Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Cajanus suku
Bodniemi37
25.05.09, 13:19
Tarkkaavaisuuteni näyttää pettäneen täysin, sillä en huomannut, että Johan Glumerus mainitaan jälkipolviraportissa myös Olof Glumerus nuoremman poikana.
Oman tutkimukseni piiriin kuuluvat myös Etelä-Savossa ja -Karjalassa (nykyisen Etelä-Karjalan alue) eläneet Dannenbergit.
Savitaipaleen/Taipalsaaren rajamailla asuneen sukuhaaran kantaisän Henrik Dannenbergin ja puolisonsa Margareta Korhosen (Heinricius-suku) poika, korpraali ja Korholan tilallinen Georg (Jöran) Dannenberg oli aviossa Savitaipaleen kirkkoherran tyttären Beata Johanintytär Montanan kanssa. Tämä oli Johan Marbergin ja Olof Glumeruksen kanssa aviossa olleen Beata Kasperintytär Montanan 1. serkku [Kirjallisuutta: Walli, Harry W. Montan-suvuista. Genos 29(1958), s. 85-101, http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm (http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm), Tertti, Aarno. Pieniä löytöjä - Små fynd. Dannenberg. Genos 47(1976), s. 52, http://genealogia.fi/genos/47/47_52.htm, Ilmoniemi, Arvi. Heinricius-suvun alkuperä. SSV 10(1926), s. 247-254].
Kuka on:
Caianus, Christer Andersson, amptman
* Sakkola 1668.03.13-14, gg1/618v/7
lähde:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/tma/kaki/tth/tth17.htm
Johannes Hissa
Kaija Salminen
26.07.09, 21:56
Kysymys oli tästä Johanista:
Jos Leppävirran rippikirjan mukaan Johan on kuollut 1725 ja hänen vaimonsa Lena on kuollut 1730, niin Johan ei voi olla Olof Glumeruksen (k. 9.5.1764 Leppävirta) ja Beata Kasperintytär Montanan poika. Joten epäilen hänen olevan Olof Glumeruksen (k. 9.5.1764 Leppävrta) veli eli Olof Glumeruksen (k. 2.1704 Sortavala) ja Anna Ottanderin (k. 1726 Leppävirta) poika. Eli Kaijalla näyttää sama Johan tulleen Olof Glumeruksen (k. 9.5.1764 Leppävirta) pojaksi ja veljeksi.
Johannes Hissa
Hei Johannes ja Ritva!
Minunkin tarkkaavaisuuteni on näköjään pettänyt: huomasin vasta äsken, että Glumeruksia on käsitelty parisen kuukautta sitten lisää tässä Cajanus-viestiketjussa. Kiitoksia Johannes Hissalle virheellisen tiedon korjaamisesta. Olof Glumerus nuoremman pojaksi laitettu Johan on ilmeisesti mielikuvituksen tuotetta tai jäänyt epähuomiossa listoille oikean Johanin löydyttyä. Poistan siis väärän Johanin ja jätän tämän: Olof Glumerus vanhemman poika Johan, k. 1725 Leppävirta, Timola, ja jolla on vaimo Lena, k. 1730 Leppävirta, Timola. Näkyvät rippikirjassa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm. Toivottavasti nyt menee oikein.
Terv. Kaija
Lohtajan kirkkoherran Johan Erikinpoika Cajanus, * n. 1677 Sotkamo, † 14.6.1730 Lohtaja, toinen vaimo Margareta Henrikintytär Brenner (Sursill 21), * n. 1681, näyttää kuolevan 2.7.1766 Sievissä 84 v 7 kk ikäisenä tyttärensä Brita Christina Calamniuksen (mies Sievin kappalainen Abraham Fortelius) tykönä. Tämä vain, koska tieto näyttää uupuvan esim. Sursill-tutkimuksista.
Johannes Hissa
Saako joku selvää, mitä lukee Gabriel Stårckin ja hänen vaimonsa Anna Greta Cajanan kohdalla pitkässä tekstissä Saloisten rippikirjassa:
http://sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/saloinen/rippikirja_1751-1772_va3-7/14.htm
En ole onnistunut löytämään heistä tietoja tämän jälkeen.
Johannes Hissa
Tapani Kovalaine
28.07.09, 17:08
"... till Helsingfors arbete på 6 år..." " ... 5 September 1757 (tai 1758)..."
"... till Helsingfors arbete på 6 år..." " ... 5 September 1757 (tai 1758)..."
1. rivin lopussa mainitaa "... Hst Anna Greta Cajana"
2. rivistä ei saa mitään selvää
3. rivin alussa on tosiaan "... till Helsingfors arbete på 6 år..." ja se päättyy "... 1758"
4. rivin loppu on mielestäni "... 5 Sept 1757"
Helpottaisi paljon, jos jostakin löytyisi Gabriel Stårckin ja Anna Greta Cajanan kuolintiedot.
Johannes Hissa
paavo.lohvansuu
31.07.09, 05:46
straffad för grof Inbråtts stöld
Onko lääninkamreeri Henrik Curnovius Kajaanin pormestarin Johan Henrikinpoika Curnovius, * n. 1620, † 6.1665 Kajaani, ja Felicia Andersintytär (Cajanus), * n. 1634 Paltamo, eli 1666 Kajaani, poika?
Henrik Curnovius näyttää menneen naimisiin Thomas Jöraninpoika Leiston, ‡ 20.4.1669 Oulu, ja Margareta Hanssintyttären, † 21.10.1683, tyttären Maria Tuomaantyttären, * n. 1658 Oulu, kanssa (äidin perunkirjoitus 5.11.1684 Oulu).
Lisäksi:
http://www.genealogia.fi/genos/16/16_81.htm (http://www.genealogia.fi/genos/16/16_81.htm)
[3] Ks. BERGHOLM, Collanus, taulu 8; vrt., »Kapellanens Erik Collanus anteckningar om sina barns födelsedagar m. m.», (VA (?), Laguksen kok.). - Ns. Falanderin dokumentti (VA, Alceniuksen kok.), johon sisältyy (jäljennöksinä) piispa Terseruksen v. 1660 alkupuolella tekemiä genealogisia muistiinpanoja, mm. sukuluettelo »Familia Cajanorum», tuntee Juhana Curnoviuksen lapsina vain 3 poikaa: Henricus, Johannes ja Gustavus nimiset ja lisäksi 3 nimeltä mainitsematonta, pienenä kuollutta lasta. lisäksi tunnetaan poika Eerik (yliopp. Upsalassa 4/11 1678), joka mainitaan vainajana ja lääninkamreeri Henrik Curnoviuksen veljenä Oulun raast. 20. 5. 1693.
Miten sitten kävi muille pojille Johan ja Gustaf vai onko heidät sekoitettu veljen Porin pormestarin Gustaf Henrikinpoika Curnoviuksen, † 1671, poikiin?
Johannes Hissa
Onko Lohtajan rippikirjassa oleva Anders Jakobinpoika Elfving, * 22.2.1731 Lohtaja:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1755-1761_uk516/120.htm
Kajaaniin muuttanut Jakob Elfving, * (Kajaanin rk) 14.8.1735, † 27.12.1785 Kajaani, ikä 53 v.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kajaani/rippikirja_1762-1769_ik87/52.htm
Jakob Elfvingiä ei löydy Lohtajan kastetuista eikä rippikirjoita vaikka hänen pitäisi olla Lohtajan pitäjänkirjurin Jakob Andersinpoika Elfvingin, * 8.1701 Lohtaja, † 13.2.1752 Lohtaja, ja Maria Andersintytär Cajanan, * 9.1702 Paltamo, † 4.3.1740 Lohtaja, poika:
http://www.genealogia.fi/genos/30/30_88.htm
En ole löytänyt mitään Anders Jakobinpoika Elfvingstä, * 22.2.1731 Lohtaja, tämän rippikirja merkinnän jälkeen. Jakob Andersinpoika Elfvingin, * 8.1701 Lohtaja, † 13.2.1752 Lohtaja, on toinenkin Anders, * 23.4.1745 Lohtaja, niminen poika toisesta avioliitostaan Helena Soraea, * n. 3.1713 ?Kurikka, † 28.8.1776 Lohtaja, kanssa, joten ajattelin, että ensimmäistä olisi alettu kutsua Jakobiksi. Jakobin sisko Anna, * 25.9.1732 Lohtaja, kuoli Kajaanissa 16.8.1764.
Johannes Hissa
Pitkän etsimisen jälkeen löysin Christina Andersintytär Cajanan, * 6.7.1740 Oulu, † 15.3.1791 Kalajoki, miehen (Liminka 15.4.1764) kapteeni Fredrich Reinhold von Poll, kast. 4.3.1731 Dingtuna, † 28.7.1790 Kalajoki, vanhemmat:
Varakorpraali henkivartiokaartissa Karl Ludvig Otto-Johaninpoika von Poll, * 1697, ‡ 25.2.1739 Haraker. & Charlotta Katarina Petter-Johanintytär von Bysing (nr 1206), * 15.5.1703 Björskog, † 17.5.1784 Björsbo.
Karl Ludvig von Poll löytyy mm. Genealogisches Handbuch der Oeselschen Ritterschaft -teoksesta:
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Blatt_bsb00000345,00278.html
Johannes Hissa
Tervehdin ilolla tätä löytöä! Lewenhaupt on von Poll-sukua tulvillaan!
Cajanus-suvun Gyllenhjerta-juuri on kyseenalaistettu tälläkin forumilla.
Katsotaan, kuka viimeksi nauraa?
Päivitin opiskelijakoneella olevaa Cajanus-suvun sivua
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm
Suurin ongelma tällä hetkellä on Taulun 102 Samuel Paldanius eli onko hän sama kuin Tyrnävän kirkkoisäntä Samuel Paldanius eli Laaninen. Onko kukaan tutkinut Tyrnävän Paldanius eli Laaninen sukua?
Johannes Hissa
Hei!
Jostain poimittua tarkistamatonta tietoa:
Samuel Paldaniuksesta: Viljeli 1730 Kempeleessä Pirilän tilaa, n.1736 muuttivat Tyrnävän Laanilaan nro 17 talollisiksi.
Olen jostain poiminut hänelle lapsia Anna; Zachris s. 1741 Kempele; Johannes s. 1735 Kempele; Margareta s.1739 Liminka pso Yrjö Juhonpoika Ollila s. 1737 jonka äiti Beata Juhontytär Kosamo.
Vielä olen hänen lapsekseen sijoittanut (hyvin epävarma?) Helena s. noi 1721 joka käsittääkseni oli Isak Isakinpoika Junttilan s. 1722 Temmes puoliso?
Olavi
Hei!
Jostain poimittua tarkistamatonta tietoa:
Samuel Paldaniuksesta: Viljeli 1730 Kempeleessä Pirilän tilaa, n.1736 muuttivat Tyrnävän Laanilaan nro 17 talollisiksi.
Olen jostain poiminut hänelle lapsia Anna; Zachris s. 1741 Kempele; Johannes s. 1735 Kempele; Margareta s.1739 Liminka pso Yrjö Juhonpoika Ollila s. 1737 jonka äiti Beata Juhontytär Kosamo.
Vielä olen hänen lapsekseen sijoittanut (hyvin epävarma?) Helena s. noi 1721 joka käsittääkseni oli Isak Isakinpoika Junttilan s. 1722 Temmes puoliso?
Olavi
Ennen kuin päivitän nettisivua Taulu 102 näyttäisi alustavasti tältä:
Agneta Zachriksentytär Uhlbrandt, * , eli 1735 Kempele. (SS 5344). Vht: Taulu 25.
Pso: viim. 1734 Samuel Paldanius eli Laaninen, * n. 1691, † ? 22.2.1759. Viljeli 1730 Kempeleessä Pirilän tilaa, n.1736 muuttivat Tyrnävän Laanilaan nro 17 talollisiksi (Lähde: Olavi Nykänen, Suku-postituslista). Tyrnävän kirkkoisäntä.
Vht: N. N. & N. N.
Lapsia:
?Helena Samuelintytär Paldania, * n. 5.1720, † 24.1.1779 Temmes, ikä 58 v 8 kk 3 vko.
Pso: Isak Isakinpoika Junttila eli Kärsämä, * n. 9.1721 Temmes, † 26.4.1782 Temmes, ikä 60 v 7 kk. Isak Kärsämä mainitaan Anna Paldanian lankona, Johan Erikinpoika Kokon perukirjassa (29.12.1763 Oulu).
?Isak Samuelinpoika Paldanius, * , † 1724 Kempele.
?Anna Samuelintytär Paldania, * n. 1725, † 8.1.1774 Oulu.
Pso: Oulu 2.12.1758 Johan Erikinpoika Kokko, * 1718 Oulu, ‡ 19.5.1763 Oulu. Porvari Oulussa. Vht: Kauppias Oulussa Erik Johaninpoika Kokko, * n. 1685 Oulu, ‡ 17.7.1757 Oulu. & Magdalena Andersintytär Heinonen, * (rk) 1685, ‡ 27.5.1772 Oulu. (Miehen 1.Pso: n. 1745 Brita Sigfridintytär Granroth, * n. 1725, ‡ 8.7.1756 Oulu. (SS 527)).
Johan Samuelinpoika Paldanius, * 21.2.1735 Kempele, ‡ ? 15.5.1741 Liminka, ikä 5 v 6 kk.
?Margareta Samuelintytär Paldania, * n. 1739 Liminka,
Pso: Tyrnävä 27.11.1759 Jöran Johaninpoika Ollila. Vht: Johan Jöraninpoika Ollila & Beata Johanintytär Sarkkinen eli Kosamo.
?Zachris Samuelinpoika Paldanius, * n. 1741 Kempele, eli 1774 Tyrnävä .
Pso: Tyrnävä 9.5.1750 N. N., * Vht: N. N. & N. N.
Johannes Hissa
Hei!
Minun tiedot oli hyvin epävarmoja ja "varsinaista lähdettä" en ole itselleni kirjannut. Olet itse kaivellutkin lisätietoa perheestä!
Olavi
Onko Samuel Paldanius eli Laaninen sama kuin Oulun kinkerikirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1712-1712_tksrk_ik135-136/44.htm
postimestari Michael Wacklinin, * 1678, ‡ 21.4.1737 Oulu, ja hänen vaimonsa Helena Zachariaksentytär Paldanian, * 1682 Iisalmi, ‡ 13.5.1759 Oulu. (SS 9479), kanssa esiintyvä Samuel Paldanius, jolloin Samuel voisi olla Helenan veli eli vanhemmat olisivat Iisalmen pitäjänkirjuri Zacharias Samuelinpoika Paldanius , eli 1690 Iisalmi, ja Helena Isakintytär Sinia, eli 1690 Iisalmi (SS 2403). Myöskin kinkerikirjassa esiintyvä Anna Paldania on Tervon kappalaisen Henrik Sigfridi Carleniuksen, * 1644, † hukkui 12.8.1699 Muhos, leski eli Helenan sisko. Ajattelin, että Samuel olisi vanhempiensa kuoleman jälkeen otettu kasvattilapseksi siskonsa Helenan perheeseen.
Johannes Hissa
Hei!
Kuten sanoin olen vain poiminut tietoa ja en kerkeä syventyä asiaan.
Kuitenkin katseli Cajanus-sivuasi ja minulla olisi lisättäväksi tietoa:
Daniel Alexsandersson tyttäriä, jotka vielä asuivat (ostivat) Paltaniemen Sutelan. Costianderien veljesten isä tuli Danielin veljen Casparin nuorena kuoltua nimismieheksi Paltamoon ja oletan asettui Paltaniemen Sivolan taloon (jossa lienee Alexander ja Caspar oli asunut?)
1. Katariina Danielsdr Cajanus s.23.11.53 Paltamo k. 26.06.1838
puoliso. Henrik Costiander. s. Paltamo 10.12.1754, k. siellä 23.6.1790, Paltamon nimismie 1777 alkaen. Isä Gustaf Costiander omisti Paltaniemen Sivola n:o 13. (Oli ? Kajaanin pataljoonan katselmuskirjuri? Paltamon nimismies 1758. † Paltamossa 8.11.1764. Hänen äitinsä Margareta Olofsdr Castrenius oli naapurissa Paltaniemen Immolassa asuneen Matias Castrenin sisar ent. sotilas, Kajaanin voutikunnan vt. kruununvouti 1725, vakinainen s.v., samalla Kajaanin pormestari 1728. Sotkamon nostoväen luutnantti 1741.)
Henrik osti veljensä Karlin kanssa 1785 Sutelan talon. Jonka jakoivat Sutelaan ja Sutelanperään myyden edellisen maakapteenin virkataloksi. Vielä myöhemmin Sutelaan tuli vuokraajina Cajanus-sukua.
vanh katselmuskirjuri Gustaf Sergeinpoika Costiander ja Helena Christina Weckman.
Lapsia:
Susanna Christina Costiander s. Paltamo 9.6.1777, k. 15.2.1830.
Catharina Margaretha Costiander s. Paltamo 27.10.1779, k. siellä 29.4.1781.
Gustaf Costiander s. Paltamo 13.8.1781, k. siellä 29.4.s.v.
Sofia Fredrika Costiander s. Paltamo 22.8.1782.
Henrik Wilhelm Costiander s. Paltamo 30.3.1785, k. siellä 16.3.1788.
Samuel Alrik Costiander s. Paltamo 11.6.1787.
2.Margaretha Danielsdr Cajanus s. Sotkamo 2.1.1756, k. Jaakkima 14.5.1830.
Puoliso Gustaf Costiander s. Paltamo 25.5.1752, k. Kesälahti 29.5.1816, vanh katselmuskirjuri Custaf Sergeinpoika Costiander ja Helena Christina Weckman.
Matkusti Turun akatemiaan helmikuussa 1773 ja opiskeli matematiikkaa (Ekstrand). Maanmittaritutkinto Tukholmassa 1774. — Komissiomaanmittari Savon ja Karjalan läänissä 1776, samalla vakaaja Kuopiossa 1785. Ei tiettävästi kirjoittautunut akatemian matrikkeliin.
Lapsia:
Christina Maria Costiander s. 29.7.1785, k. 12.3.1855.
pso.Jaakkiman kirkkoherra, FM Henrik Johan Mechelin
Gustaf Julius Costiander s. 12.4.1793, k. Turku 6.1.1832.
kihlakunnantuomari, FM
Miten rajaat sivujasi? Mm. Cajanus suvusta periytviä Schroderuksia minulta löytyisi lisää?
Muistan allaolevista keskustellunkin, mutta kysynpä:
1. Miten hyvin on tuo Anna Sculptoriuksen vanhemmat onko isä Anders vai Arvid varmennettu?
2. Samoin tuo kukla Johan Argilander, Brita Cajanuksen puoliso.
3. Jeremias Jeremiasson Cajanuksen kohdalle lisäisin: Asui Sotkamon Turunkorvan taloa, jonka leski Anna Anglenius myi 1709 lopulla tai 1710 alussa 600 kuparitaalerilla Simon Affleckille, joka muutti sinne paetessa kapinoivaa Pielisen väestöä. Maaherra oli suositellut Afflekille maamajurin valtuuksien nimittämistä Kajaanissa. Kapinointi Pielisellä johtui Afflecin toiminnasta Pielisen verovuokrajana ja kaksi hänen taloaan oli siellä poltettu. Turunkorvan talo liittyi niin sanottuun Sarkasotaan, jossa lienee venäläisten lisäksi oli ilmeiseti Pielisen väkeä ja tila tuhottiin.
Muutama kommentti:
4. (Paljon keskustellut Schroderukset?). Minä olen epäileväinen että Johan Petruksenpoika Schroderus (?)s.16.11.1678 oli Beata Remahlin s. 1661 poika. Olisi outoa että vanhempi noin 37 v. pappismies avioituisi 16..17 vuotiaan tytön kanssa ja lapsikin syntyisi samaan syssyyn. Beata isä oli tehnyt Kemissä kirrkkoherran tyttären Catharina Tuderuksen ja toisen tytön yhtäaikana raskaaksi ja Beata täytyi olla tuon suhteen seuraus. Asiaa käsiteltiin kevätkäräjillä 1662 helmikuussa (2 naista synnyttänyt lapsen Remahlille) siirrettiin kesäkäräjille. Yliopistoon Petrus Schroderus Upsalaan oli kirjoittautunut 1677? Olisi outoa että vanhempi noin 37 v. pappismies avioituisi 16..17 vuotiaan tytön kanssa ja lapsikin syntyisi samaan syssyyn. Johan Johansson Tammelanderia on käräjäjutussa sanottu Beatan langoksi. Olen esittänyt hypoteesin että Johan Schroderuksen äiti voisi olla Tammelanderin sisko. Johan Schroderus tuli vielä Kajaniin tuon Johan Tammelanderin veronkantokirjuriksi. Tammelanderin on (vastikään)väitetty asuneen tuossa Paltaniemen Immolan talossa? Samoin myös pitäjän kirjurin Johan Swahnin on väitetty asuneeen Imolassa. Olen esittänyt arvion että Petrus Schroderus (Paltamoensis) olisi Hans Erikssonin (Swahn-suvun kantaisä) poika.
Petruksen papiksi pääsyä (vähäisestä kolutuksestakin huolimatta?) tukisi se että Hans Eriksson (Swahn) tuli Koutaniemen isännäksi 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olis Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä. Paltamon pappien yhteys tuonne Tammelin sukuun on avoin kysymys, niin kuin Petruksen yhteys Paltamoon.
5. Erik Johansson Schroderus olemista valtiopäivillä epäilen. (vaikka esim Sotkamon historiassa kerrottaan). Poika Johan-Isak oli 1800 Norrköpingin valtiopäivillä
Olavi
Hei!
Kuten sanoin olen vain poiminut tietoa ja en kerkeä syventyä asiaan.
Kuitenkin katseli Cajanus-sivuasi ja minulla olisi lisättäväksi tietoa:
Daniel Alexsandersson tyttäriä, jotka vielä asuivat (ostivat) Paltaniemen Sutelan. Costianderien veljesten isä tuli Danielin veljen Casparin nuorena kuoltua nimismieheksi Paltamoon ja oletan asettui Paltaniemen Sivolan taloon (jossa lienee Alexander ja Caspar oli asunut?)
...
Miten rajaat sivujasi? Mm. Cajanus suvusta periytviä Schroderuksia minulta löytyisi lisää?
Muistan allaolevista keskustellunkin, mutta kysynpä:
1. Miten hyvin on tuo Anna Sculptoriuksen vanhemmat onko isä Anders vai Arvid varmennettu?
2. Samoin tuo kukla Johan Argilander, Brita Cajanuksen puoliso.
3. Jeremias Jeremiasson Cajanuksen kohdalle lisäisin: Asui Sotkamon Turunkorvan taloa, jonka leski Anna Anglenius myi 1709 lopulla tai 1710 alussa 600 kuparitaalerilla Simon Affleckille, joka muutti sinne paetessa kapinoivaa Pielisen väestöä. Maaherra oli suositellut Afflekille maamajurin valtuuksien nimittämistä Kajaanissa. Kapinointi Pielisellä johtui Afflecin toiminnasta Pielisen verovuokrajana ja kaksi hänen taloaan oli siellä poltettu. Turunkorvan talo liittyi niin sanottuun Sarkasotaan, jossa lienee venäläisten lisäksi oli ilmeiseti Pielisen väkeä ja tila tuhottiin.
Muutama kommentti:
4. (Paljon keskustellut Schroderukset?). Minä olen epäileväinen että Johan Petruksenpoika Schroderus (?)s.16.11.1678 oli Beata Remahlin s. 1661 poika. ...
...
5. Erik Johansson Schroderus olemista valtiopäivillä epäilen. (vaikka esim Sotkamon historiassa kerrottaan). Poika Johan-Isak oli 1800 Norrköpingin valtiopäivillä
Olavi
Sivut
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm
on rajattu 4. sukupolven lapsiin (5. sukupolvi) ja heidän puolisoihinsa, joten esim. Daniel Alexanderinpoika Cajanuksen (Taulu 116) lapset ovat jo seuraavaa 6. sukupolvea eikä näin ollen ole mukana. Tällä rajauksella keskityn Cajanus-suvun alkupuolen sukupolviin, joissa näyttää olevan eniten epäselvää.
1. Anna vanhemmat on poimittu ylioppilas marikkelista miehensä Anders Cajanuksen tiedoista
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3197
ja veljensä Elias Sculptoriuksen tiedoista
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3227
Lisäsi on käytetty Iiko B. Voipion matrikelia Östra Finlands Herdaminne.
2. Johan Johaninpoika Argillander löytyy ylioppiasmatrikkelista:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2633
Lisäsi on käytetty Iiko B. Voipion matrikelia Östra Finlands Herdaminne.
3. Teen lisäyksen. Lisään samalla Tukholman Cajanuksiin liittyvää (Taulut 120 ja 121), mutta ne tiedot vaativat vielä varmennusta.
4. Rantsilan kappalaiselle Petter Schroderukselle en ole löytänyt puolisoa ennen Beata Johanintytär Remahlia. Tytöt ovat muutenkin menneet joskus naimisiin nuorina, joskus jopa 15 vuotiaina. Pidän Beatan vielä Johanin äitinä siihen asti kunnes löytyy varmenusta toisesta mahdollisesta äidistä.
5. Häntä ei tosiaan löydy Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä:
http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm
Abraham Schroderus oli Limingan edustaja 1723 ja Juho Schroderus oli edustaja Sotkamon 1800. Pitänee tarkistaa löytyisikö muista lähteistä ja esim. Sotkamon historian viite.
Johannes Hissa
Erkki A Tikkanen
18.09.09, 12:40
Sivut
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm
on rajattu 4. sukupolven lapsiin (5. sukupolvi) ja heidän puolisoihinsa, joten esim. Daniel Alexanderinpoika Cajanuksen (Taulu 116) lapset ovat jo seuraavaa 6. sukupolvea eikä näin ollen ole mukana. Tällä rajauksella keskityn Cajanus-suvun alkupuolen sukupolviin, joissa näyttää olevan eniten epäselvää.
Johannes Hissa
Pieni lisäys tauluun 107, Antin puoliso Liisa oli Elisabet Hafstrand, s. 1688 Haaparanta, Ruotsi, k. 18.11.1760 Lautiosaari, Kemi. Hän meni naimisiin n. 1710 Antin kanssa. Elisabetin vanhemmat Mikael Mikaelinpoika Hafstrand, vääpeli Länsipohjan rykmentin Henkikomppaniassa ja Anna Johanintytär, k. 1709 jälkeen. Tästä Anna Johanintyttären suvusta oli tarinaa vuoden ensimmäisessä Genoksessa.
Pieni lisäys tauluun 107, Antin puoliso Liisa oli Elisabet Hafstrand, s. 1688 Haaparanta, Ruotsi, k. 18.11.1760 Lautiosaari, Kemi. Hän meni naimisiin n. 1710 Antin kanssa. Elisabetin vanhemmat Mikael Mikaelinpoika Hafstrand, vääpeli Länsipohjan rykmentin Henkikomppaniassa ja Anna Johanintytär, k. 1709 jälkeen. Tästä Anna Johanintyttären suvusta oli tarinaa vuoden ensimmäisessä Genoksessa.
Lisa Hafstrand näyttää kuolevan 18.10.1760, sillä hautaus tapahtuu 2.11.1760:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kuolleet_1738-1825_msrk_ik275/18.htm
Tein lisäyksen. Kiitoksia.
5. Erik Johansson Schroderus olemista valtiopäivillä epäilen. (vaikka esim Sotkamon historiassa kerrottaan). Poika Johan-Isak oli 1800 Norrköpingin valtiopäivillä
Olavi
Yksi vaihtoehto olisi, että Johan olisi mennyt sairastuneen isänsä tilalle valtiopäiville 1800 sillä Erik Johaninpoika Schroderus näyttää kuolevan 7.7.1801 Sotkamossa. Erik Schroderus mainitaan valtiopäivämiehenä myös Genoksessa:
http://www.genealogia.fi/genos/67/67_179.htm
Sotkamon historian lähdettä Aune Keräsen Turun yliopiston opinnäytetyötä Tervanpoltosta Sotkamossa (1931) en nyt saa käsiini.
Johannes Hissa
Erkki A Tikkanen
18.09.09, 15:21
Lisa Hafstrand näyttää kuolevan 18.10.1760, sillä hautaus tapahtuu 2.11.1760:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kemi/kuolleet_1738-1825_msrk_ik275/18.htm
Tein lisäyksen. Kiitoksia.
Johannes Hissa
Niinpä on, sormet kohmeessa näköjään vieläkin, aamulla oli maa valkoinen, kuuraa kylläkin, mutta pakkasta oli :(
Kiitos vastauksista kommenteihini.
Jaksan aina palata ja toistaa hypoteesejani (arvelujani) Schroderuksista.
Voi myös kysyä onko jossain Johan Petruksenpojan äidiksi kirjattu jossain Beata Remahl? Vaatisiko tiukka lähdekritiikki jättämään Äidin avoimeksi? Onko Äiti vain päättely tunnetun Petruksen puolison mukaan. Tuosta vanhasta lankouskäsitteestä on keskusteltu ? Tuo Beata Remahlin nimeäminen Johan Tammelanderin langoksi on avoin kysymys?
Monet asiat tukevat epäilystän?
- Johan s. 1778 kuoliniän mukaan v. 1742 iältään 63 v. oli Tammelanderin veronkantokirjurina Kajaanissa jo 1712. Tuli isovihan aika. Puoliso oli tuon isän Petruksen allakerrotun opiskelukaverin tytär Magdalena Isaksdr Sinius s. 1697. Vanhin lapsi syntyi 1921.
(Petruksen (ja Beatan) muut lapset ova.t syntynyt ilmeiseti selkeästi myöhemmin, 5 v. tai jopa enemmän. Tuohon aikaan harvinaista?)
- Petrus arvioitu (?) s. 1884, yliopistoon 1706, lapsista nuorin syntyy 1824
- Abraham 1687, onko ainut joka kuoliniän mukaan tiedetään?
- Karinin puoliso Matts Swahn 1687. Jostain Karinin kuolin iäksi vuonna 1739 on väitetty jopa 38 v lapset syntyy 1920-luvulla. Jos olisi kuollut 48 v. ikäisenä olisi syntynyt 1991, kun äiti olisi ollut 30 vuotias. Isä Petrus kuolee 1696. Oliko 56 v?
Petrus kotoisin Paltamosta kirjoittautui Upsalan yliopistoon 31.10.1677. Aikoinaan huomasin Isak Isakinpoika Siniuksen kirjoittautuneen Upsalaan 20.10.1677. Tuosta voisi päätellä että paltamolais-pojat olisivat tulleet yhtämatkaa. (Lisä huomio: Yhdellä vouti Isak Hannunpoika Siniuksen pojalla oli ongelmia näkönsä kanssa, kirje Pietari Brahelle 1772, Johan s 1651 ja Isak 1657) Mainittakoon että aiemmin kirjoittamani Turunkorvan talo oli ollut Sinuksilla.
Ristiriitaista on että Petruksen sanotaan jo 1670-luvulla toimineen kappalaisen Gabriel Saloniuksen sijaisena ja 1678 saaaneen valtakirjan kappalaisen seuraajaksi. Huom! seuraavana vuonna yliopistoon kirjoittautumisesta ja samana vuonna jo syntyy Johan. Gabriel Saloniuksen puoliso oli Anna Somerus (Tuderus) eli Beata Remahlin äidin sisar.
Johan Tammelanderilla tiedetään olleen sisaria (esim. Brita niminen), voisi hyvin olla että äiti kuolee ¨(synnytykseen) ja Beata tulee / ryhtyy tätinsä luona kappalaisen sijaisen lasta hoitamaan. Ehkä paremmin kuin että 40 vuotias ylioppilas ensimmäisenä opiskeluvuotena viettelee 15-17 v kappalaisen puolison siskon tyttären.
Kerrottakoon että Johan Mikaelinpoika Tammelander tuli 1678(Raahesta) Kajanin vapaaherrakunnan Iisalmen ja Kuopion voudiksi, joten jos Petruksen opiskelut jäi lyhyeen saattoi hän kotiseudullaan tavata voudin sisaren.
Olavi
Muutamia lainauksia:
"Nimismies Johan Tamlander kertoi 1697 talvikäräjillä, kälynsä Per Schroderuksen lesken Beatan puolesta, tervavarakudesta."
"Brita, levde 1660, troligen den Brita som nämns 1662 hos Laurentius Petri i Tammela."
"Muiden lasten vaiheista ei ole tietoa. Toinen saattaa olla edellä mainittu Brita, jonka isä näin olisikin Laurentiuksen sijasta Michael."
Kiitos vastauksista kommenteihini.
Jaksan aina palata ja toistaa hypoteesejani (arvelujani) Schroderuksista.
Voi myös kysyä onko jossain Johan Petruksenpojan äidiksi kirjattu jossain Beata Remahl? Vaatisiko tiukka lähdekritiikki jättämään Äidin avoimeksi? Onko Äiti vain päättely tunnetun Petruksen puolison mukaan. Tuosta vanhasta lankouskäsitteestä on keskusteltu ? Tuo Beata Remahlin nimeäminen Johan Tammelanderin langoksi on avoin kysymys?
Monet asiat tukevat epäilystän?
- Johan s. 1778 kuoliniän mukaan v. 1742 iältään 63 v. oli Tammelanderin veronkantokirjurina Kajaanissa jo 1712. Tuli isovihan aika. Puoliso oli tuon isän Petruksen allakerrotun opiskelukaverin tytär Magdalena Isaksdr Sinius s. 1697. Vanhin lapsi syntyi 1921.
(Petruksen (ja Beatan) muut lapset ova.t syntynyt ilmeiseti selkeästi myöhemmin, 5 v. tai jopa enemmän. Tuohon aikaan harvinaista?)
- Petrus arvioitu (?) s. 1884, yliopistoon 1706, lapsista nuorin syntyy 1824
- Abraham 1687, onko ainut joka kuoliniän mukaan tiedetään?
- Karinin puoliso Matts Swahn 1687. Jostain Karinin kuolin iäksi vuonna 1739 on väitetty jopa 38 v lapset syntyy 1920-luvulla. Jos olisi kuollut 48 v. ikäisenä olisi syntynyt 1991, kun äiti olisi ollut 30 vuotias. Isä Petrus kuolee 1696. Oliko 56 v?
Petrus kotoisin Paltamosta kirjoittautui Upsalan yliopistoon 31.10.1677. Aikoinaan huomasin Isak Isakinpoika Siniuksen kirjoittautuneen Upsalaan 20.10.1677. Tuosta voisi päätellä että paltamolais-pojat olisivat tulleet yhtämatkaa. (Lisä huomio: Yhdellä vouti Isak Hannunpoika Siniuksen pojalla oli ongelmia näkönsä kanssa, kirje Pietari Brahelle 1772, Johan s 1651 ja Isak 1657) Mainittakoon että aiemmin kirjoittamani Turunkorvan talo oli ollut Sinuksilla.
Ristiriitaista on että Petruksen sanotaan jo 1670-luvulla toimineen kappalaisen Gabriel Saloniuksen sijaisena ja 1678 saaaneen valtakirjan kappalaisen seuraajaksi. Huom! seuraavana vuonna yliopistoon kirjoittautumisesta ja samana vuonna jo syntyy Johan. Gabriel Saloniuksen puoliso oli Anna Somerus (Tuderus) eli Beata Remahlin äidin sisar.
Johan Tammelanderilla tiedetään olleen sisaria (esim. Brita niminen), voisi hyvin olla että äiti kuolee ¨(synnytykseen) ja Beata tulee / ryhtyy tätinsä luona kappalaisen sijaisen lasta hoitamaan. Ehkä paremmin kuin että 40 vuotias ylioppilas ensimmäisenä opiskeluvuotena viettelee 15-17 v kappalaisen puolison siskon tyttären.
Kerrottakoon että Johan Mikaelinpoika Tammelander tuli 1678(Raahesta) Kajanin vapaaherrakunnan Iisalmen ja Kuopion voudiksi, joten jos Petruksen opiskelut jäi lyhyeen saattoi hän kotiseudullaan tavata voudin sisaren.
Olavi
Muutamia lainauksia:
"Nimismies Johan Tamlander kertoi 1697 talvikäräjillä, kälynsä Per Schroderuksen lesken Beatan puolesta, tervavarakudesta."
"Brita, levde 1660, troligen den Brita som nämns 1662 hos Laurentius Petri i Tammela."
"Muiden lasten vaiheista ei ole tietoa. Toinen saattaa olla edellä mainittu Brita, jonka isä näin olisikin Laurentiuksen sijasta Michael."
Johan Mikaelinpoika Tammilanderin sanotaan syntyneen noin. 1641
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1424
http://www.genealogia.fi/genos/49/49_46.htm
Joten, jos Johan Petterinpoika Schroderus on ollut aikaisemin naimisissa Tammilanderin kanssa niin vaimo sopisi paremminkin Johan Mikaelinpoika Tammilanderin siskoksi kuin tyttäreksi ja tällöin ensimmäinen vaimo olisi suunnilleen samanikäinen kuin Johan Petterinpoika Schroderus. Tämä selittäisi myös lankouden.
Johannes Hissa
Tuo Pehr Antiliuksen tilan nimi kiinnostaa kovasti?
Kerrottakoon että olen hypoteesina pohtinut että Josef Ahllund vois olla Agnetan toisen puolisonsa Josef Lithoviuksen poika. Äiti voisi olla Agneta tai Josefin kolmas puoliso Beata Josefsdr Björn (? Fellman). Onko Agnetan kuolinvuosi tai Beatan vihkivuosi tunnettu?
Onko tuosta yo-matrikkelin Josefin nimestä päääteltävissä hänen patronyymiksi Josef?
Josef Ahllund Josephus, Ostrobotniensis 5011. * noin 1682. Kotoisin Pohjanmaalta.
Olavi
Eräs Margareta Henrikintytär Ahllund, * 1693, † 21.9.1766 Pielisjärvi, oli naimisissa Pielisjärven lukkarin Israel Georginpoika Walliuksen, * 1704 Pielisjärvi, † 26.1.1783 Pielisjärvi, kanssa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pielisjarvi/rippikirja_1763-1780_tk1330-1331/35.htm
Onko jollakin tietoa Margaretan isästä Henrikistä?
Israelin vanhemmat olivat Pielisjärven vt. kirkkoherra Georg Petterinpoika Wallius, † 1722, ja Klara Larsintytär Bergman, † 1755:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3420
Johannes Hissa
Katsoin taas kerran tuota Josef Ahllundina ylioppilasmatrikkelissa. Samaan aikaan Turun Yo:n on kirjautunut Olof Adersson Junelius. En tiedä onko vierkkäisillä numeroilla mitään merkitystä. (Onko yhdessä saapuneet kirjattu järjestyksessä?). Olofilla oli kaksi setää Josef ja Johan jotka oli hänen isänsä ja isoisänsä tapaan Raahen porvareita. Nuo sukunimet on myöhemmin otettuja?
Tuo johdatti Junelius, Pappila sukua koskevaan Genos artikkeliin. Etenkin sen loppuviitteissä tuli esiin mielenkiintoisia epäselvyyksiä mm. Johan Tammelanderin olemisesta perijänä.
Juneliuksiin ja toisiinsa liityy monintavoin Swahn, Schroderus, Åhs, Öhrn, Jurvelius suvut.
Josef Ahllund tullessan 1713 vihittynä pappina Sotkamoon apulaisen Ericus Mattson Swahnin k. n.1709 lesken Elisabeth Cajanuksen.
Olavi
Kuka on perämies Petter Cajanus, joka saa vaimonsa Elin Simonintytären kanssa Maria tyttären 13.7.1733 Turussa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/turun_suomalainen/syntyneet-vihityt-kuolleet_1721-1744_jk1179/133.htm
vai onko kyseessä Samuel Andersinpoika Cajanuksen tytär Maria, joka kuolee 15.8.1738 Turussa.
Johannes Hissa
Kuka on Genoksessa
http://www.genealogia.fi/genos/50/50_21.htm
mainittu:
2462 VII Sjömannen Isak Cajanus' och hustru Ingrid Larsdotters barn Anna Catharina döptes i Stockholm (Katarina) 11. 3.1716.
Isak Cajanus taitaa olla sama kuin Isaac Michellsson joka saa vaimonsa Ingred Larsdotterin kanssa pojan Michael, joka kastetaan Tukholmassa (Katarina) 18.8.1714.
Johannes Hissa
Kuka on Anna Isakintytär Cajanan, * (rk) 1721 Iisalmi, mies Lars Hofren?
He näyttävät muuttavan Iisalmeen 1774
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1774-1779_tk1443-1444/54.htm
En ole onnistunut löytämään myöskään heidän kuolinaikojaan.
Anna esiintyy vielä yhdessä vanhempiensa kanssa rippikirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/23.htm
muttei enään seuraavassa
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1759-1765_tk1442-1443/34.htm
Johannes Hissa
< Kuka on Anna Isakintytär Cajanan, * (rk) 1721 Iisalmi, mies Lars Hofren?
He näyttävät muuttavan Iisalmeen 1774
En ole onnistunut löytämään myöskään heidän kuolinaikojaan.
Anna esiintyy vielä yhdessä vanhempiensa kanssa rippikirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/23.htm >
Minusta hän esiintyy seuraavalla sivulla 37 Lars Lappalaisen vaimona ja anoppina näyttäisi olevan Brita Paldana? Onko Lappalainen ja Hofreen sitten sama vai eri henkilö?
Tutkimisiin
Bodniemi37
28.10.09, 09:26
Kuka on Anna Isakintytär Cajanan, * (rk) 1721 Iisalmi, mies Lars Hofren?
Anna Cajanan puolison sukunimi ei mielestäni ole Hoffrén vaan Roslin:
Hiski/Seurakuntaan muuttaneet/Iisalmen msrk.
1774 - - Ing. Lars Roslin
alkup - PV1: -
alkup - KK1: -
alkup - ALKUPKOMM: (K.herd. Fellmans bet.)
muuttaja: hustru
Lars Roslinin titteli on tulkittu insinööriksi, mutta arvelen, että tulkinta on virheellinen. Muuttotodistuksen oli antanut Oulun kirkkoherra Nils Fellman, ylioppilasmatrikkelissa n:o 6244 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6244), sillä Oulun vuosien 1772-1777 rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1772-1777_tksrk_ik130/225.htm) aviopari mainitaan sivulla 217. Lars Roslin ja puolisonsa Anna näyttävät käyneen viimeisen kerran ehtoollisella Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa vuonna 1773.
Anna Cajanan puolison sukunimi ei mielestäni ole Hoffrén vaan Roslin:
Hiski/Seurakuntaan muuttaneet/Iisalmen msrk.
1774 - - Ing. Lars Roslin
alkup - PV1: -
alkup - KK1: -
alkup - ALKUPKOMM: (K.herd. Fellmans bet.)
muuttaja: hustru
Lars Roslinin titteli on tulkittu insinööriksi, mutta arvelen, että tulkinta on virheellinen. Muuttotodistuksen oli antanut Oulun kirkkoherra Nils Fellman, ylioppilasmatrikkelissa n:o 6244 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6244), sillä Oulun vuosien 1772-1777 rippikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1772-1777_tksrk_ik130/225.htm) aviopari mainitaan sivulla 217. Lars Roslin ja puolisonsa Anna näyttävät käyneen viimeisen kerran ehtoollisella Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa vuonna 1773.
Eli hän voisi olla se Lars Roselius, joka maksaa vihkimaksun Oulussa 1766. Nyt pitäisi löytää Lars Roselius/Roslinin vanhemmat ja Annan ja Larsin kuolinaika. Ainakaan Iisalmen lastenkirjojen mukaan ei heillä näytä olevan lapsia.
< Kuka on Anna Isakintytär Cajanan, * (rk) 1721 Iisalmi, mies Lars Hofren?
He näyttävät muuttavan Iisalmeen 1774
En ole onnistunut löytämään myöskään heidän kuolinaikojaan.
Anna esiintyy vielä yhdessä vanhempiensa kanssa rippikirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1734-1740_tk1442/23.htm >
Minusta hän esiintyy seuraavalla sivulla 37 Lars Lappalaisen vaimona ja anoppina näyttäisi olevan Brita Paldana? Onko Lappalainen ja Hofreen sitten sama vai eri henkilö?
Tutkimisiin
Lars Larsinpoika Lappalainen , * 1694, † 14.1.1772 Iisalmi, oli naimisissa Anna Carlintytär Cajanan, * 1698, † 1768-72, kanssa
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1768-1773_tk1443_ii/67.htm
ja heillä oli ainakin poika Carl Larsinpoika Lappalainen eli Idström, * 29.10.1726 ?Iisalmi, ‡ 29.4.1786 Iisalmi
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7574
Johannes Hissa
Sursill-tutkimuksissa Hedvig Carlintytär Uhlenian, * 13.9.1736 Oulu, † 8.1.1716 Oulu, (SS 5332) miehenä on Oululaisen kauppiaan Johan Jakobinpoika Hoffrénin (SS 6161) poika Petter, * 10.12.1751 Oulu, (SS 6169) mutta tämä Petter Hoffrén on vielä Oulun rippikirjoissa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1766-1771_tksrk_ik129-130/170.htm
äitinsä kanssa, vaikka Petter Hoffrén ja Hedvig Uhlenia muuttavat Iisalmesta 8.4.1772 Ouluun ja Petterin syntymäaikana Oulun rippikirjassa on 2.1.1741
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1778-1784_tksrk_ik130/237.htm
Ajattelin, että tämä Petter Hoffrén sopisi paremminkin kersantti Petter Jakobinpoika Hoffrénin , * n. 1703 Iisalmi, (SS 6100.1) ja Helena Carlintytär Cajanan, * 1711 Iisalmi, (SS 2403.4) Iisalmessa 3.1.1744 syntyneeksi Petter pojaksi. Tullimies Petter Hoffrén haudataan Oulussa 4.2.1790 (rippikirjan mukaan kuolee 1789)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/148.htm
Johannes Hissa
Bodniemi37
28.10.09, 19:11
Sursill-tutkimuksissa Hedvig Carlintytär Uhlenian, * 13.9.1736 Oulu, † 8.1.1716 Oulu, (SS 5332) miehenä on Oululaisen kauppiaan Johan Jakobinpoika Hoffrénin (SS 6161) poika Petter, * 10.12.1751 Oulu, (SS 6169) mutta tämä Petter Hoffrén on vielä Oulun rippikirjoissa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1766-1771_tksrk_ik129-130/170.htm
äitinsä kanssa, vaikka Petter Hoffrén ja Hedvig Uhlenia muuttavat Iisalmesta 8.4.1772 Ouluun ja Petterin syntymäaikana Oulun rippikirjassa on 2.1.1741
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1778-1784_tksrk_ik130/237.htm
Ajattelin, että tämä Petter Hoffrén sopisi paremminkin kersantti Petter Jakobinpoika Hoffrénin , * n. 1703 Iisalmi, (SS 6100.1) ja Helena Carlintytär Cajanan, * 1711 Iisalmi, (SS 2403.4) Iisalmessa 3.1.1744 syntyneeksi Petter pojaksi. Tullimies Petter Hoffrén haudataan Oulussa 4.2.1790 (rippikirjan mukaan kuolee 1789)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/148.htm
Muuttokirjassa Petter Hoffrénin titteliksi on merkitty förafsk. förar. (HisKi). Mahtaakohan Wirilander mainita hänet sotilasmatrikkelissaan?
Antti Soini kirjoittaa sukukirjassaan [Kierrä kivi älä kiroa. Hoffrénien sukuhistoria 2. Suku savolaistuu, T176] kersantti Petter Hoffrénin ja Helena Cajanuksen Iisalmessa 3.1.1744 syntyneen Petter-pojan muuttaneen luultavasti Sortavalaan. Soinin mukaan hän oli naimaton, mutta hänelle syntyi 1770-luvulla kaksi aviotonta lasta: Sortavalassa 26.2.1770 syntyneen Petter-pojan äiti oli Susanna Hirvonen. Iisalmessa 18.1.1778 kastetun tyttären Brita Katarinan (kuoli 1778) äiti oli Brita Ulmanen.
Muuttokirjassa Petter Hoffrénin titteliksi on merkitty förafsk. förar. (HisKi). Mahtaakohan Wirilander mainita hänet sotilasmatrikkelissaan?
Antti Soini kirjoittaa sukukirjassaan [Kierrä kivi älä kiroa. Hoffrénien sukuhistoria 2. Suku savolaistuu, T176] kersantti Petter Hoffrénin ja Helena Cajanuksen Iisalmessa 3.1.1744 syntyneen Petter-pojan muuttaneen luultavasti Sortavalaan. Soinin mukaan hän oli naimaton, mutta hänelle syntyi 1770-luvulla kaksi aviotonta lasta: Sortavalassa 26.2.1770 syntyneen Petter-pojan äiti oli Susanna Hirvonen. Iisalmessa 18.1.1778 kastetun tyttären Brita Katarinan (kuoli 1778) äiti oli Brita Ulmanen.
Eli jos Petter on Oulussa 10.12.1751 syntynyt, niin hän olisi eronnut 20 vuotiaana. Sopivaa Petter Hoffrénia ei löydy Kuopion ja Iisalmen komppanoista:
http://kotisivu.suomi.net/picea/sotilas/rykmentti.html
joten miksi oululainen Petter Hoffrén olisi Iisalmessa.
Olisiko Brita Ulmanen Johan Petterinpoika Hoffrénin vaimon Helena Petterintytär Ulmasen (* 4.2.1748 Iisalmi, (rk) 1757, † 14.11.1820 Iisalmi) sisko?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1747-1761_tk1451/133.htm
Brita Ulmasen tyttärtä Brita sanotaan haudatuissa Brannv. upps. m. b. eli Petter olisi myös viinanpolttimon tarkastaja kuten veljensä Johan.
Johannes Hissa
Ingemar Ekman
07.11.09, 14:22
Jag noterade i utflyttade från S:ta Katarina församling i St. Petersburg,
Snickargesällen Carl Cajanus född 26/12 1814 i Borgå flyttar i maj 1840 till Odessa, Betyg 37,357, Personalbok sid 651
MVH
Ingemar
Ingemar Ekman
12.11.09, 16:20
I personal boken sid 191, 1851-1860, för S:ta Catarina församling i St. Petersburg är Carl Cajanus f 21/12 1814 tillbaka. På samma sida finns även snickare Gustaf Kajanus f 19/7 1826 i Borgå, inflyttad 1848 via Fredrikshamn.
MVH
Ingemar
Hei tekee mieli palata Johannes Hissan noin vuosi sitten kirjoittamaan viestiin, jossa oli useita linkkejä SAY:n (digitaaliarkistoon) Kirkkonummen Korkkulan "Hjertta-sukuna" tunnettuihin, Cajanus-suvun kantaisän Antti Erikinpojan esivanhempiin ja perheesseen?
Kuka ja milloin nuo verotiedot on käsin "puhtaaksikirjoitettu"?
Mitähän eri värisillä kynillä on tarkoitettu?
Onko joku Kirkkonummen tuntija ja/tai noita verolukuja ymmärtävä pyrkinyt muodostamaan, täydentämään Hjertta- sukua ja heidän omistuksiaan sekä Korkkulan historiaa?
Onko ymmärettävissä että alunperin Korkula (? kylä) käsitti kolme taloa, ja autioitui tuossa 1500-luvun lopussa. Silloin taisi joku tautiaalto myös autioittaa Uudenmaan taloja ja elettiin myös Nuijasodan jälkeisiä aikoja.
Miten ja minkälaisia noihin Kirkkonummen muihin taloihin on "Hjertta-suvun" omistukset, joita noissa linkeissä esiintyy.
Olavi
Hei tekee mieli palata Johannes Hissan noin vuosi sitten kirjoittamaan viestiin, jossa oli useita linkkejä SAY:n (digitaaliarkistoon) Kirkkonummen Korkkulan "Hjertta-sukuna" tunnettuihin, Cajanus-suvun kantaisän Antti Erikinpojan esivanhempiin ja perheesseen?
Kuka ja milloin nuo verotiedot on käsin "puhtaaksikirjoitettu"?
Mitähän eri värisillä kynillä on tarkoitettu?
Onko joku Kirkkonummen tuntija ja/tai noita verolukuja ymmärtävä pyrkinyt muodostamaan, täydentämään Hjertta- sukua ja heidän omistuksiaan sekä Korkkulan historiaa?
Onko ymmärettävissä että alunperin Korkula (? kylä) käsitti kolme taloa, ja autioitui tuossa 1500-luvun lopussa. Silloin taisi joku tautiaalto myös autioittaa Uudenmaan taloja ja elettiin myös Nuijasodan jälkeisiä aikoja.
Miten ja minkälaisia noihin Kirkkonummen muihin taloihin on "Hjertta-suvun" omistukset, joita noissa linkeissä esiintyy.
