Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johan Tawast
Lempäälän käräjät, 6.-7.9.1630:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3852185
Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1630-1631 (KO a:3)
Kun Lempäälän Hietaniemen myynti Turun Henrik Mattsson Tawastin sukua edustamana liittyi Vesilahden kirkkoherra Joseph Michelsson Walleniukseen, niin hänen veljensä oli Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari ja lainlukija Mårten Michelsson Dahlman, joka on ilmeisesti tuo Pirkkalan kirkkoherra Johannes Steniuksen esittämään Johan Mattsson Tawastin "ostokirjeeseen" liittyvä henkilö.
Hietaniemen Tawast-suvultaan lunastanut Pirkkalan kirkkoherra oli nimenomaan Johannes "Hans" Stenonis eikä Stenius. :oo:
T: Janne H
Jos oletetaan että olisimme oikeilla jäljillä, niin eronnut vänrikki Olof Cristoffersson pitäisi löytyä henkikirjoista jostakin päin Ruotsin valtakuntaa. Samoin Jos Christopher Tawastin oletettu syntymävuosi pitäisi paikkansa, myös hän olisi ehtinyt ilmaantua henkikirjoihin kauan ennen värväytymistään 1683.
Christopherin taustaa jäljitettäessä Narva ja sen ympäristö on yksi potentiaalinen kohde uuden jalkaväkikomppanian marssireitin (Langelmäki-Pälkäne-Hauho-Tennilä jne aina Viipurin ja Nevanlinnan kautta Narvaan) ohella.t. Hannu
Aika lailla samaa itsekin mietiskelin, vaan löytyykö Virosta vanhoja henkilörekistereitä 1650-1690 väliseltä ajalta? Kannattaa panna mieleen myös tähän Olof Kristoferssoniin ja hänen mahdollisiin jälkipolviinsa liittyen sekin, että Länsi-Virossa Noa Rootsin kihlakunnan Passlepa Valdissa näki päivänvalon ensimmäistä kertaa Christian Matsson niminen mies 1600- ja 1700-lukujen taitteessa. Tämän Christian Mattsonin pojanpoika, Hans Simonsson Tavast s. 1769, oli ensimmäinen tuon suvun mies joka kantoi Tavast-nimeä ja on siten Viron Tavastien kanta-isä. Hanssilla oli myös kolme vuotta vanhemmat kaksoisveljekset, Johan ja Simon Simonsson, mutta he eivät kantaneet Tavast-nimeä. Myös Viipurin maalaiskunnassa ennen vuotta 1692 syntyneestä Matts Tavastista lähtöisin ollut Viipurin seudun Tavastien suku saattaa saada yllättäviä yhteyksiä tämän Olof Kristoferssonin jälkipolviin liittyen. Tuo Matts Tavastin sukuhaara jatkui aina 1800-luvun alkupuoliskolle saakka.
Arvid Henriksson Tawastin vaakunanparannus liittyy hänen ansioihinsa mm. Narvan valloituksessa 1581. (Valloituksen jälkeen kuninkaalle lahjoitettiin sotasaaliina saadut kaksi koristeellista venäläistä tykkiä "Karju" ja "Emakko". Tykkien koristeita katsottaessa tulee helposti mieleen Tawast-suvun villisikavaakuna). Arvidilla oli myös Kunda-niminen moisio Narvasta länteen. Myös Arvidin veli Germund Henriksson palveli Narvassa. Heidänkin jäljiltään voi Narvan/ Rakveren suunnalla olla joku tuntematon avioton sukulinja.
t. Hannu
Tuon Turun porvari Matts Tawastin Henrik pojan aateloidut jälkeläiset ovat panneet väkisinkin miettimään josko Lempäälän Jöns vanhenmmalla oli ollut sukuyhteys myös keskiaikaiseen Tavast sukuun sekä myös Arvid Henriksson Tawastin esivanhempiin, koska vuonna 1664 aateloitu Henrik Henriksson Tawastén otti vaakunakilpeensä keskiaisen Tavast-suvun haarniskoidun käden mutta myös kirkollisia tunnuksia sekä Arvid Henrikssonin vaakunan granaattiomena/sydän kuviot tuon haarniskoidun käden ympärille ja viittaahan Tawastén myös siihen, että kaikki Tawastien sukuhaarat ovat yhtä ja samaa sukua. Myös Henrikin nuorempi veli Erik Tawastststjerna otti vuonna 1687 aatelisvaakunaansa tähtiä, sillä tähti oli myös Arvid Henrikssonin esivanhempien vaakunakilvessä.
t. RistoIT!
Hei
Kuten Jouni edellä kertoo niin maakirjan tiedot eivät kovin nopeasti päivity, tässäkin tapauksessa Johan Mattssonia ei mainita voudintilien kymmenysluetteloissa, karja- tai kylvöluetteloissa eikä ruodutusluetteloissa. Saati sitten 1634 alkavissa henkikirjoissa.
Sotilasrullassa on myös ajantasaista tietoa ja siellä ei Johan Mattssonia mainita:
Ratsumestari Matts Erikssonin komppania, heinäkuu 1631 (Turun linna)
Lempäälän pitäjän ratsumiehet:
"Hr Hansses tien.n", "Niels Philpusson i Heidaniemj",
- kirkkoherra Hans Stenoniksen palkollinen Nils Filpusson Hietaniemessä
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053155_00058 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053155_00057)
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1631/9 (1631), bildid: A0053155_00058
T: Janne H
Jos oletetaan että olisimme oikeilla jäljillä, niin eronnut vänrikki Olof Cristoffersson pitäisi löytyä henkikirjoista jostakin päin Ruotsin valtakuntaa. Samoin Jos Christopher Tawastin oletettu syntymävuosi pitäisi paikkansa, myös hän olisi ehtinyt ilmaantua henkikirjoihin kauan ennen värväytymistään 1683.
Christopherin taustaa jäljitettäessä Narva ja sen ympäristö on yksi potentiaalinen kohde uuden jalkaväkikomppanian marssireitin (Langelmäki-Pälkäne-Hauho-Tennilä jne aina Viipurin ja Nevanlinnan kautta Narvaan) ohella.
Arvid Henriksson Tawastin vaakunanparannus liittyy hänen ansioihinsa mm. Narvan valloituksessa 1581. (Valloituksen jälkeen kuninkaalle lahjoitettiin sotasaaliina saadut kaksi koristeellista venäläistä tykkiä "Karju" ja "Emakko". Tykkien koristeita katsottaessa tulee helposti mieleen Tawast-suvun villisikavaakuna). Arvidilla oli myös Kunda-niminen moisio Narvasta länteen. Myös Arvidin veli Germund Henriksson palveli Narvassa. Heidänkin jäljiltään voi Narvan/ Rakveren suunnalla olla joku tuntematon avioton sukulinja.
t. Hannu
Vielä nyt sen verran sanoisin, että mikäli kyettäisiin osoittamaan että Viron Tavastien suku yhtyy Kerimäkäen Christopherin sukuun aivan 1600-luvun alkupuolella, niin tuo käytännössä myös vahvistaisi sen että Olof Kristofersson olisi Kerimäen Christopherin isä ja Kerimäen Christopher olisi Viron Tavastien Christian Matssonin setä.
t. RistoIT!
Sotilasrullassa on myös ajantasaista tietoa ja siellä ei Johan Mattssonia mainita:
Ratsumestari Matts Erikssonin komppania, heinäkuu 1631 (Turun linna)
Lempäälän pitäjän ratsumiehet:
"Hr Hansses tien.n", "Niels Philpusson i Heidaniemj",
- kirkkoherra Hans Stenoniksen palkollinen Nils Filpusson Hietaniemessä
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053155_00058 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053155_00057)
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1631/9 (1631), bildid: A0053155_00058
T: Janne H
Tuosta jäikin avautumaan rullan alku (kuva 57), kun Lempäälän Hietaniemi on tässä oikean sivun keskellä (kuva 58):
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053155_00058
Johan opiskeli ylioppilaaksi Tartossa (Ylioppilasmatrikkeli) sen venäläisten valloittamisen aikaan, jolloin hänet mainitaan nevanlinnalaisena (ilmeisesti sotaa paenneena) Porvoon raastuvanoikeudessa.
