Stuut eli Stutaeus suku

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos Jari Latva-Rasku. Eipä tarvitse sitä sitten pähkäillä.

Näitä voi sitä vastoin mietiskellä;
"Vuoden 1546 maakirjassa on poikkeuksellisen runsaasti talollisten lisänimiä. Ikaalisten kylään luettiin tilapäisesti myös Läykkälän, Karhoisten ja Nummen talot, joten niitä oli yhteensä 17. Ensimmäisenä on Lasse Sepän ja kolmantena Niiles Taron nimi; näiden tilat yhdistettiin sata vuotta myöhemmin kirkkoherran pappilaksi. Toisena on Turkki, jonka maille perustettiin kauppala yli kolmesataa vuotta myöhemmin. Oikealla on Haapimaan kylä, jossa Kirmo, kaksi Viraa, Pukki ja kaksi Siiroa. Vatsiaisille on merkitty Luukas, kaksi Muotiaa, kaksi Siiroa ja Talonen. Vatulan Olavi Hoppu ja Henrik Kukko ovat vielä mahtuneet samalle palstalle. Maaveroluku osoittaa tilan koon koukun eli 12 äyrin maan murto osina. Kansallisarkisto (VA)1927:84v-85."/ Ikaalisten entisen emäpitäjän historia s. 185.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1686250

Kiitos! Kun nykypäiviin jatkuneet mittavat veropeijaiset kiihtyivät ennen 1500-luvun puoliväliä, niitä tervehti Ikaalisten kauniilla kummuilla tosi monta Lassea ja Ollia, joita yhdistivät ja erottivat sukunimet.

[JuPe]

Helpointa tässä on nimi Hedfors, joka tarkoittaa Nummikoskea.

Eihän se mahdotonta ole, että aviottoman lapsen isän nimi tiedetään, ellei vaihtoehtoja aivan tolkuttomasti ole. Tässä tapauksessa olisi paikan ja syntymäajan full match. Lahden suvussa oli paljon poikia.

YDNA-osumien läheisyyttä pystyy jonkin verran arvioimaan, mutta varmuus lisääntyy vasta, kun kumpikin osapuoli tekee BigY-testin ja määrittää SNP-päätemutaation. Y-DNA111-testissä ero seitsemän STR-markkerin kohdalla voi tarkoittaa, että yhteinen esi-isä olisi voinut elää 1600-luvulla, mutta yhtä hyvin kahdeksan markkerin ero voisi tarkoittaa, että kyse on keskiajasta.

Kiitos neuvosta. BigY-testi voisi todella ratkaista, onko kyseessä vuosituhansien takainen, vaiko esim. 1600-luvun kytkentä Stutaeuksiin?
Y-DNA- ja n.s. serkkutesti suoritettiin Jussi-sedälleni aloitteestani vuonna 2017, vuotta ennen hänen kuolemaansa. Olen hallinnoinut tiliä alusta lähtien.
Testi tuotti Jussille paljon mielenkiintoista pohdintaa viimeisenä elinvuotenaan. Erityisesti hämmästelimme yhdessa myOrigins-osion
geenijakautumaa, joka antoi Jussille 18 % brittiperimän. Järkytykseni oli melkoinen, kun hiljattain, Jussin poismenon jälkeen, huomasin sivuille pulpahtaneen myOrigins-version numero 3, jossa koko brittiperimä, viimeistä prosenttia myöten, oli hävinnyt! Kolmenkymmenen prosentin ei-suomalainen potti oli mennyt kokonaan uusiksi. Brittiperimää oli siirretty Skandinavian eduksi (nyt 16 %), Keski-Eurooppaan (nyt 6 %), Baltiaan (nyt 5 %), Unkariin (3 %), Itä-Eurooppaan (alle 1 %) ja Maltalle (alle 1 %). Miten tämä selitettäisiin? Mitä seuraavaksi?

Jussin esipolvet rajoittuvat konventionaalisen tutkimuksen perusteella tiukasti Itä-Uusimaa-Kymenlaakso-linjalle. Ainoat tunnetut poikkeukset ovat Ruotsista ja Skotlannista 1600-1700-luvuilla Pyhtäälle ja Padasjoelle siirtyneet kantaisät, Inkerinmaan Carianderit & Herckmanit, edelliseen liittyvä Reiher-suku, alankomaalaista alkuperää ja arvoituksellinen Giösling-suku. Pohjanmaalle johtaa, ainoana laatuaan, Hedfors-Pohjalainen-linja. Ilmajoen-seudun runsaat serkkuosumat voidaan mielestäni siten turvallisesti sijoittaa Göran Mårtenssonin piikkiin.

Markku Pihlajaniemi, Tapio Piirto ja Penni Airas-team on Juuret-lehdessä (2/2003) kirjoittanut seuraavaa:

Quote:

Joakim Eskilinpoika isännöi Västilän taloa Ilmajoen Kokkolankylässä vuosina 1674-75. Hänen mainitaan olleen Lahdesta ja talon vävy, vaimonaan Saara Tuomaantytär. Joakim lähti sotilaaksi talon puolesta. Isännyysvuosien jälkeen hänen jälkensä katoavat, mutta ennen katoamistaan hän lienee kuitenkin jättänyt nuoruudenhairahduksensa veljensä Kallen tavoin käräjäpöytäkirjoihin: V:1654 Joakim (Jochim) Eskilinpoika Lahdenkylästä, naimaton renki, oli maannut irtolaisnaisen Kirsti Pohjalaisen kanssa lapsen. Niin tuomitaan Joakim maksamaan sakkoa 3 markkaa ja naikkosen asia siirretään, kunnes hän tulee paikalle. V.1661 Kalle Eskilinpoika Lahdesta asetettiin oikeuden eteen. Hän oli salavuoteudessa maannut lapsen naimattoman Elin Sipintyttären kanssa. Molemmat myönsivät salavuoteuden, ja koska Kalle Eskilinpoika ei halua mainittua Elin Sipintytärtä ottaa vaimokseen, niin tuomittiin hänet maksamaan 20 markkaa salavuoteudesta, koska hänen todettiin olevan naimaton Naimakaaren 3 luvun mukaan. V.1665 Oikeuden eteen asetettiin Kalle Eskilinpoika Lahdesta, naimaton henkilö. Toisen kerran salavuoteudessa Liisa Laurintyttären kanssa, samasta kylästä. Salavuoteuskumppaneita emme ole pystyneet henkilöimään, eikä tiedetä jäivätkö nämä mainitut lapset eloon. Jos jäivät, saa Stutaeus-suku lisää jälkeläisiä. Kallen aviojälkeläisistä Benjaminin pojan Antin mainitaan toimineen porvarina Vaasassa.

Unquote

Otten huomioon Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen tunnetun Ilmajoki-historian, sukunimensä (Pohjalainen), hänen Y-DNA-testituloksensa & Stutaeus-serkkunsa, olisi houkuttelevaa sijoittaa hänet yllämainittuihin salavuoteus-Stutaeuksiin, Joakim Eskilssonin ja Kerstin Pohjalaisen jälkeläiseksi.

[Jari Latva-Rasku]

Kahden Matthias Laurentiin esi-isäkseen ilmoittaneen testi on Y-DNA67, joka vertailuissa antaa hyvän vinkin isälinjaisista sukulaisista muutama sata vuotta taaksepäin.

STR-markkeri (vaikkapa 67 tai 111 kpl) tarkoittaa tietyssä kromosomijakson kohdassa esiintyvää nukleotidien toistokertojen määrää (vaikkapa DYS393=14). Jos ero on tarkastelussa mukana olevien 67 markkerin osalta vaikkapa 1-2, yhteinen esi-isä voisi löytyä vaikkapa 1700-luvulta. Erot henkilöiden välillä voivat kuitenkin jonkinasteisen järjen rajoissa olla suuremmat tai pienemmät.

Väestössä yleistynyt nukleotitiparin "piste"mutaatio on nimeltään SNP, eli se on yksittäinen ja tietyssä kohdassa (vaikkapa Y10756). Mutaatio tapahtuu, kun proteiinit adeniini (A), guaniini (G), sytosiini (C) tai tymiini (T) vaihtavat paikkaa. Jos STR-mutaatioita tapahtuu vaikkapa yksi sadassa vuodessa, SNP-mutaatioita tapahtuu harvemmin. Ihmisen DNA-perimästä vain noin 1,5 % "koodaa" proteiineja, mutta se riittää tarkoitusperiimme.

Vasten parempaa tietoa voi väittää, että Seinäjoen Katilan ja Ilmajoen Lahden isälinja olisi sama. Yhteisen esi-isän voi ennustaa eläneen noin 1600-luvulla. Toisin kuin kahden Matthias Laurentiin tai Matti Matinpoika Lahden jälkeläisiksi itsensä väittävien, Katilan isälinjaan itsensä tutkineen testi on Y-DNA111 Y-DNA67 sijasta. Koska selittäviä markkereita on enemmän, pystytään SNP-päätemutaatio mutaatioiden ketjussa ennustamaan ainakin suuntaa antavasti.

Kun Nevgen-työvälineellä ennustetaan Katilan isälinjan päätemutaatio, tulokseksi saadaan 99,4% todennäköisyydellä N-Y10756. N-Y10756 muodostui yli 2000 vuotta sitten ja joillakin esiintyy sen jälkeen jopa kuusi päätemutaatiota lisää. Verrokkeja, joilla tämä mutaatio tiedetään olevan, löytyy Suomi DNA-tietokannasta 27 kpl. Muitakin tietenkin on, mutta niistä ei tiedetä. Lähimmät osumat, ja "McDonald"-mutaatiomallilla ennustetut yhteisen esi-isän elinajat, olivat seuraavat.

Henric Mattsson Iloinen, 1625-1674, Vesilahti, 780 vuotta sitten
Lars Henriksson Jänkkä (Jänckä), 1721-1809, Ylitornio, 660 vuotta sitten
Sigfrid Andersson Oukari (Kärki) 1641-1712, Kankaanpää, 780 vuotta sitten

Jos N-Y10756-mutaatio muodostui joskus pronssikaudella, jolloin tämän isälinjan edustajat tuskin edes olivat Suomessa, kolmen yllä mainitun ja Katilan esi-isä hengailivat yhdessä jossain läntisessä Suomessa vielä 1200- ja 1300-luvuilla. Voisi olettaa, että he olivat jo 1000-luvulta lähtien puhuneet Suomea, joka sitten levisi kohti itää. Vaikka en itse kuulu N- vaan R1a-haployhmään, vesilahtelainen Heikki Matinpoika Iloinen on ilokseni esi-isäni.

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos neuvosta. BigY-testi voisi todella ratkaista, onko kyseessä vuosituhansien takainen, vaiko esim. 1600-luvun kytkentä Stutaeuksiin?
Y-DNA- ja n.s. serkkutesti suoritettiin Jussi-sedälleni aloitteestani vuonna 2017, vuotta ennen hänen kuolemaansa. Olen hallinnoinut tiliä alusta lähtien.
Testi tuotti Jussille paljon mielenkiintoista pohdintaa viimeisenä elinvuotenaan. Erityisesti hämmästelimme yhdessa myOrigins-osion
geenijakautumaa, joka antoi Jussille 18 % brittiperimän. Järkytykseni oli melkoinen, kun hiljattain, Jussin poismenon jälkeen, huomasin sivuille pulpahtaneen myOrigins-version numero 3, jossa koko brittiperimä, viimeistä prosenttia myöten, oli hävinnyt! Kolmenkymmenen prosentin ei-suomalainen potti oli mennyt kokonaan uusiksi. Brittiperimää oli siirretty Skandinavian eduksi (nyt 16 %), Keski-Eurooppaan (nyt 6 %), Baltiaan (nyt 5 %), Unkariin (3 %), Itä-Eurooppaan (alle 1 %) ja Maltalle (alle 1 %). Miten tämä selitettäisiin? Mitä seuraavaksi?

Jussin esipolvet rajoittuvat konventionaalisen tutkimuksen perusteella tiukasti Itä-Uusimaa-Kymenlaakso-linjalle. Ainoat tunnetut poikkeukset ovat Ruotsista ja Skotlannista 1600-1700-luvuilla Pyhtäälle ja Padasjoelle siirtyneet kantaisät, Inkerinmaan Carianderit & Herckmanit, edelliseen liittyvä Reiher-suku, alankomaalaista alkuperää ja arvoituksellinen Giösling-suku. Pohjanmaalle johtaa, ainoana laatuaan, Hedfors-Pohjalainen-linja. Ilmajoen-seudun runsaat serkkuosumat voidaan mielestäni siten turvallisesti sijoittaa Göran Mårtenssonin piikkiin.

Markku Pihlajaniemi, Tapio Piirto ja Penni Airas-team on Juuret-lehdessä (2/2003) kirjoittanut seuraavaa:

Quote:

Joakim Eskilinpoika isännöi Västilän taloa Ilmajoen Kokkolankylässä vuosina 1674-75. Hänen mainitaan olleen Lahdesta ja talon vävy, vaimonaan Saara Tuomaantytär. Joakim lähti sotilaaksi talon puolesta. Isännyysvuosien jälkeen hänen jälkensä katoavat, mutta ennen katoamistaan hän lienee kuitenkin jättänyt nuoruudenhairahduksensa veljensä Kallen tavoin käräjäpöytäkirjoihin: V:1654 Joakim (Jochim) Eskilinpoika Lahdenkylästä, naimaton renki, oli maannut irtolaisnaisen Kirsti Pohjalaisen kanssa lapsen. Niin tuomitaan Joakim maksamaan sakkoa 3 markkaa ja naikkosen asia siirretään, kunnes hän tulee paikalle. V.1661 Kalle Eskilinpoika Lahdesta asetettiin oikeuden eteen. Hän oli salavuoteudessa maannut lapsen naimattoman Elin Sipintyttären kanssa. Molemmat myönsivät salavuoteuden, ja koska Kalle Eskilinpoika ei halua mainittua Elin Sipintytärtä ottaa vaimokseen, niin tuomittiin hänet maksamaan 20 markkaa salavuoteudesta, koska hänen todettiin olevan naimaton Naimakaaren 3 luvun mukaan. V.1665 Oikeuden eteen asetettiin Kalle Eskilinpoika Lahdesta, naimaton henkilö. Toisen kerran salavuoteudessa Liisa Laurintyttären kanssa, samasta kylästä. Salavuoteuskumppaneita emme ole pystyneet henkilöimään, eikä tiedetä jäivätkö nämä mainitut lapset eloon. Jos jäivät, saa Stutaeus-suku lisää jälkeläisiä. Kallen aviojälkeläisistä Benjaminin pojan Antin mainitaan toimineen porvarina Vaasassa.

Unquote

Otten huomioon Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen tunnetun Ilmajoki-historian, sukunimensä (Pohjalainen), hänen Y-DNA-testituloksensa & Stutaeus-serkkunsa, olisi houkuttelevaa sijoittaa hänet yllämainittuihin salavuoteus-Stutaeuksiin, Joakim Eskilssonin ja Kerstin Pohjalaisen jälkeläiseksi.

Mikäli Matthias Laurentiin jälkeläinen esiintyy osumien joukossa, yhteys tuskin on tuhansien vuosien takaa, vaan varhaisintaan keskiajalta. Koska Matthias Laurentiin jälkeläisten testien voi olettaa olevan Y-DNA67, voisi vielä 4-5 markkerin ero häneen, sattuman kaupalla, viitata 1600-luvulle.

Virolainen Valter Lang perustelee suomennetussa kirjassaan Homo Fennicus, miten Suomen kieli levisi joskus 1000-luvulla Pohjois-Virosta Varsinais-Suomeen ja sieltä eri puolille pitkin rannikkoa ja sisämaahan. Yhteyden näkee vieläkin Kaarinassa asuvana ja monta kertaa Virossa käyneenä turkulaisten naamoista. Voi olettaa, että viimeistään Satakunnassa nämä suomea puhuneet kohtasivat siellä aikaisemmin olleet germaaniset I1-isälinjat. Läntistä N-haplotyyppiä on kuvattu hämäläiseksi tai vaikkapa "rantasuomalaiseksi". Siihen liittyy baltialaisuus. Tällaisia isälinjoja oli niin Kymenlaakson kuin Pohjanmaan rannikolla. Pohjanmaan pohjoisemmille alueille tunkeutui myös itäisiä N-isälinjoja ja keskiajan jälkeen myös eteläisimpien alueiden rajaseuduille.

En ole koskaan ihmetellyt, miksi kotkalaisella vaimollani, 50% Kymenlaakso ja 25% Etelä-Karjala, on suhteellisen paljon hämäläisiä ja pohjalaisia osumia tai minulla ja laihialaisella äidilläni eteläkarjalaisia. Kaikkia ryösteleviä novgorodilaisia eli karjalaisia ei yksinkertaisesti saatu tapettua, vaikka kveenit pyysivät viikinkien saagoissa norjalaisilta apua. Edes Upsalan seutua, jossa myös esiintyi N-haplotyyppiä, ei jätetty rauhaan.

Ruotsalaisia ovat geneettisesti lähimpänä tietenkin rantaruotsalaiset. Myös I1-isälinjat ovat yhdistäneet tuhansia vuosia. Rantaruotsalaisten jälkeen ovat ruotsalaisia geneettisesti lähimpänä eteläpohjalaiset, joilla monilla on MyOrigins-määrityksessä skandinaavista perimää. FTDNA on pyrkinyt määrittämään suomalaisen baltialaisuuden suomalaisuudeksi, mutta muilla välineillä ainakin Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla tunkee baltialaisuus esiin.

Västilässä mainitaan vuonna 1663 vävy ja tytär. Koska Jaakkima Eskelinpoika sai vuonna 1654 aviottoman lapsen, sen jälkeen Jaakkimalle mahtuisi monta lasta Västilän tyttären Saaran kanssa ennen poistumisvuotta 1675. Etelä-Pohjanmaalla sukunimet olivat suhteellisen merkityksettömiä aina 1900-luvulle asti. Minuakin kutsuttiin nuorena ilman etuniemeä Raskuksi, koska olin Raskulan talon sukua. Nimi Pohjalainen voisi pelkistetysti tarkoittaa, että on Pohjanmaalta peräisin. Esimerkiksi Lahden lampuotina oli Jaakkiman aviottoman lapsen syntymän jälkeen Sipi Savolainen. Sillä tuskin tarkoitettiin sukunimeä vaan varoitettiin naapureista jatkuvista kulotuksista.

Se ei enää tähän liity, mutta Västilän isännät vaihtuivat monta kertaa. Viimeksi Västilän ostivat ja jakoivat Rahkon Frans ja Hakoniemen Ikkoo. Isoisäni Raskun Eero tarkisti tilit isänpuoleisen serkkunsa Fransin puolesta. Iikkoo lainasi rahat entiseltä lapsuudenkaveriltaan Peuralan kartanon pojalta, silloiselta Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajalta Mauri Honkajuurelta. Merkittävämpää oli, että Iikkoo kohteli lapsia kuten ihmisiä.

[JuPe]

Mikäli Matthias Laurentiin jälkeläinen esiintyy osumien joukossa, yhteys tuskin on tuhansien vuosien takaa, vaan varhaisintaan keskiajalta. Koska Matthias Laurentiin jälkeläisten testien voi olettaa olevan Y-DNA67, voisi vielä 4-5 markkerin ero häneen, sattuman kaupalla, viitata 1600-luvulle.

Virolainen Valter Lang perustelee suomennetussa kirjassaan Homo Fennicus, miten Suomen kieli levisi joskus 1000-luvulla Pohjois-Virosta Varsinais-Suomeen ja sieltä eri puolille pitkin rannikkoa ja sisämaahan. Yhteyden näkee vieläkin Kaarinassa asuvana ja monta kertaa Virossa käyneenä turkulaisten naamoista. Voi olettaa, että viimeistään Satakunnassa nämä suomea puhuneet kohtasivat siellä aikaisemmin olleet germaaniset I1-isälinjat. Läntistä N-haplotyyppiä on kuvattu hämäläiseksi tai vaikkapa "rantasuomalaiseksi". Siihen liittyy baltialaisuus. Tällaisia isälinjoja oli niin Kymenlaakson kuin Pohjanmaan rannikolla. Pohjanmaan pohjoisemmille alueille tunkeutui myös itäisiä N-isälinjoja ja keskiajan jälkeen myös eteläisimpien alueiden rajaseuduille.

En ole koskaan ihmetellyt, miksi kotkalaisella vaimollani, 50% Kymenlaakso ja 25% Etelä-Karjala, on suhteellisen paljon hämäläisiä ja pohjalaisia osumia tai minulla ja laihialaisella äidilläni eteläkarjalaisia. Kaikkia ryösteleviä novgorodilaisia eli karjalaisia ei yksinkertaisesti saatu tapettua, vaikka kveenit pyysivät viikinkien saagoissa norjalaisilta apua. Edes Upsalan seutua, jossa myös esiintyi N-haplotyyppiä, ei jätetty rauhaan.

Ruotsalaisia ovat geneettisesti lähimpänä tietenkin rantaruotsalaiset. Myös I1-isälinjat ovat yhdistäneet tuhansia vuosia. Rantaruotsalaisten jälkeen ovat ruotsalaisia geneettisesti lähimpänä eteläpohjalaiset, joilla monilla on MyOrigins-määrityksessä skandinaavista perimää. FTDNA on pyrkinyt määrittämään suomalaisen baltialaisuuden suomalaisuudeksi, mutta muilla välineillä ainakin Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla tunkee baltialaisuus esiin.

Västilässä mainitaan vuonna 1663 vävy ja tytär. Koska Jaakkima Eskelinpoika sai vuonna 1654 aviottoman lapsen, sen jälkeen Jaakkimalle mahtuisi monta lasta Västilän tyttären Saaran kanssa ennen poistumisvuotta 1675. Etelä-Pohjanmaalla sukunimet olivat suhteellisen merkityksettömiä aina 1900-luvulle asti. Minuakin kutsuttiin nuorena ilman etuniemeä Raskuksi, koska olin Raskulan talon sukua. Nimi Pohjalainen voisi pelkistetysti tarkoittaa, että on Pohjanmaalta peräisin. Esimerkiksi Lahden lampuotina oli Jaakkiman aviottoman lapsen syntymän jälkeen Sipi Savolainen. Sillä tuskin tarkoitettiin sukunimeä vaan varoitettiin naapureista jatkuvista kulotuksista.

Se ei enää tähän liity, mutta Västilän isännät vaihtuivat monta kertaa. Viimeksi Västilän ostivat ja jakoivat Rahkon Frans ja Hakoniemen Ikkoo. Isoisäni Raskun Eero tarkisti tilit isänpuoleisen serkkunsa Fransin puolesta. Iikkoo lainasi rahat entiseltä lapsuudenkaveriltaan Peuralan kartanon pojalta, silloiselta Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajalta Mauri Honkajuurelta. Merkittävämpää oli, että Iikkoo kohteli lapsia kuten ihmisiä.

Pelkkä pikakommentti pohjalaisuuteen:

Kerstin (Kirsti) Pohjalainen oli ilmajokelainen, kenties sen nimismiehen tytär.
Pohjanmaalla Pohjalainen-nimi mitä ilmeisimmin kulki sukunimenomaisesti.
Jöran Mårtensson, toisaalta, oli tullut ruodun mukaan nimetyksi Hedforsiksi
sotilasrulliin. Niiden mukaan hän myös oli Ikaalisissa syntynyt ja vasta nuorukaisena siirtynyt Nummikoskelle "reservisotilaaksi". Jos haetaan alkuperää lisänimelle/sukunimelle, se Jöranin tapauksessa tulisi olla "Ikaalinen". Jos, toisaalta, hän on Stutaeuksen ja Pohjalaisen aviottoman pojan jäkeläinen, lienee sukunimi tarttunut Kerstin Pohjalaisen mukaan, kuten ajan tapa tuolloin, äpärälasten kohdalla, edellytti.

Runsaat serkkuosumat Ilmajoki-Lapua-Jalasjärvi-linjalla selittyvät luonnollisimmin 1600-luvun jälkeisellä yhteydellä, tai kumuloituna useammasta lähteestä. Jussin kohdalla muita tunnettuja esipolvilinjoja Pohjanmaalle ei kertakaikkiaan ole. Nän kertoo "oraakkeli" (30 000 individuaalia käsittävä sukuohjelmani)!

[Jari Latva-Rasku]

Pelkkä pikakommentti pohjalaisuuteen:

Kerstin (Kirsti) Pohjalainen oli ilmajokelainen, kenties sen nimismiehen tytär. Pohjanmaalla Pohjalainen-nimi mitä ilmeisimmin kulki sukunimenomaisesti. Jöran Mårtensson, toisaalta, oli tullut ruodun mukaan nimetyksi Hedforsiksi sotilasrulliin. Niiden mukaan hän myös oli Ikaalisissa syntynyt ja vasta nuorukaisena siirtynyt Nummikoskelle "reservisotilaaksi". Jos haetaan alkuperää lisänimelle/sukunimelle, se Jöranin tapauksessa tulisi olla "Ikaalinen". Jos, toisaalta, hän on Stutaeuksen ja Pohjalaisen aviottoman pojan jäkeläinen, lienee sukunimi tarttunut Kerstin Pohjalaisen mukaan, kuten ajan tapa tuolloin, äpärälasten kohdalla, edellytti.

Runsaat serkkuosumat Ilmajoki-Lapua-Jalasjärvi-linjalla selittyvät luonnollisimmin 1600-luvun jälkeisellä yhteydellä, tai kumuloituna useammasta lähteestä. Jussin kohdalla muita tunnettuja esipolvilinjoja Pohjanmaalle ei kertakaikkiaan ole. Nän kertoo "oraakkeli" (30 000 individuaalia käsittävä sukuohjelmani)!

Yksi tapa etsiä Jöran Hedforsin esivanhempien polkua voisi olla hakuammunta. Etenkin Mårten, mutta myös Kerstin ovat harvinaisia nimiä. Ilmajoen kirkonkirjat eivät ole täydellisiä, kuten eivät ole Ikaalisissa, mutta Ilmajoelta löytyy tietoja aina 1670-luvun puolivälistä lähtien. Valitettavasti lasten äitejä on aluksi pidetty itsestään selvinä ja ne on jätetty pois kirkollisesta tarkastelusta.

Sitten täytyy tehdä pari oletusta. Mikäli vuonna 1654 Kirsti Pohjalaiselle syntyi poika ja Jöran Hedfors syntyi ehkä huhtikuussa vuonna 1707, väliin sopii ilman sovittelua yksi sukupolvi, eli Mårten. Mikäli Kirsti on ilmajokelainen, on mahdollista, että hän myös jäi Ilmajoelle. Nälkävuosina 30.5.1697 lopussa haudataan Ilmajoen Kokkolan Taloselasta Gamble Chirstin. Aikaisemmin 26.11.1676 haudataan Ilmajoen Peuralasta, kylästä tai talosta, Chirstin Oloffsdr. Gamble Chirstin näkyy myös rippikirjassa. Muut eivät sovi ikänsä puolesta. Vastaavasti Ilmajoen alueelta löytyy kaksi sopivan ikäistä Mårten-nimistä. Esiäidilleni syntyi 11.11.1678 Kurikan Kirkonkylän Saaressa veli Mårten Henriksson. Tässä talossa asui Jaakkima Jaakkimanpoika, jonka isä mahdollisesti oli sama kuin toukokuussa 1687 kuollut Luopajärven sotilas ja sukulaispoika Jaakkima Matinpoika. Saaren Mårtenista tuli Levula. Lisäksi kahdelle esi-isälleni syntyi 11.11.1683 Ilmajoen Lahden Lahdessa veli Mårten Jakobsson. Lahden Mårtenista tuli Skytte. Vähissä ovat myös Ikaalisten seudun Mårtenit.

Toinen hakuammunta voisi olla YDNA. Ammunta voisi osua varsin hyvin myös ilman BigY-kohdistusta. Nevgen ennustaa Matthias Laurentiin jälkeläiseksi itsensä väittävän kuuluvaksi Katilan tavoin, 95,7 % todennäköisyydellä, haploryhmään N-Y10756. Tarkkuuden eroa selittää Katilan jälkeläisen laajempi testi Y-DNA111. Haploveljiä heille löytyy FTDNA:n Suomi DNA-tietokannasta vähintään 27, vähintään Y-DNA67-testin tehneistä, + Katila, jonka päätemutaatio on erikseen ennustettu. Mikäli Jussilla on puolisen sataa osumaa FTDNA:n testissä, se tarkoittaa, että lähes jokainen näistä osumista ovat ainakin Matthias Laurentiin osalta keskiaikaisia tai aikaisempia. Lupaava yhteinen osuma voisi olla, mikäli se olisi Katila. Katilat eivät voi Matti Jaakkimanpojan syntymävuodesta 1660 päätellen olla Kirsti Pohjalaisen tiedetyn aviottoman lapsen jälkeläisiä, mutta Katilat voisivat vaihtoehtoisesti olla Luopajärven Jaakkima Matinpojan ohella lapsen isän Jaakkima Eskelinpojan jälkeläisiä. Katilan toisin kuin Lahden osalta voisi uuden ajan kynnyksellä löytyä läheisempi yhteys myös ylitorniolaisen Lauri Heikinpoika Jänkän isälinjan kanssa.

