Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Cajanus suku
Cajanus suvun lähtökohdat kiinnostavat minua. Kantaisän Antti Erikinpojan äitiä ei tunneta. Kiinnitin huomiota hänen ehkä vanhimpaan tyttären nimeen Felicia, (muut Beata ja Agneta). Suvussa suhteellisen määrätietoisesti käytetään ensimmäisten lasten kohdalla joko isänisän tai äidinäidin nimeä.
Kun katsoo esimerkiksi HISKI:llä, Yo-matrikkelista tai Googlaamalla sekä omasta henkilötiedostoista Felicia, löytyy vain muutama ja hekin ovat Cajanusten ja Felician ja Johan Curvoniuksen jälkeläisiä. Eikä muoto Felissa anna senkään vertaa.
Lisäksi minulta löytyy kaksi Felissaa omista tiedostoistani:
1. Felissa Nilsdr Gyllenhjerta / Stålhandske. Tuolta 1500-luvulta.
2. Felissa Henriksdr Ekelöf jonka snottaan olleen 1602 elossa kun Henrik Hansson Ekelöfin pso Dordi Larsdr Teit perintöä jaettiin.
Kumpikin on mielenkiintoisia.
1. Onhan Cajanuksen lapsista käytetty Gyllenhjerta nimeä ja muuta yhteyttä sukuun ei ole löydetty kuin useiden sukupolvien takaa Hevonpää sukuun.
2. Antti Erikinpojan vanhempien (ehkä jo isovanhempien) sanotaan omistaneen Porvoossa Tjusterbyn rälssitilan.
Antti oli kotoisin Kirkkonummen Korkulan nimismiehentalosta jossa sinettinä käytettiin sydäntä (Hjertta) ja veli Hans käytti sukunimenä Hjertta. Isoäiti lienee Helsingin Pitäjän Seutulasta ja Dönsby sukua. Isoisä tietysi olis voinut olla naimisissa kaksi kertaa, jolloin oletus puolisona Peder Gallen tyttärestä voisi pitää paikkaansa. Tjusterbyn takia ja vaakunan perusteella kytkettiin Hjertta suku kytkettiin Porvoon Peder Galleen, tosin Gallen vaakuna yhtäläisyys ja sukuyhteydestä Antin iso-isään ei ole mitään kunnon näyttöä?
Alla muutama lainaus noista Ekelöf:in ja Galle suvun perintötiloista.
Henrik Ekelöfillä oli neljä poikaa ja kolme tytärtä, joiden kesken omaisuus jaettiin 1602. ... Jacob sai vuonna 1603 haltuunsa myös Per Gallelle kuuluneet kaksi tilaa Hindsbystä, ja Hovet-tiloille hän rakensi säterin, mutta kuoli jo 1606, joten tilan peri hänen leskensä,
Lill-Hovet ja Labbars joutuivat Per Gallen pojalle Klas Gallelle (naimisssa Margareta Bertilsdr Ekelöfin kanssa), kun taas Löthensin sai Torsten Henrikinpoika Norrkullasta. Torsten peri Norrkullan sekä Talosaaren ja Busön (Norrkullalandet). ... Tyttäret Anna, Felissa ja Brita saivat isänperintönä kaksi tilaa Hinthaarasta Porvoon pitäjästä.
Per Galle omisti kaksi tilaa Porvoon Tjusterbyssä ja teki ratupalvelusta sen edestä 1555. Sen jälkeen hän omisti vain yhden tilan, toinen kuului Kirkkonummen Korkkullalle. [36] Sieltä kotoisin oleva Cajanus-suku (Hierta) käytti vaakunassaan sydäntä. Se näyttäisi olevan peräisin Galleilta ja osoittaisi, että Mickel Erikinpojan vaimo oli Per Gallen tytär. Galle-suvun vaakuna on muuten aivan sama kuin Gyllenhjerta-suvulla: liekehtivä sydän. [377]
-Mickel Eriksson i Korkkulla. Egde ett frälsehemman i Tjusterbyi Borgå socken. Beviljades 1588 23/12 ett särskildt årligt underhåll of spannmål emedan han bodde vid en stor allmän väg (2). Nämndeman 1592. ?egynte göra rusttjänst 1600. Nämnes senast 1612 (1)..
Sami Lehtonen
12.11.08, 23:23
Tälle sivulle lienee joku koonnut sukujohdon tuohon mainitsemaasi Gyllenhjertaan.
http://personal.inet.fi/koti/vuollolukkarit/vuollo%20edward/aqwn32.htm
Hevonpää-nimitys tullee maaomistuksista, jotka päätyivät Gyllenhjertoille Jägerhorn af Spurila-suvun varhaisemmilta edustajilta (Ramsay s. 167).
Jouni Kaleva
13.11.08, 18:05
Käsitys Cajanus-suvun polveutumisesta Gyllehjertasta on Bergholmin Sukukirjasta, joka julkaistiin 1892-1901.
Cajanus-suku sanoo haaraantuvansa jo aikoja sitten sammuneesta suomalaisesta aatelissuvusta Hevonpää eli Gyllenhjerta, jonka kantaisä, Erik XIV:n amiraali Niiles Sveninpoika, Paimion Hevonpään (Viksbergin) herra eli vielä 1594. Tämän pojanpoika lienee ollut Anders Erikinpk. Gyllehjerta. --- Anders Erikinpoika. Kotoisin Uudenmaan Kirkkonummelta. Vanhaa aatelissukua Gyllenhjerta. Sanotaan olleen laamannina ennenkuin Pietari Brahe pani hänet koko Kajaanin vapaaherrakuntansa voudiksi. Asui Paltamossa. (Bergholm: Sukukirja)
Kovin sitkeästi tuo on jäänyt elämään, vaikka jo 1909 Jully Ramsay antoi korjaavat tiedot Hjerta-sukutauluissaan.
Nedanstående tabeller afse att rätta den falska tradition, enligt hvilken släkten Cajanus skulle leda sitt ursprung från svenska adliga ätten n:r 40, Gyllenhjerta. I hittills utgifna utredningar af släkten Cajanus angifves också Kyrkslätt såsom släktens stamort. (Ramsay)
Ramsay antaa Kajaanin Andersin isänisän seuraavasti:
Mickel Eriksson i Korkkulla. Egde ett frälsehemman i Tjusterby i Borgå socken. Beviljades 1588 23/12 ett särskildt årligt underhåll of spannmål emedan han bodde vid en stor allmän väg. Nämndeman 1592. Begynte göra rusttjänst 1600. Nämnes senast 1612. (Ramsay)
Kirkkonummella tunnetaan Korkullan nimismiessuku ja selitetään myös sydänaiheisesta puumerkistä syntynyt sinettiaihe sekä suvun nimeksi omaksuttu Hjerta.
Korkkulla, rusthåll. Tidtals äfven skrifvet Kårkulla och Korfkulla. Vattenkvarn 1588. Var ursprungligen 2 hemman, hvaraf ett deladt i två hälfter. Genonm ödesmål sammanslogos de c. 1585 till ett. Har innehafts af Lars Persson 1540-47, hvars efterkommande sedan hade Korkkulla i 300 år; sonen Erik Larsson I549-63 var länsman liksom ett par af de följande och åtnjöt som sådan hemmaneskattefritt för den stora gästning, som försiggick i länsmansgården, sonen Mickel Eriksson 1566-1612, länsman, började c. 1600 utrusta ryttare för hemmanet och de utbysjordar, som han slagit under sig i Hindersby, Lillestby, Mattby, Grundträsk, Skyttkulla och Håkansholmen, sonen Erik Mickelsson 1614-30, dennes son Hans Eriksson Hjerta 1630-62 tog sig namn efter det gamla, från förfäderna härstammande bomärket, ett hjärta, som äfven ingick i hans sigill, han red själf ut för rusthållet och steg i graderna från fänrik till kaptenlöjtnant;... (Rosberg: Kyrkslätt socken, s. 126-127)Toisaalta Ramsay selittää, että sydänaihe olisi tullut sukuun Michel Erikssonin vaimon äidin, Kerstin Ragvaldintyttären suvusta, joka oli Sjundby-suku. Tämän Kerstinin veli käytti sinettiä, jossa aiheena sydän ja tähti. Osuvatko yo. selitykset sitten yksiin??
"Gift med Sigfrid...Hennes barn voro: 1) Anders Sigfridsson i Sjöskog i Helsinge.... 2) dotter, lefde gift 1575 med länsmannen i Kyrkslätt, Mickel Eriksson (Hjerta) till Korkkulla i Kyrkslätt socken (Sv. Riddarhuset. Palmskölds saml. - ). Genom detta gifte ärfde Korkkulla-släkten sin vapenbild, ett hjärta, som sedan vållat sägnen om släktens härstamning från adliga ätten Gyllenhjerta
hei
En nyt ihan vastaa Olavin kysymykseen, mutta olen juuri taas täydentämässä Cajanus tietokantaani ja löysin Oulusta Maria Cajanerin
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1851-1857_tksrk_ik134_i/13.htm
Mahtaneeko kukaan tietää hänestä mitään?
Olin Olavi joskus kirjannut Anders Cajanuksen tietoihin seuraavaa:
Kajaanin pitäjän nimismiehenä jo 1630 -luvun alusta toiminut Antti Erikinpka Cajanus nimitettiin heti Kajaanin vapaaherrakunnan perustamisen jälkeen Paltamon ja Sotkamon sekä Pielisen voudiksi. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Hjärta ja oli lähtöisin Kirkkonummelta. Lähde: Martti Helistö "Cajanuksen suvun kemiläisestä sukuhaarasta.
Liittäisin tämänkin keskustelun tänne myöhempiä etsijöitä varten:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4559&highlight=Cajanus
Sari
Tapani Kovalaine
13.11.08, 22:19
Hiski jos kuka tuntee Sodankylässä syntyneen Maria Cajanderin:
Sodankylä - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1d1f2d?fi+0499+kastetut+563)8.9.1775 10.9.1775 Sodankylä Kyrkoherde Zackarias Cajaner Catarina Wacklin Maria
Hei
Kiitos Tapani jälleen :) Selailin ihan juuri Sodankylän rk:ta Cajanereiden osalta ja arvelinkin jälkien johtavan sinne sylttytehtaalle.
1. Sukupolvi
Zacharias Johaninpoika Cajaner, Sodankylän kirkkoherra
Isä: Johan Andersinpoika Cajanus
* 31.03.1732
Puoliso
Catharina Wacklin
*14.04.1751
Lapset
1) Nils Petter Cajaner *06.01.1763, Kemijärvi, †16.04.1812, Muhos, Viinikka 33 (Taulu 2)
2) Johannes Cajaner *18.08.1766, Kemijärvi
3) Zacharias Cajaner *02.11.1769, Kemijärvi
4) Friedrik Cajaner *08.08.1773, Kemijärvi
5) Maria Cajaner *08.09.1775, Kemijärvi, †10.01.1855, Oulu
6) Esajas Cajaner *25.06.1777, Kemijärvi
7) Carl Isak Cajaner *30.05.1779, Kemijärvi
8) Jacobus Cajaner *1782, Kemijärvi
9) Gabriel Cajaner *02.01.1785, Kemijärvi
10) Sara Christina Cajaner *02.05.1865, Kemijärvi
Otti ensimmäisenä käyttöön Cajaner sukunimen Cajanuksen sijaan.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1772-1783_ik368/115.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1784-1797_ik368/49.htm
TAULU 2
2. Sukupolvi
Nils Petter Zachariaksenpoika Cajaner, Raahen pitäjänapulainen, Muhoksen kappalainen,Asui Wiinikka nro 33
Isä: Zacharias Johaninpoika Cajaner (Taulu 1), Äiti: Catharina Wacklin
* 06.01.1763, Kemijärvi † 16.04.1812 (49v), Muhos, Viinikka 33
Puoliso
Christina Lauraeus
*1768
Lapset
1) Nils Petter Cajanus *08.01.1789, Raahe
2) Anna Maria Cajanus *20.09.1791, Raahe
3) Johan Cajanus *09.11.1797, Muhos, †22.12.1873, Muhos (Taulu 3)
4) Sara Christina Cajanus *03.01.1803, Muhos.Viinikka 33
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sodankyla/rippikirja_1772-1783_ik368/115.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/rippikirja_1785-1791_mko27-32/84.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1794-1801_ik118/46.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1802-1811_ik118/88.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1812-1818_ik118-119/122.htm
TAULU 3
3. Sukupolvi
Johan Nilksenpoika Cajanus
Isä: Nils Petter Zachariaksenpoika Cajaner (Taulu 2), Äiti: Christina Lauraeus
* 09.11.1797, Muhos † 22.12.1873 (76v), Muhos
Puoliso
Susanna Helena Gabrielintytär Lescelius (Sursill 1611)
*30.08.1802, Paltamo, †28.12.1851, Kalajoki
Isä: Gabriel Matthias Mathiaksenpoika Lescelius, Äiti: Elisabeth Iisakintytär Schoderus (Sursill 2753)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1794-1801_ik118/46.htm
Sari
Hei!
Tässä vähän tieto Zachris Johaninpoika Cajaner, Sodankylän kirkkoherra
Isä: Johan Erikinpoika Cajanus, k. ennen 1743
Äiti: Christina Zachariaksentytär Lithovius, s. 8.7.1705 Ii, k. 3.8.1767 Ii
s. 31.3.1732 Paltamo, kastettu 2.4.1732 Paltamo, k. 22.8.1784 Sodankylä
I puoliso 6.1.1761 Kemijärvi Anna Nilsintytär Fellman, s. 25.7.1742 Kemijärvi, k. 21.6.1771 Kemijärvi (vanhemmat: Nils Esaiaksenpoika Fellman, s. 19.2.1718 Sodankylä, k. 19.1.1799 Liminka ja Sara Johanintytär Sarelius, s. 19.5.1718 Kemi, k. 26.6.1801 Liminka)
Heillä lapset:
1) Christina, s. 28.10.1761 Kemijärvi
2) Nils Petter, s. 12.1.1763 Kemijärvi, k. 16.4.1812 Muhos
3) Sara Christina, s. 16.5.1765 Kemijärvi, k. 29.8.1820 Ii
4) Johannes, s. 18.8.1766 Kemijärvi, k. 23.3.1798 Haukipudas
5) Zacharias, s. 2.11.1769 Kemijärvi
6) Anna Maria, s. 7.4.1771 Sodankylä, k. 16.4.1771 Sodankylä
7) Erik, s. 7.4.1771 Sodankylä, k. 11.6.1771 Sodankylä
II puoliso 8.2.1773 Oulu Katarina Johanintytär Wacklin, s. 15.4.1751 Oulu, k. 9.11.1828 Oulu (vanhemmat: Johan Michaelinpoika Wacklin, s. 1705 Pielavesi, k. 1.10.1766 Oulu ja Maria Ansenius, s. n. 1715, k. 4.12.1793 Oulu)
Heillä lapset:
8) Friedrik. s. 8.8.1773 Sodankylä, k. 1842 Oulu
9) Maria Christina, s. 8.9.1775 Sodankylä, k. 10.1.1855 Oulu
10) Esaias, s. 25.6.1777 Sodankylä, k. 1809 Oulu
11) Carl Isak, s. 30.5.1779 Sodankylä
12) Jacobus, s. 30.7.1782 Sodankylä, k. Ruotsi Karlskrona
13) Gabriel, s. 2.1.1785 Sodankylä, k. 29.3.1807 Oulu
Muuten Johan Erikinpoika Cajanus, k. ennen 1743 vanhemmat olivat Paltamon kirkkoherra Erik Johaninpoika Cajanus, s. 15.4.1658 Paltamo, k. 15.2.1723 Turku ja Magdalena Petterintytär Mathesius, s. n. 1660.
Erik Johaninpoika Cajanusen vanhemmat olivat Paltamon kirkkoherra Johan Andersinpoika Cajanus, s. 19.12.1626 Paltamo, k. 15.4.1703 Paltamo ja Anna Johanintytär Mathesius, s. n. 1630, k. 1668.
Terv. Ann Nyman
Viestiketjun aloittamisen ajatus oli voisiko Felicia nimen perusteella luoda jonkun olettamuksen sukutaustalle. Nämä minunkin olettamukset ovat sukututkimuksessa vaarallisia, mutta ilman niitä ei ole mitä tutkia. Kirjaamisen arvoista myös on,onko näyttöä Cajanusten Gyllenhjertta nimen käytöstä alkuperäis asiakirjoissa. Uskon että vanhat sukukirjat virheineen on luettu lukuisia kertoja ja tuskin tämä internetin tukema (tuo jopa alkuperäislähteet lähemmäs) tutkimus asiaa ratkaisee.
Kuten Jouni kirjoitti on vanhojen sukukirjojen perusteella oikaistu ettei ole näyttöä Cajanusten yhteydestä Gyllenhjerta-sukuun. muutoin kuin oletetaan Tansakasta tullen 1500-luvun alussa veljekset Lars Phersson, joka asettui Kirkkonummelle Korkkulaan ja Swen Phersson, jonka poika Nils sai avioliiton kautta Hevonpään tilan. Hänestä lienee ensimmäisenä käytetään Gyllenhjertta nimeä, ja hänen tytär oli tuo mainitsemani Felissa.
Antti Erikinpoikaa pidetään Korkulan Erik Mikelssonin poikana jonka isä olisi Mikel Erikson ja tämän isä Erik Larsson. Jos joku Cajanus olisi käyttänyt tai sukukirjan tekijä Cajnuksista nimeä se olisisi 5 tai 6 serkun mukaan. Sama tietysti koskee Felicia nimeä jos se on suvusta "lainattu"
En tiedä onko Bergholmin sukukirja "vanhin lähde" jossa Cajanuksista joidenkin kohdalla käytetään nimeä Gyllenhjerta.
Kuitenkaan ei Antin äitiä, Erik Mikelsson (Hjertan) vaimoa tiedetä. Ja tuo Porvoon Tjusterbyn rälssitilan kai tiedetään olleen (oliko myöhemmin?) ehkä jo Mikel Erikssonin hallussa. Myös tieto että Mikelin vaimo oli tuolla Seutulan tilalle avioituneen Kerstin Ragvaldsdr Sjundbyn tytären nimeltä tuntematon tytär. Suvun yhteys Porvoon Peder Galle sukuun vaakunan ja Tjusterbyn rälssin perusteilla on torjuttu. Todettakoon että Kerstininveli Petrus oli aikanaan Suomen korkein kirkollinen virkamis, kun Kustaa Vaasa viivytteli piispan nimitystä ja mukan matkalla kun Juusten ja Agrigola sitten vihittiin piispoiksi.
Tuosta Felissa Ekelöfistä ei ole minulla muuta tietoa kuin että hän olis 1602 mukana perinnönjaossa?
Tuo kotisivu jossa kytketään Cajanukset Nils Swesson Gyllenhjertaan on muutenkin suuripiirteinen. Kuten esim Sari kertoi. Antti Erikinpoika s. n 1600 tuli ehkä jo 1626 Säräisniemelle ja asettui Nimismieheksi ryhtyneen entisen linnapäällikön Erik Rooth myöhemin Juusolan tunnettuun taloon ja tuli Paltamon nimismieheksi 1632 ja Vappaherrakunnan syntyessä voudiksi 1652, jolloin pojasta Jeremiaasta tuli Paltmon nimismies.
Tuon Erik Roothin sukutaustaa tai perhettä ei tunneta niin kuin ei Ruuth pappissukua tanskalaisperäiseen (Jöns Jutesta) alkaneseen Ruuth rälssisukuun. Antti Erikinpojan viimeiseksi vaimoksi oletan Brita Simonsdr Ruuth:in. Jostain minulle on "tartunut tieto" että Antti Erikinpoika olisi voinut olla kolme kertaa naimisissa. Sekoileehan tuolla Agnetan sukunimissä Laatikainen ja Peitzius. Viimeksi itse katselin Speitz sukua mutta mm. nimiyhteydet oli niin erilaisia ettei vakuuttanut.
Ruuth nimihän jotenkin liittyy tuohon Helsingi Seutulaankin. Jos oikein tiedän nyt uudestaan YO-piireissä tutkitaan 1500-luvun tallinnalais lähteitä, joka voi aukaista joitakin solmuja Helsingin Uuudenmaan suvuissa.
Vielä minua on pohdituttanut tiedot noista Paltamon ensimmäisistä kappalaisiista ja Kajaanin linnasaarnaajista. Ja ilmeni että yksi heistä liittyi myös myöhemmin Swahn sukuna tunnettuun Hans Eriksson (Koutaniemen) perheeseen.
Olavi
Aikaisemmassa hopeakannu keskustelussa
Tämä Brita Cajanuksen 128 luodin kannu mainitaan hänen isänsä Oulun kappalaisen Johan Erici Cajanuksen perunkirjoituksessa (29.1.1734 Oulu) nimellä Oulujärvi erotuksena 80 luodin kullatusta kannusta nimeltä Johannes Erici Sillenius.
Terveisin Johannes Hissa
mainitun Cajanusten Oulujärvi-nimisen 128 luodin hopeakannun alkuperä näyttää olevan Johan Cajanuksen (k. 1733 Oulu) 2. puoliso Kristina Petterintytär Hoffrenius (k. 1727 Oulu) sillä Kristinan perunkirjoituksessa (23.3.1728 Oulu) mainitaan 127 luodin kullattu kannu. Kaikki Johan Cajanuksen elossa olevat lapset (Brita, Sara ja Lars) olivat kylläkin hänen 1. avioliitostaan Katarina Zachrintytär Ulhegiuksen kanssa. Katarina Zachrintytär Ulhegiuksen (k. 1704 Oulu) perunkirjoitus (1.6.1711 Oulu) pidettiin koska Johan Cajanus halusi uusiin naimisiin rantasalmelaisen kruununnimismies Johan Possen lesken Kristina Petterintytär Hoffreniuksen kanssa ja tässä perunkirjoituksessa 128 luodin kannusta ei ole mainintaa. Johan Cajanuksen 3. puoliso oli Margareta Simonintytär Pilkar (k. 1744 Oulu).
Terveisin Johannes Hissa
Tuon Erik Roothin sukutaustaa tai perhettä ei tunneta niin kuin ei Ruuth pappissukua tanskalaisperäiseen (Jöns Jutesta) alkaneseen Ruuth rälssisukuun. Antti Erikinpojan viimeiseksi vaimoksi oletan Brita Simonsdr Ruuth:in. Jostain minulle on "tartunut tieto" että Antti Erikinpoika olisi voinut olla kolme kertaa naimisissa. Sekoileehan tuolla Agnetan sukunimissä Laatikainen ja Peitzius. Viimeksi itse katselin Speitz sukua mutta mm. nimiyhteydet oli niin erilaisia ettei vakuuttanut.
Ruuth nimihän jotenkin liittyy tuohon Helsingi Seutulaankin. Jos oikein tiedän nyt uudestaan YO-piireissä tutkitaan 1500-luvun tallinnalais lähteitä, joka voi aukaista joitakin solmuja Helsingin Uuudenmaan suvuissa.
Vielä minua on pohdituttanut tiedot noista Paltamon ensimmäisistä kappalaisiista ja Kajaanin linnasaarnaajista. Ja ilmeni että yksi heistä liittyi myös myöhemmin Swahn sukuna tunnettuun Hans Eriksson (Koutaniemen) perheeseen.
Olavi
Kiinnostaisi tietää, että onkohan Kemissä 1600-luvun lopulla vaikuttaneella Ruut-suvulla yhteyksiä Kainuun Ruutheihin?
1. Johan Heikinpoika Ruut (s.1681, kuollut 23.3.1759 Kemi Karjalahti)
2. Heikki Antinpoika Ruut (kuollut 1698 Kemi)
3. Antti Ruut (kuollut 24.3.1695 Kemi)
Mika J
tellervoranta
14.11.08, 14:12
Ei ainakaan Helistön kirjan mukaan.Vuonna 1609 Kemiin muuttaneesta Antti Ruutista on peräisin tilan nimi Ruutti, ent. merikalastusalue Ruutinkari, alue Ruutinranta ja kaupunginosa Ruutti. ;)
Kiinnostaisi tietää, että onkohan Kemissä 1600-luvun lopulla vaikuttaneella Ruut-suvulla yhteyksiä Kainuun Ruutheihin?
1. Johan Heikinpoika Ruut (s.1681, kuollut 23.3.1759 Kemi Karjalahti)
2. Heikki Antinpoika Ruut (kuollut 1698 Kemi)
3. Antti Ruut (kuollut 24.3.1695 Kemi)
Mika J
Minua taas syyhyttäisi kirjoittaa Wacklineista, koska esiäitini Catharinan kaima mainittiin :eek:
hei Tellervo,
tiedätkö, mistä Antti Ruut tuli Kemiin?
Mika J
tellervoranta
14.11.08, 14:40
lunttaan sujuvasti...siis ei tiedetä muuta kuin että Antti mainitaan 1607 kymmenen uudisasukkaan joukossa Lautiosaaren kylän lopussa sekä useissa myöhemmissä veroluetteloissa nimellä Ander Ruti 1610, Anders Ruut 1612, Anders Ruthi 1613-1614 ja 1620, Anders Ruth 1631 ja Anders Ruthi1641.
Tuo sinun juonto menee sitten vähän eritavalla kuin tässä kirjassa.Kirjassa mainittu mm. useita veljeksiä ;)
Cajanus-suvusta onkin sitten pitkät esipolvijutut.
Käsitys Cajanus-suvun polveutumisesta Gyllehjertasta on Bergholmin Sukukirjasta, joka julkaistiin 1892-1901.
Kovin sitkeästi tuo on jäänyt elämään, vaikka jo 1909 Jully Ramsay antoi korjaavat tiedot Hjerta-sukutauluissaan.
Ramsay antaa Kajaanin Andersin isänisän seuraavasti:
Kirkkonummella tunnetaan Korkullan nimismiessuku ja selitetään myös sydänaiheisesta puumerkistä syntynyt sinettiaihe sekä suvun nimeksi omaksuttu Hjerta.
Toisaalta Ramsay selittää, että sydänaihe olisi tullut sukuun Michel Erikssonin vaimon äidin, Kerstin Ragvaldintyttären suvusta, joka oli Sjundby-suku. Tämän Kerstinin veli käytti sinettiä, jossa aiheena sydän ja tähti. Osuvatko yo. selitykset sitten yksiin??
Kyseiset Kirkkonummen Korkkulan nimismiehet löytyvät SAY:sta:
1540-59 Lasse i Korkkula & Erik Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=916657
1560-79 Erik Larson & Michel Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=917463
1580-99 Michel Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=917895
1600-19 Michel Eriksson & Erik Michelsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=920345
1620-39 Erik Michelsson & Hans Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925598
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925618
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925622
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925658
1634-53 Hans Eriksson (vaimo Margareta Hansdotter)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925916
1654-73 Hans Eriksson (vaimo Margareta vuoteen 1664)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=928480
1674-93 Hans Eriksson & vävy Johan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=929656
Kirkkonummen nimismies Michel Erikssonin sinetti 1592
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies382.jpg
Kirkkonummen nimismies Erik Michelssonin sinetti 1611
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies383.jpg
Terveisin Johannes Hissa
lunttaan sujuvasti...siis ei tiedetä muuta kuin että Antti mainitaan 1607 kymmenen uudisasukkaan joukossa Lautiosaaren kylän lopussa sekä useissa myöhemmissä veroluetteloissa nimellä Ander Ruti 1610, Anders Ruut 1612, Anders Ruthi 1613-1614 ja 1620, Anders Ruth 1631 ja Anders Ruthi1641.
Tuo sinun juonto menee sitten vähän eritavalla kuin tässä kirjassa.Kirjassa mainittu mm. useita veljeksiä ;)
Cajanus-suvusta onkin sitten pitkät esipolvijutut.
Antti Ruut siis tuli Kemiin jostain muualta? Olikohan hänellä tullessaan tuo sukunimi, vai ottiko sen käyttöön Kemissä? Vierasperäinen sukunimi ja ei varmaankaan sotilasnimi. Kemin talojen nimethän olivat pääosin suomenkielisiä. Vierasperäisiä toki oli, kuten Flänkki (saksalainen?). Jos kantaja oli tullessaan suomenkielinen,niin varmaan talon nimeksikin olisi ottanut suomenkielisen nimen.
Mika J
ps. sorry, kun keskustelen tästä Kemin Ruut-suvusta tässä viestiketjussa.
Hei Ann
Kiitoksen korjauksista. Tein nuo jo eilen illalla vielä tuon laittamani jälkeen kun pähkäilin noita. Saran synt.aika oli mennyt väärälle vuosisadalle ja osa lapsista puuttui minulta joten kiitos näistä. Samoin kuin Sakarin isäkin oli mulla väärin.
Sari
Tuohon Ann Nymanin Cajaner suvusta, voisi todeta että Johan Erik Cajanus kuoli Yo-matrikkelin mukaan 1741. Christina Josephdr Lithovius aviuoitui uudestaan 1743 Iin kappalaisen Pehr Calamniuksen kanssa ja ilmeiseti myi tuolloin Sutelan talon, josta alkoi sen talonpoikisvaihe. Heillä oli ainakin poika Gabriel Calamnius s.1745.
Erik Johansson Cajanus oli Kemiössä vt kirkkoherrana ja asui myöhemmin siellä piispa Geseliuksen tilalla.
Gezelius suvun yhteyttä Cajanuksiin etsiessä huomaa Kristina Kristerintytär s.Gyllenhjertan avioituvan Vihdin Olkkalan omistajan Henrik Henriksson Ekenstuben s. 1641 kanssa. Henrikin toinen puoliso oli piispa vanhempi Johan Gezeliuksen tytär. Henrikin isoäiti oli Brita Ekelöf tuon Felissa Ekelöfin sisar. Vielä noita Paltamo/ Kajaanin suvut Björneburgis ja Tammelander kytkeytyy ilmeiseti Tammelin suvun kautta Ekestub ja Ekelöf sukuun.
Tietääkö joku Kemiön seurakunnan historiaa. Se oli kai Turun tuomiokapitulin jonkilainen "palkka seurakunta" 1500-luvulla. Esimerkiksi tuo Petrus Ragvaldi (Sjundby) siirtyi Turun kaniikin virasta sinne kirkkoherraksi, kun häntä nuoremmat Juusten ja Agricola oli nimitetty piispoiksi. Petrus oli ennen Turkua Helsingin kirkkoherrana. Petrus oli luterilaisen ajan pappi, muttei tiedetä hänellä olleen perhettä. Itse ole asiayhteyksistä arvellut hänen asuneen Helsingi Pitäjän kirkon viereistä Ridars taloa. Paikalla on vanha "tuhoutumassa" oleva talo, jonka pelastamista on 20 v touhuttu. Sisaren tytär avioitui Hjertta (Cajanus) suvun Korkkulan nimismiehen taloon.
Kirkkonummen talolliset 1500-luvulla melkolailla nimien ja patronyymien mukaan tunnetaan, mutta ongelmana on ettei pysty noita Erikin, Larsin, Mikonpoikia yhdistämään perheiksi. Niin tuosta sydäntä sinettinä käyttänyttä (Hjertta) nimismiesperhettä saa selville vain isäntälinjan.
Olavi
Hei
En nyt saa jostain syystä yhdistettyä mihinkään seuraavassa paltamon rk:ssa olevia Cajanuksia. Sivun alhaalta löytyvät:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik180-181/170.htm
Sari
Matti Lund
14.11.08, 17:31
Antti Ruut siis tuli Kemiin jostain muualta? Olikohan hänellä tullessaan tuo sukunimi, vai ottiko sen käyttöön Kemissä? Vierasperäinen sukunimi ja ei varmaankaan sotilasnimi. Kemin talojen nimethän olivat pääosin suomenkielisiä. Vierasperäisiä toki oli, kuten Flänkki (saksalainen?). Jos kantaja oli tullessaan suomenkielinen,niin varmaan talon nimeksikin olisi ottanut suomenkielisen nimen.
Mika J
ps. sorry, kun keskustelen tästä Kemin Ruut-suvusta tässä viestiketjussa.
Hei Mika
Ruut(h) -nimiset tulokkaat ovat yksi visaisimpia jäjitystapauksia, koska on niin monta Ruut(h) -nimistä taloa ja lisänimenkantajaa eri puolilla maata, joille ei voida osoittaa mitään muuta yhtäläisyyttä kuin lisänimi tai kotipaikan nimi.
Peräpohjalaisesta tämä saattaa kuulostaa vähemmän uskottavalta, koska aivan pohjoisimmassa osaa maata nimi on harvinainen.
Valaisen siksi hieman asiaa Pohjanmaan osalta puhumatta lainkaan lukuisista Helsingin, Turun tai Viipurin seutuville keskittyvistä Ruut(h)eista.
Eli Etelä-Pohjanmaalla oli ikivanhoja Ruut(h)in taloja lähes jokaisessa pitäjässä, jotka ulottuivat Pohjanlahden rantaviivaan Kälviän ja Siipyyn välisellä kaistaleella. Niissäkin pitäjissä, joiden nykyalue ei ulotu enää maankohoamisen tai aluejärjestelyjen takia välittömästi merelle asti, kuten Laihialla ja Vöyrissä, on ollut jo keskiaikana Ruut(h)in taloja. Näiden talojen suvutkin ovat olleet seutukunnan napasukuja jo keskiajalla ja niistä on versonut säätyläisvirkamiehiä ja kaupunkiporvareita, jotka ovat nähtävästi säilyttäneet alkuperäisen nimensä. Useissa pitäjissä oli jo vanhastaan useampia Ruthin taloja kantatilan jakautumisen vuoksi, mutta oli muistaakseni Mustasaaressa Ruuthin taloja aivan eri kylilläkin. Eiväpä tuota nimeänsä ole papitkaan mukailleet Rudhiukseksi. Sen sijaan -bäck ja -berg -lopullisia muunnelmia taitaa löytyä.
"Soppaa" sekoittaa tietysti sekin, että Ruuth oli suosituimpia sotilasnimiäkin varhaisista ajoista alkaen.
Nämä Ruuth -nimet ovat syntyneet ainakin ruotsinkieliselle Pohjanmaalle pääsääntöisesti ihan paikalliselta pohjalta. Bror Åkerblom pohtii nimen syntyä kirjoittamassaan Vöyrin historiassa ja tukeutuen vanhimpiin esiintymämuotoihin "Ruutt", hän palauttaa sen muinaisruotsin sanaan "rûter", joka olisi laina Islannin sanasta "hrútr", joka merkitsee jäärää, oinasta. Tämähän osittain selittää nimenkantajien asutuksen vanhuutta: se perustuu yleensä jo käytöstä poistuneeseen sanaan ja kuuluu ainakin Pohjanmaan ja Ruotsin puolen osalta ruotsalaisen asutuksen vanhaan eläinnimistöön ja on ollut enimmäkseen saaristolaisnimi.
Kun huomioidaan, että liikut Länsi-Pohjan tuntumassa, on todennäköistä, että Ruuth -nimisiä on voinut tulla myös Västerbottenista ja vieläkin kauempaa lännestä, ovathan ne paljon lähempänä kuin Helsinki tai Viipuri nopeimman kulkutien, meren osalta.
Koska tilanne on tämä, niin suurinta osaa Ruutheista on mahdotonta "koplata" yhteen. Niiltäkin osin, joilta yhtymäkohtaa olisi uskottavaa lähteä hakemaan, sitä ei löytyne, koska se olisi ajassa niin kaukana takanapäin. Vaikuttaisi siis, että selvitettävissä olevat säätyläis -Ruuthit olisi pääosin jo selvitetty.
Jos sen sijaan yrityksesi kohteena on tuore sotilasnimen kantaja, saattaa rullista löytyä jotain hänen alkuperäänsä valaisevaa.
terv M Lund
Hei
En nyt saa jostain syystä yhdistettyä mihinkään seuraavassa paltamon rk:ssa olevia Cajanuksia. Sivun alhaalta löytyvät:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik180-181/170.htm
Sari
Catarina Cajanus (k. 1762) taitaa olla Paltamon kirkkoherran Abraham Frosteruksen (k. 1726 Paltamo) leski.
Susanna Cajanus (k. 1780) taitaa olla Sotkamon kirkkoherran Abraham Sadeniuksen (k. 1734 Sotkamo) leski.
Catarinan ja Susannan vanhemmat ovat Erik Johannis Cajanus ja Magdalena Pettersdotter Mathesius.
Terveisin Johannes Hissa
Ruuth-suvuista syytä huomioida.
Eschilus Andrea Ruuth, Kemin vakaa kirkkoherra 1557-1560 siirtyi Tornioon 1556-1590 (todellinen kirkkoruhtinas)
Eschiluksen sisaren poika Simon Nicolai Ruuth, Kemin kirkkoherra 1601 -1615. Uudeltamaalta, sotilaspappina 8 v, Tornion kappalaisena 7 v, 1587- Lohjan kappalaisena 13 v 1573-1586
Christer Henriksson Lithovius s. Limingan kappalainen. - Puoliso Anna Ruuth. Isä Uudenmaan vouti Olof Ruuth.
Olof Andersson Ruuthin isä Anders Mattsson, (Taulusta 1) , Vouti Sääksmäen kihlakunnass1574-1581, kuollut 1592 Hämeenlinna. Anders Matinpoika, Luhtialan herra.
Andersin isä Matts Larsson Ratsumies. Tuli Suomeen Itägöötanmaalta luultavasti 1400-luvun lopulla, nai Vanajan Luhtialasta.
Tietysti herää ajatus olisko Eschilus Andrea tuolta Luhtialasta?
Olavi
Ruuth-suvuista syytä huomioida.
Eschilus Andrea Ruuth, Kemin vakaa kirkkoherra 1557-1560 siirtyi Tornioon 1556-1590 (todellinen kirkkoruhtinas)
Eschiluksen sisaren poika Simon Nicolai Ruuth, Kemin kirkkoherra 1601 -1615. Uudeltamaalta, sotilaspappina 8 v, Tornion kappalaisena 7 v, 1587- Lohjan kappalaisena 13 v 1573-1586
Christer Henriksson Lithovius s. Limingan kappalainen. - Puoliso Anna Ruuth. Isä Uudenmaan vouti Olof Ruuth.
Olof Andersson Ruuthin isä Anders Mattsson, (Taulusta 1) , Vouti Sääksmäen kihlakunnass1574-1581, kuollut 1592 Hämeenlinna. Anders Matinpoika, Luhtialan herra.
Andersin isä Matts Larsson Ratsumies. Tuli Suomeen Itägöötanmaalta luultavasti 1400-luvun lopulla, nai Vanajan Luhtialasta.
Tietysti herää ajatus olisko Eschilus Andrea tuolta Luhtialasta?
Olavi
Antti -nimeä näkyy olevan siinäkin Ruut-suvussa, jota tutkin (kuuluu tod. näk. esivanhempiini). Olisiko Eschilus Andrea Ruuthin suku sitten jatkunut Kemissä? 1607 Kemiin tullut Antti Ruut tämän Eschilus Andrea Ruuthin poika tai pojanpoika?
Vielä Ruuth tai Roth suvuista keskultaessa mieleen tulee Ljungo Thoman-pojan veli Gabrielin suku käytti sukunimeä Rothenius. Onkohan hänen tyttärestään Margaretasta (Nicarlus,Corte) käytetty myös nimimuotoa Rooth? Hänen sisarensa Elisabeth Rothenius oli naimisissa Jakob Nicarluksen kanssa, jonka äiti Helena Simonsdr Ruuth. Nicarlus suku periytyy isoisänsä kautta Porvoosta
Kun Ljungo lähti Limingasta "isänsä pappilasta" kirkkoherraksi Salo(is)iin, olen arvellut olisiko Henrik Lithoviuksen puoliso ollut hänen sisarensa?
Vielä oulussa vaikutti porvareina 1600-luvulla Groot Grooth Groth sukuja, josta avioiduttiin mm. Lithoviusten kanssa.
Olavi
Erkki A Tikkanen
15.11.08, 15:15
Ruuth-suvuista syytä huomioida.
Eschilus Andrea Ruuth, Kemin vakaa kirkkoherra 1557-1560 siirtyi Tornioon 1556-1590 (todellinen kirkkoruhtinas)
Eschiluksen sisaren poika Simon Nicolai Ruuth, Kemin kirkkoherra 1601 -1615. Uudeltamaalta, sotilaspappina 8 v, Tornion kappalaisena 7 v, 1587- Lohjan kappalaisena 13 v 1573-1586
Olavi
Mistä lähteestä löytyy tämä tieto, että Simon olisi Eschilluksen sisaren poika?
Sami Lehtonen
15.11.08, 15:32
Mistä lähteestä löytyy tämä tieto, että Simon olisi Eschilluksen sisaren poika?
SSS 12. Vuosikirjan artikkelista:
http://www.genealogia.fi/vsk/12/12_22.htm
selviää, että Turun piispa lähetti Simon Nicolain Tornioon kirkkoherra Eskilin pyynnöstä. Tämä viitannee jonkinlaiseen sukulaisuuteen. Samainen artikkeli otaksuu Simonin kuolleen mahdollisesti vuonna 1609, mutta tässä ketjussa hänen on kerrottu olleen Kemin kirkkoherrana 1615 asti.
Erkki A Tikkanen
15.11.08, 15:52
SSS 12. Vuosikirjan artikkelista:
http://www.genealogia.fi/vsk/12/12_22.htm
selviää, että Turun piispa lähetti Simon Nicolain Tornioon kirkkoherra Eskilin pyynnöstä. Tämä viitannee jonkinlaiseen sukulaisuuteen. Samainen artikkeli otaksuu Simonin kuolleen mahdollisesti vuonna 1609, mutta tässä ketjussa hänen on kerrottu olleen Kemin kirkkoherrana 1615 asti.
Tuo artikkeli on minulle tuttu, mutta en siitä löytänyt viitteitä "sisarenpoika" asetelmaan. Sukulaisuussuhteen laatu ei kyllä mielestäni löydy kyseisestä artikkelista.
Keminmaan pappisluettelossa mainitaan Simonin jälkeen Benedictus Savolainen kirkkoherrana 1609-1615 ennen Nicolaus Rungiusta. Onko tullut jotain muuta esille, en sitä tästä ketjusta kyllä löytänyt.
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=190&TYPE=HTML&LANG=FI
Tarkennus: Hans Eriksson Hjertan tyttären Britan mies on Johan Antonsson Pape ja heidän tyttärensä Margaretan ja hänen miehensä Matts Henrikssonin jälkeläiset alkavat käyttämään nimeä Korkman.
Koska muutkin kyselevät muista Cajanuksiin liittyvistä suvuista, kysäisen minäkin lisätietoja. Viitteet viestin lopussa.
Ainakin Åbo stifts herdaminne [1] mainitsee Lohtajan kirkkoherran Gustavus Andrea Cajanuksen (k. 1710) ensimmäisen vaimon Margareta Jonasdotter Tegelstenin vanhempana Tegelsmoran kirkkoherran Jonas Tegelstenin. Margaretan vanhemmat ovat siis Tegelsmoran kirkkoherra Jonas Johannis Tegelsten (k. 1653 Tegelsmora) ja Karin Larsdotter Gestricius [2, 3].
Karin Larsdotter Gestriciuksen isä oli Tegelsmoran edellinen kirkkoherra Laurentius Olai Gestricius (k. toukokuussa 1640 Tegelsmora), joka ennen siirtymistään Tegelsmoran kirkkoherraksi 27.4.1617 toimi Uumajan ensimmäisenä komministerinä 1613-14. Laurentius Olai Gestricius oli kaksikertaa naimisissa ja hänellä oli ainakin kaksi lasta ensimmäisestä avioliitostaan [2, 3]:
Lars Larsson Gestricius: poika Lars valitti äitipuolestaan, joka valituksen perusteella tuhlaili isän omaisuutta [2]. Mitä hänelle tapahtui?
Karin Larsdotter Gestricius: puoliso Jonas Johannis Tegelsten.
Ainakin Laurentius Olai Gestricius oli ylioppilaana Uppsalassa 15.2.1600 ja epäilen, että myöskin Jonas Johannis olisi jokin Uppsalan saman nimisistä ylioppilaista [4].
Lisäksi Uppsalassa opiskelleet Tegelstenit ovat varmaan Margareta Jonasdotterin veljiä [4]:
Johan ja Olaus Jonae Tegelsten yhtäaikaa Uppsalassa huhtikuussa 1649.
Laurentius Jonae Tegelsten Uppsalassa 13 maaliskuussa 1653.
Oliko muita sisaruksia ja mitä heille tapahtui?
Onko jollakin tietoa Jonas Johannis Tegelstenin ja Laurentius Olai Gestriciuksen vanhemmista?
Margareta Jonasdotter Tegelstenin esipolvet näyttävät jostakin syystä puuttuvan esim. netistä löytyvistä ent. pääministerin Paavo Lipposen esipolvista ja Cajanus suvun tutkimuksista.
Lähteet:
[1] C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834).
[2] L. Bygdén, Hernösands stifts herdaminne bidrag till kännedomen om prästerskap och kyrkliga förhållanden till tiden omkring Luleå stifts utbrytning. Del 4 (1925).
[3] J.E. Fant & A.Th Låstbom, Upsala ärkestifts herdaminne. Sjette Häftet (1844).
[4] A. Andersson, Uppsala universitets matrikel I 1595-1700.
Terveisin
Johannes Hissa
Ajattelin että tänne voisi oikeastaan laitella viestiä yleisesti Cajanus-suvusta, ettei aina tarvitse perustaa uutta ketjua aiheelle. Forumilla näitä näyttää olevan melkoinen liuta jo.
Olaville varmaan tämä käy? Koska otsikkokin kertoo "Cajanus-suku"
Kävin äsken läpi Sotkamon perunkirjoja 1752, ja tein niille siinä samalla sisällysluettelonkin. Siellä kuvassa 51 on allekirjoittajana Clara Cajan. Mahtaneeko kukaan tietää kuka tuo Clara on? Mitä tuossa lukenee lappusessa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/perukirjoja_1752-1857_ik102-103/51.htm
Tapani Kovalaine
24.02.09, 14:17
Hiski tuntee Sotkamossa Claran avioitumiset:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1k7g5v?fi+0508+vihityt+1149) 22.1.1795 Corp. Henric Flinta född Luckari (Flinta alleviivattu.) Clara Cajana
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1k7g5v?fi+0508+vihityt+1565) 1813 Uppbörds Skrifv. Johan Petter Westenius Ea Clara Cajan
... ja syntymänkin:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1k7g5v?fi+0508+kastetut+3769)23.5.1775 25.5.1775 Klock. Johan Cajanus Britha Elisabetha Snicker Clara
Kiitos Tapani
Tuossa lappusessa näyttää olevan allekirjoittajana siis myös Claran puoliso.
Minulla oli tallessa tuo Clara,mutten tiennyt noista avioliitoista.
