Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Johan Tawast
Toinen nimi Adolf ja patronyymi Germundsson esiintyvät tällä samalla Johan Tawastilla vasta seuraavan vuosisadan sukuselvityksessä Ruotsin ritarihuoneelle sekä tämän jälkeen sitä käyttävissä teoksissa. Tiedot ovat osittain oikeita, mutta osittain selvästi virheellisiä ja sen laatija Jonas Bång näyttää kyseenalaistetun kyllä tutkijana muutenkin.
Johan Tawastia nyt tutkineena en enää käyttäisi hänestä Adolf ja Germundsson nimityksiä kuin "tunnetaan myös myöhemmin virheellisellä nimellä"-tyyppisenä lisätietona,
vaikka ne olivatkin aikanaan Ruotsin ritarihuoneen "virallista tietoa" ja siitä johtuen esim. kreivi Johan Henrik Tawastin (1763-1841) sukuselvityksessä.
Tämä Johan Tawast vaikuttaa kyllä esi-isänään pitävän paikkansa.
Vaikka nimi ei koskaan esiinnykään samalla kertaa muodossa Johan Mattsson Tawast, pidän asiaa riittävän varmana tässä muodossa esitettäväksi.
Terveisin, Janne Hyvärinen
Myös Ruotsin ritarihuoneen verkkosivuilla on tavallaan ilmaistu, etteivät Johan Tawastin ja Jakob Johan Krämerin isät olleetkaan vanhoissa sukutauluissa ilmoitetut aateloidut henkilöt (Germund Tawast ja Johan Cremer):
"Emellertid infördes på stamtavlan 1765 en annan släkt Tawast, som senare visat sig vara en borgerlig släkt från Åbo..."
(näyttää osoittautuneen turkulaiseksi porvarisuvuksi)
https://www.riddarhuset.se/att/tawast/
"...löjtnanten Jurgen Krämer (död 1676), som grundade den s k Pyttis-grenen. Han var fader till löjtnanten Jacob Johan Kraemer..."
"Trots den felaktiga härledningen och påstådda tillhörigheten till adliga ätten Cremer, beslöt Adelsmötet 1980 7/6 att den i början av 1800-talet på stamtavlan oriktigt införda grenen av släkten Kraemer skall få kvarstå i genealogierna."
(luutnantti Jakob Johan Krämerin isä oli kyllä luutnantti Jürgen Krämer, mutta aatelikokous päätti säilyttää vanhat Cremer ja Von Kraemer -sukutaulut ennallaan)
https://www.riddarhuset.se/att/cremer/
T: Janne H
Jos ja kun on niin että ryttare Johan Mattsson ja linnanpäällikkö Johan Tawast ovat sama henkilö, kiitos mm. Jannen yksityiskohtaisen arkistojen tutkinnan, niin osaako joku kertoa miksi kuningatar Kristiina lahjoitti maita Johan Mattsson Tawastille, joka ei kuitenkaan ollut aatelinen? Olisi luullut, että Johanin elinaikana ei ollut epäselvyyttä hänen statuksestaan. (Oletan siis ettei lahjoitusmaita annettu muille kuin aatelisille). Myös että Johanin sinetti on aatelisvaakunan näköinen.
Sen ymmärrän, että sukupolvia myöhemmin on jo sitten epäselvempää tuo suvun historia ja Johanin jälkipolvi päätyy edustamaan Arvid Tawastin mieslinjan päätyttyä Tawasteja Ritarihuoneelle.
Tässä ketjussa näkyy myös, että Johan vanhempaa oli välillä kutsuttu nimellä Tawasten, nimi jolla veljenpoikansa 1664 aateloitiin. Mutta tuskin on merkitystä tällä asialla, kapteenikin jo 15-vuotta haudassaan levännyt.
Mietin vain, että oliko tilanne Johan Mattsson Tawastin säätyaseman suhteen hänen eläessään jotenkin toinen, kuin se minkä me nyt tiedämme?
Sangen
Läänitysmaita jaettiin paljon juuri tuona aikakautena eikä niitä saadakseen tarvinnut olla aatelinen ja olihan Johan Tawastin sotilasura kestänyt noin koko 30-vuotisen sodan ajan.
Esimerkiksi toinen esi-isäni Hans Godhe sai, tosin paljon pienemmät lahjoitusmaat kuningatar Kristiinalta. Vasta poikansa aateloitiin nimellä Godenhielm lähes puoli vuosisataa myöhemmin ja isänsä maat oli jo tätä ennen kuolemansa aikaan reduktoitu.
Johan Tawastia ei vaikuta mainittavan aateliseksi elinaikanaan. Hänestä käytettiin "Sahl Tawasten"-nimitystä usein kuolleena jo ennen Henrik Tawastin aateloimista sekä nimeä toisinaan tässä muodossa lasten ja lastenlastenkin kohdalla mutta mielestäni se tarkoittanee silloin vain eräänlaista nimen määräistä muotoa.
Pojallaan Henrik Tawastilla oli taas myöhemmin vuosisadan lopussa vänrikkinä Äyräpään läänintileissä Krämerin tapaan kertomustyyppinen adelsman-maininta, mutta nämä johtunevat vain sukulaisuuksista varsinaisiin aatelisiin.
T: Janne
Korjaus tuohon edelliseen esimerkkitapaukseeni; pojanpojat aateloitiin:
Lahjoitusmaat, tosin vain muutaman tilan Pirkkalasta sai kuningatar Kristiinalta ei aatelinen majuri Hans Larsson Godhe. Nämä reduktoitiin myöhemmin poikansa Porin kreivikunnan inspehtori Hans Hansson Godhen kuollessa. Kaksi poikaansa kuitenkin aateloitiin Godenhielm-nimellä melko pian tämän jälkeen.
Eli kyllä aatelittomillekin voitiin sotilasuran perusteella lahjoitusmaita antaa.
Terveisin, Janne
Vuoden 1624 kersantti Johan Mattssonin rulla, mikä on ollut täällä jo aiemmin Hannun linkeissä taas liittyy Viroon ja Helsinkiin, tässä jonkinlaista käännöstä siitä:
Kuvernööri ja everstiluutnantti Jacob Scottin Helsinginkoskella 22.5.1624 tarkastamat Olof Mattssonin jalkaväensotilaat,
jotka ovat olleet Narvassa ja Skoklosterin & Lärickholmin aatelinen marsalkka Herman Wrangel nimittänyt kapteeni Erik Eskilssonin komppaniaan:
kapteeni Erik Eskilsson
luutnantti Frans Jönsson
vänrikki Germund Henriksson
kenttävääpeli Hans Larsson
kersantti Johan Mattsson
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053025_00222
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1624/5 (1624), bildid: A0053025_00222
Voisiko tuo kersantti Johan Mattssonin yläpuolella oleva saman komppanian kenttävääpeli Hans Larsson olla juuri myöhempi majuri Hans Larsson Godhe?
Ilmeisesti ei, sillä hänen kerrotaan olleen vänrikki jo vuonna 1617: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Godenhielm_nr_1217
Godhe sai lahjoitusmaat 1645 sekä aateli- ja rälssioikeuden 1651 mutta suku aateloitiin vasta 1691.
Läänitysmaita jaettiin paljon juuri tuona aikakautena eikä niitä saadakseen tarvinnut olla aatelinen ja olihan Johan Tawastin sotilasura kestänyt noin koko 30-vuotisen sodan ajan.
Esimerkiksi toinen esi-isäni Hans Godhe sai, tosin paljon pienemmät lahjoitusmaat kuningatar Kristiinalta. Vasta poikansa aateloitiin nimellä Godenhielm lähes puoli vuosisataa myöhemmin ja isänsä maat oli jo tätä ennen kuolemansa aikaan reduktoitu.
Johan Tawastia ei vaikuta mainittavan aateliseksi elinaikanaan. Hänestä käytettiin "Sahl Tawasten"-nimitystä usein kuolleena jo ennen Henrik Tawastin aateloimista sekä nimeä toisinaan tässä muodossa lasten ja lastenlastenkin kohdalla mutta mielestäni se tarkoittanee silloin vain eräänlaista nimen määräistä muotoa.
Pojallaan Henrik Tawastilla oli taas myöhemmin vuosisadan lopussa vänrikkinä Äyräpään läänintileissä Krämerin tapaan kertomustyyppinen adelsman-maininta, mutta nämä johtunevat vain sukulaisuuksista varsinaisiin aatelisiin.
T: Janne
Kiitos vastauksesta. Niin sen arvelin olevan, että palkkioita, kuningatar varsinkin, antoi myös maa-donaatioiden muodossa.
Tuo inspehtori on esi-isäni myös. Olisiko pojistaan Eric myös aateloitu, mutta kun oli vankina niin kauan Venäjällä (17 vuotta!). Veljet siis jo aateloitu vapauduttuaan.
Olen vasta alkupuolella lukemassa Janne Haikarin tutkielmaa Porin kreivikunnan virkamiehistä, jossa luonnollisesti Hans Godhe on yksi päähenkilöistä. Kirja on varmaan jo tuttu, mutta mainitaan tässä kuitenkin: "Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä"
t. Sangen
Kahden veljen aateloinnin (1691) jälkeisessä mutta ennen (jälkimmäisessä vuoden 1704) Narvan taistelussa vangiksi joutumistaan annetussa kuninkaan kirjeessä (1701) häneen ei näytetä viitattavan aatelisena:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0066993_00222
Kammarkollegiet Ämnessamlingar, Hären Löneavräkningar efter 1680 serie 7 a, SE/RA/522/16/7a/15, bildid: A0066993_00222
Voisiko tuo kersantti Johan Mattssonin yläpuolella oleva saman komppanian kenttävääpeli Hans Larsson olla juuri myöhempi majuri Hans Larsson Godhe?
Ilmeisesti ei, sillä hänen kerrotaan olleen vänrikki jo vuonna 1617: https://www.adelsvapen.com/genealogi/Godenhielm_nr_1217
"Hans Larsson Godhe. Var 1617 fänrik vid överste Hans Reckenbergs regemente samt slutligen 1639--1651 major vid överste Axel Axelssons regemente." (Adelsvapen)
Voikin olla, että Hans Larsson oli vuonna 1617 vasta sotilasuransa alussa eversti Hans von Reckenbergin komppaniassa rivisotilaana:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0064666_00006
Militieräkningar, 1617 års räkenskaper, SE/KrA/0455/G I 1617/27 (1617), bildid: A0064666_00006
- eversti Hans Reckenberg
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0064666_00007
Militieräkningar, 1617 års räkenskaper, SE/KrA/0455/G I 1617/27 (1617), bildid: A0064666_00007
- rivimies Hans Larsson oikean sivun puolivälissä
Genissä on nähtävästi epäilty ristiriitaa väitetyn isänsä syntymäajankohtaan nähden, mutta ehkä Hans Larsson olikin luultua nuorempi:
https://www.geni.com/people/Hans-Godhe/373072426790012909
- olen tuon allekirjoituksen hänelle joskus lisännyt ;)
T: Janne
Hans Reckenbergin komppanian 1615-1617 rullissa esiintyvä sotamies ja vuoden 1624 kenttävääpeli Hans Larsson ovat eri henkilö(itä) kuin Hans Larsson Godhe, joka on ollut saman Hans Reckenbergin eli Rechenbergin rykmentissä muun kuin tämän oman komppanian vänrikkinä:
"Hans Rechenberg, ståthållare på Åbo Slott 1613"
(Google-books, DelaGardiska archivet..., Peter Wieselgren, 1831)
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/komentajat/Rechenberg_Hans.htm (Pohjan prikaati)
"Eversti Hans von Rechenberg (1615 - 1618)"
"Suomen maarykmentin komentaja 1615"
"Hannu Laurinpoika kuului kenttävääpelinä Ruotsin armeijaan v, 1613 taisteluissa moskovalaisia vastaan. Hän taisteli Lauri Laurinpoika Tackes'in joukoissa Novgorodissa 1615-1616. Stolbovan rauhan myötä 1617 vänrikiksi edennyt Hannu Laurinpoika sai kuninkaalta ansioistaan tilan nykyisen Kalannin (Uusikaupunki) alueelta."
https://sukuajahistoriaa.blogspot.com/2016/09/gode-suvun-vaellustarina-kohti-yla.html
(Esi-isää etsimässä, Gode-suvun vaellustarina kohti Ylä-Satakuntaa )
"Anteckningar rörande finska arméens och Finlands krigshistoria ..." (Projekt Runeberg, Julius Mankell, 1870)
http://runeberg.org/mjfinarme/1/0060.html
"Hans Reckenbergin (suomalainen) rykmentti" (mm. Lars Larsson eli Lauri Laurinpoika)
- tästä teoksesta saisi varmasti hyvän käsityksen tuonkin ajan suomalaisista joukoista
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Godenhielm_nr_1217
T: Janne
Takaisin vielä varsinaiseen aiheeseen:
Tässä juuri tuo nimenomainen Hannun viittaama luutnantti Johan Tawastin sisältämä rulla:
(aiempi linkki oli vastaavanlainen)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053128_00119
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1630/21 (1630), bildid: A0053128_00119
Myös Johan De la Gardien palveluksessa olleena merkitty Matts Tawast mainitaan samaan rullaan liittyvissä Wirmon eli Mynämäen tiedoissa:
(mikä on saattanut vaikuttaa Tawastien pitämiseen perheenjäseninä)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053128_00121
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1630/21 (1630), bildid: A0053128_00121
Kannattaa lukea myös Hendrich Tawastin ja hänen sisarustensa Elisabeth Mattzdotterin, Brita Mattzdotterin ja Johan Tawastin välinen pesänjako Turun RO 8.1.1631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507480
eli mistä käy ilmi, että 10.1.1610 haudattu porvari Matts Tawast
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698140
on heidän isä eikä esim. 2.2.1617 haudattu Matthias Matthaei Tawast
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698232
tai vielä 1630 Johan De la Gardien palveluksessa toiminut Matts Tawast?
Jos ja kun on niin että ryttare Johan Mattsson ja linnanpäällikkö Johan Tawast ovat sama henkilö...
Luutnantti Johan Tawastin vuoden 1630 sotilasrullan lisätietojen Johan De la Gardien palveluksessa olleeksi kerrotulle knihti Matts Tawastille kaarisululla toisen sotilaan kanssa ilmoitettu paikka on ilmeisesti Lemun Laaleinen. Sinne on merkitty vuoteen 1620 eräs Matts Eriksson (hänen jälkeensä autiona), joka saattaa olla myös ratsumies kuten toinen henkilö samalla sivulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=603256
Asutuksen yleisluettelot > Lemu 1620-1639
Voisiko hän olla Pontus de la Gardien k. 1585 tyttären aviomies ratsumies Matts Eriksson till Kallela (elossa 1611)?
Isänsä Erik voisi tällöin olla kaukaa haettuna villinä arvauksena vaikkapa Vesilahden ehkä Kärkelän tilansa aiempaa Kurki-sukuakin ollut Erik Larsson Kärki eli Tawast k. 1589, kun kerran suvussa ja ritarihuoneella pidettiin myöhemmin virheellisesti kai jotain "Erik till Kerkiä" Johan Tawastin äidin isänä.
Lähinnä ketjussa nyt esiintuodusta (Matts Tawastin) perinnönjakoon liittyvästä oikeuspöytäkirjasta johtuen pidän kyllä itsekin Johan ja Henrik Tawastia veljinä ja heidän isänään Turun porvari Matts Tawastia.
Veljeksiin yhdistettyjen ydna-testien eroavaisuudesta päätellen on kuitenkin mahdollista, että Tawast-suvun kahden eri haaran kaimoja olisi esiintynyt todella hämäävästi rinnakkain joko tässä tai myöhemmissä polvissa.
Terveisin, Janne Hyvärinen
...
Tässä edellinen asutuksen yleisluettelo, jossa Matts Eriksson on (ainakin) vuodesta 1609 lähtien:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605491
Asutuksen yleisluettelot > Lemu 1600-1619
Laaleisten ja Kallelan välillä näyttää olevan vain pari kilometriä.
Tammikuussa 1631 pesänjakoa on varmaankin tehty äidin eli vuonna 1610 haudatun Matts Tawastin lesken Britan kuoleman jälkeen,
mutta mikäli Turun seudulla olisi ollut myös toista Tawast-suvun eli Matts Erikssonin haaraa:
Voisivatko Matts Erikssonin vaimo Elisabeth Pontusdotter (De la Gardie) ja pesänjaon Elisabeth Mattsdotter (Tawast) olla äiti ja tytär. Molemmilla oli nähtävästi Brita-sisko ja Johan-velikin.
Entä voisiko Henrik Tawastin aateloidun pojan Erik Tawaststjernan etunimi viitatakin porvari Matts Tawastin sijaan Matts Erikssoniin isänisänä.T: Janne H
Toisaalta tapaus vaikuttaa aika selvältä.
"Hindrich Madzson Tawast Borgare i Åbo"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791205
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
- Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1), fol. 160
Tästä käy ilmi (porvari) Matts Tawastin perikunnan olemassaolo vuonna 1625:
"Sal(l)igh Madz Tawast...Salligh Madz Tafwastis Arffwinghar"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791210
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
- Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1), fol. 164 (jatkoa edelliseltä sivulta)
T: Janne
Laaleisen tapaan Kukolaisessa on ryttare Matts Eriksson juuri vuoteen 1620:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345916
Asutuksen yleisluettelot > Masku 1620-1639
Periaatteessa kai vuoden 1630 epämääräisten knihtien listan Johan De la Gardien palveluksessa ollut Laaleisten Matts Tawast voisi olla vaikka Matts Eriksson itse tai esimerkiksi poikansa.
Elisabeth Pontusdotterin aviomiestä Matts Eriksson till Kallelaa pidetään kyllä Giös-sukuun kuuluneena. Matts Erikssonin sinetissä oli kolme tähteä ja sydän, mistä on myös maininta ketjussa "De la Gardiet ja Tavastit".
Tässä juuri tuo nimenomainen Hannun viittaama luutnantti Johan Tawastin sisältämä rulla:
(aiempi linkki oli vastaavanlainen)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053128_00119
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1630/21 (1630), bildid: A0053128_00119
Myös Johan De la Gardien palveluksessa olleena merkitty Matts Tawast mainitaan samaan rullaan liittyvissä Wirmon eli Mynämäen tiedoissa:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053128_00121
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1630/21 (1630), bildid: A0053128_00121
Olisiko kyseinen vuoden 1630 teksti kokonaisuudessaan tällainen:
"Matz Tawast säjas wara i H. Johan Delagard tienst i Masko Sokiet igenn"
"Matts Tawastin sanotaan olevan herra Johan De la Gardien palveluksessa Maskun pitäjässä jälleen."
Jospa tämä Matts Tawast on palannut Maskun seudulle Johan De la Gardien Viron maaherrakauden (1626-1630) jälkeen, vaikka De la Gardie toimikin tämän jälkeen Ruotsissa.
Kaarisulun edessä voi olla pikemminkin "Laassdr"-tapainen sana eli se ei tarkoita välttämättä Laaleista.
Entä ovatkohan noiden asutuksen yleisluetteloiden "Matts Erikssonit" tilojen omistajia tai asukkaita, itse ratsumiehiä tai sotilaita vai tämän lippukuntaan kuuluvia:
"Matts Erikssons fänika finska knechter 1606" ("Höffdingsman Matts Eriksson")
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0064416_00005
Militieräkningar, 1606 års räkenskaper, SE/KrA/0455/G I 1606/25 (1606), bildid: A0064416_00005
T: Janne
Todella jännä paikka tämä Masku noihin aikoihin. Näyttää siltä, että Turun porvarit omistivat suuren osan taloista. Nimenomaan Aninkaisten korttelissa asui monta porvaria, jotka SAY mainitsee Maskussa.
Katsotaan esimerkiksi vuoden 1638 Turun manttaalia:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13484312
Otan sieltä Aninkaisista nyt muutamia nimiä:
Henrich Thaffwast
Simon Blom
Lars Pallika
Henrich Holloj
Thomas Bytti
Hollon mainitsen siksi, että Maskun kirkkoherra Hemminki Maskulainen oli Hollo-sukua. Bytti sen takia, että edelleen pohdin, oliko hän nimenomaan Maskun Kankaisten vouti Thomas Eriksson. Hänet mainitaan kaikkien yllä mainittujen kanssa eri yhteyksissä. Muissa ketjuissa olen yrittänyt perustella eri tavoin tätä teoriaa, mutta pistän tähän yhden, joka ei ehkä ole vielä tullut mainittua.
Turun tuomiokirja 1638
Inventarium effter saligh Johan Meijer
Extract vthaff geldzböckerna opå den gelld der war till att inmana; vthaff
Her Erich i Ny kyrckian
Thomas Bylli 29 daller 18 öre
Tuohon minulla ei nyt ole linkkiä. Löysin sen eräästä kirjasta. Bylli on varmasti kirjoitusvirhe. Uudenkirkon Erik on varmasti juuri se Erik Nilsson, joka osti Merimaskun Tammisaaren takaisin Kankaisten voudilta Thomas Erikssonilta (ilmeisesti vuonna 1636) vähän sen jälkeen kun Thomas oli sen ostanut Maskun kirkkoherralta Henrik Hoffmannilta.
https://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm
Aninkaisissa muuten asui 1643 joku Hoffmannin leski Åijalan talossa. Ja esim. 1645 Matz Tawastin leski.
No, hieman meni sivuraitellekin, mutta pääasiana tässä on se, että Aninkaisten porvareita ja sieltä lähteneitä pappeja oli Maskussa paljon - samaan aikaan luultavasti enemmänkin kuin vain yllä mainitut. Ai niin, pari henkilöä tuli vielä mieleen:
Michill Ritter / Ryttare mainitaan Maskussa (SAY) ja oli Turun porvari. Vuonna 1625 asui Mätäjärvellä. En muista, missä sen jälkeen.
Kapteeni Iwar Iwarsson mainitaan Maskussa (SAY). Nyt en muista, oliko Turun porvari.
Kumpikin näistä mainitaan joidenkin edellä mainittuhen yhteydessä oikeusjutuissa. Esiintyvät myös esim. Loimaalla ja Huittisissa. Ritterin vaimohan oli Suikki ja jotenkin tuo Suikki-sukukin tuntuu liittyvät tähän. Oliko Maskussa Suikin talokin tai kylä? (Joskus mietin, mahtoiko Henrik Hoffmanin mahdollinen isänisä turkulainen raatimies Eskill Hoffman olla Eskill Suikki.)
SAY:stä kannattaa muuten muistaa tsekata myös Merimasku vuodesta 1634 eteenpäin.
Ruotsissa oli myös mahdollisesti varsinaissuomalaislähtöinen Vadstenan Starbyn latokartanon vouti Matts Tawast.
FINSK BOSÄTTNING I ÖSTERGÖTLAND PÅ 1500-TALET.
"Mats Tavast i Vadstena 1600"
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=129489.0
"Widh Starby Ladugårdh"
"Matz Taffwast Ladugårdz fougte"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0049191_00014
Landskapshandlingar, Landskapshandlingar
Östergötlands handlingar, SE/RA/5121/5121.04/1603: 12 (1603), bildid: A0049191_00014
T: Janne
Turun Aninkaisten myöhempi leskivaimo saattaa olla erisukuinen tai -niminen kuin Henrik Tawast, sillä lopun t-kirjain puuttuu. Hän vaikuttaa siirtyneen seuraavana vuonna "iäkkäänä ja köyhänä" Kirkkokorttelin kirkkoköyhiin muttei löytyne enää vuonna 1647.
1645:
Aninkaisten kortteli:
7 "Hinrich Tafwast" ...
1 "Matts 'Taras' Enckia"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486690
Turun läänin maa- ja henkikirja sekä karjaluettelo 1645-1645 (7225)
1646:
Aninkaisten kortteli:
7 "Hindrich Thafwast"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10618944
Turun läänin maa- ja henkikirja 1646-1646 (7229)
Kirkkokortteli:
1 "Matts 'Tawas' hustru", "uthgamle och fattigh"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10618947
Turun läänin maa- ja henkikirja 1646-1646 (7229)
Aivan. Itsellänikin oli muistiinpanoissa kysymysmerkki tuon "Matts Taras enckia" kohdalla. Siinä tosiaan lukee Taras. Tai ehkä enemmänkin Tares? Toisaalta pieni r ja pieni w ovat tuossa käsialassa välillä hyvin samannäköisiä. Taisi siellä olla Tara-sukukin, koska tässähän mainitaan "Sigfredh Tara":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10618944
Turun läänin maa- ja henkikirja 1646-1646 (7229)
Mielenkiintoinen tuo tieto Ruotsin puolella vaikuttaneesta Tawast-voudista. Mitäköhän noihin aikoihin vaadittiin kartanon voudilta? Olen jonkinlaista yleiskuvaa saanut lukemalla eri lähteitä. Keskiajalla kartanonvoudit olivat kai pääosin ylhäisaatelia, mutta tilanne muuttui. Voisin kuvitella, että Kankaisten Margareta Fincken voudilta vaadittiin kirjoitustaitoa, kokemusta, mutta myös hyvää yleiskuntoa ja tiukkaa asennetta - ehkä mielellään jopa sotakokemusta? Sopiva ikä lienee siinä 30-40. Käytännössä myös varmaankin usein oli jotain aiempaa sukuyhteyttä tai muuta yhteyttä kartanon omistajiin. Ennen Thomas Erikssonia vuoteen 1628 asti voutina oli Maskun Kairisten isäntä Thomas Jacobsson, jonka vaimo Elina oli edellä mainitun Maskun kirkkoherra Hemminki Hollon tytär. Mikä lienee Thomas Jacobssonin tausta?
Ehkä jatkan tätä pohdintaa jossain toisessa ketjussa, koska tämä ketju koskee nimenomaan Tawasteja. Toki Tawast tähänkin jollakin tapaa liittyy. :)
Vielä sen verran, että mistäköhän löytyisi Maskun Kankaisten kartanoa koskevia voudintilejä tms.?
Lähdin etsimään niitä voudintileistä, mutta heti ei satu silmään juuri Kankaista koskevaa aineistoa. Muuta mielenkiintoista kuitenkin, joka myös liittyy Tawasteihin. Esim.:
Selvitys Maskun kihlakunnan tiloista 1640-1640 (381)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1706716
Sivun oikea laita:
Ryttare
? Samuell. ?
Tarkis Simon Henrichzson - 1 1/2 - 1
Kusniemi Erich Mickellson - 1 - 1
Iskoilla Johan Matzson - 1- 1
Sannais Mårthen Tawast (?) - 1 - 1
Tammisari her Erich - 2 - 2
Taatis Mickell Ryttare - 2 - 2
Askoilla Zackarias - 1 - 1
Kaxois Henrich Tawast - 1 1/2 - 2
Uptaghne hemman af
Tammisaari (Ödhe) Thomas Erichzs - 1 - 1
etc.
Seuraavalla sivulla mainitaan edelleen tämä Sannaisten Mårthen, mutta sukunimi hieman eri tavalla (Tawasten?).
Juuri näitä tietoja ei näytä olevan SAY:ssä:
Masku 1620-1639, Tammisaari
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345897
Merimasku 1634-1653, Tammisaari
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284051
Tuossa kiinnittää huomioni Matts Jöransson 1646-1648 ruskealla musteella (lampuotiluettelosta?). Nimittäin palattuaan sodasta Loimaan Mellilän korpraali Matts Jöransson Kyröläinen otti haltuunsa Loimaan Pesäsuon Mattilan Thomas Erikssonilta.
Loimijoki 1634-1653, Pesäsuo, Mattila:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864
Vuodesta 1649 Tammisaaren samassa talossa on (kapteeni) Ifwar Ifwarsson. Tämä Matts Jöransson asui luultavasti myös Turun Aninkaisissa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791394
Nousiainen (Nousis), Masku, Lemu - 1631 9/6
H. Agnita Johansdåtter kärde till Michill Rytter bårgare i Åbo efter en heman i Merimascho belägen och kallas Taatis … S. Daniels syster … Matts Jöransson i Åbo ...
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676353
9.11.1656 B. Erich Målares hustro ifrån Matz Kyröläises gårdh, widh tårgett i Aningais, söderom med alla klockor
Huom! Målaret ostivat Pyttyjen talon Aninkaisista joskus ennen 1620-lukua, jolloin siitä käytiin oikeutta.
TRO 1659 31/1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11477539
Då bleef Matz Jöranssons inlagde skrift upläsan den uthi han sig beswärade äfare? Dragoune Leutenampten Casper von Steenhausen … som skulle anhålla hoos leutenampten Henrich Spåra ...
Tiedetään, että Matts Jöransson Kyröläinen vaikutti myöhemmin myös Naantalissa. Yllä voi tietenkin osa jutuista käsitellä jotain aivan toista Mattsia.
No, pääkysymys oli kuitenkin, että mistäköhän löytyisi nimenomaan Maskun Kankaisten kartanoa koskevia voudintilejä tms.?
Henrik Tawastin Kaxois-rusthollin kanssa samaan aikaan Sannaisten ratsutilallisena on Mårten Thorsson eli Fryxellin tarunhohtoisesti Sandelin-suvulle kertoman Thure Bielken mukana Ruotsiin tulleen ja tämän etunimen ottaneen persialaisen hovitallimestarin Suomeen tullut poika.
Ryttare: (ratsutilat)
Sannais Mårten Thorsson ...
Caxois Henrich Tawast
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055056_00266
Roterings- och utskrivningslängder, Arkiv med löpande volymnumrering, SE/KrA/0025/0/207 (1642-1643), bildid: A0055056_00266
T: Janne
Selvitys Maskun kihlakunnan tiloista 1640-1640 (381)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1706716
Muistuttaa kyllä Digitaaliarkiston sivulla yllättävän paljon Tawastia kun siinä ilmeisesti muodossa Thúresson.
Henrik Tawastin Kaxois-rusthollin kanssa samaan aikaan Sannaisten ratsutilallisena on Mårten Thorsson eli Fryxellin tarunhohtoisesti Sandelin-suvulle kertoman Thure Bielken mukana Ruotsiin tulleen ja tämän etunimen ottaneen persialaisen hovitallimestarin Suomeen tullut poika.
Ryttare: (ratsutilat)
Sannais Mårten Thorsson ...
Caxois Henrich Tawast
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055056_00266
Roterings- och utskrivningslängder, Arkiv med löpande volymnumrering, SE/KrA/0025/0/207 (1642-1643), bildid: A0055056_00266
T: Janne
Tartun tähän yksittäiseen, ei sinäsnsä Tawasti yksityiskohtaan, koska se on kiinnostava, ellei jopa "tarunhohotoinen", kuten Janne sanoi.
Iranilainen (Persialainen) esi-isä ilmestyy tuiki hämäläiseen sukujohteeseen... se pistää sanattomaksi, ainakin hetkeksi. Äkkiä se ei tunnu uskottavalta. Kiinnostavaa se silti on, ja ei välttämättä meidän näkökulmasta ainoastaan. Ruotsissa tämä Abdollah Esfahan saattaa olla tärkeämpi hahmo kuin arvaisimmekaan.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Iranier_i_Sverige
Olipa lähteet totta tai eivät, niin kulttuurillisesti tämä "hovitallimestari" edustaa nyky Iranilaiselle Ruotsissa, sitä ensimmäistä dokumentoitua Iranilaista. Luin runsas vuosi sitten kommentointia jollakin foorumilla, jota en enää muista, jossa erästä Ruotsalaista nyky-kuvataiteilijaa muistaakseni moitittiin hänen rasistiselta näyttävältä kommentoinniltaan ja silloin tuotiin esille hänen sukutaustansa, jonka annettiin ymmärtävän johtavan juuri tähän hovitallimestariin. Minusta se oli kiinnostavaa, että tällä hämäläisellä esi-isällä oli niinkin suurta vaikutusvaltaa tämän päivän Ruotsissa, erityisesti kun puhutaan rasismista.
Mainitsen vielä, vaikka tiedän hyvin, että kuulostaa epätieteelliseltä jne. että kun taannoin otin erilaisia DNA-testejä, niin Isfahanin ympäristö sai etnisyysosuman. Miten se olisi mahdollista, että 11:sta esi-isä näkyisi tänä päivänä selvästi perimässä (4.7%)? (Todennäköistä myös on, että Mårten Thuresson itse oli 100% Persialainen, jos tuo Oxenstierna osuus tarinassa on totta. Isänsä kun olisi ollut jo iäkäs Ruotsiin tullessaan ja vain saaneen muodollisen viran Kustaa II Adolfin palveluksessa.) En todellakaan tiedä, mutta tiedän että nämä etnisyystulokset ovat sitä viihtellisintä osaa DNA-tutkimuksessa. Mainitsen sen silti, ja sen että muillakin yhtiöillä olen saanut tuonne etelään ja Aasiaan enemmän osumia, kuin muut perheenjäseneni. Myös se on tullut selväksi että perimä todellakin näyttäisi hyppäävän ja vieläpä satunnaisesti, perheenjäsenten kesken. Sisarellani on jo esim. aivan eri serkkuosumat kuin itselläni, ja silti todistetusti olemme sisaruksia.
Pitäkää silmänne sirrillään kun Ruotsin arkistoja selailette, tästäkin 1000 ja yhden yön syystä.
Yst. terv. Sangen
Mielellään häntä myös esi-isänä pitäisin, vaikken ole vielä dna-testiä tehnyt. Tallimestari Spahandelin näyttää päässeen historialliseen nykyromaaniinkin:
https://books.google.fi/books?id=bJXmDAAAQBAJ&pg=PT178&lpg=PT178&dq=spahandelin&source=bl&ots=Qk7hC9IG2f&sig=3HKqKQYYZXZZfXORfr745SS_Xi8&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjK6tax5szcAhUCKpoKHVfZAFE4ChDoATAIegQIA BAB#v=onepage&q=spahandelin&f=false
Sannaisten ratsutila varattiin Mårten Thuressonille ilmeisesti vuonna 1627, jota pidetään tallimestari-isän kuolinvuotena.
T: Janne
Muistuttaa kyllä Digitaaliarkiston sivulla yllättävän paljon Tawastia kun siinä ilmeisesti muodossa Thúresson.
Kyllä. Etenkin kun siinä käytetään w-kirjainta eikä u-kirjainta (+ se heittomerkki niiden päällä) kuten samalla sivulla monessa muussa nimessä, jossa nykyasussa käytetään u-kirjainta. Mielenkiintoinen henkilötarina!
Olemme perhepiirissä ottaneet näitä DNA-testejä ja aika hyvän kokonaiskuvan olen saanut tässä vuosien varrella näiden erityyppisten testien luonteesta. Kyllähän ne toimivat ja tulokset ovat sinänsä loogisia, mutta nämä etnisyysprosentit perustuvat melko epämääräiseen vertailuun ja kuten hyvin tiedetään autosomaali DNA jakautuu sattumanvaraisesti lapsille. Joskus jokin komponentti säilyy monta sukupolvea, joskus se katoaa kerralla. Olen kyllä hyvin skeptinen sen suhteen, että yksi esivanhempi monta sataa vuotta sitten vaikuttaisi millään tavalla näihin kaupallisten firmojen antamiin etnisyysjakaumiin.
