Stuut eli Stutaeus suku

[Julle]

Totuus voi olla yksinkertaisempi!

Kulkureitit!

Esin jalan metsästäen, vesitse kalastaen, hevosella, pyörillä, maantiet, sillat, rautatiet asemat, lentotiet lentoasemat, tietoliikennekaapelit, avaruusalukset, miehitetyt asemat tms.

Ajattelemisiin

[Jari Latva-Rasku]

Lainaus Latva-Rasku:
Koska kyse ei ole maakuntien yli hyppivistä bakteeritaudeista, on huomion arvoista, miten Baltiassa yleiset geneettiset sairaudet ovat loikanneet Pohjanmaalle koskettamatta Hämettä. Satakunnassa niitä kuitenkin on.

Olisko mahdollinen reitti ja selitys Ulvilan kaupunki kokemäenjoen suulla. Sekä Teljän kauppapaikka Kokemäellä ja Nokian kauppapaikka Nokialla.

Näihin paikkoihin on hyvinkin tullut Balttiasta kauppapmiehiä ja osa ehkä pysyvästikin jäänyt sinne.

Tarinoiden mukaan Kyröjokilaakso on asutettu Hämeenkyröstä päin. Osin voi olla tottakin, että sinne on siirtynyt väkeä Satakunnasta ja toisaalta sielläkin on voinut olla vanha kauppapaikka jonne Balttilaisia on voinut siirtyä.
Hämeenkyrössähän oli muinainen juomasarvi joka on kuvattu vaakunaankin. Se lienee jostain keskieuroopasta tullut keskiajalla tai aiemmin.

Häme jää tällöin selvästi väliin, koska sen asutus ja erämaat liittyivät selvemmin itään ja Koilliseen.
Pitää muistaa se, että Hämäläinen asutus laaimmillaan ulottui laatokan länsipuolelle, jonka itäpuolella asuivat vepsäläiset. eräänä teoriana pidetään, että hämäläisten ja vepsäläisten sekoituksesta syntyivät Karjalaiset.

Vastaukseni menee jo kauas Matthias Laurentiista, mutta en voinut olla vastaamatta, kun mainittiin vepsäläiset. Erilaisten väestöryhmien perimää on mallinnettu ja niitä voi vertailla omiin geeneihin. Mallit ovat erilaisia, mutta omalta osaltani näyttäisi, että ainakin minulla on suhteellisen paljon balttiperimää, oli malli mikä hyvänsä. Olen äitini puolelta lähes umpilaihialainen ja kummankin vanhempani jälkeläisenä voisin haastaa kenet tahansa kilpailemaan kanssani, kumpi olisi useampia kertoja peräisin peripohjalaisesta Hiipakoiden laajalle levinneestä rautakautisesta sukukunnasta.

GEDmatch-tietokannassa voi vertailla omaa perimäänsä erilaisiin väestömalleihin, kunhan ensin siirtää tietokantaan oman autosomalisen perimänsä tiedot. Alla olevat pienimmiksi optimoidut geneettiset etäisyyteni kahteen, kolmeen ja neljään kantaväestöön on saatu "MDLP K23b 4-Ancestors Oracle"-mallinnuksen avulla ja tulos löytyy alta.

Using 2 populations approximation:
1 50% Finn_West +50% Vepsa * 3.123458
Using 3 populations approximation:
1 50% Finn +25% Latvian +25% Swede_Saami * 1.979524
Using 4 populations approximation:
1 Balt + Icelandic + Vepsa + Vepsa * 1.860627
2 Balt + Karelian + Karelian + Swede * 1.871352
3 Latvian + Scottish_Argyll_Bute_GBR + Vepsa + Vepsa * 1.888988
4 Estonian + Icelandic + Latvian + Saami_Kola * 1.914284
5 Balt + Icelandic + Karelian + Vepsa * 1.920770

Paras vertailutulos siis syntyy, jos yhdistetään yksi baltti, yksi islantilainen ja kaksi vepsäläistä. Olisihan Etelä-Pohjan- ja Kyrönmaalle voinut kulkeutua kantabaltialaista, muinaisnorjalaista ja itämerensuomalaista perimää ennen kuin satakuntalaiset ja hämäläiset tulivat jaolle joskus vasta keskiajalla?

[Matti Lund]

...

Olen kovasti odotellut, että Pohjanmaan rannikolla Närpiöstä Vöyrille ja Teuvalta Kyrönmaalle heräisi innostus DNA-tutkimuksiin, tai se ainakin lisääntyisi nollasta edes olemattomaksi. Meillä on tiedossa peripohjalaiset I1-Hiipakat sekä pitkään ruotsinkielisinä pysyneet laihialaiset viikinkisuvut I1-Sköringit ja R1a-Torstit. Seudulla on monia 1400-luvulle takautuvia isälinjaisia sukuja, joiden YDNA-haploryhmä olisi mielenkiintoinen tieto, ja voisi kertoa tarinaa myös asutushistoriasta. Sekin on mielenkiintoista, että Vöyrillä oli N-haploryhmään kuuluva nimismiessuku, jonka jälkeläinen näyttäisi olevan Stutaeusten isälinjainen geenisukulainen. Närpiön Smedsit myös kuuluvat haploryhmään N.

Itse katson toistaiseksi, ettei mitään laihialaisia viikinkisukuja ole ollut olemassa, mutta itsellänikin kyllä menee juuret useampaa kautta Mikki Söörinkiin ja myös ensimmäiseen tunnettuun Torstin talon isäntään ja ehkä vuonna 1508 Pietari Torstiinkin. Onhan 1540 -luvulla Torstin talossa mainittu ensin Lauri Pietarinpoika ja sitten pitkän aikaa Pietari Laurinpoika, joka voisi hyvinkin olla vuoden 1508 lautamiehen Pietari Torstin pojanpoika.

Laihialaisissa on tietysti todistetustikin skandinaavisia juuria, mutta niitä ei ole vastaanotettu ns. viikinkiretkien merkeissä, vaan rannikon ruotsalaisasutuksen kautta, joka on puolestaan saanut norjalaiset juurensa Norjasta maan kautta lähinnä Medelpadiin asettuneista uudisasuttajista, joita on saattanut tulla sinne jo ns. viikinkiaikakaudella, mutta merkit viittaavat siihen, että pääosa on tullut varhais- ja sydänkeskiajalla.

Mikäli meillä laihialaissyntyisillä on skandinaavisia juuria, lähinnä näistä asuttajista me polveudumme.

Jos oletetaan, että kaikki ns. viikingit ovat skandinaaveja, he koostuisivat useammasta eri skandinaavisesta kansallisuudesta. Toisin kuin meidän medelpadilaisemme, ns. viikingit ovat purjehtineet Euroopan vesiä valloitus- ja ryöstöretkillään (kaikki retket eivät ole olleet paikallisen kulttuurin raiskausta ja hävitystä, sillä he ovat perustaneet siirtokuntiaan myös ennestään asumattomille paikoille). He ovat terrorisoineet ja ryöstäneet eri puolilla Euroopan rikkaita ruhtinaskuntia ja perustaneet tilalle siirtokuntia. Vakiinnuttuaan asuttamaan siirtokuntiaan, johtavat ns. viikingit, kansallisuudestaan riippumatta, ovat ristiinnaittaeet sukunsa alistamiensa Euroopan vanhojen ruhtinassukujen kanssa.

Tietysti viikingit ovat raiskanneet eteensattuneita keski- ja eteläeurooppalaisia rahvaannaisiakin ja naineet siirtokunnissaan paikallisia rahvaan naiseläjiä, mutta sukututkimuksella näiden eri kansallisuuksia edustavien viikinkien juurista voidaan toistaiseksi saada viitteitä lähinnä tutkimalla Euroopan ruhtinassukujen varhaisimpia luotettavasti tunnettuja juuria (sukujuurihuijaukset niissäkin on huomioitava).

Puhuminen viikinkijuurista tahtoo olla kahdella tapaa erittäin harhaanjohtavaa tai nonsenseä sukututkimuksen näkökulmasta.

Ensiksikin sillä yritetään luoda kuva ikään kuin se olisi jokin täysin homogeninen kansanryhmä, jolla olisi jokin yksi ja sama ydingeeni, jota kaikki sen edustajat edustavat, vaikka kysymys on useammasta skandinaavisesta eri heimosta tai kansanryhmästä, jotka ovat eläneet eri paikoissa suhteellisen erillään toisistaan.

Toinen harhakuva on, että vastaanottamamme skandinaaviset geenit olisivat viikinkien meripurjehduksen ja ryöstöretkien tulosta ja niitä on sitten yritetty valheellisesti ulottaa paikkoihin, joihin ne eivät ole voineet ulottua. Näin omaa asutushistoriaamme on erittäin pahalla tavalla vääristelty.

Joissakin maissa käytetään sanaa varjaagit, kun puhutaan viikingeistä. Vanhimpien käytettävissä olevien lähteiden tutkimuksen mukaan, alunperin alettiin bysantin ruhtinashovien henkivartiokaarteista käyttää nimitystä varjagikaartit ja sana olisi tullut siitä. Taas varjagikaartit koostuivat hyvin sekalaisista palkkasoturien kansallisuuksista, joista kuitenkin erottui kaksi muita suurempaa joukkoa, eli frankit ja skandinaavit ("viikingit").

Alunperin varjagit siis olivat frankkien (eteläranskalaisista heimoista koostuvaa sakkia) ja "viikinkien" (eri skandinaavisista heimoista koostuvaa sekalaista sakkia) sekametelisoppaa.

terv Matti Lund

[Jari Latva-Rasku]

Laihialaisissa on tietysti todistetustikin skandinaavisia juuria, mutta niitä ei ole vastaanotettu ns. viikinkiretkien merkeissä, vaan rannikon ruotsalaisasutuksen kautta, joka on puolestaan saanut norjalaiset juurensa Norjasta maan kautta lähinnä Medelpadiin asettuneista uudisasuttajista, joita on saattanut tulla sinne jo ns. viikinkiaikakaudella, mutta merkit viittaavat siihen, että pääosa on tullut varhais- ja sydänkeskiajalla.

Mikäli meillä laihialaissyntyisillä on skandinaavisia juuria, lähinnä näistä asuttajista me polveudumme.


Itse olen 1500-luvun alkupuolella eläneen Ols Torstin jälkeläinen. Minä en tiedä Olsin patronyymiä, mutta hän sai haltuunsa osan Torstilan kylästä. Ehkä 1400-luvun puolivälin jälkeen syntynyt Pietari Torsti oli käsittääkseni Laihian ensimmäinen tunnettu maakauppias, jolla oli kauppasuhteita esimerkiksi Tukholmaan.

Olen tehnyt FTDNA:n BigY-testin koko Y-kromosomin perimästä. Haploryhmäni on norjalaisperäinen R1a-YP706. Testin yhteydessä minulle on löytynyt 42 SNP-mutaatioiden perusteella tunnistettua isälinjaista geenisukulaista. Heistä 32 on lähinnä skotlantilaisperäisiä brittejä ja loput norjalaisia ja ruotsalaisia. Samoihin isälinjoihin liittyvät erityisesti skotlantilainen McDonalds-klaani ja myös siihen kuuluva Somerled. Lähin näistä saman isän jälkeläisistä on ruotsalainen, jonka suku pystytään johdattelemaan 1500-luvun alkupuolelle nykyisen Skellefteån kaupungin silloisen Sunnanån kylän kestikievaritaloon. Varhaisin tunnettu isäntä oli Erik Olofsson. Tilan sijainnista mainitaan seuraavaa: "På den ursprungliga gårdsplatsen vid skolan finns en plats som kallas Klosterbacken. Där menar traditionen att det funnits ett kloster. Namnet domenicus finns i byn på 1550-talet.", kun nyt esi-isiemme askaroima kirkko Laihian Potilassa mainittiin. SNP-mutaatioeroni ruotsalaiseen geenisukulaiseeni on nolla. Parin jurvalaisen isälinjaisen geenisukulaiseni lisäksi Vähänkyrön Raukon 1700-luvun vaihteen vävystä johtuva isälinja on samaa isälinjaista sukua.

Voi sanoa, että esi-isämme Laihian Torstilassa ovat olleet peräisin viikinkiaikaisista skandinaaveista, jopa viikinkipurjehduksia harrastaneista suvuista Norjan Bergenin seudulta, vaikka eivät olisi lohikäärmeveneellä karauttaneet Laihian Torstilan nykyisen seurakuntatalon kohdalla silloiseen pajupusikkoon. Suurin osa puolta Etelä-Pohjanmaan isälinjaista väestöä edustavista I1-sukukunnista ovat peräisin huomattavasti viikinkipurjehduksia aikaisemmilta ajoilta pääosin Pohjois-Saksan alueelta, josta sitten on tultu läntistä tai itäistä reittiä pääosin ensin Satakuntaan. Sitä ei voi varmuudella sanoa, miten ovat Torstit Laihialle tulleet, Norjasta vuorten yli ensin Länsipohjaan, vai kauppiaina Tukholman kautta vai jopa Laihialta olisi menty Länsipohjaan. Medelpad voisi myös olla yksi välietappi, vaikka ruotsalaisten osumien esi-isiä on tunnistettu suurten järvien länsipuolelta elokuvistakin tunnetun "Fucking" Åmålin läheisyydestä, Tukholman seudulta Södertäljestä ja toinen 0-osuma Värmlantin Östmarkista hyvin läheltä Norjan rajaa. Neljännen ruotsalaisen osuman suvusta kerrotaan "en under Erik XIV:s tid till Sverige överflyttad skotsk musketerare Påvel Mascol" och som via namnen Andreæ och Hasselgren blev adlad Silfverstolpe". Kyse siis oli paluumuuttajasta, jonka suku oli Skotlannissa puolisen vuosituhatta. Kuusi muuta skandinaaviosumaa ovatkin norjalaisia.

Mikki Sköringin jälkeläisen yhteisen esi-isän aikaennuste samasta mutaatiotyypistä peräisin oleviin viittaisi ajanjaksoon, joka alkaisi ennen viikinkipurjehduksia ja jatkuisi joidenkin vertailuhenkilöiden osalta aina jopa keskiajan yli.

Kun katsoo Torstilan talojen omistajien nimiä ja patronyymejä 1500-luvulla, mieleen tulee, että kylä ei olisi uuden ajan alussa vielä kovin paljon jakautunut. Meri lähti Torstilasta vuoden 500 paikkeilla, mutta Torstit taitavat olla myöhemmän keskiajan peruja, mikä myös vastaisi Skellefteån asutushistoriaa.

[Jari Latva-Rasku]

Tämä täytyy vielä lisätä haplotyypeistä, koska se liittyy Matthias Laurentiin ja Katilan suvun haplotyyppiin. Samalla voisi löytyä hieman aiheesta irronneesta keskustelusta aasinsilta Stutaeuksiin.

En löytänyt mistään Stutaeusten YDNA-perimän kaikkia SNP-mutaatioita, mutta haplotyypiksi oli määritetty N1c1a1a1b. Otin analyysiin mukaan kaikki, joiden tiesin kuuluvan kyseiseen ryhmään. Niitä oli lähes 150 henkilöä, joista suurin osa oli laajalta alueelta Suomesta, suomalaisia, hämäläisiä, satakuntalaisia, savolaisia ja karjalaisia, muiden mukana esimerkiksi Malli Laihialta ja Korpi Jurvasta. Sitten löytyi useampia ruotsalaisia, mutta myös norjalaisia, virolaisia, englantilaisia, puolalaisia ja venäläisiä.

Etäisyys muiden ryhmään kuuluneiden kanssa yhteisiin esi-isiin oli kuitenkin yleensä tuhannesta puoleen toista tuhanteen vuoteen, mahdollisesti enemmän, lukuun ottamatta jo aikaisemmin esillä olleita isälinjaisia geenisukulaisia esimerkiksi Vöyrillä tai Ikaalisissa. Seuraavaksi lähimmät osumat 900 vuoden takaa olivat sukulaisia keskenään, eli saman isän jälkeläisiä keskimäärin noin 330 vuoden takaa. Heidät taitaa parhaiten löytää yllättäen Amerikan anglosaksien piireistä.

William Van Buskirk b. 1841 Nova Scotia, Canada
John Van Buskirk, b.1864, Ohio, USA
John Huntsman, b abt 1766, England
Gillespie - maternal surname - Monroe Co. Indiana

Jaakko Häkkinen on määritellyt tämän haplotyypin alkuperää seuraavasti:
http://www.elisanet.fi/alkupera/N1c1tree.pdf
N1c1a1a1b Balto-Spanish VL29+, L550+
Spanish VL29+, L550+
Balto-Scandinavian VL29+, L550+

Mistä Stutaeusten isälinja sitten olisi peräisin?

Minä kun en mistään mitään ymmärrä, voin vapaasti päätellä, että Stutaeukset voisivat todella olla vöyriläinen suku, joka olisi tullut Vöyrille lännen puolelta, ja edustaisi Baltiasta Ruotsiin muuttanutta ugrilaista kansanosaa. Tätä puoltaisi ruotsalaiset ja anglosaksiset etäiset geenisukulaiset, joita oli suomaisia lukuun ottamatta muita kansallisuuksia enemmän. Toinen vaihtoehto olisi, että he olisivat osa Baltiasta 1000-1500 vuotta sitten tullutta ryhmää, joka olisi suhteellisen suoraan tai perillisiä Suomen niemelle jättämättä sujauttanut Vöyrille.

[Matti Lund]

Tämä täytyy vielä lisätä haplotyypeistä, koska se liittyy Matthias Laurentiin ja Katilan suvun haplotyyppiin. Samalla voisi löytyä hieman aiheesta irronneesta keskustelusta aasinsilta Stutaeuksiin.

En löytänyt mistään Stutaeusten YDNA-perimän kaikkia SNP-mutaatioita, mutta haplotyypiksi oli määritetty N1c1a1a1b. Otin analyysiin mukaan kaikki, joiden tiesin kuuluvan kyseiseen ryhmään. Niitä oli lähes 150 henkilöä, joista suurin osa oli laajalta alueelta Suomesta, suomalaisia, hämäläisiä, satakuntalaisia, savolaisia ja karjalaisia, muiden mukana esimerkiksi Malli Laihialta ja Korpi Jurvasta. Sitten löytyi useampia ruotsalaisia, mutta myös norjalaisia, virolaisia, englantilaisia, puolalaisia ja venäläisiä.

...

Hei Jari, jos siellä listassasi on Antti Matinpoika Mallin nimi, vedä punaiset henkselit sen yli.

Antilla ei ollut lainkaan jälkeläisiä, joten ei häneen voi mikään linja päätyä.

Antti itse on julistanut keskinäisissä testamenteissaan, että on jäänyt aivan lapsettomaksi ja nämä löytyvät Pohjanmaan tuomiokirjoista.

Antin isällä, Matti Siponpoika Kumaralla, joka oli esiäitini Kaarina Hannuntytär Mallin toinen mies, oli kyllä veljiä, joilla oli poikia, joten Antinkin haploryhmä on selvitettävissä, mutta syvästi epäilen, että ennemminkin se voi olla lähiosuma Sinun omaan haploryhmääsi.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

...

Mistä Stutaeusten isälinja sitten olisi peräisin?

Minä kun en mistään mitään ymmärrä, voin vapaasti päätellä, että Stutaeukset voisivat todella olla vöyriläinen suku, joka olisi tullut Vöyrille lännen puolelta, ja edustaisi Baltiasta Ruotsiin muuttanutta ugrilaista kansanosaa. Tätä puoltaisi ruotsalaiset ja anglosaksiset etäiset geenisukulaiset, joita oli suomaisia lukuun ottamatta muita kansallisuuksia enemmän. Toinen vaihtoehto olisi, että he olisivat osa Baltiasta 1000-1500 vuotta sitten tullutta ryhmää, joka olisi suhteellisen suoraan tai perillisiä Suomen niemelle jättämättä sujauttanut Vöyrille.

Tuo Vöyrin Rekipellon Konung -suku, josta tunnemme edustajan myös pappisuralta, on toistaiseksi varteenotettavin ehdokas, joka on jäänyt käteen Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin esi-isiä etsittäessä.

Mitä tulee Turunmaan saariston Stuth -sukuihin, niistä peräisin saattaa olla nykyeläjiäkin ja verrattavissa keskenään vieläpä mieslinjalla.

Linjojen tutkimista kannattaa harkita. Ei ole tainnut kukaan edes selvittää sitä, oliko Foglön ja Saltvikin kirkkoherran Michael Gregorii Stuthin pojalla Gregers Mikaelinpojalla jälkeläisiä ja millaisia.

Kemiön Gudmundin Stutheja on vaikeampi selvittää, Upplannin Stutheja vaikea täältä käsin, mutta Ruotsin puolella kyllä onnistuu. Iniön ja Etelä-Vartsalan Stuthit lienevät ihan tavaomainen selvitettävä. Jonkin verran olen niitä selaillut, mutten vielä kunnolla tutkinut.

terv Matti Lund

[Jari Latva-Rasku]

Hei Jari, jos siellä listassasi on Antti Matinpoika Mallin nimi, vedä punaiset henkselit sen yli.

Antilla ei ollut lainkaan jälkeläisiä, joten ei häneen voi mikään linja päätyä.

Antti itse on julistanut keskinäisissä testamenteissaan, että on jäänyt aivan lapsettomaksi ja nämä löytyvät Pohjanmaan tuomiokirjoista.

Antin isällä, Matti Siponpoika Kumaralla, joka oli esiäitini Kaarina Hannuntytär Mallin toinen mies, oli kyllä veljiä, joilla oli poikia, joten Antinkin haploryhmä on selvitettävissä, mutta syvästi epäilen, että ennemminkin se voi olla lähiosuma Sinun omaan haploryhmääsi.

terv Matti Lund

Samasta Mallista näyttäisi olevan kysymys, koska esi-isäksi oli annettu "Matti Malli, b.c. 1683, Laihia, Finland". Syntymävuosi täsmää melkein. Kyse voisi olla nimenomaan Matti Siponpoika Mallista. Mieleen myös tulee vaihtoehdoksi vuonna 1687 syntynyt Tyykin sukua ollut Antti Matinpojan eno Matti Hannunpoika "Malli", joka on esi-isäni, mutta silloin syntymäajassa olisi jo useamman vuoden heitto. Geenitutkimusten esivanhempien suhteen kannattaa olla kriittinen, koska niissä on virheitä tai ainakin ylimalkaisuuksia.

Tämän "Matti Mallin", oli kuka hyvänsä, geenisukulaisuus Stutaeusten kanssa on erittäin etäinen, vaikka samaan haplotyyppiin kuuluminen on mielenkiitoista niinkin lähellä Vöyriä.

[Matti Lund]

Samasta Mallista näyttäisi olevan kysymys, koska esi-isäksi oli annettu "Matti Malli, b.c. 1683, Laihia, Finland". Syntymävuosi täsmää melkein. Kyse voisi olla nimenomaan Matti Siponpoika Mallista. Mieleen myös tulee vaihtoehdoksi vuonna 1687 syntynyt Tyykin sukua ollut Antti Matinpojan eno Matti Hannunpoika "Malli", joka on esi-isäni, mutta silloin syntymäajassa olisi jo useamman vuoden heitto. Geenitutkimusten esivanhempien suhteen kannattaa olla kriittinen, koska niissä on virheitä tai ainakin ylimalkaisuuksia.

Tämän "Matti Mallin", oli kuka hyvänsä, geenisukulaisuus Stutaeusten kanssa on erittäin etäinen, vaikka samaan haplotyyppiin kuuluminen on mielenkiitoista niinkin lähellä Vöyriä.

Niin, Matti Siponpoika Kumaralla alias Mallilla oli yksi poika Antti, seppä ja krouvari, joka jäi kahdesta avioliitostaan huolimatta lapsettomaksi.

Matti Hannunpoika Malli, sitten Jaskari ja lopulta Tuomari, Hannu Hannunpoika Kinnarin eli Mallin nuorin poika ja mainitsemani Kaarina Hannuntyttären veli, on myös esi-isäni.

Muun muassa Matin mieslinjaisten nykyjälkeläisten avulla voitaisiin saada Maunulan Kinnarin eli Hannukselan eli joissakin läänintiliniteissä Tyykiksikin isännän etunimen mukaisesti nimitetyn talon kantahenkilön haploryhmä varmistettua.

Hyvä olisi tietää, kuka on erehtynyt merkkaamaan esi-isäkseen lapsettoman Antti Matinpoika Mallin ja korjata tieto oikeaksi.

Sinun kannattaa toistaiseksi putsata se tilastoistasi pois.

terv Matti Lund

[KariKK]

Toinen näkökulma asutukseen on perinnöllisten tautien levinneisyys. Siitä on olemassa erittäin mielenkiintoinen jo kymmenen vuotta vanha artikkeli Antti Järvenpään sivuilla.
http://antti.jarvenpaa.fidisk.fi/sukuhistoria/sukututkimus/suku/historia/geenivirhe/Virhegeeni001.html

Koska kyse ei ole maakuntien yli hyppivistä bakteeritaudeista, on huomion arvoista, miten Baltiassa yleiset geneettiset sairaudet ovat loikanneet Pohjanmaalle koskettamatta Hämettä. Satakunnassa niitä kuitenkin on.



Kiitos Jarille mielenkiintoisista selvityksistä.

Tässä sellainen havainto vain, että nämä geenivirheitten esiintymiskartat muistuttavat lähiosumien esiintymispaikkojen karttakuvioita.

Yksityisyyden suojan takia niitä lähiosumatietoja ei voi saada julkisiksi, kun niissä lähisosumatiedoissa on näytteiden antajien nimet näkyvissä. Niillä näytteenantajien nimillähän ei ole sinänsä merkitystä jonkun, vaikka nyt Stutaeuksen, lähiosumien kannalta. Tärkeitä tietoja ovat vain vanhimpien esi-isien syntymäpaikat ja ehkä nimet.
Mielestäni näistä DNA-testeistä ei voi saada kaikkea irti, kun lähiosumatietojen saanti on rajallista. Myös se, jos markkerien määrillä 25 ja 37 voisi saada lähiosumia suuremmilla GD-arvoilla kuin nyt, voisi antaa lisätietoa.
Ainakin minulla siinä hyvin pienessä määrässä (5), joissa voin nähdä lähiosumat, tämä on tullut vastaan.
Voi tietysti johtua puuttellisesta ymmärryksestä, mutta minusta lähiosumien erottelukyky on parempi kuin se, mitä näen niissä kartoissa, joita saa FTDNA:n
sivulta Finland DNA-Project Y-DNA Member Distribution Map jakautumista eri haploryhmille ja ala-haploryhmille.

Stutaeuksen suhteen ihmetyttää, että jos Matti Laurinpojan isälinja on asunut Vöyrillä jo 500-1000 vuotta ennen Matti Laurinpojan syntymää, miksi lähiosumia on ilmeisesti hyvin vähän. Luulisi suvun jonkin verran levinneen. Uskon silti, että päätelmä Vöyristä voi olla oikea, kysehän voi olla harvinaisesta sattumasta.
Joko mieslinja on haaroittunut heikosti ja/tai mahdolliset jälkeläiset eivät ole teettäneet testejä. Olisi silti mielenkiintoista nähdä Matti Laurinpojan lähiosumien sijaintien osumakuvio kartalla.

Toteaisin vielä, että jotakin erikoista Sköringissä on, kuuluu eri joukkoon kuin useimmat suomalaiset I-M253-miehet. Käsitykseni perustuu erään esi-isäni jälkeläisen testituloksen (I-M253) lähiosumiin. Kyseisen esi-isäni lähiosumana (GD=5), mainitaan Michel Sköring. Tämä esi-isäni on tullut Ruotsista Suomeen 1600-luvun jälkipuoliskolla ja tutkimusten mukaan, ei omieni, isälinja on tullut Ruotsiin Saksasta ehkä 1500-luvun puolenvälin paikkeilla. Suomessa on vain muutama lähiosuma, joista Sköring on yksi. Mutta markkerimäärillä 25 ja 37 osumia on kyllä Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa ja muuallakin Euroopassa. Yhteisen esi-isän täytyy olla ehkä paljonkin yli 500 vuoden takana, joten ehkä GD-arvo 5 on selitettävä sillä, että toisistaan riippumatta eri ketjuissa on tapahtunut samoja mutaatioita? Tai sitten k.o. esi-isäni onkin ruotsalaista sukua. Viikingeistä en tässä yhteydessä tiedä mitään.

[Jari Latva-Rasku]

Stutaeuksen suhteen ihmetyttää, että jos Matti Laurinpojan isälinja on asunut Vöyrillä jo 500-1000 vuotta ennen Matti Laurinpojan syntymää, miksi lähiosumia on ilmeisesti hyvin vähän. Luulisi suvun jonkin verran levinneen. Uskon silti, että päätelmä Vöyristä voi olla oikea, kysehän voi olla harvinaisesta sattumasta.

Näyttäisi, että vuonna 1659 syntyneen vöyriläisen Sigfrid Bertilssonin isälinjaisella toivottavasti elossa olevalla jälkeläisellä olisi 50% varmuudella Matti Laurinpojan ja vuonna 1681 syntyneen Antti Katilan kanssa yhteinen esi-isä noin 540 (300-570) vuoden takaisena aikana. Katilan suunnasta yhteinen esi-isä näyttäisi olevan Matti Laurinpojan jälkeläisen kanssa 420 ja Sigfrid Bertilssonin kanssa 540 vuoden päässä. Matti Laurinpojan näkökulmasta sukulaisuus Katilaan olisi 420 vuoden ja Vöyrille 690 vuoden päässä.

Jos vertaillaan Matti Laurinpojan lähempiä isälinjaisia geenisukulaisia, voi sanoa, että melko yksin on Matti maailmassa. Loimaalainen Johan Orre on lähempää geenisukua Ikaalisista olevalle Henrik Jreninpoika Nummelle ja vasta 1830 syntyneelle jurvalaiselle Edvin Lindroosille kuin Matti Laurinpojalle ja Katiloille. Seuraavaki lähimmät Stutaeusten geenisukulaiset, toistaiseksi, löytyvät 900 vuoden päästä neljän keskinäisen geenisukulaisen parista Englannista, Indianasta, Ohiosta ja Nova Scotiasta.

Kun muutetaan vertailua varten Matti Laurinpojan hitaasti muuntuva markkeri DYS393 samaksi kuin Katilan ja Sigfrid Bertilssonin ja Katilan DYS391 samaksi kuin Matti Laurinpojan ja Sigfrid Bertilssonin, ennusteeksi yhteisen esi-isän esiintymisajaksi tulee Katilan ja Matti Laurinpojan välillä 240 vuotta ja Sigfrid Bertilssonin sekä Matti Laurinpojan ja Katilan välillä 540 ja 390 vuotta. Tällöin Henrik Nummi etääntyy erityisesti Sigfrid Bertilinpojasta yli tuhannen vuoden päähän, mutta ennuste yhteisestä esi-isästä Matti Laurinpojan ja Katilan kanssa on 690 vuotta. Tällaisessa tarkastelussa Johan Orre vilahtaa vöyriläisten ja ilmajokelaisten osalta yli 800 vuoden päähän.

On vaikea löytää Suomesta seutua, jossa Matti Laurinpojalla ei olisi etäisiä ehkä vähintäänkin 1000-1500 vuoden takaisia geenisukulaisia. Suurin osa heistä on samalla tavalla etäisiä toisilleen. Matti Laurinpojan haplotyyppi voisi olla baltialais-skandinaavis-espanjalainen N-haploryhmän muoto. Voisi olettaa, että kaikki samaan tyyppiin kuuluvat ovat jotenkin ajautuneet Baltiasta eri puolille. Erityisesti hämäläisten heimon on väitetty tulleen Baltian suunnasta. Matti Laurinpojan haplotyyppi muistuttaa suomalaisista lähinnä hämäläistä tyyppiä. Tässä tapauksessa näyttäisi, että kyse olisi Jeesuksen syntymän jälkeisistä myöhäismuuttajista.

Koska Matti Laurinpojalla on anglosaksisia isälinjaisia geenisukulaisia, jotka takautuvat 50% todennäköisyydellä noin vuoteen 1100, voisi olettaa, että Matti Laurinpojan esi-isät ovat silloin olleet Ruotsissa tai muualla Skandinaviassa, mistä nyt Britanniaan purjehdittiin. Suku olisi voinut jostain syystä tulla Suomea koskettamatta Ruotsiin muutama sata vuotta aikaisemmin. Siihen oli hyvät mahdollisuudet, sillä Baltia oli sen aikaisten ruotsalaisten kauppiaiden idänreitillä. Matti Laurinpojan jälkeläisen geenisukulaiset Ikaalisissa ja Loimaalla voisivat olla yhteisen esi-isän jälkeläisiä niin, että yhteinen esi-isä olisi elänyt joskus 1200-1300 -luvuilla, kun yhteinen esi-isä Sigfrid Bertilssonin kanssa voisi olla elossa jo lähestyttäessä 1500-lukua. On valitettavaa, että Sigfrid Bertilssonin jälkeläisen testi käsittää vain 37 markkeria, vaikka tällä tasolla saa jo varsin hyvän kuvan sukulaisuudesta.

Voidaan arvata, että Matti Laurinpojan testin antanut olisi Matti Matinpoika Lahden jälkeläinen. Nuoruudenkaverini lähes naapurista Ilmajoen Koskenkorvalla oli yksi heistä. Hänestä ei enää saa näytettä kuin haudasta, vaikka muuta mieslinjaista sukua on seudulla runsaasti. Katilan suku mitä ilmeisimmin on Matti Matinpoika Lahden pojan Eskeli Stutaeuksen pojan Jaakkima Västin pojan sotilas Matti Jaakkimanpojan pojan Antin jälkeläisiä. Matti Jaakkimanpoika ei olisi iästään päätellen Jaakkima Västin avioton poika vaan myöhemmästä avioliitosta Västin tyttären kanssa. Näin ollen Seinäjoen Katilan suvun kantaisän sukulaisuus Vöyrille olisi patronyymeistä päätellen vähintään ehkä 7 sukupolvea ja Matti Laurinpojan vähintään kaksi, ehkä kuitenkin enemmän, sukupolvea.

Aihetta sivuavana kommenttina voisi kerrata, että Katiloiden ilmeisen kantaisän Jaakkima Eskelinpoika Stutaeuksen jälkeen Västilän isännäksi tuli Juho Joosepinpoika Härkönen Alavudelta. Jaakkiman tädin on ilman sen kummempia todisteita oletettu olleen Upan emäntä Barbro Matintytär Lahti, ja on yritetty todistaa, että Barbron pojan Tuomaksen siihen aikaan hyvissä voimissa anoppinsa kanssa ollut puoliso ei olisi Juho Joosepinpojan sisko Kaarina Joosepintytär Härkönen. Antti Matinpoika Katila sitten sai puolisokseen Juho Joosepinpoika Västin veljen Yrjänä Joosepinpoika Härkösen pojan Sipin tyttären Ilmajoen Palonkylän Kahmasta.

Kun vielä muistetaan, että Juho Västin ja Yrjänä Härkösen veli ilmeisesti oli Koskenkorvan vävy ja veljensä Juhon lanko Sipi Joosepinpoika, mitenkähän paljon siskolla Kaarina Joosepintyttärellä olisi ollut perintötaalereita käytössään? Useimmiten tilat myytiin ja vävyksi tultiin rahalla ja siskon perintöosuus oli puolet pojan osuudesta. Mittasuhdetta on vaikea arvioida, mutta yksi arvaus on, että siskon perintö oli vaikeuksiin ajautuneen 1 manttaalin Västilän puolikkaan verran. Se ei ole ihan Upan arvo, koska arvoon vaikutti niin montaa tekijää, kuten talon veronmaksukyky ja siihen liittyvät kruunun toimenpiteet. Tuomas Upalla oli kahdeksan perheen perustanutta lasta. Härkösen tyttärellä olisi voinut olla omia varoja enemmän kuin yhden Upan perillisen perintöosuuden verran. Perinnöistä voisi ehkä löytyä tietoja.

Toinen lisäaihe voisi olla, minne katosikaan Matti Matinpoika Lahden poika Pietari Matinpoika, jolla oli puoliso Valpuri Yrjänäntytär ja ainakin yksi tytär? Näyttäisi, että Valpuri olisi asunut lokakuun 1669 käräjien aikaan Lahdenkylällä ja puoliso Pietari oli ollut kuolleena jo ennen maaliskuun käräjiä vuonna 1651.

Ilmajoen käräjät 20.–23.9.1680 s. 209 (Jacob Andersson (Torala) i Lahdes Kärdhe så nu som åffta tillförenne till Eskell Peersson (Nikkola) i Nänätämä ... Jacob Eskellsson (Lahti) i Lahdhen tillstodh sin Sahl: Fadher H:r Escill Stutæum hwilken Anderssons Hemman förr åbodt Hafft Laga doom uppå bem: Åhåma, men nu wara förkommit);

Eskeli Pietarinpoika Nikkolan, eli papin tyttären kanssa avioituneen Juho Eskelinpoika Oppaan isän isä oli myös nimeltään Pietari Matinpoika, joka eli vuoden 1651 jälkeen.

[Pekka Hiltunen]

Keitä sitten olivat Isossakyrössä asuneet leväluhtalaiset, ja mitä kieltä he puhuivat? Ei ole näkynyt dna tuloksia

Leväluhtalaisten löydyttyä rummakosta kuviteltiin, että suohon oli upotettu kokonainen populaatio ennen tuntemattomia primaatteja tai ihmisapinoita, kunnes joku ensinnäkin hiffasi, ettei kyseessä suinkaan iankaiken ole ollut suo, vaan ensin oli järvi. Sitten DNA raavittiin luuytimistä ja hampaittenjuurista, kun tietenkin heti ensi puhteiksi oli luitten rakenteitten perusteella määritelty löydösten sukupuolet ja eliniät. Tämän jälkeen testattiin paikallinen väestö, joka oli asunut tienoilla ikimuistoiset ajat, ja todettiin, että joka iikka oli sukua näille järveen haudatuille henkilöille, jotka enimmäkseen taisivat olla naisia ja lapsia. DNA on yhä edelleen siellä Isokyrön populaatiossa - mutta lisättynä m.m. norjalaisten punapäitten tuomalla parilla prosentilla Neanderthalin Ihmistä ja erityisesti sen mukaisen lisän kallon volyymiin, mikä tarkoin hyödynnettiin - kunnes naapuri saatettin panna pataan (tai kuinkas sitten kävikään). Alkuperäinen leväluhtalais-DNA on k.o. tutkimusyksikön massamuistivälineillä ykkösinä ja nollina.
Puhuttu kieli on suurella todennäköisyydellä ollut muinaiskantasuomea ja Y-haplot y.m.s. markkerit sisältyivät projektin edellyttämään rahoitukseen.
PH

[Benedictus]

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=304&map.y=306&e=235568&n=6703040&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Etsimme aikoinaan Brinkalan Salmessa ollutta Lappluotoa. Oikea nimi taitaa olla Lappholm eli metsää kasvava saari, eikä vedenpinnayläpuolella oleva luoto.

Sopivaa ei löytynyt, eikä salmessa Brinkalan maiden luona löydy 1560-luvulla suuria saaria, sillä se oli myös iso, jota hallitsi kaksikin omistajaa.

Yllä on karttaote Satavan Saaresta Brinkalasta kaakkoon.

Kutenhuomataan Hännälän entisen Kakskerran pappilan ympärillä on metsäinen alue,jota ympäröi nykyisin peltovyö.
Jos laitetaan vedenpinta 3 metriä korkeammaksi, niin pellot peittyvät ja siitä syntyy saari, joka ehkä hieman on kiinni pohjoissivultaan Satavan Saaressa.

Luulen, että tässä on kadonnut Lappholm.

Nimi on kadonnut, silä se ei ole enää vuosisatoihin ollut saari.

Näkisin, että tuossa on sopiva ehdokas Lappholmalle.

Miten se tuli Gregorius Michaelis Stuttin haltuun?

Tuolloin monet saaret tuolla alueella olivat porvarien hallussa.
-esim.Kulho kuului Henrik Myllarin tyttären miehelle mestatulle Hans Skottelle.
Henrik Myllar sai Lappholmin pantiksi Stutilta.

Heitänkin tähän ajatuksen, jota ei ole aiemmin ajateltu.
Gregorius Stutt oli Kuusiston linnaprefekti 1519.

Matti Lundin mielestä asui ja eli Paraisilla.

Myös Henrik Myllarin vaimo Agnes omisti Paraisten Bläsnäsissä eli Finbyssä perintömaita, jotka SAY ilmoittaa utbysman eli Agnes enka.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5325703

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6938984
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203514

Olisiko mahdollista, että Henrik Myllarin vaimo Agnes on ollut Grogorius Michaelis Stutin sisar. Ajallisesti sopisivat yhteen.
Kulho voisi olla Agneksen perintöjä tyttärelleen kun taas Lappluoto Gregoriuksen.
Pantti olisi siis annettu siskon miehelle Henrik Myllarille.

Ladjakosken Per Mattsson ja Jacobus Petri Finno(Henrik Myllarin vävy)
Kaarinan pitäjän Ladjakosken (Ladialax, Koskis) tila oli tuomiokirkon Uudenkuorin tilana vielä vuonna 1530. Tuomiorovasti Magnus Nilsson oli ostanut tilan 1472 raatimies Bernt Grottelta. Latjakosken omisti vuosina 1456-71 ”Hvitte”-suku, joka vaihtoi tilan maita Paraisten Bläsnäsiin (FMU 3007, 3465). Tilahistoriaa voi seurata 1300-luvulle asti.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29905&highlight=finno

Ketä ovat olleet nuo Hvitte-sukuiset. Vaikuttaisi, että Agnes, Myllarin vaimo olisi ollut heitä.

[Kivipää]

Ladjakosken Per Mattsson ja Jacobus Petri Finno(Henrik Myllarin vävy)
Kaarinan pitäjän Ladjakosken (Ladialax, Koskis) tila oli tuomiokirkon Uudenkuorin tilana vielä vuonna 1530. Tuomiorovasti Magnus Nilsson oli ostanut tilan 1472 raatimies Bernt Grottelta. Latjakosken omisti vuosina 1456-71 ”Hvitte”-suku, joka vaihtoi tilan maita Paraisten Bläsnäsiin (FMU 3007, 3465). Tilahistoriaa voi seurata 1300-luvulle asti.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29905&highlight=finno

Ketä ovat olleet nuo Hvitte-sukuiset. Vaikuttaisi, että Agnes, Myllarin vaimo olisi ollut heitä.

Anders Witte oli Turun porvarina 1470-1503. Hän oli saksalaissukuinen, joka maanmiestensä tapaan joutui luopumaan raatimiehen hommasta v. 1472. Andersin vaimo oli Valborg. Andersin isä oli Turun pormestari Gödik Witte. Tämän äiti kuoli v. 1465 Lyypekissä. Tällaisia tietoja löysin Mika Kallioisen kirjasta "Kauppias, kaupunki, kruunu".
______________
Matti Pesola

[Matti Lund]

... (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=304&map.y=306&e=235568&n=6703040&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi)
Etsimme aikoinaan Brinkalan Salmessa ollutta Lappluotoa. Oikea nimi taitaa olla Lappholm eli metsää kasvava saari, eikä vedenpinnayläpuolella oleva luoto.

M Lu:
En ainakaan minä ollut mukana sieltä etsimästä, koska tämä Lapinluoto sijaitsee kaikesta päätellen Paraisilla eikä Kaarinan pitäjän puolella, vaikka se oli joutunutkin Prinkkalan suvulle, jonka maatilukset sijaitsivat Kaarinan Kakskerrassa.

Sopivia ehdokkaita löysin hyvin läheltä Henrik Myllärin maita Paraisilta. Eräs sellainen on nykyiseltä nimeltään Lepplot.

Jaakko Teitti oli kirjannut saaren nimeksi "Lappilotho".

Jaakko Teitti käsitteli tätä Paraisten asukkaitten valituksiin kuuluvana ja tutki sitä Erik Flemingin Kuitialle alistettuna (siis epäili valitusten perusteella Erik Flemingin anastaneen sen oikealta omistajaltaan, entiseltä Paraisten herra Grelsiltä).
...

... (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=304&map.y=306&e=235568&n=6703040&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi)

Miten se tuli Gregorius Michaelis Stuttin haltuun?


M Lu:
Hän todennäköisesti osti sen Prinkkalalta tyydyttääkseen nautintatarpeitaan.

... (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=304&map.y=306&e=235568&n=6703040&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi)

Henrik Myllar sai Lappholmin pantiksi Stutilta.


M Lu:
Niin.
Todennäköisesti Gregoriukselle oli tullut Paraisilla tai Eurajoella asuessaan rahantarvetta ja hän oli etsinyt Turusta porvarin, joka voisi lainata hänelle tarvitun rahan Lapplotin panttia vastaan. Hän löysi tähän Henrik Myllärin, jolle oli edullista ottaa Lapplot panttina vastaan, sillä hän saattoi nauttia sitä aktiivisesti Paraisten tilustensa yhteydessä.

... (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=304&map.y=306&e=235568&n=6703040&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi)

Gregorius Stutt oli Kuusiston linnaprefekti 1519.
...

M Lu:
Gregorius on todennäköisesti asunut Kuusiston linnassa, ehkä jo vähän ennen vuotta 1519 ja sen jälkeen linnan valtaamiseen ja siihen hävitykseen asti, jonka ensin tanskalaiset ja sitten Erik Fleming olivat siellä aiheuttaneet.

Sen jälkeen hän on asunut siitä vähän matkan päässä Paraisilla ja hoitanut siellä virkaansa, ehkä siihen asti, kunnes oli nimitetty Eurajoen kirkkoherraksi.

... (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=304&map.y=306&e=235568&n=6703040&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi)
Olisiko mahdollista, että Henrik Myllarin vaimo Agnes on ollut Grogorius Michaelis Stutin sisar. Ajallisesti sopisivat yhteen.
Kulho voisi olla Agneksen perintöjä tyttärelleen kun taas Lappluoto Gregoriuksen.
Pantti olisi siis annettu siskon miehelle Henrik Myllarille.
...

M Lu:
Lapplot vaikuttaa enemmän ostomaalta, josta tuli "kiertopalkinto", joka palautettiin sittemmin alkuperäiselle omistajalleen kuninkaallisen säädöksen nojalla ja tunnustettiin hänen perintömaittensa yhteyteen.

Mitään perintöön viittaavaa otetta välillä Mylläri-Stuth ei transaktioista voida saada irti, tuskin edes tuttavankauppaa, vaan kylmä liiketoimi.

Mylläri oli vastaanottanut pantin ainoastaan rahanlainauksen merkeissä, yhden monien muitten joukossa. Se oli osa hänen bisnestään, Gregorius panttasi bisnesmies Henrik Myllärille.

Tietysti Henrik Mylläri saattoi huudattaa panttia aina kolmeen kertaan asti, jos lainaa ei ollut maksettu takasin sovituilla ehdoilla ja yrittää ottaa sen kokonaan haltuunsa.

terv Matti Lund

[Antti Järvenpää]

Aivan kuten Lundin Matti tuossa sanoo, Lapinluodon pantti oli pelkkä liiketoimi, ja siihen liittyvät myöhemmät dokumentit ovat yksikäsitteisiä sen suhteen, että sillä ei ole mitää tekemistä perinnön kanssa, vaikka muistaakseni Kaarinan historia näin väittää.

Hellemaan Pekka kaivoi nuo alkuperäiset dokumentit joitakin vuosia sitten esiin, josta saattoi todeta, että ne oli luettu huolimattomasti ja näin ollen pitäjänhistoriaan oli tullut aivan väärä tulkinta, että Prinkkalan Kirsti olisi ollut sukulainen Mylläreille. Kyseessä oli siis puhdas liiketoimi.

Lapinluodon sijaintia tosiaan käytiin aikoinaan läpi ja Lundin Matti esitti silloin em. käsityksen.

[Matti Lund]

...

Miten se tuli Gregorius Michaelis Stuttin haltuun?

Tuolloin monet saaret tuolla alueella olivat porvarien hallussa.
-esim.Kulho kuului Henrik Myllarin tyttären miehelle mestatulle Hans Skottelle.
Henrik Myllar sai Lappholmin pantiksi Stutilta.

...

Hei, tässä vähän opastusta.

En halua mitenkään tyrmätä sellaista lähestymistapaa, jossa pyrkimällä analysoimaan kauppaporvareitten haltuunsaamien maaomasuuksien entisten ja nykyisten omistajien välisiä relaatioita, yritetään hahmottaa sukuverkostoja ja etsiä ja suodattaa saatujen hypoteesien perusteella kauppaporvarin sukusuhteita hänen asiakaskunnastaan.

Mutta jotta sellainen lähestymistapa olisi hedelmällistä, se edellyttää, että oletukset osuvat oikeaan ja niiden perusteella löydetään reitti asiakirjoihin, jotka sisältävät todisteita näistä sukusuhteista. Ellei niin käy, jäävät oletukset pelkäksi luulotteluksi ja parhaimmillaankin vain lupaaviksi arveluiksi vailla menestyksellisiä johtopäätöksiä.

Valitettavasti Henrik Myllärin aikaan 1500 -luvulla sellaiset todisteet ovat melkein olemattomia ja parhaimmillaan harvinaisia sattumia, joita ei satu lainkaan porvarien enemmistön kohdalle.

Tilanne on aivan toinen jo 1600 -luvulla, jolloin kihlakuntien ja raastupien tuomiokirjoissa on huomattava määrä porvarien velkomisjuttuja sekä läänintileissä valtaisa massa porvareitten kuitteja johtopäätösten tekoa varten.

Tietysti täytyy olla lupaava lähtökohta-asetelma siitä, mistä porvari voi tulla ja mikä on porvarin luotottaman asiakaskunnan rakenne ja sijoittuminen.

Jos porvarin voidaan olettaa olevan "maakunnan mies" eikä ulkomainen tulokas, voi sellainen yritys olla harkinnan arvoinen. Tällöin asiakaskunnasta ja sen sijoittumisesta saattaa löytyä indikaatioita kauppaporvarin sukutaustasta ko. alueella.

Ja koko ajan on liikesuhde ja sukusuhde pidettävä erillään, olla sekoittamatta niitä keskenään. Joskus se voi olla vaikeaa, joskus helppoa.

Olen kyllä itsekin pystynyt tällä lähestymistavalla jäljittämään muuaman kauppaporvarin syntyperän ja löytämään sukusuhteista todistavia asiakirjoja, kun mitään aikaisempaa käsitystä keneltäkään en ole siitä löytänyt, mutten 1500 -luvulta.

terv Matti Lund

[Pekka Hellemaa]

Myös Henrik Myllarin vaimo Agnes omisti Paraisten Bläsnäsissä eli Finbyssä perintömaita, jotka SAY ilmoittaa utbysman eli Agnes enka.


Bläsnäsissä vuosina 1586-1595 vaikuttanut Agnes ei voinut olla Henrik Myllärin leski, koska tämä kuoli jo noin 1583. Agnes-nimisiä leskiä oli 1500-luvun Paraisilla varmaan useampiakin.


Kulho voisi olla Agneksen perintöjä tyttärelleen kun taas Lappluoto Gregoriuksen.


Kulho oli Hans Skottella läänityksenä, josta hänen leskensä Valpuri sai nauttia vielä pari vuotta Skotten kuoleman jälkeen.(1008:52 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1842097)) Kulho siis ei ollut Hans Skotten omaisuutta eikä niin ollen myöskään Agnesin perintöä.


Ketä ovat olleet nuo Hvitte-sukuiset. Vaikuttaisi, että Agnes, Myllarin vaimo olisi ollut heitä.

Minulle ei tule samanlaista vaikutelmaa, vaikka kovin mielelläni haluaisin löytää Agnesin sukutaustan.

[Kivipää]

Erik Anthonin mukaan (ÄSF I:2, s. 130) Turun porvari Anders Hwitten puoliso Valborg oli Lydekenpoikien Djäkn-sukua. Hän oli nimittäin Bengt Lydekenpojan pojantytär.
__________
Matti Pesola

[AnttiYR]

Olisiko tässä mitään uutta Stuut sukuun:

Ikaalisten/Kyrön eränkävijät

--------------------------------------------------------------------------------

Hei, joskus aiemminkin on ollut puhetta näistä Kyrön ja Ikaalisten eräkävijöistä,jotka ovat jääneet asumaan Pohjanmaalle. Silloin oli puhetta nimenomaan Siiroista ja Vatsiaisten Hannusta. Asia jäi silloin auki.

Jokin aika sitten löysin Yleisistä asiakirjoista tiedoston 324b Turun ja Kokemäenkartanon läänien autiotarkastusluettelo 1619 - 1622.
s.50v (jpg 56),on Watsiais Hannu ja selitys:
Hans Mågnsson - 3 äyriä
On itse asunut tilalla eikä ole mitään maksanut. On pidetty verotalona, eikä tullut huudatetuksi kruunulle, koska Mestari Joachim, Turun kirkkoherra on talon perillinen ja haluaa maksaa 3:n vuoden veron. joka on rästinä.

Ehkäpä joku hyötyy tästäkin.
Alkuperäinen teksti siis KA 234B;50v

Liisa R

Oli muualla Forumin sivuilla.

Terveisin Antti

[Benedictus]

Liisa R:n löytö on hyvin kiinnostava, sillä se lisää tietoa, että Joachim Stutaeuksen suhde oli Ikaalisin vielä tiedettyä läheisempi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21898

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21279

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20734

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20655

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19392

Kiinnostavaa yllä olevia katsomalla: mikä on Stutaeuksen suhde Vatsiaisiin, onko suhde tilan jonkin asujan kautta vai kylän kautta?

Hans Mågnsson - 3 äyriä
On itse asunut tilalla eikä ole mitään maksanut. On pidetty verotalona, eikä tullut huudatetuksi kruunulle, koska Mestari Joachim, Turun kirkkoherra on talon perillinen ja haluaa maksaa 3:n vuoden veron. joka on rästinä.

Iso-Iivarin tiedot.

Hannu Vatsiainen Ikaalinen 1540-84 Lars Siiroi 1585-1608 Eric Larss 1609-23 Hans Magnuss 1624-39 Stefan Hanss Margareta Henricsd 1645-51 Jöran Johanss Helga

[Benedictus]

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=940&highlight=siiro

Tässä melkoisen laaja selvitys Siiro suvusta Vatsiaisista.

Onkohan alla oleva Eskil Grelsson sama kuin Laitilan isännän nimismies Michel Larssonin perintöä 1601 jakamassa ollut Eskil Gregersson?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21277

Pöllö Kurkela Ikaalinen luutnantin puustelli 1585-1600 Jacob Mattss 997 37 1602-03 Didric Perss 1603-10 Escil Grelss 1611-25 Matts Johanss Pöllö 1629-72 Thomas Mattss Agneta Thomasd

Siiro Kurkela Ikaalinen 1540-48 Matts Larss Siiro 1585-96 Jöran Mattss Tuuriin Tiirikka Kurkela Ikaalinen 1580-98 Johan Petterss 997 37 1600-46 Didric Perss 997 38 Brita Magdalena Ericsd

[Benedictus]

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh);

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22188
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

Tämä Eskil Stutaeuksen talo on siis sama kuin Liisa R:n löytämä talo, joka mainitaan Joachim Stutaeuksen perintötalona.

[Benedictus]

Hei, joskus aiemminkin on ollut puhetta näistä Kyrön ja Ikaalisten eräkävijöistä,jotka ovat jääneet asumaan Pohjanmaalle. Silloin oli puhetta nimenomaan Siiroista ja Vatsiaisten Hannusta. Asia jäi silloin auki.

Jokin aika sitten löysin Yleisistä asiakirjoista tiedoston 324b Turun ja Kokemäenkartanon läänien autiotarkastusluettelo 1619 - 1622.
s.50v (jpg 56),on Watsiais Hannu ja selitys:
Hans Mågnsson - 3 äyriä
On itse asunut tilalla eikä ole mitään maksanut. On pidetty verotalona, eikä tullut huudatetuksi kruunulle, koska Mestari Joachim, Turun kirkkoherra on talon perillinen ja haluaa maksaa 3:n vuoden veron. joka on rästinä.

Ehkäpä joku hyötyy tästäkin.
Alkuperäinen teksti siis KA 234B;50v

Liisa R

Liisa R:n löytö on hyvin kiinnostava, sillä se lisää tietoa, että Joachim Stutaeuksen suhde oli Ikaalisin vielä tiedettyä läheisempi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21898

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21279

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20734

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20655

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19392

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh);

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22188
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

Tämä Eskil Stutaeuksen talo on siis sama kuin Liisa R:n löytämä talo, joka mainitaan Joachim Stutaeuksen perintötalona.

Ylläolevan perusteella Joachim Stutaeus oli Vatsiaisten Hannun talon perillinen, mistä maksoi veroa.

Hämeenkyröstä löytyneessä Missale Aboense teoksessa on tietoja joistain paikallisista avioista .

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35342

Suora lainaus:
”X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa. Kappeliin hankitussa messukirjassa (säilytys HYK) on mm. seuraava Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: Anno ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N, successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540 ollut samanniminen mies. Tilan karja; le 3, nk 1, la 2. lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972. Campanarius = lukkari. Oja katsoo sanan tarkoittavan tässä kappalaista. Curia on Ojan mukaan pappila. Voi olla myös vain kirkontila.”
s. 464

VIII autioitunut
HEIKKI LAURINPOIKA 1540, s.463
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

"Eric Rahko ibidem (Ikalis) oli läsnä lukkari Heikki Laurinpojan luovuttaessa 3.5.1550 seuraajalleen lukkarin viran ja Ikaalisten kirkontilan inventaarion. Ikaalisten messukirja (HYK), lat. ja suom. Oja Kotiseutu 1/1972.
s.462Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

”…sillä on kysymys lukkarin, joka ainakin katolisena aikana merkitsi apulaispappia, viran luovuttamista mieheltä toiselle (Kauko Heikkilä, Ikaalisten seurakunnan vaiheita, s. 19).”

Vatsiaisissa Laurentius tutor ecclesie (Ikaalisten kirkonisäntä) ex Wattzia oli Aulis Ojan mukaan joko oli joko talon II tai talon IV Lauri eli tarkoitetaan
II Talonen I I LAURI 1540-62
IV Hannu LAURI 1540-84
s.475
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

Kuten havaitaan on Vatsiaisten Hannun isäntänä Laurentius, joka ajallisesti voisi hyvinkin olla tuo Kirkon isäntä Laurentius, jonka Gregorius Michaelis Stut mainitsee 1550 kirjoituksessaan.

Onko tulkittavissa, että tuo Kirkon isäntä Laurentius olisi Ilmajoen khr Mathias Laurentiin isä, koska tällöin tilansa Vatsiaisten Hannu olisi ilmiselvästi tullut perintönä Joachim Stutaeukselle isältään Mathias Laurentiilta.

Toisaalta varakas Erätalollinen Laurentius olisi voinut kouluttaa poikansa ja sitten naittaa tämän kirkkoherra Stutin tyttärelle.

Jos oletetaan, että tässä on Ilmajoen khr Mathias Laurentiin kotitila, joka siirtyi tämän pojalle Joachim Stutaeukselle, niin syntyy yksi hankala kysymys!

Stuthaeus, Eschillus / Eskil Mattsson
S Ilmajoki noin 1608. V Ilmajoen kirkkoherran Matthias Laurentii Stutaeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2399) poika, Ilmajoen Lahdenkylän Lahden (numero 3) tilan isäntä 1608–1637 Matti Matinpoika / Matts Mattsson Stuut ja N.N.
Koululainen (Eschillus Matthiae Bothniensis Abogia venit) Västeråsissa 12.11.1627. ”Ei ole ylioppilas” (Kotivuori 2005).
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) emäseurakunnan kappalainen 1639; Ilmajoen Kauhajoen (ensimmäinen) kappalainen 1652.
Stutaeus omisti Lahden kylässä isänsä perintönä ja setänsä Turun kirkkoherran, filosofian maisteri Joachimus Matthiae Stutaeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2398) lahjoituksena Lahden (numero 3) tilan 1640–1675

Miksi Eskil Stutaeus ei saanut tätä Vatsiaisten tilaa haltuunsa, sillä isoisänsä Mathias Laurentiin perillisenä hänellä olisi ollut siihen täysi oikeus?

Onko tämä tekstin osa ratkaisu?
Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua.

Tässä lukee selvästi edesmenneen äitinsä veli.
Tällöin Eskil Mathiaen äiti oli Joachim Stutaeuksen sisar.

Olisi helppoa tulkita tämä, jos ei toisaalla mainittaisi, että Eskilin isä Mats Matsson oli myös Joachimin veli.

Onko niin, että Mats Matsson, Eskilin isä ei ollut Mathias Laurentiin poika vaan Sofia Grelsdotter Stutin 1. Miehen Mats N.:n poika 1. aviosta?

[AnttiYR]

Voisiko ydna KIT281438 Henrik Jöransson Nummi c.1615-1695, Ikaalinen N-Y5005 olla olla Vatiaisista lähtoisin. (Tai hänen isälinjansa)
Hänen ydna:nsa ei poikkea kovin paljon Mathias Laurentin ydna:sta, joten siinä saattaisi olla vahvistusta Mathiaksen isään.

[Benedictus]

Missä kylässä ja talossa talossa tämä Henrik Jöransson Nummi vaikutti?

[KariKK]

Missä kylässä ja talossa talossa tämä Henrik Jöransson Nummi vaikutti?

Ehdotan, että Henrik Jöransson Nummesta kysytään häneltä, joka on DNA-testin teettänyt. Siinä kyllä tarvitaan FTDNA:n projektikoordinaattorien apua.

Voi olla muuten vaikea päästä tämän Henrikin jäljille.
Katsoin Ikaallisten SAY:n 1635-1654 ja sillä jaksolla ainoa Henrik Jöransson, jonka havaitsin, oli v. 1639 ja vähän myöhemminkin (kai) Kilvakkalan Kestissä. Mutta ei mitään johtolankaa siitä, olisiko hänellä mahdollisesti vielä myöhemmin ollut yhteys Karhoisten Nummeen.
Kilvakkalan Kesti: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22098 .

[Benedictus]

Toisaalta löysin Kiialan Kinnarilta Henrik Grelssonin joka nimi on kai Jöranin synonyymi.

Toisaalta Kinarilla ennen Jörania Grels Mattsson ja poika Henrik.

[KariKK]

Miksi Eskil Stutaeus ei saanut tätä Vatsiaisten tilaa haltuunsa, sillä isoisänsä Mathias Laurentiin perillisenä hänellä olisi ollut siihen täysi oikeus?

Onko tämä tekstin osa ratkaisu?
Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua.

Tässä lukee selvästi edesmenneen äitinsä veli.
Tällöin Eskil Mathiaen äiti oli Joachim Stutaeuksen sisar.

Olisi helppoa tulkita tämä, jos ei toisaalla mainittaisi, että Eskilin isä Mats Matsson oli myös Joachimin veli.

Onko niin, että Mats Matsson, Eskilin isä ei ollut Mathias Laurentiin poika vaan Sofia Grelsdotter Stutin 1. Miehen Mats N.:n poika 1. aviosta?




Tätähän pohdittiin taannoin ja joillakin ehdoilla molemmat voisivat olla mahdollisia, mutta siitä seuraisi se, että Joachim ei voisi olla Matias Laurentin ja Sofia Grelsdotterin lapsikatraan vanhin, tai ainakaan hän ei voisi olla vanhempi kuin Eskilin vanhemmat.
Siis, jos sekä Sofia Grelsdotter että Matias Laurenti olivat olleet ennen keskinäistä avioliittoaan kumpikin tahoillaan aiemmin naimisissa ja Matti Matinpoika oli vaikkapa Matias Laurentin ensimmäisestä avioliitosta ja Matti Matinpojan vaimo ja Eskilin äiti oli Sofia Grelsintyttären ensimmäisestä avioliitosta. Silloin Matias Laurentin ja Sofia Grelsintyttären yhteinen poika Joachim oli Eskilin sekä isän että äidin velipuoli. Yhtä hyvin kävisi toisinpäin, että isä oli Sofian poika ja äiti Matias Laurentin tytär.
Tästä kuitenkin seuraa, että Joachimin yhteisenä lapsena olisi täytynyt olla nuorempi kuin Eskilin vanhemmat.

Eskilin isä Matti Matinpoika oli vuoden 1627 ruodutusluettelon mukaan 44 vuotias eli syntynyt noin 1583. Jos tämä ikätieto pitää paikkansa, ei Matti Matinpoika voi olla Joachimin velipuoli isänsä eikä äitinsä kautta.
Ruodutusluettelon ikätieto siis tuomitsee tuomiokirjan tiedon vääräksi.
Sitä en osaa arvioida, kumpi on todennäköisemmin väärin, tuomiokirjan tieto sukulaisuudesta vai Matti Matinpoika Lahden ikä ruodutusluettelossa.

[Benedictus]

Tuo on hankala tapaus, kuten KariKK toteaa.
Tuon Ikaalisten tilan omistuksen outous on oleellista, koska luulisi veljenpojan saaneen tilan selvänä perintönä, ellei sitten Joachimin poika ole myynyt sitä jo aiemmin vieraille.

Se mikä on oleellista, on tuo Vatsiaisten Hannun tilan periytyminen Joachim Stutaeukselle perillisenä.
Mielestäni on melkein varmaksi todettava, että Mathias Laurentii olisi tilan omistajan Laurentiuksen poika.
Nimet, aika ja merkinnät tukevat sitä.

Vatsiaisten Hannun isännästä Laurentiuksesta ei ole paljoa tietoa, mutta mikään ei estäne, etteikö vaimonsa olisi voinut olla myös jotain papillista sukua.
Hämeenkyrössä vaikutti oppineita pappeja, joilla hyvinkin saattoi olla lapsia ns.taloudenhoitajansa kanssa.

Ainakin Joachim Stutaeuksella oli merkittäviä suhteita, koska uransa oli melko vaikuttava.

[AnttiYR]

Tässä Sarvelan Ilmajoen talonhaltialuettelosta Lahden talosta osa:

Maakirjan mukaan omistajaksi tuli 1580 kirkkoherra Matti Laurinpoika Stuut. Kymmenysluetteloissa häntä itseään ei kuitenkaan mainita isäntänä, mutta seuraavat kolme isäntää lienevät kuitenkin kaikki olleet hänen poikiaan.
Erkki Matinpoika 1581-1593
Antti Matinpoika 1594-1603
Kirkkoherran leski Sofia Gregoriuksentytär isännöi 1604-1607
Emännän p. Matti Matinpoika 1608-1637
P., kappalainen Eskeli Matinpoika 1640-1675

Liakan Ilmajoen historiassa on seurava maininta:

Lahden talon oli Antti Matinpoika myynyt kappalaiselle Eskil Stutaukselle, mutta myyjän sisar Margareetta sai syyskäräjissä 1643 julistettua kaupan mitättömäksi. Siitä huolimatta pastori Stutaeus pysyi isäntänä…………

Olisiko tässä jotain, minkä johdosta Eskil ei ollut perimässä Joachimia? Missä sitten Margareetta asui?

Joachimiä ei näissä kummassakaan mainita, vaikka hänellä oli kaiketi osa-omistus Lahteen. Samaten voi päätellä, että muillakin on saattanut olla osa-omistuksia , vaikkei niitä ole iäntäluetteloon merkitty.

Terveisin Antti

[AnttiYR]

Mathias Laurenti saattoi olla ikaallislainen eränkäviän poika m.m. seuraavista syistä:

- Hakeutui Ilmajoelle papiksi, jossa saattoi olla isänsä erämaa-osuuksia. (Luopajärven kalastusoikeuden osuus ja niittyjä Luopajärven rannalta on saattanut tulla hänen kauttaan Lahden talolle)
- Vuoden 1571 hopeaverotuksessa maksoi pastori Matts Laurenti veroa 10 mk, kun kappalainen Clemetth vain 5 mk. Siispä pastorilla on ollut enemmän varallisuutta, kuin kappalaisella. (Tällöin Mathias oli vasta pastori ja kirkkoherrana oli her Pedher. Omaisuus on tietenkin voinut olla vaimon perua.)
- Ajoi ilmajokisten talonpoikien etua ja asettui nuijamiesten puolelle, mikä kuvastanee läheistä yhteyttä paikalliseen väestöön.
- Eskil hakeutui Kauhajoen kappalaiseksi. Oli ollut aiemmin Lapualla kappalaisena. (Voi olla, että edut olivat paremmat ja matka Lahteen hieman lyhempi.)
- Tässä aiemmin tuli tieto, että hänellä oli sukulaisia Kauhajoella. Voisiko olla, että Nummijärvi olisi saanut nimensä Nummesta tai toisinpäin? Voisi olla, että ydna:n Nummi viittaisi tähän Nummijärvellä käyneeseen erämieheen, jonka perillisiä olisi ollut Kauhajoella ja tätä kautta Eskilin sukulaisia.

