Astrenius

[Benedictus]

Marttilan Mäntsälän ratsutila kuului khr Simon Canuti Paljaspäälle, lesken Malinin kautta tila siirtyi Henrik Simonssonille, onko sama kuin Uskelan kappalainen Henricus Simonis Skalle eli Paljaspää ruotsiksi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1363147
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1358446
Tässä tilalla Malin leski, Henrik Simonsson, poika Tomas henriksson ja ryttar Nils Eriksson 1598-1605.

Kiinnostavaa, ettei tuosta Nils Erikssonista ole muuta tietoa, mutta...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506044
Yllä nähdään Hans Jönsson Karkun Rainion ratsutilan isäntä, jota seuraa 1611 Nils Eriksson lesken uusi puoliso. Nils toimii myös Karkun nimismiehenä.
Mielenkiintoinen seikka on se, että Nils Erikssonin veli oli Simon Eriksson, Halikon kihlakunnan vouti.
Lainaus Impolan tutkimuksesta Karkun Collinius suku:
Margareeta Hannuntyttären häissä Rainiossa oli Sarkolan Lauri Matinpoika kadottanut rahaa, jota hän vaati Margareetan isäpuolelta Niilo Eerikinpojalta. Asia oli ollut v. 1625-1626 esillä kolmilla käräjillä. Niilo Eerikinpojan veljen, Halikon kihlakunnan voudin Simo Eerikinpojan tytär Karin oli löytänyt rahat ja antanut ne talon emännälle Beatalle, joka siis silloin vielä oli elossa.

Kummallinen kiemura on se, että Nils Erikssonin 2.vaimon Anna Hansdotterin 2. puolison Måns Månssonin omistama Karkun Hiedan ratsutila siirtyy kaupalla luutnantti Håkan Månssonille, joka lienee Månsin veli.
Håkanin vaimon Margareta Sigfridsdotter Karhian 1. puoliso oli lainlukija Johan Simonsson Judius, kotoinin Marttilan Juutilan tilalta.

Mistä taasen löytyisi tuo vouti Simon Eriksson 1620-30 aikoihin.?

[Benedictus]

Kiinnostavaa kyllä Simo löytyi nettihaulla, vaikkakin varsinainen suku pysyy piilossa.

Martinus Johannis var enligt LEINBERG kyrkoherde i Pemar 1568-1589, men har möjligen varit kapellan där redan dessförinnan. Han upptages i en arvsutredning av år 1658 (RA. cc 7) som »brystarvinge» till en tredjedel av Karisböle fastighet och var antagligen hemma därifrån, Hans hustru var Brita Mattsdotter i Breidilä (cc 5 och 6), en dotter av länsmannen i Pemar Matts i Breidilä. (Denne hade också en son Erik Mattsson, gift m. Gertrud). Breidilä tyckes ha gått i arv till Martinus.
Makarna hade följande barn:


1. Henricus, kyrkoherde i Pemar,

2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligen med Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och
3. Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.


Tuskin on väärin todeta tämän Brita Mårtensdotterin 2. puolison olevan Karkun Rainion isännän Nils Erikssonin veli.

Tosin Brita on Simon 2. vaimo, koska Simolla oli jo tytär Karin Karkun häissä 1624.



Michael (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1719) N.N. mainitaan 1554–1558
Andreas (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=100) N.N. mainitaan 1559–1566
Martinus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588) 1567 † 1588/89
Henricus Martini (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982) 1589 † 1617
Matthias Sigfridi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1689) ainakin jo 1622 † 1627
Jacobus Thomae Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=664) 1628 † 1659
Matthaeus Erici Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668) 1659 † 1669
Henricus Matthiae Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=662) 1671–1689 (1701–1705)
Andreas Jacobi Wanochius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2620) 1689–1695


Paimion kirkkoherrasuvuilla oli kiinteät suhteet Karkkuun, sillä Britan veljen ja pojan seuraaja Florinuksien sisarentytär ja serkku oli Karkun Packalan emäntä Cristina Florina.
Wanochius taasen oli Tyrvään Liuhalan ratsutilan sukua.

[Benedictus]

Breidilä

Breidilä on hajanainen kylä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4) sekä Halikon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikko) että Salon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Salo) alueella. Se oli aikoinaan Halikon enklaavialue (http://fi.wikipedia.org/wiki/Enklaavi) Uskelan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskela) puolella Halikonlahden (http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikonlahti) rannalla. Breidilän kantatila liitettiin vuonna 1950 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1950) Uskelaan, mutta hajanaisen kylän alueita jäi Halikkoon asumaton metsäalue lähellä Paimion (http://fi.wikipedia.org/wiki/Paimio) rajaa ja puolet muutaman maatilan alueesta Koilis-Halikossa Salon rajan vieressä. Toinen puoli siirtyi Uskelaan.
Breidilä asutettiin jo varhaiskeskiajalla, ennen 1300-lukua (http://fi.wikipedia.org/wiki/1300-luku). Halikonlahden rannalla olevalla kyläalueella ei ollut kuin Breidilän yksittäistalo. Muut tilat sijaitsivat kylän muilla alueilla. Joensuun kartano (http://fi.wikipedia.org/wiki/Joensuun_kartano) omisti koko Breidilän 1770 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1770)–1940 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1940).
Breidilän päätalo oli rälssisäteri (http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4teri). Se jaettiin kahteen osaan 1840-luvulla (http://fi.wikipedia.org/wiki/1840-luku). Uudet talot olivat Meritalo ja Pohjantalo.

http://www.genealogia.fi/genos/18/18_53.htm
Denne hade också en son Erik Mattsson, gift m. Gertrud). Breidilä tyckes ha gått i arv till Martinus.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142824
khr Martinuksen vaimo Brita Mattsdr asui Silkkilässä leskenä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144020
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145477
mainitaan khr:n 2 tytärtä

Breidilä näyttää olevan kimurantimpi kuin ylläoleva kertoo.
On ensinnäkin 2 Breidilää
1. Lill Breidilä
2. StorBreidilä

Breidilän isäntänä mainittu nimismies Matts Eskilsson näkyy 1540.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=113519
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138598
-toisella StorBreidilän tilalla näkyy Jacob Eskilsson, tilat yhtäsuuret. Olisivatko veljeksiä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142764
1581 Erik Mattsson eli Mattsin poika.
Huom! näyttäisi, että Lill Breidilän ja Stor Breidilän henkilöitä on sekoitettu sivuja tehtäessä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142752
tässä Lill Breidilä, jossa ekana Henrik Mattsson, jonka niminen näkyy myös StorBreidilässä 1579.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143917
Tässä Mårten Eriksson ryttar ja on frihet eli lienee Erik Mattsonin poika.
KIINNOSTAVAA, että 1604 Simon Eriksson,
1610 Rytt Simon Eriksson o Lautenant.

Kysymys kuuluukin nyt:Onko tämä Simon Eriksson sama kuin myöhemmin Halikon Häradsfougde Simon Eriksson?
StorBreidilässä oleva Simon Eriksson lienee Erik Mattsonin poika ja Mårtenin veli.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143898
Lill Breidilässä 1616 Simon Eriksson uptagit odes hus.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145357
Lill Breidilä ja Simo 1620-luvulla

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145383
Simon eriksson StorBreidilässä 1622 sitten Grels Mårtensson
Myös Erik Mårtensson corporal toisella tilalla ja StorBreidilässä yhdessä Grelssin kanssa. Veljeksiä
Paimion Kiusalassa Simon Eriksson ja sitten Grels Mårtensson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145383
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145383
Simon Eriksson Kiusalassa 1615.

Kiusalassa näkyvä Henrik Markusson lienee kirkkoherra Henrik Markussaon, jonka äiti oli Breidilän Brita Mattsdotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142762
Kiusalassa näkyy myös Matts Eskilsson eli lienee StorBreidilän Mats Eskilsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083
Erik Mårtensson ja Luutnantti Grels Mårtensson.

Arvattavasti voisivat nämä Mårtenssonin olla khr Henrik Mårtenssonin veljiä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149070
LillBreidilä ödes ja nimi Simon Eriksson

Tämä selvitys on sekava, sillä tilojen omistajat ja suhteet ovat tosi sotkuisia.

Kysymys onkin olisiko Simon Eriksson sama kuin Halikon Häradsfougde ja jos hän nai Brita Mårtensdr:n ja oli itse Erik Mattsonin poika, niin vaimonsa olisi ollut serkun tytär!
Toisaalta he olivat tuolloin jo noin 60 vuotiaita, eli ei kai se enää olisi merkinnyt paljoa.

Löyttyköhän historioista tai muualta tarkempaa tietoa?

[Kivipää]

Tarkoitit varmaan Paimion kirkkoherraa Henrik Mårtenssonia, ei Marcussonia. Alvar Aallon suunnittelema Paimion sairaala sijaitsi aikanaan Preitilässä. Ainakin posti kulki 50-luvulla sillä osoitteella kun ko. sairaalassa edesmennyt isäni oli siellä potilaana.
____________
Matti Pesola

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9642
Tässä näkee netin vaikeuden, en katsonut kuin hakusanalla Breidilä ja niin sain Uskelan Breidilän yllä, enkä Paimion Breidilää.

No, teksit on Paimion Breidilästä. Eli jatketaan juttua!

Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.

Brita Mårtensdotter nai Sigfrid Erikssonin ja toisena Simon Erikssonin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142824
Silkilässä Mårten kirkkoherra ja enka Brita Mattsdr Breidilä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144020
1600 Sigfrid Eriksson siis Brita Mårtensdotterin 1. puoliso lisäksi anoppi Brita ea

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144020
1621 Henrik Sigfridsson , kyrkieherdens 2 dotter, Birita ea
1622 h.Birita Mårtensdr eli Sigfrid Erikssonin vaimo, onko tuo enka 1621 Birita Sigfridin leski? Ainakin 1625 Biritan kohdalla ea.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144051
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142844
Sigfrid Eriksson Aron Alaskartano
Paimion käräjät 24.5.1623
Hustru Lisbetha Påfwelsdr (i Aroi) riitelee Erich Mårtenssonin (i Breidilä) kanssa niitystä, jonka hänen edesmenneen miehensä isä Sigfrid Erichsson oli ostanut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145510
Tässä Jacob Sigfidsson ja vaimo Elisabeth, sekä uusi puoliso kapteeni Holsten Birgelsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149200

1630 Henrik Silk eli Henrik Sigfridsson Munsterskrivare.
1631 Mats Sigfridsson ei voi olla poika onko vävy?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149165
Fordom befalningsman Mats Sigfridsson
Matthias Sigfridi (K 1627) Matts Sigfridsson
S kaiketi Paimio. V useiden maatilojen omistaja Paimiossa Sipi Erkinpoika / Sigfrid Eriksson ja Paimion aiemman kirkkoherran tytär Riitta Martintytär / Brita Mårtensdotter.
Paimion kappalainen 1617, kirkkoherra ainakin jo 1622. (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075)
Myöhemmän (1626) ilmoituksensa mukaan Matthias Sigfridi oli kappalaisena omalla kustannuksellaan rakennuttanut pappilaan kaksi aittaa ja yksirivisen navetan; hänen mainitaan myös olleen laatimassa Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloita 1617 ja 1619.
K Paimio 1627 (ennen syyskäräjiä).
P N.N., eli leskenä miehensä jälkeen ja mainitaan syyskäräjillä 1627.


http://linturi.vuodatus.net/blog/2042450/b-silkkilan-kerkolan-jaakkolan-haara/

Taulu 1
I Martti Johanneksen poika k. 1590 Paimio.
Puoliso: Priitta Matintytär, s. Breidilä, k. 1598.
Lapset:
Henricus. Tauluun 2.
Brita. Tauluun 3.
Karin Puoliso: Nils Henriksson
Taulu 2 (taulusta 1)
II Henricus Martinpoika Martini k. Viimeinen maininta Henrikistä on vuodelta 1617.
Puoliso: Margaretha Jakobsdr
Lapset:
Elisabeth Puoliso: Mathaeus Florinus
Brita Puoliso: Lars Bertilsson, s. n. 1568- 74 Vihti, k. jälkeen 1640 Vihti.
Malin s. Breidilä. 1. puoliso: Philippus 2. puoliso: Johan Nilsson
Valborg
Kristina Puoliso: Josef Isaksson
Isak
Taulu 3 (taulusta 1)
II Brita Martintytär k. 1633 Paimio Silkkilä.
1. Puoliso: Sigfrid Eriksson (Sipi Erkinpoika)
2. Puoliso: Simon Eriksson
Lapset:
1. Matti. Tauluun 4.TÄMÄN MATIN PITÄISI SIIS OLLA KIRKKOHERRA?
1. Henrik
Taulu 4 (taulusta 3)
III Matti Sipinpoika
Puoliso: Kaarina Erkintytär
Lapset:
Heikki s. Paimio Silkkilä. Tauluun 5.
Taulu 5 (taulusta 4)
IV Heikki Matinpoika, s. Paimio Silkkilä, k. . Kuollut noin 1654 Paimio Silkkilä.
Puoliso: Liisa
Lapset:
Kerttu s. Paimio Silkkilä. Tauluun 6.
Taulu 6 (taulusta 5)
V Kerttu Heikintytär, s. Paimio Silkkilä.
Puoliso: n. 1656 Lauri Laurinpoika, s. Paimio Hossila ?, k. "Papiston kymmenysveroluettelossa Lauri oli viimeksi v. 1704".
(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075)

[Benedictus]

Isak Erikssonin yhteydet Halikon kihlakunnanvoutiin ym... Erik Larssoniin on tullut esille jo aiemmin, Erik Larsson näkyy Uskelan Mäenalassa vaimonsa Elin Johansdr Colliniuksen kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947208

Erik Larsson on liikkunut uransa aikana suorastaan tolkuttoman monessa paikassa. Missään ei vain löydy hänen alkuperäänsä.

Erik Larssonista on ensimmäisiä mainintoja Vehmaan kihlakunnanvoutina.
Kokemäen käräjillä 1650 hän edusti lampuotivoutina Romanovitsia yhdessä jutussa ja Ulvilan käräjillä 1639: Falentin Månsson Kukonharjasta perii Anders Svenssonilta Raumalta 8 aamia heinää ja esittää Vehmaan kihlakunnanvoudin Erich Larssonin kuitin päiväyksellä 16.3.1635, jonka mukaan Anders olisi korjannut sadon Nihattulan verohylyn pellolta Lappoon kylässä. Erik Larsson oli vähän mokannut (unohtanut) kirjata toimituksen ja sitä selviteltiin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=750264
1614 lensmans folk åbot, Lars Michellsson ryttar
Kiikalan eli Muurlan läänin Laperlassa löytyy eräs Erik Larsson.
Tilalla Lars Michelsson ja sitten Erik Larsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=750345

Kummallinen maininta 1629 Erik Larsson dödh in sept.
Kuitenkin Erik Larssonin merkinnät jatkuvat 1634 tällä sivulla.
Onko merkintä tarkoittanut Erikiä vai jotain muuta??? Luultavasti ryttaria eikä Erikkiä, sillä alla olevassa Kiikalan Laperlan sivulla Erik Larsson mainitaan vaimoineen tilalla vielä 1637.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940265
Sitten tilalla jatkaa Anders Larsson, varmaankin Erikin veli.

Kiikalan Laperla on sinänsä jo valmiiksi tuttu paikka, sillä siellä asui Suomusjärven kappalainen Bartholdus Sigfridi autiosta ottamallaan tilalla.

Bartholomaeus Sigfridi (K 1679) Bartholdus Sigfridi, Bertill Sigfridsson, Grahn / Graan
Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) apulaispappi (coadjutor) ainakin jo 1635 (Suomusjärvellä?); Kiskon kappalainen, mainitaan 1643(–1650-luvun alkupuoli?), ilmeisesti sitten taas apulaispappina; Kiskon Suomusjärven kappalainen 1678.
K Suomusjärvi, Kisko 1679.
P Brita Persdotter.


Bartholduksella oli vävy nimeltään Nils Kottherus, Suomusjärven kappalainen appensa jälkeen.

Kotterus, Nicolaus Matthiae (K 1701)



Koterus / Kothaerus / Kottherus / Kåtthaerus, Schottraeus, Niels / Nils Matsson
S oletettavasti 1620-luvulla. V mahdollisesti Sammatin Kiikalan kylän Kottarin ratsutilalla asunut räätäli Matti Laurinpoika / Matts Larsson (ilmeisesti Kottarin isännän veli) ja Kaisa Pentintytär / Karin Bengtsdotter (Kotivuori).
Ylioppilas (Nicolaus Matthiae Aboensis) Turussa, mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 1654 ja ylioppilaana vielä 1661.
Turun tuomiokapitulin pöytäkirjan 26.7.1658 mukaan mukaan Kotterus (Dn Nicolaus Kåtthaerus Karisloioensis) oleskeli tuohon aikaan Karjalohjalla, kertoi toimineensa kolmen vuoden ajan Sääksmäen kirkkoherran lasten kotiopettajana ja anoi saarnalupaa sitä kuitenkaan saamatta. Hän sai 6.7.1661 tuomiokapitulilta sitomattoman kappaleen Raamattua ja ylioppilasavustusta Kangasalan rovastikunnasta.
Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) Suomusjärven (Laidiken) kappalaisen (appensa) apulainen aikaisintaan 1663, vt. kappalainen nähtävästi 1673, jolloin mainitaan käräjäpöytäkirjassa ”kirkkoherran kappalaisena”, kappalainen 1679.
Nicolaus Matthiae Kotterus asui vuodesta 1663 Kiskon Suomusjärven (”Laidicke Capell”) Laperlan kylässä, jossa sijaitsi hänen appensa autiosta viljelykseen ottama Kiskon pitäjän kappalaisen virkatalo. Kun hän sitten ikääntyvänä ja sairaalloisena Suomusjärven kappalaisena anoi itselleen apulaista syksyllä 1685 sitä ilmeisesti kuitenkaan saamatta, hänen mainitaan palvelleen Laidiken kappelissa 23 vuotta, joten hän on ilmeisesti ollut appensa Bartholomaeus Sigfridin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=200) apulaisena – alkuun ilmeisesti ordinoimattomana saarna-apulaisena ja myöhemmin papiksi vihittynä kappalsien apulaisena – mainitusta vuodesta 1663 alkaen. Oletettavasti Bartholomaeus Sigfridi luovutti viranhoidon vävylleen viimeistään 1673.
K Suomusjärvi, Kisko (haudattiin 17.3.) 1701.
P jo 1663 Elisabet Bertilsdotter, K 1710, PV Kiskon Suomusjärven kappalainen Bartholomaeus Sigfridi (Grahn / Graan) ja Brita Persdotter.


Kuten yllä käy ilmi Nils viljeli appensa tilaa Laperlassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=750265
Tässä Erik Mårtenssonin tila, jolle Bartoldus Sigfridi asettuu.
Samalla sivulla on ajalla, jolloin Bartoldus on syntynyt myös parikin Sigfridiä, jotka voisivat olla mahdollisia isiä, jos olisi tullut kotikyläänsä asumaan.
Huomattava, että Bartolduksen syntyperästä ei ole mitään tietoa, vain, että hän on käyttänyt sukunimeä Grahn.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940266
Maininta 1649 alkaen Laperlassa.


Nils Kotherus oli kotoisin Sammatin Kiikalan Kottarin ratsutilalta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5327544
Tässä Cottarilla 1630 Lars Påhlsson, Sigfrid Larsson,Mats Sigfridsson son, Michel Larsson broder.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5327566
Tässä koko Cottarin sukukunta ja alla Matts Larsson skräddare.
Tätä Matssia esitetään Nicolaus MAtthiae Kotteruksen isäksi.MIKSI?
Tuossa mainitaan gl.lienee ehkä Kottareita, näkyy kuitenkin aiemmin muissakin kylän taloissa.
Nilsin isäksi passaa paljon paremmin Cottarin poika Matts Sigfridsson,joka ratsastaa talon puolesta. Kuka olisi vaimo ei selviä tuosta.


Nils Kotteruksen tiedot tuntuvat olevan ihan päin brunkkalaa matrikselissa, sillä hän on yo 1661 ja kuolee 1701. Lienee silloin syntynyt noin 1630-luvulla ja sopii siten hyvinkin Matts Sigfridin pojaksi.

1650 mainitaan predikanten frii eli tarkoitaako, että talon edustaja on predikantti?


Nilsin vävy oli:
Creander, Thomas Gregorii (noin 1660–1750)
Criander / Kriander, Kreander, Tomas Grelsson
S Turku noin 1660. V Turun kaupungin porvari Grels Mattsson Pässi / Gregorius (Georgius) Matthiae Kriander (ylioppilas Turussa 1661) ja Agneta N.N.
Kävi (Thom Gregorii Criander Aboensis) Turun katedraalikoulua 23.9.1684 (in cl. rect.). Ylioppilas (Aboensis) Turussa 1687/88; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa useita kertoja, syytettynä salavuoteudesta 10.7.1694, juopottelusta 30.10.1694.
Vihittiin papiksi Turussa 10.5.1697 Kiskon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035) apulaispapiksi, kaiketi Suomusjärven kappalaisen apulaiseksi; Karkun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5029) pitäjänapulainen 1702, pysyi virassaan isonvihan ajan.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 20.12.1744.
K Karkku "90-vuotiaana" (haudattiin 22.9.) 1750.

P 1697 Anna Kottera (Cothera / Kothera / Kotthera), PV Suomusjärven kappalainen Nicolaus Matthiae Kotterus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1321) ja Elisabet Bertilsdotter. Avioparille syntyi lapsia ainakin 1703, 1711 ja 1714.


kl. 1738 Bertil Kriander 6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488). Kastettu Karkussa 22.6.1711. Vht: Karkun pitäjänapulainen Tomas Kriander 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478) (yo 1687/88, † 1750) ja Anna Kotherus. Porin triviaalikoulun oppilas 11.2.1727 – (1733, cl. conrect.). Turun katedraalikoulun oppilas 20.3.1734 (in cl. conrect. e sch. Arctopol., Carkuens. gratis) – 13.6.1738 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1738 [Kriander] Barthold. Satac _ 372. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 15.6.1738 [d: 15 Junii 1738] Bart|h|ollus Thomæ Kriander Karckuensis | Adjunctus in Karku. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1743. — Apulaispappi Karkussa 1743, pitäjänapulainen 1751. Hämeenkyrön kappalainen 1770. † Hämeenkyrössä 16.12.1774.
Pso: 1748 Kristina Juliana Astrén (jäi leskeksi).
Appi: Mouhijärven kappalainen Erik ISAKSSON Astrenius 5275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275) (yo 1716, † 1760).




http://www.kansallisbiografia.fi/images/blank.gif (http://www.finlit.fi/)

[Kivipää]

Ja Kotteruksen Maria-tytär avioitui kiskolaisen rusthollarin kanssa.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031

__________
Matti Pesola

[Juha]

Nils Kotteruksen tiedot tuntuvat olevan ihan päin brunkkalaa matrikselissa, sillä hän on yo 1661 ja kuolee 1701. Lienee silloin syntynyt noin 1630-luvulla ja sopii siten hyvinkin Matts Sigfridin pojaksi.Hän ei siis tullut ylioppilaaksi 1661, vaan silloin hänet mainitaan ensimmäisen kerran tittelillä studiosus.. En oikein ymmärrä millä tavalla tiedot ovat väärin. Jos näin todellakin on, niin kannattaa ehdottomasti antaa palautetta Ylioppilasmatrikkelin Yrjö Kotivuorelle. Perustelut on syytä laittaa mukaan eli mihin dokumenttiin viittaat jne


Johan Hartzellien jälkipolvia tässä;

http://juhansuku.blogspot.com/2012/02/johan-hartzellin-jalkelaisia.html

Juha

[Benedictus]

Kiitos Juhalle kommentista.

Ilmaus päin brunkkalaa oli ehkä hieman liioiteltu. Syntyi yöllä turhautuneiden selvitysyritysten jälkeen.
Kokonaan väärä ilmaus ei ole, koska Nils Kotteruksen tietoihin liittyy väittämää, johon ei löydy mitään tietoa lähteistä.

Kaikki tiedon sirutkin ovat tervetulleita tämän esi-isä sukukunnan selvittämiseksi.


(1655) Nils Kotterus Nicolaus Matthiæ, Karislojoensis 1085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085). Vht mahdollisesti: Sammatin Kiikalan kylän Kottarin ratsutilalla asunut räätäli Matts Larsson (ilmeisesti Kottarin isännän veli) ja Karin Bengtsdotter.
YLLÄ OLEVAAN VÄITTÄMÄÄN EN OLE LÖYTÄNYT VAHVISTUSTA. 1634 KOTTARISSA MAINITAAN GL.MATTS LARSSON SKREDDARE MED H.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5327566
TOISAALTA KIIKALANKYLÄN BREDAN TILALLA MAINITAAN HUSMAN MATS SKREDDARE JA POWELL SKREDDARE ELI RÄÄTÄLI MATTS LARSSON EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE KOTTARILAINEN.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5327536

1630 KOTTARILLA MAINITAAN POIKA MATTS SIGFRIDSSON, JOKA RYTTAR SAMATEN KUIN ISÄNNÄN VELI, MAHDOLLISESTI 1630 MAINITTU MICHELL LARSSON.
TÄMÄ MATTS SOPISI AJALLISESTI PALJON PAREMMIN NILSIN ISÄKSI.KOTTARI MAINITTAN PREDIKANT FRII TILANA ELI SAARNAAJAN MYÖTÄ VEROVAPAANA, JOS NYT TAJUAN OIKEIN. KUKA TUO SAARNAAJA OLISI?
SIMON SIGFRIDSSON MAINITAAN TIENARE AFGÅÅT I DENMARK

Sääksmäen kirkkoherran Tomas Paltheniuksen lasten kotiopettajana noin 1655–58 (tuomiokapitulin pöytäk.), oli todennäköisesti jo tällöin ylioppilas, vaikka mainitaan studiosus-tittelillä vasta 1661.
JUHA ON OIKEASSA, ETTÄ OLI VARMANKIN OPISKELIJA JO AIEMMIN, EHKÄPÄ JOPA ENNEN 1655 KOTIOPETTAJA KAUTTA.

— Asui Suomusjärven Laperlassa vuodesta 1663. Kiskon Laidiken eli Suomusjärven kappalaisen (appensa) apulainen (coadjutor, 1669), sitten kappalainen (1673). † "98-vuotiaana", ‡ Suomusjärvellä 17.3.1701.
TÄMÄ IKÄ VIITTAUS NÄKYY HISKISSÄ, MIKÄ EI KAIKEN TODENNÄKÖISYYYDEN MUKAAN VOI PITÄÄ PAIKAANSA, SILLÄ SEKÄ OPISKELU, ETTÄ AVIO JA LASTEN IKÄ JUTUT VIITTAAVAT, ETTÄ OLISI SYNTYNYT 1630-LUVULLA, MIKÄ SOPII HYVINKIN KOTTARIN POJAN MATTS SIGFRIDSSONIN IKÄÄN.

MILLAINEN KIRJAUS TAI MAININTA TUO 98 VUOTTA ON KIRKONKIRJOISSA?
Pso: (jo 1663) Elisabet Bertilsdotter († 1710).
Poika: Johan Cotterus 4113 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4113) (yo 1695).
Tyttärenpoika: kiskolainen rusthollari Johan Hartzell 5031 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031) (yo 1708, † 1765).
Vävy: Karkun pitäjänapulainen Tomas Kriander 3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478) (yo 1687/88, † 1750).
Kaima: Nils Warpuinen 1031 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1031) (yo (1654)).
Viittauksia: KA mf. ES 1748 (cc 9) Kiskon ja Kiikalan käräjät 7.–8.3.1673 f. 45 (Kyrckioheerden H:r Thomas Pacchalænius KARKUN SUONIEMEN PACKALAN RATSUTILAN POIKA, gaff tillkänna huru såsom Hendrich Michelsson i Taipalo, på een Söndagh då hans Cappellan H:r Nicolaus uthj Kyrckian Predijkat, skolle på honom munbråkas men han nu icke tillstädes war), (cc 8) Kiskon ja Kiikalan käräjät 21.–22.6.1677 f. 19v (Pastor beropadhe sigh på Cappellan wedh Laidike H:r Nicolaum Matthæi),


Kiskon ja Kiikalan käräjät 19.–20.2.1678 f. 57v (Skreddaren booendes uthi Refle Sahl. Jören Bertilsson

NILSS KOTTARIN VAIMON VELI, barnfödd här uthi Kisko Sochn och Lapperla byy förmedelst döden afleden ... Sahl. mans syster man Sochne Cappellan wedh Laidike Cappelgiäld, H:r Nicolaum Matthiæ. Perintökiistan käsittely jatkuu Kiskon käräjillä 16.9.1678 f. 112v, 23.–24.1.1679 f. 7, 6.–7.10.1679 f. 103v sekä Perniön käräjillä 27.–28.1.1679 f. 15v), Kiskon ja Kiikalan käräjät 16.9.1678 f. 111v (Cappellanen wedh Laidike Dn: Nicolaus Mathæi Schotthærus); KA mf. ES 1750 (cc 13) Kiskon käräjät 31.8.–1.9.1685 f. 249 (Ikääntyvä ja sairaalloinen kappalainen Nicolaus Matthiæ haluaa ottaa vävykseen ja apulaisekseen ylioppilas Matthias Martinin 2965 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2965). Kappalainen Nicolauksen mainitaan palvelleen Laidiken kappelissa 23 vuotta. Asia jätettiin piispan ratkaistavaksi. Koska SAY:ssa ei mainita kappalaisen apulaista 1686, on päätös ilmeisesti ollut kielteinen); KA mf. ES 1756 (cc 28) Piikkiön ja Kaarinan käräjät 15.–16.3.1701 s. 49 (Heikkomielinen 20-vuotias talollisen poika Piikkiön Viuhkalasta Henrik Simonsson on viime syksynä lyönyt hengiltä Matts Andersson -nimisen pojan jumalanpalveluksen aikana. Henrikin isä Simon Larsson kertoo vieneensä poikansa edellisen vuoden joulun aikoihin Kiskon kappalaisen Niels Kotteruksen luokse att sökia booth, hwar efter han åter något bettre betedt sigh), Kiskon ja Kiikalan käräjät 13.–15.2.1701 s. 40 (Cappellanens Sahl. H:r Nils Cotteri Enckias hust: Lisbetha Bertillsd:rs hund bijtit ihiäl en Gustaffs [Thomasson i Lapperla] Bock)LAPERLAN ISOPERHEEN EMÄNNÄN 2. PUOLISO, Kiskon ja Kiikalan käräjät 20.5.1701 s. 234 (Käsitellään kappalaisen Nils Cotheruksen hautajaisissa 17.3. sattunutta välikohtausta koskien lukkari Thomas Jöranssonin syyttämistä kirkonvarkaaksi. Pöytäkirja sisältää lainauksia Kettulan Klemet Jöranssonin suomenkielisistä vuodatuksista), (cc 29) Kiskon ja Kiikalan käräjät 5.6.1702 f. 93 (Cappellanens Sahl: H:r Nicolai Kotthæri Änckia hustru Elisabetha Berttilsdotter föredrog Rätten, huruledes hennes Fader fordom Cappellan H:r Barthollus Grahn för långlige tijder af ödhe uptagit Caplans hemmanet i Kisko S:n och Lapperlaby. Vertaa 3717 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3717)), 10.–11.10.1702 f. 113; KA mf. ES 1761 (cc 39) Kiskon ja Kiikalan käräjät 13.–14.10.1711 f. 408v (Cappellan Wällärde H:r Erich Orenius androg hurusom med hans Antecessors


Cappellanens Sahl: H:r Niels Kotteri låf och tillhielp dess Swåger Ryttaren Matz Jöransson TARKOITTAAKO, ETTÄ MATS JÖRANSSON ON NILS KOTTARIN VAIMON SISARENMIES? för någon tidh sedan opsatt på Cappellans tompten en liten Stugu); KA mf. ES 1925 (mm 12) Kokemäen käräjät 12.–14.9.1681 s. 448 (Då förekom Befalningzman Wälbet:de Swen Rusk och beswärade sigh öf:r sin

Skrifware Jacob Bertilsson Graan).ISÄNNIMEN JA SUKUNIMEN PERUSTEELLA VOISAAN PÄÄTELLÄ, ETTÄ OLISI NILSIN APEN BERTILL GRAHNIN POIKA. — Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller I 1656–1658. SKHST 2 (utg. Ad. Neovius, 1899) s. 208–209 (26.7.1658, Dn Nicolaus Kåtthærus Karisloioensis); Consistorii ecclesiastici Aboënsis protokoller II 1658–1661. SKHST 3 (utg. Ad. Neovius, 1902) s. 529 (6.7.1661, En studiosus, Nicolaus Matthiæ Kothærus säger att han hade mist sin helsa när brander uar 1656 på Doomk. ...). — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 397; A. R. Cederberg, Reunamuistutuksia Vilhelm Laguksen Turun yliopiston ylioppilasluetteloon. Genos 15 (1944) s. 8.


NILSSIN LANKO KUOLEE 1705 IKÄ 69V. ANTAA SYNTYMÄAJAKSI 1636


14.5.1705 Laperla swåger Samuel Bertilsson 69


omainen: sal. H:r Nilses

[Kivipää]

Eli ilmeisesti tarkoitettiin "päin prinkkalaa":). Prinkkalan talon parvekkeelta Suomen Turku julistaa joulurauhan. Prunkkala on Auran kunnan entinen ja muinaisen Liedon kappeliseurakunnan nimi.

"Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.

Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista."

Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)

[Benedictus]

Halikon ja Uskelan käräjät 21.8.1685
Karin Brusiuksentytär Äijälästä synnyttänyt Agneta-nimisen tytön vuonna 1684, jonka isä on nuori renki Jacob Eriksson Såralan talosta Laitilassa. Tämä oli antanut hopeasormuksen ja lupauksen avioliitosta ja Karinin isä Brusius Matsson olisi halunnut tulevan vävynsä avuksi Äijälään (jonka ratsastalon omistaa Gustaf Ersson). Jacob oli kuitenkin lähtenyt Tukholmaan eikä palannut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3677939

Yllä on mielenkiintoinen löytö!

Tässä on kysymys Isak Erikssonin aiemmin omistamasta Äijälän talosta. Isakilla tiedetään olleen vanhempi veli Jacob Eriksson.

Kysymys onkin, voiko tämä Laitilan Sorolassa ollut ungDreng Jacob olla Isakin veli vuonna 1685.
Koska Isakki mainitaan 1673 student nimikkeellä ja Jacob oli vanhempi, pitäisi Isakin olla 1673 ainakin 14-15 vuotias, jonka ikäisiä on kirjattu yliopistoon. Silloinkin Isak olisi syntynyt viimeistään 1659. Jacob vanhempana ainakin pari vuotta aiemmin, ollen lähempänä 30 vuotta tai yli.
Voitaisiinko tämän ikäistä kutsua nuoreksi rengiksi? Vai tarkoittaako määritelmä naimatonta miestä, kuten usein sana ungkarl?

Äijälässä näkyy Erik Brusiusson, joka lienee Karin Brusiusdotterin veli.
Brusius Matsson oli ennen Äijälää viljelijänä Christer Carplanin säterillä Sauvon Kirkniemessä. Tosin häntä ei SAYssä näy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=910079

Seuraavalla sivulla on muuten Kärkisten säteri. Brusiuksen vaimon nimi oli Margareta Jöransdr.

YLLÄOLEVA ON KIINNOSTAVAA, MUTTA SILLÄ ONKO JACOB ERIKSSON ISAKIN VELI EI SINÄNSÄ ASIAN KANNALTA OLE SUURTA MERKITYSTÄ. SE, MIKÄ MERKITSEE, ETTÄ GUSTAF ERIKSSON PIHL TODELLA OSTI ÄIJÄLÄN ISAKILTA. TILA SIIRTYI GUSTAFIN PERILLISILTÄ JOHAN STAKELLE!

GUSTAF PIHL OMISTI ÄIJÄLÄN VAIKKEI SIELLÄ NÄY.
JACOB ERIKSSON MAINITAAN LAITILAN SOROLASSA.

Halikon ja Uskelan käräjät 25.–26.9.1678 f. 132 (Första gången upbödz Äijälä Ryttare hemmanet Studenten Jsaacus Erici Arendatoren Gustaf Erichsson för 450. D:r K: m:t i kiöp uplåthit, som kiöpbrefwet widare uthwijsar),

Viittauksia: HYK ms., Index s. 150b; KA mf. ES 1926 (mm 13) Laitilan käräjät 20.–21.10.1684 f. 728 (een Specification gifwen af Sahl: Arrendatoren på Sorola Wählbet:de Gustaf Erichsson Dat: Sorrola d: 14 Aug: 1683), Laitilan käräjät 16.–17.1.1685 f. 738v, Laitilan käräjät 26.–27.1.1686 f. 782 (Sahl: Arrendatorens Gustaf Erichssons efterlefwerska dygdesamme hustro Margretha Höijer); KA mf. ES 1748 (cc 8) Halikon ja Uskelan käräjät 22.7.1679 f. 74 (Arendatoren Gustaff Ericksson å sin Broders Arend:s Erick Erickssons wägna);

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3654

Kuten yllä näkyy mainitaan Gustaf Eriksson Pihl kuolleena 1685 ja leski Margareta Höjer 1686.

TUOSTA SIIS TODETAAN, ETTÄ LAITILAN SOROLAN ARENTAATTORI OLI SAMA GUSTAF PIHL, KUIN ÄIJÄLÄN OMISTAJA.

KOSKA MAATA HARVOIN MYYTIIN SUVUN ULKOPUOLELLE, NIIN SILLOIN VOIMME EPÄILLÄ, ETTÄ OLIKO ISAK ERIKSSON KENTZERIN JA GUSTAF ERIKSSON PIHLIN VÄLILLÄ JOKIN SUKUYHTEYS?

Pihlien puolelta sukuyhteyttä ei näyttäisi syntyvän, sillä Pihlien isä oli kartanonvuokraaja Erik Olsson Ruotsista ja äiti Karin Eriksson. Ajallisesti heidän perheensä eivät sovi Isakin sukulaisiksi.

Entäpä Gustafin vaimo Margarta Höjer?

Höjer suku mainitaan kiinnostavassa yhteydessä!

sl. 1650 Karl Billsten nuorempi Carolus Caroli, Nylandus 796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=796). Vht: Fagervikin ja Billnäsin patruuna, vuorimestari Karl Billsten (Carolus Conradi, yo Rostockissa 12.1624 ja Uppsalassa 21.9.1625, † 1673) ja Anna Henriksdotter Nyman. Ylioppilas Turussa sl. 1650 Billsteen Carol. Caroli _ 40. Erotettu akatemiasta kahdeksi vuodeksi 18.8.1659. — Ruukinpatruuna, peri isältään Fagervikin ruukin Inkoossa ja Billnäsin Pohjassa. Perusti Tenholaan Skogbyn masuunin 1686 (privilegio 1682). † 1691.
CARL BILLSTENIN YO-MATRIKKELI TIEDOISSA MAINITAAN SEURAAVAA.

Karjaan käräjät 23.8.1688 f. 215 (Jägerij Fischalen welbetrodde Carl Höijer (vertaa 1891 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1891) ja 5586 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5586)) framsteg med begäran att han laga attest om sin broders Lorens Höijers börd, hwilken sigh uti Bokbindare läran begifwit, bekomma skulle, hwar om Nembden tillspordes, och bekende att bem: Lorens Lorensson Höijer är födh af ächta sängh, ährliga, Christeliga, och förnähma föräldrar här på Skafwisto bruuk, A:o 1657 den 27 Sept:, fadren Ehreborne och Welbetrodde Lorens Höijer, Brukzförwaltare öfwer Skafwisto bruuk i Karis S:n och Rassborgz Öster herad, Modren Gudfruchtig h:o Anna Bilsten, hwilka straxt effter den naturlige födelsen leto honom födas på nytt genom dop och Christendom af Kyrkioherden här i Karis, sahl: H:r Sigfred Olofsson Ahlström.

CARL LORENTZON HÖJERIN ISÄ OLI LORENTZ HÖJER JA ÄITI ANNA CARLSDOTTER BILLSTEN.

http://www.genealogia.fi/genos/18/18_53.htm

Åke Laurenin artikkeli Genoksessa yllä antaa seuravaan tiedon.
Gustaf, kronobefallningsman i Halikko härad, gift m. Margareta Karlsdotter Höjer.

TÄMÄN MUKAAN GUSTAF ERIKSSON PIHLIN VAIMO OLI CARL HÖJERIN TYTÄR MARGARETA.

TÄMÄ EI VOI PITÄÄ PAIKAANSA, SILLÄ KUTEN CARL HÖJERIN OMASTA SELVITYKSESTÄ KÄY ILMI OLI VELJENSÄ LORENTZ SYNTYNYT 1657, JOTEN CARLIN IKÄ EI VOI OLLA MONTAAKAAN VUOTTA ENEMMÄN. TÄLLÖIN HÄNELLÄ EI MITENKÄÄN VOI OLLA TYTÄRTÄ, JOKA OLISI NAIMISISSA 1680-LUVULLA.

Ainoa selitys yllä olevaan ongelmaan lienee, että Margareta Höjer ei ole Carlin tytär vaan sisar Lorentz Höjerin tytär.
Ketään muuta Carl nimistä Höjeriä ei hakemallakaan ole tullut vastaa.

Kuten aiemmin on tullut esille Järventaan isak Eriksson on todettu samaksi henkilöksi kuin Veromestari Ewert Feuhtingin kirjuri Isak Eriksson.

Se, onko kirjuri isak Eriksson sama kuin Äijälän Isak Eriksson on ollut vailla todistetta.

Ewert Feuchting (kirjoitetaan myös Fychting) oli Turun ja Porin läänin lääninrahaston hoitaja, kuoli 1682, vaimo Catharina Kramer ja poika Karl Feuchting. Viimeksi mainitusta tuli Yläsatakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (k.8.6.1697), puoliso Anna Olofsdr Dahlström.

Turun kaupungin manttaaliluettelossa Ewert Feuhtingin taloudessa oli myös kirjuri Isach. Kyseessä on kirjuri Isach Erichsson. Nimittäin Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avun toimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting ja kuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa 31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830

Kirjuri Isak oli Ewert Fychtingin taloudessa jo vuonna 1675 ja sain varmistuksen, että hän on nimenomaan Isak Ericsson eli Vehmaan käräjillä 1677 hän esiintyy yhdessä jutussa Fychtingin edustajana. "Isach Ersson ifrån Åbo lät nu på Crononas Räntmestaren Wälbet: Efwert Fychtings wägnar ...jne..."

Ewert Fychtingin ensimmäinen vaimo Kirstin haudataan 7.5.1676 Turun tuomiokirkkoon "under stoora trappan under kyrkiodörren".
TÄMÄ ON OLEELLINEN TIETO, SILLÄ SEN MUKAAN EWERT FEUHTINGIN POJAN CARLIN ÄITI EI OLLUT CATHARINA CRAMER VAAN KIRSTIN NIMINEN TUNTEMATON NAINEN.

Ewert Fuchtingista. Oli Piikkiön kihlakunnan voutina 1665-72 ja Turun vero- ja muonavarainhoitaja 1673-82. Haudattu Turun tuomiokirkkoon 25.5.1682. Ensimmäinen vaimo oli Kirstin, joka haudattu Tuomiokirkkoon 7.5.1676 ja toinen vaimo 1677 Karin Cramer.

1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja N.N. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697. Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).
Vävy: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).

Voidaan todeta, että 1682 ylioppilaana mainittu Carl Feuchting on syntynyt 1660-luvun alkupuolella ja on siis 1. vaimo Kirstinin poika.

Kiinostavaa on se, että Carl Feuchting tuli Isak Erikssonin tilalle kirjuriksi Ylä-Satakuntaan.

Kuka oli Evert Feuchtingin 1. vaimo Kirstin.

Siihen löytyy selitys, sillä Evert Feuchting haudattaan 1682 Turun tuomiokirkkoon.
Hautapaikka on Billstenien sukuhauta!

Tässä on kaksi mahdollisuutta, joko Evert Feuchting oli Carl Billsten vanhemman sukulainen.
Tai Evert Feuchtingin 1. vaimo Kirstin oli Carl Billstenin tytär.
Ajallisesti tytär sopii parhaiten, sillä Carl Billsten nuorempi mainitaan ylioppilaana 1650 ja sisko voisi hyvinkin olla naimisissa 1660-luvun alussa.
Myös Ewertin pojan etunimi Carl tukee Billsten vaihtoehtoa, koska olisi nimetty isoisän mukaan, kuten myös Carl Lorentsson Höjer.

Aihe todisteiden valossa voimme todeta, että Gustaf Eriksson Pihlin vaimon Margareta Höjerin äiti on ollut Anna Carlsdotter Billsten.

Evert Feuchingin vaimo on luultavimmin ollut Kirstin Carlsdotter Billsten.

Isak Eriksson on siis mainittu Ewert Feuchtingin kirjurina 1675, vuotta ennen kuin vaimonsa Kirstin kuolee.

Isak Eriksson myy Äijälän ratsutilan Gustaf Pihlille, jonka anoppi on Anna Billsteen.

Aihetodisteiden valossa voisi todeta, että Evert Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson on sama kuin Äijälän student Isak Eriksson.

Kysymys kuuluukin: Oliko Isakin äiti, Erik Jacobssonin puoliso Elisabeth tai Walborg sukua Billsteneille?

Äijälän Isak, isänsä Erik ja isoisä Jacob käyttivät kaikki sukunimeä Kentzer.

Ketä olivat Kentzerit?

[Jari Latva-Rasku]

Koska Isakki mainitaan 1673 student nimikkeellä ja Jacob oli vanhempi, pitäisi Isakin olla 1673 ainakin 14-15 vuotias, jonka ikäisiä on kirjattu yliopistoon. Silloinkin Isak olisi syntynyt viimeistään 1659. Jacob vanhempana ainakin pari vuotta aiemmin, ollen lähempänä 30 vuotta tai yli.
Voitaisiinko tämän ikäistä kutsua nuoreksi rengiksi? Vai tarkoittaako määritelmä naimatonta miestä, kuten usein sana ungkarl?


Ketä olivat Kentzerit?

Voisi olettaa, että 1670-luvun alun ylioppilas Isak Eriksson olisi syntynyt lähempänä 1650-luvun puoltaväliä ja jopa sitä ennen. Hänen nimestä päätellen vanhin veljensä, jolla oli isoisän etunimi, voisi olla syntynyt jo 1640-luvulla. Mikään nuori renki ei Jakob ainakaan ole ollut 1680-luvun puolivälissä.

Saksalainen sana ketzer, viroksi ketser ja ruotsiksi kättare tarkoittaa suomeksi kerettiläinen, vääräuskoinen, harhaoppinen tai toisinajattelija. Jakob Thomasson Kentzerin nimi, jolla hänet on haudattu, lienee peräisin ainakin 1600-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Yksi selitys nimelle Kentzer voisi olla, että sen kantaja on alunperin ollut Baltian saksalainen katolinen ja mahdollisesti aatelisten mukana Suomeen kulkeutunut palkollinen.

Toisaalta Jakob Thomassonin ehkä toinen puoliso Halikon Piintilästä oli paikallista perua, joten sukunimi voisi myös tarkoittaa jotakin ammattia. Mikä voisi esimerkiksi olla "Känsäri", joksi Äijälän tilaa kutsuttiin Kentzereiden peruja? Huomionarvoista myös on, että ainakaan Feuchtingin kirjuri eikä Karkun Järventaan rusthollari Isak Eriksson nimeä Kentzer käyttänyt. Kyse voi olla eri henkilöstä tai sitten nimi ei ole ollut mieluinen.

[Jari Latva-Rasku]

Tulipa vielä mieleeni, että Äijälän naapuritaloa, jossa myös asui Jakob Thomassonin jälkeläisiä, kutsuttiin nimellä Kantor. Oli siis Kentzer eli "Känsäri" ja "Kanttori". Onkohan mahdollista, että näiden kahden nimen etymologia on sama. Kyse olisi kanttorista tai muusta erityisen laulutaitoisesta henkilöstä. Vähemmästäkin on nimiä väännetty.

[Kivipää]

Tuli mieleen sellainenkin huima ajatus, että voisiko kyse olla juutalaisuudesta kristinuskoon kääntyneiden henkilöiden jälkeläisistä? Nimet Kantor ja Kentzer voisivat viitata siihen.

[Benedictus]

Vaikea sanoa Jacob Erikssonista enempää noilla tiedoilla.
Fyhting ja Bilsteen yhteys Gustaf Pihlin kanssa kuitenkin tuntuisi yhdistävän Isakin ja Isakin.

Noista sukunimien käytöstä ei oikein voi päätellä mitään, sillä vastaan on tullut aiemminkin henkilöitä, jotka vasta hautauksen tai perinnön jaon yhteydessä mainitaan sukunimellä.

Löysin tuollaisen osoiteen, missä näkyisi Christina Billsteen ja käsittääkseni Fyhting on miehen nimi. en osaa päätellä.
[PDF] Mikrofilmiluetteloita Runomuotoiset henkilökirjaset Personskrifter i ... (http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=johan%20fychting&source=web&cd=4&ved=0CD4QFjAD&url=http%3A%2F%2Fwww.kansalliskirjasto.fi%2Fattach ments%2F5l4vZtpBt%2F5s18GARSb%2FFiles%2FCurrentFil e%2FMikrofilmiluetteloita_runomuotoiset_henkilokir jaset.pdf&ei=b3FTT579C-PU4QSTx9TIDQ&usg=AFQjCNFXz2CtnD8zjzp7Q68xLxWDqEZHKw&cad=rja)

www.kansalliskirjasto.fi/.../Mikrofilmiluetteloita_runomuotoiset_...
Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat - Pikakatselu (http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:2ZFY7zA0Y9UJ:www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4vZtpBt/5s18GARSb/Files/CurrentFile/Mikrofilmiluetteloita_runomuotoiset_henkilokirjase t.pdf+JOHAN+FYCHTING&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESi3iqVjj175ts-6ESGEVdB35JWmDq0_zT5U4mffyriD0P9FCFwaIVcskXIzXMJ9h Sa5Abnc7bpsBr-bZZNwagNRERBAc3F8dsXz5dNoL1JDBuumBf7fxEp2qBoick_eH 79Nxata&sig=AHIEtbTwOvPlIgxJtRK4sPihdNyGR3xNEA)
Bilmark, Johan, 1801. Rv.Mf. 4657. Bilsteen, Carl, 1673. Rv.Mf. 2573. Bilsteen, Christina Ks. Fychting, Christina, s. Bilsteen. Birckmann, Carolus & Catharina ...

Tuosta Kentzer nimestä.
Kaikilla kolmella Kentzerillä on nimi aina samanlailla kirjoitettu. Eli mukana N-kirjain.

Mikään sanakirja ei oikein keksi sille tolkkua.

Tulipahan mieleen sattuneesta syystä, että jos kyseessä olisikin Unkarilainen nimi.

Sattunut syy oli tuo Laitilan Sorola, sillä Jacob Erikssonin olopaikka Sorola on sama kuin piispa Ericus Erici Sorolaisen kotitila Sorola, josta tulee hänen nimensäkin.
Sorola oli piispalla ja leskellä verovapaana elinikänsä. Kelle meni sitten, en selvittänyt.

Piispa Sorolaisen isä kirkkoherra Erik Jacobsson omisti Sorolan ja muitakin tiloja Laitilassassa.

Kiinnostava ja sattunut syy on tuo ensimmäinen lause.
Unkarilaista sukua.
Ericus Jacobi (K 1579/80) Erik Jakobsson
"Eräiden tietojen mukaan hänen alkuaan unkarilainen sukunsa olisi lähtöisin Liivinmaalta" (Martti Parvio 1990).
Pappina Laitilassa mahdollisesti jo 1540-luvulla; Laitilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5045) kirkkoherra ainakin jo 1554.


Piispa Sorolaisen veljen Georgius Erici Sorolaisen pojanpoika Ericus Erici Salonius näkyy Sorolassa 1688 alkaen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1366078

[Jari Latva-Rasku]

Tuli mieleen sellainenkin huima ajatus, että voisiko kyse olla juutalaisuudesta kristinuskoon kääntyneiden henkilöiden jälkeläisistä? Nimet Kantor ja Kentzer voisivat viitata siihen.

JewishGen Family Finder sivustolta ei löydy tarkalleen Kentzer nimisiä, mutta siihen suuntaan viittaavia on runsaasti, ohessa luettelon alkupää:

Kanzer Kyyiv Ukraine, Ganzer Kaunas Lithuania, Ganzer Valka Latvia, Kinzer Khodorov Ukraine, Kanzor Vilijampole Lithuania, Genser Terebovlya Ukraine, Kanzer Bialystok Poland, Kanzer Kyyiv Ukraine, Gennser Kristianstad Sweden, Genser Terebovlya Ukraine, Genser Tarnow Poland, Gantzer Dundee Scotland, Genzer Radomysl Wielki Poland, Genser Mielec Poland

Mikä mielenkiintoista Kantor-nimisiä juutalaisia oli loputtoman paljon, niin Baltiassa kuin muualla.

Ei olisi mitenkään mahdoton ajatus, että nimi Kentzer/Kantor voisi olla esimerkiksi Baltian juutalainen.

[Benedictus]

Epäilen vahvasti mitään juutalaisyhteyttä. Tuohon aikaan juutalaiset olivat erinomaisen harvinaisia Pohjolan puolella ja käännynnäissukuinen juutalaisperhe vielä harvinaisempi.

Jos olisi kyse porvaris -tai mieluummin käsityöläisperheestä voisi teoriassa ajatella mahdollisuutta.

Kentzerien ollessa ratsutilallis- ja vouti sukua, ei tuo ole uskottavaa.

Kentzer nimi liittynee ennemmin juuri Liettuan suunnan asukkaisiin. Olihan esimerkiksi Karkun Järventaan ratsutilan myyjänä vävy Samuel Burtzet hattumaakari Turusta, jolle Toropainen antoi alkujuuriksi Liettuan Miltaun.

Järventaan ostajan Johannes Frisuksen poika Arvid Järventaan isäntä. oli taas Arvid Rikensis, siis syntynyt Riikassa.

Se, mikä on nyt tutkittavana on tuo Äijälän Isakin suhde Ewert Fychtingiin ja Gustaf Pihliin, joka oli Fyhtingin vaimon sukua.

Ewert Fytingin isä lienee Turussa kuollut Johan Fychting, joka oli Antskogin ruukin osaomistaja.
Tiedetään, että Antskogin perusti Jacob Wolle eli Wullf. Häneltä ruukki siirtyi riitelyn jälkeen Elin Sågerin miehelle Per Thorwöstelle ja sitten pojalle Johan Thorwöstelle.
kl. 1647 Johan Thorwöste Johannes Petri, Aboensis 582 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=582). Vht: turkulainen kauppias, Mustion, Antskogin ja Fiskarsin patruuna Petter Thorwöste († 1659) ja Elin Johansdotter Såger († 1669). Ylioppilas Turussa kl. 1647 [Thörvist] Johan [Petri _ 29]. — Ruukinpatruuna, peri äidiltään Antskogin ruukin Pohjan pitäjässä ja veljensä Jakobin kuoltua Fiskarsin ruukin 1671. Perusti Kuolemajärvelle 1687 Juvanruukin (Joa bruk), jonka venäläiset hävittivät 1704. Kauppiasporvari ja laivanvarustaja Viipurissa. Pakeni sotaa noin 1710 Pohjan pitäjään. † Pohjassa 1712.

Kiinnostavaa, että Per Thorwöste ja Carl Billsten olivat myös liikekumppaneita.

Sinänsä meidän on vaikea tajuta millainen tuo ruukkibisness tuohon aikaan oli määrältään. Siitä antaa hieman viitettä alla oleva tieto.

Turun raastupa 12.4.1654
Johan Fychtingin perilliset riitelevät Petter Thorwösten kanssa ruukin kaupoista. Johan luopui osuudestaan ruukkiin useassa erässä 1646-1649. Kokonaissumma kohosi 14270 taaleriin ja ruukki siirtyi kokonaan Thorwöstelle 1649. Tämä on pitkä juttu. Thorwöste ei ainakaan jutun perusteella ollut sukua Fychtingille, mutta omistivat kimpassa Antskogin ja toivat malmia Lyypekistä.

Tuo kauppasumma on yli 14 000 taaleria. Samaan aikaan suuria ratsutiloja myytiin 500-800 taalerin hinnoilla.

Sinänsä kiinnostavia nimiä: Kentzer, Wolle, Thorwöste, Fychting, Billsten, Höjer, Såger.

[Benedictus]

Edellisen jutun nimilistassa on siinä virhe, että Billsten nimi onkin Billstein Saksasta.

Tässä aika hyvä juttu Bilnäsistä ja Carl Billsten vanhemmasta.

http://www.billnas.fi/pdf/Billnas_historia.pdf

[Pekka Hiltunen]

Epäilen vahvasti mitään juutalaisyhteyttä. Tuohon aikaan juutalaiset olivat erinomaisen harvinaisia Pohjolan puolella ja käännynnäissukuinen juutalaisperhe vielä harvinaisempi.


Juutalaiset pakkokäännytettiin tai karkoitettiin Espanjasta 1400-luvulla ja osa siirtyi mm. Unkariin, misssä oli Euroopan suurin juutalaisväestö ennen holokaustia. Osa siirtyi saksaan ja Itä-Eurooppaan sekä Venäjälle ja tietenkin myös Baltiaan.

Kentzer ei ole saanut nimeään Suomessa eli Ruotsissa, vaan mahdollisesti jo Unkarissa tai viimeistään Saksassa. Uskonsotien aikaan toki moni kristitty, "harhaoppinen" protestantti kylläkin sai turvapaikan protestanttisesta Ruotsista polttorovion välttäen.

Turun yliopiston Suomenhistorian seminaarikirjaston SSS:n vuosikirjan se osa, jossa käsitellään Sourander-sukua on jostain ihmeen syystä kadonnut hyllystä. Täytyypä kysäistä professori Andrelta asiaa, jos satun tapaamaan. Ehkäpäpä suvun professorijäsenten kyömynenälle on kuitenkin muitakin selityksiä kuin juutalainen esi-isä.

Kantor ja Kentzer voisivat tietenkin olla lähisukulaisia. Juutalainen on voinut avioitua vain toisen juutalaisen kanssa, mutta kun juutalaisilta oli käytännössä pääsy Ruotsiin kielletty, jouduttiin uskosta luopumaan vaihtoehtojen puuttuessa.

Venäjältä juutalaiset karkoitettiin valtakunnan itäisiin osiin eli Puolaan ja muualle Itä-Eurooppaan 1740-luvulla. Pikkuvihan aikana mutamat käyttivät tilaisuutta hyväkseeen ja siirtyivät Suomeen, mutta hävisivät muuhun väestöön juurikaan jälkiä jättämättä. Haminassa asui laillisesti 1. juutalaisperhe 1799, mutta varsinaisesti vasta 1830-luvulla Venäjän armeijan mukana maahan tuli juutalaisia, sillä Ruotsin-vallan aikana säädetty juutalaisten maahan tulon kieltävä laki jäi voimaan Suomessa autonomian ajaksi. Armeijassa palveluksensa päättäneet juutalaiset saattoivat jäädä maahan perheineen vuodesta 1858 alkaen.
PH

[Jari Latva-Rasku]

Kovasti kiitoksia Hiltuselle kannanotosta juutalaisuuteen Suomessa. Nimet Kentzer tai Kantor kuulostavat kovin juutalaisilta.

Jos nyt voidaan hieman juutalaisteemaa jatkaa, nimelle Kentzer ei tuntuisi löytyvän selitystä, mutta Genser tarkoittaa henkilöä, jolla oli tai joka kaupusteli vuohia.

Äijälän Isak Erikssonin isoisästä Jakob Thomassonista käytettiin kuollessaan nimeä Jacob Känsär, mistä tuli käyttöön nimi Känsäri alunperin Äijälän tilalle. Nimi on mitä todennäköisimmin Isak Erikssonin isoisän peruja, koska Jakob Thomasson ilmestyi Äijälään 1600-luvun alkupuolella ilman patronyymiyhteyttä aikaisempaan isäntään. Hän on voinut olla vävy tai tilan ostanut ulkopuolinen. Kirjauksen Jakobin hautauksesta lienee vuonna 1635 tehnyt Salon kappalaisen apulainen Bergerus, koska kappalaisella nyt sattui apulainen olemaan.

Juutalaisuudesta on kirjoitettu esimerkiksi seuraavaa:

Israelin Ystävät ry:n 75-vuotishistoriikki - 1. luku JUUTALAISTEN OIKEUDETON ASEMA SUOMESSA (Tapio Puolimatka)

"Kun Ruotsi-Suomi oli omaksunut luterilaisuuden, tehtiin 1593 Uppsalan päätös uskonnon ja jumalanpalveluksen yhdenmukaistamisesta valtakunnan turvaamiseksi katolista oppia vastaan. 1634, 1719 ja 1772 hallitusmuotojen ja 1689 säädetyn kirkkolain mukaan valtakunnassa ei saanut olla vierasuskoisia. Kirkolain 5. pykälässä oli kuitenkin poikkeusmääräys, jonka mukaane ne, jotka tulivat valtakuntaan virka- tai sotapalveluksen takia, saivat pitää uskontonsa. Samoin myös ne, jotka harjoittivat kauppaa, teollisuutta tai muuta elinkeinoa. Varsinaisesti ei juutalaisia eikä muitakaan toisuskoisia saanut asua valtakunnassa. Vanhin nimenomaan juutalaisia koskeva määräys on 3.12.1685 julkaistu kuninkaallinen käskykirje, jonka mukaan juutalaiset eivät saaneet oleskella valtakunnassa kääntymättä kristinuskoon. Tosiasiallisesti juutalaisia kuitenkin asui jatkuvasti ainakin Ruotsissa pitemmän tai lyhyemmän ajan. 3.1.1746 annettiin kuninkaallinen julistus, jolla rikkaille juutalaisille luvattiin täydet kansalaisoikeudet, jos he muuttaisivat Ruotsi-Suomeen asumaan.

[Kivipää]

Kaiken kaikkiaan juutalaisia oli Ruotsin valtakunnassa 1500-1600-luvuilla erittäin vähän. Käännynnäisten määrää en tiedä, mutta Kustaa Vaasan henkilääkärinä toimi tovin eräs Philippus Wulff ja kuningatar Kristiinan livmedikuksena Baruch Nehemias. Nämä lääkärit olivat tiettävästi juutalaisia, kuten joissakin Euroopan hoveissa tuohon aikaan oli tapana. Saksanjuutalaiset toimivat rahoitusalalla ja ilmeisesti ainakin kuningatar Kristiina käytti heidän asiantuntemustaan. Ehkäpä myös hänen edeltäjänsä. Voihan olla, että tämä aihepiiri on täydellinen sivupolku ja umpikuja, mutta nimien Kantor ja Kentzer taustaa on tässä yhteydessä hyvä mahdollisimman laaja-alaisesti pohtia. Tähti (astrum) se on daavidintähtikin.

[Benedictus]

Halikon voutikunnan maakirja 1622
Äijälä
Jacob Thomass1 mk?
Peer Jacobss 7 ½ öre
Sig:ds Polsson 4½ öre
Platt öde 4 öre

Halikon kihlakunnan karja- ja kylvöluettelo 1622
Äijölä
Peer Jacob:
Sig:ds Pålsson
Eskil Erichsson
Jacob Thomasson

Halikon voutikunnan kymmenysluettelo 1621
Äijelä
Peer Jacobss 4½ 2"
Sigfrid Påwalls 2 2"
Eskill Erichsson 1½ 2"
Jacob Thomass 4½ 2"
Huusman Hendrich 5 capp

Halikon voutikunnan maakirja 1615
Peer Jacobss
Jacob Thomass
Sig:ds Påfwallsson
Eskell Erichsson

Uskelan SAY:ssä ei näy ennen 1634 vuosia, ei liioin Muurlanläänissä.

Tiedetään, että Erik Jacobsson Kentzerin äiti oli Margareta Henriksdotter Halikon Piintelästä. Jacob Thomassonin muut lapset olivat edellisen vaimon lapsia, sillä vain Erik mainittiin siskon poikana Piintilän perintöjä jaettaessa.

Piintilässä mainitaan tytär vuonna 1610, mutta ei enää vuonna 1611. Tämä tytär voi olla Margeta Henriksdotter, joka näihin aikoihin avioitui Jakob Thomassonin kanssa. Erik on voinut syntyä heidän ainoaksi pojakseen noin vuonna 1612 ja siksi hän olisi enonsa Markuksen kanssa perinyt lapsettoman enonsa Mattsin. Piintilä oli ainakin vuodesta 1628 1 manttaalin ja peräti 16 äyrin ratsutila.

Erik Jacobsson oli Mauritz Hornin kartanovouti.

Arvid Henrikinpoika Horn af Kanckas (syntynyt ennen vuotta 1577 – kuollut 1606) oli Pohjanmaan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa) käskynhaltija (http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4skynhaltija) ja valtaneuvos (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtaneuvos). Hänen isänsä oli Henrik Klaunpoika Horn (http://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Klaunpoika_Horn) ja hän oli Kaarle Henrikinpoika Hornin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_Henrikinpoika_Horn) veli.
Arvid Hornin oli päälippueen ratsumies 1579, luutnantti hänestä tuli 1583. Hän oli Sigismundin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigismund) seurueessa 1587 ja hallinnollisissa tehtävissä 1590–1605.
Arvid Horn oli naimisissa Ingeborg Särkilahden kanssa ja sai neljä lasta:

Elin (n. 1602 – 1690)
Erik Horn (n. 1603 – 1626)
Kristiina Horn (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristiina_Horn&action=edit&redlink=1) (1604 – 1673)
Ingeborg (1606 – 1671) puoliso Mauritz Horn af Åminne.http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345758
Maskun Kairisten tilalla Thomas Jacobsson, Claes Hornin palvelija ja vouti.



Clas Horn taasen oli Ingeborg Hornin serkku.


Hemming Henrikinpoika oli ollut naimisissa Turun tuomiorovastin Pietari Melartopaeuksen etunimeltään tuntemattoman tyttären kanssa, joka oli kuollut jo ennen miestään 1614.[19 (http://www.genealogia.fi/genos/35/35_57.htm#19)] Pariskunnan lapsista tunnetaan kaksi, äsken mainittu poika Joosef ja tytär Elina.
Joosef Hemminginpoika, joka oli ollut Maskun kappalaisena ainakin vuodesta 1614, toimi Maskun kirkkoherrana 1619-1625. Maskun kirkossa olevan, Ericus Georgii Montanuksen laatiman, Tukholmassa painetun latinankielisen hautajaisrunon mukaan Joosef hikoili 12 vuotta Turun runottarien palveluksessa maisteri Gabriel Melartopaeuksen johdolla, peri isänsä viran ja palveli siinä 5 vuotta suurella hartaudella mm. tarmokkaasti taistellen pakanallisia juhlaleikkejä, taikatemppuja ja »hirvittäviä runoja» vastaan. Hänen vaimonsa oli Ailisa Jaakontytär, jonka kanssa hän oli naimisissa 3 vuotta saaden kaksi lasta. Joosef kuoli 1.2.1625. Leski meni sittemmin uusiin naimisiin Hattulan kirkkoherran Gregorius Favorinuksen kanssa. Joosefin ja Ailisan äsken mainituista kahdesta lapsesta toinen oli Hemming Joosefinpoika, joka toimi 1648-1661 Hämeenkyrön kappalaisena ja 1661-1676 Hattulan kirkkoherrana. Juuri hän käytti sukunimeä Hollo, jonka hän myöhemmin »sievisti» asuihin Hollonius ja Ollonius.[20 (http://www.genealogia.fi/genos/35/35_57.htm#20)]
Hemming Henrikinpojan tytär Elina puolestaan oli naimisissa Maskun Kairisten isännän, Maskun Kankaisten kartanon lampuotivoudin Tuomas Jaakonpojan kanssa. Miehensä kuoltua 1628 hän hallitsi Kairisten taloa vuoteen 1644, jolloin sen peri pariskunnan poika, Maskun kappalainen Tuomas Tuomaanpoika Fabricius. Tämän kuoltua 1671 talo siirtyi hänen pojalleen, Kankaisten kartanon voudille Henrik Tuomaanpoika Fabermanille.

Kiinnostava sattuma, että Kairisten vouti Thomas Jacobsson palvelee Claes Hornia ja Jacob Thomasson Äijälän poika Erik Jacobsson palvelee serkku ingeborg Hornin puolisoa Mauritz Hornia.

Kiinnostavaa, myös että Thomas Jacobssonin poika käyttää nimeä Fabricius.
Karkun Packalan isäntä Per Pacchalenius ja Karkun kappalainen Henricus Bengtsson Fabricius (poikansa käytti tätä nimeä) takaavat Halikon kihlakunnan vouti Erik Larssonia, joka asuu Uskelan Mäentakana osan aikaa.

Voisiko ajallisesti olla mahdollista, että Thomas Jacobsson olisi Jacob Thomasson Äijälän isä?

[Benedictus]

Halikon kihlakunnanvouti Erik Larssonin elämänvaiheet ovat melko kirjavat ja hän on vaikuttanut monessa paikassa.Muunmuassa Mouhijärvellä, Karkussa, Halikossa ym..

Erik Larsson liittyy jotenkin Isak Erikssoniin, sillä heidän kuvionsa liittyvät monesti toisiinsa.

Erik Larssonin isä ei ole tunnetu. Eräänä vaihtoehtona voisi pohtia alla olevaa pappia, jonka sukupiiri liittyy yllättävästi Erikin piiriin.

Sarenius, Laurentius Johannis (1602–1688/89 )



Lars Johansson
S hautajaisrunon mukaan Tammela (”i Tammla Sochns planer”) 1602.
Kävi Turun katedraalikoulua 19-vuotiaana noin 1621 ja ilmeisesti toimi myöhemmin katedraalikoulun opettajana.
Vihittiin papiksi Turussa 1640. Kiikalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5033) kappalainen 1642, kirkkoherra 1649.
Herra Laurentiusta syytettiin syyskäräjillä 1642 salavuoteudesta erään Anna-nimisen irtolaisnaisen kanssa. Hän myönsi asian, sanoi tunnustavansa Jumalan ja tämän oikeuden edessä tehneensä niin syntisestä halusta ja Paholaisen yllytyksestä sekä anovansa kaikesta sydämestään syntejään anteeksi, ensin Jumalalta ja hänen seurakunnaltaan ja sitten tältä oikeudelta. Kihlakunnanoikeus tuomitsi kappalaisen maksamaan sakkoja kolme markkaa ja siirsi asian käsittelyn papinvirkaa koskevalta osalta Turun tuomiokapitulin ratkaistavaksi. Kapitulin päätöstä asiassa ei tiedetä, mutta virkaansa Sarenius ei ainakaan menettänyt.
Turun tuomiokapitulin säilyneiden pöytäkirjojen mukaan Sarenius oli tammikuussa 1660 uudelleen kapitulissa vastaamassa syytteisiin, tällä kertaa yhdessä Kiskon kirkkoherran Thomas Michaelis Pacchaleniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1901) kanssa. Aulis Oja kuvailee asian käsittelyä (Genos 1970, esitelmä Pacchalenius-suvun alkupolvista Suomen Sukututkimusseuran vuosikokouksessa 10.4.1969):
"Kapitulin pöytäkirja 19.1.1660 kertoo, että Kiskon ja Kiikalan herrat kirkkoherrat Tuomas Mikonpoika Pacchalenius ja Lauri Juhanpoika Sarenius olivat Turun ja Porin läänin herra maaherran, jalosukuisen Erich von der Linden ilmoituksen mukaan käyttäytyneet sopimattomasti asianomaisen käräjäkunnan käräjillä ryhtymällä juovuspäissään soittamaan suutansa ja tappelemaan. Tuomiokapituli, toisin sanoen Turun piispa Johannes Terserus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2461), – – huomautti herroille kirkkoherroille, kuinka jumalattoman törkeätä tuollainen käyttäytyminen oli pappismiehiltä. Molemmat syytetyt tunnustivat herra maaherran tekemän ilmoituksen paikkansa pitäväksi, mutta puolustautuivat sillä, että niin oli käynyt lihan heikkoudessa. He sanoivat kovasti katuvansa ja ilmoittivat sydäntänsä särkevän sen, että he nyt tuolla tavoin olivat sattuneet pahoittamaan armollisen maaherran ynnä yhteisen kansan mielen. Herra Laurille, joka ei ollut osallistunut valtakunnan ulkomaisiin sotiin, tuli selvä tuomio: joko virka pois tai putkaan. – – herra Lauri valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Herra Tuomaalle, joka oli sentään Saksanmaalla valmistanut taisteluissa haavoittuneille sekä vääräuskoisten viinikellareita ja nunnaluostareita huonolla onnella ahdistelleille hakkapeliitoille lohdullisen lopun, annettiin vain yksi tuomio: 10 taalaria vaivaisille. Koska hänellä ei sattunut olemaan rahaa mukanaan, hän lupasi lähettää summan viipymättä tuomiokapituliin."
Kirkkoherra Sarenius oli vanhana sairaalloinen ja sai anomuksestaan Turun tuomiokapitulin määräyksellä 19.6.1657 apulaisekseen ja sijaisekseen (”till mzhielpare och coadiutorem”) Michael Zachariae Lundanuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1519), josta pian tuli hänen vävynsä. Herra Michaelin kuoltua joulun aikaan 1684 tuomiokapituli määräsi kirkkoherran pyynnöstä 1685 vainajan seuraajaksi kirkkoherran apulaisena tämän pojan Daniel Michaelis Lundanuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1517).
Osti 7.1.1660 Perttulan ratsutilan Rekijoelta 120 kuparitaalarin hintaan.
K Kiikala 87-vuotiaana loppuvuodesta 1688 tai alkuvuodesta 1689 (haudattiin 16.6.1689).
Laurentius Johannis Sareniuksen poika, Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen, myöhempi Mouhijärven kirkkoherra Casparus Laurentii Sarenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2223) ja isoisänsä apulaisena toiminut tyttärenpoika Daniel Michaelis Lundanus sekä viisi muuta ylioppilasta ja pappismiestä (Turun katedraalikoulun kollega, myöhempi Lemun Askaisten kappalainen Andreas Henrici Aschelinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=155), Turun akatemian filosofian apulainen, myöhempi Porin triviaalikoulun rehtori, maisteri Andreas Henrici Henricius, Turun kappalainen Matthias S. Solinius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2345), myöhemmin Porin triviaalikoulun rehtori ja lopulta Rauman kirkkoherra, rovasti, maisteri Georgius Georgii Ståhlberg (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2404) sekä Turun katedraalikoulun konrehtori, myöhempi Sääksmäen kirkkoherra Elias Erici Woivalenius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2697)) kirjoittivat Laurentius Johannis Sareniuksen hautajaisiin 16.6.1689 hänen muistokseen latinaksi, suomeksi ja ruotsiksi runoja. Nämä ”ruumiin runot” sisältyvät 10-sivuiseen muistokirjaseen (In tumulum), joka julkaistiin painosta Turussa 1689.
Ajan tyyliin muistojulkaisu antaa hyvin myönteisen kuvan Laurentius Sareniuksesta seurakunnanpaimenena, Jumalan puhtaan sanan julistajana ja kristittynä kilvoittelijana. Sareniuksen nuorena edesottamuksistaan saamat nuhteet ja rangaistukset soveltuvat huonosti konaiskuvaan, jonka muodostajat ovat vainajan ansioita arvioidessaan hyvin anteliaita. Tämä ilmenee esimerkiksi Matthias Soliniuksen suomenkielisistä säkeistä:
Wirastans kyl waarin piti / Kirckocund caick händä kijtti; Toip toi taitawan tawaran / Sieluisil sangen awaran.
Sijn ett' oli uscollinen Kirckoherra kelwollinen / Taloin toimes taitawainen; Seuracunnas sijwo Paimen: Cuista caikist caunistuxen Saa siis suuren ylistöxen.
Georgius Ståhlberg puolestaan kuvailee otsikolla ”Haudan caunistos” vanhan seurakunnanpaimenen ikävöintiä ”pyhäin pariin” ja sinne pääsyä:
Waicka wuotta monda waiwast / Tästä tuiman tuonen cauhast / Päästä pyysi Pyhäin pariin Riemu rauhan taiwan Saliin / Muinain mies se merkillinen Herra hyvä Hengelinen Kirckoherra Kijkalasta Sieluin Paimen Pappilasta Herr LAURITZ tae Pappi paras / Ulias uro / sorkia sanas; Waan ey ollut omas wallas / Cuolon cuoppan astu alas / Ennen cwin se suuri Sangar Sanoisans myös aiwan angar Lähett' perän postins pyhän Huutaman händ Pyhäin pihan Cay nytt on hän saanut cuulla / Sanelen ehk´ itku suulla / Tuonen tuiman Torwen äänen / Cwin nytt käski cuolla hänen / Tulla sisäll Tuonelahan / Eloon päästä parembahan: Siel' nytt crunu kirkast canda Jong' on luoja luwan' anda Palwelioillens Pappis miehil' Sanans selkiän Saarna Miehill' Ey nyt enä estä händä Taida kengän Taiwan äändä Cuulemast kyll' cumisewa Corwis caunist cajachtawa Seiso sill' hän Sieluin salis Pijritetän pyhäin paris Johon ett myös jouduisimme / HeRRa hartaast halajamme / Uutta Wirtä weisamahan / Johdat Jesu pyhäin maahan/.

P1(?) N.N., K todennäköisesti ennen 1642; P2(?) noin 1647 Märta Kasparsdotter (Kaspersdotter), S noin 1619, K 81-vuotiaana 11.3.1700. Märta-rouva asui leskeksi jäätyään 1690-luvun puolivälin tienoille asti miehensä hankkimalla Perttulan ratsutilalla Rekijoella ja sitten tyttärensä luona Kesälän tilalla.


Sareniuksen poika oli Mouhijärven kirkkoherra, jonka edeltäjiä oli Ericus Georgii, jonka tytär lienee se Cristina Eriksdotter Florina, joka oli Per Pacchaleniuksen vaimo. Perin veli taasen oli yllä mainittu Kiskon khr Thomas Pacchalenius.



Erik Larsonin vaimon Elin Johansdotter Colliniuksen kaksi veljeä taasen naivat Per Pacchaleniuksen ja Cristina Florinan tyttäret vaimoikseen.


Sareniuksen vävy oli taasen Michael Lundanus, jonka vaimon 2. puoliso oli Kiikalan khr Henrik Karkuensis.


1654) Mikael Lundanus Michael Zachariæ, Uskelensis 1033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1033). Kotoisin Uskelasta. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 19.4.1654. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.6.1657. — Kiikalan kirkkoherran apulainen (coadjutor) 1657. † Kiikalassa joulunpyhinä 1684.
Pso: ~1659 Anna Larsdotter Sarenius tämän 1. avioliitossa († 1726).
Pson seur. aviomies: Kiikalan kirkkoherra Henrik Karkuensis 1311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1311) (yo 1659, † 1700).
Veli(puoli?): Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtori, FM Erik Lucander 528 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=528) (yo (1646), † 1658).
Poika: Kiikalan kappalainen Daniel Lundanus 2976 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2976) (yo 1681/82, † 1714).
Poika: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).
Poika: Kiikalan pitäjänapulainen Samuel Lundanus 4744 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4744) (yo 1703, † 1723).
Lanko: Turun kappalainen Johan Sarenius 1842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1842) (yo (1666), † 1677).


(1666) Johan Sarenius Johannes Laurentii, Kikalensis 1842 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1842). Vht: Kiikalan kirkkoherra Lars Sarenius (Laurentius Johannis, kotoisin Tammelasta, † 1688) ja Märta Kaspersdotter. On kuitenkin väitöskirjabibliografian tietojen mukaan uusmaalainen (Lidén III 1779). Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1666. Respondentti 1669 (Lidén), pr. Enevald Svenonius 132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132). — Ehkä apulaispappi Mynämäessä 1675–76 (coadjutor Johan Surenius). Turun 2. suom. kappalainen 1676. † Turussa 14.12.1677.
Pso: 1676 Katarina Resenius tämän 1. avioliitossa († 1730).
Pson seur. aviomies: Oulun kappalainen Jöran Teudschovius 2140 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2140) (yo 1671, † 1691).
Appi: Turun kappalainen Johan Karkuensis 849 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=849) (yo 1651/52, † 1674).
Veli: Mouhijärven kirkkoherra Kasper Sarenius 2058 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2058) (yo 1669/70, † 1703).
Lanko: apulaispappi Mikael Lundanus 1033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1033) (yo (1654), † 1684).
Lanko: Kiikalan kirkkoherra Henrik Karkuensis 1311 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1311) (yo 1659, † 1700).


Johan Sareniuksen vaimo oli siis Johan Henrici Karkuensiksen eli Rexeniuksen tytär. Äitinsä oli Mouhijärven khr Ericus Georgiin tytär eli Cristina Eriksdotter Florinan, siis Per Pacchaleniuksen vaimon sisko.


Per Pacchalenius takasi Erik Larssonin lainan ja maksoi sen.


Lars Johansson Sarenius oli syntynyt 1602.


Ensimmäinen vaimo kuoli ennen 1642.

2. vaimo oli syntynyt 1619.


Laurentiuksen arvellaan olleen Turussa opettajana, jolloin voidaan arvella, että hyvinkin olisi voinut avioitua jo varsin aikaisin eli mahdollisesti jo 1620-luvulla. silloin Erik Larsson voisi hyvinkin olla poikansa ensimmäisestä aviosta.
Samaten hänen siskonsa voisi olla se Elisabeth, joka oli Äijälän Erik Jacobssonin vaimo.


Tämä on täysin arvailua, mutta sukupiiriä hahmottamalla ei ajatus olisi välttämättä mahdoton.

[Kivipää]

Tuon Märta Kaspersdotterin sukujuuria pohdittiin Suku Forumilla(kin) pari vuotta sitten.


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=10524

_____________
Matti Pesola

[Benedictus]

Näyttäisi ilmeiseltä, että Isak Eriksson olisi Äijälän Isakki. Tähän viittaa Ewert Fychting ja Gustaf Eriksson Pihl yhteys.

Voisiko Gustaf Eriksson olla jotenkin sukuyhteydessä Isakkiin?

Gustaf Pihlin isä oli Vartsalan vuokraaja Erik Olofsson, joka mainitaan syntyneeksi Ruotsissa. Vaimonsa oli Karin Eriksdotter, jolla oli useita maatiloja.

Tor Carpelanin kirjoituksissa Genoksessa kerrotaan Karinin tilaomistuksista.

http://www.genealogia.fi/genos/8/8_1.htm

http://www.genealogia.fi/genos/8/8_90.htm

Kiinnostava väittämä, joka sitten kumotaan on alla:
Än mindre kan den äldre systern Katarina ha varit dotter till Erik Pihl. Helt säkert voro de icke döttrar, utan systrar till honom och döttrar till ladugårdsfogden på Västankärr i Kimito Erik Jakobsson (J. GARDBERG, Kimito friherrskap, s. 141, följer WILSKMAN).

Tämä Erik Jacobsson Västankärrin vouti ei näy missään SAY sivulla, eikä pysty siksi päättelemään hänen vaikutusaikaansa Västankärrissä.
Mautitz Hornin vouti Erik Jacobsson mainitaan Kärkisissä 1640-luvun alkupuolella.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315889
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319452

Smedabölessä näkyy Erik Bengtsson, joka ajallisesti sopisi Karin Eriksdotterin isäksi.
Erik Bengtsson näkyy jo 1626.

Kiinnostava tieto löytyy Perniön käräjiltä.

Perniön käräjät 13-14.10.1656
Entinen Mälckilän tilan vouti Erich Bengtsson ei päässyt oikeuteen kun kapteeni Simon Henriksson vaati tältä 100 taaleria eversti Henrich Sassin puolesta. Kihlakunnantuomari Arfwed Matsson lupasi periä rahat Erich Bengtssonilta. (Simon Henriksson edusti Sassia useissa jutuissa)

Yllä on jo aiemmasta tuttua porukkaa!
1.Mälkkilän omisti Henrik Sass.
2. Kapteeni Simon Henriksson on Valkjärven Muurla-suvun haaraa, joka omisti Marttilan Krouvin.
3. Kihlakunnan tuomari Arved Mattson oli Marttilan Judius-suvun vävy ja Arved Olhström, Marttilan Ollilan Knaapin isäntä.

Jos karin Eriksdotterin isä on tuo Smedabölen Erik Bengtsson, joka oli Mälckilän vouti, niin voidaan ruveta pohtimaan Pihl-nimen alkuperää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895721
Muurlalaiset olivat Slangien sisaren jälkeläisiä, Mälckilä taasen kuului Slangeille.

Pill, Davidt (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies236.jpg), Maijalan herra 1581. "Jalosukuiset" Hannu Jaakonpoika Pil, Juvan herra MARTTILAN JUVAN KARTANO, ja Yrjö Jaakonpoika Pil, Mälkilän herra,ONKO PERNIÖN MÄLKKILÄ? haastetaan 1637 aatelisuuttansa todistamaan "hänen kreivillisen armonsa eteen". Lehti 20 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims1921.htm), 236.

Maskun Villilän Mats Ollinpoika sen sijaan vaikuttaa sopivalta aviomieheltä. Vuoden 1554 lampuotiluetteloon hänet on merkitty yhdessä Jakob Pederinpojan kanssa Villilän kolmasosan omistajaksi. Villilän ratsuvelvollisuudesta Mats vastasi vielä 1562[8 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_119.htm#8)]. Villilän jako ainakin kahteen osaan on tapahtunut jo 1400-luvun alkupuolella.[9 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_119.htm#9)] 1500-luvun puolivälissä Villilä jakautui neljäksi eri lampuotitilaksi. Uusituvan nimellä tunnettu talo oli pitkälle 1600-luvulle Kahiluodon alaisena. Vanhatuvan omisti vielä 1586 Jakob Pederinpoika ja sen jälkeen Sabelstierna-suku. Aulis Oja Jully Ramsaytä seuraten oletti Jakob Pederinpojan olleen Svärd-sukua. Hän oli kuitenkin aiemmin mainittu Sällvikin vävy.[21 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_119.htm#21)] Mats Ollinpojan polveutuminen vanhasta Villilän suvusta ei ole selvitettävissä. Jakob Pederinpoika sen sijaan voi olla 1519 mainitun Peder Villilän[10 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_119.htm#10)] poika, joka on mennyt naimisiin ensin Sällvikin ja sitten Kemiön Bränbodaan. Hänen jälkeläisensä käyttivät sukunimeä Pihl [11 (http://www.genealogia.fi/genos/65/65_119.htm#11)]

http://www.genealogia.fi/genos/65/65_119.htm

[Benedictus]

Karkun Järvenpään Isak Eriksson vaikuttaisi olevan Uskelan Äijälän ratsutilan poika Isak Eriksson, jonka isä oli Mauritz Hornin kartanovouti Erik Jacobsson Kentzer.

Isak Kentzerin yo-matrikkeli tiedoissa mainitaan hänen vanhemmat veljensä Jacob Eriksson ja Axel Eriksson.

Turku 1675
Halikon kihlakunnankirjuri Erik Larsson. Mainitaan Erik Larssonin kirjuri Jacob Eriksson, jolle maksettu 12 taaleria.

Axel on harvinainen etunimi, siksi voisi kuvitella, että Isakin veljen nimi on saatu joltain lähisukulaiselta.
Jos Jacob on vanhempi poika, hän on saanut isänisän nimen Jacob Thomassonin mukaan.
Tällöin Axel olisi keskimmäinen poika ja kaavan mukaan olisi saanut äidinisän nimen.
Erik Jacobssonin vaimoina tiedetään olleen ainakin Elisabeth ja Walborg, sekä viimeisenä Margareta.
Margaretan kanssa veljekset käräjöivät perinnöistä.

Jos Erik Larssonin kirjuri on sama kuin isakin vanhempi veli ja isak oli 1674 Student tittelillä, niin voitaisiin arvella, että Elisabeth olisi silloin Axelsdotter.

Erikoista kyllä Uskelasta löytyy eräs sopivan ikäinen Axel ja kummallista kyllä SAY:n luettelossa tämän kotikylä on juuri ennen Äijälää.

Uskelan Kistoilan kylän Lassilassa näkyy seuraavaa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944513

1634:
Sigfrid Nilsson ut.gl
Gertrudh Olsdr ut.gl

Briita Siffersdr corporal Henrik Jöranssons hustru
Beata Mattsdr st.dr

VOIDAAN TODETA, ETTÄ SIGFRID NILSSONIN TYTÄR BRITA LIENEE KORPORALIN VAIMO.
BRITAN SISKOPUOLI LIENEE BEATA MATTSDR.

TÄMÄ TARKOITTAISI, ETTÄ GERTRUD OLSDR ON OLLUT AIEMMIN NAIMISISSA JONKUN MATTSIN KANSSA.

1635:
BRITA SIFFERSDR CORPORAL HUSTRU
GERTRUD MOR

1639:
HENRIK jÖRANSSON

AXEL MATTSSON ST. SGR ???

Kistoilan Kortilla näkyy 1646 Zacharias Axelsson
Kiinnostavaa kyllä siellä on jo 1634 Walborg Mattsdr joka myöhemmin on enka.
Erik Jacobsson käräjöi Walborg Mattdotterin perinnöistä perillisten kanssa. onko sama Walborg on kysymys?

Ilmneisesti tämä Kortin Walborg on Axel Mattsonin ja Beata Mattsdotterin sisko.
Outojen nimien perusteella uskaltaisi väittää, että Zacharias Axelsson on Axell Mattsonin poika.

KOSKA SIGFRID NILSSONIN TYTÄR BRITA ON JO 1634 NAIMISISSA VOIDAAN PÄÄTELLÄ, ETTÄ BRITAN ÄIDIN 1. PUOLISON MATTSIN LAPSET OVAT SELVÄSTI VANHEMPIA, JOTEN AXEL MATTSONIN LAPSET OVAT NAIMAIKÄISIÄ 1640-LUVULLA.

TÄTEN AXELILLA VOISI HYVINKIN OLLA TYTÄR ELISABETH NAIMAIKÄINEN JO 1640-LUVUN ALKU, IKÄ AIKA SOPISI ERIK JACOBSSONIN VAIMOLLE ELISABETILLE.

Kistoilan Lassila oli 2 manttaalin suurtila, jonka isäntänä oli corporal Henrik Jöransson, Axel Mattsonin lanko.

Kuitenkin 1656 näkyy Axel Mattsson isäntänä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947261

Seuraavana on epämääräinen ryhmä, josta ei osaa sanoa ketä ovat.

1665 näkyy Matts Henriksson isäntänä, Matts lienee Henrik Jöranssonin poika.
1666 näkyy Mattsin vaimo koko nimellä Biritta Agricola, eli lienee khr Cristiernus Agricolan tytär.
1672 Matts Henriksson mainitaan Jacob Munckin voudiksi.
1673 munterskrivariksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960517
1685 MAINITAAN MATHIAS ENEQWIST ONKO SAMA KUIN MATS HENRIKSSON?

Olisiko niin, että tämä Axel Mattsson on Erik Jacobssonin lanko, ainakin poikien Jacob ja Axel Erikssonien isoisä?

Tästä syntyy taas uusi kysymys, ketä Lassilalaiset olivat? Tila on erittäin suuri ja siellä näkyy corporaaleja ja vouteja ja papin tyttäriä.

(ei ole tiettävästi ylioppilas) Johan Eneqvist Johannes Matthiæ, Uskelensis U1124 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1124). Vht: Salon Kistolan vuokraaja Matts Henriksson Eneqvist († 1692) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Turun katedraalikoulun oppilas 17.4.1683 (in cl. rect., Johannes Matthiae Eneqwist Uskel.). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 6.5.1692. — Uudenkaupungin pedagogi 1692. Synodaaliväitöksen respondentti pappeinkokouksessa Turussa 1697. ‡ Uudessakaupungissa 17.9.1699. Pso: 1693 Maria Bergius tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Uudenkaupungin pedagogi, rehtori Johan Winter 3914 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3914) (yo 1692/93, † 1765).
Appi: Taivassalon kirkkoherra, professori, FM Petter Bergius 4 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4) (yo 1640, † 1691).
Viittauksia: TMA Uudenkaupungin yhteislyseon arkisto, Oppilasmatrikkeli 1799–1855 s. 2 (Johan Mathias Eneqvist, ordinatus och mycket erudit man); KA mf. ES 1749 (cc 9) Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 112 (Wälb: H:r Jacob Munckz Befalningzman Matthias Enequist), (cc 10) Halikon ja Uskelan käräjät 17.–19.6.1682 f. 82 (Befalningzmannen Wälb:dde Mathias Eneqwist begärte å sitt Herskapz H:r Jacob Munckz wägnar); KA mf. ES 1845 (kk 7) Maskun, Nousiaisten ja Lemun käräjät 5.–6.3.1686 f. 15 (Arrendatoren Matthias Eneqwist). — E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis 1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 25, 28, 32 (1685, cl. rect. circ. super., Johannes Matthiae Messubyensis‹!›), 36 (1686/87, cl. rect. circ. super., Johannes Matthiae Uskelens.); E. Koskenvesa (julk.), Turun hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1690–1732. SSV 39 (1969–70) s. 139 #44. — C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 184; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #2807.



ERITYISKYSYMYS: MIKÄ ON TUO AXEL MATTSONIN PERÄSSÄ OLLUT ST. SGR LYHENNE?

KISTOLAN OMISTAJAKSI MAINITTU jACOB MUNCKIN ISÄ OLI SE JOKA VEI JOHANNES FRISIUKSEN TÄDIN AATELISMAAT ITSELLEEN.
kl. 1658 Jakob Munck Jacobus Johannis, nobilis 1207 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1207). * Tukholmassa 6.11.1645. Vht: Turun hovioikeuden varapresidentti Johan Hansson Munck († 1663) ja Elisabet Olofsdotter Bure. Ylioppilas Turussa kl. 1658 [Munck] Joh. Jac. Nob. Fenn _ 58. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1657/58] Jacobus Joh: Munck, de ‹Sana Nuiala on sittemmin korjattu muotoon Nuhiala.›. Oraatio kl. 1662. — Kapteeniluutnantti Hälsingen rykmentissä 1675. Ratsumestari Nils Gyllenstiernan värvätyssä ratsuväkirykmentissä 1678. ‡ Djurössä 19.6.1706. Pso: 1:o 1689 Maria Elisabet Danckwardt († 1700); 2:o Elisabet Cecilia Geete († 1725).
Sisarenpoika: ratsumestari, vapaaherra Henrik Johan Rehbinder 3206 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3206) (yo 1684/85, † 1701).
Sisarenpoika: everstiluutnantti Johan Galle 3208 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3208) (yo 1684/85, † 1709).
Lanko: ratsumestari Karl de la Motte 867 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=867) (yo 1652, † 1676).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 135a; HYK ms., Bor. osak. matr. #91; KA valtakunnanregistratuura 11.5.1641 f. 80 (Till Johan Munck att bliffwa Assessor I Håffretten I Åboo), 26.12.1676 f. 165 (Resepass för [Capitenen undher Helsinge Regementet] Jacob Munck at upföra någre lijk till Swerige, katso 934 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=934)); KA mf. ES 2000 (nn 62) Kangasalan ja Oriveden käräjät 9.–11.2.1665 f. 862v (gifwandes tilkenna att såsom Vice Præsidenten [Saligh Welb: Johan Munk] På sin Moders wäghnar war j skyldhskap medh Frisens 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) Sal: Modersyster, och han således hennes blodz förwanth). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 75 (XVIII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 49 (Johan Munk), 501 (Jacobus Munck); C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 1: 1639–1662. SSLS 230 (1932) s. 127–128 #99 (31.1.1659, isä). — J. Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909) s. 286 (Munck af Fulkila Tab. VI); G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor V (1930) s. 301 (Munck af Fulkila, Tab. 5); J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #1315D.


Kummallista, että tässä taas lähestytään Järventaan omistajia ja Alftanuksia, mihin sopii myös yllä oleva Enenqvistin puoliso Bergius.

[Benedictus]

Kistolan Axel Mattssonin äidin Gertrud Olofsdotterin isä ei ollutkaan kovin vaikea pala, sillä nettihaku tarjosi isä Olofin, joka passaa hyvin, johtuen oudoista etunimistä.
Olaus Petri (K 1592) Oleff / Oloff / Oluff, Olof Persson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon taloudenhoitaja 1553–1555, joskin viimeinen hänen tässä virassa allekirjoittamansa kuitti on päivätty 10.2.1556; Kaarinan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5021) kirkkoherra, mainitaan 1554; Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) kirkkoherra 1556, oli virassa vielä 1592. Olaus Petri osallistui rovastinkäräjille 1561–1562 (Halikossa 15.9. ja Perniössä 20.9.1561) ja toimi mahdollisesti maarovastina (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122), vaikkei häntä missään yhteydessä mainita rovastiksi.
Omisti talon Kaarinan Kuralassa vielä Uskelassa virassa ollessaan.
Olaus Petri maksoi 1561 kruunajaisapua 20 markkaa kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten ja 1564 sakkoja 50 markkaa Juhana-herttualle edellisenä vuonna vannomastaan uskollisuudenvalasta. Hänet (”her Oleff i Uskela”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hänen elatustaan käsiteltiin kirjeissä 1576 ja 1577, ja hänet (”Her Oloff i Wskila”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 12 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Sinetöi 26.11.1568 Uskelan pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle.
K Uskela todennäköisesti 1592

Ajallisesti sopii erinomaisesti. Sekä seuraavasta syystä.
Zacharias Olai (K 1621) Zachris Olofsson / Olsson
S kaiketi Uskela. V Uskelan aiempi kirkkoherra Olaus Petri (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1878) ja N.N.
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Perttelin kappalainen ainakin jo 1589, mahdollisesti Uskelan vt. kirkkoherra 1593–1594, kirkkoherra 1609.
Zacharias Olai (”Her Zacharias Kijrkoherde i Uskila”) sai Kuninkaallisen Majesteetin määräyksestä kirjeellä 3.3.1617 korvausta kustannuksista, joita hänelle oli aiheutunut.vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa takia.
K Uskela 1621.
P Scholastica Jönnsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja allekirjoitti ja sinetöi miehensä sinetillä vuoden 1621 kymmenysveroluettelon 25.5.1622.


Axel Mattsonin poika on hyvin suurella varmuudella Kistolan Kortin tilan isäntä Zacharias Axelsson.


Ei voi olla sattuma, että Axelin poika on Zacharias, vaan se tulee enon Zacharias Olain mukaan.


Kiinnnostavaa, että Kaarinan Kuralan tiloja kuului Her Olof till Uskelalle ja pojalleen Zachariakselle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166615
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166188
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166119


Kurala on kiinnostava, sillä se on mainittu vanhan Särkilahti suvun tilana.
Tuossa yllä näkyy, että Her Olofin tila on flöte vero maata.


Osaako, joku vanhojen aatelissukujen tuntija kertoa, ketä Kuralalaiset voisivat olla?


Kukahan voisi olla Kistolan Gerturd Olofsdotterin 1. puoliso Matts?