Olavi
Lainaus sivulta
http://www.genealogia.fi/hakem/say1s.htm
Eri veroluetteloryhmistä otetut tiedot on asutusluetteloihin merkitty erilaisin värein. Maakirjojen ja lampuotiluetteloiden tiedot on v:tta 1635 edeltävältä ajalta merkitty sinisellä musteella, mutta mainittua vuotta myöhemmät maakirjatiedot on kirjoitettu ruskealla musteella, sininen väri taas on varattu henkikirjatiedoille. Tiedot kymmenysluetteloista on merkitty punaisella värillä, jota niin ikään 1500-luvun ja 1600-luvun alun osalta yleisesti on käytetty tehtäessä merkinnät ruokalisäluetteloista. Merkinnät autioluetteloista on tehty vihreällä värillä ja samaa väriä on käytetty merkittäessä tietoja eräistä Varsinais-Suomea koskevista säteriluetteloista. Violettia väriä on tavallisesti käytetty eräistä erikoisluetteloista saatuihin tietoihin. Värien käytössä ei kuitenkaan eri pitäjien osalta ole ollut mahdollista saavuttaa täyttä yhtenäisyyttä. Pitäjien ensimmäisissä yleisluetteloniteissä sekä niissä niteissä, joissa värien käytössä on tapahtunut muutoksia, on tavallisesti merkinnät siitä, miten värejä on käytetty.
Johannes Hissa
Lisäsin yhden sukupolven Cajanus-sukua koskevaan kyhäelmääni:
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm
Paikoin on aukoja, etenkin Ruotsiin menneissä.
Johannes Hissa
Mainitsen tässä erään Cajanuksen jota ei kyhäelmistä ole löytynyt:
Brahean pormestarin poika Henrik Henrikinpoika Ahlholm vihittiin 2. avioon Pielisjärvellä 15.9.1689 Susanna Erikintytär Cajanus. s.n 1673 h. 9.4.1727 Ilomantsi, Luostarinvaara.
Joten Pielisjärven kirkkoherran Anders Cajanuksen talonpoikaispojalla Erik Cajanuksella on ollut perhe. Sursillin vanhassa sukukirjassa mainitaan asuinpaikaksi Pielisjärven Lojamo jollaista sieltä ei taida löytyä, joku vanha nimi?.
Mainitsen tässä erään Cajanuksen jota ei kyhäelmistä ole löytynyt:
Brahean pormestarin poika Henrik Henrikinpoika Ahlholm vihittiin 2. avioon Pielisjärvellä 15.9.1689 Susanna Erikintytär Cajanus. s.n 1673 h. 9.4.1727 Ilomantsi, Luostarinvaara.
Joten Pielisjärven kirkkoherran Anders Cajanuksen talonpoikaispojalla Erik Cajanuksella on ollut perhe. Sursillin vanhassa sukukirjassa mainitaan asuinpaikaksi Pielisjärven Lojamo jollaista sieltä ei taida löytyä, joku vanha nimi?.
Itselläni tämä Susanna on Sotkamon kirkkoherran Erik Erikinpoika Cajanuksen Taulu 19. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu019) tyttärenä:
Taulu 83. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu083)
Susanna Erikintytär Cajana, * n. 1673 Sotkamo, ‡ 9.4.1727 Ilomantsi. Vht: Taulu 19. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu019)
Pso: Pielisjärvi 15.9.1689 Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * 1664 Brahea, ‡ 16.2.1735 Ilomantsi. (SS 5984). Talollinen Ilomantsissa.
Vht: Brahean pormestari Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1627 Ii, † 1666 Brahea. (SS 5980). & Anna Andersintytär (Uhlstadius), * Oulu, † 1671 Pyhäjoki.
(Miehen 1.Pso: N. N. Clementintytär, * Oulu, † viim. 1689).
Johannes Hissa
Jouni Kaleva
04.04.10, 12:32
Vht: Brahean pormestari Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1627 Ii, † 1666 Brahea. (SS 5980). & Anna Andersintytär (Uhlstadius), * Oulu, † 1671 Pyhäjoki.
(Miehen 1.Pso: N. N. Clementintytär, * Oulu, † viim. 1689).
Johannes Hissa
Mistä nappasit tuon Anna kuoleman 1671 Pyhäjoella? Sursillianassa vissiin kerrotaan, että "eli 1675, vainajana 29.1.1679". Annan toinen mies olisi ollut Brahean kaupunginkirjuri Carl Lucasson.
Hei
Tuosta Carl Lucassonista tuli mieleen että on sen verran harvinainen patronyymi: Voisko kysessä olla Carl Lucasson Gröön?
Lainaus:
Carl Lucasson hette Gröön och var antagligen bror till klockaren i Pyhäjoki Henrik Lucasson Gröön (se SS 1976). Han nämns 1663 som medhjälpare till kamreraren i Kajana friherrskap Lars Hansson Ahs och på 1670-talet som länsman i Pielisjärvi
Olavi
Tapani Kovalaine
04.04.10, 16:00
Luostarinvaara ja Lojamo ovat sellaisia paikannimiä, että Susanna Cajanuksen saa hyvin helpolla sijoitetuksi niitä muokaten Kansalaisen Karttapaikkaa. Kyseessä on Tuupovaaran taajaman länsipuolella oleva Loitimo ja Luostarinvaara. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=370&map.y=274&e=681182&n=6932044&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi
Mistä nappasit tuon Anna kuoleman 1671 Pyhäjoella? Sursillianassa vissiin kerrotaan, että "eli 1675, vainajana 29.1.1679". Annan toinen mies olisi ollut Brahean kaupunginkirjuri Carl Lucasson.
Taitaa olla kirjausvirhe. Anna Andersdotter mainitaan leskenä Pyhäjoen käräjillä 2.-4.8.1671. Kuolinajan pitäisi olla 1671-79. Pitänee korjata.
Johannes
Jouni Kaleva
05.04.10, 14:52
Hei
Tuosta Carl Lucassonista tuli mieleen että on sen verran harvinainen patronyymi: Voisko kysessä olla Carl Lucasson Gröön?
Lainaus:
Carl Lucasson hette Gröön och var antagligen bror till klockaren i Pyhäjoki Henrik Lucasson Gröön (se SS 1976). Han nämns 1663 som medhjälpare till kamreraren i Kajana friherrskap Lars Hansson Ahs och på 1670-talet som länsman i Pielisjärvi
Olavi
Olavi
Tuo lainauksesi on täältä http://www.genealogia.fi/genos/50/50_21.htm
Tämä Carl Lucasson Gröön oli siis 1670-luvulla Pielisjärven nimismiehenä ja Brahean kaupunginsihteerinä. Oliko hän kenties lähtöisin Pyhäjoelta, kuten oli Henrik Ahlholm (Henrik siis synt. Iissä mutta muuttanut lapsena Pyhäjoelle).
Anna Andersdotter (Uhlstadius) esiintyi Pyhäjoen käräjillä 1671 epiteetillä Autuaan herra Hindrich Alholmin vaimo Anna Andersdotter. Anna oli siis edelleen leski, ei vielä vihitty toiseen avioonsa Carl Lucassonin kanssa. Jossakin on Sursillianan perusteella merkintä, että Anna oli elossa 1675. - kenties silloin vihitty Carlin kanssa, tai leskeytynyt Carlista???
Tervehdys! Olen silmäillyt tätä viestiketjua lähinnä oppimisnäkökulmasta käsin, koska täällä on syntymäkotipitäjäni asiaa.
Katsastin kirjahyllyäni ja huomasin, että
Paltaniemen kuvakirkon perustamisen 250-vuotisjuhlan kunniaksi Jorma Keräsen kirjoittamasta kirjasta Paltamon seurakunnan historia (1977) löytyy tietoja tässä viestiketjussa olevista henkilöistä ja heidän elämästään. Kirjassa valotetaan Paltamon seurakunnan 400-vuotista menneisyyttä.
Seurakunnan viranhaltijoista on tekstiä 49 sivulla: kirkkoherrat, kappalaiset, Paltamon papiston harjoittama kulttuuritoiminta sekä muutamia Paltamolaisia merkkihenkilöitä, seurakunnan lukkarit, kirkonisännät, kirkonpalvelijoita, papiston ja lukkareiden palkkaus.
Kirjassa on kullekin sivulle merkitty käytetyt lähteet.
Minulla tai lähipiirilläni tähän sukuun ei ole minkäänlaista yhteyttä, joten en käy mestaroimaan täällä tuota kirjavihjettä enempää.
Eila
Tervehdys! Huolestuin kun innostunut keskustelu Cajanus listalla näyttää jääneen tauolle. Kirjavinkkini tarkoitus ei missään tapauksessa ollut lopettaa tällä listalla käytävää mielenkiintoista keskustelua. Pahoittelen, jos joku on asian ymmärtänyt toisin kuin tarkoitin. Varsinkaan meikäläisen aloittelijan tiedoilla ja taidoilla ei viimeistä sanaa ole sanottavana. Minun pitänee olla jatkossa varovaisempi. Risujakin otan vastaan tarpeen tullen. Jatkakaa ihmeessä Cajanus juttua!
Ihmetteli Eila
Päivitin Cajanus-sivujani:
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm)
Ongelmana ovat muutamat Cajanukset, joita en saa liitettyä sukuun:
1.
Räätäli Paavolassa Anders Cajanus, * (rk) 12.12.1785, † 20.6.1834 Paavola.
Pso: Oulu 7.9.1811 Brita Mattsintytär, * (rk) 1.5.1784, † 4.12.1847 Paavola.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paavola/rippikirja_1813-1819_mko31-38/167.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paavola/rippikirja_1834-1840_mko58-67/180.htm
2.
Merimies Oulussa Carl Cajanus, * n. 1768, † 6.11.1800 Oulu, ikä 32 v.
Pso: Oulu 28.5.1796 Carin Jaara eli Hildén, * (rk) 1761, † .
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1793-1799_tksrk_ik130-131/223.htm
3.
Ruotsin Gävlestä Anders Adolf Cajanus, * n. 1779, † 18.8.1866 Gävle.
1.Pso: Saint Ives, Cornwall, Englanti 1.6.1804 Elisabeth Green,
2.Pso: Anna Elisabeth Catharina Margareta Brodin,
4.
Perämies Oulusta
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ez2t2?fi+0371+haudatut+4829) 29.7.1777 Styrman Lars Cajanus
alkup - ALKUPKOMM: förähr 32 sk
Jouni Kaleva
05.07.10, 14:58
1.
Räätäli Paavolassa Anders Cajanus, * (rk) 12.12.1785, † 20.6.1834 Paavola.
Pso: Oulu 7.9.1811 Brita Mattsintytär, * (rk) 1.5.1784, † 4.12.1847 Paavola.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paavola/rippikirja_1813-1819_mko31-38/167.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paavola/rippikirja_1834-1840_mko58-67/180.htm
2.
En tiedä auttaako, mutta näiden originaali vihkimerkintä Oulussa näkyy olevan
Skräddaren i Saresniemi Anders Cajanus och Pigan Brita Mattsdr. Maxa.
Jouni Kaleva
05.07.10, 15:02
En tiedä auttaako, mutta näiden originaali vihkimerkintä Oulussa näkyy olevan
Skräddaren i Saresniemi Anders Cajanus och Pigan Brita Mattsdr. Maxa.
Hiski-haulla Brita Matinr. Maxa olisi synt. Oulunsalossa 3.5.1784.
En tiedä auttaako, mutta näiden originaali vihkimerkintä Oulussa näkyy olevan
Skräddaren i Saresniemi Anders Cajanus och Pigan Brita Mattsdr. Maxa.
Säräisniemen kirkonkirjat paloivat 23.3.1859 ja Paltamosta Säräisniemi näyttää katoavan vuonna 1783 eli samoihin aikoihin kun Paltamon toinen kappalainen siirrettiin Säräisniemeen. Eli näyttää menevän henkikirjoihin.
Oulunsalosta löytämäsi ja siellä 3.5.1784 syntynyt Brita Mattsdr. Maxa on luultavasti oikea.
Kunhan löytyisi edes Andersin patronyymi, niin voisi arvailla.
tellervoranta
05.07.10, 17:51
Carolus Carlinpoika Cajanuksen äidin nimi Oulun hiskissä Hildunen. Yritin hakea Hildeniä Kemi-Tervola-akselilta. Äiti nyt Jaara-Hilden Hildunen.
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2f0ckf?fi+0371+kastetut+4176)1.8.1797 2.8.1797 stad sjöm. Carl Cajanus Carin Hildunen Carolus
Margareta Arvolander s.20.9.1718 oli ensin naimisissa kauppias Johan Herckamnin kanssa joka kuoli 4.5.1761 ja sitten kauppias Peter Hildenin kanssa s. 27.6.1738 joka kuoli 23.7.1794.
Peter sopisi Carinin isäksi mutta, jos syntymäaika on 1761 äiti ei olisi Margareta.
Margareta Arvolanderin sisar Helena avioitui ensin tullivirkailiaja Sven Falkenqvistin kanssa ja sitten Eric Schroderuksen kanssa, jonka ensimäinen puoliso oli Brita Alexanderin tytär Cajanus. Kun Säräsisniemi on esillä sopisi Carl tuon Jeremias sukuhaaran jälkeläiseksi, joka asui pisimpään tuota Säräisniemen Juusolaa.
Olavi
Margareta Arvolander s.20.9.1718 oli ensin naimisissa kauppias Johan Herckamnin kanssa joka kuoli 4.5.1761 ja sitten kauppias Peter Hildenin kanssa s. 27.6.1738 joka kuoli 23.7.1794.
Peter sopisi Carinin isäksi mutta, jos syntymäaika on 1761 äiti ei olisi Margareta.
Margareta Arvolanderin sisar Helena avioitui ensin tullivirkailiaja Sven Falkenqvistin kanssa ja sitten Eric Schroderuksen kanssa, jonka ensimäinen puoliso oli Brita Alexanderin tytär Cajanus. Kun Säräsisniemi on esillä sopisi Carl tuon Jeremias sukuhaaran jälkeläiseksi, joka asui pisimpään tuota Säräisniemen Juusolaa.
Olavi
1.
Pieni tarkennus räätäli Anders Cajanus, * (rk) 12.12.1785, † 20.6.1834 Paavola, sanotaan tulleen Säräisniemeltä.
2.
Merimies Carl Cajanusta, * n. 1768, † 6.11.1800 Oulu, ikä 32 v, olen ajatellut Carl Gustav Alexanderinpoika Cajanukseksi, * 11.12.1767 Köping, jonka isä on kellarimestari Alexander Alexanderinpoika Cajanus, * n. 1739 ?Paltamo, † 26.12.1788 Köping, ikä 49 v (GS 4591).
Olisihan vielä Kemin kappalainen Matts Henrikinpoika Värttö eli Hildén, * 15.5.1717 Oulu, ‡ 16.11.1766 Kemi, yksi vaimo Carin Jaaran eli Hildénin, * (rk) 1761, mahdollinen sukulainen.
3.
Merikapteeni Anders Adolf Cajanus, * n. 1779, † 18.8.1866 Gävle, ikä 87 v, oli taas merillä yhteensä 63 vuotta, joista 48 vuotta päällikkönä, joutumatta pahempiin haavereihin. Tämä näin työurien pidentämisen aikakautena.
tuosta Leppävirran Margareta Glumeruksesta pari sanaa:
Mistä tuo syntymävuosi 1711 on saatu? Eikö se tässä kuvassa näytä pikemminkin vuodelta 1713:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/213.htm
Oli miten oli, Margareta vihitään sittemmin Kurolanlahteen Paavo Koposelle, ja vuosiluvuksi vakiintuu 1715:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/32.htm
Leppävirran ikäkirjassa n. 1715 on kaksikin katsausta Glumerusten perheeseen: kaiketikin varsinainen n. vuoden 1715 ikäkirja sekä mahdollisesti hieman myöhempi päivitetty versio ilman syntymävuosia:
vanhempi (miltei lukukelvoton):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/322.htm
uudempi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/334.htm
Uudemmasta voidaan lukea, että Olof Glumeruksen perheeseen kuuluivat poikapuolensa (styfson) Casper ja Johan sekä "täyslapset" Olof, Margareta ja Anna. ikäkirjan mukaan Casper on syntynyt 1702.
Perhe asustelee Timolassa myöhemminkin, jolloin Casperin syntymävuodeksi arvioidaan 1701 ja Johanin s. 1703:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1738-1752_tk2072/323.htm
nämä vuodet toistuvat myöhemminkin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/200.htm
On totta, että Olof-poika voi hyvin olla isänsä avioton lapsi Kaisa Piirosen kanssa, mutta perinteisin genealogisin tutkimuskeinoin en osaa nähdä tyttäriä Anna ja Margareta muina kuin pariskunnan täyslapsina. Olisihan se hyvä tietysti selvittää Johan Mahrbergin mahdollisimman eksakti kuolinaika esim. henkikirjojen avulla. Hän on ollut hyvin hengissä 1700-luvun alussa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/233.htm
ja tuossakin mainitaan Johan-pojalla syntymävuotena 1703 joten se lienee oikea. Koskapa heille ei enempää lapsia ehtinyt siunaantua, ja koska Beatan, joka lisääntyy vielä vuoden 1719 vaiheilla, syntymän pitää sijoittua jonnekin vuoden 1680 kummallekin puolelle, ehkä mieluiten lähimmäs ikäkirjan antamaa vuotta 1678, lienee ensimmäinen avioliitto kattanut kutakuinkin vuodet 1700-1705 ja toinen solmittu joskus sen jälkeen, kuitenkin ennen vuotta 1715 ja mieluummin lähemmäs vuotta 1710. Mutta ehkä voisi vilkaista alkuun henkikirjoja ja katsoa, koska Johan Mahrberg putoaa niistä pois ja koska Olof Glumerus täsmällisesti ilmestyy talolliseksi Timolaan - tästä muutoksesta voisi mielestäni vetää hyvinkin täsmällisen vuoden Beatan toisen avioliiton solmintaan, sillä käsittääkseni juuri tämän avioliiton kautta Glumeruksen saivat Timolan talon haltuunsa.
t. Jens
Olof Glumerus muuten lienee sama, joka sittemmin mainitaan Oulussa porvarina ja nyt syntymävuotena 1714:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1760-1765_tksrk_ik129/151.htm
Hänen poikansa Olof s. 1752 palaa sittemmin Leppävirroille.
Sattuipa silmiin hauska tuomiokirjakatkelma valoittamaan tätä vanhaa keskustelunpolkua. Kyseessä on Leppävirran talvikäräjät 1710:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13931&pnum=369
"Aldenstund opbördskrifwarens sahl. Johan Marbergz enckia Beata Montana har tänckt träda i gifte med Olof Glumerus; altså lätt bemälte enkia efter föliande" ja niin edespäin.
käy ilmi, että lesken aikaisemmasta avioliitosta on kaksi alaikäistä poikaa. Ja tietty se, että pariskunta on hyvin varmasti solminut avioliiton juuri vuonna 1710.
Jens
Sattuipa silmiin hauska tuomiokirjakatkelma valoittamaan tätä vanhaa keskustelunpolkua. Kyseessä on Leppävirran talvikäräjät 1710:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13931&pnum=369
"Aldenstund opbördskrifwarens sahl. Johan Marbergz enckia Beata Montana har tänckt träda i gifte med Olof Glumerus; altså lätt bemälte enkia efter föliande" ja niin edespäin.
käy ilmi, että lesken aikaisemmasta avioliitosta on kaksi alaikäistä poikaa. Ja tietty se, että pariskunta on hyvin varmasti solminut avioliiton juuri vuonna 1710.
Jens
Kiitoksia tästä. Nyt pitäisi varmentaa Olof pojan tiedot eli onko hän Olof Glumeruksen avioton poika, joka on syntynyt 26.3.1709 Rantasalmi, vaiko onko hän syntynyt avioliitossa Leppävirralla noin 1714. Olof nuorempi näyttää muuttavan perheineen pois Oulusta noin 1771, tämän hetkinen Olof nuoremman perhe näyttää tältä:
Taulu 91.3. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu0913)
?Olof Olofinpoika Glumerus, * (au) 26.3.1709 Rantasalmi / 1714 Leppävirta, eli 1771 Oulu. Vht: Taulu 91. (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu091) Voi olla Olofin avioton poika.
Pso: Oulu 26.6.1743 Elisabeth Andersintytär Tuohino, * 1718 Oulu, eli 1771 Oulu Vht: Anders Hansinpoika Tuohino, ‡ 29.12.1757 Oulu. & Maria Mattsintytär, ‡ 11.4.1758 Oulu.
Lapsia:
Petrus Olofinpoika Glumerus, * 1.8.1743 Oulu, † viim. 1760.
Britha Olofintytär Glumera, * 21.7.1744 Oulu, † viim. 1760.
Beata Olofintytär Glumera, * 8.2.1747 Oulu, † 13.9.1809 Leppävirta.
1.Pso: Oulu (maksu) 21.12.1769 Anders Haara, * (rk) 1742, † (Oulun rk.) 25.7.1770 Leppävirta. Vht: N. N. & N. N.
2.Pso: Leppävirta 21.12.1773 Johan David Erikinpoika Strömman, * 12.12.1749 Leppävirta, † . Vht: Nimismies Leppäviralla Erik Johaninpoika Strömman, * 1724 Leppävirta, † 1767-72 Leppävirta. & Anna Greta Isakintytär Silandra, * 16.3.1727 Jämsä, muutti 1791 Hollolaan.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1777-1783_tk2072/84.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1790-1801_tk2073/299.htm
Maria Olofintytär Glumera, * 1750 Oulu, ‡ ? 17.4.1827 Rantasalmi, ikä 77 v.
Pso: Anders Petterinpoika Väntin, * 14.4.1740 Rantasalmi, † 16.6.1804 Rantasalmi. Rantasalmi Palvalax 1. Vht: Petter Väntin & Ingeborg Tirkkotar
Olof Olofinpoika Glumerus, * 1753 Oulu, † 15.2.1791 Leppävirta.
Pso: Leppävirta 10.6.1772 Maria Johanintytär Tamse, * (rk) 1742 Joroinen, † . Vht: Siltavouti Joroisissa Johan Paulinpoika Tamse, * 1701 Joroinen, † . & Eva Sepätär, * 1702, † . (Vaimon 1.Pso: Joroinen 16.11.1761 Abraham Johaninpoika Strömman, * (rk) 1731 Leppävirta, † 1767-72 Leppävirta).
Lisa Olofintytär Glumera, * 1756 Oulu, † ? 25.7.1810 Rantasalmi, ‡ Pieksämäki.
Pso: Henrik Torsteninpoika Tawast, * 5.7.1752 Pieksämäki, † 16.6.1790 Savitaipale. Kersantti. Vht: Torsten Christofferinpoika Tawast, 21.3.1715 Kerimäki, † 24.6.1779 Suonenjoki. & Elisabet Henrikintytär Collan, 11.1.1722 Pieksämäki, † 23.6.1805 Suonenjoki.
Olofinlapsi Glumerus, ‡ 20.8.1758 Oulu.
Anna Olofintytär Glumera, * 1759 Oulu, † ? 29.5.1824 Rantasalmi, ikä 66 v.
Pso: Johan Andersinpoika Heiskanen, * 1743, † 7.6.1813 Rantasalmi, ikä 70 v 4 kk. Rusthollari Rantasalmi Rauhanmäki. Vht: Anders Heiskanen & Lena Johanintytär
Johan Olofinpoika Glumerus, * 1763 Oulu, † ? 29.6.1833 Rantasalmi, ikä 66 v. Korpraali. Rantasalmi Torasalo 8.
Pso: Rantasalmi 26.12.1786 Ingeborg Petterintytär Jaatinen, * 23.2.1761 Rantasalmi, † 2.7.1834 Rantasalmi, ikä 72. Vht: Petter Petterinpoika Jaatinen, * 10.1.1725 Rantasalmi, † 5.9.1781 Rantasalmi, ikä 60 v. & Anna Henrikintytär Kuosmatar, * 22.8.1724 Rantasalmi, † 30.10.1794 Rantasalmi.
Olofinlapsi Glumerus, ‡ 29.6.1765 Oulu.
Päivitän sivujani taas lähipäivien aikana, kunhan saan lisättyä muutamat tiedot.
Johannes
Merikapteeni Anders Adolf Cajanus, * n. 1779, † 18.8.1866 Gävle, ikä 87 v, oli taas merillä yhteensä 63 vuotta, joista 48 vuotta päällikkönä, joutumatta pahempiin haavereihin. Tämä näin työurien pidentämisen aikakautena.
Löysin merikapteeni Anders Adolf Cajanuksen vanhemmat eli hän oli Carl Gustafinpoika Cajanuksen, * 10.9.1745 Tukholma (Adolf Fredrik), ja Brita Engmannin poika, joka syntyi 25.7.1779 Gräsö.
Päivitän sivuja myöhemmin.
Johannes
Koska joillakin nettisivuilla Carl Fredric Petreijn vaimoa Hedvig Maria Cajanaa pidetään Lohtajan pitäjänapulaisen Petter Cajanuksen Taulu 144 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu144) tytärenä Hedvig Maria, * 24.8.1735 Lohtaja, (GS 5224). Niin tässä Hämeenlinnan rippikirjan sivulla
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hameenlinna/rippikirja_1760-1766_ksrk_tk1/81.htm
Hedvig Maria Cajana löytyy yhdessä miehensä Carl Fredric Petreijn ja isänsä Carl Cajanuksen kanssa.
Eli koko Hedvig Marian perhe näyttäisi tältä
Taulu 149 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu149).
Hedvig Maria Carlintytär Cajana, kast. 4.2.1736 Lokalahti, † 16.1.1771 Turku. (Rv.Mf. 4500). Vht: Taulu 49 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu049).
Pso: 11.3.1762 Turku Carl Fredric Josefinpoika Petreij, * 1.5.1740 Turku, † 13.1.1771 Turku. (Rv.Mf. 4500). Värjäri Hämeenlinnassa.
Vht: Porvari Turussa (Eskola-gubben) Josef Josefinpoika Petreij eli Pässilä, * n. 1711, † 27.3.1752 Turku, ikä 41 v. & Anna Sigfridintytär, * 1713/14 Parainen, eli 1748 Turku. (Rv.Mf. 3923-3927, 4763).
Lapsia:
Carl Fredric Carlinpoika Petreij, * 10.11.1762 Hämeenlinna, † .
Johan Christian Carlinpoika Petreij, * 19.10.1764 Hämeenlinna, † matkalla Naantali, ‡ 26.8.1828 Turku (ruots). Taulu 149.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1491).
Anna Maria Carlintytär Petreij, * 25.5.1767 Hämeenlinna, † 25.1.1839 Turku. Taulu 149.2 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1492).
Ulrica Lovisa Carlintytär Petreij, * 12.5.1769 Turku, † 21.7.1769 Turku.
Immanuel Carlinpoika Petreij, * 17.8.1770 Turku, † 5.7.1771 Turku.
Eli tällainen pieni tarkennus.
Johannes
Kuka Alexander Cajanus saa Anna Johansdotterin kanssa aviottoman tyttären Carinin Orimattilassa 19.8.1776?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/orimattila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1763-1778_tk594/166.htm
Olen yrittänyt etsiä Käviän kappalaisen tyttären Anna Margareta Johanintytär Cajanan, * 13.10.1727 Lohtaja/Kälviä, mieheksi sanottua merimies Anders Forsbergia, mutta en ole löytänyt. Epäilen, että hänen miehekseen on sekoitettu veljentyttären Margareta Johanintytär Cajanan, * 16.8.1764 Kokkola, mies (vihitty Kokkola 20.12.1791) Anders Forsberg. Näin olen Anna Margareta Johanintytär Cajana, * 13.10.1727 Lohtaja/Kälviä, olisi se, joka vihittiin Lohtajalla 7.2.1751 Gabriel Gabrielinpoika Stårckin, * (rk) 2.12.1728 ?Savonlinna, kanssa.
Eli Gabriel Gabrielinpoika Stårckin vaimo ei olisikaan Lohtajan kirkkoherran Johan Erikinpoika Cajanuksen, * n. 1677 Sotkamo, † 14.6.1730 Lohtaja, ja hänen toisen vaimonsa Margareta Henrikintytär Brennerin, * n. 12.1681 ?Turku, † 2.7.1766 Sievi, (GS 21), tytär, joilla ei näytä olevan yhteisiä lapsia, mutta kuka on heidän kansaan esiintyvä Gretha Cajana
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1725-1732_uk516/22.htm
Johannes
Voisiko joku auttaa?
Tätä perhettä etsinyt mutta mistään en Riitta Sopasen hiskin kuolin merkintää kummempaa jatkoa ole löytänyt. Selannut ja selannut Nurmesta. Nurmeksen puolella tuli vastaan yksittäisiä Piipposia ...mutta eivät ainakaan toisteiseksi istu vielä tähän peheeseen. Sotkamosta Erikin juuret löytyivät Tipasjoella vuodesta 1665 alkaen.
Erik Ollinpoika Piipponen, suntio, talollinen Sotkamo Yli-Sotkamo Piippolassa., s. noin 1698 Sotkamo, eli 1742 Sotkamo/Nurmes. Muuttanut 1730-luvun lopulla Nurmekseen.
Puoliso: Riitta Tanelintr. Sopanen, s. lask. 1702 Sotkamo, k. 01.04.1742 Nurmes.
Vanhemmat: Taneli Sopanen, s. 1663 Sotkamo, k. 27.5.1745 Sotkamo ja Katariina Erik Cajanus, s. n 1655 Sotkamo, k. n 1728 Sotkamo.
Lapset:
Erik Piipponen, k. Sotkamo.
Riitta Piipponen, s. 02.04.1732 Sotkamo.
Katariina ? Piipponen, s. Sotkamo.
Matti ? Piipponen
Olli Piipponen, s. n. 1734 Sotkamo, k. 08.10.1742 Sotkamo.
Juho Piipponen, s. 11.01.1736 Sotkamo Yläsotkamo.
Sotkamo rippikirja, 1729-1734 IK92 Kuva 90
Toista kautta sukuuni liittyvä Cajanukset olen jo hyvinkin saanut liitettyä ja sukuu jatkettua Ilomantsin Konnunniemessä ja Kinnasniemessä.
Cajanuksen suku laajeni myös Braheaan (nyk.Lieksaan). Susanna Eerikitytär (s. 1673, k. 9.4.1727 Ilomantsi) oli vihittynä Heikki Ahlholmin kanssa (s. n. 1664, k. 1735 Ilomantsi).
Voisiko joku auttaa?
Tätä perhettä etsinyt mutta mistään en Riitta Sopasen hiskin kuolin merkintää kummempaa jatkoa ole löytänyt. Selannut ja selannut Nurmesta. Nurmeksen puolella tuli vastaan yksittäisiä Piipposia ...mutta eivät ainakaan toisteiseksi istu vielä tähän peheeseen. Sotkamosta Erikin juuret löytyivät Tipasjoella vuodesta 1665 alkaen.
Erik Ollinpoika Piipponen, suntio, talollinen Sotkamo Yli-Sotkamo Piippolassa., s. noin 1698 Sotkamo, eli 1742 Sotkamo/Nurmes. Muuttanut 1730-luvun lopulla Nurmekseen.
Puoliso: Riitta Tanelintr. Sopanen, s. lask. 1702 Sotkamo, k. 01.04.1742 Nurmes.
Vanhemmat: Taneli Sopanen, s. 1663 Sotkamo, k. 27.5.1745 Sotkamo ja Katariina Erik Cajanus, s. n 1655 Sotkamo, k. n 1728 Sotkamo.
Lapset:
Erik Piipponen, k. Sotkamo.
Riitta Piipponen, s. 02.04.1732 Sotkamo.
Katariina ? Piipponen, s. Sotkamo.
Matti ? Piipponen
Olli Piipponen, s. n. 1734 Sotkamo, k. 08.10.1742 Sotkamo.
Juho Piipponen, s. 11.01.1736 Sotkamo Yläsotkamo.
Sotkamo rippikirja, 1729-1734 IK92 Kuva 90
Toista kautta sukuuni liittyvä Cajanukset olen jo hyvinkin saanut liitettyä ja sukuu jatkettua Ilomantsin Konnunniemessä ja Kinnasniemessä.
Cajanuksen suku laajeni myös Braheaan (nyk.Lieksaan). Susanna Eerikitytär (s. 1673, k. 9.4.1727 Ilomantsi) oli vihittynä Heikki Ahlholmin kanssa (s. n. 1664, k. 1735 Ilomantsi).
Yritin aikoinani tutkia Piipposia eteenpäin, mutta he katoavat johonkin. Toinen ongelmallinen perhe on Anna Petrelian (GS 4544) ja Isak Ollinpoika Valtasen (vanhoissa Sursill-tutkimuksissa Paldanius) Paltamon Mieslahdesta, joiden tytär Anna Isakintytär Valtatar, * 1.11.1740 Patamo, † 6.1.1818 Kajaani, meni Paltamossa 22.10.1767 Erik Mattsinpoika Qveflanderin, * 28.3.1741 Kajaani, kanssa.
Yritin aikoinani tutkia myöskin Ilomantsin Ahlholmeja, mutta en saanut kaikkia tietoja varmennettua, mutta tässä alustava kyhäelmä korjailtavaksi ja täydennettäväksi (sisennys ei jostakin syystä toimi, mutta toivottavasti saa selvää):
Taulu 83.
Susanna Erikintytär Cajana, * n. 1673 Sotkamo, ‡ 9.4.1727 Ilomantsi, ikä 54 v. Vht: Taulu 19.
Pso: Pielisjärvi 15.9.1689 Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1664 Brahea, ‡ 16.2.1735 Ilomantsi, ikä 71 v. (GS 5984). Talollinen Pielisjärven Lieksan Justola 1679-90 ja myöh. Ilomantsin Suojärvi Mekrijärvi 1691. Veli Lorentz Henrikinpoika Ahlholm (GS 5980.1) asui hänen kansaan Lieksassa (Pielisjärven käräjät 11.-13.2.1682).
Vht: Brahean pormestari Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1627 Ii, † 1666 Brahea. (GS 5980). & Anna Andersintytär (Uhlstadius), * Oulu, † viim. 1679 Pyhäjoki.
(Miehen 1.Pso: N. N. Clementintytär, * Oulu, † viim. 1689).
Lapsia:
?Johan Henrikinpoika Ahlholm, kast. 21.5.1689 Pielisjärvi, † .
?Anna Henrikintytär Ahlholm, kast. 5.8.1693 Pielisjärvi, † .
Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1693, † 18.3.1754 Ilomantsi, ikä 61. Taulu 83.1.
Erik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1700, † 9.3.1740 Ilomantsi, ikä 40 v. Taulu 83.2.
Jakob Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1702, ‡ 7.4.1728 Ilomantsi, ikä 26. Taulu 83.3.
Anders Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1704, † 5.2.1761 Ilomantsi, ikä 57. Taulu 83.4.
Taulu 83.1.
Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1693, † 18.3.1754 Ilomantsi, ikä 61. Vht: Taulu 83. Talollinen Ilomantsi Eimisjärvi ja Kinnasniemi.
Pso: Magdalena Olofintytär Ronkainen, * (rk) 1701 Ilomantsi, † 17.3.1784 Ilomantsi, ikä 83 v. Vht: Talollinen Ilomantsin Pirttijärvellä Olof ?Matinpoika Ronkainen, * ? 1672 Kuopio, † 28.6.1755 Ilomantsi, ikä 92 v. & Carin Kähkötär, * n. 1676, † 8.9.1741 Ilomantsi, ikä 65 v.
Lapsia:
Margareta Henrikintytär Ahlholm, * n. 1718 Ilomantsi, † 7.4.1766 Ilomantsi. Avioton lapsi Johan Lyytikäisen kanssa jo 1733.
Pso: Ilomantsi 26.5.1735 Johan Lyytikäinen, * n. 1708 Ilomantsi, † 5.1.1783 Ilomantsi. Talollinen Ilomantsi Konnunniemi.
Susanna Henrikintytär Ahlholm, * n. 1720 Ilomantsi, † 25.6.1798 Ilomantsi, ikä 71 v.
Pso: Ilomantsi 8.2.1738 Anders Mattsinpoika Huovinen, * n. 1710, † 6.9.1782 Ilomantsi, ikä 72 v. Ilomantsi Pirttijärvi. Kuudennusmies.
Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 12.1722 Ilomantsi, † 20.2.1723 Ilomantsi, ikä 1/6 v.
Anna Henrikintytär Ahlholm, * 2.6.1724 Ilomantsi, † 7.10.1783 Ilomantsi, ikä 61 v.
Pso: Ilomantsi 11.12.1743 Mikael Sallinen, * n. 1716 Tohmajärvi, † 14.11.1783 Ilomantsi, ikä 67 v. Tohmajärvi Hammaslahti. Ilomantsi Konnunniemi. Vht: & Beata Sironen, * n. 1672, † 18.7.1747 Ilomantsi, ikä 75 v.
Magdalena Henrikintytär Ahlholm, * 17.4.1727 Ilomantsi, † .
Pso: Ilomantsi 10.12.1744 Peter ?Jakobinpoika Jalkanen, * Tohmajärvi, † . Tohmajärvi Palo.
Margareta Henrikintytär Ahlholm, * 26.1.1730 Ilomantsi, † 5.11.1765 Ilomantsi, ikä 36 v.
Pso: Ilomantsi 3.1.1748 Nils Bertilinpoika Laakkonen, * 6.12.1726 Ilomantsi, † 21.4.1791 Ilomantsi, ikä 64 v. Ilomantsi Konnunniemi. Pehtori. Vht: Bertil Mikaelinpoika Laakkonen, * n. 1694, † 24.1.1753 Ilomantsi, ikä 59 v. & Kristina Pesotar, * n. 1700, † 3.7.1761 Ilomantsi, ikä 61 v. (Miehen 2.Pso: Ilomantsi 23.2.1766 Maria Johanintytär Ikonen, * 1.5.1738 Ilomantsi, † 14.6.1803 Ilomantsi, ikä 65 v).
kastamaton Henrikinpoika Ahlholm, * n. 9.1732 Ilomantsi, ‡ 1.10.1732 Ilomantsi, ikä 1/52 v.
Elisabet Henrikintytär Ahlholm, * 2.12.1734 Ilomantsi, † 11.12.1812 Kontiolahti, ikä 80 v.
1.Pso: Ilomantsi 8.4.1753 Staffan Henrikinpoika Lappalainen, * 22.3.1732 Ilomantsi, † 9.4.1756 Ilomantsi, ikä 23 v. Ilomantsi Aittavaara. Vht: Henrik Olofinpoika Lappalainen, * n. 1689, † 22.3.1754 Ilomantsi, ikä 65 v. & Magdalena Räty, * 1690, † 20.3.1754 Ilomantsi, ikä 64 v.
2.Pso: Ilomantsi 8.5.1757 Matts Varis, * n. 1730, † 1.6.1792 Kontiolahti, ikä 62 v. Talollinen Kontiolahti Selkis. (2.Miehen 1.Pso: N. N.).
Jakob Henrikinpoika Ahlholm, * 24.10.1737 Ilomantsi, † 24.10.1744 Ilomantsi, ikä 7 v.
?Magdalena Henrikintytär Ahlholm, * n. 10.1738 Ilomantsi, † 28.4.1741 Ilomantsi, ikä 2 1/2 v.
Catharina Henrikintytär Ahlholm, * 20.6.1740 Ilomantsi, † .
Anders Henrikinpoika Ahlholm, * 15.12.1742 Ilomantsi, † 1790 Ilomantsi. (* (rk) 15.2.1742). Ilomantsi Konnunniemi.
Pso: Tohmajärvi 5.1.1760 Carin Erikintytär Könönen, * 5.4.1744 Tohmajärvi, † . Vht: Erik Könönen, * n. 1719, † 24.11.1784 Tohmajärvi, ikä 65 v. & Ingred Kärkkäinen, * n. 1723, † 2.7.1782 Tohmajärvi, ikä 59.
Taulu 83.2.
Erik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1700, † 9.3.1740 Ilomantsi, ikä 40 v. Vht: Taulu 83. Talollinen Ilomantsi Konnunniemi.
1.Pso: Anna Eronen, * n. 1699, ‡ 16.12.1733 Ilomantsi, ikä 34 v. Vht: N. N., † . & N. N., † .
1.Lapsia:
Henrik Erikinpoika Ahlholm, * 14.8.1726 Ilomantsi, † .
Erik Erikinpoika Ahlholm eli Holma, * 29.6.1730 Ilomantsi, † 13.6.1777 Ilomantsi, ikä 47. Itsellinen Ilomantsi Konnunniemi.
AuPso: ei vihitty (1757-62) Liisa Henrikintytär Pesonen, * 26.11.1737 Ilomantsi, † 3.7.1776 ilomantsi, ikä 39 v. Ilomantsi Öllölä. Vht: Henrik Henrikinpoika Pesonen, * n. 1715, † 10.3.1791 Ilomantsi, ikä 76 v. & Maria Petterintytär Piitola, * n. 1714, † 3.6.1754 Ilomantsi, ikä 40 v. (AuVaimon 2.AuPso: ei vihitty (1772-74) Staffan Ryynänen)
Petter Erikinpoika Ahlholm, * 10.9.1733 Ilomantsi, † 30.4.1737 Ilomantsi, ikä 4 v.
2.Pso: Ilomantsi 7.4.1734 Maria Andersintytär Meriläinen, * n. 1713, † 14.6.1740 Ilomantsi, ikä 27 v. Vht: Anders Meriläinen, † . & N. N., † .
2.Lapsia:
Anders Erikinpoika Ahlholm, * 30.3.1735 Ilomantsi, † .
Susanna Erikintytär Ahlholm, * 22.8.1737 Ilomantsi, † 10.4.1740 Ilomantsi, ikä 2 v.
Cecilia Erikintytär Ahlholm, * 14.4.1740 Ilomantsi, † 15.11.1740 Ilomantsi, ikä 1/2 v.
Taulu 83.3.
Jakob Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1702, ‡ 7.4.1728 Ilomantsi, ikä 26. Vht: Taulu 83. Ilomantsi Luostarinvaara.
Pso: N. N., ‡ . Vht: N. N., † . & N. N., † .
Lapsia:
Henrik Jakobinpoika Ahlholm, * 24.1.1728 Ilomantsi, † .
Taulu 83.4.
Anders Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1704, † 5.2.1761 Ilomantsi, ikä 57. Vht: Taulu 83. Talollinen Ilomantsi Luostarinvaara.
Pso: Ilomantsi 25.2.1728 Susanna Staffanintytär Pesonen, * n. 1710 Ilomantsi, † 16.1.1768 Ilomantsi, ikä 58 v. Vht: Talollinen Ilomantsi Löytöjärvi Staffan Pesonen, * n. 1664, † 13.1.1740 Ilomantsi, ikä 76 v. & N. N., † Ilomantsi.
Lapsia:
Susanna Andersintytär Ahlholm, * 24.1.1730 Ilomantsi, † murhattu 11.9.1757 Ilomantsi, ikä 27 v. Murhattiin yhdessä miehensä Anders Sykön, * 29.10.1727 Ilomantsi, ja poikansa Anders Sivosen, * 29.12.1748 Ilomantsi, kanssa. Murhia epäiltiin palkkamurhaksi, jonka tilaaja olisi Anders Sykön veli Risto Sykkö ja toimeenpanija entinen talonpoika Teppana Huurinainen, mutta riittävää näyttöä ei löytynyt, joten syytetyt vapautettiin tutkintovankeuden jälkeen.
1.Pso: Ilomantsi 22.6.1746 Henrik Henrikinpoika Sivonen, * 26.10.1725 Ilomantsi, † 25.3.1750 Ilomantsi, ikä 24 1/4 v. Ilomantsi Sonkaja. Vht: Henrik Sivonen, * n. 1700, † 26.6.1771 Ilomantsi,ikä 71. & Beata Varis, * n. 1702, † 30.3.1762 Ilomantsi, ikä 60 v.
2.Pso: Ilomantsi 27.2.1751 Anders Andersinpoika Sykkö, * 29.10.1727 Ilomantsi, † murhattu 11.9.1757 Ilomantsi, ikä 27 v. Kruununtalonpoika Ilomantsin Sonkajassa. Tuomittiin salavuoteudesta Maria Pekosen kanssa 1749. Vht: Anders Sykkö, * n. 1683, † 30.4.1756 Ilomantsi,ikä 63. & Maria Airaksinen, * n. 1691, † 13.3.1755 Ilomantsi, ikä 64 v.
Henrik Andersinpoika Ahlholm, * 11.11.1733 Ilomantsi, † 22.5.1795 Kiihtelysvaara. Muutti perheineen Ilomantsin Luostarinvaarasta 16.12.1777 Tohmajärven Kiihtelysvaaran Huhtilammelle.
Pso: Ilomantsi 9.7.1753 Anna Henrikintytär Ikonen, * 3.9.1736 Ilomantsi, † (rk) 9.10.1788 Kiihtelysvaara. Ilomantsi Kakonaho. Vht: Henrik Kristonpoika Ikonen, * n. 1714 Ilomantsi, † 25.3.1775 Ilomantsi, ikä 61 1/4 v. & Margareta Pehkonen, * n. 1715, † 30.12.1787 Ilomantsi, ikä 72 v.
Jakob Andersinpoika Ahlholm, * 24.10.1736 Ilomantsi, † 25.3.1739 Ilomantsi, ikä 2 1/2 v.
Kristina Andersintytär Ahlholm eli Holma, * 24.5.1739 Ilomantsi, † 24.1.1794 Ilomantsi, ikä 54 v.
Pso: Ilomantsi 3.7.1757 Krister Henrikinpoika Ikonen, * 28.4.1731 Ilomantsi, † 3.7.1786 Ilomantsi, ikä 55. Ilomantsi Kakonaho ja Maukkula 1767. Vht: Henrik Kristonpoika Ikonen, * n. 1714 Ilomantsi, † 25.3.1775 Ilomantsi, ikä 61 1/4 v. & Margareta Pehkonen, * n. 1715, † 30.12.1787 Ilomantsi, ikä 72 v.
Anders Andersinpoika Ahlholm, * 14.10.1743 Ilomantsi, † 14.7.1767 Ilomantsi, ikä 22 2/3 v. Ilomantsi Luostarinvaara.
Pso: Ilomantsi 4.4.1765 Elisabet Kristerintytär Ikonen, * 31.12.1744 Ilomantsi, † synnytys 23.4.1766 Ilomantsi, ikä 21 1/4 v 23 p. Vht: Krister Henrikinpoika Ikonen, * 1713 Ilomantsi, † 13.5.1779 Ilomntsi. & Ingeborg Muikkunen, * 1716 Ilomantsi, † 12.3.1780 Ilomantsi.
Staffan Andersinpoika Ahlholm, * 12.9.1746 Ilomantsi, † 30.9.1746 Ilomantsi, ikä 1/12 v.
Catharina Andersintytär Ahlholm, * 16.9.1747 Ilomantsi, † 21.5.1828 Ilomantsi, ikä 81 v.
Pso: Ilomantsi 6.6.1767 Pehr Henrikinpoika Turunen, * 20.3.1744 Ilomantsi, † . Ilomantsi Kulujärvi ja Tograjärvi. Vht: Henrik Olofinpoika Turunen, * n. 1711 Ilomantsi, † 15.4.1776 Ilomantsi, ikä 65 v. & Susanna Pehrintytär Sihvonen, * Ilomantsi, eli 1756 Ilomantsi.
Anna Andersintytär Ahlholm, * 5.10.1750 Ilomantsi, † 24.10.1750 Ilomantsi, ikä 2/12 v.
Margareta Andersintytär Ahlholm, * 16.3.1752 Ilomantsi, † 20.3.1792 Ilomantsi, ikä 40 v.
Pso: Ilomantsi 14.4.1772 Didrik Samuelinpoika Sahlman, * n. 1746, † 25.4.1816 Ilomantsi, ikä 70 v. Ilomantsi Kovero. Vht: Siltavouti Samuel Sahlman, * n. 1722, † 15.3.1798 Ilomantsi, 76 ikä . & Maria Henricia, * n. 1728, † 15.9.1786 Ilomantsi, 58 ikä . (Miehen 2.Pso: Ilomantsi 29.7.1793 Magdalena Mikaelintytär Tarvainen, * n. 1761, † 1.6.1808 Ilomantsi, ikä 47 v).
Onko joku pystynyt yhdistämään Magdalena Olofintytä Ronkainen (Ahlholmin) isän ja suvun Kajaaniin ja Sotkamoon tulleisiin Ronkaisiin? Matts Matsinpoika Ronkainen pso Christina Philpsdr ja kuka tuo puoliso on?
Olavi
Onko joku pystynyt yhdistämään Magdalena Olofintytä Ronkainen (Ahlholmin) isän ja suvun Kajaaniin ja Sotkamoon tulleisiin Ronkaisiin? Matts Matsinpoika Ronkainen pso Christina Philpsdr ja kuka tuo puoliso on?
Olavi
En ole tutkinut itse Ronkaisia, mutta Ohl Rångais hust. Charin Kächköin 65 Pirtijerfvi löytyy Ilomantsin vuoden 1741 haudatuista n:o 71:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1723-1789_uk866/167.htm
Ronkaisten-sukusivuilla hänet sanotaan olevan leski Maukkulasta
http://ronkainensuku.nettisivu.org/olli-ronkainen/
Yritin löytää Ahlholmien sukututkimuksia, mutta yhtenäistä selvitystä en löytänyt. Muittenkin Heikin sisarusten ainakin
Lorentz,
Erik haud. 23.11.1729 Pielisjärvi, Lieksa, ikä 80 v,
Brita k. 5.5.1748 Ilomantsi, ikä 80v,
Anna,
Anders haud. 13.7.1729 Pielisjärvi, Lieksa, ikä 73 v,
Florens,
jälkeläiset pitäisi myös koota yhteen. Kuka on muuten marraskuussa 1693 Pielisjärven Lieksassa kuoleva Henrik Ahlholm vai onko hän Henrikin lapsi?
Yritin aikoinani tutkia Piipposia eteenpäin, mutta he katoavat johonkin. Toinen ongelmallinen perhe on Anna Petrelian (GS 4544) ja Isak Ollinpoika Valtasen (vanhoissa Sursill-tutkimuksissa Paldanius) Paltamon Mieslahdesta, joiden tytär Anna Isakintytär Valtatar, * 1.11.1740 Patamo, † 6.1.1818 Kajaani, meni Paltamossa 22.10.1767 Erik Mattsinpoika Qveflanderin, * 28.3.1741 Kajaani, kanssa.
Että toisillekkin tuottanut vaivaa tuo Erikin perhe, sitten voipi olla melko toivoton tapaus kerrassaan.
Kaavilla kuolee Erik Piipponen ihan ilman mainintaa vaimosta ja lapsista
Erik Piipponen, s. lask. 1684, k. 5.12.1751 Kaavi Marianvaara.
Samassa paikkaa mainitaan Juho s. 1694 rk. ja Matti n.1702 Piipposet ilman patronyymejä kaikki.
Juholle ja Matille perhettä löytyy koskapa aviotuvat Kaavilla 1720 luvulla. Mutta Erik mainitaan yksikseen.
Mietiskellyt että eipä iso ero tuossa noiden Erikkijen syntymä ajoissa olis...vaan kuitenkin.
Kiitos, hyvin tuosta selvää sai. Ihan tutulta näyttää . Vertaan vielä ja ilmoittelen.
Ronkaisista en mitään tiedä, mutta kun parhaillaan lueskelen Kajaanin kaupungin historiaa (I osa vuodelta 1931 A. Vartiainen ja II osa 1948 Martti Tyrkkö), niin siellä kerrotaan kajaanilaisesta porvarista Mats Rongeenista (raatimies 1722-36, aik. Rånganen, Ronkainen), jolla oli vaimo Christina Filipintytär ja poika Mathias. Isä-Matsin arvioidaan syntyneen v. 1706 (joka arveluttaa, jos on jo 1722 ollut raadissa) ja pojan 1738.Väestöluettelon 1745 mukaan Mats Ronkainen on syntynyt Kajaanissa, samoin mainitaan kaupungin asukkaana Isaac Rongeen.
Kirjan II osassa on mm. tarkka luettelo siitä, mitä Christina Filipintyttären hautajaisissa 1777 tarjottiin tai mitä verotettavia paheita porvari Matts Rongainen harjoitti vuonna 1748 (näyttää polttaneen tupakkaa, mutta ei käytä puuteria tai juo kahvia). Muutenkin kirjassa on paljon yksityiskohtaista tietoa kaupungin porvarien elämästä 1700-luvulla. Myös Qveflander-sukua vilahtelee kirjassa paljon.
Ronkaisista en mitään tiedä, mutta kun parhaillaan lueskelen Kajaanin kaupungin historiaa (I osa vuodelta 1931 A. Vartiainen ja II osa 1948 Martti Tyrkkö), niin siellä kerrotaan kajaanilaisesta porvarista Mats Rongeenista (raatimies 1722-36, aik. Rånganen, Ronkainen), jolla oli vaimo Christina Filipintytär ja poika Mathias. Isä-Matsin arvioidaan syntyneen v. 1706 (joka arveluttaa, jos on jo 1722 ollut raadissa) ja pojan 1738.Väestöluettelon 1745 mukaan Mats Ronkainen on syntynyt Kajaanissa, samoin mainitaan kaupungin asukkaana Isaac Rongeen.