Terveisin Antti

[KariKK]

Tässä Sarvelan Ilmajoen talonhaltialuettelosta Lahden talosta osa:

Maakirjan mukaan omistajaksi tuli 1580 kirkkoherra Matti Laurinpoika Stuut. Kymmenysluetteloissa häntä itseään ei kuitenkaan mainita isäntänä, mutta seuraavat kolme isäntää lienevät kuitenkin kaikki olleet hänen poikiaan.
Erkki Matinpoika 1581-1593
Antti Matinpoika 1594-1603
Kirkkoherran leski Sofia Gregoriuksentytär isännöi 1604-1607
Emännän p. Matti Matinpoika 1608-1637
P., kappalainen Eskeli Matinpoika 1640-1675

Liakan Ilmajoen historiassa on seurava maininta:

Lahden talon oli Antti Matinpoika myynyt kappalaiselle Eskil Stutaukselle, mutta myyjän sisar Margareetta sai syyskäräjissä 1643 julistettua kaupan mitättömäksi. Siitä huolimatta pastori Stutaeus pysyi isäntänä…………

Olisiko tässä jotain, minkä johdosta Eskil ei ollut perimässä Joachimia? Missä sitten Margareetta asui?

Joachimiä ei näissä kummassakaan mainita, vaikka hänellä oli kaiketi osa-omistus Lahteen. Samaten voi päätellä, että muillakin on saattanut olla osa-omistuksia , vaikkei niitä ole iäntäluetteloon merkitty.

Terveisin Antti

Tämä Lahden (kylän) talo, jonka Eskeli osti ja josta myyjän sisar Marketta Antintytär käräjöi, oli Torala. Ja Marketta lunasti talon eikä se jäänyt Eskelille.
Se käy ilmi Sarvelan talonhaltijaluettelosta. Liakka on tunnistanut talon ilmeisesti väärin.
Myyjä oli Matti Antinpoika eikä Antti Matinpoika. Matti Antinpojan isä oli Antti Martinpoika, Sarvelan mukaan.

[KariKK]

Mathias Laurenti saattoi olla ikaallislainen eränkäviän poika m.m. seuraavista syistä:

- Hakeutui Ilmajoelle papiksi, jossa saattoi olla isänsä erämaa-osuuksia. (Luopajärven kalastusoikeuden osuus ja niittyjä Luopajärven rannalta on saattanut tulla hänen kauttaan Lahden talolle)
- Vuoden 1571 hopeaverotuksessa maksoi pastori Matts Laurenti veroa 10 mk, kun kappalainen Clemetth vain 5 mk. Siispä pastorilla on ollut enemmän varallisuutta, kuin kappalaisella. (Tällöin Mathias oli vasta pastori ja kirkkoherrana oli her Pedher. Omaisuus on tietenkin voinut olla vaimon perua.)
- Ajoi ilmajokisten talonpoikien etua ja asettui nuijamiesten puolelle, mikä kuvastanee läheistä yhteyttä paikalliseen väestöön.
- Eskil hakeutui Kauhajoen kappalaiseksi. Oli ollut aiemmin Lapualla kappalaisena. (Voi olla, että edut olivat paremmat ja matka Lahteen hieman lyhempi.)
- Tässä aiemmin tuli tieto, että hänellä oli sukulaisia Kauhajoella. Voisiko olla, että Nummijärvi olisi saanut nimensä Nummesta tai toisinpäin? Voisi olla, että ydna:n Nummi viittaisi tähän Nummijärvellä käyneeseen erämieheen, jonka perillisiä olisi ollut Kauhajoella ja tätä kautta Eskilin sukulaisia.

Terveisin Antti

Kommentoin vain Nummijärveä.
Kauhajoen historian mukaan Juhana III oikeutti kirjeellään 1577 Kauhajoen uudisasukkaat kalastamaan Karvianjärvellä ja sitä lähellä olevilla järvillä.
Siihen asti Nummijärvi oli ollut Pohjanmaan maakuntarajan eteläpuolella ja yläsatakuntalaisten eränautinnassa ja Kauhajoen asutus oli tuolloin vasta alkanut. Nummijävelle asukkaita on tullut siitä vielä noin 100 vuotta myöhemmin, joten aika hankala löytää selityksiä Nummijärveltä siihen, miten herra Eskeli oli sukua Tuomas Martinpoika Pukkilalle ja Pukkilan Kerttu Nisiuksentyttärelle.
Tosin sitten myöhemmin Pukkilalla ja Nummijärven eli Frantin talolla oli likeiset suhteet, mutta epäilen, ettei se liittynyt erityisemmin herra Eskiliin.

Ainut tieto, jonka olen löytänyt siitä, kenen nautinnassa Nummijärvi oli, on Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostosta:
www.narc.fi/suvanto/ , Kyrö s. 452.
Siellä sanotaan, että vuonna 1552 Höytölän Peder Nilsson ja Kiialan Lasse omistivat yhdessä Nummijärvellä eräsijan, jossa oli kalastamo.
Yhteydestä Karhoisten Nummen ja Kauhajoen Nummijärven välillä ei ole tietoa.
Olen ollut siinä käsityksessä, että järvi on saanut nimensä ympäristönsä perusteella, mahdollisesti kyllä juuri hämäläisiltä eränkävijöiltä.

[Benedictus]

Pohdein tuon Vatsiaisten Laurentiuksen mahdollista vaimoa, joka olisi voinut olla papin tytär.

Ajallisesti laskeskelin, että eräs vaihtoehto voisi olla Hämeenkyrön khr Laurentius Torstensson Geet, jolla hyvinkin on voinut olla tyttäriä jonkun tuntemattoman taloudenhoitajan kanssa.

Ajatusta osin puoltaa se, että Joachim Stutaeuksen vaimo Brita Henriksdotter oli Isonkyrön khr Geetin tyttärentytär eli olisivat olleet sukua keskenään.

Tämä alkuperä myös selvittäisi tuota varallisuutta, sillä Geetiltä olisi varmaankin tullut arvoirtaimistoa tyttärelle.Mikä näkyisi vielä seuraavassa polvessa.

[AnttiYR]

Tuo Mathias Laurentin maksama hopeavero ei ollut mitenkään suuri, vaan omaisuuteen olisi varmaankin riittänyt Sofian isän Gregoriuksen perintö. Se oli suuruudeltaan kanta-Ilmajoen talonpojan keskimääräisesti maksamaa luokkaa. (Esimerkkinä: Suurimmat olivat Matti Pentinpoika Peltoniemi 66 mk 7,5 äyriä, kirkkoherra Pedher 37 mk 3 äyriä, Pentti Jaakonpoika Ilkka/Rahnasto 30 mk 2,5 äyriä)
Ilmeisesti Mathias Laurenti oli vasta äskettäin saanut papin viran joten tämä omaisuus on kuitenkin täytynyt tulla periniönä.
Perintö ei kuitenkaan ollut kovin suuri, koska Sofia anoi apua talouteensa 1600-luvun alussa. (Tietenkin välissä oli ollut linnaleiri ja nuijasota, jotka olivat saattanut vaikuttaa) Olen käsittänyt myös, ettei Joachimilla ollut suuria varallisuuksia opiskeluaikana.

Terveisin Antti

[Matti Lund]

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh);

...
Tämä Eskil Stutaeuksen talo on siis sama kuin Liisa R:n löytämä talo, joka mainitaan Joachim Stutaeuksen perintötalona.

Tästä jutusta oli tässä ketjussa jo muutama vuosi sitten niin kirkkaita toteamuksia sen suhteen, että kysymyksessä on tuon äidin veljen osalta rankka kirjurin virhe, että olisi luullut, ettei tähän enää kompuroida.

Ajattelin, että kun mitään uutta asian tiimoilta ei ole ilmennyt, ei tarvitsisi kommentoida, mutta kun ollaan taas menossa metsään, pitää nyt toistaa se ties monennenko kerran, että Ilmajoen kirkkoherralla Mathias Laurentilla oli muun katraan lisäksi mm. kaksi poikaa, vanhempi Jaakkima, josta tuli Turun tuomiorovasti ja joka alkoi käyttää tässä suvussa ensimmäisenä Stutaeus -lisänimeä. Hänellä oli nuorempi veli Matti Mathiaanpoika, josta tuli Mathias Laurentin hankkiman Lahden perintötalon omistaja ja isäntä Ilmajoella.

Matti Mathiaanpojalla oli katras, josta Eskil -niminen lähti opintielle ja josta tuli yllämainittu kappalainen Lapualle ja sitten Ilmajoen Kauhajoelle. Hän oli järjestyksessä toinen, joka otti Stutaeus -nimen (Jaakkiman poika puolestaan "peri" lisänimen isältään).

Jaakiman perintölinjan puolesta tiedetään, että Jaakkima Stutaeus luovutti jo elinaikanaan esikoisoikeutensa Lahden taloon ja se tuli veljen pojan Eskilin hyväksi. Muutenkin hän luovutti etuosto-oikeutensa Lahden taloon pois.

Jaakkiman poika ei lähtenyt muuttamaan isänsä tahtoa ja kun hän kuoli lapsettomana, tulivat Jaakkiman sisarusten lapset sivuperillisiksi, serkkunsa, Jaakkiman pojan jäämistöön. Suurimman osan ja oikeuden heidän joukostaan peri kuitenkin Eskil Stutaeus testamenttilahjoitusten kautta.

Ilmajoen maakirjoissa ei suinkaan esiinny Stuut -nimeä (ei sitä varsinkaan Sarvela ole sieltä voinut löytää!), vaan tästä maakirjoista 1579-1585 nähdään muodot, joita Mathias Laurentista käytettiin voudintileissä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669374
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2669730 H: Matz (23 pa)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670304 H: Madz
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670897 Hend: Madz
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671558 d: Mathias Laurentij
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672127 d: Mathias Laurentij
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672752 d: Mathias Laurentij

terv Matti Lund

[KariKK]

Käsittääkseni täysin varmoja toteamuksia herra Eskilin äidistä ei voida antaa, kun häntä ei ole voitu nimetä.

[AnttiYR]

Käsittääkseni täysin varmoja toteamuksia herra Eskilin äidistä ei voida antaa, kun häntä ei ole voitu nimetä.

Voidaan kylläkin arvailla, että olisi sama kuin joku Eskilin sisaren nimi, mutta en tiedä onko niittäkään kaikki tiedossa.

[AnttiYR]

miten herra Eskeli oli sukua Tuomas Martinpoika Pukkilalle ja Pukkilan Kerttu Nisiuksentyttärelle.

Jos ajatellaan, että näien esivanhempi on ollut Mathias Laurentin tai Sofian sisar tai veli, niin he ovat olleet Eskelin pikkuserkkuja. Luultavasti kaukaisempia ei olisi nimitetty sukulaisiksi.
Onko mahdollista, että he olisivat olleet serkkuja? Tällöin heidän esivanhempansa olisivat olleet Mathias Laurentin ja Sofian lapsia. (Joko yhteisiä tai mahdollisesta ed. avioliitosta)
Nämä vaihtoehdot, elleivät sitten olleet Matin vaimon kautta sukulaisia. Jos olivat sitä kautta sukulaisia, eivät olleet Joachimin perillisiä kuten Eskil.

En tiedä oliko Kerttu tuolloin yleinen nimi, mutta Mathias Laurentin pojan Matin eräs tytär oli Kerttu. Muut Pukkilan nimet olivat sitten mielestäni yleisiä tuolloin.

Terveisin Antti

[Jari Latva-Rasku]

Oheisen aukeaman lopussa mainitaan Her Matts Laurenti Pastor vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. Mattsilla oli kaksi lehmää, viisi lammasta ja yksi Stuth, vaikka se ei häntä sellaiseksi tee.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633197

[Matti Lund]

Mathias Laurenti saattoi olla ikaallislainen eränkäviän poika m.m. seuraavista syistä:

- Hakeutui Ilmajoelle papiksi, jossa saattoi olla isänsä erämaa-osuuksia. (Luopajärven kalastusoikeuden osuus ja niittyjä Luopajärven rannalta on saattanut tulla hänen kauttaan Lahden talolle)
- Vuoden 1571 hopeaverotuksessa maksoi pastori Matts Laurenti veroa 10 mk, kun kappalainen Clemetth vain 5 mk. Siispä pastorilla on ollut enemmän varallisuutta, kuin kappalaisella. (Tällöin Mathias oli vasta pastori ja kirkkoherrana oli her Pedher. Omaisuus on tietenkin voinut olla vaimon perua.)
- Ajoi ilmajokisten talonpoikien etua ja asettui nuijamiesten puolelle, mikä kuvastanee läheistä yhteyttä paikalliseen väestöön.
- Eskil hakeutui Kauhajoen kappalaiseksi. Oli ollut aiemmin Lapualla kappalaisena. (Voi olla, että edut olivat paremmat ja matka Lahteen hieman lyhempi.)
- Tässä aiemmin tuli tieto, että hänellä oli sukulaisia Kauhajoella. Voisiko olla, että Nummijärvi olisi saanut nimensä Nummesta tai toisinpäin? Voisi olla, että ydna:n Nummi viittaisi tähän Nummijärvellä käyneeseen erämieheen, jonka perillisiä olisi ollut Kauhajoella ja tätä kautta Eskilin sukulaisia.

Terveisin Antti

Ei Mathias Laurenti voinut olla kenenkään ikaalislaisen, hämeenkyröläisen, hattulalaisen tai jämsäläisen tai muun sellaisen hämäläisen Pohjanmaalla sijaitsevan eränauttijan poika, ei ainakaan aikoinaan Jalasjärven tai Kauhajoen alueelle ulottuneen hämäläisen eränautinnan nauttijan poika, koska sellaisia ei nähdäkseni ollut enää olemassa Mathias Laurentin syntymän aikoihin.

Hämäläisten eränauttijain eränkäynti alkoi loppua 1200 -luvulta alkaen ns. Hämeenmetsän Pohjanmaalle ulottuvalla sektorilla, kun pohjalais- ja ruotsalaisasutus oli alkanut voimakkaasti levitä sinne. Hämäläisten eränautinnan "pohjoisraja" oli jossain vaiheessa Rauhanluoman linjalla ja oli asettunut 1500 -luvun alkuun tultaessa Karvianjoen linjalle. "Raja" ei ollut tietystikään yhtenäinen. Nautinta oli ulottunut Jalasjärven kohdalla 1500 -luvun alkuun asti aika lähelle Luopajärveä, mutta asutus oli levinnyt sinne 1500 -luvun alkupuolella.

Tässä näet esimerkkinä Jalasjärven kymmenysveronmaksajia vuodelta 1558, jolloin Mathias Laurenti lienee ollut tulossa teini-ikään:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2632671

Noin vuoden 1550 kieppeillä hämäläisten eränauttijoiden viimeiset kärhämät pohjalaisten ja savolaisten kanssa tapahtuivat lähinnä Ruovedeltä Keski-Pohjanmaan Pyhäjärvelle ulottuvalla sektorilla eli 1600 -luvun Pohjanmaan sanontatapojen mukaan Maanselällä ja Savonmaassa. Kun kyröläisasutus ja savolaisasutus levisi 1560- ja 1570 -luvuilla Kauhajoelle, jäivät hämäläisille eränauttijoille riideltäviksi pohjalaisten kanssa enää Karvianjärven ja sen sellaisten paikkojen nautinnat.

Lisäksi hämäläiset eränauttijat eivät osoittaneet mainittavampaa kiinnostusta entisten eränautintapakkojensa asuttamista kohtaan, vaan jurrasivat vanhoissa nurkissaan koto-Hämeessä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta entiset Pohjanmaalle ulottuneet hämäläismetsät joutuivat valtaosaltaan pohjalaisten ja savolaisten uudisasuttajien valloittamiksi. Vanhan hämäläisasutuksen puolelta tullut asuttajavirta oli etupäässä savolaislähtöistä, joka ei syystä tai toisesta ollut pitkään viihtynyt Hämeenmaan puolella.

terv Matti Lund

[AnttiYR]

Näyttäisi vielä 1500-luvulla olleen eränkävijöitä. Eri asia sitten on missä asti ovat käyneet.
Kopioitu netistä, mutta ei mitenkään tarkastettu;

HÄMEENKYRÖN JA IKAALISTEN ERÄSIJAT 1550-LUVULLA

Erätaloja n. vuonna 1560:

Ikaalisissa 65, erätalojen osuus verotaloista 32,7 %, osuus Ylä-Satakunnan erätaloista 19,2 %
Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa 40, erätalojen osuus verotaloista 19,7 %, osuus Ylä-Satakunnan erätaloista 11,8 %
muualla Ylä-Satakunnassa 234, erätalojen osuus verotaloista 11,3 %, osuus Ylä-Satakunnan erätaloista 69 %
koko Ylä-Satakunnassa 339, erätalojen osuus verotaloista 13,5 %, osuus Ylä-Satakunnan erätaloista 100 %.

Eli kaikista Ylä-Satakunnan eränkävijätaloista noin viidennes oli Suur-Ikaalisissa. Kylittäin erämiehet jakaantuivat seuraavasti:

Eränkävijätalolliset n. v. 1550-1570

IKAALINEN

Kolkko

Niilo Kolkko ja hänen poikansa Lauri

Ikaalinen

Alanen, Erkki ja pka Mikko Rahkoi
Rahkola, Erkki Antinpoika ja pka Antti Rahkola
Turkki, Juho Turkki

Karttu

Seppälä, Niilo Olavinpoika
Vänni, Juho ja Olavi Vänni

Kilvakkala

Äijänpoika (yhd. myöh. Kestiin), Juho Äijänpoika ja pka Pekka
Heikkilä
Reko, Reko Heikinpoika Kujala ja pka Niilo Reko
Kanko, Olavi Kangoi
Hätävara, Heikki ja Heikki Heikinpoika Hätävara

Sammi

Hiekka, Heikki Hiekka ja pka Lauri
Änkö, Juho Änkö ja pka Pietari

Viljala

Pantti, Pietari
Vira, Olavi ja Niilo Vira

Karhoinen

Joudi, Pentti, Antti ja Lauri Antinpoika

Kurkela

Tiirikka, Pekka Pietarinpoika Pöllö

Vatsiainen

Luukas, Luukas ja pka Heikki sekä Yrjö
Talonen, Heikki Muotia ja Reko Laurinpoika
Hannu, Lauri Siiroi
Ollikkala, Olavi Siiroi

Kiiala

Kinnari, Heikki Heikinpoika ja pka Niilo Kinnari
Mikkelä (yhd. myöh. Isoontaloon), Lauri Mikonpoika Mikkelä ja pka Olavi
Marttila (yhd. myöh. Isoontaloon), Heikki Martinpoika ja pka Heikki
Marttila II (yhd. myöh. Isoontaloon), Martti Antinpoika ja pka Erkki Marttila
Kyyny, Antti Antinpoika ja Antti Olavinpoika Kyyny

Höytölä

Ryödi, Martti ja Juho Ryödi
Soutia, Lauri Soutaja ja pojat Olavi ja Heikki
Janakka, Juho ja Olavi Janakka
Kiurunen, Antti Kiuru
Pertta, Niilo ja pka Pietari sekä tämän pojat Martti ja Tuomas Pertta

Riitiala

Ala-Vakeri, Matti Vakeri
Yli-Vakeri, Heikki Vakeri
Suontti (yhd. myöh. Kiaseen), Olavi Suontti, pka Lauri ja tämän pka Sipi
Vilppo, Vilpus ja pka Erkki
Leikko, Heikki, Tuomas ja Erkki Leikko eli Ryssä
Penttilä, Olavi Pentinpoika ja pka Pietari Penttilä

Muumäki

Sarkki, Heikki Olavinpoika

Heittola

Nyppeli, Heikki ja Olavi Nyppeli

Tevaniemi

Anttila (yhd. myöh. Puontiin), Pietari Heikinpoika Musta ja pka Heikki
Musta, Olavi Antinpoika Musta ja pka Tuomas
Ruusi, Erkki Jaakonpoika Ruusi ja pka Mikko
Kianen, Niilo Kianen ja pka Niilo Teräväinen eli Nippurainen
Nikula, Erkki Kianen ja pka Niilo

Miettinen

Pakkanen, Martti Pakkanen ja pka Heikki
Villi, Heikki Villi
Ala-Haveri, Niilo Haveri
Yli-Haveri, Sipi Haveri ja Olavi Haveri eli Maanpräost
Teuho, Tuomas Tuomaanpoika ja Tuomas Antinpoika Kiisoi eli Köpeli
Hiitti (yhd. myöh. Piipariin), Juho ja Mikko Hiitti
Uikki, Pietari Vicki ja pka Sebastianus eli Janus Vicki

Kallionkieli

Kuortti, Matti Eskonpoika ja Olavi Kuortti sekä tämän pka Juho
Lumia, Niilo Lumia ja pka Juho

Vähä-Röyhiö

Heikkilä, Matti Heikinpoika Isoi ja pka Matti
Nikkilä, Matti Niilonpoika ja pka Heikki

Iso-Röyhiö

Pentti, Matti Juhonpoika Säippä eli Seppä
litu, Erkki ja pka Heikki

JÄMIJÄRVI

Jämijärvi

Pitkäniemi, Juho Pitkäniemi ja pka Heikki

Kauppila

Kontti, Antti ja Heikki Kontti
Kontti, Olavi Oukari eli Kontti
Kontti, Pentti ja pka Pentti
Kontti, Juho ja pka Luukas

Peijari

Peijari, Olavi Pietarinpoika Peijari

PARKANO

Alaskylä

Vilpus (myöh. Naskali), Vilppu Niilonpoika ja pka Heikki
Linna, Niilo Jaakonpoika ja Lauri Linna
Laatu, Lauri ja Juho

Edellä oleva luettelo ei sisällä aivan kaikkia erämiestaloja, mutta kuitenkin valtaosan niistä. On huomattava, että se, jonka onnistui salata erämailla käyntinsä viranomaisilta, säästyi ainakin kalastusveron maksamiselta.



Terveisin Antti

[Matti Lund]

...

Edellä oleva luettelo ei sisällä aivan kaikkia erämiestaloja, mutta kuitenkin valtaosan niistä. On huomattava, että se, jonka onnistui salata erämailla käyntinsä viranomaisilta, säästyi ainakin kalastusveron maksamiselta.



Terveisin Antti

Samalla tavalla voidaan luetteloida eteläpohjalaisten taloja, joilla oli eränautintoja, mutta eivät pohjalaiset käyneet nauttimassa hämäläisten "takapihoilla" kuten eivät hämäläisetkään eteläpohjalaisten "takapihoilla".

Kyröläiset (siis enimmäkseen lapualaisia ja kauhavalaisia) joutuivat riitelemään eränautinnoistaan pitkin 1500 -lukua ja pitkälle 1600 -luvun puolelle Pietarsaaren markin asukkaita vastaan ja Pietarsaaren markin asukkaat puolestaan nautinnoistaan mm. Ruoveden ja Saarijärven asukkaita vastaan. Tällä sektorilla oli menossa jatkuvasti metsänautintakiistoja, mm. koska hämäläisten eränkäynti ei ollut sillä sektorilla vielä 1500 -luvulla kokonaan hiipunut. En ainakaan minä ole havainnut alkuunkaan saman mittaluokan kiistoja ilmajokisten ja hämäläisten välillä, enkä näe muuta erottavaa tekijää kuin, että asutus oli levinnyt aikaisemmin niille paikoille ja toisaalta eränkäynti hiipui myös muista syistä kuten että eräät riistaryhmät oli saalistettu 1500 -luvulle tultaessa lähes sukupuuttoon, joten niiden jahtaamiseen kaukana kotikonnuilta oli motivaatio kuollut.

Riitelyn aiheena olikin enää lähinnä vain kalaisimmat järvet maakuntien rajoilla.

tev Matti Lund

[KariKK]

Ei Mathias Laurenti voinut olla kenenkään ikaalislaisen, hämeenkyröläisen, hattulalaisen tai jämsäläisen tai muun sellaisen hämäläisen Pohjanmaalla sijaitsevan eränauttijan poika, ei ainakaan aikoinaan Jalasjärven tai Kauhajoen alueelle ulottuneen hämäläisen eränautinnan nauttijan poika, koska sellaisia ei nähdäkseni ollut enää olemassa Mathias Laurentin syntymän aikoihin.

Hämäläisten eränauttijain eränkäynti alkoi loppua 1200 -luvulta alkaen ns. Hämeenmetsän Pohjanmaalle ulottuvalla sektorilla, kun pohjalais- ja ruotsalaisasutus oli alkanut voimakkaasti levitä sinne. Hämäläisten eränautinnan "pohjoisraja" oli jossain vaiheessa Rauhanluoman linjalla ja oli asettunut 1500 -luvun alkuun tultaessa Karvianjoen linjalle. "Raja" ei ollut tietystikään yhtenäinen. Nautinta oli ulottunut Jalasjärven kohdalla 1500 -luvun alkuun asti aika lähelle Luopajärveä, mutta asutus oli levinnyt sinne 1500 -luvun alkupuolella.

terv Matti Lund

Näitten eränautintojen ajoituksesta antavat Liisa Ruismäen Kauhajoen historia s. 61 ja muun muassa Raimo Ranta artikkelissaan
Kauhajoen Kunnallislehdessä 9.7.1993 hieman eri kuvan.
Raja siirtyi Karvianjoen tasalle vasta 1577 seurauksena Juhana III:n kirjeestä, jolla hän valtuutti Kauhajoen uudisasukkaat kalastamaan Karvianjärvillä.
Myös vähän aiemmin antamassani linkissä Suvannon Satakunnan henkilötiedostoon on tieto, että ainakin Ikaalisten kahdella isännällä oli 1552 eräsija Nummijärvellä.

Vielä satakunta vuotta myöhemmin yläsatakuntalaset uhkailivat hengenmenolla kauhajokelaisia Nummijärven tienoille
asettuneita uudisviljelijöitä ja tuhosivat esimerkiksi heinäsatoja.

Mathias Laurentin syntyperä jäänee selvittämättä ellei jostakin löydy aivan uutta asiakirja-aineistoa. Varmuutta siitä ei voi saada nykyisenkaltaisilla Y-DNA-testeilläkään. Varmuus häneen johtavista isälinjoista vaatisi kahteen eri poikaan vievät isälinjat. Nyt tunnetaan ilmeisesti Eskil Matinpoikaan johtavia isälinjoja, mutta loppu pohjautuu oletuksiin eli uskoon, että asiat olivat niinkuin todennäköisimmältä näyttää.

Vielä herra Eskilin äidistä. SAY:ssa on mainittu Lahden talossa Matti Matinpojan jälkeen leski Margareta, joka lienee ollut Matti Matinpojan vaimo, mutta missään ei taida olla tietoa, että hän oli Eskilin äiti, vaikka niin ehkä oli. Mutta ei ole tietoa, ketkä ja mistä olivat Margaretan vanhemmat, joten käytännössä Eskilin äidistä ei ole mitään varmaa tietoa.

Vaikka nämä pohdinnat ja spekuloinnit eivät johtaisikaan alkuperäisen kysymyksen selvittämiseen, voi sivutuotteena selvitä jotakin muuta.
Ja jokainen voi tulla uskollaan autuaaksi silloin, kun lopputulokset ovat oletusten, tulkintojen ja todennäköisyyksien varassa.

[Benedictus]

Ego Ericus Rwsi ponam me fideiussorem inter Henricum Henrici ex Mithis et filiam Henrici Andree ex Vatula. Anno 1544 dominica XII.

Fide iussores inter Jorgum Henrici ex Watzia et filiam Johannis Turcki ex Ikalis, primus Henricus Watzian, 2 9 prefatus Turki, 3 9 Mathias Sijroij ex Kurgela, Laurentius tutor ecclesie ex Wattzia. quisque illorum pro 10 marcis. Anno domini 1548 dominica quinquagesima,

Yllä oleva Laurentius on 1550 siis Vatsiaisen Hannun isäntä. Ajallisesti hän sopii täysin Ilmajoen khr Mathias Laurentiin isäksi.

Koska hänen poikansa Joachim Stutaeus omisti kyseisen Hannun tilan ja siitä vielä mainitaan, että oli tilan perillinen, ei mielestäni ole suurta virhetulkintaa arvella tämän olevan Mathias Laurentiin kotitilan.

Mitä tulee Kyrönjokilaakson ja Satakunnan Hämeenkyrön ja Ikaalisten isäntien eräsijakiistoihin, arvelen, että osasyy kiistojen loppumiseen olivat aviokiitot, joiden myötä tilat siirtyivät yhteisille jälkeläisille.

Toisaalta juuri Ikaalisten Vatsiaisten tai Kurkelan Siiro suku siirtyi Karijoelle, Isojoen asukkaista suurin osa taasen tuli Ikaalisten suunnasta.

[KariKK]

Jos ajatellaan, että näien esivanhempi on ollut Mathias Laurentin tai Sofian sisar tai veli, niin he ovat olleet Eskelin pikkuserkkuja. Luultavasti kaukaisempia ei olisi nimitetty sukulaisiksi.
Onko mahdollista, että he olisivat olleet serkkuja? Tällöin heidän esivanhempansa olisivat olleet Mathias Laurentin ja Sofian lapsia. (Joko yhteisiä tai mahdollisesta ed. avioliitosta)
Nämä vaihtoehdot, elleivät sitten olleet Matin vaimon kautta sukulaisia. Jos olivat sitä kautta sukulaisia, eivät olleet Joachimin perillisiä kuten Eskil.

En tiedä oliko Kerttu tuolloin yleinen nimi, mutta Mathias Laurentin pojan Matin eräs tytär oli Kerttu. Muut Pukkilan nimet olivat sitten mielestäni yleisiä tuolloin.

Terveisin Antti

Näillä Tuomas Martinpojan sukulaisuuksilla poikapuolensa vaimoon Kerttu Nisiuksentyttäreen ja toisaalta Eskil Matinpoikaan on sikäli merkitystä, että ne voisivat paljastaa Eskilin äidin alkuperän.
En tiedä onko näitä sukusuhteita selvitetty, mutta jos on, niin selvittäjä ilmeisesti pitää ne omina tietoinaan.
Tätäkin kysymystä on käsitelty tässä ketjussa aikaisemmin ja Suomun väki oli esillä ja mielenkiintoisesti nimet ja ajoitukset sopivat kohdalleen.
Joskus yksinkertaisin ratkaisu on totta ja joskus hyvin epätodennäköiseltä vaikuttava.
Jokin lisätodiste siksi olisi kyllä suotava, mutta Sarvelan isäntäluettelon perusteella Suomusta löytyy seuraavia nimiä ja ajoituksia.
Martti Heikinpoika isäntänä 1549-1610.
Tuomas Martinpoika Pukkila syntyi 1562 vuoden 1627 ruodustusluettelon iän mukaan. Tuomas on kuollut 1640-luvun jälkipuoliskolla.
Suomun Nisius Martinpoika oli isäntänä 1611-1641.
Tuomas ja Nisius sopisivat veljeksiksi tämän perusteella.
Kerttu Nisiuksentytär lienee syntynyt noin 1620, hänen poikansa Matti Kallenpoika Pukkila syntyi n. 1647.
Jos Kerttu oli Suomusta, hän olisi ollut Tuomaan veljentytär.
Jos ja kun Tuomas oli sukua myös Eskil Matinpojalle, täytyisi olla niin,
että Eskilin äiti oli Tuomaan sisar. Matias Laurentin tytär Nisius Martinpojan vaimona ei vielä tuottaisi sukulaisuutta Eskilin ja Tuomaan välille.

Tämä ei ollut todistus, vaan eräs mahdollisuus, kun en muista, että olisi esitetty mitään sitovaa, joka tämän kumoaisi.
Auttaisi jo paljon, jos Matti Matinpojan lesken patronyymi olisi tiedossa.

[KariKK]

Yllä oleva Laurentius on 1550 siis Vatsiaisen Hannun isäntä. Ajallisesti hän sopii täysin Ilmajoen khr Mathias Laurentiin isäksi.

Koska hänen poikansa Joachim Stutaeus omisti kyseisen Hannun tilan ja siitä vielä mainitaan, että oli tilan perillinen, ei mielestäni ole suurta virhetulkintaa arvella tämän olevan Mathias Laurentiin kotitilan.



Jos ja kun Mathias Laurentilla oli useita lapsia, niin miksi vain Joachim oli
perillinen?

[Matti Lund]

Jos ja kun Mathias Laurentilla oli useita lapsia, niin miksi vain Joachim oli
perillinen?

Tuohon Ikaalisten taloon liittyy se, että sen vuosien 1619-21 autioluettelossa sanotaan, että herra Joachim Turun kirkkoherra oli taloon "arftagare" ja lupasi sen roolin ylläpitääkseen maksaa talon rästit kolmelta vuodelta. Talon sanottiin olleen autiona noin kahdeksan vuotta nuijasodan jälkeen, jonka jälkeen Hannu Maununpoika oli ylösottanut talon ja asui itse sitä luettelon vuosina. Luultavasti juuri Jaakkiman varallisuus ja vaikutusvalta oli edesauttanut siihen, että kruununvouti oli suopeasti pidättänyt talon perinnöksi lunastettavaksi rästien suoritusta vastaan!

Eskil Stutaeus taas ei muuta väitä kuin, että hänen isänsä veli (kirjurin eittämätön tekstivirhe oikaistu tähän) oli ostanut talon. Kun Jaakkiman poika oli tässä vaiheessa edesmennyt ja jäänyt lapsettomaksi, niin oli luultavasti yksin Eskilille langennut testamentin kautta se perintöoikeus, jonka Jaakkima oli varmistanut itselleen Eskilin viittaaman oston turvin (eli oli huudattanut omistustaan kolmesti, joka omistus oli tullut hänelle hankintamaaluonteiseksi perintöoikeudeksi). Jaakkima oli kuollessaan yksin Ikaalisten talon perillinen, koska se oli hänen oma hankintansa ja talon entinen suku olisi sammunut tai niin puilla paljailla, ettei kyennyt ylösottamaan taloa.

Jaakkima oli siis todennäköisesti yksinäinen perillinen, koska kysymys ei olisi ollutkaan hänen jomman kumman vanhempansa kautta tulevasta sukuperintöoikeudesta. Siksi se muodostui vasta Jaakkiman pojalle ja sitten herra Eskilille edellämainitulla tavalla.

Kun tutkii muutenkin autioluetteloa, kiinnittää huomiota se, että Hämeenkyrössä talon kuin talon takuumiehenä on ollut silloinen kirkkoherra Henrik. Hämeenkyrössä näyttää olleen yleisenä tapana hankkia pastori takuumieheksi.

Kun ottaa huomioon Hämeenkyrön suurkurjuuden ja katastrofaalisen tilan 25 -vuotisen sodan linnaleirien aikaan, jonka kurimuksessa tämäkin talo on sortunut ja nuijasodan aikoihin isäntänsä menettänyt, tämä tapa onkin ymmärrettävä. Kun takuukelpoisista isännistä oli huutava pula, ainoaksi uskottavaksi paikallisissa oli jäämässä pitäjän papisto.

Yksi todennäköinen skenaario onkin, että talo on joutunut muinoin ylivelkaisena ja maksukyvyttömänä takuumiehensä tai päävelkojansa kontolle, joka on turvannut omat etunsa lunastusoikeudellaan oman sijoituksensa ja rasituksensa ulosmittaamiseksi kiinteistöstä.

Toinen looginen vaihtoehto olisi, että Jaakkima Stutaeus olisi päässyt talon "arftagareksi" vaimonsa kautta, mutta tämän todennäköisyyttä huomattavasti heikentää se, että talo on ollut aika pieni ja kovin köyhä, eli ei Jaakkiman suhteellisen varakas vaimo voinut olla sieltä (kun muutenkin tiedetään toisensuuntaista vaimojen syntyperästä), ellei sitten Jaakkiman vaimon isä olisi ollut se takuumies tai velkoja, jonka hallintaan talon vararikkopesä olisi joutunut, jolloin myös Jaakkima olisi voinut vaimonsa kautta tulla talon perilliseksi?

terv Matti Lund

Ps. huomautan, että ylläoleva on vain spekulaatiota, vaikkei mielestäni sellaista kovin löysää spekulaatiota, jossa kiinteän perintöoikeuden väistämättömiä aspekteja jätetään huomioonottamatta spekulaation virittämiseksi vapaampien arvailujen varaan.

[Benedictus]

Lundin spekulaatioiden perusteella jää siis ainoaksi lookiseksi perusteeksi, että Joachim Mathiae Stutaeus oli isänsä poikana Vatsiaisten Hannun talon perillinen ja maksamalla verot piti talon perintötalona ja omaisuutenaan.

Muilla perillisillä ei ollut siihen varoja,joten tila siirtyi Joachimin omaisuudeksi tästä syystä.

Olisi aika outoa, että Turussa vaikuttanut merkittävä henkilö makselisi jonkin erämaa pitäjän talon veroja ilman selvää yhteyttä taloon.

Vaikuttaisi, että Vatsiainen on ollut Ikaalisten kappelikylä ja siten silloisen Ikaalisen keskus.

Talojen vauraus ei välttämättä näy, sillä niihin kuului suuret eräomistukset, jotka tuolloin olivat pääsääntöisesti vielä talojen hallussa.

Kruunu asutti eräomistuksia aika hitaasti eikä aina löydy selitystä, miksi jokin alue ei ollut muka sopiva asutukseen.

Pomarkussa sijaitseva Hämeenkyrön Laitilan nimismiestalon omistus oli kuulemma liian huono vakituisen talon paikaksi.
Alue oli noin 1500 ha, Kysäsjärven ja Karvianjoen rantaaluetta, erinomaista maaperää.
Siitä syntyi myöhemmin monta isoa mahtitaloa.

Epäiltävästi huonouteen oli syynä voutien saamat edut omistajilta.

Olen sitä mieltä, että Ilmajoen khr Mathias Laurentii oli Ylä-Satakunnan Ikaalisten Vatsiaisenkylän Hannun talon poika.

[Matti Lund]

Jos ja kun Mathias Laurentilla oli useita lapsia, niin miksi vain Joachim oli
perillinen?

Jaa-a, edellinen selitykseni näyttää meneen harakoille.

Yritän siksi yksinkertaistaa:

Luonnollisin selitys sille, että ainoastaan Jaakkima Stutaeukselle mainitaan jonkinlainen perintöoikeus Ikaalisissa sijainneeseen taloon eikä muille hänen sisaruksilleen, on, että tämä perintöoikeus on tullut jotenkin joko hänen vaimonsa kautta tai että Jaakkima on jäänyt ainoaksi päävelkojan edustajaksi ja hän on käyttänyt lunastusoikeuttaan, eikä täten Jaakkiman isällä Mathias Laurentilla ole ollut siihen mitään osaa ja arpaa.

Tietysti Jaakkiman kaikille sisarusten lapsille olisi muuten langennut sivuperillisinä sen jälkeen, kun Jaakkiman linja jäi vaille rintaperillisiä, perintöoikeus hänen kauttaan, veljien lapsille jaettavaksi poikien osista ja siskoille tyttären osista, mutta tämä ei toteutunut, koska tämä perintöoikeus testamentattiin kokonaan Eskil Stutaeukselle.

Eskil Stutaeus käsittelee tätä taloa vain setänsä ostotalona eikä isien perintötalona. Jos se olisi ollut isien perintötalo, hän olisi vedonnut siihen, koska se olisi antanut hänelle vissin etuosto-oikeuden ennen muita havittelijoita.

terv Matti Lund

[AnttiYR]

Jos oletetaan, että Mathias Lurenti oli kotoisin Vatsiaisten Hannusta.
Niin eikö tällöin Jaakkima joutunut ostamaan talon, muilta perisiltä?
Hannun isäntiä Iso-Iivarin mukaan:

Lars Siiroi 1540-1584
Eric Larss 1585-1608
Hans Magnuss 1609-1623
Stefan Hanss 1624-1639

Edellisestä olettamuksesta seuraisi, että Eric olisi saattanut olla Mathiaksen veli, Hans olisi saattanut olla vävy ja Stefan Hanssin poika.
Tällöin varmaankin olisi ollut muitakin perillisiä kuin Jaakkima ja hänen veljensä (ja mahd. sisarensa)

Terveisin Antti

[AnttiYR]

Yritin etsiä käräjäpöytäkirjoja, jotka koskivat Hannua, mutta en löytänyt. Siispä vähän josittelua.
Hannun talonhaltijat Iso-Iivarin mukaan. Suluissa perässä ehdotelmia:
Lars Siiroi 1540-1584 (Mathias Laurentin isä?)
Eric Larss 1585-1608 (Edellisen poika?)
Hans Magnuss 1609-1623 (Edellisen vävy?)
Stefan Hanss 1624-1639 (Edellisen poika?)
Margareta Henricsd
Jöran Johanss 1645-1651
Helga
Jöran Jacobss 1652-1669 (Stefan Hanssonin vävy?)
Margareta
po Johan Jöranss Hannu 1670-1675
Brita

Jos näin niin Joachim on maksanut Hannun verorästit talonhaltiana ollessa hänen serkkunsa mies. Joachimin (k.1638) olisi täytynyt ostaa talo ennen vuotta 1638 sukulaiseltaan, ei periä, kuten Eskill todistaa.
Mutta millä perusteella Jöran Jacobsonin poika jatkaa isännyyttä oikeudenkäynnin 1669 jälkeen? Vetosiko Jöran etuosto-oikeuteen ja lunastiko hän talon suvulle? (Eskill olisi sukua Lars Siroille, mutta Jöranin vaimo oli sukua myös myöhemmille isännille Ericille, Magnukselle ja Hanssille. Sitten isännäksi tulikin Jöranin poika joka oli sukua. )

Terveisin Antti

[Miisamaija]

Muut osaavat paremmin arvioida, onko oleellista liittyen edelliseen viestiin?

Siiro Kurkela Ikaalinen
1540-48 Matts Larss Siiro
1585-96 Jöran Mattss Tuuriin

http://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm

[Benedictus]

1540-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19392

Vatsiainen Hannu ja Ollikkala Lars ja Olof Siroij.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19392
Kurkela Tuuri Mats Siroij

1560-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20653
Mats Siroij 4,5 äyriä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20655
Lars Siroij 3,5 äyriä
Olof Siroij 3 äyriä-1,5 äyriä

1580-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20732
Mats Siroij 4,5 äyriä. Jöran Matsson 2,5 äyriä , Didrich Hansson läänitys

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20734
Lars Siroij 3,5 äyriä, Erik Larsson 3 äyriä

Olof Wira tai Sira ,lienee Siroij 1,5 äyriä, sitten 2 äyriä

Vaikuttaisi, että on useampi Siiro, jotka ajallisesti voisivat olla veljeksiä, mikä tarkoittaisi, että Siroijt olivat melkoisen vahva suku.

Olisiko mahdollista,että Kurkelan Didrich Hanssonin 1. vaimo oli myös Siroij?

[Miisamaija]

Kaksi aikaisempaa keskustelua Siiroista:

Maisa M: "Vatsiaisten erämiehet Lasse ja Olavi Siiro (Hannun ja Ollikkalan isännät) tai heidän esi-isänsä lienevät tulleet Kurkelasta, jossa Matti Siiro (myöhemmin Tuuri) omisti jo 1540 yhtä pitäjän suurimmista tiloista." (Ikaalisten Historia I, s. 225).

Matti Nieminen: "Mielestäni Matti Lassenpoika Siirolla oli Ikaalisten Kurkelassa Yrjö-niminen poika, joka oli sama mies kuin Vesijärvelle asutuksen perustanut Yrjö Matinpoika Siiro. Tässä tietoa alkuperäislähteistä:

Matti Lassenpoika Siiron isännöimä Ikaalisten Kurkelan 4 ½ äyrin talo jaettiin maakirjan mukaan viimeistään 1585 kahteen osaan. Yrjö Matinpoika sai 2 ½ äyrin osuuden ja Jaakko Matinpoika 2 äyrin osuuden talosta. Patronyymien ja vanhan perimysjärjestyksen perusteella voi olettaa kummankin olleen edellisen isännän poikia.

Yrjö Matinpoika Siiron muuton Kurkelasta Vesijärvelle todistaa kytkös ratsumies Tiirikka Pekanpoikaan (Dirich Persson). Tämä ratsumies sai vuonna 1597 läänityksenä haltuunsa kaikki Kurkelan kylän talot, jolloin myös Siiron veljeksistä tuli hänen lampuotejaan. Vuoden 1610 Lapväärtin kappeliseurakunnan huonekuntaluettelossa mainitaan Vesijärven (Wäisjerfui) ainoana asukkaana Hämeen Tiirikka Pekanpojan lampuoti Yrjö Matinpoika (Dijrch Persons i Tavastland landbo Joran Madzonn). Tämä sama mies oli Yrjö Siiro (Jören Sijroij) -nimisenä ilmestynyt kymmenysluettelon mukaan jo 1606 Närpiön pitäjän Vesijoelle (Vesijoki). Seuraavan vuoden kymmenysluettelossa Yrjö Siiro (Jörgenn Siroi) kirjattiin Isojoen (Stooråå) isäntien joukkoon. Vuoden 1608 maantarkastukessa Vesijärven (Weisierffui) ainoaksi asukkaaksi merkittiin Yrjö Matinpoika (Jörenn Madzonn), joka asui ½ manttaalin ja 3 äyrin 3 penningin taloa.

Haajamon esittämät sukupolvet pitävät näinollen edelleen paikkansa, paitsi että hänen ilmoittamansa syntymäajat ovat “hatusta vedettyjä” sikäli, että ne perustuvat 30-vuotisiin sukupolviin, joissa siis isä on aina poikaansa tasan 30 vuotta vanhempi; Lasse Siiro 1512, Matti Siiro 1542, Yrjö Siiro 1572.

Haajamon mainitsema kantaisä Lasse Siiro on varmuudella ollut olemassa (päätellen pelkästään pojan patronyymistä ja lisänimestä) vaikkei häntä missään tunnetussa lähteessä mainittaisi, mutta tarkoittaako Haajamo tällä nimenomaan Vatsiaisten Hannun talon Lasse Siiroa, jää epäselväksi. Haajamo on varmasti myös pannut merkille, että Vatsiaisten Lasse Siiro sopii isäntävuosiensa perusteella paremmin Matti ja Olavi Siiron veljeksi kuin heidän isäkseen."


Tarkemmin:
Vatsiaisista ym.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=940&highlight=siiro

Vesijärveltä ym.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17094&highlight=siiro

[Benedictus]

Lainaus Lund:
Kertaan vielä:

Vuoden 1652 henkikirja [9134:188], ei vielä eritelty lapsia Jaakko Erkinpojalle
Vuoden 1653 henkikirja [9136:212], 1 m. Jaakko Erkinp. Uppala, isäntä, vo, poika, piika
Vuoden 1654 henkikirja [9138:216], 1 m. Jaakko Erkinp., 2 poikaa, 2 pojan vaimoa
Vuoden 1656 henkikirja [s. 743], 1 m. Jaakko Erkinp., isäntä, 1 poika, 1 pojan vaimo
Vuoden 1657 henkikirja [s. 560], Jaakko Erkinp., isäntä, 1 poika, 1 tytär, 1 pojan vaimo
Vuosina 1658 ja 1659 samat henkilötiedot kuin 1657.

Tästähän ei voida tehdä kovin varmoja päätelmiä, paitsi paljon varmempia kuin pelkkää arvailua eli hyvin todennäköisiä päätelmiä.

Yksi päätelmähän oli, että Tuomas Jaakonpoika Uppa on ko. Jaakko Erkinpojan vanhempi poika, joka on avioitunut noin vuonna 1653.

Toinen poika, Tuomaan nuorempi veli Jaakko Jaakonpoika olisi avioitunut samoihin aikoihin, viimeistään alkuvuodesta 1654.

Tuomaalla on vaimo katkeamattomasti henkikirjoissa, joten henkikirjat tukevat sitä päätelmää, että Tuomas olisi avioitunut Kaarina Joosepintyttären kanssa jo noin 1653.

Siis sellainen Kaarina Joosepintytär, joka asuu todistettavasti vielä 1654-56 jossakin Hämeen tai muunkaan seudun pappilassa eikä Seinäjoen Uppalassa, ei hyvin sovi tähän kuvioon.

Lainaus Henrik Impola:
Koska Hätilä on tullut esille Tapiolan Laurila-ketjussa, on aihetta avata uusi ketju. Taloa hallitsi 1600-luvulla pitkä sukulinja, joka ei avaudu lähteistä helposti ja on sen vuoksi jäänyt tuntemattomaksi.

Ratsumies Clas Simonssonille, joka oli aloittanut uransa 1691 Axel Kurckin lipustossa, läänitettiin 1600 Hätilän kylän toinen talo ja hän yhdisti siihen heti toisen, niin että hänellä oli 7½ äyrin ratsutalo. Hän käytti sinettiä ja kuului siis ammattiratsumiesten ylempään kerrokseen. Hän oli mahdollisesti kotoisin Ruotsista, koska hänellä ei näytä olleen Suomessa sukulaisia eikä perittyä omaisuutta. Hän joutui Kirkholmin taistelussa 1605 puolalaisten vangiksi ja hänen kuolemastaan saatiin varma tieto vasta 1613, jolloin hänen leskensä Sara Eriksdotter avioitui uudestaan Lasse Bertilssonin kanssa. Tämä jatkoi ratsupalvelusta Hätilästä vuoteen 1626, jolloin hän kaatui Dünaburgissa (Väinänlinna). Leski Sara onnistui jonkin aikaa säilyttämään verovapauden käymällä henkilökohtaisesti kenraalikuvernööri Nils Bielken puheilla, mutta ennen pitkää se menetettiin ja talo on 1630 merkitty täysautioksi (afhyst). Se liitettiin Rautajoen rälssiin.

V. 1647 Tyrvään kappalainen Josephus Henrici (Sagittarius) sai Hätilän suuremman, Clas Simonssonille läänitetyn 5 äyrin talon haltuunsa vaimonsa Elin Clasdotterin perintöoikeuden nojalla ja alkoi suorittaa siitä ratsupalvelusta. Pienempi 2½ äyrin talo säilyi kameraalisena maakirjoissa ja yhdistettiin toiseen taloon vasta 1691. SAY:sta tiedot kuitenkin puuttuvat vuoteen 1656. Josephus Henricillä oli poika Johan Sagittarius, apulaispappi Karkussa, ja ainakin neljä tytärtä, joista nähtävästi vanhin, joko nimeltään Margareta tai nimeltä tuntematon, oli Hätilän emäntä seuraavan omistajan Josef Thomassonin vaimona (Karkun ja Mouhijärven käräjät 21-23.6.1665). Äidinäitinsä kaima Sara oli naimisissa Huittisten Rieskalan Kukolan isännän Simon Simonssonin kanssa; heidän poikansa pistooliseppä Matts Simonsson oli nimismies Sigfrid Sigfridsson Jaamalan vävy ja myöhemmin rusthollari Loimaan Vilvaisten Heikkilässä ja lyhyaikaisen Haarman-suvun kantaisä (ks. Genos 4975, jossa hänen sukuperäänsä ei tunneta). Tyttärien Beatan (main. 1657) ja Sofian (main. 1660-1661) vaiheita ei tunneta.

Lainaus Impola:
Kun Brita Sigfridsdotterin (ks. yllä) isä ja ensimmäinen mies kuolivat samanaikaisesti 1693, hän joutui ottamaan käsiinsä Jaamalan rusthollin ja kestikievaritalon hallinnan. Hänen toinen miehensä oli pistooliseppänä Britan langon, Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin pistooliseppämestarin Jöran Liuhanderin apulaisena. Jo vanha nimismies oli valittanut niistä suurista vaikeuksista, jota kestikievarinpito Turun valtamaantien varrella aiheutti ratsupalveluksen lisäksi. Vieraiden joukossa oli arvohenkilöitä ja heidän seurueitaan ja kestityksen oli oltava sen mukaista. Kun lisäksi tulivat katovuodet, Brita-emäntä joutui ottamaan velkaa turkulaiselta värjärimestarilta Staffan Meunieriltä, joka käytti vaikeata tilannetta häikäilemättömästi hyväkseen. Hän sanoi velan irti pahimpana katovuonna 1697 eikä Brita Sigfridsdotter kyennyt nopeasti saamaan uutta lainaa. Missä määrin on perää vihjauksissa Meunierin vilpillisyydestä, on vaikea tietää.

Brita Sigfridsdotter muutti miehensä ja lastensa kanssa Loimaalle. Meunier myi 1703 Jaamalan kirkkoherra Johannes Wegeliukselle 900 kuparitaalarin hinnasta, varmaan melkoisella voitolla. Silloin ei tunnettu arvonlisäveroa. Britan poika ensimmäisestä avioliitosta Anders Johansson valitti asiasta täysi-ikäiseksi tultuaan 1713. Venäläismiehitys katkaisi asian käsittelyn, mutta ensimmäisillä Isonvihan jälkeisillä käräjillä hän uudisti valituksensa. Hänen äitinsä ja isäpuolensa ilmoittivat, että Meunier oli karkottanut heidät Jaamalasta ”pienen muka velkasaatavan takia” ja että he eivät muualla asuvina voineet valvoa etujaan 1703. Brita Sigfridsdotter muistutti erityisesti, että Wegelius oli 1713 luvannut luopua tilasta, jos hän saisi korvauksen siihen kiinnittämistään rahoista. Nyt 1722 Wegelius vetosi lainhuudatuksiin eikä myöntänyt selostusta vuoden 1713 oikeudenkäynnistä oikeaksi. Jaamala jäi Wegeliuksen omistukseen ja oli hänen jälkeläistensä hallussa 1800-luvun alkupuoliskolle, jolloin se oston kautta palautui nimismies Sigfrid Sigfridssonin jälkeläisille.

H. I.

Brita Sigfridsdotter Jaamala, 2. puoliso Mats Simonsson Kukola, Sara Josefsdotter Hätilän poika.

Yllä olevasta selviää, että Tyrvään kappalainen oli Josef Henriksson, joka omisti vaimonsa peruna Hätilän ratsutilan.

Hänellä tiedetään ainakin 4 tytärtä.

Kuten Lund mainitsee yllä, olisi Thomas Jacobsson Uppa ollut jo 1654 aviossa Karin Jodefsdotterin kanssa.

Tämä aika sopii hyvin ajatukseen, että Josef Henriksson Sagittariuksella olisi ollut myös tytär Karin Josefsdotter, Thomas Uppan vaimo.

Tätä asiaa vahvistaa nimiyhteydet, sillä Karinilla oli poika Henrik, joka sopisi nimetyn Josef Henricin isän mukaan.
Lisäksi Johannes Vegeliuksella oli tytär Sara ja myös Elisabeth (Elin).

Aiemmin pohdittiin Vegeliuksen ruotsin taitoa, tässä tapauksessa Karinin isoisä Clas Simonsson olisi Impolan mukaan ollut ruotsalainen, eikä isoäidin Sara Eriksdotterin suvun kielestä ole tietoa.

Myös tuo Johannes Vegeliuksen hankkima Kiikan Jaamalan ratsutila liittää yhteen kyseiset perheet.

Jaamalan emännän Brita Sigfridsdotterin 2. puoliso pistooliseppä Mats Simonsson oli Josef Henriksson Sagitariuksen tyttären Sara Josefsdotterin poika eli tämän ajatuksen mukaan Johannes Vegeliuksen serkku.

Lainaus Karikk:
tulkoon selvitetyksi Jaamalan sotilaan Sigfred Jöranssonin tausta, kun jokunen vuosi sitten tulin selvitelleeksi sitä Jaamalan rakuunan Sigfred Sigfredsson Forsmanin (k. 14.12.1745 Kiikka) takia. Heillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä.
Sotilas Sigfred Jöransson tuli Kiikkaan Ilmajoelta, jonne sitten palasikin. Sigfred Jöransson ja Susanna Erichsdotter vihittiin Ilmajoella 28.2.1700. Heidän vanhin poikansa Johan Sigfredsson syntyi 26.12.11.1700 Ilmajoella, Kiikkaan perhe on muuttanut vasta 1709.
Tämä edellä mainittu Johan Sigfredsson lienee hän, joka vihittiin Margareta Henriksdotterin kanssa Kiikassa 1.11.1720.
Kaikesta päätellen Wegelius on selittävä tekijä, miksi Sigfred Jöransson oli Kiikassa.
Ilmajoen rippikirjojen mukaan Sigfred Jöransson syntyi 2.1670, kuoli Ilmajoella 8.12.1747. Hänen vaimonsa Susanna Erkintytär syntyi rippikirjan mukaan 1.1677. Susanna kuoli 18.5.1743 Ilmajoella. Se, että tämä Ilmajoella mainittu pari Sigfred ja Susanna olivat sama pari kuin Kiikan Jaamalassa, voidaan varmistaa heidän kahden Kiikassa syntyneen tyttärensä, Saran s. 20.12.1709 ja Christinan s. 2.8.1713, perusteella, koska näistä tyttäristä löytyy myöhemmin tietoja Ilmajoen rippikirjoista. Sara oli Ilmajoen Seppälässä 1732-1733 ja Suomulassa 1733-1738, syntymäaika on vähän virheellinen. Oleskelu Seppälässä voi olla vihje hänen isänsä alkuperästä. Christina oli Joupissa eli Kestikievarissa 1732-1738.

Lainaus Koiva.3y:
Mieslinjan DNA-testissä löytyi esi-isäni Sigfred Jöranssonin ja Johannes Wegeliuksen välillä sukulaisuus, samoin kuin Jaakko Erkinpoika Uppaan. Vastaavaa sukulaisuutta oli 2 Ylistarolla ja 1 Lapualla. Tyrvään seudulta tai Ilmajoelta ei muita yhtä läheisiä osumia löytynyt.

Yllä oleva olisi mielestäni melko vahva oletus Karin Josefsdotterin alkuperäksi.

[Benedictus]

Mitä ilmeisimmin Johannes Wegelius osti Jaamalan ratsutilan värjärimestari Meuriersilta, Jaamalan tyttären Brita Sigfridsdotterin ja miehensä Mats Simonssonin suostuttelemana, koska Brita vetoaa käräjillä, että oli sovittu Wegeliuksen luopuvan tilasta, jos saa siihen laittamansa rahat takaisin.

Tämä voidaan selvästi tulkita sopimukseksi, jossa Wegelius on toiminut Britan puolesta, koska tällä ei ollut rahaa tilan lunastamiseen perheelleen.

Koska esittämäni näkemyksen mukaan Johannes Wegeliuksen äiti Karin Josefsdotter olisi ollut Brita Jaamalan miehen Mats Simonssonin täti, on tuollainen ostosopimus täysin ymmärrettävä.

Karin Josefsdotteria ei löydy Tyrvään Hätilästä, mutta ei estä, etteikö olisi voinut olla vanhin tytär, joka naitettiin Uppan pojalle

Tuolle jostain Karin Josefsdotterille tullut Kärkelä sukunimeen ei aiemmin löytynyt mitään tietoa.

Kärkelä ja Hätilä ovat samanrakenteisia sanoja. Vanhaa kirjoitusta osaamatta tuntuisi, että Hätilä voitaisiin lukea väärin myös Kärkeläksi.

Näkisin, että noista kaikista tähän mennessä Karin Josefsdotterin alkuperäksi tarjotuista vaihtoehdoista Tyrvään Hätilän kappalainen Josephus Henrici on uskottavin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=424&map.y=220&e=283569&n=6809812&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&isShown=true&tool=siirra&lang=fi

Hätilä sijaitsee Tyrvään vanhan kirkon vieressä, minkä kautta kulki tie Turusta Pohjanmaalle, eli Uppalaiset ovat tätä kautta kulkenee Turun matkoilla ja siten voineet solmia naimakaupat.

[Matti Lund]

Mitä tulee Johannes Wegeliuksen asumiseen Tyrväällä, niin katson, että kun Wegelius pidätettiin pietististen käsitystensä takia papinvirasta Pudasjärvellä ja kun sitten hänen omien vakuutustensa jälkeen, hänelle palautettiin papinoikeudet, niin siinä tilanteessa nimenomaan määrättiin kysymykseen tuleviksi seurakunniksi sellaiset seurakunnat Hämeessä, joissa Wegeliuksella ei ollut mitään vanhoja taustasiteitä, vaan hänet ikään kuin heitettiin sinne "muukalaisena". Päätöksessä on selvä näpäytyksen sävy. Tärkeintä oli tietysti se, että tuleva paikka oli perinteisen dogmaattisen "leipäpappeuden" tyyssija, jossa varsinkaan paikallisilla maallikoilla ei ollut mitään sanansijaa (pietismissähän sitä annettiin ihan hurskauden mukaan).

Näissä merkeissä paikaksi tuli ensin Paimio. - Onnistunut valinta konsistorin näkökulmasta, Wegeliuksella itsellään ei mitään sanansijaa siihen: ota tai jätä!

Seuraavaksi tuli vuoroon Tyrvää.

Uskon, että Tyrvään valinnassa kuultiin poikkeuksellisesti myös Wegeliuksen omia toivomuksia, mutta taustatekijänä en näe mitenkään mainitsemiasi seikkoja, vaan sen, että Tyrväällä oli aikaisemmin toiminut kirkkoherrana Rajalenius ja taas Wegeliuksella oli vaimonsa kautta sukuyhteys Rajaleniukseen.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Mitä tulee Johannes Wegeliuksen asumiseen Tyrväällä, niin katson, että kun Wegelius pidätettiin pietististen käsitystensä takia papinvirasta Pudasjärvellä ja kun sitten hänen omien vakuutustensa jälkeen, hänelle palautettiin papinoikeudet, niin siinä tilanteessa nimenomaan määrättiin kysymykseen tuleviksi seurakunniksi sellaiset seurakunnat Hämeessä, joissa Wegeliuksella ei ollut mitään vanhoja taustasiteitä, vaan hänet ikään kuin heitettiin sinne "muukalaisena". Päätöksessä on selvä näpäytyksen sävy. Tärkeintä oli tietysti se, että tuleva paikka oli perinteisen dogmaattisen "leipäpappeuden" tyyssija, jossa varsinkaan paikallisilla maallikoilla ei ollut mitään sanansijaa (pietismissähän sitä annettiin ihan hurskauden mukaan).

Näissä merkeissä paikaksi tuli ensin Paimio. - Onnistunut valinta konsistorin näkökulmasta, Wegeliuksella itsellään ei mitään sanansijaa siihen: ota tai jätä!

Seuraavaksi tuli vuoroon Tyrvää.

Uskon, että Tyrvään valinnassa kuultiin poikkeuksellisesti myös Wegeliuksen omia toivomuksia, mutta taustatekijänä en näe mitenkään mainitsemiasi seikkoja, vaan sen, että Tyrväällä oli aikaisemmin toiminut kirkkoherrana Rajalenius ja taas Wegeliuksella oli vaimonsa kautta sukuyhteys Rajaleniukseen.

terv Matti Lund

Tarkennan vähän Matin tekstiä lainaten ensin Paimenmuistoa:


"Wegelius joutui Pudasjärvellä alusta alkaen huonoihin väleihin kirkkoherran virkaa menestyksettä hakeneen seurakunnan kappalaisen Johannes Olai Keckmanin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1281) kanssa tämän syyttäessä esimiestään harhaoppien kannattajaksi. Wegelius tuomittiin yltiöpietistinä virasta pidätettäväksi ja erotettiin kirkkoherranvirasta 1691; kuningas vahvisti erottamispäätöksen 8.9.1692. Uudelleen kuulusteltuna 1692 Wegelius antoi vakuutuksen puhdasoppisuudestaan, hänet otettiin takaisin papistoon ja hänelle määrättiin annettavaksi sopiva virka Turun hiippakunnassa.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen 1693, astui virkaan 1694; Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) kirkkoherra 1697..."

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2639

Harhaoppisuusväitteet perustunevat Johannes Wegelius (vanh.) Upsalan opiskelutoverien piiriin Keski-Euroopasta kantautuneisiin pietistisiin ajatuksiin. Olen ymmärtänyt, että vasta J. Wegelius nuorempi käytännössä ryhtyi toteuttamaan uusia oppeja - siis kenties muutenkin kuin vain saarnoissaan.

Lisäksi olen jostain ollut lukevinani, että Wegeliukselta edellytettiin paitsi kuninkaalle osoitettua vakuutusta puhdasoppisuudestaan, myös lisäopintoja. Niinpä hänet nähdäänkin myös Turun Akatemian kirjoissa:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U394

Wegelius hankkiutui siis heti pappisviransa takaisin saatuaan lähimpään mahdolliseen avoinna olevaan virkaan, joka sattui olemaan Paimiossa. Kun Pudasjärven khra:n-virka jo oli ehditty täyttää, on Johannes Wegelius kenties hankkiutunut Tyrväälle juuri sukulaissuhteittensa perusteella: hänen lankonsahan oli Gabriel Lauraeus, jonka puoliso kyllä oli Tyrvään khra:n tytär. Wegeliuksella ei siis ollut tiedossa olevaa verisukulaisuutta Huittisten Raijalan sukuun.

- Yhdyn Benediktuksen näkemykseen Hätilän mitä ilmeisimmin virheellisestä lukemisesta Kärkeläksi.

PH

[Matti Lund]

Näistä otannoista:


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1701618


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1784912
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1786092
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1790115


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1785963

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1787599

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1782204

-----------

Voidaan tehdä se johtopäätös, että Vatsiaisten (Ison-)Hannun talo on maannut autiona ainakin 14 vuotta. Se ylösotetaan autiosta vuonna 1609.

Näistä ja muista tiedoista, mitä on toistaiseksi irtisaatu Hannun talon ja Stutaeusten suhteesta, ei voida tulla sellaiseen tulokseen, että talo olisi voinut kulkea Stutaeusten esi-isien perintötalona isoisien linjassa.

Saatavilla olevat tiedot voidaan hyvin nähdä negatiivisina sen suhteen.

Ensiksikin Eskil Stutaeus totesi vuoden 1667 syyskäräjillä (N62, fol 1102), vain että kirkkoherra mestari Jaakkima Turusta olisi ostanut talon. Eskil ei suinkaan vedonnut tai mitenkään vihjannut, että se olisi isänperintöä tai edes mitään perintöä ennen Jaakkimaa.

Ylläolevassa linkissä tulee esiin vuonna 1622, että Jaakkima Stutaeus oli "arftagare" taloon ja halusi siksi maksaa sen verorästit kolmelta vuodelta. Luultavasti Jaakkima oli lunastanut näiden verorästien maksamisella jonkinlaisen oikeuden taloon, vaikkakaan ei varsinaisesti sitä omistanut. Hänet piti lunastaa siitä ulos, jotta taloon saisi täyden omistusoikeuden. Sitä ei siis toistaiseksi ollut vielä vuonna 1622 sen isännällä Hannu Maununpojallakaan ja Eskil uskoi, ettei ollut vielä vuonna 1667 silloisella isännällä Yrjänä Jaakonpojallakaan.

Hannun tilannetta on mielestäni lähestyttävä eri näkökulmasta kuin isänperinnön oletuksella kuten jotkut nyt yrittävät.

Erityisesti kummastuttaa se, että jos Jaakkimalla olisi ollut perintöoikeutta rintaperinnön muodossa, miksi hän, vaikka oli varakas mies, olisi antanut talon vajota 14 vuoden autioon ja täysin retuperälle, ja otti kantaa vasta vuonna 1622, kun Hannu Maununpoika oli ehtinyt maksaa talosta veroa kymmenisen vuotta? Luultavasti talon vanha suku oli sammunut, ainakin sen perimyslinja, eikä talossa nähtävästi ollut aikavälillä 1595-1602 "ristinsielua". Autioluetteloissa näkyy Hannu Maununpoika mm. 1603, muttei maakirjoissa ennen vuotta 1610. Tätä Hannua ei voi pitää isäntämiehenä ennen vuotta 1610, vaan ainoastaan kortteerin valtaajana. Luultavasti Hannu Maununpoika maksaa kymmenysveroa 1610 alkaen, mutta puolet vähemmän kuin Vatsiaisten muut talot, vaikka nekn ovat olleet yhtä lukuunottamatta jonkin aikaa autioina.

Mitään kovin varmaa ei voida sanoa annetuilla tiedoilla mihinkään suuntaan, mutta luontevinta on arvioida, että Jaakkima Stutaeuksen oikeus taloon tulee aivan jotakin muuta kautta kuin isänperintönä.

"Arftagare" on paljon laajempi käsite kuin rintaperillistä tarkoittava tai pitempään perimyslinjaan kuuluvuutta. Ilmaisu "bördeman" on sen sijaan paljon vahvempi tarkoittaen yleensä perimyslinjan ketjun päässä olevaa henkilöä ja rintaperillistä. Sitä ei tässä yhteydessä käytetä. Olen myös vakuuttunut, että Eskil Stutaeus olisi vedonnut esim. "fädernes arfhemman" eikä "köpte hemman", jos siitä olisi ollut kysymys.

Luulen että herra Eskil vain yritti ulosmitata jotain lunastussummaa Hannu Maununpojan seuraajalta Yrjänä Jaakonpojalta, koska Eskil ei ollut varakkaassa tilassa kuten setänsä Jaakkima oli ollut, vaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa - akuutissa "rahapulassa", joka vaati lievitystä.