Kävin äsken läpi Sotkamon perunkirjoja 1752, ja tein niille siinä samalla sisällysluettelonkin. Siellä kuvassa 51 on allekirjoittajana Clara Cajan. Mahtaneeko kukaan tietää kuka tuo Clara on? Mitä tuossa lukenee lappusessa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/perukirjoja_1752-1857_ik102-103/51.htm
Mielestäni allekirjoittajat sitoutuvat avioliittoon keskenään.
Niin voisi ollakin. Siinä on vielä pidempi kirjoitus sivun alempana, jossa allekirjoittana on mahdollisesti Claran isä. En vaan itse tuosta saa kovin hyvin selvää.
Käsitin jotain, että siinä puhuttaisiin Claran edesmenneen miehen Lukkarin lapsista jotain.
Sopii hyvin että keskustelu jatkuu täällä. Minä toivon että alkoperäislähteet hallitsevat tutkijat erottaisivat faktat fiktioista!
Lukkari/Nimismies Johan Cajan koti samoin apen Caspar Groen asuma talo liittyy noihin vierekkäisiin Immolan ja Sivolan taloihin Paltaniemellä. Kiinostukseni on pitääkö paikkaansa että jo ennen Castreneja Immola olisi ollut "pormestarin" Tammelanderien asuma ja myös Swahnien? (Lähde: Paltaniemi Kotiseutuni). Samuel Tuomaanpoika eiintyy jonkun Paltaniemen talon omistajana 1650, onko hän kirkkoherra Paldanius joka kuolee 1651.
Paldaniuksen Vävyjä oli mm. seuraavat kirkkoherrat Johan Antillius sekä Johan Cajanus sekä (taas) pormestari Nils Petrelius jonka puoliso oli Felicia Cajanus edellisen pormestarin Johan Curvoniuksen leski? Ratkaisematta on myös omistiko Johan Cajanus kirkkoherrana Sutelan lisäksi toisen Paltaniemellä talon?
Samuel Paldaniuksen ensimmäinen puoliso oli Brita Mathiasdr Björneburgis jonka isä Mathias lAURENTII oli Paltamon kirkkoherrana 1628 alkaen. Oliko hän vai kappalainen 1620-28 Mathias (?) Tammelin vai onko hänet sekoitettu ja avioituiko tuo Swahnien kantaäiti hänen kanssaan?
Johan Cajanus tunnetaan paremmin Sotkamon nimismiehenä Johan Cajanina. Hän tuli sinne ensin lukkariksi ja sitten nimismieheksi. Puoliso oli Sotkamon lukkarin Krister Snickerin tytär Brita. Nimismiehenä hän on kovasti työllistetty mm Kuhmon "kirkkokapinan" kanssa.
Johanin oli (5. polven kainuulainen nimismies) Paltamon nimismies Alexander Danielinpoika Cajauksen ja Margareta Caspardr Groen (Gröhn) ja Anna Eriksdr Forteliuksen tytär. Appi Groen oli ensin Paltamon kappalainen ja sitten Sotkamon kirkkoherra.
Johanin veljistä oli Daniel oli Sotkamon kirkkoherran apulainen 1751 (muutama vuosi isoisänsä kuoleman jälkeen) naituaan kirkkoherran Lars Backmanin tyttären. Kuoli nuorena 1757.
Toinen veli Caspar jatkoi Paltamon nimismiehenä isänsä jälkeen, mutta kuolee 30 v vuonna 1758. Hän kerkesi isännöidä tuota
Kolmas veli Alexander oli kuollut käsittääkseni jo 1732 kai 7 vuotiaana?
Sisar Brita oli avioitunut lasimestari Erik Schroderuksen kanssa ja muuttanut Sotkamon Urpialaan.
Tämä Alexader Danielinpoika Cajanus (isä Daniel Jeremiaanpoika oli Paltamon viimeinen nimismies joka asui Säräisniemen Juusolaa) palasi sotavankeudesta asettuen Paltaniemelle. Löytyvät vierekkäin appensa kanssa Paltaniemetä rippikirjasta asuivatko sitten Sivolaa vai liittyivätkö myös Immolaan ? Casparin kuoltua nimiesketju jatku Costiandereina joille Sivolan talo päätyi kaksi Costianderin poikaa avioitui tuon aiemmin mainitun Daniel Cajanuksen kahden tyttären kanssa toinen Paltamon nimismies. Costianderit ostivat vielä Antti Erikinpojan aikanaan Cajnuksille ostaman Sutelan jakoivat ja myivät tun vanhan Sutelan sotilasvirkataloksi.
Caspar Groen asui kappalaisena Paltaniemellä, hänen toinen puoliso oli Catharina Johansdr Prochaeus jonka Isoäiti oli Elisabet Alstadius (eli Johannes Tammelanderin serkku. Johan oli isänsä tapaan Paltamon kappalainen. Isä oli Johan Cajanuksen ilmeisesti opiskelutoveri ja tuli Paltamoon tämän siirtyessä kirkkoherraksi.
Johan Prochaeusin kuoli 1711 isonvihaa paossa. Leski Margaretha Hourenia asuu enne kuolemaansa 1732 ilmeisesti Sutelassa kappalainen Johan Erikinpoika Cajanuksen luona, tyttärensä Margarethan kanssa. Mitähän tuolle tytölle tapahtuu?
Caspar Groenin kolmas puoliso oli Catharina Mattsdr Swahn eli Kajanin tullinhoitajan ja pitkäaikaisen kirkonisännän tyttären kanssa. Joka aviotuu Casparin kuoltua Ilomantsin kirkkoherran Anders Norrgrenin kanssa.
Olavi
Löysin taas sanomalehti arkistosta juttua Juhana Cajanuksesta
20.08.1895 Turun Lehti no 98: " Miten wirsi, etkös ole ihmisparka aivan arka, on syntynyt? Tuon kauniin wirren wanh. wirsikirja n:o 278 ja uud. wirsikirjan n:o 395, toiwoakseni useimmat tuntewat. Sen tekijä, oppinut, kuuluisa professori Juhana Cajanus (lue Kajanus) syntyi Paltamossa jouluk. 27 p. 1655 ja kuoli (luutavasti Turussa) kesäk. 27 p. 1681. Kerrotaan, että mainitun Cajanuksen perheessä tapahtui sellainen onnettomuus, että susi tappoi ja raateli pahanpäiwäisesti emännälle erityisesti rakkaaksi käyneen hyvän lypsylehmän. Rouva naisellisesta hellätuntoisuudestaan suri ylenmääräisesti yötäpäivää maidon antajansa menetystä. Miehensä toki häntä kaikin tawoin lohduttaa, waan ei mikään auttanut. Wihdoin ryhtyi tuo syvämielinen Juhana kirjoittamaan waimolleen lohdutusrunoa kaiken katoawaisuudesta.
Etkös ole ihmisparka
aivan arka
ettäs itket yli öit
ettäs suret suuttumatta
muuttumatta
kouvon mustan murhatöit
Tuo kouvo eli kouko sana merkitsee sutta kansan keskuudessa ja on se wieläkin muutamissa paikoissa käytännössä. Löytyy myöskin erityisiä paikannimiä Koukon kallio, joka on sama kuin Suden kallio, josta kansan suusta säilyneet kertomukset puhuwat jostakin suden tuhotyöstä. Uudesta wirsikirjasta on tuo kouvo sana käännetty tuoni eli kuolema käsitteeksi, joka kylläkin tässä tapauksessa paremmin sopiikin wirren ajatuksen kanssa. Jos historiikkini lienee ehdoton totuus, en mene itse puolestani wakuuttamaan, waan tähän tapaan sen kuitenkin olen kuullut erään papin kertowan. "
Minulla on kuitenkin tieto, että Juhana olisi ollut naimaton?
Jälleen lehtijutut ovat lehtijuttuja?? Mutta kuitenkin erikoinen kertomus.
Vilahti tuo pitkä viesti kirjoitusvirheineen.
Korjauksena: Tuo Anna Eriksdr Foretlius oli Caspar Groenin ensimmäinen puoliso.
Ja Caspar Alexanderinpoika Cajanus oli lienee viimeinen Cajanus niminen Paltamon nimismies ja käsittääksen isännöi tuota Sivolaa. Hänen veljen Danielin tytär vielä sinne palasi avioiduttuaan nimismies Henrik Costianderin kanssa ja edelleen Sutelaan jonka ostivat 1785.
Nimismieheksi tullut Gustaf Costiaderin puoliso oli Immolan hankkineen kruununvouti pormestari Matias Castrenin sisar.
Olavi
Robert Kajanuksen sanotaan säveltäjänä taiteilijana jääneen vähän Sibeliuksen varjoon.
Naispuolisia Cajanus-Tutkijoita ehkä kiinostaa Robertin Sisar Selma Kajanus, kun vieläkin nuo 1800-luvun uraauurtavat naistaiteilijat jäävät vähälle huomiolle. Helsingin kortteleita käsittelevä kirja. Tosin teksti myös kertoo heidän musikaalisuuden periytyvän äidiltä Angnes Ottilia Flodinilta ja ettei isä ymmärtänyt musikista mitään. Lainaus:
Selma alkoi soittaa pianoa kuusivuotiaana. Ensimmäinen opettaja oli äidin vanha täti, Anna Charlotta Thitz (http://www.hs.fi/haku/?haku=Anna+Charlotta+Thitz). Selma ei ujostellut esiintymistä. Hän soitti mielellään perhekutsuissa ja pääsi opiskelemaan kuulujen pianistien oppilaana. Pian alkoi sadella esiintymistarjouksia lahjakkaalle nuorelle pianistille.
Arkailematon Selma Kajanus halusi ulkomaisten mestareiden oppiin. Hän pyrki 23-vuotiaana Wieniin kuuluisan pianopedagogin Theodor Leshetizkyn (http://www.hs.fi/haku/?haku=Theodor+Leshetizkyn) oppilaaksi - ja pääsi. Kiivas ja temperamenttinen opettaja hyäksyi Selman oppilaakseen, koska tälläkin oli temperamenttinen mielenlaatu.
Wienistä käsin Selma Kajanus kävi esiintymässä kotimaassa. Kesällä 1884 hän oli näyttelijätär Ida Aalbergin (http://www.hs.fi/haku/?haku=Ida+Aalbergin) kanssa "dramaattis-musikaalisella" kiertueella. Sen aikana he esiintyivät seitsemässä kaupungissa ja tapasivat matkalla myös kirjailija Minna Canthin.
(http://www.hs.fi/haku/?haku=Minna+Canthinbr+)
Syksyllä 1885 Selma Kajanus piti Helsingissä oman konsertin, josta tuli suuri menestys. Robert Kajanus avusti orkestereineen.
Syksyllä 1886 hän lähti yhdessä laulajatar Ida Basilier-Magelssenin (http://www.hs.fi/haku/?haku=Ida+Basilier-Magelssenin) kanssa konserttikiertueelle Suomen halki. Matka oli rasittava. Kahden kuukauden aikana he antoivat 36 konserttia, Pietarissa ja Tartossa asti. Ne kaikki onnistuivat hyvin ja yleisö kukitti juhlitut taiteilijat.
"Tällainen triumfikulkue on viehättävä mutta voi miten väsyttävä! Lähdimme Joensuusta kello puoli seitsemän aamulla. Seitsemän peninkulman matkan jälkeen tulimme Karvioon ja soudimme pienessä veneessä kaatosateessa kaksi tuntia Palokkiin, mistä höyrylaiva Lempi kuljetti meidät edelleen Kuopioon. Yö oli vietettävä laivalla, joka oli tupaten täynnä väkeä, joka aikoi markkinoille kaupunkiin. Ja samana iltana pidimme konserttimme Kuopiossa! Idan laualaessa hyväilevällä lämpimällä äänellään Solveigin tunteellista laulua salin läpi kuului malaisukon karhea ääni: 'Kuules, Esko, mitä hevoses maksoi markkinoilla?'", Selma Kajanus kuvaa konserttikiertuetta muistelmissaan.
Olavi
Onko tämä sivu ollut täällä esillä?
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/omasto/rheikkin/Sutelan_tila.htm
Sutelan päärakennus
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/omasto/rheikkin/Sutelan_tila_tiedostot/image006.jpg
Talo oli myynnissä viime syksynä, tietääkö joku kuka osti?
Tuo Claudelin vertasi taloa (valittaen huonoa kuntoa jo 1930-luvulla)kultuurihistorialliselta merkitykseltään silloin vielä pystyssä olleiden Leinon Hövelöön ja Kiannon Turjanlinnaan. Jälkimäiset molemmat ovat nyt tuhoutunut. Sutelan pellolle on rakenettu Hövelöstä kopio.
Sutelan julkisivut ja ikkunat samoin perustus, vesikatto sekä kuistin yhteyteen "elintasosiipi" ovat ilman pieteettiä rakenettu vaihdettu. Viime vuosina sekä EU:n että Lionsien rahoittamana (talkoina) talon vanhoja ulkorakenuksia on kunnostettu. Kaksi aittaa ovat todella tyylikkäitä.
Kyselin talon ikää sekä myyjältä että Kainuun Museolta, joka on inventoinut Paltaniemen rakennukset. Huonot oli tiedot. Nyt ilmestynyt Paltaniemi Kotiseutu kirjassa on kuvia talosta 1926 ja myös järven suunnasta. Kuvat kertoo että silloin pihassa oli ehkä navetta ja vanha osa asuinrakennusta nykyisen jatkona itäpäässä.
Claudelinin kirjassa on kartta pihapiiristä vuodelta 1822 näkee että tuo purettu osa oli ehkä kapteeni Löthmanille rakennettu (niin kuin kirja väittää) asuinrakennus. Nykyisen talon paikalla oli kolme aitta-/piharakennusta. Ehkä joku niistä on siirretynä noita vanhoja aitoja jotka nyt ovat tien varressa. Rakennuksia oli 1822 pihapiirissä 13 suurimpana ehkä pirtin ja pari kamaria käsittävä asuinrakennus. Tien varresta ja toisellapuolella olevan "sotilasharjoituskentällä" oli vielä 3 aittaa, varastoa.
Tuolla linkin mukaisella kotisivulla sanotaan kantatalon historian ulottuvan 1670-luvulle. Jostain syystä ei Antti Erikinpoikaa ostajana ja ensimmäisenä Cjanus-omistajana mainita. Nimi lienee periytyy noilta Suzielta.
Tuon Cajanusten jälkeisen lyhyen "talonpoikaisvaiheen" omistaja 1700-luvulla olivat sukulaisia keskenään. Olen kysellyt tietääkö joku tuolloin talon ehkä Cajnuksen leskeltä 1746 jälkeen ostaneen Olof Karppisen s.n 1721 (ja?) Bengt Johaninpoika Härkösen s. n. 1728. Bengtin puoliso oli lukkarintyttären Brita Mattsdr Leinonen ja Olof Karppisen lienee Bengtin sisar Maria Härkönen. Olis mielenkiintoista tietää Härkösten, Karppisen ja leinosten esipolvet ja nähdä yhtydet Cajanuksiin tai muihin säätyläisiin?
Brita Bengtintytär Härkönen avioituu Henrik Johansson Korhosen s.1745 kanssa joka ehkä veljensä Larsin kanssa oli seuraava omistaja. He myivät 1785 talon Costianderin veljeksille joista Henrik oli naimisissa Katariina Danieliesdr Cajanuksen kanssa. 1789 talo lohkottiin kahtia ja Sutelasta tuli sotilasvirkatalo ja toinen osa muodosti Sutelanperän.
Tuolla www.ympäristö.fi (http://www.ympäristö.fi) sivulta löytyy melko vaatimaton Paltaniemen rakennuskultuurin esittely, verraten Sotkamon vastaavaan.
Olavi
Hei!
Mietin ensin, mihin ketjuun tämän juttuni laitan ja laitanko ollenkaan. Ei tämä ole niitä Sursill-päivityksiäkään ja eikä vastaus edellisinkään. Se sopisi parhaiten johonkin osastoon, jossa otsikkona joku "Mitä milloinkin on Cajanuksista kirjoitettu" tms.
Silmäilin joku päivä kirjahyllyni pientä repaleista kirjasta: E. Nervander; Suomalainen kirkkomaalari Michael Toppelius ja hänen teoksensa, 1905.Olen joskus siitä listalle jotain kirjoittanut. Kirjassa on muuten paljon sukutietoutta.
Sivulla s. 50 on Jonas Cajanus: "Salon ja Raahen kirkkoherra Jonas Cajanus, joka pani alkuun tunnetun sukukirjan:"Genealogia Sursilliana"; "
Noilla sivuilla selviteltiin Toppeliuksen ystävä- ja tuttavapiiriä.
Sursillianan loppusivuilla Sven-Erik Åström selvittelee teoksen syntyhistoriaa, mutta ei siellä ole sanaakaan Cajanuksista. Matti Lund kirjoitti (esim. 10.2.09): "Cajanukset vaikuttavat olleen aika sivussa tästä prosessista."
Nervanderin kirjassa ei ole mitään lähdeluetteloa. Tuo "pani alkuun" on selvästi ihan liioittelua, mutta olisiko kuitenkin tuokin "Pohjanmaan ukko"
(työmaana myös Hailuoto, Oulu), jatkanut Pohjanmaan pappiloissa niin suosittua sukututkimusharrastusta. Mistä Nervander on tietonsa saanut?
Jonas Jonaksenpoika Cajan, Cajanus (1757-1817) Sursiil no 5246. Isä Jonas Gustafinpoika Cajanus, Cajan (1716-1785) no 5244, maanmittari.
Terveisin
Kaisa Toijanniemi
Grön, Gröhn, Gröön, Groen-suku. Kainuun suku Pyhäjoen kautta menee Käkisalmen pormestariin Casper Grööniin k.1661. Tämä on varmaan tiedossa.
Sukukirja: Keski-Karjalan Gröönit.
Kaisa Toijanniemi
Kysyisin mitä kaikkea tietoa löytyy tai on löydettävissä tuosta Pyhäjoen lukkarista ja hänen puolisostaan Valpurista.
Löytyykö tietoa milloin tullut Pyhäjoelle, missä asunut, oliko puoliso jo tullessan?
Yo Matrikkeli antaa Caspar Groenin 1681 syntymäpaikaksi Pyhäjoen! Ilmeiseti Caparin sisko Rebecka kuolee 1745 Sotkamossa 65 vuotiaana.
Isän veljestä (?) sanotaan:
Carl Lucasson hette Gröön och var antagligen bror till klockaren i Pyhäjoki Henrik Lucasson Gröön (se SS 1976). Han nämns 1663 som medhjälpare till kamreraren i Kajana friherrskap Lars Hansson Ahs och på 1670-talet som länsman i Pielisjärvi
Lars Hansson Åhs oli naimisissa Kajanin linnan päälikön sisaren Ingeborgh Långh:in kanssa. (Missähän asui?. Ingeborgh avioitui uudestaan Hans Casparsson Forbuksen kanssa.)
Hänen poikansa raatimies kaupungin notaari Hans Larsson Åhs oli naimisiss Kajanin voudin nimismiehen tyttären Brita Zachrisdr Uhlbrantin kanssa.
Minulla on merkitty että Brita olisi ollut naimisissa toisen kerran Daniel Jeremiaanpoika Cajnauksen kanssa, jonka ensimmäinen puoliso oli Brita Jakobsdr Cronbäck Crunovius. Pitääkö paikkansa onko s. ja k. aikoja? Kumpi puoliso oli isonvihan vankeudessa?
Minulla on tieto että Daniel olisi asunut 1726 Paltaniemellä poikansa Alexanderin luona. (ilmeisesti Sivolassa tai Immolassa). Kun katsoo noita Kajaanin seudun vouteja ja nimismies sukuja kovin paljon siellä "konttuurissa" on avioliittoja sovittu, sukujen kesken ja laajemminkin Raahen Pyhäjoen suuntaan.
Olavi
Ylläpidon vinkki:
Keskustelijat voivat vapaasti perustaa uuden ketjun, mikäli aihe rönsyilee kovin kauas alkuperäisestä otsikosta.
Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
Suku Forumin moderaattori
Pyrin avaamaan keskustelun Swahn-Tammelander-Schroderus nimellä.
Sari ehdotti pidettävän keskustelua Cajanus-suvun otsikon alla. Mikä oli ihan hyvä ehdotus, liikkuuhan käyty keksustelu Paltamon Paltaniemen ja Koutaniemen noin viiden "säätyläistalon sukujen" (Pappila, Immola, Sivola, Sutela ja Koutaniemen/Pulkkila). Ja aina jotenkin niissä liitytään Cajanuksiin, se on Kainuun (ja merkittävä laajeminkin Pohajanmaalla) 1600-1700 luvun säätyläisten yhteinen "nimittäjä"
Gyllenhjertat on jäänyt ja joutaa otsikosta pois. Valitettavasti nuo alkuperäislähde tutkimuksen taitajat eivät ole mukana.
Olavi
Olavi kysyi Grööneistä. Tietoni perustuvat Sirkka Gröönin kirjaan Keski-Karjalan Gröhnit. Olen kirjan nähnyt, joitakin kopioita siitä otin samoin ineternetistä Etelä-Karjalan sukututkijoiden (yhdistys) sivuilta minulla kopioita vuodelta 2006. Sukunimestä on siis monta kirjoitustapaa.
Henrik Luukkaanpoika Gröön, lukkari, Pyhäjoki, puoliso Walbor
Luukas Gröön, s. Käkisalmi k. Pyhäjoki?, puoliso tuntematon
lapset:
Henrik
Carl
Casper Gröön, s.n.1600 k. 1661 Käkisalmi, Käkisalmen ensimmäinen
pormestari, siirtynyt Viipurista kaupunkiin, kauppias, laivanomistaja,
saksalaissyntyinen
puoliso Katarina Wagner k. 26.3.1670 Käkisalmi,
saksalaissyntyinen ( Kaarlo Wirilander: Wagnerit saks. sotilassuku)
lapset:
Jacob
Maria
Lucas
Gabriel
Augusta
Gertrud
N.N.
Elisabet päätyi lopulta Pyhäjoelle/Raaheen miehensä
Zachris Waldingin kanssa(1.)
Viktor
Casper Gröning k. 1630 Strömsholm, puoliso Karin Persdotter Dufva
(1.)8.9.1710 venäläiset valtasivat Käkisalmen. "Varuskunta, papit ja porvarit saivat vapaan kulun Savonlinnaan. Perheen ja omaisuuden sai viedä mukanaan."
"Pyhäjokisista" ei paljon tietoja näköjään ole. Pormestarin jälkikasvu pääsosin levittäytyi eri puolille Itä-Suomea, Etelä-ja Keski-Karjalaan ja Savoon.
Kaisa Toijanniemi
Marja Leena Ristimäki
01.03.09, 10:46
... Kerrotaan, että mainitun Cajanuksen perheessä tapahtui sellainen onnettomuus, että susi tappoi ja raateli pahanpäiwäisesti emännälle erityisesti rakkaaksi käyneen hyvän lypsylehmän. Rouva naisellisesta hellätuntoisuudestaan suri ylenmääräisesti yötäpäivää maidon antajansa menetystä. Miehensä toki häntä kaikin tawoin lohduttaa, waan ei mikään auttanut. Wihdoin ryhtyi tuo syvämielinen Juhana kirjoittamaan waimolleen lohdutusrunoa kaiken katoawaisuudesta.
Etkös ole ihmisparka
aivan arka
ettäs itket yli öit
ettäs suret suuttumatta
muuttumatta
kouvon mustan murhatöit
s.
Heino Väisäsen kokoamassa kirjassa Kainuun Kansan vaiheita 1500-1900 kerrotaan mm. seuraavaa:
Samaan aikaan kun Kajaaninlinnaa ryhdyttiin rakentamaan valitti rahvas kirkkoherrojen verotuskäytännöstä Kaarle Herttualle syystä, että kirkkoherrat ottivat hautauspalkkana kahdestakin lehmästä toisen ns. testamenttilehmänä. Muiden muassa Sotkamon kirkkoherra menetteli näin, vaikka kirkkosäännön mukaan raja olisi koskenut vain yli kuuden lypsylehmän omistavaa taloa. Kaarle Herttua kielsi jyrkästi kirkkoherrojen menettelyn. Sotkamon kirkkoherra menetteli kuitenkin säännösten vastaisesti ainakin vielä vuonna 1684."
Kyseisenä aikana Sotkamon kirkkoherrana oli Erik Cajanus. Ei tainnut kukaan kirjoitella virsiä mökinmuijien hädästä kirkkoherran viedessä lehmän hautauspalkaksi?
Marja Leena
Tapio Rautio
01.03.09, 14:32
Onko osunut silmään, että Gustaf Andersinpoika Cajanuksella
ja Margaretha Tegelstenillä olisi ollut tytär Margareta? Familysearch
löytää 1677 Lohtajalla syntyneen Margaretan, aviomieheksi
ehdotetaan Johan Kinmania Raahessa.
http://www.putaansuu.fi/ Sivustolla henkilöt
1143 ja 5215. Cojana Kinnunen, Margreta Gustafsdr, k. 15.3.1744 Siikajoki ja Kinnunen, Isak Isac.
Heillä poika Isak joka syntyi Raahessa 19.2.1705,
käytti myöhemmin nimeä Kindman.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...ko1-11/132.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/raahe/rippikirja_1750-1764_mko1-11/132.htm)
Tapio Rautio
En tiedä miksi osa tekstistä näkyy lihavoituna...
Hei!
Katsoin Bergholmista, jossa taulu 46 Cajanus:
Gustaf Cajanus ja Margareta Tegelsten, 6 lasta, nuorin ehkä: "Margareta, naitu Raahen porvarille Johan Kinman'ille".
Joku tietää varmaan enemmän.
Kaisa Toijanniemi
Tapio Rautio
01.03.09, 15:04
Kiitos Kaisa,
tuntuu mielestäni, että uskottavampi avioliitto olisi Isak Kinnunen tai
Kindman...? Mutta tunnehan ei ole sama kun tieto.
Tapio
Tapio Rautio
01.03.09, 15:16
Tukea hiskistä:
Raahe - Brahestad - kaikki
Kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Laps
12.4.1700 12.4.1700 Isaak Kinnunen Margeta Cajana Gustaff
8.3.1701 8.3.1701 Isaak Kinnunen Margareta Cajana Petrus
22.2.1703 24.2.1703 Bårg. Isaak Kinnunen Margareta Cajana Margareta
19.2.1705 20.2.1705 Isaak Kinnunen Margeta Cajana Isaak
17.10.1707 18.10.1707 Borg. Isaac Kinnman Margeta Cajna (?) Carin
1.3.1710 2.3.1710 Isaac Kinnunen Margetha Cajana Gustawus
26.2.1713 28.2.1713 Isaac Kinnunen Margetha Cajana Hans
Tapio
Tapio Rautio
01.03.09, 15:24
http://www.genealogia.fi/genos/59/59_60.htm
Olen pähkäillyt myös tätä artikkelia ja nr.430,
kuka oli Pekka Kinnunen/Kindman? Ja olisiko
mahdollisesti Iisakki ollut Hans Pekanpoika Kinnunen/Kindmanin
veli?
Tapio
http://www.genealogia.fi/genos/59/59_60.htm
Olen pähkäillyt myös tätä artikkelia ja nr.430,
kuka oli Pekka Kinnunen/Kindman? Ja olisiko
mahdollisesti Iisakki ollut Hans Pekanpoika Kinnunen/Kindmanin
veli?
Tapio
Hans sopisi Isakin veljeksi sillä Margareta Cajanuksella ja Isak Kinnusella oli myös Hans niminen poika, * 26.2.1713 Raahe, joka muutti sittemmin Siikajoelle ja oli naimisissa Margareta Antintyttären kanssa. Lisäksi Isakilla näyttäisi olevan veli Peer ja siskot Carin ja Liisa.
Toinen ongelmallinen on Gustaf Cajanuksen tytären Agnetan, * 1664, † 1.4.1759 Lohtajan Pakkala, mies ylioppilas Johan Barck. Heillä näyttäisi olevan ainakin yksi tytär Anna, * 10.1697 (Lohtajan rippikirjasta), joka oli naimisissa vääpeli Simon Karvosen eli Carvonian kanssa. Epäilen Johan Barckin olevan jonkun Uppsalan ylioppilaista, mutta en ole saanut häntä varmennettua. Toinen mahdollinen lapsi olisi Gustaf Barckell, joka menee naimisiin Lohtajalla 20.9.1730 Elisabet Alfenian kanssa
Ilmoitin Isak Kinnusen aikoinaan muiden Gustafin lasten tietojen yhteydessä sivulle
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm
mutta Sari näköjään jätti hänet pois kun tieto oli epävarma.
Kolmas epävarma on Gustafin pojan Carlin vaimon Engla Hedvigin Turlaun vanhemmat. Itse epäilen, että vanhemmat ovat kapteeni Wolmar Johan Turlau, * 1667 Liivinmaa, † 26.8.1731, ja hänen ensimmäinen vaimo, joka haudataan 30.4.1711 Kalannissa.
Johannes Hissa
Katselin Sarin Cajanus-tauluja. Kovasti on työtä tehty. Kiitos!
Pikasilmäyksen jälkeen kysyn nyt paria juttua:
1. Cronbäck, Grönbäck- onko saman suvun kaksi kirkoitustapaa? Ja olivatko Elisabet Cronbäck Gustaf Andersinp. Cajanuksen 2. po, Brita Cronbäck Daniel Jeremiaanp. Cajanuksen 1. po ja Susanna Cronbäck Jonas Gustavinp. Cajanuksen po samaa sukua, mahdollisesti sisaruksia?
2. Maria Kröger Oulun pormestarin tytär on ilman vanhempia. Hänellä sukujuuret menevät Gävleen ja siellä Grubb- ja Bure-sukuun. Ehkäpä joku
nekin täydentää.
Kaisa Toijanniemi
Katselin Sarin Cajanus-tauluja. Kovasti on työtä tehty. Kiitos!
Pikasilmäyksen jälkeen kysyn nyt paria juttua:
1. Cronbäck, Grönbäck- onko saman suvun kaksi kirkoitustapaa? Ja olivatko Elisabet Cronbäck Gustaf Andersinp. Cajanuksen 2. po, Brita Cronbäck Daniel Jeremiaanp. Cajanuksen 1. po ja Susanna Cronbäck Jonas Gustavinp. Cajanuksen po samaa sukua, mahdollisesti sisaruksia?
2. Maria Kröger Oulun pormestarin tytär on ilman vanhempia. Hänellä sukujuuret menevät Gävleen ja siellä Grubb- ja Bure-sukuun. Ehkäpä joku
nekin täydentää.
Kaisa Toijanniemi
Gronbäck on kirjoitus virhe. Cronbäck:in toinen kirjoitustapa on Cronbeck. Itse epäilen Susanna Cronbäck:iä, *6.1667, ‡ 17.2.1740 Kokkola, miehensä Jonas Gustafinpoika Cajanuksen, * n. 1660 Kajaani, † 1704 Lohtaja, äitipuolen Elisabet Jakobintytär Cronbäck:in siskoksi, jolloin heidän vanhemmat olisivat Uudenkaupungin triviaalikoulun apologisti Jakob Jeremiaanpoika Cronbäck eli Crunovius ja Susanna Gustafintytär Witting. Gustaf Andersinpoika Cajanuksen, *1642 Paltmo, † 1710 Lohtaja, lasten tietoja on eteenpäinkin jos joku haluaa.
Jeremias Andersinpojan (Cajanus) vaimon Maria Danielintytär Kröger ei ole Oulun pormestarin Daniel Bertilinpoika Krögerin tytär (Lähde: Daniel Krögerin perunkirjoitus 13.7.1673 Oulu). Daniel Bertilinpoika Krögerin perunkirjoituksessa mainitaan leski ja ainoa poika Per sekä tyttäret Lisbetta, Margareta ja Brita, joista Lisbetta oli naimisissa raatimies Gabriel Vahl:in kanssa. Marian isä on eri Daniel Kröger, mutta luultavasti sukulainen.
Johannes Hissa
Kiitos tiedoista!
-Entä se Brita Cronbäck? Onko hänestä tietoa?
-Maria Kröger- Oliko Daniel Kröger 2 kertaa aviossa: Minulle on tullut tieto 1. po Margareta Angerman -lapset Maria, Elisabet 1630 2. Maria Neuman- lapsi Margareta. Ovatko puolisot oikein?
-Genos 39/1968 (taitaa olla jo vanhentunut), "Vem var Maria Kröger?": "...Sehlberg, att bormästaren hade fem barn: Bertil, Margareta, Elisabet, Maria och Daniel, av vilka den sistnämde dog 1657, samt en måg, Gabriel Wahle."
B. Utterströmin artikkeli on luettavissa internetistä. -Tähänkö tieto Marian vanhemmista on siis perustunut? Perunkirjoituksessa toki mainittaisiin kaikki lapset!
Hei!
Unohdin edellisestä: Utterströmin artikkelissa on alaviitta Brenneriin, siinä arvioita lapsista. Ja lopuksi: " Maria nämnes ej i bouppteckningen, men detta kan bero på att hon bodde i Paldamo eller Kajana och icke var närvarande vid förrättningen."
Edelleen artikkelissa selvitellään Krögereitten vaimoja, jotka minulla meni edellisessä jutussa aivan väärin? Anteeksi sotku. Toivon korjausta.
Kiitos tiedoista!
-Entä se Brita Cronbäck? Onko hänestä tietoa?
-Maria Kröger- Oliko Daniel Kröger 2 kertaa aviossa: Minulle on tullut tieto 1. po Margareta Angerman -lapset Maria, Elisabet 1630 2. Maria Neuman- lapsi Margareta. Ovatko puolisot oikein?
-Genos 39/1968 (taitaa olla jo vanhentunut), "Vem var Maria Kröger?": "...Sehlberg, att bormästaren hade fem barn: Bertil, Margareta, Elisabet, Maria och Daniel, av vilka den sistnämde dog 1657, samt en måg, Gabriel Wahle."
B. Utterströmin artikkeli on luettavissa internetistä. -Tähänkö tieto Marian vanhemmista on siis perustunut? Perunkirjoituksessa toki mainittaisiin kaikki lapset!
Brita ja Elisabet Jakobintytär Cronbäck ovat siskoja ja heidän vanhemmat ovat Uudenkaupungin triviaalikoulun apologisti Jakob Jeremiaanpoika Cronbäck eli Crunovius ja Susanna Gustafintytär Witting. Ongelmana on ainoastaan Susanna Cronbäck, joka esiintyy ilman patronyymiä.
Koska Beata Andersintyttären (Cajanus), * n. 1632 Paltamo, ‡ keväällä 1699 Oulu, lapset toisesta avioliitosta Knut Johaninpojan (Knutin neljäs avioliitto) kanssa näyttävät uupuvan netissä olevista tiedoista, laitan ne tähän. Eli heillä oli ainakin lapset Anders Knutinpoika ja Maria Knutintytär, jotka ilmoitetaan Knut Johaninpojan perunkirjoituksessa 14.11.1687 Oulu. Perunkirjoituksessa Knut Johaninpoika ilmoitetaan kuolleeksi jo 17.4.1672, mutta A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia I:ssä hänet ilmoitetaan haudatun 28.8.1687.
Johannes Hissa
Tapio Rautio
02.03.09, 18:36
Kiitokset Johannekselle täydennyksistä!
Terveisin
Tapio
Hei
Kiitokset olen täydennellyt näidenkin tietojen pohjalta tauluja ja korjannut tekemäni kirjoitusvirheen Cronbäckeissä.
Minulla on pieni ongelma noissa Iisalmen Cajanuksissa.
Carl Cajanus
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/34.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_i/300.htm
Mitä mieltä olette, onko tämä Carl sama kuin Carolus Isakinpoika Cajanus s. 10.01.1736
Vaimona näyttäisi tuossa alemmassa rk:ssa olevan Beata Komulainen. Carl:n synt vuosi rk:ssa oli 1745, jossain mielestäni se oli 1740.
Sitten tuossa on Carl Samuelinpka Cajanus s. 1760 lukeeko siinä nimen yläpuolella Sutela?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_i/300.htm
Sitten Carlilla vaimona Anna muttei mitään muuta tietoa vaimosta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1787-1792_tk1444-1445/77.htm
Mikähän mahtaa olla tuo Johanin vaimo Anna s. 1767?
Kun tsekkasin Hiskistä niin ei siellä ollut Beata Komulaista Carlilla vaimona ja lastensa äitinä, vaan Elisabeth. Rippikirjassa Beata Lisa. Lapsia Paul s. 1774, Carl 1777, Elisabeth 1779, Maria 1782, Johan 1784 ja Salomon s. 1787.
Sitten kun tsekkasin niin Carlin s.vuosi 1745
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1816-1826_mko121-144/86.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1827-1837_mko145-176/116.ht
Hirveän sekavat nuo Iisalmen kirjat....
Minulla on lainattu alla olevat tekstit. Mitä noista on pääteltävissä?
Kuka oli tuon "Herr Pedersin" leski?
Toisessa Clara Jöraansson (Lythraeus): Kuka oli tuo koulumestari? Yo-matrikkelin mukaan heidän poikansa Georgin lanko oli Henrik (Theodori) Hofren (puoliso Margareta Paulsdr Bohm).
Kolmannessa pohdittiin Anders Keithin lesken tilalle tullutta Daniel Krögerin vaimoa? Tuo leski oli kai Catharina Jakobsdr Tysk joka avioitui uudestaan Kokkolan pormestarin daniel Swartin kanssa. Kukahan hän oli?
Neljäs lainausu liittyy Johan Bochmöllerin (teki porvarivalan 1630 Oulussa, pormestari 1647 erosi väliaikaisesti 1656 ja lopullisesti 1662. Laivanomistaja ja liikemies, rakensi juomapanimon kaupunkiin 1649, ajoittain nimismies, Oulun edusmies valtiopäivillä Tukholma 1668, Upsala 1675, Göteborg 1676 haudattiin 1678) perintöön? Jeremias Cajanus sai häneltä lainaa lunastaakseeen isänsä voudinveloista "kruunulle ?" joutuneen Säräosniemen Juusolan tilan. ("vuonna 1667 oululaiselta suurkauppiaalta Juhan Bockmölleriltä suuren 1179 kuparitaalarin lainan poikkeuksellisen kovalla 8 % korolla.") Mieleen tulee onko heillä jotain sukulaissuhdetta?
Olavi
1. Daniel Krögers andra hustru var tydligen "Herr Peders änka", med vilken han var gift 1.9.1656, då Jakob Trumbel i Uleåborg kärade (kantaja?) till Kröger om en fordran (ajaa ulus) han haft hos Herr Peder. Denne Herr Peder bör ha varit Uleåborgs skolas rektor Petrus Theodori som dog 1647. Uleåborgs rådhusrättsprotokoll nämner 16.2.1659 också Daniel Krögers svåger Herr Jakob (Frosterus?)
2. Clara Jöransdotter, levde 1663. - Var åtminstone från 1637 gift med skolmästaren i Uleåborg, slutligen kyrkoherden i Vasa Paulus Marci Bohm, f. i Arboga, död, troligen i Vasa, i oktober 1662. »I ett anfall av galenskap» tog Clara sin make i skägget och vräkte honom av stolen. Hon hade i tolv år varit i tjänst hos Matti Tirinen i Kiminge och där lärt sig läsa över sjuka. När hon 1663 blev sjuk kallade Clara på trollkvinnan Valborg Persdotter Kokkonen från Lillkyro. För att flytta över sjukdomen till sin piga lät hon Valborg ovanför hennes huvud läsa över ett bröd, som sedan gavs åt pigan att förtära. Planen lyckades, ehuru inte bara pigan utan också drängen åt av brödet och blev sjuk, men både Clara och hennes medhjälpare dömdes till 60 marks böter. Clara anlitade även andra trolldomskunniga.[14] Se SS 1221.
3. »Puhekumppaneina» olivat kirkkoherran rouva Marina, Jaakko
Antinpojan vaimo Kaarina, Cameronin vaimo Anna, Kiethen vaimo Kaarina ja
Yrjänä Yrjänänpojan vaimo Margareta. Siinäpä joukko huomiota ansaitsevia
vaimoja, joiden miehet mainitaan esim. Oulun kaupungin historiassa ja
joista useimmat itsekin esiintyvät Sursillianoissa: Jaakko Antinpoika
(Tysk) toimi Oulun pormestarina v:een 1640 ja hänen
skotlantilaissukuinen vävynsä oli Turusta Ouluun muuttanut porvari ja
vouti Anders Kithe (Kitt, Kieth, Keith?) (ks. GS, s. 263, jossa
virheellisesti »borgmästare») sekä toinen vävy, mainittu Yrjänä
(Lytter-Lythraeus), joka toimi myöhemmin voutina. Cam(e)ron (1. Skott)
oli useaan otteeseen raatimies ja muissakin hommissa. »Kietskan»
tilalle, hänen miehensä hukuttua v. 1644 laivamatkalla, tuli Daniel
Krögerin vaimo. (Kröger tuli pormestariksi 1647).
4. Henrik Ahlholm. Hans änka kallas vid Pyhäjoki ting 2-4..1671 Anna
Andersdotter. Hon var alltså knappast dotter till Claus Groth.Vid Pyhäjoki
ting 3-5.2.1669 säges Claus, Gabriel och Florens Ahlholm (SS 5966, 5989 och 5994) samt Hans Groths barn vara arvingar till Johan Bockmölleri Uleåborg.
Olen usein pohtinut Sotkamon kappalaisen Josef Ahlundin syntyperää? Olen sovittanut häntä sekä Lithovius että Ahlholm sukuihin?
Yo-matrikkelin mukaan: Josef Ahllund Josephus, Ostrobotniensis 5011. * noin 1682. Kotoisin Pohjanmaalta. Ylioppilas Turussa kl. 1708. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1708] Josephus Ahllund. Sacellanus in Sotkamo | Kuhmoniemi 1714, obiit 1744. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 15.5.1713. — Sotkamon 2. kappalainen 1713, pysyi virassa isonvihan yli. † Sotkamossa 22.4.1744.
Pso: ~1713 Elisabet Cajanus tämän 2. avioliitossa († 1743).
Josef Ahllund oli ensin naimisissa Elisabeth Eriksdr Cajanuksen kanssa joka kuolee 1743 ja sitten Elisabeth Eriksdr Forteliuksen kanssa.
Elisabeth Cajanus oli mm. yo-matrikkelin mukaan toisessa avioliitossa ja hänen ensimmäisenä puoliso (saman lähteen mukaan on) Sotkamon kirkkoherran ap. 1704-1709 Erik Mattsdr Swahn.
Jos Yo-matrikkelin tiedot sekä että Elisabeth Ahllund olisi Elisabeth Cajanuksen tytär pitää paikkansa on mm. HISKI:n pappisluettelossa ja muuaallakin virhe että Erik Mathiasson Swahn olisi ollut myös kappalainen Sotkamossa 1714-1721.
Olavi
Päivitin jälleen sivuja. Olkaa varovaisia niiden Iisalmen Cajanusten kanssa. Olen sinne kyllä merkinnyt lisätietoihin varoituksia.
Päivitin jälleen sivuja. Olkaa varovaisia niiden Iisalmen Cajanusten kanssa. Olen sinne kyllä merkinnyt lisätietoihin varoituksia.
Näköjään Carl Samuelinpoika Cajanuksen (Taulu 18) tyttäret:
1) Helena Cajanus (SS 2403.4) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table43) *1711, Jälk. 1765 (Taulu 43)
2) Anna Cajanus (SS N:o 2403.3) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table44) *1698, †1753 (Taulu 44)
ovat tulleet myös veljen Anders Samuelinpoika Cajanuksen (Taulu 17) tyttäriksi:
4) Anna Cajanus (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table41) *1698 (Taulu 41)
5) Helena Cajanus (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table42) *1711 (Taulu 42)
ainakin Helenoiden miehenä kummallakin on Peter Hoffren ja syntymävuodet ovat tyttärillä samat.
http://www.genealogia.fi/genos/45/45_60.htm
Olaville!
BOHM
Oulun kaupunginhistoria I, Liite:
KOULUN OPETTAJAT
REHTORIT
Paavali Markuksenpoika Bohm, kotoisin Arbogasta, rehtori 1631-1641. Siirtyi samanlaiseen toimeen Uuskaarlepyyhyn. Vaasan kirkkoherra 1649. Muutti Ruotsiin 1659. Vaimo Klaara Yrjöntytär, Oulun pormestarin Yrjö Antinpojan tytär. Bohm harrasti soitantoa ja sai toiminnastaan oululaisilta erittäin kiitettävän arvostelun.
Noista Iisalmisista oli keskusteltu jo aiemmin ja en muistanut niitä
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4559&page=8
Olen taas täydentänyt ja korjaillut elikäs mitä epäilin oli että onko Carl s. 1745 sama kuin Carolus s. 1736 ja näihän keskustelunkin perusteella oli.
Näköjään Carl Samuelinpoika Cajanuksen (Taulu 18) tyttäret:
1) Helena Cajanus (SS 2403.4) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table43) *1711, Jälk. 1765 (Taulu 43)
2) Anna Cajanus (SS N:o 2403.3) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table44) *1698, †1753 (Taulu 44)
ovat tulleet myös veljen Anders Samuelinpoika Cajanuksen (Taulu 17) tyttäriksi:
4) Anna Cajanus (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table41) *1698 (Taulu 41)
5) Helena Cajanus (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table42) *1711 (Taulu 42)
ainakin Helenoiden miehenä kummallakin on Peter Hoffren ja syntymävuodet ovat tyttärillä samat.
http://www.genealogia.fi/genos/45/45_60.htm
Kiitos Johannes, näitä sattuu..korjaan..
Vielä Oulun rehtoreita:
PIETARI Teodorinpoika, porvarinpoika Oulusta. Rehtorina 1640. Kuolinvuosi tuntematon.
Oulun kaupunginhistoria I.
Kiitos Johannes, näitä sattuu..korjaan..
Koska aloit korjaamaan Iisalmen Cajanuksia, niin lisäyksiä Samuel Andersinpojan (Taulu 5) lapsiin:
Samuel Samuelinpoika Cajanus, * n. 1669, † 18.9.1739 Iisalmi. Naimaton. Yo Turussa 14.10.1685. Vadstenan kanttori Itä-Götanmaalla.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3273
Voi olla se Samuel Cajanus, joka on Iisalmen rippikirjan alalaidassa sivulla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/23.htm
Maria Samuelintytär Cajanus, * n. 1681, † 19.6.1743 Iisalmi.
Pso: Tendr. Hollender, vääpeli Kuopiossa.