Kirjan II osassa on mm. tarkka luettelo siitä, mitä Christina Filipintyttären hautajaisissa 1777 tarjottiin tai mitä verotettavia paheita porvari Matts Rongainen harjoitti vuonna 1748 (näyttää polttaneen tupakkaa, mutta ei käytä puuteria tai juo kahvia). Muutenkin kirjassa on paljon yksityiskohtaista tietoa kaupungin porvarien elämästä 1700-luvulla. Myös Qveflander-sukua vilahtelee kirjassa paljon.
Kannattaa lukea Suomen sukututkimuksen julkaisu 33 eli Ohto Mannisen Kajaanin asukkaat 1651-1750 (huom. lisään selvyyden vuoksi 1600-luvun vuosiin vuosisadan, jotka puuttuvat Manniselta):
MADZ PÅLINPOIKA RÅNGAINEN 1672-79. Noin vuodesta 1637 ehtovaaran kylän Kivijärven tilalla, tehnyt 2. vaimonsa kanssa Kajaanissa 18.10.1666 keskinäisen testamentin, porvarinvala 20.11.1667, vanha 1673, † ennen 15.3.1680.
∞ MARGARETA PEERINTYTÄR 1673-78. Mainitaan 13.10.1669 ja 15.3.1680.
MATS MATSINPOIKA RÅNGAINEN 1699-39. Irtolainen 1699, porvarinvala 15.10.00, raatimies 30.1.23-, † 42 (jälkeen 28.3.). Eno tai tädin mies oli Jöns Kaickonen.
∞ Brijta Andersintytär Bäck (vrt. Pääkkönen).
-CHRISTIN 25-27. Henkirahaikäiseksi 27. † Sotkamo 31.1.1782 (79 v. ikäisenä).
∞ 27 Erich Uhlbrandt, talollinen Sotkamossa.
-MARIA 26-41. † 41.
∞ (27/28) Erich Lochtander (vrt.)
-MATTS RÅNGAINEN 27-50. * Kajaani 1705, raatimies.
∞ (jo 14.5.29) Christin Philipintytär (vrt. Philipus Sweninpoika) (huom. jätän lapset pois).
-JOHAN RONGEEN 31-40. Kaupunginviskaali 38-40, † keväällä 40.
∞ (39/40) Maja Lisa Ulvik (vrt.)
-ANDERS RONGEEN 31-40. Asukas, sotilaaksi 1 pv. ennen Tuomaanmessua 39, poistunut kaupungista (jälkeen 6.4.) 40.
∞ (jälkeen 17.9.) 38 Kajaani Agnetha Andersintytär Comulatar (vrt.)
-ISAAC RONGEEN 41-49. * Kajaani syksyllä 1723, Oulussa koulussa 36/37, 37/38, 38/39, † 49.
Onko jollakin tietoa Agneta Jeremantytär Cajanuksen miehenä pidetystä Kuopion pitäjänkirjurista Reinhold Häckmannista? Reinholdin pitäisi varmaan olla Kuopion pitäjänkirjuri ennen Beata Samuelintytär Cajanuksen miestä Olof Erikinpoika Strengelliä, joka oli Kuopion pitäjänkirjurina 1696-1723.
Toinen ongelmallinen tapaus on vääpeli Kuopiosta Tendr. Hollender, jonka leski Maria Samuelintytär Cajanus kuolee 19/23.6.1743 Iisalmessa 62 vuotiaana.
Kolmas tapaus olisi Paltamon lukkari Petter Andersinpoika Antilius, * 1668/69, joka eli vielä 1704 Paltamon Jormuankylässä.
Hei, tällaisen johtolangan tilan paikantamiseksi olin löytänyt:
Lähde:
(Mf ES2043) Paltamon talvikäräjät 3-5.02.1704 KA 1704:RR.41:198-199
"Sitten kruununtalollinen Pekka Antinp. Antilius Jormuankylästä teki selväksi tässä oikeudessa asiansa itsensä ja perintötalollisen Heikki Karjalaisen välillä koskien niityn jakoa heidän talojensa välillä, joka talo oli ennen ollut ½ manttaalia, mutta oli sittemmin laillisesti halottu kahteen ¼ manttaalin osaan, joita kumpikin osapuoli erikseen hallitsivat; ja on hän nyt täysin samoin oikeuksin vastapuolen kanssa sopinut niityn viljelemisestä, mutta kruununvouti ilmoitti, ettei salli sellaista sopimusta kruununtalon ja perintötalon välillä, vaan esitti, että molempien niittyosuus pitää tasata taloihin suhteutettuna ja tulee sille sitä enemmän, mikä maanlain rakennuksen kaaren 32 luvun nojalla määräytyy ja tulee nimismiehen yhdessä pitäjänkirjurin ja muutamien lautamiesten kanssa osapuolten ja kruununvoudin läsnäollessa suorittaa tasaus."
Siis Paltamon Jormuankylän talo, joka oli aikaisemmin ½ mtl ja vuoteen 1704 mennessä oli siitä lohkottu kaksi ¼ manttaalin taloa. Jako saatettiin nähtävästi loppuun tällä niityn jaolla.
terv Matti Lund
Ps.
Oheistan Jormuan vuoden 1698 henkiveron. Nähdään Heikki Karjalainen ja Marketta ja Heikki Lukkosen nimi sen alla, hän on kuollut ja leski joutunut kerjuulle, tila kruununhylyksi. Molemmat ¼ mtl. Pekka Antilius tullee tähän paikkaan.
Kuka on tämä Hamiltonin rykmentissä 20.11.1769 vihittävä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hamiltonin_rykmentti/syntyneet-vihityt-kuolleet_1742-1808_es3197/128.htm
sotilas Fredrich Cajanus, jonka puoliso näyttää olevan porvari Gabriel Elgströmmin leski Maria Johanintytär Söderman, kast. 5.1.1736 Tammisaari.
Tapani Kovalaine
27.11.10, 22:06
Onpa aika erikoinen avioliitto ollut Fredrik Cajanuksella rippikirjojen mukaan:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1774-1785_kk81/178.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1774-1785_kk81/8.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1762-1773_kk81/143.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1762-1773_kk81/143.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2nqwpe?fi+0028+kastetut+2078)19.5.1774 19.5.1774 P:bonde:sn Anders Hansson m:"qp" Maja Lisa Elgström Walborg
alkup - TALLKOMM: "oächta". P: if:n Pojo Biörsby.
Onpa aika erikoinen avioliitto ollut Fredrik Cajanuksella rippikirjojen mukaan:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1774-1785_kk81/178.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1774-1785_kk81/8.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1762-1773_kk81/143.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1762-1773_kk81/143.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2nqwpe?fi+0028+kastetut+2078)19.5.1774 19.5.1774 P:bonde:sn Anders Hansson m:"qp" Maja Lisa Elgström Walborg
alkup - TALLKOMM: "oächta". P: if:n Pojo Biörsby.
Itse mietin onko kyseessä sama Fredrik kuin En obeständig fånge Friedrich Kaianus, joka saa Sipoossa 21.9.1761 Mattias pojan yhdessä Margreta Kaianan kanssa: Sipoon vuoden 1761 kastetut n:o 98
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sipoo/syntyneet_1757-1793_es412/58.htm
SariHelena
27.01.11, 00:11
En löytänyt Sari-kaiman listasta: Anders Cajanus s.1776, k.1840, maanmittari.
Pojat: Anders Gustaf (1807-1879), Elias Efraim, maanmittari (1809-1854), Bernd Ferdinand, kappalainen (1811-1866).
Olen Bernd Ferdinandin jälkipolvea ja tunnen Bernd Ferdinandin, kahden Enontekiölle muuttaneen tyttären, jälkipolvia.
Terv. Sari Helena
Tapani Kovalaine
27.01.11, 10:32
Onko se tämä Lohtajan Eerikkilän Anders Cajanus s. 1776 kyseessä?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1796-1802_uk517/120.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1796-1802_uk517/120.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2s3zmr?fi+0301+vihityt+617) 25.7.1770 comminist.hr. Gustav Johan Cajanus madem. Catharina Christ. Frostera
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2s3zmr?fi+0265+vihityt+1372) 30.8.1801 Landtmat.auscult her Anders Cajanus (ifr.Lochteå) J. Maria Catharina Alcenius
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1769-1780_uk516/70.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippikirja_1769-1780_uk516/70.htm)
TAULU 37 Petter Gustavinpoika Cajanus ( SS5097), Lohtajan kappalainen
Puoliso Helena Gumse ( SS7604)
*30.11.1706, Isokyrö, †24.09.1793, Lohtaja
Lapset 1) Gustaf Johan Cajanus (SS 5098) *20.10.1731, Vähäkyrö, †10.12.1784
En löytänyt Sari-kaiman listasta: Anders Cajanus s.1776, k.1840, maanmittari.
Pojat: Anders Gustaf (1807-1879), Elias Efraim, maanmittari (1809-1854), Bernd Ferdinand, kappalainen (1811-1866).
Olen Bernd Ferdinandin jälkipolvea ja tunnen Bernd Ferdinandin, kahden Enontekiölle muuttaneen tyttären, jälkipolvia.
Terv. Sari Helena
Anteeksi myöhästymiseni, mutta maamittari Anders Cajanus löytyy
Taulu 144.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1441).
Gustaf Johan Petterinpoika Cajanus, * 31.10.1731 Vähäkyrö, † 10.12.1784 Lohtaja. (GS 5098). Vht: Taulu 144 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu144). Vaasan triviaalikoulun oppilas 1744. Yo Turussa sl. 1750 7570 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7570). Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 24.3.1753. Toholammin saarnaaja Lohtajalla 1753. Lohtajan pitäjänapulainen 1766, sijoitettuna vuodesta 1775 Toholammille.
ja hänen
3.Pso: Lohtaja 25.7.1770 Katarina Christina Jakobintytär Frostera, * 24.7.1746 Oulu, † 13.8.1813 Lohtaja. (GS 5526). Vht: Lohtajan kirkkoherra Jakob Abrahaminpoika Frosterus, * 17.7.1711 Oulu, † 15.8.1794 Lohtaja. (GS 5515). & Maria Helena Petterintytär Calamnia, * n. 1710 Kalajoki, † 26.12.1747 Oulu. (GS 7753). Taulu 60.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu0601).
Lapsena:
Anders Gustaf-Johaninpoika Cajanus, * (?tv) 17.7.1777 Toholampi, † 11.5.1840 Pyhäjoki. (GS 5143). (pk 15.6.1840). Maanmittarintutkinto. Komissiomaanmittari Oulun läänissä. Varamaanmittarin arvo 1802.
Pso: Kälviä 30.8.1801 Maria Catharina Eliaksentytär Alcenia, * 10.2.1774 Isojoki, † 30.10.1812 Pyhäjoki. (pk 28.1.1813). Vht: Kälviän kirkkoherra Elias Gabrielinpoika Alcenius, * 29.4.1743 Isojoki, † 24.2.1806 Kälviä. & Clara Henrikintytär Moliis, * 30.8.1752 ?Närpiö, † 19.8.1813 Kälviä.
(?tv) viittaa siihen, että hänen veljensä Abrahamin kastetta ei löydy vaikka hänet sanotaan syntyneen 9.1.1779 Toholampi, mutta Andersin kasteessa 20.7.1777 lukee skall vara Abraham
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9042773
Tapani Kovalaine
27.01.11, 18:51
Gustaf Johan Petterinpoika Cajanus syntyi 1731 ja hän on päässyt Turun hiippakunnan paimenmuistoon vuonna 1832. Kirjan julkaisi Lopen seurakunnan kirkkoherra ja rovasti Carl Henrik Strandberg, jolla oli Hiskin mukaan kuusi lasta.
Sukukirja I (Axel Bergholm) kertoo sivulla 260:
"Gustaf Johan Cajanus... Hänellä oli Strandbergin mukaan 3 avioliitossa 32 lasta."
Onko löytynyt mitään katetta Strandbergin laskelmille? Tai kysynpä ihan suoraan: paljonko lapsia on kyetty löytämään Gustaf Johan Cajanukselle?
Gustaf Johan Petterinpoika Cajanus syntyi 1731 ja hän on päässyt Turun hiippakunnan paimenmuistoon vuonna 1832. Kirjan julkaisi Lopen seurakunnan kirkkoherra ja rovasti Carl Henrik Strandberg, jolla oli Hiskin mukaan kuusi lasta.
Sukukirja I (Axel Bergholm) kertoo sivulla 260:
"Gustaf Johan Cajanus... Hänellä oli Strandbergin mukaan 3 avioliitossa 32 lasta."
Onko löytynyt mitään katetta Strandbergin laskelmille? Tai kysynpä ihan suoraan: paljonko lapsia on kyetty löytämään Gustaf Johan Cajanukselle?
Itse olen löytänyt vain 2+8+8 eli 18.
SariHelena
27.01.11, 23:37
Kyllä se on juuri tätä sukuhaaraa. Onko jossain netissä jälkipolvia? Muistan joskus nähneeni Anneli Kotisaaren sivuilla Cajanus-sukua Välitaloihin asti.Anders Gustaf-Johaninpoika Cajanus, * (?tv) 17.7.1777 Toholampi, † 11.5.1840 Pyhäjoki. (GS 5143). (pk 15.6.1840). Maanmittarintutkinto. Komissiomaanmittari Oulun läänissä. Varamaanmittarin arvo 1802.
Pso: Kälviä 30.8.1801 Maria Catharina Eliaksentytär Alcenia, * 10.2.1774 Isojoki, † 30.10.1812 Pyhäjoki. (pk 28.1.1813). Vht: Kälviän kirkkoherra Elias Gabrielinpoika Alcenius, * 29.4.1743 Isojoki, † 24.2.1806 Kälviä. & Clara Henrikintytär Moliis, * 30.8.1752 ?Närpiö, † 19.8.1813 Kälviä.
Kyllä se on juuri tätä sukuhaaraa. Onko jossain netissä jälkipolvia? Muistan joskus nähneeni Anneli Kotisaaren sivuilla Cajanus-sukua Välitaloihin asti.Anders Gustaf-Johaninpoika Cajanus, * (?tv) 17.7.1777 Toholampi, † 11.5.1840 Pyhäjoki. (GS 5143). (pk 15.6.1840). Maanmittarintutkinto. Komissiomaanmittari Oulun läänissä. Varamaanmittarin arvo 1802.
Pso: Kälviä 30.8.1801 Maria Catharina Eliaksentytär Alcenia, * 10.2.1774 Isojoki, † 30.10.1812 Pyhäjoki. (pk 28.1.1813). Vht: Kälviän kirkkoherra Elias Gabrielinpoika Alcenius, * 29.4.1743 Isojoki, † 24.2.1806 Kälviä. & Clara Henrikintytär Moliis, * 30.8.1752 ?Närpiö, † 19.8.1813 Kälviä.
Katso Anneli Kotisaaren sivuilta
http://www.annelikotisaari.net/Gabriel.Wernberg.htm#Taulu%20516
tai
http://www.annelikotisaari.net/gabrielb2.htm#Taulu%2065
Aloin pitkästä aikaan tarkastelemaan myöskin Iisalmen Cajanuksia.
Onko leski torppari Josua Cajanus k. 1806 Iisalmi, ikä 36 v,
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1780-1785_tk1451/6.htm
sama kuin Johan Isakinpoika Cajanuksen, * (rk) 1726, † (rk) 23.5.1789 Iisalmi, ja Anna Casperintytär Carpbergin eli Casperin, * (rk) 1739 ?Uusikaupunki, † 15.10.1821 Iisalmi, poika Johan Anananias s. 1769:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/lastenkirja_1764-1787_tk1451/41.htm
ja onko jollakin tietoa hänen vaimostaan ja mahdollisista lapsista?
Lisäksi haluaisin varmentaa onko Elisabeth Juntusen kanssa aviottoman Maria tyttären Iisalmessa 23.1.1779 saava Isak Cajanus sama kuin Isak Samuelinpoika Cajanus, * (rk) 1752/6 Iisalmi, † 9.5.1827 Iisalmi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/iisalmen_maaseurakunta/rippikirja_1774-1779_tk1443-1444/54.htm
Elisabeth Hannuntytär Juntunen, k. 27.4.1818 Iisalmi, näyttää menneen Matts Johaninpoika Suomalaisen, k. 19.3.1821 Iisalmi, kanssa naimisiin Iisalmessa 12.1.1783, mutta miten kävi Maria-tyttären.
Henrik Andersinpoika Ahlholm, * 11.11.1733 Ilomantsi, 22.5.1795 Kiihtelysvaara. Muutti perheineen Ilomantsin Luostarinvaarasta 16.12.1777 Tohmajärven/Kiihtelysvaaran Huhtilammelle.
Pso: Ilomantsi 9.7.1753 Anna Henrikintytär Ikonen, * 3.9.1736 Ilomantsi, (rk) 9.10.1788 Kiihtelysvaara. Ilomantsi Kakonaho. Vht: Henrik Kristonpoika Ikonen, * n. 1714 Ilomantsi, 25.3.1775 Ilomantsi, ik 61 v. & Margareta Pehkonen, * n. 1715, 30.12.1787 Ilomantsi, ik 72 v.
Olisikohan kuitenkin Anna Heikintr. äiti Margareetta Pääkkönen. Lasten syntyessä äidin sukunimi kulkee Pehkosena. Ikäkirjassa sukunimi on Pähköin samoin kuolin tiedoissa. Sopisi hyvin Ilomantsin Suussonkajassa kuolleen Yrjö Pääkkösen tyttäreksi?
Yrjö Pääkkönen, s. lask. 1669, k. 18.12.1758 Ilomantsi Suursonkaja.
30.12.1787 13.1.1788 Kakonaho bd.e:a Margar. Pähköin styng 72
Vielä tuo linkki ikäkirjaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilomantsi/ikakirja_1779-1798_uk863/142.htm
Onpa aika erikoinen avioliitto ollut Fredrik Cajanuksella rippikirjojen mukaan:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1774-1785_kk81/178.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1774-1785_kk81/8.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1762-1773_kk81/143.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1762-1773_kk81/143.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2nqwpe?fi+0028+kastetut+2078)19.5.1774 19.5.1774 P:bonde:sn Anders Hansson m:"qp" Maja Lisa Elgström Walborg
alkup - TALLKOMM: "oächta". P: if:n Pojo Biörsby.
Pitkällisten etsimisen jälkeen löysin erään Fredrik Gustafinpoika Cajanuksen tukholmalaisesta orpokodista
http://www.genealogi.se/barnhus/files/c/1710.html
eli hän olisi muonakauppias Gustaf Andersinpoika Cajanuksen poika. Fredrik näyttää muuttaneen setänsä Jöran Cajanuksen luokse 1756. Tällä hetkellä Fredrik Cajanuksen taulu näyttäisi tältä:
Taulu 125.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1251).
Fredrik Gustafinpoika Cajanus, * n. 1738 Tukholma, † . Muutti setänsä Jöran Cajanuksen luokse 1756. Vht: Taulu 125 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu125).
?Pso: Margareta, † . Vht: N. N. & N. N.
?Lapsia: Matias Fredrikinpoika Cajanus, * 21.9.1761 Sipoo, † .
?Pso: Hamiltonin rykmentti 20.11.1769 Maria Johanintytär Söderman, kast. 5.1.1736 Tammisaari, † . Vht: Porvari Tammisaaressa Johan Mattsinpoika Söderman, † n. 1740 Tammisaari. & Maria Jacobintytär, * (rk) 1707, † (rk) 2.6.1772 Tammisaari. (Vaimon 1.Pso: Tammisaari 10.11.1752 porvari Tammisaaressa Gabriel Hansinpoika Elgström, kast. 16.6.1728 Tammisaari, † (rk) 16.5.1764 Tammisaari. Tammisaaren rk 1762-67 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tammisaari/rippikirja_1762-1773_kk81/31.htm)).
Kuka Alexander Cajanus saa Anna Johansdotterin kanssa aviottoman tyttären Carinin Orimattilassa 19.8.1776?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/orimattila/syntyneet-vihityt-kuolleet_1763-1778_tk594/166.htm
Alexander Cajanuksen avioton tytär
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6514854
Carin Alexanderintytär Cajan, * (au) 19.8.1776 Orimattila, † 25.1.1850 Artjärvi, menee naimisiin Erik Henrikinpojan, (rk) 1740, † 2.1.1827 Artjärvi, kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6490172
ja he muuttavat Orimattilasta 1817 Artjärven Männistön Wilkkilään
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6301745
Nyt pitäisi saada selville kuka on tämä Alexander Cajanus, sillä äiti taitaa olla Orimattilan Kuivannon Kontulan Anna Johanintytär, * 3.12.1755 Orimattila.
Hei!
Voiskohan olla Alexander Casparsson Cajanus joka syntyi 17.10.1753 Paltamossa (Paltaniemen Sivolassa) isä Caspar Alexadesson oli suorituskomissaari (?nimismies) isänsä jälkeen joka kuoli 2 v ennen häntä ja oli viides Cajanus Paltamon nimismiehenä, mutta kuoli 30 v. 1758. Hän oli naimisissa Kajaanin, Sotkamon kirkkoherran tyttären Margareta Larsdr Backmanin kanssa joka kuolee myös jo 1760. heillä oli lapset Lars 1751 ja Margareta 1757 jotka jäivät lasina orvoiksi. Margareta avioitui Tukholmassa 1794. Missähän kasvoivat?
Olavi
Hei!
Voiskohan olla Alexander Casparsson Cajanus joka syntyi 17.10.1753 Paltamossa (Paltaniemen Sivolassa) isä Caspar Alexadesson oli suorituskomissaari (?nimismies) isänsä jälkeen joka kuoli 2 v ennen häntä ja oli viides Cajanus Paltamon nimismiehenä, mutta kuoli 30 v. 1758. Hän oli naimisissa Kajaanin, Sotkamon kirkkoherran tyttären Margareta Larsdr Backmanin kanssa joka kuolee myös jo 1760. heillä oli lapset Lars 1751 ja Margareta 1757 jotka jäivät lasina orvoiksi. Margareta avioitui Tukholmassa 1794. Missähän kasvoivat?
Olavi
Itsekin olen ajatellut häntä, mutta jostakin pitäisi saada varmennusta ja myöskin tieto missä Alexander Cajanus asusteli 1776 eli oliko hän vain Orimattilassa ohikulkumatkalla. Lars kuoli jo 1759, joten Margareta-siskon vaiheet pitäisi myös löytää, sillä hän taisi jäädä leskeksi miehensä Olof Olofinpoika Nystedin kuolessa 3.3.1815 Tukholmassa.
Missä Lars kuoli ?
Katselin rippikirjoista ettei veljen nimismies Johan Alexandersson Cajanin tai sisaren Britan luota lapsia löytynyt. Milloinhan tuo Alexader lähti Tukholmaan. Löytyykö jostain Sotkamon pappilan väkeä, rippikirjoissa ei taida olla missä lasten täti oli rustinnana?
Olavi
Missä Lars kuoli ?
Katselin rippikirjoista ettei veljen nimismies Johan Alexandersson Cajanin tai sisaren Britan luota lapsia löytynyt. Milloinhan tuo Alexader lähti Tukholmaan. Löytyykö jostain Sotkamon pappilan väkeä, rippikirjoissa ei taida olla missä lasten täti oli rustinnana?
Olavi
Paltamon rippikirjan mukaan Lars kuoli 1759 Paldaniemi 11 Kemilä (ei löydy haudatuista)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148447
Margareta näyttää muuttava 1760 Sotkamoon eli samaan aikaan setänsä Johan Cajanuksen kanssa, mutta häntä ei löydy Ylisotkamosta yhdessä setänsä kanssa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161619
Mutta lukeeko ylemmässä, että Låhtea 1760 eli olisiko Alexander Magnus muuttanut Lohtajalle.
Tein lisäyksiä Cajanus (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm)-kyhäelmääni: esimerkiksi
Taulu 120.4 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1204).
Clara Johanintytär Cajana, * 23.5.1775 Sotkamo, † 11.6.1836 Kajaani. (GS 4617). (Lisäsin 2.Pso syntymäpaikan ja vanhemmat)
2.Pso: Sotkamo 1813 Johan Petter Andersinpoika Westenius, * 16.12.1788 Kristiinankaupunki, † hukkui Nurmijärveen 16.10.1834 Sotkamo, ‡ Kajaani. Rokottaja Sotkamossa. Vht: Maatullin syökäri ja myöhemmin tullikirjuri Kristiinankaupungissa, tullinhoitaja Kajaanissa ja Eckeröön Marsundissa Anders Vesten eli Westenius eli Westman, * (rk) 6.2.1766, † 16.11.1832 Hammarland. & Anna Greta Johanintytär Forström, * (rk) 30.1.1762 Kristiinankaupunki, † 24.11.1852 Vårdö.
Lisäksi merkitsin kyhäelmän loppuun liittämättä Cajanus-sukuun (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu999).
Carl Cajanus, * n. 1768, † 6.11.1800 Oulu, ikä 32 v. Merimies Oulussa. Oulun rk 1793-99 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5612064).
Pso: Oulu 28.5.1796 Catharina Jaara eli Hildén, * (rk) 1761, † . Vht: N. N. & N. N.
Lapsia:
Carl Carlinpoika Cajanus, * 1.8.1797 Oulu, † .
Pso: Oulu 29.10.1822 Caisa Tiikaja, * 4.3.1793, † .
Isak Carlinpoika Cajanus, * 15.12.1799 Oulu, † 19.6.1836 Oulu, ikä 36 v 6 kk 4 p. Merimies.
Pso: Oulu 20.5.1827 Gertrud Tiikaja, * n. 1786, haud. 4.3.1847 Oulu, ikä 61 v.
Lars Cajanus, ‡ 29.7.1777 Oulu. (förahr 32 sk) Perämies Oulussa. Oulun Kirkon tilit 1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5756027).
Anders Cajanus, * (rk) 12.12.1785 ?Säräisniemi, † 20.6.1834 Paavola. Räätäli Paavolassa.
Pso: Oulu 7.9.1811 Brita Mattsintytär Maxa, * 3.5.1784 Oulunsalo, † 4.12.1847 Paavola. Vht: Talollinen Oulunsalossa Matts Mattsinpoika Maxa, * 10.7.1734 Oulunsalo, † 5.10.1788 Oulunsalo. & Carin Mattsintytär Isola, * 7.1.1739 Oulunsalo, † .
Lapsia:
Matts Andersinpoika Cajanus, * 19.9.1812, † 28.5.1868 Kivennapa, ikä 56 v. Räätälinkisälli. Muutti Mikkelistä 20.3.1865 Kivennavalle. Pso: Sääminki 7.9.1851 Wilhelmiina Dagert, * ? (au) 28.5.1824 Rantasalmi, † . ?Vht: Räätäli Elias Dagert, * (rk) 1785, † 31.5.1851 Rantasalmi, ikä 66. & Kristina Martin, * (rk) 1778, † 27.11.1832 Rantasalmi, ikä 54 v.
Johan Andersinpoika Cajanus, * 4.4.1816, † 8.6.1835 Paavola, ikä 19 v 1 kk 4 p. Naimaton.
Anders Andersinpoika Cajanus, * 15.8.1819 Paavola, † .
Alexander Cajanus, † .
AuPso: ei vihitty (1776) Anna Johanintytär (Kontula), * 3.12.1755 Orimattila, † . Orimattila Kuivanto Kontula. Vht: Johan Jakobinpoika (Kontula), * (rk) 1734, † 30.5.1770 Orimattila. & Anna Göranintytär (Seppälä), kast. 28.3.1733 Orimattila, † 30.8.1813 Orimattila.
Lapsia:
Carin Alexanderintytär Cajan, * (au) 19.8.1776 Orimattila, † 25.1.1850 Artjärvi.
Pso: Erik Henrikinpoika, (rk) 1740, † 2.1.1827 Artjärvi. Muutti vaimoineen Orimattilasta 1817 Artjärven Männistön Wilkkilään.
Näistä haen vielä lisätietoja.
Lisäksi haen varmennusta, onko Anna Brita Cajana muonakauppiaan Jöran Andersinpoika Cajanuksen tytär:
Taulu 124.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1241).
?Anna Brita Cajana, * n. 1737 ?Tukholma, † 26.8.1784 Tukholma. Vht: Taulu 124 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu124).
Pso: Tukholma (Klara) 3.5.1759 Carl Anton Johaninpoika Béve eli Boivie, * 26.3.1735 Tukholma (Adolf Fredrik), † 23.2.1802 Tukholma. Kauppias ja raatimies Tukholmassa. Vht: Johan Claesinpoika Béve eli Boivie, * 3.5.1706 Forsmark/Lofsta, † 4.8.1763 Uppsala/Tukholma. & Anna Fredman, * n. 1700, † 29.5.1760 Tukholma (Adolf Fredrik). (Miehen 2.Pso: Tukholma 4.2.1790 Johanna Catharina Johanintytär In de Betou, * 24.4.1741 Tukholma, † 16.2.1824 Tukholma).
Lapsia:
Jan Jöran Béve eli Boivie, * 24.4.1761 Tukholma (Adolf Fredrik), † 24.7.1793 Tukholma.
Anna Brita Béve eli Boivie, kast. 9.5.1762 Tukholma (Adolf Fredrik), † .
Carl Anton Béve eli Boivie, kast. 29.1.1764 Tukholma (Adolf Fredrik), † .
Anna Helena Béve eli Boivie, kast. 20.7.1767 Tukholma (Adolf Fredrik), † .
Nicolaus Béve eli Boivie, kast. 13.6.1770 Tukholma (Adolf Fredrik), † .
Maria Elisabet Béve eli Boivie, * 28.7.1773 Tukholma (Adolf Fredrik), † 23.12.1799 Tukholma (Adolf Fredrik).
Carl Gustav Béve eli Boivie, kast 7.6.1776 Tukholma (Adolf Fredrik), † . Yo Uppsalassa 1793. Kapteeni.
Pso: Tukholma (Jakob och Johannes) 5.9.1802 Anna Maria Westring, † . Alkoi saada sotilaan leskeneläkettä (I Sjette Klassen) 1838. Vht: N. N. & N. N.
Benedictus
02.05.11, 20:25
Menen vähän väärää haaraa, mutta Anders Eriksson Cajanuksen 2 vaimo herätti huomioni, siksi toivoisin, jos joku pystyisi arvioimaan erästä alla olevaa kysymystä.
Taulu 1.
Anders Erikinpoika (Hjerta, Cajanus), * n. 1602 ?Kirkkonummi, † n. 8.1657 Paltamo, ‡ (maksu) 3.1.1658 Oulu. ?Vht: Taulu 0 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu000). Mainitaan olevan kotoisin Kirkkonummelta (ks. C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne II (1834), s. 215, 219). Muutti Paltamoon n. 1626, oli Paltamon Säräisniemen (Juusola) nimismiehentalon ensimmäinen isäntä. Omisti mm. Paltaniemeltä Sutelan eli Ollikkalan nimisen talon, jonka oli ostanut Sigfred Sussie-nimiseltä talonpojalta 400 taalerilla 1633 ja jota Anders Sigfredinpoika Sussie yritti hankkia takaisin (Paltamon ja Sotkamon käräjät 26.–27.3.1667). Johannes Messeniukselta Anders sai "kummilahjaksi" Asikkalanmaan heinämaan, jonka tuotolla Messenius oli elättänyt lehmiään vankeusaikanaan. Kajaanin pitäjän nimismies 1632 lähtien, Pietari Brahen vouti Kajaanin vapaaherrakunnassa eli Kajaanin, Paltamon, Sotkamon ja Pielisen pitäjien vouti viimeistään 1651 lähtien. Nils Kananen solvasi häntä "Anders Erikin poica on sen kyllä ansainnut, että hän hirtetäisin oman Porttins etehen" joutuen sen vuoksi käräjille ja hänen oli peruttava puheensa ja maksettava 40 markaa sakkoa (Kajaanin käräjät 28.–29.6.1652). Perhe asui mm. Säräisniemellä ja Lieksassa, edellisessä talo toimi kestikievarinakin. Siellä Andersin lasten kotiopettajana toimi 1654 Kajaanin tuleva pedagogi Tuomas Henrikinpoika Uhlander. Anders yritti edistää 1653 perustetun Brahean kaupungin kasvua ja rakennutti sinne kaksi tupaa. Vouti Anders Erikinpoika poistui Braheasta 1.7.1656, sissijoukko saapui sinne 13.7.1656 ja seudun asukkaat vannoivat itsensä ”kepeästi” Moskovan suuriruhtinaan alamaisiksi. Venäläiset polttivat Brahean syksyllä 1656 ja siitä tuli tavallinen kylä, myöhemmin Lieksan kauppala (Brahean kaupunki lakkautettiin 1682) (ks. Jukka Kokkonen, Rajaseutu liikeessä (2002), s. 102-103). Kaarle X Kustaan Venäjän-sodan jälkimainingeissa hopmanni Z. Palbaum antoi rakuunoiden etsiä metsistä karanneiden asukkaiden karjaa, joista osa päättyi Palmbaumille itselleen, vaikka vouti Anders Erikinpoika joutuikin tilittämään ne P. Brahelle. Myöhemmin Palmbaum oli korvattava voudin perilisille 145 kuparitaalaria (”Specification på dhe Saaker som Hopmannen Wälb: Zacharias Palmbaum ifrån Anders Ericksson tagit haf:r [...]”, J. Kojonen (2002), s. 118). Anders Erikinpoika ei näytä käyttäneen missään allekirjoituksissaan ja esiintymisissään lisänimeä, vaan Cajanus-sukunimi tuli käyttöön vasta hänen pojillaan Johan, Erik, Anders, Gustaf ja Samuel.
1.Pso: Agneta Mathiaksentytär (Latikatar), * n. 1606 Oulu, † viim. 1649 Paltamo. "Laguksen käsikirjoitukseen joku, ilmeisesti Alcenius, on Cathrin-nimen perään lisännyt huomautuksen Agnetasta viitaten »Peitzii manuscr.« eli Peitziuksen käsikirjoitukseen. Seuraavassa kopiontivaiheessa (Hiereuologia Ostrobotnica) tämä lyhyt merkintä on jo erehdytty kopioimaan niin, että kantaäiti on lähdeviittauksesta saanut uuden sukunimen Peitzius: »Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar«. Muoto Laticatar on selvästi lisätty tähän tekstiin myöhemmin, rivien väliin." "Perimätiedon tarkastelu siis osoittaa, että sukunimi Peitzius on selvä tulkintavirhe ja että myös Laatikatar-nimi on epävarma, joskin mahdollinen tulkinta. Itse ongelmaan kantaäidin henkilöllisyydestä on lisätietoa yritettävä hankkia muista lähteistä." (ks. Genos 61(1990), s. 82-83).
?Vht: Paltamon kirkkoherra Matthias Laurintii Björneburgensis (?Tammelin), † viim. 1644 Paltamo. & N. N.
elicia Andersintytär (Cajanus), * n. 1634 Paltamo, † 1666-72 Kajaani. Vht: Taulu 1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu001). 1.Pso: viim. 1653 Johan Henrikinpoika Curnovius, * n. 1620 Pori, † 6.1665 Kajaani.
Andersin 2. vaimo
2.Pso: Brita Simonintytär ?Judia, * n. 1600 ?Marttila, † n. 1672 Paltamo. Eli leskenä 1670, jolloin hänellä oli elinikäinen läänitys ja asuintilan verovapaus miehensä virka-aseman vuoksi.
?Vht: Marttilan kappalainen Simon Sigfridinpoika Juuti eli Judius, † 1625 Marttila. & Margareta Mattsintytär ?Rynkö, eli 1643 Marttila.
?(2.Vaimon 1.Pso: Kalajoen 2.kappalainen 1643 ja Iin kirkkoherra 1648 Henrik Simoninpoika (Carlander), † 1650 Ii).
http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon1.gif Laurentius Petri Aboico
Jaakko Äimän veljen, Kokemäen kappalaisen Simon ( K G Leinberg : Åbo Stifts herdaminne. siv. 108. Simon Johannis) lapsista ei ole mitään tietoja ( Hist. Ark XXII, I, 2. Y.O. Ruuth) ja ko. artikkelin kirjoittaja arvelee näiden jo kuolleen ennen vuotta 1645, jolloin Jaakko möi Herttualan talon Henrik Tuomaanpojalle(Curnovius). Mitään varmuutta kirjoittajalla näiden kuolemasta ei ole ja yksi syy tilan myymiseen Henrik Tuomaanpojalle voisi olla se, että tämän vaimon, Gertrudin isä oli Jaakon setä Simo Juhonpoika l. Simon Johannis.
Simon Johannis (K noin 1626)
Simon Jonsson / Jönsson / Johansson
S Kokemäki. V kruununlampuoti ja verotalollinen Äimälän kylässä Johannes Tuomaanpoika / Jöns Thomasson (Hiiri tai Äimälä) ja N.N.; isoisä Tuomas Johanneksenpoika / Thomas Jonsson oli ollut piispan lampuotina Äimälässä 1547 ja kaksi Simonin veljeä oli Kokemäellä nimismiehinä 1600-luvun alussa.
Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kappalainen ainakin jo 1605.
Vuoden 1605 autioluettelon mukaan Simon Johannis ( ”her Simon caplan”) oli ottanut 20 vuotta autiona olleesta Kuoppalan kylän Pilton talosta kaksi sarkaa luvatta itselleen, ja hänet (”her Simon”) mainitaan kymmenysluetteloissa 1605, 1608, 1610 ja 1612.
Vuosien 1608–1618 maa- ja henkikirjojen mukaan kappalainen Simon asui Kuoppalassa, myöhemmin Rantalan nimellä tunnetussa talossa, jonka aiempi omistaja oli ollut Simon-herran edeltäjäksi Kokemäen kappalaisena 1589-1592 oletettu Ericus Canuti (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=369). Myöhemmin herra Simon Jonsson hankki Kuoppalan kylästä omistukseensa myös Pehun talon, jonka oli 1500-luvun lopulla omistanut Kokemäen silloinen kirkkoherra Johannes Michaelis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1195).
K Kokemäki noin 1626 (mainitaan vainajana 1628).
P ilmeisesti 1612 jälkeen (vielä vuoden 1612 huonekuntaluettelon mukaan kappalainen Simon oli naimaton) Lucretia Klemetsdotter / Klemetintytär, eli leskenä ainakin vielä 1629, PV Kokemäen Herttolan kylän Herttolan talon 1605 autiosta viljelyyn ottanut talollinen Klemetti Nuutinpoika / Clemet Cnuttinpoika / Klemet Knutsson Purri ja N.N.
Jacobus Petri Boterus (K 1660)
Jakob Persson
Kotoisin Turusta; Tammelan kirkkoherran Laurentius Petri Aboicuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2) veli.
Laurentius Petrin 1644 ilmestyneessä saarnakokoelmassa on on mielenkiintoinen dedikaatiosivu. Hän on omistanut kirjansa sukulaistensa lisäksi seuraaville " Cunniallisille, miehulisille ja toimeliaille miehille:
1. H. Majoril Hans Laurinp. Näyhäläs
-Hans Larsson Godhe, Godenhjelm suvun kantaisä.
2. H. Capteen Leutnantil Mickel Johaninp.N:N:
-Loimaan khr Walsteniuksen vävy
3. Arm. H.K.K Drodtzin Secreteralille Madz Johaninp.
4. H Cammar Fiskalil Anders Jacobinp. Näyhäläs
- kamariviskaali Antti Äimä, jonka jälkeläisiä siirtyi pohjanmaalle papeiksi.
5. H. Borgmest. Biörnebårgis ja Lain lukial Alammas Satag. Henrik Thomanp.
-Porin pormestari Henrik Curnovius
6. Arm.en Drotningin käskyläinen eli Fougdil Alam Satag. Sigfred Jacobinp.
-Lainlukija ja vouti Sigfrid Karhia, Antti Äimän lanko.
Kysymys no 1.
Kuka oli Capteen Leutnant Mickel Johaninpoika?
Ainoa minulla oleva häntä mahdollisesti koskeva tieto, on luettelo Suomen rykmenteistä v. 1653: Eversti Gustaf Kurk`n, Turun kavallerirykmentin 5. komppanian ratsumestari Michel Johansson ( etunimi k-h ?). Samassa luettelossa on muitakin dedikaation kohteita.
Kysymys no. 2
Anders Jacobinpoika Äimä (4) ja Sigfred Jaakobinpoika Karhia (6) olivat naimisissa Kiettareen talon omistajan Hannu Hermanninpojan tyttärien Margaretan ja Britan kanssa. Hans Laurinpojalla Godhella(1) oli Anders Äimän kanssa yhteisiä maatiloja sekä myllyjä ja koskiosuuksia Kokemäenjoessa.
Hansin vaimo oli Sigrid Hannuntytär Granne
-isä Hans Persson Granne, lainlukija, Porvoon ja Helsingin porvari Jöns Grannen poika, vaimo Margareta Andersdr Grubbe, lainlukija Anders Grubben tytär.
Kysymys no. 3
Mikä oli Pietari Brahen sihteeri Madz Johaninpoika miehiään ?
-huomioiden Brahen kiinnostus Kainuuseen, niin tämä Matts voi olla yksi avain siihen.
Lisää tietoa jutusta täältä forumilta: laurentius Petri Aboica
Judius, Simon Sigfridi (K 1625)
Simon Sigfridsson
S Marttila. V Marttilan Juutilan Juutin talollinen Sipi Pietarinpoika / Sigfrid Persson ja N.N.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) kappalainen ainakin jo 1609.
Omisti Marttilan Juutilan Juutista erotetun Judiuksen tilan vuodesta 1609.
K Marttila 1625.
P Margareta Mattsdotter hänen 1. avioliitossaan, PV mahdollisesti Marttilan kirkkoherra Matthias Nicolai Rynkö (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2164) ja N.N.
Margareta Mattsdotterin P2 Marttilan kirkkoherra Jacobus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1111), K Marttila 1633; P3 Marttila todennäköisesti 1634 Marttilan kirkkoherra Henricus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=964), K Marttila 1646.
Henkilötiedot
Yo Uppsalassa 8.7.1635 Johan Judius Johannes Simonis, Finno U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52). Vht: Marttilan kappalainen Simon Judius (Simon Sigfridi, † 1625) ja Margareta Mattsdotter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Uppsalassa 8.7.1635 Johannes Simonis Judi. Finno. Turun hovioikeuden auskultantti. — Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1641–45, Ala-Satakunnan 1646–68, Ylä-Satakunnan 1658, Vehmaan 1663, 1665, Porin kreivikunnan 1651–68, Loimaan vapaaherrakunnan (1660), Närpiön vapaaherrakunnan 1664–68. Omisti Kokemäen Villiön Simulan. † 1668. Pso: 1:o Marttilan Krouvin omistaja Sara Staffansdotter († ~1659); 2:o (jo 1661) Margareta Sigfridsdotter tämän 1. avioliitossa (‡ 1684).
Veli: ylioppilas Bertil Judius 356 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=356) (yo (1643), † ~1672).
Veli: Marttilan kirkkoherra Zachris Judius 484 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=484) (yo (1645), † 1678).
Sisarenpoika: Lohtajan kappalainen Johan Carlander 1252 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1252) (yo 1658, † 1686).
Margareta Sigfridsdr on siis Sigfrid Karhian ja Brita Kettermannuksen tytär, eli Antti Äimän lasten serkku.
ja siis Anders Eriksson Cajanuksen vaimon käly.
l. 1658 Johan Carlander Johannes Henrici, Kemijokius 1252 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1252). Vht: Kalajoen kappalainen, vuodesta 1648 Iin kirkkoherra Henrik (Henricus Simonis, † 1650) ja Brita Simonsdotter Judius. Ylioppilas Turussa sl. 1658 Kemijokius Joh. Henrici _ 59. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1658] Johannes Henrici Kemijokius. — Lohtajan pitäjänapulainen noin 1665, kappalainen 1668, varrontavaltakirja seuraavaksi kirkkoherraksi 1674 (kuoli ennen virkaan astumista). † 1686. Pso: 1:o Susanna Eriksdotter Granberg († ~1675); 2:o 1676 Elisabet Karlsdotter Kalling (jäi leskeksi).
Appi: Lohtajan kirkkoherra Erik Lochtovius, myöh. Granberg U73 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U73) († 1687).
Appi: Kalajoen kappalainen Karl Kalling U71 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U71) († 1672).
Eno: lainlukija Johan Judius U52 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U52) († 1668).
Margareta Karhian puolison sisarenmies 1. Henricus Simonis.
Carlander, Henricus Simonis (K 1650)
Henrik Simonsson
Ehkä kotoisin Kemistä, missä todennäköisesti asui ennen siirtymistään Kalajoelle.
Kalajoen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5023) kappalainen (2. sarjaa) 1644; Iin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5014) kirkkoherra 1648.
Carlander vaihtoi Kalajoen kappalaiseksi tullessaan maatiloja Kemin kirkkoherraksi siirtyneen edeltäjänsä Gabriel Petri Calamniuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=349) kanssa.
K Ii 1650.
P Brita Simonsdotter, mahdollisesti Judia.
Ruuth, Simon Nicolai (K 1615)
Simon Nilsson
Uusmaalainen (Nylandus). V Nils N.N. ja N.N. Andersdotter.
Palveli 8 vuotta sotilaspapppina; Lohjan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5054) kappalainen 13 vuotta, mainitaan 1573; Alatornion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5002) kappalainen 7 vuotta noin vuodesta 1593; Kemin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5030) kirkkoherra, nimitetty 1601 (Strandberg).
Ruuth mainitaan Älvsborgin lunnaiden kantoluettelossa 1614 sairaalloisena ja ”elämänsä loppuun eläneenä” kykenemättömänä hoitamaan virkaansa. Sen vuoksi hän oli luovuttanut viranhoidon vävylleen Nicolaus Matthiae Rungiukselle (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2153), josta sitten tuli hänen seuraajansa Kemin kirkkoherrana. Herra Simon Nicolai mainitaan kuitenkin kirkkoherrana vielä 21.7.1615.
Strandbergin tieto, jonka mukaan Simon Nicolai Ruuth olisi ollut Kemin kappalaisena 1586–1593, lienee virheellinen. H. J. Boström ei Alatornion paimenmuistossaan (SSV XII, 1929) kerro hänen olleen Kemin kappalaisena eikä liioin Yrjö Blomstedt mainitse häntä laatimassaan Kemin kappalaisten luettelossa. Strandbergin tieto esiintyy kuitenkin vielä uusimmassakin paikallishistoriallisessa tutkimuskirjallisuudessa (esimekriksi Rovaniemen historia 1996, Kemin historia 1997).
K Kemi ilmeisesti loppuvuodesta 1615.
P Anna Henriksdotter.
Olen kerännyt tähän Cajanus sukuun mielestäni liittyviä henkilöitä ja sukupiirejä.
Syy tähän kokoelmaan on se, että minulla on Kokemäellä Paistilan Köönikän ratsutilalla esi-isä, joka oli Johannes Simonis Judiuksen lesken Margareta Sigfridsdr Karhian ja luutnantti Håkan Månssonin tyttären Hedvig Håkansdr:n puoliso Johan Henriksson.
En ole mistään saanut mitään tietoa tästä Johan Henrikssonista, joka mainitaan paistilan Köönikässä vain yhtenä vuonna 1700, sen jälkeen vain hustru Hedwig.
Vasta Cajanus ketjua lukiessa ja heidän yhteytensä Kokemäkijoen laaksoon sai ajattelemaan, että Johan Henriksson voisi olla Cajanus klaanin jäseniä.
Koska nuo pohjanmaan ja kainuun suvut ovat tuntemattomia minulle, toivoisinkin, että jos jollain välähtäisi, jokin sopiva Johan Henriksson, niin kiitos.
Cajanus-Curnoviusten tutkijoille löytyy ajatusta Curnovius-suvun aluksi Forumin tutkimuslöytöjä osion Martinus Olai jaksosta.
-voin olla siinä väärässä, mutta ainakin se on yksi spekulaatio.
Menen vähän väärää haaraa, mutta Anders Eriksson Cajanuksen 2 vaimo herätti huomioni, siksi toivoisin, jos joku pystyisi arvioimaan erästä alla olevaa kysymystä.
....
Olen kerännyt tähän Cajanus sukuun mielestäni liittyviä henkilöitä ja sukupiirejä.
Syy tähän kokoelmaan on se, että minulla on Kokemäellä Paistilan Köönikän ratsutilalla esi-isä, joka oli Johannes Simonis Judiuksen lesken Margareta Sigfridsdr Karhian ja luutnantti Håkan Månssonin tyttären Hedvig Håkansdr:n puoliso Johan Henriksson.
En ole mistään saanut mitään tietoa tästä Johan Henrikssonista, joka mainitaan paistilan Köönikässä vain yhtenä vuonna 1700, sen jälkeen vain hustru Hedwig.
Vasta Cajanus ketjua lukiessa ja heidän yhteytensä Kokemäkijoen laaksoon sai ajattelemaan, että Johan Henriksson voisi olla Cajanus klaanin jäseniä.
Koska nuo pohjanmaan ja kainuun suvut ovat tuntemattomia minulle, toivoisinkin, että jos jollain välähtäisi, jokin sopiva Johan Henriksson, niin kiitos.
Cajanus-Curnoviusten tutkijoille löytyy ajatusta Curnovius-suvun aluksi Forumin tutkimuslöytöjä osion Martinus Olai jaksosta.
-voin olla siinä väärässä, mutta ainakin se on yksi spekulaatio.
Jos Cajanus-sukua ajattelee niin ainoa sopiva Johan Henrikinpoika näyttäisi olevan
Taulu 110 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu110).
Johan Henrikinpoika Cajanus, * n. 1683 Kemi, † 26.4.1710. Vht: Taulu 26 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu026). Ilmeisesti naimaton. Oulun triviaalikoulun oppilas. Yo Uppsalassa 19.10.1701 U567 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U567). Kemin varanimismies 1705. Pohjanmaan jv.rykm. katselmuskirjuri 1709. Isännöi äitinsä hallinnoimaa Kemin Kirkonkylän Kallioniemen tilaa 1706-10.
Benedictus
03.05.11, 13:09
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259686
Johan Henriksson Köönikällä 1700.
1701
1703
1704
1709
1710 vain Hedwig h, ei mainintaa leskestä tai mitään muuta.
1713 uusi puoliso Mats Simonsson,Kokemäkiläisiä.
Teknisesti tuo voisi olla sopiva pari, koska näkyvät vain ajoittain paikalla ja voisi sukusuhteetkin sopia joukkoon.
Vaikea sanoa!
katsellessa viestiä törmäsin YO-matrikellin ristiriitaan. Eihän Susanna Eriksdr Granberg voi olla Gustaf Gustafinpojan puoliso kun kuolee jo 1675. Sekä johan Carlander ja Gustaf Cajanus mainitaan Erik Lochtovius Granbergin vävyiksi?
Olavi
sl. 1658 Johan Carlander Johannes Henrici, Kemijokius 1252 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1252). Vht: Kalajoen kappalainen, vuodesta 1648 Iin kirkkoherra Henrik (Henricus Simonis, † 1650) ja Brita Simonsdotter Judius. seuraavaksi kirkkoherraksi 1674 (kuoli ennen virkaan astumista). † 1686.
Pso: 1:o Susanna Eriksdotter Granberg († ~1675); 2:o 1676 Elisabet Karlsdotter Kalling (jäi leskeksi).
sl. 1694 Gustaf Cajanus nuorempi Gustavus Gustavi, Ostrobotniensis 4047 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4047). * Lohtajalla 22.9.1675. Vht: Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cajanus 1320 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1320) (yo 1659, † 1710) ja hänen 1. puolisonsa Margareta Jonasdotter Tegelsten. Pso: ~1701 Susanna Granberg († 1754).
Appi: Lohtajan kirkkoherra Erik Lochtovius, myöh. Granberg U73 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U73) († 1687).
Jouni Kaleva
05.05.11, 17:01
katsellessa viestiä törmäsin YO-matrikellin ristiriitaan. Eihän Susanna Eriksdr Granberg voi olla Gustaf Gustafinpojan puoliso kun kuolee jo 1675. Sekä johan Carlander ja Gustaf Cajanus mainitaan Erik Lochtovius Granbergin vävyiksi?
Olavi
sl. 1658 Johan Carlander Johannes Henrici, Kemijokius 1252 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1252). Vht: Kalajoen kappalainen, vuodesta 1648 Iin kirkkoherra Henrik (Henricus Simonis, † 1650) ja Brita Simonsdotter Judius. seuraavaksi kirkkoherraksi 1674 (kuoli ennen virkaan astumista). † 1686.
Pso: 1:o Susanna Eriksdotter Granberg († ~1675); 2:o 1676 Elisabet Karlsdotter Kalling (jäi leskeksi).
sl. 1694 Gustaf Cajanus nuorempi Gustavus Gustavi, Ostrobotniensis 4047 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4047). * Lohtajalla 22.9.1675. Vht: Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cajanus 1320 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1320) (yo 1659, † 1710) ja hänen 1. puolisonsa Margareta Jonasdotter Tegelsten. Pso: ~1701 Susanna Granberg († 1754).
Appi: Lohtajan kirkkoherra Erik Lochtovius, myöh. Granberg U73 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U73) († 1687).
