Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Erik Raumannus
Nimien taustaa on mielenkiintoista pohtia. Didrich-sukunimi 1600-luvun Suomessa ei tunnu kovin supisuomalaiselta. Kyseessä oli kuohuva vuosisata, jolloin suurvallaksi pyrkinyt Ruotsi veti Saksan ja Alankomaiden alueilta puoleensa niin palkkasotilaita kuin monenlaista kädentaitajaakin. Itämeren ja Pohjanmeren etelärannikoilta harjoitettiin myös kauppaa ja merenkulkua Ruotsin (ja Suomen) alueilla.
Muutama vuosi sitten tässä keskusteluketjussa Benedictus mainitsi sellaisesta mahdollisuudesta, että josko Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin 1. puoliso olisi ollut Maskun Hemmingin nimeltä tuntematon tytär. Pohdinnan taustalla oli sellainen sattumus, että sekä Hemmingillä että Sigfridillä oli kummallakin pappispoika nimeltään Josephus. Josephus Hemmingii oli Maskun kirkkoherra ja Josephus Sigfridi Saarijärven kirkkoherra.
Maskun Josefin äiti oli Gabriel Melartopaeuksen sisar. Jos Sigfridin puoliso oli samaa perhettä, niin Sigfridus Henricin työkuviot saavat lisää selitystä. Nimittäin Sigfridus Henrici tuli Turun koulun konrehtoriksi v. 1618, jolloin Gabriel Melartopaeus oli koulun rehtorina ja Turun tuomiokapitulin jäsenenä. Rekrytoinneissa sukuverkostot olivat merkittäviä, joten miksipä ei tässäkin.
Aiemmin oli esillä myös se, että jos Turun kirkkoherran ja tuomiokapitulin jäsenen Joachim Stutaeuksen 3. puoliso Brita Henrikintytär oli Sigfridin sisar, niin se selittäisi sen kuinka Sigfrid sai palata konrehtorin virkaan piispa Sorolaisen väistyttyä ja Stutaeuksen johtaessa tuomiokapitulia. Siinä tilanteessa ei varmaan haitaksi ollut myöskään se, jos rehtori oli konrehtorin puolison eno.
Sivupolkuna voisi mainita myös, että Maskun Hemmingin isä Henrik Hollo oli turkulainen porvari samaan aikaan kuin Ispoisten Sigfrid Mattson. Tiettävästi rehtori Melartopaeuksen sisarenpoika Bengt Klemetsson Kemiön Bölestä oli aviossa Brita Jönsdotterin kanssa. Tämä Brita oli äitinsä kautta Sjundbyn sukua. Hänen äitinsä serkku Karin Knutsdotter oli Ispoisten Sigfrid Mattsonin miniä.
Gabriel Melartopaeus oli naimisissa Marcus Helsingiuksen lesken kanssa. Marcuksen ollessa koulumestarina hänen virkatalonaan oli Kaarinan Ladjakoski (24 tankoa), jossa 1600-luvun taitteessa oli lampuotina eräs Henrik Sigfridsson. Oliko kyseessä Sigfrid Mattsonin poika ja/tai Sigfrid Henrikssonin isä jäänee nähtäväksi.
Monenlaista mahdollisuutta on ilmassa, mutta tarvittavat asiakirjalöydöt odottavat itseään. Joka tapauksessa Sigfridus Henricin urakehityksessä oli sellaisia käänteitä ja vaiheita, että ilman vahvaa tukiverkostoa moinen tuskin olisi onnistunut.
Muutaman vuoden tauon jälkeen ajattelin josko olisi sopiva aika pohtia Erik Raumannuksen puolison sukutaustaa. Hänet haudattiin tammikuussa 1693 Vetelissä 80 vuoden ikäisenä. Ajankohdasta ja sijainnista huolimatta paikalla oli kunnianarvoisaa väkeä, mm. Kokkolan kirkkoherra Isak Falander (toimitti siunauksen) ja tämän veli Kruunupyyn kirkkoherra Jakob Falander. Erik Raumannuksen puolison nimeä ei valitettavasti mainita missään säilyneessä dokumentissa, joten hänen henkilöllisyytensä ja sukutaustansa on jäänyt selvittämättä.