Beata Samuelintytär Cajanus,
Pso: Olof Eerikinpoika Strengell, † n. 1723. Kuopion pitäjän kirjuri 1696-1723. Strengellien Sukuseura:
http://personal.inet.fi/yhdistys/strengell/photo.htm
Erik Samuelinpoika Cajanus, Kajaanin linnan vahtimestari 1701-13/14 (vielä 13.8.1713, ei enään 11.3.1714). Erik Cajanus, linnan entinen vahtimestari, joka oli ollut Iiasalmessa veljensä, sikäläisen nimismiehen luona, ja saapui sieltä helmikuun 6. p:nä 1715 Kajaaniin. (Lähteet: Lauri Kujala, Pohjanmaan puolustus suuren pohjan sodan aikana, s. 204. Ohto Manninen, Kajaanin asukkaat, s. 23.)
Johannes Hissa
Kiitos Johannes, sielläpä ne nyt ovat :)
Ohto Mannisen Kajaanin asukkaat 1651-1750 kirjassa s. 20 mainitaan, että Anders Antiliuksella ja Agneta Andersintytär Cajanuksella olisi joitakin viikkoja avioliiton jälkeen 1668/69 syntynyt lapsi. Tämä lapsi olisi mahdollisesti Per, joka oli Paltamossa lukkarina ja kruununtilallisena. Onko jollakin tietoa kyseisestä Peristä?
Johannes Hissa
Ylioppilasmatrikkeli:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U567
mainitsee Pohjanmaan jalkaväkirykmentin katselmuskirjuri Johan Henrikinpoika Cajanuksen kuolinajaksi 26.4.1710. Onko jollakin tietoa missä hän kuolee ja mihin hänet on haudattu, sillä häntä ei löydy ainakaan Kemin haudatuista?
Johannes Hissa
Matti Lund
03.03.09, 18:31
Ohto Mannisen Kajaanin asukkaat 1651-1750 kirjassa s. 20 mainitaan, että Anders Antiliuksella ja Agneta Andersintytär Cajanuksella olisi joitakin viikkoja avioliiton jälkeen 1668/69 syntynyt lapsi. Tämä lapsi olisi mahdollisesti Per, joka oli Paltamossa lukkarina ja kruununtilallisena. Onko jollakin tietoa kyseisestä Peristä?
Johannes Hissa
Kyllä Pekka esiintyy kruununtilallisena käräjillä 1690 -luvun lopuilla ja lisänimenäkin silloin Pekalla mainitaan juuri Antilius. Muistaakseni jutun mukaan hänen isänsä oli ollut järjestämässä tilaa pojalle, mutta siihen liittynee myös jokin sukusuhde talon aikaisempaan omistajaan (suhde saattoi olla jo isällä?).
Kylä ja tilan veromanttaali mainitaan, mutta en sitä nyt ulkoa muista, mutta minulla on juttu tallella, joten palataan näihin tarkennuksiin, kun ehdin kaivaa sen esiin.
Kovin pitkäaikaista talon hallintoa Pekalla ei liene ollut, kun ei veroluettelosta tahdo miestä helpolla löytyä ja olihan siinä isonvihan aika, jolloin veroasiakirjoissa on aukkoa.
terv Matti Lund
Tuo Pehr Antiliuksen tilan nimi kiinnostaa kovasti?
Kerrottakoon että olen hypoteesina pohtinut että Josef Ahllund vois olla Agnetan toisen puolisonsa Josef Lithoviuksen poika. Äiti voisi olla Agneta tai Josefin kolmas puoliso Beata Josefsdr Björn (? Fellman). Onko Agnetan kuolinvuosi tai Beatan vihkivuosi tunnettu?
Onko tuosta yo-matrikkelin Josefin nimestä päääteltävissä hänen patronyymiksi Josef?
Josef Ahllund Josephus, Ostrobotniensis 5011. * noin 1682. Kotoisin Pohjanmaalta.
Olavi
Koska aloit korjaamaan Iisalmen Cajanuksia, niin lisäyksiä Samuel Andersinpojan (Taulu 5) lapsiin:
Maria Samuelintytär Cajanus, * n. 1681, † 19.6.1743 Iisalmi.
Pso: Tendr. Hollender, vääpeli Kuopiossa.
Johannes Hissa
Hei Johannes, katsotko sinäkin tuon kuolleitten luettelon. Minun silmäni näkevät, että Maria olisi kuollut 23.6.1743? Haudattu 26.6.1743.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1732-1749_tk1455/78.htm: nro 91.
Siinä Ea Maria Cajanuksen yläpuolella lukee jotain Margareta ja sitten siinä ikäsarakkeessa on 14 ( ilmeisesti merkkaa kuukausia) ja sitten siinä on aika 2.6. ja 24.6.
Sitten seuraavalla sivulla uudelleen Maria Cajanus nrolla 112 joka sutattu yli.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1732-1749_tk1455/79.htm
Siellä on sitten joku sivuhuomautus, josta kyllä en saa selvää...:rolleyes:
Matti Lund
03.03.09, 22:40
Tuo Pehr Antiliuksen tilan nimi kiinnostaa kovasti?
Olavi
Hei, tällaisen johtolangan tilan paikantamiseksi olin löytänyt:
Lähde:
(Mf ES2043) Paltamon talvikäräjät 3-5.02.1704 KA 1704:RR.41:198-199
"Sitten kruununtalollinen Pekka Antinp. Antilius Jormuankylästä teki selväksi tässä oikeudessa asiansa itsensä ja perintötalollisen Heikki Karjalaisen välillä koskien niityn jakoa heidän talojensa välillä, joka talo oli ennen ollut ½ manttaalia, mutta oli sittemmin laillisesti halottu kahteen ¼ manttaalin osaan, joita kumpikin osapuoli erikseen hallitsivat; ja on hän nyt täysin samoin oikeuksin vastapuolen kanssa sopinut niityn viljelemisestä, mutta kruununvouti ilmoitti, ettei salli sellaista sopimusta kruununtalon ja perintötalon välillä, vaan esitti, että molempien niittyosuus pitää tasata taloihin suhteutettuna ja tulee sille sitä enemmän, mikä maanlain rakennuksen kaaren 32 luvun nojalla määräytyy ja tulee nimismiehen yhdessä pitäjänkirjurin ja muutamien lautamiesten kanssa osapuolten ja kruununvoudin läsnäollessa suorittaa tasaus."
Siis Paltamon Jormuankylän talo, joka oli aikaisemmin ½ mtl ja vuoteen 1704 mennessä oli siitä lohkottu kaksi ¼ manttaalin taloa. Jako saatettiin nähtävästi loppuun tällä niityn jaolla.
terv Matti Lund
Ps.
Oheistan Jormuan vuoden 1698 henkiveron. Nähdään Heikki Karjalainen ja Marketta ja Heikki Lukkosen nimi sen alla, hän on kuollut ja leski joutunut kerjuulle, tila kruununhylyksi. Molemmat ¼ mtl. Pekka Antilius tullee tähän paikkaan.
Matti Lund
03.03.09, 23:06
Hei, tällaisen johtolangan tilan paikantamiseksi olin löytänyt:
Lähde:
(Mf ES2043) Paltamon talvikäräjät 3-5.02.1704 KA 1704:RR.41:198-199
"Sitten kruununtalollinen Pekka Antinp. Antilius Jormuankylästä teki selväksi tässä oikeudessa asiansa itsensä ja perintötalollisen Heikki Karjalaisen välillä koskien niityn jakoa heidän talojensa välillä, joka talo oli ennen ollut ½ manttaalia, mutta oli sittemmin laillisesti halottu kahteen ¼ manttaalin osaan, joita kumpikin osapuoli erikseen hallitsivat; ja on hän nyt täysin samoin oikeuksin vastapuolen kanssa sopinut niityn viljelemisestä, mutta kruununvouti ilmoitti, ettei salli sellaista sopimusta kruununtalon ja perintötalon välillä, vaan esitti, että molempien niittyosuus pitää tasata taloihin suhteutettuna ja tulee sille sitä enemmän, mikä maanlain rakennuksen kaaren 32 luvun nojalla määräytyy ja tulee nimismiehen yhdessä pitäjänkirjurin ja muutamien lautamiesten kanssa osapuolten ja kruununvoudin läsnäollessa suorittaa tasaus."
Siis Paltamon Jormuankylän talo, joka oli aikaisemmin ½ mtl ja vuoteen 1704 mennessä oli siitä lohkottu kaksi ¼ manttaalin taloa. Jako saatettiin nähtävästi loppuun tällä niityn jaolla.
terv Matti Lund
Ps.
Oheistan Jormuan vuoden 1698 henkiveron. Nähdään Heikki Karjalainen ja Marketta ja Heikki Lukkosen nimi sen alla, hän on kuollut ja leski joutunut kerjuulle, tila kruununhylyksi. Molemmat ¼ mtl. Pekka Antilius tullee tähän paikkaan.
Hei
Oheistan vielä kuvan vuoden 1706 Jormuan maakirjasta, talonhaltijoiden nimet:
Pekka Torvinen
Paavo Virkkunen
Matti Hurskainen
Matti Ollinp. Toppinen
Heikki Karjalainen
Heikki Tiikkainen
Matti Sivonen
Yrjänä Leinonen
Manttaalilukusarake oikealla on kruununmanttaalisarake ja sen perusteella vuonna 1706 Pekka Antiliuksen talon maaveronmaksu on mennyt Heikki Tiikkaisen piikkiin. Pekan nimeä ei näy luettelossa, kuten ensimmäisessä viestissäni jo totesin. Taloa hän ainakin 1704 näyttää hallinneen.
terv Matti Lund
Sitten seuraavalla sivulla uudelleen Maria Cajanus nrolla 112 joka sutattu yli.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/kuolleet_1732-1749_tk1455/79.htm
Siellä on sitten joku sivuhuomautus, josta kyllä en saa selvää...:rolleyes:
Laita kumpikin kuolinaika, sillä kuolinaika ei näytä olevan varma. Pitäisi löytää hänen miehensä kuolintiedot ja mahdolliset lapset.
Johannes Hissa
Cajanus suvun Kemin haarasta ajatus mietittäväksi.
Siltavouti Anders Cajanuksella s. 1687 oli vaimo Elisabeth ( Lisbetha) s.n. 1684
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kinkerikirja_1693-1710_msrk_ik270/227.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1742-1756_msrk_ik270_ab/114.htm
Kun katsoo tuota 1757 rippikirjaa niin siellä mielestäni vaimon rippikirjamerkinnät loppuvat vuoteen 1760. Sitten kun kuolleista katsoo etunimen perusteella tulisi yksi samanikäinen ja sopivasti 1760 kuollut naimisissa oleva Lisa sinne. Kuollut Hietamäen talossa Lautiosaaressa, samassa missä Cajanukset asuu.
rk:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1757-1775_msrk_ik270-271_ab/129.htm
Sitten hiski
18.10.1760 2.11.1760 Lautiosaari Hietamäki Lisa Hafstrand ålderdom 80
ja sitten kuolleittenluettelosta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kuolleet_1738-1825_msrk_ik275/18.htm
Kun kuoliniästä laskee synt.vuoden niin se olisi 1680....
Mahtaneeko tuo olla Andersin puoliso ja lasten äiti ???
Lasten syntymissä syntyneidenluetteloissa ei mainita missään äidin sukunimeä, vain osassa etunimi ja osassa ei ollenkaan muutakuin että Anders Cajanus.
Kiitos tuosta Jormuan talon tiedoista.
Esittäisin keskusteltavaksi kysymyksiä Cajnusten taloista, perinnöistä ja riidoista, mitkä tiedot ovat faktaa?
1. Jeremias Cajanuksen tiedetään hankkineen voudin viran ja on arveltu hänen yrittäneen periä isänsä perimättömiä voudin saatavia, jottei hän tai suku menettäisi Säräisniemen Juusolaa. Ja lopulta ottamalla ison lainan Johan Bochmölleriltä esti tai sai takaisin talon. Oliko vouti henkilökohtaisesti vastuussa ja menettikö "suku" talonsa ja ostiko Jeremias takaisin?
2. Johan Andersinpoika omisti Antti Erikinpojan ostaman Sutelan ja sitä asui ilmeiseti poika kappalaisena Erik Johaninpoika Cajanus. Tiedetäänkö miten tuo talo joutui Johanille? Kirkkoherran nimi tulee käsittääkseni esiin pappilan ja Sutelan lisäksi jonkun kolmannenkin Paltaniemen talon kohdalla.
3. Anders Jeremiaan poika menetti kappalaisen viran mutta kuitenkin toimi isonvihan ajan pappina Paltamossa. On viitattu uskonoppiriitoihin serkunsa kirkkoherran Erik Johaninpojan kanssa. Olikohan vain niistä vain kysymys? Hän käsittäksen asui isonvihan jälkeen poikansa kanssa jotain Koutaniemen taloa, mikähän se voisi olla?
4. Alexsander Cajanus asui nimismiehenä Paltaniemellä johon kai hänen isänsäkin Daniel Jeremianpoika isonvihan jälkeen palasi. Noita Sivoloita on jo ehkä tuolloin ollut kaksi ja tuntuisi siltä että nimismiehenä Costianderit olisivat asettunut edeltäjien nimismiehentaloon. Alexanderin appi Caspar Groen asui myös jotain taloa voisiko päätellä olisko se ollut Sivola (joista muodostui pikkupappila). Löytyykö miten ja milloin Castrenit asettuivat Immolaan.
5. Tuskin mitään perinnönjako asiakirjoja Antti Erikinpojan osalta löytyy. Olen myös aiemmin esittänyt arvelun että Sotkamon (kirkonkylän) kantatila Sopala olisi voinut tulla kirkkoherra Cajanus suvulta Schroderuksille. Asuihan siinä isonvihan jälkeen kirkkoherra Erik Erikinpojan vävy kappalainen Erik Sinius, jonka kuoleman jälkeen Siniuksen sisaren mies Johan Schroderus tuli talon omistajaksi.
Olavi
Matti Lund
04.03.09, 14:31
Kiitos tuosta Jormuan talon tiedoista.
Esittäisin keskusteltavaksi kysymyksiä Cajnusten taloista, perinnöistä ja riidoista, mitkä tiedot ovat faktaa?
1. Jeremias Cajanuksen tiedetään hankkineen voudin viran ja on arveltu hänen yrittäneen periä isänsä perimättömiä voudin saatavia, jottei hän tai suku menettäisi Säräisniemen Juusolaa. Ja lopulta ottamalla ison lainan Johan Bochmölleriltä esti tai sai takaisin talon. Oliko vouti henkilökohtaisesti vastuussa ja menettikö "suku" talonsa ja ostiko Jeremias takaisin?
Olavi
Hei, tähän tämä (asiaa toki vatvottiin useassa istunnossa, laamanninkäräjiä myöten, mutta tämä on eräs alkupiste):
Palt & Sotk 22-24.3.1680 :89 [mf ES2113]
Tuli oikeuden eteen kruununvouti Oulusta herra Johan Bochmöller ja esitti
Autuaan Jeremias Andersinpojan maksusitoumuksen päivättynä Tukholmassa 30.10.1667 , jonka kautta tämä sitoutuu 550 taalaria kr. vastaan, ja siihen aikaisemmalla velalla lisättyllä summalla, mikä tekee yhteensä 1179 taal 15 äyriä kr., joka kerryttää 8:n prosentin korkoa 431 taal kr, mistä yhteensä muodostuu 1610 taal 15 äyriä kr., / #on pantannut Säräsniemen talon kaikkine siihen kuuluvine tiluksineen joko itse lunastettavaksi tai myytäväksi # / josta todetaan maksetun 28.1.1679 päivätyn laskun mukaan 710 taal 15 äyriä kr., joten jää korko huomioiden maksettavaksi saldoksi 900 taalaria. Ja koska mainittu vakuuskirjoitus on itsessään riittävä, vaikkakin herra Bochmöller ei ole halunnut tähän asti väärinarvioinnin (misskundsamheet) johdosta leskeä ja isättömiä lapsia vastaan etsiä oikeuttaan, koska on kuultu rovastin kunnioitettavan herran Johan Cajanuksen sanoneen viime syksynä kruununvouti Gabriel Harelle lasten puolesta, näille alaikäisille lapsille nimitetettynä holhoojana, että haluaa herra Bochmöllerille tyydyttää kaiken rästin, mihin herra Bochmöller ilmoittaa nyt tyytyväisyytensä, mutta herra rovasti vastasi, ettei kykene nyt omastaan mitään maksamaan eikä voi käsinkirjoituksen nojalla luovuttaa Säräsniemeä jäljelläolevan 900 taalarin velan maksamiseen , jonka johdosta oikeus katsoi aiheelliseksi, että herra Bochmöller ryhtyy saatavaansa laillisesti prosessoimaan siten kuin maanlain maan kaaren 7 luku vaatii ja ilmaisee.
----------------------
Eli tämän mukaan Jeremias Antinpoika oli onnistunut vetämään nämä asiat solmuun ilman, että ilmenisi mitään selkeää velan periytymistä aikasemmasta.
Bochmöller siis jäi riitelemään 900 taalarin saatavasta kuparirahaa, jota Jeremiaan lasten holhooja Johan Cajanus ei kyennyt järjestämään, vaikka oli sellaista vielä vouti Gabrielille uskotellut, ja näyttää joutuneen täysin neuvottomaksi sen tilanteen edessä (= ei varoja saatavissa miltään taholta).
Säräisniemen talon menetys oli siis väistämätön jo tässä vaiheessa.
terv Matti Lund
Antti Erikinpoika kuoli 1657. Jeremias oli ollut nimismiehenä Antin ollessa voutina vuodesta 1651 alkaen. Johan Bochmöllerkin kuoli 1678. Kuitenkin Säräisniemen taloa asui Jeremiaan jälkeen ensin nimismiehnä Johan Uhlvik ja sitten nimismiehenä Daniel Cajanus. Olen joskus tallentanut alla olevan tekstin, joka antaa käsityksen että velat olivat Antti Erikinpojan (oliko vouti vastuussa perimättömistä veroista?) ja tuolla Bochmölerin lainalla palautui Cajanuksille. Mitenhän sen maksun kanssa lopulta kävi? Bochmöllerin perillisetkin ovat epäselviä?
Johan Ullvik uudelleen avioiduttua ja suku asuu Koutaniemen (? oliko Sokansaari). Toinen puoliso oli Anna (olen merkinnyt hänen ehkä olleen Ahlholm sukua ? , jotka jollain lailla liityi Bochmöllerin perillisiin?). Onko jollain tuo Johanin perhe.
Johan oli Sotkamon nimismiehenä ja taisi uuden puolisonsakin kanssa asua Säräisniemllä. Minulla on merkintä: 1701 henkirjassa Juusolassa Daniel Jeremiassonilla sisar Marta Johansdr.
Olavi
Säräisniemi toimi hänenkin aikanaan kestikievarina. Vuonna 1659 pyysi kiivasluontoinen Jeremias hoitaakseen Paltamon ja Sotkamon voudin virkaa kahdeksi vuodeksi, koskasuku arveli, ettei se muuten saa kuin oman miehen avulla rahvaalta irti tämän isän aikana kertyneitä suuria rästejä. Toimi voudin virassa vuoteen 1661. Ilmeisesti rästien keruu ei oiken onnistunut, sillä hän matkusti joulukuussa 1662 Viipuriin myymään hevosia rästien maksamiseksi. Lisäksi hän väärensi erään oululaisenporvarin takuutodistuksen pitkittääkseen maksujen lykkäystä. Tapauksen paljastuttua rästit ulosmitattiin kesäkuussa 1663 hänen omistamaltaan Säräisniemen sukutilalta ja tila julistettiin vapaaherrakunnan omaisuudeksi. Jeremias sai kuitenkin ennen pitkää rästinsä maksetuksi ja tilansa takaisin. Juuri tilansa lunastamiseksi hän ilmeisesti joutui ottamaan vuonna 1667 oululaiselta suurkauppiaalta Juhan Bockmölleriltä suuren 1179 kuparitaalarin lainan poikkeuksellisen kovalla 8 % korolla. Vielä vuosikymmen Jeremiaan kuoleman jälkeen vuonna 1680 velasta oli jäljellä korkoineen 900 taalaria.
Matti Lund
04.03.09, 17:21
Juuri tilansa lunastamiseksi hän ilmeisesti joutui ottamaan vuonna 1667 oululaiselta suurkauppiaalta Juhan Bockmölleriltä suuren 1179 kuparitaalarin lainan poikkeuksellisen kovalla 8 % korolla. Vielä vuosikymmen Jeremiaan kuoleman jälkeen vuonna 1680 velasta oli jäljellä korkoineen 900 taalaria.
Hei,
Ei tainnut tuo minun antama tieto oikein mennä perille. Vähän kankeahan se teksti siinä on, mutta se on sitä sen takia, että se on aika sanatarkka käännös, jottei syntyisi vääriä käsityksiä.
Taas kannattamasi teksti lainattuna joltakin nimettömältä selostelijalta panee aika ronskisti mutkia suoriksi niin, että Jeremiaan toimien yksityiskohdista saattaa tulla eri käsitykseen, mitä ne todellisuudessa olivat.
Joka tapauksessa huomioi, että Jeremias otti 30.10.1667 Tulholmassa Bockmölleriltä velkaa velan päälle allekirjoittamalla siellä silloin 550 taalarin obligaation, jossa hän sitoutui juuri silloin ja siellä 8 %:n vuotuiseen lainakorkoon. Tällöin, kun loppusummaksi tuli sillä Tukholman hetkellä 1179 taal 15 äyriä, niin se silloin vielä maksamaton aikaisempi velka, jonka päälle Jeremias otti tämän 550 taalaria, oli 629 taalaria 15 äyriä.
Nämä kiemurat hämärtyvät kannattamassasi selostuksessa, jossa osa on tosipohjaista ja osa suurentelua tai pitkinpoikin pinottua.
En sano Jeremiaan tekemisistä vielä viimeistä sanaa, koska minulla on vielä lukematta se riksarkivetin arkistokopio, jossa on jotain asiaa Jeremiaalta 1660 -luvun alkupuolelta. Muu saatavilla oleva aineisto on koossa ja siitä pitää vain tehdä sitten kokonaisanalyysi, kun olen saanut täydennykseni tuosta minulta vielä puuttuvasta lähteestä. Ennen sitä nämä ovat enemmän tai vähemmän sellaisia rääpäisyjä sieltä sun täältä.
terv Matti Lund
Matti Lund
04.03.09, 18:31
Esittäisin keskusteltavaksi kysymyksiä Cajnusten taloista, perinnöistä ja riidoista, mitkä tiedot ovat faktaa?
1. Jeremias Cajanuksen tiedetään ... Ja lopulta ottamalla ison lainan Johan Bochmölleriltä esti tai sai takaisin talon. Oliko vouti henkilökohtaisesti vastuussa ja menettikö "suku" talonsa ja ostiko Jeremias takaisin?
Olavi
Hei,
Ei siis näin käynyt, kuten jostain selostuksesta luulotellaan, vaan nimenomaan Johan Bockmöller lunasti Säräisniemen talon omaksi perintöomaisuudekseen hoitaen säntillisesti kaikki huudatukset, kiinnitykset ja vahvistukset. Talo oli siis tietyn välivaiheen aikana Johan Bockmöllerin ja hänen perillistensä täyttä perintöomaisuutta, vaikkakin Bockmöller sinä aikana lienee vain etsinyt sopivaa ostajaa, joka kykenisi sen ostamaan ~900 taalarin arvoa vastaavasti.
Siis ottamalla lainaa Bockmölleriltä ja kun takaisinmaksu petti, Jeremias kaatoi Säräisniemen talon suoraan Bockmöllerin syliin. Jeremias ei kyennyt mitään väliintuloja estämään, mutta sai pelattua hieman aikaa niitä vastaan ottamalla velkaa velan päälle.
Olen kyllä keräillyt talon eri vaiheet ja kohtalonhetket 1760 -luvulle saakka, mutta ne ovat vielä minulla hajallaan sekalaisena kokoelmana. Eräät omat esi-isänikin ehtivät sinä aikana siellä asustaa ja omistaa muutamana vuotena tämän talon sinä seuranta-aikana; ja luonnollisesti riidellä talosta nuorempien Cajanusten kanssa.
terv Matti Lund
Kiitos Matti! Kyllähän tuo tosiaan osoittaa että Jeremias taisi olla melkoinen "velantekijä" ja velkainen kulkijakin jos oli millloin Tukholmassa ja milloin Pietarissa. Minkähänlainen lie voutina? Ja kyllähän hänen metelöinnistä Kajaanissa renkeineen on muutakin tietoa!
Olavi
Kiitos Matti, odotan kovasti yhteenvetojasi ja toivon voivani jotain tiedomuruja pystyväni vastavuoroisesti antamaan!
Kysmyksieni taustalla on se että olen huomannut nykyisen tutkimuksen tuottavan paljon tarkistettua tietoa, mutta toisaalta julkisuuteen tulee paljon vanhoja ja uusia arveluja sekä virhetietoa ("hypoteeseja" joita mm. itse harrastan). Mielestäni kysmyksen asettelukin on tehtävä, joka sinäänsä johtaa tarkistamiseen. On myös ymmärettävä että kysyjinä meissä harrastajissa on monessa kehitys vaiheessa olevia.
Internetin-verkottamana ja tietopalveluun perustuen luulen tutkijoilla ja harrastajillakin olevan parempia kokonaisnäkemyksiä tutkittavan ajan sukujen sekä yhteiskunnan elämästä kuin aikoinaan hevosella tiedon keräämisen tehneillä. Oma kipinäkin syntyi kun 15 v lainatulla polkupyörälläpyöräilin kesälomalla Isäni kotipitäjän kirkkoherran virastoon, joka oli lauantaina sulkemassa ovensa, mutta pappi vähän teki ylityötä. No sitten sen jälkeen ei juuri tapahtunut mitään 50 vuoteen.
Kerrottakoon että itse en ole Kainuussa muuta kuin lomaillut, Äitini suku kulkeutuu kolmeen Antti Erikinpojan pojan (Jeremiaan, Johanin ja ilmeisesti myös Erikin) sukuun molempien äitini isoäitien kautta ja mm. useampaan Paltaniemen taloon.
Olavi
Hei,
...Johan Bockmöller lunasti Säräisniemen talon omaksi .. Talo oli siis tietyn välivaiheen aikana Johan Bockmöllerin ja hänen perillistensä täyttä perintöomaisuutta, ....
terv Matti Lund
Sen verran kysyisin vielä kun Johan Ullvik ja myöhemmin Daniel Jeremiaanpoika Cajanus (sisarpuolensa Johanin tytär) asui taloa isovihaan saakka eli 1716 (tai jos Daniel palasi sinne vankeudesta vuoteen 1726 ?). Johan Bochmöller oli kuollut 1678.
Kun Bochmöllerillä minun tietämäni mukaan oli yksi tytär Margareta joka avioitui 1782 Petter Portinuksen kanssa. Oliko Portinukset riitojen osapuolena?
Jotain mainintaahan on kai Ahlholmien olevan Bochmällerin perillisiä. Jostain minulla on "arvelu" (onko faktaa?) että Johan Ullvikin toinen puoliso olisi Anna ( Ahlholm? Henrik Ahlholmilla oli Anna Ullstadiuksen kanssa tuon niminen tytär?). Johan Ullvikin syntyperä on myös tuntematon?
Olavi
Ulla-Maija Olander
06.03.09, 12:23
Cajanuksen suku laajeni myös Braheaan (nyk.Lieksaan). Susanna Eerikitytär (s. 1673, k. 9.4.1727 Ilomantsi) oli vihittynä Heikki Ahlholmin kanssa (s. n. 1664, k. 1735 Ilomantsi). Ketkähän olivat Eerikin vanhemmat ja puoliso?. Itse olen olettanut että Erik olisi Antti Antinpoika Cajanuksen ja Anna Heikintytär Kauhasen poika, mutta en ole pystynyt todentamaan tätä.
Risto Toivonen
06.03.09, 14:17
Sen verran kysyisin vielä kun Johan Ullvik ja myöhemmin Daniel Jeremiaanpoika Cajanus (sisarpuolensa Johanin tytär) asui taloa isovihaan saakka eli 1716 (tai jos Daniel palasi sinne vankeudesta vuoteen 1726 ?). Johan Bochmöller oli kuollut 1678.
Kun Bochmöllerillä minun tietämäni mukaan oli yksi tytär Margareta joka avioitui 1782 Petter Portinuksen kanssa. Oliko Portinukset riitojen osapuolena?
Jotain mainintaahan on kai Ahlholmien olevan Bochmällerin perillisiä. Jostain minulla on "arvelu" (onko faktaa?) että Johan Ullvikin toinen puoliso olisi Anna ( Ahlholm? Henrik Ahlholmilla oli Anna Ullstadiuksen kanssa tuon niminen tytär?). Johan Ullvikin syntyperä on myös tuntematon?
Olavi
Olet varsin usein viitannut Kajaanin Uhlvikeihin. Olisiko aika perustaa heille oma ketju. Minullakin olisi omat lisäykseni ja epäselvyyteni heihin liittyen.
Cajanuksen suku laajeni myös Braheaan (nyk.Lieksaan). Susanna Eerikitytär (s. 1673, k. 9.4.1727 Ilomantsi) oli vihittynä Heikki Ahlholmin kanssa (s. n. 1664, k. 1735 Ilomantsi). Ketkähän olivat Eerikin vanhemmat ja puoliso?. Itse olen olettanut että Erik olisi Antti Antinpoika Cajanuksen ja Anna Heikintytär Kauhasen poika, mutta en ole pystynyt todentamaan tätä.
Itse olen epäillyt Susanna Erikintytär Cajanuksen olevan Sotkamon kappalaisen myöh. kirkkoherran Erik Erikinpoika Cajanuksen, * n. 1650 Sotkamo, † 1712 Sotkamo, ja Margareta Erikintytär Forteliuksen, * n. 1639 Pietarsaari, † 1709 Sotkamo, tytär. Tämä sen vuoksi, koska jos hän olisi Sotkamon kirkkoherran Erik Anderssinpoika Cajanuksen, * n. 1628 Paltamo, † 1691 Sotkamo, ja hänen toisen vaimonsa Brita Samuelintytär Lithoviusen (SS 3531) tytär niin Susanna kuuluisi myös äitinsä kautta Sursill sukuun ja se olisi varmaan mainittu tutkimuksissa. Sursill tutkimusissa on kyllä paljon puutteita, joten puuttuminen voi johtua siitäkin. Susanna Erikintytär Cajanus, * n. 1673 Sotkamo, ‡ 9.4.1727 Ilomantsi, ja Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * 1664, ‡ 16.2.1735 Ilomantsi, vihittiin Pielisjärvellä 15.9.1689. Henrik Henrikinpoika Ahlholmin ensimmäinen vaimo oli Oulun raatimiehen Klemet Kristofferinpojan, ‡ 6.12.1679 Oulu, ja Anna Johanintyttären, ‡ 6.5.1691 Oulu, tytär. Ensimmäisestä avioliitosta Henrik Henrikinpoika Ahlholmilla ei ollut lapsia, koska häntä ei enään mainita Klemet Kristoferinpojan perunkirjoituksessa 16.5.1688.
Johannes Hissa
Ristolle! Kyllä Uhlvikeille voi avata omankin keskustelun, mutta taannoin tässä Sarin ehdotuksesta jatkettiin avaamani Tammelander, Swahn, Schroderus keskustelua täällä Cajanusten alla. Siinä on hyvät puolensa jos ja kun ollaan Isovihaa edeltävällä ja jälkeisellä ajalla Paltamon ja Kajaanin virkamiehissä ja säätyläisissä. Eli tuon mukaan käsittääkseni tässäkin ketjussa voi käydä Uhlvik keskustelua!
Olavi
Sen verran kysyisin vielä kun Johan Ullvik ja myöhemmin Daniel Jeremiaanpoika Cajanus (sisarpuolensa Johanin tytär) asui taloa isovihaan saakka eli 1716 (tai jos Daniel palasi sinne vankeudesta vuoteen 1726 ?). Johan Bochmöller oli kuollut 1678.
Kun Bochmöllerillä minun tietämäni mukaan oli yksi tytär Margareta joka avioitui 1782 Petter Portinuksen kanssa. Oliko Portinukset riitojen osapuolena?
Jotain mainintaahan on kai Ahlholmien olevan Bochmällerin perillisiä. Jostain minulla on "arvelu" (onko faktaa?) että Johan Ullvikin toinen puoliso olisi Anna ( Ahlholm? Henrik Ahlholmilla oli Anna Ullstadiuksen kanssa tuon niminen tytär?). Johan Ullvikin syntyperä on myös tuntematon?
Olavi
Ohto Mannisen Kajaanin asukkaat 1651-1750 mukaan Johan S. Uhlwijk vihittiin Oulussa 26.5.1682 Anna Ahlholmin kanssa, tämä vihiaika löytyy myös Hiskistä:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1kyuwi?fi+0371+vihityt+4292) 26.5.1682 Johan Ulfvik
alkup - MAKSU: 1:-
Anna Ahlholm mainitaan vuosina 1688-1708 Kajaanissa ja vuonna 1697 hän oli köyhä.
Eräs Samuel Ullwijk näyttää olleen ensin Sakkolan kappalaisena ja sitten vuodesta 1662 Raudun kirkkoherrana ja hänen vaimonsa oli Maria Saehls. Heillä oli ainakin poika Samuel.
www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth31.htm (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth31.htm)
www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl192.htm (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl192.htm)
Johannes Hissa
Mielenkiintoinen tieto, jos pitää paikkaansa?
Samuel Uhlwijkin puoliso oli ilmeisesti Maria Saehls vanhemmat Jääsken nimismies ja Viipurin porvari Hans Saehls ja Anna Steen.
Onkohan Anna Steen/Stenius-sukua ? Sukuhan näyttää kytkeytyvän sekä Arctopolitanus suvun kautta Curvoniuksiin että Forteliuksiin. Myöhemmin Isak Schroderuksenkin toinen vaimo on Stenius.
Olavi
Bodniemi37
06.03.09, 23:11
Eräs Samuel Ullwijk näyttää olleen ensin Sakkolan kappalaisena ja sitten vuodesta 1662 Raudun kirkkoherrana ja hänen vaimonsa oli Maria Saehls. Heillä oli ainakin poika Samuel.
www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth31.htm (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth31.htm)
www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl192.htm (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/ttsl/ttsl192.htm)
Johannes Hissa
Etelä-Karjalan, Karjalankannaksen sekä Inkerinmaan Ulvik-Ulvichius -suvun kantaisä näyttäisi olleen Jonas Ulvik, jonka pojan Jöran Jonaksenpoika Ulvikin Gabriel Lagus mainitsee kirjassaan Ur Wiborgs historia (2:1. Wiborg 1895). Jonas Ulvikilla näyttäisi olleen useita pappisuran valinneita poikia; heistä Ivangorodin kirkkoherra Johannes Jonae Ulvichius mainitaan kansallisbiografian verkkoversiossa, mutta en päässyt katsomaan hänen henkilöhistoriaansa, sillä käyttöoikeuteni ei ole tällä hetkellä voimassa:
Taulu 1.
Jonas Erikinpoika Ulvik [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 97. Wiborg 1895]. Muistiinpanot: http://www.saunalahti.fi/toivil/Ulvichius.pdf (http://www.saunalahti.fi/toivil/Ulvichius.pdf).
Lapset:
Laurentius. Tauluun 2.
Bartholomeus. Tauluun 4.
Johannes Inkerinmaan Ivangorodin ruots. srk:n kirkkoherra, s. noin 1600 Viipuri, k. 1652 Tukholma. Muistiinpanot: http://www.saunalahti.fi/toivil/Ulvichius.pdf (http://www.saunalahti.fi/toivil/Ulvichius.pdf).
Jöran. Tauluun 6.
Taulu 2.
Laurentius Jonae Ulvichius, Taulusta 1, Viipurin tuomiokirkon taloudenhoitaja 1617-22, kirkkoherra 1639, missä?.
Ulwick, Larss Johanssån (patronyymi lienee virheellinen:rj), kirkkoherra Käkisalmi/Rautu 1639.10.09, ggII/31v-33/3. Muistiinpanot: Tuomiokirjakortisto: Käkisalmen lääni, säätyläiset: 31, http://www.narc.fi/ma/tma/kaki/tth/tth31.htm (http://www.narc.fi/ma/tma/kaki/tth/tth31.htm)
Lapset:
Samuel. Tauluun 3.
Taulu 3.
Samuel Laurentii Ulvichius, Taulusta 2, Sakkolan kappalainen 1658-1662, Raudun kirkkoherra ainakin 1662-1674, k. ennen 12.4.1681. [Carpelan, Tor. Edelheim. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 77. Helsingfors 1942, Luther, Georg. Släkten Saels. Genos 73 (2002), 183-189].
Ullwic, Samuel, Rautun kirkkoherra, entinen Sa * Rautu 1662.09.23-24, gg1/1151v/6 Ullwijk, Samuel, kyrckieheerde, Rautu * Rautu 1666.03.09-10, gg1/936v/50 Ullwijk, Samuel, kyrckieherde, Rautus * Sakkola 1667.09.09-11, gg1/803v/32 Ulvichius, Samuell, kyrckioheerde, Rautus sochn * Rautu 1670.03.24-25, gg1/424/20 Ulwijk, Samuel, kyrckieherde * Rautu 1667.03.07-08, gg1/777/4 Ulwijk, Samuel, kyrckioherde * Rautu 1667.03.07-08, gg1/777v/7 Ulwijk, Samuel, kyrckioheered * Rautu 1671.08.14-15, gg1/328/1 Ulvicius, Samuel, kyrckioheerde * Rautu 1674.10.5-6, gg1/46v/4 Ulwichius, samuel, kyrkioherde, salig * Rautu 1681.04.11-12, gg2/602/19.Tuomiokirjakortisto: Käkisalmen lääni, säätyläiset: 31, http://www.narc.fi/ma/tma/kaki/tth/tth31.htm (http://www.narc.fi/ma/tma/kaki/tth/tth31.htm)
Puoliso: Vihitty 1650 Maria Hansintytär Saels [Carpelan, Tor. Edelheim. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 77. Helsingfors 1942, Luther, Georg. Släkten Saels. Genos 73 (2002), 183-189].
Vanhemmat: Hans Hansinpoika Saels, nuor., Lankonsa, kauppias Mårten Mumsin palveluksessa Viipurissa 1625, 1632 porvari Viipurissa, ent. porvari, sittemmin maanviljelijä 1655, Kymenkartanon läänin karjaveron vuokraaja, osti 1641 Matias Jacobi Hermigieriltä Kolsilan tilan n:o 4, k. noin 1656. [Luther, Georg. Familjen Mums och dess släktförbindelser. Genos 36(1965), s. 1-15, Lagus, Gabriel. Kuvauksia Wiipurin historiasta II:1:1, s. 27. Viipuri 1895, Luther, Georg. Släkten Saels. Genos 73 (2002), 183-189, Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 405]. Han var tidvis borgare i Viborg, men åtminstone 1644-48 kronobefallningsman i Jääskis härad.[11]. ja Anna Tomaksentytär Steen Narvasta, k. jälkeen 1661. [Luther, Georg. Familjen Mums och dess släktförbindelser. Genos 36(1965), s. 1-15, Luther, Georg. Släkten Saels. Genos 73 (2002), 183-189].
Taulu 4.
Bartholomeus Jonae Ulvichius, Taulusta 1, Viipurin arkkidiakoni 1624-1635, Ruokolahden kirkkoherra 1636-1660. [Carpelan, Tor. En prästsläkt i Ruokolax på 1600-talet. Genos 3(1932), s. 136-139, http://www.genealogia.org/linktoold/genos/3/3_136.htm (http://www.genealogia.org/linktoold/genos/3/3_136.htm)].
Lapset:
Henricus. Tauluun 5.
Taulu 5
3. Henricus Bartholli Ulvichius, Taulusta 4, Ruokolahden kappalainen 1654-63, 2. kappalainen 1665-. Elossa 1669.
[Carpelan, Tor. En prästsläkt i Ruokolax på 1600-talet. Genos 3(1932), s. 136-139, http://www.genealogia.org/linktoold/genos/3/3_136.htm (http://www.genealogia.org/linktoold/genos/3/3_136.htm)]. Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=U355 (http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=U355).
Puoliso: Agneta Davidintytär (Iivanainen) [Carpelan, Tor. En prästsläkt i Ruokolax på 1600-talet. Genos 3(1932), s. 136-139].
Vanhemmat: Davidus Olai (Iivanainen), Ruokolahden kappalainen 1635-1645. [Ramsay, Jully. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, T4, s. 485. Helsinki 1909, Carpelan, Tor. En prästsläkt i Ruokolax på 1600-talet. Genos 3(1932), s. 136-139]. Kaplan i Ruokolaks 1635-1643. (Ramsay, s. 485). ja Karin Sigfridintytär. [Ramsay, Jully. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, T4, s. 485. Helsinki 1909]. Muistiinpanot: http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=U355 (http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=U355).
Taulu 6.
Jöran Jonaksenpoika Ulvik, Taulusta 1 [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1, s. 97. Wiborg 1895]. Nimeltä tuntemattoman puolison pso 2:o oli Johannes (Olai?) Rohianus, Ruokolahden kappalainen 1665-1676.
Samuel Uhlwijkilla oli tytär Maria joka yo-matrikkelin mukaan oli naimisissa Paul Paul Krogiuksen kanssa.
Olavi
Risto Toivonen
07.03.09, 10:38
Samuel Uhlwijkilla oli tytär Maria joka yo-matrikkelin mukaan oli naimisissa Paul Paul Krogiuksen kanssa.
Olavi
Paul Krogiuksen elämäkerta on muun muassa HYKin digitaalisessa sanomalehtiarkistossa luettavissa, katso
Borgå Tidning nro 49 28.6.1843 ja nro 50 1.7.1843
Bodniemi37
07.03.09, 11:43
Samuel Uhlwijkilla oli tytär Maria joka yo-matrikkelin mukaan oli naimisissa Paul Paul Krogiuksen kanssa.
Olavi
Maria Ulvikin puolison Paulus Jacobi Krogiuksen isä oli Ruotsissa syntynyt, Viipuriin räätälinkisällinä 1623 muuttanut Jakob Erikinpoika. Tämän puolison Elisabet Heintzian isä lienee ollut Matthias Heinztius, jonka Akiander sanoo olleen kauppiaana Viipurissa. Häntä ei Henrik Falckin mukaan ole kuitenkaan löydetty kaupungin manttaaliluetteloista [Hornborg, Harald. Släkten Heintzius. SSV IX(1925), s. 37-57].
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5209
28.7.1712 pappismies Paul Krogius Paulus Pauli, Viburgensis 5209. * Johanneksessa 19.2.1689. Vht: Viipurin Johanneksen kappalainen Paul Krogius (Paulus Jacobi, † 1705) ja Maria Samuelsdotter Ulvik.
Palatakseni Cajanuksiin. Sari on näköjään jättänyt Jeremias Andersinpojan (Cajanuksen) jälkeläiset vähemmälle huomiolle:
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm
Esim. taulu 22:
Anders Jeremianpoika Cajanus, * 1665, † 173?.
Vht: Jeremias Anderssinpoika (Cajanus), * n. 1630 Paltamo, † n. 1670 Paltamo. & Maria Danielintytär Kröger, * n. 1635 Ruotsi, Länsipohja, † viim. 1680 Paltamo.
Yo Turussa sl. 1684. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Paltamon kappalainen 1691. Pidätetty virantoimituksesta 1712 ”kirkkoherraansa vastaan osoitetun sopimattomuuden tähden”. Sai luvan saarnata jälleen Paltamon syrjäkylissä 1714. Vangittu isonvihan aikana 1716, toimi sittemmin (1717) taas pappina Paltamossa. Asui Paltamon Koutaniemessä.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3197
Pso: Anna Andersintytär Sculptorius,
Vht: Kuopion kirkkoherra Anders Arvidinpoika Monnius eli Sculptorius, † 1689 Kuopio. & Anna Göranintytär Kyander, † 1726.
Lapsia:
1.
Jeremias Anderssinpoika Cajanus, * Paltamo, † hukkui. Naimaton. Oulun kauppias.
2.
Anders Anderssinpoika Cajanus, † 1747 Paltamo.
Nähtävästi Hailuodon kappalainen 1713 (Strandberg 1834 s. 182). Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. Yo Uppsalassa 29.11.1714. Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1723, konrehtori 1736. Paltamon kirkkoherra 1742.
Pso: 1730 Maria Kristina Fredrikintytär Beckenström, * n. 1715, † 9.4.1790 Kuusamo, ikä 74 v.
Vht: Luutnantti Fredrik Johan Beckenström, † kaatui 19.2.1714 Isokyrö. & Maria Gustafintytär Forselius, eli leskenä 1740 Pälkäne.
(Vaimon 2.Pso: Oulu 26.4.1752 Oulun porvari Johan Mikaelinpoika Waara * 5.8.1726 Oulu, † 9.12.1788 Kuusamo.)
3.
Johan Anderssinpoika Cajanus, * 8.5.1695 Paltamo, ‡ 19.5.1745 Kälviä.
Yo Uppsalassa 29.11.1714. Vihitty papiksi 1723. Lohtajan armovuodensaarnaaja 1723, pitäjänapulainen 1725. Kälviän kappalainen 1728.
Pso: Lohtaja 19.2.1725 Brita Matiaksentytär Carlagius, * 15.4.1693 Kälviä, † 27.5.1782 Lohtaja.
Vht: Kälviän kappalainen Matias Olavinpoika Carlagius, * n. 1644 Tukholma, † 1693 Kälviä. & Margareta Olavintytär Sander, * 25.5.1660, † 1748.
(Vaimon 1.Pso: Kannuksen kappalainen Johan Johaninpoika Argillander, * n. 1680, † 1723 Kannus. (Sursill 4776))
4.
Jöran Anderssinpoika Cajanus, * Paltamo, eli 1749 Tukholma. Muonakauppias Tukholma.
Pso: Brita Hybbertz/Hubert,
5.
Gustaf Anderssinpoika Cajanus, * Paltamo, eli 1748 Tukholma. Muonakauppias Tukholma.
Pso: Tukholma 17.9.1732 Magdalena Coster/Karsten,
6.
Maria Anderssintytär Cajanus, * 9.1702 Paltamo, † 4.3.1740 Lohtaja.
Pso: Lohtaja 28.5.1728 Jakob Anderssinpoika Elfving, * 8.1701 Paltamo, † 13.2.1752 Lohtaja. Pitäjänkirjuri.
(Miehen 2.Pso: Helena Soreus, * n. 3.1713, † 28.8.1776 Lohtaja.)
7.
Daniel Anderssinpoika Cajanus, * 1703 Paltamo, † 27.2.1749 Hollanti, Haarlem. Pitkä Taneli. 4 kyynerää ja 4 tuumaa pitkä.