Tämä oli hyvä kysymys!
Taitaa selittyä sillä, että Erik Granberg/Lochtoviuksella oli 2 avioliittoa ja kaksi eri Susannaa, jotka siis keskenään sisarpuolet.
Tuo vanhempi, Carlanderin vaimo kuoli n. 1675 ja nuorempi Susanna syntyi vasta tämän jälkeen, n 1679. Tämä selittää luontevasti, että saattoi olla samassa perheessä kaksi samannimistä lasta.
Mihin kirjanpitäjä Zacharias Zachariaksenpoika Cajaner, * 2.11.1769 Ii, muutti Oulusta 16.10.1799 Oulun rk 1791-1803 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5612489)?
Onko jollakin tietoa mihin Carl Isak Zachariaksenpoika Cajaner, * 30.5.1779 Sodankylä, katoaa Sodankylän rk 1784-97 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5855282), sillä häntä ei löydy enään muiden sisarusten tapaan Oulusta (Sursill-tutkimuksissa hänen sanotaan olevan naimisissa olevan merimiehen Göteborgissa)?
Heidän veljensä Esajas Zachariaksenpoika Cajaner, * 25.6.1777 Sodankylä, ampui itsensä Turussa huhtikuussa 1816 (ikä 38 10/12 v) Turun (suom.) rk 1815-31 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7732423) ja Turun (suom.) haudatut 1816 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9950647).
Kuka on tämä Lohjalla asuva Erik Cajanus
Lohan Rippikirja 1735-1744 (I Aa:2) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5700077)
Hän menee Siuntiossa 10.9.1727 naimisiin Anna Mårtenintyttären kanssa ja heillä näyttäisi olevan ainakin lapset:
Johan, * 8.5.1734 Siuntio,
Erik, * 12.1737 Lohja, haud. 9.4.1738 Lohja.
Erik, * 28.12.1741 Lohja,
Rippikirjassa Erikin yläpuolella oleva Johan Christersson näyttäisi olevan hänen isänsä, mutta mistä sukunimi Cajanus.
Olen yrittänyt etsiä tietoa Sortavalassa 71 vuotiaana kuolleesta Jakob Cajanuksesta. Nyt löysin Sotkamon ensimmäisisestä rippikirjasta 1683-98 Jacob Jeremianpojan ensin renkinä s. 67
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6147407
ja sitten yhdessä vaimonsa Liisa Piipottaren kanssa s. 215
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6147485
Onko kelläkään tietoa tästä Jaakosta eli onko hän vouti Jeremias Andersinpojan (Cajanus) poika?
Hei!
Näyttäisi että Jakob Jeremiasson ja Lijas Pipotar ovat Tipasojalla, joka tuohon aikaan kuului ehkä vielä Yli Sotkamoon. Hänen edellä on Lijmatan perhe kuollut kuusi henkeilöä 1708-1710; Onkohan nuo Sarkasodan hävityksiä vai tauti joka tappoi? Ainakin yksi naapurin emäntä on kuollut 1710 "Slagen aff ryss"
Lijmatan edellä oleva Olof Pijponen näyttää myöhemmin olevan torppari.
Renkinä hän ehkä on Lars Heiskasen luona.
Olavi
Hei!
Näyttäisi että Jakob Jeremiasson ja Lijas Pipotar ovat Tipasojalla, joka tuohon aikaan kuului ehkä vielä Yli Sotkamoon. Hänen edellä on Lijmatan perhe kuollut kuusi henkeilöä 1708-1710; Onkohan nuo Sarkasodan hävityksiä vai tauti joka tappoi? Ainakin yksi naapurin emäntä on kuollut 1710 "Slagen aff ryss"
Lijmatan edellä oleva Olof Pijponen näyttää myöhemmin olevan torppari.
Renkinä hän ehkä on Lars Heiskasen luona.
Olavi
Olof Piipposen poika suntio Erik Piipponen oli naimisissa Daniel Sopasen ja Catharina Erikintytär Cajanan tyttären Britan, † 1.4.1742 Sotkamo, ikä 40 v, ‡ Nurmes, kanssa Sotkamon rk 1683-99 s. 205 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6147480) ja 1729-34 s. 50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161051)
Löytyisiköhän lisääntyneiden lähde mahdollisuuksien myötä lisätietoa Kirkkonummen sukujen mm. Hjertta ja Hermainen yhteyksistä.
Tarkoitan Abraham Hermaisen puolison Margareta Eriksdr:n kautta. Hän oli Kirkkonummen kappalainen kirkkoherran (1619 1632) Ericus Mathiaksen jonka puoliso oli edeltäjän tytär Carin Andersdr. Appi Andreas Petri (kirkkoherra 1589-1618) otti Gästerbyn Johannesbergin viljelykseen 1600.
Ericus Mathian lesken jälkeen tila siirtyi taas vävylle Abraham Olofsson Hermaiselle. Pohjan maan Falanderit liittyy Abrahamin sisaren kautta sukuun.
Itse olen olettanut ja olisi luonnolista että Kirkkonummen merkitävät tilat Korkkula, Johannesberg, Gunarsskullan ja Sperringin perheillä olisi läheiset yhteydet.
Olavi
Pieni lisäys tauluun 107, Antin puoliso Liisa oli Elisabet Hafstrand. Hän meni naimisiin n. 1710 Antin kanssa. Elisabetin vanhemmat Mikael Mikaelinpoika Hafstrand, vääpeli Länsipohjan rykmentin Henkikomppaniassa ja Anna Johanintytär, k. 1709 jälkeen. Tästä Anna Johanintyttären suvusta oli tarinaa vuoden ensimmäisessä Genoksessa.
Millä tavalla Elisabet voidaan varmistaa Mikael Mikaelinpoika Hafstrandin tyttäreksi? Sehän ei käy vielä ilmi tästä viittaamastasi artikkelista:
Per-Olof Snell: Abraham Larsson och släkterna Rechardt och Brase i Torneå och Haparanda. Genos 1/2009, s. 13-19.
Millä tavalla Elisabet voidaan varmistaa Mikael Mikaelinpoika Hafstrandin tyttäreksi? Sehän ei käy vielä ilmi tästä viittaamastasi artikkelista:
Per-Olof Snell: Abraham Larsson och släkterna Rechardt och Brase i Torneå och Haparanda. Genos 1/2009, s. 13-19.
Lisa mainitaan sukunimellä Hafstrand Kemin haudatuissa 1760 kuollut 18.10. ja haudattu 2.11.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5850726
Vääpeli Mikael Hafstrand näyttäisi olevan vahvin ehdokas isäksi, sillä muita Hafsrand nimisiä ei löydy lähiseudulta.
Onko kellään muuten lisätietoa Anders Cajanuksen ja Lisa Hafstrandin seuraavista pojista ja tyttärestä:
Taulu 112.2 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1122).
Lars Andersinpoika Cajanus, * 5.8.1714 Kemi, ‡ (förahr 32 sk) 29.7.1777 Oulu. Vht: Taulu 112 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu112). Perämies Oulussa. Oulun rk 1731-41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587662), Oulun Kirkon tilit 1777 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5756027).
Taulu 112.5 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1125).
Jakob Andersinpoika Cajanus, * 15.7.1721 Kemi, † . Vht: Taulu 112 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu112). Muutti Kemistä Ouluun ja sieltä Korppooseen. Matruusi. Oulun rk 1731-41 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587632).
Pso: Korppoo 13.11.1743 Malin Andersintytär, * 14.1.1725 Korppoo, † . Elfsjö. Korppoon rk 1707-27 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9726464), 1728-33 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9726457), . Vht: Korppoo Elfsjö Norrgård Anders Erikinpoika (Kärvois), * n. 1673, ‡ 5.12.1736 Korppoo, ikä 63 v. & Brita Abramintytär (Elfsjö), * n. 1677, † 13.8.1767 Korppoo, ikä yli 90 v. (AuLapsi: Johannes, * (au) 29.8.1754 Korppoo, † ).
Lapsia:
Jakob Jakobinpoika Cajanus, * 6.11.1744 Korppoo, † .
Taulu 112.6 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1126).
Brita Andersintytär Cajana, * 27.8.1726 Kemi, eli 1761 Tukholma. Vht: Taulu 112 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu112). Muutti Kemistä 1745/46 Ouluun. Oulun rk 1742-54 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589665).
Pso: Tukholma (suom.) 2.9.1759 Samuel Hollander, * n. 1721, † 28.6.1771 Tukholma (suom.), ikä 50 v. Merimies Lappeenrannasta. Vht: N. N. & N. N. Toimivat kummeina Simon Gladerin ja Anna Hollanderin lapselle 1763.
Lapsia:
Samuel Gustaf Samuelinpoika Hollander, kast. (au) 6.8.1758 Tukholma, † .
Isak Samuelinpoika Hollander, * (tv) 20.6.1761 Tukholma (suom.), † .
Jakob Samuelinpoika Hollander, * (tv) 20.6.1761 Tukholma (suom.), † .
Onko jollakin tietoa Agneta Jeremantytär Cajanuksen miehenä pidetystä Kuopion pitäjänkirjurista Reinhold Häckmannista? Reinholdin pitäisi varmaan olla Kuopion pitäjänkirjuri ennen Beata Samuelintytär Cajanuksen miestä Olof Erikinpoika Strengelliä, joka oli Kuopion pitäjänkirjurina 1696-1723.
Reinhold Häckman onkin Reinholdt Steckman eli Agneta Jeremantytär Cajanuksen taulu näyttäisi tällä hetkellä tältä:
Taulu 32 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu032).
Agneta Jeremiantytär Cajana, * Paltamo, † . ES 2006 (oo 7) Kuopion käräjät 22.–27.2.1693 s. 157 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3874266). Vht: Taulu 7 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu007).
Pso: Reinholdt Steckman, † . Kuopion verokirjuri. Asui Kuopion Toivala (1699, 1703), Vehmarsalmi (1711).
Vht: N. N. & N. N.
Lapsia:
Johan Reinholdt Reinholdtinpoika Steckman, * n. 1685 ?Iisalmi, † 24.6.1766 Kajaani. Taulu 118 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu118).
Agneta Reinholdtintytär Steckman, * n. 1697 ?Iisalmi, † 28.6.1751 Kuopio, ikä 54 v. Ei muuta tietoa.
Taulu 118 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu118).
Johan Reinholdt Reinholdtinpoika Steckman, * n. 1685 ?Iisalmi, † 24.6.1766 Kajaani, ikä 81 v. Vht: Taulu 32 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu032). Muutti 1725/26 Sotkamon Nuasjärven Kuosmala. 1741 sairaaloinen ja 64-vuotias. Kajaanin lukkari vuoteen 1744. Sotkamon rk 1728-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6160771), 1729-34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161002), Kajaanin rk 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733044), 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733067), 1744-45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733102), 1747-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733114), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733167), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733218).
Pso: viim. 1724 Elin Mattsintytär Ilätär, * , † 1750-62. Vht: Kajaanin tullitarkastaja Mats Iläinen, † 1696 Kajaani. & Brita Mattsintytär, eli 1697 Kajaani. (Vaimon 1.Pso: Kajaanin lukkari ja kirkkoherran Antiliuksen kalastaja Matts Larsinpoika Mijla).
Lapsia:
Johan Johan-Reinholdtinpoika Steckman, * 1721 Kajaani, † 3.5.1772 Kajaani. Taulu 118.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1181).
Jeremias Johan-Reinholdtinpoika Steckman, * 6.10.1723 Kajaani, † 1796 Kajaani. Taulu 118.2 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1182).
Samuel Johan-Reinholdtinpoika Steckman, * 7.6.1732 Sotkamo, † luut. lapsena.
Taulu 118.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1181).
Johan Johan-Reinholdtinpoika Steckman, * 1721 Kajaani, † 3.5.1772 Kajaani. Vht: Taulu 118 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu118). Kajaanin lukkari 1737-44, tullitarkastaja 1744-50. Kajaanin rk 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733061), 1744-45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733102), 1747-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733114), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733167), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733218), 1770-78 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733329).
Pso: Kajaani (kihlaraha) 3.6.1739 Maria Larsintytär Snickare eli Grönberg, * 1711 Kajaani, † 17.3.1778 Kajaani. Veli: Taulu 98 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu098). Vht: Raatimies Kajaanissa Lars Mattsinpoika Snickare (Karppinen), * n. 1680, † 6.1725 Kajaani. & Christina Andersintytär Kyckling, * n. 1686, † 29.3.1761 Kajaani.
Lapsia:
Christina Johanintytär Steckman, * 20.9.1739 Kajaani, † 29.7.1808 Kajaani, ikä 69.
Pso: Kajaani Michel Tuomaksenpoika Pikkarainen, * 23.3.1734 Paltamo, † 1791 Kajaani. Kajaanin rk 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733160), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733210), 1770-81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733324), 1782-87 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733264), 1790-95 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733531), Vht: Paltamo Manamansalo Tuomas Pikkarainen, * , † . & Anna Suorsatar, * , † 5.7.1778 Kajaani, ikä 85 v.
Johan Johaninpoika Steckman, * 13.7.1745 Kajaani, † 1791 Kajaani. Kajaanin rahastonhoitaja, myöh. postimestari. Kajaanin rk 1790-95 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733538),
Pso: Paltamo 25.4.1773 Hedvig Gustafintytär Costiandra, * 1.4.1750 Paltamo, † 24.4.1824 Kajaani, ikä 74 v 23 p. 2 Veljeä: Taulu 121.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1211). Pälkäneen rk 1736-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7506446), 1744-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7506730), Paltamon rk 1761-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148448), 1767-72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148916), 1773-78 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6149539), 1781-85 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6150044), 1786-91 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6150552). Vht: Katselmuskirjuri Gustaf Sergeinpoika Costiander, * n. 1720 Pälkäne, † 8.11.1764 Paltamo. & Sisäneitsyt Kantolan kartanossa Helena Kristina Weckman, * (rk) 1716, † (rk) 1789 Paltamo.
Anders Johaninpoika Steckman, * 9.1.1750 Kajaani, † 6.6.1809 Kajaani. Tullimies Kajaanissa. Kajaanin rk 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733167), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733218), 1770-81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733329), 1782-87 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733257), 1790-96 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733524), 1797-1804 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733916), 1811-16 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7734437), 1817-26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7734534).
Pso: Sotkamo 16.4.1771 Maria Erikintytär Uhlbrandt, * 22.8.1751 Sotkamo, † 29.7.1822 Kajaani. Taulu 110.7 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1107). Vht: Sotkamon nimismies Erik Zachriksenpoika Uhlbrandt, * 24.12.1701 Sotkamo, † 30.8.1766 Sotkamo. & Christina Mattsintytär Rongatar eli Rongén, * 1703 Kajaani, † 31.1.1782 Sotkamo. Taulu 110 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu110).
Taulu 118.2 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1182).
Jeremias Johan-Reinholdtinpoika Steckman, * 6.10.1723 Kajaani, † 1796 Kajaani. Vht: Taulu 118 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu118). Kajaanin lukkari 1745, raatimies. Kajaanin rk 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733050), 1744-45 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733100), 1747-50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733112), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733150), 1762-69 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733205), 1770-81 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733315), 1782-87 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733255), 1790-95 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733522),
Pso: 1742 Anna Samuelintytär Wetelätär, * 1708 Sotkamo, † 3.5.1772 Kajaani, ikä 64 v. Sotkamon rk 1728-36 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6160807), 1729-34 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6161044), Kajaanin rk 1737-43 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7733050). Vht: Samuel Henrikinpoika Weteläinen, * n. 1671, † 24.9.1746 Pulkkila, ikä 73 v. & Margareta Karpatar. (Vaimon 1.Pso: talollinen Sotkamon Ala-Sotkamon Tikkalassa Anders Okkonen, † 1740 Kajaani).
Lapsia:
Samuel Jeremiaksenpoika Steckman, * 25.1.1748 Kajaani, † 27.2.1825 Kajaani, ikä 77 v 1 kk 2 p. Kajaanin lukkari.
1.Pso: Kajaani 21.4.1767 Anna Larsintytär Tuovitar, * 30.5.1749 Paltamo, † 7.5.1769 Kajaani, ikä 19 v 11 kk. Paltamon rk 1761-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148481), 1767-72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148925), Vht: Paltamo Lehtovaara 3 Tuovila Lars Andersinpoika Tuovinen, * 1722, † 10.1.1785 Paltamo, ikä 63 v. & Carin Mattsintytär Röngötär, * 1722 Iisalmi, † 21.4.1801 Kajaani, ikä 77 v.
2.Pso: Kajaani 6.1.1770 Susanna Erikintytär Komulatar, * 28.1.1744 Sotkamo, † 1806 Kajaani. Pojanpoika: Taulu 110.6 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1106). Vht: Sotkamo Alasotkamo 2 Erik Erikinpoika Komulainen, * n. 1715, † 3.11.1784 Sotkamo, ikä 69 v. & Elin Larsintytär Korhotar, * n. 1716, † 10.1.1753 Sotkamo, ikä 37 v.
Ainoa vanhempi löytämäni Steckman olisi viipurilainen hopeaseppä Jören Steckman, jonka leimaamaa hopeaa löytyy vuosilta 1645-1678.
Sukututkija JaSKa
13.05.14, 19:23
Jäi näköjään yksi tytär pois:
Agneta Danielintytär Sopanen, elossa 25.12.1749 Kajaani.
Pso: Sotkamo 23.5.1736 Anders Larsinpoika Grönberg eli Snicker † 4.4.1751 Kajaani.
Agneta asui lankonsa Pentti Okkosen luona 1734. Pentti Okkonen perheineen oli muuttanut 1729 Sotkamosta Kajaaniin ja sitten 1741 takaisin Sotkamoon.
Daniel Sopanen voisi olla sukua Kajaanin porvarille Clas Sopaselle, joka eli vielä 1668 Kajaanissa (vaimo Margareta Perintytär, eli vanhana leskenä 1688 Kajaani) tai Olof Sopaselle, joka eli vielä 1663 Kajaanissa (vaimo Anna Perintytär Lochtander, eli vielä leskenä 1669 Kajaani). Jostakin pitäisi löytää Daniel Sopasen patronyymi.
Johannes Hissa
Onko kukaan onnistunut löytämään Daniel Sopaselle patronyymiä tai tietoa hänen vanhemmistaan?? Danielin Carin tytär näyttäisi liittyvän puolisonsa kautta vahvasti sukuuni.
Onko kukaan onnistunut löytämään Daniel Sopaselle patronyymiä tai tietoa hänen vanhemmistaan?? Danielin Carin tytär näyttäisi liittyvän puolisonsa kautta vahvasti sukuuni.
Kenet olet saanut Carin Danielintytär Sopasen puolisoksi?
Itse olen epäillyt piiskuri (flagellatoren) Mikael Hurskaista (1697-1771), joka muuttaa Paltaniemestä 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692279)/1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12894918) Vuottolahden n:o 5 Ollikkalaan, mutta jostakin pitäisi löytää hänen vaimonsa Carin Sopasen (k. (rk) 1741) patronyymi. Paltamon henkikirja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900799) ja 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12974574), rippikirja 1731-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148086), 1738-44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148026), 1761-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148428) ja 1767-72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148815).
Sukututkija JaSKa
14.05.14, 20:45
Teoriani taisi mennä mönkään, tai ainakin vaatii vielä lisäselvitystä. :mad: Palaanpa asiaan jos/ kun asialle löytyisi vahvistusta. Hurskainen ei kuitenkaan ollut teoriassani osallisena.
Kimmo Kemppainen
10.06.15, 10:59
Sain juuri Kaisa Tanelintytär Sovattaren puolisoksi Juhani Lukkarin. Juu, tiedän, että kronologisesti tässä ei vaikuttaisi olevan järkeä, mutta faktat nyt ovat tällä kertaa näin.
Kimmo Kemppainen
Kenet olet saanut Carin Danielintytär Sopasen puolisoksi?
Itse olen epäillyt piiskuri (flagellatoren) Mikael Hurskaista (1697-1771), joka muuttaa Paltaniemestä 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692279)/1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12894918) Vuottolahden n:o 5 Ollikkalaan, mutta jostakin pitäisi löytää hänen vaimonsa Carin Sopasen (k. (rk) 1741) patronyymi. Paltamon henkikirja 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900799) ja 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12974574), rippikirja 1731-37 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148086), 1738-44 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148026), 1761-66 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148428) ja 1767-72 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148815).
Sukututkija JaSKa
10.06.15, 12:19
Yritätkö siis Kimmo kertoa, että hajuni olisi ollut tällä kertaa kuitenkin oikeassa???? Hienoa, jos näin olisi (kerrankin) :)
Kimmo Kemppainen
10.06.15, 12:25
No, toisen lähteen mukaan Juhani Lukkarin ensimmäinen vaimo oli Kaisa Tanelintytär ja toisen lähteen mukaan Kaisa Sopatar (Sovatar), joten vedä tästä johtopäätös...
Jos kyseessä oli Taneli Sopasen ja Kaisa Cajanan tytär, niin hän on ollut todella huomattavan nuori tyttö naidessaan. Mutta onko edes mitään vaihtoehtoisia selityksiä? Sursilliin sukuun napsahtavat uusina jäseninä Juhani Lukkarin tyttäret.
Kimmo Kemppainen
Yritätkö siis Kimmo kertoa, että hajuni olisi ollut tällä kertaa kuitenkin oikeassa???? Hienoa, jos näin olisi (kerrankin) :)
Sukututkija JaSKa
10.06.15, 12:34
Voihan mahtavuutta!! Tätähän sitä mietittiin jo silloin aikaisemmin ja tuo Kaisan nuori ikä oli silloin mikä mietitytti mutta eipä ole maailman ensimmäinen ihme. Kiitos jälleen kerran Kimmo yhden solmun avaamisesta. Taneli Sopasia ei tosiaankaan taida olla tyrkyllä muita appiukoksi ;) Homma lienee tästä kohtaa taputeltu.
Sukututkija JaSKa
10.06.15, 12:37
Niin ja tosiaankin Carin - Kaisa oli vain kahden Johan Lukkarin vanhimman tyttären äiti (eli Sursill- yhteys tässä kohtaa vain heillä), loput lapsista synnytti Ingrid Mulari.
Kimmo Kemppainen
10.06.15, 12:42
Noista kummankin vaimon lapsista on minulla jemmassa luettelokin...
Sitten on muistaakseni sellainenkin paperi, jossa vanhaa Juhani Juhaninpoikaa sanotaan lukkarinpojaksi, ts. tässä saattaisi olla kauan kaivattu filiaatio Juhani Mansuetuksenpoikaan.
Digitaaliarkisto jumittaa, odotan että pääsen katsomaan.
Kimmo Kemppainen
Niin ja tosiaankin Carin - Kaisa oli vain kahden Johan Lukkarin vanhimman tyttären äiti (eli Sursill- yhteys tässä kohtaa vain heillä), loput lapsista synnytti Ingrid Mulari.
Kimmo Kemppainen
10.06.15, 13:15
Sen verran korjaan, että ei taidakaan syntyä Sursill-yhteyttä vielä Ericus Cajanuksen kautta.
Kimmo Kemppainen
Sursilliin sukuun napsahtavat uusina jäseninä Juhani Lukkarin tyttäret.
Kimmo Kemppainen
No, toisen lähteen mukaan Juhani Lukkarin ensimmäinen vaimo oli Kaisa Tanelintytär ja toisen lähteen mukaan Kaisa Sopatar (Sovatar), joten vedä tästä johtopäätös...
Jos kyseessä oli Taneli Sopasen ja Kaisa Cajanan tytär, niin hän on ollut todella huomattavan nuori tyttö naidessaan. Mutta onko edes mitään vaihtoehtoisia selityksiä? Sursilliin sukuun napsahtavat uusina jäseninä Juhani Lukkarin tyttäret.
Kimmo Kemppainen
Voisiko nuo lähdetiedot saada, jotta niiden luotettavuutta voisi arvioida.
Kimmo Kemppainen
10.06.15, 14:50
Totta kai ne voi saada, minulla on suorat linkit. Pitää vain a) päättää, mitä kautta ne julkistan b) odottaa, että tuo Digitaaliarkiston Astia lopettaa tuon *##n jumittamisen.
Kimmo Kemppainen
Voisiko nuo lähdetiedot saada, jotta niiden luotettavuutta voisi arvioida.
Kimmo Kemppainen
10.06.15, 14:54
Itse asiassa voisin ehtiessäni koota tänne Forumille lähteisiin linkitetyn kokonaisesityksen Lukkari-suvun lähteistä, jos kaikille sopii. Kaikkia ei ole JaSKakaan vielä nähnyt...
Kimmo Kemppainen
Voisiko nuo lähdetiedot saada, jotta niiden luotettavuutta voisi arvioida.
Sukututkija JaSKa
10.06.15, 16:12
Kiitos Kimmo jo etukäteen :) Julkista vaan, mielenkiinnolla odotan kirjallisia todisteita DNA- todisteiden vastapainoksi (siis ne Mansuetuksen jälkeläiset).
Carin Danielintytärhän on ollut jo pitkään tiedossa Johan Lukkarin 1. puolisoksi, sen Kimmo on tutkinut jo aikaa sitten mutta onpa hienoa saada varmistus epäilyyn, että kyseessä olisi Sopalan isäntä Daniel Sopasen tytär.
Tyhmä kysymys:
Onko Cajanuksella sukuna jotain tekemistä sukunimien Kajaani tai Kajan (myös Kajaan) kanssa? Näistä minulla on 18- ja 19-lukulaisia suvussa.
terveisin
Eerik
Tyhmä kysymys:
Onko Cajanuksella sukuna jotain tekemistä sukunimien Kajaani tai Kajan (myös Kajaan) kanssa? Näistä minulla on 18- ja 19-lukulaisia suvussa.
terveisin
Eerik
Osa Johan Alexanderinpoika Cajanuksen, * 24.2.1744 Paltamo, † 28.1.1797 Sotkamo. (GS 4593), Taulu 128.4 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1284), lapsista lyhensi sukunimensä muotoon Cajan jo 1700-luvun lopulla. Myöskin jotkut Cajander-sukuiset (alunperin karjalainen Kaijanen-suku) ovat lyhentäneet sukunimensä muotoon Cajan, joten kaikki Cajan-sukunimiset eivät kuulu kainuulaiseen Cajanus-sukuun. Joillakin C-kirjain muuttui K-kirjaimeksi 1800-luvulla.
Kiitos hienosta vastauksesta. Löysin nyt myös sukunimimuutoksen vuodelta 1875, jossa seppä David (Taavi) Antinpoika Kajaani (20-10-1847, Iitin Väärtti) vaihtoi nimensä (alunperin Väärtti) Isä Antti Antinpoika Väärtti s. 16-10-1815, Iitin Väärtin Paavola ja äiti Eeva Kasperintytär Knuutila s. 25-2-1819 Iitin Sitikkalan Vähä-Tyyskä.
Oliko Sotkamon Älänteellä viimeistään 1686 asuneella siltavouti Jaakko Erkinpoika Malmilla sukulaisuussuhdetta samassa kylässä asuneeseen kirkkoherra Erik Erikinpoika Cajanukseen?
Kimmo Kemppainen
08.08.15, 11:40
Itse asiassa tuo kertomus Kirkkonummen Gyllenhjertoista on vielä paljon vanhempi. Löysin juuri sattumalta Cajanusten sukuselvityksen 1700-luvulta, se ilmeisesti perustuu mm. rovasti Johannes Cajanuksen muisteloihin. Hänellä oli vilkas mielikuvitus, joskin jutuissa vaikuttaisi olleen totuuspohja vaikka liioiteltuinakin.
Kimmo Kemppainen
Käsitys Cajanus-suvun polveutumisesta Gyllehjertasta on Bergholmin Sukukirjasta, joka julkaistiin 1892-1901.
Kovin sitkeästi tuo on jäänyt elämään, vaikka jo 1909 Jully Ramsay antoi korjaavat tiedot Hjerta-sukutauluissaan.
Ramsay antaa Kajaanin Andersin isänisän seuraavasti:
Kirkkonummella tunnetaan Korkullan nimismiessuku ja selitetään myös sydänaiheisesta puumerkistä syntynyt sinettiaihe sekä suvun nimeksi omaksuttu Hjerta.
Toisaalta Ramsay selittää, että sydänaihe olisi tullut sukuun Michel Erikssonin vaimon äidin, Kerstin Ragvaldintyttären suvusta, joka oli Sjundby-suku. Tämän Kerstinin veli käytti sinettiä, jossa aiheena sydän ja tähti. Osuvatko yo. selitykset sitten yksiin??
Jouni Kaleva
08.08.15, 12:14
Itse asiassa tuo kertomus Kirkkonummen Gyllenhjertoista on vielä paljon vanhempi. Löysin juuri sattumalta Cajanusten sukuselvityksen 1700-luvulta, se ilmeisesti perustuu mm. rovasti Johannes Cajanuksen muisteloihin. Hänellä oli vilkas mielikuvitus, joskin jutuissa vaikuttaisi olleen totuuspohja vaikka liioiteltuinakin.
Kimmo Kemppainen
Niin, jostakinhan Bergholm oli jutun löytänyt. Olisiko tässä ollut Johannes C:n taholta suvun kultaamista, melkeinpä konkreettisesti ;)
Kimmo Kemppainen
08.08.15, 12:28
Niin, varmaan Kirkkonummi-osuus on pitänyt paikkansa ja Hierta tuolla Gyllen-lisällä. Sitaatit kuuluvat näin:
"...Magr Eric Cajani Faders Fader Broder Johannes Cajanus, wid et och annat tilfälle, tå han kom at tala om sina förfäder, äfwen det berättade, at förmälte desz Stam Fader Anders Ericsson, en buren Adels man ifrån Nyland, fölgt med framledne Riks drozeten Pehr Brahe til denne ort och sedan uti et och annat ämbete til sin dödedag här lefwat...
[-] ...min framledne Fader Feltwäbelen wid Kong:e Gvardiet Eric Fortell, som jemwäl framledne Faster Margaretha Fortelja, hwilcka begge wa[r]it afkomli[n]gar å möderne, af denne Anders Ericsson, dett han warit en boren Adels man, född i Nyland och Kyrckslätt Sokn af Gyllenhiertiska Familien..."
Kimmo Kemppainen
Niin, jostakinhan Bergholm oli jutun löytänyt. Olisiko tässä ollut Johannes C:n taholta suvun kultaamista, melkeinpä konkreettisesti ;)
Matti Lund
08.08.15, 14:17
Niin, varmaan Kirkkonummi-osuus on pitänyt paikkansa ja Hierta tuolla Gyllen-lisällä. Sitaatit kuuluvat näin:
"...Magr Eric Cajani Faders Fader Broder Johannes Cajanus, wid et och annat tilfälle, tå han kom at tala om sina förfäder, äfwen det berättade, at förmälte desz Stam Fader Anders Ericsson, en buren Adels man ifrån Nyland, fölgt med framledne Riks drozeten Pehr Brahe til denne ort och sedan uti et och annat ämbete til sin dödedag här lefwat...
[-] ...min framledne Fader Feltwäbelen wid Kong:e Gvardiet Eric Fortell, som jemwäl framledne Faster Margaretha Fortelja, hwilcka begge wa[r]it afkomli[n]gar å möderne, af denne Anders Ericsson, dett han warit en boren Adels man, född i Nyland och Kyrckslätt Sokn af Gyllenhiertiska Familien..."
Kimmo Kemppainen
Siinä on mielestäni useampi väite, jotka eivät voi pitää paikkaansa, kun väitteitä verrataan vastaaviin tietoihin kameraalisissa asiakirjoissa ja varsinkaan, jos oletamme, ettei aikaa voida venyttää kuin purukumia, ei edes Einsteinin suhteellisuusteorian perusteella, vaikka hyvin suhteellista kaikki olisinkin.
Pahin anakronismi tai myöhäisemmän vaiheen transponointi yli 10 vuotta aikaisemmaksi näyttäisi olevan väitteessä, että Antti Eerikinpoika olisi seurannut Pär Brahea (tämän alempana virkamiehenä vai hovimiehenä?), siis tiettävästikin ensin nimismiehenä ja sittemmin kruununvoutina, mutta eräs sangen pienoinen mutta ainakin itselleni hyvin merkitsevä tosiasiahan on se, että kun Antti Eerikinpoika ilmaantuu nimismieheksi Kajaanin pitäjiin, hänen korkea esimiehensä sattuukin olemaan Johan Månsinpoika Ulfsparre ja tämän Ulfsparren kanssa Antti Eerikinpoika on ollut todistettavasti henkilökohtaisessa yhdeydessäkin useamman kerran, vaikkakin Ulfsparre vain visiteerasi virkamatkoillaan Pohjanmaalla, sillä hänen residenssinsä oli hänen läänityksellään Pohjanlahden toisella puolella ja hänellä oli hallintokuntanaan Pohjanmaan ohella Hälsingland, Västerbotten ja Norrbotten.
Kun Johannes Cajanus on syntynyt samoihin aikoihin, kun Antti Eerikinpoika on ollut Ulfsparren alainen virkamies, väitän, että sanat, jotka on pantu Johannes Cajanuksen suuhun, eivät voi olla peräisin sieltä. "Kultaaminen" on nähtävästikin huomattavasti myöhäisemmältä, koska on aivan ilmeistä, ettei sellaista "kultaavaa" väitettä voitu esittää vaiheessa, jossa kaikki olivat vielä tietoisia tosiasioista jotka liittyvät Antti Eerikinpojan tuloon paikkakunnalle nimismieheksi.
Stiernmanin mukaan Ulfsparre tuli 6.6.1622 Kajaaninlinnan ja Vaasan käskynhaltijaksi. Ulfsparren seuraajaksi Stiernman mainitsee Melcher Wernstdtin vuoden 1635 tammikuusta alkaen. Nämä voidaan vahvistaa myös seuraamalla Pohjanmaan voudintilejä, ruodutusluetteloita ja läänintilejä, joissa on näitten herrojen signeerauksia ko. aikavälillä.
Pär Brahe oli sen sijaan vielä 1626 kun. Kustaa Aadolfin kamariherra (jos sinänsä pitäisi paikkansa, että Antti Eerikinpoika seurasi Pär Brahea, hän olisi tällöin ollut Tukholman kuninkaanhovissa, mutta kun oli myös nimismiehenä Kajaanin pitäjissä, olisi haljennut pahasti kahtia). Kuningas nimitti Pär Brahen 17.5.1628 Smålannin rykmentin everstiksi. Raskaaksi käy tämäkin Antti Eerikinpojalle. Maamarsalkaksi 1629 ja 1630. Paluu Tukholmaan... Vasta 2.10.1637 Pär Brahe kenraalikuvernööriksi Suomeen. Mutta mutta eihän Antti Eerikinpoika voinut potkia aidan yli ja uhmata esimiehensä Melcher Wernstedtin asemaa Kajaanissa/Paltamossa kuin vasta jälkeen 2.10.1637, jos Pär Brahe tahtoi "kurmootella" Wernstedtiä, mutta siinä tapauksessa Antti Eerikinpoika olisi voinut toimia nimismiehenä ja vielä asuakin sekä Tukholmassa että Paltamossa?
Miksihän tällaisista seikoista ei koskaan tahdo syntyä epäilyjä näissä ketjuissa?
Noissa virkanimitystiedoissa luotan siis virkamiesmatrikkeliin:
"Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman Andra delen", Stockholm 1835. Pär Brahe s. 355-356, Ulfsparre & Wernstedt s. 414.
Tai tietysti kaikki on mahdollista ja varsinkin näissä perimätiedoissa. Sillä silmällä näitä arvioinkin, että kun kaikki mahdollinen on tullut toteennäuytetyiksi hyvällä uskolla näissä perimätiedoissa, että siksi uskon niihin omalla tavallani.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
08.08.15, 14:43
Epäilemättä näin on. Minusta tämän jutun arvo on siinä, että siinä mainitaan Kirkkonummi ja siinä, että nyt tiedämme, mihin aikalaiset tuon Gyllenhierta-tarinan perustivat, eli Johannes Cajanuksen väitettyihin tarinoihin. Johannes Cajanuksen omassa Paltamo-kertomuksessa tuota Gyllenhiertaa ei mainita, joten mitenkään ei voida tietää, mitä Johannes Cajanus todellisuudessa kertoi.
Ts. nyt tiedämme enemmän ainakin sukutarinan historiasta ellemme itse suvun faktuaalisesta historiasta.
Kimmo Kemppainen
Siinä on mielestäni useampi väite, jotka eivät voi pitää paikkaansa, kun väitteitä verrataan vastaaviin tietoihin kameraalisissa asiakirjoissa ja varsinkaan, jos oletamme, ettei aikaa voida venyttää kuin purukumia, ei edes Einsteinin suhteellisuusteorian perusteella, vaikka hyvin suhteellista kaikki olisinkin.
Pahin anakronismi tai myöhäisemmän vaiheen transponointi yli 10 vuotta aikaisemmaksi näyttäisi olevan väitteessä, että Antti Eerikinpoika olisi seurannut Pär Brahea (tämän alempana virkamiehenä vai hovimiehenä?), siis tiettävästikin ensin nimismiehenä ja sittemmin kruununvoutina, mutta eräs sangen pienoinen mutta ainakin itselleni hyvin merkitsevä tosiasiahan on se, että kun Antti Eerikinpoika ilmaantuu nimismieheksi Kajaanin pitäjiin, hänen korkea esimiehensä sattuukin olemaan Johan Månsinpoika Ulfsparre ja tämän Ulfsparren kanssa Antti Eerikinpoika on ollut todistettavasti henkilökohtaisessa yhdeydessäkin useamman kerran, vaikkakin Ulfsparre vain visiteerasi virkamatkoillaan Pohjanmaalla, sillä hänen residenssinsä oli hänen läänityksellään Pohjanlahden toisella puolella ja hänellä oli hallintokuntanaan Pohjanmaan ohella Hälsingland, Västerbotten ja Norrbotten.
Kun Johannes Cajanus on syntynyt samoihin aikoihin, kun Antti Eerikinpoika on ollut Ulfsparren alainen virkamies, väitän, että sanat, jotka on pantu Johannes Cajanuksen suuhun, eivät voi olla peräisin sieltä. "Kultaaminen" on nähtävästikin huomattavasti myöhäisemmältä, koska on aivan ilmeistä, ettei sellaista "kultaavaa" väitettä voitu esittää vaiheessa, jossa kaikki olivat vielä tietoisia tosiasioista jotka liittyvät Antti Eerikinpojan tuloon paikkakunnalle nimismieheksi.
Stiernmanin mukaan Ulfsparre tuli 6.6.1622 Kajaaninlinnan ja Vaasan käskynhaltijaksi. Ulfsparren seuraajaksi Stiernman mainitsee Melcher Wernstdtin vuoden 1635 tammikuusta alkaen. Nämä voidaan vahvistaa myös seuraamalla Pohjanmaan voudintilejä, ruodutusluetteloita ja läänintilejä, joissa on näitten herrojen signeerauksia ko. aikavälillä.
Pär Brahe oli sen sijaan vielä 1626 kun. Kustaa Aadolfin kamariherra (jos sinänsä pitäisi paikkansa, että Antti Eerikinpoika seurasi Pär Brahea, hän olisi tällöin ollut Tukholman kuninkaanhovissa, mutta kun oli myös nimismiehenä Kajaanin pitäjissä, olisi haljennut pahasti kahtia). Kuningas nimitti Pär Brahen 17.5.1628 Smålannin rykmentin everstiksi. Raskaaksi käy tämäkin Antti Eerikinpojalle. Maamarsalkaksi 1629 ja 1630. Paluu Tukholmaan... Vasta 2.10.1637 Pär Brahe kenraalikuvernööriksi Suomeen. Mutta mutta eihän Antti Eerikinpoika voinut potkia aidan yli ja uhmata esimiehensä Melcher Wernstedtin asemaa Kajaanissa/Paltamossa kuin vasta jälkeen 2.10.1637, jos Pär Brahe tahtoi "kurmootella" Wernstedtiä, mutta siinä tapauksessa Antti Eerikinpoika olisi voinut toimia nimismiehenä ja vielä asuakin sekä Tukholmassa että Paltamossa?
Miksihän tällaisista seikoista ei koskaan tahdo syntyä epäilyjä näissä ketjuissa?
Noissa virkanimitystiedoissa luotan siis virkamiesmatrikkeliin:
"Höfdinga-Minne Af Anders Ant. von Stiernman Andra delen", Stockholm 1835. Pär Brahe s. 355-356, Ulfsparre & Wernstedt s. 414.
Tai tietysti kaikki on mahdollista ja varsinkin näissä perimätiedoissa. Sillä silmällä näitä arvioinkin, että kun kaikki mahdollinen on tullut toteennäuytetyiksi hyvällä uskolla näissä perimätiedoissa, että siksi uskon niihin omalla tavallani.
terv Matti Lund
Matti Lund
08.08.15, 14:46
...
Tai tietysti kaikki on mahdollista ja varsinkin näissä perimätiedoissa. Sillä silmällä näitä arvioinkin, että kun kaikki mahdollinen on tullut toteennäuytetyiksi hyvällä uskolla näissä perimätiedoissa, että siksi uskon niihin omalla tavallani.
terv Matti Lund
Onhan sekin Johannes Cajanuksen suuhun tai nekrologin laatijan sisäpiiritietoon perustuva ja pistetty perimätieto, että hän olisi syntynyt Kajaanin pitäjässä.
Syntymäaikatieto on 19.12.1626.
Tämä on hieman uskottavampi perimätieto. Saatan vähän harkita siihen uskoa.
Johonkinhan näissä asioissa minunkin pitää jossain vaiheessa ryhtyä uskomaan ja hieman hillitä epäilyjäni, jotka tahtovat joka välissä hyökätä päälle. - Mutta vissit perusteensa täytyy olla!
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
08.08.15, 14:54
Ei tietenkään voidakaan olettaa, että 60 - 70 vuotta myöhemmin kerrottu tarina olisi luotettava kuvaus Johannes Cajanuksen muisteloista.
Epäilemättä Johannes Cajanuksen alkuperäinen tarina on käsittänyt jotakin puhetta Kirkkonummesta, sukulaisuudesta Hiertoihin ja isänsä toiminnasta Pietari Brahen aikana.
Näistä sinällään todenperäisistä aineksista on myöhemmin muodostettu tuo Gyllenhierta-juttu.
Kimmo Kemppainen
Kun Johannes Cajanus on syntynyt samoihin aikoihin, kun Antti Eerikinpoika on ollut Ulfsparren alainen virkamies, väitän, että sanat, jotka on pantu Johannes Cajanuksen suuhun, eivät voi olla peräisin sieltä. "Kultaaminen" on nähtävästikin huomattavasti myöhäisemmältä, koska on aivan ilmeistä, ettei sellaista "kultaavaa" väitettä voitu esittää vaiheessa, jossa kaikki olivat vielä tietoisia tosiasioista jotka liittyvät Antti Eerikinpojan tuloon paikkakunnalle nimismieheksi.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
08.08.15, 14:59
Juu, en mitenkään suosittele kenellekään, että uskoisi näihin perimätietoihin faktalähteinä. Sitä ei vaadita, oleteta eikä toivota.
Nyt keskustelemme suvun omasta traditiosta, jolla on jokin yhteys tosiasioihin mutta joka ei suoraan kerro tosiasioita.
Tosiasiana minua tässä kiinnostaa lähinnä tuo seikka, että Kirkkonummi-tarina on noin vanha. Sehän on plausiibeli yksityiskohta, voisi selittää tämän Hierta-jutun.
Kimmo Kemppanen
Tämä on hieman uskottavampi perimätieto. Saatan vähän harkita siihen uskoa.
Johonkinhan näissä asioissa minunkin pitää jossain vaiheessa ryhtyä uskomaan ja hieman hillitä epäilyjäni, jotka tahtovat joka välissä hyökätä päälle. - Mutta vissit perusteensa täytyy olla!
terv Matti Lund
Niin, jostakinhan Bergholm oli jutun löytänyt. Olisiko tässä ollut Johannes C:n taholta suvun kultaamista, melkeinpä konkreettisesti ;)
Tämä on ollut aikaisemminkin esillä, mutta Eric Castrén, Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajanaborgs-län (1754) s. 43 (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/39463/kalm0113-castren.pdf?sequence=1) "(hwilken war af Adelig Slägs hemma ifrån Kyrckſlätts Sockn och kallades förr Gyllen hjerta)" ja Kemiön kirkonarkiston vol. 66 Hiereuologia Kimitoensis s. 303 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934631) "och Farfader herr Commendanten öfver Cajaneborg, Hjerta";
Matti Lund
08.08.15, 15:51
Juu, en mitenkään suosittele kenellekään, että uskoisi näihin perimätietoihin faktalähteinä. Sitä ei vaadita, oleteta eikä toivota.
Nyt keskustelemme suvun omasta traditiosta, jolla on jokin yhteys tosiasioihin mutta joka ei suoraan kerro tosiasioita.
Tosiasiana minua tässä kiinnostaa lähinnä tuo seikka, että Kirkkonummi-tarina on noin vanha. Sehän on plausiibeli yksityiskohta, voisi selittää tämän Hierta-jutun.
Kimmo Kemppanen
Joo, en tosiaankaan mitenkään kiistä sitä, että Hjertat on "koplattu" suvun omaan traditioon suvun omien jäsenten toimesta. Ja se on koko ajan jotenkin otettava huomioon!
Myös esittämäsi on ollut todellinen löytö ja korostuksesi huomion kiinnittämisestä sen ajoitukseen. Sen kanssa on vain konfrontoitava ja "hierottava kauppaa", jos siinä olisikin todettavissa jotain "tarjousta".
Minulla on uskoni toistaiseksi nolla tähän Kirkkonummi -hypoteesiin ja mahdollisiin myöhempien Cajanusten uskomuksiin siitä.
Kun ei ole tullut esiin vähäisintäkään muuta indisitiota kuin:
1. Patronyymi sopii Kirkkonummen Hjertoihin
2. Nimismies Jeremias Jeremiaanpoika on yhden kerran signeerannut henkikirjaan oman osansa lisänimellä Hjertelööf.
3. Gyllenhjertaahan ei ole ollut edes olemassa, kun Antti Eerikinpoika on tullut nimismieheksi, vaan eräs Hjerta on myöhemmin indrodusoitu ritarihuoneeseen ja näitä Gyllenhjertoja voidaan seurata omilla raiteillaan Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa sammumiseensa asti, kun taas Cajanusten raiteelle ei toistaiseksi päästä muualta kuin Kontiomäen takaa. Siinä on 500 kilometriä linnuntietä eli paljon enemmän monipolvisia reittejä välissä, että päästäisiin vetämään linkkejä yhteen. Tämä mysteeri on ainakin esteenä toistaiseksi minun aivojeni kapasiteetille, joka kaipaa jotain positiivista "vinkkiä. Nyt haukkaa toistaiseksi täysin tyhjää!
Mielestäni Kirkkonummi -hypoteesi on helposti testattavissa, jos vähänkin viitsii: hyvin näkyvä ja vauras nimismiessuku, josta haarautuu aatelishaarakin. Löytynee vähintään kymmeniä, mutta todennäköisemmin satoja asiakirjaaukeamia, joista voidaan jotakin päätellä, jos vain uskoa johonkin tulemaan on. Mielestäni tuloksettomuus johtuu ennen muuta uskon puutteesta ja pelosta, että perimätiedoille tulee tyrmäys.
Kehoitan niitä, joita Kirkkonummen Hjertat kiinnostavat, vähäsen tutkimaan asiaa. Aivan varhaisimmista vaiheista on hyvä selvitys, mutta Gyllenhjertojen aatelittomien sukulaisten haaroista ei ole osunut silmiin mitään kohtuudella mainittavaa selvitystä. Voi olla että sellainenkin on tehty, muttei missään julkaisussa julkaistu.
Jos vähääkään uskoisin tähän, olisin edelläolevan itselleni hyvin selvittänyt, mutta mielestäni on monta muuta läheisempää indisiota ensin tutkittava, ennen kuin niihin toivon heittää, ja alkaa kääntyä Kirkkonummen suuntaan. Minulle on yksinkertaisesti monta huomionarvoisempaa vuoroa ennen kuin Kirkkonummen juna lähtee asemalta!
Tämähän on meille kaikille aivan hypoteettista ja voin itse olla aivan hakoteillä.
Kirkkonummi on tutkittavissa, siitä vaan, jos siihen korttiin uskoo!
terv Matti Lund
Matti Lund
08.08.15, 16:29
...
Kehoitan niitä, joita Kirkkonummen Hjertat kiinnostavat, vähäsen tutkimaan asiaa. Aivan varhaisimmista vaiheista on hyvä selvitys, mutta Gyllenhjertojen aatelittomien sukulaisten haaroista ei ole osunut silmiin mitään kohtuudella mainittavaa selvitystä. Voi olla että sellainenkin on tehty, muttei missään julkaisussa julkaistu.
Jos vähääkään uskoisin tähän, olisin edelläolevan itselleni hyvin selvittänyt, mutta mielestäni on monta muuta läheisempää indisiota ensin tutkittava, ennen kuin niihin toivon heittää, ja alkaa kääntyä Kirkkonummen suuntaan. Minulle on yksinkertaisesti monta huomionarvoisempaa vuoroa ennen kuin Kirkkonummen juna lähtee asemalta!
Tämähän on meille kaikille aivan hypoteettista ja voin itse olla aivan hakoteillä.
Kirkkonummi on tutkittavissa, siitä vaan, jos siihen korttiin uskoo!
terv Matti Lund
Sorry hölmöimmistä hölmöin moka tekstissäni!
Tarkoitin Hjertojen aatelittomien haarojen, aateliset Gyllenhjertat (Hevonpää) asia aivan erikseen, jolla ei ole yhteyttä Kirkkonummeen ja vielä vähemmän aatelittomiin Cajanuksiin.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
08.08.15, 17:58
Tämä siteeramaani tarinaversio on muuten siinä mielessä poikkeuksellinen, että se perustuu usean henkilön kertomukseen ja valaehtoiseen todistukseen, jota kukaan ei kiistänyt. Kumpikaan allekirjoittaja ei ollut Cajanusten isänlinjaa, joten aateluutta ei olisi ainakaan ollut luvassa.
Kertomuksen uskottavuutta tietenkin olennaisesti heikentää tapahtumien ajallinen etäisyys ja suullinen välitystapa.
Kimmo Kemppainen
Niin, varmaan Kirkkonummi-osuus on pitänyt paikkansa ja Hierta tuolla Gyllen-lisällä. Sitaatit kuuluvat näin:
"...Magr Eric Cajani Faders Fader Broder Johannes Cajanus, wid et och annat tilfälle, tå han kom at tala om sina förfäder, äfwen det berättade, at förmälte desz Stam Fader Anders Ericsson, en buren Adels man ifrån Nyland, fölgt med framledne Riks drozeten Pehr Brahe til denne ort och sedan uti et och annat ämbete til sin dödedag här lefwat...
[-] ...min framledne Fader Feltwäbelen wid Kong:e Gvardiet Eric Fortell, som jemwäl framledne Faster Margaretha Fortelja, hwilcka begge wa[r]it afkomli[n]gar å möderne, af denne Anders Ericsson, dett han warit en boren Adels man, född i Nyland och Kyrckslätt Sokn af Gyllenhiertiska Familien..."
Kimmo Kemppainen
Niin, varmaan Kirkkonummi-osuus on pitänyt paikkansa ja Hierta tuolla Gyllen-lisällä. Sitaatit kuuluvat näin:
"...Magr Eric Cajani Faders Fader Broder Johannes Cajanus, wid et och annat tilfälle, tå han kom at tala om sina förfäder, äfwen det berättade, at förmälte desz Stam Fader Anders Ericsson, en buren Adels man ifrån Nyland, fölgt med framledne Riks drozeten Pehr Brahe til denne ort och sedan uti et och annat ämbete til sin dödedag här lefwat...
[-] ...min framledne Fader Feltwäbelen wid Kong:e Gvardiet Eric Fortell, som jemwäl framledne Faster Margaretha Fortelja, hwilcka begge wa[r]it afkomli[n]gar å möderne, af denne Anders Ericsson, dett han warit en boren Adels man, född i Nyland och Kyrckslätt Sokn af Gyllenhiertiska Familien..."
Kimmo Kemppainen
Kirjoittajan isä vääpeli Eric Fortell kuoli Kalajoella 25.5.1749 ja täti Margaretha Fortelia kuoli Kälviällä 9.11.1756, joten puhutaan samasta ajasta Eric Castrénin vuoden 1754 tutkielman kanssa.
Löytyisikö alkuperäislähteistä tietoa Kirkkonummen Hjerttojen rälssitilan omistuksesta ( "Porvoon Tjusterby"). Eikö näistä ole jotain rekisteriä tai kirjeenvaihtoa?
Olavi
Kimmo Kemppainen
08.08.15, 23:20
Liki uskomatonta on sekin, että siteeraamassani jutussa on lähdeviite(!) Peitziuksen teokseen:
"...Ericus Erici Cajanus, hwilcken hade til Hustru Margaretha Fortelja, General Probstens i Pedersöre Eric Mathia[e] Fortellii dotter, vide Peitzii Genealogie fol: 11: seq fol: 13..."