[Kivipää]

Kaarinan pitäjän historia I:n mukaan Kuralan kylässä oli 1600-luvulle saakka neljä taloa. Ensimmäisessä talossa isännöi 1430-luvulla muutaman vuoden vaakunamies Nils Olofsson (Särkilahti), mutta hän myi sen piispa Maunu Tavastille Turun tuomiokirkon Pyhän Maarian alttarille annettavaksi. Talo peruutettiin aikanaan kruunulle, mutta 1570-luvulla kuningas antoi sen panttina Tyrvännön Lepaan rouvalle Kaarina Yrjänäntyttärelle, jonka perikunnalla se oli vielä 1600-luvun alussa.

Kuralan toinenkin talo oli hetken Särkilahden Nils Olofssonin hallussa, mutta sen oltua kirkon omistuksessa yli sadan vuoden ajan siitä tuli tavallinen verotalo, joka sai nimensä Kohmo omistajansa (1571-90) turkulaisporvari Matti Kohmon mukaan. 1590-luvulla siitä tuli ratsutila.

Kolmannen talon omistajana ainakin vuosina 1556-1592 oli tuo mainittu Uskelan kirkkoherra Olof Pedersson, joka ostamalla hankki siihen kuninkaalta verovapauden, joka peruttiin v. 1590. Talo periytyi Zacharias-pojalle.

Neljännen talon omistussuhteet noudattivat tuttua kaavaa eli Turun tuomiokirkon Pyhän Maarian alttari omisti sen 1550-luvulle saakka. Ensimmäisen talon tapaan kuningas antoi sen 1570-luvulla panttina Lepaan rouvalle.

1600-luvulta lähtien Kuralassa oli vain kolme taloa eli Kohmo, Rasi ja Huhkola.

[Benedictus]

Lainaus:
Jälkeläiset eivät ole enää jaksaneet varustaa ratsasta tilan puolesta, jolloin se on joutunut flöteveron alaiseksi. Flötevero oli eräänlainen odotusvero, jota kannettiin vanhoilta rälssitiloilta sinä aikana, jolloin ne eivät pystyneet hoitamaan ratsasvelvollisuuttaan.

1571 Kuralassa Her Olof ja lb Nils Clementsson.
1575 flöte sk.
Aiemmin mainitaan Jacob Larsson ja flöte sk.

Koska Digiarkisto taas takkuilee, ei pysty tarkistamaan, oliko vero jo aiemmin olemassa.

Tuntuisi, että flöte vero oli eri kuin tavallinen vero tai verovapaus, jollaisen sai kuninkaalta sopivalla perusteella.

Flöte verollisen piti olla rälssisukuinen eli sitä ei kait saanut tavallinen bonde.

Käsittäisin, että jos Her Olofilla oli flöte vero, niin silloin hänen tai vaimonsa piti olla rälssisukuinen.

Tässä asiassa en ole täysin varma, joten joku asiaan perehtynyt voisi antaa lausuntonsa kysymyksestä.

Kiinnostava kysymys Isak Erikssonin kannalta olisi myös, kuka oli Axel Mattssonin vaimo?

Samaten kysymys isästään Matsista on täysin auki.

Heidän sukusuhteensa voisivat varmistaa onko Isakin äiti Axelin tytär.

Piti laittaa tänne eräitä huomioita SAY:stä , mutta digiarkisto takkuaa vaihteeksi, että myöhemmin sitten.

[Kivipää]

Kaarinan pitäjän historian kirjoittaneen Aulis Ojan mukaan sen Olof Perssonin Kuralan talon aiempia omistajia olivat olleet mm. Olli Provasti ja Mikko Provasti 1410-20-luvuilla sekä Turun pormestari Lars Persson ainakin v. 1477. Vuoden 1540 maakirjassa tämä verotalo oli merkitty flöteveroa maksavaksi.

Ojan mukaan Kaarinan pitäjässä oli keskiajan lopulla viisi rälssitaloa eli Kauselan Isotalo, Ispoinen, Mattelmäki, Alalemun toinen talo ja Maakaston yksi talo. Lisäksi rälssitaloihin rinnastettavissa olivat Saarenpisu ja Sotalaisten toinen talo, jotka kuuluivat Turun kaupungille. Kaikki muut jatkoivat rälssitaloina paitsi em. Maakaston talosta tuli v. 1540 verotalo.

Kirkkoreduktion myötä Hulkkion Neitseentalo tuli pysyvästi rälssiluontoiseksi. Lisäksi 15 kirkkoreduktiossa kruununtiloiksi tullutta taloa lahjoitettiin rälssitaloiksi eli Haaga, Kairinen, kaksi Kuralan taloa, yksi Littoisten talo, yksi Nummen talo, yksi Paaskunnan talo, yksi Sotalaisten talo, toinen Alalemun talo, Hulkkion Sipilä, toinen Koriston talo, Kärki, Vaarniemi sekä Kakskerran Kulho ja Tiilisali.

Samana ajanjaksona kahdeksan verotaloa muuttui rälssiluontoiseksi eli Kauselan Vähätalo, Kakkarainen, Poikluoma, Uittamo, Iisala, Monnoinen, Myllykylä ja Prinkkala. Näin ollen Kaarinassa oli 1500- ja 1600-lukujen taitteessa 30 rälssitaloa. Valistunut arvaukseni on, että tuossa listassa mainitut kaksi Kuralan taloa olivat juuri ne, jotka kuningas oli antanut pantiksi Lepaan leskirouvalle.

[Benedictus]

1550-luvulla Kuralassa mainitaan Jacob Larsson tuossa Her Olofin talossa, mutta koska aikaväli on aika suuri, on tuskin pormestari Lars Perssonin poika.

Uskelan Äijälän, Pullolan ja Kistolan sijainti selviää tuosta kartasta eli ovat tosi lähellä toisiaan. Äijälän ja Pullolan välillä oli varmaankin vielä tuolloin Alasjärvi, jonka nimi näkyy vielä kartalla.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=292899&n=6694185&scale=40000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=salo&osoite=&kunta=salo&isShown=true&lang=fi

[Jari Latva-Rasku]

Isak Kentzerin yo-matrikkeli tiedoissa mainitaan hänen vanhemmat veljensä Jacob Eriksson ja Axel Eriksson.

Axel on harvinainen etunimi, siksi voisi kuvitella, että Isakin veljen nimi on saatu joltain lähisukulaiselta. Jos Jacob on vanhempi poika, hän on saanut isänisän nimen Jacob Thomassonin mukaan. Tällöin Axel olisi keskimmäinen poika ja kaavan mukaan olisi saanut äidinisän nimen.

Erikoista kyllä Uskelasta löytyy eräs sopivan ikäinen Axel ja kummallista kyllä SAY:n luettelossa tämän kotikylä on juuri ennen Äijälää.

Uskelan Kistoilan kylän Lassilassa näkyy seuraavaa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944513

1634:
Sigfrid Nilsson ut.gl
Gertrudh Olsdr ut.gl

Briita Siffersdr corporal Henrik Jöranssons hustru
Beata Mattsdr st.dr

VOIDAAN TODETA, ETTÄ SIGFRID NILSSONIN TYTÄR BRITA LIENEE KORPORALIN VAIMO.
BRITAN SISKOPUOLI LIENEE BEATA MATTSDR.

TÄMÄ TARKOITTAISI, ETTÄ GERTRUD OLSDR ON OLLUT AIEMMIN NAIMISISSA JONKUN MATTSIN KANSSA.

1635:
BRITA SIFFERSDR CORPORAL HUSTRU
GERTRUD MOR

1639:
HENRIK jÖRANSSON

AXEL MATTSSON ST. SGR ???

Kistoilan Kortilla näkyy 1646 Zacharias Axelsson. Kiinnostavaa kyllä siellä on jo 1634 Walborg Mattsdr joka myöhemmin on enka. Erik Jacobsson käräjöi Walborg Mattdotterin perinnöistä perillisten kanssa. Onko kyseessä sama Walborg?

Ilmeisesti tämä Kortin Walborg on Axel Mattsonin ja Beata Mattsdotterin sisko. Outojen nimien perusteella uskaltaisi väittää, että Zacharias Axelsson on Axell Mattsonin poika.

KOSKA SIGFRID NILSSONIN TYTÄR BRITA ON JO 1634 NAIMISISSA VOIDAAN PÄÄTELLÄ, ETTÄ BRITAN ÄIDIN 1. PUOLISON MATTSIN LAPSET OVAT SELVÄSTI VANHEMPIA, JOTEN AXEL MATTSONIN LAPSET OVAT NAIMAIKÄISIÄ 1640-LUVULLA.

TÄTEN AXELILLA VOISI HYVINKIN OLLA TYTÄR ELISABETH NAIMAIKÄINEN JO 1640-LUVUN ALKU, IKÄ AIKA SOPISI ERIK JACOBSSONIN VAIMOLLE ELISABETILLE.

Kistoilan Lassila oli 2 manttaalin suurtila, jonka isäntänä oli corporal Henrik Jöransson, Axel Mattsonin lanko.

Kuitenkin 1656 näkyy Axel Mattsson isäntänä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947261


Kistolan maakirjassa näkyy vuonna 1601 peräti 9 isäntää. Lassilaksi oletettavan tilan isäntänä on Lars Sigfredsson ja Koortiksi oletettavalla tilalla mahdollinen veli Pofvall Sigfredsson. Nämä tilat eivät poikkea kooltaan muista kylän tiloista.

Vuonna 1604 isäntiä on vain kuusi ja Lassila sekä Koorti ovat kasvaneet 5 äyrin tiloista 12 ja 8 äyrin kokoisiksi. Lassila on nyt kylän suurin tila.

Vuonna 1606 Lassilassa ja Koortissa ovat samat isännät ja tilojen koot ovat 2 ja 1 1/3 manttaalia.

Vuonna 1608 Kistolassa jälleen on 9 isäntää ja Lassilan tila on 6 ja Koortti 4 äyrin tila. Isännät ovat samat.

Vuonna 1611 Lassilaksi oletettava tila on 12 äyriä ja Koorti 4 äyriä. Tiloille ei ole merkitty isäntien nimiä.

Vuonna 1615 kylässä jälleen on kuusi isäntää ja Lassila on merkitty 2 manttaalin ja Koorti ilmeisesti korjattu ylikirjoittamalla vastaavan kokoiseksi. Lassilan isäntä on yhä Lars Sigfredsson ja Koortin Michell Matsson?.

Vuoden 1622 maakirjassa 2 manttaalin Lassilan isäntänä on Sigfred Larsson, ilmeisesti edellisen isännän poika ja 1 2/3 manttaalin Koortin isäntänä on Hans Michelsson. Lassila ja Koorti on merkitty ratsutiloiksi.

Vuonna 1633 on 2 manttaalin Lassilan isännäksi merkitty Sigfrid Nilsson ja 1 2/3 manttaalin Koortin isäntänä on Jöran Bertilsson. Koortissa on vuonna 1634 tytärpuoli Kharin Jönsdotter. Hän voisi olla aikaisemman isännän Hans Michelssonin tytär. Ennen Lassilaa ilmeisesti mainitaan 1 ja ¾ manttaalin kokoiseksi jaetun Jesperin isännät Mats Sigfridsson ja Michell Matsson.

Lassilan isäntäsuku vaikuttaisi olevan sama vähintään 1600-luvun alusta alkaen. Kuten on arveltu, Lassilan vanhanemännän Gertrudh Olsdotterin lapsia voisivat olla Sigfrid Nilssonin kanssa yhteinen korpraalin puoliso Brita Sigfridsdotter, Gertrudin aikaisemmasta avioliitosta Matssin kanssa syntynyt tytärpuoli Beata Matsdotter ja poikapuoli? kersantti? ”st. sgr” Axell Matsson. Myös Koortin emäntä Valborg Matsdotter voisi kuulua samaan sisarusparveen, koska Koortin isännäksi on myöhemmin merkitty Zacharias Axellsson.

Voisi olla mahdollista, että Gertrud Olsson on tullut muualta Lassilan Sigfrid Nilssonin puolisoksi mukanaan lapset aikaisemmasta avioliitosta. Näyttäisi, että kylässä on tehty suhteellisen paljon omistusjärjestelyitä. Tulee myös mieleen voisiko selvästi Nilsiksi ja Larsiksi merkityt Lassilan omistajasuvun jäsen Sigfred Larsson ja Sigfred Nilsson olla sama henkilö Nils=Lars.

[Jari Latva-Rasku]

Myös Uskelan Kavilan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944530) tilalla on Axell (Mårtensson) samoihin aikoihin, kun Kistolassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944513) on Axell (Matsson). Kavilassa oli renkinä Clemet Rÿsse ja Kistolassa Anders Ryss. Sotavangeiksi joutuneet venäläiset eivät ehkä kielitaidottomina ymmärtäneet etteivät enää olleet orjia. Ero rengin ja orjan välillä tuskin kuitenkaan oli kovin suuri, hommat, palkka ja vapaus oli mitoitettu samalla tavalla.

[Benedictus]

Tässä ihan teoreettinen sukusuhde pohdinta Kistolasta.

Lars Sigfridsson isäntänä vielä 1615.

Mahdollinen poika voisi olla tämä meidän Halikon kihlakunnan vouti Erik Larsson, sekä eräät muutkin piirin sisällä olevat Larssonit.

1634 Mainittu ut.gl Sigfrid Nilsson ja vaimonsa Gertrud Olsdotter tuntuisivat olevan ulkopuolisia tilalla, sillä 1635 Kistolan Lassilan emäntänä mainitaan Brita Sigfridotter ja miehensä corporal Henrik Jöransson.

Kuitenkin 1637 käräjillä mainitaan Mats Sigfridsson, joka on Britan veli.
Halikko ja Uskela 1637
Nimetään miehet jakamaan perintöjä Mats Sigfridsson (i Kistola)
ja lanko Henrich Jöranssonin välillä.

Tämän perusteella voisi ajatella, että Sigfrid Nilsson onkin Kistolan vävy, joka on mahdollisesti ollut aviossa Kistolan isännän Larsin tyttären kanssa, josta liitosta on tytär Brita, joka on perinyt tilan äidiltään N.N. Larsdotterilta.
Mats Sigfridsson on Britan isän Sigfrid Nilssonin ja Gertrud Olsdotterin yhteinen poika.

Axel Mattsson ja muut Mattslapset ovat Gertrudin 1. aviosta, jonkun Mattsin kanssa.

Koska Axel Mattson mainitaan Lassilassa 1654 ja alla Agnes Rh. tarkoittanee, että Axel on ryttare, mutta onko seuraavaksi mainittu Henrik Jöransson sama kuin Brita Sigfridsdotterin puoliso.

Tämä Henrik Jöransson kun mainitaan Agneksen yläpuolella, ja on h eli hustru perässä, sitten taasen on Agnes st.dr ja dr.
Eli tuossa ei ole mitään tolkkua!

Eräs mahdollisuus on, että meillä onkin kaksi Axel Mattsonia, tämä Gertrudin poika Axel, joka mainitaan 1635 ja sitten tuon yllä mainitun Mats Sigfrissonin poika Axel, joka mainitaan 1654 ryttaamassa. Ajallisesti passaisi paremmin.

Jos Isak Erikssonin äiti oli Axelin tytär, tarkoittaisi se ajallisesti, että tämä olisi syntynyt 1620 luvulla, silloin lookinen päätelmä Axelin vaimoksi olisi N. Larsdotter, elikä Lassilan isännän tytär ja mahdollisesti Erik Larssonin sisko. Erik olisi silloin Isakin isoeno.
Ajallisesti ajatus toimii, sillä mahdollinen Axelin poika Zacharies Axelsson naapuritilalta Kortilta oli syntynyt n. 1620-luvulla.

Erik Larsson vaikuttaa Isak Erikssonin kanssa monsessa yhteydessä, nai khr Colliniuksen tyttären, jonka veli oli Uskelan kirkkoherra Jacob CollinusCollinus, Jacobus Johannis (K 1683) Collin, Jakob Johansson
S todennäköisesti Karkku 1630-luvun alussa. V Karkun kirkkoherra Johannes Matthiae Collinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=459) ja Elisabet Johansdotter Särki (Mört).


Jacobin isä taasen tavataan 1630-luvulla? Karkun Järventaan ratsutilalla, jonne Isak Eriksson avioitui isännäksi.


Erik Larsson tavataan asumassa myös Mäenalan ratsutilalla, joka kuului Crister Mattssonille,jonka jälkeläiset käyttivät Melartopaeus nimeä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947208


Tästä syntyy ajatus: voisiko Christopher Mattson Melartopaeuksen isä Matts olla sama kuin Kistolan Gertrud Olsdotterin 1. puoliso Matts?


Tämä tarkoittaisi, että Christopher ja Axel Mattsonit olisivat veljeksiä.



Kuka oli Christophen Mattsonin isä Matts tietenkin ratkaisisi asian.


Tämä teksti yllä on vain ideointia, mikä on totuus, on vielä epäselvää.

[Benedictus]

Me ajattelemme, ettei ennen aikaan opllut romantiikkaa eikä rakkautta tai muuta sellaista asiaa, kun avioliitot olivat sukujen välisiä kauppoja.
ei se aina niin mennyt tuossa on hyvä esimerkki:

Halikon ja Uskelan käräjät 4-5.2.1642
Hustru Aijlitza (i Cumijanpä och Bierno sochn) riitelee Henrich Jöranssonin (i Kistola) kanssa. Poika Axel Ericsson oli kihlautunut Henrikin tytärpuolen Brita Matsdotterin kanssa, mutta tämä oli karannut naimisissa olevan Thomas Grelssonin matkaan. Hustru Aijlitza perii nyt poikansa antamia kihlajaislahjoja takaisin (pari hopaketjua, pari hopeasormusta jne..)

Olisi kiva tietää mitä tuolle Brita Mattsdotterille tapahtui?

Hän lähti naineen miehenmatkaan, mikä oli jo iso synti ja rikos, loukkasi vanhempiaan ja sovittua sopimusta, mikä oli yhtä iso synti.

Jos hänet saatiin kiinni niin rangaistus oli iso, ehkäpä ei ihan kuolemantuomio, mutta sillä rajalla.

Mikä vielä kummempaa, on kysymys kenen tytär Brita oikein oli.

Henrik Jöransson lienee ollut myös Halikon entinen kihlakunnankirjuri.
Hän oli SAY:N mukaan Brita Sigfridsdotterin puoliso.
Kuinka Brita Mattsdotter on hänen tytärpuolensa ja onko 1654 näkyvä Agnes Britan sisko.?

Ajallisesti Britan pitäisi olla Axel Mattsonin sisko eli Brita Sigfridsdotterin sisarpuoli.

[olanyk]

Hei!

Christer Mattsonin (Melantropaeus) isä Petri Paulsson oli Kemiön kirkkoherra pian Petrus Ragvaldin jälkeen. Petrus oli ollessan Suomen kirkon korkein viranhaltia (kun piispaa ei ollut nimitetty) 1554 Kustaa Vaasan luona yhdessä nuorempien Pietari Juustenin ja Mikael Agricolan kanssa, jotka hän nimitti piispoiksi. Petrus siirtyi vai oliko "palkkapitäjä" Kemiön kirkkoherraksi.

Olen usein pohtinut olisiko hän ollut jo avioituneita pappi?

Hypoteesina hänen pojikseen olen pohtinut Porvoon kirkkoherraa Ericus Petriä sekä Viipurin koulumestaria ja kirkkoherraa Laurentius Petri Gunnerusta (jota pidetään helsinkiläisenä) ja seurasi Petrus Ragavaldin sisaren poika Envaldus Sigfridiä tehtävissä Viipurissa.

Mielenkiintoa herättää vielä Viipurin kirkkoherra Johannes Olai jonka puoliso oli Helsingin pormestarin Lars Michelsson Swanströmin tytär. Samoin ennen häntä Viiporissa koulumestarina ollut Olaus Sigfridi? Löytyykö heistä tietoa?

Olavi

[Jari Latva-Rasku]

Mikä vielä kummempaa, on kysymys kenen tytär Brita oikein oli.

Ajallisesti Britan pitäisi olla Axel Mattsonin sisko eli Brita Sigfridsdotterin sisarpuoli.

Onkohan mahdollista, että Kistolassa vuonna 1634 Brita Sigfridsdotterin ja Henrik Jöranssonin jälkeen mainittu tytärpuoli Beata Matsdotter viittaa Henrik Jöranssoniin ja todella on hänen tytärpuolensa Brita Matsdotter. Brita Sigfridsdotteria ei mainita tyttäreksi. Hänellä voi sattua olemaan edellisen isännän mukainen patronyymi.

[Pekka Hiltunen]

Olisi kiva tietää mitä tuolle Brita Mattsdotterille tapahtui? Hän lähti naineen miehenmatkaan, mikä oli jo iso synti ja rikos, loukkasi vanhempiaan ja sovittua sopimusta, mikä oli yhtä iso synti. Jos hänet saatiin kiinni niin rangaistus oli iso, ehkäpä ei ihan kuolemantuomio, mutta sillä rajalla.

Eiköhän tässä olisi piilukirves heilahtanut muitta mutkitta.
Erään aatelisen Jordan-suvun tyttären (joka muuten saattoi olla se sama neito, joka oli Rauman khra Rajaleniuksen kihlattu, mutta jonka tämä sitten kuitenkin hylkäsi saatuaan morsianehdokkaastaan lisäinformaatiota) kerrotaan 1600-luvun alkupuolella lähteneen erään avioliitossa eläneen upseerin kanssa karkuteille ulkomaille. Susipari sai ikuisen karkoituksen kuolemantuomion uhalla. Tässä tapauksessa säätyasema nähtävästi kuitenkin vaikutti asiaan siten, että karkoitustuomio purettiin jo vuoden perästä ja huorintekoon sekä salavuoteuteen hairahtuneet synnintekijät selvisivät sittenkin vain pelkillä sakoillla. Mutta eipä silti, onhan mainitun Jordan-suvun miehenpuolistakin säilynyt muutamia kaskuja...
PH

[Benedictus]

Kistolan isäntä ja sukusuhteet näyttävät olevan erinomaisen sekavat.
Niitä pitää kasata paloittain, jos se avaisi asiat.

Halikko ja Uskela 1637
Nimetään miehet jakamaan perintöjä Mats Sigfridsson (i Kistola)
ja lanko Henrich Jöranssonin välillä.

Tämän mukaan Mats Sigfridsson ja Brita Sigfridsdotter ovat sisaruksia.

1634 mainitaan Henrik Jöransson ja Brita Sigfridsdotter vaimonsa.
Lisäksi Beata Mattsdr st.dr.
Yläpuolella Gertrud Olsdotter ut. gl

1635 Brita Sigfridsdotter corporal hustru
alla hakanen eli sam kuin edellinen ja lisänä mor. Siis tarkoittaa, että Gertrud Olsdotter on Britan äiti.

1639 Axel Mattsson st.sgr

Lisäksi oli tuo Brita Mattsdr Henrik Jöranssonin tytärpuoli.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944513

Kistolan viimeisellä tilalla mainitaan isäntänä Mats Sigfridsson, vaikuttaisi tuon Britan veljeltä, joka käräjöi perinnöstä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944515

[Jari Latva-Rasku]

Mats Sigfredsson tai Siffersson mainitaan Henrik Jöranssonin langoksi. Mats Sigfredssonin puoliso oli Britha Nilsdotter. Britha voisi myös olla Henrik Jöranssonia edeltävän isännän Sigfred Nilssonin sisko ja lankous periytyisi sitä kautta. Nimike lanko oli aikoinaan epämääräinen puolison kautta syntynyt sukulaissuhde.

Ilmeisesti juuri Lassilassa ja Koortissa oli alunperin isännät Lars ja Pofvall Sigfredsson. Vuonna 1615 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1902247) Koortissa on isäntänä Michell Hansson ja Kistolan viimeiseltä tilalta löytyy Påfwell Sig:dsson, ehkä sama kuin aikaisempi Koortin isäntä. Vuonna 1617 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1903315) tilanne on sama. Vuonna 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1907349&fullpic=1) näiden tilojen manttaaleiksi on merkitty 2, 1 2/3 ja 2/3. Vuonna 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1948200) on Lassila ja Koorti merkitty kylän viimeisiksi taloiksi ja 2/3 manttaalin tilalla on isäntänä Michell Matsson, sekä sitä ennen mainitulla tilalla on isäntänä Mats Sigfredsson. Pofvall/Påfwell Sigfredssonin tila ei näyttäisi olevan Mats Sigfredssonkin hallussa, mutta kaikki kylän tilat voivat toki olla suvun hallussa. Ilmeisen Mats Sigfredssonin tilan edellinen isäntä on Erich Ohlsson. Mats voisi olla hänen vävynsä.

Kistolan isäntä ja sukusuhteet näyttävät olevan erinomaisen sekavat.
Niitä pitää kasata paloittain, jos se avaisi asiat.

Halikko ja Uskela 1637
Nimetään miehet jakamaan perintöjä Mats Sigfridsson (i Kistola)
ja lanko Henrich Jöranssonin välillä.

Tämän mukaan Mats Sigfridsson ja Brita Sigfridsdotter ovat sisaruksia.

1634 mainitaan Henrik Jöransson ja Brita Sigfridsdotter vaimonsa.
Lisäksi Beata Mattsdr st.dr.
Yläpuolella Gertrud Olsdotter ut. gl

1635 Brita Sigfridsdotter corporal hustru
alla hakanen eli sam kuin edellinen ja lisänä mor. Siis tarkoittaa, että Gertrud Olsdotter on Britan äiti.

1639 Axel Mattsson st.sgr

Lisäksi oli tuo Brita Mattsdr Henrik Jöranssonin tytärpuoli.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944513

Kistolan viimeisellä tilalla mainitaan isäntänä Mats Sigfridsson, vaikuttaisi tuon Britan veljeltä, joka käräjöi perinnöstä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944515

[Jari Latva-Rasku]

Ilmeisesti juuri Lassilassa ja Koortissa oli alunperin isännät Lars ja Pofvall Sigfredsson.

Tarkennuksena voisi todeta, että Kistolassa on 1600-luvun alusta alkaen ollut isäntänä Michell Hansson. Tilat ovat ilmeisesti olleet eri aikoina merkitty eri järjestykseen ja Koortin isäntä on koko ajan ollut Michell Hansson. Tämän voi päätellä vertailemalla kylän tilojen kokoja. Näyttäisi myös, että kylän ensimmäinen ratsutila olisi ollut Koorti. Tästä on maininta vuoden 1604 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1703407).

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944514

Halikko 22.8.1625
Agnes Erichsdotter (i Hussoi i Pemar sochn) kiistelee Kirstin Andersdotterin (i Kistola) kanssa perinnöstä.

Halikko 1626
Mats Sigfridsson (i Kistola uthi Salo Booll) ilmoittaa ottaneensa verohylyn Kistolassa (6 öre skatt)

Halikko 1627
Mickel Matsson ottanut verohylyn Kistolassa

Axel Mattssonin perässä 1639 oleva ilmaus st.sgr siis lienee lankopuoli, eli tarkoittaisi, että Axel oli Henrik Jöranssonin vaimon velipuoli. Eli Axel Mattsonin ja Brita Sigfridsdotterin äiti oli yhteinen, elikä Gertrud Olsdotter.

Kuka sitten oli Gertrudin puoliso Mattsin lisäksi?

Koska Brita Sigfridsdotterin yhteydessä Gertrud on mainittu äidiksi, voivat isät olla, joko Sigfrid Nilsson tai Sigfrid Larsson.

Koska Sigfrid Larsson on ilmeisesti Lassilan isännän Lars Sigfridssonin poika, ja Britan puoliso isännöi Lassilaa, voi ajatella, että Sigfrid Larsson oli Britan isä ja Gertrudin puoliso.

Tämä takaa ajoituksen, että Axel Mattson oli iältään mahdollinen Äijälän Erik Jacobsson Kentzerin vaimon Elisabetin isäksi.
Myös Kortin tilalla oleva Zacharias Axelsson sopii Axelin pojaksi.

Ajatus, että Gertrud Ollsdotter olisi uskelan kirkkoherran Olaus Petrin tytär on toimiva, koska pojanpoika on Zacharias.

Toisaalta poika useimmiten ristittiin isoisän mukaan. Tällöin sopiva isoisä voisikin olla:Zacharias Olai (K 1621) Zachris Olofsson / Olsson
S kaiketi Uskela. V Uskelan aiempi kirkkoherra Olaus Petri (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1878) ja N.N.
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Perttelin kappalainen ainakin jo 1589, mahdollisesti Uskelan vt. kirkkoherra 1593–1594, kirkkoherra 1609.
Zacharias Olai (”Her Zacharias Kijrkoherde i Uskila”) sai Kuninkaallisen Majesteetin määräyksestä kirjeellä 3.3.1617 korvausta kustannuksista, joita hänelle oli aiheutunut.vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa takia.
K Uskela 1621.
P Scholastica Jönnsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja allekirjoitti ja sinetöi miehensä sinetillä vuoden 1621 kymmenysveroluettelon 25.5.1622.

Kiinnostavaa kyllä Kistolan Lassilan tilan naapuri, joka oli kylän 1. ratsutila oli Korti, jolla oli isäntänä Hans Michelsson.

Vuoden 1622 maakirjassa 2 manttaalin Lassilan isäntänä on Sigfred Larsson, ilmeisesti edellisen isännän poika ja 1 2/3 manttaalin Koortin isäntänä on Hans Michelsson. Lassila ja Koorti on merkitty ratsutiloiksi.

Vuonna 1633 on 2 manttaalin Lassilan isännäksi merkitty Sigfrid Nilsson ja 1 2/3 manttaalin Koortin isäntänä on Jöran Bertilsson. Koortissa on vuonna 1634 tytärpuoli Kharin Jönsdotter. Hän voisi olla aikaisemman isännän Hans Michelssonin tytär.

Hans, Johan ja Jöns ovat saman nimen muotoja.

Miksi Zacharias Axelsson on 1646 Kortin isäntänä selittynee sillä, että äitinsä Skolastica Jönsdotter, kirkkoherra Zacharias Olssonin vaimo oli Kortin Hans/Jöns Michelssonin tytär ja Zacharias peri äitinsä kautta tilan.

Uskelan historia kertoo Kistolan ratsutilallisen pojan Zacharias Axelssonin kuoleen 1658 Tanskan sodassa.

[Benedictus]

Zacharias Axelsson ei taida olla ihan tavallinen ratsutilallinen, sillä Turun käräjäkirjoista löytyy kiinnostavia tietoja perheestään.
Olisiko tuohon aikaan ollut toista saman nimistä henkilöä?Tuskin, koska nimet ovat aika harvinaisia.

Siis Zacharias kuolee 1658.

Turku 1660
Raatimies Robert Rancken määrätään edesmenneen Zacharias Axelssonin alaikäisten tyttärien huoltajaksi.

Turku 1661
Robert Ranckenin vaimo ilmeisesti kuollut, joten hänellä mainitaan olevan huollettavina sekä omat alaikäiset lapset että vaimon siskoksen äidittömät ja isättömät lapset. Robert haluaa nyt luopua edesmenneen Zachariaksen lasten huoltajuudesta.

Turku 1662
Edesmenneen Zacharias Axelssonin lasten uusiksi huoltajiksi määrätään Jochim Witfot, Hans Baxter ja Johan Rancken

Robert Rancken (namnet skrefs ock Rancke, Ranck, Rankki; själf skref han Ranken), f. 1600. Nämnes i Åbo stads annaler från 1625, och hade antagligen inflyttat en kort tid förut,ty i 1625 års borgarelängd förekommer han ej. År 1635 hade han af underståthållaren Henrik Hörling blifvit förordnad till rådman, men tillbjöd sig "gärna vilja gifva 100 daler, såframt han med det ämbetet kunde förskont blifva"; han måste dock aflägga ed s. å. 25.5. Stadens representant vid 1650 års riksdag; d. 1666 och begr. 16.9. s.å. i Åbo domkyrka. Förärade 1632 till domkyrkan en kista glas. Dref ej synnerlig handel, utan lefde mest i stillhet. - Gift i senare hälften of 1620-talet med Elin Johansdotter Klöfverblad, f. omkr. 1602. d. 1661 eller 1662, i hennes 2 gifte, dotter af advokatfiskalen i Åbo hofrätt Johan Ottesson Klebladt, hvars söner Erik och Aron blefvo adlade Klöfversköld, med en ryttmästaredotter Stålhandske, samt enka sedan 1623 efter handlanden i Åbo Willam Jämse.
Barn:
Elisabet, d. 1682 och begr. 17.12. s.å. Gift l:o med Hans Johansson, som var d. 1650; - 2:o med handlanden i Åbo Filip Belkou (Bielckow), ; d. 1656.
Sofia, f. 30.9.1631, d. 1.5.1668. Gift 12.11.1648 med handlanden, sedan rådmannen i Åbo Johan Såger d. y., d. 1684, i hans 1 gifte.
Johan se tab. 2.

[P-L H]

Hei

Löysin omalta koneelta jonkun verran tämän ketjun kadonneita viestäjä.
Yritänkö palauttaa niitä, vai onko joku jo tekemässä palautuksia.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Löysin omalta koneelta jonkun verran tämän ketjun kadonneita viestäjä.
Yritänkö palauttaa niitä, vai onko joku jo tekemässä palautuksia.

t. Pirkko

Kuluneen vuoden aikana on Astrenius-keskusteluun kertynyt lukuisia uusia havaintoja 1600-luvun maakuntarajat ylittävistä sosiaalisista verkostoista. Vaikka havainnoilla ei ole voitu selittää Isak Erikssonin sukua muuta kuin arvauksen verran, löydökset ovat sinällään arvokkaita. Kun esimerkiksi Isak Erikssonin äiti löytyy, hän putoaa valmiiseen paikkaan palapelissä. Ainakaan minulla ei ole mitään viestejä tallella.

[Benedictus]

Astrenius-ketjun viestit vuoden ajalta käsittelevät melkoisen laajaa aluetta läntisessä Suomessa.
Ketjun sivutuotteena on tullut esille valtaisa joukko tuntemattomia sukuhaaroja moniin tunnettuihin sukuihin ja henkilöverkkoja heidän välillään.

Harmittaa ettei ole itse hoksannut tallentaa ketjun tietoja, kun on uskonut ylempiin voimiin.

Toivoisinkin, että kaikki TE, joilla on viimeisen vuoden viestejä tallessa, ystävällisesti laittaisitte niitä tänne esille.

Aurinkoisin terveisin Turusta, Pitkänsalmen rannalta, ei kummaltakaan puolen jokee.

Pentti Kamberg

[P-L H]

Hei

Ajalta 27.4.2012-31.1.2013 löysin sähköpostista 79 tallessa olevaa tämän ketjun viestiä. Helmi ja Maaliskuu on vielä katsomatta.

Kopiointi ja palautus ketjuun kestää vielä jonkin aikaa, yhteen viestiin ei näitä kaikkia saa mahtumaan.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Palautuksena ketjun kadonneita viestejä. En tiedä montako viestiä puuttuu tai sitä toimiiko linkit enää kopioinnin jälkeen.

t. Pirkko

Benedictus 27.4.2012

Emernetia Simonsdotter Greekistä löytyy Genoksen artikkelista tietoa mielenkiintoista tietoa ja laaja sukuselvitys.

Brita Greek,gift med proviantmästaren Simon Ambrosiusson i Helsingfors. Dettaframgår av en släktlinea som presenterades vid arvskiftet efterOletta Greek år 1640[23(http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm#23 (http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm#23))]och som vederlägger de i tryckt litteratur förekommande uppgifternaatt Simon Ambrosiusson och Bertel Greek d.ä. skulle ha varit bröderoch att den förres hustru hette Brita Jakobsdotter Svart. I flerabevarade brev kallar Bertel Greek visserligen proviantmästaren "kärebroder Simon"[28(http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm#28 (http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm#28))],men det var givetvis svågerskapet som motiverade detta val avtilltal. Proviantmästaren avrättades som kungatrogen 1599, och hansänka gifte senare om sig med Klas Andersson Skalm till Storgård. Simon Ambrosiusson använde själv aldrig namnet Greek, men hans trebarn antog moderns namn:
Carl Greek, assessor vid Åbohovrätt,
Emerentia Greek, gift 1) med Torsten Henriksson(Blåfield) till Dikarböle och 2) med hauptmannen Per Johansson
samtBrita Greek,: gift med Ivar Gustavsson Blåfield tillSaustila.

Genom assessor Carl Greeks fyra söner blev dennayngre släkt Greek vidaspridd.

http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm (http://www.genealogia.fi/genos/53/53_129.htm)

Benedictus 4.5.2012

Sauvon Fröjbölessä näkyvä Erik Jacobsson ei ole Uskelan Äijälän ErikJacobsson vaikka läheltä liippaa, sillä 1680 löytyykäräjämaininta, joka kertoo Erik Jacobssonin olevanhengissä.

Äijälän Erik Jacobsson sensijaan kuoli jo1673.

Fröböhlen Erich Jacobsson on hengissä vielä 1680 kunantaa vaimon siskonpoika Carl Joestssonille kunniallisuustodistuksentämän lähtiessä suutarin oppiin Rääveliin. Vanhemmatpuukslagaren Joest Öndesson (vai mikä se oikea muoto oli) jaedesmennyt Anna Peersdr.
Koska Fröjbölen Erikin nimen yhteydessämainitaan hustru Brita, lienee tämä Anna Persdotterin sisar, PerJohanssonin jommasta kummasta avioliitosta.

Eli voimme sulkeaFröjbölen Erikin pois tutkittavista.

Benedictus 11.5.2012

HenrichLarsson Kuttu (välillä Kuddu). Voi olla myös Kudde. Hänellä olipieni velkajuttu Erich Jacobssonin kanssa 1663..

Turunkämnerinoikeus 1654
Henrich Kudda esitti edesmenneen veljensäraatimies Sigfrid Salkon tilikirjasta, että lainlukija JosefJacobsson Ilkka on velkaa 32 taaleria

Tuo Erik Jacobssoninrahanlainaaja on siis Henrik Larsson Kute eli Sigfrid Larsson Salkonveli.

Turun kämnerinoikeus 13.12.1662
Henrich LarssonKuta esittää panttaustodistuksen ja vaatii Erich JacobssoniltaUskelan Äijälänkylästä 22 taaleria ja kahden pojan vuoden ylläpitokustannuksia.

Turun kämnerinoikeus 1666
HustruMalin Matsdr Kuta riitelee Anders Johansson Töyckärin (Pälkäneeltä)kanssa 20 taalerista. Kyse ilmeisesti Malinin edesmenneen miehen Henrich Larsson Kutan hautauksesta. Mainitaan myös Margareta Winterberg von Deber ja edesmenneen Sigfrid Larsson Salckonperintö.

Turun kämnerinoikeus 1665
Michel MårtenssonRääf Sauvon Kärkistenkylästä toimittanut edesmenneelle Henrich Kutalle viljaa. Eskil Jöransson Kuta hoitaa asiaa.

Turunkämnerinoikeus 1665
Hustru Malin Matsdr Kuta ja vävy JörenOlofsson riitelevät 100 taalerista. Malinin mies Eskil Kuta mainitaan.

Turunkämnerinoikeus 1665
Jören Olofsson ja Malin Matsdr sekätytärpuoli Walborg Henriksdr (Jöranin vaimo ja Henrik Larsson Kutan tytär). Mainitaan vielä Malinin uusi mies Eskil Jöransson Kuta.

Benedictus 11.5.2012

ErikJacobsson Kentzerillä oli viimeinen vaimo Margareta Andersdotter.
Tästä löytyykin turhankin runsaasti tietoa,verraten aiempiin vaimoihin joista on vain etunimi.

Turunkämnerinoikeus 30.7.1672
Edesmenneen Simon Eskilsson Snickarenvanhin poika Jacob Simonsson esittää päätöksen 8.8.1670 niistä100 taalerista, jotka jäivät lapsille isän perinnöstä 1662(viimeinen vuosi epäselvä, mutta näyttää kakkoselta) ennenkuinäiti Margareta Andersdr meni uuteen avioon Erich Jacobssonin kanssa.Jakob on saanut oman osansa, mutta veli Erichin ja sisko Marian osatovat liinakankuri Anders Henrikssonilla, joka oli Simon Snickarennaapuri ja hyvä ystävä.

Turun kämnerinoikeus8.8.1670
Margareta Andersdr Uskelan Äijälänkylästä kertooentisen miehensä puuseppä Simon Eskilssonin kuolleen jokin aikasitten täällä Turussa. Heillä oli kolme lasta Jacob, Maria jaErich . Margaretan uusi aviomies Erich Jacobsson otti alaikäiset lapset huollettaviksi ja nyt vanhempi pojista Jacob on tullut aikuisikään ja vaatii isänsä perintöjä.

Tässä siis selviää Erik Jacobsonin viimeinen vaimo ja vielä lapsetkin ja entisen puolison ystävätkin.

[P-L H]

Jatkoa edelliseen .....

Benedictus 23.5.2012

Tässä on koostetta vanhemmista käräjäjutuista koskien Erik Jacobssoniaja Walborg Mattsdotteria.

Seuraavat jutut on kerätty vuosilta1644-45 ja 1650-59.
Erich Jacobsson ja muita Äijälän käräjätapauksia (tärkeimmät)

Huittisten käräjät21-23.3.1644
Erich Jacobsson esiintyy Mauritz Hornin kirjurina yhdessä paikallisessa viljakiistassa, jossa esitetään Erichin kirjoittama kuitti21.5.1642.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847749 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847749)

Halikonja Uskelan käräjät 21-23.10.1644
Hustru Wallborg Matsdr (iSaloby) valittaa Thomas i Putaalalle, että tämä on luvannut kullatun sormuksen langolleen Zacharias Jöranssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739884 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739884)

Halikonja Uskelan käräjät 7-8.3.1645
Thomas Larsson (i Påijåby ochBiernå sochn) epäilee Thomas Simonssonin (i Äijälä) käyneen"luvattomasti" vaimonsa luona. Thomas Simonsson puolustautuu ja kertoo nukkuneensa velipoika Simon Simonssoninkanssa. Todistamassa isän äiti Margareta sekä Sigfrid Påålsson(i Äijälä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739914 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739914)

Halikonja Uskelan käräjät 13-14.6.1645
Kappalaisen leski WalborgSalosta syyttää Jöran Bertilsson (i Pullala), joka vienyt lesken härän ja maksanut härällä sakkonsa. Mukana myös Sigfrid (iÄijälä)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739936 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739936)

Halikonja Uskelan käräjät 13-14.6.1645
Nimetään miehet jakamaan perinnöt Erich Jacobsson (på Kärkis) ja Thomas Simonssonin (iÄijälä) välillä. Erichin miehet ovat: Christer Matsson sekä Mats Salosta ja Thomaksen miehet ovat Jacob Hakastaro(?) ja Hindrich(i Tattula)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739937 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739937)

Halikonja Uskelan käräjät 17-18.10.1651
Tuomitaan Erich Jacobsson (iÄijälä) maksamaan Johan Johanssonille Turusta 10 hopeataaleria maapalasta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783179 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783179)

Halikonja Uskelan käräjät 30.6-1.7.1652
Thomas Larsson (i Äijälä)tuomitaan maksamaan vuoden 1647 verot Jacoilan talosta Halikossa.Kirjanpitäjä Elias Jönssonin mukaan Thomas on velkaa entiselle nimismiehelletms.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783214 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783214)

Halikonja Uskelan käräjät 5-7.6.1653
Asetettiin joukko miehiä sovittelemaan raha-asiaa majuri Johan Christerssonin (till Wyborg) ja Erich Jacobsson (i Äijälä)välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783277 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783277)

Perniönkäräjät 10-11.6.1653
Thomas Simonsson (i Äijälä) ja uskotut miehet jakavat pesän edesmenneen Lars Hinderssonin (i Poijoby)jälkeen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783282 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783282)

Halikonja Uskelan käräjät 12-13.10.1653
Hans Ekelöf syyttää Erich Jacobssonia ja Thomas Larssonia Äijälästä metsäpalon sytyttämisestä (juttua käsiteltiin useilla käräjillä)

Halikonja Uskelan käräjät 5-6.7.1654
Asetetaan kihlakunnantuomari Arfwed Matsson, Herra Erich (i Salo), Mats Hämmäis ja Mats Achtela mittaamaan edesmenneen Herra Henrikin Salosta jälkeensä jättämä perintö
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783329 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783329)

Halikonja Uskelan käräjät 2-3.4.1655
Sveno Kaliander esittää Mauritz Hornin kirjelmän 15.7.1653. Kyseessä joku velka Joachim Wargentinille Turussa. Vastaamassa Hornin kirjuri Erich Jacobsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783236 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783236)

Halikonja Uskelan käräjät 2-3.4.1655
Sveno Kaliander ilmoittaa, että edesmenneen Salon kappalaisen Herra Henrikin edesmenneen lesken Wallborg Matsdotterin perintö on Erich Jacobssonin (i Äijälä)hallussa, johon sukulaiset eivät luota ja on päätetty inventoidaperintö uudestaan tai jotain sellaista..
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783363 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783363)

Halikonja Uskelan käräjät 27-28.7.1655
Sveno Kaliander moittiiedesmenneen Wallborg Matsintyttären Salosta perintöosaa, jonkaErich Jacobsson onsaanut
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783380 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783380)

Halikonja Uskelan käräjät 24-26.2.1657
Kihlakunnantuomari ArfwedMatsson yhdessä nimismies Thomas Claessonin (i Händälä) kanssajakavat edesmenneen Herra Henrikin sen osan perintöä Salossaolevien perillisten kesken, joka on Erich Jacobssonin hallussa(?).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783435 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783435)

Marttilankäräjät 3-4.2.1657
Kihlakunnantuomari Gustaf Grass ostanutniityn lainlukija Arfwed Matssonilta, jonka tämä on hankkinutedesmenneen Salon kappalaisen Herra Henrikin siskolta AgnisSimonsdotterilta (onko perässä sukunimi vai paikka?Kauholma?)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783443 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783443)

Halikonja Uskelan käräjät 8-10.10.1657
Thomas Simonsson (i Äijälä)ja isänveli naapurista Erich Jacobsson tapelleet. Samoilla käräjillämyös riitaa hevosesta ja juttua Äijälän ratsumies JacobSimonssonista, joka pannut paksuksi Margeta Matsintyttären japaennut Puolaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783451 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783451)

Halikonja Uskelan käräjät 8-10.10.1657
Erich Jacobsson (i Äijälä)kertoo maksavansa edesmenneen vaimonsa ruumisrahan seuraavillakäräjillä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783453 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783453)

Halikonja Uskelan käräjät 5-6.2.1658
Staffan Matsson (på Lemmo gårdoch Biernå sochn)antanut lainaksi viljaa 6 tynnyriä, kaksi härkääja kaksi lehmää Thomas Simonssonin isälle Simon Jacobssonille (iÄijälä). Thomas puolustautuu ja väittää, että isän veli ErichJacobsson on vienyt kaiken, niin kiinteän kuinirtaimen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783473 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783473)

Halikonja Uskelan käräjät 25-26.10.1658
Tuomitaan Erich Jacobsson (iÄijälä) vastaamaan Tukholmalaisen kalastajan Johan Henderssoninvaateisiin, jota edustaa Hendrich Henricsson (i Sauru i Biernåsochn)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783496 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783496)

Halikonja Uskelan käräjät 12-13.10.1659
Rykmentinkirjuri Erich Sundellvaatii Thomas Hinderssonilta viljaa, mutta leski on antanut sen ErichJacobssonille Äijälään. Seuraavalla sivulla on esillä ErichJacobssoninrajariitoja.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783562 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783562)

Halikonja Uskelan käräjät 12-13.10.1659
Edesmenneen Claas Beureuksenperilliset kiistelevät Hästöö nimisestä saaresta, joka kuuluuMaijniemen tilaan. Todistajana Kärkisten tilan entinen vouti ErichJacobsson (i Äijälä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783563 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783563)

YLLÄON USEITA VALBORG MATTSDOTTERIN PERINTÖÖN LIITTYVIÄ JUTTUJA,TUTKIJA ON VAIN SELVITTÄNYT PÄÄPIIRTEET JUTUISTA, EI VÄLTTÄMÄTTÄKAIKKIA SISÄLLÖSTÄ.

ERITYISEN KIINNOSTAVA ON MAININTA, ETTÄSVENO KALIANDER MOITTII ERIK JACOBSSONIN SAAMAA PERINTÖOSAA 27.7.1655.
OLIKO SIIS ERIK MYÖS PERINNÖNSAAJA?
Benedictus 7.6.2012

Syynävaikeuteen löytää Isak Erikssonin äiti voisi olla, että niinJakob Thomasson kuin Erik Jakobssonin ensimmäinen puoliso voisivatolla peräisin muualta kuin Uskelan seudulta. Oli myös enteellistä,että Erikin veli Olof muutti Poriin.

Uudenkaupungin raastupa9.4.1648
Turkulaisen porvarin Erich Johanssonin valtuuttamanaJohan Jörensson vaatii Olof Jacobssonilta entisen Uudenkirkonkirkkoherra Henrikin rahoja, jotka Erich lainannut edesmenneelle PeerPyrrille (porvari Uudessakaupungissa?). Olof Jacobsson kertoo, etteihänen vaimonsa ole perinyt entiseltä mieheltää (Peer Pyrriltä)mitään, joten Erich Johansson voi periä saatavansa edesmenneenHenrich Pyrrin pojalleen testamentatusta talosta.

OlofJacobsson näyttäisi kuolleen 1650-51, koska hänen talonsa siirtyiperillisille alkuvuodesta 1652.

Poristaei ole löytynyt Olof Jacobssonia, joka passais Erikin veljeksi. TämäUudenkaupungin porvari sopisi ajallisesti, mutta ...

Rahojenperijä näyttäisi olevan Erik Johansson Silvast, khr Henrikinvaimon 2. puoliso.
Henricus Andreae (K 1643) *HenrikAndersson*
Kalannin(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5024))(Uusikirkko T.l.) kappalainen mainitaan jo 28.5.1612, samallaUudenkaupungin(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5113 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5113))kaupunginsaarnaaja todennäköisesti 1618–1619; Kalanninkirkkoherra 1629.
Pappilan rakennukset pääsivät HenricusAndreaen aikana rappeutumaan. Kirkon saarnatuoli mainitaankunnostetuksi 1635.
KKalanti 17.4. (28.2.?) 1643 (seurakunnan tilikirjojen mukaan).
PAnna N.N. hänen 1. avioliitossaan, K leskenä Turku (haudattiinsamaan hautaan toisen puolisonsa kanssa 1.12.) 1667.
Anna N.N.:nP2 1644 Turun kaupungin porvari ja raatimies Erik Johansson Sylvast,K Turku, haudattiin omaan hautaansa tuomiokirkkoon 7.3.1658.

Benedictus 29.6.2012

Jalosukuiset"Hannu Jaakonpoika Pil, Juvan herra, ja Yrjö Jaakonpoika Pii,Mälkilän herra, haastetaan 1637 aatelisuuttansa todistamaan "hänenkreivillisen armonsa eteen". (3399; 47.).

Yllä olevatveljeksistä Jöran Jacobsson Pihl näkyy Halikon Keravuoren Sepänisäntänä.
Veljensä Hans/Jöns/Johan Jacobsson Pihl näkyytaasen Halikon Juvan tilan isäntänä.
-siis Hans Pihl, ei oleMarttilan Tarvasjoen Juvan kartanon isäntä, vaan Halikon Juvanisäntä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9655)

1639Juvalla näkyy Hans Jacobsson säteri, yläpuolella Jacob HanssonPijl.

*Juva* on kylä Halikon(http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikko))kunnan pohjoisosassa Vaskiolla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaskio (http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaskio)).Kylä sijaitsee Halikonjoen(http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikonjoki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Halikonjoki))alkupäässä sen läntisellä puolella. Kyläalueeseen kuuluu kapeaja pitkä maakaistale, joka jatkuu luoteeseen aina Kumionojaansaakka. Juvan nykyinen asutus on keskittynyt Pitkäojantienvarteen.
Juva on Melkolan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Melkola (http://fi.wikipedia.org/wiki/Melkola))tytärkylä. Omaksi kyläkseen Juva lienee kehittynyt1300–1400-lukujen aikana. Kylässä oli 1500-luvulla kaksi tilaa,joista toinen kuului Perniön Melkkilän kartanolle(http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Melkkil%C3%A4n_kartano&action=edit&redlink=1 (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Melkkilän_kartano&action=edit&redlink=1)).Kylän molemmat tilat siirtyivät Joensuun kartanon(http://fi.wikipedia.org/wiki/Joensuun_kartano (http://fi.wikipedia.org/wiki/Joensuun_kartano))omistukseen 1700-luvun loppuun mennessä. Juvan alkuperäinenkyläkeskus sijaitsi hieman etelämpänä keskellä nykyisiäpeltoja. Isojaon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isojako (http://fi.wikipedia.org/wiki/Isojako))1780–1781 jälkeen maatilat siirrettiin omien maidensa keskelle japerinteinen kylärakenne rikkoutui.

kysymyson se, miten veljekset liittyvät Perniön Melkkilänkartanoon?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9155 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9155)
Yllänäkyy Jacob Hansson Juvalla, lienee veljesten isä?

Halikonja Uskelan käräjät 25.–26.9.1678 f. 132 (Första gången upbödzÄijälä Ryttare hemmanet Studenten Jsaacus Erici Arendatoren GustafErichsson för 450. D:r K: m:t i kiöp uplåthit, som kiöpbrefwetwidare uthwijsar)
Isak Eriksson Kentzer myi Äijälän GustafEriksson Pihlille.

Yleensä tuolloin kauppoissa pyrittiinsuosimaan sukulaisia.
Tuosta voisi pohtia, mikä olisi ollutIsakin ja Gustafin välinen sukulaisuus.

Toisaalta Isakintyttären puoliso oli luultavasti Pihl sukuinen. Etsin tiedonmyöhemmin esille.

[JiiPee72]

Minulla olisi 4 word-tiedostona tallessa ketjun viestit väliltä 23.2.2012-16.3.2013.
Noiden lisäksi on myöskin samanlaisena tallessa pitkälti toista sataa muuta keskustelua. Olen noita poiminut talteen, vaikka vaan muutamissa ollut itseä kiinnostavaa tietoa.

[P-L H]

Jatkoa edelliseen .....

JariLatva-Rasku 21.8.2012

---Quote (Originally by P-L H)---
Milloin ja missä tämä Jacob Graan on elänyt?

t. Pirkko
---End Quote---

Itselläni ei ole minkäänlaista aikaisempaa tietoa Jacob Graanista, mutta näyttäisi, että hän on ainakin lyhyen aikaa ollut Kokemäellä, Swen Ruskin kirjurina:

Kokemäen käräjät 12.–14.9.1681 s. 448 (Då förekom Befalningzman Wälbet:de Swen Rusk och beswärade sigh öf:r sin Skrifware _JacobBertilsson Graan_, som skall han nu under denne Tingztijden beskylt hans hustro Elisabetha Trumbel och döttrar Kirstin och Ebba ... beroopade opå wittnen, the ther intet woro tillstädes, som ähre Lagläsaren Wäl:t Petter Bladh ...);

Samainen Jacob taitaa olla Ruskin yhteydessä "Haffingin" kylällä vielä vuonna 1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224570 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224570)) ja sitä ennen Paistilan Köönikässä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224617 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224617)).Tällaiseen aikaan esiintynyt kirjuri voisi vallan hyvin olla jollakin tavalla oppineen poika ja syntynyt noin 1600-luvun puolivälissä sekä siten ainakin ikänsä puolesta olla Nils Kotteruksen puolison veli.

JariLatva-Rasku 23.8.2012

Mikäli Elisabeth Stiernkors oli Lars Månsson Stiernkorsin tytär, hänen ensimmäinen puolisonsa ol i Carl Starck, jonka vaakunassa oli kaksi tähteä, ja toinen puoliso oli Arvid Renner. Ainakaan minulla ei ole tietoa, kuka hän oli. En tarkistanut näitä tietoja.
Renneruksia silti oli Lokalahden lähiseudulla. Heitä löytyy ylioppilasmatrikkelista.

Rauman kirkkoherra Mikael Rennerus Michael Jacobi, Borealis 730(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=730 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=730)). Vht: raumalainen laivanrakentaja, raatimies ja kirkonisäntä Jakob Tomasson Snickari († 1672) ja Malin Staffansdotter Renner. Ylioppilas Turussa 1649/50. † Raumalla 1677.

Pso: 1:o 1659 Anna Jakobsdotter Voijola († 1660); 2:o 1661 Maria Andersdotter Neocleander († 1670); 3:o 1672 Elisabet Claesdotter Alanus tämän 2. avioliitossa († 1703).

Maria Andersdotter Neocleanderin vanhemmat olivat Rauman kirkkoherra,FM Anders Neocleander (Andreas Nicolai, yo Uppsalassa 10.1625, † 1656) ja Anna Arndtsdotter Stjerna tämän 1. avioliitossa.

Maria Neocleanderin äidinpuoleinen täti taisi olla Taivassalon kirkkoherran Claes Brenneruksen toinen puoliso Iliana eli Juliana, joka vielä eli, kun Astreniusten kantaäiti Juliana Månsdotter todennäköisesti kastettiin äitinsä enon Claes Brenneruksen toimesta.

Kuten hyvin tiedetään Måns Larsson oli Claes Brenneruksen tyttärenholhoojana silloisen majuri Christer Carpelanin kanssa.

Måns Larsson oli sukulaisuussuhteessa Taivassalon seudun aatelisiin tai sitten edist i näillä sosiaalisilla suhteilla voudinhommiaan aatelisten palveluksessa. Selvyyttä kummasta oli kysymys tuskin koskaan saadaan.

Benedictus 26.8.2012

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8014 (http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8014)
Palmskiöld

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=7989 (http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=7989)
Palmfelt

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8000 (http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8000)
Palmqvist

JariLatva-Rasku 27.8.2012

Savon tuomiokirja tietokannassa(http://www.sukuhistoria.fi/savontk/index.php?p=show&show=tapahtuma&id=395)mainitaan (http://www.sukuhistoria.fi/savontk/index.php?p=show&show=tapahtuma&id=395)mainitaan) Turun hovioikeuden asessori Petter Thesleff(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65)), joka oli vuosina 1654-64 Pien-Savon kihlakunnan tuomari. Hänen kihlkunnan voutinsa oli nimeltään Erik Larsson.

Thesleffin toinen puoliso oli nimeltään Katarina Hansdotter Schmedeman. Mahdollisen Kristoffer Platzmanin sukulaisen Henrik Claesson Platzmanin(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U180)serkku (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U180)serkku) oli Katarina Schmedemanin veli Hans Schmedeman(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=815 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=815)). Katarinan ja Hansin isä oli Viipurin pormestari. Erik Larssonin kanssa tekemisissä olleen toisen voudin Simon Carellin/Careelin nimi tarkoittaa karjalaista. Simon Careel oli Kirstin Platzmanin toinen puoliso kihlakunnan vouti LarsJönssonin jälkeen.

Erik Larsson olisi aivan hyvin voinut vierailla Savossa voudinhommissa ennen avioitumistaan Karkun kirkkoherran Collinuksen tyttären kanssa. On vain vaikea yhdistää siihen Isak Erikssonia

Benedictus 26.8.2012

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8014 (http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8014)
Palmskiöld

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=7989 (http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=7989)
Palmfelt

http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8000 (http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8000)
Palmqvist

JariLatva-Rasku 27.8.2012

Savon tuomiokirja tietokannassa(http://www.sukuhistoria.fi/savontk/index.php?p=show&show=tapahtuma&id=395)mainitaan (http://www.sukuhistoria.fi/savontk/index.php?p=show&show=tapahtuma&id=395)mainitaan) Turun hovioikeuden asessori Petter Thesleff(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U65)), joka oli vuosina 1654-64 Pien-Savon kihlakunnan tuomari. Hänen kihlkunnan voutinsa oli nimeltään Erik Larsson.

Thesleffin toinen puoliso oli nimeltään Katarina Hansdotter Schmedeman. Mahdollisen Kristoffer Platzmanin sukulaisen Henrik Claesson Platzmanin(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U180)serkku (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U180)serkku) oli Katarina Schmedemanin veli Hans Schmedeman(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=815 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=815)). Katarinan ja Hansin isä oli Viipurin pormestari. Erik Larssonin kanssa tekemisissä olleen toisen voudin Simon Carellin/Careelin nimi tarkoittaa karjalaista. Simon Careel oli Kirstin Platzmanin toinen puoliso kihlakunnan vouti LarsJönssonin jälkeen.

Erik Larsson olisi aivan hyvin voinut vierailla Savossa voudinhommissa ennen avioitumistaan Karkun kirkkoherran Collinuksen tyttären kanssa. On vain vaikea yhdistää siihen Isak Erikssonia


JariLatva-Rasku 28.8.2012

---Quote (Originally by Jari Latva-Rasku)---
Alaskartano näyttäisi ainakin jonkin aikaa pysyvän Mårten Larssonin suvulla ja siellä mainitaan myös Anders Mårtensson, joka voisi olla sama kuin saman kylän Anttilan isäntä. Näin ollen Mårten Larssonin jälkeläisillä olisi ollut hallussaan yhteensä kohtuulliset 2 manttaalia.
---End Quote---

Jos oletetaan, että Måns Larsson vois i olla Mårten Larsson, niin omistuksiin liittyisivät myös Lokalahden Tammisto ja Mårten Larssonin veljen Olof Larssonin omistukset Vartsalan Pohjankylällä, eli oletetuilla jälkeläisillä ja sisaruksilla olisi ollut hallussaan enemmän kuin 4 manttaalia maata. Omaisuus olisi paisunut vuosien saatossa jakamisen sijaan. Tällainen riittäis i vallan hyvin rälssivoudin lähipiirinoheistoimeentulon turvaamiseksi.

Silti vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Måns Larsson olisi Mårten Larsson. Miksi Tukholmalainen aatelinen olisi palkannut taivassalolaisen voudin, vaikka tämä olisikin entisen kirkkoherran vävy ja silloisen kirkkoherran sisaren vävy. Anna Alftanan pitäisi ainakin kuulua Ericus Erici Alftanuksen vanhimpien lapsien joukkoon ja Annan olisi pitänyt syntyä viimeistään noin vuonna 1615 sekä kuolla äitinsä vuonna 1664 järjestetyn perinnönjaon jälkeen. Måns Larssonin olisi pitänyt syntyä viimeistään noin vuonna 1610.

Mårten Larssonin ja puolisonsa Annan mahdollisesti vanhin poika olinimeltään Matts, eli ei Lars tai vaikkapa Erik. Måns Larssonia kutsuttiin kuolemansa jälkeen erehdyksessä etunimellä Matts Larsson i Hylkilax.

Taivassalon 1592 kuolleen kirkkoherran Matts Mikaelis Carpelanin leski Elisabet Eriksdotter Krankin tiedetään kuolleen vuonna 1606 poikansaLars Mattsson Carpelanin aatelistilalla Taivassalon Viiaisten kartanossa. Mitään viitteitä yhteyksistä Måns Larssonin ja Anna Alftanaan ei kuitenkaan ole löytynyt. Viiaisten koko sivutiloineen lienee ollut noin 6 manttaalia.

JariLatva-Rasku 28.8.2012

Nyt voisi olla hyvä hetki lopettaa Isak Eriksson-vainajan tonkiminen, sillä juuri äsken tätä keskusteluketjua oliluettu 90001 kertaa, vaikka sukutaulu ei ole paljon keskustelun aikana pidentynyt. Karkun lähiseudun pölyisistä papereista on ollut hyötyä Julianan tunnistamisessa, mutta ei juuri Isakin, paitsi pöytäkirja, jossa Isak auttoi ErikLarsson-vainajaa takausasioissa Huittisissa. Erik ja muut voudit taisivat osoittaa Isakin kotitalon paikan. Ei voi myös unohtaa Isak Erikssonin kiireisen käsialan samankaltaisuutta Turun lääninrahastossa ja Karkun katselmusluetteloissa.

Benedictus 28.8.2012

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/203389.html?1229527937 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/203389.html?1229527937)

Utter släkten: Nils Jönsson Sluk och Carin Henriksdotter Flemings dotter

heter "Carin Nilsdotter Sluk". Carin sägs ha levt ca 1490 på Ytterby i Jomala sn och ägde jord i Grelsby, Finnströms sn, år 1544. Hon var gift med bonden Måns Pedersson d ä (d. ca 1578), vilken möjligen med obekräftade uppgifter varit kh i Jomala fs, under mitten av 1500-talet.

Måns skulle ha haft ett skattehemman nr; 6 i Jomala by och uppges som arrendator där åren 1551-1555, samt år 1552 innehade Måns 120 jordmarker och år 1554 var han en av skattebönderna i Jomala by. Hans andra gifte skulle varit med Ursilie Jönsdotter och som änka gifte hon sig med Hans Eriksson Kranck, rikskanslist åren 1578-1598. Måns och Carins kända barn var _ Ingrid Månsdotter_, gift med Simon Danielsson på Lumparby i Lumparlands sn, på Åland, _ Per Månsson_ och _N N Månsdotter_ (källa: Rikskansliet i Sverige 1560-1592, av Ivan Svanelius, FA 2643, folie 9; Ål. H I, sid. 66, 77, 175, 176, 198; Bidrag till Finlands historia, del II, sid. 127, av Reinhold Hausén; Arv. VIII:124; Erik XIV Gustafssons Nämnds dombok, sid. 114-115; Finska biskopsstiftets herdaminne, av K G Leinberg, år 1895).

Taivassalon 1592 kuolleen kirkkoherran Matts Mikaelis Carpelanin leskiElisabet Eriksdotter Krankin tiedetään kuolleen vuonna 1606 poikansa Lars Mattsson Carpelanin aatelistilalla Taivassalon Viiaisten kartanossa. Mitään viitteitä yhteyksistä MånsLarssonin ja Anna Alftanaan ei kuitenkaan ole löytynyt.

Yllä mainitaan rikskanslist Hans Eriksson Kranck jonka vaimo Ursila Jöns-tai Hansdotter oli Måns Persson (Utter?) toinen puoliso.

Hansin sisar ol i taasen Taivassalon khr Matthias Micaelis Carpelanin vaimo Elisabeth Eriksdotter Krank.

Utter klaanin jäsenet olivat valtakunnan ylimpiä virkamiehiä, kuten myös Hans Krank, jonka perhe taasen kuului Turun ylimppään luokkaan ja varallisuuden perusteella rikkaimpiin. Heillä oli myösläheiset suhteet suurporvareihin, joihin kuului Ulfenklou, Måns Larssonin isäntä.

Stiernkors sinetin ja Crister Carpelanin kummiuden perusteella, myösAlftanuksilla oli lähisuhteet Carpelaneihin, voisikin epäillä, että Måns Larssonin ja Anna Alftanan liitto saattoi liittyä sukusuhteen vahvistamiseen.

Lars Matsson Carpelanin omistamilla tiloilla saattoi asua isokin porukka sukulaisia, kuten oli silloin tapana. harmi ettei niiltä ole henkilötietoja.

Benedictus 29.8.2012

1.3.1662*Johan Falkius*, myöhemmin *Falk* Johannes Erici, Narvensis 1525(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525)).Vht: Narvan ruots. ja suom. seurak. kirkkoherra Erik Falk (EricusJohannis, kotoisin Itä-
Götanmaalta,ehkä yo Uppsalassa 1608, † 1645) ja hänen 2. puolisonsa KatarinaValeriansdotter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1.3.1662Falkius Joh. Erici Narv _ 69. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin 1662. 1. Mart. Johannes EriciFalkius. Narvensis. Oraatio 1667 (Stiernman). — Pohjanmaankruununtuomiokunnan lainlukija 1670–71, vapaaherrakuntien 1672–74.† 1674...1678. Pso: 1667 Katarina Nilsdotter Lietzen tämän 1.avioliitossa.
Velipuoli: ylipostitirehtööri, kanslianeuvos javaltiosihteeri Johan Schmedeman 1894(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1894 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1894))(yo 1667, † 1713).
Poika(?):Johan Falck 3602(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3602 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3602))(yo 1689).
Poika(?): Nils Falck, luult. myöh. Falkstedt 4032(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4032 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4032))(yo 1694).
Pson poika: vouti Gustaf Adam Munck 4033(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033))(yo 1694, † 1727).
Lanko: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuriArvid Lietzen 1520(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520))(yo 1662, † 1674).

10.7.1694 *Gustaf Adam Munck* GustavusAdamus Johannis, Ingermannus 4033(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033)).* noin 1679. Vht: Tuutarin (Duderhof) vapaaherrakunnan hopmanniInkerissä Johan Eriksson Munck († 1688) ja hänen 2. puolisonsaKatarina Lietzen tämän 2.avioliitossa.Ylioppilas Turussa 10.7.1694 [Munck] Gust. Adam. I _ ‹–›. Nimion kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin[1694 d.10. Julii] Gustavus Adamus Munck. Ingerm. — Tuomioistuimenvouti (gerichtsvogt) Narvassa. Raatimies 1723. ‡ Narvassa24.2.1727.
Pso: 1723 Anna Falerius tämän 2. avioliitossa (jäileskeksi).
Äidin aiempi pso: lainlukija Johan Falkius, myöh.Falk 1525(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1525))(yo 1662).
Eno: Turun hovioikeuden asiakirjakirjuri Arvid Lietzen1520(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1520))(yo 1662, † 1674).

Velipuoli:Narvan katedraalikoulun lehtori Henrik Munck 3864(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3864 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3864))(yo 1692).

21.10.1692 *Henrik Munck* Henricus Johannis,Ingermannus 3864(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3864 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3864)).* noin 1675. Vht: Tuutarin (Duderhof) vapaaherrakunnan hopmanniInkerissä Johan Eriksson Munck († 1688) ja hänen 1. puolisonsaKatarina Henriksdotter Carstenius. Narvan katedraalikoulun oppilas(1688). Ylioppilas Turussa 21.10.1692 [Munck] Henr. Ingerm _ 198.Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnanmatrikkeliin [1692] d. 21. Octbr. Henricus Munck. Ingerm. Lector Sch.Narvensis. Respondentti 30.6.1697, pr. Torsten Rudeen U385(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U385 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U385)).— Narvan katedraalikoulun teologian lehtori 1699.
Äidin isä:Viipurin piispa, FM Henrik Carstenius 970

(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=970))(yo (1653), † 1683).
Velipuoli: vouti Gustaf Adam Munck 4033(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4033))(yo 1694, † 1727).
Velipuoli: Johan Munck 4660(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4660))(yo 1702).
Velipuoli: luutnantti Karl Munck 4661(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4661 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4661))(yo 1702).
Lanko: Narvan superintendentti, FM ja TT Johan Rungius2903(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2903 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2903))(yo 1681, † 1704).

HENRIK MUNCKIN ISOISÄ OLI SIIS SECARSTENIUS, JOLLE SAMUEL CLAESSON BRENNERUS OMISTI OPINTYÖNSÄ.

kl.1681 *Johan Rungius* Johannes Matthiæ, Satacundensis 2903(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2903 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2903)).* Loimaalla

noin1666. Vht: Loimaan kirkkoherra Matias Rungius 1312(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1312 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1312))(yo 1659, † 1715) ja Anna Walstenius tämän 2. avioliitossa.Ylioppilas Turussa kl. 1681 [Rungius] Johann. [Matthiæ Satac. _148]. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisenosakunnan matrikkeliin [1680/81] Johannes Rungius. | Philos.magister. Lector Scholæ Cathed. Aboensis, deinde Log. et Metaph.Professor, inde Theologiæ Doctor et demum Superintendens Narvensisdesideratissimus | obiit Narvæ 1704. ante expugnationem. Alimmanluokan stipendiaatti sl. 1682 – sl. 1685. Respondentti 24.4.1686,pr. Daniel Achrelius 1565(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1565 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1565)).Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1686 – sl. 1688.Respondentti 27.4.1689, pr. Jakob Flachsenius 787(http://www.hel (http://www.hel/)
sinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=787).Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1689 – sl. 1692. Vihitty papiksiTurun hiippakunnassa helatorstaina 21.5.1691. Respondentti 14.11.1691pro gradu, pr. Petter Hahn 2187(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2187 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2187)).FM 25.11.1691 priimus. Preeses 4.7.1703 pro doctoratu. TT 14.7.1703.— Kotisaarnaajana piispa Joh. Gezeliuksen luona 1691. Turunkatedraalikoulun

lehtori1692. Tyrvään kirkkoherra 1695 (ei astunut virkaan, vaan avustiGezeliusta raamatunselitysteoksen laadinnassa). Turun akatemian ylim.teologian professori 1697, logiikan ja metafysiikan professori1700–01, samalla palkkapitäjänsä Kaarinan kirkkoherra 1698,Liedon 1699 sekä Turun tuomiokapitulin jäsen 1698–1701. Inkerinsuperintendentti Narvassa 1701, samalla Narvan ruots. seurak.kirkkoherra s.v. Synodaaliväitöksen vt. preeses pappeinkokouksessaTurussa 1697. † kaupungin piirityksen aikana Narvassa 3.8.1704.
Pso: (jo 1695) Anna Dorotea Munck (elossa 1710).
kl.1659 *Matias Rungius* Matthias Henrici, Satacundensis 1312(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1312 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1312)).* noin

1640.Vht: Loimaan Onkijoen Ryngän ratsutilallinen, kestikievarinpitäjäHenrik Sigfridsson ja Beata Bengtsdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1659[Rungius] Matth. Henrici _ 60. Nimi on kopioitu Albumista noin v.1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1658/59] MatthiasRungius. | Sacell. in Lomijoki deinde Pastor Ibidem Vigilantissimus.| obiit ætatis suæ Septuagesimo quinto A:o 1715. Tres Filii ejussequuntur Albo huic inscripti, jam etiam denati. — Loimaanpitäjänapulainen 1662, kappalainen 1675, kirkkoherra 1693 (virkaan1695). Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1696. † venäläistenpahoinpitelemänä 1715.
Pso: 1662 Anna Johansdotter Walsteniustämän 2. avioliitossa († 1706).
Psonedell. aviomies: Loimaan kappalainen Johan Brunlöf 503(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503))(yo 1645/46, † 1661).
Setä: ent. apulaispappi Matts Rungius 451(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=451 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=451))(yo 1644/45).
Veli: sotilaspappi Mikael Rungius 2066(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2066 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2066))(yo 1670, † 1697).
Poika: Loimaan kappalainen Henrik Rungius2902(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2902 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2902))(yo 1681, † 1720).
Poika: Narvan superintendentti, FM ja TTJohan Rungius 2903(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2903 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2903))(yo 1681, † 1704).
Poika: Loimaan kirkkoherra Jakob Rungius 2904(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2904 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2904))(yo 1681, † 1723).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius,myöh. Walstenius 146(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146))(yo 1640/41, † 1675).
Vävy: Loimaan pitäjänapulainen AndersGummerus 3703(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3703 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3703))(yo 1690, †
1716).
Vävy(?):Säkylän kirkkoherra Henrik Laihiander 4669(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4669 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4669))(yo 1702, † 1753).

Kiinnostavalla tavalla nuo suvutnäyttävät liittyvän toisiinsa yli Suomenniemen.

Benedictus 29.8.2012

Tässäaiemmin oli keskustelua kummeista, jolloin mainittiin corporalThorsbergin puoliso Annika Paulinus.

Lainaa:
Alkuperäinenlähettäjä *Jari Latva-Rasku* Image:http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif)(http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=122700#post122700 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=122700#post122700))
Mitättömyydestään huolimatta kahdella tavallamielenkiintoisena merkintänä voisi pitää korpraali Tursbergin japuolisonsa Anna Paulinan lapsen kummia "Ingebor Astrenia".(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681202 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681202))

Sivuosumia:
Andreas-pojankummina näyttää toimineen myös Inkerinmaalla syntynyt ja nimelläSegercrantz aateloitu Mårten Enberg, jonka puoliso oli vain noin15-vuotiaana vihitty Iitin kirkkoherran Arvid Paulinin ja esitätiniMaria Ithimaean Katarina-tytär.

Alempanamainittu Anna Maria Paulin oli Katarinan sisar, joten Thorsberginpuoliso tuskin kuului Arvid Paulinin lapsikatraaseen. Kastelapsenetunimestä päätellen hänen isänsä saattoi olla Arvidin melkotuntemattomaksi jäänyt Anders-veli,http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=2743 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=2743)(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2743 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2743)).Lewenhauptkin tuntee kummina mainitun Axel Paulinin, mutta ei hänenvanhempiaan. Axel saattoi olla Annan veli.

Pirkkalanja Messukylän käräjät 12.–13.10.1708 s. 611 (witner, af hwilkaCorporalens Torsbergz hustru Annika Andersdotter Paulina inkallades,emoth hwilken Hendrich Påhlsson Exciperade, efter hon med Länsman[Niels Bengtsson] och des hustru [Anna Pehrsdotter] skall wara iSkyldskap, men som efter derom skedde undersökning befans, sammaskyldskap wara i 3:ie Led, så wida Anna Paulinas Far och Länsmanshustru äro Syskone barn, dy ehrkändes hon för habilt witne, katso5072(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5072 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5072))).

Ylläoleva vahvistaa, että Annika Andersdotter oli AndersPaulinuksen tytär. Anna Persdotter oli Per Paulinuksen tytär eliAndersin serkku.

Benedictus 30.8.2012

TässäBauer -Brandt ketjuun tekemäni Brant selvitys Paltzmanista.

Aiemminpohdittiin Liuksialan voudin Henrik Classonin mahdollista sukunimeä,josko olisi Brandt. Tässä lisäselvitystä.

Orivedensyyskäräjät 8.9.1683
Hustrun Elijsabetha Hendrichzdotter iJarala beklagadhe... Befans henne sitta med 3 små omyndiga barn påhemmanet efter sin sahl. man fordom befalningsm:n på LiuxelaHendrich Claesson, som aflidit för 4 åhr sedan.

->Liuksialanvouti Henrik Claesson kuoli noin vuonna 1679

Orivedentalvikäräjät 12-13.2.1692
s. 17 - Qwartermästarens sahl. ClaesHendrichssons enckia i Jarala h:n Anna Johansdotter Wanaea opwijsteen skrift af 14.8.1684, hwarutij förmäles, att sahl. ClaesHendrichssons samptelige syskon skola opdragit honom Jarala hemmanmedh condition, att han dheras saptel. moder i hennes lifzdagarförsöria och efter hennes dödh hederl:n begrafwa skulle, itembetala hennes

geldhbestående af 303 d:r kop.m. och 18 t:r 22 cap:r spanm:l, menlöösören skulle dhe efter hennes dödh sinsemellan dehla.

HustrunWanaea hade betalt på sin swärmoders geldh till ... Befans detmästa dehlen af arfwingarne intet warit mechtige sådant contract atingå som regem.skrif:s Hans Floors käresta h:n Elisabeth Brandt kansådant uthan sin mans consens intet giöra, mindre dhe ogiftedöttrarna som jungf. Catharina och jungf. Christina Brandt utan sineförmyndares samtyckie, hwarföre contractet icke kundeconfirmeras

->kvartteerimestari Claes Henrikssonin leskiAnna Wanaea hoitelee perikunnan velkoja. Vuonna 1684 on tehtysopimus, että Claes Henriksson saa Jaralan äitinsä syytinkiä javelkaa vastaan

Oriveden talvikäräjät 9.3.1694
s 90v -Efter reg.skrif:s Hans Floors och Achatius Brandtz begiäranbewilliades dem ett laga arfskifte på Jaerla rustningshemman efterreg.skrif:s swärfader fordom befall.n sahl. Hendrich Claesson samptderas swåger qwartermestaren Claes Hendrichsson.

Kangasalantalvikäräjät 12-13.3.1707
1.Henrik Classon kuoli 1679, jolloinleski Elisabeth Henriksdotterille jäi 3 pientä lasta.
2.Pojanqwartermästere Clas Henrikssonin leski Anna Johansdotter Wanaeusmaksanut anopin velat ja saanut Jaralan tilan velkaa jasyytinkisopimusta vastaan.
3.Regm. skrivare Hans Floor valittaasopimuksesta vaimonsa Elisabeth Brandtin ja tämän sisarten Cristinaja Catarina Brandtin puolesta.
4.Hans Floor ja Achatius Brandtvaativat perinnön jakoa Henrik Classonin ja Claes Henrikssoninjälkeen.
Mainitaan Henrik Classon Hans Floorin apeksi ja Claslangoksi.

Voidaan todeta, että vouti Henrik Classonilla oliainakin lapset poika Clas, tytär Elisabeth, Cristina ja Catharinasekä mahdollisesti poika Achatius Brandt, joka mainitaan perinnönyhteydessä, siinä kuitengin mainitaan deras svåger tarkoittaenClas Henrikssonia eli Aghatius voisi olla tyttären mies Brandt suvunsisältä.
Yllä ei missään tule esille Platzmaniksi sopivaapoikaa.
kl. 1664 *Kristoffer Platzman* Christophorus Henrici,Satacundensis 1688(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688)).Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti HenrikClaesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] ChristophorusPlattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. —Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä1671–77, samalla
MouhijärvenSelkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Saihaltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:oMargeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa; 2:o 1683 AnnaJohansdotter Grubb tämän 1. avioliitossa († 1714).
Voitaneentodeta ylläolevan perusteella, että Liuksialan vouti Henrik Classonoli sukunimeltään Brandt, koska jälkeläiset mainitaan tällänimellä.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15485&highlight=brant&page=19 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15485&highlight=brant&page=19)
Tässäketjussa Branteista aika paljon juttua.

JariLatva-Rasku 3.9.2012

---Quote(Originally by Jari Latva-Rasku)---
Simon Careel oli Vehmaankihlakunnan vouti Uudenkaupungin lähietäisyydellä. Toinen voutimenee räntäsateessa vaihtamaan läävän vuotavan katon päreitäja toinen lahtaa karjan ja järjestää sosieteetille laajakestoisetpidot. Elämäntapa voi vaatia rahoitusta, mutta Erik Larssonin jaSimon Careelin takaus- ja lainakierre oli todennäköisesti seuraustapahemmasta paatuneisuudesta. Kierteen lähtöpiste voisi löytyäjostain lähipiiristä. Erik Larssonin ja Simon Careelin velat ovatvoineet tulla Elisabeth Henriksdotterin maksettavaksi. Voutienriesana olivat tilittämättömät verot, joita heiltä vaadittiin,eli oliko veroja peritty, saatu ja tilitetty eteenpäin. Ei vaikuta,että Simon Careelilla ja Erik Larssonilla olisi ollut maaomaisuutta,josta velkaa olisi syntynyt.
---End Quote---

Simon Careeloli tietenkin Maskun kihlakunnan kruununvouti vuosina 1673–77, eli50 km Uudestapaupungista, puolet kauempaa kuin Vehmaalta. Kysymys,miksi Uudenkaupungin pormestari ulosmittaa saatavia Careelin leskeltäon varsin oikeutettu.Siivikkalan tila Ylöjärvellä jää jokatapauksessa lesken pojan nimismies Jöns Larssonin omistukseen. Voijopa olla, että taalerit kohtuullisen ratsutilan kokoisen velanmaksuun saatiin.

Benedictus 6.9.2012

Tässäeräs kiinnostava havainto Uskelasta.
Uskelan Salossa mainitaanPåvel Larsson Gammal.Samassa artikeelissa mainitaan myös Grannenimisiä.

En Lars Gamall var nämndeman i Pyttis redan före1450 och samtida med Olof ovan var Steffen Gamel, som 1518 fraktadesalt mellan Reval och Pernå. Han betraktas av ANTELL som trolig fartill Lars Staffansson Gammal, som 16.10.1577 fick frihet på sina tvåhemman i Sarvsal by.[2(http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#2 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#2))]Han är väl samma Lasse Gammal, vilken var nämndeman i Pyttis21.7.1578.[3 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#3))]Lasse Gammal i Sarvsal var gift med Benkta, dotter till LasseLivländer i Stensböle och Anna Hansdotter.
Son till Lasse Gammalvar Anders Larsson Gammal, som nämnes redan 1576[4(http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#4 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#4))]och som 1598 fick frihet på två hemman i Sarvsal by. Han var fogdeöver »Lindes och Noreskoge bergsbruk» och bosatt i Arboga, menflydde 1599 till Polen. ANTHONI har
påvisat,att han tydligen var bror dels till Påvel Larsson Gammal, som 1599innehade Salo i Uskela, dels till Hans Gammal, predikant förUpplands ryttare och slutligen från 1603 stadskapellan i Borgå.Hans innehade nämligen 1606 gods som hade tillhört Anders ochPåvel.[5 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#5 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#5))]RUUTH uppger, att Lasse Gammal i Sarvsal ytterligare var far till endotter, gift med Erik Tomasson där.[4(http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#4 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#4))]
Iverket Stockholms rådhus och råd (II, s. 149) uppges, att rådmanneni Stockholm Lars Gammal (nämnd 1551-1564) var far till »AndersLarsson Gammal, kgl. mjts trotjänare och befallningsman i Bergslagen1597». Endast en befallningsman Anders Larsson Gammal är känd[6(http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#6 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#6))]och uppgiften förefaller alltså att utsäga, att Lasse Gammal iSarvsal var identisk med den något tidigare nämnda rådmannen iStockholm. Uppgiften om Anders Larsson som son till rådmannen tordedock bero på ett missförstånd. Den ovan citerade formuleringenvisar klart, att uppgiften om rådmannens son Anders återgår påStockholms stads tänkebok 9.4.1597, där hans köp av halvparten iett stenhus vid Västerlånggatan, men inte hans härstamning nämnes.Då rådmannen Lars Gammal enligt tänkeboken 8.5.1577 tydligen sedanlänge var avliden, kan han inte vara Lasse i Sarvsal, som ju levdeåtminstone i oktober samma år.

Rådmannenoch hans bror, borgmästaren i Stockholm Hans G
ammal kan alltsåinte på basen av matrikelns uppgifter knytas till Pernåsläkten. Enannan släkt Gammal har ju verkat i Gävletrakten. Utan tillgångtill svenska arkivuppgifter är det inte möjligt att här behandlafrågor om huruvida släktsamband föreligger mellan dessa bärare avnamnet Gammal i Sverige och östnylänningarna med sammanamn.
Kapellanen i Borgå Hans Gammal levde inte till 1617 såsomAKIANDER uppger, utan avled i Borgå 11.2.1611.[7(http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#7 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#7))]Hans änka Lisbeta levde emellertid ännu 1623.[8(http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#8 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#8))]W. G. LAGUS uppger, att »ofrelssisman» Hans Persson till Koupo iPargas ärvde Karlsby i Pernå efter Hans Gammal.[9(http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#9 (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm#9))]Uppgiften förefaller att antyda, att Hans Persson var måg till HansGammal, men att hans hustru avled barnlös. Inför Borgårådstugurätt framträdde nämligen 18.3.1654 Johan Larsson Grannefrån Kråkö med anspråk på Hans Gammals kvarlåtenskap. Enavliden dotter till Hans Gammal hade varit gift med Erik Nilsson, somlikaså var avliden och vars syster Brita Nilsdotter var Grannes mor.Paret hade haft en son, som 18.3.1654 sades vistas i ämbetsläran iReval, men som 17.7. s.å. uppgavs ha dött för många år sedan iTyskland. Han borde alltså ha ärvt Hans Gammal och Granne
gjordeanspråk på arv efter honom. Efter Hans Gammals död hade hansarvegård och lösöre länge förvaltats först av skolmästaren iBorgå Jöran

Larssonoch sedan av hans änka Malin. Det framgår inte om de hörde tillsläkten.
Johan Grannes anspråk blev emellertid motsagda. HustruBrita Larsdotter Gammal från Reval lade 17.7.1654 för rätten framett släktregister, som visade att hon var salig herr Hans Gammalsbroders sondotter. Upprörd av sakernas vändning överföll JohanGranne i drucket tillstånd Brita Gammal på gatan.

Parternablev emellertid förlikta och enligt rättens utslag erhöll JohanGranne lösöret, medan hustru Brita bördadegården.

http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm (http://www.genealogia.fi/genos/43/43_75.htm)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944540 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944540)

Salonkylästä on 1634 vaikea havaita henkilöä, joka liittyisiGammaleihin.

Benedictus 7.9.2012

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350403 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350403)

Oliskotässä näkyvä Kauvatsan Kleemolan isäntä tuo Erik Jacobssoninpuolustama mies. Ainakin tila kuului Hornille.
Onko Markus jaMårten sama nimi ei ole varmaa tuossa.

JariLatva-Rasku 9.9.2012

Nimiyhdistelmätovat samanlaisia kuin Uskelan Muurlan Äijälänkylällä, muttanimien käyttäjien ikäjakauma ei vastaa uskelalaistenikäjärjestystä. Silti voi toki olla kyse muusta kuin sattumasta.

ErikJakobsson on hoitanut Mauritz Hornin asioita laajalla alueella eikäsiis ole ollut mikään tilanvouti vaan Johan Frisiuksen isän ArvidJohanssonin, Måns Larssonin ja Erik Pihlin tyyppinen ylimmänaatelin luotettu asiamies. Erik Jakobsson ja Måns Larsson taisivatsilti jäädä paitsi oman omaisuutensa kerryttämisenylenpalttisesta edusta. Ei kuitenkaan hämmästyttäisi, jos ainakinErik Jakobssonille löytyisi omistuksia jostain. Sieltä voisivatlöytyä myös pojat Jakob ja Axell.

---Quote (OriginallybyBenedictus)---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1194516 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1194516)

Tuossaon kiinnosta nimiyhtäläisyys, sillä Lars Gammalin tyttärensanotaan naineen Erik Thomassonin. Saman niminen mies löytyySarvilahdesta ja myös

JacobThomasson, jolla poika SimonThomasson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1194516 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1194516)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1044730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1044730)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1044793 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1044793)

Sarvisalostalöytyy myös ErikThomasson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1194582 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1194582)
HansGammal ja Erik Thomasson tässä
---End Quote---

Benedictus 9.9.2012

Tarkkasilmäinenhenkilö huomaa asioita, joita toiset ei havaitse. Luen yleensäpäivittäin Kaisa Kyläkosken Blokikirjoituksia, mutta kuinka onkuitenkin jäänyt yksi lukematta.
Siinä oli jännälöytö!

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656)

1709Kokemäen kartanon eli Cumogårdin ombusmanina mainitaan IsakEriksson vaimonsa Julianan ja tyttärensä Ingeborgin kanssa.

Eiole epäilystä, etteikö tuossa ole Järvenpään Isak Eriksson javaimonsa Juliana Månsdotter Palm.

1700-luvun alkuvuosina Isaknäkyy Karkun Lammentaan Kintulla, joka jää tyttärien?haltuun.

Lainaus:
Vuosina 1695-96 Kokemäenkartanossa(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259656))on voutina kirjattu Henrik Strandsteen. Forsbyssä on vuonna 1697(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259649))tittelitön Beata Sarenia ja vuonna 1701 Kokemäenkartanossa voutinaJacob Sarenius. Kummankaan yhteyttä Kiikalan Sareniuksiin ei oletiedossa.

MahdollisestiJacob on sama kuin vuonna 1704 Ylistaron Malmilla(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259676))"ombudsman Seringius" ja Kokemäenkartanolla vuosina 1710ja 1713 "Fougden Jacob Saringius". Ilmeisesti jälkimmäinenkirjoitusasu on oikeampi, ylioppilasmatrikkelissa(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189))on miehestä enemmän tietoa. Matrikkelin tuomiokirjaotteessavilahtaa "Jacob Forman", joka löytyy Kokemäenkartanostavuosina 1703 ja 1704 vaimonsa Karinin kanssa. Saman tittelin kanssasiellä vuonna 1709 on Isak Erichsson, jolla vaimoJuliana.

Paistilan Håkan Månsson on perheineen kummitellutKokemäellä, ja nyt Isak hyppää samaan pitäjään. Ainakin hänenoli tuolta helpompi lähteä eteenpäin Ruotsiin.

OlisikoIsakkia etsittävä Ruotsista De la Gardien tai Forbuksen tiloilta1709 jälkeen?

Benedictus 10.9.2012

JacobEskilsson Saringius mainitaan Tammelalaisena, kutenveljensäkin.Tammelan kylätietoja katsoessa tulee mieleenheti, että Saringius tai Sarengius nimi tulisi kotipaikan mukaan.Silloin ainoa vaihtoehto on Tammelan Saaren
kartano,jonka nimestä tuo Saringius taipuu helposti.

Kuka taas olisisopiva Eskill onkin jo paljon hankalampi seikka, sillä Saarenasujista on huonot tiedot.

Eräs landb. Eskil Perssonmainitaan, mutta pitäisi olla varmaankin kovempi asema, jotta voikouluttaa kaksi poikaa akatemiassa.

Saringius on kiinnostava,kuten tuotiin esille, on heillä selviä yhteyksiä Isak Eriksoninperhepiiriin

Benedictus 11.9.2012

Lainaus:
Isakinja Julianan ensimmäinen lapsi Lijskin eli Lisa syntyy 6.2.1681.Järventaassa haudataan vuonna 1690 Isak Eriksssonin kaksi lasta(2:ne barn), jotka eivät ole Lisa eikä 15.4.1685 syntynyt Ingeborg,jotka mainitaan Järventaassa vielä vuonna 1703 ja sen jälkeenkin.Haudatut ovat mahdollisesti Isakin aikaisemmasta avioliitosta, kutenLasse Iso-iivarin Karkun talonhaltijaluettelon mukaan vuonna 1670syntynyt Anna, joka avioitui Johan Mårtensson Karvilanderin kanssa.Johan oli Järventaan isäntä vuosina 1714 - 27 ja haudataan siellänimikkeellä ”Gårdsfogde” 29.9.1731 Vuokraajan leski AnnaAstrenia Kutalan kylästä haudataan 9.3.1755. Kyseessä onmahdollisesti

Anna_Isaksdotter_ Astrénius. On mahdollista, että Anna on ollutavioliitossa ennen avioitumistaan Johan Karvilanderin kanssa.

Koskasopivan tuntuista äitiä Annalle ei löydy Karkun kuolleidenluettelosta, voidaan olettaa, että Isak Eriksson tuli Karkkuunmuualta. Annan kaksi poikaa saavat isoisältä peräisin olevat nimetIsak ja Erik. Annika lienee hänen kutsumanimensä. Samassayhteydessä hänen sukunimekseen on merkitty Astrenia.

AnnaAstréniuksen puolisosta Johan Karvilanderista mainitaan seuraavaa:
” Ombudsmannen» Johan Carvilander sai todistuksen siitä, ettähän oli edesmenneen akatemian suutarin Mårten Jaakonpojan sekätämän uudenvuoden ja loppiaisen välisenä aikana v. 1711 ruttoonkuolleen lesken Elisabet Juhanantyttären poika. Kyseessä oliperinnön nostaminen Tukholmassa Carvilanderin enon suutari JakobJuhananp. Bonden jälkeen. ” (SSV 9(1925), s. 87-145). Myös JohanKarvilanderin isä liittyy Turun akatemiaan.

IngeborgIsaksdotter mainitaan Järventaassa vuonna 1712. Ingeborg mainitaanmyös Isonvihan jälkeen vuosina 1723 ja 1728-29.

IsakErikssonin tytär Liskin eli Lisa lienee Elisabeth, jonka muotoja nuoedelliset ovat, toisaalta myös Beata lienee saman nimenmuunnos.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505362 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505362)

Forsbyssäon vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259649))tittelitön Beata Sarenia ja vuonna 1701 Kokemäenkartanossa voutinaJacob Sarenius. Kummankaan yhteyttä Kiikalan Sareniuksiin ei oletiedossa.

MahdollisestiJacob on sama kuin vuonna 1704 Ylistaron Malmilla(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259676))"ombudsman Seringius" ja Kokemäenkartanolla vuosina 1710ja 1713 "Fougden Jacob Saringius". Ilmeisesti jälkimmäinenkirjoitusasu on oikeampi, ylioppilasmatrikkelissa(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189))on miehestä enemmän tietoa.

Aikataulu menisi tarkaksi, muttaajallisesti taitaisi onnistua, että Lisa, Elin Eriksdotter voisiolla Jacob Saringiuksen vaimo, tosin nuorena naitu.

Raision jaMaarian käräjät 2.–3.11.1687 s. 252 (Studiosus Jacob Saringiusifrån Tammela oppå des Broders wägnar som tient hoos MårtenNillsson ifrån Kärsämäkj)

Maarian Kärsämäen MårtenNilsson löytyy helposti, mutta mitä ja ketä tarkoittaa nimi MårtenJacobsson 1704tilalla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742482 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742482)

Voisikotuo olla Johan Mårtensson Karvilanderin isä?

JariLatva-Rasku 16.9.2012

---Quote(Originally by Jari Latva-Rasku)---
Henrik Meltzer oli Vehmaankihlakunnan voutina vuonna 1672, ennen Simon Careelia.
---EndQuote---

Håkan Månssonin poikapuoli Elias Johansson Callinus(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376)näyttää (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376)näyttää)olleen Vehmaan kihlakunnan vouti vuosina 1670-80. Selitys voisi olla,että tämä tieto on osittain väärä ainakin alkuvuosina, taisitten Meltzer ja Careel olisivat olleet Ala-Satakunnan kihlakunnanvouteja.

JariLatva-Rasku 16.9.2012

---Quote(Originally by Jari Latva-Rasku)---
Vaikka Måns Mårtensson on"wälb", hän ei ainakaan oikein voi olla Måns MårtenssonPalm, vaikka ehkä muuten jalosukuinen, ehkä Holman Stierna?. Muitajutussa mainittuja henkilöitä ovat Bertil Johansson UlvilanLevanpellosta, Matts Jakobsson i "Collais", voisi ollaLevanpellon "Kullaa", vaikka minä en sellaista henkilöätai taloa löytänyt sekä, aivan varmasti wälb, Herman WrangellHuittisista. Olisikohan tämä Måns kapteeni Måns Månsson ja myösHåkan Månssonin juuret veisivät samoihin lähtökohtiin?
---EndQuote---

Paljonhelpompi selitys ovat Euran Vaanin nimismiestilan nimismiehet:
1.Philpus Andersson
2. Sigfrid Philpusson, puoliso "stormoder"Margeta
3. Nils Sigfridsson, puoliso "svärmoder"Margeta
4. Mårten Staffansson, vävy, puoliso MargetaNilsdotter
5. "wälb Måns Mårtensson, jota ei näyVaanissa

Benedictus 18.9.2012

Täälläoli aiemmin mainintoja käräjäjutuista, joissa Kollanus-suvunedustajat vaativat perintöjä Järventaan perillisiltä.

Turunraastuvanoikeus 1669
Arviointimiehet Olof Wäräjänkorfwa ja LarsKoppar perivät hatuntekijämestari Samuel Bursettilta 150 taaleria,jotka hän on velkaa Anna Andersdotterille Järfwentakantalosta.

Turun raastuvanoikeus 1670
HatuntekijämestariSamuel Bursettin leski Anna Söfringsdotter on velkaa edesmenneellemaisteri Abraham Kollaniolle 27 taaleria. Liittyvät Järfwentakantalon perintöihin.

Turunraastuvanoikeus 6.5.1670
Anders Bertillssonin (i Hersby och Sibbosochn) valtuuttamana Claudio Ollander perii 80 taaleria mestariSamuel Bursettin leskeltä Anna Söfringsdotterilta, joita maisteriAbraham Collaniuksen perilliset vaativat.

Koska asia oliongelmallinen, eräs asiantuntija arvioi, että Abraham MatthiaeKollanuksen äiti eli Mattias Mathiaen vaimo olisi ollut Karkunkirkkoherra Mathias Martinin tytär, jolloin tuo perimis juttu tulisioikeaan järjestykseen, koska Järvenpää periytyi Tyrvään khrJosephus Mathialle, joka oli Karkun Mathias Martinin poika.