Herra Eskil ei kyennyt maksamaan täyttä veroa koko isännyysaikanaan Lahden talosta, joka oli 3/4 manttaalia. Paitsi että Pär Brahe soi kolmen vuoden verovapauden 1649, jatkossa maaherrat vahvistivat herra Eskilille 1/3 osan jatkuvan veronkevennyksen, mikä oli 3/4 manttaalin 30 taalarin verosummasta 10 taalaria. Kun herra Eskil kuoli 1675, hänen leskensä Britta Jakobintytär anoi maksukyvyttömyyteensä vedoten oitis maaherra Didrik Wrangelilta veronkevennyksen jatkamista ja sen Wrangel hänelle soi. Pohjanmaan läänintileissä on kopio tästä asiakirjasta [9166, 752].

terv Matti Lund

[Benedictus]

Vatsiaisten Hannu vaikuttaa olleen autiona Erik Larssonin aikaan. Kuitenkin 1609 on viljelijänä Hans Månsson, joka vasta 1619 on myös autiona eli ei maksa veroa. Eli oli se 3 vuotta maksamatta ennen Joachim Stutaeusta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21279

Joachim Stutaeus tuskin opiskelijana olisi ennen 1609 pystynyt mitään tiloja makselemaan, mutta saatuaan hyvät virat ja naituaan varakasta sukua olevan vaimon, niin rupesi hankkimaan omaisuutta.
Joachim Stutaeuksen omistukset keskittyvät pääosin Turun seudulle, joten Ikaalisissa sijaitsevan tilan hankinta on täysin omalaatuista ja outoa, jollei siihen liity sukulaisuus suhde. Mistä siihen olisi tullut mikään velka tai muu suhde, kun vielä korostetaan, että Joachim Stutaeus on arftagare eli perinnönottaja, mikä nimike korostaa, että hän on ottanut perinnön haltuunsa.

Tuo 1622 vuosi vaikuttaa olevan ajankohta jolloin Hans Månsson on kuollut ja siksi Joachim Stutaeus tulee kuvioon mukaan.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21898

Onko Hans Månsson ehkä ollut lesken 2. puoliso ja siksi saanut pitää tilan.

1622 Stutaeuksella oli varaa lunastaa tila, varoja ei ehkä ollut muilla suvun jäsenillä, mahdollisesti Mathias Laurentiin sisarusten jälkeläisillä.

Ei liioin Mathias Laurentiin omilla jälkeläisillä.

Se mitä pitää vielä korostaa, on kysymys miksi muun kuin sukulaisuuden vuoksi Joachim Mathiae Stutaeus olisi hankkinut tälläisen tilan Ikaalisista. Lähempänä Turussa oli paljon parempia ja tuottavampia sijoitus kohteita.

Näkisin, että Lundin esittämät seikat vain korostavat,e ttä kyse oli läheisestä sukutalosta, jonka Stutaeus sai verot maksamalla.

Mihin ja kelle tila sitten joutui onkin taas uusi kysymys.

[AnttiYR]

Herra Eskil ei kyennyt maksamaan täyttä veroa koko isännyysaikanaan Lahden talosta, joka oli 3/4 manttaalia. Paitsi että Pär Brahe soi kolmen vuoden verovapauden 1649, jatkossa maaherrat vahvistivat herra Eskilille 1/3 osan jatkuvan veronkevennyksen, mikä oli 3/4 manttaalin 30 taalarin verosummasta 10 taalaria. Kun herra Eskil kuoli 1675, hänen leskensä Britta Jakobintytär anoi maksukyvyttömyyteensä vedoten oitis maaherra Didrik Wrangelilta veronkevennyksen jatkamista ja sen Wrangel hänelle soi. Pohjanmaan läänintileissä on kopio tästä asiakirjasta

Millä rahalla Eskil osti Toralan talon 1644? Kauppa kuitenkin purkautui lesken lunastettua sen takaisin suvulle. Olisiko rahahuolet tulleet vasta tämän jälkeen?
Olisiko silloin ollut käytettävissä Joakimin perintöä, jonka Eskil olisi saanut hukattua kohta tämän jälkeen?

Mathias Laurenti valitsi nuijasodassa talonpoikain puolen. Jos hänellä oli sukulaisia Hämeenkyrössä, jotka joutuivat kokemaan kovia linnaleirin johdosta, niin se olisi vaikuttanut puolenvalintaan. (Hänellä oli kylläkin Lahden talo, jota oli myös voitu kohdella kaltoin) Se, mitä hän ja hänen vaimonsa kokivat huovien toimesta kuvastaa kylläkin suurempaa ristiriitaa, kuin vain se mitä mahdollisti Lahden talon kohdalla tapahtui.

Terveisin Antti

[Matti Lund]

Millä rahalla Eskil osti Toralan talon 1644? Kauppa kuitenkin purkautui lesken lunastettua sen takaisin suvulle. Olisiko rahahuolet tulleet vasta tämän jälkeen?
Olisiko silloin ollut käytettävissä Joakimin perintöä, jonka Eskil olisi saanut hukattua kohta tämän jälkeen?

Mathias Laurenti valitsi nuijasodassa talonpoikain puolen. Jos hänellä oli sukulaisia Hämeenkyrössä, jotka joutuivat kokemaan kovia linnaleirin johdosta, niin se olisi vaikuttanut puolenvalintaan. (Hänellä oli kylläkin Lahden talo, jota oli myös voitu kohdella kaltoin) Se, mitä hän ja hänen vaimonsa kokivat huovien toimesta kuvastaa kylläkin suurempaa ristiriitaa, kuin vain se mitä mahdollisti Lahden talon kohdalla tapahtui.

Terveisin Antti


Hei, herra Eskil ei ostanut Toralan taloa Matti Antinpojalta vuonna 1644, vaan tämä oli se vuosi, jonka talvikäräjillä kauppa mitätöitiin laittomana, herra Eskil määrättiin luovuttamaan talon Marketta Antintyttärelle ja Matti Antinpojalle mätkäistiin sakot, koska hän oli mennyt myymään perintötalon pimeästi muitten perintömiesten tietämättä [RR.5, 265, mf ES2028].

Itse pimeä kauppa oli tapahtunut jo olletikin vuonna 1642, koska Marketta Antintytär protestoi herra Eskiliä vastaan yhden manttaalin perintötalostansa, jonka hänen veljensä Matti Antinpoika oli myynyt herra Eskilille, jo vuoden 1643 talvikäräjillä. Tällöin jo todettiin, että kauppa oli maan lain maankaaren 10. luvun nojalla laiton eikä sitä ollut toki vielä edes huudatettu suvulle kuten edellytettiin, vaikkakin herra Eskil oli jo ottanut Toralan talon hallintaansa. Kuitenkin nyt maankaaren 2. ja 12. lukujen nojalla Marketalle suotiin oikeus lunastaa talo itselleen [RR.5, 152, mf ES2028]

Näissä jutuissa nyt käytetään niitä sanamuotoja, joille yritän aina pitää korvani tarkkana, eli yo. vuoden 1644 jutussakin: "Margeta Enckia såsåm rätta bördeman afstår det. 2. Cap: Jorde Balcken hafúer drifúit såsom förrige domen åhr ... för den orsaak måste b.te her Eskill derifrån afträdha; alltså emedhan han någre Penningar der på gifúit hafúer och eliest till dess förbättring något bekåstat dy dömbtes b.te her Eskill sijne Uthlagde Penningar igen bekomma, så wijdt han der på bekåstat hafúer"

Tärkeää on myös aina näitä juttuja lukiessa tajuta, mikä maanlain kunkin esilläolevan luvun sisältö on.

Mistä sitten huonoissa varoissa oleva herra Eskil oli saanut ostorahat? - Papille ei ollut tietysti temppu eikä mikään saada joltakin porvarilta sopivaa summaa lainaa. Herra Eskilillä suunta oli mm. Uudenkaarlepyyn porvaristo, josta hän oli hakenut rahoitusta hankkeilleen. Vuoden 1643 kesäkäräjillä tuleekin esiin [140, mf ES2028] mm., että herra Eskil oli velkaa Hans Sigfridinpojalle Uudestakaarlepyystä 3 tynnyrillistä viljaa. Luultavasti herra Eskil oli käyttänyt yhtenä osana kauppasummaa tätä viljaerää tai oli hankkinut välityskaupalla (sinänsä laittomalla) tuloja itselleen. Sakari Paavonpoika ja Simuna Antinpoika määrättiin ulosmittaamaan tämä velka herra Eskililtä [140]. Tästä voidaan olettaa, että herra Eskilin kauppa oli sangen velkavetoinen ja herra Eskilin todellinen maksukyky kontantin suhteen aika heikko.

Toralan myttyynmennyt kauppa ei siis parantanut herra Eskilin taloudellista tilannetta, vaan päinvastoin. Eräs herra Eskilin vika oli pelata aika korkealla riskillä ja kehnosti sujuneet liiketoimet ovat yksi huomionarvoinen seikka herra Eskilin taloudellista tilaa arvioitaessa. Kaikkihan on suhteellista. Herra Eskil oli köyhä kuin "kirkonrotta" suhteessa varakkaaseen setäänsä Turussa. Toisaalta hänelle kyllä suotiin monia tilaisuuksia vaurastua, mutta hän ei osannut käyttää niitä hyväkseen siinä määrin, että olisi päässyt suurempaan varallisuuteen kuin keskiverto Ilmajoen talollinen.

Mitä taas tulee Vatsiaisten Hannun taloon, senhän arvo ei ollut nähtävästikään puoltakaan Toralan talon arvosta. Sen veroarvokin oli lähes puolta pienempi ja lisäksi Hannun talo oli ollut täysi ja pitkään isännätön haaska, autioitunut rappiotalo, joka kuului pahiten linnaleiristä ja nuijasodasta kärsineisiin taloihin siellä suunnalla, joten se oli vielä vuoden 1622 tasolla erittäin halpaa tavaraa kenen tahansa yrittäjän otettavaksi eikä vaatinut vielä vuonna 1667 puoltakaan, mitä Torala olisi vaatinut, muuten edullisesta sijainnista huolimatta. - Ellei Jaakkima Stutaeuksen koipea olisi ollut sen oven välissä, se olisi joutunut täysin kruunulle ja lähes nollatilassa ylösotettavaksi, johon olisi riittäneet paljaat kädet ja pastori takuumieheksi kuten muissakin raakeissa.

Kuten vuosien 1619-22 autionluetteloista ilmeni, kirkkoherra oli Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa takuumiehenä hyvin huomattavalle osalle taloja.

Jaakkima Stutaeuksen "arftagare" -roolin tai ostomiehen roolin taustaa olisi haettava ensin hänen toisen vaimonsa kautta ja jos se tuottaa vesiperän, jostain muusta takaajasta, jonka oikeus on siirtynyt naimakauppojen myötä herra Jaakkimalle.

terv Matti Lund

[AnttiYR]

Eskilin omaisuutena Toralan ostohetkellä oletin enemmänkin muuta omaisuutta kuin Hannun taloa, jonka olisi voinut periä Joakimin ja tämän lesken kuoltua. Menikö tämä omaisuus muille perillisille? Oliko Joakimin lapsi/lapsia vielä tällöin elossa, vai menikö omaisuus vaimon sukulaisille.

Terveisin Antti

[Matti Lund]

Eskilin omaisuutena Toralan ostohetkellä oletin enemmänkin muuta omaisuutta kuin Hannun taloa, jonka olisi voinut periä Joakimin ja tämän lesken kuoltua. Menikö tämä omaisuus muille perillisille? Oliko Joakimin lapsi/lapsia vielä tällöin elossa, vai menikö omaisuus vaimon sukulaisille.

Terveisin Antti

Jos nyt sallitaan käyttää hieman mielikuvitusta, jossa yritetään kuitenkin pysyä uskollisena kaikille tiedossaoleville faktoille, niin Hannun talohan oli autiona jo vuonna 1595, eli vähän ennen nuijasotaa.

Nuijasotaa edelsi Hämeenkyrössä sellainen linnaleirin aika, joka oli ryöstäytynyt täydeksi kaaokseksi, jossa huovit ryöstelivät omaisuutta, mistä kiinni saivat ja terrorisoivat asukkaita.

Vuonna 1595 tai vähän sitä ennen oli Hannun talon Erkki Laurinpojan osalta tapahtunut jotain hyvin kohtalokasta. Ehkä ryövärit olivat löytäneet isännän viimeiset kätköt ja varastaneet hänen siemenviljansa. Tai pahimmassa tapauksessa kiduttaneet hänet kuoliaaksi. Jotain pahaa oli tapahtunut kuten niin monille muillekin hämeenkyröläisille jo ennen nuijasodan puhkeamista.

On täysin tuntematonta, oliko ennen Hannu Maununpojan tuloa paikalla "ristinsielua". Hannu Maununpoika oli paikalla ainakin jo 1603, mutta ei ollut vielä ryhtynyt nostamaan viljelyksiä ja rakennuksia uudestaan ylös, vaan vaikuttaisi olleen täysin lamassa. Ylösnostotyö alkoi vasta vuonna 1609 ja Hannu ei liene maksanut ollenkaan maaveroa, vaan puolta edellytetyistä kymmenyksistä vuodesta 1611 alkaen. Hänellä oli todennäköisesti 7 vuoden verovapaus, muttei sen jälkeen pystynyt veronmaksuun, vaan kolmen vuoden jälkeen herra Jaakkima tuli hätiin, jotta vouti ei ulosmittaa tiluksia kruununrästeistä ja aseta jotain muuta miestä tilalle. Hannu Maununpoikakin oli luultavasti voudin värväämä jostain lähistöltä, sanamuodoista päätellen tuskin aikaisemman sukulinjan edustaja.

Ei Jaakkima Stutaeus omistanut varsinaisesti Hannun taloa: siitä olisi kyllä löytynyt merkintä maakirjasta. Nyt vain tiedetään hänen osuudestaan taloon vuosien 1619-22 autiontarkastusluettelon perusteella.

Luultavasti vain tuo kolmen vuoden kruununrästien suoritus oli se hänen ostonsa, johon herra Eskil viittaa 1667. Sitä vastaavasti Jaakkima Stuteuksen ainoaksi perilliseksi jäänyt herra Eskil voitiin lunastaa talosta ulos. Teoriassa saattoi oikeudenhaltijana tietysti olla Jaakkiman vaimonkin sukua, mutta Stutaeusten puolella oikeudet oli keskitetty lahjoitusten kautta herra Eskilille, jottei Ilmajoen perintötalo joutuisi uhan alle ja ehkäistiin se, ettei suku riitele sitä alta pois. Jaakkiman kiinteistöomaisuudenhallinnan näkökulmasta rappiolla ollut Hannun talo oli vain "nappikauppaa".

Mitä tulee lunastussumman määrään, se ei voi olla kovin suuri. Kolmen vuoden täysi rästi olisi noin 60 taalaria, mutta tuossa vaikeassa tilanteessa suotiin verovähennyksiä, joten todennäköisesti summa oli alle 60 taalarin.

En ole sitä selvittänyt eikä nähtävästi kukaan muukaan, mutta lienee hiljalleen ja kovalla työllä Hannun talo alkanut toipua kurjuudestaan ja sille on alkanut uudelleen kertyä arvoa.

terv Matti Lund

[AnttiYR]

Alkuperäinen lähettäjä AnttiYR Lue viesti
Eskilin omaisuutena Toralan ostohetkellä oletin enemmänkin muuta omaisuutta kuin Hannun taloa, jonka olisi voinut periä Joakimin ja tämän lesken kuoltua. Menikö tämä omaisuus muille perillisille? Oliko Joakimin lapsi/lapsia vielä tällöin elossa, vai menikö omaisuus vaimon sukulaisille.

Terveisin Antti

Tällä tarkoitin nimeenomaan muuta omaisuutta kuin Hannun taloa ja osuutta Lahden taloon. Olen käsittänyt, ettei Joakimin omaisuus ollut yksin näissä.

Terveisin Antti

[Benedictus]

Pyytäisin Matti Lundilta ja muilta Pohjanmaan sukuexperteiltä näkemystä tuohon allaolevaan Turun Dirikkalan talossa asuviin henkilöihin.

Erityisesti kysyisin: Mitä muotoa tai nimeä tuohon 1600-luvun alkuaikaan käytettiin Pohjanmaan Kyrön ja Satakunnan Hämeenkyrön pitäjistä, jotta ne erotettiin toisistaan.

Olivatko kummatkin Kyröjä vai oliko niillä nimessä yleensä asiakirjoissa lisämääre?

Lainaus Pekka Hellemaa:
Jören Dirikkala 1606-1618
Dirikkalan isäntä vaihtuu vuosisadan vaihteen korvilla ja Grels Dirikkalan sijaan astuu Jören Dirikkala.

Vuonna 1606 Jören rutiköyhä. Tuolloin tilalla asuu myös jonkun edesmenneen herra Michelin leski. Kukahan tämä herra Michel on ollut? Molemmissa huonekunnissa on kaksi jäsentä. Talonväkeäkin on jonkin verran.(1683:68 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1890213))

Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloista ilmenee, että Stor-Dirikkalassa asui Kyrön kirkkoherran vanha leski. Stor-Dirikkalasta ei tänä aikana suoritettu mitään veroluonteisia maksuja.(483Ba:66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719869) ja 483Ba:79 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719881)) Tila ei ilmeisesti ollut lesken oma, koska merkinnän edestä puuttuu omistusta ilmaiseva "E[gen]. g.[årdh]". Samaan aikaan lesken kanssa asui Stor-Dirikkalassa myös Hans Wittenberg, joka seurueineen mainitaan Dirikkalassa 1614-1616. Lisätietoja Hansista löytyy täältä (http://www.adelsvapen.com/genealogi/Wittenberg_nr_187).

Ritva Laiho laittoin tietoa jossa hän on käsittääkseni löytänyt Dirikkalan taloon liittyvän edesmenneen herra Matsin lesken 1618.

Lainaus Laiho:
Sain yksityisen viestin koskien Turun Dirikkalan talossa asunutta Kyrön kirkkoherran leskeä. Tumpelona en häpeäkseni osaa vastata kuin tällä palstalla.
Maakirjoja muualta kuin Savosta olen tutkinut hyvin satunnaisesti. Vuoden 1589 Maskun voutikunnan maakirjassa on jo 1600-luvun tietoja joten se ainakin osittain sisältää myöhemmin kirjattuja tietoja.
Lähteinäni oli Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1619 (4838a). Vuodesta 1614 vuoteen 1616 mainitaan vain papinleski vailla nimeä, 1617 vanha Kyrön kirkkoherran leski ja 1618 salige herr Matts enka.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719881
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719891

1. Voiko her Michelin olla Michel Stutaeus?

2. Onko Kyrön khr:n leski Isonkyrön khr:n vai Hämeenkyrön khr:n leski?

3. Voisiko her Matsin leski olla 1618 ilmajoen khr Mathias Laurentiin leski Sofia Grelsdotter Stuth eli Stutaeus?

[Pekka Hiltunen]

2. Onko Kyrön khr:n leski Isonkyrön khr:n vai Hämeenkyrön khr:n leski?
Tässä on jotain tietoja näistä "Kyröistä":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyr%C3%B6n_pit%C3%A4j%C3%A4

3. Voisiko her Matsin leski olla 1618 ilmajoen khr Mathias Laurentiin leski Sofia Grelsdotter Stuth eli Stutaeus?
Ei kyllä ainakaan Paimenmuiston tietojen perusteella:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2399
- Mutta ajatus yhteyksistä Turkuun on kyllä kiehtova. Missähän Johannes Wegelius (vanh.) asui Turun-"oppivuosinaan"? Hänen vaimonsa, Kristina Lauraean äiti Sara oli Petrus Arctophilaciuksen tytär. Saran sisar Margareta taas oli aviossa ensin turkulaislähtöisen kirkkomaalari Pictoriuksen kanssa, ja sitten niin ikään turkulaista sukua olleen Johan Henriksson Tawastin kanssa. Saran toisen sisaren, Susannan puoliso oli Upsalassa opiskellut Kalajoen khra Josef Mathesius, jonka isä, Mathias Georgi tiettävästi toimi opettajana ensin Turussa ja sitten Raumalla ennen päätymistään Saloisiin khra:ksi. Josefin isoisäksi on sanottu mahdollisesti böömiläislä sukuperää ollutta Turun porvari Gregorius Matthiae "de Halikkoa", jonka isoisänä on jossain - ehkä ilman lähdetietoja (?) - pidetty Böömin Joachimstastahlin khra Johannesta; poikansa, Mathesius-suvun "kantaisä" Matts mainitaan tiettävästi Tukholmassa porvarina tai kauppiaana.
PH

[Benedictus]

Mihin toivon vastausta, on kysymys voiko tuosta määritelmästä Kyrön kirkkoherran leski päätellä kumpaa Kyröä tarkoitetaan?

Jos on kyse Hämeenkyröstä, tulee kyseeseen vain khr Henricus Olain leski.
Jos on kyse Isostakyröstä, tulee kyseeseen 3 vaihtoehtoa.

Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) 1587 † 1604
Johannes Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1189) 1604 † 1611

Käsittääkseni Sofia Grelsdotter Stutin kuolinajasta ei ole tietoa eli voisi hyvinkin ikänsä puolesta ja huomioiden, että poikansa Joachim Stutaeus asui Turussa, olla tuo her Mathiaksen leski.

[Jari Latva-Rasku]

Mihin toivon vastausta, on kysymys voiko tuosta määritelmästä Kyrön kirkkoherran leski päätellä kumpaa Kyröä tarkoitetaan?

Jos on kyse Hämeenkyröstä, tulee kyseeseen vain khr Henricus Olain leski.
Jos on kyse Isostakyröstä, tulee kyseeseen 3 vaihtoehtoa.

Jacobus Sigfridi Geet (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=763) 1550 † 1586
Simon Johannis Nurcherus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830) 1587 † 1604
Johannes Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1189) 1604 † 1611

Käsittääkseni Sofia Grelsdotter Stutin kuolinajasta ei ole tietoa eli voisi hyvinkin ikänsä puolesta ja huomioiden, että poikansa Joachim Stutaeus asui Turussa, olla tuo her Mathiaksen leski.

Isonkyrön nimi on jo varhain ollut "Kyrobominne", joka tarkoittanee (Hämeen)kyröläisten (Kyrön)joen suuta eli suistoa. Täytynee mennä vuoden 500 paikkeille, kun Kyrönjoki on vielä Isossakyrössä laskenut mereen. Viimeistään 1600-luvun alussa on puhuttu esimerkiksi Vähästäkyröstä eli Lillkyro, kun Isokyrö on vielä ollut Kyrobominne. Vähääkyröä kutsuttiin aluksi nimellä Alastaro, kun sitä ja Isoakyröä ennen oli Kyrönjoen yläjuoksulla Ylistaro. Kun Ylistaron niityillä jo niitettiin järvikaislaa, Isossakyrössä vielä sukelleltiin simpukoita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656451

Kun vuoden 1607 kymmenysluetteloa selaa eteenpäin Ilmajoen Lahdenkylällä jo löytyy isäntänä Matti Matinpoika eli äitinsä Sofia Grelsdotter on voinut olla vaikkapa Turussa. Sofialla oli 1500-luvun lopussa pieniä lapsia, eli hän olisi voinut vielä olla voimissaan kymmenen vuotta myöhemmin Turussa, jopa ilman lastenhoitohuolia.

En ole mitenkään asiaan perehtynyt, mutta arvaisin, että Kyro on tarkoittanut nimenomaan Hämeenkyröä.

[Matti Lund]

Isonkyrön nimi on jo varhain ollut "Kyrobominne", joka tarkoittanee (Hämeen)kyröläisten (Kyrön)joen suuta eli suistoa. Täytynee mennä vuoden 500 paikkeille, kun Kyrönjoki on vielä Isossakyrössä laskenut mereen. Viimeistään 1600-luvun alussa on puhuttu esimerkiksi Vähästäkyröstä eli Lillkyro, kun Isokyrö on vielä ollut Kyrobominne. Vähääkyröä kutsuttiin aluksi nimellä Alastaro, kun sitä ja Isoakyröä ennen oli Kyrönjoen yläjuoksulla Ylistaro. Kun Ylistaron niityillä jo niitettiin järvikaislaa, Isossakyrössä vielä sukelleltiin simpukoita.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656451

Kun vuoden 1607 kymmenysluetteloa selaa eteenpäin Ilmajoen Lahdenkylällä jo löytyy isäntänä Matti Matinpoika eli äitinsä Sofia Grelsdotter on voinut olla vaikkapa Turussa. Sofialla oli 1500-luvun lopussa pieniä lapsia, eli hän olisi voinut vielä olla voimissaan kymmenen vuotta myöhemmin Turussa, jopa ilman lastenhoitohuolia.

En ole mitenkään asiaan perehtynyt, mutta arvaisin, että Kyro on tarkoittanut nimenomaan Hämeenkyröä.

Minulla on tässä kohtaa kaksi eri käsitystä.

Ensin pääasia:

Uskon, että Sofia Grelsintytär on saaristolaistaustaisena ja merta pelkäämättömänä usein matkannut pohjalaisten kauppalaivojen mukana Turkuun ja saattanut oleilla siellä joitakin viikkoja sukulaisissa, jos voimat ovat sallineet, mutta tuskin hän on enää nuijasodan jälkeen Turussa muuten käynyt kuin, jos elintärkeät asiat ovat sitä vaatineet.

Sofia Grelsintyttärellähän ei ole ollut intressiä muuttaa Ilmajoen Lahden talosta muualle, koska hänet ja hänen rintaperillisensä on siihen sitonut valtionhoitajan ja sittemmin kuninkaan Kaarlen suoma verovapaus, ensin 1601-11, jolle näyttäisi seuranneen jatkoa. Sehän oli nimenoman kiinni Lahden talon paikasta ja Sofia Grelsintyttären ansainnasta. Tulkitsen niin, että jos Sofia Grelsintytär olisi muuttanut Ilmajoen Lahdesta, josta Kaarlen kirje käyttää luonnehdintaa "thet Torp hon boor frijhet för alla Wthlagår" ja "samma Torp", pois muualle, hänen poikansa Matin olisi pitänyt verovapauden sijasta maksaa täysi vero. Mieluummin poika huolehti äitinsä syytingistä verovapauksia vastaan.

Tässä vielä muistutuksena voudinkopio Kaarlen kirjeestä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2660405


Lahden talohan nautti jatkossa muistakin syistä jonkinasteisia verovapauksia Eskil Stuteauksen toisen puolison Priita Jaakontyttären elämän loppuun saakka (viimeksi maaherra Didrik Wrangelin kirje 26.11.1675:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650303
).

----------------------------------------------------

Sivuseikkana en kannata Kyrönjoen sitomista jonkinlaiseksi Hämeenmaan lieaksi ja Hämeenkyrön napanuoraksi. Katson eteläpohjalaisten seisoneen asumisessaan omilla tolpillaan ja suhteellisesti erillään Hämeestä. Mielestäni tämä vanhasuomettarelaisen ideologian vahvasti värittämä hypoteesi voitaisiin vaihtaa johonkin parempaan ja neutraalimpaan käsitykseen Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen nimeämisen perusteesta.

Jossakin ketjussa olikin jotenkin hoksattu, että Etelä-Pohjanmaa on kuulunut erittäin muinoisina aikoina eli sydänkeski- ja myöhäiskeskiajalla ennemminkin Helsinglannin kuin Hämeen juoksevaan hallintoon. Tästä seikasta on kyllä sangen fragmentaarisesti asiakirjatietoja ja väliin aluetta on yritetty hallita Helsinglannista käsin (niin Folkunga- kuin Unioniaikanakin), väliin Kokemäenkartanosta käsin, mutta on muistettava, että mitään elävää keskushallintoa tai peräti valtiota siinä mielessä kuin me sen miellämme, ei ole ollut ennen Kustaa Vaasan aikaa. Keskiajalla on pitkiä jaksoja, ettei edes vouti ollut pysyvästi Pohjanmaalla asuva (ei ennen Korsholman kuninkaankartanon rakentamista eikä aina sen jälkeenkään), vaan vieraili täällä pikaisesti hoitamassa vuotuiset virka-asiansa.

Eteläpohjalaiset elivät pitkälti omissa oloissaan ennen Vaasa -aikaa, johon kuningasvallan puuttuminen oli vielä keskiajalla käytännössä aika alkeellista ja heikkoa.

Kirkon paikallisorganisaatio on ollut silloin jokapäiväiseen elämään käytännöllisesti vaikuttavampi kuin siviilihallinnointi, naruja vedettiin enemmän Roomasta kuin Tukholmasta. Kuusiston piispanlinna oli Rooman "sillanpääasema" täällä ja merkittävin "etähallinnon" vallankäyttöyksikkö paikallisväestöön nähden.


terv Matti Lund

[Benedictus]

Olen kyllä kerrankin Matti Lundin kanssa samaa mieltä eli Kyröjoen asutus ja asutushistoria on varmaan jatkunut kivikaudelta alkaen yhtäjaksoisesti eikä sinne ole varmaankaan tullut suuria västösiirtymiä ennen keskiajan loppupuolta.

Itse maantieteilijänä tulkitsen tuon nimijutun kehityshistoriaksi, jossa Kyröjoen asutuksen ja Hämeen eteläosan voimakkaan asutus alueen välillä on kulkenut tie eli tuo vanha Pohjankankaan-Hämeenkankaan tie.
Tien viimeinen suuriasutus ennen Kyröjokea on ollut Hämeenkyrö, jonka nimi lienee syntynyt ehkä ilmaisuksi että oltiin vielä Satakunnan ja Hämeen puolella Hämeenmettää, ennen Kyröläisten aluetta.

Toisaalta Hämeenkyrö nimenä voi olla jopa ajalta ennen kuin Satakunta ja Häme eriytyivät omiksi maakunnikseen eli on jäänne muinaisajoilta kuten Hämeenmettä nimikin.

Eli olisiko niin, että jos Isokyröä nimitettiin Kyröbominneksi niin tuo Kyrö nimi ilman määrettä tarkoittaisi 1614 Hämeenkyröä.

Onko tuon ajan papereissa selvää logiikkaa nimenkäytöstä, jolla voisi päätellä kumpaa Kyröä tarkoitettiin?

Lund perustelee Sofia Stuthin oleskelun merkityksen Lahden tilalla hyvin , toisaalta oliko hänen silti pakko olla siellä muuta kuin virallisesti.
Saattoihan Sofia asua Turussa vain kyläilemässä muutaman vuoden.

Inhimillisesti ajatellen voisi hyvinkin ajatella, että jos Sofia Stuth oli hengissä ja terve, niin mieluusti hän varmaankin muutti Turkuun maineikkaan poikansa lähelle, jos vaihtoehto oli asua Pohjanmaalla Lahden tilalla ja hoidella maalaisjuttuja poikansa ja miniänsä niukassa taloudessa.

[KariKK]

Olen kyllä kerrankin Matti Lundin kanssa samaa mieltä eli Kyröjoen asutus ja asutushistoria on varmaan jatkunut kivikaudelta alkaen yhtäjaksoisesti eikä sinne ole varmaankaan tullut suuria västösiirtymiä ennen keskiajan loppupuolta.

Itse maantieteilijänä tulkitsen tuon nimijutun kehityshistoriaksi, jossa Kyröjoen asutuksen ja Hämeen eteläosan voimakkaan asutus alueen välillä on kulkenut tie eli tuo vanha Pohjankankaan-Hämeenkankaan tie.
Tien viimeinen suuriasutus ennen Kyröjokea on ollut Hämeenkyrö, jonka nimi lienee syntynyt ehkä ilmaisuksi että oltiin vielä Satakunnan ja Hämeen puolella Hämeenmettää, ennen Kyröläisten aluetta.

Toisaalta Hämeenkyrö nimenä voi olla jopa ajalta ennen kuin Satakunta ja Häme eriytyivät omiksi maakunnikseen eli on jäänne muinaisajoilta kuten Hämeenmettä nimikin.

Eli olisiko niin, että jos Isokyröä nimitettiin Kyröbominneksi niin tuo Kyrö nimi ilman määrettä tarkoittaisi 1614 Hämeenkyröä.

Onko tuon ajan papereissa selvää logiikkaa nimenkäytöstä, jolla voisi päätellä kumpaa Kyröä tarkoitettiin?

Lund perustelee Sofia Stuthin oleskelun merkityksen Lahden tilalla hyvin , toisaalta oliko hänen silti pakko olla siellä muuta kuin virallisesti.
Saattoihan Sofia asua Turussa vain kyläilemässä muutaman vuoden.

Inhimillisesti ajatellen voisi hyvinkin ajatella, että jos Sofia Stuth oli hengissä ja terve, niin mieluusti hän varmaankin muutti Turkuun maineikkaan poikansa lähelle, jos vaihtoehto oli asua Pohjanmaalla Lahden tilalla ja hoidella maalaisjuttuja poikansa ja miniänsä niukassa taloudessa.

Tätä eteläpohjalaisen väestön suhdetta vaikkapa hämäläisiin käsitteli
Jaakko Häkkinen kirjoituksessaan "Eteläpohjalaisten geeniperimä" Eteläpohjalaisissa Juurissa 2/2012.
Lainaan tähän vain jutun yhteenvedon alusta seuraavaa:
"FST-etäisyyksien perusteella eteläpohjalaisten (mukaanlukien ruotsinkieliset pohjalaiset)voidaan katsoa muodostavan oman väestönsä: etäisyys lähimpäänkin suomalaisväestöön on yli 20 (lounaissuomalaisiin, joihin lasketaan varsinaissuomalaiset, satakuntalaiset ja hämäläiset), mikä vastaa etäisyyttä ruotsalaisista ranskalaisiin tai venäläisistä saksalaisiin."

Tämä tarkoittaa varmaankin sitä, että hämeenkyröläiset eivät ole asuttaneet
autiota Eteläpohjanmaata, vaan siellä on ollut vanhempaa perua laaja väestöpohja.
Tarkempaa tietoa on luvattu ensi syksynä Leväluhdan luulöytöjen DNA-tutkimustuloksista.

Mitä tulee Sofia Gregoriuksentyttäreen, niin muistelen lukeneeni, että samassa yhteydessä, kun Matias Laurenti surmattiin, pahoinpideltiin Sofia niin, että hänelle jäi siitä pysyvä vamma ja haitta. Siis täysin terve ja hyvissä voimissa hän tuskin on ollut enää koskaan nuijasodan jälkeen.

[KariKK]

Mitä tulee Sofia Gregoriuksentyttäreen, niin muistelen lukeneeni, että samassa yhteydessä, kun Matias Laurenti surmattiin, pahoinpideltiin Sofia niin, että hänelle jäi siitä pysyvä vamma ja haitta. Siis täysin terve ja hyvissä voimissa hän tuskin on ollut enää koskaan nuijasodan jälkeen.

Tämän tiedon lähteen muistin vasta vähän myöhemmin. Tulkoon mainituksi tässä.
Heikki Ylikankaan kirjassa Nuijasota, vuodelta 1977, sivulla 253 ensimmäisellä rivillä on lause:"Stuutin vaimo ruhjottiin elinikäiseksi rammaksi."
Tämän tiedon lähteenä on mainittu: Koskinen 1929, s. 368.

[Matti Lund]

Tämän tiedon lähteen muistin vasta vähän myöhemmin. Tulkoon mainituksi tässä.
Heikki Ylikankaan kirjassa Nuijasota, vuodelta 1977, sivulla 253 ensimmäisellä rivillä on lause:"Stuutin vaimo ruhjottiin elinikäiseksi rammaksi."
Tämän tiedon lähteenä on mainittu: Koskinen 1929, s. 368.

Sellaiset historioitsijat, jotka ovat kirjoittaneet käsityksiään nuijasodasta eivätkä ole ryhtyneet kahlaamaan voutikunta voutikunnalta ja signum signumilta läpi kaikkia nuijasotaan liittyviä aikalaisasiakirjoja, ovat käyttäneet päälähteenään sen homman tehneen Edvard Grönbladin toimittamaa vanhaa nuijasodan asiakirjojen painatetta. Minulla ei ole sitä nyt käsillä, voidakseni tarkistaa siitä, onko asiasta mitään siihen liittyvää: "Handlingar rörande klubbekriget", Helsingfors 1843.

Se on helppo tarkastustapa, jos sattuu olemaan käsillä eikä painetussa muodossaan ole vaikea lukea.

terv Matti Lund

[KariKK]

Sellaiset historioitsijat, jotka ovat kirjoittaneet käsityksiään nuijasodasta eivätkä ole ryhtyneet kahlaamaan voutikunta voutikunnalta ja signum signumilta läpi kaikkia nuijasotaan liittyviä aikalaisasiakirjoja, ovat käyttäneet päälähteenään sen homman tehneen Edvard Grönbladin toimittamaa vanhaa nuijasodan asiakirjojen painatetta. Minulla ei ole sitä nyt käsillä, voidakseni tarkistaa siitä, onko asiasta mitään siihen liittyvää: "Handlingar rörande klubbekriget", Helsingfors 1843.

Se on helppo tarkastustapa, jos sattuu olemaan käsillä eikä painetussa muodossaan ole vaikea lukea.

terv Matti Lund

Heikki Ylikangas kyllä mainitsee Grönbladin teoksen moneen kertaan lähdeviitteissään ja kommenteissaan, joita on kaikkiaan 391, mutta
Sofian pahoinpitelyn lähteenä ei ole Grönbladia.
Tosin Sofian kunnosta ei millään varmuudella voi päätellä, missä hän milloinkin
oleili. Vaikka alkuperäistä lähdettä ei löytyisikään ja toteamus olisi historioitsijan arvelua, voi pahoinpitely silti olla tapahtunut.

[Benedictus]

Lainaus:
Tämä tarkoittaa varmaankin sitä, että hämeenkyröläiset eivät ole asuttaneet
autiota Eteläpohjanmaata, vaan siellä on ollut vanhempaa perua laaja väestöpohja.
Tarkempaa tietoa on luvattu ensi syksynä Leväluhdan luulöytöjen DNA-tutkimustuloksista.

Yhdy tuohon näkemykseen ja on todella kiinnostavaa jos Leväluhdan luulöytöjen DNA-tuloksia saadaan.
Uskoisin, että se paljastaa juuri tuon jatkuvan asutuksen, eli sama sakki on asunut alueella nykypäiviin saakka.

Uskoisin, että geenien vaihtoa on silti tapahtunut Kyröjokilaakson ja Hämeenkyrön ja Sastamalan välillä, sillä pienen väestöpohjan takia oli melkein pakko hankkia vaimoja suvun ulkopuolelta, kun katolisena aikana suvun sisältä nainti oli vielä tehty erittäin hankalaksi.

Sofia Stuthin mainitaan rampautuneen nuijasodan aikana. Rampautuminen kai tarkoittaisi, että jalkansa oli vioittunut.

Pohdin, olisiko henkilöitä sekoitettu, kun on aikanaan selvitetty Joachim Stutaeuksen puolisoita.

Lainaus Pappimatrikkelista:
P1 Anna Eriksdotter (Sursill) hänen 2. avioliitossaan, ”ontui molempia jalkojaan”, K Turku 28.8. (haudattiin tuomiokirkkoon 31.8.) 1608, P1 V Pietarsaaren kirkkoherra Ericus Johannis Tenalensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2459) ja Magdalena Eriksdotter Sursill;

Olisi outoa, että äiti ja vaimo, kummatkin olisivat ontuva jalkaisia.

Vielä tuosta Kyrön khr:n leski maininnasta.

Koska puhutaan Kyrö nimestä ja käsittääkseni Isonkyröstä käytettiin yleensä tuohon aikaan Kyröbominnen nimeä, olisiko tuossa maininnassa siis tarkoitettu Hämeenkyrön khr:n leskeä?

[AnttiYR]

Uskoisin, että geenien vaihtoa on silti tapahtunut Kyröjokilaakson ja Hämeenkyrön ja Sastamalan välillä, sillä pienen väestöpohjan takia oli melkein pakko hankkia vaimoja suvun ulkopuolelta, kun katolisena aikana suvun sisältä nainti oli vielä tehty erittäin hankalaksi.

Ainakin myöhemmällä ajalla on varsinkin vanhan Hämeenkyrön pohjoisosan ja Etelä-Pohjanmaan eteläosan välillä ollut yhteydenpitoa, joten varmaankin sitä on ollut myös katolisella kaudella. Parkano kai asutettiin pääasiassa etelästä päin, mutta asuttamiseen osallistui myös eteläpohjalaisia ja savolaisia savilaisexpanssion myötä. Ilmeisesti Kankaanpää ja Parkano olivat katolisella kaudella melko asumattomia, ehkäpä täysin. Joten hämeenkyröläisten olisi luullut asuttavan ensin nämä kuin ryntäävän Pohjankyrön alueelle, jos tämä oli asumatonta erämaata.

terv. Antti

[Matti Lund]

Ainakin myöhemmällä ajalla on varsinkin vanhan Hämeenkyrön pohjoisosan ja Etelä-Pohjanmaan eteläosan välillä ollut yhteydenpitoa, joten varmaankin sitä on ollut myös katolisella kaudella. Parkano kai asutettiin pääasiassa etelästä päin, mutta asuttamiseen osallistui myös eteläpohjalaisia ja savolaisia savilaisexpanssion myötä. Ilmeisesti Kankaanpää ja Parkano olivat katolisella kaudella melko asumattomia, ehkäpä täysin. Joten hämeenkyröläisten olisi luullut asuttavan ensin nämä kuin ryntäävän Pohjankyrön alueelle, jos tämä oli asumatonta erämaata.

terv. Antti

Niin, omien maakuntarajojen yli ulottuvien jäljitysprojektieni perusteella Hämeen suunnasta Etelä-Pohjanmaan eteläpuolelta saapuneet tulokkaat olivat hyvin satunnaisia harvinaisuuksia aikavälillä ~1500-~1750 ja esiintymät enimmäkseen aivan maakuntarajojen tuntumassa, siis Pohjanmaan puolella sen reuna-alueilla. Uudisasutusta Pohjanmaan puolelta Hämeen pohjoisille ja läntisille reuna-alueille on selvästi enemmän, vaikka sekään ei ole kovin runsasta, kuitenkin kahta kolmea kertaluokkaa enemmän tässä suunnassa kuin toisessa.

Olen päätellyt, että hämäläiset ovat olleet niinä entisinä aikoina, jolloin suhteellisen liikaväestön ongelma ei ole ollut akuutti, kaikkein paikallaan pysyvin väestöryhmä Suomessa ja kaikki muut väestöryhmät sitä suhteellisesti paljon liikkuvampia.

Vaihto vaikuttaa olleen tällä sektorilla lähes olematonta. Se alkaa vilkastua silloisen asutuspolitiikan ja suhteellisen liikaväestön Hämeeseen syntymisen seurauksena 1700 -luvun lopulla ja industrialismin kaudella se vain entisestään yltyy ihan tilattoman väestön huomattavan kasvun seurauksena.

Luulen, että sukututkijat luulevat anakronistisesti, että hämäläisen väestön liikkuvuus pohjoissuuntaan on ollut 1500 -luvulla suhteellisesti yhtä vilkasta kuin 1800 -luvulla: heidän mielikuvansa 1800 -luvun olosuhteista on siirtynyt käsittämään myös 1500 -luvun ja 1600 -luvun. Nämä ovat kuitenkin omien tulosteni mukaan aivan kaksi eri maailmaa.

Lisäksi sangen fennomaanisväritteinen asutushistoriallinen kirjallisuus on tehnyt joitakin perusvalintoja, jotka eivät aivan vastaa todellisuutta, ja fennomaanisuudella näyttää olevan suuri vaikutus edelleen sukututkijoihin, millä on huomattava tavanomaisten sukututkimusten jäljitysyrityksiä hankaloittava vaikutus, koska usko siihen johtaa harhapoluille.

Kun otan mukaan koko Hämeen, eli ulotan tarkastelun Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Hämeen rajoille, niin on "hämäläisiä" mukana moninkertainen määrä verrattuna eteläiseen suuntaan. Muuttajien tulopaikoissa toistuu tällaisia paikkakuntia:

Virrat
Ähtäri
Multia
Karstula
Keuruu
Muurame
Kivijärvi
Uurainen
Viitasaari
Saarijärvi
Ruovesi
Orivesi
Jämsä
(Rautalampi)

Näissä nimissä niiden pohjois- ja länsiosat ovat paremmin edustettuina kuin muut osat. Esimerkiksi Ruovesi runsaampi sen pohjoiskaarelta, eteläkaarelta erittäin vähäinen.

Kuten huomataan, monet näistä paikoista ovat olleet vielä 1600 -luvulla uudisasutusalueita ja 1500 -luvulla erittäin vähän asutettuja, 1500 -luvun alussa täysin asuttamattomia.

Mutta kun niihin on muodostunut asutusta, niistä alkaa suuntautua jo 1600 -luvulla huomattavasti enemmän muuttoa Etelä-Pohjanmaalle kuin ns. Ylä-Satakunnan alueelta.

Pääsyynä on se, että muuttovirta ei ole heimotaustaltaan 100 %:n hämäläistä, vaikka tuleekin Hämeen hallintoalueelta, vaan siinä on vahva savo-pohjalainen panos. Nämä ovat asuttaneet pääosin entisiä hämäläisten eränautinta-alueita, joihin Kustaa Vaasa yritti yllyttää hattulalaisia, jämsäläisiä ja lempääläisiä, mutta näillä ei ollut sanottavaa motivaatiota asuttaa eränautintojaan, vaikka siihen oli selvästi väestöllistä potentiaalia.

Merkittävin ryhmä, joka tuli eteläsuunnasta Etelä-Pohjanmaalle oli 1600 -luvun lopulta 1700 -luvun lopulle sieltä Pohjanmaan rykmenttiin suoraan värvätyt ruotusotamiehet tai suuremmissa armeijan järjestelyissä esim. Porin rykmentistä siirron Pohjanmaan rykmenttiin saaneet vanhat ruotusotamiehet. Siirroissa ei ole aina niin suurta eroa verrattuna Ruotsista siirron saaneisiin.

Joskus sota- ja nälkävuosina Etelä-Hämeestä asti vaelsi kerjuuväkeä Etelä-Pohjanmaalle ja saattoivat olla muutamina vuosina palveluksessa pohjalaistaloissa, mutta olojen parannuttua nämä yleensä palasivat kotikonnuilleen, jos eivät kulkutaudit ja nälkään kuoleminen jättäneet heitä uinumaan Pohjanmaan armahtaviin multiin.


terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Olen päätellyt, että hämäläiset ovat olleet niinä entisinä aikoina, jolloin suhteellisen liikaväestön ongelma ei ole ollut akuutti, kaikkein paikallaan pysyvin väestöryhmä Suomessa ja kaikki muut väestöryhmät sitä suhteellisesti paljon liikkuvampia.
Mistä näin päättelet, Matti Lund? Hämäläiset geenit olivat läsnä Savossa ja etelämpänä Laatokkaan asti silloin, kun Kaarle Knuutinpoika asutti länsirannikon V-S:sta ja Ulvilasta käsin viim. 1470, jolloin hän oli död. Oliko koko "Suomi" hämäläisten asuttama: eivätkö sukulaisten geenit kohdanneet milloinkaan? Jokainen avoliiittohan kattoi polvi polvelta suuremman maa-alueen väesatön kasvaesa eksponentiaalisesti ties missä potenssissa.

[Pekka Hiltunen]

Mistä näin päättelet, Matti Lund? Hämäläiset geenit olivat läsnä Savossa ja etelämpänä Laatokkaan asti silloin, kun Kaarle Knuutinpoika asutti länsirannikon V-S:sta ja Ulvilasta käsin viim. 1470, jolloin hän oli död. Oliko koko "Suomi" hämäläisten asuttama: eivätkö sukulaisten geenit kohdanneet milloinkaan? Jokainen avoliiittohan kattoi polvi polvelta suuremman maa-alueen väesatön kasvaesa eksponentiaalisesti ties missä potenssissa.
Kuten tekstistä voi päätellä, perustuu kritiikkini pelkästään matematiikkaan: muuten en olisi tehnyt kirj.-virheitä ja jättänyt signeeramatta omakätisesti.
PH

[Matti Lund]

Mistä näin päättelet, Matti Lund? Hämäläiset geenit olivat läsnä Savossa ja etelämpänä Laatokkaan asti silloin, kun Kaarle Knuutinpoika asutti länsirannikon V-S:sta ja Ulvilasta käsin viim. 1470, jolloin hän oli död. Oliko koko "Suomi" hämäläisten asuttama: eivätkö sukulaisten geenit kohdanneet milloinkaan? Jokainen avoliiittohan kattoi polvi polvelta suuremman maa-alueen väesatön kasvaesa eksponentiaalisesti ties missä potenssissa.

Vähän väliähän tämä tosiasiallinen tilanne tulee selvästi eteen asuttamista tutkiessa. Kiistämättömiä määrällisiä havaintoja tämän tästä 1500 -luvulta 1700 -luvulle asti. Et voi näitä ohittaa! 1400 -luvulta ja aikaisemmastahan ei ole mitään kunnollisia näyttöjä, mutta tuskinpa tilanne on voluntaarisella tasolla kovin paljoa poikennut 1500 -luvusta paitsi, että Vaasa -ajalla on kruunun taholta aloitettu aikaisempaa tehokkaampi ja määrätietoisempi erämaitten asuttamistoiminta.

Ainakin mainitsemasi länsirannikko oli hyvin asutettu keskimäärin 25 kilometrin nauhana ruotsalaisvoimin Merikarvian pohjoispuolelta Kalajoen eteläpuolelle saakka, ja huomattakoon, hyvän aikaa ennen Kaarle Knuutinpojan aikoja. Asutushan keskittyi Pohjanmaalla lähes kokonaisuudessaan rannikolle ennen noin 1540-lukua, ruotsista tullut ja Suomesta tullut asutus olivat järjestyneet kahtena rinnakkaisena nauhana sen tuntumaan. Jonkin verran lisää asutusta sinne saapui Ruotsin puolelta vielä silloinkin - joka tapauksessa huomattavasti enemmän kuin Sisä-Hämeestä tai ns. Ylä-Satakunnasta. Ruotsalaisasutusta jopa levisi 1200 -luvun loppupuolelta alkaen Lapväärtin nykyisiin eteläosiin, jotka olivat vielä 1200 -luvulla satakuntalaisten suomalaisten Hämeenmetsän eränautintana, mistä seurasi selkkaus Merikarvian-Tiukan sektorilla, kun satakuntalaiset tuhosivat sieltä ainakin kolme (ruotsalaisten) uudistilaa FMU242:n mukaan. Kuningas Birger yritti rauhoittaa tämän tilanteen kirjeellään Tukholmasta 1.6.1303.

Katson, että vaihto Pohjanmaan ja Hämeen välillä ei ollut muinoin tiivistä tai vilkasta, vaan satunnaista, ja joillakin osilla oli keskinäinen kanssakäyminen aivan nollassa. Kummatkin osat elelivät enimmäkseen omissa oloissaan ja avioliitot näiden välillä olivat harvinaisia. Joillakin kylillä saattoi mennä kokonaisia miespolvia ilman mitään vaihtoa. Itselläni kaikki 15-12 polveen asti ulottuvat muut isänpuoliset esipolvet paitsi juuri tämä Stutaeus, jotka olen selvittänyt, ovat täysin ilman sellaista vaihtoa. 30 vuotta sitten luulin, että kuulun pieneen pohjalaiseen marginaaliryhmään, mutta nyt 30 vuoden jälkeen olen silloin tällöin löytänyt muitakin vastaavia esiintymiä, joten tämän piirteen edustavuus tutkimusten edistyessä koko ajan kasvaa.

Hämäläisten sitkeässä paikoillaanpysymisessä ja uudisasuttamisen vastustamisessa entisinä aikoina ei ole mitään poikkeuksellista, vaan maapallolta löytyy monia vastaavanlaisia väestöryhmiä tai heimoja, joita ei ole helppo saada irti omilta paikoiltaan väkivalloinkaan. Hämäläisillä tämä vahva kiinnittymispiirre on kuitenkin suomalaisten keskuudessa ehkä vissiä omaa luokkaansa.

terv Matti Lund

[Benedictus]

Kyröjokilaakson ja Ylä-Satakunnan välissä sijaitsee vieläkin Hämeenmettä eli alue joka asutettiin suurimmalta osin vasta 1600-1750 lukujen välillä.

Koska asuttajat olivat suurimmalta osin esi-isiäni olen melko hyvin perehtynyt heidän tuloaikoihinsa ja suuntiin mistä tulivat.

Kiinnostava piirre on seikka, johon jo 20 vuotta sitten Pohjois-Satakunnan sukujen eräs perehtynein tutkija Raimo Harju kiinnitti huomion eli Siikaisten ja Merikarvian asutus on tullut paljolti pohjoisesta Isojoen ja Karijoen suunnalta.
Tuonne lähtöalueelle on taasen tullut sukuja sekä Ikaalisista ja Hämeenkyröstä että Kyröjokilaakson pitäjistä.
Vaikuttaisi, että Tuota Eteläpohjanmaan ja Ulvilan, sekä Hämeenkyrön erämaata ovat nauttineet kummankin maakunnan talot, riippuen kuka ne on aikoinaan vallannut tai olisiko suurempi mahdollisuus, että ne ovat tulleet naimakauppojen kautta suvuille.

Pitää muistaa, että Kyröjokilaakson ja Hämeenkyrön välillä ei oikeastaan ollut mitään vanhempaa asutusta, vaan alueiden välillä oli tuhatvuotinen kangastie, joka oli ainoa kulkukelpoinen väylä meritien ohella Pohjanmaalta Eteläisempään Suomeen.
Tämä tie on aivan luonnollisesti yhdistänyt nuo kaksi asutuskeskusta toisiinsa ja talvisen rekikuorman päälle on useinkin istahtanut sirkeä neitonen matkamuistoksi etelänpuolen kauppareissusta.

[Benedictus]

Hämäläisten sitkeässä paikoillaanpysymisessä ja uudisasuttamisen vastustamisessa entisinä aikoina ei ole mitään poikkeuksellista, vaan maapallolta löytyy monia vastaavanlaisia väestöryhmiä tai heimoja, joita ei ole helppo saada irti omilta paikoiltaan väkivalloinkaan. Hämäläisillä tämä vahva kiinnittymispiirre on kuitenkin suomalaisten keskuudessa ehkä vissiä omaa luokkaansa.

terv Matti Lund

Well, näkisin, että Pohjalaiset edustaa vielä sitkeämmin samaa paikallaan pysymisperinnettä:=)

Mutta ajatus on pohdinnan arvoinen ja hyvin kiinnostava.
Olen sitä pohdiskellut ja eräs mahdollisuus on juuri Satakunta-Hämeen asutuksen ikä.

Kokemäkijoki laakso on ikivanha asutusalue, johon saapui aikoinaan tuo hirvenpää nuijistaan tunnettu vasarakirveskulttuuri noin 4500 vuotta sitten.
Vasarakirveskulttuurin on arveltu tuoneen tullessaan vuohet ja lampaat Suomeen. Sinänsä vitiskästäkin on seikka, että suurin vuohenkasvatus alue nykyisinkin on Sastamalan alueella.
Jos ajatellaan, että tämä asutus on jatkunut 4500 vuotta samoilla rannoilla ja mäillä Kokemäenjokilaaksossa, mihin kuuluu myös Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueet, niin ei liene kumma, että halutaan pysyä paikallaan.

Toisaalta juuri tällä Ylä-Satakunnan alueella oli erittäin voimakas eräsija kulttuuri eli taloilla oli todella kaukanakin isojakin eräsijoja, mikä tarkoittaa, että osa väestä oli koko ajan muualla asumassa tai matkalla paikojen välillä.
Kaukaisimmat alueet olivat kait Kemijokilaaksossa, koska aikoinaan Kokemäen ja Pirkkalan edustajat olivat siellä kertomassa, missä meni valtakuntien raja.

[Benedictus]

Allaolevan perusteella, ei näy olevan mahdollista erottaa Kyrön ja Kyrön kirkkoherrojen leskiä.

Hämeenkyrön khr Henricus Olai alekirjoitti alla olevasti:
Allekirjoitti ("Henricus Olai pastor in Köro"; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Henricus Olai Kyröisä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Hän sinetöi erään maksukuitin vielä 1611.
Henricus Olai ("her Henrich i Kyro") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Henrich Kirckie Herde", "Kyro sochnn Her Hindrich kyrcheherde")

Isokyrö oli myöhäiskeskiajalla suomalaisen Etelä-Pohjanmaan emäpitäjä, joka hallitsi laajaa kirkkolääniä. Vanhempina aikoina pitäjästä käytettiin enimmäkseen nimeä Kyröjoensuu (Kyrobominne). Joissakin asiakirjoissa puhutaan Pohjanmaan Kyröstä (Kyru i Österbotten), ja pastoraatista käytettiin myös nimeä Ylistaro

Isonkyrön kirkkoherra Jacobus Geet mainitaan 1564 niiden pappismiesten joukossa, joiden tuli ottaa osaa vuoriteollisuustoimintaan, ja 1567 hänet (”her Jacop i Kyro”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa.

Osallistui (”D. Simon Johannis in Kyra”) Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Simon Ioh. past. in Kyro”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Simon Johannis Kyrosa.”) sen päätöksen Turussa 19. kesäkuuta.
Pappissäädyn edustaja Söderköpingin valtiopäivillä, allekirjoitti siellä 10.10.1595 neuvoston ja säätyjen yksimielisen vastauksen Kaarle-herttualle; Linköpingin valtiopäivämies maaliskuussa 1600.
Kirkkoherra Simon (”Her Sijmonn i Kyro”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen.

Johannes Marci (”Her Jönns J Köro”) mainitaan Pohjanmaan pappien virkatalojen peltomaita kartoittavassa luettelossa 1607 ja hänen todetaan saavan elatuksekseen viljaa 168 tynnyriä vuodessa. Hänet (”Her Jöns i Kyro”) mainitaan edelleen 14.12.1608 päivätyssä Pohjanmaan pappien elatusta koskevassa luettelossa

[KariKK]

Kyröjokilaakson ja Ylä-Satakunnan välissä sijaitsee vieläkin Hämeenmettä eli alue joka asutettiin suurimmalta osin vasta 1600-1750 lukujen välillä.

Koska asuttajat olivat suurimmalta osin esi-isiäni olen melko hyvin perehtynyt heidän tuloaikoihinsa ja suuntiin mistä tulivat.

Kiinnostava piirre on seikka, johon jo 20 vuotta sitten Pohjois-Satakunnan sukujen eräs perehtynein tutkija Raimo Harju kiinnitti huomion eli Siikaisten ja Merikarvian asutus on tullut paljolti pohjoisesta Isojoen ja Karijoen suunnalta.
Tuonne lähtöalueelle on taasen tullut sukuja sekä Ikaalisista ja Hämeenkyröstä että Kyröjokilaakson pitäjistä.
Vaikuttaisi, että Tuota Eteläpohjanmaan ja Ulvilan, sekä Hämeenkyrön erämaata ovat nauttineet kummankin maakunnan talot, riippuen kuka ne on aikoinaan vallannut tai olisiko suurempi mahdollisuus, että ne ovat tulleet naimakauppojen kautta suvuille.

Pitää muistaa, että Kyröjokilaakson ja Hämeenkyrön välillä ei oikeastaan ollut mitään vanhempaa asutusta, vaan alueiden välillä oli tuhatvuotinen kangastie, joka oli ainoa kulkukelpoinen väylä meritien ohella Pohjanmaalta Eteläisempään Suomeen.
Tämä tie on aivan luonnollisesti yhdistänyt nuo kaksi asutuskeskusta toisiinsa ja talvisen rekikuorman päälle on useinkin istahtanut sirkeä neitonen matkamuistoksi etelänpuolen kauppareissusta.

Kommentoin tätä, koska oma taustani on tältä myöhään asuteltulta Hämeenmetsän alueelta, nykyiseltä Pohjanmaalta, mutta juuri keskiaikaisen Hämeenmetsän pohjoisrajan eteläpuolelta.
Tästä rajasta prof. Raimo Ranta kirjoitti paikallisessa lehdessä Kauhajoen Kunnallislehdessä 9.7.1993 olleen artikkelin. Siinä hän totesi, että 1300-luvulla syntynyt Närpiö kuului Ala-Satakuntaan. Sen sijaan sisämaan ylä-satakuntalaiset valtasivat Kauha- Jalas- ja Seinäjoen latvavesiä. Rannan mukaan Hämeenmetsän pohjoisrajan määrittäminen voidaan ajoittaa 1200-luvun alkupuolelle. Raja on arvioitu uudelleen 1540-1570-luvuilla. Pohjanmaan raja on siirtynyt Kauhajoen kohdalla paikoin lähes 30 km etelän suuntaan keskiaikaiseen maakuntarajaan nähden. Kauhajoen eteläosa oli siis keskiajalla yläsatakuntalaisten eränautinta-aluetta.
Ehkä tästä rajan siirtymisestä tulee vaikutelma, että aluetta ovat hyödyntäneet samaan aikaan sekä pohjalaiset että yläsatakuntalaiset, mutta samanaikaisuus
lienee siirtymäkauden ilmiö.
Keitä sitten olivat yläsatakuntalaiset, jotka valtasivat niitä jokien latvavesiä?
Kauhajoen osalta on osoitettavissa, mitä en tässä tee, että juuri keskiaikaisen rajan eteläpuolella oli Parkanon Karhun suvun omistuksia. Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostossa on Parkanon Kanan Karhun suvusta tietoja 1550-luvulta. Tuntematta sen tarkemmin Parkanon asutushistoriaa, tuntuu kyllä luonnolliselta, että siellä olisi ollut asutusta jo 1200-luvulla, jolloin yläsatakuntalaiset valtasivat niitä jokien latvavesiä, kun lähdettä muistamatta muistelen, että Hämeenkyrön peltoja on viljelty ainakin 1000 vuotta.

Mitä sitten tulee väen siirtymisiin, niin kyllä niitä sirkeitä neitosia on sukututkimuksen mukaan siirtynyt maakuntarajan yli molempiin suuntiin, mutta oikeastaan vasta 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Varhaisimmat parkanolais-, ikaalislaistaustaiset tulijat nykyisen Kauhajoen alueella olivat vanhoille yläsatakuntalaisten eräalueille asettautuneita uudisraivaajaperheitä.
Voisi ajatella, että eräs tavoite tässä oli pyrkiä pitämään vanhoja nautinta-alueita suvun omistuksessa.

[Miisamaija]

KariKK: "Kauhajoen osalta on osoitettavissa, mitä en tässä tee, että juuri keskiaikaisen rajan eteläpuolella oli Parkanon Karhun suvun omistuksia. Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedostossa on Parkanon Kanan Karhun suvusta tietoja 1550-luvulta."

Eläinten nimiä oli yleisesti käytössä kuten tässä Karhu ja myöhemmin Kana. Voiko Kanan alkuperänä kuitenkin pitää Parkanaa? Toisaalta, mistä sitten Parkana juontaa juurensa? Suvanto: http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

Parkanon asuttamisesta; Jari Saarinen: Parkanon Historiaa
http://jarisaarinen.pp.fi/kotisivut/Parkanon%20histotia.pdf

[Pekka Hiltunen]

Katson, että vaihto Pohjanmaan ja Hämeen välillä ei ollut muinoin tiivistä tai vilkasta, vaan satunnaista, ja joillakin osilla oli keskinäinen kanssakäyminen aivan nollassa. Kummatkin osat elelivät enimmäkseen omissa oloissaan ja avioliitot näiden välillä olivat harvinaisia. Joillakin kylillä saattoi mennä kokonaisia miespolvia ilman mitään vaihtoa. Itselläni kaikki 15-12 polveen asti ulottuvat muut isänpuoliset esipolvet
Ei kai omista, paikoillaan pysyneistä esivanhemmistaan voi tehdä yleispäteviä päätelmiä populaatiogenetiikan lainalaisuuksista! Paikoillaan pysyneet talolliset olivat jälkeläistön vanhimpia tai ainakin vanhemmasta päästä, kun muut joutuivat lähtemään rengeiksi, piioiksi tai kerjuulle, minne kukakin. Minullakin on "Vanhan Suomen" alueelta isovamhempi, jonka kaikki esivanhemmat edustivat paikallisia eteläkarjalaisia - koska olivat perheissään lapsista vanhimpia (vaikka joukkoon mahtuu ainakin lisänimien perusteella hämäläisiäkin) - muutamia Kannaksen-karjalaisia "omaan sukuunsa" naineita lukuunottamatta. Valitettavasti kirkonkirjat tuhoutuivat 1700-l. alussa, mutta DNA-testein löytyneet lukuisat 3. - 6. "etäserkut" Suomessa, Ruotsissa, Amerikassa ja tietenkin Venäjällä osoittavat, että suurin osa jälkeläisistä pääsi isoäitiäni "paljon pitemmälle" elättämällä itsensä murrosikäisistä saakka toisten palveluksessa tai kerjäämällä. Isoäitini syntyi talontyttärenä, samoin hänen vanhenpansa ja kaikki isovanhempansa talonpoikina ja -tyttärinä, mutta he kaikki edustivat perheissään esikoisia. Kun lapsia oli yleensä noin kymmenen, tarkoittaa se sitä, että jopa Vanhasta Suomesta on tapahtunut muuttoliikettä rannikolle Pohjanmaalle ja myös Ruotsin puolelle, mistä sitten huimapäisimmät hankkiutuivat kovasta työstä tai kerjäämisestä kyllänsä saaneina seilipaattiin ja Hulliin.
PH

[Pekka Hiltunen]

mistä sitten Parkana juontaa juurensa?
Kuulin joskus vuosikymmeniä sitten ed.m. veljeltäni (joka teki aikoinaan gradunsa Suomen historiassa), että joku hänen opettajistaan tai kollegoistaan "tiesi" "parkanon" tarkoittaneen eräretkeilijöitten reitin merkiksi parkitsemaa eli kuorimaa puuta eli propsia tai riukua.
PH

[Liisa R]

Kyrön ja Ikaalisten tuomiokirjassa v.1631 24.1(SSHY jpg267)on seuraava tieto:"Maisa Heikintytär Uskelasta vaati Heiskan Jaakko Matinpojalta Inkulasta äitinsä perintöä,joka hänellä piti olla.
Autuaan Matti Heikinpojan pojan tytär Anna Matintytär esitti autuaan herra Olaus Henricin,Kyrön kirkkoherran kirjeen, kirjoitettu 1600 2.elokuuta , jonka alla oli hänen nimikirjoituksensa ja sinettinsä..."

Tietoja tämän nimisestä Hämeenkyrön kirkkoherrasta en ole aiemmin löytänyt.
Hän lienee kuitenkin Henricus Olain poika, nimiasusta päätellen ja hoitanut virkaa isänsä apuna. Isä oli 1600 jo aika iäkäs ehkä ainakin 70.
Kun isän kuoltua 1611 tienoilla kirkkoherraksi tulee toinen poika Abraham Henrici, on Olauskin kuollut noihin aikoihin. Todennäköisesti tätäkin leskeä voisi mainita Kyrön kirkkoherran leskeksi.

Muuten olen samaa mieltä siitä, että Hämeenkyrön ja Ikaalisten talot pyrkivät asuttamaan omat eräsijansa omalla väellään. Vatsiaisten Siiro voisi toimia esimerkkinä.

Liisa R

[Pekka Hiltunen]

P.S. (lisäys korjausajan umpeuduttua) On mielenkiintoista, että parkana- tai parkano-sana juontuu ruotsin kielestä, jos alkuosa tarkoittaa kuorta tai kaarnaa (= bark). Tämähän johtaisi ajatukset entiseen Ala-Satakunnan ruotsin kieliseen Närpiöön.
item

[Miisamaija]

PH: "...parkanon" tarkoittaneen eräretkeilijöitten reitin merkiksi parkitsemaa eli kuorimaa puuta eli propsia tai riukua."

Kiitos tiedosta, loogista niillä silloisilla metsäalueilla. Vahvistusta asialle löytyy Parkanon kunnan sivuilta ja myös mm. Meänkielen sanakirjasta:

"Parkanon nimen historia: Kustaa Vaasan aikaisessa vuodelta 1540 olevassa maakirjassa mainitaan Parkano asutettuna ensi kerran. Nimi esiintyy muodossa Parckana. Parkana muotoon se kirjoitettiin vuosina 1553-1630, mutta vuodesta 1656 se esiintyy nykyisessä muodossaan. Kansantarinan mukaan nimi tulee parkatusta kuusesta, joka oli paikassa nimeltään Haaparo, jossa Kirkkojärvestä laskeva joki yhtyy Viinikanjokeen. Puu oli erämiesten kohtaamispaikka." http://www.parkano.fi/kaupunki/kaupunki/historiaa.html

Meänkielen sanakirja:
http://meankielensanakirja.com/fi/?la=me&search=parkata

[Pekka Hiltunen]

Itselläni kaikki 15-12 polveen asti ulottuvat muut isänpuoliset esipolvet paitsi juuri tämä Stutaeus, jotka olen selvittänyt, ovat täysin ilman sellaista vaihtoa.
Kuinka monta renkiä, piikaa, sotilasta tai torpparia rohkenet sijoittaa esim. mainitsemiisi 12 polveen? Kaivelin omia talonpoikiani Savosta ja VS:sta: 12. polvi tulee vastaan joskus 1600-l. alussa ja 15. polvi vastaavasti vuosisataa aiemmin: Pohjois-Savossa esim. Rissasten suvuisssa ollaan 15. takautuvassa polvessa noin vuodessa 1520 eli Kustaa I:n ajoissa. Tästä ei voi tehdä "sumeilemattomia" päätelmiä Keskiajalle.
PH

[AnttiYR]

Niin, omien maakuntarajojen yli ulottuvien jäljitysprojektieni perusteella Hämeen suunnasta Etelä-Pohjanmaan eteläpuolelta saapuneet tulokkaat olivat hyvin satunnaisia harvinaisuuksia aikavälillä ~1500-~1750 ja esiintymät enimmäkseen aivan maakuntarajojen tuntumassa, siis Pohjanmaan puolella sen reuna-alueilla. Uudisasutusta Pohjanmaan puolelta Hämeen pohjoisille ja läntisille reuna-alueille on selvästi enemmän, vaikka sekään ei ole kovin runsasta, kuitenkin kahta kolmea kertaluokkaa enemmän tässä suunnassa kuin toisessa.