"Student Johan Tawast ifrån (* viittaus aiemmin mainittu Nyen) Skantzen" (25.11.1656)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11287377
Porvoon raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1650-1659 (b:3)
T: Janne Hyvärinen
Tuo Tarttosta vuonna 1656 ylioppilaaksi valmistuneen ja samalla Pähkinälinnan päällikön Johan Tawastin poika Arrendaattori Johan Tawast saattoi hyvinkin kohdata ja vaihtaa kuulumisia noin 25-35 vuotta vanhemman pikkuserkkunsa vänrikki Olof Kristoferssonin kanssa, koska Marienborgista (nyk. Alūksne) Tarttoon on matkaa vain noin 110 kilometriä ja vänrikki Olof Kristofersson saattoi juuri tuolloin päättää reilut 25 vuotta kestäneen sotilasuransa ja lähteä Tartton kautta Länsi-Viroon Noa-Rootsin kihlakunnan Passlepaan perhettä perustamaan.
t. RistoIT!
Mitä mahtanee lukea tuon oikeanpuoleisen sivun kapteeni Thomas Gerfeltt jr:n komppanian luutnantin nimen koihdalla vuoden 1656 toukokuun 23. päivän sotilasrullassa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00126#?c=&m=&s=&cv=125&xywh=237%2C-552%2C7351%2C3982), kun itse en ainakaan saa oikein selkoa?
t. RistoIT!
Jouni Kaleva
04.02.21, 15:37
Mitä mahtanee lukea tuon oikeanpuoleisen sivun kapteeni Thomas Gerfeltt jr:n komppanian luutnantin nimen koihdalla vuoden 1656 toukokuun 23. päivän sotilasrullassa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00126#?c=&m=&s=&cv=125&xywh=237%2C-552%2C7351%2C3982), kun itse en ainakaan saa oikein selkoa?
t. RistoIT!
vissiin Peer Erichson Stark. com till Centfix?? tms. kuitenkin näyttää paikkakunnan nimeltä.
Jouni Kaleva
04.02.21, 16:13
Myös Viipurin maalaiskunnassa ennen vuotta 1692 syntyneestä Matts Tavastista lähtöisin ollut Viipurin seudun Tavastien suku saattaa saada yllättäviä yhteyksiä tämän Olof Kristoferssonin jälkipolviin liittyen. Tuo Matts Tavastin sukuhaara jatkui aina 1800-luvun alkupuoliskolle saakka.
t. RistoIT!
Yritin tavoitella Kerimäen Kristofferin anoppia Elisabet von Klopmania, jolle yhden tiedon mukaan "Kuolinkellot soitettu 24.2.1695 Viipurin tuomiokirkossa".
Elisabet oli tuossa vaiheessa leski ja hänelle pitäisi olla tytär Anna Catharina, s. n. 1674 jotka molemmat olettaisi näkyvän tuon ajankohdan henkikirjoissa - ellei Elisabet sitten ollut jo yli 60v. Vai kirjattiinko aateliset henkikirjaan??
Siispä kahlasin Viipurin henkikirjan 1694 löytämättä näitä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12347141
Hiskin mukaan Viipurissa haudattiin 1695 "en godh snick Peter Jacobson Tavast" Wallen-kaupunginosasta - Samana vuonna, noin 1kk kuluttua vihittiin "snick. ges. och löbdrg. Antonius Person Tavast" joka hyvinkin olisi hyvän nikkarin poika. Mutta enpä löytänyt näitäkään 1694 henkikirjasta. Huono päivä! Mutta menisikö näiden juuret Viron suuntaan?
Hiskin mukaan Viipurissa haudattiin 1695 "en godh snick Peter Jacobson Tavast" Wallen-kaupunginosasta - Samana vuonna, noin 1kk kuluttua vihittiin "snick. ges. och löbdrg. Antonius Person Tavast" joka hyvinkin olisi hyvän nikkarin poika. Mutta enpä löytänyt näitäkään 1694 henkikirjasta. Huono päivä! Mutta menisikö näiden juuret Viron suuntaan?
Siltä ainakin vaikuttaa Kerimäen Christopherin osalta, kun hänen nuoruudestaan ei juuri mitään tietoa löydy täältä Suomesta.
t. RistoIT!
Mitä mahtanee lukea tuon oikeanpuoleisen sivun kapteeni Thomas Gerfeltt jr:n komppanian luutnantin nimen koihdalla vuoden 1656 toukokuun 23. päivän sotilasrullassa (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00126#?c=&m=&s=&cv=125&xywh=237%2C-552%2C7351%2C3982), kun itse en ainakaan saa oikein selkoa?
t. RistoIT!
vissiin Peer Erichson Stark. com till Centfix?? tms. kuitenkin näyttää paikkakunnan nimeltä.
Riston laittamassa linkissä päiväys on muuten Tukholmassa 23.5.1655
Kävin läpi 1655-1657 Jämtlannin rykmentin rullat ja poimin linkit komppanioiden 1. sivuille joissa ensimmäisenä upseerit. Kun näitä rullia selaa, ei jää epäselväksi että kyyti on ollut kylmää rykmentin siirryttyä taistelukentälle.
1655 (Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1656/5 (1656),)
Everstin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00126
Everstltn. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00128
Majurin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00131
4. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00133
5. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00135
6. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00137
7. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00139 (vääpeli Olof Cristoffersson)
8. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00141
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00161 (vänrikki Olof Cristoffersson)
Vuoden 1656 lokakuun rullista vänrikki Olof Cristoffersson on kadonnut ja vänrikin vakanssi 7. komppaniassa täyttämättä:
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1656/10 (1656),
Everstin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00198
Everstltn. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00199
Majurin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00200
4. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00201
5 komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00202
6 komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00203
7. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00204
8. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00205
1657 rykmentin päälliköksi tulee Per Sparre
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1657/4 (1657),
eversti Sparren komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00174
everstltn komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00176
majurin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00178
4. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00180
kapteeni Tomas Gärffeltin 5. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00183
6. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00185
7. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00187
Olof on siis joko kuollut tai vapautunut vammautuneena ennen lokakuuta 1656.
T. Hannu
Tässä sama Hietaniemen ratsumies Nils Filpusson nyt sotilasrullassa ratsumestari Thomas Påvelssonin (Hjortfelt, kaatui Saksan Wittstockissa 1636) komppaniassa kirkkoherra Hans Stenoniksen palkkaamana:
Thomas Påvelssonin ratsumieskomppania, marraskuu 1635
Her Hanses tienare Nils Philpsson i Hietaniemi
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053310_00008
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1636/14 (1636), bildid: A0053310_00008
Maakirjassa Hietaniemi on merkitty (edelleen virheellisesti) Johan Mattssonille:
Lumiala 1 1/6 Olof Jönsson
Hietaniemi 2 1/3 Johan Mattsson
- molemmissa ryttare under Thomas Pålsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11094508
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Ylä-Satakunnan kihlakunnan maakirja 1636-1636 (7151)
T: Janne H
Riston laittamassa linkissä päiväys on muuten Tukholmassa 23.5.1655
T. Hannu
Saman huomasin itsekin myöhemmin, kun olin poiminut alunalkaen tuon vuoden BildID:n sivun oikeanpuoleisesta selvitysosasta, mutta jälkeenpäin katsoessa itse rullassa oli selvästi merkitty vuosi 1655.
Kävin läpi 1655-1657 Jämtlannin rykmentin rullat ja poimin linkit komppanioiden 1. sivuille joissa ensimmäisenä upseerit. Kun näitä rullia selaa, ei jää epäselväksi että kyyti on ollut kylmää rykmentin siirryttyä taistelukentälle.
1655 (Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1656/5 (1656),)
Everstin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00126
Everstltn. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00128
Majurin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00131
4. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00133
5. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00135
6. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00137
7. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00139 (vääpeli Olof Cristoffersson)
8. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00141
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053680_00161 (vänrikki Olof Cristoffersson)
Vuoden 1656 lokakuun rullista vänrikki Olof Cristoffersson on kadonnut ja vänrikin vakanssi 7. komppaniassa täyttämättä:
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1656/10 (1656),
Everstin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00198
Everstltn. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00199
Majurin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00200
4. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00201
5 komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00202
6 komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00203
7. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00204
8. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053685_00205
1657 rykmentin päälliköksi tulee Per Sparre
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1657/4 (1657),
eversti Sparren komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00174
everstltn komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00176
majurin komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00178
4. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00180
kapteeni Tomas Gärffeltin 5. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00183
6. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00185
7. komp. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00187
Olof on siis joko kuollut tai vapautunut vammautuneena ennen lokakuuta 1656.