Otan yhden esimerkin. Isän isän äitini oli etnisesti puoliksi romanialainen ja puoliksi Askenazi-juutalainen (tai ainakin hänen isänsä oli romanialainen ja äitinsö juutalainen). Muuten olemme tietääksemme täysin suomalaisia. Vasta joskus 1500-luvulla ja sitä ennen osa sukulinjoista menee esim. Saksaan ja Skotlantiin. Etnisyydet isälläni ja minulla menee näin.
ISÄ
Middle Eastern 7%
*Asia Minor 7%
*East Middle East 0%
*North Africa 0%
*West Middle East 0%
European 84%
*British Isles 0%
*East Europe 0%
*Finland 80%
*Scandinavia 0%
*Southeast Europe 4%
*Iberia 0%
*West and Central Europe 0%
Jewish Diaspora 7%
*Ashkenazi 7%
*Sephardic 0%
MINÄ
Middle Eastern 0%
*Asia Minor 0%
*East Middle East 0%
*North Africa 0%
*West Middle East 0%
European 99%
*British Isles 0%
*East Europe 0%
*Finland 88%
*Scandinavia 0%
*Southeast Europe 11%
*Iberia 0%
*West and Central Europe 0%
Jewish Diaspora 0%
*Ashkenazi 0%
*Sephardic 0%
Skandinavian, Brittein saarien ja Länsi-Euroopan puuttuminen täysin selittynee sillä, että viimeisten muutaman sukupolven ajalta juuret menevät lähinnä Pirkanmaalle ja Savoon - ei länsirannikolle. Tuo Vähä-Aasia tarkoittaa lähinnä Turkin aluetta. Isäni 7% katoaa täysin minulla. Tosin se taitaa "siirtyä" osaksi tuohon Kaakkois-Eurooppaan. Juutalaisuus katoaa myös täysin.
Ulkonaisesti sitä ei selvästi huomaa. Olen lähes yhtä tumma ja karvainen kuin isäni. Lisäksi Family Finder -osumissa on hyvin paljon juutalaisia, mutta toki vähemmän kuin isälläni, jolla taitaa noin kolmasosa osumista olla juutalaisia tai niiden jälkeläisiä muuten lähinnä Amerikassa. Hänen kolme yleisintä osumien sukunimeä ovat:
Cohen 37
Smith 21
Katz 20
Smith selittynee myös juutalaisuudella, sillä mitään angloamerikkalaisia juuria ei pitäisi muuten olla. Kuitenkin olen huomannut, että joitakin hyvin jänniä suomalaisia Family Finder -osumia on, joita en pysty mitenkään muuten selittämään kuin, että tulevat isälinjaa pitkin monien sukupolvien päästä kun vielä isälinja vaikutti (silloisessa) Satakunnassa. Esimerkiksi muutamalla osumalla on hyvin tiukasti suku Mouhijärveltä. FF arvioi niiden olevan nimenomaan isäni isän puolen osumia ja luonteeltaan osumat ovat sellaisia, että pisin segmentti (longest block) on suuri verrattuna kokonaisperimään (Shared Centimorgans). Yksi tällainen esimerkki on 110 / 43 cM emmekä ole löytäneet yhteisiä esivanhempia moneen sukupolveen.
Y-DNA-testissä lähimmät osumat (sekä STR että SNP) ovat näitä Kyrönkankaan eränkävijöiden isälinjaisia jälkeläisiä. Heti tämän jälkeen Y37-taso on täynnä englantilaisia ja skotteja. Tarkoitus olisi tehdä tästä isälinjatestistä syvällisempi analyysi.
-Kim
Olisi tietenkin hienoa löytää joku aikalaismainintakin Thure Spahandelinista, vaikka on hän tosiaan myyttisenä hahmonakin erittäin mielenkiintoinen.
Fredrik Fryxellin 1700-luvun loppupuolen selvitys voi tietenkin olla osittain virheellinen siinä missä Jonas Bånginkin suvun kanssa tehty selvitys Tawasteista.
Sandelhielm-aateloinnin yhteydessä 1719 asiaa ei kai ole esitelty ja Fryxellin "Wärmelands Slägtebok" on siis tehty vasta myöhemmin samalla vuosisadalla.
Ilmeisesti kukaan nykyinen Sandelin (Spahandelin) tai toisessa samaan sukuun liittyvässä tapauksessa Mennander (Brücker) ei ole ainakaan julkaissut isälinjan testituloksia kuten Tawastien kohdalla. Näitä suoria isälinjan jälkeläisiä on kuitenkin ilmeisesti paljon.
Omalla kohdallani YDNA-testi olisi vain tyypillisen itäsuomalaisen linjan (N-M232) varmistamista, mikä on jo tarkkaan julkaistukin, enkä ole niihin edes perehtynyt.
T: Janne Hyvärinen
Rauman kirkkoherran ja aiemmin Merimaskun kappalaisen Thuro Martini Sandelinuksen vaimon Elin Hansdotterin (joka toisessa avioliitossaan) isä oli Ylioppilasmatrikkelin Maskun tuomiokunnan oikeuspöytäkirjamainintojen mukaan Naantalin pormestari Hans Olsson i Käkölä. Hän on siis Pirkkalan kirkkoherra Jonas Mennanderin Brita Sandelinus -vaimon sekä aateloidun tulliylitarkastaja ja valtiopäivämies Mårten Sandelhielmin äidin isä.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371
- ensimmäiseksi Thuro Martini on Merimaskussa (kappalaisena) pormestarin måg eli vävy 1673 eläessään...
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213
- ... ja toiseksi (edesmenneenä Rauman kirkkoherrana) Sannaisissa aikanaan asuneena heti kuolemansa jälkeen 1683
(sukulaiskaimansa matrikkelitiedoissa mutta oikeana henkilönä ilmaistuna)
Lisäsin Hansin nyt heti alustavasti Geniin.
T: Janne
Rauman kirkkoherran ja aiemmin Merimaskun kappalaisen Thuro Martini Sandelinuksen vaimon Elin Hansdotterin (joka toisessa avioliitossaan) isä oli Ylioppilasmatrikkelin Maskun tuomiokunnan oikeuspöytäkirjamainintojen mukaan Naantalin pormestari Hans Olsson i Käkölä. Hän on siis Pirkkalan kirkkoherra Jonas Mennanderin Brita Sandelinus -vaimon sekä aateloidun tulliylitarkastaja ja valtiopäivämies Mårten Sandelhielmin äidin isä.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371
- ensimmäiseksi Thuro Martini on Merimaskussa (kappalaisena) pormestarin måg eli vävy 1673 eläessään...
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213
- ... ja toiseksi (edesmenneenä Rauman kirkkoherrana) Sannaisissa aikanaan asuneena heti kuolemansa jälkeen 1683
(sukulaiskaimansa matrikkelitiedoissa mutta oikeana henkilönä ilmaistuna)
Lisäsin Hansin nyt heti alustavasti Geniin.
T: Janne
Tässä saattaisi olla tuon pormestarin, Hans Olssonin kaksi lasta mainittuina; NN Hansdotter ja Henrik Hansson.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2220
t. Sangen
---
Y-DNA-testissä lähimmät osumat (sekä STR että SNP) ovat näitä Kyrönkankaan eränkävijöiden isälinjaisia jälkeläisiä. Heti tämän jälkeen Y37-taso on täynnä englantilaisia ja skotteja. Tarkoitus olisi tehdä tästä isälinjatestistä syvällisempi analyysi.
-Kim
Pitää tässä hieman selventää. Isälinjatestein olen tehnyt suurin piirtein kaiken, mitä voi tehdä (myös kaupallinen YFull-analyysi), mutta syvällisemmällä analyysillä tarkoitin omaa monipuolista ja laajaa STR- ja SNP-mutaatioihin perustuvaa analyysiä, jossa otetaan myös huomioon kirjallinen tieto. Sellainen pitäisi tehdä lähitulevaisuudessa.
Laitan tähän nyt jotain YFull-analyysistä, joka siis kertoo Thomas Eriksson Bytin isälinjasta. STR-testein olen varmistunut, että perinteinen sukututkimus pitää paikkansa 1700-luvulle. Sitä ennen on tietenkin pieni mahdollisuus, että kirjalliset tiedot isälinjasta eivät pidäkään paikkaansa. Mahdollisuus on kyllä erittäin pieni, koska 1600-luvun sukupolvet on dokumentoitu erittäin kattavasti. Tämä nyt kuuluisi johonkin toiseen ketjuun, mutta kun nyt asia tuli esille, haluan täsmentää sen tässä. Selvitän tämän kyllä tarkemmin sitten joskus omassa ketjussa tuolla Forumin DNA-puolella. :)
STR close matches:
Distance; Most distant ancestor; Terminal Hg
0.052; Sipi Luukas, 1610-1684 Ikaalinen, Finland; I-A6182
0.061; Eric Papuis, 1500 (Ikaalinen, Iso-Röyhiö); I-M1728
0.08; Juho (Jöns) KONTTI: b. 1500, d. 1565, Jämijärvi, Kontti, Finland; I-M1728
0.093; Nils Danielinpoika Hirmu b. 20.1.1651 Kemi, Hirmula d. 21.3.1708 Kemi; I-A9239
STR distant matches (joitakin lähimpiä ja mielenkiintoisimpia näistä):
0.108 Johan Thomasson Boll, b. 1758 and d. 1826 (Suomi)
0.124 William HARTLEY b.c.1791 Blackburn, Lancashire I1-FGC2511 (England)
0.132 Hervicius de HARCLA: Kent Cumbria England c.1110: I1-FGC2511
0.143 Nils Jakobsson d.1733 Morön 2, Skellefteå sn (AC) Sweden
0.144 Andrew Lindsay b. 1786 (Scotland)
0.145 Joseph Searcy b. 1666, France; d. October 07, 1733 Nottingham, England
0.146 Torbjørn Hansson, ca. 1713-1763, Nes Verk, Tvedestrand, Aust-Agder (Norja)
0.157 John Wiatt, ca 1735 - ca 1795 (USA)
0.158 Shimon Afrikanovich b.1027 - aft.1068, Kiev
0.162 Lars Larsson Ruuth, 1670-1699, Svartbyn, Överkalix, Sweden
0.164 Lauri Luukila (aka Lars Sluk) b.c. 1450
0.173 William Moseley b. 1624 (UK)
0.192 Samuel Reed, b abt 1752 & d. abt 1825, TN (England)
SNP matches:
TMRCA (arvio: monta vuotta yhteiseen esi-isään); Most distant ancestor; Terminal Hg
700; Sipi Luukas, 1610-1684 Ikaalinen, Finland; I-A6182 (sama kuin oma)
700; Johan Wilhelm Grönros, b. 1826 ja d. 1868; I-M1728*
700; Eric Papuis, 1500; I-M1728*
700; Juho (Jöns) KONTTI: b. 1500, d. 1565, Jämijärvi, Kontti, Finland; I-M1728*
2400; Johan Thomasson Boll, b. 1758 and d. 1826; I-Y36038
2400; Nils Danielinpoika Hirmu b. 20.1.1651 Kemi, Hirmula d. 21.3.1708 Kemi; I-A9239*
2400; Johan Thomasson, b 1623 - d. 1678; I-A9237
3300; Andrew Lindsay b. 1786 (Scotland); I-Y12903*
3300; William Moseley b. 1624 (UK); I-Y12344*
3300; Samuel Reed, b abt 1752 & d. abt 1825 (England), TN; I-PH902
STR-tuloksissa "distance" tarkoittaa eroavien markkeritulosten suhteellista osuutta. STR-tulokset ovat epävarmoja, kun taas SNP-tulokset antavat "tarkan" paikan haplopuussa ja kertovat, kuka on oikeasti samaa ryhmää. Ongelmana on aikamääritys, joka mielestäni vielä on hyvin epävarma etenkin vähän kaukaisempien osumien osalta. On jo melko varmaa, että nuo lähimmät SNP-osumat ovat tosiaan siellä noin 700 vuoden päässä (sata tai pari sataa vuotta suuntaan tai toiseen). Nämä brittiosumat ovat SNP-tulosten mukaan vielä 3000 vuoden päässä. Kuitenkin STR-tulokset kertovat eri tarinaa. Kun lähimmän STR-osuman "distance" on 0.052 ja vastaava SNP-tulos noin 700 vuotta, pitäisi periaatteessa näiden brittien olla noin 1500 vuoden päässä. Tämä tarkentuu ajan myötä kaikin osin.
Tässä saattaisi olla tuon pormestarin, Hans Olssonin kaksi lasta mainittuina; NN Hansdotter ja Henrik Hansson.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2220
t. Sangen
Tuossahan on tärkeä tieto, kun Naantalin pormestarin tytär on Kansallisbiografiassa Jeremiaan vaimona 1. avioliitossaan ja Ylioppilasmatrikkelissa Thuro Martini Sandelinuksen vaimona nimellä Elin Hansdotter 2. avioliitossaan.
Mikäli kyseessä on yksi pormestarin tytär, niin Thuro Martini Sandelinus oli nuoremman Thuro Jeremiae Sandelinuksen setä ja isäpuoli, sillä sama etunimi Turo viittaa siihen, että jo biologinen isänsä oli Thuro Martini Sandelinuksen veli eli Jeremias Mårtensson.
T: Janne H
...korjaus tai lisäys:
Thuro Martini Sandelinuksen vaimo on Elin Hansdotter tämän 2. avioliitossa
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371
ja
Thuro Jeremiae Sandelinuksen äiti on Anna Hansdotter tämän 1. avioliitossa
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213
Pormestarin tyttäriä on voinut olla kaksi, joista molemmilla olisi ollut myös muu aviomies.
T: Janne
... Nuorempi Turo Sandelinus olisi tällöin vanhemman vaimon siskon poika. Sama etu- ja pappisnimi voisi kuitenkin viitata myös sukulaisuuteen isän puolelta.
Turo Mårtensson Sandelinus on Naantalin talonhaltijaluettelon alussa Merimaskun kappalaisena ilman puolisoa eli Elin Hansdotter -vaimoa:
http://users.utu.fi/isoi/talot/naantali.htm
- Naantalin kappalaisena toimineen Turo Jeremiasson Sandelinuksen vaimo Elisabet Sigfridsdotter Thauvonius on kyllä mainittu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9884608
Naantalin seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirjat 1684-1695 (I Aa:1)
- nuorempi Turo (Jeremiaanpoika) Sandelinus on myös rippikirjassa Käkölässä vaimonsa Elisabetha Sigfridsdotterin kanssa
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t9953311
- sama vaimo Elisabetha Tavonia haudattu leskenä Naantalissa 1711
Molemmat Turo Sandelinukset liittyvät joka tapauksessa lähisukulaisina Naantalin pormestarin asuinpaikkaan Käkölään,
joka sijaitsee tuon nuoremman Turon lesken hautaustiedonkin mukaan Luonnonmaan saaren kaakkoisosassa:
https://www.google.fi/maps/place/Luonnonmaa/*60.4530927,21.9632226,13z/data=!4m5!3m4!1s0x468b88ae2030c6d1:0xf48bcf7771c3a 411!8m2!3d60.448373!4d21.9908717?hl=fi
T: Janne
Hans Olofssonin vaimokin mainitaan Ylioppilasmatrikkelissa:
"Naantalin pormestari ja Käkölän ratsutilallinen Hans Olofsson ja Brita Jakobsdotter."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U234
Myöhemmissä henkikirjoissa hän näyttää olevan Naantalissa pormestarina ilman vaimoa ja on kuollut ilmeisesti iäkkäänä suunnilleen samoina vuosina kuin Sandelinus-vävynsä Raumalla, joka haudattiin 11.2.1683 mutta on mainittu jo kuolleeksi 1682.
Käsittääkseni Hans Olofsson oli elossa yhä pormestarina vuonna 1679 (tositekirja) mutta kuolleena 1681 (oikeuspöytäkirja), tuossa virassaan vuodesta 1649 ja ostanut tilan jo 1624, mikä tukee senaikaista Ruotsin valtionarkiston Maskun kihlakunnan allekirjoitustaan:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0021566_00012
Boskaps- m fl längder, Finland, SE/RA/5119/11/1 (1622-1637), bildid: A0021566_00012
https://www.geni.com/people/Hans-K%C3%A4k%C3%B6l%C3%A4/6000000080837306950
T: Janne H
Tässä saattaisi olla tuon pormestarin, Hans Olssonin kaksi lasta mainittuina; NN Hansdotter ja Henrik Hansson.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2220
Nuorempi Turo Sandelinus nai nähtävästi Käkölän edellisen isännän eli setänsä Henrik Hanssonin lesken Elisabet Sigfridsdotter Thauvoniuksen, joka on Ylioppilasmatrikkelissa 2. avioliitossaan ja olikin noin 10 vuotta uutta aviomiestään vanhempi, tosin vihittäessä (1678 Naantalin talonhaltijaluettelossa papin puolisona) vasta noin 34-vuotias. Turon isä Sillanpään Jeremias oli kuollut jo 1650-luvulla pian tämän syntymän jälkeen.
https://www.geni.com/people/Elisabeth-Tavonia/6000000080868735032?through=6000000080869835032
Nuorempi Turo Sandelinus nai nähtävästi Käkölän edellisen isännän eli setänsä Henrik Hanssonin lesken Elisabet Sigfridsdotter Thauvoniuksen, joka on Ylioppilasmatrikkelissa 2. avioliitossaan ja olikin noin 10 vuotta uutta aviomiestään vanhempi, tosin vihittäessä (1678 Naantalin talonhaltijaluettelossa papin puolisona) vasta noin 34-vuotias. Turon isä Sillanpään Jeremias oli kuollut jo 1650-luvulla pian tämän syntymän jälkeen.
https://www.geni.com/people/Elisabeth-Tavonia/6000000080868735032?through=6000000080869835032
Nuorempi Turo Sandelinus nai siis äitinsä oikeuspöytäkirjassa mainitun veljen eli enonsa Henrik Hanssonin lesken.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=830595
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1674-1693
- Käkelä eli Käkölä
Vaikkei häntä nimeltä mainitakaan, niin Hans Olofssonia pidetään nähtävästi Naantalin ensimmäisenä pormestarina:
"Sin första kungliga borgmästare fick Nådendal år 1649, i samband med stadsplanereformen utförd av generalguvernör Per Brahe."
http://www.baltictowns.com/rostock/city/naantali/info/fi_naantali.html
"Hwar på swaradhe H:r Thure igen at Sal: Hans Olofsson, hafwer hafft Käkelä i possession, för han till Borgmestare tiensten d: 10 Martij 1649 trädde, Bewijsandes det 1. medh eet Laghligit Kiöpe breef af den 7 Martij 1624 på 4 stänger Jordh, som framledhne Jacob Michelsson i Käkelä på Luonnoma..."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
https://www.geni.com/people/Naantalin-pormestari-Hans/6000000080837306950 (Geni)
Tätä taas merkitsee "Thuro Jeremiae, Wallis Gratiensis":
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213 (Ylioppilasmatrikkeli)
"Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’)."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naantali
T: Janne H
Vaikkei häntä nimeltä mainitakaan, niin Hans Olofssonia pidetään nähtävästi Naantalin ensimmäisenä pormestarina:
"Sin första kungliga borgmästare fick Nådendal år 1649, i samband med stadsplanereformen utförd av generalguvernör Per Brahe."
http://www.baltictowns.com/rostock/city/naantali/info/fi_naantali.html
"Hwar på swaradhe H:r Thure igen at Sal: Hans Olofsson, hafwer hafft Käkelä i possession, för han till Borgmestare tiensten d: 10 Martij 1649 trädde, Bewijsandes det 1. medh eet Laghligit Kiöpe breef af den 7 Martij 1624 på 4 stänger Jordh, som framledhne Jacob Michelsson i Käkelä på Luonnoma..."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
https://www.geni.com/people/Naantalin-pormestari-Hans/6000000080837306950 (Geni)
Tätä taas merkitsee "Thuro Jeremiae, Wallis Gratiensis":
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213 (Ylioppilasmatrikkeli)
"Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyinpaikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, ’Armon laakso’)."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naantali
"...som framledhne Jacob Michelsson i Käkelä på Luonnoma, hafwer Hans Olofsson emoot 15 D: försåldt..."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
Tiedä sitten, voisiko tuo Luonnonmaan Käkölän edellinen omistaja Jacob Michelsson, jolta Hans Olofsson tilan vuonna 1624 osti, olla vaimonsa Brita Jacobsdotterin isä.
T: Janne Hyvärinen
Tässä viitataan oikein Thuro Martini Sandelinuksen tiedoissa nuorempaan Turo Jeremiae Sandelinukseen, joka nai enonsa Henrik Hanssonin lesken ja oli rippikirjan kirjanlukuun kykenevien lasten (Samuel ja Maria) isäpuoli:
"Hwar emoot inladhe H:r Thure Sandelinus 2213 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213) ifrån Käkelä /: Som är bem:te Hindrich Hanssons Omyndige barns Stiuffader." (Ylioppilasmatrikkeli)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9884608
Naantalin seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirjat 1684-1695 (I Aa:1)
https://ylioppilasmatrikkeli.helsink...ilo.php?id=371 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371) (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
"Borgmestaren i Nåndahl, W: Hans Ollsson j Käkölä, om det han jempte Borgmestaren och hans Mågh H:r Thuro Martini i Merimasku hafwa alla tree gåådt j Caution för Borghmestarens äldre mågh Jacob Andersson be:d då han bleef Wälb:ne H: Carll Gyllenstiernas fougde öfwer dhe finska godzen."
Thuro Martini Sandelinuksen vaimon Elin Hansdotterin (Ylioppilasmatrikkelin mukaan 2. avioliitossaan) 1. aviomies oli ollut Gyllenstiernan Suomen läänitysmaiden vouti Jacob Andersson. (ei ilmeisesti tarkoiteta Jeremiaan vaimon Anna Hansdotterin 2. aviomiestä)
Turo Jeremiaanpoika Sandelinuksen äidin Anna Hansdotterin 2. aviomies oli lukkari Eskil eli "Eskell Klockare":
"Naantalin RO 31.3.1658": "Eskell Klockare swarade Jagh är tijn Syster man"
- lukkari Eskil sanoi Henrik Hanssonille olevansa siskonsa mies ensimmäisen aviomiehen eli Jeremiaan kuoleman jälkeen
"Naantalin RO 27.3.1680": "Hustru Anna Hansdotter Klåkarens änkia kärdhe till..."
- Anna Hansdotter oli myöhemmin lukkari leski
Myös lukkarina toiminut poikansa Lars Eskilsson taas mainitsi Turo Jeremiaanpoika Sandelinuksen edesmenneenä lapsettomana veljenään:
(sillä Lars ja Turo olivat velipuolia mutta Turo vain lapsilleen isäpuoli)
"Raision ja Maarian käräjät 9.–10.1.1693": "Klåckaren här sammastädes Lars Eskelsson berättade huru såsom dess Broder Capellanen framledne H:r Thuro Jeremiæ Sandalinus är i förledne wåras igenom döden afgången, och inga barn efter sigh lembnat"
https://ylioppilasmatrikkeli.helsink...lo.php?id=2213 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213) (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus Thuro Jeremiæ, Wallis Gratiensis)
T: Janne
Otsikosta Johan Tawast johtuen selventäisin, että olen nyt selvittänyt heistä vanhemman Maskun komppanian ja hänen kotiseutunsa myötä vain 1700-luvun jälkeläistensä esi-isään Thuro Martini Sandelinukseen liittyviä uusia esivanhempia ja heidän sukulaisiaan.
Ainakin osa esillä olevista pöytäkirjoista vaikuttaa sotkuisuutensa vuoksi lähes mahdottomalta lukea, joten Ylioppilasmatrikkelista on ollut tästäkin syystä todella suuri hyöty.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsink...ilo.php?id=371 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371) (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
"Borgmestaren i Nåndahl, W: Hans Ollsson j Käkölä, om det han jempte Borgmestaren och hans Mågh H:r Thuro Martini i Merimasku hafwa alla tree gåådt j Caution för Borghmestarens äldre mågh Jacob Andersson be:d då han bleef Wälb:ne H: Carll Gyllenstiernas fougde öfwer dhe finska godzen."
Thuro Martini Sandelinuksen vaimon Elin Hansdotterin (Ylioppilasmatrikkelin mukaan 2. avioliitossaan) 1. aviomies oli ollut Gyllenstiernan Suomen läänitysmaiden vouti Jacob Andersson.
"Ylioppilas Uppsalassa 5.1657 Carolus Gyllenstierna Eriksson."
...
"Leskikuningatar Hedvig Eleonoran kamariherra 1668, ylikamariherra 1670, hovitallimestari 1672, mainitun kuningattaren hovivirkakunnan ja elinikäisten läänitysten kuvernööri 1680. Kuninkaallinen neuvos 1687. Mainittujen läänitysten kenraalikuvernööri sekä leskikuningattaren ylimarsalkka s.v. Valtiokamarineuvos 1687–1711. Kreivi 1687. Kamarirevision presidentti 1695. Svean hovioikeuden presidentti 1718. Turun akatemian kansleri 1719. † Tukholmassa (Klara) 6.6.1723."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U261 (Ylioppilasmatrikkeli)
https://sv.wikipedia.org/wiki/Carl_Gyllenstierna (Wikipedia)
https://www.geni.com/people/Carl-Gyllenstierna-af-Steninge/6000000012985633694 (Geni)
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenstierna_af_Lundholm_nr_3 (Adelsvapen)
Aatelinen herra Carl Gyllenstierna on mainittu nimenomaan tässä:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenstierna_af_Ulaborg_nr_18 (Adelsvapen)
Olisi hyvä yrittää varmistaa, että Thuro Martini Sandelinuksen ainakin kyllä nimeään käyttäneet lapset olivat biologisesti juuri hänen eivätkä Elin Hansdotterin aiemmasta avioliitosta vouti Jakob Anderssonin kanssa.
Aatelinen herra Carl Gyllenstierna on mainittu nimenomaan tässä:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenstierna_af_Ulaborg_nr_18 (Adelsvapen)
Olisi hyvä yrittää varmistaa, että Thuro Martini Sandelinuksen ainakin kyllä nimeään käyttäneet lapset olivat biologisesti juuri hänen eivätkä Elin Hansdotterin aiemmasta avioliitosta vouti Jakob Anderssonin kanssa.
Ensimmäinen avioliitto on voinut olla lyhytaikainen eli Elin Hansdotter jäänyt pian leskeksi ja tietenkin aateloidun Mårten Sandelhielmin etunimikin viittaa isänä Thuro Martini Sandelinukseen ja häntä pidetään todennäköisesti aivan oikein aatelissuvun kantaisänä:
"TAB 1"
"Ture Mårtensson Sandelius. Kapellan i Merimasku församling i Finland 1659. Kyrkoherde i Raumo 1678. Död 1681 (Lå.) och begraven 1683-02-11."
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Sandelhielm_nr_1709 (Adelsvapen)
T: Janne
Ensimmäinen avioliitto on voinut olla lyhytaikainen eli Elin Hansdotter jäänyt pian leskeksi ja tietenkin aateloidun Mårten Sandelhielmin etunimikin viittaa isänä Thuro Martini Sandelinukseen ja häntä pidetään todennäköisesti aivan oikein aatelissuvun kantaisänä:
"TAB 1"
"Ture Mårtensson Sandelius. Kapellan i Merimasku församling i Finland 1659. Kyrkoherde i Raumo 1678. Död 1681 (Lå.) och begraven 1683-02-11."
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Sandelhielm_nr_1709 (Adelsvapen)
T: Janne
Sandelhielm-isälinjan kerrotaan kyllä sammuneen vuonna 1828, myöhemmin aateloitu myös sammunut Sandelhjelm-suku (i > j) ei sitä tai tiettävästi muutenkaan samaa sukua ollut.
Mieslinja lienee jatkunut ei aateloidun Johan Sandelinin kautta nykypäivään.
Sandelhielm-isälinjan kerrotaan kyllä sammuneen vuonna 1828, myöhemmin aateloitu myös sammunut Sandelhjelm-suku (i > j) ei sitä tai tiettävästi muutenkaan samaa sukua ollut.
Mieslinja lienee jatkunut ei aateloidun Johan Sandelinin kautta nykypäivään.
Hänen kerrotaan jopa syntyneen Merimaskun Sannaisissa: https://www.geni.com/people/Johan-Sandelin/6000000012361406143?through=6000000008129593741 (Geni)
Johan on nuorempi (s. 1667) eli hänen pitäisi ainakin olla Sandelinuksen poika toisesta avioliitosta. Kun myös Mårten-veljen nimi viittaa tähän ja Brita Sandelinus (s. 1652 Turku) on hänen ikäluokkaansa, niin ei kai mitään ilmeistä ristiriitaa vaikuttaisi olevan.
Elin Hansdotterin ensimmäisen aviomiehen Jacob Anderssonin Carl Gyllenstiernan läänitysmaiden voudiksi nimittämisen aikaan viittaaminen tuntuu kyllä liian uudelta, olisiko kyseessä ollut hänen isänsä eli perintömaat?
https://ylioppilasmatrikkeli.helsink...ilo.php?id=371 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371) (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
"Borgmestaren i Nåndahl, W: Hans Ollsson j Käkölä, om det han jempte Borgmestaren och hans Mågh H:r Thuro Martini i Merimasku hafwa alla tree gåådt j Caution för Borghmestarens äldre mågh Jacob Andersson be:d då han bleef Wälb:ne H: Carll Gyllenstiernas fougde öfwer dhe finska godzen."
Thuro Martini Sandelinuksen vaimon Elin Hansdotterin (Ylioppilasmatrikkelin mukaan 2. avioliitossaan) 1. aviomies oli ollut Gyllenstiernan Suomen läänitysmaiden vouti Jacob Andersson.
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=13409
Carl Gyllenstierna syntyi siis vasta 1649 eli samana vuonna kun Elin Hansdotterin isä Hans Olofsson valittiin keski-iässä Naantalin ensimmäiseksi pormestariksi.
Hans Olofssonilla oli kyllä ennen pormestariksi nimittämistään Käkölän ratsutilalla myös Marget-niminen tytär, jonka aviomieheksi Jakob Andersson voisi ehkä sopia.
Anna Hansdotterin aviomiehet taas näyttävät nyt selviltä eli olivat Jeremias Sillanpää ja Eskil Klockare eli lukkari.
Jakob Anderssonia ei mainita ainakaan tuossa kohtaa suoranaisesti edesmenneenä, jospa hän oli vain iältään Thuro Martinia vanhempi tai ollut yleensä vävynä häntä aiemmin.
Kuka sitten olisi Elin Hansdotterin 1. aviomies tai täytyisikö sellaista edes olla?
Vielä vuosi 1673 Ylioppilasmatrikkelin viittauksista kokonaisuudessaan:
Raision ja Maarian käräjät 20.–21.2.1673 f. 23 (Förekom H:r Larss 712 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=712) i Åbo Hosspitalet, och H:r Thuro Martini i Merimasko och gåfwo rätten tilkiänna, huru såsom dhe hafwa skriftelighen låtit stämma Borghmestaren i Nådendahl, Hans Ollsson i Käkölä, sigh till swars om Caution, doch icke Comparerat, toghz ad notam.), Raision ja Maarian käräjät 9.–10.6.1673 f. 39v (Förekom Wällärdhe H:r Lars Suiccherus i Åbo Hosspitalet och kärde till Borgmestaren i Nåndahl, W: Hans Ollsson j Käkölä, om det han jempte Borgmestaren och hans Mågh H:r Thuro Martini i Merimasku hafwa alla tree gåådt j Caution för Borghmestarens äldre mågh Jacob Andersson be:d då han bleef Wälb:ne H: Carll Gyllenstiernas fougde öfwer dhe finska godzen. Jatkuu 19.–20.9.1673 f. 63)" (tämän jälkeen on vuotta 1682) https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Turo Sandelinus Thuro Martini, Nådendalensis 371 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371))
...kolmas jatko-osa samalta vuodelta 1673 täytynee yrittää katsoa alkuperäislähteestä. :oo:
Tämä on onneksi kyllä varsin hyvälaatuinen.
Syyskäräjät - Rasio, Maaria - 1673 335 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806339)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3806341 (käsittely oikealla sivulla)
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=315647.KA) > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=212580.KA) > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1656-1679 (I KO a:7) (http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=28504)
Onko siis "pormestarin vanhempi vävy" vouti Jacob Andersson tuolloin vielä elossa oleva henkilö?
Entä jos ei tuosta, niin mistä voi olla päätelty, että Elin Hansdotterin avioliitto Thuro Martini Sandelinuksen kanssa olisi vaimon toinen?
... Tuossa lukee kyllä Jacob Anderssonilla "andra måg" eli toinen, muu vävy eikä hänestä käytetä "edesmennyt"-viittauksia.
Ajallisesti Jacob Andersson sopii silloin Carl Gyllenstiernaan ja pitäisin häntä Marget Hanssonin aviomiehenä.
Anna Hansdotterilla oli taas aviomiehinä Jeremias Sillanpää ja Eskil Klockare.
Vaikuttaa siltä, että Thuro Martini Sandelinuksen vaimolla pormestarin tytär Elin Hansdotterilla oli vain yksi avioliitto.
T: Janne H
Vielä siitä miten Turo Sandelinukset liittyvät toisiinsa:
Nuorempi Turo Jeremiae Sandelinus sai 1650-luvulla (Jeremias-isä kuolleena 1658 ja hän oli "Son Lille Turo") kastettaessa äitinsä Anna Hansdotterin siskon Elin Hansdotterin pappismiehen Thuro Martini Sandelinuksen etunimen ja seurasi tätä myöhemmin pappisuralle ottaen itsekin Sandelinus-nimen, vaikkei varsinaisesti tätä sukua ollutkaan vaan kaimansa vaimon siskon poika.
Turo Jeremiaanpoika oli myös enonsa Henrik Hanssonin lasten isäpuoli ja itse lapseton eli hänellä ei ole vaikutusta myöhempiin Sandelin-polviin. Tässä käsitellyt asiat eivät siis muuta suvun kertomusten "Spahandelin"-isälinjaa.
T: Janne
... Tuossa lukee kyllä Jacob Anderssonilla "andra måg" eli toinen, muu vävy eikä hänestä käytetä "edesmennyt"-viittauksia.
Ajallisesti Jacob Andersson sopii silloin Carl Gyllenstiernaan ja pitäisin häntä Marget Hanssonin aviomiehenä.
Anna Hansdotterilla oli taas aviomiehinä Jeremias Sillanpää ja Eskil Klockare.
Vaikuttaa siltä, että Thuro Martini Sandelinuksen vaimolla pormestarin tytär Elin Hansdotterilla oli vain yksi avioliitto.