Miksi Jänkkä vaikuttaisi olevan läheisempi isälinjainen sukulainen Katilan kuin Lahden suvun edustajalle? Syynä ovat STR-mutaatiot. Matthias Laurentiin jälkeläisellä DYS393-markkerin arvo on 13, kun se Katilalla ja Jänkällä eli 25/28 ryhmästä on 14. Toisaalta Katilan DYS391 poikkeaa muusta ryhmästä ja Lahdesta eli on 10, 11 sijasta. Mikäli Jussin DYS393 olisi vaikkapa 14, se poikkeaisi ainakin toisen Jaakko Eskelinpoika Lahden jälkeläisen markkerista, milloin mutaatio sitten tapahtuikaan. Mikäli Jussin DYS391 olisi vaikkapa 11, se poikkeaisi Katilan suvusta. Verkko on sen verran hidas, että kärsivällisyys loppuu, jotta kaivaisin esiin toisen Matthias Laurentiin jälkeläisen markkerit. Tämähän on vain esimerkki yhdestä keinosta selvittää sukuyhteyttä. Kun valitan vaivojani lääkärivaimolleni, hänellä on tapana viisaasti sanoa, että minun pitäisi mennä arvauskeskukseen puoskareita tapaamaan.

[JuPe]

Yksi tapa etsiä Jöran Hedforsin esivanhempien polkua voisi olla hakuammunta. Etenkin Mårten, mutta myös Kerstin ovat harvinaisia nimiä. Ilmajoen kirkonkirjat eivät ole täydellisiä, kuten eivät ole Ikaalisissa, mutta Ilmajoelta löytyy tietoja aina 1670-luvun puolivälistä lähtien. Valitettavasti lasten äitejä on aluksi pidetty itsestään selvinä ja ne on jätetty pois kirkollisesta tarkastelusta.

Sitten täytyy tehdä pari oletusta. Mikäli vuonna 1654 Kirsti Pohjalaiselle syntyi poika ja Jöran Hedfors syntyi ehkä huhtikuussa vuonna 1707, väliin sopii ilman sovittelua yksi sukupolvi, eli Mårten. Mikäli Kirsti on ilmajokelainen, on mahdollista, että hän myös jäi Ilmajoelle. Nälkävuosina 30.5.1697 lopussa haudataan Ilmajoen Kokkolan Taloselasta Gamble Chirstin. Aikaisemmin 26.11.1676 haudataan Ilmajoen Peuralasta, kylästä tai talosta, Chirstin Oloffsdr. Gamble Chirstin näkyy myös rippikirjassa. Muut eivät sovi ikänsä puolesta. Vastaavasti Ilmajoen alueelta löytyy kaksi sopivan ikäistä Mårten-nimistä. Esiäidilleni syntyi 11.11.1678 Kurikan Kirkonkylän Saaressa veli Mårten Henriksson. Tässä talossa asui Jaakkima Jaakkimanpoika, jonka isä mahdollisesti oli sama kuin toukokuussa 1687 kuollut Luopajärven sotilas ja sukulaispoika Jaakkima Matinpoika. Saaren Mårtenista tuli Levula. Lisäksi kahdelle esi-isälleni syntyi 11.11.1683 Ilmajoen Lahden Lahdessa veli Mårten Jakobsson. Lahden Mårtenista tuli Skytte. Vähissä ovat myös Ikaalisten seudun Mårtenit.

Toinen hakuammunta voisi olla YDNA. Ammunta voisi osua varsin hyvin myös ilman BigY-kohdistusta. Nevgen ennustaa Matthias Laurentiin jälkeläiseksi itsensä väittävän kuuluvaksi Katilan tavoin, 95,7 % todennäköisyydellä, haploryhmään N-Y10756. Tarkkuuden eroa selittää Katilan jälkeläisen laajempi testi Y-DNA111. Haploveljiä heille löytyy FTDNA:n Suomi DNA-tietokannasta vähintään 27, vähintään Y-DNA67-testin tehneistä, + Katila, jonka päätemutaatio on erikseen ennustettu. Mikäli Jussilla on puolisen sataa osumaa FTDNA:n testissä, se tarkoittaa, että lähes jokainen näistä osumista ovat ainakin Matthias Laurentiin osalta keskiaikaisia tai aikaisempia. Lupaava yhteinen osuma voisi olla, mikäli se olisi Katila. Katilat eivät voi Matti Jaakkimanpojan syntymävuodesta 1660 päätellen olla Kirsti Pohjalaisen tiedetyn aviottoman lapsen jälkeläisiä, mutta Katilat voisivat vaihtoehtoisesti olla Luopajärven Jaakkima Matinpojan ohella lapsen isän Jaakkima Eskelinpojan jälkeläisiä. Katilan toisin kuin Lahden osalta voisi uuden ajan kynnyksellä löytyä läheisempi yhteys myös ylitorniolaisen Lauri Heikinpoika Jänkän isälinjan kanssa.

Miksi Jänkkä vaikuttaisi olevan läheisempi isälinjainen sukulainen Katilan kuin Lahden suvun edustajalle? Syynä ovat STR-mutaatiot. Matthias Laurentiin jälkeläisellä DYS393-markkerin arvo on 13, kun se Katilalla ja Jänkällä eli 25/28 ryhmästä on 14. Toisaalta Katilan DYS391 poikkeaa muusta ryhmästä ja Lahdesta eli on 10, 11 sijasta. Mikäli Jussin DYS393 olisi vaikkapa 14, se poikkeaisi ainakin toisen Jaakko Eskelinpoika Lahden jälkeläisen markkerista, milloin mutaatio sitten tapahtuikaan. Mikäli Jussin DYS391 olisi vaikkapa 11, se poikkeaisi Katilan suvusta. Verkko on sen verran hidas, että kärsivällisyys loppuu, jotta kaivaisin esiin toisen Matthias Laurentiin jälkeläisen markkerit. Tämähän on vain esimerkki yhdestä keinosta selvittää sukuyhteyttä. Kun valitan vaivojani lääkärivaimolleni, hänellä on tapana viisaasti sanoa, että minun pitäisi mennä arvauskeskukseen puoskareita tapaamaan.

Kun nyt tarkistin suurennuslasilla nuo osumien "earliest known ancestors"-merkinnät, ovat Matthias Stutaeuksen jäkeen seuraavina seniorijärjestyksessä: Olof Månsson Skräddare (k. 1664 Hedermora), Heikki Antinpoika Paavola, Teuva (s. 1683), Jaakko Jaakonpoika Kaara (s. 1691 Lapua) ja mainitsemasi Lars Henriksson Jänkkä-Jänckä (1721-1809).

Parhaimman osviitan yhteisiin esipolviin antanee kuitenkin geneettisesti heitäkin läheisempi Anders Mattson Lill-åkari (Oukari) s. 1720 Kankaanpäässä (Suur-Ikaalinen), jonka sukupuun juuri hetki sitten bongasin genistä. Se johtaa Jämijärven Kontin (Kärki) talon isäntänä vv 1569-1574 toimineeseen Olof Konttiin. Olisiko tämä oikeampi osoite, varsinkin kun sukupuusta löytyy avioyhteys Wihteljärven Janckarin taloon, jossa 8.4.1707 syntyi tuo Jöran Jöransson, joka jo aiemmin oli esillä? Arvoitukseksi jäisi edelleen se, miksi Jöranin patronyymi muuttui Mårtenssoniksi matkan varrella?

[JuPe]

Taisin iloita ennenaikaisesti. Tuo Konttien aviolinkki Jankkariin johtaa Vuorenmaahan ei Vihteljärvelle.
Hedermora liittyy jotenkin Stutaeuksiin, mutta en löytänyt linkkiä tähän hätään.
Tulisiko se Elfving-Neostadiusten takaa?

[Calonius]

Esitin täällä juuri tämän hetken Y-DNA-tulokseni melko perin pohjin:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=322441#post322441

Liittyvät vahvasti Jämijärven Konttiin ja Ikaalisten Vatsiaisten kylään.

[Jari Latva-Rasku]

Kun nyt tarkistin suurennuslasilla nuo osumien "earliest known ancestors"-merkinnät, ovat Matthias Stutaeuksen jäkeen seuraavina seniorijärjestyksessä: Olof Månsson Skräddare (k. 1664 Hedermora), Heikki Antinpoika Paavola, Teuva (s. 1683), Jaakko Jaakonpoika Kaara (s. 1691 Lapua) ja mainitsemasi Lars Henriksson Jänkkä-Jänckä (1721-1809).

Parhaimman osviitan yhteisiin esipolviin antanee kuitenkin geneettisesti heitäkin läheisempi Anders Mattson Lill-åkari (Oukari) s. 1720 Kankaanpäässä (Suur-Ikaalinen), jonka sukupuun juuri hetki sitten bongasin genistä. Se johtaa Jämijärven Kontin (Kärki) talon isäntänä vv 1569-1574 toimineeseen Olof Konttiin. Olisiko tämä oikeampi osoite, varsinkin kun sukupuusta löytyy avioyhteys Wihteljärven Janckarin taloon, jossa 8.4.1707 syntyi tuo Jöran Jöransson, joka jo aiemmin oli esillä? Arvoitukseksi jäisi edelleen se, miksi Jöranin patronyymi muuttui Mårtenssoniksi matkan varrella?

Mieleeni tuli vielä yksi vaihtoehto, joka voisi näkyä osumissa. Suomi DNA-tietokannassa näkyy vanhimpana tunnettuna esi-isänä Henrik Jöransson Nummi Ikaalisista. Hän voisi olla sama kuin Kiialan Isotalon eli Nummen talossa. Testi on Y-DNA67. Nevgen ennustaa päätemutaatioksi saman kuin Katilan ja Lahden jälkeläisellä eli Y10756, eli L1026 >L1022 >Y10756, mutta tehty BigY osoittaa, että oikea polku on sen sivupolku L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976. Ennusteet ovat, mutta ne eivät välttämättä ole oikeita. Voi kuitenkin paremman tiedon puutteessa olettaa, että Katilan laajempi Y-DNA111-testi antaisi tarkemman ennusteen ja Katilan sekä siihen liittyvän Lahden haplotyyppi olisi eri kuin Nummen. Kun Lahden ja Nummen isälinjaa vertaillaan "McDonald"-mutaatiomallin mutaationopeuksilla, yhteisen esi-isän ennustetaan eläneen niinkin myöhään kuin 1400-luvulla, mutta Katilaan verrattaessa 1200-luvulla, joka lienee osuvampi ajoitus. Voi olla hyvä muistaa, että hed on nummi, vaikka Nummen talosta ei löydy kuin Markus, joka haukkoi henkeä ainoastaan 26 päivää tammikuussa 1689. Äiti sentään oli Mårtensdotter.

Jankkarin huhtikuussa 1707 syntyneen aviottoman pojan nimeksi oli syntyneiden luettelossa merkitty, jopa isän nimellä, Jöran Jöransson. Jankkarissa oli niihin aikoihin isäntänä vävy Jöran, jonka puoliso oli jo kuollut ja seuraava vasta hakusessa. Jöran ei olisi tehnyt aviorikosta, mutta joku muu olisi voinut tehdä. Jos ajatellaan rangaistuksia, Jöran ainakin tuli halvemmaksi, eikä tarvinnut kuunnella mestausuhkauksia, mikäli kyseessä ei ollut ensikertalainen.

Olisiko Hedermora Taalainmaan Hedemora?

[JuPe]

Esitin täällä juuri tämän hetken Y-DNA-tulokseni melko perin pohjin:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=322441#post322441

Liittyvät vahvasti Jämijärven Konttiin ja Ikaalisten Vatsiaisten kylään.

Kiinnitin samaan huomiota. Isäsi Arno Calonius ja Jussi-setäni ovat Family Tree DNA-serkkuja, kuten jo aiemmin keskustelimme. Linkki on mitä ilmeisimmin, ainakin osin, Ikaalisista ja ehkä juuri tuosta Jämijärven Kontista. Toisaalta näyttäisi siltä, että talon isäntälinjaan johtaisi kaksi eri Y-DNA:ta Olisikohan jossain konventionaalisesti tehdyssä tutkimuksessa virhe, vai katsoinko vain huonosti?

Viimeisimässä "myOrigins"-versiossa Jussille pulpahti esille maltalainen prosentti. Se ei kuitenkaan näytä liittyvän Arnon etelä-erooppalaisiin juurin. Vietin erään pääsiäisen Maltalla (La Valetta) muutamia vuosia sitten ja tustuin silloin lähemmin Maltan ritarikunnan historiaan. Yllättävästi kävi ilmi, että ritarikunnan toiminta siirrettiin englantilaisten miehitettyä Maltan v. 1798 Pietariin, jossa Paavali I toimi antaumuksella sen suurmestarina.

[JuPe]

Mieleeni tuli vielä yksi vaihtoehto, joka voisi näkyä osumissa. Suomi DNA-tietokannassa näkyy vanhimpana tunnettuna esi-isänä Henrik Jöransson Nummi Ikaalisista. Hän voisi olla sama kuin Kiialan Isotalon eli Nummen talossa. Testi on Y-DNA67. Nevgen ennustaa päätemutaatioksi saman kuin Katilan ja Lahden jälkeläisellä eli Y10756, eli L1026 >L1022 >Y10756, mutta tehty BigY osoittaa, että oikea polku on sen sivupolku L1026 > Y6058 > CTS10760 > VL29 > CTS9976. Ennusteet ovat, mutta ne eivät välttämättä ole oikeita. Voi kuitenkin paremman tiedon puutteessa olettaa, että Katilan laajempi Y-DNA111-testi antaisi tarkemman ennusteen ja Katilan sekä siihen liittyvän Lahden haplotyyppi olisi eri kuin Nummen. Kun Lahden ja Nummen isälinjaa vertaillaan "McDonald"-mutaatiomallin mutaationopeuksilla, yhteisen esi-isän ennustetaan eläneen niinkin myöhään kuin 1400-luvulla, mutta Katilaan verrattaessa 1200-luvulla, joka lienee osuvampi ajoitus. Voi olla hyvä muistaa, että hed on nummi, vaikka Nummen talosta ei löydy kuin Markus, joka haukkoi henkeä ainoastaan 26 päivää tammikuussa 1689. Äiti sentään oli Mårtensdotter.

Jankkarin huhtikuussa 1707 syntyneen aviottoman pojan nimeksi oli syntyneiden luettelossa merkitty, jopa isän nimellä, Jöran Jöransson. Jankkarissa oli niihin aikoihin isäntänä vävy Jöran, jonka puoliso oli jo kuollut ja seuraava vasta hakusessa. Jöran ei olisi tehnyt aviorikosta, mutta joku muu olisi voinut tehdä. Jos ajatellaan rangaistuksia, Jöran ainakin tuli halvemmaksi, eikä tarvinnut kuunnella mestausuhkauksia, mikäli kyseessä ei ollut ensikertalainen.

Olisiko Hedermora Taalainmaan Hedemora?

Hedfors-sukunimi annettiin Jöran Mårtenssonille ruodun kotikylän (Nummikoski- Hefdors) mukaan, kuten itsekin totesit. Jöran oli ensimmäinen ruotunimen käyttäjä. Hänen jälkeensä se annettiin ilmajokisille seuraajille, jotka eivät olleet Jöranin verisukulaisia. En siksi usko, että sukunimeä olisi muodostettu Nummen talon mukaan. Pohjalainen-nimi otettiin käyttöön Pyhtäällä, joskin Jöranin pojantyttäret merkittiin Hedforseiksi avioittensa yhteydessä (1802 ja 1816). Helena Hedforsia tituleerattiin lisäksi"jungfru"-tittelillä, niin torpparintytär kuin olikin.

Jankkarin Jöran ei todennäköiseti ollut Jöran Jöranssonin-, vaan Mårten-nimisen miehen poika (äpärä?), kuten patronyymi indikoi. Eikö viestissäsi aiemmin mainittu Mårten Jacobsson (1683-1734) ollut Jacob Eskilsson Stutaeuksen (Lahti) poika? Jospa hän olisi ollut asialla Ikaalisissa käydessään? Ikänsä puolesta sattuisi hyvin!

Hede(r)mora on Taalainmaan Hedemora. Eskil Mattson Stutaeuksen vaimon, Brita Jacobsdr Elfvingin, sukujuuria oli muistaakseni siellä ja taisipa olla niinkin, että joku Stutaeus-papeista palveli Hedemorassa hetkellisesti. Erikoinen sattuma, että Taalainmaan pikkupaikkakunta toistuu Jussin Y-DNA-osuman asuinpaikkakuntana ja jopa relevantilta ajalta.

[Jari Latva-Rasku]

Hedfors-sukunimi annettiin Jöran Mårtenssonille ruodun kotikylän (Nummikoski- Hefdors) mukaan, kuten itsekin totesit. Jöran oli ensimmäinen ruotunimen käyttäjä. Hänen jälkeensä se annettiin ilmajokisille seuraajille, jotka eivät olleet Jöranin verisukulaisia. En siksi usko, että sukunimeä olisi muodostettu Nummen talon mukaan. Pohjalainen-nimi otettiin käyttöön Pyhtäällä, joskin Jöranin pojantyttäret merkittiin Hedforseiksi avioittensa yhteydessä (1802 ja 1816). Helena Hedforsia tituleerattiin lisäksi"jungfru"-tittelillä, niin torpparintytär kuin olikin.

Jankkarin Jöran ei todennäköiseti ollut Jöran Jöranssonin-, vaan Mårten-nimisen miehen poika (äpärä?), kuten patronyymi indikoi. Eikö viestissäsi aiemmin mainittu Mårten Jacobsson (1683-1734) ollut Jacob Eskilsson Stutaeuksen (Lahti) poika? Jospa hän olisi ollut asialla Ikaalisissa käydessään? Ikänsä puolesta sattuisi hyvin!

Hede(r)mora on Taalainmaan Hedemora. Eskil Mattson Stutaeuksen vaimon, Brita Jacobsdr Elfvingin, sukujuuria oli muistaakseni siellä ja taisipa olla niinkin, että joku Stutaeus-papeista palveli Hedemorassa hetkellisesti. Erikoinen sattuma, että Taalainmaan pikkupaikkakunta toistuu Jussin Y-DNA-osuman asuinpaikkakuntana ja jopa relevantilta ajalta.

Löysin toisen Lahden suvun jälkeläisen markkerit, Kumpikin pitäisi olla Jaakko Eskelinpoika Lahden jälkeläisiä, kuten oli mainitsemasi poika Martti Skytte. Pappeja ei Lahden suvusta enää tullut, mutta tuli korpraaleja ja lukkareita. Jos muodostetaan kahden Lahden ja yhden Katilan jälkeläisistä oletettu haplotyyppi ja markkerit, jotka paremman tiedon puutteessa voisivat olla alkuperäinen isälinjan muoto, ne ovat FTDNA:n mutaatiojärjestyksessä alla. Merkitsin vahvennettuna markkerit, joiden kohdalla on valittu todennäköisin. Ainoat erot Vöyrin Rekipellon noin vuonna 1659 syntyneen Sigfrid Bertilsson Storkarhun jälkeläisen valitettavasti vain Y-DNA37-testiin ovat vahvistetulla merkityn 33-34 sijasta 36-36 ja sen jälkeinen 15 on 14. Tämä vöyriläinen isälinja voisi kuulua Lahden ja Katilan kanssa samaan ryhmään.

Haplotyyppi, oletus, Matthias Laurentii, Ilmajoen kirkkoherra 1571-1597, N-Y10756-> 14 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 15-15-15-15 11 11 18-20 14 15 17 19 33-34 15 10 12 8 15-17 8 8 10 8 11 10 12 21-22 14 10 12 12 17 7 14 20 21 14 12 11 10 11 11 12 11

Olen sattumalta Eskeli Stutaeuksen toisen puolison Brita Jakobsdotter Elfvingin veljen uusikaarlepyylaisen (Nykarleby "Elf") kauppiaan Markus Jakobsson Elfvingin jälkeläinen. Markuksen poika oli Porin pormestari Henrik Elfving, joka tuli kuuluisaksi, kun sai isonvihan aikana ruhtinas Mihail Mihailovitš Golitsynin miekasta päähänsä. Henrik taisi olla ainoa, jonka Golitzyn itse tappoi, tai oikeastaan aiheutti myöhemmin tappaneen vamman. Siihen aikaan ei harmi kyllä ollut ibuprofeiinia. Hyvin muistit, sillä Hedemorassa oli ruotsalainen Elfving-suku, jolla pitäisi olla suomalaisperäiseen sukuun ainoastaan nimiyhteys.

[JuPe]

Löysin toisen Lahden suvun jälkeläisen markkerit, Kumpikin pitäisi olla Jaakko Eskelinpoika Lahden jälkeläisiä, kuten oli mainitsemasi poika Martti Skytte. Pappeja ei Lahden suvusta enää tullut, mutta tuli korpraaleja ja lukkareita. Jos muodostetaan kahden Lahden ja yhden Katilan jälkeläisistä oletettu haplotyyppi ja markkerit, jotka paremman tiedon puutteessa voisivat olla alkuperäinen isälinjan muoto, ne ovat FTDNA:n mutaatiojärjestyksessä alla. Merkitsin vahvennettuna markkerit, joiden kohdalla on valittu todennäköisin. Ainoat erot Vöyrin Rekipellon noin vuonna 1659 syntyneen Sigfrid Bertilsson Storkarhun jälkeläisen valitettavasti vain Y-DNA37-testiin ovat vahvistetulla merkityn 33-34 sijasta 36-36 ja sen jälkeinen 15 on 14. Tämä vöyriläinen isälinja voisi kuulua Lahden ja Katilan kanssa samaan ryhmään.

Haplotyyppi, oletus, Matthias Laurentii, Ilmajoen kirkkoherra 1571-1597, N-Y10756-> 14 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 15-15-15-15 11 11 18-20 14 15 17 19 33-34 15 10 12 8 15-17 8 8 10 8 11 10 12 21-22 14 10 12 12 17 7 14 20 21 14 12 11 10 11 11 12 11

Olen sattumalta Eskeli Stutaeuksen toisen puolison Brita Jakobsdotter Elfvingin veljen uusikaarlepyylaisen (Nykarleby "Elf") kauppiaan Markus Jakobsson Elfvingin jälkeläinen. Markuksen poika oli Porin pormestari Henrik Elfving, joka tuli kuuluisaksi, kun sai isonvihan aikana ruhtinas Mihail Mihailovitš Golitsynin miekasta päähänsä. Henrik taisi olla ainoa, jonka Golitzyn itse tappoi, tai oikeastaan aiheutti myöhemmin tappaneen vamman. Siihen aikaan ei harmi kyllä ollut ibuprofeiinia. Hyvin muistit, sillä Hedemorassa oli ruotsalainen Elfving-suku, jolla pitäisi olla suomalaisperäiseen sukuun ainoastaan nimiyhteys.

Pikakommentti: Hedemoran Elfving-suku liittyy Eurajoen-Porin kaimaansa Neostadiusten kautta, vai muistanko kokonaan väärin? Porin Elfvingien haara siirtyi sittemmin Haminan- ja Loviisan-seuduille, joissa avioitui mm. Bruun-Giösling-sukupiiriin.

[Jari Latva-Rasku]

:confused:Pikakommentti: Hedemoran Elfving-suku liittyy Eurajoen-Porin kaimaansa Neostadiusten kautta, vai muistanko kokonaan väärin? Porin Elfvingien haara siirtyi sittemmin Haminan- ja Loviisan-seuduille, joissa avioitui mm. Bruun-Giösling-sukupiiriin.

Uudessakaalepyyssä eli seuraava Neostadius.

12. (Neostadius), Markus Andersson. Utredning om släkten Neostadius i Nykarleby, se Hj. Björkman, Bidrag till Nykarleby stads personhistoria i Gen. Samf. Årsskr. X, s. 309—310.

Gift med Margareta Caspersdotter Alstadius, dotter av kyrkoherden Casper Mårtensson Alstadius (Sursill-sukua) i Lillkyro och hans hustru Agneta Hansdotter, kapellansdotter från Laihela.

Barn:

Casparus Marci Neostadius. Kollega i Nykarleby skola, kapellan Gamlakarleby
Gustavus Marci Neostadius. Stud. i Åbo 1663. Kapellan i Nykarleby 1681. Död 1702. Hustru och barn, se Björkmans förenämnda uppsats.

Markus Anderssonin siskon perhe oli seuraava.

"Elfving, Jakob Eriksson. Är rådman i Nykarleby 1629. Uppsade sin rådmanstjänst 26 april 1643. Synes idkat en betydande handel. Hade 1635 stort hushåll: skattade för 6 vuxna personer.

Gift med Margareta Andersdotter (Neostadius), syster till borgaren Markus Andersson i Nykarleby, Hon gifte sig 1656 (?) med kyrkoherden i Lappo, som dog 1661. Hon dog i mars." 1665.http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/akerblom/diverse/borgm1620.htm

Barn:

Karin Jakobsdotter, gift.
Markus Jakobsson. Handelsman i Nykarleby. Barn: se Gen. Samf. Årsskr. X, s. 323.
Andreas Jacobi Neostadius. Kyrkoherde i Eura 1667. Död 1703.
— = Brita Jakobsdotter, gift med herr Eskil Matthiae Stuthaeus, kapellan 1652 i Kauhajoki, Ilmola.

Koska Markus Jakobsson Elfving sovitettiin puolisonsa veljeksi Markus Andessoniksi, oli pitkään vallalla käsitys, että Porin Elfvingit olisivat Sursill-sukua. Yhdistävä tekijä oli Neostadius.

Hedemoran Elfvingit voivat olla Porin ja Uudenkaarlepyyn Elfvingien sukua, mutta minulla ei ole siitä tietoa. Turkuun tuli aikoinaan Elfving-suku, jonka ei pitäisi olla sama kuin Suomen.
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5384

[JuPe]

Olin eilen yhteydessä Jussin Y-DNA-osumista läheisimmäksi (Genetic Distance 2) annetun henkilön tiliä hallinnoivaan. Kävi ilmi, että kyseisen testatun varhaisin tutkittu isälinja vie 1870-luvun Jalasjärven Liikaluomaan ja sieltä
edelleen isälinjalla mahdollisesti Taivalkoskelle (Taivalmäki?). Mitä tuo geneettinen etäisyys 2 tarkoittaa?

Silmiinpistävästi Stutaeuksiin läheisesti liittyvä Luopajärvi sijaitsee Jalasjärvellä.

Liikaluoma liittyy sekin Stutaeuksiin Uppa-suvun kautta, mutta onko kysessä sama Liikaluoma?

[Jari Latva-Rasku]

Olin jo vakuuttunut, että Matthias Laurentiin geenejä ei kannata ilman mittavampia lisätestejä tonkia enempää. Ainakaan ei kannata arvailla, voisiko väenottoluettelon mukaan noin vuonna 1583 syntyneellä Matti Matinpoika Lahdella, olla 1600-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelta eteenpäin syntynyt Matti-niminen poikaa Luopajärven sotilaan ja sukulaispojan Jaakkima Matinpojan isäksi. Ilmajoen käräjillä vuonna 1644 käsiteltiin samana vuonna kuolleen Jaakkima Jaakkimanpojan kirjelmä, jonka mukaan Jaakkiman isä, vuonna 1633 kuollut Turun kirkkoherra Jaakkima Matinpoika, olisi lahjoittanut puolet Lahden tilasta veljenpojalle Eskeli Matinpojalle. Toinen puoli oli tullut Eskelille noin vuonna 1637 kuolleelta isältä Matti Matinpojalta testamentin avulla. Tällaiset kirjelmät voivat olla väärennöksiä, mutta aivan hyvin olisi Eskelillä myös voinut olla viimeistään vuonna 1633 kuollut veli, jolla olisi ollut alaikäinen poika vielä vuonna 1644. Ilmajoella oli Kirkonkylän Hannukselan ratsumestari Hannu Martinpoika, joka olisi mielellään ottanut ilmajokelaisia lippueensa sankarivainajiksi 30-vuotisessa sodassa.