Kysymykseni koskee Tukholmaan muonakauppiaiksi muuttaneita poikia Gustafia ja Jörania. Gustaf Andersinpoika Cajanus meni Tukholmassa (Jakobin ja Johanneksen seurakunta) 17.9.1732 naimisiin Magdalena Korsterin tai Karstenin kanssa naimisiin ja sai ainakin lapset (Adolf Fredrikin seurakunta):
Gustaf Gustafinpoika Cajanus, * 4.7.1743 Tukholma,
Carl Gustafinpoika Cajanus, * 10.9.1745 Tukholma,
Ulrica Gustafintytär Cajanus, * 14.3.1748 Tukholma,
Kun taas Jöran Andersinpoika Cajanuksen vaimo oli Brita Hybbertz tai Hubert ja heillä oli ainakin lapset (Adolf Fredrikin seurakunta):
Jöran Jöraninpoika Cajanus, * 4.12.1742 Tukholma,
Maria Jöranintytär Cajanus, * 18.6.1744 Tukholma,
Johan Jöraninpoika Cajanus, * 27.12.1745 Tukholma,
Eric Jöraninpoika Cajanus, * 21.5.1748 Tukholma,
Onko kellään tietoa veljeksien perheiden myöhemmistä vaiheista?
Johannes Hissa
Hei!
Katselin pikaisesti Sarin Cajanuksista noita "omia" Cajanuksiani ja huomasin Taulussa 9:
- Sari kysyi: Kenen lapsi Erik oli? Eikö hän ollut Cristina Montanuksen poika?
- Katariina Erikintytär Cajanus, myös Cristinan lapsi, - onko uusin tutkimus poistanut hänet lapsiluettelosta? Daniel Sopasen puoliso, Anna Sopasen äiti,Anna avioitui sitten Okkosen kanssa jne.
Tuolla kerrotaan että Anna Tomasdr Steen olisi Narvasta. Hän olisi syntynyt noin 1600-luvun alussa. Stenius suvun kantaisä Thomas Eriksson Steen oli sotilas ja sitten porilainen (edeltäjä Ulvilan kaupunki) kauppias?
Veljeksistä Johannes Jonae Ullvichiusenkin sanotaan syntyneen Viipurissa mutta hän on vaikuttanut myös mm Inkerinmaalla (Narvassa..), Gevlessä , sekä Satakunnassa mm Mietoisten kirkon ylistykseski kirjoittanut runoja. Helposti ajatelisi olisiko suvun nimi lähtöisin Porin kaupungin edeltäjästä Ulvilasta?
Kajaanin pormestari Johannes Curnovius oli tuon ajan porin pormestarin poika. Samoin sanotaan Daniel Krögerin vävyn Gabrie Wahelin tulleen Käkisalmesta Ouluun (? ennen appeaan). Vielä Gröön Groen käkisalmelaisista kannattaa huomata. Nimismiehenä ja ilmeiseti Kajanin pormestarina käy viipurista lähtenyt Johan Holst
Johan Holst (orätt kallad Hollsten), borgare i Uleåborg 1683, borgmästare i Kajana från 1690-talet till 1712, rådman i Uleåborg från 1713, levde 1728. Han kallas oriktigt Simonsson i uleåborgska källor. Då han i Uleåborgs rådstugurätts protokoll 7.3.1685 kallas halvbror till viborgaren Jakob Kölling, kan han identifieras som son till borgaren i Viborg Sunik Holst och hans andra hustru Margareta Tesche /Genos 1965, s. 12-13/. (13)
Olavi
Kiitos Johannes, tallennan nämä viestissäsi nro 100 olevat Cajanukset, kun tässä olen omalla koneellani. Minulla on paljon uutta tallennettua ja osin jo tarkistettuakin tietoa, en vaan kaikkea ole laitellut vielä nettiin kun tarkistelen niitä parhaillaan..Pyrin löytämään noihin minulle luotutettuihin tietoihin rippikirja tmv. linkin niin se helpottaa ihmisiä löytämään ne alkuperäisistä ja voivat itse tarkistella niitä jos mulla tai jollakulla muulla on tullut kirjaamisvirhus.
Hei!
Katselin pikaisesti Sarin Cajanuksista noita "omia" Cajanuksiani ja huomasin Taulussa 9:
- Sari kysyi: Kenen lapsi Erik oli? Eikö hän ollut Cristina Montanuksen poika?
- Katariina Erikintytär Cajanus, myös Cristinan lapsi, - onko uusin tutkimus poistanut hänet lapsiluettelosta? Daniel Sopasen puoliso, Anna Sopasen äiti,Anna avioitui sitten Okkosen kanssa jne.
Hei Kaisa
Itseasiassa se on mulla vahingossa sinne sivuille jäänyt kysymys, koska olen sen korjannut muistaakseni tiedostooni, mutta en nyt ole omalla koneella joten en pääse laittamaan mitään sieltä tiedoista. En muista tuota Katariinaa, voi olla että mulla ei häntä vaan ole jostainsyystä tallennettuna tiedoistoon. Tallennan kokoajan uusia vastaantulevia Cajanuksia ja kaikkea en ole vielä saanut sinne enkä sitä myöten nettiinkään. Laitan kun pääsen koneelle.
Kiitos Johannes, viestissäsi oli minulle paljon uutta tietoa. Kysymykseesi Tukholmaan kauppiaiksi menneistä veljeksistä minulla vain on aiemmin esittämäni kysymys: Paltamon rippikirjassa 1731-37 on Koutaniemessä (Tolosten jälkeen) Anders Jer: Cajanus ja son Jöran.
Kun katsoo nyt Sinun kertomiasi Jöranin lasten syntymävuosia on kai ymmärettävä että ehkä Jöran lähti vasta noina vuosina Tukholmaan ja oliko sitten lapsista nuoremmasta päästä? Minulla on nuorin arvioitu Pitkän Danielin syntymävuodeksi arvioitu 1704.
Olavi
Bodniemi37
08.03.09, 18:50
Esim. taulu 22:
Anders Jeremianpoika Cajanus, * 1665, † 173?.
Vht: Jeremias Anderssinpoika (Cajanus), * n. 1630 Paltamo, † n. 1670 Paltamo. & Maria Danielintytär Kröger, * n. 1635 Ruotsi, Länsipohja, † viim. 1680 Paltamo.
Yo Turussa sl. 1684. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Paltamon kappalainen 1691. Pidätetty virantoimituksesta 1712 ”kirkkoherraansa vastaan osoitetun sopimattomuuden tähden”. Sai luvan saarnata jälleen Paltamon syrjäkylissä 1714. Vangittu isonvihan aikana 1716, toimi sittemmin (1717) taas pappina Paltamossa. Asui Paltamon Koutaniemessä.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3197
Pso: Anna Andersintytär Sculptorius,
Vht: Kuopion kirkkoherra Anders Arvidinpoika Monnius eli Sculptorius, † 1689 Kuopio. & Anna Göranintytär Kyander, † 1726.
Johannes Hissa
Ylioppilasmatrikkelin verkkoversion mukaan rykmentinpastori Georg Sculptoriuksen vanhemmat olivat Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius) ja - ainakin itselleni aivan uutena tietona - Anna Jöransdotter Kyander:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3381
Henkilötiedot
15.2.1687 Georg Sculptorius Georgius Simonis, Viburgensis 3381. * noin 1673. Vht: Viipurin triviaalikoulun toinen kollega, sittemmin Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius, † 1694) ja Anna Jöransdotter Kyander. Ylioppilas Turussa 15.2.1687 [Sculptorius] Georg Vib _ 170. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1687 d. 15. Febr.] Georgius Sculptorius. Ylioppilas Uppsalassa 13.10.1690 Georgius Sculptorius Ostroboth. accessit ex Academia Aboënsi. — Eversti von Loden jalkaväkirykmentin (Hämeenlinnan ja Viipurin kolmikasjalkaväkipataljoonan?) rykmentinpastori 1700. Koiviston kirkkoherra 1712 (ei astunut virkaan). † Pieksämäellä 29.4.1726.
Pso: Elisabet Strömmius († 1723).
Appi(?): Pieksämäen kirkkoherra Staffan Strömmius 2181 (yo 1672).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 173a; HYK ms., Viip. osak. matr. I #206. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 223 (XLVII); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VI 1685–1690 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 383–385, 386, 387, 391; Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 334; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet V (1902) s. 123; S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 29. — S. D. Geerkens, Narva literata (1703) f. 8; M. Akiander, Herdaminne I. BNF 13 (1868) s. 97; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 109.
-------------
Kyander-suvun selvityksessään (Sukukirja I) sivulla 749, taulussa 1. Bergholm luettelee Ristiinan kirkkoherran Georgius Andreae Kyanderin lapset ja toteaa 1726 menehtyneestä Annasta näin : "naitu Lapveden sijaiskkhalle, sitt. Kuopion kkha Andreas Arvidi Sculptorius´elle, † 1689."
Bergholm ei ole huomannut, että Anders Arvidi Monnius eli Sculptorius toimi ennen Lapvedelle menoaan kappalaisena Rantasalmella. Siellä hän on mielestäni voinut tutustua silloisen kirkkoherran Andreas Georgii Kyanderin Anna-sisareen.
Mutta mistähän ylioppilasmatrikkelin viiteluettelossa mainitusta teoksesta mahtaa olla peräisin tieto, että Anna Göranintytär Kyanderin puoliso olikin itselleni aivan tuntematon Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius)? Pieksämäen varhaisimmman rippikirjan merkintöjen perusteella Anna Kyandra kyllä asui siellä poikansa kanssa samassa taloudessa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/5.htm
-------------
Andreas Arvidi Monniuksen eli Sculptoriuksen virat:
Rantasalmi
2. kappalaiset
Anders Arvidinpoika Monnius tai Sculptorius (1663-67) (HisKi, Lisätietoja seurakunnasta)
Lapveden varapastorit
Andreas Arvidi (1668-82) (Bergholm, Sukukirja I; HisKi, Lisätietoja seurakunnasta)
Kuopion kirkkoherrat
Andreas Arvidi Sculptorius [1685-89) (HisKi, Lisätietoja seurakunnasta; Sursilliana/Kojonen; Soininvaara, Genos 64(1993), s. 103-111), Soini, Antti, Hoffrénien sukuhistoria 2]
Hei!
Katselin pikaisesti Sarin Cajanuksista noita "omia" Cajanuksiani ja huomasin Taulussa 9:
- Katariina Erikintytär Cajanus, myös Cristinan lapsi, - onko uusin tutkimus poistanut hänet lapsiluettelosta? Daniel Sopasen puoliso, Anna Sopasen äiti,Anna avioitui sitten Okkosen kanssa jne.
Hei
Minulla ei vaan ollut häntä tallennettuna.
Kun katselee noita rippikirjoja tämän viestin perusteella http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-2352.html
niin tässä rk:ssa Danielin puolisona Catharina Erikintr
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1698_ik92/111.htm
ja täällä on Margareta Cajana
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/51.htm
Hei!
Yahoon Kainuun listan arkistossa on Daniel Sopasen yhteydessä pohdintaa tästä puolisokysymyksestä. Yleisin käsitys on, että Catharina on oikea puoliso. Vai kuinka Olavi, joka keskusteluun olet osallistunut?
Palatakseni Cajanuksiin. Sari on näköjään jättänyt Jeremias Andersinpojan (Cajanuksen) jälkeläiset vähemmälle huomiolle:
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm
Esim. taulu 22:
Anders Jeremianpoika Cajanus, * 1665, † 173?.
Vht: Jeremias Anderssinpoika (Cajanus), * n. 1630 Paltamo, † n. 1670 Paltamo. & Maria Danielintytär Kröger, * n. 1635 Ruotsi, Länsipohja, † viim. 1680 Paltamo.
Yo Turussa sl. 1684. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Paltamon kappalainen 1691. Pidätetty virantoimituksesta 1712 ”kirkkoherraansa vastaan osoitetun sopimattomuuden tähden”. Sai luvan saarnata jälleen Paltamon syrjäkylissä 1714. Vangittu isonvihan aikana 1716, toimi sittemmin (1717) taas pappina Paltamossa. Asui Paltamon Koutaniemessä.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3197
Pso: Anna Andersintytär Sculptorius,
Vht: Kuopion kirkkoherra Anders Arvidinpoika Monnius eli Sculptorius, † 1689 Kuopio. & Anna Göranintytär Kyander, † 1726.
Lapsia:
1.
Jeremias Anderssinpoika Cajanus, * Paltamo, † hukkui. Naimaton. Oulun kauppias.
2.
Anders Anderssinpoika Cajanus, † 1747 Paltamo.
Nähtävästi Hailuodon kappalainen 1713 (Strandberg 1834 s. 182). Pakeni sotaa Ruotsiin 1714. Yo Uppsalassa 29.11.1714. Oulun triviaalikoulun ylempi kollega 1723, konrehtori 1736. Paltamon kirkkoherra 1742.
Pso: 1730 Maria Kristina Fredrikintytär Beckenström, * n. 1715, † 9.4.1790 Kuusamo, ikä 74 v.
Vht: Luutnantti Fredrik Johan Beckenström, † kaatui 19.2.1714 Isokyrö. & Maria Gustafintytär Forselius, eli leskenä 1740 Pälkäne.
(Vaimon 2.Pso: Oulu 26.4.1752 Oulun porvari Johan Mikaelinpoika Waara * 5.8.1726 Oulu, † 9.12.1788 Kuusamo.)
3.
Johan Anderssinpoika Cajanus, * 8.5.1695 Paltamo, ‡ 19.5.1745 Kälviä.
Yo Uppsalassa 29.11.1714. Vihitty papiksi 1723. Lohtajan armovuodensaarnaaja 1723, pitäjänapulainen 1725. Kälviän kappalainen 1728.
Pso: Lohtaja 19.2.1725 Brita Matiaksentytär Carlagius, * 15.4.1693 Kälviä, † 27.5.1782 Lohtaja.
Vht: Kälviän kappalainen Matias Olavinpoika Carlagius, * n. 1644 Tukholma, † 1693 Kälviä. & Margareta Olavintytär Sander, * 25.5.1660, † 1748.
(Vaimon 1.Pso: Kannuksen kappalainen Johan Johaninpoika Argillander, * n. 1680, † 1723 Kannus. (Sursill 4776))
4.
Jöran Anderssinpoika Cajanus, * Paltamo, eli 1749 Tukholma. Muonakauppias Tukholma.
Pso: Brita Hybbertz/Hubert,
5.
Gustaf Anderssinpoika Cajanus, * Paltamo, eli 1748 Tukholma. Muonakauppias Tukholma.
Pso: Tukholma 17.9.1732 Magdalena Coster/Karsten,
6.
Maria Anderssintytär Cajanus, * 9.1702 Paltamo, † 4.3.1740 Lohtaja.
Pso: Lohtaja 28.5.1728 Jakob Anderssinpoika Elfving, * 8.1701 Paltamo, † 13.2.1752 Lohtaja. Pitäjänkirjuri.
(Miehen 2.Pso: Helena Soreus, * n. 3.1713, † 28.8.1776 Lohtaja.)
7.
Daniel Anderssinpoika Cajanus, * 1703 Paltamo, † 27.2.1749 Hollanti, Haarlem. Pitkä Taneli. 4 kyynerää ja 4 tuumaa pitkä.
Onko tässä lapsikatraassa ollut vielä Anna niminen lapsi, joka on ollut myöskin pitkä noin 220 cm? Luin jostain sen tiedon....oli vissiin se, joka haki veljensä Tanelin omaisuutta veljen kuoleman jälkeen. Muutoin minulla oli tallennettuna nämä samalla tavalla, pari poikaa puuttui listasta. Eivät ole vielä netissä nämä tiedot.
"Rovasti Johannes Cajanus kirjoitti vuonna 1674, että Paltamossa asuu suurta ja vankkaa väkeä. Rovastin sukulainen Daniel Cajanus (1703-1749) venyi neljän kyynärän ja neljän tuuman mittaan, senteissä 247,5. Hän esiintyi sirkuksessa ja päätyi asumaan Hollannin Haarlemiin. Cajanuksen kuoltua siellä hänen perintönsä kävi noutamassa 220-senttinen sisar Anna Cajanus." http://www.kurkijoki.fi/kuvat/HM_kuvatekstit.html
Onko tässä lapsikatraassa ollut vielä Anna niminen lapsi, joka on ollut myöskin pitkä noin 220 cm? Luin jostain sen tiedon....oli vissiin se, joka haki veljensä Tanelin omaisuutta veljen kuoleman jälkeen. Muutoin minulla oli tallennettuna nämä samalla tavalla, pari poikaa puuttui listasta. Eivät ole vielä netissä nämä tiedot.
"Rovasti Johannes Cajanus kirjoitti vuonna 1674, että Paltamossa asuu suurta ja vankkaa väkeä. Rovastin sukulainen Daniel Cajanus (1703-1749) venyi neljän kyynärän ja neljän tuuman mittaan, senteissä 247,5. Hän esiintyi sirkuksessa ja päätyi asumaan Hollannin Haarlemiin. Cajanuksen kuoltua siellä hänen perintönsä kävi noutamassa 220-senttinen sisar Anna Cajanus." http://www.kurkijoki.fi/kuvat/HM_kuvatekstit.html
Koska sivulla Thomas Boremanin Daniel Cajanuksen Tarinan suomentaja Reijo Valta kirjoittaa:
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2009/01/se-pitk-suomalainen.html
Viimeisessä viimeisessä tahdossa omaisuus meni hänen ystävälleen Roelof Swerisille ja sisaruksille. Daniel Cajanuksen kuollessa elossa oli enää veli Jöran, eli joihinkin sukutauluihinkin Gjörwellin tietojen mukaan lisätty "sisari" olikin sisarus -- veli. Jöranin koosta ei ole tietoja, Kainuusta lähdettyään hän toimi muun muassa muonakauppiaana Tukholmassa.
Koska Annasta näytää olevan ristiriitaisia todisteita, jätin hänet pois.
Koska myös Gustaf näyttää eläneen vielä ainakin 1748 Tuholmassa, voi hänkin olla elossa vielä Daniel kuolessa 1749. Juuri tämän vuoksi yritän saada lisätietoja Jöranista ja Gustafista.
Johannes Hissa
Ylioppilasmatrikkelin verkkoversion mukaan rykmentinpastori Georg Sculptoriuksen vanhemmat olivat Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius) ja - ainakin itselleni aivan uutena tietona - Anna Jöransdotter Kyander:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3381
Henkilötiedot
15.2.1687 Georg Sculptorius Georgius Simonis, Viburgensis 3381. * noin 1673. Vht: Viipurin triviaalikoulun toinen kollega, sittemmin Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius, † 1694) ja Anna Jöransdotter Kyander. Ylioppilas Turussa 15.2.1687 [Sculptorius] Georg Vib _ 170. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1687 d. 15. Febr.] Georgius Sculptorius. Ylioppilas Uppsalassa 13.10.1690 Georgius Sculptorius Ostroboth. accessit ex Academia Aboënsi. — Eversti von Loden jalkaväkirykmentin (Hämeenlinnan ja Viipurin kolmikasjalkaväkipataljoonan?) rykmentinpastori 1700. Koiviston kirkkoherra 1712 (ei astunut virkaan). † Pieksämäellä 29.4.1726.
Pso: Elisabet Strömmius († 1723).
Appi(?): Pieksämäen kirkkoherra Staffan Strömmius 2181 (yo 1672).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 173a; HYK ms., Viip. osak. matr. I #206. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 223 (XLVII); Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat VI 1685–1690 (julk. T. Carpelan, 1940) s. 383–385, 386, 387, 391; Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 334; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet V (1902) s. 123; S. Haltsonen (toim.), Viipurilaisen osakunnan nimikirja I 1640–1793 (1968) s. 29. — S. D. Geerkens, Narva literata (1703) f. 8; M. Akiander, Herdaminne I. BNF 13 (1868) s. 97; O. Rimpiläinen, In labore et aerumna. SKHST 107 (1978) s. 109.
-------------
Kyander-suvun selvityksessään (Sukukirja I) sivulla 749, taulussa 1. Bergholm luettelee Ristiinan kirkkoherran Georgius Andreae Kyanderin lapset ja toteaa 1726 menehtyneestä Annasta näin : "naitu Lapveden sijaiskkhalle, sitt. Kuopion kkha Andreas Arvidi Sculptorius´elle, † 1689."
Bergholm ei ole huomannut, että Anders Arvidi Monnius eli Sculptorius toimi ennen Lapvedelle menoaan kappalaisena Rantasalmella. Siellä hän on mielestäni voinut tutustua silloisen kirkkoherran Andreas Georgii Kyanderin Anna-sisareen.
Mutta mistähän ylioppilasmatrikkelin viiteluettelossa mainitusta teoksesta mahtaa olla peräisin tieto, että Anna Göranintytär Kyanderin puoliso olikin itselleni aivan tuntematon Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius)? Pieksämäen varhaisimmman rippikirjan merkintöjen perusteella Anna Kyandra kyllä asui siellä poikansa kanssa samassa taloudessa, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1721-1724_tk1411/5.htm
-------------
Andreas Arvidi Monniuksen eli Sculptoriuksen virat:
Rantasalmi
2. kappalaiset
Anders Arvidinpoika Monnius tai Sculptorius (1663-67) (HisKi, Lisätietoja seurakunnasta)
Lapveden varapastorit
Andreas Arvidi (1668-82) (Bergholm, Sukukirja I; HisKi, Lisätietoja seurakunnasta)
Kuopion kirkkoherrat
Andreas Arvidi Sculptorius [1685-89) (HisKi, Lisätietoja seurakunnasta; Sursilliana/Kojonen; Soininvaara, Genos 64(1993), s. 103-111), Soini, Antti, Hoffrénien sukuhistoria 2]
En ehtinyt tarkistaa Annan tietoja aikaisemmin vaan luotin vanhoihin selvityksiin, mutta Annan hautaustiedoissa vuodelta 1726 mainitaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/kuolleet_1726-1743_msrk_tk1422/3.htm
Simon Erici Enkia Anna Jöransdr Kyandra, 80 års gammal, död 22 Feb.
Vähän alempana lukee:
Georgius Sculptorius, 52 års gammal, död 29 Aprill.
Mahdollista on vielä, että Annan kuolintiedoissa ilman sukunimeä esiintyvä Simon Erici, † 1694, olisi Annan toinen mies, jolloin Simon saisi sukunimen Sculptorius Annan ensimmäiseltä mieheltä Anders Arvidinpoika Monniukselta eli Sculptoriukselta, † 1689. Missä on mainittu Georg Sculptoriuksen patronyymi?
Johannes Hissa
Kaisa kysyi Carin (ja tai Margareta) Cajanuksesta?
Minun käsitys perustuu vain noihin rippikirjoihin ja keskusteluun. Oletan että kyseessä olisi Carin Cajanus. Asuu ensin ÖS:n ensimäiseksis kirjatun taloa Daniel Sopasen ja kolmen tyttärensä (Carin, Malin, Brita):
Jostain olen lainannut: Daniel Sopanen asutti Heikki Kärnältä autioksi 1686 jääneen talon viimeistään 1686.
Isonvihan jälkeen Daniel ja Caisa näyttäisi asuvan Hiltulassa tyttärensä luona Henrik Tikkasen ja Margareta (Malin) Sopasen luona? Aluksi siellä asuu ehkä myös heidän tytär Agneta Sopanen.
Oletan papilla menneen nuo nimimuodot sekaisin. Tuossa myöhemmässä osin päälekkäisessä rippikirjassa hän on muodossa Caisa. Varmman suomenkieliset kutsumanimien muodot Caisa, Greta, Malin jne silloin niin kuin edelleen helposti sekaantuu.
Margareta Erikintytär Cajanus oli naimisissa Leppävirrala kappalainen Johan Montanuksen kanssa ja jäätyään leskeksi nimismies Samuel Affleckin kanssa, joka ehkä oli Simon "Hurtan" Affleckin serkku.
Kun katselee ensin 1683-97 rippikirjoja ja Yli-Sotkamon ensiksi kirjattuja perheitä on mm. Laatikaiset, Kärnät. Sitten 1698-(1711) Daniel Sopainen ja H. Carin Erss dotter., kolme Kärnää ja kolme Laatikaista. Nuo talot (perheet asui) lienee oli kirkon läheisyydessä jonne silloin kierrettiin Hiukan harjun kautta.
Kahden ensimmäisen rippikirjan välissä on nuo suuret kuolon-vuodet. Helposti ajattelisi että olisko tuo Danielin asuma talo saanut nimen Sopala ?
Sotkamossa on ollut kappalaisen pustelli olen siitä kirjannut: Kappalaisen pustellin on arvioitu rakenetun pian ensimmäisen kirkon jälkeen. 1653 kappalainen (1652-72) Henrik Hofren pyysi kuntalaisia asunnon tekoon ja nämä siihen suostuivat. 1670 luvulla (Hofren ja Erik Erikinpoika Cajanus) on merkintöjä että kappalainen olisi asunut Yli-Sotkamossa ¼ mantaalin taloa, on arveltu kyseessä olleen Rikkolan talon. Vaikuttaa että Rikkoset olisivat saaneet talon vuokralle. Kuhmonpuolen kappalainen 1701 Isak Erikinpoika Sinius syyti että Rikkonen oli maksanut vuokraa hänelle vähemmän kuin oli sovittu. Rikkoset jättivätkin kokonaan tilan. Tila ilmeisesti autioitui 1708 kokonaan. Eli näyttäisi kappalaisten asuneen joko pappilassa tai muualla.
Sopalassa asui Isonvihan jälkeen kappalainen Erik Isakinpoika Sinius puoliso Magdalena Eriksdr Cajanus (eli Carin Cajanus/Sopalan veljentytär), kunnes Erikin kuoleman jälkeen taloon tulee Erik Siniuksen sisaren ja nimismies Johan Schroderuksen perhe. Tuo Bergholmin sukutarian Kajanin linnan vangista Ivar Schröderistä Sopalan ostajana lienee "tarua". Tuo on kulkeutunut tuohon Ymäristöministeriön kirjaankin vielä vääristyen Isak Schroderukseksi!
Löytyyköhän fakta-tietoa noista Sotkamon säätyläisten taloista?
Olavi
Bodniemi37
09.03.09, 17:00
En ehtinyt tarkistaa Annan tietoja aikaisemmin vaan luotin vanhoihin selvityksiin, mutta Annan hautaustiedoissa vuodelta 1726 mainitaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/kuolleet_1726-1743_msrk_tk1422/3.htm
Simon Erici Enkia Anna Jöransdr Kyandra, 80 års gammal, död 22 Feb.
Vähän alempana lukee:
Georgius Sculptorius, 52 års gammal, död 29 Aprill.
Mahdollista on vielä, että Annan kuolintiedoissa ilman sukunimeä esiintyvä Simon Erici, † 1694, olisi Annan toinen mies, jolloin Simon saisi sukunimen Sculptorius Annan ensimmäiseltä mieheltä Anders Arvidinpoika Monniukselta eli Sculptoriukselta, † 1689. Missä on mainittu Georg Sculptoriuksen patronyymi?
Johannes Hissa
Missä on mainittu Georg Sculptoriuksen patronyymi?
Samaa pohdin minäkin, sillä hänen patronyymiansa ei mainita ainakaan niiden yliopistojen matrikkeleissa, joihin hänen henkilötietojensa kohdalla viitataan: "Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1687 d. 15. Febr.] Georgius Sculptorius. Ylioppilas Uppsalassa 13.10.1690 Georgius Sculptorius Ostroboth. accessit ex Academia Aboënsi."
Andreas Arvidi Sculptorius kuoli 1689 http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3227 ja Simon Ericius (Sculptorius) 1694, joten on ainakin teoriassa mahdollista, että Anna Jöranintytär Kyandra avioitui leskeksi jäätyään Simon Ericiuksen kanssa. Ehkä noin 1667 syntyneen Georg Sculptoriuksen on tällöin täytynyt olla Kuopion kirkkoherran poika.
Heikki Soininvaara ei mainitse artikkelissaan Hoffrén-suvun Savon haara, Genos 64(1993), s. 103-111, 136, http://www.genealogia.fi/genos/64/64_103.htm, Kuopion kirkkoherran puolisoa: "Lapsia Jakob Hoffreenilla oli ensimmäisestä vaimostaan, Kuopion kirkkoherran Andreas Arvidi Sculptoriuksen tyttärestä Agnetasta kaikkiaan kuusi, tytär ja viisi poikaa." Mieleeni on tullut myös ajatus, että entäpä jos Ristiinan kirkkoherralla Georgius Andreae Kyanderilla olikin vielä yksi tytär, joka on jäänyt huomaamatta sukututkimuksemme uranuurtajilta? Jakob Hoffrénin puolison etunimen perusteella tämä olisi voinut olla nimeltään Agneta?
Hei!
Daniel Cajanus
Kirjastokäynnilläni yllättäen löysin Johanneksen mainitseman Thomas Boremanin pikkukirjasen (1742) Daniel Cajanuksesta. Poimin tähän joitakin kohtia kirjasta.
Reijo Valta vahvistaa jälkisanoissaan tiedon, että Daniel oli hyvin sairas mies. "Daniel Cajanus kärsi ylikasvua aiheuttavasta aivolisäkkeen häiriöstä. Boremanin mukaan Cajanus kasvoi aikuisiässäkin, oli sairaanloinen ja etsi apua lääkäreiltä ja kirurgeilta."
Boreman s.40:"Aiemmin hänen kehonsa ja jäsenensä olivat olleet sopusuhtaiset, nykyisin ne olivat sairauden kalvamat. Vartalo oli niin kumara, että venyttely näytti hyvin kivuliaalta. Pää roikkui ja poskipäät olivat kireät. Sormet ja varpaat olivat hyvin pitkät ja ohuet. Hänen yleisilmeensä oli epävakaa ja riutunut. Jätti oli nyt 33-vuotias. Hän oli kasvanut kasvamistaan viimeiset kahdeksan vuotta."
Reijo Valta: "Paltamon rippikirjassa vuosilta 1731-37 mainitaan vielä isä ja Jöran-veli Pyykkölän asukkaina. Vuonna 1738 aloitetussa kirjassa heitä ei enää mainita." (Tämä lisäys, koska Olavi seuraa näitä taloja hienosti)
Boreman s.11: "Hänen äitinsä oli myös epätavallisen pitkä (yli seitsemän jalkaa) ja edelleen elosssa oleva siskonsa on äitiään pitempi. Maailmalla hyvän kohtelun saaneen veljensä kotiin palattua, siskokin lähtenee ehkä samanlaiselle matkalle."
Valta: " Ylikasvusta kainuulaiset ovat kärsineet laajemminkin." Sitten hän mainitsee puolankalaisen Lauri Moilasen (1886-1913) 246 cm, Suomen pisinmmän miehen Väinö Myllyrinteen äiti oli paltamolainen Maria Keränen. Edelleen Valta torjuu väitteen Danielin vanhempien pituudesta.
Muuten jossain vaiheessa Danielin nimenä näytöksissä oli Puff!
Tästä tuli mieleen Norion kirja "Suomi neidon geenit", jossa Kainuu on ollut ja on yhä synkkää seutua.
Kyllähän Yo-matrikkeli kertoo Georgen isän Simon Ericuksen olevan Pieksämäen kirkkoherra, jonka jälkeen kirkkoherrana oli Georgen appi Staffan Strömmius. Kerrottakoon heitä ennen kirkkoherra oli Collanus Claudi Claudi jonka puoliso oli Kajanista Susanna Curnovius (eli Agneta Andersdr cajanuksen tytär). Liittyikö Simon Ericus jotenkin Monniu -Sculptorius sukuun? Keskustelusta löytyy useampia tuon Monnius-Sculptorius suvun esipolviakin.
Olavi
15.2.1687 Georg Sculptorius Georgius Simonis, Viburgensis 3381. * noin 1673. Vht: Viipurin triviaalikoulun toinen kollega, sittemmin Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius, † 1694) ja Anna Jöransdotter Kyander. Ylioppilas Turussa 15.2.1687 [Sculptorius] Georg Vib _ 170. Nimi on kopioitu Albumista v. 1786 Viipurilaisen osakunnan matrikkeliin [1687 d. 15. Febr.] Georgius Sculptorius. Ylioppilas Uppsalassa 13.10.1690 Georgius Sculptorius Ostroboth. accessit ex Academia Aboënsi. — Eversti von Loden jalkaväkirykmentin (Hämeenlinnan ja Viipurin kolmikasjalkaväkipataljoonan?) rykmentinpastori 1700. Koiviston kirkkoherra 1712 (ei astunut virkaan). † Pieksämäellä 29.4.1726.
Pso: Elisabet Strömmius († 1723).
Appi(?): Pieksämäen kirkkoherra Staffan Strömmius 2181 (yo 1672).
Bodniemi37
10.03.09, 07:33
...Georg Sculptorius Georgius Simonis, Viburgensis 3381. * noin 1673. Vht: Viipurin triviaalikoulun toinen kollega, sittemmin Pieksämäen kirkkoherra Simon Ericius (Sculptorius, † 1694) ja Anna Jöransdotter Kyander.
Olavi!
Simon Ericius, joka on itselleni aivan uusi tuttavuus, ei näemmä ollut ylioppilas, koska hänen sukujuuriensa jäljille ei pääse ylioppilasmatrikkelin avulla. Mitähän hänestä mahdetaan kertoa Pieksämäen historiassa, jota en ole lukenut?
Ylioppilasmatrikkelissa hänen puolisokseen mainitaan Anna Jöranintytär Kyandra, jonka esim. Bergholm Sukukirja I:ssään kertoo olleen naimisisa Kuopion kirkkoherran Andreas Arvidi Sculptoriuksen kanssa. Pohdimmekin aikaisemmissa viesteissämme, josko Anna Jöranintytär Kyandra meni Anders Sculptoriuksen kuoltua 1689 toiseen avioliittoonsa Simon Ericiuksen kanssa.
Toisaalta saattoi olla niin, että Ristiinan kirkkoherralla Georgius Andreae Kyanderilla oli vielä yksi tytär, joka on jäänyt huomaamatta sukututkimuksemme pioneereilta. Tämän sukukirjallisuudesta puuttuva tytär on voinut olla nimeltään Agneta. Kuopion kirkkoherralla Anders Sculptoriuksellakin oli Agneta- ja Anna-nimiset tyttäret: Agneta Sculptoria oli Iisalmen kirkkoherran Jacobus Henrici Hoffrénin Hoffrén (Hoffreen, Hoffrenius) pso 1:o, Anna Sculptorian puoliso oli Anders Jeremiaanpoika Cajanus.
-------------------------
Rantasalmen Kyanderithan tässä sukuryppäässä itseäni eniten kiinnostavat, sillä Anna ja mahdollinen Agneta Jöranintytär Kyandra olivat Elimäellä eläneen esiäitini Maria Hedvig Schalinin 1. puolison, Elimäen kappalaisen Anders Andersinpoika Kyanderin tätejä.
Olavi!
Simon Ericius, joka on itselleni aivan uusi tuttavuus, ei näemmä ollut ylioppilas, koska hänen sukujuuriensa jäljille ei pääse ylioppilasmatrikkelin avulla. Mitähän hänestä mahdetaan kertoa Pieksämäen historiassa, jota en ole lukenut?
Ylioppilasmatrikkelissa hänen puolisokseen mainitaan Anna Jöranintytär Kyandra, jonka esim. Bergholm Sukukirja I:ssään kertoo olleen naimisisa Kuopion kirkkoherran Andreas Arvidi Sculptoriuksen kanssa. Pohdimmekin aikaisemmissa viesteissämme, josko Anna Jöranintytär Kyandra meni Anders Sculptoriuksen kuoltua 1689 toiseen avioliittoonsa Simon Ericiuksen kanssa.
Toisaalta saattoi olla niin, että Ristiinan kirkkoherralla Georgius Andreae Kyanderilla oli vielä yksi tytär, joka on jäänyt huomaamatta sukututkimuksemme pioneereilta. Tämän sukukirjallisuudesta puuttuva tytär on voinut olla nimeltään Agneta. Kuopion kirkkoherralla Anders Sculptoriuksellakin oli Agneta- ja Anna-nimiset tyttäret: Agneta Sculptoria oli Iisalmen kirkkoherran Jacobus Henrici Hoffrénin Hoffrén (Hoffreen, Hoffrenius) pso 1:o, Anna Sculptorian puoliso oli Anders Jeremiaanpoika Cajanus.
-------------------------
Rantasalmen Kyanderithan tässä sukuryppäässä itseäni eniten kiinnostavat, sillä Anna ja mahdollinen Agneta Jöranintytär Kyandra olivat Elimäellä eläneen esiäitini Maria Hedvig Schalinin 1. puolison, Elimäen kappalaisen Anders Andersinpoika Kyanderin tätejä.
Olen epäillyt Simon Ericiusta Turun katedraalikoulun oppilaaksi Simon Erici Aboensis 1670-73
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1113
mutta tällöin hän olisi luultavasti liian nuori Georg Sculptoriuksen isäksi.
Georg Sculptorius ilmoitetaan olleen 52 vuotias kuollessaan 29.4.1726, jolloin hän olisi syntynyt noin 1673. Georg Sculptoriuksen äiti Anna Jöranintytär Kyander oli 80 vuotias kuollessaan 22.2.1726, joten hän olisi syntynyt noin 1645. Pitää vielä tarkistaa Uppsalan, Tarton ja esim. Lundin matrikkeleista löytyykö sopivaa ylioppilas Simon Ericiusta.
Johannes Hissa
Kaisa kysyi Carin (ja tai Margareta) Cajanuksesta?
Minun käsitys perustuu vain noihin rippikirjoihin ja keskusteluun. Oletan että kyseessä olisi Carin Cajanus. Asuu ensin ÖS:n ensimäiseksis kirjatun taloa Daniel Sopasen ja kolmen tyttärensä (Carin, Malin, Brita):
Jostain olen lainannut: Daniel Sopanen asutti Heikki Kärnältä autioksi 1686 jääneen talon viimeistään 1686.
Isonvihan jälkeen Daniel ja Caisa näyttäisi asuvan Hiltulassa tyttärensä luona Henrik Tikkasen ja Margareta (Malin) Sopasen luona? Aluksi siellä asuu ehkä myös heidän tytär Agneta Sopanen.
Oletan papilla menneen nuo nimimuodot sekaisin. Tuossa myöhemmässä osin päälekkäisessä rippikirjassa hän on muodossa Caisa. Varmman suomenkieliset kutsumanimien muodot Caisa, Greta, Malin jne silloin niin kuin edelleen helposti sekaantuu.
Margareta Erikintytär Cajanus oli naimisissa Leppävirrala kappalainen Johan Montanuksen kanssa ja jäätyään leskeksi nimismies Samuel Affleckin kanssa, joka ehkä oli Simon "Hurtan" Affleckin serkku.
Kun katselee ensin 1683-97 rippikirjoja ja Yli-Sotkamon ensiksi kirjattuja perheitä on mm. Laatikaiset, Kärnät. Sitten 1698-(1711) Daniel Sopainen ja H. Carin Erss dotter., kolme Kärnää ja kolme Laatikaista. Nuo talot (perheet asui) lienee oli kirkon läheisyydessä jonne silloin kierrettiin Hiukan harjun kautta.
Kahden ensimmäisen rippikirjan välissä on nuo suuret kuolon-vuodet. Helposti ajattelisi että olisko tuo Danielin asuma talo saanut nimen Sopala ?
Sotkamossa on ollut kappalaisen pustelli olen siitä kirjannut: Kappalaisen pustellin on arvioitu rakenetun pian ensimmäisen kirkon jälkeen. 1653 kappalainen (1652-72) Henrik Hofren pyysi kuntalaisia asunnon tekoon ja nämä siihen suostuivat. 1670 luvulla (Hofren ja Erik Erikinpoika Cajanus) on merkintöjä että kappalainen olisi asunut Yli-Sotkamossa ¼ mantaalin taloa, on arveltu kyseessä olleen Rikkolan talon. Vaikuttaa että Rikkoset olisivat saaneet talon vuokralle. Kuhmonpuolen kappalainen 1701 Isak Erikinpoika Sinius syyti että Rikkonen oli maksanut vuokraa hänelle vähemmän kuin oli sovittu. Rikkoset jättivätkin kokonaan tilan. Tila ilmeisesti autioitui 1708 kokonaan. Eli näyttäisi kappalaisten asuneen joko pappilassa tai muualla.
Sopalassa asui Isonvihan jälkeen kappalainen Erik Isakinpoika Sinius puoliso Magdalena Eriksdr Cajanus (eli Carin Cajanus/Sopalan veljentytär), kunnes Erikin kuoleman jälkeen taloon tulee Erik Siniuksen sisaren ja nimismies Johan Schroderuksen perhe. Tuo Bergholmin sukutarian Kajanin linnan vangista Ivar Schröderistä Sopalan ostajana lienee "tarua". Tuo on kulkeutunut tuohon Ymäristöministeriön kirjaankin vielä vääristyen Isak Schroderukseksi!
Löytyyköhän fakta-tietoa noista Sotkamon säätyläisten taloista?
Olavi
Terve!
Katselin noita omia "sukujuttujani" ja Sotkamon rippikirjoista 1757-64 sitten tarkistin tiedon. Minulta löytyy Daniel Sopaselle ja Carin (Katarina) Erikintytär Cajanukselle myös Anna (Sovatar) niminen tytär s.1699 k.31.10.1768 Alasotkamo 10 Määttälä. Samoin Margeta Danielintytär Sopanen s.1696 k.19.7.1768 Sotkamo. Olisikko Margeta tuo 1683-98 Sotkamon rippikirjaan merkattu Malin? Annahan ei 1683-98 rippikirjaan ole vielä ehtinyt. Onkohan kyseessä saman perheen jäsenet?
Näitä miettii Martti.:confused:
Terve!
Katselin noita omia "sukujuttujani" ja Sotkamon rippikirjoista 1757-64 sitten tarkistin tiedon. Minulta löytyy Daniel Sopaselle ja Carin (Katarina) Erikintytär Cajanukselle myös Anna (Sovatar) niminen tytär s.1699 k.31.10.1768 Alasotkamo 10 Määttälä. Samoin Margeta Danielintytär Sopanen s.1696 k.19.7.1768 Sotkamo. Olisikko Margeta tuo 1683-98 Sotkamon rippikirjaan merkattu Malin? Annahan ei 1683-98 rippikirjaan ole vielä ehtinyt. Onkohan kyseessä saman perheen jäsenet?
Näitä miettii Martti.:confused:
Itse olen alustavasti merkannut perheen näin:
Catharina Erikintytär Cajanus, * n. 1655 Sotkamo, † n. 1728 Sotkamo.
Pso: Daniel Sopanen, * 1663 Sotkamo, ‡ 27.5.1745 Sotkamo, 82 v. Talollinen.
Lapsia:
Catharina Danielintytär Sopanen,
Magdalena Danielintytär Sopanen,
Pso: Johan Johaninpoika Määttä, * 1698 Sotkamo, † 19.2.1772 Sotkamo.
Vht: Johan Johaninpoika Määttä, * n. 1648 Sotkamo, ‡ 15.4.1742 Sotkamo. & Catharina,
Brita Danielintytär Sopanen,
Pso: Erik Olavinpoika Piipponen, eli 1736 Sotkamo.
Vht: Olavi Piipponen & Walborg Nilsintytär Torvetar, * n. 1672, † n. 1.1740 Sotkamo.
Margareta Danielintytär Sopanen, * 1696 Sotkamo, † 19.4.1768 Sotkamo.
Pso: Henrik Tikkanen, * 1695 Sotkamo, † 27.10.1780 Sotkamo.
Anna Danielintytär Sopanen, * 1699 Sotkamo, † 31.10.1768 Sotkamo.
Pso: viim. 1725 Pentti Pentinpoika Okkonen, * 1699 Sotkamo, † 30.7.1770 Sotkamo.
Johannes Hissa
Terve!
Joten Malin on yhtä kuin Magdalena. Se on minunkin mielestä oikea ratkaisu, niin kauan kuin parempaa tietoa ei ole saatavilla?
Kiitos ja hyvää kevään alkua Martti
Minulle myös Pieksämäki ja Rantasalmi ovat oudompaa aluetta. Anna ja Agneta Sculpotoriuksella oli ilmeiseti veli Elias (yo-matrikkeli).
Vaikuttaa että nuo Anna Agneta ja Elias olisivat syntynyt 1660-luvulla (puolisoiden ja opiskeluvuosien perusteella). Kun taas tuo George olisi 1673 ja Anders Arvidi oli kirkkoherrana Kuopiossa 1689 saakka. Olisko kyseessä kaksi eri Anna Kyanderia. Onko tuo Annan, Agnetan ja Eliaksen äidin patronyymi tunnettu?
Onko Kylander suvun alkuperä tunnettu Mikkelissä oli II-kappalaisena ennen Georgius Andreasta Andrea Laurentii. Myös pojan Anders Georgin avioliitot "piispa ja linnan komentajan sukuihin" herättää ajatuksia?
Mutta tuolta vanhemmasta Forum keskustelusta ottamassani Sculptorius / Påsa sukutaulut johti ihmettelyyn, että iso-isä ja pojan poika olisi nainut sisarukset kyllä kai onnistuu? HISKI:n pappisluettelon mukaan Rantasalmella oli ilmeisesti toinen (?uudestaan) Lauri Heikinpoika kirkkoherrana 1630 kun välissä oli Thomas Haquin.
1. Margareta Larsdr Påsan (k 1669) puoliso oli Rantasalmen kirkkoherran (1578-1614) Laurentius Henricin toinen puoliso
2. Katariina Larsdr Påsan puoliso oli Arvid Henricus Monnius -Sculptoríuksen puoliso. tyttären Katariina tiedetään syntyneen 1655.
Olavi
Martti ja Johannes!
Minulla samat luvut oman Anna Sopaseni ja Pentti Okkosen kohdalla ja heidän pojastaan Daniel Pentinpoika Okkosesta (1726 Alasotkamo ja k. 29.5.1793 Alasotkamo) eteenpäin tietoja. Tietolähteenäni on ollut Okkosten sukukirja.
Kirjoitan kohta toisenkin jutun Daniel Cajanuksesta.
Minulle myös Pieksämäki ja Rantasalmi ovat oudompaa aluetta. Anna ja Agneta Sculpotoriuksella oli ilmeiseti veli Elias (yo-matrikkeli).
Vaikuttaa että nuo Anna Agneta ja Elias olisivat syntynyt 1660-luvulla (puolisoiden ja opiskeluvuosien perusteella). Kun taas tuo George olisi 1673 ja Anders Arvidi oli kirkkoherrana Kuopiossa 1689 saakka. Olisko kyseessä kaksi eri Anna Kyanderia. Onko tuo Annan, Agnetan ja Eliaksen äidin patronyymi tunnettu?