T: Janne H
Pitäisin siis läänitysvouti Jakob Anderssonia vuosina 1638 ja 1645 kotona Käkölässä aikuistuneena tyttärenä kirjatun ja ehkä kolmesta siskosta vanhimman Marget Hansdotterin aviomiehenä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825018
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1634-1653
Kaksi muuta tytärtä Elin ja Anna Hansdotter avioituivat ehkä hieman myöhemmin noin vuoden 1650 aikoihin, joista Anna avioitui myöhemmin samalla vuosikymmenellä Turo-pojan syntymän jälkeen leskeksi jäätyään uudelleen.
Elin Hansdotter sai ensin Britan (Sandelinus) ja Mårtenin (Sandelhielm) sekä myöhemmin Johanin (Sandelin).
T: Janne
Perheen äiti Brita Jakobsdotter mainitaan viimeistä kertaa vuonna 1645.
Vuosina 1651 ja 1652 on kuitenkin vielä joko sama äiti tai sitten (neljäs) tytär Brita (M eli mor tai dr eli dotter Brita, joista vaikuttaa tuon mukaan kyllä jälkimmäiseltä). Täytyy tarkistaa se alkuperäislähteistä. Brita Sandelinus taas vasta syntyi Turussa juuri tuolloin 1652.
Pormestariksi siirtyneen Hans Olofssonin poika Henrik Hansson oli tullut juuri 1649 ilmeisen nuorena uudeksi ratsutilan isännäksi. Hänen aikuinen tytär sen ei pitäisi voida olla, sillä vaimonsa Elisabeth Sigfridsdotter Tavonia syntyi kuoliniän mukaan vasta noin 1644.
... Mikäli Brita on Hans Olofssonin tytär, voisi hänkin olla Margetin tavoin Jakob Anderssonin vaimo.
Brita Sandelinus taas vasta syntyi Turussa juuri tuolloin 1652.
Korjasin Geniin Brita Sandelinuksen syntymäpaikaksi Turun sijaan Merimaskun. Siellä ilmoitettu syntymävuosi 1652 ei myöskään voine pitää paikkaansa, muuten hän olisi saanut viisikymppisenä useita lapsia Mennanderin kanssa, n. 1660 tuntuu järkevämmältä. Lähteissä ei kai ole mitään ikään tai syntymävuoteen viittaavaa. Aviomiestensä syntymäajat vain poikkeavat suuresti; Solinus 1645 (paljon vanhempi) ja Mennander 1671 (reilusti nuorempi). Britasta on kyllä perukirjakin, jossa on molemmista liitoista lapsia, mutta he syntyivät vasta 1680-1700-luvuilla.
"Turo Martini Nadendalensis. — Apulaispappi Merimaskussa (1650), sittemmin kappalainen siellä (1657)." https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Ylioppilasmatrikkeli)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284077
Asutuksen yleisluettelot > Merimasku 1634-1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287299
Asutuksen yleisluettelot > Merimasku 1654-1673
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10611533
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1651-1651 (7244)
- tässä vaiheessa vielä Merimaskun apulaispappina toiminut "Coadjutor Thuro Martini" on ilmeisesti kirjannut kirjanpitotyössään itsensä sopivasti isänsä Sannaisten ratsutilan ja Mårthen Thorssonin viereen
T: Janne H
Vuosien 1651-1652 Brita ei ole ainakaan enää äiti Brita Jakobsdotter.
Nuorena ennen aviolittoa isännäksi ryhtyneen Henrik Hanssonin aikuisena tyttärenäkään häntä ei voi pitää.
Pormestariksi siirtyneen Hans Olofssonin tytär hän voisi olla mutta se vaatisi myös jotain muuta lähdettä tueksi.
Itse asiassa hän taitaakin olla Henrik Hanssonin aikuistunut sisko.
1651:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10611532
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1651-1651 (7244)
Ryttare-otsikko edellisen sivun lopussa
Käkö(i)lä:
Hendrich Hansson B. (bonde)
Simon d. (renki)
Brita dr. (tytär) > Sr (sisko) ?
Elias R (ryttare)
Täytyy vielä selvittää, mistä Thuro Martini Sandelinuksen Ylioppilasmatrikkelin puolison nimi Elin Hansdotter on peräisin, sillä muutenhan mahdollisesti Brita Hansdotterkin voisi olla hänen puolisonsa pormestarin vävynä, kun tytär on Brita Sandelinus.
Vuosien 1651-1652 Brita ei ole ainakaan enää äiti Brita Jakobsdotter.
Nuorena ennen aviolittoa isännäksi ryhtyneen Henrik Hanssonin aikuisena tyttärenäkään häntä ei voi pitää.
Pormestariksi siirtyneen Hans Olofssonin tytär hän voisi olla mutta se vaatisi myös jotain muuta lähdettä tueksi.
Itse asiassa hän taitaakin olla Henrik Hanssonin aikuistunut sisko.
1651:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10611532
Turun ja Porin läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1651-1651 (7244)
Ryttare-otsikko edellisen sivun lopussa
Käkö(i)lä:
Hendrich Hansson B. (bonde)
Simon d. (renki)
Brita dr. (tytär) > Sr (sisko) ?
Elias R (ryttare)
Täytyy vielä selvittää, mistä Thuro Martini Sandelinuksen Ylioppilasmatrikkelin puolison nimi Elin Hansdotter on peräisin, sillä muutenhan mahdollisesti Brita Hansdotterkin voisi olla hänen puolisonsa pormestarin vävynä, kun tytär on Brita Sandelinus.
Marget eli Margareta Hansdotteria taas voi pitää juuri Jacob Anderssonin vaimona, sillä näiden 1680-luvun alun henkilöiden täytynee olla nimenomaan nuorempi Käkölän herra Turo Jeremiae Sandelinus sekä Jacob Anderssonin edesmennyt leski Margreta ja tämän pojat (toisaalla viitteissä porvarina mainittu) Hans Jakobsson ja Jakob Jakobsson.
"...sadhe H:r Thure warit, Effter som Sahl: Margretas arfftagne Hans Jacobsson och Jacob Jacobsson samma Summa diseriberat och införa Låtit, uthan någon à part wärderningh, uthlåfwat och gifwa dhe 1600 D:r för samma hemman"
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Turo Sandelinus Thuro Martini, Nådendalensis)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10609827
- tämä lienee vouti Jakob Anderssonin omakätinen allekirjoitus Turussa 1653, ei hänellä siellä ilmeisesti samaan aikaan virkamieskaimaa ollut
Terveisin, Janne Hyvärinen
Jouni Kaleva
05.08.18, 07:32
Ei ole löytynyt suuntaan eikä toiseen. Ainoat vihjeet sukulaisuudesta ovat Hauholaisen kapteeni Carl Johan T. toimiminen Christopherin vanhimman pojan kummina 1712 sekä Kerimäen suvun hallussa säilynyt alkuperäinen Arvid Henriksson T:n 1582 Kesäkuussa Johan III:lta saama vaakunanparannuskirja. Samoin Kerimäen suvun arkiston papereissa on säilynyt tieto em. vaakunanparannuskirjan oikeasta päiväyksestä samaan aikaan kun genealogisissa julkaisuissa 1756 -1968 esiintyi virheellinen päiväys. (siis A.A. Stiernmanin ajoista Tor Carpelanin postuumiin julkaisuun).
Terv. HannuT
Hei
Ei liene löytynyt mitään uutta tähän kysymykseen, vaikka muuten sukuun olet vuodessa saanut valtavasti selvyyttä?
Itse en pysty vastaamaan, en ole Hannun tapaan juuri muita Tawast-linjoja tutkinut.
Johan Tawastin 1700-luvun jälkeläistensä kotiseutunsa esivanhemmista vielä päätelmä, että jäljelle jäävä kolmas nimetty sisko Brita on luultavasti nimenomaan pormestarin vävy Thuro Martini Sandelinuksen puoliso. Mikäli Elin-nimisestä henkilöstä 2. avioliitossaan on joku myöhempi lähde, se voisi olla myös Thuro Martinille toinen avioliitto.
Naantalin Luonnonmaan Käkölän perhe vaikuttaa aikalaislähteistä seuraavalta:
Virkamies, Käkölän ratsutilallinen ja Naantalin 1. pormestari
Hans Olofsson, vaimo Brita Jacobsdotter
Lapset lähteissä ilmaantumisen perusteella tässä ikäjärjestyksessä:
- tytär Marget Hansdotter, aviomies vouti Jacob Andersson
- poika Henrik Hansson, Käkölän ratsutilan isäntä ja räätäli, vaimo Elisabeth Sigfridsdotter Tavonia,
vaimon 2. aviomies Henrikin siskon Anna Hansdotter poika Thuro Jeremiae Sandelinus eli Sillanpää
- tytär Brita Hansdotter, aviomies Thuro Martini Sandelinus,
Eliniä 2. avioliitossaan ei näytä ainakaan näistä lähteistä löytyvän eli mahdollisesti Thuro Martinin myöhempi puoliso
- tytär Anna Hansdotter, aviomiehet Jeremias Sillanpää ja Eskil Klockare
Äitilinja olisi tällöin looginen:
Brita Jacobsdotter > Brita Hansdotter > Brita Turosdotter
Brita Turosdotter Sandelinus ei ole syntynyt Turussa 1652 (Genissä aiemmin), vaan jo silloinkin Thuro Martinin toimipaikkakunnalla Merimaskussa suunnilleen n. 1660 (jossa myös nuorempi veli Johan Sandelin syntyi 1667). Brita Sandelinuksella oli lapsia itseään vanhemman Solinuksen (s. 1645) ja nuoremman Mennander (s. 1671) -aviomiehen kanssa vasta 1680-1700-luvuilla, jotka on mainittu Brita Sandelinuksen myöhemmässä perukirjassa kirkkoherra Jonas Mennanderin leskenä Pirkkalassa.
Terveisin, Janne Hyvärinen
Korjattuna:
Naantalin Luonnonmaan Käkölän perhe vaikuttaa aikalaislähteistä seuraavalta:
Virkamies, Käkölän ratsutilallinen ja Naantalin 1. pormestari
Hans Olofsson, vaimo Brita Jacobsdotter
Lapset lähteissä ilmaantumisen perusteella tässä ikäjärjestyksessä:
- tytär Marget Hansdotter, aviomies vouti Jacob Andersson (pormestarin måg eli vävy)
- poika Henrik Hansson, Käkölän ratsutilan isäntä ja räätäli, vaimo Elisabeth Sigfridsdotter Tavonia,
vaimon 2. aviomies Henrikin siskon Anna Hansdotter poika Thuro Jeremiae Sandelinus eli Sillanpää
- tytär Brita (mikäli Henrikin sisko) (aviomiestä ei tiedossa)
- tytär Elin Hansdotter, aviomies Thuro Martini Sandelinus (pormestarin vävy)
- tytär Anna Hansdotter, aviomiehet Jeremias Sillanpää ja Eskil Klockare
Brita Turosdotter Sandelinus ei ole syntynyt Turussa 1652 (Genissä aiemmin), vaan jo silloinkin Thuro Martinin toimipaikkakunnalla Merimaskussa suunnilleen n. 1660 (jossa myös nuorempi veli Johan Sandelin syntyi 1667). Brita Sandelinuksella oli lapsia itseään vanhemman Solinuksen (s. 1645) ja nuoremman Mennander (s. 1671) -aviomiehen kanssa vasta 1680-1700-luvuilla, jotka on mainittu Brita Sandelinuksen myöhemmässä perukirjassa kirkkoherra Jonas Mennanderin leskenä Pirkkalassa.
Olennainen oikaisu:
Merimaskun apulaispapista kappalaiseksi siirtynyt Thuro Martini Sandelinus on tietenkin Elin-vaimoineen isänsä jälkeen myös ratsutilallisena Sannaisissa vuodesta 1658 eli hänen puolisonsa oli todella Elin Hansdotter Käkölä.
Asutuksen yleisluettelot > Merimasku 1654-1673
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287213
Ehkä Elinillä ehti olla aiempikin aviomies, mutten usko siihen. Kansallisbiografiassa esitetään nimettömän puolison 1. aviomieheksi Naantalin kaupungin porvari Henrik Hanssonia. Jospa tällainen pormestarin pojan kaima oli olemassa. Ainakin Käkölän ratsutilan isäntä eli skräddare Henrik Hansson oli elossa, hän se ei voi olla.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2221
Siirtymävaiheessa 1656-57 rusthollarina oli myös Thuren veli Henrik Mårtensson.
Vuonna 1667 on "Mats s." ja "Peer s.", voisivatko he kenties olla aikuistuneita tämän jälkeen muualle muuttaneita tai kuolleita poikia Elinin ensimmäisestä liitosta 1650-luvulta?
Merimaskun kappalaisen Thuro Martini Sandelinuksen vaimo Elin ilmeisesti kuolee 1676-1677 Sannaisissa ja miehensä siirtyy parin vuoden kuluttua Rauman kirkkoherraksi todennäköisesti siis leskenä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284524
Asutuksen yleisluettelot > Merimasku 1674-1693
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371
(Ylioppilasmatrikkeli: Turo Sandelinus Thuro Martini, Nådendalensis)
T: Janne H
Siirtymävaiheessa 1656-57 rusthollarina oli myös Thuren veli Henrik Mårtensson.
Vuonna 1667 on "Mats s." ja "Peer s.", voisivatko he kenties olla aikuistuneita tämän jälkeen muualle muuttaneita tai kuolleita poikia Elinin ensimmäisestä liitosta 1650-luvulta?
Merimaskun kappalaisen Thuro Martini Sandelinuksen vaimo Elin ilmeisesti kuolee 1676-1677 Sannaisissa ja miehensä siirtyy parin vuoden kuluttua Rauman kirkkoherraksi todennäköisesti siis leskenä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284524
Asutuksen yleisluettelot > Merimasku 1674-1693
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371
(Ylioppilasmatrikkeli: Turo Sandelinus Thuro Martini, Nådendalensis)
T: Janne H
...tai pikemminkin 1640-luvun lopulla syntyneitä, mikäli heille on merkitty todella "s." eli poika.
Samaan aikaan parikymmentä vuotta aiemmin mm. Johan Tawastin veljen Henrik Tawastin kanssa Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjoissa noin vuoden 1630 aikoihin esiintyy Turun pormestari Hans Olofsson, jonka pitäisi olla eri henkilö kuin Naantalin pormestariksi vuonna 1649 nimitetty Hans Olofsson, vaikka hänkin oli jo tuolloin aikuisiässä ja ratsutilallinen aluksi hieman ennen Käkölää 1620-luvun alusta jonkin aikaa myös samalla Naantalin Luonnonmaan saarella sijaitsevassa Kukolassa. Sielläkin kummittelevat Matts ja Peer, mutta eivät sentään aikuisina poikina (mikä ei tässä olisi edes ajallisesti mahdollistakaan), kuten tytär Elinillä paljon myöhemmin. Hansia tai tuntematonta isäänsä Olofia ei ole tätä edellisessä yleisluettelossa.
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1620-1639
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850462
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850462)
T: Janne
Samaan aikaan parikymmentä vuotta aiemmin mm. Johan Tawastin veljen Henrik Tawastin kanssa Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjoissa noin vuoden 1630 aikoihin esiintyy Turun pormestari Hans Olofsson, jonka pitäisi olla eri henkilö kuin Naantalin pormestariksi vuonna 1649 nimitetty Hans Olofsson, vaikka hänkin oli jo tuolloin aikuisiässä ja ratsutilallinen aluksi hieman ennen Käkölää 1620-luvun alusta jonkin aikaa myös samalla Naantalin Luonnonmaan saarella sijaitsevassa Kukolassa. Sielläkin kummittelevat Matts ja Peer, mutta eivät sentään aikuisina poikina (mikä ei tässä olisi edes ajallisesti mahdollistakaan), kuten tytär Elinillä paljon myöhemmin. Hansia tai tuntematonta isäänsä Olofia ei ole tätä edellisessä yleisluettelossa.
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1620-1639
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850462
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850462)
"Hans Olofsson toimi Turun pormestarina vuosina 1629–1634, jolloin kuoli. Hän oli myös valtiopäiväedustaja vuonna 1629."
Turun porvariston keskinäiset verkostot sosiaalisen kontrollin välineenä vuosina 1549-1660
http://www.academia.edu/11863930/TURUN_PORVARISTON_KESKIN%C3%84ISET_VERKOSTOT_SOSIA ALISEN_KONTROLLIN_V%C3%84LINEEN%C3%84_VUOSINA_1549 _1660 (V. Toropainen, 2005, pdf-tiedosto)
T: Janne H
Turun pormestarina toimi samaan aikaan (ilmeisesti veljensä) Hans Olofssonin kanssa myös Erik Olofsson.
"Erik Olofsson (Spåre), pormestari 1629-1632, Lemo(n) kirkkoherran poika, kuoli 1655 korkeassa iässä ja äärimmäisessä köyhyydessä."
http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turunsine.htm
(Sinettejä Turusta 1600-luvulta)
Naantalin pormestari Hans Olofsson taas kuoli iäkkäänä, muttei varmaankaan köyhtyneenä n. 1680.
Hän on elossa pormestarina vielä Naantalin henkikirjassa 1679, mutta mainitaan kuolleena oikeuspöytäkirjassa 1681.
T: Janne
Korppoon nimismiehen tilalla vuoden 1626 tilikirjassa, mutta vuonna 1630 allekirjoittanut Hans Olofsson voisi olla vanhemman polven edustaja siellä Kirkonkylällä, vaikkei kyllä virkamieheksi mainita:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1910187
Maskun voutikunnan tilikirja 1626-1626 (1865)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=968887
Asutuksen yleisluettelot > Korppoo 1600-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=970467
Asutuksen yleisluettelot > Korppoo 1620-1639
Omakätinen allekirjoitus saattaa olla saman henkilön kuin tässä, jos hän on sitä jonkin verran muutellut:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0021566_00012
Boskaps- m fl längder, Finland, SE/RA/5119/11/1 (1622-1637), bildid: A0021566_00012
Korppoon nimismiehen tilalla vuoden 1626 tilikirjassa, mutta vuonna 1630 allekirjoittanut Hans Olofsson voisi olla vanhemman polven edustaja siellä Kirkonkylällä, vaikkei kyllä virkamieheksi mainita:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1910187
Maskun voutikunnan tilikirja 1626-1626 (1865)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=968887
Asutuksen yleisluettelot > Korppoo 1600-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=970467
Asutuksen yleisluettelot > Korppoo 1620-1639
Omakätinen allekirjoitus saattaa olla saman henkilön kuin tässä, jos hän on sitä jonkin verran muutellut:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0021566_00012
Boskaps- m fl längder, Finland, SE/RA/5119/11/1 (1622-1637), bildid: A0021566_00012
Hans Olofssonia ei tunnu Riksarkivetin kirjanpidon sisältämistä Maskun ja Nousiaisten yleisluetteloista kuitenkaan löytyvän.
Turun pormestari Hans Olofssonin allekirjoitus on erilainen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507481
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1629-1632 (z:2)
Nyt puuttuu enää Naantalin pormestari Hans Olofssonin varmasti oikea allekirjoitus vuosilta 1649-1679.
Täältähän se samoin heti löytyy:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377087
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377096 (allekirjoitus)
Naantalin raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1660-1696 (q:1)
Turun pormestari Naantalin pormestari Hans Olofsson ei ollut, mutta Riksarkivetin ja Korppoon nimismiehen talon Maskun kihlakunnan allekirjoittaja nuorena kyllä, "manu propriakin" lopussa sen osoittaa!
Korppoon Kirkonkylän aiempi ammatiton Hans Olofsson hän ei kuitenkaan ilmeisesti ole, sillä olisi elänyt lähes 100-vuotiaaksi.
Noin 80-vuotiaaksi hän selvästi mm. Käkölän tuomiopöytäkirjamainintojen mukaan kuitenkin eli;
tilan osto 1624, pormestarinimitys 1649, vuosikymmenet toimessaan ja kuolleena vasta 1681.
On myös loogista, että hän oli jo nuorena virkamies, eikä pelkkä ratsutilallinen.
T: Janne Hyvärinen
Turun pormestari Naantalin pormestari Hans Olofsson ei ollut, mutta Riksarkivetin ja Korppoon nimismiehen talon Maskun kihlakunnan allekirjoittaja nuorena kyllä, "manu propriakin" lopussa sen osoittaa!
Siis sama omakätistä allekirjoitusta tarkoittava kuviointi lopussa kaikissa näissä kolmessa,
jo muutenkin toisiaan muistuttavassa allekirjoituksessa:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0021566_00012
- Maskun kihlakunnan virkamiehenä, 1622-37, Nousiaisten lopuksi (Riksarkivet)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1910187
- Maskun voutikunnan tilikirja 1626-1626 (1865), Korppoon nimismiehen talossa 1630 (Digitaaliarkisto)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377096
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377096)- Naantalin raastuvanoikeuden pormestarina, 1661 (Digitaaliarkisto)
T: Janne H
Naantalin pormestari Hans Olofsson kuoli juuri vuonna 1680, sillä viimeinen allekirjoituksensa on vuoden 1679 oikeuskäsittelyiden vahvistuksessa 24.1.1680.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377338
Naantalin raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1660-1696 (q:1)
Tämä on myös uuden vuoden ensimmäinen istuntopäivä, mutta hän ei vaikuta enää muuten virassaan toimineen.
Vuoden 1680 etulehdellä kerrotaankin pormestarin kuoleman jälkeisen seuraajan nimitetyn myöhemmin (22.6.1681).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377340
Myös vuoden 1680 lopuksi ennen sinettiä todetaan pormestari Hans Olofssonin kuolleen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377357
T: Janne H
Korppoon Kirkonkylän aiempi ammatiton Hans Olofsson hän ei kuitenkaan ilmeisesti ole, sillä olisi elänyt lähes 100-vuotiaaksi.
Korppoon Kirkonkylällä 1540-1628 esiintyvistä Hans Olofssoneista, joita on täytynyt olla ainakin kaksi, on eräs merkitty vuonna 1606 perämieheksi (styrman). He ovat siis eri henkilöitä kuin samanniminen virkamies.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=968887
Asutuksen yleisluettelot > Korppoo 1600-1619
Korppoon nimismiehen tilalla vuoden 1626 tilikirjassa, mutta vuonna 1630 allekirjoittanut Hans Olofsson...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1910187
Maskun voutikunnan tilikirja 1626-1626 (1865)
Erikoisesti vuoden 1626 tileissä olevan vuoden 1630 Hans Olofssonin Korppoon nimismiehen talon allekirjoituksen (eli niiden perusteella oikean henkilön) samoissa tileissä aiemmin olevassa Matts Olssonin tositteessa on samoja kirjoitusvaikutteita kuin Hans Olofssonilla eli arvelisin heidän voineen olla veljeksiä. Nykyiseen Maskuun kuuluvassa Lemon eli Lemun pappilassa toiminut Matts Olofsson mainitsee vuonna 1626 Hans Olofssonin olleen "Tijond fougten" eli kymmenysvouti.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1910177
Asiakirjat > Maskun voutikunnan tilikirja 1626-1626 (1865)
Veljeyttä tukee myös se, ettei Hans ja Matts Olofssonia pidetä tuon Lemun kirkkoherran Olaus Jacobin poikina:
https://www.geni.com/people/Olof-Sp%C3%A5ra/6000000012439474815 (Geni)
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1864 (Kansallisbiografia)
Poikanaan on aiemmin mainitsemani Turun pormestari Erik Olofsson, muttei hänen kanssaan yhtäaikaa toiminutta pormestari Hans Olofssonia k. 1634, jota ei ole liitetty mihinkään sukuun. Lisäsin hänet nyt ainakin toistaiseksi Genissä veljekseen, mikäli muuta ei ilmene:
https://www.geni.com/people/Hannu/6000000081040951934
Turun pormestari näyttää olevan itselleni kaukainen sukulainen oikaissun Jakob Johan Krämerin isän Jürgen Krämerin Tawast-esivanhempien kautta. (Ruuth-äitinsä halutaan kuitenkin pitää toistaiseksi vanhassa Jakob Johan Krämer -profiilissa, kun aatelikokous kerran näin aikanaan päätti.)
Hän on siis allekirjoituksen ja kuolinvuotensa perusteella selvästi eri henkilö kuin itse varsinaisesti tutkimani kymmenysvouti, ratsutilallinen ja Naantalin pormestari Hans Olofsson k. 1680.
Terveisin, Janne Hyvärinen
Turun pormestari näyttää olevan itselleni kaukainen sukulainen oikaissun Jakob Johan Krämerin isän Jürgen Krämerin Tawast-esivanhempien kautta. (Ruuth-äitinsä halutaan kuitenkin pitää toistaiseksi vanhassa Jakob Johan Krämer -profiilissa, kun aatelikokous kerran näin aikanaan päätti.)
Itseäni kahdesti oikaisten Jürgen Krämerin Lindsay-sukuisen vaimon eli Jakob Johan Krämerin äidin esivanhempien kautta. Jakob Johan Krämerin Ruuth-puolison esivanhemmat halutaan taas pitää hänen rinnakkaisessa ruotsalaisessa aatelisprofiilissa.
...ratsutilallinen aluksi hieman ennen Käkölää 1620-luvun alusta jonkin aikaa myös samalla Naantalin Luonnonmaan saarella sijaitsevassa Kukolassa. Sielläkin kummittelevat Matts ja Peer, mutta eivät sentään aikuisina poikina (mikä ei tässä olisi edes ajallisesti mahdollistakaan), kuten tytär Elinillä paljon myöhemmin. Hansia tai tuntematonta isäänsä Olofia ei ole tätä edellisessä yleisluettelossa.
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1620-1639
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850462
Luonnonmaan Kukolassahan oli myös tilapäisesti (ehkä veljensä) Matts ja Peer kuten Sannaisissa Sandelinuksen (Elin-vaimon 1. avioliiton) poikina myöhemmässä sukupolvessa.
Itse asiassa edellisen yleisluettelon Kukolassa on jo vuonna 1618 "Hans Olufsson" ja "Sahl herr Olufs Enckia Margreta" eli "edesmenneen herra Olofin leski vihreällä", joka myös varmaankin vuonna "1614 Margreta enka", muttei liittyne välttämättä edelliseen erinimiseen isäntään ja tila ollut autionakin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850354
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1600-1619
Hans Olofssonin vanhin tytärkin eli läänitysvouti Jakob Anderssonin vaimo oli nimeltään (isoäitinsä mukaan) Margreta.
Itse asiassa edellisen yleisluettelon Kukolassa on jo vuonna 1618 "Hans Olufsson" ja "Sahl herr Olufs Enckia Margreta" eli "edesmenneen herra Olofin leski vihreällä", joka myös varmaankin vuonna "1614 Margreta enka", muttei liittyne välttämättä edelliseen erinimiseen isäntään ja tila ollut autionakin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850354
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1600-1619
Hans Olofssonin vanhin tytärkin eli läänitysvouti Jakob Anderssonin vaimo oli nimeltään (isoäitinsä mukaan) Margreta.
Naantalin Hans Olofssonin isä on samanlaisten leskeä koskevien tietojen perusteella Naantalin (ja Raision) kirkkoherra Olof Eskilsson:
Olaus Aeschilli (1547–1612)
"Naantalin-Raision kappalainen 1590; Naantalin emäseurakunnan ja Raision anneksiseurakunnan kirkkoherra 1592."
"P Margareta Larsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 1617 ja asui viljelemällään entisellä autiotilalla, sai tilaan verovapauskirjeen 28.4.1614."
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1854 (Kansallisbiografia)
"Pappisluettelo - Naantali"
"Kirkkoherrat:"
Olaus Eskelinpoika (1562-1612) eli toimikausi, joka siis tulisi olla muista ja Kansallisbiografiasta päätellen selvästi 1592-1612 (varmaan oikaistavissa)
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=350&TYPE=HTML&LANG=FI
Kun Hans Olofsson syntyi karkeasti karkeasti arvioiden n. 1600, on kirkkoherran (s. 1547) vaimo Margareta Larsdotter ollut todennäköisesti miestään ainakin jonkin verran nuorempi.
Terveisin, Janne Hyvärinen
Kansallisbiografiaa vastaavasti kolmen vuoden verovapaushan tuossa yleisluettelossa on kai leskelle vihreällä mainittu, eli Margreta ilmestyy sen loppuessa vielä toistamiseen tileihin.
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1620-1639
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850462
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850462)
Samana lesken viimeisenä esiintymisvuonna 1618 Kukolaan ilmaantunut todennäköinen poikansa ('kymmenysvouti') Hans Olofsson jatkaa tilalla, ostaa vuonna 1624 samoin Naantalin Luonnonmaan saarella sijainneen Käkölän ratsutilan siirtyen perheineen sinne ja vuonna 1649 Naantalin 1. pormestariksi, poikansa Henrik Hanssonin jatkaessa ratsutilalla.
Hans Olofssonin kanssa Kukolan ratsutilaa jakoi lopuksi 1624-1628 myös Peer Christersson, joten hän ei ole veli ainakaan samasta isästä eikä varmaan vain etunimellä esiintyvä heidän jälkeensä yhden vuoden esiintyvä Mattskaan. Nimien samankaltaisuus yhtenä vuotena Elin-tyttären (aikuistuneina) poikina lienee ehkä vain sattumaa.
... Tosin Thuro Martini Sandelinuksen vaimon Elin Hansdotterin 1. aviomies olisi kai voinut olla myös heidän suvustaan.
Tässä kerrassaan kiintoisia ajatuksia näihin Olofssoneihin. Poimin keskusteluista muutaman puheenvuoron. Alkuperäinen täällä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6491
Olof Eskilsson, Olaus Eskelinpoika, anges i Hiski, som kyrkoherde i Nådendal 1562-1612. Finns det några uppgifter om honom i Herdaminnet? Skall det inte vara 1592-1612? En äventyrlig tid.
Olof skulle kunna vara bror till Tomas Eskilsson, slottsskrivare på Åbo slott från 1601-02 och innehavare av Mieckula på Luonnonmaa.
Det finns en Eskil Olofsson, landzman i Reso, som bor i Mahittula 1564-94 och där undrar jag, om det finns något samband?
Mvh Leif R.
-
Naantalin historia, osa 1.
Seppo Suvanto. Lounaisrannikko Oy Turku 1976 ISBN no. 951-99066-9-x
Naantalin historia osa 2
Kaarlo Jäntere
Turun Sanomlehti ja Kirjapaino Osakeyhtiö Turku 1959
Naantalin historia osa 3
Kerttu Innamaa
Turun Sanomalehti ja kirjapaino Osakeyhtiö 1965
osassa 2 paljon tietoa myös Hannu Olavinpojasta, Naantalin pormestarista.
Ostin omat kirjani Nantalin kirkkoherranvirastosta hyvin kohtuuhinnalla joitakin vuosia sitten.
Anja Pere
-
I Nådens dal : klosterfolk och andra c. 1440-1590 / av Birgit Klockars ISBN951-9017-48-8 kyrkohistoria (http://www.helmet.fi/search~S9*swe/dkyrkohistoria/dkyrkohistoria/-3,-1,0,B/browse) 1440-1590 (http://www.helmet.fi/search~S9*swe/d1440-1590/d++++1440+1590/-3,-1,0,B/browse)
-
Det vore fint få belägget för tanken, att Olaus Eschilli var bror till slottskrivaren Tomas Eskilsson. TV
-
Nu har jag läst både Klockars bok, vilken var intressant som tidsbild, men inte gav mej så mycket konkret och Leinbergs Åbo herdaminne.
Jag tittade också i Strandbergs Herdaminne, där man kan se den latinska text som finns uppsatt över Ericus Henrici och hans hustru Christina Blum.
En upgift jag fastnade för i Klockars bok var att Johan III hade en fogde i Nådendal som hette Christoffer Blom 1576. Möjligen skulle här redan finnas det släktnamn, som Thomas Eskilssons barn antar.
Gustaf Vasas fogde har redan före 1530 återkallat klostrets förläningar av Luonnonmaa och Lietsala, klostret protesterar och det bli tydligen bara Olof Jägerhorn som återfår två gods Isokylä. Men klostret avvecklas och 1584 har kyrkoherden i Nådendal övertagit klostrets alla kvarvarande ägor.
Det är samma år som Thomas Eskilsson förvärvar (?) Mieckula, som sedan går i släkten i över 100 år. 1624 finns änkan Margaretha och 1628 tar sonen Simon över. En uppskattning av Thomas livstid skulle bli: f c:a 1555
och d c:a 1623. Oluf Eskilsson angiven som född 1547, prästvigd 1568,
kh Nådendal o Reso 1592 och d 1612.
Det finns också en Melchior Eskilsson omnämnd 1590, som svensk kaplan i Åbo och precis som Ericus Henrici och Oluf Eskilsson, så undertecknar han Uppsala mötes beslut 1593 i Åbo.
Hos Leinberg nämns också en Eskil Olufsson slottskaplan i Åbo före 1565.
Om han är samma person som namnen i Reso återstår att finna.
Som sagt här är en turbulent tid i kyrkohänseende och också politiskt,
men jag tycker att man kan anta att Thomas Eskilsson kommer från en släkt med präster, när man ser hans söners och efterföljandes kall.
Leif R. P.S. Leinbergs Åbo Herdaminne finns på webben. DS
Terveisin
Sangen
Vouti Blomin etunimi voisi viitata tuossa vaikka Kukolan Peer Christerssoniin;
"...en fogde i Nådendal som hette Christoffer Blom 1576.".
Widbom-suvun kantaisän eli Pirkkalan nimismies Nils Bengtssonin Paulinus-sukuisen Anna Persdotter -vaimon isän äidin isänä pidetään Turun linnankirjuri Thomas Eskilsson Blomia.
Nils Bengtssonin poika kihlakunnankirjuri Nils Widbom taas nai tällä tietoa tuon Naantalin kirkkoherran Olof Eskilssonin jälkeläisen (Käkölä > Sandelin > Mennander).
Eli tiedä vaikka olisivat olleet sokeriserkut.
... Jos esi-isä sattuisi olleen sama Eskil, olisivat kai 4. serkut.
Widbom-suvun kantaisän eli Pirkkalan nimismies Nils Bengtssonin Paulinus-sukuisen Anna Persdotter -vaimon isän äidin isänä pidetään Turun linnankirjuri Thomas Eskilsson Blomia.
Nils Bengtssonin poika kihlakunnankirjuri Nils Widbom taas nai tällä tietoa tuon Naantalin kirkkoherran Olof Eskilssonin jälkeläisen (Käkölä > Sandelin > Mennander).
...ja pääsee kaukaa haettuna ketjun aiheeseen, kun heidän poikansa, myös nimismiehenä toiminut Bengt Widbom avioitui Hedvig Zittingin eli Turun porvari Matts Tawastin pojan,
Maskun komppaniassakin luutnanttina olleen Pähkinälinnan linnanpäällikkö Johan Tawastin jälkeläisen kanssa.
T: Janne
Hos Leinberg nämns också en Eskil Olufsson slottskaplan i Åbo före 1565.
Sangenin esittelemän aiemman keskustelun Turun linnanpappi Eskil Olofsson vaikuttaa sinänsä varsin mahdolliselta sekä Naantalin kirkkoherra Olof Eskilssonin että Turun linnankirjuri Thomas Eskilsson Blomin isäksi.