T. Hannu
Tuosta mieskadosta ylipäänsä on oiva Helsingin Yliopiston Pro gradukin olemassa koskien Pohjanmaan ruotumiesten kohtaloita, tekijänä aihetta sivuten kuinkas muuten kuin Erkki Hietaniemi v. 2019, "Pohjanmaan rykmentti Preussin sodassa 1626 - 1629" (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/300547/Hietaniemi_Erkki_Pro-gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y), jolloin mieskato oli muutamassa vuodessa kivunnut jo liki 82 %:iin. Kts. linkin s. 23. Toki Olof Kristofersson saattoi olla jo reilut 25 vuotta palvenneena niin raihnaisessa kunnossa ettei hänestä enää ollut oikein tappohommiin muuten kuin komppanian maskottina, joten on aivan hyvin mahdollista että hänen sotilaskortiin merkattiin "afdankat".
t. RistoIT!
Turun linnassa 17.6.1636 päivätty Ratsumestari Thomas Pålssonin komppania:
Lempäälän pitäjä, (kirkko)herra Hansin tie(nare) Nils Philipsson i Hietaniemi
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053310_00038
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1636/14 (1636), bildid: A0053310_00038
Ratsumestari Tomas Påvelsson Hjortfelt kaatui toisen poikansa tavoin Wittstockissa 24.9.1636. (Ramsay, Frälsesläkter)
T: Janne H
Johannes Stenonis (k. n. 1636) on hyväksynyt vielä 8.2.1637 Pirkkalan henkikirjan ja hänellä näyttäisi olevan sinetissään iso T-kirjain, jonka olettaisi tarkoittavan Tawastia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10603518
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Ylä-Satakunnan kihlakunnan henkikirja 1637-1637 (7176)
https://www.geni.com/people/Johannes-Stenonis/6000000172091145963 (Geni)
T: Janne H
OSA I, Björnram
Yksi tämän Jannen aloittaman ketjun tarkoitus on ollut arrendaattori Johan Johansson Tawastin isän varmistaminen tai kumoaminen Johan ”slotsloven på Nöteborg” Tawastiksi. Tämä tavoite mitä ilmeisemmin on saavutettu ja paljon muuta siinä ohessa jatkaa selviämistä jo viidettä vuotta.
Eikö olisi hienoa, jos myös Johan Johansson Tawastin äidille löytyisi isä ja äiti? Ketjussa on kerrottu hänestä kyllä joitakin tietoja ja päätelmiä, esim:
Alkuperäinen lähettäjä *HannuT*
/Kun leskirouva Cristina/Kerstin Olofsdotter kirjoitti kirjeitä, ei hän ollut aikalaisilleen tuntematon, koska esim. maaherra Christer Horn vastauksessaan 4.6.1659 nimesi hänet ”Fordom ståthållaren på Nöteborg och Kexholm Johan Tawastes enkia, fru Christina Björnram”.
Muun muassa on tiedossa kuningatar Christinan donaatiokirje vuodelta 1647 Johan Tawastille ja tiedossa on Kenraalikuvernööri Christer Hornin Narvassa 4.7.1659 päiväämä ja allekirjoittama todistus, jonka mukaisesti Johan Tawastin leskirouva Christina Björnram saisi periä miehensä kuningatar Christinalta saamat läänitykset alkuperäisine ehtoineen ja etuuksineen.
-
Christina Olofsdotterin syntymän aikoihin eli noin 1610, Björnram-sukunimeä ei ilmeisesti ole ollut käytössä kuin vasta muutama vuosi, jos ollenkaan:
Namnet och adelskapet har retroaktivt tilldelats honom av eftervärlden utifrån en sammanblandning med de två av hans söner som adlades med tre björnramar som [sköldemärke](https://sv.wikipedia.org/wiki/Sk%C3%B6ldem%C3%A4rke) , [Hans Larsson till Isnäs (tre björnramar)](https://sv.wikipedia.org/wiki/Hans_Larsson_Bj%C3%B6rnram) och [Andreas Laurentii (”Björnram”)](https://sv.wikipedia.org/wiki/Andreas_Laurentii_Bj%C3%B6rnram) . Men inte heller dessa kallade sig Björnram; det tidigaste belägget för att någon i familjen kallat sig Björnram avser en dotter till Andreas Laurentii._[[58]](https://sv.wikipedia.org/wiki/Lasse_Olsson#cite_note-tillnamn-58)
Eli Uppsalan arkkipiispan Andreas Laurentiin tytär olisi tämän mukaan ensimmäisiä Björnram-nimeä käyttäneitä.
(Vasta Riddarhusetin perustamisen jälkeen 1626 aatelisten oli sukunsa nimeä käytettävä. Sukunimet olemme me jälkipolvet lisänneet takautuvasti selvyyden vuoksi vanhemmille polville.)
Maaherra Christer Hornin kirjeessä Christinalle Olofsdotterille 1659, Horn käyttää Björnram -sukunimeä, joka on oletettavasti ollut käytössä tuohon aikaan molempien Björnram-aateloitujen veljesten lasten kohdalla.
(*Andreas Laurentii Björnram* aateloitiin ennen vuotta1590. Hänen vanhempi veljensä *Hans Larsson Björnram till Isnäs den äldre* aateloitiin 1561.)
-
Toinenkin Björnram-suku numerolla 300 ilmestyy 1643:
År 1643 introducerades på [Riddarhuset](https://sv.wikipedia.org/wiki/Adelsst%C3%A5ndet_i_Sverige) en finsk frälsesläkt Björnram, som var knuten till sätesgården Domargården. Denna släkt utdog 1676. År 1765 lyckades adjutanten Anders Gustaf Björnram vinna introduktion på Riddarhuset med hänvisning till sin gamla adliga börd från de gamla Björnramarna. Anspråken grundade sig på en förfalskad stamtavla, där han utgav sig härstamma från Domargårdssläkten Björnram, som i sin tur skulle härstamma från Lasse Olssons son Andreas Laurentii. Genealogin för adliga ätten Björnram (nr 300) i [Gabriel Anreps](https://sv.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Anrep) utgåva av Riddarhusets stamtavlor består alltså i själva verket av tre släkter, som inte var besläktade med varandra._[[61]](https://sv.wikipedia.org/wiki/Lasse_Olsson#cite_note-B300-61)_
Tässä numeron 300 vaakunakilvessä karhunkäpäliä on kolmen sijasta neljä kappaletta. Kuten lainaus yllä kertoo, suku väärin perustein päätyi Ritarihuoneelle. Suvussa ei myöskään näy Olof-nimistä miestä. Suku mieslinjaltaan sammui jo 1676.
Kolme muutakin tunnettua Björnram-sukua on ollut, mutta niistä tuskin on apua tässä asiassa. Yksi oli keskiajalta, kolme karhunkäpälää vaakunassaan, sammui keskiajalla. Pari muuta myös jäivät lyhytikäisiksi ja kaikki ilman Olof-poikaa.
OSA II, Mårten Larsson
Vuoden 1572 tienoilla kuoli Lars Olofsson ”Björnram” [Lasse Olsson – Wikipedia](https://sv.wikipedia.org/wiki/Lasse_Olsson#cite_note-tillnamn-58). Hän eli elämän, josta keskinkertainenkin elokuvaohjaaja saisi aikaiseksi tapahtumarikkaan kokopitkän. Lasse oli Gustav Erikssonin, tulevan Ruotsin kuninkaan, eräs avainhenkilöistä Ruotsin vapaussodassa. Vähemmälläkin työpanoksella on saatu aateluus, ja 1700-luvulla jotkut tahtoivat ajatella, että Lasse aateloitiin 1562. Nykytiedon mukaan näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, mutta ylempänä mainitut kaksi poikaansa aateloitiin Björnram-nimellä ja vaakunalla jossa kolme karhunkäpälää. Lassella oli aateloitujen poikiensa lisäksi vielä kolme tytärtä ja yksi poika, Mårten Larsson [Mårten Larsson (c.1530 - c.1584) - Genealogy](https://www.geni.com/people/M%C3%A5rten-Larsson-Bj%C3%B6rnram-till-Isn%C3%A4s/6000000002280411009) Geni-profiilissaan on kiitettävästi tietoa.
Mårten eli ja toimi Raumaa vastapäätä ison veden toisella puolen ja kuoli siellä noin 1584. Mårtenilla oli vaimonsa Elin Henriksdotterin kanssa neljä lasta, kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, joista yksi Olof-niminen. Olof toimi kihlakunnankirjurina sekä ns. lohivoutina Hälsingladissa ja oli siis virkamies.