Mm. tuosta hautajaiskuvauksesta sekä useiden DNA-osumieni sukupuita tutkimalla mieleeni nousi sellainen hypoteesi, että Vetelin papin Erik Raumannuksen puoliso saattoi olla Kokkolan kirkkoherra Ericus Matthiae Falanderin sisar. Piikkiön edesmenneen kirkkoherran poika Ericus Sigfridi Raumannus mitä luultavimmin opiskeli 1630-luvulla Turun lukiossa jatkaen sitten v. 1640 uudessa Turun akatemiassa. Erik Falander oli niihin aikoihin Turun tuomiokirkon ruotsinkielisenä kappalaisena (arkkidiakoni). Turun kirkolliset ja akateemiset piirit olivat sen verran pienet, että todennäköisyys Falanderin perheen ja Raumannuksen kohtaamiseen oli suuri. Oletan, että Raumannuksella oli puoliso mukanaan hänen lähtiessä Turusta ja aloittaessa Vetelin pappina v. 1643.
Tässä siis pohdintaani asiaan, joka harmillisesti on jäänyt historian hämärään jo satojen vuosien ajaksi.
_____________
Matti Pesola
Erik Raumannuksen veljellä Saarijärven kirkkoherralla Josef Raumannuksella ei vaikuta olevan toistaiseksi tunnettuja jälkeläisiä. Ilmeisesti Saarijärven herra Josefin puolisostakaan ei ole tietoja. Saarijärveltä kuitenkin löytyy 1600-luvulta lukkari Mikko Raumannus sekä hänen lukkarintoimeaan jatkanut poika Mikko Antinpoika Raumannus. Raumannus-nimen käyttö voi johtua siitä, että lukkarit ovat asuneet jossain kirkkoherra Raumannuksen aiemmin asumassa paikassa, mutta toisaalta panee miettimään, olisiko kyse kuitenkin Josefin jälkipolvista tai voisiko lukkari-Mikko esimerkiksi olla Josefin vävy?
Saarijärven RK 1726-1735 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=29461&pnum=70)
Mickel Rauman 64å RK 1726-31 52a Kby Klockare p66
? Elisabetha 64½å
sn Anders Mickelsson 32½å
? Maria 42å
Saarijärven RK 1739-1746 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=29462&pnum=160)
Mickel Raumannus RK 1732-35
? Lisbetha
sn Anders Mickelsson
? Maria
Mickel (Mickelsson) Raumannus † ->18.1.41 Klockaren p158
? Lisa † ->6.3.43
sn klock. Anders Mickelsson Raumannus
? Maria
dr Maria (Andersdr *9.4.1730)
sn Johan (Andersson Raumannus * 9.1721) ->28.11.42 afgådt till Österbtn (Kälviä)
? 1738 Kälviä Susanna (Tomasdr *1.1710 Kä Vuolle) “
(dr?) Valborg Andersdr † (41-> 8.7.43)
Juho Antinpoika Raumannus siirtyy siis Kälviälle ja hänen poikapuolensa, Rauman-nimeä käyttävä Knuut (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5865691511&aineistoId=1280048537)toimii Kälviällä vehtarina. Hänen kauttaan tulee yhteys myös Kokkolan nimismieheen Pål Heitziin, joten hieman säätyläisvivahdetta on jälkipolvissa.
Saarijärven RK on ilmeisesti epätäydellinen tuossa noiden kahden ajanjakson välissä.
Erik Raumannuksen veljellä Saarijärven kirkkoherralla Josef Raumannuksella ei vaikuta olevan toistaiseksi tunnettuja jälkeläisiä.
Korjaus: tytär Maria menee naimisiin Juho Juhonpoika Röringin kanssa Kokkolassa 21.2.1694. Oliko hän kuitenkaan ainut Josefin lapsista?
Jonkinlainen sukupiiri pyöri tuossakin. Nimittäin Maria Josefintytär Raumannuksen serkku Brita Erikintytär Raumannus oli aviossa Marian puolison Johan Röringin sedän Erkki Matinpoika Långin kanssa.
Johan Röringin veljenpoika Johan Henrikinpoika R. avioitui Magdalena Abrahamintytär Falanderin kanssa. Aiemmassa postauksessa olleen "teoriani" mukaan Magdalenan isä Abraham Erikinpoika Falander olisi ollut Brita Erikintytär Raumannuksen serkku.