Pormestari Hans Olofssonin puoliso siis Brita Jacobsdotter. Voisiko tässä olla hänen veljensä?
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1110
Terveisin
Sangen
Pormestari Hans Olofssonin puoliso siis Brita Jacobsdotter. Voisiko tässä olla hänen veljensä?
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1110
Terveisin
Sangen
Brita Jacobsdotterin isän selviäminen vaatisi kai jonkin oikeuspöytäkirjamaininnan. Isähän voi olla vaikka Käkölän edellinen omistaja Jacob Michelssonin, vaikka luulisi siitä kaupasta jälkikäteen kerrottaessa mainitun.
Elin Hansdotter ja Thuro Martini Sandelinus on vihitty tarkalleen vuonna 1658, sillä Elin on Käkölässä Henrik Hanssonin siskona tässä (toisessa) yleisluettelossa kolmena vuotena peräkkäin siihen asti.
Brita Sandelinan arvelinkin syntyneen myöhemmän lastensaannin perusteella (1680-1700-luvut) n. 1660 ja Johan Sandelin on syntynyt 1667 mutta miten tämä sopii Mårten Sandelhielmin tietoihin? No ehkä juuri.
"Student i Åbo 1672 (Lå.). Protokollist vid häradstingen i Finland 1676. Sekreterare hos kunglig rådet, greve Axel Julius De la Gardie 1680." jne.
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Sandelhielm_nr_1709
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825338
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1654-1673
Elin Hansdotter voi olla varmaankin Merimaskun vuoden 1667 aikuistuneista Matts ja Peer -pojista sekä Ylioppilasmatrikkelin ja Kansallisbiografian toisesta avioliitostaan päätellen palannut tuolloin leskenä ensimmäisestä avioliitosta pienten lasten kanssa niiden luonnollisesti näkymättä. Lisäkseen talossa on yhtäaikaa samanniminen Elin-piika, joka jää vielä taloon pariksi vuodeksi hänen jälkeensä.
Elin on jo samana vuonna 1658 Merimaskun Sannaisissa, jossa henkikirjoitus on tehty ilmeisesti eri aikaan vuodesta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287213
Asutuksen yleisluettelot > Merimasku 1654-1673
Tämän jälkeen Thuro Martini Sandelinus on oikeuspöytäkirjoissa siis Käkölän sisarusten isän pormestari Hans Olofssonin vävynä.
Myös sisko Brita Hansdotterilla oli ilmeisesti Käkölässä aviomies Lars Mårtensson vuonna 1661, joka nähtävästi kuoli pian, sillä hän jatkaa sen jälkeen taas Henrik Hanssonin siskona. Lars Mårtensson on voinut ehkä olla Sannaisten Henrik Mårtenssonin ohella Thuro Martinin veli. Fryxell ilmeisesti kertoi sukuteoksessaan persialaissyntyisen hovitallimestari Spahandelinin pojan Mårten Thuressonin tulleen Naantaliin Tukholmasta 12 pojan kanssa. Tämä tuntuu tietenkin liialliselta, tosin olihan esimerkiksi säveltäjä Bachilla kahdesta avioliitosta yhteensä 20 lasta.
T: Janne H
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825338
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1654-1673
Vuoden 1658 Elin onkin merkitty piiaksi, vaikka on siirtynyt samalle riville kuin Henrik Hanssonin kahden aiemman vuoden rinnakkainen Elin-sisko.
Thuro Martini Sandelinus ja Elin Hansdotter Käkölä vihittiin sittenkin todennäköisesti jo edellisvuonna 1657.
Mårten Sandelhielmin on varmaan silti täytynyt kyllä olla heidän ensimmäinen yhteinen lapsensa ja nimetty todennäköisesti avioparin asuinpaikassa Sannaisissa luultavasti parin aiemman vuoden aikana kuolleen Thuron isän Mårten Thuressonin mukaan.
Thuro Martini on kirjattu väliaikana ratsutilan isäntänä toimineen Henrik Mårtenssonin veljeksi. ("Hr Ture br. för Mort." eli ilmeisesti Henrik Mårtensson kun ei voisi olla vielä samana vuonna mainittu isänsä)
T: Janne
Ylioppilasikä saattoi olla kai 1600-luvulla aika nuorikin.
Ilmeisesti nuorempaa Johan Tawastia tarkoittava arrendaattorihan on merkitty Kerimäen kuolleissa vuonna 1716 iältään 70-vuotiaaksi eli olisi ollut ylioppilasvuotena 1656 vain 10-vuotias eli (kuolinikä) ei voi pitää täysin paikkaansa.
Tartto vieläpä vallattiin Ruotsilta kai samana vuonna ja hän esiintyykin oikeudessa loppuvuodesta (sodanaikaisena) nevanlinnalaisena Porvoossa, mutta ehti näköjään keväällä valmistumaan.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U256
- Johan Tawast ei ollut itse vänrikki eikä sotilasuralla kuten kolme veljeään, mutta perheen perintöläänitysmaiden hoitaja ja isäntä siellä, reduktion jälkeen osalla samoja maita varsinainen arrendaattori ja kaupunginvouti
http://hiski.genealogia.fi/hiski/9b4uq9?fi+0193+haudatut+690
Johan Tawast haudattiin siis isonvihan aikaan Kerimäen kirkkoon ja kuolinpaikka Kerimäen Haapala oli erään vanhan kirjan varhaisten asukkaiden kertomusten mukaan ollut jonkinlaista vapaasti asutettavaa aluetta.
Hannu kertoi aiemmin myös veljenpoika Torsten Tawastilla olleen siellä maata.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825338
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1654-1673
Lisäksi "Sara mor." eli Saara-äidin (1656-1658) on varmaankin täytynyt olla pormestari Hans Olofssonin uusi vaimo, joka lienee kuollut pian, jos ei sitten muuttanut muualle kuten miehensä luo kaupunkiin.
Varsinainen äiti Brita Jacobsdotter (elossa / kuoli n. 1645) katoaa siis edellisessä yleisluettelossa jo ennen miehensä pormestariksi siirtymistä.
Vuosien 1651-52 Brita oli alkuperäisessä lähteessäkin nuoren isäntä Henrik Hanssonin myös juuri aikuistunut sisko eli Sr (syster), joka on edelleen tuossa seuraavassa yleisluettelossa.
...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825018
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1634-1653
Pari löytöä / huomiota:
Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719806
Aboo stadh
Store fiärdinget Aningas
Matz Tawast
Seuraava sivu:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719807
Jöns Tawast
Mickill Tawast
En näe vuosilukua missään. Minusta näyttää, että tämä saattaisi käsiajan perusteella olla vaikka 1500-luvun lopulta. Kuitenkin kirjan mukaan kyseessä vuodet 1614-1619. Turun Matts Tawast kuoli kai 1610? Keitä on Jöns ja Mickill Tawast?
Hieman myöhemmin samassa "kirjassa":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719904
Thesse effter:ne frij Inwonere boo och älliest inhyses sittia udi Åbo stadh som icke göra hwarcken Cronan eller stadhen nogon rättigheett. Anno 1617
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719881
Aningois Quarter
Mårtten Tauestes Ryttare uthi Matz Schrif… gårdh
Luenko taas väärin? Mårten Tawastin ratsumies Matts-kirjurin talosta? Kun vertaa muihin sanoihin samalla sivulla, mielestäni tuossa lukee kyllä aivan täsmälleen Tauestes, mutta tarkoittaako se Tawastia? Tämä taitaa olla Älvsborgin lunnaista vapautettujen luettelo, koska asuivat vain muiden nurkissa?
Tähän on muistaakseni viitattu jossain tutkimuksessa aiemmin:
Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1616-1619 (483Bj)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720593
Mantals längd opå Bårgersta... i Åbo stadh bådhe förmögen och oförmögen medh deras söner, döttrar, pijgor och drengiar till Elfzborgz lööhn … den 16 Junij åhr 1616
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720601
Aningos Quarter
Madz Tawastes enckia (1 poika, 1 tytär, 1 renki, 1 piika)
Vastaava lista puoli vuotta myöhemmin (Den 20 January anno 1617)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720576
Madz Tawastes enckia (1 renki, 1 piika)
Vuonna 1618
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720581
Matz Tawastes enckia (1 poika, 1 tytär, 1 renki, 1 piika)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720607
Allekirjoitus: ...den 5 Maij … 1618
Seuraava lista vielä puoli vuotta myöhemmin:
Den 12 Nouembris åhr 1618
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720616
Aningos Qwarter
Matz Tawastes enckia (1 poika, 1 tytär, 1 renki, 1 piika)
Benedictus
09.08.18, 15:07
Viestiketju sivuaa linnakirjuri Thomas Eskilssonin alkuperää.
Tässä Vähäkankaan Danske selvitystä mukaan.
Tytär. Isä Mårten Filpunpoika taulusta 7 (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#T7). Hän on myynyt osuutensa kotikartanoon Jöns Paavalinpojalle, koska tämän jälkeläisille kuului puolet Isonkylän säteristä. Hän on ollut Pietarsaaren kirkkoherra ja kaniikki Jacobus Blomen emännöitsijänä, koska Kristoffer Blome on merkitty vuosina 1559, 1560 ja 1562 Tahvion omistajaksi, kuten myös Mårten Friis, huomautuksella, ettei Blomella ollut rälssintarkastuksessa edes jalkamiestä. [84] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#84) Kristoffer Blome olikin hankkinut 30.8.1558 Juhana-herttualta luvan pitää omistamansa tila hallussaan rälssioikeuksin. [85] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#85) Kristoffer on ollut Jakob Blomen poika, koska häntä 1571 kutsutaan Kristoffer Jakobssoniksi. [86] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#86) Kristoffer ei aviottomana lapsena voinut periä. Siksi Jakob Blomen hankkimat maat joutuivat hänen sisarensa perillisille [87] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#87) ja Tahvion Tanskilan omistajaksi tuli Mårten Friis, kuten edellä on todettu. Kristoffer Blome oli hyvin luotettu virkamies. Hän meni naimisiin Vehmaan Piiloisten perijättären Elsa Lassentyttären kanssa. Avioliitosta ei ollut lapsia. Elsa solmi leskeksi jäätyään uuden avioliiton rälssimies Lasse Påvelinpojan (Piiloisten sukua) kanssa. [88] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#88)
Kaniikin ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. [89] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#89) Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90] (https://www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm#90)
www.genealogia.fi/genos-old/69/69_125.htm
Lainaus Sangen:
Tässä kerrassaan kiintoisia ajatuksia näihin Olofssoneihin. Poimin keskusteluista muutaman puheenvuoron. Alkuperäinen täällä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6491
Olof Eskilsson, Olaus Eskelinpoika, anges i Hiski, som kyrkoherde i Nådendal 1562-1612. Finns det några uppgifter om honom i Herdaminnet? Skall det inte vara 1592-1612? En äventyrlig tid.
Olof skulle kunna vara bror till Tomas Eskilsson, slottsskrivare på Åbo slott från 1601-02 och innehavare av Mieckula på Luonnonmaa.
Det finns en Eskil Olofsson, landzman i Reso, som bor i Mahittula 1564-94 och där undrar jag, om det finns något samband?
Mvh Leif R.
-
Naantalin historia, osa 1.
Seppo Suvanto. Lounaisrannikko Oy Turku 1976 ISBN no. 951-99066-9-x
Naantalin historia osa 2
Kaarlo Jäntere
Turun Sanomlehti ja Kirjapaino Osakeyhtiö Turku 1959
Naantalin historia osa 3
Kerttu Innamaa
Turun Sanomalehti ja kirjapaino Osakeyhtiö 1965
osassa 2 paljon tietoa myös Hannu Olavinpojasta, Naantalin pormestarista.
Ostin omat kirjani Nantalin kirkkoherranvirastosta hyvin kohtuuhinnalla joitakin vuosia sitten.
Anja Pere
-
I Nådens dal : klosterfolk och andra c. 1440-1590 / av Birgit Klockars ISBN951-9017-48-8 kyrkohistoria (http://www.helmet.fi/search~S9*swe/dkyrkohistoria/dkyrkohistoria/-3,-1,0,B/browse) 1440-1590 (http://www.helmet.fi/search~S9*swe/d1440-1590/d++++1440+1590/-3,-1,0,B/browse)
-
Det vore fint få belägget för tanken, att Olaus Eschilli var bror till slottskrivaren Tomas Eskilsson. TV
-
Nu har jag läst både Klockars bok, vilken var intressant som tidsbild, men inte gav mej så mycket konkret och Leinbergs Åbo herdaminne.
Jag tittade också i Strandbergs Herdaminne, där man kan se den latinska text som finns uppsatt över Ericus Henrici och hans hustru Christina Blum.
En upgift jag fastnade för i Klockars bok var att Johan III hade en fogde i Nådendal som hette Christoffer Blom 1576. Möjligen skulle här redan finnas det släktnamn, som Thomas Eskilssons barn antar.
Gustaf Vasas fogde har redan före 1530 återkallat klostrets förläningar av Luonnonmaa och Lietsala, klostret protesterar och det bli tydligen bara Olof Jägerhorn som återfår två gods Isokylä. Men klostret avvecklas och 1584 har kyrkoherden i Nådendal övertagit klostrets alla kvarvarande ägor.
Det är samma år som Thomas Eskilsson förvärvar (?) Mieckula, som sedan går i släkten i över 100 år. 1624 finns änkan Margaretha och 1628 tar sonen Simon över. En uppskattning av Thomas livstid skulle bli: f c:a 1555
och d c:a 1623. Oluf Eskilsson angiven som född 1547, prästvigd 1568,
kh Nådendal o Reso 1592 och d 1612.
Det finns också en Melchior Eskilsson omnämnd 1590, som svensk kaplan i Åbo och precis som Ericus Henrici och Oluf Eskilsson, så undertecknar han Uppsala mötes beslut 1593 i Åbo.
Hos Leinberg nämns också en Eskil Olufsson slottskaplan i Åbo före 1565.
Om han är samma person som namnen i Reso återstår att finna.
Som sagt här är en turbulent tid i kyrkohänseende och också politiskt,
men jag tycker att man kan anta att Thomas Eskilsson kommer från en släkt med präster, när man ser hans söners och efterföljandes kall.
Leif R. P.S. Leinbergs Åbo Herdaminne finns på webben. DS
Terveisin
Sangen
Raision Mahittulan nimismies Eskil Olofssonilla olisi siis teoriassa ollut kolmekin poikaa: Thomas, Olof ja Melkior vai oliko vielä Jacobkin?
Olisiko mahdollisesti myös tyttäriä, Eskilsdottereita tuolta ajalta?
Kennitius, Melchior Aeschilli (K 1610)
Melchior / Melker Mälckier / Mällchier Eschilli / Eskilsson
Närpiön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5072) kappalainen, mainitaan 1587; Turun (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5107) tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen (archidiaconus), mainitaan 1590–1593; Nousiaisten (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5071) kirkkoherra 1599.
Allekirjoitti ("Melchior Eschilli chora: Aboensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäivämies Linköpingissä 1600.
Viljeli Nousiaisissa Alakylän Pankkilan tilaa 1604–1607.
K Nousiainen 1610.
P Walborg Mårtensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1627. Walborg Mårtensdotter omisti Nousiaisten Killaisten Joulun tilan 1611–1627. Hänen elatuksekseen oli määrätty valtionvaroista suoritettavaksi 63 tynnyriä viljaa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi asiasta kirjeen 26.4.1614. Kun korvauksen suorittamiseksi ei löytynyt varoja, leski anoi 1615 ja 1616 sen vastineeksi verovapautta Joulun tilalleen.
Olaus Aeschilli (1547–1612)
Olaus / Olavus / Oluff Eschilli, Olof Eskilsson
S 1547.
Vihittiin papiksi 21-vuotiaana ilmeisesti Turun tuomiokirkossa 1568.
Naantalin-Raision (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5069) kappalainen 1590; Naantalin emäseurakunnan ja Raision anneksiseurakunnan kirkkoherra 1592.
Olaus Aeschilli sai kuningas Juhana III:n kirjeellä 20.7.1590 muiden kaupunginpappien tavoin vapautuksen kaupungin ja muista veronluontoisista maksuista. Allekirjoitti (”Olaus Eschill. pastor in Reso”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Olaus Eschilli Raisiosa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Naantali 20.3.1612, haudattiin Naantalin kirkkoon.
P Margareta Larsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 1617 ja asui viljelemällään entisellä autiotilalla, sai tilaan verovapauskirjeen 28.4.1614.
Tässä kiinnostava maininta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757724
Nousiaisten Alakylän Jacob Eskilssonin tilan uptagit her Olof i Nådendal.Eli khr Olaus Aeschilli.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757725
Nousiaisten Alakylän Erik Thomassonin tilan her Melkior.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721
Tässä her Melkiorin leski Nousiaisten Killaisten Joulun tilalla.
Huomaa: Walborg Mårtensdotter. Aiemmin oli puhetta Mårtenssoneista, voisiko olla sisko?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850293
Kiinnostavaa, että Mahittulassa myös Jacob Eskilsson.
Matts ja Mårten Tawasteista muistui, että kun luutnantit Germund Henriksson ja Johan Tawast oli merkitty vuonna 1629 kaarisululla Turussa Liivinmaalle,
sekä tätä ennen kenttävääpeli & vänrikki Johan Tawast oli häntä seuraavassa komppaniassa, niin...
Mutta tuo Germund Henriksson löytyy vanhemmista rullista seuraavasti:
- 1623 Eversti Ernst Creutz'in rykmentissä, kapteeni Oluff Madssonin komppanian vänrikkinä.
Linkki: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053019_00146
- 1624 Vänrikkinä Erik Eskilssonin komppaniassa.
Linkki: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053025_00222
- 1624 kersantti Johan Mattsson
Kersantti Johan Mattssonia ei ole vuoden 1623 rullassa, mutta juuri edellisen sotilasarvon omaava lippumies, förare Johan 'Mårtensson' tai sinnepäin.
Hekin voivat olla sama aliupseeri, mikäli patronyymi on virhemerkintä tai kuten joskus harvoin vanhoina aikoina on näitäkin nimiä käytetty samaa tarkoittavina.
Matts ja Mårten Tawasteista muistui, että kun luutnantit Germund Henriksson ja Johan Tawast oli merkitty vuonna 1629 kaarisululla Turussa Liivinmaalle,
sekä tätä ennen kenttävääpeli & vänrikki Johan Tawast oli häntä seuraavassa komppaniassa, niin...
...siinä vaiheessa tietenkin vielä kenttävääpeli & vänrikki Johan Mattsson...
Ketjussa "Abrahamin kronikka (omakätinen)" on ollut vuonna 2010:
Kiinnitän huomion tähän Paraisten papin sukujohtoon. Sain eräältä listaa seuraavalta yhteenvedon Turun raastuvanoikeuden tapuksesta 1645 ss293, 297 ja 1335. Otsikkona: Elias Göös emot Pargas Isaks enkia.
Lainaa:
Herr Elias Simonis fordom Pastor udi Pargas sokn haffer haft tvenne söner Herr Jeremias Eliae pastor i Töffsala och Isak Eliae borgare udi Åbo emot hvilkas barn och arffingar ne agerat vardet och siue döttrar nämbligen
Sara Eliaedotter fordom kyrkieherdens her Jöns hustru i Korpo.
Karin Eliaedotter her Pers hustru i Pargas
Elin Eliaedotter sal. Erich Rutz i Pargas
Margareta Eliaedotter Erich Hugguts i Lemlax
Mårten Torssons moder i Nådendal, namnet på henne visste Elias Göös inte
Agneta Eliaedotter her Thomas enkia i Pargas
Elisabet Eliaedotter her Grelsses i Hattula , denne Elias Gööses moder
Her Per i Pargas på hustru Karins wegnar bekommit --- - annå 1602 till 15 dalar silfvermynt och deras arffinge Mårten Erichsson 1627 bekommit 20 dalar, är allt så bliver på den quota.
Itselläni ei ole tuon ajan pöytäkirjoja, joten en osaa sanoa asiasta enempää. Joka tapauksessa vaikuttaisi siltä, että Kaarinalla ja Paraisten khra Perillä ei ollut muuta jälkeläistä kuin tytär Anna, jonka mies tuo Mårten Erikson oli.
Joka tapauksessa tuossa oikeustapauksessa on myös Herra Eliaan tarkka jälkeläisten kuvaus tyttären pojan toimesta, joka ilmeiseti on antanut tuon sukuselvityksen.
Sandelinus/Sandelin/Sandelhielm/"Spahandelin"-suku polveutuu äidin kautta ilmeisesti vanhasta Tawast-suvusta!
Kun Fryxellin sukukronikan ja Sandelin-suvun kertomusten mukaan Naantalin kautta Suomeen tulleen Mårten Thuressonin isä oli persialaissyntyinen hovitallimestari Tukholmassa, niin Mårten Thuressonin äiti oli ainakin oikeuspöytäkirjojen mukaan Paraisten kirkkoherra Elias Simoniksen tytär Naantalissa, jonka edustajana ja osuuden saajana Mårten Thuresson esiintyy. Äidillään on Genissä ennen ilman tietoja olleen "Thor"-aviomiehen ohella ollut lohjalainen puoliso "Lasse Knutson Glad till Veiby" (1570-1598). Ainakin hänellä on toiseen (tai aiempaan) aviomieheen 'sopiva' purjehdusaiheinen vaakuna.
Sandelinusten esi-isä on Genissä yhdistämisen jälkeen nähtävästi itse rälssimies Olof Jönsson Tawast:
https://www.geni.com/people/N-N-Eliasdotter-Esping/6000000081107472135
https://www.geni.com/people/Olof-Tawast/6000000036486959898?from_flash=1&fsession_id=1533916720877&through=4775075
Terveisin, Janne Hyvärinen
Vaakuna on Esping-suvun, jossa on tuon Genin Mårten Thorssonin äidin aviomiehen Glad-sukua, jolla tosin mainittu vain toinen vaimonsa:
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Esping_nr_739
Mårten Torssonin Ylioppilasmatrikkelin pojat kirkkoherra Thuro Martini Sandelinus ja rykmentinpastori Petter Sandelinus olivat ylioppilastietojensa mukaan kotoisin Naantalista kuten perinnönjaossa mainittu äitinsä:
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371
(Turo Sandelinus Thuro Martini, Nådendalensis)
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=370
(Petter Sandelinus Petrus Martini, Nådendalensis)
Mårten Thorsson omisti Merimaskun Sannaisten ratsutilan, eikä toista samannimistä henkilöä tuolloin Turun seuduilla esiinny.
Kun Mårten Thorssonin kerrotaan vuonna 1645 saaneen jo vuonna 1627 äitinsä isän Paraisten kirkkoherra Elias Simoniksen perintöä,
on hän todennäköisesti perintörahoilla varannut eli ostanut Merimaskun Sannaisten autiotilan asuttamakseen ratsutilaksi läänintileissä juuri samana vuonna 1627.
Sandelinus-nimi voi luonnollisesti tulla tilan nimen eli Sannaisten kylän mukaan kuten Mennander Männäisistä. Sand-sana tarkoittaa hiekkaa.
http://www.naantali.fi/liikunta_ja_ulkoilu/uinti/uimarannat/fi_FI/sannaisten_uimaranta/ (Sannaisten uimaranta, Naantalin kaupunki)
T: Janne H
Mårten Torssonin Ylioppilasmatrikkelin pojat kirkkoherra Thuro Martini Sandelinus ja rykmentinpastori Petter Sandelinus olivat ylioppilastietojensa mukaan kotoisin Naantalista kuten perinnönjaossa mainittu äitinsä: ...
... selvennyksenä; Mårten Thorssonin äiti eli Ylioppilasmatrikkelin veljesten isän äiti oli Naantalista, kuten varmaan Sannaisiin muuttaneen pojankin perhe.
Kun Mårten on ollut alueellakin aika yleinen etunimi, niin Thure eli Thor on ollut yllättävän harvinainen, vaikka esim. juuri Mårtenin isän Ruotsiin tuojaksi on väitetty tunnettua Thure Bielkeä.
Mårten Torssonin vaimo on läänintileissä erikoisesti myös Malin Torsson, mikä voi kyllä olla merkitty virheellisesti miehensä tavoin.
... selvennyksenä; Mårten Thorssonin äiti eli Ylioppilasmatrikkelin veljesten isän äiti oli Naantalista, kuten varmaan Sannaisiin muuttaneen pojankin perhe.
Kun Mårten on ollut alueellakin aika yleinen etunimi, niin Thure eli Thor on ollut yllättävän harvinainen, vaikka esim. juuri Mårtenin isän Ruotsiin tuojaksi on väitetty tunnettua Thure Bielkeä.
Mårten Torssonin vaimo on läänintileissä erikoisesti myös Malin Torsson, mikä voi kyllä olla merkitty virheellisesti miehensä tavoin.
... ei sentään niin erikoisesti miehensä mukaan vaan Malin Torsdotter.
Aiemmin mainitussa "Elias Giösin ja Paraisten Isaakin lesken" tapauksessa Turun raastuvanoikeudessa vuonna 1645:
"Mårten Turesson" on Paraisten kirkkoherran Elias Simoniksen perijöissä (s. 293).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479861
Nimeltä tuntematon äitinsä Naantalissa on perijöissä numerolla 5. (s. 296) ja "Mårthen Toorsson" on seuraavan sivun listassa 6. perijänä saanut vuonna 1627 äitinsä perintöosuutta (s. 297).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479863
Mårten Thuressonin Naantalin äiti mainitaan vielä seuraavallakin sivulla edesmenneen kirkkoherran ja tämän lesken perillisissä.
- "...sampt Mårten Thurssons moder i Nåendall..." (s.298)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479864
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1645-1645 (z:15)
Kirkkoherralla oli nähtävästi myös poika Jeremias eli Mårten Thuressonin pojan Thuro Martini Sandelinuksen vaimon siskon pojan (sukulaiskaima Turo Jeremiae Sandelinuksen) isän harvinainen nimi Jeremias voisi viitata myös heidän sukuunsa.
T: Janne Hyvärinen
Turun raastuvanoikeudessa mainittu Taivassalon kirkkoherra Jeremias Eliasson Agricola:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=537&TYPE=HTML&LANG=FI (HisKi)
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/39 (Kansallisbiografia)
Isänsä Paraisten kirkkoherra Elias Simonsson, joka oli myös Mårten Torssonin äidin isä:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/516
Paraisten kirkkoherra Elias Simonsson Espingin Turun kivitalossa on näköjään tehty arkeologisia kaivauksia ja sieltä on löytynyt sormen luut.
http://mullanalta.blogspot.com/2015/05/kenen-sormi-jai-kellariin.html
Siis sama omakätistä allekirjoitusta tarkoittava kuviointi lopussa kaikissa näissä kolmessa,
jo muutenkin toisiaan muistuttavassa allekirjoituksessa:
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0021566_00012
- Maskun kihlakunnan virkamiehenä, 1622-37, Nousiaisten lopuksi (Riksarkivet)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1910187
- Maskun voutikunnan tilikirja 1626-1626 (1865), Korppoon nimismiehen talossa 1630 (Digitaaliarkisto)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377096
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377096)- Naantalin raastuvanoikeuden pormestarina, 1661 (Digitaaliarkisto)
Hans Olofssonin allekirjoitukset väreissä (aukeamien lopussa):
(Naantalin asiakirjoja, SSHY):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/naantali/asiakirjoja_1539-1829_ap/17.htm
- vuoden 1634-1637 tietojen allekirjoitus ennen pormestariaikaa (1649-)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/naantali/asiakirjoja_1539-1829_ap/32.htm
- allekirjoitus Naantalissa 6.10.1667 (sinetistä ei saa kyllä enää selvää)
T: Janne
Turun pormestari Hans Olofssonin allekirjoitus on erilainen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507481
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1629-1632 (z:2)
Turun pormestarikaima Hans Olofsson oli aiemmin arrendaattorina Ahvenanmaalla, sillä hänellä on jo siellä samanlainen allekirjoitus:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1968992
Ahvenanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Tilikirja 1619-1620 (2898)
"Toresson, Mårten bosatt Lemland 230/Lemland"
http://www.bokhandeln.ax/slaktreg/register_t.htm (Ålands Släktregister)
- Ahvenanmaan Mårten Thorssonin täytynee olla myös vanhempi kaima, sillä hän vaikuttaa esiintyvän viimeisen kerran kymmenystileissä vuonna 1617 ja tämän jälkeen Lemlandissa on ilmeisesti poikansa Thore Mårtensson.
Naantalin ja Merimaskun Mårten Thorssonilla saattoi kyllä olla pari vuotta ennen Sannaisten varaamista tilapäisesti maata Rymättylän Hankaanperässä vuonna 1625:
"Mårt Tuurds haf. inbergast några engiar och skattar for desse..." (vihreä teksti)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869568
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1620-1634
Turun pormestari ja valtiopäivämies Hans Olofsson ei ollut samanaikaisen Spåre-sukuisen virkaveljensä Erik Olofssonin veli vaan ahvenanmaalaista Gyllenflög-sukua.
Tosin vasta poikansa Johan Hansson aateloitiin tuolla nimellä. Hans Olofssonin isä oli aatelissuvun kantaisänä pidetty Germundön rälssimies ja arrendaattori Olof Persson.
"Hans Olofsson, till Gesterby i Sunds socken på Åland. Fogde på Åland, men flydde 1597, då hertig Carl intog Kastelholm. Återkom och har inventerat slottet 1598. Lagförare på Åland, kallas 1617 häradsskrivare. Arrenderade uppbörden på Åland 1620–1626. Var sedan 1623 bosatt Grelsby Död 1632. Gift med Brita, som levde 1606."
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenfl%C3%B6g_nr_434 (Gyllenflög nr 434, Adelsvapen)
Hän kuoli samanlaisen vuoden 1632 allekirjoituksen perusteella siis Turun pormestarina.
Yhteensattuma Naantalin pormestari Hans Olofssonin kanssa nimen ja ammatin ohella on myös se, että vaimonsa oli ollut myös Brita-niminen.
Johan Tawastiin nämä liittyvät vain siten, että hän oli Turussa pormestarin virkakaudella ja Naantalin suku yhdistyy vasta jälkeläisten avioituessa.
T: Janne Hyvärinen
Turun pormestarikaima Hans Olofsson oli aiemmin arrendaattorina Ahvenanmaalla, sillä hänellä on jo siellä samanlainen allekirjoitus:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1968992
Ahvenanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Tilikirja 1619-1620 (2898)
Muutama tosite ennen arrendaattori Hans Olofssonin Ahvenanmaan allekirjoituksia on myös mielenkiintoisen Sundin puutarhurimestari Thor eli Tore Olofssonin puumerkki.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1968989
Ahvenanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Tilikirja 1619-1620 (2898)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1921576
Ahvenanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Karja- ja kylvöluettelo 1621-1624 (2898b)
Mikään ei kuitenkaan viitanne siihen, että hän olisi Merimaskun Mårten Thorssonin tai vaimonsa Malin Torsdotterin isä.
Vaikkei häntä nimeltä mainitakaan, niin Hans Olofssonia pidetään nähtävästi Naantalin ensimmäisenä pormestarina:
"Sin första kungliga borgmästare fick Nådendal år 1649, i samband med stadsplanereformen utförd av generalguvernör Per Brahe."
http://www.baltictowns.com/rostock/city/naantali/info/fi_naantali.html
"Hwar på swaradhe H:r Thure igen at Sal: Hans Olofsson, hafwer hafft Käkelä i possession, för han till Borgmestare tiensten d: 10 Martij 1649 trädde, Bewijsandes det 1. medh eet Laghligit Kiöpe breef af den 7 Martij 1624 på 4 stänger Jordh, som framledhne Jacob Michelsson i Käkelä på Luonnoma..."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
Naantalissa oli kyllä ollut pormestari ennen Pietari Brahen uudistustakin. Hans Olofsson oli tuon mukaan kuitenkin kaupungin ensimmäinen kuninkaallinen (kuningatar Kristiinan nimittämä) pormestari.
"Hwar på swaradhe H:r Thure igen at Sal: Hans Olofsson, hafwer hafft Käkelä i possession, för han till Borgmestare tiensten d: 10 Martij 1649 trädde, Bewijsandes det 1. medh eet Laghligit Kiöpe breef af den 7 Martij 1624 på 4 stänger Jordh, som framledhne Jacob Michelsson i Käkelä på Luonnoma..."
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=371 (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Martini, Nådendalensis)
Tuohon vuoden 1681 oikeuskäsittelyyn se lisäys, että Käkölän tilan isäntä "herra Thure" eli Turo Sandelinus oli vanhemman kaimansa vaimon Elin Hansdotterin siskon Anna Hansdotterin poika ja tilan aiemman isännän, enonsa ja pormestarin poika Henrik Hanssonin lesken nainut pappi.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2213 (Ylioppilasmatrikkeli, Turo Sandelinus, Thuro Jeremiæ, Wallis Gratiensis)
Pormestari oli kuollut iäkkäänä edellisvuonna 1680 ja tämän vävy, kirkkoherra Thuro Martini Sandelinuskin eli viimeisiä aikojaan Raumalla.
Kansallisbiografian vähäinen tieto Thuro Martini Sandelinuksen isästä Naantalin kaupungin porvarina on luultavasti oikea.
"S Naantali oletettavasti 1620-luvulla. V Naantalin kaupungin porvari Martti / Mårten N.N. ja N.N. (Eino E. Suolahti 1946)."
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2221 (Sandelinus, Thuro Martini)
Ainakin tuleva vouti, pormestari ja appensa Hans Olofsson mainitaan todennäköisesti nuorena nimenomaan Naantalin porvarina:
"Hans Olofsson Borgare i Nådendal..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791122 (jakso 98)
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat,
Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
- Lakimääräiset käräjät, Maaria (Vårfrukyrka), Raisio (Reso), 6.12.1624
Mårten Thorsson on käräjien alkulauseen mukaan ollut Hans Olofssonin naapuritilalla Luonnonmaan Kirstilässä vuonna 1624:
"Mårthen Tårresson i Kijrstillä och Nåndalls Clösters..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791145 (jakso 97)
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat,
Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
- Lakimääräiset käräjät, Maaria (Vårfrukyrka), Raisio (Reso), 6.12.1624
T: Janne H
Mårten Thorssonin äitihän oli Eliasdotter Esping Naantalissa, jonka etunimeä eivät sukulaiset muistaneet enää 1640-luvun puolivälissä Turun raastuvanoikeudessa.
Asutuksen yleisluettelossa Mårten Thorsson on mainittu (ehkä maanomistajana) vain yhtenä vuonna myöhemmin Merimaskun Sannaisten ratsutilan aikaan:
- 1633 "Mårten Thoresson und. Cankais" (Mårten Thuresson Kankaisten alaisuudessa)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850460
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1620-1639
- 1622: "Mårten, Erik Horns till Haapaniemi fullgiärdhz lb:"
Kirstilän vuoden 1622 (ja 1628) Erik Hornin lampuoti "Mårten" vaikuttaa olleen edellisestä yleisluettelosta päätellen eri henkilö kuin Thoresson:
"Mårten Sigfridsson, Cronones lb:" (kruununlampuoti)
"Kirstilä l. S: Arfvedh Horns barn till Hapaniemi frelsse"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850352
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1600-1619
Kankaisten Arvid ja Erik Horn:
"Arvid Henriksson. Riksråd och ståthållare. Död 1606 ell. 1607. Se Tab. 11."