*Mårten Larsson* i Svartvik ( [Norrala socken](https://sv.wikipedia.org/wiki/Norrala_socken) ), Hälsingland. Var 1547 en av kungens åtta drängar men beslogs 1548 med tjuvnadsbrott på Stockholms slott. Han skrivs som skattebonde på hemmanet Svartvik i Norrala redan 1555. Var 1555 vikarierande lagläsare i Norrland och kan 1561 beläggas som underlagman i Västerbotten i faderns ställe 1561. Han var själv underlagman där 1563, kontinuerligt åren 1567–1569 och tillfälligt 1573. Underlagman i Hälsingland åtminstone åren 1571–1573. Tillträdde 1577 tjänsten som fogde i Hälsingland men avsattes 1580 på grund av kronans missnöje med hans redovisning. Utsågs 1583 till fogde i Österbotten, en tjänst han innehade till sin död i början av 1584. Hans räkenskaper uppvisade en brist på 1 400 daler. Hans änka Elin Henriksdotter efterskänktes 1588 de resterande 136 daler som hon för sin fattigdoms skull inte förmådde betala till kronan._[[78]](https://sv.wikipedia.org/wiki/Lasse_Olsson#cite_note-MLS-78)_ De fick fyra barn: 1) /Olof Mårtensson/, laxfogde i Ljusne, Söderala socken. 2) /Lars Mårtensson/, [landsskrivare](https://sv.wikipedia.org/wiki/Landsskrivare) i Hälsingland och bosatt på Svartvikshemmanet. Som en följd av dennes förskingring av kronans medel drogs Svartvik in till kronan. 3) Sara Mårtensdotter, gift med Johannes Johannis (Gris), kyrkoherde i Roslags-Bro, Hudiksvall och slutligen i Bergsjö pastorat. Hon återlöste Svartvik och var bosatt där ännu 1637. 4) Karin Mårtensdotter, gift med kyrkoherden i Vika, Dalarna, Daniel Danielis Montanus ( [Svinhufvud i Westergötland](https://sv.wikipedia.org/wiki/Svinhufvud_i_Westerg%C3%B6tland) ).
Mårten Larssonista kerrotaan, että hänellä oli kahden vanhemman veljensä tavoin edessään erinomaisen loistava tulevaisuus. Toinen veljistä päätyi amiraaliksi ja itäisen valtakunnan käskynhaltijaksi ja toinen veli Uppsalan arkkipiispaksi.(Siskonsa myös saatiin hyviin naimisiin.) Mårten oli kuninkaan yksi kahdeksasta palvelijasta. Kuitenkin vuonna 1548 hän turmeli uransa tullessaan syytetyksi varkaudesta kuninkaan linnassa. Hänen menestynyt Lasse-isänsä vähitellen onnistui auttamaan poikansa eteenpäin ja koulutti häntä itse ja poika toimi lainlukijana ja muissa virkamiestöissä, mutta aateloitujen veljien veroinen ura ei enää edes horisontissa siintänyt. Mårten keräsi varallisuutta, mutta oli välillä syytettynä väärinkäytöksistä, mikä taisi olla yleistä tuohon aikaan, että syytettiin omaan pussiin pelaamisesta. Hänet myös määrättiin maksamaan takaisin suuri summa. Kuoltuaan noin 1584, leskensä Elin lopulta sai maksukyvyttömänä anteeksi loppuosan saatavista.
OSA III, Olof Mårtensson ja Kerstin
Olof Mårtenssonin (k. 1610) puolison nimi oli Kerstin N.N. ja heillä on yksi tunnettu lapsi, Mårten Olofsson, joka talollisena eli Hälsinglandissa ja kuoli siellä 1667. Syntymävuotensa ei ole tiedossa.
Teoria:
Christina Olofsdotterin kerrotaan syntyneen Viipurissa noin 1610 -mihin tietoon syntymäpaikka perustuu? Entä jos Christina syntyikin Ljusnen Söderalassa Hälsinglandissa Raumaa vastapäätä Olofin (”Björnram”) ja Kerstin toisena ja viimeisenä lapsena? Olofin muilla sukulaisilla on ollut useita lapsia, mutta Olofilla ja Kerstinillä tunnettuna vain yksi; Mårten. Ehkä he eivät olleet vielä kovin iäkkäitä vanhempia?
Kerstin tulee raskaaksi ja 1610 syntyy tytär. Valitettavasti isä Olof kuolee samana vuonna ja Kerstin jää pienen tyttärensä ja poikansa kanssa yksin. Kerstinin Geni-profiili kertoo ainoana tietona hänestä, että hänet on kirjattu Ljusneen, Söderlaan leskenä vuosina 1610 ja 1611. Mitä hänelle tapahtuu myöhemmin? Kuoleeko hän 1612?
Onko Kerstinillä, jos elossa, taloudellinen taakka miehensä kuoltua kasvattaa kaksi pientä lastaan? Kerstinin sukulaisista ei ole tietoa ja lapsien isän vanhemmat ovat jo kuolleet, samoin muitakin isänpuolen sukulaisa. Yksi varakkaampi, tyttären Olof-isän serkku, joka hyvin voisi ojentaa auttavan kätensä pienen lapsen elämän turvaamiseksi kuitenkin löytyy Viipurista. Amiraalin ja itäisten alueiden käskynhaltijan Hans Larsson Björnram till Isnäsin Viipurinlinnassa syntynyt tytär Anna. Anna Björnram on 1610 kuolleen Olofin serkku ja naimisissa Viipurin linnanpäällikkö ja Itä-Suomen käskynhaltija Arvid Tönnesonin (Wildeman) kanssa. Heille on syntynyt 10 lasta, joista kolme kuoli varhain. Nuorin tyttäristä on vain parisen vuotta Christina Olofsdotteria vanhempi.
Christina päätyy vain vuoden, parin, ikäisenä Viipuriin, missä lähes samanikäisen pikkuserkkunsa kanssa saa kasvaa. Ehkä Christinan Christina/Kerstin äiti myös lähti Hälsinglandista Viipuriin tyttärensä kanssa? Tai vain tytär annettiin sukulaistensa luo saamaan paremmat kasvumahdollisuudet vallitsevassa tilanteessa.
OSA IV, Yhteenvetoa
En oikein löydä mitään mikä ei puoltaisi tätä teoriaa. Vasa-suvulle tärkeä henkilö ja työmies Lars Olofsson ”Björnram” sai nauttia kuninkaan arvostusta ja niin sai useat Larsin jälkeläisistäkin. Tähän Larsin ”Björnram”-sukuun kuuluminen auttoi elämässä eteenpäin ja toi kukaties hiukkasen perittyä arvostusta.
Linnanpäällikkö Johan Tawast oli varmasti omin ansioin saavuttanut paikkansa armeijan leivissä, mutta vaimonsa Christina Olofsdotter Björnramin ei tarvinnut elää pelkästään miehensä varjossa.
* Christinan etunimi on äitinsä Christinan/Kerstinin antama oma nimensä tyttärelleen. Olofin, aviomiehen ja isän äkillinen kuolema saa surevan äidin jatkamaan elämäänsä tyttäressään ja oman nimen siirtäminen eteenpäin vahvistaa tätä tunnetta. Myös silloisen Vasa-kuninkaan Kaarle IX:n Christina Olofsdotterin syntymän aikainen puoliso oli kuningatar Christina. Lars Olofssonin ”Björnram” jälkeläisenä suhde Vaasoihin ehkä nousi esiin tyttären nimen annossa.
* Christer Hornin Christinasta käyttämä Björnram-sukunimi on kiinnostava ja tärkeä tieto. Vastaan ei ole tullut että aateloimattoman, Mårtenin/Olofin sukuhaaran jäsenet olisivat käyttäneet Björnram-nimeä tuolloin, vaikka sukuun kuuluivatkin. Jos Christina asui lapsuuttaan Viipurissa tunnettuun Björnram-sukulaiseensa linkitettynä, olisi se siten helposti leimannut Christinan itsensäkin ”Björnramiksi” mikä hän tavallaan olikin. ”Apuäiti” tms. Anna Hansdotter Björnram kuolee Viipurin linnassa 1616 nuorimman tyttärensä Ebban ollessa vain kahdeksan vanhan. Christina Olofsdotter on noin kuuden. Kuka hoitaa Annan ja Arvidin lapset Annan kuoltua? Jos meidän Christina on lapsikatraassa mukana, niin nyt hän mahdollisesti Björnramisoituu entisestään.