Kimmo Kemppainen
Kirjoittajan isä vääpeli Eric Fortell kuoli Kalajoella 25.5.1749 ja täti Margaretha Fortelia kuoli Kälviällä 9.11.1756, joten puhutaan samasta ajasta Eric Castrénin vuoden 1754 tutkielman kanssa.
Matti Lund
09.08.15, 01:27
Liki uskomatonta on sekin, että siteeraamassani jutussa on lähdeviite(!) Peitziuksen teokseen:
"...Ericus Erici Cajanus, hwilcken hade til Hustru Margaretha Fortelja, General Probstens i Pedersöre Eric Mathia[e] Fortellii dotter, vide Peitzii Genealogie fol: 11: seq fol: 13..."
Kimmo Kemppainen
Mennään siis jonnekin vuoden 1756 jälkeen, mutta pysytään 1700 -luvun puolella, niinkö?
Olisiko tämä kuitenkin se Cajanusten oma "utredning", johon niin Bergholm kuin Ramsaykin ovat viitanneet ja Bergholm referoinut.
Referoinneista näyttäisi olevan kuitenkin kaksi versiota: se jossa mm. Antti Eerikinpoika ilmaantuu Pär Brahen seurueen mukana Pohjanmaalle, mikä ei voinut pitää paikkaansa ja toinen, että Pär Brahe vain otti voudikseen vapaaherrakuntaansa 1650 -luvulla. Näkyy voutina omassa säädyssään "Ehrligh och Wälachtadh" jo esim. vuoden 1651 talvikäräjillä ja Brahen kamreerina on silloin Nils Olofinpoika.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
09.08.15, 08:56
No olettaisin, että tiedot ovat ainakin tästä samasta keräelmästä peräisin. Myöhemmin olisi ollut mahdotonta enää löytää ketään, joka olisi muistanut.
Kimmo Kemppainen
Olisiko tämä kuitenkin se Cajanusten oma "utredning", johon niin Bergholm kuin Ramsaykin ovat viitanneet ja Bergholm referoinut.
terv Matti Lund
Ilahduttavaa, että lisätukea Cajanus-Gyllenhjerta-linkille on nyt löytynyt ja sekin että Matti Lund on vihdoinkin messissä, vai onko sittenkään?
Sen varmistamiseksi pyydän lukemaan oheisen osoitteen 1. sivun viestit. Mitä sanotte?
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5356&highlight=Barbro+Cajanus
Kimmo Kemppainen
09.08.15, 12:19
Todenpa sanoit, Matti Lund on tässä kanssani messissä ja halutessaan saa paluupostissa linkin alkuperäiseen lähteeseen, jos laittaa minulle meiliä.
Kimmo Kemppainen
Ilahduttavaa, että lisätukea Cajanus-Gyllenhjerta-linkille on nyt löytynyt ja sekin että Matti Lund on vihdoinkin messissä, vai onko sittenkään?
Sen varmistamiseksi pyydän lukemaan oheisen osoitteen 1. sivun viestit. Mitä sanotte?
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5356&highlight=Barbro+Cajanus
Matti Lund
09.08.15, 12:21
Ilahduttavaa, että lisätukea Cajanus-Gyllenhjerta-linkille on nyt löytynyt ja sekin että Matti Lund on vihdoinkin messissä, vai onko sittenkään?
...
M Lu:
Ei mitään lisätukea millekään ole saatu, vaan on palattu onnettomaan Bergholmin sokkona esittämään falsifioituun perimätietoon, että eräät Cajanusten sukuun kuuluvat olisivat käyttäneet Gyllenhjerta -nimeä, mistä Bergholm on onnettomasti olettanut esittämänsä sukuyhteyden Hevonpään sukuun, vaikka Hevonpään sukutietojen perusteella on aivan ilmeistä, ettei sellaista sukuyhteyttä ole ollut.
Tämä Gyllenjerta-Hjerta -nimittäminen kiertää vain täällä tolkutonta noidankehää eikä vahvista mitään.
Sen varmistamiseksi pyydän lukemaan oheisen osoitteen 1. sivun viestit. Mitä sanotte?
Jully Ramsay sanoo Hjerta-suvun yhteydessä mm. seuraavaa:
Nedanstående (Hjerta) tabeller afse att rätta den falska tradition, enligt hvilken släkten Cajanus skulle leda sitt ursprung från svenska adliga ätten n:r 40, Gyllenhjerta. I hittills utgifna utredningar af släkten Cajanus angifves också Kyrkslätt såsom släktens stamort.”
Taulussa kaksi on Erik Mickelssonin (i Korkkulla) pojaksi annettu:
“Anders Eriksson, fogde öfver Friherreskapet Kajana, ännu 1656, men icke mera 1665. Stamfader för släkten Cajanus = Kajanus. Se Sukukirja och Sursilliana.”
Hämmästyttävästi Sursillianan ja Sukukirjan mukaan mainitun Anders Erikssonin lapsista osa kuitenkin käytti Gyllenhjerta-nimeä! Miksi?
...
...
Ei sukukirjan toteamuksessa ole mielestäni mitään muuta hämmästyttävää kuin, että se on toteamuksessaan hairahtunut niin suureen erehdykseen.
Itsekin olet ottanut introosi att rätta den falska tradition ja sitten ikään kuin ignoroinut sen, miksi Ramsay haluaa korjata falskin tradition.
On toistaiseksi täysin toteennäyttämätön väite, että yksi miespuolinen ja kaksi naispuolista Antti Eerikinpojan jälkeläistä olisi käyttänyt Gyllenhjerta -nimeä.
Näiden henkilöiden osalta vihjattaneen Jeremias Antinpojan lapsiin tai lapsenlapsiin. Jeremias Antinpoika itse ei käyttänyt tiettäväsi mitään lisänimeä (hänhän ei ollut kouluja käynyt nuorempien veljiensä tapaan!), mutta hänen poikansa Jeremias Jeremiaanpoika, ennen kuin ryhtyi käyttämään Cajan -nimeä tai ennen kuin aikalaiset häntä sillä nimellä nimittivät, on ainakin kerran signeerauksessaan käyttänyt Hjertelööf -lisänimeä (Mikä henkikirjalähde on tuotu aikaisemmin ilmi. Sitä ennen kaikki hänen signeerauksensa ovat patronyymimuodossa ja monet vielä sen jälkeenkin). Yhtä kertaa enempää en ole sitäkään löytänyt. Kimmo K on todennäköisesti käynyt läpi samat lähteet kuin minäkin, mutten muista hänenkään enempää löytäneen.
Katson toistaiseksi, että Gyllenhjerta -nimen sotkeminen Cajanuksiin on kaikissa yhteyksissään pelkkää sekaannusta. Sukutraditio perustuu tältä osin pelkkään luuloon ja hämmästyttävään harkitsemattomuuteen ottaen huomioon suvun edustajien koulutustaustan ja monien korkeankin henkisen kapasiteetin ilmentymät.
1700 -luvun loppupuolen lausunnoissa näen pyrkimystä suvun muutenkin hyvän maineen ekstrakultaukseen kuvittelemalla muinaisuuteen aatelisia sukujuuria, ei sentään ylhäisaatelisia, kuten usein kultauksissa voimme panna merkille.
Eikä olisi genealogisesti eikä historistisesti oikein nimittää Antti Eerikinpoikaa Hjertaksi edes siinäkään tapauksessa, että jokin myöhempi Hjerta -nimeä kantava osoittautuisi jotenkin hänen sukulaisekseen, koska Antti Eerikinpoika ei tiettävästi sellaista nimeä käyttänyt edes sukuraditionkaan mukaan eikä muutenkaan.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
09.08.15, 12:35
Yksi kaukaa postuumi maininta taitaa olla Hierta-nimen käytöstä Säräisniemen sukuhaarassa.
Tuo Hierta lienee sisältynyt alkuperäiseen perimätietoon. Gyllenhierta lienee selvästi myöhäisempää tulkintaa, siis siltä ajalta, kun tiedettiin sellaisesta suvusta. Itse asiassa Castrénit saattoivat minusta luultavimmin olla tulkinnan tekijöitä.
Itse uskon, että totta on ainakin se osuus, mistä valaehtoinen todistus annettiin, eli se, että vanha Johannes Cajanus pitkästytti sukulaisiaan sukutarinoilla Kirkkonummen Hiertoista.
Kimmo Kemppainen
M Lu:
Kimmo K on todennäköisesti käynyt läpi samat lähteet kuin minäkin, mutten muista hänenkään enempää löytäneen.
terv Matti Lund
Gyllenhjertaa ei löydy Thomas Boremanin teoksesta
The history of Cajanus: the Swedish giant, from his birth to the present time. By the author of the Gigantick histories. [London, 1742].
http://quod.lib.umich.edu/cgi/t/text/text-idx?c=ecco;idno=004775359.0001.000
Joten näyttää siltä, että Gyllenhjerta-tarina on tullut vasta 1750-luvun tienoilla eli mistä Eric Castrén poimi tiedon vuoden 1754 tutkielmaansa?
Kimmo Kemppainen
09.08.15, 12:37
Siis minusta Castrén(it) kuulivat Hierta-jutun ja vetivät itse johtopäätöksen, että kyseessä olisi sama suku kuin Gyllenhierta. Tämä on uskomukseni, vaikea todistaa, mutta kerronpa keskustelun vuoksi.
Kimmo Kemppainen
Joten näyttää siltä, että Gyllenhjerta-tarina on tullut vasta 1750-luvun tienoilla eli mistä Eric Castrén poimi tiedon vuoden 1754 tutkielmaansa?
M Lu:
Ei mitään lisätukea millekään ole saatu, vaan on palattu onnettomaan Bergholmin sokkona esittämään falsifioituun perimätietoon, että eräät Cajanusten sukuun kuuluvat olisivat käyttäneet Gyllenhjerta -nimeä, mistä Bergholm on onnettomasti olettanut esittämänsä sukuyhteyden Hevonpään sukuun, vaikka Hevonpään sukutietojen perusteella on aivan ilmeistä, ettei sellaista sukuyhteyttä ole ollut.
Tämä Gyllenjerta-Hjerta -nimittäminen kiertää vain täällä tolkutonta noidankehää eikä vahvista mitään.
Ei sukukirjan toteamuksessa ole mielestäni mitään muuta hämmästyttävää kuin, että se on toteamuksessaan hairahtunut niin suureen erehdykseen.
Itsekin olet ottanut introosi att rätta den falska tradition ja sitten ikään kuin ignoroinut sen, miksi Ramsay haluaa korjata falskin tradition.
On toistaiseksi täysin toteennäyttämätön väite, että yksi miespuolinen ja kaksi naispuolista Antti Eerikinpojan jälkeläistä olisi käyttänyt Gyllenhjerta -nimeä.
Näiden henkilöiden osalta vihjattaneen Jeremias Antinpojan lapsiin tai lapsenlapsiin. Jeremias Antinpoika itse ei käyttänyt tiettäväsi mitään lisänimeä (hänhän ei ollut kouluja käynyt nuorempien veljiensä tapaan!), mutta hänen poikansa Jeremias Jeremiaanpoika, ennen kuin ryhtyi käyttämään Cajan -nimeä tai ennen kuin aikalaiset häntä sillä nimellä nimittivät, on ainakin kerran signeerauksessaan käyttänyt Hjertelööf -lisänimeä (Mikä henkikirjalähde on tuotu aikaisemmin ilmi. Sitä ennen kaikki hänen signeerauksensa ovat patronyymimuodossa ja monet vielä sen jälkeenkin). Yhtä kertaa enempää en ole sitäkään löytänyt. Kimmo K on todennäköisesti käynyt läpi samat lähteet kuin minäkin, mutten muista hänenkään enempää löytäneen.
Katson toistaiseksi, että Gyllenhjerta -nimen sotkeminen Cajanuksiin on kaikissa yhteyksissään pelkkää sekaannusta. Sukutraditio perustuu tältä osin pelkkään luuloon ja hämmästyttävään harkitsemattomuuteen ottaen huomioon suvun edustajien koulutustaustan ja monien korkeankin henkisen kapasiteetin ilmentymät.
1700 -luvun loppupuolen lausunnoissa näen pyrkimystä suvun muutenkin hyvän maineen ekstrakultaukseen kuvittelemalla muinaisuuteen aatelisia sukujuuria, ei sentään ylhäisaatelisia, kuten usein kultauksissa voimme panna merkille.
Eikä olisi genealogisesti eikä historistisesti oikein nimittää Antti Eerikinpoikaa Hjertaksi edes siinäkään tapauksessa, että jokin myöhempi Hjerta -nimeä kantava osoittautuisi jotenkin hänen sukulaisekseen, koska Antti Eerikinpoika ei tiettävästi sellaista nimeä käyttänyt edes sukuraditionkaan mukaan eikä muutenkaan.
terv Matti Lund
Avaamani ketju lähti liikkeelle Barbro Cajanuksen titteliksi tulkitsemastani "Walb"-merkinnästä, joka mielestäni kuuluisi pelkästään aatelisnaiselle, ääkkösten pisteet vain olivat kuluneet pois.
Tulin sitten ystävällisesti oikaistuksi paremmin asiaa tuntevien toimesta. Walb: merkitsikin mielestänne Walborg-etunimeä. Walborg Barbro olisi siis juuri noita "tuplaetunimiä" 1600-luvulla, joita käytettiin "todisteena" Adolf Ludvig Stierneldin "väärennöksistä" (kts. Gustaf Eriksson-ketju alla).
Nyt teillä on n.s. "pattitilanne" edessänne:
-on joko hyväksyttävä, ettei Stierneldiä voida syyttää "tuplanimiin" vedoten,
tai;
-hyväksyttävä Barbro Cajanuksen "jalosukuisuus"?
Kumman valitsette, molempia en anna?!
Kimmo Kemppainen
09.08.15, 14:46
"...Faderfader Jeremias derförinnan det samma åbodt, hwilcken sig äfwen förrut Kalla[t] Hierta..."
Kimmo Kemppainen
Yksi kaukaa postuumi maininta taitaa olla Hierta-nimen käytöstä Säräisniemen sukuhaarassa.
Tuo Hierta lienee sisältynyt alkuperäiseen perimätietoon. Gyllenhierta lienee selvästi myöhäisempää tulkintaa, siis siltä ajalta, kun tiedettiin sellaisesta suvusta. Itse asiassa Castrénit saattoivat minusta luultavimmin olla tulkinnan tekijöitä.
Itse uskon, että totta on ainakin se osuus, mistä valaehtoinen todistus annettiin, eli se, että vanha Johannes Cajanus pitkästytti sukulaisiaan sukutarinoilla Kirkkonummen Hiertoista.
Kimmo Kemppainen
Matti Lund
09.08.15, 16:32
"...Faderfader Jeremias derförinnan det samma åbodt, hwilcken sig äfwen förrut Kalla[t] Hierta..."
Kimmo Kemppainen
Niin, tällaista nimeä en ole tarkalleen ottaen nähnyt Kainuussa Cajanus -suvun sukulaisiin tai suoranaisiin jäseniin liitettynä aikalaislähteistä, vaan sen jo muutamia vuosia sitten näihin ketjuihin leikkaamani tiedon, jonka lähde:
Läänintilit, vuoden 1695 Sotkamon henkikirja, nide 9210, fol. 1210 (mf ES2477)
Ja siis siellä on henkikirjassa talossaan "Lendzman Jeremias Hierttelööf" ja signeeraajien joukossa "Jeremias Hiertelööf Cronos Lensman".
En anna linkkiä enää uudestaan tuohon, vaan vuodelle 1696, jotta olisi jotain uutta informaatioarvoa mukana, kun Jeremias on palannut normaaliin nimikäytäntöönsä:
JJ
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969307
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969330
Säräsniemen luovutus ja Taneli Jeremiaanpojalle valtakirja maaherralta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969328
JC
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969332
EC
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12969333
Siis tiedän kyllä, että Jeremias Jeremiaanpoika oli satunnaisesti nimittänyt itseään Hiertelööfiksi, mutta Hiertasta minulla ei ole muuta havaintoa kuin näitä toisteita, joita on tietysti saatettu toistaa hamasta Mathias Castrenista alkaen, mutta vaikuttaa siltä, ettei Jeremias itse ole antanut siihen aihetta aikalaislähteessä, vaan toiseen vähän samansuuntaiseen lisänimeen.
Siis Jeremiaan elinaikana ei ole tarkalleen ottaen Hjerta -nimeä hänellä esiintynyt "omasta takaa", havaintoni mukaan, eikä toistaiseksi Kimmonkaan havaintojen mukaan.
Tuolle Hjerta -nimellekin pitäisi jonkun yrittää löytää sellainen logiikka, että olisi siitä havaintoa 1600 -luvun alkupuolelta eikä ainoastaan 1600 -loppupuolelta.
Jos joku uskoo, että Hjerta -nimen käyttäjän isä Hannu tai Hans Eerikinpoika oli Antti Eerikinpojan nuorempi veli kuten Ramsay tekee, hänen kannattaisi kaivaa ensin esiin todistuskappaleita siitä, että Antti Erikinpoika olisi luovuttanut ison perintötilan Kirkkonummelta nuoremmalle veljelleen ja myynyt tälle eskoisoikeutensa taloon Korkullassa. Siis ei muuta kuin Raaseporin tuomiokirjoja tutkimaan, jos uskoo Korkullan korttiin. Veroluetteloistakin saattaa jotain viitettä löytyä.
Jos niin olisi tapahtunut, luulen sen olevan osaavalle tutkijalle selvitettävissä, koska nämä Hjertat ovat niin erinomaisen "pramilla" oleva suku. Onhan nuo varhaisemmat vaiheet, jotka ovat paljon hankalampi selvitettävä, jo aika hyvin selvitetty. Luulen että into on jostain syystä lopahtanut vuoden 1650 paikkeilla ja tutkimattomuudesta johtuva hämäryys laskeutunut sittemmin heidän päällensä.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
09.08.15, 17:15
Ok,
minulla ei ole näihin Cajanuksiin henkilökohtaista intressiä kun en kuulu sukuun, mutta tässä on nopea puhtaaksikirjoitus (virheitä saattaa esiintyä):
Mathias Castrénin todistus:
"Uppå begäran kan underteknad eij undgå at härmed betyga, hwad jag wid all erfordran Edeligen kan bestyrcka, det den för några och 20. år sedan med döden afgångne Capellanen härstädes Johannes Cajanus, som war Sonesoneson til framledne Heerskaps Befallningsman eller Hauptman på Cajana borg Anders Ericsson, och Soneson til den här mycket berömde år 1704. afledne, så kallade - stora Probsten, för detta Probstens uti Kronoby – Magr Eric Cajani Faders Fader Broder Johannes Cajanus, wid et och annat tilfälle, tå han kom at tala om sina förfäder, äfwen det berättade, at förmälte desz StamFader Anders Ericsson, en buren Adelsman ifrån Nyland, fölgt med framledne Riks drozeten Pehr Brahe til denna ort och sedan uti et och annat ämbete til sin dödedag här lefwat, samt effter sig lämnat i bland andre, twänne söner, som blifwit Präster och warit i början Capellaner, men sedan i rund tid Pastores, den äldre i Sotkamo och den andre här i Paldamo Sokn, kallade sig hwardera Cajanus; blifwandes de så wäl som deras söner, hwilcka dem effterträdt, af de äldre i orten än med alt beröm allmänt omtalte, och at meranämde Anders Ericssons älsta Son Eric Cajanus aflidit i Sotkamo wid 1690. och desz Son Eric, som honom der succederat, afgått 1712: Jämwäl desz Son af samma namn, som 1704. blifwit Pastor i Cronoby, derstädes afsomnat Probst År 1737. lämnade efter sig en son Eric, nu redan länge förtjent Hospitals Predikant och Comminister uti sidstnämde Sokn, Hwilckens enda Son Eric nu förtiden är Sergeant under Hans Kongl: Höghets Friedric Adolphs Wärfde Infanterie Regemente och i så måtto en afkomling af Anders Ericsson. "
Isaacus Forteliuksen todistus:
"Om Anders Ericsson Gyllenhierta kan underskrefwen uppå begäran ej underlåta at berätta, hwad jag i mina Barna År hört så wäl af min framledne Fader Feltwebelen wid Konge Gvardiet Eric Fortell, som jemwäl framledne Faster Margaretha Fortelja, hwilcka begge war[i]t afkomli[n]gar å möderne, af denne Anders Ericsson, dett han warit en boren Adels man född i Nyland och Kyrckslätts Sokn af Gyllenhiertiska Familien, med framledne Riks drozen Grefwe Per Brahe, skall denne Anders Gyllenhierta fölgt hit opp til Cajana Län, derpå han af Högbemälte Herre blifwit förordnad til Haupt- eller Befallningsman öfwer Cajana samt en del af Carelen och Sauvoland. Dennes Älsta Son war Eric och den första som med sina Bröder kallade sig Cajanus, dödde Pastor i Sotkamo och succederades af sonen Ericus Erici Cajanus, hwilcken hade til Hustru Margaretha Fortelja, General Probstens i Pedersöre Eric Mathia[e] Fortellii dotter, vide Peitzii Genealogie fol: 11: seq fol: 13: Sonen til denna Eric Ericsson Cajanus war framledne Probsten i Cronoby Magr Eric Cajanus, hwars enda son af samma namn ännu lefwer och warit länge Pastor wid Hospitalet i Kronoby. Denna skrifft med desz innehåll är redebogen att med liflig Ed bestyrcka, der så på fordras skulle. "
Kimmo Kemppainen
Avaamani ketju lähti liikkeelle Barbro Cajanuksen titteliksi tulkitsemastani "Walb"-merkinnästä, joka mielestäni kuuluisi pelkästään aatelisnaiselle, ääkkösten pisteet vain olivat kuluneet pois.
Tulin sitten ystävällisesti oikaistuksi paremmin asiaa tuntevien toimesta. Walb: merkitsikin mielestänne Walborg-etunimeä. Walborg Barbro olisi siis juuri noita "tuplaetunimiä" 1600-luvulla, joita käytettiin "todisteena" Adolf Ludvig Stierneldin "väärennöksistä" (kts. Gustaf Eriksson-ketju alla).
Nyt teillä on n.s. "pattitilanne" edessänne:
-on joko hyväksyttävä, ettei Stierneldiä voida syyttää "tuplanimiin" vedoten,
tai;
-hyväksyttävä Barbro Cajanuksen "jalosukuisuus"?
Kumman valitsette, molempia en anna?!
Eipä vain kuulu Lundin kommentteja; sangen ymmärrettävää.
Jos hän pitäisi kiinni siitä, että Barbro Cajanus oli todella "Walborg Barbro", kuten niin vahvasti aiemmin esitti, putoaisi pohja pois Stierneld-väärennössyytteeltä, jonka mukaan kaksoisetunimiä ei 1600-luvulla tunnettu Ruotsissa (s.o. ei myöskään Suomessa). Onko Matilla kenties enemmänkin havaintoja tuplaetunimistä kysyeiseltä periodilta?
Jos taas kyseessä ei ole kaksoisetunimi on "Walb:" tulkittava "titteliksi" ja se taas vahvistaisi Cajanukset jalosukuisiksi, sekään ei sovi Matin pirtaan, vai sopiiko?
Suoraan kysymykseen suora vastaus, toivon!
Eipä vain kuulu Lundin kommentteja; sangen ymmärrettävää.
Jos hän pitäisi kiinni siitä, että Barbro Cajanus oli todella "Walborg Barbro", kuten niin vahvasti aiemmin esitti, putoaisi pohja pois Stierneld-väärennössyytteeltä, jonka mukaan kaksoisetunimiä ei 1600-luvulla tunnettu Ruotsissa (s.o. ei myöskään Suomessa). Onko Matilla kenties enemmänkin havaintoja tuplaetunimistä kysyeiseltä periodilta?
Jos taas kyseessä ei ole kaksoisetunimi on "Walb:" tulkittava "titteliksi" ja se taas vahvistaisi Cajanukset jalosukuisiksi, sekään ei sovi Matin pirtaan, vai sopiiko?
Suoraan kysymykseen suora vastaus, toivon!
Ensin pitäisi tietää Barbro Cajanan vanhemmat, jotta hänen jalosukuisuuteen voisi ottaa kantaa, sillä Barbro-nimeä ei esiinny Cajanus-suvussa 1600-luvulla. Hänen miehensä Simon Schjönberg voisi olla sukua Anna Catharina Schjönberglle, joka sai aviottoman tyttären Elisabeth Catharinan 27.5.1745 Pyhtäällä kapteeni Magnus Otto Norberg, myöh. Nordenberg U640 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U640) († 1756) kanssa. Katso myös Svenskt Biografiskt Lexikon Magnus Otto Nordenberg (http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=8201).
En ole kysynyt Barbron vanhempia, vaan sitä mitä "Walb:"-mekintä tässä yhteydessä tarkoittaa?
Matti Lundin aiemman varman mielipiteen mukaan kyseessä on lyhennys Walborg-nimestä. Tällöin syntyisi n.s. tuplanimi Walborg Barbro. Tupalanimiä etunimissä ei kuitenkaan kuulemma 1600-luvulla esiintynyt ja tätä on käytetty lyömaseena vapaaherra Stierneldiä vastaan, häntä suurväärentäjäksi todisteltaessa, sillä Eldstierna-Stierneld-suvun alkupolvissa niitä (tuplaetunimiä) suorastaan vilisee.
Jos kaksoisetunimiä ei todella 1600-luvulla tunnettu, jää ainoaksi vaihtoehdoksi "Walb"-merkinnälle titteli ja sitäkään Matti Lund ei hyväksynyt, eiväthän Cajanukset olleet "jalosukuisia" hänen mukaansa.
Koska Barbro Cajanus/Cajana kulki omalla sukunimellään (puoliso Simon Shiörbeck-Shjerfbeck), ulottuisi wälbördig-titteli hänen esipolviinsakin, jotka todennäköisimmin olivat juuri noita Kirkkonummen Anders Erikssonin jälkeläisiä.
Toivoisin, että kuulisimme Matti Lundilta itseltään, olivatko tuplanimet mahdollisia 1600-luvulla (siis toisin kuin Ruotsissa väitetään), vai joudutaanko antamaan periksi tittelissä? Kumpi on kovempi pala?
Matti Lund
10.08.15, 11:00
Eipä vain kuulu Lundin kommentteja; sangen ymmärrettävää.
Jos hän pitäisi kiinni siitä, että Barbro Cajanus oli todella "Walborg Barbro", kuten niin vahvasti aiemmin esitti, putoaisi pohja pois Stierneld-väärennössyytteeltä, jonka mukaan kaksoisetunimiä ei 1600-luvulla tunnettu Ruotsissa (s.o. ei myöskään Suomessa). Onko Matilla kenties enemmänkin havaintoja tuplaetunimistä kysyeiseltä periodilta?
M Lu:
Oma uskoni on tämä:
Lars Eldin kuninkaallisen sukuperän väärennys on osoitettu sukutieteellisestä katsonnosta aivan plausiibelisti. Sen muuksi kuin päteväksi muuttaminen vaatisi väärennyksen osoittavien todistuskappaleitten osoittamisen omasta puolestaan väärentäviksi tai pahasti virheellisiksi asiakirjoiksi. Lars Eldiä koskevia kameraalisia asiakirjoja, joiden perusteella väärennys on osoitettu, ei voida osoittaa ilmeisen virheellisiksi. - Ei ole edellytyksiä.
Täten Lars Eld on suljettu ulos kaikista spekulatiivisista yhteyksistä suhteessa Eerik XIV:n poikaan ja prinssiin ja muihinkin Ruotsin kuninkaallisen perheen jäseniin.
Eld-Stierneld -väärennyksen "akilleenkantapää" on ylimielisyydestä ja tietämättömyydestä johtuva taktinen virhe:
Prinssin valinnassa Eerikin pojaksi ei väärennyksen selustaa ollut hermeettisesti turvattu, vaan oli keskitetty yksisilmäinen huomio oikean kuninkaallisen valintaan, jolloin unohtui tarkistaa se, voisiko löytyä fataaleja Lars Eldiin liittyviä kameraalisia asiakirjoja.
Niitä siis löytyi!
Näin paitsi huijaukselta kaikilta sitä elättäviltä spekulaatioilta putosi pohja pois. Muussa tapauksessa olisi voitu vain spekuloida, ettei väitteellä ole uskottavuutta, muttei sitä olisi voitu millään pätevästi todistaa, koska väärennys olisi ollut rakenneltu niin ovelan pitävästi.
Väärentäjä toimi kuin autovaras, joka onnistui murtautumaan autoon, käynnistämään sen, vaihtamaan rekisterikilvet, muttei kuitenkaan onnistunut huijaamaan viranomaisia, vaan pääsemään vain kaupungin rajalle, jossa Bengt Hildebrandin alter egot konstaapelit Koukku ja Ripatti nappasivat hänet kiinni.
Jos taas kyseessä ei ole kaksoisetunimi on "Walb:" tulkittava "titteliksi" ja se taas vahvistaisi Cajanukset jalosukuisiksi, sekään ei sovi Matin pirtaan, vai sopiiko?
Suoraan kysymykseen suora vastaus, toivon!
Cajanusten aateluuksista heittäisin pallon Johannes H:lle, joka on kerännyt sitkeästi ja ansiokkasti tiedostoa Cajanuksista, että mistä kohtaa ylipäänsä löytyy aatelointia?
Yloppilasmatrikkelia selailemalla sellaista ei osunut silmääni!
Mielestäni nimittäin Cajanuksia on selkeästi kohdannut epäoikeudenmukaisuus: löytyy useita Cajanuksia vastaavissa korkeissa virka-asemissa, minkä eteläsuomalaisia haltijoita on aateloitu "virkaansioittensa" mukaisesti, muttei Cajanuksia, vaikka aivan ilmeisesti on näyttää yhtäläisiä asioita! - Jokin alempi kunniatitteli on kyllä myönnetty.
Antti Eerikinpoika oli ärlig (ehrligh") välbetrodde tai välaktat ("wählachtadt") yms. Ja niin oli hänen poikansa Jeremias, pojanpoikansa Jeremias ja muut, Cajanukset, jotka eivät olleet nauttineet korkeampaa opetusta.
Cajanusten pappismiehet olivat lukuisissa peräkkäisissä polvissa höglärade ja "wördighe" eli parhaimmilla mainesanoilla olevia oppineita ei-aatelisia.
Siinä heidän aateluutensa pähkinänkuoressa.
Luulen, että tiukka pysyminen aivan periferiassa 2-3 sukupolvea ainoastaan "pohjan perillä" ja sieltä laajeneminen vasta neljännessä polvessa Kokkola-Lieksa linjan eteläpuolelle on aiheuttanut sen, että he ovat jääneet nuolemaan näppejään parhaimmista virkanimityskekkereistä ja aateloinneista, vaikka aivan ilmeisiä edellytyksiä niihin osallistumseksi oli. Kyky näyttää olleen tässä kuten monissa muissakin tapauksissa toissijaista!
terv Matti Lund
Eipä vain kuulu Lundin kommentteja; sangen ymmärrettävää.
Jos hän pitäisi kiinni siitä, että Barbro Cajanus oli todella "Walborg Barbro", kuten niin vahvasti aiemmin esitti, putoaisi pohja pois Stierneld-väärennössyytteeltä, jonka mukaan kaksoisetunimiä ei 1600-luvulla tunnettu Ruotsissa (s.o. ei myöskään Suomessa). Onko Matilla kenties enemmänkin havaintoja tuplaetunimistä kysyeiseltä periodilta?
Jos taas kyseessä ei ole kaksoisetunimi on "Walb:" tulkittava "titteliksi" ja se taas vahvistaisi Cajanukset jalosukuisiksi, sekään ei sovi Matin pirtaan, vai sopiiko?
Suoraan kysymykseen suora vastaus, toivon!
Tässä arkistolaitoksen versioina kaksi tuolta toisesta keskustelusta kaivettua Ruotsinpyhtään linkkiä jossa Walb: Barbro -teksti esiintyy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6352733
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6352867
Vaikea uskoa, että ää:n hattu olisi kahdesta paikasta täydellisesti kadonnut, kun iin pisteet ovat pysyneet hyvin tallessa.
Ja tässä pikaisen testin tuloksena löydetyt pari kaksoisetunimeä Hiskistä 1600-luvulta:
Hauho: Syntynyt 1.4.1693, Isä Lars, Lapsi Anna Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1217618
Aura: Kastettu 4.8.1687, Isä Corpral Christer, Lapsi Anna Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6blab1?fi+0019+kastetut+112
Tässä arkistolaitoksen versioina kaksi tuolta toisesta keskustelusta kaivettua Ruotsinpyhtäänlinkkiä jossa Walb: Barbro -teksti esiintyy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6352733
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6352867
Vaikea uskoa, että ää:n hattu olisi kahdesta paikasta täydellisesti kadonnut, kun iin pisteet ovat pysyneet hyvin tallessa.
Ja tässä pikaisen testin tuloksena löydetyt pari kaksoisetunimeä Hiskistä 1600-luvulta:
Hauho: Syntynyt 1.4.1693, Isä, Lars, Lapsi Anna Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1217618
Aura: Kastettu 4.8.1687, Isä Corpral Christer, Lapsi Anna Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6blab1?fi+0019+kastetut+112
Suurkiitokset!! Ja Matti se vain pysyy hiljaa!
Tämä (löytösi) merkitsee sitä, ettei Stierneldiä sittenkään "naulita ristiin" "tuplanimitodisteella". Sitä on käytetty lyömäaseena samassa SBL:n tekstissä, jossa A.G. Petterssonin kyhäelmä "Släkten Eldh från Kväggen i Bjurkärn (1926)" on lähteenä.
Kun nyt löytyisi jotain konkreettisempaa keppiä! Etsi, Matti, jos löytäisit - olen jo melkein menettänyt toivoni!
Tämä (löytösi) merkitsee sitä, ettei Stierneldiä sittenkään "naulita ristiin" "tuplanimitodisteella". Sitä on käytetty lyömäaseena samassa SBL:n tekstissä, jossa A.G. Petterssonin kyhäelmä "Släkten Eldh från Kväggen i Bjurkärn (1926)" on lähteenä.
Tuohon en ota kantaa, kun en asiasta mitään tiedä :)
T Pekka
Tuohon en ota kantaa, kun en asiasta mitään tiedä :)
T Pekka
Cajanuksilla ensimmäinen tuplanimi taitaa olla Agneta Jeremiantytär Cajanan noin 1685 Kuopiossa syntyvä poika Johan Reinholdt Reinholdtinpoika Steckman, mutta muuten tuplanimiä alkaa esiintymään vasta reippaasti 1700-luvun puolella esim. Anna Liisa Erikintytär Fortell, * 17.2.1712 Tukholma (Svea Livgardes Livbataljon).
Onko muuten vääpeli Erik Fortellin ensimmäisen vaimon (vihitty Tukholma (Svea Livgardes Livbataljon) 31.8.1711) Maria Schiönbergin vanhemmat tiedossa. Itse olen epäilly häntä Tukholman notaarin Carl Claesson Schierpingin (* 1671 28/1 i Västergötland, † 1756 8/1 i Spånga prästgärd) ja Annika Larsdotter Kinmanin Tukholmassa (Jakob och Johannes) 8.10.1694 kastetuksi Mariaksi, sillä hänhän oli kuollut ennen isäänsä ja Viktor Millqvistin Svenska riksdagens borgarstånd 1719-1866 s. 13 mukaan Carl Schierping "Gift 1) med Anna Kinman, med hvilken han hade 12 barn, alla döda före fadern".
Viktor Millqvistin Svenska riksdagens borgarstånd 1719-1866 löytyy Personhistorisk tidskrift XIII (1911) sivusta 85 eteenpäin
https://archive.org/details/personhistoriskt13pers
Kimmo Kemppainen
10.08.15, 14:34
Tuo on ilmeinen kaksoisnimi jo siitäkin syystä, että rippikirjassa lukee Hu Walb: Barbro Cajana.
Ensinnäkään vaimolla tuskin olisi titteliä miehensä vaimona. Aatelisella lukisi hustrun sijasta Fru. Jos kuitenkin lukisi Wälb: niin silloin sanajärjestys olisi Wälborne Hustru eikä Hustru Wälborne.
Kimmo Kemppainen
Tässä arkistolaitoksen versioina kaksi tuolta toisesta keskustelusta kaivettua Ruotsinpyhtään linkkiä jossa Walb: Barbro -teksti esiintyy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6352733
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6352867
Vaikea uskoa, että ää:n hattu olisi kahdesta paikasta täydellisesti kadonnut, kun iin pisteet ovat pysyneet hyvin tallessa.
Ja tässä pikaisen testin tuloksena löydetyt pari kaksoisetunimeä Hiskistä 1600-luvulta:
Hauho: Syntynyt 1.4.1693, Isä Lars, Lapsi Anna Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1217618
Aura: Kastettu 4.8.1687, Isä Corpral Christer, Lapsi Anna Maria
http://hiski.genealogia.fi/hiski/6blab1?fi+0019+kastetut+112
Kimmo Kemppainen
10.08.15, 14:44
Cajanusten Gyllenhierta-yhteys on ilmeistä tuubaa. En kuitenkaan enää usko, että kyseessä olisi alkuunkaan vääristelty traditio vaan ymmärrettävä akateeminen väärinkäsitys.
Uskoakseni Erik Castrén kuuli sinällään aivan tosiasiallisen perimätiedon yhteydestä Hierta-sukuun. Hänhän valmisteli opinnäytettä kotiseudustaan.
Palattuaan Turkuun(?) hän oletettavasti hankki käsiinsä aatelismatrikkelin ja etsi tietoa Hierta-suvusta. Koska ainoa sopiva suku oli Hierta-Gyllenhierta, Castrén oletti, että kysymys olisi väistämättä tästä suvusta.
Castrén ei voinut tietää, että Kirkkonummella oli elänyt Hierta-niminen introdusoimaton suku, johon perimätieto viittasi. Suku oli Cajanuksia lukuun ottamatta kuollut, eikä Ramsayn teostakaan vielä ollut.
Ts. uskon, että Cajanukset ovat aatelissukua. Tuo Gyllenhierta-johtopäätös ei ollut valehtelua vaan perustui vääriin premisseihin.
Kimmo Kemppainen
Kimmo Kemppainen
10.08.15, 15:08
On selvää, että lukiessani siteeraamaani juttua mielessäni heräsi perinteinen cui bono -kysymys, eli kysymys siitä, kenen hyväksi ja missä tarkoituksessa todistukset suvun alkuperästä jätettiin oikeuteen.
Kuitenkaan mitään syytä tai tarkoitusta ei mainittu. Minkäänlaisia perintövaatimuksia tms. ei esitetty. Pöytäkirjasta käy ainoastaan ilmi, että oikeuden vanhimmat jäsenet olivat itsekin kuulleet samoja kertomuksia.
Minusta todennäköisin syy sukututkimuksen jättämiselle oikeuteen oli tukea mahdollista tulevaa vaatimusta introdusoinnista ritarihuoneelle.
Kimmo Kemppainen
Matti Lund
10.08.15, 16:27
...
Ts. uskon, että Cajanukset ovat aatelissukua. Tuo Gyllenhierta-johtopäätös ei ollut valehtelua vaan perustui vääriin premisseihin.
Kimmo Kemppainen
Minusta tuo aateluus on sanottu aika roiman varauksettomasti ja joku voi mieltää sen melkein miten vaan.
Toisessa viestissäsi sitten hahmottelet, että mahdollisesti niihin aikoihin puuhattiin jonkun suvun edustajan ritarihuoneeseen saamista? Että sellainen puuha olisi tehnyt nämä lausunnot ymmärrettäviksi.
Puuha ei sitten nähtävästi onnistunut, vaikka ansioitten puutteesta se ei voinut olla kiinni?
Nythän missään protokollassa ei ilmene Cajanuksilla aateluusaineksia, joten sellaisesta aatelissuvusta ei voida puhua. Suomessahan eli paljon ulkomaalaisia aatelissukuja, joita ei ollut sisällytetty mihinkään pohjoismaiseen ritarihuoneseen. Suurin ryhmä näistä taisi olla baltian aateliset. Nämä baltian aateliset ovat virallisessa protokollassakin varustettu aateluustitteleillä yhdenvertaisesti ritarihuoneeseen liitettyjen kanssa.
Tarkoittanet tällä sanomallasi, että heidän taustallaan saattoi olla jokin 1500 -luvun kirkkonummelainen knaapisuku, jolla olisi ollut hallussaan joitain rälssitiluksia?
Siis Gyllenhjertat syntyivät vasta, kun numero 40 otettiin ritarihuoneeseen, mutta olivathan he olleet kauan sitäkin ennen rälssimiehiä Hevonpäässä. Rinnastatko nyt aivan Gyllenhjertat ja Hjertelööfin, eli jos joku Hjertelööfin jälkeläinen olisi onnistuttu ottamaan sisään ritarihuoneeseen joskus 1700 -luvun lopulla, niin ...?
Ja minkä takia muuten rälssimies luopuisi vaapaehtoisesti hyvätuottoisista rälssimaistaan Uudellamaalla ja löydettäisiin seuraavaassa vaiheessa - eli kun hänestä ensimmäistä elonmerkkiä saadaan - jonkin nälkämaan ryysyrannalta riitelemässä 1/8 manttaalin hylkytilan haltuunsaamisesta hengenpitimikseen.
Ramsay mainitsee Kirkkonummen nimismiessuvulla (joista haarautui paljon myöhemmin niitä muita Hjertoja) jonkin rälssiä olevan tiluksen Tjusterbyssä, josta on haikailtu jotain tarkempaa tietoa. Tjusterbystä tunnetusti mainitaan ryhmä hajanaisia rälssiä olevia sinänsä elinkelvottomia tiluksia Siuntion pitäjän puolella, joista ainakin yksi on säilynyt itsenäisenä kartanona ja muut on kaapattu Suitian alaisiksi maiksi. Olisiko näitten joukossa ollut se rälssimaa, joka oli kuulunut jonkin aikaa ainakin 1500 -luvun lopulla jollekulle Kirkkonummen nimismiessuvun edustajalle (Ramsayn mukaan Korkkullan Mikael Eerikinpojalle)?
Ramsayn listan kaksi ensimmäistä nimeä muistuttavat erehdyttävästi Kirkkonummen Torsvikin kahta ensimmäistä tunnettua haltijaa Lars Pärinpoikaa ja Eerik Larsinpokaa, Ramsayn antamat Korkkullan haltijuusajatkin lähes samat kuin Jutikkalan-Nicanderin säterimatrikkelissa, osa I, annetut Torsvikille. Torsvikilla oli siis säterioikeudet.
terv Matti Lund
Ok,
minulla ei ole näihin Cajanuksiin henkilökohtaista intressiä kun en kuulu sukuun, mutta tässä on nopea puhtaaksikirjoitus (virheitä saattaa esiintyä):
Mathias Castrénin todistus:
"Uppå begäran kan underteknad eij undgå at härmed betyga, hwad jag wid all erfordran Edeligen kan bestyrcka, det den för några och 20. år sedan med döden afgångne Capellanen härstädes Johannes Cajanus, som war Sonesoneson til framledne Heerskaps Befallningsman eller Hauptman på Cajana borg Anders Ericsson, och Soneson til den här mycket berömde år 1704. afledne, så kallade - stora Probsten, för detta Probstens uti Kronoby – Magr Eric Cajani Faders Fader Broder Johannes Cajanus, wid et och annat tilfälle, tå han kom at tala om sina förfäder, äfwen det berättade, at förmälte desz StamFader Anders Ericsson, en buren Adelsman ifrån Nyland, fölgt med framledne Riks drozeten Pehr Brahe til denna ort och sedan uti et och annat ämbete til sin dödedag här lefwat, samt effter sig lämnat i bland andre, twänne söner, som blifwit Präster och warit i början Capellaner, men sedan i rund tid Pastores, den äldre i Sotkamo och den andre här i Paldamo Sokn, kallade sig hwardera Cajanus; blifwandes de så wäl som deras söner, hwilcka dem effterträdt, af de äldre i orten än med alt beröm allmänt omtalte, och at meranämde Anders Ericssons älsta Son Eric Cajanus aflidit i Sotkamo wid 1690. och desz Son Eric, som honom der succederat, afgått 1712: Jämwäl desz Son af samma namn, som 1704. blifwit Pastor i Cronoby, derstädes afsomnat Probst År 1737. lämnade efter sig en son Eric, nu redan länge förtjent Hospitals Predikant och Comminister uti sidstnämde Sokn, Hwilckens enda Son Eric nu förtiden är Sergeant under Hans Kongl: Höghets Friedric Adolphs Wärfde Infanterie Regemente och i så måtto en afkomling af Anders Ericsson. "
Isaacus Forteliuksen todistus:
"Om Anders Ericsson Gyllenhierta kan underskrefwen uppå begäran ej underlåta at berätta, hwad jag i mina Barna År hört så wäl af min framledne Fader Feltwebelen wid Konge Gvardiet Eric Fortell, som jemwäl framledne Faster Margaretha Fortelja, hwilcka begge war[i]t afkomli[n]gar å möderne, af denne Anders Ericsson, dett han warit en boren Adels man född i Nyland och Kyrckslätts Sokn af Gyllenhiertiska Familien, med framledne Riks drozen Grefwe Per Brahe, skall denne Anders Gyllenhierta fölgt hit opp til Cajana Län, derpå han af Högbemälte Herre blifwit förordnad til Haupt- eller Befallningsman öfwer Cajana samt en del af Carelen och Sauvoland. Dennes Älsta Son war Eric och den första som med sina Bröder kallade sig Cajanus, dödde Pastor i Sotkamo och succederades af sonen Ericus Erici Cajanus, hwilcken hade til Hustru Margaretha Fortelja, General Probstens i Pedersöre Eric Mathia[e] Fortellii dotter, vide Peitzii Genealogie fol: 11: seq fol: 13: Sonen til denna Eric Ericsson Cajanus war framledne Probsten i Cronoby Magr Eric Cajanus, hwars enda son af samma namn ännu lefwer och warit länge Pastor wid Hospitalet i Kronoby. Denna skrifft med desz innehåll är redebogen att med liflig Ed bestyrcka, der så på fordras skulle. "
Kimmo Kemppainen
Ajoitus näyttäisi olevan 1750- ja 1760-lukujen vaihde, sillä "20. år sedan med döden afgångne Capellanen härstädes Johannes Cajanus" eli Paltamon kappalainen Johan Cajanus U594 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U594) kuoli noin 1740 ja myöskin elossa olevan Kruunupyyn hospitaalinsaarnaajan Erik Cajanuksen 5414 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5414) (yo 1723/24, † 1765) "enda Son Eric nu förtiden är Sergeant under Hans Kongl: Höghets Friedric Adolphs Wärfde Infanterie Regemente" eli Erik Cajanus, myöh. Cajan 7757 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7757) (yo 1753, † 1779) oli silloin sotapalveluksessa Hamiltonin eli prinssi Adolf Fredrikin rykmentissä.
Mistä arkistolähteestä nämä todistukset löytyvät eli onko niille mitään viitettä?
Kimmo Kemppainen
10.08.15, 17:43
Joo,
minä täsmennän vähän. Nuo Gyllenhiertat ja Kirkkonummen Hiertat ovat siis täysin eri sukuja niin kuin Ramsay hienosti esittää. Ramsayhän ei sano, että Hierta-tarina olisi pötyä vaan että Gyllenhierta-tarina oli falski.
Tuo Anders Eriksson olisi siis ollut rälssitilan poika Kirkkonummelta, Hiertan nimismiessukua. Aateluusväitteen perusta olisi todella ollut tuo rälssimaa ja isän ratsumiehen varustaminen. Knaappiaatelista olisi ehkä oikeutettua puhua.
Kaiketi Anders Eriksson ei halunnut esittää sen kummempaa vaatimusta aateluudesta kuin että sai sanoa pojilleen, että "isä on adelsman".
Tosiaan jätettiin tarkoitusta kertomatta oikeuteen kaksi attestia suvun aatelisesta alkuperästä. Saat tulkita itse, miksi näin tehtiin, en osaa kuvitella muuta syytä kuin halun säilyttää mahdollisuus hakea introduktiota, siis kerätä vielä elossa olleiden todistajien lausunnot ja säilöä ne actis publicis. Todistukset hyväksyttiin moitteetta, oikeus tunsi asian ennestään.
En ole koskaan ennen tuollaista juttua nähnyt enkä uskoisi, ellen näkisi.
Kimmo Kemppainen
Minusta tuo aateluus on sanottu aika roiman varauksettomasti ja joku voi mieltää sen melkein miten vaan.
Toisessa viestissäsi sitten hahmottelet, että mahdollisesti niihin aikoihin puuhattiin jonkun suvun edustajan ritarihuoneeseen saamista? Että sellainen puuha olisi tehnyt nämä lausunnot ymmärrettäviksi.
Puuha ei sitten nähtävästi onnistunut, vaikka ansioitten puutteesta se ei voinut olla kiinni?
Nythän missään protokollassa ei ilmene Cajanuksilla aateluusaineksia, joten sellaisesta aatelissuvusta ei voida puhua. Suomessahan eli paljon ulkomaalaisia aatelissukuja, joita ei ollut sisällytetty mihinkään pohjoismaiseen ritarihuoneseen. Suurin ryhmä näistä taisi olla baltian aateliset. Nämä baltian aateliset ovat virallisessa protokollassakin varustettu aateluustitteleillä yhdenvertaisesti ritarihuoneeseen liitettyjen kanssa.
Tarkoittanet tällä sanomallasi, että heidän taustallaan saattoi olla jokin 1500 -luvun kirkkonummelainen knaapisuku, jolla olisi ollut hallussaan joitain rälssitiluksia?
Siis Gyllenhjertat syntyivät vasta, kun numero 40 otettiin ritarihuoneeseen, mutta olivathan he olleet kauan sitäkin ennen rälssimiehiä Hevonpäässä. Rinnastatko nyt aivan Gyllenhjertat ja Hjertelööfin, eli jos joku Hjertelööfin jälkeläinen olisi onnistuttu ottamaan sisään ritarihuoneeseen joskus 1700 -luvun lopulla, niin ...?
Ja minkä takia muuten rälssimies luopuisi vaapaehtoisesti hyvätuottoisista rälssimaistaan Uudellamaalla ja löydettäisiin seuraavaassa vaiheessa - eli kun hänestä ensimmäistä elonmerkkiä saadaan - jonkin nälkämaan ryysyrannalta riitelemässä 1/8 manttaalin hylkytilan haltuunsaamisesta hengenpitimikseen.
Ramsay mainitsee Kirkkonummen nimismiessuvulla (joista haarautui paljon myöhemmin niitä muita Hjertoja) jonkin rälssiä olevan tiluksen Tjusterbyssä, josta on haikailtu jotain tarkempaa tietoa. Tjusterbystä tunnetusti mainitaan ryhmä hajanaisia rälssiä olevia sinänsä elinkelvottomia tiluksia Siuntion pitäjän puolella, joista ainakin yksi on säilynyt itsenäisenä kartanona ja muut on kaapattu Suitian alaisiksi maiksi. Olisiko näitten joukossa ollut se rälssimaa, joka oli kuulunut jonkin aikaa ainakin 1500 -luvun lopulla jollekulle Kirkkonummen nimismiessuvun edustajalle (Ramsayn mukaan Korkkullan Mikael Eerikinpojalle)?
Ramsayn listan kaksi ensimmäistä nimeä muistuttavat erehdyttävästi Kirkkonummen Torsvikin kahta ensimmäistä tunnettua haltijaa Lars Pärinpoikaa ja Eerik Larsinpokaa, Ramsayn antamat Korkkullan haltijuusajatkin lähes samat kuin Jutikkalan-Nicanderin säterimatrikkelissa, osa I, annetut Torsvikille. Torsvikilla oli siis säterioikeudet.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
10.08.15, 17:51
Minulla on tässä edessäni paitsi täydelliset viitteet niin myös erinomaiset kuvat hyvällä käsialalla kirjoitetuista asiakirjoista. Näytän niitä erillisestä pyynnöstä vanhoille yhteistyökumppaneille ja ennemmin tai myöhemmin saat sinäkin ne.
SukuForumille en niitä laita, koska olen saanut tarpeekseni näistä Emerentia-jutuista.
Kimmo Kemppainen
Mistä arkistolähteestä nämä todistukset löytyvät eli onko niille mitään viitettä?
Kimmo Kemppainen
10.08.15, 18:00
Spekuloidakseni tavallisilla, mahdollisilla syillä:
-yksi tila, ei lopulta kahdelle jakoa (vaikka rälssimaata, ratsutila)
-huonot välit isään ja veljeen?