"Arvid Henriksson Horn (son av Henrik Klasson Horn, Tab. 7), till Haapaniemi i Kisko socken."
"Erik (son av Arvid Henriksson Horn, Tab. 11), till Haapaniemi samt Årsta i Sköldinge socken Södermanlands län och Hagestad. Löjtnant vid Åbo läns kavalleriregemente. Död 1626 i kriget i Tyskland."
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Kanckas_nr_12 (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Horn_af_Kanckas_nr_12) (Adelsvapen)
https://www.geni.com/people/Arvid-Horn-af-Kanckas/6000000007196068618
https://www.geni.com/people/Erik-Horn-af-Kanckas/6000000008650384885 (Geni)
Latvolla näkyy Jacob Thomasson, myöhemmin Thomas Månsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1519262
1624 Thomas Månsson ja myöh. h. Margeta
1630 Margeta enka
1632 Anders Sigfridsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1519365
Vaikuttaisi, että Jacob Thomassonin tytär on aviossa Thomas Månssonin kanssa, jonka kuoltua Margareta Jacobsdotter nai lainlukija Anders Sigfridssonin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1543046
Voisiko Hans Olofssonin vaimo Brita Jacobsdotter olla mahdollisesti lainlukija, vouti Thomas Månssonin vaimon Margareta Jakobsdotterin sisko?
"Michel Michelsson i Löytänä kärde till Hans Olofsson i Nåndall...Thomas Månssons Enckia Margareta Jakopsdotter..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791172
126 - Lakimääräiset käräjät - Maaria (Vårfrukyrka), Raisio (Reso), Hirvensalo - 1625
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
"Tuomas Maununpoika. Piikkiön lainlukija 1621. Ala-Satakunnan vouti 1621-23 (?). K. e. 1626.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 228 Ks. y11ä. VA: mm 2: 280."
https://archive.is/YK5u
T: Janne H
Benedictus
29.08.18, 18:52
Mikähän on lainlukija Thomas Månssonin yhteys Kalvolan Honkolaan?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=381268
-kuka lienee tuo Eskil Matsson?
Matti Vallan tiedoston mukaan Thomas Månsson maksoi sopimusveroa Honkolasta, jossa hänellä näkyy 4 taloa(4h).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=381223
Thomas Månssonin lesken 2.puoliso lainlukija Anders Sigfridsson ei näy Honkolassa.
Raumannus ketjussa on pohdittu Anders Sigfridssonin yhteyttä Piikkiön khr Sigfridus Henriciin, jonka perinnön selvittäjiä tämä oli.
Voisiko Hans Olofssonin vaimo Brita Jacobsdotter olla mahdollisesti lainlukija, vouti Thomas Månssonin vaimon Margareta Jakobsdotterin sisko?
"Michel Michelsson i Löytänä kärde till Hans Olofsson i Nåndall...Thomas Månssons Enckia Margareta Jakopsdotter..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791172
126 - Lakimääräiset käräjät - Maaria (Vårfrukyrka), Raisio (Reso), Hirvensalo - 1625
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
"Tuomas Maununpoika. Piikkiön lainlukija 1621. Ala-Satakunnan vouti 1621-23 (?). K. e. 1626.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 228 Ks. y11ä. VA: mm 2: 280."
https://archive.is/YK5u
Oikeusjutun perusteella Hans Olofssonin appiukoksi voisi varmaan arvailla montaa eri Jakobia.
Löytänässä on asutuksen yleisluetteloissa Michel Michelssonin kanssa yhteistilan omistajana Thomas Mattsson eikä oikeuspöytäkirjassa mainittu Månsson. Edellisessä yleisluettelossa on myös Jakob Michelsson eli samanniminen isäntä kuin Käkölän Hans Olofssonille vuonna 1624 myynyt henkilö.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850326
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1580-1599
- Löytänän 1580 Michel Smedh (seppä) on ilmeisesti Michel Michelsson, mutta vuoden 1625 pöytäkirjassa voi olla pikemminkin vaikka poikansa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850431
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1600-1619
- Löytänässä on myös Jakob Michelsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850536
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1620-1639
- Naantalin Löytänän tilatkin yhdistetään näköjään Ruskoon ("Rusko Bool" myös siellä Latvossa)
- vuoden 1630 Jakob Jakobsson on ilmeisesti sama kuin 1625 oikeuspöytäkirjan "i Ristimäki"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850481
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1620-1639
- Ristimäki eli Tahvio, jossa on tässä Jakob Tomasson ja vuonna 1630 varmaankin poikansa
(talonpoika Thomas Jakobsson / Abraham Stenssonin rälssitila)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850375
Asutuksen yleisluettelot > Raisio, Naantali 1600-1619
- edellisessä luettelossa on ollut Jakob Jakobsson, jonka isän voisi olettaa taas olleen Jakob Henriksson
Ruskon Latvon Thomas Månssonin oletettava appi oli Jakob Thomasson, mutta voiko hän olla vuonna 1622 Ristimäen isäntä?
Kansallisbiografian vähäinen tieto Thuro Martini Sandelinuksen isästä Naantalin kaupungin porvarina on luultavasti oikea.
"S Naantali oletettavasti 1620-luvulla. V Naantalin kaupungin porvari Martti / Mårten N.N. ja N.N. (Eino E. Suolahti 1946)."
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2221 (Sandelinus, Thuro Martini)
Ainakin tuleva vouti, pormestari ja appensa Hans Olofsson mainitaan todennäköisesti nuorena nimenomaan Naantalin porvarina:
"Hans Olofsson Borgare i Nådendal..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791122 (jakso 98)
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat,
Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
- Lakimääräiset käräjät, Maaria (Vårfrukyrka), Raisio (Reso), 6.12.1624
Mårten Thorsson on käräjien alkulauseen mukaan ollut Hans Olofssonin naapuritilalla Luonnonmaan Kirstilässä vuonna 1624:
"Mårthen Tårresson i Kijrstillä och Nåndalls Clösters..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791145 (jakso 97)
Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat,
Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
- Lakimääräiset käräjät, Maaria (Vårfrukyrka), Raisio (Reso), 6.12.1624
Maskun vuoden 1624 tileissä on Sandelin/Sandelinus/Sandelhielm-suvun kantaisän (porvari, ratsutilallinen) Mårten Thuressonin nuoruuden omakätinen allekirjoitus.
Hän ei itse noihin aikoihin syntyneiden pappispoikiensa lisänimeä käyttänyt.
"...Hendrich Isaksson att migh hafwer...till sagdt Zedell..." (tosite) "...Mårthen Turesson det ödes höö som i Mijas i Märmasko sochen fallit ähr Betallen finden..."
"Aff Kerstila den 19 Februari Åhr 1624, Per Erlandsson"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1908334
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Maskun voutikunnan tilikirja 1623-1624 (1841)
Tämän 19.2.1624 päivätyn Merimaskun pitäjän aution Mijaksen (ilmeisesti Moijoisen) maa-alan hankkimiseen liittyvän tositteen lopussa on "Morthen Turessonin" oma lause sekä allekirjoitus "manu proprialla".
Henrik Isaksson oli ilmeisesti Finskilä-sukuinen turkulaisporvari ja Per Erlandsson asiaa käsitellyt virkamies.
http://runeberg.org/frfinl/0123.html
"Hafwer Mårten Turesson bekommit till betalnings för det han bergade ödes ängar och lefwärerat een hoop till slåtz" eli Mårten Turesson on hankkinut autioita niittyjä ja toimittanut siitä tositteen Turun linnaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1908301
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Maskun voutikunnan tilikirja 1623-1624 (1841)
Asutuksen yleisluetteloissa ei Moijoisissa ole tästä merkintää, mutta Mårten Tuurdssonin on kyllä kerrottu vuonna 1625 hankkineen Rymättylän Hankaanperän autioniityt, jonka alkuperäislähde on tässä myös vuoden 1624 tileissä:
"Morthen Tursson Hafver inbergadt några engiar och skattar för ödhe höö"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11046775
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Maskun voutikunnan maakirja ja tilikirja 1624-1624 (1849)
Vuoden 1627 Merimaskun Sannaisten tilanvarauksen jälkeen Mårten Thorsson omisti ratsutilansa ohella siellä myös Peräniityn, jolla voitaneen ehkä tarkoittaa myös Merimaskun Mijaksen tai Rymättylän Hankaanperän niittyjä.
Naantalin Luonnonmaan naapuri, poikansa tuleva appi ja Naantalin pormestari Hans Olofsson oli nuorena porvarimaininnan jälkeen Maskun voutikunnan autiotila- ja kymmenysvouti eli sukunsa varmasti tunsivat jo noilta ajoilta toisensa.
Terveisin, Janne Hyvärinen
"Toresson, Mårten bosatt Lemland 230/Lemland"
http://www.bokhandeln.ax/slaktreg/register_t.htm (Ålands Släktregister)
- Ahvenanmaan Mårten Thorssonin täytynee olla myös vanhempi kaima, sillä hän vaikuttaa esiintyvän viimeisen kerran kymmenystileissä vuonna 1617 ja tämän jälkeen Lemlandissa on ilmeisesti poikansa Thore Mårtensson.
Naantalin ja Merimaskun Mårten Thorssonilla saattoi kyllä olla pari vuotta ennen Sannaisten varaamista tilapäisesti maata Rymättylän Hankaanperässä vuonna 1625:
"Mårt Tuurds haf. inbergast några engiar och skattar for desse..." (vihreä teksti)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869568
Asutuksen yleisluettelot > Rymättylä 1620-1634
Ahvenanmaan aiempi kaima Lemlandin Flakan Morthen Thorsson on mainittu viimeisen kerran kymmenystileissä 1619 ja tämän jälkeen oletettava poikansa Thore Morthensson karjaluettelossa 1620.
Maskun vuoden 1624 tileissä on Sandelin/Sandelinus/Sandelhielm-suvun kantaisän (porvari, ratsutilallinen) Mårten Thuressonin nuoruuden omakätinen allekirjoitus.
...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1908334
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Maskun voutikunnan tilikirja 1623-1624 (1841)
Kyseessä on "zedellwijsare" eli sedelvisare, tositteen esittäjä Mårthen, Morthen Turesson.
T: Janne H
Henrik Isaksson oli ilmeisesti Finskilä-sukuinen turkulaisporvari ja Per Erlandsson asiaa käsitellyt virkamies.
http://runeberg.org/frfinl/0123.html
Vaikka varmaankin sama henkilö niin Henrik Isaksson oli tuolloin varsinaisesti toisaalla samoissa vuosien 1623-1624 tileissä mainittu "Befallningsmannen i Masko Häradh Hinrich Isachsson" eli Maskun kihlakunnan vouti.
Pari löytöä / huomiota:
Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719806
Aboo stadh
Store fiärdinget Aningas
Matz Tawast
Seuraava sivu:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719807
Jöns Tawast
Mickill Tawast
En näe vuosilukua missään. Minusta näyttää, että tämä saattaisi käsiajan perusteella olla vaikka 1500-luvun lopulta. Kuitenkin kirjan mukaan kyseessä vuodet 1614-1619. Turun Matts Tawast kuoli kai 1610? Keitä on Jöns ja Mickill Tawast?
Liittyykö asutuksen yleisluettelossa vuonna 1614 mainittu Sauvon Manbölen Matts Tawast sen Lindelöf till Kärkis sukuun?
Manböle (Maanila)
1614 Mads Tawast
1616 Mats
1617 Jöran Henriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902180
Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Sauvo 1600-1619
Manbölen Hans Persson Lindelöfin leski oli myöhemmin Johan Tawastin ritarihuoneella esitettyä äitiä muistuttaen "Karin till Kerkis":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=904129
Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Sauvo 1620-1639
Tosin hän on Larsdotter eikä Eriksdotter:
https://www.geni.com/people/Karin-Ulf-i-Finland/6000000002827402819
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906471
Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Sauvo 1634-1653
T: Janne Hyvärinen
Pari löytöä / huomiota:
Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (483Ba)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719806
Aboo stadh
Store fiärdinget Aningas
Matz Tawast
Seuraava sivu:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719807
Jöns Tawast
Mickill Tawast
En näe vuosilukua missään. Minusta näyttää, että tämä saattaisi käsiajan perusteella olla vaikka 1500-luvun lopulta. Kuitenkin kirjan mukaan kyseessä vuodet 1614-1619. Turun Matts Tawast kuoli kai 1610? Keitä on Jöns ja Mickill Tawast?
...
2.2.1617 haudattu Matthias Matthaei Tawast
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698232
Manböle (Maanila)
1614 Mads Tawast
1616 Mats
1617 Jöran Henriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902180
Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Sauvo 1600-1619
Manbölen Hans Persson Lindelöfin leski oli myöhemmin Johan Tawastin ritarihuoneella esitettyä äitiä muistuttaen "Karin till Kerkis":
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=904129
Asutuksen yleisluettelo (kokoelma) > Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Sauvo 1620-1639
Matts Tawast on Lindelöfien rälssimaiden Sauvon Manbölessä viljelijänä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1900820
Voudintilit > Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Piikkiön voutikunnan tilikirja 1614-1614 (1765)
Karinin kuolinvuonna 1620 asutuksen yleisluettelossa on vielä alhaalla punaisella luultavasti sama Matts ja sitten taas Jöran eli Jöran Henriksson ja Säterij u. Kerkckis 1632 (under eli alaisuudessa).
Matts-nimi kummittelee siis vain kerran luultavasti jälkikäteen Jöran Henrikssonin aikana eli hän voisi kyllä olla Turussa haudattu henkilö.
T: Janne
Älvsborgin lunnaissa on 1614 vain "Kärkis fru Karins"-säteritila ja Manbölessä asutuksen yleisluettelon leski Walborg:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719920
Raumaan kaupungin sekä Vehmaan, Halikon ja Piikkiön kihlakuntien Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1614-1614 (483Bb)
Olisiko tässä 18.8.1624 Turun raastuvanoikeudessa vanhin maininta Johan Tawastista, kun hän lienee sotilasrullissa vielä nimellä Johan Mattsson:
..., Johan Tawast, ... (nimiä luettelomaisesti, oikean sivun yläosa)
...hafwer Johan, denn andra fendrichen och... (...Johan, toinen vänrikki ja...)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483459
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1623-1628 (z:1) (jakso 39)
T: Janne H
Riksarkivetin Riddarholmenin kirkon vihityissä löytyi vihdoin Johan Mattsson Tawastin koko nimi patronyymillä ja tiedot vahvistavat myös käsitystä vaimonsa kolmesta avioliitosta.
Taustatietona Adelsvapen-sivuilta:
"Johan Tawast (son av Matts Tawast, Tab. 11). Kapten över ett kompani finska knektar 1637-05-25. Befallningsman på Kexholm. Slottsfogde på Nöteborg 1647. Död redan 1649.6 Han ägde gård i Åbo ännu 1640 och erhöll förläning i Ingermanland, där han uppförde säteriet Tavastelund, vilket förstördes under kriget på 1650-talet.
Gift med Christina Olofsdotter i hennes 3:e gifte (gift 1:o med kaptenlöjtnanten vid livgardet Engelbert Nilsson Rogge. Gift 2:o med Nils Bruun), levde änka 1663."
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawast_nr_64
Kirstin Olofsdotterin avioliittojen järjestys täytynee kuitenkin olla kahden ensimmäisen osalta seuraava:
1. Nils Bruun (Bruun-Björnram)
- avioliitosta tytär Anna Nilsdotter Bruun, joka oli myöhemmin Käkisalmen lääninrahastonhoitaja Zakarias Joensson Hinnelin vaimo (äidin leskenä nimeltä mainitsemat rakkaat tytär ja vävy)
2. Engelbrekt Rogge, kuoli henkivartiokaartin kapteenina vuonna 1635 Tukholmassa
3. Johan Mattsson Tawast (jalkaväen kapteeni, komendantti, linnanvouti)
- avioliitosta (välillä 1636-1649) neljä poikaa: ylioppilas, arrendaattori ja kaupunginvouti Johan, äidin kirjeen Puolassa kaatunut "Magnus", vänrikki Gustaf ja katselmuskirjurista kornetiksi tunnettu Henrik
Riddarholmenin kirkon lähteet:
Johan Mattsson Tawast ja Kirstin Olofsdotter (Björnram) vihittiin Riddarholmenin kirkossa 16. toukokuuta 1636:
"Maij, Then 16 Wigdes Johan Matsson Tavast medh Kirstin Olofsdåtter."
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0055334_00295
Riddarholmens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/SSA/0013/C I/1 (1636-1735), bildid: C0055334_00295
Kristina Olofsdotterin edellisenä aviomiehenä pidetty, ainakin pian Gustav II Adolfin kuoleman jälkeen esiintyvä eli lapsikuningatar Kristinan aikainen henkivartiokaartin luutnantti ja kapteeni Engelbrecht Rogge haudattiin vain hieman yli vuotta ennen Tawastin vihkimistä Riddarholmenin kirkon hautausmaalle 26. huhtikuuta 1635:
"26: Begrafz opå K: G: (kyrkogården) Capitein Engelbrecht Rogge"
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0055347_00019
Riddarholmens kyrkoarkiv, Huvudböcker och verifikationer, SE/SSA/0013/L I a/2 (1633-1635), bildid: C0055347_00019
Riddarholmens kyrka, Stockholm, Sweden
https://www.geni.com/people/Engelbrekt-Rogge/6000000097846369821 (Geni)
Terveisin, Janne Hyvärinen
Pekka Hiltunen
02.07.19, 15:10
Nonni.
Jully Ramsayn opuksesta olisi ollut apua, mutta loppuu netissä ässään... Tähän en voi liittää niitä loppuja (Star-Sölf, T-U ja W-Ö eli sivut 418-514) liian suuren kokonsa takia, mutta email-osoitteeseesi ehkä onnistuu vaikka yksityispostissa...
PH
Kiitos. Ramsaysta on apua, sillä hänen mukaansa myös Kristina Olofsdotterin avioliitosta Roggen kanssa oli tytär. Hän syntyi pian kapteeni Roggen kuoleman jälkeen vuonna 1635. Tällä Johan Tawastin tytärpuolella ei ollutkaan vielä Geni-profiileja.
https://www.geni.com/people/Maria-Eleonora/6000000098284374947
"Tab. VII."
"Johan Tawast...Gift med Kristina Olofsdotter, i hennes 3:e gifte..."
"Hon hade tidigare varit gift 1:o med kaptenlöjtnanten vid Lifgardet, Enbelbert Nilsson Rogge, med hvilken hon hade en dotter, Maria Eleonora Rogge f. i Stockholm 1635, + i Jakobstad 1665, gift med Sven Månsson Brochius (13); - 2:o med Nils Bruun, med hvilken hon hade en dotter, Anna Bruun, gift med räntmastaren i Kexholm, Sakarias Joensson (12)." Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden
Avioliitto Bruunin kanssa vaikuttaa kuitenkin olleen tästä poiketen ensimmäinen, sillä avioliitto Tawastin kanssa solmittiin 1636 ja Kirstin Olofsdotter oli leskenä läheinen oletettavasti poikiaan vanhemman Bruun-tyttären ja tämän aviomiehen kanssa.
Vaikka nämä yli sata vuotta vanhan teoksen Tawast-tiedot pitävät edelleen pääosin paikkansa, niin esimerkiksi Johan Tawastin kuolinvuosi 1656 on noin 7 vuotta liian myöhäinen, sillä hänethän mainitaan Hannu Tawastin täällä aiemmin esiintuomana edesmenneenä etuliitteellä "Sahl." jo vuonna 1649 kuten 1650-luvun alkupuolellakin. Toisaalta Ramsay kertoo kyllä Tawastelundin hävitetyn sodassa 1656 vasta Johan Tawastin kuoleman jälkeen. Ristillä ja vuosiluvulla saatetaan tarkoittaa pikemminkin "kuolleena 1656". Viimeinen tieto samannimisestä pojastaan Johan Tawastista vuodelta 1684 on taas varmuudella liian varhainen.
T: Janne H
Pekka Hiltunen
03.07.19, 20:55
Kiitos. Ramsaysta on apua
Kiitos kiitoksista! Sukulaista, kaukaistakin on mukavaa auttaa, jos vain pystyy... Rouva Ramsayn "kuolematon" työ, "Frälsesläkter..." on erinomainen opus siksi, että siitä löytyy paljon myös ei-aatelisia/ rälssittömiä jälkeläisiä ja sukuhaaroja.
PH
Onko tiedossa mihin Germund Henriksson Tawastin Geni-lisätietojen ilmeisesti Henrik Impolan vuonna 2011 julkaistun "Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet" kirjan maininta "...men var död 1618" perustuu?
https://www.geni.com/people/Germund-Tawast/6000000001608472554
Jotta Johan Tawastin ja miksei myös Christoffer Tawastin taustan selvittäminen mutkistuisi vielä entisestään, kannattaa panna merkille Janakkalassa nykyisen Turengin lähellä sijaitseva silloinen Konttilan kylä, jonka 1590-luvun kolme rälssitaloa, Mikkola, Mattila ja Paavola, yhdistettiin 1700-luvulla Konttilan kartanoksi (https://www.hamewiki.fi/wiki/Konttilan_kartano).
Janakkalan asutuksen yleisluettelon vuosien 1580-99 mukaan, sen jaksossa (40) löytyvät myös nuo Mattilan ja Mikkolan rälssitalot (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506392). Siellä on Mattilan rälssitalon kohdalla merkintä vuoden 1594 kohdalla, "Mikel Jacobsson - förlänt Girmund Matsson till Koskela 1594".
=> Onko nyt sitten niin, että tuo Mikkolan ja Mattilan rälssitaloissa mainittu Girmund Matsson till Koskela on sama kuin tuossa Häme-Wikin Konttilan kartanon kuvauksessa mainittu Germund Matinpoika Tawast? Toisaalta, onko myös sitten niin, että tuo Germund Mattsson Kaas/Tawast (https://www.geni.com/people/Germund-Mattsson/6000000001609001381) on samalla Viipurissa mestatun Arvid Henriksson Tawastin Henrik isän veljenpoika, eli Arvidin serkku? Valitettavasti vielä tuo Germund Matsson Kaas on muuten vielä tyhjä taulu, mitä hänen perillisistään tiedetään.
t. RistoIT!
Pekka Hiltunen
22.08.19, 12:13
Jotta Johan Tawastin ja miksei myös Christoffer Tawastin taustan selvittäminen mutkistuisi vielä entisestään, kannattaa panna merkille Janakkalassa nykyisen Turengin lähellä sijaitseva silloinen Konttilan kylä, jonka 1590-luvun kolme rälssitaloa, Mikkola, Mattila ja Paavola, yhdistettiin 1700-luvulla Konttilan kartanoksi (https://www.hamewiki.fi/wiki/Konttilan_kartano).
Janakkalan asutuksen yleisluettelon vuosien 1580-99 mukaan, sen jaksossa (40) löytyvät myös nuo Mattilan ja Mikkolan rälssitalot (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=506392). Siellä on Mattilan rälssitalon kohdalla merkintä vuoden 1594 kohdalla, "Mikel Jacobsson - förlänt Girmund Matsson till Koskela 1594".
=> Onko nyt sitten niin, että tuo Mikkolan ja Mattilan rälssitaloissa mainittu Girmund Matsson till Koskela on sama kuin tuossa Häme-Wikin Konttilan kartanon kuvauksessa mainittu Germund Matinpoika Tawast? Toisaalta, onko myös sitten niin, että tuo Germund Mattsson Kaas/Tawast (https://www.geni.com/people/Germund-Mattsson/6000000001609001381) on samalla Viipurissa mestatun Arvid Henriksson Tawastin Henrik isän veljenpoika, eli Arvidin serkku? Valitettavasti vielä tuo Germund Matsson Kaas on muuten vielä tyhjä taulu, mitä hänen perillisistään tiedetään.
t. RistoIT!
On mielenkiintoista sekin, että miksi näköjään virantoimituksessaan murhatun, Lempäälässä asuneen kruununvouti Henrik Jönssonin ja Hauhon Kokkilasta (vaan ei Kokkalasta[?]) perintöosuuden saaneen vaimonsa Karin Perintyttären Turussa ja ehkä Turun Linnassa tai sen liepeillä asuneet ja varttuneet jälkeläiset käyttivät Tawast-nimeä. On tiedoissa, että Lounais-Suomessa esiintyi useita eri Tavast-nimisiä sukuja. Tämmöisen nimen ottaneet ovat kuitenkin ilmeisesti tienneet jotain syntyperästään - Turussa ei välttämättä ollut "coolia" olla pelkästään hämäläinen ja "maalainen" porvari.
PH
On mielenkiintoista sekin, että miksi näköjään virantoimituksessaan murhatun, Lempäälässä asuneen kruununvouti Henrik Jönssonin ja Hauhon Kokkilasta (vaan ei Kokkalasta[?]) perintöosuuden saaneen vaimonsa Karin Perintyttären Turussa ja ehkä Turun Linnassa tai sen liepeillä asuneet ja varttuneet jälkeläiset käyttivät Tawast-nimeä. On tiedoissa, että Lounais-Suomessa esiintyi useita eri Tavast-nimisiä sukuja. Tämmöisen nimen ottaneet ovat kuitenkin ilmeisesti tienneet jotain syntyperästään - Turussa ei välttämättä ollut "coolia" olla pelkästään hämäläinen ja "maalainen" porvari.
PH
Tuskin tätä Johan Tawast artikkelia olisi tehtykään, ellei tarkoituksena olisi ollut etsiä vääpeli Christoffer Tawastin vanhempia. Olennaista on, että Christoffer nimi putkahtaa varmaankin ensimmäistä kertaa juuri vääpeli Christoffer Tawastin taholta koskien Tawastien eri sukuhaaroja. Lieneekö tämä sitten puhdasta sattumaa, mutta mestatun Ivar Arvidson Tawastin tytär, Margareta Gyllenhierta os. Tawast, sai puolisonsa myötä myös useita Christer nimisiä sululaisia ja Margaretan lapsikin kastettiin Christer nimiseksi.
kts. TAB 6
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenhierta_nr_40#TAB_6 (https://www.adelsvapen.com/genealogi/Gyllenhierta_nr_40#TAB_7)
Margaretalla oli perintötila myös Hauholla, joka oli Tawastien suvun nr. 64 yksi syntysijoista.
t. RistoIT!
On mielenkiintoista sekin, että miksi näköjään virantoimituksessaan murhatun, Lempäälässä asuneen kruununvouti Henrik Jönssonin ja Hauhon Kokkilasta (vaan ei Kokkalasta[?]) perintöosuuden saaneen vaimonsa Karin Perintyttären Turussa ja ehkä Turun Linnassa tai sen liepeillä asuneet ja varttuneet jälkeläiset käyttivät Tawast (Tavast)-nimeä. On tiedoissa, että Lounais-Suomessa esiintyi useita eri Tavast-nimisiä sukuja. Tämmöisen nimen ottaneet ovat kuitenkin ilmeisesti tienneet jotain syntyperästään - Turussa ei välttämättä ollut "coolia" olla pelkästään hämäläinen ja "maalainen" porvari.
PH
Varmaankin tuo hämäläinen sanana on tuoreempi kuin Tavast sukunimenä. On tuolla etelänaapurissa Virossakin vielä voimissaan oleva Tawast (Tavast) -suku, jonka kantaisänä geni.com sivuston mukaan on Christian Matsson, (c.1674...1720 Passlepa vald, Noarootsi khk - k. ? ), jonka pojanpoika taasen oli Hans Simonsson Tawast, (1769 Deback Seffers talu, Passlepa, Noarootsi - 1838 Joppers talu, Passlepa, Noarootsi). Nykyään tämän suvun omistuksessa on Viron ehkä merkittävin kultasepänliike, jossa valmistetaan muun muassa Viron valtion kunniamerkit yms. Suomessa tuota kultasepänliikettä vastaa Tillander Helsingissä. Aikamoinen sattuma että tuo Christian Matssonin pojanpoika Hans Simonsson Tawast sattui syntymään Deback Sefferin talossa, kun tuo Seffer kuulostaa hyvinkin paljon samalta mitä Germund Henriksson Tawastin Kokkalan kartanon haltuunsa saaneen balttiaatelisen sukunimi, Skraffer, noin satakuusikymmentä vuotta aiemmin.
t. RistoIT!
Torsten on Christopherin (nimen kirjoitusasu armeijan rullissa) Anna Catharinan nuorempi poika.
Christopherin isästä ei ole tietoa. Inkeriläinen Gustaf Johansson ei oikein isäksi istu, eikä isyyttä tukevia asiakirjoja ei ole toistaiseksi löytynyt.
Christopherin mieslinjaisilla jälkeläisillä on kaksi snp-mutaatiota, joita ei Pähkinälinnan vouti Johanin jälkeläiseltä löydy. Vastaavasti Johanin ja Christopherin jälkeläisillä on yksi yhteinen snp-mutaatio, jota ei Henric Matsson Tawastin jälkeläisiltä (Tawaststjerna-suku) löydy. Snippien perusteella siis Ramsayn esittämä n. 60 vuoden mittainen sukulinja Mats > Johan > Gustaf > Christopher on erittäin epätodennäköinen, varsinkin kun seuraavan 350 vuoden aikana ei ole vastaavia mutaatioita syntynyt kuin max 1kpl per tutkittu sukulinja. Nämä snp-tulokset on saatu kuuden henkilön BigY-testeistä.
YFULL-analyysin mukaan nykyään elävien Tawastien ja Tawaststjernojen lähin yhteinen esi-isä on elänyt 650 vuotta sitten (Formed 1200ybp - TMRCA 650ybp)
terv. HannuT
Hei taas! Täytyy myöntää etten ole juurikaan perehtynyt näihin haplopuuasioihin, mutta yksi asia on minua jo pidempään askarruttanut, nimittäin itse Kerimäeltä kotoisin olevan Christopher Tawastin etunimi. Varsin yleisen patronyymikäytännön mukaan ei noita Christopher nimiä juurikaan esiinny turkulaisen porvari Mats Tawastin jälkeläisissä, eikä edes Arvid Henriksson Tawastin tunnetuissa jälkeläisissä eri sukupolvissa. Tämän tiedostettuani aloin etsimään maakirjakarttoja Lempäälän Hietaniemen ympäristöstä ja Vesilahdelta, kunnes hätäisen haeskelun pohjalta luulin löytäneeni yhden sopivan kartan vuodelta 1688 Pyhäjärven länsirannalta. Tuo kartta oli MHA A 1b 32, jossa mainittiin heti tilan 1 kohdassa Simon Mattsson Tawastin nimi. Myöhemmin tarkemmin tutkiskeltuani tuota karttaa, niin se osoittautuikin olevan Säkylän Pyhäjärven länsirannalta ja kyseessä oli Köyliön kartanon tilojen sijainnit esitettyinä, jossa tuo tila 1 oli äsken mainitsemani henkilön hallussa. Tuon jälkeen etsin Euran pitäjän asukasluetteloista niiden henkilöiden nimiä jotka asuttivat tuota Haverin tilaa vuosina 1540-1693, ja kukapas sieltä löytyikään heti vuodesta 1551 lukien kuin oletettavasti Tavastius, Dionisius Henrici (k.1588), turkulaisen porvarillisen Tawastien suvun kantaisän Mats Henriksson Tawastin vanhempi veli, joka jo noin vuoden vanhasta lukien asui tuolla Haverin tilalla aina aikuisikään saakka. Tuo Dionisius toimi vuodesta 1578 lukien Kalajoen kirkkoherrana, niinpä ei ole mikään ihme että viimeiset asutuksen yleisluettelon merkinnät Euran pitäjän Köylion kappeli srk:n alueelta sen Haverin tilalta päättyivät Dionisiuksen osalta enteellisesti juuri vuoteen 1577. Toisaalla täällä sukufoorumilla on viitattu että Dionisiuksen pojat, Henrik ja Johannes, perivät myös osansa Lempäälän Hietaniemestä tilan leskiemännän Margaretan kuoltua 1630-luvulla. Mutta Dionisiuksen muutettua Kalajoelle, jäivät Haverin tilalle ilmeisesti hänen kaksi vanhinta poikaansa, joista Sigfrid Dionisiuksson jätti jälkeläisiä Haverin tilalle vuoteen 1693 saakka, mihin tutkintani päättyi. Kts alla.
Eura(31)_1580-99, HAFWERI: Siffr. Dionisiusson v.1580-87 ja Clem. Dionisiusson v.1590
Eura(41)_1600-19, HAFUERI: Madz Haffweri 1612 ja Madz Sigfridsson 1615
Eura(53)_1620-39, HAFFWERI: Madz Hafweri 1621-29, Madz 1630-31, Madz Hafweri 1632-33 ja Matz Sigfridsson 1634-35 sekä Matz Matsson 1639
Eura(66)_1634-53, HAFWERI: Matz Sigfredsson 1634-37 ja Matz Matsson 1639-53
Eura(73)_1654-73, HAFWERI: Matz Matsson 1639-53 ja hänen pojat, Simon Matsson 1658-73 sekä Erich Matsson 1661-73
Eura(74)_1674-93, Adelns gamlle Frelse, HAFWERI: Madz Nielsson? d. 1674, Simon Matzon 1674-93 ja Matts Mattson d. 1686
Tämän pohjalta voidaankin jo kuin johdatuksena todeta, että eri Tawastien sukuhaaroilla on suorastaan geneettinen taipumus lähteä levittäytymään juuri Pyhäjärvien laitamilta, sillä onhan suvun 64 alkutila Hauhon Kokkalan tilalta, joka sijaitsee Hauhon Pyhäjärven laitamilla. Lempäälän Hietaniemi on taas myös toisen Pyhäjärven länsirannalla ja nyt tämä Dionisiuksen jälkipolvi asettautui Säkylän Pyhäjärven rantamille.
Lopuksi taas voidaan perehtyä tähän Kristoffer eli Christopher nimivalintaan, joka on varsin raamatullinen nimi joten se varsin hyvin sopii pappissäätyyn, tarkoittaahan se Kristuksen kantajaa, myös oma sukulinjani Kristoffer Tawastin Torsten pojan jälkipolvi on täynnä raamatullisia etunimiä, kuten Abraham, Gabriel, Abel yms, mutta tässäkin ketjussa mainittu Germund melkeinpä täysin loistaa poissaolollaan.
Vielä lukijoille näytteenä yllä mainitun maatilakartan ote, joka käsittää karttaan liittyvän taloluettelon henkilöineen päivineen. kts. Liite
t. RistoIT!
Tulikin vaikeuksia tuon liitteen lähettämisen kanssa, joten tuossa koko maakirjakartan linkki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23760309
ja tuossa sen selite.
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AY&avain=1477951.KA
sekä tuossa vähän Dionisiuksesta.
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2446
t. RistoIT!