Ehkäpä omiin esivanheempini on tullut sattumalta näitä harvinaisuuksia.

Raja Etelä_Pohjanmaan eteläosassa Hämeenmetsässä kai liikkui moneen otteeseen ja oli määrittelemättä täsmällisesti pitkään ja oli sitä vielä kartoissa vuosilta 1650 ja 1680. Katso kartat:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/laeaenin-ja-kihlakunnankartat
ja sieltä kartat Etelä_Pohjanmaa 1650 ja 1680.
Näistä kartoista huomaa kuinka harvaa vakituinen asutus oli silloin Etelä-Pohjanmaan eteläosassa.
Huomaa Ilmajoen ulottuminen silloin lounaaseen!

Terveisin Antti

[Matti Lund]

Kuinka monta renkiä, piikaa, sotilasta tai torpparia rohkenet sijoittaa esim. mainitsemiisi 12 polveen? Kaivelin omia talonpoikiani Savosta ja VS:sta: 12. polvi tulee vastaan joskus 1600-l. alussa ja 15. polvi vastaavasti vuosisataa aiemmin: Pohjois-Savossa esim. Rissasten suvuisssa ollaan 15. takautuvassa polvessa noin vuodessa 1520 eli Kustaa I:n ajoissa. Tästä ei voi tehdä "sumeilemattomia" päätelmiä Keskiajalle.
PH

Viittaamiini juuriin ei ole lainkaan sijoitettavissa ennen 1700 -lukua piioiksi, rengeiksi tai sotamiehiksi jääneitä, vaan kysymyksessä on ~100 %:sti talollissuku. Tämä ja lähes aukottomat henkilörekisterit juuri tarjoaa loistavat mahdollisuudet luodata sukulaisuuksia perintökaaren kiemuroita vasten, kiteyttää argumentoituja perimyslinjoja ja pyrkiä välttämään spekulaatioita juurten vanhimmassa päässä.

Tämä on aivan eri maailma kuin Sinulla. Toisaalta lohdutukseksi Sinun epäilyillesi, äidinpuolset juureni ovat puoleksi itäsuomalaisia, joten sieltä löytyy muuten vastaavuutta teikäläisen juuriin paitsi, että mitään aatelia niissä ei esiinny. Näihin verrokkeihin en nyt kuitenkaan lainkaan edellä viitannut, joten se siitä.

Viittaamissani on kaksi tasoa:

1. Ikivanhat pohjalaistalot, jotka eivät ole uudistaloja, kun veroluettelot 1540 -luvulla alkavat, vaan ovat olleet asutettuina todennäköisesti monia polvia ennen sitäkin. Suurin osa näistä on suomenkieliseltä puolelta, mutta useampia taloja on myös Närpiöstä, Maalahdelta, Mustasaarelta, Vöyritä ja Pietarsaaresta.

2. Jalasjärvelle, Kauhajoelle, Kauhavalle ja Teuvaan 1560 -luvulta alkaen perustetut "kantatalot". Näistä joidenkin perustajien lähtöpaikan olen pystynyt jäljittämään joihinkin edellämainituista ikivanhoista pohjalaistaloista Isossakyrössä, Ilmajoella, Laihialla, Mustasaaressa ja Närpiössä. Jostain syystä omien esivanhempieni joukkoon ei ole sattunut niitä, jotka olen voinut jäljittää Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle, mutta täysserkuillani on jonkin verran niitäkin juuria, eli eihän se kaukana ole, ettenkö itsekin olisi niitä voinut saada. Sattuma oli kuitenkin "toista mieltä".

Ruotsalaiset juuret eivät tietystikään ole jäljitettävissä tarkkoihin lähtöpaikkoihinsa muulta osin kuin niiltä osin, kun ovat saapuneet myöhempinä aikoina, jotka jälkimmäiset ovat itselläni isoäitini puoleisia juuria. Nämä muutamat olen pystynyt jäljittämään 1600 -luvun alkuun, mutta koska heidän lähtösijansa ovat enimmäkseen sellaisilla paikoilla, jotka ovat olleet Ruotsissa uudisasutuksia 1600 -luvun alussa, sen taaemmas näyttää olevan mahdotonta niitä enää jäljittää. Lisäksi myös sillä puolella on ilmennyt joitakin aukkoja säilyneissä asiakirjoissa.

Laskin, että olen esim. Ramsbergin Torrsjöbodasta lähtöisin olevassa Dunderin vasaraseppäsuvun juurissa itse kahdestoista polvi, joten lapsenlapseni pääsevät siinä neljänneksitoista polveksi, vaikka tieto loppuu noin vuoteen 1610. Västerbottenin juurissani on suunnilleen sama tilanne. Tietysti lapsenlapseni pääsevät Sursill -juurissaan (joita heillä on vaimoni kautta useampaakin reittiä) päällekin ja enempäänkin kuin viidenteentoista polveen.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Ehkäpä omiin esivanheempini on tullut sattumalta näitä harvinaisuuksia.

Raja Etelä_Pohjanmaan eteläosassa Hämeenmetsässä kai liikkui moneen otteeseen ja oli määrittelemättä täsmällisesti pitkään ja oli sitä vielä kartoissa vuosilta 1650 ja 1680. Katso kartat:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/laeaenin-ja-kihlakunnankartat
ja sieltä kartat Etelä_Pohjanmaa 1650 ja 1680.
Näistä kartoista huomaa kuinka harvaa vakituinen asutus oli silloin Etelä-Pohjanmaan eteläosassa.
Huomaa Ilmajoen ulottuminen silloin lounaaseen!

Terveisin Antti

Niin tuossa edellä viittaamani FMU:n Birger Maununpojan suojelukirje 1.6.1303 ruotsinsuomalaisille uudisasukkaille Hämeenmetsän pohjoisosissa sisältää eteläisimpänä mainintana Andar i Sastmolan, joka lienee kohottanut 1200 -luvun lopulla asumuksensa Kasabölen tietämille. Kun sitten linjataan tästä itään, niin huomataan, että kohdataan Karvianjoki, joka oli se myöhempi maakuntien välinen nautintaraja sisämaan puolella.

On todennäköistä, että Birgerin kirjeellä on ollut vaikutus, kun rajankäyntejä on sen jälkeen käyty ja nautintaraja Hämeenmetsän kohdalla on siirtynyt useita peninkulmia etelämmäs.

terv Matti Lund

[Pekka Hiltunen]

Viittaamiini juuriin ei ole lainkaan sijoitettavissa ennen 1700 -lukua piioiksi, rengeiksi tai sotamiehiksi jääneitä, vaan kysymyksessä on ~100 %:sti talollissuku. Tämä ja lähes aukottomat henkilörekisterit juuri tarjoaa loistavat mahdollisuudet luodata sukulaisuuksia perintökaaren kiemuroita vasten, kiteyttää argumentoituja perimyslinjoja ja pyrkiä välttämään spekulaatioita juurten vanhimmassa päässä.

Tämä on aivan eri maailma kuin Sinulla. Toisaalta lohdutukseksi Sinun epäilyillesi, äidinpuolset juureni ovat puoleksi itäsuomalaisia, joten sieltä löytyy muuten vastaavuutta teikäläisen juuriin paitsi, että mitään aatelia niissä ei esiinny. Näihin verrokkeihin en nyt kuitenkaan lainkaan edellä viitannut, joten se siitä.

Viittaamissani on kaksi tasoa:

1. Ikivanhat pohjalaistalot, jotka eivät ole uudistaloja, kun veroluettelot 1540 -luvulla alkavat, vaan ovat olleet asutettuina todennäköisesti monia polvia ennen sitäkin. Suurin osa näistä on suomenkieliseltä puolelta, mutta useampia taloja on myös Närpiöstä, Maalahdelta, Mustasaarelta, Vöyritä ja Pietarsaaresta.

2. Jalasjärvelle, Kauhajoelle, Kauhavalle ja Teuvaan 1560 -luvulta alkaen perustetut "kantatalot". Näistä joidenkin perustajien lähtöpaikan olen pystynyt jäljittämään joihinkin edellämainituista ikivanhoista pohjalaistaloista Isossakyrössä, Ilmajoella, Laihialla, Mustasaaressa ja Närpiössä. Jostain syystä omien esivanhempieni joukkoon ei ole sattunut niitä, jotka olen voinut jäljittää Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle, mutta täysserkuillani on jonkin verran niitäkin juuria, eli eihän se kaukana ole, ettenkö itsekin olisi niitä voinut saada. Sattuma oli kuitenkin "toista mieltä".

Ruotsalaiset juuret eivät tietystikään ole jäljitettävissä tarkkoihin lähtöpaikkoihinsa muulta osin kuin niiltä osin, kun ovat saapuneet myöhempinä aikoina, jotka jälkimmäiset ovat itselläni isoäitini puoleisia juuria. Nämä muutamat olen pystynyt jäljittämään 1600 -luvun alkuun, mutta koska heidän lähtösijansa ovat enimmäkseen sellaisilla paikoilla, jotka ovat olleet Ruotsissa uudisasutuksia 1600 -luvun alussa, sen taaemmas näyttää olevan mahdotonta niitä enää jäljittää. Lisäksi myös sillä puolella on ilmennyt joitakin aukkoja säilyneissä asiakirjoissa.

Laskin, että olen esim. Ramsbergin Torrsjöbodasta lähtöisin olevassa Dunderin vasaraseppäsuvun juurissa itse kahdestoista polvi, joten lapsenlapseni pääsevät siinä neljänneksitoista polveksi, vaikka tieto loppuu noin vuoteen 1610. Västerbottenin juurissani on suunnilleen sama tilanne. Tietysti lapsenlapseni pääsevät Sursill -juurissaan (joita heillä on vaimoni kautta useampaakin reittiä) päällekin ja enempäänkin kuin viidenteentoista polveen.

terv Matti Lund

Arvelen, että sittenkin rajoitut tutkimuksissasi vain niihin henkilöihin, jotka mainitaan lähteissä - kuinkas muuten? Jos saat kasaan vaikka kymenenkin polvea niin, että mukana ovat kaikki perheenjäsenet eli jälkeläiset eikä vain taloa pitämään jääneet - mahdollisesti parin veljensä eli puulaakimiehensä kanssa, sekä talollisille naitetut, perheen vanhimman pään tyttäret, joudun pohtimaan omiakin DNA-osumiani aivan uudelta ja perin oudolta pohjalta.
PH

[KariKK]

Niin tuossa edellä viittaamani FMU:n Birger Maununpojan suojelukirje 1.6.1303 ruotsinsuomalaisille uudisasukkaille Hämeenmetsän pohjoisosissa sisältää eteläisimpänä mainintana Andar i Sastmolan, joka lienee kohottanut 1200 -luvun lopulla asumuksensa Kasabölen tietämille. Kun sitten linjataan tästä itään, niin huomataan, että kohdataan Karvianjoki, joka oli se myöhempi maakuntien välinen nautintaraja sisämaan puolella.

On todennäköistä, että Birgerin kirjeellä on ollut vaikutus, kun rajankäyntejä on sen jälkeen käyty ja nautintaraja Hämeenmetsän kohdalla on siirtynyt useita peninkulmia etelämmäs.

terv Matti Lund

Näköjään on kovasti vaihtelevia käsityksiä siitä, missä Pohjanmaan eteläraja on ollut. Sen paikka on vaihdellut eri vuosien kartoissa.
Luotan kuitenkin Ruismäen Kauhajoen historian ja Raimo Rannan antamaan kuvaan asiasta.
Keskiaikana sisämaassa Hämeenmetsän pohjoisraja oli itä-länsi-suunnassa
likimain keskellä nykyistä Kauhajokea. Esimerkiksi Nummijärvi vesistöineen oli
Hämeen puolella. Vuoden 1577 jälkeen raja on on siirtynyt etelään päin ja on ollut Karvianjoen injalla niin, että Karvianjärvikin on kuulunut Suur-Ilmajokeen ja samalla Kauhajokeen. Mutta siitä raja on siirtynyt pohjoisen suuntaan eikä etelään. Nykyinen raja Honkajoen ja Karvian suuntaan on Kauhajoen historian s. 211 kartan mukaan vuodelta 1786.

[Matti Lund]

Näköjään on kovasti vaihtelevia käsityksiä siitä, missä Pohjanmaan eteläraja on ollut. Sen paikka on vaihdellut eri vuosien kartoissa.
Luotan kuitenkin Ruismäen Kauhajoen historian ja Raimo Rannan antamaan kuvaan asiasta.
Keskiaikana sisämaassa Hämeenmetsän pohjoisraja oli itä-länsi-suunnassa
likimain keskellä nykyistä Kauhajokea. Esimerkiksi Nummijärvi vesistöineen oli
Hämeen puolella. Vuoden 1577 jälkeen raja on on siirtynyt etelään päin ja on ollut Karvianjoen injalla niin, että Karvianjärvikin on kuulunut Suur-Ilmajokeen ja samalla Kauhajokeen. Mutta siitä raja on siirtynyt pohjoisen suuntaan eikä etelään. Nykyinen raja Honkajoen ja Karvian suuntaan on Kauhajoen historian s. 211 kartan mukaan vuodelta 1786.

En minä nyt näe omassa käsityksessäni merkitsevää eroa Ruismäen käsitykseen nähden, mutta Kauhajokeen keskittyvänä Ruismäki ei ole tietystikään samassa määrin huomioinut kuningas Birgerin 1.6.1303 suojelukirjeen heijastusvaikutusta.

On selvää kuitenkin, että ainakin närpiöläiset ovat vedonneet myös siihen, kun he ovat käyneet kiistojaan nautintarajoistaan satakuntalaisten, lähinnä merikarvialaisen kanssa.

Se, että sikäläisen asutuksen leviämisen paineen suunta on ollut rannikolla pohjoisesta etelään, eli Mustasaaresta ja Närpiön keskustasta Lapväärttiin ja asutus on siten levinnyt, on johtanut luonnollisesti siihen, että hämäläiset (eli satakuntalaiset, eteläpohjalaisethan eivät tehneet nimittämisessään eroa näiden välillä) ovat joutuneet väistymään useita peninkulmia etelään entisiltä nautinnoiltaan.

Kun tämä Lapväärtin eteläreunan asuttaminen on tapahtunut 1200 -luvun lopulta alkaen, mutta Kauhajoen vastaavien Hämeenmetsän alueitten asuttaminen vasta 1500 -luvulla, eli aikaeroa on näiden välillä yli 250 vuotta, on tämä edesauttanut sitäkin, kun hämäläisten nautintaraja on hivuttaen siirtynyt Pohjanmaalta katsoen etelämmäs, eli mm. Kauhajoen alueella Rauhaluoman linjalta Karvianjoen linjalle.

Luonnollisesti kun Kauhajoen asuttamisen ensi vaihe on jotenkin "täyttynyt" on siellä toimeenpantu uusi rajankäyti rajaselkkausten ehkäsemiseksi, jolloin Ruismäen ja Rannan tarkoittama linja on sinetöity. Enhän minä sitä ole kyseenalaistanut.

Kuitenkin on niin monesti nähty, että nautintaraja on käytännössä asutuksen paineessa siirtynyt hyvän aikaa aikaisemmin, ennen kuin siitä on laadittu virallisia traktaatteja ja kontrahteja.

Esimerkiksi Kustaa Vaasa määräsi virkamiehensä kartoittamaan sen, millä linjalla savolaiset ja pohjalaiset nauttivat itäisiä erämaitaan, kun virallista rajankäyntiä ei ollut käyty sitten Pähkinäsaaren sopimuksen. Tämän tuloshan oli pitkälle lähes samoja linjoja etenevä kuin sitten tästä yli 40 vuoden kuluttua sovittu Täyssinän rauhanteon linja toteutui.

Kustaa Vaasan aikaan liittyy tässä suhteessa vielä kuninkaan yleinen "erämaitten kaappaus" ja kehoitus asuttaa erämaat ja vakuutus suojella sitä toimintaa välittämättä vanhojen eränautintojen koskemattomuudesta miltään taholta. Kyllähän Kaarle Knuutinpoikakin sensuuntaista yritteli, mutta sen kehoituksen ääni hukkui asumattomaan korpeen, koska puuttui konkreettinen valtioapparaatti sen perilleviemiseksi.


On huomioitava, että katson asioita aina siitä pohjalaisesta näkökulmasta, jota Pohjanmaan tuomiokirja-aineisto kuvastaa. Se että silmäni ovat pohjalaiset, johtuu enemmän näiden tuomiokirjojen otteesta kuin siitä, että olen sinänsä Pohjanmaalta lähtöisin.

terv Matti Lund

[KariKK]

Niin tuossa edellä viittaamani FMU:n Birger Maununpojan suojelukirje 1.6.1303 ruotsinsuomalaisille uudisasukkaille Hämeenmetsän pohjoisosissa sisältää eteläisimpänä mainintana Andar i Sastmolan, joka lienee kohottanut 1200 -luvun lopulla asumuksensa Kasabölen tietämille. Kun sitten linjataan tästä itään, niin huomataan, että kohdataan Karvianjoki, joka oli se myöhempi maakuntien välinen nautintaraja sisämaan puolella.

On todennäköistä, että Birgerin kirjeellä on ollut vaikutus, kun rajankäyntejä on sen jälkeen käyty ja nautintaraja Hämeenmetsän kohdalla on siirtynyt useita peninkulmia etelämmäs.

terv Matti Lund
Tarkennan kommenttiani tähän.
En osaa sanoa, onko Juhana III tai hänen hallintonsa lukenut Birgerin kirjettä, kun ovat sallineet pohjalaisille kalastusoikeuksia Karvian järville 1577, mutta
se vanha keskiaikainen maakuntaraja, joka ilmenee nimistössäkin, on ollut selkeä raja uudisasutukselle Kauhajoella 1600-luvun alkuun asti.
Kustaa Vaasa peruutti eränautinnat, mutta muistaakseni niihin saattoi vedota noin 40:n vuoden ajan peruuttamisesta.
Vuonna 1608 Rannan piirtämän rajalinjan eteläpuolella oli Päntäneellä 6 taloa, muualla nykyisellä Kauhajoella ei rajan eteläpuolella ollut yhtäkään taloa.
Päntäne oli vähän erikoistapaus ja Rannan ja Kauhajoen historian piirtämät rajat poikkeavat siellä vähän toisistaan. Rannan mukaan 1600-luvun alussa Päntäne aiottiin liittää Suur-Lapväärttiin. Kun en tunne tarkemmin Päntäneen talojen perustajien alkuperää, en ota niihin kantaa.
Jotakin merkitystä sillä vanhalla rajalla on kuitenkin ollut vielä 1600-luvun alussa, koska savolaisten uudisasukkaitten Hyyppään perustama Korhonen 1500-luvun lopulla perustettiin juuri rajan pohjoispuolelle. Ja ilmeisesti rajan eteläpuolelta veroluetteloista ja esim. vuoden 1627 ruodutusluettelosta löytyy nimi Simo Runsas, joka voidaan varmuudella tunnistaa Parkanosta tulleeksi.
Tulee kyllä mieleen, että hän oli Hyypässä pitämässä kiinni suvun vanhoista omistuksista. Eikä Simo Runsas ollut ainut sillä asialla. Simo Martinpoika Runsas oli 1630-luvulla lautamiehenä joillakin Hämeenkyrön käräjillä.
Eli ei se asutus ole hivuttautunut ainakaan Kauhajoella pahemmin kohti Karvianjokea ennen rajan tarkistuksia.Toinen asia on, miten Hämeenmetsän aluetta käytettiin muuten.
Kauhajoen kunnallislehdessä oli muutama viikko sitten Ilmari Kososen kirjoittama juttu Kauhajoen nimen alkuperästä.
Hänen mukaansa nimi ei tule mistään liemikauhasta, vaan kauhasta, jolla on kauhottu järven pohjasta rautapitoista järvimalmia. Kauhajärvestä alkaa yksi Kyröjoen latvahaaroista, jonka nimi on Kauhajoki.

[AnttiYR]

Päntäne oli vähän erikoistapaus ja Rannan ja Kauhajoen historian piirtämät rajat poikkeavat siellä vähän toisistaan. Rannan mukaan 1600-luvun alussa Päntäne aiottiin liittää Suur-Lapväärttiin. Kun en tunne tarkemmin Päntäneen talojen perustajien alkuperää, en ota niihin kantaa.

Ilmeisesti se, mistä asutus oli tullut ei ollut siirtoaikeen syy, vaan etäisyys kirkkoon.
Ehkäpä Teuva oli asutettu Ilmajoelta päin suurimmaksi osaksi, koska se luettiin kuuluvaksi hetken 1500-luvulla Ilmajokeen. Kuitenkin se liitettiin sitten Närpiöön, lyhemmän matkan vuoksi. Sitä ajatusta, että asutus olisi tullut Ilmajoelta, tukee Kainaston niittyjen omistus. Kainaston niityt olivat Kurikkan ja Ilmajoen enklaaveja aina 1940-luvulle asti. Kainastohan rajoittuu Teuvaan.

Terv. Antti

[Benedictus]

Mitä ilmeisimmin ei tuosta Kyrön kirkkoherran leskestä pystytä sanomaan oliko kyseessä Hämeenkyrö vai Isokyrö.

Viitekehys kylläkin puoltaa Hämeenkyröä, sillä 1606 Dirikkalassa asuva her Michelin leski on ilmeisimmin Michel Gregorii Stutaeuksen leski.
Michel Stutaeus mainitaan kuoleeksi 1606.

Michel Stutaeus oli jo 1565 Foglön kirkkoherra, eli olisi syntynyt 1530-luvulla, varmaankin heti kun papit saivat avioitua.
Ei varmaankaan ole Sofia Grelsdotter Stuthin täysveli, koska Sofia on syntynyt huomattavasti myöhemmin.
Poikansa Joachim Stutaeus olisi syntynyt noin 1570-luvun loppupuolella, joten äitinsä Sofia lienee syntynyt 1550-luvun loppupuolella, mikä sopii tietoon, että hänellä oli pieniä lapsia 1600-luvun vaihteessa.

Sofian äiti olisi voinut syntyä silloin 1540-luvun alussa.

Koska Dirikkalassa on her Michel Stutaeuksen leski, niin silloin tuo Kyrön khr:n leski voisi olla Gregorius Michaelis Stuthin leski, eli Sofia Grelsdotterin äiti.
Iältään olisi silloin 1617 noin 80 vuotias.

Her Mathiaan leski olisi siinä tapauksessa tyttärensä Sofia Grelsdotter Stuth.

Tämän ajatuksen mukaan Dirikkalan talon(ainakin osan) olisi pitänyt kuulua Gregorius Stuthille, koska poikansa leski ja 2 vaimo ja tytär asuivat siellä.
-------------------------------------------
Ongelma on tuo Kyrön kirkkoherra.

Periaatteessa on kaksi vaihtoehtoa.

1. Kyrön khr on Henricus Olai ja tämän vaimo olisi silloin ollut Gregorius Stuthin leski, Sofian äiti.
Tiedetään Hämeenkyrön khr Henricus Jacobi Finnon vaimon Valborg Henriksdotterilla olleen perintöosa StorDirikkalan taloon, olisi tuo perintö tullut äidiltä khr Henricus Olain puolisolta.

2.Tämä vaihtoehto on vielä hankalampi, sillä silloin Kyröllä tarkoitetaan Isoakyröä ja Gregorius Stuthin lesken puolisona olisi silloin khr Jacobus Geet.
Tiedetään, että Geetin vaimolla on ollut tytär aiemmasta aviosta, joka mainitaan 1582.

Kiinnostava on maininta, että Geetin tytär on avioitunut Henricin kanssa, josta aviosta on tytär Brita Henriksdotter, joka oli lopulta Joachim Stutaeuksen leski.

Henrik Finnon vävy Hans Plagman osti Dirikkalan.
Henrik Finnon toinen vävy Caspar Ekman osti Liedon Torstilan, joka oli kuulunut Hans Henriksson Schefferille, jonka isä oli Juhana Kuninkaan asiamies Henrik Scheffer.
Henrik Schefferillä oli suuret saamiset kruunulta eli varakkuudellaan olisi mitä parhain vävy Geetille ja selittäisi myös Brita Henriksdotterin avioliitot.
Brita Henriksdotter ja Valborg Henriksdotter Finno voisivat olla sisaria.
Tällöin Joachim Stutaeus olisi nainut pikkuserkkunsa.

Lainaus Ingeborg Palmen:
Back to the past - I found the horse. It is a case about a horsethief (Åbo dombok 10/4 1624) and concerns Berndt, whose horse has been stolen i St Karins, a parish outside of Turku. - Both Bernt and Kort (mentioned 1625) seem to be elder than the rest of the Platzes we know about. Could be from a former marriage or not (closely) related to this family at all.
There is still Carpelan´s info about the wife buried in 1587 to take into account. - Anna Hansdotter could anyway not be the mother of both Henrik Schefer´s elder children and Hans Platz´s youngest. There is also the possibility that Scheffer was married at least 2 times.
Still, the important thing would be to find the originals were the actual names of these wives are written out.
Ingeborg

Kuten yllä näkyy, oli Henrik Scheferin vaimo haudattu 1587.

Ensimmäisen miehensä kuollessa Anna Hannuntyttärellä oli kruunulle toimitetuista tavaroista saatavia 1000 taalaria, mikä oli vielä saamatta yhteensä 7 375 taalarin velasta.

Tuon mukaan Henrik Schefer oli saanut jo 6375 taaleria velasta, joka summa on todella hurja tuon ajan mittakaavassa.

Valitukset ja syytökset eivät johtaneet oikeustoimiin, vaan Geetin asema vahvistui tuntuvasti etenkin kuningas Juhana III:n hallituskaudella rovastin tukiessa varauksetta kuninkaan liturgianuudistusta. Geet sai kuninkaalta 5.3.1569 uuden virkaanvahvistuskirjeen, jossa hänen viljapalkakseen vahvistettiin jo aiemmin myönnetyt 8 lästiä (eli 384 tynnyriä) vuodessa.

Henrik Schefer ja Jacobus Geet vaikuttavat olleen läheisessä kontaktissa Juhana Kuninkaaseen.

[KariKK]

Mitä ilmeisimmin ei tuosta Kyrön kirkkoherran leskestä pystytä sanomaan oliko kyseessä Hämeenkyrö vai Isokyrö.

Viitekehys kylläkin puoltaa Hämeenkyröä, sillä 1606 Dirikkalassa asuva her Michelin leski on ilmeisimmin Michel Gregorii Stutaeuksen leski.
Michel Stutaeus mainitaan kuoleeksi 1606.

Michel Stutaeus oli jo 1565 Foglön kirkkoherra, eli olisi syntynyt 1530-luvulla, varmaankin heti kun papit saivat avioitua.
Ei varmaankaan ole Sofia Grelsdotter Stuthin täysveli, koska Sofia on syntynyt huomattavasti myöhemmin.
Poikansa Joachim Stutaeus olisi syntynyt noin 1570-luvun loppupuolella, joten äitinsä Sofia lienee syntynyt 1550-luvun loppupuolella, mikä sopii tietoon, että hänellä oli pieniä lapsia 1600-luvun vaihteessa.

Sofian äiti olisi voinut syntyä silloin 1540-luvun alussa.



Kannanotto vain tähän Sofian syntymäaika-arvioon.
Sofian ja Matias Laurentin nuorimman lapsen myöhäisin teoreettinen syntymäaika olisi ollut vuoden 1597 marraskuu. Jos Sofia olisi syntynyt
1550-luvun lopulla Sofia olisi ollut noin 40-vuotias 1597. Toisin sanoen, Sofia olisi kyllä voinut hyvin syntyä 1550-luvun alkupuolella tai jos ne pienet lapset syntyivät ennen nuijasotaa 1590-luvun alkupuolella, Sofia oli voinut syntyä
hyvin 1540-luvulla. Ja kun samalla äidillä saattoi olla lapsia, joiden ikäero voi olla jopa 25 vuotta, niin näistä Sofian pienistä lapsista vuonna 1600 ei voida tehdä varmoja päätelmiä hänen eikä hänen äitinsä syntymäajasta.

[Benedictus]

KariKK on oikeassa, että on vaikea laskea varmoja syntymäaikoja lasten perusteella.
Karkeaan arvioon sillä pääsee ja tässäkin tapauksessa se toimii eräänlaisena runkona, kun ajatellaan mahdollisuutta, että olisivat noita Dirikkalan leskiä.
Dirikkalan leskistä ei voida sanoa mitään varmaa, jollei löydy lisää todisteita.
1606 her Michaelin leski on melko varma, koska tuolloin ei oikein ollut muita sopivia Micheleitä kuolleina. Kuka tuo leski oli, on täysin tietämätöntä.

Kyrön khr:n vanha leski tai ensin vain papinleski 1614 on sinänsä kiinnostava vuosi, sillä Potilan Anders Larsson isäntä kuolee 1613 ja vaimonsa Anna Jacobsdotter Geet saa joitain tiloja rälssivapaudella. Sisarentyttärensä Brita Henriksdotter on saanut Potilan huomenlahjaksi, mikä seikka ei näy missään SAY tiedoissa.
Jos 1614 Dirikkalassa mainittu papinleski ja myöhemmin tarkennettu Kyrön khr:n leski oli Jacobus Geetin leski ja Annan äiti, niin ajankohta viittaisi, että äiti olisi asunut aiemmin Annan luona Potilassa ja sitten muuttanut Turkuun.

Tämä Dirikkala-Stutaeus-Finno yhteys on hyvin kiehtova kaikkine mahdollisuuksineen. Aiheuttaa kuitenkin fustraatioita, kun kehys on aika valmis, mutta henkilöpalapeliä ei pysty kokoamaan, kun silti siitä puuttuu tarkeät tiedot.

[Benedictus]

Lainaus Latvba-Rasku:
Joakim Stutaeuksen samannimisen pojan kohdalla lukee ylioppilasmatrikkelissa seuraavaa:

Maarian ja Raision käräjät 11.7.1638 f. 72v (Geitilä Frelsses Jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob DeLagardie kiöptt af S. M. Joachimi Stutæi efterlefwerska för 600 D:r K: Myntt);

Brita Henriksdotter Joachim Stutauksen leski on myynyt heinäkuussa 1638 Geitilän osansa Jacob De la Gardielle.

Milloin Brita Henriksdotter mahdetaan mainita 1. kerran Botilan Måns Anderssonin vaimona?
Mainitaan antaneen Botilan säterin vaimolleen huomenlahjana isänsä elinaikana ja tämän suostumuksella.
Isä Anders Larsson till Botila kuoli 1613, ennen syyskuuta.

Brita Henriksdotterin täti on nainut Anders Larssonin 1608 jälkeen, jolloin 1. vaimo mainitaan vielä elossa.

Ilmeisesti Brita Henriksdotter olisi avioitunut 1613 aikoihin eli jos oli 18 vuotias aviotuessaan, olisi syntynyt 1695 aikoihin.

Ilmeisesti Brita Henriksdotterilla ei ollut eloon jääneitä lapsia kummankaan puolisonsa kanssa.
Avio Joachim Stutaeuksen kanssa tapahtui kai 1628.

Stutaeus kuoli 1633.
P3 Brita Henriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 13.12.1637, jolloin vaati oikeudessa Hartwig Wölichiltä ulosmitattavaksi tämän maksamatta olevaa velkaa.

Brita Henriksdotterin kuolinajasta tai edes kuolemasta ei liene mitään tietoa?

[JHissa]

Lainaus Latvba-Rasku:
Joakim Stutaeuksen samannimisen pojan kohdalla lukee ylioppilasmatrikkelissa seuraavaa:

Maarian ja Raision käräjät 11.7.1638 f. 72v (Geitilä Frelsses Jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob DeLagardie kiöptt af S. M. Joachimi Stutæi efterlefwerska för 600 D:r K: Myntt);

Brita Henriksdotter Joachim Stutauksen leski on myynyt heinäkuussa 1638 Geitilän osansa Jacob De la Gardielle.

Milloin Brita Henriksdotter mahdetaan mainita 1. kerran Botilan Måns Anderssonin vaimona?
Mainitaan antaneen Botilan säterin vaimolleen huomenlahjana isänsä elinaikana ja tämän suostumuksella.
Isä Anders Larsson till Botila kuoli 1613, ennen syyskuuta.

Brita Henriksdotterin täti on nainut Anders Larssonin 1608 jälkeen, jolloin 1. vaimo mainitaan vielä elossa.

Ilmeisesti Brita Henriksdotter olisi avioitunut 1613 aikoihin eli jos oli 18 vuotias aviotuessaan, olisi syntynyt 1695 aikoihin.

Ilmeisesti Brita Henriksdotterilla ei ollut eloon jääneitä lapsia kummankaan puolisonsa kanssa.
Avio Joachim Stutaeuksen kanssa tapahtui kai 1628.

Stutaeus kuoli 1633.
P3 Brita Henriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 13.12.1637, jolloin vaati oikeudessa Hartwig Wölichiltä ulosmitattavaksi tämän maksamatta olevaa velkaa.

Brita Henriksdotterin kuolinajasta tai edes kuolemasta ei liene mitään tietoa?
Leski mainitaan vielä Piikkiön ja Kaarinan käräjäjillä 17.–18.2.1643 f. 455v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786897) ja yhdessä poikansa Joachimus Joachimin kanssa 29.–30.5.1643 f. 465 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786905), mutta seuraavana vuonna poika Joachimus Joachimi on yksinään 13.–14.3.1644 f. 44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3786972)
Myöskin Turun henkikirjoissa Joachimin leski on vielä vuonna 1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486035
mutta 1645 vuonna Joachimin talossa on vain piika
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13486680

[Benedictus]

Joachim Joachimsson Stutaeus oli Brita Henriksdotterin poikapuoli 2. puolisonsa 2. aviosta.

sl. 1640 Joakim Stutaeus Joachimus Joachimi, Aboensis 125 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=125). Vht: Turun kirkkoherra, FM Joakim Stutaeus (Joachimus Matthiæ, yo mm. Uppsalassa 4.1595, † 1633) ja hänen 2. puolisonsa Margareta Henriksdotter (Speitz). Ylioppilas Uppsalassa 4.10.1638 Joachimus Joachimi Aboensis. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Stutæus Joachim _ 8. † ylioppilaana Turussa 1644. Naimaton. Serkku: Kauhajoen kappalainen Eskil Stutaeus U1218 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1218) († ~1675).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 186b; KA mf. ES 1843 (kk 3) Maarian ja Raision käräjät 11.7.1638 f. 72v (Geitilä Frelsses Jord, hafwer H:s G: N:de Gref Jacob DeLagardie kiöptt af S. M. Joachimi Stutæi efterlefwerska för 600 D:r K: Myntt); KA mf. ES 1844 (kk 3) Maarian ja Raision käräjät 28.5.1640 f. 180 (S. M. Joachimus fordom Kyrckioheerdens i Åboo Efterlåtne Enckia Hustru Elin ... S. Kyrckieherrens åffuanbe:te M. Joachimi Son Joachimus Joachimi Inlade Ett Häradzdoom Breeff dat. den 21 Julii Åhr 1623); KA mf. ES 1746 (cc 6) Piikkiön ja Kaarinan käräjät 13.–14.3.1644 f. 44 (Uplystes 3 gången Hawisto hemman, den D:nus Joachimus Joachimi försåld hafwer till Förståndigh Peter Wedrich); KA mf. ES 2028 (rr 5) Ilmajoen käräjät 10.8.1644 f. 281 (Företrädde her Eskill U1218 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1218) Caplaan här sammastädz och inladhe Joachimi Joachimi Stutæj Underskrifuen skrifft de Dato 27 Aprilis A:o 1641 af innehåldh det hans Sal: Fadher hafuer låffuat sijn andeell af Lachtis hemman åt her Eskill);

Joachim joachimsson kuoli 1644, eli Talossaan ei ollut äitipuolta enää 1645.
Henkikirjoissa Brita Henriksdotter mainitaan viimeksi 1643.

Eli voidaan tulkita, että Brita Henriksdotter on joko kuollut 1644 tai sitten on muuttanut toiseen pitäjään.

Löytyyköhän Brita Henriksdotterista mitään henkikirja tai muita tietoja ennen 1643 vuotta. Paitsi nuo pari kauppakirjaa.

[Benedictus]

P3 Brita Henriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 13.12.1637, jolloin vaati oikeudessa Hartwig Wölichiltä ulosmitattavaksi tämän maksamatta olevaa velkaa.

Brita Henriksdotter mainitaan yllä leskenä ja samoin 11.7.1638 myydessään Geitilän Jacob dela Gardielle.

Brita Henriksdotter oli siis vuodesta 1633 Joachim Stutaeuksen leski.

JOS Brita Henriksdotter olisi nainut uuden miehen 1633 jälkeen, olisiko häntä silloin nimitetty Stutaeuksen leskeksi vai tämän uuden miehen vaimoksi tai leskeksi, vaikka uusi mies olisi myös jo kuollut?

Miten tuolloin tuota leskeys määrettä käytettiin?

Ajatukseni on, että Brita Henriksdotter olisi avioitunut Stutaeuksen jälkeen vaikka mainitaankin tämän leskenä.

[Kivipää]

Ramsay viittaa Brita Henriksdotteriin parilla asiakirjaviitteellä. Ne ovat Halikko D. 1628 ja Halikko D 1634 12/5. En tiedä onko Ramsayn jälkeen kukaan (koskaan) käynyt läpi noita asiakirjoja Brita Henriksdotterin tutkimismielessä.

[Benedictus]

Nuo Halikko lähteet olisivat kiinnostavat tietää, sillä Brita Henriksdotter meni kai 1628 naimisiin Joachim Stutaeuksen kanssa. 1634 oli leski, joka saattoi silti mennä tuolloin naimisiin uudestaan, kuten epäilen.

[Benedictus]

Turun raastupa 7.3.1636

Kyrön kirkkoherra herra Henrik tuli oikeuden eteen ja valitti Turun aikaisemman kirkkoherran mestari Jaakkiman jälkeenjättämästä leskestä, että tämä asui autuaan mestari Grelsin kartanossa, josta hän väitti, että se oli ostettu hänen äitinsä rahoilla. Herra Klaus, lesken valtuutettu vastasi, ettei tällä itsellään ollut mitään tekemistä kartanon kanssa, vaan että hänellä oli ollut se hallussaan leskeystilassaan pienen poikapuolensa kanssa edesmenneen miehensä toivomuksesta

Joachim Stutaeus oli siis asunut tuossa anoppinsa 2. miehen talossa.

Yllä olevassa Matti Lundin käännöksessä mainitaan 1636 Brita Henriksdotterin toteavan, että Grelsin talo Turusa oli ollut lesken Britan hallussa LESKEYSTILASSAAN pienenpoikapuolensa kanssa Joachim Stutaeuksen toivomuksesta.

Olisi kiinnostavaa tietää mikä on tuo tarkka sanamuoto, sillä tuon yllä voi tulkita, että 1636 Brita Henriksdotter ei enää ollut leski vaan jonkun vaimo.
Toisaalta poikapuoli Joachim saattoi 1633 olla pieni eli jos oli 1638 ylioppilas niin olisi ollut 13v. tai jos oli 16v ylioppilas niin 11 vuotias.

Sanamuoto myös viittaa, ettei Brita 1636 asunut tuossa talossa.

[Benedictus]

Turun raastupa 7.3.1636

Mahtaisiko Matti Lundilla olla tallessa tuo alkuperäinen käräjäkirja.

Voisiko Lund myös kommentoida miten nuo sanamuodot esittävät Brita Henriksdotterin aseman 1636.
Eli oliko vielä leski vai uudelleen avioitunut ja oliko asuminen Herra Grelsin talossa jo päättynyt aiemmin.

[Calonius]

Turun raastupa 7.3.1636

Mahtaisiko Matti Lundilla olla tallessa tuo alkuperäinen käräjäkirja.

Voisiko Lund myös kommentoida miten nuo sanamuodot esittävät Brita Henriksdotterin aseman 1636.
Eli oliko vielä leski vai uudelleen avioitunut ja oliko asuminen Herra Grelsin talossa jo päättynyt aiemmin.

Täältä löytyy (oikealla ensimmäinen alkava juttu):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480279

Siis tuossa lukee:
"... Herr Claas hennes fullmächtig swarade henne intet hafwa att bestella medh den gården, utan hon besitter honom effter Sal. M. Jochims tillsäijelse medh sin lilla styfson, så länge hon är i sitt Enckiaståndh, begiärade deerhoos att hon måtte medh denne Rettegång förskonas."

Tuosta lopusta en ole ihan varma, meneekö juuri noin. Sitä ei tuossa Lundin käännöksessä käsitellä. Kääntäisin sen, että "pyytää hänet säästämään tältä oikeudenkäynniltä".

Lopussa on vielä jotain:
"Herr Henrich sätter en fullmächtig som sachen utföra skall, när Hartwich Henrichsson kommer in i staden."

Eli Herra Henrik asettaa edustajan tälle jutulle, kun Hartwich Henrichsson saapuu kaupunkiin. (lieneekö sitten Hartwich juuri se edustaja)

Mielestäni sanamuodot ovat niin, että tämä on edelleen leski ja edelleen asuu tuossa Grelssin talossa. "Enckiaståndh" nyt varmaankin tarkoittaa leskeyttä, kunnes menee uudelleen naimisiin.

[Jari Latva-Rasku]

Täältä löytyy (oikealla ensimmäinen alkava juttu):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480279

Lopussa on vielä jotain:
"Herr Henrich sätter en fullmächtig som sachen utföra skall, när Hartwich Henrichsson kommer in i staden."

Eli Herra Henrik asettaa edustajan tälle jutulle, kun Hartwich Henrichsson saapuu kaupunkiin. (lieneekö sitten Hartwich juuri se edustaja)



Hartwich Henrichsson (Speitz) taitaa olla Joachim Stutaeuksen ensimmäisen puolison veli eli pojan Joachimin eno. Hartwig oli lainsuomentaja.

[Benedictus]

Viimeaikoina on tullut esiin uusia ja tähänmennessä olleisiin tietoihin rajusti muuttavia seikkoja erityisesti Tammelan kirkkoherrojen osalta.

Laitankin tämän hypoteesini ja koosteeni tähän Stutaeus ketjuun, koska siinä käsitellään Brita Henriksdotteria Joachim Stutaeuksen leskeä, kuin myös monia muita tähän läheisesti liittyviä henkilöitä.

Uudet tiedot:
1. Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius (1624-1638) sama kuin aiempi Köyliön khr Ericus Mathiae (1618-24).
2. Köyliön khr Ericus Mathiaella vaimo Lastika.
3.Tammelan khr Ericus Mathiaella vaimo Brita Henriksdotter, joka Paimion khr Henricus Martinin tytär, äitinsä Margareta Jacobsdotter.
4. Khr Ericus Mathiae Abogiuksen leski pienine lapsineen sai 13.7.1650 tilan haltuunsa Tammelan Häiviästä kuningatar Kristiinalta.
fordom Pastoris uthi Tammela efterlefwerskas hustru Brijta Hendricksdotters vnderdånige ansökiande, i anseende af hennes stoora fattigdoom, och olägenheet, som hon medh een hoop små barn sitter uthi.

Ichtydius-suvun juuret ketjussa on päätelty, että Ericus Abogiuksen lapsipuolet Jacob Matssin Ichtydius, Beata Matsdotter Erik Pistolhjelmin vaimo ja Elisabeth Matsdotter Tammelan khr Michael Aldstadiuksen vaimo olivat Ericus Abogiusken vaimon Brita Henriksdotterin lapsia tämän 1. aviosta Paimion khr Mathias Sigfridin kanssa, joka kuoli 1627.

Tämä tieto ei voi pitää paikkaansa, koska Tammelan khr Ericus Abogius kuolee 1638 ja hänen leskellään Brita Henriksdotterilla on vielä 1650 pieniä lapsia, jotka olivat siis syntyneet 1634 jälkeen ollakseen alle 16 vuotiaita.
Tiedetään, että 1638 Tammelan khr: sijaisena toimi Jacobus Mathiae eli melko varmasti Ericuksen poikapuoli Jacob Matsson Ichtydius.

Tästä voidaan laskea, että Jacobuksen piti olla jo pappi 1638, voidakseen toimia sijaiskirkkoherrana. Eikä edes sijaiseksi kai ihan juuri valmistunutta valittu.
Koska papin piti olla vähintään 25 vuotias, voidaan laskea, että Jacobus Ichtydius oli syntynyt ennen vuotta 1613.

Tästä tietysti seuraa, että hänen äitinsä oli syntynyt viimeistään 1585, vaikka olisi naitu 18 vuotiaana.

1585-1634 tarkoittaisi, että Brita Henriksdotter Jacobus Ichtydiuksen äitinä olisi saanut lapsia vielä yli 50 vuotiaana.

Koska nyt tiedetään, että Ericus Mathiaella Köyliön khr:lla oli vaimo Lastika, voidaan arvella, että nämä Matsin lapset ovatkin Lastikan lapsia, eivät Brita Henriksdotterin.

Myöskään Ericus Mathiae Abogiuksen tytär Brita Eriksdotter Abogius ei ole Britan tytär vaan tämän Lastikan ja Ericuksen yhteinen lapsi.
--------------------
Edelläoleva avaa mahdollisuudet rakentaa koko Tammelan "sukusotku" uusiksi.

A.Brita Henriksdotter:
Paimion khr Henricus Martinin ja Margareta Jacobsdotter Geetin tytär.
1. Avio Måns Andersson Botila noin 1613, ehkäpä melko nuorena.Ei lapsia. Jäi leskeksi ennen 1628.
2. avio Turun tuomiokirkon khr Joachim Mathiae Stutaeus 1628 aikoihin. Samana vuonan tätinsä Anna Jacobsdotter Geet teki testamentin Geitilän tilasta hänelle.
Joachim Stutaeus kuoli syksytalvesta 1633.
Ei lapsia aviosta.
3. avio Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius 1634, joka kuolee 1638.
Heillä ainakin kaksi lasta vielä elossa 1650.
Brita Henriksdotter lapset saadessaan noin 40 vuotias.
4. avio Sigfridus Jacobi Helsing Kemiön khr jälkeen 1650, Helsing ennen 1618 Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja.
Tuttavia Taivassalon khr Claus Martini Brennerus, joka asiamiehenään 1636.

B. Brita Eriksdotter Abogius:
Isä Tammelan khr Ericus Mathiae Abogius, äiti Lastika 2. aviossaan.Syntynyt 1615 jälkeen.
1. avio Mårten Sigfridsson, Turun pormestari 2. aviossaan. Avio ilmeisesti solmittu 1634 aikoihin, jolloin pormestari myi Brita Eriksdotterin isälle Ericus Abogiukselle omistamansa Ruohonpään tilan Maariasta.
Tytär Anna Mårtensdotter.
2. Avio Tammelan khr Laurentius Petri Aboicus, solmittu ilmeisesti 1651 aikoinin.
Ilmeisesti ehkä 1-2 tytärtä.
Brita Eriksdotter kuoli 1679 ja haudattiin Turun tuomiokirkkoon tyttärensä Anna Mårtensdotterin 2. puolison pormestari Petter Jesenhausenin anoppina.

C. Michael Aldstadius Tammelan khr 1639-47.
2. aviovaimonsa Elisabeth Matsdotter khr Ericus Abociuksen 1. vaimon Lastikan tytär 1. aviostaan Matsin kanssa.
Huomattava, että Brita Eriksdotter Abogius ei ollut Aldstadiuksen puoliso.

D. Laurentius Petri Aboicus Tammelan khr 1648-71
1.avio Sara Jöransdotter, kuollut 1636.
2. avio ilmeisesti 1637 Brita Larsdotter Ekestubbe-sukua. Loimaan khr Mathias Laurentiin leski.
Kuollut 1644.
Yhteisiä lapsia useampi.
Brita Larsdotterilla veli tai velipuoli, jonka jälkeläiset läyttivät Palm nimeä.
Taivassalon Hylkilaxin ombusman Måns Larsson, jonka tyttäret käyttivät nimeä Palm. Vanhin tytär Juliana syntynyt noin 1655.Äiti Anna Alftanus, jonka eno khr Claus Brennerus.
-Onko Måns Larsson myös Brita Larsdotterin ja Laurentius Aboicuksen poika?
3. avio Brita Eriksdotter Abogius 2. aviossaan.

D. Mårten Sigfridsson Turun pormestari. kuollut 1651?
1. avio N. Simonsdotter, jonka sisar Karkun Järventaan emäntä Cecilia Simonsdotter.
Isä mahdollisesti Liedon khr Simon Martini, Paimion khr Martinus Johanniksen poika ja khr Henricus Martinin veli. Siis Brita Henriksdotterin setä.
Äiti mahdollisesti Liedon edellisen khr Barholdus Gjösin ja Cecilia Hansdotterin tytär.
2. avio Brita Eriksdotter Abogius, jonka äitipuoli Brita Henriksdotter.

Mårten Sigfridssonin veli Mats velkasuhteissa Ericus Abogiukseen.
----------------
Hypoteeseja:
Brita henriksdotterin lapset 1650: Isak Eriksson Karkun Järventaan isäntä, Juliana Månsdotter Palm-Alftanuksen puoliso.
Margareta Eriksdotter,1. Mårten Winterin puoliso ja 2.vouti Cristoffer Platzmanin puoliso. Karkun Haapaniemen ratsutilan emäntä.

Voisiko Ilmajoen khr Henricus Jacobi Strigelius olla khr Jacobus Geetin poika ja Paimion khr Henricin vaimon Margareta Jacobsdotterin veli. Pöytyä määre voisi liittyä tuntemattomaan äitiinsä Pöytyältä.

[Benedictus]

Jatkan vielä henkilösarjaa:
E. Malin Henriksdotter
Isä Henricus Martini Paimion khr, äiti Margareta Jacobsdotter Geet.
Sisar Brita Henriksdotter, Tammelan Ericus Abogiuksen vaimo.

1. avio Johannes Jacobsson Finnonius, Hämeenkyrön khr Henricus Jacobi Finnon veli. Ei lapsia.

2. Luutnantti Grels Mårtensson StorBreitilä Paimiosta, Malinin pikkuserkku.
Useampia lapsia.
-----------------
Hypoteesi:
Olisiko Isonkyrön khr Georgius Thomae Paturin vaimo Margareta Henriksdotter myös Paimion khr Henricuksen ja Margareta Jacobsdotter Geetin tytär.
Jos tämä Geet yhteys on todistettavissa, Margareta Henriksdotterin isoisä olisi ollut Isokyrön khr Jacobus Geet.

[JHissa]

Viimeaikoina on tullut esiin uusia ja tähänmennessä olleisiin tietoihin rajusti muuttavia seikkoja erityisesti Tammelan kirkkoherrojen osalta.

...

A.Brita Henriksdotter:
....
2. avio Turun tuomiokirkon khr Joachim Mathiae Stutaeus 1628 aikoihin. Samana vuonan tätinsä Anna Jacobsdotter Geet teki testamentin Geitilän tilasta hänelle.
Joachim Stutaeus kuoli syksytalvesta 1633.
Ei lapsia aviosta.
...



M. Joachimus haudataan näköjään Turun tuomiokirkon tilien mukaan joulukuussa 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698466
ensimmäisen vaimon Anna Erikintyttären (Sursill) hautaus 31.8.1608
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698127
toisen vaimon Margareta Henrikintyttären (Speitz) hautaus 26.10.1623
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698322
joten jos ylioppilas Joachimus Joachimi Stutaeus 125 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=125) (yo 1640, † 1644) on tästä avioliitosta niin hän on syntynyt viimeistään 1623, joten olisikohan Margareta Henrikintytär kuollut hänen synnytykseen.

[Kivipää]

Kumpi mahtoi liittyä ensin Botila-sukuun, Anna Jakobsdotter tai Brita Henriksdotter? Anna on vihitty Anders Larssonin kanssa vuoden 1608 jälkeen, koska Ramsayn (Waaranen) mukaan Andrersin 1. puoliso Brita Tönnesdotter (Wildeman) eli vielä v. 1608. Brita Henriksdotterin ja Måns Anderssonin avioliiton solmimisajankohtaa ei tiedetä, mutta se on tapahtunut Andersin eläessä (k. 08-09/1613). Valistunut arvaukseni on, että Anna oli ensin asialla ja sitten sisarentytär Brita, mutta voihan se toisinkin olla.

Måns oli elossa vielä 1620 ja Joachim Stutaeuksen vaimo Margareta Henriksdotter vuoteen 1623. Siitä kun laskee säällisen suruajan, niin arvioin, että Stutaeus ja Brita ovat avioituneet v. 1625. Piispa Sorolainen kuoli tuon vuoden keväällä, joten Stutaeus oli hiippakunnan "vahva mies" parin vuoden ajan. Sinä aikana myös konrehtori Sigfrid Henriksson sai paikkansa takaisin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että Stutaeuksen leski Brita Henriksdotter kuoli leskenä viimeistään v. 1644, jolloin hän katoaa Turun asiakirjoista. Minusta ei oikein mikään (nimen lisäksi) viittaa siihen, että hän olisi elänyt kirkkoherra Erikin pienten lasten äitinä vielä v. 1650.

[Benedictus]

Lainaus Kivipää:
Kumpi mahtoi liittyä ensin Botila-sukuun, Anna Jakobsdotter tai Brita Henriksdotter? Anna on vihitty Anders Larssonin kanssa vuoden 1608 jälkeen, koska Ramsayn (Waaranen) mukaan Andrersin 1. puoliso Brita Tönnesdotter (Wildeman) eli vielä v. 1608. Brita Henriksdotterin ja Måns Anderssonin avioliiton solmimisajankohtaa ei tiedetä, mutta se on tapahtunut Andersin eläessä (k. 08-09/1613). Valistunut arvaukseni on, että Anna oli ensin asialla ja sitten sisarentytär Brita, mutta voihan se toisinkin olla.

Måns oli elossa vielä 1620 ja Joachim Stutaeuksen vaimo Margareta Henriksdotter vuoteen 1623. Siitä kun laskee säällisen suruajan, niin arvioin, että Stutaeus ja Brita ovat avioituneet v. 1625. Piispa Sorolainen kuoli tuon vuoden keväällä, joten Stutaeus oli hiippakunnan "vahva mies" parin vuoden ajan. Sinä aikana myös konrehtori Sigfrid Henriksson sai paikkansa takaisin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että Stutaeuksen leski Brita Henriksdotter kuoli leskenä viimeistään v. 1644, jolloin hän katoaa Turun asiakirjoista. Minusta ei oikein mikään (nimen lisäksi) viittaa siihen, että hän olisi elänyt kirkkoherra Erikin pienten lasten äitinä vielä v. 1650.
---------
Anna Jac obsdotter Geet nai Anders Larsson Potilan noin 1609 jälkeen.
Sisarentytär Brita Henriksdotter taas nai pojan Måns Anderssonin ennen 1613. Brita olisi siis syntynyt viimeistään 1597 jos avio 16 vuotiaana ja vuonna 1613.Ilmeisesti aiemmin.
Britan äiti olisi siis syntynyt viimeistään 1570-luvulla.

Koska Anna Geet ja sisarentytär avioituvat melkolailla samoihin aikoihin, voisi epäillä, että Anna Geet oli jo aiemmin ollut aviossa eli oli leski avioituessaan.

Brita Henriksdotter oli 1634 leski ja mainitaan Turussa eri yhteyksissä. Mikään ei estäne, että ei voisi olla 1634-1638 myös Ericus Abogiuksen vaimona.
Että Brita Henriksdotteria ei 1644 jälkeen mainita Turun henkikirjoissa voi yhtä hyvin viitata muuttoon muualle.
Missään Turun tiedoissa ei mainita Brita Henriksdotterin kuolemaan tai hautausta, mikä tuntuu oudolta, koska se oli kuitenkin isotapahtuma, koska kyse oli tärkeän henkilön leskestä.

Mikä on merkittävää tässä koko teoriassani, on De la Gardien perheen yhteys kaikkiin henkilöihin.

[Kivipää]

Jatkan vielä Brita Henriksdotter-pohdintaa. Jully Ramsayn mukaan (s. 50) Brita sai Halikon Potilan (Buotila) säterin huomenlahjakseen aviomieheltään Måns Anderssonilta. Ramsayn mukaan tämä on tapahtunut Månsin isän sotaeversti Anders Larssonin eläessä ja tieten. Näin ollen se olisi tapahtunut viimeistään v. 1613.

Kuitenkin esim. SAY:n Puotila-tiedoissa näkyy v. 1622, että Puotila oli Anders Larssonin vaimon säteri. Tällöin kyseessä olisi Anna Jacobsdotter (Geet) eli Britan täti. Toisaalta Ramsay mainitsee Annan saaneen v. 1614 elinikäisrälssioikeudet erääseen verotilaan (Rikala?) Halikossa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9444 (SAY Halikko 1620-39)

Suomen maatilat III-kirjan mukaan Puotila oli Britan seuraavan puolison eli Turun kirkkoherran Joachim Stutaeuksen hallussa. Stutaeuksen kuoleman jälkeen Puotila palautui Anders Larssonin sukuun, sillä uusi omistaja oli Andersin vävy Hans Ramsay.

Ramsayn jälkeen Puotilaa hallitsi Anders Larssonin vanhimman pojan Lars Anderssonin vävy Johan Bäck. Bäckiltä Puotila siirtyi hänen tytärpuolelleen Margaretalle (De la Motte), joka oli Lars Anderssonin tyttärentytär, ja tämän puolisolle Gustaf Grassille. Vapaaherra Grass toimi virkamiesuralla Turun hovioikeuden varapresidenttinä ja Pohjanmaan maaherrana.

On hyvä muistaa, että Puotilan isäntä Anders Larsson oli myös merkittävä maanomistaja Somerolla. Osa näistä omistuksista siirtyi suvussa eteenpäin. Somero ja Stutaeus olivat syystä tai toisesta linkkejä myös Piikkiön Sigfrid Henrikssonin suuntaan, sillä Brita Henriksdotterin puoliso Joachim Stutaeus allekirjoitti Sigfridin perinnöjakokirjan v. 1631 ja Someron kirkkoherran poika Johannes Johannis (Somerus) esitteli sen oikeudessa v. 1635.

Ja kytkentä löytyy myös muista Puotilan omistajista, sillä Sigfrid Henrikssonin pojanpojanpoika Erik Forsell avioitui v. 1704 paroni Gustaf Grassin ja Margareta de la Motten tyttärentyttären Susanna Gyldenstolpen kanssa.

[Pekka Hiltunen]

Hei,

aikani ei nyt riitä kahlaamaan läpi koko ketjua, joten kysyn tässä, että onko Kaarlelan ja myöhemmin Hämeenkyrön khra Mårten Magnusson Frisiuksen vaimosta tai frillasta eli Gregorius Michaelis Suthin nimeltä tuntemattoman vaimon anopista mitään tietoa. Tiedot Naantalin pormestarin, Magnus Friisin vaimon, Anna Olofintyttären isän, Naantalin 1. pormestarin, rälssimies Olof Jönssonin mahdollisesta isästä, Danskilan Jösse Beltaresta lienevät edelleen ajankohtaiset:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67111.0

PH

[TapioV]

Hei,

aikani ei nyt riitä kahlaamaan läpi koko ketjua, joten kysyn tässä, että onko Kaarlelan ja myöhemmin Hämeenkyrön khra Mårten Magnusson Frisiuksen vaimosta tai frillasta eli Gregorius Michaelis Suthin nimeltä tuntemattoman vaimon anopista mitään tietoa. Tiedot Naantalin pormestarin, Magnus Friisin vaimon, Anna Olofintyttären isän, Naantalin 1. pormestarin, rälssimies Olof Jönssonin mahdollisesta isästä, Danskilan Jösse Beltaresta lienevät edelleen ajankohtaiset:
https://forum.genealogi.se/index.php?topic=67111.0

PH
Minulla ei ole sellaista tietoa, että Gregorius Michaelis Stutin vaimolla olisi mitään yhteyttä Mårten Friisiin. Jos sellaista on spekuloitu, pitää se osoittaa todisteilla. Tennaren Ambytarforumilla esittämät sukukaaviot ovat mielestäni fantasioita. Hänelle lähettämässäni vastineessa, jota Tennare siteeraa, perustelin käsitystäni sinettivaakunalla ja tilan periytymisella Jöns Beltarelta Naantalin pormestarille Olof Jönsinpojalla ja sitten Magnus Friiisn vaimolle Anna Olofintyttärelle, ja huomautin, että Ahvenanmaalla vaikutti 1400-luvun alussa Olof Balk. Se antaa aiheen ainakin arvella, että palkkivaakuna on perua Olof Balkilta.
T.V.

[Pekka Hiltunen]

Minulla ei ole sellaista tietoa, että Gregorius Michaelis Stutin vaimolla olisi mitään yhteyttä Mårten Friisiin. Jos sellaista on spekuloitu, pitää se osoittaa todisteilla. Tennaren Ambytarforumilla esittämät sukukaaviot ovat mielestäni fantasioita. Hänelle lähettämässäni vastineessa, jota Tennare siteeraa, perustelin käsitystäni sinettivaakunalla ja tilan periytymisella Jöns Beltarelta Naantalin pormestarille Olof Jönsinpojalla ja sitten Magnus Friiisn vaimolle Anna Olofintyttärelle, ja huomautin, että Ahvenanmaalla vaikutti 1400-luvun alussa Olof Balk. Se antaa aiheen ainakin arvella, että palkkivaakuna on perua Olof Balkilta.
T.V.
Kiitokset nopeasta ja tyhjentävästä vastauksesta!
Luulen muistelevani, että kytkös Gregotius Michaelis Stuthin ja "ikälopun" ent. Hämeenkyrön khra:n välille on kaavailtu joskus tällä foorumilla puhtaasti spekulatiivisessa merkityksessä ilman mitään dokumentaatiota. Anbytarforumin Leif Tennare on ilmeisesti ollut yhtä kiitollinen saamastaan palautteesta, koska ei ole vuoden 2012 jälkeen asiaa enää ainakaan kyseisen "rubriikin" alla käsitellyt...
PH

[Calonius]

Nyt en jaksa kahlata koko ketjua läpi. Millä varmuudella ja tarkkuudella tiedetään Matthias Laurentii Stuutin Y-DNA-haploryhmä? Jossain tässä ketjussa mainittiin N-ryhmä. Ei pidä ottaa kovin varmana, jos perustuu vain yhden isälinjan teettämään testiin.

Täällä keskusteltiin Vatsiaisten Hannu-talosta. Nythän on niin, että lähin Y-DNA-osumani (YFull-analyysin mukaan yhteinen esi-isä noin 1400-luvulla) vie Vatsiaisten Luukas-taloon. Hän on selvittänyt isälinjansa Sipi Luukkaaseen, mutta talon isälinja näyttäisi jatkuvan siitä ainakin Luukas-isäntään asti, joka isännöi taloa ainakin 1540-1552. Haploryhmä on I1, tarkemmin I-A6182. Melko vanha suomalainen porukka, joka vaikuttaisi kuitenkin tulleen jossain välissä Brittein saarilta tänne.

Hannu-talon Eric Larsson ja talon autioituminen on mielenkiintoinen juttu. Olen itse selvittänyt jonkinlaisella varmuudella isälinjani Loimaan Inkilän Eric Larssoniin. Nyt tietenkin tekisi mieli ajatella, että kyseessä on samalla Vatsiaisten Hannun Eric Larsson, mutta en ihan jaksa uskoa siihen. Jotain viitteitä yhteyksistä kyllä on Y-DNA-tulosten ohessa. Palaan niihin vähän myöhemmin.

Mistä muuten ylipäätään tulee nimi Stuut?

[Matti Lund]

...

Mistä muuten ylipäätään tulee nimi Stuut?

Talonnimi ruotsinkielisellä alueella ja tarkoittaa mullia.

Mulli -elementti näkyy mm. Jaakkima ja Eskil Stutaeusten sinetissä.

Stut -nimeä en ole löytänyt yhdestäkään Mathias Laurentin omasta aikalaisdokumentista ja olen eräiden aihetodisteitten perusteella vain arvellut, että nimi tulevilla polvilla juontuisi Mathias Laurentin vaimon Sofia Gregoriuksentyttären kautta, joka voisikin olla Gregorius Michaelis Stuthin tytär. Mitään varteenotettavia todisteita ei kukaan ole osannut esittää tätä vastaan, mutten minäkään ole kyennyt esittämään varmaa todistetta sen puolesta.

Näitä Stuut -nimisiä taloja on paitsi mm. Taalainmaalla ja Upplannissa, myös Suomen ruotsinkielisessä saaristossa kuten Ahvenanmaalla, Turun saariston Iniössä ja Kustavissa sekä Pohjanmaalla Mustasaaressa. Tuskin siinä kaikki.

Myös Raision Ihalan Mullin talon yhteydessä nimi lienee esiintynyt. Eräässä 1.4.1405 dokumentissa eli FMU1214, joka koski Raision Vatselan tilusten omistuksen palauttamista laittoman kaupan jälkeen, on lautamiehellä "Michel Stwth" -nimimuoto, myöhemmin eli 1449 on lautamiehen nimenä "Michel Mulle". Kysymys lienee Ihalan Mullin talon isännistä, jotka toimivat monessa polvessa lautamiehinä.

terv M Lu

[Jari Latva-Rasku]

Talonnimi ruotsinkielisellä alueella ja tarkoittaa mullia.

Mulli -elementti näkyy mm. Jaakkima ja Eskil Stutaeusten sinetissä.

Stut -nimeä en ole löytänyt yhdestäkään Mathias Laurentin omasta aikalaisdokumentista ja olen eräiden aihetodisteitten perusteella vain arvellut, että nimi tulevilla polvilla juontuisi Mathias Laurentin vaimon Sofia Gregoriuksentyttären kautta, joka voisikin olla Gregorius Michaelis Stuthin tytär. Mitään varteenotettavia todisteita ei kukaan ole osannut esittää tätä vastaan, mutten minäkään ole kyennyt esittämään varmaa todistetta sen puolesta.

Näitä Stuut -nimisiä taloja on paitsi mm. Taalainmaalla ja Upplannissa, myös Suomen ruotsinkielisessä saaristossa kuten Ahvenanmaalla, Turun saariston Iniössä ja Kustavissa sekä Pohjanmaalla Mustasaaressa. Tuskin siinä kaikki.

Myös Raision Ihalan Mullin talon yhteydessä nimi lienee esiintynyt. Eräässä 1.4.1405 dokumentissa eli FMU1214, joka koski Raision Vatselan tilusten omistuksen palauttamista laittoman kaupan jälkeen, on lautamiehellä "Michel Stwth" -nimimuoto, myöhemmin eli 1449 on lautamiehen nimenä "Michel Mulle". Kysymys lienee Ihalan Mullin talon isännistä, jotka toimivat monessa polvessa lautamiehinä.

terv M Lu

Ilmajoella oli Jouppilan Rannosta kotoisin ollut, vuonna 1681 syntynyt, pappilan renki Antti Matinpoika. Antti avioitui kuitenkin Ilmajoen Palon Kahmalan talon tyttären kanssa ja sai haltuunsa edulliseen paikkaan jo osittain raivatun Seinäjoen Alakylän Katilan melkein uudistilan. Katilan suvun testattu isälinja on suhteellisen lähellä Mathias Laurentiin isälinjaksi väitettyä N-haplotyyppiä. Jostain käsittämättömästä syystä on Antti Matinpojan isän Matin patronyymiksi nettisukutauluissa oletettu Juho ja Juhoksi on lisäksi kuviteltu olemassa ollut henkilö, jolle on arvattu puolisoksi Antti Matinpojan äiti Anna Tanelintytär, rippikirjan merkinnän mukaan sotilaan puoliso Rannon talosta. Tämä sotilas oli Matti Jaakkimanpoika eli Joachimsson ei Johansson. Väittäisin, että Matti Jaakkimanpojan isä oli lyhyen aikaa Ilmajoen Kokkolan Västilän talon isäntänä ollut Jaakkima "Eskeli Stutaeuksenpoika" Ilmajoen Lahden Lahden talosta. Eskelin isoisä oli tunnetusti Mathias Laurentii. Jaakkiman jälkeen Västilän isännäksi tuli Juho Joosepinpoika, Kahmalan isäntäväen sukulainen Alavuden Härkösestä. Mathias Laurentiin poikalinjalle voisi siis löytyä vähintäänkin sukua ollut verrokki.

[Calonius]

Tosiaan, tuolta Diplomatarium Fennicumista löytyykin muutamia mainintoja Stuuteista. Ainakin seuraavat suurin piirtein aikajärjestyksessä:


http://df.narc.fi/document/5092

5092
1504.
Hustru Margit, Olof Olofssons i Kimito änka, gifver till Nådendals kloster sina och sin framlidne mans gods.
Original på papper i svenska riksarkivet. Grönblads Nya källor till Finlands medeltidshistoria n:o 77, varifrån här avtryckt.