Onko Kylander suvun alkuperä tunnettu Mikkelissä oli II-kappalaisena ennen Georgius Andreasta Andrea Laurentii. Myös pojan Anders Georgin avioliitot "piispa ja linnan komentajan sukuihin" herättää ajatuksia?
Mutta tuolta vanhemmasta Forum keskustelusta ottamassani Sculptorius / Påsa sukutaulut johti ihmettelyyn, että iso-isä ja pojan poika olisi nainut sisarukset kyllä kai onnistuu? HISKI:n pappisluettelon mukaan Rantasalmella oli ilmeisesti toinen (?uudestaan) Lauri Heikinpoika kirkkoherrana 1630 kun välissä oli Thomas Haquin.
1. Margareta Larsdr Påsan (k 1669) puoliso oli Rantasalmen kirkkoherran (1578-1614) Laurentius Henricin toinen puoliso
2. Katariina Larsdr Påsan puoliso oli Arvid Henricus Monnius -Sculptoríuksen puoliso. tyttären Katariina tiedetään syntyneen 1655.
Olavi
Hei,
Kylandereita on minunkin esivanhempinani.
www.mesterton.net/kylander.htm
Minulla on tullainen "työpaperi", johon olen keräillyt jotakin
www.mesterton.net/kylanderit.htm
Ossian Mesterton
Hei,
Kylandereita on minunkin esivanhempinani.
www.mesterton.net/kylander.htm (http://www.mesterton.net/kylander.htm)
Minulla on tullainen "työpaperi", johon olen keräillyt jotakin
www.mesterton.net/kylanderit.htm (http://www.mesterton.net/kylanderit.htm)
Ossian Mesterton
Hei,
Olin edellistä viestiä kirjoittaessani remonttihommissa sivustollani ja annoin epähuomiossa tuon ensimmäisen linkin väärin. Oikein on: www.mesterton.net/kylander/index.htm (http://www.mesterton.net/kylander/index.htm)
Ossian Mesterton
Minulle myös Pieksämäki ja Rantasalmi ovat oudompaa aluetta. Anna ja Agneta Sculpotoriuksella oli ilmeiseti veli Elias (yo-matrikkeli).
Vaikuttaa että nuo Anna Agneta ja Elias olisivat syntynyt 1660-luvulla (puolisoiden ja opiskeluvuosien perusteella). Kun taas tuo George olisi 1673 ja Anders Arvidi oli kirkkoherrana Kuopiossa 1689 saakka. Olisko kyseessä kaksi eri Anna Kyanderia. Onko tuo Annan, Agnetan ja Eliaksen äidin patronyymi tunnettu?
Iikko B. Voipion Östra Finlands Herdaminne. Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift intill år 1868, osien I ja II mukaan Kuopion kirkkoherralla Anders Arvidi Sculptoriukselta ja Pieksämäen kirkkoherralla Simon Ericius Sculptoriukselta on kummallakin vaimo Anna Jöransdotter Kyander, joten jostakin pitäisi löytää Georg Sculptoriuksen patronyymi. Ylioppilasmatrikkeleissa hänet mainitaan alunperin muodossa Georgius Sculptorius (ylioppilaana Turussa 15.2.1687 ja Uppsalassa 13.10.1690) ei Georgius Simonis niin kuin
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3381
antaisi alussa ymmärtää ja myöskin pappismatrikkeleissa ja kirkonkirjoissa hän näyttää esiintyvän muodossa Georgius Sculptorius eli ilman patronyymiä. Anders Jeremiaksenpoika Cajanus oli ylioppilaana Turussa sl. 1684 eli vain kolme vuotta aikaisemmin kuin Georg Sculptorius. Lisäksi pitäisi varmentaa, että Simon Ericius käytti sukunimeä Sculptorius jo Viipurissa triviaalikoulun toisena kollegana ollessaan ja että hän oli jo Viipurissa naimisissa Anna Jöransdotter Kyanderin kanssa.
Johannes Hissa
Mistä olet tuon kuolinikä arvion Catharina Erikintytär Cajanukselle ottanut?
Rippikirjassa 1728-34 (Yliviivattuna koko perhe) Asuvat Daniel Sopanen ja h Carin nyt toisen tyttären Annan ja Benedict Okkosen luona Jormaskylän Määttälässä n.o5 (oululaisten tulkinta) ja merkitty molemmat ripille vielä 1734 myös tytär Agneta on siellä vielä 1728.
Perhe asuu sitten NS Määttälä 10 :ssä ja samoin tun rinnakkaisen rippikirjan mukaan jossa myös Daniel kuolee! (muuttivatko vai olisiko pappi kirjannut väärin heidät Jormaskylään?)
Paltamon Vuottolahdessa on yksi Carin Sopanen Michel Hurskaisen puoliso lapset Mårten ja Lisa. Carin kuolee 1741 ja olen olettanu Michelin avioituvan uudestaan Elin Jonasdr Arboeliuksen kanssa. Onkohan tuo Carin varmistettavissa Danielin tyttäreksi?
Olav
Itse olen alustavasti merkannut perheen näin:
Catharina Erikintytär Cajanus, * n. 1655 Sotkamo, † n. 1728 Sotkamo.
Pso: Daniel Sopanen, * 1663 Sotkamo, ‡ 27.5.1745 Sotkamo, 82 v. Talollinen.
Lapsia:
Catharina Danielintytär Sopanen,
Magdalena Danielintytär Sopanen,
Pso: Johan Johaninpoika Määttä, * 1698 Sotkamo, † 19.2.1772 Sotkamo.
Vht: Johan Johaninpoika Määttä, * n. 1648 Sotkamo, ‡ 15.4.1742 Sotkamo. & Catharina,
Brita Danielintytär Sopanen,
Pso: Erik Olavinpoika Piipponen, eli 1736 Sotkamo.
Vht: Olavi Piipponen & Walborg Nilsintytär Torvetar, * n. 1672, † n. 1.1740 Sotkamo.
Margareta Danielintytär Sopanen, * 1696 Sotkamo, † 19.4.1768 Sotkamo.
Pso: Henrik Tikkanen, * 1695 Sotkamo, † 27.10.1780 Sotkamo.
Anna Danielintytär Sopanen, * 1699 Sotkamo, † 31.10.1768 Sotkamo.
Pso: viim. 1725 Pentti Pentinpoika Okkonen, * 1699 Sotkamo, † 30.7.1770 Sotkamo.
Johannes Hissa
Terve!
Kävin tuolla Sotkamon kirkonkirjojen kuolleista 1768 tarkistamassa nuo kuolinajat. Margeta Danicly Sovatar on merkitty kuolleeksi 19 heinäkuuta ja haudattu 24pv Neder Sotkamo 29, ikä 71v 1kk. Tämän mukaan syntymävuodeksi tulisi kesäkuu 1697?
Anna Såwatar Nedersotkamo 10, kuollut 31.10 ja haudattu 13.11, ikä 69v 1kk. Tällöin syntymäkuukausi olisi syyskuu.
Terveisin Martti
Daniel Cajanus
Liitän pari kuvaa.
Itse olen joskus ihmetellyt tuota lähes postimerkin kokoista pikkukuvaa, joka on ainakin parissa vanhassa hakuteoksessa. Reijo Valta tietää kertoa, että englantilainen muotokuvamaalari Enoch Seeman v. 1734 teki maalauksen, jossa on teksti: Cajanus, born in Lapland, who was in London 1734. His hight is 7 foot 10 inc.
Vuonna 1974 Kansallismuseoon hankitun maalauksen tilasi aikanaan erikoisuuksista kiinnostunut Montangun herttua John, jonka omistamssa Boughtonin kartanossa Ketteringissä Cajanus toimi vahtimestarina.
Onko maalaus yleisön nähtävillä Kansallismuseossa vai varastossa?
Tämä lienee vanhin tunnettu muotokuva Cajanus-suvun edustajasta.
Danielin erikoisesta vaatetuksesta Valta toteaa, ettei se ollut turkkilaista kuten Boreman kirjassaan väittää vaan puolalaista perua. Daniel otti Puolan hovista mukaansa univormunsa, joita hän käytti koko elämänsä. "Sotapalvelus" Puolassa oli ollut lähinnä hovipalvelusta.
Boremanin kirjan suomennoksesta on jätetty kymmenisen sivua pois. Siinä oli luettelo kirjan ennakkotilaajista, joiden joukossa myös Daniel. Hän oli tilannut 100 kappaletta kirjaa! Lähettikö hän niitä Suomeen sukulaisille, sitä ei kirjassa kerrota.
Toinen kuva on Boremanin kirjan suomennetun painoksen kansilehdestä.
Mistä olet tuon kuolinikä arvion Catharina Erikintytär Cajanukselle ottanut?
Rippikirjassa 1728-34 (Yliviivattuna koko perhe) Asuvat Daniel Sopanen ja h Carin nyt toisen tyttären Annan ja Benedict Okkosen luona Jormaskylän Määttälässä n.o5 (oululaisten tulkinta) ja merkitty molemmat ripille vielä 1734 myös tytär Agneta on siellä vielä 1728.
Perhe asuu sitten NS Määttälä 10 :ssä ja samoin tun rinnakkaisen rippikirjan mukaan jossa myös Daniel kuolee! (muuttivatko vai olisiko pappi kirjannut väärin heidät Jormaskylään?)
Paltamon Vuottolahdessa on yksi Carin Sopanen Michel Hurskaisen puoliso lapset Mårten ja Lisa. Carin kuolee 1741 ja olen olettanu Michelin avioituvan uudestaan Elin Jonasdr Arboeliuksen kanssa. Onkohan tuo Carin varmistettavissa Danielin tyttäreksi?
Olav
Pudasjärven rippikirjassa Alasotkamon Hiltulassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/54.htm
Caisa Cajana mainitaan miehensä Daniel Sopasen alapuolella, mutta hänellä ei ole rippimerkintöjä vuoden 1729 jälkeen kuten hänen miehellään on myös vuosina 1731, 1733, 1733, 1734 ja 1745. Eli Caisa on kuollut viimeistään vuonna 1731, mutta koska Sotkamon haudatut alkavat vuodesta 1729 ja häntä ei löydy haudatuista on hän voinut kuolla jo edellisenä vuonna eli 1728.
Kun taas toisessa rippikirjassa Alasotkamon Hiltulassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/51.htm
Daniel Sopasen allapuolella ilmoitetaan hänen vaimonsa Margareta Cajana kuolleeksi ja epäilen Margaretan tarkoittavan Caisaa eli nimi on vaihtunut.
Johannes Hissa
Bodniemi37
10.03.09, 16:43
Vaikuttaa että nuo Anna Agneta ja Elias olisivat syntynyt 1660-luvulla (puolisoiden ja opiskeluvuosien perusteella). Kun taas tuo George olisi 1673 ja Anders Arvidi oli kirkkoherrana Kuopiossa 1689 saakka. Olisko kyseessä kaksi eri Anna Kyanderia. Onko tuo Annan, Agnetan ja Eliaksen äidin patronyymi tunnettu?
Bergholm väittää (Sukukirja I), että Andreas Arvidin puoliso oli Anna Jöranintytär Kyandra.
Onko Kylander suvun alkuperä tunnettu Mikkelissä oli II-kappalaisena ennen Georgius Andreasta Andrea Laurentii.
Ossian jo ehätti tarjoamaan tähän väliin omaa Kylander-sukuaan, joka on kyllä ihan kiinnostava, mutta taidamme tällä kertaa tyytyä Ristiinan ja Rantasalmen Kyandereihin. Bergholm kirjoittaa Sukukirja I:ssä Kyander suvun alkuperästä näin: "Tietämätöntä on mistä Kyander suku on lähtenyt; arvelemalla on sen alkuperää etsitty Inkerinmaalta."
-------------------
Myös pojan Anders Georgin avioliitot "piispa ja linnan komentajan sukuihin" herättää ajatuksia?
Olisikohan sillä ollut jotain vaikutusta, että Andreas Georgii Kyander oli äitinsä puolelta Iivanaisia? Tämän suvun jäsenistä Jöns Henriksson aateloitiin 20.7 1652 ja merkittiin samana vuonna ritarihuoneen kirjoihin nimellä Teetgren, ruotsal. aat.suku n:o 557. Hän oli Andreas Georgii Kyanderin äidin Agneta Olofintyttären (Iivanainen) 1. serkku.
Mutta tuolta vanhemmasta Forum keskustelusta ottamassani Sculptorius / Påsa sukutaulut johti ihmettelyyn, että iso-isä ja pojan poika olisi nainut sisarukset kyllä kai onnistuu? HISKI:n pappisluettelon mukaan Rantasalmella oli ilmeisesti toinen (?uudestaan) Lauri Heikinpoika kirkkoherrana 1630 kun välissä oli Thomas Haquin.
1. Margareta Larsdr Påsan (k 1669) puoliso oli Rantasalmen kirkkoherran (1578-1614) Laurentius Henricin toinen puoliso
2. Katariina Larsdr Påsan puoliso oli Arvid Henricus Monnius -Sculptoríuksen puoliso. tyttären Katariina tiedetään syntyneen 1655.
Olavi
Tunnen joutuneeni liukkaalle jäälle, Olavi! Monniusten sukujohto tuossa mainitsemassasi viestiketjussa yritti muistaakseni olla jonkinlainen Ilmoniemen, Teräsvuoren ja Falckin kirjoitusten pohjalta tehty synteesi.
Monerus-suvun varhaispolvia esitellessään Ilmoniemi mainitsee samaan sukuryppääseen kuuluvana myös kappalainen Arvid Henrikinpojan (Monnius), http://www.suku.fi/genos/9/9_32b.htm. Ilmoniemi viittaa kirjotuksessaan Teräsvuoren ehdottamaan sukujohtoon, http://www.suku.fi/genos/8/8_144b.htm#10.
Henrik Falckin mukaan [Falck, Henrik. Släkten Påsa - Posa - Possenius - Posse. SSV 42(1986), s. 145-222] "På sannolikhetsgrunder, som inte syns befogade, kallar Arvo M. Soininen honom Lars Henriksson.91 [viite 91: Arvo M. Soininen: Rantasalmen Historia: s. 228. Pieksämäki 1954], tarkoittaen Margareta Larsintytär Påsan puolisoa "Herr Larsia". Tulkitsen tämän Falckin lausahduksen nyt siten, että "Herr Lars" ei välttämättä ollutkaan Monerus-Monnius -suvun kantaisä.
Liitän tähän vielä Lars Påsan tyttärien ja Monniusten välisiä avioliittoja koskevat kohdat Falckin artikkelin taulusta 7:
"V Barn:
Katarina Larsdotter Påsa, d. 1674. ‑ Gift senast 1635 med fältpredikanten vid Viborgs läns kavalleriregemente, från 1638 kapellanen i Rantasalmi Arvidus Henrici Monnius, d. ca 1671.88 Arvid Monnius, som i längder på 1630‑talet också kallas Mustoin, blev stamfader för släkten Monnius ‑ Monnerus ‑ Monni i Savolax.
-------------
Dotter, gift med sin systers svåger, bonden i Rantasalmi Henrik Henriksson Monnius. Paret bodde i början av 1640‑talet tillsammans med Arvidus Monnius familj på Korppila. Vid Rantasalmi ting 1642 klagade Henrik Monnius över att hans svärfar Lars Jöransson först sålt Halttula hemman åt honom, men nu genom elaka angivanden mot honom sökte en process för att rygga köpet och därpå sälja hemmanet åt den andra mågen Zacharias Zachariasson.90 Henrik Monnius var 1647 inhysing i Halttula och blev soldat.
----------
Margareta Larsdotter Påsa, levde 1665, men avled senast 1669. ‑ Gift 1:o med "kyrkoherden Herr Lars" i Rantasalmi, troligen d. före 1633. På sannolikhetsgrunder, som inte syns befogade, kallar Arvo M. Soininen honom Lars Henriksson.91 En son i detta gifte var Per Larsson, som Arvidus Monnius upptog i sitt hem på 1630‑talet. Per Larsson var senare länsman i Rantasalmi, bosatt i Asikkala by där och gift med en dotter till kyrkoherden Andreas Matthiae.92, 93 Margareta Påsa gifte (troligen långt) före 1644 om sig med kapellanen i Puumala Gabriel Caroli (Pomoelius), död 1665. Margareta blev genom detta gifte stammor för släkten Pomoelius ‑ Pomoell och adliga ätten Pomell.105"
Johannes!
Daniel ja Carin on myös merkattu RK 1728-34 Jormaskylän Määttälään N.o 5 sivu 53 (toisen tyttären perheen yhteyteen, koko perhe yliviivattuna, ja niin on oululaiset renovoidessa merkinnyt). Mutta Ihmettelen kun siellä sekä Danielille että Carinille on noita merkintöjä on ehkä vuoteen 1734 saakka? Tunteeko joku tuosta merkintäkäytännöstä? Tytären Agnetan merkintä rajoittuu 1728.
Kyllä mielestäni tuossa Hiltulan kohdallakin Caisa Cajanilla on merkintöjä vuoden 1728 jälkeen vai onko vain "rivirukseja"
Onko tuo abier kuollut? Tuolla Juuret ohjelman sanastossa Abiee on muuttanut? ja Ob (Obijt) kuollut?
Ilmeiseti Benedict Okkonen ja Anna Sopanen perheineen muuttaa NS. Määttälä N.o 10 kun Daniel ja Carin muuttaa Hiltulaan jossa merkintä Agnetan kohdalla 1733.
Samaan aikaan näyttää Magdalena Sopanen ja Johan Määttä, Johanin vanhemmat muuttavan Ns Määttälästä Tikkalaan. (kirjattu molempiin taloihin) ja taas Schroderukset sieltä ÖS Sopalaan. On kyseessä ilmeiseti Johan Johansson Määtän ja Carin Urpiataren poika. Perhe ennen isoavihaa asuu jo NS Hiltulan viereen kirjattua Määttälään.
Olavi
Terve!
Katselin noita omia "sukujuttujani" ja Sotkamon rippikirjoista 1757-64 sitten tarkistin tiedon. Minulta löytyy Daniel Sopaselle ja Carin (Katarina) Erikintytär Cajanukselle myös Anna (Sovatar) niminen tytär s.1699 k.31.10.1768 Alasotkamo 10 Määttälä. Samoin Margeta Danielintytär Sopanen s.1696 k.19.7.1768 Sotkamo. Olisikko Margeta tuo 1683-98 Sotkamon rippikirjaan merkattu Malin? Annahan ei 1683-98 rippikirjaan ole vielä ehtinyt. Onkohan kyseessä saman perheen jäsenet?
Näitä miettii Martti.:confused:
Minua kiinnostaa erityisesti tämä Sopasen haara, koska isomummoni Annan esi.polvissa on Pekka Sopanen, jolle ei minulla ole esi-polvia. http://www.servut.us/sarinsuku/kinnunen_ep.htm taulussa 20. Mahtaneeko olla samaa Sopasten sukuhaaraa...
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristijarvi/rippikirja_1807-1813_ik174/47.htm
Tuo Pekka on sotilas ja Paltamon rippikirjoissa löytyy http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1773-1778_ik182/295.htm
Vaimo Elina Heikkinen mainitaan tuossa tulleeksi Kajaanista 1775. Tuossa on veli Paavo Sopanen, ja Johan Sopanen. Kun Paavo vihitään Brita Seppäsen kanssa Paltamossa niin hänen patronyymiksi mainitaan Petri.
Olen merkinnyt ja lainanut keskustelua Pehr Sopasista.
Jostain on merkintä ????:Peer Sopanen - Kajaanin asukkaissa 1650-1750, vaikuttaa oleen Kirkkoherra Backmannilla renkinä v. 1735, Åkermannin lesken luona-(käly kirkkoherra A. Cajanukselle)samoin muita vaiheita.
Kajaanin, Paltamon ja Sotkamon avioliittoon kuulutettuja 1733-1748
mukaan on Pehr Pehrson(pka)Sopanen ja Marg. Påhlsdr Sutaritar
kuulutettu avioliittoon 10.10.1737.
Wuottolahdessa Pehr Kontion ja Carin Sutitaren perheessä asuu vaimon sisar Margeta miehensä Pehr Sopasen kanssa 1738-41 (Digiarkistossa kuvattu edellisen RK:n loppuun).
Myöhemmässä vaiheessa muuttaa Olof Pehr Sopanen (utfattig-rutiköyhä)
Ristijärvelle Uudisraivaajaksi Paltamon rippikirjan mukaan 1761-1766
(kuva 401) vmo Margare. lapsia Carin s. 1740, Per s.1745, Pål s.
1748, Johan s.1752.
Pekka Sopanen (Pehr)s. 1667 - k. 2.2.1749, vmo Anna Väyrynen, Annan
III avio. Ei merkintää yhteisistä lapsista, mutta uskon Pekan olevan
Peer Sopasen isä seuraavassa polvessa. Hänrn merkinnät- Suomennetut
nimet pojille, joista osa on mukana ( ei viittausta vanhempiin) ovat
Juho(Johan), Lauri (Lars), Matti (Mats), Olli (Olof), Pekka (Pehr)-
Olof Sopanen v 1640 Henkikirjoissa ?
Sotkamosta 1600-luvun rippikirjoissa esiintyy Sopasia (kuolee 1697 Anna H ja muuttaa Lappiin Johan H perheineen lapset Liisa ja Johan) toinen Anna kuolee 1689 Katermassa .
Sotkamossa oli Danielin lisäksi 1690-luvulla perheelliset Johan ja Anna joiden patronyymi oli H (voisi olettaa tarkoittavan Henrikkiä?)
Muistanko oikein että jo 1600-luvun alussa Manamasalossa olisi asunut Sopasia?
Olavi
Kiitos Olavi näistä vinkeistä. Löysin rippikirjoistakin jotain jo.
2.11.1771 24.12.1771 Ristijärvi Petter Perss. Sopanen Styng 60
naimisissa, synt 1711.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1773-1778_ik182/295.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1767-1772_ik181/330.htm,
perhe Karinniemi 40, mäkitupalainen.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1767-1772_ik181/22.htm
Pekka renkinä Paltaniemi Mustola 9.
samoin
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/18.htm
Perhe Karinniemen uudistalossa
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/401.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1749-1753_ik185/59.htm
Johannes s. 20.6.1752
Petteri Pekanpka Sopanen kuolleissa
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1767-1781_ik185/248.htm
2.11.1771
Hyrynsalmi syntyneet
21.3.1790 3.4.1790 Ristij. Slut Skredd. Pehr Sopanen Elin Heikit. 39
Maria
16.11.1793 4.1.1794 Ristij. Slut Pehr Sopanen Elin Heikit. 36 Lars
Hyrynsalmella torppari Pekka Sopanen
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hyrynsalmi/rippikirja_1786-1792_ik175-176/75.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hyrynsalmi/rippikirja_1793-1800_ik176/83.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hyrynsalmi/rippikirja_1801-1806_ik176/74.htm
16.3.1824 21.3.1824 Ristij: slut Gl.Tp. Pehr Sopanen Åld: 79 kuolee
leskenä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristijarvi/rippikirja_1824-1831_ik174/105.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristijarvi/rippikirja_1832-1839_ik174/122.htm
Pekka Rimpeläinen perheineen
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristijarvi/rippikirja_1832-1839_ik174/119.htm
Nämä ovat sekalaisessa järjestyksessä nyt tässä.
Johannes!
Daniel ja Carin on myös merkattu RK 1728-34 Jormaskylän Määttälään N.o 5 sivu 53 (toisen tyttären perheen yhteyteen, koko perhe yliviivattuna, ja niin on oululaiset renovoidessa merkinnyt). Mutta Ihmettelen kun siellä sekä Danielille että Carinille on noita merkintöjä on ehkä vuoteen 1734 saakka? Tunteeko joku tuosta merkintäkäytännöstä? Tytären Agnetan merkintä rajoittuu 1728.
Kyllä mielestäni tuossa Hiltulan kohdallakin Caisa Cajanilla on merkintöjä vuoden 1728 jälkeen vai onko vain "rivirukseja"
Onko tuo abier kuollut? Tuolla Juuret ohjelman sanastossa Abiee on muuttanut? ja Ob (Obijt) kuollut?
Ilmeiseti Benedict Okkonen ja Anna Sopanen perheineen muuttaa NS. Määttälä N.o 10 kun Daniel ja Carin muuttaa Hiltulaan jossa merkintä Agnetan kohdalla 1733.
Samaan aikaan näyttää Magdalena Sopanen ja Johan Määttä, Johanin vanhemmat muuttavan Ns Määttälästä Tikkalaan. (kirjattu molempiin taloihin) ja taas Schroderukset sieltä ÖS Sopalaan. On kyseessä ilmeiseti Johan Johansson Määtän ja Carin Urpiataren poika. Perhe ennen isoavihaa asuu jo NS Hiltulan viereen kirjattua Määttälään.
Olavi
Minusta Hiltulassa lukee obiere ja jos siinä lukee abiere niin muutto merkintä koskee kumpakin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/51.htm
Jormaskylän Määttälän merkinnät löytää myös netistä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1728-1736_ik92/27.htm
jonka mukaan Carin on käynyt ripillä miehensä kanssa ainakin vuoteen 1736.
Laitan myös toisen Hiltulan sivun, jossa rippimerkinnät on annettu vuosinumeroilla ja Caisalla rippimerkintä vain vuonna 1729 (vertaa Margareta tyttären merkintöihin):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1729-1734_ik92/54.htm
Mitä Caisa Cajanan rivin toisen sivun lopussa lukee vai onko vain sotkua?
Caisa Cajanan hautauksesta ei näytä olevan merkintää Sotkamossa, jossa haudatut näyttävät puuttuvan vuoteen 1728 ja vuosilta 1733-35 ja 1749. Eli jos hän kuoli leskenä niin vuosi 1749 sopisi. Kannattaa käyttää alkuperäisiä rippikirjoja etenkin koska ne ovat saatu nyt myös netiin.
Itse en ole kiinostunut erityisesti Caisan perheestä vaan ilmoitin alustavan ja siten varmaan virheitä sisältävän perhetaulun selventääkseni Caisan perhettä.
Johannes Hissa
Hei!
Daniel Cajanus
Kirjastokäynnilläni yllättäen löysin Johanneksen mainitseman Thomas Boremanin pikkukirjasen (1742) Daniel Cajanuksesta. Poimin tähän joitakin kohtia kirjasta.
Reijo Valta vahvistaa jälkisanoissaan tiedon, että Daniel oli hyvin sairas mies. "Daniel Cajanus kärsi ylikasvua aiheuttavasta aivolisäkkeen häiriöstä. Boremanin mukaan Cajanus kasvoi aikuisiässäkin, oli sairaanloinen ja etsi apua lääkäreiltä ja kirurgeilta."
Boreman s.40:"Aiemmin hänen kehonsa ja jäsenensä olivat olleet sopusuhtaiset, nykyisin ne olivat sairauden kalvamat. Vartalo oli niin kumara, että venyttely näytti hyvin kivuliaalta. Pää roikkui ja poskipäät olivat kireät. Sormet ja varpaat olivat hyvin pitkät ja ohuet. Hänen yleisilmeensä oli epävakaa ja riutunut. Jätti oli nyt 33-vuotias. Hän oli kasvanut kasvamistaan viimeiset kahdeksan vuotta."
Reijo Valta: "Paltamon rippikirjassa vuosilta 1731-37 mainitaan vielä isä ja Jöran-veli Pyykkölän asukkaina. Vuonna 1738 aloitetussa kirjassa heitä ei enää mainita." (Tämä lisäys, koska Olavi seuraa näitä taloja hienosti)
Boreman s.11: "Hänen äitinsä oli myös epätavallisen pitkä (yli seitsemän jalkaa) ja edelleen elosssa oleva siskonsa on äitiään pitempi. Maailmalla hyvän kohtelun saaneen veljensä kotiin palattua, siskokin lähtenee ehkä samanlaiselle matkalle."
Valta: " Ylikasvusta kainuulaiset ovat kärsineet laajemminkin." Sitten hän mainitsee puolankalaisen Lauri Moilasen (1886-1913) 246 cm, Suomen pisinmmän miehen Väinö Myllyrinteen äiti oli paltamolainen Maria Keränen. Edelleen Valta torjuu väitteen Danielin vanhempien pituudesta.
Muuten jossain vaiheessa Danielin nimenä näytöksissä oli Puff!
Tästä tuli mieleen Norion kirja "Suomi neidon geenit", jossa Kainuu on ollut ja on yhä synkkää seutua.
Alunperin Thomas Boremanin The History of Cajanus the Swedish Giant, from His Birth to the Present Time (London, 1742) tuli esille Cajanus-Gyllenhjerta keskustelussa, jossa etsittiin mahdollista lähdettä Gyllenhjerta-suvun sekoittamiseen Cajanus-sukuun. Alkuperäinen teos näyttää vielä olevan digitointivaiheessa Googlessa:
http://books.google.com/books?id=NqCnPQAACAAJ
Johannes Hissa
Katselin vielä nuo rippikirjat ja oululaisten renovoimat rippikirjat rinnan. Nuo kaksi rippikirja ovat päälekkäisiä ja tuohon uudempaan on lisätty vielä vuosiluvuilta tietoja 1736 ja 45.
Oletan että Daniel ja Carin ovat 1728-34 asuneet Määtälässa Carin on noihin aikoihin kuollut (vaikka oululaiset ovat sanan vanhemmassa RK.ssa tulkinnut abier). Heidät on merakitty Hiltulaan myös vanhemmassa RK:ssa kun Jormaskylän perhe on yliviivattu. Danielilla on ripilläkäynti merkintä n. 34 tai 35 vuoden kohdalla. Uudemassa rippikirjan on jälkikäteen lisätty sekä noita Jormaskylän ripilläkäyntejä Danielille 33 ja 45.
Tuon Aghnetan nimeä on yliviivatt Hiltulan kohdalla molemissa RK:ssa (oululaisten vanhemmasta RK:sta kaikki yliviivaukset puuttuu) Hän ehkä kuollut jo Määttälässä 28. Luulen että oululaisten yliviivattu tulkitsema dr: drg on syntynyt kun vanhemmassa RK:ssa on siirretty Jormaskylän perheitä. Okkoset on merkitty NS Määtälään merkiten vuosi 45.
Minulla on Carinin kuolinvuosi n. 1734.
Olavi
Sarille: Löysin "oululaisten esipolvihakemistosta" Pehr Sopaseen liittyen: "Anna Väyrynen eli 1731 vielä Ristijärvellä 3. puolisonsa Pekka Sopasen kanssa." Annan toinen puoliso oli Paavo Juntunen s. n.1676 taollinen Ristijärven Juntulassa johon tullut veljensä Samulin kanssa Hyrynsalmelta 1710-11. k. ennen 1723. Hänen 2. puoliso oli Anna Väyrynen. Eli tuo Pekka meni ehkä Ristijärvellä naimisiin 2. kerran leskeksi jääneen Annan kanssa vuoden 1723 jälkeen. RK:sta torparien ja itsellisten joukosta löytyy 1731-34 Peer Såpanen ja Anna Wärytär poika Påhl ja Samuel sekä styfdr Cristina.
Jos Pehr Pehrsson Sopanen oli ehkä Ristijärven Pekan poika hänen ensimäisestä avioliitosta ja palasi Vuottolahdelta Ristijärvelle puolisonsa Margeta Sutitaren kanssa. Oliko sama Pekka jonka lapsia kuoli jo 1698 silloin näytty elävän saivat lapsia jotka kuoli myös Sigfrid, Matts, Jöns ja Caisa Sopanen
Olavi
quote=olanyk;35423]Johannes!
Daniel ja Carin on myös merkattu RK 1728-34 Jormaskylän Määttälään N.o 5 sivu 53 (toisen tyttären perheen yhteyteen, koko perhe yliviivattuna, ja niin on oululaiset renovoidessa merkinnyt). Mutta Ihmettelen kun siellä sekä Danielille että Carinille on noita merkintöjä on ehkä vuoteen 1734 saakka? Hei!
Yahoon Kainuun listoilta olen saanut tiedon, että Daniel ja Carin asuivat lopulta talon (?) myytyään tyttärensä Annan luona. Ja oliko vielä myös Margaretan luonakin? Carinin kuolinvuosi sielläkin on 1734. En tiedä, mistä lähteestä se sinne on tullut ja onko tieto faktaa. Ehkä juuri "oululaisilta".
Hienoa, että täällä todella päivitetään tätä Cajanus-tietoutta jatkuvasti etenkin alkuperäisten asiakirjojen avulla.
Henkilökohtaisesti kiinnostaa eniten Jeremias Andersinpoika ja Erik Andersinpoika Cajanuksen tiedot ja jälkipolvet, vaikkakin koko suku ja sen
alkuperä on mielenkiintoinen.
Siihen alkuun vielä eräs huomio. P.Brahella taisi olla omat suosikkinsa? G. Suolahti kirjassaan Suomen papisto 1600- ja 1700-lvulla s.107 kirjoittaa ensin: "mainittakoon..."Brahen suojateista Kyander-suvun kantaisä jne". Myöhemmin hän kertoo, miten moni ylimys läänityksillään suosi papinvaalissa "omiaan". "Brahen Kajaanin vapaaherrakunnan voudin Hjertan pojat saivat toinen toisensa jälkeen Cajanus-nimisenä kirkkoherran- ja koulumestarin viran vapaaherrakunnan seurakunnissa."
Bodniemi37
11.03.09, 20:13
G. Suolahti kirjassaan Suomen papisto 1600- ja 1700-lvulla s.107 kirjoittaa ensin: "mainittakoon..."Brahen suojateista Kyander-suvun kantaisä jne". Myöhemmin hän kertoo, miten moni ylimys läänityksillään suosi papinvaalissa "omiaan". "Brahen Kajaanin vapaaherrakunnan voudin Hjertan pojat saivat toinen toisensa jälkeen Cajanus-nimisenä kirkkoherran- ja koulumestarin viran vapaaherrakunnan seurakunnissa."
Georgius Andreae Kyander oli Ristiinan kirkkoherra ja "Kreivi Pietari Brahe rakennutti itselleen vuosina 1646-1669 nykyisen Ristiinan alueelle erään kukkulan päälle pienen 15-20 huoneen linnan...."
http://www.muuka.com/finnishpumpkin/castles/brahelinna/brahelinna_fi.html.
Kyander piti myös Brahenlinnan voudin ruumissaarnan: "Julkaisi: Ruumissaarna Brahelinnan fougdin Johan Bomgardin hautamises Tur. 1654."
(Bergholm, Sukukirja I)
Hei Ritva!
Kirjoittamasi seikat ovat tiedossa. Heitin vain kysymyksen tai ajatuksen:
Miten, mistä jne. Brahe nämä mahdolliset suojattinsa tapasi, löysi? Paikanpäälläkö käydessään vai tunsiko ennestään? Onko tuota tarkemmin
tutkittu? Tämä molempien sukujen edustajia kiinnostanee.
Minua kiinnostaa erityisesti tämä Sopasen haara, koska isomummoni Annan esi.polvissa on Pekka Sopanen, jolle ei minulla ole esi-polvia. http://www.servut.us/sarinsuku/kinnunen_ep.htm taulussa 20. Mahtaneeko olla samaa Sopasten sukuhaaraa...
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ristijarvi/rippikirja_1807-1813_ik174/47.htm
Tervehdys!
Olen etsinyt tuon Daniel Sopasen yhteyksiä muihin Kainuun Sopasiin, mutta en ole löytänyt minkäänlaista vihjettä sukulaisuudesta? Onko kenelläkään tietoa mahdollisista Danielin vanhemmista? Täältä löysin kaksi Sopasta.
Paltamon pitäjän henkikirja vuodelta 1683 (KA 9186: 559-569)
päivitys 21.12.2008 – päivitys jatkuu vähitellen kun aihetta ilmenee
Puutteet johtuvat mikrofilmistä, jossa sivujen reunoissa olevat kirjaimet ja osin numerotkin ovat monissa kohdin näkymättömissä.
Nimien tulkinnat ovat usein vaikeaselkoisia, joten litterointiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
Mahdollisista virheistä kannattaa ilmoittaa näiden nettisivujen tekijälle sähköpostitse (löytyy pääsivulta www.romppainen.net (http://www.romppainen.net))
Sukututkijoiden on syytä tarkastaa nimet mikrofilmeiltä, sillä tämä luettelo toimii lähinnä apuvälineenä esi-isien etsimisessä.
1/2(manttalia?) Oloff Sopanen, hunst. Ingred, Kiehimänsuu
Erich Sopaisen hunstru, Kianto ja Ruhtinaansalmi.
Löytyyköhän mistään vanhoja Sotkamon Henkikirjoja?
Näitä kyselee Martti:confused:
Itse olen alustavasti merkannut perheen näin:
Catharina Erikintytär Cajanus, * n. 1655 Sotkamo, † n. 1728 Sotkamo.
Pso: Daniel Sopanen, * 1663 Sotkamo, ‡ 27.5.1745 Sotkamo, 82 v. Talollinen.
Lapsia:
Catharina Danielintytär Sopanen,
Magdalena Danielintytär Sopanen,
Pso: Johan Johaninpoika Määttä, * 1698 Sotkamo, † 19.2.1772 Sotkamo.
Vht: Johan Johaninpoika Määttä, * n. 1648 Sotkamo, ‡ 15.4.1742 Sotkamo. & Catharina,
Brita Danielintytär Sopanen,
Pso: Erik Olavinpoika Piipponen, eli 1736 Sotkamo.
Vht: Olavi Piipponen & Walborg Nilsintytär Torvetar, * n. 1672, † n. 1.1740 Sotkamo.
Margareta Danielintytär Sopanen, * 1696 Sotkamo, † 19.7.1768 Sotkamo.
Pso: Henrik Tikkanen, * 1695 Sotkamo, † 27.10.1780 Sotkamo.
Anna Danielintytär Sopanen, * 1699 Sotkamo, † 31.10.1768 Sotkamo.
Pso: viim. 1725 Pentti Pentinpoika Okkonen, * 1699 Sotkamo, † 30.7.1770 Sotkamo.
Johannes Hissa
Jäi näköjään yksi tytär pois:
Agneta Danielintytär Sopanen, elossa 25.12.1749 Kajaani.
Pso: Sotkamo 23.5.1736 Anders Larsinpoika Grönberg eli Snicker † 4.4.1751 Kajaani.
Agneta asui lankonsa Pentti Okkosen luona 1734. Pentti Okkonen perheineen oli muuttanut 1729 Sotkamosta Kajaaniin ja sitten 1741 takaisin Sotkamoon.
Daniel Sopanen voisi olla sukua Kajaanin porvarille Clas Sopaselle, joka eli vielä 1668 Kajaanissa (vaimo Margareta Perintytär, eli vanhana leskenä 1688 Kajaani) tai Olof Sopaselle, joka eli vielä 1663 Kajaanissa (vaimo Anna Perintytär Lochtander, eli vielä leskenä 1669 Kajaani). Jostakin pitäisi löytää Daniel Sopasen patronyymi.
Johannes Hissa
Terve!
Kiitos tiedoista. Löysin tuolta "romppainen.net" sivuilta "Oulujärven erämaan maakirjan vuodelta 1605. Maakirjasta löytyy kaksi perhettä Sopasia:
Jönns Såpainen Kiehimänsuu, perheessä 2henk. (1mies), saapunut 1597, 1mant. vilj. 3pania ja 6 lehmää
Anders Såpainen, Ristijärvi, perheessä 2 henk. (1mies), saapunut 1600, 1/2mant. vilj. 2pania ja 4 lehmää
1611 maakirjasta löytyy vielä molemmat, mutta Anders on veronmaksukyvytön. Lisäksi löytyy Återmasta Jöns Sopoinen 1/4 manttaalin tilalta.
Terveisin Martti
Terve!
Vanhat silmäni "hämärtää". 1683 henkikirjasta löytyy Ristijärveltä vielä kaksi perhettä Sopasia; Jöns Sopains huntr. Brita (poika)s: Peer, (vaimo) h: Carin, s: Peer, d: Carin.
ja Peer Sopainen huntru Kaisa
Martti
Minua kiinnostaisi saada vahvistus, olisko tuo Carin Sopatar, Michel Hurskaisen puoliso RK kuolee Paltamon Wuottolahdessa 1741. Tämän perheen tytär. Samaan aikaan tuo Pehr Såpanen on Vuottolahden Halolassa. Michel Hurskainen avioituu uudestaan Elin Arboelin kanssa.
Ja onko tieto oikea että Michel olisi ollut flagelatoren Piiskuri rk 31-37
Tuo Johan Johanson Määtän äiti oli kai Carin Urpiatar. Mutta olen epävarma noista Johanneksen antamista vuosiluvuista. Tuo Johan kuolee NS 35 Koistilassa ja mietin onko kyseessä Johan Simonsson Määttä jonka puoliso oli Maria Korhonen.
Tuo Johan Johan Määtän perhe muuttaa NS Määttälästä Tikkalaan tuolla 1730-luvulla. Sen edemmäs en ole päässyt?
Erik Olofinpoika Piiponen oli Kyrkowächt. Tuleeko vai meneekö Pielisjärvelle? Silläkin näyttää olevan Sopasia jo 1600-luvulla.
Olavi
Minua kiinnostaisi saada vahvistus, olisko tuo Carin Sopatar, Michel Hurskaisen puoliso RK kuolee Paltamon Wuottolahdessa 1741. Tämän perheen tytär. Samaan aikaan tuo Pehr Såpanen on Vuottolahden Halolassa. Michel Hurskainen avioituu uudestaan Elin Arboelin kanssa.
Ja onko tieto oikea että Michel olisi ollut flagelatoren Piiskuri rk 31-37
Tuo Johan Johanson Määtän äiti oli kai Carin Urpiatar. Mutta olen epävarma noista Johanneksen antamista vuosiluvuista. Tuo Johan kuolee NS 35 Koistilassa ja mietin onko kyseessä Johan Simonsson Määttä jonka puoliso oli Maria Korhonen.
Tuo Johan Johan Määtän perhe muuttaa NS Määttälästä Tikkalaan tuolla 1730-luvulla. Sen edemmäs en ole päässyt?
Erik Olofinpoika Piiponen oli Kyrkowächt. Tuleeko vai meneekö Pielisjärvelle? Silläkin näyttää olevan Sopasia jo 1600-luvulla.
Olavi
Laitan linkit rippikirjojen sivuille:
Michel Hurskainen & Carin Sopatar
1731-37
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik180-181/90.htm
1738-44
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik180-181/106.htm
Michel Hurskainen, * 1697 & Elin Arboelia, * 1723
1761-66
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/44.htm
Johan Arboelius, * 1691 & Carin (Halotar) + tytär Elin
1738-44
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik180-181/105.htm
Jos jostakin löytyy Carin Sopasen patronyymi, niin isä varmistuisi.
Arboelis on sama kuin Arbelius.
Johannes Hissa
Hei!
Kolusin jälleen Yahoon Kainuun listoja, koska muistelin siellä olleen tuota Daniel Sopanen-pohdiskelua. Satu Matero on löytänyt Sotkamon henkikirjoista Danielille veljen Johan H (Heikinpoika?) Sopasen, joka oli asunut Danielin taloudessa. Johan on merkitty 1697 karanneeksi Lappiin, joka Satu Materon mukaan tarkoittanee Kuusamoa. Olisiko näistä tiedoista apua? Sulkeet ovat Satu Materon.
Terve!
Tässä vielä lisäaineistoa. Minkähän nimisiä nuo Laakajärven Sopaset oli? Yritin Sotkamon rippikirjoista 1683-98 etsiä niitä, mutta ei osunut silmiin?
Dosentti Aarre Läntinen
Kainuuntalonpoikaissuvut1554–1713
SOPANEN Juva, Sääminki, Rantasalmi ja Tavisalmi1554 Manamansalo, 1569 Manamansalo, 1605 Kiehimänsuu
ja Ristijärvi, 1616 Kiehimänsuu ja Ristijärvi, 1633
Manamansalo ja Kiehimänsuu, 1650 Kiehimänsuu, 1662
Kiehimänsuu, Mieslahti ja Laakajärvi, 1671 Kiehimänsuu,
Hyrynsalmi ja Laakajärvi, 1687 Kiehimänsuu, Kianta ja
Laakajärvi, 1706 Kiehimänsuu, Mieslahti, Kianta, Ylisotkamo
ja Laakajärvi sekä 1713 Jaalanka, Kiehimänsuu,
Kianta, Ylisotkamo ja Laakajärvi
Savokarjalainen nimi (672)
Terveisin Martti
Kuka on tämä Daniel Cajani, jolle syntyy poika Jacob 19.1.1729, joka kastetaan Nurmeksessa 6.4.1729?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/syntyneet-vihityt-kuolleet_1723-1755_tk1362-1363/18.htm
Tämä Daniel Cajanus sopisi Sarin Kärppälän-viestiketjussa kyselemän Daniel Danielinpoika Cajanuksen isäksi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1742-1783_ik235/62.htm
Tuossa digikuva linkki. Kuka tuo Daniel Danielinpka Cajanus on? Laittaisin tuonne Cajanus tiedostoon....
Daniel Danielinpoika Cajanus vihittiin 1.5.1744 Limingassa Maria Johanintytär Ursalan kanssa.
Johannes Hissa
Hei,
Kenenkähän tytär Agneta Andesint. Cajana voisi olla? Kuusamon rippikirjassa Agnetan syntymäajaksi on merkitty 1704.
Agneta vihittiin ensimmäiseen avioonsa 18.12.1726 Alatorniolla Henrik Antinp. Laitalan kanssa ja toiseen avioonsa 22.08.1736 kuusamolaisen Lauri Pekanp. Heikkisen kanssa.
Kemiläisen siltavoudin Anders Cajanuksen tytär hän ei ilmeisestikään ole?
Hei,
Kenenkähän tytär Agneta Andesint. Cajana voisi olla? Kuusamon rippikirjassa Agnetan syntymäajaksi on merkitty 1704.
Agneta vihittiin ensimmäiseen avioonsa 18.12.1726 Alatorniolla Henrik Antinp. Laitalan kanssa ja toiseen avioonsa 22.08.1736 kuusamolaisen Lauri Pekanp. Heikkisen kanssa.
Kemiläisen siltavoudin Anders Cajanuksen tytär hän ei ilmeisestikään ole?
Hiskissä Agneta Andersintytär Cajanan kylä on Patsamo eli oikeammin luultavasti Paltamo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1lmddn?fi+0007+vihityt+384)18.12.1726 24.1.1727 Kuckula Tolfm: Hendrich And:s: Laitila Jungfru Agneta And:d:r Cajana Patsamo
Jolloin hänen vanhemmiksi sopisivat:
Anders Jeremianpoika Cajanus, * 1665, † 173?.
