistorin pöytäkitjoissa ei mainita Hammarstiernaksi sopivaa Isak Erikssonia, mutta ei myöskään mainita Isak Jakobssonia. Pullolan Isak Jakobsson Hammarstierna kuitenkin esiintyy oikeudessa Turussa vuonna 1668 eli samana vuonna, jolloin Isak Eriksson Hammarstierna oli matrikelissa, 220 vuotta myöhemmin, todettu ylioppilaaksi. Hän ei voi kuitenkaan olla Känsärin Isak Eriksson. Mistäpä muualtakaan kuin Simon löytämästä tuomiokirjasta olisi oikeasti elänyt Isak Jakobsson poimittu matrikkelin Isak Eriksson Hammarstiernaksi. Kumpikin sukunimen maininta esiintyy toistaiseksi ainoastaan kerran. Myöhemmin Isak Jakobsson oli vaikkapa Isaaco Jakobi ja lopulta Barck, jolla ja Barcherus-nimellä hän esiintyy vuoden 1665 ylioppilaana. Eiköhän tämäkin nimi ole tullut matrikkeliin myöhemmiltä ajoilta kuin jo vuodelta 1665.

[Benedictus]

Harmi etteivät Thomas Simonssonit natsaa yhteen. Olisikin ollut liian helppoa.


Kuten muistamme on Isak nimi aika harvinainen tuohon aikaan.


Kuitenkin Käntsarin Erikillä oli poika Isak ja samoin Pullolan Isotalon Jacobilla Isak.


Ajallisesti nämä Isakit näyttäisivät olevan samanikäisiä noin karkeasti laskien.
Ilmeisesti voitaisiin arvioida. että myös isänsä olisivat samaa ikää.


Kummankaan miehen isistä ei löydy Isakkia lähietäisyydeltä näillä tiedoilla.


Olisiko silloin mahdollista, että Isak nimi tulee äitien kautta, mikä viittaisi siihen, että voisivat olla sisaria, joiden pojille on annettu sama isoisän nimi.


Voisiko Erik Larsson kuulua myös noihin Larsin lapsiin, joita esiintyy jutussa paljon.

[Benedictus]

Tässä edelliseen viestiin jatkoa.
Lainaus Simotei:


Espoon käräjät 24.10.1628
Linnapäällikkö Anders Nilssonin todistus, että Isach Olofsson (på Gräsagård) liittänyt 3 tankoa maata Olarista rälssiinsä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856770

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja maaliskuu 1629
Käsitelty Espoossa 24.1628 ollut asia liittyen Isach Olofssonin maihin Olarissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856804

Kirkkonummi 20.9.1629
Agentti Erich Eskilsson tutkinut rälssimaihin kuuluvia alueita. Yksi sijaitsee Olarissa Espoossa ja on kuulunut aiemmin Gräsan tilaan, mutta otettu kruunulle. Annetaan nyt Johan Bengtssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856803

Espoon käräjät 22.9.1629
Peer Larsson, Mats (i Hentans) ja Nils Thomasson olivat kuskanneet Isach Olssonin Liivinmaalle, koska tätä syytettiin synnistä tytärpuolensa kanssa. Hän ei enää vastannut maaherralle tai kamreeri Johan Ottosonille vaan oli jättänyt Gräsan rälssiin kuuluneet maat poikapuoliensa vastattaviksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856787

Espoon käräjät 28.10.1629
Isach Olofssonin salavuoteusjutun käsittely tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa. Osapuolten kuuleminen. Mainitaan siskonpoika Henrik Jönsson i Söttskog ja nuorempi veli sekä vanhempi veli, joka palvelee Liivinmaalla. Pitkä juttu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856789

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja 7.6.1630
Käsitelty Espoossa 22.9.1629 ollut asia liittyen Isach Olofssonin salavuoteusjuttuun tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856772

Espoon käräjät 14.5.1630
Isach Olofssonin salavuoteusjutun käsittely tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa jatkuu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856806

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja 1630
Käsitelty Espoossa 14.5.1630 ollut asia liittyen Isach Olofssonin salavuoteusjuttuun tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856804

Espoon käräjät 2.3.1640
Kapteeni Hendrich Jönsson (i Qwis) riitelee Johan Bengtsson (till Grässagård) kanssa peltotilkusta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857140

Espoon käräjät 22.3.1642
Johan Bengtsson (till Grässa) haluaa ottaa kaksi verohylkyä (i Kockoby), joista toista on viimeksi asunut Mickel-niminen 30 vuotta sitten ja toista Anders-niminen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857180

En jaksanut tavata juttuja ajatuksella läpi, mutta niissä ei mielestäni ollut mitään ratkaisevaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että näiden perusteella Hammarstiernan Bengtin lapsia olivat Johan ja Påvel sekä tyttäret Karin ja jonkun Jönsin vaimo (+ Brenneruksen vaimo Anna) Kukahan oli tuo kapteeni Hendrich Jönsson Qwistbackasta, joka on ilmeisesti sama kuin salavuoteusjutussa mainittu siskonpoika?