Lisäksi Johan Henrikinpoika R:n veli Henrik Henrikinpoika R. oli aviossa Elisabeth Isakintytär Falanderin kanssa. Elisabeth oli Magdalenan serkku ja "teoriani" mukaan hänen isänsä Isak Falander olisi ollut Brita Erikintytär Raumannuksen serkku.
Jos Erik Raumannuksen puoliso olisi Ericus Mathiae Falanderin sisar, olisiko heidät vihitty milloin ja missä? Ericus Falanderista tulee Kokkolan kirkkoherra paimenmuiston mukaa 1655 ja Raumannuksesta Vetelin kappalainen 1643. Raumannus mainitaan ylioppilaana 1640, joten kyse oli hänen ensimmäisestä virastaan. Raumannuksen tullessa Veteliin Falander oli vielä Turun tuomiokirkon taloudenhoitajana ja notaarina. Raumannuksen lapsista ainakin Maria on syntynyt ennen vuotta 1655. Falander oli Taalainmaalta, eikä ylioppilasmatrikkelin mukaan osannut suomea. Falander ja Raumannus eivät kuitenkaan ehkä olleet kovin läheisesti yhdistettävissä toisiinsa ennen Falanderin Kokkolan emäseurakuntaan tuloa. Erik Raumannuksen oletettu Piikkiössä vaikuttanut isäkin oli varmaan suomen kielen taitoinen ja liittyi enemmän varsinaissuomalaisiin ja satakuntalaisiin piireihin.
Ericus Falander paimenmuistossa (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/625)
Erik Raumannus ylioppilasmatrikkelissa (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=66)
Maria Eriksdotterin kuolinmerkintä, josta näkyy syntymäaika 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8249149)
Tuohon hypoteesiini liittyy ajatus siitä, että Falanderi(e)n ja Erik Sigfridinpoika Raumannuksen mahdollinen yhteys olisi syntynyt jo Turussa, jossa Falander oli ruotsalaisen seurakunnan kappalainen ja Raumannus akatemian ylioppilas. Jatko-oletuksena on se, että Raumannus ja puolisonsa olisivat siirtyneet Veteliin avioparina. Heidän iästään sen verran, että rouva Raumannus oli poikansa tekemän kirkonkirjamerkinnän mukaan 80-vuotias tammikuussa 1693, joten hän oli syntynyt ilmeisesti vuonna 1612. Erik Raumannus aloitti pappina v. 1643, joten sen ajan käytännön mukaan hän lienee ollut vähintään 25-vuotias. Näin ollen syntymävuosi olisi 1618 tai aikaisempi.
Tämä Erik Falanderin sisar-hypoteesi syntyi useiden DNA-osumieni sukupuiden tarkemman tarkastelun myötä. Ne näyttävät mahdollista suuntaa, mutta eivät vahvista eivätkä kumoa rouva Raumannuksen sukutaustaa, joka kirjallisten dokumenttien puuttuessa on toki edelleen tuntematon. DNA-tutkimus on sukututkimuksen hyödyllinen apuväline, joka mahdollistaa uusien hypoteesien rakentamisen ja joskus myös vahvistaa/kumoaa niitä.
DNA-tutkimus on tosiaan hyvä apuväline, mutta vaatii aina lisätodisteiksi asiakirjamerkintöjä niin kuin ilmaiset. Siihen liittyen ja Raumannuksia sivuten: Vetelin kappalaisen Erik Raumannuksen pojan Kustaa Forseliuksen tytär Maria Forselia on naimisissa ensin Petter Forsteenin ja sitten luutantti Karl Fredrik Beckenströmin kanssa. Beckenström liittyy Keski-Pohjanmaahan siten, että hänen ja Maria Forselian poika syntyy Kälviällä 6.7.1713 ja saa nimekseen Johan Gustaf Beckenström. Isä luutnantti Karl Fredrik Beckenström kaatuu Napuen taistelussa 19.2.1714.