...til vitne effterscreffne dandemän, som äre: Jonis Stuth j Byrkebo,...


http://df.narc.fi/document/1218

1218
Åbo 4 april 1405.
Räfsteherrarne Jöns Andersson och Klas Fleming tilldöma en Jöns Andersson hans fädernegods i Haijais (i Merimasku), som Kort Gardz tillvällat sig.
Original på pergament i svenska riksarkivet. Arwidssons Handlingar II n:o 18. Sv. Dipl., ser. II n:o 574. Sigillen väl bibehållna.

...som ær Philpus Karlsson, Swen Kurala, Laurens Sylto, Niclis Pahaloneme, Inge Melkela, Niclis Kyntæiæ, Michel Stwt, Laurens Werasson, Hannus Sutare, Ante Sandalax, Iohannes Karistolax oc Henric Bakare,...


http://df.narc.fi/document/1219

vastaava kuin edellinen


http://df.narc.fi/document/1342

327
(Omkring 1410*)
Finströms kyrka
Olof Finvedsson säljer åt fogden på Kastelholm, Magnus Diäkn, 13½ alnar jord uti Michelsholm i Pargas för 69 mark och 6 öre.
Fol. 166.

...thesso, som hær æffther næmnæs, som ær Jacop Pæderson, Magnus Torsson, Jønss Torkiillsson, Olaff Olaffson, Olaff Ærlandzson, Olaff Damma, Jøns Stalwægh, Pawal Brwdhamagh, Nicles Torkilsson, Larens Langh, Biørn Stwt ok Pæder j Bøle; trættandhe forskalman Larens Olaffson, landzens domare...


http://df.narc.fi/document/5090

5090
Nykyrka (1504–1511).
Johannes Stuth (trol. präst) i Nykyrka till herr Svante Nilssons kansler Jacob angående en hästleverans.
Original på papper i Sturesamlingen. i svenska riksarkivet. Vid tydningen av detta mycket svårlästa brev, varav blott en fotostatkopia förelegat, har utg. haft vänlig hjälp av doktor A. Malin.


http://df.narc.fi/document/5600

5600
Rostock 13 september 1512.
Studeranden i Rostock Petrus Johannis Sild till högvärdiga fäderna i Åbo domkapitel med tacksägelse för undfånget understöd; meddelar underrättelse om sina för studier utrikes vistande landsmän, klagar öfver det fördärfbringande kriget samt sänder i ett bihang till magister Påval Scheel en skildring af en år 1509 Konstantinopel med vid omgifning öfvergången våldsam och förödande jordbäfning.
Original på papper, med märken efter ett signet i grönt vax, i Scheelska brevsamlingen i Helsingfors universitetsbibliotek. Grönblads Nya källor till Finlands medeltidshistoria n:o 305 och 306.

...Johannem Stwt reducem partes Alemannicas...


http://df.narc.fi/document/5601

Vastaava kuin edellinen


http://df.narc.fi/document/5767

5767
Rostock 15 oktober 1514.
Studeranden i Rostock Johannes Stut hembär domprosten, ärkedjäknen och kanikerne i Åbo domkapitel sina innerliga tacksägelser för allt det goda han af dem från sin tidiga ungdom åtnjutit, hvarföre han lofvar att genom handlingar bevisa sin djupa erkänsla så snart han hemkommit, omskapad genom bildning och dygder, så att de ej skola behöfva ångra det understöd de gifvit honom, bedjande dem än framgent därmed fortfara.
Original på papper, med spår efter ett signet, i Scheelska brevsamlingen i Helsingfors universitetsbibliotek. Grönblads Nya källor till Finlands medeltidshistoria n:o 348.

...Johannem Stwt reducem partes Alemannicas...


http://df.narc.fi/document/5981

5981
Åbo 14 augusti 1519.
Hans Petri (Fleming, kanik) i Åbo, till Herman Bremer i Lübeck med tacksägelse för visade välgärningar och med löfte att så snart det en gång blefve fred betala honom hvad brefsändaren, mäster Johan Stut, mäster Jakob Venne och andra vore honom skyldige.
Original på papper, med märke efter ett signet, i danska riksarkivet. Grönblads Nya källor till Finlands medeltidshistoria n:o 389.


http://df.narc.fi/document/5984

5984
Kustö slott 29 september 1519.
Slottsfogden på Kustö Gregorius Stut utfärdar passbref för köpmannen Hans Eyst för tillärnad färd till Reval eller Riga.
Original på papper, med ett ofrälse signet (FMS n:o 362), i danska riksarkivet. Grönblads Nya källor till Finlands medeltidshistoria n:o 392.


http://df.narc.fi/document/1669

389
(Omkring 1420?*)
Förteckning å personer som förrättat en syn mellan prosten och borgmästaren i Åbo å Skarpakulla åker.
Fol. 261. — Öfverskrift: Pa Skarpakulla.

...Michel Stuut j Lonto...

[Calonius]

No, ei ihan mennyt aikajärjestyksessä. Michel Stuut j Lonto tarkoittaa varmaan Liedosta olevaa henkilöä (Lundo) eikä esim. Lontoota?

https://sv.wikipedia.org/wiki/Oxe

En oxe är en kastrerad hane av nötkreatur som är äldre än 3 à 4 år. Innan dess benämns den stut.


https://en.wiktionary.org/wiki/stot

Stot
Etymology 1[edit]
From Old English stot, stotte (“a hack, jade, or worthless horse”), in turn from Old Norse stútr. Compare Swedish stut (“a bull”), Danish stud (“an ox”). Confer stoat.

Paljon löytyy ulkomailta myös Stuut-sukua:

https://www.wikitree.com/genealogy/STUUT

https://www.houseofnames.com/stute-family-crest

The Stute surname is generally thought to derive from the Middle English word "stott", meaning a "steer", or "bull"...


Näiden perusteella ei ole mahdotonta, että Stut-suku olisi tullut Suomeen esim. Englannista, Skotlannista tai Hollannista. Tosin sinne on voinut alunperin tulla viikinkien mukana.

[Calonius]

Pari DF-kohtaa lisää:

http://df.narc.fi/document/1214

1214
1 april 1405.
Riddarne Sten Bosson och Klas Fleming döma Kortham i stadig besittning af Vatio gods (i Reso), på hvilket Olof Pyhensuu gjort anspråk.
Original på pergament, med endast Flemings sigill (se FMS. n:o 111) kvarhängande, svenska riksarkivet. Arwidssons Handlingar II n:o 17. Sv. Dipl., ser. II n:o 571.

...hwilkit thesse xij j nemdinne satho, som ær Philpus Karlsson, Swen Laurensson, Laurens Syltho, Niclis Pæhænemi, Jnge Mælkælæ, Niclis Kynthæiæ, Michel Stwth, Laurens Verason, Hannus Suthare, Andris Santhalax, Jonis Karistalax oc Henric Bakare,...


http://df.narc.fi/document/3262

3262
Åbo 10 maj 1465.
Rådet i Åbo till det i Lübeck med förord åt en Greger Witte beträffande en fordran med anledning af ett fartygsköp.
Original på pergament, varifrån sigillet bortskurits, i Lübecks statsarkiv. Urk.-Buch der stadt Lübeck X n:o 589, varifrån här avtryckt. På ryggen samtida anteckning: "Recepta xx junij anno lxvj."

...mit dessen nagescreuen, Oloff Stute, Hans Schoneberch, Rauwelt Surpe, Nigels Ringenpoike, vnses rades medebrodere, vnde schipper Steen, vnse medeborgere...


http://df.narc.fi/document/3829

12.7.1480 -- no place data -- Swedish
-- no issuer data --
Sju män, däribland Magnus Stwth och Olaff i Nöte, intygar samma dag inför nämnda råd, att Heming Karlsson, som bodde vid Köpmansgatan i Stockholm och Peder Andersson, som hade slagit honom hos Olaff i Nöta i Fogla (Föglö) socken i Aaland, ingått en förening, "ath tha the hado slagis och lagho ner redde pa sängenä, ath huilken therre som längst kunde liffua effter annan, skulde enge böther andra giffua än gaa ena pilagrims resa till Rom.

[Matti Lund]

...


Näiden perusteella ei ole mahdotonta, että Stut-suku olisi tullut Suomeen esim. Englannista, Skotlannista tai Hollannista. Tosin sinne on voinut alunperin tulla viikinkien mukana.

Listauksessasi olivat ne, mitä on kertynyt puhtaaksikirjoitettuja Stuthin sisältäviä asiakirjoja Suomessa painettuihin asiakirjakokoelmiin.

Tuossa ei osunut silmiin sellaista, jota ei olisi esitetty aikaisemmin näissä ketjuissa tai minun henkilökohtaisesti vastaanottamissani viesteissä, tai joita en olisi itsekin löytänyt.

Mutta erinomaista kertausta nuo ovat.

Toisen mokoman Stutheja saa kokoon, kun kerää Ruotsissa painetuista asiakirjakokoelmista kuten Riksregistraturasta ja muista Riksarkivetin tai Kongliga Samfundetin painattamista vanhojen asiakirjojen kokoelmista, joissa tulee ilmi Stutheja eri puolilta Ruotsia, nihtejä, vouteja yms. pienvirkamiehiä.

Siis niitä on Suomen lisäksi paljon lähempääkin, mutta ei se tietenkään sulje pois sitä, että jotkut Stuthit ovat voineet tulla keskiajalla muualta Euroopasta Ruotsiin.

Viikingit? - Onhan niitä saattanut olla "paluumuuttajiakin" kaukomailta, mutta vielä todennäköisemmin norjalais- tai tanskalaistaustaisia maahanmuuttajia suoraan Ruotsin rajan takaa maitse, todennäköisemmin norjalaistaustaisia, koska suurin osa Ruotsin Stutheja näyttää sijoittuvan Itä-Göötanmaan ja Ångermanlannin väliselle alueelle.

terv M Lu

[Matti Lund]

No, ei ihan mennyt aikajärjestyksessä. Michel Stuut j Lonto tarkoittaa varmaan Liedosta olevaa henkilöä (Lundo) eikä esim. Lontoota?

...

Hei, jos kysymys oli lautamiehestä Mikael Stuthista, voisi olla raisiolainen kuten jo viittaamassani Vatselan omistuskiistan tapauksessa (esiintyi myös katselmusmiehenä Turun maanomistuskiistoissa).

Taas referoimasi paikannimi tuo mieleen ennen muuta Lonttisen. Siinähan mainitaan Turun kaupungin itäreunan tai pitkälle sen ylikin meneviä paikkoja kuten Kurala, Littoinen ja Ravattula.

terv M Lu

[Calonius]

Hyvä juttu! Ajattelinkin, että kyllä näin pitkässä ketjussa varmasti ainakin osa näistä on tullut jo esitettyä. :) Ja tosiaan, varmaan on Lonttinen. Minulle ennestään tuntematon paikkakunta.

[Hannu Virttaalainen]

Hyvä juttu! Ajattelinkin, että kyllä näin pitkässä ketjussa varmasti ainakin osa näistä on tullut jo esitettyä. :) Ja tosiaan, varmaan on Lonttinen. Minulle ennestään tuntematon paikkakunta.
Lonttinen oli silloin Maarian lähinnä Turun Aninkaista oleva osa, nyt Turkua Helsingin radan ja Helsingintien välissä. Heti silloisen Aninkaisten tullin ulkopuolella.
Aika äkkiä oli sen aikaisen Turun porvarin jälkeläinen ihan hukassa heti tullin ulkopuolella:D:
Googlella haku Lonttistentie niin pääset kartalle;)

[Hannu Virttaalainen]

Lähin Mulli Lonttisista on pari kilometriä pohjoiseen Kaerlan kylässä, joka nykyään on siis Turun kaupunginosa
Virttaan Mullin jälkeläisenä voisi vielä lisätä, että Virttaan Mulliin matka on yli 60km

[Calonius]

Lonttinen oli silloin Maarian lähinnä Turun Aninkaista oleva osa, nyt Turkua Helsingin radan ja Helsingintien välissä. Heti silloisen Aninkaisten tullin ulkopuolella.
Aika äkkiä oli sen aikaisen Turun porvarin jälkeläinen ihan hukassa heti tullin ulkopuolella:D:
Googlella haku Lonttistentie niin pääset kartalle;)

Sanos muuta! Etenkin kun tämä esi-isäni asui pohjoisessa Aninkaisten korttelissa ja kulki siitä tullin ohi lukemattomia kertoja matkallaan Loimaalle päin ja takaisin. :D:

[Calonius]

Kaksi aikaisempaa keskustelua Siiroista:

Maisa M: "Vatsiaisten erämiehet Lasse ja Olavi Siiro (Hannun ja Ollikkalan isännät) tai heidän esi-isänsä lienevät tulleet Kurkelasta, jossa Matti Siiro (myöhemmin Tuuri) omisti jo 1540 yhtä pitäjän suurimmista tiloista." (Ikaalisten Historia I, s. 225).

Matti Nieminen: "Mielestäni Matti Lassenpoika Siirolla oli Ikaalisten Kurkelassa Yrjö-niminen poika, joka oli sama mies kuin Vesijärvelle asutuksen perustanut Yrjö Matinpoika Siiro. Tässä tietoa alkuperäislähteistä:

Matti Lassenpoika Siiron isännöimä Ikaalisten Kurkelan 4 ½ äyrin talo jaettiin maakirjan mukaan viimeistään 1585 kahteen osaan. Yrjö Matinpoika sai 2 ½ äyrin osuuden ja Jaakko Matinpoika 2 äyrin osuuden talosta. Patronyymien ja vanhan perimysjärjestyksen perusteella voi olettaa kummankin olleen edellisen isännän poikia.

Yrjö Matinpoika Siiron muuton Kurkelasta Vesijärvelle todistaa kytkös ratsumies Tiirikka Pekanpoikaan (Dirich Persson). Tämä ratsumies sai vuonna 1597 läänityksenä haltuunsa kaikki Kurkelan kylän talot, jolloin myös Siiron veljeksistä tuli hänen lampuotejaan. Vuoden 1610 Lapväärtin kappeliseurakunnan huonekuntaluettelossa mainitaan Vesijärven (Wäisjerfui) ainoana asukkaana Hämeen Tiirikka Pekanpojan lampuoti Yrjö Matinpoika (Dijrch Persons i Tavastland landbo Joran Madzonn). Tämä sama mies oli Yrjö Siiro (Jören Sijroij) -nimisenä ilmestynyt kymmenysluettelon mukaan jo 1606 Närpiön pitäjän Vesijoelle (Vesijoki). Seuraavan vuoden kymmenysluettelossa Yrjö Siiro (Jörgenn Siroi) kirjattiin Isojoen (Stooråå) isäntien joukkoon. Vuoden 1608 maantarkastukessa Vesijärven (Weisierffui) ainoaksi asukkaaksi merkittiin Yrjö Matinpoika (Jörenn Madzonn), joka asui ½ manttaalin ja 3 äyrin 3 penningin taloa.

Haajamon esittämät sukupolvet pitävät näinollen edelleen paikkansa, paitsi että hänen ilmoittamansa syntymäajat ovat “hatusta vedettyjä” sikäli, että ne perustuvat 30-vuotisiin sukupolviin, joissa siis isä on aina poikaansa tasan 30 vuotta vanhempi; Lasse Siiro 1512, Matti Siiro 1542, Yrjö Siiro 1572.

Haajamon mainitsema kantaisä Lasse Siiro on varmuudella ollut olemassa (päätellen pelkästään pojan patronyymistä ja lisänimestä) vaikkei häntä missään tunnetussa lähteessä mainittaisi, mutta tarkoittaako Haajamo tällä nimenomaan Vatsiaisten Hannun talon Lasse Siiroa, jää epäselväksi. Haajamo on varmasti myös pannut merkille, että Vatsiaisten Lasse Siiro sopii isäntävuosiensa perusteella paremmin Matti ja Olavi Siiron veljeksi kuin heidän isäkseen."


Tarkemmin:
Vatsiaisista ym.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=940&highlight=siiro

Vesijärveltä ym.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=17094&highlight=siiro

Y-DNA-tulokseni tukevat tätä yhteyttä Vatsiaisten ja Vesijärven välillä. Kuten sanoin aiemmin, YFullin perusteella (eli SNP-mutaatioiden tarkastelulla) lähin osuma vie Vatsiaisten Luukas-taloon. STR-osumien perusteella minulla on varsin läheisiä osumia, joiden isälinja menee Lappväärttiin. Ovat harmittavasti tehneet vain Y37-testin. Tässä parin osuman esi-isät:

Mats Jöransson Mattila, d.1742 Lappfjärd (testin tehnyt henkilö on suvultaan Kaivo-oja) (I-M253)
Jaakko Johaninpoika Kaivo-oja b.1745 d.1816 (I-M253)
Kolmannesta kerrotaan vain paikkakunta Lappfjärd ja tarkempi haploryhmä I-A6172.

Kokonaiskuvaa on vaikea saada, kun pitäisi olla kaikkiin näihin yhteydessä ja tutkia asiaa yhteistyössä. Myös muita osumia menee tuonne päin eli Ikaalisista luoteeseen. Honkajoelta on pari jne. Lähimmät siis kuitenkin Ikaalinen/Jämijärvi.

[Calonius]

Vielä pieni löytö Siiroista:

Turun tuomiokirkon tili 1601-1601 (260a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698095

(Begrafne j kyrckegården)
dhen 22 Maij (1601)
Sijri Oleffs hustru medh lill klåcka

On siis mahdollisesti Olavi Siiro vaikka kirjoitusmuoto enemmänkin Siiri. Vaimonsa siis haudattu Turun tuomiokirkon pihalle 22.5.1601. En ole tutkinut näitä tuomiokirkon tilejä tätä sukua silmällä pitäen. Voi löytyä paljon enemmänkin.

[Jari Latva-Rasku]

Y-DNA-tulokseni tukevat tätä yhteyttä Vatsiaisten ja Vesijärven välillä. Kuten sanoin aiemmin, YFullin perusteella (eli SNP-mutaatioiden tarkastelulla) lähin osuma vie Vatsiaisten Luukas-taloon. STR-osumien perusteella minulla on varsin läheisiä osumia, joiden isälinja menee Lappväärttiin. Ovat harmittavasti tehneet vain Y37-testin. Tässä parin osuman esi-isät:

Mats Jöransson Mattila, d.1742 Lappfjärd (testin tehnyt henkilö on suvultaan Kaivo-oja) (I-M253)
Jaakko Johaninpoika Kaivo-oja b.1745 d.1816 (I-M253)
Kolmannesta kerrotaan vain paikkakunta Lappfjärd ja tarkempi haploryhmä I-A6172.

Kokonaiskuvaa on vaikea saada, kun pitäisi olla kaikkiin näihin yhteydessä ja tutkia asiaa yhteistyössä. Myös muita osumia menee tuonne päin eli Ikaalisista luoteeseen. Honkajoelta on pari jne. Lähimmät siis kuitenkin Ikaalinen/Jämijärvi.

Mathias Laurentiin isälinjaisia jälkeläisiä on Ilmajoen seudulla runsaasti. Mathias Laurentiin oletettavalla N-isälinjalla on yhteys myös Ikaalisiin. Sitä on käsitelty aikaisemmin tässä ketjussa. Lähin osuma (katso liite) on Seinäjoen Katilan isälinja, jonka voi väittää Mathias Laurentiin jälkeläisiksi, mutta on olemassa myös toinen suhteellisen läheinen isälinja. Kahden testin tehneen täysin samanlainen haplotyyppi vie Heikki Yrjänänpoika Nummi -nimiseen tai nimettyyn, joka eli noin 1615-1695. Lisäksi on olemassa vöyriläinen isälinja, joka vaikutti lupaavalta, mutta on testattu ainoastaan 37 markkerin osalta. Sitä en tähän hätään löytänyt, mutta kyseessä oli muistaakseni vöyriläinen nimismiessuku. Koska isälinja Ikaalisissa on melkein yhtä läheinen kuin Katilat, voisi esimerkiksi olla mahdollista, että Ikaalisissa olisi jopa Mathias Laurentiin jälkeläisiä, tai sitten Mathias Laurentii olisi aikaisempien sukupolvien Ikaalisista, tai ei kumpikaan vaihtoehto ole oikea, vaan suku olisi jostain muualta, kuten vaikkapa Vöyriltä. Mathias olisi vain noutanut puolisonsa Hämeenkyrön pappilasta.

Mathias Laurentiin puumerkki muistuttaa Pentti ja Jaakko Ilkan puumerkkiä, ja talotkin olivat lähes naapureita sekä aikalaisia. Vastaava puumerkki pitäisi löytyä Kauhajoen Aron talosta. Aron isälinjan I1-haplotyyppi on sama kuin Nurmon Sonnilassa ja Ylistaron Punkarin eli myös Isonkyrön Reinin mahtisuvuissa. Vastaava puumerkki löytyy useammasta paikasta Ruotsin Länsipohjassa.

[Calonius]

Kukas vouti tässä mahtaa olla kyseessä?

Turun läänin tilikirja 1646-1646 (7231)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10610227
… underfougden Erich Mulli ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10610090
Åbo slåtz folck
… underfougden Erich Madzson Mulli …

Turun manttaaleissa näkyy Mulleja, mutta ihan sopivaan Erikiin en ole vielä törmännyt. Tässä joku aiemmin kuollut Erik Mulli:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719880
1617
Luostari
Erich Mullis enckia

Tämä leski haudataan 23.7.1626 pohjoispuolelle pienten kellojen soidessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698333

Myöhemmin esim juuri vuonna 1646, jolloin tuo Erik Mattson Mulli mainitaan tilikirjassa, asui Aninkaisissa Thomas Mulli ja Luostarikorttelissa Matts Mulli.

[Pekka Hiltunen]

Kukas vouti tässä mahtaa olla kyseessä?

Turun läänin tilikirja 1646-1646 (7231)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10610227
… underfougden Erich Mulli ...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10610090
Åbo slåtz folck
… underfougden Erich Madzson Mulli …

Turun manttaaleissa näkyy Mulleja, mutta ihan sopivaan Erikiin en ole vielä törmännyt. Tässä joku aiemmin kuollut Erik Mulli:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1719880
1617
Luostari
Erich Mullis enckia

Tämä leski haudataan 23.7.1626 pohjoispuolelle pienten kellojen soidessa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698333

Myöhemmin esim juuri vuonna 1646, jolloin tuo Erik Mattson Mulli mainitaan tilikirjassa, asui Aninkaisissa Thomas Mulli ja Luostarikorttelissa Matts Mulli.
Ainakin jotkut Mullit tosiaan olivat kaiketikin Maariasta, johon pitäjään Aninkainenkin aiemmin kuului, kun yhä tänäänkin on Maarian kirkon hautausmaalla Mullien sukuhauta. Luultavasti 1500-luvun Mullit olivat siis maarialaisia, jotka kävivät kauppaa Aninkaisissa Turun porvareitten kanssa, kun verot piti talonpojankin maksaa taalereissa, joita käsiteltiin vain veronmaksun aikana, kun muulloin elettiin luontais- ja vaihdantataloudessa. Mulleista syntyi nähtävästi vasta vuosisadan vaihteessa turkulainen porvarissuku. Mullihan tarkoittaa nuorta sonnia. Sellaisia ei kaiketikaan kaupungissa kasvateltu.
PH

[Hannu Virttaalainen]

Ainakin jotkut Mullit tosiaan olivat kaiketikin Maariasta, johon pitäjään Aninkainenkin aiemmin kuului, kun yhä tänäänkin on Maarian kirkon hautausmaalla Mullien sukuhauta. Luultavasti 1500-luvun Mullit olivat siis maarialaisia, jotka kävivät kauppaa Aninkaisissa Turun porvareitten kanssa, kun verot piti talonpojankin maksaa taalereissa, joita käsiteltiin vain veronmaksun aikana, kun muulloin elettiin luontais- ja vaihdantataloudessa. Mulleista syntyi nähtävästi vasta vuosisadan vaihteessa turkulainen porvarissuku. Mullihan tarkoittaa nuorta sonnia. Sellaisia ei kaiketikaan kaupungissa kasvateltu.
PH
Kaerlassa on SAY:ssa 1540 Thomas Mulli, mutta kyllä Virttaallakin oli Mullin talo, jossa 1571 Lasse Mulli ja löytyyhän niitä muualtakin. Kyllä Virttaalta ja kauempaakin Turussa käytiin jo 1500-luvulla ;) Virttaan Mulli oli piispan tiloja ja sitä viljeli lampuoti. Virttaan Mullin jälkeläisiä löytyy peiliin katsomalla.

[Pekka Hiltunen]

Kyllä Virttaalta ja kauempaakin Turussa käytiin jo 1500-luvulla.
Voi olla, että ovat kotona kertoneet käyneensä Turussa, mutta kaupankäynti ainakin myyntimielessä kyllä tyssäsi Aninkaisten tulliin: siitä osasivat Turun porvarit pitää huolta. - Naamataulua en nyt näkemättä ryhdy arvioimaan.
PH

[Hannu Virttaalainen]

Voi olla, että ovat kotona kertoneet käyneensä Turussa, mutta kaupankäynti ainakin myyntimielessä kyllä tyssäsi Aninkaisten tulliin: siitä osasivat Turun porvarit pitää huolta. - Naamataulua en nyt näkemättä ryhdy arvioimaan.
PH
Kai piispan lampuoti saattoi Aninkaisten tullia pitemmällekin päästä, jos piti jotain vaikka vuokranantajan talouteen Turkuun toimittaa? Ei tainut Turun porvareilla siihen olla paljon sanan sijaa, vaikka naamataulu olis ollut millainen tahansa. Kaerlan Mulli ei siis ole ainoa Mulli ja on niitä siis muuallakin kuin Virttaalla.

[Jari Latva-Rasku]

Olen aikaisemmin kiinnittänyt huomion, miten yli 10-kertaisen esi-isäni Matthias Laurentiin sinetti muistutti Jaakko ja Pentti Ilkan tuoli- tai "kors över kyrkotorn"-puumerkkiä. Sellaisia esiintyy sellaisenaan tai ylösalaisin esimerkiksi Ruotsin Länsipohjassa.

Ohessa on Matthias Laurentiin sinetti. Sen saa terävöittämällä ja vaalentamalla selkeämmäksi ja suhteellisen hyvin luettavaksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649279

Sinetissä ovat kirjaimet MLS. S ei välttämättä tarkoita Stutaeusta, mitä sukunimeä Matthias Laurentiin ei koskaan tiedetä käyttäneen.

Lueskelin jokin aika sitten postin tuomaa viimeisintä Genosta. Artikkeli käsitteli vöyriläistä Ruuthin nimismiessukua. Siinä on sivulla 146 vuokrasopimus vuodelta 1758. Kun näin käsittääkseni Raippaluodon Vallgrundin Mårten Bengtasin puumerkin alimpana oikealla, muistin välittömästi, että tässähän on Matti Laurinpojan tuoli. Tuoli muistutti enemmän Matin tuolia kuin Lahden talon naapurissa asuneiden Ilkkojen tuolit. Matin sinetin tuoli oli poikkeuksena koristettu ristillä, mikä oli sopiva papin tekemäksi lisäykseksi. Puumerkin kuvitteellinen piirtämisjärjestys on kuitenkin sama, viiva ylösalaisin, viiva pystyviivasta yli keskeltä oikealle, siihen jalka ja Matin tapauksessa ylösalaiseen viivaan poikkiviiva ristiksi. Vallgrundin puumerkissä on pystyviivassa myös alasakara vasemmalle, mutta sellainen olisi ollut hankala muotoilla kilvelliseen/kehykselliseen sinettiin.

[Jari Latva-Rasku]

Selvitin lauantain ratoksi Googlen avulla, kuka on joku.

Tässä ketjussa keskusteltiin aikoinaan Matthias Laurentiin jälkeläisen mahdollisesta isälinjaisesta geenisukulaisesta. Yksi omista postauksistani oli 28.11.2013 seuraava.

Jonkun näytteenantajan esi-isän Sigfrid Bertilsson Storkarhun Vöyrin Rekipellosta? (Rejpelt) haplotyyppi eroaa Matthias Laurentiin jälkeläisen 37 markkerin haplotyypista 4 markkerin kohdalla 6 askeleen verran. Useamman askeleen mutatoitunut kaksoismarkkeri on helposti muuntuva.

Sigfrid Bertilsson Storkarhu oli syntynyt vuonna 1659 ja hänen isänsä on väitetty olleen Bertil Eriksson. Sigfrid Bertilssonin isoisä Erik olisi siis syntynyt viimeistään noin vuoden 1619 paikkeilla, todennäköisesti aikaisemmin.

"Jonkun" näyte viittaisi Family Tree DNA:n käyttämillä mutaationopeuksilla, että yhteinen esi-isä olisi voinut elää jopa 1600-luvun puolivälissä tai sitä ennen. Testin näyte ei kuitenkaan ole kovin kattava.

"Joku" on Michael Swanson Amerikoista. Näyte on yksi ensimmäisistä, sillä Swanson toimi FTDNA:n moderaattorina silloin, kun "Finland Project" koostui alle sadasta näytteestä. Nyt näytteitä on yli 13.000. Swanson tarkoittaa vöyriläistä Svens-sukua. Jos puumerkkejä halutaan kommentoida, Svensin puumerkki on ollut leveäsakarainen M, jonka ulkosakaroissa oli viivantyngät. Puumerkin lähtökohta voisi olla useammat Mårten-nimiset isännät.

[Giösling]

Olen Pappila-opukseni https://nurmiin.info/kotisivut/sukukirja.php?lang=en liitteissä kirjoittanut seuraavaa

Quote:
Viite 4. sivulta 69
Esaias Esaiasson oli Ruotsinpyhtään lastenkirjojen mukaan syntynyt v. 1777 ja siten n. kuusi vuotta vaimoaan vanhempi. Hänen vanhempansa olivat Esaias Jöransson (1739-1823) Pohjalain Ruotsinkylästä ja Brita Eriksdr Poikala (1744-1818) Elimäeltä. Esaiaksen isoisä Georg (Jöran) Mårtensson toimi everstiluutnantti Modelinin 1. torpparina Pappilassa heti pikkuvihan jälkeen. Hänen hallitsemaansa vuokramaata kutsuttiin "Pohjalais-torpaksi", koskapa Jöran Mårtenssonin tiedettiin tulleen kylään Pohjanmaalta, tarkemmin Ilmajoen pitäjästä.
Ilmajoen säilyneet rippikirjat tuntevat Jöranin sukunimellä Hedfors. Hän palveli sotilaana Birilän ja Talvitien ruoduissa. Ilmajoen muuttaneiden kirjoista käy ilmi sekin, että Jöran Hedfors oli syntyisin Ikaalisista ("barnfödd i Ikalis"), tarkka syntymäaikakin annetaan (8.4.1707). Ikaalisissa ei kuitenkaan tuona vuonna syntynyt ainuttakaan Jöran Mårtenssonia, eikä edes lähin sopiva (Mårten Köndzin 11.3.1704 syntynyt poika) tule kyseeseen, koskapa hänet tunnetaan Jöran Laxfeltin nimellä myöhemmin paikkakunnalla. Yhtä arvoitukselliseksi jää Jöranin Elisabet Henriksdr-puolison tausta. Ilmajoen v. 1740 rippikirjojen mukaan Elisabet oli syntynyt Pyhtäällä 19.11.1711. Pariskunta muutti siis Ilmajoelta vaimon synnyinpitäjään. Pyhtään kastettujenluettelot vuodelta 1711 ovat säilyneet. Ainoa mahdollinen kandidaatti Hedforsin puolisoksi olisi tilanvuokraaja/ rusthollari Henrik Henriksson Hagertille Ja Helena Eckermanille tuona vuonna (12.12.) syntynyt Maria Elisabet, jolla oli kaksoisveli Erberhart.
| 12.12.1711 | 12.12.1711 | Wijrböle | arrend: Henrich Hagert | Helena Eckerman | Eberhart (tiedoissa ei merkintää kaksosista, mutta tiedot samat) |
| 12.12.1711 | 12.12.1711 | Wijrböle | arrend: Henrich Hagert | Helena Eckerman | Maria Elisabeth (tiedoissa ei merkintää kaksosista, mutta tiedot samat) |
Lähde: Hiski
Henric Hagert (Hagerus) oli inkoolaista pappissukua, jonka sukunimi oli muodostettu kantaisien siellä omistaman Haga-tilan mukaan. Helena Eckerman taas kuului sekä isänsä, että äitinsä puolelta Liivinmaalla ja Baltiassa vaikuttaneisiin aatelissukuihin.
Tämän perheen vaiheita ei tunneta vuoden 1726 jälkeen, jolloin Hagert myi appensa hankkiman tilan Viirilässä Peter Skarinille (Scharin). Syntymäajoissa ja jopa vuosissa sattui paikkakunnalta toiselle siirryttäessä lähes systemaattisesti virheitä; 12.12. muuttuminen suttuisten merkintöjen tulkinnassa 19.11.- merkinnäksi ei olisi tavatonta. Ero on suorastaan häviävän pieni, vain numerojen sakaroissa. Hagert-linkkiä puoltavat myös Hedforseilla yleisesti perintöniminä esiintyvät Helena ja Maria Elisabet, kuten myös kerran Eberhard, verrattain myöhäisessä jälkipolvessa. Kaksosgeenikin jatkuu, sillä Hedforsien perheessä oli ainakin yksi kaksospari (Elisabet ja Catharina), jo heti ensimmäisessä polvessa ja myöhemmin lisää:
| 6.11.1735 | 9.11.1735 | Talwitie | Sold Georg Hetfors | Elisabeth Elisabeth (tv:)
| *6.11.1735 | 9.11.1735 | Talvitie | Sold Georg Hetfors | Elisabeth Catharina (tv:)
Lähde: Hiski
Pikkuvihan Suomessa elettiin poikkeuksellisia aikoja. Perheet hajosivat ja säätyrajat hämärtyivät. Lisäksi on kysyttävä, kuka Jöran Mårtensson lopulta oli miehiään/juuriaan? Miksi everstiluutnantti Modelin valitsi juuri hänet Pappila-rusthollinsa 1. torppariksi? Missä Ikaalisissa ja Pyhtäällä syntyneiksi merkitty pari Jöran & Elisabet tapasivat toisensa? Missä heidät vihittiin?
Ruotsinkylässä puhuttiin Pohjalais-torpasta. Nimi ikuistui jopa sen ajan karttoihin ("Pohjalais-peldo"). Hedfors-sukunimi unohtui, kunnes Jöranin & Elisabetin pojantyttäret sen jälleen ottivat käyttöön avioitumisiensa yhteydessä. Helena Hedfors nai 19.9.1802 Kullan kartanossa inspehtoori Gustaf Östermanin (kornetti Lindemanin serkku) ja Catharina Hedfors avioitui 3.1.1816 liivinmaalaisen Johan Jöranssonin kanssa. Ylkä asteli alttarille Jonas Fritziuksen Sisbackasta käsin.
Suvun seniorilinja siirtyi Jöranin ja Elisabetin vanhimman Samuel-pojan myötä Liljendaliin, jossa se jatkuu Lindström-nimellä näihin päiviin, ollen varhaispolvissa aviolinkeissä mm. Gammals-, Slätis- (Lapinjärvi) ja Bruce- (Liljendal) sukuihin.
Juniorilinja yksilöityi Ruotsinkylässä Esais Esaiassoniin (Hedfors, Pohjalain) siinä määrin, että vielä 1960-luvulla Ritva Liisa Pitkänen, silloisen nimiprojektinsa puitteissa, sai informaateiltaan (mv. Einari Eloranta, tai suutari Eevert Aalto) sujuvalla Kymin murteella seuraavan kommentin: "Pesu on kaik isomp talo Ruottinkyläs. Esa se ol ennen." (Professori Pitkäsen tiedonanto 8.9.16).

Unquote

Jöran Mårtenssoni juuri on saanut nyt lisävalaisua Y-DNA-testien tuloksista. Koepallona suoritettu 12 markerin testi vahvistaa sen, minkä 1700-luvun pyhtääläiset jo tiesivät. Jöran oli suomalainen ja todennäköisimmin Pohjanmaalta, kuten annettu lisänimikin osoittaa. Täysosumat vahvistavat pohjalaistredin ( mm. Jurva, Honkajoki, Alajärvi, sekä Stutaeusten Ilmajoki (earliest known ancestor: Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597).
Lisätestituloksia odotellessa: onko mahdollista, että Jöran (Georg) Mårtensson sopisi esim Mårten Jacobssonin (Wijk-Lahti) pojaksi? Martin tiedetään palvelleen mm. Kurikassa sotilaana 1700-luvun alussa. Olisiko käynyt Ikaalisissakin? Lisänimi “Pohjalain” Jöranilla antaa tukea vahvalle pohjalaiselle taustalle/ ei ikaaliselle.
Kuten todettu, everstiluutnantti Modelinin torppari jätti nimensä uuden kotikylänsä karttoihin. Siellä se seisoo räikeässä ristiriidassa seudun ruotsinkielisiin paikannimiin “Pohjalais-peldo” ja heti sen vieressä kivikkoinen metsämäki “Haga”, Hagerusten mukaanko annettu?

[Giösling]

Korjaan virheen Jöran Mårtenssonin syntymäajassa Ilmajoen rippi/muuttokirjoissa. Tarkkaa syntymäaikaa ei ole annettu. Vuoden 1737 ruodutusluetteloiden mukaan hän oli silloin 30-vuotias. 8.4.1707 syntymäaika kuuluu Ikaalisten Vihteljärven
Jankkarissa syntyneelle aviottomalle Jörenille, jota on soviteltu Hedforsin saappaisiin. Kastemerkinnän yhteydessä on suluissa annettu isän nimeksi Jören, joka viittaa talon silloiseen isäntään. Hypoteesin heikkous on patronyymissä. Aviottomalla ei sellaista ole ja jos olisikin, Jankkarissa syntynyt olisi silloin Jören Jörensson, eikä Jöran Mårtensson.

[Jari Latva-Rasku]

Korjaan virheen Jöran Mårtenssonin syntymäajassa Ilmajoen rippi/muuttokirjoissa. Tarkkaa syntymäaikaa ei ole annettu. Vuoden 1737 ruodutusluetteloiden mukaan hän oli silloin 30-vuotias. 8.4.1707 syntymäaika kuuluu Ikaalisten Vihteljärven
Jankkarissa syntyneelle aviottomalle Jörenille, jota on soviteltu Hedforsin saappaisiin. Kastemerkinnän yhteydessä on suluissa annettu isän nimeksi Jören, joka viittaa talon silloiseen isäntään. Hypoteesin heikkous on patronyymissä. Aviottomalla ei sellaista ole ja jos olisikin, Jankkarissa syntynyt olisi silloin Jören Jörensson, eikä Jöran Mårtensson.

Ilmajoen Peltoniemen Talvitien, jota meidän päivinämme kutsutaan Herkooliksi, rippikirjassa 1732-40 oli Jöran Hedforsille merkitty syntymäaika 11 1707. Vaihtoehtoisesti vuosi voisi olla 1701.

Korpraali Mårten Jakobsson Skyttälle eli Lahdelle ja hänen puolisolleen Maria Månsdotterille syntyi Ilmajoella 28.9.1711 poika Marthinus. Hänet tunnettiin myöhemmin Ilmajoen Lahden rippikirjassa sotilaana nimellä Mårten Wijk. Mårten Jakobsson oli syntynyt 11.11.1683 ja hänen isänsä oli Lahden talon isäntä Jakob Eskilsson, Kauhajoen kappalaisen Eskil Stutaeuksen poika. Mårten Jakobsson ja Maria Månsdotter vihittiin Ilmajoella 30.11.1704.

Hedfors oli Stutaeusten YDNA12-osuma. En ole vuosikausiin katsonut, millaisia YDNA-osumia Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin jälkeläisellä tällä hetkellä on. Aikoinaan jälkeläisellä oli osuma Ikaalisissa, minkä esi-isäksi oli merkitty Henrik Jöraninpoika Nummi. Geneettinen ero oli YDNA12 GD1 ja YDNA67 GD5. Koska markkerit eivät ole kovin nopeasti muuttuvia, yhteys voisi näin tarkastellen olla juuri ja juuri keskiajalta. Vastaavat erot, Jaakko Eskelinpoika Lahden veljen, naapurikylän Kokkolan Jaakkima Eskelinpoika Västin todennäköisen pojan, Jouppilan Rannon sotilaan, Matti Jaakkimanpojan pojan Antti Matinpoika Katilan jälkeläisen kanssa ovat YDNA12 GD2 ja YDNA67 GD4. Näistä yksi STR-markkeri oli nopeammin muuttuva ja yhteinen esi-isä olisi hyvinkin voinut syntyä 1600-luvun alussa.

[Calonius]

Perustuuko "Stutaeusten Y-DNA" vain yhteen testiin? Ja onko sekin edelleen "vain" 67 markkerin testi? Vain-sana lainausmerkeissä, koska joitakin vuosia sitten se oli vielä tarkimpia saatavilla olevia testejä, mutta nyt on jo esim. Big-Y700, jossa SNP-pistemutaatioiden eli ns. snippien lisäksi määritellään noin 700 STR-markkerin arvoa.

Tässä kirjoitellessani huomasinkin, että FTDNA:n SuomiDNA-ryhmässä on kaksi testattua ilmoittanut suoran isälinjan esi-isäkseen "Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597". Heidät on markkerien perusteella ryhmitelty N-haplon eri haaroihin, mutta listan mukaan haploryhmät ovat tässä tapauksessa vain markkerien perusteella tehtyjä ennusteita. Tässä on siis ristiriita. Jos yhteinen esi-isä eli 1500-luvulla, pitää jälkeläisten kuulua samaan ryhmään, koska kyseiset ryhmät ovat erkaantuneet toisistaan tuhansia vuosia sitten. Tarvitaan tarkemmat snippitestit (ellei niitä jo ole tehty).

En mitenkään erityisesti epäile sukujohtoa, mutta aina se on sitä varmempi mitä useampi linja on testattu. Ja sitä pidemmälle suvun yhteinen haploryhmä on tiedossa, mitä kauempaa haarautuneet linjat saadaan testattua. Omalle isälinjalleni olen saanut 1700-luvulla erkautuneen linjan testattua. Koska se hyvin läheinen Y-DNA-osuma, voin olla lähes 100% varma, että kirjalliset tiedot ovat kummassakin linjassa oikein sinne 1700-luvulle. Siitä syvemmälle historiaan olenkin ainakin vielä vain kirjallisten lähteiden varassa.

[Giösling]

Ilmajoen Peltoniemen Talvitien, jota meidän päivinämme kutsutaan Herkooliksi, rippikirjassa 1732-40 oli Jöran Hedforsille merkitty syntymäaika 11 1707. Vaihtoehtoisesti vuosi voisi olla 1701.

Korpraali Mårten Jakobsson Skyttälle eli Lahdelle ja hänen puolisolleen Maria Månsdotterille syntyi Ilmajoella 28.9.1711 poika Marthinus. Hänet tunnettiin myöhemmin Ilmajoen Lahden rippikirjassa sotilaana nimellä Mårten Wijk. Mårten Jakobsson oli syntynyt 11.11.1683 ja hänen isänsä oli Lahden talon isäntä Jakob Eskilsson, Kauhajoen kappalaisen Eskil Stutaeuksen poika. Mårten Jakobsson ja Maria Månsdotter vihittiin Ilmajoella 30.11.1704.

Hedfors oli Stutaeusten YDNA12-osuma. En ole vuosikausiin katsonut, millaisia YDNA-osumia Ilmajoen kirkkoherran Mathias Laurentiin jälkeläisellä tällä hetkellä on. Aikoinaan jälkeläisellä oli osuma Ikaalisissa, minkä esi-isäksi oli merkitty Henrik Jöraninpoika Nummi. Geneettinen ero oli YDNA12 GD1 ja YDNA67 GD5. Koska markkerit eivät ole kovin nopeasti muuttuvia, yhteys voisi näin tarkastellen olla juuri ja juuri keskiajalta. Vastaavat erot, Jaakko Eskelinpoika Lahden veljen, naapurikylän Kokkolan Jaakkima Eskelinpoika Västin todennäköisen pojan, Jouppilan Rannon sotilaan, Matti Jaakkimanpojan pojan Antti Matinpoika Katilan jälkeläisen kanssa ovat YDNA12 GD2 ja YDNA67 GD4. Näistä yksi STR-markkeri oli nopeammin muuttuva ja yhteinen esi-isä olisi hyvinkin voinut syntyä 1600-luvun alussa.

Kun kaivelin arkistojani löysin Tapio Piirron ansiokkaan selvityksen yli kymmenen vuoden takaa Hedforsin
liikkeistä Pohjanmaalla.

Hänen mukaansa Jöran Mårtensson pestautui sotilaaksi Ikaalisista Kauhajoen Nummikosken silloiselle isännälle Esko Matinpojalle. Kirjattiin Ilmajoen komppaniaan sotilasnimellä Hedfors. Avioitui 1729-1734 ollessaan Ilmajoen komppanian silloisessa sijoituspaikassa Haminassa. Sijoitettiin Ilmajoen komppanian "kotiutuessa" Ilmajoen Peltonimenkylän Pirilän taloon, Kujanpää-nimiseen sotilastorppaan. Lähti sotilaspalveluksesta eron saatuaan Ilmajoelta 1740 Pyhtäälle.

Edelläesitetyn perusteella on ilmeistä, että Hedfors syntymänsä lisäksi, oli myös kasvanut Ikaalisissa. Miksi hän pyrki Ilmajoelle ja identifioitui pohjalaiseksi, lisänimeä myöten? Miksi hänen syntymäänsä ei löydy Ikaalisten säilyneistä kasteluetteloista? Onko edelleen mahdollista, että hän voisi olla yhdenmukainen Vihteljärven Jankkarissa aviottomana syntyneen Jörenin kanssa, vaikka patronyymi on eri (Jörensson/Mårtensson)? Jos hän oli avioton, oliko isä Stutaeus-sukuinen?

Huomasin pitkää ketjua selaillessani, että Joachim Stutaeus, Turun katedraalikoulun lehtori, omisti tiluksia Ikaalisten Vatsiassa ja myös sen että Vihteljärven Timin (?) isäntää on epäilty Matts Mattson Stutaeuksen (Lahti) pojaksi.

Gregorius (Jöran) etunimi periytyi Stutaeuksilla Eurajoen kirkkoherra Gregorius (Georg) Michaelus Stuutin mukaan, vaikkakaan hän ei ollut patriarkaalinen esi-isä, vaan kantaäiti Sofian Gregoriusdr isä.

Jöran Mårtensson Hedforsin avioituminen Haminassa sopii myös Hagert-hypoteesin pirtaan, sillä Isak Hagert toimi relevanttina aikana Haminan tullimiehenä.

[AnttiYR]

Oliko ikaallislainen vai ilmajokinen taisi olla vähän epämääräistä ainakin määrätyillä alueilla. Katso karttaa vuodelta 1680: https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/41752
Tässä Ilmajoen rajaa ei ole määritelty lounaisosassa. Taisi sitten myhemminkin siirtyä kun se oli määritelty kertaalleen. En tiedä onko tähän tapaukseen vaikutusta.

[Jari Latva-Rasku]

Perustuuko "Stutaeusten Y-DNA" vain yhteen testiin? Ja onko sekin edelleen "vain" 67 markkerin testi? Vain-sana lainausmerkeissä, koska joitakin vuosia sitten se oli vielä tarkimpia saatavilla olevia testejä, mutta nyt on jo esim. Big-Y700, jossa SNP-pistemutaatioiden eli ns. snippien lisäksi määritellään noin 700 STR-markkerin arvoa.

Tässä kirjoitellessani huomasinkin, että FTDNA:n SuomiDNA-ryhmässä on kaksi testattua ilmoittanut suoran isälinjan esi-isäkseen "Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597". Heidät on markkerien perusteella ryhmitelty N-haplon eri haaroihin, mutta listan mukaan haploryhmät ovat tässä tapauksessa vain markkerien perusteella tehtyjä ennusteita. Tässä on siis ristiriita. Jos yhteinen esi-isä eli 1500-luvulla, pitää jälkeläisten kuulua samaan ryhmään, koska kyseiset ryhmät ovat erkaantuneet toisistaan tuhansia vuosia sitten. Tarvitaan tarkemmat snippitestit (ellei niitä jo ole tehty).

En mitenkään erityisesti epäile sukujohtoa, mutta aina se on sitä varmempi mitä useampi linja on testattu. Ja sitä pidemmälle suvun yhteinen haploryhmä on tiedossa, mitä kauempaa haarautuneet linjat saadaan testattua. Omalle isälinjalleni olen saanut 1700-luvulla erkautuneen linjan testattua. Koska se hyvin läheinen Y-DNA-osuma, voin olla lähes 100% varma, että kirjalliset tiedot ovat kummassakin linjassa oikein sinne 1700-luvulle. Siitä syvemmälle historiaan olenkin ainakin vielä vain kirjallisten lähteiden varassa.

Teit erinomaisen huomion! Vaatinee melkoista harrastavaisuutta tutkia syvempiä YDNA-geenisukulaisuuksia muuten kuin omien henkilökohtaisten tietojen osalta. YDNA "Suomi-projektissa" on yli 16000 nimeä. Yhteys tökkii niin pahasti, että selaaminen ja selvittely voi lopahtaa kyllästymiseen STR-markkeritietojen osalta. Kaikkia YDNA-markkeritietoja ei ole saatavilla, koska ne täytyy ensin antaa selattavaksi. Suomi-projekti sisältää ainoastaan FTDNA-tiedot. Lähimmät STR-markkeriosumat eivät välttämättä ole lähimpiä geenisukulaisia varsinkaan vähäisempien markkerimäärien osalta, koska mutaatioita voi tapahtua edestakaisin. Siksi BigY-tulokset kertovat enemmän, vaikka YDNA67-tason markkeritiedot paljastavat sukulaisuuksista jo melko paljon. Henkilökohtaiset BigY-vertailut eivät hyvästä syystä ole julkisesti saatavilla muuta kuin niiden osalta, jotka ovat siirtäneet tietonsa YFull-tietokantaan.

Mathias Laurentiin ei koskaan tiedetä käyttäneen nimeä Stutaeus. On tehty hyvä arvaus, että nimi periytyi Turun kirkkoherralle Joachim Stutaeukselle ja hänen veljenpojalleen Kauhajoen kappalaiselle Eskil Stutaeukselle Mathias Laurentiin puolison kautta. Mathias Laurentiin sinetissä kuitenkin olivat kirjaimet MLS. Lupaava kylläkin vain YDNA37-testin tehnyt amerikansuomalainen geenisukulainen on isälinjaltaan peräisin vöyriläisestä Iso- eli Storkarhun suvusta. Tällainen verrokki voisi olla asiasta kiinnostuneelle erinomainen lisäselvittelyn kohde, koska voisi olla mahdollista, että hän olisi Mathias Laurentiin lähisukulaisen jälkeläinen olematta kuitenkaan Mathias Laurentiin jälkeläinen.

[Jari Latva-Rasku]

Kun kaivelin arkistojani löysin Tapio Piirron ansiokkaan selvityksen yli kymmenen vuoden takaa Hedforsin
liikkeistä Pohjanmaalla.

Hänen mukaansa Jöran Mårtensson pestautui sotilaaksi Ikaalisista Kauhajoen Nummikosken silloiselle isännälle Esko Matinpojalle. Kirjattiin Ilmajoen komppaniaan sotilasnimellä Hedfors. Avioitui 1729-1734 ollessaan Ilmajoen komppanian silloisessa sijoituspaikassa Haminassa. Sijoitettiin Ilmajoen komppanian "kotiutuessa" Ilmajoen Peltonimenkylän Pirilän taloon, Kujanpää-nimiseen sotilastorppaan. Lähti sotilaspalveluksesta eron saatuaan Ilmajoelta 1740 Pyhtäälle.

Edelläesitetyn perusteella on ilmeistä, että Hedfors syntymänsä lisäksi, oli myös kasvanut Ikaalisissa. Miksi hän pyrki Ilmajoelle ja identifioitui pohjalaiseksi, lisänimeä myöten? Miksi hänen syntymäänsä ei löydy Ikaalisten säilyneistä kasteluetteloista? Onko edelleen mahdollista, että hän voisi olla yhdenmukainen Vihteljärven Jankkarissa aviottomana syntyneen Jörenin kanssa, vaikka patronyymi on eri (Jörensson/Mårtensson)? Jos hän oli avioton, oliko isä Stutaeus-sukuinen?

Huomasin pitkää ketjua selaillessani, että Joachim Stutaeus, Turun katedraalikoulun lehtori, omisti tiluksia Ikaalisten Vatsiassa ja myös sen että Vihteljärven Timin (?) isäntää on epäilty Matts Mattson Stutaeuksen (Lahti) pojaksi.

Gregorius (Jöran) etunimi periytyi Stutaeuksilla Eurajoen kirkkoherra Gregorius (Georg) Michaelus Stuutin mukaan, vaikkakaan hän ei ollut patriarkaalinen esi-isä, vaan kantaäiti Sofian Gregoriusdr isä.

Jöran Mårtensson Hedforsin avioituminen Haminassa sopii myös Hagert-hypoteesin pirtaan, sillä Isak Hagert toimi relevanttina aikana Haminan tullimiehenä.

Raimo Ketolan tietokannassa on Esko Matinpoika Nummikosken suku johdateltu Ikaalisiin.
http://raketola.fi.31-217-196-241.domainhotelli.fi/grpf3795.html

[Giösling]

Raimo Ketolan tietokannassa on Esko Matinpoika Nummikosken suku johdateltu Ikaalisiin.
http://raketola.fi.31-217-196-241.domainhotelli.fi/grpf3795.html

Ikaalisten yhteydet Pohjanmaalle sen kuin lisääntyvät, kiitos!

Listasin tuohon alle Hedfors-parin tunnetut lapset ja kummit (sikäli kuin ovat tiedossa):

Haminassa (?) syntyi:

-Samuel (1728/1732)

Ilmajoella syntyivät:

- Georgius 4.6.1734. Kummit: Talvitien isäntäväki /Simon & Elisabet, Thomas Henricsson, Maria Jöransdr, Erik Jacobsson Alakauppi (Talvitien vävy), Brita Jöransdr

-Catharina & Elisabeth (kaksoset) 6.11.1735. Kummit: Simon Thomasson Talvitie, Maria Johansdr, Erich Grellsson, Maria Carlsdr, Elisabeth. Kaksoset haudattiin Ilmajoella 14 & 21.12.1735

-(Maria) Elisabeth 28.1.1737. Kummit: Johan Birling Peldoniemi, Brita Peldana, Henrici Birilä, Maria Jöransdr. Kastettaessa nimi Elisabeth, Pyhtäällä Maria (Elisabeth).

Matkalla ja Pyhtäällä syntyivät:

-Esaias (n.1739-1740)

-Susanna (n. 1743)

-Anna s. 11.2.1747

-Bartholomeus s. 11.8.1751 (kummeissa mm. Abraham Barck, Catharina Alftanan poika).

Ei näistä nyt oikein mitään kostu. Pääasiassa raamatullisia nimiä, joista erityisesti Bartholomeus, Esaias ja Susanna ovat Pyhtäälle ei-tyypillisiä.

[JHissa]

Ikaalisten yhteydet Pohjanmaalle sen kuin lisääntyvät, kiitos!

Listasin tuohon alle Hedfors-parin tunnetut lapset ja kummit (sikäli kuin ovat tiedossa):

Haminassa (?) syntyi:

-Samuel (1728/1732)

Ilmajoella syntyivät:

- Georgius 4.6.1734. Kummit: Talvitien isäntäväki /Simon & Elisabet, Thomas Henricsson, Maria Jöransdr, Erik Jacobsson Alakauppi (Talvitien vävy), Brita Jöransdr

-Catharina & Elisabeth (kaksoset) 6.11.1735. Kummit: Simon Thomasson Talvitie, Maria Johansdr, Erich Grellsson, Maria Carlsdr, Elisabeth. Kaksoset haudattiin Ilmajoella 14 & 21.12.1735

-(Maria) Elisabeth 28.1.1737. Kummit: Johan Birling Peldoniemi, Brita Peldana, Henrici Birilä, Maria Jöransdr. Kastettaessa nimi Elisabeth, Pyhtäällä Maria (Elisabeth).

Matkalla ja Pyhtäällä syntyivät:

-Esaias (n.1739-1740)

-Susanna (n. 1743)

-Anna s. 11.2.1747

-Bartholomeus s. 11.8.1751 (kummeissa mm. Abraham Barck, Catharina Alftanan poika).

Ei näistä nyt oikein mitään kostu. Pääasiassa raamatullisia nimiä, joista erityisesti Bartholomeus, Esaias ja Susanna ovat Pyhtäälle ei-tyypillisiä.
Laitetaan tänne vuonna 2008 SukuHakuriin lähettämäni viesti
https://sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=105307

Yritin aikoinani korjata parilla nettisivulla olevia tietoja, mutta ei näytä onnistuvan. Tässä jonkinlainen Matin ja Liisan perhe:
Matti Eskilinp. Läykki myöh. Tuuliniemi myöh. Nummikoski s. 8.1666 Ikaalinen, Riitiala, Läykki; k. 11.7.1741 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski. Karvian Suomijärvenkylän Tuuliniemen eli Suomilammin isäntä 1702-22 ja Kauhajoen Hyypän Nummikosken N:o 27 isäntä 1720-30.
P: 28.5.1693 Ikaalinen
Liisa Yrjänäntr. Naskali s. n. 10.1660 Ikaalinen, Parkano, Naskali; k. 10.9.1762 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski.
Lapsia:
Yrjänä Tuuliniemi s. 20.3.1694 Ikaalinen; k. 14.1.1780 Karvia.
P: 5.6.1715/2.6.1718 Ikaalinen (kumpi oikea?)
Margareta Erkintr. s. 11.5.1689 ?Karvia; k. 12.1.1779 Karvia.

Simuna Mattila s. 20.10.1695 Ikaalinen; k. hukkui 12.5.1739 Ilmajoki.
P: 23.6.1724 Kauhajoki
Kristina Matintr. Filppula kast. 5.6.1707 Kauhajoki; k. 2.12.1745 Ilmajoki.

Eskil Nummikoski s. n. 5.1697 ?Karvia; k. 14.1.1778 Kauhajoki.
P: 4.10.1727 Kauhajoki
Brita Jaakontr. Skanssi kast. 8.10.1699 Kauhajoki; k. 4.1.1777 Kauhajoki.

Brita Nummikoski s. 20.8.1700 Karvia; k. 22.3.1768 Kauhajoki.

Heikki Nirva s. n. 1.1703 Karvia; k. 13.5.1793 Kauhajoki.
P: 20.12.1729 Kauhajoki
Margareta Yrjänäntr. Nirva s. 15.7.1712 Kauhajoki; k. 21.9.1785 Kauhajoki.

?Anna Nummikoski s. n. 1704 Karvia; k. 5.9.1724 Kauhajoki.

Vappu Nummikoski s. 5.4.1707 Karvia; k. ? 1.5.1783 Kauhajoki.

Matti Nummikoski kast. 6.2.1710 Karvia; k. 18.3.1785 Kauhajoki.
P: 1.11.1731 Kauhajoki
Liisa Antintr. s. 9.1712; k. 20.8.1771 Kauhajoki.

Margetta Nummikoski s. 19.3.1713 Karvia; k. 4.4.1777 Kauhajoki.
P: 9.6.1745 Kauhajoki Juho Kristerinp. Buchtman s. k.

Matti Läykin vanhemmat ovat Eskel Antinp. Läykki (s. n. 1645 Ikaalinen, Riitiala, Läykki; k. 1697 Ikaalinen, Riitiala, Läykki, haud. 9.5.1697 Kauhajoki) ja Liisa (ehkä se leski Liisa Matintytär, joka haudataan 7.2.1727 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski).
Liisa Naskalin vanhemmat ovat Yrjänä Martinp. Naskali (s. n. 1635 Ikaalinen, Parkano, Naskali; k. 1706 Ikaalinen, Parkano, Naskali) ja Kerttu s. n. 1635; k. ? 1709 Ikaalinen, Parkano, Naskali).

[KariKK]

Laitetaan tänne vuonna 2008 SukuHakuriin lähettämäni viesti
https://sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=105307

Yritin aikoinani korjata parilla nettisivulla olevia tietoja, mutta ei näytä onnistuvan. Tässä jonkinlainen Matin ja Liisan perhe:
Matti Eskilinp. Läykki myöh. Tuuliniemi myöh. Nummikoski s. 8.1666 Ikaalinen, Riitiala, Läykki; k. 11.7.1741 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski. Karvian Suomijärvenkylän Tuuliniemen eli Suomilammin isäntä 1702-22 ja Kauhajoen Hyypän Nummikosken N:o 27 isäntä 1720-30.
P: 28.5.1693 Ikaalinen
Liisa Yrjänäntr. Naskali s. n. 10.1660 Ikaalinen, Parkano, Naskali; k. 10.9.1762 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski.
Lapsia:
Yrjänä Tuuliniemi s. 20.3.1694 Ikaalinen; k. 14.1.1780 Karvia.
P: 5.6.1715/2.6.1718 Ikaalinen (kumpi oikea?)
Margareta Erkintr. s. 11.5.1689 ?Karvia; k. 12.1.1779 Karvia.

Simuna Mattila s. 20.10.1695 Ikaalinen; k. hukkui 12.5.1739 Ilmajoki.
P: 23.6.1724 Kauhajoki
Kristina Matintr. Filppula kast. 5.6.1707 Kauhajoki; k. 2.12.1745 Ilmajoki.

Eskil Nummikoski s. n. 5.1697 ?Karvia; k. 14.1.1778 Kauhajoki.
P: 4.10.1727 Kauhajoki
Brita Jaakontr. Skanssi kast. 8.10.1699 Kauhajoki; k. 4.1.1777 Kauhajoki.

Brita Nummikoski s. 20.8.1700 Karvia; k. 22.3.1768 Kauhajoki.

Heikki Nirva s. n. 1.1703 Karvia; k. 13.5.1793 Kauhajoki.
P: 20.12.1729 Kauhajoki
Margareta Yrjänäntr. Nirva s. 15.7.1712 Kauhajoki; k. 21.9.1785 Kauhajoki.

?Anna Nummikoski s. n. 1704 Karvia; k. 5.9.1724 Kauhajoki.

Vappu Nummikoski s. 5.4.1707 Karvia; k. ? 1.5.1783 Kauhajoki.

Matti Nummikoski kast. 6.2.1710 Karvia; k. 18.3.1785 Kauhajoki.
P: 1.11.1731 Kauhajoki
Liisa Antintr. s. 9.1712; k. 20.8.1771 Kauhajoki.

Margetta Nummikoski s. 19.3.1713 Karvia; k. 4.4.1777 Kauhajoki.
P: 9.6.1745 Kauhajoki Juho Kristerinp. Buchtman s. k.

Matti Läykin vanhemmat ovat Eskel Antinp. Läykki (s. n. 1645 Ikaalinen, Riitiala, Läykki; k. 1697 Ikaalinen, Riitiala, Läykki, haud. 9.5.1697 Kauhajoki) ja Liisa (ehkä se leski Liisa Matintytär, joka haudataan 7.2.1727 Kauhajoki, Hyyppä, Nummikoski).
Liisa Naskalin vanhemmat ovat Yrjänä Martinp. Naskali (s. n. 1635 Ikaalinen, Parkano, Naskali; k. 1706 Ikaalinen, Parkano, Naskali) ja Kerttu s. n. 1635; k. ? 1709 Ikaalinen, Parkano, Naskali).

Muutama kommentti näihin useampikertaisten esivanhempieni Matti Eskilinpojan ja Liisa Yrjänäntyttären perheen tietoihin.

Ensinnäkin rippikirjoissa oleva Liisa Yrjänäntyttären syntymävuosi 1660 on suurella todennäköisyydellä aika monta vuotta liian aikainen, ehkä jopa 10 vuotta tai ehkä oikea vuosi oli 1666 tai 1669. Rippikirjan syntymäajalla Liisa olisi kuollessaan ollut yli 101-vuotias ja nuorimman lapsen Marketan syntyessä 53-vuotias. Matti ja Liisa näkyvät avioparina 1690-luvun alussa ja Liisa olisi ollut aika vanha ensisynnyttäjä 1694 ja lapsia syntyi kuitenkin ainakin yhdeksän. Tosin tämä syntymävuosi on vähän kuin sosiaaliturvatunnus, mutta tuskin kertoo Liisan oikeaa syntymävuotta.

Kommentoin myös Eskil Matinpojan puolisoa, joka edellä on nimetty Brita Jaakontytär Skanssiksi, koska Skanssi tuo mieleen Karvian Skanssin ja käsittääkseni sillä ei tässä ole mitään tekemistä.
Rippikirjassa (kinkerikirjassa) 1732 Nummikoskella mainitaan äiti Susanna Bertilintytär ja Brita Jaakontyttären syntymäaikana on 10.1699.
Kauhajoen kastetuissa on 1699 18.p. Trin (8.10.) Jaakko Heikinpojan tytär
Brita.
Britan vanhemmat ovat kaikesta päätellen Päntäneen Talvitiestä.
SAY Ilmajoki 1695-1714 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70587 .

Vappu Nummikosken kuolinaika lienee oikea, vaikka hautausmerkinnässä
Kauhajoella nimenä on Vappu Vapuntytär, mutta Kauhajoen rippikirjassa
1783-1789 Yli Panulassa (s. 133) mainitaan Gl Pig Walborg Mattsdr 4.1707 ja kuolinaikana 1783.

Marketta Matintyttären (s. 19.3.1713) miehen Johan Buchtmanin syntymäaika ja -paikka ovat 23.5.1724 Kurikka ja on kuollut n. 1758 Pommerissa.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä kirjoitellessani huomasinkin, että FTDNA:n SuomiDNA-ryhmässä on kaksi testattua ilmoittanut suoran isälinjan esi-isäkseen "Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597". Heidät on markkerien perusteella ryhmitelty N-haplon eri haaroihin, mutta listan mukaan haploryhmät ovat tässä tapauksessa vain markkerien perusteella tehtyjä ennusteita. Tässä on siis ristiriita. Jos yhteinen esi-isä eli 1500-luvulla, pitää jälkeläisten kuulua samaan ryhmään, koska kyseiset ryhmät ovat erkaantuneet toisistaan tuhansia vuosia sitten. Tarvitaan tarkemmat snippitestit (ellei niitä jo ole tehty).


Tänään Suomi-projektin jättikannan selaaminen onnistui jo paremmin Kaarinan Kuusistossakin. En pystynyt löytämään hakusanalla "Stuta" kuin yhden "226037 Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597, Ilmajoki". Jälkeläisen tekemä testi oli YDNA67. Lahden suvusta pitäisi löytyä enemmänkin isälinjaisia jälkeläisiä. Aortan repeämiseen kuollut nuoruudenkaverini oli yksi sellainen ja vieläkin elossa oleva liiketuttavani Lappeenrannassa. Jalasjärvellä yksi juuri täytti 100 vuotta.

Kun Mathias Laurentiin jälkeläisen markkereita vertaillaan Seinäjoen Katilan jälkeläisen testiin FTDNA:n markkerien mutaationopeuksilla, ero YDNA67-testeissä on GD4 ja ennustettu yhteisen esi-isän elinaika olisi 270 (0-270) vuotta sitten. Ero valitettavasti vain YDNA37-testin tehneeseen "Sigfrid Bertilsson b. 1659, Vöyri, Finland"-jälkeläiseen on Mathias Laurentiin jälkeläisellä GD4 ja Katilan jälkeläisellä GD3, vuosina laskien 360 (300-570) ja 300 (300-570) vuotta. Ero YDNA111 testin teettäneeseen "Henrik Jöransson Nummi c.1615-1695, Ikaalinen. N-A13657"- jälkeläiseen on GD6 ja GD8, eli vuosina 390 (300-570) ja 510 (300-570) vuotta. YFull-tietokannan mukaan N-A13657-mutaatio olisi muodostunut noin 1950 vuotta sitten. Sitä esiintyy Itä- ja Länsi-Suomessa sekä Ruotsissa.

[Calonius]

Kyllä siellä on toinenkin testikitti, jossa on tuo sama kirkkoherra ilmoitettu vanhimmaksi tunnetuksi suoran isälinjan esi-isäksi. Nyt en ehdi uudestaan katsomaan tarkemmin. Latasin tulossivut eilen niin, että niissä oli 5000 testitulosta sivulla. Tällöin sivuja oli 3, joista viimeinen oli melko vajaa (selvästi alle sen 5000 nimeä). Nämä Stutaeuksen jälkeläiset olivat eri sivuilla. Markkereissa oli paljon samaa ja jotenkin jakoivat tiettyjä yhteisiä erityispiirteitä, mutta silti erottavia mutaatioita tuntui vilkaisun perusteella olevan melkoinen määrä.

Nuo STR-markkereihin perustuvat ikäarviot ovat kyllä hyvin summittaisia. Etenkin kun tarkastellaan vain melko vähän markkereita, kuten 37 kpl. Vertasitko markkereita jollain netistä löytyvällä ohjelmalla, joka ottaa huomioon mutaationopeudet? Ne taitavat olla vähän tarkempia kuin FTDNA:n TiP report.