-aateluus "unohtuu" kun luopuu rälssitilasta ja muuttaa kauas pois, sillä ei varsinaista titteliä
-ei kiinnostakaan
Kimmo Kemppainen
Ja minkä takia muuten rälssimies luopuisi vaapaehtoisesti hyvätuottoisista rälssimaistaan Uudellamaalla ja löydettäisiin seuraavaassa vaiheessa - eli kun hänestä ensimmäistä elonmerkkiä saadaan - jonkin nälkämaan ryysyrannalta riitelemässä 1/8 manttaalin hylkytilan haltuunsaamisesta hengenpitimikseen.
terv Matti Lund
Tiina Miettinen
10.08.15, 19:33
Cajanuksia pohtivia pitkiä keskusteluketjuja on paljon. En jaksanut kahlata satoja sivuja edes läpi. Ainakin jo vuonna 2009 on pohdittu Cajanusten ja Gyllenhiertojen yhteyttä. Tuolloin pohdittaessa milloin sukuyhteys on ensikertaa tullut kirjallisiin lähteisiin, Jens toi esiin Peitziuksen käsikirjoituksen mikä tässä keskustelussa näyttäisi unohdetun. Kansallisarkiston alkuperäisessä painamattomassa Codex Peitziuksessa vuodelta 1747 löytyy Anders Eerikinpojalle sukunimi Gyllenhierta ja kytkös Kirkkonummelle. Kyse toki voi olla Peitziuksen lisäyksestä, mutta yhtä hyvin tieto on saattanut periytyä jo Johannes Terserukseltakin. Mikäli näin on, niin tieto olisi peräisin jo 1660-luvulta, mikä sinänsä on kiinnostavaa.
Cajanukset siis esitetään Codex Peitziuksessa omana tutkimuksenaan kokonaan erillään Sursilleista. Kuten tunnettua, nämä alkuperäiskäsikirjoituksen erilliset sukuselvitykset pohjalaissuvuista jäivät pois Alceniuksen keskittyessä vain Sursilleihin. Mutta ne ovat olleet selvästi pohjana esim. Bergholmin sukukirjassa.
Codex Peitzius esittää Cajanuksten kantaisän puolisoineen näin:
Cajanorum Familia
Anders Erichsson Gyllenhiertta ifrån Kyrckioslätti Nyland Graf Pehr Brahes fougde öfr Cajana och Pielis h(ans) h(ustru) Agneta Matts Sigfrids dr Borgares i Uhlo
Pojille on merkitty sukunimi Cajanus, tyttärillä on patronyymit ja Jeremiaksella sukunimi Hierta.
Terv. Tiina Miettinen
Matti Lund
10.08.15, 21:18
Spekuloidakseni tavallisilla, mahdollisilla syillä:
-yksi tila, ei lopulta kahdelle jakoa (vaikka rälssimaata, ratsutila)
-huonot välit isään ja veljeen?
-aateluus "unohtuu" kun luopuu rälssitilasta ja muuttaa kauas pois, sillä ei varsinaista titteliä
-ei kiinnostakaan
Kimmo Kemppainen
Minäkään en ole Cajanuksia suoraan mieslinjoista, mutta on alkanut enemmän ja enemmän vaikuttaa siltä, että olen hyvinkin mahdollisesti verisukua kaikille Cajanuksille Antti Eerikinpojan vaimon kautta.
Tämä kaipaa kyllä varmistusta, muttei ole enää kovin paljosta kiinni.
Yksi kumma seikka, joka alkoi kiinnittää huomiotani Cajanuksissa oli se, että he hankkivat omistukseensa taloja, joissa aina sattui asumaan esivanhempiani. Cajanukset tulivat yhä tutummiksi, kun tutkin esivanhempieni talokauppoja heidän kanssaan. Aluksi ajattelin sitä pelkäksi sattumaksi, mutta Särä(i)sniemen omistussiirrot panivat ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta, siitä, että joillekin näistä talokaupoista löytyisi yhteinen nimittäjä Antti Eerikinpojan vaimon Aunen takaa. Osan talokaupoista, vaikka olivat aivan erillään toisistaan olevia akteja, taustalla oli eräs tietty sukurypäs, jolla lienee tekemistä Antti Eerikinpojan vaimon Aunen kanssa. Tässä ryppäässä on muutama kauppaporvareiksi Kajaann, Ouluun ja Raaheen päätynyt jäsen. Siis nämä olivat Antti Eerikinpojan itsensä eräät talokaupat ja kaikkien hänen poikiensa talokaupat 1600 -luvulla.
Antti Eerikinpoika näyttää aloittaneen muuten samasta pisteestä kuin hyvin moni Kainuuseen uudisasuttajaksi tullut, eli melkein tyhjästä - paitsi, että hänelle oli siellä tiedossa nimismiehen virka ja ehkä sen verran luottoa apen takaa, ettei katon pään päälle hankkiminen ollut kovin vaikeaa.
Hän oli tuskin saapunut Kainuun köyhään ja ankaraan periferiaan ja jatkuvaan hengenvaaraan mitään vapaaehtoista missiota suorittamaan, vaan oli tavalla tai toisella pakotettu lähtemään sinne, jos Etelä-Suomesta oli. Veljeen tuskin oli tullut huonoja suhteita, jos ei ollut muita veljiä kuin Korkkullan Hans kuten Ramsay uskoo. Hansilla oli Ramsayn mukaan kolme tytärtä, joista vanhin Margareta avioitui 28.11.1675, eli näihin aikoihinhan alkoivat jo Antti Eerikinpojan lapsenlapset avioitua ja Antti itse levänyt haudassaan jo noin 20 vuotta. Siis tämä "nuorempi veli" Hans oli todennäköisesti lähellä Jeremias Antinpojan ikäryhmää, vain muutaman vuoden vanhempi. Tietysti Antti oli hyvinkin saattanut riitautua isänsä kanssa, mutta oletettu veli on ollut olletikin vielä alaikäinen, kun Antti on Kainuuseen saapunut. Ja miksi tuittuilla Kainuuseen asti. Ikaalinenkin olisi ajanut saman asian ja tulotkin huomattavasti paremmat tai helpommin irti revittävissä.
Pala palalta pienestä alkaen hän alkoi rakentaa "valtakuntaansa" sinne.
Mitään edes keskikokoisen uudenmaalaisen talonpoikaistalon puolikkaan perintölunastussummaa hänellä ei ollut laittaa Kainuuseen tullessaan. Joko hän oli aivan tyhjätasku tai jos hänellä oli sellaista rahaa, hän oli jemmannut sen muualle - eikä Paltamon kauppoihin siitä äyriäkään nähtävästi käyttänyt, vaan niitä tulojaan, mitä sai virastaan ja haltuunottamiltaan viljelyksiltä irti.
Yksi asia tulee Antista kirkkaasti mieleen, josta esimerkistä ehkä Snellmankin on saattanut myöhemmin ottaa oppia: hän sijoitti poikiinsa ja heidän koulutukseensa. Vanhinta Jeremiasta hänellä ei liene vielä ollut varaa laittaa yliopistoon, vaan on kouluttanut tämän siten kuin itse pystyi. Varallisuutta oli hänelle neuvokkailla toimilla ja uutteruudella sen verran jo kertynyt, että pystyi laittamaan muut poikansa opintielle. Tietysti myös hyviä takuumiehiä hän oli siihen mennessä varmaankin saavuttanut.
terv Matti Lund
Erkki A Tikkanen
10.08.15, 21:26
Noista tuplaetunimistä sen verran, että vilkaisin esim. Erik Lilliesköldin ja vaimonsa Kristina Örnekloun lapsikatrasta ja siellä oli näitä tuplaetunimiä ainakin kahdeksalla tyttärellä 1656-1675 vuosien välillä, ihan kotomaassa syntyneinä.
Kimmo Kemppainen
10.08.15, 21:26
Tämähän on täysin arvelua, mutta mikäli tavoite oli hakea introduktiota, hankkeesta luultavasti luovuttiin. Jos jokin yritys kuitenkin tehtiin, se luultavasti kariutui viimeistään siihen, että vedottiin Gyllenhiertojen sukulaisuuteen, jota ei tietenkään ollut.
Nuo Kirkkonummen Hiertat todennäköisesti vaipuivat yleisessä tietämyksessä unholaan jo 1600-luvun kuluessa, eikä kukaan liene ymmärtänyt yhdistää Cajanuksia heihin ennen 1800-lukua ja Jully Ramsayta.
Ei ollut ihme, jos perimätieto 1700-luvulla sotkettiin Gyllenhiertoihin. Mistäpä tieto tuosta Kirkkonummen kuolleesta knaappisuvusta olisi saatukaan. Hierta-Gyllenhierta oli ainoa tunnettu vaihtoehto, jos kerran "aatelista Hiertan sukua" piti oleman.
Kimmo Kemppainen
Toisessa viestissäsi sitten hahmottelet, että mahdollisesti niihin aikoihin puuhattiin jonkun suvun edustajan ritarihuoneeseen saamista? Että sellainen puuha olisi tehnyt nämä lausunnot ymmärrettäviksi.
Puuha ei sitten nähtävästi onnistunut, vaikka ansioitten puutteesta se ei voinut olla kiinni?
terv Matti Lund
Cajanuksia pohtivia pitkiä keskusteluketjuja on paljon. En jaksanut kahlata satoja sivuja edes läpi. Ainakin jo vuonna 2009 on pohdittu Cajanusten ja Gyllenhiertojen yhteyttä. Tuolloin pohdittaessa milloin sukuyhteys on ensikertaa tullut kirjallisiin lähteisiin, Jens toi esiin Peitziuksen käsikirjoituksen mikä tässä keskustelussa näyttäisi unohdetun. Kansallisarkiston alkuperäisessä painamattomassa Codex Peitziuksessa vuodelta 1747 löytyy Anders Eerikinpojalle sukunimi Gyllenhierta ja kytkös Kirkkonummelle. Kyse toki voi olla Peitziuksen lisäyksestä, mutta yhtä hyvin tieto on saattanut periytyä jo Johannes Terserukseltakin. Mikäli näin on, niin tieto olisi peräisin jo 1660-luvulta, mikä sinänsä on kiinnostavaa.
Cajanukset siis esitetään Codex Peitziuksessa omana tutkimuksenaan kokonaan erillään Sursilleista. Kuten tunnettua, nämä alkuperäiskäsikirjoituksen erilliset sukuselvitykset pohjalaissuvuista jäivät pois Alceniuksen keskittyessä vain Sursilleihin. Mutta ne ovat olleet selvästi pohjana esim. Bergholmin sukukirjassa.
Codex Peitzius esittää Cajanuksten kantaisän puolisoineen näin:
Cajanorum Familia
Anders Erichsson Gyllenhiertta ifrån Kyrckioslätti Nyland Graf Pehr Brahes fougde öfr Cajana och Pielis h(ans) h(ustru) Agneta Matts Sigfrids dr Borgares i Uhlo
Pojille on merkitty sukunimi Cajanus, tyttärillä on patronyymit ja Jeremiaksella sukunimi Hierta.
Terv. Tiina Miettinen
Merkillistä, ettei Tiina Miettisen mainio huomio/viesti herätä keskustelua!
Eikö se ole sukupoliittisesti "korrekti"?
Tuntuu kuin "aateluus" (tässä tapauksessa Cajanusten aatelisista polveutuminen) olisi "tabu". Se suorastaan polttaa hyppysissä! Samaan viittaa myös erään keskustelijan uhmakas "Emerentia"-kommentti. Aineistoa ei tuoda esille, koska pelätään samaistumista "huu-haa-juttuihin", niinkö?
Cajanuksia pohtivia pitkiä keskusteluketjuja on paljon. En jaksanut kahlata satoja sivuja edes läpi. Ainakin jo vuonna 2009 on pohdittu Cajanusten ja Gyllenhiertojen yhteyttä. Tuolloin pohdittaessa milloin sukuyhteys on ensikertaa tullut kirjallisiin lähteisiin, Jens toi esiin Peitziuksen käsikirjoituksen mikä tässä keskustelussa näyttäisi unohdetun. Kansallisarkiston alkuperäisessä painamattomassa Codex Peitziuksessa vuodelta 1747 löytyy Anders Eerikinpojalle sukunimi Gyllenhierta ja kytkös Kirkkonummelle. Kyse toki voi olla Peitziuksen lisäyksestä, mutta yhtä hyvin tieto on saattanut periytyä jo Johannes Terserukseltakin. Mikäli näin on, niin tieto olisi peräisin jo 1660-luvulta, mikä sinänsä on kiinnostavaa.
Cajanukset siis esitetään Codex Peitziuksessa omana tutkimuksenaan kokonaan erillään Sursilleista. Kuten tunnettua, nämä alkuperäiskäsikirjoituksen erilliset sukuselvitykset pohjalaissuvuista jäivät pois Alceniuksen keskittyessä vain Sursilleihin. Mutta ne ovat olleet selvästi pohjana esim. Bergholmin sukukirjassa.
Codex Peitzius esittää Cajanuksten kantaisän puolisoineen näin:
Cajanorum Familia
Anders Erichsson Gyllenhiertta ifrån Kyrckioslätti Nyland Graf Pehr Brahes fougde öfr Cajana och Pielis h(ans) h(ustru) Agneta Matts Sigfrids dr Borgares i Uhlo
Pojille on merkitty sukunimi Cajanus, tyttärillä on patronyymit ja Jeremiaksella sukunimi Hierta.
Terv. Tiina Miettinen
Eli Peitzuksen mukaan Agneta olisi Oulun porvarin Matts Sigfridssonin tytär. Onko joku löytänyt porvari Matts Sigfridssonia Oulusta? Minulla tuli mieleen Pyhäjoen Waikon isäntä Matts Sigfridsson
Åström, Sven-Erik, Mårten Waikko i Uleåborg och hans släktkrets. Genos 53(1982), s. 85-99 (http://www.genealogia.fi/genos-old/53/53_85.htm).
Kimmo Kemppainen
11.08.15, 14:22
Kyllä.
Kimmo Kemppainen
Aineistoa ei tuoda esille, koska pelätään samaistumista huu-haa-juttuihin, niinkö?
Kyllä.
Kimmo Kemppainen
Kerrankin lyhyt ja ytimekäs vastaus! Salassa hyvä tulee, eikö totta?
Kenties sentään julkaiset löytösi joskus jollain arvovaltaisemalla areenalla, uskon ja toivon?!
Kimmo Kemppainen on tehnyt suuren palveluksen Cajanus-tutkimukselle vapauttamalla Gyllenhjerta-tarinan spekuloinnin harhoista ja tarkastelemalla sitä tosiasioiden ja indisioiden varmalla pohjalla. Tarina ei voi olla tietoista valhetta, kukaan ei olisi osannut sellaista keksiä, mutta se ei sellaisenaan voi pitää paikkaansa. Tosiasiaksi jää Cajanusten polveutuminen introdusoimattomasta Hierta-suvusta.
Kun olen kahlannut tätä valtavaa ketjua, ei mielessäni ole ollut suvun syvät synnyt vaan konkreettinen tutkimusongelma. Olen Erik Cajanusten joukosta etsinyt - turhaan - sitä Erikiä, joka ilmestyy vaimonsa Anna Mårtensdotterin ja 9-vuotiaan poikansa Jakobin kanssa anoppini suvun kantataloon Lohjan Kyrkstadiin vuosien 1737-1744 rippikirjassa. Hän kuului Kirkniemen kartanon väkeen, kun hänet 10.9.1727 vihittiin Siuntiossa em. Annan kanssa, joka silloin palveli Nummenkylän rusthollissa. Sen jälkeen hän oli torpparina Lohjan Vohlsissa ja asui sitten perheineen Kyrkstadissa. Perhe muutti Karjaalle ja sieltä edelleen tuntemattomalle seudulle. Poika Jakob Cajanus palasi Kyrkstadiin muutaman vuoden kuluttua. Lohjan seuraavat rippikirjat ovat pahasti turmeltuneita, suurelta osalta käyttökelvottomia. 1750-luvulla vilahtaa jollakin aukeamalla merkintä Jakob Ersson Cajanus ja h. Maria Mårtensdotter (”i Glo - - -”). He muuttivat paikkakunnalle, jonka nimi ei ole luettavissa. Hiskistä ei Erik Cajanuksen perhettä löydy, sekä Lohjalla että Karjaalla ”hakutekstiä (Cajanus) ei ole tietokannassa”.
Anna Mårtensdotterilla oli veli Mårten Malmberg (Inkoon käräjät 6.2.1724), kartanonvouti ja sitten Kyrkstadin rakuuna, pso Lohjalla 9.2.1725 Ingeborg Tegelsten Vohlsista. Kummiluetteloiden mukaan hänen suhteensa Kyrkstadin isäntäväkeen oli läheisempi kuin rakuunapalvelus olisi edellyttänyt. Hän asui joitakin aikoja myös naapuritalossa Vallan Sunilla.
Kyrkstadin omistaja oli rusthollari ja valtiopäivämies Hans Mårtensson, tunnettu vastarintamies Isonvihan ajalta. Sunin isäntä, Lohjan siltavouti Anders Mårtensson oli hänen veljensä. Heillä oli ollut nuorempi täysveli Mårten Mårtensson, Turun koulussa Martinus Martini, joka sai perintöosuutensa 1691 ja häviää Suuren Pohjan sodan melskeisissä vaiheissa. Käsitykseni on että Mårten ja Anna olivat hänen lapsiaan. Pidän nyt heidän tuloaan Kyrkstadiin indisiotodisteen luontoisena Oli täysin luonnollista että he normaalien olojen palattua hakeutuivat isänsä kotiseudulle ja kotitaloon lähisukulaistensa turviin. Olin ehkä liian ”tieteellinen”, kun Genokseen lähettämässäni Kyrkstad-artikkelissa jätin heidät mainitsematta. Täällä forumissa on indisiotodisteluun totuttu ja harrastetaan estoitta spekulointiakin.
Ehkä meneekin jo spekulaation puolelle, jos uskallan olettaa että ”Tygskrivare Enkia Catharina Malmberg”, joka oli kahden lapsensa kanssa pakolaisena Ruotsissa 1712-1714, oli Kyrkstadin Mårten Mårtenssonin leski ja Mårten Malmbergin ja Anna Mårtensdotterin äiti (SSV XXVIII).
Kaikista edellä mainittua Erik Cajanusta koskevista tiedoista olisin hyvin kiitollinen.
Henrik Impola
Kimmo Kemppainen on tehnyt suuren palveluksen Cajanus-tutkimukselle vapauttamalla Gyllenhjerta-tarinan spekuloinnin harhoista ja tarkastelemalla sitä tosiasioiden ja indisioiden varmalla pohjalla. Tarina ei voi olla tietoista valhetta, kukaan ei olisi osannut sellaista keksiä, mutta se ei sellaisenaan voi pitää paikkaansa. Tosiasiaksi jää Cajanusten polveutuminen introdusoimattomasta Hierta-suvusta.
Kun olen kahlannut tätä valtavaa ketjua, ei mielessäni ole ollut suvun syvät synnyt vaan konkreettinen tutkimusongelma. Olen Erik Cajanusten joukosta etsinyt - turhaan - sitä Erikiä, joka ilmestyy vaimonsa Anna Mårtensdotterin ja 9-vuotiaan poikansa Jakobin kanssa anoppini suvun kantataloon Lohjan Kyrkstadiin vuosien 1737-1744 rippikirjassa. Hän kuului Kirkniemen kartanon väkeen, kun hänet 10.9.1727 vihittiin Siuntiossa em. Annan kanssa, joka silloin palveli Nummenkylän rusthollissa. Sen jälkeen hän oli torpparina Lohjan Vohlsissa ja asui sitten perheineen Kyrkstadissa. Perhe muutti Karjaalle ja sieltä edelleen tuntemattomalle seudulle. Poika Jakob Cajanus palasi Kyrkstadiin muutaman vuoden kuluttua. Lohjan seuraavat rippikirjat ovat pahasti turmeltuneita, suurelta osalta käyttökelvottomia. 1750-luvulla vilahtaa jollakin aukeamalla merkintä Jakob Ersson Cajanus ja h. Maria Mårtensdotter (”i Glo - - -”). He muuttivat paikkakunnalle, jonka nimi ei ole luettavissa. Hiskistä ei Erik Cajanuksen perhettä löydy, sekä Lohjalla että Karjaalla ”hakutekstiä (Cajanus) ei ole tietokannassa”.
Anna Mårtensdotterilla oli veli Mårten Malmberg (Inkoon käräjät 6.2.1724), kartanonvouti ja sitten Kyrkstadin rakuuna, pso Lohjalla 9.2.1725 Ingeborg Tegelsten Vohlsista. Kummiluetteloiden mukaan hänen suhteensa Kyrkstadin isäntäväkeen oli läheisempi kuin rakuunapalvelus olisi edellyttänyt. Hän asui joitakin aikoja myös naapuritalossa Vallan Sunilla.
Kyrkstadin omistaja oli rusthollari ja valtiopäivämies Hans Mårtensson, tunnettu vastarintamies Isonvihan ajalta. Sunin isäntä, Lohjan siltavouti Anders Mårtensson oli hänen veljensä. Heillä oli ollut nuorempi täysveli Mårten Mårtensson, Turun koulussa Martinus Martini, joka sai perintöosuutensa 1691 ja häviää Suuren Pohjan sodan melskeisissä vaiheissa. Käsitykseni on että Mårten ja Anna olivat hänen lapsiaan. Pidän nyt heidän tuloaan Kyrkstadiin indisiotodisteen luontoisena Oli täysin luonnollista että he normaalien olojen palattua hakeutuivat isänsä kotiseudulle ja kotitaloon lähisukulaistensa turviin. Olin ehkä liian ”tieteellinen”, kun Genokseen lähettämässäni Kyrkstad-artikkelissa jätin heidät mainitsematta. Täällä forumissa on indisiotodisteluun totuttu ja harrastetaan estoitta spekulointiakin.
Ehkä meneekin jo spekulaation puolelle, jos uskallan olettaa että ”Tygskrivare Enkia Catharina Malmberg”, joka oli kahden lapsensa kanssa pakolaisena Ruotsissa 1712-1714, oli Kyrkstadin Mårten Mårtenssonin leski ja Mårten Malmbergin ja Anna Mårtensdotterin äiti (SSV XXVIII).
Kaikista edellä mainittua Erik Cajanusta koskevista tiedoista olisin hyvin kiitollinen.
Henrik Impola
3.7.1730 Siuntiossa syntyneen Jakobin kasteessa 1730 n:o 47
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9236467
Erikin sukunimenä on Cajander, joten kuuluminen Cajander sukuun kannattaa myöskin tutkia, sillä Lohjan Maxjoella oli 1720-luvulla varusmestari Jacob Cajander
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6briq8?fi+0300+kastetut+1561)19.8.1725 21.8.1725 Maxjoki rustmest: Jac: Cajander Marg: Biörck Brita
3.7.1730 Siuntiossa syntyneen Jakobin kasteessa 1730 n:o 47
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9236467
Erikin sukunimenä on Cajander, joten kuuluminen Cajander sukuun kannattaa myöskin tutkia, sillä Lohjan Maxjoella oli 1720-luvulla varusmestari Jacob Cajander
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6briq8?fi+0300+kastetut+1561)19.8.1725 21.8.1725 Maxjoki rustmest: Jac: Cajander Marg: Biörck Brita
Lisätään vielä, että tämä Jacob Cajander muutti sittemmin Pohjaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=15389331
jossa hän kuoli 56 vuotiaana ja haudattiin 24.4.1740.
En edelleenkään huomaa kommentteja, koskien Tiina Miettisen viestissään esilletuomia lähteitä. Kissako kielenne vei, vai ovatko huomiot kenties Kemppaisen allekirjoittamaa "huu-haata", vaiko Impolan mainitsemaa "harhaa"?
Täällä aavikolla nähdään silloin tällöin kangastuksia, ei kai Suomessa sentään?
Kiitokset JHissalle. Jakobin syntymätieto oli jo sinänsä arvokas. Vaikuttaa kuitenkin siltä että nimi Cajander olisi virhe, kun kaikissa muissa merkinnöissä on Cajanus, tosin näitä merkintöjä ei kovin montaa ole.
H. I.
Kiitokset JHissalle. Jakobin syntymätieto oli jo sinänsä arvokas. Vaikuttaa kuitenkin siltä että nimi Cajander olisi virhe, kun kaikissa muissa merkinnöissä on Cajanus, tosin näitä merkintöjä ei kovin montaa ole.
H. I.
Lohjan Erik Cajanus voisi olla se Erik Johansson, joka saa vaimonsa Anna Mårtensdotterin kanssa Lohjan Outamossa 28.6.1740 Erik-pojan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5745633
Lisäksi Erik Cajanin ja Anna Mårtensdotterin Johannes-poika synttyi Siuntiossa 28.5.1734
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9398706
Erik Cajanus ja Anna Mårtensdotterin Erik-poika kastettiin Lohjalla 29.12.1737
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5745620
joka taitaa olla se Erik Cajanin lapsi, joka haudattiin Lohjalla 9.4.1738
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5745689
Tammisaaresta löytyisi
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6bq4bh?fi+0028+kastetut+2)1724 29.7.1724 Österby Torp. Erich Cajan Maria
alkup - TALLKOMM: kastepäivä 2()
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6bq4bh?fi+0028+kastetut+29)1726 27.7.1726 Österby Drag. Erich Erss: Cajan Zacharias
joka on sama kuin Tenholassa vihitty
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6bq4bh?fi+0548+vihityt+497) 6.10.1723 Lapvijk Trumslagar Erick Cajanus Pig. Margeta Erichsdr. Biörknäs
Tammisaaren rippikirjasta Österbyystä löytyisi Erik ja vaimo Margetha
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8881081
Jouni Kaleva
12.08.15, 11:38
Ramsay antaa Antti Eerikinpojan veljeksi Hans Eriksson till Korkkulla i Kyrkslätt. Omisti myös Medvastön samassa pitäjässä. Vänrikki eversti Burtzin alaisuudessa 1630. Kutsuttiin "Porkkalan luutnantiksi 1656. Kapteeniluutnantti. K. 1683. Testamenttasi Medvastön tyttärelleen Annalle. Kolme tytärtä. Poikia ei mainittu.
Tuommoinen henkilö on varmasti verifioitavissa. Hänen isänsä olisi Ramsayn mukaan Erik Mickelsson i Korkkulla, mainittu 1621, ei muita tietoja. Isänisä Mickek Eriksson omisti Tjusterbyn rälssitilan Provoon pitäjässä. Epäilemättä hänkin verifioitavissa.
Ramsayn 100 vuotta vanhat tiedot siis edelleen ajan tasalla? Ongelmana vain aukottomasti sitoa Antti Eerikinpoika tähän perheeseen. Onkohan pengottu kaikki tuomiokirjat Kirkkonummelta, joista voisi jotakin löytyä koskien vaikkapa omaisuuden jakoa veljesten Antin ja Hansin kesken?
Mickel Eriksson i Korkkulan puolisoina pidetään Kerstin Sjunbyn ja Sikfrid Larsson i Sötskog tytärtä ja tai Peder Gallen tytärtä eli perhe kytkeytyi läheisesti Suomen "vanhoihin" rälssisukuihin eli "esiaateliin". Arvelu Gallen tyttärestä perustuu ehkä Porvoon Tjusterbyn rälssin omistukseen.
Olavi
Muistaakseni hopeaveron aikaan Kirkonummen kolme varakasta taloa olipappila Sperring ja Korkkula. Korkulan vieressä olutta Sperringiä isännöi Antonius Pape hänen poikansa avioitui Hans Hjertan tyttären kanssa jatkaen suvun nimismies perinettä. Äiti Elin Hansdr avioitui uudestaan Jakob Filipusson Bilangin kanssa jonka on sanottu periytyvän pommerilaisesta Bylow suvusta. Kirkkonummen talollisten nimissä toistuu "Hjerta" suvun tavanomaiset nimet. On epäiltävissä monien olevan samaa sukua, esimerkiksi Sperringin Elin.
Olavi
Matti Lund
12.08.15, 16:55
Ramsay antaa Antti Eerikinpojan veljeksi Hans Eriksson till Korkkulla i Kyrkslätt. Omisti myös Medvastön samassa pitäjässä. Vänrikki eversti Burtzin alaisuudessa 1630. Kutsuttiin "Porkkalan luutnantiksi 1656. Kapteeniluutnantti. K. 1683. Testamenttasi Medvastön tyttärelleen Annalle. Kolme tytärtä. Poikia ei mainittu.
Tuommoinen henkilö on varmasti verifioitavissa. Hänen isänsä olisi Ramsayn mukaan Erik Mickelsson i Korkkulla, mainittu 1621, ei muita tietoja. Isänisä Mickek Eriksson omisti Tjusterbyn rälssitilan Provoon pitäjässä. Epäilemättä hänkin verifioitavissa.
Ramsayn 100 vuotta vanhat tiedot siis edelleen ajan tasalla? Ongelmana vain aukottomasti sitoa Antti Eerikinpoika tähän perheeseen. Onkohan pengottu kaikki tuomiokirjat Kirkkonummelta, joista voisi jotakin löytyä koskien vaikkapa omaisuuden jakoa veljesten Antin ja Hansin kesken?
Minä toin tässä vähän aikaisemmin umpimähkäisenä heittona eli täysin vailla tarvittavaa tietoa sen, että Torsvikin haltijoiksi oli siinä viittaamassani säterimatrikkelissa I (s.323) laitettu täysin samat nimet lähes samaan aikaa kuin Ramsaylla Korkkullaan:
Torsvik:
Lars Pärinpoika 1540-43
Erik Larsinpoika 1549-64
-----------
Lars Erikinpoika 1565-78
Ramsay/Korkkulla:
Lars Pärinpoika 1540-47
Erik Larsinpoika 1549-63
----------
Mikael Erikinpoika ... 1612
Eräässä aikaisemmin viittaamassasi viestissä kerrottiin, että Korkkulla otettiin jokus vuoden 1590 kieppeillä autiosta ja sama suku hallitsi sitä sitten yli 300 vuotta.
Tämä mitä nyt kirjoitan on niin paksua huu-haa spekulaatiota, johon en yleensä syyllisty, mutta kun en tiedä mitään, se ei niin hirvitä.
Nimittäin jos Korkkulla oli vuoden 1630 paikkeilla perintöä ja perillisinä oli kaksi poikaa, erittäin ilmeisesti vanhempi "Antti Eerikinpoika" ja nuorempi Hans Eerikinpoika, joka sai talon omistukseensa ja hallitsi sitä sitten vuosikymmeniä, niin vaatisi Antti Eerikinpojan uloslunastaminen puolet kiinteistön sekä irtaimen arvosta (ellei syytinkiansainnan perusteella Hansin eduksi siitä säännöstä poikettu).
Jos tosiaan tilanne olisi ollut tällainen, Antti Eerikinpoika ei olisi imaantunut Kainuuseen sellaisena köyhänä miehenä, jollaisen kuvan hänestä asiakirjojen perusteella saan, vaan hänhän olisi kyennyt ostamaan aika lailla vastaavasti kiinteistöjä Kainuusta kuin nykyään joku velattoman omakotitalonsa Helsingistä myynyt Kainuuseen Talvivaaran lammen rantaan muuttaja, eli melko monta 1/8 manttaalin sellaista taloa, jota Antti Eerkinpoika ensinnä havitteli. Jopa kättelyssä enemmän kuin se 7/8 johon lukuun hän elämänsä ehtoopuolella oli ehtinyt tiluksensa kasvattaa.
Toinen skenaario (ei edes hypoteesi, vaan arvellus) olisi se, ettei Antti Eerikinpojalla ollut Korkkullassa laillista perintöä laisinkaan.
Korkkullasta laaditut kirjoitukset eivät kylläkään mitenkään tue sellaista tilannetta, mutta voimme olettaa jälleen kerran, että ne ovat kiilloteltuja tarinoita, vedätyksiä, joista ei näillä tanhuvilla ole puutetta.
Yksi mahdollisuus olisi, että Korkkulla ei ollutkaan Lars Pärinpoikaan ja Eerik Larsinpoikaan johdettavaa perintöä, vaan jo eräässä mielipiteessä viitattua autiosta otettua kruununmaata niin, että olisi vielä Eerik Mikaelinpojan laillisessa päätösvallassa ollutta hankintamaata. Tällöin Eerik Mikaelinpojalla olisi ollut maanlain mukaan vapaus lahjoittaa hankintamaansa kenelle lystää eli vaikka jättää kaikki sukulaisensa perinnöttä, kunhan vain oikeudessa vahvistaa tahtonsa ja antaa sen tiedoksi perinnöttä jättämilleen rintaperillisille.
Ja taas ehkä hänen isänsä haltuunsaamat rälssimaakappaleet Porvoon puolla oli ennen sitä myyty laillisesti jollekin vieraalle (esim. Suitian Flemingeille), joten niitäkään ei ollut suvun piirissä enää riideltävissä eikä perittävissä?
Pyydän kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kaikki kytkeminen on tässä ainoastaan pelkkää luulottelua ja saattaa perustua täysin väärin tulkittuihin talonhaltijatietoihin.
Yritän vain etsiä olosuhteita, joissa tuleva uusimaalainen kartanonherra voi hylätä maansa, polttaa siltansa ja löytyä sitten Kainuun perukoilta hylätyn pirttirähjän asujana.
Kirkkonummella oli muuten 5-6 Eerik -nimistä rälssimaan omistajaa, jotka sopisivat jonkun lähellä vuotta 1600 syntyneen Eerikinpojan isäksi. Ilmeisesti Korkkullaa on "digattu" Hjerta -nimitysten johdosta.
terv Matti Lund
Matti Lund
12.08.15, 17:53
Minä toin tässä vähän aikaisemmin umpimähkäisenä heittona eli täysin vailla tarvittavaa tietoa sen, että Torsvikin haltijoiksi oli siinä viittaamassani säterimatrikkelissa I (s.323) laitettu täysin samat nimet lähes samaan aikaa kuin Ramsaylla Korkkullaan:
Torsvik:
Lars Pärinpoika 1540-43
Erik Larsinpoika 1549-64
-----------
Lars Erikinpoika 1565-78
Ramsay/Korkkulla:
Lars Pärinpoika 1540-47
Erik Larsinpoika 1549-63
----------
Mikael Erikinpoika ... 1612
Eräässä aikaisemmin viittaamassasi viestissä kerrottiin, että Korkkulla otettiin jokus vuoden 1590 kieppeillä autiosta ja sama suku hallitsi sitä sitten yli 300 vuotta.
Tämä mitä nyt kirjoitan on niin paksua huu-haa spekulaatiota, johon en yleensä syyllisty, mutta kun en tiedä mitään, se ei niin hirvitä.
Nimittäin jos Korkkulla oli vuoden 1630 paikkeilla perintöä ja perillisinä oli kaksi poikaa, erittäin ilmeisesti vanhempi "Antti Eerikinpoika" ja nuorempi Hans Eerikinpoika, joka sai talon omistukseensa ja hallitsi sitä sitten vuosikymmeniä, niin vaatisi Antti Eerikinpojan uloslunastaminen puolet kiinteistön sekä irtaimen arvosta (ellei syytinkiansainnan perusteella Hansin eduksi siitä säännöstä poikettu).
Jos tosiaan tilanne olisi ollut tällainen, Antti Eerikinpoika ei olisi imaantunut Kainuuseen sellaisena köyhänä miehenä, jollaisen kuvan hänestä asiakirjojen perusteella saan, vaan hänhän olisi kyennyt ostamaan aika lailla vastaavasti kiinteistöjä Kainuusta kuin nykyään joku velattoman omakotitalonsa Helsingistä myynyt Kainuuseen Talvivaaran lammen rantaan muuttaja, eli melko monta 1/8 manttaalin sellaista taloa, jota Antti Eerkinpoika ensinnä havitteli. Jopa kättelyssä enemmän kuin se 7/8 johon lukuun hän elämänsä ehtoopuolella oli ehtinyt tiluksensa kasvattaa.
Toinen skenaario (ei edes hypoteesi, vaan arvellus) olisi se, ettei Antti Eerikinpojalla ollut Korkkullassa laillista perintöä laisinkaan.
Korkkullasta laaditut kirjoitukset eivät kylläkään mitenkään tue sellaista tilannetta, mutta voimme olettaa jälleen kerran, että ne ovat kiilloteltuja tarinoita, vedätyksiä, joista ei näillä tanhuvilla ole puutetta.
Yksi mahdollisuus olisi, että Korkkulla ei ollutkaan Lars Pärinpoikaan ja Eerik Larsinpoikaan johdettavaa perintöä, vaan jo eräässä mielipiteessä viitattua autiosta otettua kruununmaata niin, että olisi vielä Eerik Mikaelinpojan laillisessa päätösvallassa ollutta hankintamaata. Tällöin Eerik Mikaelinpojalla olisi ollut maanlain mukaan vapaus lahjoittaa hankintamaansa kenelle lystää eli vaikka jättää kaikki sukulaisensa perinnöttä, kunhan vain oikeudessa vahvistaa tahtonsa ja antaa sen tiedoksi perinnöttä jättämilleen rintaperillisille.
Ja taas ehkä hänen isänsä haltuunsaamat rälssimaakappaleet Porvoon puolla oli ennen sitä myyty laillisesti jollekin vieraalle (esim. Suitian Flemingeille), joten niitäkään ei ollut suvun piirissä enää riideltävissä eikä perittävissä?
Pyydän kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että kaikki kytkeminen on tässä ainoastaan pelkkää luulottelua ja saattaa perustua täysin väärin tulkittuihin talonhaltijatietoihin.
Yritän vain etsiä olosuhteita, joissa tuleva uusimaalainen kartanonherra voi hylätä maansa, polttaa siltansa ja löytyä sitten Kainuun perukoilta hylätyn pirttirähjän asujana.
Kirkkonummella oli muuten 5-6 Eerik -nimistä rälssimaan omistajaa, jotka sopisivat jonkun lähellä vuotta 1600 syntyneen Eerikinpojan isäksi. Ilmeisesti Korkkullaa on "digattu" Hjerta -nimitysten johdosta.
terv Matti Lund
Tätä luulottelua ei tietystikään hyvin tue se, mitä ilmenee Jesper Matsinpoika Kruusin laatimasta listasta "Nye och Gamble Frelsis Landhböndher Uthi Finlandh" vuodelta 1618:
Luettelo löytyy painettuna G.W. Laguksen teoksesta:"Undersökningar om finska adelns godz och ätter (Helsingfors 1860)"
Siinä Korkkullan kohta on sivulla 91:
"Ofrelsman Erich Michilson hafuer til frelse
Kyrckslätt S. Kårckulla 1
Borgå S. Tiesterby 1"
Laguksen oma kvootti 1170 tähän s. 526:
"Kårckulla. Är nu ett enstaka rusthåll. Ägdes 1586-1612 af Erik Mickelssons far, hwilken synes warit Länsman i Kyrckslätt."
"Siis Erik Mikaelinpoika ei ollut varsinainen rälssimies, mutta omisti em. kaksi rälssitilusta.
Jos Hans Eerikinpojan isoisä omisti Korkkullan maat siten kuin Lagus kertoo, se saattoi olla hänen ansaintamaatansakin, siinä tapauksessa, että hän olisi ne ottanut autiosta eikä olisi niitä suinkaan perinyt esi-isiltänsä, muttei ilmeisestikään sellaista enää Erik Mikaelinpojan pojille.
Jos Erik Mikaelinpojalla oli vähintään kaksi poikaa, vaikuttaisi siltä, ettei hän voinut tehdä toista poikaa laillisesti perinnöttömäksi, varsinkaan, jos tämä oli astumassa nimismiehen virkaan eikä ollut holhouksenalaiseksi joutava hunsvotti.
Tietysti toinen poika saattoi lahjoittaa joillakin perusteilla veljelleen oman perintöosansa, mutta en saa mitään tolkkua sellaiseen kuvioon, että luopuu ehdoin tahdoin kaikesta omaisuudestaan ja aloittaa lähes täysin tyhjästä Kainuussa.
Edelleenkin ankarasti varoitan ja pyydän kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tämä mielipide on pelkkää luulottelua, täysin harkitsematonta ääneenajattelua, joka saattaa perustua väärin tulkittuihin talonhaltijatietoihin ja sikäli täydelliseen tietämättömyyteen!
terv Matti Lund
Ramsay antaa Antti Eerikinpojan veljeksi Hans Eriksson till Korkkulla i Kyrkslätt. Omisti myös Medvastön samassa pitäjässä. Vänrikki eversti Burtzin alaisuudessa 1630. Kutsuttiin "Porkkalan luutnantiksi 1656. Kapteeniluutnantti. K. 1683. Testamenttasi Medvastön tyttärelleen Annalle. Kolme tytärtä. Poikia ei mainittu.
Tuommoinen henkilö on varmasti verifioitavissa. Hänen isänsä olisi Ramsayn mukaan Erik Mickelsson i Korkkulla, mainittu 1621, ei muita tietoja. Isänisä Mickek Eriksson omisti Tjusterbyn rälssitilan Provoon pitäjässä. Epäilemättä hänkin verifioitavissa.
Ramsayn 100 vuotta vanhat tiedot siis edelleen ajan tasalla? Ongelmana vain aukottomasti sitoa Antti Eerikinpoika tähän perheeseen. Onkohan pengottu kaikki tuomiokirjat Kirkkonummelta, joista voisi jotakin löytyä koskien vaikkapa omaisuuden jakoa veljesten Antin ja Hansin kesken?
Mitä oikeastaan pitäisi verifioida? Eräs Forumin jäsen on ryhtynyt puolustamaan todistettua sukulinjaa, jonka kiistäjät eivät näy itsekään tietävän, mitä he haluavat. Jos tässä tilanteessa pyritään uudenlaiseen konsensukseen ja vähätellään Ramsayn kiistattomia tutkimustuloksia niiden iän takia, ollaan väärillä jäljillä. On syytä muistuttaa että Tapio Vähäkangas on hyväksynyt Ramsayn käsityksen Cajanus-suvun alkuperästä (Genos 1997, s. 14).
Minun ei tarvinnut Frälserusttjänst-kirjassani ottaa tähän asiaan kantaa, kun Korkkullan rälssimiehillä ei ole kirjassa henkilöjaksoja. He eivät ole vielä mukana 1500-luvun ratsupalvelusluetteloissa. Korkkullan verovapaus oli nimismiehenvirkaa varten ja Tjusterbyn kahdella rälssitilalla lienee ollut yhteinen ratsupalvelus, joka kirjattiin toisen rälssimiehen nimellä. Tämä oli tavallista. Olen kuitenkin nootissa 368 (s. 410) antanut Ramsayn ja Vähäkankaan tutkimuksiin tukeutuen tietoja Cajanusten kantaisän Anders Erikssonin isoisästä Michel Erikssonista. Hän oli Raaseporin läänin tuomarinsijaisen Per Gallen vävy ja sai hänen toisen rälssitilansa Porvoon Tjusterbyssa samoinkuin sydänvaakunan, joka periytyi Cajanuksille.
H. I.
Alla lainaus Tapio Vähäkankaan Genos artikelista.
Olavi
Lainaus:
Larsin sisarpuolet, Valborg ja Karin saattoivat olla Inkoon Bollstadin Jakob Olofinpojan tyttäriä tämän aikaisemmasta avioliitosta. [35] Karin saattoi olla Clas Grabben vaimo. Clas Grabben vaimo Karin on merkitty miehensä jälkeen Inkoon Bölen kartanon omistajaksi. [13] Thure Anderssonin leski Ragnhild Nilsintytär on mahdollisesti asunut siellä. Clas Grabben vävy Per Galle väitti vaimonsa ja tämän sisarten olevan Lars Jönsinpojan lähimpiä perillisiä riidellessään Drägsbyn omistuksesta. Käräjillä vaatimus kuitenkin torjuttiin. Drägsbyn alustalaistilana Tjusterbyn myllyn puolikas on tullut kaupan yhteydessä Stålarmeille, koska se mainitaan perinnönjaossa Hans Johaninpojan (Stålarm) osuudessa.
Per Galle omisti kaksi tilaa Porvoon Tjusterbyssä ja teki ratsupalvelusta sen edestä 1555. Sen jälkeen hän omisti vain yhden tilan, toinen kuului Kirkkonummen Korkkullalle. [36] Sieltä kotoisin oleva Cajanus-suku (Hierta) käytti vaakunassaan sydäntä. Se näyttäisi olevan peräisin Galleilta ja osoittaisi, että Mickel Erikinpojan vaimo oli Per Gallen tytär. Galle-suvun vaakuna on muuten aivan sama kuin Gyllenhjerta-suvulla: liekehtivä sydän. [37]
Toinen Tjusterbyn taloista on jäljitettävissä siihen 4 tangon suuruiseen maahan, jonka Bollstadin Jakob Olofinpoika oli saanut vaihdossa vaimonsa Birgitta Matsintyttären (Frille) sisarelta Valborgilta. Sen hän puolestaan antoi sisarensa miehelle Sipoon Gesterbyn Nils Pederinpojalle (Ekelöf) uudessa vaihdossa. Omistuksen siirynnän muodosta Per Gallelle ei ole tietoa. Välirahana Nils Pederinpoika sai lisäksi 30 Riianmarkkaa, jotka hän kiinnitti lastensa äidinperinnöksi Sipoon Hindsbyhyn. [38] Nils Pederinpojalla on ollut siellä ennestään maata. Mielenkiintoiseksi aiheen tekee se, että Stensbölen Arvid Andersinpojan veljenpojalle oli perinnönjaossa tullut Hindsby ja Vekkoski. Per Galle esiintyykin sittemmin maanomistajana myös Hindsbyssä. [39] Hans Erikinpojalle (Ekelöf) on kuulunut torppa Porvoon Stensbölessä. Se osoittaa Gesterbyn perheen olleen jollakin tavalla sukua Stensbölen suvulle. [40]
Lähteet:
[35] Jully Ramsay kutsuu sukua nimellä Stubbe, vaikka Jägerhorn olisi kuvaavampi, koska vaakunassa on kannattimesta riippuva metsästäjän torvi (Ramsay 1909, s. 440-441).
[36] Anthoni 1970, s. 372; Allardt 1925, s. 210.
[37] Ramsay 1909, s. 136, 166, 177.
[38] BFH III:125, 127, 603.
[39] Paul Nyberg, Sibbo sockens historia I. Helsingfors 1931, s. 200.
[40] BFH IV:145. Helsingin Pukinmäen rälssitilan yhtä osaa kutsuttiin 1500-luvun lopulla myös Stensböleksi (Eric Anthoni, Några handlingar rörande det äldre Helsingefrälset. HTF 1950, s. 72). Ekelöfeillä ei kuitenkaan voida osoittaa olleen mitään sukulaisuutta Bockeihin. Sen sijaan jotakin kautta näyttää olleen yhteys Porvoon Stensbölen sukuun.
Matti Lund
12.08.15, 23:32
Mitä oikeastaan pitäisi verifioida? Eräs Forumin jäsen on ryhtynyt puolustamaan todistettua sukulinjaa, jonka kiistäjät eivät näy itsekään tietävän, mitä he haluavat. ...
H. I.
No, mitä tulee minun tutkimustapoihini, minä tiedän aina varmuudella ja aika tarkkaankin, mitä tuloksia tutkimuksiltani haluan ja miten edetä tuloksellisesti.
Selailin orientoitumismielessä jonkin hetkosen Kirkkonummen voudintilejä ja huomasin jo verifioivani joitakin seikkoja. Annan tässä muutamia linkkejä:
1547
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1753849
Lars Pärinpojalle Korkullasta 9 mk:n sakko kolmesta mustelmasta siskoonsa Margaretaan.
1551
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14121481
1552, lautamies:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1756701
1553
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=15803745
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=15803851
1554, Korkkulla (f)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1924763
1630, vänrikki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2041217
Kahdesta nokkaveroluettelosta nähdään, että Korkkullassa on ollut niihin aikoihin kolme savua.
Viimeinen linkki "verifioi" Ramsayn käyttämän lähteen Hans Erikinpojan sotilasrankigista ja joukkoyksiköstä. Ei mitenkään tuiki tarpeellinen verifioitava, mutta joka ryhtyy näitä läpikäymään, hyvä hänen on läpikäydä myös kuten muutkin ja ennen, vaikka odotettavissa ei ole mitään uutta. Sellainen tapa edistää tutkimusotteen varmatoimisuutta ja siten ennen pitkää tutkimustakin poikimalla lisää tuloksia.
Jotain pientä verifioitavaa löytyy sakkoluetteloista. Ensiksikin, että Erik Larsinpoika oli 1551-53 lautamiehenä, joten ei voinut olla vielä Kirkkonummen nimismiehenä. Vuoden 1553 syyskäräjistä alkaen ei Erik Larsinpoika ole enää lautamiehenä, mikä mahdollistaa sen tarkentamisen, milloin hän mahdollisesti oli nimismiehenä. Jossain veroluettelossa tämä seikka tullee vastaan.
Vuodelta 1547 siis tulee ilmi se, että Lars Pärinpoika on pieksänyt oman siskonsa Margaretan. Kolme mustelmaa viittaa raivopäiseen taltuttamiseen, kun pelkkä hupakon korvapuusti ei ole riittänyt. Mikähän ja kummalta puolelta tulee ylimitoituksen syy? Ajan tavat olivat erittäin väkivaltaisia, korvapuusti ja yksi nyrkinisku eritttäin tavallista, mutta tuollainen siskonsa pieksäminen ei ollut mielestäni aivan normaalia.
En sitten tiedä, eikö tästä siskosta ole tiedetty, vai eikö vain ole välitetty tietää. Itse pyrin ottamaan tällaisista pikku detaljeista maksimaalisen informaatioarvon irti. Siis sen seikan, että Lars Pärinpojan taloudessa oli myös todennäköisesti tämä sisko nimeltään Margareta.
Tämähän on jollain tapaa verifioivaa. Ajateltakoon jos vastaavanlainen tieto löytyisi, että Hans Erikinpoika olisi verisesti tapellut veljensä kanssa. Silloin verifioituisi jotenkin, että hänellä olisi ylipäänsä ollut veli. Olemme vielä nyt esiintulleilla tiedoilla kaukana sen tason verifikaatiosta, että Hans Erikinpojalla oli veli.
Hans Erikinpojan veli on toistaiseksi vain Bergholmin ja Ramsayn lanseeraama hypoteesi, joka kaipaisi vahvistusta.
Kirkkonummen useista muista periaatteessa sopivista Erik Mikaelinpojan ikätovereista ja Erikeistä voi hyvinkin löytyä samaa sukua olevia kuin Erik Mikaelinpoika, joten, kun kaikkien muitten Erikien tunnuksia ei ole käytettävissä (joiltakin ne saattavat löytyä, kun ovat rälssimiehiä), ei sydänaihelma auta sinänsä erottamaan toistaiseksi oikeaa Erikiä, jos hän olisi näiden Erikien joukossa.
Aivan ritarihuonegenealogian perusrutiini ja sen päälle Jully Ramsayn "falsk tradition" tulema, joka perustuu erinomaisiin tietoihin Hevonpään suvusta ja toi pisteen Gyllenhjerta -sekoiluille jo sata vuotta sitten, olisi pitänyt nykypäivänä riittää itse kullekin arvioimaan sen, mikä on traditiossa sekaannusta ja mikä ei.
Traditiossa on useampi historiallinen virhe, nimivirhe tai verifioitujen seikkojen kanssa antagonistinen väite. Se on sikäli ihan tavallinen perimätieto. Sillä on myös historiallisten virheittensä kautta yritetty luoda jonkinlaisia täkyjä ja gloriaa, mutta tahallista vääristelyä tai huijausyritystä se ei ole, vaan aikakautensa normaalin kulttuurihengen tuote muutamine suurenneltuine sanoineen.
Kimmon ansio oli nostaa tämä eräänlainen todistuskappale siitä pölystä, jossa se oli pitkään maannut ja kiinnittää erityistä huomiota tiettyihin siinä oleviin seikkoihin, joihin on aikaisemmin suhtauduttu aika suurpiirteisesti.
Tiina toi puolestaan esiin ansiokkaasti toisen samaa sivuavan Peitziuksen kädestä lähteneen todistuskappaleen, joka osoittaa, että traditiokertomus on syntynyt jo ennen 1750 -lukua.
Jos ollaan tarkkoja, molemmissa asiakirjoissa on yksikäsitteisen vääriä uskomuksia Cajanusten sukuperän yksityiskohdista.
Siinä on kuitenkin näiden virheitten alla sumea käsitys, että Cajanusten sukuperä olisi jostain Kirkkonummella asuneesta suvusta, johon saattaa liittyä Hjerta -nimi ja sydäntunnuksen käyttöä. Nämä ovat mielestäni erittäin heikkoja indisioita, jotka eivät vielä riittävästi todista tarkkaa sukujohtoa. Paljon paremmillakin indisioilla on usein menty pahasti harhaan.
Nykytutkija ei täten voi nähdä Cajanusten sukuperää kunnolla, vaan erittäin likinäköisesti, mutta tutkimalla lisää, saattaa näkymä alkaa tarkentua ja oikea sukuperä paremmin erottua.
terv Matti Lund
Matti Lund
13.08.15, 16:54
...
Jotain pientä verifioitavaa löytyy sakkoluetteloista. Ensiksikin, että Erik Larsinpoika oli 1551-53 lautamiehenä, joten ei voinut olla vielä Kirkkonummen nimismiehenä. Vuoden 1553 syyskäräjistä alkaen ei Erik Larsinpoika ole enää lautamiehenä, mikä mahdollistaa sen tarkentamisen, milloin hän mahdollisesti oli nimismiehenä. Jossain veroluettelossa tämä seikka tullee vastaan.