[Jari Latva-Rasku]

Voisiko Erik Larsson kuulua myös noihin Larsin lapsiin, joita esiintyy jutussa paljon.

On enemmäm mahdollista, että oli kaksi Thomas Larssonia, koska he esiintyivät samaan aikaan eri paikoissa. Toinen oli Perniön Pojobyn Jussilasta ja mahdollisesti Uskelan Äijälän Kantturin isännän Thomas Larssonin serkku. Toinen oli Äijälän Jäpin isäntä ja tuntemattomalla tavalla Uskelän Äijälän Känsärin isännän Erik Jakobssonin kanssa Uskelan Pullolan Isotalon isännän Jakob Sigfridssonin "frände".

Erik Larsson oli lyhytaikainen kruununvoudiksi sattumavouti. Hän voisi kartanonvoudin ja -vuokraajan puuhasteluista päätellen olla peräisin Karkun suunnalta. On mahdollsta, että Erik olisi syntynyt vasta joskus 1640-luvun jälkeen ja muut voutikaimat olisivat vain saman nimisiä. Sijoittumisen Halikon voudiksi Uskelaan voisi selittää esimerkiksi Karkusta peräisin oleva Uskelan kirkkoherra Lanko-Jakob Collinus. Riskit realisoituivat melko pian, kun Erik nopeasti kehittyi Rästi-Eerikiksi.

Erik Larsson sopisi vuonna 1663 kuolleen Ylä-Satakunnan kruununvouti Lars Jönssönin pojaksi tuntemattomasta avioliitosta ja samalla samassa rästien takausyhteydessä mainitun kruununvouti Simon Careelin puolison poikapuoleksi. Koska tällaisen olisi pitänyt jossain yhteydessä paljastua, se ei ole mahdollista. Erik Larssonin taustan voisivat paljastaa hänen takausyhteytensä

On vaikea uskoa, että Erik Larssonilla olisi sen suurempaa kuin ammatillinen yhteys A(u)strenius-suvun kantaisään.

[Jari Latva-Rasku]

Simon tekemä poiminta Turun kämnerinoikeudessa vuonna 1668 on mielenkiintoinen, koska se taitaa tähän mennessä olla ainoa alkuperäislähde Turussa tai muualla Austro-Suomessa, missä Hammarstierna mainitaan.
https://digihakemisto.net/item/2330940328/5940271919/339

Kirjurin tekstissä lukee myöhemmin Pullolan pojaksi paljastuneesta "Isaaci Jakobi Hammarstiernans", vähän kuin Alexander Stubbens. En tiedä, oliko siihen aikaan tapana kirjoittaa sukunimiä määrätyssä muodossa tai käyttää lisänä suomalaista sijamuotoa. Jos Iisakki olisi renki, hän määrättynä renkinä olisi "drängen Iisakki Jaakonpoikas" tai jopa "Iisakki Jaakonpoika drängens". Oudolta tuntuisi, jos Hammarstierna olisi joku Hammarsmed tyyppinen ammattinimike tai sen vaikkapa umpilisäkkeen röyhtäisyn vuoksi tapahtunut kirjoitustoiminnan virhe. Raastuvanoikeuden vastaavan asian käsittelyssä oli sukunimi jätetty pois eli se ei ollut merkityksellinen.

[Jari Latva-Rasku]

Vielä vuorokausi sitten minulla oli sukutaulussa 3017 yksittäistä esivanhempaa, mutta nyt on 3018. Koska en ole sukututkija, kerään vain esivanhemmat, merkitsen epävarmat ja poistan vääriksi osoittautuneet Selasin vesilahtelaisia sukujani ja huomasin, että jostain syystä yksi todistettavasti elänyt esi-isäni oli jäänyt huomaamatta. Esiäitini isä oli vuoden 1680 paikkeilla syntynyt sotilas Vesilahden Kuralassa nro 51 ja hänestä käytettiin sotilasnimeä Ringstierna. Koska sotilaita ei tietokannassani kovin paljon ole, jouduin opiskelemaan sotiasnimistä.

Kävi ilmi, mittasuhdetta en tiedä, että aatelisnimien käyttö sotilasniminä oli tavallista. Sellainen kiellettiin vasta vuonna 1752, mutta homma jatkui vänkäsuomalaiseen tapaan vielä sen jälkeen. Tästä tietenkin tulee mieleen, voisiko Uskelan Pullolan pojasta Iisakki Jaakonpojasta käytetty nimi Hammarstierna olla sotilasnimi? Ainakin sellainen kuulostaisi mahdollisemmalta kuin suku-, ammatti-, pilkka- tai liikanimen käyttö. Aina eivät sotilaat kauaa sellaisia olleet ja voisi jopa sattuman kaupalla olla mahdolista löytää nimestä maininta, vaikka ainakin rakuunat olivat vielä 1600-luvulla Joku Jonkunpoikia, kuten olivat myös monet aliupseerit ja vastaavat. Oli myös tavallista, että talon puolesta ratsasti isäntä, poika tai vävy. Pullolan Isotalo oli hetkellisesti jopa 2 manttaalin ratsutila, mutta sen rakuunoina näkyvät Pertti ja Pekka.