Yo Turussa sl. 1684. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Paltamon kappalainen 1691. Pidätetty virantoimituksesta 1712 ”kirkkoherraansa vastaan osoitetun sopimattomuuden tähden”. Sai luvan saarnata jälleen Paltamon syrjäkylissä 1714. Vangittu isonvihan aikana 1716, toimi sittemmin (1717) taas pappina Paltamossa. Asui Paltamon Koutaniemessä.
Pso: Anna Andersintytär Sculptorius,
Vht: Kuopion kirkkoherra Anders Arvidinpoika Monnius eli Sculptorius, † 1689 Kuopio. & Anna Göranintytär Kyander, † 1726.
Myös Pitkän Tanelin kertomuksissa mainitaan Daniel Andersinpoika Cajanuksella kaksi siskoa, joista toinen on Jakob Elfvingin puoliso Maria, joten Agneta sopisi toiseksi. Normaalisti häntä on sanottu Annaksi, mutta Annaa ei ole löytynyt alkuperäisistä lähteistä. Agneta voisi olla se sisar, joka kävi hakemassa Pitkän Tanelin perinnön Hollannista 1749, jos se ei ollut joku veljistä. Agneta Andersintytär Cajana kuoli 11.4.1771 Kuusamossa.
Johannes Hissa
Tapani Kovalaine
14.03.09, 14:13
Voisiko Agneta olla seuraavassa kuvassa kolmannella rivillä mainitun Brita Cajanan sisar?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/203.htm
Sivun puolivälin paikkeilla esiintyy jungfru Margareta Kyrenia ja hänkin lienee näitä säätyläisiä.
Voisiko Agneta olla seuraavassa kuvassa kolmannella rivillä mainitun Brita Cajanan sisar?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1709-1741_msrk_ik270/203.htm
Sivun puolivälin paikkeilla esiintyy jungfru Margareta Kyrenia ja hänkin lienee näitä säätyläisiä.
Brita Andersintytär Cajanus löytyy yhdessä isänsä siltavouti Anders Henrikinpoika Cajanuksen, äidin Elisabetin ja muiden sisarusten kanssa aikaisemmasta rippikirjasta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/rippikirja_1710-1719_msrk_ik270/169.htm
Koska Agnetasta ei ole mainintaa, epäilen vihkimerkinnän perusteella hänen olevan kotoisin Paltamosta.
Johannes Hissa
Satu Matero
14.03.09, 15:00
Hei!
En ole väittänyt, että Sotkamo 1683 alkavan rippikirjan s. 60 Johan H- Sopainen olisi Daniel sama henkilö kuin se Daniel Sopasen Johan-veli, joka tämän taloudessa ainakin kahtena vuonna henkikirjoitettiin.
Kts. 1695 KA 9210: 1195, 1696 KA 9212: 1039 ja 1697 KA 9215: 1010v, jossa Br Johan affwiken.
Heikki [Erkinpoika] Sopanen asui Kiannalla mm. 1692 ja 1697.
Terveisin, Satu Matero
Hei!
Kolusin jälleen Yahoon Kainuun listoja, koska muistelin siellä olleen tuota Daniel Sopanen-pohdiskelua. Satu Matero on löytänyt Sotkamon henkikirjoista Danielille veljen Johan H (Heikinpoika?) Sopasen, joka oli asunut Danielin taloudessa. Johan on merkitty 1697 karanneeksi Lappiin, joka Satu Materon mukaan tarkoittanee Kuusamoa. Olisiko näistä tiedoista apua? Sulkeet ovat Satu Materon.
Brita Erikintytär Cajanuksen, * 4.1659 Sotkamo, ‡ 22.8.1729 Oulu, ja Zachris Matiaksenpojan (Uhlbrandt), * 1620 Oulu, ‡ 16.4.1704 Oulu, pojan Jakob Uhlbrandtin, * n. 1688 Oulu, ‡ 17.10.1730 Oulu, perunkirjoituksessa on mielenkiintoinen maininta Agneta Sopasesta:
Uhlbrandt, Jakob, handelsman; bouppt. 22.9.1730. Arvingar voro svågern handelsman Jakob Estlander och hans käresta mad. Margareta Uhlbrandt och rådman Erik Uhlbrandts son, vars förmyndare var rådman Nils Gronovius. Vidare omtalas den avlidnes halvsyster mad. Maria Uhlbrand, änka efter rådman Berg, och hans syskonbarn Agneta Sopanen. Angående veterligen icke närskylda personer, som dessutom ärvde, se nedan!
Lähde: Alf Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia (1963).
Johannes Hissa
Anteeksi Satu!
Olen lukenut tai ymmärtänyt täysin väärin? Kiitos, että korjasit virheeni.
Hiskissä Agneta Andersintytär Cajanan kylä on Patsamo eli oikeammin luultavasti Paltamo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1lmddn?fi+0007+vihityt+384)18.12.1726 24.1.1727 Kuckula Tolfm: Hendrich And:s: Laitila Jungfru Agneta And:d:r Cajana Patsamo
Jolloin hänen vanhemmiksi sopisivat:
Anders Jeremianpoika Cajanus, * 1665, † 173?.
Yo Turussa sl. 1684. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Paltamon kappalainen 1691. Pidätetty virantoimituksesta 1712 ”kirkkoherraansa vastaan osoitetun sopimattomuuden tähden”. Sai luvan saarnata jälleen Paltamon syrjäkylissä 1714. Vangittu isonvihan aikana 1716, toimi sittemmin (1717) taas pappina Paltamossa. Asui Paltamon Koutaniemessä.
Pso: Anna Andersintytär Sculptorius,
Vht: Kuopion kirkkoherra Anders Arvidinpoika Monnius eli Sculptorius, † 1689 Kuopio. & Anna Göranintytär Kyander, † 1726.
Myös Pitkän Tanelin kertomuksissa mainitaan Daniel Andersinpoika Cajanuksella kaksi siskoa, joista toinen on Jakob Elfvingin puoliso Maria, joten Agneta sopisi toiseksi. Normaalisti häntä on sanottu Annaksi, mutta Annaa ei ole löytynyt alkuperäisistä lähteistä. Agneta voisi olla se sisar, joka kävi hakemassa Pitkän Tanelin perinnön Hollannista 1749, jos se ei ollut joku veljistä. Agneta Andersintytär Cajana kuoli 11.4.1771 Kuusamossa.
Johannes Hissa
Kiitokset Johannes,
Paltamoksi olen minäkin epäillyt "Patsamoa", onko HisKissä luku-vai kirjoitusvirhe, alkuperäisestä lähteestä ehkä tämän näkisi.
Kirkollisista lähteistä varmuutta ei taida saada, eikä Paltamon henkikirjoistaan ole apua. En tiedä, onko olemassa Anders Cajanuksen perukirjaa tai mitään muuta asiakirjaa, josta tähän ongelmaan saisi pitävän näytön. Hyvä isä ehdokas Paltamon Anders Cajanus kuitenkin on.
Kiitokset Johannes,
Paltamoksi olen minäkin epäillyt "Patsamoa", onko HisKissä luku-vai kirjoitusvirhe, alkuperäisestä lähteestä ehkä tämän näkisi.
Kirkollisista lähteistä varmuutta ei taida saada, eikä Paltamon henkikirjoistaan ole apua. En tiedä, onko olemassa Anders Cajanuksen perukirjaa tai mitään muuta asiakirjaa, josta tähän ongelmaan saisi pitävän näytön. Hyvä isä ehdokas Paltamon Anders Cajanus kuitenkin on.
Jan Bondeson, The two-headed boy, and other medical marvels, s. 234
http://books.google.com/books?id=iXUiYcmR0dsC&hl=fi
The Swedish writer C. G. Gjörwell courteously stated that Daniel's surviving sister Agneta, who came to Haarlem to collect what remained of his estate, "could by no means be considered as a short-statured woman".
Nyt pitäisi löytää C. G. Gjörwellin kirjoitus. C. G. Gjörwell taitaa olla oikeammin Carl Christoffer Gjörwell, jonka kirjoitus Daniel Cajanuksesta taitaa olla teoksessa Det svenska biblioteket I (1757), joten Agneta oli vielä silloin elossa.
Johannes Hissa
Jan Bondeson, The two-headed boy, and other medical marvels, s. 234
http://books.google.com/books?id=iXUiYcmR0dsC&hl=fi
The Swedish writer C. G. Gjörwell courteously stated that Daniel's surviving sister Agneta, who came to Haarlem to collect what remained of his estate, "could by no means be considered as a short-statured woman".
Nyt pitäisi löytää C. G. Gjörwellin kirjoitus. C. G. Gjörwell taitaa olla oikeammin Carl Christoffer Gjörwell, jonka kirjoitus Daniel Cajanuksesta taitaa olla teoksessa Det svenska biblioteket I (1757), joten Agneta oli vielä silloin elossa.
Johannes Hissa
Vaikka en ole kielimiehiä, niin kyllä minäkin ymmärsin k.o. kirjasta, että Daniel Andersinpojalla oli Agneta niminen sisar. Eiköhän tämä riitä todisteeksi Agnetan vanhemmista.
Suuret kiitokset:)
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8516&pnum=8
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8516&pnum=9
tuolla on joitain lainhuudatus asioita koskien Cajanuksia oikealla puolen sivua.
Pakkohuutokauppa Jeremias Cajanus
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8516&pnum=21
Näkyy vain jäsenille.
Kuka on tämä Daniel Cajani, jolle syntyy poika Jacob 19.1.1729, joka kastetaan Nurmeksessa 6.4.1729?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nurmes/syntyneet-vihityt-kuolleet_1723-1755_tk1362-1363/18.htm
Tämä Daniel Cajanus sopisi Sarin Kärppälän-viestiketjussa kyselemän Daniel Danielinpoika Cajanuksen isäksi
Daniel Danielinpoika Cajanus vihittiin 1.5.1744 Limingassa Maria Johanintytär Ursalan kanssa.
Johannes Hissa
Daniel Cajanus taitaa olla sama kuin Daniel Jacobinpoika Ursala, joka kuolee 72 vuotiaana Limingassa 26.2.1767. Daniel Jacobinpoika Ursalan vaimo Anna Henrikintytär näyttää kuolevan 71 vuotiaana Limingassa 10.10.1761. Heillä näyttää olevan ainakin pojat Daniel ja Jacob, jotka kumpikin menevät naimisiin Limingassa.
Isäksi ainoa tähän mennessä löytämäni sopiva Jacob Cajanus olisi Sortavalassa 71 vuotiaana 12.12.1727 kuoleva Jacob Cajanus. Onko jollakin tietoa tästä Jacob Cajanuksesta?
Johannes Hissa
Terve!
Johan Andersinpoika Cajanuksella oli kolme vaimoa ja heidän kanssaan yhteensä 16 lasta. Minä olen löytänyt vain 6. Onko tietoa muista lapsista?
Ensimäinen vaimo Katariina Samuelintytär Paldanius kuoli yhdessä lapsen kanssa synnytyksessä 1650. Minulla hänelle merkattu yksi lapsi Zacharias Cajaaner? lapsi kuitenkin kuoli synnytyksessä, joten epäilen tätä tietoa?
Toinen vaimo Anna Methesius k. 6.3.1668. Hänen kanssaan Johanilla oli 4 tyttöä ja 6 poikaa. Minulla on vain Felicia s. 1651, Juhana s.1655, Erik s.1658 ja Margareta k.1734. Onko tietoa muista lapsista?
Kolmas vaimo Elisabet Witting. Hänen kanssaan Johanilla oli 2 poikaa ja kolme tytärtä. Minulla on vain Susanna s.1677. Onko tietoa muista lapsista?
Näitä kyselee Martti K.
Terve!
Johan Andersinpoika Cajanuksella oli kolme vaimoa ja heidän kanssaan yhteensä 16 lasta. Minä olen löytänyt vain 6. Onko tietoa muista lapsista?
Ensimäinen vaimo Katariina Samuelintytär Paldanius kuoli yhdessä lapsen kanssa synnytyksessä 1650. Minulla hänelle merkattu yksi lapsi Zacharias Cajaaner? lapsi kuitenkin kuoli synnytyksessä, joten epäilen tätä tietoa?
Toinen vaimo Anna Methesius k. 6.3.1668. Hänen kanssaan Johanilla oli 4 tyttöä ja 6 poikaa. Minulla on vain Felicia s. 1651, Juhana s.1655, Erik s.1658 ja Margareta k.1734. Onko tietoa muista lapsista?
Kolmas vaimo Elisabet Witting. Hänen kanssaan Johanilla oli 2 poikaa ja kolme tytärtä. Minulla on vain Susanna s.1677. Onko tietoa muista lapsista?
Näitä kyselee Martti K.
Johan Andersinpoika Cajanus, Paltamon kirkkoherra, Kajaanin läänin provasti
Isä: Anders Erikinpka Cajanus-Suvun Kantaisä (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table1) (Taulu 1), Äiti: Agneta Mattsintr Latikatar
* 19.12.1626, Paltamo † 13.05.1703 (73v), Paltamo
Tämä hywin Cunniallisesti nimitetty hywin Cunniasucuinen / corkiasti Oppenut ja corkiasa Arwosa ollut / hywin ja cauwan ansainnut Herra ja Isä / Herr Prowasti wainaja / nyt Jumalan tykönä autuas / joca hänen wilpittömällä ja toimellisellla Waelluxellans on caikilda / Totuden racastailda / Ylistöxen woittanut / on tämän Mailman Walkeuteen syndynyt ja tullut / Christillisistä / hywin Cunnioitetuista ja suuresa Arwosa olleista Wanhemmista täsä Paldamon Pitäjäsä Wuonna 1626 sen Yhdexännentoistakymm~enen Päiwän päällä Joulucuusa . [Wall1706-57] Hänen Isänsä on ollut se hywin Cunniasucuinen / hywin uscottu ja hywin ylösotettu Mies Anders Erikin Poica silloin Nimitysmies / ja sitte Fougdi täsä Cajanin silloin Frijherran Läänisä . Hänen Äitinsä se hywin Cunniasucuinen / Jumalata pelkäwäinen ja hywillä Awuilla lahjoitettu Matrona Agneta Matthiaxen Tytär . [Wall1706-57]
Wuonna 1659 . on tämä Herra wainaja ja Corkian Esiwallans armollisen suosion / ja Corkiain Hengellisten Esimiesten Promotion cautta tullut asetetuxi ja wahwistetuxi tämän Christillisen ja ylistettäwän Paldamon Kirckoherraxi ja Prowastixi Cajanan Läänin Seuracundain ylitze / nijncuin se joca osotetun Uscollisuden Wiran toimituxesa Jumalalda annettuin Lahjain ja ylistettäwän Elämäkerran cautta sencaltaisen hywincunniallisen Wircan ( Tilaan ) itzensä soweljaxi / meriterannexi ja ansainnexi osottanut oli . [Wall1706-61]
Samana Wuonna cuin hän tuli Prowastixi Paldamon / Brahencaupungin ja Salon ylitze / on hänelle myös se Wirca uscottu Wijborgin Hijppacunnasa / Pielesten / Cuopion ja Idensalmen ylitze / jota Wirca hän / nijncuin näisäkin paicoisa / Corkiain Esimiestens suurimmalla tytywäisydellä ja Ylistöxellä ja monen Sielun ijancaickisella Autudella on edesseisonut / sijhenasti cuin Reductio ylitze käwi . [Wall1706-61]
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/teksti/saarnat/saarnat1700.xml#s17
Puolisot
A)Catharina Paldanius ¥ 2.12.1649, †18.09.1650
Wuonna 1649 . Dn . 1 . Adventus on tämä Herra wainaja Herr Prowasti Jumalan Isällisestä Edescatzomisesta ja Pyhästä suosiosta yhdistänyt itzensä Awioliiton rackalla sitehellä sen hywin Cunniasucuisen / Jumalata pelkäwäisen ja hywillä Awuilla lahjoitetun Matronan silloin Neitzyen CATHARINA Samuelin Tyttären PALDANIAN canssa / joca suloinen Yhteys cohta tuli eroitetuxi : Sillä sitte cuin HErra Jumala / jonga lahjat Lapset owat / oli heidän Awiowuotestansa andanut ylöskäydä ainoastans yhden caunin Tyttären / nijn se otollinen Perillinen ilman wijwytystä Cuoleman Tuulen cautta lacastui ja Maahan maatui / ja hänen racas Äitinsä hywin Cunniallisesta nimitetty Matrona myös autuallisesta HErrasa pois nuckui samana Wuonna 18 . Päiwänä Syyscuusa . [Wall1706-60] Catharinan isä näyttäisi olevan Paltamon kirkkoherra Samuel Tuomaanpoika Paldanius ja luultavasti hänen 1. vaimonsa Brita Matiaksentytär.
http://matrikkeli.helsinki.fi/yliopp...lo.php?id=1141 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1141)
Johan Cajanus ja Catharina saivat yhden tyttären, joka kuolee heti synnyttyään.
B) Anna Johanintytär Mathesius ¥ 18.01.1652
† 06.03.1668
Isä: Johan Mathiaksenpoika Mathesius, Äiti: Anna Josefintytär Lithovius (SS 4369)
Lapset
1) Margareta Cajanus (SS 4773) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table29) †1734, Sotkamo (Taulu 29)
2) Brita Cajanus (SS 4774 ) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table30) (Taulu 30)
3) Felicia Cajanus (SS 4411) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table31) *lokakuussa 1652 Paltamossa, †06.02.1747, Lohtaja (Taulu 31)
4) Johan Cajanus (SS 4412) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table32) *27.12.1655, Paltamo, †27.06.1681, Turku (Taulu 32)
5) Anna Cajanus (SS 4413) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table33) *1656, Paltamo?, †11.03.1734, Ylivieska (Taulu 33)
6) Erik Cajanus (SS 4683) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table34) *Paltamo? (Taulu 34)
Wuonna 1652 . 18 . Päiwänä Tammicuusa andoi tämä Herra wainaja taas itzensä Pyhän Awiosäätyhyn / hywin Cunniasucuisen / Jumalata pelkäwäisen ja hywillä Awuilla lahjoitetun Matronan silloin Neitzyen ANNA Johannexen Tyttären MATHESIAN canssa / ja samasa Awiolijtosa / pysywäisen Uscollisuden / wilpittömän Rackauden / suloisen suosion ja ihanan Elämän siwusa / teki HErra Jumala tämän Cunniallisesti nimitetyn Matronan Hedelmällisexi Wijnapuuxi / nijn että Jumalan Siunauxen cautta synnytti ja edestoi 10 . caunista ja otollista Hedelmä 4 . Poica 6 . Tytärtä / waan ne toiset owat warhaisen cuitengin autuallisen Cuoleman cautta tääldä saanet . [Wall1706-60]
Cosca nyt tämä Herra wainaja oli näin Jumalan Armolla ja Siunauxella lahjoitetuxi ja cruunatuxi tullut / saanut corkian Tilan Papillisesa Säädysä / ja taisi itzensä iloitta ja huwitta hänen rackan ja hywän Puolisonsa parista / ja racasten Lastensa ihanasta läsnäolemisesta / pisti Jumala hänelle taas Piwon Ristin Picarin / jonga Isällinen tapa on / ettei hän aiwan paljon Lapsillensa anna makia Wijna / ettei he Mailman hecumasta juopuis / ja käsittäis halua Mailman turhuteen / waan secoitta sen carwall Calkilla / että he näkisit ettei täällä ole pysywäistä makeutta / suloisutta ja onnellisutta / ja nijn oppisit sitä etzimän / toiwoman ja odottaman siellä cusa se löytängin / nimittäin Taiwan Taloisa / ja teki hänen toisen kerran murhellisexi Leskimiehexi / ja tygönsä cutzui hänen hywin ylistettäwän rackan ja otollisen Elämänsä Cumpanin / Jumalalle ja Ihmisille hywin kelpawaisen / ja nijncuin callin Sionin Tyttären ylönsi sijhen uuteen Jerusalemijn / josa ei yhtän Autuden muutosta / waiwa ja walitusta ole / joca tapahtui Wuonna 1668 . 6 . Päiwänä Maaliscuusa. [Wall1706-61]
C) Elisabeth Gustafintytär Witting ¥ 17.01.1669
† 25.05.1692, Lohtaja
Isä: Gustaf Witting, Äiti: Brita Johanintytär Nycarlus (Sursill 2338)
Lapsi
Susanna Cajanus (Sursill 9029) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table28) *1677, Paltamo, †1744, Oulu (Taulu 28)
Ja että tälle Herra wainajalle Herr Prowastille langeis työlläxi yxinäns edesseisoa Huonenhallitusta ja toimitta mitä Taloisa tarwitan / ja paitzi sitä / hänen rascas Wircansa Cuorma macais hänen Hartioillansa / on hän colmannen kerran käsittänyt Christillisen Awiorackauden / ja walinnun rackaxi Puolisoxensa sen hywillä Awuilla lahjoitetun Matronan ELISABETHAN Göstäjän Tyttären WITTINGIN / ja Wuonna 1669 . 17 . Päiwänä Tammicuusa Christillisen Awio-sitehen cautta / hänen canssans itzens yhdistänyt / josa cunniallisesa ja ylistettäwäsä Awio-yhteydesä on Jumala / jolda caicki hywä ando ja täydellinen Lahia tule / myös Hedelmällisyden Lahialla heidän siunannut / ja andanut heille Isällisestä Kädestänsä 5 . wilpittömän rackauden pantia / 2 . Poica ja 3 . Tytärtä / joista ainoastansa yxi Tytär tätä ajallista Elämä nautitze / waan toiset owat sen Taiwallisen Paradisin ihanalle laitumelle / nijncuin Jumalalle hywin kelpawaiset Hedelmät sijrtyxi ja istutetuxi tullet . [Wall1706-62]
Wuonna 1692 . 25 . Päiwänä Toucocuusa on taas se Pyhä Jumala / joca tosin usein Lapsiansa curitta / waan cuitengin Isällisellä Kädellä / jonga jälken hän runsan Lohdutuxen heille osotta / andanut tämän Herra wainajan Sydämen ja Huonen päälle langeta mustat Murhen-Pilwet / ja hänen siwustansa sijrsi / ja ratcais hänen hywin Cunnioitettawan / rackan ja jalon Puolisonsa / ja pani sen nijncuin otollisen Autuden Perillisen / ja Cuningan caunistetun Tyttären tallelle hänen Cunnia Waldacundansa . [Wall1706-63]
Vastaukset kysymykseesi tekstissä alleviivattuina ja vahvennettuina.
Hei!
Heitän tähän väliin täysin epätieteellisen laskelman Cajanusten poikien etunimistä. Laskelma on tehty Bergholmin taulujen mukaan.
Kuten arvata saattaa, kolme suosituinta nimeä ovat olleet Johan, Erik ja Anders. Johan Cajanuksia löytyi n. 25, Erik Cajanuksia 12 ja Anders Cajanuksia 10.
Daniel Cajanuksia on tuossa kirjassa vain 4, joista yksi lapseton Erik Andersinpoika Cajanuksen jälkipolvissa. Loput olivat Jeremias Andersinpojan jälkikasvussa.
Sursill-kirja vahvistaa pikasilmäyksellä nuo suosituimmat nimet. Jeremias on mainittu siellä vain kerran. Tämä johtunee siitä, että hän ei ollut papinvirassa vaan nimismiehenä. Papithan keskuudessaan sitä Sursillianaa puuhasivat.
Olisiko Daniel-etunimi periytynyt lähinnä Jeremiaan jälkipolvissa?
Jeremiaan puolison Maria Krögerin isä oli Daniel Kröger. Puolisot antoivat esikoispojalleen äidinisän nimen ja toiselle pojalleen isänisän Anders-nimen.
Muuten pikalaskulla laskin 76:n Cajanus-isän taulusta n.175 poikalasta.
Hei!
Katselin pikaisesti Sarin Cajanuksista noita "omia" Cajanuksiani ja huomasin Taulussa 9:
- Katariina Erikintytär Cajanus, myös Cristinan lapsi, - onko uusin tutkimus poistanut hänet lapsiluettelosta? Daniel Sopasen puoliso, Anna Sopasen äiti,Anna avioitui sitten Okkosen kanssa jne.
Hei
Nyt ne jälkipolvet mitä minulla on, ovat päivitetty sinne.
Palatakseni Cajanuksiin. Sari on näköjään jättänyt Jeremias Andersinpojan (Cajanuksen) jälkeläiset vähemmälle huomiolle:
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm
Esim. taulu 22:
Anders Jeremianpoika Cajanus, * 1665, † 173?.
Vht: Jeremias Anderssinpoika (Cajanus), * n. 1630 Paltamo, † n. 1670 Paltamo. & Maria Danielintytär Kröger, * n. 1635 Ruotsi, Länsipohja, † viim. 1680 Paltamo.
Yo Turussa sl. 1684. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paltamossa) 5.2.1691. Paltamon kappalainen 1691. Pidätetty virantoimituksesta 1712 ”kirkkoherraansa vastaan osoitetun sopimattomuuden tähden”. Sai luvan saarnata jälleen Paltamon syrjäkylissä 1714. Vangittu isonvihan aikana 1716, toimi sittemmin (1717) taas pappina Paltamossa. Asui Paltamon Koutaniemessä.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3197
Pso: Anna Andersintytär Sculptorius,
V
7.
Daniel Anderssinpoika Cajanus, * 1703 Paltamo, † 27.2.1749 Hollanti, Haarlem. Pitkä Taneli. 4 kyynerää ja 4 tuumaa pitkä.
........
Nämä myös päivitetty sivuille. En tee uudelleen tuota pääsivua, vaan laittelen näille myöhemmin eteentulleille uudet sivut linkkien taakse, koska muutoin sivusta tulee liian raskas avata hitaimmilla liittymillä.
Tietääkö kukaan Werner Cajanuksen esi-polvet?http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=524762
Hei!
Joku tietää ehkä paremmin?
Kurkistin Bergholmiin, jossa taulussa 54 Johan Gustaf Teodor Cajanus, Jacob Adolfin pojalla s. Helsinki 1847 lapsissa on Karl Verner s. 11.5.1878, Helsingin suomalaisen yhteiskoulun oppilaita. Sama syntymävuosi kuin WERNERILLÄ.
Hei!
Heitän tähän väliin täysin epätieteellisen laskelman Cajanusten poikien etunimistä. Laskelma on tehty Bergholmin taulujen mukaan.
Kuten arvata saattaa, kolme suosituinta nimeä ovat olleet Johan, Erik ja Anders. Johan Cajanuksia löytyi n. 25, Erik Cajanuksia 12 ja Anders Cajanuksia 10.
Daniel Cajanuksia on tuossa kirjassa vain 4, joista yksi lapseton Erik Andersinpoika Cajanuksen jälkipolvissa. Loput olivat Jeremias Andersinpojan jälkikasvussa.
Sursill-kirja vahvistaa pikasilmäyksellä nuo suosituimmat nimet. Jeremias on mainittu siellä vain kerran. Tämä johtunee siitä, että hän ei ollut papinvirassa vaan nimismiehenä. Papithan keskuudessaan sitä Sursillianaa puuhasivat.
Olisiko Daniel-etunimi periytynyt lähinnä Jeremiaan jälkipolvissa?
Jeremiaan puolison Maria Krögerin isä oli Daniel Kröger. Puolisot antoivat esikoispojalleen äidinisän nimen ja toiselle pojalleen isänisän Anders-nimen.
Muuten pikalaskulla laskin 76:n Cajanus-isän taulusta n.175 poikalasta.
Itsekkin epäilen Daniel-pojan nimen perusteella Sortavalassa 71 vuotiaana 12.12.1727 kuolevan Jacob Cajanuksen isäksi Jeremias Cajanusta. Mutta jostakin pitäisi saada varmistusta. Tämä jos Daniel on kyseisen Jacob Cajanuksen poika. Mutta mistä nimi Jacob, äidin Margareta Danielintytär Krögerin puoleltako?
Lisäksi pitäisi varmentaa, että Oulun pormestari Daniel Bertilinpoika Kröger on Margareta Danielintytär Krögerin isä, vaikka Margarettaa ei löydy Daniel Bertilinpoika Krögerin perukirjasta.
Johannes Hissa
Itsekkin epäilen Daniel-pojan nimen perusteella Sortavalassa 71 vuotiaana 12.12.1727 kuolevan Jacob Cajanuksen isäksi Jeremias Cajanusta. Mutta jostakin pitäisi saada varmistusta. Tämä jos Daniel on kyseisen Jacob Cajanuksen poika. Mutta mistä nimi Jacob, äidin Margareta Danielintytär Krögerin puoleltako?
Lisäksi pitäisi varmentaa, että Oulun pormestari Daniel Bertilinpoika Kröger on Margareta Danielintytär Krögerin isä, vaikka Margarettaa ei löydy Daniel Bertilinpoika Krögerin perukirjasta.
Johannes Hissa
Korjaus:
Lisäksi pitäisi varmentaa, että Oulun pormestari Daniel Bertilinpoika Kröger on Maria Danielintytär Krögerin isä, vaikka Mariaa ei löydy Daniel Bertilinpoika Krögerin perukirjasta (perukirjassa (13.7.1673 Oulu) mainitaan: poika Per ja tyttäret Lisbetta, Margareta ja Brita).
Johannes Hissa
Hei!
JOS Maria Kröger olisi pormestari Daniel Krögerin tytär, niin hänen äidinäidinisänsä lienee Jacob Grubb s. Umeå, k. 1565? Nyt vaan varmennuksia etsimään, mikä lienee tosi vaikeata!
Kiitos Sarille ja Johannekselle aherruksesta!
Hei!
Joku tietää ehkä paremmin?
Kurkistin Bergholmiin, jossa taulussa 54 Johan Gustaf Teodor Cajanus, Jacob Adolfin pojalla s. Helsinki 1847 lapsissa on Karl Verner s. 11.5.1878, Helsingin suomalaisen yhteiskoulun oppilaita. Sama syntymävuosi kuin WERNERILLÄ.
Hei Kaisa
näin on, olen saanut koottua sen haaran. On Petter Gustavinpoika Cajanus ( SS 5097) jälkeläisiä.
Bodniemi37
17.03.09, 09:06
Korjaus:
Lisäksi pitäisi varmentaa, että Oulun pormestari Daniel Bertilinpoika Kröger on Maria Danielintytär Krögerin isä, vaikka Mariaa ei löydy Daniel Bertilinpoika Krögerin perukirjasta (perukirjassa (13.7.1673 Oulu) mainitaan: poika Per ja tyttäret Lisbetta, Margareta ja Brita).
Johannes Hissa
Bengt Utterströmin artikkeliin Kröger - Groop. Genos 39(1968), s. 18-22, http://www.genealogia.fi/genos/39/39_18.htm, olet varmaankin tutustunut?
Hei
Selaan juuri Lohtajan rippikirjoja Petter Cajanuksen perhettä tarkistelen. Siellä Erkkilän talossa ovat asustelleet. Törmäsin sitten vuoden 1741 alkavassa rk:ssa varhaisempaan esipolveen. Siellä on mm. pastorska Susanna Granberg, Petterin äiti ja sitten siinä alla matrona Felicia Cajana. Onko tämä nimenomainen Felicia Andersin tytär, siis Petterin isän isän sisar, joka oli naimisissa Johan Curvoniuksen kanssa?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1741-1754_uk516/76.htm
Jos näin on, niin siinä näkyisi Felician synt. vuosi ja näyttäisi olevan myös maininta lokakuusta. Tuo vaan on niin tumma, etten saa ainakaan minä selvää. Vaiko onko tuo joku muu Felicia?
Täällä myös, näyttäisi olevan synt. vuosi 165?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1733-1740_uk516/80.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1758-1758_uk516/81.htm Tuolla on myös Helena Gumsen äiti, Susanna Alftan
Taisin laittaa viestin liian aikaisin, elikäs tämä Felicia näyttää olevan se Johanin tytär SS 4411
Johan Andersinpoika Cajanus, Paltamon kirkkoherra, Kajaanin läänin provasti
Isä: Anders Erikinpka Cajanus-Suvun Kantaisä (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table1) (Taulu 1), Äiti: Agneta Mattsintr Latikatar
* 19.12.1626, Paltamo † 13.05.1703 (73v), Paltamo
Puolisot
A)Catharina Paldanius ¥ 2.12.1649, †18.09.1650
Sillä sitte cuin HErra Jumala / jonga lahjat Lapset owat / oli heidän Awiowuotestansa andanut ylöskäydä ainoastans yhden caunin Tyttären / nijn se otollinen Perillinen ilman wijwytystä Cuoleman Tuulen cautta lacastui ja Maahan maatui
Johan Cajanus ja Catharina saivat yhden tyttären, joka kuolee heti synnyttyään.
B) Anna Johanintytär Mathesius ¥ 18.01.1652
† 06.03.1668
Isä: Johan Mathiaksenpoika Mathesius, Äiti: Anna Josefintytär Lithovius (SS 4369)
Lapset
1) Margareta Cajanus (SS 4773) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table29) †1734, Sotkamo (Taulu 29)
2) Brita Cajanus (SS 4774 ) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table30) (Taulu 30)
3) Felicia Cajanus (SS 4411) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table31) *lokakuussa 1652 Paltamossa, †06.02.1747, Lohtaja (Taulu 31)
4) Johan Cajanus (SS 4412) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table32) *27.12.1655, Paltamo, †27.06.1681, Turku (Taulu 32)
5) Anna Cajanus (SS 4413) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table33) *1656, Paltamo?, †11.03.1734, Ylivieska (Taulu 33)
6) Erik Cajanus (SS 4683) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table34) *Paltamo? (Taulu 34)
teki HErra Jumala tämän Cunniallisesti nimitetyn Matronan Hedelmällisexi Wijnapuuxi / nijn että Jumalan Siunauxen cautta synnytti ja edestoi 10 . caunista ja otollista Hedelmä 4 . Poica 6 . Tytärtä / waan ne toiset owat warhaisen cuitengin autuallisen Cuoleman cautta tääldä saanet .
C) Elisabeth Gustafintytär Witting ¥ 17.01.1669
† 25.05.1692, Lohtaja
Isä: Gustaf Witting, Äiti: Brita Johanintytär Nycarlus (Sursill 2338)
Lapsi
Susanna Cajanus (Sursill 9029) (http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table28) *1677, Paltamo, †1744, Oulu (Taulu 28)
myös Hedelmällisyden Lahialla heidän siunannut / ja andanut heille Isällisestä Kädestänsä 5 . wilpittömän rackauden pantia / 2 . Poica ja 3 . Tytärtä / joista ainoastansa yxi Tytär tätä ajallista Elämä nautitze / waan toiset owat sen Taiwallisen Paradisin ihanalle laitumelle / nijncuin Jumalalle hywin kelpawaiset Hedelmät sijrtyxi ja istutetuxi tullet .
Aloin miettimään näitä lasten syntymiä ja kuolemia. Tuo 1. lapsi on aika selvää, elikäs kuoli synnyttyään " ilman viivytystä".
Sitten Annan kanssa saamat lapset, sanotaan että "ovat varhaisen kuoleman kautta täältä saanet" eli kuolivat pieninä tai nuorina. Ennen kuitenkin vuotta 1703, jolloin isänsä kuoli. Johan poika kuoli ennen isäänsä, v. 1681, noin 30-kymppisenä. Isänsä kuollessa olivat elossa ainakin Margareta, Felicia ja Anna.
Sitten Elisabethin lapset, Susanna on elossa isänsä kuoleman aikaan, mutta siinä sanotaan " vaan toiset ovat sen taivaallisen paratiisin ihanalle laitumelle, niinkuin Jumalalle hyvin kelpaavaiset hedelmät siirtyneet ja istutetuksi tulleet" elikäs tämä voi merkitä, että nuo toiset ovat eläneet kuitenkin, mutta kuolleet ennen v. 1703. Siinä ei mainita että ovat viivytyksettä kuolleet ( eli heti). Elisabeth ja Johan menivät naimisiin 1669. Susanna syntyi 1677.
JOS Elisabeth olisi heti alkanut odottamaan lasta olisi tämä ensimmäinen syntynyt loppuvuodesta 1669 tai 1670 alkupuolella.
Bengt Utterströmin artikkeliin Kröger - Groop. Genos 39(1968), s. 18-22, http://www.genealogia.fi/genos/39/39_18.htm, olet varmaankin tutustunut?
Perustuuko patronyymi Danielintytär pelkästään kyseiseen artikkeliin:
I äktenskapet föddes åtminstone två söner, Anders och Daniel.
...
Se vi nu på Jeremias och Marias söner, så finna vi att Anders tydligen uppkallats efter farfadern, Anders Eriksson. Man kan följaktligen antaga, att Daniel fått sitt namn efter morfadern. Denne bör alltså ha hetat Daniel Kröger.
Koska Jeremiakselle ja Marialle löytyy ainakin kolmas poika Jeremias, niin jos löytyy neljäs poika esim. Jacob Cajanus (1656-1727) niin Maria Kröger voisi olla myös Jacobintytär? Pojat Anders ja Daniel taitavat olla syntyneet 1660-luvulla, joten he olisivat nuorempia kuin Jacob Cajanus.
Kuopion kirkkoherralla Olaus Andreae Krogeruksella oli ainakin poika Jacob Kröger, joka kuoli noin 1655 Kuopion Hiltulanlahdessa.
Johannes Hissa
Hei!
Pohjois-Savon Krögereillä on sukuseura ja kotisivut. Siellä Jacob Olofinpoika Kröger mainittu isänsä taulussa. Hänen taulunsa no 439, mutta eipä sitä sivullisille ehkä näytetäkään! Lopulta sain vain kolme taulua näkymään? Onnistuisiko joku näppärämpi?
Sivustolla ei ole enempää tauluja, joten ilmeisesti muuta osaa jälkeläistaulustosta ei ole haluttu julkaista.
Juha
Hei!
Pohjois-Savon Krögereillä on sukuseura ja kotisivut. Siellä Jacob Olofinpoika Kröger mainittu isänsä taulussa. Hänen taulunsa no 439, mutta eipä sitä sivullisille ehkä näytetäkään! Lopulta sain vain kolme taulua näkymään? Onnistuisiko joku näppärämpi?
X Jaakko Ollinpoika KRÖGER Talollinen, kuollut noin 1655 Kuopio, Hiltulanlahti.
Vanhemmat Olaus Andreae ja Nimeltä tuntematon (Taulusta 17).
Puoliso:Liisa Eerontytär. (Taulu 15) Leskiemäntä. HenkilötietojaLeskiemäntä vuodesta 1655. [KA Kuopion käräjät 9.7.1655: ei sivunumeroa; 15.1.1656: ei sivunumeroa.].
Lapset:
1. Antti Jaakonpoika, s. Tauluun 15
2. Samuel, kuollut noin 1670
Lähde:
http://www.elvijapaulilappalaisensukuseura.fi/lappalainenesipolvi/#Taulu%2016
Johannes Hissa
Kenen tytär on Antreassa 1.2.1758 haudattu vaimo Maria Jöransdotter Cajana, ikä 70 vuotta 2 kuukautta. Marian puoliso näyttäisi olevan Antrean Anderniemessä oleva Carl Pettersson ja heillä oli ainakin yksi poika Petter Carlsson.
Heidät löytää Antrean rippikirjoista:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1748-1757_uk20/186.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1759-1766_uk20/151.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1769-1775_uk20-21/119.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1776-1782_uk21/14.htm
Carl Pettersson poikineen näyttää muuttaneen Viipuriin n. 1776.
Johannes Hissa
Maria näyttäisi siis syntyneen siinä 1688. Mielenkiintoinen löytö. Minulla on yksi ainoa Jöran Cajanuksissa. Anders Cajanuksen sekä Anna Sculptoriuksen poika.
Hei!
Tuo Jöran taitaa olla liian nuori Maria Jöranin tyttären isäksi? Niin jos kuolinikä on oikein.
Hänestä :
a) Bergholm, taulu 41: Muonakauppias Tukholmassa. Nainut?
b) Reijo Valta (Boreman): Danielin veljet Jöran ja Gustaf olivat
Tukholmassa jossain vaiheessa muonakauppiaina...Paltamon
rippikirjassa vuosilta 1731-37 mainitaan vielä isä ja Jöran-veli
Pyykkölän asukkaina. Vuonna 1738 aloitetussa kirjassa heitä ei
mainita olleenkaan.
Tuolla olisi Daniel (Pitkä Taneli) Cajanuksesta asiaa mutta enpä ymmärrä paljoakaan tekstistä.
http://www.vijfhoekkunstroute.nl/cajanusinline.htm
Erkki A Tikkanen
18.03.09, 10:24
Tuolla olisi Daniel (Pitkä Taneli) Cajanuksesta asiaa mutta enpä ymmärrä paljoakaan tekstistä.
http://www.vijfhoekkunstroute.nl/cajanusinline.htm
Yahoon käännöspalvelu "kääntää" sivun englanniksi, saa siitä suunnilleen selvää mitä asia koskee.:D:
http://fi.babelfish.yahoo.com/translate_url?doit=done&tt=url&intl=1&fr=bf-home&trurl=http%3A%2F%2Fwww.vijfhoekkunstroute.nl%2Fcaj anusinline.htm&lp=nl_en&btnTrUrl=K%C3%A4%C3%A4nn%C3%A4
Hei!
Saksankielen avulla saan sen verran selvää, että siinähän on suoraan sitä BOREMANin tekstiä. Mm. tarina neidosta nimeltään Dolla Rucina, johon Daniel rakastuu Oulun liepeillä jne. Kaikki tuo on siis luettavissa suomennetusta kirjasesta: Thomas Boreman, Daniel Cajanuksen tarina. Kuvat liittynevät Harlemiin, jossa DC vietti lopun elämäänsä.
Terve!
Tässä Google kääntäjän teksti hollannista suomeksi.
Käännös: hollannista suomeksi
Cajanus Daniel syntyi vuonna 1709 ja Oulo tai Ula, sataman kaupunki, joka on Pohjanlahti Suomessa, joka kuului Ruotsissa. Hänen isänsä, joka oli tunnettu sen korkeus, tuli jättiläinen sukupuoleen kun hänen äitinsä oli erittäin pitkä, koska hänen sisarensa. Hän nousi ylös ja oppinut maan, lapio ja lapio kahva, ja näytti määrä työtä ansaitsemaan leipää. Olisi muuten ...
Tässä kylässä ei ole kaukana Oulo elänyt rikas boerengezin. Heillä oli vain yksi tytär, joka oli poikkeuksellisen kaunis. Lisäksi hän oli ahkera ja taitava kehruu, voita ja juustoa ja kaikki sisä-ja ulkopuolella, joten talo oli tehtävä. Cajanus oli tervetullut vieras näitä ihmisiä, ja se tuli erittäin kiinnostunut tästä tytär. Eräänä päivänä hän puhui hänen isänsä ja kysyi hänen luvallaan tämän tytön, Dolla Rucina edelleen oppia. Isä oli onnellinen Cajanus mutta ei voinut heti sanoa kyllä tai ei. Dolla Rucina oli nyt rakastunut Cajanus, ja vastaus isä mutta alustavasti tulkita siten, että kyllä. Tyttö tuli hänen päähänsä, että kanneperuste Cajanus, ja jos hän nyt oli pysäytetty kasvaa, se oli vielä ollut mahdollista. Cajanus tiesi ei lopeta, hän kasvoi ja kasvoi. Kylä oli pilkattu ja pilkataan. Lopuksi isä kielsi hänen tyttärensä käsittelevät Cajanus. Tyttö noudatetaan hänen isänsä ja ilmoitti Cajanus tämän päätöksen. Ensinnäkin hän oli sanaton pahoinpidelty, hän mursi itkuun ja oli lohduton. Tässä kylässä oli hävinnyt rakkaus seikkailu kulovalkean noin. Jälleen Cajanus pilkataan, joten hän meni takaisin ja aikoo poistua maasta.
Cajanus thuiszat samalla valitettavaa, olivat upseereita Oulo palkata, on suurelta armeijan yhdessä. Ruotsin kuningas halusi taistelua Venäjältä Suomeen takaisin. Cajanus, kun he kuulivat he yrittivät häntä armeijan nauttia. Ne tarjosi hänelle rahaa ja tehnyt hänelle kunnia ja kunniaa sen näkökulmasta. Mutta Cajanus gruwde aseita. Lisäksi hän ymmärtää, että hän voisi ansaita rahaa itse näyttää, ja hän lähti kanssa aluksen Holland.
Kauan hän ei ole, koska hän sanoi, että hän olisi parempi Lontoossa. Tuskin oli hän saapui London, tai oli jo tiedossa koko kaupungin. Siellä oli yksi tuli hänelle on šillingin nähdä. Tämä myös oppineet Piki Bone, joka sen jälkeen kun hän oli vieraillut jättiläinen, ja oli nähnyt, miten innoissaan kaikki olivat alkaneet ajatella ehkä hän voisi ansaita rahaa Cajanus. Joten Bone Piki tarjottu summa rahaa - se oli maininnut kaksi satoja puntia - Voit Cajanus, joka hänelle kuusi kuukautta t julkisen voi näkyä. Siten Piki Bone on oikeastaan impresario tehty Cajanus. Ensinnäkin Piki Bone muuttanut nimeä Cajanus Puff, mikä tarkoittaa jotain savu pilvi. Hän osoitti hänelle muun muassa opiskelijoiden Oxford. Cajanus hän pelkää, että hänen sielun paholainen myytiin ja meni sen jälkeen, kun sopimus itsenäisesti. Hän oli pieni huone, jotain marsu on laatikko isossa puheenjohtaja torkkua. Hän wore Turkin puku, jossa rikkaiden kultaa rajata. Kun tuli, Verres hän hitaasti kaatoi itselleen lasillisen ja esitti sitä itse. Kukaan halua juoda oman juoman sinua. Sitten hän nousi ylös, käveli edestakaisin, antoi enimmäismäärän ja lauloi yksinkertainen laulu. Joskus hän vastasi kysymyksiin ja antaa pieru.
Hänen terveydentilansa oli, he sanoivat, on liian heikko. Hän asui pienessä tilassa ja eivät tehneet mitään, mutta näyttää itse. Tämä oli kohtalo on jättiläinen. Hän osoitti, oli naurua, rakkaus ei ole beschoren häntä ja armeija otti hänet. Oliko hän pelkuri tai väkivaltainen, laiska, friikki tai elävän taideteoksen? Hänen korkeus oli hänen tuloistaan, mutta myös tiettyjä hänen kohtalon kuin mies.
hollanti
Terveisin Martti
Tässä loppuos käännöksestä.
Vuodesta 1734 löydämme Cajanus Amsterdamissa. Hän pysyi siellä majatalo "Blue John", jonka takana on eläintarhassa verrattuna apinat, tiikerit, strutseja jne. On myös lykännyt kääpiöt ja taiteen tekijöille.
