Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Cajanus suku
Tavallinen sukututkija joutuu melko harvoin tekemisiin kuolemantuomioiden kanssa, pitkäkään kokemus ei anna mitään sanottavaa asiantuntemusta. Kirjallisuutta on jonkin verran ja luultavasti jossakin on tietoja tuomioista 1700-luvulla Ruotsin valtakunnassa Suomi mukaanluettuna. Kannattaisi katsoa Sampo Terhon kirjaa ” Silmä silmästä” (2007), joka käsittelee kuolemanrangaistuksen historiaa yleensä (taitaa olla loppuunmyyty), ehkä siitä saisi ainakin viitteitä.
H. I.
Toki täällä Forumilla on henkilö, joka tuntee nämä kuolemanrangaistusasiat. Hän saattaisi osata kertoa, onko teloitus pantu täytäntöön vai ei.
Kimmo Kemppainen
Erik Cajanuksen ja Anna Martintyttären poika Erik kastetaan Lohjalla joulukuussa 1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5745620
jolloin hän näyttäisi olevan vielä elossa, sillä normaalisti edesmennyt isä mainitaan vainajaksi. Tosin tässä on se mahdollisuus, että Anna on mennyt uusiin naimisiin miehensä teloituksen jälkeen, jolloin hänen uusi miehensä on käyttänyt edellisen miehen sukunimeä.
Korjailen Erik Cajanuksen tiedot kyhäelmäni lopussa olevaan liittämättä Cajanus-sukuun (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu999), joten laitan tämän käydyn keskustelun lähteeksi, joten jos haluatte voin myös mainita teidät lähteenä. Ensin pitää kuitenkin keräillä tiedot yhteen, joten korjailuun menee vielä hieman aikaa.
Kajaanin linnan vahtimestari Erik Samuelinpoika Cajanus näyttää olleen naimaton ollessaan Kajaanissa vuodesta 1701
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213349
eikä hänellä näy vaimoa myöskään Vaasassa ennen sitä 1692-1700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148194
Erik Johansson ja Anna Martintytär näyttävät olevan Routiosta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29028936
sillä Erik Krijsin ja Anna Martintytär Routiosta vihitään Lohjalla 30.11.1733
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5745575
Kimmo Kemppainen
29.01.16, 16:41
Kyllä tämä minusta kaikella todennäköisyydellä tarkoittaa, että Erik Cajanusta ei teloitettu 10.3.1736 eikä lapsi voisi mitenkään olla postuumikaan, kun kerran on vasta joulukuussa 1737 syntynyt.
Kimmo Kemppainen
Erik Cajanuksen ja Anna Martintyttären poika Erik kastetaan Lohjalla joulukuussa 1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5745620
jolloin hän näyttäisi olevan vielä elossa, sillä normaalisti edesmennyt isä mainitaan vainajaksi. Tosin tässä on se mahdollisuus, että Anna on mennyt uusiin naimisiin miehensä teloituksen jälkeen, jolloin hänen uusi miehensä on käyttänyt edellisen miehen sukunimeä.
Korjailen Erik Cajanuksen tiedot kyhäelmäni lopussa olevaan liittämättä Cajanus-sukuun (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu999), joten laitan tämän käydyn keskustelun lähteeksi, joten jos haluatte voin myös mainita teidät lähteenä. Ensin pitää kuitenkin keräillä tiedot yhteen, joten korjailuun menee vielä hieman aikaa.
Kajaanin linnan vahtimestari Erik Samuelinpoika Cajanus näyttää olleen naimaton ollessaan Kajaanissa vuodesta 1701
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213349
eikä hänellä näy vaimoa myöskään Vaasassa ennen sitä 1692-1700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148194
Erik Johansson ja Anna Martintytär näyttävät olevan Routiosta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29028936
sillä Erik Krijsin ja Anna Martintytär Routiosta vihitään Lohjalla 30.11.1733
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5745575
Kimmo Kemppainen
29.01.16, 17:32
No sillähän minä sitä syntymäaikaa tietysti kyselin tuolta nimimerkki Topilta, että hakisin sakkoluetteloista mainintaa aviottomasta lapsesta. Ei ole toistaiseksi löytynyt.