Geeneistä löytyy vielä yksi näkökulma, eli voisiko Lahden suvulla olla muita YDNA-sukulaisia kuin Seinäjoen Katila tai ehkä Vöyrin Storkarhu ja ei ainakaan riittävän läheinen Suomi DNA-tietokannan ryhmä N-Y10756. Ohessa on muutama isälinja lisää laajempia testejä odottamaan, heidän mutaatioeronsa oletettuun Matthias Laurentiin suvun alkuperäiseen Y-DNA67-tulokseen ja lopuksi oletettu yhteisen esi-isän elinaika "McDonald"-mutaationopeuksilla.

OLETUS Matthias Laurentii, 0/67
226037 Mathias "Stutaeus I", 1/67, 150 v
450025 Mathias "Stutaeus II", 2/67, 210 v
IN76862 Henrik Victor Liikala, 1860-1949, Peräseinäjoki, 2/67, 210 v
210956 Katila, Seinäjoki, 3/67, 300 v
786244 Glasblåsare Eric Nelin, 1734-1788, Boo, 5/67, 480 v
118591 Edvin Lindroos, b.c. 1930, Jurva, 6/67, 570 v

Peräseinäjokelaisen Liikalan isälinja voisi olla sama kuin "Stutaeus II" eli hän on suvun jälkeläinen.

Yhteys Nelinin ja Lindroosin osalta voisi olla ajalta ennen Matthias Laurentiin isälinjan muodostumista. Kuka oli lasinpuhaltaja Erik Nelin? Tuskin hän oli lasiin sylkijän vastakohta vaan arvostettu ammattimies. Hänestä löytyy tieto kohdassa Nessler palstalla Diskutera släktforskning i Österbotten.

"Eric Nelin var tydligen glasmakare på ett glasbruk vid Lilla Björknäs i Boo socken (idag Björknäs i Nacka/Saltsjö-Boo) Glasbruket anlades 1736 och upphör ca 1785".

Saltsjö-Boo on tuttu paikka Tukholman eteläpuolella, koska olin siellä 1970-luvun lopussa kesähommissa palkanlaskijana. Juhannusaaton ylitöistä sai kolminkertaista palkkaa ja palkkaa saaneet ahkerat etelän siirtolaiset eivät pystyneet ymmärtämään, kun yritin selittää rajua veroprogressiota. Nelinin ohella suvussa käytettiin nimeä Nessler ja Erikin poika Anders Carl kuoli Bergan lasihytissä Pirttikylässä. Pirttikylä on epämääräistä eri kuntiin kuulunutta ja ainakin kahta kieltä puhunutta aluetta Jurvan vieressä. Lasimestari on voinut tulla lasin perässä ja isälinja viittaa, että se voisi olla ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta.

[Jari Latva-Rasku]

Olin eilen yhteydessä Jussin Y-DNA-osumista läheisimmäksi (Genetic Distance 2) annetun henkilön tiliä hallinnoivaan. Kävi ilmi, että kyseisen testatun varhaisin tutkittu isälinja vie 1870-luvun Jalasjärven Liikaluomaan ja sieltä
edelleen isälinjalla mahdollisesti Taivalkoskelle (Taivalmäki?). Mitä tuo geneettinen etäisyys 2 tarkoittaa?

Silmiinpistävästi Stutaeuksiin läheisesti liittyvä Luopajärvi sijaitsee Jalasjärvellä.

Liikaluoma liittyy sekin Stutaeuksiin Uppa-suvun kautta, mutta onko kysessä sama Liikaluoma?

Tämähän on mielenkiintoista! Jos kyseessä on 67 markkerin testi, geneettinen ero 2 tarkoittaa, että ero olisi kahden markkerin kohdalla. Yhteinen sukulaisuus voisi tulla 1700-luvulta, ellei lisäsattuma ole puuttunut peliin.

Jalasjärvellä näyttäisi olevan enemmän kuin yksi Liikaluoma, olisiko liian veden paisunnan "Laskuoja", joiden isälinjoja on tullut ainakin Alavudelta, Kihniöltä ja Ikaalisista. En tähän hätään löytänyt yhteyttä Taivalkoskelle tai Taivalmäkeen.

Esivanhempiini kuuluvan vuonna 169X syntyneen Jaakko Olavinpoika Taivalmäen puoliso oli vuonna 1694 syntynyt Valpuri Erkintytär Luopajärvi. Jaakko Olavinpoika oli Jalasjärven Hirvijärven Taivalkosken eli Taivalmäen isäntä 1729-1737. Muutaman sukupolven päästä jälkeläinen liittyy niin Lahden kuin Luopajärven sukuun kuuluvaan Jalasjärven Kirkonkylän Kivistön sukuun. Jalasjärvellä ei pelätty geneettisen monimuotoisuuden vähentymistä.

Jaakko Olavinpojan isästä, nimellä Olof Yrjönpoika Taivalmäki (Tupper), löytyy Genistä paljon tietoja.
,
Olavi Yrjönp.

Syntynyt n. 1666 (laskettu hautausmerkinnän perusteella)
Haudattu Jalasjärvi 1740 9.4.1740 Taivalmäki Gl. Olof Jöransson 73v. 9kk. Jalasjärvi > kuolleet, 1730-1772 > 7: 1741 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7804&pnum=7
Olof Yrjänänpoika Tupper, renkinä 1695-97 Jalasjärven Lammilla (jossa isäntänä Perttu Matinpoika).
Walborg, saman talon piika 1696-97. Afwekur, till Ruovesi.
Vihitty Ruovedellä 1.11.1696?: Ruoveden seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1681-1732 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7348018
Lammissa renkinä jälleen 1699-1707.
Vähä-Kurikan renki 1700-1701. (Tiedot antoi Tapio Piirto, jonka lähteenä Pohjanmaan läänintilit: http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=316780.KA)

Ilmajoen kirkkoherran kalastaja Jalasjärven Luopajärvellä Virnalan torpassa vuodesta 1708. Sivulla alimmaisina kalastaja (poika) Jacob ja vaimo Walborg. Vihitty Ilmajoella 27.12.1716. Ilmajoen seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1706-1721 (IAa:2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066427

Siirtyivät Virnalasta Taivalkoskeen eli Taivalmäkeen n. 1728. Ilmajoen kappelien kirjauksissa: Ilmajoen seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1706-1721 (IAa:2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066605

Olof Jöransson Jalasjärven Taivalmäen rippikirjassa 1728-1756: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8603029

[JuPe]

Toistaiseksi ainoa varma linkki tässä uudessa (ja valtaosin tutkimattomassa) linjassa johtaa Jalasjärven Ilvesjoen Liikaluomaan Olof Herman Liikaluoman perheeseen, jonka lapsia kulki mm. Tammelin- ja Sarlin-nimillä. Y-DNA:n tutkimusta haittaa niin tässä, kuin Stutaeuksissakin a.u. lasten esiintyminen. Linkki Taivalkoskelle perustuu "sades vara"-oletukseen s.o. kirkonkirjoihin merkittyyn lisätietoon kastettavan isästä. Geni-tiedot ovat samanaikaisesti sekavia ja puutteellisia juuri tämän verrokin kohdalla.

Positiivisesti: verkko Jöran Mårtenssonin isälinjan löytymiseksi kiristyy!

[Jari Latva-Rasku]

Toistaiseksi ainoa varma linkki tässä uudessa (ja valtaosin tutkimattomassa) linjassa johtaa Jalasjärven Ilvesjoen Liikaluomaan Olof Herman Liikaluoman perheeseen, jonka lapsia kulki mm. Tammelin- ja Sarlin-nimillä. Y-DNA:n tutkimusta haittaa niin tässä, kuin Stutaeuksissakin a.u. lasten esiintyminen. Linkki Taivalkoskelle perustuu "sades vara"-oletukseen s.o. kirkonkirjoihin merkittyyn lisätietoon kastettavan isästä. Geni-tiedot ovat samanaikaisesti sekavia ja puutteellisia juuri tämän verrokin kohdalla.

Positiivisesti: verkko Jöran Mårtenssonin isälinjan löytymiseksi kiristyy!

Olavi Hermanni Liikaluoman 23. kesäkuuta 1765 syntyneestä "sades vara"-esi-isästä, isälinja on Genissä viitteineen varsin uskottavalla tavalla johdateltu 10.10.1710 lupaavasti Ikaalisten Riitialassa syntyneeseen ruotusotilaaseen Johan Johansson Smedman.
https://www.geni.com/people/Juho-Smedman/6000000038819692140?through=6000000162251322821

"Sades vara"-väitteen uskottavuutta voisi lisätä, koska isäksi, ainakin juoruketjun alkupäässä, äiti väitti parisuhteessa lapsikatraan isänä ollutta miestä.

[JuPe]

Olavi Hermanni Liikaluoman 23. kesäkuuta 1765 syntyneestä "sades vara"-esi-isästä, isälinja on Genissä viitteineen varsin uskottavalla tavalla johdateltu 10.10.1710 lupaavasti Ikaalisten Riitialassa syntyneeseen ruotusotilaaseen Johan Johansson Smedman.
https://www.geni.com/people/Juho-Smedman/6000000038819692140?through=6000000162251322821

"Sades vara"-väitteen uskottavuutta voisi lisätä, koska isäksi, ainakin juoruketjun alkupäässä, äiti väitti parisuhteessa lapsikatraan isänä ollutta miestä.

Saman huomasin minäkin. Olof Herman ei kuitenkaan ole kyseisen Y-DNA:n geeninkantajia. Verrokki polveutuu Hilma-tyttären puolisosta, nähdäkseni. Tämä isälinja vie Samuel Johansson Palomäen kautta Johan Emanuelsson Palomäkeen ja sieltä Emanuel Henrikssoniin, joka täsmentyy "Taivalkoskeksi" myöhemmässä yhteydessä. Tämän pitemmälle en arvailuissani edennyt.

[Jari Latva-Rasku]

Saman huomasin minäkin. Olof Herman ei kuitenkaan ole kyseisen Y-DNA:n geeninkantajia. Verrokki polveutuu Hilma-tyttären puolisosta, nähdäkseni. Tämä isälinja vie Samuel Johansson Palomäen kautta Johan Emanuelsson Palomäkeen ja sieltä Emanuel Henrikssoniin, joka täsmentyy "Taivalkoskeksi" myöhemmässä yhteydessä. Tämän pitemmälle en arvailuissani edennyt.

Näyttäisi, että 1.4.1804 syntynyt Emanuel Henriksson muutti Virroilta Jalasjärvelle 20.4.1824 Kohtamäen vävyksi. Emanuelin kotipaikaksi mainitaan Kohtamäen rippikirjassa Pirttilä eli Pirttiniemi Virroilla. Siksi on hämmästyttävää, että Johan Emanuel eli Emanuelsson syntyi jo 18.3.1822. Pirttiniemeen ajautunut isälinja on pystytty johdattelemaan 1500-luvun alkuun ja näyttäisi olevan Savon Koposia.

Jalasjärven rippikirjassa vuosina 1819-1823 mainitaan renkien parissa 10.3.1793 Ikaalisissa syntynyt Emanuel Henriksson. Ainakin päivämäärä ja kuukausi voisivat olla vääriä tai tämä Emanuel olisi voinut syntyä jossain muualla. Sellaista ei ainakaan Hiski vuonna 1793 tunnista. Ikaalisten Sarkkilan Puustellissa syntyi 17.5.1793 Emanuel Henriksson, joka meni Rahkolaan ja katosi sieltä jonnekin, ehkä Jalasjärvelle. Silmiin ei sattunut Manua Ikaalisten pois 1818-22 ja Jalasjärven toisinpäin 1815-22 muuttaneissa. Muitakin Manuja voi olla.

[Calonius]

Kiinnitin samaan huomiota. Isäsi Arno Calonius ja Jussi-setäni ovat Family Tree DNA-serkkuja, kuten jo aiemmin keskustelimme. Linkki on mitä ilmeisimmin, ainakin osin, Ikaalisista ja ehkä juuri tuosta Jämijärven Kontista. Toisaalta näyttäisi siltä, että talon isäntälinjaan johtaisi kaksi eri Y-DNA:ta Olisikohan jossain konventionaalisesti tehdyssä tutkimuksessa virhe, vai katsoinko vain huonosti?

Viimeisimässä "myOrigins"-versiossa Jussille pulpahti esille maltalainen prosentti. Se ei kuitenkaan näytä liittyvän Arnon etelä-erooppalaisiin juurin. Vietin erään pääsiäisen Maltalla (La Valetta) muutamia vuosia sitten ja tustuin silloin lähemmin Maltan ritarikunnan historiaan. Yllättävästi kävi ilmi, että ritarikunnan toiminta siirrettiin englantilaisten miehitettyä Maltan v. 1798 Pietariin, jossa Paavali I toimi antaumuksella sen suurmestarina.

Hei! Taidettiin tosiaan ihan pintapuolisesti tuota pohtia vuosi sitten. En kyllä oikein usko, että autosomaalin DNA:n testillä oikein saadaan mitään tarpeeksi varmaa tietoa 1500-1600-luvuilta. Vähintäänkin pitäisi olla hyvin kattava tutkimus, jossa tutkittaisiin useita eri testituloksia, verrattaisiin niitä ja niiden tiettyjä yhteisiä DNA-segmenttejä ja rajattaisi muita vaihtoehtoja kärsivällisesti pois jne.

Joskus kokeilen etsiä FF-osumista ja heidän sukunimilistoiltaan tiettyjä nimiä ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä, mutta se vaatisi yhteistyötä usean testin ottaneen kanssa. Voi esim. katsoa, kuinka monta kappaletta löytyy tiettyjä sukuja/nimiä. Ajatellen nyt esim. tätä ketjua, isäni FF-testissä löytyy tämän verran:
Stutaeus - 18 kpl
Stuteus - 8 kpl
Stuut - 20 kpl
Mulli - 73 kpl (mutta joukossa on monia Mulligan, Mullins jne.)

Arvelisin noiden määrien olevan ihan keskimääräisiä, joten tuskin viittaavat vahvasti yhtään mihinkään.

Tietääkseni Jämijärven Kontin kohdalla ei ole mitään ristiriitaisuuksia Y-DNA-testien suhteen, mutta en ole tätä vähän aikaan tarkemmin seurannut.

[JuPe]

Näyttäisi, että 1.4.1804 syntynyt Emanuel Henriksson muutti Virroilta Jalasjärvelle 20.4.1824 Kohtamäen vävyksi. Emanuelin kotipaikaksi mainitaan Kohtamäen rippikirjassa Pirttilä eli Pirttiniemi Virroilla. Siksi on hämmästyttävää, että Johan Emanuel eli Emanuelsson syntyi jo 18.3.1822. Pirttiniemeen ajautunut isälinja on pystytty johdattelemaan 1500-luvun alkuun ja näyttäisi olevan Savon Koposia.

Jalasjärven rippikirjassa vuosina 1819-1823 mainitaan renkien parissa 10.3.1793 Ikaalisissa syntynyt Emanuel Henriksson. Ainakin päivämäärä ja kuukausi voisivat olla vääriä tai tämä Emanuel olisi voinut syntyä jossain muualla. Sellaista ei ainakaan Hiski vuonna 1793 tunnista. Ikaalisten Sarkkilan Puustellissa syntyi 17.5.1793 Emanuel Henriksson, joka meni Rahkolaan ja katosi sieltä jonnekin, ehkä Jalasjärvelle. Silmiin ei sattunut Manua Ikaalisten pois 1818-22 ja Jalasjärven toisinpäin 1815-22 muuttaneissa. Muitakin Manuja voi olla.

Päädyin samaiseen Sarkkilan puustelliin Ikaalisissa ja sieltä vielä Kalkunmäen Nyppeliin.Suurin epävarmuustekijä koko kuviossa on se, ettei Hilma Hermansdr Liikaluoman pojan (verrokin varhaisin tunnettu esi-isä) isää varmuudella tiedetä. Siitä ei ole esitetty edes "sades vara"-kandidaattia kastamisen yhteydessä. Samuel Johansson Palomäki on Hilman myöhempi aviopuoliso. Olen pelkästään olettanut, että Samuel olisi myös a.u.-lapsen isä ja sehän ei ole "kirkossa kuulutettu". "Epävarmuustekijöitten systemaattinen aliarviointi ei ole sukututkimusta", kuten suuresti arvostamani kanslianeuvos Georg Luther henkilökohtaisesti itseäni "tukisti"! Vielä vanhanakin syyllistyn ajoittain samaan!

Ehkä on vain odotettava Y-DNA-tulosten täydentymistä vieläkin läheisemmällä osumalla. Nyt käsitelty Y-DNA-osuma on Jalasjärveltä. Serkkutestit antavat osumia Stutaeusten sukupiiriin mm. Jalasjärven Luopajärvellä. Savon Koposet loistavat pääosin poissaolollaan. Tähän on tyytyminen, toistaiseksi.

Eräs itseäni askarruttanut ilmiö on FF-testien serkkujen määrä. Jussi kohdalla 6000 meni rikki hiljattain. Toisaalta
sormituntuma on se, että keskiarvo serkuissa näyttäisi olevan 10000 pinnassa. Mistä moinen epäsuhta voisi johtua?

[timolaurmaa]

Eräs itseäni askarruttanut ilmiö on FF-testien serkkujen määrä. Jussi kohdalla 6000 meni rikki hiljattain. Toisaalta
sormituntuma on se, että keskiarvo serkuissa näyttäisi olevan 10000 pinnassa. Mistä moinen epäsuhta voisi johtua?

Johtuisiko savolaisten juurien puutteesta? ;)

Liikun myös välillä 6000-7000. Sukuhaarat suunnilleen kolmiosta Oulu-Pirkanmaa-Ahvenanmaa. Sen sijaan vaimollani (sukuhaaroja Savossa ja Karjalassa) jo 14000.

[Jari Latva-Rasku]

Päädyin samaiseen Sarkkilan puustelliin Ikaalisissa ja sieltä vielä Kalkunmäen Nyppeliin.Suurin epävarmuustekijä koko kuviossa on se, ettei Hilma Hermansdr Liikaluoman pojan (verrokin varhaisin tunnettu esi-isä) isää varmuudella tiedetä. Siitä ei ole esitetty edes "sades vara"-kandidaattia kastamisen yhteydessä. Samuel Johansson Palomäki on Hilman myöhempi aviopuoliso. Olen pelkästään olettanut, että Samuel olisi myös a.u.-lapsen isä ja sehän ei ole "kirkossa kuulutettu". "Epävarmuustekijöitten systemaattinen aliarviointi ei ole sukututkimusta", kuten suuresti arvostamani kanslianeuvos Georg Luther henkilökohtaisesti itseäni "tukisti"! Vielä vanhanakin syyllistyn ajoittain samaan!

Ehkä on vain odotettava Y-DNA-tulosten täydentymistä vieläkin läheisemmällä osumalla. Nyt käsitelty Y-DNA-osuma on Jalasjärveltä. Serkkutestit antavat osumia Stutaeusten sukupiiriin mm. Jalasjärven Luopajärvellä. Savon Koposet loistavat pääosin poissaolollaan. Tähän on tyytyminen, toistaiseksi.

Eräs itseäni askarruttanut ilmiö on FF-testien serkkujen määrä. Jussi kohdalla 6000 meni rikki hiljattain. Toisaalta
sormituntuma on se, että keskiarvo serkuissa näyttäisi olevan 10000 pinnassa. Mistä moinen epäsuhta voisi johtua?

Tämän perheen tarinassa on Netflix-aineksia. Se on myös Matthias Laurentiin sukua ajatellen mielenkiintoinen, sillä voisi olla mahdollista paljastua joko Matthias Laurentiin jälkeläislinja tai sivupolku aikaisempiin sukupolviin. Ei ole vielä osoittautunut, ettei Matthias Laurentii olisi peräisin Ilmajoen seudulta. Myöhemmät papit ja nimismiehet olivat pitkään ilmajokelaisia.

Kun katsoo Ilvesjoen Palomäen rippikirjaa vuosilta 1875-1884, siinä on maininta Jalasjärven kielellä "nämä lapset tunnustanut Samueli XXXXXäki omakseen 2/6 82 tal. Juho Jaakko Isomäen läsnä ollessa".

On vaikea arvioida, miten pelottava tai luotettava Samueli tai jo 29.6.1884 "sulkuun" kuollut Isomäen isäntä oli, ja miksi lapset olisi pitänyt tunnustaa. Ehkä äiti Hilma halusi samalla vauhdilla virallistaa avoliiton katraan avioliiton yhteydessä.

Ei ihme, että Jalasjärveltä tulee Family Finder-osumia, jos sieltä löytyy ehkä 1700-luvun alun ympärille ajoittuva isälinjainen osuma. Toisaalta Jalasjärvi on sukusiittoista seutua, jossa kromosomijaksot tuskin ovat kovin monimuotoisia. Ikaalisiin oli yhteyksiä itäpuolelta. Sen huomaa vieläkin 3-tietä itään autolla ajaessa, ensin on Koskuen kevät, sitten tulee Parkanon talvi kunnes on Ikaalisten kesä.

Vähän on Jussilla FF-osumia. Itä-Suomessa kaikki näyttävät olevan geeniserkkuja keskenään ja samassa hässäkässä puolet muusta Suomesta.

Osumat muodostuvat kromosomijaksojen vertailusta periytymisen jaollisuutta muistuttavan "centiMorgan"-jakosumman avulla. cM sisältää keskimäärin noin 100 SNP-tason nukleotidiparia kaiken kaikkiaan ehkä satakertaisesta nukleotidien määrästä. Kun sukukunta perustetaan puhtaalta pöydältä, äiti ja isä luovuttavat yhtä paljon muiden kuin Y- tai X-kromosomin autosomalista perimää lapselleen. Eivät pelkästään euralaiset vaan kaikki eurooppalaiset ovat kuitenkin sukua toisilleen, elleivät juuri ole tulleet Afrikasta kumiankan päällä. Suomalaiset ovat usein kärkiryhmässä, kun sukulaisuutta verrataan varhaisiin kantakalmoihin.

Kromosomijakson cM-perusteinen "osuma" syntyy, kun vertailtavien henkilöiden jaksot ovat kokonaan tai puoliksi samanlaisia. Alueellisesti tai sukusiitoksessa on mahdollista, että perimä "köyhtyy" eli monilla on mahdollista periä vanhemmiltaan sama tai saman typpinen kromosomijakso, jonka nukleotidiparien alleelivaihtelu on pientä. Tällaiset cM-jaksot voivat parhaimmillaan tai pahimmillaan olla peräisin ajoilta, jolloin suomalaiset olivat köyhdyttämässä perimäänsä jossain siperialaisen luolan perällä.

En tiedä, miksi varsinaissuomalaisilla väitetään olevan vähän osumia. Olisiko selitys, että he eivät niinkään ole monimuotoisia länsimaisimpia suomalaisia vaan he ovat vähiten itäsuomalaisia. Kun USA muodostettiin, käytettiin menetelmää Go West. Kun Varsinais-Suomesta muodostui Suomi joskus AD jälkeen, menetelmä oli Go Away, but not come back. Kymenlaaksossa voisi olla tavallista enemmän monimuotoisuutta, mutta ehkä ei Varsinais-Suomen mittasuhteessa. Toinen vaihtoehto vähäiseen osumamäärään voisi olla, jos lähisukupolvissa olisi lähempänä yksi tai kauempana useampi suomalaisesta valtavirrasta poikkeava kantavanhempi. Voi olla, että vielä satunnainen ruotsalainen, virolainen tai jopa saksalainen kuuluisi valtavirtaan. Kolmas arvaus voisi olla, jos Jussin vanhemmat kuuluvat kahteen geneettisesti melko etäiseen suomalaisryhmään, joilla on vain vähän liittymäpintaa savolaisten sukukuntaan osumia kerryttämään. Pääosin kymenlaaksolaisella vaimollani, niin kauas kuin Kymijoen rannat ja valuma-alueet siitä kertovat, on sukutaulussa 25% savolaisuutta, joka voisi selittää suhteellisen suuren osumamäärän. Lähiseudun osumiin on suhteellisen helppo muodostaa sukuselityksiä, mutta savolaisten osumien osalta yleensä vain arvailla suuntaa.

[JuPe]

Tai ehkä serkkujen vähäisyys (6168 tänään) johtuu ei-suomalaisesta perimästä (30 %). Jospa Suomessa on innostuttu suhteellisesti enemmän DNA-testauksesta, kuin esim. Skandinaviassa (16 %), Keski-Euroopassa (6 %), Baltiassa (5 %), tai Unkarissa (3 %), Maltasta puhumattakaan (alle 1 %). Suluissa Jussin luvut. Mutta näkyisivätkö "myOrigins"-perimät serkkusiivilässä?
Serkkujen määrästä "ei-suomalaisia" on kuitenkin likipitäen 30 %, sattumaltako vain?

[JuPe]

Tämän perheen tarinassa on Netflix-aineksia. Se on myös Matthias Laurentiin sukua ajatellen mielenkiintoinen, sillä voisi olla mahdollista paljastua joko Matthias Laurentiin jälkeläislinja tai sivupolku aikaisempiin sukupolviin. Ei ole vielä osoittautunut, ettei Matthias Laurentii olisi peräisin Ilmajoen seudulta. Myöhemmät papit ja nimismiehet olivat pitkään ilmajokelaisia.

Kun katsoo Ilvesjoen Palomäen rippikirjaa vuosilta 1875-1884, siinä on maininta Jalasjärven kielellä "nämä lapset tunnustanut Samueli XXXXXäki omakseen 2/6 82 tal. Juho Jaakko Isomäen läsnä ollessa".

On vaikea arvioida, miten pelottava tai luotettava Samueli tai jo 29.6.1884 "sulkuun" kuollut Isomäen isäntä oli, ja miksi lapset olisi pitänyt tunnustaa. Ehkä äiti Hilma halusi samalla vauhdilla virallistaa avoliiton katraan avioliiton yhteydessä.

Ei ihme, että Jalasjärveltä tulee Family Finder-osumia, jos sieltä löytyy ehkä 1700-luvun alun ympärille ajoittuva isälinjainen osuma. Toisaalta Jalasjärvi on sukusiittoista seutua, jossa kromosomijaksot tuskin ovat kovin monimuotoisia. Ikaalisiin oli yhteyksiä itäpuolelta. Sen huomaa vieläkin 3-tietä itään autolla ajaessa, ensin on Koskuen kevät, sitten tulee Parkanon talvi kunnes on Ikaalisten kesä.

Vähän on Jussilla FF-osumia. Itä-Suomessa kaikki näyttävät olevan geeniserkkuja keskenään ja samassa hässäkässä puolet muusta Suomesta.

Osumat muodostuvat kromosomijaksojen vertailusta periytymisen jaollisuutta muistuttavan "centiMorgan"-jakosumman avulla. cM sisältää keskimäärin noin 100 SNP-tason nukleotidiparia kaiken kaikkiaan ehkä satakertaisesta nukleotidien määrästä. Kun sukukunta perustetaan puhtaalta pöydältä, äiti ja isä luovuttavat yhtä paljon muiden kuin Y- tai X-kromosomin autosomalista perimää lapselleen. Eivät pelkästään euralaiset vaan kaikki eurooppalaiset ovat kuitenkin sukua toisilleen, elleivät juuri ole tulleet Afrikasta kumiankan päällä. Suomalaiset ovat usein kärkiryhmässä, kun sukulaisuutta verrataan varhaisiin kantakalmoihin.

Kromosomijakson cM-perusteinen "osuma" syntyy, kun vertailtavien henkilöiden jaksot ovat kokonaan tai puoliksi samanlaisia. Alueellisesti tai sukusiitoksessa on mahdollista, että perimä "köyhtyy" eli monilla on mahdollista periä vanhemmiltaan sama tai saman typpinen kromosomijakso, jonka nukleotidiparien alleelivaihtelu on pientä. Tällaiset cM-jaksot voivat parhaimmillaan tai pahimmillaan olla peräisin ajoilta, jolloin suomalaiset olivat köyhdyttämässä perimäänsä jossain siperialaisen luolan perällä.