Tiedän monia esimerkkejä, joissa Y67 GD4 vie selvästi pidemmälle kuin 270 vuotta.

[Jari Latva-Rasku]

Kyllä siellä on toinenkin testikitti, jossa on tuo sama kirkkoherra ilmoitettu vanhimmaksi tunnetuksi suoran isälinjan esi-isäksi. Nyt en ehdi uudestaan katsomaan tarkemmin. Latasin tulossivut eilen niin, että niissä oli 5000 testitulosta sivulla. Tällöin sivuja oli 3, joista viimeinen oli melko vajaa (selvästi alle sen 5000 nimeä). Nämä Stutaeuksen jälkeläiset olivat eri sivuilla. Markkereissa oli paljon samaa ja jotenkin jakoivat tiettyjä yhteisiä erityispiirteitä, mutta silti erottavia mutaatioita tuntui vilkaisun perusteella olevan melkoinen määrä.

Nuo STR-markkereihin perustuvat ikäarviot ovat kyllä hyvin summittaisia. Etenkin kun tarkastellaan vain melko vähän markkereita, kuten 37 kpl. Vertasitko markkereita jollain netistä löytyvällä ohjelmalla, joka ottaa huomioon mutaationopeudet? Ne taitavat olla vähän tarkempia kuin FTDNA:n TiP report.

Tiedän monia esimerkkejä, joissa Y67 GD4 vie selvästi pidemmälle kuin 270 vuotta.

Elisan Telialta vuokraama Kuusiston verkko oli tällä kertaa armollinen ja antoi kokeilla kyselyitä. Hakusanoilla stuta, stut, stuut, mathias, matthias ja matti laurinpoika löytyi valitettavaksi vain yksi Ilmajoen kirkkoherra Mathias Laurentii, jota on jälkeläistensä nimien vuoksi myös Stutaeukseksi kutsuttu. Tällaista henkilöä ei löydy myöskään "N North Eurasia"-ryhmästä.

On myös esimerkkejä, kuten rauta-aikaisiksi arvioidut Isonkyrön/Ylistaron "Hiipakan" I1-sukukunnat, joissa YDNA111 GD0 vie huomattavasti pidemmälle kuin 270 vuotta. Mutaatioita voi sattua kummassakin sukuhaarassa edestakaisin tai ei laisinkaan. "Hiipakat" ovat peräisin jonkin matkaa Levänluhdasta Kyrönjoen yläjuoksulle päin. Konservatiivisemmalla "McDonalds"-mutaatiomallilla ja -nopeuksilla Mathias Laurentiin ja Katilan jälkeläisen yhteisen esi-isän elinajaksi ennustetaan 390 (300-570) vuotta sitten. Mikäli sukuhaarat olisivat peräisin Eskil Stutaeuksen pojista Jaakko Eskelinpoika Lahdesta ja Jaakkima Eskelinpoika Västistä, oikea aika-arvio olisi noin 350 eikä FTDNA-mutaatiomallilla ennustettu 270 vuotta. Mutaatiomallin todennäköisyys oli 50%. Jos McDonalds-mutaatiomallilla todennäköisyytenä olisi käytetty 95%, yhteinen esi-isä olisi elänyt 780 vuotta sitten.

[KariKK]

Muutama kommentti näihin useampikertaisten esivanhempieni Matti Eskilinpojan ja Liisa Yrjänäntyttären perheen tietoihin.

Ensinnäkin rippikirjoissa oleva Liisa Yrjänäntyttären syntymävuosi 1660 on suurella todennäköisyydellä aika monta vuotta liian aikainen, ehkä jopa 10 vuotta tai ehkä oikea vuosi oli 1666 tai 1669. Rippikirjan syntymäajalla Liisa olisi kuollessaan ollut yli 101-vuotias ja nuorimman lapsen Marketan syntyessä 53-vuotias. Matti ja Liisa näkyvät avioparina 1690-luvun alussa ja Liisa olisi ollut aika vanha ensisynnyttäjä 1694 ja lapsia syntyi kuitenkin ainakin yhdeksän. Tosin tämä syntymävuosi on vähän kuin sosiaaliturvatunnus, mutta tuskin kertoo Liisan oikeaa syntymävuotta.

Kommentoin myös Eskil Matinpojan puolisoa, joka edellä on nimetty Brita Jaakontytär Skanssiksi, koska Skanssi tuo mieleen Karvian Skanssin ja käsittääkseni sillä ei tässä ole mitään tekemistä.
Rippikirjassa (kinkerikirjassa) 1732 Nummikoskella mainitaan äiti Susanna Bertilintytär ja Brita Jaakontyttären syntymäaikana on 10.1699.
Kauhajoen kastetuissa on 1699 18.p. Trin (8.10.) Jaakko Heikinpojan tytär
Brita.
Britan vanhemmat ovat kaikesta päätellen Päntäneen Talvitiestä.
SAY Ilmajoki 1695-1714 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70587 .

Vappu Nummikosken kuolinaika lienee oikea, vaikka hautausmerkinnässä
Kauhajoella nimenä on Vappu Vapuntytär, mutta Kauhajoen rippikirjassa
1783-1789 Yli Panulassa (s. 133) mainitaan Gl Pig Walborg Mattsdr 4.1707 ja kuolinaikana 1783.

Marketta Matintyttären (s. 19.3.1713) miehen Johan Buchtmanin syntymäaika ja -paikka ovat 23.5.1724 Kurikka ja on kuollut n. 1758 Pommerissa.

Jäi vielä puutteita näihin tarkennuksiin, joten täydennän tietoja, vaikka en nyt oikein tiedä, miten nämä liittyvät aiheeseen eli Stutaeus-sukuun.

Itse asiassa Matti Eskelinpojalla ja Liisa Yrjänäntyttärellä näyttäisi olleen vielä kaksi tytärtä, joita ei edellä ole mainittu ja joiden tiedoissa on ristiriitaisuuksia.
Lapsia oli siis jopa 11, mikä vahvistaa käsitystä, että Liisa Yrjänäntytär on syntynyt selvästi myöhemmin kuin 1660 eli tuskin on ollut paljon yli 20-vuotias avioituessaan.
Liisa Yrjänäntytär on mainittu Naskalissa 1693 ja Läykissä pojan vaimona 1694.

Kauhajoella vihittiin 4.10.1730 Filppulan sotilas Matti Tuomaanpoika, myöhemmin nimenä Åkerman ja piika Maria Matintytär Nummikoskelta.
Maria Matintyttärellä rippikirjoissa on syntymäaikana 3.1710.
Matti Tuomaanpoika Åkerman oli rippikirjan mukaan syntynyt 1.1713, joten hän oli vihittäessä alle 18-vuotias ja nuori oli Mariakin.
Maria Matintyttären syntymäaika on sikäli ongelmallinen, että Matti Matinpoika Nummikosken kastemerkintä näyttää olevan Kauhajoen kastetuissa 6.3.1710.
Toisaalta rippikirjoissa Matille on annettu syntymävuosi 1711 ja viimeisellä jaksolla 1783-1789 Matin syntymäaikana on 11.1711.
Maria Matintytär on kuollutKauhajoella 5.1.1769, jolloin iäksi on merkitty 55 vuotta.
Nyt ei selviä, ovatko Matin ja Marian syntymäajat vaihtuneet rippikirjoissa, vai onko kastemerkinnässä 6.3.1710 lapsella väärä nimi ja silloin syntynyt olikin Maria ja Matin oikea kastemerkintä puuttuu.
Maria kyllä näyttää Matti Eskilinpojan ja Liisa Yrjänäntyttären tyttäreltä.
Siihen viittaa sekin, että Kauhajoen rippikirjassa 1769-1775 Filppulassa s. 33 mainitaan Matti Tuomaanpojan jälkeen vanha piika Vappu Matintytär
(4.1704, vaikka edellisessä jaksossa s-aika on 4.1707).

Toiseksi Matilla ja Liisalla näyttää olleen myös tytär Liisa, joka on mainittu SAY:ssa Nummikoskella sisarena vuosina1735-1737.
Mahdollisesti tästä Liisasta on muutakin tietoa löydettävissä, mutta
varmistuksia puuttuu.

Nummikoski (No 27) 1720-1739:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75196 .

Nummikosken toinen talo (No 23):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75185 .

Sitten vielä Nummikosken muista asukkaista esimerkiksi Kauhajoen rippikirjassa 1736-1744 s. 15.
Eskil Matinpojan, Brita Jaakontyttären ja äidin Susanna Pertuntyttären jälkeen on mainittu aviopari Matti Yrjänänpoika (9.1712) ja vaimonsa Susanna Jaakontytär (2.1701). Heidän alkuperänsä selvittäminen antaa Britan ja hänen äitinsä Susannan alkuperästä.
Kauhajoella on vihitty 1.9.1731 Matti Yrjänänpoika Karviasta Susanna Jaakontytär Kauhajoelta.
Kauhajoen kastetuissa on Yrjänä Hormalle Karviasta syntynyt 12.9.1710 poika Matti. Vaikka rippikirjan vuosiluku on 1712, niin epäilemättä tämä 1710 syntynyt Matti on rippikirjassa mainittu Nummikosken asukas.
Kauhajoella on syntynyt Halkolan Jaakko Pertunpojan tytär Susanna 11.2.1701, josta siis tuli Matti Yrjönpojan vaimo.
SAY:ssa Nummikoskella Matti on renki ja lanko. Mutta lanko vähän väljemmässä merkityksessä kuin nykyisin.
Matti Yrjänänpojan vanhemmat olivat Yrjänä Niilonpoika Hormaluoma ja Marketta Yrjänäntytär Parkanon Naskalista, siis Liisa Yrjänäntyttären sisar.
Näin Matti Yrjänänpoika (s. 1710) oli Eskil Matinpojan serkku ja Eskilin vaimo Brita Jaakontytär ja Matin vaimo Susanna Jaakontytär olivat myös serkkuja, kun ilmeisesti Britan äiti Susanna Pertuntytär oli Halkolasta.

[Jari Latva-Rasku]

Tässä kirjoitellessani huomasinkin, että FTDNA:n SuomiDNA-ryhmässä on kaksi testattua ilmoittanut suoran isälinjan esi-isäkseen "Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597". Heidät on markkerien perusteella ryhmitelty N-haplon eri haaroihin, mutta listan mukaan haploryhmät ovat tässä tapauksessa vain markkerien perusteella tehtyjä ennusteita. Tässä on siis ristiriita. Jos yhteinen esi-isä eli 1500-luvulla, pitää jälkeläisten kuulua samaan ryhmään, koska kyseiset ryhmät ovat erkaantuneet toisistaan tuhansia vuosia sitten. Tarvitaan tarkemmat snippitestit (ellei niitä jo ole tehty).


Tein Astrenius-ketjussa olevaa vertailua varten taulukon kaikista YDNA111 haploryhmään N ja Suomi Finland-projektiin kuuluvista. Niitä oli yli 900. Sitten mieleeni juolahti käyttää taulukkoa vertailuun Mathias Laurentiin jälkeläisen YDNA67-testin kanssa. Lähimmät markkeriosumat ja ennuste esi-isän elinajasta olivat seuraavat.

N-Y5005 GD 7/450 v Johan Orre, b. 1870, Loimaa, Finland
N-A13657 GD 6/390 v Henrik Jöransson Nummi c. 1615-1695, Ikaalinen. FIN
N-M231 GD 3/210 v Tuntematon
N-M231 GD 5/330 v Wilhelm (Oäkta) b. 2.7.1819 Korvola, Pirkkala
N-A16669 GD 5/330 v Lars Henriksson Jänkkä (Jänckä), b. 1721 and d. 1809

Näin pienillä STR-markkerieroilla tuskin suurta eroa on karkeaan SNP-tarkasteluun. Nimeltä vertailussa mainitsematon voisi olla se toinen Matti Laurinpojan jälkeläinen, sillä markkeliero on pieni. Olisi merkillistä, jos tämä henkilö ei olisi Matti Laurinpojan tai häneksi kuvitellun jälkeläinen.

En tiedä, mistä Jänkkä on peräisin, mutta hän voisi olla Pohjois-Pohjanmaalta. Siellä oli pirkkalaiskauppiaita.

[Calonius]

Tuo FTDNA on tosiaan hidas sivusto ja nuo isojen projektien tulossivut aika mahdottomia. Nyt olen taas täällä työkoneella ja erittäin nopean verkkoyhteyden kanssa. Nämä kaksi löytyy täältä:

https://www.familytreedna.com/public/Finland?iframe=ycolorized
Finland DNA Project - Y-DNA Colorized Chart

450025 Mathias Stutaeus kirkkoherra 1571-1597 N-M232
14 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 15-15-15-15 11 11 18-20 14 15 17 19 34-34 15 10 12 8 15-17 8 8 10

226037 Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597, Ilmajoki N-M178
13 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 15-15-15-15 11 11 18-20 14 15 17 19 33-34 15 10 12 8 15-17 8 8 10


Kopioin nuo suoraan taulukosta. Kummallakin on tuo haploryhmä punaisella, joten se on vain STR-markkereiden arvojen perusteella tehty ennuste. Sen jälkeen tuossa on muutaman ensimmäisen markkerin arvo. Vain kahdessa markkerissa näistä on eri arvo. Tosin ensimmäinen ero on heti ensimmäisessä markkerissa DYS393, joka on melko hidas mutatoitumaan.

No, tämän vertailun perusteella kumpikin testattu voi hyvinkin olla saman kirkkoherran jälkeläisiä.

[Jari Latva-Rasku]

Tuo FTDNA on tosiaan hidas sivusto ja nuo isojen projektien tulossivut aika mahdottomia. Nyt olen taas täällä työkoneella ja erittäin nopean verkkoyhteyden kanssa. Nämä kaksi löytyy täältä:

https://www.familytreedna.com/public/Finland?iframe=ycolorized
Finland DNA Project - Y-DNA Colorized Chart

450025 Mathias Stutaeus kirkkoherra 1571-1597 N-M232
14 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 15-15-15-15 11 11 18-20 14 15 17 19 34-34 15 10 12 8 15-17 8 8 10

226037 Mathias Stutaeus, kirkkoherra 1571-1597, Ilmajoki N-M178
13 23 14 11 11-13 11 12 10 13 14 29 17 10-10 11 12 25 14 19 29 15-15-15-15 11 11 18-20 14 15 17 19 33-34 15 10 12 8 15-17 8 8 10

Kopioin nuo suoraan taulukosta. Kummallakin on tuo haploryhmä punaisella, joten se on vain STR-markkereiden arvojen perusteella tehty ennuste. Sen jälkeen tuossa on muutaman ensimmäisen markkerin arvo. Vain kahdessa markkerissa näistä on eri arvo. Tosin ensimmäinen ero on heti ensimmäisessä markkerissa DYS393, joka on melko hidas mutatoitumaan.

No, tämän vertailun perusteella kumpikin testattu voi hyvinkin olla saman kirkkoherran jälkeläisiä.

Kuten jo aikaisemmin todettiin STR-markkereiden tulkintavoimaan ei saisi liikaa luottaa edes 111 markkerin jälkeen varsinkin, jos vertailtavien markkerit lähestyvät haployhmän mediaania. Verrokkeja voi olla paljon. Vaikuttaisi kuitenkin, että haplotyypiltään "hämäläinen" eli länsisuomalainen Matti Laurinpoika olisi juuri hän. Matilla olisi geenisukulaisina 4-5 testin tehnyttä jälkeläistä ja muita sukulaisia Vöyriltä (YDNA37-testi) ja ehkä Pohjois-Pohjanmaalta (YDNA111-testi). Muut osuma olisivat kaukaisempia. Ensimmäsen markkerin alkuperäinen arvo voisi osumista päätellen olla 14.

Jänkkä, kuka onkaan, on hämmästyttävä osuma, mutta kuitenkin niinkin läheinen kuin GD5/YDNA111 ja siksi luonnollinen lisä samaan joukkoon. Jänkän tyyppiin kuuluvat sopivasti mutaatiot N-Y5005->N-A13656->N-A16669. Matti Laurinpoika oli paitsi kirkkoherra myös maakauppias, jotka tekivät kauppaa laajalla alueella. Voisi olla mahdollista, että Matti Laurinpojan sukulaiset olisivat maakauppiaita, nimismiehiä tai vastaavia. Sukutaulut, joissa Matti Laurinpojan isäksi on liitetty pappi nimeltään "Mulle", ovat vähintäänkin arveluttavia. Silloin Matti ja hänen puolisonsa olisivat isänsä puolelta silloisessa vähäväkisessä Suomessa kumpikin mulleja.

[Pekka Hiltunen]

Silloin Matti ja hänen puolisonsa olisivat isänsä puolelta silloisessa vähäväkisessä Suomessa kumpikin mulleja.
Härkiä käytettiin vetojuhtina, ja ensiksi lounaisimmassa suomessa, joten mulle-nimitys ei vaimon puolelta välttämättä ole tullut Y-kromosomin kautta aikana, jolloin liikanimi saattoi olla melkein mitä tahansa. Maarian kirkkomaalta (Turusta) taitaa löytyä Mulle- tai Mulli-niminen sukuhauta, mutta tällä nimellä kutsuttuja tiloja tai taloja on voinut olla useita ja eri suvuissa, kuten Pohjanmaalla - vallankin kun Ruotsin puolella ja "soutumatkan" päässä näitä nuoria sonneja - tai "ikinuoria" härkiä - on käytetty juhtina jo 1000 v sitten.
PH

[Benedictus]

N-Y5005 GD 7/450 v Johan Orre, b. 1870, Loimaa, Finland
N-A13657 GD 6/390 v Henrik Jöransson Nummi c. 1615-1695, Ikaalinen. FIN
N-M231 GD 3/210 v Tuntematon
N-M231 GD 5/330 v Wilhelm (Oäkta) b. 2.7.1819 Korvola, Pirkkala
N-A16669 GD 5/330 v Lars Henriksson Jänkkä (Jänckä), b. 1721 and d. 1809


Ilmajoen khr Mathias Laurentiin alkuperä vaikuttaisi liittyvän alueen sukuihin jos tulkitsee noita geenitesti tuloksia laajasti.


Olen jo aiemmin pohtinut eräänä isävaihtoehtona Hämeenkyrön Laitilan nimismiestalon ensimmäistä nimeltä tiedettyä isäntää Lars Erikssonia.


Lars Erikssonin tytär oli Huittisten khr Mathias Tackun vaimo.


Toisaalta hän eli Hämeenkyrössä samaan aikaan kun siellä oli kirkkoherrana Stuht, joka on kai yleisesti hyväksytty Mathias Laurentiin vaimon isäksi.
Ei liene mahdotonta ajatella, että Laitilan suurtalonpoika olisi koulutettu papiksi ja naitettu kirkkoherran tyttärelle, ja saatu hänelle virka hämeenmettän toiselle puolelle samantien reunalle Ilmajoelle.


Nuo geenitulosten paikat yllä viittaavat vahvasti saman vanhan postitien reunalle.


Harmillisesti vaikuttaisi, ettei Laitilan mieslinjaa ole olemassa tai sitä ei ole testattu.

[Calonius]

Katsoin yhtä 1700-luvun alun juttua, joka liittyy Turun Pytti-sukuun. Se veikin Kaarinan Kakskertaan ja siellä olevaan Brinkkalaankin, josta tässä ketjussa on paljon puhuttu. Vielä en ymmärrä tämän yhteyksiä, mutta laitan nyt tähän kuitenkin raakileena:

TKO 1711 11/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12200641

Bonden Grels Johansson ifrån Brinkala af St. Carins Sochn, och Mattz Mårtensson med des hustro Maria Mattzdotter ifrån Mattela by af benämda Sochn, heretaka tagit stämning tillframl: Borgarens Grels Pyttis dotter Maria Grelsdotter, angående arft, som de efter hennes Sahl. fader fordra, framkommo för Rätta att undergå sitt käremåhl, frijandes Johansson, Sahl. Grels Pytti hafver varit hans mohrbror, och Maria Mattsdotters rätzliga bror, och aldenstund förra Corporalen Anders Löflundh af henne opstickad, giorde härutinnan Pyttisdotters uhrsäckt, att intet kunna up för Rätta före framkomma innan wigselen medh en Såltmätaren den hon skall till äckta hafva, för sig gått, hvilken han sade i morgon gudhwill skohla skee, begärandes DILATION härmed på 14 dagar, så han sade henne wilia sig owägeel: här infinna och som Rätten hennes begäran härutinnan förskähligt fan, så blef henne dhen samma nu bewiliadh, som ANNOTERADES.

TKO 1711 25/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12200660

Bonden Grels Johansson ifrån St. Carins Sochn och Brinkala gårdh tillijka medh Bondens Mattz Mårtenssons i Mattila af samma Sochn hustro Maria Mattzdotter stego åter för Rätta, uthi saken angående west(?) efter Sahl. Borgaren Grels Pytti, som dhe af dottern Maria efter Pytti fordra, och instälte sig nu härwid jempte brocuratoren Henrich Forhsgren besagde Maria Pyttis nu warande man, Saltmätaren Bertell Simonsson, achsade, att han åstunder (?) stämningh på bönderne, om der dhz skohlat utan tillståndh tillgrijpit och borttagit af Maria Pytti, mädan hon än omyndigh war, en hoop hennes afleden Stiuffaders saker och ägendom, förklarandes Simonsson derjempte, sig CONSTITUERA Forhsgren uthi denne saak till fullmächtige för sig, och att han är wägdh medh dett som han här utinnan gör och låter, sedan tillspordes af Rätten, huru när i släkt så wähl Grels Johansson som hustro Maria Mattz dotter medh Sahl. Borgaren ? Pytti wore? Derpå Johansson svarade att han wore afledne Pyttis broder Sonn, och Maria Mattzdotter wore afledne Pyttis rätzliga syster, tillbiudandes, att wilia gifwa ifrån sig alla dhe saker, som dhen för---s hafwa tagit ifrån Pyttis sterbhuus, tillspora des Forhsgren, till hwadh dag han åstunder och begärer CITATION på dhen i förnämde måhl; Forhsgren swarade sigh äska den samma till onsdag gudh will, eftersom de nu förstijden i Staden wistas, men Bönderna utleto sig icke kunna förr än i lördag här för Rätta derom(?) infinna, då dhe godwilligt låfwade sig här inställa, allenast stämningen uthi deras geester(?) här i Staden hos lijwräfwaren Mattz Jyli Burri(?) och lefwarnrad blifwer låwandes sig då inställa, oanset de wore i Staden eller inter, inär Stämningen dijto Luren(?) blifwer, hwilcket och sades skohla skee, som ANNOTERADES.

Grels Pytin perinnöstä tässä kiistellään. Sukuyhteyksiä käy paljon ilmi, mutta tuntuu, että niissä on osin jotain ristiriitaisuutta. En ole varma. Pitäisi tehdä oikein kaavio. Lisäksi en vielä ole täysin varma, miten nämä Pytit ovat sukua suoralle isälinjalleni Thomas Pytylle (kuoli 1659) ja tämän pojalle Johan Pytylle.

Grels Pytti oli talollisen Grels Johanssonin äidin veli ja Maria Mattsdotterin veli. Grels Johansson oli Kaarinan pitäjän Brinkkalasta. Maria Mattsdotterin mies oli Matts Mårtensson, kummatkin Mattilan kylästä Kaarinan pitäjästä. Grels Pytin tytär Maria Grelsintytär oli mennyt suolanmittaajan kanssa naimisiin. Toisessa jutussa sukulaissuhteet vahvistuvat. Maria Pytin tämänhetkinen mies oli suolanmittaaja Bertill Simonsson. Grels Johansson kertoo olevansa edesmenneen Pytin (Grels Pytti?) veljen poika ja Maria Mattsdotter oli tämän Pytin laillinen sisko.

SAY Kaarina 1694-1713, Brinkala:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1169784
1710 -> lb. (lampuoti) Grels Johanss., Marg. h.
1706 Munsterskrifw. Magnus Root
(Huom! Pytti-sukulaisillani oli yhteyksiä Roth-sukuun)

Tämä tunnetaan nykyään Brinkhallin kartanona:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brinkhallin_kartano
Brinkhallin kartano on historiallinen kartano rakennuksineen ja puistoineen Kakskerran saarella Turussa. Kartanon tilan historia ulottuu 1500-luvulle

SAY Kaarina 1694-1713, Mattela:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1169763
1710 -> Mats Mårtenss.
Vaimo ilmeisesti edellisen isännän Matts Thomassonin leski Maria.
1694 Johan farbror (ilmeisesti Marian setä)
1709 Grells, s.
Marija mainitaan Matts Thomassonin vaimona jo 1693.

Tämä kyseinen Mattela on luultavasti tuomiokirjassa mainittu paikka, mutta Kaarinassa on monta Mattilaa. Tämä sijaitsee SAY-sivujen järjestyksestä päätellen lähellä Brinkkalaa.

[Calonius]

Onko tämä ollut jo tässä ketjussa?

Kaarina 1620-1634:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1167012
Haavisto
1622
CC? 1. s. 40 v.
Mester Jochim kyrkoherde i Åbo i Lagha kiöp beker---t? af Thomas Bengtss.

punaisella tekstillä 1626 - 1634 ?

Edellisessä viestissä mainittu Mattela/Mattila näkyy tällä samalla SAY-sivulla kuin Haavisto.

[Kivipää]

Kakskerran Haavisto ja Mattila sijaitsivat vierekkäin Kakskerranjärven eteläpuolella aivan Brinkhallin kartanoa vastapäätä.

[Giösling]

Kun kaivelin arkistojani löysin Tapio Piirron ansiokkaan selvityksen yli kymmenen vuoden takaa Hedforsin
liikkeistä Pohjanmaalla.

Hänen mukaansa Jöran Mårtensson pestautui sotilaaksi Ikaalisista Kauhajoen Nummikosken silloiselle isännälle Esko Matinpojalle. Kirjattiin Ilmajoen komppaniaan sotilasnimellä Hedfors. Avioitui 1729-1734 ollessaan Ilmajoen komppanian silloisessa sijoituspaikassa Haminassa. Sijoitettiin Ilmajoen komppanian "kotiutuessa" Ilmajoen Peltonimenkylän Pirilän taloon, Kujanpää-nimiseen sotilastorppaan. Lähti sotilaspalveluksesta eron saatuaan Ilmajoelta 1740 Pyhtäälle.

Edelläesitetyn perusteella on ilmeistä, että Hedfors syntymänsä lisäksi, oli myös kasvanut Ikaalisissa. Miksi hän pyrki Ilmajoelle ja identifioitui pohjalaiseksi, lisänimeä myöten? Miksi hänen syntymäänsä ei löydy Ikaalisten säilyneistä kasteluetteloista? Onko edelleen mahdollista, että hän voisi olla yhdenmukainen Vihteljärven Jankkarissa aviottomana syntyneen Jörenin kanssa, vaikka patronyymi on eri (Jörensson/Mårtensson)? Jos hän oli avioton, oliko isä Stutaeus-sukuinen?

Huomasin pitkää ketjua selaillessani, että Joachim Stutaeus, Turun katedraalikoulun lehtori, omisti tiluksia Ikaalisten Vatsiassa ja myös sen että Vihteljärven Timin (?) isäntää on epäilty Matts Mattson Stutaeuksen (Lahti) pojaksi.

Gregorius (Jöran) etunimi periytyi Stutaeuksilla Eurajoen kirkkoherra Gregorius (Georg) Michaelus Stuutin mukaan, vaikkakaan hän ei ollut patriarkaalinen esi-isä, vaan kantaäiti Sofian Gregoriusdr isä.

Jöran Mårtensson Hedforsin avioituminen Haminassa sopii myös Hagert-hypoteesin pirtaan, sillä Isak Hagert toimi relevanttina aikana Haminan tullimiehenä.

Matti Lehtiön postaus Juuret-julkaisujen digitoinnista johdatti Markku Pihlajaniemen, Tapio Piirron ja Penni Airaksen maanmainioon Eskil Stutaeus-artikkeliin, joka saattaa antaa lykkyä Pohjalainen-Hedfors-suvun juuren selvityksessä. Kuten aiemmin mainitsin, hiljattain suoritetut Y-DNA-testit antavat korostetusti pohjanmaalaisia osumia, joukossa mm. Mathias Laurentii Stutaeuksesta (1571-1597) polveutuvat. Mainitun artikkelin kappaleessa "Veljesten nuoruudenhairahduksia" todetaan Joakim Eskilinpojan (Stutaeus) saaneen v. 1654 sakkoa maattuaan Kirsti POHJALAISEN, jonka seurauksena syntyi lapsi. Joakim tuomittiin maksamaan 3 markkaa sakkoa "ja naikkosen asia siirretään. kunnes hän tulee paikalle".

Tiedossa ei siten ole syntyneen sukupuoli, eikä se, mitä hänelle ja äidilleen myöhemmin tapahtui? Joakim avioitui Ilmajoen Kokkolankylän Västilän vävyksi. Toimittuaan Västilän isäntänä vv 1674-75, hän lähti sotilaaksi talon puolesta.Tämän jälkeen hänenkin jälkensä katoavat.

Huomioonottaen DNA-testituloksen, Pohjalainen-sukunimen käyttöönoton Pyhtäällä, siten, että se ikuistui paikannimeksi karttoihin, Hedfors-Pohjaisen sotilaana toimimisen Ilmajoella ja sinne mita ilmeisimmin tunnetun "vedon", esitän hypoteettisesti, että Pyhtään-Ruotsinpyhtään Pohjalainen-Hedforsit polveutuvat Joakim Eskilinpojasta ja Kirsti Pohjalaisesta. Aviottoman äidin sukunimi olisi täten seurannut pojalle ja hänen pojalleen.

Vahvistuksia, kumouksia?

[Jari Latva-Rasku]

Matti Lehtiön postaus Juuret-julkaisujen digitoinnista johdatti Markku Pihlajaniemen, Tapio Piirron ja Penni Airaksen maanmainioon Eskil Stutaeus-artikkeliin, joka saattaa antaa lykkyä Pohjalainen-Hedfors-suvun juuren selvityksessä. Kuten aiemmin mainitsin, hiljattain suoritetut Y-DNA-testit antavat korostetusti pohjanmaalaisia osumia, joukossa mm. Mathias Laurentii Stutaeuksesta (1571-1597) polveutuvat. Mainitun artikkelin kappaleessa "Veljesten nuoruudenhairahduksia" todetaan Joakim Eskilinpojan (Stutaeus) saaneen v. 1654 sakkoa maattuaan Kirsti POHJALAISEN, jonka seurauksena syntyi lapsi. Joakim tuomittiin maksamaan 3 markkaa sakkoa "ja naikkosen asia siirretään. kunnes hän tulee paikalle".

Tiedossa ei siten ole syntyneen sukupuoli, eikä se, mitä hänelle ja äidilleen myöhemmin tapahtui? Joakim avioitui Ilmajoen Kokkolankylän Västilän vävyksi. Toimittuaan Västilän isäntänä vv 1674-75, hän lähti sotilaaksi talon puolesta.Tämän jälkeen hänenkin jälkensä katoavat.

Huomioonottaen DNA-testituloksen, Pohjalainen-sukunimen käyttöönoton Pyhtäällä, siten, että se ikuistui paikannimeksi karttoihin, Hedfors-Pohjaisen sotilaana toimimisen Ilmajoella ja sinne mita ilmeisimmin tunnetun "vedon", esitän hypoteettisesti, että Pyhtään-Ruotsinpyhtään Pohjalainen-Hedforsit polveutuvat Joakim Eskilinpojasta ja Kirsti Pohjalaisesta. Aviottoman äidin sukunimi olisi täten seurannut pojalle ja hänen pojalleen.

Vahvistuksia, kumouksia?

Jaakkima Eskelinpojan avioliitosta Västilän tyttären kanssa pitäisi ajallisen ja nimiyhteyden sekä Y-DNA:n perusteella olla isänsä tavoin, Jouppilan Rannon, sotilas Matti Jaakkimanpoika. Matin poika oli aiempi pappilan renki ja myöhempi Seinäjoen Katilan isäntä Antti Matinpoika, jonka jälkeläisestä on olemassa Y-DNA-markkeritesti. Jos haluaa vertailla, Mathias Laurentiin ja Katilan jälkeläisen keskeiset markkerierot ovat DYS393 13<->14 ja DYS391 11<->10. Ensin mainittu olisi voinut muuntua Mathias Laurentiin jälkeläisellä ja jälkimmäinen Katilan suvussa.

Antti Katilan puoliso oli Ilmajoen Palon Kahmalasta, Ilmajoen nykyisen pääkadun varrelta. Puolison Maria Kahman alavutelainen isoisä Yrjänä Härkönen oli Jaakkima Eskelinpojan jälkeen Västilän isännäksi tulleen Juho Joosepinpojan veli. Yrjänä osti Västilän veljelleen perinnöksi eli siskon perintöosakin olisi ollut tavanomaista suurempi. Siskon nimi oli Kaarina. Kaarina Joosepintytär syntyi 1630-luvun alkupuolella, mutta katosi jonnekin eikä tiedetä, olisiko hän rahoineen mennyt Seinäjoen Upan emännäksi ja Wegeliuksen pappisveljesten äidiksi. Upan edellisen sukupolven emäntää Barbro Matintytärtä on sovitettu Mathias Laurentiin tai iältään ennemminkin Mathias Laurentiin pojan Matti Lahden tyttäreksi. Tällaisella oletuksella hän olisi Eskeli Stutaeuksen sisko siinä kuin Luopajärven emäntäkin. Ilmajoen kirkkoherran Henricus Jakobi Strigeliuksen ensimmäiseksi puolisoksi ja Peldanusten pappissuvun kantaäidiksi on Vähänkyrön kirkonarkistosta löydetyssä "tärkeiden asioiden kirjassa" väitetty Mathias Laurentiin tytärtä.
Tällä oletuksella Ilmajoen kirkkoherra Jacobus Pauli Peldanus olisi ollut Ilmajoen Kauhajoen kappelin kappalaisen Eskeli Stutaeuksen serkku. Kun Johan Wegelius muutti Paimion kappalaiseksi, hänen mukanaan Paimioon muutti rengiksi Juho Joosepinpoika Västin eli Härkösen poika Antti. Kun Johan Wegelius sai Tyrvään kirkkoherran viran, hänen mukanaan Tyrväälle muutti Antti Juhonpoika Stormin kestikievarin lesken puolisoksi eli kotivävyksi. On pyritty kiistämään, että Antti Juhonpoika Västi ei voisi olla Johan Wegeliuksen serkku eikä Tyrväällä kuollut äiti Kaarina Joosepintytär Härkösen tytär eli Antin täti. Tällainen oletus on kiistämättä tylsä.

[Giösling]

Jaakkima Eskelinpojan avioliitosta Västilän tyttären kanssa pitäisi ajallisen ja nimiyhteyden sekä Y-DNA:n perusteella olla isänsä tavoin, Jouppilan Rannon, sotilas Matti Jaakkimanpoika. Matin poika oli aiempi pappilan renki ja myöhempi Seinäjoen Katilan isäntä Antti Matinpoika, jonka jälkeläisestä on olemassa Y-DNA-markkeritesti. Jos haluaa vertailla, Mathias Laurentiin ja Katilan jälkeläisen keskeiset markkerierot ovat DYS393 13<->14 ja DYS391 11<->10. Ensin mainittu olisi voinut muuntua Mathias Laurentiin jälkeläisellä ja jälkimmäinen Katilan suvussa.

Antti Katilan puoliso oli Ilmajoen Palon Kahmalasta, Ilmajoen nykyisen pääkadun varrelta. Puolison Maria Kahman alavutelainen isoisä Yrjänä Härkönen oli Jaakkima Eskelinpojan jälkeen Västilän isännäksi tulleen Juho Joosepinpojan veli. Yrjänä osti Västilän veljelleen perinnöksi eli siskon perintöosakin olisi ollut tavanomaista suurempi. Siskon nimi oli Kaarina. Kaarina Joosepintytär syntyi 1630-luvun alkupuolella, mutta katosi jonnekin eikä tiedetä, olisiko hän rahoineen mennyt Seinäjoen Upan emännäksi ja Wegeliuksen pappisveljesten äidiksi. Upan edellisen sukupolven emäntää Barbro Matintytärtä on sovitettu Mathias Laurentiin tai iältään ennemminkin Mathias Laurentiin pojan Matti Lahden tyttäreksi. Tällaisella oletuksella hän olisi Eskeli Stutaeuksen sisko siinä kuin Luopajärven emäntäkin. Ilmajoen kirkkoherran Henricus Jakobi Strigeliuksen ensimmäiseksi puolisoksi ja Peldanusten pappissuvun kantaäidiksi on Vähänkyrön kirkonarkistosta löydetyssä "tärkeiden asioiden kirjassa" väitetty Mathias Laurentiin tytärtä.
Tällä oletuksella Ilmajoen kirkkoherra Jacobus Pauli Peldanus olisi ollut Ilmajoen Kauhajoen kappelin kappalaisen Eskeli Stutaeuksen serkku. Kun Johan Wegelius muutti Paimion kappalaiseksi, hänen mukanaan Paimioon muutti rengiksi Juho Joosepinpoika Västin eli Härkösen poika Antti. Kun Johan Wegelius sai Tyrvään kirkkoherran viran, hänen mukanaan Tyrväälle muutti Antti Juhonpoika Stormin kestikievarin lesken puolisoksi eli kotivävyksi. On pyritty kiistämään, että Antti Juhonpoika Västi ei voisi olla Johan Wegeliuksen serkku eikä Tyrväällä kuollut äiti Kaarina Joosepintytär Härkösen tytär eli Antin täti. Tällainen oletus on kiistämättä tylsä.
Lisäsiteeksi Jöran Mårtenssonin (Hedfors-Pohjalain) Stutaeuksiin kytkemisessä voisi kirjata senkin, että hänen Maria-tyttärensä kummeina toimivat 20.1.1737 Ilmajoella Johan Birling Peldoniemi, hustr. Brita Peldana, Henrici Birilä, hust. Maria Jöransdr, kuin myös sen, että sekä Jöran (Georg, Georgius), että Mårten (Martini) kuuluvat Stutaeusten esipolvinimiin.

Hedfors-Pohjalaisella oli myös selkeä pyrkimys "piireihin". Hän onnistui naittamaan Esaias-poikansa Elimäen Poikalan mahtisuvun tyttären kanssa ja pojanpoikansa, Esaias-hänkin, pisti vielä paremmaksi avioitumalla Pappila-rusthollin perijän Anna Ulrika Johansdr Barckin kanssa. Jöran Mårtenssonin Susanna-pojantyttären avio Lars Fredmanin kanssa vie takaisin Pohjanmaalle, sillä Lars Fredman pakeni kovaluontoista eukkoaan Ilmajoelle, jossa sai aviottomia lapsia Ulrika Mattsdr Seppälän kanssa, joukossa mm. Herman Jacob Fredman. Herman nai Kaskisissa Elisabet Magdalena Guldbergin. Lars Fredman itse kuoli Kaskisissa 8.6.1833, mutta hänen sanotaan olleen Jalasjärven Antilasta kotoisin. Olisiko tässä mitään saumaa lisälinkeille Stutaeus-sukupiiriin?

[Benedictus]

Kuka ja mikä oli Josef Härkönen? Karinin, Johanin ja Joachimin isä?
Millä varoilla veli osti Västin veljelleen?

[Jari Latva-Rasku]

... Ilmajoen kirkkoherran Henricus Jakobi Strigeliuksen ensimmäiseksi puolisoksi ja Peldanusten pappissuvun kantaäidiksi on Vähänkyrön kirkonarkistosta löydetyssä "tärkeiden asioiden kirjassa" väitetty Mathias Laurentiin tytärtä.
Tällä oletuksella Ilmajoen kirkkoherra Jacobus Pauli Peldanus olisi ollut Ilmajoen Kauhajoen kappelin kappalaisen Eskeli Stutaeuksen serkku. ...

...Tällä oletuksella Ilmajoen kirkkoherra Jacobus Pauli Peldanuksen puoliso olisi ollut Ilmajoen Kauhajoen kappelin kappalaisen Eskeli Stutaeuksen serkku. ...

[Jari Latva-Rasku]

Kuka ja mikä oli Josef Härkönen? Karinin, Johanin ja Joachimin isä?
Millä varoilla veli osti Västin veljelleen?

Eiköhän Jooseppi ollut luonnonkauniilla paikalla Alavuden Kirkkojärven rannalla sijaitsevan 1/3 manttaalin Härkölän isäntä. Härkölästä oli yhteyksiä Ilmajoen rintamaille, josta Härkösetkin voisivat olla peräisin.

Ohessa Juho Joosepinpoika oli puolisoineen vielä "Härkelässä" ennen muuttamistaan Västilään. Sivulla näkyy myös veljenpoika Tuomas Yrjänänpoika, joka myös muutti Ilmajoelle, pitäjänsepäksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=66089
Tuomaksen puoliso oli Susanna Tanelintytär Iso-Kurikka.

Uppa ja Västilä olivat 1 manttaalin tiloja, joten voisi ihmetellä, miten Yrjänä olisi veljelleen Juholle Västilän ostanut. Ehkä vastaus näkyy tänäkin päivänä, kun ajelee suoraan etelään Alavudelta Virroille honkakankaiden läpi. Vastaus voisi olla tervanpoltto. Siitä voisi Alavuden elinkeinoihin ennen ja nyt perehtynyt tietää lisää.

[Benedictus]

Kysymyksiä, kun ei tunne pohjalaisten perheitä.


Oliko Västilän vävy Joachim Eskilsson(Jaakkima kai olisi tuollain alkuperälähteissä kirjoitettuna) Eskill Stutaeuksen poika?


Josef Olofsson Härkölällä myös poika Joachim Josefsson.


Onko Joachim tavallinen pohjalaisnimi, vai pitääkö pohtia mahdollisuutta, että Josef Härkölä tai vaimonsa olisi ollut Stutaeusten sukua, joko suoraan Hämeenkyrön khr Gregorius Stuhtin jälkelkäisiä tai Mathias Laurentiin vaimon Sophia Grelsdotter Stuhtin jälkeläisiä.


Tuo, että Joachim Eskilsson Västilän isännän jälkeen tila siirtyy Johan Josefsson Härkölälle viittaisi läheiseen sukulaisuuteen.
Tunnetaanki Josef Härkölän vaimo eli poikien äiti?


Tervanpoltto lienee ollut tuolloin melkein joka talon touhua, ettei oikein vaikuta, että sillä olisi taloon mitään erityissuurta vaurautta saatu. Ennemmin varakas vaimo tai muu perintö voisi selittää asiaa.

[Giösling]

Kysymyksiä, kun ei tunne pohjalaisten perheitä.


Oliko Västilän vävy Joachim Eskilsson(Jaakkima kai olisi tuollain alkuperälähteissä kirjoitettuna) Eskill Stutaeuksen poika?


Josef Olofsson Härkölällä myös poika Joachim Josefsson.


Onko Joachim tavallinen pohjalaisnimi, vai pitääkö pohtia mahdollisuutta, että Josef Härkölä tai vaimonsa olisi ollut Stutaeusten sukua, joko suoraan Hämeenkyrön khr Gregorius Stuhtin jälkelkäisiä tai Mathias Laurentiin vaimon Sophia Grelsdotter Stuhtin jälkeläisiä.


Tuo, että Joachim Eskilsson Västilän isännän jälkeen tila siirtyy Johan Josefsson Härkölälle viittaisi läheiseen sukulaisuuteen.
Tunnetaanki Josef Härkölän vaimo eli poikien äiti?


Tervanpoltto lienee ollut tuolloin melkein joka talon touhua, ettei oikein vaikuta, että sillä olisi taloon mitään erityissuurta vaurautta saatu. Ennemmin varakas vaimo tai muu perintö voisi selittää asiaa.

Matti Lehtiön postaus Juuret-julkaisujen digitoinnista johdatti Markku Pihlajaniemen, Tapio Piirron ja Penni Airaksen maanmainioon Eskil Stutaeus-artikkeliin, joka saattaa antaa lykkyä Pohjalainen-Hedfors-suvun juuren selvityksessä. Kuten aiemmin mainitsin, hiljattain suoritetut Y-DNA-testit antavat korostetusti pohjanmaalaisia osumia, joukossa mm. Mathias Laurentii Stutaeuksesta (1571-1597) polveutuvat. Mainitun artikkelin kappaleessa "Veljesten nuoruudenhairahduksia" todetaan Joakim Eskilinpojan (Stutaeus) saaneen v. 1654 sakkoa maattuaan Kirsti POHJALAISEN, jonka seurauksena syntyi lapsi. Joakim tuomittiin maksamaan 3 markkaa sakkoa "ja naikkosen asia siirretään. kunnes hän tulee paikalle".

Tiedossa ei siten ole syntyneen sukupuoli, eikä se, mitä hänelle ja äidilleen myöhemmin tapahtui? Joakim avioitui Ilmajoen Kokkolankylän Västilän vävyksi. Toimittuaan Västilän isäntänä vv 1674-75, hän lähti sotilaaksi talon puolesta.Tämän jälkeen hänenkin jälkensä katoavat.

Huomioonottaen DNA-testituloksen, Pohjalainen-sukunimen käyttöönoton Pyhtäällä, siten, että se ikuistui paikannimeksi karttoihin, Hedfors-Pohjaisen sotilaana toimimisen Ilmajoella ja sinne mita ilmeisimmin tunnetun "vedon", esitän hypoteettisesti, että Pyhtään-Ruotsinpyhtään Pohjalainen-Hedforsit polveutuvat Joakim Eskilinpojasta ja Kirsti Pohjalaisesta. Aviottoman äidin sukunimi olisi täten seurannut pojalle ja hänen pojalleen.

Vahvistuksia, kumouksia?

[Jari Latva-Rasku]

Kysymyksiä, kun ei tunne pohjalaisten perheitä.

Oliko Västilän vävy Joachim Eskilsson(Jaakkima kai olisi tuollain alkuperälähteissä kirjoitettuna) Eskill Stutaeuksen poika?

Josef Olofsson Härkölällä myös poika Joachim Josefsson.

Onko Joachim tavallinen pohjalaisnimi, vai pitääkö pohtia mahdollisuutta, että Josef Härkölä tai vaimonsa olisi ollut Stutaeusten sukua, joko suoraan Hämeenkyrön khr Gregorius Stuhtin jälkelkäisiä tai Mathias Laurentiin vaimon Sophia Grelsdotter Stuhtin jälkeläisiä.

Tuo, että Joachim Eskilsson Västilän isännän jälkeen tila siirtyy Johan Josefsson Härkölälle viittaisi läheiseen sukulaisuuteen.
Tunnetaanki Josef Härkölän vaimo eli poikien äiti?

Tervanpoltto lienee ollut tuolloin melkein joka talon touhua, ettei oikein vaikuta, että sillä olisi taloon mitään erityissuurta vaurautta saatu. Ennemmin varakas vaimo tai muu perintö voisi selittää asiaa.

Västilän vävyisännän Joachim Eskilssonin isä oli kappalainen Eskil Stutaeus. Käsittääkseni Alavuden Härkölässä ei ollut Joachim-nimistä poikaa. Joachim ei ollut tavallinen nimi Pohjanmaalla, mutta olihan niitä esimerkiksi Hämeessä.

Jooseppi Härkösen puolison on väitetty olleen Olkkosesta, voisi olla Virroilta. Joosepin pojan Yrjänän puolison pitäisi olla naapurista Alavuden Röysköstä, jotka alun perin voisivat olla Ilmajoen Röyskölän Röysköjä.

Tervatynnyrin, 125 litraa ja 150 kiloa, hinta oli 1730-luvulla 5 taaleria. Sadan tynnyrin hinta siis oli 500 taaleria. Oli mahdollista, että 1600-luvulla elinkelpoisen maatilan sai sadan taalerin hinnalla. Pohjanmaan rannikkoseudun tervanpoltto ehtyi ja siirtyi sisämaahan, koska raaka-aine loppui. Alavudella puita riitti. Esimerkiksi Kuortaneen vaurauden perusta oli tervakauppa. Matka Alavudelta Kuortaneelle on ainoastaan 27 km kohti pohjoista. Alavutelaisilla oli runsaasti sukulaisia Kuortaneella.

[AnttiYR]

Katsoin Genistä, mitä siellä oli Matthias Laurentiista kirjoitettu. Siinä oli sovitettu Matthiakselle vaimo ennen Sofia Gregoriuksentytärtä. Perusteena näytti olevan Sarvelan talonhaltialuettelossa oleva maininta, että Lahtea isännöineet Erkki Matinpoika ja Antti Matinpoika lieneet olleen Matthiaksen poikia. Toinen seikka jota ei sanota, mutta tulee ilmi arvioiduista syntymäajoista on Sofian ikä.
Ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta, että Sofia olisi ollut Erkin ja Antin äiti. Jos Sofian syntymäaika on arvioitu vääräksi isänsä arvioidun syntymäajan perusteella. Siinä arviossa isä Gregorius olisi tullut 17-vuotiaana Eurajoen kirkkoherraksi ja jäänyt 41-vuotiaana Hämeenkyrön virasta. (On myös ehdotettu Gregoriuksen syntyneen 20 vuotta aiemmin, kts. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2401)
Mutta jospa Erkki ja Antti Matinpoika eivät olleetkaan Matthias Laurentiin poikia. Siinä tapauksessa tapahtumat olisivat voineet olla:
Matthias osti Lahden talon ajatellen lapsiaan ja pani talon vuokralle ja jäi asumaan perheineen oletettavasti suurempaan Herralan pappilaan.
Erkki ja Antti Matinpojat (Voisivat olla jopa veljeksiä) maksoivat vuokralaisina kymmenysverot Lahden talosta. Ei kai ole tavatonta tuohon aikaan.
Matthiaksen kuoltua ja uuden papin tultua Herralaan, Sofia muuttaa perheineen Lahteen.
Lapset ovat alaikäisiä, joten Sofia merkitään isännäksi, kunnes Matti tulee täysi-ikäiseksi ja voidaan kirjata isännäksi.
Jos Erkki tai Antti olisivat olleet Matthiaksen poikia, olisi luultavasti toinen jatkanut isännyyttä Lahdessa ainakin Sofian isännyyden ajan.

[Calonius]

Sattui juuri yksi löytö silmieni eteen.

TRO 1649 10/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601255

Sahl. Mag. Joachimi Stutaj systers hustru Ciulia Matzdotters fulmechtigh Jacobus Linnerus beswärade sigh öfwer Hartwich Henrichsson ---

Joachim Stutaeuksen sisko oli siis Julia Mattsdotter ja tuohon aikaan 1649 aviossa jonkun kanssa. En löytänyt mistään tällaista aiempaa tietoa.

Tuosta nimestä Linnerus olen hieman epävarma, mutta saattaa olla tämä:

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=242

1641/42 Jakob Linnerius Jacobus Andreæ, Fenno 242. Vht: Turun kaupunginkirjuri, sitten Halikon ym. kihlak. lainlukija ja lopulta Uudenkaupungin pormestari Anders Sigfridsson ja N.N. Ylioppilas Turussa 1641/42 Linnerius Jacob Andreæ Fen _ 12. — On luultavasti sama henkilö kuin: Jakob Linnerus. Nevanlinnan triviaalikoulun kollega 1679–81. Moloskovitsan kappalainen (jo 1685). Liissilän kirkkoherra 1688, virassa vielä 1699. † luultavasti noin 1700.

------

Katsoin sitten, löytyykö itseltäni mitään muistiinpanoja nimelle Julia tai Ciulia. Löytyi seuraavaa:

273 - Talvi- ja kesäkäräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1638 6-8/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846946

Framträdde för Retten Thomas Suicki och Hans Bertillsson ifrå Åbo aff Borgmestaren i Åbo Wälförståndig Mårthen Sigdsson fullmechtigade så och på sine egne wegne talte Frantz Bertillsson i lille perä till om nogot arf som dem effter deras mormoder h: Barbro af be:te Frantz för Pleikun maa om -2 ¼ /öres skatt i lille perä by belägen skule ware tillfallet, der emoth bewijste be:te Frantz Bertillsson medh S: Henrich Jacobssons lagmans dom bref dat: den 10 Martij A 1593 at sama hemmanet hade warit öde uthi - 3 åhr, som nu betalt blef, af bete Barbros systers Britas dot Ciulia be:d skall hafue aff öde och Frantz Bertillsons fader Bertill Jacobsson skall hafue löst thz wndan Cronan och betalt des bete - 3 åhrs återstående uthlagor och såsom be:te Barbro med sine syskien medh rette inthz hade bort nogot ärfua af bete hemmet som öde warit hade, hade be:te Bertill icke desse mindre för Gudh och samwetz skuld ad een Christligh kuhelck (?) gifuit be:te Barbro Eskill Suickz peur och des werde - 17 dlr Marg: Sigfredh Sämiskmakars lijka mykit, Karin hennes dotter Marg: een koo för - 8 dlr och till förbetring så thz löper - 17 dlr och der med hafua thz skötadh och skålat samma ödes godh undan sigh och sin arfua och tillägnat Bertill Jacobsson och han arfua till wärdelige ägo, emot sådana skuull och bewijs kunde retten dem icke nogot arf öfuer för :ne bref till döme, och skule hafue bödt för des brefz quåliande doch emode thz sade sigh icke wetat af samme bref uthan allenast begeret see hans beskeedh, blefue thz fördenskuld der med för skante.

Tuossa sanotaan mielestäni, että Barbron (Pytty) siskon Britan tytär on Ciulia. Toropainen onkin tulkinnut tämän artikkelissaan "Pytyn perilliset":

Loimaan käräjillä syyskuussa 1638 Tuomo Suikki ja Hannu Pertunpoika Turusta astuivat oikeuden eteen ja vaativat valtuutettuina pormestari Mårten Sigfridinpojan sekä omasta puolestaan perintöä Vähänperän Frans Pertunpojalta äidinäitinsä Barbron jälkeen Pleikunmaasta, joka oli 2 ¼ äyrin maa Vähässäperässä. Frans esitti Henrik Jakobinpojan 10.5.1593 päiväämän tuomion, jonka mukaan Barbron sisaren Riitan tytär Silja oli lunastanut tilan autiosta ja Perttu Jaakonpoika Pytty oli lunastanut sen sitten kruunulta. Vaikka heidän ei tullutkaan periä Fransin mielestä mitään autiosta, oli Perttu maksanut Barbrolle, Esko Suikin vaimolle ja Marketalle, Sipi Sämiskmakaren vaimolle ja tämän tyttärelle Kaarinalle sukulaisuuden perusteella.

Niin, ehkä Ciulia onkin enemmän Silja kuin Julia, mutta joka tapauksessa ajallisesti tämä sopisi Joachim Stutaeuksen siskoksi. Toisaalta Joachimin äiti on ainakin Genin mukaan Sofia Gregoriuksentytär ja tämän Siljan äiti on siis Brita.

Toinen Ciulia muistiinpanoissani on Turun manttaalissa vuodelta 1669:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938074

Johan Bytti, vaimo Elin, piika Karin, veli Erick
inh. Lisbet, piika Brita 4 / 2
inh Ciulia Matzdr., tytär Margreta - / 2

Tuo on vieläpä Mattsdotter. Eli Johan Bytin talossa asuu Silja Matintytär Marketta-tyttärensä kanssa.

[Calonius]

Äh, olihan JHissa kirjoittanut tähän ketjuun jo 5 ja puoli vuotta sitten näin:

____

Genos 2/2014 s. 124 Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista:
1190. TRO 3.8.1648 Edesmenneen Joachimus Stutaeuksen sisar vaimo Cecilia Mattsintytär vaatii perintöä Hartvig Henrikinpojalta edesmenneen Joachimus Joachimin jälkeen. TRO 10.3.1649, TRO 21.4.1649, TRO 11.6.1649.

Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk (1863) s. 16
https://archive.org/details/bidragtillkn06suom
"År 1648 22/3 ålades Hart. Henrikss. af Åbo RådstR. att afflytta de hus från gamla Riskopsgården, som sal. Joakim Stutaeus 9) hade der uppbygga låtit. Följande är 1649 26/2 tvistar samme Stutaei hustrus syster Cecilia Mattsdotter vid Åbo RådstR. med Hartv. Henrikss. om arf efter bemälde aflidne. ...
9) Gift med en Sursill, f 1633. Var i två år Ordförande i Domcapillet intill Biskop Rolhovii tillträde (Alcenii Genealogia)."

_________

En löytänyt tätä, sillä etsin väärillä nimillä Ciulia ja Julia. Nyt katsoin uudestaan niin näissä kaikissa lukee Cicilia eli Silja - myös noissa muistiinpanoissani! No, hauska kuitenkin huomata, että löysin saman jutun tietämättä (tai muistamatta), että sitä on jo käsitelty täällä. :)

[Calonius]

Tässä sivuttiin taas tuota lainlukija Anders Sigfridssonia. Tässä taitaa olla hänen allekirjoituksensa.

Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat > Maskun tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat > Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1620-1629 (I KO a:1)
304 - Lakimääräiset käräjät - Korppoo - 1629 17/11 321

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791351

Näitä nyt varmaan löytyy paljon enemmänkin, mutta olinpa joskus laittanut muistiin tämän.

[Benedictus]

Följande är 1649 26/2 tvistar samme Stutaei hustrus syster Cecilia Mattsdotter


Miten tuo yllä pitäisi kääntää suomeksi?
Onko kyse käännös tai lukuvirheestä, vai käsitänkö väärin.


Eli onko yllä Stutaei vaimon sisar C...

[JHissa]

Följande är 1649 26/2 tvistar samme Stutaei hustrus syster Cecilia Mattsdotter


Miten tuo yllä pitäisi kääntää suomeksi?
Onko kyse käännös tai lukuvirheestä, vai käsitänkö väärin.


Eli onko yllä Stutaei vaimon sisar C...
Laitetaan alkuperäinen viestini, jossa on myös linkit digitoituihin tuomiokirjoihin
Genos 2/2014 s. 124 Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista:
1190. TRO 3.8.1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11602983) Edesmenneen Joachimus Stutaeuksen sisar vaimo Cecilia Mattsintytär vaatii perintöä Hartvig Henrikinpojalta edesmenneen Joachimus Joachimin jälkeen. TRO 10.3.1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601255), TRO 21.4.1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601280), TRO 11.6.1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601318).

Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk (1863) s. 16
https://archive.org/details/bidragtillkn06suom
"År 1648 22/3 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11602923) ålades Hart. Henrikss. af Åbo RådstR. att afflytta de hus från gamla Riskopsgården, som sal. Joakim Stutaeus 9) hade der uppbygga låtit. Följande är 1649 26/2 tvistar samme Stutaei hustrus syster Cecilia Mattsdotter vid Åbo RådstR. med Hartv. Henrikss. om arf efter bemälde aflidne. ...
9) Gift med en Sursill, f 1633. Var i två år Ordförande i Domcapillet intill Biskop Rolhovii tillträde (Alcenii Genealogia)."
eli kaikissa tuomiokirjoissa näyttää lukevan "syster hustru" eikä "hustrus syster" ja samaan päätyi myös Matti Lund

Kun nyt heitit toivomuspallon minulle Cecilia Matintyttärestä, vastaan, että alkuperäiset pötäkirjat ovat ristiriidattomia, eli hän on niissä aina sisko vaimo eikä vaimon sisko. Ilmeisesti "Bidrag till kännedomen" -toimituksessa on sanajärjestys vahingossa kääntynyt jossain muistiinpanopaperissa ja sitten on kirjattu referaatti väärässä uskossa lopulliseen versioon.

Niissä on Cecilian asiamiehenä Jacobus Linnerius ja olen sillä perusteella selaillut Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoja löytääkseni lisää mainintoja Ceciliasta häntä jäljittääkseni. En ole kuitenkaan onnistunut varmistamaan, vaan sulkemaan pois eräitä Cecilioita, joita on tullut vastaan.

Oletin, että Cecilia olisi ehkä nuorin Mathias Laurentiin aikuisiksi eläneistä lapsista, syntynyt siinä vuoden 1590 vaiheilla. Yksi Turun seudun Cecilioista jäi minulla auki, josta jollakin saattaa olla jotain vihjettäkin. Eli Seilin hospitaalisaarnaajana on toiminut muutaman vuoden 1620 -luvulla Pentti Matinpoika eli Benedictus Matthiae, jolla on ollut vaimo Cecilia. - Tiedetäänkö tästä muuta? Jos Cecilia olisi ollut hänen vaimonsa, olisi Cecilia avioitunut hänen kuoltuaan uudelleen.

Kuten tapana oli, saarnaajan leski avioitui yleensä uudestaan miesvainajansa seuraajan kanssa. Niin ei ole nähtävästi käynyt Seilissä, sillä seuraajan Carolus Olain (Pictorius) vaimon nimeksi kerrotaan Anna (kuollessa 1675 ei häntä lainkaan nimetä!). - Mihin tämä nimeäminen muuten perustuu?

Nämähän muuten sopisivat mainiosti: aivan "rälssittömän" ja vaatimattoman Ilmajoen kirkkoherran tytär, jonka äitikin oli todennäköisesti aivan "rälssittömän" kirkkoherran Gregorius Michaelis Stuttin tytär.

Yritys Gregorius Stuttin vaimon etsimiseksi Flemingien sukupiiristä on toistaiseksi saadun noteeraamisen arvoisen tiedon valossa täyttä horinaa, jolla ei ole mitään uskottavuutta.

terv Matti Lund

[Calonius]

Samaan päädyin siis minäkin. Kyseessä on kaimani Joachimin sisko.

[Calonius]

Sähellyksistäni huolimatta tämä maininta Turun manttaalissa vuodelta 1669 vaikuttaa edelleen mielenkiintoiselta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938074

Johan Bytti, vaimo Elin, piika Karin, veli Erick
inh. Lisbet, piika Brita 4 / 2
inh Cicilia Matzdr., tytär Margreta - / 2

Matti Lund olettaa, että Cicilia olisi syntynyt 1590 vaiheilla, joten olisi tässä noin 79-vuotias. Mahdollista siis. Tässä ketjussa myös tuotiin esille, että Cicilia oli aika harvinainen nimi. No, juuri nyt ei ole mitään vahvaa näyttöä sen puolesta, että tässä Thomas Bytin pojan talossa asuva "inhyses" olisi juuri Joachim Stutaeuksen sisko vaikka nimi onkin sama. Edelleen lähin Big Y ja YFull -osumani vie Ikaalisten Vatsiaisten kylään, jossa Joachim omisti talon tms.

[Benedictus]

Pitkästä aikaa ruesin kaiveleman vanhoja juttuja.
Tuosta syntyi eräs käsittämätön sukusotku, jota tutkijat eivät ole tainneet ajatella kokonaisuutena.




Hartikka Henrikinpoika Speitzin puoliso oli Israel Paavalinpoika Stjernkorsin pojan Ivar Israelinpojan ja vaimonsa Kirstin Kristofferinttären tytär Anna Ivarsdotter Stjernkors. Ramsayn mukaan Hartikka Speitzin anoppi oli aviossa 1. miehensä kuoltua Hämeenkyrön nimismiehen, Laitilan Henrik Jönsinpojan kanssa, ja tämän kuoltua 1630 avioitui vielä kapteeni Karl Yxen kanssa Härmälän Pirkkalassa kunnes kuoli 1671 mennessä.


Yllä oleva Henrik Jönsson Laitilan tytär oli siis naimisissa Hämeenkyrön khr Henrik Jacobsson Finnon pojan Jacobin kanssa.


Khr Henrik Finnon äidin 2.puoliso oli toisessa aviossa Hartvik Speitsin äidin kanssa.


Joachim Mathiae Stutaeuksen puoliso oli Margareta Henriksdotter Speitz, Hartvikin sisar.
Stutaeuksen langon Hartvikin anoppi oli siis myös Henrik Finnon pojan anoppipuoli.


Tuo sukuaviotiivistelmä saa vielä lisävärin, koska tiedetään Joachim Stutaeuksen omistaneen Vatsiaisten Hannun? talon Hämeenkyrössä.


Koko sotku avautuisi jos tiedettäisiin Henrik Jönsson Laitilan 1. vaimon suku, äidin Karinin suku sekä Henrik Finnon vaimon suku.

[Benedictus]

Pystyisiköhän joku tekemään noista sukusuhteista karttapiirroksen, joka selvittäisi miten nuo suvut lomittuvat toisiiinsa. Siitä voisi saada vinkkiä myös puuttuviin kysymyksiin.

[Jari Latva-Rasku]

Tuo sukuaviotiivistelmä saa vielä lisävärin, koska tiedetään Joachim Stutaeuksen omistaneen Vatsiaisten Hannun? talon Hämeenkyrössä.


En etsinyt tämän ketjun aikaisempaa keskustelua, jossa ihmeteltiin, miksi Eskeli Stutaeuksen setää Jaakkimaa olisi Ikaalisten käräjillä kutsuttu Eskelin enoksi.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh)

Olisiko mahdollista, että nimike eno oli käräjillä merkitty oikein, mutta ostajalla ei tarkoitettu Eskelin vaan Jaakkiman enoa N Grelssinpoikaa. Miksi ihmeessä Turun kirkkoherra olisi ostanut maatilan vaivoikseen Ikaalisista.

"Huilket hemman Sal: Moder broder till M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua,"

Jaakkima ei välttämättä edes omistanut Vatsiaisten tilaa, mutta hän oli siskonpojan veljenpojan Eskelin yhteys vaatimukselle (inspråk->anspråk) saada tila haltuunsa, koska lampuoti Jören Jacobsson ei ollut esittänyt kannetta/vaatimusta (eij heller stämbdh) saada tila itselleen. Lampuoti ei ollut edes vaivautunut olemaan läsnä (nu icke ähr tillstädes). Muilla sukulaisilla ei ollut merkitystä, koska kyse ei ollut perinnöstä. Sellaisesta ei käräjillä mainittu/kysytty, vaikka muitakin sukulaisia Eskelin lisäksi oli. Jos sitten Eskeli olisi tilan saanut, hänen olisi otettava se verolle viimeistään määrävuosien jälkeen. Eskelille olisi myöhemmin voinut tarjoutua tilaisuus myydä tila, kun se olisi ollut veronmaksukelvollinen.

[Calonius]

Löytyy täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27192715

Vasen sivu alin. Translitteroitu mielestäni aivan oikein. Mielestäni tuossa kyllä tarkoitetaan, että Eskillin eno on Jochim, mutta ainahan voi kirjurilla tai jollain muulla tulla virheitä.

Tulkitsen (suurella epävarmuudella) tuon niin, että Jochim oli aikoinaan AIKEISSA ostaa kyseisen talon - "SKALL kiöpt haffua" - mutta en tosiaan ole varma näistä 1600-luvun kieliopillisista seikoista.

[Benedictus]

Koska en hallitse ruotsin kielen hienouksia, olisi kiva tietää miten nuo kaksi lausetta tulkittaisiin ihan tarkasti suomenkielellä. Mitä ne meinaavat?


Jos kyse olisi enosta, jonka nimeä ei kuitenkaan mainita käräjillä, joisiko se tarkoittaa, että eno olisi ostanut Vatsiaisten tilan Joachimille korvauksena jostakin, esim. perintöosasta.


Jos tuo eno olisi N. Grelsson silloin tulee vääjäämättömästi mieleen Laitilan suvun perinnönjako Michel Larsson Laitilan jälkeen, siinä perinnön jakoivat 1.poikaTurun porvari Eskil ? Michelsson,
2.Laitilan isäntä Henrik Jönsson, joka oli Ilmeisesti pojan Jöns Michelssonin poika.
-oliko näin vai oliko tyttären poika? Mainitaanko, että oli pojan Jöns Michelssonin poika?
3. Eskil Gregersson, arvellaan olleen vävy tai tyttären poika.


Tuo Eskil Grelsson sopisi ajallisesti hyvinkin tuoksi enoksi eli Hämeenkyrön khr:n Gregorius Michaeliksen pojaksi, joka olisi nainut Laitilan tyttären.


Pitää muistaa, että oli myös eno, joka vaikutti papillisella puolella.
Stutaeus, Michael Gregorii (K 1606)

Stuth / Stwt / Stwthe, Michil Gregersson, Michel Grelsson

Föglön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5006) kirkkoherra ainakin jo 1565, oli virassa oletettavasti 1581 asti; Saltvikin (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5094) kirkkoherra 1585.
Michael Gregorii ("Her Michil Grgss", "Michael Stwth") sinetöi Föglön seurakunnan hopeaveroluettelon 4.6.1572. Hänet ("Her Michill i Saltwick") määrättiin 9.12.1589 maksamaan 8 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
Allekirjoitti (”Michael Stuth Saltvik Alandiae”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Michael Gregorii Saltwijkisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K 1606.


1608 mainitaan Turun Dirikkalan talossa her Michelin leski.
-Dirikkala on talo, josta Hämeenkyrön khr Henrik Finno vaati vaimonsa Valborg Henriksdotterin perintöosaa.


Olisiko mahdollista, että Joachim Stutaeus olisi ostanut enonsa perimän talon Vatsiaisista tämän leskeltä tai oliko talo lesken perintöä eli leski oli Vatsiaisista tai sikäläistä sukua.