Tietysti on sekin mahdollisuus, että rumpalin isä oli ns. musta hevonen eli aikaisemmin tuntematon Erik Cajanus, jos sellaiselle olisi sukupuussa tilaa. Tai sitten kyseessä ei ole olekaan Cajanus-suvun jäsen, joskin olisihan sekin sattuma, että muuten vain sattui Pohjanmaalta olemaan.
Kimmo Kemppainen
Kajaanin linnan vahtimestari Erik Samuelinpoika Cajanus näyttää olleen naimaton ollessaan Kajaanissa vuodesta 1701
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12213349
eikä hänellä näy vaimoa myöskään Vaasassa ennen sitä 1692-1700
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12148194
Vaikka Erik Cajanuksen vaimo Anna Mårtensdotter ei ole etsimäni henkilö, avasin uteliaisuuttani linkin Siuntion syyskäräjille 1735. Kävi ilmi seuraavaa:
Kaksinnaimisesta ei ollut lainkaan kysymys, vielä vähemmän kuolemantuomiosta. Erik Cajanus oli vaimonsa väitetyn uskottomuuden johdosta harkitsemattomasti kihlautunut (fäst sig) Lapväärtissä Brita Eriksdotterin kanssa. Kihlausasiat eivät kuuluneet maalliselle tuomioistuimelle vaan tuomiokapitulille, mutta koska kyseessä oli aviomies, ilmoitettiin siitä Siuntion nimismiehelle, ja samaan aikaan Lapväärtin kirkkoherra lähetti siitä tiedon Siuntion rovastille Arctopolitanukselle, joka välitti sen Cajanuksen vaimolle.
Kihlakunnanoikeuden toimeenpanemassa tutkinnassa (14. ja 17.10.1735) ilmeni, että aviopuolisoiden välillä oli erimielisyyttä, ensiksi sen takia että vaimo ei suostunut muuttamaan turvallisesta kodistaan Siuntion Nummenkylässä miehen mukana, joka vaimon mielestä ei ”pysynyt aloillaan” vaan siirtyi koko ajan paikasta toiseen. Suhteet huononivat edelleen, kun levisi huhu että Anna Mårtensdotterin nuorimman lapsen isä oli toinen mies (puhuttiin kersantti Rennerfeltistä) ja että lapsi oli tukehtunut (tukehdutettu?) yöllä. Anna kielsi jyrkästi nämä väitteet, joiden alkuunpanija oli ilmeisesti hänen äitipuolensa leski Ingeborg Thomasdotter.
Oikeudenkäynnissä puolisoiden välienselvittelyn lopputuloksena syntyi täydellinen sovinto: Erik Cajanus lupasi rakastaa vaimoaan ”i lif och död ” ja tunnusti lapsen omakseen. Anna Mårtensdotter lupasi elää miehensä kanssa niin kuin kunniallisen vaimon tulee, ja hän anoi miehelleen lievää rangaistusta. Ingeborg Tomasdotter peruutti syytöksensä ja Annan veli ja käly todistivat hänen puolestaan.
Tuomiossa vahvistettiin puolisoiden sovinto ja Anna Mårtensdotter vapautettiin kaikesta mitä häntä vastaan oli esitetty, mutta siinä ei lainkaan viitattu Erik Cajanuksen kihlaukseen Lapväärtissä. Oikeus ei ilmeisesti katsonut sen kuuluvan toimialaansa. Tutkintapöytäkirja ja tuomio toimitettiin maaherra Peter Stierncrantzille ja ”yhdessä Erik Cajanuksen kanssa asianomaiselle paikkakunnalle” (till ort som vederbör). Myöhempi tieto, että Cajanus lähetettiin ”kärsimään rangaistustaan”, tuntuu vähintäänkin omituiselta, koska mitään rangaistusta ei langetettu.
Cajanus-suvun tutkimuksen kannalta on merkillepantavaa, että Lapväärti oli hänen alkuperäinen kotipaikkansa (fädernes ort) ja että hänen äitinsä asui Lohjan Moisiossa, kuten jo on mainittukin.