GustafSvarhafra Abraham, Kollanuksen jälkeläisenä olisi käyttänytsukulunastus oikeutta Järventakaan, joka kuitenkin myytiin SeverinusJosephin lasten serkun miehelle Johannes Frisiukselle.

Tuoylläoleva ei poista mahdollisuutta etteikö Mathias Mathiae olisimyös Hordeelin lanko, sillä hän on hyvinkin voinut olla naimisissaKokemäellä ja avioitunut uudelleen Karkun khr tyttären kanssa.

JariLatva-Rasku 21.9.2012

Seuraaviahavaintoja on ollut esillä jo aikaisemmin.

Kokemäellämainitaan vuosina 1650 ja 1666 puuseppä Mattias Blodigh(http://www.genealogia.fi/hakem/heino1984s.htm (http://www.genealogia.fi/hakem/heino1984s.htm)).

KarkunHiedan rusthollissa mainitaan vuodesta 1661 aikaisemman isännän PerJohanssonin vävy Matthias Blodick. Samaan aikaan mainitaan_siltavouti_ Per Jönsson, joka voi olla sama kuin Per Johansson.Sitten Hietaan tulee Måns Månsson, silloinen tai entinenveronkantokirjuri Kiuralan Viikarista. Månsin puoliso kuolee vuonna1668.

Oriveden käräjillä mainitaan _siltavouti _MånsMånsson.

Oriveden (ja Kuoreveden) kesäkäräjät 3-4.7.1671,i Säynäjoki s 353
"Efter brofougdens Måns Månssonsföredragande"

Kiuralassa kuolee vuonna 1679 MånsMånsson.

Maria Månsdotterin (Palm) puoliso oli Ilmajoen jaLapuan _siltavouti _Henrik Mattsson, joka katoaa jonnekin ennenIsovihaa, ilmeisesti sotilaaksi, koska Maria kuolee Isossakyrössäruotuvaivaisena.

JariLatva-Rasku 23.9.2012

---Quote(Originally by Benedictus)---
Kapteeni Måns Månssonin mainitaannaineen Anna Hansdotter Paikullin.Annan 1. puoliso David Reeth kuoli1647.
http://runeberg.org/frfinl/0350.html (http://runeberg.org/frfinl/0350.html)

http://www.genealogia.fi/genos/58/58_99b.htm (http://www.genealogia.fi/genos/58/58_99b.htm)
EfterDavid Reeths död (före 1649) blev Anna Margareta Paikull omgift medkaptenen Måns Månsson; från detta gifte stammade dottern AnnaMaria Månsdotter. Vid Hollola ting 1665 (Porvoo ja Hollola KOa 2: s.641) begärde fogden Mathias Eriksson Falck, att en lagläsare måtteskifta arvet mellan hans hustru Maria Reeth, hennes syster KristinaReeth samt (systrarnas halvsyster) Anna Maria Månsdotter.

ylläolevan perusteella voisi päätellä, että tuoperinnönjako on tapahtunut Anna Paikulin kuoltua.

Periaatteessakapteeni Måns Månsson olisi hyvinkin voinut olla aiemmin naimisissaja jäätyään leskeksi olisi nainut leski anna Paikulin.

Kukaja mistä tuo Måns Månsson kapteeni olisi kotoisin onkin jovaikeampi

kysymys?
---EndQuote---
Reeth-aatelissuvun sukuluettelossa mainitaan seuraavaa:

"1. David, korpral. Ärfde Hauhiala och Kaitala byar iLampis socken. Lefde 1647; —† före 1649. Barnlös. — Gift medAnna Margareta Patkull, dotter af löjtnanten Hans Patkull, och....Kuddlin. Hon torde blifvit gift 2:o med kaptenen Måns Månsson,som 1655 enligt räkenskaperna egde samma gods."

KuitenkinLammin Hauhialassa mainitaan vuonna 1641 "Herr Matt i Janakala(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=438973 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=438973))".Vuonna 1651 paljastuu, että kyse on Matts Laurentij-nimisestäpapista.

Hauhialankylällä näkyy vuonna 1636 "Herr Mats(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=403612 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=403612))"

Hietoistenpappilassa näkyy jo vuonna 1634 kappalainen "Matts Laurentij(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=438970 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=438970))"ja Hauhialassa oleva tila on yhteisviljelyksessä pappilan kanssa jamyös siellä näkyy "Herr Matts(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=438977 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=438977))".

Janakkalankirkkoherra Matthias Laurentii Belterus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=204)voisi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=204)voisi)olla sama kuin Lammin kappalainen Matts Laurentii. Lammin kappalainenMatts Laurentii kuoli samoihin aikoihin 1660-luvun puolivälissäkuin Janakkalan samanniminen kirkkoherra.

Joka tapauksessavoisi olla mahdollista, että Matthias Belteruksen/Matts Laurentiin1. puoliso Karin Jönsdotter voisi olla esimerkiksi Hans Reidintytär, koska tila Hauhialassa tuli Belteruksen haltuun. Eiilmeisesti tiedetä, voisiko Porin jalkaväkirykmentin kapteeni HansReid/Reeth olla esimerkiksi yllämainitun David Reidin isän DavidReidin veli. Jonkinlainen lähisukulainen hän kuitenkin mitäilmeisimmin oli.

Lammin kirkkoherra vuodesta 1649 oli MartinusThomae Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=667 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=667)).Hieman vastuuttomasti arveltuna hän voisi olla yksi Hämeenlinnanjalkaväkirykmentin

9.komppanian kapteenin Måns Månssonin isäkandidaateista.

Benedictus 25.9.2012

*Elg,Matthias Thomae (K 1658)*

*Hirvi, Alcenius, Matts Thomasson*
SHuittinen. V Huittisten pitäjän Huittisten kylän Erkkiläntalollinen Tuomas Heikinpoika / Tomas Henriksson Hirvi jaN.N.
Huittisten(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011))kirkkoherran apulainen 1629, kappalainen ainakin jo 1635, kirkkoherra1643, ilmeisesti astui virkaan 1644. Elg vaali seurakunnassaantarmokkaasti luterilaista puhdasoppisuutta.
Osti HuittistenKoskuan kylästä Koskuan tilan 1650 ja omisti sen kuolemaansaasti.
K Huittinen 1658.
P Sigrid Larsdotter.

CorporalensFader Regementzskrif:n Sahl. Erich Andersson Bange förnögdt ...),Halikon ja Uskelan käräjät 19.–21.10.1692 s. 135 (DedhHöghwyrdige Dohm Capitletz i Åbo Vice Notarius Dn: JohannesWendelius 3486

(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3486 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3486))af sin Syster Son Johan Meiboum Fullmächtigat, anhöll om ettenteligit sluut uthi saaken emellan honom och fordomRegementzskrifwarens Sahl: Erich BangesErfwingar)
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3724 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3724)

l.1698 *Matias Elg* Matthias Laurentii, Hvittensis 4324(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4324 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4324)).Kastettu Huittisissa 3.9.1676. Vht: Huittisten kappalainen Lars Elg1914(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1914 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1914))(yo 1667, † 1702) ja hänen 1. puolisonsa Sofia Alman. Turunkatedraalikoulun oppilas 12.10.1689 (in cl. rect. circ. infer.,Matthias [Laurentii Elg Huittenses] Oeconomus templ. cath.).Ylioppilas Turussa kl. 1698 [Elgh] Martin‹¿› Laurentii [Ab‹¿›_ 222]. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 19.4.1698 [1698] 19 [Ap:]Matthias Elgh | Phil. Magist. | A:o 1708 constit: | Œconomus TempliCath. Aboensis | A:o 1730 Constitus Pastor in Bierno | et viciniContractus Præpositus meritissimus. | obiit 1739 die 17 Decembr: dumvixerat Annos sexaginta et quatuor. Respondentti 14.12.1701 proexercitio, pr. Isak Pihlman 2136(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2136 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2136)).Alimman luokan stipendiaatti kl. 1703. Re

spondentti3.12.1703 pro gradu, pr. Johan Munster 2581(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2581 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2581)).FM 14.12.1703. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1703 – sl.1705. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 17.5.1705. Ylimmän luokanstipendiaatti kl. 1706 – kl. 1709. — Piispan kappalainen 1705(nähtävästi Sauvon tai Paraisten palkkapitäjässä). Turuntuomiokirkon taloudenhoitaja 1708. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714, palasi1722. Perniön kirkkoherra 1731. Lääninrovasti. Saarnaajapappeinkokouksessa Turussa 1735. † Perniössä 17.12.1739.
Pso:Kristina Bange († 1740).
Poika: Lemun kirkkoherra, FM Anders Elg5522(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5522 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5522))(yo 1726, † 1766).
Poika: suorituskomissaari Karl Elg 6219(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6219 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6219))(yo 1735, † 1782).
Tyttärenpoika: ylim. kanslisti Karl GustafLindelöf 8024(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8024 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8024))(yo 1757/58, † 1763).
Lanko: amiraliteetinpastori Tukholmassa,FM Anders Bange 3539(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3539 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3539))(yo 1688/89, † 1719).

1703/04*Krister Alcinius* (myös *Alcenius*) Christiernus Thomæ, Aboensis4785(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4785 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4785)).Kotoisin Turusta. Turun katedraalikoulun oppilas 22.4.1700 (in cl.rect. circ. infer., Christiernus Thomae Aboens.). Ylioppilas Turussa1703/04 Alcinius Christ. Thomæ Ab _ 251. Vihitty papiksi Turunhiippakunnassa 17.5.1708. — Vaasan triviaalikoulun alempi kollega1706. Apulaispappi Ilmajoella 1708. Vaasan triviaalikoulun ylempikollega s.v. (vielä 1713). Pakeni sotaa Ruotsiin. Toiminut ehkäapulaispappina Jomalassa. Otettu mielenvikaisuuden takia Kruununpyynhospitaaliin 1724.

Huittisten Elgit käyttivät myös nimeäAlcenius. Voisiko tuo Krister olla Mathias Thomae Alcenius Hirvenjälkeläisiä?

Paloneva 26.9.2012

---Quote(Originally by Benedictus)---
Omaan muistiinsa ei pitäisi liikaaluottaa, tulin sekoittaneeksi Kosken ja Haapaniemen ratsutilojenomistajia. Eli Koskella asustivat Lund suvun jäsenet. Haapaniemessätaasen Cristoffer Platzman jne.

Rauman kaupungin historia 2osa s.68-69 kertoo Pormestari Henrik Mårtenssonista:Asetettiinvirkaan Valpurina 1665.
Kävi jo syyskesällä kotiseudullaanHämeessä. Kesällä 1666 lomalla hoitamassa tuomarintehtäviäalilaamanni Jägherhornin puolesta.
Maaliskuussa 1669 ilmoittikäyvänsä Hämeessä sairaan vaimonsa luona. Eli Maalin pormestarinvaimo kuoli 1669 Karkun Koskella.
Henrik Mårtensson kuoli 1672alussa.
---End Quote---
Muistan vuoden 1946 tai 1947 pienessätietosanakirjassa olleen kunnittain, kauppaloittain ja kaupungeittainvielä luettelot siitä, mitä kartanoita kunnissa on. Tämä ei enääkuulunut 20 vuotta myöhemmin tietosanakirjojen ykkösantiinkunta-artikkelin lopussa.

Olisi toki hyvä, jos ystävällisetsielut kirjaisivat omistajasuvut vaikka luetteloon Suomen kartanoista(http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kartanoista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kartanoista))talteen niin vasta-alkajalla olisi helpompaa.

JariLatva-Rasku 30.9.2012

---Quote(Originally by Bodniemi37)---
Saman matrikkelin mukaan olisi myösinkerinmaalainen Johan Frisius toiminut pitäjänkirjurina Lapualla:"Johannes Johannis Frisius Ingermannus. – Desiit 1727. –Sockne-Skrifware i Lappo."

Olisivatkohan näidenoppilaiden tiedot jotenkin sekoittuneet toisiinsa? Arja Rantanen ontehnyt lisensiaattitutkimuksen Pohjanmaan pitäjänkirjureista,http://www.kasvatus-ja-aika.fi/dokumentit/katsaukset_0710080640.pdf (http://www.kasvatus-ja-aika.fi/dokumentit/katsaukset_0710080640.pdf).
---EndQuote---

Sekaannus kirjureissa on täysin mahdollinen, sillämyös Abraham Frisiuksen veli Johan näyttäisi olleen jo nuorellaiällä pitäjänkirjuri. Sellainen toki sopii nimismiehenlähisukulaiselle. Minulla oleva Lapuan pitäjänhistoria Ivalitettavasti kattaa vain ajan Isovihaan asti, muttapuhtaaksikirjoitetuista rippikirjoista ei pitäjänkirjuri Abrahamiatai yleensä Abrahamia löydy ainakaan vuoteen 1749 asti. Arvauksenion, että Abraham Frisius ei ole koskaan ollut

Lapuanpitäjänkirjuri.

Abraham meni kouluun varhaisella iällä jovuonna 1632. Isonkyrön Komsilan rippikirjassa näyttäisi lukevan,että Abraham on jo ennen vuotta 1632 lukenut katekismusta sujuvasti.Kun on varhain joutunut kotoa pois, on helpompi oppia myös myöhemminmittaamaan Suomenniemen kaukaisimpia kolkkia. Tapio Piirto on muutenansiokkaasti kirjoittanut Isonkyrön vuosien 1727-32 rippikirjatpuhtaaksi.

Wikipediasta löytyy yhteenveto(http://fi.wikipedia.org/wiki/Friis (http://fi.wikipedia.org/wiki/Friis))Friis-suvuista. Siitä löytyy maininta "Kokkolassa onInkerinmaalla 2.4.1696 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1696 (http://fi.wikipedia.org/wiki/1696))syntyneestä furiiri Lars Frisistä (tai Frijs, myöhemmin Friis)polveutuva suku." Sitä vastoin Abrahamin isä Jonas Frisius eiole löytänyt tietään artikkeliin, vaikka on avioitunut tunnetunvallassuvun Gumsen edustajan kanssa.

Benedictus 30.9.2012

Lieneeköylläolleen selvityksen perusteella pääteltävissä, että HenrikMårtenssonin 2. vaimo Elisabeth Claesdotter Palm oli Anna Juusteeninja Hans Croellin jälkeläinen.

Perintöselvitysasiakirjaon 1643 vuodelta, eikä ainakaan alla mainita Henrik Mårtenssoniatyttären puolisona.
Croellin lapset ovat syntyneet 1600jälkeen.

2. *Samuel Hansinpoika Croell. *Viskaali Syntynytnoin 1600. Kuollut 1667. Taulu 31.(http://netti.nic.fi/%7Ewirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#31 (http://netti.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#31))
2. *Catharina Hansdotter Croell Schmidt. *Kuollut 1650 Viipuri(Palme 1341). Taulu 33.(http://netti.nic.fi/%7Ewirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#33 (http://netti.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#33))
2. *Johan Hansson Croell adl Rosencroell nr 595. *Kuollut 1666.Viipurin Pormestari, everstiluutnantti.
-Puoliso *KatarinaHenriksdotter Careel Croell. *
Vanhemmat: *Henrik Jönsson Careelja N. Nsdotter N. Careel. *
2. *N. Hansdotter Croell Bröijer. *
-Puoliso *Anthonius Bröijer.* Pormestari.
2.* ElisabethHansdotter Croell Ruuth Vogel. *Taulu 36.(http://netti.nic.fi/%7Ewirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#36 (http://netti.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt22.html#36))
2. *Johan Hansson Croell. *Kuollut 1666. Pormestari,everstiluutnantti.
-Puoliso *Katarina Henriksdotter N. Croell. *

Bodiniemi37 2.10.2012

---Quote(Originally by Kivipää)---
Tässä alla olevassa linkissä ontietoja kiskolaissyntyisestä maanmittarista Gottfrid Hartzellista.Olikohan näillä Hartzelleilla yhteyksiä ViipurinHartz/Hertz-sukuun? Tästä linkistä ilmenee, että Gottfridilläoli sukulaisia Viipurissa. Gottfridin vaimo näyttää olleenAlftan-sukua.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8282 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8282)
---EndQuote---

Gottfrid Hartzellin isoisä näyttää olleen KiskonKirkonkylän Klockarsin rusthollari, kirkonisäntä Zachris Jöransson
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031).Hartzellien Viipurissa oleskelleista sukulaisista minulla ei oleminkäälaista käsitystä.

AarnoTertin tutkimusten mukaan Hertz-suvun kantaisä Henrik Hartz olisaksalaissyntyinen viipurilainen vaakamestari ja tervalaitoksentarkastaja. Hän oli naimisissa Suomen Boisman-suvun kantaisän,Viipurissa jo 1608 mainitun Reinhold Boismanin Agneta-tyttärenkanssa (lähteitä: Bergholmin Sukukirja, Georg LutherinBoisman-suvun selvitykset jne.).

Gottfrid Hartzellin äidinsukupiiristä löytyy kylläkin itselleni tuttuja henkilöitä:Karjalohjan kirkonisännän, Pellonkylän Ylhän ja sittemminSaarenpään rusthollarin Gustaf Svensson Tallqvistin,ylioppilasmatrikkelin hlö 6597(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6597 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6597)),jälkimmäinen puoliso oli Margareta Agricola, jonka sisarentyttärenAnna Kristina Condolinin puolisoa Carl Nicanderia pidän Helsinginkoulun erotetun rehtorin Per Nicanderin, ylioppilasmatrikkelin hlö2667(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2667 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2667)),Helsingissä 16.9.1697 syntyneenä poikana. Carl Nicander mainitaanPousarin artikelissa Släkten Reilin från Lojo, Genos 67(1996),http://www.genealogia.fi/genos/67/67_77.htm (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_77.htm),ja Blomqvistin artikkelissa Woiwalenius - Woivalen - Walén, Genos67(1996), http://www.genealogia.fi/genos/67/67_82.htm (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_82.htm).

JariLatva-Rasku 3.10.2012

---Quote(Originally by Benedictus)---
Floorit ovat mutkikkaita, tuossaalla on velipuoli jolla isä Cristoffer Daniellson Floor.
Hansinvaimo Elisabeth Brandt taiis taasen olla Liuksialan vouti Brandtintytär.
---End Quote---

Lempäälän Innilän ratsutilanomistajia olivat:

1618-49 Daniel Hanss Floor
pso ElinChristofersd
1650-52 po Johan Danielss Floor
1653-90 veChristofer Danielss Floor
pso I Sigrid Hansd Godhe
pso II SofiaClasd
1671-1710 po Hans Christoferss Floor
pso I ElisabetClaesd Brandh

psoII Anna Catarina Carlsd Bildsten

Sigrid Hansdotter Godhen(Gode) isä oli ruotsalaissyntyinen Harjavallassa asunut majuri javeli oli Porin kreivikunnan inspehtori Hans Gode.

Hämeen jaUudenmaan lääninkamreeri Hans Hansson Floor oli Hans ChristoferssonFloorin poika ja Inkoon Å(O)lkilan Do(å)rgersin ratsumestari Lorens(Lars) Floor ammatistaan päätellen mahdollisesti lääninkamreeriHans Floorin veli tai poika. Johan Astrénin sisaren puolison IisakkiKaukolan isoäiti Elisabeth Forlundia oli lääninkamreeri HansFloorin kolmas serkku.

Floorit olivat Isak Erikssoninelämänpiirin henkilöitä, joiden yhteyttä Isak Erikssoniin, taihänen pojanpoikaansa, selittää lähinnä ammatin harjoittaminen.Suurin osa Isakin elämän tapahtumista liittyy suoraan hänenperheensä järjestelyihin, jotka nekin lapsipuolten osaltakäsiteltiin huolellisesti oikeudessa, tai sitten ammatinharjoittamiseen. Äijälän Erik Jakobsson, Måns Larsson, EvertFeuchting, Erik Larsson, Henrik Mårtensson Lund, Simon Careel,Pihl-suku, Platzmanit ja mahdollisesti myös Alftanusten kronikassamainittu Hans Eriksson, puhumattakaan Flooreista ja Godheista sekämonista muista vastaan tulleista, olivat maallisia virkamiehiä,joilla oli paljon yhteyksiä keskenään ja kyky paikasta huolimattavälittää valtiovallan ja aatelisten pyyteet verotettaville taimuuten alistetuille. Vaikka Simon Careel taisi olla Erik Larssoninisäpuoli ja Isak Astrenius avioitui pikkuserkkunsa kanssa,sukuyhteydet näiden henkilöiden välillä olivat olemattomat. Niintaisi olla myös Isak Erikssonin osalta tarkasteltuna.

JariLatva-Rasku 12.10.2012

---Quote(Originally by Jari Latva-Rasku)---
Yksi mielenkiintoinen vinkkiIsakin elämäntaipaleelta on, että hänet oli merkitty Turun jaPorin ratsuväkirykmentin _Karkun komppanian_ palkkalistalla Porinjalkaväkirykmentin katselmuskirjuriksi vaikka siitä ei ole ilmennytsuuren etsimisen jälkeen muita tietoja.
---End Quote---

IsakErikssonia ei löydy Turun ja Porin ratsuväkirykmentin eikä Porinjalkaväkirykmentin katselmusluetteloista ennen vuotta 1682.Palkkaluetteloista hänet pystytään tunnistamaan aikaisemmin, kutenmyös Karkun komppanian palkkatalojen maksuepäselvyyksien vuoksioikeudessa. Näistä lähteistä pystytään päättelemään, ettäIsak Eriksson tuli rvr:n palvelukseen vuoden 1680 paikkeilla, elisilloin kun hän viimeistään avioitui rykmentinpastori ArvidFrisiuksen lesken Julianan kanssa. Isak Erikssonin tilalle Porinjvr:iin tulleesta katselmuskirjurista Lars Safleristasta on mainintaTurun ja Porin rvr:n Karkun komppanian palkkalistalla vuonnaelokuussa 1677. Merkintä muistuttaa katselmusluetteloissa oleviamerkintöjä upseereiden ja alipuseereiden vaihtumisesta.

Turunja Porin rvr:n katselmuksesta löytyy luettelo tammikuulta 1677.Seuraavat luettelot näyttäisivät olevan sotaretken ajalta vuonna1678, jolloin
miehitysvaihtui useita kertoa ilmeisesti retkelle värvätyn miehistönvuoksi. Luetteloita laadittiin harvakseltaan katselmusten yhteydessäkerran tai kaksi vuoden aikana. Porin jvr:n Tyrvään komppaniankatselmusluettelo löytyy marraskuulta 1677. Komppanian päällikkönäoli tyrvääläinen kapteeni Paul Russ ja katselmuskirjurina Laihiankappalaisen Johan Hansson Lönnin turkulainen? serkku Johan(Eliasson) Lönn. Vielä syyskuussa Johan Eliasson Lönn oli Porinjvr:n komentajan komppanian katselmuskirjuri. Rykmentinkirjuri elirykmentin talous- ja hallintojohtaja Jakob Stadius oli Johan EliassonLönnin lanko. Voidaan siis päätellä, että Lars Safler ei tässävaiheessa ollut katselmuskirjurina muuta kuin hyvin lyhyen ajan.Vuodesta 1684 Safler sitten näkyy katselmuskirjurina.

Porinjvr:n katselmuksessa elokuussa 1675 ei näy jälkeäkään IsakErikssonista, mutta rykmentinkirjuri Jakob Stadius on parinkinkomppanian katselmuskirjuri ja myös lanko Johan Lönn oli mukanakatselmuskirjurina.

Voidaanolettaa, että Isak Eriksson on voinut olla Porin jvr:ntunnistamattoman komppanian katselmuskirjurina syksyn 1675 ja kesän1677 välisenä aikana. Katselmuskirjurin vaihtumisesta ainakin onmerkintä elokuulta 1677. Koska merkintä oli rvr:n Karkun komppaniankohdalla voisi olettaa, että Isak Eriksson olisi voinut lyhyen aikaaolla jvr:n Tyrvään komppanian katselmuskirjurina.

Jvr:nKarkun komppanian luutnanttina oli vielä elokuussa 1677 HåkanMånsson Karkusta ja pastorina Mikael Castrenius Turun seudulta.Katselmuskirjuria ei oltu merkitty, mutta voisi olettaa, ettäluettelon vielä laati karkkulainen Kristoffer Platzman.

IsakEriksson-nimisiin liittyviä tapahtumia ovat:

-1668 IsakEriksson Hammarstierna suorittaa Turun yliopistonpääsytutkinnon
-1671 Uskelan Äijälän rusthollari ErikJakobsson kuolee
-10.1673 Äijälän Isak Eriksson mainitaanoikeuden pöytäkirjassa ylioppilaana
-1674 Ylioppilas IsakEriksson on merkitty Äijälän isännäksi
-1675 Kirjuri IsakEriksson mainitaan Evert Feuchtingin luona Turussa
-12.1676 IsakEriksson kuittasi sota-avun toimituksen Feuchtingin puolesta
-1677Isak Erikssonin jälkeen Äijälässä mainitaan yksi poika, veliAxell?
-1677 Isak Eriksson hoitaa Feuctingin asioita Vehmaankäräjillä
-8.1677 Isak Eriksson mainitaan rvr:n palkkalistallajvr:n katselmuskirjurina
-1678Isak Erikssonin jälkeen Äijälässä mainitaan puoliso
-9.1678Äijälän myymistä Gabriel Eriksson Pihlille käsitelläänoikeudessa
-1678-79 Rvr:n rykmentinpastori Arvid Frisiuskuolee
-1680 Isak Eriksson viimeistään avioituu Julianan kanssa
-1680 Isak Eriksson tulee rvr:n Karkun komppaniankatselmuskirjuriksi
-1681 Isak Erikssonin tytär Lisa/Lijskinsyntyy

Kristoffer Platzman toimi rvr:n katselmuskirjurinasamaan aikaan, kun hän oli Selkeen kartanon vouti. Isak Eriksson onvoinut hoitaa jvr:n katselmukset ja palkkakiistat toimiessaanlääninrahaston kirjurina. Myös Äijälän viljeleminen eivälttämättä ole ollut esteenä kirjurintöille tai myös Turussaasumiselle. On
ilmeisestiyleisessä tiedossa, että vielä viime vuosisadan alkupuolelle astisuurten talojen isännät eivät välttämättä tehneet ruumiillistatyötä vaan rengit ja piiat tai kokonaisvastuu myös työnjohdostaoli lampuodeilla. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla oli mahdollista, ettäkäskynjaon suoritti ja aamusulkeiset johti myös emäntä.

MyösEvert Feuchting toimi Kokemäenkartanon voutina 1660-luvulla. EvertFeuchtingin Sauvossa omistaman tilan naapurina asui Winter-sukua.Kristoffer Platzmanin 1. puoliso oli Mårten Winterin leski MargetaEriksdotter. Marttilan Yrjäntilässä asui vuodesta 1646 HenrikMårtensson Winter. Ilmeisesti Winteriä edeltäneen isäntäsuvunlasten holhoojana toimi Claes Brennerus. Claes Brenneruksen veljenpuoliso oli Hammarstierna. Claes Brenneruksen sisko oli IsakErikssonin puolison Julianan isoäiti.

Nämä jo aikoja sittenesiin kaivetut yhteydet ovat parhaimpia vinkkejä Isak Erikssonin jahänen äitinsä alkuperästä. Missään tapauksessa ei saa unohtaa,että Turussa tuli vuonna ylioppilaaksi Isak Eriksson Hammarstierna.Isak Eriksson ei ollut mikään turhanpäiväinen kirjuri vaan toimivarsin vaativissa tehtävissä osaavien isäntien palvelijana. Ontietenkin mahdollista, että Isak Eriksson on saanut äitinsäsynnyttämään hänet sattumien summana, mutta sellaista on vaikeaselvittää tai todistaa, ellei suoraan Isak Erikssoniin, ErikJakobssoniin tai häneen poikiinsa Jakob tai Axell Erikssoniinliittyvää todistetta löydy.Jos Erikiin, Jakobiin tai Axelliin liittyvä todiste puolisosta taiäidistä löytyy, se myös todennäköisesti yhdistää Isakinäitiinsä.

Benedictus 14.10.2012

JosKarin Eriksdotterin isä on tuo Smedabölen Erik Bengtsson, joka oliMälckilän vouti, niin voidaan ruveta pohtimaan Pihl-nimenalkuperää.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288951 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288951)
Yllämainitaan Erik Olofsson Vartsalan vouti, joka oli Pihl sisarustenisä.
Äitinsä Karin Eriksdotter omisti mm.Smedabölen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315889 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315889)
näkyyErik Bengtssson, joka lienee Karininisä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319452 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1319452)
ErikBengtsson mainitaan 1624 Kemiön Smedabölessä.
Myös båtsmanThomas Michelsson 1625Smedabölessä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902073 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902073)
lendzmanThomas Michelsson 1615Sauvossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=903949 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=903949)
ThomasMichelsson Sauvossa 1623

Kukaolisi tämä Thomas Michelsson, joka voisi olla sama persoonaKemiössä ja Sauvossa.

Isak Eriksson myi Äijälän GustafEriksson Pihlille eli Vartsalan vouti Erik Olofssonin ja KarinEriksdotterin pojalle.

SAuvon Kyrkobyssä oli Mårten Winterinvaimona Valborg Bengtsdotter ja Sauvon Kavaldon isäntänä, jokanäkyy Kyrkobyssä Valborgin tilalla Henrik BengtssonWästgöte.

Mårten Winterin vaimo on Valborgin tytärElin/Elisabeth Simonsdotter.

Jos Erik Bengtsson ja ValborgBengtsdotter olisivat sisaruksia, niin olisi Karin Eriksdotter PihlValborgin tyttären Elin Simonsdotterin serkku.

Olisiko GustafPihl kuitenkin ollut Isakin sukulainen?

Benedictus 15.10.2012

UskelanÄijälän isäntänä on 1615 ensikerran mainittuna JacobThomasson.
Halikon voutikunnan maakirja 1615
PeerJacobss
Jacob Thomass
Sig:ds Påfwallsson
EskellErichsson

Halikon voutikunnan maakirja 1608
Äijällä
HenrichMårthensson
Poffwall Larsson
Jacop Ollsson
SimonPeersson

Halikon voutikunnan maakirja 1606
Aiala underMurla
Eskill Mårtenss 4½ öre
Pofwall Larsson 4½ öre
JacopOhlsson 4½ öre
Simon Pedersson 1 mk?

Halikon ja Vehmaanvoutikuntien maakirja 1601

Äijällä
HindrichMårtensson 6 öre
Powall Larsson 6 öre
Jacob Ollsson 6öre
Simo Persson 6 öre

Halikon ja Vehmaan voutikuntienkymmenysluettelo 1601
Äijälä
Erich1 capp+ 1 capp
Simonn 3capp+ 3 capp

Powall1 capp+ 1 capp
Jacop 1/4 pann?+ 1/4 pann+ 1 capp

Samanniminen Jacob Thopmasson löytyy Piikkiön Harvarön Kokolahdesta1601-1616.
Voisiko kyseessä olla sama Jacob Thomasson?
AinakaanHarvarössä ei tuota Jacobia enäänäy.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703877 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703877)
Mikähänon tuossa 1600 vuonna olevan Mats Olss. nimen edessä oleva veukura?

[P-L H]

Jari Latva-Rasku 21.10.2012

---Quote(Originally by Benedictus)---
Espoon käräjät25-26.2.1681
Kapteeni Henrich Silfversvan riitelee Gräsan tilanomistajan Fru Margareta Hammarstiernan kanssa saaresta nimeltäFlackholma, jonka Margareta on perinyt edesmenneeltä isältäänluutnantti Johan Bengtsson Hammarstiernalta. Jutussa käsitelläänmyös muita saaria mm. Carlö:tä. Mukana myös kruununvouti GustafEricsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3862464 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3862464)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=s-lqYabpCUyaukBexKUiF3w4n1Fnf88II9amJ4pFoIVxrzLM8v3b pbjKwimvntOmGhIV1ReGL1s.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3862464 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=s-lqYabpCUyaukBexKUiF3w4n1Fnf88II9amJ4pFoIVxrzLM8v3b pbjKwimvntOmGhIV1ReGL1s.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3862464))

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3862464 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3862464)
Ylläonkin eräs seikka, joka on jäänyt huomaamatta.

KruununvoutiGustaf Eriksson lienee sama kuin Gustaf Eriksson Pihl, jolle IsakEriksson Kentzer myi Äijälän ratsutilan.

Tämä seikkaliittäisi Isak Erikssonin ja Hammarstierna nimet yhteen.
---EndQuote---

Mikälikruununvouti Gustaf Eriksson oli Pihl, hän siirtyi melko pian vuoden1681 jälkeen Laitilan Sorolaa vuokraamaan ja sinne kuolemaan.

KunGustaf Pihl oli ostanut Uskelan Äijälän Isak Erikssonilta syksyllä1678, hän myi sen eteenpäin melkein heti. Tällainen voisi myösolla osoitus jonkinlaisesta velkasuhteesta.

Vaikka Äijälänhinta 450 taaleria ei ollut paljon alakanttiin, on mahdollista, ettäIsak Eriksson siirsi Äijälän velkojien ulottumattomiin GustafPihlin avulla, ja sai osan muuten velkojille menevää kauppahintaahaltuunsa.

Benedictus 26.10.2012

Aivanmahdotonta ei ollut, että Lisbeta oli ulkomailta tullut aatelistenpalvelija. Kentzer-suku on voinut olla esimerkiksi saksalainen.Saksassa oli Kentzer-suku tai -sukuja, joilla oli vaakunat, muttasellaista ei ole sen enempää selvitetty. Image:http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif)(http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=129711 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=129711))
Ylläolevavoinee osua oikeaan.

Alftanus-Brennerus piirin sisällä onlöytynyt eräs erinomaisen kiinnostava ja outo yhteensattuma, jokavoinee kiinnostaa myös Helsingin seudun sukujen tutkijoita.

Halikossa tiedetään lainlukija Matts Eskilsson Blomm, jollakukkasinetti, jota epäillään linnankirjuri Thomas EskilssonBlom-Florinuksen veljeksi.

Matts Eskilsson näkyy HalikonImmalassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494)
-näkyyjo 1622

Matts Eskilssonilla näyttäisi olevan paljon laajempikarriääri muualla.

Helsinginpitäjän käräjät 27.2.1635
Entinen Halikon kihlakunnanlainlukija Mats Eskilsson perii edesmenneeltä Hendrich Anderssoniltahuomattavaa rahasummaa ja viljaa, jotka Hendrich on velkaa. Velanpanttina on Nurmå-niminen tila, joka on perillisten hallussa(siskosten ja rintaperillisten). Kukaan perillisistä ei ollutvastaamassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789896 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789896)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3789896 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3789896))

Helsinginpitäjän käräjät 26.6.1638
Ehrlig och wälförståndig MatsEskilsson perii edesmenneen harastuomarin Henrik Henrikssonin2.11.1635 antaman todistuksen mukaisesti huomattavaa summaa entisennimismiehen Henrik Anderssonin (i Nurmijärfvi) perillisiltä. MatsEskilsson on jo kolmeen otteeseen yrittänyt periä velkaa (167.1634,27.5.1635 ja 2.11.1635), mutta yksikään perillisistä ei ole tullutvastaamaan vaikka ovat hyvin tienneet osan Buckilan tilasta olevanpantattuna. Kukaan perillisistä ei myöskään halunnut tilaaitselleen ja se on jäänyt verohylyksi. Arviointimiehet ovatarvioineet tilan 186 hopeataalerin arvoiseksi.
Mats Eskilssonesittää Henrik Anderssonin ja silloin Revalissa olleen kamreeriJakob Philipssonin välisen 20.9.1629 päivätyn sopimuksen, jossaHenrik panttaa talonsa kamreerille kruunun rästejä vastaavasta 220taalerin summasta. Koska kukaan perillisistä ei ollut maksanutkamreerille niin Mats Eskilsson maksoi velan taloa vastaan ja periinyt loppuvelkaa perillisiltä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789979 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789979)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3789979 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3789979))

Ylläolevasta selviää, että entinen Halikon lainlukija Matts Eskilssonkarhuaa velkaa entiseltä Porvoon läänin voudin ja nimismiehenHenrik Anderssonin perillisiltä.
Tila on Nurmijärven kunnanNurmijärvenkylän Nurmå.
Puckilaan kuului henrik Anderssonilla 8tilaa, joista Nurmå lienee yksi.

ToisaaltaMats Eskilsson karhuaa samalta perikunnalta toista velkaa, jonkapanttina on osa Nurmijärven Puckilan ratsutilaa.
Valkasopimus ontehty Räävelissä ja toisena osapuolena on ollut Jacob PhilipssonBILANG.
Bilangin tytär Ingrid Jacobsdotter oli Claes Brenneruksen3. vaimo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119)
TässäNurmijärven Pukkilassa Matts Eskilsson ja 1651 vaimonsa ElinAntonisdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823)
-MattsEskilsson 1636

Nurmijärven kylässä on myös Mattilan eliPuontin tila, joka kuuluu kuin sattumalta myös Porvoon lääninvouti ja nimismiehelle Matts Henrikssonille, joka ei kuitenkaan lienehenrik Anderssonin poika, koska missään läheissä häntä ei siksimainita.

Matts Eskilsson on kuitenkin mukana HenrikAnderssonin perintökiistoissa, eli lienee vävy.
Erityisestikoska poikansa Helsingin pitäjän nimismies Bertill Mattsonin äidintiedetään olleen Margareta Henriksdotter.

Helsinginkaupungin raastupa 28.9.1639
Edesmenneen Abraham Matssonin leskenAgneta Eriksdotterin valtuuttamana Peeter Trummel kyselee Agnetanedesmenneen appiukon ja Porvoonläänin nimismiehen Mats Henderssoninkuparista, jotka asessori Hendrich Teet takavarikoinut. Kupari on nytporvari Hendrich Fredrikssonin hallussa takeenavelkojille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3790205 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3790205)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3790205 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3790205))

Helsinginkaupungin raastupa 12.4.1640
Edesmenneen Herman FissinginRäävelistä perillisten puolesta Antonius Pape tiedottaa, ettäPorvoonläänin entinen nimismies Mats Hendriksson, joka tuolloinasui Helsingissä, oli 4.7.1629 saanut Fissingiltä 80 taaleria,mutta kuollut pian tämän jälkeen. Vastaamassa piti olla yksi MatsHendrikssonin

pojistaBertil Matsson, mutta hänen tilallaan oli Matsin asioita hoitanutHenrik Markusson. Tältä kysyttiin tiesikö hän jotain kyseisestä80 taalerista ja hän ei tarkkaan muistanut toimittiko hän kyseisensumman langolle Eskil Anderssonille (ei käy ilmi kenen langolle).Eskil kertoi Henrik Markussonin tarjonneen rahoja itselleen, mutta eiottanut niitä vastaan. Henrik Markusson oli käyttänyt rahatilmeisesti omiin tarkoituksiinsa ja nyt häneltä perittiin kyseinensumma.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3790226 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3790226)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3790226 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=X6mzlfiHG0-mlB5OaznzY_ZR7Gc2h88I-fY8U5o7K05BQC7u1ddjNVjBmzNwblbs5QoxCkKn7io.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3790226))

Ylläoleva velkojen perijä Antonius Pape on sattumaako? Matts Eskillsoninvelantekijän Jacob Bilangin seuraaja, lesken Anna Hans/Johans/Jönsdotterin 2. puolisona.
Ja kuten yllätodetaan on MattsEskilssonin vaimo Elin Antoniusdotter.
nimen outouden perusteellavoitaneen päätellä, että Matts Eskilssonin appiukko oli AntoniusPape, mutta vaimonsa ei aviosta Anna Hansdotterin kanssa.

MattsEskilsson on ollut siis Ingrid Bilangin isäpuolen vävy.

Tästäsyntyy kysymys, voisiko Erik Jacobsson Kentzerin vaimo IsakErikssonin äiti olla Matts Eskilssonin tytär aviosta ElinAntoniusdotterin kanssa. Elinin äitihän voisi olla Hammarstiernasukuinen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116)
NurmijärvenPuckila siirtyy Matts Eskilssonin jälkeen Helsinkiläisenporvarisuvun Henrik Lohmanin haltuun, onko vaimonsa Mattsin sukua eiselviä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156292 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156292)
TässäPuckilassa näkyy Henrik Lohmanin perhettä.
Siinä näkyy myöspoikansa Johan Henriksson Buckilassa.

Tässä alla IsakEriksson Kentzer ja alin rivi.

1673) *Isak Kentzer* IsaacusErici 2294a(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2294a (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2294a)).Vht: ratsutilallinen Salon Äijälän kylässä Erik Jakobsson (†1671) ja N.N. Mainitaan ensimmäisen kerran ylioppilaanakihlakunnanoikeuden tuomiokirjassa 7.–9.10.1673. Omisti kotitilansaSalon Äijälässä 1674–78. Viittauksia: KA mf. ES 1749 (cc 9)Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 112 (LändzmannensThomas Classons i Händälä sampt Nembdemäns Jöran Nillssons, ochMattz Grelssons beswäär, till Studenten Isaacum Erici i Äijälähuadh wedhkommer, som skolle han dem huilcka lagligen tillsagdeblefvo, efter afsagde doom af honom, och hans Medharfwingar atuthmätha een koo och enär dhe sådant wille wärckställa bem:Studenten dem medh hugg och slagh welat öfwerfalla,
sånekade Isaacus sigh sådant giordt, doch tillstodh att hans tuenneälldhre Bröder Axell och Jacob sådant haft i sinnedt, doch dhe eijheller executorer någon skada giordt), 112v (Isaaaci Erici kärantill Johan Hendrichsson i Buckila),

Uskelan, eikä PiikkiönPukkilasta ei ole löytynyt Johan Henrikssonia, voisiko olla ettäonkin Nurmijärven Pukkila?
Selvinnee tuon käräjäkirjantiedoista.

Koska Isakin äitiä ei löydy läheltä, niinvoisikohan olla tuolta, eli Ingrid Bilangin sukulaispoika olisinaitettu Juliana Månsdotterille.
Ingrid ei tosin itse tainnutolla enää tuolloin 1680 hengissä.

Olanyk 27.10.2012

Enole hyvin keskustelussa ollut mukana. Mutta aiemmin Antonius Papen jaJakob Bilangin puolisosta Elin Hansdr:stä keksuteltaessa itse pohdinjos hän olisi Kirkkonummelta hän sstaisi kuulua "Hjertta"sukuun.

Käsittäkseni Kirkkonummella oli Pappilan ohellaaKorkkulan nimismiehen talo sekä Spärrin jota Bilang ja Pape asuiSpärringiä. Johan Antoniosson Pape avioitui Luutnantti Hans Hjertantyttären kanssa ja oli Kirkkonummen nimismies.

Loinaikoinaan hypoteesin että Elin Hansdr oli Kirkkonummelta, saattoiolla Finnäsin (Gunnarskulla) Hans Pehrssonin tytär. Hans Pehrrsoninisä Pehr Larson olisi voinut olla Korkkulan Erik Larsonin isä, eliHans ja Erik serkuksia. Muutoinkin olen olettanut että Hjertta-sukuaasui useassa Kirkkonummen taloissa 1500-luvulta alkaen. Mutta juurimuiden sukutaustoja ei tunneta.

Olavi

Benedictus 28.10.2012

Gräsansuku onkin paljon mutkikkaampi kuin mitä on tiedossa.

Espoonkäräjillä 22.9.1629. Siinä kerrottiin, että Peer Larsson, Mats(i Hentans) ja Nils Thomasson olivat kuskanneet Isach OlssoninLiivinmaalle, koska tätä syytettiin synnistä tytärpuolensakanssa. Hän ei enää vastannut maaherralle tai kamreeri JohanOttosonille vaan on jättänyt Gräsan rälssiin kuuluneet maatpoikapuoliensa vastattaviksi.

Tässälinkki sivulle jos joku haluaa tavata jutunparemmin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856787 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856787)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=nusahYye_k-OsdT13UAdxvQXYsWdiM8IjtoXH8ie3benm8AZ_3OGGVsye1PS9 JI6lTeWHyNtlBk.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3856787 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=nusahYye_k-OsdT13UAdxvQXYsWdiM8IjtoXH8ie3benm8AZ_3OGGVsye1PS9 JI6lTeWHyNtlBk.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3856787))

Jari Latva-Rasku 30.10.2012

---Quote(Originally by olanyk)---
En tiedä ollaanko varmoja että JoenEriksonin puoliso olisi ollut Brita Markusdr
eliMarkus Jänsonin ja Gertrud Moision tytär ja Bengt Hammrstjärnanleski. Oliko Brita naimisissa myös Israel Olssonin kanssa?
Kukahän oli?

Olavi

Joen Eriksson
Kvartermästare vidadelsfaneregemente.
Han tycks ha varit gift med en viss Brita sommåhända var änka efter Bengt Henriksson (av adl. ättenHammarstjerna) samt blev tydligen omgift med ryttaren Israel Olsson,halshuggen 1630.
---End Quote---

Mikäli Markus Jönsson onsama kuin Jully Ramsayn Frälsesläkter i Finland...-luettelossamainittu Markus Jönsson, silloin Markus Jönssonin pojan JohanMarkussonin tytär olisi ollut Bengt Henrikssonin isän HenrikHenrikssonin puoliso ja jopa Bengtin äiti. Jos näin on,ristiinnaiminen olisi ollut horisontaalista ja vertikaalista.

JullyRamsay: Johan Markussons släkt.

Adlad 1578 6/u. Den ätt som1642 blef introducerad på svenska riddarhuset med samma vapen ochnamnet Hammarstjerna torde på mödernet hafva härstammat frånJohan Markusson.

Tab. I.

Markus Jönsson, frälseman iSjöskog i Helsinge kyrkoby. Sålde 1556 med sin hustrussamtycke alltsitt fasta gods i Gerknäs i Karis socken till deras frände JakobHenriksson (1). Fick 157012/9 två gårdar i Torasbacka i Borgåsocken till pant för försträckning till kronan (2).

—Gift med Gertrud Jönsdotter, som lefde 1556 (1).

Barn:
JohanMarkusson, adlad 1578. Tab. II.
Brita Markusdotter, lefde enka1614 (3).

— Gift (4) med amiralen Benkt Severinsson Juusten(Gyllenlood, n:r 216); — † 1609.

Tab. II.

JohanMarkusson (tab. I), till Sjöskog i Helsinge och Gräsa i Esbosocken, adlad

15786/n i Stockholm (5). Skrifvare på Viborgs slott1577-1579 (6); —var död 1586 — Gift medMargareta. Hon fick 1602 15/10 bekräftelsepå Torasbacka i Borgå socken, »emedan hon är en fattig värnlösenka och hafver två sina söner i kronans tjänst" (7).

Barn:
KlasJohansson till Sjöskog lefde 1602, † ogift.
Son, lefde 1602, †ogift.

? Anna, gift l:o med Henrik Henriksson (Hammarstjerna,n:r278). — 2:o med Henrik Jönsson, som 1600 fick frälse påhennes gård Gräsa (8).

Olanyk 31.10.2012

Seutulassaoli Sötskog eli Meilby tila jonka 1600 luvulla omisti MattsTönnesson joka ateloitiin 1627 utzhammar. Oliskohan tuo tila jollaHenrik Bengtsson, Mads Mårtensson sekä Thomas Staffanson mainitaan.Meilbyn lisäksi Ceutshammar omisti tuolloin myöhemmin tunnetutKönigstedin ja Linnan. Hänen isänsä oli Tönne Anderson jokaasutusluettelossa esiintyy.

Viereinen tila oli Knabackamyöhemmin Katrinaberginä (nykyisin Katariinan sairaala) tunnettutila jonka Grässan omistameet Markus Jönsson sekä Gertrud JönsdrMoisio omistivat samanaikaisesti sekä hallitsivat vielä Tomtebackaa(Haltialaa) jonka omistaja Gertrudin ensimmäisestä avioliitostaoleva poika Henrik Larsson.

Grässastaolevassa linkissä omistajan on Johan Benktsson Hammarsjärna?

Senkummemin Henrik tai Clas Benktsonista en tiedä keitä olisivat jaolen huono tulkitsemaan myös asutusluetteloita.

Olavi

[P-L H]

Benedictus 4.11.2012

Löysin kiinnostavan Axel Erikssonin, nimen vain ja talon. Ajallisesti passais hyvinkin Isak Erikssonin veljeksi.
Jos äitinsä oli Hesan suunnalta:
1693-1697 Axel Erichsson, gästgivare. G.m.Maria. Hemmanet öde 1697-98.

Kuisma II: Klockars-tilalla asui1600-luvulla useita lukkareita, mutta kruunutila ei ollut seurakunnan omistuksessa.

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/vankirkyla/kklockars.htm (http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/vankirkyla/kklockars.htm)

Benedictus 9.11.2012

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518)
Äijälässänäkyy 1651 ja 1652
Erik Jacobsson
vaimo Liisa taiLisbeta
Malin p. ja seuraavana vuonan Malin sr. eli on Erikin sisar vai vaimon sisar?

Onkotämä Malin sama kuin Kantorilla näkyvä Simon Jöranssonin vaimo Malin tai Maisa?
Vai onko Malin veljen luokse tullut leski Malin?

*Johannes Jacobi (K noin 1643)*

*JohanJakobsson*
Ilmeisesti turkulainen porvarispoika.
Halikon(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5008 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5008))kappalainen 1631.
Turun raastuvanoikeudessa käsiteltiin 22.6. ja23.7.1633 Johannes Jacobin vaatimusta saada haltuunsa hänen isänperintönään omistamansa, erään sukulaisen asuntona ollut Kåttaren talo Linnankadun varrella.
Johannes Jacobi otti 1635 viljeltäväkseen erään pitkään autiona olleen maatilan Halikon Yttelän kylästä ja sai siihen kärsimänsä palovahingon takia verovapauden kreivi Per Brahen kirjeellä 21.8.1639. Johannes Jacobilla oli pitäjänmiesten kanssa useita maanomistusasioi takoskevia riitoja, joita selviteltiin käräjillä. Vuonna 1639 hänen mainittiin omistavan maata Sauvossa.
K Halikko noin 1643.

P Margareta Jakobsdotter, mainitaan1643.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9573 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9573)

1633 Kottaren talon riidoista, Jossa Henrik Kottaren leski yritti myydä taloaan mutta Halikon kappalainen Johannes Jacobi ja veljensä Martinus Jacobi riitauttivat asian väittäen talon kuuluvan isiensä perintöihin.

Voisiko tuo Malin Jacobsdotter olla Erik Jacobsson Kentzerin sisar?

Benedictus 12.11.2012

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349909 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349909)
Vaikka tämä on vain nimiin perustuva ajatus, niin tuodaan sekin esille.
Simon Jacobsson näkyy Äijälässä 1639, onko myöhemmin näkyvä Margareta mor, Simon äiti vai pojan Thomaksen äiti?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518)
*Frosterus,Michael Erici (K 1638)*
*Michel Eriksson*
S mahdollisestiHailuoto. V Hailuodon kirkkoherra Ericus Henrici Frosterus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=731 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=731))ja Katarina (Karin) N.N. (Alexander Boldtin olettamus, Genos 1934:4liite).
Kiskon(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5035))kirkkoherra 1636, sai kuningatar Kristiinan kollaatiokirjeen7.7.1636, astui virkaan 1637.
K Kisko 1638 (viimeistäänelokuussa; mainitaan vainajana Pärttylinpäivän tienoilla).
P(ainakin jo 1628) Marina (Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassaMaria) Svensdotter hänen 1. avioliitossaan, eli leskenä toisenmiehensä jälkeen vielä
syksyllä1659.
Marina Svensdotterin P2 Marttilan pitäjän nimismies jakreivi Per Brahen läänitystilojen vouti, Kosken HaukanpyölinHarmaan talollinen ja kestikievarinpitäjä Simo Jaakonpoika / SimonJakobsson Harmaa, K Koski 1655.
Entisen Turun predikantinMichaeli Frosterin lesken uutena aviomiehenä 1640 esiintyy SimonJacobsson. Mahtaakohan kyseessä olla Kiskon kirkkoherran leski MariaSvensdr ja ÄijälänSimo?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1729 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1729)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=KeSyu98j0kqfGXGjBmVRvFK0ak2TlM8Ipg4jk 3WfDwz2aZp2S1VjspVnCNi5tG_IBjbsOzuPqho.&URL=http%3a%2f%2fwww.helsinki.fi%2fylioppilasmatri kkeli (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=KeSyu98j0kqfGXGjBmVRvFK0ak2TlM8Ipg4jk 3WfDwz2aZp2S1VjspVnCNi5tG_IBjbsOzuPqho.&URL=http%3A%2F%2Fwww.helsinki.fi%2Fylioppilasmatri kkeli%2Fhenkilo.php%3Fid%3D1729)%2fhenkilo.php%3fi d%3d1729 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=KeSyu98j0kqfGXGjBmVRvFK0ak2TlM8Ipg4jk 3WfDwz2aZp2S1VjspVnCNi5tG_IBjbsOzuPqho.&URL=http%3A%2F%2Fwww.helsinki.fi%2Fylioppilasmatri kkeli%2Fhenkilo.php%3Fid%3D1729))

Benedictus 14.11.2012

MattsEskilsson Blome omisti siis tiloja Nurmijärvellä, mutta vaikuttipaljolti Turussa, missä oli paljon rahasotkuja käräjillä.

Hänellämainitaan veli Hans/Johan Eskilsson, joka oli Turun porvari.

Veljiäon myös Michel.
Lainaus:
Mats Eskilssonin juttuihin.Viimemainitun juttuja on melkoinen määrä, mutta niistä ei käyilmi sukusuhteita. Paitsi yksi juttu 1636, jossa Mickel Eskilssonvalittaa veljensä Mats Eskilssonin puolesta kämnerinoikeudentuomiosta Sigfred Frostia vastaan. Tämä juttu ei välttämättäkoske meidän etsimää Mats Eskilssonia, vaikka entinen vouti onuseasti esillä muissa jutuissa. Taisi viettää aikaansa paremminTurussa kuin Nurmijärvellä.

Kämnerioikeudenkirjoissa Mats Eskilssonin veljeksi paljastunut Mickel Eskilssonselvisi veloistaan ja hänestä tuli Turun porvari. Aikaisemmin hänetmainitaan Hämeen voutina ja veronkantomiehenä. Voudit näyttivätvaihtuvan tiheään tahtiin 1620-30 luvuilla.

Halikonvoutikunnan tilikirjaa vuodelta 1601. Kuiteissa, jotka käsittelivätviljan ja hevosten ym toimituksia.

Jören Linde fougde iHalicko och Wemo herader
Mats Eskilsson (Jören Lindestienare)
Jörgen Blomme

1639 Henrich Sigfredsson (fördombefalningsman i Neder Sattagunda)
1641 Lasse Peersson (fordombefalningsman i Tavastland)
1641 Anders Matsson (fougde i Maskohärad)
1641 Michell Carlsson (fordom fougde i Halicko härad jajutusta päätelleen Salko-sukua)

1642Henrich Jacobsson Sircka (fougde ifrån Tafwastland)

Ketähänyllä olevat ovat?

Benedictus 20.11.2012

Lainlukijaja vouti Mats Eskilsson Blomen? vaiheet ovatkin melkoisen kirjavat.
Mattsin elinpiiri oli aika laaja, sillä omisti Nurmijärvelläratsutilan, mutta asui ja vaikutti Turun seudulla.
MattsEskilssonin syntyperä ei ole yksiselitteinen, sillä vaikka oliEskilsson, niin ei ole varmaa, oliko Thomas Eskilsson Blomen veli.Mattsista ensimmäiset tiedot ovat 1610-luvulta, kun taas ThomasEskilsonin tiedot alkavat jo 1570-luvulta ja lapsista ainakin osa onsyntynyt 1570-luvulla.
Tuossa on siis aika iso ikäeroveljeksille.
1642Henrich Jacobsson Sircka (fougde ifrån Tafwastland)

Ketähänyllä olevat ovat?

Benedictus 20.11.2012

Lainlukijaja vouti Mats Eskilsson Blomen? vaiheet ovatkin melkoisen kirjavat.

Mattsin elinpiiri oli aika laaja, sillä omisti Nurmijärvelläratsutilan, mutta asui ja vaikutti Turun seudulla.

MattsEskilssonin syntyperä ei ole yksiselitteinen, sillä vaikka oliEskilsson, niin ei ole varmaa, oliko Thomas Eskilsson Blomen veli.Mattsista ensimmäiset tiedot ovat 1610-luvulta, kun taas ThomasEskilsonin tiedot alkavat jo 1570-luvulta ja lapsista ainakin osa onsyntynyt 1570-luvulla.
Tuossa on siis aika iso ikäeroveljeksille.

MattsEskilssonin varsinainen kotipaikkakin selvisi, se ei ollutkaanHalikon Immala, jossa hänet mainitaan , vaan Mats löytyy PiikkiönSauvalasta, jonka hän on ostanut 1630paikkeilla.

Immala:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597)

Sauvala:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706191 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706191)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778)

1643mainitaan vaimosta fordom laglesarens Helena Antonisdr.
Vaimo onkoko ajan sama Helena Antonisdr.

PukkilaNurmijärvi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119)

1651-Elin Antoniusdr

1644 mainitaan Sauvala Arvid JöranssonAnkarsköldin omaisuutena.
Lisäksi siellä mainitaan JöranGrelsson(Jöransson), joka on isänsä.

Tämä tieto vahvistaasen seikan, että Mats Eskilsosnin vaimo Helena/Elin Antoniusdr oliAntonius Papen tytär, sillä tuo Arvid Ankarsköldin vaimo oli MariaStierna, jonka sisar oli Taivassalon khr Claes Brenneruksen 2. vaimonJuliana Stierna.
Claes Brenneruksen 3. vaimo Ingrid JacobsdotterBilang taas oli Antonius Papen tytärpuoli.

Voidaankin todeta,että Sauvalan tila on siirtynyt klaanin sisällä henkilöltä
toiselle.

ArvidAnkarsköldin isä Jöran Grelsson taasen kuului Euran Lähteenojansukuun, jota on täällä aiemminkin käsitelty Soupas ym. sukujenyhteydessä.
http://runeberg.org/frfinl/0014.html (http://runeberg.org/frfinl/0014.html)

Pitäähuomata myös ajankohdat, kuinka menevät toisiinsa.

[P-L H]

Jatkoaedelliseen .......

Jari Latva-Rasku 22.11.2012

---Quote (Originally by Benedictus)---
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778)

Kukahan on tuo Sauvalassa näkyvä luultavasti Hebla enkan puoliso
Erik Zachariae kappalainen?
Tuon nimistä kappalaista ei ainakaan mistään näyttäisi löytyvän.

Sauvala on muutenkin kiinnostava, siellä tuntuisi olevan monellaista porukkaa aiemmin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703873 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703873)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702707)

Tässä Markus Henriksson latokartanon vouti i Kustöö

1589 mainitaan Eskil Clemetsson, joka voisi olla jopa Mats Eskilssonin isä ajallisesti.
---End Quote---

On harmillista, kun ei pysty muistamaan, mihin nämä henkilöt olivat tässä keskustelussa aikaisemmin liittyneet. Esimerkiksi Sakareita ja Sakarinpoikia on aikaisemmin sivuttu, kuten myös kotini kanssa samalla saarella sijaitsevaa Kuusiston latokartanoa.

Benedictus 22.11.2012

Erilaisia henkilöitä putkahtaa aina esille kun tutkii SAY tietoja, kuten tuo
Erik Zachariae, jota ei mainita Henrikssonina vaan juuri Zachariaena, eli olisi kiinnostava tietää, mistä tuo nimi on ilmaantunut SAY tietoihin.

Toisaalta Uskelassa löytyy 2 kpl Zachariasta.
Zacharias Olai (K 1621) *Zachris Olofsson / Olsson*
S kaiketi Uskela. V Uskelan aiempi kirkkoherra Olaus Petri(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1878 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1878)) ja N.N.
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111)) Perttelin kappalainen ainakin jo 1589, mahdollisesti Uskelan vt. kirkkoherra 1593

1594, kirkkoherra 1609.
Zacharias Olai (”Her Zacharias Kijrkoherde i Uskila”) sai Kuninkaallisen Majesteetin määräyksestä kirjeellä 3.3.1617 korvausta kustannuksista,joita hänelle oli aiheutunut. Vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella asumisesta johtuvan suuren kestitysvelvollisuutensa takia.
K Uskela 1621.
P Scholastica Jönnsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja allekirjoitti ja sinetöi miehensä sinetillä vuoden 1621 kymmenysveroluettelon 25.5.1622.

Zacharias Simonis (mainitaan 1586)
*Zachris Simonsson*
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111))Perttelin kappalainen ainakin 1586, jolloin (“Zacharias Simonis Zatrius ? Uschelensis) kirjoitti muutamia lehtiä lisää Uskelan Perttelin kirkon vuodelta 1518 peräisin olevaan graduaalikirjaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944513 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944513)
Ketjussa tutkittiin Kistolan tilojen omistajia.

Tässä alla eräs kiinnostava SAY juttu. Siiinä on henkilöitä, joilla on tuttuja nimiä, ainoa ongelma, että 1649-52 sama henkilö näkyy kahdella tilalla.

Uskela Äijälä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518)

MarttilaMäentaka
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350754)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349961 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349961)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349082 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1349082)

Yllä näky y Erik Jacobsson 1630 Mäentakana, myöhemmin vaimona leski Juliana Philpusdotter.
Juliana on toisinto Elena, Iliana ja Helena nimistä, eli nimi voisi olla Lisa tai Lisbet yhtähyvin, vain yhtäaikaiset merkinnät Uskelassa jaMarttilassa eväävät mahdollisuuden, että olisi sama Erik Jacobsson.

Julianalla näkyy kyllä tytär Elisabeth, muttei oikein passaa kuvioon.

Benedictus 3.12.2012

Lainlukija ja vouti Mats Eskilsson, jota on myös nimitetty Blomm nimellä, erinomaisen oman aikakautensa esimerkki miehestä, joka toimi ja vaikutti yli kaikkien rajojen.

Mats Eskilssonista on arvelu, että olis i samaa sukua Thomas Eskilsson Blom-Florinuksen kanssa, johtuen isännimestä ja sinetistä.
Ainakaan he eivät liene veljeksiä, sillä ajallisesti ovat liian kaukana toisistaan. Toisaalta Mats Eskilssonia ei missään tähän mennessä
löydetyssä lähteessä ole mainittu sukunimellä.
-Olisi kiinnostavaa tietää, mistä tuo Blomm nimi tulee?

Ensimmäinen maininta Mats Eskilsonista lienee 1601?
Halikon voutikunnan tilikirjaa vuodelta 1601. Kuiteissa, jotka käsittelivätviljan ja hevosten ym toimituksia.

Jören Linde fougde i Halicko och Wemo herader
Mats Eskilsson (Jören Lindes tienare)
Jörgen Blomme
Tuosta Mats Eskilsonista ei voi silti sanoa onko sama, esimerkiksi Liedon Moision omistajiin kuulu i Mats Eskilsson, joka on eri henkilö.

Pääosin Mats Eskilssonin tiedot ovat 1620-40 luvuilta.

Halikon Immalassa 1622-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597)

Piikkiön Sauvalassa 1630-1643?
Mainitaan tilan ostajana1630
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705778)
1643 mainitaan leski Helena Antoniusdotter

Tila siirtyy Taivassalon khr Claes Brenneruksen lankolle Jöran GrelssonAnkarsköldille.
Claes Brennerus oli Järventaan Juliana Månsdotterin äidin Anna Alftanan eno.

Nurmijärven Nurmijärvenkylän Pukkilassa 1634-
Tilan edellinen omistaja entinen Porvoonläänin vouti Henrik Andersson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119)
Elin Antonidr näkyy vielä 1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156116)

Mats Eskilssonin lapsista ei ole tietoa, mutta ainakin tytär.
Piikkiön käräjät 23-24.5.1642
Förståndig Mats Eskilsson (i Safvala) kertoo oman versionsa nyrkkitappelusta naapurinsa Peer Matssonin (i Moisio) ja tämän tulevan langon Mickell Anderssonin (i Korsnääs) välillä. Seuraa tarkka kertomus tapahtumista niityllä ja kirkkotarhassa. Mukana Peerin sisko Margareta Matsdr (morsian) ja Mats Eskilssonin nimeltä mainitsematon tytär sekä Peerin isä Mats Mårtensson.

Piikkiön käräjät 1639
Wälförständig Mats Eskilsson esittää, että hänen Swäntienare (?) Knuth Jacobsson on sairastunut Saksassa ja tarinaa hevosen kohtalosta

Piikkiön käräjät 1636
Nimetään miehet arvioimaan Mats Eskilssonin (i Saufwala) omaisuus

Piikkiön käräjät 1636
Mats Eskilssonin (i Saufwala) hevonen arvioitu 30 taalerin arvoiseksi ja Pöytyän nimismies on vienyt sen Tammentakaan vaihtohevoseksi.

+ useita velkajuttuja Matsia vastaan.

Helsingin pitäjän käräjät 27.2.1635
Entinen Halikon kihlakunnan lainlukija Mats Eskilsson perii edesmenneeltä Hendrich Anderssonilta huomattavaa rahasummaa ja viljaa, jotka Hendrich on velkaa. Velan panttina on Nurmå-niminen tila, joka on perillisten hallussa (siskosten ja rintaperillisten). Kukaan perillisistä ei ollut vastaamassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789896 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789896)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=21xcLj9A60ujSfQVgkCmQfhIRwtZpM8IWBXbQ W6MfzfGTLVXtbFeIRQlljwIOMWxlhIAc-jHYDc.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3789896 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=21xcLj9A60ujSfQVgkCmQfhIRwtZpM8IWBXbQ W6MfzfGTLVXtbFeIRQlljwIOMWxlhIAc-jHYDc.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3789896))

Helsingin pitäjän käräjät 26.6.1638
Ehrlig och wälförståndig Mats Eskilsson perii edesmenneen harastuomarin Henrik Henrikssonin 2.11.1635 antaman todistuksen mukaisesti huomattavaa summaa entisen nimismiehen Henrik Anderssonin (i Nurmijärfvi) perillisiltä. Mats Eskilsson on jo kolmeen otteeseen yrittänytperiä velkaa (167.1634, 27.5.1635 ja 2.11.1635), mutta yksikään perillisistä ei ole tullut vastaamaan vaikka ovat hyvin tienneet osan Buckilan tilasta olevan pantattuna. Kukaan perillisistä ei myöskään halunnut tilaa itselleen ja se on jäänyt verohylyksi . Arviointimiehet ovat arvioineet tilan 186 hopeataalerin arvoiseksi.
Mats Eskilsson esittää Henrik Anderssonin ja silloin Revalissa olleen kamreeri Jakob Philipssonin (BILANG) välisen 20.9.1629 päivätyn sopimuksen, jossa Henrik panttaa talonsa kamreerille kruunun rästejävastaavasta 220 taalerin summasta. Koska kukaan perillisistä ei ollut maksanut niin Mats Eskilsson maksoi velan taloa vastaan ja perii nytloppuvelkaa perillisiltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789979 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789979)(https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=21xcLj9A60ujSfQVgkCmQfhIRwtZpM8IWBXbQ W6MfzfGTLVXtbFeIRQlljwIOMWxlhIAc-jHYDc.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3789979 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=21xcLj9A60ujSfQVgkCmQfhIRwtZpM8IWBXbQ W6MfzfGTLVXtbFeIRQlljwIOMWxlhIAc-jHYDc.&URL=http%3A%2F%2Fdigi.narc.fi%2Fdigi%2Fview.ka%3Fk uid%3D3789979))


Helsingin kaupungin raastupa 12.4.1640
Edesmenneen Herman Fissingin Räävelistä perillisten puolesta Antonius
Pape tiedottaa, että Porvoon läänin entinen nimismies Mats Hendriksson, joka tuolloin asui Helsingissä, oli 4.7.1629 saanut Fissingiltä 80 taaleria, mutta kuollut pian tämän jälkeen.

Ylläoleva Antonius Pape lienee MatsEskilssonin appiukko.
http://runeberg.org/frfinl/0028.html (http://runeberg.org/frfinl/0028.html)

Mats Eskilssonin isää ei varmuudella tunneta, mutta eräs varteenotettava on Eskil Mattsson, joka oli Vehmaan vouti jajokapaikassa muuallakin. Kuollut n. 1634.
Eskil Matsson omisti Kalannin Villilän, joka näkyy Laitilan SAY:ssä.

Kiinnostavaa, että tuo entinen vouti mainitaan monilla Karkun ja Tyrväänkäräjillä yhdessä Mats Eskilssonin kanssa peräämässä rästejä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1348304)
Kiinnostavaa, että Eskil Matsonin jälkeen Villilä mainitaan fru Margareta Hansdotter i Uussaaren omistuksessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1368823)
Fru Margareta taas oli Piikkiön Sauvalan hankkineen Göran Ankarsköldin anoppi.
http://runeberg.org/frfinl/0014.html (http://runeberg.org/frfinl/0014.html)

[P-L H]

Benedictus 4.12.2012

Lempäälän Kuljun Kukkola, Michel Eskilsonin tila on läänitetty kapteeni Carl Sigfridssonille.

Pirkkala Härmälä eli Messukylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604528)
Capteeni Carl Sigfridssonin leski Kirstin Cristoffersdotter

Alla isä Cristoffer Ivarsson Ståhl
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605396 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605396)
Gabriel Carlsson, vaimo Anna Paulsdr ja Jacob Pauli Raumannus

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523720)
Carl Sigfridsson 1624
Hans Eskilsson 1622

1661/62 *Karl Ståhl* Carolus Christophori, Sæxmækensis 1516(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1516 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1516)). Vht: Sääksmäen Sillantaan ratsutilallinen, kirkonisäntä Kristoffer Ivarsson Ståhl ja Katarina Tomasdotter. Ylioppilas Turussa 1661/62 Stalius Car. Xphori Sexmæk _ 69. — Vuokraaja Inkerin Tuutarissa vuodesta 1680. † 1685/86. Pso: N.N. Tämän 2. avioliitossa.
Veli: rykmentinpastori Tomas Ståhl 2061(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2061 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2061)) (yo 1669/70, † 1693).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 179a; KA valtakunnanregistratuura 25.8.1664 f. 182 (FörChristoffer Ifwarson på Sillantaka hemman under een Rusttienst); KA mf. ES 1963 (nn 4) Hämeenkyrön käräjät 7.–8.3.1645 f. 161 (förbe:de Syskones Styff Moor hustru Kirstin Christoffersdåtter Uthaff sin förrige Mans framledne Ifwar Israelssons Barns Fäderne ifrån Sillantaka till Laitila på åthskillige tijder fördt); KA mf. ES 1963 (nn 5) Pirkkalan ja Messukylän käräjät 5.–6.9.1678 f. 388(Lendzmannen i Säxmäki Wäl:t Christopher Ifwarsson och Leutnantens Gabriel Carlssons hustro, dygdesamme hustro AnnaPåfwelsdotter (vertaa 1941(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php? (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1941)id=1941 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1941)))... dygdesamme Sahl: hustro Christina Christophersdotter i Hermala, hwilken war Lendzmannens Modher, Men Leutnantens Stiufmodher); KA mf. ES 1839 (jj 26) Ruokolahden käräjät 20.–23.2.1688 s. 50 (een nu mera dödh Student CarlChristopherson i Sillantacka, katso 766(http://www.helsinki.fi/ylioppilasm (http://www.helsinki.fi/ylioppilasm)
atrikkeli/henkilo.php?id=766)), 53; KA mf. ES 1877 (kkk 1) Tuutarin käräjät 4.–5.2.1684 f. 18V (Arrendatoren wehl:t Carl Ståhl ingaf sin skrifftel: klagan emoth Peter Johans: i Latika, bestående uthi 1680, 1681,1682 och 1683 åhrs dagzwerckz peng:r och Wachtgångh på håfwet ...Frw Maria Kyles breef ... för än Godzet blefwet Arrendat:Arrendwijs /: hwilket skiedt A:o 1680 :/ ... ett H:r Thure Ribbingz Attestatum); KA mf. ES 1877 (kkk 2) Tuutarin ylim. käräjät3.2.1685 f. 16 (Arrendat: Carl Ståhl); KA mf. ES 1878 (kkk 4)Kuivaisin, Korpiselän, Kelton ja Spasskin käräjät 26.–31.8.1689f. 135 (Commiss: wehlb:de H: Johan Hinderson Kors (katso 4315(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4315 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4315))),som skriftl: låtit hijt till Retten Citera Leutnanten wehlb:gh H:Johan Ackerfeldt ... dess Antecess: Matrimonij Sahl: Carl Ståhl ...Ackerfeldt el: dess Kieresta och Stiufbarn); KA mf. ES 1808 (hh 3)Ylim. käräjät Pronsemoision hovissa 7.–11.9.1686 s. 229(emel
lan Wälb: Johan Ackerfelt och Commissarien och ArrendatorenWälb:de Johan Hindrichson Korss (katso 4315(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4315 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4315))),ömsom Kärande och Swarande, angående bem:te Pronsemoisio samptAsikala Godz Arrende), 234v (Kyrckioherden Wyrdige och Wällärde H:rPetrus Christierni Masalinus 1361(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1361 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1361))betackade Rätten för undfången Citation til Wälb: JohanAckerfelt, angående dess resterande deputat af Pronsemoisio ochAsikala Håff, Tienstl: anhållandes Rätten wille påläggia bem:teAckerfelt at erleggia så wäl det hans antecessor matrimonij Sal:Carl Ståhl prå A:o 1680, 1681 & 1682 på tess åhrl: Deputat).— V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 94 (XXII); V. Lagus,Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 21 (XXII); Consistoriiacademici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H.Dalström, 1898) s. 43. — J. Ramsay, Frälsesläkter i Finlandintill stora ofreden (
1909) s. 435 (Stjernkors Tab. XVI).

1669/70*Tomas Ståhl* Thomas Christophori, Tavastensis 2061(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2061 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2061)).Vht:

SääksmäenSillantaan ratsutilallinen, kirkonisäntä Kristoffer Ivarsson Ståhlja Katarina Tomasdotter. Ylioppilas Turussa 1669/70 Stalius Thom.Xphori _ 100. — Uudenmaan jalkaväkirykmentin (Filip Sassin, v:sta1687 Gotth. Vilh. von Budbergin rykm.) pataljoonansaarnaaja 1675,rykmentinpastori 1677, palveli rykmentin mukana Väinänlinnassa(Dünamünde, 1687). † 4.5.1693.
Pso: Katarina Susanna vonHoltzhausen tämän 1. avioliitossa († 1724).
Veli: vuokraajaKarl Ståhl 1516(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1516 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1516))(yo 1661/62, † ~1685).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 180b;Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1694 f. 563v(KA mf. WA 2068); KA valtakunnanregistratuura 19.1.1694 f. 87 (TillSuperintendenten Fischer swar om Prädikanten Gurevelius ... Wij seeaf Eder underdånige skrifwellse dat. d. 18 Passato hurusom Iunderdånigst recommenderen Prädikanten Jacob Gurevelius hwilkennågra Åhr warit Adjunctus uti Fästningen Neymünde, till RegementzPastor wid Wårt där i Guarnison liggiande Nylandz InfanterieRegemente, uthi dhen afledne Thomas Stuhles ställe, gifwandes honomgått låford om dess flijtige giorde tienster och skickeligeförhållande. Men som detta Embetetz tillsättiande hörer under ÅboStifft Altså hafwee I Eder dhermed intet att befatta, uthan lemnadhem att föreslå dhertill en skickelig Prädikant), 27.9.1694 f.558 (Regements Prädijkants Fullmackt för Gustaff Montanus underNylands Infanterie Regemente ... förmedelst Thomas Ståhls dödeligefrånfälle, Regements-Predijk
ants bestälningen under WårtNylands infanterie Regemente är kommen at blifua ledig); KA mf. ES1890 (ll 23) Espoon käräjät 29.–30.10.1706 s. 711 (RegementzPastorens H:r Thomas Ståhls Attest af den 21 Aug: 1685); KA mf. ES3745 (Ikaalinen 1) Lempäälän käräjät 30.6.1670 f. 231v(Företrädde Do:nus Thomas Christopherj, och på sin fadermodersHustru Kirstin Christophersd:r i Härmälä wägna beswäradhe sighöfuer een af hännes Landbönder Michell Simonsson, som hafuer iförledne wåras rymbdt aff ett hemman i Kulliu)

kl. 1679*Matias Spoof* Matthias Erici, Satacundensis 2712(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2712 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2712)).* noin 1657. Vht: Ylä-Satakunnan ylisen kihlakunnan kruununvouti,Lempäälän Kuljun omistaja Erik Mattsson Spoof († 1678) ja BritaNilsdotter Berg. Ylioppilas Turussa kl. 1679 Spooff Matth. Erici _140. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisenosakunnan matrikkeliin [1678/79] Matthias Spoof. | obiit. YlioppilasUppsalassa 5.6.1685 Matthias Spoof Finlandus cum testim. ex Acad.Aboënsi. — Ratsutilallinen Lempäälässä, omisti siellä KuljunKukkolan 1692–1721 sekä Näppilän ja Hemminkilän tilat. †Lempäälässä 1737.
Pso: 1:o Kristina Johansdotter Maexmontanus(† 1730); 2:o Maria Rauch († 1752).
Appi: Lempäälänkirkkoherra Johan Maexmontanus 9(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9))(yo 1640, † 1696).
Veli: rusthollari Lempäälässä Jonas Spoof3924(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3924 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3924))(yo 1692/93, † 1752).
Pojanpoika: Ylistaron kappalainen JonasSpoof 7197

(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7197 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7197))(yo 1746, † 1794).
Lanko: majoitusmestari Johan Wialenius 1820(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1820 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1820))(yo 1665/66).
Lanko: Teiskon kappalainen Klemet Mulinus 2709(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2709 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2709))(yo 1679, †1712).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523938 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=523938)

*SläktenSvarthafra *(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm)#*))*

*KamrerRafael Sumelius (Image: http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif (http://www.genealogia.fi/genos/risti14.gif))*
Under 1600-talet skapade sig länsmanssläkten Svarthafra iKangasala en rätt bemärkt ställning i övre Satakunta, men densynes ha dött ut på manslinjen under följande sekel. Redanstamfadern, länsmannen i Kangasala Hans Eskilsson (d.c. 1625) tycksha haft rätt betydande tillgångar, men av de fastigheter haninnehade förefaller ingen att ha varit fädernearv. Andraantydningar om hans härkomst har inte heller framkommit. Det synestroligt, att släktens stamgård, i Kangasala, Hannula rusthåll iTursola by, kom i Hans Eskilssons händer genom hans gifte. Dåvarandekapellanen och sedermera kyrkoherden i Kangasala Henricus Georgii,vilken 1613-1614 nämnes som gårdens föregående innehavare, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))förefaller nämligen att ha varit bror till Hans Eskilssons hustru.Ungefär samtidigt som Hans Eskilsson tillträdde Hannula förenadesdessutom Tapola och några andra hemman i Tursola med Hannula. Tapolainnehades från 1607 av kyrkoherden Georg
ius Henrici Isoherra,som var far till Henricus Georgii, och som sista ägare till

Tapolaföre sammanslagningen med Hannula nämnes 1613 »Hustru Anna, S. HerJörans.» [1] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Som innehavare av Hannula närmast före Henricus Georgii nämnes»Henrik» 1606 och »Hans Kåck» 1607-1611. Dessa personer kan varaHenricus Georgii och Hans Eskilsson - i Kangasalan historia II, s.295, har Hans Kock antagits vara Hans Eskilsson - men utantilläggsindicier förefaller dessa identifikationer mycket osäkra.Något samband kan inte heller spåras mellan de ovan nämndapersonerna och den Erik Mattsson, som före dem hade innehaft Hannulasedan 1585.
Någon motivering för valet av släktens särprägladenamn har inte kunnat uppletas.

Tab.1.
I. *Hans Eskilsson*, innehade 1614-1616 Anttila i Haviseva byi Kangasala och från 1616 Hannula i Tursola by där. [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))Från 1619 kallas han länsman. Från 1622 innehade han även Härmäläi Birkala. Död före 3.7.1626, då vid Birkala ting meddelades, atthans änka hade sålt Härmälä till Karl Sigfridsson (Yxe). - Giftmed Karin Göransdotter, som levde »ålderstigen» ännu

1660,då löjtnanten Johan Olofsson Luth nämnes som hennes systersstyvson, [2] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#2))men hon var död 1665, då arvskifte efter henne förrättades. [3](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))Hon var troligen dotter till kyrkoherden i Kangasala Georgius HenriciIsoherra och hans hustru Anna. [4](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#4))
II Barn: [3] (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#3))
Hans Hansson, kvartermästare. D.c. 1654. Tab. 2(http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T2)).

Tab. 2.
II. *Hans Hansson Svarthafra* (son till HansEskilsson, tab. 1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#T1))),nämnes från 1636 som innehavare av Hannula, med vilket på1630-talet förenades Karttiala i Tursola by. Var 1639 länsman iKangasala. Var i juni 1646 »till Tyskland frånvarande» somkvartermästare vid major Karl Bäcks kompani av Åbo länskavalleriregemente, men vistades i oktober s.å. i Kangasala ochnämnes då första gången med namnet Svarthafra. [5](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#5))Torde senast från 1649 åter ha varit bosatt på Hannula. Död ca.1654. Arvskifte efter honom förrättades 26.10.1655 och detbekräftades vid Kangasala ting 30-31.10.1665. - Gift 1) med KristinaKlasdotter, nämnd 1638-1645; 2) senast 1647 med

MargaretaAbrahamsdotter (Kollanius), levde ännu 1678, [1](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#1))dotter till kapellanen i Karkku Abrahamus Matthiae Kollanius ochBrita Hansdotter. Vid Karkku ting 8-9.3.1647 behandlades de ans
pråkHans Hansson och Jakob Israelsson (Wessel) för sina hustrur ställdepå arvsrätt till Kollais gård, som innehades av hustrurnas broder,underlagmannen Abrahamus Kollanius. [6](http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6 (http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm#6))Vid arvskiftet efter Hans Hansson tillföll Karttiala MargaretaAbrahamsdotter och hennes barn.

Oliskohan Hans EskilssonSvarthafra kolmas Eskil-veljeksistä?

Hanssin pojanpoika oliJärventaassa näkyvä Gustaf Svarthafra.

Benedictus 4.12.2012

Löytyituo tieto veljeksistä:
Yksi juttu 1636, jossa Mickel Eskilssonvalittaa veljensä Mats Eskilssonin puolesta kämnerinoikeudentuomiosta Sigfred Frostia vastaan.

Benedictus 5.12.2012

Keräänviitekehystä vanhoista jutuista.
Haapaniemi:
1690/91 *Anders Hacks* Andreas Johannis, Satacundensis 3725(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3725)).Vht: Hämeenkyrön Tuokkolan omistaja, akatemianvouti Johan Pehrsson Hacks (†
1701)ja hänen 1. puolisonsa Maria. Ylioppilas Turussa 1690/91 [Hakes]Andreas _ 190. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1690/91] Andreas Haaks. |Magister Tormentorum. — Tykkimies (magister tormentorum). Isänsäapulainen akatemianvoudin tehtävissä 1694–95. Ikaalisten Osaranisäntä 1695–97. † 1700. Pso: 1695 Vendla Nilsdotter Qvisttämän 2. avioliitossa († 1705).
Pson edell. aviomies:pataljoonansaarnaaja Anders Oselius 2830(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2830 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2830))(yo 1679/80, † 1692).
Serkku: Turun akatemian kvestori, FMGustaf Hacks 3500(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3500 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3500))(yo 1688, † 1717).

Serkku:Muolaan kappalainen Nils Wessman 4873(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4873 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4873))(yo 1705).
Veli: Hämeenkyrön nimismies Karl Hacks U1237(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1237))(† 1720).
Lanko: Ikaalisten kirkkoherra Johan Favorinus 3022(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3022 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3022))(yo 1682/83, † 1716).
Lanko: ylioppilas Erik Qvist 3527(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3527 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3527))(yo 1688, † 1699).
Lanko: Vesilahden kirkkoherra Karl Wallenius 3747(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3747 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3747))(yo 1691, † 1742).

Lainaus Latva-Rasku
Henrik Raineniuksen kohdallaylioppilasmatrikkelissa mainitaan hänen vanhimman veljensätyttärestä, vaimo Brita Johansdotterista, joka asui 1690-luvunalussa Karkun Jysiässä. Sieltä ei tällaista Britaa löydy, muttaJysiään liittyvästä Haapaniemen kartanosta kuitenkin PålPålsson, jolla oli puoliso Brita. Heistä tuli Juurakonlampuoteja.

Jysiän osti 1670-luvun puolivälissäHämeenkyrössä laajoja maaomaisuuksia omistanut ja siellävoudintehtävistään huolimatta oleillut Turun Akatemian vouti Johan Persson Hacks. Johan oli Uusikaupunkilaisen raatimiehenPeter/Petter Hacksin poika, kuten myös ilmeisesti Perniönkartanonvuokraaja Petter Pettersson Hacks ja Uskelan kirkkoherran Jakob Collinuksen 2. puoliso Katarina Hacks. Jakobin lasten holhooja oli Johan Hacks eikä lähempänä asunut Petter, joka kuoli jo vuonna1675. Petter Hacksin puoliso oli Ingel Olofsdotter Berg, jonkatoinen puoliso oli Robert Watz.

Uskelan Muurlan Äijälän Erik Jakobssonin äidin kotitilan ostaneiden Johan Meibomin äiti oli Katarina Watz.

Ensimmäinentunnettu Watz oli alunperin turkulainen porvari _ Alex_ ander(Sander) Watz (Watzsson), joka mainitaan ensimmäisen kerransuurella Rymättylän Hangan (Haukka?) tilalla vuonna 1637. Nimestäänja yhteyksistään päätellen Watz voisi alunperin ollaskotlantilainen. Sander Watz oli vannonut

porvarivalanTurussa 25.9.1633.

Anbytarforumilla(http://suku.genealogia.fi/Jakob%20Collinuksen%20lasten%20holhooja%20oli%20ak atemian%20vouti%20Johan%20Hacks:)mainitaan (http://suku.genealogia.fi/Jakob%20Collinuksen%20lasten%20holhooja%20oli%20ak atemian%20vouti%20Johan%20Hacks:)mainitaan)Johan Pettersson Hacksin isäpuoli Robert Watz (löytyy myösGenoksesta (http://www.genealogia.fi/genos/9/9_32b.htm (http://www.genealogia.fi/genos/9/9_32b.htm))):

"Uudenmaanratsuväessä, eversti Johan Gallen rykmentissä ja komppaniassapalveli erään rullan mukaan v:lta 1666 haavurina Robberdt Wadtzon.Hänet mainitaan elossa olevana esim. Sauvon kär. 9-10.3.1674 ja12-14.10.1674 sekä (Watz nimisenä) Sauvon ylim. kär. 1.9.1690,jolloin käsiteltiin hänen 2. vaimonsa ja leskensä Ingel Bergin sekä tämän lapsipuolten välistä juttua. Viimeksi mainittuja olimm. Robbert Watz; ks. Sauvon kär. 15-16.5.1693."

Yllämainitusta lapsipuolesta Robert Watzista tuli peräti majuri Porinrykmenttiin.

http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_56.htm (http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_56.htm)

Johan Persson Hacks Jysiä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505461)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=50838)
Johan Persson Hacks osti Hämeenkyrön Tuokkolan ratsutilan MargaretaJacobsdotter Finnolta 1677. Margaretan sisar Elisabeth Jacobsdotter oli Karkun Packalan Johan Persson Pachaleniuksenvaimona.

Ketä Johan Hacksin puolisot olivat ei oikein selviä?

[P-L H]

Jari Latva-Rasku 6.12.2012

---Quote(Originally by Benedictus)---
Turun raastupa 1655
Mats Eskilssonin 23.3.1653 antaman todistuksen mukaisesti edesmennytErich Mårthensson (joka asui ennen Kirkkokadulla) on velkaa 100hopeataaleria, jotka ovat perua vuodelta 1625, jolloin Mats toimiYlä-Satakunnan voutina ja peri everstiluutnantti Anthoni Jörgenritzin 1000 hopeataalerin rästejä Ylä-Satakunnasta. Matsoli yrittänyt periä omaa osaansa velasta useampaan otteeseen ja nytleskenkin kuoltua hän yrittää saada rahat tytär Brita Eriksdotterilta. Brita oli vänrikki Erich Larssonin leski, jokaoli maksanut jo Jörgenritzin velat (Kirkkokadun talo panttina) janyt sovittiin, että Brita maksaa Mats Eskilssonille 91taaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478332 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478332)

Turunraastupa 1655
Erich Jacobsson Uskelasta haluaa 36 kuparitaaleriaentiseltä lainlukija Mats Eskilssonilta niistä rahoista, jotka Mats oli saanut perittyä Brita
Eriksdotterilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357)
---EndQuote---

Isak Erikssonin tarinalle ei näy loppua. Erik Jakobssonin puuhailu Matts Eskilssonin kanssa sitoo Karkun Isakin hieman enemmän Uskelan Erikin pojaksi.

Vaikka edellisissätuomikirjoissa 100 taalerin velka on ja ei ole sidoksissaJörgenritzin velkaan, asetelma kuitenkin on mielenkiintoinen. ErikJakobssonilla oli Erik Mårtenssonin velkaan liittyviä saatavia Matts Eskilssonilta.

Kyse ei voi olla Matts Eskilssonin perinnöstä, koska hän on elossa, mutta kyse voisi olla kuolleenpuolison saatavista, jotka on saatu perittyä ja osittain kuuluvatperillisille. Toinen vaihtoehto on, että Erik Mårtensson olierikseen velkaa Erik Jakobssonille.

Benedictus 7.12.2012

Tässämuuten kuninkaan todistus 12.5.1616, jolla myönnetäänYlä-Satakunnan voudille Eskil Matssonille eliniäksi vapaanautintaoikeus Willilän tilaan Laitilassa (Vehmaan voutikunnantilikirja1619)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1905740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1905740)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1344801)

Benedictus 13.12.2012

Laitantähän tietoa Michel Eskilssonin jälkeläisistä.

1655/56 *Abraham Wessell* Abrahamus Jacobi, Vesilaxius 1125(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125)).Kotoisin Vesilahdelta. Ylioppilas Turussa 1655/56. Nimi on kopioituAlbumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin[1655/56] Abrahamus Jacobi Wesilaxius. | Sacellanus in Wesilax.sincerâ Severitate conspicuus. ‹Mainittu kappalaistieto onvirheellinen, vertaa 1201(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1201 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1201)).›.— Karkun Haapaniemen ratsutilan isäntä vuodesta 1663. † 1677.Pso: 1:o Brita Michelsdotter († 1672); 2:o Elin Jakobsdotter Lignipaeus (jäi leskeksi).

Appi:Oriveden kirkkoherra Jakob Lignipaeus 47(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=47 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=47))(yo 1640, † 1667).
Lanko(?): Loimaan kappalainen Johan Brunlöf503 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503))(yo 1645/46, † 1661).

1645/46 *Johan Brunlöf* Johannes Michaelis, Tyrvensis 503(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503)).Kotoisin Tyrväältä, vanhemmat ehkä: Kiikan Ruotsilan isäntä,Sääksmäen kihlakunnan kruununvouti Michel Eskilsson († 1658)ja Margareta Andersdotter. Ylioppilas Turussa 1645/46. Nimi onkopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnanmatrikkeliin [1645/46] Johannes Michaëlis Tyrwensis | SacellanusLoimijokiensis. Respondentti 12.12.1649, pr. Eskil Petraeus U1(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1)).— Apulaispappi Loimaalla (1653), kappalainen 1658. † Loimaalla1661.
Pso: 1653 Anna Johansdotter Walstenius tämän 1.avioliitossa († 1706).
Pson seur. aviomies: Loimaan kirkkoherraMatias Rungius 1312(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1312 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1312))(yo 1659, † 1715).
Poika: Kalannin kirkkoherra Mikael Brunlöf2067(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2067 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2067))(yo 1670, † 1720).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius,myöh. Walstenius 146(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146))(yo 1640/41, † 1675).
Lanko(?): Karkun Haapaniemenratsutilallinen Abraham Wessell 1125(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1125))(yo 1655/56, † 1677).

Sisarenpoika(?):ylioppilas Isak Tyrvenius 1256(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1256 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1256))(yo 1658, † 1669).
Vävy: ylioppilas Johan Ehrnberg 2660(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2660))(yo 1678, † 1681).

Micael Brunlöf oli siis Kalanninkirkkoherra, Villilä, joka SAY:ssä on Laitilan puolella kuuluiKalantiin.
http://www.fonecta.fi/maps?where=Villil%C3%A4nkuja%2C+23600%2C+Kalanti&what (http://www.fonecta.fi/maps?where=Villilänkuja%2C+23600%2C+Kalanti&what)=

Mielestäniei ole vahvistusta, että Josephus Tyrveniuksen vaimo olisi MichelEskilssonin tytär.



http://www.genealogia.fi/genos/38/38_87.htm (http://www.genealogia.fi/genos/38/38_87.htm)
Villilässämainitaan Erik Olofsson ja Olof Balck tila on eri kuin EskilMatssonin tila.
Kiinostavaa,ettei noita Balkeja saa paikalleenylläolevaan sukutietoon.

Benedictus 15.12.2012

Törmäsinerääseen kiinnostavaan Erik Jacobssoniin hakiessanin TyrväältäEskilssoniensukuja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587154 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587154)

TyrväänLaukulankylän Äijälässä on isäntänä Knut Mårtensson tai Mattsson, jolla on vävy Erik Jacobsson 1639.

Vaimonsa on Malin Knutsdotter, jonka äiti oli Maisa Eskilsdotter.
1637mainitaan tytär Malin.
1635 mainitan sisaret Valborg ja Kaisa Knutsdotter.

1649 Knut Mårtenssonöde.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584958 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584958)
1614 Knut Mårtensson Majesteetin friihets bref

Onkoyläpuolella oleva Eskil Nurki vaimon Maisa Eskilsdotterin isä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587417 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587417)
1663sisaret Malin ja Valborg? Malin kai Erikin vaimoaiemmin?

Huomattavaa, että samalla sivulla näkyy Lipun tila,jossa myöhemmin oli emäntänä Gustaf Svarthafran sisaren Elisabetin tytär, Elisabeth kuoli itseLipulla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584958 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=584958)
Äiäjäläöde knut Mårtensson

[P-L H]

Benedictus 16.12.2012

*Walstenius,Christiernus Petri (K 1712)*

*Wallstenius / Valstenius,Christianus Petri, Krister Persson*
S todennäköisesti Loimaa. VLoimaan kirkkoherra Petrus Johannis Walstenius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2611 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2611))ja Helena (Elin) Kristersdotter Agricola.
Ylioppilas(Satakundensis, Christiernus Wallstenius) Turussa 1662/63;respondentti (resp.) 1673; ylioppilas (Christianus Wallstenius Finl.ex Acad. Aboënsi) Uppsalassa 15.7.1673, uudelleen Turussa12.12.1676; mainitaan konsistorin pöytäkirjassa 22.12.1676;respondentti (resp.) 15.12.1676, (pro gradu) (25).10.1679; filosofianmaisteri 27.11.1679.
Turun katedraalikoulun konrehtori 1677(asetettiin virkaan 22.10.), rehtori 1682, ilmeisesti astui virkaan1683; Turun tuomiokapitulin jäsen 1683–1685; Vehmaan(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5115 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5115))kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla 7.3.1684 (astui virkaanaikaisintaan 1685); Vehmaan rovastikunnan(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122))lääninrovasti ainakin jo 1690, suoritti kymmenessä eriseurakunnassa yhteensä 93 rovastintarkastusta 1690–1696 ja1698-1710 (Lempiäinen 1973, Heininen 1977).
Synodaaliväitöksenopponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1688, preeses1691.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 31.3. ja24.4.1686, 29.10.1687, 27.4.1695, 23.10.1697, 22.12.1698, 24.11.1703,20.1.1704, 28.5.1704 ja 5.5.1706.
Walstenius esiintyi pietisminvastustajana.
K Vehmaa (haudattiin 11.6.) 1712.
P1 Turku29.8.1678 Katarina Jochimsdotter Schultz, K Turku 1695(hautaansiunaus Turussa 3.9., haudattiin Vehmaalle), P1 V porvariTurun kaupungissa, kauppias Jochim Jochimsson Schultz ja hänen 3.puolisonsa Elisabet Baltasarsdotter Wernle; P2 1696 KristinaKarlsdotter Alandra, P2 V Finströmin kirkkoherra Carolus PetriAlander (Hasselgren)(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=53 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=53))ja Katarina Kristersdotter Alana.

*Dalmannus, AndreasMartini (K 1688)*

*Dahlman, Ahlman / Almannus, AndersMårtensson*
Ylioppilas Turussa, mainitaan konsistorinpöytäkirjassa 29.3.1664 (Ahlman, Almannus).
Kangasalan(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026))pitäjänapulainen 1671; Taivassalon(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103))kappalainen 1677. K Taivassalo 1688.

P1672 Agneta Johansdotter Walstenia hänen 2. avioliitossaan, PVLoimaan kirkkoherra Johannes Petri Walstenius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2610 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2610))ja Anna Johansdotter Limingia.
Agneta Walstenian P1 ennen 1656Kangasalan kappalainen Johannes Gregorii Utter(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2585 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2585)),K Kangasala 1670.

*Utter, Johannes Gregorii (K1670)*

*Utter, Johan Grelsson*
S oletettavasti Pöytyä1620-luvulla. V Pöytyän kirkkoherra Gregorius Olai(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835))ja Valborg Mårtensdotter.
Ylioppilas (Johannes Gregorii Finno)Turussa, mainitaan noviisikemujen järjestäjänä ("höll sittnovitii öl") 17.6.1646; mahdollisesti myös se ylioppilasJohannes Gregorii, joka 3.12.1656 anoi mutta ei saanutylioppilasorahoja Turun tuomiokapitulilta; asui vaimoineen isänsäluona Pöytyän pappilassa 1656.
Pöytyän(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5088 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5088))apulaispappi, todennäköisesti vt. kirkkoherra isänsä kuoltua 1654ja kirkkoherran apulainen 1656; Kangasalan

(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5026))kappalainen 1657.
Utter näyttää muuttaneen asumaan 1664 Vääksynsäteritilalle, jossa tulipalo tuhosi hänen kotinsa kokonaan5.6.1665. Hän omisti Kangasalalla Kesomalahden tilan.
K Kangasala1670.
P ennen 1656 Agneta Johansdotter Walstenia hänen 1.avioliitossaan, PV Loimaan kirkkoherra Johannes Petri Walstenius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2610 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2610))ja Anna

JohansdotterLimingia (Lithovia).
Agneta Walstenian P2 1672 Kangasalanpitäjänapulainen, myöhemmin Taivassalon kappalainen AndreasMartini Dalmannus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=485 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=485)),K Turku 1688

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326114 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326114)

Tässänäkyy Taivassalon Kaustiossa upbörskrivare Johan Dahlman.
OlisikoAgnetan poika?

Agneta Walstenius oli siis Vehmaan kirkkoherraCrister Persson Walsteniuksen täti.

Voisdaan epäill, ettäkummallisen kummiluettelon pappi oli Crister Walstenius, joka vai 2.puolison 1696, eli lapsia kait syntyi lisää.