-

[Jari Latva-Rasku]

Koska en hallitse ruotsin kielen hienouksia, olisi kiva tietää miten nuo kaksi lausetta tulkittaisiin ihan tarkasti suomenkielellä. Mitä ne meinaavat?

Jos kyse olisi enosta, jonka nimeä ei kuitenkaan mainita käräjillä, joisiko se tarkoittaa, että eno olisi ostanut Vatsiaisten tilan Joachimille korvauksena jostakin, esim. perintöosasta.

...

Olisiko mahdollista, että Joachim Stutaeus olisi ostanut enonsa perimän talon Vatsiaisista tämän leskeltä tai oliko talo lesken perintöä eli leski oli Vatsiaisista tai sikäläistä sukua.
-

Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, on suomeksi, minkä tilan hänen edesmennyt enonsa maisteri Jaakkima, Turun kirkkoherra, olisi ostanut. Asiaa tarkastellaan kuulijan näkökulmasta ja vastaamatta jää, olisiko Jaakkima tilan ostanut.

Vanhassa ruotsinkielessä, ruotsinkielisen Pohjanmaan murteissa vieläkin, käytetään nykyistä vähemmän prepositioita, eli aavistuksen verran tulkinnan varaa, kehen viitataan, voisi jäädä. Tuomiokirjassa viitataan käsittelyyn seuraavilla käräjillä, joista ei ole säilynyt pöytäkirjoja, eli lopputulos jää hämärän peittoon. Ei ole muita merkkejä, että Eskeli olisi saanut tilan haltuunsa tai Jaakkima sen omistanut. Jaakkima kuoli jo vuonna 1633 ja hänen perillisensä poika Jaakkima vuonna 1640. Perinnöstä siis ei ollut kyse vaan yrityksestä ottaa tila haltuun vasta vuonna 1667. Se oli haastavaa, sillä ei ollut merkkejä, että tila olisi ollut veronmaksukyvytön. On varmaa, että veroja ei ollut kymmeniin vuosiin maksanut ainakaan isä Jaakkima, poika Jaakkima eikä serkku Eskeli. Lampuoti tai ehkä tilan omistaja ei ollut vastaamassa käräjillä ja varminta oli siirtää käsittely seuraaville käräjille. Jöran Jakobsson oli tullut isännäksi vasta vuonna 1652. Myöhemmin Vatsiaisten Hannu oli Jöran Jakobssonin suvun hallussa.

[Pekka Hiltunen]

Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, on suomeksi, minkä tilan hänen edesmennyt enonsa maisteri Jaakkima, Turun kirkkoherra, olisi ostanut. Asiaa tarkastellaan kuulijan näkökulmasta ja vastaamatta jää, olisiko Jaakkima tilan ostanut.

Vanhassa ruotsinkielessä, ruotsinkielisen Pohjanmaan murteissa vieläkin, käytetään nykyistä vähemmän prepositioita, eli aavistuksen verran tulkinnan varaa, kehen viitataan, voisi jäädä. Tuomiokirjassa viitataan käsittelyyn seuraavilla käräjillä, joista ei ole säilynyt pöytäkirjoja, eli lopputulos jää hämärän peittoon. Ei ole muita merkkejä, että Eskeli olisi saanut tilan haltuunsa tai Jaakkima sen omistanut. Jaakkima kuoli jo vuonna 1633 ja hänen perillisensä poika Jaakkima vuonna 1640. Perinnöstä siis ei ollut kyse vaan yrityksestä ottaa tila haltuun vasta vuonna 1667. Se oli haastavaa, sillä ei ollut merkkejä, että tila olisi ollut veronmaksukyvytön. On varmaa, että veroja ei ollut kymmeniin vuosiin maksanut ainakaan isä Jaakkima, poika Jaakkima eikä serkku Eskeli. Lampuoti tai ehkä tilan omistaja ei ollut vastaamassa käräjillä ja varminta oli siirtää käsittely seuraaville käräjille. Jöran Jakobsson oli tullut isännäksi vasta vuonna 1652. Myöhemmin Vatsiaisten Hannu oli Jöran Jakobssonin suvun hallussa.
Mullin sukutila sijaitsi Valkeavuoren juurella, Tuomiokirkon ja Aurajoen pohjoispuolella. Tästä oli noin 1 km matkaa Kirveen tilaan (Tuomiokirkon suuntaan), joka toimi aikoinaan eli myöhemmin Maarian kirkon kappalaisen palkkatilana. Siitä etelään alle 1/2 km oli kpl:n aikana ent. Korosten kaupunki, joka puolestaan sijaitsi 0,5 km Aurajokea yläjuoksun suuntaan nyk. Tuomiokirkosta. En tiedä, kuka on sotkenut Kirveen pihapiirin arkeologiset jäänteet pelloilleen ja komposteihinsa.
PH

[Calonius]

En tiedä, onko tämä ollut jo täällä, mutta tässä taas mainitaan melko selvästi, että Eskill on Jochimin veljenpoika.

TKO 1652 24/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139156

H: Eskill till Jöran Pwialka
Emädan att Jöran Pwialka eij neka kunde sigh wara skyldigh till Sahl: M: Jochim Stutei kyrkoherren i Åbo 4 dlr kop mynt och dömdes be:te Jöran Pwialka att betala samma 4 dlr till hans broder sån her Eskill innan 14 dagar effter lagh.

Koska Jöran Puujalka(?) ei pystynyt kieltämään olevansa velkaa edesmenneelle mestari Jochim Stutaeukselle, Turun kirkkoherralle, 4 kuparitaalaria, tuomitaan hänet maksamaan tuo 4 taalaria hänen (Jochimin?) veljenpojalleen herra Eskilille kahden viikon sisällä.

Tätä Puujalka-sukua oli ollut ainakin jonkin aikaa Turussa. Loimaalla oli Puujalkala-niminen kylä ja muistelisin sieltä lähteneen jonkun porvariksi Turkuun. Tällainen pieni muistiinpano minulla on:

Turun tuomiokirkon tili 1623-1627
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698298

Den 20 Decembris [1625] är gifwitt smeden Henrich Pujalka för dett han giorde ått klockan som Hans Munck testamenterade ---

[Pekka Hiltunen]

En tiedä, onko tämä ollut jo täällä
Kaikkea ei näköjään voi muistaa vaikka tietäisikin.
Etsi dna-matchejäsi Mynämäen ja Nousiaisten alueilta: pitäisi löytyä FT-DNA:n autosomeista "Härkä" - tms sukua. Tämä tukisi ajatustani siitä, että suuri osa kirkonpalvelijoista sekä heihin yhteydessä olleista henkilöistä eli duunareista siirtyi, jollei Turkuun, niin sitten Maariaan ja Kirveen tilan tai "vieressä" olevan Valkiavuoren rinteen Mullista Tuomiokirkon bisneksiin.
PH

[Calonius]

Kun nyt heitit toivomuspallon minulle Cecilia Matintyttärestä, vastaan, että alkuperäiset pötäkirjat ovat ristiriidattomia, eli hän on niissä aina sisko vaimo eikä vaimon sisko. Ilmeisesti "Bidrag till kännedomen" -toimituksessa on sanajärjestys vahingossa kääntynyt jossain muistiinpanopaperissa ja sitten on kirjattu referaatti väärässä uskossa lopulliseen versioon.

Niissä on Cecilian asiamiehenä Jacobus Linnerius ja olen sillä perusteella selaillut Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjoja löytääkseni lisää mainintoja Ceciliasta häntä jäljittääkseni. En ole kuitenkaan onnistunut varmistamaan, vaan sulkemaan pois eräitä Cecilioita, joita on tullut vastaan.

Oletin, että Cecilia olisi ehkä nuorin Mathias Laurentiin aikuisiksi eläneistä lapsista, syntynyt siinä vuoden 1590 vaiheilla. Yksi Turun seudun Cecilioista jäi minulla auki, josta jollakin saattaa olla jotain vihjettäkin. Eli Seilin hospitaalisaarnaajana on toiminut muutaman vuoden 1620 -luvulla Pentti Matinpoika eli Benedictus Matthiae, jolla on ollut vaimo Cecilia. - Tiedetäänkö tästä muuta? Jos Cecilia olisi ollut hänen vaimonsa, olisi Cecilia avioitunut hänen kuoltuaan uudelleen.

Kuten tapana oli, saarnaajan leski avioitui yleensä uudestaan miesvainajansa seuraajan kanssa. Niin ei ole nähtävästi käynyt Seilissä, sillä seuraajan Carolus Olain (Pictorius) vaimon nimeksi kerrotaan Anna (kuollessa 1675 ei häntä lainkaan nimetä!). - Mihin tämä nimeäminen muuten perustuu?

Nämähän muuten sopisivat mainiosti: aivan "rälssittömän" ja vaatimattoman Ilmajoen kirkkoherran tytär, jonka äitikin oli todennäköisesti aivan "rälssittömän" kirkkoherran Gregorius Michaelis Stuttin tytär.

Yritys Gregorius Stuttin vaimon etsimiseksi Flemingien sukupiiristä on toistaiseksi saadun noteeraamisen arvoisen tiedon valossa täyttä horinaa, jolla ei ole mitään uskottavuutta.

terv Matti Lund

Eikä pelkästään Anna, vaan Anna Jochimsdotter! En siis tiedä, mihin tuo pelkkä Anna perustuu, mutta täältä käy ilmi myös patronyymi:

TRO 1649 27/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601335

Acta emillan her Carls Pictorij hustru och sahl. Her Jacob Möttirs änckia

Dhen 18 Aprilis insinuerade her Carls Pictorij hustru Anna Jochimsdotter een chiämnärs doom som war gasserat den 9 dito emillan henne och sahl. Her Jacob Möttirs effterleffuerska hustru Brita Matzdotter ---

Jatkuu seuraavalle aukeamalle, jossa nämä nimet toistetaan vielä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601336

Jacob Möttir on varmastikin tämä Jacobus Nicolai Myttyr:

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1772

Myttyr, Jacobus Nicolai (mainitaan 1628–1636)
Morthör / Möther / Mötthör, Jakob Nilsson
Ilmeisesti kotoisin Turusta, sukujuuriltaan alempaa porvaristoa.

Mynämäen kirkkoherran apulainen, mainitaan 1628 käräjäpöytäkirjassa kirkkoherra Martinus Matthaei Rungiuksen "kappalaisena" ("hr Mårtens i Wirmo kaplan"); Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis, 3. sarjaa) ja varapastori, mainitaan 1631 ja vielä 1636, kirkkoherra Joachimus Matthiae Stutaeuksen lesken Brita Henriksdotterin armovuoden saarnaajana 1633 ja 1634.

Kuka tämä herra Jacobin leski Brita Mattsdotter on? Joachim Stutaeuksen sisko? Ja onko herra Carolus Pictoriuksen leski Joachim Stutaeuksen tytär?

Itse asiassa tämä Anna Jochimsdotter mainitaan täälläkin:

https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo038cr.htm

Hospitalet på Själö, Nagu

Pastorer vid hospitalet på Sjählö.

Carl Olai Pictorius omnämnes som predikant vid hospitalet redan 1627. Intogs omkr. 1633 såsom "hufvudsvag" i hospitalet, att derstädes jemte sin hustru Anna Jochimsdotter till dödedag njuta underhåll. Han afled omkring. 1650 och hanns hustru 1675. En son och två döttrar omtalas. Af döttrarna afled Beata omkr. 1667 ogift; Maria åter åtnjöt såsom "i brott fallande" (lidande af epilepsia) understöd af hospitalets medel. Hon lefde ännu 1697. Sonen Johan blef conrector i Narva, men åtnjöt från 1670 såsom hufvudsvag och oförmögen att sköta sin tjenst understöd från hospitalet. Han dog 1688, var gift med Susanna Manticher och efterlämnade en son Carl.

Ja täällä:

https://www.archivesportaleurope.net/ead-display/-/ead/pl/aicode/EE-RA/type/fa/id/EAA.1/dbid/C455396359

10 Kooliõpetaja Carol Pictoriuse lesk Anna Jochimsdotter Vormsi pastori Jonas Mystadiuse abikaasa Gerdrut Scheppe (Schäffer) vastu seoses varaliste nõuetega

Google suomentaa:
Anna Jochimsdotter, kouluopettajan Carol Pictoriusin leski, vastaan ​​Vormsin pastorin Jonas Mystadiusin vaimo Gerdrut Scheppia (Schäffer) vastaan ​​omaisuusvaatimuksista

[Calonius]

Jacob Myttirin vaimosta kerrotaan tässäkin, mutta ei taida käydä ilmi sukuyhteyksiä:

TRO 1635 4/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482784

Den dagen wardt och Thommos Profos inkallat, och honom tilfrågat om han hafr stöt, eller illa medhfarit medh her Jacob Myttirs hustru, enär Retten befelte honom, att (taga?) henne uthom skrancke wärket, enär hon kom inspringandes och fattade honom i kiortelen, och wille ryckia honom från Retten när han som läst om Biskhopens sak Examinerades; Då swarade han Neij män, fruken(?) stötte, eller kom iagh nogot nehra(?) wedh henne, utan sade k: Mor, kommer wil my(?) går sedan och heem.

En nyt jaksa yrittää tulkita tätä sen tarkemmin. Profossi Thomasilta tiedustellaan raastuvanoikeuden edessä, onko hän kohdellut kaltoin Jacob Myttirin vaimoa. Thomas kieltää tämän.

Sama juttu jatkuu täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11482794

Minulla on enemmänkin muistiinpanoja tästä Myttyristä. Kävi käräjiä Mynämäelläkin yms.

[Benedictus]

Pictorius, Carolus Olai (K 1649)

Karl Olofsson / Olsson

Turkulainen porvarispoika. V Turun kaupungin porvari, maalari ja talonomistaja Olavi N.N. (Olof Målar / Målare) ja N.N.
Toimi sotilaspappina (Sandholm 1973) ja palveli ilmeisesti Riiassa varuskuntapalvelusta suorittaneessa joukko-osastossa; Nauvon (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5070) Seilin hospitaalinsaarnaaja, astui virkaan 1624. Pictorius hoiti virkaa vuoteen 1629, jolloin hänet ”heikkopäisenä" (hufwudswag) otettiin hospitaalin potilaaksi.
Pictorius esiintyi Turun kaupungin raastuvanoikeudessa omasta ja sisarustensa puolesta 5.11.1623 ja vaati perikunnalle Karjakadun varrella olevaa Pytin taloa, jonka hänen isänsä Olof Målar oli ostanut.
Carolus Pictorius Aboensis käänsi suomen kielelle hartauskirjoja, jotka julkaistiin painosta Riiassa 1622: Suloista ja lohdullista kijtos ja rucous weisu Jumalan cunniaxi ja Suomalaisten hywäxi käätty ja lauletta tehty Dynminnin Linnas – – Präntätty Rigas Nicolaus Mollinuxeld. Anno 1622. 25. Ian.; Ristist ja kiusauxest P. Isäden ja Martyritten oppi ja neuwo Ruodzin kielexi käätty ja coottu. à M. Petro Gotho Norcopensi. Ja nyt Suomexi ulos tulkittu Riigan Caupungis. à Carolo Pictorio Aboensi. Prändätty Riigas Nicolaus Mollinuxeld, Anno 1622. 4. Octob.
K Seili, Nauvo 1649.
P Anna N.N., mahdollisesti ”sahl. her Carlls Pictorii enckia”, jonka hautaamisesta on maininta Turun tuomiokirkon tileissä 11.4.1675.


Jos Carl Pictoriuksen leski oli Joachim Mathiae Stutaeuksen tytär, olisi ajallisesti oltava Stutaeuksen 1. vaimon tytär. Koska ei voi olla aviossa noin 1623 aikoihin, ja työ Seilissä viittaa sukuvirkaan vaimon kautta.

[Calonius]

Pictorius, Carolus Olai (K 1649)
Jos Carl Pictoriuksen leski oli Joachim Mathiae Stutaeuksen tytär, olisi ajallisesti oltava Stutaeuksen 1. vaimon tytär. Koska ei voi olla aviossa noin 1623 aikoihin, ja työ Seilissä viittaa sukuvirkaan vaimon kautta.

Nyt en ole ihan varma, miten ajatuskulku tuossa menee. No, joka tapauksessa tässä Stutaeus-ketjussa on tullut Pictorius-suku mainituksi muutamaan otteeseen, joten ei ole ihan tuulesta temmattua olettaa Carl Pictoriuksen vaimon olleen Joachim Stutaeuksen tytär. Kuten yllä käy ilmi, Seilin aiemman saarnaajan vaimo saattoi olla Joachimin sisko. Tällöin seuraavan saarnaajan vaimo voisi kai hyvinkin olla Joachimin tytär.

Jos kyseessä on Stutaeuksen 1. vaimon tytär, hän on syntynyt viimeistään 1608, jolloin tämä ensimmäinen vaimo Anna Eriksdotter (Sursill) kuoli. Jos hän oli lisäksi Carolus Olai Pictoriuksen viimeinen vaimo ja leski, oli hän vähintään 67-vuotias kuollessaan.

Olihan niitä toki muitakin Joachimejä tuohon aikaan Turussa - Lose, Time, Wittfooth, Neiman (Conterfeijare) jne. Pitäisi vain käydä läpi, ketkä näistä voivat oikeasti olla mahdollisia ajallisesti ja muutenkin.

Turun Pictoriukset ovat kyllä mielenkiintoinen suku, jota pitäisi tutkia enemmän. Osa Målareista näyttää kuuluvan sukuun, mutta tietenkin oli maalareita ihan muistakin suvuista. Näin ensi alkuun haluaisin saada tarkemman kuvan syntymäajoista. Milloin Carolus Olai syntyi?
"Carolus Pictorius Aboensis käänsi suomen kielelle hartauskirjoja, jotka julkaistiin painosta Riiassa 1622..."
Minusta tuo viittaa, että on syntynyt viimeistään 1590 paikkeilla.

Caroluksen poika Johannes Caroli syntyi Paimenmuiston mukaan oletettavasti 1630-luvulla. Caroluksen veli Johannes syntyi Paimenmuiston mukaan luultavasti noin 1590. Kemin kirkkoherra vuodesta 1630. Voisivat mahdollisesti olla syntyneet varhaisemminkin?

Näiden isä Oluf Målare näkyy esim. tässä vuoden 1610 mantaalissa Mätäjärven korttelissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697848
(oikealla 12. ylin)
Edellisellä sivulla näkyy muuten Mätäjärvellä myös joku Tomas Målare.

Turun kaupungin huonekuntaluettelo 1609-1609 (1711a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1898800
Hollas gårdh, Oluf Molare

Oluf Målare on siis 1609 Hollon talossa Mätäjärvellä!

Viimeinen maininta Olofista elossa on minulla tämä:

Turun kaupungin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelot 1616-1619 (483Bj)
Den 12 Nouembris åhr 1618
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720613
Seuraavat nimet allekkain viimeisenä Mätäjärvellä:

Bengt Kleensmedh 6 (1 renki)
Matz Bytto 5 dlr (ei muita)
Oloff Mållere 6 dlr (1 tytär)
Thomas Herranen 6 dlr (1 piika)
Michill Herranen 6 dlr (1 piika)

Tullitileissä 1556 näkyy Eric Molar:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671431

Olipa muuten keskiajalla yhden Turun piispankin nimi Moler.

[Calonius]

Tästä löytämästäni jutusta kerrotaan myös eräässä kirjassa, jossa nimet on kyllä tulkittu ilmiselvästi väärin.

TRO 1649 27/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601335

Acta emillan her Carls Pictorij hustru och sahl. Her Jacob Möttirs änckia

Dhen 18 Aprilis insinuerade her Carls Pictorij hustru Anna Jochimsdotter een chiämnärs doom som war gasserat den 9 dito emillan henne och sahl. Her Jacob Möttirs effterleffuerska hustru Brita Matzdotter ---

Petri Karonen: Kämnerinoikeudet Suomen
kaupungeissa suurvalta-ajan
alkupuolella (noin 1620—1660)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/36738/9789513943615.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Niinpä Turussa tuotiin raastupaan kesäkuussa 1637 kaksi vetojuttua,
joissa kiisteltiin kämnerinoikeuden maksettavaksi määräämistä kolmen
ja kymmenen kuparitalarin “huikeista’ summista. Raastuvanoikeus ei
muuttanut kämnerinoikeuden päätöksiä. Rahalliselta arvoltaan ajan
jakson vähäisin vetojuttu lienee vuonna 1649 Turussa oikeudessa ollut
sotilaspappi Carl Pictorin vaimon Anna Juhanantyttären ja Jacob Wöttirsin lesken välinen yhden talarin ja 28 kupariäyrin arvoinen tapaus,
jossa leski määrättiin lisäksi antamaan nähtävästi panttina ollut Annan
hame takaisin. Juttua pohdittiin oikeudessa kolmisen kuukautta, mutta
Annan toivomaa muutosta päätökseen ei tehty.

45 VA TRO 18.4.1649: 238—240, 25.6.1649: 240, 27.6.1649: 240. Rahalliselta arvoltaan vähäisiä vetotapauksia olivat myös muun muassa seuraavat: TRO 8.12.1654: 25—26, 5.2.1655: 26—27, 14.2.1655: 27; ViRO 5.11.1653: 20—21,
9.11.1653: 39—41, 12.11.1653: 75—76, 14.11.1653: 81—82, 16.11.1653: 87,
19.11.1653: 89, 12.12.1653: 114.

[SeijaM]

Valokuva Ilmajoen kirkkoherra Matthias Laurentiin sinetistä vuoden 1575 kymmenysveroluettelosta: M.L.S. (Voudintilinide 4743: 37v, Kansallisarkisto)

[jokinti]

Hei,


Aika hyvänlaatuinen kuva, mutta mitä tuossa sinetissä on, risti ja poikkiviiva jne ? Miten sitä voidaan tulkita ?

Yst. terv
Timo

[jokinti]

Hei,


Elikkä tuosta voitaisiin päätellä, että Matti Laurinpoika käytti jo eläessään Stuut/Stut -nimeä ? Mikä on varhaisin Stuut/Stut -nimen esiintyminen Matti Laurinpojan yhteydessä ?


Yst. terv.
Timo

[Antti Järvenpää]

Hieno sinetin kuva. Ei ole tullut aiemmin vastaan, joten en osaa sanoa mitään itse asiasta.

[SeijaM]

Timo,
Tapio Piirron tarkkojen tutkimusten mukaan alkuperäisissä lähteissä kirkkoherra Matthias Laurentiille ei ole mainittu kertaakaan lisänimeä.

Seppo Rintala esitti Ilmajoen sukututkijoiden ryhmässä, että M.L.S. tulisi vanhasta tavasta merkitä nimikirjaimia: Matthias Lars Son.

-Seija

Hei,
Elikkä tuosta voitaisiin päätellä, että Matti Laurinpoika käytti jo eläessään Stuut/Stut -nimeä ? Mikä on varhaisin Stuut/Stut -nimen esiintyminen Matti Laurinpojan yhteydess
Yst. terv.
Timo

[SeijaM]

Jari,
Katilaan tulevan mieslinjan DNA on I-M253-sarjaa. Mutta vanhimman tunnetun esi-isän Matti Joachiminpojan isää ei tiedetä. Suur-Ilmajoen alueella kirjattiin 1600-luvun loppupuolella kaksi Joachim-nimistä miestä, mutta Joachim on voinut tulla myös muualta.

Vuonna 1660 Jochun Påhlsson kirjattiin Kurikan Tuiskulan kylässä sotilaaksi (Tapio Piirron tiedonanto 2020):
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00066#?c=&m=&s=&cv=65&xywh=3592%2C459%2C1923%2C1106

Vuonna 1654 käräjillä tuli ilmi, että Joakim (Jochim) Eskonpoika Lahdenkylästä, naimaton renki, oli maannut irtolaisnaisen Kirsti Pohjalaisen kanssa lapsen. Niin tuomitaan Joakim maksamaan sakkoa 3 markkaa ja naikkosen asia siirretään kunnes hän tulee paikalle. (Markku Pihlajaniemen tiedonanto 2020)
Ilmajoen käräjät 17.6.1654 f. 345v. Jochim Eskillsson i Lahtis by en Ogifft drengh som hadhe belägrat Kirstin Pohilainen een Löskåna och Aflat barn dy fältes Jochim till 3 m: och Kånans Saak Opskötz till dess hoon tilstedes kommer.

Jaakkima Eskelinpojan avioliitosta Västilän tyttären kanssa pitäisi ajallisen ja nimiyhteyden sekä Y-DNA:n perusteella olla isänsä tavoin, Jouppilan Rannon, sotilas Matti Jaakkimanpoika. Matin poika oli aiempi pappilan renki ja myöhempi Seinäjoen Katilan isäntä Antti Matinpoika, jonka jälkeläisestä on olemassa Y-DNA-markkeritesti. Jos haluaa vertailla, Mathias Laurentiin ja Katilan jälkeläisen keskeiset markkerierot ovat DYS393 13<->14 ja DYS391 11<->10. Ensin mainittu olisi voinut muuntua Mathias Laurentiin jälkeläisellä ja jälkimmäinen Katilan suvussa.

[Jari Latva-Rasku]

Valokuva Matthias Laurentiin sinetistä on erinomaisen tarkka. Vastaavan tyyppinen puumerkki oli Matin naapureilla Ilmajoella, Jaakko Ilkalla ja myös sitä ennen Pentti Ilkalla. Puumerkin risti ei välttämättä tarkoittanut kirkollista yhteyttä.
http://www.nic.fi/~jaakkoil/vapautuskirje.html

Kun näitä kahta tuolia tai kirkontornia muistuttavaa kuviota vertaa, ne kuitenkin selvästi poikkeisivat toisistaan. Ilkan puumerkissä oli vasemmassa jalassa helan tai pippelin tapainen härpäke, jollaisilla pojat tai sukuhaarat erottautuivat aikaisempien sukupolvien puisevammista merkeistä. Papin ja maakauppiaan Matthias Laurentiin puumerkissä ei sellaista ole. Erinomaisesta sinetin valokuvasta erottaa, että Matthias Laurentiin sinetti on kuin "patriarkan" kaksoisristi, jossa on oikealle tukijalka, jollaista eteläpohjanmaalla kutsutaan "pöngäksi". Sinetti voisi olla myös pappeuden ja mielikuvituksen peruja.

Genoksessa 3/2018 on artikkeli vöyriläisestä Ruuthin nimismiessuvusta, jota käsittelevässä artikkelissa on kuva sopimuksesta vuodelta 1758, missä Raippaluodon Vallgrundin Mårten Bengtasilla on melko samanlainen puumerkki kuin Matthias Laurentiilla, mutta ilman ristiä. Näin voi ajatella, sillä tuolipuumerkit eivät niin tavallisia olleet.
http://nykarlebyslaktforskare.hembygd.webbhuset.fi/Site/Data/1396/Files/GENOS_3_2018.pdf

Olen nähnyt veroluetteloissa 1600-luvun alkupuolelta todistajina olleilla vöyriläisillä lautamiehillä samalla kertaa kaksi samanlaista puumerkkiä kuin Matthias Laurentiilla, mutta keneen lautamieheen ne olisivat yhdistettävissä?

Tämän tarinoinnin perusteella Matthias Laurentiin sinettiä voisivat selittää seutu ja/tai sukulaisuus, naapurikateus tai pappeus. Itse veikkaisin viimeksi mainittua, josta ei ole sukututkimukselle apua.

Isälinjaiset geenitutkimukset ovat kehittyneet paljon kymmenen vuoden aikana. Yksi ensimmäisistä kaupallisen YDNA-testin tehneistä haiskahti Matthias Laurentiin geenisukulaiselta. Testi oli ainoastaan 37 STR-markkerin testi, jossa N-haplotyyppi erosi Matthias Laurentiin jälkeläisen testistä 4 markkerin kohdalla 6 askeleen verran. Jos yhteinen esi-isä olisi elänyt viimeistään 1500-luvun alussa, sukulinjoissa ehtii tapahtua niitä toisistaan erottavia mutaatioita tämän esimerkin verran. Ilman kattavampia testejä vertailu kuitenkin on sukulaisuuden toteamiseksi arvoton.

Testin tehnyt oli Michael Swanson Amerikoista. Näyte oli yksi ensimmäisistä, sillä Swanson toimi FTDNA:n moderaattorina, kun nykyisin mittava "Finland Project" koostui alle sadasta näytteestä. Swanson tarkoittaa vöyriläistä Svens-sukua. Svensin puumerkki oli leveäsakarainen M, jonka ulkosakaroissa oli viivantyngät. Swansonin varhaisin tunnettu esi-isä oli Sigfrid Bertilsson Storkarhu Vöyrin Rekipellosta. Sigfrid oli syntynyt vuonna 1659 ja hänen isänsä on väitetty olleen Bertil Eriksson.

[Pekka Hiltunen]

Timo,
Tapio Piirron tarkkojen tutkimusten mukaan alkuperäisissä lähteissä kirkkoherra Matthias Laurentiille ei ole mainittu kertaakaan lisänimeä.

Seppo Rintala esitti Ilmajoen sukututkijoiden ryhmässä, että M.L.S. tulisi vanhasta tavasta merkitä nimikirjaimia: Matthias Lars Son.

-Seija
Keskiajan ja reformaation jälkeenkin kirkonmiehet yleensä jättivät "porvarillisen" tai aatelisenkin nimensä - ehkä siksi, että katsoivat taivaan isän puhuttelevan heitä pelkällä etunimellä... Toisaalta oli khra:lta kiellettyä harjoittaa porvarinammattia, ja aatelin tehtävähän taas oli hallita kruunun omaisuutta kruunun etujen mukaisesti; kirkonmiehillä oli sen sijaan omat palkkatilansa sekä kirkollisvero, jonka tuotolla kirkkoherra yleensä oli pitäjänsä varakkain henkilö. (M.m. "Pikipöksy-Pietari" eli Petrus Arctophilacius toki nautti erillisvapautta, mutta ehkä vain kuninkaan sotalaivaston suuren tervantarpeen takia...)
PH

[Jari Latva-Rasku]

Jari,
Katilaan tulevan mieslinjan DNA on I-M253-sarjaa. Mutta vanhimman tunnetun esi-isän Matti Joachiminpojan isää ei tiedetä. Suur-Ilmajoen alueella kirjattiin 1600-luvun loppupuolella kaksi Joachim-nimistä miestä, mutta Joachim on voinut tulla myös muualta.

Vuonna 1660 Jochun Påhlsson kirjattiin Kurikan Tuiskulan kylässä sotilaaksi (Tapio Piirron tiedonanto 2020):
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00066#?c=&m=&s=&cv=65&xywh=3592%2C459%2C1923%2C1106

Vuonna 1654 käräjillä tuli ilmi, että Joakim (Jochim) Eskonpoika Lahdenkylästä, naimaton renki, oli maannut irtolaisnaisen Kirsti Pohjalaisen kanssa lapsen. Niin tuomitaan Joakim maksamaan sakkoa 3 markkaa ja naikkosen asia siirretään kunnes hän tulee paikalle. (Markku Pihlajaniemen tiedonanto 2020)
Ilmajoen käräjät 17.6.1654 f. 345v. Jochim Eskillsson i Lahtis by en Ogifft drengh som hadhe belägrat Kirstin Pohilainen een Löskåna och Aflat barn dy fältes Jochim till 3 m: och Kånans Saak Opskötz till dess hoon tilstedes kommer.

Jochum Påhlssonin bongaus oli hieno löytö! En muista, mistä käsitykseni on peräisin, mutta kun Västilään tuli uusi omistaja Alavuden Härkösestä noin vuonna 1680, edellinen isäntä Jaakkima Eskelinpoika siirtyi myös sotilaaksi.

Jos Katilan isälinjainen haploryhmä olisi I1, niin silloin niitä olisi kaksi erilaista, sillä FTDNA:n suomalaisten projektiryhmässä on N-haploryhmään kuuluva näyte numero 210956. Tarkempi SNP-mutaatioihin perustuva analyysi olisi paikallaan, mutta tämä itsensä Katilan suvusta peräisin olevaksi väittävän voi olettaa olevan kahden Matthias Laurentiin jälkeläisiksi itsensä katsovien kanssa samasta isälinjasta peräisin. Tähän voi todeta, että asia on hypoteesin lisäksi tarkemmin selvitettävissä.

Jos edellinen pitäisi paikkansa ja Antti Matinpoika Katila olisi samasta Ilmajoen Lahden talon, eli Matthias Laurentiin ainoasta tunnetusta isälinjasta, miten hän voisi olla sukua heille? Antin, joka kastettiin Rannon talosta 18.11.1681, isä oli Matti Jaakkimanpoika, joka oli Rannon sotilas vuodesta 1678. Matti vihittiin Anna Tanelintyttären kanssa 13.3.1681. Matti mainitaan sotilaana vielä vuonna 1698, jolloin hänen väitetään olleen 38-vuotias. Tällä arvauksella Matti Jaakkimanpoika oli syntynyt noin vuonna 1660. Västilän isännällä Tuomas Heikinpojalla mainitaan vuonna 1663 tytär ja vävy sekä seuraavana vuonna kaksi tytärtä, kuten voisi olla. Saara oli isännän vuosina 1674-75, eli Jaakkima Eskelinpojan, puoliso. Tämä ei paljasta olisiko Matti Jaakkimanpoika syntynyt Västilän taloon, mutta ei se mahdotonta ole.

[AnttiYR]

Noista puumerkeistä vielä. Lapualtakin löytyy vuodelta 1608 kaksi "ristituoli" puumerkkiä, jotka poikkeavat hieman Jaakko Ilkan puumerkistä. Jaakko Ilkan puumerkki on saatu kopioidusta asiakirjasta, joten siihen on voinut tulla pieniä lisäyksiä tai poistoja yksityiskohtiin. Pentti Ilkan puumerkki oli ylösalaisin oleva peilikuva Jaakko Ilkan puumerkistä, mistä sitten johtuneekin. On selitetty m.m. ylösalaisin olevasta paperista.
Nämä Ilkkojen puumerkit selittyisivät sillä, että Pentti Ilkka olisi lähtöisin Lapualta, jonne jäi myös vastaavia puumerkkejä käyttäviä.
Matthias Laurentin sinetin kohdalla ei varmaankaan tuo lapualaisten puumerkkien yhtäläisyys ole yhdistävä tekijä.
Ilmajoen sinetti oli karhunpää, ainakin myöhemmin. Olisiko aiemmin, ja vielä Matthias Laurentiin aikana sinetissä ollut "ristituoli", josta Matthias Laurentii olisi sen ottanut omaan sinettiinsä? Myös lapualaisten puumerkkien alkuperä voisi olla Ilmajoen sinetistä lähtöisin.
Tähän ei kuitenkaan ole minkäänlaista näyttöä.

[Benedictus]

Lainaus Latva-Raskulta ketjun alkupäästä.


Mielestäni oli mielenkiintoista, että Matti Stutaeuksen pojanpoika Eskil Stutaeus kävi koulua Västeråsissa.

Samaan aikaan Eskilin kanssa Västeråsissa oli Suomen myöhempi piispa Johan Gezelius vanhempi, joka laittomasti järjesti ensimmäisen Wegelius-sukuisen papin Johan Wegeliuksen viralta pietismistä syytettynä. Vaikka Johan Wegelius sai tuomion kumottua valittamalla kuninkaalle, Johan Gezelius nuorempi oli ilmeisesti hyvissä väleissä Wegeliuksen kanssa.

Toinen havainto on, että Ruotsissa vaikutti pappeja, jotka käyttivät Stuthaeus-nimeä.

sl. 1642 Zachris Stuthaeus Zacharias Petri, Nericius 288 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=288). Vht: Kilin kirkkoherra Petter Stuthaeus (Petrus Laurentii, † 1637) ja Sara Persdotter tämän 1. avioliitossa. Strängnäsin lukion oppilas 1.1636 Zacharias Petri.

Olisiko mahdollista ajallisesti, että Mathias Laurentii olisi ollut Petrus Laurentii Stuthaeuksen veli?

Eli tuo S sinetissä olisi Stuthaeus.

[Pekka Hiltunen]

Lainaus Latva-Raskulta ketjun alkupäästä.


Mielestäni oli mielenkiintoista, että Matti Stutaeuksen pojanpoika Eskil Stutaeus kävi koulua Västeråsissa.

Samaan aikaan Eskilin kanssa Västeråsissa oli Suomen myöhempi piispa Johan Gezelius vanhempi, joka laittomasti järjesti ensimmäisen Wegelius-sukuisen papin Johan Wegeliuksen viralta pietismistä syytettynä. Vaikka Johan Wegelius sai tuomion kumottua valittamalla kuninkaalle, Johan Gezelius nuorempi oli ilmeisesti hyvissä väleissä Wegeliuksen kanssa.

Toinen havainto on, että Ruotsissa vaikutti pappeja, jotka käyttivät Stuthaeus-nimeä.

sl. 1642 Zachris Stuthaeus Zacharias Petri, Nericius 288 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=288). Vht: Kilin kirkkoherra Petter Stuthaeus (Petrus Laurentii, † 1637) ja Sara Persdotter tämän 1. avioliitossa. Strängnäsin lukion oppilas 1.1636 Zacharias Petri.

Olisiko mahdollista ajallisesti, että Mathias Laurentii olisi ollut Petrus Laurentii Stuthaeuksen veli?

Eli tuo S sinetissä olisi Stuthaeus.
Mulli-nimisiä tiloja on ehkä ollut Ruotsinkin puolella, mutta mikään ei osoita ainakaan erheelliseksi oletusta siitä, että kyseessä oli Koroisten ja Räntämäen (Maarian) lähettyvillä Takakirveellä Valkiavuoren kupeessa sijainnut Mullin talo. Esim. Oxenstierna-suvun jäsen on voinut mieluusti kätkeä aateliset sukujuurensa papiksi kouluttauduttuaan...
Juhana Wegelius vanhempi joutui harjoittamaan "lisäopintoja" innostuttuaan saksalaisvaikutteisesta pietismistä. Tänä aikana hän toimi Paimion kappalaisena tai apulaisena henkensä pitimiksi. Vakuutettuaan puhdasoppisuutensa kuninkaalle/ Svean hovioikeuteen hän tosiaan sai takaisin kirkkoherranviran, mutta entisen, Pudasjärven khra:n-viran ehdittyä tulla jo täytetyksi hänelle järjestyi virka Tyrväältä (YO-matrikkeli). Wegeliuksen saman niminen poika kyllä sitten viljeli pietismiä isänsäkin edestä, mistä kai on lähtöisin Pohjanmaan "körttiläisyyskin".

PH

[Jari Latva-Rasku]

...Matthias Laurentiin sinetti on kuin "patriarkan" kaksoisristi, jossa on oikealle tukijalka, jollaista eteläpohjanmaalla kutsutaan "pöngäksi". Sinetti voisi olla myös pappeuden ja mielikuvituksen peruja.

...Olen nähnyt veroluetteloissa 1600-luvun alkupuolelta todistajina olleilla vöyriläisillä lautamiehillä samalla kertaa kaksi samanlaista puumerkkiä kuin Matthias Laurentiilla, mutta keneen lautamieheen ne olisivat yhdistettävissä?


On se hyvä, että Stutaeus-keskustelu on otsikon "Yleinen keskustelu" alla.

Ohesta löytyy Vöyri Korsholman kartanon ja Etelä-Pohjanmaan voutikunnan tilikirjasta vuodelta 1613, ainoastaan kuutisentoista vuotta Matthias Laurentiin kuoleman jälkeen. Tämän tilikirjan tekee erityislaatuiseksi siinä olevat puumerkit.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2636978

Olof Henrikssonin puumerkki oli kaksoisristi ilman pönkää. Kahden Matts Larssonin puumerkit ovat lähes samanlaisia. Toisessa on vasemman jalan läpi piirretty härpäkeviiva, eli se voisi olla toisen kirkontornipuumerkin evoluutioversio. Eipä näistä paljon viisastu, koska Matts Larssoneiden puumerkit muistuttavat enemmän Jaakko Ilkan puumerkkejä. Vastaavia on myös Ruotsin Länsipohjassa, meren toisella puolella. Olof Henrikssonin puumerkki, jossa on "patriarkan" kaksoisristi, tuntuisi kiinnostavalta, kiitos Matthias Laurentiin sinetin tarkan valokuvan. Jos puumerkki olisi kolmoisristi, ei kannata arvailla, voisiko vöyriläinen lautamies olla oman toinen ohella paavi, jos vaikka haluaisi olla "wannabe"-patriarkka.

Tässä ketjussa on äskettäin kysytty, voisiko vuonna 1637 kuollut Kilin kirkkoherra Petrus Laurentii olla Matthias Laurentiin veli. Matthias Laurentiin sukunimeä ei tiedetä ja Petrus Laurentiin käyttämän nimen väitetään olleen Stuthaeus (lienee tarkistettavissa oliko hänellä sukunimeä, vai oliko hän, kuten Matthias Laurentii, myöhempien aikojen nimeämisvimman puolustuskyvytön uhri, vain toisella Petruksen pappispojalla tiedetään olleen sukunimi Stuthaeus). Pitää suhtautua varauksella netistä löytyviin tietoihin. Internetin uumenista löytyy arvelu, että Petrus Laurentii olisi syntynyt vuonna 1586 eli viitisenkymmentä vuotta ennen Matthias Laurentiin oletettua syntymäaikaa. Petrus Laurentiin väitetään olleen syntyisin Örebron lounaispuolelta ja Matthias Laurentiin ties mistä, vaikka jälkeläisten YDNA-haplotyyppi viittaa vankasti suomalaisuuteen. Joskus huolettomina valistuneiden arvausten aikoina joku itseään asiantuntijana pitänyt arveli, että Matthias Laurentii olisi Varsinais-Suomesta, koska muutkin papit olivat. Hetkessä Matthias Laurentii oli Mulli kymmeniä vuosia, vaikka oletetun isälinjan syntymäajat heittelivät niin, että sellaiseen matematiikkaan pystyvät vain laskutaidottomat. Esimerkiksi Matthias Laurentiin aikalaisen, Vöyrin kirkkoherran, väitetään olleen talonpojan poika Vähästäkyröstä. Kysymykseen voisiko olla veli voisi vastata, että hyödyllisempiä mietinnän kohteita voisi olla, vaikka ehkä ennemmin pystyisi todistamaan, että ei ole.

[Jari Latva-Rasku]

Jochum Påhlssonin bongaus oli hieno löytö! En muista, mistä käsitykseni on peräisin, mutta kun Västilään tuli uusi omistaja Alavuden Härkösestä noin vuonna 1680, edellinen isäntä Jaakkima Eskelinpoika siirtyi myös sotilaaksi.

Jos Katilan isälinjainen haploryhmä olisi I1, niin silloin niitä olisi kaksi erilaista, sillä FTDNA:n suomalaisten projektiryhmässä on N-haploryhmään kuuluva näyte numero 210956. Tarkempi SNP-mutaatioihin perustuva analyysi olisi paikallaan, mutta tämä itsensä Katilan suvusta peräisin olevaksi väittävän voi olettaa olevan kahden Matthias Laurentiin jälkeläisiksi itsensä katsovien kanssa samasta isälinjasta peräisin. Tähän voi todeta, että asia on hypoteesin lisäksi tarkemmin selvitettävissä.

Jos edellinen pitäisi paikkansa ja Antti Matinpoika Katila olisi samasta Ilmajoen Lahden talon, eli Matthias Laurentiin ainoasta tunnetusta isälinjasta, miten hän voisi olla sukua heille? Antin, joka kastettiin Rannon talosta 18.11.1681, isä oli Matti Jaakkimanpoika, joka oli Rannon sotilas vuodesta 1678. Matti vihittiin Anna Tanelintyttären kanssa 13.3.1681. Matti mainitaan sotilaana vielä vuonna 1698, jolloin hänen väitetään olleen 38-vuotias. Tällä arvauksella Matti Jaakkimanpoika oli syntynyt noin vuonna 1660. Västilän isännällä Tuomas Heikinpojalla mainitaan vuonna 1663 tytär ja vävy sekä seuraavana vuonna kaksi tytärtä, kuten voisi olla. Saara oli isännän vuosina 1674-75, eli Jaakkima Eskelinpojan, puoliso. Tämä ei paljasta olisiko Matti Jaakkimanpoika syntynyt Västilän taloon, mutta ei se mahdotonta ole.

Miten edellä mainitun ajatuskulun voisi kiistää?

Katilan sukua käsittelevässä Genissä on henkilön "Matti Joakiminpoika Ranto" kohdalla seuraava maininta, joka on merkitty kursiivilla.

Matti Joachiminpojan isästä ei tiedetä muuta kuin etunimi, katso tämän profiili.

Tapio Piirron tiedonanto 2020
Vuodesta 1677 lähtien sotilaana Matz Jochunsson äitinsä veljen talosta Jalasjärveltä (Luopajärvi)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054023_00030#?cv=29&z=458.4339%2C1492.3275%2C2857.2412%2C1628.9438&c=&m=&s=&xywh=2549%2C789%2C3212%2C3280

Kuten Genissä mainitaan, Katilan Antti Matinpojan isän Matti Jaakkimanpojan alkuperää voi vain arvailla. Kun klikkaa linkkiä, Matti Jaakkimanpoika löytyy seuraavalta sivulta Rannon sotilaana vuonna 1679. Oli helppo tarkistaa, että linkissä oli vuonna 1677 Luopajärven sotilaana Jochim Mattsson ei Matz Jochunsson. Näihin aikoihin Jaakkima Matinpojalle syntyi lapsia Luopajärven talossa, eli hänen voi olettaa olleen naimisissa.

Linkistä löytyy mainita, että Jaakkima Matinpoika olisi sotilaana äitinsä veljen, eli nykysuomeksi enon, talossa. Sllloin Luopajärven isäntä oli "Lars Jöransson" ja emäntä "Walborg Hansdotter". Suoraviivaisesti ajatellen Jaakkima Matinpoika olisi Lauri Yrjänänpojan siskonpoika. Voisiko sukulaisuuden tulkita jollain muulla tavalla? Lauri Yrjänänpojan ensimmäinen puoliso Kerttu oli Matthias Laurentiin pojan Matti Matinpoika Lahden tytär ja Eskil Stutaeuksen sisko. Minäkin olen ihmetellyt, miksi isoisäni tädin puolisoa kutsuttiin enoksi, mutta niin Ilmajoella oli tapana määritellä.

Lienee mahdollista tarkistaa, voisiko noin vuonna 1637 kuolleella Matti Lahdella olla Jaakkima-niminen poika. Ikä voisi löytyä vaikkapa sotilasrullista. Toinen asia, minkä voisi tarkistaa, kuoliko Matti Lahti todella vuoden 1637 paikkeilla, sillä Jaakkima Matinpojan poika Matts vielä kastetaan Luopajärven talosta 10.2.1684. Näin tarkastellen sotilas Jaakkima Matinpoika mahtuisi Matti Lahden siskonsa luona sukututkijoita piileskelleeksi pojaksi. Viisikymppinen mies voi vielä saada lapsia, vaikka naiset harvemmin. Koska Katilan ja Matthias Laurentiin eli Lahden isälinjan voisi ehkä tarkennusten jälkeen julistaa samaksi, Rannon sotilaan Matti Jaakkimanpojan isä voisi Jaakkima Eskelinpojan (Lahti->Västilä) sijasta, tuntemattomien vaihtoehtojen ohella, olla myös Jaakkima Matinpoika (Lahti->Luopajärvi).

[Pekka Hiltunen]

Olisiko mahdollista ajallisesti, että Mathias Laurentii olisi ollut Petrus Laurentii Stuthaeuksen veli?
Eli tuo S sinetissä olisi Stuthaeus.
Gregorius Michaelis on Kuusiston kaniikkina saattanut hoitaa "jotain kirkollista virkaa" ehkä Turun Tuomiokirkossa. Eurajoki on kuulunut aikoinaan Laitilan pitäjään. Kustaa Vaasa on saattanut siirrättää tämän paavia palvelleen papin Hämeenkyröön ja ehkä niukempien kappojen pariin 1537 eli 10 v sen jälkeen, kun Ruotsin valtiopäivillä aloitettiin uskonpuhdistus. Upsalan akatemia oli perustettu katolisena aikana 1477 joten Porin korkeudelta on päässyt kyllä Stutaeuksia opintojen pariin jo seuraavassa sukupolvessa. En löytänyt mitään taustatietoja Mathias Laurentiista Suomen puolelta, mutta on kai jopa todennäköisempää, että Stuthaeukset ovat lähtöisin Suomesta kuin Ruotsista, kun nimi on jo 1600-l:lla ollut tunnettu ja "varattu". Kantaisä Gregorius Michaelis on voinut olla kotoisin siis Mullin tilalta, joka sijaitsi ent. Maarian ja Raision rajamailla.


A-kirjain on syntynyt muinaiskreikan tai muinaisheprean härkää kuvaavasta hieroglyfistä: kun V-kirjaimeen vedetään vaakaviiva keskelle, syntyy häränpäätä muistuttava kuvio silmineen ja sarvineen, ja nykyhepreankin "alef" merkitsee härkää. Merkki on sitten myöhemmin kääntynyt sivuttain, hepreassa avautuen vasemmalle kun kreikan "alfa" avautuu oikealle - kirjoitussuuntien mukaisesti: kreikkalaiset ovat kenties piirtäneet tekstejään hiekkaan tai saveen, kun heprealaiset mahdollisesti ovat hakanneet merkkinsä kiveen: näin molemmissa teksteissä jo kirjoitetut merkit jäävät näkyviin eivätkä jää "kirjoittavan käden" peittämiksi...


Mitä tulee koulunkäyntiin Ruotsissa, niin mahdollisesti suomalaiset ovat joutuneet hakeutumaan periferiaan, kun ruotsalaiset ovat täyttäneet Upsalan ja Tukholman koulunpenkit. Sinetin S-kirjaimen osalta olen minäkin taipunut "son"-merkitykseen. Jos sillä olisi kryptisesti viitattu liikanimeen, ei tämä oikein käy järkeen: mieluumminkin sinettiin kaiverrutettaisiin koko "sukunimi" ja sen sijaan etunimestä vain kirjain. Kun on kyseessä patronyymi tai sen etukirjain, on "s" jokseenkin välttämätön.

PH

[Jari Latva-Rasku]

, että Petrus Laurentii olisi syntynyt vuonna 1586 eli viitisenkymmentä vuotta ennen Matthias Laurentiin oletettua syntymäaikaa.

Piti olla, viitisenkymmentä vuotta jälkeen, ennen sijasta.

[JuPe]

Jari,
Katilaan tulevan mieslinjan DNA on I-M253-sarjaa. Mutta vanhimman tunnetun esi-isän Matti Joachiminpojan isää ei tiedetä. Suur-Ilmajoen alueella kirjattiin 1600-luvun loppupuolella kaksi Joachim-nimistä miestä, mutta Joachim on voinut tulla myös muualta.

Vuonna 1660 Jochun Påhlsson kirjattiin Kurikan Tuiskulan kylässä sotilaaksi (Tapio Piirron tiedonanto 2020):
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053729_00066#?c=&m=&s=&cv=65&xywh=3592%2C459%2C1923%2C1106

Vuonna 1654 käräjillä tuli ilmi, että Joakim (Jochim) Eskonpoika Lahdenkylästä, naimaton renki, oli maannut irtolaisnaisen Kirsti Pohjalaisen kanssa lapsen. Niin tuomitaan Joakim maksamaan sakkoa 3 markkaa ja naikkosen asia siirretään kunnes hän tulee paikalle. (Markku Pihlajaniemen tiedonanto 2020)
Ilmajoen käräjät 17.6.1654 f. 345v. Jochim Eskillsson i Lahtis by en Ogifft drengh som hadhe belägrat Kirstin Pohilainen een Löskåna och Aflat barn dy fältes Jochim till 3 m: och Kånans Saak Opskötz till dess hoon tilstedes kommer.

Olen aiemmin tuonut esille saman sitaatin. Pidän Stutaeus-sukuisen Joachim Eskilssonin ja Kirstin Pohjalaisen suhteen potentiaalina jälkeläisenä, suoraan alenevassa polvessa sitä Jöran Mårtensson Pohjalaista (Hedfors), joka vaimoineen siirtyi Ilmajoelta Pyhtäälle v. 1740 pinnassa. Jöran Mårtensson oli palvellut Ilmajoella Birilän ja Talvitien ruoduissa käyttäen Hedfors-ruotunimeä. Pyhtäällä hänet tunnettiin kuitenkin Pohjalainen-nimellä, jopa niin, että nimi ikuistui sen ajan karttoihin (esim. "Pohjalais-peldo").

Y-DNA-testi on antanut vahvoja viitteitä kuulumisesta Mathias Laurentiin (Stutaeus) jälkeläistöön. Eräs "serkkulinkintä" näyttäisi johtavan Valentin Köykkään, joka oli Sofia Larsdr Luopajärven poika ja Gertrud Mattsdr (Stutaeus-Lahti) tyttärenpoika. Ilmajokiset ja jalasjärveläiset osumat ovat muutenkin silmäänpistäviä.

[Jari Latva-Rasku]

Olof Henrikssonin puumerkki oli kaksoisristi ilman pönkää. (Sellainen tai sen tapainen on esiintynyt myös Mustasaaren ja Kyrön yhteisen veroluettelon todistajalla Paavali Heikinpojalla, kuka onkaan, 1500-luvun puolivälin jälkeen.) Kahden Matts Larssonin puumerkit ovat lähes samanlaisia. Toisessa on vasemman jalan läpi piirretty härpäkeviiva, eli se voisi olla toisen kirkontornipuumerkin evoluutioversio. Eipä näistä paljon viisastu, koska Matts Larssoneiden puumerkit muistuttavat enemmän Jaakko Ilkan puumerkkejä. Vastaavia on myös Ruotsin Länsipohjassa, meren toisella puolella. Olof Henrikssonin puumerkki, jossa on "patriarkan" kaksoisristi, tuntuisi kiinnostavalta, kiitos Matthias Laurentiin sinetin tarkan valokuvan. Jos puumerkki olisi kolmoisristi, ei kannata arvailla, voisiko vöyriläinen lautamies olla oman toinen ohella paavi, jos vaikka haluaisi olla "wannabe"-patriarkka.

Matthias Laurentiin osalta on ainoastaan heikkoja signaaleja, että hän voisi olla syntyisin Vöyrin suunnalta. Tämäkin oletus on ainakin sinetin perusteella vahinko, sillä vöyriläisten lautamiesten pari puumerkkiä muistuttivat enemmän Matthias Laurentiin maakauppiaskollegan, aikalaisen ja naapurin Jaakko Ilkan puumerkkiä. Matthias Laurentiin sinetti oli kuin kaksoisristi, jollaista kutsutaan patriarkan ristiksi. Sattuman kaupalla vöyriläisen lautamiehen Olof Henrikssonin puumerkki oli kaksoisristi, kylläkin ilman Matthias Laurentiin sinetin tapaista tukijalkaa eli pönkää. Vaikka Olof Henriksson on voinut olla harras kristitty, tuskin hän pappi oli.

Kuka Olof Henriksson voisi olla? Sen joku asiaa tunteva voisi tietää. Kun katsoo Korsholman kartanon, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan tilikirjaa vuodelta 1598, siitä löytyy Vöyrin pitäjästä vuoden 1598 verotuksen ja vuoden 1597 tilanteen mukainen "Fierdh Spanmåls register", eli kymmenysluettelo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2663989
Luettelosta löytyy kaksi Olof Henrikssonia, joista toinen on löytänyt jyviä vähemmän kuin toinen. Enemmän löytänyt oli Olof Henriksson paikassa "Miemosby". Ilmeisesti sama Olof Henriksson oli mainittu vuoden 1587 kymmenysluettelossa. Vuoden 1605 maakirjassa oli samalla kylällä kaksi Olof-nimistä, joista kylän suurimman tilan isäntä oli Oluf Miemonen. Vuoden 1609 kymmenysluettelossa oli kylän ehdottomasti suurin viljaparoni Oluff Hend., eli koko ajan lienee kyse samasta henkilöstä. Jos mennään taaksepäin ajassa, vasta Vöyrin kymmenysluettelossa vuodelta 1565 ei Olof Henriksson vielä ole hengailemassa. Sieltä löytyy yksi Hendric, jolla on peräti sukunimi, olisiko peräti tahallaan tulkittuna Carialainen? paremman lukutaidon omaavien tarkistettavaksi.
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuvanumero=5&kuid=2639804&amnimeke=Pohjanmaan+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=V%C3%B6yrin+pit%C3%A4j%C3%A4n+kymmenysluett elo+1565-1565+%284675%29&ay=2141370&sartun=259086.KA&atun=316279.KA&ay2=59355

Jos nyt edes vuonna 1613 mainittu Olof Henriksson edes olisi sama kuin 15 vuotta aikaisemmin, hänet oli puumerkkeineen mainittu lautamiehistä ensimmäisenä. Hän voisi olla sama kuin oheinen henkilö.

Riksdagen 1595
2. Hans Hansson Fordell, som var länsman i Pedersöre, deltog i riksdagen i Söderköping 1595. Han var en ivrig anhängare av hertig Karl. 3. Erik Jonsson, bonde i Mustsor by, kyrkbyn i Korsholm, och 4. Olov Miemonen från Vörå deltog i samma riksdag. I sina besvär anhöll de bl. a. om att slippa bygga sågkvarn och befrias från »hjälptjära».
http://www.loffe.net/terbotten-mainmenu-62/267-terbottniska-allmogeriksdagsmdel-1

[Benedictus]

Näyttäisi, että Mathias Laurentiin sinetin S yleisesti tulkitaan son-sanaksi.
Hänen jälkeläistensä Stuthaeus-nimi tulee siis äidiltä.


Heitän tähän pohtimani ongelman.


Gregorius Stutt oli Kuusiston linnan prefekti 1519.


En tunne katolilaista järjestelmää, mutta tuo virka lienee ollut aika iso ja tärkeä eli se tarkoittaisi, että Gregoriuksen täytyi olla valmis pappi ja myös ansioitunut ja vuonna 1519.
Mikä olisi ollut tuolloin hänen ikänsä?
Ei tunnu uskottavalta, että pari-kolkyt vuotias poika voisi saada tuon viran.
Tarkoittaako se, että Gregorius oli jo noin nelikymppinen vuonna 1519.
Eli olisi syntynyt jo 1480-luvun alussa, ollen kuollessaan 1561 noin 80-vuotias.
Kuten tiedetään on papeilla tuohon aikaan ollut tapana pitää emännöitsijää, kun eivät voineet avioitua.
Kaniikki Cristofer Blomella oli aatelissukuinen emännöitsijä, kuten Vähäkangas on selvittänyt.
Voitaisiin siis vahvasti epäillä, että myös Gregorius Stuttilla oli emännöitsijä jo 1510-luvulla ja mitä ilmeisimmin myös lapsia tämän kanssa.
Tämä ajatus mahdollistaa, että Stuttin tyttäriä on voinut olla aviossa jo 1530 luvulla. Ainakin jo 1550 luvulla.


Yllä oleva sen takia, että ongelmoin koko ajan Mathias Laurentiin vaimon Sofia Grelsdotterin ikää.
Näkisin, että tutkijat ovat väkisin tehneet Sofiasta Stuttin pelkän isänimen perusteella.
Olisin enemmin sitä mieltä, että Mathias Laurentii on ollut kahdesti aviossa.
Ensin Stutt sukuisen-naisen kanssa, jolla oli jo ainakin tytär ykkösaviosta.
Tämä nainen oli Joachim Stutaeuksen äiti.


Toinen vaimo oli Sofia Grelsdotter, joka ei ollut Stutt.
Escill Stutaeuksen isä Mats oli siis Mathias Laurentiin poika, mutta ei Stutt.
Tämän vaimoa ei tunneta, mutta tuossa Hämeen käräjäkirjassa mainitaan Joachim Stutaeus äidin veljeksi eli äiti olisi tuo 1.vaimon Stutt-sukuinen tytär.
Tämä tulkinta helpottaa Sofia Grelsdotteria, ettei hänen tarvitse yli nelikymppisenä synnyttää runsaasti lapsia.


Näkisin, että Sofia Grelsdotter voisi hyvinkin olla Hämeenkyrössä mainitun Eskill Grelssonin sisar. Eskill Grelsson lienee Laitilan talon tyttären mies.
Joskus taisi olla juttua tästä Eskilistä, joka lienee jostain pohjanmaalta.

[KariKK]

Näyttäisi, että Mathias Laurentiin sinetin S yleisesti tulkitaan son-sanaksi.
Hänen jälkeläistensä Stuthaeus-nimi tulee siis äidiltä.


Heitän tähän pohtimani ongelman.


Gregorius Stutt oli Kuusiston linnan prefekti 1519.


En tunne katolilaista järjestelmää, mutta tuo virka lienee ollut aika iso ja tärkeä eli se tarkoittaisi, että Gregoriuksen täytyi olla valmis pappi ja myös ansioitunut ja vuonna 1519.
Mikä olisi ollut tuolloin hänen ikänsä?
Ei tunnu uskottavalta, että pari-kolkyt vuotias poika voisi saada tuon viran.
Tarkoittaako se, että Gregorius oli jo noin nelikymppinen vuonna 1519.
Eli olisi syntynyt jo 1480-luvun alussa, ollen kuollessaan 1561 noin 80-vuotias.
Kuten tiedetään on papeilla tuohon aikaan ollut tapana pitää emännöitsijää, kun eivät voineet avioitua.
Kaniikki Cristofer Blomella oli aatelissukuinen emännöitsijä, kuten Vähäkangas on selvittänyt.
Voitaisiin siis vahvasti epäillä, että myös Gregorius Stuttilla oli emännöitsijä jo 1510-luvulla ja mitä ilmeisimmin myös lapsia tämän kanssa.
Tämä ajatus mahdollistaa, että Stuttin tyttäriä on voinut olla aviossa jo 1530 luvulla. Ainakin jo 1550 luvulla.


Yllä oleva sen takia, että ongelmoin koko ajan Mathias Laurentiin vaimon Sofia Grelsdotterin ikää.
Näkisin, että tutkijat ovat väkisin tehneet Sofiasta Stuttin pelkän isänimen perusteella.
Olisin enemmin sitä mieltä, että Mathias Laurentii on ollut kahdesti aviossa.
Ensin Stutt sukuisen-naisen kanssa, jolla oli jo ainakin tytär ykkösaviosta.
Tämä nainen oli Joachim Stutaeuksen äiti.


Toinen vaimo oli Sofia Grelsdotter, joka ei ollut Stutt.
Escill Stutaeuksen isä Mats oli siis Mathias Laurentiin poika, mutta ei Stutt.
Tämän vaimoa ei tunneta, mutta tuossa Hämeen käräjäkirjassa mainitaan Joachim Stutaeus äidin veljeksi eli äiti olisi tuo 1.vaimon Stutt-sukuinen tytär.
Tämä tulkinta helpottaa Sofia Grelsdotteria, ettei hänen tarvitse yli nelikymppisenä synnyttää runsaasti lapsia.


Näkisin, että Sofia Grelsdotter voisi hyvinkin olla Hämeenkyrössä mainitun Eskill Grelssonin sisar. Eskill Grelsson lienee Laitilan talon tyttären mies.
Joskus taisi olla juttua tästä Eskilistä, joka lienee jostain pohjanmaalta.

Tuntuu aika vaikealta ymmärtää, millainen kuvio tässä oikein on ollut.
Vakiintunut käsitys on kai ollut, että Eskill Mattssonin isä oli Matti Matinpoika
Lahti, jonka isä oli Mathias Laurenti ja äiti Sofia Grelsdotter.
Ainakin Jaakko Sarvelan Ilmajoen talonhaltijaluettelosta saa käsityksen, että
Matti Matinpojan äiti oli Sofia Grelsdotter.
Jos siis Matti Matinpojan puoliso oli etunimeltään tuntematon Mathias Laurentin ensimmäisen vaimon tytär, tämän tyttäreen isä ei voinut olla
Mathias Laurenti, vaan tuo tuntematon Matti Matinpojan vaimo oli Mathiaksen ensimmäisen vaimon tytär tämän edellisestä avioliitosta eli olisi ollut Joachim Stutaeusta vanhempi.

Kuvio olisi siis niin, että Matias Laurentin ensimmäinen vaimo oli Stutt-sukua, jolla oli (hypoteettisesti) edellisestä avioliitosta tytär, jonka nimi ei ole tiedossa. Tämän tyttären velipuoli sitten oli Matias Laurentin poika Joachim. Sitten tämä ensimmäinen vaimo kuoli ja Matias Laurenti avioitui Sofia Grelsdotterin kanssa ja heidän lapsistaan on tiedossa Matti Matinpoika, joka tunnetaan Ilmajoen Lahden talon isäntänä 1608-1637. Ja jos Matti Matinpojan vaimo oli tämä Joachimin sisarpuoli, niin silloin voisi sanoa, että Eskilin äiti oli Joachimin sisar ja Eskil oli Stuut sukua,
vaikka sitä sukua eivät olisi olleet itse Matias Laurenti ja hänen toinen vaimonsa Sofia Grelsdotter.
Olisi periaatteessa mahdollinen kuvio, mutta sen kyseenalaistaa kuitenkin tieto, mitä Eskilin sukulaisuuksista ilmenee Matti Lundin esiintuomasta Tuomas Martinpoika Pukkilan testamentista esim. E-P Juurissa 2/2003
"Luopajärven kummallisen perillisen arvoitus osa 2".

Jos näin olisi ollut Matti Matinpojan vaimo olisi ollut joitakin vuosia miestään
vanhempi, mutta olisi luultavasti sovitettavissa aikakehykseen.

Mainitsemassani Ilmajoen talonhaltijaluettelossa sanotaan, että Lahden omistajaksi maakirjan mukaan tuli 1580 kirkkoherra Matti Laurinpoika Stuut.
Kymmenysluetteloissa häntä itseään ei tosin mainita isäntänä, mutta seuraavat kolme isäntää lienevät kaikki olleet hänen poikiaan.
Erkki Matinpoika 1581-1593
Antti Matinpoika 1594-1603
Kirkkoherran leski Sofia Gregoriuksentytär 1604-1607
Emännän poika Matti Matinpoika 1608-1637.

Tämä on kyllä ollut esillä tässä ketjussa aiemminkin ja todettiin epävarmaksi, oliko Matias Laurenti Erkin ja Antin isä. Mutta jos oli, Erkki Matinpojan olisi pitänyt syntyä kaiketi 1550-luvun loppupuolella viimeistään, mikä kyllä
viittaisi siihen, että Sofia ei ollut Matias Laurentin ensimmäinen vaimo.

Mitään lopullista yhteenvetoa ei tästä saa, aukkoja tiedoissa on liikaa.

[Jari Latva-Rasku]

Mitään lopullista yhteenvetoa ei tästä saa, aukkoja tiedoissa on liikaa.

Aivan oikein, kun tietoja puuttuu, vain mahdollisuudet ovat rajana.

Eskil Stutaeus oli ahkera käräjävieras. Alla on muutama esimerkki, millaisissa rooleissa hän siellä esiintyi.

Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua

Sal: M: Joachimus Stutæus Som war H:r Æschillj Fader broder

hans Sal: Fadher hafuer låffuat sijn andeell af Lachtis hemman åt her Eskill, så och tillkänna gifuandes det Fars Fadher Matz Matzsson hafuer i lijka måttå Testementerat honom halfueparten af be:te Lachtes hemman tillhoopa mz det såm hans Fadher brodher honom tillsagt hafuer

Kolmesta vaihtoehdosta kaksi ensimmäistä voisivat olla samaan aikaan mahdollisia, enkä ryhtynyt tarkistamaan voisiko kolmas olla luku-, kirjoitus- vai tulkintavirhe.

Ylen nettisivuilla on määritelty käsitettä "eno".
Enolla on myös vastineita sukukielissä ja se voinut merkitä vähän erityyppisiä sukulaisia, jopa naispuolista henkilöä joissain sukukielissä. Vaikea sanoa, mitä se on alun perin merkinnyt, mutta eno-sana on johdettu isoa tarkoittavasta enä-sanasta. Eli kyseessä on ollut itseä vanhempi ja suurempi sukulainen. Merkitys on ollut siis alun perin toisenlainen kuin nykyään.

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja ymmärtää käsitteen "eno" varsin yksiselitteisellä tavalla.
Äidin veljeä merkitsevälle eno-sanalle on esitetty vastineita sekä etä- että lähisukukielistä. Näitä ovat esim. inkeroisen enoi, vatjan ono ja viron onu sekä saamen eanu. Epävarmoja vastineita ovat mm. komin un, joka merkitsee tätiä, äidin vanhempaa sisarta tai äidin vanhemman veljen vaimoa, sekä samojedikielten vastineet esim. enetsin ina ja nganasanin nenne, jotka merkitsevät vanhempaa veljeä tai isää nuorempaa setää.

Luopajärvellä 1670- ja 1680-luvuilla lapsia saanut Jaakkima Matinpoika voisi olla enonsa, eli vaikkapa äidin- tai isänpuoleisen tädinmiehensä tai jopa häntä vanhemman siskonmiehensä, sotilas. Mutta voisiko Eskil Stutaeuksen setä Jaakkima Matinpoika Stutaeus olla myös Eskilin eno? Tämä ehto voisi täyttyä, mikäli noin vuonna 1608 syntyneen Eskilin äiti ja Jaakkiman 1. 28.8.1608 kuollut puoliso Anna Eriksdotter Tenalensis olisivat olleet sisaruksia. Tässä vaiheessa voisi todeta, että ei kannattane pohtia enempää.