H. I.
Kimmo Kemppainen
30.01.16, 13:58
Kyllä siellä Pohjanmaan päässä oli kysymys juuri kaksinnaimisesta josta langetettiin kuolemantuomio mestaamalla, viety kärsimään rangaistustaan 10.3.1736.
Tuomio:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12827511
viety rangaistavaksi, ks. kääntöpuolelta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10714224
Kimmo Kemppainen
Vaikka Erik Cajanuksen vaimo Anna Mårtensdotter ei ole etsimäni henkilö, avasin uteliaisuuttani linkin Siuntion syyskäräjille 1735. Kävi ilmi seuraavaa:
Kaksinnaimisesta ei ollut lainkaan kysymys, vielä vähemmän kuolemantuomiosta. Erik Cajanus oli vaimonsa väitetyn uskottomuuden johdosta harkitsemattomasti kihlautunut (fäst sig) Lapväärtissä Brita Eriksdotterin kanssa. Kihlausasiat eivät kuuluneet maalliselle tuomioistuimelle vaan tuomiokapitulille, mutta koska kyseessä oli aviomies, ilmoitettiin siitä Siuntion nimismiehelle, ja samaan aikaan Lapväärtin kirkkoherra lähetti siitä tiedon Siuntion rovastille Arctopolitanukselle, joka välitti sen Cajanuksen vaimolle.
Kihlakunnanoikeuden toimeenpanemassa tutkinnassa (14. ja 17.10.1735) ilmeni, että aviopuolisoiden välillä oli erimielisyyttä, ensiksi sen takia että vaimo ei suostunut muuttamaan turvallisesta kodistaan Siuntion Nummenkylässä miehen mukana, joka vaimon mielestä ei ”pysynyt aloillaan” vaan siirtyi koko ajan paikasta toiseen. Suhteet huononivat edelleen, kun levisi huhu että Anna Mårtensdotterin nuorimman lapsen isä oli toinen mies (puhuttiin kersantti Rennerfeltistä) ja että lapsi oli tukehtunut (tukehdutettu?) yöllä. Anna kielsi jyrkästi nämä väitteet, joiden alkuunpanija oli ilmeisesti hänen äitipuolensa leski Ingeborg Thomasdotter.
Oikeudenkäynnissä puolisoiden välienselvittelyn lopputuloksena syntyi täydellinen sovinto: Erik Cajanus lupasi rakastaa vaimoaan ”i lif och död ” ja tunnusti lapsen omakseen. Anna Mårtensdotter lupasi elää miehensä kanssa niin kuin kunniallisen vaimon tulee, ja hän anoi miehelleen lievää rangaistusta. Ingeborg Tomasdotter peruutti syytöksensä ja Annan veli ja käly todistivat hänen puolestaan.
Tuomiossa vahvistettiin puolisoiden sovinto ja Anna Mårtensdotter vapautettiin kaikesta mitä häntä vastaan oli esitetty, mutta siinä ei lainkaan viitattu Erik Cajanuksen kihlaukseen Lapväärtissä. Oikeus ei ilmeisesti katsonut sen kuuluvan toimialaansa. Tutkintapöytäkirja ja tuomio toimitettiin maaherra Peter Stierncrantzille ja ”yhdessä Erik Cajanuksen kanssa asianomaiselle paikkakunnalle” (till ort som vederbör). Myöhempi tieto, että Cajanus lähetettiin ”kärsimään rangaistustaan”, tuntuu vähintäänkin omituiselta, koska mitään rangaistusta ei langetettu.
Cajanus-suvun tutkimuksen kannalta on merkillepantavaa, että Lapväärti oli hänen alkuperäinen kotipaikkansa (fädernes ort) ja että hänen äitinsä asui Lohjan Moisiossa, kuten jo on mainittukin.