Agnetanjälkeläisiä näkyi Kaustiossa, joka kuului HenrikWärdille.

Kiikan Ruotsilan isännän ja Sääksmäenkihlakunnan kruununvoudin Michel Eskilssonin († 1658) poika olisiis mahdollisesti Loimaan kappalainen Johan Brunlöf 503(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=503))ja hänen poikansa oli _Kalannin_ kirkkoherra Mikael Brunlöf 2067

(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2067 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2067))(yo 1670, † 1720). Mikael Brunlöfin puoliso oli MariaHenriksdotterWärdh.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1364122 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1364122)

LainausKaisa Kyläkosken sivuilta:
* Wessel Willilässä *

Aikapalata Kalantiin, jossa esiäitini Kristina Humble asettui isovihanpaosta palattuaan Villilän taloon, enkä tiedämiksi.

Henkikirjassa vuodelta 1722 Villilässä asuu "GustafWessels h. Maria". Hiskistä löytyy Villilästä 27.6.1716haudattu 10-vuotias "Gabriel Gabrielss. Wessel". (Oikeakuukausi taitaa kuitenkin olla toukokuu(http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/kuolleet_1698-1741_jk98/8.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/kuolleet_1698-1741_jk98/8.htm)).)Jostain syystä en löydä Villilää SAY:stä (Kalanti siellävanhalla nimellään Uusikirkko Tl).

Nuorenakuolleen Gabrielin isä Gabriel voisi olla Genos-artikkelissa(http://www.genealogia.fi/genos/12/12_4.htm (http://www.genealogia.fi/genos/12/12_4.htm))A. R. Cederbergin mainitsema Gabriel Wessel, joka oli tullinhoitajaTurussa aivan "1700-luvun alussa", ja tämän toinen poikaon ehkä "Simon Gabrielinpoika Wessel, ... todennäköisesti onsama kuin se Simon W., josta 1730-luvulla taikka 1740-luvun alullatulee Nauvon piirin nimismies." Nauvon Simonin poika Abraham(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9854 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9854))löytyy ylioppilasmatrikkelista samoin kuin pojanpoikansa Axel(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14778 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14778))ja Karl Ulrik(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14084 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14084))sekä pojantyttären Maria Charlottan aviomies(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14710 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14710)).

Villiläja muu maantieteellinen läheisyys viittaa Gabrielin ja Gustafinväliseen sukulaisuuteen. Cederberg toteaa "Uudessakaupungissamainitaan 1690-luvulla kaupunginviskaalina Gustaf Wessel, joka onnaimisissa Maria Enckellin kanssa. Tämä sopisi hyvin Karkunhenkikirjoittajan ja kruununvoudin Kristoffer E:n tyttäreksi.Bergholm ei Sukukirjassaan tämännimistä Kristian E:n tytärtätunne." Gustaf Wessel ja Maria Enckell vihittiin vuonna 1690 jaKalannissa haudattiin 26.3.1738 Wesselin leskivaimo "MariaEnckel"(http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/kuolleet_1698-1741_jk98/13.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/kuolleet_1698-1741_jk98/13.htm)).

Vahvaviite Karkun suuntaan löytyy Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2329 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2329)),jossa on litteroitu pätkä pöytäkirjaa Karkun ja Mouhijärvenkäräjiltä 3.-5.3.1692:Notarien Wähl:t Gustaff Wessel kärde tillsina Swågrar och Swägerskor samptel: Sahl: Inspectorens ChristopherEnckels Arfwingar om sin hustrus Maria Enckels arf ... Coadjutoren jCangasala Wällärde H:r Johan Enckel war tillstädes, och för sinPerson swarade ... så kan Wessel dher om sökia hans äldsta SwågerBefallningzman Wälbetrodde Swen Lenningh, hoos hwilcken WesselsKäraste j tw Åhrs tijdh warit, och Caplan j Nykyrckia H:r DanielLignipæus ... Esqvadrons Predikantens Wällärde H:r GabrielMexmontanj Käraste, dygdesamma hustru Anna Enckel och StudentenMons:r Elias Enckel wore och tillstädes ... BefallningzmanWälbetrodde Swen Lenning, som och till detta Forum Citerat bleef,insände sin skriftelige excuus

Gustafinlanko oli siis Kalannin kappalainen Daniel Lignipaeus(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1917 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1917)),jonka vaimo viimeistään vuodesta 1678 oli MargaretaKristoffersdotter Enckell. Danielin Jakob-pojan(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4100 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4100))ensimmäinen vaimo asui yo-matrikkelissa lainatun käräjäpätkänmukaan Villilässä vuonna 1704 ja siellä oli syntynyt heidäntyttärensä Margareta 6.1.1702(http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/syntyneet_1690-1741_jk98/68.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/syntyneet_1690-1741_jk98/68.htm)).Villilässä on kuollut 34-vuotias "Moor" 25.6.1705(http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/kuolleet_1698-1741_jk98/2.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalanti/kuolleet_1698-1741_jk98/2.htm)),Elisabet Aspelund?

Image:http://3.bp.blogspot.com/_3RKB07DaBvg/S9-grGjBVmI/AAAAAAAADZU/JTkT9zO7WWw/s400/Villila.png (http://3.bp.blogspot.com/_3RKB07DaBvg/S9-grGjBVmI/AAAAAAAADZU/JTkT9zO7WWw/s400/Villila.png)(http://3.bp.blogspot.com/_3RKB07DaBvg/S9-grGjBVmI/AAAAAAAADZU/JTkT9zO7WWw/s1600/Villila.png)Ilman (http://3.bp.blogspot.com/_3RKB07DaBvg/S9-grGjBVmI/AAAAAAAADZU/JTkT9zO7WWw/s1600/Villila.png)Ilman)SAY:tä Villilän menneisyydestäennen isoavihaa ei ole mitään sanottavaa. Tilan varakkuudestaja/tai yhteydestä pappeihin kielii tilan muurihauta Kalannin kirkonkuorissa. Sinne haudattiin Kristiina Humble 11.4.1741 ja tämänjälkeen (Hiski, Kalannin haudatut yms.)
* lapsi Carl Larsson25.9.1760
* Kihlakunnankirjanpitäjä Mårten Boërman 3.6.1766.Tämä oli vihitty avioliittoon Turun ruotsalaisessa seurakunnassa7.7.1745 Maria Lillströmin kanssa ja heidän poikansa Carl Mårtenkastettiin samassa seurakunnassa kolme kuukautta myöhemmin. Lisäälapsia syntyi Kalannissa 1747-1758, jolloin perhe asui Sannaksenkylässä, ensin Neikkulassa ja sitten Rontin talossa.
*Rusthollari Ahlgrenin vaimo Christina 1.3.1777

Tuossapaketissa taitaa tulla sukua kokoon.

[P-L H]

Kaarina 16.12.2012

---Quote(Originally by Pekka Hiltunen)---
Tässä vähän lisää listaa.Tiedoissa on vielä päivitettävää, korjailtavaa jatäydennettävää:

Taulu 1
1. Jacob Wahlberg, s.29.10.1802 Urjala, k. 13.6.1861 Kauvatsa. Vanhemmat taulusta 2.
1.puoliso: 1726 Lovisa Charlotta Colerus,. Vanhemmat Fredrik JohanColerus ja Johanna Maria Grönelius, k. 1830.
Lapset:
GustafAdolf, s. 16.8.1827
Mynämäki
Maria Lovisa Wilhelmina, s.16.6.1829 Sääksmäki
Jacob Oscar, s. 5.5.1839 Pöytyä
2.puoliso: 28.8.1841
Laitila Engla Serafia vonTorcken,.
Lapset:
Maria Alina, s. 13.9.1843 Oripää

Taulu2
2. Adolf Wahlberg, Vesilahden pitäjänapulainen, s. 5.2.1775Hinnerjoki, k. 3.4.1834 Vesilahti. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso:Maria Magdalena Enroth, k. 1844. Vanhemmat taulusta15.
Lapset:
Jacob, s. 29.10.1802 Urjala. Tauluun 1.

Taulu3
3. Jacob Michelinpoika Wahlberg, sahakirjuri, s. 28.3.1744 LappiTl (?), k. 1816.
Puoliso: 14.6.1781 Hinnerjoki Johanna HelenaBoelius, s. 13.7.1751 Hinerjoki, k. 6.5.1826 Hinerjoki. Vanhemmattaulusta 4.
Lapset:
Adolf, s. 5.2.1775 Hinnerjoki. Tauluun 2.

Taulu 4
4. Wilhelm Boelius, Hinnerjoen kappalainen, s.15.5.1708 Laitila, k. 19.12.1773 Hinnerjoki. Vanhemmat taulusta5.
Puoliso: Katarina Mellenius,. Vanhemmat taulusta10.
Lapset:
Johanna Helena, s. 13.7.1751 Hinerjoki. Tauluun 3.

Taulu 5
5. Per Boelius, Laitilan kappalainen, vtkirkkoherra, s. noin 1666, k. 1723. Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso:Anna Salander,. Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Wilhelm, s.15.5.1708 Laitila. Tauluun 4.

Taulu 6
6. Zachris Boelius,U:gin pormestari, k. 1697 Turku.
Puoliso: 1665 Turku Anna MariaAxelsdotter Giöödh,. Vanhemmat taulusta 7.
Lapset:
Per, s.noin 1666. Tauluun 5.

Taulu 7
7. Axel Tuomaanpoika,räätäli.
Puoliso: Margareta Joachimintytär Göde,. Vanhemmattaulusta 8.
Lapset:
Anna Maria Axelsdotter. Tauluun 6.

Taulu8
8. Joachim Göde, saksalainen kesti Turussa.
Puoliso: KarinNilsdotter,. Vanhemmat Nils Eriksson, Turun pormestari, KaarleHerttuan luottomies, s. Ruotsi ja NN Larsdotter Wenne, k. ennen6.12.1618 Turku.
Lapset:
Axel Joachimsson, räätäli
Margareta.Tauluun 7.

Taulu 9
6. Erik Mattsson Alanus, Salander,Turun raatimies, s. Ahvenanmaa, k. 1685 Turku, haudattu 10.5.1685Turku.
Puoliso: Kaisa Kristersdotter Vargh, k. jälkeen1697.
Lapset:
Anna. Tauluun 5.
Erik, katselmuskirjuri

Taulu 10
5. Sven Mellenius, postimestari, s. UpplandSverige, k. 1736.
Puoliso: Elisabet Chorelius,. Vanhemmat taulusta11.
Lapset:
Katarina. Tauluun 4.

Taulu 11
6. MikaelChorelius, Turun raatimies, k. 1702 Turku.
Puoliso: ElinJohansdotter Tolpo,. Vanhemmat taulusta 12.
Lapset:
Elisabet.Tauluun 10.

Taulu 12
7. Johan Eriksson Tolpo, Turunporvari, s. 1621, k. 1681 Turku. Vanhemmat taulusta 13.
Puoliso:1650 Katarina Eskilsdotter Miltopaeus,. Vanhemmat taulusta14.
Lapset:
Elin Johansdotter. Tauluun 11.

Taulu 13
8.Erik Thomasson Tolpo,. Vanhemmat Thomas Bonde, Turun porvari, s.Tolpo Pyhältö Lieto, k. 1643 ja Anna Olavintytär.
Lapset:
JohanEriksson, s. 1621. Tauluun 12.

Taulu 14
8. Eskil JohanssonRuskiapää, Miltopaeus, Turun porvari, k. 1643 Turku.
Puoliso:Elin Jacobsdotter,.
Lapset:
Katarina Eskilsdotter. Tauluun12.
Margareta, k. 11.11.1692
Matts Eskilsson
MichelEskilsson, Sääksmäen kruununvouti, k. 1658

Taulu 15
3.Wilhelm Johan Enroth, Urjalan kappalainen, k. 12.4.1813 Urjala.Vanhemmat taulusta 16.
Puoliso: Elisabet Hagelberg, k. 1835.Vanhemmat taulusta 30.
Lapset:
Maria Magdalena. Tauluun 2.

Taulu 16
4. Johan Enroth, Kauppias U:gissa, s. 15.6.1719,k. 21.2.1800 Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 17.
Puoliso:Kristina Rancken, k. 1770. Vanhemmat taulusta 18.
Lapset:
WilhelmJohan. Tauluun 15.

Taulu 17
5. Eggert Johan Enroth,kersantti, s. 1693, k. 19.2.1767 Tuusula.
Puoliso: ReginaHindsberg,.
Lapset:
Johan, s. 15.6.1719. Tauluun 16.

Taulu18
5. Wilhelm Rancken, Uudenkaupungin pormestari, k. 11.11.1751Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 19.
Puoliso: Elisabet Staare,.Vanhemmat taulusta 25.
Lapset:
Kristina. Tauluun 16.

Taulu19
6. Johan Robertsson Rancken, Turun porvari, k. 1710 Turku.Vanhemmat taulusta 20.
Puoliso: 19.2.1663 Turku KristinaMårtensdotter Schilling, k. 1712 Ruotsi. Vanhemmat taulusta22.
Lapset:
Wilhelm. Tauluun 18.
Elin (Helena)

Taulu20
7. Robert Rancken, Turun porvari, raatimies.
Puoliso:Elisabet Klöfverblad,. Vanhemmat taulusta 21.
Lapset:
JohanRobertsson. Tauluun 19.

Taulu 21
8. Juhana OttessenKlöfverblad, Suomen kamreeri.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Elisabet.Tauluun 20.
Sofia Johansdotter

Taulu 22
7. MårtenJohansson Schilling, Turun HO:n asessori, kihlakunnantuomari, k. 1672, haudattu 10.4.1672 Turun tuomiokirkko. Vanhemmat taulusta23.
Puoliso: Kristina Henriksdotter Tawast, k. 1671 Turku.Vanhemmat taulusta 24.
Lapset:
Kristina Mårtensdotter. Tauluun19.
Susanna Mårtensdotter
Gabriel
Gustaf
Hebla
Katarina
Margareta

Taulu 23
8. Johan Persson, kruununvouti, s. Gävle Ruotsi,k. 29.7.1634 Köping Ruotsi.
Puoliso: Brita MårtensdotterSchilling, fataburshustru. Vanhemmat Mårten Schilling, kruununvouti,k. 28.1.1614 ja Brita Christoffersdotter, fataburhustru påStrömsholm, k. 1621.
Lapset:
Mårten Johansson. Tauluun 22.

Taulu 24
8. Henrik Mattsson Tawast, Turun porvari,raatimies, kämneeri. Vanhemmat Matts Tawast, Turun porvari jaBrita.
1. puoliso: NN,.
Lapset:
Kristina Henriksdotter.Tauluun 22.
2. puoliso: Margareta Pontusdotter i Kallela,.Vanhemmat Pontus Mattsson ja Margareta Svärd.
Lapset:
Erik,kihlakunnantuomari, k. 1693

Taulu 25
6. Engelbrekt Staare,s. 1655, k. 1702 Tyrvää. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso:Elisabet Bengtsdotter Hassalenia, s. 1654, k. 1742 Uusikaupunki.Vanhemmat taulusta 28.
Lapset:
Elisabet. Tauluun 18.

Taulu26
7. Nils Haraldsson Staare, Tyrvään nimismies. Vanhemmattaulusta 27.
Puoliso: NN,.
Lapset:
Engelbrekt, s. 1655.Tauluun 25.
Eric

Taulu 27
8. Haraldus Erici Arosiander,kyrkoherden i Tillinge och Svinngarn, kontraktsprost, k. 1658Ruotsi.
Puoliso: Brita Mårtensdotter, k. Ruotsi.
Lapset:
NilsHaraldsson. Tauluun 26.

Taulu 28
7. Bengt Jönsson,Kokemäen Hassalan rusthollari.
Puoliso: Maria Simonsdotter Gjös,k. Kokemäki Hassala. Vanhemmat taulusta 29.
Lapset:
ElisabetBengtsdotter, s. 1654. Tauluun 25.
Elsa

Taulu 29
8.Simon Bartholdi Cardiaster-Gjös, Kokemäen kirkkoherra, s. 1592, k.24.5.1674. Vanhemmat Barthollus Erici till Skitinbäck, Liedonkirkkoherra 1583-1604, k. 1604 ja Cecilia Hansdotter Ulf, k.1607.
Puoliso: Elisabet Grelsdotter Mojerus, k. 24.5.1680.Vanhemmat Gregorius Erici Mojerus, Hämeenkyrön kappalainen, k. 1639ja Sara Henricsdotter.
Lapset:
Maria Simonsdotter. Tauluun28.
Elisabet
Katarina Simonsdotter, k. 1708 Huittinen

Taulu30
4. Matias Hagelberg, Suodenniemen pitäjänapulainen, s.17.9.1713 Mouhijärvi, k. 21.5.1780 Suodenniemi. Vanhemmat taulusta31.
Puoliso: Elisabet Astrèn, s. 2.1.1729 Suodenniemi, k.23.6.1809 Suodenniemi. Vanhemmat taulusta 40.
Lapset:
Elisabet.Tauluun 15.

Taulu 31
5. Jöran Knutsson Kyttä,Hahmajärven Laadun isäntä, kirkkoväärti, s. 24.6.1687 Lavia, k.1759 Hahmajärvi. Vanhemmat taulusta 32.
Puoliso: 25.3.1712Mouhijärvi Maria Henriksdotter Irri, s. 5.3.1694 Mouhijärvi, k.1717. Vanhemmat taulusta 35.
Lapset:
Matias, s. 17.9.1713Mouhijärvi. Tauluun 30.

Taulu 32
6. Knut Olofsson Soro,s. 1643 Lavia, k. 1729 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 33.
Puoliso:1681 Lavi Lastica Eriksdotter Kyttä, s. 1660 Lavi, k. 1732Mouhijärvi.
Lapset:
Jöran Knutsson, s. 24.6.1687 Lavia.Tauluun 31.

Taulu 33
7. Olof Henriksson Soro, k. 1675Lavia. Vanhemmat taulusta 34.
Puoliso: WalborgMattsdotter,.
Lapset:
Knut Olofsson, s. 1643 Lavia. Tauluun 32.

Taulu 34
8. Henrik Eriksson Sorri, sotilas, Soronisäntä.
Lapset:
Olof Henriksson. Tauluun 33.

Taulu35
6. Henrik Jöransson Irri, Irrin tilan isäntä, s. 1666Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 36.
Puoliso: 9.2.1690 MouhijärviAnna Olofsdotter Laatu, s. 1670 Mouhijärvi, k. 1733 Mouhijärvi.Vanhemmat taulusta 38.
Lapset:
Maria Henriksdotter, s. 5.3.1694Mouhijärvi. Tauluun 31.

Taulu 36
7. Jöran Mattsson Irri,s. noin 1640 Mouhijärvi, k. 1682 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta37.
Puoliso: Margareta Thomasdotter, s. 1645, k. 1715Mouhijärvi.
Lapset:
Henrik Jöransson, s. 1666 Mouhijärvi.Tauluun 35.

Taulu 37
8. Matts Olofsson, s. noin 1620, k.22.9.1678 Mouhijärvi.
Puoliso: Brita Michelsdotter Irri, k. 1663Mouhijärvi. Vanhemmat Michel Jöransson Irri, k. 1671 Mouhijärvi jaAnna Persdotter, k. 1655.
Lapset:
Jöran Mattsson, s. noin 1640Mouhijärvi. Tauluun 36.

Taulu 38
7. Olof JöranssonLaatu, Laadun isäntä, s. noin 1630, k. 1697 Mouhijärvi. Vanhemmattaulusta 39.
Puoliso: 1658 Beata Jöransdotter, s. 1634, k. 1709Mouhijärvi.
Lapset:
Anna Olofsdotter, s. 1670 Mouhijärvi.Tauluun 35.

Taulu 39
8. Jöran Thomasson, k. 1696Mouhijärvi.
Puoliso: Sara Henriksdotter,.
Lapset:
OlofJöransson, s. noin 1630. Tauluun 38.

Taulu 40
5. ErikAstrenius, Mouhijärven kappalainen, s. 22.4.1694 Karkku, k.18.2.1760 Mouhijärvi. Vanhemmat taulusta 41.
Puoliso: 29.9.1724Tyrvää Elisabet Wegelius, s. 1.5.1698. Vanhemmat taulusta48.
Lapset:
Elisabet, s. 2.1.1729 Suodenniemi. Tauluun 30.

Taulu 41
6. Isak Eriksson, Karkun Järventaan rusthollari,s. noin 1634 Salo Aijälä. Vanhemmat taulusta 42.
Puoliso: HelenaMånsdotter Palm, s. noin 1655, k. 1736 , haudattu 12.12.1736 Karkku.Vanhemmat taulusta 45.
Lapset:
Erik, s. 22.4.1694 Karkku.Tauluun 40.

Taulu 42
7. Erik Jacobsson Kentzer, Äijälänrusthollari, Mauritz Hornin kartanonvouti. Vanhemmat taulusta43.
Puoliso: Elisabet Axelsdotter,. Vanhemmat taulusta44.
Lapset:
Isak Eriksson, s. noin 1634 Salo Aijälä. Tauluun41.

Taulu 43
8. Jacob Thomasson,.
Puoliso: MargaretaHenriksdotter, s. Uskela Piintilä.
Lapset:
Erik Jacobsson.Tauluun 42.
Jacob Eriksson
Axel Eriksson

Taulu 44
8.Axel Mattsson,. Vanhemmat Matts ja GertrudOlofsdotter.
Lapset:
Elisabet Axelsdotter. Tauluun 42.

Taulu45
7. Måns Larsson i Hylkilax, k. 1676. Vanhemmat taulusta46.
Puoliso: Anna Eriksdotter Alftan,. Vanhemmat taulusta47.
Lapset:
Helena Månsdotter, s. noin 1655. Tauluun 41.

Taulu 46
8. Lars,.
Puoliso: Månsdotter Utter,.Vanhemmat Måns Persson Utter, Erik XIV:n sihteeri jaNN.
Lapset:
Måns Larsson. Tauluun 45.

Taulu 47
8.Ericus Erici Alftanus (Helsingius), koulumestari Helsingissä,lehtori Turun katedraalikoulussa, Taivassalon kirkkoherra, k. 1639.Vanhemmat Erik Hansson ja NN.
Puoliso: 1615 Helena Brenner, k.1664 Taivassalo. Vanhemmat Mårten Simonsson (Klock) till Brändö iHelsinge, Raaseporin läänin lainlukija, s. Nurmijärvi Klaukkala jaNN Andersdotter, rälssisukua.
Lapset:
Anna Eriksdotter.Tauluun 45.
Abraham
NN Erichsdotter
Isak Eriksson, Hukaistenratsumies

Taulu 48
6. Juhana Wegelius (vanhempi), Tyrväänkirkkoherra, rovasti, lääninrovasti, s. 22.12.1660 SeinäjokiIlmajoki, k. 3.5.1725 Tyrvää. Vanhemmat taulusta 49.

Puoliso:1684 Kristina Olofsdotter Lauraeus,. Vanhemmat taulusta51.
Lapset:
Elisabet, s. 1.5.1698. Tauluun 40.

Taulu49
7. Tuomas Jaakonpoika Uppa, talollinen, s. noin 1635 Ilmajoki,k. 10.11.1695 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 50.

Puoliso:Catharina Josefsdotter Kärkelä, s. 1632, k. 7.2.1702Seinäjoki.
Lapset:
Matti Tuomaanpoika, k. 1717Ilmajoki
Juhana, s. 22.12.1660 Seinäjoki Ilmajoki. Tauluun48.
Jooseppi, s. 13.3.1663 Ilmajoki Uppa, k. 1.7.1730Kurikka
Valentin Tuomaanpoika, s. 1669
Henrik Tuomaanpoika,Ilmajoen kappalainen, s. 1672 Ilmajoki
Erkki Tuomaanpoika, s.1674
Liisa Tuomontytär, s. 28.10.1676, k. 17.12.1743Ilmajoki
Jaakko Tuomaanpoika
Maria Tuomaantytär

Taulu50
8. Jaakko Erkinpoika Uppa, majatalon isäntä, talollinen, s.Ilmajoki, k. 31.1.1692 Ilmajoki, haudattu 31.1.1692 Ilmola. VanhemmatErkki Niilonpoika Anttila, isäntänä Upassa 1595-1607 ja RakelUppa.
Puoliso: Barbro Mattsdotter Stutaeus, k. 21.11.1684Ilmajoki, haudattu 21.12.1684 Ilmola. Vanhemmat Matti Stuut jaSophia, isäntänä Lahden talossa 1604-7, k. 1607.
Lapset:
SipiJaakonpoika, nihti, s. n 1620 Ilmajoki
Jaakko Jaakonpoika, s. n1620 Ilmajoki
Tuomas Jaakonpoika, s. noin 1635 Ilmajoki. Tauluun49.

KerttuJaakontytär, s. 1647 Ilmajoki
Matti

Taulu 51
7. OlofSigfridsson Laurila, Kalajoen nimismies, s. 1610, k. 1670.
Puoliso:Sara Petri Arctophilacius,. Vanhemmat taulusta 52.
Lapset:
Johan,ylioppilas, k. jälkeen 1701
Olof Olofsson
KristinaOlofsdotter. Tauluun 48.
Josef

Taulu 52
8. PetrusMichaelis Arctophilacius, Kalajoen kirkkoherra, rovasti, s. 1579, k.1647 Kalajoki. Vanhemmat Mikko Matinpoika Mattila, Lohtajannimismies.
Puoliso: Magdalena Östensdotter Sursill,. VanhemmatÖsten Eriksson Sursill, Uumajan vouti ja MagdalenaEriksdotter.
Lapset:
Sara Petri. Tauluun 51.
MargaretaPersdotter
Susanna
----------------------------
Kutensanottu, oltiin 1700-luvulla varsinkin säätyläistön parissa hyvinperillä suvusta niin, että viidennet ja kaukaisemmatkin serkuttunnettiin tai ainakin tiedettiin.

PH
---EndQuote---
Taulu 46
8. Lars,.
Puoliso: Månsdotter Utter,.Vanhemmat Måns Persson Utter, Erik XIV:n sihteeri jaNN.
Lapset:
Måns Larsson. Tauluun 45.

Olen tämännapannut Anbytarforumilta (keskustelut), en löydä sitä nyt muttaoli kopioituna koneella. Elin ja Månsilla oli vain kaksi tytärtä,jotka tässä jo varattuna. Kuka olisi toi Månsdotter Utter.

Enligtspekulationerna i Rötter och dessa antaganden, så måste jag rättatill detta om skrivaren och fogden Måns Ålänning Pedersson d y ochElin Erlandsdotter Bååt (gift par). För det första är texten iStockholms tänkeböcker helt feltolkade kring dessa båda. Månsavled inte förrän år 1616 och Elin var den som avled i Mars år1573. Deras ena dotter Carin Månsdotter var gift med Udde BengtssonÖrnflycht till Granhammar, Västra-Ryds socken, Uppsala län, medanden andra dottern Margareta Månsdotter var gift med löjtnanten LarsJacobsson till Solberga i Svanshals socken, Östergötlands län.Carin och Margareta Månsdotter var systrar till genealogen ochkammarrådet Per Månsson Utter. Elins fader,

kyrkoherdeni Sorunda församling, Erland Pedersson Bååt, kom att gifta sig medhushål-lerskan Marita N N, vilket leder till mycket bråk mellanErland och hans bröder Johan och Björn Pedersson Bååt. Erland ochMarita var föräldrar till just Elin Erlandsdotter Bååt och hennesfarbröder hotade Elin och tog i från henne allt hon ärvde eftersin fader, på grund av att hon gift sig "med en bonde",vilket var Måns Ålänning Pedersson d y. Det visar sig att han harhaft många adliga släkter både på Åland och i Finland. Detmärkliga att man har blandat ihop hela denna släkt till grovafelaktigheter, är mer än jag kan acceptera. Denne Måns ÅlänningPedersson d y har haft ett antal yrken som skrivare, fogde, vicehäradshövding och skeppsgårdsskrivare. Varför har man såfruktansvärt svårt att förstå att det är en och samma person?Denne Olof Larsson har ofta dykt upp i olika sammanhang. Hansföräldrar är Margareta Månsdotter och Lars Jacobsson. RasmusLudwigsson och Per Månsson Utter var
släkt med varandra ochhade sin släkter på Åland, vilket inte har gått fram. Allt talarför att Per Månsson Utter föddes den 19/9-1566 på hemmanet Holm(Säbyholm) i Låssa socken, Uppsala län. Jag avslutar dessa radertill alla som är intresserade av sanningen kring dessa personer ochger gärna källor till dem som vill senare.

Kaarina

Benedictus 17.12.2012

MichelEskilsson ja Mats Eskilssonin isä ei ole selvillä.

Mahdollisestioli tuo vanha Vehmaan vouti Eskil Matson tai Turun porvari EskilRuskeapää, jonka isännimi Johan ei taasen oikein passaa KarkunRuskeapään tilan omistajiin, sillä siellä oli isäntänä EskilHenriksson, joka lienee vävy, koska vaimonsa oli Matsdotter jaaiempi isäntä oli Mats.

Eskil Matsson kyllä siihen passais,mutta ei näy Turussa.

Toisalta on vielä yksi erittäinvarteenotettava Eskil, nimittäin Eskil Michelsson Turun porvari,josta ei ole paljoa tietoa.

Eskil Michelsson oli HämeenkyrönLaitilan isännän Michel Larssonin poika.

Pitää musitaa,että Michel Larssonin pojanpoika Henrik Jönsson Laitilan 2. vaimooli Kirstin kristoffersdotter, jonka aiempi puoliso oli IvarIsraelsson Stiernkors-Ståhl

Sääksmäen vouti MichelEskilsson passais oikein hyvin pojaksi, sillä olisi silloin perinytisoisänsä nimen.

Kyrön käräjät 14.10.1601
Turkulainenporvari Eskil Mickelsson ja Henrik Jönsson (i Laitila) ovat hyvässäyhteisymmärryksessä tehneet sovittelun yhdessä Eskil Gregorssonin(i Laitila) kanssa Eskil Mickelssonin omistuksessa olevastaperintöosuudesta Laitilan

tilaan.Eskil Mickelsson myy(?) oman osansa isän ja äidin perintönätulleesta osuudesta veljensä Jöns Mickelssonin lapsilla (tai jotainsensuuntaista).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668521 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668521)

Kiinnostavaon myös perintöasiassa mainittu Eskil Gregorsson, sillä nimiviittaisi vahvasti Hämeenkyrön kirkkoherra Gregorius Stuuttiin,koska nimi ei ole Grels, eikä Jöran eika George, kuten yleensä.

Olanyk 17.12.2012

Hei!

Ylioppilasmatrikkelissaedelleen on Johan Wegeliuksen puolisona Kristina Johansdr Lauraeus ja Johan Wegelius kysymysmerkillä Johan OlofssonLauraueuksen vävynä. Eli Kristinan isä on édelleen ilmeisetiepävarma?

Olavi

jjj 17.12.2012

Kaarinakirjoittaa:

"Taulu 46
8. Lars,.
Puoliso: MånsdotterUtter,. Vanhemmat Måns Persson Utter, Erik XIV:n sihteeri

jaNN.
Lapset: Måns Larsson. Tauluun 45.

Olen tämännapannut Anbytarforumilta (keskustelut), en löydä sitä nyt muttaoli kopioituna koneella. Elin ja Månsilla oli vain kaksi tytärtä,jotka tässä jo varattuna. Kuka olisi toi MånsdotterUtter?"

Erikin sihteeriä sopivampi henkilö voisi ollaMåns Persson s.n. 1550. Hänen siskoksillaankin on suomi-kytkentöjä:veli Erikin tyttären poika Niels Arvidsson Lietzén muuttaa Suomeenja sisko Margaretan poika Måns Mårtensson Palm on töissäViipurissa. Palmin ensimmäisestä avioliitosta mahdollisestisyntyneet lapset ovat kiinnostavia myös siksi, että Palmin isänäiti oli Falunin Stjärna-sukua.

Uttereita ja Stjärnaa mmVilppula.comissa

Benedictus 22.12.2012

Isak Erikssonin etsintä ei näköjään tänäkään vuonna vieläantanut lopullista vastausta Isakin alkuperälle, vaikka verkkojohon hän kuuluu, onkin kiristynyt.

Onpahan sivujuonenatullut paljon uusia juuria esille, joista lienee apua muille sukujaantutkineille.

Oikein Hyvää, Hauskaa ja Rauhallista Jouluakaikille Forumilaisille!

Benedictus 8.1.2013
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325947 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325947)
1599Jacob Thomasson Sydmossa
-onko Jacob jotain sama , mitähän lukeeJacobinjäljessä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203939 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203939)
JacobThomasson hustru Agniksen tilallaSydmossa

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203976 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203976)
BläsnäsLuinge Thomasson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325700)
LuingeThomasson Bläsnäs 1586
-1583 Luinge Smedh eli meillä tässäLuinge ThomassonSmedh

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325706)
1597-99 Luinge ThomassonNårby

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325713)
MatsSmedh Rautvuori

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203979 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203979)
MatsSmedh, joko Simonsson tai Thomasson?

Meillä on tuossa Luinge Thomasson Smedh samassa kylässä kuin Agnes Klemetsdotter
Jacob Thomasson Agnes Klemetsdotterin tilalla Sydmossa
Mats N. Smedh Rautvuoressa.

Kysymys on: Onko tuossa veljekset, jotkaliittyvät jotenkin Agnes Klemetsdotteriin?

Tässä on esilläpari Smedhiä, jonka nimistä porukkaa on käsitelty omilla sivuilla.Sieltä löytyi kiinnostavat nimet Kapelstrandin yhteydessä.

OscarNikulan Turun kaupungin historia 1521-1600-teoksessa (s. 174)mainitaan pormestari Simo Antinpojan kuuluneen rälssiin ja olleenArpalahden sukua (Ramsay). Avioliitto Ragnhild Boijen kanssa voisiviitata myös Simon omaan rälssitaustaan. Olen pohtinut sitä, joskoSimo oli läheistä sukua (veli?) Turun porvarin Lasse (Laurens)Anderssonin kanssa. He olivat samaan aikaan vuosikymmeniäporvareina ja kumpikin mainitaan myös Turun pormestarina. Lasseomisti Piikkiön Harvaluodon Tuorlan ja Impola arvelee hänenvaimonsa olleen Simon Thomassonin (till Kapellstrand) sisar. Simoninanoppi oli Karin Andersdotter Boije, em. Ragnhildin sisar.

AulisOjan (Kaarinan historia I, s. 234) mukaan Kaarinan Kakkaraistenverotalon omisti v. 1540 "Louhisaaren Margit" elikihlakunnantuomari Sten Finnen leski Margaretha Persdotter Fleming.Näin ollen hän oli Karunan Henrik Simonssonin vaimon sisar. StenFinne (till Poiko) oli äitinsä puolelta ns. Renhuvud-sukua, mikäliittyi monin paikoin myös Piikkiöön. Mainittakoon, että Turunpormestarin Knut Kappen puoliso oli Sten Finnen serkku, koskamolempien äidit olivat Sten Henrikssonin (Renhuvud)tyttäriä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939000 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6939000)
Norbystälöytyy Thomas Cappe tai Kappe 1561- , myös Thomas Henriksson, jokavoisi olla sama kuin Thomas Henriksson samalla tilalla kuin Jacob

ThomassonSydmossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6938558 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6938558)

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=19287 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=19287)

[P-L H]

Jari Latva-Rasku 10.1.2013

---Quote(Originally byBenedictus)---
http://www.genealogia.fi/genos/70/70_52.htm (http://www.genealogia.fi/genos/70/70_52.htm)

Ylläoleva Tapio Vähäkankaan artikkeli on kiinnostava ja sitä voipeilata noiden edellisissä viesteissä olleiden Paraislaistenkanssa.

Kiinnostavaa, että Bläsnäsissä on Luinge ThomassonSmedh ja Thomas Jacobsson till Bortabölelle kuuluvalla PiikkiönHarvarön Lillbyn naapurina oli
LarsMårtensson Smedh.

Periaatteessa Luinge Thomasson ja SydmonJacob Thomasson, sekä Uskelan Äijälän Jacob Thomasson voisivathyvinkin ajallisesti olla Thomas Jacobssonin poikia.

Kiinnostavamaininta on, että Simon Thomasson till Kapelstrandilla oli läänitysUskela bol i Halikko.
http://runeberg.org/frfinl/0052.html (http://runeberg.org/frfinl/0052.html)

ÄijälänJacob Thomassonilla oli Simon nimisiä jälkeläisiä.
ToisaaltaSpåra suvun Moision perinnönjakoa oli suorittamassa Mauritz Horninvouti Äijälän Erik Jacobsson.
---End Quote---

EnnenJakob Thomassonin sekä myöhemmin Simon Jakobssonin ja ThomasSimonssonin sekä Erik Jakobssonin aikaa Äijälän talot näyttävätkuuluneen Muurlan rälssiin.

Thomas Simonsson ottipakkotilanteessa haltuunsa vähintäänkin rakennuksiltaanränsistyneen tilan, jonka nimi oli tai joksi muodostui Kantor. Kutentunnettua, Erik Jakobsson sai suvulla olleen Äijälän, jonkanimeksi muodostui Jakob Thomassonin käyttämän sukunimen Kentzerinjohdannainen
Känsäri.Nimien Kantor ja Kentzer selitysarvoa ei saa väheksyä, vaikka neeivät tähän mennessä selittäneet mitään.

Onmahdollista, että Paraisten Finbyn eli Bläsnäsin ja UskelanÄijälän Erik Jakobsson on sama henkilö. Ainakin nimi ja ajoitussopivat hyvin yhteen. Bläsnäs liittyy alunperin Esping-suvunomistuksiin. Agnis Clemetsdotter Esping omisti Bläsnäsin kyläntilan ohella myös Sydmon kylällä sijainneen tilan. Niin Muurlanrälssisuvussa kuin Esping-suvussa on käytettytähti-vaakunatunnusta. Se on pidettävä mielessä, silläAstrenius-nimi on tähtijohdannainen. Vaikka Erik Jakobsson olisuhteellisen merkittävässä rälssivoudin tehtävässä, niin hänkuitenkin vaikutti varsin talonpoikaiselta. Siksi voisi olettaa, ettäennemminkin Erik Jakobssonin 1. puoliso Lisbeta voisi liittyärälssisukuihin.

Erik Jakobsson otti Bläsnäsiin tilan osanhaltuunsa vuonna 1639 ja oli merkitty omistajaksi vuoteen 1654 asti.Bläsnäsin tilan kohdalla oli merkintä "förmedlat" elitilan verotusta oli kevennetty. Kevennys voisi liittyä ErikJakobssonin ½-manttaalin osuuteen. Tämän kokoista tilaa ei siitenaikaan käsittääkseni pidetty yksistään elinkelpoisena, sillämanttaali alunperin tarkoitti, että tila elättää miehenperheineen. Bläsnäsin autioituminen tapahtui vuonna 1634 AndersErikssonin omistuksen aikoihin. Kun tilan osa tuli Erik Jakobssoninhaltuun, omistajaksi oli jo merkitty Gewalius? Anders Erikssoninleski. Erik Jakobssonvoisi olla Anders Erikssonin tai hänen leskensä vävy taisukulainen, tai sitten täysin ulkopuolinen henkilö. Olisi arvokastatietää keitä Anders Eriksson ja hänen leskensä olivat? ErikJakobsson on voinut olla Bläsnäsissä omistajana puolisonsaLisbetan edustajana. Tätä todistaisi, että Bläsnäsin! ErikJakobsson poistettiin tilalta samoihin aikoihin, kun Äijälän Lisbeta kuoli.

Olimielenkiintoista havaita yhteys Thomas Thomasson Leijonbergin, jonkahaltuun Bläsnäsin tila Erik Jakobssonin jälkeen joutui, jaZacharias Axelsson Haggegrenin välillä. He siis olivat siskopuolienpuolisoita. Mielestäni ei ole käynyt selville, etteikövaihtoehtoinen Zacharias Axelssonin syntyperä voisi ruotsalaisenHägg-suvun ohella liittyä Uskelan Kistolan sukuihin. Kistolassa oli2- ja 1½-manttaalin mahtitilat Lassila ja Koorti ja siellä esiintyiZacharias Axelsson-niminen poika, jonka todennäköinen isä oli AxelMattsson. Axelilla näyttää olleen ainakin Brita ja/tai Beata- jaValborg Mattsdotter-niminen sisko ja myös sisaruspuolia. Heidänäitinsä oli Gertrud Olsdotter, joka on voinut olla Uskelankirkkoherran Olaus Petrin(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1878)sisko (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1878)sisko)ja hänen veljensä on voinut olla kirkkoherra Zacharias Olai(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2706 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2706)).

Paraisten Sydmon tilalla mainitaan vuodesta 1634 lähtienmyös Bläsnäsissä vilahtava Philpus Jakobsson, Jakob Jakobsson jamyös Matts Zachrariasson, joka oli jostain käsittämättömästäsyystä merkitty Jakob Jakobssonin isäksi. Matts voisi ollamerkkihenkilön poika, koska hänestä käytetään PhilpusJakobssonin yhteydessä määrettä "Zacharias son".Tällaiseksi merkkihenkilöksi voisi sopia vuonna 1621 kuollutZacharias Olai, ei ikänsä puolesta ehkä Zacharias Axelsson. ErikJakobsson kävi oikeutta Äijälästä Valborg Mattsdotterin ja hänenpoikansa Jakob Jakobssonin kanssa puolisonsa Lisbetan kuolemanjälkeen vuonna 1655. Oikeudenkäynti voisi myös liittyä Bläsnäsinyhteyksiin.

Pataljoonansaarnaaja Tomas Rönnin vanhemmatolivat turkulainen raatimies Jacobus Jacobi, Halickoensis, † 1694,ja luultavasti hänen 2. puolisonsa Anna Hansdotter Mätzen.Paraisten Sydmon kylällä asuneen Jakob Jakobssonin puoliso olisattumalta nimeltään Anna.

Uskelan Kistolassa esiintyy1600-luvun alkupuolelta lähtien isäntä Lars
Sigfredsson,kuten myös Paraisten Bläsnäsissä. Voidaan kuitenkin olettaa, ettäErik Jakobsson kuitenkin liittyy Bläsnäsiin Anders Erikssoninvälityksellä.

Erik Jakobssonin koulupoikien ylläpidostaTurussa vaati korvausta Henrik Larsson Kute tai Kudde, jonka veli oliSigfrid Larsson Salko. Vaikka Kute ja Salko voisivat liittyäSmedh-sukuun, voisi ehkä olla kaukaa haettua, että he olisivatkotoisin Uskelan Kistolan tai Paraisten Bläsnäsin tai ja Sydmonkylältä.

Toivottavasti Isak Eriksson pian saadaan hautaan.Bläsnäs lienee kaikista lukemattomista vinkeistä käyttökelpoisin,mikäli Isak Erikssonin sukua halutaan lisää selvittää.Pelkästään Isakin äidin patronyymi voisi avata monta solmua, olise sitten Lars-, Anders- tai Axelsdotter, tai jotain muuta.

Jari Latva-Rasku 15.1.2013

---Quote(Originally by Jari Latva-Rasku)---
Olisikohan Jonas Perssonin isäPer Skräddare Per Jonsson?, "Korpo" Simon Jonssoninveli?
---End Quote---

Oma moka, Per Skräddaren kohdallaselvästi luki Per Carlsson. Vuonna 1620 Pargas Malmilla näkyyFouglekar? Carl Eskilsson ja Eskil Staffansson Thornbyggare.Olisikohan kyse färjekarlista, eli lautturista. Vuonna 1614väitetään, että Eskil olisi kyrkiobyggare.

Paras oletuslienee kysyä, kuka oli Per Skräddaren puoliso Kirstin Olofsdotterja miten hän liittyisi perinnönjakoon.

Benedictus 17.1.2013

*Schraderus,Ericus Jacobi (K 1668/69)*

*Erik Jakobsson*
Lokalahden(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057))kirkkoherra 1642. K Lokalahti 1668/69.
P Walborg Larsdotter,eli leskenä 1669.

*Scraderus, Magnus Andreae (mainitaan1609–1644)*

*Magnus / Måns Andersson*
S Turku taiLempäälä oletettavasti 1580-luvulla. V Lempäälän kirkkoherraAndreas Petri(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=118 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=118))(Lempelius) ja Valborg Tönnesdotter hänen 1.avioliitossaan.
Oletettavasti Euran(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003))kappalainen (Magnus Andreae) 1607; Rauman(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089))koulumestar i ja kaiketi apulaispappi 1609. Scraderusta suositeltiinVehmaan kirkkoherraksi 29.2.1612, mutta hän ei saanut virkaa.Kumlingen
(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5040 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5040))kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla 12.7.1613, erotettiinvirasta 1630, matkusti Tallinnaan 1631; Maarian(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061))kirkkoherra viimeistään 1633 (ehkä jo 1632). Scraderuksella oliseurakuntalaistensa kanssa useita riitoja, joita selviteltiinkäräjillä 1634–1640 ja hän sai virastaan eron 1640. Maariankäräjillä 20.10.1640 hän pyysi todistusta käytöksestäänvoidakseen siirtyä virkaan muualle. Ehkä uudelleen Kumlingenkirkkoherra tai tilapäisesti siellä pappina 1641, kuningattarenkirjeessä 25.10.1641 vahvistettiin hänen palkkaetunsa Kumlingenk
irkkoherrana. Scraderus asui sittemmin virattomana pappina Turunseudulla 1640-luvun alkuvuosina (Ruskon seurakunnassa ainakin 1643)ja hänet mainitaan vielä 11.4.1644.
valtiopäivämiesNyköpingissä, allekirjoitti valtiopäiväpäätöksen15.2.1640.
Mainitaan Turun akatemian vihkiäisjuhlan osanottajienluettelossa 15.6.1640, ei kuitenkaan ollut juhlassa paikalla.
PValborg N.N., mainitaan 1634–1644.

*Laurentius Thomae (Knoin 1640)*

*Lars Thomasson*
Kotoisin Porista(Björneburgensis).
Lokalahden(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057))kappalainen mahdollisesti jo 1634; Lokalahden kirkkoherra 1639.
KLokalahti noin 1640.

Tuosta ylläolevasta syntyy yksi outoajatus:
Siinä näkyy kaksi Schraderus nimistä, joilla einäyttäisi olevan mitään yhteistä nimittäjää.

Ajatusonkin kysymys: onko Magnus Anreae Schraderuksen vaimo Valborg samakuin Ericus Jacobin vaimo Valborg Larsdotter?

Toisaaltaonko Valborg Larsdotter mahdollisesti Lokalahden khr Lars Thomassonintytär?

Olisivatko vävyt ottaneet appensa nimen?
Tästäporilaisesta Lars Thomassonista ei ole tarkempaa tietoaPorista.

Eräs ongelma on ollut Luutnantti Håkan MånssonKokemäen Paistilan Köönikän isäntä, jonka veli oli luultavastituo Karkun Hiedan omistaja Måns Månsson.
Voisivatko he olla MånsScraderuksen poikia? Ajallisesti passaa ja sosiaalisesti.
Harmi,ettei Magnusta pysty paikantamaan millekään tilalle, josta näkyisihenkilöitä.

Benedictus 22.1.2013

Allaolevat jutut ovat mielenkiintoa herättäviä, sillä sielätörmätään Palm nimeen.

Hans Håkansson on entinen voutiPiikkiön Mäenpäässä. Hänen asioitaan on hoitanut ErichJacobsson, joka voisi olla myös Äijälän Erik Jacobsson.

Onkohankellään tietoa tuollaisesta voudista: Hans /Jöns/JohanHåkansson.
Jolaa vaimo Elsa Cnutsdotter.

Tytär LisbethHansdotter, jolla puoliso 1634 Baltasar Laudian vaiLaudiasson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706169 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706169)
Mihintämä tytär on mahtanut kadota?

1644 Clas Hansson

1650Cornetten Jacob Michelson Boga
vaimo Maria Clasdotter
-Michellieneevävy.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705741 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=705741)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703858 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=703858)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=702684)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=708278 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=708278)
Tuossanäkyy Peter Thesleff, ja Cristian Juul,Jull,Juhl tai Jubbus, jollavaimo Helena

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=713325 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=713325)

Turunkämnerinoikeus 4.4.1687
Opiskelija Zacharias Falck edustaaratsumestari Christian Juul'in leskeä Elin Palmia 26.2.1667päivätyssä 20 taalerin laskussa koskien ratsumestarin "fribonde"Eskil Eskilssonia Piikkiön Torlaby:ssä.

Turunkämnerinoikeus 30.4.1687
Sovittelu ratsumestari Christian(?)Juul'in lesken Helena Palmin ja suutarimestari Petter Westmaninvälillä. Kyse 13 taalerin velasta 12.5.1671.

Benedictus 22.1.2013

Turunkämnerinoikeus 1667
Tyttönen Karin Andersdr varastanutBroberskan Brita Palmilta

Turun kämnerinoikeus 1668
PeerEriksson Broberg (olisiko edellä olevan Brita Palmin mies?)

Turunkämnerinoikeus 1661
Juttua kuolleesta opiskelijasta PetrusMedelingistä, jota edustaa vouti Johannes Palm. Mukana jutussa JonasFout sekä opiskelijat Jonas Benedicti Lung ja Petrus MartiniArctelius.

juttuja SSHY:n sivuilta. Pari Palmia tuli vastaan1667. Toinen oli Henrich Cronstiernan amtsmanni Johan Palm (jossakinWiipurin seudulla) ja toinen vanha tuttu Brita Palm Turusta. Britahanoli useasti käräjillä Turussa aviorikoksesta ja hovissakäsiteltiin hänen ja inspehtoori Peer Ericsson Brobergin avioeroa(tai jotain sinne päin).

Benedictus 22.1.2013

Turunkämnerinoikeus 27.4.1639
Jochim Wargentin hommannut kruununviljaa Erich Jacobssonilta (upbördzskrifuaren i Tafuastland). Mukanajutussa eversti Anthonius
Jörgenwijkja rykmentinkirjuri Israel Nilsson.

Ei voi todistaa, että tuoErik Jacobsson on sama kuin Äijälän Erik Jacobsson, jostaensimmäiset tiedot ovat 1640-luvun alusta.

Äijälän ErikJacobsson toimi Mauritz Hoernin tärkeidenkin asiiden hoitaja jamonissa muissa merkittävissä jutuissa eli se viittaa, että oli johyvin perehtynyt asioiden hoitoon.

Ylä oleva AntoniusJörgenwijk onkin kiinnostava, sillä hänellä oli tila Paraisilla,jonka nimeä en harmikyllä pannut ylös.
Se kuitenkin antaamahdollisuuden pohtia, onko tuo Bläsnäsin Erik Jacobsson sama kuintuo upbördzskrivare.

Rykmentinkirjuri on Israel Nilsson, jokasen lisäksi, että oli vouti Mårten Olofssonin vävy, oli myösMårten Nilsson Talpon veli, joilla oli Tukholmassa erilaisiakiistoja veljentyttärensä omaisuuden hallinnasta.

Aiheestakirjoitti Kaisa Kyläkoski blokissaan ja täällä Forumilla vieläkäsiteltiin laajemmin.

[P-L H]

Jari Latva-Rasku 23.1.2013

---Quote(Originally by Benedictus)---
Tytär Lisbeth Hansdotter, jollapuoliso 1634 Baltasar Laudian vaiLaudiasson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706169 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=706169)
Mihintämä tytär on mahtanut kadota?

1644 Clas Hansson

1650Cornetten Jacob Michelson Boga
vaimo Maria Clasdotter
-Michellienee vävy.
---End Quote---

Henkilö taitaa olla Baltasar"Claudiusson", eli Baltasarin isä voisi olla pappinimeltään Claes. Näitähän oli Claudius Martini Brennerus jaClaudius Martini Holstius, jotka kumpikin ovat liian nuoriaBaltasarin isäksi.

Jöran Alanuksen(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U9)kohdalla (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U9)kohdalla)matrikkelissa mainitaan seuraavaa:

Mynämäen käräjät21.–22.3.1660 f. 15v (Då leedt Hans Ehrewyrdigheet
Höglärde,M:r Georgius Alanus pastor uthi Åboo, och Theologiæ proffessor, widAcademien der samastädes genom sijn uthskickade, ChristophorumGeorgi, tilkänna gifwa, huruledes han eet hemman i Wirmo SochnLemmetylä be:d sigh tilhandlat hafwer, först af hustro ElisabetaHäringh [jonka puoliso

Mynämäenkappalainen Claudius Georgii(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1811 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1811))†1620-luvulla], Isaak Jöransson, medh deras samarfua een halfdeelluthi samma hemman för penningar 350 D:r Kopp:r M:t föruthanWennegåfwa, och sedan den andra halfwa deelen, af sijnemedharfwingar som ähr Wyrdige och Wällärde H:r Severino, Probstoch Kyrckherde i Messukylä [Messukylän kirkkoherra SeverinusMatthiæ Birkelman, puoliso Elisabet Claesdotter, katso 3024(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3024 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3024))],H:r Claass Alano Kyrckherde i Corpo, H:r Andrea Hinrici Kyrckherde iHammarlandh, som Kiöpebrefwet, och cessions skriffterna dätomständeligare innehålla och förmela. Lemmettylän omistiaikoinaan Mynämäen kirkkoherra Georgius Olai († 1614), joltaedellä luetellut henkilöt olivat siis perineet osuutensa);

Toinenmielenkiintoinen Claudius on Nicolaus Erici(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1810 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1810))Uskelensis.

JariLava-Rasku 24.1.2013

---Quote(Originally by Jari Latva-Rasku)---
Valborg, egde Kirjala i Pargassocken, »blef
sjuk och förlåten af sina systrar, togErik
Olofsson henne till sig i två år, sedan flyttade hon
tillhans fader, blef där död och begrafd i Lemo kyrka"(2).
---End Quote---

Nederkirjalassa(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526820)mainitaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526820)mainitaan)Mauritius Hornin rälssin yhteydessä Hans Mårtensson 1630-luvunalkupuolella. Pienellä mielikuvituksella vuonna 1620 (ja myösaikaisemmin) mainittu nimismies Mårten Jönsson voisi olla hänenisänsä. Olisikohan mahdollista, että myös vuonna 1620 mainittuThomas Jakobsson olisi sama kuin Valborgin veli Liedon Moision TomasJakobsson? Hän tosin olisi jo ikäloppu ja hän voisi olla kutenaikaisemmin oli oletettu Tomas Jakobsson till Borstböle, jolla olirälssiä Piikkiön Harvaluodossa.

Kirjalassa mainittu Turunlinnan seppä Erik Jakobsson voisi myös olla henkilö, joka ottiFinbyssä sijaineen tilan haltuunsa. Hän ei voi olla Uskelan ErikJakobsson.

Vuonna1609 Kirjalassa mainitaan Markus Jönsson, Thomas Jakobsson leski, h.Walborg leski, Claas Michelson ja Lasse Thomasson. Vuonna 1606 olimainittu edellisiä sekä Claes Michelsson, Her Olof i Lemo (ainakinleski Walborgin veli), Fru Kirstin t. Wÿk ja Erik Knutsson.

Eiolisi mahdotonta, jos Uskelan Wälboren Erik Jakobsson, tai hänen 1.puolisonsa, liittyisi juuri näihin Paraisten, Piikkiön ja Liedonsukuihin. Yhteensattumia on melko monta.

Jari Latva-Rasku 25.1.2013

---Quote(Originally by Benedictus)---
Tässä on Paraisten Borstbölenomistuksiin liityvää tietoa, josta epäilen, ettei sitä oleaiemmin julkaistu. Ainakin juttu pikaisesti vaikuttaisi tuovan uuttatietoa kapelstrandin omistajista.
Kieliexpertit voinevat sitätutkia ja päätellä itse, minulle tuo teksti on liianhankalaa.

Parainen 1600
100-vuotias Bengt (i Skrabböle)kertoo, että Simon Thomasson ja Jacob Thomasson olivat veljeksiä jajakoivat perintönsä siten, että Simo sai Cappelstrandin ja JacobBårstbölen. Simon kuoli lapsettomana ja Jacobin perilliset saivatmyös Cappelstrandin (ThomasJacobsson)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3136452 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3136452)

(katsomyös Suomen aatelistoa vastaan tehtyjä valituksia vuonna 1556.linkitalla)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666724)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666771 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1666771)
---EndQuote---

Skräbbölen Bengt Monsson tiesi kaiken, sillä hänoli nimismies ja kestikievarinpitäjä. Kummallekin ripittäydyttiinjoko uhmassa tai katumuksessa.

Vaikka Uskelan Äijälän ErikJakobssonin isä Jakob Thomasson voisi nimensä puolesta ollaBorstbölen sukuun liittyvä henkilö, kaikki mahdolliset yhteydetovat ilmenneet Erik Jakobssonin kautta. Jakob Thomasson ilmestyiÄijälän kirjoihin samoihin aikoihin, kun hän avioitui HalikonPiintilän tyttären Margeta Henriksdotterin kanssa. Aikaisemmatlapset, kuten Erikin veli Simon, ovat todennäköisesti syntyneetmuualla, tai sitten Jakob on ollut vävy, eikä ole näkynytmaakirjoissa. Uskelan Äijälän- ja Pullolankylä kuului vielä1600-luvun alussa Muurlan alaisuuteen. Missään ei ole ilmennyt,että Jakob Thomasson olisi jollakin tavalla aatelista syntyperää.Erik Jakobssonia on kuitenkin kutsuttu arvoninellä Wälboren, jotakäytettiin aatelisista.

Paraisten Kirjala on mainittu MauritzHornin rälssin osana. Nederkirjalan tilalla oli nimismiesMårten/Markus Jönsson ja myöhemmin niin etunimestä kuinpatronyymistä päätellen hänen mahdollinen poikansa HansMårtensson. Tilalla myös selvästi oli Borstbölen sukua.

PerniönEkkullassa mainitaan vuonna 1563 Mälkkilän leski Margaretanlampuoti Erik Eÿkulla. Hän voisi olla sama kuin vuonna 1571mainittu Erik ja vuosina 1572-74 kymmenyksiä maksanut Erik Smedh.Vuonna 1676 mainitaan samalla ja yhdellä toisella Ekkullan tilalla"nihil habet" ja tällä "Erik Smedhin" tilallaMarcus Smedh. Vuonna 1580 mainitaan nihil habet Erich Smedh janaapuritilalla nihil habet Thomas Hendersson. Nihil habet yleensätarkoittaa, että toimitaan sakramentin mukaan. Tarkoittaisiko setässä yhteydessä, että jätetään sato jumalan haltuun...Vuosina 1586 mainitaan, että tilalla olisi ollut Stensnäsin BengtHenderssonin lampuoti. Vuonna 1587 mainitaan Erik Bertilsson, jokavoisi olla Erik Smedhin patronyymi. Vuosina 1599 ja 1601 mainitaanGräsan Henrik Jönssonin lampuoti. Henrik Jönssonin pojanpoikaaateloitiin nimellä Hammarstjerna. On tietenkin hämärän peitossa,miten tämä voisi liittyä Piikkiön Harvaluodon Smedh- jaBorstböle-sukuihin, tai miten Isak Kentzer voisi tai ei voisiolla Isak Hammarstierna.

Jari Latva-Rasku 26.1.2013

---Quote(Originally by Jari Latva-Rasku)---
Vuonna 1608 Äijälänmaakirjassa mainitaan *Henrik Mårtensson*, Pofwall Larsson, _JacopOlsson_ ja Simon Peersson. Samaan aikaan kymmenyksiä maksoivat*Erich Hindrichsson (poika?)*, Påfwall Larsson, _Per Jakobsson(poika?)_ ja Thomas Simonsson (poika?).

Vuoden 1604tarkastusmaakirjassa mainitaan *Hindrich Mårtensson*, PåwillLarsson, Jacåp Simonsson ja Simon Persson.

Olisikohanmahdollista ajatella, että Erik Jakobssonin isä Jakob Thomasson oliÄijälän sukua ja hänen isänsä oli Simon Perssonin poika ThomasSimonsson? Kuka sitten voisi olla Jakob Olssonin tilalla vilahtanutJakob Simonsson? Simon Persson on voinut olla sukulaisuussuhteessanaapurinsa kanssa. Jakob Simonsson voisi olla Thomas Simonssonin velija Valborg Mattsdotterin puoliso. Heidän poikansa olisi Äijälässämainittu Jakob Jakobsson. Jos Valborg Mattsdotterin poika JakobJakobsson olisi Jakob Thomassonin serkku, se selittäisi Äijäläänkohdistuneet perintövaatimukset isänperintönä.
---EndQuote---

Uskelan SAY alkaa valitettavasti vasta vuodesta 1634,mutta tietoja on toki saatavilla myös aikaisemmin. Vuoden 1575maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847180 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1847180))(vasen yläkulma) Äijälänkylällä mainitaan osittain lyhennetytnimet Jacop Larsson, And Larsson, And Persson, Simo Persson ja MorthMosson. Voisi olettaa, että kaksi ensimmäistä ja kaksi seuraavaaovat veljeksiä, joiden tiloista jaettiin myöhemmät kylän kolmetilaa sekä viimeinen on myöhemmin poistunut tila.

Vuonna1584 kylällä oli vielä tuttuja isäntiä eli Jacop Larsson, AndersLarsson, Anders Persson, Simon Persson ja Mårtin Månsson. Kylänsuurin tila oli Jacop Larssonin tila.

Vuonna 1586 alkaatapahtua, sillä isäntiä ovat Henrich Mårthensson, PåwallLarsson, Jacop Olsson, Thomas Andersson ja Simon Persson. Vuonna 1587kylän vähiten veroa maksaneet tilat olivat kaksiviimeisintä.

Vuonna 1591 isäntiä olivat HendrichMårthensson, Pofwall Larsson, Jacop Olsson ja Simon Persson eliThomas Anderssonin tila oli kadonnut ja kaikki tilat maksoivat veroayhtä paljon. Voisi olettaa, että Thomas Anderssonin tila liitettiinSimon Perssonin tilaan.

Edellinen voisi mahdollistaa seuraavanarvauksia.

1. Äijälänkylällä on jo pitkään ollutsukutiloja.
2. Alkuperäisiä isäntiä ovat olleet Lars, Per jaMåns.
3. Månsin tila myöhemmin hävisi (n. 1622)
4. JakobLarssonin tila tuli Påhl Larssonin (veli?) haltuun (Jäppi)
5.Anders Larssonin tila tuli Thomas Anderssonin (poika?) haltuun
6.Anders Perssonin tila tuli Jakob Olssonin (yhtiömies?) haltuun(Kantor)
7. Jakob Olssonin poika Per Jakobsson avioitui AndersPerssonin tyttären Agneta Andersdotterin kanssa
8. ThomasAnderssonin tila yhdistettiin Simon Perssonin tilaan (Äijälä)
9.Simon Perssonin puoliso oli Anders Larssonin tytär, jonka perintöyhdistettiin Äijälään.
10. Kantorin Simon Jöransson avioituipikkuserkkunsa Äijälän tyttären Maisa Jakobsdotterin kanssa. Tilatuli Maisan veljenpojan Thomas Simonssonin haltuun.
11. Äijälänisäntiä ovat olleet Isak Eriksson (s. 1650-luvulla), Erik Jakobsson(s. 1610-luvulla), Jakob Thomasson (s. 1570- tai 1580-luvulla),Thomas Simonsson (s. 1550- tai 1560-luvulla), Simon Persson (s. 1530-tai 1540-luvulla) ja Per (s. 1500-luvun alussa).

En usko, ettäErik Jakobssonin tekemisiä voi selittää muu kuin hänen omapystyvyytensä ja puolison Lisbetan suvun tuki. Koska Erikiäkutsuttiin kummallista kyllä nimikkeellä Wälboren, Lisbeta onvoinut olla aatelinen. Erik voisi löytyä Lisbetan kotitilalta ennenheidän saapumistaan Äijälään vasta vuonna 1649. Hämeessä olivuonna 1639 veronkantokirjuri Erik Jakobsson. Vanajassa oli MauritzHornin rälssiä, mutta sieltä ei sopivaa Erik Jakobssonia löydy.Edellinen lähinnä kiinnosti, koska Vanajassa oli vuosina 1591-96kappalaisena Jacobus Simonis.

Jari Latva-Rasku 28.1.2013

---Quote(Originally by Aiccu)---
Aivan sivusta ja alkuperäistäasiayhteyttä tuntemattomana tartun tähän yksityiskohtaan. KukaHorn? Koska? Missä? Ehkä puhun enemmän itsekseni, mutta olen tokikiitollinen jos joku esittää jotain järkeenkäypiä vastauksia.

Mielikuvitukseni sai minut nimittäin pohtimaan,olisiko tässä etsimäni linkki suomalaissyntyiseen voutiin AndersGyllingiin. Kun olen sitä yrittänyt selvittää, miten Andersoikein joutui hommiin Klaus Hornin Ekebyhovin puulinnaan Tukholmanseudulle.

Koska Andersin tytär, Ekerössä syntynyt Brita(1660-1739) avioitui sitten kuitenkin Suomeen, Kankareen taloonUskelan liepeille, mietin että onko tässä nyt jokin yhteys...Ettäkuka Horn oli tämä Uskelassa pyörinyt? Hänkö palkkasi Andersinja lähetti Ekeröhön? Ekerön linnan isäntä tosin vaihtui Britansyntymän aikoihin, mutta Anders voisi silti olla Hornin pestaama.

Jakuka sitten olikaan Britan äiti...Ekeröstä vaiUskelasta?

http://ailansukukronikat.blogspot.fi/2013/01/pappi-lukkari-rusthollari-vouti.html (http://ailansukukronikat.blogspot.fi/2013/01/pappi-lukkari-rusthollari-vouti.html)
---EndQuote---

Uskelan Äijälän rusthollari Erik Jakobsson(Kentzer) mainittiin ensimmäisen kerran Mauritz Hornin palveluksessavuonna 1638. Vaikka hän oli Hornin Uskelan Kärkisten tilan vouti,hän hoiti isäntänsä monenlaisia asioita Satakunnassa asti. Noin1650-luvun puolivälissä hän ei enää toiminut Hornin voutina.Erik oli syntynyt ehkä 1610-luvun alkupuolella. Vaikka ErikJakobssonista käytettiin nimikettä Wälboren, ei ole ilmennyt, ettähän itse olisi ollut aatelinen. Mitään yhteyksiä Gylling -sukuunei muistaakseni ole toistaiseksi löytynyt. En muista, että suvussaolisi ollut Anders-nimisiä.

[P-L H]

Benedictus 29.1.2013

Pohdin,onkohan tämä sukuyhteys tullut aiemmin esille.

(1690)*Henrik Sievonius* Henricus Johannis, Aboensis 3717(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3717 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3717)).Vht: turkulainen porvari, räätälimestari Johan Henriksson Sievo(kotoisin Paimion Sievolasta, † 1694) ja Valborg Eriksdotter tämän2. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 13.3.1683 (in cl.syntact., Henricus Johannis Siewo filius sartoris Ab.). Mainitaanylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 6.12.1690. Vihitty papiksiTurun hiippakunnassa 2.6.1695. — Apulaispappi 1695. SaarnaajaKiskon Suomusjärvellä (1697). Hattulan pitäjänapulainen 1700. †Hattulassa 8.1709. Pso: Maria Gran tämän 1. avioliitossa (†1753).
Pson seur. aviomies: Hattulan pitäjänapulainen MårtenStichelius 4913(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4913 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4913))(yo 1706, † 1714).
Serkku: Paimion kappalainen Henrik Sievonius,myöh. Sevonius 4112(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4112 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4112))(yo 1695, † 1740).
Veli: Tuusulan kirkkoherra Johan Sievonius(myös Sevonius) 4111(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4111 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4111))(yo 1695, † 1731).
Velipuoli: Kupanitsan kappalainen AndersSaxonius 2516(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2516 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2516))(yo 1677, † ~1693).
Viittauksia: KA mf. ES 1887 (ll 14) Karjaankäräjät 7.–8.7.1697 s. 503 (framl: Sigfrid Jörenssons Enckiaifrån Kisko Sochn och Laidike Cappell ... een Attest af d: 21 Martij1697 underskrefwen af Predikanten wid berörde Cappell HenricusSievonius); KA mf. ES 1755 (cc 24) Kiskon käräjät 28.9.1697 s. 182(Coadjutorens H:r Henrich Sievonij Attest af d: 4 Aug: Nästl:); KAmf. ES 1756 (cc 29) Kiskon ja Kiikalan käräjät 5.6.1702 f. 93(Cappellanens Sahl: H:r Nicolai Kotthæri 1085 () Änckiahushttp://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085)truElisabetha Berttilsdotter föredrog Rätten, huruledes hennes Faderfordom Cappellan H:r Barthollus Grahn för långlige tijder af ödheuptagit Caplans hemmanet i Kisko S:n och Lapperlaby. OletettavastiSievoniuksen vaimo kuuluu tähän Gran-sukuun); KA mf. ES 3367(Sääksmäki 2) Hattulan ja Lehijärven käräjät 3.–4.12.1706 f.238 (Medhielparen i Hattula S:n Wäll:de H:r Henrich Sievoniusopwijste Cronobefallningz:s Wälb:de A
ron Fuldhas sig d: 8sidstl: Aug: meddehlte inrymmelse skrift i ett Crono ödes hem:n iKatinala by och ber:de Hattula S:n, hwilcket i Cronones Jordebookopföres under Grels Jörenss:s nampn); KA mf. ES 1726 (bb 20)Janakkalan, Vanajan ja Rengon käräjät 3.–4.12.1700 s. 536(Coadiutoren H:r Henrich Sievonius). — V. Lagus, Studentmatrikel I(1889–91) s. 242 (L); Consistorii academici Aboensis protokoll IV1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. 474 (isä); Turun akatemiankonsistorin pöytäkirjat VII 1690–1699 (julk. T. Carpelan, 1940)s. 40, 170, 191, 217; E. Jalava (toim.), Liber scholae Aboensis1670–1825–1830. SSJ 9 (1933) s. 25, 29, 32 (1685, cl. rect. circ.infer., Henricus Johannis Sievonius Aboensis), 37; E. Koskenvesa(julk.), Turun hiippakuntaan papiksi vihityt vuosina 1690–1732. SSV39 (1969–70) s. 141 #134; Y. Blomstedt (toim.), Liber scholaeAboensis. Appendix: Distributio paroeciarum 1668–1712. SSJ 29(1973) s. 182 (1684:II), 184 (1685:II), 186 (1686:II), 1
88(1687:II), 189 (1688:I, pro vale). — C. H. Strandberg, Åbo stiftsherdaminne I (1832) s. 305; Släktbok II. SSLS 138 (utg. A. Wilskman,1918–33) sp. 196 (Sevonius Tab. 29) (selvitys ei tunne Johan SievonHenrik-nimistä poikaa).

(1655)*Nils Kotterus* Nicolaus Matthiæ, Karislojoensis 1085(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085)).Vht mahdollisesti: Sammatin Kiikalan kylän Kottarin ratsutilallaasunut räätäli Matts Larsson (ilmeisesti Kottarin isännän veli)ja Karin Bengtsdotter. Sääksmäen kirkkoherran Tomas Paltheniuksenlasten kotiopettajana noin 1655–58 (tuomiokapitulin pöytäk.), olitodennäköisesti jo tällöin ylioppilas, vaikka mainitaanstudiosus-tittelillä vasta 1661. — Asui Suomusjärven Laperlassavuodesta 1663. Kiskon Laidiken eli Suomusjärven kappalaisen(appensa) apulainen (coadjutor, 1669), sitten kappalainen (1673). †"98-vuotiaana", ‡ Suomusjärvellä 17.3.1701.
Pso:(jo 1663) Elisabet Bertilsdotter († 1710).
Poika: Johan Cotterus4113(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4113 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4113))(yo 1695).
Tyttärenpoika: kiskolainen rusthollari Johan Hartzell5031(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5031))(yo 1708, † 1765).
Vävy: Karkun pitäjänapulainen TomasKriander 3478(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478))(yo 1687/88, † 1750).

1687/88*Tomas Kriander* Thomas Gregorii, Aboensis 3478(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478)).Vht: turkulainen porvari Grels Kriander, myöh. Pässi 1481(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1481 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1481))(yo 1661, † 1703) ja Agneta. Turun katedraalikoulun oppilas23.9.1684 (in cl. rect., Thomas Gregorij Ab. filius civis).Ylioppilas Turussa 1687/88 [Criander] Thom Gregorii [Aboens _ 175].Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1697. — KiskonSuomusjärven kappalaisen apulainen 1697. Karkun pitäjänapulainen1702, pysyi virassa isonvihan yli. ‡ Karkussa 22.9.1750.
Pso:1697 Anna Kotherus.
Appi: Suomusjärven kappalainen Nils Kotterus1085(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1085))(yo (1655), † 1701).
Poika: Tyrvään pitäjänapulainen TomasKriander 6075(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6075 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6075))(yo 1734, † 1754).
Poika: Hämeenkyrön kappalainen BertilKriander 6488(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488))(yo 1738, † 1774).

kl.1738 *Bertil Kriander* 6488(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6488)).Kastettu Karkussa 22.6.1711. Vht: Karkun pitäjänapulainen TomasKriander 3478(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3478))(yo 1687/88, † 1750) ja Anna Kotherus. Porin triviaalikoulunoppilas 11.2.1727 – (1733, cl. conrect.). Turun katedraalikoulunoppilas 20.3.1734 (in cl. conrect. e sch. Arctopol., Carkuens.gratis) – 13.6.1738 (examen). Ylioppilas Turussa kl. 1738[Kriander] Barthold. Satac _ 372. Satakuntalaisen osakunnan jäsen15.6.1738 [d: 15 Junii 1738] Bart|h|ollus Thomæ Kriander Karckuensis| Adjunctus in Karku. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa30.11.1743. — Apulaispappi Karkussa 1743, pitäjänapulainen 1751.Hämeenkyrön kappalainen 1770. † Hämeenkyrössä 16.12.1774.
Pso: 1748 Kristina Juliana Astrén (jäi leskeksi).
Appi:Mouhijärven kappalainen Erik Astrenius 5275(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275))(yo 1716, † 1760).
Poika: ylioppilas Paul Kriander 9961(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9961))(yo 1782, † 1829).
Tyttärenpoika: kersantti Karl GustafPackalen 11748(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11748 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11748))(yo 1803, † 1815).
Vävy:Hämeenkyrön pitäjänapulainen Jakob Ypenius 8666(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8666 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8666))(yo 1766, † 1795).

1692/93 *Krister Sievonius* ChristiernusChristierni, Australis 3918(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3918 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3918)).Vht: katselmuskirjuri Krister Henriksson (syntyisin PaimionSievolasta, † ~1720) ja MariaSvensdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 7.6.1687 (in cl. rect.circ. infer., Christiernus [Christierni Poemarenses]). YlioppilasTurussa 1692/93 [Sevonius] Christiern [Austr _ 200]. Stipendianomus7.11.1694. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1695 – sl. 1697.Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 10.5.1697. — Paimionpitäjänapulainen 1697. Rymättylän kappalainen 1698, vt.kirkkoherrana 1711. Pakeni sotaa Ruotsiin 1714, nimitetty sielläSääksmäen kirkkoherraksi 1719 (kuoli ennen virkaan astumista). †paon aikana Åkerissa 1719.
Pso: 1:o 1698 Kristina Fonteliustämän 2. avioliitossa († ~1700); 2:o 1701 Susanna Kepplerus (†1712); 3:o 1713 Sigrid Sodialenius tämän 2. avioliitossa.
Psonedell. aviomies: Rymättylän kappalainen Petter Bergius 2887(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2887 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2887))(yo 1680/81, † 1697).
Appi: Rymättylän kappalainen NilsKellmannus, myöh. Fontelius 1807(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807))(yo 1665/66, † 1692).
Appi: ratsutilallinen Merimaskussa,kirjanpitäjä Alexander Kepplerus 1511(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511))(yo 1661/62, † 1697).
Appi: Rymättylän kirkkoherra JohanSodialenius 60(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=60 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=60))(yo 1640, † 1680).
Veli:Kiskon kappalainen Johan Sevonius 3917(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3917 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3917))(yo 1692/93, † 1745).
Poika: Uudenkirkon Vl. kirkkoherra JohanSievonius 5302(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5302 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5302))(yo 1721, † 1727).
Vävy: Pohjan kappalainen Johan Palander 5424(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5424 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5424))(yo 1724, † 1779).
Vävy: Kemiön kappalainen Samuel Ruuth 5626(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5626 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5626))(yo 1728, † 1753).

1692/93 *Johan Sevonius* JohannesChristierni, Australis 3917(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3917 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3917)).* noin 1673. Vht: katselmuskirjuri Krister Henriksson (syntyisinPaimion Sievolasta, † ~1720) ja Maria Svensdotter. Turunkatedraalikoulun oppilas 7.6.1687 (in cl. rect. circ. infer.,Johannes [Christierni Poemarenses]). Ylioppilas Turussa 1692/93Sevonius Johan [Austr _ 200]. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa2.6.1695. — Apulaispappi Paimiossa 1695. Kiskon kappalainen 1696,pysyi virassa isonvihan yli. Kirkonisäntä. ‡ Kiskossa 12.2.1745.
Pso: 1:o Beata Henriksdotter Florin tämän 2. avioliitossa (†1702); 2:o 1703 Helena Reuther (‡ 1745).
Pson edell. aviomies:Kiskon kappalainen Gabriel Lagus 2739(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2739 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2739))(yo 1679, † 1695).

Appi:Paimion kirkkoherra, FM Henrik Florinus 799(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=799 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=799))(yo 1650, † 1705).
Appi: filosofian apulainen, FM Arvid Reuther1810(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1810))(yo 1665/66, † 1682).
Veli: Rymättylän kappalainen (Sääksmäennim. kirkkoherra) Krister Sievonius 3918(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3918 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3918))(yo 1692/93, † 1719).
Poika: Kiskon kappalainen Erik Sevonius5773(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5773 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5773))(yo 1730, † 1766).
Tyttärenpojan poika: Korppoon kappalainen,FM Karl Gustaf Broman 10336(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10336 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10336))(yo 1787, † 1811).
Vävy: Kalvolan pitäjänapulainen JohanCavander 7221(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7221 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7221))(yo 1746, † 1795).

1665/66 *Nils Kellmannus*, myöhemmin*Fontelius* Nicolaus Gregorii, Finlandus 1807(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807)).Vht: Maskun Kelhoisten ratsutilan omistaja, kornetti Turun ja Porinläänin ratsuväkirykmentissä Grels Nilsson († kaatui 1655) jaElisabet
ArvidsdotterFriis tämän 1. avioliitossa (pso 2:o luutnantti Hans TomassonStarck tämän 2. avioliitossa, † 1678). Ylioppilas Turussa 1665/66Kellmann Nic [Gregorii _ 86]. Oraatio 5.12.1669. Alimman luokanstipendiaatti kl. 1671 – sl. 1672. Respondentti 17.2.1672, pr.Enevald Svenonius 132(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=132)).Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1673. — Rymättylänkappalainen 1677. † Rymättylässä 1691/92.
Pso: MariaAgricola tämän 1. avioliitossa († 1708).
Pson seur. aviomies:Kangasalan kirkkoherra, FM Abraham Thuronius 2439(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2439 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2439))(yo 1675/76, † 1714).
Appi: Uskelan kirkkoherra Krister Agricola415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415))(yo (1644), † 1669).
Eno: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966))(yo (1653), † 1672).
Veli: turkulainen raatimies ArvidKellmannus, myöh. Fontell 1808(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1808 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1808))(yo 1665/66, † 1710).
Veli:Kalannin kirkkoherra, FM Gustaf Kellmannus, myöh. Fontelius 1809(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1809 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1809))(yo 1665/66, † 1697).
Velipuoli: majuri Hans Starck 653(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=653 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=653))(yo 1648, † 1701).
Poika:Rymättylän kappalainen Gustaf Fontelius 4059(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4059 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4059))(yo 1694, † 1736).
Poika: luutnantti Abraham Fontelius, myöh.Fontell 4954(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4954 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4954))(yo 1707, † 1748).
Tyttärenpoika: Pietarin kirkkoherra IsakHougberg 6650(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6650 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6650))(yo 1740, † 1782).
Vävy: Rymättylän kappalainen PetterBergius 2887(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2887 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2887))(yo 1680/81, † 1697).
Vävy: Rymättylän kappalainen (Sääksmäennim. kirkkoherra) Krister Sievonius 3918(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3918 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3918))(yo 1692/93, † 1719).

1644) *Krister* (myös Kristian)*Agricola* Christiernus Christierni, Uskelensis 415(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415)).Vht: Uskelan kirkkoherra Krister Agricola (Christiernus Simonis, †1662) ja Kirstin Svensdotter. Oraatio Turussa 20.11.1644. — Turunja Porin läänin ratsuväkirykmentin (Joh. Wittenbergin rykm.)rykmentinpastori 1647. Lohjan kappalainen 1650. Uskelan vt.kirkkoherra (isänsä sijainen) 1657, vakinainen kirkkoherra 1664.Lääninrovasti. † Uskelassa 1669.
Pso: Brita SvensdotterForsenius († 1689).
Poika: varapresidentti, maaherra SvenAgricola, aatel. 1686 Leijonmarck 1720(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1720 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1720))(yo 1664, † 1728).
Poika: Krister Agricola 2088(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2088 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2088))(yo 1670/71).
Poika: Uskelan kirkkoherra Abraham Agricola 2089(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2089 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2089))(yo 1670/71, † 1706).
Veljentyttären poika: Karjalohjan ent.pitäjänapulainen Jeremias Heerman 6213(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6213 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6213))(yo 1735, † 1777).
Lanko: Kiskon kirkkoherra Tomas PacchaleniusU68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U68))(† 1679).
Lanko: Karjalohjan kirkkoherra Johan Thauvonius 13(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13))(yo 1640, † 1690).
Lanko: Loimaan kirkkoherra Per Wallenius,myöh. Walstenius 146(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=146))(yo 1640/41, † 1675).
Lanko: Lohjan kirkkoherra, FM JohanForsenius 275(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=275))(yo 1642, † 1675).
Lanko: Maskun kirkkoherra Erik Istmenius 749(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=749 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=749))(yo (1650), † 1689).
Vävy: ent. kihlakunnantuomari MatiasHalitzius, aatel. 1690 Ehrenhoff 1725(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1725 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1725))(yo 1664/65, † 1704).
Vävy: Rymättylän kappalainen NilsKellmannus, myöh. Fontelius 1807(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807))(yo 1665/66, † 1692).
Vävy:Kangasalan kirkkoherra, FM Abraham Thuronius 2439(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2439 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2439))(yo 1675/76, † 1714).

Jos katsellaan ylläolevienmatrikkelien tietoja, niin jostain syystä niissä näyttäisivätesiintyvän samat henkilöt, joiden juuria ollaan kaiveltu useampiaaikoja.
Mikä olisi yhteinen nimittäjä?

[P-L H]

Jari Latva-Rasku 30.1.2013

---Quote(Originally by Benedictus)---

Pohdin, onkohan tämäsukuyhteys tullut aiemmin esille.
---End Quote---

KylläSevoniuksiin liittyviä yhteyksiä on käsitelty aikaisemmin. Esilläon myös ollut, että Johan Sevoniuksen poikapuoli oli Jalasjärvenkappalainen samaan aikaan, kun Isak Astrenius vanhempi olikappalaisena rajanaapurissa Kurikassa.

Mitään yhteyttä ErikJakobssoniin ei kuitenkaan ole pystytty tunnistamaan, vaikkasellainen voisi kyllä olla olemassa.

Juhan Suku-uutistenväite Kristo Heikinpoika Sievosta on hieman vaikeastitulkittava.

"Omisti Hirvonpään rusthollin sekäHassilan kruununtalon Paimiossa. Osti v.1670 Paimion Kajanojanratsutilan 250 taalarilla ja 3 tynnyrillä viljaa. Vaihtoi v.1678Toikkalan kruununrälssi palkkatilan Uskelan (Muurlan) Äijälänratsutilan lisätilaksi Sauvossa olevaan Skiörbäckin vanhaankruununratsutilaan."

Voisi kuitenkin olettaa, että setarkoittaa, että Paimion Toikkala on ollut Uskelan Äijälänaputila ratsupalvelusta hoidettaessa. Kiinnostavaa on, mikä olitilanne ennen vuotta 1678, jolloin Isak Eriksson ja Erik Jakobssonomistivat Äijälän.

Erik Jakobsson mainittiin oikeudenpöytäkirjassa vänrikki Erik Larssoniin liittyvän jutunyhteydessä. Erik Larsson oli kuollut ennen vuotta 1655, jolloinasiaa käsiteltiin. Vuoden 1653 katselmuksissa ei mainita vänrikkiErik Larssonia, ainoastaan yksi kersantti Erich Larsson everstiAnders Koskullin rykmenttissä eli Viipurin läänin jalkaväessä.Vänrikkejä oli jalkaväessä, ratsuväessä niitä kutsuttiinkorneteiksi. Marttilan Mäentaan Jännäri, jossa Erik Jakobssoninyhteydessä esiintyi Erik Larsson, oli eversti Hindrich Sassenrykmentin eli Turun läänin jalkaväen upseerin palkkatila. JosJännärin Erik Larsson edes oli vänrikki Erik Larsson, voidaanolettaa, että hän kuoli ennen vuotta 1653.

Jotta oletettuJännärin vänrikki Erik Larsson olisi ehtinyt naimaan oikeudenpöytäkirjassa mainitun lenkensä Brita Eriksdotterin, se olisitäytynyt tapahtua hätäisesti vuoden 1651 henkikirjauksen ja vuoden1653 katselmuksen välillä. Vuonna 1651 Jännärissä vielämainitaan Juliana Philpusdotter, eli ainakin Jännärin ErikLarssonin entinen puoliso ja vuonna 1653 katselmuksessa ei enääollut vänrikki Erik Larssonia. On harmillista, että vänrikki ErikLarssonin ja Jännärin Erik Larssonin yhteyttä ei ainakaan näilläoletuksilla pystytä sulkemaan pois.

Jari Latva-Rasku 31.1.2013

---Quote(Originally by Benedictus)---
aiemmin mainittu Brita Eriksdotter,jonka isä oli porvari Erik Mårtensson ja puoliso vänrikki ErikLarsson löytykin kiinnostavasta paikasta eli UskelanHaukasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944504 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944504)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947248 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947248)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960506 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=960506)

Tässäyllä mainitaan 1685 vänrikki Erik Larssonin leski BritaEriksdotter, eli on oikea henkilö.

Ei kuitenkaan asutiloilla, sillä ei mainita siellä kertaakaan.

Tämä BritaEriksdotter lienee sama kuin se Brita Eriksdotter joka velkoi ÄjälänErik Jacobssonilta useampiakin saatavia lainlukija Mats Eskilssoninavulla.
Tuolla yllä mainitaan Mats Eskilsson, mutta onko samamies ei selviä. Ainakin lopussa mainitaan bondena.
---EndQuote---

Olihan mielenkiintoinen löytö! Leski Brita Erikssonsai tilat haltuunsa vuonna 1646, mikä tarkoittaa, että MarttilanMäentaan Erik Larsson oli eri henkilö kuin vänrikki Erik Larsson.Valitettavasti ei kuitenkaan pystytä sulkemaan pois mahdollisuutta,etteikö Mäentaan Erik Jakobsson voisi olla sama kuin UskelanÄijälän. Mahdollisuus kuitenkin pieneni roimasi. ErikJakobssonilla oli kielteissävytteinen yhteys Brita Eriksdotteriin,kuten oli moneen muuhunkin.

Benedictus 2.2.2013

Stor-BreidiläPaimio
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135191 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135191)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138598 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138598)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142764)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143917 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143917)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145383 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145383)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083)

SilkkiläPaimio
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149165 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149165)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145477 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145477)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144020 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144020)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142824 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142824)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138649)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135269 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1135269)

MartinusJohannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588))1567 † 1588/89
Henricus Martini(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982))1589 † 1617
Matthias Sigfridi(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1689 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1689))ainakin jo 1622 † 1627
Jacobus Thomae Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=664 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=664))1628 † 1659
Matthaeus Erici Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668))1659 † 1669
Henricus Matthiae Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=662 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=662))1671–1689 (1701–1705)
Andreas Jacobi Wanochius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2620 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2620))1689–1695
David Lund(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1514 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1514))1695–1698
Torsten Rudeen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2144 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2144))1699–1701

LaurentiusGabrielis Tammelin(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2437 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2437))1706–1708
Gabriel Danielis Juslenius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1252 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1252))1708–1722 (pakolaisena Ruotsissa 1713–1720) Kappalaiset

MartinusJohannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588)),mahdollisesti ennen 1567
ehkä Johannes Grinden(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=836 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=836))mainitaan 1571
Henricus Martini(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982))1580–1589
Simon Martini(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2320 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2320))1589–1609
Michael Matthaei(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1737 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1737))ainakin jo 1612 † 1615/16
Matthias Sigfridi(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1689 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1689))1617–1622

JacobusThomae Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=664 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=664))mainitaan 1625–1628
Sigfridus Petri(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2296 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2296))1630 † 1632
Matthaeus Erici Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668))1632–1659
Bartholdus Jacobi Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=659 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=659))1659 † 1669
Arvidus Matthaei Florinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=658 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=658))1670–1693
Johannes Thomae Wegelius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2639 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2639))1693–1697
Jacobus Johannis Rubellius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2141 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2141))1697 † 1717
Henricus Henrici Sevonius(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2254 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2254))1719 † 1740

*Martinus Johannis (K 1588/89)*

*Morthen/ Mårten / Mårthen Johansson*
Ehkä kotoisin Paimiosta.
Paimion(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075))kappalainen mahdollisesti ennen 1567 (Åke Laurén 1947); Paimionkirkkoherra 1567.
Herra Martinus viljeli useita omistamiaanmaatiloja eri puolilla Paimiota. Hänen elatustaan käsiteltinasiakirjoissa 1576 ja 1577. K Paimio 1588/89.
P Riitta Matintytär/ Brita Mattsdotter Paimion Isosta-Preitilästä, PV Paimionnimismies, Preitilän talollinen Matti / Matts N.N. ja N.N. RiittaMatintytär asui leskeksi jäätyään 1590–1598 Silkkilässä,josta herra Martinus oli vähän ennen kuolemaansa hankkinutomistukseensa maatilan; leskellä näyttää olleen omaakinvarallisuutta runsaasti, ja hän määräsi 12.12.1597 tekemässääntestamentissa sen jakamisesta lapsilleen (ks. Henricus Martini(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982)),isänsä seuraaja Paimion kirkkoherrana).

*HenricusMartini (K 1617)*

*Hendrik Mårtensson, Henrik Mårtensson*
VPaimion edellinen kirkkoherra Martinus Johannis(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588))ja Riitta Matintytär (Brita Mattsdotter).
Paimion(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075))kappalainen 1580, kirkkoherra isänsä jälkeen 1589.
K Paimio1617.
P Margareta Jakobsdotter, asui leskenäkirkkoherran pappilassa vielä 1619; hän omisti Räpälässäratsutilan ja asui leskenä Preitalassa vielä 1640.

*MatthiasSigfridi (K 1627)*

*Matts Sigfridsson*
S kaiketi Paimio. Vuseiden maatilojen omistaja Paimiossa Sipi Erkinpoika / SigfridEriksson ja Paimion aiemman kirkkoherran tytär Riitta Martintytär /Brita Mårtensdotter.
Paimion kappalainen 1617, kirkkoherraainakin jo 1622.(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075))
Myöhemmän(1626) ilmoituksensa mukaan Matthias Sigfridi oli kappalaisena omallakustannuksellaan rakennuttanut pappilaan kaksi aittaa ja yksirivisennavetan; hänen mainitaan myös olleen laatimassa Älvsborginlunnaiden kantoluetteloita 1617 ja 1619.
K Paimio 1627 (ennensyyskäräjiä).
P N.N., eli leskenä miehensä jälkeen jamainitaan syyskäräjillä1627.

(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075)*Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075)*Florinus),Jacobus Thomae (K 1659)*

*Jakob Tomasson*
S oletettavastiTurku. V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson (ThomasAeschilli) ja N.N. (mainitaan leskenä Liedossa 1635).
Paimion(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075))kappalainen mainitaan 1625; Paimion kirkkoherra 1628.
Florinusomisti maatilan Hanhijoen kylässä 1628–1637. Hän otti 1636autiosta viljelykseen Hahkapyölin kruununtilan ja viljeli sitävuoteen 1651 asti. Kärsi loppuiällään pahasta näköviasta.
KPaimio tammikuu 1659 (eli vielä 3.1.).
P ainakin jo 1634Margareta Eriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja anoiylimääräistä armovuotta, mutta Turun tuomiokapituli teki asiassakielteisen päätöksen 23.1.1660; mainitaan seurakunnankappalaiseksi nimitetyn Bartholdus Jacobi Florinuksen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=659 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=659))huolenpitoa tarvitsevana ”iäkkäänä äitinä” tuomiokapitulinpöytäkirjassa 29.4.1659.

*Florinus, Matthaeus Erici (K1669)*

*Matthias Erici, Matts Eriksson*
S ehkä Lemu. VLemun kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Ericus Henrici(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565))ja (hänen 2. puolisonsa?) Turun linnankirjurin tytär KristinaTomasdotter.
Paimion(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075))kappalainen 1632; enonsa jälkeen Paimion kirkkoherra Turuntuomiokapitulin valtakirjalla 9.2.1659, astui virkaan 1.5.1660.
Turunpappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi)1665.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 31.3.1649,14.5.1656 ja 11.5.1661.
Florinus osti 1637 vaimonsa sisaruksiltamaatilan Räpälän kylästä. Keski-Kalevan kylästä hän ottiviljeltäväkseen kaksi autiotilaa, mutta joutui näiden tilojentuotosta maksamatta jättämiensä verojen takia käräjille ja hänettuomittiin maksamaan verorästinsä. Valituksensa perusteellaFlorinus sai kuitenkin lopultä puolet rästeistä anteeksi.
KPaimio 27.2.1669.
P Elisabet Henriksdotter, PV Paimion aiempikirkkoherra Henricus Martini(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982))ja Margareta Jakobsdotter; eli leskenä miehensä jälkeen ja antoiperimänsä maatilan Paimion Räpälän kylästä 6.6.1670nuorimmalle pojalleen Jakobille, joka myöhemmin toimi tullikirjurinaTurussa.

Ylläolevien kaikkien Paimion kirkkoherrojen jakappalaisten sukupiiri tuntuu yllättävän tutulta.

Benedictus 4.2.2013

Pahoillani,mokasin, piti laittaa mahdollisesti Eskill Matsonin tytär, muttajotenkin sana mahdollisesti jäi pois.

Siispä jatketaan.Meillä on Brita Eriksdotter, vänrikki Erik Larssonin leski, jollaisä Erik Mårtensson.

Turun raastupa 1655
MatsEskilssonin 23.3.1653 antaman todistuksen mukaisesti edesmennyt ErichMårthensson (joka asui ennen Kirkkokadulla) on velkaa 100hopeataaleria, jotka ovat perua vuodelta 1625, jolloin Mats toimiYlä-Satakunnan voutina ja peri everstiluutnantti AnthoniJörgenritzin 1000 hopeataalerin rästejä Ylä-Satakunnasta. Matsoli yrittänyt periä omaa osaansa velasta useampaan otteeseen ja nytleskenkin kuoltua hän yrittää saada rahat tytär BritaEriksdotterilta. Brita oli vänrikki Erich Larssonin leski, joka olimaksanut jo Jörgenritzin velat (Kirkkokadun talo panttina) ja nytsovittiin, että Brita maksaa Mats Eskilssonille 91taaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478332 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478332)

Turunraastupa 1655
Erich Jacobsson Uskelasta haluaa 36 kuparitaaleriaentiseltä lainlukija Mats Eskilssonilta niistä rahoista, jotka Matsoli saanut perittyä BritaEriksdotterilta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478357)

Ylläolevast selviää, että lainlukija Matts Eskilsson on saamista ErikMårtenssonilta, everstiluutnantti Antoni Jörgenritzin rästeistä.Tuo tarkoittanee, että Erik oli velkaa Jörgenritzille ja MatsEskilssonilla oli osuus velkaan, jota hän karhuaa.

Tuossa ontoinen kumma juttu, sillä Matsd Eskilssonin vaimo oli elinAntonisdotter.
Koska Mats Eskilsson hoiteli Nurmijärvellä Antonipapen saatavia ja niiden kautta otti myös haltuunsa NurmijärvenPukkilan, jossa näkyy vaimonsa kanssa, tuli tietysti pääteltyä,että tämä vaimo olisi Antoni Papentytär.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119)

Kuinkiusalla samaa pakettiin osui nyt tuo Antoni Jörgenritz ja tämänsaatavat, joita Mats Eskilsson perii itselleen.
Kysymys onkin:Onko Elin Antonisdotter Papen vai Jörgenritzin tytär. Se, ettäolisi vielä kolmas Antoni samassa yhteydessä rupeaa olemaan jotilastoharhaa.

Jotenkin alueellisesti ja velkojen kannaltatuntuisi, että tuo Jörgenritz voisi olla lookisempi appiehdokas,sillä velkakin on syntynyt jo 1625 aikoihin. Voisi jopa ajatella,että tytär ja velan perintä ovat samaa kauppaa.
Kuka tuoeverstiluutnantti Jörgenritz oli, ei ole auennut, jossain Paraisillaoli hänellä kuitenkin tiluksia.

Sinivaaransinettikokoelmassa mainitaan:

*10*. *Erik Mårtensson*(http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/emartenssons.jpg (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/emartenssons.jpg)),mainitaan raatimiehenä 1623, synbarl. 1615 ja 1619. (Luultavastisama henkilö kuin Erik Hakkula, joka mainitaan Elfsborgslösen1614-1619.)
Tuo ylläoleva Erik Mårtensson ei taida olla BritaEriksdotterin isä, sillä jotenkin ajallisesti tuntuu liianmyöhäiseltä, koska Mats Eskilsson perii velkoja nyt ,1655,leskenkin kuoltua.
Se, että asui kirkkokadulla ei välttämättätarkoita porvaria, sillä varakkailla suvuilla oli myöskaupunkitaloja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149083)
PaimoinStorBreidilässä näkyy Erik Mårtensson ja Brita Eriksdotter ja h.Margareta Mattsdotter, myöhemmin Margareta enka ja tytärBrita.

Piikkiön käräjät 1635
Sovittelu WalborgHenriksdr (i Breidilä i Pemar) ja Michell Thomasson (i Storgården)välillä 15 dukaatista ja kultasormuksesta, jotka Walborgin poikaErich Mårtensson antanut edesmenneelle Jören(Johan?) Mångssonille(i kalmusnäs?)

1642 mainitaan ensimmäisellä tilalla MårtenGrelsson varmaankin Grels Mårtenssonin poika.
Toisella tiallamainitaan Mårten Grelsson ja äiti Margareta Henriksdotter.
1.tilalla mainitaan Mårten Jöransson ja vaimo Margareta ja sittenvaihtelevasti Grels tai Jöran.
Pitää muistaa, että Jöran jaGrels ovat saman nimen eri muodot eli kyseessä lienee sama henkilö,joka Erik Mårtenssonin kuoltua vastaa kummastakin tilasta jamyöhemmin vain 1. tilasta.