* Riddarholmenin kirkko oli kuninkaan ja aatelisten kirkko ja arvokas paikka mille tahansa elämän siirtymäriitille. Christinan yksi aviomiehistä, Henkivartiokaartin kapteeni Engelbrekt Rogge haudattiin Riddarholmenin kirkkoon 1635. Ehkä hänen sotilasuransa vaikutti hautapaikkaan, mutta että Christina myös seuraavana vuonna vihittiin samassa kirkossa Johan Tawastin kanssa kertoo luultavasti, että Christinalla oli hyvät välit ja maine kuninkaan miehiin. Itse Pohjolan Leijona Gustav II Adolf oli kesällä 1634 haudattu Riddarholmenin kirkkoon.
* Kuningatar Christinaa ei varmastikaan olisi haitannut Johan Tawastille läänityksiä myöntäessään, että linnanpäällikön vaimo olisi alenevaa polvea Lars Olofssonista (Björnram). Eikä se olisi haitannut kun leski peri miehensä läänitykset alkuperäisine ehtoineen ja etuuksineen.
* Muistuttavat hiukan toisiaan, Johan Tawastin tykinkuula sinettivaakuna ja Björnram-vaakuna! Ks. liitekuvat. Savu ja liekki tykinkuulan päällä ovat kuin karhun kynnet :)
T. Sangen
ps. Jos joku nyt sattuisi löytämään tietoa, joka kumoaisi tai vahvistaisi jotakin ylläolevasta sanotusta, niin ystävällisesti sen tiedon saattakoon julki.
Säilyneissä asiakirjoissa Johan Tawastin puoliso Kerstin Olofsdotter on ainoastaan yhden kerran mainittu nimellä Christina Björnram. Sen teki kenraalikuvernööri Christer Horn Narvassa 4.7.1659 päivätyssä kirjeessään (KA, Tawast-suku). Kirjeessä mainittu "Under adeliga frihet" viitannee kuningatar Kristiinan donaatiokirjeeseen, jossa Johan Tawast sai läänityksensä periytyvin aatelisin oikeuksin Norrköpingin päätöksen mukaisesti.
terv. Hannu
Tässä on Ramsayn mainitsema Johan Mattsson Tawastin vaimon edellinen aviomies Engelbrecht Rogge (k. huhtikuu 1635) jo Gustav II Adolfin (k. 6.11.1632 Lützen, haudattu 1634 Riddarholmen) kuolinvuonna henkikaartin rullassa:
(Lifkompaniet / Lifgardet / Leibcompagnia)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053206_00244
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1632/32 (1632), bildid: A0053206_00244
"Efter att ha deltagit i Gustav II Adolfs fälttåg i Livland, Preussen och Tyskland splittrades regementet efter slaget vid Lützen 1632. Livgardet eskorterade kungens lik till Stockholm och stannade kvar där som en slottsvakt." https://www.tacitus.nu/karoliner/armeer/sverige/livgardet1.htm (Tacitus.nu)
Olisiko hän ollut myös Saksan sotaretkellä ja tuomassa kuningasta?
https://www.geni.com/people/Engelbrekt-Rogge/6000000097846369821 (Henkivartiokaartin kapteeni Engelbrekt Nilsson Rogge, Geni)
T: Janne H
Tässä on Ramsayn mainitsema Johan Mattsson Tawastin vaimon edellinen aviomies Engelbrecht Rogge (k. huhtikuu 1635) jo Gustav II Adolfin (k. 6.11.1632 Lützen, haudattu 1634 Riddarholmen) kuolinvuonna henkikaartin rullassa:
(Lifkompaniet / Lifgardet / Leibcompagnia)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053206_00244
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1632/32 (1632), bildid: A0053206_00244
"Efter att ha deltagit i Gustav II Adolfs fälttåg i Livland, Preussen och Tyskland splittrades regementet efter slaget vid Lützen 1632. Livgardet eskorterade kungens lik till Stockholm och stannade kvar där som en slottsvakt." https://www.tacitus.nu/karoliner/armeer/sverige/livgardet1.htm (Tacitus.nu)
Olisiko hän ollut myös Saksan sotaretkellä ja tuomassa kuningasta?
https://www.geni.com/people/Engelbrekt-Rogge/6000000097846369821 (Henkivartiokaartin kapteeni Engelbrekt Nilsson Rogge, Geni)
T: Janne H
Nuo henkikaartin sotilasarvot näyttävät olevan täyttä hepreaa, kun vuoden 1657 Bergsregementin kapteenista Karl Karlssonista (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300112_00782#?c=&m=&s=&cv=781&xywh=-399%2C-59%2C2160%2C1207) tuli myöhemmin vuonna 1662 "drabant vid Lifsgardet" ja tuon jälkeen vuonna 1664 vielä "drabantkorpral, fd. kapten". Sitten tuossa seuraavassa lehdessä mainitaan myös saman henkilön (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300112_00783#?c=&m=&s=&cv=782&xywh=-410%2C-64%2C2185%2C1221) palvelleen kolme vuotta Amiraliteetissa nuorena vapaaehtoisena (aatelis)vänrikkinä, "bland adelsbussar tre år". Löysin tuon henkilön sotilaskortin etsiessäni vielä olematonta Lempäälän Hietaniemen Karl Karlssonia, jonka isoisä olisi täten Henrik Jönsson Tawast nuorempi ja isä täten Karl Henriksson Tawast, rytt. 1607-11.
t. RistoIT!
Ramsayn esittämien Johan Tawastin vaimon Kristina Olofsdotterin (vihitty 16.5.1636 Tukholma) aiempien kahden avioliiton järjestys täytyy olla päinvastainen eli ensin Bruun sitten Rogge (k. huhtikuu 1635 Tukholma), joista molempien kanssa hänellä oli tytär ennen Johan Tawastin neljää poikaa.
"Tab. VII. Johan Tawast (tab. V)." (isä Matts Tawast)
"...Gift med Kristina Olofsdotter, i hennes 3:e gifte...Hon hade tidigare varit gift 1:o med kaptenlöjtnanten vid Lifgardet, Engelbert Nilsson Rogge, med hvilken hon hade en dotter Maria Eleonora Rogge, f. i Stockholm 1635, + i Jakobstad 1665, gift med Sven Månsson Brochius (13); - 2:o med Nils Bruun, med hvilken hon hade en dotter, Anna Bruun, gift med räntmästaren i Kexholm, Sakarias Joensson (12)." (Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden af Jully Ramsay)
Kristina Olofsdotterin (Björnram) aviomiesten oikea järjestys:
1. Nils Bruun -> 2. Engelbrekt Rogge -> 3. Johan Tawast
T: Janne H
Johan Tawastin vaimon Kristina Olofsdotterin (Björnram) 1. aviomies kolmesta Nils Bruun saattaisi olla vuonna 1631 Saksassa Breitenfeldin taistelussa kaatuneen liivinmaalaisen ratsumestari Jöran eli Jürgen Aderkasin (Adrikass) "kuninkaallisen lippueen" trumpetisti eli ratsuväen torvensoittaja Nils Brún. (ainakin 1622-1625)
Riika, 9.8.1622:
"Trumetere Nilsz Bruns"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053006_00014
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1622/1 (1621-1622), bildid: A0053006_00014
"K. Majts. Liffana, 1625:7" (otsikkosivu)
3.5.1625 (20.2.1625):
"Trumetere Nilss Brun"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053039_00026
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1625/7 (1625), bildid: A0053039_00026
22.5.1625
"Trumetern Nilss Brun"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053039_00028
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1625/7 (1625), bildid: A0053039_00028
T: Janne H
Jürgen Aderkas oli kuollessaan Kustaa II Adolfin joukoissa Breitenfeldin taistelussa 1631 lähellä Leipzigia everstiluutnantti.