En tiedä, miksi varsinaissuomalaisilla väitetään olevan vähän osumia. Olisiko selitys, että he eivät niinkään ole monimuotoisia länsimaisimpia suomalaisia vaan he ovat vähiten itäsuomalaisia. Kun USA muodostettiin, käytettiin menetelmää Go West. Kun Varsinais-Suomesta muodostui Suomi joskus AD jälkeen, menetelmä oli Go Away, but not come back. Kymenlaaksossa voisi olla tavallista enemmän monimuotoisuutta, mutta ehkä ei Varsinais-Suomen mittasuhteessa. Toinen vaihtoehto vähäiseen osumamäärään voisi olla, jos lähisukupolvissa olisi lähempänä yksi tai kauempana useampi suomalaisesta valtavirrasta poikkeava kantavanhempi. Voi olla, että vielä satunnainen ruotsalainen, virolainen tai jopa saksalainen kuuluisi valtavirtaan. Kolmas arvaus voisi olla, jos Jussin vanhemmat kuuluvat kahteen geneettisesti melko etäiseen suomalaisryhmään, joilla on vain vähän liittymäpintaa savolaisten sukukuntaan osumia kerryttämään. Pääosin kymenlaaksolaisella vaimollani, niin kauas kuin Kymijoen rannat ja valuma-alueet siitä kertovat, on sukutaulussa 25% savolaisuutta, joka voisi selittää suhteellisen suuren osumamäärän. Lähiseudun osumiin on suhteellisen helppo muodostaa sukuselityksiä, mutta savolaisten osumien osalta yleensä vain arvailla suuntaa.

Kun Jari L-R yllä näyttää riemastuttavasti löytäneen vahvistuksen verrokista Samuelin lapsena, ryhdyin uudelleen kerimään auki tuota Ikaalisten Sarkkilaan vievää linjaa. Kuten aiemmin mainittu, siellä syntyi 17.5.1793 Emanuel Henriksson Henrik Johanssonille, joka rippikirjatietojen mukaan oli syntynyt Ikaalisten Nyppelissä 6.12.1737. Hänen isäkseen merkitään Johan Nyppeli (ilman patronyymiä), äitiä ei anneta. Johan näkyy saaneen useita lapsia Nyppelissä, kuten samanaikaisesti Nyppelin isännäksi merkitty Mårten Sigfridsson Nyppelikin (1699-1763). Mårten taas polveutuu suoraan Ikaalisten kappalaisesta Filipus Laurentiista, joka oli virkansa ohella Rahkolan isäntä ja viljeli Kalmaata. Olivatko Mårten ja Johan Nyppeli veljeksiä, kuten sama sukunimi indikoi, vai asuivatko he vain samaa taloa? Kysyn tätä lähinnä Ikaalisten tuntijoilta, joita huomioni mukaan on Suku Forumin jäsenistössäkin.

[Jari Latva-Rasku]

Tai ehkä serkkujen vähäisyys (6168 tänään) johtuu ei-suomalaisesta perimästä (30 %). Jospa Suomessa on innostuttu suhteellisesti enemmän DNA-testauksesta, kuin esim. Skandinaviassa (16 %), Keski-Euroopassa (6 %), Baltiassa (5 %), tai Unkarissa (3 %), Maltasta puhumattakaan (alle 1 %). Suluissa Jussin luvut. Mutta näkyisivätkö "myOrigins"-perimät serkkusiivilässä?
Serkkujen määrästä "ei-suomalaisia" on kuitenkin likipitäen 30 %, sattumaltako vain?

Mielestäni koirien jalostus on hyvä esimerkki. Olen kasvattanut seitsemän koirapentuetta. Jo varhaisessa vaiheessa kokosin koirien sukutaulut, jotka parhaimmillaan ulottuvat 30 sukupolven päähän, eli ihmisen mittakaavassa on kyse tuhatta vuotta vastaavasta ajanjaksosta.

Rotukoirille on tyypillistä, että niiden jalostusohjelmistoilla helposti laskettava kaikkien sukupolvien sukusiitosaste on läheisempi kuin normaalisti serkuilla. Merkittävin sukulaisuuden ero koko rodun ja isovanhemmista periytyvien serkkujen välillä on koko rodun perimän fragmentoituminen. Samankaltaiset kromosomijaksot ovat pirstaloituneet koko perimän alueelle.

Eri sukulinjoissa voi samankaltaisuutta olla kromosomien välisillä geenialueilla, aivan kuten eri Euroopan kansoilla voi olla. Siitä syntyy geneettinen ero. Keskieurooppalaiset ovat melko pitkälle geneettisesti samaa porukkaa eri maissa toisin kuin itä- ja länsisuomalaiset.. Voisi väittää, että eurooppalaiset ovat geneettisesti pirstaloitunut pikkuserkkupooli, joka poikkeaa aasialaisten ja afrikkalaisten pooleista.

Kun perimä yhdistyy, sattumalla voi olla suuri merkitys jopa sisarusten välillä. Vaikka siskot ovat siskoja, toisen etnisyydessä voi olla ryssää ja toisen sitä Skandinavian osaa, joka norjalaisten kartoissa on merta. Kun koirien geneettistä monimuotoisuutta ja sukutaulujen avulla laskettavia sukusiitoskertoimia on verrattu, niiden korrelaatio on heiveröinen. Syynä tähän on koirien lähtökohtainen geneettinen sukulaisuus, aivan kuten ihmisten eurooppalaisuus. Kun suljettuun populaatioon otetaan yksittäinen jalostusyksilö sen ulkopuolelta, ei montaa sukupolvea kestä kun ulkopuolisen tuoma erilainen perimä katoaa suljetun populaation geneettisen samankaltaisuuden vuoksi.

Katsoin juuri, että minulla oli 9751 osumaa, joista saman suhdeluvun verran kuin Jussilla on ulkomaalaisia. Koska suurin osa ulkomaalaisista on skandinaaveja, niitä ei oikeastaan lasketa. Etnisyydet, joille on monta mittaria, vastaavat melko hyvin osumien määriä. Savolaisia osumia minulla ei kovin paljon ole, vaikka isäni kautta on periytynyt Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden sudeettisavolaisia, joko suoraan tai esimerkiksi muinaisen Ruoveden välityksellä. Monilla suhteellisen läheisillä sukulaisillani voi olla oman skandinaavisen etnisyyteni sijasta brittiläistä tai keskieurooppalaista ja jopa aasialaista perimää ryssistä puhumatta, vaikka ne voivat olla karjalaisia.

[Calonius]

Mielenkiintoista, että tässä on nyt tuotu esille tuo Nyppeli. Läheisin STR-puolen osumani nimittäin vie Mouhijärven Nyppeliin. Snippitesteissä läheisin vie taas Ikaalisten Vatsiaisten kylän Luukkaan taloon. Tuo Nyppelin jälkeläinen on minulle Y111 GD4, jollaista pidetään yleensä jo lupaavan läheisenä osumana. Minulla on eräs Calonius-sukulainen, joka on tehnyt vain Y37-tason testin. Hänen kanssaan Y37 GD1. Yhteinen esi-isä syntyi 1741. Tämä Nyppelin jälkeläinen on myös Y37 GD1 ja jakaa omintakeisen markkeriarvon meidän Caloniusten kanssa, joka on muilla osumilla arvoltaan eri. Mouhijärven Nyppeli-osuma on siis oikeasti läheisempi kuin Ikaalisten osumaryhmä ja lähes varmasti yhteinen esi-isä 1500-luvulla tai sitä lähempänä. Valitettavasti ei vain ole tehnyt Big Y -testiä.

Tarkemmin kirjallisten tietojen mukaan tämän osuman isälinja vie seuraavaan henkilöön:

Juha Iso-Nyppeli
https://www.geni.com/people/Juha-Iso-Nyppeli/6000000024305375939?through=6000000056811414068

Genin mukaan isälinja jatkuisi samassa talossa aina Matti Erkinpoikaan, mutta muistaakseni siitä ei ole selvää todistetta. Juhan isännimeäkään ei kai tiedetä?

https://users.utu.fi/isoi/talot/mouhijar.htm

Iso-Nyppeli Ryömälä Mouhijärvi 2/3

454 601 1540-84 Matts Ericss Nyppälä
454 602 1585-1629 Filip Mattss Nippeli
295 535 Johan
295 536 Lena Simonsd h 1644 Mouhijärvi
295 533 1630-46 Matts Johanss
295 534 Margareta Bengtsd h 1652 Mouhijärvi
295 527 1647-82 po Lucas Mattss Iso-Nyppeli 1620 1645 h 17.9.1682 Mouhijärvi
295 528 Beata Johansd 1645 h 15.6.1677 Mouhijärvi
295 525 po Johan Lucass Iso-Nyppeli 1667 h 3.9.1676 Mouhijärvi
295 526 Anna 1667 h 1724 Mouhijärvi
295 349 1684-1721 po Matts Johanss Iso-Nyppeli 1667 Mouh 1698 h 10.8.1746 Mouhijärvi
454 649 Maria Johansd Perttala k 2.3.1667 Mouhijärvi 26.9.1686 Mouhijärvi h 15.8.1697 Mouhijärvi
295 350 Walborg Henricsd 1681 1698 h 10.1.1731 Mouhijärvi

Nämä testitulokset nyt näyttäisivät vihjaavan siihen suuntaan, että Ikaalisten Nyppelit ovat samaa isälinjaa tai sen läheistä haaraa.

https://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm

Hartus Heittola Ikaalinen 1/2

1540-89 Michel Larss Nyppeli
1590-1620 Eric Michelss
1621-3x Sigfrid Mattss
Christina
1637-37 Eric Olofss
1642-45 Olof Henricss ks. Nyppeli
1646-61 Eric Olofss ks. Nyppeli

Nyppeli Heittola Ikaalinen 1/2 (Margit Lumian tietoja)

1540-62 Henric Nyppeli
1563-1601 Olof Henricss
1602-3x Henric Olofss
1635-45 po Olof Henricss Nyppeli
Walborg Henricsd
1646 po Henric Olofss Nyppeli h 6.10.1695 Ikaa
1649-81 ve Eric Olofss Nyppeli h 1703 Ikaalinen
Margareta
1682 po Henric Ericss Nyppeli
Brita
1683-97 ve Johan Ericss Nyppeli
Walborg

[Calonius]

En tiedä, onko näitä kirjeitä laitettu jonnekin esille. Tuskin näissä mitään uutta tietoa on, mutta onpahan ainakin käsialanäytettä.

Suomen kymmenystili 1611-1612 (321)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1701241

Bekenner och här medh witnar iagh Joachimus Matthiae Stutaeus Scholemestare i Åbo thet iagh efter then Edhle och Wälborne Nils Kyyls Statthållaren på Åbo Slott samt Wälachtigh Cammarerarens Johan Ottosons inwijsningh sedhel hafwer bekommit och till fulle ---

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1701242

Allekirjoittanut
Joach Matth Stwt
Rector Sch.

Ala-Satakunnan tilikirja 1625-1625 (2558)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760902

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760902
Effter hans kong. Maiz. etc. --- hafuer iagh Joachimus Matthiae Stutaeus kyrckioherde ochi (uthi?) Åbo bekommit opå min underhåld uthaff Cronones andeel aff tijonden uthi Hwijttis sochn pro Anno 625 span:ll hundradhe sex dlr(?) på hwilket åhr högb:te H. K. Mtz. Befalningsman uthi undher Satagunden war ährlige wälförsichtigh och wälachtat Johan Erichsson att så i sanning är till ytermera(?) miste trycker (?) ---
Joachimus Matthiae Stutaeus kyrckieheerde i Åbo och S. Caarin sochn


Kymmenysluettelo 1639-1639 (7196)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10702889

Peter Jesenhaus
Joachimus Joachimi Stutaeus
Simon Michaelis Keplerus


Läänintilikirja 1649-1649 (7237)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10643697

… hafwer sahl: Matthias Stutes enkia frå Engell (?) rytter bekommet underfrelse

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10643705

Efter h: K: M:tz Drottningh Christinas breef denn 19 Julij 1647 hafwer Sahl: Capitienen Mathias Stuters efterlefuerska f: Maria Klingspor bekommit underfrelse(?) till sijn lifztidh


Turun kaupungin tullitili 1611-1611 (235e)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697532

M. Joachimus schålmestare i Åbo hafwer uthsendt den 22 Octobris 1611 till Lybeck att köpa sigh boker före ---

[Jari Latva-Rasku]

En tiedä, onko näitä kirjeitä laitettu jonnekin esille. Tuskin näissä mitään uutta tietoa on, mutta onpahan ainakin käsialanäytettä.

Suomen kymmenystili 1611-1612 (321)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1701241

Bekenner och här medh witnar iagh Joachimus Matthiae Stutaeus Scholemestare i Åbo thet iagh efter then Edhle och Wälborne Nils Kyyls Statthållaren på Åbo Slott samt Wälachtigh Cammarerarens Johan Ottosons inwijsningh sedhel hafwer bekommit och till fulle ---

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1701242

Allekirjoittanut
Joach Matth Stwt
Rector Sch.

Ala-Satakunnan tilikirja 1625-1625 (2558)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760902

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1760902
Effter hans kong. Maiz. etc. --- hafuer iagh Joachimus Matthiae Stutaeus kyrckioherde ochi (uthi?) Åbo bekommit opå min underhåld uthaff Cronones andeel aff tijonden uthi Hwijttis sochn pro Anno 625 span:ll hundradhe sex dlr(?) på hwilket åhr högb:te H. K. Mtz. Befalningsman uthi undher Satagunden war ährlige wälförsichtigh och wälachtat Johan Erichsson att så i sanning är till ytermera(?) miste trycker (?) ---
Joachimus Matthiae Stutaeus kyrckieheerde i Åbo och S. Caarin sochn


Kymmenysluettelo 1639-1639 (7196)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10702889

Peter Jesenhaus
Joachimus Joachimi Stutaeus
Simon Michaelis Keplerus


Läänintilikirja 1649-1649 (7237)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10643697

… hafwer sahl: Matthias Stutes enkia frå Engell (?) rytter bekommet underfrelse

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10643705

Efter h: K: M:tz Drottningh Christinas breef denn 19 Julij 1647 hafwer Sahl: Capitienen Mathias Stuters efterlefuerska f: Maria Klingspor bekommit underfrelse(?) till sijn lifztidh


Turun kaupungin tullitili 1611-1611 (235e)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697532

M. Joachimus schålmestare i Åbo hafwer uthsendt den 22 Octobris 1611 till Lybeck att köpa sigh boker före ---

Hienoja löytöjä! Aivan kuin Stutaeusten sukukunta olisi opettanut toisiaan kirjoittamaan samalla tavalla, mutta niin se taisi ennen mennä.

Läänintilikirjan Matthias Stute taitaa olla seuraava henkilö, eli Matthias II Staudt (von Stauden).

Kapten. Stupade 1632 i slaget vid Lützen. Gift med Maria Elisabet von Klingspor, dotter av överstejägmästaren Johan von Klingspor och Margareta von Buddenbrock samt syster till Johan Gustaf och Staffan von Klingspor, natural. Klingspor. Hon fick 1645-10-02 hemman i Finland till 30 dalers årlig ränta och erhöll jämte sina söner Mattias (från vilken en ännu levande gren i Livland härstammar) och Johan konfirmation under Norrköpings besluts villkor på alla deras gods.

ja isänsä Matthias I Staudt oli,

Löjtnant vid livländska rytteriet. Fick 1624-09-15 för sin och sin hustrus livstid4 förläning av godset Lelle i Fennerns socken, Livland. Stupade 1631 i Tyskland. Kallade sig själv Staudt eller Stut. Gift med Engel Ritter, begraven omkr. 1657 i egen, 1630 inköpt grav i Pargas' kyrka i Finland. Hon erhöll 1632 konfirmation med ärftlig besittningsrätt på Lelle och utbytte 1646-08-28 Wistel i Wittenstens län mot gods i Finland.

[Calonius]

Kiinnitin huomiota samaan, että kummallakin oli samanlainen käsiala, joka muistuttaa aika paljon nykyistä tekstausta.

Ja arvelinkin, että tuossa läänintilikirjassa vuodelta 1649 on kyse jostain muusta suvusta.

[Calonius]

Jaakkima Matinpoika on muuten saatettu ikuistaa tauluun.

Tuija Tuhkanen
“IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT”
Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa
1400-luvulta 1700-luvun lopulle
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/4110/TMP.objres.36.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sivu 176:
Tarkempaa tietoa siitä, keitä ristin juurelle kuvatut perheenjäsenet esittävät, ei ole säilynyt.

Koskimies on tulkinnut vasemmalla puolella lähinnä ristiä olevan miehen lahjoittajan isäksi Henrik Jacobsson Speitziksi (k. 1606), joka toimi lainlukijana ja Pohjois-Suomen laamannina. Muiden, Henrik Speitzin takana, ristin vasemmalla puolella olevien miesten Koskimies otaksuu esittävän Henrik Speitzin poikia, joista reunimmaiseksi on kuvattu lahjoittaja. Ristin oikealla puolella ovat Koskimiehen mukaan mahdollisesti Henrik Speitzin puoliso Margareta Tuomaantytär isänsä Tuomas Bertinpojan kanssa sekä Henrik Speitzin ja Margareta Tuomaantyttären tytär Margareta Henrikintytär miehensä Joachimus Stutaeuksen kanssa.

Meinanderin tulkinnan mukaan lahjoittajan isä Henrik Speitz ja äiti Margareta Tomasdotter sijoittuvat heti ristin oikealle puolelle ja heidän vieressään olisivat lahjoittaja Hartvig Speitz ja hänen vaimonsa Anna Stjernkors. Ristin vasemmalle puolelle sijoittuvat polvistujat olisivat lahjoittajan sisaria.

Ja täällä kuva, jossa näkyy myös ristin oikea puoli hieman tarkemmin:
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:H772:

Tarkempaa kuvaa en netistä löytänyt tähän hätään.

[JuPe]

Kun Jari L-R yllä näyttää riemastuttavasti löytäneen vahvistuksen verrokista Samuelin lapsena, ryhdyin uudelleen kerimään auki tuota Ikaalisten Sarkkilaan vievää linjaa. Kuten aiemmin mainittu, siellä syntyi 17.5.1793 Emanuel Henriksson Henrik Johanssonille, joka rippikirjatietojen mukaan oli syntynyt Ikaalisten Nyppelissä 6.12.1737. Hänen isäkseen merkitään Johan Nyppeli (ilman patronyymiä), äitiä ei anneta. Johan näkyy saaneen useita lapsia Nyppelissä, kuten samanaikaisesti Nyppelin isännäksi merkitty Mårten Sigfridsson Nyppelikin (1699-1763). Mårten taas polveutuu suoraan Ikaalisten kappalaisesta Filipus Laurentiista, joka oli virkansa ohella Rahkolan isäntä ja viljeli Kalmaata. Olivatko Mårten ja Johan Nyppeli veljeksiä, kuten sama sukunimi indikoi, vai asuivatko he vain samaa taloa? Kysyn tätä lähinnä Ikaalisten tuntijoilta, joita huomioni mukaan on Suku Forumin jäsenistössäkin.

Olen saanut privaattipostiini Nyppeliä koskevaa informaatiota. Lähettäjälle suurkiitos! Liitteenä olleissa tauluissa on mukanana myös Sarkkilan Emanuel Henriksson, mutta hänen jälkeläistaulunsa puuttuvat. Henrik Johansson Nyppelin isäksi on merkitty Johan Mattson Isotalo (1705-1760) ja hänen isäkseen Matts Mattson Isotalo (1699-1744) , joka oli tullut Nyppeliin vävyksi naimalla Maria Henriksdr. Varhaisin tutkittu Isotalo on Matts Eriksson (1651-1739). Kun on arveltu. että nyt käsitellyn Palomäki-verrokin ja Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen geneettinen distanssi (2) antaisi yhteisen esipolven 1600-1700-luvuilta, liikuttaisiin nyt niillä rajoilla. Onko Ikaalisten Isotaloa tutkiville tullut vastaan Mårten relevantilta ajalta? Nyppelissä kuoli v. 1689 Jören Mårtensson"husbondens broder". Kyseinen "husbonde" lienee Nils Mårtensson, joka isännöi Rahkolaa. Nils Mårtenssonilla oli myös Mårten Nilsson-niminen poika (1650-1720), jolle syntyi Matthias Mårtensson v. 1689. Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalainen (1707-1758), saattaisi olla lähisukua, tai sitten ei.

[Jari Latva-Rasku]

Olen saanut privaattipostiini Nyppeliä koskevaa informaatiota. Lähettäjälle suurkiitos! Liitteenä olleissa tauluissa on mukanana myös Sarkkilan Emanuel Henriksson, mutta hänen jälkeläistaulunsa puuttuvat. Henrik Johansson Nyppelin isäksi on merkitty Johan Mattson Isotalo (1705-1760) ja hänen isäkseen Matts Mattson Isotalo (1699-1744) , joka oli tullut Nyppeliin vävyksi naimalla Maria Henriksdr. Varhaisin tutkittu Isotalo on Matts Eriksson (1651-1739). Kun on arveltu. että nyt käsitellyn Palomäki-verrokin ja Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen geneettinen distanssi (2) antaisi yhteisen esipolven 1600-1700-luvuilta, liikuttaisiin nyt niillä rajoilla. Onko Ikaalisten Isotaloa tutkiville tullut vastaan Mårten relevantilta ajalta? Nyppelissä kuoli v. 1689 Jören Mårtensson"husbondens broder". Kyseinen "husbonde" lienee Nils Mårtensson, joka isännöi Rahkolaa. Nils Mårtenssonilla oli myös Mårten Nilsson-niminen poika (1650-1720), jolle syntyi Matthias Mårtensson v. 1689. Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalainen (1707-1758), saattaisi olla lähisukua, tai sitten ei.

Tämä on kuin Netflix-sarjan jatko-osa. Sivujuonessa Heittolan Nyppelin Mårten Johansson Nyppeli matkasi 30-vuotiaana tuonen tielle vuonna 1754, "för begångit mord, halshugg och steglad wid Järfvenkylä väg skilnaden". Hän kuoli ojanpenkalle, vaikka keskusta oli vapaana. Isotalo on mielenkiintoinen, sillä en tiedä, voisiko Lahden ja Katilan suvun keskiaikainen isälinjainen sukulainen sivupolusta N-CTS9976 eli Henrik Jöransson Nummi, olla peräisin Ikaalisten Kiialan vai Kovelahden, kuitenkin Isotalosta. Vastaus löytyy asiantuntijoilta aivan varmasti ja Jussin esi-isät voisivat vilahtaa kameraalisten aikojen alkuvaiheisiin asti.

[Jari Latva-Rasku]

Jaakkima Matinpoika on muuten saatettu ikuistaa tauluun.

Tuija Tuhkanen
“IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT”
Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa
1400-luvulta 1700-luvun lopulle
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/4110/TMP.objres.36.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sivu 176:
Tarkempaa tietoa siitä, keitä ristin juurelle kuvatut perheenjäsenet esittävät, ei ole säilynyt.

Koskimies on tulkinnut vasemmalla puolella lähinnä ristiä olevan miehen lahjoittajan isäksi Henrik Jacobsson Speitziksi (k. 1606), joka toimi lainlukijana ja Pohjois-Suomen laamannina. Muiden, Henrik Speitzin takana, ristin vasemmalla puolella olevien miesten Koskimies otaksuu esittävän Henrik Speitzin poikia, joista reunimmaiseksi on kuvattu lahjoittaja. Ristin oikealla puolella ovat Koskimiehen mukaan mahdollisesti Henrik Speitzin puoliso Margareta Tuomaantytär isänsä Tuomas Bertinpojan kanssa sekä Henrik Speitzin ja Margareta Tuomaantyttären tytär Margareta Henrikintytär miehensä Joachimus Stutaeuksen kanssa.

Meinanderin tulkinnan mukaan lahjoittajan isä Henrik Speitz ja äiti Margareta Tomasdotter sijoittuvat heti ristin oikealle puolelle ja heidän vieressään olisivat lahjoittaja Hartvig Speitz ja hänen vaimonsa Anna Stjernkors. Ristin vasemmalle puolelle sijoittuvat polvistujat olisivat lahjoittajan sisaria.

Ja täällä kuva, jossa näkyy myös ristin oikea puoli hieman tarkemmin:
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:H772:

Tarkempaa kuvaa en netistä löytänyt tähän hätään.

Ostin 1990-luvun lopussa Kansallismuseosta edullisen ja hyvälaatuisen, en muista, dian vai negatiivin ja teetin Speitzin suvun votiivitaulusta suurennoksen kesämökilleni, aiheeseen sopivasti liittyvän Kokemäenjoen Tammerkoskea edeltävälle vedenruokkimisalueelle. Olen Hartvig Speitzin veljen Jöran Henriksson Speitzin jälkeläinen kuten myös Hartvig Speitzin puolison siskon jälkeläinen. Anna Stiernkorsin sisko Karin Ivarsdotter on sovitettu Porilan emännäksi. Lisäksi esi-isäkseni on saatu ahdettua siskosten isän Ivar Ståhlin veli Abraham Israelsson Wärre. Speitzit ja Porilat eli Borret olivat aliupseereina samassa ratsuväen komppaniassa, jossa sotilaspapin hommia harjoitteli esi-isäni Israelin ja esiäitini Anna Eriksdotterin veli Abraham Alftanus. Elettiin aikaa, jolloin esi-isiä oli niukasti.

Vaikka olen tylsää ja synkkää taulua katsonut kyllästymiseen asti, en ole pystynyt päättelemään voisiko siinä olla Joachim Stutaeus. Taulun pitäisi kuvata surua, joka syntyi, kun Speitzien vene kaatui myrskyssä kirkkomatkalla. Ei ole mahdotonta, että Jöran Speitz olisi ollut matkassa mukana ja hänet olisi maalattu tauluun heti ristin vasemmalle puolelle. Oikealla puolella voisivat olla Jöranin ja Hartvigin vanhemmat, joista isä oli jo kuollut ja äärimmäisenä oikealla Hartvig puolisoineen. Yksi nuoremmista veneessä olleista miehistä olisi jäänyt henkiin. Hän ei ikänsä puolesta voi olla Hartvigin poika.

[JuPe]

Tämä on kuin Netflix-sarjan jatko-osa. Sivujuonessa Heittolan Nyppelin Mårten Johansson Nyppeli matkasi 30-vuotiaana tuonen tielle vuonna 1754, "för begångit mord, halshugg och steglad wid Järfvenkylä väg skilnaden". Hän kuoli ojanpenkalle, vaikka keskusta oli vapaana. Isotalo on mielenkiintoinen, sillä en tiedä, voisiko Lahden ja Katilan suvun keskiaikainen isälinjainen sukulainen sivupolusta N-CTS9976 eli Henrik Jöransson Nummi, olla peräisin Ikaalisten Kiialan vai Kovelahden, kuitenkin Isotalosta. Vastaus löytyy asiantuntijoilta aivan varmasti ja Jussin esi-isät voisivat vilahtaa kameraalisten aikojen alkuvaiheisiin asti.

Kuka mahtoi olla Matts Eriksson Isotalon (Nyppeli, Heittola) Erik-niminen isä? Matts oli syntynyt n.v. 1651 ja kuoli 10.1.1739 Nyppelissä. Houkutteleva kandidaatti voisi olla Erik Eskilsson Isotalo (Kiiala), s.n. 1610, kruununvouti , joka oli aviossa Ikaalisten kappalaisen Filipus Laurentiin tyttären kanssa. Kuten aiemmin mainittu, Nyppelissä asui samanaikaisesti Filipus Laurentiista suoraan mieskantaisesti polveutuva linja.

Jos Matts Eriksson polveutuisi Ikaalisten Kiialan Isotalosta, veisi hänen esipolvilinjansa Matts Henrikssonin, joka toimi Maskun voutikunnan kihlakunnankirjurina vv 1562-1568 ja Turun linnankirjurina vv. 1576-1583, jos on uskominen Genissä annettuihin tietoihin.
Kuten muistetaan Alftan-veljekset Henrik Hansson ja Rålamb Hansson toimivat Turun linnassa linnankirjurina/alikirjurina
heti Matts Henrikssonin jälkeen. Mitä ikaalilaisesta kirjurista tiedetään? Mikä mies hän oli juuriaan?

[JuPe]

Kuka mahtoi olla Matts Eriksson Isotalon (Nyppeli, Heittola) Erik-niminen isä? Matts oli syntynyt n.v. 1651 ja kuoli 10.1.1739 Nyppelissä. Houkutteleva kandidaatti voisi olla Erik Eskilsson Isotalo (Kiiala), s.n. 1610, kruununvouti , joka oli aviossa Ikaalisten kappalaisen Filipus Laurentiin tyttären kanssa. Kuten aiemmin mainittu, Nyppelissä asui samanaikaisesti Filipus Laurentiista suoraan mieskantaisesti polveutuva linja.