H. I.
Nyt olisi löydettävä Lapväärtissä 17.10.1735 – 10.3.1736 välisenä aikana pidettyjen ylim. käräjien pöytäkirja, minulta se ei nopeasti onnistunut. Siinä pitäisi olla todisteet kaksinnaimisesta, ennen kaikkea tieto vihkimisestä, koska, missä ja kenen papin toimesta se on toimitettu. Tai ainakin todisteet kihlauksesta, vaikka tuntuu epätodennäköiseltä että olisi tuomittu mestattavaksi kihlauksen perusteella. Käräjät on mahdollisesti pidetty välittömästi ennen 10.3.1736, jolloin Cajanus passitettiin Korsholman tutkintovankilaan (häkte). ”Rangaistuksen kärsiminen” lienee epätarkka ilmaus, todellisuudessa tarkoitettiin varmaankin hovioikeuden lopullisen päätöksen odottamista.
H. I.
Kimmo Kemppainen
30.01.16, 22:42
Pöytäkirjaa ei taida olla kuin ehkä konseptituomiokirjassa. Ei, kysymys ei ollut hovioikeuden lopullisen päätöksen odottamisesta. Se oli saapunut jo. Lukee aivan yksiselitteisesti, että pidätetty on otettu ulos häktestä ja toimitettu Lappväärttiin kärsimään kuninkaan ja hovioikeuden määräämän rangaistuksen. Tässä varmemmaksi vakuudeksi nopea puhtaaksikirjoitus:
"Förenämde arrestant blef d: 10 Martii 1736 ifr[ån] hächtet uttagen och försänd till Lapfierd, at derstädes enligit Kongl. maij:ts och Riksens höglåfl. Åbo Håf Rätts dom utstå sitt straff. attester[as] ut supra Chr: Zimmerman."
Kimmo Kemppainen
Nyt olisi löydettävä Lapväärtissä 17.10.1735 – 10.3.1736 välisenä aikana pidettyjen ylim. käräjien pöytäkirja, minulta se ei nopeasti onnistunut. Siinä pitäisi olla todisteet kaksinnaimisesta, ennen kaikkea tieto vihkimisestä, koska, missä ja kenen papin toimesta se on toimitettu. Tai ainakin todisteet kihlauksesta, vaikka tuntuu epätodennäköiseltä että olisi tuomittu mestattavaksi kihlauksen perusteella. Käräjät on mahdollisesti pidetty välittömästi ennen 10.3.1736, jolloin Cajanus passitettiin Korsholman tutkintovankilaan (häkte). ”Rangaistuksen kärsiminen” lienee epätarkka ilmaus, todellisuudessa tarkoitettiin varmaankin hovioikeuden lopullisen päätöksen odottamista.
H. I.
No nyt alkaa selkeytyä, rangaistus kärsittiin aina rikospaikkakunnalla. Aikaisempi tieto että siirrettiin Korsholmaan rangaistusta kärsimään tuntui käsittämättömältä.
Erik-pojan syntymä Lohjan Vohloisissa jouluk. 1737 (vht torppari Erik Cajanus ja Anna Mårtensdotter) ja samanaikaiset rippikirjamerkinnät Lohjalla pakottavat kuitenkin ajattelemaan että rangaistus olisi ollut jotakin muuta kuin mestaus.
H. I.
Matti Lund
31.01.16, 12:08
No nyt alkaa selkeytyä, rangaistus kärsittiin aina rikospaikkakunnalla. Aikaisempi tieto että siirrettiin Korsholmaan rangaistusta kärsimään tuntui käsittämättömältä.
Erik-pojan syntymä Lohjan Vohloisissa jouluk. 1737 (vht torppari Erik Cajanus ja Anna Mårtensdotter) ja samanaikaiset rippikirjamerkinnät Lohjalla pakottavat kuitenkin ajattelemaan että rangaistus olisi ollut jotakin muuta kuin mestaus.
H. I.
Ei se ole sikäli käsittämätöntä, että siellä Korsholmassa oli ns. Korsholman kruununhäkki, jonne Pohjanmaan eteläisessä voutikunnassa tutkintavankeuteen joutuneet "vöyrättiin" odottamaan lopullista tuomiotaan.