[AnttiYR]

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh)

Olisiko mahdollista, että nimike eno oli käräjillä merkitty oikein, mutta ostajalla ei tarkoitettu Eskelin vaan Jaakkiman enoa N Grelssinpoikaa. Miksi ihmeessä Turun kirkkoherra olisi ostanut maatilan vaivoikseen Ikaalisista.


Olisiko mahdollista, että kirjurilta on jäänyt kuulematta jotain tai kirjaamatta vain kiireessä jotain, joka muuttaa tätä Eskilin lausetta? Siinä ei ole esimerkiksi. että Joachim oli juuri hänen enonsa.

[KariKK]

Olisiko mahdollista, että kirjurilta on jäänyt kuulematta jotain tai kirjaamatta vain kiireessä jotain, joka muuttaa tätä Eskilin lausetta? Siinä ei ole esimerkiksi. että Joachim oli juuri hänen enonsa.

Voi olla, että olet oikeassa. Yksinkertaisin selitys useinkin on se paras ja oikea.
Eli olisiko kirjurille tullut vain ajatusvirhe eli on kirjannut tekstiin sukuyhteyden väärin. Vaikkapa ajatellessaan, että Eskilin yhteys Stutaeuksiin
tuli kuitenkin naisen, mutta ei äidin, vaan isoäidin eli siis Sofia Grelsdotterin kautta?
Näin tulkiten tämä käsitelty kohta käräjäpöytäkirjasta vahvistaisikin sitä, että
Sofia oli Stuut-sukua.
Ehkä se tila Hämeenkyrössä tuli Joachimille osana perintöjärjestelyjä eli ei hänen ole sitä erityisesti tarvinnut haluta, mutta syystä tai toisesta sellaiseen ratkaisuun oli päädytty.

[Benedictus]

Vaikka tämä asia tuntuu ikuisuus ongelmalta, vedin sen taas esille, koska, kuten Karik hyvin selvitti, on käräjätietojen tiedot useimmiten vain todettu kirjurien virheiksi, eikä otettu niitä faktoina.
Tuon ajan kirjurit taisivat kyllä tuntea henkilöt ja tiesivät ilmeisesti hyvinkin heidän sukusuhteensa, eli olisi outoa jos he olisivat kirjoitelleet mitä sattuu.


Suurin ongelma on, että 1480-luvun alkupuolella syntynyt mies olisi isä naiselle, joka mainitaan 1600-luvun alussa pienten lasten äitinä.
Vaikka Saara nauroi, niin ei edes papillisten perheiden naiset tehneet lapsia 50-60-vuotiaina.


Esitin,että Mathias Laurentiilla oli 1. vaimo ennen Sofia Grelsdotteria.
Koska kuitenkin on näitä Matinpoikia, jotka iältää voivat olla vanhempia, tulee mieleen, että ilmeisesti Mathias Laurentiilla olikin ainakin 3 vaimoa.


1.N.N. jonka kanssa Matinpoikia. Vaimon isä ehkä edellinen kirkkoherra, kuten oli tapana, että viran sai naimalla edeltäjän perheestä.
2. N.N.Stutt, jolla aiemmasta avioliitosta tytär, joka Eskil Matsson Stuthaeuksen äiti.

Poika Joachim Stuthaeus Mathias Laurentiin kanssa.
3. Sofia Grelsdotter, jonka veli Eskill Grelsson Hämeenkyrön Laitilan vävy.


Tähän heitän ajatuksena, että teoreettisesti olisi mahdollista, että Hämeenkyrön Laitilan isännän Michel Larssonin vaimo olisi ollut Gregorius Stuttin tytär, joiden tytär olisi tuo N.N.Stutt, Mathias Laurentiin vaimo.

Sofia Grelsdotter olisi siis ollut edellisen vaimon käly.
Sosiaalisesti asiat sopisivat, koska Michel Larsson Laitilan sisar tai pari oli naitettu papeille. Tunnettu sisar oli Huittisten khr Mathias Tackoun vaimo.


Kummastelen tuota eno vääntöä.
Käräjäkirjassa lukee moder broder eli äidin veli ei eno.

[Jari Latva-Rasku]

Vaikka tämä asia tuntuu ikuisuus ongelmalta, vedin sen taas esille, koska, kuten Karik hyvin selvitti, on käräjätietojen tiedot useimmiten vain todettu kirjurien virheiksi, eikä otettu niitä faktoina.
Tuon ajan kirjurit taisivat kyllä tuntea henkilöt ja tiesivät ilmeisesti hyvinkin heidän sukusuhteensa, eli olisi outoa jos he olisivat kirjoitelleet mitä sattuu.

Suurin ongelma on, että 1480-luvun alkupuolella syntynyt mies olisi isä naiselle, joka mainitaan 1600-luvun alussa pienten lasten äitinä.
Vaikka Saara nauroi, niin ei edes papillisten perheiden naiset tehneet lapsia 50-60-vuotiaina.

Esitin,että Mathias Laurentiilla oli 1. vaimo ennen Sofia Grelsdotteria.
Koska kuitenkin on näitä Matinpoikia, jotka iältää voivat olla vanhempia, tulee mieleen, että ilmeisesti Mathias Laurentiilla olikin ainakin 3 vaimoa.

1.N.N. jonka kanssa Matinpoikia. Vaimon isä ehkä edellinen kirkkoherra, kuten oli tapana, että viran sai naimalla edeltäjän perheestä.
2. N.N.Stutt, jolla aiemmasta avioliitosta tytär, joka Eskil Matsson Stuthaeuksen äiti.

Poika Joachim Stuthaeus Mathias Laurentiin kanssa.
3. Sofia Grelsdotter, jonka veli Eskill Grelsson Hämeenkyrön Laitilan vävy.

Tähän heitän ajatuksena, että teoreettisesti olisi mahdollista, että Hämeenkyrön Laitilan isännän Michel Larssonin vaimo olisi ollut Gregorius Stuttin tytär, joiden tytär olisi tuo N.N.Stutt, Mathias Laurentiin vaimo.

Sofia Grelsdotter olisi siis ollut edellisen vaimon käly.
Sosiaalisesti asiat sopisivat, koska Michel Larsson Laitilan sisar tai pari oli naitettu papeille. Tunnettu sisar oli Huittisten khr Mathias Tackoun vaimo.

Kummastelen tuota eno vääntöä.
Käräjäkirjassa lukee moder broder eli äidin veli ei eno.

Loppujen lopuksi vaihtoehtoja on varsin vähän selittämään, mitä sukua Joachim Stutaeus oli Eskil Stutaeukselle.

Tuomiokirjoista käy ilmi, että Joachim voisi olla

1. Eskilin isän veli
2. Eskilin äidin veli
3. Lisäksi jää epäselväksi, voisiko Eskelin isä olla samalla samanniminen isänsä tai poikansa

Edellisiä kirjauksia ei kannata yrittää todistaa todeksi yksi kerrallaan, vaan kaikki yhdessä.

Käräjillä olleet ruotsinkieltä osaamattomat eivät puhuneet ruotsia sen takia, että kirjuri ymmärtäisi heitä, vaan kirjuri käänsi esimerkiksi suomenkielessä varsin myöhään vakiintuneen käsitteen eno. Myös käsite "mor" oli ennen epämääräinen. Hän voi äidin lisäksi olla isännän puoliso eli emäntä, äitipuoli tai vanhempi naispuolinen sukulainen. On vaikea sanoa, miten innokkaasti eli eteläpohjalaisittain "hapinesta", käräjillä tarkistettiin, mitä oli kirjoitettu. Kun sitten kopio kädessä, mikäli osasi lukea, harmiteltiin väärinkäsitystä, alkuperäinen asiakirja ei enää muuttunut muuta kuin uusilla käräjillä.

Tässä ketjussa on myös tullut esille, että kirjuri olisi voinut tehdä kirjoitus-, tulkinta- ja/tai käännösvirheen. Setä voi tarkoittaa suomen sukukielissä myös äidin puoleista sukulaista tai joissain kielissä enoa. Suomeen levisi vasta joskus 1000-luvulla suomenkieleksi Pohjois-Viron murre. Viron kielessä setä on "onu" eli sama kuin eno. Koska kirjaus myös oli epäselvä, eli siinä voisi olla kielioppivirhe, on myös ehdotettu, että "moder broder" ei tarkoittaisi Joakim Stutaeusta vaan nimetöntä sukulaista.

Elettiin aikaa, jolloin Turku ei ollut paljon kirkkoaan suurempi ja muutenkin Suomi oli kolkko ja vähäväkinen maa. Silti herää epäilys, että Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjillä kirjuri olisi perehtynyt kymmeniä vuosia aikaisemmin kuolleen Turun kirkkoherran ja Kauhajoen kappalaisen sukulaissuhteisiin. Vaikka olisi, hän kuitenkin oli vain kirjuri, jonka mielipiteillä ei ollut merkitystä.

Lueskelin tässä ketjussa olevaa Matti Lundin ansiokkaasti johdattelemaa keskustelua, voisiko Matthias Laurentiin appiukoksi arveltu Gregorius Michaelis Stuth olla sama kuin Eurajoen kirkkoherra ja sitä ennen sama kuin Kuusiston linnan prefekti Gregorius Stutt. Viitteitä sellaiseen löytyy, mutta ei varmuutta, koska muitakin "Mulli"-johdannaista nimeä käyttäneitä esiintyi samoihin aikoihin. Kun sitten edellisten oletusten takaisinkelauksella päädytään johtopäätöksiin Matthias Laurentiin puolison tai puolisoiden, joita tunnetaan yksi, ikäjakaumista, epävarmat oletukset on saatu kanavoitua epävarmaksi oletukseksi.

Kuka oli tuntemattomaksi jäänyt Laitilan perinnönjaossa mainittu Eskil Grelsson? Tarkemmin asiaan perehtymättömänä, hän voisi olla muiden jaolle päässeiden nimistä päätellen vävy, siskonpoika tai veljenpoika. Selasin Hämeenkyrön ja Ikaalisten talonhaltijaluettelot 1600-luvun vaihteen ympäriltä. Grels-nimi esiintyi kymmenisen kertaa ja Eskil kolmisen kertaa sitä useammin. Voisi ehkä olettaa, että isäntien lisäksi näitä nimiä esiintyi 5-10 kertaa enemmän muiden kuin isäntien parissa. Lisäksi vähäisten Eskil Grelssoniin liittyvien tietojen vuoksi ei voi tietää olisiko hän peräisin jostain muualta kuin Hämeenkyrön seudulta.

[Antti Järvenpää]

En jaksa kahlata tätä pitkää ketjua, jos kohta tämä olisi jossakin tuolla aiemmin. Hellemaan Pekka kaivoi esille vanhan dokumentin Gregorius Mikaelin Stuutin Lapinloto nimisen saaren omistuksen suhteen. Pitäjänhistorioissa oli tulkinta, että Gregorius olisi ollut sukua Henrik Myllärille.

Läänin maaherran kirje kuninkaalle 15/11 1690 RA (Rulla FR 43) sanotaan kuitenkin, että herra Stuth oli omistanut Kakskerran suunnalla saaren nimeltään Lapinlotho, jonka hän oli saanut Flemingeiltä. Stuth oli pantannut saaren 10 taalerilla Turun porvari Henrik Myllärille, ja Stuthin kuoltua, ei löytynyt muita sukulaismiehiä tai perillisiä kuin Brinkkalan Kirstin, joka lunasti pantin 40 markalla eli samalla sumalla.

Eli tällä perusteella Gregorius Mikaelilla ei ollut juuri läheisiä sukulaisia.

[KariKK]

En jaksa kahlata tätä pitkää ketjua, jos kohta tämä olisi jossakin tuolla aiemmin. Hellemaan Pekka kaivoi esille vanhan dokumentin Gregorius Mikaelin Stuutin Lapinloto nimisen saaren omistuksen suhteen. Pitäjänhistorioissa oli tulkinta, että Gregorius olisi ollut sukua Henrik Myllärille.

Läänin maaherran kirje kuninkaalle 15/11 1690 RA (Rulla FR 43) sanotaan kuitenkin, että herra Stuth oli omistanut Kakskerran suunnalla saaren nimeltään Lapinlotho, jonka hän oli saanut Flemingeiltä. Stuth oli pantannut saaren 10 taalerilla Turun porvari Henrik Myllärille, ja Stuthin kuoltua, ei löytynyt muita sukulaismiehiä tai perillisiä kuin Brinkkalan Kirstin, joka lunasti pantin 40 markalla eli samalla sumalla.

Eli tällä perusteella Gregorius Mikaelilla ei ollut juuri läheisiä sukulaisia.

Tämähän oli mielenkiintoista. On jäänyt huomaamatta.
Sukupuut menevät uusiksi.
Mutta silti jää kysymyksiä.
Miksi ja miten Joachim Stutaeuksella sitten oli yhteys Hämeenkyröön ja Ilmajoelle?
Seppo Suvannon Satakunnan henkilötiedoston 1303-1571,
www.narc.fi/suvanto/ , mukaan kuitenkin Eurajoen kirkkoherra 1537-1550 oli sama kuin Hämeenkyrön kirkkoherra 1551-1559.
Eurajoella s. 1892 ja Hämeenkyrössä ainakin s. 464.
Se ei e.m. linkistä selviä, oliko Eurajoen kirkkoherra sama kuin Kuusiston linnan prefekti tai hän, jolta ei jäänyt läheisiä sukulaisia.

[Jari Latva-Rasku]

Eli tällä perusteella Gregorius Mikaelilla ei ollut juuri läheisiä sukulaisia.

Pekka Hellemaa käsitteli tätä aihetta 8.2.2010 seuraavasti.

Dokumenttia ihmeteltyämme jäin itse lopulta siihen käsitykseen, ettei Kirsti-rouva ollut välttämättä mitään sukua kirkkoherra Stuutille. Kun hän lunasti Lapinluodon Henrik Mylläriltä, ei oikeudessa ollut läsnä yhtäkään perijää eikä valkojaa. Lunastusoikeus perustui rakennuskaaren 26 kappaleeseen eli siihen, että kyseinen luoto sijaitsi salmessa lähimpänä hänen omistamiaan Brinkkalan maita.

Maankäytössä voidaan tänäkin päivänä tehdä päätöksiä ilman omistajien henkilökohtaista läsnäoloa. Jos virhe sattuu, siitä voi valittaa maaoikeuteen. Samankaltainen tilanne on, kun perunkirjoituksessa perillisten pitää valvoa etuaan ja perukirjan valmistuttua valittaa oikeuteen, ellei valittamisen karenssiaika ole umpeutunut.

Gregorius Stuthilla voisi olla perillisiä tai ei, tai he eivät ole olleet läsnä tai eivät ole valvoneet etuaan.

[Jari Latva-Rasku]

Katilan sukua käsittelevässä Genissä on henkilön "Matti Joakiminpoika Ranto" kohdalla seuraava maininta, joka on merkitty kursiivilla.

Matti Joachiminpojan isästä ei tiedetä muuta kuin etunimi, katso tämän profiili.

Tapio Piirron tiedonanto 2020
Vuodesta 1677 lähtien sotilaana Matz Jochunsson äitinsä veljen talosta Jalasjärveltä (Luopajärvi)
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054023_00030#?cv=29&z=458.4339%2C1492.3275%2C2857.2412%2C1628.9438&c=&m=&s=&xywh=2549%2C789%2C3212%2C3280

Kuten Genissä mainitaan, Katilan Antti Matinpojan isän Matti Jaakkimanpojan alkuperää voi vain arvailla. Kun klikkaa linkkiä, Matti Jaakkimanpoika löytyy seuraavalta sivulta Rannon sotilaana vuonna 1679. Oli helppo tarkistaa, että linkissä oli vuonna 1677 Luopajärven sotilaana Jochim Mattsson ei Matz Jochunsson. Näihin aikoihin Jaakkima Matinpojalle syntyi lapsia Luopajärven talossa, eli hänen voi olettaa olleen naimisissa.


Eli Luopajärven sotilas oli "Jochim Mattsson för sin Morbroders hemman i Jalasjärfvi".

Eskil Stutaeuksen yhteydessä väitin, että ennen oli mahdollista, että enolla voitiin tarkoittaa muutakin kuin äidin veljeä, kuten erityisesti äitiin liittyvää miespuolista henkilöä, etenkin tädin miestä. Voisiko olla mahdollista, että ruotsinkielen tulkinta olisi yksiselitteisempi? Vastaus on, ei ole.

Ohessa on ote Ruotsin Akatemian sanakirjasta.

MORBRODER (eri kirjoitusmuodoissaan.

(ngns) moders broder; i umgängesspråket äv. om (ngns) mosters man (l. vissa andra manliga anförvanter till ngns moder); jfr ONKEL. Hennes morbror. En morbror till henne. Morbror Åke. Jag har varit och hälsat på morbrors, (vard.) min morbror o. hans familj. OPetri Tb. 75 (1525; uppl. 1929). Konung Giöstaff .. (ville) wara them (dvs. sina systerbarn) för ehn gunstig moderbroder. Brahe Kr. 18 (c. 1585). Här .. lades .. morbror (som var sjuk) till sängz. KKD 5: 7 (c. 1709). Om Matthis för affiniteten skull ansees som drängsens Moorbroder, emädan han hafft drängsens Moorsyster till hustro. VDAkt. 1714, nr 329. Rika Morbror. Blanche (1845; titel på lustspel). Wägner Norrt. 14 (1908). — jfr HALV-, STYV-MORBROR. — särsk.
a) i uttr. ha biskopen till morbror, ha inflytelserika (äldre) släktingar l. gynnare; eg. i ordspråket: Dhen som haar Bispen til Moorbroor, han får snart Giäld. Grubb 130 (1665). Baron Hamilton hade, som man säger, biskopen till morbror. Crusenstolpe Ställn. 12: 69 (1848). Lundgren MålAnt. 3: 116 (1873).
b) (numera knappast br.) i utvidgad o. oeg. anv., om (l. till) äldre manlig person, ss. tecken på vördnad l. respekt; jfr FARBRODER 2 b. Böttiger 5: 216 (1871, 1874). Wrangel TegnKärlekss. 67 (1916; om förh. i början av 1800-talet).

Minä en muista, että satunnaista vanhempaa herraa olisi ruotsinkielisten parissa kuvattu sanalla morbroder, mutta vieläkin hän voisi olla farbroder.

Merkittävä vinkki Seinäjoen Katilan isälinjan määrittämiseksi on toistaiseksi kiistämätön väite, että se on sama kuin Matthias Laurentiin eli Ilmajoen Lahden Lahden N-haplotyypin isälinja. Suhteellisen harvinainen nimi Jaakkima on myös kohtuullinen vinkki varsinkin, jos se voisi liittyä isälinjaan.

Kolmas vinkki on, että Antti Matinpoika Katilan isä ja äidin puoliso oli Ilmajoen Jouppilan Rannon sotilas Matti Jaakkimanpoika. Vuoden 1698 katsemusluettelossa hän oli 38-vuotias eli syntynyt vuonna 1660, mutta häntä kutsuttiin Juhonpojaksi. Voidaan kuitenkin puolison ja pojan olemassaolosta päätellä, että hän oli Jaakkimanpoika. Sama toistuu vuoden 1696 katselmusluettelossa eli 36-vuotias Juhonpoika.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054378_00013#?c=&m=&s=&cv=12&xywh=988%2C3231%2C1577%2C882

Ilmajoella eleli samoihin aikoihin Eskil Stutaeuksen poika Jaakkima Eskelinpoika Lahti Ilmajoen Kokkolan Västissä, Jaakkima Matinpoika Kerttu Matintytär Lahden lesken tai "enonsa" talossa Ilmajoen Jalasjärven Luopajärvellä ja sotilas Jaakkima Paavalinpoika.

Lisäksi Kurikan Kirkonkylän Saaressa mainitaan vuosina 1695-1700 sisarenpoika Jaakkima, joka ryhtyy sotilaaksi viimeistään vuonna 1700 ja hänellä mainitaan vielä vuonna 1701 puoliso Susanna. Ilmeisesti tälle Jaakkimalle syntyy lapsi Saaren talossa vuonna 1696. Sisarella N Heikintytär Saarella ei voi ikänsä puolesta olla vuonna 1660 syntynyttä Matti Jaakkimanpoikaa. En tiedä lähdettä, mutta on väitetty, että Saaren vävy, eli ehkä 1670-luvun puolivälin paikkeilla syntyneen Jaakkiman isä, olisi nimeltään Jaakkima Matinpoika. Ei kannata tupla-arvailla, voisiko tämä arvattu Jaakkima Matinpoika olla sama kuin Luopajärven sotilas 1670-luvulla. Ei kannata myöskään tripla-arvata, olisiko edellisten arvausten vuoksi Luopajärven sotilaan Jaakkima Matinpojan puoliso N Heikintytär Saari, sillä silloin Luopajärven isäntä Lauri Yrjänänpoika ei olisi Jaakkiman äidin veli vaan joku muu "eno".

[KariKK]

Vaikka ei nyt erityisemmin oleellista ole pääasian käsittelyn kannalta,
lisään tähän vähän tietoja Kurikan Saaren sisarenpojan Joachimin eli Jaakkiman vaimosta Susannasta.
Kurikan vihityt: 15.10.1693 Joachim Joachimss. Susanna Marc.
Kurikan kastetut: Jaakkiman poika Martti 8.11.1696.
Kurikan vihityt: 7.5.1705 And. Matts Susanna Marcusdr
Kurikan kastetut:1.3.1707 Maria, vanhemmat Antti Matinpoika ja Susanna

Antti Matinpoika oli Kauhajoelta Kaarlelasta ja SAY:ssa on mainittu Halkolassa
1708, sitten isännän paikalla vuodesta 1709 alkaen.
Tunnistus perustuu osaksi Antin ja Susannan tyttäreen Mariaan.
Kauhajoen vihityt: 25.7.1722 Yrjö Antinpoika Korhosesta ja piika Maria
Antintytär Halkolasta. (Maria oli n. 15 v. 5kk.)
Rippikirjoista selviää, että Yrjö Antinpoika ja Maria Antintytär olivat
myöhemmin Halkolan haltijat. Rippikirjassa Marian syntymäaikana on 3.1706.
Kauhajoen haudatut: 7.11.1731 Halkola H. Susanna Marcusdr. Ikänä 67 v. Syntymävuosi tämän mukaan 1664. Antti Matinpojan syntymäaikana rippikirjoissa on 11.1677.

[Jari Latva-Rasku]

Lisäksi Kurikan Kirkonkylän Saaressa mainitaan vuosina 1695-1700 sisarenpoika Jaakkima, joka ryhtyy sotilaaksi viimeistään vuonna 1700 ja hänellä mainitaan vielä vuonna 1701 puoliso Susanna. Ilmeisesti tälle Jaakkimalle syntyy lapsi Saaren talossa vuonna 1696. Sisarella N Heikintytär Saarella ei voi ikänsä puolesta olla vuonna 1660 syntynyttä Matti Jaakkimanpoikaa. En tiedä lähdettä, mutta on väitetty, että Saaren vävy, eli ehkä 1670-luvun puolivälin paikkeilla syntyneen Jaakkiman isä, olisi nimeltään Jaakkima Matinpoika. Ei kannata tupla-arvailla, voisiko tämä arvattu Jaakkima Matinpoika olla sama kuin Luopajärven sotilas 1670-luvulla. Ei kannata myöskään tripla-arvata, olisiko edellisten arvausten vuoksi Luopajärven sotilaan Jaakkima Matinpojan puoliso N Heikintytär Saari, sillä silloin Luopajärven isäntä Lauri Yrjänänpoika ei olisi Jaakkiman äidin veli vaan joku muu "eno".

Korjaus, jota myös täydentää Karin huomio, että Saaren isännän sisarenpojan Jaakkiman isä oli Jaakkima.

Lisäksi Kurikan Kirkonkylän Saaressa mainitaan vuosina 1695-1700 sisarenpoika Jaakkima, joka ryhtyy sotilaaksi viimeistään vuonna 1700 ja hänellä mainitaan vielä vuonna 1701 puoliso Susanna. Ilmeisesti tälle Jaakkimalle syntyy lapsi Saaren talossa vuonna 1696. Isännän Heikki Simunanpojan sisarella N ei Heikin vaan Simunantytär Saarella ei vaan voi ikänsä puolesta olla vuonna 1660 syntynyt Matti Jaakkimanpoika, mikäli sisar kuului vanhimpiin sisaruksiin. En tiedä lähdettä, mutta on väitetty, että Saaren vävy, eli ei ehkä vaan viimeistään 1670-luvun puolivälin paikkeilla syntyneen Jaakkiman isä, olisi nimeltään Jaakkima Matinpoika? Ei kannata tupla-arvailla, voisiko tämä arvattu Jaakkima Matinpoika olla sama kuin Luopajärven sotilas 1670-luvulla. Ei kannata myöskään tripla-arvata, olisiko edellisten arvausten vuoksi Luopajärven sotilaan Jaakkima Matinpojan puoliso N ei Heikin vaan Simunantytär Saari, sillä silloin Luopajärven isäntä Lauri Yrjänänpoika ei olisi Jaakkiman äidin veli vaan joku muu "eno".

[Jari Latva-Rasku]

Vuoden 1665 luettelossa oli ilmajokelaisille sotilaille merkitty kiitettävän paljon sukulaissuhteita, tai sitten sotilaat olivat sukulaisia. Eno ei näyttäisi tässäkään tapauksessa olleen kovin vakaasti määritetty. Aivan kuin Lahdenkylän Juho Franssinpoika Rahnasto olisi saanut nimen Jochim Frantzson ja veljensä Mikin sotilaaksi puolestaan.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053793_00142#?c=&m=&s=&cv=141&xywh=3212%2C854%2C2890%2C1395

[Jari Latva-Rasku]

Vuoden 1665 luettelossa oli ilmajokelaisille sotilaille merkitty kiitettävän paljon sukulaissuhteita, tai sitten sotilaat olivat sukulaisia. Eno ei näyttäisi tässäkään tapauksessa olleen kovin vakaasti määritetty. Aivan kuin Lahdenkylän Juho Franssinpoika Rahnasto olisi saanut nimen Jochim Frantzson ja veljensä Mikin sotilaaksi puolestaan.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053793_00142#?c=&m=&s=&cv=141&xywh=3212%2C854%2C2890%2C1395

Vuonna 1668 Michell Fransson Hucko eli ilmeisesti Huikku oli pestannut oman sotilaan, eli hän voisi olla Ilmajoen Lahden Huikun vävy, joka muuten ei näy isäntänä.

Paljon kiinnostavampi kuitenkin oli vuonna 1665 pestattu "Matts Larsson för sin fader Lars Jörensson i Jalaziäfvi" eli Kerttu Matintytär Lahdella ja Lauri Yrjänänpoika Luopajärvellä oli Matti-niminen mahdollisesti sodan uhrina tai varusmiespalveluksen vaivoihin kuollut tai muualle mennyt poika. Muuten hänestä olisi voinut tulla isäntä. En tiedä, olisiko tällainen poika ollut esillä Luopajärven perintöä jaettaessa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053826_00157#?c=&m=&s=&cv=156&xywh=955%2C3029%2C3056%2C1710

Koska Luopajärvellä oli Matti-niminen poika, se myös mahdollistaisi, että hän voisi olla Luopajärvellä 1670-1680-luvuilla esiintyneen Jaakkima Matinpojan isä. Ei kuitenkaan enojen epämääräisyydestä huolimatta tunnu mahdolliselta, että Jaakkiman "eno" sotilasluettelossa olisi ollut hänen isoisänsä. Jaakkiman isä ei siis ole ammatistaan huolimatta Matti Laurinpoika.

[Jari Latva-Rasku]

Paljon kiinnostavampi kuitenkin oli vuonna 1665 pestattu "Matts Larsson för sin fader Lars Jörensson i Jalaziäfvi" eli Kerttu Matintytär Lahdella ja Lauri Yrjänänpoika Luopajärvellä oli Matti-niminen mahdollisesti sodan uhrina tai varusmiespalveluksen vaivoihin kuollut tai muualle mennyt poika. Muuten hänestä olisi voinut tulla isäntä. En tiedä, olisiko tällainen poika ollut esillä Luopajärven perintöä jaettaessa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053826_00157#?c=&m=&s=&cv=156&xywh=955%2C3029%2C3056%2C1710

Koska Luopajärvellä oli Matti-niminen poika, se myös mahdollistaisi, että hän voisi olla Luopajärvellä 1670-1680-luvuilla esiintyneen Jaakkima Matinpojan isä. Ei kuitenkaan enojen epämääräisyydestä huolimatta tunnu mahdolliselta, että Jaakkiman "eno" sotilasluettelossa olisi ollut hänen isoisänsä. Jaakkiman isä ei siis ole ammatistaan huolimatta Matti Laurinpoika.

Jaakkima Matinpoika meni ensin vuonna 1677 Perttu Vilpunpoika Jokipiin sotilaaksi, mutta siirtyi "enonsa" Lauri Yrjänänpojan leipiin jo seuraavassa luettelossa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053954_00207#?c=&m=&s=&cv=206&xywh=2614%2C311%2C3359%2C1880

Koska Perttu Vilpunpojan veljen Lauri Vilpunpoika Kivistön puoliso oli Jaakkiman "enon" Lauri Yrjänänpojan ja Kerttu Lahden tytär, sotilaallinen avunanto Jokipiin ja Luopajärven välillä ei niin kummallista ollut.

En ole havainnut Jaakkima Matinpoikaa luetteloissa ennen vuotta 1677, eli hän voisi olla ennemmin nuorempi kuin vanhempi.

[Jari Latva-Rasku]

En ole havainnut Jaakkima Matinpoikaa luetteloissa ennen vuotta 1677, eli hän voisi olla ennemmin nuorempi kuin vanhempi.

Eipä selvinnyt ainakaan sotilasluetteloiden ikämerkinnän avulla, kuinka vanha voisi olla aluksi Jokipiin taloon vuonna 1677 värvätty Luopajärven sotilas ja sukulaispoika Jaakkima Matinpoika, sillä hän kuoli toukokuussa vuonna 1687.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054152_00032#?c=&m=&s=&cv=31&xywh=1191%2C1095%2C2086%2C1168

[JuPe]

Kuten hiljattain mainitsin, seuraamieni Family Tree DNA-serkkujen osoiterypäs näyttää johtavan Luopajärvelle. Valentin Köykän lisäksi sinne vie Mats Johansson Ala-Kuhnalan vaimon, Catharina Josefsdr Latva-Röyskön isän (Josef Henriksson Latva-Röyskö) äidin Lisa Sigfridsdr Luopajärven (1664-1750) juuri.
Lisa oli Valentin Köykän sisar ja Gertrud Mattsdr Stutaeuksen (Lahti) tyttärentytär. Ei savua ilman tulta!

[Jari Latva-Rasku]

Kuten hiljattain mainitsin, seuraamieni Family Tree DNA-serkkujen osoiterypäs näyttää johtavan Luopajärvelle. Valentin Köykän lisäksi sinne vie Mats Johansson Ala-Kuhnalan vaimon, Catharina Josefsdr Latva-Röyskön isän (Josef Henriksson Latva-Röyskö) äidin Lisa Sigfridsdr Luopajärven (1664-1750) juuri.
Lisa oli Valentin Köykän sisar ja Gertrud Mattsdr Stutaeuksen (Lahti) tyttärentytär. Ei savua ilman tulta!

Matti Juhonpoika Ala-Kuhnalan isoäiti oli esiäitini Marketta Erkintytär Jalasjärven Luopajärveltä.

[Benedictus]

Tuon vielä uudelleen tänne tuon Joachim Stutaeuksen sukulaisuuden Hämeenkyrön Vatsiaisiin.


Lainaus Liisa R

Jokin aika sitten löysin Yleisistä asiakirjoista tiedoston 324b Turun ja Kokemäenkartanon läänien autiotarkastusluettelo 1619 - 1622.
s.50v (jpg 56),on Watsiais Hannu ja selitys:
Hans Mågnsson - 3 äyriä
On itse asunut tilalla eikä ole mitään maksanut. On pidetty verotalona, eikä tullut huudatetuksi kruunulle, koska Mestari Joachim, Turun kirkkoherra on talon perillinen ja haluaa maksaa 3:n vuoden veron. joka on rästinä.

Ehkäpä joku hyötyy tästäkin.
Alkuperäinen teksti siis KA 234B;50v

Liisa R

Liisa R:n löytö on hyvin kiinnostava, sillä se lisää tietoa, että Joachim Stutaeuksen suhde oli Ikaalisin vielä tiedettyä läheisempi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21898

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21279

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20734

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20655

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19392

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh);

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22188
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

Tämä Eskil Stutaeuksen talo on siis sama kuin Liisa R:n löytämä talo, joka mainitaan Joachim Stutaeuksen perintötalona.

Ylläolevan perusteella Joachim Stutaeus oli Vatsiaisten Hannun talon perillinen, mistä maksoi veroa.

Hämeenkyröstä löytyneessä Missale Aboense teoksessa on tietoja joistain paikallisista avioista .

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35342

Suora lainaus:
”X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa. Kappeliin hankitussa messukirjassa (säilytys HYK) on mm. seuraava Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: Anno ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N, successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540 ollut samanniminen mies. Tilan karja; le 3, nk 1, la 2. lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972. Campanarius = lukkari. Oja katsoo sanan tarkoittavan tässä kappalaista. Curia on Ojan mukaan pappila. Voi olla myös vain kirkontila.”
s. 464

VIII autioitunut
HEIKKI LAURINPOIKA 1540, s.463
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

"Eric Rahko ibidem (Ikalis) oli läsnä lukkari Heikki Laurinpojan luovuttaessa 3.5.1550 seuraajalleen lukkarin viran ja Ikaalisten kirkontilan inventaarion. Ikaalisten messukirja (HYK), lat. ja suom. Oja Kotiseutu 1/1972.
s.462Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

”…sillä on kysymys lukkarin, joka ainakin katolisena aikana merkitsi apulaispappia, viran luovuttamista mieheltä toiselle (Kauko Heikkilä, Ikaalisten seurakunnan vaiheita, s. 19).”

Vatsiaisissa Laurentius tutor ecclesie (Ikaalisten kirkonisäntä) ex Wattzia oli Aulis Ojan mukaan joko oli joko talon II tai talon IV Lauri eli tarkoitetaan
II Talonen I I LAURI 1540-62
IV Hannu LAURI 1540-84
s.475
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

Kuten havaitaan on Vatsiaisten Hannun isäntänä Laurentius, joka ajallisesti voisi hyvinkin olla tuo Kirkon isäntä Laurentius, jonka Gregorius Michaelis Stut mainitsee 1550 kirjoituksessaan.

Onko tulkittavissa, että tuo Kirkon isäntä Laurentius olisi Ilmajoen khr Mathias Laurentiin isä, koska tällöin tilansa Vatsiaisten Hannu olisi ilmiselvästi tullut perintönä Joachim Stutaeukselle isältään Mathias Laurentiilta.

Toisaalta varakas Erätalollinen Laurentius olisi voinut kouluttaa poikansa ja sitten naittaa tämän kirkkoherra Stutin tyttärelle.

Jos oletetaan, että tässä on Ilmajoen khr Mathias Laurentiin kotitila, joka siirtyi tämän pojalle Joachim Stutaeukselle, niin syntyy yksi hankala kysymys!

Stuthaeus, Eschillus / Eskil Mattsson
S Ilmajoki noin 1608. V Ilmajoen kirkkoherran Matthias Laurentii Stutaeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2399) poika, Ilmajoen Lahdenkylän Lahden (numero 3) tilan isäntä 1608–1637 Matti Matinpoika / Matts Mattsson Stuut ja N.N.
Koululainen (Eschillus Matthiae Bothniensis Abogia venit) Västeråsissa 12.11.1627. ”Ei ole ylioppilas” (Kotivuori 2005).
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) emäseurakunnan kappalainen 1639; Ilmajoen Kauhajoen (ensimmäinen) kappalainen 1652.
Stutaeus omisti Lahden kylässä isänsä perintönä ja setänsä Turun kirkkoherran, filosofian maisteri Joachimus Matthiae Stutaeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2398) lahjoituksena Lahden (numero 3) tilan 1640–1675

Miksi Eskil Stutaeus ei saanut tätä Vatsiaisten tilaa haltuunsa, sillä isoisänsä Mathias Laurentiin perillisenä hänellä olisi ollut siihen täysi oikeus?

Onko tämä tekstin osa ratkaisu?
Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua.

Tässä lukee selvästi edesmenneen äitinsä veli.
Tällöin Eskil Mathiaen äiti oli Joachim Stutaeuksen sisar.

Olisi helppoa tulkita tämä, jos ei toisaalla mainittaisi, että Eskilin isä Mats Matsson oli myös Joachimin veli.
----------
Miten se juttu oli, että Eskilin isä oli Matsin poika joka oli Mats Matssonin poika tai jotain?

Lainaus KariK

Tätähän pohdittiin taannoin ja joillakin ehdoilla molemmat voisivat olla mahdollisia, mutta siitä seuraisi se, että Joachim ei voisi olla Matias Laurentin ja Sofia Grelsdotterin lapsikatraan vanhin, tai ainakaan hän ei voisi olla vanhempi kuin Eskilin vanhemmat.
Siis, jos sekä Sofia Grelsdotter että Matias Laurenti olivat olleet ennen keskinäistä avioliittoaan kumpikin tahoillaan aiemmin naimisissa ja Matti Matinpoika oli vaikkapa Matias Laurentin ensimmäisestä avioliitosta ja Matti Matinpojan vaimo ja Eskilin äiti oli Sofia Grelsintyttären ensimmäisestä avioliitosta. Silloin Matias Laurentin ja Sofia Grelsintyttären yhteinen poika Joachim oli Eskilin sekä isän että äidin velipuoli. Yhtä hyvin kävisi toisinpäin, että isä oli Sofian poika ja äiti Matias Laurentin tytär.
Tästä kuitenkin seuraa, että Joachimin yhteisenä lapsena olisi täytynyt olla nuorempi kuin Eskilin vanhemmat.

Eskilin isä Matti Matinpoika oli vuoden 1627 ruodutusluettelon mukaan 44 vuotias eli syntynyt noin 1583. Jos tämä ikätieto pitää paikkansa, ei Matti Matinpoika voi olla Joachimin velipuoli isänsä eikä äitinsä kautta.
Ruodutusluettelon ikätieto siis tuomitsee tuomiokirjan tiedon vääräksi.
Sitä en osaa arvioida, kumpi on todennäköisemmin väärin, tuomiokirjan tieto sukulaisuudesta vai Matti Matinpoika Lahden ikä ruodutusluettelossa. Viestiä muokannut KariKK : 22.03.16 23:06. Syy: Korvattu sanat isä ja äiti sanalla vanhemmat

[JuPe]

Tuon vielä uudelleen tänne tuon Joachim Stutaeuksen sukulaisuuden Hämeenkyrön Vatsiaisiin.


Lainaus Liisa R

Jokin aika sitten löysin Yleisistä asiakirjoista tiedoston 324b Turun ja Kokemäenkartanon läänien autiotarkastusluettelo 1619 - 1622.
s.50v (jpg 56),on Watsiais Hannu ja selitys:
Hans Mågnsson - 3 äyriä
On itse asunut tilalla eikä ole mitään maksanut. On pidetty verotalona, eikä tullut huudatetuksi kruunulle, koska Mestari Joachim, Turun kirkkoherra on talon perillinen ja haluaa maksaa 3:n vuoden veron. joka on rästinä.

Ehkäpä joku hyötyy tästäkin.
Alkuperäinen teksti siis KA 234B;50v

Liisa R

Liisa R:n löytö on hyvin kiinnostava, sillä se lisää tietoa, että Joachim Stutaeuksen suhde oli Ikaalisin vielä tiedettyä läheisempi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21898

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21279

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20734

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20655

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=19392

Hämeenkyrön ja Ikaalisten käräjät 26.–27.9.1667 f. 1101v (Förekom H: Eskill Studeus, Caplan uthi Ilmoilla Sochen och giorde inspråk på ett Hemman i Watziais der Jören Jacobsonn åboor, Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua, Så emedhan bondhenn, nu icke ähr tillstädes, eij heller stämbdh. Altså Opskiuthis sackenn till näste tingh);

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22188
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22089

Tämä Eskil Stutaeuksen talo on siis sama kuin Liisa R:n löytämä talo, joka mainitaan Joachim Stutaeuksen perintötalona.

Ylläolevan perusteella Joachim Stutaeus oli Vatsiaisten Hannun talon perillinen, mistä maksoi veroa.

Hämeenkyröstä löytyneessä Missale Aboense teoksessa on tietoja joistain paikallisista avioista .

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35342

Suora lainaus:
”X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa. Kappeliin hankitussa messukirjassa (säilytys HYK) on mm. seuraava Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: Anno ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N, successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540 ollut samanniminen mies. Tilan karja; le 3, nk 1, la 2. lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972. Campanarius = lukkari. Oja katsoo sanan tarkoittavan tässä kappalaista. Curia on Ojan mukaan pappila. Voi olla myös vain kirkontila.”
s. 464

VIII autioitunut
HEIKKI LAURINPOIKA 1540, s.463
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

"Eric Rahko ibidem (Ikalis) oli läsnä lukkari Heikki Laurinpojan luovuttaessa 3.5.1550 seuraajalleen lukkarin viran ja Ikaalisten kirkontilan inventaarion. Ikaalisten messukirja (HYK), lat. ja suom. Oja Kotiseutu 1/1972.
s.462Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

”…sillä on kysymys lukkarin, joka ainakin katolisena aikana merkitsi apulaispappia, viran luovuttamista mieheltä toiselle (Kauko Heikkilä, Ikaalisten seurakunnan vaiheita, s. 19).”

Vatsiaisissa Laurentius tutor ecclesie (Ikaalisten kirkonisäntä) ex Wattzia oli Aulis Ojan mukaan joko oli joko talon II tai talon IV Lauri eli tarkoitetaan
II Talonen I I LAURI 1540-62
IV Hannu LAURI 1540-84
s.475
Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

Kuten havaitaan on Vatsiaisten Hannun isäntänä Laurentius, joka ajallisesti voisi hyvinkin olla tuo Kirkon isäntä Laurentius, jonka Gregorius Michaelis Stut mainitsee 1550 kirjoituksessaan.

Onko tulkittavissa, että tuo Kirkon isäntä Laurentius olisi Ilmajoen khr Mathias Laurentiin isä, koska tällöin tilansa Vatsiaisten Hannu olisi ilmiselvästi tullut perintönä Joachim Stutaeukselle isältään Mathias Laurentiilta.

Toisaalta varakas Erätalollinen Laurentius olisi voinut kouluttaa poikansa ja sitten naittaa tämän kirkkoherra Stutin tyttärelle.

Jos oletetaan, että tässä on Ilmajoen khr Mathias Laurentiin kotitila, joka siirtyi tämän pojalle Joachim Stutaeukselle, niin syntyy yksi hankala kysymys!

Stuthaeus, Eschillus / Eskil Mattsson
S Ilmajoki noin 1608. V Ilmajoen kirkkoherran Matthias Laurentii Stutaeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2399) poika, Ilmajoen Lahdenkylän Lahden (numero 3) tilan isäntä 1608–1637 Matti Matinpoika / Matts Mattsson Stuut ja N.N.
Koululainen (Eschillus Matthiae Bothniensis Abogia venit) Västeråsissa 12.11.1627. ”Ei ole ylioppilas” (Kotivuori 2005).
Ilmajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5016) emäseurakunnan kappalainen 1639; Ilmajoen Kauhajoen (ensimmäinen) kappalainen 1652.
Stutaeus omisti Lahden kylässä isänsä perintönä ja setänsä Turun kirkkoherran, filosofian maisteri Joachimus Matthiae Stutaeuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2398) lahjoituksena Lahden (numero 3) tilan 1640–1675

Miksi Eskil Stutaeus ei saanut tätä Vatsiaisten tilaa haltuunsa, sillä isoisänsä Mathias Laurentiin perillisenä hänellä olisi ollut siihen täysi oikeus?

Onko tämä tekstin osa ratkaisu?
Huilket hemman hans Sal: Moder broder M:r Jochim Kyrkiosien i Åbo skall kiöpt haffua.

Tässä lukee selvästi edesmenneen äitinsä veli.
Tällöin Eskil Mathiaen äiti oli Joachim Stutaeuksen sisar.

Olisi helppoa tulkita tämä, jos ei toisaalla mainittaisi, että Eskilin isä Mats Matsson oli myös Joachimin veli.
----------
Miten se juttu oli, että Eskilin isä oli Matsin poika joka oli Mats Matssonin poika tai jotain?

Lainaus KariK

Tätähän pohdittiin taannoin ja joillakin ehdoilla molemmat voisivat olla mahdollisia, mutta siitä seuraisi se, että Joachim ei voisi olla Matias Laurentin ja Sofia Grelsdotterin lapsikatraan vanhin, tai ainakaan hän ei voisi olla vanhempi kuin Eskilin vanhemmat.
Siis, jos sekä Sofia Grelsdotter että Matias Laurenti olivat olleet ennen keskinäistä avioliittoaan kumpikin tahoillaan aiemmin naimisissa ja Matti Matinpoika oli vaikkapa Matias Laurentin ensimmäisestä avioliitosta ja Matti Matinpojan vaimo ja Eskilin äiti oli Sofia Grelsintyttären ensimmäisestä avioliitosta. Silloin Matias Laurentin ja Sofia Grelsintyttären yhteinen poika Joachim oli Eskilin sekä isän että äidin velipuoli. Yhtä hyvin kävisi toisinpäin, että isä oli Sofian poika ja äiti Matias Laurentin tytär.
Tästä kuitenkin seuraa, että Joachimin yhteisenä lapsena olisi täytynyt olla nuorempi kuin Eskilin vanhemmat.

Eskilin isä Matti Matinpoika oli vuoden 1627 ruodutusluettelon mukaan 44 vuotias eli syntynyt noin 1583. Jos tämä ikätieto pitää paikkansa, ei Matti Matinpoika voi olla Joachimin velipuoli isänsä eikä äitinsä kautta.
Ruodutusluettelon ikätieto siis tuomitsee tuomiokirjan tiedon vääräksi.
Sitä en osaa arvioida, kumpi on todennäköisemmin väärin, tuomiokirjan tieto sukulaisuudesta vai Matti Matinpoika Lahden ikä ruodutusluettelossa. Viestiä muokannut KariKK : 22.03.16 23:06. Syy: Korvattu sanat isä ja äiti sanalla vanhemmat

Kuljetan nyt kiusallanikin Jöran Mårtensson Pohjalaista (Hedfors) tämän keskustelun kylkiäisenä. Hänen YDNA-osumissaan on varhaisimpana tunnettuna esi-isänä mainittu Mathias Laurentii Stutaeus, Ilmajoen kirkkoherra. Samanaikaisesti suoritettu serkkutesti antaa runsaasti Ilmajoen-seudun osumia, kuten esim. edellisessä viestissäni mainitut Luopajäven Gertrud Mattsdr Stutaeuksesta polveutuvat etaserkut.
Eskil Mattson Stutaeuksen, Ilmajoen kappalaisen, tiedetään perineen Joachim-setänsä maita Ikaalisissa.
Joachim Eskilsson Stutaeus toimi Vastilan isäntänä ja sitten ruotusotilaana, kunnes katosi Ilmajoelta. Han oli saanut Kerstin Pohjalaisen kanssa aviottoman lapsen, josta tuomitiin sakoille.

Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalainen toimi ruotusotilaana Ilmajoen Birilän ja Talvitien ruoduissa. Ilmajoen rippikirjoissa hänen syntymäpaikakseen annetaan kuitenkin Ikaalinen. Oliko Joachim Eskilssonin katoamisella Ilmajoelta, Stutaeusten maaomistuksilla Ikaalisissa ja Jöran Mårtenssonin syntymällä Ikaalisissa yhteyttä toisiinsa? Entistä oudommaksi asian tekee
se, ettei Ilmajoen rippikirjoissa Jöranille annettuna syntymävuonna (1707) löydy ainuttakaan sopivaa isäkandidattia Ikaalisista.

[Benedictus]

Tuohon Jöraniin kommentti.
Ikaalinen oli tuohon aikaan alue, johon kuului Myös Kankaanpää ja Jämijärvi, sekä Honkajoki ja Karvia taisi olla myös Parkanoakin mukana. Osin henkilöitä oli myös Isojoenpuolellakin.


Aiemmin Hämeenkyrö ja Ikaalinen olivat yhtä, eli saatettiin käytää Ikaalinen vaikka tarkoitettiin Hämeenkyrön aluetta.


Tuosta Vatsiaisten perinnöstä väännettiin juttua aikoinaan aika perusteellisesti.


Vedin jutun esille, koska jos Joachim Stutaeus oli perillinen talossa ja Eskil Stutaeus sitä yritti itselleen sukulaisuuden nojalla, niin eräs vaihtoehto on juuri se, että Jochimin äiti N.Stutt, Mathias Laurentiin 2. vaimo, oli Vatsiaisten talon omistajasukua.

Koska käräjäjutun mukaan Eskilin äidin veli oli Joachim niin silloin Eskilillä olisi ollut äitinsä kautta oikeutta taloon.

[Jari Latva-Rasku]

Tuon vielä uudelleen tänne tuon Joachim Stutaeuksen sukulaisuuden Hämeenkyrön Vatsiaisiin.

Lainaus Liisa R

Jokin aika sitten löysin Yleisistä asiakirjoista tiedoston 324b Turun ja Kokemäenkartanon läänien autiotarkastusluettelo 1619 - 1622.
s.50v (jpg 56),on Watsiais Hannu ja selitys:
Hans Mågnsson - 3 äyriä
On itse asunut tilalla eikä ole mitään maksanut. On pidetty verotalona, eikä tullut huudatetuksi kruunulle, koska Mestari Joachim, Turun kirkkoherra on talon perillinen ja haluaa maksaa 3:n vuoden veron. joka on rästinä.

Ehkäpä joku hyötyy tästäkin.
Alkuperäinen teksti siis KA 234B;50v

Liisa R

Liisa R:n löytö on hyvin kiinnostava, sillä se lisää tietoa, että Joachim Stutaeuksen suhde oli Ikaalisin vielä tiedettyä läheisempi.

[/I]

Eli Voudintilit, Yleiset Asiakirjat, 324b, kuva 56, vasen alareuna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1701618

Jaakkima Stutaeuksella oli selvästi maksuhaluja, mikä ettei, koska summa oli mitätön. Kovin vahvoja signaaleja tekstissä ei ole, että hän olisi perillinen. Oli toki tavallista, että tiloja lunastivat haltuunsa edellisten omistajien sukulaiset, mutta niin ei tarvinnut olla.

[Jari Latva-Rasku]

Kuten havaitaan on Vatsiaisten Hannun isäntänä Laurentius, joka ajallisesti voisi hyvinkin olla tuo Kirkon isäntä Laurentius, jonka Gregorius Michaelis Stut mainitsee 1550 kirjoituksessaan.

Onko tulkittavissa, että tuo Kirkon isäntä Laurentius olisi Ilmajoen khr Mathias Laurentiin isä, koska tällöin tilansa Vatsiaisten Hannu olisi ilmiselvästi tullut perintönä Joachim Stutaeukselle isältään Mathias Laurentiilta.
[/I]

Suvannon yhteenvedossa on melko paljon tietoja Lahiksen/Lahtisten/Lahden eli Ikaalisten lukkareihin liittyen. Osittain löydöt kertaantuvat, koska niitä on samaan asiaan liittyvien eri henkilöiden kohdalla. Poimin joitakin kohtia tekstistä.

KURKELA
I Tuuri
MATTI LAURINPOIKA 1540-84
Mathias Sijroij ex Kurgela oli 12.2.1548 naimakaupassa, joka oli Vatsiaisten Yrjö Heikinpojan (talo I) ja Ikaalisten Jussi Turkin (talo VI) tyttären välinen, takaajana.

Laurentius tutor ecclesie (Ikaalisten kirkonisäntä) ex Wattzia oli 12.2.1548 takaajana Vatsiaisten Yrjö Heikinpojan ja Ikaalisten Jussi (Turkin) tyttären naimakaupassa

YRJÖ HEIKINPOIKA (Vatsiainen, Luukas) Laskiaissunnutaina 12.2.1548 sovittiin naimakaupasta inter Jorgum Henrici ex Watzia et filiam Johannis Turcki ex Ikalis. 474 Takaajina oli neljä miestä, kukin 10 markan edestä. Ensimmäisenä on Henricus Watzian (Yrjön isä ?).

1558 Pakulan Pentti (talo IV) otti luvatta Madz Sijrois hirsimetsästä puita,
1564 Madz Sijroi Kurkela t > Vatsiaisten Heikki Luukkaanpoika (talo I).
1555 Peder Pölloy oli vallannut Lasse Siiroilta (Vatsiainen talo IV) sen yhden kuormanalan kokoisen heinämaan, jonka Lasse oli todistajien läsnäollessa myynyt Vatulan Olavi Olavinpojalle (talo IV)
1558 Peder Pölloy t > talon I Matti Siiroi
1564 Kurkelan Matti Siiroi (talo I) t > Hen. Lucasson Wadziaisby.

Vatsiainen
IV Hannu
LAURI 1540-84
1552 Lasse Sijroij oli osakkaana Kodesjärven eräsijassa (Isojoella) & Heikki ja Olavi Siiroi. Ek 1553 Lasse Siiroij Vatziaisthen.
1554 Lasse Vadiasthen.
1555 Lasse Sijroi oli ostanut yhden kuorman heiniä tuottavan niityn Vatulan Olavi Olavinpojalta (talo IV), mutta Kurkelan Pietari Pöllö (II) oli sen vallannut. Nyt kaupan todistajina olleet todistivat kaupan tapahtuneen.
1558 Bentt Paculan oli hakannut rakennushirsiä Matti Siiroin (Kurkela talo I) metsästä

X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa.
Kappeliin hankitussa messukirjassa on Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: Anno ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N, successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari
Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540 ollut samanniminen mies.

VIII autioitunut
HEIKKI LAURINPOIKA 1540, (siirtynyt kappelin lukkariksi ?, ks. talo X).

OLAVI 1550 ks. yllä.

Johan Turki (katso yllä) Ikalis oli 3.5.1550 todistamassa Ikaalisten lukkarinviran siirtoa uudelle miehelle sekä kirkontilan inventaarion luovuttamista.

Anders Partainen oli 3.5.1550 todistajana läsnä, kun Lahden kappelin lukkari Henrik Laurinpoika luovutti Lahden kirkontilan (curie eiusdem Lactis) irtaimiston seuraajalleen Olaville.

1553 Jöns (p.o. Janus ?) Marcholan (Inkula talo I) oli hakannut rikki veneen för Oluff klockare Ikalisten

Eric Rahko ibidem (Ikalis) oli läsnä lukkari Heikki Laurinpojan luovuttaessa 3.5.1550 seuraajalleen lukkarin viran ja Ikaalisten kirkontilan inventaarion.

Henric Seppä ibidem (Ikalis) oli läsnä 3.5.1550 entisen lukkarin (ks. talo X) luovuttaessa virkansa uudelle sekä Lahden kappelin kirkontilan hallinnan.

HEIKKI OLAVINPOIKA her Hendrich Tockoilan lunasti 1556 päivätyöhauet 10 äyrillä, VA 1998 f. 45. Sak tk 1559 Michel her Henrichss sai 40 markan sakon Kalkunmäen Sipin (talo II) tyttären raiskauksesta (Mikko oli herra Henrikin renki ?), kk 1567 her Hen. Ollsson huonot aidat ja sillat. Hämeenkyrön kirkkoherrana oli 1550-luvulla ja vuoteen 1561 Gregorius. Henrik oli ilmeisesti Tuokkolassa jotakin kylänosaa viljellyt kappalainen (ja lukkari). Hän oli ilmeisesti sama Henrik, joka oli kirkkoherrana jo 1561

Olisiko mahdollista ajatella, että Lauri, Matti Laurinpoika ja Heikki Laurinpoika sekä Olavi Siiro ovat keskenään lähisukulaisia? Lisäksi voisi jättää miettimättä, miten heihin voisi liittyä kappalainen? ja vuodesta 1561 kirkkoherra Heikki Olavinpoika. Me emme taida tietää, kuka oli kappalaisena Henricus Olain jälkeen.

En ymmärrä, miten pystyy päättelemään, että Matthias Laurentii olisi Siirojen sukua. Voisiko ennemmin päätellä, että hänellä oli Ikaalisissa kaima, joka oli Siirojen lukkarisukua?

[Jari Latva-Rasku]

Kuljetan nyt kiusallanikin Jöran Mårtensson Pohjalaista (Hedfors) tämän keskustelun kylkiäisenä. Hänen YDNA-osumissaan on varhaisimpana tunnettuna esi-isänä mainittu Mathias Laurentii Stutaeus, Ilmajoen kirkkoherra. Samanaikaisesti suoritettu serkkutesti antaa runsaasti Ilmajoen-seudun osumia, kuten esim. edellisessä viestissäni mainitut Luopajäven Gertrud Mattsdr Stutaeuksesta polveutuvat etaserkut.
Eskil Mattson Stutaeuksen, Ilmajoen kappalaisen, tiedetään perineen Joachim-setänsä maita Ikaalisissa.
Joachim Eskilsson Stutaeus toimi Vastilan isäntänä ja sitten ruotusotilaana, kunnes katosi Ilmajoelta. Han oli saanut Kerstin Pohjalaisen kanssa aviottoman lapsen, josta tuomitiin sakoille.

Jöran Mårtensson Hedfors-Pohjalainen toimi ruotusotilaana Ilmajoen Birilän ja Talvitien ruoduissa. Ilmajoen rippikirjoissa hänen syntymäpaikakseen annetaan kuitenkin Ikaalinen. Oliko Joachim Eskilssonin katoamisella Ilmajoelta, Stutaeusten maaomistuksilla Ikaalisissa ja Jöran Mårtenssonin syntymällä Ikaalisissa yhteyttä toisiinsa? Entistä oudommaksi asian tekee
se, ettei Ilmajoen rippikirjoissa Jöranille annettuna syntymävuonna (1707) löydy ainuttakaan sopivaa isäkandidattia Ikaalisista.

Onko mahdollista, että Jöran Mårtensson Hedforsin varhaisin tunnettu esi-isä olisi päätelty osumasta johonkin toiseen Matthias Laurentiin jälkeläiseen? Jos näin olisi, mahdollisia sukupolkuja voi olla paljon näihin päiviin asti.

Voisiko olla mahdollista, että Jöran Hedforsin syntymäaika olisi joku muu kuin 4.1707? Ikaalisten Köntissa syntyi Jöran Mårtensson Helteen isälinjaan muutama vuosi aikaisemmin. Jos haluaa antaa mielikuvituksen laukata, kannattaa lukea oheinen artikkeli Helteeseen liittyvistä kirkollisista kuvioista.
https://haikarat.wordpress.com/2016/05/15/kurjenmaki/

Katselmuksessa 30.6.1737 kuitenkin Jöran Hedforsin mainitaan olleen 30-vuotias ja astuneen palvelukseen 10 1/3 vuotta aikaisemmin eli joskus keväällä 1727.

[JuPe]

Onko mahdollista, että Jöran Mårtensson Hedforsin varhaisin tunnettu esi-isä olisi päätelty osumasta johonkin toiseen Matthias Laurentiin jälkeläiseen? Jos näin olisi, mahdollisia sukupolkuja voi olla paljon näihin päiviin asti.

Voisiko olla mahdollista, että Jöran Hedforsin syntymäaika olisi joku muu kuin 4.1707? Ikaalisten Köntissa syntyi Jöran Mårtensson Helteen isälinjaan muutama vuosi aikaisemmin. Jos haluaa antaa mielikuvituksen laukata, kannattaa lukea oheinen artikkeli Helteeseen liittyvistä kirkollisista kuvioista.
https://haikarat.wordpress.com/2016/05/15/kurjenmaki/

Katselmuksessa 30.6.1737 kuitenkin Jöran Hedforsin mainitaan olleen 30-vuotias ja astuneen palvelukseen 10 1/3 vuotta aikaisemmin eli joskus keväällä 1727.

Kysessä on Y-DNA-testi, joka antoi alustavasti 45 osumaa. Näiden joukosta poimittu varhaisin esi-isä on Mathias Stutaeus 1571-1597 , Ilmajoen kirkkoherra, jolle on jälkeläistestauksella saatu sama haploryhmä.
Koska Hedforsin vaiheet kietoutuvat Ilmajokeen, voidaan hypoteettisesti olettaa, että Stutaeukset liittyisivät hänen juuriinsa, varsinkin kun "serkkutestit" tuovat osumia Stutaeusten jälkeläisiksi ilmoitettuihin.

Sitten on vielä tuo Pohjalainen-sukunimi, jota Hedfors, sotilasammatista
irtauduttuaan, ryhtyi käyttämään. Hän joko identifoitui itse pohjalaisiin, tai
otti käyttöönsä Joachim Eskilssonin vuodekumppanin, Kerstin Pohjalaisen,
sukunimen. Koska Hedfors-Pohjaisen syntymäpaikaksi annetaan Ikaalinen,
on jälkimmäinen vaihtoehto todennäköisempi.
Ikaalisten Köntissä syntynyt Mårten tunnettiin myöhemmin Laxfelt-nimellä,
eikä näin tule kyseeseen Hedfors-Pohjalaiseksi.
Vihteljärven Janckarissa syntynyttä a.u.-lasta on myöskin soviteltu samoihin saappaisiin, mutta mistä isättömälle siunaantuisi Mårten patronyymi?

Tapio Piirron antaman tiedon (2008) mukaan Jöran Mårtensson siirtyi Ikaalisista Kauhajoen Nummikoskelle: "Eskell Nummikoski presenteratr legokarlen Jöran Mårtensson 20 åhr gammal född i Abo lähn i Ikalis." Otettu v. 1726 Ilmajoen komppaniaan Haminassa 18.2.1729 päivätyn rullan mukaan sotilaaksi numerolle 104. Iäksi ilmoitetaan v. 1729 22-vuotta (1707). Ruodun 104 muodostivat Lapuan Haapakosken kylän talot: Uusi-Fräntti, Latva-Teikari ja Ylkikarhu. Avioitui Haminassa. Siirrettin komppanian kotiutumisen yhteydessä Ilmajoen komppanian numerosta 104 numeroon 66. Ruodun muodostivat Ilmajoen Peltoniemen kylän Jaakko Pirilän ja Simo Talvitien isännöimät talot.

[Jari Latva-Rasku]

Kysessä on Y-DNA-testi, joka antoi alustavasti 45 osumaa. Näiden joukosta poimittu varhaisin esi-isä on Mathias Stutaeus 1571-1597 , Ilmajoen kirkkoherra, jolle on jälkeläistestauksella saatu sama haploryhmä.
Koska Hedforsin vaiheet kietoutuvat Ilmajokeen, voidaan hypoteettisesti olettaa, että Stutaeukset liittyisivät hänen juuriinsa, varsinkin kun "serkkutestit" tuovat osumia Stutaeusten jälkeläisiksi ilmoitettuihin.

Sitten on vielä tuo Pohjalainen-sukunimi, jota Hedfors, sotilasammatista
irtauduttuaan, ryhtyi käyttämään. Hän joko identifoitui itse pohjalaisiin, tai
otti käyttöönsä Joachim Eskilssonin vuodekumppanin, Kerstin Pohjalaisen,
sukunimen. Koska Hedfors-Pohjaisen syntymäpaikaksi annetaan Ikaalinen,
on jälkimmäinen vaihtoehto todennäköisempi.
Ikaalisten Köntissä syntynyt Mårten tunnettiin myöhemmin Laxfelt-nimellä,
eikä näin tule kyseeseen Hedfors-Pohjalaiseksi.
Vihteljärven Janckarissa syntynyttä a.u.-lasta on myöskin soviteltu samoihin saappaisiin, mutta mistä isättömälle siunaantuisi Mårten patronyymi?

Tapio Piirron antaman tiedon (2008) mukaan Jöran Mårtensson siirtyi Ikaalisista Kauhajoen Nummikoskelle: "Eskell Nummikoski presenteratr legokarlen Jöran Mårtensson 20 åhr gammal född i Abo lähn i Ikalis." Otettu v. 1726 Ilmajoen komppaniaan Haminassa 18.2.1729 päivätyn rullan mukaan sotilaaksi numerolle 104. Iäksi ilmoitetaan v. 1729 22-vuotta (1707). Ruodun 104 muodostivat Lapuan Haapakosken kylän talot: Uusi-Fräntti, Latva-Teikari ja Ylkikarhu. Avioitui Haminassa. Siirrettin komppanian kotiutumisen yhteydessä Ilmajoen komppanian numerosta 104 numeroon 66. Ruodun muodostivat Ilmajoen Peltoniemen kylän Jaakko Pirilän ja Simo Talvitien isännöimät talot.
Helpointa tässä on nimi Hedfors, joka tarkoittaa Nummikoskea.

Eihän se mahdotonta ole, että aviottoman lapsen isän nimi tiedetään, ellei vaihtoehtoja aivan tolkuttomasti ole. Tässä tapauksessa olisi paikan ja syntymäajan full match. Lahden suvussa oli paljon poikia.

YDNA-osumien läheisyyttä pystyy jonkin verran arvioimaan, mutta varmuus lisääntyy vasta, kun kumpikin osapuoli tekee BigY-testin ja määrittää SNP-päätemutaation. Y-DNA111-testissä ero seitsemän STR-markkerin kohdalla voi tarkoittaa, että yhteinen esi-isä olisi voinut elää 1600-luvulla, mutta yhtä hyvin kahdeksan markkerin ero voisi tarkoittaa, että kyse on keskiajasta.

[Jari Latva-Rasku]

Eihän se mahdotonta ole, että aviottoman lapsen isän nimi tiedetään, ellei vaihtoehtoja aivan tolkuttomasti ole. Tässä tapauksessa olisi paikan ja syntymäajan full match. Lahden suvussa oli paljon poikia.


Eipä se tietenkään Kankaanpään Vihteljärven Jankkarikaan Jöran Mårtensson Hedforssin syntymäpaikka ole, koska 8.4.1707 syntyi Jöran Jöransson. Ei voi olettaa, että nimi olisi väärin kirjoitettu tai ilmoitettu, ellei muuta ilmene.

[Miisamaija]

Pitää nyt kysyä, onko Mathias Stutaeukselle FTDNA:ssa ilmoitettu Michel Johansson Paasto s.1707 läheinen osuma?
Ilmeisesti Michelin isälinja jatkuu Ikaalisten Haapimaan Iso-Kirmoon talonhaltijana 1621-44 Nils Larsson?
(jos nyt oikein katsoin ja ymmärsin)
https://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21892

[Miisamaija]

Tai Jöran Mårtensson Pohjalaiselle (Hedfors), jonka DNA tietoja en kyennyt näkemään listassa?

[Jari Latva-Rasku]

Pitää nyt kysyä, onko Mathias Stutaeukselle FTDNA:ssa ilmoitettu Michel Johansson Paasto s.1707 läheinen osuma?
Ilmeisesti Michelin isälinja jatkuu Ikaalisten Haapimaan Iso-Kirmoon talonhaltijana 1621-44 Nils Larsson?
(jos nyt oikein katsoin ja ymmärsin)
https://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21892

Vertailussa ei ole kuin 67 STR-markkeria, mutta on helppo todeta, että sukulaisuus on etäinen, sillä yhteinen esi-isä olisi "McDonald"-mutaatiomallilla laskettuna elänyt yli 2200 vuotta sitten. Tähän mennessä Ikaalisten tai Hämeenkyrön seudulta ei ole löytynyt yhtään osumaa, joihin Matthias Laurentiin sukuyhteys olisi muodostunut keskiajan jälkeen.

[Miisamaija]

Kiitos Jari Latva-Rasku. Eipä tarvitse sitä sitten pähkäillä.

Näitä voi sitä vastoin mietiskellä;
"Vuoden 1546 maakirjassa on poikkeuksellisen runsaasti talollisten lisänimiä. Ikaalisten kylään luettiin tilapäisesti myös Läykkälän, Karhoisten ja Nummen talot, joten niitä oli yhteensä 17. Ensimmäisenä on Lasse Sepän ja kolmantena Niiles Taron nimi; näiden tilat yhdistettiin sata vuotta myöhemmin kirkkoherran pappilaksi. Toisena on Turkki, jonka maille perustettiin kauppala yli kolmesataa vuotta myöhemmin. Oikealla on Haapimaan kylä, jossa Kirmo, kaksi Viraa, Pukki ja kaksi Siiroa. Vatsiaisille on merkitty Luukas, kaksi Muotiaa, kaksi Siiroa ja Talonen. Vatulan Olavi Hoppu ja Henrik Kukko ovat vielä mahtuneet samalle palstalle. Maaveroluku osoittaa tilan koon koukun eli 12 äyrin maan murto osina. Kansallisarkisto (VA)1927:84v-85."/ Ikaalisten entisen emäpitäjän historia s. 185.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1686250