Jos Matts Eriksson polveutuisi Ikaalisten Kiialan Isotalosta, veisi hänen esipolvilinjansa Matts Henrikssonin, joka toimi Maskun voutikunnan kihlakunnankirjurina vv 1562-1568 ja Turun linnankirjurina vv. 1576-1583, jos on uskominen Genissä annettuihin tietoihin.
Kuten muistetaan Alftan-veljekset Henrik Hansson ja Rålamb Hansson toimivat Turun linnassa linnankirjurina/alikirjurina
heti Matts Henrikssonin jälkeen. Mitä ikaalilaisesta kirjurista tiedetään? Mikä mies hän oli juuriaan?

Lisäspekulointia Alftanusten suuntaa: Eskel Mattson Isotalo Ikaalisista, Turun linnankirjurin poika, avioitui Walborg Nilsdr Neocleanderin kanssa, jonka käly (veljen vaimo) oli Anna Arendtsdr Stierna, sen Juliana Anredtsdr Stiernan sisar, joka nai Claes Martinin (Brennerus), Taivassalon kirkkoherran. Claes ja sisarensa Elin/Emerentia ovat paljon esillä olleen Emerentia Tott-ketjun "kadonneet Tott-lapset". Ympäri käydään yhtehen tullaan", sanoo vanha suomalainen sananlaskukin - vai tullaanko? Vahvistuksia, kumouksia, pyydän.

[JuPe]

Lisäspekulointia Alftanusten suuntaa: Eskel Mattson Isotalo Ikaalisista, Turun linnankirjurin poika, avioitui Walborg Nilsdr Neocleanderin kanssa, jonka käly (veljen vaimo) oli Anna Arendtsdr Stierna, sen Juliana Anredtsdr Stiernan sisar, joka nai Claes Martinin (Brennerus), Taivassalon kirkkoherran. Claes ja sisarensa Elin/Emerentia ovat paljon esillä olleen Emerentia Tott-ketjun "kadonneet Tott-lapset". Ympäri käydään yhtehen tullaan", sanoo vanha suomalainen sananlaskukin - vai tullaanko? Vahvistuksia, kumouksia, pyydän.

Lisää yhteensattumia:

Walborg Nilsdr Neocleanderin (Ikaalisten Isontaloon naitu) sisar ja Brennerusten "käly" avion kautta oli se Katarina Nilsdr Neocleander, joka nai Uudenkaupungin pedagogin & apupapin Johannes Petri Ulmstadiuksen.

Johannes Petri oli syntynyt n.v.1630 Ölmstadissa Jönköpingissä. Hänen lähisukulaisensa on siten se Petrus Esberni Ulmstadius (1617-1688), Svarttorpin kirkkoherra, joka nai Anna Barckin, Barkerydin kirkkoherran Johannes Ludovici Barckin tyttären. Anna Barckin veli Johannes (Johan) Barck (1637-1705) avioitui Brita Broddesdr Ambergin kanssa (Eldstierna/Stierneld-sukulainen). Heidän kaksoispoikansa Johan & Broddo opiskelivat Turussa. Johanista tuli Padasjoen pitäjänkirjuri. Hän nai Katarina Abrahamsdr Alftanan. Broddo siirtyi takaisin Ruotsiin, jossa hän toimi Skaran pormestarina, varhaiseen kuolemaansa asti (v. 1713).

Ketju täydennykseksi, jos Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen Y-DNA vie Ikaalisten Isotaloon kuten yllä: Jöranin pojanpoika, Esaias Esaiasson Hedfors-Pohjalainen, nai 27.12.1802 Anna Ulrica Johansdr Barckin, pitäjänkirjuri Johan Barckin ja Katarina Abrahamsdr Alftanan pojanpojan tyttären.

[Benedictus]

Tässä viestiketju Kiialan Isostatalosta.


Ilmeisesti on ollut 2 vouti Eskil Matssonia, joilla pojat Erik Eskillsonit.


http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33632&highlight=holger

[Jari Latva-Rasku]

Kiinnitin huomiota samaan, että kummallakin oli samanlainen käsiala, joka muistuttaa aika paljon nykyistä tekstausta.

Ja arvelinkin, että tuossa läänintilikirjassa vuodelta 1649 on kyse jostain muusta suvusta.

Tässä ketjussa on sen alkuaikoina todettu, että Turun seudulla olisi 1600-luvun alussa elänyt tuntemattomaksi jäänyt Matthias Stut, joka voisi Caloniuksen avulla tarkastelusta pois kuitattavaksi olla luutnantti Matthias I Staudt (von Stauden), joka väitetään kutsuneen itseään nimellä Stut.

Löysin riemukseni netistä kirjan Alhonen, Pentti, Papunen, Pentti & Sarkki-Isomaa, Seija, “Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Lisäksi on luettavissa sen jatko-osa.

2. osa, Keskiajalta vuoteen 1640
https://digi.kirjastot.fi/files/original/936406206ea6b73ccb1d146b13096e50.pdf
3. osa
https://digi.kirjastot.fi/files/original/a718ba4ab676486a07dc156a0b7c388c.pdf

Kirja on julkaistu vuonna 1996, joten voi ymmärtää, että se vain hipaisee nykyajan geenitutkimusta. Veikkaisin, että kirjasta voisi olla apua löytämään selityksiä myös Jöran Mårtensson Hedforsin alkuperän löytämiseksi ja yhteyden määrittämiseksi lähimpään tunnettuun jälkeläisen geenisukulaiseen.

Hämeenkyrön seurakunnan väitetään muodostuneen joskus 1260-1270-luvuilla ja myös, että Isonkyrön ensimmäinen kirkko olisi rakennettu joskus 1200-luvun lopussa. Koska Hämeenkyrössä oltiin siirtymässä pakanallisista riiteistä kristinuskoon ja siihen liittyvään verotukseen viimeistään näinä aikoina, voisi kuvitella, että Isonkyrön seudulla oltiin keksitty vastaavat puuhat. Matka Isonkyrön kirkolta Ilmajoelle ja 1300-luvun puolivälissä rakennettuun Korsholman linnoitukseen oli nelisenkymmentä kilometriä ja Vöyrille alle kaksikymmentä.

Ikaalisten entisen emäpitäjän historiassa on sivulla 165 nimistöanalyysiin perustuva Etelä-Pohjanmaan kartta. Kirjassa on muutenkin harjoitettu rankemman puoleista nimistöanalyysiä. Mieleen tulee, voisiko nimistö olla oletettua vanhempaa, jos se pohjautui paikannimiin tai oletettua uudempaa, mikäli sen perusta oli ihmiset. Kartan selitysteksti on seuraava.

"Etelä-Pohjanmaa sai asukkaansa enimmäkseen Ikaalisten ja Hämeenkyrön kautta rautakauden lopulta lähtien. Pisteet kartalla osoittavat nimiyhtäläisyyksiä Hämeen- ja Pohjan Kyrön kesken. Niiden mukaan vahvin asutusvirta näyttää kulkeneen Pohjankankaan ja Kauhajoen kautta. Myöhemmin keskiaikana lienevät pirkkamiehet käyttäneet Näsijärven-Ähtävänjoen reittiä kulkiessaan Ylä-Satakunnasta Pohjan perille."

Etelä-Pohjanmaa nähdään kuin hämäläisasutusta imeneenä tyhjiönä meren sekä Ikaalisten ja Hämeenkyrön välissä, aivan kuin norjalaisten kartat, joissa Ruotsin tilalla on meri. Jos Pohjois-Viron murre levisi nykyselityksen mukaan Varsinais-Suomen kautta rannikoille ja sisämaahan vasta joskus 1000-luvulla, siitä ei pitkä aika ole rauta-ajalle, jolta on määritetty olevan peräisin varhaisimmat eteläpohjalaiset I1-isälinjat. Pronssikaudella oli Suomessa merkittäviä asutuskeskuksia Turun sekä Laihian ja Kyrönmaan seudulla. Kumpikin oli saaristoa, eli siellä oli ehkä jokireittejä ja jopa niiden välisiä veneenkannon kankaita kätevämpi valtaväylä meri. Varhaisella rautakaudella oli kylmä, ehkä rutto, mutta väestökato ainakin Virossa, Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueella.

Isonkyrön ja nykyisen Ylistaron seudulta levisi isälinjoja pitkin Etelä-Pohjanmaan vesireittejä aina Kauhajoelle asti. Kyrönjoen uoman varrella oli Kauhajoki, Ilmajoki ja Seinäjoki ennen kuin päästiin Kyrönjoelle. Mistähän Isokyrö eli myös nimi Pohjankyrö olisi peräisin? Olisiko jostain etelämpää eli vaikkapa Karkun ja Tyrvään seudulta. Siellä tiedetään joidenkin eteläpohjalaisten jostain syystä käyneen kirkossa vaivojaan säästämättä. Jotenkin on Etelä-Pohjanmaan tyhjiön sisään päässyt geenitutkimuksen mukaan ruotsalaisia geenejä, sillä eteläpohjalaiset ovat suomalaisista lähintä geenisukua rantaruotsalaisille, mutta myös sisämaan vaikutusta saostusalueena näkyy. Toisaalta voisi olla mahdollista, että Etelä-Pohjanmaalla olisi ollut vankka suomalaisasutus ennen 1200-luvun ruotsalaishyökyä, eikä päin vastoin. Voisi kuvitella, että Mustasaaren Helsing- eli ruotsalaisby olisi muodostunut, kun siihen laskenut Laihianjoki vielä oli vuoden 1000 paikkeilla merenlahden suistoa.

Ikaalisten emäpitäjän historiassa kerrotaan, miten Ikaalisten omia eräseutuja asutettiin vielä uuden ajan puolella. Sama oli selitys, miksi paljon pohjoisemmaksi mentiin rauta-ajalla. Ehkä kansa oli siihen aikaan ekspressiivisempää, eli ehti kauas ajattelematta mitään, tai sitten Etelä-Pohjanmaalla pääsi parempiin tienesteihin, vaikka voisi kuvitella, että turkiksia oli nimenomaan Ikaalisten ja Hämeenkyrön sekä lähialueiden nykyisissäkin erämaissa. On mahdollista, että nimiä myös siirtyi tyhjiön sisällä ja jopa sieltä ulos, jos näkökulmaa vaihdetaan.

Toinen mahdollisesti harhaanjohtava näkökulma oli pirkkalaiskauppa. Birka on paikka Mälarella ja sana tarkoittaa kaupankäyntiä. Kirjassa kerrotaan, miten "pirkanmaalaiset" kävivät kauppaa ja miten pitkin rannikkoa käytiin "kainulaisten" toimesta pirkkalaiskauppaa. Helposti unohtuu, että 1200-luvulla muodostettu kaupan ja verotuksen muoto "Birkarl"-kauppa oli yleistä myös Ruotsin Länsipohjassa sekä myöhemmin Pohjanmaan rannikolta on tunnistettu suuret määrät maakauppiaita. Ei pelkästään kirkko vaan myös maallinen verotus otti osansa kansan selkärangasta ja käytäntöjä muodostettiin viimeistään joskus 1200-luvulla, kunnas lopulta tulivat apuun papit, nimismiehet ja maakauppiaat. Matthias Laurentii oli sekä pappi, että maakauppias.

Miksi innostuin hätäisesti kirjoittamaan yllä olevan katsauksen? Matthias Laurentiin sovittaminen varsinaissuomalaiseksi tai satakuntalaiseksi ei ole enemmän tai vähemmän järkevää. Kun isälinjainen geenitutkimus kehittyy, hän löytää kyllä paikkansa.

[Miisamaija]

Ehkä edellisessä viestissä viitataan mm. tähän kuvioon.

https://www.messon.fi/kyronkankaantie/kyro.htm

https://www.messon.fi/kyronkankaantie/

[Jari Latva-Rasku]

Ehkä edellisessä viestissä viitataan mm. tähän kuvioon.

https://www.messon.fi/kyronkankaantie/kyro.htm

https://www.messon.fi/kyronkankaantie/

Kuvio on samasta kirjasta Ikaalisten entisen emäpitäjän historia
.
Kuvion asuttamisviestiä voisi täydentää oletuksella, että sisämaan vaivalloisten jokireittien lisäksi myös länsirannikon meri toi ja meni vei sekä lisäksi tosi vauhdikkaasti. Se tulee mieleen, kun katsoo linkissä ollutta toista karttaa Pohjanmaan rantatiestä. Moni viisas valitsi veneen tien tilalle. Oli miten oli, kuitenkin välittyy viesti Matthias Laurentiin kannalta, että Ilmajoella ja muualla Etelä-Pohjanmaalla oli kirkollistakin elämää paljon ennen 1500-lukua. Jos ei menty Ilmajoen, mentiin kuitenkin Isonkyrön tai Karkun kirkkoon.

Poimin FTDNA:n I1 Finland-projektiryhmästä Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen alueen ja ruotsinkielisen Pohjanmaan isälinjojen haplotyyppejä sekä niihin liittyvät varhaisimmat tunnetut esi-isät. Niitä oli verrokkeineen yli pari sataa. Sääli, että Suomen tiheimmän I1-isälinjojen tyyssijan eli Ilmajoen jälkipolvet eivät monetkaan olleet liittyneet projektiryhmään. Matthias Laurentiin N-haploryhmä ei kovin ilmajokiselta vaikuta.

Voisi kuvitella, että Hämeenkyrön ja Ikaalisten seudun jälkipolvet olisivat muuttaneet kotiseudultaan pois, koska heitä ei juurikaan ollut eteläpohjalaisten I1-osumissa tai ainakin yhteyden täytyy olla niin vanha ja jälkensä hävittänyt, että sille ei ole nimiä. Seudulle tupsahtamisen aikaa voi vain arvailla, mutta osumissa oli mukana Kurikkaan joskus 1600-luvun puolivälin jälkeen mahdollisesti Ikaalisista tulleen esi-isäni osalta Teisko ja Ylöjärvi. Ikaalisista Jalasjärven Koskuelle myös 1600-luvulla tulleen Heikki Olavinpojan jälkeläinen sai ilman ihmetystä osuman Ikaalisista. Monella oli näitä päätemutaation avulla määritettyjä geenisukulaisia rantaruotsalaisten parissa, myös Ruotsissa ja erityisesti jo varhaisina aikoina muualla Etelä-Pohjanmaalla. Sitten esiintyi Nurmon Latikan, esi-isä hänkin, lukuisissa osumissa paikkoja kuten Vesilahti, Urjala ja Sahalahti. Ne voisivat olla paikkoja, joista on asutettu Hämeenkyröä tai sitten myös Latikkaan on tultu myöhempinä aikoina.

Tulee mieleen, olisiko Etelä-Pohjanmaata asutettu nimineen samoilta seuduilta kuin Hämeenkyröä. Esimerkiksi muualtakin Etelä-Pohjanmaalta geenisukulaisina löytyvän Kurikan suvun on väitetty olleen Pirkkalasta. Toinen, mikä tulee mieleen, olisivatko Ikaalisten nousevat voimat tai eräveikot menneet eräsijojen sijasta myymään itse pyydystämiään turkiksia Pohjanmaan rannikolle, mutta viisaasti varoneet jättämästä DNA-jälkiään.

[JuPe]

Saadakseni selville aiemmin mainitun Matts Eriksson Nyppelin (1651-1739) kadoksissa olevan isän, tutustuin ensikerran Ikaalisten SAY:n. Sopivaa Mattsia ei vain ilmestynyt screenille, vaikka selasin Nyppelin lävitse vv 1655-1720.

Kuitenkin HisKi:n mukaan:

10.1.1739 4.2.1739 Mattz Erichsson Nyppeli 88
alkup - HAUPAIKKA: i kyrk:

Talossa (Nyppeli) on isännöinyt 1650-luvulla Erich Olofsson, jolle ei kuitenkaan anneta Mattz-nimistä poikaa.

Missä siis tämä varsin iäkkäänä kuollut Matti luuraa? Isotalosta näyttää Erik Eskilssonin-voutisuku kadonneen vuonna 1639, mutta minne?

Tieto olisi varsin vitaali Y-DNA:n varhaisimman tunnetun esi-isän löytämiseksi.

Kiitän mahdollisista lisätiedoista etukäteen.

[Miisamaija]

Ikaalisten ensimmäisessä RK:ssa Heittola, Nyppeli; Far Mattz Ersson vid Osara död 1739.
Ikaalisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1734-1740 (I Aa:1), jakso 100, sivu 100: Heittola ;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040072 / Viitattu 12.2.2021

Ja täällä
Ikaalisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1734-1740 (I Aa:1), jakso 2, sivu 5: Favorin;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040171 / Viitattu 12.2.2021

[Jari Latva-Rasku]

Ikaalisten ensimmäisessä RK:ssa Heittola, Nyppeli; Far Mattz Ersson vid Osara död 1739.
Ikaalisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1734-1740 (I Aa:1), jakso 100, sivu 100: Heittola ;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040072 / Viitattu 12.2.2021

Ja täällä
Ikaalisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1734-1740 (I Aa:1), jakso 2, sivu 5: Favorin;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7040171 / Viitattu 12.2.2021

Matts Eriksson oli Ikaalisten talohaltijaluettelossa merkitty Sarkkilan Isotaloon samoihin aikoihin, kun hän avioitui 3.7.1698 Marketta Matintytär Mustan kanssa. Heillä oli joko Matin tai Marketan poika Jöran. Matti voisi vasten parempaa tietoa olla aikaisemmin mainittu Sarkkilan vävy ja Jöran mahdollisesti Sarkkilan sukua, mikä selittäisi Matin isännyyden Mustan kanssa. Ohessa Matti ja Marketta ovat Sarkkilassa veroluetteloista kopioituna, Matin taival olisi voinut olla Sarkkilan Isotalo->Sarkkilan Sarkki->Osara->Nyppeli
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22333

Jotta Matin matka ei olisi liian yksiselitteinen, jää varteenotettava epäilys, että Sarkkilan ja Osaran Matit olisivat eri henkilö.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=235&kuid=26994721&amnimeke=Yl%C3%A4-Satakunnan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1689-1690+%28KO+a%3A10%29&ay=1655323&sartun=211670.KA&atun=315585.KA&hakid=33855

[Jari Latva-Rasku]

Matts Eriksson oli Ikaalisten talohaltijaluettelossa merkitty Sarkkilan Isotaloon samoihin aikoihin, kun hän avioitui 3.7.1698 Marketta Matintytär Mustan kanssa. Heillä oli joko Matin tai Marketan poika Jöran. Matti voisi vasten parempaa tietoa olla aikaisemmin mainittu Sarkkilan vävy ja Jöran mahdollisesti Sarkkilan sukua, mikä selittäisi Matin isännyyden Mustan kanssa. Ohessa Matti ja Marketta ovat Sarkkilassa veroluetteloista kopioituna, Matin taival olisi voinut olla Sarkkilan Isotalo->Sarkkilan Sarkki->Osara->Nyppeli
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22333

Jotta Matin matka ei olisi liian yksiselitteinen, jää varteenotettava epäilys, että Sarkkilan ja Osaran Matit olisivat eri henkilö.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=235&kuid=26994721&amnimeke=Yl%C3%A4-Satakunnan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1689-1690+%28KO+a%3A10%29&ay=1655323&sartun=211670.KA&atun=315585.KA&hakid=33855

Tähän löytyy vielä lisää, eli avioliitto 27.5.1708 Sarkkila Jören Mattzson ja Margeta Jörensd:r Palomäki. Tämä pari näkyy Sarkkilan Sarkissa, johon heille oli vuodesta 1710 merkitty poika Henrik, jonka täytyy ikänsä puolesta olla joko Jöranin tai Margetan poika. Sarkkilan Isotalosta haudataan vuonna 1691 Margeta Jörensd:r ja kuolonvuonna 1697 inhyses Margeta Mattz, joista jälkimmäisellä voisi olla potentiaalia Jöranin äidiksi. Sarkkilan Jöranille kastetaan poika Henrik 1.1.1685, eli hän ei voi olla Sarkkilan Sarkin Jöran Erikssonin vuodesta 1683 mainittu poika Henrik, joka on huomattavasti vanhempi. Paremman toivossa voi arvella, että Matts Erikssonin pojan Jöranin poika Henrik olisi uuden vuoden 1685 yhteydessä kastettu Henrik. Mikäli Matts Eriksson oli syntynyt vuonna 1651, tiukkaa tekee iän puolesta. Toisaalta kirkollisen kirjanpidon tarkkuus oli mitä sattuu. Sitten vuonna 1717 Sarkkilan Sarkin lippumiehen puustellin isännäksi tulee Mårten Jeremiasson Stén, joka lupaavasti oli vuosina 1708-22 Osaran isäntänä olleen Johan Henriksson Reinin lanko.

Koska 4.1.1742 kuolee ja 10.1.1742 haudataan Henrich Jöransson Nummi, pitäisi varmistua voisiko hän olla Lahden ja Katilan suvun keskiajalle takautuva isälinjainen geenisukulainen. Edellinen oletus voisi olla mahdollinen ainakin Genin perusteella, mutta ei, että hän olisi Sarkkilasta. Virheitä kuitenkin sattuu.
https://www.geni.com/people/Henric-J%C3%B6ransson-Nummi/6000000002421649120

[JuPe]

Tähän löytyy vielä lisää, eli avioliitto 27.5.1708 Sarkkila Jören Mattzson ja Margeta Jörensd:r Palomäki. Tämä pari näkyy Sarkkilan Sarkissa, johon heille oli vuodesta 1710 merkitty poika Henrik, jonka täytyy ikänsä puolesta olla joko Jöranin tai Margetan poika. Sarkkilan Isotalosta haudataan vuonna 1691 Margeta Jörensd:r ja kuolonvuonna 1697 inhyses Margeta Mattz, joista jälkimmäisellä voisi olla potentiaalia Jöranin äidiksi. Sarkkilan Jöranille kastetaan poika Henrik 1.1.1685, eli hän ei voi olla Sarkkilan Sarkin Jöran Erikssonin vuodesta 1683 mainittu poika Henrik, joka on huomattavasti vanhempi. Paremman toivossa voi arvella, että Matts Erikssonin pojan Jöranin poika Henrik olisi uuden vuoden 1685 yhteydessä kastettu Henrik. Mikäli Matts Eriksson oli syntynyt vuonna 1651, tiukkaa tekee iän puolesta. Toisaalta kirkollisen kirjanpidon tarkkuus oli mitä sattuu. Sitten vuonna 1717 Sarkkilan Sarkin lippumiehen puustellin isännäksi tulee Mårten Jeremiasson Stén, joka lupaavasti oli vuosina 1708-22 Osaran isäntänä olleen Johan Henriksson Reinin lanko.

Koska 4.1.1742 kuolee ja 10.1.1742 haudataan Henrich Jöransson Nummi, pitäisi varmistua voisiko hän olla Lahden ja Katilan suvun keskiajalle takautuva isälinjainen geenisukulainen. Edellinen oletus voisi olla mahdollinen ainakin Genin perusteella, mutta ei, että hän olisi Sarkkilasta. Virheitä kuitenkin sattuu.
https://www.geni.com/people/Henric-J%C3%B6ransson-Nummi/6000000002421649120

Kiitos rakentavasta pohdiskelusta ja lisäaineistosta! Olen päätynyt samankaltaisiin kuvioihin osoitteessa:
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=322723#post322723
Samanaikaisesti lähestyin Suur-Ikaalisten Sukututkijoita. Sieltä on luvassa lisäinfoa Ikaliinin 11. numerossa olleesta Liisa Rajalan artikkelista "Sarkkilasta Osaran kautta Nyppelille ja takaisin". Odottelen mielenkiinnolla!
Alkaa tuntua siltä, että Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen juuret ovat hyppysissä. Polttaa, polttaa, kuten sokkoleikissä konsanaan!

[Jari Latva-Rasku]

Koska 4.1.1742 kuolee ja 10.1.1742 haudataan Henrich Jöransson Nummi, pitäisi varmistua voisiko hän olla Lahden ja Katilan suvun keskiajalle takautuva isälinjainen geenisukulainen. Edellinen oletus voisi olla mahdollinen ainakin Genin perusteella, mutta ei, että hän olisi Sarkkilasta. Virheitä kuitenkin sattuu.
https://www.geni.com/people/Henric-J%C3%B6ransson-Nummi/6000000002421649120

Voisi ehkä seutua tuntemattomana väittää pienen selvittelyn jälkeen seuraavaa.

Karhoisten Nummella oli isäntänä Jöran Sigfridsson, joka kuolee 22.7.1741. Jöran oli Kankaanpään Hongon vävyisännän Sigfrid Sigfridsson Oukarin 23.3.1698 syntynyt poika. Nummella mainitaan Jöran-isännälle veli Erik, joka oli 13.5.1709 syntynyt ja 21.11.1752 kuollut Kankaanpään Vihteljärven Sianjalan eli Sikalan isäntä, joka siirtyi vuonna 1735 Nummelta Sikalaan. Erikin puoliso oli Lisa Mattsdotter Kesti Ikaalisista.

Nummella kuolee 4.1.1742 viiden päivän vanhana Henrik Jöransson Nummi. Jää puutteellisten=niukkojen kastettujen luetteloiden vuoksi arvoitukseksi, kuka tämä Heikki voisi olla, sillä edellinen isäntä Yrjänä oli jo ollut viitisen kuukautta mätänemässä ja jäätymässä Ikaalisten hautausmaalla sekä seuraava isäntä Yrjänä Heikinpoika Kiialasta avioituu hänen leskensä Maria Heikintyttären kanssa vasta 28.12.1742. Heikin isä voisi olla Nummella samoilla rippikirjoilla majaillut itsellinen Yrjänä Yrjänänpoika.

Kuka Nummen isännäksi Kiialasta tullut Yrjänä Heikinpoika oli? Hän oli 27. tammikuuta 1703 syntynyt Kiialan Isotalon rengin Heikki Yrjänänpojan poika. Kiialassa vihitään 1.3.1696 Heikki Yrjänänpoika ja Valpuri Martintytär, jotka voisivat olla Yrjänän vanhemmat. Vuonna 1709 mainitaan "Henrich berättas vara skrifven till knecht, men håller sig undan". Solttupoika oli ruttoaikana lymyilemässä, mutta ei kauaa, koska vuonna 1710 hänen puolisonsa Valpuri mainitaan leskeksi. Yksi varteenotettava vaihtoehto on, että Yrjänä Heikinpoika Nummen isä kuoli noin vuonna 1710. Koska Yrjänä ja hänen isänsä Heikki majailivat Kiialan kestikievarissa pitkään, heidän täytyy olla elämäänsä tyytyväisiä luottorenkejä. Yhteys Kiialaan on syvempi kuin usein talosta taloon puikkelehtivilla palkollisilla. En kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että he olisivat Kiialan sukua. Kiialassa mainitaan vuosina 1678-1688 yksi tai kaksi Heikki-nimistä renkiä ja joko Heikki Krekonpojalle, tai kolmas Heikille, syntyi siellä vuosina 1682-92 kolme lasta. Henrik Grelsson ei oikein voi tarkoittaa patronyymiä Jöransson, koska isännän Andersin patronyymi oli Jöran.

[Jari Latva-Rasku]

Kuka Nummen isännäksi Kiialasta tullut Yrjänä Heikinpoika oli? Hän oli 27. tammikuuta 1703 syntynyt Kiialan Isotalon rengin Heikki Yrjänänpojan poika. Kiialassa vihitään 1.3.1696 Heikki Yrjänänpoika ja Valpuri Martintytär, jotka voisivat olla Yrjänän vanhemmat. Vuonna 1709 mainitaan "Henrich berättas vara skrifven till knecht, men håller sig undan". Solttupoika oli ruttoaikana lymyilemässä, mutta ei kauaa, koska vuonna 1710 hänen puolisonsa Valpuri mainitaan leskeksi. Yksi varteenotettava vaihtoehto on, että Yrjänä Heikinpoika Nummen isä kuoli noin vuonna 1710. Koska Yrjänä ja hänen isänsä Heikki majailivat Kiialan kestikievarissa pitkään, heidän täytyy olla elämäänsä tyytyväisiä luottorenkejä. Yhteys Kiialaan on syvempi kuin usein talosta taloon puikkelehtivilla palkollisilla. En kuitenkaan pystynyt osoittamaan, että he olisivat Kiialan sukua. Kiialassa mainitaan vuosina 1678-1688 yksi tai kaksi Heikki-nimistä renkiä ja joko Heikki Krekonpojalle, tai kolmas Heikille, syntyi siellä vuosina 1682-92 kolme lasta. Henrik Grelsson ei oikein voi tarkoittaa patronyymiä Jöransson, koska isännän Andersin patronyymi oli Jöran.