Unohtui tuosta ensimmäisestä postistani koskien Köyliön kartanon Haverin tilaa kaksi ensimmäistä asutuksen yleisluettelon aikajaksoa, joissa mainittiin Dionisiuksen nimi. Tuossa ko. aikajaksot.
Eura(56)_1540-59, HAFFUERI: Dionisius 1551-58, Kiwlå gård 1557 (= Köyliön kartano)
Eura(58)_1560-79, HAFFUERI: Nils Larsson 1560, Dionisius 1562-77, Lars Eriksson 1578-79
Nimien merkityksestä vielä vähän, Dionysius on kreikkalaisen nimen Dionysus latinalainen muoto. Dionysus on viinin ja päihteiden jumala kreikkalaisessa mytologiassa.
t. RistoIT!
Hannu Virttaalainen
24.09.19, 20:23
Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa talo on siis käsittääkseni
Iso-Haveri Haveri Honkilahti vääpelin puustelli
http://users.utu.fi/isoi/talot/eura.htm
Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa talo on siis käsittääkseni
Iso-Haveri Haveri Honkilahti vääpelin puustelli
http://users.utu.fi/isoi/talot/eura.htm
Näin näyttää. Jostain syystä Iso-Iivari ei tutkinut tuon talon asukkaita pidemmältä ajalta, vaikka niitä löytyy Digitaaliarkiston asutuksen yleisluetteloista aina vuodesta 1540 alkaen. Itse huomasin tuon Iso-Iivarin talonhaltijaluettelon vasta eilen, jota en vielä ole kerennyt tutkimaan. Tuon Dionisiuksen jälkipolvien määrää on vielä ennenaikaista sanoa, kun talon asukkaiksi jäi varsin usein vain isännän pojista se sopivaksi katsottu. Pitäisi varmaan tutkiskella Säkylän Pyhäjärven ympäristöä vähän laajemmin, josko sieltä löytyisi lisää Dionisiuksen jälkeläisiä myös alenevissa polvissa sekä joidenkin seurakuntien rippikirjoja, josko sieltä löytyisi Christopherin nimi patronyymien kera. Myös se kannattaa panna merkille, että Christopherin äiti jäi varmaankin varhain leskeksi, jolloin tuo Christopherin isäpuolikin saataisi löytyä noista kirkonkirjoista lähiseudulta. Sen verran katselin sieltä sun täältä muidenkin talojen asutusten yleisluetteloita, että joukosta löytyi muitakin Tawasteja joita en lähde tässä nyt erikseen nimeämään.
t. RistoIT!
PS. Pyhä sana järvien nimissä sai edelleen jatkumoa Tawastien osalta, kun Joensuun tyttölyseon perustivat 1800-luvulla kaksi Tawastien tytärtä, jotka eivät tiettävästi olleet lainkaan naimisissa. Joensuun kaupunkihan sijaitsee Pielisjoen suulla Pyhäselän koilliskulmassa.
Vähän kyllä vielä mietityttää tuo Dionisiuksen mahdollisesti vanhemman veljen Stenin syntymävuoden paikkaansa pitävyys, kun hänen sanotaan syntyneen vuoden 1545 tienoilla, jolloin hänen isäkseen väitetty Henrik Jönsson Tawast olisi ollut vain 15-vuotias. Todennäköistä on että Henrik Jönsson olisi syntynyt täten 1500-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
t. RistoIT!
Hannu Virttaalainen
25.09.19, 05:49
Tämän tiedostettuani aloin etsimään maakirjakarttoja Lempäälän Hietaniemen ympäristöstä ja Vesilahdelta, kunnes hätäisen haeskelun pohjalta luulin löytäneeni yhden sopivan kartan vuodelta 1688 Pyhäjärven länsirannalta. Tuo kartta oli MHA A 1b 32, jossa mainittiin heti tilan 1 kohdassa Simon Mattsson Tawastin nimi. Myöhemmin tarkemmin tutkiskeltuani tuota karttaa, niin se osoittautuikin olevan Säkylän Pyhäjärven länsirannalta ja kyseessä oli Köyliön kartanon tilojen sijainnit esitettyinä, jossa tuo tila 1 oli äsken mainitsemani henkilön hallussa. Tuon jälkeen etsin Euran pitäjän asukasluetteloista niiden henkilöiden nimiä jotka asuttivat tuota Haverin tilaa vuosina 1540-1693, ja kukapas sieltä löytyikään heti vuodesta 1551 lukien kuin oletettavasti Tavastius, Dionisius Henrici (k.1588), turkulaisen porvarillisen Tawastien suvun kantaisän Mats Henriksson Tawastin vanhempi veli, joka jo noin vuoden vanhasta lukien asui tuolla Haverin tilalla aina aikuisikään saakka. Tuo Dionisius toimi vuodesta 1578 lukien Kalajoen kirkkoherrana, niinpä ei ole mikään ihme että viimeiset asutuksen yleisluettelon merkinnät Euran pitäjän Köylion kappeli srk:n alueelta sen Haverin tilalta päättyivät Dionisiuksen osalta enteellisesti juuri vuoteen 1577. Toisaalla täällä sukufoorumilla on viitattu että Dionisiuksen pojat, Henrik ja Johannes, perivät myös osansa Lempäälän Hietaniemestä tilan leskiemännän Margaretan kuoltua 1630-luvulla. Mutta Dionisiuksen muutettua Kalajoelle, jäivät Haverin tilalle ilmeisesti hänen kaksi vanhinta poikaansa, joista Sigfrid Dionisiuksson jätti jälkeläisiä Haverin tilalle vuoteen 1693 saakka, mihin tutkintani päättyi. Kts alla.
Eura(31)_1580-99, HAFWERI: Siffr. Dionisiusson v.1580-87 ja Clem. Dionisiusson v.1590
Eura(41)_1600-19, HAFUERI: Madz Haffweri 1612 ja Madz Sigfridsson 1615
Eura(53)_1620-39, HAFFWERI: Madz Hafweri 1621-29, Madz 1630-31, Madz Hafweri 1632-33 ja Matz Sigfridsson 1634-35 sekä Matz Matsson 1639
Eura(66)_1634-53, HAFWERI: Matz Sigfredsson 1634-37 ja Matz Matsson 1639-53
Eura(73)_1654-73, HAFWERI: Matz Matsson 1639-53 ja hänen pojat, Simon Matsson 1658-73 sekä Erich Matsson 1661-73
Eura(74)_1674-93, Adelns gamlle Frelse, HAFWERI: Madz Nielsson? d. 1674, Simon Matzon 1674-93 ja Matts Mattson d. 1686
Tämän pohjalta voidaankin jo kuin johdatuksena todeta, että eri Tawastien sukuhaaroilla on suorastaan geneettinen taipumus lähteä levittäytymään juuri Pyhäjärvien laitamilta, sillä onhan suvun 64 alkutila Hauhon Kokkalan tilalta, joka sijaitsee Hauhon Pyhäjärven laitamilla. Lempäälän Hietaniemi on taas myös toisen Pyhäjärven länsirannalla ja nyt tämä Dionisiuksen jälkipolvi asettautui Säkylän Pyhäjärven rantamille.
Lopuksi taas voidaan perehtyä tähän Kristoffer eli Christopher nimivalintaan, joka on varsin raamatullinen nimi joten se varsin hyvin sopii pappissäätyyn, tarkoittaahan se Kristuksen kantajaa, myös oma sukulinjani Kristoffer Tawastin Torsten pojan jälkipolvi on täynnä raamatullisia etunimiä, kuten Abraham, Gabriel, Abel yms, mutta tässäkin ketjussa mainittu Germund melkeinpä täysin loistaa poissaolollaan.
Vielä lukijoille näytteenä yllä mainitun maatilakartan ote, joka käsittää karttaan liittyvän taloluettelon henkilöineen päivineen. kts. Liite
t. RistoIT!
Jos tämä harvinainen nimi, Dionisius Henrici, ei ole vain ihmeellinen sattuma niin kuin väärä Pyhäjärvi, joita löytyy satoja karttapaikan nimihaulla, niin Köyliön kartano oli katolisen kirkon omaisuutta, joka otettiin kruunulle, siis Kustaa Vaasalle, jolta se siirtyi pojanpojan vävylle Pontus Jacquess De la Gardielle. Siis onko De la Gardiekin jälleen ihmeellinen sattuma Tavasteihin liittyen?
Hannu Virttaalainen
25.09.19, 06:10
"Oikea" Pyhäjärvi ja "oikean" Pyhäjärven rannalla Euran Honkilahden Haveri nykykartalla karttapaikassa https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6770608&e=242384&title=Haveri%2C+Honkilahti&desc=&zoom=5&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %2C%7B%22id%22%3A5%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D
Turun Tawastien ja Turun läänin maanmittarin Johan Wettervikin, insinöörin ;), jälkeläisenä tämä alkoi kiinnostaa ...
Hannu Virttaalainen
25.09.19, 06:48
Lisää sattumia, Köyliön kartanon omistajasuku ja Euran Honkilahden Haveria viljellyt suku vaihtuivat molemmat 1700-luvun puolivälin paikkeilla
Köyliön kartano Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yli%C3%B6nkartano
vrt. Iso-Iivarin Euran talonhaltijat
Benedictus
25.09.19, 06:55
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=36849&highlight=dela+gardie
Ylläolevassa ketjussa käsitellään Dela Gardien ja Tavastien suhteita, kuten myös parissa muussakin ketjussa.
Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius oli aiemmin Köyliön kirkkoherrana ja vaikuttaisi, että saattaisi olla Tavastien sisarussakkia eli Elisabeth Pontusdotterin poika.
"Oikea" Pyhäjärvi ja "oikean" Pyhäjärven rannalla Euran Honkilahden Haveri nykykartalla karttapaikassa https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6770608&e=242384&title=Haveri%2C+Honkilahti&desc=&zoom=5&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %2C%7B%22id%22%3A5%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D
Turun Tawastien ja Turun läänin maanmittarin Johan Wettervikin, insinöörin ;), jälkeläisenä tämä alkoi kiinnostaa ...
On päässyt pahasti metsittymään tuo vääpelin puustelli, sillä google.maps ja bing.maps antavat molemmat aika metsäisen kuvan tuosta
60.991969, 22.237401 puustellin paikasta.
RistoIT!
"Oikea" Pyhäjärvi ja "oikean" Pyhäjärven rannalla Euran Honkilahden Haveri nykykartalla karttapaikassa https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6770608&e=242384&title=Haveri%2C+Honkilahti&desc=&zoom=5&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %2C%7B%22id%22%3A5%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D
Turun Tawastien ja Turun läänin maanmittarin Johan Wettervikin, insinöörin ;), jälkeläisenä tämä alkoi kiinnostaa ...
Vielä enemmän kiinnostaa ehkä myös se, että Haverin tilan vääpelin puustellista Kalajoen kirkkoherraksi v. 1578 siirtyneellä Dionisius Henrici Tavastiuksella (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2446) oli myös kaksi muuta poikaa alussa mainitsemieni Sigfridin ja Clemetin lisäksi, nimittäin Henrich eli Henricus Dionysii (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/957) (k. 1619) ja Johan eli Johannes Dionysii (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1170) (k. 1621). Johanin kuoltua v. 1621, jäi hänen nimeltä tuntematon leskensä N.N. asumaan tuolloin Turkuun.
Nyt sitten se mieliä askarruttava havainto. Lasse Iso-Iivarin Euran talonhaltijaluettelon mukaan tuli Euran pitäjän Anttila Sorkkisen tilalle vävyksi Clemet Johansson (http://users.utu.fi/isoi/talot/eura.htm), joka toimi tilan isäntänä 1647-60 (kts. Anttila Sorkkinen Eura). Hänen ilmeisesti 1. vaimonsa Agneta Ericsdotter Anttila kuitenkin kuoli v. 1656, jonka jälkeen Clemet avioitui Lisan kanssa v. 1657. Kuitenkin pian Lisan kanssa avioiduttuaan, Clemet karkasi tilalta v. 1660, eikä hänestä mainita enää mitään. Sattumoisin Kerimäen Hannolanpellon isännän Christopher Tawastin ilmoitetaan syntyneen noin v. 1657. Jäätyään leskeksi Agnetan kuoltua, saiko Clemet myöhemmin tietää Lisan kanssa avioiduttuaan että hänellä onkin poika jonkun v. 1656 tapaamansa mahdollisesti Catarina tai Carin nimisen naisen kanssa? Kannattaa huomioida myös se, että Clemetin oletetulla isällä, Johan eli Johannes Dionysiillä oli myös Clemet niminen veli, joka jäi asumaan Haverin tilalle Pyhäjärven rantamille isänsä Dionisius Henrici Tavastiuksen lähdettyä Kalajoen kirkkoherraksi. Eipä siis mikään ihme, että Johannes Dionysii olisi antanut pojalleen Clemet nimen hänelle niin rakkaan Clemet veljensä mukaan, ja myöhemmin Clemet Johansson sitten asettautui kotivävyksi myös serkkunsa Matts Sigfridssonin kotipitäjään Euraan.
t. RistoIT!
Hannu Virttaalainen
26.09.19, 20:49
Lisää merkillisiä yhteensattumia, vääpelin puustellissa Haverissa, Lassen Euran talonhaltijaluettelosta
1720-21 Mårten Jeremiass Stén 1696 Lemp
Lassella lyhennys syntymäpaikassa tarkoittaa, että syntymää, eikä synnyinpaikkaa löydy asiakirjoista, mutta kyllä Mårten Hietaniemessä varmaan on syntynyt :D:
Hannu Virttaalainen
26.09.19, 21:34
Insinöörien päivän kartta ;):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10434436
Insinöörien päivän kartta ;):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10434436
Olen päässyt Euran pää- ja rippikirjoissa (Eura Församblings SKRIFT-BOOK ifrån Anno 1667) (https://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Euran+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Pää-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1685-1721+(I+Aa%3A1%2C+Eura%2C+Honkalahti%2C+Kiukainen)&ay=339666&sartun=116093.KA&atun=309869.KA&ay2=115065) vasta 9 ensimmäistä aukeamaa läpi, mutta nyt jo Tawasteja esiintyy niissä niin että ei voi kuin ihmetellä. Vai mitä tuumii raati vaikkapa näistä?
Rippikir_6,
oikea sivu 6. ylhäältä,
Sigfrid Tawast, tämän alla seuraa
Elin pijga
Cristoher
Rippikir_8,
vasen sivu 8. ylhäältä,
Johan Tawast, jonka alla seuraa
Caisa Johans tygmor (olisiko vanhaa ruotsia?, eli styvmor = äitipuoli)
Walborg broer Gustav
Walborg & Carin döttr
oikea sivu 5. ylhäältä,
Jöran Tawast, jonka alla seuraa
Walborg dottr.
t. RistoIT!
PS. Vaikuttaa kyllä enempi pääkirjoilta nuo julkaisut.
Olen päässyt Euran pää- ja rippikirjoissa (Eura Församblings SKRIFT-BOOK ifrån Anno 1667) (https://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Euran+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Pää-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1685-1721+(I+Aa%3A1%2C+Eura%2C+Honkalahti%2C+Kiukainen)&ay=339666&sartun=116093.KA&atun=309869.KA&ay2=115065) vasta 9 ensimmäistä aukeamaa läpi, mutta nyt jo Tawasteja esiintyy niissä niin että ei voi kuin ihmetellä. Vai mitä tuumii raati vaikkapa näistä?
Rippikir_6,
oikea sivu 6. ylhäältä,
Sigfrid Tawast, tämän alla seuraa
Elin pijga
Cristoher
Rippikir_8,
vasen sivu 8. ylhäältä,
Johan Tawast, jonka alla seuraa
Caisa Johans tygmor (olisiko vanhaa ruotsia?, eli styvmor = äitipuoli)
Walborg broer Gustav
Walborg & Carin döttr
oikea sivu 5. ylhäältä,
Jöran Tawast, jonka alla seuraa
Walborg dottr.
t. RistoIT!
PS. Vaikuttaa kyllä enempi pääkirjoilta nuo julkaisut.
En ole itse tutkinut Tawast-suvun aiempia polvia tai tällaista mahdollista saman suvun haaraa. Tawast-nimeä ei ainakaan noissa Euran rippikirjan kohdissa näyttäisi esiintyvän ja henkilöt vaikuttavat seuraavilta:
Jakso 6: (Rippikir_6.jpg)
Sillanpää:
Hendrich talonpoika
...
Sigfred sotilas
Elin piika
Erich renki
Jakso 8: (Rippikir_8.jpg)
Honkilahti, Vuorenpää:
Jöran talonpoika
Thomas poikansa?, talonpoika
...
Johan sotilas
Caisa Thom? (Tuomaantytär tai Tuomaksen) sisko
Walborg veljen vaimo
Walborg ja sotilaan vaimo Carin tyttärinä
Jakso 5: (Rippikir_5.jpg)
Komoinen:
Thomas talonpoika
Johan seppä
Walborg vaimo
...
Sivulla löytyy vain alempana poissaolevaksi merkitty renki Jöran. Walborg-nimi on samalla sivulla lisäksi piikana, rengistä vävyksi muutetun Matsin vaimona (eli ollut sitten varmaankin talon tytär) ja alhaalla sotilas Johanin vaimona.
T: Janne
P.S. Linnanpäällikkö Johan Tawastin isäksi Ramsayn ja Carpelanin mukaisesti täälläkin kuten Ruotsin nykyisen ritarihuoneen toteamana varmistunut Turun porvari Matts Tawast on muuten Genin mukaan myös mm. marsalkka Mannerheimin ja nyt paljon puhutun Greta Thunbergin esi-isä. :)
Hannu Virttaalainen
27.09.19, 05:58
Honkilahden Haverin rippikirja 1731-1742 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5445507
Mitä Erich Simonssonin perässä lukee en taidoillani lähde arvailemaan ...
Erik Simonsson Iso-Iivarilla:
993 251 -17xx sa Eric Simonss Iso-Haveri 1667 Honki 1692 h 15.5.1743 Honkilahti
993 252 Brita Jacobsd 1668 1692 h 2.4.1746 Honkilahti
Jos ei mitään väärintulkintoja kenelläkään niin hän kuuluisi vielä 'hämäläisten' joukkoon kuten allekirjoittanutkin
PS. Wirtzeniukset olivat muuten 'virttaalaisia' juuriltaan
Honkilahden Haverin rippikirja 1731-1742 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5445507
Mitä Erich Simonssonin perässä lukee en taidoillani lähde arvailemaan ...
Veikkaisin tyypillisesti "Bonde".
Hannu Virttaalainen
27.09.19, 06:19
Historian tohtori Suvannolla, Satakunnan historia keskiajalla kirjoittajalla, sivu 24 http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1710-1829_EURA.pdf (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1710-1829_EURA.pdf):
Hannu Virttaalainen
27.09.19, 06:42
Veikkaisin tyypillisesti "Bonde".
Koska Haveri ensin katolisen kirkon tila, sitten Vaasa-suvun tila ja 1600-luvun lopun peruutusten jälkeen (?) puustelli niin 'ihan veikkaus' olisi ennemmin Landb ...
Kun B-kirjaimeen sisältyi usein l-kirjainta muistuttava etukoriste niin vaikea varmuudella tulkita yksittäistä merkintää. Sekä bondea että landbondea vaikuttaa merkityn toisinaan samoilla henkilöillä tai ainakin lampuodeilla muutenkin kuin tilan omistussuhteen muutostapauksissa.
T: Janne
En ole itse tutkinut Tawast-suvun aiempia polvia tai tällaista mahdollista saman suvun haaraa. Tawast-nimeä ei ainakaan noissa Euran rippikirjan kohdissa näyttäisi esiintyvän ja henkilöt vaikuttavat seuraavilta:
Jakso 6: (Rippikir_6.jpg)
Sillanpää:
Hendrich talonpoika
...
Sigfred sotilas
Elin piika
Erich renki
Jakso 8: (Rippikir_8.jpg)
Honkilahti, Vuorenpää:
Jöran talonpoika
Thomas poikansa?, talonpoika
...
Johan sotilas
Caisa Thom? (Tuomaantytär tai Tuomaksen) sisko
Walborg veljen vaimo
Walborg ja sotilaan vaimo Carin tyttärinä
Jakso 5: (Rippikir_5.jpg)
Komoinen:
Thomas talonpoika
Johan seppä
Walborg vaimo
...
Sivulla löytyy vain alempana poissaolevaksi merkitty renki Jöran. Walborg-nimi on samalla sivulla lisäksi piikana, rengistä vävyksi muutetun Matsin vaimona (eli ollut sitten varmaankin talon tytär) ja alhaalla sotilas Johanin vaimona.
T: Janne
P.S. Linnanpäällikkö Johan Tawastin isäksi Ramsayn ja Carpelanin mukaisesti täälläkin kuten Ruotsin nykyisen ritarihuoneen toteamana varmistunut Turun porvari Matts Tawast on muuten Genin mukaan myös mm. marsalkka Mannerheimin ja nyt paljon puhutun Greta Thunbergin esi-isä. :)
Olin itsekin aluksi luullut että siellä luki sotilas, mutta rustholleihin liittyvät kylläkin ratsumiehet eli siellä kuuluisi olla Rytt(are).
t. RistoIT!
Ei ole mitenkään varmaa, että siellä lukisi nimenomaan ryttare, voi lukea yhtä hyvin soldat
Juha
Jos katsoo aiemmin julkaisemiani Haverin asutuksen yleisluettelon kirjoituksia, niin kyllä siellä Ryttare, Rytt. ja R. esiintyy enemmän kuin riittävästi. Myös Tawastén ja Tawaststjerna sukujen alkupään yhteyksiä Euran pitäjään on syytä myös tarkastella lisää, eihän Tawaststjerna nimeä vielä edes ollutkaan viittaamani pääluettelon kirjoitusajankohtana ja Tawasténkin oli vasta kolme vuotta käytössä ollut nimi, jota ei välttämättä kirjattu sen uudessa muodossa asiakirjoihin Eurassa. Se kyllä oikein pistää silmään, miten vähälle huomiolle Dionisius Henrici Tavastiuksen jälkipolviin on syvennytty noin ylipäänsä, vaikka kyseessä on jopa koko Tawast suvun vanhin haara, jos Sten Henriksson Tawast olisikin Dionisiusta nuorempi veli, kun mitään tarkempia todisteita ei ole tuotu esiin.
t. RistoIT!
Ei ole mitenkään varmaa, että siellä lukisi nimenomaan ryttare, voi lukea yhtä hyvin soldat
Juha
No nyt kun katsoin myöhemmin erästä Simon nimeä, niin on kyllä annettava periksi siltä osin että nuo esille tuomani Tawastit saatavat olla Soldat merkintöjä. Pääjuonne tässä etsinninnässä on kuitenkin tuo Clemet Johansson Euran Sorkkisen tilalta, jonka vaimo kuoli v.1656, minkä jälkeen hän meni uudestaan naimisiin seuraavana vuonna, eli silloin kuin Kerimäen Christopher (Kristofer) Tawastin sanotaan syntyneen. Kun nyt vielä tuo Clemet Johansson mystisesti karkasi isännöimältään tilalta jo 1660, olisi seuraavana vaiheena etsiä Christopherin rippikirjoja noilta seuduilta tai edes hänen nimeään pääluettelosta. Clemetin yhteys Tawasteihin on siltä osin tutkimisen arvoinen, kun Dionisius Henrici Tavastiuksen yksi pojista oli Johan ja hänen veljensä Euran Haverissa sen vääpelin puustellissa 1590-94 asustellut Clemet. Myös De la Gardien nimen näkyessä toistuvasti Euran asutuksen yleisluetteloissa, antaa osviittaa sille että on siellä Tavasteillakin oltava osuutensa, sillä olihan jo Henrik Mattsson Tawast (https://www.geni.com/people/Henrik-Mattsson-Tawast/5598289305900047458) De la Gardien läänitysvouti eli hopmanni De la Gardien läänityskreivikunnassa 1627.
t. RistoIT!
Lisää merkillisiä yhteensattumia, vääpelin puustellissa Haverissa, Lassen Euran talonhaltijaluettelosta
1720-21 Mårten Jeremiass Stén 1696 Lemp
Lassella lyhennys syntymäpaikassa tarkoittaa, että syntymää, eikä synnyinpaikkaa löydy asiakirjoista, mutta kyllä Mårten Hietaniemessä varmaan on syntynyt :D:
Jeremias Steenin isän, Porin koulumestari Martti Tuomaanpoika Steniuksen, jonka äiti oli Brita Mattsdotter Tawast, kautta tulee Genissä sukuun myös mainittu Ruotsin kouluilmastoaktiivi Greta Thunberg.
https://www.geni.com/people/Martti-Stenius/6000000000623535365
T: Janne H
Jeremias Steenin isän, Porin koulumestari Martti Tuomaanpoika Steniuksen, jonka äiti oli Brita Mattsdotter Tawast, kautta tulee Genissä sukuun myös mainittu Ruotsin kouluilmastoaktiivi Greta Thunberg.
https://www.geni.com/people/Martti-Stenius/6000000000623535365
T: Janne H
Tuo sukusivusto löytää sukulaisuussuhteen melkein keneen tahansa joka eli noin 400 vuotta sitten. :) Vähän itseäni kyllä kummastuttaa se, että miten ylipäänsä voidaan olla varmoja sisaruussuhteista, jos ei edes syntymäaikoja ole tiedossa. Esimerkiksi Dionisius Henrici Tavastiuksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2446) sanotaan olevan Lempäälän Tawastien sukua, mutta hänet tunnetaan myös Dyonisius Henrici, Nisius Henriksson nimellä? Nisiuksen taas kerrotaan olevan Hauholta lähtöisin oleva nimi, kun taas porvarillinen Lempäälän Tawast suku on oikeastaan satakuntalainen suku, koska Satakunta ulottui jopa Vesilahdelta aina nykyiseen Jyväskylään saakka vielä 1500-luvulla. Myös se asutuksen yleisluettelon Dionisius merkintä Euran Haverin puustellista vuodelta 1551 aina vuoteen 1577, vuotta ennen kun hän meni kirkkoherraksi Kalajoelle, antaa otaksua että Dionisius olisi syntynyt Eurassa jopa aivan toiseen Tavast sukuun mitä Lempäälästä lähtöisin oleva Tawast suku on. Onhan Hannun DNA-selvityskin antanut viitteitä että Kerimäen Christopherin sukuhaara yhtyy Lempääläisiin Tawast sukuihin jopa vasta 1400-luvulla. Näin ollen tuo Euran Clemet Johanssonin oletettu leskenä ollessaan v. 1656 alulle panema poika työnimeltä "Christopher" ainoastaan vahvistaa tätä Dionisiuksen ja Lempäälän sukujen erillisyyttä vielä 1500-luvun aikana, mikäli Clemetin todetaan olevan Dionisiuksen lapsenlapsi. Kun Clemet vielä karkasi omalta tilaltaan jo vuonna 1660 ties minne, antaa tämä olettaa että jotain todella suurta on sattunut hänen kohdalleen, olihan hän ensimmäisessä aviossaan sentään 11 vuotta tiettäväsi ilman omaa jälkikasvua.
t. RistoIT!
Jeremias Steenin isän, Porin koulumestari Martti Tuomaanpoika Steniuksen, jonka äiti oli Brita Mattsdotter Tawast, kautta tulee Genissä sukuun myös mainittu Ruotsin kouluilmastoaktiivi Greta Thunberg.
https://www.geni.com/people/Martti-Stenius/6000000000623535365
T: Janne H
Näin vuosisatojen jälkeen voi huvittaa sekin, että oletettava esi-isäni Kristoffer Vesilaxius pyysi näköjään sanojaan tältä aiemmalta Vesilahden kirkkoherra Steniukselta anteeksi ja saikin. :)
T:J
Näin vuosisatojen jälkeen voi huvittaa sekin, että oletettava esi-isäni Kristoffer Vesilaxius pyysi näköjään sanojaan tältä aiemmalta Vesilahden kirkkoherra Steniukselta anteeksi ja saikin. :)
T:J
Anteeksipyyntö taisi johtaa myös siihen, että Steniuksen pojanpoika nai Wesilaxiuksen tyttären.
Brita Mattsdotter Tawast Genissä ja aiempaa keskustelua täällä:
https://www.geni.com/people/Brita-Tawast/5605935220820118056
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1309
Hannu Virttaalainen
28.09.19, 13:56
Brita Mattsdotter Tawast Genissä ja aiempaa keskustelua täällä:
https://www.geni.com/people/Brita-Tawast/5605935220820118056
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1309
Mihin perustuu, että Thomas Steenin puoliso Brita onkin nyt Brita Mattsdotter Tawast?
Onko tämän tueksi jotain asiakirjoja?
Olenko pudonnut kärryiltä ja lyönyt pääni ..
Onko Pekan "Vaikuttaa siltä, että Mårten Thomasson Stenius on nainut Johannes Stenoniin perillisen (tai lesken)" muuttunut faktaksi, johonkin tutkittuun tietoon perustuen vai ihan omia aikojaan?
Ks. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29894
Sinänsä harmillista, että kun halusin tarkistaa Dionisius Henrici Tavastiuksen (https://www.geni.com/people/Dionisius-Tavastius/6000000047856871939) tarkempia henkilötietoja, niin tuon linkin synnyin- ja kuolintietojen perässä olevassa tarkenninosassa viitataan tuohon Tavastius, Dionisius Henrici (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2446) sivustoon, jossa mainitaan että Kyösti Väänäsen teos, "Dionisius Henrici Tavastius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki", kertoo tarkemmin Dionisiuksen taustatiedoista ammatin, suku- ja etunimet, synnyinpaikan, kuolinpäivän ja -paikan, patro- ja matronyymin, mutta tietysti tuo teos oli sitten myöhemmin poistettu Internet Archiven (https://web.archive.org) kokoelmista, niinkuin noiden tietojen kirjaamisesta sukututkijoiden omiin tietokantoihin olisi vastoin yleistä hyvää. Noista tiedoista huolimatta geni.com sivustoon on Dionisiuksen synnyinpaikaksi kirjattu Häme, joka on varsin ylimalkainen määrite, kun esimerkiksi Lempäälä oli vielä tuolloin osa Satakuntaa. Kuin pisteenä i:n päälle, ei Kalajoen asutuksen yleisluetteloissa vuosilta 1560-79 ja 1580-99 mainita sanallakaan yhdestäkään Dionisiuksesta, niinkuin papeilla olisi täysi anonymiteetti noissa rekistereissä.
t. RistoIT!
Pekka Hiltunen
28.09.19, 14:32
Mihin perustuu, että Thomas Steenin puoliso Brita onkin nyt Brita Mattsdotter Tawast?
Onko tämän tueksi jotain asiakirjoja?
Olenko pudonnut kärryiltä ja lyönyt pääni ..
Onko Pekan "Vaikuttaa siltä, että Mårten Thomasson Stenius on nainut Johannes Stenoniin perillisen (tai lesken)" muuttunut faktaksi, johonkin tutkittuun tietoon perustuen vai ihan omia aikojaan?
Ks. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29894
Voi kauhistus!
En todellakaan ole esittänyt mitään faktoja, vaan vain poiminut Ramsayn tiedoista sen, että Elisabet ja Brita Mattsdotter Tawast (jotka elivät ed.m. äitinsä jälkeen 8.1.1631 tämän perinnönjaossa) omistivat neljänneksen Hietaniemestä veljiensä kera (joita Ramsayn mukaan oli tuolloin p.o. perintöä jakamassa Henrik Mattsson ja Johan Mattsson):
"Henrik, kämnär, hauptman..."
"Johan, kapten..."
"Elisabet
"Brita
V.m:t tyttäret aaltosulkeella yhdistettynä ja varustettuna tekstillä: "Lefde vid arfskifte efter modern 1631 8/1, egde jämte bröderne fjärdeparten i Hietaniemi hemman i Lempäälä socken."
Olen yllä olevan perusteella pitänyt mahdollisena sitä, että Brita on omistuksensa perusteella asettunut asumaan Hietaniemeen mahdollisine aviomiehineen (jonka ilmaantumista ei Hietaniemeen, samoin kuin ei Stenius-nimensä etymologiaakaan ainakaan vielä tuolloin voitu mitenkään selittää ja perustella). Kyseessä on siis pelkkä keskustelunavaus eikä mikään fakta! Jokainen tehköön sitten itse oman päätelmänsä mahdollisten lisätietojen perusteella. Jos lisätietoja on jossain saatavilla niin, että arvaukseni osuu oikeaan tai väärään, on tieto molemmissa tapauksissa täsmälleen yhden bitin arvoinen.
PH
Pekka Hiltunen
28.09.19, 14:51
Veikkaisin tyypillisesti "Bonde".
Kyllä siinä selvästikin on Erich Simonsson (saksalaisella kaksois-s:llä) ja sanavälin jälkeen bonde.
Kun kyseessä oli puustelli, oli omistaja tietenkin kruunu eli valtakunnan omaisuutta hallinnoinut aatelismies (kuten tässä "herra luutnantti" se ja se). Näin ollen oli ilman lisämääreitä riittävän täsmällistä ilmaista "bonde" eli viljelijä. Puustelli eli "asuintölli" oli nimensä mukaisesti jonkun muun kuin talollisen hallinnassa. Usein kyseessä oli entinen verohylky, jota saattoi entinen isäntäkin tai hänen poikansa tai muu sukulaisensa viljellä lampuodin asemassa.
PH
Brita Mattsdotter Tawast Genissä ja aiempaa keskustelua täällä:
https://www.geni.com/people/Brita-Tawast/5605935220820118056
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=1309
Kaksoisprofiililla on tällä hetkellä syntymävuotena n. 1580 sijaan 1607 kuten MyHeritage-profiileissa (n. 1607):
https://www.geni.com/people/Brita/6000000050081280832
Osaisiko joku neuvoa mistä löytää asutuksen yleisluetteloa vastaavan asumisrekisterin, mihin on kirjattu pappien ja heidän perheenjäsentensä nimet vuosittain? Kalajoen asutuksen yleisluetteloista 1560-79 ja 1580-99 ei kyllä löytynyt mitään merkintöjä Dionisius Henrici Tavastiuksesta eikä hänen Henrik sekä Johan pojistaan vaimosta nyt puhumattakaan. Dionisius toimi Kalajoen kirkkoherrana vuodesta 1578 aina kuolemaansa vuoteen 1588 saakka? En löytänyt hänen seuraajan seuraajasta Liungo Thomessonistakaan mitään merkintöjä tuosta samaisesta rekisteristä.
t. RistoIT!
Näköjään totuudella on liian usein tapana pilata hyväkin tarina. Asutuksen yleisluettelo, Eura(28)_1654-73, Sorckis-Anttila, toteaa että v.1661 "Clemet Johansson förrymd och lemnat sin hem+över segs att efter sin fattigdom ska vare bortrymtd", eli hän jätti kotinsa koska köyhyyden vuoksi hänet olisi joka tapauksessa häädetty kotoaan. Tuon jälkeen tuossa samassa asutuksen yleisluettelossa todetaaan että Clemet olisi palannut kotiinsa ja asustellut siellä 1663-68, jolloin hänet oli "afhyst" 1668-72 välisen ajan eli varmaankin etsintäkuulutettu ja "upt." 1672 eli otettu talteen ja 1673 "på frih." eli päästetty vapaaksi. Eipä velkavankeus kestänytkään edes niin kauan kuin nykyään 1990-laman jälkimainingeissa. Harmi, pitää kai taas vaipua koipussiin odottamaan uusia ideoita! :eek: :( ;)
t. RistoIT!