"Jürgen Aderkas skvadron (Livländare). Aderkas hade sedan 1622 fört den livländska adelsfanan i svensk tjänst. Blev 1630 övlj och chef för en ryttarskvadron om 5 kompanier. Stupade 7/9 1631 vid Breitenfeld."
https://www2.historia.su.se/personal/jan_glete/Glete_Varvade_reg_1618-31.pdf
(Värvade regementen i svensk tjänst 1618-1631, Jan Glete)
"The Swedish Army in the Battle of Breitenfeld 1631"
"Jürgen Aderkas' squadron (aka the Livonians, Cuirassiers): 300 Horse"
https://kriegsbuch.blogspot.com/2016/11/the-swedish-army-in-battle-of.html?view=classic
https://www.geni.com/people/J%C3%BCrgen-VI-von-Aderkas/6000000008969782009 (Jürgen VI von Aderkas, Geni)
T: Janne
Riika, 9.8.1622:
"Trumetere Nilsz Bruns"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053006_00014
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1622/1 (1621-1622), bildid: A0053006_00014
"K. Majts. Liffana, 1625:7" (otsikkosivu)
3.5.1625 (20.2.1625):
"Trumetere Nilss Brun"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053039_00026
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1625/7 (1625), bildid: A0053039_00026
22.5.1625
"Trumetern Nilss Brun"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053039_00028
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1625/7 (1625), bildid: A0053039_00028
Kuten Roggen ilmestyessä henkivartiokaartiin (viimeistään Lützenin vuonna 1632) tuon 1622 perustetun Aderkasin aatelislippuekomppaniankaan sotilaista ei vaikuta löytyvän helposti tietoja.
Rivimies Sven Godhe oli luultavasti aiemmin eläneen Suomen Gode-suvun ruotsalaisena kantaisänä pidetyn kaimansa jälkeläinen.
Hevosenkengittäjä Jöns Svensson näyttää olleen viiden vuoden kuluttua samalla nimikkeellä Tukholman kaupungissa:
"1630 Jöns Svensson hovslagare, Norra förstaden". (Personer i tänkeböckerna, Stockholms stad, Stadsarkivet)
Kristina Olofsdotter Björnram on voinut solmia vaikka kaikki kolme avioliittoaan (Bruun, Rogge, Tawast) Tukholmassa.
T: Janne H
"Brun, även Bruhn eller Bruun, är namnet på flera danska, norska och svenska adliga, samt borgerliga släkter."
https://sv.wikipedia.org/wiki/Brun_(%C3%A4tter)
Brun (ätter), Wikipedia
Ratsuväen torvensoittaja Nils Brun katoaa Jürgen Aderkasin komppaniasta elokuun 1626 ja huhtikuun 1628 välisenä aikana.
"1626 Augusti, Kungl. Maj:ts livfana, Kyrassiärer, Ryttm. Jörgen Aderkas" (edellinen otsikkosivu)
Kuninkaallisen henkikomppanian kyrassieerien (raskas ratsuväki) rulla elokuussa 1626:
Ratsumestari Jürgen Aderkas
Trumetari Niels Brun
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053051_00168
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1626/12 (1626), bildid: A0053051_00168
Kuninkaallisen henkikomppanian kyrassieerit, Riika 10.4.1628
Ratsumestari "Jörgen Adrikass"
Vänrikki Otto Wrangell
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053082_00218
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1628/16 (1628), bildid: A0053082_00218
Aikalaiskaimansa Narvan kuvernööri Otto Wrangel on Genissä Ruuthien ja Rutenstiernojen yhteisen "Von Klopman"-äidin äidinisä.
T: Janne H
Säilyneissä asiakirjoissa Johan Tawastin puoliso Kerstin Olofsdotter on ainoastaan yhden kerran mainittu nimellä Christina Björnram. Sen teki kenraalikuvernööri Christer Horn Narvassa 4.7.1659 päivätyssä kirjeessään (KA, Tawast-suku). Kirjeessä mainittu "Under adeliga frihet" viitannee kuningatar Kristiinan donaatiokirjeeseen, jossa Johan Tawast sai läänityksensä periytyvin aatelisin oikeuksin Norrköpingin päätöksen mukaisesti.
terv. Hannu
Kun en asiasta ole varma niin kysyn: Oliko Norrköpingin valtiopäivillä 1604 tehty päätös nimenomaan vain aatelisten lahjoitusmaita koskeva? (Silloin Johan Tawastia on kohdeltu aatelisena...?)
Kun en asiasta ole varma niin kysyn: Oliko Norrköpingin valtiopäivillä 1604 tehty päätös nimenomaan vain aatelisten lahjoitusmaita koskeva? (Silloin Johan Tawastia on kohdeltu aatelisena...?)
Enpä osaa tuohon vastata mutta donaatiokirjeessä Christina puhutteli Johania:
"Vår trotjenare och Slåts Hoppman på Nöteborg, Filig och Manhaftig Johan Tafwast". joten arvaan että Norrköpingin valtiopäivien päätöksissä käsiteltiin asiaa laajemmin kuin pelkästään aatelisten osalta.
Christinan alkuperäisestä kirjeestä on säilynyt ainakin 4-5 kopiota, joissa on hieman toisistaan poikkeavia sanamuotoja. Riksregistratuurassa oleva kopio lienee siis näistä luotettavin:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038736_00237
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038736_00238
Tuossa toisella sivulla on heti kirjeen perässä vielä tiedoksianto kenraalikuvernööri Carl Mörnerille, joka muista kopioista puuttuu.
terv. Hannu
Myöskään vänrikki Otto Wrangel ei ole enää ratsumestari Georg Aderkasin komppaniassa Riiassa 29.8.1629.
Torvisoittajista ("Trompters") kolmella neljästä näyttää olevan Meijer (Meÿer) -nimi (Philip, Alexander ja Bartel). Tiedä vaikka olisivat veljestrio ja sukua jo tuolloinkin eläneelle Tukholman Magnus "Måns" Meijerille, joka oli sitten mm. Bielken kirjuri ja Mennander-suvun appi.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053104_00071
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1629/22 (1629), bildid: A0053104_00071
T: Janne H
Jouni Kaleva
10.02.21, 18:29
Kuninkaallisen henkikomppanian kyrassieerit, Riika 10.4.1628
Ratsumestari "Jörgen Adrikass"
Vänrikki Otto Wrangell
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053082_00218
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1628/16 (1628), bildid: A0053082_00218
Aikalaiskaimansa Narvan kuvernööri Otto Wrangel on Genissä Ruuthien ja Rutenstiernojen yhteisen "Von Klopman"-äidin äidinisä.
T: Janne H
Kuinkahan varmaa lienee, että nimenomaan kuvernööri Otto Wrangel on Elisabet von Klopmanin esi-isä?
Nuo henkikaartin sotilasarvot näyttävät olevan täyttä hepreaa, kun vuoden 1657 Bergsregementin kapteenista Karl Karlssonista (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300112_00782#?c=&m=&s=&cv=781&xywh=-399%2C-59%2C2160%2C1207) tuli myöhemmin vuonna 1662 "drabant vid Lifsgardet" ja tuon jälkeen vuonna 1664 vielä "drabantkorpral, fd. kapten". Sitten tuossa seuraavassa lehdessä mainitaan myös saman henkilön (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0300112_00783#?c=&m=&s=&cv=782&xywh=-410%2C-64%2C2185%2C1221) palvelleen kolme vuotta Amiraliteetissa nuorena vapaaehtoisena (aatelis)vänrikkinä, "bland adelsbussar tre år". Löysin tuon henkilön sotilaskortin etsiessäni vielä olematonta Lempäälän Hietaniemen Karl Karlssonia, jonka isoisä olisi täten Henrik Jönsson Tawast nuorempi ja isä täten Karl Henriksson Tawast, rytt. 1607-11.
t. RistoIT!
Etsivä löytää, sanotaan, sillä eliittijoukko-osasto Livgardetin drabantkorpral vastaakin tavallisessa armeijassa jo majurin arvoa ja drabanttien joukossa luutnantti onkin jo everstiä vastaava sotaherra ja kapteeniluutnantti vastaakin jo tavallisen armeijan kenraalimajuria. Tuo "bland adelsbussar 3 år" tarkoittaa sitä että kyseinen henkilö on ollut aatelissotureissa kolme vuotta, missä aatelissoturit ovat nuoria aatelisvapaaehtoisia, jotka eivät ole vielä ylenneet aliupseerin arvoon. Se kyllä vähän pistää miettimään tuon drabantkorpral/major Karl Karlssonin tai Carl Carlssonin taustaa, kun koko Gabriel Anrepin aatelissukujen taulukosta vuosilta 1858-64 en löytänyt ainuttakaan Karl Karlssonia tai Carl Carlssonia minkään aatelissuvun joukosta, jolla olisi ollut vastaava ansioluettelo ajalta 1640-70, kuin tämän herran Riksarkivetin Bildid:t C0300112_00782 ja C0300112_00783 osoittavat. Myöskään vuodelta 1656 en löytänyt Riksarkivetin rykmenttien luetteloista (https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arkis+f504c6d7-dae8-4493-aa8c-ba73de02e85c&tab=post&flik=1&vol=n&s=Balder) ainuttakaan komppanian päällikköä, joka olisi ollut nimeltään Karl Karlsson tai Carl Carlsson, vaikka tämä oli saanut kapteenin arvon jo 9. marraskuuta 1655. Toki tuossa rykmenttien luettelossa ei ole Amiraliteetin henkilöstöä, jota en ole osannut hakea.
t. RistoIT!