Siis jos tapausta käsiteltiin Lapväärtin kihlakunnankäräjillä, siellä saatettiin epäilty asettaa tutkintavankeuten Korsholman kruununhäkkiin. Muuta mieltä toteamalle ei minulla tule juuri nyt mieleen.
terv Matti Lund
moelanen52
25.02.16, 10:43
Käsittääkseni Erik Cajanusta ei ole mestattu, ei ainakaan Pohjanmaan läänin alueella. Läänintilitositteet näyttävät säilyneen 1730-luvulla kohtuullisen hyvin ja kaiketi sisältävät lähes kaiken silloisen lääninpyöveli Johan Dahlin toimituksistaan saamat palkkiot ja matkakustannukset. Merkintöjä Cajanuksen saamasta rangaistuksesta ei löydy.
Selvitellessäni Pohjanman pyövelilaitosta olen törmännyt vain yhteen kaksinnaimistapaukseen, jossa kuolemantuomio säilyi myös hovioikeudessa ja rangaistus pantiin täytäntöön. Se tapahtui Lapualla vuonna 1694.
Selatessani Mustasaaren haudattuja sieltä löytyy 21.12.1757 Vaasassa 68-vuotiaana kuollut Enk. Mad. Magdalena Cajana
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10357317
ainoa tähän sopiva olisi Sotkamon kappalaisen Erik Isakinpoika Siniuksen 5219 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5219) (yo 1712, † 1726) vaimo Magdalena Erikintytär Cajana, joka leskeksi jäätyään löytyy mm. Sotkamon Sopalasta rk 1728-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6160843), 1729-34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161077). Hänen poikansa Erik Sinius 6467 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6467) (yo 1738, † 1791) toimi ennen Iin kirkkoherraksi nimittämistään mm. Vaasan kappalaisena vuodesta 1757.
Jos kuolinikä pitää paikkansa Magdalena olisi syntynyt noin 1689 eli hän olisi siis Sotkamon kirkkoherran Erik Erikinpoika Cajanuksen 1970 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1970) (yo 1668, † 1712) ja Margareta Erikintytär Fortelian tytär, sillä Magdalenan vanhemmista on ollut ristiriitaista tietoa, sillä Axel Bergholm, Sukukirja I (1892) s. 251 mukaan isä olisi Sotkamon kirkkoherra Erik Erikinpoika Cajanus Taulu 19 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu019) ja Carl Henric Strandberg, Åbo stifts Herdaminne II (1834) s. 129 mukaan isä olisikin poika Kruunupyyn kirkkoherra Erik Erikinpoika Cajanus Taulu 89 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu089), mutta hän menee naimisiin vasta 1700.
Mielenkiintoinen löytö. Etsin häntä aikoinaa. Magdalena asui nuorekona kuolleen miehensä jälkeen Sopalassa jota isännöimään oli tullut miehensä sisaren mies nimismies Johan Schroderus. 1738 hänen teini-ikäinen tytär muuttaa Ouluun Johan Argilanderin perheeseen. PoikaErik Sinius tuolloin ylioppilas Turussa ja jo 1742 Vaasassa. Tytär avioitiui Argilanderin puolison Antell sukuun Iin varanimismies Johan Johansson Antell
Mielenkiintoinen löytö. Etsin häntä aikoinaa. Magdalena asui nuorekona kuolleen miehensä jälkeen Sopalassa jota isännöimään oli tullut miehensä sisaren mies nimismies Johan Schroderus. 1738 hänen teini-ikäinen tytär muuttaa Ouluun Johan Argilanderin perheeseen. PoikaErik Sinius tuolloin ylioppilas Turussa ja jo 1742 Vaasassa. Tytär avioitiui Argilanderin puolison Antell sukuun Iin varanimismies Johan Johansson Antell
Lisäksi henkikirjojen mukaan tytär Liisa Sinia muuttaa myös veljensä Erik Siniuksen luokse Vaasaan 1748/49 (Paltamon hk 1747 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187515), 1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12187905), Vaasan hk 1749 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12212241), 1750 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13356654), 1751 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12755275), 1752 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12759732), 1753 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768478), 1754 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12211486), 1755 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13355903), 1756 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12208115)), jossa hän avioituu 19.2.1756 silloisen Kruunupyyn kappalaisen apulaisen Johan Simoninpoika Munckin 7077 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7077) (yo 1745, † 1804) kanssa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.