Vuonna 1745 kiinnitti Cajanus lopullisesti Haarlem. Saat 2800 guldenia hän tarjosi asuu Prov Munuaisten parlamentissa. Täysihoito, hän oli kuolemaansa saakka.
Hän kuoli vuonna 1749 ja se oli haudattu, että Grote Kerkes. Maalaus hänet voidaan nähdä siitä Cloisters on raatihuone.
Joke Kokkelmans Korenmarkt
Lähteet: Harvard University Houghton Kirjasto
Bert Sliggers, Daniel Cajanus, Haerlem vuosikirja 1978
Martti
Erkki A Tikkanen
18.03.09, 12:27
Yhtä hauskaa käännöstä suoltaa Google kuin Altavistakin :D:
Hei!
Referaatti tuo teksti on, ei siis ihan suora käännös. Pinchbone oli sen "jätin" nimi, jonka alaisuudessa Daniel jossain vaiheessa työskenteli. Tämä esimies antoi Danielille juuri sen PUFF-nimen ja hän esitteli nuorta miestä maailmalle keksimillään nimikkeillä. kuten "mahtavin koskaan Englannissa nähty erikoisuus", "yllättävä jättiläinen", "ihmeellinen kolossi", "kristitty Goljat"...
Turun suomalaisesta seurakunnasta löytyy merimies Simon Samuelsson Cajanus ja Helena Samuelsdotter Cajana. Simon Samuelsson Cajanus menee 1.1.1749 naimisiin Caisa Johansdotterin kanssa ja Helena Samuelsdotter Cajana taas 3.11.1751 Isac Hasselrothin kanssa. Ajallisesti he sopisivat olemaan sisaruksia. Onko jollakin tietoa näiden Cajanusten vanhemmista?
Turun ruotsalaisesta seurakunnasta taas näyttää löytyvän Carl Gustafinpoika Cajanuksen vaimon Engla Hedvig Turlaun ja lasten Hedvig Marian, Anna Helenan ja Carl Johanin hautaukset:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1md85f?fi+0568+haudatut+1124)26.6.1754 28.6.1754 barn Carl 10 6
omainen: Constaplens Carl Cajani
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1md85f?fi+0568+haudatut+1326)18.5.1757 21.5.1757 kiär: Hedvig Thurlot 45
omainen: Constaplen Carl Cajani
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1md85f?fi+0568+haudatut+2412)16.1.1771 20.1.1771 enka Hedvig Maria Cajana
alkup - ALKUP: 33 3/4 år[kuolinikä]
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1md85f?fi+0568+haudatut+2432)12.3.1771 16.3.1771 Jungfrú Anna Helena Cajana 30
Hedvig Maria Cajanan mies näyttäisi olevan Turussa 11.3.1762 vihitty Carl Fredric Josefinpoika Petrei, * 1.5.1740 Turku, † 13.1.1771 Turku.
Johannes Hissa
Tapio Rautio
21.03.09, 20:22
Sievin rippikirjoja on jäsenille sshy:ssä tarjolla. Kun kävin
omia koukeroita siellä läpi, tarttui tämä Cajanus tytär silmään:
Ensimmäinen Sukupolvi
1. Cajanus Christina, s. 06.07.1740 Oulu, (vanhemmat Cajanus Anders ja Beckenström Maria Kristina Fredrikintytär) k. 15.03.1791 Kalajoki, asuinpaikka http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8700&pnum=27. puoliso von Poll Fredrich Reinhold, avioliitossa 15.04.1764 Liminka Strandby, s. 04.03.1731, ammatti Kapteeni, asuinpaikka 1770 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8700&pnum=27.
Lapset:
i. von Poll Charlotta Christina, s. 23.12.1766, k. 23.02.1843 Kalajoki.
ii. von Poll Fredrika Lovisa, s. 27.03.1780 Kalajoki.
Terveisin
Tapio Rautio
Piti ihan uteliaisuuttani kurkistaa, mitä Bergholmissa on tästä Cristana Cajanuksesta. Taulu 43:
Isä oli Pitkän Tanelin veli, tuo Anders Cajanus . "Oulun koulussa collega superior 1724, konrehtori 1736. Paltamon kirkkoherra 1742, k. 1747. Puoliso: Maria Kristina Beckenström, luutnantin tytär, joka uudestaan naitiin Oulun porvarille Johan Vahralle."
"Lapsia:
Johan
Gustaf
Anna, s. 1/1 1733, naitu Utajärven kappal:lle Abraham Schroderukselle, k. 1733.
Maria k. mielipuolena ja naimatonna.
Kristina. Puoliso: 1764 vänrikki Pohjanmaan rykm:ssä Fredrik Reinhold von Poll, joka oli pahoin haavoitettu Pommerin sodassa."
Näin siis Bergholm.
Tapio Rautio
23.03.09, 00:14
Aina uteliaana myöskin, tässä linkit Kalajoen kirjoihin:
1. Cajanus Christina, s. 06.07.1740 Oulu, (vanhemmat Cajanus Anders ja Beckenström Maria Kristina Fredrikintytär) k. 15.03.1791 Kalajoki , Rippikirja, 1788-1793 Kuva 25, asuinpaikka http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8700&pnum=27. puoliso von Poll Fredrich Reinhold, avioliitossa 15.04.1764 Liminka Strandby, s. 04.03.1731, k. 28.07.1790 Cuopio Kalajoki , Rippikirja, 1788-1793 Kuva 25, ammatti Kapteeni, asuinpaikka 1770 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8700&pnum=27.
Lapset:
i. von Poll Charlotta Christina, s. 23.12.1766, k. 23.02.1843 Kalajoki, asuinpaikka Kalajoki , Rippikirja, 1806-1812 Kuva 52.
ii. von Poll Fredrika Lovisa, s. 27.03.1780 Kalajoki , Rippikirja, 1806-1812 Kuva 52, k. 10.03.1833 Kalajoki. puoliso Lindström Gustaf Fredrik, avioliitossa 22.07.1804 Kalajoki, s. 21.09.1778 Kalajoki , Rippikirja, 1806-1812 Kuva 52, k. 23.01.1838 Kalajoki, ammatti: comiss., länsm.
Terveisin
Tapio Rautio
Ihan Hiskistä löytyy lisätietoja. Kapteenska kuoli "rötfeberiin" yli 50-vuotiaana. Fröken Charlotta eli yli 76-vuotiaaksi. Fredrika Lovisa sai Lindströminsä kanssa ainakin kaksi poikaa Johan (1805) ja Carl (1812) ja ehkä kolmannenkin lapsen(1813).
Hei!
Onko "cajanuslaisilla" hengähdystauko meneillään? On niin hiljaista tässä ketjussa.
http://www.paijannebitti.fi/metsakartat/19kokkola.htm
Tuolla on taiteellisen kaunis Kokkolan pitäjän kartta vuodelta 1765. Kartan tekijä maanmittari Jonas Gustafinpoika Cajanus; Bergholm taulu 75. Sarin tiedostoista Jonasta ei löydy. Löytyisikö päivitettyä tietoa?
Hei!
Onko "cajanuslaisilla" hengähdystauko meneillään? On niin hiljaista tässä ketjussa.
http://www.paijannebitti.fi/metsakartat/19kokkola.htm
Tuolla on taiteellisen kaunis Kokkolan pitäjän kartta vuodelta 1765. Kartan tekijä maanmittari Jonas Gustafinpoika Cajanus; Bergholm taulu 75. Sarin tiedostoista Jonasta ei löydy. Löytyisikö päivitettyä tietoa?
Koska Jonas Gustafinpoika Cajanus (GS 5244) kuuluu Sursill-sukuun hänen tiedot löytyvät esim. sivulta:
http://www.annelikotisaari.net/Catharina%20O%20Sursill.htm Taulu 243
Lisäyksenä muutama kuolin/hautausaika hänen perheensä tietoihin:
poika Henrik Jonaksenpoika Cajanus (* 5.3.1754) haudataan 21.7.1754 Sulva
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1mpe4c?fi+0512+haudatut+718)1754 21.7.1754 s. Hinric
alkup - ALKUPKOMM: 1.28
omainen: Ing. Jonas Cajani
tytär Maria Helena Jonaksentytär Cajanus (* 13.6.1755) haudataan kesällä 1755 Sulva
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1mpe4c?fi+0512+haudatut+740)1755 1755 barn
alkup - ALKUPKOMM: -.24
omainen: Landsmät. Jonas Cajanus
tytär Maria Helena Jonaksentytär Cajanus (* 7.5.1772) taas kuolee 3.2.1774 Alaveteli
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/1mplzq?fi+0008+haudatut+483)3.2.1774 13.2.1774 dr Marja Helena feber 1 44
omainen: Hr ldtmät. Jonas Cajanius
ja yksi vihkiaika:
poika Jonas Jonaksenpoika Cajanus taas vihitään Oulussa 17.4.1796 Margareta Jakobintytär Kikoviuksen kanssa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/vihityt_1792-1854_tksrk_ik139/16.htm
Lisäksi kannatta katsoa Ylioppilasmatrikkelin tiedot:
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6329
Johannes Hissa
Minulla tuli väkisellä pieni tauko Cajanuksissa, olin kiinni Laatikaisissa ja yhä edelleen kartoitan heitä Sotkamosta. Kävin läpi sen myötä noita Sotkamon henkikirjoja ja siellä tuli Cajanuksia esille. Laitan linkit tänne muistiin.
1672
Alasotkamo
Samuel Cajanus
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6425&pnum=9
Ylisotkamo
renki Ericus Cajanus
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6425&pnum=10
Pieni lisäys Gustaf Andersinpoika Cajanuksen, * 1642 Paltamo, † 1710 Lohtaja, Carl-pojan tietoihin:
Taulu 1.
Carl Gustafinpoika Cajanus, * n. 1704 Lohtaja, † 2.8.1766 Hämeenlinna. Aliperämies.
Pso: Lokalahti 2.1.1735 Engla Hedvig Turlau, * n. 1712, † 18.5.1757 Turku. (Hänen isänsä voisi olla kapteeni Wolmar Johan Turlau).
Lapsia:
Hedvig Maria Carlintytär Cajana, kast. 4.2.1736 Lokalahti, † 16.1.1771 Turku. Katso Taulu 2.
Anna Helena Carlintytär Cajana, kast. 31.12.1739 Lokalahti, † 12.3.1771 Turku. Naimaton.
Carl Johan Carlinpoika Cajanus, * 15.8.1743 Lokalahti, † 26.6.1754 Turku. Naimaton.
Taulu 2.
Hedvig Maria Carlintytär Cajana, kast. 4.2.1736 Lokalahti, † 16.1.1771 Turku. Vht: Katso Taulu 1.
Pso: Turku 11.3.1762 Carl Fredric Josefinpoika Petreij, * 1.5.1740 Turku, † 13.1.1771 Turku.
Lapsia:
Carl Fredric Carlinpoika Petreij, * 10.11.1762 Hämeenlinna, † .
Johan Kristian Carlinpoika Petreij, * 19.10.1764 Hämeenlinna, † .
Anna Maria Carlintytär Petreij, * 25.5.1767 Hämeenlinna, † 25.1.1839 Turku.
1.Pso: Turku 1786 Johan Hafverberg, * 1756, † 28.11.1790 Turku.
2.Pso: Turku 12.2.1792 Erik Järnström, * n. 1766, † 28.11.1793 Turku.
Ulrica Lovisa Carlintytär Petreij, * 12.5.1769 Turku, † 21.7.1769 Turku.
Immanuel Carlinpoika Petreij, * 17.8.1770 Turku, † 5.7.1771 Turku.
Johannes Hissa
Hei!
Referaatti tuo teksti on, ei siis ihan suora käännös. Pinchbone oli sen "jätin" nimi, jonka alaisuudessa Daniel jossain vaiheessa työskenteli. Tämä esimies antoi Danielille juuri sen PUFF-nimen ja hän esitteli nuorta miestä maailmalle keksimillään nimikkeillä. kuten "mahtavin koskaan Englannissa nähty erikoisuus", "yllättävä jättiläinen", "ihmeellinen kolossi", "kristitty Goljat"...
Runoilija Aaron Hillin (1685-1750) runon epilogissa Monimia sanoo viitaten Daniel Cajanukseen:
What thinking face will any praiſe ordain us,
Whose climbing eyes have ſcal'd — MYNHEER CAJANUS!
Give place Great Alexander! — Go, retire —
We have enroll’d a Hero — Three foot higher!
Lähde: The works of the late Aaron Hill, esq; 1753 Lontoo, sivu 37.
http://books.google.fi/books?id=llAJAAAAQAAJ
Johannes Hissa
Hei!
Daniel Cajanus lienee ainoa Cajanus, joka ulkomaillakin tunnettiin?
Otan tähän vielä yhden lainauksen Boremanin kirjasta, sen kääntäjän Reijo Valtan tekstiä:" Kertomukset palvelusta Saksassa Fredrik Wilhelm I:n "pitkässä kaartissa" eivät saa minkäänlaista vahvistusta Preussin armeijan arkistoista. Nämä tarinat ovat syntyneet luultavasti 1780-luvulla, jolloin eräs Jonas Cajanus kiersi Saksan maaseudulla valistamassa perunan erinomaisuudesta."
Pieni lisäys Gustaf Andersinpoika Cajanuksen, * 1642 Paltamo, † 1710 Lohtaja, Carl-pojan tietoihin:
Taulu 1.
Carl Gustafinpoika Cajanus, * n. 1704 Lohtaja, † 2.8.1766 Hämeenlinna. Aliperämies.
Pso: Lokalahti 2.1.1735 Engla Hedvig Turlau, * n. 1712, † 18.5.1757 Turku. (Hänen isänsä voisi olla kapteeni Wolmar Johan Turlau).
Lapsia:
Hedvig Maria Carlintytär Cajana, kast. 4.2.1736 Lokalahti, † 16.1.1771 Turku. Katso Taulu 2.
Anna Helena Carlintytär Cajana, kast. 31.12.1739 Lokalahti, † 12.3.1771 Turku. Naimaton.
Carl Johan Carlinpoika Cajanus, * 15.8.1743 Lokalahti, † 26.6.1754 Turku. Naimaton.
Taulu 2.
Hedvig Maria Carlintytär Cajana, kast. 4.2.1736 Lokalahti, † 16.1.1771 Turku. Vht: Katso Taulu 1.
Pso: Turku 11.3.1762 Carl Fredric Josefinpoika Petreij, * 1.5.1740 Turku, † 13.1.1771 Turku.
Lapsia:
Carl Fredric Carlinpoika Petreij, * 10.11.1762 Hämeenlinna, † .
Johan Kristian Carlinpoika Petreij, * 19.10.1764 Hämeenlinna, † .
Anna Maria Carlintytär Petreij, * 25.5.1767 Hämeenlinna, † 25.1.1839 Turku.
1.Pso: Turku 1786 Johan Hafverberg, * 1756, † 28.11.1790 Turku.
2.Pso: Turku 12.2.1792 Erik Järnström, * n. 1766, † 28.11.1793 Turku.
Ulrica Lovisa Carlintytär Petreij, * 12.5.1769 Turku, † 21.7.1769 Turku.
Immanuel Carlinpoika Petreij, * 17.8.1770 Turku, † 5.7.1771 Turku.
Johannes Hissa
Hienoa uutta tietoa!
Bergholmin Sukukirja on kovin säätyläis- ja pappispainotteinen. Kirkonmiehet on tarkoin kirjattu, samoin virkauralle päätyneet. Eipä varmaan noihin aikoihin sukulaisetkaan kovin hanakasti yhteydessä toisiinsa olleet, jos joutuivat eroon ja elivät eri puolella Suomea.
Esimerkiksi tuo yllä mainittu Carl-poika. Hänestä Bergholm pojan isän taulussa no 46: "Karl, sanotaan lähteneen ulkomaille." Ei muuta, mutta sivun alalaidassa on tähdellä lisätieto, joka viittaa kuitenkin toiseen Karliin. Siinä:
"Hämeenlinnassa kuoli 2/8 1766 62 v. vh. ent. konstaapeli Karl Cajanus ja samaan aikaan oli (tämän tytär?) Hedvig Maria Cajanus naimisissa värjäri Karl Fredrik Petrej´n kanssa siellä." Karlin pappisuraveljistä on sen sijaan runsaasti tietoja heidän omissa tauluissaan.
Lisään vielä pohdintaan: Bergholm taulu 44, Samuel Anteronpoika Cajanuksen lapsissa Samuel: "yliopp. Vib. Turussa 14/10 1685. k. naimatonna." Onko totta tuo? Entäs jos Samuel jätti opintien kesken ja avioitui? Hän sopisi niin hyvin Johanneksen mainitseman Simon Samuelinpoika Cajanuksen isäksi.
Tapani Kovalaine
03.04.09, 21:15
On olemassa Nybyn seurakunta ja siellä näyttäisi olevan v. 1821 kuolleiden luettelossa Elisabet Cajanus s. 1749. Hän on ollut Oulussa aviossa Carl Fredrik Engmanin kanssa (s. 1745, k.1795). Tämä pariskunta löytyy Sarin taulusta nro 131 (Elisabet myös taulussa 97), mutta siellä ei ole mainittu Anna Catharina Engman'ia s. 17.2.1773.
Digikuva sanoo hänen olleen Antellin kanssa aviossa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nyby/rippikirja_1787-1840_ik251/48.htm
Hienoa uutta tietoa!
Bergholmin Sukukirja on kovin säätyläis- ja pappispainotteinen. Kirkonmiehet on tarkoin kirjattu, samoin virkauralle päätyneet. Eipä varmaan noihin aikoihin sukulaisetkaan kovin hanakasti yhteydessä toisiinsa olleet, jos joutuivat eroon ja elivät eri puolella Suomea.
Esimerkiksi tuo yllä mainittu Carl-poika. Hänestä Bergholm pojan isän taulussa no 46: "Karl, sanotaan lähteneen ulkomaille." Ei muuta, mutta sivun alalaidassa on tähdellä lisätieto, joka viittaa kuitenkin toiseen Karliin. Siinä:
"Hämeenlinnassa kuoli 2/8 1766 62 v. vh. ent. konstaapeli Karl Cajanus ja samaan aikaan oli (tämän tytär?) Hedvig Maria Cajanus naimisissa värjäri Karl Fredrik Petrej´n kanssa siellä." Karlin pappisuraveljistä on sen sijaan runsaasti tietoja heidän omissa tauluissaan.
Lisään vielä pohdintaan: Bergholm taulu 44, Samuel Anteronpoika Cajanuksen lapsissa Samuel: "yliopp. Vib. Turussa 14/10 1685. k. naimatonna." Onko totta tuo? Entäs jos Samuel jätti opintien kesken ja avioitui? Hän sopisi niin hyvin Johanneksen mainitseman Simon Samuelinpoika Cajanuksen isäksi.
Konstaapeli vastasi talonpoikaislaivoissa aliperämiestä, joka ei ollut käynyt merikoulun teoreettisia opintoja. Konstaapeli vastasi myös laivansa miehistön muonituksesta. Tämä tarkennuksena, ettei sekoiteta konstaapelia nykyisin paremmin tunnettuihin poliisin miehistöön kuuluviin konstaapeleihin.
Johan Christian Carlinpoika Petreij, * 19.10.1764 Hämeenlinna, on luultavasti se amiraliteetin luutnantti, jonka ensimmäinen puoliso oli Turussa 23.3.1797 Ulrica Petterintytär Claesson, * 3.7.1777 Turku, ‡ 4.8.1806 Nauvo (Turun haudatut), ja toinen puoliso Turussa 10.12.1807 Anna Lovisa Carlintytär Hellenius, * 24.6.1785 Turku, † lapsivuode 4.10.1809 Turku.
Lähteitä:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/hellens.html
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_ruotsalainen/vihityt-kuolleet_1804-1832_jk1185/12.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_ruotsalainen/vihityt-kuolleet_1804-1832_jk1185/22.htm
Johannes Hissa
Mitä lukee Christina Johanintytär Cajanan tyttären Helenan alapuolella Lars Laitisesta?:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/34.htm
Helenan kastetiedossa (synt. 27.8. ja kast. 3.9. vuonna 1749) hänen isänsä mainitaan Lars Laitiseksi vaikka hänen äitinsä on naimisissa myöhemmin Samuel Laitisen kanssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/syntyneet_1732-1749_tk1455/194.htm
Johannes Hissa
Jouni Kaleva
09.04.09, 19:25
On olemassa Nybyn seurakunta ja siellä näyttäisi olevan v. 1821 kuolleiden luettelossa Elisabet Cajanus s. 1749. Hän on ollut Oulussa aviossa Carl Fredrik Engmanin kanssa (s. 1745, k.1795). Tämä pariskunta löytyy Sarin taulusta nro 131 (Elisabet myös taulussa 97), mutta siellä ei ole mainittu Anna Catharina Engman'ia s. 17.2.1773.
Digikuva sanoo hänen olleen Antellin kanssa aviossa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nyby/rippikirja_1787-1840_ik251/48.htm
Anna Catharinan 1. mies oli Mathias Schroderus (1757-1800), josta minulla ei lähempiä tietoja. Toinen mies oli tämä Julius Konrad Antell:
S. Oulu 18.2.1768. Vaasan hovioikeuden auskultantti 8.10.1788. Oulun lääninhallituksen lääninkanslisti 1784. Oulun läänin vt. lääninsihteeri 1789. Kajaanin pataljoonan sotatuomari 1790, viranvaihdon kautta Kemin ja Kajaanin kihlakuntien tuomari 1792, tuomiokunnan jaon jälkeen Kemin tuomiokunnan tuomari 1804, ero 1812. Laamannin arvonimi 1804. Oulun läänin vt. maaherra 1802-04. Päätullijohtokunnan ylitirehtööri 1828, ero 1831. Kansanvalistusmies. Oulussa 2.4.1835. (HY: ylioppilasmatrikkeli)
Laamanni, tulliylijohtaja Julius Conrad Henrikinpk. Antell (1768-1835) mm. omisti Iissä Nybyn lasitehtaan, rakennutti 1797(?) Ison-Brusilan kartanon Pohjois-Iihin ja sen myytyään rakennutti Etelä-Iin Kestilään yhtä loisteliaasti Torpetin, jossa vietettiin renessanssimaista elämää. K. 2.4.1835 Oulu.
Oulun varapormestari Mathias Christiansson Schroderus tunnettiin myös nimellä Schröders. Yo matrikkeli tuntee hänet Schroderuksena.
Olavi
Jouni Kaleva
10.04.09, 09:46
Sarin hienossa tiedostossa
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table28
löytyi yksi väärä kytkentä. Tässä mainittu lapsi Zacharias Forbuksen (joka synt.n.1690) äiti ei ole Susanna Cajanus, vaan Laurentius Henrici Forbuksen 1. p:o Sara Uhlhegius.
Ymmärtääkseni Susannalla ja Larsilla ei ollut lainkaan yhteisiä lapsia.
Seppo Niinioja
10.04.09, 10:18
Anna Catharinan 1. mies oli Mathias Schroderus (1757-1800), josta minulla ei lähempiä tietoja. Toinen mies oli tämä Julius Konrad Antell:
S. Oulu 18.2.1768. Vaasan hovioikeuden auskultantti 8.10.1788. Oulun lääninhallituksen lääninkanslisti 1784. Oulun läänin vt. lääninsihteeri 1789. Kajaanin pataljoonan sotatuomari 1790, viranvaihdon kautta Kemin ja Kajaanin kihlakuntien tuomari 1792, tuomiokunnan jaon jälkeen Kemin tuomiokunnan tuomari 1804, ero 1812. Laamannin arvonimi 1804. Oulun läänin vt. maaherra 1802-04. Päätullijohtokunnan ylitirehtööri 1828, ero 1831. Kansanvalistusmies. Oulussa 2.4.1835. (HY: ylioppilasmatrikkeli)
Laamanni, tulliylijohtaja Julius Conrad Henrikinpk. Antell (1768-1835) mm. omisti Iissä Nybyn lasitehtaan, rakennutti 1797(?) Ison-Brusilan kartanon Pohjois-Iihin ja sen myytyään rakennutti Etelä-Iin Kestilään yhtä loisteliaasti Torpetin, jossa vietettiin renessanssimaista elämää. K. 2.4.1835 Oulu.
Tuli heti mieleen Antellin kokoelma, jonka synnystä esim. tässä (http://parlamenttikirjasto.blogspot.com/2008/03/eduskunnan-arkiston-aarteita-antellin_07.html). Herman Frithiof Antell eli 1847-1893. Kokoelma tai kaiketi pieni osa siitä oli esillä Ateneumissa vuonna 1975. Kun katselee Akseli Gallen-Kallelan hänestä maalaamaa muotokuvaa ja palauttaa näyttelyluettelosta mieleen kokoelman sisältöä, niin on siinä ja siinä, ettenkö vaihtaisi tätä sukututkimusta Antellin raha- ja ennen kaikkea taidekeräilyharrastuksiin. Jos nimittäin olisin sattunut perimään yhtä paljon rahaa kuin H.F. Antell. Lottoamistakin olen yrittänyt, mutta ei vaan onnistu:(
H.F. Antell oli varakkaan kamarineuvos Herman Rosenbergin avioton poika enkä ole selvittänyt, liittyykö hän nimensä kautta tai muutenkaan puheena oleviin Antelleihin liittyy, mutta kai se selviää tällä tiimillä hetkessä, jos joku innostuu. Näyttelyluettelo kertoo, että Herman Frithiof Antell syntyi 29.5.1847, HisKin mukaan Vaasassa. Äiti oli karjapiika Brita Kaisa Anttila. Herman Frithofin sukunimeksi merkittiin äidin nimestä muunnettu Antell. Mielenkiintoista tuokin tietää.
Seppo Niinioja
Laitoin näin alustavasti opiskelijakoneelle Cajanus-suvun 4-5 ensimmäistä polvea
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm)
Jätin näin aluksi linkit pois, sillä pyrin pitämään tämän mahdollisimman kevyenä. Samasta syystä katkaisin tämän 4 sukupolven lapsiin ja puolisoihin. Lopussa olevat Jacob Cajanus yms. ovat vielä liittämättä Cajanus-sukuun, mutta laitoin ne jotta löytyisi varmennusta. Juttu sisältää varmasti virheitä ja ?-merkillä olevat ovat puhtaita arvauksia. Korjauksia voi ilmoitella tässä viestiketjussa.
Johannes Hissa
Sarin hienossa tiedostossa
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm#Table28
löytyi yksi väärä kytkentä. Tässä mainittu lapsi Zacharias Forbuksen (joka synt.n.1690) äiti ei ole Susanna Cajanus, vaan Laurentius Henrici Forbuksen 1. p:o Sara Uhlhegius.
Ymmärtääkseni Susannalla ja Larsilla ei ollut lainkaan yhteisiä lapsia.
Pitänee korjata kun ehtii. Kiitos Jouni huomiosta.
Jouni Kaleva
12.04.09, 19:09
Laitoin näin alustavasti opiskelijakoneelle Cajanus-suvun 4-5 ensimmäistä polvea
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm)
Jätin näin aluksi linkit pois, sillä pyrin pitämään tämän mahdollisimman kevyenä. Samasta syystä katkaisin tämän 4 sukupolven lapsiin ja puolisoihin. Lopussa olevat Jacob Cajanus yms. ovat vielä liittämättä Cajanus-sukuun, mutta laitoin ne jotta löytyisi varmennusta. Juttu sisältää varmasti virheitä ja ?-merkillä olevat ovat puhtaita arvauksia. Korjauksia voi ilmoitella tässä viestiketjussa.
Johannes Hissa
Tämä on jo tämmöisenään hengästyttävän laaja ja tarkka Cajanus-tietokanta! Ei löydy korjattavaa, vaikka kuinka hakisi :D:
Bodniemi37
12.04.09, 20:35
Korjauksia voi ilmoitella tässä viestiketjussa.
Johannes Hissa
Taulu 108:
Catharina Klaussintytär Collana, * 10.8.1678 Pieksämäki, † 14.11.1742 Juva. Vht: Taulu 28.
Pso: viim. 1709 Elias Haraldinpoika, * , † . Puumalasta.
Lapsia:
Brita Eliaksentytär, * 24.12.1709 Puumala.
voisi olla tällainenkin:
Katarina (joskus myös Kristina) Klasintytär Collana, s. 10.8.1678 Pieksämäki, k. 14.11.1742 Juva. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41, Ilmoniemi, Arvi. Pieksämäen Collanusten polveutumisesta ja nimestä. Genos 16(1945), s. 81-87, Bergholm, Axel. Collan. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, I osa, s. 331, T1. Sukututkimusseuran kustantama näköispainos 1984, Jyväskylä 1984].
Muistiinpanot: http://suvut.genealogia.fi/collan_kollanus/claudius.htm
Puoliso: vihitty noin 1700 (Hohenthal: "är redan 1700-1702 gift") Elias Haraldinpoika Nauklér, Puumalan (1698-1711), sitt. Juvan nimismies vuodesta 1712 lähtien, k. ilmeisesti isonvihan aikana jälkeen 1712. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Hohenthal: "Elias Haraldsson, den nyupptäckte tredje sonen till Harald Johansson, antagligen den äldste av sönerna, nämnes 1698-1711 såsom länsman i Puumala och från 1712 i Jockas. Han avled tydligen under stora ofreden, ty han påträffas sista gången vid Sulkava-Puumala sommarting 1712."
Vanhemmat: Harald Johaninpoika Nauclérus, Lapveden kihlakunnan nimismies, omisti Luukkalan Lauritsalan lähellä, s. noin 1630, k. keväällä 1683 ja rykmentinkirjurin tytär Brita Otontytär (Fabritius).
Lapset:
Harald s. 1701, veronkantokirjuri. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Brita s. 24.12.1709 Puumala, k. 21 2 1710 Puumala. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Elias s. noin 1712. Varanimismies, sitt. nimismies (Hohenthal: ” "Nämnd vid hösttinget i Säminge 1733 som vicelänsman. Kallas efter 1733 länsman."). [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Kirjallisuutta muun muassa: Torvald T:son Hohenthal, Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41, http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm.
---------------------------
Nauklér-sukua tutkinut Torvald T:son Hohenthal oli äitinsä puolelta em. Elias Haraldinpoika Nauklérin veljen, viipurilaisen veronkantokirjurin Harald Haraldinpoika Nauklérin ja Brita Simonintytär Cajandran jälkeläinen. Brita Cajandran vanhemmat olen tainnut mainita usein tälläkin foorumilla :): hehän olivat Viipurin luostarikirkon esimies ja porvari, kivitalon Viipurin Vallissa omistanut Simon Matthiaksenpoika Kaijanen toisessa aviossaan ja Elimäellä eläneen esiäitini Agneta Andersintyttären ja tämän 1. puolison tytär Margareta Sigfridintytär Hermigier.
Taulu 108:
Catharina Klaussintytär Collana, * 10.8.1678 Pieksämäki, † 14.11.1742 Juva. Vht: Taulu 28.
Pso: viim. 1709 Elias Haraldinpoika, * , † . Puumalasta.
Lapsia:
Brita Eliaksentytär, * 24.12.1709 Puumala.
voisi olla tällainenkin:
Katarina (joskus myös Kristina) Klasintytär Collana, s. 10.8.1678 Pieksämäki, k. 14.11.1742 Juva. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41, Ilmoniemi, Arvi. Pieksämäen Collanusten polveutumisesta ja nimestä. Genos 16(1945), s. 81-87, Bergholm, Axel. Collan. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, I osa, s. 331, T1. Sukututkimusseuran kustantama näköispainos 1984, Jyväskylä 1984].
Muistiinpanot: http://suvut.genealogia.fi/collan_kollanus/claudius.htm
Puoliso: vihitty noin 1700 (Hohenthal: "är redan 1700-1702 gift") Elias Haraldinpoika Nauklér, Puumalan (1698-1711), sitt. Juvan nimismies vuodesta 1712 lähtien, k. ilmeisesti isonvihan aikana jälkeen 1712. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Hohenthal: "Elias Haraldsson, den nyupptäckte tredje sonen till Harald Johansson, antagligen den äldste av sönerna, nämnes 1698-1711 såsom länsman i Puumala och från 1712 i Jockas. Han avled tydligen under stora ofreden, ty han påträffas sista gången vid Sulkava-Puumala sommarting 1712."
Vanhemmat: Harald Johaninpoika Nauclérus, Lapveden kihlakunnan nimismies, omisti Luukkalan Lauritsalan lähellä, s. noin 1630, k. keväällä 1683 ja rykmentinkirjurin tytär Brita Otontytär (Fabritius).
Lapset:
Harald s. 1701, veronkantokirjuri. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Brita s. 24.12.1709 Puumala, k. 21 2 1710 Puumala. [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Elias s. noin 1712. Varanimismies, sitt. nimismies (Hohenthal: ” "Nämnd vid hösttinget i Säminge 1733 som vicelänsman. Kallas efter 1733 länsman."). [Hohenthal, Torvald T:son. Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41].
Kirjallisuutta muun muassa: Torvald T:son Hohenthal, Savolax-grenen av släkten Nauklér. Genos 19(1948), s. 33-41, http://www.genealogia.fi/genos/19/19_33.htm.
---------------------------
Nauklér-sukua tutkinut Torvald T:son Hohenthal oli äitinsä puolelta em. Elias Haraldinpoika Nauklérin veljen, viipurilaisen veronkantokirjurin Harald Haraldinpoika Nauklérin ja Brita Simonintytär Cajandran jälkeläinen. Brita Cajandran vanhemmat olen tainnut mainita usein tälläkin foorumilla :): hehän olivat Viipurin luostarikirkon esimies ja porvari, kivitalon Viipurin Vallissa omistanut Simon Matthiaksenpoika Kaijanen toisessa aviossaan ja Elimäellä eläneen esiäitini Agneta Andersintyttären ja tämän 1. puolison tytär Margareta Sigfridintytär Hermigier.
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm)
Korjasin taulun muotoon:
Taulu 108.
Catharina Klaussintytär Collana, kast. 10.8.1678 Pieksämäki, † 14.11.1742 Juva. Vht: Taulu 28. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu28)
Pso: viim. 1709 Elias Haraldinpoika (Nauklér), * n. 1680, † isovihan aikana. Juvan nimismies 1712.
Vht: Lapveden kihlakunnan nimismies Harald Johaninpoika Nauclérus, † keväällä 1683. & Brita Otontytär (Fabritius).
Lapsia:
Harlad Eliaksenpoika Haraldsson (Naucklér), * 1701, † 3.7.1733 Kitee. Ikä 32 v. Veronkantokirjuri ja korpraali Karjalan rakuunarykmentissä.
Pso: Sulkava 16.10.1726 Marta Erikintytär Fabrelia, * n. 1698, ?‡ 28.3.1758 Viipuri.
Brita Eliaksentytär (Naucklér), * 24.12.1709 Puumala, ‡ 21.2.1710 Puumala.
Elias Eliaksenpoika Naucklér, * n. 1712, † 11.4.1742 Sääminki, ikä 30 v. Sääminkin varanimismies 1733, nimismies 1733.
Pso: viim. 1735 Catharina ?Davidintytär Schening, * n. 1713, † 15.1.1788 Kerimäki, ikä 75 v.
Johannes Hissa
Genoksen
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm
mainitaan Kasper Montanuksen tyttären Britan miehenä Tuomas Immonen s. 1692, k. 1740-43.
Mutta Tuomas Immosella näyttää olleen jo 1696 syntynyt poika Casper, k. 26.11.1759 Leppävirta, ensimmäisestä avioliitosta,
joten näyttää siltä, että hän on syntynyt aikaisemmin.
Laitan tähän linkit Leppävirran rippikirjoihin
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/28.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/25.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/26.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/14.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/36.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/43.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1777-1783_tk2072/34.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1777-1783_tk2072/42.htm
Ennen kuin korjaan Britan tiedot sivulle
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm)
Onko jollakin lisätietoja perheestä?
Taulu 84.
Brita Kasperintytär Montana, * n. 1683 Leppävirta, † n. 1740 Leppävirta. Vht: Taulu 19.
Pso: Tuomas Immonen, * , † 5.1742 Leppävirta.
(Miehen 1.Pso: N. N.)
Lapsia:
Johan Tuomaanpoika Immonen, * 1707, † 3.4.1779 Leppävirta.
Pso: Leppävirta 30.10.1748 Maria Matintytär Soinitar, * 1731,
Tuomas Tuomaanpoika Immonen, * 1714, † 7.6.1785 Leppävirta.
Pso: Carin Lapitar, * 1715,
Anders Tuomaanpoika Immonen, * 1722, † ?.4.1784 Leppävirta.
Nils Tuomaanpoika Immonen, * 1727,
Beata Tuomaantytär Immonen, * 1726,
Johannes Hissa
Tapani Kovalaine
15.04.09, 15:54
Casper Immonen oli edellä olevien rippikirjatietojen mukaan kolme vuotta vanhempi kuin veljensä Johan ja 10 vuotta vanhempi kuin veljensä Thomas Immonen.
On tosin kerran yliviivatusti hänen kohdalleen lipsahtanut syntymävuosi 1696, mutta tuon merkintä on pappi ja sokea Reetakin huomannut vääräksi. Oikea syntymävuosi on ollut 1704. Äitikin on ollut Casper Immosella, mutta hänen nimeään en nyt ryhdy arvaamaan. Voi olla vaikkapa Brita Montana. Ja entäpäs, jos Tuomas Juhonpoika Immonen ei olekaan syntynyt vuonna 1692 vaan 1682?
Casper Immonen oli edellä olevien rippikirjatietojen mukaan kolme vuotta vanhempi kuin veljensä Johan ja 10 vuotta vanhempi kuin veljensä Thomas Immonen.
On tosin kerran yliviivatusti hänen kohdalleen lipsahtanut syntymävuosi 1696, mutta tuon merkintä on pappi ja sokea Reetakin huomannut vääräksi. Oikea syntymävuosi on ollut 1704. Äitikin on ollut Casper Immosella, mutta hänen nimeään en nyt ryhdy arvaamaan. Voi olla vaikkapa Brita Montana. Ja entäpäs, jos Tuomas Juhonpoika Immonen ei olekaan syntynyt vuonna 1692 vaan 1682?
Mutta Casperin kuoliniäksi ilmoitetaan 63 vuotta 26.11.1759:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/kuolleet_1743-1765_tk2087/99.htm
ja rippikirjan maininta ensimmäisestä aviosta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/28.htm
Casper-nimi tulisi kyllä hyvin Britan isältä Leppävirran kappalaiselta Casper Montaniukselta.
Taulu 84. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu84)
Brita Kasperintytär Montana, * n. 1683 Leppävirta, † n. 1740 Leppävirta. Vht: Taulu 19. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu19)
Pso: Tuomas Immonen, * , † 5.1742 Leppävirta.
Lapsia:
Casper Tuomaanpoika Immonen, * 1704, † 26.11.1759 Leppävirta, ikä 63 v. (RK:ssa syntymävuosi 1696)
1.Pso: Leppävirta 2.11.1735 Maria Nissitar, † n. 1741 Leppävirta.
2.Pso: Leppävirta 2.9.1744 Ingeborg Jutilatar, * 1717, † .
Johan Tuomaanpoika Immonen, * 1707, † 3.4.1779 Leppävirta.
Pso: Leppävirta 30.10.1748 Maria Matintytär Soinitar, * 1731, † .
Tuomas Tuomaanpoika Immonen, * 1714, † 7.6.1785 Leppävirta.
Pso: Carin Lapitar, * 1715, † .
Anders Tuomaanpoika Immonen, * 1722, † ?.4.1784 Leppävirta.
Beata Tuomaantytär Immonen, * 1726, † .
Nils Tuomaanpoika Immonen, * 1727, † .
Mistähän Harry W.Walli on saanut Tuomas Immosen syntymävuoden 1692
http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm
Seuraavaksi otan käsittelyyn Britan siskon Beathan perheen:
Taulu 85. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu85)
Beata Kasperintytär Montana, * n. 1683 Leppävirta, † 1.5.1742 Leppävirta. Vht: Taulu 19. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu19)
1.Pso: Johan Marberg, * n. 1680, †
1.Lapsia:
-Casper Johaninpoika Marberg, * n. 1702, † 25.2.1768 Leppävirta.
-1.Pso: Pieksämäki 28.12.1725 Anna Olavintytär Kontitar, * , † n, 1738 Leppävirta.
-2.Pso: viim. 1742 Catharina ?Johanintytär Ursina, * n. 1725 ?Kangasniemi, † 1787 Leppävirta.
-Johan Johaninpoika Marberg, * n. 1703, † 28.?.1777 Leppävirta.
-Pso: Carin Kolaritar, * n. 1714, † 11.?.178? Leppävirta.
-Johaninpoika Marberg, * n. 1706, † .
-Johaninlapsi Marberg, * n. 1708, † .
2.Pso: Olof Glumerus, * 1677, † 9.5.1764 Leppävirta.
Vht: N. N. Glumera & Anna Ottandra, † 1726 Leppävirta.
(2.Miehen 1.Pso: N. N.)
2.lapsia:
-?Margareta Glumera , * , † .
-Pso: viim. 1744 Pauli Koponen, * , † .
-?Anna Glumera, * 1719 Leppävirta, † 7.9.1799 Joroinen.
-Pso: viim. 1737 Johan Erikinpoika Ruth, * 1707 Joroinen, † 1784-94 Joroinen.
-Bengt Olofinpoika Glumerus, * , eli 1738 Leppävirta. † .
-Axel Olofinpoika Glumerus, *1724 Leppävirta, † 21.5.1790 Leppävirta.
-1.Pso: Carin Huovitar, † 1744 Leppävirta.
-2.Pso: Leppävirta 9.10.1744 Prudentia Strömman, * , † 1752-54.
-3.Pso: Joroinen 22.10.1754 Anna Erikintytär Ruth, * 18.1.1734 Joroinen, † 2.12.1790 Leppävirta.
Johannes Hissa
Kaija Salminen
15.04.09, 22:41
Hei!
Kuinkas sattuikaan, että tuolla Savon osastolla on myös vaihdettu ajatuksia Glumeruksista viestiketjussa Leppävirta| korpraali Axel Nyman http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6554&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6554&page=2) . Esitin siellä hiukan toisenlaisen (ja monien syntymä- ja kuolinaikojen osalta myös puutteellisen) listan Oxman-sukuun liittyen. Anna Ottandran puoliso on tietojeni mukaan ollut kauppaporvari Olof (Jaakonpoika?) Glumerus, k. 1704 Sortavalassa. Anna Ottandra on tullut leskenä Sortavalasta Leppävirralle, mukanaan muu suku, joka oli selvinnyt hengissä isonvihan tuiskeessa. Glumeruksista on kerrottu mm. seuraavissa teoksissa: Juvonen, Jaana: Tohmajärven historia. Pieksämäki 1990 ja Kuujo ym.: Sortavalan kaupungin historia. Jyväskylä 1970. Käsitykseni mukaan Beata Kasperintytär Montana oli Olof Glumerus nuoremman 1. vaimo ja 2. vaimo oli Helena Kolaritar, jonka kanssa en tiedä Olofilla olevan jälkeläisiä. Minulla ei ole ennestään Olof nuoremmalle Bengt-nimistä poikaa, mutta sen sijaan on kaksi lasta, joita ei ole JHissan listassa: tytär Beata ja poika Johan, mutta en ole merkinnyt muistiin tarkkaa lähdettä. Leppävirran tutkija Kirsti Kutvoselta olen saanut runsaasti tutkimusapua.
Lisämausteena mainittakoon, että Akseli Glumeruksen (s. 1721) 3. vaimon Anna Erikintytär Ruutin isä Erik Abrahaminpoika Ruut ja Akselin sisaren Anna Glumeruksen (s. 1719) puoliso Johan Abrahaminpoika Ruut olivat veljeksiä Joroisten Kerisalosta. Lisäksi Olof Glumerus vanhemman tyttäret (Ritva Jurvasen päättelyn tulos) Maria ja Helena Glumerus olivat saman miehen, Leppävirran lukkari Bertel Oxmanin vaimoja, eri aikaan tietysti. Näissä sukulaisavioliitoissa menee kyllä vähitellen pää pyörälle, toivottavasti en ole seonnut henkilöissä.
Lisäkommenttien tai oikaisujen toivossa
Kaija
Hei!
Kuinkas sattuikaan, että tuolla Savon osastolla on myös vaihdettu ajatuksia Glumeruksista viestiketjussa Leppävirta| korpraali Axel Nyman http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6554&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6554&page=2) . Esitin siellä hiukan toisenlaisen (ja monien syntymä- ja kuolinaikojen osalta myös puutteellisen) listan Oxman-sukuun liittyen. Anna Ottandran puoliso on tietojeni mukaan ollut kauppaporvari Olof (Jaakonpoika?) Glumerus, k. 1704 Sortavalassa. Anna Ottandra on tullut leskenä Sortavalasta Leppävirralle, mukanaan muu suku, joka oli selvinnyt hengissä isonvihan tuiskeessa. Glumeruksista on kerrottu mm. seuraavissa teoksissa: Juvonen, Jaana: Tohmajärven historia. Pieksämäki 1990 ja Kuujo ym.: Sortavalan kaupungin historia. Jyväskylä 1970. Käsitykseni mukaan Beata Kasperintytär Montana oli Olof Glumerus nuoremman 1. vaimo ja 2. vaimo oli Helena Kolaritar, jonka kanssa en tiedä Olofilla olevan jälkeläisiä. Minulla ei ole ennestään Olof nuoremmalle Bengt-nimistä poikaa, mutta sen sijaan on kaksi lasta, joita ei ole JHissan listassa: tytär Beata ja poika Johan, mutta en ole merkinnyt muistiin tarkkaa lähdettä. Leppävirran tutkija Kirsti Kutvoselta olen saanut runsaasti tutkimusapua.
Lisämausteena mainittakoon, että Akseli Glumeruksen (s. 1721) 3. vaimon Anna Erikintytär Ruutin isä Erik Abrahaminpoika Ruut ja Akselin sisaren Anna Glumeruksen (s. 1719) puoliso Johan Abrahaminpoika Ruut olivat veljeksiä Joroisten Kerisalosta. Lisäksi Olof Glumerus vanhemman tyttäret (Ritva Jurvasen päättelyn tulos) Maria ja Helena Glumerus olivat saman miehen, Leppävirran lukkari Bertel Oxmanin vaimoja, eri aikaan tietysti. Näissä sukulaisavioliitoissa menee kyllä vähitellen pää pyörälle, toivottavasti en ole seonnut henkilöissä.