2. tilan Grels Mårtenssonin vaimoMargareta Henriksdotter lienee sama Margareta Henriksdotter, joakkarhusi Hämeenkyrön khr Henrikus Finnolta entisen miehensäJohannes Finnoniuksen perintöjä.
Turun raastupa 1643
Sahl:Johannis Jacobi Finnoniuksen leski Malin Henriksdr (af Proila? ochPemar sochn) pyytelee miehensä perintöjä Turun talosta, jotaHenrich Finno (i Kyrö) hallinnut 37 vuotta.
Ylläoleva nimilienee Paimion Stor Breidilä?

Kiinnostavaa, ettäStorBreidilän Margaeta Henriksdotter olisi Hämeenkyrön khr HenrikFinnån veljen vaimo, sillä Henrikin pojantytär ElisabethJacobsdotter Finnå oli Karkun Packalan pojan Johan PerssonPacchaleniuksen vaimo.

Tiedetään, että JohanPacchaleniuksen jälkeläiset veljekset Packalen naivat sisaruksetKrianderit Isak Erikssonin jälkeläisiä.

Kiinnostavaa onmyös, että Brita Eriksdotter käytti vouti ja lainlukij MatsEskilssonia velkoessaan saataviaan Äijälän ErikJacobssonilta.

Matts Eskilssonin isä oli melko suurellavarmuudella vouti Eskill Mattson, joka mainitaan kuolleeksi n.1648.

Eskill Mattsonin isä oli Matts, mutta voidaan kysyäoliko hänkin MattsEskilsson?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142764)

StorBreidilän Erik Mårtenssonin äiti oli Valborg Henriksdotter ja siispuolisonsa Mårten.
1586 mainitaan Stor Breidilässä MårtenEriksson, hyvinkin varmasti Valborgin puoliso.

MiksiStorBreidilän omistajaksi mainitaan khr Martinus Johannis, BritaMattsdotter Breidilän puoliso?

Martinus Johannis var enligtLEINBERG kyrkoherde i Pemar 1568-1589, men har möjligen varitkapellan där redan dessförinnan. Han upptages i en arvsutredning avår 1658 (RA. cc 7) som »brystarvinge» till en tredjedel avKarisböle fastighet och var antagligen hemma därifrån, Hans hustruvar Brita Mattsdotter i Breidilä (cc 5 och 6), en dotter avlänsmannen i Pemar Matts i Breidilä. (Denne hade också en son ErikMattsson, gift m. Gertrud). Breidilä tyckes ha gått i arv tillMartinus. Makarna hade följande barn:

1. Henricus,kyrkoherde i Pemar, 2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligenmed Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och 3. Brita, gift 1:om. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en sonMatthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. SimonEriksson, häradsfogde i Halikko härad.
Ovannämnde HenricusMartini var först kapellan i Pemar och efterträdde sin fader somkyrkoherde 1589-1613; hans hustru var Margareta Jakobsdotter, somefterlevde sin man ännu 1640 i Breidilä. Dessutom ägde hon Räpäläryttarhemman, som skänktes åt dottern Elisabet. Deras barnvoro:

A. Elisabet, gift m. Mathaeus Florinus, kyrkoherde iPemar, se nedan under Florinus;

B. Brita, gift m. EricusAbogius, kyrkoherde i Tammela, se nedan under Abogius-Tammelander;

C. Malin i Breidilä, som var gift och hade åtminstone tvådöttrar, den ena gift m. Philippus, adjunkt i Pemar, nämnd1638-1644, den andra m. Johan Nilsson, som övertog Breidilä (cc5),

D. Valborg, gift i Villis;

E. Kristina, gift m.Josef Isaksson i Tenala Eriksby av sedermera släkten Ulnér, Ullner(Släktbok, ny följd, h. 1);

F. Isak, var troligen död1638, hade varit gift och hade åtminstone dottern Margareta, gift m.Henrik Henriksson i Tammela Kaukjärvi (cc 5, 1642). Samtliga barnupptagas i en arvsutredning av år 1638 (cc 4, s. 324).

Yllänäkyy tytär Malin Henriksdotter, jonka tyttären mies mainitaanolevan tuo Johan Nilsson, joka näkyy Breidilässä. Eli Finnonuksenvaimo oli khr Henrikin tytär.

[P-L H]

Benedictus 5.2.2013

1.Henricus, kyrkoherde i Pemar, 2. Karin, gift i Pikis, Linnunpää, synbarligen med Nils Henriksson (jämför RAMSAY, s. 126), och 3. Brita, gift 1:o m. Sigfrid Eriksson (cc 3, 22. VI. 1635), med vilken hon hade en son Matthias Sigfridi, kyrkoherde i Pemar (cc 1, 1623), 2:o m. Simon Eriksson, häradsfogde i Halikko härad.
Ovannämnde Henricus Martini var först kapellan i Pemar och efterträdde sin fader som kyrkoherde 1589-1613; hans hustru var Margareta Jakobsdotter, som efterlevde sin man ännu 1640 i Breidilä. Dessutom ägde hon Räpälä ryttarhemman, som skänktes åt dottern Elisabet. Deras barn voro:

A. Elisabet, gift m. Mathaeus Florinus, kyrkoherde i Pemar, se nedan under Florinus;
Matthaeus Erici Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668)) 1632–1659

B. Brita, gift m. Ericus Abogius, kyrkoherde i Tammela, se nedan under Abogius-Tammelander;

C. Malin i Breidilä, som var gift och hade åtminstone två döttrar, den ena gift m. Philippus, adjunkt i Pemar, nämnd 1638-1644, den andra m. Johan Nilsson, som övertog Breidilä (cc 5),
Yllä näkyy tytär Malin (Margareta) Henriksdotter, jonka tyttären mies mainitaan olevan tuo Johan Nilsson, joka näkyy Breidilässä. Eli Finnonuksen vaimo oli Philippus medh hielpare i Pemar S: och ödmiuckeligen Jndraga uthi Protocollet adt hans Swärmoder H:ru Malin Hindrichzdåter i Bredilä, Paimion khr Henrikin tytär.
Luutnantti Grels Mårtensson oli siis 2. puoliso.Kuollut n. 1642.
Toinen vävy.Philippus medh hielpare i Pemar S: och ödmiuckeligen Jndraga uthi Protocollet adt hans Swärmoder H:ru Malin Hindrichzdåter i Bredilä,
Grelsilä ja Margaretalla myös poika Mårten Grelsson, joka näkyy Breidilässä alla Margareta Henriksdotter mor.

*Raumstadius, Philippus Marci (K 1666)*

*Filip Markusson*
Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098)) kappalainen 1648.

D. Valborg, gift i Villis;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151530 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151530)
Kummallista, että Willisissä näkyy Margaretan vävy Johan Nilsson.Onko Abraham Johansson kenen poika.
Valborgin mies lienee tuo Henrik Mattsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149139 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149139)
Tässä on oikea sotku, tuntuisi, että henkilöt ovat sekaisin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145454 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145454)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143996 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1143996)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142810 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142810)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138636 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138636)
Tuosta ei oikein selviä, kuinka Valborg oli tuolla ja kenen puoliso.

Toisaalta näkyvä Jacob Eskilsson ei voi olla äidin Margareta Jacobsdotterin isä.

E. Kristina, gift m. Josef Isaksson i Tenala Eriksby av sedermera släkten Ulnér, Ullner (Släktbok, ny följd, h. 1);

F. Isak, var troligen död 1638, hade varit gift och hade åtminstone dottern Margareta, gift m. Henrik Henriksson i Tammela Kaukjärvi (cc 5, 1642). Samtliga barn upptagas i en arvsutredning av år 1638 (cc 4, s. 324).

äiti Margareta Jacobsdotter omisti Räpälän.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138654)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142829 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1142829)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144028 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144028)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145485 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145485)
Huomaa, Margareta Eriksdotter? 4 dr??
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149174 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149174)
Matthaeus Erici Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=668)) 1632–1659
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151562 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151562)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155023 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155023)

Paimion Toikalassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155010 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155010)
-1684 Crister Henriksson Sievo?
-1674 Jacob Philpusson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151542 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1151542)
Crister Simonsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149151 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1149151)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145464 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1145464)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144008 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144008)
Kuka on her Simon Martini? Katso alla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144008 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1144008)
Kuka on Jacob Thomasson?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11138642)

*Simon Martini (mainitaan 1589–1616)*

*Simon Mårtensson*
V Paimion kirkkoherra Martinus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1588)) ja Riitta Matintytär / Brita Mattsdotter.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075)) kappalainen kirkkoherraksi siirtyneen veljensä Henricus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=982)) jälkeen 1589; Liedon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5052)) kirkkoherra, mainitaan 1609–1616.
Allekirjoitti (”Simon Martini sacellanus Pemarensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset. – – Pohjan- ja Etelän-Suomenmasa. – – Simon Martini Paimiosa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Simon Martini viljeli yhtä Paimion Moision tilaa 1592–1595 ja asui Toikkalan Ylistalon tilalla 1594–1608. Hän menetti karjaruton takia kaiken karjansa 1604, ja hänen (”i Pemar Her Simon Caplan här i Sochnen”) verohelpotuksiaan käsittelevä Turun linnan käskynhaltijan Tönne Jörenssonin kirje on päivätty Paimion nimismiehen talossa 3.4.1605.

Benedictus 18.3.2013

HåkanMånsson yhteys:
Vuoden 1614-15 tilikirjassa kuningas myöntänytelinikäiset nautintaoikeudet kippari Blasius Nilssonille ja tämänvaimolle kahdesta tilasta: Mahilaby i Rymitto ja Pippoin iWårfrukyrckie sochn. Todistuksen antopäivät 12.3.1613 ja29.3.1614.

Maskun ja Piikkiön voutikuntien tilikirja1602
Skeps Höfuidsman Blasius Nilsson saanut 25.6.1601verovapauden Mahila(?)-nimiseen 1 manttaalin verotaloon Rymättylässä.

BlasiusNilsson lienee kuollut 1625 kieppeissä, koska sen jälkeenRymättylän tila on merkitty hänen (nimeltä mainitsemattomalle)leskelle Vuoden 1629 jälkeen ei leskeäkään enää mainitatilikirjoissa. Måns Jacobsson on saanut verovapauden Piipanojaan8.9.1634 ratsupalveluistaan kruunulle.

Måns oli palvellutTorsten Stolhandsken komppaniassa ja nautti samalla päivämäärällämyös Wirmusmäkeä.

[P-L H]

Benedictus 26.3.2013

Vuonna1673 oli pitkä ja epäselvä juttu Elias Johanssonista ja Erich Justanderista, jossa käsiteltiin Kalleista ja Lempiskalliota. Mukana swägerska Karin Eriksdr (i Lempiskallio) kenen swägerska?

Vuonna1674 tämä entisen Sariksen voudin Jacob Hinderssonin leski KarinEriksdr oli ahdingossa pienten lastensa ja tilan hoidon kanssa.Samana vuonna Elias myi entisen herra Sigfridin ratsastalon Lempiskalliossa Johan Matssonille (i Nykelberg) 500taalerilla.
Nyckelberg oli Maskun Kankaisten kartanonaluskartano.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756780)
Kukahanoli tuo Mietoisten Saaren kuninkaankartanon vouti Jacob Henriksson?

Lisäksi samana vuonna Vehmaan vouti Elias Johansson kertoili Kalleisen tilan kohtalosta. Talo oli palanut ensimmäisen kerran vielä isän Johan Bertilssonin eläessä ja toisen kerran tämän kuoleman jälkeen. Omaisuus oli takavarikoitu kruunulle eikä Elias ollut saanut perintöjä. Kalleinen siirtyi siis kruunulle ja isäpuoli kornetti Håkan Månsson oli maksellut velkoja Eliaksen ollessa vielä alaikäinen. Talo oli palanut osittain ensimmäisen kerran vuonna 1663 ja totaalisesti vuonna 1668.Ilmeisesti isän paperit tuhoutuivat joten tilejä oli vaikea selvitellä.
Simon Careel astui kuvioon mukaan 1674 ja hänonkin virkansa puolesta jatkuvasti framilla.

Mynämäenkäräjät 22-23.10.1662
Entisen Maskun kihlakunnanvoudin Johan Bertilssonin leski Karin Josepsdotter mukana yhdessä jutussa.

Ylläoleva Karin JOSEPSDOTTER on siis Håkan Månssonin 1. vaimo.
Kukahan oli tuo Karinin isä?

Epäilys on, että :

*Josephus Hemmingii (K 1625)*

*Josephus Hemmingii Hollo / Hollonius / Ollon / Ollonius, Josef Hemmingsson*
S Masku mahdollisesti 1580-luvulla. V Maskun kirkkoherra Hemmingius Henrici Maskulainen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=929 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=929))ja N.N. Persdotter Melartopaea.
Kävi Turun katedraalikoulua (Maskun kirkossa olevan epitafin mukaan hikoili 12 vuotta Turun runotarten palveluksessa maisteri Gabriel Melartopaeuksen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1705 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1705))johdolla).
Maskun(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5063 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5063))kappalainen ainakin 1614–1619, kirkkoherra isänsä kuoltua ainakinjo syyskuussa 1619.

Em.epitafin mukaan Josephus Hemmingi hoiti suurella hartaudella isältään perimäänsä virkaa, taisteli pakanallisia juhlaleikkejä sekä taikatemppuja vastaan ja kitki pois raakalaistapoja, joihinkuuluviksi mainitaan myös "hirvittävät runot" (tetrasstrophas).
K Masku 1.2.1625.
Maskun kirkon epitafissa on turkulaisen Ericus Georgii Montanuksen(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1751 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1751)),sittemmin Pyhäjoen ja lopulta Iin kirkkoherran, laatima jaTukholmassa painettu, Josephus Hemmingiin elämänvaiheita esittelevä latinankielinen hautajaisruno.
P ilmeisesti noin 1622 Alisa(Ailisa, Alitza, Aliza) Jakobsdotter hänen 1. avioliitossaan, PV talollinen Hattulan Tyrvännön kappelista Jaakko Heikinpoika (JakobHenriksson) ja N.N.
Alisa Jakobsdotterin P2 Hattulan kirkkoherra,rovasti Gregorius Matthiae Favorinus(http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2719 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2719))hänen 1. avioliitossaan, S noin 1600, K Hattula 1660.

Josephus Hollon serkku Mynämäen pitäjänkirjuri Sigfrid Marcusson Hollo omisti Lempiskallion tilan, jonka myöhemmin osti EliasJohansson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728171 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728171)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748350 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748350)
Naapuritila kuului Eliaksen isoisälle Bertill Blasiuksonille.

Hei

Tässä oli loput kadonneista viesteistä jotka löysin koneelta, 84 viestiä. Jälki ei ole ihan sitä mitä toivoin. Syytä siihen miksi tekstin siirron yhteydessä sanojen välilyönnit katoaa en ole vielä löytänyt.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Olihan uskomattoman upea suoritus Pirkolta palauttaa kadonneet viestit. Samalla tajusi, miten paljon se sisältävät asiaa varsin varhaisilta ajoilta. Suuret kiitokset!

[P-L H]

Hei
Kiitos kiitoksista, tietojen palautus oli oma osuus talkoista. Saattaisi löytyä
vielä johonkin toiseenkin ketjuun palautettavaa.

Tämä asia on askarruttanut jo jonkun aikaa ja olen hieman eri mieltä tässä
ketjussa esille tulleen Hattulan pitäjänapulaisen Ylioppilasmatrikkelin tiedoista.

Kiskon kappalaisen Bertil Sigfredson Granin Maria tytär ei voi olla tässä matrikkelissa mainittu Henrik Sievoniuksen puoliso.

Maria Bertilsdtr oli Kiskon veroluettelossa ensimmäisen kerran vuonna 1658. Jos on ollut silloin 16 vuotias, niin siitä laskien olisi syntynyt n. 1642 ja 1753 jo n. 110 vuotta.
Hattulassa 5.12.1753 kuollut Maria Gran oli 80 vuotias.

Matrikkelin viittauksissa oli myös Karjaan käräjät 7.-8.7.1697,
Sigfred Jöransonin leski Kiskon Laidikesta.
Bertil Granin Jöran poika oli salig 1677 ja kuollut ilmeisesti Räävelissä.
Hänen poikansa Båtsman Jöran Jöranson oli (asui) myös Räävelissä.

Lainaus
”Benedictus 29.1.2013 Pohdin onkohan tämä sukuyhteys tullut aiemmin esille.”

Lainaus Ylioppilasmatrikkelista
”(1690) Henrik Sievonius Henricus Johannis, Aboensis 3717 Vanhemmat Turkulainen porvari, räätälimestari Johan Henriksson Sievo (kotoisin Paimion

Sievolasta, † 1694) ja Valborg Eriksdotter tämän 2. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 13.3.1683 (in cl. Syntact., Henricus Johannis Siewo
filiussartoris Ab.). Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 6.12.1690.
Vihittypapiksi Turun hiippakunnassa 2.6.1695. — Apulaispappi 1695. Saarnaaja KiskonSuomusjärvellä (1697). Hattulan pitäjänapulainen 1700. † Hattulassa 8.1709.Pso. Maria Gran tämän 1. avioliitossa († 1753).
Pson seur. Aviomies Hattulan pitäjänapulainen Mårten Stichelius 4913
(yo1706, † 1714).

Hattulan seurakunta Syntyneiden ja kastettujen konseptiluettelo 1753-1773.
Sisätää myös haudattujen luettelot 1753- kuva 4
Hiskin tiedot 5.12.1753/9.12 Katinala Uotila Maria Grahn åld.br 80 v.
Aflida Corp.Brandts enk.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7213100 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7213100)

Lisätiedoissa on maininta varit första gift med Her Mårten, 2 med Hr Henrik ---- socken adjukten i Hattula, och 3 corporalen Paulus Brant varit 14 ½ år ----------

Tässä oli muutakin osin ristiriitaista tietoa, jota en lähde arvailemaan.
Kuitenkaan tietoa, että Maria Gran on ollut ensin Hr Mårtenin puoliso
ei ole ylivedetty.

Corpaalin leski Maria Gran löytyy RK 1747-53 kuva 32 Katinala Otila (Uotila) vuodesta 1748 lähtien.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206490 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7206490)

Ylioppilasmatrikkelin tiedoissa Maria Granin puolisot mainitaan, 1 pso Henrik Sievonius, pso 2 Mårten Stichelius. 3 pso Corp Paulus Brant puuttuu kokonaan.

Ylioppilasmatrikkelin mukaan Henrik Sievonius on ollut Hattulan pitäjänapulainen vuodesta 1700.

SAY Hattula 1694-1713 kuva 38 Katinala Uotila ell Inkala
Henrik Sievonius v. 1707 mutta vaimo Maria on luettelossa vasta v. 1708, leskenä 1710.

Mårten Stichelius on luettelossa v. 1711 ja 1712, vaimon nimeä ei mainita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14860 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14860)

Samalta ajalta on myös toinen luettelo.
SAY Hattula 1694-1713 kuva 34 Uotila
Tiedot on muuten samoja ja Mårten Sticheliuksen vaimo Maria. Patronyymiä ei ole merkitty, joten mistä voi tietää että olisi juuri Henrikin leski. ?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=15491 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=15491)

Lainaus
”Viittauksia, KA mf. ES 1887 (ll 14) Karjaan käräjät 7.–8.7. 1697 s. 503 (framl. Sigfrid Jörenssons Enckia ifrån Kisko Sochn och LaidikeCappell ... een
Attest af d. 21 Martij 1697 underskrefwen af Predikanten wid berörde Cappell Henricus Sievonius, KA mf. ES 1755 (cc 24) Kiskon käräjät 28.9.1697 s. 182(Coadjutorens Hr. Henrich Sievonij Attest af d. 4 Aug. Nästl. KA mf. ES
1756 (cc 29) Kiskon ja Kiikalan käräjät 5.6.1702 f. 93 (Cappellanens Sahl.
Hr.Nicolai Kotthæri 1085 Änckia hustru Elisabetha Berttilsdotter föredrog
Rätten,huruledes hennes Fader fordom Cappellan Hr. Barthollus Grahn för
långligetijder af ödhe uptagit Caplans hemmanet i Kisko Socken och
Lapperlaby.Oletettavasti Sievoniuksen vaimo kuuluu tähän Gran-sukuun)”

Jos olettamus on tehty tämän Sigfrid Jöransonin lesken käräjäpöytäkirjan
mukaan, niin löytänyt siitä mitään yhdistävää tekijää.
Sain sen käsityksen että Sigfrid Jöransonin isä Jöran oli kotoisin Karjaan Brasbystä.?

Karjaan käräjät 7-8.7.1697 kuva 262 sivu 503
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859005 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859005)
kuva263
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859006 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859006)
kuva264
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859007 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859007)
kuva265
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859008 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3859008)

Hiski Suomusjärvi haudattu
23.5.1697 Laidike Öysti en utsochns tiggiare
8.4.1698 Laidike tiggiare käringen Elin Ersdr
( Näistä en tiedä ovatko kuitenkaan oikeat henkilöt )

Tämän enempää en ole vielä asiaa tutkinut, mutta Kiskolaista Maria Bertilsdt Grania ei voine yhdistää Henrik Sievoniuksen vaimoksi.

t. Pirkko

[Benedictus]

Kiitos vaivannäöstä. että saimme jotain talteen vuoden työstä. Nyt pitää vain jatkaa uusin innoin.

Tässä hiljan tuli vastaan erään toisen jutun yhteydessä kiinnostava porukka, jota aina välissä on sivuttu, muttei tutkittu kunnolla.

Sääksmäen khr Nicolus Erici oli piispa Sorolaisen veli.
Heidän kotinsa Laitilan Sorola yhdistyy Gustaf Pihlin, joka osti Uskelan Äijälän, samoin Äijälässä oli Jacob Eriksson, joka oli Sorolassa renkinä. Lisäksi oli jokin kolmas juttu, joka yhdisti sinne, en nyt muista ja tiedot vei suuri Henki.

Astreniusten nimi on tähti, jota olemme hakeneet, lisäksi Isak nimenä on hyvinkin harvinainen tuohon aikaan.

Eräs heittoni on myös, että Karkun Packalan emäntä Briota Nilsdotter voisi olla Sääksmäen khr Nil Erici Sorolaisen tytär Brita Nilsdotter. Britan miniä oli Cristina Eriksdotter Florinus.

Sääksmäellä vaikutti kirkkoherroina seuraavat:
Kirkkoherrat
Paulus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1927) 1536 † 1566
Dionysius Matthaei (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=494) 1566 † 1578/79
Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1807) 1579 † 1601

Paulus Nicolai Särkilahti-Stiernkors Taivassalosta.

Vävynsä Dionysius Matthaei
-nimi dionysius=Nisius=Nils

Nicolaus Erici Sorolainen, jonka vaimoa ei tunneta, mahdollisesti voisi olla edeltäjän leski tai tytär , kuten oli tapana.

Paulus Nicolailla tiedetään 2 poikaa.
http://www.geni.com/people/Israel-Stjernkors/6000000010602694762

Israel Stiernkors ja Timoteus Stiernkors

http://www.geni.com/people/Timoteus-Stjernkors/6000000013647989191

http://www.geni.com/people/Johan-Stjernkors/6000000008638475593

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=654333
Tmoteus Pålsson Stiernkors, Rapola
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=654330
Timoteus, Voipaala

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=655767
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=655765
Johan Timisson Stiernkors
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=655766
Isak Timisson Stiernkors

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632891
-kuka on Valborg Nilsdotter Enkia? Äiti?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632888
Her Nils Sorolainen
Johan Timisson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=632892
Isak Timisson Stiernkors

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638845
Frans Isaksson Stiernkors

Rapola-Voipaalassa on siis suuri joukko henkilöitä, jotka kuuluvat Stiernkorsien tähti sukuun.
Pääosin he ovat vouteja, mikä passais yhteen Uskelan voudin kanssa.

Ongelma on ettei noista henkilöistä ole paljoakaan tietoa. monet ovat kuolleet sotareisuilla ja heidän perheistään ei ole tietoja.

[P-L H]

Hei

Suomusjärven kappalainen Nicholaus Kotterus, ( pso Elisabet Bertilsdotter Gran) on käynyt ahkerasti käräjillä. Kyseessä perintöriidat vaimonsa veljen Räävelissä Räätälinä toimineen ja siellä kuolleen Jöran Bertilsonin perinnöstä.

Olen osan käräjäkirjoista katsonut mikrofilmeiltä. Yhdestä on paperikopio jossa mainitaan testamentista. Mainitaan leski ja Petri Aulini attest saterat den 28 october 1678. Mainitaan myös poika Jöran Jöranson.

Yritän selvitellä oliko Jöranilla muita lapsia ja siihen tarvitsen hieman apua. Onko Viron seurakuntien kirjoja (Rääveli) mahdollista löytää netistä. Mikä olisi osoite.

Toinen asia mitä kysyisin, tietääkö joku onko Kiskon ja Kiikalan ja Perniön käräjäkirjoja jo digitoituna 1600 ja 1700 luvun alusta.

t. Pirkko

[P-L H]

Hei

Käräjäkirjat tuli kertaalleen luettua uudelleen. Ei niistä paljon uutta tietoa löytynyt. Jöranin leski asui edelleen Räävelissä. Ratkaisua perintöriidassa ei löytynyt ja vuoden 1679 loppupuolella käräjillä oli merkintä till Kongl Komissio.

Tietääkö kukaan missä tämä kuninkaan Komissio on toiminut.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Käräjäkirjat tuli kertaalleen luettua uudelleen. Ei niistä paljon uutta tietoa löytynyt. Jöranin leski asui edelleen Räävelissä. Ratkaisua perintöriidassa ei löytynyt ja vuoden 1679 loppupuolella käräjillä oli merkintä till Kongl Komissio.

Tietääkö kukaan missä tämä kuninkaan Komissio on toiminut.

t. Pirkko

Mieleeni tuli vaihtoehto, että kyseessä voisi olla käsite "kommission", eli olisi toimittu kuninkaan valtakirjalla tai toimeksiannosta.

[P-L H]

Hei

Kyllä siinä käräjäkirjassa luki till Kongl Kommissio, eli asia olisi siirretty käsittelyyn jonnekkin. ?

Perniön käräjät 10-11.10.1679. Tämä oli 7 kerta kun asia oli ollut esillä.
Nro22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788461

Yritin jo toisessa ketjussa kysellä asiasta, mutta ei taida olla kenellekkään tuttu asia. Edellisen käräjien kohdalla luki till nästa ting.

t. Pirkko

[Jari Latva-Rasku]

Hei

Kyllä siinä käräjäkirjassa luki till Kongl Kommissio, eli asia olisi siirretty käsittelyyn jonnekkin. ?

Perniön käräjät 10-11.10.1679. Tämä oli 7 kerta kun asia oli ollut esillä.
Nro22
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3788461

Yritin jo toisessa ketjussa kysellä asiasta, mutta ei taida olla kenellekkään tuttu asia. Edellisen käräjien kohdalla luki till nästa ting.

t. Pirkko

Näinhän se on, tekstissä lukee till kongl Commission. Svenska Akademiens Ordbok antaa sanalle yhdeksi selitykseksi seuraavaa.

"samling personer som förordnats att tillsammans bilda ett (vid sidan av ett ordinarie ämbetsvärk o. d. arbetande) organ för handhavande av en särskild uppgift; kommitté, nämnd; numera företrädesvis om dylikt organ för en mera omfattande o. långvarig (permanent) uppgift; förr äv. om tillfälligt anordnad domstol: kommissorialrätt."

Päätös voisi tarkoittaa, että asia annetaan erikseen muodostettavan kuninkaallisen ryhmän päätettäväksi, eli luotetaan, että keskushallinto hoitaa.

[Benedictus]

Äijälän Erik Jacobssonilla oli veli Olof, joka oli isän aiemmasta aviosta ja siten huomattavasti vanhempi.

Ulvilan käräjillä 1646 oli juttua Alexander Wolterssonin ja Henrich Larssonin niittyomistuksista Gamblebyssä. Sigfred Jacobsson (i Raumoby) kertoo appiukkonsa Jacob Mårtensson Rotkuksen omistaneen niityn. Edesmennyt lukkari OLOF JACOBSSON (i Gambleby) puolestaan oli kertonut niityn kuuluneen aikoinaan Wolter Moliissonille.

Olisko tämä pari vuotta aiemmin kuollut Olof Jacobsson se kadonnut Kentserin Erkin veli?

Ei löytynyt vielä muuta Olofista kuin että hänen leskensä Walborg mainitaan jo 1639 ja poika oli tuolloin sotilaana.

Onkohan kellään havaintoa tuosta Ulvila-Porin lukkarista?

Olisiko tällä joklin liitos Kokemäen lukkariin, jota arveltiin liittyväksi Karkkuun.

[Jari Latva-Rasku]

Äijälän Erik Jacobssonilla oli veli Olof, joka oli isän aiemmasta aviosta ja siten huomattavasti vanhempi.

Ulvilan käräjillä 1646 oli juttua Alexander Wolterssonin ja Henrich Larssonin niittyomistuksista Gamblebyssä. Sigfred Jacobsson (i Raumoby) kertoo appiukkonsa Jacob Mårtensson Rotkuksen omistaneen niityn. Edesmennyt lukkari OLOF JACOBSSON (i Gambleby) puolestaan oli kertonut niityn kuuluneen aikoinaan Wolter Moliissonille.

Olisko tämä pari vuotta aiemmin kuollut Olof Jacobsson se kadonnut Kentserin Erkin veli?

Ei löytynyt vielä muuta Olofista kuin että hänen leskensä Walborg mainitaan jo 1639 ja poika oli tuolloin sotilaana.

Onkohan kellään havaintoa tuosta Ulvila-Porin lukkarista?

Olisiko tällä joklin liitos Kokemäen lukkariin, jota arveltiin liittyväksi Karkkuun.

Lukkari Olof löytyy Ulvilan Gammelbystä. Hänen mainitaan olleen 1630-luvun puolivälin jälkeen "gammal och ofärdig", eli vanha ja työhönsä kykemätön. Myös puoliso oli vanha. Voidaan siis olettaa, että Olof Jakobsson olisi syntynyt ennen 1580-lukua.

Olofin poika näyttäisi olleen sotilas sekä lukkari ja hänen puolisonsa oli ilmeisesti Brita Håkansdotter. Olofin poika oli nähtävästi nimeltään Mårten. Olofin pojan kanssa oli samaan aikaan lukkarina Simon Eriksson, jolla oli puolisona ensin Dorde, sitten Margareta ja lopuksi Lisbet. Yhtenä vuotena Simon-lukkaria tuurasi poika Johan.

Lars Simonsson oli Kokemäen lukkari vuosina 1657-1679 ja hänen puolisonsa oli nimeltään Gertrud. Vanha lukkari Lars Simonsson haudataan Karkussa 30.4.1704. Hänen omaisekseen mainitaan jo kuollut Karkun kappalainen Jakob Willius.

Jakob Williuksen nimi viittaa esimerkiksi Kokemäen Villiöön. Vuosina 1672-73 Villiön Simulan kymmenykset maksoi luutnantti Håkan Månsson. Kahden ja puolen manttaalin Simulan omistaja ennen Håkan Månssonia oli hänen appensa lainlukija Johan Simonsson Judius. Ei olisi mahdoton ajatus, että Johan Simonsson voisi olla Jakob Williuksen setä.

Jää myös todistamatta, voisiko Kokemäen lukkari Lars Simonsson olla Ulvilan Gammelbyssä mainitun lukkarin Simon Erikssonin poika ja voisiko Simon Erikssonin ensimmäinen puoliso Dorde olla lukkari Olof Jakobssonin tytär.

[Benedictus]

Ketjussa käsiteltiin ennen suurta pimeyttä Karkun Haapaniemessä asunutta vouti Michel Eskilssonia ja hänen suhdettaan vouti Matts Eskilssoniin. Nuo tiedot ovat nyt saavuttamattomissa.

Kiikan Ungerlan ratsutilalla näkyy isäntänä Sven Michelsson , joka ilmeisimmin on Michel Eskilssonin poika. Hän oli kihlakunnan kirjuri Simon Sigfridssonin vävy.
Lainaus Impola:
Collinusten ja Beata-rouvan välinen sukulaisuus ei ollut näin läheinen, mutta se ei ole voinut olla kovin kaukainenkaan. Beata Sigfridintyttären isä oli Sigfrid Antinpoika, Ylä-Satakunnan kihlakunnan vouti 1582-1583 ja uudelleen 1585-1586, luultavasti sama henkilö, joka mainitaan Ylä-Satakunnan alikirjurina 1593-1596. Hän aloitti Karkun Haapaniemen kylän talojen yhdistämisen, ja hänen leskensä Margareeta sekä tämän toinen mies, Sääksmäen kihlakunnan kirjuri Antti Kaarlenpoika saattoivat sen loppuun. Margareetan toisen leskeyden aikana kylä oli jo yhtenä suurtilana (1606-1611). [6] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#6) Se siirtyi hänen tyttärelleen Beata Sigfridintyttärelle ja tämän miehelle Aksel Martinpojalle ja nautti säterivapautta vuodesta 1621. Margareetalla oli toisessa aviossaan tytär Margareeta Antintytär, Sääksmäen kihlakunnan voudin Mikael Eskilinpojan puoliso ja edellä mainitun Brita Mikaelintyttären äiti. [7] (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_150.htm#7)

Ylläoleva Impolan hieno Collinius suvun selvitys herättää kysymyksen, että onko Ungerlan Sven Michelsson Ruotsilan Kestillä näkyvän Michel Eskilssonin ja vaimonsa Margaretan poika?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798166
Michel Eskilsson ja vaimonsa hallitsivat myöhemmin Karkun Haapaniemeä.

Kiinnostava huomio on, että Skinnarlan Koukulla näkyy Mårten Eriksson, joka varmaankin on sama kuin Ungerlan Mårten Eriksson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803825

Toisaalta huomiota kiinnittää, että Skinnarlan toisessa talossa Pousassa näkyy Sven Michelsson, joka lienee sama kuin Ungerlan Sven Michelsson, sillä nimi on liian harvinainen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=803870

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798154

Ungerlan historian ”lyhyt kurssi” sisältää seuraavaa:

Kylän alkuperäiset kuusi pientä taloa yhdistettiin ensin 1500-luvun puolivälissä kolmeksi taloksi ja nämä sitten 1590-luvulla yhdeksi 6 äyrin ratsutaloksi (myöh. 1 1/6 manttaalia). Lopullinen yhdistäjä oli Ylä-Satakunnan kihlakunnankirjuri Mårten Eriksson, joka oli kotoisin kylän suurimmasta talosta.

Seuraava isäntä noin v:sta 1614 oli Sven Michelsson, Ruotsilan Göstin omistajan, kihlakunnankirjuri Simon Sigfridssonin vävy, joka oli ratsumiehenä valioyksikössä, ylipäällikkö Jakob De la Gardien kornettilipustossa ja jota 1630 sanotaan myös kirjuriksi. Hän siirtyi Nuupalan Gertulan ratsutaloon (myöh. Svänni).

Simon Hansson, joka v:sta 1623 oli ratsutalollisena Skinnarlan Koukulla, alkoi 1635 suorittaa ratsupalvelusta Ungerlasta ja mainitaan isäntänä veroluetteloissa v:sta 1643. Lähteistä ei ole toistaiseksi löytynyt mitään mikä viittaisi sukulaisuuteen edellisten isäntien kanssa. Häntä sanotaan ”voudinkirjuriksi”, mikä saattaa tarkoittaa, että hänkin olisi ollut kihlakunnankirjurin tai alikirjurin virassa. Hän oli naimisissa ensin Kirstin Sigfridsdotterin (main . 1637-1650) ja sitten Gieska (Gertrud) Henriksdotterin (main. 1652-1660) kanssa. Hän kuoli 1672, haud. Tyrvään kirkkoon 29.9.1672.


Tarkennan vähän aikaisempaa viestiäni. En ole varma siitä että Brita Johansdotter olisi Karhiniemeltä, mutta oletin niin, koska hänen äitinsä asui siellä 1662. Tässä ote Tyrvään kesäkäräjiltä 26-27.5.1662 (nn 62:591v):

"Fälttes Sigfrid Simonsson i Ungerla till 8 mk för det han vek från tinget att svara sin svärmoder Agnes Eskilsdotter i Karhiniemi I Hvittis socken som blef pålagt i senaste ting."

Jää epäselväksi mitä asia koski, koska edellisten käräjien pöytäkitja puuttuu niteestä nn 62.

Henrik Impola

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960
Karkun Mäenkylän ratsutilalla näkyy Thomas Simonsson ja vaimo Agnes Eskilsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505527
1660-1 näkyy Brita corpolaska

Olisiko mahdollista, että Agnes Eskilsdotter on toisessa aviossa Thomas Simonssonin kanssa, joka olisi kihlakunnankirjuri Simon Sigfridssonin poika?
Mäenkylä oli myös kestikievaritalo.

Brita corpolaska voisi olla Sigfrid Simonssonin vaimo jo 1660.

Pitää muistaa, että Järventaan Isak Erikssonin perhe oli läheisessä kummiyhteydessä Mäenkylän perheen kanssa.
Olisiko Isak Erikssonin äiti kihlakunnankirjuri *Simon Sigfridssonin tytär?

Uskelan Erik Jacobsson oli toimissaan mukana myös Satakunnan puolella, eli mitään estettä ei suhteille ole, eikä nuoren Erikin vaiheista ole selvää avioitumisen aikaan.

[Jari Latva-Rasku]

Pitää muistaa, että Järventaan Isak Erikssonin perhe oli läheisessä kummiyhteydessä Mäenkylän perheen kanssa.
Olisiko Isak Erikssonin äiti kihlakunnankirjuri *Simon Sigfridssonin tytär?

Uskelan Erik Jacobsson oli toimissaan mukana myös Satakunnan puolella, eli mitään estettä ei suhteille ole, eikä nuoren Erikin vaiheista ole selvää avioitumisen aikaan.

Hienoa, että Isak Eriksson on vieläkin elossa.

On vaikea sanoa, tuliko ilmeisesti tuore leski Isak Karkkuun vuoden 1680 paikkeilla avioituakseen toisen tuoreen lesken Juliana Månsdotterin kanssa, vai oliko Karkkuun muuttamiselle jokin muu syy.

Lääninrahaston kirjuri tuskin olisi muuttanut Karkkuun tullakseen ilman muuta syytä katselmuskirjuriksi. Viljelystaitoinen Isak tuli siis Karkkuun Julianan ja Järventaan vuoksi. Kuka sitten välitti avioliiton? Lähinnä tulevat mieleen Collinukset, Pacchaleniukset ja Platzmanit. Nämä kaikki olivat samaa sakkia. Silloin myös olivat hyvissä voimissaan Julianan vaikutusvaltaiset enot Abraham ja erityisesti Julianan sisarusten kasvatusisä Israel Alftanus. Mäkipään väki tuntuisi hieman kaukaisemmalta vaihtoehdolta välittäjän rooliin. Mäkipää ei ollut Järventaan naapuri, mutta kuitenkin sijaitsi melko lähellä, jotta kummiyhteyteen riittävä ystävyys olisi voinut syntyä.

[Benedictus]

Sukuyhteys on aina varmin tulkinta. Kiikan ratsutilat ovat aika hankalia ja sieltä löytynyt Ungerla omaa lukuaan. Isännät ja emännät eivät omaa selvää sukua vaika manttaalissa löytyy.

Yksitysi viesti Latva-Raskulta , joka tuli takaisin mustan aukon avauduttua.

Koskee Piintilää, joka voi olla Pihl sukujen paikka.

Ohessa Salon alueelta ainoa Matts Henriksson, joka esiintyy maakirjassa vuonna 1622:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1907328

Ohessa vuonna 1633 leski Karin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1948199

Paikka voisi olla Kiskon Toijan Mommola, jossa on SAY:ssa leski Karin. Karinilla on poika Johan Persson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=940371&fullpic=1

Mommola oli 1 1/4 manttaalin ratsutila, josta löytyy esimerkiksi Jakob Jakobsson ja Christer Mattsson sekä Simon Markusson. Christer Mattsson näyttäisi olevan sama kuin Mäenalan isäntä ja vouti. Mommolassa näkyy sattuneesta syystä Metartopaeuksia.

Väistämättä mieleen tulee ajatus, että Christer Mattsson olisi Matts Henrikssonin poika avioliitosta ennen Karin Michelsdotteria ja siten Erik Jakobssonin serkku, mutta nimet voivat harhauttaa.

Voisko tuo Jacob Jacobsson olla se Äijälän Valborg Matsdotterin poika?
Olisko Valborg Cristiernin sisko?

[Jari Latva-Rasku]

Mommola oli 1 1/4 manttaalin ratsutila, josta löytyy esimerkiksi Jakob Jakobsson ja Christer Mattsson sekä Simon Markusson. Christer Mattsson näyttäisi olevan sama kuin Mäenalan isäntä ja vouti. Mommolassa näkyy sattuneesta syystä Metartopaeuksia.

Väistämättä mieleen tulee ajatus, että Christer Mattsson olisi Matts Henrikssonin poika avioliitosta ennen Karin Michelsdotteria ja siten Erik Jakobssonin serkku, mutta nimet voivat harhauttaa.

Voisko tuo Jacob Jacobsson olla se Äijälän Valborg Matsdotterin poika?
Olisko Valborg Cristiernin sisko?

Kiskon Mommolan isännät vuonna 1622 ja vuonna 1634

1 1/4 Sigfredh Olsson, Mommola, Karin ea
3/4 Jacob Thomasson, Melleri, Jacob Thomasson
1 Mats Henrichsson, Melleri, Jöns Matsson (1635, Mats Henrichsson gl)
1 Henrich Jöransson, Skeppars, Hindrich Jöransson
3/4 Peer Erichsson, Melleri, Peer Erichsson
3/4 Erich Matsson, Ilves, Erich Peersson
1 Jöran Jönsson, Ilves, Jöran Jönsson

Päällekkäisyyksien vuoksi Mellerin Matts Henriksson ei voi olla Piintilän Matts Henriksson eikä Mellerin Jakob Thomasson Äijälän JakobThomassoon.

Valborg Mattsdotterilla voisi olla yhteys Mommolaan, koska emme tiedä, kuka siellä esiintynyt kymmenyksetkin maksanut Jakob Jakobsson oli. Valborg Mattsdotterilla tiedettiin olevan poika Jakob Jakobsson.

Ainakin seuraavat tapahtumat liittyvät näihin henkilöihin.

Erik Jakobssonin veli Simon Jakobsson oli Krister Mattssonin "frände".
Erik sai enonsa Matts Henrikssonin perintöä Halikon Piintilästä, mutta ei veljenpoika Thomas Simonsson.
Erik Jakobsson kaappasi Äijälän veljenpojaltaan Thomas Simonssonilta velkojen vastineeksi.
Äijälän perillisinä mainittiin Jakob Thomassonn lapset.
Jakob Jakobsson käräjöi Äijälään liittynyttä (äidin?)perintöään turkulaisen asianajajan avustuksella.
Sukulaiset (Jakobin, Erikin vai kummankin?) eivät luottaneet Erik Jakobssoniin.
Krister Mattsson esiintyi Erik Jakobssonin luotettuna miehenä.

eli,

Erik ja Simon Jakobssonilla oli eri äiti.
Äijälä oli Jakob Thomassonin perintöä.
Jakob Jakobsson oli Äijälän perillisenä Jakob Thomassonin sukua isänsä tai äitinsä kautta.
Jakob Jakobssonin isä ei ollut Jakob Thomasson
Simon Jakobsson oli Krister Mattssonin sukulainen.
Ei tiedetä, oliko Valborg Mattsdotter Simon Jakobssonin äidin sukulainen.
Ei tiedetä, oliko Valborg Mattsdotter Piintilän sukua.
Ei tiedetä, oliko Erik Jakobsson Krister Mattssonin sukulainen.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuka oli Toijan Mommolan omistaja Sigfredh Olsson 1620-luvun alussa ja leski Karin 1630-luvun puolivälissä ennen Christiern Mattssonia? Leski Karinilla näyttäisi olleen poika Johan Peersson, joka omisti Mommolan vuoden ajan. Krister Mattssonilla oli puoliso Brita Persdotter (jonka veli, eversti Erik Persson, aateloitiin 1650 nimellä Pistolhielm). Voitaisiin arvella, että leski Karin oli Krister Mattssonin anoppi.

Jos Valborg Mattsdotterilla olisi sukuyhteys Mommolaan, luontevin yhteys voisi olla, että Valborg Mattsdotter ja leski Karin olisivat sisaruksia ja Mommola olisi heidän isänsä (Matts?) perintöä.

[Jari Latva-Rasku]

Olisi mielenkiintoista tietää, kuka oli Toijan Mommolan omistaja Sigfredh Olsson 1620-luvun alussa ja leski Karin 1630-luvun puolivälissä ennen Christiern Mattssonia? Leski Karinilla näyttäisi olleen poika Johan Peersson, joka omisti Mommolan vuoden ajan, tai ainakin Johan Peerssonilla oli äiti Carin. Krister Mattssonilla oli puoliso Brita Persdotter (jonka veli, eversti Erik Persson, aateloitiin 1650 nimellä Pistolhielm). Voitaisiin arvella, että leski Karin oli Krister Mattssonin anoppi.


Isak Eriksson oli Kokemäenkartanon voutina vuonna 1709. Sen jälkeen voutina jatkoi myös aikaisemmin voutina ollut Jakob Saringius (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189). Jakobin veli Sigfrid oli Kurikan kappalaisena aivan kuten Isak Astrenius viitisentoista vuotta myöhemmin vuodesta 1731.

Jakob, Sigfrid ja heidän veljensä Anders Eskilsson Saringius olivat kotoisin Tammelasta. Heidän isänsä oli mahdollisesti kartanonvouti.

Erik Persson Pistolehielmin (http://runeberg.org/frfinl/0333.html) ja sisarustensa, kuten Krister Mattssonin puolison Britan, isän on väitetty olleen Tammelan Jokioisten kartanon vouti Per Jönsson, joka oli myös Hattulan kihlakunnanvoutina 1600-luvun alussa.

Jos niin Simon kuin Erik Jakobsson Uskelan Äijälästä olisivat Uskelan Mäenalan Krister Mattssonin sukulaisia, sukulaisuuden täytyisi olla peräisin kummankin isän Jakob Thomassonin välityksellä. Voidaan olettaa, että veljekset olivat sukunimestä Kentzer huolimatta peräisin Äijälän omistajasuvuista lähes aina maakirjojen alusta lukien. Silloin lähin välittävä henkilö voisi olla Jakob Thomassonin äiti tai isä. Valborg Mattsdotterin puoliso Henricus Simonis Skalle voisi olla Äijälän Thomas Simonssonin veli tai Thomaksen puoliso olisi Valborgin sisko. Avoimeksi jää, voisivatko Henricus Skalle ja Thomas Simonsson olla Marttilan kirkkoherran Simon Canuti Paljaspään poikia.

[Benedictus]

Isak Eriksson oli Kokemäenkartanon voutina vuonna 1709. Sen jälkeen voutina jatkoi myös aikaisemmin voutina ollut Jakob Saringius (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189). Jakobin veli Sigfrid oli Kurikan kappalaisena aivan kuten Isak Astrenius viitisentoista vuotta myöhemmin vuodesta 1731.

Jakob, Sigfrid ja heidän veljensä Anders Eskilsson Saringius olivat kotoisin Tammelasta. Heidän isänsä oli mahdollisesti kartanonvouti.

Saringius veljekset ovat iältään aikalailla samanikäisiä Isak Erikssonin kanssa, eli voidaan arvella, että isänsä Eskill olisi Erik Jacobssonin ikäluokkaa tai hieman nuorempi.
Jos Isakin ja Saringiusten välillä olisi jokin sukulaisuus, vaikkapa Isakin äidin kautta, olisi äidin oltava Eskilin sisar tai serkku, ei kuitenkaan tytär.Tai Eskilin vaimon sisar.
Toisaalta Paimion Florinukset olivat naimayhteydessä Tammelaan.Eskilin vaimo voivi kuulua näihin.
Pitää muistaa, ettei Packalenikset ja Astreniukset avioituneet, vaikka asuivat lähekkäin, ja Pakkalan emäntä oli Florinus.

[Benedictus]

digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555809
YLLÄ KIINNOSTAVA Eskill Persson, jolla veli Henrik.
Olisiko vouti Per Jönssonilla myös useampia poikia, ei vain noita tunnetuita?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553567

Kiinnostavaa, että 1707 Saarta possiderar 'fru Elisabeth Pistolhjelm.Elisabeth Eriksdotterin 3. puoliso oli tuo mainittu Henrik Kuhlman.
kiinnostavaa, että Per Jönssonin pojantytär on taasen Saaressa.Ja näköjään koko suku.
http://runeberg.org/frfinl/0256.html

Vielä kiinnostavampaa, että ryttare on Axel, jonka niminen oli myös Isakin veli Uskelassa.

[Jari Latva-Rasku]

digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555809
YLLÄ KIINNOSTAVA Eskill Persson, jolla veli Henrik.
Olisiko vouti Per Jönssonilla myös useampia poikia, ei vain noita tunnetuita?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553567

Kiinnostavaa, että 1707 Saarta possiderar 'fru Elisabeth Pistolhjelm.Elisabeth Eriksdotterin 3. puoliso oli tuo mainittu Henrik Kuhlman.
kiinnostavaa, että Per Jönssonin pojantytär on taasen Saaressa.Ja näköjään koko suku.
http://runeberg.org/frfinl/0256.html

Vielä kiinnostavampaa, että ryttare on Axel, jonka niminen oli myös Isakin veli Uskelassa.

Isak Erikssonin alkuperän etsiminen on niin toivotonta, että arvauksia voi tehdä edellisten täydennykseksi.

Saringiukset (Eskillssöner) ja Sareniukset (Johanssöner) olivat kotoisin Tammelasta. Sareniuksilla oli yhteyksiä Karkkuun ja Saringiuksilla Kokemäenkartanoon ja Kurikkaan. Kummatkin lienevät olleen peräisin Saaren kartanosta. Sukulaisuudesta ei ole tietoa. Mieleen tulee ajatus, että Sareniukset olisivat Kiskon Toijan Mommolassa mainitun Johan Perssonin jälkeläisiä ja Saringiukset Johan Perssonin veljen? Eskillin poikia. Johan?, Eskill?, Henrik?, Erik ja Kristoffer Persson voisivat siis olla Uskelan Mäenalan Krister Mattssonin puolison veljiä.

Saaren omisti alunperin Frans Johnstone, jonka puoliso oli Saaren omistajan Jakob Sigfridssonin tytär. Jakob Sigfridssonin tyttäriä 1630-luvun puolivälissä olivat Maria/Maisa, Lisa/Lisbet, Agneta ja Maisa.

Eskill Persson oli Saaren lampuoti vuonna 1654 ja hänen veljensä Henrik oli ilmeisesti nimenomaan Frans Johnstonen henkilökohtainen palvelija.

Ramsay mainitsee Erik Persson Pistolhjelmin kohdalla "Fick 1662 6/6 en förläning af hemman i Saaris socken, hvilka efter majoren Didrik
Wolffelts död tillfallit kronan". Pistolhjelmin puolisosta mainitaan "Gift med Beata . . . ., begrafd 1674 22/3 i Akkas kyrka. Hon brukade sin mans tillnamn, Pistolhjelm, var således själf icke af adel". Frans Johnstone kohdalla mainitaan "? Dotter, hvars efterkommande af ätten Kuhlman, n:r 467, ärfde Saaris gård". Näyttäisi, että Saaren omistus olisi kulkenut Jakob Sigfridssonin suvussa Frans Johnstonen puolison ja Erik Pistolhjelmin tai hänen puolisonsa kautta. Tästä tulee mieleen, voisiko Kiskon Toijan Mommolan 1630-luvun puolivälissä mainittu leski Karin olla Saaren sukua, joko Jakob Sigfridssonin tai ehkä ennemminkin hänen ilmeisen isänsä Sigfrid Nilssonin tytär. Jakob Sigfridssonista käytettiin nimikettä tai sukunimeä Smedh, aivan kuten hänen mahdollisesta sedästään Matts Nilssonista.

Uskelan Äijälän Simon Jakobsson oli Halikon kruuunvoudin Krister Mattssonin sukulainen, tai puolison sukulainen. Ei olisi mitenkään mahdotonta, että Erik Jakobsson olisi avioitunut Tammelasta peräisin olevan vähintäänkin veljensä sukulaisen kanssa. Puoliso ei olisi ollut säätyläinen, mutta runsaasti säätyläisyhteyksiä olisi tullut myötäjäisinä. Jokioisten kartanon ja Hattulan kihlakunnan voudin, Pistolhjelmien kantaisän, Per Jönssonin puoliso voisi olla Pistolhjelmien, Saringiusten, Sareniusten ja Krister Mattssonin puolison kantaäiti. Hän voisi olla peräisin Tammelan Saaresta.

[Benedictus]

Saaren omistaja Johnstonein puoliso oli Valborg Jacobsdotter, jolla oli aiempi puoliso rälssimies Mårten Jacobsson.

Kiinnostavaa olisi tietää, ketä nämä Saaren asujat oikein olivat, heille ei ole annettu mitään arvonimiä ja suvun tietoja ei löydy netistä.

Pistolohjelmit omistivat Saaren, Johnstonen kautta, tämän vaimon peruja.
http://runeberg.org/frfinl/0223.html

Ramseyn mukaan Mårten Jacobsson omisti Saaren, mutta vaikuttaisi ilmeiseltä, että sen omistikin vaimonsa Valborg.

http://runeberg.org/frfinl/0333.html
Vouti Per Jönssonin ja Jacob Sigfridssonin yhteys ei selviä tiedosita, mutta löytynee varmaankin käräjätietoja heistä.

Jacob Sigfridssonilla oli tytär Elisabeth?

[Jari Latva-Rasku]

Saaren omistaja Johnstonein puoliso oli Valborg Jacobsdotter, jolla oli aiempi puoliso rälssimies Mårten Jacobsson.

Kiinnostavaa olisi tietää, ketä nämä Saaren asujat oikein olivat, heille ei ole annettu mitään arvonimiä ja suvun tietoja ei löydy netistä.

Pistolohjelmit omistivat Saaren, Johnstonen kautta, tämän vaimon peruja.
http://runeberg.org/frfinl/0223.html

Ramseyn mukaan Mårten Jacobsson omisti Saaren, mutta vaikuttaisi ilmeiseltä, että sen omistikin vaimonsa Valborg.

http://runeberg.org/frfinl/0333.html
Vouti Per Jönssonin ja Jacob Sigfridssonin yhteys ei selviä tiedosita, mutta löytynee varmaankin käräjätietoja heistä.

Jacob Sigfridssonilla oli tytär Elisabeth?

On vaikea kuvitella, että mitään uutta tietoa Isak Erikssonin suvun vaiheista Tammelasta tai Tammelaan löytyisi.

SukuForumilla käydyssä keskustelussa "Henricus Arvidi Karkussa, tyttären poika Tarkan isäntä?" mainitaan, että Henricus Arvidi (Karkuensis) tuli papiksi 4.3.1632 Upsalan yliopistossa ja oli syntynyt Ruotsissa Örebron tienoilla. Henricus oli lyhyen ajan pappina Kangasalla, kunnes siirtyi Karkun kirkkoherraksi.

Henricus Arvidin pojan Johan Karkuensiksen vävy oli Turun kappalainen Johannes Laurentii Sarenius († Turussa 14.12.1677), Tammelasta kotoisin olleen Kiikalan kirkkoherran Laurentius Johannis Sareniuksen poika. Toinen poika oli Mouhijärven kirkkoherra Kasper Sarenius (‡ Mouhijärvellä 7.6.1703). Johan Karkuensiksen sisarenpoika oli Anna Eriksdotter Pihlin puoliso Karkun kappalainen Henrik Fabrinus, pappina Karkussa vuodesta 1676 alkaen. Muitakin yhteyksiä Isak Erikssonin aikalaisiin sekä Muurlan seudun, Turun ja Karkun kolmiossa eläneisiin näiden yhteyksien kautta oli. Jospa esimerkiksi Anna Pihl olisi kuunnellut nuoren lesken Juliana Månsdotterin tilan- ja lapsenhoitohuolia, ja keksinyt itsestään selvän ratkaisun pulmaan.

Karkuensisten, Sareniusten ja Pihlien sukupiiri on yksi vaihtoehtoinen kanava Isak Erikssonille tulla Karkkuun. Todisteita voi joskus löytyä vahingossa lisää, kun pitää mielessä tämän mahdollisuuden.

[Kivipää]

Anna Larsdotter Sareniuksen puolisot olivat Yrjö Kotivuoren ylioppilasmatrikkelin mukaan Kiikalan apulaispappi Michael Zachariae Lundanus Uskelasta ja Kiikalan kirkkoherra Henricus Henrici Karkuensis.
_______________
Matti Pesola

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1033

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1311

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553629

Kukahan selvittäis nuo sukusuhteet yllä????

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531207
Kuka lienee tuo mainittu Her Sigfrid?
Vaimonsa Maisa Eskilsdotter

Onko Her Sigfrid sama kuin Sigfrid Nilsson?

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553629

Kukahan selvittäis nuo sukusuhteet yllä????

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531207
Kuka lienee tuo mainittu Her Sigfrid?
Vaimonsa Maisa Eskilsdotter

Onko Her Sigfrid sama kuin Sigfrid Nilsson?

Itsellinen "bonde" Her Sigfrid taitaa olla sama kuin Per Sigfridsson, jolla oli puoliso Maisa Thomasdotter. "Her" Sigfridin puoliso oli Maisa Eskillsdotter, eli ilmeisesti väärin tulkittu Thomasdotter.

Saaren sukulaissuhteet vaikuttavat varsin selviltä. Tyttäret ja vävyt on selvästi merkitty. Jää epäselväksi, mistä Jakob Sigfridsson on peräisin. Hän ei välttämättä? ollut Sigfrid Nilssonin poika, vaikka hänen yhteydessään mainitaan Matts Nilsson Smedh. Per Sigfridsson voisi olla hänen veljensä. Jakob Sigfridssonin tila yhdistyy samalla, kun siitä tulee osa Jakobin vävyn Mårten Jakobssonin lesken uuden puolison Frans Jonstonen rälssiä. SAY:ssa näkyy myös Jonstonen toinen? puoliso Anna Paykull (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Paykull_nr_33). Jakob Sigfridsson Smedh ei ole aivan kuka vain jyväjemmari, vaan hän voisi olla muualta tullut.

Virolaisesta aatelissuvusta Paykull tulee mieleen Kentzer, joka voisi myös olla baltialaista perua esimerkiksi JakobThomasson Kentzerin äidin välityksellä.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553629

Jacob Sigfridssonin tytär Elisabeth Jacobsdotter näkyy yllä 1639 saakka.

Onkohan selvyyttä mihin hän katoaa.

Äijälän Erik Jacobssonin vaimo Elisabeth ilmaantuu kuvioihin samoihin aikoihin.

Millainen sukukaavio syntyisi, jos Isak Erikssonin äiti olisi tuo Jacob Sigfridssonin tytär?

Eräs Anna PAikull on myös tässä.
http://runeberg.org/frfinl/0350.html

[Kivipää]

Itsellinen "bonde" Her Sigfrid taitaa olla sama kuin Per Sigfridsson, jolla oli puoliso Maisa Thomasdotter. "Her" Sigfridin puoliso oli Maisa Eskillsdotter, eli ilmeisesti väärin tulkittu Thomasdotter.

Saaren sukulaissuhteet vaikuttavat varsin selviltä. Tyttäret ja vävyt on selvästi merkitty. Jää epäselväksi, mistä Jakob Sigfridsson on peräisin. Hän ei välttämättä? ollut Sigfrid Nilssonin poika, vaikka hänen yhteydessään mainitaan Matts Nilsson Smedh. Per Sigfridsson voisi olla hänen veljensä. Jakob Sigfridssonin tila yhdistyy samalla, kun siitä tulee osa Jakobin vävyn Mårten Jakobssonin lesken uuden puolison Frans Jonstonen rälssiä. SAY:ssa näkyy myös Jonstonen toinen? puoliso Anna Paykull (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Paykull_nr_33). Jakob Sigfridsson Smedh ei ole aivan kuka vain jyväjemmari, vaan hän voisi olla muualta tullut.

Virolaisesta aatelissuvusta Paykull tulee mieleen Kentzer, joka voisi myös olla baltialaista perua esimerkiksi JakobThomasson Kentzerin äidin välityksellä.

Harmi, että Smedh-keskusteluketju katosi keväällä bittiavaruuteen. Sauvossa vaikutti rälssimies Nils (Eskilsson) Smed till Haverkallio, jonka Henrik Impola arvelee olleen jonkinlaisessa sukuyhteydessä Lemun Ahtisen ja Piikkiön Pussilan Lax-sukuun. Piikkiön Makarlan Alaskartanossa näkyy 1560-luvulta eräs Knut Nilsson Smed, jonka tila oli ulkokylänmiehen (Henrik Sigfridsson?) omistuksessa. Liekö tuo Henrik ollut sama kuin Kaarinan Ispoisten isäntä?
_______________
Matti Pesola

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553629

Jacob Sigfridssonin tytär Elisabeth Jacobsdotter näkyy yllä 1639 saakka.

Onkohan selvyyttä mihin hän katoaa.

Äijälän Erik Jacobssonin vaimo Elisabeth ilmaantuu kuvioihin samoihin aikoihin.

Millainen sukukaavio syntyisi, jos Isak Erikssonin äiti olisi tuo Jacob Sigfridssonin tytär?

Eräs Anna PAikull on myös tässä.
http://runeberg.org/frfinl/0350.html

Jakob Jakobssonilla oli kiinnitys Uskelan Äijälän perintöön, joko isänsä tai äitinsä välityksellä.

Halikon kihlakunnanvouti Krister Mattsson oli Isak Erikssonin sedän Simon Jakobssonin sukulainen.

Äijälän Jakob Thomassonin isä ilmeisesti oli Äijälän omistajasukua, mutta jäi ilman isännyyttä, vaikka Thomas-niminen kymmenyksiä maksoikin ennen Jakob Thomassonia.

Kiskon Toijan Mommolassa oli leski Karin, jolla oli poika Johan Persson. Mommolan kymmenyksiä maksoi Jakob Jakobsson, ja tila myöhemmin tuli Krister Mattssonin haltuun. Luontevin kanava omistajuudelle olisi Kristerin puolison kautta. Puolison isän tiedettiin olleen Jokioisten kartanon voutina Tammelassa. Jokioisten kartanon omistajilla oli yhteys Saaren kartanoon.

Luontevin henkilö näiden eri sukulaisuuksien muodostumiselle voisi olla Jakob Thomassonin tuntemattomaksi jäänyt äiti, koska silloin Äijälän perintöriidoille ja Simon Jakobssonin lisäksi myös Erik Jakobssonin sukulaisuudelle Krister Mattssonin kanssa löytyisi yhteinen selitys.

Matka Muurlan ja Tammelan välillä oli vain jonkin verran yli 60 km, joten maantieteellinen este sukulaisuuksille olisi vähäinen. Tällaisen matkan matkustaa hevoskyydillä yhden pitkän päivän kuluessa.

[Benedictus]

http://www.genealogia.fi/genos/24/24_96.htm
Saaren Kuhlman suvun selityksistä löytyy kiinnostavaa Pistolhjelm juonta.

Eräs on maininta, että ostivat Saaren ja Kankaisen Croitzin perillisiltä.

Kyse ei kuitenkaan ole Kankaisesta, joka kuului Claes Cristersson Hornille, vaan Kaukolasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=549879

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=548610

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553626
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=531098

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=555805
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=532550

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553503

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=553565

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3189

[Jari Latva-Rasku]

Ramsay mainitsee Frans Johnstonesta (myös kotoisesti "Jönstone"):

Tab. II.

Frans Johnstone. Var öfverstelöjtnant då
han 163912/s . Fick stadfästelse på Saaris säteri i
Tammela socken, hvilket hans hustrus förre man
innehaft (7). Erhöll 1649 förläning af
Gorkavorona hof eller säteri i Ingermanland (8).
Öfverste för Viborgs läns östra inf. reg:te 1647—
1656; — † omkring 1660. — Gift omkring 1640
med Valborg Jakobsdotter, dotter af Jakob
Sigfridsson, samt enka efter frälsemannen Mårten
Jakobsson till Saaris (7), som lefde 1636 (10).

Barn:

? Dotter, hvars efterkommande af ätten
Kuhlman, n:r 467, ärfde Saaris gård.

Myös Tammelan Kaukolassa mainitaan vuodesta 1614 rälssimies Mårten Jakobsson. Saaressa oli samoihin aikoihin Mårten Jakobsson ja jonkin aikaa myöhemmin rälssimies Hans Mårtensson. Pitäisi ehkä tunnistaa, kuka on Mårten ja/tai Hans Mårtensson? Ainakin Anna Hordeelin puoliso oli "ståthållare" Hans Mårtensson Boije, mutta hän oli Mårten Nilsson Boijen poika.

Vielä vuonna 1635 Frans Johnstonen puolisona mainitaan Anna Paickall eli Paykull tai Paikull.

"Bonde" Jakob Sigfridssonin puoliso oli Valborg Jakobsdotter ainakin vielä vuonna 1652. Puolison nimi oli sama kuin Frans Johnstonen väitetyllä puolisolla noin vuodesta 1640. Myöhemmin vuonna 1654 Johnstonen lampuotina? oli Jakob Sigfridssonin vävy ja tyttären Saaran puoliso Thomas Staphansson, jolla oli vaivoinaan anoppi Valborg.

Vuonna 1635 Jakob Sigfridssonilla mainitaan vävy Mårten Jakobsson, joka oli seuraavana vuonna kalastaja. Koska vävyllä ei mainita puolisoa, puoliso on voinut olla Valborg Jakobsdotter.

Onko mahdollista, että herrat ja rengit ovat sekoittuneet ja kalastajista on tullut rälssimiehiä, koska heillä on sama nimi? Tammelan kalastusolosuhteet tuntien kyse ei ainakaan ole voinut olla korkea-aatelista vaan lähinnä ruutanoista.

[Benedictus]

Jos Johnstonella on olut vaimo Valborg Sigfridsdotter, oli tämä numero 1. ja 2 oli Anna Paikull.

Hiskissä tämä tieto.

1662 Saaris Fruu f. Anna P--?
Rälssimies Mårtenin leski voi passata, mutta mitähän sotkua Kaukolassa on, sillä siellä näkyy Mats *Sigfridsson ja jossain kohdissa on laitettu kuin olisi rälssiä?

[Benedictus]

Hiskissä Kaukolassa useampi henkilö, jolla nimen edessä seppä eli smed, voisko ollakin sukunimi, joka on ymnmärretty väärin?

[Jari Latva-Rasku]

Jos Johnstonella on olut vaimo Valborg Sigfridsdotter, oli tämä numero 1. ja 2 oli Anna Paikull.

Hiskissä tämä tieto.

1662 Saaris Fruu f. Anna P--?
Rälssimies Mårtenin leski voi passata, mutta mitähän sotkua Kaukolassa on, sillä siellä näkyy Mats *Sigfridsson ja jossain kohdissa on laitettu kuin olisi rälssiä?

Jos Jully Ramsay eläisi, häneltä pitäisi pyytää kertaselityksen sijasta kestoselitys Frans Johnstonen puolisoista, joita vaikuttaisi olleen vain Anna Paykull, eikä lainkaan Mårten Jakobssonin oletettu leski ja Jakob Sigfridssonin tytär Valborg Jakobsdotter.

Kuka sitten voisi olla rälssimies Mårten Jakobsson? Löysin vain yhden sopivan eli hän voisi olla Mårten Jakobsson Vessel eli Sabelbyssa (http://runeberg.org/frfinl/0384.html), jonka pojan Tyrvään Rautajoen Axel Mårtenssonin me jo tunnemme useammista yhteyksistä.

Tammelan Saaren lampuodista Eskill Perssonista mainitaan vuonna 1654 "Eskill Peersson Landbonde på sielfva Agnis hustru". Agnis voisi olla Frans Johnstonen ja Jakob Sigfridssonin yhteydessä Saaren omistajana mainittu Agnes Mårtensdotter, joka voisi olla Tammelan Saaren ja Kaukolan Mårten Jakobssonin tytär. Eskill Perssonin puoliso noin vuodesta 1652 näyttäisi olleen Dorde, josta olisi silloin pitänyt aloittaa verojen maksu.

Edellisestä saa varsin mehevän Karkun Haapaniemeen liittyvän hypoteesin Isak Erikssonin äidin syntyperästä ja yhteyksistä Karkkuun. Jospa Isak Eriksson oli itse tavannut Juliana Månsdotterin Karkussa ja Tyrväällä sukuloidessaan.

[Kivipää]

Kuka sitten voisi olla rälssimies Mårten Jakobsson? Löysin vain yhden sopivan eli hän voisi olla Mårten Jakobsson Vessel eli Sabelbyssa (http://runeberg.org/frfinl/0384.html), jonka pojan Tyrvään Rautajoen Axel Mårtenssonin me jo tunnemme useammista yhteyksistä.

Muistan jostain lukeneeni, että Tammelan Saaren perustaja Mårten Jakobsson oli 1600-luvun alussa Sääksmäen kihlakunnan vouti, jonka Kaarle IX aateloi v. 1606.
______________
Matti Pesola

[Aiccu]

Täällä törmätään :)

Juuri olin viikonloppuna vakiokesäpaikassani Tammelan Portaassa ja Saaren kartanoa ihastelin...oikeassa olet, näin sanoo hämewikikin:

http://www.hamewiki.fi/wiki/Saaren_kartano

[Kivipää]

Lasse Iso-Iivarin Tammelan talonhaltijaluettelon tietojen mukaan Mårten Jakobssonin jälkeen Saaren säterin haltijana oli hänen poikansa Hans Mårtensson, jonka vaimo oli Anna Paykull. Eli Anna oli Hansin leski avioituessaan Frans Johnstonen kanssa.
______________
Matti Pesola

[Jari Latva-Rasku]

Lasse Iso-Iivarin Tammelan talonhaltijaluettelon tietojen mukaan Mårten Jakobssonin jälkeen Saaren säterin haltijana oli hänen poikansa Hans Mårtensson, jonka vaimo oli Anna Paykull. Eli Anna oli Hansin leski avioituessaan Frans Johnstonen kanssa.
______________
Matti Pesola

Vaikka Sääksmäen kihlakunnan voudin Mårten Jakobssonin puoliso on Saaren haltuunsaamisesta päätellen voinut olla Jakob Sigfridssonin tytär Valborg Jakobsdotter, Frans Johnstonilla sellaista puolisoa tuskin koskaan on ollut. Jully Ramsay ei mainitse tiedolleen mitään lähdettä.

Näyttää, että Saareen liittyneitä kolmea ½+1+½ manttaalin tilaa on viljelty erikseen. Suurin niistä oli nimeltään Saari, jossa vuonna 1654 mainitaan Agnes/Agneta Mårtensdotterin lampuoti Eskill Persson. Hän on voinut olla Saringiusten isä tai sitten ei.

Jakob Sigfridssonin vävy Thomas Staphansson muuttaa Saaresta vuodeksi 1655 puolisonsa Saaran, anoppinsa Valborgin ja kälynsä Margaretan kanssa Indelan? tilalle, jossa mainitaan Margetan sijasta Lisbeta Jakobsdotter, joka voisi olla toinen Saaran vanhapiikasiskoista.

Mitään merkittävää syytä etsiä Isak Erikssonin juuria Tammelasta tuskin on olemassa.

[Benedictus]

sl. 1668 Isak Hammarstierna Isaacus Erici, Aboensis 1975 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975). Kotoisin Turusta. Ylioppilas Turussa sl. 1668 Hammarstierna Isaac Erici Ab _ 95. Viittauksia: HYK ms., Index s. 81a; Sveriges krigsarkiv, Militiekontorets avlöningslistor 1678 f. 49 (KA mf. WA 2061, Turun ja Porin rvr, 2. kompp. Munsterskrifware Lars Saflers ähr under öfwerste Bockz Regimente stendig i stellet wärfd in Aug. 1677 Isak Erickson. Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius, katso 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 123 (XXIX).

Päivitetty 18.2.2010.
Lähdeviite

Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Isak Hammarstierna. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975>. Luettu 14.6.2013.
Ks. myös viittausohje (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/viittausohje.php).
Näytä / piilota lisätiedot (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/#)
Tiedot Laguksen ja Carpelanin matrikkeleissa

Hammarstjerna, Isaac. Erici Ab. p. 95 || Af adliga slägten?
Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 123.

(1673) Isak Kentzer Isaacus Erici 2294a (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2294a). Vht: ratsutilallinen Salon Äijälän kylässä Erik Jakobsson († 1671) ja N.N. Mainitaan ensimmäisen kerran ylioppilaana kihlakunnanoikeuden tuomiokirjassa 7.–9.10.1673. Omisti kotitilansa Salon Äijälässä 1674–78.
Viittauksia: KA mf. ES 1749 (cc 9) Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 f. 112 (Ländzmannens Thomas Classons i Händälä sampt Nembdemäns Jöran Nillssons, och Mattz Grelssons beswäär, till Studenten Isaacum Erici i Äijälä huadh wedhkommer, som skolle han dem huilcka lagligen tillsagde blefvo, efter afsagde doom af honom, och hans Medharfwingar at uthmätha een koo och enär dhe sådant wille wärckställa bem: Studenten dem medh hugg och slagh welat öfwerfalla, så nekade Isaacus sigh sådant giordt, doch tillstodh att hans tuenne älldhre Bröder Axell och Jacob sådant haft i sinnedt, doch dhe eij heller executorer någon skada giordt), 112v (Isaaaci Erici käran till Johan Hendrichsson i Buckila), 113; KA mf. ES 1748 (cc 8) Halikon ja Uskelan käräjät 25.–26.9.1678 f. 132 (Första gången upbödz Äijälä Ryttare hemmanet Studenten Jsaacus Erici Arendatoren Gustaf Erichsson för 450. D:r K: m:t i kiöp uplåthit, som kiöpbrefwet widare uthwijsar), 30.–31.1.1679 f. 30, 36v (Jsack Kentzer), 22.7.1679 f. 74.


Yllä kaksi pääepäiltyä Isak Erikssoniksi.


Ajallisesti Isak Kentzer sopisi paremmin, mutta on huomattava, ettei opiskelu katsonut ikää vaan varallisuutta ja mahdollisuuksia.


1. Isak Kentzer voudin poika, kellä tiedetään olleen kaksi poikaa opiskelemassa Turussa.
Suhteet Gustaf Pihliin.


2. Isak Hammarstierna, jonka nimisisältää Tähtisanan, kuten Astreniusten nimikin.
Mainitaan olevan Turusta.
Nimi viittaa Helsingin seudun aatelis ja suurporvari sukuihin.


Yllä oleva ei avaa uuttta kanava, mutta eräs vanha kanava on syytä pohtia uudelleen uusien tietojen valossa.


Punkalaitumen 1. Kirkkoherra oli Erikus Henriki Ilonus, jolta jäi Isak Eriksson niminen poika kuollessaan 1646.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481


Ilonus, Ericus Henrici (K 1646)

Erik Henriksson
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kappalainen, mainitaan kesäkuussa 1625, kirkkoherra ainakin jo 14.8.1629; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 1639.
Kirkkoherra Ilonuksella oli erään lapväärttiläisen talollisen kanssa useita käräjillä selviteltyjä ankaria riitoja, joista hän selviytyi voittajaksi. Hänet tuomittiin kuitenkin sakkoihin syyskäräjillä 1633, kun hän oli riitaantunut seurakunnan kappalaisen Olaus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1871) kanssa ja käynyt kiivastuksissaan tämän kimppuun. Seurakuntalaiset syyttivät Ilonusta muustakin väkivaltaisesta käyttäytymisestä – muun muassa väittivät hänen lyöneen erästä lapväärtiläisvaimoa niin, että tämä oli myöhemmin kuollut pahoinpitelyn seurauksiin – ja monenlaisesta omavaltaisuudesta. He vaativat piispalle osoitetussa kantelukirjelmässään kirkkoherran erottamista. Tuolloinen piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) vaati määrätietoisesti hiippakuntansa papistolta taitavuutta ja nuhteettomia elämäntapoja ja pyrki kaikenlaisen epäjärjestyksen kitkemiseen papistosta. Lisäksi parhaillaan elettiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeistä maansurun aikaa, jolloin sopimaton käyttäytyminen oli valtakunnassa yleensäkin ankarasti kiellettyä. Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.
Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa". Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.
Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640.
K Punkalaidun (ennen kesäkuuta) 1646.
P Brita N.N.


Ajallisesti Isak Eriksson olisi aika vanha ylioppilaaksi, jos arvellaan, että hän olisi sama kuin Isak Eriksson Hammarstierna.


Erik Ilonuksen pojan isakin serkku oli Helsingin pitäjän nimismies ym ym.Bertill Mattsson , joka asui Malmilla, ja mainitaan Ilonuksen sisarenpojaksi.


Porvoon läänin nimismies (befalningsman) ennen Mats Henrikssonia oli tämä Henrik Andersson. Jostain syystä Uudellamaalla ei ollut kihlakunnanvouteja vaan "lääninvouteja".

Porvoon lääninvouti Henrik Anderssonin täytyi olla hakemamme Ericus Henrici Ilonuksen ja Margareta Henrikintyttären isä. Mutta mistä nimi Ilonus? On myös muistettava, että häntä kutsuttiin alussa Lapväärtissä myös nimellä Hoppius.
Olisiko Huopalahti-Hopplax



Yllä olevat kolme miestä Helsingin pitäjän nimismies Bertill Matsson ja isänsä Porvoonläänin vouti Matts Henriksson ja tämän luultava appi Porvoonläänin vouti Henrik Andersson olivat kukin tekemisissä Espoon Gräsan Hammarstierna sukuisten kanssa.


Ajallisesti Erik Henriksson Ilonuksen vaimo Brita sopii hyvin Hammarstiernaksi.




Hammarstierna nr 278

http://www.adelsvapen.com/wiki/images/b/bb/0278.jpg (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fil:0278.jpg)


Adliga ätten HAMMARSTIERNA nr 278 †

Introd. 1642. Sannolikt utdöd 1680-03-02.



Henrik Henriksson, till Gräsa i Esbo socken, Nylands län i Finland. Död före 1600. Gift med Anna, som 1600 var omg. med skeppshövidsmannen Henrik Jönsson, sannolikt dotter av skrivaren på Viborgs slott Johan Markusson, till Gräsa samt Sjöskog i Helsinge socken, som blev adlad av konung Johan 1578-11-06. [Rf]. Barn:

Bengt Henriksson, till Sjöskog. Ryttare under Mårten Claessons fana 1604. Förde i vapnet en hammare och en stjärna. Död före 1618 [Rf]. Barn:

Johan Bengtsson Hammarstierna, till Sjöskog och Gräsa. Fänrik vid Viborgs läns kavalleriregemente 1634. Introd. 1642-02-15 med Johan Markussons vapen och namnet Hammarstierna under nr 278, »eftersom han hade gamla bref på frälsestånd». Var löjtnant 1649-06-00, då han blev utkommenderad, till Tyskland. Deltog 1671 bland adeln i landskapsmötet i Helsingfors. Död 1680-03-02 och begraven i Esbo kyrka, där hans vapen uppsattes. – Hans gifte är okänt [Rf]. Barn:

Margareta, död 1697 före 8/3 på Gräsa och begraven i Esbo kyrka. Gift 1670-10-00 med kaplenlöjtnanten Erik Hüttner, begraven 1687-10-16 i Esbo kyrka
Sofia, levde 1709. Gift med löjtnanten Hans Lund.
Beata, död 1691 Kärras Gift med fältväbeln Gustaf Bogg (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bogg_nr_521), i hans 1:a gifte (gift 2:o 1695-12-27 i Vichtis socken med Margareta Hästesko-Fortuna, död 1704, dotter av löjtnanten Gustaf Hästesko-Fortuna (http://www.adelsvapen.com/genealogi/H%C3%A4stesko-Fortuna_nr_286), och Agneta Margareta Ljuster (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Ljuster_nr_111)).Bengt Hewnrikssonin sisar Anna Hammarstierna oli Per Mårtensson Brenneruksen vaimo.
Per Brennerus oli Isak Erikssonin anopin Anna Alftanan eno.


Ilonuksen jälkeen Punkalaitumen khr oli Simon Kepplerus. jolla vaimo Brita Henriksdotter, jota sanotaan Huittisten khr Henricus Clemetiksen leskeksi.


Olisiko kuitenkin tässä jokin erehdys ja kyse olisikin Ilonuksen leskestä?
Erityisesti, koska Keppleruksen vaimo oli Lignipaeus, jonka nimisiä oli jossain Astrenius kummeissakin.Vanhat tiedot mustassa aukossa.



P1 noin 1644 Brita Henriksdotter hänen 2. avioliitossaan, K Punkalaidun 1664, P1 V Huittisten kirkkoherra Henricus Nicolai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=988) ja Brita N.N.; P2 noin 1665 Kristina Mårtensdotter Lignipaea, K viimeistään 1691, P2 V Lempäälän kirkkoherra Martinus Jacobi Lignipaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1449) ja Elisabet (Lisbeta) Mattsdotter.

[Benedictus]

Ilonuksen vaimo ei voi olla Keppleruksen vaimo tuli toditettua.

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=219252#post219252)
Mihinkähän lähteeseen perustuu käsitys, että Keppleruksen vaimo oli Henrikus Clementiksen leski?

Vrt. ylioppilasmatrikkeli/ylioppilas 1511 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1511) (Alexander Simonis Kepplerus), viittauksia: "Huittisten käräjät 4.–5.6.1646 f. 146 (S:gh Kyrkioherdens her Hendrichz Enkia och nu sedhermehra her Simons dersammastedes hustru Brita Hendrichzdotter);"

Terveisin,
__________________
Ritva Jurvanen

Ilonuksella oli kuolleessaan kolme lasta Punkalaitumella: Isak, Elin ja Anna.

Olisikohan kellään vinkkiä, missä alueella saattaisi olla Elin tai Elisabeth Eriksdotter ja Anna Eriksdotter papintyttäret naitettuina.
Huomioiden perheen suhteet Helsingin seudulle, voi olla että heidät löytää sieltä.

Isak Eriksson löytyy melko varmasti Veromestari EvertFeuhtingin taloudesta kirjurina, ajallisesti ajatellen isak Erikssson Hammarstierna sopisi tähän työhön, koska mainitaan hoitelemassa asioita pitkin maakuntaa.
Isak Eriksson Kentzer olisi tullut suoraan koulun penkiltä vaativaan työhön.


1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Billsten. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697.

Evert Feuhtingin suku oli saksalainen, mutta oliko hänen äitinsä suomesta ei ole selvillä.
Evert Feuhtingin luultavasti isoisä Johan Feuhting oli Lyybekin rikkaimpia porvareita, jonka perintöjä tuli myös Evertille.
Kiinnostava seikka on, että Johan Feuhting oli suuromistajana Anskogin ruukissa ja luultavasti muissakin tuon ajan rautaruukeissa.
Evertin 1. vaimo oli ruukinpatruuna Carl Bilstenin tytär.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Hammarstiernan kohdalla Ylioppilasmatrikkelissa mainittu Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson sopisi samaksi henkilöksi kuin Karkun Järventaassa asunut Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson.

Turkulainen Isak Hammarstierna sopisi paremmin Evert Feuchtingin luona asuneeksi Turun lääninrahaston kirjuriksi, koska Isak Kentzer oli samaan aikaan mainittu Uskelan Äijälän isäntänä.

Voidaan päätellä käsialan ja Feuchting-sukuun liittyvien ammattiyhteyksien perusteella, että lääninrahaston kirjuri ja Karkun Järventaan Isak Eriksson oli sama henkilö.

Ei ole tiedossa, mitä sukunimeä Isak Eriksson (Kentzer) käytti ilmoittautuessaan Turun Akatemian ylioppilaskuulusteluun. Nimi on oikeuden pöytäkirjasta. Kentzer-sukunimellä on kutsuttu myös Isak Erikssonin isää Erik Jakobssonia ja isoisää Jakob Thomassonia. Koska voidaan olettaa, että Jakob oli Uskelän Äijälän kymmenyksiä maksaneen Thomas Simonssonin poika, sukunimi Kentzer voisi olla peräisin Jakob Thomassonin äidiltä. Nimi on merkityksellinen, koska siitä tuli Äijälän eli Känsärin nimi.

Kun Valborg Mattsdotterin poika Jakob Jakobsson vaati oikeudessa osuutta Äijälästä, Erik Jakobsson ei puolustanut omaisuuttaan mitenkään. Jakob Jakobssonin isäpuoli Henricus Simonis Skalle sopisi hyvin Äijälän Thomas Simonssonin veljeksi. Erik oli perintöosuutensa lisäksi lunastanut Äijälän itselleen veljensä veloista. Jakob Jakobssonin perintöyhteys olisi ollut hatara, eikä muuta saatavaa juuri olisi ollut. Vaade kuihtui mahdottomuuteensa ammattiasianajajasta huolimatta.

Pitäisi pystyä kumoamaan mahdollisuus, että Isak Eriksson Kentzer ja Hammarstierna eivät ole sama henkilö ja sen jälkeen, ettei Isak Erikssonin äiti olisi Hammarstierna.

Olisi ennemminkin sattuma, että samaan aikaan olisi ollut kaksi ylioppilas Isak Erikssonia, joista toisesta ei löydy muuta kuin tuomiokirjamerkintä ja yhteys Äijälän tilaan. Toisesta ei löydy muuta kuin yliopilasmerkintä. Minne muualle he katosivat kuin lääninrahastoon ja Karkun Järventaan tilalle viljely- ja kirjurintöihin. Pitää muistaa, että Isak Eriksson pystyi viljelemään suurta ratsutilaa ilman lampuodin apua. Sellainen olisi mahdollista uskelalaisen rusthollarin pojalle.

Ramsay mainitsee Gräsan Annan toisesta puolisosta "Anna, lefde omgift med skepphöfvidsmannen Henrik Jönsson, som nu äfven skref sig till Gräsa, ehuru han själf egde en frälsegård, Ekekulla i Bjärnå (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=888372)." Jo vuonna 1601 Ekekullassa mainitaan Henrik Jönsson till Gräsan lampuoti.

Ekekullalla oli omistusyhteys Perniön Mälkkilään, johon liittyi Slangin ja Muurlan suku. (http://www.genealogia.fi/genos/8/8_116.htm) Ekekullan omistajana mainitaan ennen Bengt Henrikssonia? ja Henrik Jönssonia Margareta, joka oli Rasmus Jönsson till Mälkilän leski.

Erik Jakobsson oli korkea-aatelisen uskottu vouti. Hän itse tai puolisonsa voi aivan hyvin olla aatelinen, jollaista nimikettä Erik Jakobssonista oikeuden pöytäkirjassa käytettiin, mutta ei (veli)puolensa pojasta Thomas Simonssonista.

[Benedictus]

Isak Eriksson Evert Feuhtingin kirjuri.

JOS lähtökohdaksi otettaan, että olisi kaksi Isak Erikssonia, niin mahdollisuus, sttä Ilonuksen poika on toinen pitää huomioida, sillä Ilonus perheen kautta yhteys Hammarstiernoihin olisi suora ja ikä sopisi paremmin.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Eriksson löytyy melko varmasti Veromestari Evert Feuhtingin taloudesta kirjurina, ajallisesti ajatellen isak Erikssson Hammarstierna sopisi tähän työhön, koska mainitaan hoitelemassa asioita pitkin maakuntaa.

Isak Eriksson Kentzer olisi tullut suoraan koulun penkiltä vaativaan työhön.


Isak Eriksson (Kentzer) mainitaan tuomiokirjassa ylioppilaaksi vuonna 1673. Voidaan olettaa, että hän eikä Isak Eriksson Hammarstierna koskaan ole opiskellut Turun Akatemiassa. Siitä olisi todennäköisesti jäänyt merkintä konsistorin pöytäkirjaan. Ylioppilasura oli jäänyt ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Tiedetään, että Isak Kentzer oli suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1673 tai sitä aikaisemmin, aivan kuten Isak Hammarstiernan tiedetään tehneen vain viisi vuotta aikaisemmin vuonna 1668.

Toistaiseksi ei ole löytynyt riittävää perustetta, että Isak Kentzer ja Isak Hammarstierna olisivat eri henkilö. Evert Feuchtingin taloudessa mainitaan kirjuri Isak Eriksson samaan aikaan, kun Isak Eriksson oli Uskelan Äijälän isäntänä. Ongelma tällaisessa tuplakirjauksessa oli, että henkivero maksettiin kahteen kertaan. Kumpi oli Isak Erikssonille moraalisesti vaikeampi järjestelytehtävä, hankkia Äijälälle näennäinen isäntä, josta hän joka tapauksessa maksaisi veron, vai antaa Evert Feuchtingin maksaa vero toiseen kertaan? Isak Eriksson myi Äijälän Isak Erikssonin tarinan kannalta juuri oikeaan aikaan vuonna 1678 ja kaiken lisäksi Gustaf Pihlille, jonka sisko? oli papin puolisona Karkussa.

Tiedetään, että Mauritz Hornin voudin Erik Jakobssonin "pojat" kävivät Turussa koulua, eli todennäköisesti Turun katedraalikoulua. Voidaan olettaa, että toinen tai kolmas pojista oli Isak Eriksson. Pitkään Turussa asunut Isak Eriksson kävisi turkulaisesta vuonna 1668, jolloin hänestä ei ole merkintää Uskelassa. Erik Jakobssonin puoliso, eli todennäköisesti juuri Lisbet, haudataan vuonna 1654. Näin ollen Isak Eriksson olisi vuonna 1668 ollut vähintään 14-vuotias. Voisi kuitenkin olettaa, että hän oli vanhempi ja siten merkitty Äijälän henkikirjaan viimeistään 1660-luvun lopussa, ellei hän asunut muualla, kuten Turussa.

Äijälän Erik Jakobsson oli hukassa ennen 1630-luvun loppua. Silloin hän oli oletettavasti ohittanut 25 vuoden iän.

Ramsay mainitsee Erikin työnantajasta Mauritz Hornista seuraavaa.

Mauritz Kristersson Horn (tab. II), till
Kärkis i Karuna kapellsocken, sarnt till Juva i
Halikko socken. Deltog i ryska kriget och har
1616 i Viborg på väg till Ryssland kvitterat bly
(11). Fänrik vid Olof Dufvas kompani 1624
(12). Bevistade kriget i Tyskland såsom
ryttmästare för finska ryttare. Afsked 1636,
utnämnd till assessor i Åbo hofrätt 16361«/7 (6).
Bar 1634 vid konung Gustaf Adolfs begrafning
Norra Finlands fana.

Ramsay kertoo Johan Bengtsson Hammarstjernasta seuraavaa.

Johan Benktsson, adlad Hammarstjerna
(tab. II). Egde Sjöskog i Helsinge och Gräsa i
Esbo socken. Fänrik vid Viborgs läns kav.
reg:te 1634 (4). Adlad 1642 n eftersom han hade
gamla bref på frälsestånd. Var löjtnant 1649 /6,
då han blef utkommenderad till Tyskland.
Deltog 1671 bland adeln i landskapsmötet i
Helsingfors; — † 1680 2/3, begrafven i Esbo kyrka.
— Gift med.....

Eihän se aivan mahdotonta olisi, että Erik Jakobsson olisi ollut Mauritz Hornin mukana sodassa, ennen vuotta 1636, ja tavannut niissä yhteyksissä Johan Hammarstjernan siskon. Katselmusluetteloista voisi löytyä Erik Jakobssonin nimi.

[Jari Latva-Rasku]

Isak Eriksson Evert Feuhtingin kirjuri.

JOS lähtökohdaksi otettaan, että olisi kaksi Isak Erikssonia, niin mahdollisuus, sttä Ilonuksen poika on toinen pitää huomioida, sillä Ilonus perheen kautta yhteys Hammarstiernoihin olisi suora ja ikä sopisi paremmin.

Ei voi kuin toivoa, että yllätyksiä löytyy. Aihetodisteita Isak Erikssonin alkuperästä on vaikka miten paljon, mutta varsinaisia eri henkilöitä yhdistäviä todisteita puuttuu. Vaikka Erik oli varsin tavallinen nimi, yhdistettynä Isakiin niitä on 1600-luvulla tullut vastaan melko vähän, ja useimmiten säätyläisiin liittyen.

[Benedictus]

Iisakki on sama kuin Fychtingin kirjuri. Aika käy hienosti yhteen, koska hänestä tuli Fychtingin kirjuri 1674 eli oli kirjattuna Turun manttaaliluetteloon Fychtingin talouteen alkuvuodesta 1675.

24.2.1657 käräjillä oli maininta, että kihlakunnantuomari Arfwed Mattsson yhdessä lensmanni Thomas Claessonin kanssa suorittavat pesänjaon edesmenneen herra Henrikin perillisten Salossa ja Erich Jacobssonin välillä.
-tuossa on pesänjako?


Halikon ja Uskelan käräjät 27-28.7.1655
Sveno Kaliander moittii edesmenneen Wallborg Matsintyttären Salosta perintöosaa, jonka Erich Jacobsson on saanut
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783380 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=fyQE1Msu3UuoogG4zdHjguhn24-cPdAIKmpJh4tsipGopzu8U8BilsFcU-YUIN21e2cGBG0RSeA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3783380)

Marttilan käräjät 3-4.2.1657
> Kihlakunnantuomari Gustaf Grass ostanut niityn lainlukija Arfwed
> Matssonilta, jonka tämä on hankkinut edesmenneen Salon kappalaisen
> Herra Henrikin siskolta Agnis Simonsdotterilta (onko perässä sukunimi
> vai paikka? Kauholma?)
> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783443 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=fyQE1Msu3UuoogG4zdHjguhn24-cPdAIKmpJh4tsipGopzu8U8BilsFcU-YUIN21e2cGBG0RSeA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3783443)
TILA ON KAUKELMA JA AGNIS SIMONSDR OLI ISÄNNÄN MICHEL LARSSONIN 2 VAIMO, SILLÄ POIKA PUOLI SIMO MICHELSSON PERI ISÄN, SIMON VAIMO OLI TOSINGERTRUD HENRIKSDR ELI VOI OLLA HERRA HENRIKIN TYTÄR.

Sveno Kaliander ilmoittaa, että edesmenneen Salon kappalaisen Herra Henrikin edesmenneen lesken Wallborg Matsdotterin perintö on Erich Jacobssonin (i Äijälä) hallussa, johon sukulaiset eivät luota ja on päätetty inventoida perintö uudestaan tai jotain sellaista. JUTTU JATKUU. Kihlakunnantuomari Magnus Rålambstiernan mukaan Erich Jacobssonin hallussa pitämä maatila ja siihen kuuluva irtaimisto on uudelleen inventoitava. Sekä vaimo Walborgin pojan Jacob Jacobssonin tai edesmenneen Herra Herikin ja edesmenneen Walborgin sukulaiset & siskokset tulee tehdä vaade Erich Jacobssonille.
> http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783363 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=fyQE1Msu3UuoogG4zdHjguhn24-cPdAIKmpJh4tsipGopzu8U8BilsFcU-YUIN21e2cGBG0RSeA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3783363)

[Jari Latva-Rasku]

Henricus Simonis Skallen sisko oli siis Uskelan Muurlan? Kaukelman emäntä, vaikka niittykauppoja käsiteltiin Marttilan käräjillä. Äitipuoli Agnis Simonsdotter näkyy Kaukelmassa vuosina 1634-35.

Erik Jakobsson oli Jakob Thomassonin perillisenä perinyt Äijälästä 1/4 ja saanut lisää osuuksia velkansa vastineeksi. Koska voi olettaa, että veljenpojalla Thomas Simonssonilla ei ollut mahdollisuutta maksaa muiden sisarusten perintöosuuksia, voisi arvata, että Erik Jakobsson on lunastanut heidän osuutensa, tai jättänyt lunastamatta. Poriin muuttanut Olof Jakobsson oli saanut pesästä "jotain", joten ainakin kahden siskon ½-osuus oli jotenkin maksettava. Toinen sisko ilmeisesti oli naapuritilan Kantorin leskiemäntä, mikä rappeutunut tila tuli Thomas Simonssonin haltuun.

Äijälän perintöön liittyvä kiista on merkillinen. Merkittävä turkulainen asianajaja Sveno Kaliander moittii, että Erik Jakobssonilla oli hallussaan muille kuuluvaa perintöä. Kuitenkaan ei perustella, miten perintöoikeus muodostuu eli kuka olisi perimässä ketä. Kihlakunnantuomari vahvistaa, että Äijälä olisi uudelleen inventoitava ja "antingen hustru Valborgs son Jacob Jacobsson eller sal Her Henrichs och sal hustru Walborgs släkt, syskon" tulisi tehdä vaade Erik Jakobssonille. Näin ollen Jakob Thomassonin perillisten osuudet olisi jo selvitetty ja vaikuttaa, että eniten saatavaa olisi Valborg Mattsdotterilla. Hän tosin oli Henricus Skallen leski ja perijä...

[Benedictus]

Toi pesänselvitys on kyllä oikea salapoliisityö kohde.

Eräs vaihtoehto on olemassa:
1. Jacob thomassonin 1. vaimo oli Henrik Simonsson Skallen sisar, sillä poikansa oli Simon Jacobsson mahdollisesti isoisän mukaan.

Oliisko niin, että Äijälä oli Henrikin isän Simon omaisuutta, joka annettiin Henrikille ja sisarelle yhteisesti sisaren naidessa Jacob Thomassonin.

Tällöin Henrikin osuus oli tilassa kiinni ja kun tila meni Erik Jacobssonille Thomas Simonssonin ja isänsä Simon Jacobssonin veloista, siirtyi perintöosa myöskin Erikille.

Valborg Matsdotter voinee olla Mäenalan Crister Mattsonin sisar, sillä tuo Thomas Simonssonin frändse selittyisi, että Thomaksen enon Henrik Skallen vaimon Valborg Matsdotterin veli olisi kai vielä frände.

Valborgin poika Jacob Jacobsson ei tuon mukaan voinut vaatia perintöä, sillä kyse oli kuitenkin isäpuolen perinnöstä.

Toinen perijä olisi voinut olla Kaukelman emäntä, siis Henrikin sisar.

Tunnetun tuomarin palkakus viittaisi, että takana olisi voinut olla juuri Henrik Skallen vaimon oletettu veli tai veljet eli Crister Mattsson Melartopaeus ym. koska näyttäisi ilmeiseltä ettei Henrik Skallella ollut lapsia tai he olivat jo saaneet perintönsä Henrikin 1. avion jälkeen.

Isak Eriksson Kentzer joutui myymään Äijälän isänsä velkojen takia. Olisiko Erik kuitenkin joutunut maksamaan Valborg Matdotterin ja Henrikin perillisille velalla ?

[Benedictus]

Eräs ajatus lisäys vielä:
Isak Eriksson peri Äijälän eivätkä veljensä.

Jos Erik Jacobsson on lainannut rahaa vaimonsa sukulaisilta Äijälää vastaan, niin silloin tila on annettu tämän vaimon pojalle.

Mielestäni ei ole aivan varmaa, että veljeksillä on sama äiti.

[Benedictus]

Halikon ja Uskelan käräjät 5-7.6.1653
Asetettiin joukko miehiä sovittelemaan raha-asiaa majuri Johan Christerssonin (till Wyborg) ja Erich Jacobsson (i Äijälä) välillä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783277 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=gmmpf58i_U64f-RI666Zxij_z2EZPtAI5K8D22tAiG1Ftyv5PXkh6fCoL5-0Lw8GECcArT0pJCA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3783277)

Onkohan tuossa mitään selvitystä, mikä tuo rahajuttu oli. Nimittäin Moision Jöns Michelssonin 2.vaimo oli karin Kurjala Hans Viborgin efterleverska. Tämä on luultavasti Brita Jönsdotterin äiti.