Steen Anderssonin vaimo Brita kuoli ilmeisesti Porissa vuonna 1646, sillä hän on elossa vielä 28.3.1646 allekirjoitetussa Porin kaupungin henkikirjassa:
Steen Andersson
Brita hustru
Erich drengh
(heistä erillinen Brita Gröpz huspiga, jossa aiemmin Bengt Gröp)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10618481
Porin läänin maa- ja henkikirja 1646-1646 (7230)
...muttei enää "Pro Anno 1647" (1646-1647) -henkikirjassa:
Steen Andersson
Erich dreng
Walborg piga (Steen palkannut leskenä myös piian)
(seuraavana taloutena samoin Brita Gröpz)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10645039
Maa- ja henkikirja sekä karjaluettelo 1647-1647 (7233)
T: Janne H
Hannu Virttaalainen
29.09.19, 07:33
Steen Anderssonin vaimo Brita kuoli ilmeisesti Porissa vuonna 1646, sillä hän on elossa vielä 28.3.1646 allekirjoitetussa Porin kaupungin henkikirjassa:
Steen Andersson
Brita hustru
Erich drengh
(heistä erillinen Brita Gröpz huspiga, jossa aiemmin Bengt Gröp)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10618481
Porin läänin maa- ja henkikirja 1646-1646 (7230)
...muttei enää "Pro Anno 1647" (1646-1647) -henkikirjassa:
Steen Andersson
Erich dreng
Walborg piga (Steen palkannut leskenä myös piian)
(seuraavana taloutena samoin Brita Gröpz)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10645039
Maa- ja henkikirja sekä karjaluettelo 1647-1647 (7233)
T: Janne H
Hyvä Janne ;)
Aloitin jo henkirjojen hakemisen, mutta hidas kun olen ...
Voin merkitä omissa tiedoissani hänen kuolleen ehkä arviolta 1646 perustuen Porin henkikirjoihin. (Mahdollisesti oli ehkä liian vanha maksamaan henkirahaa, mutta pidän häntä kuolleena, kunnes joku esittää dokumentin, joka todistaa hänen olleen elossa vielä vuoden 1646 jälkeenkin:D:)
Uskon hänen olevan esiäitini perustuen aikaisemmin viittaamaani foorumin keskusteluun.
Risto ja Pekka älkää vajotko epätoivoon, vaikka kaikki hyvältä kuulostavat tarinat ei olisikaan totta.
Genin suhteen olen itse toivoni menettänyt, mutta hyvä että jotkut jaksavat yrittää senkin suhteen.
Leo Suomaa
29.09.19, 08:52
[B]
Genin suhteen olen itse toivoni menettänyt, mutta hyvä että jotkut jaksavat yrittää senkin suhteen.
Voi Genin nähdä myös toivonpilkahduksena, koska se tuo julki niitä keskenään ristiriitaisia tietoja ja muita kirjauksia, jotka ovat tähän saakka levinneet ja voineet hyvin erilaisissa, paperille tai sähköisesti laadituissa, monisteissa tai pienen levikin sukukirjoissa.
Hyvä Janne ;)
Risto ja Pekka älkää vajotko epätoivoon, vaikka kaikki hyvältä kuulostavat tarinat ei olisikaan totta.
Genin suhteen olen itse toivoni menettänyt, mutta hyvä että jotkut jaksavat yrittää senkin suhteen.
Hyvä esimerkki genin epäjohdonmukaisuudesta on vaikkapa nuo Dionisius Henrici Tavastiuksen viitemerkinnät, jossa viitataan toisen Kansallisbiografian paimenmuistion antamaan synnyinpaikkaan. Minusta Häme synnyinpaikkana on varsin epämääräinen, varsinkin kun Lempäälän Hietaniemi kuului tuohon aikaan Turun ja Porin lääniin ja Satakunnan Ylisten kihlakuntaan. Oliko hän sitten syntynyt Hauhon tietämillä, mihin hänen toinen nimensä Nisiuskin viittaa, sillä Nisius nimen toinen ilmenemismuoto, Nisu, mainitaan ensimmäistä kertaa talon nimenä v. 1539 Hauhon Nisulana? Dionisiuksen genin tiedoista puuttuu myös hänen lastensa määrä ja heidän henkilötietonsa.
Epätoivoon tai synkkyyteen on silti turha vaipua, koska tärkeintä näissä sukuselvityksissä on tutkimusmatka itsessään. Tuskin muuten olisin saanut tietää että Dionisiuksen Kalajoen seutu ei oikein ollut suotuisa paikka kirkonmiehille, kun Kalajoen ensimmäinen kirkkoherra, Tavastius, Michael Henrici (k. 1555), tuli vain muutaman viranhoitovuoden jälkeen tapetuksi erään vaikutusvaltaiseen varakkaaseen sukuun kuuluneen Niku Erkinpoika Tyngän toimesta, joka varmaankin asemansa vuoksi selvisi siitä pelkillä sakoilla. Tästä viisastuneena Michel Henricin seuraaja, Balls, Gregorius Henrici (k. 1577), lähti virkaansa hoitamaan Kalajoille neljän riskin rengin ja kolmen susikoiran saattamana. Liekö näihin uskottuihinsa luottaen Grogorius jatkoi riuskoja otteita omissa toimissaan Kalajoella.
Dionisiuksen toinen seuraaja Kalajoen kirkkoherrana, Liungo Thomae (1550–1610), pyrki määrätietoisesti edistämään kristinopin tuntemista ja siihen perustuvien hyvien tapojen juurruttamista seurakuntalaisiinsa. Hänellä oli ilmeisesti, toisin kuin eräillä edeltäjillään, hyvin lämpimät välit sanankuulijoihinsa. Liekö osin hänen saavutustensa ansiota, kun Kalajoen alueesta muodostettiin 1652 alkaen Suomessa perin harvinainen vapaaherrakunta, Ikalaborgin vapaaherrakunta, joka siirtyi vasta vapaaherraksi korotetun valtaneuvos Schering Rosenhanen alaisuuteen.
Tavasteilla Pohjanmaalle siirtyneiden kova onni jatkui Jacob Pontus Tavast/Tavaststjernan osalta, kun hän sai ensin nimityksen Pohjanmaan läänin sotatuomariksi Pietarsaareen 1686, Pohjois-Pohjanmaan tuomariksi isänsä jälkeen 1693, mutta lopulta toimiessaan Suur-Savon tuomiokunnan tuomarina 1697 lähtien, hänen päivänsä päättyivät erään aliupseerin ampumaan luotiin 4.9.1716.
t. RistoIT!
Hannu Virttaalainen
29.09.19, 11:49
Kaksoisprofiililla on tällä hetkellä syntymävuotena n. 1580 sijaan 1607 kuten MyHeritage-profiileissa (n. 1607):
https://www.geni.com/people/Brita/6000000050081280832
Jos tälle syntymävuodelle 1607 löytyy jotain perusteita, ei varmasti voi olla Brita, joka Thomas Steenin puoliso ja rehtori/khra Martinus Thomae Steniuksen äiti
Hannu Virttaalainen
30.09.19, 05:50
Historian tohtori Suvannolla, Satakunnan historia keskiajalla kirjoittajalla, sivu 24 http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1710-1829_EURA.pdf (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1710-1829_EURA.pdf):
Suvannolla kymmenysluetteloista (s.1733, 24/120) " Kym 1561-71: Dionisius Haffueri 1560-62, Nils (?) Larsson nebb 1560, Dionisius Larss. Kym 1563, 1566-67, 1569, 1571, Nisius Larss. kym 1564-66. Dionisius Morthenss. (?) kym 1570."
Dionisius olikin siis Larsinpoika eikä Henrikinpoika. Etunimi ja Haverista häviämisvuosi toiseen Dionisiukseen nähden oli vain sattuman satoa.
Heikkilä Kärkölä Vesilahti 3/4
862 451 1540-52 Johan
862 452 1553-57 Henric Kurki
862 453 1558-62 Lars
862 454 1564-88 Eric Larss
862 455 1589-1608 Eric Mattss
862 456 1611 Thomas Nilss
862 457 1614-46 Henric Thomass
862 458 Walborg Ericsd
http://users.utu.fi/isoi/talot/vesilaht.htm
Vesilahden talonhaltijaluettelo, Lasse Iso-Iivari
- Lasse Kärki/Kurki, Erik Larsson Kärki/Tauast
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=596315
Asutuksen yleisluettelot > Vesilahti, Tottijärvi 1560-1579 (78)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=571980
Asutuksen yleisluettelot > Vesilahti 1560-1579 (85)
T: Janne janhyva
25.05.18, 21:09
...
- Erik Larsson, Heikkilä, Kärkölä, Vesilahti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=580736
Asutuksen yleisluettelot > Vesilahti 1580-1599
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=630395
Asutuksen yleisluettelot > Vesilahti, Tottijärvi 1580-1599
- Erik Tauast (Tawast), Kärkölä, Vesilahti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1761314
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1565-1565 (2179)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1762049
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1566-1566 (2190)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1762509
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1567-1567 (2203)
...
- Erik Larsson, Kärkölä, Vesilahti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1775150
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1588-1588 (2396)
- kuolleena '+' 1589:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1775749
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1589-1589 (2401)
Onko näistä mahdollisen Tawast/Kärki/Kurki-yhteyden henkilöistä arveluita? (nyt hieman muutettu ja lihavoitu)
T: Janne H
Hannu Virttaalainen
30.09.19, 06:52
Tämä myös kannattaa katsoa: http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1041-1137_VESILAHTI.pdf
Luen itsekin kun ehdin:D:
Hannu Virttaalainen
30.09.19, 10:48
Jotta päästään nykykartalla Kärkolään on otettava avuksi kiinteistötunnukset (922-419-xx-xx): https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6801957.25&e=318493.25&title=K%C3%A4rk%C3%B6l%C3%A4+%28922-419-xx-xx&desc=Kyl%C3%A4n+kiinteist%C3%B6tunnus+922-419&zoom=6&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D %2C%7B%22id%22%3A4%2C%22opacity%22%3A75%7D%2C%7B%2 2id%22%3A5%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D
Kyllä IT-insinööri ja Johan Wettervikin jälkeläinen osaa :p:
On siis Laukon (Vesilahti) ja Hietaniemen (Lempäälä) välissä, nykyisen Vesilahden keskustaajamaa.
Suvanto Lempäälä: http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0945-1040_LEMPAALA.pdf
Suvannolla kymmenysluetteloista (s.1733, 24/120) " Kym 1561-71: Dionisius Haffueri 1560-62, Nils (?) Larsson nebb 1560, Dionisius Larss. Kym 1563, 1566-67, 1569, 1571, Nisius Larss. kym 1564-66. Dionisius Morthenss. (?) kym 1570."
Dionisius olikin siis Larsinpoika eikä Henrikinpoika. Etunimi ja Haverista häviämisvuosi toiseen Dionisiukseen nähden oli vain sattuman satoa.
On niitä Dionisius Henrikinpoikia (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/493) muitakin, vaan tiedot päättyvät vuoteen 1565. Oma osuuteni Dionisiuksesta lähti leviämään kuitenkin tästä Simon Matzon Tawastista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23760309), Haverin tilan talosta 1 (= Vääpelin puustelli), vai lukeeko siinäkin sitten jotain muuta? Talosta 14 löytyy ainakin kolme samantyylistä mielestäni isolla T kirjaimella alkavaa sanaa. Savon rykmentin Everstiluutnantin komppanian ruodusta 46 löytyy joitain kymmeniä vuosia myöhemmin Simon Tafast (Tafwast) (http://www.rajapuro.net/savojr/eversti/eversti_46.html), liekö sukua?
t. RistoIT!
Simon Mattssons huuss Tompt? (Simon Mattssonin talon tontti?)
Simon Mattssons huuss Tompt? (Simon Mattssonin talon tontti?)
"Simon Mattssons hwß Tompt" saattaa tuota tarkoittaa.
Hannu Virttaalainen
30.09.19, 15:05
Isossa reduktiossa Laiska-Jaakoon pojalta meni kaikki https://fi.wikipedia.org/wiki/Reduktio_(historia)
Johan De la Gardien tyttärentytär Märta Johansdr Kurjelta, joka leskenä omisti Köyliön ja Haverin ei mennyt kaikki. Ehkä vävyt Kurki (isä) ja Dag och Natt (puoliso) peittivät riittävästi yhteyden Vasa-sukuun, eikä katolliselta kirkolta Vaasoille peruttua Köyliön kartanoa huomattu perua kruunulle.
Haveri kyllä meni puustelliksi 1700-luvun alussa. Hiukan ihmetyttää, kuinkahan ensimmäiset Haverin puustelliksi saaneet upseerit saivat puustellinsa tuoton Isonvihan aikana venäläisten miehittämästä Suomesta :confused:
Oma osuuteni Dionisiuksesta lähti leviämään kuitenkin tästä Simon Matzon Tawastista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23760309), Haverin tilan talosta 1 (= Vääpelin puustelli), vai lukeeko siinäkin sitten jotain muuta?
"1 Simon Matzsons hwß Tompt" (siis ehkä näin)
Siltä nyt näyttää, että Tawastien suvussa on kateissa ainakin kolmen pyhän miehen kaimojen vanhemmat, kun alkuaan Kristofferin sanotaan olleen kookkaan yli kaksimetrisen kolossin ja hyvin vahvan miehen, joka aikoi aluksi palvella paholaista, kunnes huomasi että hänen paholaisena pitämänsä mies pelkäsi ristiä. Tuon jälkeen Kristoffer päätti palvella Kristusta. Saatuaan neuvon eräältä erakolta, Kristoffer meni vuolaana virtaavan joen rannalle auttamaan ihmisiä joen ylitse.
Aikansa ihmisiä joen ylitse autettuaan, Kristoffer kohtasi pienen lapsen, joka pyysi häntä kuljettamaan hänet joen yli. Ylityksen aikana joki alkoi tulvia ja lapsi tuntui raskaalta kuin lyijy, niin että Kristoffer vain vaivoin saattoi kuljettaa hänet ja joutui suuriin vaikeuksiin. Kun hän lopulta pääsi vastarannalle, hän sanoi lapselle: ”Olet saattanut minut suurimpaan vaaraan. En usko, että koko maailma olisi harteillani niin raskas kuin sinä olit.” Lapsi vastasi: ”Harteillasi ei ollut vain koko maailma vaan Hän joka teki sen. Olen Kristus, kuninkaasi, jota palvelet tässä työssäsi.” Sen jälkeen lapsi katosi. No, aikanaan Kristofferille kävi kuten monille kaltaisilleen kristityille, sillä hänet mestattiin. Kristofferin muistoa kunnioittaen kirkko julisti hänet myöhemmin pyhimykseksi, jolloin syntyi Pyhä Kristoforos eli Pyhä Kristoffer.
Äsken kerroin toisaalla Simon Tafast tai Tafwast nimisestä vuonna 1706 syntyneestä ruotusotilaasta, joka palveli Savon rykmentin Everstiluutnantin komppanian ruodussa 46 vuosina 1726-49. Myös Simon oli alkuaan pyhä mies, sillä Simon nimisiä Jeesuksen opetuslapsia oli kaksikin kappaletta, Simon Pietari ja Simon Kiivailija.
Lopuksi päästäänkin sitten Stefaniin, joka tunnetaan ensimmäisenä kristinuskon martyyrinä, joka on myöhemmin julistettu pyhimykseksi. Tawasténin suvusta löytyy Tukholmasta Johan Tawasténin hauta, jossa sanotaan hänen olevan Staffan Tawasténin poika (Adelsvapen.com - Utan känt samband. Johan Tawastén, son av Staffan Tawastén, begraven 1724-03-17 i Stockholm Hedvig Eleonora förs. i Stockholm). Staffan on sama kuin Stefan. Staffan voisi ikänsä puolesta hyvinkin olla vaikkapa Kerimäen Kristofferin veli, jolloin Staffan olisi syntyessään ollut sukunimeltään vielä pelkkä Tawast.
t. RistoIT!
Heikkilä Kärkölä Vesilahti 3/4
862 451 1540-52 Johan
862 452 1553-57 Henric Kurki
862 453 1558-62 Lars
862 454 1564-88 Eric Larss
862 455 1589-1608 Eric Mattss
862 456 1611 Thomas Nilss
862 457 1614-46 Henric Thomass
862 458 Walborg Ericsd
http://users.utu.fi/isoi/talot/vesilaht.htm
Vesilahden talonhaltijaluettelo, Lasse Iso-Iivari
- Lasse Kärki/Kurki, Erik Larsson Kärki/Tauast
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=596315
Asutuksen yleisluettelot > Vesilahti, Tottijärvi 1560-1579 (78)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=571980
Asutuksen yleisluettelot > Vesilahti 1560-1579 (85)
- Erich Tauast(h) (Tawast), Kärkölä, Vesilahti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1761314
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1565-1565 (2179)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1762049
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1566-1566 (2190)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1762509
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1567-1567 (2203)
- kuolleena '+' 1589:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1775749
Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirja 1589-1589 (2401)
Onko näistä mahdollisen Tawast/Kärki/Kurki-yhteyden henkilöistä arveluita?
Oliko muuten seuraavan vuosisadan lopulla Tawastsjernaksi aateloidun Erik Tawastin (Eric, Erich) nimeä esiintynyt tiettävästi suvussa aiemmin?
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Tawaststjerna_nr_1107 (Adelsvapen)
https://www.geni.com/people/Erik-Tawaststjerna/6000000011371118814 (Geni)
T: Janne H
"1 Simon Matzsons hwß Tompt" (siis ehkä näin)
Vaikea on kyllä käsittää miksi lauseen keskellä sanat kirjoitettaisiin isolla alkukirjaimella, vaikka ne eivät olisi erisnimiä. Mutta täytyy myöntää että olen jo itsekin alkanut epäilemään sairastuneeni "mustetahrapsykoosiin", kun melkeinpä jokaisessa näkemässäni hieroglyyfissä lukee joko Tavast tai Tawast. :eek: ;) Nou hätä, kun radiossa sentään melkeinpä päivittäin kuulee tämän JVG:n lurituksen.
"...Ja matka jatkuu
Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen
Ei enää duunii, painan puita uuniin
Syvemmälle skutsiin meen
Ikuinen vappu takapenkil jatkuu
Haluun tarunhohtoiseen
Ei enää duunii, painan puita uuniin
Syvemälle skutsiin meen
Junaa, laivaa, flygarii, ootan tääl pysäkil
Brunaa aina ysäril, suuntaa mä kysäsin
En nää eteen millää, tie muistuttaa pöllön silmää
Tääl on rämmittävää, onneks meil on flindassa lämmittävää
Paska haisee ja banjot soi, joku vessassa vaikeroi
Moottori rupee lämpee, täält tulee uus PMMP
Reissutarinoita, tyhjii varikoita
Aamuvapinoita, eksyny on stadin poika"
Tuossa sitä on meikäläiselle, syntyperäiselle stadin pojalle, lohdutusta kerrakseen. :D:
t. RistoIT!
Hei
Aiemmin katselin satunnaisia Pohjanmaan tilikirjoja 1600-luvun alussa...
Tavasteja en havainnut kuin yhden , Erik Jönsson Tavastin , josta en tiedä mitään. Kuka hän mahtaa olla?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660636
Terv.Ritva
Henrik Mattsson Tawastin setä oli Jöns Henriksson, joka ratsasti Lempäälän Hietaniemeä viidellä ratsukolla. Ajallisesti k.o. Erik Jönsson mahtuisi tietenkin turkulaiseen porvarisukuunkin.
PH
Ainakin tämä "Erich Jönsson Tafwast" ("Tafuest" tms) on saattanut suvussa olla. (tosite 7.11.1602)
862 453 1558-62 Lars
862 454 1564-88 Eric Larss
http://users.utu.fi/isoi/talot/vesilaht.htm
Vesilahden talonhaltijaluettelo, Lasse Iso-Iivari
- Lasse Kärki/Kurki, Erik Larsson Kärki/Tauast
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=596315
Asutuksen yleisluettelot > Vesilahti, Tottijärvi 1560-1579 (78)Eräs "Jören Kerkoj" on muuten yleisluettelossa Lassen ja Erikin Kärkölän Heikkilässäkin. (1562-63)
Naapuritalo Kurjen pikku-Lasse ("Lasse lille" 1564) lienee Erik Tawastin tapaan vanhemman Lassen poika.
Ainakin tämä "Erich Jönsson Tafwast" ("Tafuest" tms) on saattanut suvussa olla. (tosite 7.11.1602)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660643
Etelä-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1603-1603 (4831)
- Tässä tositteessa nimi on muodossa "Erich Tawast", vaikka lopun t-kirjaimesta vaikuttaakin puuttuvan viiva samoin kuin tiettävästi varhaisimmassa Johan Tawastia koskevassa lähteessä:
Olisiko tässä 18.8.1624 Turun raastuvanoikeudessa vanhin maininta Johan Tawastista, kun hän lienee sotilasrullissa vielä nimellä Johan Mattsson:
..., Johan Tawast, ... (nimiä luettelomaisesti, oikean sivun yläosa)
...hafwer Johan, denn andra fendrichen och... (...Johan, toinen vänrikki ja...)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483459
Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat > Tuomiokirjat 1623-1628 (z:1) (jakso 39)
T: Janne H
Hannu Virttaalainen
01.10.19, 17:59
Voi kauhistus!
En todellakaan ole esittänyt mitään faktoja, vaan vain poiminut Ramsayn tiedoista sen, että Elisabet ja Brita Mattsdotter Tawast (jotka elivät ed.m. äitinsä jälkeen 8.1.1631 tämän perinnönjaossa) omistivat neljänneksen Hietaniemestä veljiensä kera (joita Ramsayn mukaan oli tuolloin p.o. perintöä jakamassa Henrik Mattsson ja Johan Mattsson):
"Henrik, kämnär, hauptman..."
"Johan, kapten..."
"Elisabet
"Brita
V.m:t tyttäret aaltosulkeella yhdistettynä ja varustettuna tekstillä: "Lefde vid arfskifte efter modern 1631 8/1, egde jämte bröderne fjärdeparten i Hietaniemi hemman i Lempäälä socken."
Olen yllä olevan perusteella pitänyt mahdollisena sitä, että Brita on omistuksensa perusteella asettunut asumaan Hietaniemeen mahdollisine aviomiehineen (jonka ilmaantumista ei Hietaniemeen, samoin kuin ei Stenius-nimensä etymologiaakaan ainakaan vielä tuolloin voitu mitenkään selittää ja perustella). Kyseessä on siis pelkkä keskustelunavaus eikä mikään fakta! Jokainen tehköön sitten itse oman päätelmänsä mahdollisten lisätietojen perusteella. Jos lisätietoja on jossain saatavilla niin, että arvaukseni osuu oikeaan tai väärään, on tieto molemmissa tapauksissa täsmälleen yhden bitin arvoinen.
PH
Alla nyt faktaa toisesta ketjusta
Hei
Mårten Thoma ostaa Hietaniemen, 1646 myyjänä Jacob Henricsson ja 1647 Jacob Simonsson.
Jacob Simonsson oli siis Pirkkalan herra Hansin (Johannes Stenonis) ja vaimonsa Kirstin Arwidsdotterin vävy, puolisonaan Anna (Jo)hansdotter joka mainitaan tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=604602
Lempäälä, syyskäräjät 25-26.11.1646: Opbörds gången den jordekiöp som kyrkoherden i Vesilax vällärde hr Mårten Thoma med Jacob Henricsson i Hiedanniemi samt des interessenter i åhr sinnadt att giöra.
Lempäälä, talvikäräjät 27.2.1647: Opbörds den jordekiöp som kyrkoherden i Vesilax vällärde hr Mårten Thoma med Jacob Simonsson Hiedanniemi ähr sinnat at giöra.
Lempäälä, talvikäräjät 27.2.1647: Rächning mellan Hiedanniemi arfvingar och ryttare framledne Nils Philipssons broder Bertil Philipsson och hans efterlefverska hustru Margareta Andersdotter. Hiedanniemi arfvingar B. Jacob Simonsson och hans svärmoder Kirstin Arfwidsdotter.
Lempäälän talvikäräjät 3.2.1658: kyrkoherden i Vesilax socken myndig och vällärde man hr Mårten Thoma hafva köpt af Jacob Simonsson twänne skattehemman i Hiedanniemi 12 öres skat och 2 1/3 mantal.
Johannes Stenoniksen ja sisarensa Pälkäneen Laitikkalan Ruotsalaisen Jöran Jacobssonin vaimon välillä haettiin jakoa Hietaniemen isänperinnöstä jo 1624 Lempäälän käräjillä.
MOT
Kiitos tiedosta. Yhdistin Brita Mattsdotter Tawastit nyt Genissä.
https://www.geni.com/people/Brita-Tawast/5605935220820118056
T: Janne
Hannu Virttaalainen
03.10.19, 08:22
Kiitos tiedosta. Yhdistin Brita Mattsdotter Tawastit nyt Genissä.
https://www.geni.com/people/Brita-Tawast/5605935220820118056
T: Janne
Muuten hyvin, mutta kyllä minä tulkitsin Esko Karisalmen tuomiokirjalöydöt ihan toisin päin: Thomas Steenin ja Sten Anderssonin puoliso Brita ei ole Tawast.
Spekulointi Britan olemisesta Tawast perustui ihmettelyyn, että miten muuten Thomas Steen Hietaniemen olisi voinut saada.
Thomas Steen siis osti Hietaniemen, ei siihen mitään vaimon sukulaisuutta tarvita, riittävästi 'hilloa' riittää.
Jättikö Esko jotain kertomatta käräjäpöytäkirjoista?
Ei ole Tawast, MOT oli viestini, mutta ehkä minua on välillä vaikea ymmärtää oikein.
Vai minäkö tässä nyt kärryiltä putosin?:eek::(
Muuten hyvin, mutta kyllä minä tulkitsin Esko Karisalmen tuomiokirjalöydöt ihan toisin päin: Thomas Steenin ja Sten Anderssonin puoliso Brita ei ole Tawast.
Spekulointi Britan olemisesta Tawast perustui ihmettelyyn, että miten muuten Thomas Steen Hietaniemen olisi voinut saada.
Thomas Steen siis osti Hietaniemen, ei siihen mitään vaimon sukulaisuutta tarvita, riittävästi 'hilloa' riittää.
Jättikö Esko jotain kertomatta käräjäpöytäkirjoista?
Vai minäkö tässä nyt kärryiltä putosin?:eek::(
Juuri noin. Jos todisteita ei ilmene, tulisi mielestäni Brita Mattsdotter Tawast erottaa aviomiehistään (tai vanhemmistaan) eli todennäköisesti kahteen profiiliin lopulta taas mennään.
T: Janne
Hannu Virttaalainen
03.10.19, 08:51
Juuri noin. Jos todisteita ei ilmene, tulisi mielestäni Brita Mattsdotter Tawast erottaa aviomiehistään (tai vanhemmistaan) eli todennäköisesti kahteen profiiliin lopulta taas mennään.
T: Janne
Nyt siis IT DI tippui jälleen Genin kärryiltä :D:
Onneksi on vanhuuseläke ihan nurkan takana ...
Koulutuksellani en vaan millään saa tolkkua Genistä. Kyllä se vaan täytyy johtua minusta:(
Nyt siis IT DI tippui jälleen Genin kärryiltä :D:
Onneksi on vanhuuseläke ihan nurkan takana ...
Koulutuksellani en vaan millään saa tolkkua Genistä. Kyllä se vaan täytyy johtua minusta:(
No se taas johtuu paljonkin siitä, että insinööritieteet ovat faktapohjaisia, kun taas sukututkimus hyödyntää vaihtoehtoisia faktoja, mielikuvitusta ja tunnetta, jonka lopputuloksena syntyy itse tarina. Mikään noista ei kuulu insinööritieteiden piiriin. Ei pidä turhien faktatietoina pidettävien asioiden sotkea hyvää jo ennalta valittua tarinaa, sillä lopputuloksesta huolimatta itse kuljettu matka on se tärkein. :D:
t. RistoIT!
Kiitos viestistä ja erinomaisista tiedoista. Olemmekin lähempää sukua Christoffer Tawastin Rutenstierna-puolison äidin Elisabeth von Klopmanin (k. 1695 Viipuri, aviomiehet Ruuth ja Rutenstierna) kautta.
Ainakin Geni-sivuilla kommentoimani Gabriel Anrepin 1800-luvun puolivälin jälkeen julkaistu "Svenska adelns ättar-taflor" ja "Savolaisia sukuja ja suurmiehiä: 9. Tawast" (Mikkelin Sanomat 26.1.1904, jatkoa ensimmäiseen osaan 21.1.1904) (Kansallisarkisto Digi) ovat aiemmin paitsi auttaneet myös virheineen varmasti sotkeneet Tawast-suvun tutkimista.
Onko sinulle selvinnyt, onko tuossa aviomiehenä mainittu Johann von Klopmann (https://www.geni.com/people/Tochter-von-Wrangel/6000000009584245047) jotenkin sukua Elisabeth von Klopmanille, Christopher Tawastin isoäidille?
t. RistoIT!
Hannu Virttaalainen
03.10.19, 09:45
No se taas johtuu paljonkin siitä, että insinööritieteet ovat faktapohjaisia, kun taas sukututkimus hyödyntää vaihtoehtoisia faktoja, mielikuvitusta ja tunnetta, jonka lopputuloksena syntyy itse tarina. Mikään noista ei kuulu insinööritieteiden piiriin. Ei pidä turhien faktatietoina pidettävien asioiden sotkea hyvää jo ennalta valittua tarinaa, sillä lopputuloksesta huolimatta itse kuljettu matka on se tärkein. :D:
t. RistoIT!
MOT :cool:
Profiilin on parempi antaa olla Stenius-suvun esiäiti Britana, jona se on ollut näköjään tämän vuoden kevääseen asti. Tawastit ovat nyt keinotekoisesti adoptiovanhempina, sillä yhteyden poistaminen ei ilman erityisoikeuksia onnistu.
https://www.geni.com/people/Brita/5605935220820118056
Brita Mattsdotter Tawastilla on jälleen oma profiili, aiemmassa yhdistetyssä oli tietona ainoastaan luultavasti virheellinen syntymävuosi (1607).
https://www.geni.com/people/Brita-Tawast/6000000108589114952
T: Janne
Erik Jönsson Tawast mainitaan Pohjanmaan tositteissa marraskuussa 1602 voudinkirjurina.
Tein hänellekin profiilin, vaikka vanhempia ei voine pitää kovinkaan varmana.
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
Onko sinulle selvinnyt, onko tuossa aviomiehenä mainittu Johann von Klopmann (https://www.geni.com/people/Tochter-von-Wrangel/6000000009584245047) jotenkin sukua Elisabeth von Klopmanille, Christopher Tawastin isoäidille?
t. RistoIT!
En ole henkilöitä itse tutkinut, mutta hänen vanhemmistaan eli ilmeisesti esivanhempiemme kaksoisprofiileista on kyse. :)
T: Janne
Olisiko Johan Tawastin pitänytkään periä Germundin poikana Kokkalaa?
"Kaarlen noustua valtaan hauholaisen Tawast-suvun omaisuuksia Hämeessä siirrettiin mm. balttilaisille aatelisille. Vesunta jäi kruunulle, mutta balttilainen Adam Schrapfer palautti Kokkalan kartanon Arvidin leskelle Margaretalle. Arvidin puoliso, veli Germund ja sisar Margareta elivät Hauholla 1610-luvulle asti. Germund, joka oli veljensä tavoin mahtimies, säilytti henkensä siirtymällä Kaarle-herttuan puolelle." http://www.hamewiki.fi/wiki/Vesunta (Häme-Wiki)
Terveisin, Janne Hyvärinen
Löytyyköhän mistään todisteita että Adam Schrapfer olisi aatelinen? Jonkun verran olen selaillut balttiaateliston luetteloita, vaan Schrapfer kyllä loistaa niissä poissaolollaan.
t. RistoIT!
Onko sinulle selvinnyt, onko tuossa aviomiehenä mainittu Johann von Klopmann (https://www.geni.com/people/Tochter-von-Wrangel/6000000009584245047) jotenkin sukua Elisabeth von Klopmanille, Christopher Tawastin isoäidille?
t. RistoIT!
Nyt sitten ovat. ;)
Nyt sitten ovat. ;)
Hyvä, nyt kun sitten ollaan myös Wrangelienkin jälkeläisiä, niin kohta ollaankin sitten päästy jo samoihin mitä olen havainnut omien pitkäkarvaisten collieittemme kanssa, joita meillä on ollut ajan saatossa jo liki 25 vuotta, että kaikki koiramme ovat olleet lopulta saman varsin ansiokkaan koiran jälkeläisiä 1980-luvulta yli kymmenen sukupolven jälkeenkin, jota todistaa meidän 12-viikkoinen Sissikin. :D:
t. RistoIT!
Löytyyköhän mistään todisteita että Adam Schrapfer olisi aatelinen? Jonkun verran olen selaillut balttiaateliston luetteloita, vaan Schrapfer kyllä loistaa niissä poissaolollaan.
t. RistoIT!
Entä nämä Wikipedian lähteinä mainitut balttiritarikuntien teokset vai onko hän niissä vain sukupuissa?
https://et.wikipedia.org/wiki/Adam_Schrapfer
Löytyyköhän mistään todisteita että Adam Schrapfer olisi aatelinen? Jonkun verran olen selaillut balttiaateliston luetteloita, vaan Schrapfer kyllä loistaa niissä poissaolollaan.
t. RistoIT!
Entä nämä Wikipedian lähteinä mainitut balttiritarikuntien teokset vai onko hän niissä vain sukupuissa?
https://et.wikipedia.org/wiki/Adam_Schrapfer
Adselin linnanpäällikkökin hän näköjään oli mutta tiedä sitten aateluudestaan. :rolleyes:
https://www.geni.com/people/Adam-Schrapfer/6000000015440698377
T: Janne H
Ei häntä tosiaan aatelisena tunnu mainittavan.
"Kaarlen noustua valtaan hauholaisen Tawast-suvun omaisuuksia Hämeessä siirrettiin mm. balttilaisille aatelisille. Vesunta jäi kruunulle, mutta balttilainen Adam Schrapfer palautti Kokkalan kartanon Arvidin leskelle Margaretalle"
Häme-Wikin viittaus tarkoittaneekin myös muita Tawastien omistuksia saaneita?