Luulin jo, että Nummen esikasvustosta ei pystyisi viisastumaan lisää. Valpuri Martintytär kuitenkin muuttaa 13.2.1699 syntyneen vanhapiikatyttärensä Maria Heikintyttären kanssa 4.9.1709 syntyneen tyttärensä Anna Heikintyttären emännöimään Höytölän Ryötin taloon. Veli Heikki Heikinpoika, joka oli syntynyt 6.9.1704 sinnitteli Kiialan Isotalossa, jossa hän kuoli kohtaukseen 26.10.1763. Enempää lapsia ei näytä Heikillä ja Valpurilla olleen. Maria kuoli Kovelahden Isotalossa 88911 päivää sitten maanantaina 15.9.1777 11 päivää vanhempana kuin hänen kuoliniäkseen oli laskettu. Ei pidä kuitenkaan syyttää laskutaidotonta kirkollista kirjanpitäjää, sillä tilanne oli hämmentävä. Toisaalta voisi olla mahdollista, että jo vuonna 1718 kuolleen Kaarle XII tammikuun 1711 lisäpäiväkäsky olisi hukkunut matkalla Ikaalisiin ja siellä olisi vielä vuonna 1777 eletty eri aikaa kuin Ruotsissa.

Ruotsissa päätettiin vuonna 1699 siirtyä gregoriaaniseen kalenteriin siten, että vuodesta 1700 alkaen jätettäisiin karkauspäivät pitämättä aina vuoteen 1740 (11 päivää) asti (niin sanottu ruotsalainen kalenteri). Siten maaliskuussa 1740 oltaisiin gregoriaanisessa kalenterissa, mutta toisaalta 40 vuoden ajan käytettäisiin kalenteria, joka poikkeaisi kaikista muista maista. Lisäksi tuo poikkeama ei olisi vakio vaan muuttuisi neljän vuoden välein.

Niinpä vuonna 1700 ei ollut karkauspäivää. Kalenteriuudistus jäi toteuttamatta suuren Pohjan sodan sytyttyä, joten vuosina 1704 sekä 1708 pidettiin karkauspäivä tavalliseen tapaan. Tammikuussa 1711 kuningas Kaarle XII päätti, että valtakunta palaa juliaaniseen kalenteriin vuonna 1712 liittämällä helmikuun loppuun ylimääräisen karkauspäivän (1712 olisi muutenkin ollut karkausvuosi). Helmikuun 1712 kalenterissa on siis karkauspäivä 24.2. ja ”Tilökelsedag” 30.2.
https://fi.wikipedia.org/wiki/30._helmikuuta
https://fi.wikipedia.org/wiki/30._helmikuuta#/media/Tiedosto:Feb1712.jpg

Valpuri kuoli Ryötissä 28.1.1748 89-vuotiaana eli hän oli syntynyt noin vuonna 1658 ja ollut viimeisinä vuosinaan harvakseltaan ripillä käyneenä jo sairaalloinen. Ilman tuomiokirjojen apua Henrik Jöranssonin alkuperän selvittäminen voi olla rankka rasti, mutta kyllä hän lasten kohtaloista päätellen jonkinlaiseen renkiaateliin kuului.

[JuPe]

Liisa Rajalan artikkeli "Sarkkilasta Osaran kautta Nyppelille ja takaisin" (Ikaliini 11) on nyt onnellisesti tullut perille. Lähettäjälle suurkiitokset.

Rajala vahvistaa ketjussa jo aikaisemmin esillä olleet muuttoapahtumat Matti Eerikinpojalle ja hänen kaksi aviotaan. On siten mahdollista, että Matti on alunperin tullut vävyksi Sarkkilaan, kuten uumoilin. Mutta mistä? Siitä artikkelin kirjoittaja ei esitä uutta tietoa.

Matts Erikssonin ensiaviosta olivat ainakin Matti (1683), Mikko (1696) ja Agneta (1697) ja 2. aviosta Marketta Matintyttären (Musta) kanssa Matti (1699), Marketta (1700), Jaakko (1702) , Juho (1705) ja Brita (1708).

Nyppelin suhteen todetaan, että vouti Lundviik on Turun akatemian konsistorin mukaan etsinyt Nyppelille aktiivisti isäntää, edellisen jäätyä akatemialle velkaa ja lähdettyä tiehensä Pohjanmaalle. Talo jaettiin lopulta kahteen osaan Martti Sipinpojalle Ikaalisten Alaselta ja Osaran lampuodille Juho Matinpojalle. Kirjoittaja arvuuttelee, josko Osaran omistaja nimismies Nils Favorin olisi kantanut asiassa kortensa kekoon?

Koska "metsastyksen" kohde on Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen isä Ikaalisissa, ei artikkeli itsessään tuo esille sopivaa ehokasta. Matts Erikssonin (Sarkkila-Osara-Nyppeli) esipolviin hän kuitenkin kätkeytyy. Olisiko Mattsilla ollut Mårten-niminen veli (Mårten Eriksson). Kenen pojiksi he sopisivat?

[Jari Latva-Rasku]

Liisa Rajalan artikkeli "Sarkkilasta Osaran kautta Nyppelille ja takaisin" (Ikaliini 11) on nyt onnellisesti tullut perille. Lähettäjälle suurkiitokset.

Rajala vahvistaa ketjussa jo aikaisemmin esillä olleet muuttoapahtumat Matti Eerikinpojalle ja hänen kaksi aviotaan. On siten mahdollista, että Matti on alunperin tullut vävyksi Sarkkilaan, kuten uumoilin. Mutta mistä? Siitä artikkelin kirjoittaja ei esitä uutta tietoa.

Matts Erikssonin ensiaviosta olivat ainakin Matti (1683), Mikko (1696) ja Agneta (1697) ja 2. aviosta Marketta Matintyttären (Musta) kanssa Matti (1699), Marketta (1700), Jaakko (1702) , Juho (1705) ja Brita (1708).

Nyppelin suhteen todetaan, että vouti Lundviik on Turun akatemian konsistorin mukaan etsinyt Nyppelille aktiivisti isäntää, edellisen jäätyä akatemialle velkaa ja lähdettyä tiehensä Pohjanmaalle. Talo jaettiin lopulta kahteen osaan Martti Sipinpojalle Ikaalisten Alaselta ja Osaran lampuodille Juho Matinpojalle. Kirjoittaja arvuuttelee, josko Osaran omistaja nimismies Nils Favorin olisi kantanut asiassa kortensa kekoon?

Koska "metsastyksen" kohde on Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen isä Ikaalisissa, ei artikkeli itsessään tuo esille sopivaa ehokasta. Matts Erikssonin (Sarkkila-Osara-Nyppeli) esipolviin hän kuitenkin kätkeytyy. Olisiko Mattsilla ollut Mårten-niminen veli (Mårten Eriksson). Kenen pojiksi he sopisivat?
Seuraava havainto voi olla merkityksetön, sillä haploserkun Henrik Jöransson "Nummen" alkuperän selvittäminen voi olla liian haastavaa ja lisäksi tarpeetonta. Toinen este on, koska Kiialan kylällä syntyi vain isän nimellä merkittynä lapsia kahdelle eri Henrikille. Oli miten oli, Kiialassa 15.6.1701 syntyneen Brita Henriksdotterin ensimmäinen kummi oli Henrik Nyppeli. Nyppeli sijaitsee Kiialasta järven kiertämällä noin 10 km päässä. Brita ei kuulunut Henrik Jöranssonin ja Valborg Mårtensdotterin varmoihin aikuisikään päässeihin lapsiin, Kovelahdella kuollut Maria, Jöran Nummi, ehkä myös Henrik Kiialassa ja ainakin Anna Ryöti, mutta voi silti olla yksi heistä. Toinen Britan kummi oli Jacob "Jancka"?, olisiko Jankkari. Se tuntuisi oudolta, koska matka Vihteljärven Jankkariin olisi yli 40 km. Varman lapsen 13.2.1699 syntyneen Marian kummina oli Michel Jöransson Kyyny, joka oli hetkeksi autiolle asettunut eli muualta tullut. Paremman puutteessa tällainen Michel voisi patronyymistä päätellen olla vaikka isän veli ja jo vanhempi, koska kuoli pian Kyynyssä.

[Jari Latva-Rasku]

Seuraava havainto voi olla merkityksetön, sillä haploserkun Henrik Jöransson "Nummen" alkuperän selvittäminen voi olla liian haastavaa ja lisäksi tarpeetonta. Toinen este on, koska Kiialan kylällä syntyi vain isän nimellä merkittynä lapsia kahdelle eri Henrikille. Oli miten oli, Kiialassa 15.6.1701 syntyneen Brita Henriksdotterin ensimmäinen kummi oli Henrik Nyppeli. Nyppeli sijaitsee Kiialasta järven kiertämällä noin 10 km päässä. Brita ei kuulunut Henrik Jöranssonin ja Valborg Mårtensdotterin varmoihin aikuisikään päässeihin lapsiin, Kovelahdella kuollut Maria, Jöran Nummi, ehkä myös Henrik Kiialassa ja ainakin Anna Ryöti, mutta voi silti olla yksi heistä. Toinen Britan kummi oli Jacob "Jancka"?, olisiko Jankkari. Se tuntuisi oudolta, koska matka Vihteljärven Jankkariin olisi yli 40 km. Varman lapsen 13.2.1699 syntyneen Marian kummina oli Michel Jöransson Kyyny, joka oli hetkeksi autiolle asettunut eli muualta tullut. Paremman puutteessa tällainen Michel voisi patronyymistä päätellen olla vaikka isän veli ja jo vanhempi, koska kuoli pian Kyynyssä.

Ei kannata antaa periksi tosien ja epätosien valtakunnassa. Sopivan ikäinen Brita Henriksdotter kuolee maaliskuussa vuonna 1740 Henrik Jöranssonin tyttären Annan emännöimässä Ryötin talossa. Piika Brita on mainittu rippikirjassa ennen isäntäparin lapsia ja hän käy tunnollisesti heidän kanssaan ripillä. Kuten rukouksessa sanotaan "ison pojan ja hyvän rengin nimeen" Brita voisi olla Kiialan kestikievarista Annan mukaan värvätty paremman luokan riuska piika, mutta voi myös olettaa, että hän sen lisäksi oli kuin olikin Annan sisko.

Oli siis miettimisen arvoista, miksi Henrik Johansson Nyppeli oli Britan kummina. Kiinnostavampaa voisi silti olla, miksi Britan ja Annan siskon Marian kummina oli Michel Jöransson Kyyny ja vielä mielenkiintoisempaa, kuka voisi olla Henrik Nyppelin kanssa kummina ollut ja jonnekin kadonnut tai hukkunut Jacob "Jancka". Yhteys Vihteljärvelle tuntuu etäiseltä, ellei Jaakko ole sattunut olemaan muun syyn vuoksi paikalla ollut satunnainen kulkija. Matka Ikaalisten Janakkaan on vain parisen kilometriä ja Janakan yksi monista kirjoitusasuista on nimenomaan Jancka. Janakassa näkyy sopivaan aikaan vuosina 1697-1700 poika ja veli Jakob. Sitten täytyy arvata, että tämä Jakob Johansson oli sama kuin yllä mainitun Michel Jöransson Kyynyn jälkeen vuosina 1709-33 Kyynyn isäntänä ollut ja 20.7.1677 syntynyt noin vuonna 1655 syntyneen Johan Clemetsson Janakan poika sekä Clemet Svenssonin pojanpoika.

Ennen kuin Kyynyyn vuonna 1700 tuli Michel Jöransson puolisonsa Valpurin kanssa, Kyyny oli kuolonvuoden jälkeen autio, mutta siellä asui itsellinen eli loinen Margeta "Buondi" ainakin vuonna 1698. Hän sopisi hyvin olemaan kuolonvuonna menehtyneen Mårten Nilsson Puontin puoliso Margeta Olofsdotter. Sitten Puonti autioitui pitkäksi aikaa ja sitten isonvihan jälkeen vuosina 1722-28 isäntänä oli Jacob Ericsson Nyppeli.

Vieläkään ei tiedetä, kuka oli Kyynyyn tullut Michel Jöransson, eikä myöskään, olisiko hän varmuudella vainaa vuonna 1702, koska Valpuri jäi Kyynyyn. Ennen oli kuten nyt eli Jalasjärvi oli osa Kurikkaa, tosin Ilmajoen kappelia siihen aikaan.

[JuPe]

Ei kannata antaa periksi tosien ja epätosien valtakunnassa. Sopivan ikäinen Brita Henriksdotter kuolee maaliskuussa vuonna 1740 Henrik Jöranssonin tyttären Annan emännöimässä Ryötin talossa. Piika Brita on mainittu rippikirjassa ennen isäntäparin lapsia ja hän käy tunnollisesti heidän kanssaan ripillä. Kuten rukouksessa sanotaan "ison pojan ja hyvän rengin nimeen" Brita voisi olla Kiialan kestikievarista Annan mukaan värvätty paremman luokan riuska piika, mutta voi myös olettaa, että hän sen lisäksi oli kuin olikin Annan sisko.

Oli siis miettimisen arvoista, miksi Henrik Johansson Nyppeli oli Britan kummina. Kiinnostavampaa voisi silti olla, miksi Britan ja Annan siskon Marian kummina oli Michel Jöransson Kyyny ja vielä mielenkiintoisempaa, kuka voisi olla Henrik Nyppelin kanssa kummina ollut ja jonnekin kadonnut tai hukkunut Jacob "Jancka". Yhteys Vihteljärvelle tuntuu etäiseltä, ellei Jaakko ole sattunut olemaan muun syyn vuoksi paikalla ollut satunnainen kulkija. Matka Ikaalisten Janakkaan on vain parisen kilometriä ja Janakan yksi monista kirjoitusasuista on nimenomaan Jancka. Janakassa näkyy sopivaan aikaan vuosina 1697-1700 poika ja veli Jakob. Sitten täytyy arvata, että tämä Jakob Johansson oli sama kuin yllä mainitun Michel Jöransson Kyynyn jälkeen vuosina 1709-33 Kyynyn isäntänä ollut ja 20.7.1677 syntynyt noin vuonna 1655 syntyneen Johan Clemetsson Janakan poika sekä Clemet Svenssonin pojanpoika.

Ennen kuin Kyynyyn vuonna 1700 tuli Michel Jöransson puolisonsa Valpurin kanssa, Kyyny oli kuolonvuoden jälkeen autio, mutta siellä asui itsellinen eli loinen Margeta "Buondi" ainakin vuonna 1698. Hän sopisi hyvin olemaan kuolonvuonna menehtyneen Mårten Nilsson Puontin puoliso Margeta Olofsdotter. Sitten Puonti autioitui pitkäksi aikaa ja sitten isonvihan jälkeen vuosina 1722-28 isäntänä oli Jacob Ericsson Nyppeli.

Vieläkään ei tiedetä, kuka oli Kyynyyn tullut Michel Jöransson, eikä myöskään, olisiko hän varmuudella vainaa vuonna 1702, koska Valpuri jäi Kyynyyn. Ennen oli kuten nyt eli Jalasjärvi oli osa Kurikkaa, tosin Ilmajoen kappelia siihen aikaan.

Hakuammuntaahan tämä toistaiseksi on. Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen isä on patronyymin mukaan Mårten - Martti. En ole löytänyt Nyppelien sukupiiristä ainuttakaan sopivaa Marttia. Se näkyy olleen etunimenä harvinaisempi, kuin Yrjö. Hedfors-Pohjalainen suvussa kulkee perintöetunimenä erityisesti Samuel. Muita ensimmäisen polven etunimiä ovat Pyhtäällä: Georgius, Catharina , Elisabet, Maria, Esaias, Anna, Bartholomaeus, Susanna ja Batseba. Erityisesti Batseba on täysin poikkeuksellinen Pyhtään-seudulla ja melkoisella varmuudella Pohjanamaan-Ikaalisten peruja.

Koska Nyppeliin johtavan verrokin geneettinen distanssi (2) on muita huomattavasti läheisempi, voi tämä polku johdattaa yhteiseen esi-isään 1600-luvulla. Stutaeus, Nelin, Kaara, Thöl jne lienevät vaikeammin hahmotettavissa, kenties jopa keskiajalta. Keskittyisin siis tähän Matts Erikssoniin (Isotalo, Sarkkila), etenemisen toivossa.

[Jari Latva-Rasku]

Seuraava havainto voi olla merkityksetön, sillä haploserkun Henrik Jöransson "Nummen" alkuperän selvittäminen voi olla liian haastavaa ja lisäksi tarpeetonta. Toinen este on, koska Kiialan kylällä syntyi vain isän nimellä merkittynä lapsia kahdelle eri Henrikille. Oli miten oli, Kiialassa 15.6.1701 syntyneen Brita Henriksdotterin ensimmäinen kummi oli Henrik Nyppeli. Nyppeli sijaitsee Kiialasta järven kiertämällä noin 10 km päässä. Brita ei kuulunut Henrik Jöranssonin ja Valborg Mårtensdotterin varmoihin aikuisikään päässeihin lapsiin, Kovelahdella kuollut Maria, Jöran Nummi, ehkä myös Henrik Kiialassa ja ainakin Anna Ryöti, mutta voi silti olla yksi heistä. Toinen Britan kummi oli Jacob "Jancka"?, olisiko Jankkari. Se tuntuisi oudolta, koska matka Vihteljärven Jankkariin olisi yli 40 km. Varman lapsen 13.2.1699 syntyneen Marian kummina oli Michel Jöransson Kyyny, joka oli hetkeksi autiolle asettunut eli muualta tullut. Paremman puutteessa tällainen Michel voisi patronyymistä päätellen olla vaikka isän veli ja jo vanhempi, koska kuoli pian Kyynyssä.

Ei kannata antaa periksi tosien ja epätosien valtakunnassa. Sopivan ikäinen Brita Henriksdotter kuolee maaliskuussa vuonna 1740 Henrik Jöranssonin tyttären Annan emännöimässä Ryötin talossa. Piika Brita on mainittu rippikirjassa ennen isäntäparin lapsia ja hän käy tunnollisesti heidän kanssaan ripillä. Kuten rukouksessa sanotaan "ison pojan ja hyvän rengin nimeen" Brita voisi olla Kiialan kestikievarista Annan mukaan värvätty paremman luokan riuska piika, mutta voi myös olettaa, että hän sen lisäksi oli kuin olikin Annan sisko.

Oli siis miettimisen arvoista, miksi Henrik Johansson Nyppeli oli Britan kummina. Kiinnostavampaa voisi silti olla, miksi Britan ja Annan siskon Marian kummina oli Michel Jöransson Kyyny ja vielä mielenkiintoisempaa, kuka voisi olla Henrik Nyppelin kanssa kummina ollut ja jonnekin kadonnut tai hukkunut Jacob "Jancka". Yhteys Vihteljärvelle tuntuu etäiseltä, ellei Jaakko ole sattunut olemaan muun syyn vuoksi paikalla ollut satunnainen kulkija. Matka Ikaalisten Janakkaan on vain parisen kilometriä ja Janakan yksi monista kirjoitusasuista on nimenomaan Jancka. Janakassa näkyy sopivaan aikaan vuosina 1697-1700 poika ja veli Jakob. Sitten täytyy arvata, että tämä Jakob Johansson oli sama kuin yllä mainitun Michel Jöransson Kyynyn jälkeen vuosina 1709-33 Kyynyn isäntänä ollut ja 20.7.1677 syntynyt noin vuonna 1655 syntyneen Johan Clemetsson Janakan poika sekä Clemet Svenssonin pojanpoika.

Ennen kuin Kyynyyn vuonna 1700 tuli Michel Jöransson puolisonsa Valpurin kanssa, Kyyny oli kuolonvuoden jälkeen autio, mutta siellä asui itsellinen eli loinen Margeta "Buondi" ainakin vuonna 1698. Hän sopisi hyvin olemaan kuolonvuonna menehtyneen Mårten Nilsson Puontin puoliso Margeta Olofsdotter. Sitten Puonti autioitui pitkäksi aikaa ja sitten isonvihan jälkeen vuosina 1722-28 isäntänä oli Jacob Ericsson Nyppeli.

Vieläkään ei tiedetä, kuka oli Kyynyyn tullut Michel Jöransson, eikä myöskään, olisiko hän varmuudella vainaa vuonna 1702, koska Valpuri jäi Kyynyyn.

Se oli silloin, mutta nyt on nyt, mutta ennen oli kuten nyt, eli Jalasjärvi oli osa Kurikkaa, tosin Ilmajoen kappelia siihen aikaan. Kurikan saarnaajana eli pitäjänapulaisena ja kappalaisena oli vuodesta 1692 kuolemaansa asti vuonna 1702 Ikaalisista kotoisin ollut Matthias Soraeus, joka aloitti uransa Ikaalisten pitäjänapulaisena vuonna 1675. Soraeus kuoli 28.11.1702 matkalla kotoaan kirkkoon. Matka ei pitkä ollut. Koska oli sunnuntai, saarna jäi pitämättä. Hyvän aikaa aikaisemmin Soraeus ehti kuitenkin Kurikassa vihkiä 22.10.1693 Michel Jöranssonin ja Ikaalisista kotoisin olleen Valborg Mattsdotterin. Michel oli kotoisin Jalasjärven Korkiakoskelta ja hänen vanhempansa olivat vuoden 1630 paikkeilla syntyneet Yrjänä Jaakonpoika Korkiakoski ja Maria Laurintytär, jotka kuolivat kuolonvuonna 1697 ja 10.8.1699. Kuolonvuonna 1697 kuoli Korkiakoskella myös Michelin anoppi Margeta Bengtsdotter, joka voisi tyttärensä tavoin olla Ikaalisista ellei sitten palannut esi-isiensä ja -äitiensä maille. Vuoden 1699 jälkeen Michel häviää Korkiakosken veroluetteloista ja isännäksi tulee hänen noin vuonna 1670 syntyneen siskonsa Priitan puoliso. Vielä vuonna 1700 mainitaan piikana Michel Jöranssonin puoliso.

Jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, voisiko Michel Jöransson Kyyny olla kotoisin Jalasjärven Korkiakoskelta ja varsinkin, voisiko Ikaalisten Kiialan Isotalon kestikievaritalon renki Henrik Jöransson olla hänen veljensä. Jos kummitteli, sen voi aivan yhtä hyvin tehdä naapuri Kiialan Kyynystä kuin sukulainen.

[JuPe]

Selvyyden vuoksi: kenen "haploserkku" on Henrik Jöransson "Nummi", jonka jalanjälkiä sinnikkäästi seuraat? Hän ei esiinny Jussi-setäni Y-DNA-verrokeissa, ei edes Ancestral-osiossa. Olen suoraansanoen "pudonnut kartalta". Liittyykö hän Stutaeuksiin, vaiko Ikaalisiin?

[Jari Latva-Rasku]

Selvyyden vuoksi: kenen "haploserkku" on Henrik Jöransson "Nummi", jonka jalanjälkiä sinnikkäästi seuraat? Hän ei esiinny Jussi-setäni Y-DNA-verrokeissa, ei edes Ancestral-osiossa. Olen suoraansanoen "pudonnut kartalta". Liittyykö hän Stutaeuksiin, vaiko Ikaalisiin?

Hyvä kun tarkensit, sillä en tiennyt, että Henrik Jöransson, jonka jälkeläiset kuuluvat Nummen sukuun, ei näy Jussi-setäsi osumissa. En edes tiedä, millainen testi Jussille on tehty. Jos se on Y-DNA67, on mahdollista, että tällainen osuma näkyy tasolla Y-DNA111, tai ei näy ollenkaan, jos on rajatapaus. Mikäli testatun STR-markkerit ovat sattuman kaupalla lähellä haploryhmän keskiarvoa, osumia tulee paljon, vaikka he eivät niin sukua olisikaan. Matthias Laurentiin sukukunnalle ei kovin paljon osumia tule, koska he ainakin STR-markkereilla mitattuna ovat melko kaukana keskiarvosta.

Henrik Jöranssonin jälkeläisen isälinjaa on käsitelty tässä ketjussa monta kertaa jopa aivan viime aikoina. Hän on Matthias Laurentiin kahden eri jälkeläisen ja heihin liittyvän Katilan suvun jälkeläisen isälinjainen sukulainen ennustettuna keskiajan puolelle. Esimerkiksi myös Jussin osumissa näkyvä ylitorniolainen Lars Henriksson Jänkkä 1721-1809 vaikuttaisi olevan Matthias Laurentiin sukukunnalle läheisempi kuin Henrik Jöransson.

Irrallisena asiana voisi todeta, että ei ole merkillistä, että maakauppias Matthias Laurentiin jälkeläisen etäisiä isälinjaisia sukulaisia löytyy Ylitornion seudulta. Meni ja jäi sinne myös Fordell-suvun vesa lappalaisten kanssa "Birkarl"-kauppaa tekemään.

Henrik Jöranssonin sukukunta on kuitenkin kiinnostava, vaikka se on "Stutaeuksille" etäinen, koska kovin paljon verrokkeja ei Matthias Laurentiin jälkeläisille löydy. Mielestäni on kiinnostavaa, mistä tai edes miltä suunnalta Matthias Laurentii oli peräisin kuin, kuka olisi hänen jälkeläisensä. Näkökulma voisi olla, että Henrik Jöranssonin alkuperän paikallistaminen voisi kertoa, mistä päin Suomea Matthias Laurentiin esi-isät olivat peräisin.

Sain tietämättömänä ja "tyhyjästä tempaastuna" melko paljon Henrik Jöranssonin sukukunnasta irti. Sukutietojen käsittely ei mitään Mars-mönkijöiden suunnittelua ole. En usko, että siihen olisi kovin paljon lisättävää muuta kuin SNP-tason testien avulla.

[Benedictus]

Tuo Ryöti-suku tulee esi-isiini.


Tässä alkupää, joka selittänee osin sukuverkkoa.


Ryöti oli luutnantti Michel Kuhlin ratsutilana 1661-1688.


Asujana oli Thomas Michelsson Ryödij, vaimo Marketta Clemetsdotter.


Poika Erik Thomasson Röding s.13.5.1704 vihitty 17.5.1725 Liisa Eriksdotter Kovelahti s. 8.11.1700 k. 2.9.1751 Tevaniemi Musta.


Tytär Maria Eriksdotter vih. Michel Bertilsson Nikula Tevaniemi Nikula.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22286


Tuossa Kovelahden isossatalossa mainitaan poika Mats Eriksson yhtenä vuonna isäntänä.

Onko tämä henkilö ollut tutkinnan alla?

[JuPe]

Hakuammuntaahan tämä toistaiseksi on. Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalaisen isä on patronyymin mukaan Mårten - Martti. En ole löytänyt Nyppelien sukupiiristä ainuttakaan sopivaa Marttia. Se näkyy olleen etunimenä harvinaisempi, kuin Yrjö. Hedfors-Pohjalainen suvussa kulkee perintöetunimenä erityisesti Samuel. Muita ensimmäisen polven etunimiä ovat Pyhtäällä: Georgius, Catharina , Elisabet, Maria, Esaias, Anna, Bartholomaeus, Susanna ja Batseba. Erityisesti Batseba on täysin poikkeuksellinen Pyhtään-seudulla ja melkoisella varmuudella Pohjanamaan-Ikaalisten peruja.

Koska Nyppeliin johtavan verrokin geneettinen distanssi (2) on muita huomattavasti läheisempi, voi tämä polku johdattaa yhteiseen esi-isään 1600-luvulla. Stutaeus, Nelin, Kaara, Thöl jne lienevät vaikeammin hahmotettavissa, kenties jopa keskiajalta. Keskittyisin siis tähän Matts Erikssoniin (Isotalo, Sarkkila), etenemisen toivossa.

Palaan vielä etunimiin. Huomiotaherättävästi kaikki Ikaalisten Bat(h)sebat ( 6 kpl) osoittautuvat HisKi:n merkintöjen mukaisesti äpärälapsiksi. Samaa käytäntöä ei näytetä noudatetun muualla. Esim. Ruotsinpyhtään ainoa Bat(h)seba on Jöran Mårtenssonin pojantytär, aviossa 1779 syntynyt ja kuollut vuonna 1784. Raamatullinen Bathsheba oli Uriahin ja Davidin vaimo, joka teki aviorikoksen Davidin kanssa Uriahin vaimona ollessaan. Kielletyn suhteen hedelmänä syntyi tuleva kuningas Solomon. Raamatulliset henkilöt tunnettiin tuolloin perinjuurin, eikä satumilla ollut sijaa lasta kastettaessa.

[JuPe]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22286


Tuossa Kovelahden isossatalossa mainitaan poika Mats Eriksson yhtenä vuonna isäntänä.

Onko tämä henkilö ollut tutkinnan alla?

Varteenotettava kandidaatti, varsinkin kun Kovelahdesta naitiin Mustaan.
Sarkkilan vävy, Matts Eriksson, vihittiin toiseen avioonsa 3.7.1698 Margareta Mattsdr Mustan kanssa. Sukupiirin sisäiset aviot olivat tuolloin pikemminkin sääntö, kuin poikkeus.