En tiedä, liittyykö Beckenströmin oleskelu Kälviällä jotenkin Tuunalan vänrikin puustelliin. Joka tapauksessa oma suora isälinjani (Peltokorven Klapuri) menee Kälviälle, mutta minua ja sen toista kälviäläistä edustajaa (Välikylän Ruokoja - Karttulan Kajan) lukuun ottamatta muut lähiosumat ovat Ruotsin Götanmaalta ja Smoolannista. Olemme miettineet noiden ruotsalaisten osumien kanssa, että voisiko kälviäläinen esi-isä olla jonkun Kälviällä asuneen sotaherran avioton lapsi. Beckenströmin isä Johan Julius oli Jönköpingin kauppias, ja juuri Jönköpingissä ja sen lähettyvillä on osumia. Tämä on kuitenkin myös spekulaatiota ja voi olla, että kälviäläinen esi-isämme on tullut Ruotsista jo 1500-luvulla. Yhteys noihin Götanmaan ja Smoolannin osumiin on kuitenkin konsultoidun DNA-asiantuntijankin mukaan sellainen, että kovin paljon kauemmas 1400-1500-lukuja yhteys ei voi mennä ja saattaa olla myöhäisempikin. Meillä on ihan oma götanmaalais-kälviäläinen haplo-oksakin.
Olisi siis kiinnostavaa selvittää tarkemmin Karl Fredrik ja Johan Gustaf Beckenströmien vaiheita. Ainakin Hissan Cajanus-taulujen mukaan Johan Gustaf oli naimaton:
---------------------------
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu125 (http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu125)
Taulu 130.
Maria Gustafintytär Forselia, * (rk) 1692, † 15.3.1764 Pälkäne. Vht: Taulu 33. (Stockholms stadsarkiv, Bouppteckning 1747/1:268 "Beckenström, Johan Gustaf, fältkassör, d. 30/1 1747; moder: Forsell, Maria, änka först efter Beckenström, Carl Fredrik, löjtnant, sedan efter Forsteen, Peter, kronobefallningsman; helsyster: Beckenström, Maria Christina, g.m. Cajanus, Anders, kyrkoherde, Paldamo; halvbroder: Forsteen, Peter, fältkassör"). Hailuodon hk 1710, 1711, 1712.
1.Pso: 1712/13 Karl Fredrick Beckenström, † kaatui 19.2.1714 Isokyrö, Napuen taiselu. Pohjanmaan jv.rykm. korpraali, lippumies 1702, kersantti 1707, vääpeli 1708, vänrikki 1709, luutnantti 1711. (Leo Nyholm, Forselius - Beckenström - Forsteen, Genos 50(1979) s. 95-96)
?Vht: Kauppias ja raatimies Jönköpingissä Johan Julius Beckenström, † . & Anna Mårttenintytär, † .
Lapsia:
Johan Gustaf Fredrikinpoika Beckenström, * n. 1714, † 30.1.1747 Tukholma (Jakob ja Johannes). Taulu 130.1. Naimaton.
Maria Christina Fredrikintytär Beckenström, * n. 1715, † 9.4.1790 Kuusamo, ikä 74 v. Taulu 130.2/Taulu 135.
------------------
Tässä vielä HisKistä Johan Gustafin syntymä Kälviällä, jota ei Hissan erinomaisesta taulusta löydy: https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4084858.
DNA-tutkimus on tosiaan hyvä apuväline, mutta vaatii aina lisätodisteiksi asiakirjamerkintöjä niin kuin ilmaiset. Siihen liittyen ja Raumannuksia sivuten: Vetelin kappalaisen Erik Raumannuksen pojan Kustaa Forseliuksen tytär Maria Forselia on naimisissa ensin Petter Forsteenin ja sitten luutantti Karl Fredrik Beckenströmin kanssa. Beckenström liittyy Keski-Pohjanmaahan siten, että hänen ja Maria Forselian poika syntyy Kälviällä 6.7.1713 ja saa nimekseen Johan Gustaf Beckenström. Isä luutnantti Karl Fredrik Beckenström kaatuu Napuen taistelussa 19.2.1714.