Hieno kartano oli kyllä Adam Schrapfferin leskelle jäänyt, vaikka ei mahtavimman Wrangelin Skoklosterin linnan veroinen olekaan:
http://www.castlebook.com/seidla-manor
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoklosterin_linna
Hieno kartano oli kyllä Adam Schrapfferin leskelle jäänyt, vaikka ei mahtavimman Wrangelin Skoklosterin linnan veroinen olekaan:
http://www.castlebook.com/seidla-manor
"Seidla Manor was first mentioned in 1639. The owner was the widow of a Swedish war commissar Adam Schrapffer."
Tuo nykypäivään säilynyt kartanorakennus on kuitenkin vasta vuodelta 1785.
"Seidla Manor was first mentioned in 1639. The owner was the widow of a Swedish war commissar Adam Schrapffer."
Tuo nykypäivään säilynyt kartanorakennus on kuitenkin vasta vuodelta 1785.
Saisikohan tuosta Skoklosterssin linnasta näin todistetusti yhtenä Wrangelin suvun jälkeläisten edustajana edes yhden viikko-lomaosakehuoneiston käyttöönsä elinajaksi, toki metsästysmajakin tuolta käy, kun linnan valtiolle siirron yhteydessä 1967 minulta ei kysytty mitään? :D:
t. RistoIT!
PS. Taitaa mennä perintään!
"Seidla Manor was first mentioned in 1639. The owner was the widow of a Swedish war commissar Adam Schrapffer."
Tuo nykypäivään säilynyt kartanorakennus on kuitenkin vasta vuodelta 1785.
Loppujen lopuksi kaikki polut näyttävät johtavan minuun!!!?
geni.com: "Adam Bernhard Schrapfer is my great uncle's second cousin 8 times removed!" :D:
t. RistoIT!
Henrik Mattsson Tawastin setä oli Jöns Henriksson, joka ratsasti Lempäälän Hietaniemeä viidellä ratsukolla. Ajallisesti k.o. Erik Jönsson mahtuisi tietenkin turkulaiseen porvarisukuunkin.
PH
Erik Jönsson Tawast mainitaan Pohjanmaan tositteissa marraskuussa 1602 voudinkirjurina.
Tein hänellekin profiilin, vaikka vanhempia ei voine pitää kovinkaan varmana.
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
"Girmund Hindersson" "Girmundh Hendrichsson"
"Ryttare under Anders Larssons Phana"
- Germundin tilan ratsumies ratsumestari Anders Larssonin lippueessa
"udi Janakkala i Vanantaka by"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2867850
Hämeen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Hattulan voutikunnan tilikirja 1601-1601 (4351)
Anders Larsson till Botila
http://runeberg.org/frfinl/0054.html
Wanantaka, Girmund Henriksson, 3 landbönder, ryttere
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=451421
Asutuksen yleisluettelot > Janakkala 1600-1619
- ei ole mainittu tässä
Vanantaan kartano (Kartanon omistajat)
Maunu Heikinpoika Spåre, (1572–1590)
1. puoliso: Margareta Erikintytär Boije af Gennäs
2. puoliso: Birgitta Heikintytär Tawast (1590–1600)
Germund Heikinpoika Tawast, edellisen veli, ratsumestari (1600–1608)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanantaan_kartano
Samoista tositteista päätellen voudinkirjuri Erik Jönsson Tawast oli Anders Larsson till Botilan palveluksessa vuoden sen jälkeen kun Germund Henriksson Tawast ylläpiti Janakkalan Vanantaassa tämän lippueen ratsumiestä. Tuolloin käytiin Ruotsin valtataistelun loputtua Puolan sotaa Liivinmaalla. Ratsumestari Anders Larsson till Botila haavoittui siellä 1601, oli käskynhaltijana Viipurissa 1602 ja pian tämän jälkeen Räävelissä eli nykyisessä Tallinnassa.
"...af erlige och manhafftig Anders Larssons tienare Erich Jönsonn, fougde..." (Rääveli 24.11.1602)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660628
Etelä-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1603-1603 (4831)
T: Janne H
Anders Larsson vaikuttaa tosin olevan tositteissa juuri Etelä-Pohjanmaan vouti. (befalningsman, fougte)
Nähtävästi Pohjanmaalla olleeseen kirjuriinsa Erik Jönsson Tawastiin liittyviä tositteita ovat allekirjoittaneet ilmeisesti mm. sotakomissaari Jöns Nilsson Jacobsköld sekä sotaeversti Arvid Eriksson Stålarm Naantalissa.
Myös tämä vuoden 1834 Laguksen teoksessa mainittu tosite löytyy:
"Jöns Nilsson Jacobsköld var, enligt ett i Korsholm den 27 September 1602 uthändigadt qvitto, redan då Krigs-Commissarie i Finland." "Åbo hofrätts historia..." (Google books)
Kyseessä ei siis välttämättä ole Anders Larsson till Botila.
"Korsholms slottsfogde Anders Larsson" eli Korsholman linnanvouti Anders Larsson mainitaan tässä kyseisten talven 1602 Ruotsin kuninkaallisten siellä vierailun valmistelujen yhteydessä:
https://www.kulturosterbotten.fi/om-kulturoesterbotten/materialbank/narhistoria/50-infopaket-om-korsholms-kungsgard-dagen-campus-kunsgsgarden/file
Övriga kända fogdar:
Augustinus Larsson (1599–1602)
Anders Larsson (1602–)
Erik Andersson (åtminstone 1614)
https://sv.wikipedia.org/wiki/Korsholms_kungsg%C3%A5rd
Anders Larsson till Botilalla oli kyllä poika Erik Andersson till Laidekull (Liivinmaa).
T: Janne
Olisiko Erik Jönsson Tawastin esimies ollut sitten tämä. Olisi kyllä kestinnyt kuninkaallisia varsin iäkkäänä. Lähteen sukutaulussa on vain syntymävuosi 1530 eikä ammattia.
https://www.geni.com/people/Antti-H%C3%A5llfast/6000000012448732301
Mitään mainintaa Korsholmasta tai Etelä-Pohjanmaasta ei tunnu "Anders Larsson till Botila"-herralta kuitenkaan löytyvän.
https://www.geni.com/people/Anders-Larsson-till-Botila/6000000000703065646
Samoista tositteista päätellen voudinkirjuri Erik Jönsson Tawast oli Anders Larsson till Botilan palveluksessa vuoden sen jälkeen kun Germund Henriksson Tawast ylläpiti Janakkalan Vanantaassa tämän lippueen ratsumiestä. Tuolloin käytiin Ruotsin valtataistelun loputtua Puolan sotaa Liivinmaalla. Ratsumestari Anders Larsson till Botila haavoittui siellä 1601, oli käskynhaltijana Viipurissa 1602 ja pian tämän jälkeen Räävelissä eli nykyisessä Tallinnassa.
"...af erlige och manhafftig Anders Larssons tienare Erich Jönsonn, fougde..." (Rääveli 24.11.1602)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660628
Etelä-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1603-1603 (4831)
Kyseessä ei siis välttämättä ole Anders Larsson till Botila.
"Korsholms slottsfogde Anders Larsson" eli Korsholman linnanvouti Anders Larsson mainitaan tässä kyseisten talven 1602 Ruotsin kuninkaallisten siellä vierailun valmistelujen yhteydessä:
https://www.kulturosterbotten.fi/om-kulturoesterbotten/materialbank/narhistoria/50-infopaket-om-korsholms-kungsgard-dagen-campus-kunsgsgarden/file
Övriga kända fogdar:
Augustinus Larsson (1599–1602)
Anders Larsson (1602–)
Erik Andersson (åtminstone 1614)
https://sv.wikipedia.org/wiki/Korsholms_kungsg%C3%A5rd
Anders Larsson till Botilalla oli kyllä poika Erik Andersson till Laidekull (Liivinmaa).
Mitään mainintaa Korsholmasta tai Etelä-Pohjanmaasta ei tunnu "Anders Larsson till Botila"-herralta kuitenkaan löytyvän.
https://www.geni.com/people/Anders-Larsson-till-Botila/6000000000703065646
Korsholm on siis Mustasaari. Ramsay mainitsee Anders Larsson till Botilan (Halikon Puotila) toisena vaimona myös Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Isonkyrön kirkkoherra Geetin tyttären. Välimatka on alle 50 kilometriä.
T: Janne H
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korsholman_linna
Henrik Mattsson Tawastin setä oli Jöns Henriksson, joka ratsasti Lempäälän Hietaniemeä viidellä ratsukolla. Ajallisesti k.o. Erik Jönsson mahtuisi tietenkin turkulaiseen porvarisukuunkin.
PH
Erik Jönsson Tawast mainitaan Pohjanmaan tositteissa marraskuussa 1602 voudinkirjurina.
Tein hänellekin profiilin, vaikka vanhempia ei voine pitää kovinkaan varmana.
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
Anders Larsson vaikuttaa tosin olevan tositteissa juuri Etelä-Pohjanmaan vouti. (befalningsman, fougte)
Nähtävästi Pohjanmaalla olleeseen kirjuriinsa Erik Jönsson Tawastiin liittyviä tositteita ovat allekirjoittaneet ilmeisesti mm. sotakomissaari Jöns Nilsson Jacobsköld sekä sotaeversti Arvid Eriksson Stålarm Naantalissa.
Myös tämä vuoden 1834 Laguksen teoksessa mainittu tosite löytyy:
"Jöns Nilsson Jacobsköld var, enligt ett i Korsholm den 27 September 1602 uthändigadt qvitto, redan då Krigs-Commissarie i Finland." "Åbo hofrätts historia..." (Google books)
"1602 anlände hertig Karl den 14 februari söderifrån till Korsholms kungsgård. Han fortsatte senare till Uleåborg och Sverige. Besöket kan ha inspirerat honom till att grunda staden Vasa. 1606 grundade Kung Karl IX staden Mustasaari. 1611 fick staden det kungliga namnet Vasa." "Infopaket om Korsholms kungsgård - dagens Campus Kunsgsgården"
https://www.kulturosterbotten.fi/om-kulturoesterbotten/materialbank/narhistoria/50-infopaket-om-korsholms-kungsgard-dagen-campus-kunsgsgarden/file
Korsholman kartanon henkikirja 1602:
Jönns Nilzon
fougten Anders Larsson
...
fougtetienare { Erich Jönnsonn
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659585
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
Nämä Kaarle-herttuan eli Ruotsin kuningas Kaarle IX:n Korsholman kuninkaankartanon vuoden 1602 (talven eli saapui jo 14.2.) vierailun aikaiset henkilöt vaikuttavat siis olevan:
(syyskuun) sotakomissaari Jöns Nilsson Jacobsköld, vouti Anders Larsson (ratsumestari, käskynhaltija, till Botila) ja voudinkirjuri Erik Jönsson Tawast.
T: Janne H
Allekirjoituksen täytynee olla "Erich Jönnss" { "Tienare" vaikkei äkkiseltään siltä näytä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659571
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
Allekirjoituksen täytynee olla "Erich Jönnss" { "Tienare" vaikkei äkkiseltään siltä näytä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659571
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
Mitenkäs tähän Erich Tawastiin liittyy sitten tuo Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirjan 1588 (2398) - Vesilaht_78 jaksossa vuosina 1565-68 mainittu Erich Tauast, joka myöhemmin vuonna 1589 vastaavassa tilikirjassa 1589 (2401) mainiittiin olevan jo kuollut? Valitettavasti en nyt pysty antamaan suoria linkkejä noihin tilikirjoihin, kun en ole aivan sinut vielä niiden kanssa. :confused:
t. RistoIT!
Allekirjoituksen täytynee olla "Erich Jönnss" { "Tienare" vaikkei äkkiseltään siltä näytä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659571
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
Koska kaarisulun jälkeen on aivan kuin K-kirjain, olisin kyllä lukenut tuon saman vuoden ja paikan voudinkirjuri Erik Jönsson Tawastista tietämättä "Krämer", kuten aikalainen Erik Jönsson Krämer, joka kuninkaankartanoakin näköjään Ruotsissa hallitsi. :cool:
Kuten Johan Tawastin tapauksessa Virolahden Jakob Johan Krämerin isä ei ollut aikanaan Ruotsin ritarihuoneelle ilmoitettu henkilö (sivustollaankin oikaistu) eli tämän Erikin poika Johan vaan toisesta suvun aateloidusta Von Kraemer -haarasta puuttunut Jürgen.
https://www.geni.com/people/Erik-Cremer/6000000006603461282
Mitenkäs tähän Erich Tawastiin liittyy sitten tuo Ylä-Satakunnan kirkollisten verojen tilikirjan 1588 (2398) - Vesilaht_78 jaksossa vuosina 1565-68 mainittu Erich Tauast, joka myöhemmin vuonna 1589 vastaavassa tilikirjassa 1589 (2401) mainiittiin olevan jo kuollut? Valitettavasti en nyt pysty antamaan suoria linkkejä noihin tilikirjoihin, kun en ole aivan sinut vielä niiden kanssa. :confused:
t. RistoIT!
Erik Larsson Tawast voinee myös olla samaa Tawast-sukua tuntematonta kautta. Hänellä voi olla jokin osuus ritarihuoneelle tehdyn ja osittain virheellisen sukuselvityksen "Karin Eriksdotter till Kerki"-henkilössä Johan Tawastin äitinä. Erikin ja isänsä Larsin välissä lyhyesti Kärkölässä isännöinyt Jöran Kerki voisi periaatteessa myös olla voudinkirjuri Erik Jönsson Tawastin isä, mutta Jöranilla ei ole kuitenkaan suoranaisesti Tawast-nimeä mainittu ja hän esiintyykin kai parikymmentä vuotta aiemmin kuin Jöns Henriksson Tawast.
T: Janne H
Erik Larsson Tawast voinee myös olla samaa Tawast-sukua tuntematonta kautta. Hänellä voi olla jokin osuus ritarihuoneelle tehdyn ja osittain virheellisen sukuselvityksen "Karin Eriksdotter till Kerki"-henkilössä Johan Tawastin äitinä. Erikin ja isänsä Larsin välissä lyhyesti Kärkölässä isännöinyt Jöran Kerki voisi periaatteessa myös olla voudinkirjuri Erik Jönsson Tawastin isä, mutta Jöranilla ei ole kuitenkaan suoranaisesti Tawast-nimeä mainittu ja hän esiintyykin kai parikymmentä vuotta aiemmin kuin Jöns Henriksson Tawast.
T: Janne H
Aateloidun Erik Tawaststjernan etunimenkin perusteella suvussa on voinut olla aiemmin muita Erik-nimisiä henkilöitä.
Allekirjoituksen täytynee olla "Erich Jönnss" { "Tienare" vaikkei äkkiseltään siltä näytä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659571
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
Taitaa olla "Erich Jönnss" { "Skriware".
Kaarle IX:n tiedote Anders Larssonille 20.2.1602:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659550
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
Allekirjoituksen täytynee olla "Erich Jönnss" { "Tienare" vaikkei äkkiseltään siltä näytä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659571
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
https://www.geni.com/people/Erik-Tawast/6000000108593889831
Koska kaarisulun jälkeen on aivan kuin K-kirjain, olisin kyllä lukenut tuon saman vuoden ja paikan voudinkirjuri Erik Jönsson Tawastista tietämättä "Krämer", kuten aikalainen Erik Jönsson Krämer, joka kuninkaankartanoakin näköjään Ruotsissa hallitsi. :cool:
Kuten Johan Tawastin tapauksessa Virolahden Jakob Johan Krämerin isä ei ollut aikanaan Ruotsin ritarihuoneelle ilmoitettu henkilö (sivustollaankin oikaistu) eli tämän Erikin poika Johan vaan toisesta suvun aateloidusta Von Kraemer -haarasta puuttunut Jürgen.
https://www.geni.com/people/Erik-Cremer/6000000006603461282
Taitaa olla "Erich Jönnss" { "Skriware".
Onpa sekava tapaus. Heinäkuussa allekirjoittanut Erik Jönsson vaikuttaa olleen kyllä jonkinlainen kapteeni Pohjanmaalla.
Olisiko hän kuitenkin eri henkilö kuin kartanon voudinkirjuri; henkikirjan Erik Jönsson ja marraskuun tositteiden Erik Jönsson Tawast.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659527
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
Erik Jönsson Krämerin sotilasuran tiedot ennen majurina 1610 taas puuttuvat.
T: Janne H
Onpa sekava tapaus. Heinäkuussa allekirjoittanut Erik Jönsson vaikuttaa olleen kyllä jonkinlainen kapteeni Pohjanmaalla.
Olisiko hän kuitenkin eri henkilö kuin kartanon voudinkirjuri; henkikirjan Erik Jönsson ja marraskuun tositteiden Erik Jönsson Tawast.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659527
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2659523
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Korsholman kartanon tilikirja 1602-1602 (4825)
Erik Jönsson Krämerin sotilasuran tiedot ennen majurina 1610 taas puuttuvat.
T: Janne H
"Till Erich Jönsson kapten för Pråme byggningne (byggningar) uthi (udi) Österbåthn...", laivanrakennuskapteeni?
Sama (laivanrakennus)kapteeni Erich Jönsson esiintyy 20.5.1603 Pohjoisessa voutikunnassa Turun linnankirjuri Thomas Eskilssonin (Blom) jälkeisessä tositteessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660750
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660752
Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1603-1603 (4832)
Kyllä hänen pitäisi siis olla eri henkilö kuin samanaikainen Korsholman voudinkirjuri Erik Jönsson Tawast.
T: Janne H
Tämän kyllä todistanee ettei Hans Persson Lindelöfin lesken "fru Karin till Kärkis"-läänitysmaiden naapurissa Sauvon Manbölessä ennen Jöran Henrikssonia mainittu Matts Tawast ollut Turussa vuonna 1617 haudattu oletettu porvarin poika Matts Mattsson vaan Matts Jöransson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720666
Halikon, Piikkiön ja Vehmaan kihlakuntien sekä Raumaan kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1616-1616 (483Bk)
Samana vuonna 1602 kun Erik Jönsson Tawast mainitaan voudinkirjurina Korsholmassa on sinne tositteita lähettäneen linnankirjuri Thomas Eskilssonin ohella Turun linnan henkikirjan sivulla ylempänä Jöran Tafwast.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1881286
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1602-1602 (1612)
Eikö hän voisi olla Turun porvari Matts Tawastin veli Jöns Henriksson Tawast?
Mihin perustuu Genin tieto kuollut ennen vuotta 1588?
https://www.geni.com/people/J%C3%B6ns-Tavast/6000000047856562068
T: Janne H
Hannu Virttaalainen
06.10.19, 10:29
Samana vuonna 1602 kun Erik Jönsson Tawast mainitaan voudinkirjurina Korsholmassa on sinne tositteita lähettäneen linnankirjuri Thomas Eskilssonin ohella Turun linnan henkikirjan sivulla ylempänä Jöran Tafwast.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1881286
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1602-1602 (1612)
Eikö hän voisi olla Turun porvari Matts Tawastin veli Jöns Henriksson Tawast?
Mihin perustuu Genin tieto kuollut ennen vuotta 1588?
https://www.geni.com/people/J%C3%B6ns-Tavast/6000000047856562068
T: Janne H
Jöns, Jon, Johan, Hans, Hannes, Hannu, Jean, Jan, Janne, Sean jne. kaikki muunnelmia Johannekseksesta ja siksi Jöran Tawast ei voi olla Jöns Henriksson Tawast ;)
Jöns, Jon, Johan, Hans, Hannes, Hannu, Jean, Jan, Janne, Sean jne. kaikki muunnelmia Johannekseksesta ja siksi Jöran Tawast ei voi olla Jöns Henriksson Tawast ;)
Kai tuo oli vitsi, sillä etunimeni Janne eli Johan ja Yrjö eli Jöran olisivat kyllä molemmat voineet olla aikanaan Jöns. :)
Samana vuonna 1602 kun Erik Jönsson Tawast mainitaan voudinkirjurina Korsholmassa on sinne tositteita lähettäneen linnankirjuri Thomas Eskilssonin ohella Turun linnan henkikirjan sivulla ylempänä Jöran Tafwast.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1881286
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1602-1602 (1612)
Eikö hän voisi olla Turun porvari Matts Tawastin veli Jöns Henriksson Tawast?
Mihin perustuu Genin tieto kuollut ennen vuotta 1588?
https://www.geni.com/people/J%C3%B6ns-Tavast/6000000047856562068
T: Janne H
Tästä syystä ei voi olla:
"Jöns Henriksson", "ryttare" ...
"Gift med Margareta, som 1588 i förläningsregister kallas "salig Jöns Hinderssons efterlefverska till Hietaniemi"."
Jully Ramsay: "Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden"
Mutta periaatteessa Turun Jöran Tafwast, vaikka ilman patronyymiä ei kyllä voi mitään olettaa, voisi kai Erik Jönsson Tawastin tapaan olla tämän poika.
T: "Johan Jöran" ;)
Hannu Virttaalainen
06.10.19, 12:39
Kai tuo oli vitsi, sillä etunimeni Janne eli Johan ja Yrjö eli Jöran olisivat kyllä molemmat voineet olla aikanaan Jöns. :)
Näistä vanhoista kirjureiden kirjauksista voi olla montaa mieltä, mutta johonkin pitää jossain kohtaa uskoa.
Mutta kun tämä Jöns sama kuin Jöran on välillä aika yleinen lipsahdus/väärinkäsitys/sekaannus. Itsekin ne välillä sotken.
Mutta ruotsinkielinen wikipedia kirjoittaa näin https://sv.wikipedia.org/wiki/J%C3%B6ns
Se uskooko ruotsinkieliseen wikipediaan jätän lukijan vastuulle.
Vanhat kirjurit käyttivät nimiä Johan, Jöran, Jons ja Jöns jne. usein samoilla henkilöillä, vaikka se ei olisi oikeaoppista ollutkaan.
Hannu Virttaalainen
06.10.19, 13:12
Vanhat kirjurit käyttivät nimiä Johan, Jöran, Jons ja Jöns jne. usein samoilla henkilöillä, vaikka se ei olisi oikeaoppista ollutkaan.
Tässä se ongelma on, siksi ;) Miten tietää onko toisen kirjurin Jöns toisen Jörgen ja kolmannen Hans vai mitkä ovat samoja?
Kun lisäksi monissa kirjoituksissa samaan alkuperäislähteeseen perustuen Jöns on yhdessä Jöran, toisessa Johan ja kolmannessa vaan Jöns:D:
Luetun ymmärtäminen on ihan oikeasti vaikeaa, kun yrittää ymmärtää kenestä näissä milloinkin oikein on kysymys:confused:
Itse olen Johannes Johannes, siis tupla Johannes ja äitini oli os. Johnsson
"Hurrare emanum est" päti myös silloin. :)
T:J
Esim. tuo Jören, Jöns, Jons tuli vastikään taas esille tässä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342835
Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Masku 1580-1599
Oletettu isä oli kyllä Jons, Jöns eikä nimellä Jören. Nimet kannattaisi tarkistaa alkuperäislähteistä, sillä myöhemmin samalla tilalla Sandelhielm-suvun kantaisä Mårten Thorssonin vaimon nimi vuoden 1635 yleisluettelossa Malin Torsdotter oli alkuperäislähteessä Malin Thomasdotter eli hän oli mahdollisesti tilan edellisen isännän tytär. Merimaskun Sannaisten tila oli tosin pari vuotta autiona ennen kuin persialaisen poikanakin pidetty Mårten Turesson sen vastaanotti (optagen) ja saattoi ostaakin.
T: Janne H
Samana vuonna 1602 kun Erik Jönsson Tawast mainitaan voudinkirjurina Korsholmassa on sinne tositteita lähettäneen linnankirjuri Thomas Eskilssonin ohella Turun linnan henkikirjan sivulla ylempänä Jöran Tafwast.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1881286
Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä > Asiakirjat > Turun linnan ja latokartanoiden tilikirja 1602-1602 (1612)
Eikö hän voisi olla Turun porvari Matts Tawastin veli Jöns Henriksson Tawast?
Mihin perustuu Genin tieto kuollut ennen vuotta 1588?
https://www.geni.com/people/J%C3%B6ns-Tavast/6000000047856562068
Jöns, Jon, Johan, Hans, Hannes, Hannu, Jean, Jan, Janne, Sean jne. kaikki muunnelmia Johannekseksesta ja siksi Jöran Tawast ei voi olla Jöns Henriksson Tawast ;)
Tästä syystä ei voi olla:
"Jöns Henriksson", "ryttare" ...
"Gift med Margareta, som 1588 i förläningsregister kallas "salig Jöns Hinderssons efterlefverska till Hietaniemi"."
Jully Ramsay: "Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden"
Mutta periaatteessa Turun Jöran Tafwast, vaikka ilman patronyymiä ei kyllä voi mitään olettaa, voisi kai Erik Jönsson Tawastin tapaan olla tämän poika.
Tässä toisten esivanhempien kohdalla Ruoveden Mäyräsen tilalla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1549689
Asutuksen yleisluettelo > Asutuksen yleisluettelot > Ruovesi 1655-1674
Hyvä huomio tuo oli kyllä ja muistan itsekin sen olleen esillä, että Jöns pääsääntöisesti kuuluisi olla Johan eikä Jöran.
T: Janne
Kertausta Ydna-tutkimuksista ja vähän muutakin
...
- Hauholaisen Gustaf Erik Tawastin 1700 tekemissä muistiinpanoissa mainitaan 1599 mestatulla Ivar Tawastilla olleen 3 poikaa, Johan, Arvid ja Sten. Sten syntyi mahdollisesti isättömänä.
- Arvid Tawast kirjoitti pojalleen Ivarille "Din sampt min dotters och lilla söners helse..."
- Christopher Tawast ei suurella todennäköisyydellä voi olla Johan Tawastin poika tai pojanpoika, mutta jo Johanin isä tai isoisä voisi olla heidän lähin yhteinen esi-isä
- Christopherin yhteydet veljeksiin Gustaf Eric ja Carl Tawast, sekä vuonna 1582 myönnetyn vaakunanparannuskirjan periytyminen Christopherin jälkeläisille saattaa viitata Hauholaiseen yhteyteen.
- Johan ja Henrik Tawastia erottava mutaatio olisi lottovoiton kaltainen harvinaisuus mikäli he ovat veljeksiä. Nuoremmissa polvissa kun todistetusti on näitä omituisesti juuri sukututkimuksen kannalta kriittisiin ajankohtiin ilmaantuneita mutaatioita.
terv. HannuT
Tästä voidaankin pureutua heti suoraan pimeyden ytimeen. Tieto Gustaf Erik Tawastin muistiinpanoissaan mainitsemista kolmesta pojasta ovat alkuaan varmaankin perimätietona peräisin Ivar Arvidsson Tawastin vaimolta ja mahdollisesti jo isättömänä syntyneen Sten Ivarsson Tawastin äidiltä, Karin Finckeltä. Jossain toisaalla mainittiin että pojista kaksi kuoli isänsä ja isoisänsä kanssa Viipurissa. Mihin tuo äskeinen tieto perustuu ja mihin Ivar Arvidsson Tawastin pojat Arvid ja Johan on haudattu? Mikäli tuo tieto poikien kuolemasta oli lähtöisin poikien äidiltä, Karin Finckeltä, niin saattoiko hän muutakaan sanoa?
Jos nyt tarkastellaan asiaa vähän toiselta kantilta ja nuo pojat olisivat jääneetkin henkiin, niin kuinka todennäköistä lapsiaan suojelevalta äidiltä olisi se, että hän olisi todennut kaikkien poikiensa selvinneen hengissä, siitä huolimatta että hän oli juuri saanut kuulla oman isänsä tulleen mestatuksi Turussa ja miehensä ja appensa tulleen mestatuiksi Viipurissa? Suuri osa silloisen Suomen Flemingin joukoissa palvelevista aatelisista menetti joko henkensä tai he joutuivat lähtemään maanpakoon Kaarle Herttuan suorittamassa vallankaappauksessa vuonna 1599.
Toimittamiesi DNA-testien tulosten mukaan Johan "slotsloven på Nöteborg" Tawast ei voinut olla Christofferin isä mutta suurella todennäköisyydellä Johanin isä voisi olla Christofferin isoisä tai isoisoisä. Siis mutkat suoristettuina oliko Johan "slotsloven på Nöteborg" Tawast Ivar Arvidson Tawastin poika, joka juuriaan peitellen ei voinut käyttää patronyymiä? Toisaalta, oliko Christoffer sitten Johanin veljen, Arvidin poika tai pojanpoika? Tämä olisi hyvin mahdollista, jos Karin Fincke olisi piilottanut Johanin ja Arvidin jonkun uskotun henkilön huostaan, kuultuaan oman isänsä, puolisonsa sekä appensa tulleen mestatuiksi vuonna 1599.
t. RistoIT!
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053126_00099
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1630/19 (1630), bildid: A0053126_00099
- Johan Tawast on siis luutnanttina tässä sotilasrullassa, Turku, heinäkuu 1630
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1712614
Yleisiä asiakirjoja > Asiakirjoja > Turun proviantin tili 1631-1631 (451)
- kirjoittamansa ja allekirjoittamansa tosite myös luutnanttina Turussa 4.2.1631
Eli Johan Tawast on Turun linnassa vuonna 1629 luutnanttina kirjatun Liivinmaan komennuksen jälkeen,
Hämeen jalkaväkirykmentin Maskun komppaniaan kuuluessaan kyllä Turussakin ollut (ennen Pohjanmaata, jossa ainakin 1633),
kun hänet mainitaan jalkaväen kapteenina vuosina 1634-1638 Upsalassa opiskelleen turkulaisen Silenuksen väitöskirjan omistuksen yhteydessä.
Riksarkivetin Riddarholmenin kirkon vihityissä löytyi vihdoin Johan Mattsson Tawastin koko nimi patronyymillä ja tiedot vahvistavat myös käsitystä vaimonsa kolmesta avioliitosta.
Johan Mattsson Tawast ja Kirstin Olofsdotter (Björnram) vihittiin Riddarholmenin kirkossa 16. toukokuuta 1636:
"Maij, Then 16 Wigdes Johan Matsson Tavast medh Kirstin Olofsdåtter."
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0055334_00295
Riddarholmens kyrkoarkiv, Födelse- och dopböcker, SE/SSA/0013/C I/1 (1636-1735), bildid: C0055334_00295
Johan Tawastin allekirjoitus Inkerinmaalla on samanlainen kuin aiemmissa toimipaikoissaan upseerina ja hän oli luutnanttina Turussa perinnönjaon aikaan.
Vihittäessä Riddarholmenin kirkossa vuonna 1636 vaimonsa eli tulevan leskensä Kirstin Olofsdotterin kanssa nimi on patronyymillä Johan Mattsson Tavast.
T: Janne H
Johan Tawast oli siis Turun (helmikuu 1631) jälkeen ennen Pohjanmaata (1633) Pommerissa (1631):
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053171_00100
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1631/25 (1631), bildid: A0053171_00100
- luutnantti Johan Tawastin komppania, Stralsund, elokuu 1631
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053171_00101
- ensin erinäköinen omakätinen allekirjoitus...
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053172_00111
- luutnantti Johan Tawastin komppania, syyskuu 1631
Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1631/26 (1631), bildid: A0053172_00111
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053172_00112
- ...mutta allekirjoitus seuraavassa kuussa sama tuttu
- esim. näissä sotilasrullissa vuosiluku 1631 ilmeisesti vain näyttää siltä kuin 1632
Turun ja Pohjanmaan välillä hän oli Pommerissa.
Johan Tawastin allekirjoitus Inkerinmaalla on samanlainen kuin aiemmissa toimipaikoissaan upseerina ja hän oli luutnanttina Turussa perinnönjaon aikaan.
Vihittäessä Riddarholmenin kirkossa vuonna 1636 vaimonsa eli tulevan leskensä Kirstin Olofsdotterin kanssa nimi on patronyymillä Johan Mattsson Tavast.
T: Janne H
Kuka oli sitten tuo Johanin isä Matts Tawast, jos Johanin jälkeläisten DNA testit eivät puolla sitä että Johan olisi Turun porvari Matts Tawastin Henrik pojan veli, hänen jälkeläistensä (= Tawaststjerna) DNA:ta verrattaessa?
t. RistoIT!
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä janhyva http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=287580#post287580)
...ja tässä (jo toisaalla sinetin kanssa esillä ollut) Johan Tawast vanhemman varsinainen allekirjoitus (myös Käkisalmessa vuonna 1646):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13087477
Inkerin ja Käkisalmen läänin tositekirja 1646-1646 (9668), 1285
Toisen tositteen Johan Tawastin tekstin omassa allekirjoituksessa on myös tätä korostava 'manu propria'-koristelu:
"...Capten Johan Tawast, på hans 1646 åhrs slotzhopmans med Nöteborg..." (Nevanlinna 7.1.1647)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13078404, 1081 (jakso 1088)
Käkisalmen läänin ja Inkerin tilejä > Asiakirjat > Inkerin tositekirja 1648-1648 (9674)
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä janhyva http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=290798#post290798)
Österbotten 1632-1633:
- samanlainen Johan Tawastin allekirjoitus Pohjanmaalla kuin Inkerinmaalla,
yläpuolella allekirjoittaneena tuolloin Pohjanmaan maaherrana toiminut Ernest eli Ernst Larsson Creutz (k. 1635)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivu...15943&pnum=172 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=172)
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti > ruodutusluettelo, 1630-1635
- kuva 172 (jäsensivu)
janhyva
29.07.17, 14:29
Seuraavalla aukeamalla on itse majoitusmestari ja kapteeni Johan Tawastin komppania. Otsikko varmistaa, että sama Johan Tawast toimi samaan aikaan molemmissa tehtävissä. Henkilöiden nimet sotilasarvojen riveillä ovat näissä siis tilanhaltijoita.
"Qwartermesters och Capiteins Johan Tafwastes Comp."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435482
Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä > Asiakirjat > Savonlinnan läänin tositekirja 1644-1644 (8576)
- fol 76, jakso 77
Ennen Inkerinmaata Johan Tawast oli kapteenina Pohjanmaalla ja useita vuosia Savossa, jossa myös rykmentin majoitusmestari.
Inkerinmaalla hän oli Käkisalmessa komendantti ja Pähkinälinnassa linnanpäällikkö sekä käskynhaltija.
Johan Tawastin allekirjoitus Inkerinmaalla on samanlainen kuin aiemmissa toimipaikoissaan upseerina ja hän oli luutnanttina Turussa perinnönjaon aikaan.
Vihittäessä Riddarholmenin kirkossa vuonna 1636 vaimonsa eli tulevan leskensä Kirstin Olofsdotterin kanssa nimi on patronyymillä Johan Mattsson Tavast.
T: Janne H
Olisiko mitenkään mahdollista että Turun porvari Matts Tawast oli yksi niistä uskotuista joiden tehtävänä oli kätkeä Ivar Arvidsson Tawastin Johan pojan todellinen tausta, ottamalla hänen kasvattipojakseen Karin Fincken pyynnöstä? DNA testien mukaan Mattsin pojista Johan ei ole Henrikin veli, vaikka virallisesti näin annetaan ymmärtää. Karin Finckellä oli varmasti myös vielä suhteita henkensä säilyttäneisiin aatelisiin, jotka kykenivät siivittämään Mattsin poikien urakehitystä.
t. RistoIT!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.