Riika, 9.8.1622:
"Trumetere Nilsz Bruns"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053006_00014
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1622/1 (1621-1622), bildid: A0053006_00014
"K. Majts. Liffana, 1625:7" (otsikkosivu)
3.5.1625 (20.2.1625):
"Trumetere Nilss Brun"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053039_00026
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1625/7 (1625), bildid: A0053039_00026
22.5.1625
"Trumetern Nilss Brun"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053039_00028
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1625/7 (1625), bildid: A0053039_00028
Ratsuväen torvensoittaja Nils Brun katoaa Jürgen Aderkasin komppaniasta elokuun 1626 ja huhtikuun 1628 välisenä aikana.
"1626 Augusti, Kungl. Maj:ts livfana, Kyrassiärer, Ryttm. Jörgen Aderkas" (edellinen otsikkosivu)
Kuninkaallisen henkikomppanian kyrassieerien (raskas ratsuväki) rulla elokuussa 1626:
Ratsumestari Jürgen Aderkas
Trumetari Niels Brun
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053051_00168
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1626/12 (1626), bildid: A0053051_00168
Kuninkaallisen henkikomppanian kyrassieerit, Riika 10.4.1628
Ratsumestari "Jörgen Adrikass"
Vänrikki Otto Wrangell
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053082_00218
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1628/16 (1628), bildid: A0053082_00218
Tässä on kuva Breitenfeldin taistelussa syyskuussa 1631 kaatuneen everstiluutnantti Jürgen Aderkasin hautamuistomerkistä:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:HalleDom_Epitaph4_Aderkas1631.JPG (Wikimedia Commons)
https://www.geni.com/people/J%C3%BCrgen-VI-von-Aderkas/6000000008969782009 (Geni)
T: Janne H
Etsivä löytää, sanotaan, sillä eliittijoukko-osasto Livgardetin drabantkorpral vastaakin tavallisessa armeijassa jo majurin arvoa ja drabanttien joukossa luutnantti onkin jo everstiä vastaava sotaherra ja kapteeniluutnantti vastaakin jo tavallisen armeijan kenraalimajuria. Tuo "bland adelsbussar 3 år" tarkoittaa sitä että kyseinen henkilö on ollut aatelissotureissa kolme vuotta, missä aatelissoturit ovat nuoria aatelisvapaaehtoisia, jotka eivät ole vielä ylenneet aliupseerin arvoon. Se kyllä vähän pistää miettimään tuon drabantkorpral/major Karl Karlssonin tai Carl Carlssonin taustaa, kun koko Gabriel Anrepin aatelissukujen taulukosta vuosilta 1858-64 en löytänyt ainuttakaan Karl Karlssonia tai Carl Carlssonia minkään aatelissuvun joukosta, jolla olisi ollut vastaava ansioluettelo ajalta 1640-70, kuin tämän herran Riksarkivetin Bildid:t C0300112_00782 ja C0300112_00783 osoittavat. Myöskään vuodelta 1656 en löytänyt Riksarkivetin rykmenttien luetteloista (https://sok.riksarkivet.se/?postid=Arkis+f504c6d7-dae8-4493-aa8c-ba73de02e85c&tab=post&flik=1&vol=n&s=Balder) ainuttakaan komppanian päällikköä, joka olisi ollut nimeltään Karl Karlsson tai Carl Carlsson, vaikka tämä oli saanut kapteenin arvon jo 9. marraskuuta 1655. Toki tuossa rykmenttien luettelossa ei ole Amiraliteetin henkilöstöä, jota en ole osannut hakea.
t. RistoIT!
Kun joku aika sitten pengoin adelsfanassa palvelleen Carl Tawastin tietoja ihmettelinkin kuinka aatelislippueen majoitusmestari saattoi olla korpraali tai majuri, tai jotain siltä väliltä....
Nuo Riksarkivetin kortit ovat hyvä apuväline mutta näitä Carl Carlssoneita on sen verran monta että sekaannusten varalta kortilla olevat tiedot kannattaa tarkistaa.
Esiin kaivamasi Carl Carlsson löytyi vuoden 1657 rullista:
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1657/4 (1657), Berg-rykmentin kapteeni, miehekäs Carl Carlsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00368
Vuoden 1655 Marraskuulta Riksregistratuurasta voisi selaamalla myös löytyä kuninkaan antama kapteenin valtakirja.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038798_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-816%2C-138%2C5138%2C2755
t. Hannu
Kun joku aika sitten pengoin adelsfanassa palvelleen Carl Tawastin tietoja ihmettelinkin kuinka aatelislippueen majoitusmestari saattoi olla korpraali tai majuri, tai jotain siltä väliltä....
Nuo Riksarkivetin kortit ovat hyvä apuväline mutta näitä Carl Carlssoneita on sen verran monta että sekaannusten varalta kortilla olevat tiedot kannattaa tarkistaa.
Esiin kaivamasi Carl Carlsson löytyi vuoden 1657 rullista:
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1657/4 (1657), Berg-rykmentin kapteeni, miehekäs Carl Carlsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00368
Vuoden 1655 Marraskuulta Riksregistratuurasta voisi selaamalla myös löytyä kuninkaan antama kapteenin valtakirja.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038798_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-816%2C-138%2C5138%2C2755
t. Hannu
Etsinkin vähintään aatelisena esiintynyttä Carl Carlssonia, koska tuo drabantkorpral Carl Carlsson oli palvellut "bland Adelsbussar 3 år", eli luultavimmin esiintyi tuolloin nuorena aatelisvapaaehtoisena ei vielä aliupseerin arvon saaneena mutta kuitenkin enemmän kuin pelkkänä rivisotilaana. Itse löysin tänään kreivi Jakob De la Gardien rykmentistä kapteeni Abraham Johnstonin Livkompaniet'ista Carl Carlssonin syyskuulta 1655, jonka Bildid on A0053671_00406 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053671_00406#?c=&m=&s=&cv=405&xywh=-730%2C255%2C5767%2C3047). Liekö sitten myös Livkompaniet sellainen joukko-osasto joka on osa Livgardet järjestelmää, jolloin sinne otetaan myös drabantteja, jotka ovat esimerkillisiä sotilaita ja sotilasarvoltaan jo vähintään luutnantteja mutta myös kapteeneja.
t. RistoIT!
Nuo Riksarkivetin kortit ovat hyvä apuväline mutta näitä Carl Carlssoneita on sen verran monta että sekaannusten varalta kortilla olevat tiedot kannattaa tarkistaa.
Esiin kaivamasi Carl Carlsson löytyi vuoden 1657 rullista:
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1657/4 (1657), Berg-rykmentin kapteeni, miehekäs Carl Carlsson https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053690_00368
t. Hannu
Itse löysin reilun puolen tusinan Karl Karlssonin sotilaskortin Riksarkivetista, mutta täytyy pitää mielessä että rivimiesten sotilaskortteja sieltä ei löydy.
Vuoden 1655 Marraskuulta Riksregistratuurasta voisi selaamalla myös löytyä kuninkaan antama kapteenin valtakirja.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0038798_00001#?c=&m=&s=&cv=&xywh=-816%2C-138%2C5138%2C2755
t. Hannu
Noista löytyisi nopeimmin Karl Karlssonit tai Carl Carlssonit jonkun konenäön avulla, valitettavasti sellaista ohjelmaa minulla ei ole. Se miksi eritoten tuo drabantkorpral Carl Carlsson kiinnostaa, liittyy hänen palveluspaikkoihinsa. Hän oli kolme vuotta nuorten aatelisvapaaehtoisten muodostamassa "Adelsbussar" ryhmässä, sen lisäksi hän palveli kapteenina Bergsregementissä 1657. Bergsregementin edeltäjinä katsotaan olleen Bergsfanan (ratsuväkeä) ja Bergsfänikan (jalkaväkeä) joukko-osastot, joihin liittyi paljon suomalaisperäisiä sotilaita Bergslagenin (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7f/LA2-Bergslagen-vatten.png) alueelta eritoten Stora Kopparbergista Falunin seudulta. Bergslageniin muutti tuhansittain suomalaisia 1590-1640 välisenä aikana eritoten Savosta mutta myös Hämeestä. Myöhemmin vuonna 1656 noista kahdesta joukko-osastosta muodostettiin sitten Bergsregemente niminen rykmentti, jonka sijoituspaikaksi tuli Stralsund Etu-Pommerissa Saksassa.