Perniön käräjät 10-11.6.1653
Thomas Simonsson (i Äijälä) ja uskotut miehet jakavat pesän edesmenneen Lars Hinderssonin (i Poijoby) jälkeen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783282 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=gmmpf58i_U64f-RI666Zxij_z2EZPtAI5K8D22tAiG1Ftyv5PXkh6fCoL5-0Lw8GECcArT0pJCA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3783282)

en oikein saanut selvää olisiko tuo Lars Hindersson yksi noista Henrik Jönssonin lapsista Pojobyhän oli Jöns Larssonin kylä.
Miksi jakajana on Erikin veljenpoika?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895716 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=gmmpf58i_U64f-RI666Zxij_z2EZPtAI5K8D22tAiG1Ftyv5PXkh6fCoL5-0Lw8GECcArT0pJCA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d895716)

Vaikuttaisi, että Simon Jacobssonin vaimo voisi olla Pojobystä?

[Jari Latva-Rasku]

Perniön käräjät 10-11.6.1653
Thomas Simonsson (i Äijälä) ja uskotut miehet jakavat pesän edesmenneen Lars Hinderssonin (i Poijoby) jälkeen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783282 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=gmmpf58i_U64f-RI666Zxij_z2EZPtAI5K8D22tAiG1Ftyv5PXkh6fCoL5-0Lw8GECcArT0pJCA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3783282)

en oikein saanut selvää olisiko tuo Lars Hindersson yksi noista Henrik Jönssonin lapsista Pojobyhän oli Jöns Larssonin kylä.
Miksi jakajana on Erikin veljenpoika?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895716 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=gmmpf58i_U64f-RI666Zxij_z2EZPtAI5K8D22tAiG1Ftyv5PXkh6fCoL5-0Lw8GECcArT0pJCA.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d895716)

Vaikuttaisi, että Simon Jacobssonin vaimo voisi olla Pojobystä?


Tässä ketjussa on aikaisemmin perusteltu, että voi olettaa, että Thomas Simonssonin äiti voisi olla Lars Hindersonin sisko, eli Thomas Simonsson->Margeta Henriksdotter->Henrik Johansson till Valkjärvi->Anna Olofsdotter->Olof Hansson till Muurla. Äijälän talot olivat aikoinaan osa Muurlan rälssiä.

Jully Ramsay:

Tab. II.

Olof Hansson i Muurla (tab. III). Länsman.
Det heter i Finlands Sölfskatteregister 1571
,,01of Hansson, adelsman, besitter själf, hafver
bekommit frihet och frälse af kunglig majestät
var allernàdigaste herre" (3). Uppförd i adlig
rusttjänstlängd 1556, 1562, 1566 (2). — Gift l:o
med Brita Jönsdotter, dotter af Jöns Mickelsson
af adl. Kurjala-släkten; — 2:o med Brita
Håkansdotter, dotter af Håkan Tidemansson (Slang,
n:r 91), och Valborg Fleming (n:r 4). Brita
Håkansdotter lefde enka, „blef till dödedag på
Muurla gård" (4).

Barn:

1. Anna Olofsdotter, gift med Jöns
Larsson, en bonde i Pojoby, Bjärnå socken. Deras
son, Henrik Johansson i Valkjärvi, kärade 1625
om arfgods efter sin moder (4).

Tuskin Erik Jakobsson oli veljeään vaatimattomamman avioliiton solminut. Erik oli "välboren", mutta veljenpoikaa Thomas Simonssonia ei sellaiseksi kutsuttu. Nimestä Astrenius päätellen Erikin 1. puoliso olisi voinut olla samoista piireistä kuin veljensä Simonin, tai vaikkapa niihin mahdollisesti liittynyt Hammarstjerma.

Hammarstjerna.

Frälsesläkt i Nyland. Grundade sitt adelskap på Johan Markussons
sköldebref af 1578 6/n (se Johan Markussons släkt), samt vann
introduktion på svenska riddarhuset 1642, under n:r 278. Utgången på
svärdssidan 1680.

Tab. I.

Henrik Henriksson,

skref sig till Gräsa i Esbo
socken, sannolikt hans
hustrus arf gods; — † före 1600 då hans hustru,
Anna (1), lefde omgift med
skepphöfvidsmannen Henrik Jönsson, som nu äfven skref sig till
Gräsa, ehuru han själf egde en frälsegård,
Ekekulla i Bjärnå (2).

Barn:

Mårten Henriksson, till Gräsa, lefde 1612 (3).
Benkt Henriksson, till Sjöskog i Helsinge
socken. Tab. II.

Onkohan mahdollista sulkea pois mahdollisuus, että skepphöfvidsmannen Henrik Jönsson ei ole sama kuin Henrik Johansson i Valkjärvi?

[Benedictus]

Lainaus Muurlan suvun juuria ketjusta.

Impola on arvellut, että Johan Larsson olisi ollut Olof Larssonin veli Perniön Pohjankylässä (Impola 2011, 318-319). Lars niminen henkilö löytyy lisäksi samasta kylästä 1500-luvun alkupuolelta. Oletan, että kyseessä ovat Jacob Olsson Spåran isä Olof ja setä Jöns. Koskissa ja myllyissä näyttäisi olleen perheen keskeinen tulolähde: Helgö, Juva ja Vierunkoski.
Anu Johansson

Yllä oleva on kiinnostava, sillä vouti Erik Jacobsson Äijälästä, oli keskeinen henkilö, kunb Mauritz Horn osti Spåra suvulta Moision Säterin.

Voidaan kysyä, oliko Erikin valinta asiaa hoitamaan myös Spåra suvun tahdon mukainen. Jos Erikillä oli sukusuhde Jöns Larssoniin ja siten Spåriin, niin hänen asemansa oli sopiva kummallekin osapuolelle.

Evert Feuhting kuoli 1682 ollen 41 vuotias eli oli syntynyt 1642?Voidaan olettaa, että olisi syntynyt suomessa Feuhting -sukuisen miehen poikana.

Kiinnostavaa on, että poikansa Carl käräjöi äitipuolensa mieheltä perintöjään, joihin kuului tiloja Mälkkilässä.

Tätä käräjäkirjaa en ole vielä löytänyt, vaikka sen tänne laitoin aikoinaan.
Voisivatko tilat olla Evert Fuhtingin äidin peruja ja siten yhdysside Isakin ja Evertin välillä.

Laitilan käräjät 16.–17.1.1685 f. 738v, Laitilan käräjät 26.–27.1.1686 f. 782 (Sahl: Arrendatorens Gustaf Erichssons efterlefwerska dygdesamme hustro Margretha Höijer); KA mf. ES 1748 (cc 8) Halikon ja Uskelan käräjät 22.7.1679 f. 74 (Arendatoren Gustaff Ericksson å sin Broders Arend:s Erick Erickssons wägna); KA mf. ES 1750 (cc 12) Kemiön käräjät 25.–26.9.1684 f. 204v (Arendat: Wälbet:de Erich Ersson gaaf tillkena huru såsom dess Fader Sal. Erich Olsson A:o 1659 ...), Perniön käräjät 20.–21.10.1684 f. 239 (Då gaaf Arendatoren Wälbet:de Erich Erson tillkenna, huruledes dess Moder Dygdesamme Matrona hustru Carin Erichssdotter ...),

Huomattavaa, että David Pihl oli juuri Antskogin ruukin pappina.

Heitän ajatuksen, voisiko Karin Eriksdotter Pihl, (puoliso oli ruotsalainen), Erik Jacobssonin vaimo ja Evert Feughtingin äiti olla sisaruksia.Tämä vaihtoehto yhdistäisi kaikki palaset.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1288951

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315889

Erik Bengtsson mainmittiin jossain Vartsalan voutina.

[Jari Latva-Rasku]

Lainaus Muurlan suvun juuria ketjusta.

Impola on arvellut, että Johan Larsson olisi ollut Olof Larssonin veli Perniön Pohjankylässä (Impola 2011, 318-319). Lars niminen henkilö löytyy lisäksi samasta kylästä 1500-luvun alkupuolelta. Oletan, että kyseessä ovat Jacob Olsson Spåran isä Olof ja setä Jöns. Koskissa ja myllyissä näyttäisi olleen perheen keskeinen tulolähde: Helgö, Juva ja Vierunkoski.
Anu Johansson

Yllä oleva on kiinnostava, sillä vouti Erik Jacobsson Äijälästä, oli keskeinen henkilö, kunb Mauritz Horn osti Spåra suvulta Moision Säterin.

Voidaan kysyä, oliko Erikin valinta asiaa hoitamaan myös Spåra suvun tahdon mukainen. Jos Erikillä oli sukusuhde Jöns Larssoniin ja siten Spåriin, niin hänen asemansa oli sopiva kummallekin osapuolelle.

Evert Feuhting kuoli 1682 ollen 41 vuotias eli oli syntynyt 1642?Voidaan olettaa, että olisi syntynyt suomessa Feuhting -sukuisen miehen poikana.

Kiinnostavaa on, että poikansa Carl käräjöi äitipuolensa mieheltä perintöjään, joihin kuului tiloja Mälkkilässä.

Tätä käräjäkirjaa en ole vielä löytänyt, vaikka sen tänne laitoin aikoinaan.
Voisivatko tilat olla Evert Fuhtingin äidin peruja ja siten yhdysside Isakin ja Evertin välillä.

Laitilan käräjät 16.–17.1.1685 f. 738v, Laitilan käräjät 26.–27.1.1686 f. 782 (Sahl: Arrendatorens Gustaf Erichssons efterlefwerska dygdesamme hustro Margretha Höijer); KA mf. ES 1748 (cc 8) Halikon ja Uskelan käräjät 22.7.1679 f. 74 (Arendatoren Gustaff Ericksson å sin Broders Arend:s Erick Erickssons wägna); KA mf. ES 1750 (cc 12) Kemiön käräjät 25.–26.9.1684 f. 204v (Arendat: Wälbet:de Erich Ersson gaaf tillkena huru såsom dess Fader Sal. Erich Olsson A:o 1659 ...), Perniön käräjät 20.–21.10.1684 f. 239 (Då gaaf Arendatoren Wälbet:de Erich Erson tillkenna, huruledes dess Moder Dygdesamme Matrona hustru Carin Erichssdotter ...),

Huomattavaa, että David Pihl oli juuri Antskogin ruukin pappina.

Heitän ajatuksen, voisiko Karin Eriksdotter Pihl, (puoliso oli ruotsalainen), Erik Jacobssonin vaimo ja Evert Feughtingin äiti olla sisaruksia.Tämä vaihtoehto yhdistäisi kaikki palaset.

Erik Jakobssonin äiti näkyy Piintilässä vielä 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa. Erik Jakobsson on siis syntuynyt varhaisintaan seuraavan vuosikymmenen alussa. Isak Eriksson oli syntynyt ennen tai jälkeen vuoden 1650, eli Erik oli silloin jo lähemmäs 40-vuotias. Isakin veljillä on siis voinut olla eri äiti kuin Isakilla.

Erik Jakobssonin veljenpoika Thomas Simonsson mainitaan ensimmäisen kerran Äijälän henkikirjassa vuonna 1639 eli samana vuonna, kun Erik Jakobsson oli Kärjen tilalla Mauritz Hornin "skaffarena". Thomas saa puolison Britan noin vuonna 1645. Erik Jakobsson on voinut olla yli 10 vuotta veljenpoikaansa vanhempi ja Thomas syntyi viimeistään 1620-luvun puolivälissä. Simon ja Erik Jakobssonilla oli siis eri äiti, sillä Simon Jakobsson oli ehkä syntynyt viimeistään 1600-luvun alkaessa.

Erik Jakobsson oli kymmeniä vuosia Evert Feuchtingia vanhempi. On mahdollista, että Feuchting olisi vain viitisen vuotta Isak Erikssonia vanhempi.

Erik Jakobsson oli "välboren", mutta Thomas Simonsson ei, vaikka Thomaksen äiti ilmeisesti oli Muurlan rälssisuvun perniöläistä maatiaishaaraa. Erik Jakobssonin äiti on voinut olla puoliaatelisen tytär, ainakin suuren aikaisin perustetun Piintilän rusthollin tytär. Isak Eriksson oli Evert Feuchtingin kirjuri. Evertin poika Carl seurasi kirjurintöissä Isakin jäljillä, mutta astetta haastavammissa tehtävissä, mikä sopii Feuchtingin pojalle. Isak myi Äijälän Gustaf Pihlille.

Erik Jakobssonin työnantajan Mauritz Hornin vuosina 1638 ja 1639 kuolleet veljet Carl Ja Gustaf olivat Vartsalan herroja. Erikin rekrytoinnille viimeistään vuonna 1639 ei olisi ollut haitaksi, jos hänen puolisonsa olisi ollut Vartsalan voudin tytär. Muitakin vaihtoehtoja on silti aivan liikaa tarjolla.

[Jari Latva-Rasku]

Erik Jakobssonin työnantajan Mauritz Hornin vuosina 1638 ja 1639 kuolleet veljet Carl Ja Gustaf olivat Vartsalan herroja. Erikin rekrytoinnille viimeistään vuonna 1639 ei olisi ollut haitaksi, jos hänen puolisonsa olisi ollut Vartsalan voudin tytär. Muitakin vaihtoehtoja on silti aivan liikaa tarjolla.

Hornit omistivat tietenkin Paimion Vartsalon, johon liittyi Paimion Meltola.

[Jari Latva-Rasku]

Hornit omistivat tietenkin Paimion Vartsalon, johon liittyi Paimion Meltola.

Halikon Melkolan Henrik Markussonia on nimi-, paikka- ja aikayhteydestä päätellen sovitettu samaksi kuin Halikon Piintilän Henrik Markusson, joka oli Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin isoisä. Mitään säätyestettä tällaiselle ei olisi. Dönsby-sukuun kuuluneelle Melkolan Henrik Markussonin enolle Måns Henrikssonille läänitettiin vuonna 1567 Paimion Meltola. Yhteydet ovat loputtomat.

[Jari Latva-Rasku]

3587 (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=3587)

Biskop Kort i Åbo ger åt Anders Bitz uti Halikko härad (och Uskela socken) belägna Äijälä och Böle gods, vilka biskopen köpt av sin svåger Olof Drake.

Original på pergament, med tämligen välbehållna signet (det första och sista se FMS n:o 20 och 222), svenska riksarkivet. Arwidssons Handlingar, V n:o 38.Viborg 1 mars 1475.

Wij Koorth, met Gudz nadh biscop j Abo, kennomps met thetta waarth opnæ breff, at wij met waræ næstæ frændræ rade, samtykkiæ och godwiliæ haffwom vnth, giffwit och bebreffwadh thenne breffwisare Anders Bidz ij godz liggiandis j Halko hærede, hetandis Æyælæ och Böle, hwilkæn godz wij köptom aff waar swagher Olaff Draka, som han retteliga ærffpt hafde epther waræ kære systher Birgittæ Henricx dotther, som hans hustrv war, Gudh hennes siæl nadhe. Thy affhendom wij forscriffna godz vndan oss och warom ærffwingiom och tilegnom for:de Anders Bidz och hans arffwom til æwerdeligæ æghæ met allom tillagom. Til mere wissæ, tygillse och witnidz bördh lathom wij hengiæ waarth secret nidan widh thetta breff och bidiom wælbornæ men och ærligæ herrer Eric Axelsson, Greger Mattisson, Laurens Axelsson, riddaræ, och Jösse Olaffson aa wapn at hengiæ theris jncigle met waart secreth nidan widh thetta breff, som giffwidh och scriffwid ær j Wiborgh aarom epter herrens bördh tusande fyra hundrade siwthighi och fæm, pa odensdagen fore sunnedaghen Letare etc.

Äijälä vaikuttaisi jo ainakin 1500-luvun puolivälissä olleen sukutila, vaikka se oli välillä merkitty Muurlan rälssiin kuuluvaksi. Omistajat voisivat olla aatelisten omistajasukujen jälkeläisiä. Voivathan omistajat olla myös Muurlan sukua. Yllä mainittu kaupanvahvistaja Erik Axelsson voisi olla Ruotsin unioninaikainen hallitsija Erik Axelsson Tott, kuten Laurens Axelsson olisi myös Tott. Greger Mattisson voisi olla Lillie.

[Benedictus]

Halikon käräjät 20.2.1638
Mainitaan ensimmäisen kerran Herra Mauritz Christerssonin (till Kerkis) tienare Erich Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786243 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786243)
Halikon käräjät 1.6.1638
Nimetään miehet jakamaan perintö Erich Jacobssonin (Her Moritz Horns skrifware) ja Marcus Hendersson (i Pindelä) välillä koskien äidin perintöä. Nimetyt miehet ovat lainlukija Johan Jacobsson, Jacob i Lydöö ja Sigfrid Påålsson (i Äijälä).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786283 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786283)

Muurlan käräjät 4.6.1638
Mukana jutussa herra Moritz Christerssonin (till Kerkis) kirjuri Erich Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786284 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786284)

Halikon käräjät 4-5.10.1639
Leski Karin Mickelsdotter jakaa miehensä Mats Hinderssonin perintöjä. He olivat lapsettomia ja perinnönsaajina Matsin veli Markus Hindersson ja sisarenpoika Erich Jacobsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786436 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786436)

Halikon käräjät 6-7.6.1642
Simon Jacobsson (i Äijälä) riitelee naapurinsa Sigfrid Pakuisen kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786612 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786612)

[Jari Latva-Rasku]

Halikon käräjät 20.2.1638
Mainitaan ensimmäisen kerran Herra Mauritz Christerssonin (till Kerkis) tienare Erich Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786243 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786243)
Halikon käräjät 1.6.1638
Nimetään miehet jakamaan perintö Erich Jacobssonin (Her Moritz Horns skrifware) ja Marcus Hendersson (i Pindelä) välillä koskien äidin perintöä. Nimetyt miehet ovat lainlukija Johan Jacobsson, Jacob i Lydöö ja Sigfrid Påålsson (i Äijälä).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786283 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786283)

Muurlan käräjät 4.6.1638
Mukana jutussa herra Moritz Christerssonin (till Kerkis) kirjuri Erich Jacobsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786284 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786284)

Halikon käräjät 4-5.10.1639
Leski Karin Mickelsdotter jakaa miehensä Mats Hinderssonin perintöjä. He olivat lapsettomia ja perinnönsaajina Matsin veli Markus Hindersson ja sisarenpoika Erich Jacobsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786436 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786436)

Halikon käräjät 6-7.6.1642
Simon Jacobsson (i Äijälä) riitelee naapurinsa Sigfrid Pakuisen kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786612 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=SBAijq2WdUa-z8OX2u6X8xAjVB_mP9AIAy1WHQzW5OG6W1h7v1bBlxKx3djr46 XSSWOFj2-jUuM.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d3786612)


Voisi olla mahdollista, että Piintilän Matts Henrikssonilla oli eri äiti kuin muilla sisaruksilla Markuksella ja Margetalla, koska Mattsia ei mainita äidin perinnönjaossa. Matts voisi myös olla silloin jo kuollut.

Sigfrid Pakuinen oli sama kuin Sigfrid Påhlsson.

Kuka oikein oli Jacob i Lydöö? Voisiko Lydöö olla Virossa, jossa on sellainen tila? Joka tapauksessa edunvalvojat oli valittu edustamaan perinnönsaajien etuja. He olivat puolueettomia tai jomman kumman edustajia. On mielenkiintoista, että lainlukija oli vaivaitunut jakohommiin.

Erik Jakobsson oli vuoden 1638 alussa Mauritz Hornin palvelija. Hän olisi voinut olla vastaavissa tehtävissä Hornin mukana sodassa.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350106

Ylläolevan perusteella Mats Henriksson lienee jo kuollut ennen 1634, sillä mainitaan vain Markus perheineen ja että Måken rider, eli Markuksen vävy kait.

Matsin vaimoa ei mainita, joka kuitenkin jakaa perintöjä 1639. Oli myös kolmas veli, jota ei liioin mainita, eli vaikuttaisi, että oli eri äidit.

3. veli on nyt jossain mustassa aukossa. ja löytäminen ottaa aikaa .

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1350106

Ylläolevan perusteella Mats Henriksson lienee jo kuollut ennen 1634, sillä mainitaan vain Markus perheineen ja että Måken rider, eli Markuksen vävy kait.

Matsin vaimoa ei mainita, joka kuitenkin jakaa perintöjä 1639. Oli myös kolmas veli, jota ei liioin mainita, eli vaikuttaisi, että oli eri äidit.

3. veli on nyt jossain mustassa aukossa. ja löytäminen ottaa aikaa .

Näyttäisi, että Matts Henriksson merkittiin henkikirjaan vielä vuonna 1638, mutta Piintilän omistajana olisi ollut Markus Henriksson jo vuodesta 1635. Matts Henriksson lienee kuollut vuoden 1638 aikana.

[Jari Latva-Rasku]

Voidaan siis olettaa, että Piintilän Henrik Markussonin lapsia olivat ensimmäisestä avioliitosta ehkä ennen 1590 Simon? Henriksson ja Matts Henriksson. Piintilässä mainitaan tytär vuonna 1610, eli ilmeisesti Margeta Henriksdotter, josta tuli Äijälän Jakob Thomassonin puoliso. Perinnönjaosta päätellen toisesta avioliitosta viimeistään noin 1590 olivat peräisin Markus ja Margeta. Markus Henriksson maksoi Piintilän kymmenyksiä ensimmäisen kerran vuonna 1628 eli hän on voinut olla lapsista nuorin.

On epäselvää voisiko Piintilän Henrik Markusson olla Halikon Melkolan Dönsby-sukua. On myös arvausta voisiko Piintilän Markus Påhlsson olla patronyymiltaan tuntematon Margeta Henriksdotter till Dönsbyn puoliso. Joka tapauksessa Äijälän Erik Jakobssonista on oikeuden pöytäkirjassa käytetty nimikettä "välboren" eli aatelinen. Mikään ei viittaa, että Erikin isä Jakob Thomasson olisi aatelinen. Olisi hieman kaukaa haettua, että Erik Jakobssonia olisi kutsuttu aateliseksi 1. puolisonsa vuoksi tai, koska hän oli Mauritz Hornin palvelija, "skaffare", kirjuri ja lopulta muutakin kuin tilanvouti. Erik Jakobssonin täytyy olla aatelinen äitinsä kautta ja äidinhän tiedetään olleen Halikon Piintilän Margeta Henriksdotter. Sitä tuskin koskaan voi todistaa, mutta Piintilän Henrik Markusson todennäköisesti oli Dönsby-sukua ja Erik Jakobsson oli hieman enemmän etäserkku työnantajansa Mauritz Hornin puolisolle kuin Mauritz Hornille.

Tällaisen arvauksen jälkeen Erik Jakobssonin ehkä 1. puoliso Lisbeta voisi aivan hyvin olla, samalla tavalla kuin Piintilässä, puoliaatelista Muurlan rälssin Perniön Pojobyn maatiaishaaraa, aivan kuten veljensä Simonin puoliso.

[Jari Latva-Rasku]

Muistelisin, että Äijälän Erik Jakobssonilla oli jokin epäselvä raha-asia Johan Christersson till "Vyborgin" kanssa? Sellainen voisi liittyä niin työnantajaan Mauritz Horniin kuin Erik Jakobssoniin.

Johan Christersson oli Gyllenhierta. (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenhierta_nr_40)

Johan Christersson Gyllenhierta (son av Christer Nilsson, Tab. 2), till Hevonpää i Pemars socken och Paarskylä i Bjärnå socken samt Kalvsnäs och Majniemi i Kimito socken och Viborgs gård eller Frillans i Bjärnå socken, vilka han ärvde med hustrun. Ryttmästare för ett kompani nyvärvade ryttare 1632-08-18. Bevistade riksdagen 1634. Deltog i krig i Livland, Preussen och Polen, där han blev svårt sårad. Kallas 1651 major. Förde långvariga processer med sina anförvanter om arvgods och fick 1651-10-14 rätt att tillägna sig Pahkavuori säteri med Kaukelma i Uskela socken, Päisterpää i Sagu socken, en del av Gammelgård i Lampis socken, Söderby i Pojo socken och Brännboda i Kimito socken. Död 1662 i Stockholm, dit han rest för fortsatta arvstvister och begraven i Bjärnå kyrka, där hans vapen uppsattes. Gift 1620 med Margareta Frille i hennes 2:a gifte [gift 1:o omkr. 1613 med Henrik Göransson (Hufvudsköld (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Hufvudsk%C3%B6ld_nr_498)), död 1619], född omkr. 1590, död omkr. 1670, dotter av kvartermästaren Påvel Frille, av finsk uradel, och Carin Jakobsdotter Svärd av finsk uradel.

Johan Gyllenhiertan puoliso oli Påvel Frillen tytär Perniön Viborgista eli Frillansista.

Perniön Pojobyn Erik Olofssonin tyttären Kerstinin puoliso oli Frille Påvelsson, eli Ramsayn mukaan Muurlan suvusta:

Kerstin Eriksdotter, † 1603, gjorde kort
förut testamente, i hvilket hon gaf sin
morgongåfva, Frillans i Bjärnå, till sin son Pavel (9).

— Gift med Frilie Påvelsson, adelsman, till
Frillans eller Viborgs gård i Bjärnå socken, † c.
1580.

Erik Olofsson ja Anna Olofsdotter olivat Olof Hansson till Muurlan lapsia:

1. Anna Olofsdotter, gift med Jöns
Larsson, en bonde i Pojoby, Bjärnå socken. Deras
son, Henrik Johansson i Valkjärvi, kärade 1625
om arfgods efter sin moder (4).

Henrik Göransson Hufvudsköldin poika Göran Henriksson sai haltuunsa 1650-luvulla Perniön Aitolahden (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895750), jonka ainakin vuoteen 1642 oli omistanut Perniön kappalainen Henricus Matthiae Bock (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=251).

Voisikohan ylioppilasmatrikkelissa Isak Kentzerin kohdalla mainittu "Isaaaci Erici käran till Johan Hendrichsson i Buckila" liittyä Perniön kappalaiseen Henrik Bockiin. On toki silti mahdollista, että aatelisten kanssa riidellyt Henricus Bock oli tavallinen pukki eikä aatelinen vastaava.

Voisiko tästä löytyä yhteys Äijälän Thomas Simonssonin ja Isak Erikssonin äitien välille?

[Jari Latva-Rasku]

Säätyjen välimaastossa hilluneen Isak Erikssonin sukutarinassa kaikki on mahdollista tai mahdotonta. Lopullisia vastauksia tuskin löytyy koskaan ja kirjat voisi aivan hyvin sulkea vahingossa tehtävää löydöstä odotellessa.

Isakin isoäiti voi olla peräisin Dönsby-suvuksi kutsutusta, koska Isakin isä oli "välboren" ja isoäidin isä ajallisen, paikallisen ja säädyllisen puoliaatelisen nimikaiman tytär. Vaihtoehtoja ei ole ilmennyt. Isakin serkun äiti voi olla peräisin Muurlan-suvuksi kutsutusta, koska serkku jakoi suvun perniöläisen jäsenen perintöä. Vaihtoehtoja ei ole ilmennyt. Isak Kentzer voi olla sama kuin Isak Hammrstiernaksi kutsuttu, koska oli aikalainen, ylioppilas ja nimikaima. Vaihtoehtoja ei ole ilmennyt.

Suku, jossa yhdistyvät avioliittojen kautta Dönsby, Muurla ja Hammarstierna on niin sanottu Kurjalan (http://runeberg.org/frfinl/0263.html) suku, eli ei kurjaa kummempaa.

Ei ole mitenkään mahdotonta, että Erik Jakobssonin 1. puoliso Lisbet olisi ollut pikkuserkkujen sukupiireistä puolisoksi tuotettu avioitumisen aikoihin aateloidun Johan Hammarstiernan sukututkimuksissa tuntematon sisko. Myös Isak Erikssonin puoliso Juliana olisi avioliittojen kautta samoista piireistä ja Isakin syy muuttaa Karkkuun olisi ollut ainoastaan avioituminen Julianan kanssa. Jos Isakin äiti olisi Hammarstierna, olisi mahdollista, että Isak olisi henkilökohtaisesti tuntenut Julianan ja hänen 1. puolisonsa Arvid Frisiuksen ennen avioitumistaan Julianan kanssa.

Jos paljastuu, että Erik Jakobssonin puoliso Lisbet oli Bengtsdotter, voi melkein lyödä vetoa, että Isak Erikssonin äiti oli Hammarstierna Espoon Olarinluomasta eli Gräsasta.

Yhteydet Feuchting ja Pihl-sukuun voisivat liittyä Isak Erikssonin 1. puolisoon, joka voisi olla peräisin Isakin talokaupoista päätellen Pihl-suvusta. Jos Äijälä myytiin halvalla hinnalla luotettavalle puolison veljelle tai serkulle, oli mahdollista ainakin yrittää pimittää osa kauppasummasta isänperintönä tulleilta velkojilta.

[Jari Latva-Rasku]

Poimin kesäpäivän ratoksi Jully Ramsayn sukutauluista oheisen koosteen. Kaikki koosteessa oleva on pelkkää oletusta. Ei silti ole mitenkään mahdotonta, etteikö Isak Erikssonin äiti voisi olla Johan Hammarstjernan sisko, tai muu lähisukulainen.

Turkulaisten porvareiden pojat kävivät jo hyvin varhaisina aikoina koulua Turussa. Edes uskelalaisen rälssivoudin pojille koulunkäynti Turussa ei ollut niin tavallista vielä 1600-luvun puolivälin jälkeisenä aikana. Isak Eriksson oli etuoikeutettu.

Isak Erikssonin todennäköinen isä Erik Jakobsson mainittiin aateliseksi "Välboren". Titteleiden käyttö oli ennen erittäin säädeltyä. Äijälä ei kuitenkaan ollut aatelistila, eikä myöskään rälssin alaisuudessa, muuta kuin hetken Muurlan yhteydessä 1600-luvun alussa. Erik Jakobsson ei ollut varallisuudeltaan köyhä eikä rikas. Elämänvaiheistaan päätellen hän oli ainakin henkisesti rikas.

Uskelan Muurlan Äijälä kuului aikoinaan Bitz-suvun edustajalle. Voisi olla todennäköisempää, että Äijälä säilyi mutkan kautta suvun talonpoikaisilla edustajilla sen sijaan, että Äijälä olisi ajautunut ulkopuolisten talonpoikien omistukseen. Vaikuttaisi, että Äijälä olisi ollut Isak Erikssonin isoisän isoisän omistuksessa jo ennen 1500-luvun puoltaväliä. Voisi olettaa, että Äijälän suvulla oli monia yhteyksiä Uskelan seudun puoliaateliseen vallasväkeen. Skalle ja Melartopaeus lienevät vain yksiä monista tähän asti selittämättömistä yhteyksistä.

[P-L H]

Hei

Tässä ketjussa on useasti mainittu Muurlan väkeä.
Kiskon Marttilan yksinäistalon isäntäluettelossa mainitaan

1540-1565 Olof Hansson af Muurla
1565-1614 Joakim Brandt vävy
1614-1652 Johan Brandt
1653-1670 Johan Brandt
1670–1690 Gustaf Grass pso Margareta De la Motte
1694 Kapteenin puustelliksi


Jos ei muuta paljastu niin ainakin se, että Olof Hanssonin vävy
oli Joakim Brandt.


t. Pirkko

[Kivipää]

Tuo tieto oli jo Ramsayn Brand- ja Muurla-sukujen tauluissa II.

http://runeberg.org/frfinl/0304.html

[Benedictus]

Uskelan Äijälän vouti Erik Jacobssonin vaimona mainitaan Elisabeth, jonka isännimeä ei tiedetä.

Latva-Raskun kommentin myötä esiin tulee eräs uusi Liisa, joka ajallisesti ja sosiaalisesti olisi sopiva.

Minkälaisen sukuverkon tämä Liisa loisi Isak Erikssonille, jos olisi tämän äiti?
Lainaus:
Tässä ketjussa on aikaisemmin käsitelty Henrik Hansson Stodiuksen ikätoveria lainlukija Hans Mårtensson Friisiä, jonka isä oli Hämeenkyrön kirkkoherra Mårten Friis. Hans Mårtensson on merkitty (Meri)maskun Karviaisten ja Killaisten sekä Loimaan (Loimijoki) Vuolteen (Voltis) tiloille. Ainakin Vuolteelle jäi Hansin jälkikasvua (Johan, Ifwar, Göstaff).

Hans Mårtenssonin sinetti oli tunnetusti samanlainen kuin Henrik Hanssonin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018827
Tila näyttää jaetun ja Göstaff Hansson saanut oman puoliskon.
1634 näkyy tytär Liisa, joka näkyy 1639 saakka.

Hämeenkyrön historia kertoo, että 1546 Mårten Friis lahjoitti kuningas Kustaalle omistamansa Danskilan tilan Maskusta saatuaan Hämenkyrön kirkkoherranpaikan. Lahjan todistajina olivat Turun piispa ja joukko Suomen huomattavimpia aatelismiehiä.

Onkohan Hans Mårtenssonin puolisosta mitään tietoa?

[Jari Latva-Rasku]

Onkohan Hans Mårtenssonin puolisosta mitään tietoa?

Jos Karviainen ja Killainen periytyi Hans Mårtenssonin vanhempien puolelta, olisiko Vuolle periytynyt puolison puolelta? Siitä ei kuitenkaan ole viitteitä. Vuolle vaikuttaisi olleen maakirjojen alusta talonpoikaistila, joka läänitettiin vasta Hans Mårtenssonin jälkeläisten aikoihin. Loimaa oli ja on edullinen maatalalouden harjoittamispaikka, jossa paremmistakin piireistä tulleet saivat riittävästi särvintä myös katovuosina.

Vuolteen osaa kutsuttiin "puustelliksi". Hans Mårtensson on voinut kaapata Vuolteen palkkatilan lainlukemisen ja voudintöiden palkanjatkeeksi.

Karkun Rainiossa oli 1600-luvun alussa Mats Sigfridsson, aivan kuten Vuolteella. Se on todennäköisesti sattumaa. Me emme myöskään tiedä, jäikö Hans Mårtenssonin jälkiläisiä Rainioon. Hans Mårtenssonin veljentyttären pojanpoika Arvid Frisius omisti Karkun Järventaan, kylläkin äitinsä sukuyhteyksien vuoksi.

Hans Mårtenssonin lapsia olivat ainakin Johan, Gustav, Ivar, Lisbeth ja Brita. Pitäisi ehkä kysyä, missä (aatelis)suvuissa käytettiin esityisesti epätavallisempia etunimiä Gustav ja Ivar. Mieleen tulee tietenkin Stiernkors (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39), josta Hans Mårtensson olisi myös voinut saada sinettikuvionsa.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies12.jpg
Mielenkiintoista on, miksi myös Henrik Hansson Stodius värkkäsi hautakiveen samanlaisen sinetin, jossa on viisisakarainen tähti. Stierkors-suvun vaakunassa kuitenkin oli kuusi sakaraa.

Olav Rundt käytti artikkelissaan Alftanusten alkuperästä paljon palstamillimetrejä vaakunoiden ja sinettien käsittelyyn ja kirjoitti seuraavaa.

"Att Henrik Hansson [16 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#16)] och hans son Mårten Stodius [17 (http://www.genealogia.fi/genos/62/62_8.htm#17)] i sina sigill visade ett likarmat kors och en sexuddig stjärna har varit känt."

Vaikka elettiin pimeän keskiajan jälkeisiä aikoja ennen Turun akatemian perustamista, voisi olettaa, että osattiin laskea kuuteen, saati sitten viiteen. Jo kivikautiset luolamiehet osasivat kuvakirjoitusta. Tähtien sakaroiden määrällä täytyy olla selitysarvoa.

Sinivaaran sinettikokoelmassa (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm)on Mårten Erikssonin sinetti, jossa on viisi sakaraa ja risti vaakunakuvion päätteeksi nimikirjaimien välissä. Kokoelmassa on myös seitsemän- ja jopa kahdeksansakaraisia tähtiä ja lisäksi tähtisikermiä.

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies11.jpg

Tästä Mårten Erikssonista kerrotaan seuraavaa.

"11. Mårten Erichson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies11.jpg), 18.5.1617. Hänen vaimonsa oli Anna Pietarintytär, Paraisten kirkkoherran tytär, joka hänen kuoltuansa meni naimisiin Pietari Juhonpojan, Dikarbölen herran kanssa. Hänen setänsä oli Henrik Martinpoika. (T. H. 106; 181 v.)"

Myös Dikarbölen Blåfjeld-suvussa esiintyi Gustav- ja Ivar-nimeä, ilmeisesti Stjernkors-yhteyksien vuoksi. Jully Ramsay kuvaa Anna Pietarintyttären 2. puolisoa seuraavalla tavalla.

BLÅFJELD (http://runeberg.org/frfinl/0039.html)

Tab. X.

Torsten Henriksson (tab. IX) till Dikarböle i Sagu socken; † 1623 (23). — Gift med Emerentia Greek, dotter af räntmästaren i Finland Simon Ambrosiusson Greek och Brita Jakobsdotter Svart, samt omgift med hoppmannen öfver Kimito friherreskap, Per Johansson, i hans l:a gifte. Emerentia Greek fick jämte sin senare man 1625 5/7 rätt att besitta Dikarböle
under frälsevilkor.

Minulla ei ole aavistustakaan, kuka viisisakaraista tähtisinettiä käyttänyt Mårten Eriksson oli, mutta arvaisin, että hän oli Paimion Stor-Breidilästä, jossa mainitaan vuonna 1586 myös Henrik Markusson, Paimion kirkkoherra Henricus Martini?. Mårten Eriksson voisi olla kirkkoherra Martinus Johanniksen pojanpoika. Martinuksen tyttären Britan 2. puoliso oli Halikon kihlakunnan vouti Simon Eriksson, eli Karkun Rainion isännän Nils Erikssonin veli.

[Jari Latva-Rasku]

Minulla ei ole aavistustakaan, kuka viisisakaraista tähtisinettiä käyttänyt Mårten Eriksson oli, mutta arvaisin, että hän oli Paimion Stor-Breidilästä, jossa mainitaan vuonna 1586 myös Henrik Markusson, Paimion kirkkoherra Henricus Martini?. Mårten Eriksson voisi olla kirkkoherra Martinus Johanniksen pojanpoika. Martinuksen tyttären Britan 2. puoliso oli Halikon kihlakunnan vouti Simon Eriksson, eli Karkun Rainion isännän Nils Erikssonin veli.

Muisti palaa pätkittäin, Mårten Eriksson on ollut esillä aikaisemminkin. Hän on tietenkin Mårten Eriksson Stierna till Holma. Voidaan siis olettaa, että esimerkiksi Hans Mårtensson Friisin puoliso voisi olla Holman sukua.

Raision Tahviossa esiintyvät Mårten Eriksson- ja Henrik Mårtensson-nimiset samoihin aikoihin kuin Paimion Stor-Breidilässä. Hämeenkyrön kirkkoherra oli Mårten Jönsson Friis ja Paimion Martinus Johannis, jonka syntyperä on tuntematon.

[filip]

Hyvä Benedictus.

Luettelit 10.8.2010 Palmgårdin ilmeisesti talonhaltijaluettelon. Onko Sinulla tallella tietojesi lähde ?

Comisarius, befallningsman, häradsfogde Lars Henriksson Falckilla oli veli Erik Henriksson Falck ja ja hänellä pojat Hans Eriksson Falck ja Simon Falck (myöh Falkenfelt) ja toisesta avioliitosta mm Mathias Eriksson Falck.

Em. Erik Henriksson Falckin pojalla Hansilla oli poika Jöns Hansson Falck.

Nyt haluaisin varmistaa että Jönsin isä todella on edellä mainitsemani kapteeni Hans Eriksson Falck.

Teoriassa Jönsin isä voisi olla myös luettelossasi 1634 esiintynyt poika Hans.

Itse olen ollut tietoinen vain Lars Henriksson Falckin pojista Johanista ja Henrikistä, joista Henrik Larsson mainitaan (Henrik Falckin muistiinpanoissa) 1630 luvulla Suur Lohjan pitäjänkirjurina.

Eli voitko tarkistaa löytyykö taloluettelosta tai muusta lähteestäsi todella maininta 1634 Hans Larsson sockneskrivare i Stor Lojo.

Tässä on ristiriita elleivät sitten sekä Hans ja Henrik Larsson ole toimineet Suur Lohjan pitäjänkirjureina.

Summa summarum: olen todella kiitollinen, jos voit tarkistaa lähteestäsi oliko Lars Henriksson Falckilla todella myös Hans niminen poika ja jos oli niin
mitä hänestä mainitaan.

Kesäterveisin
Filip

[Jari Latva-Rasku]

Mietin, olisiko mitään keinoa vielä yrittää selvittää Astreniusten alkuperää. Mieleeni tulivat aikaisemmin esillä olleet Moision perintöriidat (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786786), joita käsiteltiin vuonna 1641. Silloin Mauritz Horn asiamiehenä oli Uskelan Äijälän Erik Jakobsson, joka vaikutti olleen käsittelyn yhteydessä luottamuksen arvoinen, ja tietoinen tai tiedotettu 1500-luvun puolivälin jälkeisistä sopimuksista. Pöytäkirjassa tulevat esiin esimerkiksi Jakob Olofsson Spåren vävyt, vouti Lars Bångh ja Henrik Brand. Vaikka pöytäkirjassa ei näytä tulevan esiin Erik Jakobssonin sukulaisuuksia, siitä tai sen yhteyksistä voi paljastua jotain uutta Spåre- ja Muurla-suvun ympäriltä, sekä myös muusta.

[Benedictus]

Hans Mårtenssonin lapsia olivat ainakin Johan, Gustav, Ivar, Lisbeth ja Brita. Pitäisi ehkä kysyä, missä (aatelis)suvuissa käytettiin esityisesti epätavallisempia etunimiä Gustav ja Ivar. Mieleen tulee tietenkin Stiernkors (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39), josta Hans Mårtensson olisi myös voinut saada sinettikuvionsa.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies12.jpg
Tähtien sakaroiden määrällä täytyy olla selitysarvoa.

Sinivaaran sinettikokoelmassa (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm)on Mårten Erikssonin sinetti, jossa on viisi sakaraa ja risti vaakunakuvion päätteeksi nimikirjaimien välissä. Kokoelmassa on myös seitsemän- ja jopa kahdeksansakaraisia tähtiä ja lisäksi tähtisikermiä.

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies11.jpg

Tästä Mårten Erikssonista kerrotaan seuraavaa.

"11. Mårten Erichson (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies11.jpg), 18.5.1617. Hänen vaimonsa oli Anna Pietarintytär, Paraisten kirkkoherran tytär, joka hänen kuoltuansa meni naimisiin Pietari Juhonpojan, Dikarbölen herran kanssa. Hänen setänsä oli Henrik Martinpoika. (T. H. 106; 181 v.)"

Myös Dikarbölen Blåfjeld-suvussa esiintyi Gustav- ja Ivar-nimeä, ilmeisesti Stjernkors-yhteyksien vuoksi. Jully Ramsay kuvaa Anna Pietarintyttären 2. puolisoa seuraavalla tavalla.

Kiinnostavaa, että Hans Mårtensonin ja Mårten Eriksson Holman sinetit ovat melkein kuin samat.

Lisää kiinnostusta tuo, että Loimijoen khr oli Holman Anna Persdotterin veli.
Walstenius, Johannes Petri (K 1658)

Parginsulanus, Johan Persson
S todennäköisesti Parainen. V Paraisten kirkkoherra Petrus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1969) ja N.N.
Paraisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5077) kappalainen ainakin jo 1622, sijaiskirkkoherra (vicepastor) 1631; Naantalin ja Raision (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5069) kirkkoherra 1634; Loimaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5056) kirkkoherra 1640.


Veljensä Jeremias Parginsulkanus oli tasen Kaarina Maununtyttären saarnaaja Liuksialassa.


Enonsa lienee ollut Taivassalon kirkkoherra ennen Ericus Alftanusta.
Agricola, Jeremias Eliae (K 1622)

Jeremias Eliasson
S oletettavasti Parainen. V Paraisten kirkkoherra Elias Simonis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516) ja rälssimies Klemet Mattsson Espingin tytär Agneta Klemetsdotter.


Hans Mårtensson on tietysti voinut käyttää vaimonsa suvun sinettiä, mutta luultavampaa on, että se on isänsä tai äitinsä sinetti.


Hämeenkyrön khr Mårten Friisin vaimosta ei ole tietoa. Mutta voisi hyvinkin olla Mårten Erikssonin täti ajallisesti.

[Jari Latva-Rasku]

Mietin, olisiko mitään keinoa vielä yrittää selvittää Astreniusten alkuperää. Mieleeni tulivat aikaisemmin esillä olleet Moision perintöriidat (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786786), joita käsiteltiin vuonna 1641. Silloin Mauritz Horn asiamiehenä oli Uskelan Äijälän Erik Jakobsson, joka vaikutti olleen käsittelyn yhteydessä luottamuksen arvoinen, ja tietoinen tai tiedotettu 1500-luvun puolivälin jälkeisistä sopimuksista. Pöytäkirjassa tulevat esiin esimerkiksi Jakob Olofsson Spåren vävyt, vouti Lars Bångh ja Henrik Brand. Vaikka pöytäkirjassa ei näytä tulevan esiin Erik Jakobssonin sukulaisuuksia, siitä tai sen yhteyksistä voi paljastua jotain uutta Spåre- ja Muurla-suvun ympäriltä, sekä myös muusta.

Moision Jakob Olofssonin (Silfverspåre) tyttären puoliso näyttäisi olleen Lars Bång. Ikänsä ja nimensä puolesta Lars Bångin pojaksi sopisi Fåglön kirkkoherra Ericus Laurentii Bång.

Ericus Laurentii Bångin poika voisi olla Ahvenanmaalta kotoisin ollut Abrahamus Erici Bång (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=321).

SukuForumin Tuderus (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7383)-keskustelussa on myös tullut esiin edellisiin liittyviä Bångeja.

Viipurin piispa Petter Bång (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Biskop_B%C3%A5ng,_sl%C3%A4kt_fr%C3%A5n_H%C3%A4lsin gland)oli helsinglandilaisen papin Ericus Erici Bångin poika. Ericus Erici Bång voisi nimensä, ammattinsa ja ikänsä puolesta sopia Ericus Laurenti Bångin pojaksi.

Koska Erik Jakobsson hoiti Mauritz Hornin asioita Moision perintökahakassa, voidaan olettaa, että Erik ei olisi ollut ainakaan läheistä Moision tai Muurlan sukua. Hän kuitenkin ilmeisesti tunsi Moision perimisen taustat hyvin, koska pystyi edustamaan isäntäänsä. Voidaan myös olettaa, että Erikin veljen Simonin puoliso oli Muurlan sukua Perniön Pojobystä, mutta ei kuitenkaan enää perijöiden joukossa.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa on Jully Ramsayn kirjasta poimittu Melkkilän vaakuna, jonka oikea puoli taitaa olla peräisin Muurlan suvulta ja vasen Slangin suvulta. Muurlan puolella on viisisakarainen tähti kilvessä ja risti kypärässä. Vaakunoihin suhtauduttiin niin vakavasti, että oltiin päättämättömiä niiden valinnassa.

On siis olemassa Holman suvun, Hans Mårtensson Friisin ja Muurlan suvun viisisakarainen tähtivaakuna, jossa risti on erotettu tähdestä ja toinen tyyppi, jossa on kuusisakarainen tähti ja risti kilvessä. Jälkimmäinen esiintyy Stiernkorseilla, Carpelaneilla ja Alftanusten veljeksillä ja serkuksilla. Ero vaakunoiden välillä on selvä. Kiveen hakkaaminen vaati jonkinasteista johdonmukaisuutta.

Erik Jakobsson oli Liedon Moision perinnönjaon yhteydessä isäntänsä Mauritz Hornin asialla oikeudenkäynnin eri käänteissä. Olisi merkillistä, jos Erik Jakobsson olisi ollut peräisin vastapuolen eli Moision, tai tässä tapauksessa siihen liittyneen Muurlan, lähisuvusta. Silloin Erik olisi ollut jäävi edustamaan isäntäänsä, sillä hänelle olisi voinut olla eduksi toimia isäntänsä edun vastaisesti.

Yhdistelin Abrahamin kronikka-keskusteluun täysin kuvitteellisen sukutaulun olemassa olleista henkilöistä. Erik Jakobssonin isoisän Henrik Markussonin Halikon Piintilässä oletettiin olleen Margareta Henriksdotter till Dönsbyn ja Markus Henrikssonin? poika. Markus Henrikssonin oletettiin olleen Tord Karpelaisen tyttären Ingeborg Tordsdotterin ja tuntemattomaksi jääneen mahdollisesti maatiais-Henrikin poika. Tällaisen halvaantuneen ratsumiehen tiedetään antaneen vuonna 1554 syytingin serkulleen Taivassalon kirkkoherralle Mikael Carpelanille. Aatelismaa ei siis olisi periytynyt, mutta mikä ettei ainakin perimätieto tähti- ja ristisinetistä.

Halikon Nummen manttaaliluetteloissa ei ole mainittu Henrik Markussonia, mutta kylläkin hänen veljensä Hans. Mikäli Piintilän Henrik Markussonin alter ego olisi lähistölla sijainneen Halikon Nummen Henrik Markusson, jonka tiedetään käyttäneen Hästesko-sinettiä, ylläolevalla oletuksella vaihtoehtoinen sinetti olisi voinut olla kuusisakarainen tähti ja risti kilpiosassa.

Muitakin tapoja, joilla samanlainen tähtisinetti olisi voinut periytyä Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin Astrenius- eli "tähti- tähdistö"-lapsille, kummaltakin puolelta, voisi toki olla, mutta silloin tarvitaan vielä enemmän mielikuvitusta.

Niin kauan, kun Uskelan Äijälän Isak Erikssonin alter egona kummittelee samoihin aikoihin myös ylioppilaaksi tullut turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna, pitänee olettaa, että Isak Erikssonin äiti Lisbeth voisi olla Hammarstierna. Sellaiseenkin äidin tuottamiseen löytyy kanava Uskelan Äijälän lähipiiristä.

[olanyk]

[quote=Jari Latva-Rasku;222453]Moision Jakob Olofssonin (Silfverspåre) tyttären puoliso näyttäisi olleen Lars Bång. Ikänsä ja nimensä puolesta Lars Bångin pojaksi sopisi Fåglön kirkkoherra Ericus Laurentii Bång.

Ericus Laurentii Bångin poika voisi olla Ahvenanmaalta kotoisin ollut Abrahamus Erici Bång (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=321).

SukuForumin Tuderus (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7383)-keskustelussa on myös tullut esiin edellisiin liittyviä Bångeja.

Viipurin piispa Petter Bång (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Biskop_B%C3%A5ng,_sl%C3%A4kt_fr%C3%A5n_H%C3%A4lsin gland)oli helsinglandilaisen papin Ericus Erici Bångin poika. Ericus Erici Bång voisi nimensä, ammattinsa ja ikänsä puolesta sopia Ericus Laurenti Bångin pojaksi.

Hei

Onko Lars Bångilla mitään tekemistä Silferspåra suvun kanssa? En oikein saa selvää noista Spåra-suvuista!

Minulla on lainattu tietoja:
Lasse Bång, Turun porvari, omisti 1550-84 Maria Kreivilän - pso 15.7.1553 Brita Jacobsdr Spåra. (Liedon Spåra-suku ja sen esivanhemmat, Veli-Pekka
Toropainen. Turun Seudun Sukututkijat ry., Vuosikirja 2003. Nro 2.) Vuosien 1584-1599 aikana Kreivilää viljelivät Auvaismäen Krouvilan isännät. Lasse Bongin leski Birgitta Jaakontytär oli pantannut Kreivilän turkulaiselle Valpuri Innamaalle 200 Ruotsin markasta. (Paattinen 1359-1959. Väinö Perälä1959. s. 59-60.)

Magdalena Spore. Gift med borgaren i Nådendal, Jakob Bergen. Deas son, Erik, upptog sin moders namn och vapensköld. Se Spora = Bergen (11)

Jöns Mattsson Spore (tab. II), å vapen, till Spurila och Loppis i Pemar socken. Kallad "gamle Jöns Spuri" (11). Pantsatte 1455 Loppis till Åbo domkyrka. Nämndeman 1456, 1462. Medlem af landsrätten i Åbo, 1472, senast 1486. Gift c. 1455 med . . . ., då han mot öfverenskommelse till morgongåfva gaf Vartsala, som hans halfbroder, Karl Filpusson, under vissa vilkor till honom afstått. Vartsala återföll därför till Karl, som emellertid ingått i Nådendals kloster. Denne öfverlät nu godset till klostret, men det ååterbördades efter Västerås recess af Jöns Mattssons barnabarn.
barn:
Jöns Spore, underlagman, lefde 1517. Tab. IV.
Torkel Spore, nämndeman i Kumo socken 1486 (5). Efterlämnade endotter, Valborg Torkelsdotter, abbedissa i Nådendals kloster 1537 (6) - c. 1553. Hon hade nyligen aflidit, då hennes kusins, Margareta Spores (tab. IV) son Jöns Kristersson Jägerhorn, och svärson, Nils Svensson Gyllenhjerta, år 1554 vederkände hennes egenddom från klostret (7).
Magdalena Spore. Gift med borgaren i Nådendal, Jakob Bergen. Deas son, Erik, upptog sin moders namn och vapensköld. Se Spora = Bergen (11).

[Jari Latva-Rasku]

Onko Lars Bångilla mitään tekemistä Silferspåra suvun kanssa? En oikein saa selvää noista Spåra-suvuista!

Minulla on lainattu tietoja:
Lasse Bång, Turun porvari, omisti 1550-84 Maria Kreivilän - pso 15.7.1553 Brita Jacobsdr Spåra. (Liedon Spåra-suku ja sen esivanhemmat, Veli-Pekka
Toropainen. Turun Seudun Sukututkijat ry., Vuosikirja 2003. Nro 2.) Vuosien 1584-1599 aikana Kreivilää viljelivät Auvaismäen Krouvilan isännät. Lasse Bongin leski Birgitta Jaakontytär oli pantannut Kreivilän turkulaiselle Valpuri Innamaalle 200 Ruotsin markasta. (Paattinen 1359-1959. Väinö Perälä1959. s. 59-60.)


Samasta Lasse Spårasta on kyse. Brita Jakobsdotter Spåralla oli siskot Margeta ja Valborg, jotka mainitaan Moision perinnönjaossa, kuten myös Lasse Bångin tytär Brita.

[Benedictus]

Kiinnostava lisäpointi tähän Mälkilän vaakunaan on jo aiemminkin esille tullut seikka, että Carl Feuhting karhusi äitipuolensa mieheltä perillisille kuuluvia taloja Perniön Melkilässä.

Isak Eriksson ja Carl Feuhting olivat samassa virassa Karkussa ja Isak oli Carlin isän kirjuri ja myi äijälän luultavasti Karlin serkun miehelle Gustaf Pihle.

Evert Feuhtingin vanhempia ei tunneta, mutta voisi kuvitella Evertin äidin olleen Perniön Mälkkilän sukua, jolloin mikään ei estä ajattelemasta, että myös Isakin äiti olisi samaa perhettä, Evert Feuhtingin käly.

1682/83 Karl Feuchting Carolus, Aboensis 3033 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3033). Vht: Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja Evert Feuchting († 1682) ja hänen 1. puolisonsa Kristina Billsten. Ylioppilas Turussa 1682/83 Füchling‹¿› Carol. Ab _ 155. — Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan henkikirjuri (1692). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri 1696. ‡ Turussa 8.6.1697. Pso: 1692 Anna Olofsdotter Dahlström tämän 1. avioliitossa.
Eno: ruukinpatruuna Karl Billsten 796 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=796) (yo 1650, † 1691).
Lanko: Turun hovioikeuden auskultantti Olof Dahlström 6784 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6784) (yo 1741, † 1768).
Vävy: Nousiaisten kirkkoherra Zachris Lundanus 4028 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4028) (yo 1694, † 1737).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 69a; KA valtakunnanregistratuura 9.11.1683 f. 532 (Till Åboo Hoffrät för twenne Rådmännerne [ifrån Åboo] Christer Carlsson 562 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=562) och Jacob Jacobsson (katso 4024 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4024)) ... Eder domb af d. 16 Junij nästledne, dem och framledne Landträntmäst:n Efwerdt Fuctingz Effterlefuerska hustro Karin Kramers emellan), 15.10.1685 f. 536 (Kongl. M:tz Sentens och domb uti Åbo Hoffrätt Åhr 1683 d. 16 Junij afdömbde och sedan gratis inkombne revisions Sak); KA mf. ES 1844 (kk 7) Kokemäen käräjät 11.–12.7.1664 s. 312 (Hans Excell:tz Richz Rådetz Högwälborne H: Arfwedh Forbus Fougde på Cumo gårdh Efwert Fychting); KA mf. ES 1751 (cc 14) Sauvon käräjät 2.–3.8.1686 f. 150 (Oplystes nu första gången fordom Räntemestarens Sahl. Efwert Fuchtingz Ryttare hemman uthi Sagu Kyrckby belägit, hwilket dess Successor Matrimoni Secret: Per Stolpe med sin Hustrus samtycke til Arrendatoren Johan Röökman för 950 D: K:m:t försålt hafwer); KA mf. ES 1753 (cc 18–19) Sauvon käräjät 6.–8.2.1690 s. 68 (fordrade af Sahl. Rentemestarens Efwerth Fychting Arfwingar ... Auditeuren Wählbet:d Petter Stolpe swaradhe ... willjandes så Auditeuren som Häradzskrifwaren Carl Fychtingh för deres egen Personer ... uthan begiärthe att Organisten i Åbo S. Christian Köhler för dess hustru Anna Stina Fychtingh och Mag. Johannes Albogius 1609 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1609) Kyrckioherden i Borgo, som Förmyndare ähr för Marija Fychtingh, först citeras måtte, att för deras part swara ... till nästa Sommar Tingh), Sauvon käräjät 21.–22.7.1690 s. 200 (här till swarade Militiæ Auditeuren Wälb:de Petter Stolpe Sahl. Fuchtingens qwarlemnade Enckias dygdesamme hustru Marija Cramers nu warande man, och Häradskrifwaren Wählbet:d Carl Fuchtingh, oppå sina och sina medsyskons wägnar, seijandess ...), (cc 20) Nauvon käräjät 19.–20.9.1692 s. 81 (Organisten ifrån Åbo S:r Christian Kellnär (Vertaa 3877 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3877)) instälte sig som en Creditor på des Sahl. Swär Faders Rentemästaren Efwert Feuchtingz fordran); KA mf. ES 1754 (cc 23) Halikon ja Uskelan käräjät 13.–17.2.1696 s. 19 (Landz Secreteraren Wälbet:de Petter Stålpe), 18.–19.5.1696 s. 185 (Secreteraren Stålpes hustrus dygdesamme Matronas Catharina Cramers nerwaru ... hwilckens förra Sahl. Man Ränttemestaren Edwert Feuchting); KA mf. ES 1755 (cc 24) Perniön käräjät 11.–13.2.1697 s. 61 (Melkilä Frelse hemman)

Tuota Moision jakoa ajatellen, Erik Jacobsson olisi voinut olla sopiva sukuun kuuluvanakin vaikka olikin Hornin palvelija, koska silloin häneen voi luottaa Moision suku sekä Horn. Vieras mies olisi nähty vain Hornin kätyrinä.

[Jari Latva-Rasku]

Kiinnostava lisäpointi tähän Mälkilän vaakunaan on jo aiemminkin esille tullut seikka, että Carl Feuhting karhusi äitipuolensa mieheltä perillisille kuuluvia taloja Perniön Melkilässä.

Isak Eriksson ja Carl Feuhting olivat samassa virassa Karkussa ja Isak oli Carlin isän kirjuri ja myi äijälän luultavasti Karlin serkun miehelle Gustaf Pihle.

Evert Feuhtingin vanhempia ei tunneta, mutta voisi kuvitella Evertin äidin olleen Perniön Mälkkilän sukua, jolloin mikään ei estä ajattelemasta, että myös Isakin äiti olisi samaa perhettä, Evert Feuhtingin käly.
...

Tuota Moision jakoa ajatellen, Erik Jacobsson olisi voinut olla sopiva sukuun kuuluvanakin vaikka olikin Hornin palvelija, koska silloin häneen voi luottaa Moision suku sekä Horn. Vieras mies olisi nähty vain Hornin kätyrinä.

Oikeudenistunnon osapuolilla on tietenkin mahdollisuus kiinnittää oikeuden huomio jääviyteen, jos heidän etunsa on muuten vaarassa. Esteellisyyden kuitenkin ratkaisee tuomioistuin. On todennäköistä, että Erik Jakobsson ei ole ollut Moision tai Muurlan lähisukua, koska hänet olisi muuten ennen istuntoa varmuuden vuoksi poistettu käsittelystä. Osapuolet eivät voi etukäteen tietää, mitä tapahtuu, ja siksi riskiä ei oteta. Luottamus ei ole riittävä peruste. Erik Jakobsson esitti istunnossa useampia vanhoja asiakirjoja, jotka hän oli todennäköisesti saanut Mauritz Hornilta. Istuntoon oli valmistauduttu hyvin ja Erik Jakobsson oli niinkuin hänestä on muualla Mauritz Hornin yhteydessä mainittu "betrodde", luotettu.

Esteetön etäisempi sukulaisuus silti oli mahdollinen. Ohessa esimerkki mahdollisesta sukulaisuudesta Erik Jakobssonin puolison ja Moision oikeudenkäynnin osapuolten välillä. Yhteyksistä toinen on todennäköinen ja ensimmäinen kuvitteellinen ja perustuu Erik Jakobssonin todennäköisen pojan Isak Erikssonin mahdollisen alter egon Isak Eriksson Hammarstjernan olemassaoloon. Edes Erik Jakobssonin kuvitteellinen Hammarstjerna-puoliso ei olisi Liedon Moision tai Muurlan lähisukua ja Erik Jakobssonin mahdollinen yhteys Dönsby-suvun kautta olisi vielä etäisempi. Sen kautta Erik Jakobsson olisi läheisempää sukua Mauritz Horn af Åminnelle ja sukupolvea läheisempää Mauritz Hornin puolisolle Ingeborg Horn af Kanckaselle.

1. Mahdollinen Hammarstjerna-yhteys

Jöns Michelsson till Moisio i Lojo

Gertrud Jönsdotter till Moisio
Markus Jönsson i Sjöskog i Helsinge kyrkoby

Johan Markusson
Margareta

Anna Johansdotter
Henrik Henriksson (Hammarstjerna)

Benkt Henriksson till Sjöskog i Helsinge

Lisbeth Benktsdotter?
Erik Jakobsson, rusthollari Uskelan Äijälässä (esillä Moision oikeudenkäynnissä)

2. Mahdollinen yhteys Erik Jakobssonin veljeen

Jöns Michelsson till Moisio i Lojo

Anna Jönsdotter till Moisio
Olof Hansson till Muurla

Anna Olofsdotter
Jöns Larsson, talonpoika Perniön Pojobyssä

Henrik Johansson i Valkjärvi

Margareta Henriksdotter
Simon Jakobsson, rusthollari Uskelan Äijälässä

3. Yhteys Moision oikeudenkäynnin osapuoliin

Jöns Michelsson till Moisio i Lojo

Anna Jönsdotter till Moisio
Olof Hansson till Muurla

Karin Olofsdotter till Muurla
Joakim Didriksson Brand

Henrik Joakimsson Brand till Muurla (esillä Moision oikeudenkäynnissä)
Margareta Jakobsdotter Spåre/Sifverspåre (esillä Moision oikeudenkäynnissä)

Jos paljastuisi, että Erik Jakobssonin 1. puoliso olisi Bengtsdotter, voisi lyödä vetoa, että hän oli Hammarstjerna. Myös sukupolvea aikaisempi Hammarstjerna-yhteys voisi juuri ja juuri olla mahdollinen, eli Henriksdotter.

Näin ajatellen Isak Eriksson olisi ollut enemmän peräisin Feuchtingien sukupiireistä kuin moni muu vaativiin kirjurintöihin pystyvä turkulainen ylioppilas. Feuchtingien sukulaiseksi häntä ei silti voisi sanoa. Olisi todennäköisempää, että Isak Erikssonin 1. puoliso olisi ollut esimerkiksi Pihl-sukua, mikä olisi ollut sinetti Evert Feuchtingin kirjuriksi pääsemiseksi. Myös mahdollinen kihlautumisen aika 1670-luvun puolivälin jälkeen ajoittuisi hyvin kotiutumiseen Feuchtingin hyvällä paikalla Turun kaupungissa sijainneeseen omakotitaloon.

[Benedictus]

Karl Feuhting kaipasi paria tilaa Perniön Mälkkilästä. Olisvatkohan ne tässä. Miten ne olisivat tulleet Karlin perinnöksi herättää ajatuksia.
Nimet ja suvut vaikuttavat aivan liian tutuilta ja läheltä meneviltä.

Bock, Henricus Matthiae (mainitaan 1632–1642)

Henrik Mattsson
Sotilapappi (kenttäsaarnaaja), osallistui nähtävästi sotaan Preussissa; Perniön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5078) kappalainen 1632.
Bock joutui rettelöihin pitäjän aatelisten kanssa, ja Turun tuomiokapituli erotti hänet virasta pahennusta herättäneiden elämäntapojen takia 1640. Hänet mainitaan entisenä kappalaisena 1642.
Hankki 1632 omistukseensa kaksi tilaa Aittolahdella.
P N.N. hänen 2. avioliitossaan
Puolison P1 Per N.N.


Tässä Neder Mälkkilä Her Hindich Bock


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895757


tässä Jully Ramseyn tiedot:Henrik Matsson Bock, vaimo Petrus Bångin leski.


http://runeberg.org/frfinl/0041.html


Kiinnostavaa, että Henrikin sisko oli Michel Eriksson Spåren puoliso.

http://runeberg.org/frfinl/0187.html
Onko allaoleva Espoon Gräsan eli Hammarstierna suvun paikan Skephövidsman Henrik Jönsson sama kuin Henrik Matsson Bockin isoisä Henrik Jönsson.

http://runeberg.org/frfinl/0187.html

Onko Petrus Bångin leski Henrik Bockin 1. vaimo on myös eräs kysymys.

Evert Feuhting oli syntynyt 1630 luvulla? ja Erik Jacobssonin vaimo mainitaan 1640-luvun alkupuolella.
Jotta teoriani, että Erikin vaimo ja Evertin äiti olisivat sisaruksia olisi heidän pitänyt syntyä 1620 luvun alkupuolella.

[Pekka Hiltunen]

2. Mahdollinen yhteys Erik Jakobssonin veljeen

Jöns Michelsson till Moisio i Lojo

Anna Jönsdotter till Moisio
Olof Hansson till Muurla

Anna Olofsdotter
Jöns Larsson, talonpoika Perniön Pojobyssä

Henrik Johansson i Valkjärvi

Margareta Henriksdotter
Simon Jakobsson, rusthollari Uskelan Äijälässä


Huomasin, että tiedostossani on Margareta Henrikintyttären veli Sigfridus Henrici Albilacovius, Kauhajoen kpl, jonka lapset käyttivät Haustramnius-nimeä:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1519

Valkjärviä (lat. Albilacus) ei ole tiedoissani kuin kaksi tuohon aikaan, se toinen oli Viipurin lähellä. Haustramnius-nimi tulee taas Kauhajoen muodosta, jossa on haustraatioita eli "kureutumia" tai oikeastaan järvimäisiä laajentumia, mihin kauha-sanakin viittaa. Olen kai kaivellut Sipin tiedot pohjalaisten tutkimuksista: s. 1594 Uskela Perteli, k. 1650 Kauhajoki. Erik Isakinpoika Astrenius tosin nai jo Karkussa syntyneen Elisabet Wegeliuksen, jonka suku oli kuitenkin Seinäjoelta; Isak Isaksson taas hakeutui Ilmajoelle eli ihan läheisyyteen.

PH

[Jari Latva-Rasku]

Karl Feuhting kaipasi paria tilaa Perniön Mälkkilästä. Olisvatkohan ne tässä. Miten ne olisivat tulleet Karlin perinnöksi herättää ajatuksia.
Nimet ja suvut vaikuttavat aivan liian tutuilta ja läheltä meneviltä.

Bock, Henricus Matthiae (mainitaan 1632–1642)

...

Tässä Neder Mälkkilä Her Hindich Bock

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895757

tässä Jully Ramseyn tiedot:Henrik Matsson Bock, vaimo Petrus Bångin leski.

http://runeberg.org/frfinl/0041.html

Kiinnostavaa, että Henrikin sisko oli Michel Eriksson Spåren puoliso.

http://runeberg.org/frfinl/0187.html
Onko allaoleva Espoon Gräsan eli Hammarstierna suvun paikan Skephövidsman Henrik Jönsson sama kuin Henrik Matsson Bockin isoisä Henrik Jönsson.

http://runeberg.org/frfinl/0187.html

Onko Petrus Bångin leski Henrik Bockin 1. vaimo on myös eräs kysymys.

Evert Feuhting oli syntynyt 1630 luvulla? ja Erik Jacobssonin vaimo mainitaan 1640-luvun alkupuolella.
Jotta teoriani, että Erikin vaimo ja Evertin äiti olisivat sisaruksia olisi heidän pitänyt syntyä 1620 luvun alkupuolella.

Perniön Mälkilän omistukset lienevät sukututkimuksen ikuisuuskysymyksiä.

Perniön Ekekullassa mainitaan vuonna:

1599 Henrik Jönsson till Gräsan lampuoti
1589 Bengt Henriksson („Dufve") till Stensnäsin lampuoti, joka oli sama kuin edellinen
1587 Erik Bertilssonin (Slang) elinaikainen rälssi
1586 Bengt Henrikssonin lampuoti, joka oli eri kuin edellinen
1571 Hustru Margareta till Mälkilä
1563 Hustru Margareta mainitaan ensimmäisen kerran

Margareta taisi olla Persdotter, eli Erik Bertilsson Slangin puolison Karin Eriksdotterin äiti.

Henrik Jönssonin liittämisen perijäksi tekee hankalaksi, sillä myös puoliso tuli samoista sukupiireistä. Voisi kuitenkin olettaa, että perijä oli Henrik Jönsson till Gräsa.

Rundtin artikkelissa kamreeri Sigfrid Sigfridssonista mainitaan seuraavaa.

"En eventuell släktskap stöds ju därtill av att Henrik Hansson använde Stjernkors-emblemet, att Erik Månsson använde namnet Stjernkors, att hans kusin Karin Eriksdotter till Mälkilä förde ett Stjernkorsvapen och någon gång kallades fru Karin Stjernkors."

Karin Eriksdotterin tähtivaakuna oli kuitenkin erilainen kuin Henrik Hansson Stodiuksella sekä varsinaisella Stjernkors-suvulla ja Carpelaneilla.

Holger Lundin artikkelissa "Ätten Slangs tre olika vapenemblem och "finske Per Eriksson till Pojoby". (http://www.genealogia.fi/genos/8/8_116.htm) Kerrotaan Perniön eri rälssitilojen periytymisestä. Ekekulla ilmeisesti meni vähäpätöisempänä muiden mukana ja ajautui Gräsan Henrik Jönssonille yhtenä sukulaisista.

Karin Eriksdotterin isäksi on arveltu Muurlan suvun Erik Olofssonia, joita on voinut olla kaksi vaihtoehtoista.

Erik Olofsson (http://runeberg.org/frfinl/0304.html)(tab. II), till Pojoby i Bjärnå
socken. Kallas „Erik Olofsson i Abo" (6) och
var sannolikt samme Erik Olofsson, som 1548
var slottsskrifvare på Åbo slott (7), och 1544
med sin hustru Kirstin Larsdotter, erhöll ett
stenhus i Åbo (7), af hennes styfmor, Kirstin,
Knut Danssons dotter.

Erik Olofssonin tytär oli Kerstin. En ole varma oliko juuri tämä Kerstin Moision perintökiistassa mainittu Fru Kirstin.

Kerstin Eriksdotter, † 1603, gjorde kort
förut testamente, i hvilket hon gaf sin
morgongåfva, Frillans i Bjärnå, till sin son Pavel (9).

— Gift med Frilie Påvelsson, adelsman, till
Frillans eller Viborgs gård i Bjärnå socken, † c.
1580.

Joka tapauksessa Erik Jakobssonilla oli oikeudessa selvitettävää Påval Frillen vävyn Johan Christersson Gyllenhiertan kanssa. Oliko silloin kyse Mauritz Hornin vai Erikin omista saatavista, on jäänyt epäselväksi.

Minä ainakin uskon, että Uskelan Äijälän ja Karkun Järventaan Isak Eriksson sekä Isak Eriksson Hammarstjerna olivat yksi ja sama henkilö. Arvattavaksi jäisi, oliko Isakin äiti Gräsan Henrik Henrikssonin vai Henrik Jönssonin jälkeläisiä.

Uskelan Äijälän Isak Erikssonilla oli tunnetusti oikeuskiistaa Pukkilassa asuneen kanssa.

Halikon ja Uskelan käräjät 7.–9.10.1673 112v (Isaaaci Erici käran till Johan Hendrichsson i Buckila)

Johan Henriksson i Buckila on jäänyt tuntemattomaksi, mutta hän voisi ehkä olla Henricus Matthiae Bockin poika.

Erik Jakobssonin mahdollinen yhteys Mälkilän omistajiin voi olla eri kuin Evert Feuchtingin. Feuchtingin yhteys voisi liittyä Pihl-sukuun, eli Mälkilän vuokraajiin. Me emme tiedä, kuka oli Isak Erikssonin 1. lyhytaikainen puoliso ennen Juliana Månsdotteria.

[Jari Latva-Rasku]

Onko allaoleva Espoon Gräsan eli Hammarstierna suvun paikan Skephövidsman Henrik Jönsson sama kuin Henrik Matsson Bockin isoisä Henrik Jönsson.

Jully Ramsay kuvasi Muurlan sukua seuraavasti.

Olof Hansson i Muurla — Gift l:o
med Brita Jönsdotter, dotter af Jöns Mickelsson
af adl. Kurjala-släkten; — 2:o med Brita
Håkansdotter, dotter af Håkan Tidemansson (Slang,
n:r 91), och Valborg Fleming (n:r 4). Brita
Håkansdotter lefde enka, „blef till dödedag på
Muurla gård" (4).

Barn:

1. Anna Olofsdotter, gift med Jöns
Larsson, en bonde i Pojoby, Bjärnå socken. Deras
son, Henrik Johansson i Valkjärvi, kärade 1625
om arfgods efter sin moder (4).

Näytti, että Valkjärvestä huolehtivat lampuodit, aivan kuten Perniön Ekekullasta. Minä en tiedä, koska Anna Olofsdotter till Muurlan poika Henrik Johansson i Valkjärvi olisi syntynyt, mutta voisiko hän olla sama kuin Espoon Gräsan skeppshövidsman Henrik Jönsson, joka omisti Perniön Ekekullan?

Henrik Johansson i Valkjärvellä oli yhteys Mälkilän sukuun sekä äitinsä Slang-sukuisen äitipuolen ja äitinsä kautta. Tällainen muita vähäpätöisempi maatiaisperijä sopisi kuvaan äitinsä Anna Olofsdotterin veljen Erik Olofssonin pojan "finske" Per Eriksson till Pojobyn och Kuhmis till Bjärnån ja tytärtensä Karin (Mälkilä, Laukka, Ekekulla->Henrik Jönsson till Gräsa) ja Kerstin (Frillans, Viborg) Eriksdotterin lisäksi. Ekekulla kuului juuri tähän pottiin. Ekekullassa ennen Henrik Jönssonia mainittu Benkt Henriksson „Dufve" till Stensnäs i Bjärnån sopii myös hyvin omistusjärjestelyihin.

Mitä edellämainittu voisi tarkoittaa? Erik Jakobsson olisi avioitunut veljensä Simon Jakobssonin puolison Margareta Henriksdotterin siskon, siskopuolen tai muun lähisukulaisen kanssa. Erikin puoliso voisi olla 10-20 vuotta nuorempi kuin Simonin, Simonin pojan Thomaksen iästä päätellen.

[Benedictus]

Haustramniuksia käsiteltiin jo aiemmin aika perusteellisesti.

Eräs seikka tuli mieleen Hiltusen kirjotuksesta.
Sigfridus henrici Albilacoviuksen vaimo oli Elisabet Påhlsdotter:
Henkilötiedot

kl. 1662 Jakob Albilacuvius, myöhemmin Haustramnius Jacobus Sigfridi, Ostrobotniensis 1519 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1519). * noin 1642. Vht: Ilmajoen Kauhajoen kappalainen Sigfrid Albilacovius (Sigfridus Henrici) ja Elisabet Påhlsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Erik Jacobsonin vaimo mainitaan Lijsbeth, Lijsa, Lisbeta nimillä, mutta ei Elisabeth nimellä.

Voisiko olla niin, että Elisabeth Påhlsdotter Albilacovius ja Lisbeth Äijälä olisivat sisaret, eli Lisbeta Påhlsdotter Äijälä.

Kuka olisi ISÄ PÅHL?

Tässä Gräsa rääsää, mutta siinä mainitaan Johan Bengtssonin veli Påhl Bengtsson eli on Hammarstiernan veli. Kiinnostavaa, että Påhlin vaimon nimi on samanlainen Lisbeta kuin Erik Jacobssonin vaimolla.

Espoon käräjät 24.10.1628
Linnapäällikkö Anders Nilssonin todistus, että Isach Olofsson (på Gräsagård) liittänyt 3 tankoa maata Olarista rälssiinsä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856770

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja maaliskuu 1629
Käsitelty Espoossa 24.1628 ollut asia liittyen Isach Olofssonin maihin Olarissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856804

Kirkkonummi 20.9.1629
Agentti Erich Eskilsson tutkinut rälssimaihin kuuluvia alueita. Yksi sijaitsee Olarissa Espoossa ja on kuulunut aiemmin Gräsan tilaan, mutta otettu kruunulle. Annetaan nyt Johan Bengtssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856803

Espoon käräjät 22.9.1629
Peer Larsson, Mats (i Hentans) ja Nils Thomasson olivat kuskanneet Isach Olssonin Liivinmaalle, koska tätä syytettiin synnistä tytärpuolensa kanssa. Hän ei enää vastannut maaherralle tai kamreeri Johan Ottosonille vaan oli jättänyt Gräsan rälssiin kuuluneet maat poikapuoliensa vastattaviksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856787

Espoon käräjät 28.10.1629
Isach Olofssonin salavuoteusjutun käsittely tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa. Osapuolten kuuleminen. Mainitaan siskonpoika Henrik Jönsson i Söttskog ja nuorempi veli sekä vanhempi veli, joka palvelee Liivinmaalla. Pitkä juttu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856789

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja 7.6.1630
Käsitelty Espoossa 22.9.1629 ollut asia liittyen Isach Olofssonin salavuoteusjuttuun tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856772

Espoon käräjät 14.5.1630
Isach Olofssonin salavuoteusjutun käsittely tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa jatkuu.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856806

Kuninkaallisen oikeuden ratkaisuja 1630
Käsitelty Espoossa 14.5.1630 ollut asia liittyen Isach Olofssonin salavuoteusjuttuun tytärpuolensa Karin Bengtsdotterin kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856804

Espoon käräjät 2.3.1640
Kapteeni Hendrich Jönsson (i Qwis) riitelee Johan Bengtsson (till Grässagård) kanssa peltotilkusta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857140

Espoon käräjät 22.3.1642
Johan Bengtsson (till Grässa) haluaa ottaa kaksi verohylkyä (i Kockoby), joista toista on viimeksi asunut Mickel-niminen 30 vuotta sitten ja toista Anders-niminen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857180

En jaksanut tavata juttuja ajatuksella läpi, mutta niissä ei mielestäni ollut mitään ratkaisevaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että näiden perusteella Hammarstiernan Bengtin lapsia olivat Johan ja Påvel sekä tyttäret Karin ja jonkun Jönsin vaimo (+ Brenneruksen vaimo Anna) Kukahan oli tuo kapteeni Hendrich Jönsson Qwistbackasta, joka on ilmeisesti sama kuin salavuoteusjutussa mainittu siskonpoika?

Påvel Bengtsson oli siis linnapäällikkö Anders Nilssonin palveluksessa ja luultävästi hänen leskensä Lisbetha Mårtensdr asusteli köyhänä tyttärensä kanssa 1665 Helsingissä.

Olisiko todella niin, että Påhl Bengtsson Hammarstiernan tytär on Albilacoviuksen vaimo ja toinen tytär Erik Jacobssonin vaimo.
Silloin Isak Eriksson olisi ollut Jacob Haustramniuksen serkku, Jacobin 2. vaimohan oli Johan Frisuksen tytär eli Juliana Månsdotterin käly.
Kaiken vakuudeksi Påhl Bengtsonin sisko oli Elin Brenneruksen Käly eli Julianan isoenon puoliso.

Olisvatkohan lankomiehet Israel Alftanus ja Jacob Haustramnius järjestäneen kälylleen sopivan puolison perheen sisältä?

[Benedictus]

Piti mainita, että yllä oleva Gräsä rääsä on lainaus yksitysiviesteistä.

Yksi lisä seikka unohtui.

Astreniuksien lapsissa oli nimi Påhl, jonka alkuperää olemme jo aiemmin ihmetelleet.

[Benedictus]

Alla Rundtin listaa Brennerus lapsista.
Kiinnostavaa: onko Henrik Mårtenssonin vaimon Anna Henriksdotterin alkuperästä mitään tietoa?
entäpä mahtuisiko sekaan Lisbeta Mårtensdotter? Påhl Bengtsson Hammarstiernan vaimo?
Påhl Bengtsson ja Anna Bengtsdotter olivat sisarukset.

N.N. Andersdotter. Gift med Mårten Simonsson, som levde ca 1560-1630. Han var skrivare hos fogden i Borgå län på 1590-talet, kapten där 1604. Lagläsare i Raseborgs län 1609-1627. Han ägde fartyg och tjänstgjorde tidvis som skeppare.[18 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#18)] Han övertog Brändö gård efter sin svärfars far 1588 med bibehållen frihet, köpte ett skattehemman i Malm 1596 och innehade arvegodsen i Boxbacka och Malm från 1600, möjligen tidigare. Nämns 1609 som ägare av jord i Botby och från 1626 av ett ryttarhemman där.[1 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#1)] Enligt ett intyg av ståthållaren Jesper Matsson Kruus 1606 hade han alltid giort fullkomlig rusttjänst.[2 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#2)] Förekommer i register över adelns sätesgårdar 1600 och i adligt rustjänstregister 1602.[19 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#19)] Har underskrivit den finska adelns trohetsförsäkran för hertig Carl den 9.1.1602.[20 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#20)] Gift 2:o med Margareta Knutsdotter, d. 1645 i Esbo.[1 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#1)]
Barn:
Henrik Mårtensson, d. 1660, ryttmästare. Ägde Brändö gård efter 1622 och efter faderns död arvegodsen i Boxbacka och Malm samt ett hemman i Staffansby. Gift med Anna Henriksdotter, levde 1663.
Hans Mårtensson, d. ca 1661, lagläsare i Raseborgs och Borgå län. Ägde Botby ryttarhemman. Gift 1:o med N.N., 2:o med Anna Nilsdotter Dubblar, levde 1680.
Johannes Martini Brennerus, d. 1649, kyrkoherde i Esbo från 1620. Ägde Backby ryttarhemman i Esbo. Gift med Karin Sigfridsdotter.
Claudius Martini Brennerus, kyrkoherde i Töfsala från 1640. Gift 1:o med Brita, 2:o med Iliana, 3:o med Ingrid Jakobsdotter.
Petrus Martini Brennerus, levde 1643, kapellan i Esbo från 1625. Gift med Anna Bengtsdotter, d. 1672.
Anders Mårtensson, nämnd som kammarskrivare i Åbo 1630 och 1633, d. före 1636.[6 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#6)]
Helena Mårtensdotter, levde 1639. Gift med Ericus Erici Alftanus, kyrkoherde i Töfsala.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä Neder Mälkkilä Her Hindich Bock

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=895757


Henricus Mathiae Bockin puoliso oli Petrus Bångin leski.

Petrus Bång (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Biskop_B%C3%A5ng,_sl%C3%A4kt_fr%C3%A5n_H%C3%A4lsin gland)död före 1625 troligen i Åbo eller Finland. Lämnade efter sig en änka utan känt namn, vilken gifte om sig år 1628 med predikanten vid Hans Bagges (http://www.adelsvapen.com/wiki/index.php?title=Bagge&action=edit&redlink=1) kompani, Henric Mathiae Bock af Bukkila (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bock_af_Bukkila_nr_247) † före 1655. Med honom hade änkan ett barn som begrovs 1626-01-03 i Åbo/FI. Änkan omgift före 1655 med Henrik Andersson i Tammisto.

Voitaisiin olettaa, että Petrus Bång oli Lars Bångin ja Brita Jakobsdotter Spåran pojan- tai tyttärenpoika.

Henricus Bock otti Ala-Mälkkilän osan haltuunsa vuonna 1644 verojen maksua vastaan. Ala-Mälkkilä oli aikaisemmin siirtynyt eversti Klas Eriksson Slangin haltuun. Tilalla mainitaan myös hänen puolisonsa Fru Elin Boos(e).

Henricus Bockin omistus Mälkkilässä voisi olla peruja puolisonsa edellisen puolison Petrus Bångin isovanhemmilta, pelkkää sattumaa tai sitten puoliso oli Slangin sukua.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=944518
Erik Jacobsonin vaimo mainitaan Lijsbeth, Lijsa, Lisbeta nimillä, mutta ei Elisabeth nimellä.

Voisiko olla niin, että Elisabeth Påhlsdotter Albilacovius ja Lisbeth Äijälä olisivat sisaret, eli Lisbeta Påhlsdotter Äijälä.

On mahdollista, että sisarusten parissa on samannimisiä tai nimien kirjoitusasut vaihtelevat niin paljon, että kahden sisaruksen nimet kirjoitetaan samalla tavalla. Ilman parempaa tietoa pitää kuitenkin olettaa, että Sigfridus Henrici Albilacoviuksen puoliso Elisabet ja Äijälän Erik Jakobssonin puoliso Lisbeth eivät olleet sisaruksia. On aikaisemmin oletettu, että Sigfridus Henrici Albilacovius voisi olla Henrik Johansson i Valkjärven poika, vaikka Henrik ei ilmeisesti juurikaan Albilacoviuksen tienoilla oleskellutkaan.

Miksi Sigfridus Albilacoviuksen puoliso ei voisi esimerkiksi olla laihialaissyntyisen lainlukijan Matias Pålssonin (Backman) sisko. Sigfridus Albilacoviuksen tytär Elisabet avioitui kristiinankaupunkilaisen kauppiaan Henrik Bertilsson Backmanin kanssa. Henrik Bertilsson Backmanin vanhempien on arveltu olleen:

Elisabet Philipsdotter (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_127.htm)på Backala i Storkyro levde 1675 men var död före 1685. Gift 1:o med löjtnant Bertil Andersson stupad ca 1643; 2:o före mt 1644 med lagläsaren Mats Pålsson Wijk begraven i Storkyro 17.5.1685.

Erik Jakobssonin nimeltään Liisa-johdannainen puoliso mainitaan 1. kerran vuonna 1649 Äijälässä. Isak Erikssonin alter egosta? Isak Eriksson Hammarstjernasta päätellen hänen voisi arvata olleen Hammarstjerna-sukua.

Erik Jakobssonin pojat mainitaan samaan aikaan koululaisina Turussa, joten voisi olettaa, että pojat (Jakob, Axel tai Isak) olivat melko samanikäisinä. Isak Eriksson Hammarstjerna suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1668, eli hän oli syntynyt vuoden 1650 paikkeilla. Erik Jakobssonin puolison olisi pitänyt syntyä viimeistään vuoden 1630 paikkeilla voidakseen olla Isakin äiti. Ollakseen myös Jakobin ja Axelin äiti, Lisbetan olisi pitänyt syntyä noin 1620-25.

Bengt Henriksson till Sjöskog i Helsingen lapset tunnetaan niin hyvin, että niiden joukkoon olisi vaikea tai mahdotonta sovittaa tytär Lisbeta. Voisi hyvinkin olla mahdollista, että Bengtin pojalla Påhl Bengtssonilla olisi ollut noin vuosina 1620-25 syntynyt tytär Lisbeta, jonka turkulainen? tai Turussa kouluja käynyt poika Isak Eriksson olisi pelkästään ylioppilastutkinnon suorittamisen yhteydessä käyttänyt äitinsä sedän aatelista Hammarstjerna-nimeä. Nimestä oli ehkä hyötyä, jotta suullinen kuulustelu hyväksyttiin kivuttomammin. Tuskin tällaisesta syntyperän kultaamisesta vasta vuonna 1680 kuollut Johan Hammarstjerna olisi mielensä pahoittanut, olisihan Isak Eriksson ollut Mauritz Horn entisen voudin "Wälboren" Erik Jakobssonin poika, jonka veljen puoliso olisi samoista Johan Hammarstjernan sukupiireistä, ehkä jopa isän Bengt Henrikssonin isäpuolen Henrik Jönssonin tytär.

Hammarstjerna-nimeä ei aikoinaan otettu käyttöön aivan miten vain ja vaatisi mielikuvitusta keksiä, miten muuten Turussa olisi ollut täysin tuntemattoman esimerkiksi Erik? Hammarstjernan poika. Bengt Henrikssonin vaakunassa oli vasara ja risti, mutta nimen Hammarstjerna otti käyttöön hänen poikansa Johan aateloimisen yhteydessä vuonna 1642.

Jos mennään edellisellä mallilla, Isak Eriksson olisi avioitunut äitinsä Lisbeta Påhlsdotterin isotädin Anna Bengtsdotterin puolison Espoon kappalaisen Petrus Martini Brenneruksen sisaren Elinin tyttären Anna Alftanan tyttären Juliana Månsdotterin kanssa. Tällä mallilla Påhl Bengtssonin tulisi olla sisaruksista vanhimpia ja Annan nuorimpia. Kyllä tällaisestakin sukukuviosta voisi pystyä jäljittämään Juliana Månsdotterille säädyllisen ja Järventaan viljelemiseen kykenevän puolison. On osoittautunut, että Isak Eriksson täytti niin vähintäänkin välttävästi sääty- kuin kiitettävästi kykyehdon.

[Jari Latva-Rasku]

Olisiko todella niin, että Påhl Bengtsson Hammarstiernan tytär on Albilacoviuksen vaimo ja toinen tytär Erik Jacobssonin vaimo.
Silloin Isak Eriksson olisi ollut Jacob Haustramniuksen serkku, Jacobin 2. vaimohan oli Johan Frisuksen tytär eli Juliana Månsdotterin käly.
Kaiken vakuudeksi Påhl Bengtsonin sisko oli Elin Brenneruksen Käly eli Julianan isoenon puoliso.

Olisvatkohan lankomiehet Israel Alftanus ja Jacob Haustramnius järjestäneen kälylleen sopivan puolison perheen sisältä?

Lapuan kirkkoherran Jakob Haustramniuksen puoliso ei käsittääkseni ollut Johan Frisiuksen tytär, vaan Isonkyrön Komsilaan avioliiton kautta ajautunutta Frisiusten sukua. Kummassakin tapauksessa liittoa olisi voinut olla järjestämässä Israel Alftanus ja Jakob Haustramnius, sillä Komsilan emäntä oli Juliana Månsdotterin sisko.

[Kivipää]

Henricus Mathiae Bockin puoliso oli Petrus Bångin leski.

Petrus Bång (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Biskop_B%C3%A5ng,_sl%C3%A4kt_fr%C3%A5n_H%C3%A4lsin gland)död före 1625 troligen i Åbo eller Finland. Lämnade efter sig en änka utan känt namn, vilken gifte om sig år 1628 med predikanten vid Hans Bagges (http://www.adelsvapen.com/wiki/index.php?title=Bagge&action=edit&redlink=1) kompani, Henric Mathiae Bock af Bukkila (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bock_af_Bukkila_nr_247) † före 1655. Med honom hade änkan ett barn som begrovs 1626-01-03 i Åbo/FI. Änkan omgift före 1655 med Henrik Andersson i Tammisto.

Voitaisiin olettaa, että Petrus Bång oli Lars Bångin ja Brita Jakobsdotter Spåran pojan- tai tyttärenpoika.

Henricus Bock otti Ala-Mälkkilän osan haltuunsa vuonna 1644 verojen maksua vastaan. Ala-Mälkkilä oli aikaisemmin siirtynyt eversti Klas Eriksson Slangin haltuun. Tilalla mainitaan myös hänen puolisonsa Fru Elin Boos(e).

Henricus Bockin omistus Mälkkilässä voisi olla peruja puolisonsa edellisen puolison Petrus Bångin isovanhemmilta, pelkkää sattumaa tai sitten puoliso oli Slangin sukua.

Perniön Ali-Melkkilä pysyi suurelta osin suvun hallussa 1670-luvulle, jolloin Klas Eriksson Slangin tyttärenpoika Henrik Sass oli valmis luopumaan siitä. Sassin äiti Elin Klasdotter Slang kuoli n. 1640, minkä jälkeen hänen leskensä Henrik Sass (vanh.) omisti säteritilan. Tuo vuoden 1644 omistuskuvio liittynee häneen.

http://runeberg.org/frfinl/0393.html
_____________________
Matti Pesola

[Benedictus]

Halikon ja Uskelan käräjät 8-10.10.1657
Erich Jacobsson (i Äijälä) kertoo maksavansa edesmenneen vaimonsa ruumisrahan seuraavilla käräjillä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947266

1657 mainitaan Lisa p... olisiko kirjaajan lukivirhe ja alkujaan Lisa h. utslg. 1656
-P ja H kirjotettuna aikalailla samanlaisia koukeroita.
Selittäis Erikin vaimon kuolinajan tarkasti.

[Jari Latva-Rasku]

Halikon ja Uskelan käräjät 8-10.10.1657
Erich Jacobsson (i Äijälä) kertoo maksavansa edesmenneen vaimonsa ruumisrahan seuraavilla käräjillä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=947266

1657 mainitaan Lisa p... olisiko kirjaajan lukivirhe ja alkujaan Lisa h. utslg. 1656
-P ja H kirjotettuna aikalailla samanlaisia koukeroita.
Selittäis Erikin vaimon kuolinajan tarkasti.

Äijälän Erik Jakobssonin puolison on merkitty kuolleen vuonna 1654. Päivästä tai kuukaudesta ei ole tietoa. Jokaisen siihen aikaan kuolleen kohdalla on numeromerkintä, ehkä taalereita, eli tilasto lienee seurakunnan tilikirjasta. Erikin puolison ruumisraha oli 4 taaleria, eli puolet enemmän kuin Moision lapsella, mutta yhtä paljon kuin Kaukelman Gamble Moorilla. Äitinsä hautaamisesta neljä vuotta aikaisemmin Erik maksoi kolme taaleria ja pikkuhilut päälle. Ruumisrahalla oli merkitystä hautauksen tehneen papin taloudelle, mutta toisaalta Erik tarvitsi pikkukäteistä lukuisilla matkoillaan Turkuun.

Henkikirjassa mainitaan vuonna 1657 "för motvillig utheblifvande på förs", eli Erik Jakobsson ehkä olisi ollut haluton maksamaan ruumisrahan. Mitä lie pappi virnistellyt tai varomattomasti sanonut, kun hän hautasi seurakunnan yhden merkkihenkilön pian kuollutta pika-avioliiton kohdetta.

Kiista ruumisrahasta oli vuodelta 1657, eli kyse lienee eri puolisosta kuin Lisbeth. Vuonna 1656 Erikille on merkitty puoliso Margeta, mutta ei enää vuonna 1657, eli alkuvuodesta kuollut puoliso ei enää elävänä ehtinyt sen vuoden henkikirjanpitoon. Vuosina 1658-63 Erikillä mainitaan puoliso Valborg ja lopulta vuodesta 1664 Margeta, jonka turkulaisen käsityöläistaustan me jo tunnemmekin. Erik Jakobsson oli paljon nainut mies, jonka kaikki tunnetut lapset näyttäisivät kuitenkin olleen liitosta Lisbethin kanssa.

Erik Jakobssoni puolisot siis olivat:

Lisbeth viimeistään vuonna 1649, k. 1654, mahdollisesti pojat Jakob, Axel ja Isak
Margeta, k. alkuvuodesta 1657
Valborg, vuosina 1658-63
Margeta, vuodesta 1654, jäi leskeksi Erik Jakobssonin kuoltua vuonna 1671

On tietenkin mahdollista, että Erik Jakobssonin tyttäriä olisi merkitty Äijälän piioiksi.

Erik Jakobsson kuoli samana vuonna kuin entinen isäntänsa Mauritz Horn.

[Jari Latva-Rasku]

Halikon ja Uskelan käräjät 8-10.10.1657
Erich Jacobsson (i Äijälä) kertoo maksavansa edesmenneen vaimonsa ruumisrahan seuraavilla käräjillä

Oli hämmästyttävää, että kiista ruumisrahasta meni käräjille asti. Erik Jakobssonin pussihousujen kupeessa keikkuneesta nahkakukkarosta putosi enemmän kolikoita ennenkuin hän ehti kaupunkimatkoillaan edes Halikon kirkon kohdalle.

Oliko kyse 1600-luvun puolivälin omanarvontuntoisten rälssivoutien lapsellisesta uhittelusta vai jostain muusta? Oliko Erik Jakobsson alunperin toisenuskoinen, tai eivätkö pappien tympeät naamat ja ympäripyöreät sanat miellyttäneet?

Kolikkokiistan aikoihin Uskelan kirkkoherra oli lääninrovasti Christiernus Simonis Agricola, joka avusti poikansa Christianus Christierni. Perttelin kappalainen oli Petrus Thomae Hemmaeus. Salon kappalainen oli Georgius Henrici Bergerus ja häntä avusti Perttelin kappalaisen veljenpoika Ericus Henrici Hemmaeus, Hämmäisistä kumpikin. Ericus Henrici auttoi Bergerusta velkasaatavien perimisissä, mutta Petrus Thomae tappeli Agricola-nuoremman kanssa. Oli ehkä kaksi leiriä, Agricolat ja Hämmäiset, kumpaan Erik Jakobsson kuului? Koska kolikkokiista meni käräjille, ja muuttui välienselvittelyksi koko seurakunnan kanssa, Erik oli Hämmäisten leirissä.

[Benedictus]

Hyvä, että tulivat nuo vaimot järjestykseen.

Pohdein tuota kiistaa ruumisrahasta.

Olikohan sen perinnässä jotain sääntöjä, kuten ruumisrahan maksusta vapautusta tai sellaista, jossa henkilö säätynsä vuoksi olisi siitä vapautettu?