[Jari Latva-Rasku]

Sitä väitetään, että tulevaisuuden ennustaminen olisi hankalaa, mutta niin on myös menneisyyden.

Alla ovat Matthias Laurentiin kahden jälkeläisen Y-DNA67-testien ja Katilan isälinjan Y-DNA111-testin avulla tehty Nevgen-työvälineen ennuste SNP-tason haplotyypistä, sekä muutaman samoihin ryhmiin kuuluvien isälinjojen todelliset SNP-haplotyypit. Mitä meiltä tässä tai muissa vastaavissa vertailuissa puuttuu on Matthias Laurentiin jälkeläisten BigY- tai vastaava SNP-tason testi, ennusteen sijaan.

Matthias Laurentii, Ilmajoen kirkkoherra, 1571-1597 = Nevgen CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y10756*
Lars Henriksson Jänkkä, 1721-1809, Ylitornio = CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y10756 > A13657 > A13656 > A16669
Henrik Jöransson Nummi, Ikaalinen = CTS9976
Johan Orre, s. 1870, Loimaa = CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005
Jaakko Jaakonpoika Kaara, s. 1691?, Lapua = CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005

Edellisen perusteella samaan alaryhmään Matthias Laurentiin kanssa kuuluisi Jänkkä, mutta on hyvä muistaa, että kaikille näille henkilöille Nevgen ennustaa SNP-päätemutaation Y10756, eli varmuutta ei ole. Matthias Laurentiin ryhmä voisi myös kuulua välille CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005, jopa eteenpäin, kunnes enemmän tiedetään.

Kun verrataan, McDonald-mallin STR-markkereiden mutaationopeuksilla, kolmen henkilön testien koosteena muodostettua Matthias Laurentiin STR-markkereiden tyyppiä yllä mainittuihin isälinjoihin, etäisyys yhteiseen esi-isään olisi 50% todennäköisyydellä seuraava, Jänkkä=390 v, Nummi=660 v, Orre=750 v ja Kaara=840 v. Jängän etäisyys muihin on vielä suurempi kuin Matthias Laurentiin sukukunnalla. Nummen ero Orreen on 480 v. Kaaran ero muihin on suurin eli 840-1050 v. Mikäli todennäköisyys eli varmuus nostettaisiin 95% tasolle, etäisyys Jänkään olisi 780 v. Varmuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin totuus.

[Jari Latva-Rasku]

Varteenotettava kandidaatti, varsinkin kun Kovelahdesta naitiin Mustaan.
Sarkkilan vävy, Matts Eriksson, vihittiin toiseen avioonsa 3.7.1698 Margareta Mattsdr Mustan kanssa. Sukupiirin sisäiset aviot olivat tuolloin pikemminkin sääntö, kuin poikkeus.

Kyllä vastaus vielä löytyy. Kovelahden Matts Eriksson ei voi ilman merkintävirheen mahdollisuutta olla sama kuin Sarkkilassa vuonna 1683 mainittu vävy Matts.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22253

Laitoin aikaisemmin tässä ketjussa linkin Ikaalisten tuomiokirjaan, jossa mainitaan 1700-luvun vaihteen tienoilla Osaran lampuoti Matts Eriksson. Se oli samaan aikaan, kun riittävällä varmuudella oikea Matts Eriksson oli Mustan kanssa Sarkkilan lampuotina tai muuna isäntänä.

Rääkän Matts Eriksson kuoli vuonna 1697. Hänen puolisonsa etunimi oli sama kuin Sarkkilan vävyllä eli Margeta. Tämä Matts Eriksson ei voi olla sama kuin Osaran tai Sarkkilan Isotalon, koska kuoli ennen sitä mahdollisuutta.

Sarkkilan Sarkin lampuotina mainitaan vuosina 1722-26 Matts Eriksson. Hän voisi olla sama kuin Sarkkilan Isotalossa sitä ennen ollut. Tämä vahvistaisi mahdollisuutta, että hän ei ollut Sarkkilan vuonna 1683 mainittu vävy, vaikka siirtyvät tai siirretään sitä sukulaisiakin syrjään.

[JuPe]

Sitä väitetään, että tulevaisuuden ennustaminen olisi hankalaa, mutta niin on myös menneisyyden.

Alla ovat Matthias Laurentiin kahden jälkeläisen Y-DNA67-testien ja Katilan isälinjan Y-DNA111-testin avulla tehty Nevgen-työvälineen ennuste SNP-tason haplotyypistä, sekä muutaman samoihin ryhmiin kuuluvien isälinjojen todelliset SNP-haplotyypit. Mitä meiltä tässä tai muissa vastaavissa vertailuissa puuttuu on Matthias Laurentiin jälkeläisten BigY- tai vastaava SNP-tason testi, ennusteen sijaan.

Matthias Laurentii, Ilmajoen kirkkoherra, 1571-1597 = Nevgen CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y10756*
Lars Henriksson Jänkkä, 1721-1809, Ylitornio = CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005 > Y10756 > A13657 > A13656 > A16669
Henrik Jöransson Nummi, Ikaalinen = CTS9976
Johan Orre, s. 1870, Loimaa = CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005
Jaakko Jaakonpoika Kaara, s. 1691?, Lapua = CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005

Edellisen perusteella samaan alaryhmään Matthias Laurentiin kanssa kuuluisi Jänkkä, mutta on hyvä muistaa, että kaikille näille henkilöille Nevgen ennustaa SNP-päätemutaation Y10756, eli varmuutta ei ole. Matthias Laurentiin ryhmä voisi myös kuulua välille CTS9976 > L1022 > Y5004 > Y5005, jopa eteenpäin, kunnes enemmän tiedetään.

Kun verrataan, McDonald-mallin STR-markkereiden mutaationopeuksilla, kolmen henkilön testien koosteena muodostettua Matthias Laurentiin STR-markkereiden tyyppiä yllä mainittuihin isälinjoihin, etäisyys yhteiseen esi-isään olisi 50% todennäköisyydellä seuraava, Jänkkä=390 v, Nummi=660 v, Orre=750 v ja Kaara=840 v. Jängän etäisyys muihin on vielä suurempi kuin Matthias Laurentiin sukukunnalla. Nummen ero Orreen on 480 v. Kaaran ero muihin on suurin eli 840-1050 v. Mikäli todennäköisyys eli varmuus nostettaisiin 95% tasolle, etäisyys Jänkään olisi 780 v. Varmuus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin totuus.

Laskelmasi johtavat ikiaikaisiin yhteyksiin, kuten aikoinaan epäilin Alfta-verrokkienkin kohdalla. Jotta Y-DNA:sta voisi olla jotain hyötyä sukututkimusmielessä, on odotettava hamaan tulevaisuuteen. Serkkutestit ovat hyödyllisempiä juuri nyt. Jos suora partiarkaalinen linja on liian kaukana, on haettava linkkejä sekalinjoilta. Ilmajokisten/ Ikaalisten serkkujen rykelmä on olemassa ja sille on syynsä. Ainoa looginen perimänantaja on Hedfors-Pohjalainen, joka aikuisiällään mutti Ikaalisten ja Ilmajoen kautta etelään (Pyhtää). Muita pohjalaisia linkkejä ei konventionaalinen tutkimus tunne.

[Jari Latva-Rasku]

Laskelmasi johtavat ikiaikaisiin yhteyksiin, kuten aikoinaan epäilin Alfta-verrokkienkin kohdalla. Jotta Y-DNA:sta voisi olla jotain hyötyä sukututkimusmielessä, on odotettava hamaan tulevaisuuteen. Serkkutestit ovat hyödyllisempiä juuri nyt. Jos suora partiarkaalinen linja on liian kaukana, on haettava linkkejä sekalinjoilta. Ilmajokisten/ Ikaalisten serkkujen rykelmä on olemassa ja sille on syynsä. Ainoa looginen perimänantaja on Hedfors-Pohjalainen, joka aikuisiällään mutti Ikaalisten ja Ilmajoen kautta etelään (Pyhtää). Muita pohjalaisia linkkejä ei konventionaalinen tutkimus tunne.

Jöran Hedforsin jälkeläisen kahden STR-markkerin ero, paikalliskielellä jalasjärviseen ei -järveläiseen, Ikaalisista tulleeseen osumaan on merkittävä sukulaisuuden indikaattori. Yhteys voisi olla Ikaalisissa, mutta se ei läheisesti liity samaan haploryhmään kuuluvaan Ikaalisten Nummen sukuun, tieto sekin.

Minulla on kaksi viidettä serkkuani Y-DNA-osumina. Esi-isäni oli näiden 1700-luvun puolivälin jälkeen syntyneiden veljesten nuorin veli- ja samalla sisaruspuoli. Geneettinen ero veljesten jälkeläiseen on 67 markkerin vertailussa 1 ja 2. Ero kumpaankin on omassa sukuhaarassani syntynyt alkupään markkerin muuntuminen alkuperäiseen muotoonsa. Toisella on lisäksi tapahtunut omassa sukuhaarassaan yksi STR-mutaatio lisää. Alkuperäinen muoto oli vielä noin vuosina 800-1000 Skotlantiin menneillä, mutta ei enää sen jälkeen oman sukuhaarani Skellefteån seudulle ja lopulta Pohjanmaalle muuttaneilla.

Edellisestä esimerkistä jo näkee kauhukertomuksen ytimen. Ilman oman sukuhaarani takaisinmutaatiota voisi olla mahdollista, että STR-ero voisi olla 0 tuhatkunta vuotta. On myös arvaamattakin selvää, miksi kahden markkerin eron kuronut amerikkalainen Y-DNA-osuma ei näy Family Finder-testissä osumana. Hänen varhain Amerikkaan muuttanut sukuhaaransa viisi avioliittoa solmittiin ensimmäisen jälkeen ihmisten eikä sen erityisemmin suomalaisten, tai muiden sukulaisten, kanssa.

Ennustettuna pitäisi Hedforsin sukukunnan yhteys lähimpään osumaan olla noin 1600-1700-luvulla, mutta ei välttämättä todellisuudessa. Toisaalta kertaantumattomia serkkuosumia ei pitäisi enää näin pitkän ajan jälkeen näkyä Jalasjärven suuntaan, missä varsinkin kaakkoispuolelta erityisesti oli yhteyksiä Ikaalisiin. Hedforsin ja verrokin kotiseutujen välillä voisi myös olla jokin ikiaikainen yhteys ja kummankin kotiseudulla tai suvussa samalla tavalla vain vähän alleelivaihtelua joissakin kromosomijaksoissa. Paljastava merkki tällaisesta alleeliassosiaatiosta voisi olla yksittäinen pidempi yhteinen kromosomijakso vaikka yhteistä ei juurikaan muuten näy. Perimä on köyhtyneintä kromosomijaksoissa, joiden SNP-määrä on suuri eli mutaatiot ovat sillä alueella väestössä eniten yleistyneet. Esimerkki köyhtyneestä perimästä voisivat olla immuunipuolustuksen geenialueet, joista eurooppalaiset saavat kiittää neandertalilaisia.

Ei ole odotettavissa, että esimerkiksi Ikaalisten tuomiokirjojen avulla löytyisi vastauksia, vaikka nekin kannattaa lukea. Verrokin esivanhemmista voidaan päätellä, että Ikaalisissa oli samoihin aikoihin ainakin kolme Matts Erikssonia, Erikin pojaksi. Mielestäni arvoituksellista on, voisiko Kankaanpään Jankkarin 8.4.1707 syntynyt Jöran Jöransson kuitenkin olla sama kuin Jöran Mårtensson. Virhemerkintöjä tehtiin jo sulkakynien aikoihin eikä editointi ollut nykyisen kaltaista. Yliviivaukset paljastivat kirkolliset Suttupekat ja Let It Be säilytti maineen. Jankkarin isännäksi tuli entinen korpraali ja profossi Vatsiaisten Talosesta ja hänen vävynsä suku oli Mouhijärveltä. Jos syntymäpaikaksi paljastuisi Jankkari, selvityskierrettä ja vertailtavaa verrokkiin syntyisi lisää. Jöran Hedfors-Pohjalainen pärjäsi hyvin sen ajan elämässä ja uskalsi liikkua paikasta toiseen, mutta se voi tarkoittaa, että hän olisi sen itse ansainnut eikä alkuperää olisi helppo löytää.

[Jari Latva-Rasku]

Laskelmasi johtavat ikiaikaisiin yhteyksiin, kuten aikoinaan epäilin Alfta-verrokkienkin kohdalla. Jotta Y-DNA:sta voisi olla jotain hyötyä sukututkimusmielessä, on odotettava hamaan tulevaisuuteen. Serkkutestit ovat hyödyllisempiä juuri nyt. Jos suora partiarkaalinen linja on liian kaukana, on haettava linkkejä sekalinjoilta. Ilmajokisten/ Ikaalisten serkkujen rykelmä on olemassa ja sille on syynsä. Ainoa looginen perimänantaja on Hedfors-Pohjalainen, joka aikuisiällään mutti Ikaalisten ja Ilmajoen kautta etelään (Pyhtää). Muita pohjalaisia linkkejä ei konventionaalinen tutkimus tunne.

Ohessa ovat vuosilta 1695-1714 (SAY) löytyvät Mårten tai Markus-nimiset Suur-Ikaalisten alueelta. Monet heistä kuolivat ennen vuotta 1706, eikä heitä kovin montaa ole. Kaukana näistä eivät ole myöskään Hämeenkyrön tai Kauhajoen Mårtenit.

Mårten Nilsson Rahko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31720
Mårten Thomasson Kesti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31723
Henrik Markusson Nummi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31732
Mårten Sigfridsson Hinttu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31761
Olof Mårtensson Sikala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31773
Kovaluoma, svärfader Mårten (1700), yhteys Jankkari?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31776
Sigfrid Mårtensson Suomijärvi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31779
Hiekka, son Mårten (1697)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31785
Nils Mårtensson Muumäki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31803
Jöran Mårtensson Naskali
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31810
Mårten Josefsson Hietanen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31824
Mårten Nilsson Puonti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31836
Mårten Jöransson Prusi?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31842
Valborg Mårtensdotter Köntti, Mårten Henriksson Köntti, onko eri kuin svåger Mårten?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31855
Marcus Eskilsson Katko, son Marcus (1697)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31858
Mårten Olofsson Pahaluoma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31861
Mårten Johansson Honkaluoma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31863

[JuPe]

Ohessa ovat vuosilta 1695-1714 (SAY) löytyvät Mårten tai Markus-nimiset Suur-Ikaalisten alueelta. Monet heistä kuolivat ennen vuotta 1706, eikä heitä kovin montaa ole. Kaukana näistä eivät ole myöskään Hämeenkyrön tai Kauhajoen Mårtenit.

Mårten Nilsson Rahko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31720
Mårten Thomasson Kesti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31723
Henrik Markusson Nummi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31732
Mårten Sigfridsson Hinttu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31761
Olof Mårtensson Sikala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31773
Kovaluoma, svärfader Mårten (1700), yhteys Jankkari?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31776
Sigfrid Mårtensson Suomijärvi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31779
Hiekka, son Mårten (1697)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31785
Nils Mårtensson Muumäki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31803
Jöran Mårtensson Naskali
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31810
Mårten Josefsson Hietanen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31824
Mårten Nilsson Puonti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31836
Mårten Jöransson Prusi?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31842
Valborg Mårtensdotter Köntti, Mårten Henriksson Köntti, onko eri kuin svåger Mårten?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31855
Marcus Eskilsson Katko, son Marcus (1697)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31858
Mårten Olofsson Pahaluoma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31861
Mårten Johansson Honkaluoma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31863

Kiitos vaivannäöstä koonnissa. Näistä pitäisi löytyä Jöran Mårtensson Hedforsin isä, jos Ilmajoen kirkonkirjoissa esiityvä tieto Ikaalisissa syntymästä on ylipäätäänkään oikein.
Erityisen tarkaan on jo nuuskittu Köntin Jöran Mårtensson, joka poissuljettiin siksi, että hän esiintyi myöhemmin Laxfelt-nimellä ja lastensa kummeissa on Köntin väkeä. Jankkarin äpärälapsi Jöran on kastetuissa pistetty Jöran Jöranssonin piikkiin, joten Mårtensson Jöranin patronyymissä olisi virheellinen. Epäuskottavaa, tässä vaiheessa. Olen tilannut pari päivää sitten 111 markerin testin. Katsotaan, mitä tuo tullessaan?

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos vaivannäöstä koonnissa. Näistä pitäisi löytyä Jöran Mårtensson Hedforsin isä, jos Ilmajoen kirkonkirjoissa esiityvä tieto Ikaalisissa syntymästä on ylipäätäänkään oikein.
Erityisen tarkaan on jo nuuskittu Köntin Jöran Mårtensson, joka poissuljettiin siksi, että hän esiintyi myöhemmin Laxfelt-nimellä ja lastensa kummeissa on Köntin väkeä. Jankkarin äpärälapsi Jöran on kastetuissa pistetty Jöran Jöranssonin piikkiin, joten Mårtensson Jöranin patronyymissä olisi virheellinen. Epäuskottavaa, tässä vaiheessa. Olen tilannut pari päivää sitten 111 markerin testin. Katsotaan, mitä tuo tullessaan?

Nevgen-työvälineellä saa Y-DNA111-testistä siedettävän ennusteen SNP-päätemutaatiosta. Riskinä on, että länsi- tai rannikkosuomalaisia N-haploryhmään kuuluvia ennustetaan samaan ryhmään. Kauas totuudesta ei kuitenkaan joudu. Sen näkee sitten, kun kokeilee. Syöttölaatikkoon poimitaan markkerit ja painetaan pari kertaa "Calculate".
https://nevgen.org/

[Jari Latva-Rasku]

Kiitos vaivannäöstä koonnissa. Näistä pitäisi löytyä Jöran Mårtensson Hedforsin isä, jos Ilmajoen kirkonkirjoissa esiityvä tieto Ikaalisissa syntymästä on ylipäätäänkään oikein.
Erityisen tarkaan on jo nuuskittu Köntin Jöran Mårtensson, joka poissuljettiin siksi, että hän esiintyi myöhemmin Laxfelt-nimellä ja lastensa kummeissa on Köntin väkeä. Jankkarin äpärälapsi Jöran on kastetuissa pistetty Jöran Jöranssonin piikkiin, joten Mårtensson Jöranin patronyymissä olisi virheellinen. Epäuskottavaa, tässä vaiheessa. Olen tilannut pari päivää sitten 111 markerin testin. Katsotaan, mitä tuo tullessaan?

”Vahvistuneita rivejänsä pitkin/nyt rauhallisna Döbeln ratsastaa/jokaisen parven, kaikki soturitkin/terävin silmäyksin katsastaa.”

Vain yksi on joukosta poissa, eli ruotusotamiehet löytyvät veroluetteloista vain hyvällä tuurilla. Riikassa pidetyissä katselmuksissa näkyy 27.9.1702 ja syyskuussa 1703, vuonna 1708 taistelussa kuolleen Kyrön komppanian päällikön kapteeni Jakob Arvidsson Finckenbergin komppanian, parin patronyymiltään Mårtenssonin lisäksi Mårten Upari. Vuoden 1703 jälkeen sotilaiden määrä vähenee merkittävästi eli jonkinlainen uudelleen järjestely tapahtui. Yksi mahdollisuus on, että osa sotilaista sijoittui Riikan varuskuntaan.

Upari on Luhalahdessa ja saman kylän Ronkassa voisi olla Uparin isälinjaa. Ronkan tämän ajan isälinjan pitäisi olla I-FT12905 eikä esimerkiksi N-Y10756. Toisaalta me emme tiedä kuka oli Mårten Upari, emmekä myöskään voisiko hän olla Uparin sukua ja minne hän katosi vuoden 1703 jälkeen.

[Benedictus]

Mårten Nilsson Rahko
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31720
Mårten Thomasson Kesti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31723
Henrik Markusson Nummi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31732
Mårten Sigfridsson Hinttu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31761
Olof Mårtensson Sikala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31773
Kovaluoma, svärfader Mårten (1700), yhteys Jankkari?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31776
Sigfrid Mårtensson Suomijärvi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31779
Hiekka, son Mårten (1697)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31785
Nils Mårtensson Muumäki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31803
Jöran Mårtensson Naskali
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31810
Mårten Josefsson Hietanen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31824
Mårten Nilsson Puonti
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31836
Mårten Jöransson Prusi?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31842
Valborg Mårtensdotter Köntti, Mårten Henriksson Köntti, onko eri kuin svåger Mårten?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31855
Marcus Eskilsson Katko, son Marcus (1697)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31858
Mårten Olofsson Pahaluoma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31861
Mårten Johansson Honkaluoma
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31863


Olen yrittänyt löytää sellaista tietoa, jossa kerrotaan Jämijärven Ylipeijarin isännän vaimon olevan porvarintytär Turusta.
Hakusanoilla en ole sitä löytänyt, muistelisin, että voisi olla Caloniuksen tietoja.
Muistelisin, että olisi ollut Mårttensdotter.
Voin muistaa väärin.

Ajallisesti sopisi listaan.

[Calonius]

Hei! Ei tainnut olla ainakaan minun tietoja. Peijarista en oikein edes tiedä mitään. Yritin myös etsiä tältä Forumilta hakusanoilla "Ylipeijari", "Ylipeijarin", "Peijari", "Peijarin", mutta tuollaista tietoa en löytänyt. Sitä kautta kuitenkin päädyin tällaiseen artikkeliin:

Peijari gård i Åbo och dess ägare
Arkitekt ANNA-LISA STIGELL, Åbo
Genos 41(1970), s. 102-107
https://www.genealogia.fi/genos-old/41/41_102.htm

Turussa siis ainakin oli Peijarin talo.

[Jari Latva-Rasku]

Olisikohan Luopajärven sotilas Jaakkima Matinpoika toistaiseksi poistettavissa tarkastelusta Lahden isälinjaan kuuluvan noin vuonna 1660 syntyneen Rannon sotilaan, ja Seinäjoen Katilan kantaisän, Matti Jaakkimanpojan potentiaalisena isänä, seuraavalla tavalla.

Tätä sukua sivuavaa on käsitelty esimerkiksi, Eteläpohjalaiset Juuret 4/2009, Jalasjärven Jokipii, Markku Pihlajaniemi.

Jaakkima Matinpoika, k. 1687, Luopajärven sotilas ”enonsa” talossa, oletettu puoliso N Heikintytär Saari. Lapsia olivat
1. Jaakkima Jaakkimanpoika s. ennen 1675 Kurikka, k. poikansa kanssa tai jälkeen viimeistään 1705, puoliso Susanna Markuksentytär 15.10.1693 Kurikka, s.n. 1664, k. 7.11.1731 Kauhajoki, Päntäne, Halkola. Poika Jaakkima kuoli 8-vuotiaana 28.11.1704 Kurikka, Saari. Voisi olla sama kuin 8.11.1696 syntynyt Mårthen.
2. Sipi Jaakkimanpoika, kast. 4.2.1678 Luopajärvi.
3. Matti Jaakkimanpoika, kast. 10.2.1684 Luopajärvi.

Jaakkima Matinpojan oletetut vanhemmat olivat Luopajärven kalastaja Matti Juhonpoika, h. 13.11.1698 Kurikka ja Silja (Sisla, Cecilia) Vilpuntytär Jokipii, h. 20.2.1687 Kurikka (Cicilia Philipsdr: samalla kertaa poikansa Clemet Mattssonin lapsen kanssa). Poika Klemetti Matinpoika ”Wirnala” kuoli 95-vuotiaana ja haudattiin 7.12.1746, Jalasjärvi, Yli-Jokipii. Hän oli syntynyt marraskuussa 1651? ja ikä riittäisi olemaan veljeään vanhempi. Siinä kun veli Jaakkima olisi antautunut sotilasuralle, veli Klemetti ryhtyi isän tavoin kalastajaksi Luopajärven eteläiselle rannikkoalueelle. Klemetti lopetti tulvaniityillä haukien perässä juoksentelun ja siirtyi Jokipiin taloon 1690-luvun alkupuolella.

Jaakkima Matinpojan ”enon” Lauri Yrjänänpoika Luopajärven ja Kerttu Matintytär Lahden tyttären Aune Laurintytär Luopajärven (n.1640-1707) puoliso oli Silja Vilpuntyttären veli Lauri Vilpunpoika Jokipii (n.1632- 7.10.1699). Eli eno tarkoittaisi äidin veljenvaimon isää, joka vastaisi 1900-luvulle asti Ilmajoen seudulla säilynyttä avioliiton kautta saavutettua enoutta, tässä tapauksessa ”once removed”.

Matti Lund päätti artikkelinsa "Luopajärven kummallisen perillisen arvoitus, osa 2 (Juuret 2/2003), seuraavalla tavalla.

Ilmajoen käräjien käsiteltävänä oli talonvanhus Tuomas Martinpoika Pukkilan testamentti Kauhajoella. Pukkila oli lähes 90 -vuotias, eli syntynyt vuonna 1562. Tuomaalta ja hänen jo kauan sitten kuolleelta vaimoltaan ei ollut jäänyt lapsia, joten hän määräsi kaiken jäljellä olevan omaisuutensa sukulaiselleen Kerttu Nisuntyttärelle ja poikapuolensa pojalle Kalle Tuomaanpojalle, jolla oli kolme tytärtä. Autuaan siskonsa lapsille hän ei enää määrännyt mitään, koska oli siskonsa osan antanut jo tämän eläessä. Lisäksi hän määräsi testamentin valvojalle ja sukulaiselleen, Eskeli Stuteolle, holhoojana olosta 10 kuparitaalaria. Sen, miten Eskeli oli sukua Pukkilalle ja Kerttu Nisuntyttärelle, on selvitettävissä.

Voi vain kuvitella, millainen Eskeli Stutaeuksen ja Tuomas Pukkilan välinen sukulaisuus voisi olla. Onneksi Tuomaksen ei väitetä olevan Eskelin eno. Vinkkejä on monia. Jaakko Eskelinpojan kauhajokelainen puoliso Johanna Antintytär Panula olisi liian nuori mahtuakseen tarkasteluun. Jaakko oli kuitenkin jo melko vanha, kun Johanna tuli puolisoksi. Seinäjoen Upan emäntää Barbro Matintytärtä, h. 21.12.1684, on sovitettu Matthias Laurentiin tai Matti Matinpojan tyttäreksi. Siitä ei tosin taida olla todisteita. Barbron jälkeläisen mtDNA on H1q1. Vastaava haplotyyppi olisi Tapio Piirron johdattelemana myös Marketta Jaakontyttärellä, s. 1618, k. 18.6.1705 Ilmajoki, puoliso Antti Yrjänänpoika Yrjänä-Kokko. Henricus Jakobi Strigeliuksen 1. puolison väitetään Vähänkyrön tärkeiden asioiden kirjassa olevan Matthias Laurentiin tytär. Lisäksi tiedetään, että Matti Matinpojalla oli veli Pietari, jolla oli puoliso Valpuri Yjänäntytär ja ainakin yksi eloon jäänyt tytär.

[Pekka Hiltunen]

Olisikohan Luopajärven sotilas Jaakkima Matinpoika toistaiseksi poistettavissa tarkastelusta Lahden isälinjaan kuuluvan noin vuonna 1660 syntyneen Rannon sotilaan, ja Seinäjoen Katilan kantaisän, Matti Jaakkimanpojan potentiaalisena isänä
Friisiläinen "Jaakkima" eli Joachim (tai Volter Kilvenkin tuntema "Jojakim") -nimi on näköjään kestänyt aikaa. Tämän perusteella voisi olettaa olevan yhteyksiä "serkkutesteissä" eli autosomeissa myös m.m. Flemingeihin. Aineisto ei taida kuitenkaan riittää tilastollisiin päätelmiin autosomien osalta, mutta nämäkin voivat antaa joitain viitteitä. Olen itse sekä Flemingien että Lahden jälkeläistöä... - Jännittävää. Jupe:n isälinja ei valaise minua yhteisillä Uppa-haaroillakaan, mutta friisien genetiikan sentään luulisi löytävänsä FTDNA:n "chromosome browsingista". Tunnetaanko Luopajärven Joachimia ehkä muuallakin kuin nimim. "Caloniuksen" "Jaakkimien" parissa?