...
Nykytutkija ei täten voi nähdä Cajanusten sukuperää kunnolla, vaan erittäin likinäköisesti, mutta tutkimalla lisää, saattaa näkymä alkaa tarkentua ja oikea sukuperä paremmin erottua.
terv Matti Lund
Jo tuli vastaan.
Ennen vuotta 1559 Kirkkonummen maakirjat ja kymmenystulot löytynevät vain yökunnittain summattuina. Nokkaveroluetteloista 1549-1556 löytyvät talokohtaiset isäntien nimet, myös Långstrandin yökunnan Korkkullan kylästä. Talokohtaiset kymmenysluettelot alkanevat vasta vuodesta 1559 alkaen Espoon, Inkoon ja Kirkkonummen osalta, niiden länsipuolisista pitäjistä jo vuoden 1549 jälkeen.
Tiedot isännistä ennen vuotta 1549 näyttäisivät perustuvan sakkoluetteloihin, ainakin Ramsayn lista Lars Pärinpojasta myötäilee siinä olevia vuositietoja. Siis Lars Pärinpojan ajalta en löydä muita talonhaltijakohtaisia tietoja normaaleista Raaseporin läänin voudintileistä.
Erik Larsinpojan nimismiesmaininta tuli vastaan vasta kymmenysluettelosta vuonna 1560, kun se esitetään syyksi sille, ettei hän suorittanut kymmenyksiä:
Korkkulla, 1559 R O KYMM Longstrand Bål 3166:22 "Korffuekulla"
Nilis Larsinp. 7 1
Mons Monsinp. - 2 KYMM 3166:22
Korkkulla, 1560 R O KYMM Longstrand 3182:23 "Korckulla"
Nilis Larsinp. 2 - 7
Mons Monsinp. ½ 2 7
Erik Larsinp. intz giort effr han är Lendzm KYMM 3182:23
On oletettavaa, että kun Erikiä ei löydy maksumiehenä vuodelta 1559, että hän oli jo tuolloin nimismiehenä.
Nähtävästi aikaisemmalta ei tätä tietoa Kirkkonummen nimismiehestä ole löydettävissä.
Sakkoluetteloitten otsikoissa ei ole toistaiseksi sattunut nimismiehen nimeä silmiini, niissä on 1540- ja 1550 -luvuilla tuomarinsijaisena Henrik Henrikinpoika, joka piti käräjiä hyväsyntyisen Nils Grabben puolesta.
terv Matti Lund
Matti Lund
13.08.15, 19:33
Vaikuttaa siltä, että Ramsayn teksti Erik Larsinpojasta 1549-63 on käsitetty yleisesti siten väärin, että hänet on katsottu Kirkkonummen nimismieheksi tuolla aikavälillä, vaikka kysymyksessä on vain aikaväli, josta Jully Ramsay on rekisteröinyt tietoja Erik Larsinpojasta Korkkullassa. Ramsayn tekstistä puuttuu nähtävästikin pilkku, jonka takia väärinkäsitys on syntynyt. Uskon, ettei Ramsay ole tarkoittanut sitä, mitä häneltä kopioiden on levitetty tästä nimismiesasiasta.
Itse en kylläkään löytänyt enää havaintoa vuodelta 1563, vaan listoissa, jotka löysin, Korkkullassa on jo Mikael Erikinpoika.
Korjauksena väärinkäsitykseen varmistan, että aika varmasti ja hyvin todennäköisesti Erik Larsinpoika oli Kirkkonummen nimismiehenä 1559-62.
Vuoden 1563 kohdalla nimismiehen nimenä on Mikael Erikinpoika, mutta voihan olla, että Erik Larsinpoika oli ehtinyt toimittaa nimismiehen tehtävää vielä vuoden 1563 alkupuolella, mutta nähtävästikin Mikael Erikinpoika sen jälkeen hänen tilallaan.
Ohessa jonkinlaista näyttöä tai verifiointia asiasta kymmenysluetteloitten avulla:
Korkkulla, 1561 R O KYMM Longstrand 3210:49 "Korckulla"
Nilis Larsinp.
Mons Monsinp.
Erik Larsinp. Lendzman KYMM 3210:49
Korkkulla, 1562 R O KYMM Longstrand boll 3221:12 "Korffuekulla"
Nilis Larsinp. ½ sp
Pär Olofinp. ½ sp KYMM 3221:12
Korkkulla, 1563 R O KYMM Longstrand booll 3237:36 "Korckulla"
Mikael Erikinp. Lendzman
Knut Erikinp. ½ sp 4 k
Pär Olofinp. ½ sp 4 k KYMM 3237:36
terv Matti Lund
Kimmon ansio oli nostaa tämä eräänlainen todistuskappale siitä pölystä, jossa se oli pitkään maannut ja kiinnittää erityistä huomiota tiettyihin siinä oleviin seikkoihin, joihin on aikaisemmin suhtauduttu aika suurpiirteisesti.
Tiina toi puolestaan esiin ansiokkaasti toisen samaa sivuavan Peitziuksen kädestä lähteneen todistuskappaleen, joka osoittaa, että traditiokertomus on syntynyt jo ennen 1750 -lukua.
Jos ollaan tarkkoja, molemmissa asiakirjoissa on yksikäsitteisen vääriä uskomuksia Cajanusten sukuperän yksityiskohdista.
Siinä on kuitenkin näiden virheitten alla sumea käsitys, että Cajanusten sukuperä olisi jostain Kirkkonummella asuneesta suvusta, johon saattaa liittyä Hjerta -nimi ja sydäntunnuksen käyttöä. Nämä ovat mielestäni erittäin heikkoja indisioita, jotka eivät vielä riittävästi todista tarkkaa sukujohtoa. Paljon paremmillakin indisioilla on usein menty pahasti harhaan. terv Matti Lund
Tietenkin niissä on vääriä uskomuksia. Ei tuolta ajalta ole modernia tieteellistä todistelua kestäviä asiakirjoja.
Ramsayn sukulinjan perusteena on sama vaakunakuvio ja sama patronyymi. Tämäntapaiseen yksinkertaiseen ja selkeään todistukseen perustuu suurin osa aatelisista ja aatelittomista sukulinjoista, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä.
Mieleni tekee avata viestiketju ”Sukututkimuksen ääri-ilmiöitä”, jossa koskettelisin toisaalta Kimmo Kemppaisen mainitsemaa Emerentia-ilmiötä ja toisaalta tässä esillä olevaa loputonta kverulantismia. Mutta en tiedä, riittäisivätkö voimani enää kaikkeen mitä siitä syntyisi. Eikä tämä Augiaan tallin puhdistaminen yksityiselle jäsenelle kuulukaan vaan Forumin johdolle.
H. I.
Matti Lund
14.08.15, 11:41
Olen eilen ja tänään kahlannut läpi Raaseporin kihlakunnan ja Raaseporin-Hattulan kihlakunnan käräjiltä Kirkkonummen (myös yhdessä Siuntion kanssa) käräjiä 1630 -luvulta 1670 -luvulle kartoittaekseni Korkkullan Hans Erkinpojan profiilia.
Tämän jälkeen en voi enää vedota tietämättömyyteeni kuten ennen, jos minut yllätetään laskemassa lööperiä tai spekuloimassa epämääräisiä Korkkullan suvun suhteen, vaan sellaisen horinan sattuessa siihen, etteivät harmaat aivosoluni satu olemaan oikein kunnollisessa kondiksessa.
Niin hepposia näyttöjä olen toistaiseksi saanut ympäristöstä Korkkullan asioitten tietämisestä, että luulen siirtyneeni muutaman tunnin asiakirjojen lukemisella jo Korkkullan parhaimpien asiantuntijoitten joukkoon. Se ei hääppöisiä vaatinut.
Tutustuminen Hans Erikinpojan asioihin teki minulle pian selväksi, että jos Hans Erikinpoika oli Antti Eerikinpojan veli, siinä olisi jälleen esimerkki siitä, miten veljekset niin täydellisesti eroavat toisistaan. Antti Eerikinpoika on se valkea veli, kun taas Hans Erkinpoika suvun musta lammas ja mätämuna.
1630 -luvun riitajutut osoittavat, että Hans Erikinpoika oli tavallista enemmän riidoissa vähän kaikkien kanssa, ei vain naapureiden, vaan myös ylempiensä kanssa.
Tässä pari esimerkkiä vuodelta 1637:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857056
Edellisessä viitataan ratsupalveluksen ehtoihin ja niiden paikkansapitävyyden tarkastamiseen. Taas Hans Erikinpoika vetoaa esi-isiinsä nautintaoikeutensa taustalla ja Juhana Ottenpojan maantarkistukseen Korkkullan puolesta.
Jälkimmäinen on esimerkki naapuririidoista ja leväperäisyydestä. Naapuri sattuu olemaan sittemmin nimismies, mikä saattaa selittää, että kynnys tuoda Hansin riitoja käräjille saattoi kehittyä sangen matalaksi.
1630 -luvulla tulee esiin, että tuomari ja (sittemmin maaherra) Knut Posse nöyryytti Hans Erkinpoikaa useamman kerran.
Esimerkiksi nämä tapaukset vuodelta 1643:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857227
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857228
Posse näpäytti Hans Erikinpoikaa kahdella 40 markan sakolla. Hans vetosi jälkimmäisessä laamanninoikeuteen. Mainitsee edellisessä, että hänellä on kuninkaallinen kirje, joka antaisi oikeutuksen sakotetuihin heinätöihin. Ehkä hän yritti sellaista etsiä laamanninoikeutta varten?
Jää lukijallakin hampaankoloon se, että jyräsikö Posse vain alempansa korkean aatelismiehen oikeutuksella eli kaappasi donaatiolleen ehkä vanhastaan Korkkullalle kuuluvan saariniityn? Hanshan yritti vedota siihen, että se oli kuulunut ikimuistoisesti hänen esi-isillensä.
Tämä ei ole suinkaan ainoa Possen näpäytys.
Huomiota kiinnitti näissä 1630- ja 1640 -luvun jutuissa, että parhaimpaan sota-aikaan Hans Erikinpoika, vaikka oli ensin vänrikki ja sitten luutnantti, oli yleensä saapuvilla, (eli ihmettelen milloin hän ehti sotakentille), mutta kun mennään hänen juttuihinsa 1660 -luvulla, hän ei ollut yleensä saapuvilla, vaan sakotettiin poissaoloista aika usein.
Hans Erkinpoika näyttää näiden juttujen mukaan olleen kautta aikain erittäin leväperäinen, mikä ei olisi niin kummaa, jos uskottaisiin, että hän oli aikakaudelleen tyypillinen soturi, joka ei olisi ehtinyt hoitaa tilojaan. Näyttää kuitenkin siltä, että hän hoiti tiluksiaan, mutta sangen leväperäisesti. Voudit pommittivat häntä jatkuvasti maksamattomista veroista. He olivat käyneet syynäämässä, että Hans oli järjestänyt verotilustensa pelloille lampuoteja, jotka kylvivät ne viljalle, mutta Hansilta ei tippunut veroja kuunulle. Näitä kruunun tai läänitysherran saatavajuttuja Hansilta oli monia tapauksia.
Jutuissa on se kaksijakoisuus, että enää 1660 -luvulla ei juuri muita riitoja ollut kuin velkomisia Hans Erikinpojalta ja niitä saatavia kuulutettiin käräjillä puhki asti. Erittäin ärhäkkäästi kävi velkomisissa kimppuun Lars Mårteninpoika Krantzfält. Krantzfält huudatti useita Hans Erikinpojan pantteja suorittamattomista saamisista. Näyttää siltä, että Hans Erikinpoika oli ottanut paljon vippejä, joiden kanssa sotkeentui pahasti. Yksi Hansin tiluksistakin pistettiin vasaran alle ja siitä kuitattiin lainaa, jota Hans Erikinpoika kyennyt maksamaan. Vaikea sanoa sitten toistaiseksi mikä muu kuin yleinen henkilökohtainen leväperäisyys johti siihen, että Hans Erkinpojan raha-asiat menivät myöhäisemmällä iällä aivan hunningolle.
Tuskinpa Hans Erikinpoika oli sen parempi maksaja Korkkullan perillisille kuin kruunulle tai porvareille, mutta suoria perintöriitoja ei vielä sattunut silmiini.
terv Matti Lund
Matti Lund
14.08.15, 15:09
Tässä edelleen tuntemattoman Hans Erikinpojan Korkkullassa tunnetuksi tekemistä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3857141
Näissä vuoden 1640 käräjien kanteissa:
1. Hans Erikinpoika Korkkullasta väittää, että hyväsyntyinen rva Anna Hörling till Strömsby olisi jäänyt hänelle velkaa 20 taalaria. Rva Anna vastaa, ettei hänellä ole mitään tietoa sellaisesta velasta. Todetaan ettei Hans Erikinpojalla ole mitään todistusta sellaisesta velasta. Täten Rva Anna tuomittiin vapaaksi tästä vaatimukssta.
2. Gillobackan Mikaelilla on riitaa Hans Erikinpojan Korkkullasta velasta hänelle. Määrättiin nimetyt sovittelumiehet ratkomaan tätä riitaa. - Siis molemmin puolin oli velka tunnustettu, mutta määrä tai muu peruste oli riidanalainen ja se täytyi sovittaa.
Tällaiset jutut kuvastavat mainitsemaani leväperäisyyttä tai suorastaan tyhmyyttä (tai jostain sekaisin olemista), kun lähtee provinssissa suhteellisen korkealle rankatulta aatelisrouvalta penäämään ilman mitään todisteita. Taas jälkimmäinen juttu ei osoita tyhmyyttä tai muuta harkitsemattomuutta, vaan ehkä yritystä päästä vähemmällä väittämällä olevansa velkaa vähemmän ja saamalla sovittelumiehet sovittelemaan. Ehkä Hans on rankingissa vähän ylempänä kuin Mikael, jolloin odottaa "kotiinpäinvetoa" tai läpi sormien katsomista sovittelulta, ainakin toivoo sitä?
terv Matti Lund
Onko joku löytänyt Anders Erikinpoikaa Kainuusta ennen vuotta 1633, jolloin hän osti tilan Sigfrid Susilta (KA mf. ES 2037 (rr 3) Kajaanin käräjät 17.1.1634 f. 24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704586), KA mf. FR 136 (Vol. 5) Paltamon ja Sotkamon käräjät 26.–27.3.1667 s. 72 "Uplystes 3:die gången, Suttila hemman, som Sahl: Anders Erichsson aff Sigfredh Sussie för 100 D:r K: M:t A:o 1633 d: 29 Aug: sigh till handlat hafwer och Nu före kom Anders Sigfredsson Sussie och begäradhe dhett igenbyrda"). Lisäksi olisi syytä varmentaa myös hänen vaimonsa Agneta Matintyttären vanhemmat, sillä Codex Peitzius antaa "Agneta Matts Sigfrids dr Borgares i Uhlo" (Tiina Miettinen http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=263298#post263298)) ja Hiereuologia Ostrobotnica " Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar" (Ohto Manninen, Cajanusten esiäiti, Genos 61(1990) s. 81-86, 118) eli onko joku löytänyt sopivaa Oulun porvaria Matti Sigfridinpoikaa isäksi?
Matti Lund
14.08.15, 18:37
Onko joku löytänyt Anders Erikinpoikaa Kainuusta ennen vuotta 1633, jolloin hän osti tilan Sigfrid Susilta (KA mf. ES 2037 (rr 3) Kajaanin käräjät 17.1.1634 f. 24 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704586), KA mf. FR 136 (Vol. 5) Paltamon ja Sotkamon käräjät 26.–27.3.1667 s. 72 "Uplystes 3:die gången, Suttila hemman, som Sahl: Anders Erichsson aff Sigfredh Sussie för 100 D:r K: M:t A:o 1633 d: 29 Aug: sigh till handlat hafwer och Nu före kom Anders Sigfredsson Sussie och begäradhe dhett igenbyrda"). Lisäksi olisi syytä varmentaa myös hänen vaimonsa Agneta Matintyttären vanhemmat, sillä Codex Peitzius antaa "Agneta Matts Sigfrids dr Borgares i Uhlo" (Tiina Miettinen http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=263298#post263298)) ja Hiereuologia Ostrobotnica " Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar" (Ohto Manninen, Cajanusten esiäiti, Genos 61(1990) s. 81-86, 118) eli onko joku löytänyt sopivaa Oulun porvaria Matti Sigfridinpoikaa isäksi?
Verosta vaputtamisen takia Antti Eerikinpoikaa ei löydy suoraan esim. vuoden 1630 veroluetteloista, mutta saman vuoden 1630 ruodutusluettelossa on lopussa virkamiesten palvelusväkeä, joka alkaa nimikkeellä "Anders Erichsons dreng" (8. rivi alhaalta, viimenen rivi: Kyrkiöherdens dreng Påwal Salmund).
Ks. 758, mf WA773
Siis pitää yrittää myös noteerata tällaiset epäsuorat ilmaukset.
Ennen Antti Eerikinpoikaa nimismiehenä on ensin Olli Susi (osoitettu mm. 1611) ja sitten Heikki Rusanen Melalahdelta (osoitettu mm. 1616 ja 1618). Ja pitäisi osata päättää, jos valtakirja-asiakirjaa ei löydy, milloin Heikki Rusanen vaihtuu Antti Eerikinpoikaan.
Ennen vuotta 1633 löytyy käräjäpöytäkirjoista muutamia nimismiehen nimityksiä, esim. käräjillä 28.1.1632.
terv Matti Lund
Matti Lund
15.08.15, 09:48
Käsitin eräät utelut niin, että tässä ketjussa oli suurta mielenkiintoa Korkkullan asioista Kirkkonummen käräjillä. Siksi vielä annan tässä muutaman esimerkin, mutta alan sitten hiljalleen näistä asioista vaieta.
Itse yritän tutkimuksillani ainoastaan tavoitella aivan alastonta totuutta sellaisenaan enkä jotain toivomaani tulosta, jota ei voida todistaa.
Tässä on vielä muutamia esimerkkejä Kirkkonummen käräjiltä Korkkullan Hans Erkinpojan jutuista:
1630, Hans Erikinp. Korkkulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856835
1631, Hans Erikinp. Korkkulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856818
1633, Hans Erikinp. Korkkulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856904
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3856905
1669, Hans Erikinp. Korkkulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3860868
Huomioitaakoon, että näistä KA:n sarjoista I KO a:1 ja I KO a:2, jotka kävin pikaisesti kokonaisuudessaan läpi aikaväliltä 1624-71 puuttuvat kuitenkin kokonaan Kirkkonummen käräjät 1650 -luvulta.
Vuoden 1630 juttu on Hans Erikinpojan ensi esiintymä käräjäpöytäkijoissa. Nähdäkseni Hansin koira oli purrut naapurin porsaan kuoliaaksi, jonka Hans joutui korvaamaan.
1630 -luvulla oli muitakin oheisenkaltaisia juttuja, joissa Hans Erikinpoika tuomittiin erilaisista varkauksista ja pahoinpitelyistä. Yksiltä käräjilä kertyi Hansin maksettavaksi sakkoja ja korvauksia yhteensä noin 150 markkaa. 40 markan tuomioita on kertynyt vuosien mittaan aikamoinen kasa.
Tietysti on huomioitava, että harvoin mitään hyvää voi edes tulla esin käräjiltä, mutta Hans Erikinpjan valikoima panee silti miettimään, että jokin oli vinossa Hans Erkinpojassa.
Tietysti pitää näistä tilanteista yrittää löytää liventäviä asianhaaroja.
Esmerkiksi Hans on tuomittu 40 markan sakkoon venevarkaudesta. Hän on vienyt luvatta naapurinsa veneen. Näyttää siltä että hän on tehnyt äkkipikaisen ratkaisun, eli olisi ehkä muuten myhästynyt jostain kuljetusaluksesta, jolle on sillä soutanut. Jonkun vene on jäänyt "Espingiin" ja siellä riisuttu tarpeistaan, koskapa kun omistaja on sitten löytänyt veneensä, siitä ovat airot puuttuneet, jotka Hansin oli korvattava.
Karjavarkaudet, joista oheisissa Hans tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin liittyvät jonkin armeijan ruotujen katselmoinnin jälkinäytökseen: Hans on omavaltaisesti ja aivan laittomasti takavarikoinut mm. kutsuntaan sairauden takia saapumattomien sotamiesten vaimojen vasikoita, lehmiä ja lampaita. Vaimot ovat hakeneet oikeutta ja ovat sitä jotenkin saaneet.
Tällainen sadismi ei tietystikään ollut noina aikoina tavatonta, mutta tuskin kunnon ja kokenut upseeri lähtisi noin miehistönsä karjaa riistämään, sillä millä armeija marssii, jos mahasta viedään polttoaine? - vaan osin tämä harkitsemattomuus on pantava Hansin ylimielisyyden, nuoruuden ja kokematomuuden piikkiin.
Vuoden 1669 jutussa tulee esille, että Hans Erikinpojan tittelinä oli viime vuosinaan kapteenluutnantti.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
15.08.15, 09:53
Käsitin eräät utelut niin, että tässä ketjussa oli suurta mielenkiintoa Korkkullan asioista Kirkkonummen käräjillä. Siksi vielä annan tässä muutaman esimerkin, mutta alan sitten hiljalleen näistä asioista vaieta.
Itse yritän tutkimuksillani ainoastaan tavoitella aivan alastonta totuutta sellaisenaan enkä jotain toivomaani tulosta, jota ei voida todistaa.
terv Matti Lund
Kyllä on erittäin suurta kiinnostusta asiaan!
Toiveenahan olisi, että löytyisi Kirkkonummen dokumenteista edes yksi maininta Antti Eerikinpojasta.
Toivoo Antin 11. polven jälkeläinen.
Hienoa että historiaa kirjoitetaan uudestaan, alkuperäislähteisiin perustuen ja geenitutkimuksella pystytään sukusuhteita ehkä täydentämään ja varmistamaan. Niin Kainuun kuin Uudenmaan paikallishistorioita ja keskusteluun niistä osalistuneen on tunnustettava oma taitamattomuus "sukututkijana".
Matilta jäi tuo linnapäälikkö Erik Pietarinpoika Paltamon nimismiehenä nyt mainitsematta. Olen tallentanut Sinun aiemman ansiokkaan viestisi.
Cajanus suvusta on syntynyt "J.Hissan" hieno kokoamana esimerkillinen sukutietokanta lähdeviitteineen. Sen yhteyteen olisi hienoa saada faktatietoihin perustuva kertomus Antti Erikinpojasta.
Muistelen löytäneeni Oulun 1600-luvun niittykartan luettelosta Sigfrid Suzien (Oulun historia) omistuksessa olevasta niitystä???
Olavi
Lainaus:Eerik Pietarinpojalla Kajaaninlinnasta ehti olla joitakin yhteisiä toimituksia Antti Eerikinpojan kanssa ja mielestäni sellaisia (kuten oikeuden määrääminä puolueettomina miehinä), että heidät olisi lautamiehistö ja tuomari jäävännyt, jos olisivat olleet läheistä sukua keskenään.
Eerik Pietarinpoikahan oli Antti Eerikinpojan edeltäjä nimismiehenä, tai siinä oli välivaihe, jossa Eerik Pietarinpoika toimi vt. nimismiehenä eräillä Paltamon-Sotkamon (Kajaanin) käräjillä 1620 -luvulla.
Ennen Eerik Pietarinpojan välivaihetta (jolloin valtakunnan hallintoa oli uudistettu ja käskynhaltijaksi oli nimitetty Johan Månsinpoika Ulfsparre sekä kruununvoudiksi Jaakob Burman) nimismiehinä toimi paikallisia miehiä.
Eli Eerik Pietarinpojan välivaihetta edelsi Sipo Susi nimismiehenä joillakin käräjillä ja Sipoa edelsi muutamana vuotena nimismiehenä Heikki Rusanen Melalahdelta.
Sipo Susi myi sitten talonsa kauppakirjalla Antti Eerkinpojalle. Sipon poika Antti alkoi kovasti vänkäämään taloa takaisin, mutta Antti Eerikinpoika maksoi ja huudatti talon kovalla kiireellä, joten Sipon poika jäi nuolemaan näppejään.
Antin suunnitelmana ei ollut pitää Sipo Suden taloa, vaan hän oli sopinut alustavasti Sipo Laurinpoika Kirjavaisen kanssa, että hankkii Sipo Suden talon ja sen jälkeen he vaihtaisivat päittäin talojaan. Antti osti sitten talon vuonna 1633. Tämä suunnitelma kariutui kuitenkin Kajaanin pitäjän käräjillä 17.1.1634, kun Antti vaati oikeudessa sovittua talonvaihtoa. Nyt Sipo Laurinpoika Kirjavainen väitti, ettei asiasta ollut sovittu kädenpuristuksella ja Sipon äiti Kaarina Heikintytär (allekirjoittaneen esiäiti) ja poika Antti vastustivat jyrkästi talonvaihtoa Antti Eerikinpojan kanssa.
Anttikaan (Eerikinpoika) ei kyennyt osoittamaan mitään sopimusta sitovaa todistusta, joten kauppa jäi puolitiehen, eli Sipo Suden talo Antti Eerikinpojalle pysyvästi.
Erkki Pietarinpoika Kajaaninlinnasta seurasi voutina läsnä käräjillä tätä nimismies Antin riitaa. Millään käräjillä en muista Erkki Pietarinpojalla esiintyneen lisänimeä.
Lautamiehistöön kuului tällöin mm. Olli Susi.
(edelläoleva ilmenee mf ES2027:sta V 1634, s. 24-25).
terv Matti Lund
Korkkulan ja Helsingin Pitäjän ja Uuudenmaan 1500-luvun rälssitilallisien niin kuin kainuulaisten talollistenkin varallisuudesta syntyy helposti väärä käsitys. Siihen johtaa pääasiassa noin 20 Horn ja Kurck suvun rakenuttamaa harmaakivi kartanoa. Ne lienee syntyi linnojen ja kirkkojen rakentamisen oheella (? kruunun varoilla).
Kuitenkin tarvittiin myös pappiloita, nimismiehentaloja jotka usein oli kestikievareita jossa kruunun väki majoittui. Oikean kuvan hopeaveron aikaisista asumuksista saa, kun katsoo Helsingin Vanhan kaupungin hopeaveron mukaan varakkaimpien porvarien asumuksia "aitan kokoisia" tupia jotka laajeni parituviksi. Tai vasta löydetyn Helsingin Pitäjän pappilaksi väitetyn tuvan perustuksia. Helsingin kuninkaankartanon rakennuksestakin löytyy tiedot. Siirryttyä 1600 luvulle löytyy tiedot sekä Haltiala palaneen rälssitilan ja sen uudisrakenuksesta.
Paltaniemelläkin katsoessa Sutelan pihapiiriä 200 vuoden vaurauden, säätyläis- ja sotilashistorian jälkeen. Alunperin pienempi laajenettu päärakennus ja lukuisia "aitta" tyyppisiä tulisijattomia piharakenuksia, joka viittaa että väki tuppaantui talvisin nukkumaan pirttiin.
Uudellamaallakin rälssitilallisten vauraudesta mm. Sjundby ja Suitia johtavat ajatukset harhaan. Niin siellä kuin Kainuussa myös sodat, taudit, kadot autioittivat toistuvasti tiloja. Ei Korkkulaan avioituneeksi N Ragvaldsdr äiti Kerstin kuitenkaan syntynyt tuossa linnassa sillä se rakenettiin vasta hänen serkunsa toimesta.
Nuijasodan seuraukset Kirkkonummella ja Porkkalassa, johon liikenneyhteydet Sigismundin Puolasta oli parhaat, näkyivä varmaan viellä 1600-luvun alussa.
Korkkula Hans Erikinpojan käräjöinti kyllä sopii hyvin osan Cajanusten perimään. Tunnetaanhan Jeremiaan ja Gustafin rähinöinti (ilmeisen huono viinapää).
Tuntuu että Matilla poikkeukselisen ansiokkaan tutkimuksen ohella on taipumus vähätellä Paltaniemen useita taloja haalineen Cajanus suvun ansiota Kainuun sivistyksen mm. Upsalaan lähtemisen kautta. Itse olen oppinut jopa koko suomenkielisen Suomen kehitykseen (hallinto, lait, runous ja kirjalisuus) vaikuttaneen Pohjanmaan säätyläis- ja porvarissukujen. Paltaniemi on yksi suomalaisen kulttuurin kehto!
Olavi
Matti Lund
15.08.15, 12:00
...
...
Nuijasodan seuraukset Kirkkonummella ja Porkkalassa, johon liikenneyhteydet Sigismundin Puolasta oli parhaat, näkyivä varmaan viellä 1600-luvun alussa.
Korkkula Hans Erikinpojan käräjöinti kyllä sopii hyvin osan Cajanusten perimään. Tunnetaanhan Jeremiaan ja Gustafin rähinöinti (ilmeisen huono viinapää).
Olavi
M Lu:
Hans Erkinpojasta tulee pakostakin kuva erittäin karkeasta ja sivistymättömästä öykkäristä, mutta sellaisiahan hänen kolleegansa enimmäkseen vielä 1600 -luvullakin olivat, myös aatelismiehet. Antti Eerikinpoika oli aivan toista maata.
Vaikea on sitten vielä näillä tiedoilla arvioida sitä, mikä on sukuperimää ynnä muuta yksilöllistä ja kuinka paljon on vain sitä, että hän oli oman ympäristönsä ja aikakautensa tuote.
Tuntuu että Matilla poikkeukselisen ansiokkaan tutkimuksen ohella on taipumus vähätellä Paltaniemen useita taloja haalineen Cajanus suvun ansiota Kainuun sivistyksen mm. Upsalaan lähtemisen kautta. Itse olen oppinut jopa koko suomenkielisen Suomen kehitykseen (hallinto, lait, runous ja kirjalisuus) vaikuttaneen Pohjanmaan säätyläis- ja porvarissukujen. Paltaniemi on yksi suomalaisen kulttuurin kehto!
Olavi
Hei, vaikuttaa Olavi siltä, että olet hypännyt yli kaikkien niitten viestieni parin päivän takaa, joissa kovasti kehuin Cajanusten ansioita.
Kehuin ensiksikin Antti Eerikinpoikaa siitä, että hän satsasi täysin rinnoin poikiensa koulutukseen ja "sivistämiseen" ja vertasin, että Snellmankin olisi voinut ottaa siitä oppia. Luulen että nimenomaan Kainuussa Antti Eerikinpoika osasi paremmin kuin monet muut aikalaisnsa nähdä henkisen pääoman kasvattamisen merkityksen ja että hän oli siinä pyrkimyksessään lähes 200 vuotta edellä J. W. Snellmania. Enpä sanoisi tätä mielipidettäni kovin vähätteleväksi.
Ja tämän Antti Eerikinpoika pystyi tekemään, vaikka vaikutti lähtökohtaisesti ilmeisen vähävaraiselta.
Sitten käsittelin parissa viestissä sitä, että selvästi puuttuu julkisia historiallisia todistuksia Cajanusten eittämättömien ansioitten tunnustamiseksi. Katsoin, että heitä on tavallaan diskriminoitu, mikä johtunee siitä, että heidän toimintansa tapahtui periferiassa ja he olivat vähemmän tunnettuja Helsingissä ja Turussakin, vaikka virkansa puolesta joutuivat niilläkin paikoilla silloin tällöin vierailemaan. Indikaationa esitin, ettei Cajanuksilla ollut aatelointeja, vaikka vastaavissa asemissa vaatimattomammilla ansioilla selvästi tapahtui aatelointeja. En vähätellyt tässä Cajanuksia, vaan aateloinneista vastaavia: he eivät olleet ajan tasalla eivätkä osanneet arvioida oikein ansioita.
Se mikä paistaa silmään Cajanuksissa 1600 -luvulla ja vielä aivan 1700 -luvun alussa, että he joutuivat Kainuussa nöyrtymään enemmän kuin pappismiehet missään muualla valtakunnassa. He kuuluivat aikakautenaan aivan omaan henkiseen pappiskastiinsa johtuen siitä, että heidän oli heitetty Kainuun köyhäläismaakuntaan, josta heillä ei näyttänyt olevan ulospääsyä telän rintamaille.
Huomioi, että jotkin talot he hankkivat omistukseensa tekemällä syytinkisopimuksia tavallisten talonvanhusten kanssa eli kirkkoherra tuli ikälopun pienviljelijän syytinkipojaksi vannoen hoitavansa vanhukset hautaan kuin olisi heidän oma poikansa. Otin esimerkiksi tästä jossain viestissäni Sotkamon Niskasen tapauksen.
Näin päästiin kiinni verotalon omistukseen omalla työllä ja hyvin vähin varoin!
terv Matti Lund
Tarkoitukseni oli kertoa että esiaateliset rälssisuvut, papit, tai suurimmat hopeaveroa maksavat porvarit täällä Helsingissä ja Kirkkonummi Porkkalassa "Euroopan portilla" elivät usein parituvissa kuollen tauteihin menettäen autioiksi tilojaan. Tuomarit haalivat niin kuin meidän aikana heikompien maita. Isoisänikin menetti Kainuussa ostamansa tilan (mökin paikan) pankille kun ei tiennyt tarkistaa myyjän lainhuudatusta. Mailman laki on yksi sukupolvi vaurastuu toinen säilyttää kolmas menettää tätä voi Korkkulaankin kohdistaa. Viereisen Sperringin yhteykset ja kehitys voisi valaista Korkkulankin tapahtumia? Kiitos edelleen tutkimuksesi tiedoista, jotka muuttaa historian kirjoitusta ja Kainuun ja Pohjanmaan merkitystä suomenkielen ja suomalaisen Suomen kehitykselle. Opettavaista on käydä katsomassa Ruotsin suurvallan sotasaaleilla jo 1600 luvulla rakenettuja kartanoita. Hyvinvointi hitaasti levisi Euroopan reunalle.
Olavi
Erkki A Tikkanen
15.08.15, 14:35
Cajanukset eivät kuulu omiin esivanhempiini, mutta lasteni kyllä ja olen suurella mielenkiinnolla seurannut Matin tulkintoja vanhoista tuomiokirjoista. Kukaan ei ole oikeastaan aikaisemmin tutkinut, tai julkaissut vastaavia tietoja, joten itse ainakin odotan mielenkiinnolla jatkoselvityksiä.
Se ovatko Cajanukset olleet aatelista sukua vai eivät, ei ole se issue, vaan ne lisätiedot, jotka tarkentavat heidän vaiheitaan.
Kun olen kahlannut tätä valtavaa ketjua, ei mielessäni ole ollut suvun syvät synnyt vaan konkreettinen tutkimusongelma. Olen Erik Cajanusten joukosta etsinyt - turhaan - sitä Erikiä, joka ilmestyy vaimonsa Anna Mårtensdotterin ja 9-vuotiaan poikansa Jakobin kanssa anoppini suvun kantataloon Lohjan Kyrkstadiin vuosien 1737-1744 rippikirjassa. Hän kuului Kirkniemen kartanon väkeen, kun hänet 10.9.1727 vihittiin Siuntiossa em. Annan kanssa, joka silloin palveli Nummenkylän rusthollissa. Sen jälkeen hän oli torpparina Lohjan Vohlsissa ja asui sitten perheineen Kyrkstadissa. Perhe muutti Karjaalle ja sieltä edelleen tuntemattomalle seudulle. Poika Jakob Cajanus palasi Kyrkstadiin muutaman vuoden kuluttua. Lohjan seuraavat rippikirjat ovat pahasti turmeltuneita, suurelta osalta käyttökelvottomia. 1750-luvulla vilahtaa jollakin aukeamalla merkintä Jakob Ersson Cajanus ja h. Maria Mårtensdotter (”i Glo - - -”). He muuttivat paikkakunnalle, jonka nimi ei ole luettavissa. Hiskistä ei Erik Cajanuksen perhettä löydy, sekä Lohjalla että Karjaalla ”hakutekstiä (Cajanus) ei ole tietokannassa”.
Anna Mårtensdotterilla oli veli Mårten Malmberg (Inkoon käräjät 6.2.1724), kartanonvouti ja sitten Kyrkstadin rakuuna, pso Lohjalla 9.2.1725 Ingeborg Tegelsten Vohlsista. Kummiluetteloiden mukaan hänen suhteensa Kyrkstadin isäntäväkeen oli läheisempi kuin rakuunapalvelus olisi edellyttänyt. Hän asui joitakin aikoja myös naapuritalossa Vallan Sunilla. Henrik Impola
Ylläoleva viesti hautautui suvun alkuperää koskevan väittelyn alle. Ehdin saada JHissalta arvokkaan tiedon Tammisaaressa eläneestä Erik Cajanuksesta. Uudellamaalla eli siis samaan aikaan kaksi samannimistä suvun jäsentä. Olisiko sukutraditio houkutellut heidät pohjoisilta leveysasteilta etelän aurinkoon?
Äsken tekemäni uuden löydön johdosta ei yllä oleva katsaus enää pidä paikkaansa. Erik Cajanus on minulle edelleen mielenkiintoinen tutkimuskohde mutta hän ei liity vaimoni sukuun. Tässä kuviossa on nimittäin, paitsi kaksi Erik Cajanusta, myös kaksi Anna Mårtensdotteria. Cajanuksen vaimo ei ollut rakuuna Mårten Malmbergin sisar eikä heidän tulonsa Kyrkstadiin siis näytä perustuneen sukulaisuuteen vaan on merkillinen yhteensattuma. Kun muut työt painavat päälle, jätän sen vuoksi Erik Cajanus-ongelman toistaiseksi sivuun (tai muiden kiinnostuneiden selvitettäväksi).
Evästykseksi mahdollisia jatkotutkimuksia varten: Tammisaaren rakuuna mainitaan kerran patronyymilla Eriksson ja sukunimi on yleensä lyhennetyssä muodossa Cajan, josta päätellen isä tai ainakin isoisä oli pappi. Lohjan Erik Cajanus on vuoden 1941 kastekirjassa pelkällä patronyymilla Johansson, muutoin nimi on Cajanus (paitsi Siuntion kastekirjassa 1730 Cajander, joka on selvästi virhe). Lyhentämätön nimi tuntuu viittaavan johonkin talollissukuhaaraan, joita oli useita esim. Iisalmella.
H. I.
Korjaus äskeiseen: vuosiluku on tietenkin 1741.
H. I.
Eli Peitzuksen mukaan Agneta olisi Oulun porvarin Matts Sigfridssonin tytär. Onko joku löytänyt porvari Matts Sigfridssonia Oulusta? Minulla tuli mieleen Pyhäjoen Waikon isäntä Matts Sigfridsson
Åström, Sven-Erik, Mårten Waikko i Uleåborg och hans släktkrets. Genos 53(1982), s. 85-99 (http://www.genealogia.fi/genos-old/53/53_85.htm).
Monia tässä keskustelussa esitettyjä kysymyksiä on jo aikaa sitten tutkinut melkoisella tarkkuudella professori Ohto Manninen artikkelissaan "Cajanusten esiäiti". (Genos 3/1990, s. 81-86, 118), jolla on jonkin verran painoarvoa jo siitä syystä, että kirjoittaja on myös "Kajaanin asukkaat 1651-1750" -tutkimuksen tekijä (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 33, 1981).
Hän selvittelee jo mm. erilaisten Sursilliana-käsikirjoitusten kerrostumat Cajanusten alkuperästä, ja yrittää suhteuttaa niitä kokoajien omiin sukulaisuussuhteisiin Cajanusten kanssa. Mannisen artikkelia on mahdotonta referoida tässä tyhjentävästi, mutta otan tässä esiin joitain tämän keskustelun kannalta kiinnostavia kohtia (ilman lähdeviitteitä):
"Peitzius on jostain lisännyt Antti Eerikinpojan vaimon isoisän nimen Sihveri. Lisäksi Peitzius siis tuo kuvaan väitteen, että Antti Eerikinpoika olisi kuulunut Gyllenhierta-sukuun. Jo Terserus oli maininnut hänen poikansa nimeksi Jeremias Hierta, mikä selittää tulkinnan, joka on jäänyt elämään - aika ajoin kenties aiheellisesti kritikoituna." (s. 82)
"Mitä alkuperäislähteet kertovat Antti Eerikinpojasta ja tämän vaimosta? Antti Eerikinpoika tuli Kajaanin eli Oulujärven nimismieheksi vuonna 1632. Kovin vaikuttavassa asemassa hän ei sitä ennen ollut, sillä vielä vuonna 1629 häntä ei mainita veroluettelossa. Uskottavalta tuntuisi, että hän olisi ollut jossain alemmassa sotilas- tai siviilivirassa tai toimihenkilönä. Vuoden 1630 väenottoluettelossa mainitaan 'Carl Swänsonin kirjuri Anders Erichson'" (s. 83)
"Mainittakoon, että käskynhaltija Erik Haren vieraillessa Kajaanissa noin vuoden 1620 tienoilla hänen kirjurinaan oli muuan Anders, joka yöaikaan katolla laulamalla ja elämöimällä häiritsi Kajaanin linnassa vankina pidetyn maankuulun historioitsijan, tohtori Messeniuksen unta. Olisiko tämä Anders sitten päässyt nimismieheksi Kainuuseen?" (s. 83)
"Peitziuksen Agnetan isäksi mainitsema Oulun porvari Matti Shverinpoika ei ollut merkittävimpiä oululaisia, koska häntä ei kaupungin historiassa mainita. Samanniminen kaupunkilainen kyllä mainitaan Oulun henkiveroluettelossa jo 1642 ja vielä vuonna 1664 Oulujoella käräjillä. Olisiko kyseessä sama mies, joka mainitaan Pyhäjoen käräjillä, ensin vuonna 1637 herra Philip Skedinghin palvelijana ja vuonna 1645 entisenä (vuoden 1632) läänitysvoutina. Yhteiskuntaluokaltaan tällainen palvelusmies sopisi hyvin Kajaanin pitäjien nimismiehen apeksi. Toisaalta on todettava, että patronyymi Sigfredsson on lisätty perimätietoon vasta 1700-luvulla." (s. 85)
Cajanusten kantaäidin henkilöllisyyttä jäljittäessään Manninen ei tunne Johannes Cajanuksen ruumissaarnaa, jonka muistaakseni Johannes Hissa on löytänyt: "Hänen Äitinsä se hywin Cunniasucuinen / Jumalata pelkäwäinen ja hywillä Awuilla lahjoitettu Matrona Agneta Matthiaxen Tytär."
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/teksti/saarnat/saarnat1700.xml#s17
Monia tässä keskustelussa esitettyjä kysymyksiä on jo aikaa sitten tutkinut melkoisella tarkkuudella professori Ohto Manninen artikkelissaan "Cajanusten esiäiti". (Genos 3/1990, s. 81-86, 118), jolla on jonkin verran painoarvoa jo siitä syystä, että kirjoittaja on myös "Kajaanin asukkaat 1651-1750" -tutkimuksen tekijä (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 33, 1981).
Hän selvittelee jo mm. erilaisten Sursilliana-käsikirjoitusten kerrostumat Cajanusten alkuperästä, ja yrittää suhteuttaa niitä kokoajien omiin sukulaisuussuhteisiin Cajanusten kanssa. Mannisen artikkelia on mahdotonta referoida tässä tyhjentävästi, mutta otan tässä esiin joitain tämän keskustelun kannalta kiinnostavia kohtia (ilman lähdeviitteitä):
"Peitzius on jostain lisännyt Antti Eerikinpojan vaimon isoisän nimen Sihveri. Lisäksi Peitzius siis tuo kuvaan väitteen, että Antti Eerikinpoika olisi kuulunut Gyllenhierta-sukuun. Jo Terserus oli maininnut hänen poikansa nimeksi Jeremias Hierta, mikä selittää tulkinnan, joka on jäänyt elämään - aika ajoin kenties aiheellisesti kritikoituna." (s. 82)
"Mitä alkuperäislähteet kertovat Antti Eerikinpojasta ja tämän vaimosta? Antti Eerikinpoika tuli Kajaanin eli Oulujärven nimismieheksi vuonna 1632. Kovin vaikuttavassa asemassa hän ei sitä ennen ollut, sillä vielä vuonna 1629 häntä ei mainita veroluettelossa. Uskottavalta tuntuisi, että hän olisi ollut jossain alemmassa sotilas- tai siviilivirassa tai toimihenkilönä. Vuoden 1630 väenottoluettelossa mainitaan 'Carl Swänsonin kirjuri Anders Erichson'" (s. 83)
"Mainittakoon, että käskynhaltija Erik Haren vieraillessa Kajaanissa noin vuoden 1620 tienoilla hänen kirjurinaan oli muuan Anders, joka yöaikaan katolla laulamalla ja elämöimällä häiritsi Kajaanin linnassa vankina pidetyn maankuulun historioitsijan, tohtori Messeniuksen unta. Olisiko tämä Anders sitten päässyt nimismieheksi Kainuuseen?" (s. 83)
"Peitziuksen Agnetan isäksi mainitsema Oulun porvari Matti Shverinpoika ei ollut merkittävimpiä oululaisia, koska häntä ei kaupungin historiassa mainita. Samanniminen kaupunkilainen kyllä mainitaan Oulun henkiveroluettelossa jo 1642 ja vielä vuonna 1664 Oulujoella käräjillä. Olisiko kyseessä sama mies, joka mainitaan Pyhäjoen käräjillä, ensin vuonna 1637 herra Philip Skedinghin palvelijana ja vuonna 1645 entisenä (vuoden 1632) läänitysvoutina. Yhteiskuntaluokaltaan tällainen palvelusmies sopisi hyvin Kajaanin pitäjien nimismiehen apeksi. Toisaalta on todettava, että patronyymi Sigfredsson on lisätty perimätietoon vasta 1700-luvulla." (s. 85)
Cajanusten kantaäidin henkilöllisyyttä jäljittäessään Manninen ei tunne Johannes Cajanuksen ruumissaarnaa, jonka muistaakseni Johannes Hissa on löytänyt: "Hänen Äitinsä se hywin Cunniasucuinen / Jumalata pelkäwäinen ja hywillä Awuilla lahjoitettu Matrona Agneta Matthiaxen Tytär."
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/teksti/saarnat/saarnat1700.xml#s17
Itse olen pitänyt yhtenä vaihtoehtona Agneta Mathiaksentyttären vanhempina Paltamon kirkkoherraa Matthias Laurentii Björneburgensis, joka mainitaan elossa vielä 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162038), mutta 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159373) ainoastaan leski (Onko hänestä tietoa?), joka on elossa luultavasti vielä 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164690) vävynsä Samuel Thomaen luona. Eli silloin Anders Erikinpoika (Cajanus) olisi Paltamon kappalaisen ja myöhemmin kirkkoherran Samuel Thomaen (Paldanius) lanko, mikä selittäisi miksi heidän lapsistaan vain Johannes Andreae Cajanus meni naimisiin Paldanius-sukuun kuuluvan kanssa.
Minäkään en ole Cajanuksia suoraan mieslinjoista, mutta on alkanut enemmän ja enemmän vaikuttaa siltä, että olen hyvinkin mahdollisesti verisukua kaikille Cajanuksille Antti Eerikinpojan vaimon kautta.
Tämä kaipaa kyllä varmistusta, muttei ole enää kovin paljosta kiinni.
Yksi kumma seikka, joka alkoi kiinnittää huomiotani Cajanuksissa oli se, että he hankkivat omistukseensa taloja, joissa aina sattui asumaan esivanhempiani. Cajanukset tulivat yhä tutummiksi, kun tutkin esivanhempieni talokauppoja heidän kanssaan. Aluksi ajattelin sitä pelkäksi sattumaksi, mutta Särä(i)sniemen omistussiirrot panivat ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta, siitä, että joillekin näistä talokaupoista löytyisi yhteinen nimittäjä Antti Eerikinpojan vaimon Aunen takaa. Osan talokaupoista, vaikka olivat aivan erillään toisistaan olevia akteja, taustalla oli eräs tietty sukurypäs, jolla lienee tekemistä Antti Eerikinpojan vaimon Aunen kanssa. Tässä ryppäässä on muutama kauppaporvareiksi Kajaann, Ouluun ja Raaheen päätynyt jäsen. Siis nämä olivat Antti Eerikinpojan itsensä eräät talokaupat ja kaikkien hänen poikiensa talokaupat 1600 -luvulla.
Tämä on mielenkiintoista. Manninen kirjoittaa artikkelissaan "Cajanusten esiäiti" seuraavasti:
Edellä mainittujen lähteiden perusteella vallitsi siis Pohjanmaalla varsin lähellä Cajanusten kantaäidin elinaikaa käsitys, että tämä oli oululaisen porvarin Matti Sihverinpojan Agneta-tytär. Mutta oli toisenkinlainen tieto: Joukko Peitziuksen käsikirjoitukseen perustuvia kopioita ilmoittaa Antti Eerikinpojan vaimoksi ja lasten äidiksi sotkamolaisen Kaisan. Varhaisimmassa näistä - Sven-Erik Åströmin Codex Aspegren'iksi kutsumassa versiossa (päiväys Pietarsaaren maalaiskunnassa 23.11.1759) - nimi kuuluu: "Catharina Lachticat ifrån Sotkamo dr".
Laihian kappalainen Nils Lagus (1764-1816) oli vuosisadan lopussa kopioinut nimen muodossa "Cathr. Lactieut ifrån Sottiamo dr". Samassa muodossa nimi esiintyy sitten Alceniuksen omissa versioissa. Näiden kopioiden juuret ovat ilmeisesti mahtavassa Pyhäjoen kirkkoherrassa Petter Niclas Mathesiuksessa (1711-1772). Tämä oli saanut Turun piispa Mennanderilta Peitziuksen käsikirjoituksen tarkastettavakseen kesällä 1758. Voimme päätellä, että tieto kantaäiti Katariinasta perustuu Mathesiuksen Oulun-Kainuun tienoilta 1750-luvulla saamaan perimätietoon. On muistettava, että Mathesiukset liittyvät Cajanuksiin jo 1600-luvulta siten, että kantaisän poika Johannes Andreae'n toinen vaimo oli Mathesia. Onko "mathesiusten"tieto siis luotettavampi kuin Peitziuksen Terseruksen sata vuotta aikaisempaan tietoon perustuva merkintä, koska Mathesius tai hänen kopioijansa on sen tarkoituksella, muuttaen aiempaa käsikirjoitusta, valinnut?
Perimätiedon monet uudelleenkäsittelyt ovat saaneet aikaan sotkua. Laguksen käsikirjoitukseen joku, ilmeisesti Alcenius, on Cathrin-nimen perään lisännyt huomautuksen Agnetasta viitaten "Peitzii manuscr." eli Peitziuksen käsikirjoitukseen. Seuraavassa kopiointivaiheessa (Hiereuologia Ostrobotnica) tämä lyhyt merkintä on jo erehdytty kopioimaan niin, että kantaäiti on lähdeviittauksesta saanut uuden sukunimen Peitzius:
"Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar"
Muoto Laticatar on selvästi lisätty tähän tekstiin myöhemmin, rivien väliin. Se on siis 1800-luvun tutkijan tulkinta eikä se välttämättä ole ainoa mahdollisuus tulkita Nils Laguksen kopioon selvästikin epäröiden ja sanaa ymmärtämättä merkittyä muotoa "Lactieut", jossa varsinkin loppu on epäselvä. Varhemman version nimi "Lachticat" ei sekään yksiselitteisesti merkitse sanaa Laatikatar. Tulkinta perustunee pelkästään tietoon, että Sotkamossa oli "Laatikaisen niminen talonpoikaissuku" kuten AXEL BERGHOLM (s. 249) on 1890-luvulla asian ilmaissut. Olisiko kyseessä vääristymä esim. maininnasta "Lensmans ifrån Sotkamo dr" (nimismiehentytär Sotkamosta)? Tämä (tai toisenlainen lukuvirhe sanasta Laatickas eli Laatikan) selittäisi muuten täysin ylimääräisen lyhennyksen "dr" esiintymisen. Täysin mielivaltainen on Bergholmin ratkaisu yhdistää kaksi perimätietoa nimeksi Agneta Matintytär Laatikatar. Kantaäiti oli muistitiedon mukaan joko Agneta Oulusta tai Kaisa Sotkamosta.
Perimätiedon tarkastelu siis osoittaa, että sukunimi Peitzius on selvä tulkintavirhe ja että myös Laatikatar-nimi on epävarma, joskin mahdollinen tulkinta. Itse ongelmaan kantaäidin henkilöllisyydestä on lisätietoa yritettävä hankkia muista lähteistä.
(Ohto Manninen: "Cajanusten esiäiti". Genos 3/1990, s. 82-83)
Jos Agneta olisi Brita Björneburgigsen sisar olisi Johan Cajanuksen avioliitto Catharinan kanssa serkkuavioliitto.
Itse olen Lokalahden kirkkoherraa Laurentius (Thomassonia) arvellut Mathiaksen isäksi. Hänen vävynsä oli Ericus Schraderus, mikä voisi liittyä Schroderus suvun nimen lähteenä.