Lisäkommenttien tai oikaisujen toivossa
Kaija
Olof Glumerus (nuorempi) sai avioliiton ulkopuoliset kaksoset Olof (näyttää esiintyvän Leppävirran rippikirjoissa Olof Glumeruksen poikana) ja Sofia (olisiko kuollut pienenä) Rantasalmen Joutsenlahdessa Carin Piiraisen kanssa 2.3.1709. Johan on luultavasti Johan Marberg Beathan ensimmäisestä avioliitosta. En ole varma Beathan 1.miehen Johan Marbergin kuolinajasta (yksi lapsi syntynyt noin 1708), mutta Beatha Montana ja Olof Glumerus on vihitty luultavasti isovihan aikana, joten Olof olisi jo lähes nelikympinen mennessään naimisiin Beathan kanssa eli aika vanha ensimmäiseen avioliittoon.
Laitan tähän osan Glumeruksia käsitteleviä Leppävirran rippikirjoja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/322.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/334.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/323.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/200.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/201.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/202.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/220.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/221.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/222.htm
Johannes Hissa
Hei!
---
Käsitykseni mukaan Beata Kasperintytär Montana oli Olof Glumerus nuoremman 1. vaimo ja 2. vaimo oli Helena Kolaritar, jonka kanssa en tiedä Olofilla olevan jälkeläisiä.
---
Lisäkommenttien tai oikaisujen toivossa
Kaija
Isäntä Olof Glumerus ja leski Helena Kolaritar näyttää vihityn loppuvuodesta 1738:
http://kotisivu.suomi.net/picea/leppavirta/leppavirta_vihityt_1738.html
Mutta Helanaa ei näy kuitenkaan vuoden 1738-52 rippikirjassa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/323.htm
Johannes Hissa
Bodniemi37
16.04.09, 11:23
En ole varma Beathan 1.miehen Johan Marbergin kuolinajasta (yksi lapsi syntynyt noin 1708), mutta Beatha Montana ja Olof Glumerus on vihitty luultavasti isovihan aikana, joten Olof olisi jo lähes nelikympinen mennessään naimisiin Beathan kanssa eli aika vanha ensimmäiseen avioliittoon.
Olof Glumeruksen ja Beata Montanan tyttären Margareta Glumeran syntymäaika 1711 on ymmärtääkseni merkitty rippikirja-aukeaman http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm vasempaan marginaaliin?
Olof Glumeruksen ja Beata Montanan tyttären Margareta Glumeran syntymäaika 1711 on ymmärtääkseni merkitty rippikirja-aukeaman http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm vasempaan marginaaliin?
Kysymys on juuri siitä onko Margareta Glumera Beatan tytär vai onko hän Olof Glumeruksen lapsi mahdollisesta ensimmäisestä avioliitosta tai avioton lapsi? Anna tytär on syntynyt 1719, joten hän on varmemmin Beatan tytär. Tärkeintä olisi löytää Beatan ensimmäisen miehen Johan Marbergin kuolinaika tai jotakin muuta varmennusta.
Johannes Hissa
Cajanukset kirjallisuudessa
Hyllyn siivouksen yhteydessä selailin Kaari Utrion Kalevan tyttäret-kirjaa.
Onko tämä tarina tunnettu? Henkilöt ovat samat kuin esim. JHissan
taulussa no 80.
s.142 " Henkensä säilytti kuin ihmeen kaupalla myös Kajaanin kirkkoherran vaimo Maria Forbus. Hänen miestään Gabriel Cajanusta venäläiset haavoittivat niin pahoin, että mies myöhemmin kuoli. Muuan sotilas hyökkäsi miekka paljastettuna papinrouvan kimppuun. Maria Forbuksella oli sylissään pieni tyttärensä Margareeta. Lapsi ihastui välkkyvään miekanterään ja yritti tavoitella sitä pikku käsillään nauraen samalla: ai, ai! Tämä hellytti tarinan mukaan soturin sydämen niin, ettei hän tehnytkään surmatyötä."
Päivitin Cajanus-sukua koskevia tauluja:
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm)
Suurin lisäys tuli tauluun 74
Taulu 74. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu74)
Catharina Andersintytär Frostera, * 31.8.1701 Oulu, † 14.6.1763 Luulaja. (SS 5380). Vht: Taulu 17. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu17)
Pso: 1725 Lars Petterinpoika Wallman, * 30.11.1697 Luulaja, † 28.2.1740 Luulaja. Luulajan voutikunnan kruunuvouti 1721. Asuivat Ala-Luulajan Sunderbyyssä. (ks. Personhistorisk tidskrift 4 (1902) s. 133).
Vht: Kaupunginnotaari ja kassanhoitaja Luulajassa Petter Wallman, † 19.12.1716 Luulaja. & Brigitta Larsintytär Eng, † 15.1.1728 Luulaja.
Lapsia:
Susanna Larsintytär Wallman, * 26.10.1726 Luulaja, † 14.12.1794 Lohtaja. (SS 5381).
1.Pso: Luulaja 27.5.1756 Zacharias Johaninpoika Unæus, * 23.6.1709 Luulaja, † 15.3.1766 Råneå. Yo Uppsalassa 2.11.1726. FM 30.6.1737. Råneån kirkkoherra 1756.
2.Pso: Lohtaja 16.12.1779 Jacob Abrahaminpoika Frosterus, * 17.7.1711 Oulu, † 15.8.1794 Lohtaja. (SS 5512). Yo Turussa 1732. Armovuoden saarnaaja Sotkamossa 1734. Paltamon kappalainen 1738, Oulussa 1744. Lohtajan kirkkoherra 1755. Vht: Taulu 55. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu55)
Andreas Larsinpoika Wallman, * 15.10.1727 Luulaja, † 13.2.1728 Luulaja.
Petter Larsinpoika Wallman, * 3.12.1728 Luulaja, † 24.4.1729 Luulaja.
Lars Fredrik/Henrik Larsinpoika Wallman, * 2.5.1731 Luulaja, † 1820. (SS 5382). Yo Uppsalassa 2.11.1748. Maanmittarintutkinto 1754. Luulajan voutikunnan kruununvouti 1778, asessori 1792.
Pso: Piitime 1761 Anna Brita Abrahamintytär Lafvén, * 1736, † 1798.
Zacharias Larsinpoika Wallman, * 12.4.1732 Luulaja, † 14.6.1784 Luulaja. Yo Uppsalassa 2.11.1748. Pataljoonan saarnaaja.
Brigitta Larsintytär Wallman, * 14.6.1733 Luulaja, † 14.7.1733 Luulaja.
Jacob Larsinpoika Wallman, * 17.7.1734 Luulaja, † 10.8.1734 Luulaja.
Catharina Larsintytär Wallman, * 7.9.1735 Luulaja, † 13.9.1735 Luulaja.
Abraham Larsinpoika Wallman, * 25.12.1736 Luulaja, † 26.6.1737 Luulaja.
Simeon Larsinpoika Wallman, * 25.9.1738 Luulaja, † 12.12.1738 Luulaja.
Magdalena Larsintytär Wallman, * 23.2.1740 Luulaja, † 18.3.1740 Luulaja.
Nämä tiedot löytyvät pääasiassa teoksesta Personhistorisk tidskrift 4 (1902) s. 133. Lisäykset koskevat näin ollen myös Sursill-sukua, joten artikkeli näyttää jääneen huomioimatta Suomessa vaikka on ilmestynyt jo 1902.
Johannes Hissa
Cajanukset kirjallisuudessa
Kaari Utriolla Kalevan tyttärissä on toinenkin pieni Cajanus-kappale luvussa "Papinmuori pappilassa" s. 193.
"Mahtavan pappisdynastian avioverkostosta on esimerkkinä Cajanusten pappissuku. Sen ensimmäinen pappisedustaja, Paltamon rovasti Johan Cajanus nai kolme kertaa. Ensimmäinen vaimo oli Paltamon kirkkoherran tytär Katarina Paldania, toinen vaimo Pyhäjoen kirkkoherran tytär Anna Mathesia, kolmas Lohtajan kirkkoherran tytär Elisabet Witting. Kun jokaisen vaimon äitikin oli papin tytär, Johan Cajanus ehti pitkän ja toimeliaan elämänsä aikana luoda koko Pohjanmaan käsittävän sukulaispiirin. Yksi hänen pojistaan toimi isänsä seuraajana, ja nai Kalajoen kappalaisen tyttätären Magdalena Mathesian. Pohjanmaalla ei ollut pitäjää, jonka virkataloissa ei Cajanus-nimen kantajia olisi otettu sukulaisina vastaa."
Turun suomalaisesta seurakunnasta löytyy merimies Simon Samuelsson Cajanus ja Helena Samuelsdotter Cajana. Simon Samuelsson Cajanus menee 1.1.1749 naimisiin Caisa Johansdotterin kanssa ja Helena Samuelsdotter Cajana taas 3.11.1751 Isac Hasselrothin kanssa. Ajallisesti he sopisivat olemaan sisaruksia. Onko jollakin tietoa näiden Cajanusten vanhemmista?
Taisin löytää kyseisen kippari Samuel Caianuksen (ikä 50 v.) Turun suomalaisen seurakunnan kuolleista 31.4.1740 (numero 146):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1721-1744_jk1179/239.htm
Hänellä näyttää olleen myös Maria tytär joka kuolee 15.8.1738 Turussa (numero 65):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1721-1744_jk1179/235.htm
Kyseinen Samuel Cajanus voisi olla sama kuin Samuel Andersinpoika Cajanus, joka mainitaan Anders Samuelinpoika Cajanuksen (1666-1741) kolmantena poikana isoisän Samuel Andersinpoika Cajanuksen (n. 1638-1704) perinnönjaossa (Iisalmen käräjät 16.-31.1.1745.). Iisalmella 18.9.1739 kuoleva Vadstenan kanttori Samuel Samuelinpoika Cajanus (n. 1669-1739) olisi siten Turun Samuelin setä.
Nyt pitäisi löytää vielä Turun Samuel Cajanuksen vaimo ja varmistaa vanhemmat yms.
Johannes Hissa
Löysin vihkiajan Tukholmasta (www.familysearch.org): (http://www.familysearch.org%29:)
Samuel ANDERSSON CAIANUS
Sex: <M>
Marriage:
Spouse: Helena SIMONSDR
Marriage: 21 Jan 1714 Place: Stockholm, Stockholm, Sweden
Source Information:
Batch Number: M417597
Source Dates: 1706 - 1800
Film or Fiche Number: 77805
Collection Details: Maria Magdalena; Svenska Kyrkan
Cajanin leski Helena Simonsd:r kuolee 6.7.1751 Turussa, 76 vuotiaana.
Eli näyttää varmemmalta, että Turun Samuel Cajanus on kyseinen Samuel Andersinpoika Cajanus
Johannes Hissa
Kumpi Erik Erikinpoika Cajanus on Sotkamon kappalaisen Erik Iisakinpoika Siniuksen * n. 1685 Sotkamo, † 1726 Sotkamo, (SS 2475) vaimon Magdalena Erikintytär Cajanan isä Sotkamon kirkkoherra Erik Erikinpoika Cajanus, * n. 1650 Sotkamo, † 1712 Sotkamo (vaimo Margareta Erikintytär Fortelia, * n. 1639 Pietarsaari, † 1709 Sotkamo) vaiko hänen poikansa Kruunupyyn kirkkoherra Erik Erikinpoika Cajanus, * n. 1675 Sotkamo, † 26.4.1737 Kruunupyy (vaimo Margareta Jakobintytär Lund, * 20.7.1682 Perniö, † 9.2.1766 Kruunupyy)?
Esim. Sursill ja Genos 25 (1954) Kari Bergholm, Sinius:
http://www.genealogia.fi/genos/25/25_106.htm
antavat Kruunupyyn kirkkoherran eli pojan, mutta esim. Bergholmin Sukukirja I ja netistä löytyvä Ylioppilasmatrikkeli
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5219
antavat Sotkamon kirkkoherran eli isän.
Johannes Hissa
Jouni Kaleva
27.04.09, 16:33
Kumpi Erik Erikinpoika Cajanus on Sotkamon kappalaisen Erik Iisakinpoika Siniuksen * n. 1685 Sotkamo, † 1726 Sotkamo, (SS 2475) vaimon Magdalena Erikintytär Cajanan isä Sotkamon kirkkoherra Erik Erikinpoika Cajanus, * n. 1650 Sotkamo, † 1712 Sotkamo (vaimo Margareta Erikintytär Fortelia, * n. 1639 Pietarsaari, † 1709 Sotkamo) vaiko hänen poikansa Kruunupyyn kirkkoherra Erik Erikinpoika Cajanus, * n. 1675 Sotkamo, † 26.4.1737 Kruunupyy (vaimo Margareta Jakobintytär Lund, * 20.7.1682 Perniö, † 9.2.1766 Kruunupyy)?
Esim. Sursill ja Genos 25 (1954) Kari Bergholm, Sinius:
http://www.genealogia.fi/genos/25/25_106.htm
antavat Kruunupyyn kirkkoherran eli pojan, mutta esim. Bergholmin Sukukirja I ja netistä löytyvä Ylioppilasmatrikkeli
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5219
antavat Sotkamon kirkkoherran eli isän.
Johannes Hissa
Panitpa pahan kysymyksen! YO-matrikkelin lähteinä on sekä Kojosen Sursill että Bergholm. Silti (tai siksi) lopputulos ristiriitainen.
YO-matrikkeli ilmoittaa, että poika-Erik ja Margareta Lund vihittiin 1700. Siten Magdalena olisi synt. aikaisintaan 1700-1701. Magdalenan vanhin(?) poika Isak olisi synt ehkä 1717 tienoilla, jolloin Magdalena olisi ollut kovin nuori äidiksi 16-17-vuotias. Ei tietysti mahdotonta, mutta herättää epäilyä...
Kaksoisnimi keskustelussa tuli aikaisemmin esille Walborg Barbro Cajanus:
Ruotsinpyhtään Svenskbystä löytyy aviopari sotilas Simon Schiörbeck, * 1689, † 1771, ja Walborg Barbro Cajana, * 1688/9, † 1758:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1745-1752_es390/74.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1756-1769_es390-391/97.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1770-1780_es391/76.htm
Onko jollakin tietoa Walborg Barbro Cajanan tai hänen miehensä vanhemmista?
Simon Schiörbeckillä ja Walborg Barbro Cajanalla on ainakin lapset:
Anna Helena, * 1725, muutti Elimäelle 1756.
P: Gabriel Olofsson Sothlund, * 1.5.1727 Ruotsinpyhtää, muutti Elimäelle 1756.
Margareta, * 11.2.1727 Ruotsinpyhtää,
P: Ruotsinpyhtää 20.12.1747 sotilas Matts Long, * 1726, † 1762 Pommeri.
Johan, * 14.1.1731 Ruotsinpyhtää,
ja ehkä myös Pyhtäällä haudatut
Simon, * n. 1734, † 25.3.1739 Pyhtää.
Jacob, * n. 1739, † 14.2.1740 Pyhtää.
Johannes Hissa
tuosta Leppävirran Margareta Glumeruksesta pari sanaa:
Mistä tuo syntymävuosi 1711 on saatu? Eikö se tässä kuvassa näytä pikemminkin vuodelta 1713:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm
Oli miten oli, Margareta vihitään sittemmin Kurolanlahteen Paavo Koposelle, ja vuosiluvuksi vakiintuu 1715:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/32.htm
Leppävirran ikäkirjassa n. 1715 on kaksikin katsausta Glumerusten perheeseen: kaiketikin varsinainen n. vuoden 1715 ikäkirja sekä mahdollisesti hieman myöhempi päivitetty versio ilman syntymävuosia:
vanhempi (miltei lukukelvoton):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/322.htm
uudempi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/334.htm
Uudemmasta voidaan lukea, että Olof Glumeruksen perheeseen kuuluivat poikapuolensa (styfson) Casper ja Johan sekä "täyslapset" Olof, Margareta ja Anna. ikäkirjan mukaan Casper on syntynyt 1702.
Perhe asustelee Timolassa myöhemminkin, jolloin Casperin syntymävuodeksi arvioidaan 1701 ja Johanin s. 1703:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/323.htm
nämä vuodet toistuvat myöhemminkin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/200.htm
On totta, että Olof-poika voi hyvin olla isänsä avioton lapsi Kaisa Piirosen kanssa, mutta perinteisin genealogisin tutkimuskeinoin en osaa nähdä tyttäriä Anna ja Margareta muina kuin pariskunnan täyslapsina. Olisihan se hyvä tietysti selvittää Johan Mahrbergin mahdollisimman eksakti kuolinaika esim. henkikirjojen avulla. Hän on ollut hyvin hengissä 1700-luvun alussa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/233.htm
ja tuossakin mainitaan Johan-pojalla syntymävuotena 1703 joten se lienee oikea. Koskapa heille ei enempää lapsia ehtinyt siunaantua, ja koska Beatan, joka lisääntyy vielä vuoden 1719 vaiheilla, syntymän pitää sijoittua jonnekin vuoden 1680 kummallekin puolelle, ehkä mieluiten lähimmäs ikäkirjan antamaa vuotta 1678, lienee ensimmäinen avioliitto kattanut kutakuinkin vuodet 1700-1705 ja toinen solmittu joskus sen jälkeen, kuitenkin ennen vuotta 1715 ja mieluummin lähemmäs vuotta 1710. Mutta ehkä voisi vilkaista alkuun henkikirjoja ja katsoa, koska Johan Mahrberg putoaa niistä pois ja koska Olof Glumerus täsmällisesti ilmestyy talolliseksi Timolaan - tästä muutoksesta voisi mielestäni vetää hyvinkin täsmällisen vuoden Beatan toisen avioliiton solmintaan, sillä käsittääkseni juuri tämän avioliiton kautta Glumeruksen saivat Timolan talon haltuunsa.
t. Jens
Olof Glumerus muuten lienee sama, joka sittemmin mainitaan Oulussa porvarina ja nyt syntymävuotena 1714:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1760-1765_tksrk_ik129/151.htm
Hänen poikansa Olof s. 1752 palaa sittemmin Leppävirroille.
Mutta miten ymmärrätte tämän ikäkirjan sivun:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/322.htm
aivan ylälaidassa mainitaan kylä (Timola), ja sen alla talollinen (nimi vaikealukuinen), jolla on vaimo Beata ja pojat Casper 7 v, Johan 5 v sekä poika (nimi vaikealukuinen) 3 v sekä nelikuinen tytär. Olisi vaikea ajatella, että kyseessä olisi muu kuin Johan Mahrbergin perhe, mutta lausukaa mielipiteenne. Lasten iät ovat hieman outoja ollakseen Mahrbergin perhekuntaa.
Ongelmaksi muodostuu, että alempana sivua mainitaan Olof Glumeruksen ruokakunta (nimet vaikealukuisia), mutta hyvällä tahdolla siinä voisi nähdä:
son Casper 13
son Johan 11
dr Margaretha 3
s Olof 5 kk
mutta, kuten kuvasta näkyy, tein tulkinnan sen mukaan, mitä halusin tekstissä nähdä, enkä sen mukaan, mitä siinä oikeasti lukee. Vertaamalla tietoja myöhempiin rippikirjoihin tämä on jossain määrin perusteltavissa oleva tulkinta.
Mutta mikä on ikäkirjan funktio? Kuten me kaikki leppävirtalaisia sukuja tutkivat olemme varmasti havainneet, ikämerkinnät näyttävät laaditun suunnilleen (ja usein aika tarkastikin vuoden 1715) mukaan. Tuota vuotta ei kuitenkaan missään mainita mittapuuksi, vaan se on meidän omaa järkeilyämme, ja koska meistä monet ovat jo ammoin toisistaan riippumatta tulleet samaan tulokseen, se lienee pääasiallisesti pitävä. Mutta olisiko ikäkirjassa useampia laadintakerroksia? Miten tuo ylempi Timolan merkintä pitäisi ymmärtää ja keistä siinä oikeastaan puhutaan? Jos kyse on samasta perheestä, tuon merkinnän pitäisi olla pikemminkin vuodelta 1708, mutta silloin varsinaista rippikirjaa vielä käytettiin. Tuon ylemmän Beatan iäksi annetaan niinikään 28 vuotta (?), mikä sekin viittaisi varhaisempaan laadinta-aikaan. Vai olisiko osittain samat henkilöt siinä kahdesti, ikäänkuin päivitettyinä? Mene ja tiedä, taidan lähteä piipahtamaan KA:ssa.
t. Jens
Jatkoa kysymykseen Cajanus-jälkeläisen Beata Casperintytär Montanuksen lapsista:
Kävin juuri äsken KA:ssa läpi Leppävirran henkikirjoja 1700-luvun alusta seuraavanlaisin tuloksin:
1704: upbördskrifwaren Joh. Mahrberg med hustru
1705-1709: Joh. Mahrbergs encka
1710: Ol. Glomerus med hustru
Eli jos nuo henkikirjat laadittiin joskus loppuvuodesta, kuten muistelisin, olisi katselmuskirjuri Johan Mahrberg kuollut viimeistään alkuvuodesta 1705, ehkä jo loppuvuodesta 1704. Olof Glumerus vastaavasti avioitui Beata Montanuksen kanssa viimeistään 1710, mutta ehkä jo edeltävän vuoden lopulla. Näin ollen Olof Glumeruksen kaksoset maaliskuulta 1709 voitaneen pistää hänen villin poikamieselonsa piikkiin, ja Olofin ja Beatan yhteinen jälkikasvu lienee nähnyt päivänvalon vuodesta 1711 alkaen.
Mielestäni ainoa ongelmakohta on nuorempi Olof Glumerus - onko hän syntynyt kunniallisesta avioliitosta 1714 vai onko hän kenties tuo Kaisa Piirosen äpärä (jotenkin ei tunnu luontevalta)? Tätä keskustelua kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä jos katsomme hänet aviolliseksi, saavat Cajanukset kasapäin lisää jälkipolvia. Oli miten tahansa, Beata Montanus oli kahdesti naimisissa ja kuoli Timolassa joskus 1730-1738 välillä, jolloin Leppävirran rippikirjat näyttävät kovasti laiminlyödyiltä (puuttuisiko ehkä välistä yksi kirja?). Beatan kautta Timolan maahan pääsevät käsiksi niin Mahrbergit kuin Glumeruksetkin, ja olisin melko hämmästynyt, jos asian tiimoilta ei jossain vaiheessa päädyttäisi käräjille asti. Lienee melko optimistista tässä vaiheessa toivoa löytävänsä käräjäpöytäkirjaa, jossa nuorin Olof Glumerus hakisi jotain osuutta äitinsä omaisuuteen, mutta voihan sitä haaveilla.
Ai niin: tuon Ouluun päätyneen Olof Glumeruksen s. 1714 lasten joukossa esiintyy melko harvinainen (ainakin siis Savossa) nimi Beata, mitä voitaneen pitää jonkinlaisena aihetodisteena. Tämä voi toki kertoa enemmän sosiaalisesta kytköksestä kuin biologisesta.
Näistä Kaisa Piirosen kaksosista ei ole saatavisas oikein lisätietoa (ellei sitten mitään Rantasalmen käräjillä 1709? tokko kuitenkaan). Ainakaan he eivät näytä kuolleen tai avioituneen, ainakaan luetteloiden mukaan. Tosin varsinkaan pikkulasten kohdalla tuo ei merkitse mitään, ja ovatpa he voineet lähteä äitinsä mukana muuallekin.
Mitä teemme Olofin kanssa? Minulla on muuten paljon tietoa Beata Montanan jälkeläisistä, jos joku Cajanisti kaipailee.
Jens
Tulipa lisäksi mieleeni, että Cajanus-suku on vanhastaan siinnyt niin voimallisesti myös Kainuussa ja Savossa, että Cajanusten jälkeläisselvityksestä voisi saada suorastaan Itäsuomalaisen "Sursillianan" niiden savolaisten iloksi, jotka ovat jääneet osattomaksi oikean Sursillianan iloista :)
Mutta miten ymmärrätte tämän ikäkirjan sivun:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/322.htm
aivan ylälaidassa mainitaan kylä (Timola), ja sen alla talollinen (nimi vaikealukuinen), jolla on vaimo Beata ja pojat Casper 7 v, Johan 5 v sekä poika (nimi vaikealukuinen) 3 v sekä nelikuinen tytär. Olisi vaikea ajatella, että kyseessä olisi muu kuin Johan Mahrbergin perhe, mutta lausukaa mielipiteenne. Lasten iät ovat hieman outoja ollakseen Mahrbergin perhekuntaa.
Ongelmaksi muodostuu, että alempana sivua mainitaan Olof Glumeruksen ruokakunta (nimet vaikealukuisia), mutta hyvällä tahdolla siinä voisi nähdä:
son Casper 13
son Johan 11
dr Margaretha 3
s Olof 5 kk
mutta, kuten kuvasta näkyy, tein tulkinnan sen mukaan, mitä halusin tekstissä nähdä, enkä sen mukaan, mitä siinä oikeasti lukee. Vertaamalla tietoja myöhempiin rippikirjoihin tämä on jossain määrin perusteltavissa oleva tulkinta.
Mutta mikä on ikäkirjan funktio? Kuten me kaikki leppävirtalaisia sukuja tutkivat olemme varmasti havainneet, ikämerkinnät näyttävät laaditun suunnilleen (ja usein aika tarkastikin vuoden 1715) mukaan. Tuota vuotta ei kuitenkaan missään mainita mittapuuksi, vaan se on meidän omaa järkeilyämme, ja koska meistä monet ovat jo ammoin toisistaan riippumatta tulleet samaan tulokseen, se lienee pääasiallisesti pitävä. Mutta olisiko ikäkirjassa useampia laadintakerroksia? Miten tuo ylempi Timolan merkintä pitäisi ymmärtää ja keistä siinä oikeastaan puhutaan? Jos kyse on samasta perheestä, tuon merkinnän pitäisi olla pikemminkin vuodelta 1708, mutta silloin varsinaista rippikirjaa vielä käytettiin. Tuon ylemmän Beatan iäksi annetaan niinikään 28 vuotta (?), mikä sekin viittaisi varhaisempaan laadinta-aikaan. Vai olisiko osittain samat henkilöt siinä kahdesti, ikäänkuin päivitettyinä? Mene ja tiedä, taidan lähteä piipahtamaan KA:ssa.
t. Jens
Ylinnä olevan nimi näyttäisi alkavan Th eli nimi olisi joko Thomas tai Thure eli kokonaisuudessa:
Th? 32
hust Beata 28
Casper 7
son Johan 5
Son Th?
? 1/2
Kun taas Olof Glumeruksen kohdalla:
Olof Glumerus 28
hust ?Beata 37
Son Casper 13
Son Johan 11
Dot Margareta 3
Son ?Olof 1/2
Eli näyttäisi siltä, että kyseessä olisi kaksi eri perhettä.
Korjasin Glumeruksen alustavasti sivulle:
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu85 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu85)
Johannes Hissa
Tuon Oulussa vaikuttaneen Olofin s. 1714 voisi ehkä vähän selvemmin liittää Olofin ja Beatan lapseksi ja sanoa, että on periaatteessa mahdollista, että hän olisi kuitenkin tuo äpärä. Se ei minusta vaikuta oikein uskottavalta. Minulla on noita Beatan jälkeläisten tietoja enemmänkin 1700-luvun osalta, lähetän niitä sinulle vaikka yksityisesti kesäkuussa.
t. Jens, Paavo (tai jopa Paavali) Koposen (Paulit tulivat Savoon vasta 1900-luvulla!) ja Margareta Glumeran jälkeläinen.
Mikä ihme tuo Bengt Glumerus oikein on? Taitaapi olla epähenkilö, en ole koskaan nähnytkään. Vai missä hänet mainitaan?
Kaija Salminen
12.05.09, 21:09
Hei Jens!
Tuon Oulussa vaikuttaneen Olofin s. 1714 voisi ehkä vähän selvemmin liittää Olofin ja Beatan lapseksi ja sanoa, että on periaatteessa mahdollista, että hän olisi kuitenkin tuo äpärä. Se ei minusta vaikuta oikein uskottavalta. Minulla on noita Beatan jälkeläisten tietoja enemmänkin 1700-luvun osalta, lähetän niitä sinulle vaikka yksityisesti kesäkuussa.
t. Jens, Paavo (tai jopa Paavali) Koposen (Paulit tulivat Savoon vasta 1900-luvulla!) ja Margareta Glumeran jälkeläinen.
Ilmoittaudun myös Olof Glumeruksen ja Beata Montanan jälkeläiseksi. Heidän Axel-poikansa Ulrika-tytär (s. 25.5.1760 Leppävirta, Timola, k. 2.12.1829 Rantasalmi, Hiismäki nro 5) avioitui Rantasalmen Hiismäen ratsutilalle nro 66 Pekka (Pehr, Petter) Hukkasen vaimoksi. Olen Hukkasia suoraan alenevassa polvessa isäni puolelta. Toisin sanoen minäkin haluaisin esittää kainon toivomuksen saada Olofin ja Beatan jälkeläistietoja, jos sinulle sopii. Ihan vain vertailun vuoksi ja vaikka jatkokeskustelujen pohjaksi. Olen osallistunut tähänkin viestiketjuun muutama viikko sitten. Kiitos etukäteen!
Terv. Kaija
Tapani Kovalaine
12.05.09, 21:25
Mikä ihme tuo Bengt Glumerus oikein on? Taitaapi olla epähenkilö, en ole koskaan nähnytkään. Vai missä hänet mainitaan?
Tässähän tämä Bengt Glumerus tulee. Sivun puolessa välissä Axel Glumeruksen yläpuolella oleva etunimi on (erehdyksessä) luettu oudosti ja nimeksi on saatu Bengt, vaikka Olavus tai Oloff voisi olla yhtä oikea tulkinta. Jospa on syntynyt vuonna 1714?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/323.htm
Tapani Kovalaine
12.05.09, 21:51
Nyt uudella lukemisyrityksellä äsken linkatussa sivussa esiintyy ensimmäisenä henkilönä Olof Glumerus ja yhdeksäntenä henkilönä Olof Glumerus, jos tosissaan vertailee heidän etunimiensä kirjoitusasua. Näin voitaisiin luopua syntymävuodesta 1709 Olofin kohdalla ja muuttaa se vuosiluvuksi 1714.
Kan Casper ja Johan poikapuolet avioituivat, oli aivan tavanomainen tapa kirjata rippikirjaan Olof heti isänsä Olofin ja äitinsä Beatan alapuolelle ennen tytär Margaretaa, joka toki oli vanhempi kuin Olof, mutta edusti "heikompaa" sukupuolta tuolla vuosisadalla.
Nyt uudella lukemisyrityksellä äsken linkatussa sivussa esiintyy ensimmäisenä henkilönä Olof Glumerus ja yhdeksäntenä henkilönä Olof Glumerus, jos tosissaan vertailee heidän etunimiensä kirjoitusasua. Näin voitaisiin luopua syntymävuodesta 1709 Olofin kohdalla ja muuttaa se vuosiluvuksi 1714.
Kan Casper ja Johan poikapuolet avioituivat, oli aivan tavanomainen tapa kirjata rippikirjaan Olof heti isänsä Olofin ja äitinsä Beatan alapuolelle ennen tytär Margaretaa, joka toki oli vanhempi kuin Olof, mutta edusti "heikompaa" sukupuolta tuolla vuosisadalla.
Koska Olof Glumeruksella oli myös avioton poika Olof, niin poika Olof on voinut saada vahingossa väärän syntymävuoden, joten pitisi löytää jotakin varmennusta. Yksi mahdollisuus on esim., että Olof on saanut jonkun pienenä kuoleen veljensä syntymävuoden 1714.
Sivulta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm
löytyy näköjään Olof Glumeruksen (vanh.) veli Johan Glumerus, k. 1725, ja hänen vaimionsa Lena, k. 1730. Johan näyttää menneen
Hei Ritva!
GLUMERUS-lista:
1. Olof Glumerus (vanhempi), kauppaporvari, k. 2.1704 Sortavala
(Anna Ottander, , k. 1726 Leppävirta, Timola)
| 2. Olof Glumerus (nuorempi), kauppaporvari, s. 1677 Sortavala?, k. 9.5.1764 Leppävirta, Timola 2
| (1. pso: Beata Kasperintytär Montana, s. noin 1683, k. 1731-37 Leppävirta, Timola)
| | 3. Margetha Glumerus, s. 1711
| | 3. Olavi Glumerus
| | 3. Akseli (Axel) Glumerus, talollinen, s. 1721 Leppävirta, Timola, Mäntyniemi, k. 21.5.1790 Leppävirta, Timola
| | (1. pso: Katarina (Carin) Huovitar, k. 1744)
| | (2. pso: Prudentia Strömman, s. 1726, k. 6.6.1754 Leppävirta, Timola)
| | (3. pso: Anna Ruuth, s. 18.1.1735 Joroinen, Kerisalo, k. 2.12.1790 Leppävirta, Timola)
| | 3. Johan Glumerus, s. Leppävirta, Timola, k. 1725 Leppävirta, Timola
| | 3. Anna
| | 3. Beata
| (2. pso: Helena Kolaritar)
| 2. Johan Glumerus
| (Lena?, k. 1770)
| 2. Maria Olofintytär Glumerus (Glomera)
| (Bertel Clemensinpoika Oxman, lukkari)
| | 3. Johan Oxman, koulumestari, s. 1691
| | (Anna Willander)
| | | 4. Bertil Oxman, s. 1718
| | 3. Kasper Oxman
| | (Brita Suhonen (Suhotar, Suetar))
| | | 4. Nils Oxman
| | 3. Bertel Oxman
| | (Margareta Karppinen)
| | 3. Beata Oxman
| | (Juho (Johan) Paajanen (Pajain))
| | 3. Margareta Oxman
| | 3. Anna Oxman
| 2. Helena Olofintytär Glumerus (Glomera), s. 1672?/1684?, k. 1760
| (Bertel Clemensinpoika Oxman, lukkari)
| | 3. Olavi (Olof) Oxman
| | 3. Axel Oxman, s. 1721
| | (Anna Elisabet Gråsten, s. 3.7.1724 Kuopion msrk, Hiltulanlahti)
| | | 4. Maria, kast. 12.2.1760
| | 3. Maria Oxman
| | (Simon Holopainen)
| | 3. Helena Oxman
| | (Anders Nyman)
Terv. Kaija
näyttää menneen Olofin pojaksi.
Sivulta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/322.htm
ylinnä löytyvä perhe näyttäisi olevan Beata Montanan siskon Britan perhe Tuomas Immosen kanssa, sillä sieltä löytyisivät pojat Casper, Johan ja Tuomas. Koska Casper s. n. 1704 (haudatuissa 1696), Johan s. n. 1707, ja Thomas s. n. 1714. Puolivuotiaan lapsen nimestä ei saa selvää.
Johannes Hissa
Ps: Oma tarkoitukseni on vain saada Cajanus-suvun ensimmäiset sukupolvet (5. ensimmäistä) mahdollisimman selväksi, joten en tässä vaiheessa ole kiinnostun mahdolisista jälkipolvista.
Beata Andersintytär Cajanuksesta aikoinaan kerrottiin. Onko tuosta Knut Johaninpojasta tai hänen aiemmista avioliitoista enemmän tietoa tai arveluja? Beatan ensimmäinen puoliso oli Raahen kirkkoherra Caspar Casparsson Forbus. Raahen kappalainen ja koulumestari 1654, pyrki kirkkoherraksi 1664 kuoli Raahessa 28.2.1664.
Lainaus:
Beata Andersintyttären (Cajanus), * n. 1632 Paltamo, ‡ keväällä 1699 Oulu, lapset toisesta avioliitosta Knut Johaninpojan (Knutin neljäs avioliitto) kanssa näyttävät uupuvan netissä olevista tiedoista, laitan ne tähän. Eli heillä oli ainakin lapset Anders Knutinpoika ja Maria Knutintytär, jotka ilmoitetaan Knut Johaninpojan perunkirjoituksessa 14.11.1687 Oulu. Perunkirjoituksessa Knut Johaninpoika ilmoitetaan kuolleeksi jo 17.4.1672, mutta A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia I:ssä hänet ilmoitetaan haudatun 28.8.1687.
Olavi
Beata Andersintytär Cajanuksesta aikoinaan kerrottiin. Onko tuosta Knut Johaninpojasta tai hänen aiemmista avioliitoista enemmän tietoa tai arveluja? Beatan ensimmäinen puoliso oli Raahen kirkkoherra Caspar Casparsson Forbus. Raahen kappalainen ja koulumestari 1654, pyrki kirkkoherraksi 1664 kuoli Raahessa 28.2.1664.
Lainaus:
Beata Andersintyttären (Cajanus), * n. 1632 Paltamo, ‡ keväällä 1699 Oulu, lapset toisesta avioliitosta Knut Johaninpojan (Knutin neljäs avioliitto) kanssa näyttävät uupuvan netissä olevista tiedoista, laitan ne tähän. Eli heillä oli ainakin lapset Anders Knutinpoika ja Maria Knutintytär, jotka ilmoitetaan Knut Johaninpojan perunkirjoituksessa 14.11.1687 Oulu. Perunkirjoituksessa Knut Johaninpoika ilmoitetaan kuolleeksi jo 17.4.1672, mutta A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia I:ssä hänet ilmoitetaan haudatun 28.8.1687.
Olavi
Laitan tähän Knut Johanssonin perunkirjoituksen alkuosan (lähde: Alf Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653-1800, s. 19):
Knut Johansson, rådman; bouppt. 14.11.1687. Änkan, den avlidnes fjärde hustru Beata Andersdotter; barn av första giftet med Margareta Mårtensdotter: Brita Knutsdotter, gift med Karl Krank; av andra giftet med Margareta Sigfridsdotter: Johan Knutsson och Margareta Knutsdotter, gift med Erik Persson; av tredje giftet: Gabriel Knutson och avlidne Karl Knutsson; av fjärde giftet: Anders Knutsson och Maria Knutsdotter. Knut Johansson var avliden redan 17.4.1672.
Knut Johanssonin vaimoja näyttää haudatun Oulussa (bårklädhe) 1656 ja 20.8.1665. Lisäksi Knut Johanssonin lapsia haudataan Oulussa 1.6.1650, 29.5.1678, 7.7.1678 ja 8.12.1681. Kultaseppä Knut Johanssonin vaimo ja lapsi haudataan Oulussa 18.4.1645, mutta hän taitaa olla eri Knut (ehkä se Oulussa (ringn. grifft.) 12.1.1659 haudattu).
Lisäys:
A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia I:n mukaan: Vaimo: Margareta Sihverintytär; main. vainajana 20/2 1658.
Johannes Hissa
Bodniemi37
24.05.09, 19:24
Sivulta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm
löytyy näköjään Olof Glumeruksen (vanh.) veli Johan Glumerus, k. 1725, ja hänen vaimionsa Lena, k. 1730.....
Eikös vanhin Olof Glumerus, kauppaporvari, kuollut Sortavalassa 2.1704? Hänen puolisonsa Anna Ottandra asui ymmärtääkseni leskenä poikiensa luona Leppävirralla. Olof Glumerus vanhimmalla saattoi kyllä olla Johan-niminenkin veli: Tohmajärven kirkkoherra Johan Glumerus, k. ennen 16.12.1679, mainitaan useaan kertaan KA:n tuomiokirjakortistossa; Hiskin pappisluettelon mukaan hän oli kirkkoherrana jo 1661 eli syntyi tod.näk. noin 1630; kortistosta löytyy kolmaskin samaan ikäluokkaan kuulunut Glumerus eli Reinhold, siltavouti, jonka patronyymi oli Jakobsson. Eräs Reinhold Glumerus kuoli Sortavalassa (Håfsåkern?) 27.12.1726. Kuoliniästä laskettuna (97 v) hän syntyi 1629. Hänen poikansa oli ilmeisesti samassa kylässä 70-vuotiaana 23.5.1739 kuollut Jakob Glumerus:
Glomerg, Johan, kyrckieheerde, Tochmajärfwi
* Pälkjärvi 1669.09.13-14, gg1/572/10Glomerius, Johan, kyrckioheerde
* Kitee 1667.11.28-29, gg1/859/12Glomerus, Johan,
* Pälkjärvi 1669.09.13-14, gg1/577v/37Glomerus, Reinholdt, brofougde
* Salmi 1678.09.3, gg2/1115v/1Glumerus, kyrkoherde
* Tohmajärvi 1681.12.6-7, gg2/617/10Glumerus, Johan, Kyrckioheerde
* Tohmajärvi 1663.03.6-7, gg1/1075/6Glumerus, Johan, Kyrckioheerde
* Tohmajärvi 1663.03.6-7, gg1/1074v/4Glumerus, Johan,
* Pälkjärvi 1669.02.26-27, gg1/499v/21Glumerus, Johan, kyrckioheerde
* Pälkjärvi 1670.02.18-19, gg1/397v/26Glumerus, Johan, kyrckioheerde
* Pälkjärvi 1673.02.21-22, gg1/116/23Glumerus, Johan, pastor, Tochmajärfwj
* Pälkjärvi 1674.09.10-11, gg1/73v/2Glumerus, Johan, kyrckioheerde, Tochmajerfwi
* Pälkjärvi 1678.09.7-10, gg2/1134v/27Glumerus, Johan, pastor
* Pälkjärvi 1679.12.16-17, gg2/985/13Glumerus, Johan, kyrkoherde salig, Tohmajerfwi
* Tohmajärvi 1681.03.02-03, gg2/523v/20Glumerus, Johan, kyrkioheerde
* Pälkjärvi 1681.12.9-10, gg2/626v/12Glumerus, Johannes, pastor, Tochmajerfwi
* Pälkjärvi 1679.03.10-11, gg2/908v/25Glumerus, Johannis, pastor, Tochmajerfwi
* Pälkjärvi 1679.03.10-11, gg2/909/27Glumerus, Reinholt Jacobsson, brofougde * Salmi 1679.12.11, gg2/965v/2
Kiitos Johannes!
Tuosta Knut Johanssonin perheestä kannattaisi tehdä "arveluja-päätelmiä" olihan tuolloin niin Oulussa kuin Raahessa melko vähän asukkaita ja säätyläisperheitä ja heidän patronyyminsä vielä korvasi usein sukunimen.
Päätelmät voisi auttaa noissa Cajnaus suvun lähtökohtien päätelyssä, onhan täsmentämättä Agnetan sukutausta ja itse olen mm. Antti Erikinpojalle tuota Sutelan myynyttä Sigfrid Suzieta yhdistänyt Oulun niittyluetteloista löytämääni.
Karl Kranck oli Limingan nimismies ja Nuijasodasta tunnetun Hannu Krankan poika ja heidän poikansa Karl oli Haapaveden kappalainen ja naimisissa Margareta Johansdr Tavastin kanssa. Oliko Margareta Anna Eriksdr Sursilin vai Margareta Pictoriuksen tytär?
Olavi
Eikös vanhin Olof Glumerus, kauppaporvari, kuollut Sortavalassa 2.1704? Hänen puolisonsa Anna Ottandra asui ymmärtääkseni leskenä poikiensa luona Leppävirralla. Olof Glumerus vanhimmalla saattoi kyllä olla Johan-niminenkin veli: Tohmajärven kirkkoherra Johan Glumerus, k. ennen 16.12.1679, mainitaan useaan kertaan KA:n tuomiokirjakortistossa; Hiskin pappisluettelon mukaan hän oli kirkkoherrana jo 1661 eli syntyi tod.näk. noin 1630; kortistosta löytyy kolmaskin samaan ikäluokkaan kuulunut Glumerus eli Reinhold, siltavouti, jonka patronyymi oli Jakobsson. Eräs Reinhold Glumerus kuoli Sortavalassa (Håfsåkern?) 27.12.1726. Kuoliniästä laskettuna (97 v) hän syntyi 1629. Hänen poikansa oli ilmeisesti samassa kylässä 70-vuotiaana 23.5.1739 kuollut Jakob Glumerus:
Glomerg, Johan, kyrckieheerde, Tochmajärfwi
* Pälkjärvi 1669.09.13-14, gg1/572/10Glomerius, Johan, kyrckioheerde
* Kitee 1667.11.28-29, gg1/859/12Glomerus, Johan,
* Pälkjärvi 1669.09.13-14, gg1/577v/37Glomerus, Reinholdt, brofougde
* Salmi 1678.09.3, gg2/1115v/1Glumerus, kyrkoherde
* Tohmajärvi 1681.12.6-7, gg2/617/10Glumerus, Johan, Kyrckioheerde
* Tohmajärvi 1663.03.6-7, gg1/1075/6Glumerus, Johan, Kyrckioheerde
* Tohmajärvi 1663.03.6-7, gg1/1074v/4Glumerus, Johan,
* Pälkjärvi 1669.02.26-27, gg1/499v/21Glumerus, Johan, kyrckioheerde
* Pälkjärvi 1670.02.18-19, gg1/397v/26Glumerus, Johan, kyrckioheerde
* Pälkjärvi 1673.02.21-22, gg1/116/23Glumerus, Johan, pastor, Tochmajärfwj
* Pälkjärvi 1674.09.10-11, gg1/73v/2Glumerus, Johan, kyrckioheerde, Tochmajerfwi
* Pälkjärvi 1678.09.7-10, gg2/1134v/27Glumerus, Johan, pastor
* Pälkjärvi 1679.12.16-17, gg2/985/13Glumerus, Johan, kyrkoherde salig, Tohmajerfwi
* Tohmajärvi 1681.03.02-03, gg2/523v/20Glumerus, Johan, kyrkioheerde
* Pälkjärvi 1681.12.9-10, gg2/626v/12Glumerus, Johannes, pastor, Tochmajerfwi
* Pälkjärvi 1679.03.10-11, gg2/908v/25Glumerus, Johannis, pastor, Tochmajerfwi
* Pälkjärvi 1679.03.10-11, gg2/909/27Glumerus, Reinholt Jacobsson, brofougde * Salmi 1679.12.11, gg2/965v/2
Kysymys oli tästä Johanista:
Hei Ritva!
...
| | 3. Johan Glumerus, s. Leppävirta, Timola, k. 1725 Leppävirta, Timola,
...
| 2. Johan Glumerus
| (Lena?, k. 1770)
...
Terv. Kaija
Jos Leppävirran rippikirjan mukaan Johan on kuollut 1725 ja hänen vaimonsa Lena on kuollut 1730, niin Johan ei voi olla Olof Glumeruksen (k. 9.5.1764 Leppävirta) ja Beata Kasperintytär Montanan poika. Joten epäilen hänen olevan Olof Glumeruksen (k. 9.5.1764 Leppävrta) veli eli Olof Glumeruksen (k. 2.1704 Sortavala) ja Anna Ottanderin (k. 1726 Leppävirta) poika. Eli Kaijalla näyttää sama Johan tulleen Olof Glumeruksen (k. 9.5.1764 Leppävirta) pojaksi ja veljeksi.
Johannes Hissa
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.