PH

[Jari Latva-Rasku]

Friisiläinen "Jaakkima" eli Joachim (tai Volter Kilvenkin tuntema "Jojakim") -nimi on näköjään kestänyt aikaa. Tämän perusteella voisi olettaa olevan yhteyksiä "serkkutesteissä" eli autosomeissa myös m.m. Flemingeihin. Aineisto ei taida kuitenkaan riittää tilastollisiin päätelmiin autosomien osalta, mutta nämäkin voivat antaa joitain viitteitä. Olen itse sekä Flemingien että Lahden jälkeläistöä... - Jännittävää. Jupe:n isälinja ei valaise minua yhteisillä Uppa-haaroillakaan, mutta friisien genetiikan sentään luulisi löytävänsä FTDNA:n "chromosome browsingista". Tunnetaanko Luopajärven Joachimia ehkä muuallakin kuin nimim. "Caloniuksen" "Jaakkimien" parissa?

PH
Luopajärven sotilaan Jaakkima Matinpojan voisi unohtaa. Parempikin vaihtoehto alkuperäisen kysymyksen vastaukseksi eli Rannon sotilaan ja Katilan kantaisän Matti Jaakkimanpojan isäksi oli tarjolla. Juho Franssinpoika Rahnasto oli kerran kirjattu Jaakkimaksi ja Matti Jaakkimanpoika useamman kerran Juhonpojaksi. Veikkaisin jälkimmäistä, koska Rahnaston isälinja tuskin oli sama kuin Lahden. Jää toistaiseksi arvoitukseksi voisiko Jaakkima Matinpoika olla Luopajärven kalastajan Matti Juhonpojan poika. Niin ainakin muodostui lankoussuhde ja peruste, miksi Luopajärven isäntä olisi talon sotilaan "eno" eli avioliiton välityksellä "sukulainen". Kala-Matti sai puolisoksi Jokipiin tyttären, poika Klemetti toiseen avioliittonsa jopa Plosilan tyttären ja arvattu poika Jaakkima peräti Saaren tyttären. Sellainen tarkoitti, että kala- tai sotilasvirkamies oli ihan oikeasti palkkansa arvoinen. Klemetin nimi Virnala tai Viitala tarkoitti, että arjen haaste oli pajuryteikkö.

Jotta kromosomijaksot periytyisivät, tarvitaan isä ja äiti, joilta lapsi saa jaksojen nukleotidiparit summittaisesti neljästä tarjolla olevasta vaihtoehdosta. Jotta jaksot periytyisivät samankaltaisina, tarvitaan sukupolvesta toiseen sukurutsausta tai sitten puolisot ovat populaatiosta, jossa perimän vaihtelua oli vain vähän jopa ikiaikaisen väestökadon tai muuten kantaväestön vähäisyyden vuoksi. Geneettisen sukututkimuksen maailmassa käytetään mittarina "centimorgania". Kahden henkilön kromosomijaksojen "osuma" syntyy, kun kumpikin tai jompi kumpi jakson nukleotideistä on sama. On mahdollista, että kaksi henkilöä, jotka eivät keskenään ole osumia, ovat osumia kolmannelle henkilölle. On syntynyt käsitys, että sisarusten keskinäinen sukulaisuus olisi 50%. Näinhän ei ole kuin centimorganeiden maailmassa, koska kunkin nukleotidiparin kohdalla lapselle on neljä vaihtoehtoa eli 25% ja serkuilla 12,5%. Siitä ei pitkä matka ole paikallispopulaatioiden sattumanvaraisiin geneettisiin sukulaisuuksiin. Muutama sukupolvi taaksepäin on enemmän kerta- kuin kestoselityksiä geneettisille sukulaisuuksille. Vaikka vaikuttaisi, että Luopajärven sotilas Jaakkima Matinpoika ei olisi Lahden sukua, hänellä voi silti olla yhteisiä kromosomijaksoja muiden paikallisväestöön kuuluvien kanssa.

Helppo ei ole sukututkimuksenkaan maailma. Yleinen käsitys on, että ei tiedetä, kuka Eskeli Stutaeuksen äiti oli. Ohessa on Ilmajoen maakirja vuodelta 1646.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164766
Lahden 3/4 manttaalin talossa mainitaan Margeta Enckia. Tässä vaiheessa joku olosuhteita tunteva sanoisi, että Margeta olisi sekoitettu Lahden Toralan leskeen Margeta Andersdotteriin. Näin ei kuitenkaan ole, koska Toralan 1 manttaalin talon leski Margeta mainitaan samalla maakirjan sivulla Kokkolan kylässä. Vuoden 1653 käräjillä mainitaan Eskelin sedän Pietarin lesken Valpuri Yrjänäntyttären lisäksi Lahden Rannan leskiemäntä Margeta Mattsdotter. Vuoden 1646 maakirjassa hänen puolisonsa oli vielä elossa eli Margetaa ei mainita. Eli voi sanoa, että ei tiedetä, kuka Eskelin äiti oli. Voi vain arvella, että Eskelin isän Matin puoliso oli Matin kuollessa, muiden vaihtoehtojen puuttuessa, Margeta.

[Jari Latva-Rasku]

Luopajärven sotilaan Jaakkima Matinpojan voisi unohtaa. Parempikin vaihtoehto alkuperäisen kysymyksen vastaukseksi eli Rannon sotilaan ja Katilan kantaisän Matti Jaakkimanpojan isäksi oli tarjolla. Juho Franssinpoika Rahnasto oli kerran kirjattu Jaakkimaksi ja Matti Jaakkimanpoika useamman kerran Juhonpojaksi. Veikkaisin jälkimmäistä, koska Rahnaston isälinja tuskin oli sama kuin Lahden. Jää toistaiseksi arvoitukseksi voisiko Jaakkima Matinpoika olla Luopajärven kalastajan Matti Juhonpojan poika. Niin ainakin muodostui lankoussuhde ja peruste, miksi Luopajärven isäntä olisi talon sotilaan "eno" eli avioliiton välityksellä "sukulainen". Kala-Matti sai puolisoksi Jokipiin tyttären, poika Klemetti toiseen avioliittonsa jopa Plosilan tyttären ja arvattu poika Jaakkima peräti Saaren tyttären. Sellainen tarkoitti, että kala- tai sotilasvirkamies oli ihan oikeasti palkkansa arvoinen. Klemetin nimi Virnala tai Viitala tarkoitti, että arjen haaste oli pajuryteikkö.

Jotta kromosomijaksot periytyisivät, tarvitaan isä ja äiti, joilta lapsi saa jaksojen nukleotidiparit summittaisesti neljästä tarjolla olevasta vaihtoehdosta. Jotta jaksot periytyisivät samankaltaisina, tarvitaan sukupolvesta toiseen sukurutsausta tai sitten puolisot ovat populaatiosta, jossa perimän vaihtelua oli vain vähän jopa ikiaikaisen väestökadon tai muuten kantaväestön vähäisyyden vuoksi. Geneettisen sukututkimuksen maailmassa käytetään mittarina "centimorgania". Kahden henkilön kromosomijaksojen "osuma" syntyy, kun kumpikin tai jompi kumpi jakson nukleotideistä on sama. On mahdollista, että kaksi henkilöä, jotka eivät keskenään ole osumia, ovat osumia kolmannelle henkilölle. On syntynyt käsitys, että sisarusten keskinäinen sukulaisuus olisi 50%. Näinhän ei ole kuin centimorganeiden maailmassa, koska kunkin nukleotidiparin kohdalla lapselle on neljä vaihtoehtoa eli 25% ja serkuilla 12,5%. Siitä ei pitkä matka ole paikallispopulaatioiden sattumanvaraisiin geneettisiin sukulaisuuksiin. Muutama sukupolvi taaksepäin on enemmän kerta- kuin kestoselityksiä geneettisille sukulaisuuksille. Vaikka vaikuttaisi, että Luopajärven sotilas Jaakkima Matinpoika ei olisi Lahden sukua, hänellä voi silti olla yhteisiä kromosomijaksoja muiden paikallisväestöön kuuluvien kanssa.

Helppo ei ole sukututkimuksenkaan maailma. Yleinen käsitys on, että ei tiedetä, kuka Eskeli Stutaeuksen äiti oli. Ohessa on Ilmajoen maakirja vuodelta 1646.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164766
Lahden 3/4 manttaalin talossa mainitaan Margeta Enckia. Tässä vaiheessa joku olosuhteita tunteva sanoisi, että Margeta olisi sekoitettu Lahden Toralan leskeen Margeta Andersdotteriin. Näin ei kuitenkaan ole, koska Toralan 1 manttaalin talon leski Margeta mainitaan samalla maakirjan sivulla Kokkolan kylässä. Vuoden 1653 käräjillä mainitaan Eskelin sedän Pietarin lesken Valpuri Yrjänäntyttären lisäksi Lahden Rannan leskiemäntä Margeta Mattsdotter. Vuoden 1646 maakirjassa hänen puolisonsa oli vielä elossa eli Margetaa ei mainita. Eli voi sanoa, että ei tiedetä, kuka Eskelin äiti oli. Voi vain arvella, että Eskelin isän Matin puoliso oli Matin kuollessa, muiden vaihtoehtojen puuttuessa, Margeta.

Kuinkas ollakaan myös sotilas Kala-Matti, löytyy viimeisimmän Eteläpohjalaiset Juuret-julkaisun artikkelista Markku Pihlajamäki, Jalasjärven Kanto, Erkkilä ja Rintamäki. Siihen aikaan ei sotilaan yleinen kuolinsyy vielä ollut Korona vaan Rutto. Sen lisäksi, että Matti oli Kala, hän oli myös Kanto, eli Juho Tapaninpoika Kannon poika. Kala-Matilla oli poika Jaakkima, jonka palkkasi sotilaaksi hänen enonsa eli Aune Laurintytär Luopajärven puoliso Lauri Vilpunpoika Jokipii. Myös Aunen isä oli hänen enonsa, mutta ilman sukulaissuhdetta. Jaakkimalla oli puoliso Aune Martintytär, joka oli kuolleena jo vuoden 1678 käräjillä, vaikka Jaakkimalle syntyy vielä poika helmikuussa 1684, eli tähän mahtuisi avioliitto Saaren tyttären kanssa. Poika Jaakkima olisi mennyt Saareen myös Jaakkiman kuoltua toukokuussa 1687 ja sukulinja sammui 1700-luvun alkuvuosina. Rannon Lahden isälinjasta olevan noin vuonna 1660 syntyneen sotilaan Matti Jaakkimanpojan isäksi voi olla hankala löytää parempaa ehdokasta kuin 1670-luvun puolivälin jälkeen 1 manttaalin Västilän alavutelaiselle Juho Joosepinpoika Härköselle lankonsa Klemetti Simunanpojan kanssa myynyt Jaakkima Eskelinpoika Lahti. Voi vain arvella, minkä kulttuurisuvun kantaäidiksi meni Juho Joosepinpoika Härkösen sisko Kaarina Joosepintytär, myös tukevan perintönsä kanssa.

Kala-Matti mainitaan sotilaana ainakin vuodesta 1643 alkaen vuoteen 1652 asti ellei nimi olisi vaihtanut henkilöä. Hänen tilalleen tuli Matts Eriksson.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053645_00336#?c=&m=&s=&cv=335&xywh=998%2C2954%2C2087%2C1168

On mahdollista, että Kala-Matti olisi tullut sotilaaksi jo vuonna 1641 Peuralan "Peröla"? Clemet Thomassonin tilalle.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053418_00086#?c=&m=&s=&cv=85&xywh=3077%2C3399%2C2296%2C1285
Syy Jalasjärvelle palaamiseen olisi voinut olla Lars Thomassonin karkaaminen.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00162#?c=&m=&s=&cv=161&xywh=3613%2C2393%2C2307%2C1291

Miksi Peurala oli kiinnostava? Siellä oli sotilaana Eskeli Stutaeuksen veljen kaima Pietari Matinpoika.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053490_00233#?c=&m=&s=&cv=232&xywh=1412%2C3386%2C1900%2C1063
Peer Matzson mainitaan viimeisen kerran Ilmajoen komppaniassa paikassa Alajerfvi? vuonna 1650. Alajärvi mainitaan myöhemmin nimellä Alasjärvi. Joku viisaampi voisi tietää, mikä ihmeen Alajärvi, ei kai Alajärvi? Sitä ei voi sekoittaa samaan aikaan erikseen mainittuihin Jalasjerfvi ja Alavotresk
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053620_00109#?c=&m=&s=&cv=108&xywh=2956%2C826%2C3055%2C1710
Pedersören komppanian korpraalina oli samoihin aikoihin toinen kaima Pietari Matinpoika.

Erkki Hietaniemi julkaisi helmikuussa 2019 Pro Gradunsa Pohjanmaan rykmentti Preussin sodassa 1626 - 1629: Rekryyteistä sotilaiksi ja selviytyminen sotaretkellä. Sotilaiden palvelusaika oli lyhyt, vielä vuonna 1629 Ilmajoen komppaniassa 5,7 kuukautta, ja keskimäärin 25,7-vuotiaat sotilaat tulivat vuonna 1644 rykmentin alueella keskimäärin kolmanneksittain isännistä, lähisukulaisista ja renkien tapaisista. Siihen aikaan piiat vielä jäivät reserviin. Ilmajoki oli vielä vuonna 1629 poikkeus, sillä peräti neljä viidestä rekryytistä oli renki. Mitä renki sitten tarkoitti, koska Kurikan Luovan isäntä Niiles Luukkaanpoika kuoli sotilaana tai hänen myös Peuralan Korven sukua olleesta veljestään Markuksesta tuli sotilasuran jälkeen Jalasjärven Rajalan isäntä, ja pojasta Valentinista eli "Valeesta" Kala-Matin veljentyttären puoliso eli Kannon isäntä. Voisi olla mahdollista, että kolmannen veljen Pentti Luukkaanpojan vävy ja myöhempi Luovan isäntä oli sotilaana vilahtanut Yrjänä Matinpoika. Puolet papeista tai rengeistä olivat väistämättä kykenemättömämpiä kuin toinen puoli, joko omassa mielessään tai toisten silmissä.

[Jari Latva-Rasku]

Kala-Matilla oli poika Jaakkima, jonka palkkasi sotilaaksi hänen enonsa eli Aune Laurintytär Luopajärven puoliso Lauri Vilpunpoika Jokipii.

Jos ei olisi muistia, se ei pettäisi, vaikka tieto on ollut esillä tässä ketjussa aikaisemmin.. Luopajärven talossa asuneen, Jaakkima-nimestään huolimatta Lahden suvusta poissuljetun, Jaakkima Matinpojan palkkasi sotilaaksi ei Lauri vaan hänen veljensä Perttu (Bertill) Vilpunpoika Jokipii.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisni...C3212 %2C3280

[Julle]

< Olen yrittänyt löytää sellaista tietoa, jossa kerrotaan Jämijärven Ylipeijarin isännän vaimon olevan porvarintytär Turusta.
Hakusanoilla en ole sitä löytänyt, muistelisin, että voisi olla Caloniuksen tietoja.
Muistelisin, että olisi ollut Mårttensdotter.
Voin muistaa väärin. >

Veikkaan Ikaalisten entisen emäpitäjän historia vuoteen 1640. Tekijät Pentti Alhonen, Pentti Papunen ja Seija S Arkki-Isomaa voisi löytyä?

Ainakin Jämijärven Peijarit ja Ylipeijarit?

Haeskelemisiin

[JHissa]

Jaakkima Matinpoika on muuten saatettu ikuistaa tauluun.

Tuija Tuhkanen
“IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT”
Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa
1400-luvulta 1700-luvun lopulle
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/4110/TMP.objres.36.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sivu 176:
Tarkempaa tietoa siitä, keitä ristin juurelle kuvatut perheenjäsenet esittävät, ei ole säilynyt.

Koskimies on tulkinnut vasemmalla puolella lähinnä ristiä olevan miehen lahjoittajan isäksi Henrik Jacobsson Speitziksi (k. 1606), joka toimi lainlukijana ja Pohjois-Suomen laamannina. Muiden, Henrik Speitzin takana, ristin vasemmalla puolella olevien miesten Koskimies otaksuu esittävän Henrik Speitzin poikia, joista reunimmaiseksi on kuvattu lahjoittaja. Ristin oikealla puolella ovat Koskimiehen mukaan mahdollisesti Henrik Speitzin puoliso Margareta Tuomaantytär isänsä Tuomas Bertinpojan kanssa sekä Henrik Speitzin ja Margareta Tuomaantyttären tytär Margareta Henrikintytär miehensä Joachimus Stutaeuksen kanssa.

Meinanderin tulkinnan mukaan lahjoittajan isä Henrik Speitz ja äiti Margareta Tomasdotter sijoittuvat heti ristin oikealle puolelle ja heidän vieressään olisivat lahjoittaja Hartvig Speitz ja hänen vaimonsa Anna Stjernkors. Ristin vasemmalle puolelle sijoittuvat polvistujat olisivat lahjoittajan sisaria.

Ja täällä kuva, jossa näkyy myös ristin oikea puoli hieman tarkemmin:
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:H772:

Tarkempaa kuvaa en netistä löytänyt tähän hätään.
1611 julkaistu hääkirjoitus
Votum super conjugium secundum ... d. m. Joachimi Stutaei gymnasiarchae Aboensis in Finlandiâ ... mense Xbri, anni c. MDCIX. initum cum virgine ... Margaretha Henrici Jacobi de Liuttulâ, subjudicis quondam in Finnoniâ admodm periti, filia unicâ. Datum, consecratum, ab Olao Georgii Suomalaenio Finnone
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2201262?page=1

[virpinissila]

Jos jotakuta kiinnostaa, löytyy selostus ja suomenkielinen osuus täältä, Grotenfelt, Kustavi 1892: Muutamia lisiä suomalaisen kirjallisuuden historiaan 1600-luvulla. Historiallinen Arkisto 12, 1–25. Helsinki: SKS. Runo sisältää sekä ruotsinkielisiä, latinankielisiä että suomenkielisiä osuuksia. Grotenfeltin artikkelissa on suomalainen osuus sivuilla 3-6. On vaikeasti ymmärrettävä (ainakin minulle).

Katsoimme Ulla Koskisen kanssa tätä Genoksen 1/2022 artikkelia "Olaus Georgii Suomalainen (1580-1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa" varten. Pätkä sivulta 34.

”Kielellistä ja kirjallista lahjakkuutta osoittavat myös Olaus Georgiin juhlarunot. Niistä kaksi hän laati Turun katedraalikoulun rehtorille Joachimus Stutaeukselle (1608, julk. 1609 sekä 1609, julk. 1611) ja yhden entiselle opiskelutoverilleen Jöran Henrikinpoika Speitzille (1610). Kyseiset miehet olivat Suomalaisen läheistä ystäväpiiriä ja heistä tuli vuonna 1609 myös keskenään langokset, kun Stutaeus vihittiin Speitzin sisaren kanssa. Myös Stutaeus oli opiskellut Wittenbergissä ja julkaissut siellä runoutta itsekin.
Speitzin omiin häihin Elin (latinankielisessä runossa Helena) Kristofferintyttären kanssa vuonna 1610 laadittu onnitteluruno sisältää Olaus Georgiin suomenkielisen säkeistön:

Calun caunin ja tavaran,
Cansa cardanon avaran,
Peri lahiax lapsucainen,
Vaimon vahva-auvollisen,
Miehell mieli-talollisen,
Herra anda ainucainen.

Sukututkimuksen kannalta mielenkiintoisin Suomalaisen runoista on Stutaeuksen hääonnitteluun liittyvä valitusruno “Hoy hoy suosinen Sukuni!” (1609, julk. 1611), joka koostuu suorasanaisesta johdannosta ja runo-osasta. Tekijä valittaa siinä huonoa taloudellista asemaansa suorasukaisin sanakääntein ja kohdistaa moitteen Suomessa olevien sukulaistensa ja tukijoidensa välinpitämättömyyteen, kun he eivät ole avustaneet Suomalaista tarpeeksi rahallisesti. Suomalainen oli ollut tässä vaiheessa Saksassa vuoden. Myös Wankeliuksen muistopuhe kertoo Suomalaisen olleen varaton ja ilmoittaa hänen kadottaneen omaisuutensa sodassa.
Runossaan Suomalainen suomii kovin sanoin sukulaisiaan ja pyytää jopa Jumalaa kostamaan heille, kun he ovat hänet “hätäyttänyet, avuttomax hyljänyet ja Vilpill tähän kieräpähe kärinyet”. Suomalaisen mielestä heidän olisi pitänyt lähettää hänelle kuuluva elatus hengenpitimiksi, opiskeluihin ja pitkän sairauden vuoksi: “he kyllä minun cowa tarwidzewan tietäwädh, mutta en guitengan Wastaustakan Sanallakan saaman ole mahdollisex lujettu”. Suomalaisen käyttämät vieraat sanontatavat hankaloittavat tulkintaa, mutta huomiota kiinnittää kuitenkin runo-osuudessa toistuva ajatus siitä, että hänelle kuuluva omaisuus on jonkun toisen hallussa:

Minä wailla Waiwalloinen,
Omallani tohu Toinen!
Minä Pijppa pitelen,
Toinen Wiljani witele.
Minä caukana Calusta:
Hywä harwa nydh Halusta:
Quin sitä nautti naurullans,
Suo Mun tääll olla Surun cans.”

Virpi Nissilä,(Jöran Speitzin jälkeläinen)

[JHissa]

Jos jotakuta kiinnostaa, löytyy selostus ja suomenkielinen osuus täältä, Grotenfelt, Kustavi 1892: Muutamia lisiä suomalaisen kirjallisuuden historiaan 1600-luvulla. Historiallinen Arkisto 12, 1–25. Helsinki: SKS. Runo sisältää sekä ruotsinkielisiä, latinankielisiä että suomenkielisiä osuuksia. Grotenfeltin artikkelissa on suomalainen osuus sivuilla 3-6. On vaikeasti ymmärrettävä (ainakin minulle).

Katsoimme Ulla Koskisen kanssa tätä Genoksen 1/2022 artikkelia "Olaus Georgii Suomalainen (1580-1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa" varten. Pätkä sivulta 34.

”Kielellistä ja kirjallista lahjakkuutta osoittavat myös Olaus Georgiin juhlarunot. Niistä kaksi hän laati Turun katedraalikoulun rehtorille Joachimus Stutaeukselle (1608, julk. 1609 sekä 1609, julk. 1611) ja yhden entiselle opiskelutoverilleen Jöran Henrikinpoika Speitzille (1610). Kyseiset miehet olivat Suomalaisen läheistä ystäväpiiriä ja heistä tuli vuonna 1609 myös keskenään langokset, kun Stutaeus vihittiin Speitzin sisaren kanssa. Myös Stutaeus oli opiskellut Wittenbergissä ja julkaissut siellä runoutta itsekin.
Speitzin omiin häihin Elin (latinankielisessä runossa Helena) Kristofferintyttären kanssa vuonna 1610 laadittu onnitteluruno sisältää Olaus Georgiin suomenkielisen säkeistön:

Calun caunin ja tavaran,
Cansa cardanon avaran,
Peri lahiax lapsucainen,
Vaimon vahva-auvollisen,
Miehell mieli-talollisen,
Herra anda ainucainen.

Sukututkimuksen kannalta mielenkiintoisin Suomalaisen runoista on Stutaeuksen hääonnitteluun liittyvä valitusruno “Hoy hoy suosinen Sukuni!” (1609, julk. 1611), joka koostuu suorasanaisesta johdannosta ja runo-osasta. Tekijä valittaa siinä huonoa taloudellista asemaansa suorasukaisin sanakääntein ja kohdistaa moitteen Suomessa olevien sukulaistensa ja tukijoidensa välinpitämättömyyteen, kun he eivät ole avustaneet Suomalaista tarpeeksi rahallisesti. Suomalainen oli ollut tässä vaiheessa Saksassa vuoden. Myös Wankeliuksen muistopuhe kertoo Suomalaisen olleen varaton ja ilmoittaa hänen kadottaneen omaisuutensa sodassa.
Runossaan Suomalainen suomii kovin sanoin sukulaisiaan ja pyytää jopa Jumalaa kostamaan heille, kun he ovat hänet “hätäyttänyet, avuttomax hyljänyet ja Vilpill tähän kieräpähe kärinyet”. Suomalaisen mielestä heidän olisi pitänyt lähettää hänelle kuuluva elatus hengenpitimiksi, opiskeluihin ja pitkän sairauden vuoksi: “he kyllä minun cowa tarwidzewan tietäwädh, mutta en guitengan Wastaustakan Sanallakan saaman ole mahdollisex lujettu”. Suomalaisen käyttämät vieraat sanontatavat hankaloittavat tulkintaa, mutta huomiota kiinnittää kuitenkin runo-osuudessa toistuva ajatus siitä, että hänelle kuuluva omaisuus on jonkun toisen hallussa:

Minä wailla Waiwalloinen,
Omallani tohu Toinen!
Minä Pijppa pitelen,
Toinen Wiljani witele.
Minä caukana Calusta:
Hywä harwa nydh Halusta:
Quin sitä nautti naurullans,
Suo Mun tääll olla Surun cans.”

Virpi Nissilä,(Jöran Speitzin jälkeläinen)
Vuoden 1608 Olaus Georgii Suomalaisen tekemä muistoruno
Threnodia in obitum matronae Annae, conjugis m. Joach. Stutaei, Ostrobotn. s. th. lectoris in gymnasio Aboensi, quae partus doloribus victa d. 28. Aug. 1608. obdormivit, scripta av Olao Georgio Suomalainen, Finnone
https://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00090397500
eli Joachimus Stutaeuksen 1. vaimo Anna Erikintytär (Sursill) kuoli synnytykseen 28.8.1608, mutta sitä ei näköjään ole vielä digitoitu.

[Pekka Hiltunen]

Mullien suvun tila sijaitsi Maarian (nyk. Turkua) Valkiasvuoren alapuolella (Takakirveellä) Tampereentien lähettyvillä. Aningaisten sillanpielestä Rauninaukiolta pääsee Raunistulan puistotietä ja Vähäjoki ylittämällä Maarian eli Räntämäen kirkolle, ja Mullien sukuhauta löytyy kirkkomaalta Maunu Tavastinkatu 2:sta. Kun piispanvaali oli määrätty toimitettavasti sakastissa, ja kun Räntämäen kirkossa tai edes piispanlinnassa Koroisissakaan ei sellaista ollut, jouduttiin Turussa sijainneeseen, saksalaiseen puukirkkoon rakentamaan Tuomiokirkon vanhin kivinen osa, sakasti. Kun Maarian kirkolta lähdetään nousemaan Markulantien jyrkkää mäkeä etelän suuntaan, nähdään Kirvelän talo vasemmalla syreeni- y.m. pensaitten suojissa. Mäen laella on Mullintie, missä muine sijaitsi kappalaisen palkkatila. Tilasta on näkyvillä vielä sikalan, navetan ja tallin rakenteita, jotka palvelevat modernien kerrostalojen autotallien seininä. Mullintieltä on matkaa Takakirveen Valkiasvuorelle kilometrin verran; nykyinen Mullintie on vain osa entisestään: alkuperäinen Mullintie ylitti Markulantien johtaen Mullien sukutilalle mainitulla Valkiasvuoren rinteellä Takakirveen kaupunginosassa (joka muine siis kuului Maarian pitäjään.


Nousiaisten Olavi Kirveshän vaiihtoi piispan kanssa maaomistuksia ryhtyen harjoittaamaan "uudesta" Kirvelästä käsin enemmän tai vähemmän laillista maakauppaa...


Turun Tuomiokirkon iäkkäin osa on siis kirkon sakasti, ja kaupunki luostareineen (joka myöhemmin toimi bordellina) sekä muurikouluineen rakentui vanhan hansa-kaupungin ympäristöön.


Mullintien ja Koroisten piispanlinnan välille sijoittuu runsaasti katolilaisen historian havinaa väylien nimistössä: "Leipäläntie" viittaa ehtoollisleipään, ja m.m. Kastun leipomo sijaitsi Raunistulan Puistotien ja Mullintien välimaastossa; "Kastakaisentie" viittaa katolisen kirkon pyhää vihkivettä pirskottavan henkilön toimenkuvaan. Lisäksi seudulla, "Kastuntiellä" toimi "Kastun leipomo". Nousiaisissa sepän tyttäreksi syntynyt isotätini sisartensa tapaan luonnollisesti osaltaan oli muuntamassa leskeytyneen äidin isänisänsä sepänpalkkana saamia jauhoja jalonpaan muotoon eli leiväksi... Muistan 4-vuotiaana tekemäni "kulttuurimatkan" Raision Paikkarin puutarhasta Tahvion kautta hevospelillä Raunistulaan... - Enpäs silloin vielä tiennyt käyneeni omien, keskiaikaisten sukujeni mailla: vain äitini täti hahmottui silloin sukulaiseksi...

PH