Tuntuu niin kummalta tuo kiista ilman järkevää syytä.

likstol ruumisraha, hautamaksu likstolsko ruumiinsiunauksesta papille maksuna luovutettu lehmä

[Benedictus]

Siikaisten ja Merikarvian alueita kuului Karkun Järventaan ratsutilalle, jonka isäntä Isak Eriksson käräjöi niistä korvauksia. Isak Eriksson oli luultavimmin Uskelan Äijälän ratsutilallisen poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9529

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9435

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9053

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9192

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9681

Tämä Anders Skytt, Keravuoren Härkälän isäntä on ainakin tällä hetkellä ainoa Anders Skytt, joka ajallisesti ja suvullisesti passais Siikaisten Otamon Staffan Skyttän isäksi.
Staffanhan ei ollut tavallinen talonpoika vaan oli kirjoitus ja lukutaitoinen, toimi porvarina ja kaikessa muussa ja lainaili isoja rahoja aluuen säätyläisille ja muulle väelle.
Tähän kehykseen sopisi paremmin Halikon ratsutilallisen poika, jolla saattaisi olla sukuyhteyksiä myös papillisiin piireihin.
Anders Skyttiltä karhusi vuokria Kyrkobyn tilasta Uskelan Äijälässä ollut Valborg Matsdotter, jonka puoliso oli Salon kappalainen Henrik Skalle.

Tuli tuosta yllä ajatus, että olikohan Anders Henriksson Härkä-Skytt mahdollisesti Henrik Skallen poika ajalta ennen aviota Valborg Matsdotterin kanssa, vaikka ei noissa perintöriidoissa mainitakaan nimeltä.

[Benedictus]

Aiemmin täällä käsiteltiin Karkun Haapaniemen omistajan Williuksen alkuperää.

Kokemäen Köönikän Johan Karhian leski Anna Johansdotter nai 2. puo9lison Daniel Larssonin, josta ei ole ollut tietoa kuka on.
Kokemäen käräjät 22.–23.6.1680 s. 46 (Auscultanten Dn: Jacobus Pahlman Fullmechtigat af Daniel Larsson i Hafwingi den 22 Junij nästledne förekom nu och på hans Daniels Stiufsons Henrich Johanssons Karhias, et omyndigt barns om sine 7 åhr, wegnar, giorde inspråk om Paistila Ryttare hemmans Könikä ben:dh besittiande och byrd, som Leut: Manhafftigh Håkon Månsson (vertaa 1376 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1376) ja U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52))

Kaisa Kyläkosken sivuilta löytyy tietoa asiasta.

Välikäräjillä päästiin Spåren kanssa sopimukseen, jonka allekirjoittivat Thomas Simonsson Laihiasta, Matts Simonsson Paistilasta ja Jacob Henrichsson Keskipere Lammaisista. Kun jutussa tilan omistus jäljitettiin Thomasin äidinisään asti, oletettavasti kaikki kolme ovat tämän jälkeläisiä.
Patronyymin perusteella Matts Simonssonia voi sovittaa Thomasin veljeksi. Thomas Simonssonin syntymäajaksi on verkkokeskusteluissa mainittu 1680. Paistilan Köönikästä haudattiin 15.5.1758 74-vuotias Mats Simonsson eli ikä on oikeaa luokkaa. Tämä Matts Simonsson aloitti isännöintinsä Hedvig-vaimon rinnalla vuonna 1713. Vuodesta 1722 taloudessa on vävy Simon Jacobsson Anna-vaimon kanssa ja nämä isännöivät vuodesta 1734. (Kokemäellä haudattiin 15.3.1747 Paistilan Köönikästä 49-vuotias emäntä Anna Johansdotter, joten SAY näkymän perusteella Anna oli syntynyt Hedwigin aikaisemmasta avioliitosta Johan Henderssonin kanssa. Edelleen SAY:n perusteella Hedvig oli luutnantti Håkan Månssonin tytär. Tuomiokirjakortisto kertoo, että Håkanin anoppi oli Brita Hansdotter, vaimo Margareta Sigfredsdotter, vaimon veli Johan Sigfredsson Karhia, vaimon veljenpoika Henrich Johansson Karhia, vaimon edellinen mies Johan Simonsson ja Håkanin poikapuoli Jakob Johansson Judees. Toisaalta samaisesta kortistosta löytyy tieto, että Johan Sigfredsson Karhian leski Anna Catharina Johansdotter avioitui Kokemäen lukkarinpojan Daniel Larssonin kanssa vuoteen 1680 mennessä.)


Eli Daniel olisi Lukkari Larsin poika.


Aiemmin Latva-Rasku on esittänyt ajatuksen,että Jacob Larsson Willius olisikin Kokemäen lukakri Larsin poika, tässä tapauksessa olisi siis Daniel Larssonin veli.

[Benedictus]

Halikon ja Uskelan käräjät 21-22.8.1643
Esiin astui Kärkisten tilan vouti Erich Jacobsson ja esitti maaherra Knut Lilliehöökin määräyskirjelmän päivättynä 28.4.1643, jossa todetaan että Erich Jacobssonin tekemä valitus tulisi ottaa käsittelyyn. Sisään kutsuttiin Erichin veljenpoika Thomas Simonsson ja kysyttiin miten hän vastaa isänveljelle kun esitettiin Erichin lasku 141 kuparitaaleria. Thomas vastasi, ettei ole velkaa kuin 94 taaleria, jotka edesmennyt isä Simon Jacobsson lainasi veljeltään Erichiltä varustaakseen talon puolesta hevosen, miehen, satulan, pistooleita, jousen ja vaatteet, jonka oheinen kuitti osoittaa. Sitten esitti Erich Jacobsson Morthen Larssonin tekemän laskelman, jossa lautamiehet Knut Mårthensson (i Loppis) ja Sigfrid Påållsson (i Äijälä) ovat arvioineet edesmenneen isän Jacob Thomassonin (i Äijälä) jälkeen jättämän niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden. Tämä on arvioitu 483 kuparitaalerin arvoiseksi, josta kolme veljenosaa ja kaksi siskonosaa tekee 289 taaleria, joista vähennetään edellämainittu 94 taaleria.
Thomas Simonsson kertoi lisäksi, että hänen isänsä oli antanut kolmannelle veljelle Olof Jacobssonille jotain talosta ennenkuin tämä muutti Poriin.
Lopputulemana Thomas Simonsson määrättiin maksamaan Erich Jacobssonille ja muille talon velkojille näiden saamiset.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786663

Tuota vanhaa perinnönjakoa pohdein. En musita selvisikö miksi Jacobin omaisuuden arvoksi on ilmoitettu 483 kuparitaaleria ja kolmen pojan ja kahden tyttären osiksi 289 kuparitaaleria.

Mihin meni tuo 194 euroa erotuksesta? Onko mahdollisesti Jacob Thomassonin sisarusten osuus?

Sattumaa varmaankin mutta kiinnostava yksityiskohta on alla:
Sigfrid Henriki Albilacoviuksen poika Jakob Haustramnius osti isolla summalla 1677 metsämaata ja uuden tilan nimeksi hän laittoi Äijälä. Aiemmin ei Kauhajoella ollut kyseistä nimeä taloissa. Voi tietenkin olla sattumaakin.
Ajankohta on kiinnostaqva, sillä Isak Eriksson myi Äijälän 1676.

-voisiko tuo erotus olla taloon jäänyt perintöosa, jonka Isak Eriksson maksoi Haustramniukselle, joka risti tilansa saantirahojen mukaan Äijäläksi.

[ejl]

On mahdollista, että sisarusten parissa on samannimisiä tai nimien kirjoitusasut vaihtelevat niin paljon, että kahden sisaruksen nimet kirjoitetaan samalla tavalla. Ilman parempaa tietoa pitää kuitenkin olettaa, että Sigfridus Henrici Albilacoviuksen puoliso Elisabet ja Äijälän Erik Jakobssonin puoliso Lisbeth eivät olleet sisaruksia. On aikaisemmin oletettu, että Sigfridus Henrici Albilacovius voisi olla Henrik Johansson i Valkjärven poika, vaikka Henrik ei ilmeisesti juurikaan Albilacoviuksen tienoilla oleskellutkaan.

Miksi Sigfridus Albilacoviuksen puoliso ei voisi esimerkiksi olla laihialaissyntyisen lainlukijan Matias Pålssonin (Backman) sisko. Sigfridus Albilacoviuksen tytär Elisabet avioitui kristiinankaupunkilaisen kauppiaan Henrik Bertilsson Backmanin kanssa. Henrik Bertilsson Backmanin vanhempien on arveltu olleen:

Elisabet Philipsdotter (http://www.genealogia.fi/genos/66/66_127.htm)på Backala i Storkyro levde 1675 men var död före 1685. Gift 1:o med löjtnant Bertil Andersson stupad ca 1643; 2:o före mt 1644 med lagläsaren Mats Pålsson Wijk begraven i Storkyro 17.5.1685.

Erik Jakobssonin nimeltään Liisa-johdannainen puoliso mainitaan 1. kerran vuonna 1649 Äijälässä. Isak Erikssonin alter egosta? Isak Eriksson Hammarstjernasta päätellen hänen voisi arvata olleen Hammarstjerna-sukua.

Erik Jakobssonin pojat mainitaan samaan aikaan koululaisina Turussa, joten voisi olettaa, että pojat (Jakob, Axel tai Isak) olivat melko samanikäisinä. Isak Eriksson Hammarstjerna suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1668, eli hän oli syntynyt vuoden 1650 paikkeilla. Erik Jakobssonin puolison olisi pitänyt syntyä viimeistään vuoden 1630 paikkeilla voidakseen olla Isakin äiti. Ollakseen myös Jakobin ja Axelin äiti, Lisbetan olisi pitänyt syntyä noin 1620-25.

Bengt Henriksson till Sjöskog i Helsingen lapset tunnetaan niin hyvin, että niiden joukkoon olisi vaikea tai mahdotonta sovittaa tytär Lisbeta. Voisi hyvinkin olla mahdollista, että Bengtin pojalla Påhl Bengtssonilla olisi ollut noin vuosina 1620-25 syntynyt tytär Lisbeta, jonka turkulainen? tai Turussa kouluja käynyt poika Isak Eriksson olisi pelkästään ylioppilastutkinnon suorittamisen yhteydessä käyttänyt äitinsä sedän aatelista Hammarstjerna-nimeä. Nimestä oli ehkä hyötyä, jotta suullinen kuulustelu hyväksyttiin kivuttomammin. Tuskin tällaisesta syntyperän kultaamisesta vasta vuonna 1680 kuollut Johan Hammarstjerna olisi mielensä pahoittanut, olisihan Isak Eriksson ollut Mauritz Horn entisen voudin "Wälboren" Erik Jakobssonin poika, jonka veljen puoliso olisi samoista Johan Hammarstjernan sukupiireistä, ehkä jopa isän Bengt Henrikssonin isäpuolen Henrik Jönssonin tytär.

Hammarstjerna-nimeä ei aikoinaan otettu käyttöön aivan miten vain ja vaatisi mielikuvitusta keksiä, miten muuten Turussa olisi ollut täysin tuntemattoman esimerkiksi Erik? Hammarstjernan poika. Bengt Henrikssonin vaakunassa oli vasara ja risti, mutta nimen Hammarstjerna otti käyttöön hänen poikansa Johan aateloimisen yhteydessä vuonna 1642.

Jos mennään edellisellä mallilla, Isak Eriksson olisi avioitunut äitinsä Lisbeta Påhlsdotterin isotädin Anna Bengtsdotterin puolison Espoon kappalaisen Petrus Martini Brenneruksen sisaren Elinin tyttären Anna Alftanan tyttären Juliana Månsdotterin kanssa. Tällä mallilla Påhl Bengtssonin tulisi olla sisaruksista vanhimpia ja Annan nuorimpia. Kyllä tällaisestakin sukukuviosta voisi pystyä jäljittämään Juliana Månsdotterille säädyllisen ja Järventaan viljelemiseen kykenevän puolison. On osoittautunut, että Isak Eriksson täytti niin vähintäänkin välttävästi sääty- kuin kiitettävästi kykyehdon.


Viiden vuoden tutkimisen jälkeen teillä on isäehdokas Isak Erikssonille: "Wälboren" Erik Jacobsson, Mauritz Hornin vouti Uselan Äijälästä. En uskalla edes arvailla tehtyjen työtuntien määrää...

Ehdotan, että siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Etsitään käsiimme kyseisen isäehdokkaan nykyisin elävä katkeamattoman mieslinjan jälkeläinen ja teetetään hänestä dna tutkimus (y-kromosomista). Sitten tehdään samoin Isak tai Erik Astreniuksen katkeamattoman mieslinjan edustajalle. Tietysti olisi parempi saman tien testata useampi kummastakin linjasta. Hintaa projektille tulee n. 170e/tutkittava henkilö, mutta uskon että maksajia löytyy.

[Jari Latva-Rasku]

Viiden vuoden tutkimisen jälkeen teillä on isäehdokas Isak Erikssonille: "Wälboren" Erik Jacobsson, Mauritz Hornin vouti Uselan Äijälästä. En uskalla edes arvailla tehtyjen työtuntien määrää...

Ehdotan, että siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Etsitään käsiimme kyseisen isäehdokkaan nykyisin elävä katkeamattoman mieslinjan jälkeläinen ja teetetään hänestä dna tutkimus (y-kromosomista). Sitten tehdään samoin Isak tai Erik Astreniuksen katkeamattoman mieslinjan edustajalle. Tietysti olisi parempi saman tien testata useampi kummastakin linjasta. Hintaa projektille tulee n. 170e/tutkittava henkilö, mutta uskon että maksajia löytyy.

Erik Jakobsson oli isäehdokkaana jo varhaisessa vaiheessa vuosia sitten. Hänestä on kertynyt paljon materiaalia. Esillä olleiden tuomiokirjojen lisäksi löytyy lukuisia muita. Isak Erikssonin tarinan lisäksi on löytynyt kymmenittäin uusia havaintoja tarinaan liittyvistä laajasti liikkuneista ammatti- ja sukupiireistä. Aikaisemmin ei ole ollut syytä niiden löytämiseksi.

Erik Jakobssonin veljellä Simonilla ja Isak Erikssonilla vaikuttaisi olevan runsaasti mieslinjaisia jälkeläisiä. Jos löytyy järjestelykykyinen ja haplotyyppiaiheesta kiinnostunut, mikään ei tietenkään estä määrityksen tekemistä. Olen itsekseni jo pitkään miettinyt, että Erik Jakobsson ei välttämättä ollut isänsä Jakob Thomassonin geneettinen jälkeläinen, vaan järjestetyssä avioliitossa syntynyt Horneihin liittynyt luotettu äpäräpoika. Mitä vain asioita Mauritz Hornilla oli hoidettavana, suuria tai pieniä, Erik Jakobsson lähetettiin asialle. Haplotyyppimäärityksessä voisi paljastua, että Isak Eriksson ei olisi oikean isänsä jälkeläinen.

Viime aikoina esimerkiksi Erik Jakobssonista esillä olleet havainnot ovat olleet esillä lukuisia kertoja aikaisemmin. Mielestäni niiden juoni on Isak Erikssonin mielenkiintoisen alkuperän ytimessä. Googlen hakutoiminto ei materiaalin laajuuden vuoksi enää löydä aikaisempia perusteluja, ja niiden uudelleen työstäminen alkaa olla liian työlästä ja tylsää hommaa.

[ejl]

Erik Jakobsson oli isäehdokkaana jo varhaisessa vaiheessa vuosia sitten. Jos löytyy järjestelykykyinen ja haplotyyppiaiheesta kiinnostunut, mikään ei tietenkään estä määrityksen tekemistä. Olen itsekseni jo pitkään miettinyt, että Erik Jakobsson ei välttämättä ollut isänsä Jakob Thomassonin geneettinen jälkeläinen, vaan järjestetyssä avioliitossa syntynyt Horneihin liittynyt luotettu äpäräpoika. Mitä vain asioita Mauritz Hornilla oli hoidettavana, suuria tai pieniä, Erik Jakobsson lähetettiin asialle. Haplotyyppimäärityksessä voisi paljastua, että Isak Eriksson ei olisi oikean isänsä jälkeläinen.


Minä voin alkaa asiaa järjestelemään, jos vaan joku ensin etsii nuo kyseiset elävät henkilöt. En ehkä ole taidoiltani siihen riittävä, ja toisaalta jollain tai jossain saattaa olla jo koko ketju Erik Jacobsonista ja toisaalta Astreniuksista nykypäivään tutkittuna.

Toit esille äpärä lapsi mahdollisuuden. Siinä tapauksessa pitäisi tutkituttaa myös Jacob Thomassonin varmemmin omien lapsien (varmemmin kuin Erik Jaobsonin) kautta katkematonta mieslinjaa oleva edustaja. Silloin siis minimissään kustannukset olisivat luokkaa 3x170=500e.

[Jari Latva-Rasku]

Minä voin alkaa asiaa järjestelemään, jos vaan joku ensin etsii nuo kyseiset elävät henkilöt. En ehkä ole taidoiltani siihen riittävä, ja toisaalta jollain tai jossain saattaa olla jo koko ketju Erik Jacobsonista ja toisaalta Astreniuksista nykypäivään tutkittuna.

Toit esille äpärä lapsi mahdollisuuden. Siinä tapauksessa pitäisi tutkituttaa myös Jacob Thomassonin varmemmin omien lapsien (varmemmin kuin Erik Jaobsonin) kautta katkematonta mieslinjaa oleva edustaja. Silloin siis minimissään kustannukset olisivat luokkaa 3x170=500e.

Ainoa Erik Jakobssonin tunnettu mieslinjan mahdollinen jatkaja oli hänen poikansa ylioppilas ja rusthollari Uskelan Äijälässä Isak Eriksson Kentzer alias ylioppilas Isak Eriksson Hammarstierna alias Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson alias Turun lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin kirjuri alias Turun ja Porin ratsuväkirykmentin katselmuskirjuri, Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan veronkantokirjuri ja useamman seurakunnan kunnankirjuri sekä rusthollari Karkun Järventaassa Isak Eriksson. Mikään ei ole tähän mennessä osoittanut, ettei kyseessä ollut sama henkilö. Isak Eriksson-nimisiä vaativiin kirjurintöihin pystyviä ylioppilaita ei kovin montaa ollut 1600-luvun Suomessa.

Eiköhän Isak Erikssonin jälkeläisiä löydy esimerkiksi Kurikasta. Erik Jakobssonin veljellä Simonilla oli ainakin kolme poikaa Thomas, Bertil ja Simon, joka taisi olla Erik Jakobssonin ratsumies. Simon Simonssonilla oli poika Thomas ja Thomaksella ainakin pojat Simon ja Mats. Niin Simon kuin Erik Jakobssonin suku häviää Äijälästä 1600-luvun lopussa, joten selvittämiselle voi tulla esteitä, ellei sukua ole jo selvitetty.

Selatessani Äijälän poikia silmiini pisti, että talossa, joka tuli Thomas Simonssonin haltuun, oli 1600-luvun lopussa Johan Kantturi. Hänhän olikin pellavankutoja. Talon nimi Kantor voisi tarkoittaa Kantturia eli Kankuria. Kentzer lienee jotain vastaavaa, kuten on arveltu, puutarhuri.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786663

Tuota vanhaa perinnönjakoa pohdein. En musita selvisikö miksi Jacobin omaisuuden arvoksi on ilmoitettu 483 kuparitaaleria ja kolmen pojan ja kahden tyttären osiksi 289 kuparitaaleria.

Mihin meni tuo 194 euroa erotuksesta? Onko mahdollisesti Jacob Thomassonin sisarusten osuus?


En muista minäkään, eikä aikaisempaa keskustelua kannata kaivaa esiin.

Uskoisin, että perintömatematiikka on, että perintö 483 taaleria jaettiin viiteen osaan, josta Thomas Simonssonin piti korvata 289 taaleria isänsä sisaruksille, ilman Erik Jakobssonin myöntämän velan vaikutusta. Thomas Simonssonin ei tietenkään tarvitse korvata omaa osaansa.

Kaksi veljenosaa ja kaksi siskonosaa tekee yhteensä 289,8 taaleria, mikä vastaa tuomiokirjassa mainittua jakojäännöstä, joka oli 289 taaleria, 25 äyriä ja 18 hilua päälle. Taaleri oli 32 äyrin arvoinen.

Perintöosuudet siis olivat:

Simon Jakobsson 96,6
Olof Jakobsson 96,6 (muutti Poriin)
Erik Jakobsson 96,6
Anna Jakobsdotter 48,3 (venemiehen puoliso)
Malin Jakobsdotter 48,3 (kantorin emäntä)
Yhteensä 386,4

483 - 386,4 = hukassa oleva 96,6 taaleria

[Jari Latva-Rasku]

Perintöosuudet siis olivat:

Simon Jakobsson 96,6
Olof Jakobsson 96,6 (muutti Poriin)
Erik Jakobsson 96,6
Anna Jakobsdotter 48,3 (venemiehen puoliso)
Malin Jakobsdotter 48,3 (kantorin emäntä)
Yhteensä 386,4

483 - 386,4 = hukassa oleva 96,6 taaleria

Kenen osuus Jakob Thomassonin lasten, veljen tai kahden sisaren osuutta vastaava, osuus oli?

Nyt pitäisi jälleen kerran kaivaa esiin perintöriita Äijälästä, minkä osapuolet olivat Erik Jakobsson ja Henricus Simonis Skallen lesken Valborg Matsdotterin poika Jakob Jakobsson sekä muut tyytymättömät "sukulaiset". Jossain on poimittuna tuomiokirja, jossa mainitaan, että Hornien kirjuri ennen Erik Jakobssonia oli Jakob Jakobsson Äijälästä. Lisäksi pitäisi tarkistaa, miten oletetut Äijälän kylän omistukset jakautuivat ja perittiin maakirjojen alusta. Aikaisemmin oletettiin, että Jakob Thomassonin isä oli Äijälän kymmenykset maksanut Thomas Simonsson, välisukupolvi. Lisäksi pitäisi löytää vuosia sitten tehty perustelu, miten Henricus Simon Jakobus Skallen (=kallo, kalju, paljaspää) voi olettaa olevan Marttilan kirkkoherran Simon Canutis Paljaspään poika. Lisäksi on löydetty pappismies Jacobus Jacobi Skallerus, joka voisi olla Henricus Skallen puolison Valborg Matsdotterin poika.

Oikeudenistunto Äijälän perinnöstä pidettiin näihin aikoihin vuonna 1643, eli 370 vuotta sitten. Simon Jakobssonin puoliso mainitaan manttaalikirjassa vuonna 1643. Jos Margeta Henriksdotter olisi silloin ollut kuollut, olisi siitä mainittu oikeudenistunnossa. Nyt pitäisi ottaa esiin tuomiokirja, jossa kerrotaan, että Thomas Simonsson oli hoitamassa perinnönjakoa Perniön Pojobyssä, mistä voi päätellä, että hänen äitinsä oli todennäköisesti Muurlan rälssisuvun maatiaishaaraa ja Henrik i Valkjärven ("Albilacovius") tytär.

Kun parempaa ei tiedetä, on mahdollisuuksien rajoissa, että Simon Jakobssonin puoliso Margeta Henriksdotter ja Kauhajoen kirkkoherra Sigfridus Henrici Albilacovius eli Haustramnius olivat sisaruksia. Äijälä sijaitsee nykymittapuun mukaan Muurlassa.

Voisi olla mahdollista, että Margeta Henriksdotter (vaihtoehto 1) olisi tuonut pesään jotain omaisuutta, josta "sukulaiset" haluaisivat osansa. "Sukulaisilla" oli Äijälästä 1/5 osuus. Täsmällinen jako-osuus kuitenkin arveluttaa. Käräjillä olisi kyllä perusteltu, mitä osuutta pesään oli tuotu. Osuus vaikuttaa perintöosuudelta. Sukulaisia tässä mielessä tuskin olivat Jakob Thomassonin lapset, jotka eivät olleet tässä riidassa saamapuolella. Erik Jakobsson ei kiistänyt saatavaa ja hän ilmeisesti on hoitanut asian oikeuden ulkopuolella, sillä perintöriita ei jatkunut käräjillä parin kerran jälkeen. Riita oli todennäköisesti edennyt käräjille, koska kokenutta asiamiestä Erik Jakobssonia ei niinkään pelottanut oikeudenistunto, vaan maksun aika, = 96,6 - 94/5.

On jo aikaisemmin arveltu, että Henricus Simonis Skalle sekä Äijälän Thomas Simonsson olisivat veljeksiä, ja he olisivat Marttilan kirkkoherran Simon Canuti Paljaspään poikia. Näin ollen Jakob Thomassonin isä olisi ollut Äijälän vävy. On olemassa tuomiokirja, jossa mainitaan Jakob Thomassonilla olleen asioita Marttilassa. Se pitäisi kaivaa esiin.

Näin ollen vaihtoehtoinen perustelu kiistellylle perintöosuudelle voisi olla, että 96,6 taalerin osuus oli Henricus Skallen (vaihtoehto 2) ja hänen "sukulaistensa" osuus. Tämän perustelun ongelma on, että sukulaisuus pitäisi muodostua Henricus Skallen oletetun äidin Malin Markusdotterin ja Jakob Thomassonin oletetun äidin N Simonsdotterin välityksellä.

Erik Jakobsson ei vuonna 1657 maksanut toisen puolisonsa Margetan ruumisrahaa ja manttaaliluettelossa mainitaan, että hän oli jättäytynyt seurakunnan ulkopuolelle, eli ei ollut käynyt kirkossa näyttäytymässä. Erikin käytös voi myös olla, muiden selitysten ohella, seurausta jonkin verran yli 10 vuotta aikaisemmin käydyistä perintöriidoista.

[Benedictus]

Erik Jacobssonin viimeinen vaimo oli porvari snickarin leski Turusta.

Olisiko niin, että Erik on jo tuolloin siirtynyt Turkuun eikä ole siis varsinaisesti seurakuntansa alueella, mutta kuitenkin kirjoilla Uskelassa eikä Turussa, mistä johtuen papit haluaa maksun Uskelassa vaikka hautaus olis ollut muualla, en mene vannoon noita tapoja tuolloin, oliko ,mahdollista siunata Turus ja tuoda hautaan Uskelassa.

Heitin jo aiemmin ajatuksen, että olis Påhl Bengtson Hammarstiernan vävy. Påhlin vaimo oli Lisbeta Mårtensdotter.
JOS Lisbeta olisi kuitenkin Brennerus, niin slloin Isak olisi ollut Julianna pikkuserkku.

Turussa vaikutti aikanaan kaksi sisarusten persoonaa.
Anders Mårtensson, nämnd som kammarskrivare i Åbo 1630 och 1633, d. före 1636.[6 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#6)]
Helena Mårtensdotter, levde 1639. Gift med Ericus Erici Alftanus, kyrkoherde i Töfsala. http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=222734)

Anders Mårtenssonin perheestä tai omaisuudesta ei ole tietoa, mutta Ericus Alftanus omisti kaupunkitaloja eli saattoi olla Erikuksen tai vaimon perintöjä.

Mainitaanhan Mårten Stodiuksen tyttären Elisabetin vanhana leskenä asuneen suvun vanhassa talossa. Oliko talo jo Henrik Hanssonia edeltävältä ajalta ei selviä.

Eli tarkoittaa, että Isak Eriksson olisi hyvinkin voinut asua sukulaisten luona, mitä taas veljensä eivät tehneet, koska Erik riiteli poikien vuokralaskuista.

[Jari Latva-Rasku]

Tapahtumakulku Uskelan Äijälän perinnön suhteen oli seuraava.

1635 Jacob Känsär, eli Jakob Thomasson kuolee
1643 Suoritetaan Jakob Thomassonin perinnönjako
1650 Erik Jakobssonin äiti Margeta Henriksdotter kuolee
1654 Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta kuolee
1655 Kiistellään Äijälän perinnöstä

Äijälä oli ajautunut Jakob Thomassonin mahdollisesti vanhimman pojan Simonin ja hänen sitten hänen poikana Thomaksen haltuun.

Vuonna 1643 suoritetaan perinnönjako, mutta 1/5 perinnöstä jää jakamatta. Äijälä ajautuu Thomas Simonssonilta sedän Erik Jakobssonin haltuun. Erikillä oli alunperin pesästä 1/5 osuus ja 94 taalerin saatava.

Jakob Thomassonin puoliso Margeta Henriksdotter kuolee vasta vuonna 1650 ja on mahdollista, että hänen osuudekseen jätettiin 1/5 Äijälästä, vaikka Kristofferin maanlaki edellytti 1/3 osuutta. Käytäntö kuitenkin oli toinen, siitä katkelma ohessa.

Voidaan myös olettaa, että Erik Jakobsson peri äitinsä. Erikin veli Simon ja myös jotkut muut sisarukset olivat mahdollisesti toisen äidin lapsia. Ainakin Simon oli poikansa Thomaksen iästä päätellen syntynyt ennenkuin isä Jakob avioitui Halikon Piintilän tyttären kanssa noin vuonna 1610.

Henricus Simonis Skalle, puolisonsa Valborg Matsdotter ja hänen poikansa Jakob Jakobsson eivät nimiensä puolesta sopi Margeta Henriksdotterin eikä Erik Jakobssonin sisarusten lisäksi perijöiksi, koska tiedämme, että Jakob Jakobsson ei ole Äijälän Jakob Thomassonin poika. Heidän perintöoikeutensa pitäisi periytyä Jakob Thomassonin sisarusten välityksellä tai olla vielä kaukaisempaa perua. Maanlain mukaan periminen ulottuu viidenteen polveen, mutta syytä vuoden 1655 perintövaatimuksiin ei perustella mitenkään.

Kun Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta kuoli vuonna 1654, hänellä periaatteessa oli 1/3 osuus Äijälään. Erik Jakobsson olisi ollut, ja oli, alaikäisten lasten holhooja. Erik kuitenkin pian avioitui uudestaan 1. Margetan, joka kuoli jo vuonna 1657, kanssa. Vuoden 1655 perintövaatimusten yhteydessä ei kuitenkaan mainittu, että kyse olisi Lisbetan alaikäisten lasten äidinperinnöstä, vaan mainittiin "antingen hustru Walborg eller Jacob Jacobsson eller sal her Henrich eller sal hustru Walborgs släkt, syskon och skulle Erich Jacobsson i Äiälä, iakta sin skuld". Jos oli kyse velasta, sen määrää ei mainita.

Vuoden 1655 perintövaatimukset voisivat jotenkin liittyä Erik Jakobssonin vuonna 1654 kuolleeseen puolisoon Lisbetaan, jonka suku olisi voinut rahoittaa Äijälän lunastamista. Jostain oli saatava parisataa euroa. Joskus aikaisemmin tässä ketjussa oli esillä Erik Jakobssonin velkoja, jotka mahdollisesti periytyivät aina Isak Eriksonille asti. Äijälän velkoja on voitu maksaa uusilla velkajärjestelyillä, joista viimeinen voisi liittyä Isak Erikssonin 1. avioliittoon.

[Jari Latva-Rasku]

Myös Halikon ja Uskelan käräjillä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783435) 24-26.2.1657 mainitaan Herra Henrikin perinnönjaon yhteydessä "gieldh som öfver Erich Jakobssons i Äijälä beskostnad kan bliffvas". Erik Jakobsson oli velkaa Henricus Skallen ja Valborg Matsdotterin kuolinpesälle sekä heidän perillisilleen eli sukulaisilleen, kuten Jakob Jakobssonille. Siitä perintöriidassa ilmeisesti oli kyse. Erik oli ottanut velkaa Äijälän lunastamiseen. Arvoitukseksi jää, miksi Äijälä olisi inventoitava velan määrittämiseksi? Miksi velan määrää ei tiedetty?

Erik Jakobssonin uskottu mies perinnönjaossa veljenpoikansa Thomas Simonssonin kanssa oli kihlakunnanvouti Christer Mattsson, joka oli Érikin veljen Simonin "frende". Christer Mattsson oli aikaisemmin Claus Hornin vouti ja asui 1630-luvun puolivälissä Ingeriksen tilalla Uskelassa. Christer Mattsson ei taida olla Valborg Mattsdotterin veli, mutta myös Erik Jakobssonin sukulainen.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Tuossa yllä näkyy eräs tytär Elin 1644-46, Punkalaitumen Pappilassa.

Isakin äidin etsinnässä hän on jäänyt täysin huomiotta, kuitenkin Tämä Elin voiis olla hyvinkin se Hammarstierna lenkki ja syy Isakin jälkeläisten Punkalaidun papinvirkoihin.

Kyseessä on siis Punbkalitumen 1. khr Erik Henriksson Ilonuksen tytär.

Erik Ilonus oli kotoisin Helsingin voutisuvuista, isänsä oli luultavammin Porvoon läänin vouti Henrik Andersson, joka asusti Nurmijärvellä.Enonsa oli Helsingin pitäjän nimismies ym.

Ilonus, Ericus Henrici (K 1646)

Erik Henriksson
Lapväärtin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5048) kappalainen, mainitaan kesäkuussa 1625, kirkkoherra ainakin jo 14.8.1629; Punkalaitumen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5084) kirkkoherra 1639.
Kirkkoherra Ilonuksella oli erään lapväärttiläisen talollisen kanssa useita käräjillä selviteltyjä ankaria riitoja, joista hän selviytyi voittajaksi. Hänet tuomittiin kuitenkin sakkoihin syyskäräjillä 1633, kun hän oli riitaantunut seurakunnan kappalaisen Olaus Martinin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1871) kanssa ja käynyt kiivastuksissaan tämän kimppuun. Seurakuntalaiset syyttivät Ilonusta muustakin väkivaltaisesta käyttäytymisestä – muun muassa väittivät hänen lyöneen erästä lapväärtiläisvaimoa niin, että tämä oli myöhemmin kuollut pahoinpitelyn seurauksiin – ja monenlaisesta omavaltaisuudesta. He vaativat piispalle osoitetussa kantelukirjelmässään kirkkoherran erottamista. Tuolloinen piispa Isaacus Rothovius (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2135) vaati määrätietoisesti hiippakuntansa papistolta taitavuutta ja nuhteettomia elämäntapoja ja pyrki kaikenlaisen epäjärjestyksen kitkemiseen papistosta. Lisäksi parhaillaan elettiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeistä maansurun aikaa, jolloin sopimaton käyttäytyminen oli valtakunnassa yleensäkin ankarasti kiellettyä. Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.
Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa". Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.
Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640.
K Punkalaidun (ennen kesäkuuta) 1646.
P Brita N.N.

[Jari Latva-Rasku]

Etsin aikani kuluksi Erik Jakobssonin Christer Mattssonin ohella toiminutta uskottua miestä, "Mats i Salo". Mats i Mäckis oli toiminut Händälän nimismies Thomas Carlssonin kanssa jonkun muun uskottuna miehenä, joten katsoin Mauritz Hornin rälssiin kuuluneen Mäköisten tilan SAY:a. Sieltä löytyi ikäloppu Mats Andersson 1630-luvun puolivälistä, joten paikka oli todennäköisesti väärä. Vuoden 1648 kohdalla kuitenkin luki "Mauritz Horns fougde fritt". On mahdollista, että Kärkisten tilalla asuneen Erik Jakobssonin, tai muun voudin palkkatilaksi oli annettu Mäköisten tila. Parikymmentä vuotta myöhemmin Mäköisissä mainittiin, että sitä viljeli Kärkisten väki.

[Jari Latva-Rasku]

Perniön käräjillä 27-28.1.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783240)mainitaan Johan Christersson Gyllenhiertan yhteydessä joku Erik Jakobsson i Westerby ensimmäisen kerran oikeanpuoleisen sivun viimeisellä rivillä ja lopuksi seuraavalla sivulla olleessa käräjäoikeuden päätöksessä. Asiasta ei ilmene mitään sukulaisuuksia eikä edes, oliko Erik Jakobsson joku lampuodeista. Ainakaan hän ei ollut Wälb. eli aatelinen. Västerby i Pojo pitäisi olla olemassa, mutta en löytänyt sellaista ainakaan Perniöstä, jossa sen käräjien pitopaikan perusteella pitäisi olla.

[Jari Latva-Rasku]

Perniön käräjillä 27-28.1.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783240)mainitaan Johan Christersson Gyllenhiertan yhteydessä joku Erik Jakobsson i Westerby ensimmäisen kerran oikeanpuoleisen sivun viimeisellä rivillä ja lopuksi seuraavalla sivulla olleessa käräjäoikeuden päätöksessä. Asiasta ei ilmene mitään sukulaisuuksia eikä edes, oliko Erik Jakobsson joku lampuodeista. Ainakaan hän ei ollut Wälb. eli aatelinen. Västerby i Pojo pitäisi olla olemassa, mutta en löytänyt sellaista ainakaan Perniöstä, jossa sen käräjien pitopaikan perusteella pitäisi olla.

Sain vinkin, että Vesterby sijaitsee Pohjassa ja siellä oli sopivia tiloja. Pohjan Vesterbyssä ei Erik Jakobssonia mainita, ei rälssi- eikä ratsutiloilla. Näin ollen on todennäköistä, että Erik Jakobsson ei ole ollut ainakaan lampuoti. Arvaisin, että Vesterby voisi liittyä Erik Jakobssonin ehkä alkuvuodesta 1657 kuolleeseen 2. puolisoon Margetaan, jos nyt Uskelan Äijälän Erik Jakobssoniin laisinkaan.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579265

Yllä näkyy 1682 ISakin ja Julianan alla Brita Hust.

Aiemmin jo pohdittiin kuka tämä Brita voisi olla.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Ericus Henrici Ilonuksen vaimo oli Brita. Tyrär Elin. Aika 1646.

Olisiko mahdollista, että Brita olisi Isakin äidinäiti, Ilonuksen leski, jonkun muun hustru.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=744087
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749823
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1155119

Yllä Nurmijärven Pukkilassa näkyvä Mats Eskilsson on sama kuin Halikon Immalassa ja muualla vaikuttanut vouti ja lainlukija Matss Eskilsson, jonka veli oli Karkun haapaniemen vouti ym. Michel Eskilsson.

Kiinnostavaa, että tämän Mats Eskilssonin vaimona mainitaan Elin Antoniusdotter, joka lienee Antonius Papen tytär ja siis olisi Taivassalon khr Claes Brenneruksen 3. vaimon Ingrid Bilangin sisarpuoli.

Lisäksi on siis kyse Pukkilan ratsutilasta Nurmijärvellä, isak Eriksson räväsi jotain Johan i Puckilan kanssa.

Oliskohan Ilonuksen tytä'r kuitenkin varteenotettava vaihtoehto?

[Benedictus]

Nurmijärven Pukkilan Henrik Anderssonin poikana Ilonus oli syntynyt 1600 luvun vaihteessa, jos äitinsä olisi Gräsan tyttäriä, olisi ajallisesti sopiva Bengt Henriksonin sisareksi.

[Jari Latva-Rasku]

Erik Jakobssonin elämään liittyi seuraava tapahtumaketju.

1643 Jaettiin Jakob Thomassonin perintöä
1645 Maarättiin uskotut miehet jakamaan perintöä Erik Jakobssonin ja Thomas Simonssonin välillä
1653 Määrättiin uskotut miehet jakamaan Henricus Skallen perintöä. Yksi uskotuista miehistä oli Ericus Henrici Hemmaeus
1653 Määrättiin uskotut miehet selvittämään Johan Christersson Gyllenhiertan ja Erik Jakobssonin välistä velkaa
1654 Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta haudataan
1655 Erik Jakobssonin mainitaan olevan velkaa Henricus Skallen ja Valborg Matsdotterin kuolinpesälle ja vaaditaan Äijälän inventointia
1657 Erik Jakobssonin mainitaan olevan velkaa Henricus Skallen perillisille
1657 Erik Jakobsson määrättiin maksamaan puolisonsa, ehkä 2. puolison Margetan, hautauskorvaus seuraavilla käräjillä. (Korvaus oli yleensä osa kappalaisen palkkausta. Hautaaja on voinut olla Salon kappalaisen apulainen Ericus Henrici Hemmaeus tai kappalainen Georgius Henrici Bergerus tai Perttelin kappalainen Petrus Thomae Hemmaeus)
1657 Manttaaliluettelossa mainitaan, että Erik Jakobssonia oli sakotettu kirkosta poisjäämisen vuoksi
(1659 Erik Hemmaeus peri tuomiokapitulin pöytäkirjan mukaan Georgius Bergiuksen velkasaatavia)
1668 Erik Jakobsson osallistui Erik Hemmaeuksen ja Georgius Bergeruksen lesken Karin Johansdotter Reizin häihin
(1671 Sipoon ja Helsingin käräjillä mainitaan, että Petrus Hemmaeuksen puolison Elin Nilsdotter Hammarmanin kanssaperillisillä oli perintösaatava Hans Mårtensson Brenneruksen perillisiltä)

Vuonna 1662 Nurmijärven Kirkonkylän Pukkilan kymmenykset maksoi joku Hans Mårtensson. Hans Mårtensson Brennerus kuoli noin vuonna 1661 ja hänen 2. puolisonsa oli Anna Nilsdotter Dubblar.

On epätodennäköistä, että Gyllenhierta olisi ollut velkaa Erik Jakobssonille. Erik Jakobssonin velka Johan Christersson Gyllenhiertalta ja mahdollisesti Henricus Skallelta voisi olla sama, tai eri ja perustua puolison Lisbetan tai omaan sukulaisuuteen, tai sitten ei. Velat on todennäköisesti otettu Äijälän ostamiseen 1640-luvun loppupuolella.

Erik Jakobssonin liittämisessä Ilonuksen vävyksi on monta mutkaa. Esimerkiksi Ilonuksen tyttären nimi Elin yleensä tarkoittaa samaa kuin Helena, eikä Lisbeta/Lisa. On olemassa suorempia ja vaihtoehtoisia teitä Muurlasta ja Muurlan suvusta Gräsaan ja takaisin.

[Benedictus]

Tässä on jo aiemminkin esillä ollut käräjäviite.
Onkohan tuossa sanamuodot miten?

Halikon ja Uskelan käräjät 21-23.10.1644
Hustru Wallborg Matsdr (i Saloby) valittaa Thomas i Putaalalle, että tämä on luvannut kullatun sormuksen langolleen Zacharias Jöranssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739884

Viittaako Valborgin valitus siihen, että Thomas i Putaala on luvannut sormuksen Valborgin langolle Zacharias Jöransonille, vai että Thomas i Putaala on luvannut sormuksen omalle langolleen Zacharias Jöransonille.

Kuka oli tuo Zacharias?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9580
Olisiko tässä Halikon Putolan Thomas Larsson kyseessä?
Näkyy 1649 ratsumies Zacharias
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9434

[Jari Latva-Rasku]

Tässä on jo aiemminkin esillä ollut käräjäviite.
Onkohan tuossa sanamuodot miten?

Halikon ja Uskelan käräjät 21-23.10.1644
Hustru Wallborg Matsdr (i Saloby) valittaa Thomas i Putaalalle, että tämä on luvannut kullatun sormuksen langolleen Zacharias Jöranssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739884

Viittaako Valborgin valitus siihen, että Thomas i Putaala on luvannut sormuksen Valborgin langolle Zacharias Jöransonille, vai että Thomas i Putaala on luvannut sormuksen omalle langolleen Zacharias Jöransonille.

Kuka oli tuo Zacharias?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9580
Olisiko tässä Halikon Putolan Thomas Larsson kyseessä?
Näkyy 1649 ratsumies Zacharias
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9434

Valborg Mattsdotter oli käsittäkseni lainannut kultasormuksen Putaalan Thomakselle ja hänen langolleen Zacharias Jöranssonille, joka taisi olla Thomaksen puolison siskonmies.

Kun Erik Jakobssonia vaadittiin maksamaan takaisin Äijälään liittyvä velka, vastapuolena oli Henricus Skalle, Valborg Mattsdotter tai Valborgin poika Jakob Jakobsson sekä ilmeisesti sisarukset ja muu suku. Henricuksen ja Valborgin perintö on ollut jakamatta ja siksi koko suku vielä mainitaan.

Voisi olettaa, että Henricus Skallelta ei (ei myöskään muistaakseni) jäänyt lapsia. Häneltähän jäi ainakin sisko Agneta Simonsdotter, joka oli Kaukelman vanhaemäntä. Kaukelma oli aluksi Lars Olssonin rälssiä, kunnes tuli vuonna 1652 Hebla Gyllenhiertan haltuun. Ettei vain Erik Jakobssonin velkaongelmat Johan Christersson Gyllenhiertan ja Henricus Skallen perikunnan kanssa liittyneet yhteen? Vaikka Erikin puoliso Lisbeta ei välttämättä ollut tästä sukupiiristä, velka voisi olla sama. Koska Erikiltä ja Lisbetalta jäi lapsia, ei voitane olettaa, että Lisbeta oli Henricus Skallen tytär ja Lisbetan lapset perillisiä. Sellaisesta ei ole mainittu mitään.

[Jari Latva-Rasku]

Laitetaan täydennykseksi vielä aikaisemmin esillä ollut yhteys.

Jully Ramsay kuvasi seuraavat Dönsby-suvun sukutaulut.

Henrik Henriksson (tab. I) till Dönsby.
Måhända densamme som ,,Henrik skrifvare" på
Åbo slott 1507. Landsfogde i Raseborgs härad
och domhafvande därstädes 1534 och ännu
1555 (4). Lefde 1556, men var afliden 1562 (5).
— Gift med Margareta Jönsdotter (6), dotter
af Jöns Andersson Garp, uradel, och Margareta
Klasdotter Horn af Kånkas, n:r 12.

Barn (6):

Margareta, gift med Markus ....
Deras söner Hans Markusson till Melkola i Halikko
socken och Henrik Markusson till Nummis lefde
1600 och förde i signetet sin moders
sköldemärke, en hästsko (7).

Kerstin, gift sannolikt med Olof Ångerman,
fogde i Raseborgslän 1580—90 (15); Hennes
son, Lars Olofsson Ångerman, ärfde efter henne
en fjerdedel i Dönsby.

Halikon Nummen Henrik Markussonin on arvattu olleen sama kuin Erik Jakobssonin isoisä Halikon Piintilän Henrik Markusson.

Johan Christersson Gyllenstierna kävi perintökiistoja Lars Olofsson Ångermanin hallussa olleista Uskelan Pahkavuoren ja siihen liittyneestä Kaukelman tilasta, kunnes sai ne haltuunsa 14.10.1651. Ylläolevalla oletuksella Lars Ångerman olisi ollut Erik Jakobssonin isoisän serkku.

Johan Gyllenstiernalla oli vuonna 1653 selvittämätön velkasuhde Erik Jakobssonin kanssa.

Henricus Skallen sisko Agneta Simonsdotter oli Kaukelman (ja Pahkavuoren) lampuodin Simon Michelssonin äitipuoli. Simonin isä oli Michel Larsson.

Henricus Skallen (ja Agnes Simonsdotterin) isä oli todennäköisesti Marttilan kirkkoherra Simon Canuti Paljaspää ja äiti Malin Markusdotter.

Kuten on jo arvattu, Erik Jakobssonin velat Johan Gyllenhiertalle ja Henricus Skallen kuolinpesälle voisivat liittyä yhteen, ja niillä ei valttämättä olisi mitään tekemistä Äijälän perinnön kanssa. Ne olisi käytetty Äijälän lunastamiseen Thomas Simonssonilta vaikkapa vaihtamalla vastuita Pahkavuori/Kaukelman ja Äijälän perintöjärjestelyiden yhteydessä. Rahat olisivat menneet pääosin Thomas Simonssonille. Äijälä olisi ollut pantti ja siksi sen arvo olisi inventoitava velanmaksun yhteydessä. Velan määrä ei olisi ollut yksiselitteinen ja siksi sitä ei olisi mainittu tuomiokirjoissa. Vain tietty osuus Äijälästä on voinut olla pantattuna.

Henricus Skalle voisi olla Erik Jakobssonin isoisän Piintilän Henrik Markussonin serkku, aivan kuten rälssimies Lars Olofsson Ångerman. Tämä selittäisi, miksi Henricus Skallen perikunnan vaatimusten yhteydessä mainitaan, että "sukulaiset" eivät luota Erik Jakobssoniin, siis myös Erik Jakobssonin sukulaiset.

"Wälboren" Erik Jakobsson voisi aivan hyvin olla Dönsby-suvun maatiaishaaraa.

[Benedictus]

Erik Jacobssonin velkoja ajatellen tässä on yksi aika iso velkajuttu.

Perniön ja Kiskon käräjät 6-7.7.1655
Kihlakunnantuomari Magnus Rålambstierna on antanut tuomion 13.10.1654 Erich Jacobssonin ja Thomas Larssonin Äijälästä aiheuttamasta metsäpalosta. Maksettava metsänomistajille kapteeni Hans Ekelööfille ja muille Willilän kyläläisille 200 kuparitaaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783382

Tuo hinta 200 kuparitaaleria on jo puolen ratsutilan hinta.

Tässä Speitz suvun selvitys uskelasta, Speitzit liittyy Alftanuksiin, oliskohan jossain liitoskohta.?

Ylimääräiset käräjät Uskelan Kaivolankylässä 3-4.9.1645

Hartwik Henriksson Speitz antaa vastineensa Uskelan käräjillä 12-14.61645 käytyyn Speitseelän (Kaukoilan) talon omistajuusriitaan Walborg Henrikintyttären kanssa. Silloin vaadittiin Hartwikia esittämään todisteet, että hän olisi talon rintaperillinen. Tässä hänen kertomanaan sukuselvitys.

I Stubben Ericus, jolla 3 poikaa Thomas, Bertill ja Simon
II Thomaksella 3 lasta Carolus, Cecilia ja Agneta
III Carolus kuoli lapsettomana
III Cecilialla oli yksi poika Thomas, josta tuli Hauhon kirkkoherra
IV Kirkkoherra Thomaksella oli yksi tytär Walborg
V Walborgilla oli yksi poika Anders, josta tuli pappi Hauholle
(sitten mainitaan joku Agata, joka kuoli ilman perillisiä)

II Bertill Erikssonilla oli 5 lasta Thomas, Erik, Grells, Jöran ja Brita
III Thomaksella oli yksi tytär Margareta Thomasdr
IV Margaretalla oli yksi poika Hartwik Henriksson (jutun päätähti)
III Erich kuoli lapsettomana
III Grells kuoli lapsettomana
III Jöran kuoli lapsettomana
III Britalla oli yksi poika Erich Johansson
IV Erich Johansson i Clunnila i Wemå sochn (??)

II Simon Erikssonilla oli 4 lasta Jöns, Simon, Petrus ja Erich
III Jönsillä oli yksi poika Mats Laiska
IV Mats Laiskalla oli yksi tytär Agneta
V Agnetalla oli 2 lasta Clemet Hendersson ja Walborg Clemetdr (toinen päätähti)
III Simon Simonsson on kuollut
III Petrus oli kirkkoherra Saloisissa (kuollut)
III Erich oli pormestarina (vai Bärgmestare?) i Westråis (kuollut lapsettomana)

Petrus Simonis (mainitaan 1549–1560)

Per / Petter Simonsson
Kotoisin Uskelan Perttelistä. V (Ojan mukaan) Uskelan Perttelin Kaivolan Kaukon talollinen Simo Pietarinpoika / Simon Persson ja N.N. (J. W. Ruuthin tiedonantoon HArk 10 1889 sisältyvän sukuselvityksen mukaan isä Simuna Eerikinpoika).
Saloisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5093) kirkkoherra 1549, sai kuningas Kustaa Vaasalta vahvistuksen virkaan 1550 (Strandberg), toimi kirkkoherrana 1560 asti; Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6129) maarovasti ehkä jo 1550 ja vielä 15

[Jari Latva-Rasku]

1643 Jaettiin Jakob Thomassonin perintöä
1645 Maarättiin uskotut miehet jakamaan perintöä Erik Jakobssonin ja Thomas Simonssonin välillä
1653 Määrättiin uskotut miehet jakamaan Henricus Skallen perintöä. Yksi uskotuista miehistä oli Ericus Henrici Hemmaeus
1653 Määrättiin uskotut miehet selvittämään Johan Christersson Gyllenhiertan ja (Äijälän) Erik Jakobssonin välistä velkaa
1654 Erik Jakobssonin puoliso Lisbeta haudataan
1655 Erik Jakobssonin mainitaan olevan velkaa Henricus Skallen ja Valborg Matsdotterin kuolinpesälle ja vaaditaan Äijälän inventointia
1657 Erik Jakobssonin mainitaan olevan velkaa Henricus Skallen perillisille
1657 Erik Jakobsson määrättiin maksamaan puolisonsa, ehkä 2. puolison Margetan, hautauskorvaus seuraavilla käräjillä. (Korvaus oli yleensä osa kappalaisen palkkausta. Hautaaja on voinut olla Salon kappalaisen apulainen Ericus Henrici Hemmaeus tai kappalainen Georgius Henrici Bergerus tai Perttelin kappalainen Petrus Thomae Hemmaeus)
1657 Manttaaliluettelossa mainitaan, että Erik Jakobssonia oli sakotettu kirkosta poisjäämisen vuoksi
(1659 Erik Hemmaeus peri tuomiokapitulin pöytäkirjan mukaan Georgius Bergiuksen velkasaatavia)
1668 Erik Jakobsson osallistui Erik Hemmaeuksen ja Georgius Bergeruksen lesken Karin Johansdotter Reizin häihin
(1671 Sipoon ja Helsingin käräjillä mainitaan, että Petrus Hemmaeuksen puolison Elin Nilsdotter Hammarmanin kanssaperillisillä oli perintösaatava Hans Mårtensson Brenneruksen perillisiltä)

Vuonna 1662 Nurmijärven Kirkonkylän Pukkilan kymmenykset maksoi joku Hans Mårtensson. Hans Mårtensson Brennerus kuoli noin vuonna 1661 ja hänen 2. puolisonsa oli Anna Nilsdotter Dubblar.


Kannattaa lukea Kaisa Kyläkosken blogi (http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2010/03/angerman-sjosangissa.html) Olof Andersson ja Lars Olofsson Ångermanista.

Lars Olofsson Ångermanin tyttären Margaretan väitetään olleen Petrus Thomae Hemmaeuksen puoliso ja Procopaeus-suvun kantaäiti. Petrus Hemmaeuksen veljenpoika Erik Hemmaeus oli jakamassa Henricus Skallen perintöä.

Lars Olofsson Ångermanin toisen tyttären puoliso Pohjan Sjösängissä oli Hans Mårtensson.

Johan Christersson Gyllenhierta oli Perniön käräjillä Pohjan Vesterbyn Erik Jakobssonin, kuka lienee, kanssa.

Mikäli arvelu Äijälän Erik Jakobssonin isoisän alter egosta Nummen Henrik Markussonista pitää paikkansa, Erik Jakobssonin äiti oli Petrus Procopaeuksen puolison Margareta Larsdotterin pikkuserkku.

Myös Procopaeusten kautta olisi kiirinyt viesti Israel Alftanukselle siskontyttären Julianan miehentarpeesta.

[Jari Latva-Rasku]

Perniön ja Kiskon käräjät 6-7.7.1655
Kihlakunnantuomari Magnus Rålambstierna on antanut tuomion 13.10.1654 Erich Jacobssonin ja Thomas Larssonin Äijälästä aiheuttamasta metsäpalosta. Maksettava metsänomistajille kapteeni Hans Ekelööfille ja muille Willilän kyläläisille 200 kuparitaaleria.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783382


Äijälän Jäpin Thomas Larsson taisi olla sama kuin Perniön Pojobyn Thomas Larsson, jonka vaimon lähentelystä Erik Jakobssonin veljenpoika Thomas Simonsson sai 20 taalerin tuomion. Thomas Larsson oli todennäköisesti Thomas Simonssonin serkku, eli Thomaksen äidin veljenpoika. Thomas Simonsson oli jakamassa Perniön Pojobyn Lars Henrikssonin kuolinpesää uskottujen miesten kanssa. Voisi olettaa, että Lars Henriksson oli Thomaksen äidin Margeta Henriksdotterin veli.

Metsäpalo ei selitä Erik Jakobssonin ja Johan Christersson Gyllenhiertan velkasuhdetta ennen vuotta 1653, eikä Äijälän lunastamiseksi tarvittua velkaa, mutta se voisi olla yksi selitys Henricus Skallen ja Valborg Mattsdotterin kuolinpesän vaatimuksille alkaen vuonna 1655. Se tarkoittaisi, että Henricus Skalle- ja Valborg Mattsdotter-vainaat olisivat kärsineet Villilässä palovahinkoja. Sellaista sattuu paljonkin vainajille, mutta eri syystä.

[Benedictus]

N.N. Andersdotter. Gift med Mårten Simonsson, som levde ca 1560-1630. Han var skrivare hos fogden i Borgå län på 1590-talet, kapten där 1604. Lagläsare i Raseborgs län 1609-1627. Han ägde fartyg och tjänstgjorde tidvis som skeppare.[18 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#18)] Han övertog Brändö gård efter sin svärfars far 1588 med bibehållen frihet, köpte ett skattehemman i Malm 1596 och innehade arvegodsen i Boxbacka och Malm från 1600, möjligen tidigare. Nämns 1609 som ägare av jord i Botby och från 1626 av ett ryttarhemman där.[1 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#1)] Enligt ett intyg av ståthållaren Jesper Matsson Kruus 1606 hade han alltid giort fullkomlig rusttjänst.[2 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#2)] Förekommer i register över adelns sätesgårdar 1600 och i adligt rustjänstregister 1602.[19 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#19)] Har underskrivit den finska adelns trohetsförsäkran för hertig Carl den 9.1.1602.[20 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#20)] Gift 2:o med Margareta Knutsdotter, d. 1645 i Esbo.[1 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#1)]
Barn:
Henrik Mårtensson, d. 1660, ryttmästare. Ägde Brändö gård efter 1622 och efter faderns död arvegodsen i Boxbacka och Malm samt ett hemman i Staffansby. Gift med Anna Henriksdotter, levde 1663.
Hans Mårtensson, d. ca 1661, lagläsare i Raseborgs och Borgå län. Ägde Botby ryttarhemman. Gift 1:o med N.N., 2:o med Anna Nilsdotter Dubblar, levde 1680.
Johannes Martini Brennerus, d. 1649, kyrkoherde i Esbo från 1620. Ägde Backby ryttarhemman i Esbo. Gift med Karin Sigfridsdotter.
Claudius Martini Brennerus, kyrkoherde i Töfsala från 1640. Gift 1:o med Brita, 2:o med Iliana, 3:o med Ingrid Jakobsdotter.
Petrus Martini Brennerus, levde 1643, kapellan i Esbo från 1625. Gift med Anna Bengtsdotter, d. 1672.
Anders Mårtensson, nämnd som kammarskrivare i Åbo 1630 och 1633, d. före 1636.[6 (http://www.genealogia.fi/genos/59/59_55.htm#6)]
Helena Mårtensdotter, levde 1639. Gift med Ericus Erici Alftanus, kyrkoherde i Töfsala.

Hans Mårtensson, d. ca 1661, lagläsare i Raseborgs och Borgå län. Ägde Botby ryttarhemman. Gift 1:o med N.N., 2:o med Anna Nilsdotter Dubblar, levde 1680.

Ylläolevan mukaan Hans Mårtensson Brenneruksen 1. vaimoa ei tunneta.
Eli voisi hyvinkin olla Ångerman tytär.

[Jari Latva-Rasku]

Äijälän Jäpin Thomas Larsson taisi olla sama kuin Perniön Pojobyn Thomas Larsson, jonka vaimon lähentelystä Erik Jakobssonin veljenpoika Thomas Simonsson sai 20 taalerin tuomion. Thomas Larsson oli todennäköisesti Thomas Simonssonin serkku, eli Thomaksen äidin veljenpoika. Thomas Simonsson oli jakamassa Perniön Pojobyn Lars Henrikssonin kuolinpesää uskottujen miesten kanssa. Voisi olettaa, että Lars Henriksson oli Thomaksen äidin Margeta Henriksdotterin veli.

Metsäpalo ei selitä Erik Jakobssonin ja Johan Christersson Gyllenhiertan velkasuhdetta ennen vuotta 1653, eikä Äijälän lunastamiseksi tarvittua velkaa, mutta se voisi olla yksi selitys Henricus Skallen ja Valborg Mattsdotterin kuolinpesän vaatimuksille alkaen vuonna 1655. Se tarkoittaisi, että Henricus Skalle- ja Valborg Mattsdotter-vainaat olisivat kärsineet Villilässä palovahinkoja. Sellaista sattuu paljonkin vainajille, mutta eri syystä.

Oli vähällä unohtua yksi aivan oleellinen tapahtuma.

Halikon ja Uskelan käräjillä 20-21.4.1646 tehtiin ensimmäinen lainhuuto Äijälän Sigfrid Påålssonin (Jäppi) ja Simon Jöranssonin (Kantor) taloista, koska kruunun rästejä ei oltu maksettu.

Thomas Simonsson asui Kantorissa jo vuonna 1645, jo ennen lainhuutoa, ja Jäppi tuli muutama vuosi myöhemmin Thomas Larssonin haltuun. Kantorin Simon Jöranssonin puoliso taisi olla Thomas Simonssonin täti ja Thomas Larsson Thomas Simonssonin serkku.

Samoilla käräjillä Thomas Simonsson luovutti vapaaehtoisesti Äijälän sedälleen Erik Jakobssonilla, joka oli luvannut maksaa kruunun rästit ja talon velat.

Henricus Skallen ja Valborg Mattsdotterin kuolinpesän saatavat Erik Jakobssonilta voivat myös olla Thomas Simonssonin tai hänen isänsä Simon Jakobssonin peruja, sillä velasta oli kyse.

Melkeinpä kaikki tässä ketjussa aikaisemmin esitetyt tuomiokirjat ja muut havainnot on tarkistettu muutamaan kertaan, ja enempää viisautta ei tunnu löytyvän. Voidaan käsialan perusteella väittää, että Evert Feuchtingin kirjuri Isak Eriksson oli sama kuin Karkun Järventaan Isak Eriksson. Tiedetään myös, että Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin äiti oli Piintilästä ja oma lähisuku tunnetaan. Tuomiokirjoja ja muita todisteita on kymmeniä. Mikään ei osoita, etteivätkö Isak Erikssonin tai esimerkiksi Nummen ja Piintilän Henrik Markussonin alter egot olisi samoja henkilöitä, mutta varsinaiset todisteet puuttuvat. Järventaan Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin vanhin lapsi oli jopa nimeltään Lisa, eli sen ajan nimeämissäännön mukaan voidaan väittää, että Järventaan Isakin äiti oli nimeltään Lisa, Lisbeth, Lisbeta tai Elisabeth. Sekin on vain oletus.

Äijälän Simon Jakobssonin sukulinjan miespolvi katoaa Äijälästä ja mahdollisesti myös Uskelasta 1600-luvun lopussa. Jälkeläisten löytäminen DNA-analyysin tekemiseen heidän ja Isak Erikssonin helpommin löydettävien jälkeläisten välillä voisi olla liian työläs tehtävä. Tietenkin myös Isak Erikssonin miesjälkeläisten tunnistaminen 1900-luvun puolella voi olla jonkin verran haastava projekti, vaikka ei mitenkään mahdoton.

[Benedictus]

Tässä pari selventävää juttua Äijälän talokaupoista.

Halikon ja Uskelan käräjät 20-21.4.1646
Ensimmäinen lainhuudatus kahdesta talosta Äijälässä, Sigfrid Påålssonin ja Simon Jöranssonin taloista, koska eivät ole maksaneet Kruunun rästejä.

Heti perään.
Ensimmäinen lainhuuto Jacob Thomassonin talosta Äijälässä, jonka Jacobin pojanpoika Thomas Simonsson on vapaaehtoisesti antanut isänsä veljelle Erich Jacobssonille. Erich on luvannut maksaa talon velat ja Kruunun rästit.

Samat käräjät.
Simon Thomasson (i Äijälä) ilmoittaa haluavansa ottaa "hylätyn" talon Äijälässä, jota Simon Jöransson on aiemmin asunut, mutta ollut useita vuosia hylkynä. Tilalla on ikivanha tupa, ikivanha luhti ja navetta.


kolmannen talon ottaja olikin Simon Thomasson eikä Thomas Simonsson. Luulin, että Thomas Simonsson olisi ottanut naapurin hylyn sen jälkeen kun oli antanut omansa Erichille. Piti oikein tarkistaa uudelleen, että kolmannen talon ottaja oli todella Simon Thomasson. Näin oli ja nyt kuuluukin kysymys onko hän sama kuin aiemmin lähettämässäni viestissä oleva Vuorentakan tilavouti, jolla siis ainakin poika Hauhon kappalainen

Halikon ja Uskelan käräjät 4-5.11.1646
Juttua edesmenneestä Vuorentakan tilavoudista (landboofougde) Simon Thomassonista, jonka pojalta Hauhon kappalaiselta Mathias Simonikselta kinutaan lesken velkoja. Tämä leski on köyhä sekä sairas ja asuu Halikossa

Tässä pari muuta vanhaa juttua.


Turun ja Porin läänin tositekirja 1680
Arfwed Frisius yöpynyt palvelijansa kanssa 7.7.1677 Huittisissa Jakob Matssonin luona. Kuitti lounaasta ja Arfwedin allekirjoitus 9.7.1677. Ollut matkalla Evert Jordanin eskadroonaan.

Sitten Walkjärveä.

Muurlan käräjät 3.11.1631
Clemet Hendersson (af Walckijerfvi) vaimonsa Ursula Matsintyttären siskon Margareta Matsintyttären kanssa perivät näiden äidin Walborg Erikintyttären perintöjä Sammalö:stä, joka on Sigfrid Markussonin hallussa. Mainitaan tila nimeltä Rassuala tai Raffuala, josta lisää juttua heti perään (en jaksa ottaa ylös)



Halikko 23.8.1630
Simon Jakobsson Äijälä ilmoittaa palkanneensa nihdikseen Simon Henderssonin Kiriakkalasta.

Halikko 23.8.1630
Simon Hendersson myynyt siskontensa kanssa tilan Christer Matssonille. Tilan nimi on Walnala, Wamala, Wannala tai Mannela tms..
-Mäenala
-Onko myyjä siis Valkjärven porukka

Marttilan käräjät 6-7.12.1647
Herra Jacob Clementis Somerolta edustaa Taivassalon kirkkoherraa Clavido Brenneroa ja esittää laskun 10.6.1647 koskien edesmenneen herra Jakobin suurta velkaa. Mukana edesmennyt Simon Sigfridsson, jonka isä ilmeisesti Sigfrid Bengtsson. Myös muiden pappien allekirjoituksia.

Marttilan käräjät 6-7.12.1647
Herra Jacob Clementis Somerolta edustaa Taivassalon kirkkoherraa Clavido Brenneroa ja esittää laskun 10.6.1647 koskien edesmenneen
Simon Sigfridssonin velkaa. Herra Jacob Clementis esittää lisäksi Simon Sigfridssonin kirjeen 29.6.1641 ja Herra Classin laskelman 10.6.1637, jossa eritelty velat ja jonka allekirjoittanut Simon Sigfridsson kaikkien siskosten puolesta "och af Johannem Birgeri Rest:in Gym: Åbo adt Simon Sigfridsson aldrigh efter hans syskon skulle molestera Herr Class för deras arf som han haffuer waridh förmyndare före."
Sitten lainlukija Peer Mångssonin vahvistama perinnönjako 16.1.1639 edesmenneen Sigfrid Bengtssonin jälkeen, jonka on suorittanut luutnantti Mårten Winter ja allekirjoittajina Nybyn pastori Georgio Alamno ja Dn Clavido Martini Brennero.
Sitten vielä skismaa jostakin hopeakannusta. (juttu alkaa aukeaman lopusta ja jatkuu seuraavalla sivulla)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3787566

Jacob Clementis oli siis Karin Eriksdotter Alftanuksen puoliso.

[Jari Latva-Rasku]

Simon Thomasson (i Äijälä) ilmoittaa haluavansa ottaa "hylätyn" talon Äijälässä, jota Simon Jöransson on aiemmin asunut, mutta ollut useita vuosia hylkynä. Tilalla on ikivanha tupa, ikivanha luhti ja navetta.

Simon>*<Thomasson on kirjurin virhe, sillä Äijälän Kantorissa mainitaan pitkälle 1670-luvulle asti isäntänä Thomas Simonsson. Thomas Simonssonilla oli poika Simon, mutta hänet mainitaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 1674. Thomas Simonssonin jälkeen isännäksi tuli Thomaksen poika Matts, joka menetti tilan vieraalle. SAY:ssä Äijälä ja Kantor ovat sekoittuneet. Äijälän eli Känsärin omisti Erik Jakobsson Kentzer. Thomas Simonssonilla oli samanniminen veljenpoika, joka katosi jonnekin 1650-luvun puolivälissä.

Äijälän kylän aikaisempia omistuksia on käsitelty tässä ketjussa. Äijälän sukulinja lienee pitkäaikainen isäntä Simon Persson, po Thomas Simonsson (maksoi kymmenykset vuonna 1608), po Jakob Thomasson, po Simon Jakobsson, po Thomas Simonsson, setä Erik Jakobsson, po Isak Eriksson. Äijälä eli Känsäri ei aluksi ollut kylän suurimpia tiloja, mutta kasvoi sellaiseksi tilojen yhdistämisen avulla. Kylän muut tilalliset näyttäisivät olleen jonkinasteisia sukulaisia Äijälän väelle.

[ejl]

Äijälän Simon Jakobssonin sukulinjan miespolvi katoaa Äijälästä ja mahdollisesti myös Uskelasta 1600-luvun lopussa. Jälkeläisten löytäminen DNA-analyysin tekemiseen heidän ja Isak Erikssonin helpommin löydettävien jälkeläisten välillä voisi olla liian työläs tehtävä. Tietenkin myös Isak Erikssonin miesjälkeläisten tunnistaminen 1900-luvun puolella voi olla jonkin verran haastava projekti, vaikka ei mitenkään mahdoton.

Kuka on viimeinen mieslinjan edustaja Uskelan Äijälän rippikirjoissa? Lähtivät muualle vai eikö poikia syntynyt?
1900 luvun jälkeläisiä olen jo 6 vastaavaa tapausta tehnyt, oman isoisän isoisän jahdissani, ehkä Astreniuksien jälkeläisiä, se selviää syyskuun alussa...

[Jari Latva-Rasku]

Kuka on viimeinen mieslinjan edustaja Uskelan Äijälän rippikirjoissa? Lähtivät muualle vai eikö poikia syntynyt?
1900 luvun jälkeläisiä olen jo 6 vastaavaa tapausta tehnyt, oman isoisän isoisän jahdissani, ehkä Astreniuksien jälkeläisiä, se selviää syyskuun alussa...

Matts Thomasson ja hänen veljensä Simon mainitaan viimeisen kerran Äijälänkylän Kantorin veroluettelossa vuonna 1679. Rippikirjat alkavat vuonna 1697, ja tiedoissa on aukkoja. Rippikirjoista löytyvät mikrofilmit, joita ei ole tallennettu selattavissa oleviin tietokantoihin. En tiedä, minkä kuntoisia rippikirjat ovat ja onko niissä numero- tai patronyymitietoja. Mattsilla oli kadotessaan puoliso ja tytär, Simonilla ei kumpaakaan. Matts mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1670, eli hän oli syntynyt 1650-luvun alkupuolella ja isänsä Thomas Simonsson oli syntynyt vuoden 1620 paikkeilla. Kuolleiden luettelosta voi päätellä, että Äijälän Kantorin väki kuoli muualla kuin Uskelassa. Thomas Simonssonin puolison Britan patronyymiä ei tiedetä eikä myöskään pojan Mattsin puolison Valborgin. Mattsin tytär on nimetty "1 dr".

Miesjälkeläisten löytäminen todennäköisesti vaatisi Uskelan ja lähikuntien veroluetteloiden nimivertailun ja tuomiokirjojen lukemisen Thomas Simonssonin veljien Simonin ja Bertilin osalta jo noin vuodesta 1650 lähtien, kunnes varmempaa tietoa löytyy joskus 1750-luvun puolivälistä alkaen, Niihin aikoihin rippikirjoihin yleisemmin alettiin merkitä syntymä- ja kuolinaikoja. Riski suuren turhan työn tekemiseen on melkoinen.

Oma mieslinjani tiedetään sukututkimuksen keinoin 1400-lopun Laihian Torstilaan. Tilasin nyt kesällä tutkimuksen haplotyypin määrittämisestä. Jos haplotyyppini on jokin muu kuin I1-johdannainen, olisin positiivisesti yllättynyt. Siltä aikoinaan ruotsinkieliseltä seudulta peräisin olevilla on runsaasti ruotsalaisilta periytynyttä I1-haplotyyppiä. On nähnyt useita tapauksia, joissa markerit ovat melkein samat. Myös Uskelan seudulla voi olla saostuneena samoja haplotyyppien variaatioita, joiden kantajia ovat Erik ja Simon Jakobssonin lisäksi monet muut seudulta peräisin olevat miehet. Mutaatioita on myös jonkin verran tapahtunut, sillä nämä sukuhaarat erkanivat toisistaan noin 10 sukupolvea sitten.

[Jari Latva-Rasku]

Ohessa iältään mahdollisuuksien rajoissa olevat, mahdollisesti alunperin Kantorista peräisin olevat, lähiseutujen ennen vuotta 1750 (100 vuotta syntymästä) haudatut, Matts Thomassonit. Bertil Simonssoneja ei löydy edes yhtä ja sopivia Simon Simonssoneja ei löydy. Simon Simonssonilla oli poika Thomas. Myös sellaista ei löydy.

Halikko - haudatut

22.7.1722 Corfwenpä Mattz Thomasson, Dom. 9 p. Trin., Inkomsten redovisad två händelser senare som en totalsumma för tre händelser

12.2.1727 Putola Gl. Mattz Thomasson, Dom. Est. Mih., maksu 1 taaleri ja 1 äyri

Halikon Korvenpäätä en löytänyt SAY:sta, mutta Putolan Matts Thomasson voisi ehkä olla Putolan Thomas Larssonin poika, eli mahdollisesti vuonna 1673 600 taaleria rikkaampana kuolleen Halikon kappalaisen Laurentius Germundi Leermanin pojanpoika. Ainakaan mitään ajallisesti suoraa nimiyhteyttä Kantorista poistuneiden ja Putolassa asuvien välillä ei ole.

Leerman oli puolisonsa välityksellä samoista sukupiireistä kuin Gustaf Pihl, joka osti Äijälän Isak Erikssonilta viitisen vuotta Leermanin kuoleman jälkeen. Osana kauppasummaa Gustaf Pihl oli Isak Erikssonin väittämän mukaan luvannut maksaa Isak Erikssonin eli Äijälän velkoja. Mikään ei todista, että tämä Isak Eriksson ei voisi olla Karkun Järventaan Isak Eriksson.

En tunne Halikon seutua kovin hyvin, mutta Korvenpää oli keskiaikainen yksinäistila, joka sijaitsi Länsi-Halikossa Henvonpäästä koilliseen.

Vähiin käyvät helppojen keinojen avulla löytyvät mahdolliset Simon Jakobssonin mieslinjaiset jälkeläiset. Myös Kantorin autioituminen 1670-luvun lopussa viittaisi, että miespuolisia suvun jäseniä ei olisi ollut ottajiksi.

[Benedictus]

Vuoden 1675 manttaaliluettelossa Äijälässä asuu Studenten Isaak Erichsson +renki +2 piikaa

1676 Isaak Erichsson (ilman titteliä) +1 piika

1677 Isaak Erichsson +renki + piika (naapuritalossa leski Brita eli Thomas kuollut ja toisessa naapurissa Mickel Eriksson)

1678 Isaak Erichsson +vaimo +piika (naapurissa leski Brita ja toisessa Bonde Mats)

Näyttäisi siltä, että Iisakilla on ollut vaimo jo 1678 (ohessa vielä linkki sivulle)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876779

manttaaliluettelot on henkikirjoja ja ihmettelin SAYn merkintöjä joten tarkistin manttaaliluettelot 1670-luvulta. Iisak olisi näin maksanut henkirahaa samaan aikaan Turussa ja Uskelassa. Vaimo on merkitty siis vain vuodelle 1678 ja seuraavana vuonna onkin jo uusi asukki eli Erich Brusiusson Äijälässä.

Kuinka on? Oliko tuolloin mahdollista, että maksoi kahdet henkirahat?
Tuntuu oudolta, sillä yleensä jokainen pyrkii minimoimaan yhteiskunnalle menevät kustannukset.

Turun Isak Eriksson on varmasti meidän Järvenpään Isakimme, joka oli Evert Feuhtingin kirjuri tämän oman pojan Karl Feuhtingin kanssa.

Ajallisesti ja uran kannalta myös Isak Eriksson Hammarstierna olisi varmaankin sama.

Evert Feuhting kuului tuolloin Turun ylimpään sosiaali luokkaan erittäin rikkaan saksalaisen sukunsa ja hyvin rikkaan appensa kautta.

Isakin vaimon Juliana Alftanuksen 1. puolison perhe oli myös hyvin varakas.Alftanukset eivät ehkä niin varakkaita.

[ejl]

O
Vähiin käyvät helppojen keinojen avulla löytyvät mahdolliset Simon Jakobssonin mieslinjaiset jälkeläiset. Myös Kantorin autioituminen 1670-luvun lopussa viittaisi, että miespuolisia suvun jäseniä ei olisi ollut ottajiksi.


Vaikealta vaikuttaa.

Sitten on tietyti koko genomin tutkimus. Siinä pitäisi saada testattavaksi ihmisiä, joilla on joku yhteys Uskelaan, mieluiten tietysti Äijälän läheisyyteen, ja sitten lähes koko muu suku jostain muualta päin Suomea. Heidän tuloksia verrattaisiin ihmisiin, jotka ovat Astreniuksen jälkeläisiä ja joilla ei ole sukua Uskelan läheisyydestä. Joistakin kromosomeista pitäisi näiden kahden ryhmän ihmisillä löytyä yli 5 cM mittaisia yhteisiä dna -pätkiä, jos Astreniukset ovat Uskelasta kotoisin.

(Kun kävin omia dna -serkkujani läpi, niin huomioni kiinnittyi yhteen, jolle en keksi mitään yhteyksiä tiedossa oleviin sukulaisiini tai sukulaisten asuinpaikkoihin, edes lähimain (=yli 100km). Hänen sukunsa on lähtöisin kahdelta melko pieneltä alueelta Itä- ja Länsisuomesta. Hänellä oli Uskelasta 1700 -luvun alkupuolelta mm. sellaisia sukunimiä (talonnimiä) kuin Nohteri, Tersner, Raune ja Falkkila. Jos olisin Astreniuksen jälkeläinen, niin tämä tieto voisi olla yhtenä vetailutuloksena. Yhdessä useiden muiden testattavien kromosomituloksien ja sukupuiden vertailulla kokonaiskuva selkeytyy huomattavasti.)

[ejl]

Hänellä oli Uskelasta 1700 -luvun alkupuolelta mm. sellaisia sukunimiä (talonnimiä) kuin Nohteri, Tersner, Raune ja Falkkila.

Vielä huomasin että siellä on Simo Rekonpoika Achrenius s. 14.10.1667 Uskela

[Jari Latva-Rasku]

Vielä huomasin että siellä on Simo Rekonpoika Achrenius s. 14.10.1667 Uskela

Someron kappalainen Simon Achrenius taisi olla rälssilampuodin poika Uskelan Kirjolasta.

[Jari Latva-Rasku]

Vuoden 1675 manttaaliluettelossa Äijälässä asuu Studenten Isaak Erichsson +renki +2 piikaa

1676 Isaak Erichsson (ilman titteliä) +1 piika

1677 Isaak Erichsson +renki + piika (naapuritalossa leski Brita eli Thomas kuollut ja toisessa naapurissa Mickel Eriksson)

1678 Isaak Erichsson +vaimo +piika (naapurissa leski Brita ja toisessa Bonde Mats)

Näyttäisi siltä, että Iisakilla on ollut vaimo jo 1678 (ohessa vielä linkki sivulle)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10876779

manttaaliluettelot on henkikirjoja ja ihmettelin SAYn merkintöjä joten tarkistin manttaaliluettelot 1670-luvulta. Iisak olisi näin maksanut henkirahaa samaan aikaan Turussa ja Uskelassa. Vaimo on merkitty siis vain vuodelle 1678 ja seuraavana vuonna onkin jo uusi asukki eli Erich Brusiusson Äijälässä.

Kuinka on? Oliko tuolloin mahdollista, että maksoi kahdet henkirahat?
Tuntuu oudolta, sillä yleensä jokainen pyrkii minimoimaan yhteiskunnalle menevät kustannukset.

Turun Isak Eriksson on varmasti meidän Järvenpään Isakimme, joka oli Evert Feuhtingin kirjuri tämän oman pojan Karl Feuhtingin kanssa.

Ajallisesti ja uran kannalta myös Isak Eriksson Hammarstierna olisi varmaankin sama.

Evert Feuhting kuului tuolloin Turun ylimpään sosiaali luokkaan erittäin rikkaan saksalaisen sukunsa ja hyvin rikkaan appensa kautta.

Isakin vaimon Juliana Alftanuksen 1. puolison perhe oli myös hyvin varakas.Alftanukset eivät ehkä niin varakkaita.


Muistin väärin, kun totesin, että mikään ei todista Isak Erikssonien alter egoja eri henkilöiksi. Päällekkäinen henkiverojen maksu on sellainen tekijä. Vero tuskin kuitenkaan oli kovin suuri? ja se maksettiin veronkantotilaisuuksien perusteella, mitkä järjestettiin eri aikaan Uskelassa ja Turussa.

Uskelan Äijälän Isak Erikssonin puoliso mahtuu kyllä kuolemaan vuoden 1678 veronkantotilaisuuden jälkeen, ja ennen Isakin avioitumista Juliana Månsdotterin kanssa ensimmäisen tyttären Elisabethin syntymästä 6.2.1681 päätellen, ehkä vuoden 1680 alkupuolella. Kuoliko puoliso Äijälässä esimerkiksi ensimmäisen lapsen synnytykseen?

On täysin käsittämätöntä, miksi Johan Karvilanderin lesken Anna Astrenian syntymävuodeksi oli Karkun ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa merkitty vuosi 1670. Tytär Anna mainitaan Järventaan henkikirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1704. Johan Karvilanderin ja Anna Isaksdotterin 1. lapsi tytär Elisabeth syntyy Järventaassa 28.12.1709. Anna olisi kuollessaan ollut noin 86-vuotias, kun veljet kuolivat käydessään seitsemättäkymmenettä. On todennäköistä, että Anna Astrenian syntymävuosi oli merkitty väärin. Tämä Anna olisi muussa tapauksessa saanut pojan Erikin vielä noin 55-vuoden iässä vuonna 1726. Vaikka arrendatoris encka Anna Astrenia haudataan Kutalasta 9.3.1755, hän kuitenkin käy ripillä Järventaasta 9.11.1755 ja vielä 14.3.1756. Runsas viinanjuonti, pilaantunut ruoka tai matalien savupirttien pihkaisten päreiden sankka savu ilmeisesti himmensivät havainnointikykyä. Järventaat muuttuivat Kutaloiksi ja vainajat kävivät kirkossa. Voisi olettaa, että Anna Astrenia oli syntynyt noin vuonna 1690, ei vuonna 1670. Epäilys kuitenkin jää, sillä tähän aikaan Karkun pitäjänapulainen oli Erik Astreniuksen vävy Barthold Kriander, jonka olisi pitänyt tietää Annan syntymäaika. Kriander tosin tarkoittaa pässiä.

Isak Eriksson Kentzer ja Isak Eriksson Hammarstierna olivat kumpikin ylioppilaita. Kentzer tuli ylioppilaaksi ennen vuotta 1673 ja Hammarstierna vuonna 1668. Vain Hammarstierna mainitaan ylioppilasmatrikkelissa. Matrikkelit tosin ovat kertaalleen palaneet ja siksi puutteellisia. Isak Eriksson Hammarstjernasta ei ole mitään havaintoa Turun yliopiston suullisen kuulustelun eli ylioppilastutkinnon jälkeen. Kumpikaan Isak Eriksson ei konsistorin pöytäkirjojen perusteella koskaan opiskellut.

Espoon Gräsan Hammarstjerna-suku liittyy Muurlan sukupiiriin. Isak Hammarstjernan patronyymi oli Erik, joka nimi puuttuu tunnetuilta Hammarstjerna-suvun edustajilta.

Isak Eriksson myi Äijälän vuonna 1678. Isak Eriksson oli tämän jälkeen oikeudessa velkansa vuoksi. Isak väitti, että Gustaf Pihl otti velan vastuulleen ostaessaan Äijälän. Oli siis olemassa Isak Eriksson Äijälän jälkeen.

Voidaan olettaa, että Evert Feuchtingin kirjuri oli sama kuin Karkun Järventaan Isak Eriksson tai sitten joku muu sama henkilö kävi kirjoittamassa lääninrahaston pöytäkirjoja ja Karkun komppanian katsemusluetteloita.

Evert Feuchtingin naapuri Sauvossa ollessaan oli Winter-suku. Karkun komppanian tunnettu katselmuskirjuri ennen Isak Erikssonia oli Christoffer Plazman. Platzmanin puoliso oli Winterin leski.

Todennäköisesti juuri katselmuskirjuri Christoffer Platzman teki merkinnän Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurista Isak Erikssonista ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluetteloon kesällä 1677. Isak Eriksson oli korvattu toisella katselmuskirjurilla.

Uskelan Äijälän Isak Erikssonin serkun Grels Markussonin leski Valborg tai poika Michel myy Halikon Piintilän Porin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjurin Jakob Stadiuksen vävyn Meibom-suvulle noin vuonna 1682. Tila siirtyy vävylle.

Koululaiset ja sotilaat eivät maksaneet henkiveroa. Karkun Järventaan isäntä Isak Eriksson oli sotilas eli katselmuskirjuri ja silti hänet mainitaan Järventaan henkikirjassa. En tiedä miksi, mutta ilmeisesti isännät joissain tilanteissa ja joidenkin manttaalikomissaarien toimesta aina mainittiin henkikirjassa.

On enemmän kuin vähemmän todennäköistä, että Isak Erikssonit olivat sama henkilö. En tosin ole Astreniuksista tai Alftanuksista sukutauluja laatinut, enkä aio laatia. Ainakaan omassa suvussani ne eivät kiinnosta ketään. Tarina on paljon mielenkiintoisempi ajan ja sen sosiaalisten suhteiden kuvauksena. Olen joskus todennut, että näistä suurelta osin todellisiin lähteisiin perustuvista havainnoista voisi joku historian opiskelijan kirjoittaa pro gradu-tutkielman. Siitä tulisi yksi kaikkien aikojen luetuimpia.

[Benedictus]

Johan Markusson Careell vuoden 1611 sotamiehenottolistoissa (Satakunnassa). Listan lopussa oli parit todistukset ja yhden allekirjoittajana oli ko Careell, joka ilmoitti omien sotilaittensa verovapaudet tiloihin vuonna 1614. Oli ilmeisesti jonkinsortin sotaherra, joka löytyisi varmaankin dokumentin aiemmista listoista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1662258

Olemme tutkaileet, kuka oli Simon Clemetsson Careell.
Yllä on sama sukunimi , samoin kirjoitettuna, mikä ei voi olla sattuma. Ongelma vain, kuka oli tuo yllä oleva Johan Marcusson Careell ja mihin taloon liittyy?
Puumerkki on aika erikoinen.

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28624

Kiinnostava, että sekä Simon Careell, Erik Larsson, ja Cristoffer Platzman liittyvät Isak Erikssoniin ja yllä on taas Sauvon Lillby ja Kyrkonkylä joiden asujat liittyvät yhteen.

Kuka oli tuo Margareta Eriksdotter?

[Jari Latva-Rasku]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28624

Kiinnostava, että sekä Simon Careell, Erik Larsson, ja Cristoffer Platzman liittyvät Isak Erikssoniin ja yllä on taas Sauvon Lillby ja Kyrkonkylä joiden asujat liittyvät yhteen.

Kuka oli tuo Margareta Eriksdotter?

OTO katselmuskirjuri Christoffer Platzman todennäköisesti teki Porin jalkaväkirykmentin väistyvästä katselmuskirjurista Isak Erikssonista merkinnän Turun ja Porin ratsuväkirykmentin palkkaluetteloon kesällä 1677. Isak Erikssonin ura jalkaväkirykmentissä oli lyhyt, ehkä vuoden 1676 ja 1677 katselmusten välillä, koska häntä ei katselmusluetteloissa mainita. Selitys voisi olla, että Isak Eriksson sai paremman kirjurinviran Turun lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin (seniori)kirjurina. (Juniori)kirjuri oli Feuchtingin poika Carl. Näihin aikoihin Uskelan Äijälän ylioppilas ja rusthollari Isak Eriksson avioitui, ja jo vuonna 1678 myi Äijälän (myöhemmin kertomansa mukaan velkoineen) Gustaf Pihlille. Missään ei mainita, että jalkaväkirykmentin, Uskelan Äijälän tai lääninrahaston Isak Eriksson olisi ollut sukua Platzmanille, Pihlille tai Feuchtingille.

Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan vouti Jakob Påvelsson Callia? nimitti asiamiehekseen Karkun Järventaan veronkantokirjurin Isak Erikssonin Erik Larssonin ja Simon Careelin velan takausta käsitelleessä oikeudenkäynnissä Huittisissa. Karkku ei sijainnut kovinkaan kaukana Huittisista ja voi olla, että Isak Eriksson oli siihen aikaan yksi seudun ammattitaitoisimpia asiamiehiä.

Karkun Järventaan Isak Erikssonin tyttären Karinin ja Elias Simonsson Aron esikoistytär syntyi Pakkalassa. On mahdollista, että Karin oli siirtynyt sinne turvaan isänsä otettua Karkun Järventaan jälleen haltuunsa Elias Aron onnettoman isännöintikauden jälkeen. Siihen aikaan Isak Eriksson oli jonkin aikaa Kokemäenkartanon voutina. Siksi Pakkalassa olon voisi myös selittää äidin ja sisaren Ingeborgin poissaolo synnytyksen aikaan. Mitään sukulaisuutta ei ole ilmennyt Isak Erikssonin perheen ja Pacchaleniusten tai heihin liittyvien Colliniusten välillä.

Tähän pitäisi kaivaa esiin Isak Erikssonin lasten kummiluettelot. Muistaakseni yhden lapsen kummina oli "vanha eukko", joka voisi olla sama kuin Christoffer Platzmanin puoliso Margareta Eriksdotter. Asiaa tarkistamatta ei voi kuitenkaan tällaista arvella. Kylän, varsinkin arvovaltaisempia, eukkoja on ennenkin ollut kummeina.

On merkillistä, että ilmeisesti sauvolaisen Winterin leski avioitui karkkulaisen Christoffer Platzmanin kanssa. Syynä tähän voi olla aseveljeyden aikaansaamat yhteydet, tai sitten Margareta Eriksdotterilla oli yhteyksiä Karkkuun tai Platzmanilla Varsinais-Suomeen. Mikään ei ole osoittanut, että Uskelan Äijälän Isak Erikssonilla olisi ollut muuta kuin veljet Jakob ja Axell. Sisarta ei ole merkitty Äijälän henkiverojen maksajaksi. Joissakin tapauksissa avioliittoja solmittiin hyvin nuorena, ennen henkiverojen maksun alkamista. On epätodennäköistä, että Äijälän rusthollin tytär olisi pakotettu menemään nuorella iällä muualle piikomaan. On toki mahdollista, että rälssivoudin "jungfru" voitaisiin avioliiton toivossa sijoittaa hyvämaineeseen perheeseen.

On mahdollista, että Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin sukulaisia olivat joko Henricus Simonis Skalle tai hänen puolisonsa Valborg Mattsdotter. Heidän välillään oli ainakin Äijälään liittynyt velkasuhde. Rälssi- ja myöhemmin kruununvouti Christoffer Mattsson (Melartopaeus) oli Erik Jakobssonin veljen tai velipuolen Simon Jakobssonin "frände", eli jonkinasteinen serkku, joko itse tai lankoussuhteen kautta. Simon Jakobssonin puolison Margareta Henriksdotterin voi olettaa olleen Perniön Pohjankylän rusthollarin Lars Henrikssonin sisko. Ainakin Simonin poika Thomas oli jakamassa Lars Henrikssonin perintöä uskottujen miesten avustuksella ja Thomas Simonssonia sakotettiin Pohjankylän Thomas Larssonin vaimoon sekaantumisesta. Käsittääkseni mitään muuta ei Äijälän Erik Jakobssonin ja
hänen poikansa Isak Erikssonin sukulaisista tiedetä, Erik Jakobssonin äidin syntyperää, kahta veljeä ja kahta siskoa, kolmea poikaa ja puolisoiden etunimiä lukuunottamatta. Erik Jakobssonin viimeisestä puolisosta tiedetään, että hän oli puusepän leski Turusta.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798115

Onkohan tässä vuosien varrella tullut tuon reg.skrivare Isak Erikssonin alkuperä esille.
Tässä on kiikan Mielaanniemen Eskolassa 1653. Miksi?

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798115

Onkohan tässä vuosien varrella tullut tuon reg.skrivare Isak Erikssonin alkuperä esille.
Tässä on kiikan Mielaanniemen Eskolassa 1653. Miksi?

Eskola oli osa kenraali Burg- eli Burmeisterin läänitystä. Tila oli myöhemmin esimerkiksi saarnaaja herra Samuelin palkkatila. Eskola lienee myös lyhyen aikaa ollut rykmentinkirjurin (yksi) palkkatila.

Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri ja samalla rykmentinpäällikön Taivassalon-Vehmaan komppanian katselmuskirjuri Isak Eriksson, 1650-luvulla, tuskin oli sama kuin Karkun komppanian komppaniankirjuri Isak Eriksson, 1680-luvulla. Ei kuitenkaan ole pystytty kiistämään, etteikö rykmentinkirjuri voisi olla sama kuin Taivassalon Hukaisten korpraali ja rusthollari Isak Eriksson (Alftanus). Tämä Isak Eriksson olisi sopivan ikäinen ja olisi virkaan Taivassalon entisen kirkkoherran poikana ja silloisen sisarenpoikana päässyt, mutta arveluttavaa on, että hänet olisi rykmentin talousjohtajan virasta siirretty komppanian huoltoaliupseeriksi. Aina on tietenkin mahdollista, että hän oli vajaaälyinen, sekopää tai muuten laiska, ja tehnyt komppaniassa vähemmän vahinkoa, tai mitään tekemisestä oli vähemmän haittaa.

[Jari Latva-Rasku]

Meillä on vielä selvittämättä kaksi johtolankaa, jotka voivat olla mahdottomia selvittää.

Vuonna 1652 Uskelan Äijälän isännän Erik Jakobssonin yhteydessä mainitaan henkiveron maksajana sisko Malin, joka voi olla Kantorin vuoden 1650 toukokuussa kuolleen isännän Simon Jöranssonin samanniminen leski. Koska sisko Malin eli Magdalena mainitaan Erik Jakobssonin puolison Lisbetan jälkeen, on olemassa häilyvä mahdollisuus, että Malin voisi olla Lisbetan sisko. Tällainen mahdollisuus on vähäinen, koska talojen veronmaksajat kirjattiin suhteessa isäntään, ei emäntään. Pitää kuitenkin muistaa, että aina puolet kirjureista on keskimääräistä osaamattomampia.

Vuosina 1671-73 Uskelan Äijälässä mainitaan poika Axell. Vuosina 1672-73 Axellin yhteydessä mainitaan äiti Margareta/Margeta, puusepän leski Turusta. Häntä ei kutsuta äitipuoleksi, mikä ei kylläkään ole tavaton tulkintavirhe, äiti mikä äiti, onhan niitä. En muista, mainittiinko tuomiokirjassa, jossa Erik Jakobssonin leski Margetalle määrättiin maksettavaksi 100? taaleria, oliko maksajana useampia Erikin lapsia. En myös muista, mainittiinko tuomiokirjassa, jossa käsiteltiin Margetan aikaisemmasta avioliitosta olleiden lasten perintöä, keitä nämä lapset olivat. Joka tapauksessa jää jäljelle mahdollisuus, että Isak Erikssonia vanhemmat veljet Jakob ja Axell olisivat Erik Jakobssonin ensimmäisen puolison Lisbetan tai viimeisen puolison Margetan lapsia aikaisemmasta avioliitosta. Tätä puoltaisi, miksi ylioppilastutkinnon suorittanut nuorin poika Isak sai Äijälän haltuunsa eikä jompi kumpi vanhempi veli?

Edelliseen ajatuskulkuun liittyy mahdollisuus, että Erik Jakobssonin ensimmäinen puoliso Lisbeta voisi olla jonkin Hammarstiernan leski ja Isak Erikssonin veljet Jakob ja/tai Axell olisivat esimerkiksi Påhlssöner. Lisbeta voisi myös vaihtoehtoisesti olla esimerkiksi Espoon kappalaisen Pehr Brenneruksen ja Anna Bengtsdotter "Hammarstiernan" tuntemattomaksi jäänyt tytär. Sellainen kuitenkin olisi epätodennäköistä hyvin tunnetussa suvussa. Myös Annan isän Seutulan Bengt Henriksson "Hammarstiernan" lapset tunnetaan sen verran hyvin, että sinne tuskin sopii lisää tyttäriä. Bengt ei edes itse ollut Hammarstierna. Gräsan Johan Bengtsson aateloitiin nimellä Hammarstierna vasta 1640-luvulla, joten kovin kattavia spekulaatioita nimen haltuunotosta ei voi tehdä. Siskon, veljen tai veljen puolison kautta nimi ehkä vielä voisi siirtyä, mutta serkku tuntuisi jo mahdottomalta välittäjältä.

[Hela]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=798115

Onkohan tässä vuosien varrella tullut tuon reg.skrivare Isak Erikssonin alkuperä esille.
Tässä on kiikan Mielaanniemen Eskolassa 1653. Miksi?

Merkintä tarkoittaa että Eskola oli tuona vuonna Isak Erikssonin palkkatilana, toisin sanoen hänen palkkansa maksettiin Eskolan pääverolla. Vuodesta 1655 Eskola oli ratsutalo ja Isak Eriksson sai palkkansa muualta.

H.I.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Olisiko mahdollista, että tämä Isak Eriksson on sama kuin Punkalaitumen kirkkoherra Ericus Henrici Ilonuksen poika Isak Eriksson.

Iältään olisi tuolloin 1653 yli kaksikymppinen mutttei varmaankaan vielä täyttänyt kolmeakymmentä. Minkähän ikäisinä merkittiin tuolloin henkikirjoihin? Oliko 12 vai 15 v.

Isän kuoltua 1646 olisi hyvinkin voinut mennä armeijaan, jossa kirjoitustaitoisena papin poikana kirjurin työ olisi ollut mahdollinen vaihtoehto.

Onkohan Isak Erikssonista tietoa muilta palkkaveromaksutiloilta Tyrvään seudulta?

[Hela]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Olisiko mahdollista, että tämä Isak Eriksson on sama kuin Punkalaitumen kirkkoherra Ericus Henrici Ilonuksen poika Isak Eriksson.

Mistä on tieto että Ilonuksella oli tämänniminen poika?

H.I.

[Benedictus]

Muuta tietoa Ilonuksen pojasta ei ole löytynyt kuin allaolevassa SAY:n Punkalaitumen sivulla oleva maininta 1646, jossa luetellaan Kirkkoherra Erik ja alla lapset Elin dr, Anna dr ja Isack son.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Hakemallakaan ei ole löytynyt tietoa, mihin tyttäret tai poika ovat joutuneet isän kuoltua. Heitä ei näy esimerkiksi Ilonuksen sisarenpojan nimismies Mats Bertillasonin luona Helsingin pitäjän Malmilla.
Ei liioin Merikarvian pappilassa, jossa kirkkoherra Olof Mårtensson Gråån vaimo Valborg mitä ilmeisimmin oli Ilonuksen tytär, mikä on päätelty tilojen omistusten perusteella.
Olaus Martini Gråå oli Ilonuksen kappalainen Lapväärtissä.