Swahn suvun kantaisän Erik:in puoliso avioitui Paltamon "Mathias ? Johannis papin" kanssa tullen Koutaniemen Pulkkilan isännäksi
Alla lainauksena muutamia perusteltuja hypoteeseja aiheesta:
Olavi
Vuoden 1645 kesäkäräjien mukaan tulkittuna Samuel Paldaniuksen ensimmäinen vaimo Riitta Matintytär oli todennäköisimmin Paltamon lukkarin ja Paltaniemen Mattilan ja Rimpilojan talojen perustajan Matti Ollinpojan tytär. (Talot olivat juuri ne, jotka molemmat rovasti Johan Cajanus osti perinnökseen, mutta myi Rimpilojan kruununtalon jonkin ajan kuluttua ostosta pois.)
----------------------------------------------
Lisäksi en ole yrityksistäni huolimatta löytänyt varmistusta Mattheus Laurentiin alkuperälle, vaan kaikki tarjottu hänestä vaikuttaa Kainuun lähteisiin verrattuina ylimalkaisilta arvailuilta. (Kertokaa minulle kumoavia lähteitä, jos olen väärässä luulossa!)
Toistaiseksi olen taipuvainen uskomaan, että Oulun ja Paltamon Mattheus Laurentii ei olisikaan sama kuin oppilasmatrikkelin ja Åbo Stifts Härdaminnen Porista kotoisin oleva opiskelija, vaan kysymyksessä voisi olla Hailuodon kirkkoherran Thomas Laurentiin nuorempi veli, jonka kohdalla on jonkinlainen sekaannus oppilasmatrikkelissa.
------------------------------------------
olen sitä mieltä, että Samuel Thomae Paldaniuksen 1. puoliso Brita Mathiae ei ollut Matti Olavinpoika Rimpiläisen vaan Matthaeus Laurentiin tytär. Tämä perustuu siihen, että Samuel Thomae mainitaan talvikäräjillä 5.2.1647 Lars Matssonin langoksi ja Lars Matsson mainitaan kesäkäräjillä 24. - 26.6.1645 herra Mattsin pojaksi.
Väitteeseen siitä, että Lars Matsson olisi ollut Pekka Matinpoika Rimpiläisen veli, vastaan, että minun mielestäni siteeratussa tuomiokirjassa ei lue Brodhren tai Brodhern (veli) vaan Bondhen (talollinen).
----------------------------------
Hans Eriksson Koutaniemen Pulkkilan isäntä 1650 ? Suku omisti tilaa noin 100 vuotta 1633-1736
Koutaniemen isäntä n. 1633-55 (vielä 1655 henkikirjoissa). Mathias Johanis kapplainen 1620-28, (Mathias Laurentii kirkkoherra 1628-44)
Tuli Koutaniemen isännäksi isäpuolensa 1633 tai 1634 isäpuolens Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olis Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä.
Pulkkilan tilalla oli helpotuksia Postinkuljetuksessa 1642 ja kestikievarina jo 1672j
Jos Agneta olisi Brita Björneburgigsen sisar olisi Johan Cajanuksen avioliitto Catharinan kanssa serkkuavioliitto.
Itse olen Lokalahden kirkkoherraa Laurentius (Thomassonia) arvellut Mathiaksen isäksi. Hänen vävynsä oli Ericus Schraderus, mikä voisi liittyä Schroderus suvun nimen lähteenä.
Swahn suvun kantaisän Erik:in puoliso avioitui Paltamon "Mathias ? Johannis papin" kanssa tullen Koutaniemen Pulkkilan isännäksi
Alla lainauksena muutamia perusteltuja hypoteeseja aiheesta:
Olavi
Vuoden 1645 kesäkäräjien mukaan tulkittuna Samuel Paldaniuksen ensimmäinen vaimo Riitta Matintytär oli todennäköisimmin Paltamon lukkarin ja Paltaniemen Mattilan ja Rimpilojan talojen perustajan Matti Ollinpojan tytär. (Talot olivat juuri ne, jotka molemmat rovasti Johan Cajanus osti perinnökseen, mutta myi Rimpilojan kruununtalon jonkin ajan kuluttua ostosta pois.)
----------------------------------------------
Lisäksi en ole yrityksistäni huolimatta löytänyt varmistusta Mattheus Laurentiin alkuperälle, vaan kaikki tarjottu hänestä vaikuttaa Kainuun lähteisiin verrattuina ylimalkaisilta arvailuilta. (Kertokaa minulle kumoavia lähteitä, jos olen väärässä luulossa!)
Toistaiseksi olen taipuvainen uskomaan, että Oulun ja Paltamon Mattheus Laurentii ei olisikaan sama kuin oppilasmatrikkelin ja Åbo Stifts Härdaminnen Porista kotoisin oleva opiskelija, vaan kysymyksessä voisi olla Hailuodon kirkkoherran Thomas Laurentiin nuorempi veli, jonka kohdalla on jonkinlainen sekaannus oppilasmatrikkelissa.
------------------------------------------
olen sitä mieltä, että Samuel Thomae Paldaniuksen 1. puoliso Brita Mathiae ei ollut Matti Olavinpoika Rimpiläisen vaan Matthaeus Laurentiin tytär. Tämä perustuu siihen, että Samuel Thomae mainitaan talvikäräjillä 5.2.1647 Lars Matssonin langoksi ja Lars Matsson mainitaan kesäkäräjillä 24. - 26.6.1645 herra Mattsin pojaksi.
Väitteeseen siitä, että Lars Matsson olisi ollut Pekka Matinpoika Rimpiläisen veli, vastaan, että minun mielestäni siteeratussa tuomiokirjassa ei lue Brodhren tai Brodhern (veli) vaan Bondhen (talollinen).
----------------------------------
Hans Eriksson Koutaniemen Pulkkilan isäntä 1650 ? Suku omisti tilaa noin 100 vuotta 1633-1736
Koutaniemen isäntä n. 1633-55 (vielä 1655 henkikirjoissa). Mathias Johanis kapplainen 1620-28, (Mathias Laurentii kirkkoherra 1628-44)
Tuli Koutaniemen isännäksi isäpuolensa 1633 tai 1634 isäpuolens Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olis Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä.
Pulkkilan tilalla oli helpotuksia Postinkuljetuksessa 1642 ja kestikievarina jo 1672j
Ensiksi pitäisi löytää vielä Matthias Laurentii Björneburgensiksen vaimon nimi. Myös Mathias Johanis olisi hyvä ehdokas isäksi, sillä se selittäisi myöskin Anders Erikinpojan muuton Paltamoon. Ihmettelin vain Cajanusten ja Paldaniusten vähäisiä keskinäisiä avioliittoja ensimmäisten sukupolvien aikana. Yksi sopiva Matts Sigfridsson olisi Pyhäjoen Waikon isäntä, sillä osa Waikoista oli Oulussa porvarina kuten myöskin alunperin Pyhäjoelta kotoisin olevista Houruista.
Johannes Messenius mainitsee teoksessaan Scondia illustrata, tomus X seu Chronologia de rebus Venedarum Borealium
http://digi.kirjastot.fi/items/show/120931
vuoden 1624 kohdalla pastorit Manſvetum Jacobi, Mathiam ja kappalainen Samuelem.
Matti Lund selvitti että linnapäällikkö nimismies vouti kapteeni Pietari Erikinpoika Rooth oli Wästgöte. Hän lienee eli iäkkääksi ja Antti Erikinpoika ehkä tuli hänen (vanhan miehen) taloon perheineen. Matti päätteli 1941 kuollutta kapteenin vaimoa Cathariinaa Laatikaiseksi. Voisiko olla Agnetan täti?
Olisikohan tuo Pietarin syntyperä selvitettävissä Länsi-Göötanmaalla? Käyttihän tuota nimeä myös Viikin kartanon Kaarina Hannuntyttären kolmas puoliso.
Olen paljon pohtinut mikä toi Antin Pohjanmaalle? Olen joskus yrittänyt ryhmitellä miten 1500-1600 luvun vaihteen papit, virkamiehet, kauppiaat tulivat Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Rauma-Porin seudulta sekä Ruotsin Länsipohjasta ja Ångerman-läänistä (Gävlestä).
Noita Uusmaalaisia tuli Borgonesit ja Henricus Olain Rödh (Saloisten kirkkoherra 1566-1581) lisänimenä on käytetty Uhlaträskenis (Oulujärveläinen) häntä pidetään Stubbe sukuisena ja olisi Siuntion Tjusterbyn Bolstadin sukua. Vaimoksi on arveltu Fordelleihin kytketyn edeltävän kirkkoherra Henricus Laurentiin Swartin tytärtä, jonka talo oli Fordelien naapurina. Henricus Olai oli harvinainen Pohjanmaalle tullut rälssi taustainen. Olisiko näitä tarkistettavissa alkuperäislähteistä? Tammelandereja voi ehkä pitää Uusmalaisina. Onkohan muita?
Henricus Olain jälkeen Saloisten kirkkoherraksi tuli Ljungo Thoman poika. Isän Thomas Ingoniksen voisi epäillä tulleen Länsi-Pohjasta. Oliko Inge kuinka yleinen nimi? Margareta Grubb:in yksi puoliso oli Knut Ingesson, joka sopisi Thomaksen veljeksi. Margaretan yksi tytär oli Daniel Krögerin puoliso Oulun
Laitetaan Terseruksen luultavasti vuoden 1660 tarkastusmatkalla tekemän Cajanorum familian valtionarkistosta löytyvä Alceniuksen kokoelmasta löytyvä varhainen kopio (Ohto Manninen, Cajanusten esiäiti, Genos 61(1990) s. 81-86, 118, viite 2: Sahl. Probsten Mag. Erich Falanders Document f. 9v (Alceniuksen kok. VI, VA)):
Cajanorum familia
Andreas Erichsson ifr. Kyrkslätt i Nyland Gref Pehrs fougde öfr. Cajana och Pielis, obiit 1657. h.h: Agneta Matts dr., borgarens i Ulo +.
- Ericus Andr. Cajanus, past. i Sotkamo. h.h: 1. Christina Erici Montani Past. i Ijo dr., 2. Brita Samuelis Past. i Ijo dr.
- 1. Ericus Sch: Caj: alumnus och Margareta
- 2. Andreas
- Johannes A. Cajanus sacell. i Paldamo, h.h: 1. Catharina Samuelis Past: Pald. dr. 2. Anna Johannis Mathesia.
-1. Catharina
-2. Johannes och Anna
- Andreas Cajanus, Past. i Pielis +, h.h: Anna Hend. Cauhases dr Rådmans i Ulo.
(lapset) - Caren, Erich, Henrich
- Felicia A. dr, gift m. Johannes Curnovius, en häradshöfding
(lapset) - Henricus, Johannes, Gustavus
- Beata A:dr gift m. Caspar Casp. Forbus, nu Sac. i Brahestad
(toisaalla mainitut lapset) - vainaja, vainaja, Anna, Lisbet
- Jeremias Hierta, nu uti sin faders ställe
- Gustavus Cajanus, nu st. Aboens:
- Samuel Cajanus, studerar nu i Stockholm
- Agneta A:dr nu hoos Curnovium
Eli Jeremias Andersinpoika näyttää myös käyttäneen Hierta nimeä, sillä myöskin Lappeenrannan RO 23.2.1663 s. 11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341602) "amptman i Norbotn Jeremias Hierta".
Voisiko Cajanus suvun Gyllenhjerta nimityksen takana olla virheellinen tulkinta Gyllenhjelm nimestä? Vaasa suvun isättömiä jälkeläisiä nimettiin ja aateloitiin Gyllenhjelmeiksi. Jos Kirkkonummen Hjerta suvulla olisi joku yhteys esimerkiksi Kemiön Barbro Sigfridsdr:ään s.1542.
Sjundby suvun Petrus Ragvaldi oli loppuvuosina Kemiön Kirkkoherra k. n.1562. Hänen sisarentytärtä pidetään Kirkkonummen Korkulan emäntänä ilmeisesti Anders Erikinpojan isoäiti.
Olavi
Kimmo Kemppainen
19.09.15, 14:03
Aikaisemmin tässä ketjussa siteerasin erästä tuomiokirjaa, jossa oli huomattavan kauan Jeremiaan kuoleman jälkeen kirjattu tieto
"...Faderfader Jeremias derförinnan det samma åbodt, hwilcken sig äfwen förrut Kalla[t] Hierta..."
Sitaattisi osoittaa varmuudella, että vaikka Jeremias ei Kainuun asiakirjoissa koskaan elinaikanaan Hiertana esiintynytkään, tieto Hierta-nimen käyttämisestä on silti oikea.
Kimmo Kemppainen
Eli Jeremias Andersinpoika näyttää myös käyttäneen Hierta nimeä, sillä myöskin Lappeenrannan RO 23.2.1663 s. 11 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11341602) "amptman i Norbotn Jeremias Hierta".
Matti Lund
19.09.15, 14:57
Aikaisemmin tässä ketjussa siteerasin erästä tuomiokirjaa, jossa oli huomattavan kauan Jeremiaan kuoleman jälkeen kirjattu tieto
"...Faderfader Jeremias derförinnan det samma åbodt, hwilcken sig äfwen förrut Kalla[t] Hierta..."
Sitaattisi osoittaa varmuudella, että vaikka Jeremias ei Kainuun asiakirjoissa koskaan elinaikanaan Hiertana esiintynytkään, tieto Hierta-nimen käyttämisestä on silti oikea.
Kimmo Kemppainen
Sanoisin tätä nimiasiaa pattitilanteeksi.
On toistaiseksi löydetty kaksi toisistaan hieman poikkeavaa aikalaista lisänimiesiintymää asiakirjoissa:
1. Aikaisempi, Johannes Hissan jo muutamia vuosia sitten ja vielä aivan taannoin tässä ketjussa viittaama Lappeenrannan "Hierta", jolla tarkoitetaan ilmeisestikin vanhempaa Jeremias Antinpoikaa (amtman).
2. Myöhempi Jeremias Hjertelööf, johon olen viitannut muutamia vuosia sitten ja antanut sittemmin siitä linkin tässä ketjussa, joka on Jeremias Jeremiaanpojan signeeraus.
Lisäksi lisänimi Hierta on esiintynyt Sursill -keruun yhteydessä, mutta on sekundaaria, vaikkakin aivan äsken on käynyt ilmi, että se on saatettu kirjata Sursill -papereihin jo vielä nuoremman Jeremias Jeremiaanpojan eläessä.
Jos minun pitää valita, kumpi on luotettavampi tai onko isä ja poika käyttäneet eri nimeä, jossa on kuitenkin toisiansa vastaava kantaosa, en pysty asettamaan toista toisen edelle muuten kuin että nuoremman Jeremiaan signeeraus lisänimellä läänintilissä ja asuinpaikkakunnalla on sinänsä astetta luotettavampi kuin vieraalla paikkakunnalla Lappeenrannan raastuvassa kirjattu isän lisänimi "Hierta". Jeremias Antinpoika ei ole läsnä, kun se siellä ensin huudetaan mutta kun hän on tullut paikalle tupakka-asiassa, siihen viitataan vielä toisen kerran.
Joko nimi on kirjattu Lappeenrannassa "säästösyistä" lyhenteenä tai sitten poika on johtanut oman polvensa Hierten "lööfinä" (Hierten puun lehtenä), mutta on nähtäväsi katunut nimen käyttöä, koskapa sitä ei hänen signeerauksissaan sen jälkeen enää esiinny ja niitä signeerauksia on kohtalainen määrä. Nuoremman Jeremiaan jälkipolvi on sitten tyytynyt Cajan-Cajanus -muunnelmiin lähinnä oppisäädystä riippuen.
En pysty asettamaan toista toisen edelle ja kun nimeä ei näytetä sen jälkeen käytetyn muuten kuin toisenkäden "lempinimenä ei ole niin suurta väliäkään.
Jäykällä lisänimitakertumalla on ollut tässä se huono vaikutus, että se on jumittanut niitten tutkimista, jotka ovat yrittäneet tukeutua siihen (koska sitä ei sen koommin esiinny asiakirjoissa) ja lisäksi se on ylläpitänyt arvailupohjaisia harhakäsityksiä suvun alkuperästä (= Cajanusten täytyy olla ritarihuoneeseen otettuja Gyllenhjertoja ja täten ritarihuonegenelogiassa on mystinen virhe, josta sukututkijan on turha mitään välittää, vaan seurata Gyllenhjertasta saatua tynkälisänimeä Hjertaa ja lukea joka tapauksessa Cajanukset täten Gyllenhjertoihin. Tämä mm. riittää, että J Pesu liittää Cajanukset ikuisesti Hevonpään Gyllenhjertoihin eikä sitä voi koskaan enää riistää häneltä pois, se on ja pysyy eikä kukaan voi siinä asiassa hänen mielipteeseensä mitenkään vaikuttaa.).
terv Matti
Kimmo Kemppainen
19.09.15, 15:08
Siis nämä molemmat sitaatit, minun ja jhissan siteeraamat, koskevat nimenomaan Jeremias Anderssonia. Hänen Hierta-nimen käytöstä on tässä koko ajan kysymys.
Siinä mielessä ei liene syytä puhua pattitilanteesta. Kun hänen poikansa Jeremias Jeremiasson on kutsunut itseään vuorostaan Hiertelöfiksi, niin se on taas eri asia, joskin sinällään relevantti detalji.
Kimmo Kemppainen
Sanoisin tätä nimiasiaa pattitilanteeksi.
On toistaiseksi löydetty kaksi toisistaan hieman poikkeavaa aikalaista lisänimiesiintymää asiakirjoissa:
1. Aikaisempi, Johannes Hissan jo muutamia vuosia sitten ja vielä aivan taannoin tässä ketjussa viittaama Lappeenrannan "Hierta", jolla tarkoitetaan ilmeisestikin vanhempaa Jeremias Antinpoikaa (amtman).
2. Myöhempi Jeremias Hjertelööf, johon olen viitannut muutamia vuosia sitten ja antanut sittemmin siitä linkin tässä ketjussa, joka on Jeremias Jeremiaanpojan signeeraus.
Lisäksi lisänimi Hierta on esiintynyt Sursill -keruun yhteydessä, mutta on sekundaaria, vaikkakin aivan äsken on käynyt ilmi, että se on saatettu kirjata Sursill -papereihin jo vielä nuoremman Jeremias Jeremiaanpojan eläessä.
Jos minun pitää valita, kumpi on luotettavampi tai onko isä ja poika käyttäneet eri nimeä, jossa on kuitenkin toisiansa vastaava kantaosa, en pysty asettamaan toista toisen edelle muuten kuin että nuoremman Jeremiaan signeeraus lisänimellä läänintilissä ja asuinpaikkakunnalla on sinänsä astetta luotettavampi kuin vieraalla paikkakunnalla Lappeenrannan raastuvassa kirjattu isän lisänimi "Hierta". Jeremias Antinpoika ei ole läsnä, kun se siellä ensin huudetaan mutta kun hän on tullut paikalle tupakka-asiassa, siihen viitataan vielä toisen kerran.
Joko nimi on kirjattu Lappeenrannassa "säästösyistä" lyhenteenä tai sitten poika on johtanut oman polvensa Hierten "lööfinä" (Hierten puun lehtenä), mutta on nähtäväsi katunut nimen käyttöä, koskapa sitä ei hänen signeerauksissaan sen jälkeen enää esiinny ja niitä signeerauksia on kohtalainen määrä. Nuoremman Jeremiaan jälkipolvi on sitten tyytynyt Cajan-Cajanus -muunnelmiin lähinnä oppisäädystä riippuen.
En pysty asettamaan toista toisen edelle ja kun nimeä ei näytetä sen jälkeen käytetyn muuten kuin toisenkäden "lempinimenä ei ole niin suurta väliäkään.
Jäykällä lisänimitakertumalla on ollut tässä se huono vaikutus, että se on jumittanut niitten tutkimista, jotka ovat yrittäneet tukeutua siihen ja lisäksi se on ylläpitänyt arvailupohjaisia harhakäsityksiä suvun alkuperästä (= Cajanusten täytyy olla ritarihuoneeseen otettuja Gyllenhjertoja ja täten ritarihuonegenelogiassa on mystinen virhe, josta sukututkijan on turha mitään välittää, vaan seurata Gyllenhjertasta saatua tynkälisänimeä Hjertaa ja lukea joka tapauksessa Cajanukset täten Gyllenhjertoihin).
terv Matti
Kimmo Kemppainen
19.09.15, 17:13
Meillähän on kolme toisistaan riippumatonta dokumenttia, joissa Jeremias Anderssonin nimeksi mainitaan Hierta. Näistä kaksi on aikalaisdokumentteja ja yksi postuumi:
a) Terseruksen Cajanorum familia, aikalaisdokumentti (koska Jeremias "nu uti sin faders ställe"), kopiona säilynyt
b) Lappeenrannan tuomiokirja, aikalaisdokumentti, alkuperäisenä säilynyt
c) Henrik Costianderin kertomus vaimonsa Katarina Cajanan esipolvista. Kirjoitettu kauan Jeremias Anderssonin kuoleman jälkeen, mutta puhe on nimenomaan Jeremias Anderssonista. Katarina Cajanahan ei edes polveutunut Jeremias Jeremiassonista vaan tämän veljestä Danielista.
Sinälläänhän siis tämä Jeremias Jeremiassonin Hiertelöf-nimi ei vaikuta tähän mitenkään. Sitähän tapahtui, että pojat koristelivat isältä perittyä nimeä, kuten tehtiin esimerkiksi Gisle - Gisslekors -suvussa.
Kimmo Kemppainen
Siis nämä molemmat sitaatit, minun ja jhissan siteeraamat, koskevat nimenomaan Jeremias Anderssonia. Hänen Hierta-nimen käytöstä on tässä koko ajan kysymys.
Siinä mielessä ei liene syytä puhua pattitilanteesta. Kun hänen poikansa Jeremias Jeremiasson on kutsunut itseään vuorostaan Hiertelöfiksi, niin se on taas eri asia, joskin sinällään relevantti detalji.
Kimmo Kemppainen
En ole kysynyt Barbron vanhempia, vaan sitä mitä "Walb:"-mekintä tässä yhteydessä tarkoittaa?
Matti Lundin aiemman varman mielipiteen mukaan kyseessä on lyhennys Walborg-nimestä. Tällöin syntyisi n.s. tuplanimi Walborg Barbro. Tupalanimiä etunimissä ei kuitenkaan kuulemma 1600-luvulla esiintynyt ja tätä on käytetty lyömaseena vapaaherra Stierneldiä vastaan, häntä suurväärentäjäksi todisteltaessa, sillä Eldstierna-Stierneld-suvun alkupolvissa niitä (tuplaetunimiä) suorastaan vilisee.
Jos kaksoisetunimiä ei todella 1600-luvulla tunnettu, jää ainoaksi vaihtoehdoksi "Walb"-merkinnälle titteli ja sitäkään Matti Lund ei hyväksynyt, eiväthän Cajanukset olleet "jalosukuisia" hänen mukaansa.
Koska Barbro Cajanus/Cajana kulki omalla sukunimellään (puoliso Simon Shiörbeck-Shjerfbeck), ulottuisi wälbördig-titteli hänen esipolviinsakin, jotka todennäköisimmin olivat juuri noita Kirkkonummen Anders Erikssonin jälkeläisiä.
Toivoisin, että kuulisimme Matti Lundilta itseltään, olivatko tuplanimet mahdollisia 1600-luvulla (siis toisin kuin Ruotsissa väitetään), vai joudutaanko antamaan periksi tittelissä? Kumpi on kovempi pala?
Luin viime talvena James M. Beidlerin kirjan 'The Family Tree German Genealogy Guide', ja siinä kerrotaan, että saksalaisilla oli keskiajalta saakka tapana antaa lapsille kaksi etunimeä. Jälkimmäinen etunimi, ns. 'Rufname' oli se, mitä oikeasti käytettiin, ensimmäinen etunimi oli olemassa lähinnä paperilla. Näin ollen voi olla, että kaksoisnimi 'Walborg Barbro' mahdollisesti heijastaa välitöntä saksalaista vaikutusta.
Luin viime talvena James M. Beidlerin kirjan 'The Family Tree German Genealogy Guide', ja siinä kerrotaan, että saksalaisilla oli keskiajalta saakka tapana antaa lapsille kaksi etunimeä. Jälkimmäinen etunimi, ns. 'Rufname' oli se, mitä oikeasti käytettiin, ensimmäinen etunimi oli olemassa lähinnä paperilla. Näin ollen voi olla, että kaksoisnimi 'Walborg Barbro' mahdollisesti heijastaa välitöntä saksalaista vaikutusta.
Kiitos tästä tiedosta, joka heijastuu heti tuonne Emerentia-ketjuihin!
Eräänä "todisteena" vapaaherra Adolf Ludvig Stierneldiä vastaan käydyssä "sukupuuväärennys-oikeudenkäynnissä" on käytetty nimenoman Eldstierna-Stierneld-suvun varhaisissa polvissa esiityviä kaksoisnimiä. Ne on katsottu vapaaherran keksinnöiksi ja väärennysten piikkiin pistetyiksi.
Nämä lapset (Laurentius, Carl Gustaf ja Sigrid Catharina) olivat kaikki syntyneet Keski-Euroopassa. Siinä se selitys tuplanimille! Ei suinkaan väärennöksiä, vaan "muodollinen nimi" ja "Rufname"!
Kiitos toisenkin kerran!
Kimmo Kemppainen
25.01.16, 14:15
Yllättäen,
eräs rumpali Erik Cajanus jäi Siuntiossa kiinni kaksinnaimisesta. Oli Pohjanmaan Cajanuksia. Vaimo Anna Martintytär, joten sama mies on kyseessä. Löysin paperit sattumalta.
Kimmo Kemppainen
3.7.1730 Siuntiossa syntyneen Jakobin kasteessa 1730 n:o 47
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9236467
Erikin sukunimenä on Cajander, joten kuuluminen Cajander sukuun kannattaa myöskin tutkia, sillä Lohjan Maxjoella oli 1720-luvulla varusmestari Jacob Cajander
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6briq8?fi+0300+kastetut+1561)19.8.1725 21.8.1725 Maxjoki rustmest: Jac: Cajander Marg: Biörck Brita
Kimmo Kemppainen
25.01.16, 20:59
Löytyi lisää materiaalia: Erik Cajanus, Tammelan Jåckis gård, vaimo Anna Martintytär, tämän veli Martti Martinpoika Nummenkylästä; Erikillä naimahanke Riitta Erkintyttären kanssa, Lappfjärdin Härkmeren kylä; edellinen vaimo, jonka kanssa tytär, Lohjan Moisiosta.
Kimmo Kemppainen
Yllättäen,
eräs rumpali Erik Cajanus jäi Siuntiossa kiinni kaksinnaimisesta. Oli Pohjanmaan Cajanuksia. Vaimo Anna Martintytär, joten sama mies on kyseessä. Löysin paperit sattumalta.
Kimmo Kemppainen
Kimmo Kemppainen
26.01.16, 12:33
... siis siuntiolainen rummunlyöjä Erik Cajanus, vaimo Anna Martintytär, aikaisempikin vaimo ollut, ilmeisesti Tenholassa 1723 vihitty Marketta Erkintytär. On sitten mennyt Lapväärttiin ja nainut sieltä Riitta Erkintyttären Härkmeren kylästä. Lapväärtissä tosiaan on tuollainen "arbetskarl" Erkki Erkinpoika, voisi hyvinkin olla sama mies. Kaksinnaimisesta kuolemantuomio.
Ei tietoa syntymäpaikasta, äiti kaiketi nimeltään Maria. Armeijan papereista voisi joku tarkistaa, onko syntymälääni Pohjanmaa vai mikä. Jonkin yhteyden Pohjanmaalle luulisi olevan.
Kimmo Kemppainen
Löytyi lisää materiaalia: Erik Cajanus, Tammelan Jåckis gård, vaimo Anna Martintytär, tämän veli Martti Martinpoika Nummenkylästä; Erikillä naimahanke Riitta Erkintyttären kanssa, Lappfjärdin Härkmeren kylä; edellinen vaimo, jonka kanssa tytär, Lohjan Moisiosta.
Kimmo Kemppainen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18467&pnum=394
Tuossa on rummunlyöjä Erik Cajanus Uudenmaanläänin jalkiväkirykmentin Karjaan komppanian rummunlyöjänä vuoden 1726 pääkatselmuksessa. Tai oli 12.3.1724 saakka.
Terv
Topi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18466&pnum=270
Tuossa on vielä vuoden 1719-1720 pääkatselmus. Eli Pohjanmaalla sanotaan Eerikin syntyneen.
Terv
Topi
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18466&pnum=78
Ja vielä vuoden 1719 katselmus:
Terv
Topi
Kimmo Kemppainen
26.01.16, 14:26
Bingo,
hienoa työtä, eli onkohan meillä tässä Erici Samuelis Cajani poika vai onko muita isäehdokkaita?
Kimmo Kemppainen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18466&pnum=270
Tuossa on vielä vuoden 1719-1720 pääkatselmus. Eli Pohjanmaalla sanotaan Eerikin syntyneen.
Terv
Topi
SE/KrA/0022/1718/20
Tuosta vuoden 1718 "diverse rullor" dokumentista saattaisi vielä löytyä lisää Uudenmaan rykmentistä mutta minulla oli jo SVAR:n lisenssi mennyt umpeen joten en päässyt kurkkaamaan.
Terv
Topi
Kimmo Kemppainen
26.01.16, 16:38
Joo, minulla ei ole koskaan mitään lisenssejä ollutkaan edes SSHY:lle. Tässä on silmukka selvästi kiristynyt, isä ollut kaiketi Erik Cajanus ja äiti Maria ja syntymäpaikka Pohjanmaalla. Tuolla voisi jo löytyäkin.
Kimmo Kemppainen
SE/KrA/0022/1718/20
Tuosta vuoden 1718 "diverse rullor" dokumentista saattaisi vielä löytyä lisää Uudenmaan rykmentistä mutta minulla oli jo SVAR:n lisenssi mennyt umpeen joten en päässyt kurkkaamaan.
Terv
Topi
Kimmo Kemppaisen löydöt ovat todellisia helmiä tässä pitkään velloneessa ketjussa. Kuten viime elokuussa lähettämistäni viesteistä näkyy, olin kiinnostunut Lohjalla 1720-1740-luvuilla esintyneestä Erik Cajanuksesta, kun luulin että hänen vaimonsa Anna Mårtensdotter kuului Kyrkstadin sukuun, jota olen selvittänyt. Sitten kävi ilmi että Cajanuksen vaimo oli Siuntion Nummenkylästä ja ”oikea” Anna Mårtensdotter löytyi Inkoon Västersolbergista. Sain oikeat tiedot artikkeliin, joka tulee Genokseen lähiaikoina. Erik Cajanuksen yhteys Kyrkstadiin tuntuu mystilliseltä – hänen poikansa Jakob Cajanuskin palasi sinne tultuaan aikuiseksi.
Ehdin JHissan yst. avustuksella saada selville, että Länsi-Uudellamaalla asui 1720-luvulla toinen suunnilleen samanikäinen Erik Cajanus Tammisaaren Österbyssä, pso Margareta Eriksdotter. Ammattinimityksinä mainitaan rumpali, rakuuna ja torppari. Lohjan Erik Cajanus on kirjoissa aina pelkällä nimellä ilman ammattia. Molempien nimi on joskus lyhennetyssä muodossa (Cajan). Tammisaaren Cajanin isännimi on kastekirjassa 1727 Ersson. Hänen kohdallaan ehkä päästään eteenpäin sotilaslähteiden avulla. Lohjan miehellä ei mainita isännimeä, ellei hän ole se Outamon renki Erik Johansson, joka mainitaan vaimonsa Anna Mårtensdotterin kanssa kastekirjassa 1740. Tätä on kuitenkin epäiltävä, koska renki-nimitystä selvästi vältellään Erik Cajanuksen kohdalla. Eikö kaksinnaimista koskevissa lähteissä ole mitään hänen taustastaan?
H. I.
Joo, minulla ei ole koskaan mitään lisenssejä ollutkaan edes SSHY:lle. Tässä on silmukka selvästi kiristynyt, isä ollut kaiketi Erik Cajanus ja äiti Maria ja syntymäpaikka Pohjanmaalla. Tuolla voisi jo löytyäkin.
Kimmo Kemppainen
Avasin taas lisenssin SVAR:iin. Ei tuossa 1718 rullassa ollut kuin yksi sivu eikä mitään Erikistä. Ei myöskään 1717 rullassa, jossa lueteltiin vain rykmentin upseerit. Ei tosin pitänytkään jos hänet vasta huhtikuussa 1718 otettiin leipiin.
Terv
Topi
Kimmo Kemppainen
26.01.16, 20:24
Pätevästi toimittu, ei suinkaan missään noista ole ikätietoja, että saisi syntymävuodesta arvion? Kuolinvuodesta on arvio vain, jos kuolemantuomio pantiin täytäntöön.
Patronyymi on melko todennäköisesti Erici, tuo Johansson on siltä ajalta, kun mies oli jo pois pelistä.
Kimmo Kemppainen
Avasin taas lisenssin SVAR:iin. Ei tuossa 1718 rullassa ollut kuin yksi sivu eikä mitään Erikistä. Ei myöskään 1717 rullassa, jossa lueteltiin vain rykmentin upseerit. Ei tosin pitänytkään jos hänet vasta huhtikuussa 1718 otettiin leipiin.
Terv
Topi
Pätevästi toimittu, ei suinkaan missään noista ole ikätietoja, että saisi syntymävuodesta arvion? Kuolinvuodesta on arvio vain, jos kuolemantuomio pantiin täytäntöön.
Patronyymi on melko todennäköisesti Erici, tuo Johansson on siltä ajalta, kun mies oli jo pois pelistä.
Kimmo Kemppainen
Tervehdys,
Tuossa 1719 rullassa sanotaan hänen olevan 17 vuotias ja 1720 rullassa 18 vuotias. Eli tuon mukaan hän olisi syntynyt noin 1702.
Terv
Topi
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 00:22
Kiitos paljon,
niin suunnilleen arvelinkin.
Kimmo Kemppainen
Tervehdys,
Tuossa 1719 rullassa sanotaan hänen olevan 17 vuotias ja 1720 rullassa 18 vuotias. Eli tuon mukaan hän olisi syntynyt noin 1702.
Terv
Topi
Miisamaija
27.01.16, 01:20
Erillinen kysymys Lars Johan Hiertasta
Satuin huomaamaan tänään, että Aftonbladetin perusti vuonna 1830 Lars Johan Hierta. Muistin, että olin nähnyt sukunimen aiemmin SukuForumissa tässä ketjussa. En ole lukenut aiheen ketjua läpi, mutta sen verran kiinnostaa että kysyisin, onkohan Lars Johan Hiertalla yhteyksiä tässä ja muissa ketjuissa Suomessa mainittuihin Hiertoihin?
https://sv.wikipedia.org/wiki/Lars_Johan_Hierta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Johan_Hierta
___
-R-
Minulla ei enää ole varsinaista intressiä Erik Cajanuksen suhteen ja voin aivan hyvin uskoa että on kyse yhdestä ja samasta henkilöstä. Monet seikat viittasivat kuitenkin kahteen eri henkilöön. Lohjan mies antoi kuvan paremmasta yhteiskunnallisesta asemasta, hän tuntui kuuluvan kartanoiden betjänt-luokkaan (Kirkniemi, Vohls ja Kyrkstad), kun taas Tammisaaren miestä sanottiin torppariksikin. Jos on kyseessä sama mies, niin tapahtumien kulku oli nopeaa: Zacharias-pojan syntymä 26.7.1726, sitten 1. vaimon Margareta Eriksdotter Björkin kuolema, josta ei ole mitään tietoa, palvelussuhde Kirkniemessä ja uusi avioliitto Siuntiossa Anna Mårtensdotterin kanssa 10.9.1727. Aikarajat ovat tiukkoja mutta eivät mahdottomia.
H. I.
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 13:40
Katsotaanpa vielä:
Lohja - Lojo - kastetut
Isän sukunimi: CAJAN => Kajander, CajaniSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6r1alg?fi+0300+kastetut+1561)19.8.1725 21.8.1725 Maxjoki rustmest: Jac: Cajander Marg: Biörck Brita
varusmestari Jacob Cajander, vaimo Margareta Björk. Eivät kaiketi kuulu tähän Erik Cajanus -asiaan.
Sitten asiaan:
Tenhola - Tenala - vihityt
Miehen sukunimi: CAJAN => Cajanus, Kajander, CajaniaKuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6r1alg?fi+0548+vihityt+497) 6.10.1723 Lapvijk Trumslagar Erick Cajanus Pig. Margeta Erichsdr. Biörknäs
Tämä on sama henkilö kuin tämä:
Siuntio - Sjundeå - vihityt
Miehen sukunimi: CAJAN => Cajanus, Kajander, CajanKuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6r1alg?fi+0495+vihityt+90) 10.9.1727 Lojo Gierckäs Eric Cajanus Anna Mårth:dt Nummenkylä
Perustelut:
kaksinnaimisjutun yhteydessä Siuntion Erik Cajanus oli 1) entinen rummunlyöjä kuten Tenholassa vihitty mies, 2) oli ollut aikaisemmin naimisissa, tästä avioliitosta elossa tytär, varmaankin tämä:
Tammisaari - Ekenäs - kastetut
Isän sukunimi: CAJAN => Kajander, CajanSyntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/6r1alg?fi+0028+kastetut+2)1724 29.7.1724 Österby Torp. Erich Cajan Maria
alkup - TALLKOMM: kastepäivä 2()
Oli ollut Erik Cajanuksen äidin luona Lohjalla, sieltä äiti onkin identifioitavissa.
Kimmo Kemppainen
Minulla ei enää ole varsinaista intressiä Erik Cajanuksen suhteen ja voin aivan hyvin uskoa että on kyse yhdestä ja samasta henkilöstä. Monet seikat viittasivat kuitenkin kahteen eri henkilöön. Lohjan mies antoi kuvan paremmasta yhteiskunnallisesta asemasta, hän tuntui kuuluvan kartanoiden betjänt-luokkaan (Kirkniemi, Vohls ja Kyrkstad), kun taas Tammisaaren miestä sanottiin torppariksikin. Jos on kyseessä sama mies, niin tapahtumien kulku oli nopeaa: Zacharias-pojan syntymä 26.7.1726, sitten 1. vaimon Margareta Eriksdotter Björkin kuolema, josta ei ole mitään tietoa, palvelussuhde Kirkniemessä ja uusi avioliitto Siuntiossa Anna Mårtensdotterin kanssa 10.9.1727. Aikarajat ovat tiukkoja mutta eivät mahdottomia.
H. I.
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 13:51
Tenholassa rummunlyöjä vihittäessä siis Lappvikista. Sieltä löytyvät rummunlyöjä Erik ja äiti Maria:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5662738
Tuomiokirjan mukaan Erik Cajanuksen äiti asunut Lohjan Moisiossa, sieltä todella löytyy vanha Maria, muuttanut Siuntioon:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5662738
Tämän kummempaa ei ole, luultavasti on sama henkilö mutta vaikea pelkkää Mariaa on vakuuttavammin identifioida.
Kimmo Kemppainen
Oli ollut Erik Cajanuksen äidin luona Lohjalla, sieltä äiti onkin identifioitavissa.
Kimmo Kemppainen
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 13:53
Ja eipä liene minulta pois vaikka annan tämän Siuntion käräjäjutunkin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26523369
Kimmo Kemppainen
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 14:02
Kun kerran oli Lappväärttissä "äktenskaps handel" niin varmaan maksettiin kuulutusmaksukin. Vaikuttaisi löytyvän, joskin ilman sukunimeä, arbetskarlina:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10669957
Kimmo Kemppainen
Ja eipä liene minulta pois vaikka annan tämän Siuntion käräjäjutunkin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=26523369
Kimmo Kemppainen
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 14:38
Copy-pastegeeninen virhe,
tässä oikea linkki Lohjalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29028848
Kimmo Kemppainen
Tuomiokirjan mukaan Erik Cajanuksen äiti asunut Lohjan Moisiossa, sieltä todella löytyy vanha Maria, muuttanut Siuntioon:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5662738
Tämän kummempaa ei ole, luultavasti on sama henkilö mutta vaikea pelkkää Mariaa on vakuuttavammin identifioida.
Kimmo Kemppainen
Kiitokset kaikista näistä tiedoista, erityisesti Siuntion käräjäpöytäkirjasta, kyllä ne ovat vakuuttavia. Olen pitänyt Cajandereita eri sukuna. Hiukan mietityttää tuo Jakob Cajanderin vaimon nimi Margareta Björk. Muistelen että myös Erik Cajanuksen vaimolla Margaretalla, joka oli Björknäsistä, olisi yhden kerran ollut nimi Björk, mutta nyt en löydä tällaista tietoa mistään. Olen luultavasti sekoittanut nämä Cajanderin ja Cajanuksen vaimot keskenään. ”Margareta Björk” viimeisessä viestissäni voidaan siis unohtaa.
Jos vielä löydät Maria-äidin kautta linkin Erik Cajanuksen isään, niin Sinua voidaan onnitella merkittävimmästä löydöstä mitä tämän pitkän ketjun puitteissa on tehty.
H. I.
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 18:04
Viety kärsimään rangaistuksensa 10.3.1736. Tulkitaan siis ehkä kuolinpäiväksi. Tästä voisi löytyä hovioikeuden päätöstaltiosta jotakin, jos se on säilynyt.
Kimmo Kemppainen
Kuolinvuodesta on arvio vain, jos kuolemantuomio pantiin täytäntöön.
Kimmo Kemppainen
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=29028868&kuvanumero=33&ay=1791724&sartun=227640.KA&atun=247923.KA&amnimeke=Lohjan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1735-1744+%28I+Aa%3A2%29&ay2=103907
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=29028898&kuvanumero=63&ay=1791724&sartun=227640.KA&atun=247923.KA&amnimeke=Lohjan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1735-1744+%28I+Aa%3A2%29&ay2=103907
Tämä on tärkeä tieto, mutta se on ristiriidassa Lohjan rippikirjan 1737-1745 ylläolevien sivujen kanssa. Sekä Erik Cajanus että vaimonsa Anna ovat ripillä Vohlsissa 1737-1739. He ovat sitten Kyrkstadissa 1739-1740, rippimerkintä on vain Annan kohdalla mutta Erik Cajanus ja poika Jakob ovat koko ajan mukana ja koko perhe on muuttanut Karjaalle.
H. I.
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 19:19
Siellä on Erik Cajanus ja perässä NB-merkintä. Onko hän aivan varmasti ollut enää paikalla vai ainoastaan mekaanisesti kopioitu rippikirjaan ruokakuntansa pääksi?
Löysin tiedot Cajanuksen siirroista Pohjanmaalla. Tosiaan kerrottiin, että hän oli hovioikeuden päätöksen mukaan siirretty Lappväärttiin at derstädes...utstå sitt straff ja päivä oli 10.3.1736. Tietenkään ei kerrottu, oliko rangaistus enää kuolema.
Kimmo Kemppainen
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=29028868&kuvanumero=33&ay=1791724&sartun=227640.KA&atun=247923.KA&amnimeke=Lohjan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1735-1744+%28I+Aa%3A2%29&ay2=103907
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=29028898&kuvanumero=63&ay=1791724&sartun=227640.KA&atun=247923.KA&amnimeke=Lohjan+seurakunnan+arkisto&sarnimi=P%C3%A4%C3%A4-+ja+rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1735-1744+%28I+Aa%3A2%29&ay2=103907
Tämä on tärkeä tieto, mutta se on ristiriidassa Lohjan rippikirjan 1737-1745 ylläolevien sivujen kanssa. Sekä Erik Cajanus että vaimonsa Anna ovat ripillä Vohlsissa 1737-1739. He ovat sitten Kyrkstadissa 1739-1740, rippimerkintä on vain Annan kohdalla mutta Erik Cajanus ja poika Jakob ovat koko ajan mukana ja koko perhe on muuttanut Karjaalle.
H. I.
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 22:17
Se, että olisi ollut kaksi eri Erik Cajanusta jotka molemmat olisivat olleet rummunlyöjiä ja molemmilla olisi ollut samanniminen vaimo vaikuttaa minusta epätodennäköiseltä. Jos heitä olisi todella ollut kaksi, he varmaankin olisivat ainakin selkeästi esiintyneet samaan aikaan kahdessa eri paikassa jolloin heidät voitaisiin todeta kahdeksi eri henkilöksi.
Itse tulkitsisin niin, että Erik Cajanus kirjattiin vielä vuonna 1736 alkaneeseen rippikirjaan mutta hänet mestattiin 10.3.1736 Lappväärttissä. Tähän viittaisi epämääräinen NB-merkintä. Muutto Karjaalle koskisi hänen vaimoaan ja poikaansa, jonka paluusta onkin reversus-merkintä.
Toki käsitykseni muuttuu yskähtelemättä ja portaattomasti, jos voidaan varmasti osoittaa Erik Cajanuksen tehneen jotakin 10.3.1736 jälkeen. Ehtoollisellakäynnit eivät taida aivan riittää, niitä esiintyy vainajillakin (rivillä oli papin niin vaikea pysyä).
Kimmo Kemppainen
Siellä on Erik Cajanus ja perässä NB-merkintä. Onko hän aivan varmasti ollut enää paikalla vai ainoastaan mekaanisesti kopioitu rippikirjaan ruokakuntansa pääksi?
Löysin tiedot Cajanuksen siirroista Pohjanmaalla. Tosiaan kerrottiin, että hän oli hovioikeuden päätöksen mukaan siirretty Lappväärttiin at derstädes...utstå sitt straff ja päivä oli 10.3.1736. Tietenkään ei kerrottu, oliko rangaistus enää kuolema.
Kimmo Kemppainen
Tarkemmin katsoen Erikistä on ripilläkäyntimerkintä 1737 ja 1739, Annasta 1739 ja 1740. V. 1738 ei kumpikaan ole käynyt ripillä. Merkinnät Erikin kohdalla tarkoittavat, että hän on ainakin noina vuosina ollut Lohjalla. Täällä käytiin keskustelua NB-merkinnöistä, mutta en seurannut sitä paljoakaan. NB (nota bene) on kehoitus huomion kiinnittämisestä johonkin. Rippikirjassa se voisi tarkoittaa esim. erillistä rikosluetteloa. ”Mustat kirjat” tulivat käyttöön vasta 1800-luvulla, mutta rikkomuksia on täytynyt sitä ennenkin merkitä muistiin käytännön pakosta.
Voitaneen vain arvailla, mitä kuolemantuomion jälkeen on tapahtunut. Tuomion alentaminen hovioikeudessa häpeä- tai raipparangaistukseksi tulee ensimmäiseksi mieleen. Mestaus kaksinnaimisen johdosta ei tunnu oikein sopivan 1700-luvun ajattelutapaan. Pantiinko kuolemantuomioita sillloin enää toimeen muuta kuin törkeistä henkirikoksista ja maanpetoksesta? Kannattaisi ehkä varmuuden vuoksi tutkia läänintileistä, löytyisikö sieltä pyövelin kuittia Lapväärtissä suoritetusta mestauksesta tai muusta rangaistuksesta.
H. I.
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 22:22
Luonnollisesti on katsottu jo. Häpeärangaistus tietysti on mahdollinen tulkinta, mutta ei siitäkään löytynyt kuittia.
Kimmo Kemppainen
Kannattaisi ehkä varmuuden vuoksi tutkia läänintileistä, löytyisikö sieltä pyövelin kuittia Lapväärtissä suoritetusta mestauksesta tai muusta rangaistuksesta.
H. I.
Kimmo Kemppainen
27.01.16, 22:26
Toki täällä Forumilla on henkilö, joka tuntee nämä kuolemanrangaistusasiat. Hän saattaisi osata kertoa, onko teloitus pantu täytäntöön vai ei.
Kimmo Kemppainen
Forumin Satakunta-osastossa oli jokin aika sitten kaksi ketjua, ”Huida” ja ”Valborg Mårtensdotter, Tyrväänkylän Toivon emäntä”, joista käy ilmi että kihlakunnanoikeuden kuolemantuomioiden alistaminen hovioikeuden ratkaistavaksi oli mitä suurimmassa määrin tarpeen vaatimaa. Siitä huolimattakaan ei oikeusmurhilta kokonaan vältytty. Molemmissa tapauksissa oli kyseessä kuolemantuottamus, jonka kihlakunnanoikeus tavattoman huolimattomasti määritteli tahalliseksi tapoksi.
H. I.
Kimmo Kemppainen
28.01.16, 12:22
Siitä, mistä rikoksista todella teloitettiin en osaa sanoa muuta kuin että vielä 1749 mestattiin Kainuussa anoppi ja vävy toisiinsa sekaantumisesta.
Kaksinnaimistapauksista en osaa suoralta kädeltä sanoa saiko niistä yleensä lievennetyn tuomion ja jos sai, minkä.
Kimmo Kemppainen
Tämä on teille asiantuntijoille varmasti ihan tuttua prosessia eikä liity kyseiseen Cajanus juttuun mutta ehkä voi auttaa jotakin toista tutkijaa (jos hovioikeuden papereita ei löydy).
Kotikylässäni isäntä pahoinpiteli vaimonsa kuoliaaksi pääsiäisenä 1794 ja tuomittiin kuolemaan. Hovioikeudesta ei sattuneesta syystä löytynyt mitään dokumentteja, joten lähetin kyselyn Tukholmaan ja sieltä tulikin paluupostissa kopiot dokumenteista joten sain lääninhallituksen dokumenttien avulla rakennetuksi tapahtumaketjun ilman hovioikeuden dokumentteja:
"Turun Hovioikeus teki asiassa päätöksen 4.8.1794 mutta koska tuomiona oli kuolemantuomio, piti se edelleen vahvistuttaa kuninkaalla eli käytännössä Tukholmassa Korkeimmassa Oikeudessa.
Turun Hovioikeus lähetti asiassa kirjelmän Tukholmaan 23.8.1794 ja Tukholma kirjasi kirjeen vastaanotetuksi 1.9.1794. Lopullinen päätös asiassa tehtiin Tukholman Korkeimmassa Oikeudessa 29.9.1794.
Lokakuun 15 päivä Turun Hovioikeus lähetti Kymenkartanon Lääninhallitukselle kirjeen, jossa esitetään toimenpiteitä tuomion täytäntöönpanoksi. Lääninhallitus kirjaa kirjeen vastaanotetuksi 27.10.1794 ja jo kahden päivän kuluttua, 29.10.1794, lähtee kirjeet nimismies Costianille tehtävän toteuttamiseksi ja pastori Boismanille Orimattilaan. Tuomio on määrä panna täytäntöön maanantaina 19.11.1794.
Sitten 24.11.1794 lähtee lääninhallitukselta kirje Turun Hovioikeuteen, että tehtävä on suoritettu."
"Halshuggen och steglad".
Terv
Topi
Kimmo Kemppainen
28.01.16, 12:46
Annat hyviä neuvoja, sillä en ole koskaan tällaista tapausta noin pitkälle selvittänyt. Toivoin, että täällä saattaisi jollakulla asiaan perehtyneellä jopa olla tieto valmiina, kun minulla ei ole resursseja tätä asiaa pidemmälle selvittää.
Kimmo Kemppainen
Tämä on teille asiantuntijoille varmasti ihan tuttua prosessia eikä liity kyseiseen Cajanus juttuun mutta ehkä voi auttaa jotakin toista tutkijaa (jos hovioikeuden papereita ei löydy).
Kotikylässäni isäntä pahoinpiteli vaimonsa kuoliaaksi pääsiäisenä 1794 ja tuomittiin kuolemaan. Hovioikeudesta ei sattuneesta syystä löytynyt mitään dokumentteja, joten lähetin kyselyn Tukholmaan ja sieltä tulikin paluupostissa kopiot dokumenteista joten sain lääninhallituksen dokumenttien avulla rakennetuksi tapahtumaketjun ilman hovioikeuden dokumentteja:
"Turun Hovioikeus teki asiassa päätöksen 4.8.1794 mutta koska tuomiona oli kuolemantuomio, piti se edelleen vahvistuttaa kuninkaalla eli käytännössä Tukholmassa Korkeimmassa Oikeudessa.
Turun Hovioikeus lähetti asiassa kirjelmän Tukholmaan 23.8.1794 ja Tukholma kirjasi kirjeen vastaanotetuksi 1.9.1794. Lopullinen päätös asiassa tehtiin Tukholman Korkeimmassa Oikeudessa 29.9.1794.
Lokakuun 15 päivä Turun Hovioikeus lähetti Kymenkartanon Lääninhallitukselle kirjeen, jossa esitetään toimenpiteitä tuomion täytäntöönpanoksi. Lääninhallitus kirjaa kirjeen vastaanotetuksi 27.10.1794 ja jo kahden päivän kuluttua, 29.10.1794, lähtee kirjeet nimismies Costianille tehtävän toteuttamiseksi ja pastori Boismanille Orimattilaan. Tuomio on määrä panna täytäntöön maanantaina 19.11.1794.
Sitten 24.11.1794 lähtee lääninhallitukselta kirje Turun Hovioikeuteen, että tehtävä on suoritettu."
"Halshuggen och steglad".
Terv
Topi
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.