En tiedä, liittyykö Beckenströmin oleskelu Kälviällä jotenkin Tuunalan vänrikin puustelliin. Joka tapauksessa oma suora isälinjani (Peltokorven Klapuri) menee Kälviälle, mutta minua ja sen toista kälviäläistä edustajaa (Välikylän Ruokoja - Karttulan Kajan) lukuun ottamatta muut lähiosumat ovat Ruotsin Götanmaalta ja Smoolannista. Olemme miettineet noiden ruotsalaisten osumien kanssa, että voisiko kälviäläinen esi-isä olla jonkun Kälviällä asuneen sotaherran avioton lapsi. Beckenströmin isä Johan Julius oli Jönköpingin kauppias, ja juuri Jönköpingissä ja sen lähettyvillä on osumia. Tämä on kuitenkin myös spekulaatiota ja voi olla, että kälviäläinen esi-isämme on tullut Ruotsista jo 1500-luvulla. Yhteys noihin Götanmaan ja Smoolannin osumiin on kuitenkin konsultoidun DNA-asiantuntijankin mukaan sellainen, että kovin paljon kauemmas 1400-1500-lukuja yhteys ei voi mennä ja saattaa olla myöhäisempikin. Meillä on ihan oma götanmaalais-kälviäläinen haplo-oksakin.
Olisi siis kiinnostavaa selvittää tarkemmin Karl Fredrik ja Johan Gustaf Beckenströmien vaiheita. Ainakin Hissan Cajanus-taulujen mukaan Johan Gustaf oli naimaton:
---------------------------
http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu125 (http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm#Taulu125)
Taulu 130.
Maria Gustafintytär Forselia, * (rk) 1692, † 15.3.1764 Pälkäne. Vht: Taulu 33. (Stockholms stadsarkiv, Bouppteckning 1747/1:268 "Beckenström, Johan Gustaf, fältkassör, d. 30/1 1747; moder: Forsell, Maria, änka först efter Beckenström, Carl Fredrik, löjtnant, sedan efter Forsteen, Peter, kronobefallningsman; helsyster: Beckenström, Maria Christina, g.m. Cajanus, Anders, kyrkoherde, Paldamo; halvbroder: Forsteen, Peter, fältkassör"). Hailuodon hk 1710, 1711, 1712.
1.Pso: 1712/13 Karl Fredrick Beckenström, † kaatui 19.2.1714 Isokyrö, Napuen taiselu. Pohjanmaan jv.rykm. korpraali, lippumies 1702, kersantti 1707, vääpeli 1708, vänrikki 1709, luutnantti 1711. (Leo Nyholm, Forselius - Beckenström - Forsteen, Genos 50(1979) s. 95-96)
?Vht: Kauppias ja raatimies Jönköpingissä Johan Julius Beckenström, † . & Anna Mårttenintytär, † .
Lapsia:
Johan Gustaf Fredrikinpoika Beckenström, * n. 1714, † 30.1.1747 Tukholma (Jakob ja Johannes). Taulu 130.1. Naimaton.
Maria Christina Fredrikintytär Beckenström, * n. 1715, † 9.4.1790 Kuusamo, ikä 74 v. Taulu 130.2/Taulu 135.
------------------
Tässä vielä HisKistä Johan Gustafin syntymä Kälviällä, jota ei Hissan erinomaisesta taulusta löydy: https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4084858.
Johan Gustaf Beckenströmin perunkirjoitus 4.4.1747 Tukholma
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/C0107622_00291
moder Maria Forsell, änka först efter löjtnant Carl Fredrik Beckenström, sedan efter kronobefallningsman Peter Forsteen;
helsyster Maria Christina Beckenström, g.m. kyrkoherde i Paldamo Anders Cajanus,
halvbroder fältkassör Peter Forsteen,
Lewenhauptilla Karl Fredrik Beckenströmin nimi on Fredrik Johan Beckenström (https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/LewenhauptA/titlar/KarlXIIsOfficerare/sida/33/faksimil).
Lewenhauptin teoksessa Karl Fredrik Beckenströmin tiedot täsmäävät täysin Fredrik Johaniin:
Beckenström, Fredrik Johan ,korporal vid
Österbottensreg . ;furirdärst .1702/ s ;sergeant
därst . ;degraderadtillgemen1707’ 9 / 7 ;återser
geantdärst .1708/ 3 ;fältväbel därst .s .å ./ , ;fän
rikdärst .1709 ;löjtn .därst .1711‘/ 2 ;konfirm .
1712, stupade 1714’ 9 / i slaget vid Storkyro .
—G .m .Maria Forsell ,levdenänka 1740 i Pälkäne .
( R .L . )
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.