Kun nyt vielä palautetaan mieleen että majuri Gustaf Erik Tawastin perhe oli isonvihan aikana siirtynyt Ruotsiin Stora Tunan pitäjään, jonka kirkolta on matkaa Borlängen kaupungin keskustaan vain muutama kilometri, niin väkisinkin panee miettimään kenen innoittamana juuri Stora Tunaan, kun sieltä on matkaa Falunin keskustaan vain reilut parikymmentä kilometriä?
t. RistoIT!
Kun nyt vielä palautetaan mieleen että majuri Gustaf Erik Tawastin perhe oli isonvihan aikana siirtynyt Ruotsiin Stora Tunan pitäjään, jonka kirkolta on matkaa Borlängen kaupungin keskustaan vain muutama kilometri, niin väkisinkin panee miettimään kenen innoittamana juuri Stora Tunaan, kun sieltä on matkaa Falunin keskustaan vain reilut parikymmentä kilometriä?
t. RistoIT!
Gustaf Erikin siirtyminen Stora Tunaan selittyy sillä että vankeudestaan vapauduttuaan hän sai ylennyksen ja siirron Dahl-rykmenttiin. Hänen virkatalonsa Österby sijaitsi joen rannalla Stora Tunassa.
ko. rakennus pihapiireineen on edelleen hyväkuntoisena maantiesillan kupeessa:
https://kartor.eniro.se/?c=60.456594,15.478760&z=17&l=aerial
terv. Hannu
Gustaf Erikin siirtyminen Stora Tunaan selittyy sillä että vankeudestaan vapauduttuaan hän sai ylennyksen ja siirron Dahl-rykmenttiin. Hänen virkatalonsa Österby sijaitsi joen rannalla Stora Tunassa.
ko. rakennus pihapiireineen on edelleen hyväkuntoisena maantiesillan kupeessa:
https://kartor.eniro.se/?c=60.456594,15.478760&z=17&l=aerial
terv. Hannu
Pohjois- vai etelärannalla? Olikohan Ruotsissakin samankaltainen sotaväen puustellijärjestelmä kuin Suomessa oli? Mikäli näin on, niin luutnantti tai kapteeni Carl Carlssonin asuttama puustelli johdattaisi hänet siten johonkin kuntaan, jonka henkikirjoista ja muista asiakirjoista päästäisiin jäljille hänen perheensä jäsenistä ja heidän nimistään.
t. RistoIT!
Keskellä ilmakuvaa, joen pohjoisrannalla.
Suomihan oli osa Ruotsia, joten kyllä ainakin 1680-luvulta alkaen.
Vanhemmista ajoista en tiedä...
Meidän Christopherimme ensimmäiset "maamerkkit" olivat 1684 Savon jalkaväkirykmentin majuri Werdenhofin komppanian majoittajan palkkatilat Viitasaaren Ilmolahdessa ja Keitelepohjassa. Everstiluutnantin komppaniassa Lippumiehen puustelli oli Rantasalmen Parkunmäellä.
Värväydyttyään 1683 Christopher ei muuten palvellut Narvassa, vaikka rykmentin rullat päivättiin ja allekirjoitettiin siellä. Todennäköinen palveluspaikka oli Olavinlinnassa 1683-1685.
t. Hannu
Ratsuväen torvensoittaja Nils Brun katoaa Jürgen Aderkasin komppaniasta elokuun 1626 ja huhtikuun 1628 välisenä aikana.
"1626 Augusti, Kungl. Maj:ts livfana, Kyrassiärer, Ryttm. Jörgen Aderkas" (edellinen otsikkosivu)
Kuninkaallisen henkikomppanian kyrassieerien (raskas ratsuväki) rulla elokuussa 1626:
Ratsumestari Jürgen Aderkas
Trumetari Niels Brun
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053051_00168
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1626/12 (1626), bildid: A0053051_00168
Kuninkaallisen henkikomppanian kyrassieerit, Riika 10.4.1628
Ratsumestari "Jörgen Adrikass"
Vänrikki Otto Wrangell
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053082_00218
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1628/16 (1628), bildid: A0053082_00218
Aikalaiskaimansa Narvan kuvernööri Otto Wrangel on Genissä Ruuthien ja Rutenstiernojen yhteisen "Von Klopman"-äidin äidinisä.
Vuoden 1626 rullassahan mainitaan jo vänrikit Otto ja Herman Wrangell seuraavalla aukeamalla: (oikea sivu ylhäällä)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053051_00169
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1626/12 (1626), bildid: A0053051_00169
Tunnettu Herman Wrangel oli tuolloin kenttämarsalkka ja komentajana Ruotsin valloittaessa Puola-Liettualta Riian kaupungin vuonna 1621, kun Jürgen Aderkasin komppania perustettiin siellä seuraavana vuonna eli 1622.
T: Janne H
Kapteeni Johan Tawast ratsumiehenä vaikuttaa johtuvan ainakin myöhemmässä vaiheessa vain vaihtelevista merkintätavoista. (ratsutilallinen, ratsumies vai molemmat)
Tässä saman ajan esimerkkitapauksessa Sandelinus-suvun kantaisä Merimaskun Sannaisissa 1627-1656 ratsutilaa isännöinyt Mårten Turesson vaikuttaa kuolleen itse jo vuonna 1632 Gustav II Adolfin ja Torsten Stålhandsken joukoissa, vaikka kyseessä täytyy olla varustamansa (tässä tapauksessa tuskin samanniminen) nimeltä tuntematon ratsumies:
Torsten Stålhandsken komppanian ratsumiesrulla 1633:
"Sannais, Merimaskå, Mårten Turesson, slagen 1632" (kaatui sodassa 1632)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1948263
Maskun voutikunnan tilikirja 1633-1633 (1905)
Stålhandsken jälkeisen Erasmus Haren komppanian 1633 tietojen lopussa samoin:
"Masko soken, Mårten Turesson Sannais slagen wid Nornb: (Nornberg) aug: 1632"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053215_00064
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1633/9 (1633), bildid: A0053215_00064
- todennäköisesti elokuun Nürnbergin Alte Vesten taistelussa https://fi.wikipedia.org/wiki/Alte_Vesten_taistelu
Gustaf Hornin komppanian ratsumiesrulla: (siirretty yliviivattuna ratsumiehen kuoltua Stålhandskelta)
"Merimasko, Sannais, Mårthen Turesson" (elossa, sillä henkilö onkin tässä tapauksessa ratsutilallinen)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1948262
Maskun voutikunnan tilikirja 1633-1633 (1905)
T: Janne H
Kapteeni Johan Tawast ratsumiehenä vaikuttaa johtuvan ainakin myöhemmässä vaiheessa vain vaihtelevista merkintätavoista. (ratsutilallinen, ratsumies vai molemmat)
T: Janne H
Tunnustan vanhan erheeni kun pidin Ylä-Satakunnan voudintileissä ratsumiehenä esiintyvää Johan Madssonia eri henkilönä kuin kapteeni Johan Tawast.
1632 Ylä-Satakunnan tilikirjassa (2586) mainitaan otsikon "Ryttar Rulla" alla Lempäälän Hietaniemestä Johan Madsson: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798588
1634 Ylä-Satakunnan tilikirjassa (2595) mainitaan otsikon "Ryttar Rulla" alla Lempäälän Hietaniemestä Johan Madsson: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1799531
Ratsumiesten ura näyttää olleen varsin lyhyt. Riksarkivetin rullista selviää joitakin Hietaniemen ratsumiesten nimiä:
1624 ratsumestari Giert Skytten komppaniassa Lempäälän Hietaniemen ratsumies Simon Olsson:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053025_00030
1626 ratsumestari Giert Skytten komppaniassa Lempäälän Hietaniemen ratsumies Hindrich Taffwast:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053049_00179
1627 Steen Ifvarsson (Tawast) komppaniassa Lempäälän Hietaniemen ratsumies Hindrich Taffwast:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053065_00061
1628 Steen Ifvarsson (Tawast) komppanian ratsumiehet Lempäälästä:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053075_00310
1634 rekrytointirullassa Hietaniemen uusi ratsumies:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053242_00276
Terveisin Hannu
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.