Punkalaitumen tai Huittisten alueen emännistä ei ole löytynyt Elin Eriksdotteria tai Annan Eriksdotteria,jotka sopisivat Ilonuksen tyttäriksi.

[Benedictus]

Edelliseen viestiin tuli virhe, Malmin nimismies oli siis Bertill Mattsson.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

Olisiko mahdollista, että tämä Isak Eriksson on sama kuin Punkalaitumen kirkkoherra Ericus Henrici Ilonuksen poika Isak Eriksson.

Iältään olisi tuolloin 1653 yli kaksikymppinen mutttei varmaankaan vielä täyttänyt kolmeakymmentä. Minkähän ikäisinä merkittiin tuolloin henkikirjoihin? Oliko 12 vai 15 v.

Isän kuoltua 1646 olisi hyvinkin voinut mennä armeijaan, jossa kirjoitustaitoisena papin poikana kirjurin työ olisi ollut mahdollinen vaihtoehto.

Onkohan Isak Erikssonista tietoa muilta palkkaveromaksutiloilta Tyrvään seudulta?

Meillä on tunnistettuna jonnekin kadonnut Punkalaitumen pappilaan merkitty Erik Ilonuksen sopivan ikäinen poika Isak. Meillä on myös tunnistettuna Lokalahden Viljattulan jonnekin katoamaton, Viljattulan isännöintisuhteista päätellen, Lokalahden porilaisen kirkkoherran Laurentius Thomaen veljen lukkari Erik Thomassonin sopivan ikäinen poika Isak. Kiikkalainen palkkatila viittaa Punkalaitumen suuntaan ja Lokalahtelainen isännyys Turun ja Porin ratsuväkirykmentin pääkallonpaikan läheisyyteen. Kummallakin Isakilla oli edellytykset päästä sotilaskirjuriksi. Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjuri voisi olla kaikkea papin tai vaikutusvaltaisen porvarin pojasta aina jopa aateliseen.

Olen selannut kaikki Suomen rykmenttien katselmusluettelot 1650-luvulta 1680-luvulle. Sieltä ei Isak Erikssonia löydy 1650-luvun puolivälissä kadonneen Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rykmentinkirjurin ja 1680-luvun alkupuolella ilmestyneen ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjurin välillä. Edes vuonna 1677 ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluettelossa jostain syystä mainittu Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson ei katselmuksissa paikalla ollut. Rykmentinkirjuri lienee kuollut kulkutautiin tai muuttanut ulkomaille.

Paimiolainen apulaispappi Johannes Johannis Meibom, joka oli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin luutnantti Johan Abrahamsson Meibomin poika ja ratsumestari Nils Meibomin veljenpoika, peri setänsä ostaman Halikon Piintilän. Vanha ratsutila Piintilä kuului alunperin Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isoäidin suvulle. Apulaispappi Meibomin appi oli turkulainen raatimies, ja Porin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjuri vuosina 1668-85, Jakob Stadius. Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurin Isak Erikssonin tilalle tuli kesällä 1677 kangasalalainen Lars Safler, joka kuitenkin muistaakseni mainitaan katselmuskirjurina vasta vuoden 1684 katselmuksessa. Merkintä vaihdosta siis oli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkaluettelossa. Jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri asui Karkun seudulla.

Kuvittelisin, että rykmentinkirjuri Jakob Stadius värväsi Porin jalkaväkirykmentin Karkun seudun komppanian katselmuskirjuriksi Turusta tuntemansa ylioppilaan ja Uskelan Äijälän ehkä jo vuonna 1673 haltuunsa saaneen Isak Erikssonin. Katselmuskirjureista oli pulaa ja jokainen kättään liikuttamaan pystyvä kirjoitustaitoinen oli varteenotettava rekryytti. Isak Eriksson ehti näihin aikoihin viimeistään tavata vuonna 1677 Turun ja Porin rykmentinpastoriksi nimitetyn Kangasalan kirkkoherran pojan Arvid Frisiuksen ja hänen puolisonsa Juliana Månsdotterin. Koko ajan Turussa asunut Isak Eriksson siirtyi kesällä 1677 Turun lääninrahaston hoitajan Evert Feuchtingin kirjuriksi ja avioitui. Uskelan Äijälän velkaisen tilan pito kävi hankalaksi Turusta käsin ja Isak Eriksson myi tilan Gustaf Pihlille. Sitten Arvid Frisius ja Isak Erikssonin puoliso kuolevat samoihin aikoihin. Julianalla oli kaksi pientä lasta ja Karkun Järventaan rustholli hoidettavanaan. Kuka olisi parempi puoliso huolehtimaan Järventaasta, Julianasta ja lapsista kuin myös sotilaskirjurin virkaan pystyvä Isak Eriksson, joka kaiken lisäksi mahdollisesti oli äidinpuoleista sukua Julianan äidin serkulle silloiselle Espoon Gumbölen Storgårdin rusthollarille Henrik Persson "Brennerille". Toinen kelpo kirjurinvirka Karkun seudulla oli veronkantokirjurin tehtävä, millainen Isak Erikssonista myöhemmin tuli.

Mikä edellisessä tarinassa on ongelma? Missä Isak Eriksson oli sen jälkeen, kun Isak Eriksson Hammarstierna suorittaa ylioppilastutkinnon vuonna 1668 ja Isak Eriksson Kentzer mainitaan tuomiokirjassa ylioppilaaksi vuonna 1673? Olisiko kuitenkin mahdollista, että Isak Eriksson oli näennäisesti suorittanut opintojaan ja siksi häntä ei oltu mainittu henkiveron maksajana ennen vuotta 1674, jolloin hän tuli kolme vuotta isänsä kuoleman jälkeen Äijälän isännäksi? Myös sotilaat ja aatelisten palvelijat välttivät merkinnän henkikirjaan.

[Hela]

Punkalaitumen kirkkoherran poika Isak Eriksson oli 1646 noin 16-vuotias, siis syntynyt noin 1630, ja jos hän oli Järventaan Isak Eriksson, olisi tämä ollut kuollessaan lähes 90-vuotias, mikä ei tietenkään ole mahdotonta.

Ilonus-nimistä pappismiestä koskevat tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä, koska näyttää siltä että Strandberg ja Leinberg ovat sekoittaneet kaksi Ericus Henriciä toisiinsa. Huittisten kirkonarkistossa säilyneen apulaispappien luettelon (puuttuu netistä) mukaan se Ericus Henrici, joka oli apulaispappina Huittisissa noin 1634 ja tuli Punkalaitumen kirkkoherraksi 1639, oli sukunimeltään Tacku. (Lähteenoja: Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 240, 244 ja Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 9). Hän oli siis eri henkilö kuin se Ericus Henrici Ilonus, joka oli kirkkoherrana Lapväärtissä 1629.

Ericus Henrici Tackun isä oli todennäköisesti ratsumies Henrik Sigfridsson Takku, jota käräjäpöytäkirjoissa sanotaan "Sammun knaapiksi". Hänet mainitaan Anders Larssonin lipuston (hovilipuston) rullissa 1590-luvulla ja hänellä oli 1580-luvulla 2 äyrin tila Huittisten Aarikkalan kylässä ja 1590 5 3/4 äyrin tila Sammun kylässä (KA 2401b:268-269). Hänen isänsä oli Huittisten nimismies Sigfrid Thomasson Takku ja hänen vaimonsa näyttää olleen N.N. Henriksdotter Uolan yksinäistalosta (Huittisten käräjät 30-31.8.1624, mm 1:249).

H.I.

[Jari Latva-Rasku]

Punkalaitumen kirkkoherran poika Isak Eriksson oli 1646 noin 16-vuotias, siis syntynyt noin 1630, ja jos hän oli Järventaan Isak Eriksson, olisi tämä ollut kuollessaan lähes 90-vuotias, mikä ei tietenkään ole mahdotonta.

Ilonus-nimistä pappismiestä koskevat tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä, koska näyttää siltä että Strandberg ja Leinberg ovat sekoittaneet kaksi Ericus Henriciä toisiinsa. Huittisten kirkonarkistossa säilyneen apulaispappien luettelon (puuttuu netistä) mukaan se Ericus Henrici, joka oli apulaispappina Huittisissa noin 1634 ja tuli Punkalaitumen kirkkoherraksi 1639, oli sukunimeltään Tacku. (Lähteenoja: Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 240, 244 ja Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 9). Hän oli siis eri henkilö kuin se Ericus Henrici Ilonus, joka oli kirkkoherrana Lapväärtissä 1629.

Ericus Henrici Tackun isä oli todennäköisesti ratsumies Henrik Sigfridsson Takku, jota käräjäpöytäkirjoissa sanotaan "Sammun knaapiksi". Hänet mainitaan Anders Larssonin lipuston (hovilipuston) rullissa 1590-luvulla ja hänellä oli 1580-luvulla 2 äyrin tila Huittisten Aarikkalan kylässä ja 1590 5 3/4 äyrin tila Sammun kylässä (KA 2401b:268-269). Hänen isänsä oli Huittisten nimismies Sigfrid Thomasson Takku ja hänen vaimonsa näyttää olleen N.N. Henriksdotter Uolan yksinäistalosta (Huittisten käräjät 30-31.8.1624, mm 1:249).

H.I.

Karkun Järventaan rusthollari ja veronkantokirjurin Isak Erikssonin on arveltu olleen se asiamies, jota Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan kruununnimismies Jakob Påvelsson Callia käytti Tyrvään kirkkoherran Tomas Rajaleniuksen takausta käsitelleessä oikeudenkäynnissä. Jakob Callian puoliso oli Maria Tomasdotter Tacku. Takusta oli myös Jakob Callian isoäiti Margareta Sigfridsdotter Tacku.

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl, Nembl:n 71 D:r S:m:t);

Turun ja Porin lääninrahaston entinen kirjuri Isak Eriksson oli sopiva henkilö oikeudenkäynnin asiamieheksi, sillä Turun ja Porin läänin lääninkamreeri Anders Andersson Bange († 1692) oli tehnyt jaon velan maksusta.

Ratsumestari Nils Abrahamsson Meibom (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3724) osti Halikon Piintilän Uskelan Äijälän Isak Erikssonin sukulaisilta. Nils Meibomin siskonpoika oli korpraali Erik Eriksson Bange, jonka isä oli rykmentinkirjuri Erik Andersson Bange. Voisi kuvitella, että rykmentinkirjuri Erik Andersson Bange oli lääninkamreeri Anders Andersson Bangen veli.

Kornetti Erik Eriksson Pihlin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3654)puoliso oli Lisa Bange. Uskelan Äijälän Isak Eriksson myi Äijälän kornetti Pihlin sedälle Gustaf Pihlille. Gustaf Pihlin puoliso oli Margaretha Höijer. Isak Erikssonin työnantajan lääninkamreeri Evert Feuchtingin 1. puoliso oli Kristina Billsten, jonka siskonpoika taisi olla Carl Höijer (http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14028).

Vaikka näyttää, että Karkun Järventaan Isak Eriksson olisi sama kuin Uskelan Äijälän Isak Eriksson, Isak Eriksson "Tacku" on hyvä pitää mielessä.

[Hela]

Ericus Henrici Tackun isä oli todennäköisesti ratsumies Henrik Sigfridsson Takku, jota käräjäpöytäkirjoissa sanotaan "Sammun knaapiksi". Hänet mainitaan Anders Larssonin lipuston (hovilipuston) rullissa 1590-luvulla ja hänellä oli 1580-luvulla 2 äyrin tila Huittisten Aarikkalan kylässä ja 1590 5 3/4 äyrin tila Sammun kylässä (KA 2401b:268-269). Hänen isänsä oli Huittisten nimismies Sigfrid Thomasson Takku ja hänen vaimonsa näyttää olleen N.N. Henriksdotter Uolan yksinäistalosta (Huittisten käräjät 30-31.8.1624, mm 1:249). H.I.

Minun täytyy palata yllä olevaan, joka tuli lähetettyä liian kiireessä. Muistin heti jälkeenpäin Ulla Koskisen ja Virpi Nissilän artikkelin "Mustasta Maijasta" (Genos 4/2012) ja kun tarkistin, siinä ei mainita ratsumies Henrik Sigfridssonia nimismies Sigfrid Thomasson Takun lasten joukossa (s.77). Kuitenkin Huittisten Aarikkalan Kässärillä on Takkuja veroluetteloissa seuraavasti: Henrik Sigfridsson Takku kymmenysluettelossa 1586, Sigfrid Takku maakirjassa 1589 ja 1604-1607, Thomas Sigfridsson maakirjassa 1615-1617 ja autioluettelossa 1614-1616. Minun mielestäni vaikuttaa epäilyttävästi siltä että tässä on nimismies Sigfrid Thomasson Takku kahden poikansa kanssa.

Koskisen ja Nissilän artikkelissa kerrotaan Henrik Thomasson Takusta, joka oli suuren 8 äyrin talon isäntänä Kokemäen Kiettareen kylässä 1580-luvulla ja jota kirjoittajat arvelevat nimismies Sigfrid Takun veljeksi, koska hänen verorästinsä lankesivat Sigfridin maksettaviksi.

Punkalaitumen kirkkoherralla Ericus Henrici Takulla on näin ollen kaksi isäkandidaattia, ehkä kolmekin, sillä eräässä veroluettelossa 1638 mainitaan Henrik Knutsson Takun leski. Aina Lähteenoja on pitänyt tätä Henrikiä Knut Takun (nimismies 1540-1545) poikana (Genos 3/1936:77), mutta se ei liene kronologisesti mahdollista. Ehkä kyseessä on virheellinen patronyymi.

H.I.

[Benedictus]

Huittisten käräjät 14.9.1601
Nils Sigfridsson vastaan Sigfred Tacku. Kyseessä joku perintökiista, jossa mainitaan äiti Margareta ja tämän siskokset (ei nimeltä). Sitten mainitaan edesmennyt Turun linnapäällikkö (Stådzhollare) Bertill Olofsson (ilmeisesti perinnönjaon toimeenpanija) ja edesmennyt Lasse Henricsson, jonka perilliset saivat jaossa Karhiniemessä sijainneen talon. Muut jakoivat ilmeisesti Tackulan?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668465

Onkohan yllä oleva Lars Henriksson sama kuin Lars Hordeel,k. 1591.


Huittisten käräjät 2.5.1601
Hans Hermansson ottanut puolentoista manttaalin(?) verohylyn Menikais (i Kijataro), joka aikoinaan kuulunut Äimälän taloon. Nyt kiistaa jostain niitystä Sigfrid Tackun äitin asuman talon nimeltään Nemmikallio(Mennikalla?) välillä. Sitten Brita Matickala kertoo sen kuuluneen Hemickilän(Menickilä?) taloon. Ilmeisesti liitetty Äimälään tms.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668439

Yllä lienee Kokemäen Tackuja.

Jotta asiat saa mutkikkaammaksi, niin linnankirjuri Paul Simonsson Callian leski oli Margareta Sigfridsdotter Tacku, jonka 2. puoliso oli vouti Mårten Olofsson, jonka poika mitä ilmeisimmin oli Merikarvian khr Olaus Martini Gråå, tämän vaimo Valborg taasen lienee ollut Lapväärtin khr Ilouksen tytär.

[Benedictus]

KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Ketähän tässä oikeastaan tarkoitetaan?

[Jari Latva-Rasku]

KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Ketähän tässä oikeastaan tarkoitetaan?

Vaikka Helsingin pitäjä oli 1600-luvulla syrjäkolkka Turkuun verrattuna, sitä jo voitiin pitää Huittisten veroisena asuinpaikkana. Mikä siis estäisi, että Ericus Henrici Tackun täyssisko olisi sinne muuttanut, tai ainakin siskonpoika Bertil Mattsson. Bertil Mattssonilla näytti Malmilla olleen ratsumies Axell Mattsson, joka voisi nimestä päätellen olla Bertilin veli.

On kuitenkin todennäköistä, että Punkalaitumen kirkkoherra oli Helsingin seudulta tai Uudeltamaalta peräisin ollut Ilonus, ja Ericus Henricin sisko ei olisi Helsinkiin muuttanut vaan siellä ollut.

[Jari Latva-Rasku]

1. Isak Eriksson Hammarstierna tuli ylioppilaaksi vuonna 1668. Isak Eriksson Kentzer mainitaan ylioppilaaksi vuonna 1673. Vaikka ylioppilaat ajautuivat tehtäviin, joista jäi merkintöjä, muita sopivia tähän ajankohtaan sopivia Isak Erikssoneja ei ole tullut vastaa. Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isä oli mahdollisesti Dönsby-suvun maatiaishaaraa ja siten sukulaisuussuhteessa Gräsan ja Muurlan sukuun, sekä jopa työnantajan Mauritz Hornin ja hänen puolisonsa muistettavissa oleva etäserkku. Isak Eriksson Hammarstierna voisi siten olla sama kuin Isak Eriksson Kentzer. Hammarstierna-nimi täytyisi tulla äidin puolelta.

2. Isak Eriksson Kentzer myy Äijälän Gustaf Eriksson Pihlille. Pihlin puoliso oli Höijer, joka oli Turun lääninkamreerin Evert Feuchtingin pojan Carlin serkku. Isak Eriksson oli lääninkamreerin sihteeri. Jää selittämättä, voisiko Isak Eriksson olla sukua Feuchtingille, hänen ensimmäiselle puolisolleen Billstenille, Höijereille tai Pihleille. Paras arvaus on, että Isak Erikssonin vuonna 1678 Äijälässä mainittu puoliso olisi näistä piireistä. Ei se toinenkaan mahdollinen puoliso Juliana Månsdotter mitenkään vaatimattomasta suvusta tullut. Isak Eriksson Kentzer voisi siten olla sama kuin lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson.

3. Isak Eriksson Kentzer on tietenkin sama kuin myöhemmin Turussa Uskelan Äijälän myymisen jälkeen Äijälän velkärästeistä oikeutta käynyt Isak Eriksson. Tiedetään, että Isak Eriksson oli silloin vielä elossa.

4. Voidaan käsialan perusteella väittää, että lääninrahaston kirjuri vuonna 1678 on sama kuin Karkun Järventaan katselmuskirjuri Isak Eriksson vuonna 1682.

mutta...

Kuka oli Turun ja Porin ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkalistalla kesällä 1677 mainittu Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson?

Voisi myös kysyä, kuka oli Huittisissa kruununnimismiehen asiamiehenä vuonna 1688 esiintynyt Isak Eriksson? Tämä Isak Eriksson voisi kuitenkin olla Karkun Järventaan veronkantokirjuri Isak Eriksson.

Vaikka Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isoäidin kotitila Halikon Piintilä myytiin Porin jalkaväkirykmentin rykmentinkirjurin Jakob Stadiukselle vävyn sedälle ja Huittisissa käydyn takausoikeudenkäynnin osapuolet jo kuolleet Erik Larsson ja Simon Careel olivat sukulais- ja takaussuhteissa karkkulaisen vallasväen kanssa, jää epäilys, että nämä Isak Erikssonit voisivat olla muita kuin Karkun Järventaan Isak Eriksson. Myös Callian ja Tackun suvuilla oli yhteyksiä piireihin, jotka valitsevat sotilaskirjureita. Lääninrahaston kirjuri Isak Eriksson oli kuitenkin käsitellut Porin jalkaväkirykmentin tarvikkeisiin liittynyttä asiaa. Aivan yhtä hyvin hän olisi voinut auttaa rykmenttiä jonkin aikaa, kunnes varsinainen katselmuskirjuri saatiin palkattua.

Ennen pakoaan Ruotsiin Isak Eriksson oli jonkin aikaa De la Gardien suvun Kokemäenkartanon voutina, kuten hänen entinen työnantajansa Evert Feuchting aikoinaan. Uskelan Äijälän Isak Erikssonin isä Erik Jakobsson oli Hornien vouti, kuten myös Juliana Månsdotterin isä Måns Larsson ruotsalaisten aatelisten Suomen tilojen hoitaja.

Vaikka tätä miten miettii, jäljelle jää arvaus, että Karkun Järventaan Isak Erikssonin äiti oli jollain tavalla Hammarstierna ja suvun nimi Astrum, Astrenius, tähti, tähdistö, oli yhdistelmä Isakin ja Julianan äitien suvun tähtijuurista. Totuus tuskin selviää koskaan.

[Benedictus]

Punkalaitumen kirkkoherran poika Isak Eriksson oli 1646 noin 16-vuotias, siis syntynyt noin 1630, ja jos hän oli Järventaan Isak Eriksson, olisi tämä ollut kuollessaan lähes 90-vuotias, mikä ei tietenkään ole mahdotonta.

Ilonus-nimistä pappismiestä koskevat tiedot olisi tarkistettava alkuperäislähteistä, koska näyttää siltä että Strandberg ja Leinberg ovat sekoittaneet kaksi Ericus Henriciä toisiinsa. Huittisten kirkonarkistossa säilyneen apulaispappien luettelon (puuttuu netistä) mukaan se Ericus Henrici, joka oli apulaispappina Huittisissa noin 1634 ja tuli Punkalaitumen kirkkoherraksi 1639, oli sukunimeltään Tacku. (Lähteenoja: Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 240, 244 ja Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 9). Hän oli siis eri henkilö kuin se Ericus Henrici Ilonus, joka oli kirkkoherrana Lapväärtissä 1629.

Ericus Henrici Tackun isä oli todennäköisesti ratsumies Henrik Sigfridsson Takku, jota käräjäpöytäkirjoissa sanotaan "Sammun knaapiksi". Hänet mainitaan Anders Larssonin lipuston (hovilipuston) rullissa 1590-luvulla ja hänellä oli 1580-luvulla 2 äyrin tila Huittisten Aarikkalan kylässä ja 1590 5 3/4 äyrin tila Sammun kylässä (KA 2401b:268-269). Hänen isänsä oli Huittisten nimismies Sigfrid Thomasson Takku ja hänen vaimonsa näyttää olleen N.N. Henriksdotter Uolan yksinäistalosta (Huittisten käräjät 30-31.8.1624, mm 1:249).

H.I.

Ylläoleva Henrik Impolan viesti kiusaa minua, sillä se sitoo Punkalaitumen kirkkoherran Satakuntaan, toisin kuin jos kyseessä olisi Ilonus.

Isak Eriksson saattaisi olla nuorempikin, jos olisi kirjattu jo 12 vuotiaana, silti olisi syntynyt noin 1630-35 eli olisi ollut kuollessaan noin 85-90 vuotias.
1653 esiintyvä katselmuskirjuri olisi silloin noin 20 vuotias.
Feuhtingin seniorikirjuri olisi 1675 noin 40 vuotias.
Naidessaan Julianan 1680 paikkeilla olisi noin 50 vuotias.
Kokemäen kartanon voutina noin 70 vuotias.

Anna Isaksdotter mainitaan eräissä lähteissä syntyneeksi 1670, jos tieto olisi oikea niin Isakilla olisi ollut jo ennen 1670 vaimo numero 1.

Ettei Isak Erikssonia näkyisi vuosikymmeniin maisemissa ei liene outuoa, sillä tuolloin sotilashenkilöt vaikuttivat pitkiä aikoja ulkomailla.

Ennemminkin tulee mieleen, että Isak Eriksson olisi päättänyt asettua paikalleen ja perustaa uuden perheen Suomeen, Annan perhe voisi hyvinkin olla ulkomailla.

Feuhtingit olivat Lyybekiläistä porvarisukua, jolloin voisi olla mahdollista, että tuo kirjurihomma on tullut suvun tuttavuuden kautta.
Toisaalta vaikuttaisi, että tuo Erik Henriksson Tackun koti on ollutkin Kokemäen Kiettareella eikä Huittisissa.
Silloin Isak Eriksson ja Feuhting ovat voineet olla Kokemäellä yhtä aikaa.
Isak Eriksson toimi Callian asiamiehenä, Calliat omistivat juuri Kiettareella tiloja.

Isak Erikssonin lasten ja lastenlasten naimapiirissä ei tuntuisi olevan ketään, jota voisi suoraan laittaa Isakin suvun puoleiseksi, kun taas Julianan puolelta löytyy monia siteitä.

[Hela]

KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Ketähän tässä oikeastaan tarkoitetaan?


Tuostakin ilmenee, että oli kaksi Ericus Henriciä, Tacku Punkalaitumella ja Ilonus Lapväärtissä ja Urjalassa. Jos yllä mainittu pappi olisi ollut Ilonus, hän olisi ollut "Sahl. her Erich Henrici i Urdiala". Kuten aiemmassa viestissäni totesin, Tacku oli apulaispappina Huittisissa samaan aikaan kuin Ilonus oli kirkkoherrana Lapväärtissä.

Korjaan "Henrik Sigfridsson Tackua" koskevan olettamukseni. Tällaista nimeä ei ole alkuperäisessä Huittisten kymmenysluettelossa 1586, se on SAY:ta laadittaessa tehty virhe. Ratsumies Henrik Tacku on ratsuväen rullissa ilman patronyymiä. Hän on tietenkin voinut olla Sigfridsson (nimismies Sigfrid Thomasson Takun poika) mutta myös Henrik Knutsson Tacku, joka tunnetaan muista lähteistä. Joka tapauksessa tämän ratsumiehen on täytynyt olla Punkalaitumen kirkkoherran isä, sillä Henrik Thomaason Tacku, joka omisti talon Kokemäen Kiettareella, on kuollut noin 1588.

H.I.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Hej,

On ollut mielenkiintoista seurata tämän viestiketjun kiertämistä ja kaartamista pisteestä A pisteeseen B.
Olisikohan jo aika vaihtaa maata tai pikemminkin siirtyä tutkimaan arkistoja, lähteitä, kirjoituksia ja sukuja maamme länsipuolella olevan veden taakse.
Olen kuullut, että joku olisi taka vuosina löytänyt jotain, joko Ruotsin valtion, kirkon tai yliopistojen arkistoista, mutta olisi sittemmin kieltänyt tietojen luovutuksen muille ja, että ne olisivat mahdollisesti Salt Lake Cityssä Ameriikassa.
Mitä on löydetty ja miksi ne tiedot eivät ole saatavilla?
Mitä siellä on olemassa, koska ne salattiin muilta, onko siellä jotain järjen räjäyttävää vai jotain aivan muuta, jota ei halutakkaan julki?
Tietoja olisi kerätty Ruotsin jälkeen myös muualta Euroopan alueelta.
Jos kerran joku on ne jo löytänyt, niin nyt nämä Suku Forumin viisaat asioiden vääntäjät, kiertäjät ja visionäärit töihin ja mars matkaan veden ylitse. Luulisi niiden samojen tietojen löytyvän uudestaan, jotka makaavat Mormoonien arkistoissa Suola Kaupungin arkistoissa Ameriikossa.

Silloon ei tarttis vääntää asioota vuasi tolokulla, jos avaan tiatoohin olis vaikka Upsalan yliopisto, Ruattin kirkoonarkisto ja Ruattin valtion arkisto.

[Benedictus]

Kiitoksia Impolalle lisätiedoista.
Asia vain mutkistuu, sillä tuo Ilonus on esi-isä, jonka urasta Urjalassa näkyy tieto, että oli siellä 1660 asti pappina.

Tuo Tacku Punkalaitumella taasen on kiinnostava, sillä hän sitoo yhteen monia tietoja.
Oliko siis mahdollisen isänsä veli Mathias Canuti Tacku, Huittisten kirkkoherra?

Kuka oli Margareta Sigfridsotter Tackun, linnankirjuri Paul Simonsson Callian puolison isä? Nimismies Sigfrid Tacku?

Kuinka Punkalaitumen khr Erik Henriksson Tackun sisar olisi päätynyt Helsingin pitäjän Malmille ?

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=844708

Hiskin mukaan Erik Henriksson Ilonus oli 1648-60 Urjalan kirkkoherra.
Häntä vain ei näy missään.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=844708

Hiskin mukaan Erik Henriksson Ilonus oli 1648-60 Urjalan kirkkoherra.
Häntä vain ei näy missään.

Eli näyttää, että Ilonus ei ollut Urjalan kirkkoherra.

Toisaalta Ilonuksesta kerrotaan seuraavaa Biografiakeskuksen artikkelissa.

"Näin ollen piispa saapui tuota pikaa pitämään tarkastusta Lapväärttiin, ja Ilonus erotettiin sekä kirkkoherran virasta sekä pappisvirasta "för sin orolighets skull" helmikuussa 1634.

Ericus Henrici Ilonus valitti kuitenkin Kuninkaalliselle Majesteetille erottamisen perustuneen väärään ilmiantoon. Tästä johtuen kuningatar Kristiinan holhoojahallitus kirjeellään 30.8.1634 siirsi asian käsittelyn Turun hovioikeuteen, jonka käskettiin "suorittaa laillinen selvitys asiassa ja auttaa mainittu pappismies oikeuteensa"."

Edellinen lienee fakta, mutta onko Ilonus oletettu Punkalaitumen kirkkoherraksi vain samanlaisen nimen vuoksi?

"Ilonus sai papinviran takaisin, mutta ei päässyt entiseen kirkkoherranvirkaansa, vaan hänestä tuli Punkalaitumen (ensimmäinen) kirkkoherra.

Ilonuksen elatusta käsiteltiin kreivi Per Brahen kirjeessä 1.8.1639. Hän ("Ericus Henrici Ecclesiastes in Pungalathio") kuittasi vastaanottamansa kuusi tynnyristä viljaa 8.2.1640."

Punkalaitumen kirkkoherra muutama vuosikymmen myöhemmin oli Henricus Matthiae Takku (1630–1717), joka puoliso oli Karkun entiseen omistajasukuun kuulunut Lisbeta Bursetz.

Vaikka Isak Erikssonin tyttären Annan syntymävuodeksi oli merkitty 1670, en jaksa hänen viimeisen lapsensa syntymäajasta ja henkikirjamerkinnästä päätellen uskoa, että hän oli niin varhain syntynyt, vaan ennemminkin samoihin aikoihin veljen Isakin kanssa vuoden 1690 paikkeilla. Syntymävuodet joskus siirtyivät joltain muuta talon asukilta tai talossa asuneelta merkintävirheen vuoksi. Anna Astrenia (s.n. 1690) oli Johan Karvilanderin puoliso, mutta on voinut olla myös toinen jonnekin kadonnut Anna.

[Benedictus]

Lainaus1.:
On täysin käsittämätöntä, miksi Johan Karvilanderin lesken Anna Astrenian syntymävuodeksi oli Karkun ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa merkitty vuosi 1670. Tytär Anna mainitaan Järventaan henkikirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1704. Johan Karvilanderin ja Anna Isaksdotterin 1. lapsi tytär Elisabeth syntyy Järventaassa 28.12.1709. Anna olisi kuollessaan ollut noin 86-vuotias, kun veljet kuolivat käydessään seitsemättäkymmenettä. On todennäköistä, että Anna Astrenian syntymävuosi oli merkitty väärin. Tämä Anna olisi muussa tapauksessa saanut pojan Erikin vielä noin 55-vuoden iässä vuonna 1726. Vaikka arrendatoris encka Anna Astrenia haudataan Kutalasta 9.3.1755, hän kuitenkin käy ripillä Järventaasta 9.11.1755 ja vielä 14.3.1756. Runsas viinanjuonti, pilaantunut ruoka tai matalien savupirttien pihkaisten päreiden sankka savu ilmeisesti himmensivät havainnointikykyä. Järventaat muuttuivat Kutaloiksi ja vainajat kävivät kirkossa. Voisi olettaa, että Anna Astrenia oli syntynyt noin vuonna 1690, ei vuonna 1670. Epäilys kuitenkin jää, sillä tähän aikaan Karkun pitäjänapulainen oli Erik Astreniuksen vävy Barthold Kriander, jonka olisi pitänyt tietää Annan syntymäaika.

Lainaus2.:Vaikka Isak Erikssonin tyttären Annan syntymävuodeksi oli merkitty 1670, en jaksa hänen viimeisen lapsensa syntymäajasta ja henkikirjamerkinnästä päätellen uskoa, että hän oli niin varhain syntynyt, vaan ennemminkin samoihin aikoihin veljen Isakin kanssa vuoden 1690 paikkeilla. Syntymävuodet joskus siirtyivät joltain muuta talon asukilta tai talossa asuneelta merkintävirheen vuoksi. Anna Astrenia (s.n. 1690) oli Johan Karvilanderin puoliso, mutta on voinut olla myös toinen jonnekin kadonnut Anna. http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=224748)

Tuossa taisikin tulla se fakta!
Meillä onkin kaksi Anna Astreniaa.
Tämä 1670 syntynyt vanhempi Anna ja n.1690 syntynyt nuorempi, Karvilanderin vaimo Anna.
Vanhempi käy vielä ripillä Järventakana Anna Karvilanderin jo kuoltua.

Kumpi on se jolla on nimi Astrenia ennen veljeksiä?

Miksi Isakin tytär käyttää Astrenius nimeä ellei se ole isän nimi?
Miksi taas isä Isak käyttäisi Astrenius nimeä, vaikka oli kirjuri ja sotilashenkilö, ylensä tuollaista nimeä käyttivät papit?

[Jari Latva-Rasku]

Kumpi on se jolla on nimi Astrenia ennen veljeksiä?

Miksi Isakin tytär käyttää Astrenius nimeä ellei se ole isän nimi?
Miksi taas isä Isak käyttäisi Astrenius nimeä, vaikka oli kirjuri ja sotilashenkilö, ylensä tuollaista nimeä käyttivät papit?

Ensimmäinen Astrenia oli Ingeborg. Feminiiniversio voi olla syntynyt niin Astreniuksesta kuin Astrénista, joka tuli jo varhain käyttöön Astreniuksen sijasta, Astrén-Astrénia.

Veikkaisin, että Isak ja Erik Isakssonia oli jo kouluaikana kutsuttu sukunimellä Astrenius, mistä onnistunut nimi omittiin Ingeborgille. Kyseessä ei ollut mikään kökkö Karckuensis, vaan kunnon nimi, jonka paikka paikoin ilmeisesti myös sukuun kuuumattomat ottivat suussa sulavana käyttöön. Ei tosin tiedetä kävivätkö pojat koulua ennen pappisopintojaan, vai opettiko heitä monessa mukana ollut Isak Eriksson.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505362

Aikoinaan pohdimme, kuka oli Anna m.mor eli matmor1712.
Alla kuitenkin Ingeborg dr.
Anna tytär mainitaan 1704 muiden siskojen yhteydessä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520484

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505362

Aikoinaan pohdimme, kuka oli Anna m.mor eli matmor1712.
Alla kuitenkin Ingeborg dr.
Anna tytär mainitaan 1704 muiden siskojen yhteydessä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520485

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=520484

Karkun maakirjassa lukee vuonna 1712 Järventaan kohdalla Anna M:Mr, jossa r on kirjoitettu ylös. Vaikea sanoa, mitä se tarkoittaa, mutta paras arvaus lienee matmor. Sillä on haluttu kertoa jotakin. Tähän aikaan Annan äiti Juliana ei ilmeisesti ole Järventaassa. Tiedetään myös, että Juliana kuoli vasta yli parikymmentä vuotta myöhemmin. Samana vuonna 1712 Anna Astrenian puoliso Johan Karvilander, eikä Anna, ole merkitty Mouhijärven Selkeen kartanoon. Johan oli everstin käytössä olleen tilan vouti, joka oli sodan aikana voitu katsoa veroa maksamattomaksi sotilashenkilöksi, josta ei makseta veroa eikä tehdä merkintää. Johan ja Anna ovat voineet olla välttämättömyyden pakosta Järventaassa, josta Annan sisko Karin ja hänen puolisonsa Elias Aro oli ajettu pois Eliaksen kotitaloon Kauhajoelle. Ajat olivat sodan vuoksi varsin levottomat ja osittain levolliset, sillä vuonna 1710 10000 suomalaista kuoli ruttoon.

[Benedictus]

Vaikka arrendatoris encka Anna Astrenia haudataan Kutalasta 9.3.1755, hän kuitenkin käy ripillä Järventaasta 9.11.1755 ja vielä 14.3.1756. Voisi olettaa, että Anna Astrenia oli syntynyt noin vuonna 1690, ei vuonna 1670. Epäilys kuitenkin jää, sillä tähän aikaan Karkun pitäjänapulainen oli Erik Astreniuksen vävy Barthold Kriander, jonka olisi pitänyt tietää Annan syntymäaika.

Anna Astrenia (s.n. 1690) oli Johan Karvilanderin puoliso, mutta on voinut olla myös toinen jonnekin kadonnut Anna.

Aika vahvasti epäilen, että meillä on oikeasti kaksi Annaa.

1670 syntynyt Anna tai Johanna, jonka äitiä ei tunneta.
1690-luvulla syntynyt Anna, jonka puoliso oli Johan Karvilander.
-tämä Anna on saanut nimensä isoäiti Anna Alftanuksen mukaan.

JOS tämä ajatus pitää paikkansa, poistaisi se Isak Eriksson Kentzerin isäkanditaatin paikalta.
Toisaalta Isak Eriksson Hammarstierna tulisi vahvemmaksi vaihtoehdoksi.
Ericus Henrici Tacku taas menettelis ja sopisi viitekehykseen, ainoastaan oudoksuttaa, koska Tacku suvun jäsenet yleensä käyttivät sukunimeään Tackua.

Mistähän lähteestä on saatu Hiskiin, että Erik Henriksson Ilonus oli 1648-60 Urjalan kirkkoherra?

[Benedictus]

arrendatoris encka Anna Astrenia haudataan Kutalasta 9.3.1755, hän kuitenkin käy ripillä Järventaasta 9.11.1755 ja vielä 14.3.1756.

Onko tuohon kirjaan miten merkitty henkilön nimi? Eli onko merkinnässä Anna Astrenia ja paikka on siis Järventaka?

[Jari Latva-Rasku]

arrendatoris encka Anna Astrenia haudataan Kutalasta 9.3.1755, hän kuitenkin käy ripillä Järventaasta 9.11.1755 ja vielä 14.3.1756.

Onko tuohon kirjaan miten merkitty henkilön nimi? Eli onko merkinnässä Anna Astrenia ja paikka on siis Järventaka?

Anna Astrenia on merkitty vuonna 1670 syntyneenä Järventaan rippikirjaan. Koska alle on merkitty (esikois)tytär Elisabeth, joka oli Johan Karvilanderin vuonna 1711 ruttoon kuolleen äidin kaima, Anna Astrenian syntymäaika on todennäköisesti väärä.

Mistä syntymäaika sitten olisi ilmestynyt? Se voisi olla väärinkirjaus, oikea vuosi voisi olla vuoden 1670 sijasta esimerkiksi 1687 tai 1690. Jos syntymäaika olisi siirtynyt joltain toiselta henkilöltä, henkilö voisi olla Isak Erikssonin lapsi aikaisemmasta avioliitosta, mikä on epätodennäköistä, koska tällaista henkilöä ei Järventaassa mainita. Muita vaihtoehtoja ovat Isakin sisko Anna, Julianan sisko Anna tai joku täysin ulkopuolinen. Todennäköisintä on, että kyseessä on Isak Erikssonin ja Juliana Månsdotterin tytär Anna, joka oli Julianan äidin kaima.

Jos todennäköisin vaihtoehto Isak Erikssonin alter egoksi, eli Isak Eriksson Kentzer poistuisi tarkastelusta, hänen mukanaan taitaisi poistua myös aikalainen Isak Eriksson Hammarstierna. Hammarstierna ei ikänsä puolesta ainakaan voi olla Takku.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mielenkiintoisaa keskustelua, mutta onko jollekulle teistä muista ikinä tullut mieleen, että jäljet johtaisivat Järventaan tilalta Karkusta Ruotsin puolelle?

Sain tässä jokunen aikaa sitten käsiini paperin, jossa kerrottiin Isak ja Eerik Astreinuksen isän Iisak Eerikinpojan vaimoineen, Helena Mårtensdotter, menneen isonvihan aikana tai alussa Ruotsiin ja mahdollisesti he olisivat myös kuolleet siellä.
Mitäs, jos ajatellaan Isak Eerikinpojan alun alkaen tulleen sieltä joskus muinoin Ruotsin kuninkaan hallitessa tänne Suomen puolelle, niin miksi he olisivat muutoin menneet turvaan Ruotsin puolelle, jos eivät ole sieltä lähtöisin?

[Jari Latva-Rasku]

Mielenkiintoisaa keskustelua, mutta onko jollekulle teistä muista ikinä tullut mieleen, että jäljet johtaisivat Järventaan tilalta Karkusta Ruotsin puolelle?

Sain tässä jokunen aikaa sitten käsiini paperin, jossa kerrottiin Isak ja Eerik Astreinuksen isän Iisak Eerikinpojan vaimoineen, Helena Mårtensdotter, menneen isonvihan aikana tai alussa Ruotsiin ja mahdollisesti he olisivat myös kuolleet siellä.
Mitäs, jos ajatellaan Isak Eerikinpojan alun alkaen tulleen sieltä joskus muinoin Ruotsin kuninkaan hallitessa tänne Suomen puolelle, niin miksi he olisivat muutoin menneet turvaan Ruotsin puolelle, jos eivät ole sieltä lähtöisin?

Ainakin Isak Eriksson, hänen puolisonsa Juliana Månsdotter, pojat Isak ja Erik sekä todennäköisesti tytär Ingeborg ja mahdollisesti myös tytär Lisa olivat sotapakolaisina Ruotsissa, jossa Isak Eriksson nosti useamman kerran pakolaiskorvauksia ja pojat suorittivat ylioppilastutkinnon. Isak Erikssonin vävystä Johan Karvilanderista ja hänen puolisostaan Anna Astreniasta on tarkistamaton tieto, että he olisivat olleet sotaa paossa sukulaisissa Pohjanmaalla. Annan sukulaisia oli ainakin Ilmajoella, Isossakyrössä ja Laihialla.

Isak Eriksson oli alunperin sotilashenkilö, eli katselmuskirjuri, ja hän oli ollut Ruotsin kuninkaan virkamies, eli veronkantokirjuri. Juuri ennen pakoaan Ruotsiin Isak oli ollut ruotsalaisen korkea-aatelisen omistaman Kokemäenkartanon voutina. Isak mahdollisesti pelkäsi henkensä puolesta ja pakeni sotaa Ruotsiin. Toinen syy pakenemiselle voi olla vävyn äidin kuoleminen ruttoon juuri ennen muuttoa vuonna 1711, ja Julianan pojan Johan Frisiuksen kuolema ruttovuonna 1705.

Juliana Månsdotter kuoli vanhalla iällä poikansa Erik Astreniuksen omistamalla Järventaan ratsutilalla, mutta on vain arvelua, että Isak Eriksson olisi kuollut Ruotsissa sotapakolaisena. Isak Eriksson oli jo niin vanha, että häntä ei Ruotsista palattuaan olisi merkitty veroluetteloihin, ja sodan jälkeen myös kirkollinen henkikirjanpito oli puutteellista.

Isakin vävyn, Turun Akatemian suutarin pojan, Johan Karvilanderin eno oli tukholmalainen suutari Jakob Johansson Bonde. Juliana Månsdotterin isä taivassalolainen rälssivouti Måns Larsson oli mahdollisesti ruotsalainen. Mitään merkkejä Isak Erikssonin mahdollisesta ruotsalaisesta syntyperästä ei kuitenkaan ole tullut esiin. Isak Eriksson toimi useamman pitäjän pitäjänkirjurina, mikä edellytti hyvää suomenkielen taitoa. Isak Erikssonin kaltaiset sotilaskirjurit olivat useimmiten suomalaisperäisten voutien, pappien tai porvareiden poikia. Isak Erikssonilla oli aikaa oppia suomenkieli pitkän virkauransa aikana, ellei hän sitten alunperin ollut suomenkielinen.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Niin mehän olimme kaikki silloin ruotsalaisia. Seilasimme veneillä ja laivoilla Merenkurkusta ja Ahvenanmaalta meren yli edes takaisin tai sitten kiersimme maitse Pohjanlanden perukan ympäri.

Jos minä olisin tuolloin elänyt, niin toki olisin mennyt sodan tieltä itäosasta Ruotsin kuningaskuntaa veden ylitse turvaan tutuille seuduille vanhempieni maille, jos en olisi ollut sotilas.
Isak Erikson on voinut alun perin aivan hyvin tulla jostain veden takaa lännestä, vaikkapa kuninkaan miehenä.

Ovathan jo jotkut löytäneet viitteitä Peder Dansken alkuperästä Tanskan suunnalta.
Löytyyköhän Elin Persdotter Friisin kotiseudut Pohjois-Saksasta tai -Hollannista itä- ja länsifriisien mailta sukunimen perusteella, kuten Petteri Tanskalainen (Peder Danske) Tanskasta hevosenkenkävaakunoineen.
Aivan hyvin Isak Eriksson voi olla jostain veden takaa nykyisen Ruotsin alueelta ja todennäköisesti siltä alueelta, jossa hän oli isonvihan aikana paossa mahdollisesti hänelle tutulla seudulla.

[Jari Latva-Rasku]

Niin mehän olimme kaikki silloin ruotsalaisia. Seilasimme veneillä ja laivoilla Merenkurkusta ja Ahvenanmaalta meren yli edes takaisin tai sitten kiersimme maitse Pohjanlanden perukan ympäri.

Jos minä olisin tuolloin elänyt, niin toki olisin mennyt sodan tieltä itäosasta Ruotsin kuningaskuntaa veden ylitse turvaan tutuille seuduille vanhempieni maille, jos en olisi ollut sotilas.
Isak Erikson on voinut alun perin aivan hyvin tulla jostain veden takaa lännestä, vaikkapa kuninkaan miehenä.

Ovathan jo jotkut löytäneet viitteitä Peder Dansken alkuperästä Tanskan suunnalta.
Löytyyköhän Elin Persdotter Friisin kotiseudut Pohjois-Saksasta tai -Hollannista itä- ja länsifriisien mailta sukunimen perusteella, kuten Petteri Tanskalainen (Peder Danske) Tanskasta hevosenkenkävaakunoineen.
Aivan hyvin Isak Eriksson voi olla jostain veden takaa nykyisen Ruotsin alueelta ja todennäköisesti siltä alueelta, jossa hän oli isonvihan aikana paossa mahdollisesti hänelle tutulla seudulla.

Ensimmäinen lähes varmana pidettävä havainto Isak Erikssonista on 1670-luvun lopusta, kun hän oli Turun lääninrahaston hoitajan eli lääninkamreeri Evert Feuchtingin kirjurina Turussa. Hän myös asui Feuchtingin luona.

Kun Isak Eriksson pakeni Ruotsiin, ilmeisesti pakolaistukien nostamisesta päätellen Tukholman seudulle, hän oli tunnistettavasti asunut Suomessa vähintään lähes 35 vuotta. Mahdolliset sukulaisyhteydet olivat Ruotsissa jo hälvenneet. Veikkaisin, että Isak Eriksson perheineen olisi voinut asua Ruotsissa puolisonsa Juliana Månsdotterin isänpuoleisten sukulaisten luona, jos heidänkään.

Veikkaisin, että Isak Erikssonin syy tulla Karkkuun oli aikoinaan nimenomaan Juliana tai sitten sukulaisuus Rainion suvun kanssa. Jos Isak Eriksson olisi uskelalaisen rälssivoudin poika, hän voisi olla Rainion suvun tavoin Dönsby-suvun maatiaishaaraa. Karkussa olisi siten asunut Isakin tai Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin pikkuserkkuja.

En usko, että Isak Erikssonin tarinaa kannattaa enää selvittää. Se voi joskus selvitä vahingossa.

[Benedictus]

Påvelilla ja Margaretalla oli lapset:

1. Valborg Påvelsdotter Callia, mainittiin olleen Ruotsissa rva Brita de la Gardien pal-veluksessa, haud. 1676, pso. ratsutilallinen ja vouti Christer Davidsson, Sammun Laurila.
2. Henrik Påvelsson Callia, kruununvouti, Mommolan Färkkilän ratsutila, haud. 1676, 1.pso. Brita Henriksdotter Juslenius, 2.pso. Margareta Godhe.
3. Margareta Påvelsdotter Callia, haud. Hämeenkyrö 1665, 1.pso. Anders Bertilsson, Hämeenkyrön Uskelan Käkelän ratsutilallinen, 2.pso. Jöran Henriksson.
4. Påvel Påvelsson Callia, läänitysvouti Loimijoella sekä Porin kreivikunnassa, ratsutilallinen Huittisten Kiviranta, pso. Margareta Ivarsdotter Friesensköld.
5. Brita Påvelsdotter Callia, eli Ulvilassa 1672, pso. Alexander Voltersson Moliis, kaupunginkirjuri Porissa.
6. Agnes Påvelsdotter Callia, pso. kappalainen (?) Simon Tomasson.

Onko missään tietoa, mistä tuo maininta kappalainen Simon Thomassonista löytyisi?


On vaikea sanoa, voisiko Huittisten Maurialan vuonna 1649 kuollut Simon Thomasson olla Karkun Mäkipään Thomas Simonssonin isä. Maurialassa mainitaan vuonna 1636 kirjuri Thomas ilman tietoa, voisiko hän olla isännän poika.

Tomas Rajaleniuksen kohdalla ollut mainintahan oli:

Huittisten ja Punkalaitumen käräjät 23.–26.3.1694 f. 161 (Crono Befallningzmans Fullmächtige Isach Ersson begiärte att Mauriala Börde och Rustningz hemman 3:die gången lagligen måtte oplysas moth den Balance, som för detta Crono Befallningzmännerne Erich Larson j Halicko och Simon Careel j Masko Häradh till Kongl: Maij:t heftar och Sahl: Probsten j Tyrfwis H:r Thomas Rajalenius Caverat före. Sahl: Probstens Sohn Kyrkioheerden j Raumo Ehrewyrdige H:r Berthil Rajalenius sade att hans Moder efter Sahl: Landt Cammarerarens Anders Banges giorde fördehlninge Cautionisterne emellan 1687 d: 17 Augustj betalt sin andehl,

Ymmärtäisin, että Erich Larsson ja Simon Careel ovat olleet takaamassa tai ehkä ennemminkin vahvistamassa jo viimeistään vuonna 1652 tehtyä kauppaa. Bertil Rajaleniuksen äiti olisi maksanut osuutensa, jonka olisi määrittänyt Anders Bange 17.8.1687, ennen Tomas Rajaleniuksen kuolemaa vuonna 1688.

Erich Larsson ja Simon Careel eivät välttämättä olleet mitään sukua asianosaisille tai Isak Erikssonille, mutta voivat aivan yhtä hyvin ollakin. Tuoni näyttäisi olleen useimman osallisen tie käräjien aikaan. Isak Eriksson toimi kruununnimismiehen valtuuttamana. Valtuuttaja on voinut olla: Jakob Påvelsson Callia, 1664 Huittinen - 1723 Huittinen, vouti, nimismies, kihlakunnantuomari, ratsutilallinen, pso. Maria Tomasson Tacku.

Artikkelissa Callian voutisuvusta on mielenkiintoinen maininta:

6. Agnes Påvelsdotter Callia, pso. kappalainen (?) Simon Tomasson.

http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html (http://juhansuku.blogspot.com/2010/09/voutisuku-callia.html)

Maurialan emännän nimeksi on Huittisten talonhaltijaluettelossa mainittu Agneta Paulsdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350540

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346872

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=505960

Isak Eriksson oli Jacob Pålsson Callian valtuuttama, eli Maurialan emäntä olisi ollut Jacob Callian täti.

Jos Karkun Mäenpään Thomas Simonsson oli Maurialan sivulla mainittu Thomas Skrivare, ja Simon Thomassonin ja Agnis Påhlsdotterin poika, olisi ollut Jacob Callian serkku.


I. Alexander Moliis (Wolter Moliisin poika, taulu 1). Main. Porissa jo 1639. Porin kaupunginkirjuri 1642-1643, asui silloin appensa luona. Main. veronkantajana 1644-1647, kihlakunnankirjurina 1656. Omisti Trumetaarin ratsutilan Ulvilan Valihassakylässä 1645-1649. Muutti Suosmeren kylään noin 1650, josta oli saanut ensimmäisen vaimonsa kautta haltuunsa Holgerin ratsutilan. Tila myytiin everstiluutnantti Gotthard Baranoffille, mutta Alexander Moliis jäi asumaan sinne. Haudattu Ulvilassa 1674. - Puoliso 1:o Susanna Heikintytär, main. tyttärenä kotonaan 1635-1639 ja Moliisin vaimona 1642, vht Porin pormestari Heikki Tuomaanpoika, Curnovius-sukua, ja Kerttu Simontytär; 2:o Briitta Paavalintytär, main. vaimona 1646-1672, isä huittislainen linnankirjuri Påhl Simonsson Callia

Alexander Moliisin 2. vaimo oli Brita Påhlsdotter Callia 1646.

Punkalaitumen kirkkoherran vaimona mainitaan Brita, jolla oli poika Isak Eriksson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350481

kl. 1757 Paul Astrenius, myöhemmin Astreen 7984 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7984). * Mouhijärvellä 13.1.1735. Vht: Mouhijärven kappalainen Erik Astrenius 5275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5275) (yo 1716, † 1760) ja Elisabet Wegelius.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579265

Järventakana näkyy Brita hustru 1682 Isakin ja Julianan jälkeen, voisi olla Isakin äiti.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Silmiini on osunut jossakin vaiheessä kirja nimeltään "Herpmannin pojat". Nämä sankarit olivat Keuruulla isonvihan aikaan olleen kirkkoherra Herpmannin poikia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Herpmanin_veljekset.

Kun venäläiset valtasivat silloisen Turun ja poikien opiskelumahdollisuudet loppuivat, niin he suuntasivat kohti kotikontuja. He menivät Keuruulle. He eivät menneet suinkaan meren taa nykyisen Ruotsin puollelle.

Pojat menivät esi-isiensä tai paremminkin isänsä maille turvaan, eivätkä lähteneet meren ylitse, koska ilmeisesti kotikonnut vetivät poikia perheen luokse, jossa he olisivat turvassa pahuudelta.

Isak Eriksson meni Ruotsiin turvaan isonvihan kauheuksia, joita sattui paljon ympäri maata, kuten esimerkiksi nykyisen Pohjanmaan alueella lapsia ryöstettiin orjiksi kasakoiden toimesta ja perheitä tapettiin, kidutettiin ja poltettiin elävältä varoitukseksi muille, kun eivät totelleet venäläisiä.

Miksi Isak Eriksson meni sinne meren taa?
Luultavasti samoista syistä kuin kirkkoherra Herpmannin pojat menivät turvaan Keuruulle.
Isak Eriksson ja vaimo olivat siellä ja pojat Isak ja Erik, jotka molemmat kirjoittivat ylioppilaiksi siellä paon aikana, jos sitä nyt paoksi voidaan sanoa.
Mutta miksi juuri sinne, jos kotikonnut olivat nykyisen Suomen alueella, eikä nykyisen Ruotisin alueella?

[Benedictus]

Isak Erikssonin pojan Erik Astreniuksen tytttären Juliana Astrenian kaksi tytärtä nai Tyrvään nimismies Henrik Packale´nin kaksi poikaa.

Elias Henriksson Packale´n-Maria Bertilssdotter Kriander
Henrik Henriksson Packale´n-Anna Bertilsdotter Kriander(4-serkut)

Henrik Johansson Packale´n-Maria Mattsdr Tolpo/Juliana Eriksdr Astrenius(3-serkut)

Matts Mårtensson Tolpo-Caisa Johansdr Mousk/ Erik Isaksson Astrenius(pikkuserkut)

Cristina Henriksdr Callia-Johan Moukisker/ Isak Eriksson(serkut)

Henrik Påhlsson Callia-Margareta Hansdr Godhe/ Brita Påhlsdr Callia(veli-sisar)

Yllä laskin mikä olisi sukusuhde Packalen ja Kriander sisaruksilla, jos isak Erikssonin äiti olisi Brita Påhlsdr Callia.

[Jari Latva-Rasku]

Silmiini on osunut jossakin vaiheessä kirja nimeltään "Herpmannin pojat". Nämä sankarit olivat Keuruulla isonvihan aikaan olleen kirkkoherra Herpmannin poikia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Herpmanin_veljekset.

Kun venäläiset valtasivat silloisen Turun ja poikien opiskelumahdollisuudet loppuivat, niin he suuntasivat kohti kotikontuja. He menivät Keuruulle. He eivät menneet suinkaan meren taa nykyisen Ruotsin puollelle.

Pojat menivät esi-isiensä tai paremminkin isänsä maille turvaan, eivätkä lähteneet meren ylitse, koska ilmeisesti kotikonnut vetivät poikia perheen luokse, jossa he olisivat turvassa pahuudelta.

Isak Eriksson meni Ruotsiin turvaan isonvihan kauheuksia, joita sattui paljon ympäri maata, kuten esimerkiksi nykyisen Pohjanmaan alueella lapsia ryöstettiin orjiksi kasakoiden toimesta ja perheitä tapettiin, kidutettiin ja poltettiin elävältä varoitukseksi muille, kun eivät totelleet venäläisiä.

Miksi Isak Eriksson meni sinne meren taa?
Luultavasti samoista syistä kuin kirkkoherra Herpmannin pojat menivät turvaan Keuruulle.
Isak Eriksson ja vaimo olivat siellä ja pojat Isak ja Erik, jotka molemmat kirjoittivat ylioppilaiksi siellä paon aikana, jos sitä nyt paoksi voidaan sanoa.
Mutta miksi juuri sinne, jos kotikonnut olivat nykyisen Suomen alueella, eikä nykyisen Ruotisin alueella?

Isonvihan aikaisista pakolaisista Ruotsissa on julkaistu väitöskirja (http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/28126/AminoffJohanna.pdf?sequence=3), joka on luettavissa nettiversiona.
På flykt i eget land : internflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget

Aminoff-Winberg, Johanna (2007-11-16)

Ruotsissa tunnistetuista pakolaisista on tehty tietokanta (http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm), jossa myös Isak Eriksson esiintyy. Tunnistettuja pakolaisia oli noin 13.000. Määrä oli suuri, sillä siihen aikaan Suomessa eli noin 350.000 henkilöä. Suurimmalla osalla pakolaisista ei ollut sukua Ruotsissa. Isak Erikssonilla oli sotapakolaisten joukossa paljon tuttuja, joten tylsäksi ei köyhä elämä Ruotsissa varmastikaan tullut. Isak Eriksson oli hetken Kokemäenkartanon voutina, joten De la Gardien suku on mahdollisesti voinut auttaa Isakia saamaan kortteeripaikan.

[Jari Latva-Rasku]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=579265

Järventakana näkyy Brita hustru 1682 Isakin ja Julianan jälkeen, voisi olla Isakin äiti.

Brita voisi olla ratsumiehen puoliso. Jos hän olisi Isakin äiti, olisi isännän äidistä käytetty merkintää "moder". Isak oli jo vuonna 1682 yksi Karkun säätyläisistä ja sukulaisuussuhteista ei todennäköisesti ollut epäselvyyttä.

[Benedictus]

Erääst sukusuhteet ovt jääneet heikolle huomiolle.

Eräs on Ylöjärven Siivikkalan Befalingsman Lars Jönssonin sisaren Carinin puoliso häradskrivare Mats Eriksson.

Vouti Lars Jönssonin puoliso oli Kirstin Henriksdotter Platzman.
Kirtinin vävy oli Gustaf Hansson Svarthafra.

kl. 1664 Kristoffer Platzman Christophorus Henrici, Satacundensis 1688 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1688). Vht mahdollisesti: Kangasalan Liuksialan kartanon vouti Henrik Claesson ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1664 Platzman Xphor. Henrici _ 77. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1663/64] Christophorus Plattzman. | Inspector prædiorum. Obiit A:o 1686. — Katselmuskirjuri Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentissä 1671–77, samalla Mouhijärven Selkeen vouti noin 1674. Kangasalan Liuksialan vouti (1682). Sai haltuunsa Karkun Haapaniemen ratsutilan 1679. † 1686. Pso: 1:o Margeta Eriksdotter tämän 2. avioliitossa;

Vouti Erik Larssonia olemme ajatelleet Siivikkalan Lars Jönssonin pojaksi.

Olivatko Kirstin Platzman ja Cristoffer Platzman sisaruksia.

Kristoffer Platzmanin 1. vaimo oli Margareta Eriksdotter.
Voisikohan Kirstinin kälyn Carinin puoliso kihlakunnakirjuri Mats Eriksson olla Margaretan veli.

Kirstin Platzmanin 2. puoliso oli vouti Simon Carell.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=587728

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16178

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=599663

Tiedetäänkö tuosta Mats Erikssonista enempää?

Yllä oleva sukusikermä menee niin hyvin solmuun,että se lienee oikeaan osuva.

Oriveden käräjät 25.–26.6.1667 f. 1064v (Företrädde Befallningzmanses Sal: Lars Jonnssons Erfwingars fullmehtig Do:nus Christopherus Henrici, och framtedde Sal: Mag: Petri Vanæi Obligation, katso 453 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=453))

http://www.genealogia.fi/genos/37/37_96.htm

[OSTFRESEWESTFRESE]

Ensimmäinen lähes varmana pidettävä havainto Isak Erikssonista on 1670-luvun lopusta, kun hän oli Turun lääninrahaston hoitajan eli lääninkamreeri Evert Feuchtingin kirjurina Turussa. Hän myös asui Feuchtingin luona.

Kun Isak Eriksson pakeni Ruotsiin, ilmeisesti pakolaistukien nostamisesta päätellen Tukholman seudulle, hän oli tunnistettavasti asunut Suomessa vähintään lähes 35 vuotta. Mahdolliset sukulaisyhteydet olivat Ruotsissa jo hälvenneet. Veikkaisin, että Isak Eriksson perheineen olisi voinut asua Ruotsissa puolisonsa Juliana Månsdotterin isänpuoleisten sukulaisten luona, jos heidänkään.

Veikkaisin, että Isak Erikssonin syy tulla Karkkuun oli aikoinaan nimenomaan Juliana tai sitten sukulaisuus Rainion suvun kanssa. Jos Isak Eriksson olisi uskelalaisen rälssivoudin poika, hän voisi olla Rainion suvun tavoin Dönsby-suvun maatiaishaaraa. Karkussa olisi siten asunut Isakin tai Uskelan Äijälän Erik Jakobssonin pikkuserkkuja.

En usko, että Isak Erikssonin tarinaa kannattaa enää selvittää. Se voi joskus selvitä vahingossa.


Tämä elämä on näemmä yllätyksiä täynnä.
Ryhdyin pitkästä aikaa käymään lävitse sukujuontoa alusta alkaen, siis yhden haaran Nils Bille alusta ja törmäsin siinä matkalla väkisin nimeen Isak Eriksson Hammarstierna.
Mielenkiintoiseksi sen tekee muutama linkki.
Helsingin yliopiston matrikkeli ja Vilppula.com.
Likit ohessa:http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975 ja http://www.vilppula.com/people/p000007h.htm#I126118.
Huomasin, että kyseisestä Isak Erikssonista on täällä suku forumissa keskusteltu jo jossakin vaiheessa ja sanottu samalla, että häntä ei tulisi ohittaa keskusteluissa.
Nyt tämä herra putkahti eilen Vilppula.com:a esille selatessa Astreniuksia ja varsinkin Iisak Erikssonin isiä ja äitejä.
Yllättäen Isak Erikssonin sukunimeksi tuli Hammarstierna, josta saisi muutettua nimen Astrenius - Astreen. Mutta tämän isäksi on saatu Erik Sigfridsson Brotherus ja äidiksi Elin Pietarintytär? Brenner?. Tämän Erikin isäksi Sigfridus Stephani Brotherus ja äidiksi Cecilia Sigfridsdotter.

Ylioppilasmatrikkelissa käskettiin 1716 Isak Astrenius, myöhemmin Astreen vanhempi 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274) kohdalla verrata tietoja Isak Eriksson Hammarstiernan kohdalla...1677 Isak Erickson. Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius, katso 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 123 (XXIX).
Mitäs tuumaatte ja onko tässä muutama vuosi tutkittu turhaan Iisakkeja ja Eerikkeja Suomessa.
Se kiinnostaa miten saadaan yhdistettyä Sigfidus Stephani Brotherus ja Erik ja Iisak Iisakinpoika Astrenius toisiinsa.

[Jari Latva-Rasku]

Tämä elämä on näemmä yllätyksiä täynnä.
Ryhdyin pitkästä aikaa käymään lävitse sukujuontoa alusta alkaen, siis yhden haaran Nils Bille alusta ja törmäsin siinä matkalla väkisin nimeen Isak Eriksson Hammarstierna.
Mielenkiintoiseksi sen tekee muutama linkki.
Helsingin yliopiston matrikkeli ja Vilppula.com.
Likit ohessa:http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1975 ja http://www.vilppula.com/people/p000007h.htm#I126118.
Huomasin, että kyseisestä Isak Erikssonista on täällä suku forumissa keskusteltu jo jossakin vaiheessa ja sanottu samalla, että häntä ei tulisi ohittaa keskusteluissa.
Nyt tämä herra putkahti eilen Vilppula.com:a esille selatessa Astreniuksia ja varsinkin Iisak Erikssonin isiä ja äitejä.
Yllättäen Isak Erikssonin sukunimeksi tuli Hammarstierna, josta saisi muutettua nimen Astrenius - Astreen. Mutta tämän isäksi on saatu Erik Sigfridsson Brotherus ja äidiksi Elin Pietarintytär? Brenner?. Tämän Erikin isäksi Sigfridus Stephani Brotherus ja äidiksi Cecilia Sigfridsdotter.

Ylioppilasmatrikkelissa käskettiin 1716 Isak Astrenius, myöhemmin Astreen vanhempi 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274) kohdalla verrata tietoja Isak Eriksson Hammarstiernan kohdalla...1677 Isak Erickson. Tällä Isak Erikssonilla ei mainita sukunimeä, mutta hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius, katso 5274 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5274)). — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 123 (XXIX).
Mitäs tuumaatte ja onko tässä muutama vuosi tutkittu turhaan Iisakkeja ja Eerikkeja Suomessa.
Se kiinnostaa miten saadaan yhdistettyä Sigfidus Stephani Brotherus ja Erik ja Iisak Iisakinpoika Astrenius toisiinsa.

Erik Sigfridsson Brotherus on ollut yksi tässä keskustelussa jo varhaisessa vaiheessa tehty arvaus Isak Erikssonin isäksi. Jos Brotheruksen poika liitettäisiin Hammastiernan sukuun, voisi olettaa, että vähintäänkin äiti olisi Hammarstierna. Brotheruksen puolison on oletettu olleen Hammarstiernaksi aateloidun Johan Hammarstiernan siskontytär. Edes tätä oletusta ei käsittääkseni ole pystytty todistamaan.

Varsinkin Uskelan Äijälän Isak Eriksson voisi olla sama kuin turkulainen Isak Eriksson Hammarstierna, jonka tiedetään suorittaneen ylioppilastutkinnon vuonna 1668. Uskelan Isak Eriksson mainitaan ylioppilaana vuonna 1673. Emme tiedä, koska hän suoritti tutkinnon. Uskelan Isak Erikssonin voidaan olettaa olleen Hammarstiernojen sirpaleserkkuja isänsä välityksellä. Siitäkään ei löydy sitovia todisteita.

Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuriksi kesällä 1677 mainittu Isak Eriksson voisi olla muu henkilö kuin Karkun Järventaan Isak Eriksson, vaikkapa Isak Eriksson Takku. Mielestäni ei voida sanoa, että hänen poikansa käyttivät nimeä Astrenius. Väärinkäsitys on käsittääkseni syntynyt, koska merkintä Porin jalkavärirykmentin Isak Erikssonista on tehty Porin ja Turun ratsuväkirykmentin Karkun komppanian palkkalistaan. Karkun Järventaan Isak Eriksson tuli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuriksi vasta 1680-luvun alkupuolella avioiduttuaan Juliana Månsdotterin kanssa. Hän ei välttämättä ole sama kuin jalkaväkirykmentin Isak Eriksson, josta ei löydy katselmusluetteloista mitään merkintää, ei ennen eikä jälkeen. Kangasalalainen Lars Safler, joka tuli Isak Erikssonin tilalle jalkaväkirykmenttiin, mainitaan tosin hänkin ensimmäisen kerran vasta muistaakseni vuonna 1684.

Meillä on siis seuraavat Isak Erikssonin nihil tai alter egot.

1. Isak Eriksson Hammarstierna, turkulainen ylioppilas vuonna 1668
2. Isak Eriksson Kentzer, mainitaan ylioppilaana vuonna 1673 ja joka oli Uskelan Äijälän rusthollari
3. Isak Eriksson, joka oli 1670-luvun loppupuolella lääninkamreeri Evert Feuchtingin kirjuri
4. Isak Eriksson, joka oli ratsuväkirykmentin Karkun komppanian katselmuskirjuri 1680-luvun alussa, Ylä-Satakunnan alisen kihlakunnan veronkantokirjuri, useamman pitäjän pitäjänkirjuri, lopulta Kokemäenkartanon vouti ja Karkun Järventaan rusthollari
5. Isak Eriksson, joka mainitaan vuonna 1677 Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjurina

On käsialasta päätellen lähes varmaa, että numero 3 ja 4 ovat sama henkilö.

[OSTFRESEWESTFRESE]

Vilppula.comissa sukunimiluettelossa, http://www.vilppula.com/index/x0000011.htm#HAMMARSTIERNA, löytyy useampi Hammarstierna.
Niitä kelatessa tulee eteen mutkien kautta Henrik Henriksson Gräsa, ABT 1530-1589 Espoo? Tämän isä Henrik Gräsa.
Henrik Henrikssonin vaimo olisi Anna Markusdotter Till Sötskog ja heillä poika Bengt Henriksson Gräsa Till Sjöskog I Helsinge ja tällä vaimo ja lapset Påvel, Anna, Johan. Lasten sukunimet olisivat kaikilla kolmella Hammarstierna.
Näistä Anna Bengtsdotter Hammarstierna menisi naimisiin Petrus Martini Brennerin kanssa ja heillä lapset Elin ja Henrik.
Elin Pietarintytär Brenner menisi naimisiin Erik Sigfridsson Brotheruksen kanssa. Heillä lapset Isak, Kustaa, Hans. Näistä Isakilla Hammarstierna sukunimi ja Kustaalla ja Hanssilla Brotherus.
Isak Eriksson menee naimisiin Juliana Helena Mårtensdotter Palmin kanssa ja heillä lapset Isak ja Erik. Herrat Isak ja Erik Astrenius/Astreen.

Sukujuontoa takaperin löytyy sieltä yhdellä äidillä Hammerstierna sukunimenä.
Eli Isak ja Erik Astreniuksen isän äidin äiti on Hammarstierna sukunimi.
Siis...tuleeko sukunimi Hammarstierna isän isoäidistä Anna Bengtdotter Hammarstiernasta, jonka oma isä olisi Bengt Henriksson Gräsa Till Sjöskog I Helsinge.

[Jari Latva-Rasku]

Vilppula.comissa sukunimiluettelossa, http://www.vilppula.com/index/x0000011.htm#HAMMARSTIERNA, löytyy useampi Hammarstierna.
Niitä kelatessa tulee eteen mutkien kautta Henrik Henriksson Gräsa, ABT 1530-1589 Espoo? Tämän isä Henrik Gräsa.
Henrik Henrikssonin vaimo olisi Anna Markusdotter Till Sötskog ja heillä poika Bengt Henriksson Gräsa Till Sjöskog I Helsinge ja tällä vaimo ja lapset Påvel, Anna, Johan. Lasten sukunimet olisivat kaikilla kolmella Hammarstierna.
Näistä Anna Bengtsdotter Hammarstierna menisi naimisiin Petrus Martini Brennerin kanssa ja heillä lapset Elin ja Henrik.
Elin Pietarintytär Brenner menisi naimisiin Erik Sigfridsson Brotheruksen kanssa. Heillä lapset Isak, Kustaa, Hans. Näistä Isakilla Hammarstierna sukunimi ja Kustaalla ja Hanssilla Brotherus.
Isak Eriksson menee naimisiin Juliana Helena Mårtensdotter Palmin kanssa ja heillä lapset Isak ja Erik. Herrat Isak ja Erik Astrenius/Astreen.

Sukujuontoa takaperin löytyy sieltä yhdellä äidillä Hammerstierna sukunimenä.
Eli Isak ja Erik Astreniuksen isän äidin äiti on Hammarstierna sukunimi.
Siis...tuleeko sukunimi Hammarstierna isän isoäidistä Anna Bengtdotter Hammarstiernasta, jonka oma isä olisi Bengt Henriksson Gräsa Till Sjöskog I Helsinge.

Johan Bengtsson, jonka tila Gräsa oli nykyisen Espoon Olarinluoman kirkon paikalla, aateloitiin nimellä Hammarstierna 1640-luvulla. Ainakaan minulla ei ole tietoa, että hänen isäänsä ja sisaruksiaan olisi kutsuttu nimellä Hammarstierna. Johan Bengtssonin sisaren Anna Bengtsdotterin puoliso oli kappalainen Petrus Martini Brenner(us). Anna Bengtsdotterilla näkyy Espoon Gumbölen Storgårdissa tytär Karin Peersdotter esimerkiksi vuosina 1645-47. Storgårdissa näkyy vuonna 1653 Elin Pärsdotter ja vuonna 1654 Elin Persdotter. Kyse lienee samasta henkilöstä, jota ei mainita piiaksi. Jos tämä Elin olisi Petrus Brennerin tytär ja vuonna 1661 kuolleen Erik Brotheruksen puoliso, hänet olisi vaikea ilman lisätodisteita sovittaa jo vuonna 1668 ylioppilastutkinnon suorittaneen Isak Eriksson Hammarstiernan äidiksi.

[OSTFRESEWESTFRESE]

On sisaret Helena ja Petrus. Heillä isä Mårten Simonsson Klock.
Helenan mies Ericus Erici Alftanus. Petruksen vaimo Anna Bengtsdotter Hammarstierna.
Helenalla ja Ericuksella poika Israel ja tällä vaimo Sofia. Israelilla ja Sofialla tytär Clara. Claralla mies Matias. Heillä tytär Susanna ja Susannalla mies Isak Isaksson Astrenius.

Helenan veljellä vaimo Anna. Heillä tytär Elin. Elinillä mies Erik Sigfridsson. Elinillä ja Erikillä poika Isak. Isakilla vaimo Juliana Helena. Heillä pojat Isak ja Erik.

Siis Helenan ja Petruksen jälkipolvet päätyvät samaan eli Isak Isaksson Astreniukseen.

Sitten Isakin ja Erikin äidin äiti on Anna Eriksdotter Alftana. Tämän isä Ericus Erici Alftanus ja Helena Mårtensdotter Brenner.
Ja taas tuli Klock-suku eteen, josta Helena ja Petrus ovat lähtöisin.
Helenan veljen jälkipolvessa pojan vaimo olisi sisaren Helenan ja tämän miehen Ericuksen tyttären tytär.

Mårten Simonsson Klockin lähettämät geenit löytävät toisensa samasta henkilöstä Isak Isaksson Astreniuksesta hänen tyttärensä ja poikansa sukujuontoa seuraten. Kumpikin päätyisi Isak Isaksson Astreniukseen.

Näköjään näiden sukujen Astrenius, Alftanus, Friisius ja Reinius "seurapiiri" on aikas tiivis.

[Jari Latva-Rasku]

On sisaret Helena ja Petrus. Heillä isä Mårten Simonsson Klock.
Helenan mies Ericus Erici Alftanus. Petruksen vaimo Anna Bengtsdotter Hammarstierna.
Helenalla ja Ericuksella poika Israel ja tällä vaimo Sofia. Israelilla ja Sofialla tytär Clara. Claralla mies Matias. Heillä tytär Susanna ja Susannalla mies Isak Isaksson Astrenius.

Helenan veljellä vaimo Anna. Heillä tytär Elin. Elinillä mies Erik Sigfridsson. Elinillä ja Erikillä poika Isak. Isakilla vaimo Juliana Helena. Heillä pojat Isak ja Erik.

Siis Helenan ja Petruksen jälkipolvet päätyvät samaan eli Isak Isaksson Astreniukseen.

Sitten Isakin ja Erikin äidin äiti on Anna Eriksdotter Alftana. Tämän isä Ericus Erici Alftanus ja Helena Mårtensdotter Brenner.
Ja taas tuli Klock-suku eteen, josta Helena ja Petrus ovat lähtöisin.
Helenan veljen jälkipolvessa pojan vaimo olisi sisaren Helenan ja tämän miehen Ericuksen tyttären tytär.

Mårten Simonsson Klockin lähettämät geenit löytävät toisensa samasta henkilöstä Isak Isaksson Astreniuksesta hänen tyttärensä ja poikansa sukujuontoa seuraten. Kumpikin päätyisi Isak Isaksson Astreniukseen.

Näköjään näiden sukujen Astrenius, Alftanus, Friisius ja Reinius "seurapiiri" on aikas tiivis.

Mielestäni ei ole perusteita olettaa, että Alftanus-suvun kantaisä Isak Eriksson olisi Erik Brotheruksen poika. Me emme edes tiedä, oliko Erik Brotheruksen puoliso Per Brenneruksen tytär, ja oliko Brenneruksella varmuudella edes Elin-nimistä tytärtä. Jos Elin Brennera olisi ollut Erik Brotheruksen puoliso, vuonna 1668 ylioppilastutkinnon suorittanut Isak Eriksson Hammarstierna ei nykytietämyksellä voisi ikänsä puolesta olla heidän poikansa. Nykytietämys tarkoittaa, että Espoon Gumbölen Storgårdissa mainitaan vuosina 1654-55 Elin Persdotter, joka ei ollut "hustru". Oliko hän Per Brenneruksen tytär, jää käsittääkseni arvoitukseksi.

Kun Isak Eriksson tuli Järventaan ratsutilan isännäksi, lampuodit siirtyivät muualle ja Isak ohjasi kirjurintöidensä ohella veronmaksukyvyttömäksi ajautuneen tilan maataloustöitä itse ja ylläpiti ratsumiestä 30 vuoden ajan, läpi kato- ja ruton vuosien. Tekisikö näin papin tai porvarisuvun kirjuripoika?

[OSTFRESEWESTFRESE]

Mielestäni ei ole perusteita olettaa, että Alftanus-suvun kantaisä Isak Eriksson olisi Erik Brotheruksen poika. Me emme edes tiedä, oliko Erik Brotheruksen puoliso Per Brenneruksen tytär, ja oliko Brenneruksella varmuudella edes Elin-nimistä tytärtä. Jos Elin Brennera olisi ollut Erik Brotheruksen puoliso, vuonna 1668 ylioppilastutkinnon suorittanut Isak Eriksson Hammarstierna ei nykytietämyksellä voisi ikänsä puolesta olla heidän poikansa. Nykytietämys tarkoittaa, että Espoon Gumbölen Storgårdissa mainitaan vuosina 1654-55 Elin Persdotter, joka ei ollut "hustru". Oliko hän Per Brenneruksen tytär, jää käsittääkseni arvoitukseksi.

Kun Isak Eriksson tuli Järventaan ratsutilan isännäksi, lampuodit siirtyivät muualle ja Isak ohjasi kirjurintöidensä ohella veronmaksukyvyttömäksi ajautuneen tilan maataloustöitä itse ja ylläpiti ratsumiestä 30 vuoden ajan, läpi kato- ja ruton vuosien. Tekisikö näin papin tai porvarisuvun kirjuripoika?


Errare humanum est...tarkoitit varmaankin, että Isak Eriksson ei olisi Astrenius-suvun kantaisä?
Puhuit Alftanus-suvusta todennäköisesti vahingossa.
Totta on, että Isak Eriksson ei ole todennäköisesti Alftanus-suvun kantaisä.
Aikaisemmin totesit, että vähintään äidin tulisi olla Hammarstiernan, jotta Isak Eriksson voisi olla Hammarstiernan. No isoäiti olisi Hammarstierna. Mutta mielestäsi ei voisi olla näin? Onko Vilppula.com:n sukututkimukset tältä osin väärässä ja miten väärässä ne olisivat?
Näyttää siltä, että nyt ovat mielipiteet vastakkain. Vilppula sanoo noin ja sinä näin. Taitavat olla kumpikin oikeassa?

Mielenkiintoista on se, että Isak Erikssonin vaimon Juliana Helenan äidin isä ja äiti ovat Ericus Erici Alftanus ja Helena Mårtendotter Brenner.
Kun vastaavasti päädytään toista kautta Isak Erikssonin poikaan Isak Isaksson Astreniukseen Alftanusten, Frisiusten ja Reiniusten kautta.

Ja mitä tulee siihen, että Isak Eriksson, Juliana Helena, Isak Isaksson ja Erik Isaksson olivat isonvihan aikana meren takana, niin ihmetyttää, kun menivät sinne, eivätkä jääneet kotiseuduilleen tälle puolelle, jos olivat täältä kotoisin.
Isonvihan aikana Pohjamaan seuduilla mentiin piilopirteille, kivien taa, luoliin ja ties minne piloon ja palattiin tilanteen rahoituttua takaisin kotiin.

Miksi Isak, Juliana Helena, Isak ja Erik minivät meren yli, jos ovat täältä lähtöisin.
Itse kylläkin epäilen, että he menivät kotikonnuilleen meren yli.
Nykyinen Suomi oli silloin nykyisen Ruotsin itäosaa ja asukkaat tulleet suurelta osin sieltä päin, ainakin herrat ja herrojen narrit.

[Jari Latva-Rasku]

Errare humanum est...tarkoitit varmaankin, että Isak Eriksson ei olisi Astrenius-suvun kantaisä?
Puhuit Alftanus-suvusta todennäköisesti vahingossa.
Totta on, että Isak Eriksson ei ole todennäköisesti Alftanus-suvun kantaisä.
Aikaisemmin totesit, että vähintään äidin tulisi olla Hammarstiernan, jotta Isak Eriksson voisi olla Hammarstiernan. No isoäiti olisi Hammarstierna. Mutta mielestäsi ei voisi olla näin? Onko Vilppula.com:n sukututkimukset tältä osin väärässä ja miten väärässä ne olisivat?
Näyttää siltä, että nyt ovat mielipiteet vastakkain. Vilppula sanoo noin ja sinä näin. Taitavat olla kumpikin oikeassa?

Mielenkiintoista on se, että Isak Erikssonin vaimon Juliana Helenan äidin isä ja äiti ovat Ericus Erici Alftanus ja Helena Mårtendotter Brenner.
Kun vastaavasti päädytään toista kautta Isak Erikssonin poikaan Isak Isaksson Astreniukseen Alftanusten, Frisiusten ja Reiniusten kautta.

Ja mitä tulee siihen, että Isak Eriksson, Juliana Helena, Isak Isaksson ja Erik Isaksson olivat isonvihan aikana meren takana, niin ihmetyttää, kun menivät sinne, eivätkä jääneet kotiseuduilleen tälle puolelle, jos olivat täältä kotoisin.
Isonvihan aikana Pohjamaan seuduilla mentiin piilopirteille, kivien taa, luoliin ja ties minne piloon ja palattiin tilanteen rahoituttua takaisin kotiin.

Miksi Isak, Juliana Helena, Isak ja Erik minivät meren yli, jos ovat täältä lähtöisin.
Itse kylläkin epäilen, että he menivät kotikonnuilleen meren yli.
Nykyinen Suomi oli silloin nykyisen Ruotsin itäosaa ja asukkaat tulleet suurelta osin sieltä päin, ainakin herrat ja herrojen narrit.

Tarkoitin tietenkin, että Isak Eriksson on Astrenius-suvun kantaisä.

Isak Erikssonia ei tähän mennessä ole pystytty todistamaan Erik Brotheruksen pojaksi. Jos sellaista jossain väitetään, niin väitetään, satoja vuosia sitten kuolleilla ei ole lähdesuojaa. Sukuluetteloiden lukijat ovat itse vastuussa, luottavatko he tietoihin vai ei. Yksi tapa helpottaa tiedon tarkistamista on, että tiedolle annetaan lähde, josta voi isommalla tai pienemmällä vaivalla tarkistaa todenperäisyyden.

[OSTFRESEWESTFRESE]

No sehän tässä kiinnostaakin mistä nimi Hammarstierna ykskaks putkahtaa esille. Mistä se on sinne Vilppula.com:n sivulle tullut? Mitä he ovat löytäneet mitä me emme hoksaa tai osaa oivaltaa tai emme näe metsää puilta?

Sen verran voi mainostaa lähes uutta kirjaa. Sain sen juuri käsiini. Isonvihan aikaa Isossakyrössä. Siellä sukuani poltettiin, pahoinpideltiin, tapettiin ja vietiin Venäjälle. Toiset palasivat toiset eivät. Tuon kirjan tulee kaikkien suvuista kiinnostuneiden lukea. On se sen verran karmaa luettavaa.

Ja sieltäkin mentiin meren taa, joista osa jäikin sinne palaamatta.

Pitäis varmaan kysyä Vilppula.comista tuosta Hammarstiernasta. Jotain siellä on tai sitten meidän muiden annetaan kaivaa asia esille arkistoista ja lähteistä.
Onko tullut mieleen?

[Matti Lehtiö]

Sen verran tuosta isoviha kirjasta, että on hyvä, että alueen tarinaperinne isonvihan ajalta on koottu yksiin kansiin ja varustettu vielä hyvällä paikannusta helpottavalla kartta-aineistolla. Kirjan lopussa oleva muualta kopioitu "Isokyröläisten" kaatuneiden lista ei kuitenkaan täytä tuollaiselle tärkeälle listaukselle vaadittavia laatukriteerejä - harmi!

Matti Lehtiö

[Benedictus]

Isak Erikssonin etsinnässä vastaan tulleen vouti Simon Clemetsson Carellin sukuperää voisi olla tässä ajalisesti ja nimellisesti passaa, mutta miten muuten?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221476
Kokemäen Vuolteen Haytiässä näkyy 1644 Clemet Thomasson ja vaimonsa Sara
1650 näkyy Simon, onko poikansa?

Johan Marcusson Careeliin. Hän esiintyi vuoden 1611 sotilaskuiteissa ja on mahdollisesti sama henkilö kuin vuonna 1621 Kokemäen käräjillä ollut Vuolteen kartanovouti.

[Benedictus]

Uudenkaupungin RO 23.9.1648 (Framsteegh Captenen manhafftigh Israell Brask och begärade een sanferdigh witnesbördh af Bårgerskapet här i Staden så wäll som af någre troowärdige, redelige och gamble boofaste bönder af Nykyrckie Sochn, hwilka här och tillstädes woro, som hafua kändt fordom hans föräldrar S:g Jönss Brask en swensk man och H: Lijsbetha Hendrickzdåtter boendes i Palssaby och be:de Nykyrckie Sochn att han är deris Echta barn. Alldenstund be:te Captenen föregifuer att Kyrckeherden ifrå Säxmäki Sochn hederligh och wällärde H:r Thomas Canuti skall hafwa honom defamerat och skällt för oechta barn ...); KA mf. ES 1142 (a 3) Porin RO 27.4.1659 (Företrädde Mattz Knuttsson Hyppignh, Rätten tillkenna gaff, att M:r Dawidh Gullsmedh [jonka pso Sara Qvist] skulle hafwa bekommitt breff aff sin Brodher Wella:t Larss Jönsson (katso 4014 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4014)) Befalningzman ...); KA mf. ES 1143 (a 4) Porin RO 28.3.1681 s. 20 (Opstegh Rådman Nilss Larsson och efter sin Systers Sal: Gulsmedens Jacob Brasks Enckias ifrån Åbo dygdesamma Hustru Sara Larssdotters skriftelige begäran af d: 23 hujus fordrade af Grefskaps Gewaldiern Henric Hansson först 8 D:r Kopp:r M:t

Henkilötiedot

kl. 1694 Johan Stenius, myöhemmin Steen Johannes Jeremiæ, Satacundensis 4014 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4014). * noin 1674. Vht: Lempäälän Hietaniemen ratsutilallinen, nimismies Jeremias Steen († ~1698) ja Maria Frisius. Turun katedraalikoulun oppilas 9.4.1689 (in cl. rect. circ. infer., Johannes Jeremiae Stenius Wesilax). Ylioppilas Turussa kl. 1694 [Stenius] Johan Jeremiæ Satac _ 206. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1693/94] Joh: J: Stenius | sacellanus in Wesilax. — Lempäälän ja Vesilahden nimismies 1699–1728. Omisti Lempäälän Hietaniemen 1698–1734. Mainitaan rutiköyhäksi 1736. Asui sittemmin nähtävästi Vesilahdella ja viimein Kangasalla. † Kangasalla 28.9.1760. Pso: Margareta Svarthafra († ennen 1731).

Yllä olevssa on paljon viitteitä, joihin liittyy Sivikalan perheen yhteydet.

Kiinnostavaa, että yllä on Frisius, Careel, ja Svarthafra jälleen yhdessä.

Lars Jönssonin veli tulee myös esille.

[Jari Latva-Rasku]

Sen verran tuosta isoviha kirjasta, että on hyvä, että alueen tarinaperinne isonvihan ajalta on koottu yksiin kansiin ja varustettu vielä hyvällä paikannusta helpottavalla kartta-aineistolla. Kirjan lopussa oleva muualta kopioitu "Isokyröläisten" kaatuneiden lista ei kuitenkaan täytä tuollaiselle tärkeälle listaukselle vaadittavia laatukriteerejä - harmi!

Matti Lehtiö

Napuen taistelu vapautti melkoisen määrän isännänpaikkoja. Tein kyselyn Pertti Vierin SukuRaitilta löytyvään henkilötietokantaan hakusanoilla "Napue" ja "1714". Napuella 19.2.1714 kuolleita pääosin laihialaisia henkilöitä löytyi 128 kpl, muutama oli kuollut muutama päivä ennen teurastusta. Tiedot taitavat perustua myös Astreniuksen sukutarinaan liittyvän Matias Reiniuksen tekemään Napuella kuolleiden luetteloon.

Tässä ketjussa on tuotu esiin Ilmajoen ja Lapuan siltavouti Henrik Mattsson ja hänen puolisonsa Maria Månsdotter Palm? (s.n. 1663 Taivassalo? k. Isokyrö 2.2.1743 "Gumsila rotan G:la änck. rotfatt Maria Månsd:r 79"). Marian on arveltu olleen Karkun Järventaan emännän Juliana Månsdotterin nuorempi Israel-enon luona Isonkyrön pappilassa kasvatettu sisar. Äiti Anna Alftana kuoli samoihin aikoihin, kun vanhin sisar Juliana avioitui Arvid Frisiuksen kanssa. Näillä arveluilla Mariaa ei silti pitäisi mihinkään sukutauluihin liittää.

Marialla oli Ilmajoella syntyneet pojat Abraham ja Israel. Vanhin jossain muualla kuin Ilmajoella syntynyt tytär Susanna avioitui vuoden 1712 tammikuussa ollessaan Peuralassa piikana Helena Alftanan luona. Marian tyttären Susannan ja hänen 1. puolisonsa, isän etunimikaiman, Henrik Mattsson Hopan ensimmäinen syyskuussa 1712 syntynyt poika oli nimeltään Israel. Siltavouti Henrik Mattssonista mainitaan vuonna 1711 "avancerad till fourier". Siltavouti taisi sotilaana saada vapaalipun sankarivainajien taivaaseen räntäsateessa Napuen pelloilla. Sekin on vain arvaus.

Karkun Kosken Lorenz von Lauterbachin tytär Anna Elisabet oli naapurissa sijainneen Karkun Järventaan Isak Erikssonin perheen lasten kummi. Pohjanmaan rykmentin everstiluutnantti Lauterbach kaatui Napuella eli karkkulainen komentaja kuoli paikallisen nostoväkensä mukana.

[Jari Latva-Rasku]

Sen verran tuosta isoviha kirjasta, että on hyvä, että alueen tarinaperinne isonvihan ajalta on koottu yksiin kansiin ja varustettu vielä hyvällä paikannusta helpottavalla kartta-aineistolla. Kirjan lopussa oleva muualta kopioitu "Isokyröläisten" kaatuneiden lista ei kuitenkaan täytä tuollaiselle tärkeälle listaukselle vaadittavia laatukriteerejä - harmi!

Matti Lehtiö

Napuen taistelu vapautti melkoisen määrän isännänpaikkoja. Tein kyselyn Pertti Vierin SukuRaitilta löytyvään henkilötietokantaan hakusanoilla "Napue" ja "1714". Napuella 19.2.1714 kuolleita pääosin laihialaisia henkilöitä löytyi 128 kpl, muutama oli kuollut jo muutama päivä ennen varsinaista teurastusta.

Tiedot ainakin Napuella kuolleista laihialaisista taitavat alunperin perustua myös Astreniuksen sukutarinaan liittyvän Matias Reiniuksen tekemään Napuen taistelussa kuolleiden luetteloon.

Tässä ketjussa on tuotu esiin Ilmajoen ja Lapuan siltavouti Henrik Mattsson ja hänen puolisonsa Maria Månsdotter Palm? (s.n. 1663 Taivassalo? k. Isokyrö 2.2.1743 "Gumsila rotan G:la änck. rotfatt Maria Månsd:r 79"). Olen arvellut Marian olleen Karkun Järventaan emännän Juliana Månsdotterin nuorempi Israel-enon luona Isonkyrön pappilassa kasvatettu sisar. Juliana Månsdotterin syntyperän jäljille aikoinaan päästiin hänen toisen sisarensa Catharina Palmin, eli Isonkyrön Komsilan emännän, Isak Gumsen puolison ja Israel Alftanuksen sisarentyttären avulla. Äiti Anna Alftana kuoli samoihin aikoihin, kun vanhin sisar Juliana avioitui Arvid Frisiuksen kanssa. Näillä arveluilla ainakaan Mariaa ei silti pitäisi mihinkään sukutauluihin liittää.

Maria Månsdotterilla oli Ilmajoella syntyneet pojat Abraham ja Israel. Vanhin jossain muualla kuin Ilmajoella syntynyt tytär Susanna avioitui vuoden 1712 tammikuussa ollessaan Ilmajoen Peuralassa piikana Helena Alftanan luona. Marian tyttären Susannan ja hänen 1. puolisonsa, isän etunimikaiman, Henrik Mattsson Hopan ensimmäinen syyskuussa 1712 syntynyt poika oli nimeltään Israel (kummit Kurikan kappalainen Nils Prochman (Isak Astreniuksen edeltäjä) ja puolisonsa Margareta Peldana (äiti Helena Alftana), Jakob Jakobsson Lahti ja puolisonsa Lisa Mattsdotter (ilmeisesti isän sisko Hopasta) sekä Jakob Carlsson Hannukselasta (äiti Margareta Lithovius) ja ilmeisesti edellisen sisko Anna Carlsdotter).

Siltavouti Henrik Mattssonista mainitaan vuonna 1711 "avancerad till fourier". Voi olla, että myös entinen siltavouti kuoli Napuella.

Karkun Kosken Lorenz von Lauterbachin tytär Anna Elisabet oli naapurissa sijainneen Karkun Järventaan Isak Erikssonin perheen lasten kummi. Pohjanmaan rykmentin everstiluutnantti Lauterbach kaatui Napuella eli karkkulainen komentaja kuoli paikallisen nostoväkensä mukana.

[Benedictus]

Tietoa löytyy, kun sen vain löytää. Ilman tietokonetta eisukutietoa paljon löytyisi.

Siivikkalassa asunut befalingsman Lars Jönsson paljastuu siis Porilaisen kultasepän Jöns Andersson Guldsmedhin pojaksi, sisar Carin on siis Carin Jönsdotter.

Jöns Anderssonista ei ole enempää tietoa, sillä tulee puolisoksi porilaisen kultasepän Thomas Guldsmedhin tyttärelle Elin Thomasdotterille.

Lisää tietoa Guldsmedheistä löytyy Satakunta osion Jöns Andersson kultaseppä ketjusta.

Kuka on tuo Erik, jonka poika Matts Eriksson nai Carin Jönsdotterin ja jonka sisar hyvin suurella todennäköisyydellä oli tuo Cristoffer Platzmanin 1. vaimo Margareta Eriksdotter?

Aiemmassa viestissä mainittu Matts Knutsson Hypping oli porilainen raatimies ja porvari.

Israel Jönsson Brask oli Uuudenkaupungin Palssabyn ratsutilallisen Jöns Braskin poika, joka aateloitiin 1651. Veljensä Jacob oli kultaseppä, muut veljet sotilaita.

Sara Larsdotter Qvistin isä oli tallimestari Lars Eriksson Porissa, jolla vaimo Sara Henriksdotter.

[Jari Latva-Rasku]

Tietoa löytyy, kun sen vain löytää. Ilman tietokonetta eisukutietoa paljon löytyisi.

Siivikkalassa asunut befalingsman Lars Jönsson paljastuu siis Porilaisen kultasepän Jöns Andersson Guldsmedhin pojaksi, sisar Carin on siis Carin Jönsdotter.

Jöns Anderssonista ei ole enempää tietoa, sillä tulee puolisoksi porilaisen kultasepän Thomas Guldsmedhin tyttärelle Elin Thomasdotterille.

Lisää tietoa Guldsmedheistä löytyy Satakunta osion Jöns Andersson kultaseppä ketjusta.

Kuka on tuo Erik, jonka poika Matts Eriksson nai Carin Jönsdotterin ja jonka sisar hyvin suurella todennäköisyydellä oli tuo Cristoffer Platzmanin 1. vaimo Margareta Eriksdotter?

Aiemmassa viestissä mainittu Matts Knutsson Hypping oli porilainen raatimies ja porvari.

Israel Jönsson Brask oli Uuudenkaupungin Palssabyn ratsutilallisen Jöns Braskin poika, joka aateloitiin 1651. Veljensä Jacob oli kultaseppä, muut veljet sotilaita.

Sara Larsdotter Qvistin isä oli tallimestari Lars Eriksson Porissa, jolla vaimo Sara Henriksdotter.

Onnittelut sitkeästä, periksiantamattomasta ja tuloksellisesta työstä! Vaikka tieto ei kumoa tai vahvista oletuksia Isak Erikssonin alkuperästä, se selittää Karkun säätyläisten sukulais- ja ammattisuhteita.

Vaikka näyttää yhä todennäköisemmältä, että Isak Eriksson ei ole sukua Christoffer Platzmanin puolisolle, Matts Eriksson on muuten mielenkiintoinen henkilö. Voi esimerkiksi paljastua, että Turun lääninkamreerin kirjuri Isak Eriksson oli eri tai sama henkilö,

"Turun ja Porin läänin tositekirjasta 1679 löytyy tositteita Porin kaupungin sota-avuntoimittamisesta 1676 Turkuun. Kuittien allekirjoittaja on Ewert Feuchting jakuittauksen kyseisistä toimituksista on tehnyt ISAAK ERICHSSON Turussa31.12.1676.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730830"

kuin Christoffer Platzmanin kesällä 1677 palkkaluetteloon merkitsemä eronnut Porin jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Isak Eriksson. Oli tai ei, kumpikin vaihtoehto on aivan yhtä todennäköinen. Kaikki on mahdollista, sillä myös Christoffer Platzman oli samaan aikaan Selkeen kartanonvouti ja katselmuskirjuri, eli poimi sen aikaisesta ansaintaliemestä "klimpit" eli sattumat.